<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
156 Käyttäjää paikalla!
0.0071010589599609
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991 1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1991_1 | A_1991_2 | A_1991_3 | A_1991_4 | A_1991_5 | B_1991_1 | B_1991_2 | C_1991 | D_1991 | E_1991_1 | E_1991_2 | E_1991_3 | E_1991_4 | E_1991_5 | F_1991_1 | F_1991_2 | Hak_1991 | PTK_1991_1 | PTK_1991_2 | PTK_1991_3 | PTK_1991_4 |
1: Vuoden 1991
2: •• ••
3: VAL TIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E 4
10: Raha-asia-aloitteet 1-678
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
19: SISÅLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Raha-asia-aloitteet 1--678 (1-359 jätetty yleisenä aloiteaikana)
25:
26: Sivu Sivu
27: 1 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta 13 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Sys-
28: ammattikorkeakoulukokeiluihin Vaasan lää- män Suvisoitto -nimisen tapahtuman tukemi-
29: nissä ................................................................ . seen ................................................................. . 13
30:
31: 2 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta 14 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo-
32: lisäavustuksena Lehtimäen opiston toiminnan mi-Nicaragua-seuralle .................................. . 14
33: tukemiseen ...................................................... . 2
34: 15 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuo-
35: 3 Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta Il- risokasvatusliitolle päiväkotien terveyskasva-
36: majoen Musiikkijuhlat ry:n toiminnan tukemi- tusta tukevan aineiston tuottamiseen ............. . 15
37: seen.................................................................. 3
38: 16 Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta
39: 4 Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta Han- laatukirjallisuuden tuotantotukeen ................. . 16
40: gaskylän Kipinä 22 ry:n seurantalon rakenta-
41: miseen ............................................................. . 4 17 Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta
42: jazzmusiikin edistämistä varten ...................... . 17
43: 5 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamises-
44: ta Rengonharjun lentokentän rakentamiseen .. 5
45: 18 S-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittamises-
46: ta Pentinkulman päivien järjestämiseen .......... . 18
47: 6 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta
48: tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämi-
49: seen tarkoitettuihin TV-tietoiskuihin .............. . 6 19 U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
50: uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisen yh-
51: 7 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta teiskuntatieteelliseen tutkimukseen ................. . 19
52: alkoholihaittoja ja niiden kustannuksia koske-
53: vaan tutkimukseen .......................................... . 7 20 U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
54: su.oma~aisen luuytimensiirtorekisterin perusta-
55: 8 Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta miseksi ............................................................ . 20
56: Karhunojan ja Riihikosken välisen tien raken-
57: tamiseen .......................................................... . 8 21 Asta!a ym.: Määrärahan osoittamisesta
58: Turun Kulttuurikeskuksen saneeraukseen ...... . 21
59: 9 Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
60: Virttaan ja Yläneen välisen tien suunnitte-
61: luun ................................................................ . 9 22 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
62: nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kult-
63: tuuriohjaajien palkkaukseen ........................... . 22
64: 10 Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
65: Nuorisokasvatusliiton opetusohjelmaan tapa-
66: kasvatuksen edistämiseksi ............................... . 10 23 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
67: epäkaupallisen paikallisradioluvan saaneiden
68: 11 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta radioiden projektitoiminnan tukemiseen ........ . 23
69: EELAKin toiminnan tukemiseen ................... . 11
70: 24 Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta
71: 12 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta k~n~alaisjärjestöjen ympäristönsuojeluprojek-
72: AV ANTI-orkesterin toiminnan tukemiseen .... 12 teihm ............................................................... . 24
73: 210265Z
74: 4 Sisällysluettelo
75:
76:
77: Sivu Sivu
78: 25 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta 39 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
79: Vaasan radan sähköistämiseen ....................... . 25 Jämsän-Kaipolan tien rakentamiseen .......... . 39
80: 40 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
81: 26 Qromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
82: Kärkistensalmen sillan rakentamiseen ............ . 40
83: poliisivirkojen perustamiseksi Uudenmaan lää-
84: niin ................................................................. . 26 41 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
85: Jämsän, Korpilahden, Muuramen ja Joutsan
86: 27 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta venesatamien varustamiseen ........................... . 41
87: Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminnan tukemi-
88: seen ................................................................. . 27 42 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
89: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan
90: sähköistykseen ................................................ . 42
91: 28 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
92: maantien n:o 132 liikenneturvallisuusjärjeste- 43 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
93: lyihin Klaukkalassa ........................................ . 28 Jämsän-Jyväskylän maakuntauran mallireitin
94: rakentamiseen ................................................. . 43
95: 29 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta val-
96: tatien n:o 6 (Koskenkylä-Kymen piirin raja) 44 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
97: rakentamiseen ................................................. . 29 Kymenlaakson varuskuntien saneeraukseen .... 44
98:
99: 30 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 45 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
100: ns. työyhteisöneuvojaprojektin toteuttamiseksi ns. FMS-järjestelmän kehittämiseen Lappeen-
101: Pirkanmaan alueella ....................................... . 30 rannan teknillisessä korkeakoulussa ............... . 45
102:
103: 31 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 46 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
104: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin toi- ammattikorkeakoulukokeilun käynnistämiseen
105: minnan tukemiseen ......................................... . 31 Kymenlaaksossa ............................................. . 46
106:
107: 32 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 47 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
108: Oriveden kaupungin vedenhankintaprojektin Kymen läänin kautta kulkevan transitoliiken-
109: toteuttamiseen ................................................ . 32 teen kehittämiseen .......................................... . 47
110:
111: 33 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 48 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
112: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille HELI- ratahankkeen yleissuunnitelman laatimi-
113: Toijala-Viiala ............................................... . 33 seen ................................................................. . 48
114:
115: 34 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta 49 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
116: taantuvien teollisuusalueiden tukikokeiluun Kymen läänin ja Neuvostoliiton rajanläheisten
117: eräissä Hämeen läänin kunnissa ..................... . 34 alueiden ympäristönsuojelun yhteistyöprojek-
118: tille .................................................................. . 49
119: 35 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
120: elatusvelvollisten taloudellisen aseman paran- 50 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
121: tamiseksi ......................................................... . 35 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson virkistysalu-
122: eiden valtionavustuksiin ................................. . 50
123: 36 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
124: työajan lyhentämisestä johtuvien lisävirkojen 51 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta
125: perustamiseen terveydenhuoltoon ................... . 36 Repoveden ydinalueen lunastamiseksi valtiolle 51
126:
127: 37 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamises- 52 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta
128: ta sapattivapaan tutkimus- ja selvitystoimin- läänin kehittämisrahaan ................................. . 52
129: taan ................................................................. . 37
130: 53 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta
131: 38 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylämyllyn varuskunnan kasarmien peruskor-
132: kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen .......... . 38 jaukseen .......................................................... . 53
133: Sisällysluettelo 5
134:
135: Sivu Sivu
136: 54 Jokiniemi ym: Määrärahan osoittamisesta 69 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
137: maaseudun pienyritystoiminnan edistämiseen 54 sesta nuorison myönteisten elämäntapojen edis-
138: tämistä tarkoittavaan kasvatustoimintaan ..... . 69
139: 55 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta 70 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta polii-
140: kalatalouden edistämiseen Pohjois-Karjalassa 55
141: sin virka-aseistuksen uusimista varten ............ . 70
142:
143: 56 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta 71 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta polii-
144: Honkalammen-Viinijärven tien rakentami- sin henkilökohtaiseen käyttöön tarvittavien
145: seen ................................................................. . 56 suojaliivien hankkimista varten ...................... . 71
146:
147: 57 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta 72 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Rau-
148: Ihalansalmen sillan rakentamiseen ................. . 57 man varuskuntaan kuuluvan Kuuskajaskarin
149: linnakkeen monitoimihallin rakennustöiden
150: aloittamiseksi .................................................. . 72
151: 58 Järvilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta
152: läänin kehittämisrahaan ................................. . 58 73 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Suo-
153: men YK-koulutuskeskuksen esikuntaraken-
154: 59 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamises- nuksen rakentamisen aloittamiseen Kankaan-
155: ta valtion virastotalojen rakentamiseen Uuden- päässä ............................................................. . 73
156: maan läänissä ................................................. . 59
157: 74 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Sata-
158: 60 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan tiedekorkeakoulun perustamista var-
159: Kakskerran järven ojavesisuunnitelman toteut- ten ................................................................... . 74
160: tamiseen Turussa ............................................ . 60
161: 75 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta lu-
162: kion perustamiseksi Noormarkkuun .............. . 76
163: 61 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittami-
164: sesta Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston 76 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Meri-
165: rakentamiseen ................................................. . 61 karvian koulukeskuksen lisätilojen rakentami-
166: seen ................................................................. . 77
167: 62 Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
168: Hyvinkään pesäpallostadionin rakentamiseen 62 77 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta perus-
169: koulun ala-asteen koulutilojen rakentamiseen
170: 63 Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin Tl. Kirkonkylän koululle ..................... . 78
171: Hyvinkään itäisen ohitustien rakentamiseen ... 63
172: 78 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Noor-
173: 64 Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta markun koulun ala-asteen opetustilojen sanee-
174: pääradan alikulkutunneleiden rakentamiseen raukseen .......................................................... . 79
175: Hyvinkäällä ja Keravalla ................................ . 64
176: 79 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Eura-
177: 65 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- joen kristillisen opiston asuntolan rakentami-
178: sesta Oulun yliopiston Kainuun korkeakoulun seen ................................................................. . 80
179: suunnitteluun .................................................. . 65
180: 80 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Länsi-
181: 66 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- Suomen opistolle uuden oppilasasuntolan ra-
182: sesta Oulun yliopiston Kajaanin mittalaitelabo- kentamiseen .................................................... . 81
183: ratorion tila- ja laitehankintoihin ................... . 66
184: 81 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Koke-
185: 67 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- mäen maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen työ-
186: sesta Kajaanin talviharjoitteluhallin rakentami- pajarakennuksen laajentamiseen ..................... . 82
187: seen.................................................................. 67
188: 82 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kul-
189: 68 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- laan metsä- ja puutalouden oppilaitoksen lisä-
190: sesta Paljakan monitoimitalon rakentamiseen opetustilojen ja oppilasasuntojen rakentami-
191: Puolangalle ..................................................... . 68 seen ................................................................. . 83
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194:
195: Sivu Sivu
196: 83 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta presi- 97 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maan-
197: dentti Risto Rytin muistomerkkihankkeen tien n:o 332 peruskorjausta varten välillä Par-
198: toteuttamista varten ........................................ . 84 kano---Hämeen läänin raja.............................. 98
199:
200: 84 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta auto- 98 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
201: katsastusaseman rakennustöiden käynnistämi- maantien n:o 660 peruskorjaukseen Merikar-
202: seksi Parkanossa ............................................. . 85 vialla ................................................................ 99
203:
204: 85 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kan- 99 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Suo-
205: kaanpään autokatsastusaseman lunastamiseksi denniemen-Kilvakkalan maantien n:o 2594
206: valtiolle ........................................................... . 86 peruskorjausta varten ...................................... 100
207:
208: 86 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Koke- 100 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Hir-
209: mäen autokatsastusaseman lunastamiseksi val- vilahden-Kyrönlahden maantien n:o 2771
210: tiolle ................................................................ . 87 peruskorjaamiseen Viljakkalassa ..................... 101
211:
212: 87 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Sata- 101 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Il-
213: kunnan tiepiirin perustamista varten .............. . 88 miön paikallistien n:o 12735 peruskorjaami-
214: seksi Huittisten ja Punkalaitumen alueella...... 102
215: 88 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kan-
216: kaanpään tiemestaripiirin tukikohdan rakenta- 102 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta pai-
217: miseen ............................................................. . 89 kallisteiden n:ot 12871 ja 12875 peruskorjausta
218: varten Nakkilan Järvikylässä .......................... 103
219: 89 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valta-
220: tien n:o 3 parantamistöiden aloittamiseen
221: Hämeenkyrössä .............................................. . 90 103 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta pai-
222: kallistien n:o 12903 peruskorjaamiseksi Kul-
223: laalla ja Ulvilassa ............................................ 104
224: 90 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kan-
225: tatien n:o 42 perusparantamiseen välillä Eura-
226: Raijalan risteys ............................................... . 91 104 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
227: Kortejärven paikallistien n:o 12953 peruskor-
228: 91 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maan- jaamiseen Äetsässä ja Kiikoisissa .................... 105
229: tien n:o 207 peruskorjaukseen välillä Lappi Tl.
230: -~Hinnerjoki ................................................... . 92 105 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eri-
231: tasoristeyksen rakentamiseen valtatien n:o 23
232: 92 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Virt- sekä maanteiden n:ot 258 ja 271 risteykseen
233: taan-Säkylän maantien n:o 211 peruskorjauk- Kankaanpäässä .. ........ ........ ...... ..... ... ... ............ . 106
234: seen .................................................................. 93
235: 106 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eri-
236: 93 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke- tasoristeyksen rakentamiseen Eurajoen kirkon-
237: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi maantien kylässä .. ...... ........ ........ ......... ......... ... ... .... ... ...... 107
238: n:o 247 yhteyteen ja tien peruskorjaukseen
239: välillä Jaara-Tervahauta Kiikoisissa ............ . 94 107 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ris-
240: teysjärjestelyihin Huittisissa ... .. .... ......... ........ ... 108
241: 94 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maan-
242: tien n:o 261 (Niinisalo-Jämijärvi -Kilvakka- 108 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
243: la) peruskorjauksen aloittamiseen .................. . 95 Tampereen-Vaasan valtatien sekä Häijään-
244: Kyröskosken maantien risteyksen rakentami-
245: 95 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maan- seen eritasoristeykseksi .................................... 109
246: tien n:o 270 parantamiseen välillä Pyntäinen-
247: Honkajoki ....................................................... . 96 109 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke-
248: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valtatien
249: 96 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maan- n:o 3 yhteyteen Ikaalisista Kilvakkalaan ja
250: tien n:o 273 peruskorjaukseen Karvialla ........ . 97 Tuomariaan ..................................................... 110
251: Sisällysluettelo 7
252:
253: Sivu Sivu
254: 110 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke- 124 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
255: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valtatien Lepaan kotitalousoppilaitoksen rakennusten
256: n:o 8 yhteyteen välille Pori-Luvia ................. 111 saneeraukseen .................................................. 125
257:
258: 111 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke- 125 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi valtatien Forssan kehräämöalueen peruskorjaukseen .... 126
260: n:o 8 yhteyteen välille Lapijoki-Olkiluodon
261: risteys--Eurajoen kirkonkylän risteys ............. 112 126 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
262: Työväen Musiikkitapahtuman tukemiseen...... 127
263: 112 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke-
264: 127 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
265: vyen liikenteen väylän rakennustöiden aloitta-
266: Peruunnummen-Keritynjärven suojelualueen
267: miseen maantiellä n:o 2453 välillä Nakkila-
268: toteuttamiseen ................................................. 128
269: Harjavalta .... .. ... .... .... ..... ..... ....... .... ... .... ..... ..... . 113
270: 128 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
271: 113 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke- kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin........... 129
272: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi välillä
273: Karkun keskusta-Heinoo Vammalassa......... 114 129 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
274: Valtimon metsäoppilaitoksen lisärakentami-
275: 114 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta val- seen .................................................................. 130
276: tatien n:o 8 ja siihen liittyvien yleisten teiden
277: liikenneturvallisuuden parantamiseen Luvialla 115 130 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
278: Rääkkylän kansanmusiikkikeskuksen toimin-
279: 115 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta In- nan tukemiseen................................................ 131
280: kulan maantiesillan uusimiseksi Viljakkalassa 116
281: 131 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
282: 116 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rata- Pohjois-Karjalan tiepiirille yleisten teiden pe-
283: osien Kokemäki-Pori, Kokemäki-Rauma ja rustienpitoon ................................................... 132
284: Tampere-Pori/Rauma peruskorjaukseen .. ..... 117
285: 132 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
286: 117 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta lie- Nurmeksen-Kontiomäen rataosan peruspa-
287: vävammaisten sotainvalidien kuntoutukseen... 118 rantamiseen........... ... ...... ...... ...... ........ ..... .... ..... 133
288:
289: 118 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rin- 133 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
290: tamaveteraanien hammashuollon järjestämi- yritysten tutkimustoiminnan tukemiseen......... 134
291: seen .................................................................. 119
292: 134 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
293: 119 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta so- Kuntokallio-Säätiölle pääomakustannuksiin ... 135
294: dan aikana rasittavissa tehtävissä toimineiden
295: kotirintaman naisten kuntouttamiseen ............ 120
296: 135 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
297: 120 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sota- ta Outokummun kaivosmiljöön entistämiseen 136
298: leskien kuntoutukseen ..................................... 121
299: 136 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
300: 121 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Outokummun kaivosmuseolle ..................... 137
301: peruskoulun elämisentaidon opetusohjelman
302: tuottamiseen ....... ...... ....... ...... ..... .... ..... ...... .... .. 122 137 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
303: ta tiestön parantamiseen Polvijärvellä .. .... .... .. . 138
304: 122 Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta
305: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami- 138 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
306: seen.................................................................. 123 ta Ohtaansalmen sillan rakentamiseen ............ 139
307:
308: 123 Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta 139 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
309: Kemin-Kemijärven-Kelloselän radan perus- ta Viisi leipää-palvelukotiyhdistyksen toimiti-
310: parantamiseen .................................................. 124 lojen hankintaan Ilomantsissa......................... 140
311: 8 Sisällysluettelo
312:
313:
314: Sivu Sivu
315: 140 Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamises- 154 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
316: ta puutteellisesti asuvien asuntojen korjaami- Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen saa-
317: seen Outokummussa ........................................ 141 riston öljyntorjunnan kehittämiseen................ 155
318: 141 Laakso: Määrärahan osoittamisesta Yleis-
319: 155 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
320: radiolle kulttuuri- ja lastenohjelmien tuotan-
321: Turun ja Porin läänin kunnille vuokra-asunto-
322: toon................................................................. 142
323: jen rakentamiseen .. ........ ....... .... ............. .. .. ..... . !56
324: 142 Laakso ym.: Määrärahan osoittamisesta
325: 156 Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
326: neljännen linjaraiteen rakentamiseen välillä
327: Jyväskylän ammatillisen aikuiskoulutuskeskuk-
328: Helsinki-Tikkurila......................................... 143
329: sen opetustilojen rakentamiseen . .. .... .... .. ... . ... .. 157
330: 143 Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamises-
331: ta eräiden virkojen perustamiseksi Heinolan 157 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta
332: kurssikeskukseen ............................................. 144 Kampin-Töölönlahden kulttuurirakennusten
333: rakentamiseen.................................................. 158
334: 144 Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamises-
335: ta Heinolan kurssikeskuksen rakennushank- 158 Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta
336: keeseen ............................................................. 145 Epilepsiasäätiön toiminnan tukemiseen........... !59
337:
338: 145 Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamises- 159 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för ett
339: ta Hartolan opiston rakennusavustukseen ...... 146 personal- och ledarutvecklingsprogram vid
340: Nylands Brigad ................................................ 160
341: 146 Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamises-
342: ta Savonradan yleissuunnittelun aloittamiseen 147 159 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Uu-
343: denmaan Prikaatin henkilöstön- ja johdonke-
344: 147 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoitta- hittämisohjelmaan ........................................... 161
345: misesta Valkeakosken Työväen Musiikkitapah-
346: tuman avustamiseen ........................................ 148 160 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Han-
347: koon perustettavan Itämeri-tiedekeskuksen
348: 148 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitteluun................................................... 162
349: Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnan
350: tukemiseen....................................................... 149 161 Lax: Om anvisande av anslag för planering
351: av vägförbindelsen Jackarby- Kalax -Sarv-
352: 149 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta salö .................................................................. 163
353: pienyrittäjien saamisten turvaamiseen konkurs-
354: sitapauksissa .................................................... 150 161 Lax: Määrärahan osoittamisesta Jakarin-
355: Kaalahden-Sarvisalon tieyhteyden suunnitte-
356: 150 Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta luun ................................................................. 164
357: valtakunnallisen kemikaalilaboratorion suun-
358: nitteluun ...... ....... ....... ..... ..... ....... ......... ....... ..... 151 162 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
359: Kansalaiskasvatuksen Keskuksen nuorisotie-
360: 151 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ta- dotustoiminnan kokeiluun . ..... ....... ... .. .... .... ..... 165
361: loudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa
362: edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelukeskuk- 163 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
363: sen perustamiseksi ..... ...... ....... .... ... ...... ....... ..... 152 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen maan-
364: hankintaan....................................................... 167
365: 152 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
366: Euroopan taloudellisen yhdentymisen aiheutta- 164 J. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
367: mien alkoholi- ja terveyspoliittisten ongelmien sesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen raken-
368: selvitystyöhön .................................................. 153 nusten saneeraukseen ....................................... 168
369:
370: 153 Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta 165 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami-
371: paikallisten raittiusjärjestöjen toiminnan tuke- sesta Jyväskylän yliopiston liikuntafilosofian
372: miseen.............................................................. 154 yliassistentin viran perustamiseen.................... 169
373: Sisällysluettelo 9
374:
375: Sivu Sivu
376: 166 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittami- 180 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Valke-
377: sesta valtatien n:o 4 perusparantamisen aloitta- alan kristillisen kansanopiston rakennusavus-
378: miseen Äänekoskelta pohjoiseen ............ ....... .. 170 tukseksi ..... ... ...... ... .... .. ..... ........ ....... ........ .... .. ... 185
379:
380: 167 Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 181 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Hami-
381: Launeen peruskoulun laajennukseen ja perus- nan satamaan johtavan syväväylän rakentami-
382: korjaukseen Lahdessa...................................... 171 seen.................................................................. 186
383:
384: 168 Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 182 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Viro-
385: maantien n:o 295 (Levanto-Putula) peruspa- lahden Klamilan vene- ja kalasataman rakenta-
386: rantamiseen.. .. .. ...... . ...... ... ..... .... ......... .... ...... .... 172 miseen.............................................................. 187
387:
388: 169 Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 183 Louvo: Määrärahan osoittamisesta rinta-
389: maantien n:o 3132 (Kopsuo-Nuoramoinen) maveteraanien hammashuollon järjestämi-
390: perusparantamiseen tieosuudella Vesivehmaa- seen.................................................................. 188
391: Kalkkinen ... .... ..... ... ..... ... ... ...... ....... ....... ... .. ..... 173
392: 184 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Sotain-
393: 170 Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta validien Veljesliiton Kymen piirille sotainvali-
394: Koskimyllyn paikallistien n:o 14033 peruspa- dien ja heidän puolisoidensa kuntoutus- ja
395: rannukseen Hollolassa..................................... 174 virkistystoiminnan järjestämiseen .................... 189
396:
397: 171 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta 185 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kymen
398: Hallin varuskunnan rakentamiseen................. 175 vesi- ja ympäristöpiirin laboratorion laajenta-
399: miseen.............................................................. 190
400: 172 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta 186 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
401: Keurusselän musiikkikoulun perustamiseen .... 176 Teknologian kehittämiskeskuksen Lahden
402: konsultointiyksikön perustamiseen.................. 191
403: 173 Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta
404: Kuoreveden Hallin-Mäntän tien päällystämi- 187 Luukkainen ym.: Määrärahan osoittami-
405: seen .................................................................. 177 sesta eläinkokeita vähentävien ja korvaavien
406: menetelmien kehittämiseen.............................. 192
407: 174 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoittami-
408: sesta lisävirkojen perustamiseen Helsingin ho- 188 Markkula ym.: Määrärahan osoittamisesta
409: vioikeuteen....................................................... 178 nuorisoinstituutin perustamiseen..................... 193
410:
411: 175 Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta 189 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
412: Espoon nimismiespiirin ajoneuvohankintoihin 180 läänin kehittämisrahaan .................................. 194
413:
414: 176 Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta 190 Mattila: Määrärahan osoittamisesta Rau-
415: kantatien n:o 51 perusparantamiseen välillä daskylän kristillisen opiston toiminnan tukemi-
416: Haukilahti-Helsinki....................................... 181 seen.................................................................. 195
417:
418: 177 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kuu- 191 Mattila: Määrärahan osoittamisesta kalas-
419: sankosken terveydenhuolto-oppilaitoksen ke- tusmestarin viran perustamiseen Riista- ja kala-
420: hittämiseen....................................................... 182 talouden tutkimuslaitoksen Kalajoen tutkimus-
421: asemalle ...... ........... ....... ..... ....... ... ....... .... ..... .... 196
422: 178 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Anja-
423: lan koulutilan henkilökunnan asuinrakennuk- 192 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
424: sen rakentamiseen............................................ 183 turvapuhelinten hankkimiseksi vanhuksille ..... 197
425:
426: 179 Louvo: Määrärahan osoittamisesta Jami- 193 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
427: Iahden kristillisen kansanopiston päärakennuk- Kuulonhuoltoliitto ry:lle kuulovammaisten
428: sen kunnostamiseen .... ..... ...... ....... ........ ..... ..... . 184 ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi .......... 198
429: 10 Sisällysluettelo
430:
431:
432: Sivu Sivu
433: 194 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- 205 Myller ymo: Määrärahan osoittamisesta
434: ta läänin kehittämisrahaan .. .. .. ...... .. .... .. .. .. .. .... 199 Joensuun Laulujuhlien tukemiseen.................. 213
435:
436: 195 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- 206 Myller ymo: Määrärahan osoittamisesta
437: ta Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan tuke- urheiluopistojen harkinnanvaraisiin valtion-
438: miseen oooooooooooooOoooooooooOOOOOOOoooooooooooooooOOooooooooooooooo 200 avustuksiin 00o0000000o0o00000oOOOOoOOo0000000ooooo00000000o0000oOO 214
439:
440: 196 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- 207 Myller ymo: Määrärahan osoittamisesta
441: ta Työväen Shakkiliiton toiminnan tukemi- puutteellisten asuntojen korjaustoimintaan .... o 215
442: seen Oooo000000oOOOOOOoOOOOOoOOOo00000oOooooOoOOOOOOOoOOo00000000000000 201
443: 208 Mäkelä ymo: Määrärahan osoittamisesta
444: 197 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- Haapamäen avovankilan rakentamiseksi Keu-
445: ta Valkeakosken työväentalon korjausavustuk- ruulie oooooooooooOOOoOOOOOoOOOOOoOOOOOoOOOOOOoOOoOOOOOOOOoOOoOoOOoo.. 216
446: seen OoooooooooooooooooooooooooooOOOOOOoooooooOOOOOOOOOOooooooooooOOOOO 202
447: 209 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Uu-
448: 198 Metsämäki motlo: Om anvisande av anslag raisten kirjasto-nuorisotalon rakentamiseen.... 217
449: för reparation och beläggning av bygdevägen
450: mellan Ingvalsby och Prästkulla ...................... 203 210 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Keski-
451: Suomen kotitalousopettajaopiston lisärakenta-
452: 198 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- miseen ooooooOooooooooooooooOOOOooooooooooooOOOooooooooooooooooOOoooo 218
453: ta lngvalsbyn ja Prästkullan välisen paikallis-
454: tien korjaamiseen ja asfaltoimiseen ................ 0 204 211 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta valta-
455: tien n:o 4 perusparantamiseen välillä Äänekos-
456: 199 Metsämäki moflo: Om anvisande av anslag ki-Keski-Pohjanmaan piirin raja .................. 0 219
457: för grundförbättring och beläggning av bygde-
458: vägen Lappers-Solberg-Degerby ................ 0 205 212 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta pai-
459: kallistien n:o 16563 perusparantamiseen välillä
460: 199 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- Jämsä-Kaipola ooooo000oOOOOOoOo00000o00000oOOOOOOOOOOOOOoooo 220
461: ta paikallistien Lappers-Päivölä-Degerby
462: peruskorjaamiseen ja asfaltoimiseen .. .. .. .. .... .. .. 206 213 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta koulu-
463: tuskeskuspalvelun rinnastamiseksi rintamapal-
464: 200 Metsämäki moflo: Om anvisande av anslag veluun oOOOOOOoOoOOOOOoOOOOOOO .. OOoOOoOOOOo000000oOoOOOoOOOOoOOOOoOOO 221
465: för förflyttning av Statsjärnvägarnas utbild-
466: ningscentral till Karis .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 207 214 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta inkeri-
467: läisten veteraanien saattamiseksi rintamatun-
468: 200 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises- nuksen piiriin .................................................. 0 222
469: ta Valtionrautateiden koulutuskeskuksen siir-
470: tämiseen Karjaalle .......................................... 0 208 215 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta vete-
471: raanikuntoutuksen tehostamiseen.................... 223
472: 201 Metsämäki ymo: Määrärahan osoittamises-
473: ta Etelä-Hämeen lomakodin kannatusyhdis- 216 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta kah-
474: tykselle Järvelän lomakodin pääomakustan- den viikon kuntoutusjakson osoittamiseen kai-
475: nuksiin 000000000000.. o0000.. o000000.... o000.. o0000.... 00.. o00000.. o0 209 kille rintamaveteraaneille ................................ 0 224
476:
477: 202 Moilanen ymo: Määrärahan osoittamisesta 217 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sota-
478: terveyskasvatuksen tupakka-aineiston tuotta- invalidien puolisoiden kuntoutukseen ja virkis-
479: miseen kehitys- ja aistivammaisille .................. 210 tystoimintaan 0000.. 000.... 000...... 00.. 00000.. 000.. o000.. 00.. 000 225
480:
481: 203 Myller ymo: Määrärahan osoittamisesta 218 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sota-
482: Värtsilän Niiralan tulliaseman rakentamiseen 211 leskien ja kotirintamanaisten kuntoutukseen .. 226
483:
484: 204 Myller ymo: Määrärahan osoittamisesta 219 Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta so-
485: ammattikorkeakoulukokeiluihin ja nuorisoas- tiemme invalidien ja rintamamiesten asuntojen
486: teen koulutuksen kehittämiseen ...................... 0 212 korjaamiseen 00000.. o00.... 000.... 0000000000.. o000.. 00........ 0.. 227
487: Sisällysluettelo II
488:
489: Sivu Sivu
490: 220 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta 230 Nordman: Om anvisande av anslag för en
491: Kankarin paikallistien n:o 13341 loppuun ra- servicebyggnad i Storkors centralfiskehamn i
492: kentamiseksi . ... .. .. ..... ..... ....... ... ..... .... ...... .... ..... 228 Korsnäs . ........ ............ ....... ... .... ....... ....... .......... 242
493:
494: 221 Mölsä ym.: Määrärahan osoittamisesta 230 Nordman: Määrärahan osoittamisesta
495: Ruotsinpyhtään ruukin rakennusten sanee- Storkorsin keskuskalasataman huoltoraken-
496: raukseen....... .. .. .. ... .... ..... ...... ..... .... ..... ..... ..... .... 229 nuksen rakentamiseksi Korsnäsiin .................. 243
497:
498: 222 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Kuus-
499: 231 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
500: joen ja Halikon kuntakeskusten välisen paikal-
501: Vaasan lentoterminaalin laajentamiseen.......... 244
502: listien peruskorjaamiseen ..... ...... .... .... ....... ... .... 230
503:
504: 223 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta ke- 232 Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta po-
505: vyen liikenteen väylien rakentamiseen Halikos- rotalouden opistotasoisen koulutuksen aloitta-
506: sa ..................................................................... 231 miseksi Kittilän maatalousoppilaitoksessa ...... 245
507:
508: 224 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta erita- 233 Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
509: soristeysten rakentamiseksi rantaradalle Salos- Sodankylän lentoaseman ylläpidon siirtämisek-
510: sa..................................................................... 232 si Ilmailulaitokselle ................. ... ...... .... ....... ..... 246
511:
512: 225 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 234 Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta
513: Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Pohjois-Suomen matkailun kehittämiskeskuk-
514: muotoilukeskuksen toimintaan Vaasassa........ 233 sen perustamiseen ... ........ ...... ...... .... ...... ..... ...... 24 7
515:
516: 226 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
517: 235 0. Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta
518: för planering av en renovering av Vasa öv-
519: ningsskolas gymnasium ................................... 234
520: ns. vallankäyttöselvitykseen ............................. 248
521:
522: 226 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 236 Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta
523: Vasa övningsskola -nimisen koulun lukion kehitysavun pitkän aikavälin ennusteisiin ....... 249
524: peruskorjauksen suunnitteluun ........................ 235
525: 237 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamises-
526: 227 Nordman: Om anvisande av anslag för ta YK:nväestörahaston (UNFPA) toimintaan 250
527: utbyggnad av Kilens Jäger- och kurscentrum
528: för ungdom .. .... .... .......... ... .. ... .. ... ...... ...... ........ . 236 238 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamises-
529: ta tulevaisuustutkimuksen professuurin perus-
530: 227 Nordman: Määrärahan osoittamisesta tamiseen Helsingin yliopistoon ... ....... .... .......... 251
531: nuorison leiri- ja kurssikeskuksen laajentami-
532: seen Kiilissä ..................................................... 237 239 Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta
533: atk-tekniikan aikuisopetukseen ....................... 252
534: 228 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
535: för grundförbättring av landsväg nr 678 Nyby 240 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamises-
536: -Dalback . .. ..... ... ....... ........ ... .. ..... ...... ....... ..... . 238 ta raideliikenteen jatkoyhteyksien kehittämi-
537: seen.................................................................. 253
538: 228 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta
539: maantien n:o 678 perusparantamiseen välillä 241 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamises-
540: Nyby-Dalback ....................... ........................ 239 ta ympäristövaikutusten arvioinnin liittämisek-
541: si valtion tulo- ja menoarvioon ... ... .... ...... ....... 254
542: 229 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag
543: för grundförbättring av landsväg nr 17245 242 Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamises-
544: Norra Vallgrund-Söderudden ....................... 240 ta jätehuollon edistämiseen.............................. 255
545:
546: 229 Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta 243 Paloheimo ym.: Määrärahojen osoittami-
547: maantien n:o 17245 perusparantamiseen välillä sesta Keski-Uudellemaalle rakennettavaa jäte-
548: Norra Vallgrund-Söderudden ....................... 241 vedenpuhdistamoa varten .. ...... .......... .. ...... ...... 256
549: 12 Sisällysluettelo
550:
551:
552: Sivu Sivu
553: 244 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamises- 252 Polvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
554: ta Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen III postitoimipaikkojen säilyttämiseksi ................. 270
555: rakennusvaiheen toteuttamiseen ...................... 257
556: 253 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
557: 245 Perho-Santala ym.: Määrärahan osoittami- Turun yliopiston ja Neuvostoliiton tiedeakate-
558: sesta lasten syöpä- ja veritautien hoitoa varten mian biotekniikan yhteislaboratorion jatkora-
559: Turun yliopistollisessa keskussairaalassa......... 258 hoitukseen ......... ...................... ........ ................. 271
560:
561: 246 M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av 254 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
562: anslag tili Vaasan yliopiston kielten laitos för Ruskon-Vahdon maantien perusparantami-
563: uppföljande testning i språkbadsskolorna i seen .................................................................. 272
564: Esbo, Vasa och Karleby .. ....... ..... ....... ...... ....... 259
565: 255 Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
566: 246 M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta- Turun kaupungin vajaakuntoisten ammatilli-
567: misesta Vaasan yliopiston kielten laitokselle sen kuntoutuksen ja työllistämisen kehittämis-
568: Espoon, Vaasan ja Kokkolan kielikylpykoulu- ja kokeiluyksikön perustamiseen . ........ ...... .... .. 273
569: jen jatkotestaukseen ........................... .............. 260
570: 256 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
571: 247 M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av avustuksena Kuusamon kansanopistolle......... 274
572: anslag tili Nylands Svenska Ungdomsförbund
573: rf. för lokalradioverksamhet . ...... ....... ....... ..... .. 261
574: 257 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
575: avustuksena Pudasjärven luonnonsuojeluyhdis-
576: 247 M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta- tys ry:lle Iijoki-soudun järjestämistä varten..... 275
577: misesta Nylands Svenska Ungdomsförbund
578: -nimiselle yhdistykselle paikallisradiotoimin-
579: taan.................................................................. 262 258 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
580: luonnonhoitotilojen perustamista ja ylläpitä-
581: mistä varten .......................... ................ ........... 276
582: 248 M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av
583: anslag tili Föreningen för tvåspråkiga familjer
584: för stödjande av verksamheten ..... ................... 263 259 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
585: luonnonmukaisen maa- ja metsätalouden tutki-
586: 248 M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta- musta varten .. ...... ......... ........ .... ......... .... .. ........ 277
587: misesta Kaksikielisten perheiden yhdistyksen
588: toiminnan tukemiseen...................................... 264 260 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
589: maaseudun uudentyyppisten tuotanto- ja asuin-
590: yhteisöjen kokeiluja varten .............................. 278
591: 249 M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av
592: anslag tili Rio Negro -kulturföreningen för
593: flyktingar i Finland ... ............ .. ..... .. ... ........ ...... 265 261 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
594: luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviin
595: 249 M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta- tutkimuksiin..................................................... 279
596: misesta Suomen Pakolaisten Kulttuuriyhdistys
597: Rio Negron toiminnan tukemiseen ................. 266 262 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
598: Oulujärven kalatalouden kehittämiseen........... 280
599: 250 M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av
600: anslag för sanering av stödbostäder vid Sama- 263 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
601: ria-centret i Borgå ........................................... 267 vanhojen kotieläinrotujen säilyttämiseen geeni-
602: pankkina ..... ...... ......... ....... ...... ........ ..... ........... . 281
603: 250 M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoitta-
604: misesta Samaria-keskuksen tukiasuntojen kun- 264 Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta
605: nostamiseen Porvoossa .. ...... ..... ....... ...... ....... ... 268 korvaukseksi Posti- ja telelaitokselle syrjäseutu-
606: jen postitoimipaikkojen säilyttämiseksi ........... 282
607: 251 S. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittami-
608: sesta Hämeen linnan neuvottelukunnan perus- 265 Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta
609: tamiseen . ...... .. ...... ........ ...... ...... ...... ...... ........ .... 269 Uudenmaan tieverkon kehittämiseen .............. 283
610: Sisällysluettelo 13
611:
612: Sivu Sivu
613: 266 Renlund: Om anvisande av anslag för 276 Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamises-
614: muddring av Esse och Purmo åars nedre lopp 284 ta Naantalin musiikkijuhlien järjestämistä var-
615: ten.................................................................... 298
616: 266 Renlund: Määrärahan osoittamisesta Äh-
617: tävän- ja Purmonjokien alajuoksun ruoppaa- 277 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Ylä-
618: miseen .............................................................. 285 Savon kuntien yhteistyökokeilua varten.......... 299
619: 278 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Ylä-
620: 267 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Savon instituutin toiminnan tukemiseen ......... 300
621: byggande__~v ~andsväg nr 741 på avsnittet Lillby
622: --KortesJarvt ................................................... 286 279 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
623: Rautavaaran lentokeskuksen lähestymislaittei-
624: 267 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta den hankintaan................................................ 301
625: maantien n:o 741 rakentamiseksi tieosuudella
626: Lillby-Kortesjärvi .......................................... 287 280 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Ylä-
627: Savon lomitusprojektin jatkamista varten ....... 302
628: 268 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för
629: grundförbättring av landsvägen Hirvlax- 281 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta
630: Kantlax .......... ....... ........................................ ... 288 Suomenselän kuntien rakennemuutosprojektin
631: jatkamiseen . ...... .. ..... ....... ..... ....... .. ...... .... .... .. ... 303
632: 268 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta
633: Hirvlaxin-Kantlaxin maantien peruskorjaa- 282 Saario ym.: Määrärahan osoittamisesta
634: miseen .............................................................. 289 Kehitysaluerahasto Oy:n riskipääomarahas-
635: toon ................................................................. 304
636: 269 Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för
637: utbyggnad av flygterminalen i Kronoby ......... 290 283 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suoma-
638: lais-amerikkalainen ystävyysstipendirahastoyh-
639: 269 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta distys ry:n stipendienjakotoimintaan ............... 305
640: Kruunupyyn lentokentän kehittämiseen.......... 291
641: 284 Sasi: Määrärahan osoittamisesta jäteveden
642: 270 Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakentamiseen Sahalahdelta
643: terveydenhuollon henkilöstön päihteiden käy- Kangasalle ...... ...... ...... ...... ...... ......... .... ..... ....... 306
644: tön ennaltaehkäisytyön jatko- ja täydennys-
645: koulutukseen ................................................... 292 285 Sasi: Määrärahan osoittamisesta valtatien
646: n:o 3 muuttamiseen moottoritieksi välillä
647: Lamminpää-Ylöjärven keskusta . ....... ... ....... . 307
648: 271 J. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
649: ta Salon-Teijon-Mathildedalin tieyhteyden
650: 286 Savela: Määrärahan osoittamisesta kirur-
651: parantamiseen.................................................. 293
652: gin viran perustamiseen Pohjan sotilassairaa-
653: laan .................................................................. 308
654: 272 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Tan-
655: huvaaran Urheiluopiston asuntolahanketta 287 Savela: Määrärahan osoittamisesta vapaa-
656: varten............................................................... 294 ehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan
657: tukemiseen . ..... ........ ........ .. .. ...... ....... ....... .... ... .. 309
658: 273 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
659: Mikkelin lentokentän investointi- ja ylläpito- 288 Savela: Määrärahan osoittamisesta tunti-
660: kustannuksiin ...... ............................................ 295 opettajien virkojen muuttamiseen lehtorin vi-
661: roiksi Oulun yliopistossa .. ........ ....... ....... ... ...... 310
662: 274 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Hel-
663: singin kauppakorkeakoulun Mikkelin pienyri- 289 Savela: Määrärahan osoittamisesta mat-
664: tyskeskuksen tukisäätiölle pk-yritysten tutkimi- kailuprofessorin viran perustamiseen Lapin
665: seen.................................................................. 296 korkeakouluun ....... .. .... . ....... ...... .. ............. .. .... 311
666:
667: 275 Räty ym.: Määrärahan osoittamises- 290 Savela: Määrärahan osoittamisesta Lapin
668: ta magneettikuvauslaitteen hankkimiseksi korkeakoulun ja Rovaniemen kaupungin yh-
669: HYKSin lastenklinikalle .................. ......... ....... 297 teisen liikuntahallin rakentamiseen.................. 312
670: 14 Sisällysluettelo
671:
672:
673: Sivu Sivu
674: 291 Savela: Määrärahan osoittamisesta inarin- 307 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
675: ja koltansaamenkielisen oppimateriaalin tuot- Pohjois-Karjalan piirirakennustoimiston perus-
676: tamiseen .. ........ ........ ...... ..... ......... ...... ..... ........ .. 313 tamiseen ....... ........ ....... ..... ....... ....... ....... .... ...... . 329
677: 292 Savela: Määrärahan osoittamisesta Hetan
678: 308 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
679: musiikkipäivien järjestämiseen......................... 314
680: Karjalan kirkkotie -matkailureitin kehittämi-
681: 293 Savela: Määrärahan osoittamisesta maan- seen ja markkinointiin ..................................... 330
682: tien rakentamiseen välille Jäniskoski-Norjan
683: raja .................................................................. 315 309 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
684: Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry:n toimistotilo-
685: 294 Savela: Määrärahan osoittamisesta kevyen jen hankintaan ..... ....... ......... ... . ... .... .. ... .... ....... . 331
686: liikenteen väylän rakentamiseen välille Parha-
687: lahti-Pyhäjoki ................................................ 316
688: 310 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
689: 295 Savela: Määrärahan osoittamisesta Rova- Sortavalan seudun sankarivainajien muiston
690: niemen lentoaseman matkustaja-asemaraken- vaalimiseen ... ....... .. ..... ....... ..... .............. .... .. ..... 332
691: nuksen rakentamiseen...................................... 317
692: 311 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
693: 296 Savela: Määrärahan osoittamisesta Joulu- Joensuun-Oulun rataosan sähköistyssuunni-
694: maan keskuskohteen suunnittelua varten Ro- telman laatimiseen ........................................... 333
695: vaniemen maalaiskunnan Syväsenvaaraan ... ... 318
696: 312 Ukkola ym.: Määrärahan osoittamisesta
697: 297 Savela: Määrärahan osoittamisesta Iijoen elämisentaidon opetusohjelman tuottamiseen
698: vesistön kunnostukseen ..... ........ .......... ... ......... 319 peruskoulun 3.-4. ja 5.-6. luokille ............... 334
699: 298 Savela: Määrärahan osoittamisesta Vihan-
700: nin Rantasenjärven vesittämistä varten ....... .... 320 313 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
701: sesta kadettien päivärahan korottamiseen....... 335
702: 299 Savela: Määrärahan osoittamisesta rinta-
703: maveteraanien asuntojen korjaamiseen ........... 321 314 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
704: sesta Suomen Reservin Upseerien Naisten Lii-
705: 300 Suhola ym: Määrärahan osoittamisesta tolle naisten valmiuskoulutusprojektin suunnit-
706: ilmavoimien viestialan koulutustilojen uusimis- teluun ja toteuttamiseen ja projektisihteerin
707: ta varten . ........ ...... ....... ...... ......... ...... ..... .. ...... .. 322 palkkaamiseen ........... ... ...... ...... ........ .... ......... .. 336
708:
709: 301 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 315 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
710: Turun tiepiirin konekorjaamon rakentamiseen 323 sesta valtakunnallisen keskuskirjaston toimin-
711: taan.................................................................. 337
712: 302 Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
713: nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi tar- 316 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
714: koitettuun terveyskasvatukseen ....................... 324 sesta kirjastoalan kehittämiseen ..... ... ... ......... .. 338
715:
716: 303 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta 317 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
717: Musiikkia Linnassa -tapahtuman järjestämi- sesta E. N. Setälän patsashankkeen toteuttami-
718: seen.................................................................. 325 seen.................................................................. 339
719:
720: 304 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 318 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami-
721: työllisyyslain velvoitteiden toteuttamiseksi ...... 326 sesta Karjalan kannakselle haudattujen sanka-
722: rivainajien muistomerkin pystyttämiseksi Lap-
723: 305 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta peenrantaan..................................................... 340
724: Helsingin yliopiston tilojen saneeraamiseen ... . 327
725: 319 Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta
726: 306 Toivonen: Määrärahan osoittamisesta po- kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kanta-
727: liisin toimitilojen hankkimiseksi Salpakankaal- tien n:o 62 yhteyteen välillä Kaukopää-
728: ta Hollolan kuntakeskuksessa ........ ... ...... ...... .. 328 Rasila............................................................... 341
729: Sisällysluettelo 15
730:
731: Sivu Sivu
732: 320 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- 333 Westerlund ym.: Määrärahan osoittamises-
733: sesta veneväylien suunnitteluun Saimaan vesis- ta Tammisaaren~Baggön tien perusparannuk-
734: tön alueelle . ... . ... .... ........ ... ... .... .. ..... ... ...... ........ 342 sen aloittamiseen ............................................. 357
735:
736: 321 Uosukainen ym.: Määrärahan osoittami- 334 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta viljan
737: sesta Pakolaisneuvontapisteen tukemiseen ...... 343 varmuusvaraston rakentamiseksi Alkon Kos-
738: kenkorvan tehtaan yhteyteen........................... 358
739: 322 Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamises-
740: ta Vaasan yliopiston rakennushankkeiden to- 335 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Härk-
741: teuttamiseen..................................................... 344 merenlahden pengerrykseen Kristiinankau-
742: pungissa ...... .. ........... ........ ... ....... ...... ...... ...... .. .. 359
743: 323 Wahlström ym.: Määrärahan osoittamises- 336 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
744: ta Merenkurkun tutkimusprojektin käynnistä- valtatien n:o 3 rakentamiseksi välillä Tampe-
745: mistä varten . ... .. .... ..... ..... ...... ... ... .... .... ........... .. 345 reen piirin raja~Jalasjärvi............................... 360
746:
747: 324 Wahlström ym.: Määrärahan osoittamises- 337 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maan-
748: ta harkinnanvaraisiin työllistämisavustuksiin .. 346 tien n:o 723 (Untamala~Pouttula) perusparan-
749: nukseen ............................................................ 361
750: 325 Vanhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
751: kuntien maanostolainojen korkotukeen .......... 347 338 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
752: Suupohjan radan perusparantamiseen ............. 362
753: 326 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta
754: valtion virastotalon suunnitteluun Numme- 339 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
755: laan.................................................................. 348 veteraanijärjestöille .. .......... ........ ...... .... .... ........ 363
756:
757: 327 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta 340 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Ähtä-
758: kantatien n:o 53 parantamiseen välillä Lohja~ vänjoki-rahastolle . ..... ... ........ ........ ..... .... ..... ..... 364
759: Lohjanharju ja Hanko--Skogby .... .... ....... ...... 349
760: 341 Viljamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
761: 328 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksen
762: Polarin ja Nummelan eritasoliittymiin valtatiel- lisärakentamiseen ............................................. 365
763: lä n:o 2 ............................................................ 350
764: 342 Viljamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
765: 329 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta
766: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston lisä-
767: tievalaistuksen rakentamiseen valtateiden n:ot
768: rakentamiseen.................................................. 366
769: 1 ja 2 sekä valtatien n:o 1 ja kantatien n:o 53
770: risteyksiin ....... ........... ....... .... ..... ....................... 351
771: 343 Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
772: eläinklinikan sairaskuljetusten järjestämiseen .. 367
773: 330 Vehkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
774: nuorten sosiaalista hyvinvointia tukevan video- 344 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta
775: ohjelman tuottamiseksi .. ...... .... .... ...... ........... ... 352 Pulkkisen nuorisoseura ry:n talonrakennus-
776: hankkeeseen Vetelissä .. ..... ....... ... ..... .... ...... ...... 368
777: 331 Vehkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta
778: Sosiaaliset taidot ja nuorisokulttuuri -tapahtu- 345 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
779: man tukemiseen ................. ..... .... ..................... 353 sesta läänin kehittämisrahaan .......................... 369
780:
781: 332 Vehkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta 346 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta
782: Suomen matkailun tuotekehityskeskuksen pe- Haminan varuskunnan upseerikerhorakennuk-
783: rustamiseen ................... ................................... 355 sen saneeraamiseen .......................................... 370
784:
785: 333 Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag 347 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta
786: för påbörjande av utbyggnad och ombyggnad kansankulttuurikeskuksen perustamiseksi Mie-
787: av vägen Ekenäs~Baggö ........... .. ...... .......... ... 356 hikkälään ......................................................... 371
788: 16 Sisällysluettelo
789:
790:
791: Sivu Sivu
792: 348 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta 362 R. Aho ym.: Määrärahan osoittamises-
793: Pitkänkosken-Miehikkälän paikallistien n:o ta paikallisten järjestöjen raittiustyön tukemi-
794: 14736 perusparantamiseen ............................... 372 seen.................................................................. 387
795: 349 Vähänäkki: Määrärahan osoitt<1misesta 363 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamises-
796: Ummeljoen ohitustien rakentamiseen.............. 373 ta uusien opintolainojen korkotuen budjettipe-
797: rusteiseen maksamiseen ....... ...... ....... ............. .. 388
798: 350 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta
799: jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen Tavas-
800: 364 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamises-
801: tilan-Ylänummen maantielle n:o 3582 .......... 374
802: ta opiskelijoiden budjettiperusteisen ateriatuen
803: palauttamiseen ... ....... .. ........ .... ....... ..... ...... ..... .. 389
804: 351 Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta
805: Haminan ratapihan turvallisuuden parantami-
806: seen.................................................................. 375 365 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
807: Ikaalisten Nouseva Voima ry:n toiminnan tu-
808: 352 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamises- kemiseen .. ...... ... ........... .. ...... ...... . ....... ... .. ......... 390
809: ta etanolitehtaan perustamista Valkealaan kos-
810: kevan selvityksen tekemiseen........................... 376 366 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
811: maantien n:o 330 (Ylöjärvi-Kuru) peruspa-
812: 353 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta rantamiseen ..................................................... 391
813: Hattuvaaran rajavartioston rakennusten kun-
814: nostukseen ....................................................... 377 367 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
815: maantien n:o 3233 perusparantamiseen ........... 392
816: 354 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
817: tilojen rakentamiseksi rajavartiostolle Värtsi-
818: 368 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamises-
819: lään tullin tilojen yhteyteen ............................. 378
820: ta asumisoikeusasuntojen ja omakotitalojen
821: aravalainoituksen lisäämiseen.......................... 393
822: 355 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
823: kaluston hankintaan metsä- ja puutalousoppi-
824: laitoksille .......................... ............................... 379 369 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
825: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan
826: 356 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen . .. ........ ....... ....... . .......... ... ... .... ......... 394
827: Onkamon metsäkoulun peruskorjaukseen ja
828: laajennukseen ...... ....... ....... ..... . ...... .. ...... .......... 380 370 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
829: Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toiminnan
830: 357 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta tukemiseen ....................................................... 395
831: Kesälahden Juhanantupa-hankkeen loppuun
832: saattamiseen .. ....... ....... ...... ...... ................... ... .. 381 371 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamises-
833: ta inkerinsuomalaisten avustamishankkeeseen
834: 358 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Leningradin alueella ...... ...... ........ ...... .... .......... 396
835: Kesälahden kalatalouden kehittämiskeskuksen
836: suunnitteluun . .................................................. 382 372 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta
837: Kauhajoen evankelisen opiston toteutetun pe-
838: ruskorjaushankkeen jälkihoitoon .. .... ..... ....... .. 398
839: 359 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
840: Romppalan-Ahvenisen tien rakentamiseen ... 383
841: 373 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamises-
842: ta Kansallisen Sivistysliiton tutkimusrahaston
843: toiminnan tukemiseen...................................... 399
844: 360 R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta
845: Valtionarkiston varastoarkiston siirtämiseen 374 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta
846: Poriin............................................................... 385 poliisikuorojen toiminnan tukemiseen .. .. ...... ... 400
847:
848: 361 R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta 375 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta
849: henkilökohtaista elämäntavan muutosta tuke- Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdis-
850: vien keskusten perustamiseen ....... ....... ........ .... 386 tys ry:n toiminnan tukemiseen ..... ..... .... .......... 401
851: Sisällysluettelo 17
852:
853: Sivu Sivu
854: 376 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta 391 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
855: Siirtolaisuusinstituutin Etelä-Pohjanmaan alue- Pyhänkosken-Pirttikosken maantien peruspa-
856: keskuksen perustamiseen Peräseinäjoelle....... .. 402 rantamiseen ...................................................... 417
857: 377 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta 392 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
858: eräiden liikennejärjestelyjen toteuttamiseen Sei- taisteluvälineiden purkamiseen ja poistamiseen
859: näjoella . .. .. .. .. ... .. .. . ........ .... ...... ..... ... ... .... ...... .... 403 osallistuneiden miesten kuntoutukseen............ 418
860: 378 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta
861: 393 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta
862: Seinäjoen-Vaasan radan sähköistämiseen ..... 404
863: vammaisten auton hankinnan tukemiseen....... 419
864: 379 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta
865: Jalasjärven allergiakeskushankkeen lisäsuunnit- 394 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
866: telun rahoittamiseksi ...... .... ........ .. ....... ...... .... .. 405 kehitysvammatyöhön Baltian maissa .............. 420
867:
868: 380 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta 395 Andersson ym.: Määrärahan osoittamises-
869: Suomen Reumaliiton Tules-akatemialle .. ..... ... 406 ta teatteri- ja tanssiryhmien valtionapuun....... 421
870:
871: 381 Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamises- 396 Andersson ym.: Määrärahan osoittamises-
872: ta Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen ........ 407 ta äänitetuotannon tukemiseen........................ 422
873:
874: 382 Ala-Nissilä: Määrärahan osoittamisesta ns. 397 Andersson ym.: Määrärahan osoittamises-
875: HAKU-tien suunnitteluun ja rakentamiseen ta Valtion taidemuseolle nykytaiteen taidehan-
876: välille Aura-Mynämäki ................................. 408 kintoihin ....... ...... .......... ......... .. ...... ....... . ...... .... 423
877:
878: 383 Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamises- 398 Andersson ym.: Määrärahan osoittamises-
879: ta Turun-Toijalan radan parantamiseen ....... 409 ta kansaneläketurvan kehittämiseen budjettipe-
880: rusteisin rahoituksin osana perusturvauudis-
881: 384 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta tusta ................................................................. 424
882: projektisihteerin palkkaamiseen Pyhäjoki-
883: alueen neuvottelukunnalle ............................... 410 399 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
884: pysyvän maanpuolustusnäyttelyn perustami-
885: 385 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta seen Hämeenlinnaan .. ....... ... ... ...... ...... .... ........ . 426
886: Vihanuin keskustan ala-asteen peruskorjauk-
887: seen .................................................................. 411 400 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
888: Mustialan maatalousoppilaitoksen liikuntasa-
889: 386 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta lin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden ra-
890: kirjasto- ja kulttuuritalon suunnitteluun Kala- kentamiseen ... ......... .. ...... ...... .... ....... ...... ....... ... 427
891: joella................................................................ 412
892: 401 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
893: 387 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
894: Ypäjän maatalousoppilaitoksen kouluraken-
895: Pyhäjoen kunnan kulttuuri- ja kotiseututilan
896: nuksen suunnitteluun....................................... 428
897: kunnostamiseen . .... ........ ..... ........ ... ......... ..... .... 413
898:
899: 388 Alaranta: Määrärahan osoittamisesta kehi- 402 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
900: tysvammaisten, koulukotioppilaiden ja vaih- Forssan kauppaoppilaitoksen peruskorjaami-
901: toehtoammattikoulun oppilaiden ammatilliseen seen .................................................................. 429
902: koulutukseen ................................................... 414
903: 403 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
904: 389 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry:lle .... 430
905: kurssiosaston perustamiseksi Oulaisten kaup-
906: paoppilaitokseen .............................................. 415 404 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
907: Pentinkulman päivien järjestämiseen . ....... ....... 431
908: 390 Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
909: Vaikonojan perkauksen suunnitteluun Oulais- 405 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
910: ten Petäjäskoskella .......................................... 416 palloiluhallin rakentamiseen Forssaan ............ 432
911: 2 210265Z
912: 18 Sisällysluettelo
913:
914:
915: Sivu Sivu
916: 406 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta 421 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
917: Saviniemen VPK:n talon keittiön peruskor- Kultamuseon toiminnan tukemiseen .... .. ...... ... 449
918: jaukseen ........................................................... 433
919: 422 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
920: 407 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin tukemiseen .... .. .. .... .. .... .. ... 450
921: maatalouden neuvonnan keskittämisestä Jo-
922: kioisiin syntyviin ylimääräisiin kustannuksiin 434 423 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
923: tieyhteyden rakentamiseksi Sallan Kelloselästä
924: 408 S-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittami- rajalle............................................................... 451
925: sesta 4H-toiminnan tukemiseen....................... 435
926: 424 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
927: 409 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen kalustohankintoihin .. .. .. . 452
928: Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnan
929: tukemiseen .. ..... ........ ...... ...... ....... ...... ....... ....... . 436 425 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
930: Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden perus-
931: 410 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta korjaukseen ja sähköistämiseen ....................... 453
932: Hämeen tiepiirille käytettäväksi Lounais-Hä-
933: meen tiehankkeisiin .................................... ..... 437 426 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
934: eräiden kuntien ylläpitämien lentokenttien
935: 411 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta avustamiseen.................................................... 454
936: Hämeen tiepiirille käytettäväksi Kanta-Hä-
937: meen ja Pirkanmaan alueen tiehankkeisiin .... .. 439 427 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
938: maakaasuputken rakentamiseen Neuvostolii-
939: 412 S-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittami- tosta Pohjois-Suomeen .................................... 455
940: sesta Jokioisten~Forssan maantien n:o 2804
941: rakentamiseen ......... ....... ...... ...... ....... ....... ..... ... 440 428 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
942: rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lie-
943: 413 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta ventämiseen . ....... ....... .... ....... ...... ........ .... .. ..... .. 456
944: alikulkutunnelin rakentamiseen valtatien n:o 10
945: alitse Tammelan kunnassa............................... 441 429 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta
946: vaikeiden työttömyyskuntien työllisyydenhoi-
947: 414 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta don erillisohjelmien laatimiseen ....................... 457
948: Hiidensillan peruskorjaamiseen ja kevyen
949: liikenteen väylien rakentamiseen Janakkalan
950: 430 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
951: kunnassa .. ........ ....... ........ ....... .... .. ...... ...... ....... . 442
952: koulutuksen kehittämiseen ja lukutaitokam-
953: panjan tukemiseen Namibiassa ....................... 458
954: 415 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
955: Kalkkisten sillan rakentamiseen Asikkalassa .. 443
956: 431 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
957: luonnonsuojelualueiden hankintaa hoitavien
958: 416 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta
959: ylitarkastajien palkkaamiseksi lääninhallituk-
960: Jokioisten museorautatieyhdistyksen Min-
961: siin................................................................... 459
962: kiön~Humppilan ratahankkeeseen ................ 444
963:
964: 417 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta 432 Astala: Määrärahan osoittamisesta valtion
965: jätteiden hyötykäytön edistämiseen ........ ...... ... 445 Uudenkaupungin virastotalon rakentamiseen 460
966:
967: 418 S-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta 433 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
968: Liesjärven kansallispuiston opastuskeskuksen saamelaisen oppimateriaalikeskuksen perusta-
969: suunnitteluun .... ...... ... ...... ...... ..... ... ... ....... ... .... . 446 miseen Utsjoelle............................................... 461
970:
971: 419 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta 434 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
972: läänin kehittämisrahaan .................................. 447 opiskelijoiden ateriatukeen .......... ........ ........ .... 462
973:
974: 420 Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta 435 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
975: liikevaihtoveron huojennusta vastaavaan avus- Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n media-
976: tukseen kunnille ja kiinteistöyrityksille ...... .. .... 448 kulttuurisen projektin tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 463
977: Sisällysluettelo 19
978:
979: Sivu Sivu
980: 436 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 451 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta
981: yksivuotisiin taiteilija-apurahoihin .................. 464 Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisen
982: valtionapuun . ......... ....... ............... .. .......... .. ...... 480
983: 437 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
984: Suomen Näyttelijäliiton ja Suomen Teatteri- 452 Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta
985: työntekijäin Yhteisjärjestön talohankkeen avus- tielaitoksen henkilöstön Lomatoiminnan Tuki
986: tamiseen . ..... ... ... ... ........ .. .... ....... .... ..... ... ..... .... .. 465 ry:n toiminnan tukemiseen ..... ......... ...... ... ....... 481
987:
988: 438 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 453 von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta
989: Hetan Musiikkipäivien tukemiseen ................. 466 Kajaanin lentoaseman rakennustöihin ............ 482
990:
991: 439 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 454 Biaudet m.fl.: Om anvisande av anslag för
992: romaniväestön koulutus- ja kulttuurikeskuksen Svenska Bildningsförbundet ........ ....... ..... ..... . .. 483
993: perustamiseen . .... ... ...... ........ ... ....... .. .... ... .. .... ... 467
994: 454 Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta
995: 440 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Bildningsförbundet -nimisen järjestön
996: Vapaa-ajattelijain Liiton toiminnan tukemi- toiminnan tukemiseen . ...... ......... . ..... ..... .... ...... . 484
997: seen.................................................................. 468
998: 455 Biaudet: Om anvisande av anslag tili te-
999: 441 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta atergruppen Viirus för tryggande av verksam-
1000: mielipidelehtien tukemiseen ... ..... .... .. ..... ... .... .. . 469 heten ................................................................ 485
1001:
1002: 442 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 455 Biaudet: Määrärahan osoittamisesta teat-
1003: Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankintaa teriryhmä Viiruksen toiminnan turvaamiseen 486
1004: varten............................................................... 470
1005: 456 Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta
1006: 443 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta AV ANTI-orkesterin toiminnan tukemiseen .... 487
1007: STETEn (Suomen toimikunta Euroopan tur-
1008: vallisuuden edistämiseksi) toiminnan tukemi- 457 Biaudet m.fl.: Om anvisande av anslag tili
1009: seen.................................................................. 471 stöd för Fria Musikskolan .............................. 488
1010: 444 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta 457 Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta
1011: Lapin matkailun lomatukeen .......................... 473 Fria Musikskolan -nimisen yhdistyksen toimin-
1012: nan tukemiseen .. ..... ...... ....... ........ ....... .... .... ... .. 489
1013: 445 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta
1014: korkeakouluopiskelijoiden opintorahan huol- 458 Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta
1015: tajakorotuksiin ................................................ 474 Suomen Ylioppilaskuntien Liiton kansainväli-
1016: sen kehitysyhteistyöseminaarin järjestämiseen 490
1017: 446 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta kor-
1018: keakouluopiskelijoiden ateriatukeen ................ 475 459 Biaudet m.fl.: Om anvisande av anslag tili
1019: Flyktingrådgivningen rf. för rådgivnings- och
1020: 447 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta rättshjälpsverksamhet ...................................... 491
1021: Juhlajutajaiset-tapahtuman järjestämiseen So-
1022: dankylässä....................................................... 476 459 Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta
1023: Pakolaisneuvonta ry:n neuvonta- ja oikeusapu-
1024: 448 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta luke- toimintaan ... ......... ... ...... ..... ............ ... .... . ...... .. . 492
1025: misharrastuksen edistämiseen.......................... 477
1026: 460 Björkenheim: Määrärahan osoittamises-
1027: 449 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta ta elintarviketeknologian kehittämiskeskuksen
1028: Suomen elokuvakerhojen liiton toiminnan perustamiseen Seinäjoelle ................................ 493
1029: tukemiseen....................................................... 478
1030: 461 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta
1031: 450 Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta alu- maantien n:o 717 (Vaasa-Vähäkyrö) rakenta-
1032: eellisen valokuvatoiminnan kehittämiseen....... 479 miseen välille Höstvesi-Vaasan keskusta....... 494
1033: 20 Sisällysluettelo
1034:
1035:
1036: Sivu Sivu
1037: 462 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta 474 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag tili
1038: paikallistien n:o 718 (Vähäkyrö-Koskeby) Finlandssvenskt filmcentrum rf. för video-
1039: perusparantamisen suunnitteluun.................... 495 vagnsprojekt ........ ...... ..... ....... ...... ....... .......... ... 509
1040:
1041: 463 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta 474 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta
1042: maantien n:o 721 parantamiseen välillä Isokyrö Finlandssvenskt filmcentrum rf. -nimisen yh-
1043: -Vöyri ............................................................ 496 distyksen videovaunuhankkeen tukemiseen..... 510
1044:
1045: 464 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta 475 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för
1046: maantien n:o 723 parantamiseen välillä Ylihär- stöd tili opinionstidningarna ... ......... .... .... ...... . 511
1047: mä--Ylistaron Pouttula .. ....... ........ ...... ..... . ..... 497
1048: 475 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta
1049: 465 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tukemiseen............................. 512
1050: paikallistien suunnittelemiseen Ilmajoen, Ylis-
1051: taron ja Isonkyrön kuntien alueella Orisbergin 476 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta
1052: ja Huissin välille .............................................. 498 Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liiton
1053: toiminnan tukemiseen ... ...... ...... ....... .. .. ............ 513
1054: 466 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta
1055: tieverkon kehittämiseen seudulliseksi maantiek- 477 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta
1056: si välillä Laihia-Jurva-Teuva-Karijoki- PAND- Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön
1057: Isojoki-Honkajoki ......................................... 499 toiminnan tukemiseen ........... .. ........ .... ............. 516
1058:
1059: 467 Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta 478 Donner: Määrärahan osoittamisesta Suo-
1060: Pohjanmaan radan sähköistämisen suunnittele- men Sauna-Seuran tiedotustoiminnan tukemi-
1061: miseen välille Seinäjoki-Vaasa ...................... 500 seen .................................................................. 517
1062:
1063: 468 Donner ym.: Määrärahan osoittamises- 479 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
1064: ta YK:n pakolaisten avustus- ja työelimen Länsi-Vantaan Reserviupseerit ry:n toiminta-
1065: UNRWA:n toimintaan.................................... 501 keskukselle . ......... ....... ..... ...... ...... ....... ........... ... 518
1066:
1067: 469 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för 480 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
1068: Suomi-skolan i Fuengirola, Spanien ................ 502 ta Koululaisten vanhempien liiton toiminnan
1069: tukemiseen ....... ....... ...... ...... .... .......... .... ........... 519
1070: 469 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta
1071: Espanjan Fuengirolassa sijaitsevan Suomi- 481 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
1072: koulun toiminnan tukemiseen......................... 503 ta Tiedekeskus Heurekalle koululaiskäyntejä
1073: varten............................................................... 520
1074: 470 Donner: Om anvisande av anslag för dis-
1075: tribuering av inhemsk film via landets bibliotek 504 482 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
1076: ta uusmaalaisten juhlavuoden 1992 kulttuuri-
1077: 470 Donner: Määrärahan osoittamisesta koti- tarjontaan ... ... .. ..... ....... .... .. ..... ........ .... .. ... ........ 521
1078: maisten elokuvien levittämiseen kirjastojen
1079: kautta.............................................................. 505 483 Dromberg ym.: Määrärahan osoittamises-
1080: ta Viro-yhdistysten liitto ry:n Suomessa järjes-
1081: 471 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta tämän ystävyystoiminnan tukemiseen .. .... .. .. .. . 522
1082: Vammalassa järjestettävien Vanhan kirjallisuu-
1083: den päivien tukemiseen.................................... 506 484 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag tili
1084: Åbolands folkhögskola för utbyggnad av un-
1085: 472 Donner: Määrärahan osoittamisesta Fin- dervisningsutrymmen . ....... ...... ...... .. .... ....... .... .. 523
1086: land Festivals ry:n toiminnan tukemiseen ....... 507
1087: 484 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta
1088: 473 Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo1ands folkhögskola -nimisen oppilaitoksen
1089: Suomen Jazz-arkiston toiminnan tukemiseen.. 508 opetustilojen laajentamiseen ............................ 524
1090: Sisällysluettelo 21
1091:
1092:
1093: Sivu Sivu
1094: 485 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för 494 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1095: Åbo Svenska Teaters verksamhet .................... 525 sesta Työväen Musiikkitapahtuman avustami-
1096: seen Valkeakoskella ......................................... 540
1097: 485 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta
1098: Åbo Svenska Teater-nimisen teatterin toimin- 495 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1099: nan tukemiseen ... ... ...... .... .... .... .... ......... .. . ..... ... 526 sesta Tampere Jazz Happening -musiikkijuh-
1100: lien tukemiseen ....... ....... ........ ...... ..... ....... ..... ... 541
1101: 486 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för
1102: Åbo svenska musikskolas verksamhet ............. 527 496 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1103: sesta Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskus-
1104: 486 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta liitto - SAKKI ry:n nuorten työpaikka- ja
1105: Åbo svenska musikskola -nimisen oppilaitok- jatkokoulutusmessujen tukemiseen.................. 542
1106: sen toiminnan tukemiseen ... .... ..... ..... ... ..... .... .. 528
1107: 497 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1108: 487 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag tili sesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toimin-
1109: stöd för Kirjais Kursgårds verksamhet ........... 529 nan tukemiseen ...... .......... ...... ....... ...... ..... ...... .. 543
1110:
1111: 498 Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta
1112: 487 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta
1113: Oriveden katsastusaseman rakentamiseen....... 544
1114: Kirjais Kursgård -nimisen kurssikeskuksen toi-
1115: minnan tukemiseen.......................................... 530
1116: 499 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1117: sesta ns. Nordbarn-projektille ......................... 545
1118: 488 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för
1119: Jurmo byalag rf:s verksamhet ......................... 531 500 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1120: sesta Toijalan-Viialan jätevedenpuhdistamon
1121: 488 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta rakentamiseen .... ... ....... ......... ...... ........ ... ..... ..... 546
1122: Jurmon kylätoimikunnan toiminnan tukemi-
1123: seen.................................................................. 532 501 Haavisto: Määrärahan osoittamisesta
1124: YK:naseidenriisuntaviikon järjestämiseen...... 547
1125: 489 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för
1126: planering av naturskoleverksamhet i Nagu ..... 533 502 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1127: Jyväskylän Talven kongressien ja seminaarien
1128: 489 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta järjestämiseen................................................... 548
1129: luontokoulutoimintaan Nauvossa ................... 534
1130: 503 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1131: 490 Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för Suomen Teatteriliitolle ja Työväen Näyttämöi-
1132: de svenskspråkiga fiskerirådgivningsorganisa- den Liitolle yhteisen näytelmäkirjastotilan
1133: tionernas verksamhet ....................................... 535 hankkimisesta aiheutuneiden lainojen takaisin
1134: maksamiseksi ... ....... .................. .. .. ....... ... ..... .. .. 549
1135: 490 Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta
1136: ruotsinkielisten kalatalousneuvontajärjestöjen 504 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1137: toiminnan tukemiseen...................................... 536 Työväen Näyttämöiden Liiton toiminnan tuke-
1138: miseen.............................................................. 550
1139: 491 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
1140: sesta aikuisopintotuen opintorahan perusosan 505 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1141: budjettiperusteiseen palauttamiseen................. 537 Työväen Teatterisunnuntai -tapahtuman valta-
1142: kunnalliseen ja paikalliseen koulutus- ja tiedo-
1143: 492 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- tustoimintaan................................................... 551
1144: sesta korkeakouluopiskelijoiden huoltajakoro-
1145: tuksen budjettiperusteiseen säilyttämiseen ....... 538 506 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1146: Teatteriväki-lehden ilmestymisen turvaamiseen 552
1147: 493 Gustafsson ym.: Määrärahojen osoittami-
1148: sesta teknillisten oppilaitosten opettajankoulu- 507 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1149: tuskeskuksen ammattikorkeakoulututkimuk- kansainvälisen taidekeskuksen suunnitteluun ja
1150: seen .................................................................. 539 perustamiseen Jyväskylään .... ............ .. ...... ...... 553
1151: 22 Sisällysluettelo
1152:
1153:
1154: Sivu Sivu
1155: 508 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta 523 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1156: teatteritilojen suunnitteluun ja rakentamiseen Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry:lle Kirjas-
1157: Jämsän Himokseen .......................................... 554 kylän narkomaanikodin toiminnan tukemiseen
1158: Parkanossa ...................................................... 569
1159: 509 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta
1160: ns. Nordbarn-projektille .................................. 555 524 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1161: Mispa ry:lle hoitokodin perustamiseksi Pul-
1162: 510 Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta saan ................................................................. 570
1163: Rauhankasvatusinstituutti ry:n toiminnan tu-
1164: kemiseen .......................................................... 556 525 Hurskainen: Määrärahan osoittamisesta
1165: ma~ku~.nallisen kulttuuriyhteistyön kehittämis-
1166: 511 Hassi ym.: Määrärahan osoittamisesta proJektnn . ....... ....... ....... ...... ..... .. ...... ... ..... ..... ... 571
1167: energiataloudelliseen tutkimus- ja koetoimin-
1168: taan.................................................................. 557 526 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1169: sesta Imatra Big Band -festivaalin tukemiseen 572
1170: 512 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1171: 527 Hurskainen: Määrärahan osoittamisesta
1172: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.......... 558
1173: Sorokulman-Tarnalan maantien peruskun-
1174: nostamiseen ... ...... ........ ....... ..... ....... .. ....... .... .... 573
1175: 513 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1176: ta Vartiuksen tulliaseman rakentamiseen........ 559 528 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1177: sesta terveyskeskuksille sairaankuljetuksesta
1178: 514 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamises- maksettavien korvausten korottamiseen.......... 574
1179: ta maatilojen tuotantorakennusten investoin-
1180: teihin Pohjois- ja Itä-Suomessa ....................... 560 529 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1181: sesta sairaan lapsen kuntoutustoimintaan ....... 575
1182: 515 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1183: ta elintarvikealan kehityskeskuksen toiminnan
1184: 530 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1185: tukemiseen Suomussalmella............................. 561
1186: sesta eläke-etuuksien budjettiperusteiseksi tur-
1187: vaamiseksi vammaisen henkilön perheenjäse-
1188: 516 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta nelle ................................................................. 576
1189: Forssan kehräämöalueen kulttuurihistorialli-
1190: sesti arvokkaiden rakennusten säilyttämiseen 562
1191: 531 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1192: sesta Ensi- ja turvakotien liitolle lasten- ja
1193: 517 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
1194: kodinhoitokoulutuksen järjestämiseen............. 577
1195: asunto-olojen kehittämisrahastoon .................. 563
1196:
1197: 518 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 532 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1198: tullilaboratorion perustamiseen Raumalle .. .. .. . 564 sesta Ahaa-projektiin Imatralla ....................... 578
1199:
1200: 519 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 533 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1201: Eurajoen kristillisen opiston asuntolan rakenta- sesta vaikeavammaisten lasten vanhempien
1202: miseen.............................................................. 565 kuntoutusloman järjestämiseksi....................... 579
1203:
1204: 520 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 534 Hurskainen ym.: Määrärahan osoittami-
1205: Rauman 550-vuotisjuhlavuoden kulttuurita- sesta jätteiden lajittelun ja keräilyn tukemiseksi
1206: pahtumien tukemiseen .... .. ...... .. .. .. .. .. .... ...... .. ... 566 kunnissa .... ........ ...... .. ..... ...... ......... ... ..... .... .. ..... 580
1207:
1208: 521 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 535 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1209: Rauman satamaan johtavan väylän syventä- sesta neurokirurgian professuurin perustami-
1210: mistöiden aloittamiseen .... .. .. .... .. .. .. .. .. .... .. .... .. . 567 seen Kuopion yliopistoon................................ 581
1211:
1212: 522 Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta 536 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1213: Rauman seudun katulähetys ry:n turva- ja krii- sesta Muuruveden maatalous- ja puutarhaoppi-
1214: sikodin hankkimiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 568 laitokselle vihertietokeskuksen perustamiseen 582
1215: Sisällysluettelo 23
1216:
1217: Sivu Sivu
1218: 537 Huuhtanen: Määrärahan osoittamisesta 551 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1219: Aholansaarisäätiön leiri-, loma- ja kurssikes- ta Pro Eurooppa ry:n toiminnan tukemiseen .. 597
1220: kuksen toiminnan tukemiseen ......................... 583
1221: 552 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1222: 538 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- Suomen Aikuisopiskelijoiden Liitto AO ry:n
1223: sesta Evakkokeskuksen toiminnan tukemiseen 584 palvelutoiminnan tukemiseen .. .. .. ... .. .. .. .. .. .. .. .. . 598
1224:
1225: 539 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- 553 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1226: sesta Vehmersalmen lossin korvaavan sillan puuvenekulttuurin ja puuveneiden tekotaidon
1227: (Vehmersalmen kunnassa) rakentamisen suun- säilyttämiseen................................................... 599
1228: nitteluun ... ... ... ... .. .. ... ..... ... ...... ....... .... .. .... ...... .. 585
1229: 554 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1230: 540 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises- Suomenlahden siikakannan parantamiseen... 600
1231: ta Kaakkois-Suomen rajavartioston rakennus-
1232: hankkeisiin....................................................... 586 555 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1233: ta Mansikkalan-Kaukopään moottoritien ra-
1234: 541 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises- kentamiseen valtatiellä n:o 6 ........................... 601
1235: ta Kymenlaakson varuskuntien uudisrakenta-
1236: miseen ja peruskorjaukseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 587
1237: 556 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1238: ta valtatien n:o 12 parantamiseen Kausalan
1239: 542 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1240: kohdalla ....... ..... ......... ....... ........ ...... ...... ..... ..... . 602
1241: ta Lappeenrannan varuskunnan rakennushank-
1242: keisiin ... ..... .... ... ... .. ... ..... ... .......... ..... ....... ... .. .... 588
1243: 557 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1244: 543 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises- ta Lappeenrannan-Simolan radan peruskor-
1245: ta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kou- jaukseen ja sähköistykseen .............................. 603
1246: volan toimipisteen käynnistämiseen ................ 589
1247: 558 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1248: 544 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises- ta Lappeenrannan lentoaseman kiitotien jatka-
1249: ta Helsingin yliopiston Kymenlaakson täyden- miseen.............................................................. 604
1250: nyskoulutuslaitoksen Kouvolan osaston luo-
1251: kanopettajien poikkeuskoulutuksen tehostami- 559 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1252: seen.................................................................. 590 maatalouden vesistökuormituksen vähentämis-
1253: tutkimukseen Liperissä ja Tohmajärvellä ........ 605
1254: 545 Häkämies ym.: Määrärahan osoittamises-
1255: ta Kansallisen Sivistysliiton "Kansalaiset val- 560 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1256: taan" -projektin tukemiseen .... .... .. .... .. .. .. ...... .. 591 keuhkosairausopin professorin viran perusta-
1257: miseen Oulun yliopistoon . .... .. ... .. .. ... .. .. . .. .. .. .. .. 606
1258: 546 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta ns.
1259: Meriniemen huvilakiinteistön kunnostamiseen 592 561 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1260: Helsingin yliopiston kirjaston musiikkikokoel-
1261: 547 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta mien ja audiovisuaalisen aineiston tutkijapalve-
1262: Finland Festivals ry:n toiminnan tukemiseen.. 593 luiden järjestämiseen ......... ...... .. .. ... .. .. .. ..... ... .. .. 607
1263:
1264: 548 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 562 Jouppila ym.: Määrärahojen osoittamises-
1265: Haminan kansainvälisen sotilasmusiikkitapah- ta opintojen ohjauksen kehittämiseen ammatti-
1266: tuman järjestämiseen .. .. .. ... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 594 korkeakoulukokeiluissa .. ... .. ......... ... .. ..... ... ...... 608
1267:
1268: 549 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 563 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1269: Miehikkälän kansankulttuuri- ja pelimannipäi- rakennusavustuksena Kuusamon kansanopis-
1270: vien avustamiseen............................................ 595 tolle.................................................................. 609
1271:
1272: 550 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Sil- 564 Jouppila: Määrärahan osoittamisesta
1273: takylän vapaa-aikakeskuksen monitoimihallin Kansallisen Sivistysliiton koulutusmateriaalin
1274: rakentamiseen.................................................. 596 tuottamiseen .. ..... ........ ........ ....... ........ ..... .... .. ... 61 0
1275: 24 Sisällysluettelo
1276:
1277:
1278: Sivu Sivu
1279: 565 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta 580 Järvilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta
1280: Päätalo-päivien järjestämiseen......................... 611 merenviljelyn tutkimusyksikön suunnitteluun
1281: Rymättylään .................................................... 626
1282: 566 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta
1283: Päätalo-instituutin toiminnan edistämiseen..... 612 581 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta
1284: alemmanasteisen tieverkon perusparantamiseen
1285: 567 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomessa ......................................... 627
1286: Kemijärven kansainvälisen kelonveistoviikon
1287: järjestämiseen................................................... 613 582 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Sa-
1288: lon-Teijon-Mathildedalin tieyhteyden kor-
1289: 568 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta jaamiseen ....... .......... .. ..... .. ..... ............ .. ..... ..... .. 628
1290: Arktiset Askeleet -tanssitapahtumaa varten.... 614
1291: 583 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta
1292: Vuokralaisten Keskusliiton ja Asukasliiton toi-
1293: 569 Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta minnan tukemiseen ... ..... ........ ........... .. ...... .... ... 629
1294: Kokoomuksen Naisten Liitto ry:lle kuluttaja-
1295: valistukseen ja opintoaineiston valmistamiseen 615 584 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1296: sesta Mustalaislähetys ry:lle projektityönteki-
1297: 570 Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Suo- jöiden palkkaamiseen ... ........ .... ........ .. .... ... ... ... 630
1298: men MS-liitolle MS-potilaiden kuntoutukseen 616
1299: 585 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1300: 571 Jouppila: Määrärahan osoittamisesta sesta Suomen ev.lut. Kansanlähetys ry:lle ko-
1301: Kansallisen Eläkeläisliiton kurssikeskuksen koontumistilojen rakentamiskustannuksiin . ... . 631
1302: toiminnan tukemiseen ...... ..... ......... ...... ...... ...... 61 7
1303: 586 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1304: 572 Jurva: Määrärahan osoittamisesta vaih- sesta Rinnekodin tutkimussäätiön kehitysvam-
1305: toehtoisia energiamuotoja koskevan tutkimuk- matutkimuksen tukemiseen ............................. 632
1306: sen tehostamiseen ............................................ 618
1307: 587 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta
1308: Karhunmäen kristillisen kansanopiston raken-
1309: 573 Jurva: Määrärahan osoittamisesta opiske- nusavustukseen ................................................ 633
1310: lija-asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta
1311: rakennuskannasta . ...... .......... .. ... ..... .......... ... .... 619 588 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta
1312: Käsi- ja Taideteollisuusliitolle kehittämispro-
1313: 574 Jurva: Määrärahan osoittamisesta opiske- jektien käynnistämiseen . ... .... ............. .. .. ........ .. 634
1314: lija-asuntokohteiden omapääomaosuuden kat-
1315: tamiseen .. ....... ...... ...... ........ ..... ....... ......... .... ..... 620 589 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta
1316: käsi- ja taideteollisten yritysten tuotekehityksen
1317: 575 Jurva: Määrärahan osoittamisesta Helsin- edistämiseen Etelä-Pohjanmaalla..................... 635
1318: gin vuokra-asuntokannan lisäämiseen............. 621
1319: 590 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta
1320: 576 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n toiminnan tukemiseen 636
1321: Varsinais-Suomen kansanopiston pääraken-
1322: nuksen kunnostamiseen ....... ............ ... ...... .... ... 622 591 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta
1323: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tukemiseen.... 637
1324: 577 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta
1325: Rikalan arkeologisen museon tutkimustoimin- 592 Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta
1326: taan Halikossa ....... ...... ..... ... ....... ...... ....... ...... .. 623 Suomen Harrastajateatteriliiton t01mmnan
1327: tukemiseen .. ........ ....... ...... .. ... .......... ........ .. ...... . 638
1328: 578 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta
1329: Suomi-Australia Yhdistysten Liiton toimin- 593 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittami-
1330: nan tukemiseen .... .. .... .. ...... ........ ..... ....... ....... ... 624 sesta Pohjola-Norden ry:lle ............................. 639
1331:
1332: 579 Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta 594 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittami-
1333: Suomen Ammattikalastajaliitolle kahden sesta Vaasan läänin nuorisorahaston perusta-
1334: ammattikalastusneuvojan palkkaamiseen ........ 625 miseen.............................................................. 640
1335: Sisällysluettelo 25
1336:
1337: Sivu Sivu
1338: 595 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittami- 608 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1339: sesta Invalidiliitolle Itä-Euroopan ja Suomen Ostro Boat rf. -nimisen yhdistyksen toiminnan
1340: vammaisjärjestöjen vaihto-ohjelmiin ............... 641 tukemiseen . ... ....... ....... ....... . ..... ........ .... ....... ..... 655
1341:
1342: 596 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises- 609 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1343: ta kansanopistojen ja ammatillisten oppilaitos- Kokkolan Sosiaalitoiminnan Tuki ry:n toimin-
1344: ten opiskelijoiden opintorahan korottamiseen 642 nan tukemiseen . ....... ............. .. ..... .. .... ...... ..... ... 656
1345:
1346: 610 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1347: 597 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises-
1348: Kokkolanseudun Invaliidit ry:n toiminnan
1349: ta Paasikivi-Opistolle seikkailukoulutusprojek-
1350: tukemiseen ..... ..... ........ ........ .................... .. . ...... 657
1351: tiin ................................................................... 643
1352: 611 Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för
1353: 598 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises- stödjande av daghemsverksamheten i Såka
1354: ta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton lapsitoi- i Karleby.. ... .... ...... ......... ....... ........... .. .... ...... .... 658
1355: minnan tukemiseen ........ ..... .... ......... ... ..... .. ..... . 644
1356: 611 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1357: 599 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises- päiväkotitoimintaan Kokkolan Sokojassa ....... 659
1358: ta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton kansain-
1359: väliseen toimintaan .......................... ................ 645 612 Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för
1360: stödjande av verksamheten vid Emeliehemmet
1361: 600 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises- i Karleby ....... .. ...... ....... ............ ........ .. ... ....... .... 660
1362: ta Eurooppa-tiedoston toimittamiseen Nuori-
1363: sotietopankkiin .. ... ........ ..... ..... ... ....... .. ..... ....... . 646 612 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1364: Emelie-kodin toiminnan tukemiseen Kokkolas-
1365: 601 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises- sa ..................................................................... 661
1366: ta kauppaopiskelijoiden pohjoismaisen opiske-
1367: lijavaihtojärjestelmän luomiseen...................... 647 613 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1368: Vaasan Pelastusarmeijan suunnitteilla olevan
1369: 602 Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamises- kuntoutustyökeskuksen rakentamiseen ........... 662
1370: ta Kakskerran järven ojavesisuunnitelman to-
1371: teuttamiseen Turussa....................................... 648 614 Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för
1372: stödjande av verksamheten vid Luthersk lnre-
1373: 603 Kalli ym.: Määrärahan osoittamisesta missions hem i Larsmo . ......... ...... .. ..... ... ..... ..... 663
1374: Pyhäjärvi-instituutin toiminnan tukemiseen .... 649
1375: 614 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1376: 604 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Luthersk lnremissions hem -nimisen kuntou-
1377: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toiminnan tuslaitoksen toiminnan tukemiseen Luodossa 664
1378: tukemiseen . ....... ... ..... ....... ..... ..... ... .. . .... ..... ....... 650
1379: 615 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta
1380: 605 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Larsmon Lähetyskoti ry:n toiminnan tukemi-
1381: kansainvälisen leirikeskuksen rakentamiseen seen.................................................................. 665
1382: Kokkolaan . ....... ... ...... ....... ...... ..... .... ..... ......... .. 651
1383: 616 Karhunen ym.: Määrärahan osoittamises-
1384: 606 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Paasikivi-Opiston rakennusavustukseen ...... 666
1385: Keski-Pohjanmaan grafiittiprojektin tukemi-
1386: seen.................................................................. 652 617 Karhunen ym.: Määrärahan osoittamises-
1387: ta Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan
1388: 607 Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta ~?u!utus.poli~!ikan kansainvälistymis- ja syven-
1389: Vetelin voimalaitosta varten perustettavalle tamisproJektun ... ....... ........ ....... ....... ...... .... . ...... 667
1390: yhtiölle............................................................. 653
1391: 618 Karhunen ym.: Määrärahan osoittamises-
1392: 608 Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för ta Kokoomuksen Nuorten Liiton klubitoimin-
1393: stödjande av Ostro Boat rf:s verksamhet ........ 654 taan .................................................................. 668
1394: 26 Sisällysluettelo
1395:
1396:
1397: Sivu Sivu
1398: 619 Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta 634 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta so-
1399: eduskunnan työskentelytapojen kehittämiseen 669 rapintaisten maanteiden ja paikallisteiden pääl-
1400: lystämistä varten Parkanon tiemestaripiirissä 684
1401: 620 Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta
1402: Nuorten Musiikkiliitolle Partaharjun puhallin- 635 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kult-
1403: musiikkikurssia varten..................................... 670 tuuriprojektin "Satakunta sarka suuri" käyn-
1404: nistämiseen ..... ........ ....... ...... ..... ........ .... ...... ... .. 685
1405: 621 Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta
1406: kansaneläkkeen lisäosaa saavien eläkkeiden 636 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta met-
1407: budjettiperusteiseen korottamiseen.................. 671 säpatologian professorin viran perustamiseen
1408: johonkin yliopistoon........................................ 686
1409: 622 Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta
1410: Mielenterveyden keskusliitolle sopeutumisval- 637 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
1411: mennus- ja kuntoutustoimintakokeiluun ......... 672 Maanpuolustuskiltojen liiton ja sen jäsenjärjes-
1412: töjen toiminnan tukemiseen............................. 687
1413: 623 Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta
1414: Lomapirtti ry:n toiminnan tukemiseen ..... ....... 673 638 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta E. N.
1415: Setälän muistopatsashankkeen toteuttamiseen
1416: 624 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kokemäellä...................................................... 688
1417: Kyminlinnan varuskunta-alueen vapauttami-
1418: seen sotilaskäytöstä ......................................... 674
1419: 639 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ke-
1420: vyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosal-
1421: 625 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1422: le Säkylän Iso-Vimma-Euran Kiiskimäki ..... 689
1423: Kyminlinnan alueen käyttösuunnitelman laati-
1424: miseen.............................................................. 675
1425: 640 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta
1426: 626 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Söörmarkun-Hyvelän moottoritiehankkeen
1427: Ruotsinsalmen linnoituslaitteiden säilyttämi- toteuttamiseksi .......... .. ...... ..... ...... ....... .... .. ...... . 690
1428: seksi................................................................. 676
1429: 641 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eri-
1430: 627 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta tasoristeyksen rakentamiseksi valtatien n:o 11
1431: lauttaterminaalin rakentamiseksi Kotkaan...... 677 ja maantien n:o 249 risteykseen Mouhijärvellä 691
1432:
1433: 628 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta 642 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta yh-
1434: Kymen läänin rakennuskiviselvitysten tulosten teysramppien rakentamiseen Harmaalinnan eri-
1435: hyödyntämiseen ............................................... 678 tasoristeykseen Porissa ... ....... .......... ... ........ ... .. 692
1436:
1437: 629 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- 643 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta lisä-
1438: sesta Oulun yliopiston Kajaanin mittalaitelabo- tilojen rakentamiseksi puolustusvoimien pio-
1439: ratorion laitehankintoja varten........................ 679 neerivarikolle Parkanossa . ..... ........ ..... ..... .. ..... . 693
1440:
1441: 630 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami- 644 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta val-
1442: sesta Kainuun korkeakoulun suunnitteluun .... 680 takunnallisten veteraaniliittojen toiminnan
1443: tukemiseen .... ...... ........ .. ..... ... ......... ..... ........ ..... 694
1444: 631 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
1445: sesta Kajaanin urheiluseurojen seurayhtymän 645 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta
1446: toiminnan käynnistämiseen ............................. 681 vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneen les-
1447: ken huoltoeläkkeen korottamiseen .................. 695
1448: 632 Kemppainen ym.: Määrärahan osoittami-
1449: sesta tupakoimattomuutta tukevan kilpailun 646 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta
1450: järjestämiseksi peruskouluissa ....... ........... ....... 682 sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen .. .. ... 696
1451:
1452: 633 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Po- 647 Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1453: rin-Kankaanpään-Parkanon rautatien kun- Kajaanin Sana ja Sävel-tapahtuman järjestä-
1454: nossapidon tehostamiseen................................ 683 miseen.............................................................. 697
1455: Sisällysluettelo 27
1456:
1457: Sivu Sivu
1458: 648 Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 664 Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1459: Kainuun Jazzkevät ry:lle jazzfestivaalin järjes- Lapin matkailuliikenteelle tärkeiden tieyhteyk-
1460: tämiseen .. ... .. .. ... .... ... ... .... .... ... ..... .... ... ........ .... .. 698 sien rakentamiseen........................................... 714
1461: 649 Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 665 Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1462: Kuhmon talvisotamuseon jatkokehittämiseen 699 Kehitysaluerahasto Oy:n suhdannelainoja var-
1463: 650 Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ten.................................................................... 715
1464: valtatien n:o 18 rakentamiseen välillä Juurikka-
1465: lahti-Eevala ................................................... 700 666 Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1466: Kehitysaluerahasto Oy:lle yritysten tutkimus-
1467: 651 Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta toiminnan tukemiseen...................................... 716
1468: valtatien n:o 22 suunnitteluun välillä Petäjä-
1469: lahti-Kajaani................................................. 701 667 Koski ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin
1470: ympäristöinstituutin toiminnan tukemiseen..... 717
1471: 652 Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1472: Kangasniemen musiikkijuhlien toiminnan tu- 668 Koski ym.: Määrärahojen osoittamisesta
1473: kemiseen .. .... .. ... .... ........ ... ... .. .. ...... .... ..... ....... ... 702 kaukolämpötoiminnan rahoittamiseen............ 718
1474: 653 Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1475: Joroisten musiikkiyhdistys ry:lle musiikkipäi- 669 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1476: vien järjestämiseen .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 703 kansalliseen kehitysjoukkotoimintaan ............. 719
1477:
1478: 654 Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta 670 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1479: Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskuk- ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksen perus-
1480: sen rakentamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. ...... .. 704 tamiseen Hämeenlinnaan .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 720
1481: 655 Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä- 671 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1482: Suomen vihertietokeskuksen toiminnan aloitta- kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelu-
1483: miseksi Mikkelin läänissä .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. 705 jen tehostamiseen Etelä-Hämeessä .................. 721
1484: 656 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises-
1485: ta läänin kehittämisrahaan .............................. 706 672 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1486: ta Bomban juhlaviikkojen toiminnan tukemi-
1487: 657 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- seen.................................................................. 722
1488: ta Ekocenter Oulun toiminnan käynnistämi-
1489: seen ................................................................. . 707 673 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1490: Nurmeksen Immanuel-jouludraaman toteutta-
1491: 658 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- miseen ............................................................. . 723
1492: ta tiedekeskus Tietomaan toiminnan turvaami-
1493: seen ................................................................. . 708 674 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1494: 659 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- perhehoidon kehittämiseen Perhehoitoliiton
1495: ta Piippolan ja Pihkalan välisen maantien projektina ...................................................... .. 724
1496: perusparantamiseen ........................................ . 709
1497: 675 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1498: 660 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- inkeriläisvanhusten avustamiseksi .................. . 725
1499: ta Oulun lentoaseman rakentamiseen ............ .. 710
1500: 676 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1501: 661 Korkeaoja ym.: Määrärahan osoittamises- vihertietokeskuksen perustamiseen Polvijärvel-
1502: ta Puurijärvi-Isosuon opastuskeskuksen raken- le ..................................................................... . 726
1503: tamiseen .......................................................... . 711
1504:
1505: 662 Korva: Määrärahan osoittamisesta Kemi- 677 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1506: järven kansainvälisen kelonveistoviikon järjes- Puu-Juuan rakennusten kunnostamiseen ......... 727
1507: tämistä varten ................................................. . 712
1508: 678 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittami-
1509: 663 Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta rautatien tasoylikäytävien poistamiseen
1510: maidon kuljetusavustukseen meijereille .......... . 713 välillä Helsinki-Kuopio ................................ . 728
1511: 1991 vp
1512:
1513: Raha-asia-aloite 1
1514:
1515:
1516:
1517:
1518: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
1519: kokeiluihin Vaasan läänissä
1520:
1521:
1522: Eduskunnalle
1523:
1524: Vaasan läänin kehittämisen merkittävä este olisi 3,5 miljoonaa markkaa vuoden 1992 aika-
1525: on alhainen koulutustaso. Verrattain vähillä re- na. Tämä jakautuisi seuraavasti: ammattikor-
1526: surssilisäyksillä voidaan ammattikorkeakouluja keakoulukokeilu Seinäjoella 1,5 miljoonaa
1527: koskevan kokeilun avulla kohottaa koulutusta- markkaa, Kokkolassa 1,5 miljoonaa markkaa
1528: soa. Nyt, kun valtioneuvosto on antanut luvan ja Vaasassa 0,5 miljoonaa markkaa vuoden
1529: väliaikaisen ammattikorkeakoulukokeilun al- 1992 aikana.
1530: kamiselle, mikäli valmiudet on olemassa, alka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1531: vat väliaikaiset ammattikorkeakoulukokeilut nioittaen,
1532: kolmessa Vaasan läänin kohteessa Seinäjoella,
1533: Kokkolassa ja Vaasassa. Vaikka käyttömenois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1534: sa ei tapahdu olennaista kasvua, tulevat varsin- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
1535: kin palkkakustannukset jonkin verran lisäänty- markkaa Seinäjoen, Kokkolan ja Vaa-
1536: mään. Tarvitaan täydennyskoulutusta, kirjas- san väliaikaisen ammattikorkeakoulu-
1537: to- ja laitteistoinvestointeja sekä asiantuntija- kokeilun toteuttamiseksi.
1538: palveluita. On laskettu, että lisäkustannustarve
1539:
1540: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1541:
1542: Kirsti Ala-Harja Rose-Marie Björkenheim Jukka Vihriälä
1543: Bjarne Kallis Jarmo Wahlström Aapo Saari
1544: Kyösti Virrankoski Raimo Vistbacka
1545: 2 1991 vp
1546:
1547: Raha-asia-aloite 2
1548:
1549:
1550:
1551:
1552: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäavustuksena Leh-
1553: timäen opiston toiminnan tukemiseen
1554:
1555:
1556: Eduskunnalle
1557:
1558: Lehtimäen opisto on maamme ainoa koko- tävä määräraha Lehtimäen opistolle erityis-
1559: naan vammaisille tarkoitettu kansanopisto ja luonteesta aiheutuvien tavallista suurempien
1560: samalla ainoa opisto, johon otetaan opiskeli- kustannusten korvaamiseen.
1561: joiksi myös monivammaisia henkilöitä. Esimer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1562: kiksi talven 1991 opiskelijoista yli 20 on pyörä- nioittaen,
1563: tuolissa. Vuosittain opistossa on lähes 1 000
1564: opiskelijaa ja kurssipäiviä kertyy noin 24 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1565: Kansanopistojen valtionapulain puitteissa ei 1992 tulo- ja menoarvioon lisäavustuk-
1566: vieläkään voida ottaa tarpeeksi huomioon vam- sena 500 000 markkaa Lehtimäen opis-
1567: maisten aiheuttamia normaalia korkeampia ku- ton erityisluonteesta aiheutuvien taval-
1568: luja ja henkilöstömäärää. Vammaisten opiske- lista suurempien kustannusten korvaa-
1569: lumahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan riit- miseen.
1570:
1571: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1572:
1573: Kirsti Ala-Harja Rose-Marie Björkenheim
1574: Raimo Vistbacka Kyösti Virrankoski
1575: 1991 vp 3
1576:
1577: Raha-asia-aloite 3
1578:
1579:
1580:
1581:
1582: Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen Musiikkijuhlat
1583: ry:n toiminnan tukemiseen
1584:
1585:
1586: Eduskunnalle
1587:
1588: Ilmajoen Musiikkijuhlat ry. on järjestänyt tissa. Oopperan tuotantokustannukset ovat
1589: vuodesta 1974 lähtien kesäkuun alussa musiik- noin 3,8 miljoonaa markkaa. Vuodelle 1991 on
1590: kitapahtuman Ilmajoen Musiikkijuhlat. Toi- suunnitteilla Suomen operettitähti 1991 -laulu-
1591: minta on käynnistynyt täysin yksityisvoimin. kilpailun semifinaaliin selviytyneet kilpailijat
1592: Kuoroja ja musiikki-ihmisiä ja hyvin paljon tai- (10 kappaletta), jotka ovat kaikki alalla koulu-
1593: kootyötä käyttäen on toteutettu vuosittainen ta- tettuja ammattilaisia. Heitä säestää Vaasan
1594: pahtuma. Kahdessa ensimmäisessä tapahtumas- kaupunginorkesteri. Tasokkaita konsertteja
1595: sa esitettiin Pohjalaiset. Juhlille on tuotettu järjestetään myös naapureissa Seinäjoella, Ku-
1596: kolme omaa täysimittaista oopperaa: Jaakko rikassa ja Nurmossa.
1597: Ilkka (Jorma Panula, Aarni Krohn, Edwin Lai- Taloudellinen tilanne on vaikea, mutta suun-
1598: ne vuosina 1978 ja 1981), Jokiooppera (Jorma ta on eteenpäin. Ilmajoen kunta, samoin Seinä-
1599: Panula, Tapio Parkkinen vuosina 1982 ja 1985) joki ovat korottaneet avustuksiaan. Vaasan
1600: ja Kolmekymmentä hopearahaa (Atso Almila, oopperan mukanaolo on alueellisesti tär-
1601: Heikki Ylikangas, Edwin Laine vuosina 1988 ja keää. Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:llä on laina-
1602: 1990). Oopperoiden solistit ovat aina olleet velkoja 2,6 miljoonaa markkaa, joista suurin
1603: Suomen huipulta. Lisäksi on järjestetty kon- osa aikaisemmilta vuosilta kerääntyneitä velko-
1604: sertteja naapuripaikkakunnilla. Ilmajoen Mu- ja, jotka vaikeuttavat toimintaa. Velat ovat li-
1605: siikkijuhlista on muodostunut valtakunnallinen säksi yksityishenkilöiden takauksella. Ilmajoen
1606: musiikkitapahtuma. Eestin sinfoniaorkesteri on Musiikkijuhlat ry. on anonut opetusministeriöl-
1607: osallistunut konsertteihin. Vuonna 1990 esitet- tä toiminta-avustusta 900 000 markkaa, josta ei
1608: tiin yhdessä Vaasan alueoopperan kanssa oop- vielä ole saatu päätöstä. Tästä summasta
1609: pera Madame Butterfly. 600 000 markalla maksetaan uuden oopperan
1610: Kesällä 1991 vietetään Ilmajoen Musiikkijuh- kustannuksia vuodelta 1991.
1611: lia 17. kerran. Oopperasta pidetään väli vuosi, ~dellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1612: koska valmistellaan vuodelle 1992 kantaesitystä taen,
1613: uudelle kotimaiselle siirtolaisuusaiheiselle oop-
1614: peralle (Atso Almila, Antti Tuuri, Jussi Tapo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1615: la). Teos esitetään ulkoilmaesityksenä Ilkan 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
1616: kentällä. Nimeä ei ole vielä julkistettu. Tämä markkaa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n
1617: ooppera on mukana Juuret Suomessa -projek- toiminnan tukemiseen.
1618:
1619: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1620:
1621: Kirsti Ala-Harja
1622: 4 1991 vp
1623:
1624: Raha-asia-aloite 4
1625:
1626:
1627:
1628:
1629: Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta Hangaskylän Kipinä 22
1630: ry:n seurantalon rakentamiseen
1631:
1632:
1633: Eduskunnalle
1634:
1635: Raittiusseura Hangaskylän Kipinä 22 ry. on Seurantalo on kuitenkin vielä kesken. Sieltä
1636: aloittanut seurantalon rakentamisen vuonna puuttuvat sauna, pesuhuone ja pukuhuoneet.
1637: 1960 talkootyönä ja on saanut talonsa vesikat- Jäljellä olevan rakennusosan loppuun saattami-
1638: toon, josta töitä jatkettiin vasta vuonna 1986. nen kustannusarvion mukaan vaatii 110 000
1639: Vuonna 1989 valmistuivat juhlasalit ja kerho- markkaa. Vaikka taikootyötä jatketaan, tarvi-
1640: huoneet, 110 neliötä, vuonna 1990 valmistui taan rahaa koneistojen, LVI- ja sähkölaitteiden
1641: kuntosali, 60 neliötä. Näiden yhteenlaskettu ostamiseen ja ammattityön kustantamiseen.
1642: kustannus on yli 500 000 markkaa. Työ on tehty Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1643: suurelta osin talkootyönä. Siihen on saatu val- taen,
1644: tiolta rahaa yhteensä 110 000 markkaa ja Kau-
1645: hajoen kunnalta 75 000 markkaa. Tämä seuran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1646: talo on kyläläisten ahkerassa käytössä. Siellä 1992 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
1647: toimii neljä eri kerhoa, ja taloa käytetään joka kaa Hangaskylän Kipinä 22 ry:n seuran-
1648: päivä lauantaita lukuun ottamatta. talon loppuun rakentamiseen.
1649:
1650: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1651:
1652: Kirsti Ala-Harja
1653: 1991 vp 5
1654:
1655: Raha-asia-aloite 5
1656:
1657:
1658:
1659:
1660: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lento-
1661: kentän rakentamiseen
1662:
1663:
1664: Eduskunnalle
1665:
1666: Rengonharjusäätiön ylläpitämä lentokenttä harjusäätiön Ilmajoen kunnan kanssa yhteis-
1667: on yksi merkittävimmistä yksityisistä lentoken- työssä aluesuunnitelma. Suunnitelmassa on esi-
1668: tistä. Liikennemäärä on vuonna 1990 ollut tetty kentän vaiheittaista rakentamista ja inves-
1669: 17 491 matkustajaa, posti- ja Tahtilentotoimin- tointien jakaantumista seuraaville viidelle vuo-
1670: nan määrä on ollut 489 tonnia ja laskeutumisia delle. Aluesuunnitelman tavoitteena on ollut
1671: lentokentälle tapahtui 4 029 kappaletta. myös, että Ilmailulaitoksessa ja liikenneministe-
1672: Toiminta edellyttää lähes ympärivuorokau- riössä voidaan päätöksenteko suorittaa yhtei-
1673: tista kentän aukipitämistä säännöllisen kevyt- sesti hyväksyttyjen kehittämissuunnitelmien
1674: reittilentoliikenteen ja lisääntyneen rahtiliiken- mukaan. Lennonjohtotornin rakentaminen
1675: teen johdosta. aloitetaan vuonna 1991. Suunnitteilla on kiito-
1676: Vuonna 1990 talousarvion todellisista kus- tien peruskuivatus ja uudelleen päällystäminen
1677: tannuksista valtion ylläpitoavustus kattoi 40 OJo vuonna 1992.
1678: ja korkoavustus vain 19% todellisista korko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1679: kustannuksista. Investointiavustus on ollut nioittaen,
1680: 90% todellisista kustannuksista. Valtion koko-
1681: naisavustus vuonna 1990 on ollut 44 % Rengon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1682: harjusäätiön kokonaismenoista. Tämän joh- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
1683: dosta lentokentän ylläpito aiheuttaa taustayh- markkaa Rengonharjusäätiön avustami-
1684: teisökunnille vuosittain kohtuuttoman suuria seen, lentokentän rakentamiseen ja yllä-
1685: panostustarpeita. pitoon.
1686: Kentän kehittämiseksi on laadittu Rengon-
1687:
1688: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1689:
1690: Kirsti Ala-Harja Rose-Marie Björkenheim Jukka Vihriälä
1691: Bjarne Kallis Kyösti Virrankoski Raimo Vistbacka
1692: Marjatta Vehkaoja Riitta Jouppila
1693:
1694:
1695:
1696:
1697: 3 2102652
1698: 6 1991 vp
1699:
1700: Raha-asia-aloite 6
1701:
1702:
1703:
1704:
1705: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin ja alko-
1706: holin käytön vähentämiseen tarkoitettuihin TV-tietoiskuihin
1707:
1708:
1709: Eduskunnalle
1710:
1711: OECD-maista alkoholin kulutuksen kasvu oli tön alkoholin ja tupakan käytön vähentämi-
1712: ylivoimaisesti suurin Suomessa ( + 12 OJo) vuosi- seksi.
1713: na 1984-1988. Kun otetaan huomioon tilastoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1714: maton alkoholinkulutus, on kokonaiskulutus nioittaen,
1715: Suomessa jo nyt keskieurooppalaista tasoa.
1716: Maailman terveysjärjestön "Terveyttä kaikil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1717: le vuoteen 2000 mennessä" -ohjelman tavoittee- 1992 tulo- ja menoarvioon 250 000
1718: na on kokonaiskulutuksen vähentäminen. Suo- markkaa Suomen Raittiusjärjestöt ry:l/e
1719: messa voitaisiin yhtenä keinona käyttää TV -tie- kahden toisiaan täydentävän TV-tietois-
1720: toiskuja, jotka on tarkoitettu työikäisen väes- kun tuottamiseen.
1721:
1722: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1723:
1724: Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen
1725: Oiva Savela Riitta Jouppila
1726: 1991 vp 7
1727:
1728: Raha-asia-aloite 7
1729:
1730:
1731:
1732:
1733: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholihaittoja ja
1734: niiden kustannuksia koskevaan tutkimukseen
1735:
1736:
1737: Eduskunnalle
1738:
1739: Alkoholihaitoista yhteiskuntataloudelle ai- kin alkoholipoliittiselle päätöksenteolle ja myös
1740: heutuvia kustannuksia on viime vuosina tutkit- kansalaisten alkoholiasenteisiin ja -käyttäyty-
1741: tu perusteellisesti mm. USA:ssa ja Ruotsissa. miseen kohdistuvalle valistukselle ja kasvatuk-
1742: Suomen osalta viimeinen vastaava selvitys on selle.
1743: sen sijaan tehty vuoden 1978 tilanteesta, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1744: jälkeen analyysimenetelmät ovat huomatta- nioittaen,
1745: vasti kehittyneet. Lisäksi alkoholin vuosikulu-
1746: tus on nykyisin maassamme 20 OJo suurempi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1747: kuin 1970-luvun lopussa. Näistä syistä tarvi- 1992 tulo- ja menoarvioon 500000
1748: taankin ajan tasalla olevaa tutkimukseen perus- markkaa Suomen Raittiusjärjestöt ry:l/e
1749: tuvaa selvitystä alkoholihaitoista ja niistä kan- ajankohtaisen alkoholihaittoja ja niiden
1750: santaloudelle sekä valtion ja kuntien taloudelle kustannuksia maassamme koskevan tut-
1751: aiheutuvista kustannuksista. Tällainen nykyti- kimuksen suorituttamiseen.
1752: lanteeseen perustuva tutkimus olisi tueksi eten-
1753:
1754: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1755:
1756: Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen
1757: Oiva Savela Bjarne Kallis
1758: Riitta Jouppila
1759: 8 1991 vp
1760:
1761: Raha-asia-aloite 8
1762:
1763:
1764:
1765:
1766: Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunojan ja Riihi-
1767: kosken välisen tien rakentamiseen
1768:
1769:
1770: Eduskunnalle
1771:
1772: Auranmaan kuntien kesken on kehittymässä sesti kannattavaksi. Varsinais-Suomen Maa-
1773: laaja-alainen yhteistyö. Erityisesti Auran, Kari- kuntaliitto on yhdessä seutukaavaviraston ja
1774: naisten, Pöytyän ja Yläneen kuntien yhteistoi- lääninsuunnittelun kanssa esittänyt tiepiirin toi-
1775: minta aiheuttaa runsaasti päivittäistä liikenne- menpideohjelmaan kuntien esitysten perusteella
1776: tarvetta (mm. koulu-, terveyskeskus-ja sosiaali- nimenomaan Karhunojan ja Riihikosken välistä
1777: toimi) kuntakeskustan välillä. Toimivan poikit- tieyhteyttä.
1778: taistieyhteyden saaminen välille Marttila-Ky- Ehdotamme,
1779: rö-Riihikoski-Niitynpää on kuntien ja elin-
1780: keinotoiminnan kannalta välttämätöntä. Tieyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1781: teyden kiireeliisin ja ensimmäinen vaihe on 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
1782: Pöytyällä oleva osuus Karhunoja-Riihikoski, markkaa Karhunojan ja Riihikosken vä-
1783: koska tämä tieyhteys kokonaan puuttuu. Tielai- lisen tieyhteyden suunnitteluun ja raken-
1784: tos on todennut hankkeen liiketaloudelli- tamiseen.
1785:
1786: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1787:
1788: Olavi Ala-Nissilä Heli Astala
1789: Ensio Laine Timo Järvilahti
1790: Jarmo Laivoranta
1791: 1991 vp 9
1792:
1793: Raha-asia-aloite 9
1794:
1795:
1796:
1797:
1798: Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Virttaan ja Yläneen
1799: välisen tien suunnitteluun
1800:
1801:
1802: Eduskunnalle
1803:
1804: Toimivien poikittaistieyhteyksien aikaansaa- neen tieosuus. Tämän tieosuuden suunnittelu
1805: minen on Varsinais-Suomen maakunnan ja eri- on nyt erityisen kiireellistä saada liikkeelle.
1806: tyisesti maaseutualueiden kannalta erittäin tär- Ehdotamme kunnioittavasti,
1807: keää. Tieyhteyttä välille Uusikaupunki-Loi-
1808: maa-Forssa eli ns. apulantatietä on rakennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1809: pitkään. Loimaan, Alastaron ja Virttaan väli- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
1810: sen osuuden valmistumisen jälkeen jää toimi- markkaa Virttaan ja Yläneen välisen tie-
1811: vasta tieyhteydestä puuttumaan Virttaan-Ylä- osuuden suunnitteluun.
1812:
1813: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1814:
1815: Olavi Ala-Nissilä Timo Kalli Juha Korkeaoja
1816: 10 1991 vp
1817:
1818: Raha-asia-aloite 10
1819:
1820:
1821:
1822:
1823: Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorisokasvatuslii-
1824: ton opetusohjelmaan tapakasvatuksen edistämiseksi
1825:
1826:
1827: Eduskunnalle
1828: Tietokoneet ovat yleistyneet kaikkialla työ- Toisenlaisten ohjelmien tarjoaminen lisää
1829: elämässä, kodeissa ja kouluissa. Tietotekniikka myös tyttöjen kiinnostusta tasa-arvoisesti poi-
1830: muuttaa maailmaa ja samalla myös ihmisiä. kien rinnalla. Monipuolisilla ohjelmilla voidaan
1831: Muutosten tulisi kuitenkin tapahtua siten, että vaikuttaa tietotekniikan aiheuttaman muutok-
1832: itse pystymme vaikuttamaan niiden suuntaan. sen laatuun.
1833: Tietokoneilla on todettu olevan lukuisia hy- Ehdotamme laadittavaksi tietokoneohjelman
1834: viä ominaisuuksia. Kouluissa tehty kartoitus tapakasvatuksen avuksi. Aihe tarjoaa mahdolli-
1835: osoittaa, että tietokoneavusteinen opetus tuo suuksia käsitellä nuoren elämään liittyviä il-
1836: vaihtelua ja iloa oppimiseen, motivoi työskente- miöitä laajasti. Ohjelmassa esitetään animaa-
1837: lyä, mahdollistaa opetuksen yksilöinnin ja pa- tion keinoin ihmisten välisiä kanssakäymisen
1838: rantaa työrauhaa sekä lisää syvällisiä keskuste- sääntöjä ja tarkoitusta. Ohjelman avulla oppi-
1839: luja opittavasta asiasta. las voi kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja niiden
1840: Tänä päivänä lapset tutustuvat tietokoneisiin vaikutusta.
1841: usein jo kotona, mutta viimeistään koulussa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1842: Koulut hankkivat käyttöönsä tietokoneita yhä nioittavasti,
1843: useammin. Ongelmaksi on kuitenkin muodos-
1844: tunut se, ettei ole tarkoitukseen sopivia moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1845: puolisia ohjelmia. Kotikäytössä ovat yleisimpiä 1992 tulo- ja menoarvioon 180 000
1846: erilaiset tuhoamispelit, jotka kiehtovat pelaajaa markkaa tietokoneavusteisen opetusoh-
1847: nopeudellaan, väreillään ja korkeatasoisilla ku- jelman tuottamiseksi tapakasvatuksen
1848: villaan. Niiden sisältö on kuitenkin lähes poik- edistämiseen kouluissa Nuorisokasva-
1849: keuksetta väkivaltainen. Ongelma on myös sii- tusliiton toimesta.
1850: nä, että pojat omaksuvat tietokoneiden käytön
1851: paremmin kuin tytöt, joita tietokoneet kiinnos-
1852: tavat vain vähän.
1853:
1854: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1855:
1856: Olavi Ala-Nissilä Arja Alho
1857: Hannu Suhonen Eeva-Liisa Moilanen
1858: Tuulikki Ukkola
1859: 1991 vp 11
1860:
1861: Raha-asia-aloite 11
1862:
1863:
1864:
1865:
1866: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta EELAKin toiminnan tuke-
1867: miseen
1868:
1869:
1870: Eduskunnalle
1871:
1872: Eristetään Etelä-Afrikka -kampanja EELAK tiedotustoimintaansa ja kansainvälistä yhteis-
1873: ja EELAKin tuki tekevät arvokasta kansainvä- työtä.
1874: lisyyskasvatustyötä. EELAK on apartheid-jär- EELAKin toiminta on sellaista, johon soli-
1875: jestelmää vastustava liike, joka on toiminut daarisuustyöstä ja kansainvälisistä kysymyksis-
1876: vuodesta 1983 alkaen ja kokoaa noin 70 erilais- tä kiinnostuneet kansalaiset voivat mielekkäällä
1877: ta kansalaisjärjestöä. EELAKin tuki on rekiste- ja toiminnallisella tavalla osallistua. EELAK on
1878: röity syksyllä 1988. mm. kampanjoinut poliittisten vankien ja pidä-
1879: Suomi on toiminut eri kansainvälisissä yhtei- tettyjen lasten puolesta.
1880: söissä apartheidin vastaisten päätöslauseimien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1881: aikaansaamisen puolesta. Myös Suomen oma nioittaen,
1882: lainsäädäntö on omaksunut taloudellisia pakot-
1883: teita tukevan linjan. Kuitenkin Suomessa ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1884: ten myös muissa Pohjoismaissa on esiintynyt 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
1885: Etelä-Afrikan kanssa käytävän kaupan kieltä- kan määrärahan EELAKin toiminnan
1886: vän lain kiertämistä. EELAK järjestönä voisi tukemiseksi ja toimiston toiminnan jat-
1887: tehdä tarpeellista selvitystyötä, mikäli sillä sii- kuvuuden turvaamiseksi.
1888: hen olisi resursseja. Samoin EELAK voisi lisätä
1889:
1890: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1891:
1892: Arja Alho Hannele Luukkainen
1893: 12 1991 vp
1894:
1895: Raha-asia-aloite 12
1896:
1897:
1898:
1899:
1900: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta AVANTI-orkesterin toi-
1901: minnan tukemiseen
1902:
1903:
1904: Eduskunnalle
1905:
1906: AVANTI on korkeatasoinen nuorten muusi- keskeinen sponsori on vetäytymässä. Kysymys
1907: koiden kokoonpano, joka ennakkoluulotto- on AV ANTin tulevaisuudesta. Tavoitteena tuli-
1908: masti on etsinyt musiikin uudenlaisia esittämi- si olla pysyvän järjestelyn aikaansaaminen, jo-
1909: sen muotoja ja yhteyttä yleisöön. Tästä esi- ka takaisi noin 20:lle AVANTin avainmuusi-
1910: merkkinä ovat mm. AVANTin kesäinen Por- kolle toimeentulon ja mahdollisuuden tuottaa
1911: voon Suvisoitto, jolloin AVANTilaiset ovat konsertteja yhteistyössä eri kaupunkien kanssa.
1912: tuoneet musiikin kaduille ja työpaikoille. Tämän mahdollistamiseksi tulisi opetusministe-
1913: AVANTI on myös rohkeasti ja näyttävästi tuo- riön menoluokkaan varata erillinen kohta
1914: nut esille suomalaista nykymusiikkia. AV ANTI AV ANTin toiminnan tukemiseksi. AVANTin
1915: on raivannut tiensä suomalaisen musiikin etu- toiminnan turvaaminen edellyttää kuitenkin jo
1916: rintamaan. Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka nyt ensiapuluonteista tukea.
1917: Saraste AVANTin kapellimestareina ovat tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1918: neet kiinnostavuutta ja ainutlaatuisuutta mu- nioittavasti,
1919: siikkielämäämme.
1920: AVANTin talous on perustunut pääosin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1921: sponsoritukeen. Tapahtumien ja konserttien 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
1922: järjestämisessä myös kunnilta ja valtiovallalta 29.90.52 300 000 markkaa AVANTin
1923: on tullut tukea. AVANTin taloudellinen tilanne toiminnan tukemiseksi.
1924: on kuitenkin nyt dramaattisesti muuttunut, kun
1925:
1926: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1927:
1928: Arja Alho Hannele Luukkainen
1929: 1991 vp 13
1930:
1931: Raha-asia-aloite 13
1932:
1933:
1934:
1935:
1936: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Sysmän Suvisoitto -nimi-
1937: sen tapahtuman tukemiseen
1938:
1939:
1940: Eduskunnalle
1941:
1942: Sysmän Suvisoiton tarkoituksena on järjes- pelkästään riitä. Taiteellisena johtajana ja yh-
1943: tää korkeatasoisista ja monipuolisista musiik- teyksien solmijana on toiminut kapellimestari
1944: kiesityksistä koostuva kesätapahtuma Sysmän Ari Rasilainen. Sysmän luonnonkauniissa ym-
1945: ja Luhangan alueella. Tapahtuman ohella anne- päristössä tunnetut taitelijat ovat yltäneet hui-
1946: taan musiikkiopetusta ja järjestetään kuukausi- keisiin suorituksiin.
1947: konsertteja. Sysmän Suvisoitto perustettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1948: vuonna 1986.
1949: Sysmän Suvisoitosta on kehittynyt mielen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1950: kiintoinen pienimuotoinen musiikillinen kesäta- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
1951: pahtuma. Taikoovoimat eivät kuitenkaan enää markkaa Sysmän Suvisoittoa varten.
1952: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1953:
1954: Arja Alho Hannele Luukkainen
1955: 14 1991 vp
1956:
1957: Raha-asia-aloite 14
1958:
1959:
1960:
1961:
1962: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-seu-
1963: ralle
1964:
1965:
1966: Eduskunnalle
1967:
1968: Suomi-Nicaragua-seura on saanut valtioval- vallan tukea enää tarvittaisi. Edellisenä vuonna
1969: lan tukea Nicaragua-tiedotustoimintaan ja tie- järjestettiin mm. naivistisen taiteen näyttely,
1970: dotustoimiston perustamiseen. Saadun tuen konserttikiertue ja Luis Mejia Godoyn Helsin-
1971: turvin on voitu avata toimisto ja palkata toi- gin konsertti. Suomen ja Nicaraguan kehitysyh-
1972: minnanjohtaja. Seura onkin julkaissut tietopa- teistyön laajentuminen ja muutoinkin kanssa-
1973: ketteja Väli-Amerikan rauhanprosessista. Seura käymisen lisääntyminen asettaa lisävaateita tie-
1974: on tuen turvin myös järjestänyt yleisötilaisuuk- dotustoiminnalle, sillä suomalaisten kansalais-
1975: sia ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista, järjestöjen toiminta Nicaraguassa tarvitsee seu-
1976: kuten Väli-Amerikan rauhansuunnitelmasta, ran tukea.
1977: vapautuksen teologiasta jne. Samoin tuen tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1978: vin on voitu saada nicaragualaisia seuran vie-
1979: raaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1980: Seuran toimintaa ei pyrkimyksistä huolimat- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
1981: ta ole kyetty kehittämään niin, että omaehtoi- kan määrärahan osoitettavaksi Suomi-
1982: nen varainhankinta olisi niin laajaa, ettei valtio- Nicaragua-seuralle.
1983:
1984: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1985:
1986: Arja Alho Hannele Luukkainen
1987: 1991 vp 15
1988:
1989: Raha-asia-aloite 15
1990:
1991:
1992:
1993:
1994: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorisokasvatusliitolle
1995: päiväkotien terveyskasvatusta tukevan aineiston tuottamiseen
1996:
1997:
1998: Eduskunnalle
1999:
2000: Lääkintöhallitus on julkaissut sarjassaan toja. Siksi olisi tarkoituksenmukaista tuottaa
2001: Tutkimukset 111988 "Terveyskasvatus päivä- kasvattajien käyttöön esiopetuksessa tarkoituk-
2002: kodeissa'' toimintasuunnitelman päiväkoteja senmukaiset aineistot ihmissuhde- ja sukupuoli-
2003: varten. Päiväkodin terveyskasvatusohjelma on kasvatuksesta sekä tupakka- ja alkoholikasva-
2004: kehitetty lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituk- tuksesta päiväkotien terveyskasvatuksen toi-
2005: sen rahoittamassa "Tupakointia vähentävä ter- mintasuunnitelman mukaisesti.
2006: veyskasvatus" -tutkimuksessa ja siihen sisälty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2007: Yässä sosiaalihallituksen rahoittamassa kokei- nioittavasti,
2008: lussa.
2009: Terveyskasvatuksen toimintasuunnitelma päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2010: väkoteja varten on uusi ja odotettu suunnitel- 1992 tulo- ja menoarvioon 180 000
2011: ma. Sitä voidaan toteuttaa esiopetuksessa ja markkaa käytettäväksi päiväkotien ter-
2012: yleensä lasten päivähoidossa. Ihmissuhde- ja veyskasvatuksen ihmissuhde- ja suku-
2013: sukupuolikasvatus sekä tupakkaa ja alkoholia puolikasvatusta sekä tupakka- ja alko-
2014: käsittelevä kasvatus ovat osa toimintasuunnitel- holikasvatusta tukevan aineiston tuotta-
2015: maa. Ne ovat kuitenkin vaikeita kokonaisuuk- miseksi päiväkoteja varten Nuorisokas-
2016: sia, eikä niiden toteuttamiseksi ole tehty aineis- vatusliiton toimesta.
2017: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2018:
2019: Arja Alho Tuulikki Ukkola
2020: Hannu Suhonen Martti Korhonen
2021: Eeva-Liisa Moilauen
2022: 16 1991 vp
2023:
2024: Raha-asia-aloite 16
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta laatukirjallisuuden
2030: tuotantotukeen
2031:
2032:
2033: Eduskunnalle
2034:
2035: Laatukirjat ovat Suomessa liian kalliita. Kun saatu hyviä kokemuksia "En bok för alla" -jär-
2036: hyvästä kotimaisesta romaanista joutuu maksa- jestelmästä. Siellä parhaat kirjat saadaan
2037: maan jopa 200 markkaa ja runokokoelmakin 20-30 kruunulla.
2038: maksaa yli 100 markkaa, asia kaipaa pikaista Tämä tuotantotukijärjestelmä olisi kulttuuri-
2039: korjausta. Liikevaihtoveron poistaminen kir- ja kirjapoliittisesti merkittävä uudistus, joka
2040: joilta hyödyntäisi voittopuolisesti muuta kuin olisi omiaan edistämään hyvän kirjallisuuden
2041: kaunokirjallista laatukirjallisuutta, joten siitä ei lukemista ja mahdollistaisi myös tavalliselle pie-
2042: ongelma paljoakaan helpottuisi. nituloiselle ihmiselle laatukirjojen ostamisen.
2043: Suomeen olisi pikaisesti saatava valtion tuo- Ehdotamme,
2044: tantotuki korkeatasoisten kotimaisten ja ulko-
2045: maisten sekä kirjallisten klassikoiden halpakir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2046: jojen saamiseksi. Nämä kirjat voisivat olla hal- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2047: valle paperille tehtyjä taskukirjoja, joiden hin- 29.90.52 5 000 000 markkaa laatukirjal-
2048: nan tulisi olla 20-40 markkaa. Ruotsissa on lisuuden tuotantotukea varten.
2049:
2050: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2051:
2052: Claes Andersson Jukka Roos Jaakko Laakso
2053: Osmo Polvinen Raimo Vuoristo Kari Rajamäki
2054: Esko Seppänen Outi Ojala Timo Laaksonen
2055: Timo Roos Sinikka Hurskainen Aarno von Bell
2056: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto
2057: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Eila Rimmi
2058: Martti Korhonen Esko Helle
2059: 1991 vp 17
2060:
2061: Raha-asia-aloite 17
2062:
2063:
2064:
2065:
2066: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzmusiikin edistä-
2067: mistä varten
2068:
2069:
2070: Eduskunnalle
2071:
2072: Jazz on Suomessa suosituimpia musiikin laje- Verrattuna muihin musiikin lajeihin jazzia on
2073: ja, mistä todistavat lukuisten jazztapahtumien tuettu hyvin niukasti. Kun oopperaan investoi-
2074: suuret yleisömäärät, jazzia harrastavien ja sitä daan satoja miljoonia, jazz on saanut tyytyä
2075: itse soittavien runsas lukumäärä sekä jazzin ase- muutaman sadan tuhannen markan valtion tu-
2076: ma radiossa ja televisiossa. Jazzmuusikkojen keen.
2077: taso on Suomessa kansainvälisestikin katsottu- Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon on
2078: na korkea, ja moni parhaimmista nuorista jazzin tukemiseen varattu ainoastaan 750 000
2079: muusikoistamme on saanut tunnustusta myös markkaa. Tätä on pidettävä täysin riittämättö-
2080: USA:ssa, jazzin kotimaassa. Täten jazzmuusik- mänä, joten määrärahan nostaminen on välttä-
2081: komme ja jazzsäveltäjämme ovat merkittävällä mätöntä.
2082: tavalla tehneet Suomea tunnetuksi kulttuuri- Ehdotamme,
2083: maana myös ulkomailla.
2084: Jazzmuusikkojen työolosuhteet Suomessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2085: sen sijaan ovat huonot. Sopivia jazzkerhoja ei 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2086: juuri ole ja riittävästi työtilaisuuksia riittää ai- 29.90.52 1 500 000 markkaa jazzmusii-
2087: noastaan harvoille. Moni jazzmuusikko joutuu- kin edistämiseen.
2088: kin elättämään itsensä muilla töillä, vaikka on
2089: alan huippunimiä.
2090:
2091: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2092:
2093: Claes Andersson Jukka Roos Jaakko Laakso
2094: Osmo Polvinen Raimo Vuoristo Kari Rajamäki
2095: Timo Laaksonen Timo Roos Sinikka Hurskainen
2096: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
2097: Virpa Puisto Outi Ojala Esko Seppänen
2098: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Eila Rimmi
2099: Martti Korhonen Esko Helle
2100: 18 1991 vp
2101:
2102: Raha-asia-aloite 18
2103:
2104:
2105:
2106:
2107: S.-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pentinkulman päi-
2108: vien järjestämiseen
2109:
2110:
2111: Eduskunnalle
2112:
2113: Urjalan kunnassa järjestetään vuosittain ke- meen liiton sekä Päijät-Hämeen liiton yhteis-
2114: sällä kirjailija Väinö Linnan lapsuuden maise- työnä.
2115: missa monipäiväiset Pentinkulman päivät. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2116: män huomattavan tapahtuman kautta voivat nioittaen,
2117: tulevat sukupolvet nähdä maamme kehityksen
2118: ja murroksen aina itsenäisyyteemme saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2119: Pentinkulman päivien jatkuvuuden turvaami- 1992 tulo- ja menoarvioon 250 000
2120: nen edellyttää valtion vuotuista rahallista pa- markkaa Pentinkulman päivien järjeste-
2121: nosta tapahtumaan. lyihin kirjailija Väinö Linnan synnyin-
2122: Tämä aloite on valmisteltu Hämeen ja Päijät- maisemissa Urjalassa.
2123: Hämeen maakuntien kansanedustajien ja Hä-
2124:
2125: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2126:
2127: Sirkka-Liisa Anttila Maija-Liisa Lindqvist Pekka Räty
2128: Hannu Tenhiälä Kyösti Toivonen Jouko Skinnari
2129: Esko Helle Väinö Saario Johannes Koskinen
2130: 1991 vp 19
2131:
2132: Raha-asia-aloite 19
2133:
2134:
2135:
2136:
2137: U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uusiutuvien energia-
2138: varojen hyödyntämisen yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen
2139:
2140:
2141: Eduskunnalle
2142:
2143: Uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisen haiten voitaisiin hyödyntää suomalaisessa yh-
2144: tutkimus on Suomessa toistaiseksi ollut melko teiskunnassa ja jo olemassa olevassa yhdyskun-
2145: vähäistä. Tehty kotimainen uusiutuvien ener- tarakenteessa.
2146: giavarojen tutkimus sekä ulkomaisen tutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2147: sen tehokas hyödyntäminen antavat hyvän poh- nioittaen,
2148: jan uusiutuvien energiavarojen kasvavalle hyö-
2149: dyntämiselle myös Suomessa. Maalämmön sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2150: tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönoton edistä- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2151: miseksi tarvittaisiin kuitenkin myös yhteiskun- 32.55.21 300 000 markkaa uusiutuvien
2152: tatieteellistä tutkimusta, jonka avulla selvitet- energiavarojen hyödyntämisen yhteis-
2153: täisiin, miten nämä energiantuotantotavat par- kuntatieteelliseen tutkimukseen.
2154:
2155: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2156:
2157: Ulla Anttila Tuija Maaret Pykäläinen
2158: 20 1991 vp
2159:
2160: Raha-asia-aloite 20
2161:
2162:
2163:
2164:
2165: U. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen luuyti-
2166: mensiirtorekisterin perustamiseksi
2167:
2168:
2169: Eduskunnalle
2170:
2171: Maaliskuussa 1991 tehtiin Suomessa leuke- Vastaavasti leukemiapotilaiden paranemisto-
2172: miapotilaalle ensimmäinen luuytimensiirto, jos- dennäköisyys kasvaisi ja hoitoajat lyhenisivät,
2173: sa luuytimen luovuttaja ei ollut vastaanottaja it- mikä merkitsisi inhimillistä helpotusta ja talou-
2174: se tai hänen sisaruksensa. Siirron mahdollisti dellista säästöä yhteiskunnalle.
2175: Suomen juuri alkanut osallistuminen kansain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2176: välisen luuytimensiirtorekisterin toimintaan. nioittaen,
2177: Suomalaista luuydinrekisteriä ei vielä ole. Jär-
2178: kevintä suomalaisten leukemiapotilaiden kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2179: nalta olisi, että Suomen Punaisen Ristin veripal- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 600 000
2180: velu saisi riittävät resurssit täkäläisen luuydinre- markkaa suomalaisen luuytimensiirtore-
2181: kisterin perustamiseksi, koska näin olisi hel- kisterin perustamiseksi.
2182: pompi löytää sopivia luuytimen luovuttajia.
2183:
2184: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2185:
2186: Ulla Anttila Tuija Maaret Pykäläinen
2187: 1991 vp 21
2188:
2189: Raha-asia-aloite 21
2190:
2191:
2192:
2193:
2194: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Kulttuurikeskuk-
2195: sen saneeraukseen
2196:
2197:
2198: Eduskunnalle
2199: Turun Kulttuurikeskuksen saneeraus- ja kun- 5 milj. markalla. Ottaen huomioon kohteen val-
2200: nostustoimenpiteet tarvitsevat paitsi Turun takunnallisen merkityksen se tulisi ottaa valtion
2201: kaupungin rahoitusta myös valtion rahoitusta budjettiin nimettynä kohteena.
2202: sekä rakentamiseen että sisustamiseen. Suurto- Ehdotamme,
2203: rin rakennusten kunnostustöiden alustava kus-
2204: tannusarvio on n. 60 milj. markkaa, ja Turun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2205: kaupunki on osoittanut tähän mennessä tarkoi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2206: tukseen 20 milj. markkaa. Valtio on tähän men- 29.84.50 5 000 000 markkaa valtion-
2207: nessä osallistunut vain 1 milj. markalla. Jotta osuutena Turun Kulttuurikeskuksen sa-
2208: kunnostustyö jatkuisi suunnitelmien mukaan, neerausta varten.
2209: tulisi valtion osallistua vuonna 1992 siihen
2210:
2211: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2212:
2213: Heli Astala Marjut Kaarilahti Jukka Roos
2214: Timo Järvilahti Jan-Erik Enestam Hannu Suhonen
2215: Virpa Puisto Maija Perho-Santala Olavi Ala-Nissilä
2216: Ensio Laine Jarmo Laivoranta Ismo Seivästö
2217: Mikko Rönnholm
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: 4 210265Z
2223: 22 1991 vp
2224:
2225: Raha-asia-aloite 22
2226:
2227:
2228:
2229:
2230: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä tekevien
2231: kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
2232:
2233:
2234: Eduskunnalle
2235:
2236: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
2237: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
2238: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
2239: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viralli- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
2240: set ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuurityön tuella olisi asia järjestettävissä.
2241: muodot eivät yllä. Tämä pelkästään harrasteli- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
2242: javoimin ja useimmin varsinaisen ansiotyön den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
2243: ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri sitä kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vai-
2244: työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kansan sy- keuksien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mah-
2245: vät rivit ja suo osallistumisen mahdollisuuden dollinen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo-
2246: yhä laajemmille ryhmille. Tämän toiminnan risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
2247: merkitys lisääntyy, ja siksi sille tulisi suoda ny- Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
2248: kyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa vaati- ta juuri niihin järjestöihin ja siihen toimintaan,
2249: vaa tehtäväänsä. joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
2250: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
2251: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyh- destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään toimin-
2252: tye Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
2253: tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen ulko- tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
2254: puolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien työttömien nuorten tukeminen toveripiirin
2255: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- avulla saadaan onnistumaan, asettuu ohjaajan
2256: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelul- tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se merkitsee,
2257: la ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa sa-
2258: nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkioh- manaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä syystä
2259: jelman harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palk-
2260: ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää kaus on noussut esiin entistä kipeämpänä ja
2261: hoitavien ohjaajien harteilla. vaativampana.
2262: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2263: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
2264: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2265: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- 1992 tulo- ja menoarvioon 1500000
2266: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi markkaa eräiden arvokasta nuorisotyö-
2267: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilai- tä tekevien kansalaisjärjestöjen kulttuu-
2268: sia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- riohjaajien palkkaukseen.
2269: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2270:
2271: Heli Astala Ensio Laine
2272: 1991 vp 23
2273:
2274: Raha-asia-aloite 23
2275:
2276:
2277:
2278:
2279: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta epäkaupallisen paikallis-
2280: radioluvan saaneiden radioiden projektitoiminnan tukemiseen
2281:
2282:
2283: Eduskunnalle
2284:
2285: Kaupallisten paikallisradioiden ohella Suo- Ia toiminta-avustuksillaan pitämään yllä jatku-
2286: messa toimii kuusi epäkaupallista paikallisra- vuutta.
2287: diota: Lähiradio Helsingissä, Radio Robin Kyseisten radioiden työntekijä- ja muut hen-
2288: Hood Turussa, Yliopistoradio Tampereella, kilöresurssit ovat tästä syystä riittämättömät ra-
2289: Radio Haapavesi, Inarin Radio, Radio Provins- diotoiminnan kehittämiseen. Radiot eivät kyke-
2290: si Torniossa ja lniön radio. Haapaveden ja Ina- ne rakentumaan vaihtoehtoisiksi malleiksi.
2291: rin radiot toimivat paikallisten kansanopistojen Lähiradiot harjoittavat myös laajaa radiotoi-
2292: yhteydessä. Lähiradion ja Radio Robin Hoodin minnan koulutusta. Mm. KSL:n 30 tuntia kes-
2293: taustalla ovat mm. Työväen Sivistysliitto TSL tävillä radiokursseilla opiskelee vuosittain n.
2294: ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL. Lisäksi lähi- 40-50 henkeä.
2295: radion taustayhteisönä toimii Folkhälsan. Epäkaupalliset radioasemat toivovat valtion
2296: Epäkaupallisten paikallisradioiden toimilu- tulo- ja menoarvioon kahden miljoonan mar-
2297: van ehtona on, etteivät ne saa rahoittaa toimin- kan määrärahaa epäkaupallisen radiotoimin-
2298: taansa mainoksilla tai lupamaksuilla. Niiden on nan projektimuotoiseen tukemiseen erityisesti
2299: siis rahoitettava toimintansa omista varoistaan. kansalaisradiotoiminnan, monimuoto-opiske-
2300: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että näillä ra- luun liittyvän radiotoiminnan ja paikallisen tie-
2301: dioilla ei ole eikä voi olla varsinaisia toimintatu- dotusradiotoiminnan aloilla. Tuen tulisi kattaa
2302: loja kuin ohjelma-ajan luovuttamisen korvauk- projektityöntekijän palkkaus sekä muut toimin-
2303: set. Radioiden ohjelma-ajan käyttökorvaukset, tamenot mukaan luettuina musiikin tekijänoi-
2304: joita muilta käyttäjiltä peritään, eivät niin keusmaksut.
2305: ikään voi nousta kovin korkeiksi, sillä se rajoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2306: taisi käyttäjien määrää. nioittaen,
2307: Kansalaisradio-ajatuksen mukaan kaikilla ih-
2308: misten yhteisöillä pitää olla tasaveroiset mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2309: dollisuudet saada äänensä kuuluville. Siksi 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2310: kaikkien radioasemien on taattava käyttäjilleen 2 000 000 markkaa epäkaupallisen pai-
2311: tekninen ja osin myös toimituksellinenkin apu. kallisradioluvan saaneiden radioiden
2312: Nykytilanteessa lähi- ja mielipideradioiden projektitoiminnan tukemiseen.
2313: taustayhteisöt joutuvat pitkälti omilla rajallisil-
2314:
2315: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2316:
2317: Heli Astala Ensio Laine Esko Helle
2318: Arja Alho Eila Rimmi Outi Ojala
2319: Asko Apukka Erkki Pulliainen Riitta Myller
2320: Marjatta Stenius-Kaukonen
2321: 24 1991 vp
2322:
2323: Raha-asia-aloite 24
2324:
2325:
2326:
2327:
2328: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen
2329: ympäristönsuojeluprojekteihin
2330:
2331:
2332: Eduskunnalle
2333:
2334: Kansalaisjärjestöjen puitteissa tehdään ny- dollisuutta. Tämän vuoksi valtion taloudellinen
2335: kyisin merkittävää ja laajaa ympäristönsuojelu- tuki on ensiarvoisen tärkeää.
2336: työtä. Erityisesti ympäristövalistus ja kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2337: ten omatoiminen ympäristönsuojelu ovat kan-
2338: salaisjärjestötoiminnan painopisteinä ja sovel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2339: tuvat niille paremmin kuin viranomaisille. 1992 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
2340: Sekä projektien toteuttaminen että tiedotta- kan määrärahan kansalaisjärjestöjen
2341: minen vaativat merkittäviä taloudellisia voima- ympäristönsuojeluprojektien ja niistä
2342: varoja, joihin järjestöillä ei ole nykyisin mah- tiedottamisen avustamiseen.
2343:
2344: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2345:
2346: Jouni Backman Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
2347: Antero Kekkonen Kyllikki Muttilainen Ulpu Iivari
2348: Tarja Kautto Raimo Vuoristo Erja Lahikainen
2349: Johannes Koskinen
2350: 1991 vp 25
2351:
2352: Raha-asia-aloite 25
2353:
2354:
2355:
2356:
2357: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta Vaasan radan sähköis-
2358: tämiseen
2359:
2360:
2361: Eduskunnalle
2362:
2363: Maamme pääradan, Pohjanmaan radan, säh- Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon tulisi ot-
2364: köistys välillä Seinäjoki-Vaasa on suoritta- taa suunnittelumääräraha ja vuosille 1993-
2365: matta. Rautatieliikenteen palvelukyvyn paran- 1995 tulisi tarkoitukseen osoittaa yhteensä 100
2366: taminen, radanvarsialueen kehittäminen ja ju- miljoonaa markkaa.
2367: nakohtaisten kustannusten alentaminen edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2368: tävät radan nopeaa sähköistämistä. VR:n suun- vasti,
2369: nitelmissa sähköistys on ajoitettu vasta ensi
2370: vuosituhannelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2371: Työhön sisältyysähkönsiirto-ja välityslaittei- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
2372: den rakentaminen, ratapenkereen ja tukiker- markan suunnittelumäärärahan Vaasan
2373: roksen vahvistaminen ja radan suoristus sekä radan sähköistämiseksi.
2374: kauko-ohjausjärjestelmän rakentaminen.
2375:
2376: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2377:
2378: Rose-Marie Björkenheim
2379: 26 1991 vp
2380:
2381: Raha-asia-aloite 26
2382:
2383:
2384:
2385:
2386: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisivirkojen perus-
2387: tamiseksi Uudenmaan lääniin
2388:
2389:
2390: Eduskunnalle
2391:
2392: Vuoden 1989 alussa voimaan tulleen esitut- poliisipiireissä järjestyspoliisien työaikaa run-
2393: kintalain käsittelyn yhteydessä eduskunta edel- saasti, koska haastemiehen virkoja ei ole näihin
2394: lytti, että poliisihallintoon perustetaan 450 uut- poliisipiireihin esityksistä huolimatta perus-
2395: ta lisävirkaa nimenomaan esitutkintalain voi- tettu.
2396: maantulosta aiheutuviin lisätarpeisiin. Lisäksi Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
2397: on huolehdittava poliisin voimavarapulan hel- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
2398: pottamisesta sekä poliisitoiminnan muusta ke- kunnassa.
2399: hittämisestä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2400: Uudenmaan läänin poliisitoiminnan kehittä- tavasti,
2401: misen kannalta esitutkintavirkojen ohella tulee
2402: turvata riittävästi myös poliisihallinnon muiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2403: virkojen kehittäminen. Erityisesti järjestyspolii- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2404: sille kuuluvien hälytystehtävien lukumäärät 26.75.01 3 000 000 markan määrärahan
2405: ovat voimakkaasti kasvaneiden poliisipiirien 15 poliisin viran ja 5 haastemiehen viran
2406: osalta lisääntyneet huomattavasti. Samoin perustamiseksi Uudenmaan lääniin.
2407: haaste- ja tiedoksiantotehtävät sitovat näissä
2408:
2409: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2410:
2411: Kaarina Dromberg Tero Mölsä Matti Vanhanen
2412: Martti Tiuri Hanna MarkkoJa Minna Karhunen
2413: Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto Lauri Metsämäki
2414: Marita J urva Päivi Varpasuo Pekka Viljanen
2415: Jaakko Laakso Leena Luhtanen Eero Paloheimo
2416: Paavo Nikula Eeva-Liisa Moilanen Jouko Jääskeläinen
2417: Anssi Rauramo
2418: 1991 vp 27
2419:
2420: Raha-asia-aloite 27
2421:
2422:
2423:
2424:
2425: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Lapsibaletti ry:n
2426: toiminnan tukemiseen
2427:
2428:
2429: Eduskunnalle
2430: Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on osoit- Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on saanut
2431: tautunut erittäin merkittäväksi niin lasten kuin laajaa tunnustusta niin ammattilaisten, yleisön
2432: nuorten sekä liikunta- että tapakasvatuksen ja kuin oppilaiden vanhempien taholta. Toimin-
2433: taiteellisen kasvatuksen kannalta. Koulun opet- nan edelleen kehittämisen kannalta tanssitai-
2434: tajina toimivat alansa ammattilaiset, mm. tai- teen edistämiseksi lasten ja nuorten hyväksi on
2435: teellisena esimiehenä ja koreografina Marin tärkeätä, että valtiovalta tukee sellaista taidetoi-
2436: Veltchev, joka on aikaisemmin työskennellyt mintaa, jolla on kehittymisen mahdollisuudet.
2437: balettimestarina Suomen Kansallisoopperan ba- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2438: lettikoulussa. taen,
2439: Koska tanssi on esittävä taidelaji, kuuluu ba-
2440: lettikoulun opetusohjelmaan klassisen baletin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2441: historiallisen tanssin, karakteeritanssin, stepin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2442: ja jazzin opetuksen lisäksi näyttämö- ja ilmaisu- 29.90.52 300 000 markkaa Vantaan
2443: taidon opetus, jota opitaan esitysten valmiste- Lapsibaletti ry:n toiminnan tukemiseen.
2444: lussa ja näytöksissä.
2445:
2446: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2447:
2448: Kaarina Dromberg
2449: 28 1991 vp
2450:
2451: Raha-asia-aloite 28
2452:
2453:
2454:
2455:
2456: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 132liikenne-
2457: turvallisuusjärjestelyihin Klaukkalassa
2458:
2459:
2460: Eduskunnalle
2461:
2462: Keskivuorokausiliikenne maantiellä n:o 132 Hanke sisältyy tienpidon toimenpideohjelmaan
2463: Klaukkalan keskustassa on syksyllä 1989 teh- kahtena erillisenä hankkeena toteutettaviksi
2464: dyn liikennelaskennan mukaan noin 9 000 ajo- vuosina 1993-1995. Hankkeen aloittamista
2465: neuvoa vuorokaudessa. Laaditun liikennesuun- tulee nopeuttaa vuodella.
2466: nitelman mukaan Klaukkalan keskustan liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2467: nejärjestelyt ovat erittäin puutteelliset ja keski- vasti,
2468: vuorokausiliikenteen arvioidaan kasvavan noin
2469: 13 000 ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2470: 2000 mennessä. 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2471: Klaukkalan liikenneturvallisuusjärjestelyjen markkaa maantien n:o 132 liikennetur-
2472: kustannukset mukaan lukien Lepsämäntien ke- vallisuusjärjestelyihin Klaukkalassa.
2473: vyen liikenteen väylät ovat noin 50,0 Mmk.
2474:
2475: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2476:
2477: Kaarina Dromberg
2478: 1991 vp 29
2479:
2480: Raha-asia-aloite 29
2481:
2482:
2483:
2484:
2485: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 (Kosken-
2486: kylä-Kymen piirin raja) rakentamiseen
2487:
2488:
2489: Eduskunnalle
2490: Valtatie n:o 6 Koskenkylästä Kouvolan suun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2491: taan on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tieosuu- vasti,
2492: della kulkee paljon Itä-Suomeen suuntautuvaa
2493: raskasta liikennettä. Hanke sisältyy tienpidon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2494: toimenpideohjelmaan aloitettavaksi vuonna 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2495: 1995. Kustannusarvio on noin 50,0 Mmk. Han- 31.24. 77 3 500 000 markkaa valtatien
2496: ketta tulee aientaa alkuperäisen suunnitelman n:o 6 (Koskenkylän-Kymen piirin raja)
2497: mukaisesti alkavaksi vuonna 1992. rakentamiseen.
2498: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2499:
2500: Kaarina Dromberg
2501: 30 1991 vp
2502:
2503: Raha-asia-aloite 30
2504:
2505:
2506:
2507:
2508: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. työyhteisöneu-
2509: vojaprojektin toteuttamiseksi Pirkanmaan alueella
2510:
2511:
2512: Eduskunnalle
2513:
2514: Suomeen on luotu viime vuosina monipuoli- Suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista on
2515: nen ja monilta kohdin tasoltaan varsin hyvä ai- se, että työpaikoilla on työntekijöitä lähellä
2516: kuisten opiskelemisen mahdollistava taloudelli- henkilö tai henkilöitä, joilla on neuvontaan ja
2517: nen tukijärjestelmä. Tukijärjestelmän kehittä- opastukseen riittävä asiantuntemus.
2518: misessä on edetty paljolti SAK-laisen ay-liik- Hämeen läänissä Tampereella on kokeilun-
2519: keen esittämien tavoitteiden suuntaisesti. luonteisesti käynnistetty SAK:n piiritoimiston
2520: Tehtyjen päätösten jälkeen, jotka koskevat aloitteesta ns. työyhteisöneuvojaprojekti, jossa
2521: erityisesti aikuisopintorahaa, ammattikoulutus- on mukana myös Työväen Sivistysliiton Poh-
2522: rahaa, erorahan aikuiskoulutuslisää ja laa- jois-Hämeen piiri. Projektia toteutetaan yh-
2523: jemmin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen teistyössä ammattiliittojen ja soveltuvin osin
2524: muutoksia, ovat työelämässä toimivien aikuis- myös työvoimapiirin ja Tampereen kaupungin
2525: ten opiskelumahdollisuudet merkittävästi pa- kanssa.
2526: rantuneet. Tämä koskee myös aikuisten omaeh- Projektin edetessä on tarkoitus olla yhteydes-
2527: toista, työttömien ja työttömyysuhan alaisten sä myös työnantajiin, jolloin pyritään neuvot-
2528: koulutustukea ja henkilöstökoulutusta. telemaan eri tulkintamahdollisuuksista sekä ns.
2529: Erääksi merkittäväksi käytännön ongelmaksi työyhteisöneuvojan toimintaedellytysten luomi-
2530: ja osin aikuiskoulutuksen laajentumisen esteek- sesta yrityksissä. Tavoitteena on se, että läänin
2531: si on ilmennyt, etteivät työpaikoilla toimivat ih- alueella voitaisiin laajemmin toteuttaa ns. työ-
2532: miset tunne ja hallitse riittävän syvällisesti kou- yhteisöneuvojakoulutusta projektin muodossa.
2533: lutusmahdollisuuksia ja moninaisia tukimuoto- Projektin avulla tavoitettaisiin merkittävä osa
2534: ja. Erityisen tärkeää olisi, että työpaikkojen juuri niistä kansalais- ja työntekijäryhmistä,
2535: luottamushenkilöt hallitsisivat ja tuntisivat jotka olisivat muutoin vaarassa jäädä laajentu-
2536: uudet aikuiskoulutusmahdollisuudet. Nopeat neiden aikuiskoulutusmahdollisuuksien ulko-
2537: muutokset työelämässä korostavat aikuiskoulu- puolelle.
2538: tusmahdollisuuksien hyvän tuntemuksen tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2539: vetta. nioittaen,
2540: Aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja siitä
2541: tiedottamiseen on kiinnitetty huomiota arvoval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2542: taiselta taholta. Eduskunnan vastauksessa 1992 tulo- ja menoarvioon 400000
2543: (20.11.1990) hallituksen koulutuspoliittiseen se- markan määrärahan käytettäväksi työ-
2544: lontekoon on edellytetty erilaisissa neuvonta- yhteisöneuvojaprojektin suunnitteluun,
2545: tehtävissä työskentelevien kouluttamista näihin projektin laajentamiseen ja toteuttami-
2546: tehtäviin. Myös opetusministeriö on kiinnittä- seen.
2547: nyt asiaan huomiota erityisesti tasa-arvon to-
2548: teuttamiseksi aikuiskoulutuksessa.
2549:
2550: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2551:
2552: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Arja Ojala
2553: Reijo Lindroos Jukka Roos Johannes Koskinen
2554: 1991 vp 31
2555:
2556: Raha-asia-aloite 31
2557:
2558:
2559:
2560:
2561: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorisokir-
2562: jallisuuden Instituutin toiminnan tukemiseen
2563:
2564:
2565: Eduskunnalle
2566:
2567: Suomen Nuosisokirjallisuuden Instituutin Vastaavissa pohjoismaisissa laitoksissa val-
2568: kannatusyhdistyksen ylläpitämä Suomen Nuo- tionapu on Suomeen nähden nelinkertainen.
2569: risokirjallisuuden Instituutti (SNI, per. 1978) Vuoden 1990 talousarviossa SNI:n palkkausme-
2570: on maamme ainoa lasten- ja nuortenkirjallisuu- not kohosivat 562 000 markkaan.
2571: den tallennus-, tiedotus- sekä tutkimuskeskus ja Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
2572: alan valtakunnallinen vastuulaitos. Sen keskei- (momentille 29.90.52) on Suomen Nuorisokir-
2573: sin tehtävä on nuorisokirjallisuuden arvostuk- jallisuuden Instituutin (SNI) kannatusyhdistys
2574: sen nostaminen ja erityisesti sen tutkimuksen ry:lle osoitettu 400 000 markkaa.
2575: edistäminen. SNI:n tehtävät - lasten- ja nuortenkirjalli-
2576: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opetus ja suuden ja sitä koskevan tutkimuksen keruu,
2577: tutkimus on kaikkialla maailmassa vilkastunut, alan kotimainen ja ulkomainen tietopalvelu,
2578: ja nuorisokirjallisuudesta on tullut kiinteä osa tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä lastenkirja-
2579: korkeakoulujen ohjelmia. Myös alan harrasta- taiteen kokoelman hoito ja kartutus - ovat
2580: jien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime kasvaneet yli laitoksen resurssien (3 työnteki-
2581: vuosikymmeninä. Yhteistyö kotimaisten ja ul- jää). Ilman henkilökuntalisäystä ja valtionavus-
2582: komaisten tiedeyhteisöjen, alan laitosten, tutki- tuksen korotusta SNI ei pysty täyttämään tehtä-
2583: joiden ja harrastajien välillä on vilkasta. Jotta viään puhumattakaan yhä kansainvälisemmäksi
2584: SNI voisi palvella kaikkia näitä tahoja, on sen muuttuvan palvelun parantamisesta.
2585: taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2586: Vuodesta 1985 lähtien ovat SNI:n henkilö- nioittaen,
2587: kuntaan kuuluneet toiminnanjohtaja, kirjas-
2588: tonhoitaja ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2589: on kuitenkin työmäärään nähden liian vähän. 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2590: Laitokseen on välttämättä saatava kirjastovir- 29.90.52 800 000 markkaa Suomen
2591: kailija sekä tiedottaja. Esimerkiksi vastaavassa Nuorisokirjallisuuden Instituutin toi-
2592: laitoksessa Ruotsissa, Svenska Barnbokinstitut minta-avustukseksi.
2593: (SBI, per. 1965), toimii kymmenkunta työnteki-
2594: jää.
2595:
2596: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2597:
2598: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
2599: Jukka Roos Kyllikki Muttilainen Erja Lahikainen
2600: 32 1991 vp
2601:
2602: Raha-asia-aloite 32
2603:
2604:
2605:
2606:
2607: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden kaupungin
2608: vedenhankintaprojektin toteuttamiseen
2609:
2610:
2611: Eduskunnalle
2612: Oriveden kaupunki on tehnyt esityksen, että ollessa pois käytöstä jouduttiin Yröskulman
2613: suunniteltu vedenhankintaprojekti, Kiviharju päävedenottamoa kuormittamaan yli normaali-
2614: - Oriveden keskusta Juupajoen yhdysvesijoh- oton. Pohjavesien ollessa yleisestikin erityisen
2615: toineen, voitaisiin toteuttaa valtion vesihuolto- alhaalla selvittiin tilanteesta lähinnä juuri sopi-
2616: työnä vuosina 1991-92. Hankkeen kokonais- vaan aikaan tulleiden talvisateiden ansiosta.
2617: kustannus on noin 13 miljoonaa markkaa, josta Mikäli saastunutta Naarajoen ottamoa ei olisi
2618: valtion vesihuoltotyöosuus noin 4,4 miljoonaa saatu uudelleen käyttöön, olisi vedenjakelua
2619: markkaa. jouduttu säännöstelemään. Laadun suhteen
2620: Vedenhankintaprojekti on Oriveden kaupun- Naarajoen vesi luokitellaan mangaaniarvoltaan
2621: gille erittäin tärkeä siitä yksinkertaisesta syystä, vesilaitoksen raakavetenä huonoksi.
2622: että kaupungin nykyiset vesivarat eivät tule lä- Kohteelle on osoitettu aloitusmääräraha.
2623: hivuosina riittämään kehittyvän, kasvavan kau- Päärahoitus tulee hoitaa valtion tulo- ja me-
2624: pungin tarpeisiin. Samoin lisää vedentarvetta noarvioteitse vuonna 1992 maa- ja metsätalous-
2625: tulee aiheuttamaan haja-asutusalueen vesittä- ministeriön pääluokkaan kuuluvana ns. puh-
2626: minen, joka tulee käynnistymään välittömästi dasvesihankkeena.
2627: alullaan olevan haja-asutusalueen vesihuolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2628: suunnitelman valmistuttua. nioittaen,
2629: Oriveden kaupungin vesilaitoksen jakeluve-
2630: den osalta tilanne on erityisen kriittinen. Syys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2631: kuussa 1989 sattunut viemärivahinko osoitti 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2632: konkreettisen ikävällä tavalla asiantilan vaka- 30.40.03 4 000 000 markkaa Oriveden
2633: vuuden. Saastuneen Naarajoen vedenottamon kaupungin vedenhankintaprojektiin.
2634: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2635:
2636: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
2637: Arja Ojala Reijo Lindroos
2638: Jukka Roos
2639: 1991 vp 33
2640:
2641: Raha-asia-aloite 33
2642:
2643:
2644:
2645:
2646: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
2647: väylän rakentamiseen välille Toijala-Viiala
2648:
2649:
2650: Eduskunnalle
2651:
2652: Tuleva moottoritielinjaus tulee noudatta- - työmatkaliikenne Toijalan ja Viialan vä-
2653: maan vaihtoehtoa A3 eli Liponselän vaihtoeh- lillä arkisin Viialasta Toijalaan on noin 250 hen-
2654: toa. Tielaitoksen Hämeen piirin tienpidon toi- keä ja Toijalasta Viialaan noin 50 henkeä päi-
2655: menpideohjelmaan tulisi pikaisesti saada ke- vittäin.
2656: vyen liikenteen väylää koskevat suunnitelmat. Toijalan kaupungin osalta kevyen liikenteen
2657: Hankkeelle tulisi saada rahoitus valtion vuoden väylän rakentamisessa on otettava huomioon
2658: 1992 tulo- ja menoarvioon. Kurjenkallion rautatieristeys sekä Valkeakos-
2659: Viialan kunnassa kevyen liikenteen väylän ra- kelle menevän maantien risteys.
2660: kentamista puoltavat seuraavat seikat: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2661: - Varrasniemen uusi asuntoalue tulevaisuu- nioittaen,
2662: dessa: asukkaita noin 200
2663: - Luttusen virkistysalueen edelleen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2664: minen ja liikennejärjestelyt 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000000
2665: - yleisen liikenneturvallisuuden ja liikenne- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
2666: kulttuurin parantaminen kentamiseen maantielle n:o 303 välille
2667: - Metsälinnan tanssipaikan ja Hirsikan- Toijala- Viiala.
2668: kaan edelleen kehittäminen vapaa-ajan vietto-
2669: paikkana
2670:
2671: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2672:
2673: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
2674: Arja Ojala Jukka Roos
2675: 34 1991 vp
2676:
2677: Raha-asia-aloite 34
2678:
2679:
2680:
2681:
2682: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta taantuvien teolli-
2683: suusalueiden tukikokeiluun eräissä Hämeen läänin kunnissa
2684:
2685:
2686: Eduskunnalle
2687:
2688: Tampereen ja sen monien lähikuntien työttö- Työttömyyden laajuuden ja rakenteen vai-
2689: myysaste on hyvin korkea: Viialassa 8,5 pro- keudet huomioon ottaen erityismäärärahan
2690: senttia ja Tampereella yli 8 prosenttia. Lyhyellä suuruuden tulisi olla 8 milj. markkaa.
2691: aikavälillä vaikea työttömyystilanne tulee jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2692: kumaan, jos ei kaikkia mahdollisia ja uusia toi- nioittaen,
2693: menpiteitä tilanteen parantamiseksi tehdä.
2694: Edellä esitettyihin näkökohtiin liittyen työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2695: tömyyden vähentämiseksi ja vaikeiden rakenne- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2696: muutosongelmien lieventämiseksi olisi tarpeen 32.51.46 8 000 000 markkaa vaikeuksis-
2697: ja perusteltua sa~da ns. vaikeuksissa olevien sa olevien teollisuusalueiden tukikokei-
2698: teollisuuspaikkakuntien tukikokeilu koske- luun Tampereella, Orivedellä ja Viialas-
2699: maan ainakin Tamperetta ja Orivettä. sa.
2700:
2701: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2702:
2703: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
2704: Arja Ojala Reijo Lindroos
2705: Jukka Roos
2706: 1991 vp 35
2707:
2708: Raha-asia-aloite 35
2709:
2710:
2711:
2712:
2713: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta elatusvelvollisten
2714: taloudellisen aseman parantamiseksi
2715:
2716:
2717: Eduskunnalle
2718:
2719: Ennen verouudistusta eli vuonna 1988 elatus- kyään pidetään hyvin tärkeänä, että erolasten
2720: velvolliset saivat tukea kahden eri vähennyksen yhteydet erossa asuvaan vanhempaan säilyvät
2721: kautta. Kunnallisverotuksessa oli elatusvelvolli- kiinteänä lapsi-vanhempi-suhteena ja toteutu-
2722: suusvähennys, jonka suuruus oli suoritettu ela- vat mm. runsaan tapaamisoikeuden ja yhteis-
2723: tusavun määrä, kuitenkin enintään 3 500 huollon merkeissä. Kuitenkin elatusvelvollisia
2724: mk/lapsi. Valtionverotuksessa oli elatusvelvol- kohdellaan verotuksessa lähinnä yksinelävinä,
2725: lisuusvähennys, jonka suuruus oli \1.4 suoritetus- mikä on ristiriidassa sosiaali- ja perhepoliittis-
2726: ta elatusavun määrästä, kuitenkin enintään 875 ten pyrkimysten kanssa.
2727: mk/lapsi. Ihanteellisen ja edistyksellisen lain lasten
2728: Verouudistuksen myötä hallituksen tavoittee- huollosta ja tapaamisoikeudesta tulee voida toi-
2729: na oli poistaa molemmat elatusvelvollisuusvä- mia myös käytännössä mahdollisimman hyvin.
2730: hennykset, mutta eduskunnan päätöksillä pää- Verovähennyksillä elatusvelvollisille yhteiskun-
2731: tettiin säilyttää valtionverotuksessa oleva ela- nan tuki on tarkimmin suunnattavissa niille,
2732: tusvelvollisuusvähennys, tosin markkamääräi- jotka lastensa elatuksesta - ja siten myös uu-
2733: sesti paljon pienempänä kuin vuonna 1988. simpien tutkimusten mukaan heidän huollos-
2734: Laajasti jo tuolloin kansanedustajien taholta taan ja hoidostaan - todisteellisesti huolehti-
2735: vaadittiin tuntuvampaakin parannusta. vat.
2736: Tällä hetkellä on siis olemassa valtionverosta Elatusvelvollisuusvähennyksen tasoa tulee
2737: tehtävä elatusvelvollisuusvähennys, jonka suu- nostaa vähintäänkin 50 prosenttia vuodelle
2738: ruus on Ys maksetusta elatusavun määrästä, 1992, jota varten on varattava lisämäärärahaa
2739: kuitenkin enintään 450 mk/lapsi. Käteen jäävä 15 miljoonaa markkaa.
2740: hyöty eli nettohyöty olemassa olevasta vähen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2741: nyksestä on seuraava: 1 lapsi 450 mk/vuosi, 2 nioittaen,
2742: lasta 900 mk/vuosi ja 3 lasta 1 350 mk/vuosi.
2743: Jos verrataan vähennyksistä tulevaa hyötyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2744: ennen verouudistusta ja sen jälkeen, voidaan 1992 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
2745: todeta, että elatusvelvollisten saama verovähen- markkaa elatusvelvollisuusvähennyksen
2746: nystuki on alentunut noin yhteen neljäsosaan pienenemisestä elatusvelvollisille aiheu-
2747: siitä, mitä he saivat tukea ennen verouudistusta. tuvien taloudellisten menetysten korvaa-
2748: Haluamme korostaa, että elatusvelvollinen- miseksi.
2749: kin on avioeron jälkeen lapsiperheellinen. Ny-
2750:
2751: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2752:
2753: Jukka Gustafsson Kyllikki Muttilainen Erja Lahikainen
2754: Iiris Hacklin Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
2755: Raimo Vuoristo Reijo Lindroos Jukka Roos
2756: Kari Rajamäki Riitta Myller
2757: 36 1991 vp
2758:
2759: Raha-asia-aloite 36
2760:
2761:
2762:
2763:
2764: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentämi-
2765: sestä johtuvien lisävirkojen perustamiseen terveydenhuoltoon
2766:
2767:
2768: Eduskunnalle
2769:
2770: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1990 vinvoinnin kannalta, että keskeisistä peruspal-
2771: ei ole otettu riittävästi huomioon työajan lyhen- veluista ei tarvitse tinkiä eikä saattaa työnteki-
2772: nykseen tarvittavia lisävirkoja terveydenhuol- jöitä kohtuuttoman työmäärän suorittajiksi.
2773: lossa. Hoitohenkilöstön virkoja tarvitaan run- Kysymys on myös siitä, että työntekijöitä saa-
2774: saasti lisää sekä työajan lyhennyksen toteutta- daan silloin työtehtäviä hoitamaan, kun työ-
2775: miseen että hoitovapaan antamiseen. Osittainen taakka on kohtuullinen.
2776: hoitovapaa lyhentää työaikaa, ja tämä merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2777: see jo olemassa olevan työvoimavajauksen sy- nioittaen,
2778: venemistä. Tilanne on kerta kaikkiaan ryöstäy-
2779: tymässä käsistä ja hoitohenkilöstön työmäärä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2780: on kohtuuton. 1992 tulo- ja menoarvioon 120 000 000
2781: Terveystyöntekijöiden ammattijärjestön las- markkaa työajan lyhentämisen vuoksi
2782: kelmien mukaan työajan lyhennyksistä aiheutu- tarvittavien terveydenhuollon virkojen
2783: va lisävirkojen tarve on vuosittain 925 virkaa. perustamiseen.
2784: On tärkeätä yhteiskunnan toimivuuden ja hy-
2785:
2786: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2787:
2788: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Arja Ojala
2789: Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vuoristo Reijo Lindroos
2790: Jukka Roos Kari Rajamäki Aarno von Bell
2791: Kyllikki Muttilainen Erja Lahikainen
2792: 1991 vp 37
2793:
2794: Raha-asia-aloite 37
2795:
2796:
2797:
2798:
2799: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta sapattivapaan tutki-
2800: mus- ja selvitystoimintaan
2801:
2802:
2803: Eduskunnalle
2804: Sapattivapaauudistus on rinnan aikuiskoulu- maviikkoja, ylitöitä jne.) ja esimerkiksi sääste-
2805: tuksen kehittämisen kanssa eräs keskeinen yh- tystä palkan osasta.
2806: teiskunnallinen uudistustyön alue alkavalla Suomessa on kolme perusselvitystä asiasta.
2807: vuosikymmenellä. Aikuiskoulutustuella tulee Tärkeää on, että hallitus ryhtyisi pikaisesti to-
2808: kannustaa sapattivapaan käyttöä itsensä kehit- teuttamaan Elisabeth Relanderin johtaman sa-
2809: tämiseen, vaikka sapattivapaan aikana onkin pattivapaakomitean esityksiä. Tarvitaan kui-
2810: oikeus tehdä mitä itse haluaa. Kahden viime tenkin vielä paljon tutkimus- ja selvitystoimin-
2811: vuoden aikana sapattivapaan perusajatus on taa, jota tutkimustyötä tähän mennessä on La-
2812: saanut laajaa kannatusta ja on etenemässä pit- pin korkeakoulussa, Pohjois-Suomen tutkimus-
2813: kin harppauksin. SDP ja mm. Akava ovat pää- laitoksessa suoritettu kiitettävällä tavalla.
2814: tyneet aika paljon samankaltaisiin perusmallei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2815: hin sapattivapaan uudistuksessa. nioittaen,
2816: Esitysten mukaan sapattivapaan aikainen pe-
2817: rustulo olisi noin 30 prosenttia palkasta esimer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2818: kiksi kuuden kuukauden aikana. Tämän lisänä 1992 tulo- ja menoarvioon 600 000
2819: olisi yhteiskunnan aikuisopintotuki sekä va- markkaa sapattivapaan käytännön to-
2820: paaehtoinen työntekijän oma rahoitus, joka teutukseen liittyvään tutkimus- ja selvi-
2821: koostuisi työaikapankista (siirrettyjä vuosilo- tystoimintaan Suomessa.
2822:
2823: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2824:
2825: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Jukka Roos
2826: Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vuoristo
2827: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Aarno von Bell
2828:
2829:
2830:
2831:
2832: 5 210265Z
2833: 38 1991 vp
2834:
2835: Raha-asia-aloite 38
2836:
2837:
2838:
2839:
2840: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
2841: minnan tukemiseen
2842:
2843:
2844: Eduskunnalle
2845:
2846: Kuntien kulttuuritoiminnan tukemisen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2847: tionosuusperuste pysyy vuoden 1991 tulo- ja
2848: menoarvioesityksen mukaan entisellään. Myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2849: kään kulttuuritoimintalain edellyttämien virko- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
2850: jen perustamiseen ei esitetä määrärahoja. Ra- 29.90.30 5 000 000 markan lisämäärära-
2851: kennemuutos edellyttää kuitenkin voimakasta han kuntien kulttuuritoiminnan tukemi-
2852: panostusta kulttuuriin. Hyvät kulttuuripalvelut seen niin, että valtionosuusperuste koro-
2853: kunnissa edistävät elinkeinoelämän menestystä tetaan 9 markasta 10 markkaan asukas-
2854: ja työvoiman saantia. Kulttuuritoiminnan tuke- ta kohden.
2855: misen valtionosuusperuste on nostettava 9 mar-
2856: kasta 10 markkaan asukasta kohden.
2857:
2858: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2859:
2860: Iiris Hacklin Timo Roos Kerttu Törnqvist
2861: Mats Nyby Tarja Kautto Pentti Lahti-Nuuttila
2862: Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
2863: 1991 vp 39
2864:
2865: Raha-asia-aloite 39
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan tien
2871: rakentamiseen
2872:
2873:
2874: Eduskunnalle
2875: Jämsän-Kaipolan tien perusparantaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2876: on ajoitettu Keski-Suomen tie- ja vesirakennus- nioittaen,
2877: piirin tienpidon suunnitelmassa vuosille 1992-
2878: 93. Vilkas ja teollisuudelle merkittävä tieosuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2879: on huonokuntoinen ja kevyelle liikenteelle vaa- 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2880: rallinen. Tiehankkeen pituus on 4,4 kilometriä 7 000 000 markkaa Keski-Suomen tiepii-
2881: ja suunnitelma sisältää myös kevyen liikenteen rille Jämsän-Kaipolan tien rakentami-
2882: väylien rakentamisen. Sen kustannusarvio on seen.
2883: 17 miljoonaa markkaa.
2884:
2885: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2886:
2887: Iiris Hacklin Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
2888: 40 1991 vp
2889:
2890: Raha-asia-aloite 40
2891:
2892:
2893:
2894:
2895: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan
2896: rakentamiseen
2897:
2898:
2899: Eduskunnalle
2900:
2901: Suomen tieverkkoa on sekä pitkittäis- että jänteen yli mahdollistaisi työssäkäyntiliikenteen
2902: poikittaisyhteyksien osalta kehitetty kiitettäväs- Jyväskylän seudulla, ja näin paluumuutto mah-
2903: ti, ja edelleen ollaan parantamassa pitkittäisyh- dollistuisi. Edelleen koko elinkeinoelämä kaak-
2904: teyksien tasoa. koisessa Keski-Suomessa tarvitsee suoraa poi-
2905: Poikittaisyhteyksissä eteläisessä Keski-Suo- kittaisyhteyttä, kun otetaan huomioon alueen
2906: messa on kuitenkin vaikea ongelmakohta Päi- metsätalousvaltaisuus ja se, että suuret puuta
2907: jänteen ylitys Korpilahden kunnan Kärkisten- jalostavat teollisuuslaitokset sijaitsevat Jämsän
2908: salmessa, jossa voimakkaasti kasvanut liikenne ja Jyväskylän seuduilla.
2909: hoidetaan edelleen lossilla, vaikka paineet Nykyisten lossiruuhkien aiheuttama kansan-
2910: liikenne- ja kustannuspuolella ovat jo useita taloudellinen tappio on huomattava. Keskimää-
2911: vuosia olleet kohtuuttomat ja sillan rakentamis- räinen odotusaika on 15 minuuttia ja ruuhka-
2912: ta puoltavat. aikana jopa 1,5 tuntia. Varmuusmarginaalia
2913: Kaikissa eteläisen Keski-Suomen kunnissa ol- joutuu varaamaan joka matkaan lossin takia 30
2914: laan varauksetta sitä mieltä, että kansantalou- minuuttia suuntaansa, joten vuositasolla mene-
2915: dellinen etu vaatii lossin korvaamista sillalla tetty tehokas aika rahassa mitattuna sekä henki-
2916: mahdollisimman pian. löiden että autojen osalta on huomattavan
2917: Tielaitoksen Keski-Suomen piirin toimesta on suuri.
2918: vuoden 1988 aikana suoritettu siltahanketta Luhangan kunnan ja osien Korpilahden kun-
2919: koskeva kannattavuusselvitys, jossa on selvästi nasta kehittymisen avainkysymys on Kärkisten
2920: osoitettu sillan olevan tienpitäjille edullisin sillan saaminen mahdollisimman pian.
2921: vaihtoehto. Nykyisen lossin kapasiteetti on jo Siltayhteyden rakentaminen ei ole ainoastaan
2922: käytetty loppuun. Kahden lossin vaihtoehto py- sijainti- ja lähikuntien asia. Keski-Suomen maa-
2923: syvänä ratkaisuna on tietenkin vastaavasti vielä kuntaliitto pitää hanketta yhtenä maakunnan
2924: epätaloudellisempi, sillä ovathan jo lossin käyt- keskeisimmistä hankkeista. Liikenneolojen ko-
2925: tökustannukset n. 3,3 miljoonaa markkaa vuo- hentaminen ja maakunnallisen poikittaisyhtey-
2926: dessa. Tielaitoksen Keski-Suomen piiri on esit- den parantaminen ovat tärkeimpiä aluepoli-
2927: tänyt sillan rakentamista toimenpideohjelmassa tiikan keinoja, joilla taataan maakunnan eri
2928: vuonna 1994. Suunnitteluvalmius on jo hyvä, alueiden tasapuolinen kehittäminen.
2929: kunhan kiireesti ratkaistaan siltatyyppi, jotta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2930: suunnittelu voi edetä.
2931: Liikenteellisesti "motissa" oleva Luhangan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2932: kunta ja osa Korpilahden kuntaa ovat nykyisel- 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
2933: lään voimakkaan muuttotappion kourissa pai- markkaa Kärkistensalmen sillan suun-
2934: niskelevia alueita. Siltayhteyden saaminen Päi- nitteluun ja rakentamisen aientamiseen.
2935:
2936: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2937:
2938: Iiris Hacklin Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
2939: 1991 vp 41
2940:
2941: Raha-asia-aloite 41
2942:
2943:
2944:
2945:
2946: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän, Korpilahden,
2947: Muuramen ja Joutsan venesatamien varustamiseen
2948:
2949:
2950: Eduskunnalle
2951: Päijänteen veneilyn voimakkaasti kasvaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2952: on pystyttävä huolehtimaan sekä vesilläliikku- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2953: jien tarvitsemista palveluista että luonnon suo- 31.32.32 1600000 markkaa Jämsän,
2954: jelemisesta. Hyvinvarustetut veneilysatamat Korpilahden, Muuramen ja Joutsan ve-
2955: ovat paras tae molempien tavoitteiden toteutu- nesatamien varustamiseen.
2956: miselle.
2957: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2958:
2959: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2960:
2961: Iiris Hacklin Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
2962: 42 1991 vp
2963:
2964: Raha-asia-aloite 42
2965:
2966:
2967:
2968:
2969: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväsky-
2970: län-Pieksämäen radan sähköistykseen
2971:
2972:
2973: Eduskunnalle
2974:
2975: Tampereen-Pieksämäen radan sähköistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2976: seen on osoitettu vuosina 1990-91 35 miljoo- 1992 tulo- ja menoarvioon 67 000 000
2977: naa markkaa. Vuodelle 1992 esitetään 60 mil- markkaa, josta käytettäväksi 60 000 000
2978: joonaa markkaa sähköistyksen jatkamiseen. markkaa Tampereen - Pieksämäen ra-
2979: Sähköistystä edeltävään radan geometrian ja dan sähköistyksen jatkamiseen ja
2980: kunnon parantamiseen esitetään 7 miljoonaa 7 000 000 markkaa sähköistystä edeltä-
2981: markkaa. viin töihin.
2982: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2983: nioittaen,
2984:
2985: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2986:
2987: Iiris Hacklin Tina Mäkelä Aino Suhola
2988: Johannes Leppänen Matti Lahtinen Pekka Leppänen
2989: Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa Toimi Kankaanniemi
2990: Pentti Lahti-Nuuttila
2991: 1991 vp 43
2992:
2993: Raha-asia-aloite 43
2994:
2995:
2996:
2997:
2998: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Jyväskylän
2999: maakuntauran mallireitin rakentamiseen
3000:
3001:
3002: Eduskunnalle
3003: Keski-Suomen maakuntaura on noin 400 reitin ja levähdyspaikkojen rakentamisen. To-
3004: km:n mittainen ulkoilureitti Jämsästä Jyväsky- teuttamisen taustalla on valtakunnallisen mallin
3005: län kautta Viitasaarelle. Kunnostamiskohteena rakentamisen ohella uuden ulkoilureittihallin-
3006: on väli Jämsä-Jyväskylä. Tavoitteena on ra- non ja -työnjaon testaaminen. Ympäristöminis-
3007: kentaa ja tasata maastoon kulkureitti, joka pal- teriö on myöntänyt vuoden 1987 tulo- ja me-
3008: velee kesäretkeilyä, mutta toimii myös latupoh- noarvion momentin 35.15.31 (Valtionavustus
3009: jana talvella. Kustannukset jakaantuvat seuraa- kunnille ulkoilureitin perustamiseen) määrära-
3010: vasti: levähdysrakenteet 105 000 mk, viitoitus hasta em. kunnille ja kaupungeille avustuksena
3011: 80 000 mk, i-taulut 35 000 mk, maapohja- ym. yhteensä 160 450 mk käytettäväksi Jyväsky-
3012: korvaukset 100 000 mk, yhteensä 320 000 mk. län-Jämsän maakuntauran rakentamiseen.
3013: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 850 000 Valtion osuus tulisi rahoittaa ympäristöministe-
3014: mk, josta valtion osuus on 480 000 mk. Varsi- riön momentilta 35.25.77.
3015: naisen rakentamistyön kustannukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3016: 480 000 mk. Se käsittää mm. raivausta 32 km, nioittaen,
3017: ojitusta ja tasausta sekä siltoja ja rumpuja 51
3018: kpl. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3019: Maakuntauran kunnostamiseksi välillä Jy- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3020: väskylä-Jämsä ovat Jyväskylän kaupunki, 35.15.31 580000 markkaa Jämsän-Jy-
3021: Muuramen ja Korpilahden kunnat sekä Jämsän väskylän maakuntauran mallireitin ra-
3022: ja Jämsänkosken kaupungit esittäneet, että kentamiseen.
3023: Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri toteuttaisi
3024:
3025: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3026:
3027: Iiris Hacklin Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
3028: 44 1991 vp
3029:
3030: Raha-asia-aloite 44
3031:
3032:
3033:
3034:
3035: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson varus-
3036: kuntien saneeraukseen
3037:
3038:
3039: Eduskunnalle
3040: Puolustusvoimien organisaatiouudistuksiin Kotkan rannikkopatteriston esikunta siirtyy
3041: liittyy huomattava määrä varuskuntien toimin- Kotkaan rakennettavaan virastotaloon vuosi-
3042: tojen uudelleenjärjestelyjä, joista monet koske- na 1992-93. Samanaikaisesti tulisi siirtää Ky-
3043: vat Kymenlaakson aluetta. Uuden johtamis- ja minlinnassa olevat esikuntapatterin osat Kuusi-
3044: hallintojärjestelmän osalta on päätetty, että Ky- seen. Lisärakennusten kustannusarvio on noin
3045: men sotilasläänin esikunnan sijoituspaikka on 2-3 mmk.
3046: Kouvola. Haminan varuskunnassa peruskorjaus- ja uu-
3047: Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan disrakentamistarpeet ovat mittavia. Tärkeimpi-
3048: esityksen mukaan rakentamisen painopisteen nä hankkeina voidaan todeta ruokalan perus-
3049: tulee olla seuraavalla 5-vuotiskaudella Vekaran- korjaus ja laajennus, korjaamon laajennus ja
3050: järven kehittämisessä. Pioneeripataljoonan siir- saneeraus, koulutushalli ja varusvarasto sekä
3051: tymiselle ja varuskunnan kehittämiselle välttä- muut varastot, joiden kokonaiskustannusarvio
3052: mättömiä rakennushankkeita ovat kasarmi 600 on noin 45 mmk.
3053: miehelle, luokka- ja varastorakennus, pioneeri- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
3054: välinevarasto, varastosuoja, vesistökalustova- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
3055: rasto, ruokalan laajennus ja saneeraus sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3056: aluetyöt. Kokonaiskustannusarvio on noin 110 nioittaen,
3057: mmk, josta kasarmin osuus on noin 60 mmk.
3058: Kouvolan kasarmialueelle jäävälle Pioneeri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3059: koululle ja sinne siirtyvälle Kymen sotilasläänin 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
3060: esikunnalle saneerataan tilat, joiden kustannus- 27.27. 74 42 000 000 markkaa Kymen-
3061: arvio on noin 7-9 mmk. laakson varuskuntarakennusten uudis-
3062: Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti rakentamista ja peruskorjausta varten.
3063:
3064: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3065:
3066: Kari Häkämies Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki
3067: Raimo Liikkanen Antero Kekkonen Raili Puhakka
3068: Markku Laukkanen Sinikka Hurskainen Anna-Kaarina Louvo
3069: Mikko Pesälä Jussi Ranta
3070: 1991 vp 45
3071:
3072: Raha-asia-aloite 45
3073:
3074:
3075:
3076:
3077: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. FMS-järjestelmän
3078: kehittämiseen Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa
3079:
3080:
3081: Eduskunnalle
3082:
3083: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tär- prosessien ja automaattisten hitsausasemien lii-
3084: kein kehittämishanke kaudella 1992-95 on tettävyys levytuote-FMS:ään. Painopistealuee-
3085: "Levytyön ja hitsauksen FMS ja levytehdas na tulee olemaan kiinnitin- ja anturitekniikan
3086: 2000". soveltaminen ja hitsauslaitteistojen, hitsauspro-
3087: Kehittämishankkeen tavoitteena on rakentaa sessien valvonnan sekä järjestelmän ohjauksen
3088: konepajatekniikan laitoksen ja hitsaustekniikan kehittäminen ottamalla huomioon piensarja-
3089: laitoksen kanssa yhteistyössä viimeisintä tekno- tuotannon vaatimukset.
3090: logiaa edustava levytyön ja hitsauksen joustava Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaisesti
3091: valmistusjärjestelmä (FMS), jolloin alan tutki- levytekniikkaan liittyvää suunnittelua siten, että
3092: muksessa päästään kerralla maailmanlaajuises- käytetyt CAD/CAM-ohjelmistot ja -tietokan-
3093: tikin tutkimus- ja korkeakoululaitoksia arvioi- nat soveltuvat joustavaan automaattiseen val-
3094: den kehityksen kärkeen levypaksuusalueella mistusjärjestelmään ja että niitä voidaan käyt-
3095: 0,5 ... 25 ... 100 mm. tää myös hitsattavan tuotteen valmistuksessa.
3096: Levytuotteiden joustava valmistusjärjestelmä Hankkeen kokonaiskustannusarvio vuoteen
3097: (FMS) sisältää aluksi joustavan levytyökeskuk- 1996 mennessä on n. 14 miljoonaa markkaa.
3098: sen lastaus- ja purkulaitteistoineen. Järjestelmä Tämä summa saattaa myös voimakkaasti kas-
3099: liitetään automaattiseen varastoon fyysisesti vi- vaa riippuen Suomen konepajateollisuuden lo-
3100: hivaunuilla. Myöhemmin levytuote-FMS:ään pullisesta osuudesta kehitystyössä. Valtion ko-
3101: liitetään laseriyksikkö sekä muita levytyökonei- konaisosuudeksi hankkeesta on arvioitu 5,7
3102: ta, automatisoitua hitsausta ja automaattista milj. mk suunnittelukaudella 1992-95. Tällä
3103: kokoonpanoa. Ensimmäisten meneillään ole- valtion tuella parannettaisiin korkeakoulun
3104: vien levytyökeskukseen liittyvien tutkimus- mahdollisuuksia työskennellä yhdessä samaan
3105: hankkeiden tavoitteena on selvittää FMS-tek- kehitystyöhön kytkeytyvän Valtion teknillisen
3106: nologian rajoitetusti miehitetyn ja miehittämät- tutkimuskeskuksen konepajan tuotantoteknii-
3107: tömän käytön ongelmat ja ratkaista ne kehittä- kan Lappeenrannan yksikön kanssa.
3108: mällä työstäprosessin ja integroidun kunnon- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
3109: valvonnan monitorointijärjestelmä, joka mah- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
3110: dollistaa automaattisen, keskeytyksettömän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3111: tuotantoprosessin ja FMS:n käytön maksimaa- nioittaen,
3112: lisen tehokkuuden ja joustavuuden saavuttami-
3113: sen miehittämättömässä käytössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3114: FMS-järjestelmään integroidaan laitteistot le- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3115: vytuotteiden robotisoituun hitsaukseen sekä au- 29.10.20 3 300000 markkaa Lappeen-
3116: tomatisoituun plasmahitsaukseen. Hitsaukseen rannan teknillisen korkeakoulun levy-
3117: liittyvissä tutkimushankkeissa selvitetään auto- työn ja hitsauksen kehittämishanketta
3118: matisoituun hitsaukseen soveltuvien hitsaus- (FMS) varten.
3119: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3120:
3121: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen
3122: Antero Kekkonen Raili Puhakka Markku Laukkanen
3123: Riitta U osukaineo Tuija Maaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
3124: Anna-Kaarina Louvo Mikko Pesälä Jussi Ranta
3125: 46 1991 vp
3126:
3127: Raha-asia-aloite 46
3128:
3129:
3130:
3131:
3132: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
3133: kokeilun käynnistämiseen Kymenlaaksossa
3134:
3135:
3136: Eduskunnalle
3137: Kymenlaaksossa aloitettava ammattikorkea- Seuraavassa vaiheessa vuonna 1992 Kymen-
3138: koulukokeilu tukisi maakunnan elinkeinoelä- laakson ammattikorkeakoulun Kouvolan ala-
3139: män kehittämistä. Alueella toimii tällä hetkellä yksikön piiriin tulisi saada Kouvolan liiketalou-
3140: oppilaitoksia, jotka täyttävät kokeilulta edelly- den ja ulkomaankaupan instituutti, Kouvolan
3141: tettävät tasovaatimukset ja joilla on edellytyk- käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Elimäen so-
3142: set tehdä yhteistyötä esim. teknillisten korkea- siaalialan oppilaitos ja Kuusankosken tervey-
3143: koulujen ja kauppakorkeakoulujen kanssa. denhuolto-oppilaitos. Nämä oppilaitokset voi-
3144: Ammattikorkeakoulukokeilu tulisi käynnis- sivat muodostaa kaupan, ulkomaankaupan
3145: tää koko Kymenlaaksoa koskevana hankkeena (erityisesti idänkauppapainotteisen) ja hallin-
3146: yhteistyössä Helsingin yliopiston jatko- ja täy- non, terveydenhuollon ja sosiaalialan yksikön.
3147: dennyskoulutusyksikön kanssa siten, että Kot- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
3148: kan ja Kouvolan alayksiköt muodostaisivat Ky- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
3149: menlaakson ammattikorkeakoulun. Alayksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3150: köiden opetusohjelmien eriytyneisyys takaisi nioittaen,
3151: monipuolisen ja tehokkaan ammattikorkeakou-
3152: lutasoisen koulutuksen Kymenlaaksossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3153: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tulisi to- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
3154: teuttaa siten porrastetusti, että ensimmäisessä markkaa Kymenlaakson ammattikor-
3155: vaiheessa vuonna 1991 vähintään kuusi vuotta keakoulukokeilun Kotkan toimipisteen
3156: kestävän kokeilun piiriin saataisiin Kotkan me- jatkorahoitukseen ja ammattikorkea-
3157: renkulkuoppilaitos, Kotkan metsä- ja puuta- koulukokeilun Kouvolan toimipisteen
3158: lousoppilaitos sekä teknillinen oppilaitos. Nä- käynnistämiseen.
3159: mä oppilaitokset muodostaisivat Kotkan teknii-
3160: kan, metsä- ja puutalouden ja merenkulun am-
3161: mattikorkeakoulun.
3162:
3163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3164:
3165: Kari Häkämies Riitta Uosukainen ~atti Vähänäkki
3166: Raimo Liikkanen Antero Kekkonen Raili Puhakka
3167: ~arkku Laukkanen Tuija ~aaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
3168: Anna-Kaarina Louvo ~ikko Pesälä Jussi Ranta
3169: 1991 vp 47
3170:
3171: Raha-asia-aloite 47
3172:
3173:
3174:
3175:
3176: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin kautta
3177: kulkevan transitoliikenteen kehittämiseen
3178:
3179:
3180: Eduskunnalle
3181: Vaarallisia aineita kuljetettiin Kymen läänin van transitoliikenteen kuljetuksissa eli mitkä
3182: alueella vuonna 1990 lähes 4,2 milj. tonnia ja ovat suurimmat ongelmat kuljetusten kokonais-
3183: ennusteiden mukaan määrä kohoaa vuoteen hallinnassa.
3184: 1995 mennessä n. 8 miljoonaan tonniin. Jotta tutkimuksen mukaisiin tarvittaviin toi-
3185: Kuluvan vuoden aikana tutkitaan Vainikka- menpiteisiin mm. hälytys- ja torjuntakaluston,
3186: lan raja-aseman sekä Haminan ja Kotkan sata- VR:n ratapihojen tehokkuuden parantamistoi-
3187: mien kautta kulkeva transitoliikenne. Tutki- menpiteiden ja satamien sujuvan toiminnan te-
3188: muksen tavoitteena on liikenteen turvallisuuden hostamisen osalta päästäisiin, ehdotamme kun-
3189: ja sujuvuuden parantaminen, vaunukaluston nioittavasti,
3190: kunnon ja täyttöasteen selvittäminen, ratapiho-
3191: jen turvallisuustekijöiden parantaminen ja liik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3192: kuvien junien valvonnan tehostamistoimenpi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3193: teet. 31.57.62 32000000 markkaa Kymen
3194: Tutkimuksella selvitetään, missä määrin ja läänin transiloliikenteen turvallisuuden
3195: kohdin ilmenevät suurimmat ongelmat kasva- ja sujuvuuden parantamiseen.
3196: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3197:
3198: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen
3199: Antero Kekkonen Raili Puhakka Markku Laukkanen
3200: Riitta Uosukainen Tuija Maaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
3201: Anna-Kaarina Louvo Mikko Pesälä Jussi Ranta
3202: 48 1991 vp
3203:
3204: Raha-asia-aloite 48
3205:
3206:
3207:
3208:
3209: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta HELI-ratahankkeen
3210: yleissuunnitelman laatimiseen
3211:
3212:
3213: Eduskunnalle
3214:
3215: Suoran rautatieyhteyden puuttuminen Hel- Liikenneministeriön toimesta ollaan parhail-
3216: singin ja Kaakkois-Suomen välillä on jo pitkään laan tekemässä tarveselvitystä nimellä Itäradat-
3217: koettu ongelmaksi. Maan alueellisen kehityksen projekti. Projekti valmistuu tämän vuoden
3218: tasapainottamisen yhtenä keinona on esitetty marraskuun loppuun mennessä. Tarveselvityk-
3219: toimenpiteitä pääkaupunkiseudun kasvupainei- sen perusteella voidaan valita pääsuunta ja
3220: den siirtämiseksi Kaakkois-Suomeen, mikä en- käynnistää yleissuunnitelman teko.
3221: tisestään korostaa nopeiden kulkuyhteyksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3222: tarvetta pääkaupunkiseudun ja Kaakkois-Suo- nioittaen,
3223: men välillä. Suoran rautatieyhteyden saaminen
3224: Saimaan alueen teollisuudelle sekä transitolii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3225: kenteelle itäisen Suomenlahden vientisatamiin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3226: on myös yleisesti tunnustettu tärkeäksi ja kii- 31.58.62 1000000 markan määrärahan
3227: reelliseksi. Edelleen junaliikenteessä tavoitteek- HELI-radan yleissuunnitelman käynnis-
3228: si asetettu nopeuksien kasvattaminen 200 kilo- tämiseen.
3229: metriin tunnissa lisää paineita HELI-ratana
3230: tunnetun uuden ratahankkeen toteutukselle.
3231:
3232: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3233:
3234: Kari Häkämies ~atti Vähänäkki Raimo Liikkanen
3235: Antero Kekkonen Raili Puhakka Riitta U osukaineo
3236: ~arkku Laukkanen Tuija ~aaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
3237: Anna-Kaarina Louvo ~ikko Pesälä Jussi Ranta
3238: 1991 vp 49
3239:
3240: Raha-asia-aloite 49
3241:
3242:
3243:
3244: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin ja Neu-
3245: vostoliiton rajanläheisten alueiden ympäristönsuojelun yhteis-
3246: työprojektille
3247:
3248: Eduskunnalle
3249:
3250: Valtakunnallisten ilmansaasteiden seuranta- töyhteistyö Itä-Euroopan kanssa; ympäristön-
3251: tutkimusten mukaan Kaakkois-Suomi vastaan- suojelun yleinen edistäminen) osoittanut Ky-
3252: ottaa suurimman laskeumakuorman maassam- men läänin ympäristöyhteistyöhankkeeseen
3253: me. Rikkilaskeuma on 15-20 kg/ha/v ja typpi- 850 000 mk. Tällä summalla saadaan yhteistyö
3254: laskeuma 7-9 kg/ha/v. Maaperän heikon pus- käyntiin vain joillakin lohkoilla, mutta kaikkia
3255: kurikyvyn vuoksi alue lukeutuu Lapin ohella suunniteltuja hankkeita ei voida aloittaa.
3256: ilmansaasteiden kannalta vaurioherkimpään Kymen läänin projektin täysimittainen to-
3257: luokkaan Suomessa. Kaakkois-Suomen alueen teuttaminen edellyttäisi kuitenkin 2 000 000
3258: ilmaperäisestä kuormituksesta huomattava osa markkaa vuodessa alkuvuosina. Koko projek-
3259: tulee Neuvostoliitosta. tin läpivienti vie viisi vuotta.
3260: Suomen ilmakehän muutosten tutkimusoh- Erityisen tärkeää olisi saada käynnistetyksi
3261: jelman (SILMU-ohjelma) laatinut työryhmä tutkimus, jolla selvitettäisiin ilmansaasteiden
3262: esitti erillisten alueellisten metsien terveydenti- vaikutus Kaakkois-Suomen metsien terveyden-
3263: latutkimusten käynnistämistä sekä Kaakkois- tilaan. Hanketta on valmisteltu jo pitkään, ja
3264: Suomessa että Itä-Lapissa. Itä-Lapin ongelmia talven 1990-91 aikana on alueellisen rahoituk-
3265: tutkitaan jo kahden eri hankkeen voimin. sen turvin laadittu esitutkimus ja tutkimussuun-
3266: Kymen läänissä on alkuvuodesta 1991 käyn- nitelma, jonka mukaisesti tutkimus on välittö-
3267: nistynyt projekti, jonka yleistavoitteena on mästi käynnistettävissä.
3268: Kaakkois-Suomen ja Neuvostoliiton luoteis- Hankkeen kustannukset ovat 500 000 mark-
3269: osan ympäristön tilan parantaminen ja ekologi- kaa vuodessa viiden vuoden ajan.
3270: sen turvallisuuden lisääminen. Konkreettiset Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
3271: toimenpiteet toteutetaan rajanläheisten aluei- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
3272: den viranomaisten ja laitosten suoran yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3273: työn avulla. Tavoitteeseen pyritään tutkimus-, nioittaen,
3274: koulutus-, suunnittelu- ja teknologiayhteistyön
3275: avulla siten, että projektin keskeiset osat samal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3276: la palvelevat Suomen ja Neuvostoliiton välisten 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3277: ympäristönsuojelusopimusten toteuttamista. 35.13. 67 (Ympäristönsuojeluyhteistyö
3278: Projektin tutkimus- ja selvityshankkeilla täy- Itä-Euroopan kanssa; ympäristönsuoje-
3279: dennetään ja tarkennetaan ympäristön tilaa lun yleinen edistäminen) 2 500 000 mar-
3280: koskevia tietoja, jotta niitä voitaisiin käyttää kan määrärahan Kymen läänin ympäris-
3281: operatiivisen alueellisen tason ympäristönsuoje- töyhteistyöhankkeen toteuttamiseen ja
3282: lun suunnitteluun Suomessa ja Neuvostoliiton erityisesti em. projektiin sisältyvän
3283: lähialueilla. Kaakkois-Suomen metsien terveydenti-
3284: Ympäristöministeriö on vuoden 1991 tulo- ja latutkimuksen käynnistämiseen.
3285: menoarviosta momentilta 35.13.67 (Ympäris-
3286:
3287: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3288:
3289: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen
3290: Antero Kekkonen Riitta U osukaineo Raili Puhakka
3291: Jussi Ranta Markku Laukkanen Tuija Maaret Pykäläinen
3292: Sinikka Hurskainen Anna-Kaarina Louvo Mikko Pesälä
3293: 50 1991 vp
3294:
3295: Raha-asia-aloite 50
3296:
3297:
3298:
3299:
3300: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan ja Ky-
3301: menlaakson virkistysalueiden valtionavustuksiin
3302:
3303:
3304: Eduskunnalle
3305:
3306: Rakentamattomien rantojen suojelu Suo- Kymenlaaksossa tarvittavan valtionavustuk-
3307: menlahdella, Saimaalla ja Kymijoen varrella on sen määräksi arvioidaan 1 500 000 markkaa
3308: 1990-luvun alkuvuosina erityisen merkityksel- vuosittain.
3309: listä, sillä viimeisiä luonnonvaraisia ranta-aluei- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
3310: ta ja saaria ollaan kaavoittamassa loma-asutuk- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
3311: seen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3312: Etelä-Karjalassa Lappeenranta, Imatra, Jout- nioittaen,
3313: seno ja Taipatsaari ovat perustaneet virkistys-
3314: aluesäätiön, joka huolehtii eteläisen Saimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3315: virkistysalueiden hankinnasta ja ylläpidosta. 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3316: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön maanhan- 35.15.32 3 000000 markan määrärahan
3317: kinnan valtionavustuksiin tarvitaan vuosittain Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson virkis-
3318: 1 500 000 markan määräraha. Valtion edellyte- tysalueiden hankintaan.
3319: tään osallistuvan maanhankinnan kustannuk-
3320: siin 50 OJo :n osuudella.
3321:
3322: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3323:
3324: Kari Häkämies Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki
3325: Raimo Liikkanen Antero Kekkonen Raili Puhakka
3326: Markku Laukkanen Tuija Maaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
3327: Anna-Kaarina Louvo Mikko Pesälä Jussi Ranta
3328: 1991 vp 51
3329:
3330: Raha-asia-aloite 51
3331:
3332:
3333:
3334:
3335: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Repoveden ydin-
3336: alueen lunastamiseksi valtiolle
3337:
3338:
3339: Eduskunnalle
3340:
3341: Kansallispuistokomitea esitti mietinnössään Repovesi-työryhmän esittämät toimenpiteet
3342: (1976:88) Valkealan Repoveden alueelle pinta- ovat lähtökohta Repoveden kansallispuiston
3343: alaltaan noin 2 900 hehtaarin suuruisen kansal- perustamiseksi. Repoveden suojelualueen laa-
3344: lispuiston perustamista vuoden 1992 jälkeen. jentamista ja kansallispuiston perustamista kos-
3345: Rajaukseen sisältyy lisäksi noin 800 hehtaaria kevaa selvitystyötä tulee jatkaa. Ydinalue tulee
3346: vesialueita. Alueen suojelu- ja virkistyskäyttö- lunastaa valtiolle Repovesi-työryhmän ehdo-
3347: paineet ovat viime vuosina lisääntyneet, minkä tuksen mukaisesti. Ydinalueelle sekä erityis-
3348: vuoksi alue vaatii erityissuojelua. alueille tulee laatia esitetyt hoitosuunnitelmat.
3349: Ympäristöministeriön aloitteesta asetettu Ky- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
3350: men lääninhallituksen Repovesi-työryhmä esitti läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
3351: vuoden 1991 tammikuussa jättämässään rapor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3352: tissa suojelualueen perustamista Repovedelle. nioittaen,
3353: Työryhmä esittää ydinalueen, pinta-alaltaan
3354: noin 850 ha käsittävän alueen hankkimista val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3355: tion omistukseen luonnonsuojelulain mukaisin 1992 tulo- ja menoarvioon momenteille
3356: menettelyin ja alueen rauhoittamista siten, että 35.15.87 ja 35.15.30 20 000 000 markan
3357: se saatetaan luonnontilaan. Siihen Iiittyvälie määrärahan Repoveden ydinalueen lu-
3358: kuudelle pinta-alaltaan yhteensä noin 100 ha nastamista varten.
3359: käsittävälle erillisalueelle laaditaan erilliset
3360: käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joilla pyritään
3361: turvaamaan alueiden erityiset luonnonarvot.
3362:
3363: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3364:
3365: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen
3366: Antero Kekkonen Raili Puhakka Markku Laukkanen
3367: Riitta U osukaineo Tuija Maaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
3368: Anna-Kaarina Louvo Mikko Pesälä Jussi Ranta
3369: 52 1991 vp
3370:
3371: Raha-asia-aloite 52
3372:
3373:
3374:
3375:
3376: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
3377: rahaan
3378:
3379:
3380: Eduskunnalle
3381:
3382: Läänin kehiitämisraha on osoittautunut hy- kehittämistyölle. Tehdyt selvitykset osoittavat,
3383: vin käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi työllistä- että lääninraha on ollut merkittävä väline eri
3384: miskeinoksi varsinkin kehitysalueilla. Siksi sen maakuntien elinkeinoelämän ja julkishallinnon
3385: määrää olisi lisättävä. Lisäksi pitäisi matkailu- kehityksessä.
3386: elinkeinossa toteuttaa valtioneuvoston periaate- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3387: päätös, jonka mukaan matkailuyrittäjille Poh- nioittaen,
3388: jois-Karjalassa maksettaisiin tukea samoilla pe-
3389: rusteilla kuin tähän saakka napapiirin pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3390: puolella. Läänin kehittämisrahan voimakas su- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3391: pistaminen valtion vuoden 1991 tulo- ja me- 26.98.43 110 000 000 markkaa läänin
3392: noarviossa oli takaisku läänien omatoimiselle kehittämisrahaan.
3393:
3394: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3395:
3396: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
3397: Riitta Myller Eeva Turunen Pirkko Laakkonen
3398: 1991 vp 53
3399:
3400: Raha-asia-aloite 53
3401:
3402:
3403:
3404:
3405: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylämyllyn varuskun-
3406: nan kasarmien peruskorjaukseen
3407:
3408:
3409: Eduskunnalle
3410: Liperin kunnassa sijaitsevan Ylämyllyn va- nen, kuten koko maakunnalle ja erityisesti Li-
3411: ruskunnan kohtalo on ollut epävarma. Pohjois- perin kunnalle on luvattu. Mikäli kasarmeja ei
3412: Karjalan patteriston toimintojen siirtäminen peruskorjata, luo tilanne vääjäämättä väliaikai-
3413: Kajaaniin merkitsi 40 työpaikan vähenemistä suuden mielikuvan. Kiireeliisin on kasarmi 1:n
3414: Liperissä. Ylämyllyn varuskunnassa jatkaa toi- peruskorjaus.
3415: mintaa Joensuun pataljoona, joka on uusi yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3416: sikkö. nioittaen,
3417: Varuskunnan kasarmien kunto on jo heikko.
3418: Niitä ei ole peruskorjattu, koska sotilastoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3419: tojen jatkumisesta ei ole tietoa. Patteriston lak- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
3420: kauttamisen yhteydessä päätetty uuden patal- 27.27. 74 300 000 markkaa Ylämyllyn
3421: joonan sijoittaminen Ylämyllyn varuskuntaan varuskunnan kasarmi l:n peruskorjauk-
3422: merkitsee, että kasarmit on peruskorjattava. sen suunnitteluun.
3423: Näin myös taataan sotilastoimintojen jatkumi-
3424:
3425: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3426:
3427: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
3428: Riitta Myller Eeva Turunen Pirkko Laakkonen
3429: Kerttu Törnqvist
3430:
3431:
3432:
3433:
3434: 6 210265Z
3435: 54 1991 vp
3436:
3437: Raha-asia-aloite 54
3438:
3439:
3440:
3441:
3442: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienyri-
3443: tystoiminnan edistämiseen
3444:
3445:
3446: Eduskunnalle
3447:
3448: Maaseutuelinkeinolailla perustettu rahoitus- rahoittaa välittömästi, kun yrittäjä jättää hake-
3449: järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi väli- muksen.
3450: neeksi edistää yritystoimintaa haja-asutusalueil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3451: la. Kuitenkin määrärahojen riittämättömyys on nioittaen,
3452: vaikeuttanut Pohjois-Karjalassa maaseudun ke-
3453: hittämistoimenpiteitä. Tällä hetkellä on tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3454: rahoituksessa sellainen, että vain puolet hy- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3455: väksyttävistä hakemuksista voidaan rahoittaa 30.33.44 150 000 000 markkaa avustuk-
3456: asianomaisen budjettivuoden aikana. Toisin sa- siin maaseudun pienyritystoiminnan
3457: noen käytännössä uusia hakemuksia ei voida edistämiseen.
3458:
3459: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3460:
3461: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
3462: Riitta Myller Eeva Turunen Pirkko Laakkonen
3463: Kerttu Törnqvist
3464: 1991 vp 55
3465:
3466: Raha-asia-aloite 55
3467:
3468:
3469:
3470:
3471: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden edistä-
3472: miseen Pohjois-Karjalassa
3473:
3474:
3475: Eduskunnalle
3476:
3477: Useina vuosina Pohjois-Karjalassa kootuista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3478: kalastuksenhoitomaksuista on vain osa palau- nioittaen,
3479: tettu takaisin maakuntaan kalatalouden kehit-
3480: tämiseen, vaikka Pohjois-Karjalassa sijaitsevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3481: maamme suurimmat reittivedet, jotka soveltu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3482: vat erinomaisesti kalastukseen. Siksi on Poh- 30.37.41 35 000 000 markkaa kalatalou-
3483: jois-Karjalan kalatalouden hoidon kannalta den edistämiseen Pohjois-Karjalassa.
3484: välttämätöntä muuttaa yleisiä jakoperusteita.
3485:
3486: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3487:
3488: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
3489: Riitta Myller Eeva Turunen Pirkko Laakkonen
3490: Kerttu Törnqvist
3491: 56 1991 vp
3492:
3493: Raha-asia-aloite 56
3494:
3495:
3496:
3497:
3498: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Honkalammen- Vii-
3499: nijärven tien rakentamiseen
3500:
3501:
3502: Eduskunnalle
3503: Joensuun seudun liikennemäärät kasvavat ja Viinijärven välisen tien kustannusarvio on
3504: erittäin nopeasti lähivuosina. Ensi vuosituhan- 32,0 mmk. Työ kestänee 4-5 vuotta. Sen vuok-
3505: nen alussa Joensuusta länteen (valtatie 17) si jo valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon
3506: suuntautuvan liikenteen arvioidaan olevan jo olisi saatava "Tieverkon kehittämis"-momen-
3507: 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se edellyttää tille Honkalammen ja Viinijärven väliseen tie-
3508: Joensuun kaupungin rajalta Ylämyllylle mene- hen 8,0 miljoonan markan määräraha.
3509: vän tien rakentamista moottoritietasoisena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3510: Moottoritien jatkeena on oltava tasokas neli- nioittaen,
3511: kaistainen valtatie. Ylämyllyn ohitustie Honka-
3512: lammelle on jo rakenteilla. Nyt olisi aloitettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3513: Honkalammen ja Viinijärven välisen tien ra- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3514: kentaminen, jotta se valmistuisi yhtä aikaa 31.24.77 8000000 markkaa Honka-
3515: Joensuun ja Ylämyllyn välisen moottoritien lammen ja Viinijärven välisen tien ra-
3516: kanssa vuosituhannen lopulla. Honkalammen kentamiseen.
3517: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3518:
3519: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
3520: Riitta Myller Eeva Turunen Pirkko Laakkonen
3521: Kerttu Törnqvist
3522: 1991 vp 57
3523:
3524: Raha-asia-aloite 57
3525:
3526:
3527:
3528:
3529: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihalansalmen sillan
3530: rakentamiseen
3531:
3532:
3533: Eduskunnalle
3534:
3535: Rääkkylän kunnan Varpasalon saaressa asuu hoitamaan toimintansa ja palvelutasonsa ilman
3536: 152 asukasta, mikä on yli neljä prosenttia kun- niitä. Sillan rakentaminen vähentäisi kunnan
3537: nan asukasmäärästä. Saareen on vain lossiyh- saaristokuntaluonnetta ja helpottaisi saaren
3538: teys, mikä monella tavalla vaikeuttaa jokapäi- asukkaiden elämää ja vilkastaisi Varpasalon
3539: väistä toimintaa ja liikennöimistä kunnan kes- elinkeinoelämää.
3540: kukseen. TVL:n piirin tien- ja vesitienpidon oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3541: jelmassa Oravisalon ja Varpasalon välinen Iha- nioittaen,
3542: lansalmen silta on suunniteltu rakennettavaksi
3543: vuosien 1988 ja 1994 välisenä aikana. Nyt on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3544: kuulunut huhuja, että rakentaminen siirtyisi 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3545: useilla vuosilla. 31.24. 77 4 000 000 markkaa Ihalansal-
3546: Rääkkylän kunta menettää saaristokunta- men sillan rakentamiseen.
3547: etunsa vuoden 1992 alussa ja sen on pystyttävä
3548:
3549: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3550:
3551: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
3552: Riitta Myller Eeva Turunen Pirkko Laakkonen
3553: Kerttu Törnqvist
3554: 58 1991 vp
3555:
3556: Raha-asia-aloite 58
3557:
3558:
3559:
3560:
3561: Järvilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
3562: rahaan
3563:
3564:
3565: Eduskunnalle
3566:
3567: Läänin kehittämisrahan merkitys strategise- sä olevan määrärahan suhteellinen osuus hae-
3568: na välineenä läänien kehittämistavoitteiden to- tusta avustuksesta on vuosittain pienentynyt.
3569: teuttamisessa on ollut suuri. Kehittämisrahalla Vuosina 1987-88 läänin kehittämisrahaa voi-
3570: on aloitettu uudentyyppinen määrärahojen lin- tiin myöntää 35-42 OJo haetun avustuksen mää-
3571: ja. Ensimmäistä kertaa lääninhallituksilla on rästä. Tänä vuonna vastaava osuus on vain
3572: ollut käytettävissään konkreettinen väline lää- 14 OJo. Tänä vuonna myönteisen rahoituspää-
3573: nin painopistealueiden toteuttamiseen. Läänin- töksen tullee saamaan kolmannes hakijoista.
3574: hallituksen kokeminen yhteistyöosapuolena on Aikaisempina vuosina noin puolet hakijoista on
3575: samalla korostunut. Vastuuta ja voimavaroja saanut rahoitustukea projektilleen.
3576: on kehittämisrahan myötä osoitettu aikaisem- Esimerkkeinä Turun ja Porin läänissä toteu-
3577: paa enemmän alueille itselleen. Päätösvaltaa tetuista valtakunnallisestikin merkittävistä pro-
3578: siirtämällä pystytään alueellisessa kehittämis- jekteista voidaan mainita Lounais-Suomen bio-
3579: työssä ottamaan huomioon oman alueen erityis- tekniikan kehittämisprojekti ja saariston kehit-
3580: piirteet. Tätä linjaa on pidetty hyvänä myös tämisprojekti.
3581: ulkomailla. Ehdotamme,
3582: Turun ja Porin lääninhallitus on vuosina
3583: 1987-90 myöntänyt läänin kehittämisrahaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3584: yhteensä 24,3 milj. markkaa 111 kehittämispro- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3585: jektin toteuttamiseen. Projekteista on tähän 26.98.42 JOO 000 000 markkaa läänin
3586: mennessä valmistunut noin puolet. Käytettävis- kehittämisrahaan.
3587:
3588: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3589:
3590: Timo Järvilahti Jan-Erik Enestam Jukka Roos
3591: Maija Perho-Santala Virpa Puisto Jarmo Laivoranta
3592: Hannu Suhonen Ismo Seivästö Olavi Ala-Nissilä
3593: Heli Astala Ensio Laine Sauli Niinistö
3594: Eeva Kuuskoski
3595: 1991 vp 59
3596:
3597: Raha-asia-aloite 59
3598:
3599:
3600:
3601:
3602: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalo-
3603: jen rakentamiseen Uudenmaan läänissä
3604:
3605:
3606: Eduskunnalle
3607:
3608: Useissa Uudenmaan läänin kunnissa on tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3609: valtion virastotalon rakentamiseen. Tällä het- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3610: kellä virastot sijaitsevat hajallaan jopa hyvin 28.64.76 49500000 markkaa, josta
3611: kaukanakin toisistaan. Monissa virastoissa ovat käytettäväksi
3612: tilat myös käymässä pieniksi. Keskittämällä toi- - JO 000 000 markkaa valtion virasto-
3613: minnot yhteen pisteeseen kyetään aikaansaa- talon rakentamiseen Espooseen,
3614: maan kustannussäästöjä ja samalla paranne- - 35 500 000 markkaa valtion virasto-
3615: taan palvelujen saatavuutta. talon rakentamiseen Porvooseen,
3616: Virastotalojen piirustukset ovat useimmissa - 1 000 000 markkaa valtion virastota-
3617: tapauksissa jo tehtynä ja tontti varattuna. Ra- lon suunnitteluun Hyrylään,
3618: kentamisen aloittamista on vain lykätty. Val- - 1 000 000 markkaa valtion virastota-
3619: tion tulisi nyt 1990-luvulla rakentaa tarpeelliset lon laajennuksen suunnitteluun Järven-
3620: virastotalot ja näin kantaa vastuuta omalta päähän,
3621: osaltaan palvelujen parantamisesta. - 1 000 000 markkaa valtion virastota-
3622: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- lon suunnitteluun Karjaalle ja
3623: maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- - 1 000 000 markkaa valtion virastota-
3624: nassa. lon suunnitteluun Tammisaareen.
3625: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3626: nioittavasti,
3627:
3628: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3629:
3630: Jouko Jääskeläinen Päivi Varpasuo Tero Mölsä
3631: Martti Tiuri Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa
3632: Lauri Metsämäki Hanna Markkula Kaarina Dromberg
3633: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Viljanen Tarja Kautto
3634: Anssi Rauramo Paavo Nikula Jaakko Laakso
3635: Leena Luhtanen Marita J urva
3636: 60 1991 vp
3637:
3638: Raha-asia-aloite 60
3639:
3640:
3641:
3642:
3643: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kakskerran järven
3644: ojavesisuunnitelman toteuttamiseen Turussa
3645:
3646:
3647: Eduskunnalle
3648:
3649: Turun kaupungissa sijaitseva Kakskerran jär- tetaan jopa 50 OJo :n vähennys tulevaan ravinne-
3650: vi on nopeasti rehevöitynyt. Rehevöityminen on kuormitukseen. Ojavesisuunnitelman toteutta-
3651: kiihtynyt entisestään 1970-luvun puolivälistä al- misen tuloksia voidaan käyttää jatkossa muiden
3652: kaen. Tällä hetkellä järven tila on kriittinen. vastaavanlaisesti rehevöityneiden järvien pelas-
3653: Ravinnekuormitus on ollut hyvin suuri järven tamiseksi.
3654: sietokykyyn nähden. Ainoa keino järven rehe- Ojavesisuunnitelman toteuttamisen kustan-
3655: vöitymiskehityksen pysäyttämiseksi ja saatta- nukset ovat 2, 7 Mmk.
3656: miseksi lähelle alkuperäistä tilaa on tulevan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3657: vinnekuormituksen vähentäminen. Tähän pääs- nioittavasti,
3658: tään toteuttamalla valmistunut ojavesisuunni-
3659: telma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3660: Yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3661: 1990 ja kevään 1991 aikana valmistuu yksityis- 35.25.77 2 700000 markan määrärahan
3662: kohtainen suunnitelma. Kakskerran järven ojavesisuunnitelman
3663: Ojavesisuunnitelmassa kolmen järveen laske- toteuttamiseksi.
3664: van ojan vedet johdetaan mereen, jolloin saavu-
3665:
3666: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3667:
3668: Marjut Kaarilahti Eeva Turunen
3669: Heli Astala Kari Häkämies
3670: 1991 vp 61
3671:
3672: Raha-asia-aloite 61
3673:
3674:
3675:
3676:
3677: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän las-
3678: tentarhanopettajaopiston rakentamiseen
3679:
3680:
3681: Eduskunnalle
3682: Jyväskylän lastentarhanopettajaopistossa opis- tannusarvio on 19,8 miljoonaa markkaa ja sitä
3683: kelee 288 opiskelijaa. Oppilaitoksen tilat ovat esitetään toteutettavaksi vuosina 1991-92.
3684: riittämättömät, tarkoitukseen sopimattomat se- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3685: kä epäkäytännöllisesti hajallaan eri puolilla nioittaen,
3686: kaupunkia. Pääosa tiloista on kallista vuokrati-
3687: laa ja käytettävissä vain osan päivää. Opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3688: joille ja henkilökunnalle ei ole myöskään voitu 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3689: järjestää työpaikkaruokailua. 29.51.74 11800000 markkaa Jyväsky-
3690: Opetusministeriö on vahvistanut Jyväskylän län lastentarhanopettajaopiston suun-
3691: lastentarhanopettajaopiston uudisrakennushank- nitteluun ja rakentamiseen.
3692: keen perustamissuunnitelman. Hankkeen kus-
3693:
3694: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3695:
3696: Toimi Kankaanniemi Reijo Laitinen
3697: Aino Suhola Iiris Hacklin
3698: Marja-Leena Viljamaa
3699:
3700:
3701:
3702:
3703: •
3704: 62 1991 vp
3705:
3706: Raha-asia-aloite 62
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään pesäpal-
3712: lostadionin rakentamiseen
3713:
3714:
3715: Eduskunnalle
3716: Hyvinkään pesäpallostadion on tarkoitus ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3717: kentaa vuosina 1991-1992. Valtion vuoden tavasti,
3718: 1991 tulo- ja menoarviossa on osoitettu 2 mil-
3719: joonaa markkaa hankkeen alkurahoitukseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3720: Perustamissuunnitelma on hyväksytty opetus- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3721: ministeriössä. markan määrärahan Hyvinkään pesä-
3722: Jatkorahoituksen viivästyminen vaarantaisi pallostadionin jatkorahoittamiseen.
3723: hankkeen toteutumisen. Hankkeen kokonais-
3724: kustannusarvio on 10 miljoonaa markkaa.
3725:
3726: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3727:
3728: Minna Karhunen Hanna Markkula Päivi Varpasuo
3729: 1991 vp 63
3730:
3731: Raha-asia-aloite 63
3732:
3733:
3734:
3735:
3736: Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään itäisen
3737: ohitustien rakentamiseen
3738:
3739:
3740: Eduskunnalle
3741:
3742: Hyvinkään itäisen ohikulkutien rakentami- suuntautuva liikenne voisi myös ohittaa Hyvin-
3743: nen on tähän saakka ollut Uudenmaan tiepiirin kään kuormittamatta katuverkkoa.
3744: toimenpideohjelmassa vuodelle 1993. Viimei- Parhaillaan rakentuvan noin 5 000 asukkaan
3745: simmässä ohjelmassa se on kuitenkin määrära- Martin asuntoalueen läpi kulkeva Sillankarvan-
3746: hojen puutteen vuoksi siirtynyt viisivuotiskau- katu liitetään itäiseen ohikulkutiehen, joten oli-
3747: den ulkopuolelle. Valmiudet tiehankkeen to- si tärkeää, että tiehanke toteutuisi samanaikai-
3748: teuttamiseksi ovat kuitenkin jo olemassa. Tie- sesti katutyön kanssa. Itäinen ohikulkutie on
3749: suunnitelma on valmis ja vahvistettu. Hank- samalla osa Järvenpäähän suuntautuvaa päära-
3750: keen kustannusarvio on noin 20 miljoonaa dan itäpuolista tietä, joka eteläosaltaan tulee
3751: markkaa ja pituus 4,5 kilometriä. myöhemmin toteutettavaksi.
3752: Etelään suuntautuva soraliikenne Hausjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3753: kunnassa vilkastuu jatkuvasti ja kuormittaa nioittavasti,
3754: Hyvinkään keskustan katuverkkoa. Ohikulku-
3755: tiellä tämä haitta ja vaara vältettäisiin. Ohikul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3756: kutien molempien päiden seuduille on sijoittu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3757: massa teollisuutta ja erityisesti kuljetuksia tar- 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan
3758: vitsevaa varastotoimintaa. Kantatietä n:o 53 Hyvinkään itäisen ohikulkutien rakenta-
3759: pitkin Mäntsälän suunnasta saapuva pohjoiseen misen aloittamiseksi.
3760:
3761: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3762:
3763: Minna Karhunen Hanna Markkula
3764: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
3765: Eeva-Liisa Moilanen
3766: 64 1991 vp
3767:
3768: Raha-asia-aloite 64
3769:
3770:
3771:
3772:
3773: Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääradan alikulkutun-
3774: neteiden rakentamiseen Hyvinkäällä ja Keravalla
3775:
3776:
3777: Eduskunnalle
3778:
3779: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maamme teuttaa yhtä aikaa Sampolan rakentamisen
3780: vilkkaimmin liikennöityjä ratoja, ja sen johdos- kanssa 1990-luvun alussa. Tämän lisäksi ovat
3781: ta onnettomuusriskit ovat suuret ko. rataosuu- ajankohtaisia Kytömaan-Savion ja Säteilytur-
3782: della. Turvallisuutta voidaan parantaa huomat- vakeskus-kulttuuritalon alikulut.
3783: tavasti rakentamalla alikulkutunneleita radan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
3784: alitse. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
3785: Hyvinkään rautatieasema kuuluu matkusta- kunnassa.
3786: jamääriltään .Suomen suurimpiin asemiin. Hy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3787: vinkään asemalla on vielä tällä hetkellä tasoris- tavasti,
3788: teys matkustajia varten. Aseman turvattomuus
3789: on vaatinut useita uhreja ja aiheuttanut monia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3790: vaaratilanteita. Hankkeen kustannusarvio on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
3791: noin 10 mmk. 31.57. 62 7 500 000 markkaa, josta käy-
3792: Toinen kiireellinen alikulkutunneleiden ra- tettäväksi 5 000 000 markkaa alikulku-
3793: kentamistarve on Keravalla. Keravan keskusta tunnelin rakentamiseen Hyvinkään ase-
3794: laajenee pääradan itäpuolelle. Kävelykadun jat- malle ja 2 500 000 markkaa radan alikul-
3795: keeksi on suunniteltu radan alitusta, joka yhdis- kutunneteiden rakentamiseen Kerava/le.
3796: tää keskusta-alueet toisiinsa. Hanke tulisi to-
3797:
3798: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3799:
3800: Minna Karhunen Päivi Varpasuo Martti Tiuri
3801: Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen Tarja Kautto
3802: Jouko Jääskeläinen Leena Luhtanen Jaakko Laakso
3803: Marita J urva Hanna Markkula
3804: 1991 vp 65
3805:
3806: Raha-asia-aloite 65
3807:
3808:
3809:
3810:
3811: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
3812: Kainuun korkeakoulun suunnitteluun
3813:
3814:
3815: Eduskunnalle
3816:
3817: Oulun yliopiston asettama Kainuun korkea- keakoulu toimisi myös opettajankoulutuksen
3818: asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä esitti kehittämiskeskuksena. Korkeakouluun perus-
3819: Oulun yliopiston Kainuun korkeakoulun perus- tettaisiin aikuiskasvatuksen osasto, joka vahvis-
3820: tamista Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen taisi täydennyskoulutuksen kehittämismahdol-
3821: nykyisten toimintojen pohjalta. lisuuksia koko Pohjois-Suomessa.
3822: Kainuun korkeakoulu olisi pääosin Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3823: yliopiston hallituksen alainen. Yhteistyössä Ou- nioittaen,
3824: lun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan
3825: kanssa Kainuun korkeakoulu antaisi edusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3826: mansa alan tieteellistä ja ammatillista opetusta 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
3827: sekä harjoittaisi erityisesti didaktiikan alaan kan määrärahan Oulun yliopiston Kai-
3828: kuuluvaa tieteellistä tutkimusta. Kainuun kor- nuun korkeakoulun suunnittelua varten.
3829:
3830: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3831:
3832: Hannu Kemppainen Kauko Heikkinen Osmo Polvinen
3833: Annikki Koistinen Aarno von Bell Martti Korhonen
3834: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Oiva Savela
3835: Markku Koski Kalevi Mattila
3836: 66 1991 vp
3837:
3838: Raha-asia-aloite 66
3839:
3840:
3841:
3842:
3843: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
3844: Kajaanin mittalaitelaboratorion tila- ja laitehankintoihin
3845:
3846:
3847: Eduskunnalle
3848:
3849: Kajaanissa on vahvaa metsäteollisuuden ja edellyttää kuitenkin investointeja tutkimuslait-
3850: siihen liittyvän elektroniikan osaamista. Kajaa- teisiin, laboratoriotiloihin ja erityisvarustuk-
3851: nin seudun kehittämisohjelman keskeisenä stra- seen.
3852: tegiana on edelleen kehittää Kajaanin seutua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3853: korkean teollisuuden, erityisesti metsäteollisuu- nioittaen,
3854: den mittalaitteita tuottavien yritysten sijainti-
3855: paikkana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3856: Merkittävä valittua kehittämisstrategiaa tu- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
3857: keva päätös on Oulun yliopiston sähköteknii- markan määrärahan Oulun yliopiston
3858: kan osaston tammikuussa 1991 tekemä päätös Kajaanin mittalaitelaboratorion inves-
3859: Kajaanin mittalaitelaboratorion perustamises- tointeja varten.
3860: ta. Laboratorion toiminnan käynnistäminen
3861:
3862: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3863:
3864: Hannu Kemppainen Kauko Heikkinen Osmo Polvinen
3865: Annikki Koistinen Aarno von Bell Martti Korhonen
3866: Tuulikki Ukkola Riitta Jouppila Eino Siuruainen
3867: Oiva Savela Markku Koski Kalevi Mattila
3868: Sinikka Hurskainen
3869: 1991 vp 67
3870:
3871: Raha-asia-aloite 67
3872:
3873:
3874:
3875:
3876: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin talvihar-
3877: joitteluhallin rakentamiseen
3878:
3879:
3880: Eduskunnalle
3881:
3882: Kajaaniin on jo pitkään suunniteltu talvihar- kennustoiminta on hiljenemässä ja korkea kor-
3883: joitteluhallia, johon varattaisiin tilat jalkapal- kokanta on vähentänyt asuntorakentamisen hy-
3884: loilua, pesäpalloilua, yleisurheilua ja muitakin vin vähäiseksi. Laskusuhdanteessa ja laman ai-
3885: liikunta- ja urheilumuotoja varten. Kainuusta kana nimenomaan yhteiskunnan tulisi pitää yllä
3886: ja lähialueilta ovat puuttuneet juuri tällaiseen rakennustuotantoa. Tämä on myös yhteiskun-
3887: tarkoitukseen varatut liikuntatilat. Suunnitte- nalle edullista, koska rakennuskustannukset tu-
3888: lussa on etsitty monenlaisia toteuttamisvaih- levat laskemaan ja tällöin julkisia palveluita
3889: toehtoja, ja nyt viimeksi esillä ollut 24 milj. voidaan rakentaa edullisesti.
3890: markan hanke on asiantuntijoiden arvioiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3891: mukaan täyttämässä kustannuksiin nähden hy-
3892: vin laajan ja monipuolisen urheilu- ja liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3893: paikkatarpeen. 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3894: Kainuun ja Kajaanin työllisyystilanne on tu- markkaa Kajaanin talviharjoitteluhallin
3895: levana talvikautena osoittautumassa erittäin rakentamiseen työttömyyden /ieventä-
3896: huonoksi. Varsinkin rakennusalan työttömyys miseksi.
3897: on rajussa nousussa, koska elinkeinoelämän ra-
3898:
3899: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3900:
3901: Hannu Kemppainen Kauko Heikkinen
3902: Annikki Koistinen Osmo Polvinen
3903: 68 1991 vp
3904:
3905: Raha-asia-aloite 68
3906:
3907:
3908:
3909:
3910: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paljakan monitoi-
3911: mitalon rakentamiseen Puolangalle
3912:
3913:
3914: Eduskunnalle
3915: Paljakan hiihtokeskuksesta on muodostunut Syvenevä lama uhkaa Kainuun ja erityisesti
3916: suosittu vapaa-ajankeskus. Hanke on tuonut Puolangan työllisyystilannetta. Varsinkin ra-
3917: runsaasti työtilaisuuksia Puolangan kuntaan ja kennusalalla työllisyystilanne ensi talvikautena
3918: lähialueille. Vapaa-ajankeskukseen on myös ra- uhkaa muodostua katastrofaaliseksi. Hanke on
3919: kentunut ja rakentumassa palveluja koko lähi- suunniteltu niin valmiiksi, että se pystytään
3920: alueelle. käynnistämään lyhyellä käynnistysajalla.
3921: Vapaa-ajankeskuksen palvelujen täydentämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3922: seksi ja samalla myös Puolangan palveluvarus-
3923: tuksen nostamiseksi on Paljakan alueelle suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3924: niteltu Paljakan monitoimitalon rakentamista, 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
3925: johon on suunniteltu uimahallia, kuntoilu- ja markkaa Paljakan monitoimitalon ra-
3926: liikuntatiloja mm. tennistä varten ja tiloja lap- kentamiseen Puolangalle työttömyyden
3927: sille sekä kahvilalle. Hankkeen toteuttamista lieventämiseksi.
3928: varten on muodostettu kuntaenemmistöinen
3929: osakeyhtiö, johon rahoittajiksi on lähdössä
3930: myös alueen yrittäjiä.
3931:
3932: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3933:
3934: Hannu Kemppainen Kauko Heikkinen
3935: Annikki Koistinen Osmo Polvinen
3936: 1991 vp 69
3937:
3938: Raha-asia-aloite 69
3939:
3940:
3941:
3942:
3943: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison myönteis-
3944: ten elämäntapojen edistämistä tarkoittavaan kasvatustoimin-
3945: taan
3946:
3947: Eduskunnalle
3948:
3949: Pääosa nuorista kansalaisista käyttäytyy Nuorisokasvatussäätiö on yhteistyössä eri-
3950: myönteisesti niin kotimaassa kuin ulkomailla- koissairaanhoitaja Timo Nuutisen kanssa teh-
3951: kin. Samanaikaisesti kuitenkin nuorten väkival- nyt suunnitelman, jolla myönteisten elämisen-
3952: ta on saanut uusia muotoja ja tulee esiin entistä taitojen ohessa pyritään tukemaan väkivaltai-
3953: rajumpana. Turkulainen erikoissairaanhoitaja sen käyttäytymisen vähentämistä. Tarkoitusta
3954: Timo Nuutinen on tehnyt merkittävää työtä vä- varten tuotetaan kirjallista ja av-aineistoa käyt-
3955: kivallan vähentämiseksi yhdeksän vuoden aika- täen nykyaikaista tekniikkaa parhaalla mahdol-
3956: na. Aluksi hän toimi osatoimisesti, mutta vii- lisella tavalla. Samalla valmennetaan useampia
3957: meiset neljä vuotta päätoimisesti. Nuutisen työ asiantuntijoita kunta- ja kouluvierailuja varten.
3958: tunnetaan miltei jokaisessa kunnassa, ja tuhan- Hankkeeseen on suunniteltu kolmivaiheinen
3959: net yläasteiden ja lukioiden oppilaat ovat kuul- seurantatutkimus. Suunniteltu hanke on kolmi-
3960: leet hänen viisaita sanojaan. vuotinen projekti.
3961: Myönteisten celämäntapojen oppiminen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3962: epäsosiaalisen käyttäytymisen vähentäminen on nioittaen,
3963: kuitenkin pitkäaikaista työtä, johon paikallis-
3964: ten henkilöiden työpanos vaikuttaa ratkaisevas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3965: ti. Ulkopuolinen vierailija voi vain virittää läh- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 800 000
3966: tötilanteen, ja ratkaisevaksi tulee jatkotyösken- markkaa käytettäväksi nuorison myön-
3967: tely virityksen suunnassa. Yhteistyö paikallista- teisten elämäntapojen edistämiseen ja
3968: solla koulu-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja rait- väkivallan vähentämiseen Nuorisokas-
3969: tiustoimen sekä järjestöjen ja seurakuntien vatussäätiön ja erikoissairaanhoitaja Ti-
3970: kanssa on erittäin tärkeää. Yhteistyön virittämi- mo Nuutisen yhteistyönä.
3971: nen ja ylläpito vaativat koulutusta sekä hyviä
3972: opetusmateriaaleja.
3973:
3974: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
3975:
3976: Hannu Kemppainen Seppo Kääriäinen Hannu Suhonen
3977: Martti Korhonen Arja Alho Eeva-Liisa Moilanen
3978: Kauko Heikkinen Osmo Polvinen Annikki Koistinen
3979: Aarno von Bell Riitta Jouppila Juhani Alaranta
3980: Juhani Vähäkangas
3981:
3982:
3983:
3984:
3985: 7 2102652
3986: 70 1991 vp
3987:
3988: Raha-asia-aloite 70
3989:
3990:
3991:
3992:
3993: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta poliisin virka-aseistuksen
3994: uusimista varten
3995:
3996:
3997: Eduskunnalle
3998: Yli kymmenen vuotta sitten aloitettu poliisin virka-aseen hankintaan. Tällä määrärahatasolla
3999: virka-aseistuksen uusiminen ei ole toteutunut ei poliisin virka-aseuudistus etene, kun otetaan
4000: tarkoitetulla tavalla. Kuluvan vuosisadan alun huomioon loppuun kuluneiden aseiden rikkou-
4001: asesuunnittelua edustavia FN-pistooleja on vie- tumiset.
4002: lä käytössä poliisimiesten henkilökohtaisina vir- Poliisin virka-aseistuksen uusiminen tulee nyt
4003: ka-aseina noin 3 600. Loppuun kulumisesta ai- vihdoin saattaa päätökseen ripeästi. Sen tulisi
4004: heutuvien toimintahäiriöiden vuoksi nuo van- tapahtua kolmen vuoden aikana niin, että vuo-
4005: hentuneet virka-aseet olisi tullut uusia jo vuosi- sittain, vuosina 1992-1994, valtion tulo- ja me-
4006: kymmeniä sitten. Näitä pistoolimalleja ei enää noarvioon otettaisiin jo budjetin valmistelun
4007: aikoihin ole valmistettu eikä myöskään niiden yhteydessä määräraha 1 200 virka-aseen hank-
4008: varaosia. kimiseksi. Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon
4009: Edelleen poliisin käytössä olevaa vanhentu- tulisi sitä varten ottaa 2 200 000 markan määrä-
4010: nutta virka-asekantaa on jouduttu ylläpitämään raha.
4011: jopa käsityönä valmistettavin varaosin. Sen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4012: vuoksi näiden aseiden korjauttamiskustannuk- nioittaen,
4013: set saattavat nousta jopa uuden revolverityyppi-
4014: sen aseen hintaa vastaavaksi. Tämänkaltainen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4015: olosuhteiden pakosta johtuva vanhentuneiden 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
4016: virka-aseiden ylläpito on täysin epätaloudellis- 26. 75.70 2 200 000 markkaa poliisin
4017: ta. Onnetonta on tässä tilanteessa myös se, että käytössä olevan vanhentuneen ja lop-
4018: uutta vaihtoasevarastoa ei nyt ole ollenkaan. puun kuluneen virka-aseistuksen uusi-
4019: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa mista varten.
4020: olevasta määrärahasta riittää varoja vain 250
4021:
4022: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4023:
4024: Maunu Kohijoki
4025: 1991 vp 71
4026:
4027: Raha-asia-aloite 71
4028:
4029:
4030:
4031:
4032: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta poliisin henkilökohtaiseen
4033: käyttöön tarvittavien suojaliivien hankkimista varten
4034:
4035:
4036: Eduskunnalle
4037:
4038: Virantoimituksessa oleviin poliisimiehiin vii- määräraha vuoden 1993 talousarvioon olisi riit-
4039: me aikoina enenevästi kohdistuneet ampumis- tävä, eli näin suojaliivien kokonaistarve voitai-
4040: ja muut väkivaltatapaukset ovat nostaneet esille siin toteuttaa kahden vuoden kuluessa.
4041: täysin oikeutetun vaatimuksen henkilökohtais- Tämän erinomaisen tärkeän asian perustelu-
4042: ten, jatkuvaan käyttöön soveltuvien suojalii- na ei voi jättää mainitsematta sitä, että suojalii-
4043: vien hankkimisesta jokaiselle kenttätehtäviin vin puuttumisesta johtuva jo yhdenkin poliisin
4044: osallistuvalle poliisimiehelle. Kuten muualla hengen menetys on enemmän arvoinen kuin ko-
4045: läntisessä Euroopassa jo on, tulisi myös Suo- ko se kustannuserä, mikä aiheutuu tämän vält-
4046: messa jokaisen poliisin suojavarustukseen kuu- tämättömän suojavarustuksen hankkimisesta
4047: lua erityinen suojaliivi virantoimituksessa. koko poliisikunnalle.
4048: Tällaisia suojaliivejä on nyt vain noin 500. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4049: Kiireeliisin lisätarve on noin 4 000 kpl ja lopulli- nioittaen,
4050: nen tarve kaikkiaan noin 7 000 kpl. Vuodeksi
4051: 1991 myönnetyillä budjettivaroilla pystytään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4052: hankkimaan vain noin 300 suojaliiviä, joten nii- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4053: tä vuonna 1992 olisi voitava hankkia ainakin markkaa poliisin henkilökohtaiseen
4054: puolet lopullisesta tarpeesta. Sitä varten tulisi käyttöön virantoimituksessa tarvittavien
4055: valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon ottaa suoja/iivien hankintaa varten.
4056: 4 000 000 markan määräraha. Samansuuruinen
4057:
4058: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4059:
4060: Maunu Kohijoki
4061: 72 1991 vp
4062:
4063: Raha-asia-aloite 72
4064:
4065:
4066:
4067:
4068: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Rauman varuskuntaan
4069: kuuluvan Kuuskajaskarin linnakkeen monitoimihallin raken-
4070: nustöiden aloittamiseksi
4071:
4072: Eduskunnalle
4073: Rauman varuskuntaan kuuluvan Kuuskajas- Suunniteltuun monitoimihalliin tulisivat
4074: karin linnakkeen monitoimihallihankkeen to- palloilu- ja muut liikuntakoulutus-ja harrastus-
4075: teuttaminen on Rauman seudun kehittämisoh- tilat sekä muita koulutustiloja. Rakennettavan
4076: jelmassa ajoitettu vuosille 1991-92. Turun hallin pinta-ala tulisi olemaan noin 1 500m 2 , ja
4077: rannikkotykistörykmenttiin kuuluvan Kuuska- hankkeen kustannusarvio on 4,2 miljoonaa
4078: jaskarin linnakkeen monitoimihallihanke vält- markkaa. Rakennustöiden aloittamiseksi jo
4079: tämättömänä koulutustilana on ollut vireillä jo vuonna 1992 tulisi valtion vuoden 1992 tulo- ja
4080: 1970-luvulta lähtien. Monitoimihallin puuttu- menoarvioon ottaa tätä tarkoitusta varten ni-
4081: minen on haitannut ja haittaa vakavalla tavalla metty määräraha.
4082: asevelvollisten koulutusta kyseisellä meren saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4083: rella, jossa linnake sijaitsee. Liikuntakoulutusta nioittaen,
4084: ja -harrastusta varten tällä saarella puolustus-
4085: voimien käytössä on vain vanha pururata ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4086: hiekkakenttä ulkona. Minkäänlaisia sisäliikun- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4087: tatiloja ei ole. Pitkinä koleina aikoina sekä tal- markkaa Kuuskajaskarin linnakkeen
4088: viaikana monitoimihallin puuttumisesta aiheu- monitoimihallin rakennustöiden käyn-
4089: tuu terveysriskejä ja sairauksia. Sääolosuhteet nistämiseksi v. 1992.
4090: tällä saarella ovat sellaiset, että vain kovin har-
4091: voin talviaikoinakaan esimerkiksi hiihto voi tul-
4092: la kysymykseen.
4093:
4094: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4095:
4096: Maunu Kohijoki
4097: 1991 vp 73
4098:
4099: Raha-asia-aloite 73
4100:
4101:
4102:
4103:
4104: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Suomen YK-koulutuskes-
4105: kuksen esikuntarakennuksen rakentamisen aloittamiseen Kan-
4106: kaanpäässä
4107:
4108: Eduskunnalle
4109: Kankaanpään kaupungissa Niinisalon varus- kennuksen rakentamista varten ovat valmiina.
4110: kunnan alueella sijaitsevan YK-koulutuskes- Uudisrakennuksen bruttoala tulisi olemaan
4111: kuksen toiminta on jo pitkään kärsinyt asian- 2 000 m 2 ja rakennuksen kustannusarvio noin
4112: mukaisten toimitilojen puutteesta. Puute on 10 miljoonaa markkaa. Hanke olisi toteutetta-
4113: poistettavissa rakentamalla YK-koulutuskes- vissa kahden vuoden aikana siten, että rakenta-
4114: kukselle välttämätön esikuntarakennus, johon minen aloitettaisiin v. 1992.
4115: hallintotilojen lisäksi on suunniteltu sijoitetta- Kankaanpään kaupungin kannalta olisi myös
4116: vaksi arkistotilat sekä sosiaalitilat, jotka nyt välttämätöntä rakennustöiden aloittaminen v.
4117: tyystin puuttuvat. YK-koulutusta varten tarvi- 1992, sillä rakennemuutosten vaikutuksista kär-
4118: taan lisää opetustilaa, ainakin kaksi luentosalia, sivä Kankaanpään kaupunki kärsii edelleen
4119: jotka myös sijoittuisivai uuteen esikuntaraken- myös hyvin suuresta työttömyydestä. Parhail-
4120: nukseen samaten kuin tarvittavat lisätilat yh- laankin työttömyysaste on yli puolitoistakertai-
4121: teispohjoismaisen YK-sotilastarkkailijakoulu- nen koko maan työttömyyteen verrattuna.
4122: tuksen ylläpitoa varten myös vastaisuudessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4123: Niinisalon varuskunnasta nykyisin YK-kou- taen,
4124: lutuskeskuksen käyttöön tilapäisesti osoitetut,
4125: tähän tarkoitukseen epäsopivat tilat tarvitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4126: välttämättä varuskunnan omaan käyttöön, jo- 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
4127: ten tilanpuute poistuu vain lisärakentamisen markkaa Suomen YK-koulutuskeskuk-
4128: avulla. sen esikuntarakennuksen rakentamisen
4129: Suunnitelmat YK-koulutuksen esikuntara- aloittamista varten Kankaanpäässä.
4130: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4131:
4132: Maunu Kohijoki
4133: 74 1991 vp
4134:
4135: Raha-asia-aloite 74
4136:
4137:
4138:
4139:
4140: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tiedekorkea-
4141: koulun perustamista varten
4142:
4143:
4144: Eduskunnalle
4145:
4146: Yliopistoihin ja muihin tiedekorkeakouluihin tunut Satakuntaa kovin kourin koetelleesta ta-
4147: liittyy toiveita ja uskoa paremmasta tulevaisuu- loudellisesta murroksesta. Tuhansia työpaikko-
4148: desta. Nuo toiveet ja usko ovat osoittautuneet ja maakunnassa on menetetty. Satakunnan vä-
4149: todellisuudeksi maassamme viime vuosina ta- kiluku on kääntynyt laskuun - samanlainen
4150: pahtuneen murroksen aikana ja sen jälkeen. kehitys näyttää edelleen jatkuvan. Väestön vä-
4151: Monilla paikkakunnilla menetettiin useita tu- heneminen yli tuhannella vuosittain on jatkunut
4152: hansia työpaikkoja mm. Satakunnassa. Siitä jo usean vuoden ajan.
4153: luonnollisesti aiheutui pitkävaikutteisia ongel- Aikanaan, kun maassamme 1960- ja 1970
4154: mia. Korkeakoulupaikkakunnilla niistä ongel- -luvulla perustettiin yliopistoja ja muita tiede-
4155: mista on selviydytty muita huomattavasti pa- korkeakouluja, jäi Satakunta niistä osattomak-
4156: remmin ja nopeammin. si. Se on ollut ja on edelleen vakava puute ja es-
4157: On osoittautunut, että yliopistot ja muut tie- te maakunnan kehittymiselle. Satakunnassa
4158: dekorkeakoulut nykyisin palvelevat koko laajaa maakunnan talouselämä ja erityisesti yritystoi-
4159: ympäristöään ja kokonaisia maakuntia. Yli- minta ei omassa maakunnassaan pääse osalli-
4160: opistojen ja muiden tiedekorkeakoulujen suo- seksi yliopiston tai muun tiedekorkeakoulun
4161: rittama tutkimus- ja kehittämistoiminta yhteis- tutkimus- ja asiantuntijapalveluista. Kun omaa
4162: työssä talouselämän eri osapuolten kanssa on yliopistoa ei ole, joutuvat satakuntalaiset opis-
4163: ratkaisevasti jouduttanut hyvinvoinnin kehitty- kelijat opiskelemaan kaukana omasta maakun-
4164: mistä maassamme. Asemaliemme kovassa kan- nastaan. Siitä aiheutuu suuria kustannuksia, ja
4165: sainvälisessä kilpailussa myös talouselämän pitkinä opiskeluaikoina nuori aktiivinen väki
4166: aloilla korkeakoulujen ja yliopistojen merkitys on poissa omasta kotimaakunnastaan. Valtaosa
4167: on ratkaisevan tärkeä. Mitkään uhraukset yli- heistä ei Opiskeluajan jälkeenkään voi kotimaa-
4168: opistojen ja muiden tiedekorkeakoulujen kehit- kuntaansa sijoittua.
4169: tämiseksi eivät ole liian suuria. Suomen yli- Satakunnassa väestön koulutustaso on erit-
4170: opisto- ja korkeakoululaitosta on kehitetty ha- täin paljon muita maakuntia alempi. Vuosisato-
4171: jauttamalla sitä lähes kaikkiin maamme maa- jen aikana Satakunta on luovuttanut ja luovut-
4172: kuntiin. Myönteiset seuraukset siitä ovat nähtä- taa edelleen parhaita henkisiä ja fyysisiä voima-
4173: vissä. varojaan rikastuttamaan muita maakuntia.
4174: Yliopistot ja muut tiedekorkeakoulut näh- Satakunnassa yliopisto- ja tiedekorkeakoulu-
4175: dään koulutuspaikkojen tarjoajina alueen nuo- tasoinen opetus rajoittuu tällä hetkellä Rauman
4176: risolle, korkeasti koulutetun työvoiman saannin opettajainvalmistuslaitokseen ja Porissa vuon-
4177: turvaajina, tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen na 1987 alkaneeseen diplomi-insinöörikoulu-
4178: tuottajina, alueellisen sivistyselämän kehittäji- tukseen. Siihen Porin kaupunki on jo uhrannut
4179: nä ja koko sijaintimaakuntansa arvostuksen ja varojaan kymmeniä miljoonia markkoja. Yh-
4180: hyvinvoinnin kehittäjinä. teistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun
4181: Satakunta on yksi koko maamme vanhim- kanssa diplomi-insinöörikoulutusta Porissa on
4182: mista historiallisista maakunnista. Joskus tämä jo lisätty, ja sen suuntaisia suunnitelmia on vi-
4183: maakunta on ollut tunnettu myös vauraudes- reillä parhaillaankin. Vireillä ovat myös hank-
4184: taan, mutta muutaman viimeksi kuluneen vuo- keet kauppatieteellisen koulutuksen aloittami-
4185: sikymmenen aikana Satakunnan asema maa- sesta Porissa yhteistyössä Turun kauppakor-
4186: kuntana on kaventunut. Osaltaan se on aiheu- keakoulun kanssa. Toteutuessaan nämä suunni-
4187: 1991 vp - RA 74 75
4188:
4189: telmat merkitsevät erittäin suuria kustannuksia tukset tulevat ulottumaan kauas tulevaisuuteen,
4190: Porin kaupungille ja niille muille satakuntalai- katseen kantamattomiin.
4191: sille kunnille, jotka äskettäin perustetun Sata- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4192: kunnan korkeakoulusäätiön puitteissa tulevat nioittavasti,
4193: osallistumaan tiedekorkeakoulutasoisen ope-
4194: tuksen vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4195: niin, että sen tuloksena olisi tiedekorkeakoulu 1992 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
4196: Satakunnassa. Satakunnan tiedekorkeakoulun markkaa Satakunnan tiedekorkeakou-
4197: tai yliopiston avulla (olkoon nimi kumpi tahan- lun tai yliopiston perustamista ja sen toi-
4198: sa) Satakunnan kehitys on kaikkein nopeimmin minnan käynnistämistä varten valtion
4199: käännettävissä nousuun. Sen myönteiset vaiku- ylläpitämänä koulutuksena.
4200:
4201: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4202:
4203: Maunu Kohijoki
4204: 76 1991 vp
4205:
4206: Raha-asia-aloite 75
4207:
4208:
4209:
4210:
4211: Kohijoki:Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
4212: Noormarkkuun
4213:
4214:
4215: Eduskunnalle
4216: Noormarkun kunta on jo useamman vuoden muodostuisi hyvin toimiva 2-luokkasarjainen
4217: ajan anonut lukiota kuntaan. Lääninhallitus on lukio. Noormarkun lukiohankkeen oltua vireil-
4218: puoltanut hanketta ja se on sisältynyt läänin lä lähes kymmenen vuoden ajan on kuntaan tä-
4219: keskiasteen kehittämisohjelmiin. Palvelutasol- nä aikana muuttanut asumaan perheitä siinä
4220: taan kunta kuuluu seutusuunnitelmassa luok- toivossa ja uskossa, että peruskoulun jälkeen
4221: kaan E2. Kuitenkin tästä poiketen kunta ope- on mahdollisuus opiskella omassa kunnassa si-
4222: tuspalvelujen suhteen kuuluu luokkaan Fl, mi- jaitsevassa lukiossa.
4223: kä johtuu siitä, että kunnassa ei ole lainkaan Noormarkun kunta on ollut voimakkaasti ke-
4224: keskiasteen koulutusta. Opetustoimi on siis hittyvä ja väestömäärältään kasvava kunta ja
4225: alentamassa kunnan yleistä palvelutasoa. tulee ilmeisesti olemaan jatkossakin. Kunnasta
4226: Kunnan väestökehitys on ollut pitkään muut- on kokonaan puuttunut pysyvä peruskoulun
4227: tovoittoista ja säilynee samansuuntaisena. jälkeinen koulutus. Lukiokoulutus olisi keski-
4228: Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta asteen koulutuksesta parhaiten sijoitettavissa
4229: jakaantuen ikäryhmien mukaan seuraavasti: kunnan koulujärjestelmään, mm. opettajavoi-
4230: mien ja opetustilojen takia. Lukiota käyvien
4231: 0-14 V. 21,2 OJo oppilaiden koulumatkat lyhenisivät uuden lu-
4232: 15-65 V. 67,8% kion myötä huomattavasti, joten kunnan ja val-
4233: yli 65 V. 11,0% tion vastattavaksi tulevat koulumatkakustan-
4234: nukset kevenisivät.
4235: Kunnan koko väkimäärä on viimeisen koti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4236: paikkarekisteritiedon mukaan noin 6 300 hen- taen,
4237: keä. Oppilaita peruskoulun yhdeksännenä luo-
4238: kalla on ollut lukuvuonna 1988-1989 103 oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4239: lasta. Siirtymä peruskouluista lukioon on ollut 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
4240: vuosittain noin 53 % :n luokkaa, mikä tarkoit- 29.46.34 4 000 000 markkaa lukion toi-
4241: taa lukioon siirtyviä olevan noin 50 oppilasta. minnan aloittamista varten Noormar-
4242: Heti alusta lähtien Noormarkun lukiosta kussa 1.8.1992 alkaen.
4243:
4244: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4245:
4246: Maunu Kohijoki
4247: 1991 vp 77
4248:
4249: Raha-asia-aloite 76
4250:
4251:
4252:
4253:
4254: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian koulukeskuk-
4255: sen lisätilojen rakentamiseen
4256:
4257:
4258: Eduskunnalle
4259:
4260: Merikarvian kunta on useiden vuosien ajan Kysymyksessä olevan ala-asteen (Ylikylä-
4261: toiminut suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti Ahlströmin ala-aste) saneerauksen sekä lisätilo-
4262: sivistyskeskus/koulukeskuksen aikaansaami- jen kustannusarvio on yhteensä noin 9,5 mil-
4263: seksi kunnan keskustaajamaan. Suuri hanke on joonaa markkaa, josta kalustamisen osuuden
4264: jo edennyt niin, että uusi lukio valmistui vuon- lasketaan olevan noin 1,5 miljoonaa markkaa.
4265: na 1987 ja uusi yläasteen koulurakennus sekä Valtionosuutta hankkeeseen on arvioitu saata-
4266: kirjasto valmistuivat vuonna 1989. Hankkeesta van noin 6 miljoonaa markkaa. Ilman valtion-
4267: on vielä toteuttamatta kulttuuri- ja koulukes- osuutta ensimmäiseen kantokykyluokkaan kuu-
4268: kuksen viimeisenä osana ala-asteen (Ylikylä- luva Merikarvian kunta ei edellä mainittua kou-
4269: Ahlströmin ala-aste) koulurakennuksen sanee- luhanketta voi toteuttaa. Kunnan talousarvio-
4270: raus lisätiloineen. Sen suunnitelmat on jo hy- lainojen määrä on jo nyt asukasta kohti miltei
4271: väksytty viranomaiskäsittelyssä. Ala-asteen kaksinkertainen kuntien keskimääräiseen vel-
4272: koulutilat ovat kiireellisen peruskorjauksen tar- kaantumisasteeseen verrattuna.
4273: peessa, ja koko koulukeskusta palvelevan kou- Hyvin suunnitellun Merikarvian kulttuuri- ja
4274: lukeittolan sekä ruokailutilojen rakentaminen koulukeskuksen vielä jäljellä olevan rakennus-
4275: on välttämätöntä. Nykyisessä ahtaassa ala-as- hankkeen nopealla toteuttamisella voitaisiin
4276: teen koulukeittiössä on valmistettu ruokaa tässä tapauksessa myös erittäin tehokkaasti
4277: myös lukiolaisille, mutta yläasteen 136 oppilaal- edistää maaseudun yleisiä ja erityisiä kehitty-
4278: le nykyisin ruoka joudutaan päivittäin kuljetta- misedellytyksiä ja työllisyyttä.
4279: maan puolentoista kilometrin etäisyydellä si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4280: jaitsevan koulukäytöstä muuten poistetun van- taen,
4281: han koulun vanhasta keittiöstä. Sen käytössä
4282: pitäminen on epätaloudellista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4283: Koulukeittiön sekä ruokailutilojen puuttumi- 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
4284: nen häiritsee toimintaa, ja eniten siitä kärsivät markkaa Merikarvian koulukeskukseen
4285: suuren koulukeskuksen nykyiset 332 oppilasta kuuluvan ala-asteen koulun saneerausta
4286: sekä noin 20 opettajaa ja koko koulukeskuksen ja lisätilojen rakentamista varten.
4287: taloushenkilökunta.
4288:
4289: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4290:
4291: Maunu Kohijoki
4292: 78 1991 vp
4293:
4294: Raha-asia-aloite 77
4295:
4296:
4297:
4298:
4299: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteen
4300: koulutilojen rakentamiseen Lapin Tl. Kirkonkylän koululle
4301:
4302:
4303: Eduskunnalle
4304: Turun ja Porin lääniin kuuluvan Lapin kun- sijoittuvat uuteen koulurakennukseen. Koulun
4305: nan peruskoulun ala-asteen koulutilojen raken- liikuntatilat on rakennettu jo aikaisemmin.
4306: taminen Kirkonkylän koululle on ollut vireillä Uuden koulurakennuksen kustannusarvio on
4307: noin viisitoista vuotta. Nyt uudisrakennushank- yli 7 miljoonaa markkaa ja valtionosuus siitä
4308: keen suunnitelmat ovat valmiina ja ne on hy- noin 4,3 miljoonaa markkaa. Se tulisi saada
4309: väksytty viranomaiskäsittelyssä. Myös Turun ja ainakin aloitusmäärärahan osalta valtion vuo-
4310: Porin läänin lääninneuvottelukunta on ehdotta- den 1992 tulo- ja menoarvioon.
4311: nut tämän hankkeen toteuttamista jo niin, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4312: rakentaminen pääsisi alkamaan vuonna 1992. taen,
4313: Se olisi välttämätöntä sen vuoksi, että vanhojen
4314: opetustilojen puutteellisuudet ovat jo kauan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4315: häiritsevästi haitanneet opetustyötä. 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000000
4316: Uuteen koulurakennukseen on suunniteltu markkaa Lapin Tl. Kirkonkylän perus-
4317: seitsemän varsinaista luokkahuonetta ja näiden koulun ala-asteen koulurakennuksen ra-
4318: lisäksi pienryhmien opetustiloja sekä kouluruo- kennustöiden aloittamiseen.
4319: kala. Myös kirjasto sekä terveydenhuoltotilat
4320:
4321: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4322:
4323: Maunu Kohijoki
4324: 1991 vp 79
4325:
4326: Raha-asia-aloite 78
4327:
4328:
4329:
4330:
4331: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Noormarkun koulun ala-
4332: asteen opetustilojen saneeraukseen
4333:
4334:
4335: Eduskunnalle
4336: Noormarkun kunnan keskustan ala-asteen teuttamisohjelma on hyväksytty kouluhallituk-
4337: koulurakennus on 50 vuotta vanha, peräti ah- sessa. Hankkeen kustannusarvio on n. 7 miljoo-
4338: das ja epäkäytännöllinen. 1970-luvulla hanki- naa markkaa. Töiden aloittamista varten tulisi
4339: tun vähäisen siirtokelpoisen laajennuksen jäl- valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon saa-
4340: keenkin on opetustilojen puute entisestään pa- da 2,5 miljoonan markan määräraha.
4341: hentunut. Koulun oppilasmäärä on noin 170 ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4342: on siitä vielä lisääntymässä. Koululla toimivat nioittaen,
4343: luokka-asteet 1.-4. Esimerkiksi liikuntatilat
4344: puuttuvat nyt tyystin. Sama koskee juhlasalia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4345: Opetustilojen puuttuminen sekä vanhojen tilo- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
4346: jen epäkäytännöllisyys ovat häiritsevästi haitan- 29.46.34 2 500 000 markkaa Noormar-
4347: neet opetustyötä. Näistä haitoista ovat kärsi- kun koulun ala-asteen laajennus- ja sa-
4348: neet eniten opetus ja oppilaat, mutta näiden li- neeraus/öiden aloittamiseksi vuonna
4349: säksi myös koulun ja kodin välinen yhteistyö. 1992.
4350: Koulun laajennusta ja saneerausta koskeva to-
4351:
4352: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4353:
4354: Maunu Kohijoki
4355: 80 1991 vp
4356:
4357: Raha-asia-aloite 79
4358:
4359:
4360:
4361:
4362: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kristillisen opis-
4363: ton asuntolan rakentamiseen
4364:
4365:
4366: Eduskunnalle
4367:
4368: Eurajoen kristillinen opisto on erittäin vireäs- dotukset ja odotukset luonnollisesti ovat olleet
4369: ti toimiva nuoriso- ja aikuiskoulutustyötä teke- paljon suuremmat. Jotta opisto ei joutuisi tä-
4370: vä oppilaitos Länsi-Suomessa. Opistossa opis- män rakennushankkeen toteuttamisen takia ta-
4371: kelevien oppilaiden asuntolatilat ovat epätyy- loudelliseen ahdinkoon, tulisi valtion vuoden
4372: dyttävät eivätkä enää täytä myöskään palotur- 1992 tulo- ja menoarvioon ottaa lisämääräraha,
4373: vallisuussäännöksiä. Sen vuoksi on uuden asun- 400 000 markkaa, opiston asuntolan rakentami-
4374: tolan rakentaminen aloitettava jo vuonna 1991. sen tukemiseksi.
4375: Opetusministeriö on myöntänyt rakennusluvan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4376: (n:o 291/410/90) uuden 52-paikkaisen opiskeli- nioittaen,
4377: ja-asuntolan rakentamista varten. Hankkeen
4378: kustannusarvio on noin 9 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4379: Rakentaminen joudutaan toteuttamaan laino- 1992 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
4380: jen ja valtionavun turvin. Valtion vuoden 1991 kan lisämäärärahan Eurajoen kristilli-
4381: tulo- ja menoarvioehdotukseen on merkitty sen opiston uuden oppilasasuntolan ra-
4382: 300 000 markkaa Eurajoen kristillisen opiston kentamisen tukemiseksi.
4383: opiskelija-asuntolan rakentamista varten. Eh-
4384:
4385: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4386:
4387: Maunu Kohijoki
4388: 1991 vp 81
4389:
4390: Raha-asia-aloite 80
4391:
4392:
4393:
4394:
4395: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Suomen opistolle
4396: uuden oppilasasuntolan rakentamiseen
4397:
4398:
4399: Eduskunnalle
4400:
4401: Huittisten kaupungissa sijaitsevan Länsi- opiston taloudellinen tilanne muodostuu tuka-
4402: Suomen opiston uusi oppilasasuntola valmistui laksi.
4403: vuonna 1989. Uudessa asuntolassa on majoitus- Selviytyäkseen rakennuskustannuksista ai-
4404: tilat yli 30 opiskelijalle. Uudisrakentamisen yh- heutuneista rasitteista Länsi-Suomen opisto tar-
4405: teydessä oli rakennettava myös uusi lämpökes- vitsisi vielä tukea valtiolta. Sitä varten tulisi val-
4406: kus. Kaikkiaan nämä rakentamiset tulivat mak- tion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon ottaa
4407: samaan 4 754 000 markkaa. Vuonna 1989 opis- 500 000 markan määräraha Länsi-Suomen opis-
4408: tolle myönnettiin korkotukilainaa 250 000 tolle rakennuslainojen lyhentämistä varten.
4409: markkaa sekä rakennusavustusta valtiolta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4410: 200 000 markkaa vuonna 1990 ja 150 000 mark- vasti,
4411: kaa vuonna 1991.
4412: Uudisrakentamisen rahoittamista varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4413: Länsi-Suomen opisto joutui ottamaan lainaa 1992 tulo- ja menoarvioon 500000
4414: paikallisista rahalaitoksista yhteensä 2,5 mil- markkaa rakennusavustuksena Länsi-
4415: joonaa markkaa. Lainanhoitokulujen vuoksi Suomen opistolle.
4416:
4417: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4418:
4419: Maunu Kohijoki
4420: 82 1991 vp
4421:
4422: Raha-asia-aloite 81
4423:
4424:
4425:
4426:
4427: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen maatalous- ja
4428: puutarhaoppilaitoksen työpajarakennuksen laajentamiseen
4429:
4430:
4431: Eduskunnalle
4432:
4433: Kokemäen maatalous- ja puutarhaoppilaitos raha tulisi ottaa valtion vuoden 1992 tulo- ja
4434: on alan johtava oppilaitos Länsi-Suomessa. Si- menoarvioon, jotta kyseisen rakennushankkeen
4435: tä on viime vuosina erittäin voimakkaasti kehi- käynnistäminen voisi vihdoin alkaa. Hankkeen
4436: tetty. Vireillä on hanke sen muodostamiseksi kokonaiskustannukset ovat noin 12,3 miljoo-
4437: osaksi ammattikorkeakoulua sekä esitys sen naa markkaa.
4438: muuttamiseksi puutarhaopetuksen osalta opis- Teknisen opetuksen tilat aiheuttavat ahtau-
4439: totasoiseksi. tensa takia nyt erittäin vaikean ongelman ope-
4440: Meneillään olevan peruskorjauksen ja uudis- tustoiminnan osalta, kun käytettävissä ei ole
4441: rakentamisen jälkeen tästä oppilaitoksesta tulee riittäviä ja tarkoituksenmukaisia opetustiloja.
4442: 180-paikkainen oppilaitos. Eräänä alkamatto- Kun laajentuneeseen puutarha-alan opetukseen
4443: mana rakennushankkeena oppilaitoksen osalta sisältyy myös kone- ja rakennusoppia, jonka
4444: on vireillä välttämätön työpajarakennuksen opetuksen on tapahduttava siihen soveltuvissa
4445: laajentaminen. Sen välttämättömyyttä lisäsi työskentelytiloissa, olisi nämä ongelmat nyt no-
4446: osaltaan se, että yksi työpajarakennus poistui peasti poistettava toteuttamalla oppilaitoksen
4447: uudisrakentamissuunnitelman mukaisesti. työpajarakennushanke.
4448: Suunnitelmat työpajarakennuksen laajenta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4449: miseksi ovat valmiina ja ne on hyväksytty viran- taen,
4450: omaiskäsittelyssä. Opetusministeriö esitti val-
4451: tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon 7,5 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4452: joonaa markkaa työpajarakennuksen laajen- 1992 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
4453: nusrakentamisen aloittamista varten vuonna markkaa Kokemäen maatalous- ja puu-
4454: 1991, mutta eduskunnalle annetusta budjettiesi- tarhaoppilaitoksen työpajarakennuksen
4455: tyksestä tuo sanottu määrärahaesitys puuttui. laajentamisen aloittamista varten vuon-
4456: Budjettiesityksen käsittelyn aikana tuo määrä- na 1992 Kokemäellä.
4457:
4458: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4459:
4460: Maunu Kohijoki
4461: 1991 vp 83
4462:
4463: Raha-asia-aloite 82
4464:
4465:
4466:
4467:
4468: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kullaan metsä- ja puutalou-
4469: den oppilaitoksen lisäopetustilojen ja oppilasasuntojen raken-
4470: tamiseen
4471:
4472: Eduskunnalle
4473: Kullaan metsä- ja puutalouden oppilaitos on edellyttää lisäopetustilojen sekä oppilasasunto-
4474: valittu atk-koulutuskeskukseksi sekä sahatek- jen rakentamista. Ammattikasvatushallitus on
4475: niikan koulutuskeskukseksi Länsi-Suomessa. hyväksynyt nämä hankesuunnitelmat, joiden
4476: Oppilaitoksessa annetaan edelleen opetusta pe- kustannusarvio on 12 miljoonaa markkaa. Ra-
4477: ruskoulupohjaisella yleisjaksolla metsurin, met- kennustyöt tulisi voida aloittaa vuonna 1992.
4478: säkoneenkuljettajan ja metsätalousteknikon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4479: opintolinjoilla. Ylioppilaspohjaisella opistota- taen,
4480: soisella sahateollisuusteknikon opintolinjalla
4481: on annettu väliaikaista koulutusta vuodesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4482: 1983 lähtien. Opetusministeriön päätöksellä tä- 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
4483: mä erikoistumislinja vakinaistettiin elokuussa markkaa lisäopetustilojen ja oppilas-
4484: 1989. asuntojen rakentamisen aloittamista
4485: Kullaan metsä- ja puutalouden oppilaitoksen varten Kul/aan metsä- ja puutalouden
4486: toiminnan tason säilyttäminen ja kehittäminen oppilaitokselle.
4487: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4488:
4489: Maunu Kohijoki
4490: 84 1991 vp
4491:
4492: Raha-asia-aloite 83
4493:
4494:
4495:
4496:
4497: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta presidentti Risto Rytin
4498: muistomerkkihankkeen toteuttamista varten
4499:
4500:
4501: Eduskunnalle
4502:
4503: Toisen maailmansodan raivotessa Euroopas- oman asemansa tasavallan presidenttinä, jotta
4504: sa syksyllä 1939 joutui Suomi Neuvostoliiton Suomi säilyisi ja pelastuisi itsenäisenä valtiona
4505: sotavoimien hyökkäyksen kohteeksi 30 päivänä rauhaan suursodan kurimuksesta, johon se tah-
4506: marraskuuta 1939, jolloin talvisodaksi nimetty tomattaan oli joutunut.
4507: sota alkoi. Jo talvisodan toisena päivänä silloi- Pakon alaisena säädetyn, länsimaisen oikeus-
4508: sesta Suomen Pankin pääjohtajasta Risto Rytis- järjestyksen periaatteiden vastaisen taannehti-
4509: tä tuli 1.12.1939 muodostetun uuden hallituk- van lain ja menettelyn perusteella Risto Rytin
4510: sen pääministeri. Siihen tehtävään Risto osaksi tuli pitkän vapausrangaistuksen kärsimi-
4511: Ryti suostui silloisen tasavallan presidentin nen Suomen kansan yhtenä sijaiskärsijänä.
4512: Kyösti Kallion nimenomaisesta pyynnöstä. Nyt kun presidentti Risto Rytin muistomerk-
4513: Suomen tasavallan presidentiksi Risto Ryti kihanke vihdoin on vireillä valtiovallan toimen-
4514: tuli valituksi joulukuussa 1940. Valinta tapah- pitein, tulisi hanke tasavallan presidenttien ar-
4515: tui suuremmalla äänimäärällä kuin kukaan von mukaisen muistomerkin aikaansaamiseksi
4516: muu ennen häntä tai hänen jälkeensä on saanut. maamme pääkaupunkiin Risto Rytin elämän-
4517: Miltei yhtä suurella äänimäärällä ja yksimieli- työn ja muiston kunnioittamiseksi toteuttaa vii-
4518: syydellä valitsijamiehet valitsivat Risto Rytin pymättä.
4519: tasavallan presidentiksi vielä toistamiseen toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4520: sen maailmansodan edelleen riehuessa Euroo- taen,
4521: passa ja Suomen ollessa mukana sen kurimuk-
4522: sessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4523: Pääministerinä ja tasavallan presidenttinä 1992 tulo- ja menoarvioon 1200000
4524: Risto Ryti eduskunnan ja hallituksen tahtoa markkaa presidentti Risto Rytin muisto-
4525: noudattaen palveli isänmaataan pyyteettömästi, merkkihankkeen toteuttamista varten.
4526: kansan ja maan parasta tarkoittaen. Hän uhrasi
4527:
4528: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4529:
4530: Maunu Kohijoki
4531: 1991 vp 85
4532:
4533: Raha-asia-aloite 84
4534:
4535:
4536:
4537:
4538: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta autokatsastusaseman ra-
4539: kennustöiden käynnistämiseksi Parkanossa
4540:
4541:
4542: Eduskunnalle
4543: Parkanon kaupunki on Luoteis-Satakunnan suustyön keskuksia toimialueilleen, niin näyt-
4544: talouselämän ja liikenteen vilkkain keskus. Par- täisi olevan tarkoituksenmukaista sijoittaa py-
4545: kanoon on mm. keskittynyt talousalueen veto- syvä katsastustoimipaikka Parkanoon. Oman
4546: voimainen ja monipuolinen autokaupan ver- läänin alueella sijaitsevien naapurikuntien lisäk-
4547: kosto sekä hyvin suuri määrä autoliikennettä si Parkanon katsastustoimipaikan toimialuee-
4548: palvelevaa korj aamotoimintaa. seen vallan hyvin voitaisiin liittää joitakin kun-
4549: Parkanosta kuitenkin puuttuu autojen myyn- tia myös naapuriläänien puolelta, kuten esimer-
4550: ti-, vaihto- sekä korjaustoimintaakin välittö- kiksi naapurikunta Kuru Hämeen läänin puolel-
4551: mästi palveleva autojen katsastusasema. Aika- ta jne.
4552: naan Parkanossa valtion toimesta oli katsastus- Kansantaloudellisesti sekä aivan yksityistä ih-
4553: toimintaa, joka silloin tapahtui väliaikaisissa ti- mistä ajatellen olisi tarkoituksenmukaista ra-
4554: loissa. Katsastustoimintaa Parkanossa ei kui- kentaa kyllin tiheä katsastustoimipaikkojen
4555: tenkaan onnistuttu vakinaistamaan, vaan se lo- verkosto. Siten säästyisi vuosittain suunnaton
4556: petettiin Ikaalisten katsastusaseman valmistut- määrä ajokilometrejä sekä arvokasta aikaa,
4557: tua. Silloin kaikki katsastukset keskitettiin kun katsastustoimipaikkojen palveluja ei tarvit-
4558: Ikaalisiin. sisi lähteä hakemaan kaukaa naapurikaupun-
4559: Katsastusaseman ja katsastustoiminnan geista.
4560: puuttuminen koetaan Parkanossa kuntalaisten Autorekisterikeskuksen hankeohjelmaan si-
4561: keskuudessa hyvin suurena epäkohtana, ja se sältyy autokatsastusaseman rakentaminen Par-
4562: myös haittaa ja hidastaa autoalan myönteistä kanoon. Tämän hankkeen toteuttamista tulisi
4563: kehitystä. aikaistaa niin, että autokatsastusaseman raken-
4564: Jo nyt ja vastaisuudessa yhä enemmän kat- taminen käynnistettäisiin Parkanossa jo vuon-
4565: sastusaseman puuttuminen vaikuttaa heikentä- na 1992.
4566: västi liikenneturvallisuustyön kehittämistä tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4567: koittavaan toimintaan Parkanon kaupungissa taen,
4568: sekä sen naapurikunnissa.
4569: Ottaen huomioon autokannan ennakoitua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4570: huomattavasti voimakkaamman kasvun sekä 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000000
4571: koko ikäluokat kattavan tutkintotoiminnan markkaa autokatsastusaseman rakenta-
4572: ajokortin saamiseksi ja vielä erikseen sen, että misen käynnistämiseksi Parkanossa jo
4573: katsastustoimipaikoista ilmeisesti tullaan muo- vuonna 1992.
4574: dostamaan sananmukaisesti liikenneturvalli-
4575:
4576: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4577:
4578: Maunu Kohijoki
4579:
4580:
4581:
4582:
4583: 8 210265Z
4584: 86 1991 vp
4585:
4586: Raha-asia-aloite 85
4587:
4588:
4589:
4590:
4591: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään autokatsas-
4592: tusaseman lunastamiseksi valtiolle
4593:
4594:
4595: Eduskunnalle
4596: Kankaanpään kaupunki on rakentanut auto- pään kaupunki on nyt toista vuotta erityisalue-
4597: katsastusasematilat, jotka on vuokrattu valtiol- tuen piirissä ja työttömyysaste on muun maan
4598: le vuonna 1983. Autorekisterikeskuksen suun- keskiarvoon verrattuna puolitoistakertainen.
4599: nitelmien mukaan autokatsastusasema on tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4600: koitus lunastaa valtiolle vuonna 1993 lunastus- taen,
4601: hinnan ollessa 3,3 miljoonaa markkaa.
4602: Kohtuuttomien inflaatiomenetysten estämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4603: seksi ja kaupungin toiminnallisten ja taloudel- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 300 000
4604: listen suunnitelmien kannalta katsastusaseman markkaa Kankaanpään autokatsastus-
4605: lunastamista tulisi aikaistaa. Eräänä perusteena aseman lunastamista varten valtiolle
4606: tulisi ottaa huomioon myös se, että Kankaan- vuonna 1992.
4607: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4608:
4609: Maunu Kohijoki
4610: 1991 vp
4611: 87
4612:
4613: Raha-asia-aloite 86
4614:
4615:
4616:
4617:
4618: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen autokatsastus-
4619: aseman lunastamiseksi valtiolle
4620:
4621:
4622: Eduskunnalle
4623: Kokemäen kaupunki on rakentanut autokat- vuodella niin, että se tapahtuisi jo vuonna 1992.
4624: sastusasematilat, jotka on vuokrattu valtiolle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4625: vuonna 1985. Autorekisterikeskuksen suunni- taen,
4626: telmien mukaan autokatsastusasema on tarkoi-
4627: tus lunastaa valtiolle vuonna 1993 lunastushin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4628: nan ollessa 3,3 miljoonaa markkaa. 1992 tulo- ja menoarvioon 3 300 000
4629: Kohtuuttomien inflaatiomenetysten estämi- markkaa Kokemäen autokatsastusase-
4630: seksi ja Kokemäen kaupungin toiminnallisten ja man lunastamista varten valtiolle vuon-
4631: taloudellisten suunnitelmien kannalta tulisi kat- na 1992.
4632: sastusaseman lunastamista aikaistaa yhdellä
4633:
4634: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4635:
4636: Maunu Kohijoki
4637: 88 1991 vp
4638:
4639: Raha-asia-aloite 87
4640:
4641:
4642:
4643: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tiepiirin perus-
4644: tamista varten
4645:
4646:
4647: Eduskunnalle
4648:
4649: Valtion piirihallinnon kehittäminen Satakun- Suunnitteluasteella on Satakunnassa parhail-
4650: nan talousmaakunnan tarpeita vastaavaksi on laan vireillä suuria tiehankkeita, joista monien
4651: Satakunnassa koettu ensiarvoisen tärkeäksi ta- toteuttamista on rahoituksen puuttuessa vuosi
4652: voitteeksi. Satakuntaan on jo perustettu oma vuoden jälkeen siirretty tuonnemmaksi.
4653: työvoimapiiri ja teollisuuspiiri ja laajennettu Niinpä mm. nelikaistaisia pääteitä ei Sata-
4654: Kera Oy:n toiminta koko Satakunnan kattavak- kunnassa vielä ole ollenkaan, eritasoristeykset
4655: si. Vuonna 1989 aloitti Satakunnassa toimin- ovat peräti harvinaisia ja savi-sorapintaisien
4656: tansa TEKES Oy:n alueyksikkö. Näitä tässä maanteiden sekä paikallisteiden osuus on kovin
4657: mainittuja maakunnassa toimivia vanhempia suuri. Ylisuuren Turun tiepiirin keskustoimipai-
4658: organisaatioita ovat mm. Satakunnan maaseu- kan sijainti on syrjäinen. Matkat Turkuun tie-
4659: tupiiri, Satakunnan metsälautakunta, Satakun- piirin etäisimmiltä alueilta ovat satoja kilomet-
4660: nan maatalouskeskus sekä Satakunnan Kaup- rejä.
4661: pakamari ja Satakunnan sotilaspiiri. Tielaitoksen piirijako ei Suomessa suinkaan
4662: Nykyisellään tielaitoksen Turun piirin toimi- kaikkialla noudata läänijakoa. Niinpä Keski-
4663: alue käsittää koko Turun ja Porin läänin eli Pohjanmaan sekä Kainuun alue, kumpainen-
4664: kaksi selkeätä talousmaakuntaa, Varsinais-Suo- kin, ovat jo vuosikymmenien ajan olleet omien
4665: men ja Satakunnan. Ylisuuressa Turun tiepiiris- tiepiirien toimialueina.
4666: sä on yleisiä teitä enemmän kuin Suomen muis- Jotta nykyisen ylisuuren Turun tiepiirin toi-
4667: sa tiepiireissä. Turun tiepiirissä toiminnan eri- minnan monet haitat poistuisivat, olisi tarkoi-
4668: tyispiirteenä muun ohella on laajan Turun saa- tuksenmukaista jakaa Turun tiepiiri muodosta-
4669: riston edellyttämä tienpito erittäin lukuisine maila siitä Varsinais-Suomen tiepiiri ja Sata-
4670: lauttapaikkoineen ja siltoineen. kunnan tiepiiri. 1980-luvun puolivälissä Varsi-
4671: Autotiheys Turun ja Porin läänissä asukaslu- nais-Suomi-Satakunta -läänitoimikunnan mie-
4672: kuun suhteutettuna ylittää muun Suomen auto- tinnössä esitettiin Satakuntaan perustettavaksi
4673: tiheyden. Länsirannikko, myös Satakunta, on oma tiepiiri. Mietinnön mukaan perustettavan
4674: maamme autoistuneinta aluetta. Satakunnan tiepiirin organisaatio vastaisi Tu-
4675: Satakunnan kehittämismuistion 1988 (SSKL) run tiepiirin organisaatiota lukuun ottamatta
4676: mukaan Satakunnan päätiestön kunto, välitys- vesitietoimialaa, jota Satakunnan vesiteiden vä-
4677: kyky ja turvallisuus ovat mm. tiestön iän joh- häisyyden vuoksi ei nähty tarpeelliseksi ottaa
4678: dosta tuntuvasti heikommat kuin tiepiirin etelä- mukaan. Satakunnan tiepiirin vuotuisiksi kus-
4679: päässä. tannuksiksi arvioitiin tuolloin noin 9 miljoonaa
4680: Turun tiepiirin sisäisessä jaossa on Satakun- markkaa.
4681: nan alueelle tiemäärärahoja liiennyt aivan riit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4682: tämättömästi. Siksi myös alemman tieverkos- vasti,
4683: ton peruskorjaustilanne on perin heikko Sata-
4684: kunnassa verrattuna läänin eteläosaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4685: Turun tiepiirin toimenpideohjelman mukaan 1992 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
4686: Satakunnan osuus tiemäärärahoista on vähene- markkaa Satakunnan tiepiirin perusta-
4687: mässä entisestäänkin, eivätkä määrärahat vas- miseksi ja sen toiminnan aloittamiseksi
4688: taisuudessa läheskään vastaa Satakunnan lii- 1.3.1992.
4689: kennesuoritteen osuutta Turun tiepiirissä.
4690:
4691: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4692:
4693: Maunu Kohijoki
4694: 1991 vp 89
4695:
4696: Raha-asia-aloite 88
4697:
4698:
4699:
4700:
4701: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään tiemestari-
4702: piirin tukikohdan rakentamiseen
4703:
4704:
4705: Eduskunnalle
4706:
4707: Kankaanpään kaupungin ja valtion kesken taa paloasemana. Nykyisen paloasemaraken-
4708: on laadittu vaihtokirja 5.4.1989 nykyisen nuksen heikkokuntoisuuden johdosta olisi eh-
4709: TIEL:n Kankaanpään tiemestaripiirin tukikoh- dottoman välttämätöntä saada vanha tukikoh-
4710: ta-alueen luovutuksesta kaupungille ja uuden ta-alue kaupungin käyttöön viimeistään vuonna
4711: tukikohta-alueen varaamisesta TIEL:n Turun 1992. Asiasta on informoitu piirin johtoa use-
4712: piirin käyttöön valtatien n:o 23 läheisyydestä. ammassakin yhteydessä. Turun tiepiirin tienpi-
4713: Kaupunki on hankkinut piirin toiveitten mukai- don toimenpideohjelmassa tukikohdan raken-
4714: sesti uuden tukikohta-alueen, jolle voidaan si- taminen ajoittuu vuosille 1991-1992. Rakenta-
4715: joittaa tiemestaripiirin tukikohdan tarvitsemat misen piti alkuperäisen ohjelman mukaisesti ta-
4716: rakennukset, sekä ennen kaikkea TIEL:n Tu- pahtua vuosina 1989-1990. Tukikohdan ra-
4717: run piirin edustajien toivomuksesta alueen, jol- kentamiskustannuksiksi on arvioitu 9 milj. mk.
4718: le voidaan rakentaa hiekan ja suolan varastoin- Kankaanpään kaupunki on huolissaan valti-
4719: tia varten kalliosiilot. Kaupungin käsityksen on rahoituksen lykkääntymisestä tukikohdan
4720: mukaan keskitetyt toimintatilat parantaisivai rakentamisen yhteydessä. Jos uusi tiemestaripii-
4721: tiemestaripiirin kunnossapitotoimintaa, jossa rin tukikohta ei valmistu aiottuna aikana, palo-
4722: kuluvina vuosina on esiintynyt olosuhteiden kuntakaan ei pääse muuttamaan uusiin tiloihin.
4723: johdosta vaikeuksia, jotka keskitetyllä toimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4724: nalla olisi vältetty. Uuden tukikohdan rakenteet vasti,
4725: tulisi tehdä nykyajan vaatimuksia vastaaviksi ja
4726: tällöin tulisi tiemestaripiirin laajuus huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4727: ottaen kiinnittää ennen kaikkea huomiota läh- 1992 tulo- ja menoarvioon 9 000 000
4728: tövalmiuteen. markkaa Kankaanpään tiemestaripiirin
4729: Kaupunki tulisi käyttämään vanhaa tukikoh- tukikohdan rakentamista varten.
4730:
4731: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4732:
4733: Maunu Kohijoki
4734: 90 1991 vp
4735:
4736: Raha-asia-aloite 89
4737:
4738:
4739:
4740:
4741: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 parantamis-
4742: töiden aloittamiseen Hämeenkyrössä
4743:
4744:
4745: Eduskunnalle
4746: Hämeenkyrössä kunnan keskustaajaman hal- Tielaitoksella on valmiita suunnitelmia valta-
4747: kovalla valtatiellä n:o 3 on liikenteen määrä tien n:o 3 parantamiseksi, mutta ilman määrä-
4748: kasvanut erittäin nopeasti. Se on jo keskimää- rahaa ne ovat toistaiseksi jääneet toteuttamatta.
4749: rin yli 8 000 autoa vuorokaudessa. Alituisesti Vaikka valtatie n:o 3 Hämeenkyrössä sijaitsee-
4750: paheneva tilanne, liikenteen ruuhkautuminen kin etäällä suuren Turun tiepiirin keskuspaikas-
4751: sekä liikenteen turvattomuus ovat olleet tiedos- ta, olisi tämän valtatieosuuden parantamista
4752: sa jo kauan. Tuskin löytyy koko maastakaan tarkoittavat toimenpiteet tullut aloittaa paljon
4753: toista sen kaltaista valtatieosuutta kuin valtatie aikaisemmin. Enää niitä ei saa viivyttää, vaan
4754: n:o 3 Hämeenkyrössä, jossa erittäin vakavia, kuten Hämeenkyrön kunnan taholtakin juuri
4755: kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia äskettäin on esitetty, valtatien n:o 3 paranta-
4756: olisi sattunut niin paljon kuin tällä valtatieosuu- mistyöt on aloitettava heti riittävässä laajuudes-
4757: della. sa. Sitä varten eduskunnan tulisi ottaa nimetty
4758: Kun raskaan liikenteen kasvu ja osuus koko erillismääräraha valtion vuoden 1992 tulo- ja
4759: liikennemäärästä valtatiellä n:o 3 Hämeenky- menoarvioon.
4760: rön alueella on erittäin suuri, ei mäkisessä ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4761: kumpuilevassa maastossa sijaitsevan valtatien taen,
4762: kapea ajorata ole enää pitkään aikaan ollut lii-
4763: kenteenvälityskyvyltään riittävä. Ja kun valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4764: tien ajoradan päällystetyn osan pientareet ka- 1992 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
4765: peutensa takia eivät ole kulkukelpoisia, ovat ja- markkaa valtatien n:o 3 parantamistöi-
4766: lankulkijat ja pyöräilijät valoisankin aikana täl- den aloittamista varten Hämeenkyrön
4767: lä valtatieosuudella liikkuessaan alituisessa hen- kunnan alueella.
4768: genvaarassa.
4769:
4770: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4771:
4772: Maunu Kohijoki
4773: 1991 vp 91
4774:
4775: Raha-asia-aloite 90
4776:
4777:
4778:
4779:
4780: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42 perus-
4781: parantamiseen välillä Eura-Raijalan risteys
4782:
4783:
4784: Eduskunnalle
4785: Suurten liikenne- ja kuljetusmäärien perus- kanmaan ja Keski-Suomen välillä nopeasti ja
4786: teella kantatie n:o 42 Raijalan risteyksen (Huit- erittäin merkittävästi lisääntyneet. Sama kehi-
4787: tisissa) ja Rauman välillä kuuluu valtakunnalli- tys jatkuu. Myös Raumalla sijaitsevan puunja-
4788: sen ja alueellisen merkityksensä perusteella lostusteollisuuden raaka-ainekuljetukset lisään-
4789: maamme päätieverkkoon erittäin tärkeänä tie- tyvät edelleen voimakkaasti. Tuskin löytyy
4790: yhteytenä. Tien teknillinen taso ja heikko kunto maastamme niin suuria ja raskaita liikennemää-
4791: peruskorjaamattomilta osilta on kuitenkin pa- riä palvelevaa muuta heikkoa päätietä kuin on
4792: himpia Etelä-Satakunnan tieverkon epäkohtia. tekniseltä tasoltaan ja kunnoltaan heikko kan-
4793: Rauman suunnasta Lapin Tl. kunnan keskustan tatie n:o 42 nykyisellään. Kansantaloudellisesti
4794: kohdalle jo edennyttä ja siitä edelleen Euran ja kuljetustaloudellisesti sen peruskorjauksen
4795: suuntaan aloitettua tien perusparantamista tuli- nopeuttaminen olisi nyt tarkoituksenmukaista.
4796: si jouduttaa ottamalla valtion vuoden 1992 me- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4797: noarvioon määräraha tien perusparantamistöi- taen,
4798: den aloittamista varten jo vuonna 1992, joka
4799: koskisi tieosuutta Euran kunnan kohdalta Huit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4800: tisten kaupungissa sijaitsevaan Raijalan risteyk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
4801: seen asti, jossa kantatie n:o 42 liittyy valtatie- 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
4802: hen n:o 2. n:o 42 peruskorjauksen aloittamista var-
4803: Satamaliikenteen vienti- ja tuontikuljetukset ten välillä Eura-Raijala.
4804: kantatietä n:o 42 käyttäen ovat Rauman-Pir-
4805: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4806:
4807: Maunu Kohijoki
4808: 92 1991 vp
4809:
4810: Raha-asia-aloite 91
4811:
4812:
4813:
4814:
4815: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 207 perus-
4816: korjaukseen välillä Lappi Tl.-Hinnerjoki
4817:
4818:
4819: Eduskunnalle
4820:
4821: Rauman talousalueen eräs heikkokuntoisin lytysten parantamiseksi maantien n:o 207 perus-
4822: maantieyhteys on maantie n:o 207 välillä Lappi korjaus palvelisi koko laajaa talousmaakuntaa.
4823: Tl.-Hinnerjoki. Se on jatkoyhteys Yläneen Perusparannustyöt tällä tieosuudella tulisi
4824: suunnasta Hinnerjoelle asti jo korjaustoimenpi- voida aloittaa jo vuonna 1992 ja sitä varten val-
4825: teiden kohteena olevaan maantiehen. Peruskor- tion vuoden 1992 budjettiin tulisi ottaa nimetty
4826: jaamaton maantie n:o 207 on vanha, kapea ja määräraha.
4827: mutkainen tie, jonka ajorata on hyvin kapea. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4828: Alueen kuntien taholta on kauan toivottu tä- taen,
4829: män tien ottamista peruskorjauskohteeksi. Kul-
4830: jetustaloudellisesti tällä maantiellä on hyvin tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4831: keä merkitys Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4832: alueen yritystoiminnalle raaka-aineiden ja val- markkaa maantien n:o 207 perusparan-
4833: miiden tuotteiden kuljetuksissa. Myös metsä- nustöiden aloittamista varten välillä
4834: teollisuuden sekä maaseudun elinkeinojen edel- Lappi Tl.-Hinnerjoki.
4835:
4836: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4837:
4838: Maunu Kohijoki
4839: 1991 vp 93
4840:
4841: Raha-asia-aloite 92
4842:
4843:
4844:
4845:
4846: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Virttaan-Säkylän maan-
4847: tien n:o 211 peruskorjaukseen
4848:
4849:
4850: Eduskunnalle
4851: Loimaan kaupungin suunnasta Alastaron joita aiheutuu muun ohella siitä syystä, että
4852: kautta Virttaalle johtavan maantien peruskor- Köyliön ja Säkylän kuntien aluesairaalapaikat,
4853: jaaminen on merkitty Turun tiepiirin toimenpi- mukaan lukien synnytyssairaalapaikat, sijaitse-
4854: deohjelmaan vuosille 1988-1994. Virttaan ris- vat Loimaalla.
4855: teyksestä kysymyksessä olevan maantien jatko- Säkylän varuskunnan ja sen alueella sijaitse-
4856: na Säkylän suuntaan on maantie n:o 211. Se on van puolustusvoimien erään suuren huoltolai-
4857: vanha, kapea ja varsinkin Säkylän kunnan toksen kuljetuksille ja liikenteelle maantie n:o
4858: alueella varsin mutkainen maantie, jonka pe- 211 on tärkeimpiä tieyhteyksiä.
4859: ruskorjaamista, mutkien oikaisemista ja ajora- Edellä mainituista syistä ja myös siitä syystä,
4860: dan levittämistä alueen kunnat ja elinkeinoelä- että Säkylän seudulla Pyhäjärven rannoilla on
4861: mä ovat kauan toivoneet. 1980-luvulla siitä on hyvin runsas Loimaan seudun yhteisöjen sekä
4862: tehty tiepiirille useita esityksiä. yksityisten loma- ja vapaa-ajan asutus, on lii-
4863: Tien kuntoon saattaminen olisi välttämätön- kenne maantiellä n:o 211 ympärivuotisesti erit-
4864: tä nopeasti eri syistä. Kuljetustaloudellisesti täin runsasta. Maantieliikennettä tällä seudulla
4865: maantiellä n:o 211 on erittäin tärkeä merkitys tulee voimakkaasti lisäämään alueella toimiva
4866: Etelä-Satakunnan ja Lounais-Suomen alueen ja yhä laajeneva teollisuus ja muu yritystoimin-
4867: yritystoiminnalle raaka-aineiden ja valmiiden ta sekä erityisesti myös elintarviketeollisuus.
4868: tuotteiden kuljetuksissa. Maantien n:o 211 no- Kysymyksessä olevan maantien perusparannus-
4869: pealla kuntoon saattamisella voitaisiin nopeasti työt tulisi voida aloittaa jo vuonna 1992.
4870: parantaa yhteyksiä myös asiointiliikenteessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4871: Helsingin ja Säkylän-Euran seudun välillä. taen,
4872: Suuren alueen väestön liikenneyhteyksiä voitai-
4873: siin merkittävästi parantaa, kun osa linjaliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4874: teen pikavuoroista Rauman ja Helsingin välillä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
4875: voisi kulkea Säkylän-Alastaron-Loimaan 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
4876: kautta. Kyseisen maantien nopea peruskorjaus n:o 211 peruskorjauksen aloittamista
4877: olisi välttämätöntä myös sen vuoksi, että voitai- varten välillä Virttaa-Säkylä.
4878: siin turvata nopeuttakin vaativat kuljetukset,
4879:
4880: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4881:
4882: Maunu Kohijoki
4883: 94 1991 vp
4884:
4885: Raha-asia-aloite 93
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
4891: rakentamiseksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien peruskor-
4892: jaukseen välillä J aara-Tervahauta Kiikoisissa
4893:
4894: Eduskunnalle
4895:
4896: Suurin osa Kiikoisten kunnan väestöstä asuu Kysymyksessä olevalla maantiellä liikkues-
4897: kunnan keskustan alueella J aaran-Tervahau- saan jalankulkijat ja pyöräilijät, erityisesti lap-
4898: dan maantien n:o 247 varressa. Sanotun tien set ja vanhukset, ovat alituisessa hen~envaaras
4899: varteen ovat luonnollisesti sijoittuneet myös sa. Huonoissa sää- ja keliolosuhteissa sekä pi-
4900: jokseenkin kaikki kunnassa sijaitsevat julkisia meän aikana he tuskin itse voivat aavistaa vaa-
4901: palveluja tarjoavat laitokset, Kirkonkylän koulu ran suuruutta tällä tiellä, jolla heidän päivittäin
4902: sekä talouselämän ja yritystoiminnan palvelut. on kaikissa olosuhteissa liikuttava.
4903: Maantie n:o 247 on erittäin kapea, mutkai- Rakenteilla olevan Pohjanmaantien valmis-
4904: nen ja mäkisessä maastossa sijaitseva vanha tie. tuttuakin nykyinen valtaväylä, maantie n:o 247
4905: Se on kuitenkin koko Kiikoisten kunnan valta- välillä Jaara-Tervahauta, on pidettävä maan-
4906: väylä, ja sellaisena se tulee jo edellä mainituista tienä. Sen Iuokitusta ei saa huonontaa paikallis-
4907: syistä pysymään senkin jälkeen, kun keskustaa- tieksi, jolloin myös kunnan tierasitus lisään-
4908: jaman ulkopuolelle jäävä poikittaissuunnassa tyisi.
4909: taajaman ohittava Pohjanmaantie aikanaan Mutta kysymyksessä olevaa maantietä on
4910: valmistuu. kunnostettava, sen varteen on koko pituudelta
4911: Nykyisin Kiikoisten kunta lienee yksi niistä välille Jaara-Tervahauta rakennettava viipy-
4912: kunnista, joissa ei ole metriäkään valtion toi- mättä kevyen liikenteen väylä. Myös tievalais-
4913: mesta rakennettua kevyen liikenteen väylää, ei tus on saatava asianmukaiseksi.
4914: myöskään ainuttakaan merkittyä suojatietä. Paitsi ihmisten turvallisuutta liikenteessä voi-
4915: Jotta esimerkiksi koulujen liikenneturvallisuus- taisiin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä
4916: opetusta voitaisiin havainnollistaa ja harjoitel- koko Kiikoisten maaseutukunnan kehittymis-
4917: la, tulisi kevyen liikenteen väylien sekä merkit- edellytyksiä merkittävästi edesauttaa saattamalla
4918: tyjen suojateiden puuttuessa oman kunnan maantie n:o 247 peruskorjattuna, kevyen liiken-
4919: alueelta matkustaa koululuokittain ja kouluit- teen väylineen ja tievalaistuksineen samalle ta-
4920: tain kauaksi naapurikuntiin. solle kuin tämän suuren läänin eteläosan kun-
4921: Kapealla ja mutkaisella sekä kumpareisessa nat jo vuosia sitten.
4922: maastossa sijaitsevalla Kiikoisten valtaväylällä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4923: maantiellä n:o 247, ei tietenkään ole minkään- taen,
4924: laisia kulkukelpoisia pientareita. Sen vuoksi
4925: myös jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4926: on käytettävä kapeaa ajorataa, jossa autolii- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
4927: kenne on erittäin vilkasta. Oman runsaan lisän- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
4928: sä muodostavat raskaasti kuormatut suuret kenteen väylän rakentamisen sekä pe-
4929: puutavarankuljetusajoneuvot sekä kaikki muut ruskorjauksen aloittamiseksi välillä Jaa-
4930: talouselämän ja yritystoiminnan kuljetuksia ra- Tervahauta (maantie n:o 247) Kii-
4931: hoitavat ajoneuvot. koisten kunnassa.
4932:
4933: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4934:
4935: Maunu Kohijoki
4936: 1991 vp 95
4937:
4938: Raha-asia-aloite 94
4939:
4940:
4941:
4942:
4943: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 261 (Niini-
4944: salo-Jämijärvi-Kilvakkala) peruskorjauksen aloittamiseen
4945:
4946:
4947: Eduskunnalle
4948:
4949: Pääteitä alemmanasteisiksi luokitellut hyvin maantieosuudella oleville ainakin kahdelle sil-
4950: monet maantiet Pohjois-Satakunnassa ovat lalle, niiden heikkorakenteisuuden johdosta,
4951: erittäin heikkokuntoisia. Niiden ajorataa ei jouduttu tieviranomaisten toimesta asettamaan
4952: koskaan ole kunnolla perustettu, minkä johdos- pysyviksi tarkoitetut painorajoitukset. Ne vai-
4953: ta routivassa maastossa sijaitsevina näiden keuttavat nyt erittäin vakavalla tavalla teolli-
4954: maanteiden ajoradat ovat epätasaisia, kuoppai- suuden ja yritystoiminnan kuljetuksia.
4955: sia. Omalta osaltaan näiden maanteiden rungon Jotta raskaan liikenteen painorajoituksista
4956: kantavuutta heikentää teiden kapeus. tällä tieosuudella päästäisiin, tulisi kysymykses-
4957: Yksi tällainen tie on Kankaanpään kaupun- sä olevat kaksi siltaa pikaisesti tarvittavilta osin
4958: gin Niinisalosta Ikaalisten kaupungin Kilvakka- uudestirakentaa lailliset maksimikuormitukset
4959: laan johtava maantie n:o 261. Se on valtateitä kestäviksi. Pahimpien painumien alueilta tulisi
4960: n:ot 23 ja 3 yhdistävä maantie. Jämijärven kun- tämä maantie viipymättä myös peruskunnos-
4961: nan keskustan kautta johtavana tämä maantie taa. Suurista keskuksista etäällä sijaitsevalle Jä-
4962: on sanotun kunnan tärkein tieyhtyes naapuri- mijärven kunnalle, joka muutenkin on jäänyt
4963: kuntiin. Koko Pohjois-Satakunnan yritystoi- melko osattomaksi valtion investoinneista,
4964: minnan ja elinkeinoelämän kannalta maantie maantien n:o 261 ja sillä olevien siltojen perus-
4965: n:o 261 kaksi valtatietä ja kaksi kaupunkia yh- korjaustyöt tulisi voida aloittaa vuonna 1992.
4966: distävänä tieyhteytenä on kuljetustaloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4967: erittäin merkityksellinen. Tämän maantien vai- taen,
4968: kutusalueella sijaitsevat monet yritykset tarvit-
4969: sevat ja käyttävät tätä tieyhteyttä teollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4970: ja muun yritystoiminnan raaka-aineiden sekä 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4971: valmiiden tuotteiden kuljetuksissa lähikaupun- markkaa maantien n:o 261 (Niinisalo-
4972: kien lisäksi myös Tampereen ja Porin suuntai- Jämijärvi-Kilvakkala) peruskorjauk-
4973: sessa liikenteessä. sen aloittamista varten vuonna 1992.
4974: Aivan lähiaikoina on tällä puheena olevalla
4975:
4976: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
4977:
4978: Maunu Kohijoki
4979: 96 1991 vp
4980:
4981: Raha-asia-aloite 95
4982:
4983:
4984:
4985:
4986: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 270 paranta-
4987: miseen välillä Pyntäinen-Honkajoki
4988:
4989:
4990: Eduskunnalle
4991: Turun tiepiirin toimesta laaditut maantien Suurista keskuksista etäällä olevina kuntina
4992: n:o 270 peruskorjaussuunnitelmat ovat olleet Siikaisten ja Honkajoen kunnat eivät ole pääs-
4993: valmiina jo kauan. Tien alkuosassa lyhyehköllä seet osallisiksi merkittävistä valtion investoin-
4994: matkalla Siikaisten kirkonkylän puoleisessa neista. Tieyhteyksien nopealla kuntoon saatta-
4995: päässä työt ovat tehtynä. Mutta koko tieosuus misella voitaisiin elinkeinoelämän ja kaiken yri-
4996: tulisi saada välittömästi peruskorjatuksi. Tieosa tystoiminnan kehittämisedellytyksiä ratkaise-
4997: Pyntäinen-Honkajoki ei ole paikkakuntalais- vasti edistää. Siten myös toteutuisivat käytän-
4998: ten vuosikymmeniä kestäneistä odotuksista nössä toimenpiteet maaseudun kehittämiseksi.
4999: huolimatta päässyt tiepiirin toteuttamisohjel- Siihen eivät riitä julistukset eivätkä juhlapu-
5000: miin. heet.
5001: Vilkkaan henkilöautoliikenteen lisäksi kysy- On häpeäksi tämän suuren läänin tiepiirille-
5002: myksessä olevalla maantiellä on erittäin paljon kin, että täältä löytyy niin rappiokuntoinen tie,
5003: raskasta liikennettä. Tätä poikittaistietä pitkin kuin mistä nyt on kysymys. Sen takia liiken-
5004: ajetaan Siikaisten Otamon kaivoksesta kalkki- teenharjoittajat ovat esittäneet oikeutettua terä-
5005: kuljetukset raskain kuormin naapurikuntiin ja vää kritiikkiä. Raskaitten ja tien kurjan kunnon
5006: myös naapurimaakuntaan Etelä-Pohjanmaalle takia hitaasti liikkuvien ajoneuvojen ohittami-
5007: asti. Tiellä tapahtuu hyvin paljon myös sorakul- nen tällä tiellä on jokseenkin mahdotonta, kos-
5008: jetuksia soranottoalueilta. ka raskaat ajoneuvot tien reunojen upottavuu-
5009: Vapa Oy:n suuret turvetuotantolaitokset si- den takia eivät voi siirtyä syrjään keskitieltä.
5010: jaitsevat niin ikään tämän tien vaikutuspiirissä, Vuosikymmeniä sitten tapahtuneet tien reu-
5011: ja suurimittaiset säännölliset päivittäiset kulje- nojen ojitusten jäljet tämän maantien sivuilla
5012: tukset suuntautuvat mm. Poriin. Erittäin run- ovat ajat sitten umpeutuneet. Se tietenkin vain
5013: sasta sanotulla maantiellä on myös metsäteolli- pahentaa tilannetta aiheuttaen tienpohjien jat-
5014: suuden puutavarakuljetus. kuvasta märkyydestä johtuvaa runsasta routi-
5015: Siikaisten-Honkajoen maantie on ala-arvoi- mista.
5016: sessa kunnossa. Sen rappiokuntoisuudesta ai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5017: heutuu kuljetustaloudellisia menetyksiä. Samal- taen,
5018: la tämä maantie jo vuosikymmenien ajan rap-
5019: piokuntoisena olleena on ollut merkittävin este että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5020: Siikaisten ja Honkajoen kuntien kehittymiselle. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5021: Se on vuosien aikana ollut myös yhtenä syynä 31.24.77 8000000 markkaa maantien
5022: paikkakuntien väestökatoon. Aktiivinen väes- n:o 270 peruskorjauksen ja päällystämi-
5023: tönosa on kotikuntiensa takapajuiset liikenne- sen aloittamiseksi tieosalla Pyntäinen-
5024: olosuhteet tuntien nähnyt tulevaisuuden mah- Honkajoki Siikaisien ja Honkajoen
5025: dollisuudet riittämättöminä. kuntien alueilla.
5026: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5027:
5028: Maunu Kohijoki
5029: 1991 vp 97
5030:
5031: Raha-asia-aloite 96
5032:
5033:
5034:
5035:
5036: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 273 perus-
5037: korjaukseen Karvialla
5038:
5039:
5040: Eduskunnalle
5041: Maantie n:o 273 on erittäin vilkkaasti liiken- tuullisen hyvään kuntoon, osoittaa omalta osal-
5042: nöity maantie. Se on yhdystie kahden valtakun- taan jälleen kerran sen, kuinka suuri merkitys
5043: nallisen päätien, valtatien n:o 3 Jalasjärven Il- tiepiirin hallintopaikan sijainnilla on - tässä
5044: vesjoen suunnasta Karvian kirkonkylään ja siel- tapauksessa sen sijaitessa Karviasta katsottuna
5045: tä Kankaanpään Niinisaloon varalaskupaikalle kovin kaukaisessa Turussa.
5046: valtatien n:o 23 risteykseen. Vaasan läänin puo- Ottamalla viipymättä maantie n:o 273 Turun
5047: lella Jalasjärven kunnan alueella oleva osuus tiepiirin toimenpideohjelmaan peruskorjauksen
5048: tästä maantiestä on peruskorjaamalla ja pääl- sekä päällystämisen osalta ja myös toteuttamal-
5049: lystämällä saatettu kohtuullisen hyvään kun- la se ohjelma olisi samalla mahdollisuus käytän-
5050: toon, mutta pääosa tästä maantiestä, Turun tie- nössä osoittaa, että vielä pääasiassa juhlapuhei-
5051: piirin alueella oleva osuus, on peruskorjaa- den asteelle ainakin näillä seuduilla jääneillä ju-
5052: matta. listuksilla maaseudun elävänä ja asuttuna pitä-
5053: Karvian kunnalle ja koko Pohjois-Satakun- misestä tarkoitetaan totta.
5054: nan elinkeinoelämälle tällä maantiellä on rat- Kuten näiden perustelujen alkupuolella mai-
5055: kaisevan tärkeä merkitys. Jos tämä tie olisiko- nittiin, on maantien n:o 273 varrella koko pi-
5056: ko pituudeltaan hyväkuntoinen, niin liikenneta- tuudeltaan hyvin tiheää asutusta. Siitä syystä
5057: loudellisesti sen merkitys kasvaisi myös Etelä- tällä tiellä on hyvin paljon myös kevyempää lii-
5058: Pohjanmaan elinkeinoelämän kannalta. kennettä. Erityisesti jalankulkijat sekä pyöräili-
5059: Karvian kunnassa asutus ja elinkeinotoiminta jät asiointi-, työmatka- ja koululaisliikenteessä
5060: on paljolti sijoittunut juuri maantien n:o 273 tällä peräti kapealla maantiellä liikkuessaan
5061: varrelle ja läheisyyteen. Metsäteollisuuden raa- ovat alituisessa hengenvaarassa. Ainakin osit-
5062: ka-aine- ja vientikuljetukset tällä maantiellä tain tien heikkokuntoisuuden vuoksi useita va-
5063: ovat ympärivuotisia samoin kuin erittäin laajas- kaviakin liikenneonnettomuuksia on sattunut
5064: sa mitassa tapahtuvat polttoturvekuljetukset, tällä tieosuudella.
5065: jotka ovat ympärivuorokautisiakin. Karviassa Aloittamalla maantien n:o 273 peruskorjaus
5066: toimivan raskaan metalliteollisuuden raskaat viipymättä voitaisiin samalla helpottaa runsaan
5067: erikoiskuljetukset sanotulla maantiellä ovat työttömyyden kourissa kamppailevien kuntien
5068: miltei jokapäiväisiä. Tähän asti koko Karvian ja asukkaiden asemaa Pohjois-Satakunnassa.
5069: kunta ja siellä oleva harva valtion tieverkko on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5070: jäänyt melko osattomaksi valtion tieinvestoin- taen,
5071: neista. Kovin kapeana, paikoitellen talvirouti-
5072: misen vaivaamana ja epätasaisena tämä maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5073: tie on koko Satakunnan heikoimpia ja kuiten- 1992 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
5074: kin on kysymyksessä liikennetaloudelliselta markkaa maantien n:o 273 peruskor-
5075: merkitykseltään erittäin tärkeä tieosuus. Se, jauksen ja päällystystöiden aloittami-
5076: että tämä maantie on Vaasan tiepiirin alueella seksi Karvian kunnan alueella.
5077: olevalta osuudelta jo vuosia sitten saatettu koh-
5078:
5079: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5080:
5081: Maunu Kohijoki
5082: 98 1991 vp
5083:
5084: Raha-asia-aloite 97
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 perus-
5090: korjausta varten välillä Parkano-Hämeenläänin raja
5091:
5092:
5093: Eduskunnalle
5094:
5095: Parkanon suunnasta Hämeen läänin alueella säteollisuuden kuljetuksia ympäri vuoden. Län-
5096: sijaitsevan Kurun kautta Tampereen suuntaan tisen Suomen alueelta autoliikenne on entistä
5097: on Ylä-Satakunnan elinkeinoelämän kannalta enemmän hakeutumassa maantietä n:o 332
5098: erittäin tärkeä tieyhteys. Hämeen läänin puolel- käyttäen Kurun kautta Vilppulaan, Mänttään
5099: la läänin rajalta alkaen Tampereelle tie on saatu ja Ruovedelle, nyt kun teiden peruskorjaus Hä-
5100: hyväkuntoiseksi, mutta Turun ja Porin läänin meen läänin puolella on päättymässä. Sen
5101: alueella tie Parkanosta Aureskoskelle Hämeen vuoksi on Parkanon ja Hämeen läänin rajan vä-
5102: läänin rajalle on erittäin heikkokuntoinen ja lisen maantieosuuden nopea kuntoon saattami-
5103: mutkainen savi-soratie, jota ei koskaan ole nen tullut ajankohtaiseksi. Peruskorjaamalla ja
5104: kunnolla perustettu eikä peruskorjattu. Tie- päällystämällä kyseinen tieosuus voitaisiin sa-
5105: osuus on 17 kilometrin pituinen. Sen kunnosta- malla tehokkaasti edistää koko Ylä-Satakunnan
5106: miseen tulisi ryhtyä viipymättä. Tähän asti sa- kuntien, elinkeinojen ja myös maaseudun kehit-
5107: nottu tie on hyvin paljolti heikkokuntoisuuten- tymistä.
5108: sa takia vaikutusalueensa kuntien ja elinkeino- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5109: elämän kehittymisedellytysten esteenä. Tien ny- taen,
5110: kyisen kunnon takia sillä liikkuvien liikennetur-
5111: vattomuus on jokahetkistä todellisuutta. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5112: raskaan liikenteen kuljetuskalusto samaten 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5113: kuin muutkin ajoneuvot kärsivät huonokuntoi- 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantien
5114: sen tien rasituksista. n:o 332 peruskorjauksen ja pääl/ystämi-
5115: Tien vaikutusalueella olevien suurten metsä- sen aloittamiseksi välillä Parkano-Hä-
5116: alueiden sijainti ja metsäteollisuuden laitokset meen läänin raja.
5117: aiheuttavat sanotulle tielle erittäin paljon met-
5118:
5119: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5120:
5121: Maunu Kohijoki
5122: 1991 vp 99
5123:
5124: Raha-asia-aloite 98
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 660 perus-
5130: korjaukseen Merikarvialla
5131:
5132:
5133: Eduskunnalle
5134:
5135: Entinen Porin-Vaasan valtatie toimii nykyi- Suurista keskuksista sivussa olevan Merikar-
5136: sin maantienä n:o 660. Siitä on enää peruskor- vian kunnan kehittymisedellytyksiin vaikutta-
5137: jaamatta ja päällystämättä Merikarvian keskus- vat ratkaisevasti tieyhteydet ja teiden kunto.
5138: taajaman ja Vaasan läänin rajan välinen tie- Pohjoisessa Satakunnassa ja tässä tapauksessa
5139: osuus. Tieosuuden pituus on noin 16 kilomet- myös Merikarvialla tiestön rappiokuntoisuus
5140: riä. Tiepiirin vahvistaman suunnitelman ja oh- on osaltaan vaikuttanut väestökatoon paikka-
5141: jelman mukaan tämän tieosuuden peruskorjaus kunnalla. Aktiivinen väestönosa on takapajui-
5142: ja siinä yhteydessä tehtävä päällystäminen tulee set liikenneolosuhteet tietäen ja tuntien nähnyt
5143: maksamaan noin 14 miljoonaa markkaa. tulevaisuuden mahdollisuudet riittämättöminä.
5144: Kysymyksessä oleva tieosuus on vanhaa savi- Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden nopeal-
5145: sorapintaista maantietä. Tien vaikutusalueella la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti
5146: tapahtuvan alkutuotannon, yritystoiminnan se- edistää koko Merikarvian kunnan kehittymistä.
5147: kä työmatka- ja asiointiliikenteen lisäksi tällä Siten voitaisiin käytännössä toteuttaa toimenpi-
5148: tiellä on erittäin suuri merkitys aivan ympäri- teitä maaseudun kehittämiseksi niin, että ihmi-
5149: vuotisen loma-asutusliikenteen kannalta. Pe- set voisivat tuntea tulevaisuutensa turvalliseksi
5150: ruskorjaustyömaana tällä työkohteena olisi maaseudulla.
5151: huomattava työllistävä vaikutus, kun välittö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5152: mästi vuoden 1992 alussa aloitettaisiin työt ja taen,
5153: jaettaisiin toteutus ja rahoitus vuosille 1992-
5154: 1994. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5155: Merikarvian kunnan ja kunnassa tapahtuvan 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5156: yritystoiminnan, siihen mukaan lukien maa- ja 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
5157: metsätalouden, hyvän yhteistyön tuloksena Me- n:o 660 peruskorjauksen aloittamista
5158: rikarvian kunta on selviytynyt velvoitteistaan, varten Merikarvian ja Träskvikin väli-
5159: mutta kunnan kehittymisedellytyksiä on jo vuo- sellä tieosuudella.
5160: sikymmeniä haitannut erittäin heikkokuntoinen
5161: Merikarvian-Träskvikin maantie.
5162:
5163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5164:
5165: Maunu Kohijoki
5166: 100 1991 vp
5167:
5168: Raha-asia-aloite 99
5169:
5170:
5171:
5172:
5173: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen-Kilvak-
5174: kalan maantien n:o 2594 peruskorjausta varten
5175:
5176:
5177: Eduskunnalle
5178: Pääteitä alemmanasteisiksi luokitellut hyvin denniemen kunta on vuosikymmenien ajan tä-
5179: monet savi- ja sorapintaiset maantiet Pohjois- hän päivään asti joutunut selviytymään suuren
5180: Satakunnassa ovat vuosikymmenien ajan olleet läänin ja suuren tiepiirin heikoimpien tieyhteyk-
5181: ja ovat edelleen erittäin heikkokuntoisia. Nii- sien varassa. Sillä on ollut erittäin haitallisia
5182: den ajorataa ei koskaan ole kunnolla perustet- vaikutuksia kunnan kehittymismahdollisuuk-
5183: tu. Siitä johtuen ja routivassa maastossa sijait- siin ja se on myös aiheuttanut suurta väestöka-
5184: sevina näiden maanteiden ajoradat ovat painan- toa edellisten vuosikymmenien aikana.
5185: teisia, epätasaisia ja kuoppaisia. Omalta osal- Nyt kysymyksessä olevan tiesouuden nopeal-
5186: taan näiden maanteiden rungon kantavuutta la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti
5187: heikentää niiden kapeus. edistää koko Suodenniemen ja Ikaalisten seu-
5188: Eräs tällainen maantie on Suodenniemen dun yleistä kehittymistä. Sillä voitaisiin käytän-
5189: kunnasta Ikaalisten kaupungin Kilvakkalaan nössä toteuttaa toimenpiteitä maaseudun kehit-
5190: johtava maantie n:o 2594, jonka kautta samalla tämiseksi niin, että ihmiset voisivat tuntea tule-
5191: muodostuu tieyhteys Suodenniemeltä lkaalisiin vaisuutensa turvatuksi kotiseudullaan.
5192: valtatielle n:o 3. Suodenniemen-Kilvakkalan maantien var-
5193: Kysymyksessä olevan maantien n:o 2594 pe- rella ja vaikutusalueella asuvat ihmiset ovat ve-
5194: ruskorjaussuunnitelmat ovat jo vuosia sitten ronmaksajina, isänmaamme rakentajina, täyt-
5195: valmistuneet ja ne on hyväksytty tielaitoksen täneet velvollisuutensa ja siten osallistuneet
5196: suunnitelmissa. Tämä tiehanke on ollut myös myös maamme muiden osien kehittämiseen.
5197: tiepiirin toimenpideohjelmassa, mutta hank- Heidän voimakkaat vetoomuksensa kysymyk-
5198: keen toteuttamista on vuosi vuoden jälkeen siir- sessä olevan tiehankkeen toteuttamiseksi tulisi
5199: retty tuonnemmaksi. nyt vihdoin ja viipymättä ottaa huomioon siten,
5200: Maantie n:o 2594 on elintärkeä tieyhteys suu- että valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-
5201: ren vaikutusalueensa asukkaille ja elinkeinon- tykseen otettaisiin nimettynä kohteena määrä-
5202: harjoittajille. Sillä on erittäin tärkeä merkitys raha maantien n:o 2594 peruskorjauksen aloit-
5203: muun ohella ympärivuotiselle metsäteollisuu- tamista varten niin, että se voitaisiin keskeytyk-
5204: den puuraaka-aineiden sekä -tuotteiden kulje- sittä toteuttaa nopeasti.
5205: tuksille samaten kuin sora-alueiden sijainnin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5206: vuoksi ympärivuotiselle maa- ja kiviaineksen taen,
5207: kulj etustoiminnalle.
5208: Muulloinkin kuin kelirikkoaikoina tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5209: erittäin heikkokuntoisen savi- ja sorapintaisen 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
5210: maantien takia aiheutuu, paitsi Suodenniemen 31.24.77 6000000 markkaa maantien
5211: kunnalle ja Ikaalisten kaupungille, myös yleisiä n:o 2594 peruskorjauksen aloittamista
5212: kuljetustaloudellisia menetyksiä. varten Suodenniemellä ja Ikaalisissa.
5213: Suurista keskuksista etäällä sijaitseva Suo-
5214:
5215: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5216:
5217: Maunu Kohijoki
5218: 1991 vp 101
5219:
5220: Raha-asia-aloite 100
5221:
5222:
5223:
5224:
5225: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden-Kyrönlahden
5226: maantien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakkalassa
5227:
5228:
5229: Eduskunnalle
5230:
5231: Viljakkalan kunnan alueella Hirvilahden- ajan, mutta kerta kerran jälkeen peruskorjauk-
5232: Kyrönlahden maantiellä on huomattava seudul- sen toteuttamista on siirretty tuntemattomaan
5233: linen merkitys talouselämän ja yritystoiminnan tulevaisuuteen.
5234: kuljetuksia ajatellen. Vilkastuneen matkailutoi- Elinkeinoelämän, kunnan ja ihmisten elä-
5235: minnan takia tämän tieyhteyden merkitys on mänolosuhteiden kehittymisen turvaamiseksi
5236: nopeasti kasvanut ja kunnan sisäisen liikenteen tulisi suurista keskuksista sivussa olevan Viljak-
5237: kannalta tieyhteys on ratkaisevan tärkeä. kalan kuntalaisten ja lähiseutujen asukkaiden
5238: Nykyisellään tämä tie on ikivanha, erittäin vuosikymmenien takaiset toiveet kunnollisista
5239: kapea, mäkineo ja mutkainen savi-sorapintai- tieyhteyksistä vihdoin ja viipymättä toteuttaa.
5240: nen maantie. Se yhdistää kunnan kirkonkylän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5241: ja kunnan tärkeimmän talouskylän eli Karhen taen,
5242: kylän. Viljakkalan kunnan eräitä kunnallistek-
5243: nisiä suunnitelmia ei ole voitu toteuttaa kysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5244: myksessä olevan maantien peruskorjaamatto- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5245: muuden takia. 31.24. 77 4 000 000 markkaa Hirvilah-
5246: Turun tiepiirin hankeohjelmassa tien perus- den-Kyrönlahden maantien n:o 2771
5247: korjaus on ollut merkittynä jo useiden vuosien peruskorjauksen aloittamista varten.
5248:
5249: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5250:
5251: Maunu Kohijoki
5252:
5253:
5254:
5255:
5256: 9 2!02652
5257: 102 1991 vp
5258:
5259: Raha-asia-aloite 101
5260:
5261:
5262:
5263:
5264: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Ilmiön paikallistien n:o
5265: 12735 peruskorjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitumen alueel-
5266: la
5267:
5268: Eduskunnalle
5269:
5270: Huittisten kaupungin alueella valtatieltä osallistuneet teiden ja muun hyvinvoinnin ra-
5271: n:o 2 Huhtamon kylän kohdalta on paikallistie- kentamiseen läänin ja muun maan alueella,
5272: tä n:o 12735 myöten (Ilmiön paikallistie) yhteys mutta omalla asuin- ja toiminta-alueellaan he
5273: Punkalaitumen kuntaan maantielle n:o 231 eivät ole päässeet osallisiksi valtion tieinvestoin-
5274: Kanteenmaan kylässä. Sanotun Ilmiön paikal- neista. Mutta heillä on oikeus vaatia, ja vaati-
5275: listien pituus on 6, 1 kilometriä. Tien varrella muksiin suostuminen kunnollisten tieyhteyksien
5276: sen kummallakin puolella on runsas asutus, saamiseksi on valtion velvollisuus. Sitä velvolli-
5277: kymmeniä talouksia. Tämän paikallistien Huit- suutta ei saa koettaa kiertää edes kaavan mu-
5278: tisten puoleisessa päässä, Huhtamon alueella, kaan tehdyllä liikennelaskennalla, jolla tien lii-
5279: sijaitsee valtion tielaitoksen käytössä oleva kennemäärät voidaan tarvittaessa osoittaa vä-
5280: sora- ja kiviaineksen ottopaikka. häisiksi. On selvää, että liikennemäärät heikko-
5281: 1980-luvun puolivälin aikaan Ilmiön paikal- kuntoisella Ilmiön paikallistiellä eivät voi olla
5282: listien peruskorjaus oli tielaitoksen tiemestari- kovin suuria juuri tien huonon kunnon vuoksi.
5283: piirin varatyöohjelmassa, mutta korjaushanke Sen vuoksi nyt on käytettävä matkoja pidentä-
5284: on edelleen toteuttamatta. viä kiertoteitä.
5285: Sanotun tien liikenteellinen merkitys on aivan Kuitenkin Suomen jokaisen alueen kehittämi-
5286: viime vuosina huomattavasti lisääntynyt, kun nen ja elinkeinollinen edistyminen vaatii hyvä-
5287: tien varteen on sijoittunut ja laajentunut yritys- kuntoisia tieyhteyksiä. Valtiovaltaa siihen vih-
5288: toimintaa, mm. suuri rauta- ja teräsalan yritys, doin myös velvoittavat nykyisen hallituksen toi-
5289: jonka raskaita kuljetuksia varten tien jo tulisi mesta esitetyt pyrkimykset maaseudun kehitty-
5290: olla peruskorjattu ja päällystetty. misedellytysten turvaamiseksi. Konkreettisesti
5291: Nyt kun maantien n:o 231 (Kanteenmaan- näitä pyrkimyksiä voitaisiin toteuttaa peruskor-
5292: Punkalaitumen maantie) peruskorjauksen yh- jaamalla ja päällystämällä Ilmiön paikallistie
5293: teydessä voitaisiin Ilmiön paikallistietä käyttää (n:o 12735) viipymättä ja viimeistään vuonna
5294: oikotienä sora- ja kiviaineksen kuljetuksissa 1992. Sitä varten valtion vuoden 1992 budjettiin
5295: Huhtamon alueelta, olisi Ilmiön paikallistien tulisi ottaa kaksi miljoonaa markkaa tai irrot-
5296: peruskorjaaminen samanaikaisesti Kanteen- taa se pieniä hankkeita varten varatusta määrä-
5297: maan-Punkalaitumen maantien n:o 231 kans- rahasta.
5298: sa tarkoituksenmukaista ja valtion kannalta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5299: kaikkein edullisinta. taen,
5300: Se olisi myös alueen asukkaita kohtaan val-
5301: tion velvollisuus, sillä vuosikymmenien ajan on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5302: toivomuksia tämän paikallistien peruskorjaa- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5303: miseksi ja päällystämiseksi esitetty. Uskollisina 31.24. 77 2 000 000 markkaa Ilmiön pai-
5304: ja tunnollisina veronmaksajina Ilmiön paikal- kallistien n:o 12735 peruskorjaamiseksi
5305: listien vaikutusalueella asuvat ja toimivat ovat ja päällystämiseksi.
5306:
5307: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5308:
5309: Maunu Kohijoki
5310: 1991 vp 103
5311:
5312: Raha-asia-aloite 102
5313:
5314:
5315:
5316:
5317: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden n:ot 12871
5318: ja 12875 peruskorjausta varten Nakkilan Järvikylässä
5319:
5320:
5321: Eduskunnalle
5322:
5323: Nakkilan kunnan Järvikylä sijaitsee noin 10 korjaamattomia, hyvin heikkokuntoisia saviso-
5324: kilometrin etäisyydellä Nakkilan keskustasta. rateitä. Vaikkakaan paikallisteiden keskimää-
5325: Poriin on matkaa noin 18 kilometriä. Järviky- räiset normien mukaiset liikennemäärät eivät
5326: lässä paikallisteiden n:o 12871 ja 12875 varrella aivan jatkuvasti yltäisi peruskorjauksen edellyt-
5327: ja läheisyydessä on hyvin tiheä asutus. Talouk- tämiin lukuihin, tulisi nämä tiet siitä huolimatta
5328: sia on miltei 150 ja asukkaita noin 500. Järviky- viipymättä ottaa peruskorjauksen alaisiksi teik-
5329: län asukkaat omistavat yli 350 rekisteröityä si. Veronmaksajina sekä isänmaan puolustajina
5330: moottoriajoneuvoa. Kylätoimikunnan teettä- ja rakentajina Järvikylän seudun väestö on vuo-
5331: män tutkimuksen mukaan kylän asukkaat teke- sikymmenien kuluessa osallistunut koko Suo-
5332: vät noin 2 300 matkaa viikoittain kylän ulko- men hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen.
5333: puolelle, mikä merkitsee 327 matkaa päivittäin Nyt olisi aika heidän päästä omassa työ- ja
5334: (haastattelututkimus toukokuussa 1989). asuinympäristössään osallisiksi valtion tieinves-
5335: Järvikylän seutu on voimaperäistä viljely- toinneista, joista he toistaiseksi ovat liian kauan
5336: aluetta. Alueella tuotetaan markkinoitavaksi jääneet miltei osattomiksi.
5337: viljaa vuosittain noin 6 miljoonaa kiloa ja peru- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5338: naa sekä Sokerijuurikasta noin 2,5 miljoonaa taen,
5339: kiloa. Näistä toiminnoista kylän paikallisteille
5340: aiheutuu hyvin runsaasti kuljetusliikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5341: Raskasta kuljetusliikennettä kylän paikallisteil- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
5342: le aiheutuu lisäksi maanparannustöiden sekä 31.24. 77 2 500 000 markkaa Nakkilan
5343: teollisuuden käyttöön menevän puuraaka- kunnan Järvikylän seudun paikallistei-
5344: aineen kuljetuksista. den peruskorjauksen aloittamista var-
5345: Järvikylän seudun paikallistiet ovat perus- ten.
5346: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5347:
5348: Maunu Kohijoki
5349: 104 1991 vp
5350:
5351: Raha-asia-aloite 103
5352:
5353:
5354:
5355:
5356: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 12903 pe-
5357: ruskorjaamiseksi KuHaalla ja Ulvilassa
5358:
5359:
5360: Eduskunnalle
5361:
5362: Ulvilan kunnan Kaasmarkun kylästä KuUaan Valtion investoinneista miltei osattomiksi
5363: kunnan Leineperin kylään johtava paikallistie jääneeet yrittäjät ja asukkaat tällä alueella tulisi
5364: n:o 12903 on ainoa tieyhteys Leineperin kylästä saada vakuuttuneiksi valtiovallan oikeudenmu-
5365: valtatielle n:o 11 ja Porin suuntaan. Nykyisel- kaisuudesta ja tasapuolisuudesta investointiva-
5366: lään sanottu paikallistie on savi-sorapintainen rojen jaossa. Siitä osoituksena tulisi olla paikal-
5367: ja erittäin heikkokuntoinen. Tien peruskorjaus- listien n:o 12903 peruskorjaaminen ja päällystä-
5368: suunnitelmat on hyväksytty tie- ja vesiraken- minen viimeistään vuonna 1992.
5369: nushallituksessa, mutta tiepiirin toimenpideoh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5370: jelmassa peruskorjaushankkeen toteuttamista taen,
5371: on siirretty tuonnemmaksi.
5372: KuUaan kunnalle ja Leineperin kylän kehitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5373: miselle tällä tieosuudella on ratkaisevan tärkeä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5374: merkitys. Kunnollisen tieosuuden toivossa on 31.24. 77 3 500 000 markkaa paikallis-
5375: Leineperin kylässä aikaansaatu uutta yritys- ja tien n:o 12903 (Kaasmarkku-Leinepe-
5376: elinkeinotoimintaa ja asutus kylässä sekä tämän ri) peruskorjausta ja päällystämistä var-
5377: paikallistien vaikutusalueella on merkittävästi ten Ulvilan ja Kul/aan kuntien alueilla.
5378: lisääntynyt.
5379:
5380: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5381:
5382: Maunu Kohijoki
5383: 1991 vp 105
5384:
5385: Raha-asia-aloite 104
5386:
5387:
5388:
5389:
5390: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kortejärven paikallistien
5391: n:o 12953 peruskorjaamiseen Äetsässä ja Kiikoisissa
5392:
5393:
5394: Eduskunnalle
5395:
5396: Vähän yli 20 kilometrin pituinen Kortejärven Vähähaara voittajana julistettiin vuoden kyläk-
5397: paikallistie erkanee Äetsän kunnan Kiikan kes- si. Voittajakylälle sopiva palkinto olisi nyt kun-
5398: kustaajamasta ja johtaa vanhan asutuksen ja nollisen tieyhteyden saaminen.
5399: edelleen hyvin tiheästi asuttujen Kiikan kylien Vuosikymmenestä vuosikymmeneen kysy-
5400: kuten Vehkakorven ja Vähähaaran kautta Kor- myksessä olevan paikallistien varressa ja vaiku-
5401: tejärven kylään, josta se jatkuu Kiikoisten kun- tusalueella asuvat ja toimivat ihmiset ovat odot-
5402: nan J aarankylässä Kiikoisten kirkonkylään joh- taneet tämän paikallistien peruskorjaamista ja
5403: tavaan maantiehen n:o 258. nyt myös päällystämistä. Uskollisina uurastaji-
5404: Heikkokuntoisin tämä Kortejärven paikallis- na ja veronmaksajina he ovat osallistuneet tei-
5405: tie n:o 12953 on Äetsän kunnan Kiikan kylien den ja muun hyvinvoinnin rakentamiseen lää-
5406: alueella. Siellä tämä paikallistie on kapeaa savi- nin ja koko maankin alueilla, mutta itse he ovat
5407: soratietä, hyvin mutkaista ja routivaa, ja pai- jääneet asuinalueillaan osattomiksi valtion tie-
5408: koitellen kumpareisessa maastossa tien mutkai- investoinneista.
5409: suuden takia näkyvyys on heikko. Kortejärven paikallistien peruskorjaushanke
5410: Käytännössä Kortejärven paikallistiellä on on saatu tielaitoksen varatyöohjelmaan. Tien
5411: kaksi kirkonkylää (Kiikka ja Kiikoinen) yhdis- peruskorjaus- ja myös päällystämishanke tulisi
5412: tävänä tienä erittäin suuri alueellinen ja seudul- toteuttaa viipymättä varsinaisena peruskorjaus-
5413: linen merkitys. Perinteisten maa- ja metsäta- hankkeena. Sitä varten valtion vuoden 1992
5414: loustilojen lisäksi tämän tien varteen on sijoit- budjettiin tulisi ottaa aloitusmäärärahaksi neljä
5415: tunut paljon omakotiasutusta ja myös yritystoi- miljoonaa markkaa.
5416: mintaa. Metsäteollisuuden puutavarankuljetuk- Suomen jokaisen alueen kehittäminen ja elin-
5417: sia tiellä on myös hyvin paljon, samoin maa- ja keinollinen edistäminen vaatii hyväkuntoisia
5418: kiviaineksen raskasta kuljetusta. tieyhteyksiä. Valtiovaltaa tässä asiassa velvoit-
5419: Kyläläisten toiminta sanotun paikallistien tavat esitetyt pyrkimykset maaseudun kehitty-
5420: varressa on esimerkillisen oma-aloitteista ja ak- misedellytysten turvaamiseksi.
5421: tiivista. Siitä osoituksena on tien varressa sijait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5422: seva äskettäin kyläläisten yhteiseen käyttöön taen,
5423: talkoovoimin ja -varoin rakennettu Vähähaa-
5424: ran kotiseututalo. Sitä pidetään maakunnalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5425: sesti ja valtakunnallisestikin erittäin merkittä- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5426: vänä maaseudun asukkaiden kotikylästä perin- 31.24. 77 4 000 000 markkaa K ortejär-
5427: teitä ja elinvoimaisuutta turvaavana, omatoimi- ven paikallistien n:o 12953 peruskor-
5428: suudella aikaansaatuna saavutuksena. jaus- ja päällystystöiden aloittamiseksi
5429: Valtakunnallisena arvostuksen osoituksena Äetsän kunnan Kiikan kylien alueilla.
5430: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5431:
5432: Maunu Kohijoki
5433: 106 1991 vp
5434:
5435: Raha-asia-aloite 105
5436:
5437:
5438:
5439:
5440: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta-
5441: miseen valtatien n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja 271 ris-
5442: teykseen Kankaanpäässä
5443:
5444: Eduskunnalle
5445:
5446: Kankaanpään kaupungin ydinkeskustan tun- Jotta kaksi maakuntaa, Etelä-Pohjanmaan ja
5447: tumassa sijaitseva valtatien n:o 23 sekä Pohjan- Satakunnan, eteläiseen Suomeen yhdistävään
5448: maantien risteys (maantiet n:ot 258 ja 271) on maantiehen, Pohjanmaantiehen, investoidut
5449: liikenteenvälityskyvyltään riittämätön ja kovin pääomat saataisiin kokonaan hyödyttämään
5450: ruuhkainen. Tieliikenteen ruuhkat sanotussa tieliikennettä, olisi Kankaanpään eritasoristeyk-
5451: risteyksessä ovat jokapäiväisiä. Ruuhkaisuuden sen rakentaminen ja valmistuminen kansanta-
5452: sekä osaltaan myös sen johdosta, että risteys si- loudellisesti ja kuljetustaloudellisesti erittäin
5453: jaitsee syvässä notkelmassa, johon kaikki ris- perusteltu hanke. Sen toteuttaminen tulee osal-
5454: teävät tiet laskevat, on tämä risteys jo vuosikau- taan hyvin merkittävällä tavalla myös edistä-
5455: det ollut liikenneturvallisuuden ja erityisesti mään elinkeinoelämän kehittymistä suurella
5456: juuri ihmisten turvallisuuden kannalta peräti vaikutusalueellaan Pohjanmaalla ja Satakun-
5457: ongelmallinen paikka. Siinä on sattunut lukui- nassa.
5458: sia vakaviakin liikenneonnettomuuksia. Vaara- Kysymyksessä olevan eritasoristeyksen ra-
5459: tilanteet ovat jokapäiväisiä ja joka-aikaisia. kentamistyöt sekä rahoitus olisi tarkoituksen-
5460: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus mukaista jakaa kahden vuoden ajalle. Sillä voi-
5461: voidaan poistaa rakentamalla paikalle eritaso- taisiin myös helpottaa merkittävästi Pohjois-
5462: risteys. Sen aikaansaamisessa ei enää ole lupa Satakunnan työttömyystilannetta.
5463: viivytellä, kun eritasoristeyksen rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5464: suunnitelmat vihdoin ovat valmistuneet. Sen ta- taen,
5465: kia, että eritasoristeyksen rakentamiskustan-
5466: nukset ovat nousseet ennakoitua suuremmiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5467: eli noin 30 miljoonaan markkaan, ei hankkeen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5468: toteuttamista saisi siirtää tuonnemmaksi. Päin- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa eritasoris-
5469: vastoin tulisi eritasoristeyksen rakentamistyöt teyksen rakentamisen aloittamiseksi
5470: aloittaa heti, etteivät hankkeen toteuttamisen Kankaanpään kaupungissa valtatien n:o
5471: esteeksi muodostuisi Turun tiepiirin suuret ete- 23 ja Pohjanmaantien (maantiet n:ot
5472: läiset moottoritiehankkeet, joiden takia raken- 258 ja 271) risteykseen.
5473: tamisrahaa tuskin muualle enää riittäisi, kuten
5474: jo on annettu ymmärtää.
5475:
5476: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5477:
5478: Maunu Kohijoki
5479: 1991 vp 107
5480:
5481: Raha-asia-aloite 106
5482:
5483:
5484:
5485:
5486: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta-
5487: miseen Eurajoen kirkonkylässä
5488:
5489:
5490: Eduskunnalle
5491:
5492: Eurajoen kunnan kirkonkylässä sijaitseva Liikenneturvallisuusnäkökohtien lisäksi eri-
5493: valtatien n:o 8 sekä siihen liittyvien maantien tasoristeyksen rakentaminen olisi kuljetustalou-
5494: n:o 217 ja paikallistien n:o 12779 risteys on lii- dellisesti erittäin tärkeä hanke. Sen toteuttami-
5495: kenteenvälityskyvyltään riittämätön ja liikenne- nen palvelisi ja edistäisi myös elinkeinoelämän
5496: turvallisuuden kannalta peräti ongelmallinen kehittymistä koko Eurajoen-Rauman seudun
5497: paikka. Valtatiellä tässä risteyksessä liikkuu jo talousalueella. Määräraha eritasoristeyksen ra-
5498: nyt yli 7 000 autoa vuorokaudessa. Asumisesta, kentamisen aloittamista varten tulisi saada jo
5499: asioinnista, työ- sekä koulunkäyntimatkoista vuoden 1992 valtion tulo- ja menoarvioon.
5500: johtuvaa valtatien ylittävää poikittaisliikennet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5501: tä tässä risteyksessä on erittäin runsaasti. Vaa- taen,
5502: ratilanteet tässä risteyksessä ovat jokapäiväisiä
5503: ja vakavia, myös kuolemaan johtaneita liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5504: neonnettomuuksia siinä on sattunut paljon. 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5505: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus 31.24. 77 6 000 000 markkaa eritasoris-
5506: tässä risteyksessä on poistettavissa rakentamal- teyksen rakentamisen aloittamista var-
5507: la siihen eritasoristeys. Sen välttämätön tarve ten valtatielle n:o 8 Eurajoen kirkonky-
5508: on kauan sitten ollut tiedossa ja suunnitelmia lässä.
5509: on tehty, mutta rahoituksen puuttumisen vuok-
5510: si hanketta ei ole voitu vielä toteuttaa.
5511:
5512: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5513:
5514: Maunu Kohijoki
5515: 108 1991 vp
5516:
5517: Raha-asia-aloite 107
5518:
5519:
5520:
5521:
5522: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta risteysjärjestelyihin Huitti-
5523: sissa
5524:
5525:
5526: Eduskunnalle
5527:
5528: Valtatie n:o 2 kulkee pitkin erästä maamme soliittymää ja runsaasti niihin liittyviä vähäi-
5529: merkittävintä yhdyskuntavyöhykettä, Koke- sempiä kohteita. Hankkeen kustannusarvio on
5530: mäenjokilaaksoa, yhdistäen Satakunnan ranni- 22,8 miljoonaa markkaa. Työt piti aloittaa
5531: kon sisämaahan ja koko maakunnan pääkau- vuonna 1990, mutta valtion tulo- ja menoar-
5532: punkiseutuun. Valtatie n:o 2 risteää Huittisissa viossa ei ole varoja tähän hankkeeseen osoitet-
5533: kantatien n:o 41 kanssa, joka on Turun ja Tam- tu. TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmassa
5534: pereen välinen yhteys. Huittisissa myös kantatie on nyt esitetty, että hanke toteutetaan vuosina
5535: n:o 42, joka johtaa Raumalta sisämaahan, liit- 1991-1993.
5536: tyy valtatiehen n:o 2. Huittinen on siis useiden Edellä olevan perusteella ehdotan,
5537: valtakunnallisestikin merkittävien teiden ris-
5538: teyspaikka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5539: Huittisiin on suunniteltu valtatielle n:o 2 ja 1992 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
5540: kantatielle n:o 41 rakennettavaksi kolme erita- markkaa Huittisten tiejärjestelyihin.
5541:
5542: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5543:
5544: Maunu Kohijoki
5545: 1991 vp 109
5546:
5547: Raha-asia-aloite 108
5548:
5549:
5550:
5551:
5552: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Vaasan valta-
5553: tien sekä Häijään-Kyröskosken maantien risteyksen rakenta-
5554: miseen eritasoristeykseksi
5555:
5556: Eduskunnalle
5557:
5558: Hämeenkyrön kunnassa sijaitseva valtatien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5559: n:o 3 eli Tampereen-Vaasan valtatien sekä taen,
5560: maantien n:o 262 eli Häijään-Kyröskosken
5561: maantien risteys on ahtaine ajoratoineen ja erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5562: täin vilkkaasti liikennöitynä osoittautunut jo 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5563: vuosia sitten yhdeksi koko läänin vaikeimmista 31.24. 77 8 000 000 markkaa eritasoris-
5564: ja vaarallisimmista risteyksistä. Lukuisten va- teyksen rakentamisen aloittamiseksi Hä-
5565: kavien henkilö- ja omaisuusvahinkoihin johta- meenkyrön kunnan Kyröskosken kyläs-
5566: neiden liikenneonnettomuuksien rahallinen ar- sä valtatien n:o 3 sekä maantien n:o 262
5567: vo on jo suurempi kuin eritasoristeyksen raken- risteykseen.
5568: tamiskustannukset olisivat olleet. Valmiit suun-
5569: nitelmat eritasoristeyksen rakentamiseksi tulisi
5570: voida heti toteuttaa.
5571:
5572: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5573:
5574: Maunu Kohijoki
5575: 110 1991 vp
5576:
5577: Raha-asia-aloite 109
5578:
5579:
5580:
5581:
5582: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5583: kentamiseksi valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista Kilvakka-
5584: laan ja Tuomariaan
5585:
5586: Eduskunnalle
5587:
5588: Valtatie n:o 3 Ikaalisten kohdalla on erittäin Erillisen kevyen liikenteen väylän rakenta-
5589: vilkkaasti liikennöity. Viimeisen laskennan mu- mista sanotulle tieosuudelle ei enää saisi yhtään
5590: kaan keskimääräinen ajoneuvomäärä on 5 600 viivyttää, kun kerran suunnitelmat ovat olemas-
5591: autoa vuorokaudessa. sa. Työt erillisen kevyen liikenteen väylän ra-
5592: Kaupungin asutuksen ja kaupungissa sijaitse- kentamiseksi tulisi aloittaa jo vuonna 1992.
5593: vien koulujen sekä laitosten ja työpaikkojen si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5594: jainnin johdosta Ikaalisissa valtatiellä n:o 3 on taen,
5595: erityisen paljon myös kevyttä liikennettä. Ny-
5596: kyisellään jalankulkijat ja pyöräilijät asiointi-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5597: työ- ja koulumatkoillaan joutuvat välttämättä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5598: käyttämään valtatietä, josta puuttuu kevyen lii- 31.24. 77 3 000 000 markkaa erillisen ke-
5599: kenteen väylä. Sen takia he valtatiellä liikkues- vyen liikenteen väylän rakentamisen
5600: saan ovat nyt alituisessa hengenvaarassa. aloittamiseksi valtatielle n:o 3 Ikaalisista
5601: Kuolemaan johtaneiden ja muiden tuhoisien Kilvakkalaan ja Tuomariaan Ikaalisten
5602: liikenneonnettomuuksien määrä kysymyksessä kaupungissa.
5603: olevalla valtatieosuudella on erittäin suuri, mi-
5604: kä myös johtuu kevyen liikenteen väylän puut-
5605: tumisesta.
5606:
5607: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5608:
5609: Maunu Kohijoki
5610: 1991 vp 111
5611:
5612: Raha-asia-aloite 110
5613:
5614:
5615:
5616:
5617: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5618: kentamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille Pori-Luvia
5619:
5620:
5621: Eduskunnalle
5622:
5623: Erillisen kevyen liikenteen väylän puuttumi- Maapohja valtatien varressa Porin ja Luvian
5624: sesta huolimatta Porin ja Luvian välisellä valta- välillä on paljolti tasaista kangasmaata. Erilli-
5625: tiellä n~o 8 on paljon polkupyöräliikennettä. Se sen kevyen liikenteen väylän rakentaminen tälle
5626: on huomattavassa määrin kuntopyöräilyä, mut- tieosuudelle ei niinkään olisi menoerä, pikem-
5627: ta hyvin paljon myös säännöllistä asiointi- ja minkin hyvä sijoitus, mutta nyt sen tulee olla
5628: työmatkaliikennettä sen vuoksi, että valtatien valtion velvollisuus. Kun ensimmäisessä vai-
5629: n:o 8 varressa ja läheisyydessä Porin kaupungin heessa saataisiin Porin ja Luvian välinen kevyen
5630: alueella sijaitsee tiheästi asuttuja kyliä. Hyvin liikenteen erillinen väylä, tulee tavoitteena olla
5631: paljon Porin ja Luvian välisellä valtatieosuudel- sen jatkaminen aikanaan Eurajoelle ja Raumal-
5632: la on myös polkupyörillä tapahtuvaa koululais- le asti. Onhan läänimme eteläisessä osassa jo
5633: liikennettä. Porissa Niittymaan koulupiiri ja nyt peninkulmien pituisia erillisiä kevyen liiken-
5634: ala-asteen koulu sijaitsevat kysymyksessä ole- teen väyliä.
5635: van valtatien varrella ja läheisyydessä. Erillisen kevyen liikenteen väylän rakentami-
5636: Porista etelään ja Luvialie johtavan valtatien nen ensimmäisessä vaiheessa Porin ja Luvian
5637: ajorata on nykyistä autoliikennettä ajatellen ai- väliselle valtatieosuudelle olisi erittäin tarpeelli-
5638: van liian kapea. Keskimääräinen moottoriajo- nen ja myönteinen asia ajatellen kaikkien ihmis-
5639: neuvomäärä on noin 10 000 autoa vuorokaudes- ten turvallisuutta liikenteessä ja tässä tapauk-
5640: sa. Ajoradan päällysteen reunaviivoilla merkityt sessa myös niitä satoja ja tuhansiakin nuoria,
5641: pientareet ovat hyvin kapeat. Erillisen kevyen jotka Luvialla peruskoulun kuusi luokkaa suo-
5642: liikenteen väylän puuttuessa kyseisellä valtatiel- ritettuaan tulevat vastaisuudessa jatkamaan
5643: lä sen pientareilla liikkuvat jalankulkijat sekä koulunkäyntiään ja opiskeluaan Porissa perus-
5644: pyöräilijät ovat alituisessa hengenvaarassa va- koulun yläasteella, lukiossa, ammatillisissa op-
5645: loisanakin aikana liikkuessaan, saati pimeän ai- pilaitoksissa sekä muissa koulutuspaikoissa.
5646: kana, jolloin huonoissa olosuhteissa erikuntoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5647: set autojen kuljettajat eivät aina edes huomaa taen,
5648: tien reunoilla liikkujia.
5649: Kiireimmiten tulisi tieosuudelle Pori-Luvia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5650: rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. Sitä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5651: käyttäisi työ-, asiointi- ja koulumatkoilla liik- 31.24. 77 5 000 000 markkaa erillisen ke-
5652: kuvien lisäksi terveellistä kuntopyöräilyä har- vyen liikenteen väylän rakentamista var-
5653: rastavien yhä enenevä joukko, samaten hyvin ten valtatien n:o 8 yhteyteen välille
5654: suuri osa niistä, joiden vapaa-ajan asunto sijait- Pori-Luvian kunnan keskustaajama.
5655: see Luvialla.
5656:
5657: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5658:
5659: Maunu Kohijoki
5660: 112 1991 vp
5661:
5662: Raha-asia-aloite 111
5663:
5664:
5665:
5666:
5667: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5668: kentamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille Lapijoki-Olki-
5669: luodon risteys-Eurajoen kirkonkylän risteys
5670:
5671: Eduskunnalle
5672:
5673: Keskimääräinen liikenne valtatiellä n:o 8 vä- Raumalta Eurajoen suuntaan tällä valtatie-
5674: lillä Lapijoki-Olkiluodon risteys-Eurajoen osuudella on kevyen liikenteen väylän rakenta-
5675: kirkonkylän risteys on yli 7 000 autoa vuoro- minen jo käynnissä muutaman kilometrin mat-
5676: kaudessa. Jo nykyistä ajoneuvoliikennettä var- kalla. Viimeistään vuonna 1992 tulisi erillisen
5677: ten tämän valtatieosuuden ajorata on liian ka- kevyen liikenteen väylän rakentaminen aloittaa
5678: pea. Erillisen kevyen liikenteen väylän puut- myös tämän tieosuuden Eurajoen puoleisesta
5679: tuessa ovat jalankulkijat ja pyöräilijät tällä päästä Rauman suuntaan alussa mainitulla kuu-
5680: noin kuuden kilometrin pituisella valtatien den kilometrin pituisella tieosuudella. Se tulisi
5681: osuudella liikkuessaan alituisessa hengenvaa- käsittää sijoitukseksi eikä menoeräksi, sillä jo
5682: rassa valoisanakin aikana - puhumattakaan yhdestäkin vakavasta liikenneturmasta aiheutu-
5683: huonoissa näkyvyysolosuhteissa, jolloin kaikki vat menetykset voivat olla suuremmat kuin kus-
5684: autojen kuljettajat eivät aina edes huomaa tien tannukset kevyen liikenteen väylän rakentami-
5685: reunoilla kulkevia. sesta.
5686: Erillinen kevyen liikenteen väylä on välttämä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5687: tön koko valtatieosuudella Eurajoen ja Rau- taen,
5688: man välillä. 1o nyt tällä tieosuudella on erittäin
5689: paljon työ-, asiointi- ja koulumatkoista aiheu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5690: tuvaa kevyttä liikennettä, ja paljon nykyistä 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5691: enemmän sitä olisi, jos se voisi tapahtua turval- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
5692: lisesti. Kysymyksessä olevalla valtatieosuudella kentamisen käynnistämiseksi valtatielle
5693: on tapahtunut erittäin suuri määrä vakavia lii- n:o 8 välille Lapijoki-Olkiluodon ris-
5694: kenneonnettomuuksia, joissa menetykset, myös teys-Eurajoen kirkonkylän risteys.
5695: kevyen liikenteen osalta, ovat hyvin suuret.
5696:
5697: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5698:
5699: Maunu Kohijoki
5700: 1991 vp 113
5701:
5702: Raha-asia-aloite 112
5703:
5704:
5705:
5706:
5707: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5708: kennustöiden aloittamiseen maantiellä n:o 2453 välillä Nakki-
5709: la-Harjavalta
5710:
5711: Eduskunnalle
5712:
5713: Nakkilan kunnan keskustasta Harjavallan lometriä, olisi viipymättä rakennettava kevyen
5714: kaupungin keskustaan johtava Arantilan- liikenteen väylä. Turun tiepiirin toimesta on sitä
5715: Harjavallan maantie n:o 2453 on osa entistä varten laadittu suunnitelmat noin kilometrin pi-
5716: valtatietä n:o 2. Koko pituudeltaan tällä nykyi- tuiselle osuudelle Nakkilan keskustasta Harja-
5717: sellä maantiellä on erittäin vilkas liikenne. Tien vallan suuntaan. Tähän kevyen liikenteen väy-
5718: varren ja vaikutusalueen hyvin tiheän asutuksen lähankkeeseen sisältyy myös alikulkusillan ra-
5719: sekä yritys- ja elinkeinotoiminnan johdosta kentaminen Arantilan siltatien alitse Nakkilas-
5720: myös jalankulku- ja polkupyöräliikenne työ-, sa. Tähän asti suunnitellulta osuudelta tiepiirin
5721: asiointi- ja koulumatkojen vuoksi on erittäin suunnitelmat ovat olleet valmiina jo useiden
5722: runsasta tällä maantiellä. Hyvin paljon sillä vuosien ajan. Ne tulisi toteuttaa vuonna 1992.
5723: esiintyy myös virkistykseen ja kuntoiluun liitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5724: vää polkupyöräilyä. Kyseisen maantien ajorata taen,
5725: on hyvin kapea - nykyistä liikennettä ajatellen
5726: aivan riittämätön, eikä siinä ole minkäänlaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5727: kulkukelpoisia pientareita. Sen vuoksi tällä tiel- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5728: lä erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden markkaa kevyen liikenteen väylän ali-
5729: liikkuminen ei ole turvallista valoisanakaan ai- kulkusillan rakentamista varten sekä ke-
5730: kana, puhumattakaan vuorokauden pimeinä ai- vyen liikenteen väylän rakentamisen
5731: koina, jolloin he ovat alituisessa hengenvaaras- aloittamista varten Nakkilan ja Harja-
5732: sa. Koko pituudeltaan tälle tieosalle, noin 10 ki- vallan väliselle maantielle n:o 2453.
5733: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5734:
5735: Maunu Kohijoki
5736: 114 1991 vp
5737:
5738: Raha-asia-aloite 113
5739:
5740:
5741:
5742:
5743: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
5744: kentamiseksi välillä Karkun keskusta-Heinoo Vammalassa
5745:
5746:
5747: Eduskunnalle
5748: Aikanaan Vammalan kaupunkiin liitetyn en- huonoissa sää- ja keliolosuhteissa sekä pimeän
5749: tisen Karkun kunnan väestöstä hyvin suuri osa aikana liikkuessaan jalankulkijat ja pyöräilijät
5750: asuu Karkun taajamassa maantien n:o 2496 ja tuskin itse voivat aavistaa vaaran suuruutta tiel-
5751: sen jatkeena olevan paikallistien n:o 12981 var- lä, jolla heidän päivittäin on kaikissa olosuh-
5752: rella ja läheisyydessä. Näiden teiden varteen teissa liikuttava.
5753: ovat sijoittuneet myös miltei kaikki entisessä Puheena olevalle noin viiden kilometrin pitui-
5754: kuntakeskuksessa julkisia palveluja tarjoavat selle tieosuudelle tulisi viipymättä rakentaa eril-
5755: laitokset sekä talouselämän ja yritystoiminnan linen kevyen liikenteen väylä sekä samalla kun-
5756: tuottamat palvelut. Samaten näiden teiden var- nollinen tievalaistus ja asianmukaiset suojatiet.
5757: ressa, vajaan viiden kilometrin matkalla, sijait- Nykyisellään Karkun taajamaseudun liikenne-
5758: sevat erittäin vireästi toimivat kolme keskias- olosuhteet ovat peräti kehittymättömät. Ihmis-
5759: teen oppilaitosta, Karkun kirkko sekä ala-as- ten turvallisuudesta ei ole huolehdittu.
5760: teen peruskoulu. Jo mainitut maantie ja sen jat- Paitsi ihmisten turvallisuutta liikenteessä voi-
5761: keena oleva paikallistie yhdessä muodostavat taisiin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä
5762: Karkun keskustan pääväylän. Sen ajorata on koko Karkun seudun kehittymisedellytyksiä
5763: erittäin kapea, mitään kulkukelpoisia pientarei- merkittävästi edistää saattamalla tässä aloittees-
5764: ta ei ole eikä kevyen liikenteen väylää. Sen sa tarkoitettu pääväylä kevyen liikenteen väyli-
5765: vuoksi jalankulkijain ja pyöräilijöiden on käy- neen ja tievalaistuksineen asianmukaiselle tasol-
5766: tettävä samaa ajorataa kuin moottorikäyttöis- le. Jo yhdenkin puutteellisista tieolosuhteista ai-
5767: ten ajoneuvojenkin. Autoliikenne tällä Karkun heutuvan vakavan liikennevahingon johdosta
5768: keskustan valtaväylällä on hyvin vilkasta. menetykset saattavat olla suuremmat kuin tässä
5769: Oman lisänsä siihen tuovat alueella sijaitseva tapauksessa tarvittavat investoinnit.
5770: erittäin runsas vapaa-ajan asutus sekä myös yri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5771: tystoiminnan ja koko talouselämän kuljetuksia taen,
5772: hoitavat ajoneuvot.
5773: Tässä aloitteessa tarkoitettu noin viiden kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5774: metrin pituinen tieosuus sijaitsee hyvin mäkises- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5775: sä maastossa. Tällä tieosuudella liikkuessaan markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
5776: erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät, koululais- kentamiseksi Karkun keskustaan noin
5777: ten ja muiden opiskelijoiden suuri joukko sekä viiden kilometrin pituiselle tieosuudelle
5778: erityisesti myös vanhukset ovat alituisessa hen- sekä puuttuvan tievalaistuksen lisäämi-
5779: genvaarassa. Kun tievalaistuskin puuttuu noin seen ja suojateiden merkitsemiseen.
5780: kahden kilometrin pituiselta matkalta, niin
5781:
5782: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5783:
5784: Maunu Kohijoki
5785: 1991 vp 115
5786:
5787: Raha-asia-aloite 114
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 ja siihen liit-
5793: tyvien yleisten teiden liikenneturvallisuuden parantamiseen
5794: Luvialla
5795:
5796: Eduskunnalle
5797:
5798: Erittäin vilkkaan autoliikenteen takia valta- risteysten väliselle osuudelle. Erityisessä vaaras-
5799: tien n:o 8 risteyskohdat Luvian kunnan alueella sa, hengenvaarassa, ovat tällä tieosuudella pi-
5800: ovat liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvalli- meän aikana liikkuvat jalankulkijat sekä pyö-
5801: suuden kannalta hyvin ongelmallisia. Yleisten räilijät, joita työ-, asiointi- ja koulumatkoilla
5802: teiden risteyksissä valtatielle tulevien ja melko liikkuu tällä valtatiellä ja sen muiden risteysten
5803: nopeaan liikenteeseen liittyvien ajoneuvojen kautta paljon.
5804: kuljettajien ongelmat johtuvat lisäkaistojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5805: puuttumisesta. Samankaltaisia ovat ongelmat taen,
5806: niillä, jotka aikovat kääntyä valtatieltä risteä-
5807: ville yleisille teille. Pimeän aikana ongelmat eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5808: tyisesti korostuvat. Kaikki Luvian kunnan alu- 1992 tulo- ja menoarvioon 31.24.77
5809: eella sijaitsevat valtatien n:o 8 ja muiden siihen 4 000 000 markkaa valtatien n:o 8 ja sii-
5810: liittyvien yleisten teiden risteykset tulisi viipy- hen liittyvien yleisten teiden risteysten
5811: mättä varustaa hyvällä tievalaistuksella. valaisemista varten sekä lisäkaistojen ra-
5812: Yhtenäinen tievalaistus tulisi saada valtatielle kentamista varten Luvian kunnan
5813: n:o 8 maantien n:o 264 sekä maantien n:o 2177 alueella.
5814: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5815:
5816: Maunu Kohijoki
5817: 116 1991 vp
5818:
5819: Raha-asia-aloite 115
5820:
5821:
5822:
5823:
5824: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Inkulan maantiesillan uusi-
5825: miseksi Viljakkalassa
5826:
5827:
5828: Eduskunnalle
5829:
5830: Tieliikenteen valtaväylistä sivussa oleva Vil- kilometrin etäisyydellä tiepiirin keskuspaikasta
5831: jakkalan kunta on kuluneiden vuosikymmenien saa olla syynä siihen, että vuodesta vuoteen
5832: aikana jäänyt melko osattomaksi valtion tie- toistuvasti siirretään erinomaisen tärkeäksi tie-
5833: investoinneista. Osaltaan se on heikentänyt Vil- detyn siltahankkeen toteuttamista kuten tässä
5834: jakkalan kunnan taloudellisen kehittymisen tapauksessa.
5835: edellytyksiä. Yksi Viljakkalan seudun tärkeim- Maantiellä n:o 276 olevalla Inkulan sillalla on
5836: mistä teistä on maantie n:o 276 eli tieyhteys Vil- erittäin tärkeä merkitys teollisuuden kuljetuk-
5837: jakkalasta Ikaalisten Luhalahteen. Tällä maan- sille. Sen kautta liikkuvien raskaiden ajoneu-
5838: tieosuudella Viljakkalassa on ikivanha, erittäin voyhdistelmien määrä on suuri. Suuri on sano-
5839: kapea Inkulan silta. Sen uusiminen on ollut vi- tun tien matkailullinenkin merkitys, sillä tien
5840: reillä vuosikymmenien ajan. Tiepiirien toimesta varsilla sijaitsee kappale kauneinta Suomea.
5841: laaditut suunnitelmat sillan uusimiseksi ovat ol- Jotta korjattu maantieyhteys Viljakkala-
5842: leet valmiina hyvin kauan. Monta kertaa sillan Luhalahti olisi mahdollisimman pian hyödyn-
5843: uusimishanke on ollut listoilla Turun tiepiirin nettävissä, tulisi Inkulan sillan uusimistyö aloit-
5844: toimenpideohjelmassa, mutta kerta kerran jäl- taa viimeistään vuonna 1992. Aloitusmäärära-
5845: keen sitä on siirretty tuonnemmaksi. Suuria toi- han tulisi olla 5 miljoonaa markkaa eli lähes
5846: veita uuden sillan suhteen herätti se, että silta- puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.
5847: hanke oli tiepiirin toimenpideohjelmassa mer- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5848: kitty toteutettavaksi vuosina 1992-1993. Mut- taen,
5849: ta jälleen kerran kuntalaiset ja tienkäyttäjät
5850: ovat saaneet havaita, että uusimmassa tiepiirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5851: hankeohjelmassa Inkulan sillan uusimistyö on 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
5852: merkitty aivan ohjelman takarajoille eli aloitet- markkaa lnkulan maantiesillan raken-
5853: tavaksi vasta vuonna 1995. nustöiden aloittamista varten Viljakka-
5854: Kuntalaisten taholta on jo ehditty todeta, et- lan kunnassa.
5855: tei kunnan sijainti vaikkapa muutaman sadan
5856:
5857: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5858:
5859: Maunu Kohijoki
5860: 1991 vp 117
5861:
5862: Raha-asia-aloite 116
5863:
5864:
5865:
5866:
5867: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rataosien Kokemäki-Pori,
5868: Kokemäki-Rauma ja Tampere-Pori/Rauma peruskorjauk-
5869: seen
5870:
5871: Eduskunnalle
5872:
5873: Rautatieyhteys Tampere-Pori/Rauma on Tähänastisten investointien täysimittaiseksi
5874: kansantaloudellisesti erittäin merkittävä kulje- hyödyntämiseksi tulee rataosan perusparannus-
5875: tusyhteys Pirkanmaan ja Keski-Suomen sekä töitä kuitenkin välittömästi jatkaa Raumalle ja
5876: länsirannikon satamien välillä. Satakunnan mo- Poriin asti. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat
5877: lemmat satamakaupungit Rauma ja Pori ovat noin 210 milj. mk. Uusimman suunnitelman
5878: viime vuosien kuluessa tehneet satamiinsa mit- mukaan Tampereen-Porin rataosan sähköis-
5879: tavia parannuksia ja laajennuksia, jotka omalta tys on tarkoitus toteuttaa vuosina 1993-1997.
5880: osaltaan mahdollistavat näiden kansantaloudel- Sähköistyksen suunnittelu on aloitettava vuon-
5881: lisesti merkittävien satamien liikenteen kasvun. na 1992.
5882: Valtionrautateiden peruskorjausohjelman mu- Henkilöliikenne Porin radalla on voimak-
5883: kaisesti rataosan Tampere-Kokemäki-Pori kaassa kasvussa Inter-City-junien liikennöinnin
5884: peruskorjauksen piti tulla valmiiksi vuonna käynnistyttyä Porin ja Helsingin välillä syksyllä
5885: 1990 ja rataosan Kokemäki-Rauma vuonna 1990. Riittävän nopea ja kokeatasoinen juna-
5886: 1989. Näiden peruskorjaussuunnitelmien yhtey- tarjonta mahdollistaisi myös henkilöliikenteen
5887: dessä oli vakavasti esillä myös näiden rataosien käynnistämisen uudelleen välillä Kokemäki-
5888: sähköistäminen. Siihen ei kuitenkaan vielä ryh- Rauma.
5889: dytty. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5890: Ratojen peruskorjausohjelman toteutuminen taen,
5891: on hidastunut niin, että perusparannustyöt val-
5892: mistuvat v. 1991 välillä Tampere (Lielahti)- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5893: Kokemäki. Tämänhetkisten tietojen mukaan 1992 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
5894: Valtionrautateiden tarkoituksena ei ole lähivuo- markkaa rataosien Kokemäki-Pori ja
5895: sina jatkaa ratojen perusparannustöitä Koke- Kokemäki-Rauma peruskorjausta var-
5896: mäeltä Raumalle ja Poriin, vaan näillä rataosil- ten sekä sähköistyksen suunnittelun
5897: ta tehtäisiin vain ns. tasonnostotöitä peruskor- aloittamista varten välillä Tampere-·
5898: jauksen sijasta. Pori/Rauma.
5899:
5900: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5901:
5902: Maunu Kohijoki
5903:
5904:
5905:
5906:
5907: 10 210265Z
5908: 118 1991 vp
5909:
5910: Raha-asia-aloite 117
5911:
5912:
5913:
5914:
5915: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta lievävammaisten sotainvali-
5916: dien kuntoutukseen
5917:
5918:
5919: Eduskunnalle
5920: Vanhenevien sotainvalidien toimintakyvyn maiset sotainvalidit oikeutettaisiin kuntoutuk-
5921: ylläpitämiseksi on säännöllinen kuntoutushoito seen kahden vuoden välein. Lisäkustannuksiksi
5922: välttämätöntä. Voimassa olevien säännösten vuonna 1992 on neuvottelukunta arvioinut 32
5923: mukaan lievävammaiset 10-25 prosentin so- miljoonaa markkaa.
5924: tainvalidit voivat päästä kuntoutukseen kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5925: kin vain joka neljäs vuosi. Käytännön koke- vasti,
5926: mukset ovat osoittaneet, että tämä on riittämä-
5927: töntä. Kuntoutuksen rajaaminen vain joka nel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5928: jäs vuosi tapahtuvaksi on myös johtanut monis- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
5929: sa kunnissa siihen, että vammautumattomat ve- 33.22.50 32 000 000 markan määrära-
5930: teraanit pääsevät useammin kuntoutukseen han käytettäväksi lievävammaisten so-
5931: kuin lievävammaiset sotainvalidit. tainvalidien kuntoutuskierron nopeutta-
5932: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on miseen.
5933: esittänyt, että 70 vuotta täyttäneet lievävam-
5934:
5935: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5936:
5937: Maunu Kohijoki
5938: 1991 vp 119
5939:
5940: Raha-asia-aloite 118
5941:
5942:
5943:
5944:
5945: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien ham-
5946: mashuollon järjestämiseen
5947:
5948:
5949: Eduskunnalle
5950:
5951: Suomen veteraanijärjestöjen taholta on vuo- Samaan tapaan kuin jo usean vuoden aikana
5952: sien kuluessa lukuisia kertoja vedottu valtioval- Suomessa on mallikelpoisesti saatettu nuoret
5953: taan rintamaveteraanien hammashuollon jär- ikäluokat järjestelmällisen hammashuollon pii-
5954: jestämiseksi ja siitä aiheutuvien menojen mak- riin myös siitä aiheutuvien kustannusten osalta,
5955: samiseksi valtion varoista. Sillä turvattaisiin se, tulisi hammashuolto nyt vihdoin järjestää myös
5956: että jokainen sotiemme veteraani voisi päästä kaikille sitä haluaville sotiemme veteraaneille
5957: osalliseksi siitä tärkeästä osasta terveydenhuol- vuoden 1992 alusta lähtien.
5958: toa, jota hammashuolto merkitsee. Suun ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5959: hampaiston tutkimuksen, ehkäisevän hoidon taen,
5960: sekä proteettisen hoidon tulisi olla rintamavete-
5961: raaneille maksutonta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5962: Eräät kunnat ovat omatoimisesti, ilman val- 1992 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
5963: tionapua, jo ryhtyneet toimenpiteisiin veteraa- markkaa sotiemme veteraanienjärjestel-
5964: nien hammashuollon alalla. Mutta rintamavete- mällisen hammashuollon aloittamisesta
5965: raaneja ajatellen on kohtuutonta, jos kuntara- aiheutuvien menojen budjettiperusteista
5966: jat ovat esteenä hammashuollosta osalliseksi maksamista varten.
5967: pääsemiselle.
5968:
5969: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
5970:
5971: Maunu Kohijoki
5972: 120 1991 vp
5973:
5974: Raha-asia-aloite 119
5975:
5976:
5977:
5978:
5979: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sodan aikana rasittavissa
5980: tehtävissä toimineiden kotirintaman naisten kuntouttamiseen
5981:
5982:
5983: Eduskunnalle
5984:
5985: Talvi- ja jatkosodan aikana sotatoimialueilla miesten mieliä. Vielä sotavuosien jälkeenkin,
5986: toimineiden naisten lisäksi myös kotirintamalla moninaisten puutteiden keskellä elettäessä, suo-
5987: toimineet naiset osoittivat teoillaan muullekin malaiset sodanajan naiset olivat mukana raken-
5988: maailmalle esikuvaksi kelpaavalla tavalla, mitä tamassa maatamme uuteen kukoistukseen.
5989: uhrautuva ja ihanteellinen mieli saa aikaan, kun Kovia kokeneista kotirintaman naisista on
5990: on tartuttava ajan kovimpiinkin tehtäviin ja vielä erikseen mainittava sankarivainajien
5991: velvollisuuksiin. Lukemattomissa tehtävissään omaiset sekä Karjalan heimoon kuuluvat, jotka
5992: suomalaiset sodanajan naiset joutuivat ankariin menettivät kotiseutunsa ja kotinsa lisäksi myös
5993: ponnistuksiin, mutta he myös ylsivät erittäin omia rakkaitaan. Kun suruviesti taistelurinta-
5994: suuria henkisiä ja fyysisiä voimavaroja vaati- milta tuotiin koteihin, joutuivat sodanajan nai-
5995: viin suorituksiin. set kotirintamalla kantamaan sen surun suurim-
5996: Sotien aikana kotirintamalla maatalouden mat taakat.
5997: töissä ja hoidossa naisten osaksi tuli vastuu Eräänlaisena tunnustuksena isänmaan va-
5998: kansakunnan ruokkimisesta. Raskaita ja rasit- pauden hyväksi tehdystä työstä ja uhrautumi-
5999: tavia ylipitkinä työpäivinä olivat suomalaisten sesta tulisi valtiovallan toimesta nyt myös ryh-
6000: sodanajan naisten työt myös tehtaissa. Naisten tyä järjestämään kuntoutusta suomalaisille so-
6001: oli osattava ja jaksettava tehdä kaikkia niitä danajan kotirintaman naisille. Kuntoutuksen
6002: töitä, joita miehet silloin eivät olleet tekemässä. tarve on nyt erityisen suuri sodanaikaisen ylira-
6003: Sairastuessaan kotirintaman naisilla ei silloin sittuneisuuden vuoksi ja sen takia, että asian-
6004: ollut mahdollisuuksia hoitotoimenpiteisiin. Vel- mukaiset hoitotoimenpiteet jäivät aikanaan
6005: vollisuudet oli täytettävä sairaanakin. Aina oli saamatta. Ensimmäisinä kuntoutukseen tulisi
6006: myös lapset ja kotityöt hoidettava varsinaisen päästä juuri niiden kotirintaman naisten, jotka
6007: työpäivän jälkeen. Ylipitkät työpäivät ja jatku- jo mainituista syistä eniten ovat kuntoutuksen
6008: va huoli taistelurintamilla olevista omaisista tarpeessa.
6009: asettivat naisten kestokyvyn äärirajoilleen. Päätökset kotirintaman naisten kuntoutuk-
6010: Taistelujen pitkinä vuosina suomalaiset so- sen aloittamisesta tulisi tehdä viipymättä, ja sitä
6011: danajan naiset, kotirintaman naiset, olivat mo- varten tulisi jo valtion vuoden 1992 budjetin
6012: nella tavalla mukana varustamassa rintama- valmistelussa osoittaa erikseen nimetty määrä-
6013: joukkoja. Tuhansin tonnein naiset maalaista- raha sodanajan kotirintaman naisten kuntou-
6014: loissa leipoivat ja lähettivät leipää rintamajou- tusta varten.
6015: koille. Kotirintaman naisten käsien kautta myös Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6016: valmistuivat niiden miljooniin nousevien paket- taen,
6017: tien sisältö, jotka he lähettivät taistelurinta-
6018: mille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6019: Näissä kaikissa tehtävissä ja paljossa muussa 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
6020: kotirintaman naisten uhrautuva työ omalta markkaa sodan aikana 1939-1945 ra-
6021: osaltaan muodostui valtavaksi maanpuolustus- sittavissa tehtävissä toimineiden kotirin-
6022: tahdoksi. Se myös rohkaisi taistelurintamilla taman naisten kuntouttamista varten.
6023:
6024: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6025:
6026: Maunu Kohijoki
6027: 1991 vp 121
6028:
6029: Raha-asia-aloite 120
6030:
6031:
6032:
6033:
6034: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntoutukseen
6035:
6036:
6037:
6038: Eduskunnalle
6039:
6040: Eduskunnan hyväksymässä valtion vuoden lyttämiin hoitotoimenpiteisiin. Ylipitkät työpäi-
6041: 1990 tulo- ja menoarviossa on ensimmäisen ker- vät raskaissa töissä aiheuttivat kohtuutonta fyy-
6042: ran itsenäisyytemme aikana mainittu sotalesket sistä rasitusta. Lisäksi suru kaatuneesta avio-
6043: mahdollisiksi pääsemään osallisiksi valtion va- miehestä asetti myös henkisen kestokyvyn ääri-
6044: roilla järjestettävästä kuntoutustoiminnasta. rajoilleen.
6045: Valtion talousarvion menokohdassa 33.22.56 Ennen vuotta 1990 ei sotaleskille ole järjestet-
6046: mainittua sotainvalidien puolisoiden ja vaikea- ty kuntoutusta valtion budjettivaroin. Nyt vast-
6047: vammaisten sotainvalidia hoitaneiden leskien edes kuntoutuksen tarve on suuri erityisesti sel-
6048: kuntouttamismäärärahaa ei vuonna 1990 koro- käsairauksien ja erilaisten nivelvikojen johdos-
6049: tettu kuin kustannustason nousua vastaavasti, ta. Niiden perimmäinen syy on ylirasittuneisuus
6050: vaikka kuntoutukseen oikeutettuina mainittiin sekä se, että aikanaan ovat asianmukaiset hoi-
6051: samassa menokohdassa myös sotalesket. Oi- totoimenpiteet jääneet saamatta.
6052: keampaa olisi ollut, että sotaleskien kuntou- Tulevina vuosina tulisi sotaleskien säännölli-
6053: tusta varten olisi merkitty erikseen nimetty nen kuntouttaminen turvata valtion budjettiva-
6054: määräraha, jotteivät mahdollisuudet sotainvali- roin siten, että sitä varten valtion tulo- ja me-
6055: dien puolisoiden ja vaikeavammaista sotainvali- noarviossa vuosittain osoitettaisiin tarvetta vas-
6056: dia hoitaneiden leskien kuntouttamiseen olisi taava nimetty määräraha. Ensimmäisinä kun-
6057: vähentyneet. toutukseen tulisi päästä kaikkien niiden sotales-
6058: Huoltoeläkettä saavia sotaleskiä on maas- kien, jotka kaikkein pisimpään ovat yksinään
6059: samme vielä noin 9 600. Aikanaan sotaleskien joutuneet hoitamaan alaikäisiä sotaorpoja. So-
6060: vastuulle jäi kaatuneen koko perhe, jossa taleskien valtakunnallisella keskusjärjestöllä,
6061: useimmiten oli useita alaikäisiä lapsia. Huolto- Kaatuneitten Omaisten Liitolla, on täsmälliset
6062: eläke oli tuolloin niin pieni, ettei sen turvin pys- tiedot kuntoutustoiminnan käytännön järjeste-
6063: tynyt hoitamaan lapsiperheiden taloudesta ai- lyjä varten.
6064: heutuvia kustannuksia. Sen takia useimpien so- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6065: taleskien oli pakko työskennellä ansiotyössä ko- taen,
6066: din ulkopuolella. Työpäivät muodostuivat pit-
6067: kiksi - useimmiten kohtuuttoman pitkiksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6068: rasittaviksi. Kotityöt oli tehtävä iltaisin ja öisin. 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
6069: Kun sotaleski yksinään oli vastuussa perhees- markkaa nimettynä määrärahana sota-
6070: tään, lapsistaan, ei hänellä ollut mahdollisuuk- leskien kuntoutustoiminnasta aiheutu-
6071: sia edes välttäviin sairauden tai vamman edel- vien kustannusten maksamista varten.
6072:
6073: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6074:
6075: Maunu Kohljoki
6076: 122 1991 vp
6077:
6078: Raha-asia-aloite 121
6079:
6080:
6081:
6082:
6083: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun elämi-
6084: sentaidon opetusohjelman tuottamiseen
6085:
6086:
6087: Eduskunnalle
6088:
6089: Lääkintöhallituksen toimeksiannosta Nuori- omaksuttava nykyelämässä entistä aikaisem-
6090: sokasvatusliitto on tuottanut elämisentaidon min, jotta monimutkaisessa yhteiskunnassa voi-
6091: opetusohjelman peruskoulun yläastetta varten. si kasvaa yhteisön jäsenyyteen. Tietojen lisäksi
6092: Nykylapsi ja -nuori joutuu jo varhaisessa vai- tarvitaan taitoja elämistä varten. Siksi perus-
6093: heessa kohtaamaan aikaisempaa monimutkai- koulun ala-asteelle tarkoitettu elämisentaidon
6094: semman ympäristön ja tiedotustulvan. Hän ei opetusohjelma sisältää elämäntapaa ja elämän-
6095: itse pysty valitsemaan niitä vaikutteita ja virik- tyylejä, sairauden ehkäisemistä, vaaratilanteita,
6096: keitä, jotka täyttävät hänen tajuntansa tiedo- tupakkaa ja alkoholia, erityisruokavaliota,
6097: tusvälineissä, koulumatkoilla, koulussa ja va- kouluyhteisöä, opiskelutottumuksia, suhteita
6098: paa-ajanvieton yhteydessä. Nuori kohtaa jatku- aikuisiin ja tovereihin, kiusaamista sekä harras-
6099: vasti uusia tilanteita ja hänet pakotetaan valin- tuksia ja ajankäyttöä koskevia asioita.
6100: toihin, joita hän ei ole voinut ennalta harjoitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6101: la, eikä hänellä näin ollen ole valmiuksia valita nioittaen,
6102: terveyttä ja turvallisuutta sekä sosiaalista hyvin-
6103: vointia edistäviä vaihtoehtoja. USA:ssa ja Eng- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6104: lannissa sekä myös Suomessa valmistetuilla 1992 tulo- ja menoarvioon 210 000
6105: opetusohjelmilla on voitu edistää elämisentaito- markkaa elämisentaidon opetusohjel-
6106: jen oppimista ja valintavalmiuksien harjoitte- man tuottamiseksi peruskoulun 3.-4.
6107: lua. ja 5.-6. luokkia varten.
6108: Elämänhallinta ja elämisen strategiat on
6109:
6110: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6111:
6112: Martti Korhonen Eeva-Liisa Moilanen Hannu Suhonen
6113: Hannu Kemppainen Arja Alho Olavi Ala-Nissilä
6114: 1991 vp 123
6115:
6116: Raha-asia-aloite 122
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin vajaatuottoisten
6122: metsien kunnostamiseen
6123:
6124:
6125: Eduskunnalle
6126:
6127: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami- Lain täysipainoisen toteuttamisen jatkami-
6128: sesta annettu määräaikainen laki on voimassa nen on edelleen erittäin perusteltua. Puun yli-
6129: vuoteen 1995. Tämän lain mukaan Lapin lää- tuotannon vaaraa ei näillä toimenpiteillä aiheu-
6130: nissä ja Kuusamon kunnassa toteutetaan metsä- teta, koska alueen teollisuuden puun käyttö on
6131: talouden alueellista suunnittelua ja edistetään selvästi suurempi kuin puun tuotanto. Pahene-
6132: vajaatuottoisten alueiden metsittämistä siten, va työllisyystilanne on korostanut lain toimeen-
6133: että lain mahdollistamat toimenpiteet rahoite- panon työllisyysperusteita.
6134: taan kokonaan valtion varoin. Vuoden 1991 budjetissa lain toteuttamiseen
6135: Laki tuli voimaan 31.12.1982. Lain piiriin ar- on varattu 47 milj. markkaa. Lisämäärärahan
6136: vioitiin tulevan metsien alueellista suunnittelua tarve kuluvalle vuodelle on 8 milj. markkaa.
6137: 2,6 milj. hehtaaria, metsänviljelyä 150 000 heh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6138: taaria ja uuden kasvun turvaamistoimenpiteitä
6139: 30 000 hehtaaria. Lakia perusteltiin mm. Lapin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6140: metsien metsänhoidollisella tilalla, työllisyysti- 1992 tulo- ja menoarvioon 54 000 000
6141: lanteella, haja-asutusalueiden autioitumisella ja markkaa Lapin vajaatuottoisien metsien
6142: metsätalouden harjoittamisen heikolla kannat- kunnostamisesta annetun lain mukaisiin
6143: tavuudella. toimenpiteisiin.
6144:
6145: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6146:
6147: Timo E. Korva Maria Kaisa Aula Markku Laukkanen
6148: Lasse Näsi Seppo Pelttari Armas Komi
6149: Hannele Pokka Asko Apukka Maija Rask
6150: 124 1991 vp
6151:
6152: Raha-asia-aloite 123
6153:
6154:
6155:
6156:
6157: Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin-Kemijärven-
6158: Kelloselän radan perusparantamiseen
6159:
6160:
6161: Eduskunnalle
6162:
6163: Nykyisen rautatieverkon ylläpito ja vanhen- Kemijärven (Isokylä)-Kelloselän rataosa
6164: tuneiden osien uudistaminen on hyvin tarkoi- (73 km) on melko heikkokuntoinen ja sallii lii-
6165: tuksenmukaista pyrittäessä eri liikennemuoto- kennöinoin vain 20 tonnin akselipainolla no-
6166: jen järkevään työnjakoon. Rataosalla Kemi- peudella 40 km/h. Rataosan perusparantami-
6167: Rovaniemi-Kemijärvi-Kelloselkä on hyvin nen ja kiskoovaihto B1-luokan radaksi maksaa
6168: selkeä perustehtävä Lapin kuljetusjärjestelmän noin 54 milj. markkaa. Tällöin radalla voitai-
6169: runkona. Parhaillaan on selvitettävänä tämän siin liikennöidä 22,5 tonnin akselipainolla enin-
6170: rataosan käyttö osana Kelloselän-Kantalah- tään 50 km/h ja 20 tonnin akselipainolla 60
6171: den yhteyttä, joka mahdollistaisi rautatieliiken- km/h.
6172: teen suoraan Kuolan alueelle ja sen satamiin. Radan peruskorjaamista puoltavat myös La-
6173: Laurilan-Rovaniemen (106 km) rataosa on pin huonot työllisyysnäkymät, joten VR:lle tuli-
6174: ns. B2-luokan rata, mikä mahdollistaa henkilö- si osoittaa riittävästi varoja suunnitteluun nope-
6175: liikenteessä nopeuden 120 km/h. Rataosa on an rakentamisvalmiuden luomiseksi tarvittaessa
6176: kuitenkin verrattain heikkokuntoinen, minkä myös työllisyysrahoituksella. On tarkoituksen-
6177: vuoksi VR:n suunnitelmissa on ollut radan pe- mukaista, että radan peruskorjaaminen ajoite-
6178: rusparantaminen ja kiskoovaihto sekä myö- taan riittävän pitkälle ajanjaksolle, jolloin
6179: hemmin sähköistäminen. Perusparantamisen ja myös työllisyysvaikutukset ovat kohdennetta-
6180: kiskoovaihdon kustannusarvio on 185 milj. vissa paremmin tarpeiden mukaisesti.
6181: markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6182: Rovaniemen-Kemijärven rataosa (91 km)
6183: on Bl-luokan rata, jolla sallitaan nopeus 100 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6184: km/h ja tavaraliikenteessä 22,5 tonnin akseli- 1992 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6185: painolla nopeus on 50 km/h. Radan peruskor- markkaa Kemin-Kelloselän radan pe-
6186: jaus henkilöliikennenopeuteen 120 km/h mak- ruskorjaus/yön aloittamiseen.
6187: saisi noin 76 milj. markkaa. Työhön tulisi va-
6188: rautua, mikäli ratayhteys Kelloselästä Kanta-
6189: lahteen avataan.
6190:
6191: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6192:
6193: Timo E. Korva Maria Kaisa Aula Seppo Pelttari
6194: Hannele Pokka Maija Rask Lasse Näsi
6195: Asko Apukka
6196: 1991 vp 125
6197:
6198: Raha-asia-aloite 124
6199:
6200:
6201:
6202:
6203: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepaan kotitalous-
6204: oppilaitoksen rakennusten saneeraukseen
6205:
6206:
6207: Eduskunnalle
6208:
6209: Hattulan Lepaalla on merkittävä ammatilli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6210: sen koulutuksen keskus, jonka rakennuskanta nioittaen,
6211: ei ole vastannut ajanmukaisia vaatimuksia. Me-
6212: neillään olevien Lepaan puutarhaoppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6213: rakennushankkeiden jatkoksi on käynnistettävä 1992 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
6214: suunnitelmien mukaiset peruskorjaustyöt ja li- markkaa Lepaan kotitalousoppilaitok-
6215: sätilojen rakentaminen Lepaan kotitalousoppi- sen lisärakennukseen ja peruskorjaus-
6216: laitokseen. Kotitalousoppilaitoksen nykyiset ti- töihin.
6217: lat ovat huonokuntoiset ja puutteelliset laajan
6218: koulutustoiminnan tarpeisiin verrattuna.
6219:
6220: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6221:
6222: Johannes Koskinen Lea Savolainen
6223: 126 1991 vp
6224:
6225: Raha-asia-aloite 125
6226:
6227:
6228:
6229:
6230: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan kehräämö-
6231: alueen peruskorjaukseen
6232:
6233:
6234: Eduskunnalle
6235: Keskellä Forssaa sijaitsevan kehräämöalueen peruskorjaukseen rahaa lähes 30 miljoonaa
6236: rakentaminen alkoi vuonna 1846 ruotsalaissyn- markkaa. Tehdasrakennuksissa toimii tällä het-
6237: tyisen Axel W. Wahrenin toimesta. Ensimmäis- kellä mm. kaupunginkirjasto, keilahalli, kaksi
6238: ten rakennusten suunnittelijana toimi tukhol- museota, kansalaisopisto ja useita pienyrityk-
6239: malainen Ahlström. siä.
6240: 1850-luvulla kehräämöä laajennettiin useaan Peruskorjaamattomien tehdasrakennusten
6241: otteeseen. Laajennukset suunnitteli arkkitehti kunto on huono. Jotta ne säilyisivät, peruskor-
6242: G.T. Chiewitz, jonka vaikutus Forssan raken- jausta tulisi voida jatkaa.
6243: netun ympäristön muotoutumiseen viime vuosi- Forssan kaupungin mahdollisuudet vastata
6244: sadalla oli merkittävä. yksin suojelun edellyttämän peruskorjauksen
6245: Alueella on useita tehdasrakennuksia, yh- rahoituksesta ovat heikentyneet.
6246: teensä n. 25 000 neliömetriä lattiapinta-alaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6247: sekä vesivoimalaitos. nioittaen,
6248: Tämä teollisuushistoriallisesti merkittävä
6249: alue on määrätty valtakunnalliseksi suojelukoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6250: teeksi. 1992 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
6251: Forssan kaupunkion-vuonna 1982 solmi- markkaa Forssan kehräämöa/ueen pe-
6252: tun kaupan jälkeen - käyttänyt rakennusten ruskorjaukseen.
6253: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6254:
6255: Johannes Koskinen Lea Savolainen
6256: 1991 vp 127
6257:
6258: Raha-asia-aloite 126
6259:
6260:
6261:
6262:
6263: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkita-
6264: pahtuman tukemiseen
6265:
6266:
6267: Eduskunnalle
6268:
6269: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- sella. Epävarma talous on osaltaan vaikuttanut
6270: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- myös siihen, että kansainvälistä vuorovaikutus-
6271: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työ- ta ei ole voitu riittävän laajasti toteuttaa, vaikka
6272: väenkulttuurin tapahtuma. Tapahtumaa on kotimaisten esiintyjien kannalta tällainen kult-
6273: vuosittain pyritty kehittämään ja monipuolista- tuurivaihto koetaan hyvinkin kehittävänä ja
6274: maan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia ilmene- tarpeellisena.
6275: mismuotoja. Kehittämistyössä on ohjeena käy- Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen Työ-
6276: tetty yleisön ja esiintyjien havaintoja ja toivo- väen Musiikkitapahtuma sai suoraan nimettynä
6277: muksia sekä myös julkisen sanan arvosteluja. valtion tulo- ja menoarviosta. Tämä olisi myön-
6278: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja teinen asia tapahtuman valmistelun kannalta
6279: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä suunnittelun tapahtuessa pääsääntöisesti kah-
6280: on ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi den vuoden, osin pidemmälläkin aikavälillä.
6281: suunnittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6282: vat varmuutta myös taloudesta. nioittaen,
6283: Kustannukset kohoavat jatkuvasti. Tämä
6284: johtuu esiintyjien määrän sekä osatapahtumien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6285: määrän kasvusta. Vaikka valtion tuki onkin 1992 tulo- ja menoarvioon 700 000
6286: markkamääräisesti vuosittain noussut, on ko- markkaa Työväen Musiikkitapahtuman
6287: konaiskasvu jouduttu kuitenkin rahoittamaan avustamiseen.
6288: pääasiassa oman rahoitusosuuden kasvattami-
6289:
6290: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6291:
6292: Johannes Koskinen Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
6293: 128 1991 vp
6294:
6295: Raha-asia-aloite 127
6296:
6297:
6298:
6299:
6300: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pernunnummen-
6301: Keritynjärven suojelualueen toteuttamiseen
6302:
6303:
6304: Eduskunnalle
6305: Pernunnummen-Keritynjärven alue on lain- kentamiseen ovat suuret. Osayleiskaavoitusta
6306: voimaisessa seutukaavassa varattu luonnonsuo- varten annettu rakennuskielto on pian päätty-
6307: jelualueeksi SU1-merkinnällä. Aluevarauspää- mässä.
6308: tös on tehty Kanta-Hämeen 1. seutukaavassa jo Suojelualueiden toteuttamisvastuu on valtio-
6309: vuonna 1979. vallalla.
6310: Kyseinen alue on valtakunnallisissa selvityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6311: sissä todettu erääksi Etelä-Suomen merkittä- nioittaen,
6312: vimmistä vielä rakentamattomista ranta-alueis-
6313: ta. Sillä on poikkeuksellisen hyvät ominaisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6314: det sekä luonnonsuojelun että retkeilyn kan- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6315: nalta. markkaa Pernunnummen-Keritynjär-
6316: Tällä erämaa-alueella on vireillä laajoja ran- ven suojelualueen maanhankintaan.
6317: takaavoitushankkeita - paineet rantojen ra-
6318:
6319: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6320:
6321: Johannes Koskinen Lea Savolainen
6322: 1991 vp 129
6323:
6324: Raha-asia-aloite 128
6325:
6326:
6327:
6328:
6329: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien harkinnan-
6330: varaisiin avustuksiin
6331:
6332:
6333: Eduskunnalle
6334:
6335: Rajun rakennemuutoksen aikana monet kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6336: nat joutuvat ainakin tilapäisesti kestämättömiin nioittaen,
6337: taloudellisiin vaikeuksiin. Myös ns. pienten val-
6338: tionapujen muuttaminen asukaspohjaiseksi ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6339: heutti kunnille vaikeuksia. Näiden kuntien ti- 1992 tulo- ja menoarvioon 70 000 000
6340: lannetta voidaan helpottaa vain tarpeeksi suu- markkaa kuntien harkinnanvaraisiin
6341: rella tarveharkinnan perusteella annettavana avustuksiin.
6342: tuella. Siksi määrärahan pitää olla entistä (65
6343: mmk v. 1991) suurempi.
6344:
6345: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6346:
6347: Tuula Koittinen Esko Jokiniemi Matti Väistö
6348: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Pirkko Laakkonen
6349: Riitta Myller
6350: 130 1991 vp
6351:
6352: Raha-asia-aloite 129
6353:
6354:
6355:
6356:
6357: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon metsäoppi-
6358: laitoksen lisärakentamiseen
6359:
6360:
6361: Eduskunnalle
6362:
6363: Valtimon metsäoppilaitos on Itä-Suomen Metsätöiden nopeasti lisääntynyt ja edelleen
6364: metsäkoneopetuksen keskus, joka lisääntyvä koneeliistuminen ja metsäkonealan
6365: - vastaa metsäkonealan opetuksesta Itä- henkilöstön tietojen, taitojen ja suorituskyvyn
6366: Suomessa kouluttaen metsäkoneenkuljettajia ja vaatimustason nousu edellyttävät oppilaitoksen
6367: palvellen muita Itä-Suomen metsäoppilaitoksia palvelukyvyn turvaamiseksi koneopetustilojen
6368: metsäkonealan opetuksella, laajennusta ja muutostöitä, opetussuunnitel-
6369: - antaa metsäkonealan opetusta valtakun- mien kehittämistä oppilaitoksessa osin metsä-
6370: nallisesti: metsäkoneasentajakoulutus, monitoi- konealan opistoasteen tutkintoon johtavaksi ja
6371: mikoneenkuljettajakoulutus ja metsäkonealan metsäkonekaluston hankintamäärärahojen li-
6372: kurssitoiminta, säämistä.
6373: - tukee suomalaista metsäteollisuutta ja Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1992
6374: metsäkonealan teollisuutta toimittamalla ja tulisi ottaa Valtimon metsäoppilaitokseen lisä-
6375: myymällä niiden kanssa yhteistyössä metsäko- rakentamista ja muutostöitä varten:
6376: neopetuspalveluja ulkomaalaisille (SNTL) ja 1,5 milj. markkaa suunnitteluun
6377: - järjestää puuntuottamisen ja puunkor- - 3,5 milj. markkaa toteutuksen käynnistyk-
6378: juun sekä metsien monikäytön perus- ja jatko- seen.
6379: opetusta metsureille, metsätaloustuottajille ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6380: muille metsäalalla toimiville. nioittaen,
6381: Valtimon metsäoppilaitoksen koneopetustilat
6382: on rakennettu vain kolmen metsäkoneenkuljet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6383: tajaluokan opetusta varten. Näiden kolmen 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000000
6384: luokan lisäksi koneopetustiloissa toimii nyt markkaa Valtimon metsäoppilaitoksen
6385: kaksi metsäkoneasentajan luokkaa ja metsäko- lisärakentamiseen ja muutostöihin.
6386: neenkäytön (monitoimikoneet) jatkolinja sekä
6387: metsäkonealan kurssikoulutus.
6388:
6389: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6390:
6391: Tuula Koittinen Esko Jokiniemi Matti Väistö
6392: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Pirkko Laakkonen
6393: Riitta Myller
6394: 1991 vp 131
6395:
6396: Raha-asia-aloite 130
6397:
6398:
6399:
6400:
6401: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän kansan-
6402: musiikkikeskuksen toiminnan tukemiseen
6403:
6404:
6405: Eduskunnalle
6406: Rääkkylän kunnassa on virinnyt voimakas messa on toiminnallinen aukko kansanmusiikin
6407: kansanmusiikin harrastus. Rääkkylän kunta on edistämisessä.
6408: päättänyt perustaa karjalaiseen laulu-, tanssi- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6409: soittoperinteeseen pohjautuvan Karjalaisen nioittaen,
6410: kansanmusiikkikeskuksen, jonka tavoitteena
6411: on edistää kansanmusiikin harrastusta ja tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6412: musta Itä-Suomessa. Keskus olisi toimintamuo- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
6413: doltaan ja -tavoiltaan instituutti. markkaa Rääkkylän kansanmusiikki-
6414: Rääkkylän kansanmusiikkikeskuksen toimin- keskuksen toiminnan tukemiseen.
6415: taa tulisi tukea valtion toimesta, sillä Itä-Suo-
6416:
6417: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6418:
6419: Tuula Koittinen Esko Jokiniemi Matti Väistö
6420: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Riitta Myller
6421: 132 1991 vp
6422:
6423: Raha-asia-aloite 131
6424:
6425:
6426:
6427:
6428: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan tie-
6429: piirille yleisten teiden perustienpitoon
6430:
6431:
6432: Eduskunnalle
6433:
6434: Pohjois-Karjalan teiden pituus on 6, 7 OJo pitkä. Myös haja-asutusalueen vähemmän käy-
6435: maan tiestöstä ja liikennesuorite 4 prosenttia. tetyt tiet on voitava kunnostaa. Viime vuosina
6436: Pohjois-Karjalan teistä monet on rakennettu maakuntaan teiden tekemiseen osoitetut määrä-
6437: vuosisadan alussa ja ne ovat nykyaikaan sopi- rahat ovat lähes kokonaan menneet Joensuun
6438: mattomia, joten ne pitäisi uudistaa kokonaan. ympäristöön rakennettaviin pääteihin. Yleisten
6439: Uimaharjun tehtaiden suuri laajennus ja Niira- teiden perustienpitoon (momentille 31.24.21)
6440: lan rajanylityspaikan avautuminen myös henki- pitäisi osoittaa 225 mmk.
6441: löliikenteelle asettavat lisää vaatimuksia Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6442: jois-Karjalan tiestölle. Pohjois-Karjalaan osoi- nioittaen,
6443: tetut määrärahat ovat jo viitenä vuotena olleet
6444: alle liikennesuoritusprosentin koko maan teiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6445: tekemisen määrärahasta. Teiden merkitys ko- 1992 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Kar-
6446: rostuu Pohjois-Karjalassa, jossa välimatkat jalan tiepiirille 225 000 000 markkaa
6447: ovat suuret ja varsinkin matka meren satamiin yleisten teiden perustienpitoon.
6448:
6449: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6450:
6451: Tuula Koittinen Esko Jokiniemi Matti Väistö
6452: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Pirkko Laakkonen
6453: Riitta Myller
6454: 1991 vp 133
6455:
6456: Raha-asia-aloite 132
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Kontio-
6462: mäen rataosan perusparantamiseen
6463:
6464:
6465: Eduskunnalle
6466: Nurmeksen ja Kontiomäen välinen rataosa ei ria painoja ja nopeuksia. Niiralan rajanylitys-
6467: kestä nykyisessä kunnossa suuria painoja eikä paikan avauduttua Karjalan ja Oulun väliselle
6468: nopeuksia. Se on kuitenkin tärkeä yhdysrata radalle avautuu uusia mahdollisuuksia.
6469: Karjalan, Pohjanlahden ja Lapin välillä. Pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6470: kalliset talviurheilukeskukset ovat halukkaita nioittaen,
6471: käyttämään tätä rataosaa yhä enemmän myös
6472: turistien matkareittinä. Kajaaniin ja Uimahar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6473: juun suunnitellut suuret puunjalostuslaitokset 1992 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
6474: kuljettavat alueelta suuret määrät puutavaraa. markkaa Nurmeksen-Kontiomäen ra-
6475: Niillä olisi haluja käyttää rautatietä, jos VR:n taosan perusparantamiseen ja kiskon-
6476: palvelut olisivat ajan tasalla eli rata kestäisi suu- vaihtoon.
6477: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6478:
6479: Tuula Koittinen Esko Jokiniemi Matti Väistö
6480: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Pirkko Laakkonen
6481: Riitta Myller
6482:
6483:
6484:
6485:
6486: II 210265Z
6487: 134 1991 vp
6488:
6489: Raha-asia-aloite 133
6490:
6491:
6492:
6493:
6494: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten tutkimustoi-
6495: minnan tukemiseen
6496:
6497:
6498: Eduskunnalle
6499: Kehitysaluerahasto Oy:n laajentaessa toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6500: taansa Etelä- ja Varsinais-Suomessa jaetaan po. nioittaen,
6501: momentin määrärahoja koko maahan. Vuosit-
6502: tainen tarve Pohjois-Karjalassa on 5 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6503: Määrärahan säilyttäminen kysyntää vastaa- 1992 tulo- ja menoarvioon 45 000 000
6504: vana on tärkeää yritystoiminnan kehittämisen markkaa yritysten tutkimustoiminnan
6505: kannalta mm. Pohjois-Karjalassa. Määrärahaa tukemiseen.
6506: tulisi korottaa siten, että alueellinen tarve tulee
6507: tasapuolisesti huomioon otetuksi.
6508:
6509: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6510:
6511: Tuula Koittinen Esko Jokiniemi Matti Väistö
6512: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Pirkko Laakkonen
6513: Riitta Myller
6514: 1991 vp 135
6515:
6516: Raha-asia-aloite 134
6517:
6518:
6519:
6520:
6521: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntokallio-Säätiölie
6522: pääomakustannuksiin
6523:
6524:
6525: Eduskunnalle
6526:
6527: Kuntokallio-Säätiö ylläpitää valtakunnallista tutkimushankkeissa ja vanhustyön kokeilu- ja
6528: Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskusta. kehittämishankkeissa merkittävä rooli.
6529: Keskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön Kuntokallion siirtyessä sosiaali- ja terveysmi-
6530: valvonnassa ja saa pääosan valtionavusta Raha- nisteriön alaiseksi keskukseksi laitosta rasittivat
6531: automaattiyhdistyksen tuotosta. Säätiön tavoit- kansanopistokaudella tehdyn laajennuksen ai-
6532: teena on tukea hyvän vanhenemisen edellytyk- heuttamat velat. Voimakkaasti nousseiden kor-
6533: siä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokustannusten vuoksi toiminnan ylläpitämi-
6534: avulla. Keskuksen tärkeimpänä toimintamuoto- nen ja sisällöllinen kehittäminen on vaarantu-
6535: na on vanhusten parissa toimivan henkilöstön nut.
6536: täydennyskoulutuksen kehittäminen ja järjestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6537: minen sekä tarvittavan oppimateriaalin tuotta-
6538: minen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6539: Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Kunto- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
6540: kalliolla on ollut sekä Suomen Akatemian että markkaa Kuntokallio-Säätiön lainojen-
6541: ministeriön ja keskusvirastojen gerontologisissa hoitokustannuksiin.
6542: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6543:
6544: Tuula Koittinen Pirkko Laakkonen Eeva Kuuskoski
6545: Margareta Pietikäinen Matti Väistö Sirpa Pietikäinen
6546: Esko Jokiniemi Eeva Turunen
6547: 136 1991 vp
6548:
6549: Raha-asia-aloite 135
6550:
6551:
6552:
6553:
6554: Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kai-
6555: vosmiljöön entistämiseen
6556:
6557:
6558: Eduskunnalle
6559:
6560: Outokummun kaivosmiljöö on ainutkertai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6561: nen Suomen kaivostoiminnan historiassa. Ou- nioittaen,
6562: tokummun vanhan kaivoksen alue on valtakun-
6563: nallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6564: kohde. Alue on suojeltu asema- ja seutukaava- 1992 tulo- ja menoarvioon 500000
6565: määräyksin ja -suosituksin. Sen säilyttäminen markkaa Outokummun kaivosmiljöön
6566: jälkipolville on ensiarvoisen tärkeää. Säilyttä- säilyttämiseen ja entistämiseen.
6567: minen ja entistäminen ovat kustannuksiltaan
6568: varsin kalliita toimenpiteitä, joiden suorittami-
6569: nen ei ole mahdollista ilman valtiovallan tukea.
6570:
6571: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6572:
6573: Pirkko Laakkonen Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
6574: Matti Väistö Esko Jokiniemi Tuula Koittinen
6575: 1991 vp 137
6576:
6577: Raha-asia-aloite 136
6578:
6579:
6580:
6581:
6582: Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kai-
6583: vosmuseolle
6584:
6585:
6586: Eduskunnalle
6587:
6588: Outokummun kaivosmuseo on Kaivosmuseo- Outokummun kaivosmuseo pitää määritellä
6589: säätiön ylläpitämä kaivosteollisuuden mennei- valtakunnalliseksi erikoismuseoksi, jonka val-
6590: syyttä ja nykyisyyttä tallentanut museo. Se si- tionapu käyttömenoihin on 39 prosenttia.
6591: jaitsee Outokummun vanhan kaivoksen alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6592: la, joka on valtakunnallisesti merkittävä kult- nioittaen,
6593: tuurihistoriallinen kohde. Kaivosteollisuudesta
6594: kertovaa aineistoa ja esineistöä on Outokum- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6595: mussa runsaasti varastoituna, mutta Kaivosmu- 1992 tulo- ja menoarvioon 117000
6596: seosäätiön taloudelliset resurssit eivät mahdol- markkaa Outokummun kaivosmuseolle.
6597: lista aineiston ja esineistön kunnostamista.
6598:
6599: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6600:
6601: Pirkko Laakkonen Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
6602: Matti Väistö Esko Jokiniemi Tuula Koittinen
6603: 138 1991 vp
6604:
6605: Raha-asia-aloite 137
6606:
6607:
6608:
6609:
6610: Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön parantami-
6611: seen Polvijärvellä
6612:
6613:
6614: Eduskunnalle
6615:
6616: Polvijärven kunnan alueella oleva tiestö kai- delle 1992 on 2,4 miljoonaa markkaa. Samassa
6617: paa pikaisia parantamistoimenpiteitä. Monin yhteydessä on perusparannettava Ruvaslahden
6618: paikoin tiestön huono kunto vaikeuttaa elinkei- tie.
6619: notoimintoja ja kunta on jäänyt jälkeen yleises- Oriniemen yksityistien muuttaminen paikal-
6620: tä tiestön kehityksestä. listieksi ja tien perusparantaminen. Liikennemi-
6621: Pohjois-Karjalan tiepiirin hyväksymässä nisteriön 3.11.1983 tekemästä päätöksestä huo-
6622: tienpidon toimenpideohjelmassa vuosille limatta määrärahoja paikallistieksi muuttami-
6623: 1990-1995 on Polvijärvelle esitetty toteutetta- seen ei ole vielä osoitettu ja hanke on viivästy-
6624: vaksi useita tiehankkeita, mutta ne ovat vaaras- nyt kohtuuttomasti. Tällä hetkellä arvioidaan
6625: sa lykkääntyä vuosilla piirille osoitettavien va- kuntoonpanoon tarvittavan n. 1 miljoona
6626: rojen niukkuuden vuoksi. markkaa.
6627: Kiireellisimpinä toimina olisi määrärahaa li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6628: sättävä siten, että vuonna 1992 voitaisiin toteut- nioittaen,
6629: taa seuraavat tiehankkeet:
6630: Kinahmon paikallistien perusparantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6631: (pt 15796). Sorapäällysteinen Kinahmon paikal- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6632: listie on erittäin huonokuntoinen ja tiellä on markkaa Pohjois-Karjalan tiepiirille toi-
6633: hyvin vilkas liikenne. Vuonna 1989 kustannus- menpideohjelman mukaisten paranta-
6634: arvio oli 7,1 miljoonaa markkaa ja toimenpi- mistöiden aloittamiseen Polvijärvellä.
6635: deohjelman mukainen aloitusmääräraha vuo-
6636:
6637: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6638:
6639: Pirkko Laakkonen Kerttu Törnqvist Riitta Myller
6640: Matti Väistö Esko Jokiniemi Eeva Turunen
6641: Tuula Koittinen
6642: 1991 vp 139
6643:
6644: Raha-asia-aloite 138
6645:
6646:
6647:
6648:
6649: Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohiaansalmen sillan
6650: rakentamiseen
6651:
6652:
6653: Eduskunnalle
6654: Ohiaansalmen silta Pohjois-Karjalan ja Kuo- olisi ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
6655: pion läänin rajalla on kapea ja liikenneturvalli- otettava 6 milj. markan määräraha, mikä osoi-
6656: suudelle vaarallinen. Liikenne sillalla on jatku- tetaan Pohjois-Karjalan tiepiirille.
6657: vassa kasvussa. Sillan molemmin puolin valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6658: tietä n:o 17 ollaan oikaisemassa ja rakentamas- nioittaen,
6659: sa uudelleen. Samassa yhteydessä olisi myös
6660: Ohtaansalmen silta uusittava kokonaisuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6661: saan. Hanke kuuluu suuruusluokkansa perus- 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
6662: teella yleisten teiden kehittämisen momentille markkaa Ohiaansalmen sillan rakenta-
6663: (31.24. 77). Sillan suunnitteluun ja alkutöihin miseen.
6664: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6665:
6666: Pirkko Laakkonen Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
6667: Matti Väistö Esko Jokiniemi Tuula Koittinen
6668: 140 1991 vp
6669:
6670: Raha-asia-aloite 139
6671:
6672:
6673:
6674:
6675: Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viisi leipää -palvelu-
6676: kotiyhdistyksen toimitilojen hankintaan Ilomantsissa
6677:
6678:
6679: Eduskunnalle
6680:
6681: Ilomantsissa toimii palvelukotiyhdistys Viisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6682: leipää. Yhdistys tuottaa valtakunnallisia nioittaen,
6683: SVOL:n alaisia palveluja päihdeongelmaisille.
6684: Yhdistys on toiminut kuusi vuotta ja sillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6685: kymmenpaikkainen hoitokoti, jossa on kahdek- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
6686: san paikkaa miehille ja kaksi naisille. markkaa Viisi leipää -palvelukotiyhdis-
6687: Yhdistykselle on tarjottu yksityisen omistuk- tyksen toimitilojen hankkimiseen Ilo-
6688: sessa olevaa kiinteistöä noin neljänneksellä mantsissa.
6689: kiinteistön todellisesta arvosta. Kauppahinta on
6690: 580 000 markkaa. Voidakseen järjestää kaupan
6691: yhdistys tarvitsee tukea 200 000 markkaa.
6692:
6693: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6694:
6695: Pirkko Laakkonen Eeva-Liisa Moilanen Jouko Jääskeläinen
6696: Ismo Seivästö Vesa Laukkanen Leea Hiltunen
6697: Bjarne Kallis Kerttu Törnqvist Riitta Myller
6698: Matti Väistö Esko Jokiniemi Eeva Turunen
6699: Tuula Koittinen
6700: 1991 vp 141
6701:
6702: Raha-asia-aloite 140
6703:
6704:
6705:
6706:
6707: Laakkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutteellisesti asu-
6708: vien asuntojen korjaamiseen Outokummussa
6709:
6710:
6711: Eduskunnalle
6712:
6713: Outokummussa on suuri pula pienvuokra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6714: asunnoista. Suuri osa vanhuksista ja vammai- nioittaen,
6715: sista, etenkin haja-asutusalueilla, asuu erittäin
6716: huonokuntoisissa, ilman mukavuuksia olevissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6717: asunnoissa. Monet asukkaista ovat terveydel- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
6718: täänkin heikkoja ja sairaita. Kaupunki ei ole it- markkaa puutteellisesti asuvien asunto-
6719: se pystynyt tarpeeksi asuntopulaa lievittämään jen korjaukseen Outokummussa.
6720: eikä maksamaan puutteellisten asuntojen kor-
6721: jauksia.
6722:
6723: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6724:
6725: Pirkko Laakkonen Kerttu Törnqvist Riitta Myller
6726: Matti Väistö Esko Jokiniemi Eeva Turunen
6727: Tuula Koittinen
6728: 142 1991 vp
6729:
6730: Raha-asia-aloite 141
6731:
6732:
6733:
6734:
6735: Laakso: Määrärahan osoittamisesta Yleisradiolle kulttuuri- ja
6736: lastenohjelmien tuotantoon
6737:
6738:
6739: Eduskunnalle
6740: Kansallisen kulttuurimme suojaaminen yli- nuorten ohjelmien tuotannossa. Ehdotan tätä
6741: kansallisen massaviihteen tulvaa vastaan edel- varten budjettiin erillistä määrärahaa.
6742: lyttää korkeatasoisen taiteen tekemisen ja kult- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6743: tuuritarjonnan edellytysten turvaamista. Ennen taen,
6744: muuta tämä koskee kuvallista viestintää. Koti-
6745: mainen tuotanto joutuu kilpailemaan ylikansal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6746: lisen teollisen videotuotannon ja taivaskanavien 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
6747: sekä kaupallisen elokuvalevityksen väkivalta- ja markkaa Yleisradiolle käytettäväksi
6748: viihdeohjelmiston kanssa. taide- ja kulttuuriohjelmien sekä lasten
6749: On välttämätöntä vahvistaa Yleisradion ase- ja nuorten ohjelmien tuottamiseen.
6750: maa kulttuuri- ja taideohjelmien sekä lasten ja
6751:
6752: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6753:
6754: Jaakko Laakso
6755: 1991 vp 143
6756:
6757: Raha-asia-aloite 142
6758:
6759:
6760:
6761:
6762: Laakso ym.: Määrärahan osoittamisesta neljännen linjaraiteen
6763: rakentamiseen välillä Helsinki-Tikkurila
6764:
6765:
6766: Eduskunnalle
6767:
6768: Rataverkon kehittämiseen Uudellamaalla on kennettä, mutta parantaisi myös samalla pika-
6769: panostettava. Raideliikenteen kehittämistä junien kulkemista.
6770: puoltavat sujuvan työmatkaliikenteen aikaan- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
6771: saaminen sekä ympäristö- ja turvallisuusnäkö- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
6772: kohdat. Uudenmaan läänin tasapainoisen ke- kunnassa.
6773: hittämisen kannalta on myös välttämätöntä ke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6774: hittää joukkoliikennettä. tavasti,
6775: Yksi tärkeimmistä hankkeista rataverkon ke-
6776: hittämisessä on neljännen linjaraiteen rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6777: minen välille Helsinki-Tikkurila. Pääradan lii- 1992 tulo- ja menoarvioon 105 000 000
6778: kenne on ruuhkautunut tätä nykyä niin paljon, markkaa neljännen /injaraiteen rakenta-
6779: että se vaikeuttaa junien kulkemista. Neljäs lin- miseen välille Helsinki- Tikkurila.
6780: jaraide helpottaisi ennen kaikkea työmatkalii-
6781:
6782: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6783:
6784: Jaakko Laakso Tero Mölsä Matti Vanhanen
6785: Martti Tiuri Hanna Markkula Minna Karhunen
6786: Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto Lauri Metsämäki
6787: Anssi Rauramo Eeva-Liisa Moilanen Jouko Jääskeläinen
6788: Paavo Nikula Eero Paloheimo Leena Luhtanen
6789: Marita Jurva Pekka Viljanen Päivi Varpasuo
6790: Kaarina Dromberg
6791: 144 1991 vp
6792:
6793: Raha-asia-aloite 143
6794:
6795:
6796:
6797:
6798: Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen
6799: perustamiseksi Heinolan kurssikeskukseen
6800:
6801:
6802: Eduskunnalle
6803:
6804: Heinolan kurssikeskus ja kouluhallitus ovat - kurssisihteerin virka A 16
6805: vuonna 1980 tapahtuneen kurssikeskuksen toi- - osastosihteerin virka A 16
6806: minnan huomattavan laajentumisen (n. 80 OJo) - varastonhoitajan virka A 9
6807: jälkeen vuosikausia esittäneet eräiden uusien - av-atk-teknikon virka A 18
6808: virkojen perustamista sekä muutamien virkani- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6809: mikkeiden muutoksia. Työvoimavaje on kurssi- nioittavasti,
6810: keskuksessa hoidettu työllisyysvaroin palkatul-
6811: la työvoimalla. Vuoden 1979 jälkeen kurssikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6812: kuksella on ollut keskimäärin seitsemän työnte- 1992 tulo- ja menoarvioon 495 000
6813: kijää vuodessa, mikä yhteensä merkitsee lähes markkaa virkojen perustamiseen koulu-
6814: 100 eri henkilöä. hallituksen Heinolan kurssikeskukseen.
6815: Kurssikeskus ja kouluhallitus ovat esittäneet
6816: seuraavia uusia virkoja useiden vuosien ajan tu-
6817: loksetta:
6818:
6819: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6820:
6821: Erja Lahikainen Kyllikki Muttilainen Jouni Backman
6822: 1991 vp 145
6823:
6824: Raha-asia-aloite 144
6825:
6826:
6827:
6828:
6829: Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kurssikes-
6830: kuksen rakennushankkeeseen
6831:
6832:
6833: Eduskunnalle
6834:
6835: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen Asuntolan laajennuksena (mm. 18 yhden
6836: edelleen kehittäminen tulee turvata. Heinolan hengen huonetta) ei tähdätä kapasiteetin lisää-
6837: kokoisissa kaupungeissa on yleensä tietty määrä miseen, vaan kysymys on välttämättömästä laa-
6838: valtionhallinnon palvelutyöpaikkoja, mutta tutason nostamisesta.
6839: Heinolassa vähäisemmin, minkä vuoksi Heino- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6840: lan kurssikeskuksen toiminnan turvaaminen on tavasti,
6841: hyvin tärkeää.
6842: Kurssikeskuksen rakennushanke sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6843: kurssikeskuksen asuntolan laajennuksen sekä 1992 tulo- ja menoarvioon 6500000
6844: uima-allas- ja saunatilojen rakentamisen asun- markkaa kouluhallituksen Heinolan
6845: tolan yhteyteen. Sen laajuus on 590,5 hy-m 2 ja kurssikeskuksen rakennushanketta var-
6846: tavoitebruttoala 810 br-m 2 • Lisärakennuksen ten.
6847: arvioidut rakennuskustannukset ovat tehdyn
6848: normaalihintalaskelman mukaan 6,5 miljoonaa
6849: markkaa (ind. 179,3).
6850:
6851: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6852:
6853: Erja Lahikainen Kyllikki Muttilainen Jouni Backman
6854: 146 1991 vp
6855:
6856: Raha-asia-aloite 145
6857:
6858:
6859:
6860:
6861: Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hartolan opiston
6862: rakennusavustukseen
6863:
6864:
6865: Eduskunnalle
6866:
6867: Hartolan opisto on sitoutumaton, v. 1908 pe- palvelevien koulutus- ja seminaaripäivien jär-
6868: rustettu kansanopisto. Omistaja on Hartolan jestämisen. Tällä on opiston opetustyön kehit-
6869: opisto ry. Opistossa on 85 opiskelijapaikkaa. tämiselle ja opiston taloudelle tärkeä merkitys.
6870: Opintolinjat ovat lukiolinja, kielilinja (englanti, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6871: venäjä, saksa) ja ekolinja. nioittavasti,
6872: Kysymyksessä olevan rakennushankkeen to-
6873: teuttaminen on ollut välttämätöntä. Opiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6874: aiemmat tilat eivät täyttäneet aikuisoppilaitok- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000000
6875: selle asetettavia vaatimuksia. Uudet tilat mah- markkaa Hartolan opiston rakennus-
6876: dollistavat lyhytkestoisten, aikuiskoulutusta avustukseen.
6877: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6878:
6879: Erja Lahikainen Kyllikki Muttilainen Jouni Backman
6880: 1991 vp 147
6881:
6882: Raha-asia-aloite 146
6883:
6884:
6885:
6886:
6887: Lahikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonradan yleis-
6888: suunnittelun aloittamiseen
6889:
6890:
6891: Eduskunnalle
6892:
6893: Savonradan vaikutusalueella asuu noin puo- Savonrata-projektissa, kuten liikenneministe-
6894: let Suomen väestöstä. Radan toteuttamisella tu- riön käynnistämässä itäisten ratojen selvitykses-
6895: lee olemaan koko Suomea ajatellen merkittävä säkin, lähdetään siitä, että suurnopeusradan ra-
6896: myönteinen aluerakenteellinen vaikutus. Sa- kentaminen Itä-Suomeen on mahdollista aloit-
6897: vonrata-hankkeen etenemistä valmistelee Sa- taa vuonna 1998 sen jälkeen, kun Turun ja
6898: vonrata-projekti, jossa on mukana taustayhtei- Tampereen ratojen parannukset on saatu val-
6899: söiDä radanvarren viisi seutukaavaliittoa ja 13 miiksi. Jotta Savonradan rakentamiselle olisi
6900: kuntaa. Vuonna 1990 on valmistunut esiselvi- tuolloin edellytykset, on suunnittelua jatkettava
6901: tys. Parhaillaan laaditaan hankkeen alustavaa välittömästi. Jatkosuunnittelua on tarkoitus
6902: yleissuunnitelmaa. jatkaa liikenneministeriön kanssa ja tämän joh-
6903: Helsingistä Järvenpään, Lahden, Heinolan ja dolla.
6904: Mikkelin kautta Kuopioon ja Kajaaniin raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6905: nettava suurnopeusrata on välttämätön vaiku- nioittavasti,
6906: . tusalueidensa elinkeinoelämän kehitysmahdolli-
6907: suuksien, kuljetusjärjestelmien järkevän työn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6908: jaon, yhteiskuntatalouden, ympäristönsuoje- 1992 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
6909: lun, liikenneturvallisuuden ja energiankäytön markkaa Savonradan yleissuunnittelun
6910: kannalta. Sillä on tärkeä merkitys väestöraken- aloittamiseen.
6911: teen, vapaa-ajan palvelujen ja matkailun kehit-
6912: tämismahdollisuuksien kannalta.
6913:
6914: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6915:
6916: Erja Lahikainen Jouni Backman Kyllikki Muttilainen
6917: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist Matti Luttinen
6918: Pekka Räty Tuija Maaret Pykäläinen Arja Ojala
6919: Armas Komi Riitta Kauppinen Iiris Hacklin
6920: Kyösti Toivonen Väinö Saario Aarno von Bell
6921: Markku Lehtosaari Leena Luhtanen Kari Rajamäki
6922: 148 1991 vp
6923:
6924: Raha-asia-aloite 147
6925:
6926:
6927:
6928:
6929: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken
6930: Työväen Musiikkitapahtuman avustamiseen
6931:
6932:
6933: Eduskunnalle
6934: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- Vaikka valtion tuki onkin markkamääräisesti
6935: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- vuosittain noussut, on menojen kasvu jouduttu
6936: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työ- pääsääntöisesti rahoittamaan oman rahoitus-
6937: väenkulttuuritapahtuma. Tapahtumaa on vuo- osuuden kasvattamisella. Epävarma talous on
6938: sittain pyritty kehittämään ja monipuolista- osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansain-
6939: maan ja sille on jatkuvasti etsitty uusia kulttuu- välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän
6940: rillisia ja musiikillisia ulottuvuuksia. Kehitys- laajasti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiinty-
6941: työssä on ohjeena käytetty yleisön ja esiintyjien jien kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan
6942: havaintoja ja toivomuksia sekä myös julkisen hyvinkin kehittävänä ja tarpeellisena.
6943: sanan arvosteluja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6944: Tapahtuman kehittämisen ja monipuolista- nioittaen,
6945: misen pääasiallisena esteenä on ollut epävarma
6946: talous. Tapahtuman periaatteen mukaan kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6947: siihen liittyvät työt pyritään tekemään talkoo- 1992 tulo- ja menoarvioon 800 000
6948: työnä, siis ilman palkkiota. Siitä huolimatta markkaa Työväen Musiikkitapahtuman
6949: kustannukset nousevat vuosittain. Tämä johtuu avustamiseen.
6950: esiintyjien määrän ja palkkioiden kasvusta sekä
6951: myös erilaisten oheistapahtumien lisääntymi-
6952: sestä.
6953:
6954: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6955:
6956: Pentti Lahti-Nuuttila Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki
6957: Tarja Kautto Kyllikki Muttilainen Timo Roos
6958: Mikko Rönnholm Virpa Puisto Iiris Hacklin
6959: Kari Urpilainen Johannes Koskinen Marjatta Stenius-Kaukonen
6960: 1991 vp 149
6961:
6962: Raha-asia-aloite 148
6963:
6964:
6965:
6966:
6967: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Sota-
6968: veteraanipiirin toiminnan tukemiseen
6969:
6970:
6971: Eduskunnalle
6972:
6973: Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri on 31 yhdis- asianmukainen atk-kalusto. Muukin toimisto-
6974: tystä ja yli 5 500 jäsentä käsittävä veteraanityö- kalusto vaatii välttämättömiä uusia hankintoja.
6975: tä tekevä järjestö, johon kuuluu myös 29 nais- Toimistomenoilla ei olisi tarkoitus rasittaa
6976: jaostoa ja niiden noin 3 900 jäsentä. Työ vete- muutenkin riittämättömiä toimintakuluja, jo-
6977: raanien hyväksi muuttuu vuosi vuodelta yhä ten yhteiskunnankin olisi syytä tulla vastaan
6978: vaativammaksi ja veteraanien ikääntyessä sa- tässä arvokkaan työn tukiasiassa.
6979: malla yhä tärkeämmäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6980: Jäsenkuntansa palvelujen parantamiseksi
6981: valtakunnallinen Sotaveteraaniliitto rakentaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6982: kuluvana vuonna koko valtakunnan käsittävän 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
6983: atk-verkon. Tällöin tulee piirien, myös Keski- markkaa Keski-Suomen Sotaveteraani-
6984: Suomen Sotaveteraanipiirin, hankittavaksi piiri ry:n toiminnan tukemiseen.
6985:
6986: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
6987:
6988: Matti Lahtinen Aino Suhola Pekka Leppänen
6989: Marja-Leena Viljamaa Toimi Kankaanniemi Reijo Laitinen
6990: Tina Mäkelä Johannes Leppänen Iiris Hacklin
6991:
6992:
6993:
6994:
6995: 12 2102652
6996: 150 1991 vp
6997:
6998: Raha-asia-aloite 149
6999:
7000:
7001:
7002:
7003: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien saamis-
7004: ten turvaamiseen konkurssitapauksissa
7005:
7006:
7007: Eduskunnalle
7008:
7009: Pienyrittäjän ansioturvajärjestelmän aikaan- asian tekee nopeasti huonontunut taloudellinen
7010: saamisen lähtökohtana voidaan pitää, että yrit- tilanne ja konkurssitapausten räjähdysmäinen
7011: tämiseen kuuluu olennaisena osana liikeriski, kasvu.
7012: joka on yrittäjän itsensä eikä yhteiskunnan kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7013: nettava. Kuitenkin erityistapauksissa kansalais- nioittaen,
7014: ten sosiaalinen yhdenvertaisuus ja oikeudenmu-
7015: kaisuus edellyttää yhteiskunnan osallistumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7016: riskin kantamiseen. Niinpä pienyrittäjäin ansio- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7017: toimikunnan ehdottamaa ansioturvalakia odo- markkaa pienyrittäjäin palkkasaatoviin
7018: tettaessa on tärkeää hoitaa pienyrittäjäin ansio- rinnastettavien saamisten turvaamiseen
7019: turva erinäisissä konkurssitapauksissa kuntoon konkurssitapauksissa.
7020: jo välittömästi. Erityisen välttämättömäksi
7021:
7022: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7023:
7024: Matti Lahtinen Aino Suhola Pekka Leppänen
7025: Marja-Leena Viljamaa Kyösti Toivonen Toimi Kankaanniemi
7026: Reijo Laitinen Oiva Savela Tuula Linnainmaa
7027: Tina Mäkelä Johannes Leppänen Iiris Hacklin
7028: Väinö Saario
7029: 1991 vp 151
7030:
7031: Raha-asia-aloite 150
7032:
7033:
7034:
7035:
7036: Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen kemi-
7037: kaalilaboratorion suunnitteluun
7038:
7039:
7040: Eduskunnalle
7041: Kemikaalilain voimaantulo 1. 9.1990 edellyt- vänä on lisäksi alan - ekotoksikologian - ko-
7042: tää kemikaalien käytön ja varastoinnin lisään- timaisen tutkimusyhteistyön koordinointi sekä
7043: tyvää valvontaa, mm. kemikaalilaboratorion ulkomaisen tutkimustiedon välittäminen.
7044: rakentamista niiden ominaisuuksien ja ympäris- Laboratorion rakentamiskustannukset perus-
7045: tövaikutusten tutkimiseksi. Ympäristöministe- laitehankintoineen ovat noin 28 miljoonaa
7046: riön asettama työryhmä esitti kemikaalitutki- markkaa. Toiminnassaan laboratorio voi tu-
7047: musyksikön johtajan viran perustamista ja keutua Jyväskylän yliopiston kemian laitok-
7048: 5 miljoonan markan määrärahan varaamista seen, jonka ympäristömyrkkytutkimus ja -ope-
7049: suunnitteluun ja rakentamistöiden aloittami- tus on tunnetusti korkeaa kansainvälistä tasoa.
7050: seen. Mietinnön pohjalta ympäristöministeriö Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7051: esitti tuloksetta tutkimusprofessorin viran pe- nioittaen,
7052: rustamista valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
7053: vioon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7054: Kemikaalilaboratorion ensisijaisena tehtävä- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7055: nä on tiedon tuottaminen kemikaalien aiheutta- markkaa valtakunnallisen kemikaalila-
7056: mien ympäristöhaittojen ehkäisyä ja torjuntaa boratorion suunnitteluun Jyväskylän
7057: koskevan päätöksenteon tueksi. Yksikön tehtä- maalaiskuntaan.
7058: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7059:
7060: Matti Lahtinen Aino Suhola Reijo Laitinen
7061: Johannes Leppänen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
7062: Marja-Leena Viljamaa Tina Mäkelä Iiris Hacklin
7063: 152 1991 vp
7064:
7065: Raha-asia-aloite 151
7066:
7067:
7068:
7069:
7070: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä
7071: Neuvostoliiton kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelu-
7072: keskuksen perustamiseksi
7073:
7074: Eduskunnalle
7075:
7076: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suhteel-
7077: lista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä yhteis- lisen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleensäkin
7078: työtä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma Suomen ja Neuvostoliiton talousyhteistyö on
7079: (P AO), yhteistyön tuloksellisuus ja neuvosto- huomattavan suuryritysvaltaista. Pienten ja
7080: liittolaisen osapuolen valmius jatkaa ja laajen- keskisuurten suomalaisten yritysten mukaan-
7081: taa 40 vuoden aikana kehittyneitä yhteistyösuh- pääsy on ollut korkean kynnyksen takana. Tä-
7082: teita ovat vakuuttavia osoituksia siitä, että jat- män epäkohdan korjaamiseksi valtion toimin
7083: kuvalle aktivoitumiselle Suomen ja Neuvostolii- tulisi luoda rahoitus- ja neuvontapalvelua, jolla
7084: ton taloussuhteiden kehittämisessä on olemassa pientä ja keskisuurta teollisuutta voitaisiin aut-
7085: pohjaa ja näköaloja. taa alkuun pitkäjänteisessä tuotannollisessa yh-
7086: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaatimus teistyössä.
7087: perustuu siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7088: taloussuhteiden kehityksen historiassa ollaan
7089: astumassa uuteen vaiheeseen, tuotannolliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7090: yhteistyöhön. Seuraavien 15 vuoden aikana kes- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000000
7091: keinen asia Suomen ja Neuvostoliiton välisen markan määrärahan käytettäväksi pien-
7092: kansainvälisen työnjaon syventämisessä tulee ten ja keskisuurten yritysten Suomen ja
7093: olemaan tuotannollisen yhteistyön laajentami- Neuvostoliiton tuotannollista yhteistyö-
7094: nen. Esim. Kuolan projekti ja Barentsin alueen tä edistävän rahoitus- ja neuvontapalve-
7095: kaasuvarojen hyödyntäminen saattavat avata lukeskuksen perustamista varten.
7096: suuria tulevaisuuden näkymiä taloudellisen yh-
7097: teistyön kehittämisessä.
7098:
7099: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7100:
7101: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
7102: Raila Aho Jaakko Laakso
7103: 1991 vp 153
7104:
7105: Raha-asia-aloite 152
7106:
7107:
7108:
7109:
7110: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan taloudellisen
7111: yhdentymisen aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliittisten on-
7112: gelmien selvitystyöhön
7113:
7114: Eduskunnalle
7115:
7116: Euroopan taloudellisen yhdentymisen proses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7117: si tuo tullessaan myös Suomeen ulottuvia haas- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
7118: teita alkoholi- ja terveyspolitiikan kysymyksis- markkaa Euroopan taloudellisen yhden-
7119: sä. Edessä olevat ongelmat vaativat hyvissä tymisen mukanaan tuomien alkoholi- ja
7120: ajoin käynnistyvää, laajalla rintamalla toteutet- terveyspoliittisten ongelmien varhaista
7121: tavaa selvitystyötä. Tämän työn aloittaminen ei selvittämistä varten.
7122: ongelman suuruuden vuoksi voi alkaa liian ai-
7123: kaisin.
7124: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7125: nioittaen,
7126:
7127: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7128:
7129: Ensio Laine Matti Vanhanen Raila Aho
7130: 154 1991 vp
7131:
7132: Raha-asia-aloite 153
7133:
7134:
7135:
7136:
7137: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten raittiusjärjes-
7138: töjen toiminnan tukemiseen
7139:
7140:
7141: Eduskunnalle
7142:
7143: Paikalliset raittiusjärjestöt ovat aikaisemmin nen hyvin vaikeata. Vapaaehtoinen työ vähenee
7144: saaneet toiminta-avustusta kuntien käyttöön edelleen, ellei toimintaa ryhdytä tukemaan val-
7145: annetuista, raittiustyöhön tarkoitetuista varois- tiovallan taholta.
7146: ta. Kunnallisen raittiustyön siirryttyä vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7147: 1989 alusta yleisen valtionapu- ja suunnittelu- nioittaen,
7148: järjestelmän piiriin ei mainittuja toiminta-avus-
7149: tuksia voida enää myöntää. Koska pienillä pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7150: kallisjärjestöillä ei useinkaan ole mahdollisuuk- 1992 tulo- ja menoarvioon 450000
7151: sia tarjota kunnille SVOL-järjestelmän edellyt- markkaa käytettäväksi paikallisten rait-
7152: tämiä ostopalveluita, on tärkeätä vapaaehtois- tiusjärjestöjen toiminta-avustuksiin.
7153: työtä tehneiden järjestöjen toiminnan jatkami-
7154:
7155: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7156:
7157: Ensio Laine Ismo Seivästö Jouko Jääskeläinen
7158: Kirsti Ala-Harja Matti Vanhanen Raila Aho
7159: 1991 vp 155
7160:
7161: Raha-asia-aloite 154
7162:
7163:
7164:
7165:
7166: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen ja
7167: Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen
7168:
7169:
7170: Eduskunnalle
7171:
7172: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öl- ehdottanut. Öljyntorjuntalauttojen rakentami-
7173: jyvahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja nen helpottaisi myös telakoiden työntekijöiden
7174: eräät muut aikaisemmat pienemmän suuruus- työllistämistä.
7175: luokan öljyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittä-
7176: tavalla öljyntorjuntavalmiuden tilaa ja puuttei- minen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaeh-
7177: ta maassamme. Tilanteen ennalleen jääminen käisy edellyttävät tehostettuja toimia suunnitte-
7178: voi milloin tahansa kastautua äärimmäisen tu- lun ja määrärahavarausten osalta.
7179: hoisin seurauksin esim. Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7180: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä nioittaen,
7181: keskeinen merkitys on väyläturvallisuudella,
7182: jonka tehostamiseen esim. väyliä leventämällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7183: ja niiden merkintää parantamalla olisi kiinnitet- 1992 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
7184: tävä nykyistä suurempaa huomiota erityisesti markkaa käytettäväksi Saaristomeren
7185: Saaristomeren sokkeloisilla väylillä. alueen ja Lounais-Suomen saariston öl-
7186: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on jyntorjuntatuhojen ennaltaehkäisyä, öl-
7187: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan jyntorjuntavalmiuksien kehittämistä ja
7188: ohella uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen öljyntorjuntakaluston hankkimista var-
7189: rakentamiseen, kuten ympäristöministeriö on ten.
7190:
7191: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7192:
7193: Ensio Laine Heli Astala
7194: 156 1991 vp
7195:
7196: Raha-asia-aloite 155
7197:
7198:
7199:
7200:
7201: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
7202: kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseen
7203:
7204:
7205: Eduskunnalle
7206:
7207: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen rustelutasoa olevia asuntoja on läänin alueella
7208: johdosta on myös Turun ja Porin läänin valtion yli 20 000 eli enemmän kuin minkään muun lää-
7209: lainoittama asuntotuotanto selvästi laskenut. nin alueella. Opiskelija-asunnoista on jatkuva
7210: Kun läänin osuus on lisäksi jäänyt viime vuo- puute. Läänin vanhusvoittoisuus asettaa kasva-
7211: sien aikana merkittävästi alle asukasosuuden ja via vaatimuksia asuntotuotannolle.
7212: laskennallisen kiintiön, on seurauksena ollut Erityisen suuri puute on vuokra-asunnoista,
7213: läänin asuntotason heikkeneminen muihin lää- joita Turun ja Porin läänissä on rakennettu
7214: neihin verrattuna. Pahinta on ollut se, että muita vähemmän. Läänin asuntokannasta on
7215: asuntojen määrä on jäänyt yhä kauemmas vuokra-asuntoja vain n. 25 OJo vuokra-asunto-
7216: asuntojen tarpeesta. kannan ollessa koko maassa n. 29 OJo. Erityisen
7217: Turun ja Porin läänin osuus valtion asunto- perusteltua on kunnallisen vuokra-asuntotuo-
7218: määrärahasta esim. vuonna 1978 oli 15,1 OJo eli tannon lisääminen.
7219: 282 milj. markkaa, mutta vuonna 1984 enää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7220: 13,5 OJo eli 256 milj. markkaa, ja asuntohallituk-
7221: sen suunnitelmat edellyttävät läänin määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7222: haosuuden supistamista edelleen. 1992 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
7223: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomat- markan määrärahan käytettäväksi kun-
7224: tavasti jäljessä valtakunnan keskitasosta, ja lää- tien toimesta tapahtuvan vuokra-asun-
7225: nissä on asumiseen liittyviä monia erityisongel- totuotannon lainoittamiseen Turun ja
7226: mia. Ilman vakituista asuntoa on läänissä arvi- Porin läänissä erityisesti ahtaasti asuvil-
7227: on mukaan 1 500 henkilöä. Asuntopulan ja le lapsiperheille, nuorille, asunnottomil-
7228: asuntojen kalliiden hintojen johdosta 8 000 per- le ja muille pienituloisille asuntojen tar-
7229: hettä asuu liian ahtaasti. Ilman tyydyttävää va- vitsijoil/e.
7230:
7231: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7232:
7233: Ensio Laine Heli Astala
7234: 1991 vp 157
7235:
7236: Raha-asia-aloite 156
7237:
7238:
7239:
7240:
7241: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatilli-
7242: sen aikuiskoulutuskeskuksen opetustilojen rakentamiseen
7243:
7244:
7245: Eduskunnalle
7246:
7247: Jyväskylän ammatillisen aikuiskoulutuskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7248: kuksen opetustilojen rakentaminen liittyy laaje- nioittaen,
7249: neviin aikuiskoulutustarpeisiin. Rakennushank-
7250: keen toteutuessa voidaan luopua kalliista vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7251: ratiloista. Hanke ei sisällä tiloja, jotka on saata- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 900 000
7252: vissa kurssikoulutuksen käyttöön Jyväskylän markkaa Jyväskylän ammatillisen ai-
7253: ammatillisen koulutuksen kuntainliitolta tai kuiskoulutuskeskuksen opetustilojen ra-
7254: muilta ammatillisilta oppilaitoksilta. Hankkeen kentamiseen.
7255: laajuus on 6100 h-m 2 •
7256:
7257: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7258:
7259: Reijo Laitinen Pekka Leppänen Aino Suhola
7260: Johannes Leppänen Toimi Kankaanniemi Marja-Leena Viljamaa
7261: Tina Mäkelä Iiris Hacklin Matti Lahtinen
7262: Mauri Pekkarinen
7263: 158 1991 vp
7264:
7265: Raha-asia-aloite 157
7266:
7267:
7268:
7269:
7270: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kampin-Töölönlahden
7271: kulttuurirakennusten rakentamiseen
7272:
7273:
7274: Eduskunnalle
7275: Kampin-Töölönlahden uuden keskustan 1991-1996 käynnistyvien hankkeiden kustan-
7276: kulttuurirakennukset muodostavat niin valta- nusarvio on noin 350,0 mmk.
7277: kunnan kuin maakunnankin kannalta merkittä- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
7278: vän lisän tulevaisuuden palvelutarjontaan. Kan- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
7279: sallisoopperan lisäksi rakennetaan lisäraken- kunnassa.
7280: nukset Finlandiatalolle ja kaupunginmuseolle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7281: Jälkimmäinen toimii myös maakuntamuseona. tavasti,
7282: Taidemuseoita suunnitellaan kaksi, joista toi-
7283: nen on Helsingin kaupungin oma ja toinen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7284: valtion nykytaiteen museo. Voimavaroja tulee 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
7285: suunnata nykyistä enemmän kulttuurilaitosten markkaa Kampin- Töölönlahden kult-
7286: käyttötoimintoihin hankkeiden valtakunnalli- tuurirakennusten rakentamiseen.
7287: sen merkityksen vuoksi. Viisivuotiskaudella
7288:
7289: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7290:
7291: Ritva Laurila Minna Karhunen Tarja Kautto
7292: Lauri Metsämäki Eeva-Liisa Moilanen Leena Luhtanen
7293: Marita Jurva Hanna Markkula Päivi Varpasuo
7294: Martti Tiuri Kaarina Dromberg
7295: 1991 vp 159
7296:
7297: Raha-asia-aloite 158
7298:
7299:
7300:
7301:
7302: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsiasäätiön toimin-
7303: nan tukemiseen
7304:
7305:
7306: Eduskunnalle
7307:
7308: Epilepsiasäätiö pitää yllä Haagan neurologis- tä. Kuntien mahdollisuudet käyttää ostopalve-
7309: ta kuntoutuskeskusta, jonka toimintoja ovat luja ovat odotettua vähäisemmät ja tämänhet-
7310: neurologinen ja psykiatrinen avohoito, työkli- kinen laskusuhdanne on yhä vähentämässä
7311: nikkatoiminta sekä vaikeavammaisten päivä- kuntien ostopalveluhalukkuutta.
7312: keskus. Avohoito tarjoaa omalääkärihoitoa eri- Epilepsiasäätiön toimintojen turvaamiseksi
7313: tyisesti epileptikoille, työklinikka pyrkii edistä- ja kehittämiseksi ehdotamme kunnioittaen,
7314: mään ammatillista kuntoutusta ja vähentämään
7315: eläkkeelle siirtymistä. Päiväkeskuksen tavoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7316: teena on auttaa vammaista selviytymään ilman 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
7317: laitoshoitoa ja tukea hänen perhettään. kan määrärahan Epilepsiasäätiön toi-
7318: Epilepsiasäätiön toiminta on ollut alijäämäis- minnan tukemiseksi.
7319:
7320: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7321:
7322: Ritva Laurila Leena Luhtanen Anneli Jäätteenmäki
7323: 160 1991 rd
7324:
7325: Finansmotion 159
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för ett personal- och ledarut-
7331: vecklingsprogram vid Nylands Brigad
7332:
7333:
7334: Tili Riksdagen
7335:
7336: Vid Nylands Brigad har inletts ett personal- dem träning i måluppställning och prioritering
7337: och ledarutvecklingsprogram, den s.k. Drags- för deras dagliga arbete. Det är viktigt att pro-
7338: vik-processen, som avser att höja kvaliteten på grammet kan föras vidare och erbjudas det sto-
7339: utbildningen och förbättra trivseln och arbets- ra flertalet av brigadens anställda, inte minst
7340: motivationen vid bridagen. 1 processen utnytt- för att en bättre växelverkan mellan utbildare
7341: jas arbetsmetoder och erfarenheter från före- och beväringar skall kunna nås i utbildningen.
7342: tagsvärlden på ett sätt som till vissa delar är helt Nu saknas anslag för dylikt organisationsut-
7343: nytt för en försvarsorganisation. Erfarenheter- vecklingsarbete.
7344: na av denna försöksverksamhet kan få betydel- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
7345: se för andra truppförband liksom för organisa- samt
7346: tionsutvecklingsarbetet inom försvaret som hel-
7347: het. att Riksdagen i statsbudgeten jör år
7348: Med stöd av försvarsministeriet har ett tret- 1992 upptar 100 000 mark jör Dragsvik-
7349: tiotal av brigadens anställda kunnat erbjudas processen, ett personal- och ledar-
7350: ett personligt utvecklingsprogram för att ge skapsutvecklingsprogram vid Nylands
7351: Brigad.
7352: Helsingfors den 19 april 1991
7353:
7354: Henrik Lax Henrik Westerlund Margareta Pietikäinen
7355: 1991 vp 161
7356:
7357: Raha-asia-aloite 159 Suomennos
7358:
7359:
7360:
7361:
7362: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Prikaatin
7363: henkilöstön- ja johdonkehittämisohjelmaan
7364:
7365:
7366: Eduskunnalle
7367:
7368: Uudenmaan Prikaatissa on käynnistetty satavoitteiden asettelussa ja priorisoinnissa. On
7369: henkilöstön- ja johdonkehittämisohjelma, ns. tärkeää, että ohjelmaa voidaan jatkaa ja tarjota
7370: Dragsvik-prosessi, jonka tarkoituksena on nos- prikaatin työntekijöiden suurelle enemmistölle
7371: taa koulutuksen tasoa ja parantaa viihtyvyyttä erityisesti sen vuoksi, että koulutuksessa pystyt-
7372: ja työmotivaatiota prikaatissa. Prosessissa käy- täisiin luomaan parempi vuorovaikutus koulut-
7373: tetään hyväksi yritysmaailmasta peräisin olevia tajien ja varusmiesten kesken. Tällaiseen orga-
7374: työmenetelmiä ja kokemuksia tavalla, joka on nisaatiokehitystyöhön ei ole tällä hetkellä mää-
7375: osittain täysin uutta puolustusorganisaatiolle. rärahoja.
7376: Tästä kokeilutoiminnasta saatavilla kokemuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7377: silla voi olla merkitystä muille joukko-osastoille nioittaen,
7378: samoin kuin organisaation kehitystyölle puolus-
7379: tuslaitoksessa kokonaisuudessaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7380: Puolustusministeriön tuella on prikaatin noin 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7381: 30 työntekijälle tarjottu henkilökohtainen kehi- markkaa Uudenmaan Prikaatin
7382: tysohjelma, jonka tarkoituksena on antaa har- henkilöstön- ja johdonkehittämisohjel-
7383: joitusta heidän jokapäiväistä työtään koskevas- maan, ns. Dragsvik-prosessiin.
7384: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7385:
7386: Henrik Lax Henrik Westerlund Margareta Pietikäinen
7387: 162 1991 vp
7388:
7389: Raha-asia-aloite 160
7390:
7391:
7392:
7393:
7394: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankoon perustettavan Itä-
7395: meri-tiedekeskuksen suunnitteluun
7396:
7397:
7398: Eduskunnalle
7399:
7400: Itämeren aluetta, sen tutkimusta, ekologiaa Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
7401: ja teknologiaa esittelevä ja tutkimustiedon saa- lukunnassa.
7402: tavuutta helpottava tiedekeskus puuttuu maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7403: tamme. Tällaisen hankkeen suunnittelu on vi- nioittavasti,
7404: reillä Hangossa. Kaavailut ovat varsin pitkällä,
7405: mutta yksityiskohtaiseen suunnitteluun tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7406: taan valtion mukanaoloa. Suunnittelukustan- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7407: nukset ovat noin 5,0 mmk. markkaa Hankoon perustettavan Itäme-
7408: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty ri-tiedekeskuksen suunnittelua varten.
7409:
7410: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7411:
7412: Henrik Lax Tero Mölsä Pekka Viljanen
7413: Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto
7414: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Eeva-Liisa Moilanen
7415: Jouko Jääskeläinen Paavo Nikula Eero Paloheimo
7416: Jaakko Laakso Leena Luhtanen Marita J urva
7417: Hanna Markkula Päivi Varpasuo Martti Tiuri
7418: Kaarina Dromberg
7419: 1991 rd 163
7420:
7421: Finansmotion 161
7422:
7423:
7424:
7425:
7426: Lax: Om anvisande av anslag för planering av vägförbindelsen
7427: Jackarby-Kalax-Sarvsalö
7428:
7429:
7430: Tili Riksdagen
7431:
7432: Också inom huvudstadsregionens influens- och väsentligt förbättras. Förutsättningarna för
7433: område finns olika grader av glesbygds- och av- pendeltrafik och en förstärkning av den fasta
7434: folkningsproblem. Det finns orter där utveck- bosättningen inom vägens verkninsområde
7435: lingen stagnerar och hotar gå tilihaka samtidigt skulle radikalt förbättras. Det som skulle behö-
7436: som bosättningen alltmera koncentrerar sig tili vas är att vägen från Jackarby tili Kalax bred-
7437: tätorterna. Det blir svårare att upprätthålla bas- das och förlängs med ett par kilometer för att
7438: service i periferin, en levande landsbygd och ba- kunna anslutas tili vägen mellan lstnäs och
7439: lans i regionerna. En systematisk förbättring av Sarvsalö. Det förutsätts givetvis härvid också
7440: vägförbindelserna från glesbygderna tili tätor- att staten skulle ta över underhållet av Jackar-
7441: terna kan i många fall vända utvecklingen och by-Kalaxvägen.
7442: minska på bosättningstrycket i tätorterna. På basis av det ovan anförda föreslår jag
7443: Ovan beskrivna utvecklingssituation stämmer vördsamt
7444: särdeles väl in på förhållandena i de sydöstra
7445: delarna av Borgå landskommun och Sarvsalö att Riksdagen i statsbudgeten jör år
7446: med omnejd i sydvästra Pernå. Med förhållan- 1992 upptar 150000 markjör planering
7447: devis små insatser kunde vägen från Sarvsalö in av vägförbindelsen Jackarby-Kalax-
7448: tili Borgå förkortas med inemot tio kilometer Sarvsalö.
7449:
7450: Helsingfors den 19 april 1991
7451:
7452: Henrik Lax
7453: 164 1991 vp
7454:
7455: Raha-asia-aloite 161 Suomennos
7456:
7457:
7458:
7459:
7460: Lax: Määrärahan osoittamisesta Jakarin-Kaalahden-Sarvisa-
7461: lon tieyhteyden suunnitteluun
7462:
7463:
7464: Eduskunnalle
7465: Pääkaupunkiseudun vaikutusalueellakin on vasti. Heiluriliikenteen ja vakinaisen asutuksen
7466: eriasteisia syrjäseutu- ja autioitumisongelmia. vahvistumisen edellytykset tien vaikutusalueella
7467: Joillakin paikkakunnilla kehitys pysähtyy ja paranisivai merkittävästi. Jakarista Kaalahteen
7468: uhkaa taantua asutuksen keskittyessä entistä vievää tietä tulisi leventää ja jatkaa pari kilo-
7469: enemmän taajamiin. On yhä vaikeampaa huo- metriä, jotta se voitaisiin liittää Isnäsin ja Sarvi-
7470: lehtia äärialueiden peruspalveluista, elävästä salon väliseen tiehen. Edellytyksenä on tieten-
7471: maaseudusta ja eri alueiden välisestä tasapai- kin myös tällöin, että valtio ottaisi huolehtiak-
7472: nosta. Tieyhteyksien järjestelmällinen paranta- seen Jakarin-Kaalahden tien kunnossapi-
7473: minen syrjäseuduilta taajamiin voi monessa ta- dosta.
7474: pauksessa kääntää kehityksen ja vähentää asu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7475: mispaineita taajamissa. taen,
7476: Edellä kuvattu kehitys sopii erityisen hyvin
7477: Porvoon maalaiskunnan kaakkoisosien ja lou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7478: naisen Pernajan Sarvisalon ympäristön olosuh- 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000
7479: teisiin. Suhteellisen pienin kustannuksin voitai- markkaa tieyhteyden suunnitteluun Ja-
7480: siin tietä Sarvisalosta Porvooseen lyhentää lä- karista Kaalahden kautta Sarvisaloon.
7481: hes kymmenen kilometriä sekä parantaa tuntu-
7482:
7483: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7484:
7485: Henrik Lax
7486: 1991 vp 165
7487:
7488: Raha-asia-aloite 162
7489:
7490:
7491:
7492:
7493: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalaiskasvatuksen
7494: Keskuksen nuorisotiedotustoiminnan kokeiluun
7495:
7496:
7497: Eduskunnalle
7498:
7499: Monissa Euroopan maissa nuorisotiedotuk- piiriin tulevaa rajoitettua nuorisoryhmää paljon
7500: sella ja neuvonnalla on jo usean vuosikymme- laajemmalle joukolle nuoria), joihin Suomikin
7501: nen perinteet toisin kuin Suomessa, jossa toi- toivon mukaan jatkossa pääsee osallistumaan.
7502: minta on vasta alkuvaiheessaan. Ainakin on selvää, että Kansainvälisen henkilö-
7503: Kuntien ja järjestöjen nuorisotiedotusta tu- vaihdon keskus voi palvella vain rajoitetusti
7504: kemaan perustetun Kansalaiskasvatuksen Kes- kaikkia kansainväliseen vaihtoon osallistuvia ja
7505: kuksen yhteydessä toimivan nuorisotiedotuksen tarvitsee oman ilmoituksensa mukaan välittäviä
7506: palvelun kolmivuotinen kokeilukausi päättyi "tiskejä" kuten korkeakoulujen omat kansain-
7507: tammikuussa 1990, minkä jälkeen toiminta on väliseen vaihtoon erikoistuvat toimistot. Tämän
7508: vakiinnutettu. Nuorisotiedotuksen (ja -matkai- "tiski" -palvelun ulkopuolelle jäävät varsinkin
7509: lun) palvelu mm. ylläpitää kokeilukauden aika- ne lukuisat nuoret, jotka eivät esim. opiskele
7510: na luotua, eri puolilla maata nuorten käytössä korkeakouluissa.
7511: olevaa Nuorisotietopankkia, tuottaa muutakin Esitämmekin, että yhteistyössä eri viran-
7512: tiedotusaineistoa, antaa koulutusta ja neuvon- omaisten, kunnan ja järjestöjen välillä toteutet-
7513: taa kuntien nuorisotiedotustoimintaa suunnitte- taisiin Helsingissä kokeilu, joka tarjoaisi:
7514: leville, sekä ylläpitää ja kehittää alan kansain- - valtakunnallista tiedotus- ja neuvontapal-
7515: välisiä yhteyksiä. velua suoraan nuorille (tiskiltä, puhelimitse, da-
7516: Tämän lisäksi muutamissa kunnissa toimii taverkon kautta) välittämällä tietoa ja neuvoja
7517: nuorisotiedotuspisteitä, jotka ovat luoneet itsel- ulkomaille opiskelemaan, harjoittelemaan tai
7518: leen vähäisiin resursseihinsa sopivan tavan työs- työskentelemään aikoville nuorille.
7519: kennellä. Varsinaista neuvontatoimintaa har- Keskuksen kokeilutoiminnan tarkoituksena
7520: joittavat vain muutamat, lähinnä Helsingissä olisi luoda järjestön (Kansalaiskasvatuksen
7521: toimiva nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Keskus ry) organisoimana toimiva malli eri vi-
7522: Kompassi. ranomaissektoreiden väliselle (mm. opetusmi-
7523: Nuorisotiedotusjärjestelmästä Suomessa ei nisteriön henkilövaihdon keskus ja työministe-
7524: voida tällä hetkellä vielä puhua tosiasiana; toi- riön tietopalvelu) yhteistyölle, jota voitaisiin
7525: saalta paineita tiedotus- ja neuvontatyön lisää- hyödyntää muillakin paikkakunnilla. Myös va-
7526: miseksi aiheuttaa erityisesti paljon puhuttu kan- paaehtoistyön mahdollisuuksien selvittäminen
7527: sainvälistyminen, ts. lisääntyvä opiskelu, työs- osana tällaisen keskuksen toimintaa olisi yksi
7528: kentely ja matkailukin muissa maissa, mikä ensi kokeilukauden päämääristä.
7529: sijassa koskettaa nimenomaan nuoria. Tarkoitus olisi siis luoda vuoden 1992 maalis-
7530: Kesäkuun 1991 alussa aloittaa opetusministe- kuussa toimintansa aloittava, monipuolinen ja
7531: riön alainen Kansainvälisen henkilövaihdon toimiva tiedotuskeskus, jonka pääpaino olisi
7532: keskus, joka kuitenkin jo perustamisvaiheessa kansainväliseen vaihtoon liittyvässä tiedotus-
7533: on ilmoittanut, että se ei voi tyydyttää kaikkia ja neuvontatyössä sekä valtakunnallisessa
7534: tarpeita, jotka aiheutuvat lisääntyvästä kiinnos- puhelin- ja tietoverkkoneuvonnassa. Keskuk-
7535: tuksesta eri syistä tapahtuvaan oleskeluun ulko- sessa toimisi ensi vaiheessa 3 päätoimista ja 5
7536: mailla. On mm. epäselvää, voiko se hoitaa tule- osa-aikaista työntekijää.
7537: vaisuudessa kaikkia EY /ET A-nuorisovaih- Kokeiluprojektia hallinnoisi Kansalaiskasva-
7538: to-ohjelmia (esim. Youth For Europe, joka on tuksen Keskus, jolla on jo erinomaiset valmiu-
7539: tarkoitettu opiskelijavaihdon ja työharjoittelun det tämäntyyppiseen työhön. Keskus toimisi
7540:
7541: 13 210265Z
7542: 166 1991 vp - RA 162
7543:
7544: luonnollisesti läheisessä yhteistyössä Kansalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7545: kasvatuksen Keskuksen nuorisotiedotuksen pal- 1992 tulo- ja menoarvioon 900 000
7546: velun kanssa siten, että edellä mainittu keskit- markkaa Kansalaiskasvatuksen Keskus
7547: tyy edelleenkin tiedon tuottamiseen ja Nuoriso- ry:n ylläpitämän, kansainväliseen nuori-
7548: tietopankin ylläpitoon sekä koulutukseen, kun sovaihtoon painottuvan nuorisotiedo-
7549: taas kokeilukeskuksen tehtävä olisi palvella tushankkeen kokeiluun.
7550: suoraan nuoria.
7551: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7552: nioittaen,
7553:
7554: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7555:
7556: Leila Lehtinen Pekka Räty
7557: 1991 vp 167
7558:
7559: Raha-asia-aloite 163
7560:
7561:
7562:
7563:
7564: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan virkistys-
7565: alueyhdistyksen maanhankintaan
7566:
7567:
7568: Eduskunnalle
7569: Uudellemaalle on vuonna 1988 perustettu merkityksen huomioon ottaen on virkistysaluei-
7570: Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Yhdistyksen den hankinnan avustamiseen osoitettava riittä-
7571: tarkoituksena on hankkiaja hoitaa Uudenmaan vä osuus Uudellemaalle.
7572: asukkaita palvelevia virkistysalueita ostamalla Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
7573: tai vuokraamalla sekä huolehtimalla niiden denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
7574: käytön edellyttämästä hoidosta ja rakentami- kunnassa.
7575: sesta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7576: Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen perus- tavasti,
7577: tamisen valmistelussa on lähdetty siitä, että val-
7578: tio osallistuisi yhdistyksen rahoitukseen 10 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7579: joonalla markalla. 1992 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
7580: Uudenmaan virkistysmahdollisuuksien tur- markkaa Uudenmaan virkistysalueyh-
7581: vaamisen kiireellisyyden ja valtakunnallisen distyksen maanhankintaan.
7582: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7583:
7584: Leila Lehtinen Martti Tiuri Hanna Markkula
7585: Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto
7586: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Eeva-Liisa Moilanen
7587: Jaakko Laakso Leena Luhtanen Marita Jurva
7588: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg
7589: 168 1991 vp
7590:
7591: Raha-asia-aloite 164
7592:
7593:
7594:
7595:
7596: J. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maata-
7597: lousoppilaitoksen rakennusten saneeraukseen
7598:
7599:
7600: Eduskunnalle
7601:
7602: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa on alka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7603: nut opistoasteen koulutus. Se edellyttää lisätilo- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
7604: jen rakentamista ja entisten peruskorjausta. markkaa Tarvaalan maatalousoppilai-
7605: Suunnitellun hankkeen laajuus on 1 704 h-m 2 ja toksen lisärakentamiseen ja peruskor-
7606: kustannusarvio 10,5 miljoonaa markkaa. jaukseen.
7607: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7608: nioittaen,
7609:
7610: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7611:
7612: Johannes Leppänen Aino Suhola Reijo Laitinen
7613: Toimi Kankaanniemi Marja-Leena Viljamaa Tina Mäkelä
7614: Iiris Hacklin
7615: 1991 vp 169
7616:
7617: Raha-asia-aloite 165
7618:
7619:
7620:
7621:
7622: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopis-
7623: ton liikuntafilosofian yliassistentin viran perustamiseen
7624:
7625:
7626: Eduskunnalle
7627:
7628: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä Myös liikunta-alan ammattilaisten kysyntä kau-
7629: tiedekunnassa tehdään liikuntatieteellistä perus- pallisen liikunnan kentällä on yllättänyt korkea-
7630: tutkimusta, jonka perusteisiin kuuluu liikunta- koulutuksen suunnittelijat. Liikuntatieteellinen
7631: filosofia. Tiedekunnassa myös koulutetaan tiedekunta tarvitsee resursseja varsinkin liikun-
7632: opettajat maamme kouluihin, suunnittelijat ja takasvattajien ja liikunnan sosiaalitieteilijöiden
7633: johtajat kuntien liikuntatoimeen ja liikunta- ja koulutukseen. Henkilöresurssina tärkein on
7634: urheilujärjestöihin sekä valmentajat urheiluseu- puuttuvan liikuntafilosofian tutkimuksen ja
7635: roihin. Liikuntatieteilijät sijoittuvat myös tutki- opetuksen aloittaminen.
7636: mustehtäviin ja journalisteiksi. Maassamme on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7637: liikunnanopettajapula, koska keskiasteen kou- nioittaen,
7638: lunuudistuksen myötä on keskiasteen oppilai-
7639: toksiin perustettu huomattava määrä liikunnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7640: opettajan virkoja, monet iäkkäät liikunnan- 1992 tulo- ja menoarvioon 400 000
7641: opettajat ovat jääneet eläkkeelle ja liikunnan- markkaa Jyväskylän yliopiston liikunta-
7642: opiskelijoiden valmistuminen on viivästynyt filosofian yliassistentin peruspalkkaisen
7643: monista syistä - huonoa opintotukea korva- viran perustamiseen.
7644: taan oman alan työtehtävillä, joita on tarjolla.
7645:
7646: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7647:
7648: Pekka Leppänen Reijo Laitinen
7649: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
7650: 170 1991 vp
7651:
7652: Raha-asia-aloite 166
7653:
7654:
7655:
7656:
7657: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 pe-
7658: rusparantamisen aloittamiseen Äänekoskelta pohjoiseen
7659:
7660:
7661: Eduskunnalle
7662:
7663: Keski-Suomen keskeisen sijainnin johdosta kehitysaskeleita Helsinki-Jyväskylä-Oulu ja
7664: alueella on tavallista runsaammin valtakunnal- Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio.
7665: lisia pääteitä, joista valtatie n:o 4 on luonnolli- Valtatien n:o 4 välille Äänekoski-Kes-
7666: sesti merkittävin. Valtion vuoden 1991 tulo- ja ki-Pohjanmaan raja on laadittu kehittämis-
7667: menoarvioesityksessä Keski-Suomelle on kui- suunnitelma, joka sisältää tien leventämisen
7668: tenkin osoitettu vain 255 miljoonaa markkaa 10,5 metriin, ohituskaistaverkoston rakentami-
7669: perustienpitoon ja 110 miljoonaa markkaa ties- sen, vaarallisten notkojen ja nyppylöiden ta-
7670: tön kunnostamiseen. Päätierahoituksesta Kes- sauksen sekä liittymiä. Hankkeen kokonaiskus-
7671: ki-Suomen osuus on vain 4 OJo, johon sisältyy tannusarvio on 280 miljoonaa markkaa. To-
7672: 4-tien rakentamista Muuramen Pukinniitystä teuttamisvalmius on 25 kilometrin mittaisella
7673: Jyväskylän Pumperiin 40 miljoonalla markalla. alkuosuudella, jonka kustannusarvio on 61 mil-
7674: Valtatie n:o 4 tulee säilyttää valtakunnallise- joonaa markkaa.
7675: na pääväylänä pohjoiseen. Tie tulisi rakentaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7676: Heinolan Lusista moottoritietasaisena Ääne- nioittaen,
7677: koskelle saakka ja siitä edelleen joko moottori-
7678: tienä tai moottoriliikennetienä. Kuopioon suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7679: tautuvan liikenteen ohjaamista Keski-Suomen 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
7680: kautta tulisi selvittää, sillä lyhin maantieyhteys markkaa valtatien n:o 4 perusparanta-
7681: Helsingistä Kuopioon kulkee Keski-Suomen misen aloittamiseksi Äänekoskella poh-
7682: kautta. Näin päätieverkko palvelisi parhaiten joiseen.
7683: tärkeimpiä pääkaupunkiseudun ulkopuolisia
7684:
7685: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7686:
7687: Pekka Leppänen Reijo Laitinen Mauri Pekkarinen
7688: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi Eila Rimmi
7689: Iivo Polvi Tina Mäkelä Marja-Leena Viljamaa
7690: Aino Suhola Iiris Hacklin Johannes Leppänen
7691: Esko-Juhani Tennilä Martti Korhonen Osmo Polvinen
7692: 1991 vp 171
7693:
7694: Raha-asia-aloite 167
7695:
7696:
7697:
7698:
7699: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Launeen peruskoulun
7700: laajennukseen ja peruskorjaukseen Lahdessa
7701:
7702:
7703: Eduskunnalle
7704: Nykyisten peruskoulujen opetussuunnitel- iltaisin palvella eteläisen Lahden asukkaiden
7705: mien toteuttaminen ja tasapuolisten opiskelu- liikunta- ja muita harrastuspalveluja.
7706: mahdollisuuksien järjestäminen on edellytys, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7707: jotta koulujärjestelmämme kykenee koulutta- nioittavasti,
7708: maan tulevaisuuden haasteisiin vastaamaan ky-
7709: keneviä kansalaisia. Launeen peruskoulu kärsii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7710: huomattavasta tilanahtaudesta ja sen sosiaaliset 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
7711: tilat ovat puutteellisia. Lisäksi kokonaan puut- markkaa Launeen peruskoulun laajen-
7712: tuvat asianmukaiset liikuntatilat, jotka voisivat nukseen ja peruskorjaukseen.
7713: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7714:
7715: Maija-Liisa Lindqvist Hannu Tenhiälä
7716: Kyösti Toivonen Jouko Skinnari
7717: Pekka Räty
7718: 172 1991 vp
7719:
7720: Raha-asia-aloite 168
7721:
7722:
7723:
7724:
7725: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 295
7726: (Levanto-Putula) perusparantamiseen
7727:
7728:
7729: Eduskunnalle
7730:
7731: Valtatieltä n:o 4 Mäntsälän Levannolta Kär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7732: kölän Järvelään ja edelleen Kosken Hl. kautta 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
7733: valtatielle n:o 4 Asikkalaan kulkeva tie on huo- markkaa maantien n:o 295 perusparan-
7734: nokuntoinen ja tarvitsee perusparantamista. tamista varten.
7735: Tie on varsin vilkkaasti liikennöity, joten perus-
7736: parantaminen olisi suoritettava kiireellisesti.
7737: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7738: nioittavasti,
7739:
7740: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7741:
7742: Maija-Liisa Lindqvist Hannu Tenhiälä
7743: Kyösti Toivonen Jouko Skinnari
7744: Väinö Saario
7745: 1991 vp 173
7746:
7747: Raha-asia-aloite 169
7748:
7749:
7750:
7751:
7752: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3132
7753: (Kopsuo-Nuoramoinen) perusparantamiseen tieosuudella
7754: Vesivehmaa-Kalkkineo
7755:
7756: Eduskunnalle
7757:
7758: Maantie n:o 3132 Vesivehmaalta Kalkkisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7759: on tien mutkaisuuden, korkeuserojen ja kapeu- nioittavasti,
7760: den vuoksi hyvin vaikeakulkuinen sekä liiken-
7761: neturvallisuuden kannalta vaarallinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7762: Soratien pituus on 21,7 km. Liikennemäärät 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
7763: ovat alkupäässä noin 450 autoa ja loppupäässä markkaa maantien n:o 3132 Vesiveh-
7764: noin 250 autoa vuorokaudessa. Viikonloppuisin maan-Kalkkisten tieosuuden peruspa-
7765: ja lomakausina liikenne on varsin vilkasta. rantamista varten.
7766: Tiellä on runsaan henkilöautoliikenteen li-
7767: säksi paljon raskasta puutavaraliikennettä.
7768:
7769: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7770:
7771: Maija-Liisa Lindqvist Hannu Tenhiälä
7772: Kyösti Toivonen Jouko Skinnari
7773: Väinö Saario
7774: 174 1991 vp
7775:
7776: Raha-asia-aloite 170
7777:
7778:
7779:
7780:
7781: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskimyllyn paikallis-
7782: tien n:o 14033 perusparannukseen Hollolassa
7783:
7784:
7785: Eduskunnalle
7786: Koskimyllyn paikallistien (Hakosilta-Vesa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7787: la) parannus olisi erittäin kiireellinen ja tärkeä 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7788: asia, sillä alueen asukasmäärät ja liikenne ovat markkaa Koskimyllyn paikallistien
7789: viime vuosina kasvaneet huomattavasti. Tie on n:o 14033 perusparantamiseen.
7790: hiekkapintainen ja suuren osan vuotta lähes
7791: ajokelvottomassa kunnossa.
7792: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7793: nioittaen,
7794:
7795: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7796:
7797: Maija-Liisa Lindqvist Hannu Tenhiälä
7798: Kyösti Toivonen Jouko Skinnari
7799: Väinö Saario
7800: 1991 vp 175
7801:
7802: Raha-asia-aloite 171
7803:
7804:
7805:
7806:
7807: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin varuskunnan
7808: rakentamiseen
7809:
7810:
7811: Eduskunnalle
7812:
7813: Hallin varuskunnalle vuodelle 1991 myönnet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7814: ty määräraha oli aivan riittämätön. Paraikaa nioittaen,
7815: rakenteilla oleva lennonvarmistusrakennus, to-
7816: della tarpeellinen autokatos, huoltorakennus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7817: koulutalon jatkorakentaminen edellyttävät var- 1992 tulo- ja menoarvioon 15 000000
7818: sin voimakkaita rahallisia panoksia. markkaa Hallin varuskunnan rakennus-
7819: Muun muassa työsuojelunäkökohdasta tar- työhön.
7820: kastellen uuden ajoneuvohallin rakentaminen
7821: on mitä kiireisin tehtävä.
7822:
7823: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7824:
7825: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
7826: 176 1991 vp
7827:
7828: Raha-asia-aloite 172
7829:
7830:
7831:
7832:
7833: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keurusselän musiikki-
7834: koulun perustamiseen
7835:
7836:
7837: Eduskunnalle
7838: Mäntän ja Keuruun kaupungit sekä Kuoreve- aikaan riittävän suuri yksikkö, joka paremmin
7839: den, Vilppulan ja Multian kunnat ovat anoneet, ja laaja-alaisemmin pystyisi antamaan opetusta
7840: että kouluhallitus hyväksyisi uuden laajapohjai- n. 34 000 asukkaan väestöpohjalle.
7841: sen musiikkikoulun perustamisen läntisen Kes- Uusi musiikkikoulu tulisi saada lakisääteisen
7842: ki-Suomen ja koillisen Hämeen alueelle. valtionosuuden piiriin 1.8.1992 lukien.
7843: Kunnat ovat yhteistyössä laatineet ko. mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7844: siikkikoulun perustamisasiakirjat ja hyväksy- nioittaen,
7845: neet ne yhtäpitävin kunnanvaltuustojen pää-
7846: töksin. Tarkoituksena on yhdistää musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7847: koulutoiminta alueella siten, että Keski-Suo- 1992 tulo- ja menoarvioon 400 000
7848: men Konservatorion Keuruun sivutoimipiste ja markkaa Keurusselän musiikkikoulun
7849: Mäntän seudun musiikkikoulu liitettäisiin yh- perustamiseen.
7850: teen uudeksi musiikkikouluksi. Näin saataisiin
7851:
7852: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7853:
7854: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
7855: 1991 vp 177
7856:
7857: Raha-asia-aloite 173
7858:
7859:
7860:
7861:
7862: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuoreveden Hallin-
7863: Mäntän tien päällystämiseen
7864:
7865:
7866: Eduskunnalle
7867:
7868: Koska Kuoreveden Hallin-Mäntän maan- see raaka-ainetta, ja sitä saadaan myös paljon
7869: tien perusparantaminen näkyy siirtyvän aina seudulta, joka sijaitsee tien kokooma-alueella.
7870: vain tuonnemmaksi, pitäisi tietä ainakin (vähin- Tien nykyinen kunto on ala-arvoinen. Se on
7871: tään) pintakorjata. liikenneturvallisuutta ajatellen suorastaan vaa-
7872: Tie on alueemme kehittämisen kannalta erit- rallinen monin paikoin.
7873: täin tärkeä, sijaitseehan Hallissa mm. Valmetin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7874: lentokoneteollisuutta, lentokenttä sekä varus- nioittaen,
7875: kunta. Liikenne näihin kulkee suurelta osin juu-
7876: ri ko. tietä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7877: Kuorevesi ja Mänttä ovat yhteistä työssä- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
7878: käyntialuetta, joten tiellä on paljon työmatka- markkaa Kuoreveden Hallin-Mäntän
7879: liikennettä. Unohtaa ei sovi myöskään raskaan tien päällystämiseen.
7880: liikenteen suurta määrää. Vilppulan saha tarvit-
7881:
7882: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7883:
7884: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
7885: 178 1991 vp
7886:
7887: Raha-asia-aloite 174
7888:
7889:
7890:
7891:
7892: Liunaiomaa ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perus-
7893: tamiseen Helsingin hovioikeuteen
7894:
7895:
7896: Eduskunnalle
7897:
7898: Helsingin hovioikeudessa käsiteltävät asiat 1990 annettiin hovioikeudessa 482 ratkaisua ku-
7899: ovat ruuhkaantuneet selvästi viime vuosina. takin toimistosihteerin virkaa kohden. Vertai-
7900: Kun lain mukaan kiireellisinä käsitehäviä lun vuoksi mainittakoon, että Turun hovioikeu-
7901: asioita on paljon, ei-kiireellisissä asioissa hovi- dessa, jossa vastaava suhdeluku on maamme
7902: oikeuden ratkaisu saattaa viipyä yli kaksikin toiseksi huonoin, annettiin (4 353:11) 396 rat-
7903: vuotta. Tämä heikentää kansalaisten oikeustur- kaisua ja Rovaniemen hovioikeudessa, jossa
7904: vaa ja vähentää luottamusta lainkäyttötyö- suhde on maamme paras (1 426:6), annettiin
7905: hön. 238 ratkaisua kutakin noissa hovioikeuksissa
7906: Hovioikeudessa on vuodesta 1976lähtien toi- olevaa toimistosihteerin virkaa kohden.
7907: minut kymmenen vakinaista ja kaksi ylimää- Niin hovioikeuden sisäisen kuin alioikeuksiin
7908: räistä jaostoa, joista toinen on vakinaistettu suuntautuvan hallinnon tehtävät ovat Helsingin
7909: 1.12.1987 lukien. Toista ylimääräistä jaostoa ei hovioikeudessa monilukuisemmat kuin pienem-
7910: ole vieläkään vakinaistettu, vaikka on selvästi missä hovioikeuksissa. Hovioikeuden presiden-
7911: nähtävissä ja tilastollisesti osoitettavissa, että tillä ja kanslian päällikkönä toimivalla hovioi-
7912: Helsingin hovioikeudessa on pysyvästi tarpeen keuden sihteerillä ei ole varsinaista sihteeri-
7913: 12 jaostoa. apua, minkä johdosta molemmat joutuvat
7914: Hovioikeuden kirjaamon työmäärä on kasva- käyttämään runsaasti aikaa toisarvoisten tehtä-
7915: nut vuosien mittaan. Vuonna 1989 hovioikeu- vien hoitamiseen.
7916: teen tuli 5 216 uutta asiaa ja ratkaisu annettiin Helsingin hovioikeudessa on kaikkiaan neljä
7917: 5 904 asiassa. Helsingin hovioikeudessa on kui- notaarin virkaa, joista yhden haltija on joudut-
7918: tenkin vain yksi kirjaajan ja yksi apulaiskirjaa- tu siirtämään kirjaamon tehtäviin. Helsingin
7919: jan virka eli sama määrä virkoja kuin maamme hovioikeudessa on yksi notaari kutakin 1 446
7920: pienimmässä hovioikeudessa, jonka asiamäärä annettua ratkaisua kohden. Vastaavat luvut Tu-
7921: on noin neljännes Helsingin hovioikeuden vas- run ja Rovaniemen hovioikeuden osalta ovat
7922: taavasta määrästä. Kirjaamon varsinaisen hen- yksi notaari kutakin 1 088 ratkaisua (4 353:4) ja
7923: kilökunnan avuksi onkin jouduttu vakinaisesti yksi notaari kutakin 475 ratkaisua (1426:3)
7924: sijoittamaan yksi hovioikeuden neljästä notaa- kohden.
7925: rista ja yksi sen kahdestatoista toimistosihtee- Töiden ruuhkaantuminen ja henkilökunnan
7926: ristä, vaikka sekä notaarin että toimistosihtee- työpaineen lisääntyminen ovat aiheuttaneet kes-
7927: rien virkojen määrä on niiden varsinaiseen toi- tämättömän tilanteen, joka tulisi purkaa mah-
7928: menkuvaan kuuluvienkin tehtävien hoitamisen dollisimman pian. Asiaan on kiinnittänyt huo-
7929: osalta liian pieni. miota myös eduskunnan oikeusasiamies.
7930: Helsingin hovioikeudessa on 12 toimistosih- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
7931: teerin virkaa. Suhteutettuna ratkaistujen asioi- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
7932: den määrään tämä merkitsee sitä, että vuonna nassa.
7933: 1991 vp- RA 174 179
7934:
7935: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- - viisi viskoalin virkaa (A 22)
7936: nioittavasti, - neljänotaarin virkaa (A 17)
7937: - apulaiskirjaajan virka (A 13)
7938: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden - osastosihteerin virka (A 17)
7939: 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000000 - neljä toimistosihteerin virkaa
7940: markan määrärahan seuraavien virko- (kaksi AJO ja kaksi A 11)
7941: jen perustamiseksi Helsingin hovioikeu- - virastomestarin virka (A 13)
7942: teen: - kolme toimistovirkailijan virkaa
7943: - kaksi hovioikeudenneuvoksen vir- (A8).
7944: kaa (A 29 ja A 27)
7945: - kaksi hovioikeudenneuvoksen vir-
7946: kaa (A26)
7947:
7948: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7949:
7950: Tuula Linnainmaa Tero Mölsä Martti Tiuri
7951: Minna Karhunen Tarja Kautto Lauri Metsämäki
7952: Anssi Rauramo Eeva-Liisa Moilanen Jouko Jääskeläinen
7953: Paavo Nikula Jaakko Laakso Leena Luhtanen
7954: Marita Jurva Hanna Markkula Päivi Varpasuo
7955: Pekka Viljanen Kaarina Dromberg
7956: 180 1991 vp
7957:
7958: Raha-asia-aloite 175
7959:
7960:
7961:
7962:
7963: Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta Espoon nimismiespiirin
7964: ajoneuvohankintoihin
7965:
7966:
7967: Eduskunnalle
7968: Espoon nimismiespiirin alueelle on ominaista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7969: edelleen jatkuva väestönkasvu. Espoon poliisin taen,
7970: suoritteiden voimakas kasvu edellyttää poliisi-
7971: kaluston lisäämistä samassa suhteessa. Poliisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7972: toimintaa vaikeuttaa se, että Espoolla ei ole var- 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000
7973: sinaista kaupunkikeskusta, vaan useita suuria markkaa Espoon nimismiespiirin ajo-
7974: kaupunkimaisia asuntoalueita. Puutteellisesta neuvohankintoihin.
7975: ajoneuvokalustosta johtuva poliisipalveluiden
7976: heikko saatavuus vaarantaa Espoon asukkaiden
7977: oikeusturvaa.
7978:
7979: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
7980:
7981: Tuula Linnainmaa
7982: 1991 vp 181
7983:
7984: Raha-asia-aloite 176
7985:
7986:
7987:
7988:
7989: Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 51 perus-
7990: parantamiseen välillä Haukilahti-Helsinki
7991:
7992:
7993: Eduskunnalle
7994:
7995: Kantatie n:o 51 (ns. Jorvaksentie) Espoon ja välille Haukilahti-Helsingin kaupungin raja
7996: Helsingin alueella on vilkasliikenteisin maantie tulee pikaisesti rakentaa suunnitellut lisäkaistat.
7997: Suomessa. Tien liikenteenvälityskyky ylittyy Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7998: päivittäin. Vuonna 1986 tehtiin tämän tieosan taen,
7999: pientareille tilapäiset kaistat bussiliikennettä
8000: varten. Sillä voitiin tilapäisesti parantaa jouk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8001: koliikenteen sujumista. Tien rakennetta ei kui- 1992 tulo- ja menoarvioon 55 000 000
8002: tenkaan ole alunperin suunniteltu kestämään markkaa kantatien n:o 51 lisäkaistojen
8003: jatkuvaa raskasta linja-autoliikennettä pienta- rakentamiseen ja perusparantamiseen
8004: reella. Nykyinen järjestelmä ei ole myöskään välillä Haukilahti-Helsingin kaupun-
8005: riittävän liikenneturvallinen. Kantatielle n:o 51 gin raja.
8006:
8007: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8008:
8009: Tuula Liunaiomaa
8010:
8011:
8012:
8013:
8014: 14 210265Z
8015: 182 1991 vp
8016:
8017: Raha-asia-aloite 177
8018:
8019:
8020:
8021:
8022: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken terveyden-
8023: huolto-oppilaitoksen kehittämiseen
8024:
8025:
8026: Eduskunnalle
8027: Kuusankosken terveydenhuolto-oppilaitos on on varattu samalle tontille jo paikkakin. Lisära-
8028: vuodesta 1983 alkaen toiminut Kuusankosken kennuksen suunnittelu olisikin voitava kiireesti
8029: kaupungin rakennuttamassa ja oppilaitokselle aloittaa. Myös aikuiskoulutusosaston johtajan
8030: vuokraamassa uudessa ajanmukaisessa oppilai- virka olisi voitava välittömästi perustaa.
8031: tosrakennuksessa. Nyt tilat ovat käyneet kui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8032: tenkin kovin ahtaiksi oppilasmäärän kaksinker- taen,
8033: taistuessa 400:ksi koulu-uudistuksen pidentäes-
8034: sä opiskeluaikoja. Lisäksi vuosi sitten vakinai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8035: sena aloittanut, suurta suosiota saanut aikuis- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
8036: koulutusosasto, jossa tänä vuonna tulee opiske- markkaa Kuusankosken terveydenhuol-
8037: lemaan yli 160 opiskelijaa, ja myös useat täy- to-oppilaitoksen lisärakennuksen suun-
8038: dennyskoulutuskurssit lisäävät paineita saada nittelemiseksi ja aikuiskoulutusosaston
8039: lisätiloja suunnitellusta lisärakennuksesta, jolle johtajan viran perustamiseksi.
8040: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8041:
8042: Anna-Kaarina Louvo
8043: 1991 vp 183
8044:
8045: Raha-asia-aloite 178
8046:
8047:
8048:
8049:
8050: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Anjalan koulutilan henkilö-
8051: kunnan asuinrakennuksen rakentamiseen
8052:
8053:
8054: Eduskunnalle
8055: Ammattikasvatushallitus on jo vuonna 1983 kolan metsäoppilaitoksen nuorisoasteen koulu-
8056: hyväksynyt suunnitelman Anjalan koulutilan tuksen mahdollinen siirtyminen Kausalan toi-
8057: henkilökunnan asuinrakennukseksi ja tarvitta- mipisteestä 1.8.1992 Anjalan maatalousoppilai-
8058: vat rakennusluvat ovat myös kunnossa. Han- tokseen. Sen myötä siirtyy myös 5 opettajan vir-
8059: ketta on yritetty viedä eteenpäin anomalla työl- kaa Anjalaan.
8060: lisyysvaroja tässä kuitenkaan onnistumatta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8061: Tarve 4-5 perheen rivitalon rakentamiseen taen,
8062: Anjalan koulutilalle koetaan hyvin tärkeäksi,
8063: koska nyt henkilökuntaa joutuu perheineen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8064: asumaan muualla. Opetus- ja hoitotyön luon- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8065: teen vuoksi olisi koulutilalla asuminen kuiten- markkaa henkilökunnan asuinraken-
8066: kin mielekkäämpää. nuksen rakentamiseksi Anjalan koulu-
8067: Asian tekee entistä ajankohtaisemmaksi Sel- tilalle.
8068: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8069:
8070: Anna-Kaarina Louvo
8071: 184 1991 vp
8072:
8073: Raha-asia-aloite 179
8074:
8075:
8076:
8077:
8078: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kristillisen kan-
8079: sanopiston päärakennuksen kunnostamiseen
8080:
8081:
8082: Eduskunnalle
8083: Sortavalassa perustettu kristillinen kansan- päärakennus, jossa on ruokailu-, toimisto- ja
8084: opisto täytti viime vuonna 70 vuotta. Sotien jäl- luentotiloja. Koska opistolla on täysin omin ra-
8085: keen opisto on toiminut Haminassa Poitsilan hoitusjärjestelyin rakentamastaan lisäraken-
8086: vanhan kartanon tiloissa. Opistossa toimii mm. nuksesta vielä huomattava määrä lainoja, opis-
8087: tiedotusaineiden linja, lievästi kehitysvammai- to on anonut valtiolta rakennusavustusta tähän
8088: sille tarkoitettu asumisvalmennuslinja ja viime lähes 8 milj. markkaa maksavaan päärakennuk-
8089: syksynä toimintansa aloittanut musiikillisen sen saneeraukseen.
8090: näyttämöilmaisun linja. Sen lisäksi on ollut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8091: oheistoimintana lyhytkurssitoimintaa. Opiston taen,
8092: tavoitteena on kehittyä koko seutukunnan eli
8093: '' Kaakonkulman aikuiskoulutuskeskukseksi''. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8094: Vuonna 1986 opistolle valmistui uusi lisära- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8095: kennus, jossa on luento- ja majoitustiloja. markkaa Jamilahden kristillisen kansan-
8096: Opiston toiminnalle ja kehittämiselle on kuiten- opiston päärakennuksen kunnostami-
8097: kin välttämätöntä saada kunnostetuksi myös seksi.
8098: vanha, rakennushistoriallisesti erittäin arvokas
8099:
8100: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8101:
8102: Anna-Kaarina Louvo
8103: 1991 vp 185
8104:
8105: Raha-asia-aloite 180
8106:
8107:
8108:
8109:
8110: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Valkealan kristillisen kan-
8111: sanopiston rakennusavustukseksi
8112:
8113:
8114: Eduskunnalle
8115:
8116: Tärkeäksi Pohjois-Kymenlaakson aikuiskou- tuksessa, lisäävät taloudellista rasitusta entises-
8117: lutuskeskukseksi kehittynyt Valkealan kristilli- tään.
8118: nen kansanopisto on koko 1980-luvun toteutta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8119: nut merkittävää, opiston toiminnan kehittämi- taen,
8120: selle välttämätöntä kouluhallituksen hyväksy-
8121: mää rakennus- ja perusparantamisohjelmaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8122: josta opistolla on edelleen huomattava määrä 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
8123: velkoja. Oppilasasuntolan kunnostus ja vanhan markkaa Valkealan kristillisen kansan-
8124: metalliverstaan käyttötarkoituksen muuttami- opiston rakennusavustukseksi.
8125: nen, josta suunnitelmat ovat vielä opetushalli-
8126:
8127: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8128:
8129: Anna-Kaarina Louvo
8130: 186 1991 vp
8131:
8132: Raha-asia-aloite 181
8133:
8134:
8135:
8136:
8137: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Haminan satamaan johtavan
8138: syväväylän rakentamiseen
8139:
8140:
8141: Eduskunnalle
8142: Haminan kaupungin satamiin johtaa tällä tn., joka on 20 OJo Suomen satamien kautta kul-
8143: hetkellä 10 metriä syvä väylä, joka on nykyiselle kevasta tavaraliikenteestä. Nämä satamat ovat
8144: aluskannalle liian matala. Haminan kaupunki maamme metsäteollisuuden tärkeimmät vienti-
8145: on investoinut merkittävästi viime vuosina sata- satamat. Hanke vaatii huomattavaa valtion tu-
8146: man kehittämiseen ja on satamalaitureita ra- kea.
8147: kentaessaan varautunut omalta osaltaan mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8148: suurempiin aluskokoihin. Väylän syventäminen taen,
8149: 11 ,5-12-metriseksi on välttämätöntä Palokan-
8150: kaan syvälaiturin tehokkaan käytön takaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8151: seksi ja koko Kaakkois-Suomen yleisen kilpai- 1992 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
8152: lukyvyn lisäämiseksi. Kotkan ja Haminan val- markkaa Haminan satamaan johtavan
8153: takunnallisesti merkittävän satamaparin koko- syväväylän rakentamiseen.
8154: naisliikennemäärä oli vuonna 1988 yli 10 milj.
8155:
8156: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8157:
8158: Anna-Kaarina Louvo
8159: 1991 vp 187
8160:
8161: Raha-asia-aloite 182
8162:
8163:
8164:
8165:
8166: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Virolahden Klamilan vene- ja
8167: kalasataman rakentamiseen
8168:
8169:
8170: Eduskunnalle
8171:
8172: Virolahdella on suunnitteilla vene- ja kalasa- myötä vähentymässä. Sen sijaan ihmisravin-
8173: tama Klamilaan. Tätä on mm. valtakunnallinen noksi kalastettavan silakan ja kasvavien lohi-
8174: kalasatamatyöryhmä esittänyt. Kyseisen sata- saaliitten taloudellinen merkitys on voimak-
8175: man tarve on tullut yhä ajankohtaisemmaksi kaassa nousussa.
8176: itäisen Suomenlahden avautuessa turismille. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8177: Myös ammattimaisen kalastuksen edistämiseksi taen,
8178: ja arvokalan saamiseksi tuoreena kuluttajalle
8179: on välttämätöntä saada asianmukaiset käsitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8180: lytilat kalastusalueen läheisyyteen. Näin arvo- 1992 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
8181: kas saalis ei joutuisi pelkästään rehukäyttöön, markkaa Virolahden Klamilan vene- ja
8182: mikä tarve on turkistarhauksen vaikeutumisen kalasataman rakentamiseen.
8183:
8184: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8185:
8186: Anna-Kaarina Louvo
8187: 188 1991 vp
8188:
8189: Raha-asia-aloite 183
8190:
8191:
8192:
8193:
8194: Louvo: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien hammas-
8195: huollon järjestämiseen
8196:
8197:
8198: Eduskunnalle
8199:
8200: Sotiemme veteraanit ovat hammashuollon maan olisi veteraaneille annettava vielä tässä
8201: korvattavuuden suhteen hyvin eriarvoisessa ase- vaiheessa mahdollisuus asuinpaikasta riippu-
8202: massa asuinpaikasta riippuen. Jotkut kunnat matta, jolloin joko sairausvakuutuksen kautta
8203: korvaavat omalla kustannuksellaan joko osan tai terveyskeskushammashuollossa yhteiskunta
8204: veteraanien hammashuollosta tai korvaavat sen tukisi myös veteraanien suun ja hampaiden hoi-
8205: kokonaan. Useimmissa kunnissa veteraanit ei- toa.
8206: vät saa hammashuollon kustannuksiin mitään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8207: yhteiskunnan tukea, jos eivät pääse terveyskes- taen,
8208: kushammashuoltoon.
8209: Kysymys on ikäluokista, jotka eivä~ missään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8210: elämänsä vaiheessa ole saaneet olla yhteiskun- 1992 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
8211: nan tukeman järjestelmällisen hammashuollon markkaa veteraanien saattamiseksi bud-
8212: piirissä, jossa tällä hetkellä ovat kaikki vuonna jettiperusteisesti yhteiskunnan tukeman
8213: 1956 syntyneet ja sitä nuoremmat. Tähän sa- järjestelmällisen hammashuollon piiriin.
8214:
8215: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8216:
8217: Anna-Kaarina Louvo
8218: 1991 vp 189
8219:
8220: Raha-asia-aloite 184
8221:
8222:
8223:
8224:
8225: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton
8226: Kymen piirille sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kuntou-
8227: tus- ja virkistystoiminnan järjestämiseen
8228:
8229: Eduskunnalle
8230:
8231: Sotainvalidien ikääntyessä - heidän keski- validia, onkin lisännyt jatkuvasti vuodesta 1983
8232: ikänsä on jo yli 72 vuotta - on heidän kuntou- alkaen tätä toimintaa. Piirin omat varat eivät
8233: tustarpeensa tullut yhä polttavammaksi. Var- kuitenkaan ole olleet läheskään riittävät, koska
8234: haiskuntoutus mahdollistaa monessa tapauk- tarve on yhä lisääntynyt.
8235: sessa kotihoidon pitempään. Tämä koskee niin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8236: sotainvalideja itseään kuin heidän puolisoitaan- taen,
8237: kin, jotka vuosiakin ilman loman suomaa lepoa
8238: ja palautumista ovat hoitaneet usein hyvinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8239: vaikeavammaista puolisoaan. Tarve kuntoutus- 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
8240: ja virkistystoimintaan onkin sotainvalidien kes- markkaa Sotainvalidien Veljes!iiton Ky-
8241: kuudessa valtava. men piiri ry:lle sotainvalidien ja heidän
8242: Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri ry., aviopuolisoidensa kuntoutus- ja virkis-
8243: johon kuuluu 27 osastoa ja lähes 3 000 sotain- tystoimintaan.
8244:
8245: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8246:
8247: Anna-Kaarina Louvo
8248: 190 1991 vp
8249:
8250: Raha-asia-aloite 185
8251:
8252:
8253:
8254:
8255: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kymen vesi- ja ympäristö-
8256: piirin laboratorion laajentamiseen
8257:
8258:
8259: Eduskunnalle
8260:
8261: Vesi- ja ympäristöpiirin laboratorion tehtä- teet ovat sekä laadultaan että määrältään puut-
8262: viin kuuluvat erilaiset valvontatehtävät, kuten teellisia ja sen tilat ovat ahtaat. Hankkeen suun-
8263: teollisuuden jätevesipäästöjen ja vesistöjen laa- nittelu- ja rakentamiskustannukset ovat 7,5
8264: dun tarkkailu, ympäristöministeriön teettämät mmk.
8265: tutkimukset, kalakuolematapausten selvittämi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8266: nen, maatalouden hajakuormituksen ja ilman- taen,
8267: saasteiden vaikutukset vesistöihin, pohjavesi-
8268: tutkimukset jne. Kymen vesi- ja ympäristöpiirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8269: laboratoriossa tehdään vuosittain yli 40 000 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
8270: analyysia. Kymen vesi- ja ympäristöpiiri on jo markkaa Kymen vesi- ja ympäristöpiirin
8271: useiden vuosien ajan pyrkinyt saamaan vireille laboratorion laajentamisen suunnittelua
8272: laboratorion laajennuksen. Laboratorion lait- varten.
8273:
8274: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8275:
8276: Anna-Kaarina Louvo
8277: 1991 vp 191
8278:
8279: Raha-asia-aloite 186
8280:
8281:
8282:
8283:
8284: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittä-
8285: miskeskuksen Lahden konsultointiyksikön perustamiseen
8286:
8287:
8288: Eduskunnalle
8289: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8290: tää syksyllä 1990 tekemässään päätöksessä, että nioittaen,
8291: hallitus luo vuoden 1991 aikana edellytykset
8292: Teknologian kehittämiskeskuksen konsultoin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8293: tiyksikön perustamiseksi vuoden 1992 aikana 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8294: Lahteen. markkaa Teknologian kehittämiskes-
8295: Lahden konsultointiyksikön vuotuiset toi- kuksen Lahteen perustettavan konsul-
8296: mintamenot tulevat olemaan 2 mmk. tointiyksikön menoihin.
8297: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8298:
8299: Matti Luttinen Väinö Saario
8300: 192 1991 vp
8301:
8302: Raha-asia-aloite 187
8303:
8304:
8305:
8306:
8307: Luukkainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeita vähen-
8308: tävien ja korvaavien menetelmien kehittämiseen
8309:
8310:
8311: Eduskunnalle
8312: Lääketieteellinen tutkimus nojautuu edelleen tutkimusmäärärahoihin, joita valtio ja eri sää-
8313: pitkälti eläinkokeisiin, joista osa on hyvinkin tiöt vuosittain myöntävät eläinkokeelliselle tut-
8314: tuskallisia. Nykytiedon valossa olisi kuitenkin kimukselle.
8315: helpompaa siirtyä inhimillisiin tutkimusmene- Suomen valtion vuoden 1991 budjetissa on
8316: telmiin, jotka tarjoavat luotettavia tuloksia. Jo varattu vain 50 000 markkaa eläinkokeita kor-
8317: eettiset perusteet edellyttäisivät tuskallisista vaavien menetelmien tutkimukseen. Valtion
8318: eläinkokeista luopumista. osoittama rahoitus on häviävän pieni verrattu-
8319: Eläinkokeet antavat usein harhaanjohtavia na pohjoismaiseen ja keskieurooppalaiseen ta-
8320: tuloksia. Koe-eläimiä käytetään ikään kuin soon. Esimerkiksi Ruotsin valtion budjetissa
8321: malleina ihmisestä, vaikka lajien väliset fysiolo- osoitettiin tälle vuodelle viisi miljoonaa Ruotsin
8322: giset erot ovat pettävän suuria. Eläinkokeita kruunua eläinkokeita korvaavien menetelmien
8323: korvaavat menetelmät ovat monesti osoittautu- kehittämiseen. Norjassa vastaava luku on kaksi
8324: neet eläinkokeita nopeammiksi ja luotettavam- miljoonaa Norjan kruunua. Tavoitteena tulee
8325: miksi. Jatkuvasti kehittyvät tekniikat luovat olla, että Suomen valtio nostaa eläinkokeita vä-
8326: yhä paremman pohjan eläinkokeiden vähentä- hentävien ja korvaavien menetelmien tutkimus-
8327: miselle ja korvaamiselle. varojen määrää vähintään pohjoimaiselle ta-
8328: Eläinkokeelliseen tutkimukseen verrattuna solle.
8329: ns. vaihtoehtomenetelmien tutkimus on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8330: kin vielä vähäistä. Näiden menetelmien kehittä- nioittaen,
8331: mistä ja käyttöönottoa hidastaa mm. tiedeyh-
8332: teisön tradition, tiedonpuutteen ja käytännön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8333: vaikeuksien lisäksi ennen kaikkea varojen puu- 1992 tulo- ja menoarvioon 250 000
8334: te. Eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimus saa markkaa eläinkokeita vähentävien ja
8335: äärimmäisen vähän rahoitusta verrattuna niihin korvaavien menetelmien kehittämiseen.
8336: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8337:
8338: Hannele Luukkainen Pekka Räty Paavo Nikula
8339: Riitta U osukaineo Minna Karhunen Eero Paloheimo
8340: Heidi Hautala Ulla Anttila Kimmo Sasi
8341: Kalevi Mattila Timo Laaksonen Kaarina Dromberg
8342: Martti Tiuri Erkki Pulliainen Sirkka-Liisa Anttila
8343: Anna-Kaarina Louvo Liisa Jaakonsaari Jarmo Wahlström
8344: Eeva-Liisa Moilanen Esko Seppänen Tuija Maaret Pykäläinen
8345: Pekka Haavisto Marita J urva Kyösti Toivonen
8346: Riitta Kauppinen Leila Lehtinen Maija Perho-Santala
8347: Marjut Kaarilahti Juhani Vähäkangas Sauli Niinistö
8348: Kari Häkämies Erkki Tuomioja Jouni J. Särkijärvi
8349: Mats Nyby Arja Alho
8350: 1991 vp 193
8351:
8352: Raha-asia-aloite 188
8353:
8354:
8355:
8356:
8357: Markkula ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoinstituutin
8358: perustamiseen
8359:
8360:
8361: Eduskunnalle
8362:
8363: Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlatoimi- menoarviossa on myönnetty 7,5 mmk. Hank-
8364: kunta suositti yhdeksi 75-vuotisjuhlien hank- keen rakentaminen alkaa vuonna 1991 ja sen ar-
8365: keeksi nuorisoinstituutin perustamista. Hanket- vioidaan valmistuvan vuonna 1992.
8366: ta ovat valmistelleet nuorisojärjestöt ja valtion Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
8367: nuorisoneuvosto. Suunnitelman tarkoituksena Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
8368: on nuorisotoimen palvelujen parantaminen ko- lukunnassa.
8369: koamalla instituuttiin mm. kurssikeskus, nuori- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8370: son matkailun ja kansainvälisen vaihdon kes- tavasti,
8371: kus, nuorisotietopankki ja nuorisopoliittinen
8372: kirjasto sekä nuorisotyöntekijöiden täydennys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8373: koulutuskeskus. Instituuttia on suunniteltu 1992 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
8374: Vantaalle, joka on varannut tontin. Kustannus- markkaa nuorisoinstituutin perustami-
8375: arvio on 50 mmk, josta vuoden 1991 tulo- ja seen.
8376: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8377:
8378: Hanna Markkula Päivi Varpasuo Tero Mölsä
8379: Matti Vanhanen Pekka Viljanen Minna Karhunen
8380: Tuula Linnainmaa Tarja Kautto Lauri Metsämäki
8381: Anssi Rauramo Eeva-Liisa Moilanen Paavo Nikula
8382: Eero Paloheimo Leena Luhtanen Marita Jurva
8383: Kaarina Dromberg
8384: 194 1991 vp
8385:
8386: Raha-asia-aloite 189
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin k~hittämisrahaan
8392:
8393:
8394:
8395: Eduskunnalle
8396:
8397: Läänien kehittämisen keskeiset strategiat ja rajanylityspaikkojen avaamisesta. Vartiuksen
8398: tavoitteet on kirjattu aihe- ja aluekohtaisiin tee- rajanylityspaikan hyödyntämistä transitokulje-
8399: masuunnitelmiin. Lääninraha on mahdollista- tuksiin selvittäneen projektin tuloksena on Neu-
8400: nut teknologiapoliittisissa ohjelmissa, maaseu- vostoliitossa käynnistetty yhdysradan rakenta-
8401: tuohjelmissa sekä keskusten kehittämisohjel- minen Kostamusradan ja Muurmanuinradan
8402: missa samoin kuin erityisalueohjelmissa määri- välille.
8403: teltyjen keskeisimpien kehittämistoimenpitei- Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
8404: den joustavan käynnistämisen. Näin lääninra- on läänin kehittämisrahaan varattu 40 milj.
8405: hasta on tullut pysyvä aluepolitiikan väline. Sa- mk, kun vuonna 1990 vastaavan määrärahan
8406: malla lääninhallitusten ja alueen piiriviran- suuruus oli 90 milj. mk. Näin voimakas määrä-
8407: omaisten sekä muiden sidosryhmien kesken on rahan supistaminen on oleellisesti heikentänyt
8408: kehittynyt tiivis ja tuloksekas yhteistyö erilais- lääninrahalla tehokkaasti käynnistynyttä
8409: ten projektien valmistelussa ja toteutuksessa. omaehtoista pitkäjänteiseen suunnitteluun pe-
8410: Tämän yhteistyön tuloksena on voitu aikaan- rustuvaa alueellista kehittämistoimintaa.
8411: saada todellista resurssisäästöäkin päällekkäis- Määrärahan merkitys on korostunut erityi-
8412: toimintojen karsimisen myötä. sesti sellaisissa alueellisesti merkittävissä hank-
8413: Kussakin läänissä on lääninrahan myötä keissa, joihin ei ole saatavissa muuta julkista tu-
8414: kyetty käynnistämään varsin mittavia kehittä- kea. Tähänastiset kokemukset ja tulokset osoit-
8415: misprojekteja mm. uuden teknologian hyödyn- tavat, että työn jatkuvuuden turvaaminen sekä
8416: tämisessä. Pitkäjänteisessä strategisiin suunni- edelleen kehittäminen on nimenomaan näissä
8417: telmiin perustuvassa kehittämistyössä tuloksena taloudellisissa olosuhteissa perusteltua.
8418: on pidettävä myös itse hankkeiden käynnisty- Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuk-
8419: mistä, yhteistyön viriämistä ja laajempien ke- sen tekemän lääninrahamenettelyä koskevan
8420: hittämiskokonaisuuksien muotoutumista. Uu- tutkimuksen tulokset puoltavat myös vahvasti
8421: den tuotannon aloittamisen ohella esim. Oulun lääninrahan tarpeellisuutta. Myönteisiin koke-
8422: läänissä on kyetty edistämään myös alihankin- muksiin on kirjattava vielä sekin, että lääninra-
8423: tatoimintaa, toimialakohtaista teknologian siir- han kysyntä on kaikissa lääneissä vuosittain
8424: toa, jalostettujen tietopalvelujen hyödyntämis- kasvanut ollen jopa kolminkertainen käytettä-
8425: tä sekä telesatamatoiminnan käynnistämistä ja vissä olevaan rahamäärään nähden.
8426: uusimuotoista tietoverkoissa tapahtuvaa moni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8427: muoto-opetusta. nioittavasti,
8428: Useilla lääninrahaprojekteilla on vaikutettu
8429: yli läänin ja jopa valtakunnanrajojenkin ulottu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8430: vaan yhteistyöhön. Niinpä Oulun läänissä Var- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
8431: tius-Niirala-projektilla vaikutettiin päätöksiin markkaa läänin kehittämisrahaan.
8432:
8433: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8434:
8435: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
8436: Juhani Alaranta Markku Koski
8437: Pauli Saapunki
8438: 1991 vp 195
8439:
8440: Raha-asia-aloite 190
8441:
8442:
8443:
8444:
8445: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen opis-
8446: ton toiminnan tukemiseen
8447:
8448:
8449: Eduskunnalle
8450:
8451: Raudaskylän kristillisen opiston piirissä ja ten viivästyminen. Huomattavaa on vielä sekin,
8452: opistoa ylläpitävän kannatusyhdistyksen alai- että ammatillisen oppilaitoksen - Ylivieskan
8453: suudessa toimii perinteisen kansanopistotoi- sosiaalialan oppilaitoksen - osalta on muuta-
8454: minnan ohella seurakuntien nuoriso-ohjaajien man vuoden aikana kasautunut rasitteita lähes
8455: koulutus sekä Ylivieskan sosiaalialan oppilai- 300 000 mk, joihin tuolloin ei saatu valtionavus-
8456: tos. tusta ja joihin kuunatkaan eivät osallistuneet.
8457: Kannatusyhdistys on joutunut saneeraamaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8458: tarvittavia opetus- ja majoitustiloja viime vuo- vasti,
8459: sina varsin merkittävässä määrässä. Investoin-
8460: nit on jouduttu toteuttamaan pääosin lainava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8461: roilla. Lainojen hoitorasitteet vaikeuttavat 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
8462: opiston toiminnallista työtä. Taloudellisia vai- markkaa Raudasky/än kristillisen opis-
8463: keuksia lisää myös valtionapujen lopputilitys- ton toiminnan tukemiseksi.
8464:
8465: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8466:
8467: Kalevi Mattila
8468: 196 1991 vp
8469:
8470: Raha-asia-aloite 191
8471:
8472:
8473:
8474:
8475: Mattila: Määrärahan osoittamisesta kalastusmestarin viran perus-
8476: tamiseen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kalajoen
8477: tutkimusasemalle
8478:
8479: Eduskunnalle
8480:
8481: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ka- huomiota ja lisätty kotimaisen kalan kulutusky-
8482: lajoen tutkimusasema tekee merkittävää lähin- syntää.
8483: nä merikalastukseen liittyvää tutkimustyötä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8484: Tutkimusasemalla on vain yksi tutkija. Tutki- taen,
8485: jan avuksi tarvitaan välttämättä yksi kalastus-
8486: mestari, jolloin aseman tutkimuspanos tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8487: tuisi nykyisestään. Tämä on välttämätöntä 1992 tulo- ja menoarvioon 100000
8488: alueella, missä merikalastuksella on merkittävä markkaa Riista- ja kalatalouden tutki-
8489: osuus ja missä myös kalanjalostukseen on muslaitoksen Kalajoen tutkimusaseman
8490: useamman vuoden ajan kiinnitetty ansiokasta kalastusmestarin palkkaamiseksi.
8491:
8492: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8493:
8494: Kalevi Mattila
8495: 1991 vp 197
8496:
8497: Raha-asia-aloite 192
8498:
8499:
8500:
8501:
8502: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta turvapuhelinten hankki-
8503: miseksi vanhuksille
8504:
8505:
8506: Eduskunnalle
8507:
8508: Viime vuosina on tapahtunut ilmeistä turvat- Taloudellisesti asian järjestäminen ei muo-
8509: tomuuden lisääntymistä vanhustenkin piirissä. dostune ongelmaksi. Kyse on ennen muuta sii-
8510: Monet ennen muuta haja-asutusalueiden van- tä, miten vanhusten kotona tapahtuvaa asumis-
8511: huksista asuvat pitkien matkojen päässä lähim- ta ja hoitoa halutaan tukea.
8512: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa asutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8513: taas liiaksi omissa oloissa. Molemmissa tapauk- nioittaen,
8514: sissa yksinäisyys ja turvattomuus on yleistä.
8515: Nykyaikainen tietotekniikka tarjoaa mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8516: lisuuden nopeaan yhteydenottoon. Monilla 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8517: vanhuksilla ei kuitenkaan ole varoja puhelimen markkaa avustuksena kunnille puhelin-
8518: hankintaan, vaikka se koettaisiin aivan välttä- ten tai turvapuhelinten hankkimista var-
8519: mättömäksi. Nimenomaan yksin elävien van- ten vanhusten käyttöön.
8520: husten tulisi saada turvapuhelin tai tavallinen
8521: puhelin yhteiskunnan tuen turvin.
8522:
8523: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8524:
8525: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
8526: Juhani Alaranta Markku Koski
8527:
8528:
8529:
8530:
8531: 15 210265Z
8532: 198 1991 vp
8533:
8534: Raha-asia-aloite 193
8535:
8536:
8537:
8538:
8539: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitto ry:lle
8540: kuulovammaisten ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi
8541:
8542:
8543: Eduskunnalle
8544: Kuulovammaisia on Suomessa 300 000, näis- kuulokojetta käyttäviä kuulovammaisia. Heitä
8545: tä erittäin vaikeasti huonokuuloisia 10 000 ja on Suomessa noin 90 000. Ryhmäkuuntelulaite
8546: kuuroutuneita 3 000. Huonokuuloisia ovat hen- eli induktiosilmukka palvelee siis kuulokojetta
8547: kilöt, jotka apuvälineiden avulla pystyvät ym- käyttäviä, kun taas esim. tekstintulkintalaitteet
8548: märtämään puhetta. Kuuroutuneita ovat henki- palvelevat ensisijaisesti kuuroutuneita ja erit-
8549: löt, jotka eivät apuvälineiden avullakaan pysty täin vaikeasti huonokuuloisia.
8550: selvittämään sanoja. Kuuroutuneen ja kuuron Pitkällä tähtäimellä tulee saada mm. raken-
8551: ero on taas siinä, että kuurot käyttävät viitto- nuslakiin ja -ohjeisiin maininta induktiosilmu-
8552: makieltä ja kuuroutuneiden kieli on suomen koiden asentamisesta julkisiin tiloihin. Koska
8553: kieli, koska he ovat menettäneet kuuloosa pu- kuitenkin aina todennäköisesti on kuulovam-
8554: heen oppimisen jälkeen. Syntymäkuurojen etu- maisten tilaisuuksia, kuntoutusta jne. tiloissa,
8555: järjestönä toimii Kuurojen Liitto. joissa ei ole kiinteitä ryhmäkuuntelulaitteita,
8556: Kuulonhuoltoliiton eräänä tavoitteena on, et- tarvitaan kannettavia laitteita.
8557: tä huonokuuloisten ja kuuroutuneiden vamman Yhden laitteen kustannusarvio on noin 7 000
8558: aiheuttaman epäkohdat saadaan yleiseen tie- markkaa. Kuulonhuoltoliiton piirit voisivat an-
8559: toon ja että näiden epäkohtien poistamiseksi taa yhdistysten käyttöön laitteen, ja sen lainaus-
8560: käytetään kaikki se tieto ja tekninen apu, joka toiminnasta vastaisi piirisihteeri. Laitteet voitai-
8561: on käytettävissä. siin hankkia Kuulonhuoltoliiton omistukseen ja
8562: lnduktiosilmukalla eli ryhmäkuuntelulaitteel- hoitaa vakuutukset ym. käytännön järjestelyt
8563: la huonokuuloinen henkilö voi kuunnella omal- liitosta.
8564: la kuulokojeellaan ilman häiritsevää taustame- Tavoitteena olisi saada jokaisen kuulonhuol-
8565: lua. Induktiosilmukalla kuunneltaessa kuulo- topiirin alueelle kannettava ryhmäkuuntelulai-
8566: koje asennetaan T -asentoon. Induktiosilmuk- te, Pohjois-Suomen alueelle kuitenkin kaksi
8567: kajärjestelmä koostuu ohjelmalähteestä (puhu- laitteistoa, eli yhteensä seitsemän laitteistoa.
8568: jan mikrofoni, radio yms.), vahvistimesta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8569: kuuntelutilaan asennettavasta induktiosilmuk- nioittaen,
8570: kajohtimesta. Laite voi olla jo rakennusvaihees-
8571: sa asennettava tai kannettava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8572: Induktiosilmukka on erityisen tarpeellinen 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8573: kuulovammaisille mm. kuntoutustilaisuuksissa, markkaa Kuulonhuoltoliitto ry:lle kuu-
8574: kursseilla, koulutuspäivillä, kokouksissa, opin- lovammaisten ryhmäkuuntelulaitteiden
8575: tokerhoissa ja yleensä tilaisuuksissa, joissa on hankkimiseksi.
8576:
8577: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8578:
8579: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
8580: Juhani Alaranta Markku Koski
8581: 1991 vp 199
8582:
8583: Raha-asia-aloite 194
8584:
8585:
8586:
8587:
8588: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
8589: rahaan
8590:
8591:
8592: Eduskunnalle
8593:
8594: Läänin kehittämisraha on ollut koko maassa Läänitasolla on varauduttava pääkaupunki-
8595: vasta vuodesta 1987. Vuoden 1991 TMA:ssa seudun teknologiakeskittymän diffuusiovaiku-
8596: määrärahaa vähennettiin 40 miljoonaan mark- tusten vahvistamiseen ja sen mahdollistamien
8597: kaan edellisen vuoden 90 miljoonasta markasta. teknologiapalveluiden käytettävissäolon paran-
8598: Lääneittäin kehittämisrahan suuruus vaihtelee tamiseen läänin muilla alueilla ja muualla
8599: ja on pienin (1 ,5 miljoonaa markkaa) Uuden- maassa.
8600: maan läänissä. Elinkeinoelämän toimintaympäristön muut-
8601: Kehittämisrahan tarkoituksena on edistää tuessa on myös turvattava pienten ja keskisuur-
8602: läänin kehittämistavoitteiden toteutumista. Eri- ten teollisuusyritysten mahdollisuudet osallistua
8603: tyisesti pyritään tasapainottamaan läänin sisäis- kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin
8604: tä alueellista kehitystä. ja teknologian siirtojärjestelmiin. Myös tämä
8605: Kehittämisraha on osoittautunut merkittä- vaatii läänitason panostuksen lisäämistä.
8606: väksi positiivisten kehittämisprosessien käyn- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
8607: nistäjäksi useissa läänin pienissä ja syrjäisissä maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
8608: kunnissa. Monet näistä kunnista kärsivät kui- nassa.
8609: tenkin edelleen muuttotappiosta, väestön Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
8610: ikääntymisestä ja yksipuolisen elinkeinoraken- nioittavasti,
8611: teen aiheuttamista ongelmista ja tarvitsevat tu-
8612: kea edelleen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8613: Kansainvälinen kehitys kohdistaa uusia suu- 1992 tulo- ja menoarvioon 115 000 000
8614: ria paineita elinkeinoelämään ja teknologiseen markan määrärahan läänien kehittämi-
8615: kehitykseen sekä toisaalta avaa uusia mahdolli- seen, josta voitaisiin Uudenmaan läänin
8616: suuksia myös lääni- ja kuntatasolla. tarpeisiin osoittaa JO 000 000 markkaa.
8617:
8618: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8619:
8620: Lauri Metsämäki Tero Mölsä Matti Vanhanen
8621: Martti Tiuri Hanna Markkula Eeva-Liisa Moilanen
8622: Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto
8623: Anssi Rauramo Jouko Jääskeläinen Jaakko Laakso
8624: Leena Luhtanen Marita J urva Päivi Varpasuo
8625: Pekka Viljanen Kaarina Dromberg
8626: 200 1991 vp
8627:
8628: Raha-asia-aloite 195
8629:
8630:
8631:
8632:
8633: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keskus-
8634: shakkiliiton toiminnan tukemiseen
8635:
8636:
8637: Eduskunnalle
8638: Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan julki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8639: nen tuki on liiton toimintaan ja harrastuksen le- nioittaen,
8640: vinneisyyteen nähden riittämätön. Tuen vähyys
8641: on jo vuosia vaikeuttanut liiton toimintaa sha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8642: kin harrastajien keskuselimenä ja osaltaan 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000
8643: myös estänyt tämän hyvän harrastuksen viemi- markkaa Suomen Keskusshakkiliiton
8644: sen yhä laajempien kansalaispiirien pariin. toiminnan tukemiseen.
8645: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8646:
8647: Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila
8648: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki Reijo Laitinen
8649: Mats Nyby
8650: 1991 vp 201
8651:
8652: Raha-asia-aloite 196
8653:
8654:
8655:
8656:
8657: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Shakkilii-
8658: ton toiminnan tukemiseen
8659:
8660:
8661: Eduskunnalle
8662: Työväen Shakkiliiton toiminnan julkinen tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8663: ki on riittämätön liiton toimintaan ja lajin har- nioittaen,
8664: rastajamäärään nähden. Jotta liitto pystyisi te-
8665: hokkaaseen toimintaan jäsenistönsä hyväksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8666: shakin tunnetuksitekemiseen ja markkinointiin 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000
8667: uusien harrastajien parissa, on yhteiskunnan tu- markkaa Työväen Shakkiliiton toimin-
8668: ki välttämätön. nan tukemiseen.
8669: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8670:
8671: Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila
8672: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki Reijo Laitinen
8673: Mats Nyby Ulpu Iivari
8674: 202 1991 vp
8675:
8676: Raha-1\sia-aloite 197
8677:
8678:
8679:
8680:
8681: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken työ-
8682: väentalon korjausavustukseen
8683:
8684:
8685: Eduskunnalle
8686: Valkeakosken työväentalo on muutama vuosi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8687: sitten saneerattu pääosin yhdistyksen omaan tai nioittaen,
8688: muuhun yleishyödylliseen käyttöön. Opetusmi-
8689: nisteriö on aikaisemmin avustusta myöntänyt, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8690: mutta yhdistyksen taloudellinen tilanne on edel- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
8691: leen erittäin kireä ja lainojen kulut ylivoimaiset markkaa Valkeakosken työväentalon
8692: yhdistyksen yksin hoitaa. korjausavustukseksi.
8693: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8694:
8695: Lauri Metsämäki Pentti Lahti-Nuuttila
8696: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8697: Reijo Laitinen
8698: 1991 rd 203
8699:
8700: Finansmotion 198
8701:
8702:
8703:
8704:
8705: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för reparation och
8706: beläggning av bygdevägen mellan lngvalsby och Prästkulla
8707:
8708:
8709: Tili Riksdagen
8710:
8711: Bygdevägen lngvalsby-Prästkulla är en vik- bättring av vägens bärighet och en ny ytbelägg-
8712: tig förbindelse mellan Tenala kommuns syd- ning.
8713: västra delar och kommuncentrum. Under vecko- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår un-
8714: sluten och speciellt under sommarmånaderna dertecknade
8715: utnyttjas den också av många sommargäster
8716: som har sina villor i Tenala skärgård. att Riksdagen i statsbudgeten jör år
8717: Vägen är en gammal grusväg i dåligt skick. 1992 upptar 1 000 000 mark för förbätt-
8718: Den kan inte på något sätt svara för de fordring- ring och asjaltering av bygdevägen lng-
8719: ar och krav som den nuvarande trafiken ställer valsby-Prästkulla.
8720: på vägnätet. Vägen är i behov både av för-
8721:
8722: Helsingfors den 19 april 1991
8723:
8724: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
8725: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8726: 204 1991 vp
8727:
8728: Raha-asia-aloite 198 Suomennos
8729:
8730:
8731:
8732:
8733: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lngvalsbyn ja Präst-
8734: kullan välisen paikallistien korjaamiseen ja asfaltoimiseen
8735:
8736:
8737: Eduskunnalle
8738:
8739: lngvalsbyn ja Prästkullan välinen paikallistie sekä kantavuuden parantamisen että uuden pin-
8740: on tärkeä yhdystie Tenholan kunnan lounaisten noitteen tarpeessa.
8741: osien ja kunnan keskuksen välillä. Tietä käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8742: vät viikonloppuisin ja erityisesti kesäkuukausi-
8743: na myös monet kesävieraat, joilla on huviloita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8744: Tenholan saaristossa. 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8745: Tie on vanha, huonossa kunnossa oleva sora- markkaa lngvalsbyn ja Prästkul/an väli-
8746: tie. Se ei millään tavoin vastaa nykyisen liiken- sen paikallistien korjaamiseen ja asja/-
8747: teen tieverkolle asettamia vaatimuksia. Tie on tointiin.
8748:
8749: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8750:
8751: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
8752: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8753: 1991 rd 205
8754:
8755: Finansmotion 199
8756:
8757:
8758:
8759:
8760: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring
8761: och beläggning av bygdevägen Lappers-Solberg-Degerby
8762:
8763:
8764: Tili Riksdagen
8765:
8766: För några år sedan grundförbättrades en del Den kan inte på något sätt svara för de fordring-
8767: av den akturella vägen, nämligen sträckan Lap- ar och krav som den nuvarande trafiken ställer
8768: pers-Flyt. Resten av vägen blev olagad i vän- för vägnätet. Vägen är i behov både av förbätt-
8769: tan på bättre tider. ring av vägens bärighet och en ny ytbeläggning.
8770: Både Soiberg och Degerby är små tillväxt- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår un-
8771: centra i lngå, där befolkningsutvecklingen har dertecknade
8772: varit positiv under de senaste åren. Vägen har
8773: en stor betydelse för vidareutvecklingen av om- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
8774: rådena, samtidigt som den också i stort tjänar 1992 upptar 2 000 000 mark jör jörbätt-
8775: den interna trafiken i lngå kommuns östra och ring och asjaltering av bygdevägen Lap-
8776: Sjundeå kommuns nordvästra delar. pers-Solberg-Degerby.
8777: Vägen är en gammal grusväg i dåligt skick.
8778:
8779: Helsingfors den 19 april 1991
8780:
8781: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
8782: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8783: 206 1991 vp
8784:
8785: Raha-asia-aloite 199 Suomennos
8786:
8787:
8788:
8789:
8790: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien Lap-
8791: pers-Päivölä-Degerby peruskorjaamiseen ja asfaltoimiseen
8792:
8793:
8794: Eduskunnalle
8795: Joitakin vuosia sitten osa paikallistietä Lap- Tie on vanha huonokuntoinen soratie. Se ei
8796: pers-Päivölä-Degerby peruskorjattiin, nimit- mitenkään vastaa nykyisen liikenteen tieverkol-
8797: täin Lappersin ja Flytin välinen osuus. Loput le asettamia vaatimuksia. Tie on sekä kantavuu-
8798: tiestä jäi kunnostamaaomana odottamaan pa- den parantamisen että uuden pinnoitteen tar-
8799: rempia aikoja. peessa.
8800: Sekä Päivölä että Degerby ovat pieniä kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8801: keskuksia Inkoossa, jonka väestökehitys on ol-
8802: lut myönteistä viime vuosina. Tiellä on suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8803: merkitys alueiden kehittymiselle, samalla kun se 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8804: pitkälti palvelee Inkoon kunnan itäisten osien ja 2 000 000 markkaa paikallistien Lap-
8805: Siuntion kunnan luoteisten osien sisäistä liiken- pers-Päivölä-Degerby peruskorjaa-
8806: nettä. miseen ja asjaltointiin.
8807: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8808:
8809: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
8810: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8811: 1991 rd 207
8812:
8813: Finansmotion 200
8814:
8815:
8816:
8817:
8818: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för förflyttning av
8819: Statsjärnvägarnas utbildningscentral tili Karis
8820:
8821:
8822: Tili Riksdagen
8823:
8824: Järnvägsinstitutet som är Statsjärnvägarnas heten om institutets placering. Grundrenoverad
8825: interna skolningsinrättning för personalen, ver- torde fastigheten väl motsvara för institutets be-
8826: kar i Helsingfors i stationsbyggnaden. Utrym- hov.
8827: mena i stationsbyggnaden är oändamålsenliga Karis torde också tili övriga delar fylla de
8828: och trånga och det har varit svårt att i Helsing- krav institutet kan ställa för placeringsorten.
8829: fors ordna behövlig inkvartering för eleverna. Staden är inom en timmes tågresa från Helsing-
8830: Därtill torde SJ i framtiden behöva utrymmen fors, kan erbjuda god service och är en gammal
8831: för andra ändamål. traditionsrik järnvägsort.
8832: SJ har redan en tid sökt nya utrymmen inom Hänvisande tili det ovan anförda föreslår un-
8833: en radie som man kan nå med en timmes tågresa dertecknade
8834: från Helsingfors. Goda kommunikationer är
8835: viktiga eftersom eleverna kommer från alla de- att Riksdagen i statsbudgeten för år
8836: lar av landet. 1992 upptar ett planeringsanslag på
8837: Karis stad har anmält intresse för järnvägs- 1 000 000 mark för jörflyttning av Stats-
8838: institutet och fört redan preliminära under- }arnvägarnas utbildningscentral från
8839: handlingar med ägaren tili den s.k. Toli fastig- Helsingfors tili Karis.
8840:
8841: Helsingfors den 19 april 1991
8842:
8843: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
8844: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8845: 208 1991 vp
8846:
8847: Raha-asia-aloite 200 Suomennos
8848:
8849:
8850:
8851:
8852: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
8853: koulutuskeskuksen siirtämiseen Karjaalle
8854:
8855:
8856: Eduskunnalle
8857:
8858: Valtionrautateiden henkilöstön sisäinen kou- korjattuna kiinteistö vastannee hyvin opiston
8859: lutuslaitos, rautatieopisto, toimii Helsingin ase- tarpeita.
8860: marakennuksessa. Asemarakennuksen tilat ovat Karjaa täyttänee myös muilta osin opiston si-
8861: epätarkoituksenmukaiset ja ahtaat, ja on ollut joituspaikalle asetettavat vaatimukset. Kaupun-
8862: vaikea järjestää tarvittavaa majoitusta oppilail- ki on tunnin junamatkan päässä Helsingistä ja
8863: le Helsingissä. Lisäksi VR tarvinnee tulevaisuu- voi tarjota hyviä palveluja. Lisäksi kaupunki on
8864: dessa tilat muihin tarkoituksiin. vanha perinteikäs rautatiepaikkakunta.
8865: VR on jo jonkin aikaa etsinyt uusia tiloja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8866: tunnin junamatkan etäisyydellä Helsingistä.
8867: Hyvät yhteydet ovat tärkeät, koska oppilaita on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8868: maan kaikista osista. 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8869: Karjaan kaupunki on ilmoittanut olevansa markan suunnittelumäärärahan Valtion-
8870: kiinnostunut rautatieopistosta ja on jo käynyt rautateiden koulutuskeskuksen siirtämi-
8871: alustavia neuvotteluja ns. Tolin kiinteistön seksi Helsingistä Karjaalle.
8872: omistajan kanssa opiston sijoituksesta. Perus-
8873:
8874: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8875:
8876: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
8877: Leena Luhtanen Antti Kalliomäki
8878: 1991 vp 209
8879:
8880: Raha-asia-aloite 201
8881:
8882:
8883:
8884:
8885: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen loma-
8886: kodin kannatusyhdistykselle Järvelän lomakodin pääomakus-
8887: tannuksiin
8888:
8889: Eduskunnalle
8890:
8891: Etelä-Hämeen lomakodin kannatusyhdistys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8892: ylläpitää Järvelän lomakotia, joka nyt on sa- nioittaen,
8893: neerattu osin valtion tuella hyvään toiminnalli-
8894: seen valmiuteen. Saneerauksen aiheuttamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8895: korkeista pääomakustannuksista on lomakodin 1992 tulo- ja menoarvioon 250 000
8896: vaikeata selviytyä omin voimavaroin. markkaa Etelä-Hämeen lomakodin kan-
8897: Koska kyseessä on yleishyödyllinen yhteisö, natusyhdistykselle Järvelän lomakodin
8898: jonka palveluksia maassamme edelleen tarvi- saneerauksen pääoma-avustukseen.
8899: taan, olisi tärkeätä ja kohtuullista, että kanna-
8900: tusyhdistys saisi valtionavustusta pääomameno-
8901: jensa kattamiseen.
8902:
8903: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8904:
8905: Lauri Metsämäki Leena Luhtanen Reijo Laitinen
8906: 210 1991 vp
8907:
8908: Raha-asia-aloite 202
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen
8914: tupakka-aineiston tuottamiseen kehitys- ja aistivammaisille
8915:
8916:
8917: Eduskunnalle
8918: Kehitys- ja aistivammaisten koulutus on veyskasvatusaineistoa kysytään asianomaisista
8919: maassamme järjestetty tyydyttävällä tavalla. oppilaitoksista usein. Varojen puutteessa sel-
8920: Lainsäädännön mukaan oppivelvollisuudesta ei laista ei ole kuitenkaan valmistettu.
8921: enää vapauteta kehitys- tai aistivammaisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8922: vuoksi. Kuntien tehtävänä on järjestää kaikille nioittavasti,
8923: oppivelvollisuusikäisille opetusta oppivelvolli-
8924: suuden puitteissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8925: Terveyskasvatukseen liittyviä tupakka-aineis- 1992 tulo- ja menoarvioon 120 000
8926: toja on tuotettu peruskoulun, lukion ja amma- markkaa tupakkaa koskevan terveys-
8927: tillisten oppilaitosten tarpeisiin. Niitä on myös kasvatusaineiston tuottamiseen käytet-
8928: kyseisissä oppilaitoksissa runsaasti käytetty. täväksi kehitys- ja aistivammaisten kou-
8929: Kehitys- ja aistivammaisille tarkoitettua ter- lutuksessa.
8930:
8931: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8932:
8933: Eeva-Liisa Moilanen Martti Korhonen Marjatta Vehkaoja
8934: Hannu Kemppainen Tuulikki Ukkola Arja Alho
8935: Olavi Ala-Nissilä Bjarne Kallis Toimi Kankaanniemi
8936: Leea Hiltunen Ismo Seivästö Vesa Laukkanen
8937: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen Hannu Suhonen
8938: 1991 vp 211
8939:
8940: Raha-asia-aloite 203
8941:
8942:
8943:
8944:
8945: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän Niiralan tulli-
8946: aseman rakentamiseen
8947:
8948:
8949: Eduskunnalle
8950: Rajanylityspaikan avaamiseksi maantielii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8951: kenteelle Värtsilän Niiralasta on tehty valtioi- nioittaen,
8952: den välinen periaatepäätös. Jotta suomalainen
8953: osapuoli voisi vastata velvoitteistaan, tulee vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8954: meistään valtion vuoden 1992 tulo- ja menoar- 1992 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
8955: vioesitykseen varata määrärahat tulliaseman ja markkaa Värtsilän Niiralan tulliaseman
8956: tullin henkilökunnan asuntojen rakentamista ja tullin henkilökunnan asuntojen ra-
8957: varten. kentamiseen.
8958: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8959:
8960: Riitta Myller Eeva Turunen Esko Jokiniemi
8961: Pirkko Laakkonen Matti Väistö Tuula Koittinen
8962: Kerttu Törnqvist
8963: 212 1991 vp
8964:
8965: Raha-asia-aloite 204
8966:
8967:
8968:
8969:
8970: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
8971: kokeiluihin ja nuorisoasteen koulutuksen kehittämiseen
8972:
8973:
8974: Eduskunnalle
8975:
8976: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa viossa varatuilla määrärahoilla ei voida tehok-
8977: on varattu 1,2 mmk ammattikorkeakoulujen ja kaasti käynnistää ja toteuttaa aiottuja kokei-
8978: nuorisoasteen koulutuksen kokeiluihin. Ope- luja.
8979: tusministeriö antoi v. 1990 ammattikorkeakou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8980: lu- ja nuorisokoulukokeiluihin jatkosuunnitte- nioittaen,
8981: lukehotuksen 17 paikkakunnalle. Oppilaitoksia
8982: kokeiluun on pyrkimässä 130. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8983: Ammattikorkeakoulu-ja nuorisokoulukokei- 1992 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
8984: luissa selvitetään koulutusjärjestelmämme eräs- markkaa ammattikorkeakoulukokeilui-
8985: tä suurinta uudistusta. Kokeilutoiminnan eh- hin ja nuorisoasteen koulutuksen kehit-
8986: dottomana edellytyksenä ovat riittävät määrä- tämiseen.
8987: rahat. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
8988:
8989: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
8990:
8991: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
8992: Pirkko Laakkonen Esko Jokiniemi Matti Väistö
8993: Tuula Koittinen
8994: 1991 vp 213
8995:
8996: Raha-asia-aloite 205
8997:
8998:
8999:
9000:
9001: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Laulujuhlien
9002: tukemiseen
9003:
9004:
9005: Eduskunnalle
9006: Joensuun Laulujuhlat ovat nousseet yhdeksi vastaa neuvottelukunta, johon kuuluvat maam-
9007: merkittävimmistä maamme valtakunnallisista me kaikkien keskeisten musiikkijärjestöjen
9008: kulttuuritapahtumista. Laulujuhlat eivät kui- edustajat. Juhlien ohjelmisto tulee muodostu-
9009: tenkaan ole päässeet osallisiksi valtion tuesta maan kuorojen, orkestereiden ja tanssijoiden
9010: kuin vain pienellä, marginaalisella osuudella. esityksistä sekä konserteista. Uusilla kotimaisil-
9011: Laulujuhlien organisaatio on muuttunut: nyt la tilausteoksilla tulee olemaan ohjelmistossa
9012: Laulujuhlia varten on perustettu säätiö, aiem- merkittävä osuus.
9013: min juhlat olivat osa kaupungin omaa toimin- Joensuun Laulujuhlilla on merkitystä paitsi
9014: taa. koko valtakunnan kulttuurielämän rikastutta-
9015: Vuosi 1992 tulee olemaan Joensuun Laulu- jana, myös maakunnan elinkeinotoiminnan vi-
9016: juhlille ja koko Pohjois-Karjalalle poikkeuksel- reyttäjänä.
9017: lisen tärkeä. Joensuun Laulujuhlat, jotka jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9018: jestetään 6.-14. kesäkuuta, tulevat olemaan nioittaen,
9019: yksi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuo-
9020: den päätapahtumista. Tapahtuma on nimeltään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9021: Suomi 75 Soi! - Ljud högt Finland 75! 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9022: Juhlavuoden tapahtumaa on valmisteltu jo markkaa Joensuun Laulujuhlien tuke-
9023: usean vuoden ajan. Ohjelman valmisteluista miseen.
9024:
9025: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9026:
9027: Riitta Myller Eeva Turunen Aarno von Bell
9028: Esko Jokiniemi Marja-Leena Viljamaa Kyllikki Muttilainen
9029: Iiris Hacklin Matti Väistö Tuula Koittinen
9030: Kerttu Törnqvist Timo Roos Raimo Vuoristo
9031: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Vehkaoja Liisa Jaakonsaari
9032: Arja Ojala Kari Urpilainen Reijo Laitinen
9033:
9034:
9035:
9036:
9037: 16 210265Z
9038: 214 1991 vp
9039:
9040: Raha-asia-aloite 206
9041:
9042:
9043:
9044:
9045: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopistojen harkin-
9046: nanvaraisiin valtionavustuksiin
9047:
9048:
9049: Eduskunnalle
9050:
9051: Opetusministeriön asettama työryhmä on varaisten avustusten varassa toimivien urheilu-
9052: katsonut, että urheiluopistojen valtionavustus- opistojen valtionosuutta on lisättävä. Urheilu-
9053: ten sopiva määrä olisi 50 prosenttia hyväksyttä- opistojen määrärahojen harkinnanvaraisiin val-
9054: vistä menoista. Valtion urheiluneuvosto on yk- tionosuuksiin on osoitettava vuonna 1992
9055: simielisesti yhtynyt tähän käsitykseen. Harkin- 5 miljoonaa markkaa.
9056: nanvaraisien valtionavustusten varassa toimivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9057: opistot saavat kuitenkin huomattavasti vähem- nioittaen,
9058: män avustusta. Esim. Itä-Suomen liikuntaopis-
9059: ton saama valtionavustus on vain kymmenisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9060: prosenttia. Itä-Suomen liikuntaopisto nimensä 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9061: mukaisesti vastaa liikuntakasvatuksesta laajalla markkaa urheiluopistojen harkinnanva-
9062: alueella. Jo oikeudenmukaisuusnäkökohdilla roisUn valtionavustuksiin.
9063: voidaan perustella sitä, että myös harkinnan-
9064:
9065: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9066:
9067: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
9068: Esko Jokiniemi Matti Väistö Tuula Koittinen
9069: 1991 vp 215
9070:
9071: Raha-asia-aloite 207
9072:
9073:
9074:
9075:
9076: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta puutteellisten asuntojen
9077: korjaustoimintaan
9078:
9079:
9080: Eduskunnalle
9081:
9082: Kaikkialla maassa, mutta varsinkin kehitys- pitää kiinnittää huomiota korjausten suunnitte-
9083: alueilla, on puutteellisesti varustettuja asuntoja luun ja erityisesti neuvontaan. Puutteellisesta
9084: paljon, Pohjois-Karjalassa suhteellisesti enem- asumisesta ja korjausehdotuksista on valmistu-
9085: män kuin muualla. Vanhukset, invalidit, vam- nut Pohjois-Karjalan seutukaavaliitossa perus-
9086: maiset ym. tällaiset henkilöt voisivat vielä teellinen selvitys. Siitä saa hyviä ohjeita, miten
9087: kauankin asua omassa asunnossaan, jos ne puutteellisesti asuvien kohtalo voitaisiin parhai-
9088: kunnostettaisiin nykyaikaisiksi. Jos nämä hen- ten ratkaista. Määrärahaa tarvitaan korjauk-
9089: kilöt joudutaan sijoittamaan laitoksiin, tulee seen nykyistä huomattavasti enemmän.
9090: siitä yhteiskunnalle erittäin suuret kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9091: set. Kun ihmisen olisi paljon parempi asua van- nioittaen,
9092: hassa, tutussa ympäristössään ja kun sellaisen
9093: asumisen suosiminen olisi myös yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9094: kannalta taloudellisesti edullista, olisi kaikin ta- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
9095: voin edistettävä tällaista asumista. Asuntojen markkaa puutteellisesti varustettujen
9096: peruskorjaukseen pitäisi panostaa huomatta- asuntojen korjaustoimintaan.
9097: vasti enemmän. Rakentamispalvelujen lisäksi
9098:
9099: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9100:
9101: Riitta Myller Esko Jokiniemi Matti Väistö
9102: Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist Pirkko Laakkonen
9103: 216 1991 vp
9104:
9105: Raha-asia-aloite 208
9106:
9107:
9108:
9109:
9110: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovanki-
9111: lan rakentamiseksi Keuruulie
9112:
9113:
9114: Eduskunnalle
9115:
9116: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- Rakennushallitus on aloittanut yksityiskoh-
9117: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna taisen suunnittelutyön ja valtion tulo- ja me-
9118: 1980. Vankila-alue on hankittu valtiolle vuonna noarvio vuodelle 1991 sisältää 500 000 markan
9119: 1982. Sen rakentamisella on erittäin painavat jatkorahoituksen suunnitteluun.
9120: aluepoliittiset ja vankeinhoidolliset perusteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9121: Haapamäki on nimetty erityisalueeksi vuon- nioittaen,
9122: na 1987. Erityisaluemenettely jatkuu, kun Keu-
9123: ruun kaupunki kokonaisuudessaan nimettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9124: erityisalueeksi syksyllä 1990. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9125: Haapamäen vankilaan on suunniteltu 90:tä 25.50. 74 12 000 000 markkaa Haapa-
9126: vankilapaikkaa ja se työllistäisi noin 50 henki- mäen avovankilan rakentamiseksi Keu-
9127: löä pysyvästi. Vankilan koko kustannusarvio ruul/e.
9128: on 57 miljoonaa markkaa.
9129:
9130: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9131:
9132: Tina Mäkelä Reijo Laitinen
9133: Aino Suhola Iiris Hacklin
9134: Marja-Leena Viljamaa
9135: 1991 vp 217
9136:
9137: Raha-asia-aloite 209
9138:
9139:
9140:
9141:
9142: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kirjasto-nuorisota-
9143: lon rakentamiseen
9144:
9145:
9146: Eduskunnalle
9147:
9148: Nykyinen kirjasto toimii lainatiloissa eli ylä- 26.8.1988. Lääninhallituksen etuoikeusjärjes-
9149: asteella ahtaissa 95 m 2 :n tiloissa, joissa kirjasto- tyksessä Uuraisten kirjasto-nuorisotalo on toi-
9150: toimintaa ei pystytä enää kehittämään. Nuori- sella sijalla, ja kunta on hakenut rakentamislu-
9151: sotilaiksi rakennettuja tiloja ei kunnassa ole paa 3.9.1990. Normaalihinta on noin 2,5 mil-
9152: lainkaan. Uuraisten kirjasto-nuorisotalon ra- joonaa markkaa.
9153: kentaminen kunnassa on ajoitettu vuosille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9154: 1991-1992. Pääsuunnittelija on Arkkitehtuuri- tavasti,
9155: toimisto Mikko Lintula Jyväskylästä. Suunni-
9156: telmaluonnokset on hyväksytty kunnanvaltuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9157: tossa 18.10.1989. Rakennuksen kokonaispinta- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9158: ala on 1 150 m 2 • Toteuttamisohjelman ensim- markkaa Uuraisten kirjasto-nuorisota-
9159: mäinen vaihe on hyväksytty kouluhallituksessa lon rakentamisen aloittamiseen.
9160:
9161: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9162:
9163: Tina Mäkelä
9164: 218 1991 vp
9165:
9166: Raha-asia-aloite 210
9167:
9168:
9169:
9170:
9171: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotitalous-
9172: opettajaopiston lisärakentamiseen
9173:
9174:
9175: Eduskunnalle
9176:
9177: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9178: lutustehtävät ovat laajentuneet ja oppilasmää- taen,
9179: rät kaksinkertaistuneet alkuperäiseen mitoituk-
9180: seen nähden. Niin opistoasteen koulutus kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9181: aikuiskoulutus tarvitsee pikaisesti lisää opetus- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9182: tiloja. Lisäksi sosiaalitiloja on riittämättömästi markkaa Keski-Suomen kotitalousopet-
9183: ja liikuntatilat puuttuvat kokonaan. Esisuunni- tajaopiston lisärakentamiseen.
9184: telma on valmistumassa ja lisärakentamisen
9185: kustannusarvio on 25,7 miljoonaa markkaa.
9186:
9187: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9188:
9189: Tina Mäkelä
9190: 1991 vp 219
9191:
9192: Raha-asia-aloite 211
9193:
9194:
9195:
9196:
9197: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 perusparanta-
9198: miseen välillä Äänekoski-Keski-Pohjanmaan piirin raja
9199:
9200:
9201: Eduskunnalle
9202: Keski-Suomen tiepiiri on laatinut valtatielle miseen tulisi saada määräraha jo valtion vuo-
9203: n:o 4 välille Äänekoski-Keski-Pohjanmaan den 1992 tulo- ja menoarvioon.
9204: piirin raja suunnitelman, joka sisältää tien le- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9205: ventämisen 10,5 metriin, ohituskaistaverkoston taen,
9206: rakentamisen, vaarallisten notkojen ja nyppy-
9207: löiden tasauksen sekä liittymäjärjestelyjä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9208: Hankkeen kustannusarvio koko 109 kilometrin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9209: matkalta on 225 milj. markkaa. Toteutusval- 31.24. 77 8 000 000 markkaa valtatien
9210: mius kyseiseen hankkeeseen on 25 kilometrin n:o 4 perusparannuksen aloittamiseksi
9211: mittaisella alkuosuudella, jonka kustannusar- välillä Äänekoski-Keski-Pohjanmaan
9212: vio on 61 milj. markkaa. Hankkeen aloitta- piirin raja vuoden 1992 aikana.
9213: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9214:
9215: Tina Mäkelä
9216: 220 1991 vp
9217:
9218: Raha-asia-aloite 212
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 16563 perus-
9224: parantamiseen välillä Jämsä-Kaipola
9225:
9226:
9227: Eduskunnalle
9228:
9229: Paikallistie n:o 16563 (Jämsä-Kaipola) vio on 16,0 milj. markkaa, josta vuodelle 1992
9230: Jämsän kunnassa Keski-Suomen tie- ja vesira- tulisi varata 6 milj. markkaa.
9231: kennuspiirin alueella on kiireellisen perusparan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9232: nuksen tarpeessa. Tämä johtuu siitä, että työ- vasti,
9233: matkaliikenteen liikenneturvallisuus laajentu-
9234: vien Kaipolan tehtaiden johdosta on tällä het- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9235: kellä varsin huono. Jotta vältyttäisiin turhilta 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9236: ihmishenkien menetyksiltä ja onnettomuuksil- 31.24.21 6 000 000 markkaa paikallis-
9237: ta, tulisi kyseinen hanke saada aloitetuksi jo tien n:o 16563 (Jämsä-Kaipola) perus-
9238: vuonna 1992 ja loppuunsuoritetuksi vuonna korjauksen aloittamiseksi.
9239: 1993. Kyseisen hankkeen kokonaiskustannusar-
9240:
9241: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9242:
9243: Tina Mäkelä
9244: 1991 vp 221
9245:
9246: Raha-asia-aloite 213
9247:
9248:
9249:
9250:
9251: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta koulutuskeskuspalvelun rin-
9252: nastamiseksi rintamapalveluun
9253:
9254:
9255: Eduskunnalle
9256:
9257: Vuonna 1925 syntyneiden rintamaveteraa- menen kuukautta lyhyemmällä palvelusajalla.
9258: nien rintamamiestunnustilanne on sekava. Mai- Hallituksen tulisi välittömästi ryhtyä toimenpi-
9259: nittuna vuonna syntyneiden rintamaveteraanien teisiin joko muuttamalla rintamasotilastunnus-
9260: kohtelussa on rintamatunnusta anottaessa esiin- lakia tai antamalla uusia ohjeita sen soveltami-
9261: tynyt eriarvoisuutta. Arviolta noin 5 OJo :lle haki- sesta, niin että myös vuonna 1925 syntyneet ve-
9262: joista ei ole myönnetty rintamatunnusta. Keski- teraanit pääsisivät rintamasotilastunnuslain pii-
9263: Suomen sotilaspiirin ilmoituksen mukaan osal- riin poikkeuksetta.
9264: ta v. 1925 syntyneistä rintamamiehistä on evätty Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9265: rintamamiestunnus siksi, että rintamasotilas- tavasti,
9266: tunnuslaissa on kohta, joka kieltää antamasta
9267: tunnusta, mikäli sotilaan kantakortissa kerro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9268: taan hänen osallistuneen taisteluihin koulutus- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9269: keskuksen nimissä. Tämä on varsin ontuva pe- markkaa vuonna 1925 syntyneiden vete-
9270: ruste, sillä taisteluissa ei ollut eroa sillä, oliko raanien saamiseksi täysin rintamamies-
9271: mies koulutuskeskuksen vai normaalipalvelun tunnuslain piiriin myös niiltä osin, kuin
9272: puitteissa rintamalla. Vuonna 1925 syntyneiden he ovat osallistuneet rintamapalveluun
9273: palvelusaika kesti usein yli 2,5 vuotta, kun koulutuskeskuksen nimissä.
9274: esim. osa vuonna 1924 syntyneistä selvisi kym-
9275:
9276: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9277:
9278: Tina Mäkelä
9279: 222 1991 vp
9280:
9281: Raha-asia-aloite 214
9282:
9283:
9284:
9285:
9286: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta inkeriläisten veteraanien
9287: saattamiseksi rintamatunnuksen piiriin
9288:
9289:
9290: Eduskunnalle
9291:
9292: Viime sotien aikana Suomen armeijassa tais- vien inkerinsuomalaisten muuttaminen Suo-
9293: teli joukko inkeriläisiä sotilaita. Sodan jälkeen meen, tulisi myös edellä mainittu epäkohta kor-
9294: tapahtuneen inkeriläisten pakkoluovutuksen jata. Tämän takia tulisi niille inkeriläisille mie-
9295: jälkeen heidät lähes kaikki palautettiin takaisin hille, jotka taistelivat Suomen armeijassa,
9296: Neuvostoliittoon, jossa he ovat asuneet monesti myöntää rintamatunnus suomalaisten rintama-
9297: hyvinkin vaikeissa oloissa siitä lähtien. Osa miesten tapaan.
9298: heistä on joutunut kärsimään suurestikin siitä, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9299: että he puolustivat sodan aikana Suomea ase tavasti,
9300: kädessä.
9301: Näille inkeriJäisille miehille, jotka aikoinaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9302: olivat turvaamassa Suomen vapautta, ei Suo- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9303: men taholta ole tähän saakka osoitettu min- markan erityismäärärahan Suomen ar-
9304: käänlaista tunnustusta. Linja on poikkeava sii- meijassa jatkosodassa taistelleiden inke-
9305: tä, miten on menetelty esim. ruotsalaisten ja riläisten sotilaiden saattamiseksi rinta-
9306: muunmaalaisten vapaaehtoisten kohdalla. Kun matunnuksen piiriin ja tätä kautta heille
9307: Neuvostoliiton vapautuneen politiikan takia on kuuluvien etuisuuksien saajiksi.
9308: tullut mahdolliseksi jopa Neuvostoliitossa asu-
9309:
9310: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9311:
9312: Tina Mäkelä
9313: 1991 vp 223
9314:
9315: Raha-asia-aloite 215
9316:
9317:
9318:
9319:
9320: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta veteraanikuntoutuksen te-
9321: hostamiseen
9322:
9323:
9324: Eduskunnalle
9325:
9326: Veteraanien kuntoutuslaki on suhteellisen keus kieltäytyä heille kuuluvasta kuntoutus-
9327: uusi, vuodelta 1988. Siitä huolimatta kuntou- mahdollisuudesta.
9328: tuslaki on osiltaan vanhentunut tai se ei aina- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9329: kaan vastaa tämänhetkistä tilannetta. Kuntou- vasti,
9330: tusta haluava veteraani joutuu sitä hakemaan
9331: kirjallisesti, ja tämä on aiheuttanut ongelmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9332: monille varsinkin iäkkäämmille veteraaneille. 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9333: Tämän takia tulisi lakia pikaisesti muuttaa si- markan erityismäärärahan, jolla mah-
9334: ten, että ainakin talvisodan veteraanit pääsisi- dollistettaisiin nykyistä yksinkertaisem-
9335: vät säännönmukaisesti kerran vuodessa tai ker- man kuntoutukseen hakemisjärjestel-
9336: ran kahdessa vuodessa kuntoutukseen ilman män luominen veteraaneille.
9337: erillistä hakua. Luonnollisesti heillä voi olla oi-
9338:
9339: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9340:
9341: Tina Mäkelä
9342: 224 1991 vp
9343:
9344: Raha-asia-aloite 216
9345:
9346:
9347:
9348:
9349: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta kahden viikon kuntoutusjak-
9350: son osoittamiseen kaikille rintamaveteraaneille
9351:
9352:
9353: Eduskunnalle
9354:
9355: Vuonna 1987 vietti maamme itsenäisyytensä tunnustuksena tulisi valtion tulo- ja menoar-
9356: 70-vuotisjuhlavuotta. Tällaisen itsenäisyytem- vioon merkitä erityismääräraha ilmaiseen kah-
9357: me merkittävän juhlavuoden jälkeen tulisi den viikon kuntoutukseen jossain alan kuntou-
9358: maamme itsenäisyyttä sotien aikana puolusta- tuslaitoksessa.
9359: neille henkilöille antaa jonkinlainen tunnustus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9360: isänmaamme hyväksi tehdystä palvelusta. taen,
9361: Rintamaveteraanien ja invalidien kuntoutus-
9362: palvelut ovat vielä tänäkin päivänä puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9363: sesti hoidetut. Kaikki kuntoutuksen tarpeessa 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9364: olevat veteraanit eivät vielä pääse kuntoutuk- 33.22.59 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
9365: seen joka vuosi. Kuntoutuksen avulla heillä kui- kaa ilmaisen kahden viikon kuntoutus-
9366: tenkin olisi mahdollisuus elää nykyistä täysipai- jakson turvaamiseksi alan laitoksessa
9367: noisempaa ja parempaa elämää ja kokea itsensä kaikille halukkaille rintamaveteraaneille
9368: tunnustetuksi kansalaiseksi. Veteraanien työstä vuoden 1992 aikana.
9369:
9370: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9371:
9372: Tina Mäkelä
9373: 1991 vp 225
9374:
9375: Raha-asia-aloite 217
9376:
9377:
9378:
9379:
9380: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoiden
9381: kuntoutukseen ja virkistystoimintaan
9382:
9383:
9384: Eduskunnalle
9385: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtä-
9386: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- viin, olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille
9387: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yh- turvataan riittävän usein toistuvat ja kyllin pit-
9388: teiskunnallista palvelutyötä. Mutta myös so- kät kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot.
9389: tainvalidimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9390: heidän voimansa vähenevät ja he ovat itsekin taen,
9391: kipeästi loman, virkistyksen ja kuntoutuksen
9392: tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9393: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksa- 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
9394: vat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- markkaa sotainvalidien puolisoiden
9395: kunnan tukea. kuntoutuksen sekä virkistys- ja loma-
9396: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jaksojen järjestämiseen.
9397: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9398:
9399: Tina Mäkelä
9400: 226 1991 vp
9401:
9402: Raha-asia-aloite 218
9403:
9404:
9405:
9406:
9407: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien ja kotirintama-
9408: naisten kuntoutukseen
9409:
9410:
9411: Eduskunnalle
9412:
9413: Sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimin- mahdollisimman nopeasti todeta ja niiden riit-
9414: ta aloitettiin maassamme vuonna 1981. Tämän tävän hyvissä ajoin tapahtuva hoito aloittaa.
9415: jälkeen kyseiseen toimintaan on varattu määrä- Tällä tavoin voitaisiin säästää runsaasti myös
9416: raha valtion tulo- ja menoarvioon. Määräraha normaaliin kansanterveystyöhön käytettäviä
9417: on ollut jatkuvassa kasvussa, mitä voidaan pi- varoja. Tämän takia tulisi kuntoutusmäärära-
9418: tää oikeana toimenpiteenä. hoihin saada merkittävä lisäys niin, että myös
9419: Vastaava määräraha puuttuu kuitenkin sota- sotaleskien ja kotirintamanaisten kuntoutus
9420: leskiitä ja kotirintamanaisilta. Huoltoeläkettä voitaisiin aloittaa veteraanien ja sotainvalidien
9421: saavia sotaleskiä on tällä hetkellä noin 10 000 ja puolisoiden lisäksi.
9422: kotirintamalla palvelleita naisia huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9423: tätä suurempi määrä. Heidän kaikkien ikänsä taen,
9424: on jo keskimäärin hieman yli 70 vuotta, joten
9425: heillä alkaa ilmetä sodanaikaisista ja sen jälkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9426: sistä rasituksista useita erilaisia sairauksia. Näi- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
9427: den paras hoitokeino olisi säännöllinen pääse- markkaa sota/eskien ja kotirintamanais-
9428: minen kuntoutukseen, jolloin vaivat voidaan ten kuntoutuksen aloittamiseksi.
9429:
9430: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9431:
9432: Tina Mäkelä
9433: 1991 vp 227
9434:
9435: Raha-asia-aloite 219
9436:
9437:
9438:
9439:
9440: Mäkelä: Määrärahan osoittamisesta sotiemme invalidien ja rinta-
9441: mamiesten asuntojen korjaamiseen
9442:
9443:
9444: Eduskunnalle
9445:
9446: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9447: ja invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. taen,
9448: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta
9449: puuttuvat nykyajan mukavuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9450: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joita- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
9451: kin kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tar- 35.45.56 50 000 000 markkaa sotiemme
9452: vikkeiden hankinnassa on ollut suuria rahallisia invalidien ja rintamamiesten asuntojen
9453: vaikeuksia. korjaamiseksi.
9454:
9455: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9456:
9457: Tina Mäkelä
9458: 228 1991 vp
9459:
9460: Raha-asia-aloite 220
9461:
9462:
9463:
9464:
9465: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankarin paikallistien
9466: n:o 13341 loppuun rakentamiseksi
9467:
9468:
9469: Eduskunnalle
9470: Kankarin paikallistie välillä Kihniö-Törmä lunastukset on suoritettu, joten työt pääsisivät
9471: on perusparannettu ja kesällä 1991 on päällys- jatkumaan välittömästi. Olisi erittäin tärkeätä,
9472: tyksen vuoro 4 kilometrin matkalta. Paikallistie että työ voitaisiin tehdä loppuun saakka.
9473: jatkuu 6 kilometriä yhtyen Vaasan-Tampe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9474: reen valtatielle. Tie on vilkasliikenteinen ja oli- nioittavasti,
9475: sikin tärkeätä saada loppurahoitus, jotta ko.
9476: matka voitaisiin perusparantaa ja myöhemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9477: päällystää. Kustannusarvio on noin 2,5 miljoo- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9478: naa markkaa. markkaa Kankarin paikallistien perus-
9479: Välillä Törmä-Kuivasjärvi tarvittavat maan- parannuksen loppuun saattamiseksi.
9480: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9481:
9482: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
9483: Marita Jurva Hannu Suhonen
9484: Tina Mäkelä
9485: 1991 vp 229
9486:
9487: Raha-asia-aloite 221
9488:
9489:
9490:
9491:
9492: Mölsä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään ruukin
9493: rakennusten saneeraukseen
9494:
9495:
9496: Eduskunnalle
9497:
9498: Ruotsinpyhtään (Strömforsin) ruukki perus- Ruotsinpyhtään ruukin rakennusten perus-
9499: tettiin 1695 ja nykyinen rakennuskanta on pe- korjaus on ehdoton edellytys, jotta Ruukkialue
9500: räisin 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Ruukki Oy:n liiketaloudellisen toiminnan kehittäminen
9501: on tärkeä osa kirkonkylän keskustaa. olisi mahdollista. Rakennusten peruskorjaus
9502: Kunnassa on aloitettu ns. ruukkiprojekti, vaatisi noin 10 Mmk:n investoinnit.
9503: jonka tavoitteena on säilyttää alue rakennuksi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
9504: neen sekä kehittää ruukista elävä käsiteolli- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
9505: suus-, matkailu- ja kurssikeskuskokonaisuus. kunnassa.
9506: Projektin eteenpäin viemiseksi on perustettu Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9507: Ruukkialue Oy. Kunta sai vuonna 1990 SAFA- tavasti,
9508: palkinnon ruukin kehittämisestä.
9509: Ruukkialue Oy on kuntaenemmistöinen osa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9510: keyhtiö, jonka toimialana on kehittää Ruotsin- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
9511: pyhtäälle koulutus-, konsultointi-, matkailu- ja 35.32.34 1 500 000 markan määrärahan
9512: kulttuuripalveluja tarjoava keskus ottaen huo- Ruotsinpyhtään ruukin rakennusten sa-
9513: mioon ruukin alueen säilyttämisen kulttuurihis- neerauskustannuksiin.
9514: toriallisia arvoja painottaen.
9515:
9516: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9517:
9518: Tero Mölsä Matti Vanhanen Martti Tiuri
9519: Minna Karhunen Tuula Linnainmaa Lauri Metsämäki
9520: Tarja Kautto Eeva-Liisa Moilanen Pekka Viljanen
9521: Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo Leena Luhtanen
9522: Jaakko Laakso Hanna Markkula Paavo Nikula
9523: Eero Paloheimo Marita Jurva
9524:
9525:
9526:
9527:
9528: 17 2102652
9529: 230 1991 vp
9530:
9531: Raha-asia-aloite 222
9532:
9533:
9534:
9535:
9536: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Kuusjoen ja Halikon kunta-
9537: keskusten välisen paikallistien peruskorjaamiseen
9538:
9539:
9540: Eduskunnalle
9541:
9542: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskusten välinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9543: paikallistie n:o 12315 on erittäin huonokuntoi- taen,
9544: nen. Erityisesti Kuusjoen kunnan kannalta tie
9545: on varsin tärkeä, koska se on em. kuntakeskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9546: ten välinen yhdystie. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9547: Tietä käytetään erityisesti koulukuljetuksiin 31.24. 77 3 000 000 markkaa Kuusjoen
9548: ja lyhimpänä yhteytenä Kuusjoelta Turkuun. ja Halikon kuntakeskusten välisen pai-
9549: Tie tulisi pikaisesti peruskorjata sekä muut- kallistien n:o 12315 peruskorjaamisek-
9550: taa maantieksi. si.
9551: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9552:
9553: Sauli Niinistö
9554: 1991 vp 231
9555:
9556: Raha-asia-aloite 223
9557:
9558:
9559:
9560:
9561: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
9562: rakentamiseen Halikossa
9563:
9564:
9565: Eduskunnalle
9566:
9567: Halikon kunnan kirkonkylästä suuntautuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9568: vilkas kevyt liikenne Halikon aseman seudulle 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9569: ja siitä edelleen valtatien n:o 1 varrella olevalle 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
9570: teollisuusalueelle. Välillä ei ole erillistä kevyen kenteen väylän rakentamiseksi Halikon
9571: liikenteen väylää ja tie on kapea ja mutkainen. kirkonkylän, Halikon aseman ja valta-
9572: Liikenneturvallisuus ja liikenteen joustavuus tien n:o 1 välille.
9573: edellyttävät, että välille rakennetaan erillinen
9574: kevyen liikenteen väylä.
9575: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9576: taen,
9577:
9578: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9579:
9580: Sauli Niinistö
9581: 232 1991 vp
9582:
9583: Raha-asia-aloite 224
9584:
9585:
9586:
9587:
9588: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten rakentami-
9589: seksi rantaradalle Salossa
9590:
9591:
9592: Eduskunnalle
9593:
9594: Helsingin ja Turun välisen rantaradan perus- katsottuja eritasoratkaisuja, joista kolmen kes-
9595: korjaus on etenemässä niin, että ratkaisut radan keisimmän yhteiseksi kustannusarvioksi on ar-
9596: perusparantamiseksi Salon kaupungin alueella vioitu 60-70 miljoonaa markkaa.
9597: ovat tekeillä. Rakennettaessa rantarataa Salon kaupungin
9598: Rantarata kulkee Salon kaupungin halki niin, alueella saattaa taloudellisilta vaikutuksiltaan
9599: että kaupunkikeskus jää sen itäpuolelle ja teolli- suhteellisen keveillä teknisillä ratkaisuilla, esi-
9600: suuskeskus ja asuntoalueita sen länsipuolelle. merkiksi radan korkeuden valinnalla, olla huo-
9601: Liikenne kulkee tasoristeyksissä, joita on mm. mattavaa merkitystä mm. alikulkujen rakenta-
9602: molemmin puolin Salon asemaa. Liikennemää- miskustannuksiin. Ottaen lisäksi huomioon
9603: rien kasvaessa tasoristeykset ovat osoittautu- rantaradan pääasiallisesti valtakunnallisen mer-
9604: neet huomattavaksi liikenneturvallisuuden ris- kityksen määrärahoja rakentamiseen varattaes-
9605: kiksi. Lisäksi ratapihan järjestelytehtävät ai- sa tulisi varautua myös osallistumiseen eritaso-
9606: heuttavat hankalia katkoksia liikenteeseen Sa- risteysten rakentamiskustannuksiin.
9607: lon Meriniityn teollisuusalueelle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9608: Rakennettaessa rantarataa maataiskuntien taen,
9609: alueella on suhteellisen vähäisiäkin liikenneväy-
9610: liä johdettu eri tasoon rantaradan kanssa. Salon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9611: kaupungin alueella tilanne on valitettavasti se, 1992 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
9612: että radan alitusten tai ylitysten rakentaminen markkaa valtionavuksi eritasoristeysten
9613: tulee huomattavan kalliiksi maaperän vuoksi. rakentamiseksi rantaradalle Salon kau-
9614: Salon kaupungilla ei ole minkäänlaisia mahdol- pungissa.
9615: lisuuksia yksinään toteuttaa edes tärkeimmiksi
9616:
9617: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9618:
9619: Sauli Niinistö
9620: 1991 vp 233
9621:
9622: Raha-asia-aloite 225
9623:
9624:
9625:
9626:
9627: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen korkea-
9628: koulun Länsi-Suomen muotoilukeskuksen toimintaan Vaa-
9629: sassa
9630:
9631: Eduskunnalle
9632: Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen lousarviossaan myöntänyt runsaat 300 000
9633: muotoilukeskus aloitti toimintansa 1988. Muo- markkaa vuodessa muotoilukeskuksen tukemi-
9634: toilukeskuksen tehtävänä on järjestää taideteol- seen.
9635: lisen alan täydennyskoulutusta, avoimen kor- Muotoilukeskuksen olisi saatava valtiontu-
9636: keakoulun opetusta ja työllisyyskoulutusta kea, muutoin alueelle tärkeä toiminta kärsii ja
9637: Länsi-Suomen alueella sekä tarjota alueen yri- Vaasan kaupungin kustannusvastuu jää koh-
9638: tyksille muotoilupalveluja. tuuttomaksi.
9639: Toimintamenot on edelleen saatava katetuksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9640: erillisrahoituksella. Tästä syystä Vaasa, Ilmajo- nioittaen,
9641: ki, Jurva, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva vastaa-
9642: vat lahjoitusprofessuurin kustannuksista. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9643: säksi on Vaasan läänin projektiavustuksesta ja 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9644: Vaasan elinkeinoelämän kehittämisrahastosta 29.10.28 lisäyksenä 300 000 markkaa
9645: maksettu koulun palkka-, kalustamis- ja varus- Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suo-
9646: tamiskustannuksia. Vaasan kaupunki on ta- men muotoilukeskukselle Vaasassa.
9647: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9648:
9649: Håkan Nordman Jarmo Wahlström
9650: Marjatta Vehkaoja Boris Renlund
9651: Håkan Malm
9652: 234 1991 rd
9653:
9654: Finansmotion 226
9655:
9656:
9657:
9658:
9659: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av en
9660: renovering av Vasa övningsskolas gymnasium
9661:
9662:
9663: Tili Riksdagen
9664:
9665: Renovering och tillbyggnad av Vasa öv- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9666: ningsskolas gymnasium brådskar. Byggnads- samt
9667: projektet har sedan 1987 funnits i ekonomi- och
9668: verksamhetsplanen för Åbo Akademi/Vasa öv- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
9669: ningsskola. Renoveringen har beräknats till ca 5 1992 på momentet 29.11.74 upptar
9670: miljoner mark liksom tillbyggnaden, dvs. hela 500 000 mark jör Vasa övningsskola jör
9671: projektet till ca 10 miljoner mark. Anhållan om p/anering av renovering och tillbyggnad
9672: anslag i statsbudgeten har gjorts upprepade av gymnasiet.
9673: gånger.
9674: Det är mycket angeläget att planeringen kan
9675: utföras 1992.
9676:
9677: Helsingfors den 19 april 1991
9678:
9679: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9680: 1991 vp 235
9681:
9682: Raha-asia-aloite 226 Suomennos
9683:
9684:
9685:
9686:
9687: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasa övningsskola
9688: -nimisen koulun lukion peruskorjauksen suunnitteluun
9689:
9690:
9691: Eduskunnalle
9692: Vasa övningsskola -mm1sen koulun lukion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9693: peruskorjauksella ja laajennuksena on kiire. nioittaen,
9694: Rakennushanke on vuodesta 1987 lähtien ollut
9695: Åbo Akademin/Vasa övningsskolan talous- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9696: toimintasuunnitelmassa. Peruskorjauksen on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9697: arvioitu maksavan noin 5 milj. markkaa kuten 29.11.74 500000 markkaa Vasa öv-
9698: laajennuksenkin eli koko hankkeen yhteensä ningsskola -nimisen koulun lukion pe-
9699: noin 10 milj. markkaa. Esityksiä määrärahojen ruskorjauksen ja laajennuksen suunnit-
9700: saamisesta valtion tulo- ja menoarvioon on teh- teluun.
9701: ty useita kertoja.
9702: On hyvin tärkeää, että suunnittelu voidaan
9703: suorittaa vuonna 1992.
9704:
9705: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9706:
9707: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9708: 236 1991 rd
9709:
9710: Finansmotion 227
9711:
9712:
9713:
9714:
9715: Nordman: Om anvisande av anslag för utbyggnad av Kilens läger-
9716: och kurscentrum för ungdom
9717:
9718:
9719: Tili Riksdagen
9720:
9721: Vasa läns ungdomsnämnd har uppgjort ett veckla Kilen tili ett centrum för hela Svensk-
9722: program för skapande av läger- och kurscentra finland. Undervisningsministeriet har stött pla-
9723: för ungdom. Enligt förslaget bör bl.a. ett riks- nerna.
9724: omfattande centrum åstadkommas i Karleby På basis av det ovan anförda föreslår jag
9725: och ett regionalt centrum i Kilen, Kristinestad. vördsamt
9726: Verksamheten i Kilen är redan omfattande och
9727: har rikskaraktär men begränsas av brist på in- att Riskdagen i statsbudgeten för år
9728: kvarteringsmöjligheter. Även nya utrymmen 1992 upptar 1 000 000 mark jör utbygg-
9729: för den utbildning som skall komma i fråga på nad av Kilens läger- och kurscentrum
9730: ett dylikt centrum behövs. Avsikten är att ut- för ungdom.
9731:
9732: Helsingfors den 19 april 1991
9733:
9734: Håkan Nordman
9735: 1991 vp 237
9736:
9737: Raha-asia-aloite 227 Suomennos
9738:
9739:
9740:
9741:
9742: Nordman: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja kurssikes-
9743: kuksen laajentamiseen Kiilissä
9744:
9745:
9746: Eduskunnalle
9747:
9748: Vaasan läänin nuorisolautakunta on laatinut ten. Tarkoitus on kehittää Kiilistä Suomen
9749: ohjelman nuorison leiri- ja kurssikeskusten luo- kaikkien ruotsinkielisten alueiden keskus. Ope-
9750: miseksi. Ehdotuksen mukaan mm. valtakunnal- tusministeriö on tukenut suunnitelmia.
9751: linen keskus tulisi saada Kokkolaan mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9752: simman pian ja alueellinen keskus Kiiliin, Kris- taen,
9753: tiinankaupunkiin. Toiminta Kiilissä on jo ny-
9754: kyisellään laajaa ja luonteeltaan valtakunnallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9755: ta, mutta sitä rajoittaa majoitusmahdollisuuk- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9756: sien puute. Uusia tiloja tarvitaan myös leiri- ja markkaa nuorison leiri- ja kurssikeskuk-
9757: kurssikeskuksissa annettavaa koulutusta var- sen laajentamiseen Kiilissä.
9758:
9759: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9760:
9761: Håkan Nordman
9762: 238 1991 rd
9763:
9764: Finansmotion 228
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
9770: landsväg nr 678 Nyby-Dalback
9771:
9772:
9773: Tili Riksdagen
9774:
9775: Vasa vägdistrikt har under flera år fått en för 678, där arbetena överraskande avbrutits i Ny-
9776: liten andel av väghushållningsanslagen. Den by. Miserabla förhållanden talar för att vägpla-
9777: otillräckliga tilldelningen, som delvis beror på nen bör förverkligas, dvs. grundförbättringen
9778: satsningen på huvudvägar på annat håll i lan- av sträckan Nyby-Dalback verkställas.
9779: det, är oroväckande med tanke på vägnätets På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9780: skick. Löften om en ordentlig förhöjning, bl.a. samt
9781: i planen "Väg år 2000" har inte uppfyllts.
9782: Planerade vägprojekt och åtgärder har därför att Riksdagen i statsbudgeten för år
9783: framflyttats. 1992 upptar 3 000 000 mark jör grund-
9784: Till projekt som upprepade gånger fram- jörbättring av /andsväg nr 678 Nyby-
9785: skjutits i åtgärdsprogrammen hör landsväg nr Da/back.
9786:
9787: Helsingfors den 19 april 1991
9788:
9789: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9790: 1991 vp 239
9791:
9792: Raha-asia-aloite 228 Suomennos
9793:
9794:
9795:
9796:
9797: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 pe-
9798: rusparantamiseen välillä Nyby-Dalback
9799:
9800:
9801: Eduskunnalle
9802:
9803: Vaasan tiepiiri on useiden vuosien ajan saa- työt on yllättäen keskeytetty Nybyssä. Kurjat
9804: nut liian pienen osuuden tienpitomäärärahois- olosuhteet puhuvat sen puolesta, että suunnitel-
9805: ta. Määrärahojen riittämätön jako, joka osaksi ma tulisi toteuttaa eli toimeenpanna peruspa-
9806: selittyy muualla maassa pääteihin tehtävällä pa- rannus välillä Nyby-Dalback.
9807: nostuksella, on huolestuttavaa tieverkon kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9808: non huomioon ottaen. Lupaukset kunnollisesta nioittaen,
9809: korotuksesta mm. "Tie 2000" -ohjelmassa ei-
9810: vät ole täyttyneet. Suunniteltuja tiehankkeita ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9811: toimenpiteitä on jouduttu siirtämään. 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9812: Useita kertoja toimenpideohjelmissa siirret- markkaa maantien n:o 678 perusparan-
9813: tyihin hankkeisiin kuuluu maantie n:o 678, jolla tamiseen välillä Nyby-Da/back.
9814:
9815: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9816:
9817: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9818: 240 1991 rd
9819:
9820: Finansmotion 229
9821:
9822:
9823:
9824:
9825: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
9826: landsväg nr 17245 Norra Vallgrund-Söderudden
9827:
9828:
9829: Tili Riksdagen
9830:
9831: Vasa vägdistrikt har under flera år fått en för Panike. Under menförestider är denna väg-
9832: liten andel av väghushållningsanslagen. Den sträcka närmast oframkomlig. Läget förvärras
9833: otillräckliga tilldelningen, som delvis beror på ytterligare av tunga fisktransporter från fiske-
9834: satsningen på huvudvägar på annat håll i Jan- hamnen.
9835: det, är oroväckande med tanke på vägnätets Grundförbättringen av vägsträckan på 17 km
9836: skick. Löften om en ordentlig förhöjning, bl.a. beräknas kosta ca 20,8 milj. mk.
9837: i planen "Väg år 2000" har inte uppfyllts. Flera På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
9838: planerade vägprojekt och åtgärder har därför samt
9839: framflyttats årligen.
9840: Tili projekt som upprepade gånger framskju- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
9841: tits i åtgärdsprogrammen hör landsvägen mel- 1992 upptar 3 000 000 mark jör grund-
9842: lan Norra Vallgrund och Söderudden och fort- jörbättring av landsväg nr 17245 Norra
9843: sättningen, bygdevägen mellan Söderudden och Vallgrund-Söderudden.
9844:
9845: Helsingfors den 19 april 1991
9846:
9847: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9848: 1991 vp 241
9849:
9850: Raha-asia-aloite 229 Suomennos
9851:
9852:
9853:
9854:
9855: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 17245
9856: perusparantamiseen välillä Norra Vallgrund-Söderudden
9857:
9858:
9859: Eduskunnalle
9860:
9861: Vaasan tiepiiri on useiden vuosien ajan saa- mattomassa kunnossa. Tilannetta pahentavat
9862: nut liian pienen osuuden tienpitomäärärahois- lisäksi raskaat kalakuljetukset kalasatamasta.
9863: ta. Määrärahojen riittämätön jako, joka osaksi Tieosuuden parantamisen 17 kilometrin mat-
9864: selittyy muualla maassa pääteihin tehtävällä pa- kalla arvioidaan maksavan noin 20,8 miljoonaa
9865: nostuksella, on huolestuttavaa tieverkon kun- markkaa.
9866: non huomioon ottaen. Lupaukset kunnollisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9867: korotuksesta mm. "Tie 2000" -ohjelmassa ei- nioittaen,
9868: vät ole täyttyneet. Useita suunniteltuja tiehank-
9869: keita ja toimenpiteitä on tämän vuoksi siirretty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9870: Useita kertoja toimenpideohjelmissa siirret- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9871: tyihin hankkeisiin kuuluu Norra Vallgrundenin markkaa maantien n:o 17245 peruspa-
9872: ja Söderuddenin välinen maantie ja sen jatko, rantamiseen välillä Norra Vallgrund-
9873: Söderuddenin ja Paniken välinen paikallistie. Söderudden.
9874: Kelirikkaaikoina tämä tieosuus on lähes kulke-
9875:
9876: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9877:
9878: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
9879: 242 1991 rd
9880:
9881: Finansmotion 230
9882:
9883:
9884:
9885:
9886: Nordman: Om anvisande av anslag för en servicebyggnad i Stor-
9887: kors centralfiskehamn i Korsnäs
9888:
9889:
9890: Tili Riksdagen
9891:
9892: Upprätthållande av arbetsplatser inom yrkes- ringsfiskare. Efter pälsdjursnäringens kris har
9893: fisket är billigt för samhället även om näringen allt flera börjat söka sin utkomst i fisket. Kors-
9894: stöds i större omfattning än hittills. Fiskarnas näs kommun har beviljats status som special-
9895: utkomst kan i första hand förbättras genom område och är i behov av näringsfrämjande
9896: bättre hantering och vidareförädling. Detta för- stöd.
9897: utsätter att fiskehamnarna förses med service- På basis av det ovan anförda föreslår jag
9898: byggnader och ismaskiner. Anslaget i statsbud- vördsamt
9899: geten för ändamålet är otillräckligt. Enbart i
9900: Österbotten finns ett tiotal projekt i bidrags- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
9901: kön. Korsnäs kommun har länge ansökt om 1992 upptar 800 000 mark för service-
9902: statsstöd för en servicebyggnad i Storskors byggnad i Storkors centralfiskehamn
9903: centralfiskehamn. 1 kommunen finns ett fyrtio- Korsnäs.
9904: tal yrkesfiskare och ungefär lika många binä-
9905:
9906: Helsingfors den 19 april 1991
9907:
9908: Håkan Nordman
9909: 1991 vp 243
9910:
9911: Raha-asia-aloite 230 Suomennos
9912:
9913:
9914:
9915:
9916: Nordman: Määrärahan osoittamisesta Storkorsin keskuskalasata-
9917: man huoltorakennuksen rakentamiseksi Korsnäsiin
9918:
9919:
9920: Eduskunnalle
9921: Työpaikkojen ylläpitäminen ammattikalas- yhtä monta sivutoimenaan kalastusta harjoitta-
9922: tuksen piirissä on yhteiskunnalle halpaa, vaikka vaa. Turkistarhauskriisin jälkeen yhä useam-
9923: elinkeinoa tuettaisiinkin nykyistä laajemmin. mat ovat alkaneet hakea toimeentuloaan kalas-
9924: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensisijaisesti tuksesta. Korsnäsin kunnalle on myönnetty eri-
9925: parantaa parantamalla kalan käsittelyä ja jat- tyisalueen asema, ja se tarvitsee elinkeinotukea.
9926: kojalostusta. Tämä edellyttää kalasatamien va- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9927: rustamista huoltorakennuksin ja jääkonein. taen,
9928: Valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen va-
9929: rattu määräraha on riittämätön. Pelkästään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9930: Pohjanmaalla on kymmeniä hankkeita avustus- 1992 tulo- ja menoarvioon 800 000
9931: jonossa. Korsnäsin kunta on useiden vuosien markkaa Storkorsin keskuskalasata-
9932: ajan anonut valtion tukea Storkorsin keskuska- man huoltorakennuksen rakentamiseksi
9933: lasataman huoltorakennusta varten. Kunnassa Korsnäsiin.
9934: on nelisenkymmentä ammattikalastajaa ja lähes
9935:
9936: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9937:
9938: Håkan Nordman
9939: 244 1991 vp
9940:
9941: Raha-asia-aloite 231
9942:
9943:
9944:
9945:
9946: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan lentoterminaa-
9947: lin laajentamiseen
9948:
9949:
9950: Eduskunnalle
9951:
9952: Vaasan läänin kehittämisneuvottelukunta ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9953: rostaa mietinnössään läänin lentoliikenteen ke- nioittaen,
9954: hittämisen tärkeyttä. Erityisesti läänin pääken-
9955: tän, Vaasan lentokentän palveluja pitää pikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9956: sesti parantaa laajentamalla lentoterminaalia ja 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
9957: pidentämällä kiitorataa. 31.92.77/isäyksenä 17000000 markkaa
9958: Liikenneministeriö on lausunnossaan yhtynyt Vaasan lentoterminaalin laajentami-
9959: neuvottelukunnan esitykseen. Ilmailuhallitus seen.
9960: esitti hankkeen jo vuoden 1991 tulo- ja menoar-
9961: vioesitykseen.
9962:
9963: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
9964:
9965: Håkan Nordman Jarmo Wahlström Håkan Malm
9966: Marjatta Vehkaoja Kirsti Ala-Harja Bjarne Kallis
9967: Kyösti Virrankoski Aapo Saari Boris Renlund
9968: 1991 vp 245
9969:
9970: Raha-asia-aloite 232
9971:
9972:
9973:
9974:
9975: Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta porotalouden opistotasoi-
9976: sen koulutuksen aloittamiseksi Kittilän maatalousoppilaitok-
9977: sessa
9978:
9979: Eduskunnalle
9980:
9981: Porotalouden opistotasoista ammatillista tupiirien, kuntien ja elinkeinoelämän palveluk-
9982: koulutusta ei maassamme ole järjestetty millään seen sekä itse elinkeinon piiriin itsenäisinä poro-
9983: tavalla. Myös maaseutuelinkeinojen koulutus talousyrittäjinä ja paliskuntien luottamushenki-
9984: on toteuttamatta. Kittilässä toimii valtion omis- löinä. Koulutustarve on yksi aloitusryhmä joka
9985: tama maatalousoppilaitos, jolla on ajanmukai- kolmas vuosi.
9986: set opetustilat ja riittävät opettajavoimat. Kitti- Mielestämme porotalouden opistotasoisen
9987: län maatalousoppilaitoksessa on opistokoulu- koulutuksen aloittaminen Kittilän maatalous-
9988: tukseen pätevää opettajakuntaa. Oppilaitos on oppilaitoksessa olisi tarkoituksenmukainen ja
9989: ollut edelläkävijä poronhoitajakoulutuksen, perusteltu toimenpide.
9990: maaseutuelinkeinojen ja lammastalouden pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9991: rusopetuksen kehittämisessä. nioittaen,
9992: Porotalouden opistotasoisen koulutuksen
9993: aloittaminen Kittilän maatalousoppilaitoksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9994: on perusteltua elinkeinon koulutustarpeen kas- 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
9995: vamisen vuoksi. Koulutuksen tavoitteena on markkaa porotalouden opistotasoisen
9996: valmistaa Pohjois-Suomen oloihin perehtyneitä koulutuksen aloittamiseen Kittilän maa-
9997: porotalouteen erikoistuneita agrologeja. Koulu- talousoppilaitoksessa vuonna 1992.
9998: tetut sijoittuisivat neuvontajärjestöjen, maaseu-
9999:
10000: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10001:
10002: Lasse Näsi Maria Kaisa Aula
10003: Timo E. Korva Seppo Pelttari
10004: Hannele Pokka
10005:
10006:
10007:
10008:
10009: 18 210265Z
10010: 246 1991 vp
10011:
10012: Raha-asia-aloite 233
10013:
10014:
10015:
10016:
10017: Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän lentoaseman
10018: ylläpidon siirtämiseksi 11mailulaitokselle
10019:
10020:
10021: Eduskunnalle
10022:
10023: Eduskunta on vuoden 1990 valtiopäivillä hy- ainoastaan Sodankylä ei ole Ilmailulaitoksen yl-
10024: väksynyt lain 11mailulaitoksesta. Valtiovarain- läpitämä.
10025: valiokunta antoi lakiehdotuksesta mietintönsä Mielestämme Sodankylän lentoaseman toi-
10026: n:o 65 23.11.1990. Mietinnössä korostetaan 11- minta tulisi siirtää Ilmailulaitoksen vastuulle
10027: mailulaitoksen vastuuta lentoturvallisuudesta. vuoden 1992 aikana ja tästä Ilmailulaitokselle
10028: Lentoliikenteen merkitys maan tasapainoisen aiheutuva taloudellinen lisärasitus tulisi korvata
10029: alueellisen kehityksen kannalta on lisääntynyt. valtion tulo- ja menoarviosta.
10030: Säännöllistä reittiliikennettä hoidetaan nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10031: myös Sodankylän lentoasemalta, joka ei ole 11- nioittaen,
10032: mailulaitoksen ylläpitämä. Reittiliikenne So-
10033: dankylään on perusteltua mm. läheisen Pyhä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10034: Luoston matkailukeskuksen sekä muun alueel- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10035: lisen lentoliikennetarpeen vuoksi. Säännöllisen markan määrärahan Sodankylän lento-
10036: reittiliikenteen piirissä on Lapin läänissä tällä aseman ylläpitämisestä aiheutuvien me-
10037: hetkellä Kemin, Rovaniemen, Ivalon, Kittilän, nojen korvaamiseksi Ilmailulaitokselle
10038: Enontekiön ja Sodankylän lentoasemat. Näistä V. 1992.
10039:
10040:
10041: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10042:
10043: Lasse Näsi Seppo Pelttari
10044: Timo E. Korva Hannele Pokka
10045: 1991 vp 247
10046:
10047: Raha-asia-aloite 234
10048:
10049:
10050:
10051:
10052: Näsi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen matkailun
10053: kehittämiskeskuksen perustamiseen
10054:
10055:
10056: Eduskunnalle
10057:
10058: Matkailun edistämiskeskuksen johtokunta joka tarvitsee vastaavan, valtion rahoittaman
10059: on päättänyt lakkauttaa MEK:n Pohjois-Suo- taitotietokeskuksen hoitamaan matkailun tuo-
10060: men toimiston 1.3.1992 alkaen. tekehitystä, koulutusta ja neuvontaa, konsul-
10061: Matkailun vahva ja kasvava asema Lapissa ja tointia sekä muita elinkeinopoliittisia tehtäviä.
10062: koko Pohjois-Suomessa edellyttäisi, että val- MEK:n Pohjois-Suomen toimiston lakkautta-
10063: tion panostusta matkailun elinkeinopoliittiseen minen tulee korvata perustamalla vahva Pohjois-
10064: kehittämiseen tulisi päinvastoin vahvistaa. Mat- Suomen matkailun kehittämiskeskus KTM:n eril-
10065: kailu on tällä hetkellä ainoa kasvava elinkeino lislaitoksena.
10066: pohjoisilla syrjäalueilla, mutta valtion elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10067: nopoliittiset kehittämispanostukset siihen ovat nioittaen,
10068: olemattomat.
10069: Mm. Lapissa matkailu työllistää 6,5% työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10070: voimasta suoraan, eräissä kunnissa jopa 20 07o. 1992 tulo- ja menoarvioon kauppa-
10071: Matkailusta Lappiin saatava suora tulo on lähes ja teollisuusministeriön momenti/le
10072: 2 mrd. mk. 1 500 000 markkaa Pohjois-Suomen
10073: Teollisuudessa on lyhyessä ajassa synnytetty matkailun kehittämiskeskuksen perusta-
10074: Teknologian kehittämiskeskus alueyksikköi- mista varten.
10075: neen. Myös matkailu on tärkeä vientielinkeino,
10076:
10077: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10078:
10079: Lasse Näsi Maria Kaisa Aula
10080: Timo E. Korva Seppo Pelttari
10081: Hannele Pokka
10082: 248 1991 vp
10083:
10084: Raha-asia-aloite 235
10085:
10086:
10087:
10088:
10089: 0. Ojala ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. vallankäyttöselvi-
10090: tykseen
10091:
10092:
10093: Eduskunnalle
10094: Norjassa ja Ruotsissa on uhrattu paljon re- tua ja vaikuttaa organisaatioiden kommuni-
10095: sursseja ns. vallankäyttöselvityksiin. Esimer- kaatio- ja päätösprosesseihin sekä edelleen, mit-
10096: kiksi Norjan osalta projekti tuotti uutta tietoa kä mekanismit puolestaan edistävät naisten
10097: mm. korporativismin kasvavasta roolista yh- osallistumista ja vaikuttamista instituutioiden
10098: teiskunnassa ja sen vaikutuksesta demokraatti- päätöksenteossa.
10099: sesti valittuihin elimiin. Norjalaisen vallankäyt- Hankkeen käynnistäjänä ja koordinoijana
10100: töselvityksen jatkotutkimuksena on toteutettu voisi toimia Suomen Akatemian yhteyteen erik-
10101: myös projekti Johto, organisaatio ja ohjaus seen asetettava toimikunta. Suomen Akatemian
10102: (LOS), jonka tarkoituksena oli mm. tasa-arvo- tulo- ja menoarviossa tulee säästämisen sijaan
10103: ja naisproblematiikan perspektiivistä tutkia eri- nostaa Suomen Akatemian määrärahoja sekä
10104: laisia institutionaalisia oloja. määrittää yhdeksi painoalueeksi vallankäyttö-
10105: Ruotsin vallankäyttöselvityksen puitteissa on tutkimus naisnäkökulmasta.
10106: paneuduttu naisten osallistumisen ja vaikutta- Määrärahan tasoa mitoitettaessa vertailukoh-
10107: misen kartoitukseen poliittisissa instituutioissa tana tulee pitää esim. pohjoismaisia vallankäyt-
10108: sekä selvityksiin, kuinka demokratiaprosessit tötutkimushankkeita. Ruotsissa vallankäyttö-
10109: ay-liikkeen, puolueiden ja julkishallinnon kal- selvitykseen on varattu 33 miljoonaa kruunua.
10110: taisissa instituutioissa toteutuvat naisten osalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10111: Myös Suomessa tulisi pikaisesti käynnistää nioittaen,
10112: monipuolinen vallankäyttöselvitys naisnäkö-
10113: kulmasta. Tutkimuksessa tulisi selvittää, millai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10114: set mekanismit sulkevat naiset pois vaikuttami- 1992 tulo- ja menoarvioon 800 000
10115: sesta ja päätöksenteosta sekä ne mekanismit, markkaa vallankäyttöselvityksen aloit-
10116: jotka epäävät naisilta mahdollisuuden osallis- tamiseen.
10117: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10118:
10119: Outi Ojala Martti Korhonen Esko Helle
10120: Heli Astala Jarmo Wahlström Ensio Laine
10121: Osmo Polvinen Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen
10122: Jaakko Laakso Iivo Polvi Marjatta Stenius-Kaukonen
10123: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
10124: 1991 vp 249
10125:
10126: Raha-asia-aloite 236
10127:
10128:
10129:
10130:
10131: Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta kehitysavun pitkän aika-
10132: välin ennusteisiin
10133:
10134:
10135: Eduskunnalle
10136:
10137: Kehitysapumme suunnittelu tulevaisuudessa ten ja hallinnollisten muutosten sekä koulutuk-
10138: edellyttäisi sen vaikutuksien selvittämistä koko- sen vaikutukset.
10139: naisvaltaisesti ja pitkällä aikavälillä. Ilman täl- Ilman edes esimerkinomaista tutkimusta
10140: laista selvitystä on mahdotonta sanoa, riittääkö edellisen kaltaisista kehitystrendeistä ei ole
10141: nyt annettu apu missään maassa kyseisen koh- mahdollista tietää, onko kehitysapumme laisin-
10142: demaan saattamiseen tasapainoiseen ja omava- kaan riittävän suuri tai oikealla tavalla suun-
10143: raiseen tilaan millään kohtuullisella aikavälillä. nattu.
10144: Selvityksen tekeminen kävisi parhaiten päin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10145: sä jossakin Afrikan maassa ja lopputuloksen tavasti,
10146: tulisi sisältää maan kehityksen vaihtoehdot vä-
10147: hintään seuraavien 30 vuoden aikana erisuurui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10148: sia, vaihtoehtoisia panoksia käyttäen. Tulisi sel- 1992 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10149: vittää ainakin odotettava väestönkasvu, maan- markkaa kehitysavun pitkän aikavälin
10150: käyttö, tuotannon rakennemuutos ja sosiaalis- ennusteisiin.
10151:
10152: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10153:
10154: Eero Paloheimo
10155: 250 1991 vp
10156:
10157: Raha-asia-aloite 237
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:nväestörahaston
10163: (UNFP A) toimintaan
10164:
10165:
10166: Eduskunnalle
10167:
10168: YK:n väestörahasto UNFP A toimii kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10169: avun kaikkein pitkäjänteisimmällä ja tärkeim- nioittaen,
10170: mällä sektorilla. Väestönkasvun jatkuminen ny-
10171: kyisellään uhkaa tehdä tyhjäksi kaikki muut ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10172: hitysyhteistyöhön uhratut panokset. Siitä syystä 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10173: UNFP Alle annettu apu kaksinkertaistuu, sen 200 000 000 markkaa YK:n väestörahas-
10174: vaikutus on paitsi välitön myös välillinen. Se on ton (UNFPA) toimintaan.
10175: välttämätön edellytys kaiken muun avun hyö-
10176: dyllisyydelle.
10177:
10178: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10179:
10180: Eero Paloheimo Paavo Nikula
10181: Hannele Luukkainen Ulla Anttila
10182: 1991 vp 251
10183:
10184: Raha-asia-aloite 238
10185:
10186:
10187:
10188:
10189: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta tulevaisuustutkimuk-
10190: sen professuurin perustamiseen Helsingin yliopistoon
10191:
10192:
10193: Eduskunnalle
10194: Yhteiskuntamme on Euroopan yhdentymisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10195: myötä etsimässä uutta suuntaa, ja on aikaisem- nioittaen,
10196: paa tärkeämpää ennakoida tulevaisuuden kehi-
10197: tyksen vaihtoehtoja ja mahdollisia uhkatekijöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10198: tä. Tulevaisuustutkimus pyrkii kartoittamaan 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10199: tieteellisin keinoin tulevaisuuden mahdollisia 200 000 markkaa tulevaisuustutkimuk-
10200: suuntia. Toiminnalle tarvittaisiin välttämättä sen professorin viran perustamiseksi
10201: korkeakoulupohja, jotta myös tarpeellinen Helsingin yliopistoon.
10202: koulutus alalle alemmalla tasolla saataisiin
10203: käyntiin.
10204:
10205: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10206:
10207: Eero Paloheimo Hannele Luukkainen Ulla Anttila
10208: 252 1991 vp
10209:
10210: Raha-asia-aloite 239
10211:
10212:
10213:
10214:
10215: Paloheimo: Määrärahan osoittamisesta atk-tekniikan aikuisope-
10216: tukseen
10217:
10218:
10219: Eduskunnalle
10220:
10221: Atk-tekniikka on yleistynyt siinä määrin, että minen osoittautuisi varmasti kannattavaksi kes-
10222: sen perustava tuntemus on nykyisin verrattavis- kipitkäHäkin aikavälillä. Koulutuksen tulisi olla
10223: sa vuosisadan takaiseen luku- ja kirjoitustai- ilmaista. Tulisi myös huolehtia siitä, että an-
10224: toon. Analogisesti aikaisemman tilanteen kans- sionmenetyksestä aiheutuvia kustannuksia ei
10225: sa nuorempi polvi lähes poikkeuksetta pystyy koituisi työntekijälle eikä työnantajalle merkit-
10226: käyttämään atk-tekniikkaa ainakin sen yksin- täviä lisämenoja.
10227: kertaisimmissa muodoissa. Varttuneemmille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
10228: kansalaisille se on vierasta siitä huolimatta, että vasti,
10229: sen käytön taitaminen olisi hyödyllistä lähes jo-
10230: kaiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10231: Valtion tulisikin käynnistää laajamittainen 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
10232: projekti ainakin kaikkien niiden kouluttamisek- markkaa perustavan atk-koulutuksen
10233: si käyttämään atk-tekniikkaa, jotka tuntevat antamiseksi kaikille kansalaisille.
10234: siihen kiinnostusta. Tällaisen ohjelman läpivie-
10235:
10236: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10237:
10238: Eero Paloheimo
10239: 1991 vp 253
10240:
10241: Raha-asia-aloite 240
10242:
10243:
10244:
10245:
10246: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta raideliikenteen jat-
10247: koyhteyksien kehittämiseen
10248:
10249:
10250: Eduskunnalle
10251:
10252: Liikenteen aiheuttamat ympäristövaikutukset ympäristölle ystävällistä liikenneverkkoa saada
10253: ovat merkittävät ja ratkaisevassa asemassa on kehitetyksi.
10254: valinta raide- ja maantieliikenteen välillä pitkäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10255: lä tähtäyksellä. Raideliikenteen ongelmana on nioittaen,
10256: sen jäykkyys, mikäli sitä ei täydennetä ja jatke-
10257: ta joustavilla, siihen saumattomasti liittyvillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10258: jatkoyhteyksillä. Jatkoyhteyksien kehittämi- 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10259: nen, siis raideliikenteen liityntäliikenne, on ko- 15 000 000 markkaa raideliikenteen jat-
10260: ko henkilöliikenteemme pahin pullonkaula. Il- koyhteyksien kehittämiseen.
10261: man sen kehittämistä ei raideliikenne toimi eikä
10262:
10263: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10264:
10265: Eero Paloheimo Paavo Nikula
10266: Hannele Luukkainen Ulla Anttila
10267: 254 1991 vp
10268:
10269: Raha-asia-aloite 241
10270:
10271:
10272:
10273:
10274: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristövaikutus-
10275: ten arvioinnin liittämiseksi valtion tulo- ja menoarvioon
10276:
10277:
10278: Eduskunnalle
10279:
10280: Vuosittain tehtävän valtion tulo- ja menoar- kaikkien toimenpiteiden ympäristövaikutuksis-
10281: vion keskeisenä piirteenä - kuten tunnettua - ta sekä näiden taloudellisesta arvosta. Toimen-
10282: on tarkastella rahavirtojen liikkeitä yhteiskun- pide edellyttää perusteellista ja laajaa tutki-
10283: nassa. Tällöin oletetaan, että tuotannon perus- musta.
10284: tana oleva luonto säilyy muuttumattomana ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10285: että sille aiheutettuja vaurioita ei pidäkään arvi- nioittaen,
10286: oida tai niitä ei voi arvioida rahassa. Tällainen
10287: käsitys on ilmeisen virheellinen ja johtaa hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10288: posti täysin vinoutuneeseen suuntaukseen valti- 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10289: on ja kuntien taloudenpidossa. Koska luonnon- 10 000 000 markkaa ympäristötekijöi-
10290: varat muuttuvat yhä merkittävämmäksi niuk- den liittämiseen vastaisuudessa vuosit-
10291: kuustekijäksi ajan mittaan, olisi välttämätöntä taisiin tulo- ja menoarvioihin.
10292: liittää vuosittaisiin budjetteihin myös arvio
10293:
10294: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10295:
10296: Eero Paloheimo Paavo Nikula
10297: Hannele Luukkainen Ulla Anttila
10298: 1991 vp 255
10299:
10300: Raha-asia-aloite 242
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistämi-
10306: seen
10307:
10308:
10309: Eduskunnalle
10310:
10311: Kehittyneessä teollistuneessa yhteiskunnassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10312: materiaalin kierrätys on olennainen osa tuotan- nioittaen,
10313: toa, itse asiassa tuotannon uudenaikainen muo-
10314: to. Maassamme jätehuolto nykyisellään ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10315: pysynyt likimainkaan muun tuotannon kehityk- 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10316: sen rinnalla. Jätehuollon muuttaminen nykyi- 15 000 000 markkaa jätehuollon edistä-
10317: sestä, varastoivasta ja ongelmia tulevaisuuteen miseen.
10318: siirtävästä muodostaan edellyttää lajittelun,
10319: kuljetuksen ja uudelleenmuokkauksen perusta-
10320: vaa parannusta ja kehittämistä.
10321:
10322: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10323:
10324: Eero Paloheimo Hannele Luukkainen
10325:
10326:
10327:
10328:
10329: •
10330: 256 1991 vp
10331:
10332: Raha-asia-aloite 243
10333:
10334:
10335:
10336:
10337: Paloheimo ym.: Määrärahojen osoittamisesta Keski-Uudelle-
10338: maalle rakennettavaa jätevedenpuhdistamoa varten
10339:
10340:
10341: Eduskunnalle
10342:
10343: Keski-Uudenmaan kunnat Vantaa, Kerava, na on 55-60 OJo:n typenpoisto. Kuntien on ny-
10344: Tuusula ja Järvenpää ovat yhdessä Helsingin kyisessä taloudellisessa tilanteessa äärimmäisen
10345: kaupungin kanssa rakentamassa suurta, kallio- vaikea lisätä rahoitustaan tällaisessakaan ta-
10346: luolastoon tehtävää jätevedenpuhdistamoa, pauksessa, ja siksi olisi valtion osallistuminen
10347: Viikinmäen keskuspuhdistamoa. Vuonna 1994 näiden ennakkoon tulevien kustannusten katta-
10348: valmistuvan yhteishankkeen kustannusarvio on miseen tärkeätä.
10349: 965 mmk. Sen toteuttaminen on lisäksi edellyt- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
10350: tänyt Keski-Uudenmaan kunnilta laajoja siirto- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
10351: viemäritöitä, mm. noin 260 mmk maksaneen kunnassa.
10352: ns. meriviemärin rakentamisen. Keskuspuhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10353: tamolla saavutettava puhdistustulos (BHK 10 nioittavasti,
10354: mf/1 ja fosfori 0,5 mg/1) on Itämeren piirissä
10355: huippuluokkaa, selvästi parempi kuin nykyisillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10356: puhdistamoilla. Typenpoiston suhteen ei ole 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
10357: numeerisesti ilmaistuja ohjeita tai vaatimuksia, 35.25.31 (Avustukset yhdyskuntien ve-
10358: mutta Suomen kansainväliset sitoumukset Itä- siensuojelutoimenpiteisiin) JO 000 000
10359: meren suojelusta johtanevat myös niiden asetta- markan määrärahan ja momentille
10360: miseen alkaneella vuosikymmenellä. Kun kal- 35.25.30 (Yhdyskuntien vesiensuojeluin-
10361: liotiloja on olennaisesti vaikeampi laajentaa vestointien korkotuki) 10 000 000 mar-
10362: puhdistamon valmistuttua, olisi nyt tarkoituk- kan lainoja vastaavan määrärahan osoi-
10363: senmukaista varautua myös tehokkaampaa ty- tettuina erityisesti typenpoistoinvestoin-
10364: penpoistoa varten. Kysymys on noin 42 mmk:n tien rahoitukseen Keski-Uudenmaan
10365: louhinta- ym. kustannuksista osana yhteensä seudullisessa vesiensuojeluhankkeessa.
10366: noin 140 mmk:n lisäinvestointeja, jos tavoittee-
10367:
10368: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10369:
10370: Eero Paloheimo Eeva-Liisa Moilanen Leena Luhtanen
10371: Minna Karhunen Tuula Linnainmaa Tarja Kautto
10372: Lauri Metsämäki Jaakko Laakso Tero Mölsä
10373: Matti Vanhanen Martti Tiuri Hanna Markkula
10374: Anssi Rauramo Kaarina Dromberg Jouko Jääskeläinen
10375: Paavo Nikula Marita Jurva Päivi Varpasuo
10376: 1991 vp 257
10377:
10378: Raha-asia-aloite 244
10379:
10380:
10381:
10382:
10383: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopis-
10384: ton Ylistönrinteen 111 rakennusvaiheen toteuttamiseen
10385:
10386:
10387: Eduskunnalle
10388:
10389: Ylistönrinteelle rakennetaan tilat nykyisin sen toimintaa siinä määrin, että ylimenokausi
10390: vuokratiloissa oleville luonnontieteellisille lai- tulee saada mahdollisimman lyhyeksi.
10391: toksille. Rakentamisohjelmassa seuraavana on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10392: kolmas vaihe, jonka pääosan muodostaa fysii- nioittaen,
10393: kan laitosrakennus. Hankkeen hyötyala on
10394: 3 420 m 2 ja kustannusarvio 44,3 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10395: markkaa. Fysiikan laitos sijaitsee ahtaissa, epä- 1992 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
10396: ajanmukaisissa vuokratiloissa. Laitoksen pää- markkaa Jyväskylän yliopiston Ylistön-
10397: tutkimusväline, hiukkaskiihdytin, valmistuu rinteen II/ rakennusvaihe/ta, fysiikan
10398: Ylistönrinteelle noin viiden kilometrin päähän laitosrakennusta ja ruokalaa varten.
10399: nykyisestä laitoksesta. Tämä vaikeuttaa laitok-
10400:
10401: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10402:
10403: Mauri Pekkarinen Aino Suhola Marja-Leena Viljamaa
10404: Iiris Hacklin Reijo Laitinen Toimi Kankaanniemi
10405: 258 1991 vp
10406:
10407: Raha-asia-aloite 245
10408:
10409:
10410:
10411:
10412: Perho-Santala ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten syöpä- ja
10413: veritautien hoitoa varten Turun yliopistollisessa keskussairaa-
10414: lassa
10415:
10416: Eduskunnalle
10417:
10418: Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten- Iinen hoidon tason lasku, mikä näitä tauteja
10419: klinikan lasten syöpä- ja veritautien hoitoa hait- hoidettaessa merkitsee väistämättä potilaan me-
10420: taa voimakkaasti sekä lääkärivakanssien että nehtymisriskin lisääntymistä.
10421: hoitajavakanssien puute. Klinikka on tehnyt Ehdotamme,
10422: esitykset virkatilanteen korjaamiseksi. Lääkä-
10423: rien osalta tämä tapahtuisi ensi sijassa alan apu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10424: laisprofessorin viran perustamisella ja hoitajien 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
10425: virkojen osalta toteuttamalla TYKSin suunni- 33.79.32 2 200 000 markkaa lisämäärä-
10426: telma luuytimensiirtotoiminnasta. Näiden rahana Turun yliopistollisen keskussai-
10427: hankkeiden toteuttamisen on tapahduttava erit- raalan lastenk/inikalle lasten syöpä- ja
10428: täin kiireellisesti, sillä muuten on vaarana oleel- veritautien hoitoa varten.
10429:
10430: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10431:
10432: Maija Perho-Santala Timo Järvilahti Jan-Erik Enestam
10433: Jukka Roos Marjut Kaarilahti Heli Astala
10434: Jarmo Laivoranta Olavi Ala-Nissilä Ensio Laine
10435: Virpa Puisto Sauli Niinistö Ismo Seivästö
10436: 1991 rd 259
10437:
10438: Finansmotion 246
10439:
10440:
10441:
10442:
10443: M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av anslag tili Vaasan yliopis-
10444: ton kielten laitos för uppföljande testning i språkbadsskolorna
10445: i Esbo, Vasa och Karleby
10446:
10447: Tili Riksdagen
10448:
10449: Språkbadsskolan är en skolform som har språkiga elever går i fransk språkbadsskola. För
10450: övertagits från Kanada. Den kan anpassas helt Finlands del är språkbadsskolan möjlig att info-
10451: tili skolan i Finland. Eleverna får undervisning ga i det normala skolsystemet utan extra kost-
10452: från och med daghemmet (som 6-åringar) på nader, liksom i Kanada. De generella vinsterna
10453: språkbadsspråket, som i språkbadsskolorna i för eleverna gör skolan tili en nationell tillgång.
10454: Esbo, Vasa och Karleby är svenska. Från den Det är fråga om att utnyttja resurser som finns
10455: femte årskursen ges undervisningen tili 50 OJo på i landet och att anpassa modellen tili förhållan-
10456: finska, tili 50 % på svenska tili grundskolans den i Finland.
10457: slut. 1 Vasa har språkbadsskolan börjat sin verk-
10458: Språkbadsskolans fördelar är följande: samhet 1987, i Esbo 1990; den inleds i Karleby
10459: - resultatet för språkinlärningen är effekti- 1991. Forskare vid det finska Vasa universitet
10460: vare än andra kända skolmodeller har de internationella kontakterna och interna-
10461: - resultatet för modersmålsutvecklingen är tionellt samarbete för utvärderingen och utför
10462: gynnsammare än normalt; större språklig krea- tester och forskning på området. Kännedom om
10463: tivitet på grund av att eleverna är språkmed- den mycket omfattande internationella forsk-
10464: vetna ningen i språkbadsskolan är en förutsättning
10465: - allmänt taget en gynnsam intellektuell ut- för effektiv utvärdering. Eftersom vetande
10466: veckling för eleverna. finns, bör det utnyttjas.
10467: 1 språkbadsskolan är språket ett redskap, inte På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10468: ett mål. Därför blir resultatet ett annat. Elever- samt
10469: na aktiveras också med nödvändighet på ett an-
10470: nat sätt än normalt. Resultaten i fråga om and- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
10471: ra språk i skolans program blir också mycket 1992 på momentet 29.10.20 upptar
10472: bättre. Språkbadsskolans resultat är undersökta 200 000 mark tili Vaasan yliopisto/kiel-
10473: och kända i en omfattning utan motsvarighet i ten laitos jör uppfö/jande testning i
10474: fråga om andra reformpedagogiska rörelser. språkbadsskolorna i Esbo, Vasa och
10475: Språkbadsskolan är gundligt testad under Karleby.
10476: snart 30 år i Kanada, där i dag 300 000 engelsk-
10477:
10478: Helsingfors den 19 april 1991
10479:
10480: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund
10481: Eva Biaudet Håkan Nordman
10482: 260 1991 vp
10483:
10484: Raha-asia-aloite 246 Suomennos
10485:
10486:
10487:
10488:
10489: M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan yliopis-
10490: ton kielten laitokselle Espoon, Vaasan ja Kokkolan kielikylpy-
10491: koulujen jatkotestaukseen
10492:
10493: Eduskunnalle
10494:
10495: Kielikylpykoulu on Kanadasta peräisin oleva ranskankielistä kielikylpykoulua. Suomessa
10496: koulumuoto. Se soveltuu täysin Suomen kou- kielikylpykoulu voidaan liittää normaaliin kou-
10497: luihin. Oppilaita opetetaan päiväkodista lujärjestelmään ilman lisäkustannuksia kuten
10498: (6-vuotiaasta) lähtien kielikylpykielellä, joka Kanadassakin. Koulun yleiset edut oppilaiden
10499: Espoon, Vaasan ja Kokkolan kielikylpykouluis- kannalta tekevät koulusta kansallisen voimava-
10500: sa on ruotsi. Viidenneltä vuosikurssilta perus- ran. Kyse on maassa jo olevien resurssien hyö-
10501: koulun loppuun saakka puolet opetuksesta an- dyntämisestä ja mallin sopeuttamisesta Suomen
10502: netaan suomen kielellä ja puolet ruotsin kie- oloihin.
10503: lellä. Vaasassa kielikylpykoulu aloitti toimintansa
10504: Kielikylpykoulun etuja ovat: vuonna 1987, Espoossa 1990, ja toiminta Kok-
10505: - kielen tehokkaampi opptmmen kuin kolassa aloitetaan 1991. Vaasan yliopiston tut-
10506: muissa tunnetuissa koulumuodoissa, kijoilla on testaamisen ja alan tutkimuksen kan-
10507: - äidinkielen tavallista suotuisampi kehitys; nalta tärkeitä kansainvälisiä kontakteja ja yh-
10508: kielellinen luomiskyky on suurempi, koska op- teistyöhankkeita toiminnan arvioimiseksi. He
10509: pilaat ovat tietoisia kielen mahdollisuuksista, tekevät testejä ja tutkimusta tällä alalla. Laajan
10510: - yleisesti ottaen oppilaiden älyllisen kehi- kansainvälisen kielikylpykoulua koskevan tut-
10511: tyksen suotuisa edistyminen. kimuksen tunteminen on edellytys tehokkaalle
10512: Kielikylpykoulussa kieli on väline, ei pää- seurantatutkimukselle. Koska tietämystä on
10513: määrä. Sen vuoksi tuloksetkin ovat toisenlaisia. olemassa, sitä olisi myös käytettävä.
10514: Oppilaat aktivoituvat luonnollisesti myös eri ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10515: voin kuin normaalisti. Myös muiden koulussa nioittaen,
10516: opetettavien kielten oppimistulokset ovat huo-
10517: mattavasti parempia. Kielikylpykoulun tuloksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10518: on tutkittu ja ne ovat laajalti tunnettuja suh- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
10519: teessa muihin uuspedagogisiin suuntauksiin. 29.10.20 200 000 markkaa Vaasan yli-
10520: Kielikylpykoulua on testattu perusteellisesti opiston kielten laitokselle Espoon, Vaa-
10521: jo lähes 30 vuoden ajan Kanadassa, jossa nyky- san ja Kokkolan kielikylpykoulujen jat-
10522: ään 300 000 englanninkielistä oppilasta käy kotestaukseen.
10523:
10524: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10525:
10526: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund
10527: Eva Biaudet Håkan Nordman
10528: 1991 rd 261
10529:
10530: Finansmotion 247
10531:
10532:
10533:
10534:
10535: M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av anslag tili Nylands Sven-
10536: ska Ungdomsförbund rf. för lokalradioverksamhet
10537:
10538:
10539: Tili Riksdagen
10540:
10541: Nylands Svenska Ungdomsförbund rf. behö- som anställdes den 1 juni 1990. Fr.o.m. septem-
10542: ver anslag för att utveckla förbundets media- ber kommer man också att sända en timme per
10543: verksamhet, som omfattar både kurser på fältet vecka i Radio Västnyland. Man har tillsvidare
10544: och produktion av egna radioprogram. klarat sig med de studion som finns, men är i
10545: Nylands Svenska Ungdomsförbund har en behov av egen inspelningsteknik.
10546: anställd projektsekreterare vars uppgift är att se För att kunna upprätthålla och utveckla verk-
10547: till att program blir gjorda genom egen produk- samheten krävs ekonomiskt stöd.
10548: tion och genom att ta tilivara det intresse och de På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10549: förmågor som framkommit under radiokurser samt
10550: 1990. För närvarande sänds ungdomsradio-
10551: programmet Radionojs två timmar per vecka; att Riksdagen i statsbudgeten jör år
10552: en timme i Radio Östnyland och en timme i 1992 på momentet 29.99.50 upptar
10553: Radio Mellannyland. På vart ställe finns ca tio JOO 000 mark tili Nylands Svenska Ung-
10554: ungdomar som regelbundet medverkar i pro- domsjörbund rj. jör loka/radioverk-
10555: grammen under överinseende av en redaktör, samhet.
10556:
10557: Helsingfors den 19 april 1991
10558:
10559: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund
10560: Eva Biaudet Håkan Nordman
10561:
10562:
10563:
10564:
10565: 19 210265Z
10566: 262 1991 vp
10567:
10568: Raha-asia-aloite 247 Suomennos
10569:
10570:
10571:
10572:
10573: M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nylands Svenska
10574: Ungdomsförbund -nimiselle yhdistykselle paikallisradiotoi-
10575: mintaan
10576:
10577: Eduskunnalle
10578:
10579: Nylands Svenska Ungdomsförbund rf. tarvit- kuuta 1990 palkatun toimittajan valvonnassa.
10580: see määrärahaa liiton viestintätoiminnan kehit- Syyskuusta lähtien voidaan lisäksi lähettää tunti
10581: tämiseen, joka käsittää sekä kentällä pidettäviä viikossa Radio Västnylandissa. Toistaiseksi on
10582: kursseja että omien radio-ohjelmien tuotta- selvitty nykyisillä studioilla. Omaa nauhoitus-
10583: mista. tekniikkaa kuitenkin tarvitaan.
10584: Järjestöllä on palkattu projektisihteeri, jonka Toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi
10585: tehtävänä on huolehtia ohjelmien tekemisestä tarvitaan taloudellista tukea.
10586: omana tuotantona ja vuoden 1990 radiokurs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10587: seilla ilmenneen kiinnostuksen ja kykyjen hyö- nioittaen,
10588: dyntämisestä. Tällä hetkellä lähetetään Radio-
10589: nojs-nimistä nuorisoradio-ohjelmaa kaksi tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10590: tia viikossa: tunti Radio Östnylandissa ja tunti 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
10591: Radio Mellannylandissa. Kummassakin on 29.99.50 JOO 000 markkaa Ny/ands
10592: kymmenkunta nuorta, jotka osallistuvat sään- Svenska Ungdomsjörbund -nimiselle
10593: nöllisesti ohjelmien tekemiseen 1 päivänä kesä- yhdistykselle paikallisradiotoimintaan.
10594:
10595: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10596:
10597: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund
10598: Eva Biaudet Håkan Nordman
10599: 1991 rd 263
10600:
10601: Finansmotion 248
10602:
10603:
10604:
10605:
10606: M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av anslag tili Föreningen för
10607: tvåspråkiga familjer för stödjande av verksamheten
10608:
10609:
10610: Tili Riksdagen
10611:
10612: Föreningen för tvåspråkiga familjer-Kaksi- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10613: kielisten perheiden yhdistys grundades 15.3. samt
10614: 1990 och har för närvarande ca 170 medlem-
10615: mar. Föreningen arbetar med att sprida infor- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
10616: mation om tvåspråkighetsfrågor och driva de 1992 på momentet 29.99.50 upptar
10617: tvåspråkiga familjernas intressen. Man tar ställ- JOO 000 mark tili Föreningen jör två-
10618: ning tili aktuella frågor och påverkar i angelä- språkiga jamiljer jör avlöning av en del-
10619: genheter som har betydelse för fostran tili tidsanställd verksamhetsledare.
10620: tvåspråkighet och tvåspråkighet i allmänhet.
10621: Föreningen behöver en deltidsanställd person
10622: i informations- och kontaktskapande syfte.
10623:
10624: Helsingfors den 19 april 1991
10625:
10626: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund Eva Biaudet
10627: 264 1991 vp
10628:
10629: Raha-asia-aloite 248 Suomennos
10630:
10631:
10632:
10633:
10634: M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaksikielisten
10635: perheiden yhdistyksen toiminnan tukemiseen
10636:
10637:
10638: Eduskunnalle
10639:
10640: Föreningen för tvåspråkiga familjer- Kak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10641: sikielisten perheiden yhdistys perustettiin nioittaen,
10642: 15.3.1990, ja sillä on nykyään noin 170 jäsentä.
10643: Yhdistys levittää tietoa kaksikielisyyskysymyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10644: sistä ja ajaa kaksikielisten perheiden etua. Yh- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
10645: distys ottaa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin 29.99.50 JOO 000 markkaa osa-aikaisen
10646: ja vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä kaksi- toiminnanjohtajan palkkaamiseen Kak-
10647: kielisyyskasvatukselle ja kaksikielisyydelle sikielisten perheiden yhdistykselle.
10648: yleensä.
10649: Yhdistys tarvitsee osa-aikaisen henkilön hoi-
10650: tamaan tiedotusta ja yhteydenpitoa.
10651:
10652: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10653:
10654: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund Eva Biaudet
10655: 1991 rd 265
10656:
10657: Finansmotion 249
10658:
10659:
10660:
10661:
10662: M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av anslag tili Rio Negro
10663: -kulturföreningen för flyktingar i Finland
10664:
10665:
10666: Tili Riksdagen
10667:
10668: 1 Svartå, Karis har grundats en förening som byggnadsarbeten på tomten. Ladugården änd-
10669: heter Rio Negro -kulturföreningen för flyk- ras om tili seminarieutrymmen, huset rustas
10670: tingar i Finland. Dess målsättning är att skapa upp och ett radhus för inkvartering med gemen-
10671: ett fritids-, semester- och hantverkarcentrum samt kök och samlingsutrymme byggs.
10672: för flyktingar i Finland. Föreningens finansiella På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10673: grundplåt bildas av den markdonation (4,5 ha) samt
10674: initiativtagaren Maria Holmberg gjort. Intres-
10675: set för Rio Negros verksamhet är stort. Något att Riksdagen i statsbudgeten för år
10676: liknande finns inte och även i nordiskt perspek- 1992 på momentet 29.99.50 upptar
10677: tiv är projektet enastående. 250 000 mark tili Rio Negro -kulturjör-
10678: För närvarande pågår renoverings- och ny- eningen för flyktingar i Finland.
10679:
10680: Helsingfors den 19 april 1991
10681:
10682: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund
10683: Gunnar Jansson Eva Biaudet
10684: Håkan Nordman
10685: 266 1991 vp
10686:
10687: Raha-asia-aloite 249 Suomennos
10688:
10689:
10690:
10691:
10692: M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Pako-
10693: laisten Kulttuuriyhdistys Rio Negron toiminnan tukemiseen
10694:
10695:
10696: Eduskunnalle
10697:
10698: Karjaan Mustiossa on perustettu Suomen Pa- tehdään seminaaritilat, talo kunnostetaan ja
10699: kolaisten Kulttuuriyhdistys Rio Negro. Säätiön tontille rakennetaan majoitukseen käytettävä
10700: tavoitteena on luoda vapaa-ajan-, loma- ja käsi- rivitalo, jossa on yhteinen keittiö ja kokoustila.
10701: työkeskus Suomessa asuville pakolaisille. Yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10702: distyksen taloudellinen pohja muodostuu pe- nioittaen,
10703: rustamiseen aloitteen tehneen Maria Holmber-
10704: gin maalahjoituksesta (4,5 ha). Kiinnostus Rio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10705: Negron toimintaan on suuri. Vastaavaa toimin- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
10706: taa ei maassamme ole, ja myös pohjoismaisessa 29.99.50 250 000 markkaa Suomen Pa-
10707: katsannossa hanke on ainutlaatuinen. kolaisten Kulttuuriyhdistys Rio Negron
10708: Tällä hetkellä tontilla on käynnissä toiminnan tukemiseen.
10709: peruskorjaus- ja uudisrakennustyöt. Navetasta
10710:
10711: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10712:
10713: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund
10714: Gunnar Jansson Eva Biaudet
10715: Håkan Nordman
10716: 1991 rd 267
10717:
10718: Finansmotion 250
10719:
10720:
10721:
10722:
10723: M. Pietikäinen m.fl.: Om anvisande av anslag för sanering av
10724: stödbostäder vid Samaria-centret i Borgå
10725:
10726:
10727: Ti/1 Riksdagen
10728:
10729: Samaria-missionen rf. med huvudoperations- Fastigheten är i behov av omfattande sane-
10730: punkt i Borgå, men med ett flertal verksamhets- ring, en arbetsuppgift som man på grund av
10731: enheter både i Nyland och Österbotten, har brist på penningmedel har varit tvungen att
10732: kontinuerligt utvidgat sin verksamhet. Samaria- lämna på hälft.
10733: missionens insatser omvittnas som framgångsri- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
10734: ka och inom den sociala rehabiliteringen av al- samt
10735: koholister har resultaten varit betydande. 1 syf-
10736: te att ytterligare öka insatserna för återanpass- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
10737: ning i arbetslivet och tillfredsställande boende 1992 upptar JOO 000 mark jör att jull-
10738: för tidigare alkoholister har Samaria-missionen borda saneringen av Samaria-missio-
10739: övertagit en fastighet vid Kyrkotorget 9 i Borgå, nens stödbostäder vid Kyrkotorget 9 i
10740: där ett flertal stödbostäder har inrättats. Borgå.
10741:
10742: Helsingfors den 19 april 1991
10743:
10744: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund Gunnar Jansson
10745: 268 1991 vp
10746:
10747: Raha-asia-aloite 250 Suomennos
10748:
10749:
10750:
10751:
10752: M. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Samaria-keskuk-
10753: sen tukiasuntojen kunnostamiseen Porvoossa
10754:
10755:
10756: Eduskunnalle
10757:
10758: Samarialähetys, jonka pääpaikka on Por- Kiinteistö on laajan kunnostuksen tarpeessa.
10759: voossa, mutta jolla on useita toimintayksiköitä Tämä tehtävä on nyt rahavarojen puutteen
10760: sekä Uudellamaalla että Pohjanmaalla, on jat- vuoksi jouduttu jättämään kesken.
10761: kuvasti laajentanut toimintaansa. Samarialähe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10762: tyksen työ on ollut menestyksekästä. Alkoholis- nioittaen,
10763: tien sosiaalisessa kuntouttamisessa tulokset
10764: ovat olleet huomattavia. Lisätäkseen entisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10765: alkoholistien sopeuttamista uudelleen työelä- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
10766: mään ja taatakseen heille tyydyttävät asumis- markkaa Samariolähetyksen tukiasunto-
10767: olot Samarialähetys on hankkinut Porvoosta jen kunnostamisen loppuun saattami-
10768: Kirkkotori 9:stä kiinteistön, jonne on perustet- seen Kirkkotori 9:ssä Porvoossa.
10769: tu useita tukiasuntoja.
10770:
10771: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10772:
10773: Margareta Pietikäinen Henrik Westerlund Gunnar Jansson
10774: 1991 vp 269
10775:
10776: Raha-asia-aloite 251
10777:
10778:
10779:
10780:
10781: S. Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen linnan
10782: neuvottelukunnan perustamiseen
10783:
10784:
10785: Eduskunnalle
10786:
10787: Opetusministeriö on 17.5.1990 asettanut Hä- työn jatkamisen turvaamiseksi ja toimikunnan
10788: meen Linna -toimikunnan, jonka tehtävänä on esitysten toteuttamiseksi tarvitaan neuvottelu-
10789: laatia ehdotus Hämeen linnan ja siihen kiinteäs- kunta, jossa edellä mainittujen omistajatahojen
10790: ti liittyvien alueiden kehittämisen peruslinjoista lisäksi olisivat edustettuina valtiovarainministe-
10791: ja sen vastuuviranomaisista sekä kustannusten riö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Hämeen
10792: jakautumisesta eri osapuolten kesken. Toimi- lääninhallitus sekä Hämeen liitto. Neuvottelu-
10793: kunnan on saatava tehtävänsä päätökseen vuo- kunnan tehtävänä olisi kehittämisen koordi-
10794: den 1991 loppuun mennessä. noinnin ohella valmistella vuosittain esitys em.
10795: Suunnittelun kohteena oleva alue on tällä kehittämis- ja tutkimusmäärärahan jakautumi-
10796: hetkellä neljän eri tahon hallinnassa: opetusmi- sesta eri osapuolten tarpeiden mukaisesti.
10797: nisteriön/museoviraston (linna), oikeusministe- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
10798: riön (lääninvankila), puolustusministeriön (Lin- sanedustajien ja Hämeen liiton yhteistyönä.
10799: nankasarmi) ja Hämeenlinnan kaupungin (Va- Hämeen linnan neuvottelukunnan perustami-
10800: rikonniemi ja Kaupunginpuisto). Selvitettävänä sen turvaamiseksi ehdotamme kunnioittavasti
10801: on lukuisia maankäyttöön, hallintaan ja rahoi- edellä mainituin perustein,
10802: tukseen liittyviä kysymyksiä.
10803: Hämeen liitto esittää valtion vuoden 1992 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10804: tulo- ja menoarvioon Hämeen linnan ja siihen 1992 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
10805: liittyvien alueiden 4,0 mmk:n kehittämis- ja tut- kan määrärahan Hämeen linnan neuvot-
10806: kimusmäärärahaa omalle alamomentille. telukuntaa varten.
10807: Hämeen Linnan -toimikunnan kehittämis-
10808:
10809: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10810:
10811: Sirpa Pietikäinen Kyösti Toivonen Pekka Räty
10812: Sirkka-Liisa Anttila Johannes Koskinen Esko Helle
10813: Maija-Liisa Lindqvist Hannu Tenhiälä
10814: 270 1991 vp
10815:
10816: Raha-asia-aloite 252
10817:
10818:
10819:
10820:
10821: Polvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta postitoimipaikkojen
10822: säilyttämiseksi
10823:
10824:
10825: Eduskunnalle
10826:
10827: Edellinen hallitus päätätti silloisen eduskun- mukanaan tuomat muutokset. Myös alkanut la-
10828: nan enemmistön turvin postitoimipaikkojen lo- ma puoltaa sitä, ettei ainakaan tässä vaiheessa
10829: pettamisesta Posti- ja telelaitoksen esityksen tulisi työpaikkoja vähentää.
10830: pohjalta. Tämä herätti huolta maakunnan ih- Ehdotammekin,
10831: misissä sekä palvelujen heikentymisen että maa-
10832: seudun työpaikkojen vähenemisen takia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10833: Uusien korvaavien työpaikkojen luominen 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
10834: poistuvien sijaan ei ole helppoa. Nyt lisäksi markkaa lopetettavaksi aioitujen posti-
10835: maataloutta uhkaavat ehkä myös GATT-kier- toimipaikkojen säilyttämiseksi.
10836: ros ja mahdollisesti Euroopan yhdentymisen
10837:
10838: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10839:
10840: Osmo Polvinen Asko Apukka
10841: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas
10842: 1991 vp 271
10843:
10844: Raha-asia-aloite 253
10845:
10846:
10847:
10848:
10849: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston ja Neu-
10850: vostoliiton tiedeakatemian biotekniikan yhteislaboratorion
10851: jatkorahoitukseen
10852:
10853: Eduskunnalle
10854: Turun yliopiston ja Neuvostoliiton tiedeaka- Korkean tason päätöksenteosta huolimatta
10855: temian välillä on päätetty biotekniikan resurs- hanke ei ole edennyt toivotulla tavalla. Vasta
10856: sien yhdistämiseksi perustaa täysin uudenlainen vuoden 1991 budjetin eduskuntakäsittelyn yh-
10857: organisaatio, biotekniikan yhteislaboratorio. teydessä kohteeseen saatiin 700 000 markan
10858: Laboratorio käsittää kaksi samanlaista talou- aloitusmääräraha.
10859: dellisesti itsenäistä yksikköä, joista toinen toi- Hankkeen jatkorahoitus tulisi nyt turvata.
10860: mii Turun yliopiston ja toinen Moskovan tiede- Suunnitelmien mukaan hankkeen kustannus on
10861: akatemian yhteydessä. Tätä koskeva sopimus viiden vuoden jaksolla 22 milj. markkaa.
10862: allekirjoitettiin Helsingissä 26.10.1989 presi- Ehdotamme,
10863: dentti Mihail Gorbatshovin vierailun yhtey-
10864: dessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10865: Turun Biocityyn sijoittuvan yhteislaborato- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
10866: rion tavoitteena on harjoittaa korkeatasoista 29.10.20 4 000 000 markkaa Turun yli-
10867: tutkimus- ja koulutustoimintaa biotekniikan opiston ja Neuvostoliiton tiedeakate-
10868: alalla. Neuvostoliiton vankkaa perustutkimusta mian biotekniikan yhteislaboratorion
10869: sovelletaan laboratorion välityksellä uusien bio- jatkorahoitusta varten.
10870: teknisten tuotteiden ja innovaatioiden synnyttä-
10871: miseen.
10872:
10873: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10874:
10875: Virpa Puisto Maija Perho-Santala Timo Järvilahti
10876: Jan-Erik Enestam Jukka Roos Marjut Kaarilahti
10877: Ensio Laine Sauli Niinistö Heli Astala
10878: Mikko Rönnholm
10879: 272 1991 vp
10880:
10881: Raha-asia-aloite 254
10882:
10883:
10884:
10885:
10886: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruskon-Vahdon maan-
10887: tien perusparantamiseen
10888:
10889:
10890: Eduskunnalle
10891: Ruskon ja Vahdon kunnat ovat väestöltään toteutumassa, mutta Vahdon-Ruskon maan-
10892: voimakkaasti kasvavia kuntia. Ruskon kunnan tien parantamishanke on lykkääntynyt vuodes-
10893: väkiluku on 2 800 ja Vahdon 1700 asukasta. ta 1986 aina vuoteen 1994 asti. Maantie on vilk-
10894: Vahdon kunnan kehittymistä estää Vahdolta kaasti liikennöity. Päivittäisen työmatkaliiken-
10895: Ruskon kautta Turkuun menevän maantien teen takia maantietä käyttää yli 500 henkeä.,
10896: heikko kunto, mutkaisuus ja kapeus. Maantietä Vahdon kunnanhallitus on lausunnossaan
10897: ei ole koskaan varsinaisesti rakennettu, vaan tie Turun piirin tienpidon toimenpideohjelmasta
10898: on muodostunut "lehmänpolun" kohdalle ja vuosille 1989-95 todennut, että ohjelmaan
10899: sitä on aika ajoin päällystetty ja korjattu. Hei- vuosille 1994 ja 1995 merkitty Ruskon-Vah-
10900: kon perustuksen takia päällystys rikkoutuu hy- don öljysoratien rakenteen ja suuntauksen pa-
10901: vin nopeasti raskaan ja vilkkaan liikenteen joh- rantaminen kuuden kilometrin osuudelta tulisi
10902: dosta. Erityisesti tietä rasittaa raskas sora- ym. ehdottomasti aikaistaa toteutettavaksi vuosina
10903: maa-aines ja vilkas liikenne. 1991-1992. Suunnitelma hankkeesta on val-
10904: Näkemäolosuhteet ovat myös puutteelliset. mis, joten esteenä hankkeen toteutumiselle ovat
10905: Tieosuudella Rusko-Vahto on mm. mutkia, vain niukat tiemäärärahat.
10906: joiden kaarresäteet ovat alle 100 metriä. Vah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10907: don kunta on jo vuodesta 1975 lähtien toden- nioittaen,
10908: nut vuosittaisissa kuntasuunnitelmissaan Vah-
10909: don-Ruskon maantien perustuksen vahvista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10910: misen, oikaisemisen ja leventämisen Vahdon 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
10911: tärkeimmäksi tiehankkeeksi yhdessä kevyen lii- markkaa Ruskon- Vahdon maantien
10912: kenteen väylän rakentamisen kanssa kunnan rakenteen ja suuntauksen parantami-
10913: keskustaan. Kevyen liikenteen väylä on onneksi seen.
10914: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10915:
10916: Virpa Puisto Mikko Rönnholm
10917: Heli Astala Ensio Laine
10918: 1991 vp 273
10919:
10920: Raha-asia-aloite 255
10921:
10922:
10923:
10924:
10925: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupungin vajaa-
10926: kuntoisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen kehit-
10927: tämis- ja kokeiluyksikön perustamiseen
10928:
10929: Eduskunnalle
10930: Kuntoutusasiain neuvottelukunta on valmis- Työllistämiskanavien ja tukimuotojen kehit-
10931: tellut huomattavia lainmuutosesityksiä kuntou- täminen julkisen ja yksityisen sektorin välille
10932: tuspalvelujärjestelmän uudistamista varten, loisi jatkuvuutta myös niiden vajaakuntoisten
10933: jonka tarkoituksena on yhteensovittaa lääkin- työsuhteille, jotka on työllistetty kaupungin
10934: nällistä, sosiaalista, ammatillista ja kasvatuk- työkohteisiin työllisyyslain nojalla. Yksikön
10935: sellista kuntoutusta koskevia asioiden käsittelyä täsmälliset menettelytavat on jätetty avoimiksi,
10936: sekä edistää viranomaisten ja muiden yhteisö- koska käytännön työmuodot on tarkoitus ideoi-
10937: jen ja laitosten yhteistyötä kuntoutuksessa ja da yhteistyössä paikallisten kuntoutusviran-
10938: työkyvyn arvioinnissa. omaisten kanssa siten, ettei synny päällekkäis-
10939: Edellä olevista lähtökohdista sekä paikallisis- toimintoja. Turun kaupunginhallitus ja sosiaa-
10940: ta tarpeista lähtien Turun kaupungin sosiaali- lilautakunta puoltavat sosiaalikeskuksen han-
10941: keskuksella on valmiudet kokeilevan ammatilli- ketta.
10942: sen kuntoutuksen yksikön perustamiseksi Tur- Kuntoutusyksikön kokeilu on tarkoitettu
10943: kuun kaksivuotisena kokeiluna. Yksikön toi- kaksivuotiseksi, ja sen kustannusarvio on kaksi
10944: minnan tavoitteena tulisi olemaan ennalta eh- miljoonaa markkaa vuodessa, joka jakautuisi
10945: käisevien ammatillisen kuntoutuksen palvelujen puoliksi valtion ja Turun kaupungin kesken.
10946: kehittäminen pääasiassa työkokeilujen ja tue- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10947: tun työllistämisen avulla. Yksikkö tulisi hankki- nioittaen,
10948: maan vajaakuntoisille soveltuvia työkohteita
10949: joko suoraan työllistämistä tai työkokeiluja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10950: varten yhteistoiminnassa tarvittavien kuntou- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10951: tusorganisaatioiden kanssa. Eri kuntoutustaho- markkaa Turun kaupungin vajaakun-
10952: jen tiivis kytkentä työpaikoilla tapahtuviin työ- toisten ammatillisen kuntoutuksen ja
10953: kokeiluihin tulisi selkiyttämään paikallisia kun- työllistämisen kehittämis- ja kokeiluyk-
10954: toutuksellisia tavoitteita. sikön perustamiseen.
10955: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10956:
10957: Virpa Puisto Arja Ojala
10958: Heli Astala Mikko Rönnholm
10959: 274 1991 vp
10960:
10961: Raha-asia-aloite 256
10962:
10963:
10964:
10965:
10966: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Kuusamon
10967: kansanopistolle
10968:
10969:
10970: Eduskunnalle
10971: Kuusamon kansanopisto on vireä oppilaitos, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10972: joka tarjoaa talvikautena opiskelupaikan yli 60 taen,
10973: nuorelle opiskelijalle. Kesäaikana opisto on
10974: merkittävä kurssien järjestäjä. Vuonna 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10975: päätökseen saatettu rakennustyö velkaannutti 1992 tulo- ja menoarvioon 1000000
10976: opiston siinä määrin, että se on joutunut jatku- markkaa avustuksena Kuusamon kan-
10977: vasti ottamaan lisää lainaa selviytyäkseen entis- sanopistolle.
10978: ten lainojen koroista. Tämä kierre on katkaista-
10979: va ylimääräisenä avustuksella.
10980:
10981: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
10982:
10983: Erkki Pulliainen
10984: 1991 vp 275
10985:
10986: Raha-asia-aloite 257
10987:
10988:
10989:
10990:
10991: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Pudasjärven
10992: luonnonsuojeluyhdistys ry:lle Iijoki-soudun järjestämistä var-
10993: ten
10994:
10995: Eduskunnalle
10996:
10997: Iijoki-soudusta on muodostunut merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10998: kulttuuri- ja samalla kuntourheilu- ja matkailu- 1992 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
10999: tapahtuma. Soutuun osallistui kesällä 1990 kaa Pudasjärven luonnonsuojeluyhdis-
11000: myös joukko ulkomaalaisia luonnonystäviä. li- tys ry:lle Iijoki-soudun järjestämistä
11001: jokisoutu on osoittanut tarpeellisuutensa. Yh- varten.
11002: teiskunta on tukenutkin soutua budjettivaroin.
11003: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11004: taen,
11005:
11006: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11007:
11008: Erkki Pulliainen
11009: 276 1991 vp
11010:
11011: Raha-asia-aloite 258
11012:
11013:
11014:
11015:
11016: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonhoitotilojen pe-
11017: rustamista ja ylläpitämistä varten
11018:
11019:
11020: Eduskunnalle
11021: Suomessa on suuri määrä autioina olevia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11022: maatiloja, joista voitaisiin kunnostaa keräilyllä, taen,
11023: metsän- ja lampaanhoidolla toimeentulevia, nyt
11024: työttöminä olevia työllistäviä luonnonhoitotilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11025: ja. Maatalouden ylituotantoa ei näin lisättäisi ja 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000000
11026: haja-asutusalueita pidettäisiin asuttuina, eivät- markkaa avustuksiin luonnonhoitotilo-
11027: kä myöskään Ruuhka-Suomen ongelmat lisään- jen perustamista ja ylläpitoa varten.
11028: tyisi.
11029:
11030: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11031:
11032: Erkki Pulliainen
11033: 1991 vp 277
11034:
11035: Raha-asia-aloite 259
11036:
11037:
11038:
11039:
11040: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen maa- ja
11041: metsätalouden tutkimusta varten
11042:
11043:
11044: Eduskunnalle
11045: Meillä puhutaan paljon luonnonmukaisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11046: maa- ja metsätaloudesta, mutta tämän lohkon 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
11047: suunnitelmallinen tutkimus puuttuu. Jotta tä- markkaa luonnonmukaisen maa- ja
11048: mänlainen elinkeinonharjoitus voisi hyödyntää metsätalouden tutkimusprojektin rahoi-
11049: myös tutkimustietoa, on tutkimustyö käynnis- tukseen.
11050: tettävä ensi tilassa.
11051: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11052: taen,
11053:
11054: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11055:
11056: Erkki Pulliainen
11057:
11058:
11059:
11060:
11061: 20 210265Z
11062: 278 1991 vp
11063:
11064: Raha-asia-aloite 260
11065:
11066:
11067:
11068:
11069: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta maaseudun uudentyyppis-
11070: ten tuotanto- ja asuinyhteisöjen kokeiluja varten
11071:
11072:
11073: Eduskunnalle
11074:
11075: Maassamme esiintyy jatkuvasti halua tutkia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11076: uudentyyppisiä tuotanto- ja asuinyhteisöjä. 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11077: Näitä ovat esimerkiksi kokeilukylät, osuuskun- markkaa avustuksiin maaseudun uuden-
11078: nat, yhdistykset ja suurehkojen laitosten osat. tyyppisiä tuotanto- ja asuinyhteisöko-
11079: Muodon ollessa näin muutoinkin käytössä ole- keiluja varten.
11080: va olennaista on sisällöllinen uudistus.
11081: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11082: taen,
11083:
11084: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11085:
11086: Erkki Pulliainen
11087: 1991 vp 279
11088:
11089: Raha-asia-aloite 261
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen kestävään
11095: käyttöön liittyviin tutkimuksiin
11096:
11097:
11098: Eduskunnalle
11099:
11100: Suomella ja koko maapallon elävällä osalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11101: on tulevaisuutta vain, jos se siirtyy nykyisestä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
11102: kertakäyttötaloudesta kestävään talouteen. Tä- 30.99.27 2 000 000 markkaa luonnon-
11103: tä siirtymistä tukee luotettava tutkimus luon- varojen kestävään käyttöön liittyviin
11104: nonvarojen kestävän käytön malleista. Tähän tutkimuksiin.
11105: tutkimustyöhön sijoitetut varat tuottavat var-
11106: masti takaisin sen, mitä niihin on käytetty.
11107: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11108: taen,
11109:
11110: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11111:
11112: Erkki Pulliainen
11113: 280 1991 vp
11114:
11115: Raha-asia-aloite 262
11116:
11117:
11118:
11119:
11120: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven kalatalouden
11121: kehittämiseen
11122:
11123:
11124: Eduskunnalle
11125: Oulujärvi muodostaa vesistöalueen, jonka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11126: kalastoa oikein kehittäen voidaan lisätä sekä taen,
11127: ammattimaista että virkistyskalastusta. Paran-
11128: tunut kalasto toisi alueelle myös virkistyskalas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11129: tusta harjoittavia matkailijoita. Laajan vesistön 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
11130: kyseessä ollen tarvitaan myös yhteiskunnan ra- 30.37.23 200 000 markkaa Oulujärven
11131: hallista osallistumista. kalatalouden kehittämiseen.
11132: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11133:
11134: Erkki Pulliainen
11135: 1991 vp 281
11136:
11137: Raha-asia-aloite 263
11138:
11139:
11140:
11141:
11142: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta vanhojen kotieläinrotujen
11143: säilyttämiseen geenipankkina
11144:
11145:
11146: Eduskunnalle
11147: Suomessa on vielä jäljellä vanhoja kotimaisia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11148: kotieläinrotuja (kuten nautakarjaa ja maatiais- taen,
11149: kanoja), jotka uhkaavat kuitenkin geneettisesti
11150: menehtyä, jollei järjestelmällisiin toimiin niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11151: geneettisen diversiteetin (perinnöllisen moni- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11152: muotoisuuden) säilyttämiseksi ryhdytä. Meillä markkaa vanhojen kotimaisten koti-
11153: ei ole varaa menettää näissä roduissa ja kan- eläinrotujen ja -kantojen säilyttämiseen
11154: noissa olevia geenejä. Säilyttäminen vaatii kui- geenipankkina.
11155: tenkin järjestelmällistä toimintaa ja yhteiskun-
11156: nan rahoitusta.
11157:
11158: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11159:
11160: Erkki Pulliainen
11161: 282 1991 vp
11162:
11163: Raha-asia-aloite 264
11164:
11165:
11166:
11167:
11168: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Posti- ja
11169: telelaitokselle syrjäseutujen postitoimipaikkojen säilyttämi-
11170: seksi
11171:
11172: Eduskunnalle
11173:
11174: Posti- ja telelaitos on sulkemassa noin 2 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11175: postitoimipaikkaa. Tämä ei ole palveluyhteis- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
11176: kunnan kokonaisedun mukaista toimintaa. Nä- markkaa korvaukseen Posti- ja telelai-
11177: mä postitoimipaikat on säilytettävä. Tämän ta- tokselle syrjäseutujen postitoimipaikko-
11178: voitteen toteuttamiseksi on osoitettava Posti- ja jen säilyttämiseksi.
11179: telelaitokselle tarpeellinen määräraha.
11180: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11181: taen,
11182:
11183: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11184:
11185: Erkki Pulliainen
11186: 1991 vp 283
11187:
11188: Raha-asia-aloite 265
11189:
11190:
11191:
11192:
11193: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan tieverkon
11194: kehittämiseen
11195:
11196:
11197: Eduskunnalle
11198: Uudellamaalla on yleisiä teitä yli 5 000 km eli muuttovoitto ei suuntautuisi yksinomaan pää-
11199: 6,6 OJo koko maan tieverkon pituudesta. Tie- kaupunkiseudulle, tulisi julkisen vallan pyrkiä
11200: määrärahojen alhainen taso koetaan ongelmak- mahdollisimman laajamittaisin toimenpitein
11201: si erityisesti Uudellamaalla, jossa tieliikenteen vaikuttamaan kasvun suuntaamiseksi läänin
11202: kasvu on jo vuosia ollut nopeampaa kuin muu- muihin kasvukeskuksiin ja elinkeinorakenteel-
11203: alla maassa. Ajanjaksolla 1985-1989 autokan- taan vielä kehittymättämille alueille. Tämä
11204: ta kasvoi koko maassa noin 5 OJo ja liikenne lä- edellyttää erityisesti alemmanasteisen tieverkon
11205: hes 6% vuodessa. Vastaavana aikana oli auto- kehittämistä kunnollisten liikenneyhteyksien ai-
11206: kannan kasvu Uudellamaalla lähes 6% ja lii- kaansaamiseksi pääkaupunkiseudun, läänin ta-
11207: kenteen kasvu yli 7 % vuodessa. lousaluekeskusten ja haja-asutusalueiden vä-
11208: Vuonna 1990 oli Uudenmaan yleisten teiden lille. Näin voitaisiin osaltaan edistää läänin
11209: keskimääräinen vuorokausiliikenne 3 105 au- alueellisen kehityksen tasapainottamista ja pää-
11210: toa, mikä on yli kolminkertainen koko maan kaupunkiseudun kasvupaineiden purkamista
11211: yleisten teiden keskimääräiseen vuorokausilii- läänin reuna-alueille.
11212: kenteeseen verrattuna. Osuus koko maan lii- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
11213: kennesuoritteesta oli vuonna 1990 20 % eli maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
11214: 5 587 miljoonaa autokilometriä vuodessa. nassa.
11215: Uudenmaan tiepiirin rahoitusosuus tienpidon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11216: määrärahoista on kehittämiseen osoitettujen tavasti,
11217: varojen osalta 1980-luvun puolivälin jälkeen
11218: hieman noussut. Se oli vuonna 1988 vajaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11219: 17 % koko maahan myönnetyistä määrärahois- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
11220: ta. Vuonna 1991 rahoitusosuus tulee olemaan 31.24.77 995000000 markkaa Uuden-
11221: noin 16 %. Tämä on riittämätön tienpidon maan tiepiirille käytettäväksi tieverkon
11222: rakentamis- ja kunnossapitosuunnitelmiin sisäl- kehittämiseen ja perustienpidon kustan-
11223: tyvien hankkeiden läpiviemiseksi. nuksiin.
11224: Koska yleisesti läänin kehityksen kannalta on
11225: edullista, että lääniin ja läänissä tapahtuva
11226:
11227: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11228:
11229: Anssi Rauramo Päivi Varpasuo Tero Mölsä
11230: Matti Vanhanen Martti Tiuri Hanna Markkula
11231: Minna Karhunen Tuula Linnainmaa Tarja Kautto
11232: Lauri Metsämäki Pekka Viljanen Eeva-Liisa Moilanen
11233: Jouko Jääskeläinen Jaakko Laakso Leena Luhtanen
11234: Marita Jurva Kaarina Dromberg
11235: 284 1991 vp
11236:
11237: Finansmotion 266
11238:
11239:
11240:
11241:
11242: Renlund: Om anvisande av anslag för muddring av Esse och Pur-
11243: mo åars nedre lopp
11244:
11245:
11246: Tili Riksdagen
11247:
11248: Esse och Purmo åars nedre lopp är starkt också att bygga småbåtshamnar som skulle bet-
11249: uppgrundade som en följd av landhöjningen jäna ortsbefolkningen. De totala kostnaderna
11250: och uppslamningen. Avsikten med uppmudd- för projektet är beräknade till 4,8 miljoner och
11251: ringen är att förbättra översvämningsskyddet avsikten är att utföra arbetet vintertid.
11252: och möjligheterna till småbåtstrafik samt en På basis av det ovan anförda föreslår jag
11253: bättre vattengenomströmning. Den största vördsamt
11254: muddringen skulle ske i den gemensamma hu-
11255: vudfåran för Esse och Purmo åar, vars längd är att Riksdagen i statsbudgeten jör år
11256: ca 4,2 km. Därtill skulle en mindre mängd 1992 upptar 1 500 000 mark jör mudd-
11257: muddras i Alönströmmen och Strömmen i Ös- ring av Esse och Purmo åars nedre /opp
11258: tensö. i Pedersöre kommun.
11259: Efter att muddringen slutförts är avsikten
11260:
11261: Helsingfors den 19 april 1991
11262:
11263: Boris Renlund
11264: 1991 vp 285
11265:
11266: Raha-asia-aloite 266 Suomennos
11267:
11268:
11269:
11270:
11271: Renlund: Määrärahan osoittamisesta Ähtävän- ja Purmonjokien
11272: alajuoksun ruoppaamiseen
11273:
11274:
11275: Eduskunnalle
11276:
11277: Ähtävän- ja Purmonjokien alajuoksu on ma- pienvenesatamia. Hankkeen kokonaiskustan-
11278: daltunut voimakkaasti maannousun ja liettymi- nukset on arvioitu 4,8 miljoonaksi markaksi, ja
11279: sen vuoksi. Ruoppauksella pyritään paranta- työt on tarkoitus tehdä talvisaikaan.
11280: maan tulvasuojaa ja mahdollisuuksia pienvene- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11281: liikenteeseen sekä lisäämään veden virtausta. taen,
11282: Suurin työ tapahtuisi Ähtävän- ja Purmonjo-
11283: kien yhteisessä 4,2 kilometrin pituisessa pääuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11284: massa. Lisäksi jonkin verran ruoppausta tapah- 1992 tulo- ja menoarvioon 1500 000
11285: tuisi Alönströmmenin ja Östensön virroissa. markkaa Ähtävän- ja Purmonjokien
11286: Ruoppauksen valmistuttua tarkoituksena on alajuoksun ruoppaamiseen Pedersören
11287: myös rakentaa paikallista väestöä palvelevia kunnassa.
11288: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11289:
11290: Boris Renlund
11291: 286 1991 rd
11292:
11293: Finansmotion 267
11294:
11295:
11296:
11297:
11298: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av landsväg
11299: nr 741 på avsnittet Lillby-Kortesjärvi
11300:
11301:
11302: Tili Riksdagen
11303:
11304: Landsvägen nr 741 på vägsträckan Lillby, Det kan framhållas att trafikanterna från t.ex.
11305: Purmo-Kortesjärvi är mycket krokig och Kortesjärvi och andra närliggande kommuner
11306: smal. Då vägsträckan Forsby-Lillby är klar på ävensom fjärrtrafiken väljer omvägar när de
11307: samma landsväg, vore det ytterst viktigt att den färdas mot kusten på grund av vägens dåliga
11308: återstående delen Lillby-Kortesjärvi skulle skick.
11309: färdigställas så fort som möjligt. Man bör be- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11310: trakta hela vägsträckan som en helhet, varför samt
11311: det måste anses angeläget att arbetena kan fort-
11312: sätta med det snaraste, då nu vägavsnittet Ben- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
11313: näs-Lillby blir färdigställt. 1992 upptar 3 000 000 mark jör byggan-
11314: Vägavsnittet Lillby-Kortesjärvi är i mycket de av landsväg nr 741 på vägavsnittet
11315: dåligt skick och fyller sålunda på intet sätt de Lillby, Purmo-Kortesjärvi.
11316: krav som trafiken ställer på en dylik landsväg.
11317:
11318: Helsingfors den 19 april 1991
11319:
11320: Boris Renlund Håkan Nordman
11321: 1991 vp 287
11322:
11323: Raha-asia-aloite 267 Suomennos
11324:
11325:
11326:
11327:
11328: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741
11329: rakentamiseksi tieosuudella Lillby-Kortesjärvi
11330:
11331:
11332: Eduskunnalle
11333: Maantie n:o 741 on tieosuudella Lillby, Pur- sia. Mainittakoon, että tienkäyttäjät esim. Kor-
11334: mo-Kortesjärvi hyvin mutkainen ja kapea. tesjärveltä ja muista lähikunnista samoin kuin
11335: Kun saman maantien osuus Forsby-Lillby on kaukoliikennekin valitsevat tien huonon kun-
11336: valmis, olisi jäljellä olevan osuuden Lillby- non vuoksi kiertoteitä matkallaan kohti rannik-
11337: Kortesjärvi tekeminen mahdollisimman pian koa.
11338: valmiiksi äärimmäisen tärkeää. Koko tieosuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11339: tulee tarkastella kokonaisuutena, minkä vuoksi nioittaen,
11340: töiden jatkumista mahdollisimman pian on pi-
11341: dettävä tärkeänä tieosuuden Pännäinen-Lillby että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11342: nyt valmistuessa. 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11343: Tieosuus Lillby-Kortesjärvi on hyvin huo- markkaa maantien n:o 741 rakentami-
11344: nossa kunnossa eikä millään tavoin täytä liiken- seksi tieosuudella Lillby, Purmo-Kor-
11345: teen tällaiselle maantielle asettamia vaatimuk- tesjärvi.
11346: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11347:
11348: Boris Renlund Håkan Nordman
11349: 288 1991 rd
11350:
11351: Finansmotion 268
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring
11357: av landsvägen Hirvlax-Kantlax
11358:
11359:
11360: Tili Riksdagen
11361:
11362: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i Ny- belägga landsvägen Hirvlax-Kantlax enligt de
11363: karleby stad har en stor betydelse för kommuni- ursprungliga planerna. Kostnaderna torde hel-
11364: kationerna genom att Hirvlax fungerar som ler inte utgöra något problem eftersom det bara
11365: centrum för hela västra Munsala. 1 Hirvlax är fråga om en vägsträcka på ca 3 km.
11366: finns butik, post, servicestation och skola. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11367: Vägen trafikeras dessutom av en mängd som- samt
11368: margäster och betjänar pälsdjursnäringen och
11369: dess fodertransporter. att Riksdagen i statsbudgeten för år
11370: Landsvägen Munsala-Hirvlax (nr 7273) fär- 1992 upptar 500 000 mark för grundför-
11371: digställdes under år 1983. Det är nödvändigt att bättring och asfaltering av landsväg nr
11372: fortsätta arbetet med att grundförbättra och yt- 7273 Hirvlax-Kantlax.
11373:
11374: Helsingfors den 19 april 1991
11375:
11376: Boris Renlund Håkan Nordman
11377: 1991 vp 289
11378:
11379: Raha-asia-aloite 268 Suomennos
11380:
11381:
11382:
11383:
11384: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvlaxin-Kantlaxin
11385: maantien peruskorjaamiseen
11386:
11387:
11388: Eduskunnalle
11389: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvlaxin- kaan on nyt välttämätöntä. Kustannusten ei
11390: Kantlaxin maantiellä (n:o 7273) on suuri merki- myöskään pitäisi muodostua esteeksi, koska ky-
11391: tys liikenneyhteyksille, koska Hirvlax toimii ko- se on vain noin kolmen kilometrin tieosuudesta.
11392: ko läntisen Munsalan keskustana. Hirvlaxissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11393: on kauppa, posti, huoltoasema ja koulu. Tietä nioittaen,
11394: liikennöi lisäksi joukko kesäasukkaita, ja se
11395: palvelee turkistarhauselinkeinoa ja sen rehukul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11396: jetuksia. 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
11397: Munsalan-Hirvlaxin maantie (n:o 7273) val- markkaa Hirvlaxin-Kantlaxin maan-
11398: mistui vuonna 1983. Hirvlaxin-Kantlaxin tien n:o 7273 peruskorjaamiseen ja as-
11399: maantien perusparantamisen ja päällystämisen faltoimiseen.
11400: jatkaminen alkuperäisten suunnitelmien mu-
11401:
11402: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11403:
11404: Boris Renlund Håkan Nordman
11405: 290 1991 rd
11406:
11407: Finansmotion 269
11408:
11409:
11410:
11411:
11412: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för utbyggnad av flyg-
11413: terminalen i Kronoby
11414:
11415:
11416: Tili Riksdagen
11417:
11418: Flygtrafiken utvecklas oerhört starkt. Passa- En höjning av Kronoby flygfälts kapacitet
11419: gerarantalet har ökat och trängseln både i luft- skulle inte enbart avlasta Helsingfors-Vanda
11420: rummet och på marknivån är påfallande. Sär- flygfält, utan det skulle samtidigt bespara bl.a.
11421: skilt gäller detta Helsingfors-Vanda flygfält, charterresenärerna dyra övernattningar och
11422: som inte har kapacitet att svälja den ökade tra- extra resekostnader. Erfarenheten visar redan
11423: fiken. Situationen håller på att bli ohållbar. att det finns ett behov av charterresor som av-
11424: Mot den bakgrunden vore det skäligt att byg- går direkt från Kronoby.
11425: ga ut andra flygfält, så att dessa skulle ha möj- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11426: lighet att öka sin kapacitet och därmed också samt
11427: avlasta Helsingfors-Vanda flygfält. Därför vore
11428: det ändamålsenligt att bygga ut Kronoby flyg- att Riksdagen i statsbudgeten för år
11429: fält, så att dess användningsmöjlighet skulle 1992 upptar 2 000 000 mark för utbygg-
11430: breddas. Landningsbanan är för kort för att nad av f/ygterminalen och en jörläng-
11431: fullastade större pian skall kunna starta och ning av startbanan i Kronoby.
11432: själva terminalen har inte heller utrymmen för
11433: bagage, poliskontroll och förtullning.
11434:
11435: Helsingfors den 19 april 1991
11436:
11437: Boris Renlund Håkan Nordman
11438: 1991 vp 291
11439:
11440: Raha-asia-aloite 269 Suomennos
11441:
11442:
11443:
11444:
11445: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentoken-
11446: tän kehittämiseen
11447:
11448:
11449: Eduskunnalle
11450:
11451: Lentoliikenne kehittyy äärettömän voimak- Kruunupyyn lentokentän kapasiteetin nosta-
11452: kaasti. Matkustajien määrä on lisääntynyt, ja minen ei purkaisi pelkästään Helsinki-Vantaan
11453: ruuhka sekä ilmatilassa että maassa on huomat- lentokenttään kohdistuvaa kuormitusta, vaan
11454: tava. Erityisesti tämä koskee Helsinki-Vantaan säästäisi samalla mm. tilauslentomatkustajat
11455: lentokenttää, jolla ei ole kapasiteettia hoitaa li- kalliilta yöpymisiltä ja ylimääräisiltä matkakus-
11456: sääntynyttä liikennettä. Tilanne on muodostu- tannuksilta. Kokemukset osoittavat jo, että on
11457: massa kestämättömäksi. olemassa tarve suoraan Kruunupyystä lähteviin
11458: Tätä taustaa vasten olisi aiheellista laajentaa tilausmatkoihin.
11459: muita lentokenttiä siten, että ne voisivat lisätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11460: kapasiteettiaan ja siten purkaa Helsinki-Van- nioittaen,
11461: taan lentokenttään kohdistuvaa kuormitusta.
11462: Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11463: jentaa Kruunupyyn lentokenttää siten, että sen 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11464: käyttömahdollisuudet laajenisivat. Kiitorata on markkaa Kruunupyyn lentokentän len-
11465: liian lyhyt täyteen lastattujen, suurehkojen ko- toterminaalin laajentamiseen ja kiitora-
11466: neiden nousuun, ja itse terminaalilla ei ole dan pidentämiseen.
11467: myöskään matkatavara-, poliisivalvonta-ja tul-
11468: laustiloja.
11469:
11470: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11471:
11472: Boris Renlund Håkan Nordman
11473: 292 1991 vp
11474:
11475: Raha-asia-aloite 270
11476:
11477:
11478:
11479:
11480: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon hen-
11481: kilöstön päihteiden käytön ennaltaehkäisytyön jatko- ja täy-
11482: dennyskoulutukseen
11483:
11484: Eduskunnalle
11485: Tupakan ja alkoholin kulutuksen lisääntyes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11486: sä on ennalta ehkäisevän valistus- ja ohjaustyön 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11487: merkitys lisääntymässä. Siitä syystä terveyskas- 33.69.27 250 000 markkaa terveyden-
11488: vatuksen avainhenkilöillä tulee lääkärien ja huollon henkilöstön jatko- ja täyden-
11489: muiden hoitotyöhön osallistuvien saada riittä- nyskoulutukseen tupakan ja päihteiden
11490: vät edellytykset tehokkaan ja ajan tasalla ole- käytön aiheuttamien haittojen ennalta
11491: van informaation jakamiseen tupakan ja päih- ehkäisemiseksi.
11492: teiden käytön aiheuttamista haitoista.
11493: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11494: nioittaen,
11495:
11496: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11497:
11498: Boris Renlund Anna-Kaarina Louvo
11499: 1991 vp 293
11500:
11501: Raha-asia-aloite 271
11502:
11503:
11504:
11505:
11506: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon-Teijon-Mathil-
11507: dedalin tieyhteyden parantamiseen
11508:
11509:
11510: Eduskunnalle
11511:
11512: Teijon teollisuuskylä on perinteinen metalli- den vuoksi. Toimintojen, niin teollisuuden kuin
11513: ja telakkateollisuuden alue Perniön kunnassa. vapaa-ajankin, kasvaessa täyteen laajuuteen lii-
11514: Noin kymmenen vuotta kestäneen varsin kovan kennemäärät kyseisellä tiellä tulevat nousemaan
11515: murroskauden jälkeen alueen teollisuus on kui- huomattavasti. Tie on jo nyt erittäin vaarallinen
11516: tenkin saamassa uutta ilmettä omistussuhteiden nykyisillä liikennemäärillä. Tie on kokonaispi-
11517: sekä uudentyyppisen teollisuuden kiinnostuk- tuudeltaan 24 kilometriä ja vaatisi kauttaaltaan
11518: sesta ko. alueeseen. Teollisten työpaikkojen lu- kunnostuksen. Kyseisen tien kunnostamisella
11519: kumäärää nykyisistä 200:sta ollaan kaavaile- on mitä suurimmassa määrin merkitystä koko
11520: massa kymmenen vuoden kuluessa 400-500 alueen kehittymiselle niin teollisuudelle kuin va-
11521: työpaikaksi. Alueelle ollaan myös rakentamas- paa-ajan toiminnallekin.
11522: sa Etelä-Suomen suurinta vapaa-ajan keskusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11523: Toimintoihin kuuluu sekä kesä- että talvikau- nioittaen,
11524: den vapaa-ajan palveluja laskettelumäkineen,
11525: golfkenttineen ja muine vapaa-ajan toimintoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11526: hin liittyvine asioineen. 1992 tulo- ja menoarvioon 30000000
11527: Nykyinen tieyhteys kyseessä olevalle alueelle markkaa Salon-Mathildedalin tieyh-
11528: on erittäin huono tien kapeuden ja mutkaisuu- teyden korjaamiseen.
11529:
11530: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11531:
11532: Jukka Roos Timo Järvilahti Heli Astala
11533: Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson Kari Rajamäki
11534: Ensio Laine
11535:
11536:
11537:
11538:
11539: 21 210265Z
11540: 294 1991 vp
11541:
11542: Raha-asia-aloite 272
11543:
11544:
11545:
11546:
11547: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Tanhuvaaran Urheiluopis-
11548: ton asuntolahanketta varten
11549:
11550:
11551: Eduskunnalle
11552:
11553: Liikuntapainotteisen vapaa-ajanohjaajakou- käynnistetty viime vuonna. Hankkeen kustan-
11554: lutuslinjan käynnistyminen syksyllä 1988 on nusarvio on 8,85 miljoonaa markkaa, mutta
11555: osoittanut, että Tanhuvaaran opistolta puuttuu valtion rakennusavustus on vain 1,85 miljoonaa
11556: pitkäaikaiseen opiskeluun sopivia majoitustilo- markkaa. Hankkeen rahoitus aiheuttaa opistol-
11557: ja sekä perhemajoitustiloja, jotka ovat tarpeen le huomattavia vaikeuksia.
11558: lisääntyvien koko perheen liikunnallisten Edellä olevan perusteella ehdotan,
11559: terveys- ja virkistyskurssien järjestämiseksi.
11560: Nykyinen asuntola Pyöreä Torni on valmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11561: tunut v. 1967, eikä se varustetasoltaan lainkaan 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
11562: vastaa nykyajan asumisvaatimuksia. Asuntolan markkaa Tanhuvaaran Urheiluopiston
11563: perusparannus- ja uudisrakennushanke on asuntolahankkeen rahoittamiseen.
11564:
11565: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11566:
11567: Pirjo Rusanen
11568: 1991 vp 295
11569:
11570: Raha-asia-aloite 273
11571:
11572:
11573:
11574:
11575: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentokentän
11576: investointi- ja ylläpitokustannuksiin
11577:
11578:
11579: Eduskunnalle
11580:
11581: Mikkelin lentokenttä palvelee laajasti koko vattaisiin täysimääräinen valtionapu niin ken-
11582: Mikkelin seutua. Säännöllisen reittiliikenteen tän ylläpitoon kuin tarvittaviin kehittämisinves-
11583: lentokentistä Mikkelin kentän kiitotie on ka- tointeihin.
11584: pein ja lyhin koko maassa. Vaatimukset edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11585: tävät kiitotien levittämistä 45 metriin sekä vä- tavasti,
11586: hintään 1 700 metrin kiitotien pituutta. Piden-
11587: netty kenttä mahdollistaa myös nykyistä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11588: mintavarmempien konetyyppien käyttämisen. 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11589: Toiminta nykyisellä Mikkelin lentokentällä markkaa Mikkelin lentokentän ylläpi-
11590: tulee jatkumaan vielä pitkään. Kentän kehittä- toon ja kehittämiseen.
11591: misessä on lähdetty siitä, että kaupungille tur-
11592:
11593: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11594:
11595: Pirjo Rusanen
11596: 296 1991 vp
11597:
11598: Raha-asia-aloite 274
11599:
11600:
11601:
11602:
11603: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppakorkea-
11604: koulun Mikkelin pienyrityskeskuksen tukisäätiölle pk-yritys-
11605: ten tutkimiseen
11606:
11607: Eduskunnalle
11608: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin Pk-yritysten kehitystrendien ehdot tulevat
11609: pienyrityskeskuksen tukisäätiön tavoitteena on tällä vuosikymmenellä ratkaisevasti muuttu-
11610: jakaa vuosittain apurahoja lisensiaatti- ja toh- maan usean yhtäaikaisesti vaikuttavan tekijä-
11611: toriopiskelijoille, joiden tutkimuksen kohteena joukon vaikutuksesta.
11612: ovat pienet ja keskisuuret yritykset, niiden kas- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11613: vu, kehitys ja kuolema.
11614: Tutkimussäätiön varat koostuvat peruspää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11615: omasta sekä elinkeinoelämältä saaduista lahjoi- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
11616: tuksista. Tukisäätiö on nimetty TVL:n 33 a §:n markkaa Helsingin kauppakorkeakou-
11617: 3 momentin 2 kohdan nojalla yleishyödylliseksi lun Mikkelin pienyrityskeskuksen tuki-
11618: yhteisöksi, mikä on myönteisellä tavalla auttanut säätiölle pk-yritysten tutkimiseen.
11619: säätiötä kartuttamaan pääomiaan, mutta toi-
11620: mintamahdollisuudet ovat vielä hyvin rajalliset.
11621:
11622: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11623:
11624: Pirjo Rusanen
11625: 1991 vp 297
11626:
11627: Raha-asia-aloite 275
11628:
11629:
11630:
11631:
11632: Räty ym.: Määrärahan osoittamisesta magneettikuvauslaitteen
11633: hankkimiseksi HYKSin lastenklinikalle
11634:
11635:
11636: Eduskunnalle
11637:
11638: Magneettikuvaus menetelmänä on ainutlaa- pitkittäiskuvia vatsaontelon, sydämen tai aivo-
11639: tuinen parannus pienten lasten sairauksien sel- jen alueelta. Kuvissa nähdään anatomiset ra-
11640: vittämisessä. Menetelmä on täysin riskitön ja kenteet ja niissä olevat muutokset.
11641: kivuton ja sen tulokset ovat monin verroin luo- Magneettikuvaustekniikka muistuttaa pää-
11642: tettavampia, tarkempia ja monipuolisempia asiallisesti tietokonetomografiaa, joka on jo
11643: kuin minkään muiden vastaavien tutkimusten. kymmenen vuoden ajan ollut tärkeä kliininen
11644: Magneettikuvauksena pystytään korvaamaan kuvantamismenetelmä, mutta se antaa paljon
11645: mm. pienten lasten sydäntutkimuksissa käytetty suuremmat edellytykset kudosrakenteiden ja
11646: ns. katetrointimenetelmä, jossa laskimaa tai anatomisten muutosten toteamiseksi.
11647: vaitimaa pitkin johdatetaan ohut muoviletku Magneettikenttäkuvaus on täysin vaaratonta
11648: lähelle tutkittavaa aluetta, jopa sydämen sisälle. eikä käytettävä energia vaikuta millään tavalla
11649: Katetrointi vaatii useimmiten suuren henkilös- ihmisruumiin normaaliin toimintoihin. Mag-
11650: töryhmän paikalle, koska osa toimenpiteistä neettikuvauksena on tämän takia selvä etu tie-
11651: suoritetaan nukuttamalla potilas. tokonetomografiaan verrattuna, jossa käyte-
11652: Lasten kasvainten diagnostiikassa sekä luu- tään röntgensäteilyä.
11653: ydinsairauksien toteamisessa ja hoidossa mag- Magneettikuvauksen myötä useat lasten sai-
11654: neettikuvaus antaa uusia mahdollisuuksia no- rauksiin liittyvät tutkimukset harppaavat sel-
11655: peuttaa ja tarkentaa hoitoa. västi ison askeleen eteenpäin.
11656: Keskushermoston, aivojen ja selkäytimen ke- Muita merkittäviä etuja on se, että lapsipoti-
11657: hityshäiriöt, syntymän jälkeiset vauriot ja nii- laille laite lisää turvallisuutta, vähentää kipupel-
11658: den laajuus sekä niistä johtuva kehityksen vii- koja, lisää turvallisuuden tunnetta myös koti-
11659: västyminen saadaan magneettikuvauksessa sel- väen keskuudessa sekä vähentää merkittävästi
11660: vitettyä tarkemmin kuin muilla tutkimuksilla. henkilökuntapaineita muutoinkin työvoimapu-
11661: Myös aivojen valkean aineen sairaudet, jotka lasta kärsiväliä Lastenklinikalla.
11662: aiheuttavat neurologisia oireita, voidaan todeta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11663: magneettikuvauksessa aikaisemmin kuin tieto- nioittaen,
11664: konetomografiassa.
11665: Parhaimmilla magneettikuvauslaitteilla voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11666: daan tutkia myös aivojen aineenvaihduntamuu- 1992 tulo- ja menoarvioon 10000000
11667: toksia sekä lapsilla että aikuisilla. markkaa magneettitutkimuslaitteen
11668: Magneettikuvauslaitteella saadaan eri kudos- hankkimiseksi HYKSin lastenklinikalle.
11669: signaaleista muodostettua poikkileikkaus tai
11670:
11671: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11672:
11673: Pekka Räty Väinö Saario Hannele Luukkainen
11674: Tuija Maaret Pykäläinen Eero Paloheimo Sinikka Hurskainen
11675: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Kari Häkämies
11676: Maria Kaisa Aula Heidi Hautala Leena Luhtanen
11677: Maija Rask Jukka Vihriälä Paavo Nikula
11678: Ulla Anttila Sirkka-Liisa Anttila Ismo Seivästö
11679: Pekka Haavisto Arja Ojala Maija-Liisa Lindqvist
11680: 298 1991 vp
11681:
11682: Raha-asia-aloite 276
11683:
11684:
11685:
11686:
11687: Rönnholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikki-
11688: juhlien järjestämistä varten
11689:
11690:
11691: Eduskunnalle
11692:
11693: Naantalin musiikkijuhlasäätiö, jonka tarkoi- Mirjam Helin -laulukilpailua. Tapahtuma jär-
11694: tuksena on edistää kamari- ja muun musiikin jestetään joka viides vuosi.
11695: harrastusta ja tunnetuksi tekemistä sekä lisätä Vuoden 1992 musiikkijuhlien valmistelu on
11696: korkeatasoisten musiikkiesitysten ohjelmatar- jo pitkällä. Taiteilijakiinnityksistä voidaan mai-
11697: jontaa, on vuodesta 1980 lähtien vuosittain jär- nita mm. Festival Strings Lucerne, 1 Musici,
11698: jestänyt kesäkuuhun ajoittuvat kaksiviikkoiset London Mozart Players, Vladimir Ashkenazy,
11699: Naantalin musiikkijuhlat. Juhlien taiteellisena Miriam Fried, Lucia Popp ja Jean-Pierre Ram-
11700: johtajana on alusta asti toiminut professori Ar- pa!. Nimet kertovat korkean tason säilyttämi-
11701: to Noras. sestä myös tulevana vuonna.
11702: Naantalin musiikkijuhlat ovat vakiinnutta- Talousarvion loppusumma nousee edellis-
11703: neet asemansa yhtenä Suomen kulttuurikesän vuosien tapaan yli 3,5 miljoonan markan. Pää-
11704: huomattavimmista tapahtumista, ja ne ovat sylipputuloilla kustannuksista voidaan kattaa
11705: saavuttaneet mainetta myös kansainvälisesti ar- vajaa kolmannes. Yritysten ja Naantalin kau-
11706: vostettuna korkeatasoisena kamarimusiikkifes- pungin tuki on mahdollistanut juhlien järjestä-
11707: tivaalina. misen ja niiden säilyttämisenlinjakkaanaja ta-
11708: Kuluvan vuoden juhlaviikot muodostuvat 22 sokkaana kulttuuritapahtumana vuodesta toi-
11709: tilaisuudesta, joissa esiintyy yhteensä yli 130 tai- seen.
11710: teilijaa. Kotimaisten nimekkäiden esiintyjien li- Naantalin musiikkijuhlat kuuluvat suoma-
11711: säksi juhlilla vierailee kansainvälisesti tunnettu- laisten kulttuuritapahtumien eturiviin. Ne levit-
11712: ja taiteilijoita, esim. Leonidas Kavakos, Vadim tävät myös ulkomailla kuvaa Suomesta korkea-
11713: Repin ja Arve Tellefsen. Juhlat esittelevät suo- tasoisen kulttuuritarjonnan maana.
11714: malaiselle yleisölle kolme huomattavaa ulko- Katsomme, että Naantalin musiikkijuhlien
11715: maista kamariorkesteria, the English Concer- valtionapu olisi saatettava niiden edustavuutta
11716: tin, Moskovan kamariorkesterin ja Stockholm vastaavalle tasolle ja ehdotamme kunnioitta-
11717: Sinfoniettan. vasti,
11718: Marraskuussa 1991 Naantalin musiikkijuhla-
11719: säätiö järjestää ensimmäisen kansainvälisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11720: Paulon sellokilpailun. 'Tarkoituksena on luoda 1992 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
11721: kansainvälistä kiinnostusta herättävä kilpailu, kan määrärahan Naantalin musiikkijuh-
11722: joka vastaa tasoltaan Sibelius-viulukilpailua ja lien avustamiseen.
11723:
11724: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11725:
11726: Mikko Rönnholm Ensio Laine Marjut Kaarilahti
11727: Heli Astala Jarmo Laivoranta Hannu Suhonen
11728: Maija Perho-Santala Virpa Puisto
11729: 1991 vp 299
11730:
11731: Raha-asia-aloite 277
11732:
11733:
11734:
11735:
11736: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon kuntien yhteis-
11737: työkokeilua varten
11738:
11739:
11740: Eduskunnalle
11741: Ylä-Savon yhdeksän kunnan tarkoituksena Edellä olevan perusteella ehdotan,
11742: on parantaa yhteistyötään alueen elinkeinoelä-
11743: män tehostamiseksi. Säästääkseen kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11744: sissa alueen kuntien käynnistämän kokeilun tar- 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
11745: koituksena on myös karsia päällekkäisiä toi- markkaa Ylä-Savon kuntien yhteistyö-
11746: mintoja kuntien hallinnosta. Sisäasiainministe- kokeiluun.
11747: riö on ollut mukana kokeilussa. Kokeilun pysy-
11748: vien tuloksien kannalta on välttämätöntä saat-
11749: taa suunnitteluvaihe kunnollisesti loppuun.
11750:
11751: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11752:
11753: Kalle Röntynen
11754: 300 1991 vp
11755:
11756: Raha-asia-aloite 278
11757:
11758:
11759:
11760:
11761: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon instituutin toi-
11762: minnan tukemiseen
11763:
11764:
11765: Eduskunnalle
11766:
11767: Ylä-Savon instituutti on Sonkajärvellä sijait- tille tutkimustoimeksiantoja. Paikallisella tasol-
11768: seva alueelliseen kehittämiseen erikoistunut la instituutin merkitys korostuu erityisesti kou-
11769: tutkimus- ja koulutuslaitos, jota pyritään kehit- lutuksen tarjoajana sekä alueellisen tietopankin
11770: tämään valtakunnalliseksi alue- ja maaseutupo- ylläpitäjänä.
11771: litiikan laitokseksi. Läänin kehittämismääräraha on ollut insti-
11772: Valtion keskushallinto on jo rahoittanut ins- tuutin toiminnan merkittävä rahoituslähde.
11773: tituutilla toteutettuja tutkimuksia, joita ovat Läänin kehittämisrahan huomattava vähenemi-
11774: esimerkiksi Alueellinen maaseutupolitiikka -yh- nen lisää tarvetta opetusministeriöltä tulevan
11775: teistutkimushanke Kainuun seutukaavaliiton määrärahan korottamiseen. Kuopion läänin
11776: kanssa, sisäasiainministeriön päätöksellä käyn- neuvottelukunta on puoltanut Ylä-Savon insti-
11777: nistetty Ylä-Savon yhteistyökokeilu ja Ylä-Sa- tuutin valtion talousarviomäärärahan korotta-
11778: von aluetaloustutkimus. mista miljoonaan markkaan jo vuodelle 1991
11779: Ylä-Savon instituutti harjoittaa kansainvälis- sekä edelleen vuodelle 1992.
11780: tä yhteistyötä mm. Neuvosto-Karjalan ja saksa- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
11781: laisen Luneburgin piirikunnan kanssa. Karjalan sanedustajien ja Pohjois-Savon Liiton yhteis-
11782: tasavallan kanssa käydään parhaillaan neuvot- työnä.
11783: teluja yhteisistä maaseutu- ja tietohuoltohank- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11784: keista. Ylä-Savon ja Karjalan yritykset kartoit- nioittaen,
11785: tavat taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia.
11786: Suomen Kunnallisliiton kanssa tehty sopimus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11787: mahdollistaa kuntien tarvitseman koulutuksen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
11788: tehostamisen. Alueellisesti instituutti toimii yh- 29.88.55 1 000 000 markan määrärahan
11789: teistyössä mm. Kuopion lääninsuunnittelun Ylä-Savon instituutin toiminnan tuke-
11790: kanssa. Lääninsuunnittelu on antanut instituu- miseen.
11791:
11792: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11793:
11794: Kalle Röntynen
11795: 1991 vp 301
11796:
11797: Raha-asia-aloite 279
11798:
11799:
11800:
11801:
11802: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokeskuk-
11803: sen lähestymislaitteiden hankintaan
11804:
11805:
11806: Eduskunnalle
11807:
11808: Rautavaaran lentokeskuksen liikenneturvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11809: suuden parantaminen edellyttää kunnollisia lä- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11810: hestymislaitteita. Tähän tarvittavat rahat on markan määrärahan käytettäväksi Rau-
11811: mahdollista hoitaa vain valtion toimesta. tavaaran lentokeskuksen lähestymislait-
11812: Edellä olevan perusteella ehdotan, teisiin.
11813:
11814: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11815:
11816: Kalle Röntynen
11817: 302 1991 vp
11818:
11819: Raha-asia-aloite 280
11820:
11821:
11822:
11823:
11824: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon lomitusprojek-
11825: tin jatkamista varten
11826:
11827:
11828: Eduskunnalle
11829:
11830: Ylä-Savon kuntien alueella on käynnissä Edellä olevan perusteella ehdotan,
11831: maatilojen yhteinen lomitusprojekti. Läänin
11832: kehittämisrahojen supistusten myötä toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11833: uhkaa keskeytyminen. Alueen kuntien välisellä 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
11834: yhteistyöllä helpotettu vaikea maatalouden lo- markkaa Ylä-Savon lomitusprojektin
11835: mitus tarvitsee valtion tukea toiminnan jatka- jatkamiseen.
11836: miseksi.
11837:
11838: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11839:
11840: Kalle Röntynen
11841: 1991 vp 303
11842:
11843: Raha-asia-aloite 281
11844:
11845:
11846:
11847:
11848: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän kuntien
11849: rakennemuutosprojektin jatkamiseen
11850:
11851:
11852: Eduskunnalle
11853: Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- alueesta informaatiota, pyrkii luomaan yritys-,
11854: nen erityisprojekti maantieteellisiltä edellytyk- alihankinta- ja muita kontakteja alueen ja pää-
11855: siltään ja kehitykseltään jälkeenjääneen Suo- kaupunkiseudun välille ja myös kansainväli-
11856: menselän kehittämiseksi päättyi viime vuosi- sesti.
11857: kymmenen puolivälissä. Projekti oli laaja, mo- Vain rajallisia voimavaroja yhdistämällä ja
11858: nipuolinen ja konkreettisia kehittämisehdotuk- omatoimisuutta lisäämällä ja tukemalla voi-
11859: sia sisältävä. Valtion eri hallinnonalat ovat daan kehitysalueiden jälkeenjääneisyyttä korja-
11860: vaihtelevalla menestyksellä ja kiinnostuksella ta. Valtio voi pienellä panostusosuudella tukea
11861: niitä toteuttaneet. omatoimista toimintaa tehokkaasti.
11862: Vaasan läänin Suomenselkäkunnat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
11863: omatoimisesti tehostaneet yhteistyötä ja pyrki- oittavasti,
11864: neet vauhdittamaan alueen kehitystä. Vuoden
11865: 1990 elokuussa kunnat käynnistivät elinkeino- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11866: toimintaan painottuvan pääkaupunkiseudulle 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11867: suuntautuvan kehittämis- ja markkinointipro- markan määrärahan Vaasan läänin
11868: jektin. Valtio tukee projektia rakennemuutos- Suomenselkäkuntien rakennemuutos-
11869: määrärahalla. Se kestää 2 vuotta ja maksaan. ja markkinointiprojektin jatkamiseksi
11870: 1,5 miljoonaa markkaa. Yhteyshenkilö välittää vuosina 1992-93.
11871:
11872: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11873:
11874: Aapo Saari Jukka Vihriälä
11875: Kyösti Virrankoski Raimo Vistbacka
11876: Rose-Marie Björkenheim
11877: 304 1991 vp
11878:
11879: Raha-asia-aloite 282
11880:
11881:
11882:
11883:
11884: Saario ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahasto Oy:n
11885: riskipääomarahastoon
11886:
11887:
11888: Eduskunnalle
11889: Markkinatilanteen nopea heikkeneminen ja vapaavuodet sekä koron että lyhennysten osal-
11890: kestämättömän korkea reaalikorko muodosta- ta. Laina olisi tarkoitettu liikeidealtaan terveel-
11891: vat välittömän uhan erityisesti pk-yritysten tule- le, ennalta arvaamattomien suhdanne- ja ympä-
11892: vaisuudelle. Innovatiivinen pk-sektori on kil- ristömuutosten johdosta vaikeuksiin joutuneille
11893: pailukykymme ja elinkeinorakenteemme moni- yrityksille. Lainakelpoisuus todettaisiin Keran
11894: puolistumisen kannalta keskeinen, siksi on es- yhteydessä toimivassa riskipääomarahastossa,
11895: tettävä sellaisen tilanteen syntyminen, jossa jo- jota kautta lainat myös myönnettäisiin. Riski-
11896: pa tuhannet vaikeasti korvattavat yritykset me- tyyppisen suhdannelainan myöntämisvaltuus
11897: netettäisiin. Juuri tämäntyyppiset yritykset tar- olisi miljardi markkaa.
11898: vitsevat kehittämiseensä ja tervehdyttämiseensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11899: nopeasti lisäpanostusta. Tavoitteena on tekno- nioittaen,
11900: logian kehittäminen sekä viennin ja kansainvä-
11901: listymisen edistäminen. Tervehdyttäminen voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11902: taisiin parhaiten toteuttaa suhdannelainatyyp- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
11903: pisellä järjestelmällä, jota käytettäisiin yritysten 32.49.46 JOO 000 000 markkaa Kehitys-
11904: kannalta välttämättömien rahoitus- ja toiminta- aluerahasto Oy:n riskipääomarahas-
11905: kulujen hoitamiseen. Järjestelmään kuuluisivat toon.
11906: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11907:
11908: Väinö Saario Sirpa Pietikäinen Matti Lahtinen
11909: Tuula Liunaiomaa Anssi Rauramo Jarmo Laivoranta
11910: Markku Rossi Markku Laukkanen
11911: 1991 vp 305
11912:
11913: Raha-asia-aloite 283
11914:
11915:
11916:
11917:
11918: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomalais-amerikkalainen ystä-
11919: vyysstipendirahastoyhdistys ry:n stipendienjakotoimintaan
11920:
11921:
11922: Eduskunnalle
11923:
11924: Suomalais-amerikkalainen ystävyysstipendi- tieteellisen kehityksen kärjessä oleviin maihin
11925: rahastoyhdistys ry. on perustettu tarkoitukse- on maamme kehityksen kannalta äärimmäisen
11926: naan edistää akateemisen loppututkinnon suo- tärkeätä, olisi välttämätöntä, että myös valtio
11927: rittaneiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja tiede- osallistuisi eri tavoin tällaisen toiminnan tuke-
11928: miesten vaihtoa Suomen ja Yhdysvaltain välil- miseen.
11929: lä. Yhdistys kerää varoja yksityisiltä ja yhtei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11930: söiltä ja jakaa keräämänsä varat suomalaisille nioittaen,
11931: opintoja ja tutkimustyötä varten USA:ssa aka-
11932: teemisen loppututkinnon jälkeen. Verohallitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11933: on katsonut yhdistyksen sellaiseksi tieteellistä 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11934: tutkimustoimintaa edistäväksi yhdistykseksi, markkaa Suomalais-amerikkalainen ys-
11935: jolle annetut lahjoitukset ovat verotuksessa vä- tävyysstipendirahastoyhdistys ry:n sti-
11936: hennyskelpoisia. pendienjakotoimintaan.
11937: Koska suomalaisten tutkijoiden lähettäminen
11938:
11939: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11940:
11941: Kimmo Sasi
11942: 306 1991 vp
11943:
11944: Raha-asia-aloite 284
11945:
11946:
11947:
11948:
11949: Sasi: Määrärahan osoittamisesta jäteveden siirtoviemärin raken-
11950: tamiseen Sahalahdelta Kangasalle
11951:
11952:
11953: Eduskunnalle
11954:
11955: Längelmävesi on vesistöitään ja vedeltään tijärvellä olevaan viemarnn ja sieltä edelleen
11956: erityisen arvokas. Sen veden laatu on tärkeä, Tampereelle puhdistettavaksi. Sahalahden kun-
11957: koska sen vedellä on olennainen merkitys Tam- ta on teettänyt tästä alustavan suunnitelman,
11958: pereen kaupungin juomaveteen. jonka mukaan kustannukset rakentamisen osal-
11959: Kesällä 1989 voitiin havaita, että Sahalahden ta olisivat n. 10 mmk. Tämä olisi ratkaisu, joka
11960: kunnan vedenpuhdistamon toimiessa vajaasti ja poistaisi lopullisesti Sahalahden jätevesiongel-
11961: puhdistamon laajennuksen käynnistyessä Lä- mat ja turvaisi Längelmäveden puhtauden.
11962: gelmäveden vesi saastui hyvin nopeasti. Saha- Jotta asetettuja päästänormeja ei ylitettäisi,
11963: lahden uudenkin puhdistamon tultua nyt käyt- olisi suunnitelmat laadittava mahdollisimman
11964: töönotetuksi on oletettavaa, että pääsääntöises- pikaisesti ja samoin aloitettava rakentaminen.
11965: ti vesioikeuden asettamat arvot voidaan juuri ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11966: juuri tällä hetkellä täyttää. Lähitulevaisuudessa nioittaen,
11967: asetetut arvot tultaneen kuitenkin ylittämään.
11968: Siksi on välttämätöntä etsiä uusia ratkaisuja Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11969: halahden jätevesiongelmalle. Sahalahden kun- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
11970: nalle jo tehdyt investoinnit ovat olleet suhteet- 30.40. 77 1 000 000 markkaa jäteveden
11971: toman raskaita. siirtoputken rakentamisen aloittamisek-
11972: Erääksi käyttökelpoiseksi ratkaisuksi on näh- si Sahalahden ja Kangasalan Huulijär-
11973: ty Sahalahden jätevesien johtaminen siirtoput- ven välillä.
11974: ken välityksellä Sahalahdelta Kangasalan Huu-
11975:
11976: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
11977:
11978: Kimmo Sasi
11979: 1991 vp 307
11980:
11981: Raha-asia-aloite 285
11982:
11983:
11984:
11985:
11986: Sasi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 muuttamiseen
11987: moottoritieksi välillä Lamminpää-Yläjärven keskusta
11988:
11989:
11990: Eduskunnalle
11991:
11992: Valtatie n:o 3 on rakennettu moottoritieksi minpään ja Yläjärven välisen alueen liikenne-
11993: Tampereen keskustasta Lamminpäähän. Tam- ongelmat voidaan ratkaista vain rakentamalla
11994: pereen ympäristökunnista kasvaa kaikkein no- moottoritie.
11995: peimmin Yläjärven asukasluku, n. 800 henkeä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11996: vuodessa. Lamminpään ja Yläjärven väli on ny- nioittaen,
11997: kyisellään Tampereen ympäristön ruuhkaisim-
11998: pia teitä, mikä johtuu varsinkin hyvin suuresta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11999: työmatka- ja asioimisliikenteestä. 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
12000: Jatkuvien ruuhkatilanteiden takia on liiken- 31.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien
12001: teen sujuvuus ja turvallisuus huono. Kunnollis- n:o 3 rakentamisen aloittamiseksi moot-
12002: ten risteysalueiden puuttuminen vaikeuttaa val- toritieksi välillä Lamminpää- Y/öjär-
12003: tatielle pääsyä ja lisää turvallisuusriskejä. Lam- ven keskusta.
12004:
12005: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12006:
12007: Kimmo Sasi
12008: 308 1991 vp
12009:
12010: Raha-asia-aloite 286
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: Savela: Määrärahan osoittamisesta kirurgin viran perustamiseen
12016: Pohjan sotilassairaalaan
12017:
12018:
12019: Eduskunnalle
12020:
12021: Rauhan ajan joukkojen siirroilla on estetty Puolustusvoimissa on meneillään johtamis-
12022: sotilaallisten tyhjiöiden syntymiset maahamme. ja hallintojärjestelmien uudistamishanke, jonka
12023: Turvallisuuspolitiikkamme kannalta erityisen tärkeimpänä tavoitteena on puolustusministe-
12024: tärkeitä alueita ovat olleet Pohjois-Suomen so- riön mukaan siirtää ja kohdentaa toiminta- ja
12025: tilasläänin toimialuetta koskettavat ratkaisut. tulosvastuuta alue-esikunnille ja joukko-osas-
12026: Siirrettyjen joukko-osastojen kannalta olo- toille.
12027: suhteet eivät kaikilta osin vastaa niitä tarpeita, Lisättyjen hallinnollisten velvoitteidensa täyt-
12028: joita muuttunut tilanne edellyttäisi. Näin on tämiseksi Pohjan sotilassairaala tarvitsee toisen
12029: mm. asevelvollisten ja muiden joukko-osastois- kirurgin viran toimintojensa asianmukaiseen
12030: sa työskentelevien terveydenhoidon suhteen. toteuttamiseen ja sotilasterveydenhuoltoa suo-
12031: Alueellisen tasapainoisuuden ja terveyden- ranaisesti palvelevien merkittävien tehtävien
12032: huollon palvelujen saantimahdollisuuksien sa- suorittamiseksi.
12033: mankaltaistamisen perusteella voidaan Pohjan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12034: sotilassairaalan todeta tarvitsevan kiireisesti nioittaen,
12035: toista kirurgin virkaa, joka sairaalavirkanimik-
12036: keistöä noudattaen tulisi perustaa apulaisylilää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12037: kärin virkana. Vaihtoehtoisena ratkaisuna ti- 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
12038: lanteen korjaamiseksi saattaisi olla ostopalvelu- markkaa toisen kirurgin viran perusta-
12039: jen käyttöönotto. Puolustusvoimain luonteen miseksi Pohjan sotilassairaa/aan.
12040: vuoksi pysyvää virkaratkaisua tulee kuitenkin
12041: pitää oikeutetumpana.
12042:
12043: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12044:
12045: Oiva Savela
12046: 1991 vp 309
12047:
12048: Raha-asia-aloite 287
12049:
12050:
12051:
12052:
12053: Savela: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
12054: tusjärjestöjen toiminnan tukemiseen
12055:
12056:
12057: Eduskunnalle
12058:
12059: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt teke- delle 1991 osoitettu yhteensä 1 900 000 mark-
12060: vät turvallisuutemme hyväksi työtä, joka on vii- kaa, joka sisältää vuoden 1990 tulo- ja menoar-
12061: me aikoina tietyin osin hyväksytty myös valtion viossa ehdollisena olevat 350 000 markkaa.
12062: tulo- ja menoarvion kautta tapahtuvan tuen pii- Lahjoitusvaroihill kohdistuva verotuskäytän-
12063: riin. tö on kuitenkin samanaikaisesti kaventanut va-
12064: Maassamme toimii useita suuria maanpuo- paaehtoisen maanpuolustustyön muualta kuin
12065: lustusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä on budjettivaroista saatavaa taloudellista tukea.
12066: noin puoli miljoonaa. Nämä järjestöt tekevät Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12067: sekä jäsentensä että suuren yleisön keskuudessa nioittaen,
12068: tunnetuksi maamme turvallisuuspolitiikkaa ja
12069: maanpuolustuksen perusteita. Osalla järjestöis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12070: tä on lisäksi huomattavia sosiaalisia tehtäviä. 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12071: Maamme yhteisten etujen puolesta vapaaeh- markkaa jaettavaksi vapaaehtoista
12072: toiseen maanpuolustustyöhön tapahtuvaan toi- maanpuolustustyötä tekeville järjes-
12073: mintaan on valtion tulo- ja menoarviossa vuo- töille.
12074:
12075: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12076:
12077: Oiva Savela
12078:
12079:
12080:
12081:
12082: 22 210265Z
12083: 310 1991 vp
12084:
12085: Raha-asia-aloite 288
12086:
12087:
12088:
12089:
12090: Savela: Määrärahan osoittamisesta tuntiopettajien virkojen
12091: muuttamiseen lehtorin viroiksi Oulun yliopistossa
12092:
12093:
12094: Eduskunnalle
12095: Oulun yliopisto on usean vuoden ajan perus- kuin korkeakouluneuvosto. Muutettavien vir-
12096: tellusti esittänyt päätoimisten tuntiopettajien kojen vähimmäismäärä tässä vaiheessa on kym-
12097: tehtävien muuttamista lehtorin viroiksi saadak- menen.
12098: seen opetuksen hoitamiseen pätevää ja myös Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12099: opetuksen kehittämisestä innostunutta henki- nioittaen,
12100: löstöä.
12101: Eräitä virkanimikemuutoksia on jo tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12102: mennessä toteutunutkin. Nimikemuutostarve 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
12103: on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin to- markkaa päätoimisten tuntiopettajien
12104: teutuneet nimitykset. virkojen muuttamiseksi lehtorin viroiksi
12105: Väliportaan virkojen saantia ovat puoltaneet Oulun yliopistossa.
12106: niin Professori- kuin Lehtoriliittokin samoin
12107:
12108: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12109:
12110: Oiva Savela
12111: 1991 vp 311
12112:
12113: Raha-asia-aloite 289
12114:
12115:
12116:
12117:
12118: Savela: Määrärahan osoittamisesta matkailuprofessorin viran pe-
12119: rustamiseen Lapin korkeakouluun
12120:
12121:
12122: Eduskunnalle
12123:
12124: Matkailu on muodostumassa yhä tärkeäm- tusta, olisi matkailun professorin viran perusta-
12125: mäksi Lapin elinkeinoksi. Matkailuyrityksiä pe- minen Lapin korkeakouluun erittäin tärkeä ja
12126: rustetaan lisää ja entisiä laajennetaan. Keskias- kiireellinen toimenpide.
12127: teen matkailualan ammatillinen koulutus on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12128: hoidettu ammatillisten oppilaitosten toimesta, nioittaen,
12129: vaikkakaan ei riittävästi, kuitenkin laadullisesti
12130: hyvin. Liikkeenjohdolta puuttuu nimenomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12131: matkailuun painottuva koulutus. Merkittävissä 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
12132: kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Norjassa on markkaa matkailuprofessorin viran pe-
12133: matkailukorkeakoulut. Jotta matkailuyritys- rustamiseen Lapin korkeakouluun.
12134: temme liikkeenjohto saisi suomalaista koulu-
12135:
12136: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12137:
12138: Oiva Savela
12139: 312 1991 vp
12140:
12141: Raha-asia-aloite 290
12142:
12143:
12144:
12145:
12146: Savela: Määrärahan osoittamisesta Lapin korkeakoulun ja Rova-
12147: niemen kaupungin yhteisen liikuntahallin rakentamiseen
12148:
12149:
12150: Eduskunnalle
12151: Lapin korkeakoulun toiseen rakennusvaihee- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12152: seen liittyvänä voidaan pitää Lapin korkeakou- nioittaen,
12153: lun ja Rovaniemen kaupungin yhteisen liikunta-
12154: hallin rakentamista. Liikuntahallin rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12155: nen tulee ajoittaa korkeakoulun toisen vaiheen 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12156: mukaisesti, koska se on kasvatustieteen osaston markkaa Lapin korkeakoulun ja Rova-
12157: luokanopettajain koulutusohjelman liikunnan- niemen kaupungin yhteisen liikuntahal-
12158: opetuksen kannalta välttämätön. Yhtä välttä- lin rakentamiseen.
12159: mätön se on myös Rovaniemen kauppaoppilai-
12160: toksen ja Rovaniemen taide- ja käsiteollisuus-
12161: oppilaitoksen liikunnanopetusta varten.
12162:
12163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12164:
12165: Oiva Savela
12166: 1991 vp 313
12167:
12168: Raha-asia-aloite 291
12169:
12170:
12171:
12172:
12173: Savela: Määrärahan osoittamisesta inarin- ja koltansaamenkieli-
12174: sen oppimateriaalin tuottamiseen
12175:
12176:
12177: Eduskunnalle
12178:
12179: Inarin- ja koltansaamelaiset ovat Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12180: pienimmät saamelaisryhmät. Sekä inarin- että taen,
12181: koltansaamelaiset puhuvat omaa kieltään, joka
12182: eroaa selvästi laajemmalla alueella käytetystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12183: pohjoissaamesta. Inarin- ja koltansaame ovat 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
12184: uhanalaisessa asemassa. Lapin lääninhallituk- markkaa inarin- ja koltansaamenkielis-
12185: seen tulisi palkata oppimateriaalityöntekijät ten oppimateriaalityöntekijöiden palk-
12186: kaikkia kouluasteita varten. Yhden henkilön kaamiseen sekä saamenkielisen oppima-
12187: paikkaaminen saamenkielisen oppimateriaalin teriaalin tuottamiseen.
12188: kehittämiseen maksaa 320 000 markkaa. Oppi-
12189: materiaalin tuottamiseen tarvittava määräraha
12190: on noin 2 125 000 markkaa.
12191:
12192: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12193:
12194: Oiva Savela
12195: 314 1991 vp
12196:
12197: Raha-asia-aloite 292
12198:
12199:
12200:
12201:
12202: Savela: Määrärahan osoittamisesta Hetan musiikkipäivien järjes-
12203: tämiseen
12204:
12205:
12206: Eduskunnalle
12207:
12208: Hetan musiikkipäivät ovat parikymmenvuo- vioitu, että Hetan musiikkipäivät voidaan viedä
12209: tisen historiansa kuluessa osoittautuneet yhdek- läpi noin 100 000 markan budjetilla.
12210: si laadukkaista kulttuuritapahtumista maas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12211: samme. Tunturi-Lapin saamelaisalueella pää- taen,
12212: siäisena soiva kirkkomusiikkikonserttien sarja
12213: on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12214: päivät ovat selkeästi myös kalottialueen tapah- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
12215: tuma. Esiintyjiä on mukana Suomen lisäksi markkaa Helan musiikkipäivien järjes-
12216: muista Pohjoismaista. tämiseen.
12217: Usean vuoden kokemusten pohjalta on ar-
12218:
12219: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12220:
12221: Oiva Savela
12222: 1991 vp 315
12223:
12224: Raha-asia-aloite 293
12225:
12226:
12227:
12228:
12229: Savela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen välil-
12230: le Jäniskoski-Norjan raja
12231:
12232:
12233: Eduskunnalle
12234:
12235: Jäniskosken ja Norjan rajan välisen maantie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12236: hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa taen,
12237: markkaa. Nykyinen polkutie on viimeinen ra-
12238: kentamaton osuus pitkästä kansainvälistä lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12239: kennettä palvelevasta Kaamasen ja Norjan väli- 1992 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
12240: sestä tiestä. markkaa maantien rakentamiseen välille
12241: Jatkoa ajatellen tien merkitys korostuu kalot- Jäniskoski-Norjan raja.
12242: tialueen toiminnan vilkastumisen myötä. Mai-
12243: den välisen kanssakäymisen ehtona on myös es-
12244: teetön saavutettavuus.
12245:
12246: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12247:
12248: Oiva Savela
12249: 316 1991 vp
12250:
12251: Raha-asia-aloite 294
12252:
12253:
12254:
12255:
12256: Savela: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra-
12257: kentamiseen välille Parhalahti-Pyhäjoki
12258:
12259:
12260: Eduskunnalle
12261:
12262: Valtatie n:o 8 on liikenteellisesti yksi valta- kevyelle ja raskaalle rekkaliikenteelle. Vaarati-
12263: kunnallisista pääväylistä, jossa liikenne on vil- lanteet ovat jokapäiväisiä.
12264: kas ja raskaan liikenteen osuus merkittävän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12265: suuri. taen,
12266: Pyhäjoella, valtatien n:o 8 varrella oleva Par-
12267: halahden asutustaajama on noin kolmen kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12268: metrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Kevyt lii- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
12269: kenne kuntakeskuksen ja asutustaajaman välil- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
12270: lä on vilkas. kentamiseksi välille Parhalahti-Pyhä-
12271: Valtatie n:o 8 on liian kapea yhtäaikaiselle joki.
12272:
12273: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12274:
12275: Oiva Savela
12276: 1991 vp 317
12277:
12278: Raha-asia-aloite 295
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: Savela: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen lentoaseman
12284: matkustaja-asemarakennuksen rakentamiseen
12285:
12286:
12287: Eduskunnalle
12288:
12289: Rovaniemen lentoasemasta tulee yhä merkit- rälle tämän päivän lukuihin verrattuna. Lento-
12290: tävämpi lentomatkustajamäärien noustessa aseman matkustaja-asemarakennuksen välttä-
12291: vuosi vuodelta. Vuodesta 1979 vuoteen 1987 on mättömyyttä korostavat Lapin ja Rovaniemen
12292: paikallis- ja vaihtomatkustajien vuotuinen kes- suuret matkailuinvestointihankkeet, kuten Ark-
12293: kimääräinen lisäys ollut noin 5,5 OJo vuodessa. tinen keskus ja Napapiirin-Ounasvaaran alueet.
12294: Tällä hetkellä kasvu on huomattavasti nopeam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12295: paa. Matkustajamäärien kasvun johdosta ovat taen,
12296: lentoaseman yleiset tilat käyneet vuosi vuodelta
12297: ahtaammiksi. Pian on Rovaniemen lentoasema että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12298: myös maan ahtain. Lentoaseman yleisötilojen 1992 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
12299: tulisi Rovaniemen lentoasemalla vastata kan- markkaa Rovaniemen lentoaseman mat-
12300: sainvälisten suunnittelijoiden mukaisia tilasuo- kustaja-asemarakennuksen rakentami-
12301: situksia, ja ne olisi mitoitettava noin 370 000 seen.
12302: matkustajalle eli noin kaksinkertaiselle mää-
12303:
12304: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12305:
12306: Oiva Savela
12307: 318 1991 vp
12308:
12309: Raha-asia-aloite 296
12310:
12311:
12312:
12313:
12314: Savela: Määrärahan osoittamisesta Joulumaan keskuskohteen
12315: suunnittelua varten Rovaniemen maalaiskunnan Syväsenvaa-
12316: raan
12317:
12318: Eduskunnalle
12319:
12320: Joulumaahanke on koko Suomen matkailun Joulupukin varsinainen päämaja on suunnit-
12321: kannalta erittäin merkittävä. Rovaniemen kau- teilla.
12322: punki ja maalaiskunta yhdessä ovat hoitaneet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12323: napapiirillä sijaitsevan Joulupukin postikontto- taen,
12324: rin matkamuistomyymälöineen tähän asti. On-
12325: nistuakseen hanke tarvitsee kuitenkin nykyisiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12326: laajemmat ja suuremmat puitteet, jotta maa- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12327: hamme ja Lappiin saataisiin houkutelluksi yhä markkaa Joulumaan vetovoimaisen kes-
12328: suuremmat määrät matkailijoita. Napapiirillä kuskohteen suunnittelua varten Rova-
12329: sijaitsevaan Syväsenvaaraan louhittava luola eli niemen maalaiskunnan Syväsenvaaraan.
12330:
12331: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12332:
12333: Oiva Savela
12334: 1991 vp 319
12335:
12336: Raha-asia-aloite 297
12337:
12338:
12339:
12340:
12341: Savela: Määrärahan osoittamisesta Iijoen vesistön kunnostukseen
12342:
12343:
12344:
12345: Eduskunnalle
12346:
12347: Iijoen vesistön latvajärvet on säännöstelty ja - Seutukaavaliiton laatimassa Iijoki-selvi-
12348: alaosalle rakennettu viisi voimalaitosta. Kahden tyksessä on esitetty matkailu- ja kalatalouselin-
12349: voimalaitoksen rakentamisen lopputarkastuk- keinojen kehittämismahdollisuuksia mm. työlli-
12350: set on suoritettu loppuun. Muiden voimalaitos- syyden parantamiseksi.
12351: ten ja säännöstelyjen lopputarkastukset ovat - Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen tu-
12352: kesken. Hankkeiden hyötyvaikutusten lisäksi lisi vesistöjä kunnostaa nykyisiä käyttömuotoja
12353: on koettu haittoja, jotka johtuvat järvien sään- palvelevaan kuntoon.
12354: nöstelystä, joen IuonnontHaisten virtaamien - Iijoki-alue ja etenkin Kuusamo ovat val-
12355: muuttamisesta, voimalaitosten kohdilla kuivik- takunnallisia, jopa kansainvälisiä matkailu-
12356: si tai vähävetisiksi jääneistä koskista sekä joki- alueita.
12357: uomien liettymisestä. - Matkailutaseen alijäämän pienentämisek-
12358: Jokivarren kunnat ovat lisäksi maamme vai- si tulisi vesistöjen ja luonnon virkistys- ja mat-
12359: keinta työttömyysaluetta, mitä uiton lopettami- kailukäyttöä palvelevaa kunnossapitotoimintaa
12360: nen on edelleen pahentanut. voimakkaasti tehostaa.
12361: Koko Iijoen kunnostus maksaa arviolta 50 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12362: miljoonaa markkaa, josta kuntien ja hyödyn- taen,
12363: saajien osuus olisi 50 prosenttia.
12364: Perusteluina valtion osallistumiselle Iijoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12365: vesistön kunnostukseen ovat mm.: 1992 tulo- ja menoarvioon 10000000
12366: - Iijoen latvajärvet on säännöstelty ja ala- markkaa Iijoen vesistön kunnostukseen
12367: osa valjastettu valtakunnallisen energiahuollon ja vesistöalueen hankkeitten rahoittami-
12368: tarpeisiin. Hyödyt ovat valtakunnallisia ja hai- seen.
12369: tat, jotka tulisi kunnostustoimenpitein korjata,
12370: alueellisia.
12371:
12372: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12373:
12374: Oiva Savela
12375: 320 1991 vp
12376:
12377: Raha-asia-aloite 298
12378:
12379:
12380:
12381:
12382: Savela: Määrärahan osoittamisesta Vihannin Rantasenjärven ve-
12383: sittämistä varten
12384:
12385:
12386: Eduskunnalle
12387:
12388: Vihannin Rantasenjärven vesittäminen on sityinen työnantaja Outokumpu Finnmines Oy
12389: osa Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kokonais- on sulkemassa Vihannin kaivosta, jolloin n. 200
12390: suunnitelmaa, joka tähtää Vihannin kirkonky- työntekijää on jäämässä työttömäksi. Tämä
12391: län kupeessa sijaitsevien kolmen kuivatetun jär- nostaa kunnan työttömyysasteen jopa yli
12392: ven (Kirkkojärven, Saarelanjärven ja Rantasen- 15 OJo :iin. Vihannin kaltaisessa työllisyystilan-
12393: järven) vesittämiseen. Suunnitelmasta on 1 vai- teessa kaikki hankkeet, joilla tuetaan paikka-
12394: heessa toteutettu Kirkkojärven vesittäminen. kunnan elinkeinoelämää, ovat erityisen tarpeel-
12395: Rantasenjärvi sijaitsee Vihannissa talvella lisia.
12396: 1991 toimintansa aloittaneen laskettelurinne Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12397: Uturinteen välittömässä läheisyydessä. Järven taen,
12398: vesittäminen tukisi siten erinomaisesti alueen
12399: käyttöä ympärivuotisena virkistys- ja ulkoilu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12400: alueena. 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12401: Rantasenjärven vesittäminen olisi osaltaan markkaa Vihannin Rantasenjärven ve-
12402: merkittävästi tukemassa myös koko Vihannin sittämiseen.
12403: kunnan elinkeinoelämää. Kunnan suurin yk-
12404:
12405: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12406:
12407: Oiva Savela
12408: 1991 vp 321
12409:
12410: Raha-asia-aloite 299
12411:
12412:
12413:
12414:
12415: Savela: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien asuntojen
12416: korjaamiseen
12417:
12418:
12419: Eduskunnalle
12420:
12421: Rintamaveteraanien elinolosuhteita on val- nien tarpeisiin. Asumisolosuhteet ovat syystä
12422: tiovalta olennaisesti monin toimenpitein paran- tai toisesta jääneet vähemmälle huomiolle.
12423: tanut. Omassa asunnossa asuminen on kuitenkin se
12424: Monet veteraaneistamme asuvat kuitenkin asumisen muoto, joka on sekä edullisin että ve-
12425: erittäin puutteellisissa olosuhteissa. Heidän teraanien henkistä kuntoutusta ajatellen paras
12426: kuntonsa ja varallisuutensa eivät anna myöten mahdollinen.
12427: kohentaa heidän asunto-olojaan edes tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12428: välle tasolle. Kuitenkin monet heistä haluavat taen,
12429: asua kodeissaan elämänsä vanhuuden. Erityisen
12430: huolestuttava tilanne on Pohjois-Suomen har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12431: vaan asutuilla alueilla. 1992 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
12432: Valtion tulo- ja menoarvioissa on osoitettu markkaa rintamaveteraanien asuntojen
12433: kohtuullisesti varoja moniin sotiemme veteraa- korjauksiin.
12434:
12435: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12436:
12437: Oiva Savela
12438: 322 1991 vp
12439:
12440: Raha-asia-aloite 300
12441:
12442:
12443:
12444:
12445: Suhola ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmavoimien viestialan
12446: koulutustilojen uusimista varten
12447:
12448:
12449: Eduskunnalle
12450: Ilmavoimien viestikoulun koulutustilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12451: vanhentuneet ja riittämättömät. Uusien valta- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12452: kunnallisten koulutusvelvoitteiden toteuttami- 27.27. 74 5 000 000 markkaa ilmavoi-
12453: seksi ovat uudet nykyaikaiset opetustilat välttä- mien viestialan koulutustilojen uusimis-
12454: mättömiä. Tikkakoski on erityisalue. ta varten.
12455: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12456: nioittaen,
12457:
12458: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12459:
12460: Aino Suhola Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
12461: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä
12462: Iiris Hacklin Johannes Leppänen Pekka Leppänen
12463: Mauri Pekkarinen
12464: 1991 vp 323
12465:
12466: Raha-asia-aloite 301
12467:
12468:
12469:
12470:
12471: Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tiepiirin kone-
12472: korjaamon rakentamiseen
12473:
12474:
12475: Eduskunnalle
12476:
12477: Turun tiepiirin korjaamon rakentamisen al- 1991 ja rakennusaika piirin käsityksen mukaan
12478: kurahoitus oli vuoden 1988 budjetissa 1 Mmk, on 1,5 vuotta, valmistuisi korjaamo keväällä
12479: jatkoa seuraavana vuonna 0,5 Mmk, vuonna 1993.
12480: 1990 4 Mmk ja tämänkin vuoden budjetissa Kun valmistumisvuoden 1993 rahoitustarve
12481: 1,4 Mmk. Vuoden 1990 työohjelmaan työtä ei on 5 Mmk, jää vuoden 1992 rahoitustarpeeksi
12482: koskaan hyväksytty, mutta kuluvan vuoden 33 Mmk:n kustannusarviosta 21 Mmk.
12483: työohjelmassa hanke esiintyy 1,4 Mmk:n vuosi- Ehdotamme,
12484: rahoituksena. Valtion budjeteissa olleista ra-
12485: hoista olivat vuoden 1990 lopussa käyttämättä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12486: muut paitsi n. 517 000 mk vuoden 1988 rahaa, 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12487: joka on käytetty suunnitteluun. Yhteensä on 31.24. 74 21 000 000 markkaa tielaitok-
12488: siis käytettävissä 6,38 Mmk, mikäli kaikki työ- sen Turun konekorjaamon jatkorahoi-
12489: ohjelmassa vapautetaan käyttöön. tusta varten.
12490: Kun työ todennäköisesti aloitetaan syksyllä
12491:
12492: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12493:
12494: Hannu Suhonen Jukka Roos Timo Järvilahti
12495: Virpa Puisto Maija Perho-Santala Ensio Laine
12496: Olavi Ala-Nissilä Jarmo Laivoranta Heli Astala
12497: Ismo Seivästö Lea Mäkipää Marita Jurva
12498: 324 1991 vp
12499:
12500: Raha-asia-aloite 302
12501:
12502:
12503:
12504:
12505: Suhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten alkoholinkäy-
12506: tön vähentämiseksi tarkoitettuun terveyskasvatukseen
12507:
12508:
12509: Eduskunnalle
12510: Nuorten terveystapatutkimusten ja vuoden tää korkeatasoisen kirjallisen materiaalin sekä
12511: 1991 alussa julkaistun Maailman terveysjärjes- videoiden ja äänitteiden käyttöä tarkoituksen-
12512: tön koordinoiman koululaistutkimuksen en- mukaisella tavalla. Lisäksi opettajat odottavat
12513: nakkotiedon mukaan suomalaisten nuorten ja ovat halukkaita osallistumaan koulutukseen,
12514: juomatavat ovat eurooppalaistuneet siten, että jossa he voivat tutustua tarjolla oleviin opetus-
12515: alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt ja alkoho- materiaaleihin ja harjoitella niiden käyttöä.
12516: lilaaduista eniten yleistynyt on oluen käyttö. Terve koulu -ohjelman puitteissa on jo aloi-
12517: Nuorten humalakokemukset ovat edelleen li- tettu peruskoulun, lukion ja muiden oppilaitos-
12518: sääntyneet; suomalaiset nuoret kuuluvat Eu- ten käyttöön tarkoitetun alkoholia koskevan
12519: roopan humalahakuisimpiin nuoriin. terveyskasvatusmateriaalin suunnittelu. Työ-
12520: Alkoholipoliittisessa keskustelussa on todettu ryhmä, kulut, AV -tuotanto, painatus ja esites-
12521: terveyskasvatuksellisten keinojen olevan miltei taus sekä opettajien kouluttaminen edellyttävät
12522: ainoita, joilla nykytilanteessa voidaan vaikuttaa kuitenkin huomattavaa yhteiskunnantukea al-
12523: nuorten alkoholinkäyttöön. Kouluissa terveys- koholin käytön vähentämiseksi nuorten parissa.
12524: kasvatukseen tarkoitettu aika on vähentynyt. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12525: Laajana yhteistyönä aloitettu Terve koulu nioittaen,
12526: -ohjelma on valmistanut tupakoimattomuutta
12527: tukevaa terveyskasvatusaineistoa peruskoulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12528: ala-asteen ja yläasteen tarpeisiin. Opettajat ovat 1992 tulo- ja menoarvioon 980 000
12529: vaatineet vastaavaa aineistoa myös alkoholia markkaa nuorten alkoholinkäyttöä vä-
12530: koskevaan terveyskasvatukseen. Aineisto sisäl- hentävään terveyskasvatustoimintaan.
12531:
12532: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12533:
12534: Hannu Suhonen Hannu Kemppainen Martti Korhonen
12535: Arja Alho Olavi Ala-Nissilä Ismo Seivästö
12536: Tina Mäkelä Marita Jurva Lea Mäkipää
12537: 1991 vp 325
12538:
12539: Raha-asia-aloite 303
12540:
12541:
12542:
12543:
12544: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Musiikkia Linnassa
12545: -tapahtuman järjestämiseen
12546:
12547:
12548: Eduskunnalle
12549:
12550: Hämeen keskiaikaisen linnan kulttuuri- ja si puoltavat useat seikat. Vanhaa musiikkia al-
12551: matkailukäytön edistämistä koskeva projekti kuperäissoittimin esittäviä tapahtumia on
12552: on ollut käynnissä vuoden 1988 alusta lähtien. maassamme toistaiseksi vähän. Kiinnostus van-
12553: Projektityöryhmän raportti sisältää Hämeen haa musiikkia kohtaan on kasvamassa. Kamari-
12554: linnan aatteellista, toiminnallista, matkailullista musiikki soveltuu hyvin esitettäväksi Hämeen
12555: ja palveluja koskevaa kehittämistä tarkoittavia linnan tiloissa. Tapahtuman järjestämisajan-
12556: esityksiä. Linnan kulttuurikäytön tehostami- kohta - syyskuun viimeinen viikonvaihde -
12557: seksi ehdotetaan mm. vanhan musiikin tapahtu- on hyvin valittu kesän kulttuuritarjonnan hil-
12558: man järjestämistä linnassa vuosittain. jennyttyä.
12559: Musiikkia Linnassa -tapahtuma toteutettiin Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
12560: ensimmäisen kerran Suomen Kulttuurirahaston sanedustajien ja Hämeen liiton yhteistyönä.
12561: Keskusrahaston ja Suomen Kulttuurirahaston Hämeen linnan korkeatasoisen musiikkita-
12562: Hämeen rahaston alkupääoman turvin. Vuoden pahtuman jatkuvuuden turvaamiseksi ehdo-
12563: 1990 tapahtuman kustannuksista kattoi vastaa- tamme kunnioittavasti edellä mainituin perus-
12564: van osuuden Hämeenlinnan kaupunki. Hä- tein,
12565: meenlinnan kaupungin kulttuuritoimisto osal-
12566: listuu myös vuoden 1991 tapahtuman kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12567: nuksiin talousarvionsa puitteissa. 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
12568: Musiikkia Linnassa -tapahtuman muodostu- kan määrärahan Musiikkia Linnassa
12569: mista jokavuotiseksi Hämeenlinnan festivaalik- -tapahtumaa varten.
12570:
12571: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12572:
12573: Hannu Tenhiälä Johannes Koskinen Kyösti Toivonen
12574: Pekka Räty Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
12575: Maija-Liisa Lindqvist Lea Savolainen Iiro Viinanen
12576:
12577:
12578:
12579:
12580: 23 210265Z
12581: 326 1991 vp
12582:
12583: Raha-asia-aloite 304
12584:
12585:
12586:
12587:
12588: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain velvoittei-
12589: den toteuttamiseksi
12590:
12591:
12592: Eduskunnalle
12593:
12594: Uusi työllisyyslaki on tärkeä askel perusoi- tulee täsmentää. Lain perusteluissa lähdetään
12595: keuksien toteuttamisen suuntaan. Lähdetään- kyllä siitä, ettei työttömyys missään osassa
12596: hän siinä perustuslain määräyksestä, jonka mu- maata saa olla 50 OJo:a maan keskiarvoa kor-
12597: kaan valtiovallan tehtävänä on tarvittaessa tur- keampi. Koska lakipykälissä selvää ohjetta ei
12598: vata jokaiselle Suomen kansalaiselle oikeus teh- ole, hallitukset ovat budjetteja laadittaessa voi-
12599: dä työtä. neet poiketa lain tarkoituksesta. Tämän estämi-
12600: Työllisyyslaki on osoittautunut myös käytän- seksi lakipykälää tulee täsmentää.
12601: nössä toimivaksi, se on katkaissut pitkäaikais- Kolmas, hyvin tärkeä korjaus on se, että työl-
12602: työttömyyden monilta ja avannut työelämään listämisaika pidennetään puolesta vuodesta
12603: pääsyn suurelle määrälle kaikkein nuorimpia vuoteen. Puoli vuotta on liian lyhyt aika ja te-
12604: työhön pyrkiviä. kee usein vaikeaksi motivoida työntekijää oppi-
12605: Työllisyyslaki jäi kuitenkin sitä säädettäessä maan ja työnantajapuolta opettamaan työteh-
12606: puutteelliseksi ennen muuta kokoomuksen vas- vää siinä olevalle.
12607: tarinnan vuoksi. Lakiin jääneiden epäkohtien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12608: poistamisella on nyt kova kiire, koska työttö-
12609: myys pahenee ja työllisyyslain merkitys näin ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12610: len korostuu. 1992 tulo- ja menoarvioon ylimääräise-
12611: Työllisyyslakiin tarvitaan ainakin kolme suu- nä määrärahana yhteensä 4 000 000 000
12612: rempaa korjausta. markkaa työllisyyslain velvoitteiden to-
12613: Korjausta vaatii ensinnäkin nuorten työllistä- teuttamiseksi siten, että työllistämisvel-
12614: misvelvoite siten, että ikäraja nostetaan 20 vuo- voiteaika pidennetään vuoteen, työllistä-
12615: desta 25 vuoteen. Pahimmin työttömyydestä misvelvoite ulotetaan koskemaan kaik-
12616: näet kärsivät juuri 20-25-vuotiaat nuoret, joi- kia alle 25-vuotiaita nuoria ja alueellis-
12617: den osalta työllisyystilanne on viime aikoina ten työttömyyserojen kattoa muutetaan
12618: huonontunut erittäin nopeasti. siten, ettei työttömyys saa missään osas-
12619: Myös alueellisten työttömyyserojen tasaami- sa maata olla 50 %:a maan keskimäärää
12620: sen osalta nykykäytäntöä ja myös itse lakia korkeampi.
12621:
12622: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12623:
12624: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Timo Laaksonen
12625: 1991 vp 327
12626:
12627: Raha-asia-aloite 305
12628:
12629:
12630:
12631:
12632: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston tilojen
12633: saneeraamiseen
12634:
12635:
12636: Eduskunnalle
12637:
12638: Helsingin yliopiston rakentamis- ja sanee- Vuosina 1981-1988 PKS-korkeakoulujen
12639: rausmäärärahoissa jälkeenjääneisyys on suurin. suhteellinen osuus koko maan korkeakouluti-
12640: Tämä on aiheuttanut jatkuvaa rakennushank- loista on laskenut noin puoli prosenttia. PKS-
12641: keiden ja peruskorjausten lykkääntymistä. Suu- korkeakoulujen saarnat tilojen lisäykset ovat ol-
12642: rin osa korkeakouluopetuksesta annetaan van- leet pääasiassa vuokratiloja. Toimitilojen puute
12643: hoissa kiinteistöissä, joita ei ole saneerattu ny- tai saneeraamattomuus on nähty myös opetus-
12644: kyajan vaatimusten mukaisiksi. Helsingin yli- ministeriön suunnitelmissa yhä vaikeammaksi
12645: opistolla on 1990-luvulla mittavat rakennus- ja ongelmaksi.
12646: peruskorjausohjelmat. KTS-suunnitelmissa esi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
12647: tetyt rakennus- ja peruskorjaushankkeet tulee denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
12648: toteuttaa suunnitelmien mukaan. kunnassa.
12649: Valtiovarainvaliokunta totesi vuonna 1990, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12650: että Helsingin yliopistossa kiinteistöjen heikko nioittavasti,
12651: kunto ja epätarkoituksenmukaisuus korottavat
12652: yliopiston käyttömenoja kohtuuttomasti. Va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12653: liokunta edellyttääkin, että käyttömenojen 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
12654: alentamiseksi Helsingin yliopiston tilojen uusi- 29.10.74 97800000 markkaa Helsingin
12655: mista ja uusien tilojen rakentamista kiirehdi- yliopiston rakentamis- ja peruskorjaus-
12656: tään. hankkeisiin.
12657: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12658:
12659: Martti Tiuri Tero Mölsä Hanna Markkula
12660: Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto
12661: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Eeva-Liisa Moilanen
12662: Jouko Jääskeläinen Paavo Nikula Leena Luhtanen
12663: Kaarina Dromberg Eero Paloheimo Jaakko Laakso
12664: Marita Jurva Päivi Varpasuo Pekka Viljanen
12665: 328 1991 vp
12666:
12667: Raha-asia-aloite 306
12668:
12669:
12670:
12671:
12672: Toivonen: Määrärahan osoittamisesta poliisin toimitilojen hank-
12673: kimiseksi Salpakankaalta Hollolan kuntakeskuksessa
12674:
12675:
12676: Eduskunnalle
12677:
12678: Hollolan nimismiespiiriin kuuluvat Hollolan Nimismiespiirin nykyiset tilat Lahdessa voi-
12679: ja Nastolan kunnat, ja toimitilat ovat nyt daan myydä muuhun käyttöön.
12680: Lahden kaupungissa. Piirin asukasluku on n. Ehdotan kunnioittaen,
12681: 36 000 asukasta.
12682: Hämeen lääninhallituksen valmistaman selvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12683: tyksen mukaan poliisipiirien uudelleen järjestä- 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
12684: miseksi tulisi muodostaa uusi Hollolan nimis- markan suuruisen määrärahan virastoti-
12685: miespiiri, johon kuuluisivat Hollolan, Kosken lojen hankkimiseksi Hollolan kuntakes-
12686: Hl., Kärkölän, Asikkalan ja Padasjoen kunnat. kuksesta Salpakankaalta Hollolan ni-
12687: Ensi vaiheessa tulisi poliisin toimitilat perustaa mismiespiirin tiloiksi.
12688: niihin kuntakeskuksiin, joissa sellaisia ei vielä
12689: ole. Hollolan 12 000 asukkaan kuntakeskukses-
12690: sa on vain yhden korttelipoliisin toimitilat.
12691:
12692: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12693:
12694: Kyösti Toivonen
12695: 1991 vp 329
12696:
12697: Raha-asia-aloite 307
12698:
12699:
12700:
12701:
12702: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan piiri-
12703: rakennustoimiston perustamiseen
12704:
12705:
12706: Eduskunnalle
12707: Valtion kiinteistöjen määrän kasvaessa Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12708: jois-Karjalassa on perusteltua niiden taloudelli- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12709: sesti kannattavan hoitamisen, ylläpitämisen ja 28. 60.01 1 000 000 markkaa Pohjois-
12710: kunnostamisen vuoksi perustaa lääniin oma pii- Karjalan piirirakennustoimiston perus-
12711: rirakennustoimisto. Piirirakennustoimiston ole- tamisen suunnitteluun ja henkilöstöme-
12712: massaolo vahvistaa Pohjois-Karjalan omaa noihin.
12713: suunnittelutoimintaa ja näin ollen edistää valta-
12714: kunnan tasapuolista kehittämistä.
12715: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12716: nioittaen,
12717:
12718: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12719:
12720: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö
12721: Esko Jokiniemi Pirkko Laakkonen Tuula Koittinen
12722: Kerttu Törnqvist
12723: 330 1991 vp
12724:
12725: Raha-asia-aloite 308
12726:
12727:
12728:
12729:
12730: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kirkkotie
12731: -matkailureitin kehittämiseen ja markkinointiin
12732:
12733:
12734: Eduskunnalle
12735: Vuonna 1989 tehty Pohjois-Karjalan matkai- ke, jota myös valtiovallan tulisi tukea. Ensi
12736: lun mielikuvatutkimus osoitti, että suomalais- vaiheessa tulisi reitin markkinointiin myöntää
12737: ten mielikuvissa maakunnan keskeiset vetovoi- avustusta.
12738: matekijät ovat karjalaisuus ja ortodoksisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12739: Näiden teemojen mukaisesti on Pohjois-Karja- nioittaen,
12740: lan Maakuntaliitossa suunniteltu Karjalainen
12741: kirkkotie -matkailureittiä, joka kulkisi Uudesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12742: Valamosta Vanhaan Valamoon Laatokalle or- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
12743: todoksisten puukirkkojen kautta. markkaa ,Karjalan kirkkotie'' -matkai-
12744: Karjalan kirkkotie-matkailureitti ei ole maa- lureitin kehittämiseen ja markkinoin-
12745: kunnallinen kysymys vaan kansainvälinen han- tiin.
12746: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12747:
12748: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö
12749: Esko Jokiniemi Pirkko Laakkonen Tuula Koittinen
12750: Kerttu Törnqvist
12751: 1991 vp 331
12752:
12753: Raha-asia-aloite 309
12754:
12755:
12756:
12757:
12758: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Par-
12759: tiolaiset ry:n toimistotilojen hankintaan
12760:
12761:
12762: Eduskunnalle
12763:
12764: Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry. on joutunut juuri pystytty kattamaan korkomenot. Itse lai-
12765: hankkimaan oman 44 m 2 :n toimistohuoneiston. naa ei ole pystytty lyhentämään.
12766: Entinen ahdas 10 m 2 :n suuruinen toimisto oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12767: Joensuun Partiovanhemmat ry:n omistamassa nioittaen,
12768: Partiotalossa. Partiotalo on tällä hetkellä erit-
12769: täin huonokuntoinen eikä sen kunnostamisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12770: ole tehty päätöksiä. Lisäksi tontin vuokra-aika 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12771: on umpeutumassa. Oman toimistohuoneiston 29.91.51 200 000 markkaa Pohjois-Kar-
12772: hankkiminen tuli maksamaan 270 000 mark- jalan Partiolaiset ry:n toimistotilan lai-
12773: kaa, josta pankkivelkaa on saman verran. nan maksuun.
12774: Omatoimisella varainhankinnalla on juuri ja
12775:
12776: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12777:
12778: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö
12779: Esko Jokiniemi Pirkko Laakkonen Tuula Koittinen
12780: 332 1991 vp
12781:
12782: Raha-asia-aloite 310
12783:
12784:
12785:
12786:
12787: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sortavalan seudun san-
12788: karivainajien muiston vaalimiseen
12789:
12790:
12791: Eduskunnalle
12792: Vuonna 1990 pystytettiin Joensuun rauhan- Muistomerkki on kunnianosoitus niille laato-
12793: puistoon muistomerkki raja- ja laatokankarja- kankarjalaisille ja rajakarjalaisille, jotka antoi-
12794: laisille sankarivainajille. Muistomerkissä ovat vat henkensä itsenäisyyden puolesta.
12795: Salmin, Suojärven, Korpiselän, Impilahden, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12796: Suistamon, Soanlahden, Harlun, Ruskealan ja nioittaen,
12797: Pälkjärven 2 667 sankarivainajan nimet. Luet-
12798: telosta puuttuvat Sortavalan kaupungin ja Sor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12799: tavalan maalaiskunnan 568 sankarivainajan ni- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12800: met. 29.90.52 100000 markkaa Sortavalan
12801: Sortavalan alue kuuluu kiinteästi Laatokan kaupungin ja Sortavalan maalaiskunnan
12802: Karjalan alueeseen ja on suorastaan sopimaton- sankarivainajien nimien kaivertamiseen
12803: ta, että tämän alueen nimet eivät olisi muisto- ja kivipaasien pystyttämiseen Joensuus-
12804: merkissä. Kustannukset 568 nimen hakkaami- sa sijaitsevaan raja- ja laatokankarja-
12805: sesta ja maalaamisesta kivipaasineen ovat n. laisten muistomerkkiin.
12806: 130 000 markkaa. Karjalaisseurojen varat ovat
12807: huvenneet muistomerkin pystyttämiseen.
12808:
12809: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12810:
12811: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö
12812: Esko Jokiniemi Pirkko Laakkonen Tuula Koittinen
12813: Kerttu Törnqvist
12814: 1991 vp 333
12815:
12816: Raha-asia-aloite 311
12817:
12818:
12819:
12820:
12821: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun-Oulun ra-
12822: taosan sähköistyssuunnitelman laatimiseen
12823:
12824:
12825: Eduskunnalle
12826:
12827: Rautateiden sähköistyssuunnitelmat edellyt- ja/tai Kontiomäen kautta joko itäistä tai läntis-
12828: tävät, että Pohjanmaan ja Savon radat sähköis- tä rautatiereittiä. Sähkön hinnan jatkuva edulli-
12829: tetään. Karjalan rata on jo sähköistetty Joen- suus puoltaa ratojen sähköistämistä. Sähköju-
12830: suuhun saakka. Joensuun-Kontiomäen-Ou- na on dieselveturia huomattavasti ympäristöys-
12831: lun radan liikenne tulee lähivuosina kasva- tävällisempi.
12832: maan, kun radan varteen suunnitellut suuret Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12833: puuteollisuuslaitokset aloittavat toimintansa ja nioittaen,
12834: kun turismi ja laskettelu laajenevat radan vai-
12835: kutusalueella. Joensuun-Oulun välin sähköis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12836: täminen parantaisi huomattavasti rautateiden 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12837: mahdollisuuksia. Jos mainittu väli sähköiste- markkaa Joensuun-Oulun rataosan
12838: tään, voivat sähköjunat kulkea ympyrää Oulun sähköistyssuunnitelman laatimiseen.
12839: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12840:
12841: Eeva Turunen Riitta Myller Matti Väistö
12842: Esko Jokiniemi Pirkko Laakkonen Tuula Koittinen
12843: Kerttu Törnqvist
12844: 334 1991 vp
12845:
12846: Raha-asia-aloite 312
12847:
12848:
12849:
12850:
12851: Ukkola ym.: Määrärahan osoittamisesta elämisentaidon opetus-
12852: ohjelman tuottamiseen peruskoulun 3.-4. ja 5.-6. luokille
12853:
12854:
12855: Eduskunnalle
12856: Lääkintöhallituksen toimeksiannosta Nuori- omaksuttava nykyelämässä entistä aikaisem-
12857: sokasvatusliitto on tuottanut elämisentaidon min, jotta monimutkaisessa yhteiskunnassa voi-
12858: opetusohjelman peruskoulun yläastetta varten. si kasvaa yhteisön jäsenyyteen. Tietojen lisäksi
12859: Nykylapsi ja -nuori joutuu jo varhaisessa vai- tarvitaan taitoja elämistä varten. Siksi perus-
12860: heessa kohtaamaan aikaisempaa monimutkai- koulun ala-asteelle tarkoitettu elämisentaidon
12861: semman ympäristön ja tiedotustulvan. Hän ei opetusohjelma sisältää elämäntapaa ja elämän-
12862: itse pysty valitsemaan niitä vaikutteita ja virik- tyylejä, sairauden ehkäisemistä, vaaratilanteita,
12863: keitä, jotka täyttävät hänen tajuntansa tiedo- tupakkaa ja alkoholia, erityisruokavaliota,
12864: tusvälineissä, koulumatkoilla, koulussa ja va- kouluyhteisöä, opiskelutottumuksia, suhteita
12865: paa-ajanvieton yhteydessä. Nuori kohtaa jatku- aikuisiin ja tovereihin, kiusaamista sekä harras-
12866: vasti uusia tilanteita ja hänet pakotetaan valin- tuksia ja ajankäyttöä koskevia asioita.
12867: toihin, joita hän ei ole voinut ennalta harjoitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12868: la, eikä hänellä näin ollen ole valmiuksia valita nioittaen,
12869: terveyttä ja turvallisuutta sekä sosiaalista hyvin-
12870: vointia edistäviä vaihtoehtoja. USA:ssa ja Eng- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12871: lannissa sekä myös Suomessa valmistetuilla 1992 tulo- ja menoarvioon 210 000
12872: opetusohjelmilla on voitu edistää elämisentaito- markkaa elämisentaidon opetusohjel-
12873: jen oppimista ja valintavalmiuksien harjoitte- man tuottamiseksi peruskoulun 3.-4.
12874: lua. ja 5.-6. luokkia varten.
12875: Elämänhallinta ja elämisen strategiat on
12876:
12877: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12878:
12879: Tuulikki Ukkola Hannu Kemppainen Arja Alho
12880: Olavi Ala-Nissilä Hannu Suhonen Markku Vuorensola
12881: Aino Suhola
12882: 1991 vp 335
12883:
12884: Raha-asia-aloite 313
12885:
12886:
12887:
12888:
12889: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kadettien päivära-
12890: han korottamiseen
12891:
12892:
12893: Eduskunnalle
12894: Kadettikoulussa upseerin virkatutkintoa suo- keutettu muun korkeakouluopiskelijan opinto-
12895: rittavan kadetin päiväraha on ensimmäisellä ja rahaan. Kadetin taloudellisten opiskeluedelly-
12896: toisella vuosikurssilla 30 OJo ja kolmannella vuo- tysten kohentamiseksi olisi tarkoituksenmu-
12897: sikurssilla 35 OJo valtion virkamiesten matkus- kaista ylimenovaiheen kolmella kadettikurssilla
12898: tussäännön mukaisesta päivärahasta. vuosina 1991-1993 korottaa kolmannen vuosi-
12899: Upseerikoulutus uudistuu syksystä 1991 alka- kurssin kadetin päiväraha 70 % :iin matkustus-
12900: vasta kadettikurssista lukien nelivuotiseksi, jol- säännön päivärahasta. Korotuksella vähennet-
12901: loin kadetti suunnitelmien mukaan osan opiske- täisiin kadetin opiskelun lainoitustarvetta. Sa-
12902: luajastaan palvelee harjoittelijan palkalla ja malla parannettaisiin vain yhden työnantajan
12903: osan luutnantin viran palkkaeduin. Alkaneella palvelukseen valmistuvan ja perhettä perusta-
12904: siirtymäkaudella kadettien opetussuunnitelmat van korkeakoulututkinnon suorittaneen nuoren
12905: noudattavat soveltuvin osin jo nelivuotisen upseerin uran käynnistymistä matalapaikkaises-
12906: kurssin ohjelmia entistä pitempine käytännön sa luutnantin virassa (A 14).
12907: harjoittelujaksoineen. Erityisesti harjoittelujak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12908: soilla kadetilla on virkamiehen velvollisuuksia nioittaen,
12909: ja vastuu, muttei oikeuksia ja sosiaalista tur-
12910: vaa. Puolustusministeriön päätöksellä ollaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12911: kadetin oikeudellista ja sosiaalista asemaa jo 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12912: tarkistamassa osana siirtymävaihetta nelivuoti- 27.12.29 2 465 000 markkaa kadetti-
12913: selle kadettikurssille. koulussa upseerin virkatutkintoa suorii-
12914: Kadetilla ei ole opiskeluaikanaan mahdollista tavien kadettien päivärahan korottami-
12915: lisäansioin rahoittaa opintojaan eikä hän ole oi- seen.
12916: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12917:
12918: Riitta U osukaineo ~arkku Laukkanen
12919: Kalevi Lamminen Henrik Lax
12920: 336 1991 vp
12921:
12922: Raha-asia-aloite 314
12923:
12924:
12925:
12926:
12927: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reservin
12928: Upseerien Naisten Liitolle naisten valmiuskoulutusprojektin
12929: suunnitteluun ja toteuttamiseen ja projektisihteerin palkkaa-
12930: miseen
12931:
12932: Eduskunnalle
12933: Huolimatta myönteisestä poliittisen ilmapii- turvallisuuspoliittisen koulutuksen hyväksi,
12934: rin lientymisestä Euroopassa on todettava, että mutta mahdollisuudet systemaattiseen valmius-
12935: uhkakuvat ovat nyt aikaisempaa monitasoisem- koulutukseen ja sen suunnitteluun puuttuvat.
12936: pia ja eri tavoin yhteiskunnan toimintaa vaa- Tarpeellisia varoja ja välttämätöntä henkilös-
12937: rantavia. Kuitenkin Suomessa naisten mahdolli- töä projektin toteuttamiseen ei ole.
12938: suudet saada kriisiajan vaatimaa koulutusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12939: ovat erittäin niukat. nioittaen,
12940: Suomalaisen naisen edellytykset osallistua
12941: sekä valmiuskoulutukseen että valmiusjärjestel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12942: mien suunnitteluun ovat hyvät. Kuitenkin nais- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12943: ten valmiudet huomioon ottava ja erilaisissa 27.99.50 JOO 000 markkaa Suomen Re-
12944: kriisitilanteissa nopeasti toimintakykyiseksi servin Upseerien Naisten Liitto ry:lle
12945: saatettava organisaatio puuttuu kokonaan. naisten valmiuskoulutusprojektin suun-
12946: Suomen Reservin Upseerien Naisten Liitto ry. nitteluun ja toteuttamiseen ja projekti-
12947: on tehnyt erinomaista vapaaehtoistyötä naisten sihteerin palkkaamiseen.
12948: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12949:
12950: Riitta U osukaineo ~arkku Laukkanen
12951: Kalevi Lamminen Henrik Lax
12952: 1991 vp 337
12953:
12954: Raha-asia-aloite 315
12955:
12956:
12957:
12958:
12959: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen
12960: keskuskirjaston toimintaan
12961:
12962:
12963: Eduskunnalle
12964:
12965: Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on tärkeä mk), mutta se ei riitä kattamaan edes kaikkea
12966: osa maamme kirjastoverkkoa. Sen aineisto on nykyistä toimintaa, saati mahdollisia erityisiä
12967: kaikkien kirjastojen ja siten kaikkien suoma- kehittämisprojekteja.
12968: laisten käytettävissä kaukopalvelun kautta. Se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12969: vastaa myös osaltaan maamme yleisten kirjas- nioittaen,
12970: tojen toiminnan kehittämisestä mm. ylläpitä-
12971: mällä alan ammattikirjallisuuden kokoelmaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12972: järjestämällä koulutus- ja neuvottelutilaisuuk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
12973: sia. 29.56.30 1 000 000 markkaa yleisten
12974: Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimiva kirjastojen valtakunnallisen keskuskir-
12975: Helsingin kaupunginkirjasto saa tätä toimintaa jaston toimintaa varten.
12976: varten erillistä valtionosuutta (v. 1988 480 000
12977:
12978: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
12979:
12980: Riitta U osukaineo ~arkku Laukkanen Kalevi Lamminen
12981: 338 1991 vp
12982:
12983: Raha-asia-aloite 316
12984:
12985:
12986:
12987:
12988: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoalan kehittä-
12989: miseen
12990:
12991:
12992: Eduskunnalle
12993:
12994: Suomalaisen kirjastolaitoksen kehittäminen noista on allekirjoittaneiden mielestä sopiva
12995: informaatioyhteiskunnan tarpeita vastaavaksi summa.
12996: edellyttää, että kirjastoilla on mahdollisuus et- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12997: siä uusia toimintatapoja, tehdä kokeiluja, sel- nioittaen,
12998: vittää uuden tekniikan antamien mahdollisuuk-
12999: sien todellista luonnetta ja saattaa näin saadut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13000: tulokset muiden kirjastojen käyttöön. 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
13001: Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarkoi- 29.56.30 lisäyksenä 2 450 000 markkaa
13002: tuksenmukaista, että kirjaston varat keskitet- kirjastoalan kokeiluja, selvityksiä ja tut-
13003: tyyn ja kokeilutoimintaan ovat tarpeeksi suu- kimuksia ja keskitettyjä palveluja var-
13004: ret. 0,5 OJo yleisten kirjastojen kokonaisme- ten.
13005: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13006:
13007: Riitta U osukaineo ~arkku Laukkanen Kalevi Lamminen
13008: 1991 vp 339
13009:
13010: Raha-asia-aloite 317
13011:
13012:
13013:
13014:
13015: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta E. N. Setälän pat-
13016: sashankkeen toteuttamiseen
13017:
13018:
13019: Eduskunnalle
13020: Valtioneuvos E. N. Setälän syntymästä tulee kuitenkaan voida tämän luokan hanketta ra-
13021: vuonna 1994 kuluneeksi 130 vuotta. Kokemäel- hoittaa. Eduskunta on myöntänyt vuonna 1990
13022: lä syntyneen merkkimiehen muistomerkin pys- hankkeeseen 100 000 markkaa ja kuluvalle vuo-
13023: tyttämiseksi on perustettu arvovaltainen val- delle 70 000 markan määrärahan.
13024: tuuskunta ja hankkeeseen on suhtauduttu suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13025: rella mielenkiinnolla. Valtuuskunnan tarkoi- nioittaen,
13026: tuksena on saada muistomerkki valmiiksi mai-
13027: nittuna syntymävuotena. Patsashankkeen kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13028: tannukset on arvioitu noin 800 000-1 000 000 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13029: markaksi. Perustettu valtuuskunta on käynnis- 29.99.50 400000 markkaa E. N. Setä-
13030: tänyt kansalaiskeräyksen, mutta sen tuotolla ei län patsashankkeen toteuttamiseen.
13031: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13032:
13033: Riitta U osukaineo Markku Laukkanen
13034: Kalevi Lamminen Juha Korkeaoja
13035: 340 1991 vp
13036:
13037: Raha-asia-aloite 318
13038:
13039:
13040:
13041:
13042: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kannaksel-
13043: le haudattujen sankarivainajien muistomerkin pystyttämiseksi
13044: Lappeenrantaan
13045:
13046: Eduskunnalle
13047:
13048: Luovutettujen alueiden kunnat kokivat so- ja Lappeenrannan kaupunki on alustavasti lu-
13049: dan menetykset muuta maata raskaampina. vannut muistomerkin maapohjan sekä hoidon.
13050: Parhaassa iässä henkensä menettäneiden osuus Patsaan rahoittamiseksi käynnistetään kansa-
13051: näissä kunnissa oli suhteellisesti suurempi kuin laiskeräys. Kun hankkeen eteenpäin viejät ovat
13052: muualla Suomessa, jopa moninkertainen. pääasiassa jo ikääntynyttä väkeä ja asia koko
13053: Lähes kaikki luovutettujen alueiden kuntien maan yhteinen, odotetaan hankkeelle valtion
13054: sankarivainajat haudattiin luovutetulle alueelle, tukea.
13055: jossa sankarihaudat muistomerkkeineen ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13056: tuhoutuneet. nioittaen,
13057: Luovutettuun Karjalaan haudattujen sanka-
13058: rivainajiemme kunnioittamiseksi ja heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13059: muistonsa säilyttämiseksi ovat kannaksen kar- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13060: jalaiset pitäjäseurat - eritoten Uusikirkko-yh- 29.99.50 300 000 markkaa Karjalan
13061: distys - päättäneet pystyttää omien kuntiensa kannaksel/e haudattujen sankarivaina-
13062: sankarivainajille yhteisen muistomerkin Lap- jien muistomerkin pystyttämiseksi Lap-
13063: peenrantaan. peenrantaan.
13064: Patsaan kustannusarvio on noin 900 000 mk,
13065:
13066: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13067:
13068: Riitta U osukaineo Markku Laukkanen
13069: 1991 vp 341
13070:
13071: Raha-asia-aloite 319
13072:
13073:
13074:
13075:
13076: Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
13077: län rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välillä Kauko-
13078: pää-Rasila
13079:
13080: Eduskunnalle
13081:
13082: Imatran kaupungin pohjoisosasta Ruokolah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13083: den Rasilaan suuntautuvalla kantatiellä n:o 62 taen,
13084: on kevyen liikenteen tilanne ongelmallinen ja
13085: vaarallinen. Erityisesti Enso-Gutzeit Oy:n Kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13086: kopään tehtaalle suuntautuva raskas liikenne 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13087: tekee mm. pyöräilijöiden liikkumisen turvatto- 31.24. 77 3 000 000 markkaa kevyen lii-
13088: maksi, eikä tiheään liikennöidyllä tiellä ole voi- kenteen väylän rakentamiseksi kantatien
13089: tu välttyä onnettomuuksilta. n:o 62 yhteyteen välille Imatran Kauko-
13090: Kevyen liikenteen raitti olisi turvallisuussyistä pää-Ruokolahden Rasita.
13091: rakennettava kantatien n:o 62 yhteyteen välillä
13092: Imatran Kaukopää-Ruokolahden Rasila.
13093:
13094: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13095:
13096: Riitta Uosukainen
13097:
13098:
13099:
13100:
13101: 24 210265Z
13102: 342 1991 vp
13103:
13104: Raha-asia-aloite 320
13105:
13106:
13107:
13108:
13109: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta veneväylien suun-
13110: nitteluun Saimaan vesistön alueelle
13111:
13112:
13113: Eduskunnalle
13114: Tiehallitus on julkistanut ansiokkaan Vesitie- Saimaan vesistössä on lukuisia ns. vanhoja
13115: ohjelma 2000 -suunnitelman. Siihen ja valtion väyliä, jotka uiton ja rahtiliikenteen muutosten
13116: vuoden 1992 tulo- ja menoarvioehdotukseen ni- myötä on poistettu ja päästetty rappeutumaan.
13117: veltyvästi on aiheellista kiinnittää huomiota vie- Nämä olisivat kunnostettuina mitä erinomai-
13118: lä yhteen, pikaista toteuttamista vaativaan yksi- simpia veneilyväyliä. Tällaisia ovat mm. Härs-
13119: tyiskohtaan. kiänsaaren etelä- ja itäpuoliset väylät, Käyh-
13120: Saimaan vesistössä on sekä hyöty- että huvi- kään-Kukonharjun väylä, Telataipaleen väylä
13121: liikenne lisääntynyt viime vuosina suuresti. Kas- sekä väylä Puruvedeltä Paasivedelle Raikuun
13122: vu näyttää edelleen jatkuvan. Vesiliikenteen kanavan kautta.
13123: turvallisuuden kannalta olisi edullista, jos huvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13124: veneliikennettä voitaisiin vähentää kauppame- nioittaen,
13125: renkulun käyttämiltä syväväyliltä.
13126: Huviveneily on yksi vapaa-ajan vieton muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13127: to. Sen tarpeita ovat mm. venesatamat telakoin- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13128: timahdollisuuksineen, retkeilysatamat, jäte- 31.30.77 1000000 markkaa Saimaan
13129: huolto ja väylästö. Näitä kaikkia tulee kehittää vesistön alueen veneväylien suunnitte-
13130: tasapuolisesti. Kunnat ja veneilyjärjestöt ovat luun.
13131: voimavarojensa mukaan panostaneet ensin
13132: mainittuihin. Väylästön hoito ja kehittäminen
13133: kuuluu valtiovallalle.
13134:
13135: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13136:
13137: Riitta Uosukainen Markku Laukkanen Markku Lehtosaari
13138: 1991 vp 343
13139:
13140: Raha-asia-aloite 321
13141:
13142:
13143:
13144:
13145: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvonta-
13146: pisteen tukemiseen
13147:
13148:
13149: Eduskunnalle
13150: Pakolaisneuvontapiste perustettiin lokakuus- erityisesti ottaen huomioon Suomeen tulevien
13151: sa 1988 antamaan neuvontaa ja oikeusapua pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän
13152: Suomessa oleville turvapaikanhakijoille, pako- oletettavan nousun lähivuosina.
13153: laisille ja mahdollisuuksien mukaan muillekin Pakolaisneuvontapisteen toiminta rahoitet-
13154: ulkomaalaisille. Sen perustivat 11 pakolais- tiin vuoden 1989 loppuun asti pääosin kirkon
13155: asioissa toimivaa kansalaisjärjestöä (mm. Kir- yhteisvastuukeräyksen kertaluonteisella avus-
13156: kon ulkomaanasiain neuvosto, Suomen Punai- tuksella, joka päättyi vuoden 1989lopussa. Jot-
13157: nen Risti, NMKY -liitto ja Suomen Pakolais- ta toimintaa voitaisiin jatkaa, on löydettävä jär-
13158: apu). Pakolaisneuvontapiste toimii muodolli- jestöjen käyttöön varaamien resurssien lisäksi
13159: sesti Suomen Pakolaisapu ry:n yhteydessä, muita rahoituslähteitä.
13160: mutta sen hallinto ja taloudenhoito ovat itsenäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13161: siä. nioittaen,
13162: Neuvontapisteessä työskentelee yksi lakimies-
13163: koulutuksen saanut työntekijä. Vastaavaa pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13164: velua pakolaiset eivät saa mistään muualta - 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13165: yhteiskunta ei ole järjestänyt pakolaisten oikeu- 33.29.61 lisäyksenä 150000 markan
13166: dellista apua. Siksi Pakolaisneuvontapisteen en- määrärahan Suomen Pakolaisapu ry:lle
13167: simmäinen toimintavuosi onkin ollut kiireinen: käytettäväksi Pakolaisneuvontapisteen
13168: asiakkaita on ollut noin 250. Toiminnan jatka- toimintaa varten.
13169: miselle ja myös laajentamiselle olisi tarvetta
13170:
13171: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13172:
13173: Riitta U osukaineo Markku Laukkanen
13174: 344 1991 vp
13175:
13176: Raha-asia-aloite 322
13177:
13178:
13179:
13180:
13181: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan yliopiston ra-
13182: kennushankkeiden toteuttamiseen
13183:
13184:
13185: Eduskunnalle
13186: Vaasan yliopiston tilat ovat käyneet riittä- vana vuonna. Ensimmäisen rakennusvaiheen
13187: mättömiksi ja ovat lisäksi osittain hyvin huono- rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuonna
13188: kuntoiset. Yliopisto toimii tällä hetkellä yh- 1992 ja rakennusajan on arvioitu ajoittuvan
13189: dessätoista eri toimipisteessä. Valtioneuvoston vuosille 1992-1994. Toisen rakennusvaiheen
13190: asettama Vaasan korkeakoulujen rakentamisen perustamissuunnitelman laatiminen aloitetaan
13191: neuvottelukunta on selvittänyt tilantarpeita ja vuoden 1991 aikana, ja rakentaminen alkanee
13192: tehnyt esityksen kokonaan uusien tilojen raken- heti ensimmäisen rakennusvaiheen valmistut-
13193: tamisesta yliopistolle. tua.
13194: Uuden korkeakoulualueen arkkitehtikilpai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13195: lun voittaneen ehdotuksen pohjalta on laadittu nioittaen,
13196: maankäyttösuunnitelma, joka valmistui alku-
13197: vuodesta 1987. Ensimmäisen rakennusvaiheen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13198: perustamissuunnitelma on vahvistettu ja esi- 1992 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
13199: suunnitelma hyväksytty. Rakennushankkeen markkaa Vaasan yliopiston rakennus-
13200: laajuus on 6 978 m 2 ja arvioidut kustannukset suunnittelun jatkamiseksi ja rakentami-
13201: n. 79 000 000 mk. Varsinainen rakennussuun- sen aloittamiseksi.
13202: nittelu on aloitettu vuonna 1990 ja jatkuu kulu-
13203:
13204: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13205:
13206: Kari Urpilainen Marjatta Vehkaoja
13207: Håkan Malm Kari Rajamäki
13208: 1991 vp 345
13209:
13210: Raha-asia-aloite 323
13211:
13212:
13213:
13214:
13215: Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta Merenkurkun tutki-
13216: musprojektin käynnistämistä varten
13217:
13218:
13219: Eduskunnalle
13220:
13221: Vaasan läänin teollisuuden, muun tuotanto- - kansantaloudelliset tutkimukset liikenne-
13222: toiminnan ja palvelusektoreiden kehittämisen ministeriön toimialaan kuuluvien eri sektorei-
13223: edellytyksiä ovat mahdollisimman hyvät, no- den kytkentöjen kehittämistarpeista ja -mah-
13224: peat ja välittömät yhteydet Merenkurkun poik- dollisuuksista Merenkurkussa
13225: ki. Tällöin ei ole mahdollista hyväksyä liikenne- - tutkimustoiminta Vaasan ja Uumajan yli-
13226: tai televerkon osalta Etelä-Suomen kautta kier- opistotoimintojen pitkälle menevästä yhdistä-
13227: täviä ratkaisuja. Muutokseen tulee varautua misestä ja teknologiakylän perustamisesta
13228: riittävällä tutkimustoiminnalla. Merenkurkun - luonnonalojen perustutkimukset ml. me-
13229: poikki tulee kehittää yhteydenpitoa vesihuol- ren pohjan kartoitukset erilaisten verkostokyt-
13230: lon, teleliikenteen, fyysisen liikenteen ja meren- kentöjen mahdollistamiseksi.
13231: kulun turvallisuuden osalta. Merenkurkun yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13232: teyksien kehittäminen on sekä aluetaloudellises- nioittaen,
13233: ti että kansantaloudellisesti erittäin perusteltua.
13234: Tutkimuksia tarvitaan mm. seuraavilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13235: aloilta: 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13236: - tutkimus junalauttayhteyden edellytyksis- 31.99.22 2000000 markkaa Merenkur-
13237: tä Vaasan ja Sundsvallin tai Uumajan välillä kun tutkimusprojektin käynnistämiseksi
13238: - tutkimus tietoliikenneyhteyksien paranta- liikenneministeriön toimialaan kuuluvil-
13239: mismahdollisuuksista Merenkurkun yli ta osilta.
13240: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13241:
13242: Jarmo Wahlström Marjatta Vehkaoja Raimo Vistbacka
13243: 346 1991 vp
13244:
13245: Raha-asia-aloite 324
13246:
13247:
13248:
13249:
13250: Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraisiin
13251: työllistämisavustuksiin
13252:
13253:
13254: Eduskunnalle
13255:
13256: Työllisyys on viime aikoina ratkaisevasti hei- pitkäaikaistyöttömyyttä kyetä estämään ennak-
13257: kentynyt koko maassa. Vaasan läänissä kään- koon harkinnanvaraisella työllistämisellä. Har-
13258: tyivät työttömyysluvut jyrkkään kasvuun viime kinnanvaraisilla määrärahoilla tulisi työllistää
13259: syksystä lähtien. Työllisyyskatsaus helmikuulta erityisesti vajaakuntoisia ja nuoria yksityisten
13260: 1991 osoittaa synkkiä lukuja. Työttömien mää- työnantajien palveluksessa. Samoin starttira-
13261: rä (lomautetut mukaan lukien) kohoaa runsaa- hayrittäjiä olisi voitava tukea.
13262: seen 15 000 henkeen eli 7,5 OJo:iin työvoimasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13263: Tämä merkitsee lähes 6 000 hengen lisäystä ver- nioittaen,
13264: rattuna vastaavaan aikaan vuosi sitten. Lomau-
13265: tettuja on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13266: sitten. Uutta tässä yhteydessä on, että työttö- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13267: myysaste rannikkoalueelia on nyt korkeampi 34.06.30 (Valtionosuus kunnille ja kun-
13268: kuin maan keskiluku. Työttömyyden korjaami- tainliitoil/e työttömyyden lieventämi-
13269: seen on ryhdyttävä kaikin mahdollisin keinoin. seen) 300 000 000 markkaa käytettäväksi
13270: Työllisyyden heiketessä kuntien ja valtion harkinnanvaraisien työllistämisavustus-
13271: velvoitetyöllistäminen tulee kasvamaan, ellei ten maksamiseen.
13272:
13273: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13274:
13275: Jarmo Wahlström Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
13276: 1991 vp 347
13277:
13278: Raha-asia-aloite 325
13279:
13280:
13281:
13282:
13283: Vanhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien maanostolai-
13284: nojen korkotukeen
13285:
13286:
13287: Eduskunnalle
13288:
13289: Uudenmaan läänin vaikean asuntotilanteen tainen asuntotuotanto, erityisesti vuokra-asun-
13290: helpottamiseksi tulee valtion toimenpitein edis- totuotanto, voidaan toteuttaa riittävässä laa-
13291: tää asuntojen uustuotantoa ja korjaamista, tu- juudessa, se edellyttää tonttimaan tarjonnan li-
13292: kea asuntojen hankintaa ja alentaa asumiskus- säämistä ja samalla valtion korkotukea kuntien
13293: tannuksia. Myös Uuttamaata koetteleva mata- maanostolainoille.
13294: lasuhdanne edellyttää, että valtion lainoittamaa Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
13295: asuntotuotantoa tulee lisätä. Läänin asunto- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
13296: määrärahoja ei tule siirtää muualle maahan pel- kunnassa.
13297: kästään työllisyyspoliittisin perustein. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13298: Uudellamaalla on arviolta runsaat 1 000 ih- nioittavasti,
13299: mistä, joita hoidetaan laitoksissa pelkästään
13300: asunnon puuttumisen vuoksi. Tämä johtaa sen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13301: kaltaisiin ongelmatilanteisiin, jotka kerrannais- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13302: vaikutuksiltaan muodostavat huomattavan 35.45.30 15 000000 markkaa sekä van-
13303: kuormituksen yhteiskunnan huolenpito-organi- hojen että uusien maanostolainojen kor-
13304: saatiolle, sekä kustannuksina että työmääränä. kotuen maksamiseen.
13305: Jotta valtion lainoittama ja muu kohtuuhin-
13306:
13307: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13308:
13309: Matti Vanhanen Tero Mölsä Martti Tiuri
13310: Hanna Markkula Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa
13311: Lauri Metsämäki Tarja Kautto Marita J urva
13312: Päivi Varpasuo Pekka Viljanen Paavo Nikula
13313: Eero Paloheimo Eeva-Liisa Moilanen Anssi Rauramo
13314: Kaarina Dromberg
13315: 348 1991 vp
13316:
13317: Raha-asia-aloite 326
13318:
13319:
13320:
13321:
13322: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
13323: suunnitteluun Nummelaan
13324:
13325:
13326: Eduskunnalle
13327:
13328: Vihdin kunta on kuulunut viime vuosina no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13329: peasti kasvavien kuntien joukkoon Uudella- nioittavasti,
13330: maalla. Palvelujen kysyntä on kasvanut no-
13331: peasti. Valtion virastot tarvitsevat pikaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13332: uudet yhteiset tilat, josta palvelut ovat helposti 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13333: saavutettavissa yhdellä kertaa. Valtion virasto- 28. 64. 76 1 000 000 markkaa valtion vi-
13334: jen sijaitseminen samassa virastotalossa tuo pi- rastotalon suunnitteluun Vihdin Num-
13335: demmällä tähtäimellä myös kustannussäästöä. melaan.
13336: Virastotalon sijaintipaikka olisi nopeasti kasva-
13337: va Nummela.
13338:
13339: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13340:
13341: Päivi Varpasuo Minna Karhunen
13342: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg
13343: 1991 vp 349
13344:
13345: Raha-asia-aloite 327
13346:
13347:
13348:
13349:
13350: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 pa-
13351: rantamiseen välillä Lahja-Lohjanharju ja Hanko-Skogby
13352:
13353:
13354: Eduskunnalle
13355:
13356: Liikennemäärät ovat kantatiellä n:o 53 li- kensä. Hangon ja Skogbyn välisen osuuden pa-
13357: sääntyneet huomattavasti viime vuosina. Erityi- rantaminen on myös erittäin tärkeää alueen ke-
13358: sesti Lohjan ja Lohjanharjun välillä liikenne- hitysedellytysten ja raskaan liikenteen liikenne-
13359: määrät ovat lisääntyneet vuodessa tuhannella määrien kasvun vuoksi. Tien pikainen kunnos-
13360: ajoneuvolla/vuorokausi. Keskimääräinen vuo- tus on myös konkreettinen toimenpide ajankoh-
13361: rokausiliikenne oli em. tieosuudella 12 000- taisessa vaarallisten aineiden kuljetukseen liitty-
13362: 16 000 ajoneuvoa vuonna 1989. vässä kysymyksessä.
13363: Seurauksena on ollut myös onnettomuusris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13364: kien kasvaminen. Vuosina 1984-1988 on ta- nioittavasti,
13365: pahtunut yhteensä 57 onnettomuutta välillä
13366: Lohja-Lohjanharju. Vuonna 1988 tapahtui 14 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13367: onnettomuutta, joissa kaksi ihmistä menetti 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13368: henkensä. Vastaavasti välillä Hanko-Skogby 31.24. 77 17 000 000 markkaa Uuden-
13369: sattui vuosina 1984-1988 yhteensä 134 onnet- maan tiepiirille kantatien n:o 53 paran-
13370: tomuutta. Vuoden 1988 aikana sattui 30 onnet- tamiseen väleillä Lahja-Lohjanharju
13371: tomuutta, joissa menetti kolme ihmistä hen- ja Hanko-Skogby.
13372: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13373:
13374: Päivi Varpasuo Minna Karhunen Pekka Viljanen
13375: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Martti Tiuri
13376: 350 1991 vp
13377:
13378: Raha-asia-aloite 328
13379:
13380:
13381:
13382:
13383: V arpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Polarin ja Nummelan
13384: eritasoliittymiin valtatiellä n:o 2
13385:
13386:
13387: Eduskunnalle
13388:
13389: Liikennemäärät valtatiellä n:o 2 ovat kasva- tielle n:o 2 Polarin ja Nummelan kohdille ale-
13390: neet koko ajan. Keskimääräinen vuorokausilii- taan rakentaa eritasoliittymiä jo vuonna 1992.
13391: kenne oli 5 000-7 000 autoa Polarin ja Num- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13392: melan kohdilla vuonna 1989. Valtatiellä n:o 2 tavasti,
13393: on valtakunnallista ja maakunnallista merkitys-
13394: tä pääkaupunkiseudun ja Lounais-Suomen väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13395: senä päätieyhteytenä, sillä suuri osa Länsi-Suo- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13396: meen ja Forssan talousalueelle kulkevista tava- 31.24. 77 25 000 000 markkaa Uuden-
13397: ran kuljetuksista ja viikonloppuliikenteestä kul- maan tiepiirille Polarin ja Nummelan
13398: kee valtatien n:o 2 kautta. On myös liikennetur- eritasoliittymien ja liikenneturvajärjes-
13399: vallisuussyiden vuoksi perusteltua, että valta- telyjen rakentamiseen valtatielle n:o 2.
13400:
13401: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13402:
13403: Päivi Varpasuo Minna Karhunen Hanna Markkula
13404: Pekka Viljanen Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg
13405: 1991 vp 351
13406:
13407: Raha-asia-aloite 329
13408:
13409:
13410:
13411:
13412: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta tievalaistuksen raken-
13413: tamiseen valtateiden n:ot 1 ja 2 sekä valtatien n:o 1 ja kanta-
13414: tien n:o 53 risteyksiin
13415:
13416: Eduskunnalle
13417:
13418: Liikenneturvallisuuden parantaminen on kes- kaudessa ja liikennemäärä kasvaa koko ajan.
13419: keisenä tavoitteena hallituksen eduskunnalle Valtatieltä n:o 1 erkanevat myös vilkkaasti lii-
13420: vuonna 1988 antamassa liikennepoliittisessa se- kennöidyt valtatie n:o 2 ja kantatie n:o 53.
13421: lonteossa, liikenneministeriön vuodelle 1991 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13422: määritellyissä tulo- ja menoarvion painopiste- nioittavasti,
13423: aineissa sekä myös Uudenmaan tiepiirin asetta-
13424: missa tavoitteissa vuosille 1990-1995. Yksi osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13425: liikenneturvallisuuden parantamista on riittä- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13426: vän tievalaistuksen rakentaminen. 31.24.21 500 000 markkaa tievalaistuk-
13427: Valtatie n:o 1 on maamme tärkeimpiä valta- sen rakentamiseen valtatien n:o 1 ja val-
13428: väyliä. Tällä hetkellä liikennemäärä on valta- tatien n:o 2 sekä valtatien n:o 1 ja kanta-
13429: tiellä keskimäärin 6 000-9 000 autoa vuoro- tien n:o 53 risteyksiin.
13430:
13431: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13432:
13433: Päivi Varpasuo Minna Karhunen Hanna Markkula
13434: Pekka Viljanen Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg
13435: 352 1991 vp
13436:
13437: Raha-asia-aloite 330
13438:
13439:
13440:
13441:
13442: Vehkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten sosiaalista hy-
13443: vinvointia tukevan video-ohjelman tuottamiseksi
13444:
13445:
13446: Eduskunnalle
13447:
13448: Peruskouluissa ja lukioissa ovat videonauhu- hinnä peruskoulun yläasteella ja vastaavan-
13449: rit viime vuosina lisääntyneet. Suuri osa opetta- ikäisten kerhoissa on suunniteltu tuotettavaksi
13450: jista pitää elokuvan käyttöä opetuksen apuna noin 20 minuutin video-ohjelma. Filmissä käsi-
13451: hyvin tarpeellisena. Yli 80 OJo opettajista piti ku- tellään nuorekkaalla tavalla nuoren suhdetta it-
13452: vallista viestintää hyvin tarpeellisena mm. Kaa- seensä, samanikäisiin ja yhteiskuntaan yleensä
13453: rina Weckströmin tutkimuksessa vuonna 1986. sekä sitä ylläpitäviin arvoihin.
13454: Opetustarkoitukseen tulisi laatia Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13455: oloihin sopivaa kasvatuksellista videofilmituo- nioittavasti,
13456: tantoa. "Sähköinen kulttuurimaisema" on ny-
13457: kynuorten arkipäivää. Nykytekniikkaa tuleekin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13458: käyttää myönteisen kasvun välineenä. 1992 tulo- ja menoarvioon 180 000 mar-
13459: Nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy lä- kan arviomäärärahan käytettäväksi vi-
13460: heisesti kyky tulla toimeen itsensä, muiden ja deo-ohjelman tuottamiseksi nuorten so-
13461: koko elämän kanssa. Asian käsittelemiseksi lä- siaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.
13462:
13463: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13464:
13465: Marjatta Vehkaoja Eeva-Liisa Moilanen Martti Korhonen
13466: Hannu Kemppainen Reijo Laitinen Tarja Kautto
13467: Reijo Lindroos Riitta Myller Arja Ojala
13468: Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
13469: Marja-Leena Viljamaa Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist
13470: Iiris Hacklin
13471: 1991 vp 353
13472:
13473: Raha-asia-aloite 331
13474:
13475:
13476:
13477:
13478: Vehkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosiaaliset taidot ja
13479: nuorisokulttuuri -tapahtuman tukemiseen
13480:
13481:
13482:
13483:
13484: Eduskunnalle
13485:
13486: Vastauksena julkisuudessa esitettyihin vaati- - Seksuaalisuutta ja seurustelua, samoin
13487: muksiin uudenlaisten sosiaali- ja terveyskasva- kuin ihmissuhteita lähestytään tunnetarpeista
13488: tusohjelmien tuottamiseksi Nuorisokasvatus- käsin.
13489: säätiö on valmistanut R. Syke - Sosiaaliset - Kommunikaatiopelien (Nostalgia ja Kort-
13490: taidot ja nuorisokulttuuri-toimintatapahtuman teliralli) avulla R. Sykkeen teemat tulevat tu-
13491: aineistoineen. tuiksi leikin muodossa. Pelit tukevat erinomai-
13492: Projektin tavoitteena on sesti esim. opetustilanteita.
13493: 1) auttaa nuoria ja vanhempia näkemään ja R. Syke -toimintatapahtuma on jo toteutettu
13494: ymmärtämään kaupallisen nuorisokulttuurin kolmella paikkakunnalla: Vantaalla, Seinäjoella
13495: vaikutusmekanismeja ja Savonlinnassa. Oppilaiden, opettajien, van-
13496: 2) pysäyttää arvostamaan ja rakentamaan hempien ja muiden kasvattajien sekä tiedotusvä-
13497: arkisia ihmissuhteita lineiden palaute on ollut erittäin positiivista.
13498: 3) rakentaa siltaa nuorten ja vanhempien vä- Helsingin Sanomat mm. totesi 10.2.1991 pääkir-
13499: lille. joituksessaan, jonka otsikkona oli Konesuhteet
13500: R. Syke -ohjelmaan kuuluu kuusi eri element- eivät tyydytä: "Runsaasta kysynnästä päätellen
13501: tiä: koulut ovatkin kaivanneet kasvun ja vuorovai-
13502: - 509-multivisio nuoruuden historiasta luo- kutuksen pohjaksi uudenlaista aineistoa. Tär-
13503: taa kaupallisen nuorisokulttuurin maailmaan keintä on, että kodeissa ja kouluissa huomataan
13504: 18 tietokoneohjatun diaprojektorin voimalla. keskustelun ja inhimillisen läheisyyden tarve,
13505: - Nuorisokulttuurinäyttely on aikatunneli jota mikään viihde-elektroniikka ei korvaa."
13506: 1940-luvulta nykypäivään, jossa nuoret ja van- R. Syke -projekti vierailee kullakin paikka-
13507: hemmat tutustuvat toistensa nuoruuden maail- kunnalla yhteensä noin 10 päivän ajan. Perus-
13508: maan. Aikatunneli on oppitunnin mittainen au- koulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitos-
13509: diovisuaalinen elämys. ten oppilaat sekä muu nuoriso ja kasvattajat tu-
13510: - Multivisio Suudelmia ja mustelmia -doku- tustuvat näyttelyyn sekä muuhun aineistoon ja
13511: mentti seksuaalisesta heräämisestä puhuu nuor- osallistuvat esitettyyn koulutustoimintaan.
13512: ten omin sanoin herkistä, aroista ja kipeistäkin Vuodelle 1990 ohjelmaa toivoi 103 kuntaa.
13513: asioista. Kuluvana vuonna on mahdollista esittää ohjel-
13514: - Kasvattajille, opettajille, vanhemmille ja ma vain kahdeksalla paikkakunnalla. Vuonna
13515: nuorille järjestetään iltatapahtumia ja koulu- 1992 toimintatapahtuma on tarkoitus toteuttaa
13516: tusta. kymmenellä paikkakunnalla. Yhden toiminta-
13517: - Opetusmateriaalissa käsitellään suomalai- jakson kustannusarvio on runsaat 260 000
13518: sen nuorisokulttuurin vaiheet. markkaa.
13519: 354 1991 vp - RA 331
13520:
13521: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- markkaa R. Syke- Sosiaaliset taidot ja
13522: nioittaen, nuorisokulttuuri -tapahtuman toteutta-
13523: miseen.
13524: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13525: 1992 tulo- ja menoarvioon 680 000
13526: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13527:
13528: Marjatta Vehkaoja Eeva-Liisa Moilanen Martti Korhonen
13529: Arja Alho Hannu Kemppainen Tuulikki Ukkola
13530: Hannu Suhonen Olavi Ala-Nissilä Riitta Myller
13531: Arja Ojala Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari
13532: Marja-Leena Viljamaa Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist
13533: Reijo Laitinen Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
13534: Iiris Hacklin Tarja Kautto Maija Rask
13535: 1991 vp 355
13536:
13537: Raha-asia-aloite 332
13538:
13539:
13540:
13541:
13542: Vehkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen matkailun
13543: tuotekehityskeskuksen perustamiseen
13544:
13545:
13546: Eduskunnalle
13547:
13548: Matkailun edistämiskeskuksen uudistaminen kunnallisen taitotietokeskuksen toiminnan jat-
13549: tehokkaammin ulkomaanmarkkinointiin painot- kuvuus ja kehittyminen perusrahoituksen muo-
13550: tuvaksi viennin edistämisorganisaatioksi on ollut dossa.
13551: käynnissä vuodesta 1988 lähtien. Siihen liittyen Suomen matkailun tuotekehityskeskus voitai-
13552: MEK:n Pohjois-Suomen toimisto lakkautetaan siin perustaa jatkamaan Matkailun koulutus- ja
13553: ja budjetin avustusmomentti 32.80.40 poistuu. tutkimuskeskuksen työtä joko ottaen perustaksi
13554: Vuodesta 1986 Suomessa on toiminut täl- suoraan MKTK:n kannatusyhdistyksen, sen
13555: lä hetkellä valtakunnallinen Matkailun koulu- henkilöstön ja sen osaamisen tai perustamalla
13556: tus- ja tutkimuskeskus, jonka tehtävänä on ol- osakeyhtiö, jossa kannatusyhdistyksen lisäksi
13557: lut toimia matkailun taito- ja tietokeskuksena olisi mukana vahva elinkeinoelämän omistus.
13558: alueelliselta lähtökohdalta. Keskuksella on tällä Toimintatuottojen peittäessä runsaat 60 OJo ku-
13559: hetkellä 4 alueyksikköä. Keskuksen elinkeino- luista valtion rahoitusta tarvitaan keskuksen pe-
13560: poliittisen merkityksen kasvun mukainen rahoi- rustoimintojen ylläpitämiseen.
13561: tus vaikeutuu entisestään MEK:n avustusmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13562: mentin loppumisen, läänien kehittämisrahan nioittaen,
13563: vähenemisen sekä sijaintipaikkakuntien avus-
13564: tusten vähenemisen myötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13565: MEK:n toimintojen uudelleensuuntaamisen 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
13566: yhteydessä on sekä elinkeinoelämän että valtion markkaa Suomen matkailun tuotekehi-
13567: intressien mukaista varmistaa matkailun valta- tyskeskuksen perustamiseen.
13568: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13569:
13570: Marjatta V ehkaoja Jarmo Wahlström Kari Urpilainen
13571: 356 1991 rd
13572:
13573: Finansmotion 333
13574:
13575:
13576:
13577:
13578: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande avut-
13579: byggnad och ombyggnad av vägen Ekenäs-Baggö
13580:
13581:
13582: Tili Riksdagen
13583:
13584: Vid utbyggnad och förbättring av kommuni- Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg nr
13585: kationslederna inte minst i skärgårdsbygder har 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast broför-
13586: redan under många år i en allt större utsträck- bindelse över Grobbfjärden bör dock föregås av
13587: ning strävan varit att eliminera de i längden så- beslut om att vägens karaktär förändras tili
13588: väl obekväma som dyrbara färjförbindelserna. landsväg. Den gamla bygdevägen Ekenäs-
13589: Bygdeväg nr 11039 Baggövägen inom Ekenäs Baggö har med tiden i en allt större omfattning
13590: stad innefattar även en färjförbindelse över kommit att betjäna icke-ortsbor genom den allt
13591: Grobbfjärden tili Skåldö. Denna färjförbindel- mera växande semesterbebyggelsen.
13592: seled borde snarast ersättas med en fast broför- Då den lokala trafikens betydelse avsevärt
13593: bindelse. En undersökning och projektering av minskat i förhållande tili den totala trafikvoly-
13594: broförbindelse i samband med utarbetandet av men, torde de i väglagens 7 § 1 punkt nämnda
13595: generalplanen för vägen Ekenäs-Baggö utför- förutsättningarna för ändrande av bygdevägen
13596: des redan under år 1983. tili landsväg föreligga.
13597: Undersökningen omfattade tre olika alterna- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13598: tiv med varierande smärre förändringar av samt
13599: vägen och riktningen, men gemensamt för
13600: samtliga tre förslag innebar en fast broförbin- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
13601: delse. Såväl med tanke på kostnaden som ur 1992 på momentet 31.24.21 i tillägg upp-
13602: miljösynpunkt synes alternativ 111 i den offent- tar 2 000 000 mark jör påbörjandet av
13603: liggjorda planen som den mest ändamålsenliga, utbyggnad och ombyggnad av vägen
13604: viiken även Ekenäs stad rekommenderat. Vik- Ekenäs-Baggö innejattande en jast
13605: tigt är likaså att brokonstruktionens pelarsys- brojörbinde/se över Grobbjjärden.
13606: tem i tiliräcklig utsträckning beaktas så att vat-
13607: tenströmningsförhållandena inte påverkas.
13608:
13609: Helsingfors den 19 april 1991
13610:
13611: Henrik Westerlund Margareta Pietikäinen
13612: 1991 vp 357
13613:
13614: Raha-asia-aloite 333 Suomennos
13615:
13616:
13617:
13618:
13619: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren-Bag-
13620: gön tien perusparannuksen aloittamiseen
13621:
13622:
13623: Eduskunnalle
13624:
13625: Liikenneväylien rakentamisessa ja paranta- Päätöstä Tammisaaren ja Baggön välisen tien
13626: misessa on jo usean vuoden ajan ollut pyrki- n:o 11039 tienparannustöistä, joihin sisältyisi
13627: myksenä päästä myös saaristoalueilla eroon kiinteän siltayhteyden rakentaminen Grobb-
13628: lauttayhteyksistä, jotka pitkällä tähtäyksellä fjärdenin yli, tulee kuitenkin edeltää päätös tien
13629: ovat sekä epämukavia että kalliita. Baggön tie- luonteen muuttamisesta maantieksi. Vanha pai-
13630: hen, joka on paikallistie n:o 11039 Tammisaa- kallistie Tammisaari-Baggö on ajan myötä
13631: ren kaupungissa, kuuluu myös lauttayhteys yhä suuremmassa määrin joutunut palvelemaan
13632: Grobbfjärdenin yli Skåldöön. Tämä lauttareitti muita kuin paikallisia asukkaita jatkuvasti li-
13633: tulisi mitä pikimmin korvata kiinteällä siltayh- sääntyvän loma-asutuksen vuoksi.
13634: teydellä. Tutkimus ja hankesuunnitelma sil- Kun paikallisen liikenteen merkitys suhteessa
13635: tayhteydestä tehtiin jo vuonna 1983 Tammisaa- liikenteen koko määrään on huomattavasti vä-
13636: ren-Baggön tien yleissuunnitelman laadinnan hentynyt, lienevät tielain 7 §:n 1 kohdan mukai-
13637: yhteydessä. set edellytykset paikallistien muuttamiseksi
13638: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoehtoa, maantieksi olemassa.
13639: joissa ehdotettiin erilaisia tien ja sen suuntauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13640: sen vähäisiä muutoksia, mutta joille kaikille yh- nioittaen,
13641: teistä oli, että ne sisälsivät kiinteän siltayhtey-
13642: den. Sekä kustannusten että ympäristön kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13643: nalta näyttäisi julkistetun suunnitelman vaih- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
13644: toehto III tarkoituksenmukaisimmalta, ja myös 31.24.21 2 000 000 markkaa Tammisaa-
13645: Tammisaaren kaupunki on suositellut sitä. Tär- ren ja Baggön välisen tien peruskorjauk-
13646: keää on niin ikään, että siltarakenteen piiarijär- seen ja kiinteän siltayhteyden rakenta-
13647: jestelmän laadinnassa huolehditaan siitä, ettei- miseen Grobbfjärdenin yli.
13648: vät veden virtaussuhteet muutu.
13649:
13650: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13651:
13652: Henrik Westerlund Margareta Pietikäinen
13653:
13654:
13655:
13656:
13657: 25 210265Z
13658: 358 1991 vp
13659:
13660: Raha-asia-aloite 334
13661:
13662:
13663:
13664:
13665: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusvaraston ra-
13666: kentamiseksi Alkon Koskenkorvan tehtaan yhteyteen
13667:
13668:
13669: Eduskunnalle
13670:
13671: Kotimainen viljantuotanto vaihtelee vuosit- totilojen rakentamisella turvattaisiin se, ettei ai-
13672: tain runsaasti. Viljan ylijäämien maailman- nakaan Alkon tarpeisiin tarvitsisi tuoda viljaa
13673: markkinahinta on yleensä ollut alhainen. Tästä heti ensimmäisen katovuoden jälkeen.
13674: syystä viljan vienti ei ole ollut erityisen kannat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13675: tavaa. Sataprosenttisen viljaomavaraisuuden tavasti,
13676: turvaaminen mahdollisimman edullisesti edel-
13677: lyttäisikin riittäviä kotimaisia viljan varmuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13678: varastoja. 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13679: Koska Alkon Koskenkorvan viina- ja rehu- markan suunnittelu- ja aloitusmäärära-
13680: tehdas kuluttaa ohraa noin 150 miljoonaa kiloa han viljan varmuusvarastojen laajenta-
13681: vuodessa, olisi tehtaan yhteyteen hyvin perus- misen suunnittelua ja rakentamista var-
13682: teltua rakentaa suurin piirtein vuosikulutusta ten Alkon Koskenkorvan tehtaan yhtey-
13683: vastaavat varastot. Nykyisiin varastoihin mah- teen.
13684: tuu ainoastaan 20 miljoonaa kiloa. Lisävaras-
13685:
13686: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13687:
13688: Jukka Vihriälä
13689: 1991 vp 359
13690:
13691: Raha-asia-aloite 335
13692:
13693:
13694:
13695:
13696: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Härkmerenlahden penger-
13697: rykseen Kristiinankaupungissa
13698:
13699:
13700: Eduskunnalle
13701:
13702: Härkmerenlahden pengerrys on saanut fu- konaiskustannusarvio on 7,5 milj. markkaa,
13703: van jo vuonna 1968 ja uuden luvan 1981, jonka josta valtionosuus on 4,3 milj. markkaa.
13704: jälkeen hanketta on täydennetty vesirakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13705: mistöiden tarvetoimikunnan kannanottojen pe- taen,
13706: rusteella. Hankkeen 200 hehtaarin hyötyala
13707: kuuluu kylän talouskeskusten välittömään vilje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13708: lyalaan. Samassa yhteydessä toteutetaan paikal- 1992 tulo- ja menoarvioon 1000000
13709: liskuivatus. Maatilahallitus on hyväksynyt markkaa Härkmerenlahden pengerryk-
13710: hankkeen ja suunnitelma on hyväksytty myös sen aloittamiseen Kristiinankaupun-
13711: vesi- ja ympäristöhallituksessa. Hankkeen ko- gissa.
13712:
13713: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13714:
13715: Jukka Vihriälä
13716: 360 1991 vp
13717:
13718: Raha-asia-aloite 336
13719:
13720:
13721:
13722:
13723: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 rakenta-
13724: miseksi välillä Tampereen piirin raja-lalasjärvi
13725:
13726:
13727: Eduskunnalle
13728:
13729: Pohjanmaan kautta kulkeva pohjois-etelä- koväylästä, jonka liikenteellisen toimivuuden
13730: suuntainen tieyhteys, joka muodostuu kolmesta ylläpitäminen on välttämätöntä koko maamme
13731: tärkeästä tieosuudesta: valtatiestä n:o 3, kanta- elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen kehi-
13732: tiestä n:o 67 ja valtatiestä n:o 8, yhdistää tykselle. Jalasjärven ja koko Etelä-Pohjanmaan
13733: maamme suuret yhdyskunnat ja tiheimmin asu- kannalta kolmostien osuus Tampereen piirin ra-
13734: tut vyöhykkeet Helsingin ja Oulun välillä. Tätä jasta Jalasjärvelle on erittäin tärkeä.
13735: tieyhteyttä kutsutaan Pohjanmaan väyläksi. Se Liikennepoliittisista, mutta myös työllisyys-
13736: on aluerakenteellisesti yksi tärkeimmistä tieyh- poliittisista syistä tietyön mahdollisimman no-
13737: teyksistä maassamme ja muodostaa valtakun- pea käynnistäminen on Jalasjärvelle ja koko
13738: nallisen päätieyhteyden. Pohjanmaan väylän alueelle välttämätöntä.
13739: varrella asuu lähes 1,5 miljoonaa asukasta, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13740: on noin 30 OJo koko maamme väestöstä vuoden nioittaen,
13741: 1988 tilastojen mukaan.
13742: Pohjanmaan väylän vaikutuspiiriin kuuluu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13743: useita maamme kaupunkeja, joiden suoria yh- 1992 tulo- ja menoarvioon 16 000 000
13744: teyksiä Pohjoismaihin ja Eurooppaan väylä markkaa valtatien n:o 3 perusparanta-
13745: täydentää. Pohjanmaan väylä onkin maamme miseksi Tampereen piirin ja Jalasjärven
13746: teollistuneinta ja pienyritysrikkainta osaa run- välillä.
13747:
13748: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13749:
13750: Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila
13751: 1991 vp
13752: 361
13753:
13754: Raha-asia-aloite 337
13755:
13756:
13757:
13758:
13759: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 723 (Untama-
13760: la-Pouttula) perusparannukseen
13761:
13762:
13763: Eduskunnalle
13764: Maantien n:o 723 (Ylihärmä-Pouttula) pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13765: rusparannus välillä Kosola-Untamala alkoi taen,
13766: vuonna 1988. Välillä Untamala-Pouttula on
13767: tien kantavuus erittäin heikko ja tie on mutkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13768: nen. Vuotuiset kunnossapitokustannukset tule- 1992 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
13769: vat kohtuuttoman kalliiksi. markkaa maantien n:o 723 (Untama-
13770: Vaasan tiepiirin tienpidon suunnitelman mu- /a-Pouttula) peruskorjaamiseen.
13771: kaan Pouttulan-Untamalan tien korjaus alkai-
13772: si vasta vuonna 1993.
13773:
13774: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13775:
13776: Jukka Vihriälä
13777: 362 1991 vp
13778:
13779: Raha-asia-aloite 338
13780:
13781:
13782:
13783:
13784: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus-
13785: parantamiseen
13786:
13787:
13788: Eduskunnalle
13789:
13790: Suupohjan rata on perusparannettu valtion selle. Radan vaikutusalueella sijaitsee noin 20
13791: talousarviossa hankkeelle nimenomaisesti koh- valtakunnallisestikin merkittävää yritystä, ja
13792: dennetulla määrärahalla välillä Seinäjoki- Kaskinen on lisäksi satamakaupunki, jonne ra-
13793: Koskenkorva. Tämän lisäksi rataa on parannet- tayhteys on hyvin tärkeä.
13794: tu eräiltä osin Kurikan kaupungin alueella VR:n Suupohjan rata on vuosittain kärsinyt kym-
13795: muilla peruskorjausvaroilla. Kaskisten puolei- menistä kiskojen katkeamisista ja monista taso-
13796: nen osa radasta on varsin huonokuntoinen, eikä risteysonnettomuuksista. Kun radalla kuljete-
13797: valtion tulo- ja menoarviossa ole hankkeelle taan mm. vaarallisia kemikaalikuljetuksia, olisi
13798: neljään vuoteen osoitettu määrärahaa, jotta radan korjaaminen tästäkin syystä perusteltua.
13799: koko rata Seinäjoelta Kaskisiin saataisiin kun- Suupohjan rataa on menneinä vuosina pidet-
13800: nostetuksi. ty ns. vähäliikenteisenä ratana. Mutta liiken-
13801: Suupohjan radalla on kuitenkin huomattava teen kasvu on ollut viime vuosina sitä luokkaa,
13802: merkitys koko alueen kuljetustoiminnoille; eri- että radan liikenne tullee lähivuosina olemaan
13803: tyisen tärkeä rata on Metsä-Botnian selluloosa- liiketaloudellisestikin laskettuna kutakuinkin
13804: tehtaalle. Metsä-Botnian kuljetukset ovat mer- kannattavaa, kunhan rata saadaan täysmääräi-
13805: kittävästi siirtyneet viime vuosina rautateille, ja sesti liikennöitävään kuntoon.
13806: kun tehdasta lähivuosina laajennetaan, tulee ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13807: dan käyttö entisestäänkin lisääntymään. Suu-
13808: pohjassa sijaitseva yritystoiminta kaipaisi muu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13809: tenkin kipeästi rautatiekuljetusten kehittämistä. 1992 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
13810: Suupohjan radalla on hyvin suuri merkitys markkaa Suupohjan radan perusparan-
13811: alueen elinkeinoelämälle ja kuntien kehittymi- tamiseen.
13812:
13813: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13814:
13815: Jukka Vihriälä Rose-Marie Björkenheim Bjarne Kallis
13816: Kyösti Virrankoski Jarmo Wahlström Marjatta Vehkaoja
13817: Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman Aapo Saari
13818: Raimo Vistbacka Anneli Jäätteenmäki
13819: 1991 vp 363
13820:
13821: Raha-asia-aloite 339
13822:
13823:
13824:
13825:
13826: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöille
13827:
13828:
13829:
13830: Eduskunnalle
13831:
13832: Sotiemme veteraanien asioita ovat maassam- solla on jo jouduttu siirtymään osaksi palkat-
13833: me perinteisesti hoitaneet veteraanien omat jär- tuun työvoimaan. Veteraanien ikääntymisen
13834: jestöt. Vasta 1970-luvulla saatiin rintamasoti- vuoksi tähän on siirryttävä lähivuosina lisäänty-
13835: laseläkelaki turvaamaan puutteellisimmissa vässä määrin. Veteraaniemme monipuolisen
13836: oloissa elävien veteraanien elinoloja. Veteraani- huolto- ja virkistystoiminnan jatkuvuuden tur-
13837: järjestöjen toimesta harjoitetaan edelleen laaja- vaamiseksi tulee veteraanijärjestöjen valtion-
13838: mittaista opastus- ja neuvontatoimintaa, huo- avustusta korottaa.
13839: lehditaan erityisesti syrjäseutujen veteraanien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13840: asunto-olojen kohentamisesta ja järjestetään nioittaen,
13841: valtion varoin tuetun veteraanikuntoutuksen
13842: ohella erilaista kuntoliikuntaa ja virkistystoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13843: mintaa. Veteraaniliittojen piiri- ja paikallisyh- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13844: distykset tekevät tätä työtä paljolti veteraanien 33.23.53 4 000 000 markkaa valtion-
13845: omin vapaaehtoisin voimin. Erityisesti piirita- avustuksiin veteraanijärjestöille.
13846: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13847:
13848: Jukka Vihriälä Aapo Saari Kauko Heikkinen
13849: Pekka Viljanen Markku Vuorensola Tero Mölsä
13850: Sirkka-Liisa Anttila Juhani Alaranta
13851: 364 1991 vp
13852:
13853: Raha-asia-aloite 340
13854:
13855:
13856:
13857:
13858: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Ähtävänjoki-rahastolle
13859:
13860:
13861:
13862:
13863: Eduskunnalle
13864: Ähtävänjoen neuvottelukunta on suunnitel- Keskeisenä tavoitteena sekä Ähtävänjoen
13865: lut Ähtävänjoen vesistön vesien suojelemiseksi suojelurahastolla että neuvottelukunnalla tule-
13866: eri toimintoja. Neuvottelukuntaan kuuluvat vat olemaan vesistöissä tapahtuvan kuormituk-
13867: järviseudun kunnat Evijärvi, Lappajärvi, Vim- sen pienentämiseksi olevat toimenpiteet. Nämä
13868: peli ja Alajärven kaupunki. Neuvottelukunta toimenpiteet koskettavat peltoviljelyä, karjata-
13869: on päättänyt perustaa Ähtävänjoki-rahaston loutta, turkistarhausta, metsätaloutta, turve-
13870: tarkoituksena edistää vesistönsuojelua, käyn- tuotantoa, asutusta, teollisuutta ja myös tiedo-
13871: nistää vesistöaluetta hyödyntäviä hankkeita ja tusta ja valistusta.
13872: osallistua tarpeen mukaan niiden rahoitukseen. Edellä olevan perusteella ehdotan,
13873: Pedersöre ja Pietarsaaren kaupunki ovat myös
13874: mukana hankkeessa. Rahasto toimisi itsenäise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13875: nä rahastona Vaasan läänin vesiensuojeluyhdis- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13876: tyksen puitteissa. Kuntien lisäksi jäseneksi voi- markkaa Ähtävänjoki-rahastolle edistä-
13877: vat liittyä myös teollisuuslaitokset ja kalastus- mään vesistönsuoje/ua.
13878: kunnat sekä erilaiset yhteisöt.
13879:
13880: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13881:
13882: Jukka Vihriälä
13883: 1991 vp 365
13884:
13885: Raha-asia-aloite 341
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: Viljamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen tervey-
13891: denhuolto-oppilaitoksen lisärakentamiseen
13892:
13893:
13894: Eduskunnalle
13895:
13896: Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13897: sen lisärakentamisen ja muutostöiden suunnit- nioittaen,
13898: teluun on myönnetty vuosina 1990-91 yhteen-
13899: sä 7,5 miljoonaa markkaa. Kokonaiskustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13900: arvio on 61,2 miljoonaa markkaa. Vuoden 1992 1992 tulo- ja menoarvioon 32 000 000
13901: tulo- ja menoarvioon on varattava määrärahat markkaa Keski-Suomen terveydenhuolto-
13902: rakentamisen aloittamista varten. Aikataulun oppilaitoksen lisärakentamiseen ja muu-
13903: mukaisesti rakennustyö alkaa helmikuussa 1992 tostyöhön.
13904: ja valmistuu syksyllä 1993.
13905:
13906: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13907:
13908: Marja-Leena Viljamaa Reijo Laitinen Aino Suhola
13909: Johannes Leppänen Pekka Leppänen Iiris Hacklin
13910: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
13911: Mauri Pekkarinen
13912: 366 1991 vp
13913:
13914: Raha-asia-aloite 342
13915:
13916:
13917:
13918:
13919: Viljamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotita-
13920: lousopettajaopiston lisärakentamiseen
13921:
13922:
13923: Eduskunnalle
13924:
13925: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13926: lutustehtävät ovat laajentuneet ja oppilasmää- nioittaen,
13927: rät kaksinkertaistuneet alkuperäiseen mitoituk-
13928: seen nähden. Niin opistoasteen koulutus kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13929: aikuiskoulutuskin tarvitsevat pikaisesti lisää 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13930: opetustiloja. Lisäksi sosiaalitiloja on riittämät- 29. 60. 74 lisäyksenä 1 900 000 markkaa
13931: tömästi ja liikuntatilat puuttuvat kokonaan. Keski-Suomen kotitalousopettajaopis-
13932: Esisuunnitelma on valmistumassa ja lisäraken- ton lisärakentamiseen.
13933: tamisen kustannusarvio on 23,8 miljoonaa
13934: markkaa.
13935:
13936: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13937:
13938: Marja-Leena Viljamaa Reijo Laitinen Aino Suhola
13939: Johannes Leppänen Pekka Leppänen Iiris Hacklin
13940: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
13941: Mauri Pekkarinen
13942: 1991 vp 367
13943:
13944: Raha-asia-aloite 343
13945:
13946:
13947:
13948:
13949: Viljanen ym.: Määrärahojen osoittamisesta eläinklinikan sairas-
13950: kuljetusten järjestämiseen
13951:
13952:
13953: Eduskunnalle
13954:
13955: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13956: dessä toimiva eläinklinikka on toiminut eläin- nioittaen,
13957: lääketiedettä opiskelevien harjoituspaikkana se-
13958: kä Etelä-Suomen karjan- ja eläintenomistajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13959: palvelupaikkana. Klinikan toimintaa haittaa, 1992 tulo- ja menoarvioon 330 000
13960: ettei varsinkaan suuria eläimiä pystytä kuljetta- markkaa Eläinlääketieteelliselle korkea-
13961: maan klinikalle, koska vakinaista henkilöä ei koululle, josta käytettäväksi 200 000
13962: ole saatu palkatuksi kuljetusta käytännössä hoi- markkaa eläinkuljetuksiin soveltuvan
13963: tamaan. Lisäksi kuljetusauto on loppuunkäy- auton hankintaan sekä 130 000 mark-
13964: tetty (Ford D 300, vm. 1972). Jotta klinikan toi- kaa työsopimussuhteisen autonkuljetta-
13965: minta ja sen antama hyöty opiskelijoille ja koko jan palkkaamiseen.
13966: maakunnalle voitaisiin tulevaisuudessa varmis-
13967: taa, tulisi sairaskuljetusmahdollisuudet saada
13968: kuntoon.
13969:
13970: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13971:
13972: Pekka Viljanen Tero Mölsä
13973: 368 1991 vp
13974:
13975: Raha-asia-aloite 344
13976:
13977:
13978:
13979:
13980: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pulkkisen nuoriso-
13981: seura ry:n talonrakennushankkeeseen Vetelissä
13982:
13983:
13984: Eduskunnalle
13985:
13986: Vetelin kunnassa Keski-Pohjanmaalla toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13987: Pulkkisen kylässä aktiivinen nuorisoseura ni-
13988: meltään Pulkkisen nuorisoseura ry. Yhdistys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13989: ostanut vuoden 1989 alkupuolella tontin, jolle 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
13990: on alettu rakentaa nuorisoseurantaloa. kan määrärahan avustukseksi Pulkkisen
13991: Hanke kaipaa kuitenkin valmistuakseen lisä- nuorisoseura ry:n talonrakennushank-
13992: rahoitusta, ja tämän takia tulisi valtiovallan tu- keeseen Vete/issä.
13993: kea Pulkkisen nuorisoseura ry:n talonrakennus-
13994: hanketta. Talon kokonaispinta-ala on 725 m 2 ja
13995: kustannusarvio 3,5 milj. markkaa.
13996:
13997: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
13998:
13999: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää Hannu Suhonen
14000: 1991 vp 369
14001:
14002: Raha-asia-aloite 345
14003:
14004:
14005:
14006:
14007: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
14008: rahaan
14009:
14010:
14011: Eduskunnalle
14012:
14013: Aluepolitiikan määrärahat ovat kehittyneet töksen mukaan 86,5 miljoonaa markkaa, vuo-
14014: viime vuosina seuraavasti: 2 362 miljoonaa deksi 1990 tarkoitukseen varattiin 90 miljoonaa
14015: markkaa vuonna 1988, 2 450 miljoonaa mark- markkaa ja vuodeksi 1991 Holkerin hallitus
14016: kaa vuonna 1989 ja 2 499 miljoonaa markkaa esitti enää 70 miljoonaa markkaa, mutta vähen-
14017: vuonna 1990. Tällöin tähän on laskettu Kehi- nytti siitä vielä eduskunnassa 30 miljoonaa
14018: tysaluerahaston, kauppa- ja teollisuusministe- markkaa. Määrärahan tulisi kuitenkin olla 150
14019: riön määrärahat, läänin kehittämisraha, kulje- miljoonaa markkaa varsinkin, kun nyt on va-
14020: tustuki, pienyritystuki ja rakennemuutostuki. rauduttava laman ja läntisen Euroopan yhden-
14021: Arvioidaan, että tämä raha saattaa vuodeksi tymisen vaikutuksiin.
14022: 1991 laskea 100 tai 150 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14023: Läänin kehittämisraha on siitä hyvä aluepoli-
14024: tiikan väline, että päätöksenteossa voidaan ot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14025: taa huomioon paikallinen tarve ja siinä kuulla 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
14026: myös lääninneuvottelukunnan kantaa. 26.98.43 150 000 000 markkaa läänin
14027: Vuonna 1989 lääninrahaa jaettiin tilinpää- kehittämisrahaan.
14028:
14029: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14030:
14031: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Tuulikki Ukkola
14032: Martti Korhonen Riitta Jouppila Eino Siuruainen
14033: Markku 1{cski
14034: 370 1991 vp
14035:
14036: Raha-asia-aloite 346
14037:
14038:
14039:
14040:
14041: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan varuskunnan
14042: upseerikerhorakennuksen saneeraamiseen
14043:
14044:
14045: Eduskunnalle
14046:
14047: Haminan varuskunnan alueella on upseeri- sen merkityksen vuoksi, järjestetäänhän kerhol-
14048: kerhon tiloina toiminut suurruhtinaskauden la monia valtakunnallisesti tärkeitä tapahtumia.
14049: ajalla rakennettu talo, jota pidetään historialli- Useilla eri tahoilla onkin katsottu, että upseeri-
14050: sesti merkittävänä ja säilyttämisen arvoisena. kerhon rakennuksen saneeraukseen tulisi varata
14051: Rakennuksen on jo vuosia sitten havaittu ole- budjetissa siihen kohdennettavia omia määrära-
14052: van saneerauskypsä ja saneeraustyöt ovat jo al- hoja, jolloin Haminan vallien pitkälle edistynyt
14053: kaneetkin Haminassa toimivan työsiirtolan, siis korjaustyö ei tärkeäksi havaitun upseerikerho-
14054: vankeinhoidon avolaitoksen voimin. Hyvin ra- rakennuksen vuoksi vaarantuisi.
14055: jallisen vuosittaisen määrärahan puitteissa up- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14056: seerikerhon saneeraustyö kuitenkin viivästyy taen,
14057: huomattavasti ja Haminan vanhojen vallien sa-
14058: neeraustyö niin ikään, ellei upseerikerhon työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14059: hön osoiteta muita varoja ohi vallien korjauk- 1992 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
14060: seen vuosittain varattujen työsiirtolavarojen. markan määrärahan Haminan upseeri-
14061: Haminan upseerikerho on alueella hyvin mer- kerhon rakennuksen saneeraukseen.
14062: kittävä rakennus mm. RUK:n suuren kansalli-
14063:
14064: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14065:
14066: Matti V ähänäkki
14067: 1991 vp 371
14068:
14069: Raha-asia-aloite 347
14070:
14071:
14072:
14073:
14074: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kansankulttuurikeskuk-
14075: sen perustamiseksi Miehikkälään
14076:
14077:
14078: Eduskunnalle
14079: Miehikkälän kunnassa (Kymen lääni) on jo lään perustettaisiin erityinen kansankulttuuri-
14080: toistakymmentä kertaa pidetty vuosittaiset kak- keskus, joka perinteellisten kansankulttuuri- ja
14081: sipäiväiset pelimannipäivät, nimeltään Kymen- pelimannipäivien järjestämisen ohella jatkuvas-
14082: laakson kansankulttuuri- ja pelimannipäivät. ti tutkisi, vaalisi ja selvittäisi kansankulttuuriin
14083: Päivät ovat saavuttaneet suuren suosion kautta liittyvää asiaa Kymenlaaksossa.
14084: Kymen läänin kauempaakin sekä jopa ulko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14085: mailta saapuneine esiintyjineen. Esitteillä on ol- taen,
14086: lut kansantanhuja, kuorolaulua, näytelmiä, kä-
14087: sityötaidon esittelyä ja opetusta jne. Päivien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14088: saaman suuren suosion vuoksi ja koska Kymen- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14089: laaksosta puuttuu maakunnanlaajuinen kan- markkaa Miehikkälän kansankulttuuri-
14090: sanperinnettä vaaliva keskus, on suunniteltu ja keskuksen suunnitteluun ja perustami-
14091: tehty esityskin viranomaisille, että Miehikkä- sen alkurahoitukseen.
14092: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14093:
14094: Matti Vähänäkki
14095: 372 1991 vp
14096:
14097: Raha-asia-aloite 348
14098:
14099:
14100:
14101:
14102: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pitkänkosken-Miehik-
14103: kälän paikallistien n:o 14736 perusparantamiseen
14104:
14105:
14106: Eduskunnalle
14107:
14108: Paikallistien n:o 14736 perusparantaminen, Tienpidon toimenpideohjelmassa sen kustan-
14109: oikaisu ja kestopäällystäminen välillä Pitkäkos- nusarvio on 7 miljoonaa markkaa. Ottaen huo-
14110: ki-Miehikkälä on Miehikkälän kunnan elin- mioon vaikeudet saada ja säilyttää työnantajia
14111: keinoelämän kehittämiselle kiireellinen ja vält- haja-asutusalueilla olisi mitä toivottavinta, että
14112: tämätön. Tieosuus välittää liikennettä kunnan perusparannustyö saataisiin alkamaan vuonna
14113: keskustasta Pitkällekoskelle, josta on jo perus- 1992.
14114: korjattu tieosuus Onkaman kautta Paijärvelle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14115: ja edelleen hyvä tieyhteys Haminaan. Pitkällä- taen,
14116: koskella sijaitsee alhaisen kantokykyluokan
14117: Miehikkälän suurin yksityinen työnantaja, lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14118: kennöitsijä, jolla on Pitkälläkoskella n. 30 lin- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14119: ja-auton varikko ja tukiasema. Liikennöitsijä 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallis-
14120: välittää mm. huomattavasti turistiliikennettä tien n:o 14736 perusparantamisen aloit-
14121: Neuvostoliittoon ja on huonojen yhteyksien tamiseen Miehikkälän ja Pitkänkosken
14122: vuoksi kunnan keskustaan ollut vaikeuksissa. välillä.
14123:
14124: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14125:
14126: Matti Vähänäkki
14127: 1991 vp 373
14128:
14129: Raha-asia-aloite 349
14130:
14131:
14132:
14133:
14134: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Ummeljoen ohitustien
14135: rakentamiseen
14136:
14137:
14138: Eduskunnalle
14139:
14140: Anjalankosken kaupungissa on kauimmin noin 19 miljoonassa markassa, josta 10 miljoo-
14141: vuoroaan odottanut Ummeljoen ohitustie, joka naa markkaa tulisi sijoittaa vuoden 1992 tulo-
14142: valtion tieviranomaisten suunnitelmissa on jat- ja menoarvioon.
14143: kuvasti työnnetty kauemmaksi. Ummeljoen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14144: taajaman ohitustie on välttämätön liikennetur- taen,
14145: vallisuuden parantamiseksi ja liikenteen no-
14146: peamman ja joustavamman sujumisen turvaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14147: miseksi kaupungin keskustaan päin. Tien ra- 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
14148: kentaminen olisi ehdottomasti aloitettava vuon- markkaa Ummeljoen ohitustien raken-
14149: na 1992. tamisen alkurahoitukseen Anjalankos-
14150: Hankkeen kokonaiskustannusarvio liikkunee kella.
14151:
14152: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14153:
14154: Matti Vähänäkki
14155:
14156:
14157:
14158:
14159: 26 210265Z
14160: 374 1991 vp
14161:
14162: Raha-asia-aloite 350
14163:
14164:
14165:
14166:
14167: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja pyörätien
14168: rakentamiseen Tavastilan-Ylänummen maantielle n:o 3582
14169:
14170:
14171: Eduskunnalle
14172:
14173: Tavastilan-Ylänummen maantien n:o 3582 noudattamista juurikaan valvota. Asiantuntijat
14174: varrella Kotkan kaupungissa on Tavastilan ala- pitävätkin kevyen liikenteen väylän saamista
14175: asteen koulu, kauppapuutarha sekä uutta ja ainoana ratkaisuna.
14176: vanhaa asutusta, jotka kaikki synnyttävät run- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14177: saasti kevyttä liikennettä. Kymen tiepiiri ja mm. vasti,
14178: Kotkan kaupungin tekninen lautakunta, sa-
14179: moin kuin mm. paikallinen työväenyhdistys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14180: ovat vuosien mittaan useissa eri yhteyksissä to- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14181: denneet ne vaarat, jotka varsinkin koululaisia 31.24. 77 800 000 markkaa jalankulku-
14182: uhkaavat tällä erittäin runsaasti liikennöidyllä ja pyörätien rakentamisen aloittamiseen
14183: tiellä. Alueelle on runsaiden pyyntöjen johdosta Tavastilan- Ylänummen maantielle n:o
14184: asetettu 60 km:n tuntinopeusrajoitus, mutta tä- 3582.
14185: tä rikotaan yleisesti, eikä nopeusrajoituksen
14186:
14187: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14188:
14189: Matti Vähänäkki
14190: 1991 vp 375
14191:
14192: Raha-asia-aloite 351
14193:
14194:
14195:
14196:
14197: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan ratapihan tur-
14198: vallisuuden parantamiseen
14199:
14200:
14201: Eduskunnalle
14202:
14203: Vuosi vuodelta laajentuva kaasujen ja mui- ole kiinnitetty läheskään sitä huomiota, jota
14204: den vaarallisten aineiden transitokuljetus Neu- asian vaarallisuus edellyttäisi.
14205: vostoliitosta Haminan satamaan on aiheuttanut Edellytyksenä rakenteellisella puolella on eh-
14206: alueella suunnattoman turvallisuusriskin, josta dottomasti, että Haminan ratapihan laajennus-
14207: esimerkiksi vuoden 1989 kesällä tapahtunut ja sähköistystyöt viedään mitä pikimmin pää-
14208: muutaman säiliövaunun räjähdys oli varoitta- tökseen ja että Haminan Hillon kaasuratapihan
14209: vana osoituksena. Lähellä sijaitseva taajama oli laajennus turvallisuustekijöiden parantamiseksi
14210: osin evakuointitilassa, ja ainoastaan otollisen joutuisasti suunnitellaan ja toteutetaan.
14211: tuulen suunnan vuoksi saatiin vältetyksi myr- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14212: kyllisen kaasupilven leviäminen mm. Haminan taen,
14213: keskustaan.
14214: Jatkuvasti toistetuista pyynnöistä ja vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14215: muksista huolimatta eivät valtiovallan toimet 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14216: katastrofien ennalta estämiseksi ole olleet riittä- markkaa Haminan ratapihan laajennuk-
14217: vän nopeita eivätkä tehokkaita. Myöskään ei seen sekä Haminan Hillon ratapihan
14218: satamassa työskentelevien työturvallisuuteen turvallisuustekijöiden parantamiseen.
14219: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14220:
14221: Matti Vähänäkki
14222: 376 1991 vp
14223:
14224: Raha-asia-aloite 352
14225:
14226:
14227:
14228:
14229: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta etanolitehtaan perus-
14230: tamista Valkealaan koskevan selvityksen tekemiseen
14231:
14232:
14233: Eduskunnalle
14234:
14235: Oy Alko Ab on hankkinut maa-alueen Val- Edellä esitetyillä perusteilla näyttäisi mitä il-
14236: kealan kunnan Selänpään kylästä, Kymen lää- meisimmin olevan välttämätöntä, että Valkea-
14237: nistä, etanolitehdasta varten. Yhtiö on selvittä- lan etanolitehtaan kansantaloudellisista perus-
14238: nyt hankkeen tekniset toteuttamisedellytykset; tamisedellytyksistä mitä pikimmin laadittaisiin
14239: kaikki valmiudet tässä suhteessa ovat olemassa. korkeatasoinen selvitys. Käsityksemme mukaan
14240: Sen sijaan hankkeen kansantaloudelliset vaiku- tehtävään tarvittaisiin useampihenkinen kan-
14241: tukset ovat selvittämättä. Viljan ylituotanto on santalousalan asiantuntijaryhmä.
14242: kuitenkin olemassa oleva tosiasia, samoin se, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14243: että etanolin tuotannolla voidaan korvata kal- nioittaen,
14244: lista tuontienergiaa. Myös on selvitetty, että
14245: 60 000 etanolitonnin laitos on optimaalinen kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14246: jetusyhteyksien kannalta, samoin se, että mikäli 1992 tulo- ja menoarvioon 800 000
14247: etanolia voitaisiin sekoittaa polttoaineisiin, olisi markkaa käytettäväksi kansantaloudel-
14248: sekoitettavan etanolin tarve n. 100 000 tonnia. lisen selvityksen teettämiseen etanoliteh-
14249: Lisäksi on huomattava, että etanolituotannon taan perustamisedellytyksistä Valkealan
14250: ohessa syntyy tärkkelysaineita elinkeinoelä- kunnan Selänpään kylään.
14251: mämme tarpeisiin.
14252:
14253: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14254:
14255: Matti Vähänäkki Markku Laukkanen
14256: 1991 vp 377
14257:
14258: Raha-asia-aloite 353
14259:
14260:
14261:
14262:
14263: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattuvaaran rajavartios-
14264: ton rakennusten kunnostukseen
14265:
14266:
14267: Eduskunnalle
14268:
14269: Hattuvaaran rajavartioston rakennukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14270: pahasti rapistuneet. Kylälle rakennettu hotelli- nioittaen,
14271: ravintola Taistelijan Talo aiheuttaa sen, että ra-
14272: javartioston tiloihin tutustuu vuosittain tuhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14273: sia matkailijoita. Tilojen huono kunto suoras- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14274: taan hankaloittaa rajavartioston jopapäiväisiä 26.90. 74 1 300 000 markan määrärahan
14275: toimintoja. Jo rajavartioston imagon kannalta Ilomantsin Hattuvaaran rajavartioston
14276: rakennukset olisi pikaisesti kunnostettava. asuintalon ja rajavartioaseman peruspa-
14277: Myöhempi kunnostaminen tulee myös kalliim- rannukseen ja kunnostukseen.
14278: maksi.
14279:
14280: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14281:
14282: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14283: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14284: 378 1991 vp
14285:
14286: Raha-asia-aloite 354
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta tilojen rakentamiseksi
14292: rajavartiostolle Värtsilään tullin tilojen yhteyteen
14293:
14294:
14295: Eduskunnalle
14296:
14297: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan avau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14298: tuessa tulliviranomaiset tarvitsevat uuden tulli- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14299: asemarakennuksen. Rajavartioston olisi syytä 26.90.10 400 000 markan määrärahan
14300: hankkia samasta rakennuksesta työntekijöilleen Värtsilän rajavartiostolle rakennettaviin
14301: omat työskentelytilat, jotka näin tulisivat edul- tiloihin.
14302: lisesti.
14303: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14304: nioittaen,
14305:
14306: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14307:
14308: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14309: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14310: 1991 vp 379
14311: Raha-asia-aloite 355
14312:
14313:
14314:
14315:
14316: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kaluston hankintaan
14317: metsä- ja puutalousoppilaitoksille
14318:
14319:
14320: Eduskunnalle
14321:
14322: Metsätöissä koneiden osuus tulee edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14323: kasvamaan. Voidakseen antaa nykyaikaista ko- nioittaen,
14324: neenkäytön ja korjauksen opetusta on metsäop-
14325: pilaitoksilla oltava ajanmukaisia koneita ope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14326: tusvälineinä. Koneet on pidettävä nykyajan ta- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14327: solla kaikissa Suomen seitsemässä oppilaitok- 29.60.70 40000000 markan määrära-
14328: sessa, muutoin opetuksen taso laahaa jatkuvasti han kaluston hankintaan metsä- ja puu-
14329: jäljessä käytännön metsätyöstä. talousoppilaitoksille.
14330:
14331: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14332:
14333: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14334: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14335: 380 1991 vp
14336:
14337: Raha-asia-aloite 356
14338:
14339:
14340:
14341:
14342: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkoulun
14343: peruskorjaukseen ja laajennukseen
14344:
14345:
14346: Eduskunnalle
14347:
14348: Onkamon metsäkoulun laajennus on ollut vi- säalalla. Mm. Uimaharjun sellutehtaan puun-
14349: reillä vuosikausia. Vuodesta 1952 toiminut op- korjuu tarvitsee satoja ammatti-ihmisiä.
14350: pilaitos on laajentanut toimintaansa metsän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14351: omistajia kouluttavasta yksiköstä metsäalan pe- nioittaen,
14352: ruskoulutukseen ja metsurien ammattikoulu-
14353: tukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14354: Metsurien koulutustarve on selvästi kasva- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14355: massa, vaikka koulutuslinjoille on viime vuosi- 29. 60. 74 5 000 000 markan määrärahan
14356: na ollut vaikea saada opiskelijoita. Itä-Suomes- Onkamon metsäkoulun laajennukseen
14357: sa laajeneva yhteistyö Neuvostoliiton kanssa li- ja peruskorjaukseen.
14358: sää ammattikoulutetun työvoiman tarvetta met-
14359:
14360: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14361:
14362: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14363: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14364: 1991 vp 381
14365:
14366: Raha-asia-aloite 357
14367:
14368:
14369:
14370:
14371: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesälahden Juhanan-
14372: tupa-hankkeen loppuun saattamiseen
14373:
14374:
14375: Eduskunnalle
14376:
14377: Kesälahden Hummovaaraan vuonna 1989 ra- matkailullinen merkitys koko itäistä Suomea
14378: kennettu Juhanantupa kuuluu Runon ja Rajan koskevan matkailureitin yhtenä omaleimaisena
14379: tien karjalaistaloketjuun. Tupa on rakennettu kohteena edellyttää, että valtiovalta antaisi
14380: sille paikalle, jossa Elias Lönnroth haastatteli hankkeeseen vielä tukea.
14381: Juhana Kainulaista Kalevalaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14382: Talo on saanut erinomaisen vastaanoton nioittaen,
14383: matkailijoiden keskuudessa. Juhanautuvan ra-
14384: hoitukseen ovat osallistuneet lukuisat yhteisöt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14385: Hanke on vielä hiukan kesken ja rahoitustarve 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14386: on yhteensä 0,5 mmk. 29.90.52 150 000 markan määrärahan
14387: Juhanautuvan toteuttamisessa tehdyn työn Juhanantuvan rakentamisen loppuun
14388: loppuun saattamiseksi olisi talo saatava velatto- saattamiseen ja velkojen maksuun.
14389: maksi. Talon kansallinen kulttuuripohja sekä
14390:
14391: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14392:
14393: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14394: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14395: 382 1991 vp
14396:
14397: Raha-asia-aloite 358
14398:
14399:
14400:
14401:
14402: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesälahden kalatalouden
14403: kehittämiskeskuksen suunnitteluun
14404:
14405:
14406: Eduskunnalle
14407: Kesälahti on Itä-Suomessa keskeisimpiä kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14408: talouden harjoittamispaikkakuntia. Kalastuk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14409: sen edistämiseksi on perusteltua laajentaa ope- 30.37.23 500 000 markan määrärahan
14410: tustoimintaa koskemaan kaikkea kalastukseen Kesälahden kalatalouden kehittämiskes-
14411: liittyvää toimintaa. Siksi on tarpeellista ja vält- kuksen suunnitteluun.
14412: tämätöntä perustaa kalatalouden kehittämis-
14413: keskus Kesälahdelle.
14414: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14415: nioittaen,
14416:
14417: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14418:
14419: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14420: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14421: 1991 vp 383
14422:
14423: Raha-asia-aloite 359
14424:
14425:
14426:
14427:
14428: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Ahvenisen
14429: tien rakentamiseen
14430:
14431:
14432: Eduskunnalle
14433:
14434: Pohjois-Karjalaan tien tekemiseen on viime ja Ahvenisen välinen tie (n:o 5053) rahoitettai-
14435: vuosina saatu määrärahoja niukasti verrattuna siin kehittämismomentilta ja ensi vuoden ta-
14436: aikaisempiin vuosiin. Erityisesti Uimaharjun lousarvioon varattaisiin tätä varten 10,0 mmk.
14437: sellutehtaan laajennus ja sen vaatimat tiehank- Ahvenisen tien kustannusarvio on lähes 27,0
14438: keet kuluttavat rakentamiseen tarkoitettuja miljoonaa markkaa.
14439: määrärahoja huomattavasti. Kun myös Niira- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14440: lan rajanylityspaikan avaaminen henkilöliiken- nioittaen,
14441: teelle edellyttää melkoisia tieinvestointeja, jää
14442: maakunnan vähempiarvoisten teiden kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14443: miseen kovin vähän rahaa. Sen vuoksi suurim- 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
14444: mat tiehankkeet kuuluisi rahoittaa yleisten tei- markan määrärahan Romppalan ja
14445: den kehittämisen menokohdalta. Ahvenisen välisen tien rakentamiseen.
14446: Näillä perusteilla esitämme, että Romppalan
14447:
14448: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
14449:
14450: Matti Väistö Esko Jokiniemi Riitta Myller
14451: Eeva Turunen Tuula Koittinen Kerttu Törnqvist
14452: 1991 vp 385
14453:
14454: Raha-asia-aloite 360
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionarkiston varas-
14460: toarkiston siirtämiseen Poriin
14461:
14462:
14463: Eduskunnalle
14464: Helsingissä sijaitseva Valtionarkisto, joka sa- koon, että sama tila oli tarjolla myös varasto-
14465: malla on Uudenmaan maakunta-arkisto, toimii kirjastolle, joka sijoitettiin Kuopioon. Ratkaisu
14466: suuressa tilanahtaudessa. Ellei muuta ratkaisua olisi valtiontaloudellisesti edullinen ja palvelisi
14467: löydy, joudutaan maakunta-arkistolle mahdol- osaltaan niitä tavoitteita, joita on asetettu pää-
14468: lisesti rakentamaan uusia tiloja. kaupunkiseudun kasvun suuntaamiseksi muual-
14469: Porin Puuvillatehtaan entinen kiinteistö on le maahan.
14470: tehtaan toiminnan lähes loputtua jäänyt osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14471: tain tyhjilleen, osittain otettu saneerattuna
14472: toimisto- tai muuhun käyttöön. Puuvillateh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14473: taan kiinteistö voisi olla sijoituspaikkana myös 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
14474: Valtionarkiston sille osalle, joka voisi sijaita markkaa Valtionarkiston varastoarkis-
14475: pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Todetta- ton siirtämiseksi Poriin.
14476: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14477:
14478: Raila Aho Raimo Vuoristo Timo Laaksonen
14479: Timo Kalli Maunu Kohijoki Juha Korkeaoja
14480: Heikki Rinne Leea Hiltunen Kalevi Lamminen
14481: Timo Roos Lea Mäkipää
14482: 386 1991 vp
14483:
14484: Raha-asia-aloite 361
14485:
14486:
14487:
14488:
14489: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaista elä-
14490: mäntavan muutosta tukevien keskusten perustamiseen
14491:
14492:
14493: Eduskunnalle
14494:
14495: Suuremmissa asutuskeskuksissa on ilmennyt - neuvontaa elämäntavan muutoksessa,
14496: tarvetta järjestää väestöön suuntautuvaa palve- - tupakointinsa lopettavien ryhmät/tupak-
14497: lutoimintaa vapaaehtoisella pohjalla tukikes- kaklinikka,
14498: kusten ja toimintaryhmien avulla. Tukikeskuk- - keskusteluryhmät ongelmaisille ja per-
14499: set toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisella heen jäsenille,
14500: henkilökunnalla. KDRL omaa tästä kokemusta - toveripuhelin,
14501: mm. puhelinpalvelutoiminnan osalta. Tämä - raittiuskahvila ym.
14502: toiminta jatkuisi perustettavien keskusten yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14503: teydessä. nioittaen,
14504: Puhelinpalvelun ohella tarvitaan laajempaa
14505: henkilökohtaista auttamis- ja tukitoimintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14506: KDRL:n toimesta perustettavissa tukikeskuk- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
14507: sissa tuetaan henkilökohtaista elämäntavan markkaa käytettäväksi KDRL:n tuki-
14508: muutosta, raittiutta ja elämässä selviämistä. keskusten perustamiseen ja toiminnan
14509: Tukikeskusten toiminnan laajuus perustuu käynnistämiseen.
14510: paikalliseen aktiivisuuteen, tietoon ja taitoon.
14511: Niiden yhteyteen on suunniteltu seuraavia toi-
14512: mintoja:
14513:
14514: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14515:
14516: Raila Aho Ensio Laine Eila Rimmi
14517: Claes Andersson Heli Astala Pekka Leppänen
14518: 1991 vp 387
14519:
14520: Raha-asia-aloite 362
14521:
14522:
14523:
14524:
14525: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten järjestöjen
14526: raittiustyön tukemiseen
14527:
14528:
14529: Eduskunnalle
14530:
14531: Ennen SVOL-järjestelmään siirtymistä saivat heikentyä. Näin on kuitenkin jo käynyt. Tämä
14532: raittiusjärjestöt ja muut raittiustyötä tekevät tärkeä vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta
14533: järjestöt toimintaansa varten avustusta kunnil- tulee jatkossa entisestään heikkenemään, ellei
14534: ta. Vuoden 1989 alusta voimaan tulleen laki- toimintaa ryhdytä tukemaan valtiovallan ta-
14535: muutoksen jälkeen paikalliset järjestöt eivät ole holta.
14536: pienillä voimavaromaan voineet tarjota kunnil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14537: le SVOL-järjestelmän edellyttämiä ostopalve- nioittaen,
14538: luja. Kunnissa nyt harjoitettavat säästötoimet
14539: kohdistuvat ensi sijassa ostopalveluihin ja uh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14540: kaavat lopettaa suurelta osin vapaaehtoisen 1992 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
14541: raittiustyön. markkaa käytettäväksi kuntien kautta
14542: Lainmuutoksen hyväksyessään eduskunta paikallisten järjestöjen raittiustyön tu-
14543: edellytti, että raittiustyö ei paikallistasolla saisi kemiseen.
14544:
14545: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14546:
14547: Raila Aho Ensio Laine
14548: Eila Rimmi Heli Astala
14549: Pekka Leppänen
14550: 388 1991 vp
14551:
14552: Raha-asia-aloite 363
14553:
14554:
14555:
14556:
14557: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien opintolaino-
14558: jen korkotuen budjettiperusteiseen maksamiseen
14559:
14560:
14561: Eduskunnalle
14562: Hallitus on esittänyt opiskelijoiden opintotu- opintolainaa opintorahan lisäksi 20 000-40 000
14563: kijärjestelmän uudistamista. Uudistusta on si- markkaa vuodessa, ja näin ollen kokonaisopin-
14564: nänsä odotettu jo kauan ja siihen on asetettu tolainan määrä nousee 100 000-200 000 mark-
14565: mittavia toiveita. Yleisenä tavoitteena on ollut kaan. Kyseisen kokoisen lainan korkokulut il-
14566: muuttaa tähän saakka voimassa ollut lainapai- man korkotukea kohoavat vuodessa yli 10 000
14567: notteinen opintotuki opintorahapainotteiseksi. markkaan. Käytännössä siis opiskelija menet-
14568: Hallituksen esitys lähteekin aivan oikein siitä tää opintojensa loppuaikana jo merkittävän
14569: ajatuksesta, että takaisinmaksusta vapaata osan opintorahastaan korkeakorkoisen opinto-
14570: opintorahan osuutta nostetaan opintolainan lainan korkokuluihin.
14571: kustannuksella. Hallituksen esitys merkitsee SMP:n mielestä opintolainan korkotuki olisi
14572: käytännössä yli 20-vuotiaan korkeakouluopis- tullut ainakin supistetussa muodossaan säilyt-
14573: kelijan opintorahan enimmäismäärän nouse- tää siten, että valtiovalta olisi takauksen lisäksi
14574: mista 1 570 markkaan kuukaudessa. Vanhem- maksanut opintolainoille 2-3 %:n korkotuen.
14575: pien luona asuvan tai alle 20-vuotiaan opintora- Tällä toimenpiteellä edesautettaisiin opiskelijoi-
14576: ha on tätä pienempi. Näiltä osin hallituksen esi- den selviytymistä tilanteessa, jossa kesätöiden
14577: tys on hyvä, vaikkakin riittämätön. Se, mikä saaminen on erittäin vaikeaa ja näin ollen lisä-
14578: hallituksen esityksessä on huonoa ja vaarantaa ansiomahdollisuudet ovat heikentyneet merkit-
14579: koko uudistuksen merkityksen, on opiskelijoi- tävästi.
14580: den opintolainojen valtion korkotuen poistami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14581: nen. Käytännössä tämä tulee merkitsemään si-
14582: tä, että opiskelijat joutuvat ottamaan opintora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14583: haa täydentävän opintolainansa markkinako- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14584: rolla. Markkinakorko on tällä hetkellä lyhytai- 29.39.52 ylimääräisenä määrärahana
14585: kaisen pankkisuhteen omaavalle henkilölle, jol- 50 000 000 markkaa uusille opintolai-
14586: laisia opiskelijat lähes poikkeuksetta ovat, 15- noille maksettavan korkotuen säilyttä-
14587: 17 Olo. Mikäli opiskelija opiskelee keskimääräi- miseksi vähintäänkin 2-3 %:n suurui-
14588: set 5-6 vuotta, joutuu hän ottamaan vuosittain sena.
14589: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14590:
14591: Sulo Aittoniemi Hannu Suhonen Tina Mäkelä
14592: Marita Jurva Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
14593: 1991 vp 389
14594:
14595: Raha-asia-aloite 364
14596:
14597:
14598:
14599:
14600: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden bud-
14601: jettiperusteisen ateriatuen palauttamiseen
14602:
14603:
14604: Eduskunnalle
14605:
14606: Hallitus esittää budjettiesityksessään vuodel- rantanut opiskelijoiden ruokailutottumuksia
14607: le 1992 tähän saakka olleen korkeakouluopiske- ohjaamalla heitä päivittäisen lämpimän ruoan
14608: lijoiden ateriatuen kokonaan poistamista. Vuo- nauttimiseen. Mikäli kyseinen tuki poistetaan
14609: den 1991 budjetissa kyseiseen tarkoitukseen oli budjetista, tulee se väistämättä merkitsemään
14610: varattu määrärahaa 31 500 000 markkaa. Mää- korkeakouluopiskelijoiden ruokailukustannus-
14611: rärahan turvin on korkeakouluopiskelijoiden ten olennaista kohoamista ja siirtämään heidän
14612: päivittäisiä aterian hintoja pystytty kompensoi- ruokailuaan epäterveellisempään suuntaan.
14613: maan siten, että opiskelijoiden ruokailukustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14614: nukset ovat olleet kohtuullisen alhaiset. Tämä
14615: tukimuoto on ollut varsin sosiaalinen ja oikeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14616: denmukainen, sillä se on kohdistunut kaikkiin 1992 tulo- ja menoarvioon palautetta-
14617: niihin, jotka ovat käyttäneet yliopistojen järjes- valle momentille 29.39.57 35 000 000
14618: tämiä ruokailupalveluja. Lisäksi kyseisen tuen markkaa korkeakouluopiskelijoiden ate-
14619: väärinkäyttö on ollut mahdotonta. Kohdistues- riatukeen.
14620: saan suoraan aterian hintaan on tuki lisäksi pa-
14621:
14622: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14623:
14624: Sulo Aittoniemi Hannu Suhonen Tina Mäkelä
14625: Marita J urva Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: 27 210265Z
14631: 390 1991 vp
14632:
14633: Raha-asia-aloite 365
14634:
14635:
14636:
14637:
14638: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten Nouseva Voima
14639: ry:n toiminnan tukemiseen
14640:
14641:
14642: Eduskunnalle
14643:
14644: Ikaalisten Nouseva Voima on kansallisesti ja palveluja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.
14645: kansainvälisesti tunnettu suunnistuksen erikois- Seuran talous on kuitenkin jatkuvasti erittäin
14646: seura, jonka saavutukset tunnetaan yhtämittai- kireällä, ja tämä haittaa mm. junioritoiminnan
14647: sesti jo puolentoista vuosikymmenen ajalta kehittämistä.
14648: mm. Tiomila-viestin ja Jukolan viestin menes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14649: tyksistä. Seura on kasvattanut myös SM-, PM- taen,
14650: ja MM-tason suunnistajia. Todellisuudessa mit-
14651: tavan nimen saavuttanut seura on vain kyläseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14652: ra Ikaalisten Riitialan kylässä. Seura on hankki- 1992 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
14653: nut toimintaansa tarvittavat varat keräys- ja tai- kaa Ikaalisten Nouseva Voima ry:n toi-
14654: kootoiminnalla sekä myymällä jäsentensä työ- minnan tukemiseen.
14655:
14656: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14657:
14658: Sulo Aittoniemi
14659: 1991 vp 391
14660:
14661: Raha-asia-aloite 366
14662:
14663:
14664:
14665:
14666: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 330 (Ylö-
14667: järvi-Kuru) perusparantamiseen
14668:
14669:
14670: Eduskunnalle
14671:
14672: Seudullinen tie n:o 330 Ylöjärveltä Kuruun tie on jäänyt alueen ainoaksi liikenteelliseksi
14673: Hämeen läänissä on erittäin vilkkaasti liiken- pullonkaulaksi.
14674: nöity, mutkainen ja huonokuntoinen. Tien lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14675: kenne Kurusta Tampereen työpaikoille lisään- taen,
14676: tyy koko ajan, ja lisäksi tietä käytetään raskai-
14677: siin puutavarankuljetuksiin. Myös liikennöinti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14678: loma-asunnoille kasvaa. Kun Kurusta Virroille 1992 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
14679: ja Kurusta Ruovedelle johtavat tieosuudet on markkaa maantien n:o 330 (Ylöjärvi-
14680: nyt peruskunnostettu, tässä aloitteessa mainittu Kuru) perusparantamiseen.
14681:
14682: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14683:
14684: Sulo Aittoniemi
14685: 392 1991 vp
14686:
14687: Raha-asia-aloite 367
14688:
14689:
14690:
14691:
14692: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3233 perus-
14693: parantamiseen
14694:
14695:
14696: Eduskunnalle
14697:
14698: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä Pälkä- voimakkaan routimisen vuoksi. Tie kaipaa väli-
14699: neen-Luopioisten tieltä n:o 322 Sahalahteen töntä peruskorjausta.
14700: johtava tie n:o 3233 on sekä vilkkaassa paikal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14701: liskäytössä oleva että raskaisiin puutavarankul- taen,
14702: jetuksiin käytetty tie. Sappeenvuoren hiihtokes-
14703: kuksen aloittaessa toimintansa tien liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14704: määrät tulevat todennäköisesti moninkertaistu- 1992 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
14705: maan. Tiestä on kunnostettu noin 5 km:n mit- markkaa peruskunnostuksen aloittami-
14706: tainen osuus. Muu osa on suuren osan vuotta seksi Sappeen maantiellä n:o 3233.
14707: lähes liikennekelvottomassa kunnossa erityisesti
14708:
14709: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14710:
14711: Sulo Aittoniemi
14712: 1991 vp 393
14713:
14714: Raha-asia-aloite 368
14715:
14716:
14717:
14718:
14719: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta asumisoikeusasunto-
14720: jen ja omakotitalojen aravalainoituksen lisäämiseen
14721:
14722:
14723: Eduskunnalle
14724: Hallitus esittää valtion vuoden 1992 tulo- ja pääomalla. Pieni paaoma kuitenkin toisi kai-
14725: menoarvioesityksessään asuntotoimeen käytet- vattua vastuullisuutta asumiseen ja asunnon
14726: tävien määrärahojen lisäämistä. Tätä toimenpi- hankkimiseen toisin kuin pelkkä vuokralla asu-
14727: dettä voidaan pitää oikeaan osuneena, onhan minen. Omistusasuminen on taasen jokaisen
14728: asuntotilanne maassamme vuosikausia ollut suomalaisen perimmäinen haave ja sitä tulisi
14729: vaikea ja viimeisen vuoden aikana työttömyys myös valtiovallan taholta tukea aravalainoituk-
14730: rakennusalalla räjähdysmäisesti kasvanut. Nyt sella.
14731: jos koskaan on oikea aika asuntokannan lisää- SMP:n mielestä hallituksen esittämän 2 200
14732: miselle ja asunto-ongelman nopealle poistami- asumisoikeusasunnon sijaan tulisi valtion toi-
14733: selle. min saada lainoitetuksi 5 000 asumisoikeus-
14734: Hallitus esittää budjettiesityksessään sekä asuntoa ja 5 000 omakotitaloa. Tätä linjaa jat-
14735: vuokra- että omistusasuntojen lisäämistä arava- kamalla voitaisiin muutaman vuoden sisällä
14736: rahoituksella. Hallituksen esityksessä on jätetty saada maahamme luoduksi riittävän suuri asu-
14737: valitettavan vähälle osuudelle vuokra-asuntojen misoikeusasuntokanta ruotsalaisen ja norjalai-
14738: määrään verrattuna asumisoikeusasunnot ja sen mallin mukaan.
14739: omakotitalot. Mielestämme tämä linja on vää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14740: rä, sillä hiljattain luotu asumisoikeusasuntojär-
14741: jestelmä pystyisi tehokkaasti ja riittävällä mitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14742: kaavalla hoidettuna luomaan vaihtoehtoisen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14743: mallin vuokralla asumisen ja omistusasumisen 35.45.60 lisäyksenä 150000000 mark-
14744: välillä. Asumisoikeusasuntoon olisi varsinkin kaa asumisoikeusasuntojen ja omakoti-
14745: nuorilla ja nuorilla pareilla mahdollisuus siirtyä talojen aravalainoituksen lisäämiseksi.
14746: suoraan kotoaan poismuuton jälkeen pienellä
14747:
14748: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14749:
14750: Sulo Aittoniemi Hannu Suhonen Tina Mäkelä
14751: Marita Jurva Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
14752: 394 1991 vp
14753:
14754: Raha-asia-aloite 369
14755:
14756:
14757:
14758:
14759: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sotaveteraa-
14760: nipiiri ry:n toiminnan tukemiseen
14761:
14762:
14763: Eduskunnalle
14764:
14765: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri on vireästi toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14766: miva veteraanien yhdistys, joka pyrkii edistä- taen,
14767: mään jäsentensä henkistä ja ruumiillista kuntoa
14768: aktiivisella toiminnalla. Kaikki toiminta vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14769: kuitenkin rahaa, josta yhdistyksellä on pulaa 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
14770: omasta aktiivisesta rahanhankintatoiminnasta markkaa Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri
14771: huolimatta. ry:n toiminnan tukemiseen.
14772:
14773: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14774:
14775: Sulo Aittoniemi
14776: 1991 vp 395
14777:
14778: Raha-asia-aloite 370
14779:
14780:
14781:
14782:
14783: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Rintamanai-
14784: set ry:n toiminnan tukemiseen
14785:
14786:
14787: Eduskunnalle
14788:
14789: Pirkanmaan Rintamanaiset ry. on toimelias Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14790: rintamanaisten etuja ja henkistä sekä ruumiillis- taen,
14791: ta vireyttä vaaliva yhdistys. Se järjestää jäsenil-
14792: leen runsaasti erilaisia tilaisuuksia sekä mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14793: koja. 1992 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
14794: Toimintaan tarvitaan kuitenkin välttämättä kaa Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toi-
14795: rahaa, ja vaikka seuran oma vapaaehtoinen va- minnan tukemiseen.
14796: rainhankinta on vireätä, pienenkin avustuksen
14797: saaminen vireyttäisi yhdistyksen toimintaa enti-
14798: sestään.
14799:
14800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14801:
14802: Sulo Aittoniemi
14803: 396 1991 vp
14804:
14805: Raha-asia-aloite 371
14806:
14807:
14808:
14809:
14810: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta inkerinsuomalaisten
14811: avustamishankkeeseen Leningradin alueella
14812:
14813:
14814: Eduskunnalle
14815:
14816: Neuvostoliitossa on arvioitu olevan 60 000- lun tukikeskuksia sekä hoito- ja apuvälineiden
14817: 100 000 inkerinsuomalaista, joista suurin osa lainauspisteitä. Keskukset voisivat antaa myös
14818: asuu Leningradin alueella Inkerinmaalla. Inke- maataloudellista neuvontaa sekä työvoima- ja
14819: rinsuomalaiset eivät ole Suomen sukulaiskan- välineapua. Lisäksi palveluyksiköt olisivat inke-
14820: saa vaan suomalaisia, niiden suomalaisten jäl- rinsuomalaisten kulttuurikeskuksia ja kohtaa-
14821: keläisiä, jotka ovat 1600-luvulta lähtien muut- mispaikkoja.
14822: taneet Inkerinmaalle. Inkerinliiton toimesta Palvelutoiminnan käynnistämisen edellytyk-
14823: on käynnissä väestönlaskenta. Alustavien tie- senä on riittävä investointiavustus 3-4 ele-
14824: tojen pohjalta on arvioitu, että yksinomaan menttirakennuksen ( 100-150 neliötä/raken-
14825: Inkerinmaalla on runsaat 10 000 suomalaista nus) hankkimiseen ja varustamiseen palveluta-
14826: syntyperää olevaa yli 65-vuotiasta. Suurin osa lokäyttöön. Toisena edellytyksenä on kouluttaa
14827: inkerinsuomalaisista on naisia ja heistä ainakin henkilöstöä vastaamaan palveluyksiköiden toi-
14828: puolet asuu maaseudulla yksin. Mikäli 5 OJo in- minnasta. Koulutus olisi tarkoituksenmukaista
14829: kerinsuomalaisista hakeutuisi Suomeen ja heille toteuttaa Suomessa internaattikursseina ja osa
14830: kaikille tulisi järjestää laitoshoito, merkitsisi se Inkerinmaalla työn ohessa tapahtuvana työnoh-
14831: noin 60 miljoonan markan vuotuista kulua pel- jauksena ja koulutuksena. Tämä on perusteltua
14832: kästään käyttömenoina. Mikäli elinolosuhteet sen vuoksi, että Neuvostoliitossa ei ole omaa
14833: Leningradin alueella heikentyvät, voi muutto- kokemusta vanhushuollon kotipalveluista eikä
14834: halukkuus olla 5 % :a suurempaa. Parasta so- palvelukeskuksista. Selvityksen perusteella yli
14835: siaalipolitiikkaa inkerinsuomalaisten avustami- 90 % vanhuksista haluaa asioida mieluimmin
14836: sessa on avun vieminen heidän omaan elinpii- suomen kielellä. Siksi koulutus voitaisiin hyvin
14837: riinsä. Inkerinliitto on omassa kirjelmässään järjestää Suomessa.
14838: Suomen eduskunnalle ja hallitukselle 18.11. Edelleen olisi aihetta käynnistää tutkimus- ja
14839: 1990 vedonnut juuri tällaisen suunnittelumate- selvityshanke, jonka puitteissa kartoitetaan In-
14840: riaaliavun saamiseksi. Inkerinliitto on myös kerinmaan vanhusten elinolosuhteita, toiminta-
14841: omassa työssään jo ryhtynyt toimenpiteisiin kykyä ja itsenäisen selviytymisen edellytyksiä
14842: vanhusten olojen parantamiseksi heidän omas- sekä palvelutarvetta. Tämän selvityksen perus-
14843: sa elinympäristössään. teella voidaan sitten jatkossa laatia toiminta-
14844: Inkerinliitto on selvittänyt vanhusten palvelu- malleja kotipalvelutoiminnan ja koko vanhus-
14845: tarvetta ja tehnyt avustussuunnitelman, jonka huollon kehittämiselle Inkerinmaalla.
14846: mukaan apu kohdentuisi parhaiten, jos perus- Tämän avustushankkeen toteuttamiseksi voi-
14847: tettaisiin pieniä palveluasumisyksiköitä eri puo- daan asettaa suppea projektiryhmä, jota johtai-
14848: lelle Inkerinmaata. Vuosina 1991-92 tulisi si sosiaali- ja terveysministeriö. Neuvostoliitto-
14849: mahdollisuuksien mukaan käynnistää 5-6 pal- laista osapuolta edustaisi Inkerinliitto ja koulu-
14850: velutaloa, joissa kussakin olisi lähinnä lyhytai- tus- ja tutkimushanketta edustaisivat suomalai-
14851: kaishoitoa varten 5-10 vuodepaikkaa ja mah- set järjestöt. Inkerinliitto huolehtisi käytännön
14852: dollisuus järjestää ateriapalvelut, terveystarkas- toimenpiteistä, esimerkiksi vuokraisi tontit, or-
14853: tuksia sekä virkistys- ja kuntoutustoimintaa ganisoisi kunnallistekniikkaa, hankkisi luvat ra-
14854: 10-20 vanhukselle lähiympäristöstä. Näistä kentamiselle sekä hankkisi henkilökunnan ja
14855: palvelukeskuksista voitaisiin myös antaa neu- vastaisi käynnistysvaiheen jälkeen toiminnan
14856: vontaa ja informaatiota. Ne olisivat kotipalve- jatkuvuudesta. Suomalaiset järjestöt suunnitte-
14857: 1991 vp - RA 371 397
14858:
14859: lisivat ja toteuttaisivat tutkimus- ja selvitys- dollista käynnistää marras-joulukuussa 1992.
14860: hankkeen ja järjestäisivät henkilöstön koulu- Taitsa-tontista neuvotellaan. Kiireisin avuntar-
14861: tuksen. Koulutukseen osallistuisi ensi vaiheessa ve on Ahmoistenkylän palveluyksikön varusta-
14862: 2-3 työntekijää kustakin palveluyksiköstä misessa käyttökuntoon. Koulutus tulisi aloittaa
14863: kahden viikon teoria- ja harjoittelujaksoina viimeistään ensi vuoden alkupuolella.
14864: Suomessa. Yksi kouluttaja toimisi vähintään Kuten edellä olevasta ilmenee, inkerinsuoma-
14865: puolen vuoden ajan Inkerinmaalla työnohjaaja- laisten auttaminen heidän omalla asuinalueel-
14866: na ja opettajana. laan olisi kustannuksiltaan edullisempaa ja
14867: Näitä palveluyksiköitä on tarkoitus käynnis- myös inhimilliseltä kannalta parempi toteuttaa
14868: tää vuoden 1992 loppuun mennessä seuraavilla vanhuksien kotiympäristössä.
14869: paikkakunnilla: Ahmoistenkylässä, jossa tilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14870: jen remontti on käynnissä ja jonne Inkerinliitto nioittaen,
14871: on palkannut jo työntekijän, Kupanitsan kir-
14872: kon tontilla, jossa on työmaaparakki, Keltossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14873: samoin on toiminta mahdollista jo ensi vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14874: toukokuussa, Kikkerissä on vanhan koulun markkaa inkerinsuomalaisten avusta-
14875: tontti saatavissa vuokralle 85 vuodeksi ja toi- misprojektin suunnittelu-, rakentamis-
14876: minta on mahdollista käynnistää loka-joulu- ja koulutustoiminnan alkuun saattami-
14877: kuussa 1992, ja Vakkalassa viiden hehtaarin seksi Leningradin alueella.
14878: tontti on saatavissa käyttöön ja toiminta mah-
14879:
14880: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14881:
14882: Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila Pentti Mäki-Hakola
14883: 398 1991 vp
14884:
14885: Raha-asia-aloite 372
14886:
14887:
14888:
14889:
14890: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankeli-
14891: sen opiston toteutetun peruskorjaushankkeen jälkihoitoon
14892:
14893:
14894: Eduskunnalle
14895: Kauhajoen evankelisen opiston päärakennus vaatimusten tasolle. Työryhmä esittää, että
14896: valmistui käyttöön vuonna 1929. Se on massii- eduskunnan myöntämiä valtionapuja kohden-
14897: vinen kivirakennus. Opistorakennus 2 valmistui nettaisiin tuntuvasti vammaisia kouluttaviin
14898: 1959. Näissä rakennuksissa opisto on työsken- kansanopistoihin. Kauhajoen evankelinen opis-
14899: nellyt pian 30 vuotta. Rakennukset ovat palvel- to on yksi muistiossa mainituista yhdestätoista
14900: leet opetusta, asumista, ruokailua ja muita kansanopistosta.
14901: opistotoiminnan vaatimia toimintoja. Vaikka Vuosina 1986-1989 on toteutunut Kauha-
14902: opistorakennuksiin on tehty normaalit kunnos- joen evankelisen opiston rakennushanke ja vuo-
14903: tustyöt, yleisessä tarkastuksessa maaliskuussa delle 1990 jäi osa päärakennuksen ulkomaa-
14904: 1979 kiinnitettiin huomiota peruskorjaamisen lausurakasta. Opiston taloudellinen tilanne on
14905: tarpeellisuuteen. Saneerauksessa vuosina 1986- viime vuosikymmenet ollut tyydyttävä. Tulot ja
14906: 89 on perusteellisesti korjattu molemmat opis- menot ovat syntyneet pääosin toiminnasta.
14907: torakennukset ja tonttialue. Vanhojen tilojen Runsaan 9 miljoonan markan rakennushanke
14908: käyttötarkoitus on muutettu vastaamaan nyky- on moninkertaistanut taloudellisen vastuun.
14909: ajan opistotyön vaatimuksia. Opetus-, asumis-, Rakennusaikainen rahoitus on pääosin lainaa:
14910: ruokailu-, keittiö-, hallinto- ja vapaa-ajan tilat pitkäaikaista lainaa vuonna 1985 oli 0,5 miljoo-
14911: palvelevat nyt asianmukaisesti käyttäjiä. Sa- naa mk, 1986 3 miljoonaa mk, 1987 6 miljoo-
14912: moin majoitustilat ja henkilökunnan tilat on naa mk, 1988 8,5 miljoonaa mk ja viime vuon-
14913: varustettu ajanmukaisilla wc- ja peseytymisti- na lainasaldo oli noin 7,8 miljoonaa markkaa.
14914: loilla. VIS-laitteet ja -koneet on molemmissa ra- Pääomamenot ovat vielä pitkään suuret. Kor-
14915: kennuksissa uusittu. Peruskorjaus oli välttämä- kea lainojen korkotaso vaikeuttaa entisestään
14916: tön, koska osa päärakennuksesta oli rappeutu- velkojen hoitoa. Taloudellisen taakan keventä-
14917: misen vuoksi käyttökiellossa. Lämmityslaitteis- miseksi Kauhajoen evankelinen opisto toivoo
14918: to oli osin rikkoutunut. Työskentely epäkäytän- rakennusavustusta, jolla hankkeen taloudelli-
14919: nöllisissä ja osin huonokuntoisissa tiloissa vai- nen jälkihoito nykytilanteessa voitaisiin järjes-
14920: kutti epäsuotuisasti opiskelijoiden ja henkilö- tää. Taloudellisen taakan keventäminen va-
14921: kunnan viihtyvyyteen ja työskentelyyn. Nyky- pauttaisi pienen oppilaitoksen voimavaroja tar-
14922: aikaisessa aikuiskoulutuksessa on korostettu peelliseen oppilaitoksen kehittämistyöhön.
14923: opistotyön luonnetta palveluyrityksenä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14924: Opetusministeriön asettama työryhmä on nioittaen,
14925: Vammaisten kansanopisto-opiskelun kehittä-
14926: mistyöryhmän muistiossa 35/1985 korostanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14927: vammaisten opiskelun sisällöllisen kehittämisen 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
14928: lisäksi myös opistojen rakennuskannan ajan- markkaa Kauhajoen evankelisen opis-
14929: mukaisuuden tärkeyttä. Koulutuksen kehittä- ton toteutetun peruskorjaushankkeen
14930: minen edellyttää ulkoisten toimintaedellytysten jälkihoitoon.
14931: saattamista kansanopistoissa täysin nykyajan
14932:
14933: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14934:
14935: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä Aapo Saari
14936: 1991 vp 399
14937:
14938: Raha-asia-aloite 373
14939:
14940:
14941:
14942:
14943: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistys-
14944: liiton tutkimusrahaston toiminnan tukemiseen
14945:
14946:
14947: Eduskunnalle
14948: Kansallinen Sivistysliitto ry. perusti vuonna listä asiantuntemusta ja liiton taustayhteisöjä
14949: 1990 tutkimusrahaston. Tutkimusrahasto on lii- edustava tieteellinen neuvottelukunta.
14950: ton hallituksen alainen tieteellistä tutkimustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14951: mintaa organisoiva ja tukeva elin. Sen tarkoi- nioittaen,
14952: tuksena on liiton tarkoitusperien kannalta kiin-
14953: nostavan, lähinnä yhteiskunta- ja taloustieteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14954: lisen tutkimustoiminnan tukeminen. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
14955: Tutkimusrahaston toiminta on ollut vasta 29.68.54 60 000 markkaa Kansallisen
14956: käynnistysvaiheessa, mutta tulokset ovat jo Sivistysliiton tutkimusrahaston toimin-
14957: osoittautuneet merkittäviksi. Käytännön toi- nan tukemiseen.
14958: mintaansa varten tutkimusrahastolla on tieteel-
14959:
14960: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
14961:
14962: Kirsti Ala-Harja Matti Lahtinen Minna Karhunen
14963: Hanna MarkkoJa Riitta Saastamoinen Oiva Savela
14964: Riitta Jouppila
14965: 400 1991 vp
14966:
14967: Raha-asia-aloite 374
14968:
14969:
14970:
14971:
14972: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikuorojen toi-
14973: minnan tukemiseen
14974:
14975:
14976: Eduskunnalle
14977:
14978: Suomessa toimii seitsemän poliisikuoroa: nallinen vuosipäivä, massaesiintyminen, joka
14979: Etelä-Pohjanmaan, Tampereen, Porin, Turun, tänä vuonna on Oulussa. Tähän tilaisuuteen
14980: Helsingin, Oulun ja Kuopion poliisikuorot sekä valtio maksaa matka- ja päivärahan.
14981: Helsingin Poliisisoittokunta, jotka tekevät erin- Kaikki edellä mainitut kuorot toimivat itse-
14982: omaista pr-työtä esiintymällä maksutta sairaa- näisesti. Kustannuksia muodostuu harjoitusti-
14983: loissa, vanhainkodeissa, veteraani-, sotainva- lojen vuokraus- ja siivouskuluista, johtajien
14984: lidi- ja eläkeläisjärjestöjen juhlissa, myös kou- palkkauksesta ja nuotistojen hankinnasta, kos-
14985: luissa, joissa järjestävät liikenneopetukseen ka alkuperäiset nuotit maksavat 10 markkaa
14986: tähtääviä konsertteja oppilaille. Poliisikuorot kappale ja niitä tarvitaan jokaiselle kuorolaisel-
14987: järjestävät omilla alueillaan myös syys- ja ke- le; esimerkiksi 40 laulajalle tarvitaan 40 nuotit
14988: vätkonsertteja sekä itsenäisyyspäiväkonsertte- laulua kohti. Nämä kustannukset ovat kuoroille
14989: ja. Nämä konsertit ovat kuulijoille maksutto- raskaita, ja 10 000 markan tuki kuoroa kohti on .
14990: mia. Myös valtiovalta käyttää poliisikuoroja ollutkin ratkaiseva apu.
14991: erilaisissa tilaisuuksissa, kuten maaherran jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14992: jestämissä tilaisuuksissa ja maakunnallisissa ti- nioittaen,
14993: laisuuksissa. Poliisit esiintyvät juhlavirkapu-
14994: vuissa, mikä lähentää poliiseja ja yleisöä. Polii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14995: sikuoron jäsenet eivät saa kuoromatkoiltaan 1992 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
14996: päivärahaa eivätkä matkaraha-avustusta, vaan kaa seitsemän poliisikuoron ja Helsingin
14997: he tekevät kaiken työn talkootyönä. Joka toi- Poliisisoittokunnan tukemiseen.
14998: nen vuosi järjestetään poliisikuorojen valtakun-
14999:
15000: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15001:
15002: Kirsti Ala-Harja Maunu Kohijoki
15003: Riitta Jouppila Jukka Vihriälä
15004: Ritva Laurila
15005: 1991 vp 401
15006:
15007: Raha-asia-aloite 375
15008:
15009:
15010:
15011:
15012: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset Spelit
15013: Kansanmusiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
15014:
15015:
15016: Eduskunnalle
15017: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdis- konsertti. Spelien talousarvio vuodelle 1992 on
15018: tys ry. järjestää 2.-5.7.1992 Kauhajoella 21. 775 000 markkaa, josta Kauhajoen kunnan
15019: kerran Länsi-Suomen musiikkijuhlat, Spelit. osuus 100 000 markkaa. Pääsymaksutuotto on
15020: Kansainvälinen ja valtakunnallinen Speli-ta- arvioitu 200 000 markaksi. Vaikka suurin osa
15021: pahtuma on vakiinnuttanut asemansa maamme esiintyjistä esiintyykin maksutta, on valtion-
15022: merkittävimpien kulttuuritapahtumien joukos- avustuksena myönnetty määräraha vuosittain
15023: sa. Vuoden 1992 Juhla-Speleihin tulee erittäin ollut ratkaiseva tämän kansainvälisen tapahtu-
15024: tasokas ja kattava ohjelmisto: valtakunnallinen man onnistumiseksi.
15025: tanssiseminaari 2.-3.7.1992 yhteistyössä tans- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15026: sialan järjestöjen kanssa, valtakunnallinen suo- nioittaen,
15027: menmestaruuskilpailu klarinetin-, mandoliinin-,
15028: viulun- ja huuliharpunsoitossa, suomenruotsa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15029: laisen kansanmusiikin juhlakonsertti yhteis- 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
15030: työssä Folkmusikinstitutin kanssa, suuri tanssin markkaa Eteläpohjalaiset Spelit Kan-
15031: juhla, uusmaalaisen kansanmusiikin konsertti sanmusiikkiyhdistys ry:n toiminnan tu-
15032: sekä valtakunnallisesti merkittävien yhtyeiden kemiseen ja valtakunnallisen Spe/i-ta-
15033: Värttinän, Tallarin, Halsbrytarnan ja Eteläpoh- pahtuman järjestämiseen 2.-5.7.1992
15034: jalaisten Mestaripelimannien Suuri Speli-gaala- Kauhajoella.
15035: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15036:
15037: Kirsti Ala-Harja Raimo Vistbacka Håkan Malm
15038: Håkan Nordman Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
15039: Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola Bjarne Kallis
15040: Maunu Kohijoki Riitta J ouppila
15041: 402 1991 vp
15042:
15043: Raha-asia-aloite 376
15044:
15045:
15046:
15047:
15048: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Siirtolaisuusinstituu-
15049: tin Etelä-Pohjanmaan aluekeskuksen perustamiseen Peräseinä-
15050: joelle
15051:
15052: Eduskunnalle
15053:
15054: Vaasan lääni on ollut tärkeä Suomen siirto- räyksen ohella aluekeskus voisi olla sukututki-
15055: laisuuden lähtöalue. Ns. suuren Amerikan siir- mukseen liittyvä tietopankki ja informaation
15056: tolaisuuden vuosina 1867-1930 puolet lähti- antaja osana Siirtolaisuusinstituutin atk-poh-
15057: jöistä oli kotoisin Vaasan läänistä. Jo 1970- jaista siirtolaisrekisteriä, josta voitaisiin järjes-
15058: luvun puolivälissä Peräseinäjoen kunnan tahol- tää siirtolaisten jälkeläisille sukututkimuspalve-
15059: ta otettiin yhteyttä Siirtolaisuusinstituutin toi- lua. Myös seminaari- ja koulutustoimintaa voi-
15060: mipisteen saamiseksi Peräseinäjoelle silloin tyh- taisiin järjestää Peräseinäjoella.
15061: jäksi jääneeseen kouluun. Peräseinäjoen kunta Aluekeskuksen perustaminen lähtee siitä, että
15062: on osoittanut suurta harrastusta siirtolaisaihee- Peräseinäjoen kunta osoittaa tarvittavat toimi-
15063: seen hankkimalla pitäjästä kotoisin olevan tilat ja ylläpitää ne. Opetusministeriö Siirtolai-
15064: suurjuoksija Ville Ritolan viisi kultamitalia ym. suusinstituutin kautta myöntäisi toimihenkilöi-
15065: mitalit, jotka on asetettu näytteille valtuusto- den palkkaukseen ja varsinaiseen toimintaan
15066: saliin, Villen kamariin, jonne on kerätty muuta- tarvittavat määrärahat. Käynnistämisvaiheessa
15067: kin siirtolaisuuteen liittyvää lähdeaineistoa. Pi- esitetään kahden toimen perustamista. Nämä
15068: demmällä tähtäimellä kunta on valmis rakenta- olisivat amanuenssi ja toimistovirkailija. Myös
15069: maan tarvittavat tilat suunnitellun kirjaston yh- Vaasan läänin hallinto maaherra Kangasniemen
15070: teyteen ja antamaan aluekeskukselle saneerattu- lausunnolla ja maakuntaliitto kannattavat insti-
15071: na nykyisen vanhainkodin kiinteistön aluekes- tuutin perustamista.
15072: kuksen sijaintipaikaksi. Aluekeskuksen tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15073: tuksena on kerätä ja tallentaa Pohjanmaalta nioittaen,
15074: vielä löytyvää siirtolaisuuteen liittyvää historial-
15075: lista aineistoa. Tavoitteena olisi kerätä tietoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15076: myös Venäjän ja Ruotsin siirtolaisuudesta. Täl- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
15077: lä hetkellä on viimeinen tilaisuus keräystyöhön, markkaa Siirtolaisuusinstituutin Etelä-
15078: koska vielä löytyy vanhuksia ja vielä löytyy Pohjanmaan aluekeskuksen perustami-
15079: vanhoja taloja, ennen kuin ne hävitetään. Ke- seksi Peräseinäjoelle.
15080:
15081: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15082:
15083: Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila
15084: 1991 vp 403
15085:
15086: Raha-asia-aloite 377
15087:
15088:
15089:
15090:
15091: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden liikennejär-
15092: jestelyjen toteuttamiseen Seinäjoella
15093:
15094:
15095: Eduskunnalle
15096:
15097: Seinäjoen kaupungin keskustan liikenne- kenneministeriöltä rakennuslain 136 a §:n mu-
15098: suunnitelmaan sisältyy Vapaudentien, Valtion- kaista avustusta. Suunnitelman toteuttaminen
15099: kadun ja Ruukintien liikennejärjestelyt välillä käynnistetään vuonna 1991 Vapaudentien ra-
15100: Jaakkolantie-Larvalankatu. Tielaitoksen tie- kennustöillä ja hanke on tarkoitus saattaa pää-
15101: ja katuverkon luokittelussa Vapaudentie on tökseen vuoden 1992 syksyyn mennessä. Suun-
15102: merkitty kauko- tai kauttakulkuliikenteelle tär- nitelman toteuttaminen kokonaisuutena kau-
15103: keäksi kaduksi ja sen kautta kulkee kantatie n:o pungin rahoittamana on ylivoimainen.
15104: 64. Valtionkatu-Ruukintie on tärkeä kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15105: gin sisäistä yhdysliikennettä palveleva katujak- nioittaen,
15106: so. Edellä mainittujen katujen rakentaminen on
15107: sekä liikenteen sujuvuuden että liikenneturvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15108: suuden kannalta välttämätöntä. Vapaudentien 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
15109: kustannusarvio ilman ajoradan uuden osuuden markkaa Vapaudentien, Valtionkadun
15110: päällystämistä on 5 981 000 markkaaja Valtion- ja Ruukintien liikennejärjestelyjen to-
15111: kadun-Ruukintien kustannusarvio 3 173 000 teuttamiseen välillä Jaakkolantie-Lar-
15112: markkaa. Näihin kustannuksiin on haettu lii- va/ankatu Seinäjoella.
15113:
15114: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15115:
15116: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
15117: 404 1991 vp
15118:
15119: Raha-asia-aloite 378
15120:
15121:
15122:
15123:
15124: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Vaasan
15125: radan sähköistämiseen
15126:
15127:
15128: Eduskunnalle
15129: Seinäjoen-Vaasan radasta vajaa 80 kilomet- huomattavaa parannusta verrattuna nykyiseen
15130: riä on vielä sähköistämättä. Vaasan kaupunki höyryveturiliikenteeseen.
15131: on Vaasan läänin hallinnon keskus ja se on Seinäjoen seutu ja Vaasan seutu ovat molem-
15132: myös merkittävä teollisuuskaupunki. Mm. mat vilkkaita taloudellisia painopistealueita.
15133: Wärtsilä ja Strömberg tarvitsevat erikoiskulje- Rautatie Vaasan ja Seinäjoen välin sähköistä-
15134: tuksia rautateitse. Vaasa on eräs merkittävim- misen jälkeen yhdistäisi nämä kaksi talousaluet-
15135: mistä ja kasvavista satamakaupungeista, jonka ta ja merkittävästi parantaisi niin alueellisesti
15136: kautta sekä henkilöliikenne että rahtiliikenne kuin valtakunnallisesti yhteyksiä ja samalla tu-
15137: tapahtuu Ruotsiin ja Pohjoismaihin. Jos Seinä- kisi talouselämää.
15138: joen-Vaasan rata saataisiin sähköistetyksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15139: täydentyisi rautatiekuljetusverkko merkittäväs- nioittaen,
15140: ti. Se antaisi myös edellytykset niin poikkilii-
15141: kenteen kuin Ruotsin liikenteen lisääntymiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15142: Sähköistäminen merkitsisi myös huomattavia 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
15143: rautatiekaluston taloudellisia säästöjä. Ympä- markkaa Seinäjoen- Vaasan rataosuu-
15144: ristönsuojelullisesti sähköistäminen merkitsisi den sähköistämiseen.
15145: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15146:
15147: Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila Håkan Nordman
15148: 1991 vp 405
15149:
15150: Raha-asia-aloite 379
15151:
15152:
15153:
15154:
15155: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Jalasjärven allergia-
15156: keskushankkeen lisäsuunnittelun rahoittamiseksi
15157:
15158:
15159: Eduskunnalle
15160:
15161: Jalasjärven allergiakeskuksen tormmta-aja- mihin on haettu Raha-automaattiyhdistyksen
15162: tus tähtää toisaalta allergisten ja muitten pitkä- avustusta 70%. Jalasjärven kunta on sitoutu-
15163: aikaissairaiden elämisen laadun, hyvinvoinnin nut vastaamaan kustannuksista 20% ja Aller-
15164: ja työkunnon ylläpitämiseen, toisaalta sairauk- giakeskusyhdistyksen vastuulle jää loput 10 %.
15165: sien ja vikojen ennaltaehkäisyyn. Tulosten saa- Hankkeeseen on vuosina 1989-90 saatu suun-
15166: vuttaminen toteutuu selvitysten, valmennuksen, nitteluavustusta raha-automaattivaroista 0,8 mil-
15167: koulutuksen ja tiedonjaon myötä. joonaa markkaa. Investointiavustusta perusta-
15168: Allergiakeskuksen asiakasalueeksi on tutki- miskustannuksiin ei kuitenkaan ole toistaiseksi
15169: musten mukaan kiteytynyt Vaasan ja Keski- saatu. Näin ollen allergiakeskushankkeen toteut-
15170: Suomen läänien sekä Satakunnan ja Pirkan- tamista ei ole voitu aloittaa.
15171: maan talousalueiden kattama 1,4 miljoonan Syyskuun alusta tulevat voimaan uudet kun-
15172: asukkaan alue. Allergiakeskusyhdistykseen tootuslait ja kuntoutusvelvoitteet, jotka lisää-
15173: kuuluu neljä sairaanhoitopiiriä, yksi erityis- vät työikäisten kuntoutuspalvelutarvetta. Ky-
15174: huoltopiiri sekä useita potilasyhdistyksiä, toisin seisellä alueella on vähän kuntoutuspaikkoja.
15175: sanoen kaikki yhteisöjä, jotka tulevaisuudessa Erityisesti allergisista vaivoista kärsivien työtä
15176: käyttävät keskuksen palveluita. Keskus voi an- haittaavien tekijöiden kuntoutus- ja selvitys-
15177: taa myös palveluita yksityisille työnantajille ja paikkoja ei ole.
15178: yhteisöille. Jalasjärven kunta on sijoittanut viime vuo-
15179: Toiminnan rakenteesta kattavat sopeutumis- sien aikana allergiakeskushankkeeseen jo 3 mil-
15180: valmennuskurssit 40 OJo, ammatillinen täyden- joonaa markkaa ja Raha-automaattiyhdistyk-
15181: nyskoulutus 20 % sekä erilaiset lyhytkurssit, se- sen varojakin on saatu vajaa miljoona. Suun--
15182: minaarit ja työhön valmennus 40 %. Vuosibud- nittelu jatkuu edelleen, koska lopullisen pää-
15183: jetti 9,26 miljoonaa markkaa nojautuu 70 %:n töksen tekemiseen on vaadittu lisäselvityksiä.
15184: täysihoitomyynnin käyttöasteeseen. Valmennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15185: ja täysihoitovuorokauden hinta on 575 mk, ja nioittaen,
15186: näin syntyvät tuotot kattavat ajateltavissa ole-
15187: vat kulut, joten hanke on arvioitu kannatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15188: vaksi. 1992 tulo- ja menoarvioon 300000
15189: Kannattavuuden edellytyksenä on kuitenkin markkaa Jalasjärven allergiakeskus-
15190: avustus investointeihin. Perustamiskustannuk- hankkeen lisäsuunnittelun rahoittamista
15191: set on arvioitu 35,5 miljoonaksi markaksi, varten.
15192:
15193: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15194:
15195: Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä
15196:
15197:
15198:
15199:
15200: 28 210265Z
15201: 406 1991 vp
15202:
15203: Raha-asia-aloite 380
15204:
15205:
15206:
15207:
15208: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliiton
15209: Tules-akatemialle
15210:
15211:
15212: Eduskunnalle
15213:
15214: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 23 teinen päätöksenteko. Yhteishoidossa Tules-
15215: vuodessa tuki- ja liikuntaelinsairaiden (Tules) asiantuntijoina ovat sekä ammattilainen että
15216: määrä on kasvanut 140 OJo. Tänään Tule-sairai- Tule-sairas.
15217: ta on yli 700 000 ja vuonna 2010 vastaava luku Tules-akatemia on kokeilua, joka tuottaa
15218: on ehkä jo 1,4 miljoonaa. Kaikissa Pohjois- uutta tietoa. Se pyrkii osittain täyttämään ne
15219: maissa puhutaan miljardien markkojen me- aukot, joista muut tahot eivät huolehdi. Esi-
15220: noista. merkiksi Työterveyslaitoksen tutkimuksen mu-
15221: Suomi tarvitsee osaajia, joilla on uudenlaisia kaan yli puolet terveyskeskuslääkäreistä ja lää-
15222: tapoja hidastaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien kintävoimistelijoista ilmoitti, että heillä on
15223: kasvua. Tules-akatemia pyrkii olemaan yksi puutteelliset tiedot tuki- ja liikuntaelinsairauk-
15224: keino luoda näitä osaajia. Suomen Reumaliitto sista. Suomen Reumaliitto teki hoitohenkilö-
15225: toi julkisuuteen Tules-akatemian pohjoismai- kunnalle kyselyn, joka vahvistaa tätä käsitystä.
15226: sessa "Tules, työ ja ympäristö" -kongressissa Tules-akatemian tarkoituksena on kouluttaa
15227: 1991. Tilaisuus oli ensimmäinen Tules-akate- potilasluennoijia oppilaitosten ja sosiaali- ja
15228: mian koulutustilaisuus. terveydenhuollon käyttöön, järjestää täyden-
15229: Tules-akatemia on luonteeltaan monitietei- nyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon am-
15230: neo kokemukseen perustuvaa tietoa suosiva eri mattilaisille sekä järjestää ns. Tules-koulutta-
15231: alojen asiantuntijoiden kohtauspaikka. Se on jien koulutusta. Lähiaikojen suunnitelmiin
15232: tulevaisuuden opinahjo, jossa opettajan ja op- kuuluu myös Baltian maiden terveydenhuolto-
15233: pilaan roolit sekoittuvat. Esimerkiksi lääkärin, henkilöstön kouluttaminen.
15234: hoitajan ja arkkitehdin opettajana voi toimia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15235: potilas. nioittaen,
15236: Tules-akatemia soveltaa koulutuksessaan tuo-
15237: retta kasvatustieteellistä näkemystä. Se suosii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15238: monimuoto-opetusta, itseohjautuvia oppimis- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
15239: näkemyksiä sekä yhteishoitoajattelua. Yhteis- markkaa Suomen Reumaliitto ry:n Tu-
15240: hoito-käsite on Suomen Reumaliiton tuottama /es-akatemialle.
15241: käsite, jossa korostuu hoitajan ja potilaan yh-
15242:
15243: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15244:
15245: Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila Håkan Nordman
15246: 1991 vp 407
15247:
15248: Raha-asia-aloite 381
15249:
15250:
15251:
15252:
15253: Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin toi-
15254: minnan tukemiseen
15255:
15256:
15257: Eduskunnalle
15258:
15259: Aurinkobaletti on perustamisestaan lähtien Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry:n saama
15260: vuodesta 1981 vastannut merkittävällä tavalla valtionavustus ei nykyisellään luo riittävän va-
15261: länsisuomalaisen tanssitaiteen esittämisestä ja kaata perustaa Aurinkobaletin toiminnalle.
15262: oman alueensa ammattitanssijoiden koulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15263: sesta ja työllistämisestä. Ryhmässä on tänään
15264: 15 vakituista työntekijää, näistä 9 tanssijaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15265: Aurinkobaletin toimialueena on koko maa ja 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15266: sen vuosittaiset esitykset (noin 130) tavoittavat 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
15267: keskimäärin 35 000 katsojaa teattereissa, kou- Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen.
15268: luissa ja päiväkodeissa. Aurinkobaletin taiteel-
15269: linen työ on huomattu myös ulkomailla.
15270:
15271: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15272:
15273: Olavi Ala-Nissilä Timo Järvilahti Maija Perho-Santala
15274: Ensio Laine Timo Laaksonen Pentti Lahti-Nuuttila
15275: Marjut Kaarilahti Heli Astala Ismo Seivästö
15276: Sauli Niinistö
15277: 408 1991 vp
15278:
15279: Raha-asia-aloite 382
15280:
15281:
15282:
15283:
15284: Ala-Nissilä: Määrärahan osoittamisesta ns. HAKU-tien suunnit-
15285: teluun ja rakentamiseen välille Aura-Mynämäki
15286:
15287:
15288: Eduskunnalle
15289:
15290: Varsinais-Suomen seutukaavassa on vahvis- Viisi vuotta sitten tehtyjen laskentojen mu-
15291: tettu seudullinen tieyhteys välille Halikko- kaan HAKU-tien liikennemäärien liikenneta-
15292: Aura-Mynämäki-Kustavi. Tästä tieyhteydes- loudelliseksi tuotoksi saadaan 10-40 OJo, eli tie
15293: tä on vuonna 1985 valmistunut väli Halikko- on selvästi kannattava.
15294: Aura. Seuraavana on rakentamisvuorossa väli Varsinais-Suomen Maakuntaliitto, seutukaa-
15295: Aura-Mynämäki. Tämän hankkeen pituus on valiitto ja tielaitoksen Turun tiepiiri ovat anta-
15296: 27 km ja kustannusarvio 46,1 milj. markkaa. neet täyden tukensa tiehankkeen toteuttami-
15297: Kaikki tien vaikutuspiirissä olevat 16 kuntaa selle.
15298: pitävät tieyhteyden rakentamista erittäin tär- Edellä olevan perusteella ehdotan,
15299: keänä. 1960- ja 1970-luvuilla rakennettiin Tu-
15300: rusta hyvät säteittäisyhteydet sisämaahan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15301: rannikon suunnassa. Poikittaisyhteyksien ra- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15302: kentaminen on jäänyt unohduksiin. HAKU- markkaa tielaitoksen Turun tiepiirille
15303: tiellä on tuntuva seudullinen ja paikallinen mer- ns. HAKU-tien suunnitteluun ja raken-
15304: kitys sen yhdistäessä useita valtatie- ja maantie- tamiseen välille Aura-Mynämäki.
15305: luokkaisia teitä toisiinsa.
15306:
15307: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15308:
15309: Olavi Ala-Nissilä
15310: 1991 vp 409
15311:
15312: Raha-asia-aloite 383
15313:
15314:
15315:
15316:
15317: Ala-Nissilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan ra-
15318: dan parantamiseen
15319:
15320:
15321: Eduskunnalle
15322:
15323: Turun-Toijalan radan sähköistystyö ja työn van 135 Mmk, kauko-ohjauksen ja suojastuk-
15324: edellyttämät radan osittaiset perusparannustyöt sen 44 Mmk ja sähköistämistä edeltävän radan
15325: tulisi aloittaa siten, että radan sähköistystyö- perusparannustyön 60 Mmk.
15326: maa voidaan aloittaa viimeistään rantaradan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15327: sähköistämisen päätyttyä vuonna 1994. Vasta nioittaen,
15328: tällöin voidaan kolmion Helsinki-Turku-
15329: Tampere henkilöliikenne saattaa täysin ajan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15330: mukaiselle tasolle ja samalla varmistaa Turun, 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15331: Naantalin ja Uudenkaupungin satamien pysyt- 31.58.62 10000000 markkaa Turun-
15332: täminen mukana rahtiliikenteen kehittymisessä. Toijalan radan tason nostoon ja säh-
15333: Rataosan sähköistämisen on arvioitu maksa- köistyksen suunnitteluun.
15334: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15335:
15336: Olavi Ala-Nissilä Timo Järvilahti Jarmo Laivoranta
15337: Marjut Kaarilahti Heli Astala Maija Perho-Santala
15338: Virpa Puisto Jukka Roos Mikko Rönnholm
15339: Sauli Niinistö Ismo Seivästö Ensio Laine
15340: Hannu Suhonen
15341: 410 1991 vp
15342:
15343: Raha-asia-aloite 384
15344:
15345:
15346:
15347:
15348: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta projektisihteerin palk-
15349: kaamiseen Pyhäjokialueen neuvottelukunnalle
15350:
15351:
15352: Eduskunnalle
15353:
15354: Pyhäjokialueen kuntien perustama neuvotte- non sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
15355: lukunta on päättänyt palkata projektisihteerin toksen kesken.
15356: toteuttamaan Pyhäjoen vesiensuojelusuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15357: maa. Suunnitelman tavoitteena on turvata Py- nioittaen,
15358: häjoen veden laatu, parantaa rapu- ja kalakan-
15359: taa lisäämällä istutustoimintaa sekä säilyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15360: joen muutkin virkistyskäyttömahdollisuudet. 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
15361: Projektisihteeri koordinoi yhteistyötä, jota tar- kaa projektisihteerin palkkaamiseksi
15362: vitaan alueen kuntien, vesi- ja ympäristöhallin- Pyhäjokialueen neuvottelukunnalle.
15363:
15364: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15365:
15366: Juhani Alaranta Markku Koski Oiva Savela
15367: Ma1tti Korhonen Aarno von Bell Eino Siuruainen
15368: Kalevi Mattila
15369: 1991 vp 411
15370:
15371: Raha-asia-aloite 385
15372:
15373:
15374:
15375:
15376: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin keskustan
15377: ala-asteen peruskorjaukseen
15378:
15379:
15380: Eduskunnalle
15381:
15382: Vihannin kunnan keskustan ala-asteen tilat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15383: vaativat saneerausta. Jo nykyisellään tilat ovat nioittaen,
15384: ahtaat, ja lähivuosien oppilastilastot osoittavat,
15385: että keskustan ala-asteen oppilasmäärä kasvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15386: sekä syntyvyyden nousun että kunnan sisäisen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15387: muuttoliikkeen seurauksena. Kahden vuoden 29.46.34lisäyksenä 500 000 markkaa Vi-
15388: kuluttua koululle joudutaan perustamaan uusi hannin keskustan ala-asteen saneerauk-
15389: luokanopettajan virka, jolloin tarvitaan taas seen.
15390: uusi opetustila.
15391:
15392: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15393:
15394: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15395: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Aarno von Bell
15396: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15397: 412 1991 vp
15398:
15399: Raha-asia-aloite 386
15400:
15401:
15402:
15403:
15404: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjasto- ja kulttuuri-
15405: talon suunnitteluun Kalajoella
15406:
15407:
15408: Eduskunnalle
15409:
15410: Kalajoen kirjastosta puuttuvat työskentely-, la välttämättömäksi. Siksi talon suunnittelu pi-
15411: sosiaali-, varasto- ja tiedonhakutilat. Kunnassa täisi saada nopeasti käyntiin.
15412: on käynnistynyt keskustelu uusien kirjastotilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15413: jen saamisesta, koska nykyisiä kirjastotiloja nioittaen,
15414: voitaisiin hyödyntää yläasteen laajennuksen yh-
15415: teydessä koulutiloiksi. Joitakin vuosia sitten pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15416: rustetulta kotiseutuarkistolta puuttuvat tilat ko- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15417: konaan. Myös musiikkiopisto toimii hajallaan 29.56.31 lisäyksenä JOO 000 markkaa
15418: useassa eri oppilaitoksessa. Kalajoelta puuttu- kirjasto- ja kulttuuritalon suunnitteluun
15419: vat myös kunnalliset näyttelytilat. Kirjasto- ja Kalajoella.
15420: kulttuuritalon rakentaminen on nähty Kalajoel-
15421:
15422: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15423:
15424: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15425: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Aarno von Bell
15426: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15427: 1991 vp 413
15428:
15429: Raha-asia-aloite 387
15430:
15431:
15432:
15433:
15434: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen kunnan
15435: kulttuuri- ja kotiseututilan kunnostamiseen
15436:
15437:
15438: Eduskunnalle
15439:
15440: Pyhäjoen kunnan uuden pääkirjaston yhtey- Kunta toivoo lisää valtionosuutta 250 000
15441: teen rakennettiin 60 neliömetrin suuruinen markkaa.
15442: kulttuuri- ja kotiseututoiminnan tila. Kyseinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15443: tila on koko kunnassa ainoa kulttuuritoimen nioittaen,
15444: käyttöön rakennettu tila. Se palvelee kunnassa
15445: monimuotoista kulttuuriharrastusta, harraste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15446: piirejä, näyttelyitä, kokouksia ym. Valtion- 1992 tulo- ja menoarvioon 250 000
15447: osuutta tilan rakentamiseen on osoitettu vain markkaa Pyhäjoen kunnan kulttuuri- ja
15448: 60 000 markkaa ja kalusteisiin 35 000 markkaa. kotiseututilan va/tionosuuteen.
15449: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15450:
15451: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15452: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Aarno von Bell
15453: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15454: 414 1991 vp
15455:
15456: Raha-asia-aloite 388
15457:
15458:
15459:
15460:
15461: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten, koulu-
15462: kotioppilaiden ja vaihtoehtoammattikoulun oppilaiden am-
15463: matilliseen koulutukseen
15464:
15465: Eduskunnalle
15466:
15467: Valtioneuvoston 3.5.1985 ja 19.5.1988 hyväk- Setlementtisäätiö on kahden vuoden ajan ke-
15468: symissä keskiasteen koulutuksen kehittämis- hitellyt yhdessä kouluhallituksen ja ammatti-
15469: ohjelmissa todetaan, että harjaantumiskoulun kasvatushallituksen kanssa sopeutetun perus-
15470: käyneiden ammatillinen koulutus järjestetään koulun ja vaihtoehtoammattikoulun käynnistä-
15471: ammatillisten oppilaitosten erityisryhmissä ja mistä Helsingissä asosiaalisille ja rikollisuuteen
15472: erityisammattikouluissa. sortuneille nuorille. Peruskoulun osalta järjes-
15473: Edelleen kehittämisohjelmissa sanotaan, että telyt hoitaa Helsingin kaupungin koululaitos.
15474: koulukotien ammatillinen koulutus järjestetään Ammattikoulutuksen järjestäjänä toimii Invali-
15475: ammatillisten oppilaitosten toimesta. disäätiön omistama Keskuspuiston ammatti-
15476: Opetushallitus on yhdessä Kehitysvammalii- koulu (erityisoppilaitos), joka tarvitsee 300 000
15477: ton, Kehitysvammaisten Tukiliiton ja läänin- markkaa v. 1992 aloittaakseen 12 oppilaalle
15478: hallitusten kanssa kartoittanut kehitysvammais- ammattikoulutuksen väliaikaisena koulutuk-
15479: ten ammatillisen koulutuksen tarvetta ja toden- sena.
15480: nut, että 160 kehitysvammaista jää v. 1992 il- Suurin osa edellä mainitusta erityisopetukses-
15481: man ammatillista koulutusta, kun väliaikaisen ta on tulevina vuosina tarkoitus vakinaistaa sitä
15482: ammatillisen koulutuksen sisäänotto lopetetaan mukaa kuin oppilaitokset ehtivät ottaa ne bud-
15483: vuoden 1992 alusta. Jotta näin onnettomasti ei jetoinnissaan huomioon.
15484: kävisi, tarvitaan 10 000 000 mk:n määräraha. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15485: Keuhkovammaliitto ry:n omistama Merikos- taen,
15486: ken ammattioppilaitos on 1.8.1990 lähtien jär-
15487: jestänyt Pohjolakodissa sekä Kylliälän koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15488: kodissa ammatillista koulutusta, samoin Hä- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15489: meenlinnan ammattioppilaitos Harvialan kou- 29.60.23 lisäyksenä 11 500 000 markkaa
15490: lukodissa. kehitysvammaisten, koulukotioppilai-
15491: Koska mainitut ammattioppilaitokset eivät den ja vaihtoehtoammattikoulun oppi-
15492: vielä ensi vuonna saa vakinaistetuksi kaikkea laiden ammatilliseen koulutukseen.
15493: tätä koulutusta, tarvitaan 24 koulukotioppilaan
15494: väliaikaiseen koulutukseen 1 200 000 mk.
15495:
15496: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15497:
15498: Juhani Alaranta
15499: 1991 vp 415
15500:
15501: Raha-asia-aloite 389
15502:
15503:
15504:
15505:
15506: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosaston perusta-
15507: miseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen
15508:
15509:
15510: Eduskunnalle
15511:
15512: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvos- mattikoulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun
15513: tolta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaop- kanssa laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuk-
15514: pilaitokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on sen järjestämisestä. Kukin koulu antaisi yrittä-
15515: järjestänyt ammatillisia jatko- ja täydennys- jille oman alansa koulutusta. Liiketaloudellisen
15516: kursseja vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. koulutuksen osuus kuuluisi Oulaisten kaup-
15517: ammattikursseja, oppisopimuskursseja ja työl- paoppilaitokselle. Oma kurssiosasto olisi rat-
15518: lisyyskursseja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, kaisu tähän alueen yrittäjyyden kohottamiseen
15519: Ylivieskassa, Haapavedellä, Kalajoella, Vihan- tähtäävään toimintaan sekä muuhun kurssitoi-
15520: nissa ja Pyhäjoella. mintaan.
15521: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15522: vuodesta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoi- nioittaen,
15523: menjohtaja, joka samalla on oppilaitoksen pää-
15524: toiminen tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15525: toteuttaminen usean kunnan alueella vaatii 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15526: enemmän kuin yhden kunnan tai kaupungin 29.65.30 130000 markkaa kurssiosas-
15527: alueella toteutettava kurssitoiminta. ton perustamiseksi Oulaisten kauppaop-
15528: Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten pilaitokseen.
15529: kauppaoppilaitos on yhdessä Haapaveden am-
15530:
15531: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15532:
15533: Juhani Alaranta Markku Koski Oiva Savela
15534: Martti Korhonen Tuulikki Ukkola Aarno von Bell
15535: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15536: 416 1991 vp
15537:
15538: Raha-asia-aloite 390
15539:
15540:
15541:
15542:
15543: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaikonojan perkauk-
15544: sen suunnitteluun Oulaisten Petäjäskoskella
15545:
15546:
15547: Eduskunnalle
15548:
15549: Oulaisten Petäjäskosken kylässä virtaavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15550: Vaikonojan keski- ja yläosa on aikoinaan perat- nioittaen,
15551: tu. Myös alaosan perkaamisesta on tehty hake-
15552: mus. Alaosan tulvasuojelun järjestäminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15553: erityisen vaikeaa siksi, että Vaikonojan alaosan 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15554: tulviminen riippuu paljon Pyhäjoen tulvimises- 30.40. 77 JOO 000 markkaa Vaikonojan
15555: ta. Tästä syystä olisi tärkeää käynnistää Vaikon- perkauksen suunnitteluun Oulaisten Pe-
15556: ojan perkauksen suunnittelu. Suunnittelulla on täjäskoskella.
15557: jo kiire, sillä Vaikonojan vesimäärät ovat ny-
15558: kyisin niin suuret, etteivät ne mahdu uomaan.
15559:
15560: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15561:
15562: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15563: Oiva Savela Aarno von Bell Eino Siuruainen
15564: Kalevi Mattila
15565: 1991 vp 417
15566:
15567: Raha-asia-aloite 391
15568:
15569:
15570:
15571:
15572: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhänkosken-Pirtti-
15573: kosken maantien perusparantamiseen
15574:
15575:
15576: Eduskunnalle
15577:
15578: Pyhäjoella sijaitseva maantie n:o 7891 välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15579: Pyhänkoski-Pirttikoski Pyhäjoen pohjoispuo- nioittaen,
15580: lella on pitkään odottanut perusparantamista.
15581: Tiealueella on varsin tiheä asutus, joten liikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15582: on vilkasta. Hanke on ollut vireillä useita vuo- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
15583: sia. Heikkokuntoinen ja sorapäällysteinen tie ei markkaa maantien n:o 7891 (Pyhänkos-
15584: enää tule kestämään jatkuvaa liikennettä. Siksi ki-Pirttikoski) perusparantamiseen.
15585: hanke tulisi toteuttaa viipymättä.
15586: Hankkeen kustannusarvio on noin 15 miljoo-
15587: naa markkaa.
15588:
15589: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15590:
15591: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15592: Oiva Savela Martti Korhonen Eino Siuruainen
15593: Kalevi Mattila
15594: 418 1991 vp
15595:
15596: Raha-asia-aloite 392
15597:
15598:
15599:
15600:
15601: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta taisteluvälineiden pur-
15602: kamiseen ja poistamiseen osallistuneiden miesten kuntoutuk-
15603: seen
15604:
15605: Eduskunnalle
15606:
15607: Sotatoimien päätyttyä vuonna 1944 osallis- rän vähentyessä olisi perusteltua ulottaa esimer-
15608: tuivat monet silloin 17-vuotiaat nuoret miehet kiksi kuntoutustoimintaa edellä mainittuun
15609: sotatoimien purkamiseen, muun muassa miino- kansalaisryhmään.
15610: jen raivaukseen ja sotatarvikkeiden kuljetuksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15611: pois sotatoimialueilta. He ovat kuitenkin jää- nioittaen,
15612: neet toistaiseksi ilman yhteiskunnan apua ja tu-
15613: kea. Tällainen joukko oli muun muassa JV 15, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15614: joka toimi Oulussa silloisella sotatoimialueella. 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
15615: JV 15 lastasi esimerkiksi Toppilan satamassa markkaa taisteluvälineiden purkamiseen
15616: laivoihin ammuksia ja muita sotatarvikkeita ja poistamiseen osallistuneiden miesten
15617: pois siirrettäviksi. Toppilan satama oli sotatoi- kuntoutukseen.
15618: mialuetta. Varsinaisten veteraanien lukumää-
15619:
15620: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15621:
15622: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15623: Oiva Savela Martti Korhonen Aarno von Bell
15624: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15625: 1991 vp 419
15626:
15627: Raha-asia-aloite 393
15628:
15629:
15630:
15631:
15632: Alaranta: Määrärahan osoittamisesta vammaisten autonhankin-
15633: nan tukemiseen
15634:
15635:
15636: Eduskunnalle
15637:
15638: Vammaisten autonhankintaa tuetaan tällä tukimuoto vähentäisi kustannuksia nykyisen
15639: hetkellä pääasiallisesti autoveron palautusjär- veronpalautuksen sekä vammaispalvelulain mu-
15640: jestelmällä. Tukea voi saada myös muiden jär- kaisen kuljetuspalvelun osalta. Tuki kohdentui-
15641: jestelmien perusteella. Tuki ei aina kohdistu si nykyistä oikeudenmukaisemmin.
15642: juuri niille vammaisille, joiden liikkumismah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15643: dollisuuksia olisi syytä tukea. Eri tukimuodot taen,
15644: ovat myös osittain päällekkäisiä ja siitä aiheu-
15645: tuu sekaannuksia. Tukijärjestelmän uudista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15646: mista on selvittänyt työryhmä, joka jätti mietin- 1992 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15647: tönsä tammikuussa 1990 sosiaali- ja terveysmi- 40 000 000 markkaa vammaisten auton-
15648: nisteriölle. Työryhmän ehdotuksen mukainen hankinnan tukemiseen.
15649:
15650: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15651:
15652: Juhani Alaranta
15653: 420 1991 vp
15654:
15655: Raha-asia-aloite 394
15656:
15657:
15658:
15659:
15660: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammatyöhön
15661: Baltian maissa
15662:
15663:
15664: Eduskunnalle
15665:
15666: Kehitysvammaisten asema on Baltian maissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15667: vaikea. Vammaisuutta hävetään ja piilotellaan. nioittaen,
15668: Kotihoitoa tukevia palveluja ei ole ja laitoshoi-
15669: to vaatii kehittämistä. Henkilökuntaa hoitotyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15670: hön on vaikea saada. Vammaisten perheet tar- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15671: vitsisivat kiireesti tietoa ja koulutusta. Suomi 33.92.50 lisäyksenä 500 000 markkaa ke-
15672: voisi antaa paljon Baltian maiden kehitysvam- hitysvammatyöhön Baltian maissa.
15673: matyöhön esim. järjestämällä koulutusta ja
15674: työntekijöiden vaihtoa yms.
15675:
15676: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15677:
15678: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Markku Koski
15679: Oiva Savela Martti Korhonen Tuulikki Ukkola
15680: Aarno von Bell Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15681: 1991 vp 421
15682:
15683: Raha-asia-aloite 395
15684:
15685:
15686:
15687:
15688: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteri- ja tanssiryh-
15689: mien valtionapuun
15690:
15691:
15692: Eduskunnalle
15693:
15694: Suomalainen teatteri elää vaihetta, jossa terit jne.). Tosiasiassa ryhmien saama valtion-
15695: vaihtoehtoiset toimintamallit ja -tavat ovat avustus on laskenut suhteellisesti koko 1980-
15696: muodostuneet yhä tärkeämmiksi sen taiteellisel- luvun ajan. Näin siitäkin huolimatta, että näitä
15697: le kehitykselle. Vakinaista kiinnitystä vailla ole- avustuksia jakavien ryhmien lukumäärä on koko
15698: vien taiteilijoiden määrä alalla kasvaa; erillisiä ajan ollut kasvussa.
15699: yksikköjä syntyy kiinteiden teattereiden sisälle; Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa esitetään
15700: taiteellisia virikkeitä etsitään entistä vapaam- teatteriryhmien tukemiseen ja kiertuetoimin-
15701: min periaattein toimivista tilapäisistä ryhmistä taan 5,3 milj. mk (1991 5,5 milj. mk) eli kulu-
15702: ja tuotannoista. Teatteri- ja tanssiryhmien elin- van vuoden valtionavustukseen nähden 200 000
15703: voima, toimintavolyymi ja katsojamäärä ovat markan vähennystä. Säännöllisesti toimivien
15704: lisääntymässä, ja ahkeran kansainvälisen vierai- tanssiryhmien tukemiseen esitetään 500 000 mk
15705: lutoiminnan ansiosta juuri ne luovat kuvaa suo- (1991 600 000 mk), jossa on 100 000 markan
15706: malaisesta teatterista maailmalla. Teatteriryh- vähennys kuluvan vuoden valtionavustukseen
15707: mien uusi, voimakas aalto ja toinen sukupolvi nähden. Lyhytaikaisia ammattiteatterikokeiluja
15708: on syntynyt menneen vuosikymmenen lopulla. varten tulo- ja menoarviossa esitetään 500 000
15709: On syntynyt lukuisia uusia ja virkeitä teatteri- mk eli 300 000 mk vähemmän kuin kuluvana
15710: ja tanssiryhmiä, jotka jo vakiintuneiden ohella vuonna.
15711: uudistavat suomalaista teatteria ja tanssia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15712: tuovat niille uutta, nuorta yleisöä. nioittaen,
15713: Teatteriryhmien valtionavun kehityksestä on
15714: erityistä syytä olla huolissaan. Niiden saama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15715: valtionavustus ei ole koskaan vastannut niiden 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15716: toiminnallista ja teatterikasvatuksellista merki- 29.90.52 lisäyksenä 1 600 000 markkaa
15717: tystä, saatikka ryhmien omia taiteellisia ja ta- teatteri- ja tanssiryhmien valtionapuun,
15718: loudellisia kehitystarpeita. Teattereiden valtion- josta 1 000 000 markkaa teatteriryh-
15719: osuustyöryhmä esitti jo vuonna 1983 muistios- mien tukemiseen ja kiertuetoimintaan,
15720: saan miljoonan markan perusteltua tasokoro- 300 000 markkaa säännöllisesti toimi-
15721: tusta teatteriryhmille vuoden 1984 budjettiin. vien tanssiryhmien tukemiseen ja 300 000
15722: Tämä tasokorotus on toistuvasti jäänyt muiden markkaa lyhytaikaisia ammattiteatteri-
15723: teatterialan uudishankkeiden jalkoihin (alue- kokeiluja varten.
15724: teatterijärjestelmä, valtakunnalliset lastenteat-
15725:
15726: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15727:
15728: Claes Andersson Pekka Haavisto Hannele Luukkainen
15729:
15730:
15731:
15732:
15733: 29 210265Z
15734: 422 1991 vp
15735:
15736: Raha-asia-aloite 396
15737:
15738:
15739:
15740:
15741: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta äänitetuotannon
15742: tukemiseen
15743:
15744:
15745: Eduskunnalle
15746:
15747: Tämän hetken viestintä- ja mediapainottei- käytettäviksi kollektiivisiin tarkoituksiin. Tämä
15748: sessa yhteiskunnassa musiikin tärkeimpiä ilme- ei vapauta valtiota velvollisuudesta kantaa vas-
15749: nemismuotoja ovat äänitteet. Niiden tuotannon tuuta tästä osasta suomalaista kulttuuria.
15750: tukemiseen valtio on toistakymmentä vuotta On otettava huomioon, että musiikin viennis-
15751: sitten ottanut talousarvioon määrärahan, joka sä ulkomaille äänitteillä on ratkaiseva ja kor-
15752: oli aluksi 200 000 mk. Tämän määrärahan koh- vaamaton osa suomalaisen kulttuurin tunnetuk-
15753: talo on ollut hyvin vaihteleva. Välillä, esim. si tekemisessä. On, ei ainoastaan suomalaisen
15754: vuosina 1987 ja 1988, se oli 230 000 mk ja välillä musiikin, vaan koko Suomen eduksi, että Suo-
15755: se putosi kokonaan pois talousarviosta. Vuon- messa tuotettaisiin mahdollisimman korkeata-
15756: na 1990 määräraha oli 100 000 mk ja sama sum- soisia äänitteitä, joilla olisi mahdollisuus myös
15757: ma oli myös vuonna 1991. teknisen laadun osalta kilpailla ulkomaisten
15758: Vuoden 1992 valtion talousarvioehdotuksesta tuotteiden kanssa.
15759: tämäkin pieni summa on pudonnut pois. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15760: on takaisku Suomelle tärkeälle äänitetuotannol- nioittaen,
15761: le. Äänitteiden tukemista tapahtuu toki valtion
15762: rahoituksen ulkopuolellakin Luovan säveltai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15763: teen edistämissäätiön ja Esittävän säveltaiteen 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15764: edistämiskeskuksen toimesta. Rahat, jotka ovat 29.90.52/isäyksenä JOO 000 markkaa ää-
15765: näillä tahoilla käytettävissä, ovat kuitenkin tai- nitetuotannon tukemiseen.
15766: teilijoiden omia rahoja, jotka he ovat asettaneet
15767:
15768: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15769:
15770: Claes Andersson Heli Astala
15771: Jarmo Wahlström Pekka Haavisto
15772: 1991 vp 423
15773:
15774: Raha-asia-aloite 397
15775:
15776:
15777:
15778:
15779: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion taidemuseolle
15780: nykytaiteen taidehankintoihin
15781:
15782:
15783: Eduskunnalle
15784:
15785: Valtion vuotta 1992 koskevassa tulo- ja me- nykytaiteen museon kokoelmasta muodostuisi
15786: noarvioesityksessä momentilla 29.92. 72 Museo- pitkäjänteisesti kertyvä, tulee museon pystyä
15787: kokoelmien kartuttaminen, ehdotetaan 3 milj. säännöllisesti ja jatkuvasti hankkimaan kokoel-
15788: markkaa käytettäväksi Valtion taidemuseon miinsa suomalaistaiteilijoiden teoksia kunkin
15789: taideteoshankintoihin. Määrärahalla on tarkoi- vuoden merkittävistä näyttelyistä, muista ta-
15790: tus hankkia taideteoksia vuonna 1991 muodos- pahtumista ja suoraan taiteilijoilta, sekä lisäksi
15791: tetun Valtion taidemuseon kaikkiin kolmeen ulkomaista nykytaidetta. Nykytaiteen museon
15792: museoon: Suomen taiteen museoon, ulkomai- säännöllisen hankintamäärärahan tulisi olla vä-
15793: sen taiteen museoon sekä nykytaiteen museoon. hintään 5 milj. markkaa vuodessa. Vuonna
15794: Vuonna 1991 Valtion taidemuseolla oli näihin 1992 tämä toteutuisi säilyttämällä Valtion taide-
15795: hankintoihin käytettävissään 8 822 000 markan museon hankintamääräraha samana kuin vuon-
15796: määräraha. na 1991.
15797: Valtion taidemuseo on vasta perustettu, ja se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15798: on aloittanut toimintansa peruskorjatussa Ate- nioittaen,
15799: neumissa kuluvan vuoden toukokuussa. Museo
15800: muodostettiin valtiollistamaHa Suomen Taide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15801: akatemian säätiön toiminnot. Samalla perustet- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15802: tiin vihdoin nykytaiteen museo huolehtimaan 29.92. 72 lisäyksenä 5 822 000 markkaa
15803: suomalaisen aikalaistaiteen tallentamisesta, tut- käytettäväksi Valtion taidemuseon ja
15804: kimuksesta ja esittämisestä. Nykytaiteen mu- erityisesti nykytaiteen museon taidehan-
15805: seolle on tarkoitus rakentaa oma museoraken- kintoihin.
15806: nus Terassitorille tällä vuosikymmenellä. Jotta
15807:
15808: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15809:
15810: Claes Andersson Heli Astala
15811: Jarmo Wahlström Pekka Haavisto
15812: Hannele Luukkainen
15813: 424 1991 vp
15814:
15815: Raha-asia-aloite 398
15816:
15817:
15818:
15819:
15820: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläketurvan
15821: kehittämiseen budjettiperusteisin rahoituksin osana perus-
15822: turvauudistusta
15823:
15824: Eduskunnalle
15825: Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu- vusta. Vastoin hallitusohjelmaa kyseessä on vä-
15826: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel- himmäisturvan selvä reaalinen alentaminen.
15827: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet- Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi yksinäi-
15828: ty täysimääräisiä kansaneläkettä. Kansaneläke selle henkilölle maksettavaa täysimääräistä lisä-
15829: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja osaa esitetään korotettavaksi 1. kuntaryhmässä
15830: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor- 248 markalla ja 2. kuntaryhmässä 237 markalla
15831: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan kuukaudessa. Näin pohjaosan ja täyden lisä-
15832: muoto. osan yhteismäärä olisi 2 587 tai 2 476 markkaa
15833: Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellaise- kuukaudessa.
15834: naan muodosta kyllin hyvää mallia muun ensi-
15835: sijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden
15836: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä,
15837: 2. Indeksisuoja
15838: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
15839: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eriar- huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
15840: voisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vastaa- Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisillä
15841: kin jo tasoltaan suurin piirtein kansaneläkettä. parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
15842: kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
15843: tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
15844: tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
15845: 1. Tasokorotus raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu
15846: Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk- on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä.
15847: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti Ryhmien yhteisen lakialoitteen mukaisesti
15848: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin- myös kansaneläkkeet sidottaisiin TEL-indek-
15849: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin jouduttu siin. Sama koskisi muita nykyisin kansanelä-
15850: korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Viimei- keindeksillä tarkistettavia kansaneläkejärjestel-
15851: nen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä las- män eläkkeitä. Näitä ovat rintamasotilas- ja
15852: kettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työeläk- yleinen perhe-eläke sekä lapsen hoitotuki. Myös
15853: keiden ja muiden sosiaalivakuutusetuuksien esimerkiksi rintamalisät, hoitotuki ja muut
15854: tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin kehi- eläkkeiden erilliset osat ja lisät sekä vammais-
15855: tykseen verrattuna on vuoden 1991 alkuun men- tuki sidottaisiin TEL-indeksiin.
15856: nessä jo 10,6 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on aivan päinvastai-
15857: Hallituksen tarkoituksena on "jäädyttää" nen toimenpide, indeksitarkistusten jättäminen
15858: myös kansaneläkkeet nykyiselle tasolle siten, et- kokonaan suorittamatta. Lisäksi hallitus kaa-
15859: tä ainakaan ensi vuoden alusta ei toteutettaisi vailee työeläkkeiden indeksisuojan heikentä-
15860: lainkaan lakisääteistä indeksitarkistusta. Tätä mistä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ai-
15861: ei voida mitenkään hyväksyä. Indeksitarkistus koo toimia kaikin tavoin näiden suunnitelmien
15862: on jälkikäteinen korvaus jo tapahtuneesta hin- toteuttamisen estämiseksi.
15863: tojen noususta. Oikea toimenpide olisi leikata Tässä raha-asia-alaitteessa ei esitetä indeksi-
15864: etenkin ruoan ja asumisen hintaa, jotka yhdessä suojan muutosta, vaan se on toteutettavissa
15865: muodostavat noin 40 OJo hintaindeksin pistelu- vain lainsäädännön muutoksella.
15866: 1991 vp - RA 398 425
15867:
15868: 3. Eläkeläispuo/isoiden lisäosa (kansaneläke- 70 markkaa kuukaudessa. Indeksitarkistuksen
15869: uudistuksen IV vaihe) poisjättäminen leikkaisi eläkettä jo neljän kuu-
15870: kauden kuluttua lainmuutoksen toteutumisesta
15871: Jos molemmat puolisot saavat kansaneläket- enemmän kuin tuon määrän.
15872: tä, eläkkeensaajan lisäosa on 1.9.1991 lukien 15 Tämän raha-asia-aloitteen ja ryhmien yhtei-
15873: prosenttia pienempi kuin yksinäiselle maksetta- sen lakialoitteen mukaan kansaneläkeuudistuk-
15874: va lisäosa. Koska periaatetta sovelletaan lisä- sen IV vaiheeseen sisältyvä eläkeläispuolisoita
15875: osaan, se kohdistuu vain pieni- tai enintään kes- koskeva tärkeä parannus tulisi toteuttaa alku-
15876: kituloisiin eläkeläisiin. Myös kunnallisverotuk- peräisen sisältöisenä kumoamaila kansaneläke-
15877: sen eläketulovähennys on vastaavasti pienempi. lain 25 §:n 2 momentti.
15878: Yhdessä nämä tekijät pienentävät eläketuloa Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja
15879: enimmillään noin 400 markalla kuukaudessa. varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo-
15880: Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden
15881: olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti- kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää-
15882: sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises- räytyisi samoin perustein kuin yksinäisellä eläk-
15883: sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976 keensaajalla.
15884: siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa Ehdotamme,
15885: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille
15886: eläkeläisille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15887: Syyskuun alusta voimaan tullut puolisoiden 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15888: kansaneläkkeiden uudelleenjärjestely oli vain 33.19.60 lisäyksenä 655 000 000 mark-
15889: näennäinen ja osin heikennyksiin johtanut toi- kaa ylimääräiseen /isään puolisoiden
15890: menpide. Samalla kun eläkeläispuolisoiden lisä- erillisen lisäosan toteuttamiseksi täysi-
15891: osa korotettiin 81 OJo:sta 85 %:iin yksinäisen li- määräisenä (kansaneläkeuudistuksen IV
15892: säosasta, madaltamisperiaate laajennettiin kos- vaihe) ja vuodesta 1984 lähtien tapahtu-
15893: -kemaan myös niitä eläkkeensaajia, joiden puo- neen TEL-indeksiä huonomman indek-
15894: liso ei vielä ole eläkkeellä; heikennys oli 15 pro- sisuojan aiheuttaman jälkeenjääneisyy-
15895: senttiyksikköä. Eläkeläisten voimakkaan liikeh- den korjaamiseksi 1 päivästä syyskuuta
15896: dinnän ansiosta korotus tuli myös eläkeläispuo- 1992 lukien.
15897: lisoille. Se oli kuitenkin aivan riittämätön, noin
15898:
15899: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15900:
15901: Claes Andersson Esko-Juhani Tennilä Martti Korhonen
15902: Asko Apukka Outi Ojala Osmo Polvinen
15903: 426 1991 vp
15904:
15905: Raha-asia-aloite 399
15906:
15907:
15908:
15909:
15910: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maanpuolus-
15911: tusnäyttelyn perustamiseen Hämeenlinnaan
15912:
15913:
15914: Eduskunnalle
15915: Hämeenlinnassa järjestettiin puolustusvoi- sen mahdollisuuden. Linnan kasarmi Hämeen
15916: main 70-vuotisjuhlan yhteydessä maanpuolus- linnan läheisyydessä sijaitsee varsin keskeisellä
15917: tusnäyttely Linnan kasarmilla. Näyttelymiljöö paikalla liikennettä ja turistivirtoja ajatellen.
15918: oli paras mahdollinen sekä historiallisesti että Hämeen vanha linna edustaa historiaa ja pysy-
15919: ympäristöltään. Hämeeniinnana on varuskun- vä näyttely edustaisi nykyisyyttä ja turvallista
15920: takaupunkina kunniakkaat perinteet, ja näytte- tulevaisuutta.
15921: lyn sijoittuminen vanhan linnan kupeella ole- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15922: valle kasarmialueelle antoi sille myös historialli- taen,
15923: sen taustan. Linnan kasarmin tulevaisuutta
15924: mietittäessä on noussut esiin ajatus sen sopivuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15925: desta puolustusvoimien toiminnan esittelypai- 1992 tulo- ja menoarvioon 200000
15926: kaksi ns. pysyvän näyttelyn muodossa. Suomi markkaa pysyvän maanpuolustusnäytte-
15927: tarvitsee pysyvän maanpuolustusta esittelevän lyn perustamiseen Linnan kasarmille
15928: valtakunnallisen näyttelyn, ja Hämeenlinnan Hämeenlinnaan.
15929: Linnan kasarmi tarjoaa alueena siihen oivalli-
15930:
15931: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15932:
15933: Sirkka-Liisa Anttila
15934: 1991 vp 427
15935:
15936: Raha-asia-aloite 400
15937:
15938:
15939:
15940:
15941: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalous-
15942: oppilaitoksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuo-
15943: neiden rakentamiseen
15944:
15945: Eduskunnalle
15946:
15947: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- ole myöskään osoittaa kurssilaisille asuntoja,
15948: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- mikäli erikoiskursseja talvikautena järjeste-
15949: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan tään. Lisäluokan tarve aiheutuu mm. erikois-
15950: maatalousoppilaitoksessa lähes 30 tuntia viikos- kurssien järjestämistarpeesta. Mustialasta puut-
15951: sa. Aikaisemmin on käytetty hyväksi Tamme- tuu edelleen niin ikään kielistudio, joka voitai-
15952: lan kunnan liikuntatiloja, mutta kunnan yläas- siin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen.
15953: teen uusi liikuntasali on nykyisin niin täynnä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15954: yläasteen omien tarpeiden vuoksi, että Mustia- taen,
15955: lan maatalousoppilaitos ei ole sinne saanut yh-
15956: tään ainoaa vuoroa päivällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15957: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
15958: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 29.60.74 1000000 markkaa Mustialan
15959: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuo- maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen,
15960: netta. Oppilasasuntoja tarvitaan lisää, koska oppilasasuntolan ja kahden luokkahuo-
15961: niitä jatkossa häviää ruokalarakennuksen pe- neen rakentamissuunnittelua ja rakenta-
15962: ruskorjauksen ja uuden opistorakennuksen pe- mista varten.
15963: ruskorjauksen myötä n. 45 kpl. Mustialassa ei
15964:
15965: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15966:
15967: Sirkka-Liisa Anttila
15968: 428 1991 vp
15969:
15970: Raha-asia-aloite 401
15971:
15972:
15973:
15974:
15975: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Ypäjän maatalousoppi-
15976: laitoksen koulurakennuksen suunnitteluun
15977:
15978:
15979: Eduskunnalle
15980:
15981: Ypäjän maatalousoppilaitos toimii kiinteässä Ypäjän maatalousoppilaitokselle oma koulura-
15982: yhteistyössä ja välittömässä läheisyydessä enti- kennus, asuntola ja talli. Hankkeen kokonais-
15983: sen Valtion hevosjalostuslaitoksen, nykyisen kustannusarvioksi on arvioitu noin 15 milj.
15984: Maatalouden tutkimuskeskuksen hevostalou- markkaa.
15985: den tutkimusaseman yhteydessä. Ypäjän maa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15986: talousoppilaitoksen oppilaspaikat tulevat lähi- taen,
15987: vuosina lisääntymään yli 60 OJo. Tilat ovat jo nyt
15988: ahtaat. Opetuksessa on tarkoitus erikoistua yk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15989: sinomaan hevostalouden alalle, minkä johdosta 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
15990: kouluun on jatkuvasti pyrkimässä enemmän 29. 60.74 500 000 markkaa käytettäväk-
15991: opiskelijoita kuin sinne voidaan ottaa. Siksi si Ypäjän maatalousoppilaitoksen kou-
15992: lisärakentamisen ja peruskorjauksen suunnitte- lurakennuksen, asuntolan ja tallin suun-
15993: lua tulisi kiirehtiä. Tarkoituksena on saada nittelua varten.
15994:
15995: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
15996:
15997: Sirkka-Liisa Anttila
15998: 1991 vp 429
15999:
16000: Raha-asia-aloite 402
16001:
16002:
16003:
16004:
16005: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan kauppaoppi-
16006: laitoksen peruskorjaamiseen
16007:
16008:
16009: Eduskunnalle
16010:
16011: Forssan kauppaoppilaitoksen nykyiset tilat oppilaitoksen tilantarpeen johdosta hanketta
16012: ovat liian ahtaat eivätkä vastaa tämänhetki- tulee nopeuttaa, jotta terveydenhoito-oppilai-
16013: sen kauppaopetuksen tarpeita. Siksi on valmis- toksen tilojakin päästään saneeraamaan, olisi
16014: tunut perustaruissuunnitelma kauppaoppilai- perusteltua saada ensimmäinen valtionosuuserä
16015: toksen tilojen saneeraamisesta. Kauppaoppilai- Forssan kauppaoppilaitoksen saneeraukseen jo
16016: toksen tilat on tarkoitus saneerata Finlayson- vuonna 1992.
16017: Forssalia vapautuneeseen vanhaan kehrää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16018: möön, johon saadaan varsin tarkoituksenmu- taen,
16019: kaiset ja käyttökelpoiset tilat. Samanaikaisesti
16020: Forssan kauppaoppilaitoksen nykyiset tilat pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16021: ruskorjataan terveydenhoito-oppilaitoksen ti- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16022: loiksi, jolloin säästetään näiden investointien 29.65.37 (Kunnalliset ammatilliset oppi-
16023: yhdistämisellä noin 13 miljoonaa markkaa. laitokset) 2 000 000 markkaa Forssan
16024: Forssan kauppaoppilaitoksen valtionosuus on kauppaoppilaitoksen peruskorjaukseen
16025: opetusministeriön KTS:ssä osoitettu vuosille valtionosuutena.
16026: 1992-1993. Kun nyt kuitenkin terveydenhoito-
16027:
16028: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16029:
16030: Sirkka-Liisa Anttila
16031: 430 1991 vp
16032:
16033: Raha-asia-aloite 403
16034:
16035:
16036:
16037:
16038: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laulajain ja
16039: Soittajain Liitto ry:lle
16040:
16041:
16042: Eduskunnalle
16043:
16044: Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry. te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16045: kee hyvin ansiokasta, pääosin vapaaehtoisuu- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16046: teen perustuvaa työtä laulun ja soiton alalla. 29.90.52 200 000 markkaa käytettäväk-
16047: Liitto tarvitsee toimintaansa valtion tukea. si Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto
16048: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- SULASOL ry:n toiminnan tukemiseen.
16049: taen,
16050:
16051: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16052:
16053: Sirkka-Liisa Anttila
16054: 1991 vp 431
16055:
16056: Raha-asia-aloite 404
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Pentinkulman päivien
16062: järjestämiseen
16063:
16064:
16065: Eduskunnalle
16066:
16067: Urjalan kunnassa järjestetään vuosittain ke- ja Päijät-Hämeen liiton sekä Hämeen liiton yh-
16068: sällä kirjailija Väinö Linnan lapsuuden maise- teistyönä.
16069: missa monipäiväiset Pentinkulman päivät. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16070: män huomattavan tapahtuman kautta voivat taen,
16071: tulevat sukupolvet nähdä maamme kehityksen
16072: ja murrokset aina itsenäisyyteemme saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16073: Pentinkulman päivien jatkuvuuden turvaami- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16074: nen edellyttää valtion vuotuista rahallista pa- 29.90.52 250 000 markkaa Pentinkul-
16075: nosta tapahtumaan. man päivien järjestelyihin kirjailija Väi-
16076: Tämä aloite on valmisteltu Päijät-Hämeen ja nö Linnan synnyinmaisemissa Urja-
16077: Kanta-Hämeen maakuntien kansanedustajien lassa.
16078: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16079:
16080: Sirkka-Liisa Anttila
16081: 432 1991 vp
16082:
16083: Raha-asia-aloite 405
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta palloiluhallin rakenta-
16089: miseen Forssaan
16090:
16091:
16092: Eduskunnalle
16093:
16094: Forssan kaupunki on investoinut merkittä- vajaan 400 milj. markan määräraha, josta Fors-
16095: västi liikuntapaikkojen kuntoon saattamiseksi. san liikuntakiinteistöt hakevat valtionosuutta
16096: Jäähalli valmistui jouluksi 1988. Uimahallin ra- palloiluhallin rakentamiseen.
16097: kentaminen käynnistyy tulevana vuonna. Kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16098: sainväliset mitat täyttävän palloiluhallin raken- taen,
16099: taminen on myös suunnitelmissa. Nämä hank-
16100: keet rasittavat Forssan kaupungin taloutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16101: Vaikka ne toteutetaankin kiinteistöyhtiön toi- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16102: mesta, joutuu kaupunki viime kädessä vastaa- 29.91.50 1000 000 markkaa kansainvä-
16103: maan varoista, koroista ym. kuluista. liset mitat täyttävän palloiluhallin ra-
16104: Liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimi- kentamiseen Forssaan.
16105: seen ja varustamiseen on osoitettu budjetissa
16106:
16107: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16108:
16109: Sirkka-Liisa Anttila
16110: 1991 vp 433
16111:
16112: Raha-asia-aloite 406
16113:
16114:
16115:
16116:
16117: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen VPK:n
16118: talon keittiön peruskorjaukseen
16119:
16120:
16121: Eduskunnalle
16122:
16123: Saviniemen VPK:n talo on saanut aikanaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16124: 30 000 markan määrärahan, jolla talon salin pe- 1992 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
16125: ruskorjaus on suoritettu. Sen sijaan talon keit- kaa käytettäväksi Saviniemen VPK:n ta-
16126: tiötilat tulisi myös peruskorjata ja tätä varten lon peruskorjaukseen.
16127: tulisi varata ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
16128: 100 000 markan määräraha.
16129: Edellä oleva perusteella ehdotan kunnioit-
16130: taen,
16131:
16132: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16133:
16134: Sirkka-Liisa Anttila
16135: 434 1991 vp
16136:
16137: Raha-asia-aloite 407
16138:
16139:
16140:
16141:
16142: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta maatalouden neuvon-
16143: nan keskittämisestä Jokioisiin syntyviin ylimääräisiin kustan-
16144: nuksiin
16145:
16146: Eduskunnalle
16147:
16148: Jokioisissa sijaitsee Maatalouden tutkimus- meenlinnassa toimiva Hämeen maatalouskes-
16149: keskuksen keskusyksikkö, jota täydentävät eri kus siirtyisi toimintoineen Jokioisiin. Maata-
16150: puolilla maata olevat tutkimusasemat. Maata- louskeskusten alueelliset liitot toimisivat edel-
16151: louden tutkimuskeskus tekee erittäin arvokasta leen, kuten tähänkin saakka, muualla Suomes-
16152: tutkimustyötä maatalouden kehittämiseksi niin sa. Nämä alueelliset liitot saisivat kuitenkin
16153: kasvinviljelyn, kotieläintalouden kuin ympäris- suoraan ajan tasalla olevan tiedon neuvonnan
16154: tönkin osalta. Kansainvälistyvässä maailmassa pohjaksi tutkimuksen ja tiedon lähteiltä Jokioi-
16155: voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin vain sista.
16156: oikealla tiedolla, tutkimuksella ja tuotekehitte- Tässä tarkoituksessa pidän erittäin tärkeänä
16157: lyllä. sitä, että valtiovalta omalta osaltaan edesauttai-
16158: Maatalouskeskusten Liitto on valtakunnalli- si Maatalouskeskusten Liiton ja Etelä-Suomen
16159: nen neuvontajärjestö, joka omalta osaltaan erikoisneuvonnan keskittämistä Jokioisiin
16160: huolehtii maatalouden saamasta neuvonnasta Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteyteen.
16161: ja oikeasta, ajan tasalla olevasta tiedosta. Maa- Tämä siirto vaatii kustannuksia.
16162: talouskeskusten Liitto toimii Helsingissä ja sillä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16163: on eri puolilla maata maakunnissa omat alue- taen,
16164: järjestöt. Maatalouskeskusten Liiton neuvonta-
16165: työn onnistuminen parhaalla mahdollisella ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16166: valla edellyttäisi, että neuvonta olisi tutkimuk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16167: sen lähteillä. Tästä syystä tuntuisi erittäin pe- 30.30.40 500 000 markkaa Maatalous-
16168: rustellulta keskittää Maatalouskeskusten Liiton keskusten Liiton maatalouden neuvon-
16169: keskustoimisto ja Etelä-Suomen alueen erikois- nan keskittämisestä Jokioisiin syntyviin
16170: neuvonta Jokioisiin. Samassa yhteydessä Hä- ylimääräisiin kustannuksiin.
16171:
16172: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16173:
16174: Sirkka-Liisa Anttila
16175: 1991 vp 435
16176:
16177: Raha-asia-aloite 408
16178:
16179:
16180:
16181:
16182: S.-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-toiminnan
16183: tukemiseen
16184:
16185:
16186: Eduskunnalle
16187: 4H-neuvonta on maassamme nykyisellään rahat ovat kuntatasolla kaksinkertaistuneet
16188: erityisesti nuorten työ- ja yrityskasvatusta. Se nuorten pienyritystoiminnan tuottojen tulokse-
16189: korostaa tekemällä oppimisen menetelmää ja na. Laskelmat osoittavat, että hallituksen kaa-
16190: neuvonnan seurauksena saatavia omatoimisia vailema viiden miljoonan markan leikkaus 4H-
16191: yritystoiminnan tuottoja kansainvälisenä tun- toiminnan osalta aiheuttaisi kansantaloudelle
16192: nuksenaan ''Opi tekemällä, hanki yrittämällä''. yli 20 miljoonan markan menetykset. Huomat-
16193: Lisäksi 4H-järjestö korostaa yhteistyötä ja kan- tava on myös budjetin rakenteellinen muutos,
16194: sainvälisyyskasvatusta, jotka kummatkin ovat joka kurssitoiminnan osalta leikkaa n. 2 miljoo-
16195: tavalla tai toisella yhdentyvässä Euroopassa tar- naa markkaa aikaisemmasta tasosta.
16196: peellisia. Lisäksi toteamme, että 4H-neuvonta operoi
16197: Varsinkin näin taloudellisen lamakauden ai- sellaisilla alueilla ja sellaisissa kunnissa, joissa
16198: kana tulisi korostaa koulutuksen, osaamisen ja nuorison mahdollisuudet ovat keskimääräistä
16199: taitotiedon lisäämisen välttämättömyyttä. Nuo- rajatummat. Järjestö työskentelee myös taaja-
16200: risoneuvonnan resursseja ei voida nyt kaventaa. ma-alueella, jossa nuorison keskuudessa havai-
16201: Järjestö on voinut vuosikymmenten ajalta tut pulmat ovat usein maaseudulla havaittuja
16202: osoittaa hyviä tuloksia myös työttömyyden suuremmat ja liittyvät kalliin sosiaalitoimen ja
16203: haittojen poistamisessa sekä uusien työpaikko- päihdehuollon sektoreihin. Järjestö tarjoaa
16204: jen luomisessa kohtuuhintaisesti uusiliekin toi- myönteisen tekemisen vaihtoehdon negatiivisen
16205: minnan aloille. Nuoriso on siis vapaaehtoisesti toimeliaisuuden, turhautuneisuuden ja väkival-
16206: saatu hakeutumaan opin teille, lähinnä 4H-yri- taisuuden vastineeksi.
16207: tysten antamien taloudellisten tuottojen ja it- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16208: sensä työllistämisen johdosta. Kun nyt työttö- nioittaen,
16209: myyden ensi talvena ennakoidaan hipovan en-
16210: nätyslukemia, tulisi valtiovallan myös tässä ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16211: lanteessa käyttää hyväkseen 4H-neuvonnan tar- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16212: joamat mahdollisuudet lapsiperheisiin kohdis- 30.30.40 2 000 000 markkaa. Tällöin
16213: tuvana oma-aloitteisuutta korostavana talou- 4H-toiminnan aineelliset resurssit palau-
16214: dellisena neuvontana. tuisivat säästötoimetkin huomioon ot-
16215: Toteamme, että 4H-neuvontaan suunnatut taen lähtötasolle.
16216: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16217:
16218: Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari
16219: 436 1991 vp
16220:
16221: Raha-asia-aloite 409
16222:
16223:
16224:
16225:
16226: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mehiläishoi-
16227: tajain Liiton toiminnan tukemiseen
16228:
16229:
16230: Eduskunnalle
16231:
16232: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry. on dollisuuksia, mm. työllistävää vaikutusta maa-
16233: mehiläishoidon edistämiseksi perustettujen yh- seudulla, ei ole vielä läheskään täysin hyödyn-
16234: distysten ja mehiläishoitoon liittyvää toimintaa netty. Tarhaajien lukumäärän lisääntyminen
16235: harjoittavien yhteisöjen yhteiselin. Liiton tar- 300-750 sivutoimisella tarhaajalla sekä mehi-
16236: koituksena on mehiläishoitotaidon kehittämi- läistautien leviäminen lisäävät myös koulutus-
16237: nen ja mehiläistalouden edistäminen. tarvetta. Pölytyspalvelua lisäämällä voidaan
16238: Maassamme on tällä hetkellä yli 5 000 tarhaa- alentaa myös kasvituotannon tuotantokustan-
16239: jaa ja mehiläisyhteiskuntia on noin 50 000. Ta- nuksia.
16240: loudellisesti merkittävän sivuelinkeinon mehi- Suomen Mehiläishoitajain Liitto saa vuonna
16241: läistarhaus antaa noin 750 tarhaajalle. Päätoi- 1991 valtionapua 500 000 mk maaseudun elin-
16242: misia mehiläistarhaajia on noin 50. keinojen neuvontaan osoitetusta määrärahasta
16243: Hunajan tuotannon arvo keskimääräisin momentilta 30.30.40. Valtion vuoden 1992 tulo-
16244: tuottajahinnoin on noin 50 milj. mk, ja välilli- ja menoarviossa on esitetty SML:n toimintaan
16245: nen pölytyshyöty viljelyskasvien ja luonnonkas- 430 000 markan määrärahaa. Mehiläistalouden
16246: vien sadonlisäyksenä arvioidaan noin 300 milj. merkityksen ja SML:n toiminnan laajuuden
16247: markaksi. Mehiläisten suorittamaa pölytystyötä huomioon ottaen esitetty määräraha on riittä-
16248: ei korvata millään tavoin mehiläistarhaajille. mätön.
16249: Suomen Mehiläishoitajain Liitto on asettanut Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
16250: toiminta- ja taloussuunnitelman yhdeksi pääta- vasti,
16251: voitteeksi hunajan kulutuksen lisäämisen 600
16252: grammaan henkilöä kohti vuodessa vuoden 1995 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16253: loppuun mennessä. Tällä hetkellä kulutus on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16254: noin 450 g/henkilö/v. 30.30.40 530 000 markkaa Suomen
16255: Mehiläistarhaus on nykyisin edellytyksin laa- Mehiläishoitajain Liiton toiminnan tu-
16256: jeneva tuotannonala, jonka tarjoamia mah- kemiseen.
16257:
16258: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16259:
16260: Sirkka-Liisa Anttila
16261: 1991 vp 437
16262:
16263: Raha-asia-aloite 410
16264:
16265:
16266:
16267:
16268: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tiepiirille käy-
16269: tettäväksi Lounais-Hämeen tiehankkeisiin
16270:
16271:
16272: Eduskunnalle
16273:
16274: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- Humppilasta tai Forssasta. Matkaa on 10 kilo-
16275: deohjelmassa on vuosille 1990-1992 merkitty- metriä molempiin suuntiin. Tien huono kunto
16276: nä Jokioisten-Forssan maantien n:o 280 ra- erityisesti Matkusta Humppilaan ja sen mutkai-
16277: kentamishanke. Hankkeen kustannusarvio on suus, kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmat-
16278: 37,9 milj. markkaa. Hankkeen suunnittelu on kasta hyvin epämiellyttävän. Tien vaikutuspii-
16279: loppusuoralla, ja siksi vuoden 1992 tulo- ja me- rin asukkaat ovat keränneet ison joukon nimiä
16280: noarvioon tarvitaan aloitusmääräraha. adressiin, jossa vaaditaan tien pikaista perus-
16281: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on korjausta ja päällystettä tielle.
16282: huonokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilk- Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asuk-
16283: kaasti liikennöity. Urjalan kunnan samoin kuin kaiden tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja
16284: Forssan kaupungin Koijärven alueella olevien sieltä edelleen Forssaan. Tie on päivittäin vilk-
16285: asukkaiden liikenneyhteydet läänin pääkaupun- kaasti liikennöity, ja tien peruskorjaus ja pääl-
16286: kiin Hämeenlinnaan paranevat huomattavasti lystäminen ovat olleet teurolaisten toivelistalla
16287: maantien Saviniemi-Perähuhta peruskorjaa- jo pitkään. Asiasta on tehty sekä esityksiä että
16288: misen myötä. Erittäin vaikeasti liikennöitävä aloitteita kylätoimikunnan toimesta niin tiemes-
16289: kohta tällä hetkellä kyseisellä maantiellä on tarille Forssaan kuin Hämeen tie- ja vesiraken-
16290: Teuron kylän kohdalla. Tien yleissuunnitelma nuspiirille Tampereelle. Tiepiiri ja tiemestari
16291: on valmistunut ja on vahvistettu syksyllä 1989. ovat valmiita hankkeen toteuttamiseen, jos vain
16292: Saviniemen-Perähuhdan maantien rakentami- rahaa hankkeeseen saadaan.
16293: nen on tarkoitus aloittaa välillä Saviniemi- Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saa-
16294: Lautaporras 12,1 kilometrin matkalla ja toteut- ren kansanpuistaalueella on historiallisesti ar-
16295: taa vuosina 1990-1992. Hankkeen kustannus- vokas, mutta liikenteellisesti hyvin matala ja
16296: arvio on 5,5 milj. markkaa. kapea nykyajan liikennevaatimuksia ajatellen.
16297: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urja- Saarensalmen sillan sekä leveys että korkeus
16298: laan toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan ase- sulkevat pois liikennemahdollisuuden korkeam-
16299: malle ja edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. milta kuorma-autoilta ja kaikilta vähänkin le-
16300: kokoojatie on tiesuunnitelman puolesta valmis veämmiltä kuljetuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi
16301: toteutettavaksi. Tiestöä on perusparannettu Ur- ajokaista ja sekin hyvin kapea. Uuden sillan
16302: jalan asemalta Toijalan suuntaan noin 8 kilo- suunnittelu nykyisen Saarensalmen sillan välit-
16303: metrin matkalta. Hanke on käynnistetty vuon- tömään läheisyyteen taikka muualle tulee käyn-
16304: na 1990 ja sitä tulee jatkaa Toijalaan saakka. nistää mahdollisimman nopeasti, ja tätä varten
16305: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman pai- tarvitaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon li-
16306: kallistie on odottanut päällystettä useita vuosia. sää määrärahaa.
16307: Hanke on kuitenkin määrärahojen puutteen Liikenneministeriön ja tiehallituksen selvi-
16308: vuoksi jäänyt toteuttamatta. tyksissä soratieverkon osalta on selvästi todis-
16309: Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti tettu, että Hämeen tiepiirissä on yli 300 ajoneu-
16310: liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä von vuorokausiliikenteen omaavia sorateitä
16311: on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopetta- päällystämäitä huomattavasti enemmän kuin
16312: neet toimintansa saha, tapettitehdas ja rullateh- muualla Etelä-Suomessa. Nämä alemmanastei-
16313: das. Tämän johdosta matkulaiset ovat olleet sen tieverkon soratiet ovat erittäin tärkeät väy-
16314: pakotettuja hakemaan työpaikkansa joko lät juuri paikalliselle väestölle. Niiden peruskor-
16315:
16316: 30 210265Z
16317: 438 1991 vp - RA 410
16318:
16319: jaaminen ja rakentaminen ei ole rahallisesti ko- jaukseen 2,0 milj. markkaa, Hyrsynkulman
16320: vin suuri summa verrattuna kolmostien mootto- paikallistien päällystämiseen 500 000 markkaa,
16321: ritieksi rakentamiseen tms. Soratieverkoston Matkun-Humppilan maantien peruskorjaami-
16322: kehittäminen Hämeessä on kiinni poliittisen seen 1,0 milj. markkaa, Teuron-Vaihijoen tien
16323: tahdon puutteesta. Maaseudun kehittämisen peruskorjaamiseen 1,0 milj. markkaa ja Saa-
16324: tärkeänä tekijänä on olemassa oleva tieverkko rensalmen sillan suunnitteluun 1,0 milj. mark-
16325: ja sen kunto. kaa.
16326: Humppilan keskustaajaman kevyen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16327: teen väylien rakentaminen on kiireellinen asia, taen,
16328: koska vilkas taajama on täysin ilman kevyen lii-
16329: kenteen väyliä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16330: Edellä olevan perusteella Lounais-Hämeessä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16331: oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa 31.24.21 lisäyksenä 11500 000 markkaa
16332: seuraavasti: Jokioisten-Forssan maantiehen Hämeen tiepiirille käytettäväksi Lou-
16333: 1,0 milj. markkaa, Saviniemen-Perähuhdan nais-Hämeessä olevien, perusteluissa
16334: maantien peruskorjaukseen 5,0 milj. markkaa, mainittujen teiden perusparantamiseen
16335: Toijalan-Huhdin maantien n:o 2847 peruskor- tai päällystämiseen.
16336:
16337: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16338:
16339: Sirkka-Liisa Anttila
16340: 1991 vp 439
16341:
16342: Raha-asia-aloite 411
16343:
16344:
16345: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tiepiirille käy-
16346: tettäväksi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueen tiehankkei-
16347: siin
16348:
16349: Eduskunnalle
16350:
16351: Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on pääl- Luopioisten suunnalta tulevaa liikennettä. Hau-
16352: lystetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan hon-Hattulan maantien suunnittelu on käyn-
16353: osuudelta tien alkupäästä runsaan 8 kilometrin nistynyt ja tiehankkeen toteuttamiseen toivo-
16354: matkalta. Lautaportaan-Kuurilan maantie on taan pikaisesti ryhdyttävän.
16355: kokoojatie ja erittäin merkittävä yhteisväylä Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja
16356: Toijalan ja Iittalan suunnasta Tammelaan ja kestopäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sap-
16357: Forssaan tuleville ihmisille. Tien nykyinen kun- pee on ollut pitkään Hauhon kunnan toivelistal-
16358: to on kuitenkin niin huono, että liikenne tänä la. Hanke on vihdoin toteutettava.
16359: päivänä kiertää Toijalan kautta valtatietä n:o 9 Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 2 ris-
16360: käyttäen, koska mutkainen ja kuoppainen sora- teyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta
16361: tie ei houkuttele autoilijoita. Hämeen tiepiirissä Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä
16362: on puolet teistä jo päällystetty, kun taas Kalvo- Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattu-
16363: lan kunnassa on koko kunnan alueella noin 140 nut onnettomuuksia melko usein myös viime
16364: kilometrin pituinen tieverkko, josta on päällys- kesinä. Siksi hankkeen rahoitus tulee saada
16365: tetty ainoastaan 30 kilometriä ja siitäkin pääosa vuonna 1992.
16366: valtatietä n:o 3 ja kunnan keskustaajaman läpi Vanha nelostie Lammilla ja Hausjärvellä on
16367: kulkevaa maantietä. Samoin on todettava, että odottanut peruskorjausvuoroaan useita vuosia.
16368: Lautaportaan-Kuurilan tie on merkitty Paro- Hankkeen suunnitelmat ovat pääosin vahvistet-
16369: lassa toimivan panssariprikaatin harjoitustiek- tuina, ja loppuosa on tielain mukaisessa käsitte-
16370: si, jolloin tien päällystämisessä on otettava huo- lyssä parhaillaan. Tien pituus on 30 kilometriä
16371: mioon panssarivaunujen erityistarpeet. ja hanke on tarkoitus toteuttaa heti, kun vain
16372: Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmassa on riittävä määrä määrärahoja hankkeen toteutta-
16373: suunniteltu toteutettavaksi myös Iittalan ke- miseen saadaan.
16374: vyen liikenteen väylät, koska Iittalan keskustan Edellä olevan perusteella Kanta-Hämeessä ja
16375: jalankulku- ja pyöräliikenne on vilkasta. Tur- Pirkanmaalla oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin
16376: vallisuussyistä näiden hankkeiden mahdollisim- määrärahoja seuraavasti: Lautaportaan-Kuu-
16377: man kiireellinen toteuttaminen on perusteltua. rilan tien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen
16378: Tieverkoston kehittämistä ajatellen Hauhon 2,0 milj. markkaaja Hauhon-Hattulan maan-
16379: kunta pitää erittäin tärkeänä, että maantien n:o tien yleissuunnitelman laatimiseen 1,0 milj.
16380: 3045 ja paikallistien n:o 13913 parantaminen markkaa.
16381: Hauhon kohdalla kevyen liikenteen väylän jär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16382: jestelyin toteutetaan mahdollisimman pian. taen,
16383: Hankkeen kustannusarvio on 1,7 milj. mark-
16384: kaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16385: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16386: välisen suoran tieyhteyden puuttuminen on ko- 31.24.21 lisäyksenä 3 000000 markkaa
16387: ko Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteelli- Hämeen tiepiirille Kanta-Hämeessä ja
16388: nen heikkous. Tieyhteys tulee palvelemaan ensi Pirkanmaa/la olevien, perusteluissa mai-
16389: sijassa Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlin- nittujen tiehankkeiden toteuttamiseen.
16390: nan suuntaan, mutta myös pitempimatkaista
16391:
16392: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16393:
16394: Sirkka-Liisa Anttila
16395: 440 1991 vp
16396:
16397: Raha-asia-aloite 412
16398:
16399:
16400:
16401:
16402: S.-L. Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten-Fors-
16403: san maantien n:o 2804 rakentamiseen
16404:
16405:
16406: Eduskunnalle
16407: Maantien Jokioinen-Forssa rakentaminen san välistä seudullista liikennettä, mutta sillä
16408: on jo pitkään ollut mukana Hämeen tiepiirin parannettaisiin myös valtateiden liikenneolo-
16409: toimenpideohjelmissa nimettynä hankkeena. suhteita Forssan kaupunkiseudulla. Hankkeen
16410: Tienpidon suunnitelmaan 1991-1995 se sisäl- toteuttamisella saataisiin valtateillä n:ot 10 ja 2
16411: tyy kehittämishankkeena ajoitettuna vuosille Forssan kohdalla olevat kuormitushuiput pais-
16412: 1992-1994. Hankkeen kustannusarvio on 45,2 tettua sekä valtakunnallisen liikenteen turvalli-
16413: Mmk. suutta ja sujuvuutta parannettua. Valtateiden
16414: Tiepiiri on ohjelmoinut hankkeen käynnistet- liikenteenvälityskyvyn lisäämiseksi suunniteltu-
16415: täväksi vuonna 1992 8,8 Mmk:lla. Valtion ja muita toimenpiteitä voitaisiin niin ikään siir-
16416: vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä sille tää myöhemmäksi.
16417: ei kuitenkaan ole osoitettu määrärahaa ensi Myös teiden rakentamistoiminnan kannalta
16418: vuonna aloitettavana kehittämishankkeena. olisi tarkoituksenmukaista aloittaa maantien
16419: Suunnitelma- ja kaavavalmius hankkeen käyn- Jokioinen-Forssa rakentaminen vuonna 1992,
16420: nistämiselle on jo nyt olemassa. koska tarvittava organisaatio on jo nyt valmiik-
16421: Maankäytön suunnitelmallinen kehittäminen si paikalla vuosina 1990-1991 toteutettavien
16422: Forssan kaupungin ja Jokioisten kunnan alueil- Jokioisten tiejärjestelyjen vuoksi.
16423: la samoin kuin uusien alueiden käyttöönotto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16424: niiden välisellä alueella edellyttävät maantien nioittaen,
16425: pikaista rakentamista.
16426: Jokioisten ja Forssan välisen maantien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16427: tamisen siirtäminen on taloudellisesti epätarkoi- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16428: tuksenmukaista, koska sen toteuttamisella saa- 31.24.21 8 800 000 markkaa Jokiois-
16429: vutettaisiin liikennekustannuksissa merkittäviä ten-Forssan maantien n:o 2804 raken-
16430: säästöjä. tamiseen.
16431: Tie palvelee ensisijaisesti Jokioisten ja Fors-
16432:
16433: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16434:
16435: Sirkka-Liisa Anttila Johannes Koskinen Lea Savolainen
16436: Jouko Skinnari Pekka Räty Hannu Tenhiälä
16437: 1991 vp 441
16438:
16439: Raha-asia-aloite 413
16440:
16441:
16442:
16443:
16444: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken-
16445: tamiseen valtatien n:o 10 alitse Tammelan kunnassa
16446:
16447:
16448: Eduskunnalle
16449:
16450: Maantien Lamala-Myllykylä peruskorjaus kylän tieltä puuttuu. Hankkeen toteuttamiseksi
16451: on valmistumassa. Tien peruskorjaussuunnitel- tulee valtion tulo- ja menoarvioon saada erillis-
16452: maan ei sisältynyt alkuperäissuunnitelmassa rahoitus osoitettuna tiepiirille käytettäväksi ali-
16453: mukana ollutta alikulkusiltaa, joka turvaisi las- kulkutunnelin rakentamiseen.
16454: ten koulutien. Alikulkusillan rakentamisesta on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16455: 71 kyläläistä tehnyt esityksen allekirjoittamal- taen,
16456: Iaan kirjeellä, joka on toimitettu Tammelan
16457: kunnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16458: Koska alikulkutunnelin rakentaminen ei si- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16459: sältynyt alkuperäiseen tiesuunnitelmaan, tarvit- 31.24.21 lisäyksenä 500 000 markkaa
16460: see se erillisrahoituksen. Alikulkutunneli on Hämeen tiepiirille käytettäväksi alikul-
16461: kuitenkin välttämätön koululaisten liikennetur- kutunnelin rakentamiseen valtatien n:o
16462: vallisuuden kannalta. Samassa yhteydessä tulisi JO alitse maantien n:o 282 ja Niittykul-
16463: rakentaa se muutama kymmenen metriä jalan- man yksityistien liittymään Tammelan
16464: kulkutietä, joka tällä hetkellä Lamalan-Mylly- kunnassa.
16465:
16466: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16467:
16468: Sirkka-Liisa Anttila
16469: 442 1991 vp
16470:
16471: Raha-asia-aloite 414
16472:
16473:
16474:
16475:
16476: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hiidensillan peruskor-
16477: jaamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Janak-
16478: kalan kunnassa
16479:
16480: Eduskunnalle
16481:
16482: Valtatietä n:o 3 rakennetaan parhaillaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16483: moottoritieksi. Tässä yhteydessä esitetään to- taen,
16484: teutettavaksi moottoritien ja maantien Virala-
16485: Turenki rakentamisen yhteydessä Hiidensillan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16486: peruskorjaaminen ja samalla kevyen liikenteen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16487: väylien rakentaminen. Koko hankkeen kustan- 31.24.21 1000000 markkaa Hämeen
16488: nusarvio on 5,3 milj. markkaa. Hankkeeseen tiepiirille käytettäväksi Niidensillan pe-
16489: tulisi varata määrärahat ensi vuodelle, koska ruskorjaamiseen ja kevyen liikenteen
16490: valtatien n:o 3 moottoritieksi rakentaminen ete- väylien rakentamiseen Janakkalassa.
16491: nee nimenomaan Janakkalan kohdalla.
16492:
16493: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16494:
16495: Sirkka-Liisa Anttila
16496: 1991 vp 443
16497:
16498: Raha-asia-aloite 415
16499:
16500:
16501:
16502:
16503: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Kalkkisten sillan raken-
16504: tamiseen Asikkalassa
16505:
16506:
16507: Eduskunnalle
16508:
16509: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä ihmisten ja elinkeinoelämän kulkuyhteyksien
16510: TVL:n Hämeen piirin kanssa järjestänyt kesällä turvaamiseksi Asikkalan kunnassa.
16511: 1985 Kalkkisten Iassin aikataulun mukaisen lii- Edellä olevan perusteella Päijät-Hämeessä
16512: kennekokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkis- tarvittaisiin määrärahaa Kalkkisten sillan ra-
16513: ten seudulla Asikkalassa huomattavaa haittaa kentamiseen Asikkalassa 2,0 mmk.
16514: elinkeinoelämälle ja maataloudelle. Päivittäis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16515: tavarakaupan myynti laski huomattavasti ja os- taen,
16516: tosmatkat suunnattiin kuntakeskukseen ja Lah-
16517: teen. Ammattiautoilijoille lossin aikataulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16518: mukainen liikennöinti merkitsi useiden tuntien 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16519: odotusaikoja ja siten tulonmenetyksiä. Myös 31.24.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16520: eläinlääkäripalvelujen saanti vaikeutui. Siksi on Kalkkisten sillan rakentamiseen Asikka-
16521: erittäin perusteltua rakentaa silta lossin väylälle lassa.
16522:
16523: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16524:
16525: Sirkka-Liisa Anttila
16526: 444 1991 vp
16527:
16528: Raha-asia-aloite 416
16529:
16530:
16531:
16532:
16533: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten museorauta-
16534: tieyhdistyksen Minkiön-Humppilan ratahankkeeseen
16535:
16536:
16537: Eduskunnalle
16538:
16539: Jokioisten museorautatie Jokioisilta Minkiön toutunut suorittamaan tästä 200 000 markkaa
16540: asemalle on ainoa kapearaiteinen museorautatie loppuosan jäädessä yhdistyksen vastuulle.
16541: maassamme. Kyseinen kapea raide on aikanaan Museorautatien jatkaminen Minkiöltä
16542: kulkenut Humppilasta Jokioisiin. Jokioisten Humppilaan on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä
16543: museorautatieyhdistyksen tarkoituksena on jat- työministeriön ja Valtionrautateiden kanssa.
16544: kaa kapearaiteista rataa Minkiöltä Humppi- Siksi hanke onkin seuraavana saatava mukaan
16545: laan. Tässä tarkoituksessa on käynnistetty ns. valtion työohjelmaan. Hanke tarvitsee ensi vuo-
16546: Minkiön-Humppilan ratahanke. Siitä on laa- den budjetissa jo aloitusmäärärahan.
16547: dittu kustannusarvio, jonka mukaan hankkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16548: kokonaiskustannukset olisivat 2,8 milj. mark- taen,
16549: kaa. Tämä kustannusarvio pitää sisällään niin
16550: materiaalit, työn ja koneet kuin muutkin kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16551: tannukset. Ratahankkeen tarvitsema maapohja 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
16552: on onnistuttu hankkimaan viikko sitten tehdyl- markkaa Jokioisten museorautatieyh-
16553: lä kaupalla museoyhdistykselle 400 000 markan distykselle Minkiön-Humppilan mu-
16554: hinnasta. Humppilan kunta on ystävällisesti si- seoradan jatkorakentamista varten.
16555:
16556: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16557:
16558: Sirkka-Liisa Anttila
16559: 1991 vp 445
16560:
16561: Raha-asia-aloite 417
16562:
16563:
16564:
16565:
16566: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
16567: edistämiseen
16568:
16569:
16570: Eduskunnalle
16571:
16572: Jätteiden hyötykäytön edistäminen on hyvin joka tulisi saada hyötykäyttöön, ja tässä tarkoi-
16573: keskeinen ympäristön tilaan vaikuttava kysy- tuksessa määrärahaa tulisi kasvattaa tuntuvasti
16574: mys. Hallitus esitti v. 1989 jätehuollon edistä- tämänvuotisesta.
16575: mismäärärahaa pienennettäväksi vuoden 1988 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16576: tasosta 19 milj. markasta 11 milj. markkaan. taen,
16577: Hallitus esittää ensi vuodelle 15 milj. markkaa
16578: osoitettavaksi jätehuollon edistämiseen. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16579: määrärahalla on tuettu erityisesti jätteiden hyö- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16580: tykäyttöä. Kaatopaikoille kulkeutuu miljardien 35.11.62 lisäyksenä 1000000 markkaa
16581: markkojen edestä kelvollista jäteraaka-ainetta, jätteiden hyötykäytön edistämiseen.
16582:
16583: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16584:
16585: Sirkka-Liisa Anttila
16586: 446 1991 vp
16587:
16588: Raha-asia-aloite 418
16589:
16590:
16591:
16592:
16593: S.-L. Anttila: Määrärahan osoittamisesta Liesjärven kansallis-
16594: puiston opastuskeskuksen suunnitteluun
16595:
16596:
16597: Eduskunnalle
16598: Pitkään vireillä ollut opastuskeskushanke Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16599: Tammelan kunnassa tulee saada käyntiin. taen,
16600: Opastuskeskus palvelisi Liesjärven kansallis-
16601: puiston alueen ohella myös muodostettavana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16602: olevan Torronsuon kansallispuiston tarpeita. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16603: Opastuskeskuksen suunnittelun ja toteutuksen 35.15. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa
16604: vaatima määräraha olisi noin 3 000 000 mark- käytettäväksi Liesjärven kansallispuis-
16605: kaa. Hankkeen käynnistämiseksi tulisi valtion ton opastuskeskuksen suunnitteluun
16606: vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon saada suun- Tammelan kunnassa.
16607: nittelumääräraha 500 000 markkaa.
16608:
16609: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16610:
16611: Sirkka-Liisa Anttila
16612: 1991 vp 447
16613:
16614: Raha-asia-aloite 419
16615:
16616:
16617:
16618:
16619: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahaan
16620:
16621:
16622:
16623: Eduskunnalle
16624:
16625: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- Läänin kehittämisraha on koettu merkittä-
16626: misestä annetun lain 7 §:n mukaisten menojen västi aluetta elvyttäväksi. Se on todistettavasti
16627: maksamiseen on valtion tulo- ja menoarviossa tuonut lääniin lukuisia uusia, pysyviä työpaik-
16628: ollut vuodesta 1985 läänin kehittämisraha. En- koja. Lisäksi nykymuotoisena, kaikkia läänejä
16629: simmäisenä vuonna koko em. määräraha oli käsittävänä, se ei toteuta lain hengen mukaista
16630: osoitettu Lapin läänille. Vuonna 1986 kehittä- alueellisesti tasapainoista kehitystä.
16631: mismääräraha oli käytössä viidellä !äänillä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16632: vuonna 1987 kaikilla lääneillä. nioittaen,
16633: Vuodesta 1987 Lapin läänin saama kehittä-
16634: misraha on jatkuvasti pudonnut. Hyväksytty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16635: jen hankkeiden määrää on jouduttu voimak- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16636: kaasti supistamaan sekä keskimääräistä avus- 26.97.43 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
16637: tusprosenttia pienentämään. Valmistuvia ohjel- läänin kehittämisrahaan.
16638: mia ei ole voitu alkaa toteuttaa. Vuoden 1992
16639: kehittämisrahatarve yksin Lapin läänissä on vä-
16640: hintään 20 mmk lääninhallituksen mukaan.
16641:
16642: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16643:
16644: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
16645: 448 1991 vp
16646:
16647: Raha-asia-aloite 420
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta liikevaihtoveron huo-
16653: jennusta vastaavaan avustukseen kunnille ja kiinteistöyrityk-
16654: sille
16655:
16656: Eduskunnalle
16657:
16658: Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa oli osoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16659: tettu 40 milj. markan määräraha liikevaihtove- 1992 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
16660: ron huojennusta vastaavana avustuksena kun- markkaa (siirtomääräraha) liikevaihto-
16661: nille ja kiinteistöyrityksille. veron huojennusta vastaavana avustuk-
16662: Kuntien talouden kiristyessä em. määräraha sena kunnille ja kiinteistöyrityksille.
16663: tulisi ehdottomasti säilyttää valtion tulo- ja
16664: menoarviossa.
16665: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16666: nioittaen,
16667:
16668: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16669:
16670: Asko Apukka Lasse Näsi Maria Kaisa Aula
16671: Timo E. Korva Maija Rask Esko-Juhani Tennilä
16672: 1991 vp 449
16673:
16674: Raha-asia-aloite 421
16675:
16676:
16677:
16678:
16679: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toimin-
16680: nan tukemiseen
16681:
16682:
16683: Eduskunnalle
16684:
16685: Pitkän odotuksen jälkeen museot saivat Iee laajentumaan merkittävästi senkin johdosta,
16686: oman valtionapulakinsa, mutta kuten tunnet- että Maailman kullanhuuhdontaliitto päätti elo-
16687: tua, sen piiri on hyvin rajallinen ja monet mu- kuussa 1990 Kanadassa pitämässään vuosiko-
16688: seot ovat jääneet sen ulkopuolelle. Erityisesti kouksessa ryhtyä kokoamaan kulta-arkistoa
16689: monet pienehköt erikoismuseot ovat jatkuvissa (kirjallisuutta, valokuvia ym. dokumentteja)
16690: taloudellisissa vaikeuksissa epävarman rahoi- Tankavaaran kultamuseoon.
16691: tuksensa johdosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16692: Kultamuseo on oman alansa ainutkertainen nioittaen,
16693: edustaja, jonka toiminnan turvaamisen tulisi
16694: olla yhteiskunnan kannalta merkittävää. Kulta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16695: museon toiminnan kannalta riittävän valtion- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
16696: avustuksen saaminen on ensiarvoisen tärkeää. 29.88.53 lisäyksenä JOO 000 markkaa
16697: Tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on Kultamuseon toiminnan tukemiseen.
16698: esitetty 100 000 mk. Kultamuseon toiminta tu-
16699:
16700: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16701:
16702: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16703: 450 1991 vp
16704:
16705: Raha-asia-aloite 422
16706:
16707:
16708:
16709:
16710: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin tu-
16711: kemiseen
16712:
16713:
16714: Eduskunnalle
16715:
16716: Saamelaisten kulttuurin kehittäminen edellyt- saamenkielisen teatteritoi-
16717: tää myös tarkoitukseen riittäviä määrärahoja. minnan tuki 200000 mk
16718: Saamelaiskulttuurin hoitaminen tulisi käy- saamelaisten taiteilij aj ärj es-
16719: tännössä antaa saamelaisvaltuuskunnalle. töjen projektiavustukset 200000 mk
16720: Saamelaiskulttuuritoimikunta ehdotti mietin- työskentely- ja kohdeapura-
16721: nössään (1985:66), että valtion tulo- ja meno- hat saamelaistaiteilijoille 150000 mk
16722: arvioon otettaisiin opetusministeriön hallinnon- kustannustuki saamenkielis-
16723: alalle erityinen saamelaistaiteen ja muun saame- ten musiikkiäänitteiden, fil-
16724: laiskulttuurin määräraha, joka vuonna 1987 mien ja videoiden tuotantoon 100000mk
16725: olisi 600 000 markkaa ja kasvaisi vuoteen 1990 tuki saamenkielisten käsikir-
16726: mennessä 1,55 miljoonaan markkaan. Määrä- joitusten oikeakielisyyden ja
16727: rahalla voitaisiin tukea mm. saamenkielisen kir- kirjoitusasun tarkistamiseen 60000 mk
16728: jallisuuden ja lehtien julkaisemista, mille ei lu- saamelaiskulttuurin hallin-
16729: kijakunnan pienuuden tähden ole kaupallisia non tukeminen ml. palkkaus-
16730: edellytyksiä. Kolmen saamenkielen käytössäolo menot 150000 mk
16731: Suomessa entisestään lisää kustannuksia. - muut kulut ja avustukset 180000 mk
16732: Vuonna 1990 määrärahan tarve oli yhteensä
16733: 2,09 miljoonaa markkaa, ja se jakautuisi saa- Tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1992 sisäl-
16734: melaisvaltuuskunnan esitysten mukaan käyttö- tää tarkoitukseen ainoastaan 800 000 mk.
16735: kohteittain seuraavasti: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16736:
16737: saamenkielisen kirjallisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16738: kustantaminen ja kääntämi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16739: nen 500 000 mk 29.99.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16740: - saamenkielisten lehtien kus- saamelaisvaltuuskunnalle saamelaiskult-
16741: tannustuki 550 000 mk tuuritoimintaan.
16742:
16743: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16744:
16745: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16746: 1991 vp 451
16747:
16748: Raha-asia-aloite 423
16749:
16750:
16751:
16752:
16753: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakentami-
16754: seksi Sallan Kelloselästä rajalle
16755:
16756:
16757: Eduskunnalle
16758: Luontevin yhteys Suomen Lapista Neuvosto- kanssa ilmoittaneet pitävänsä Sallan kohdalta
16759: liittoon erityisesti Kuolan alueelle on Sallan Kel- tapahtuvaa ylitystä parhaana uusista ylityspai-
16760: loselästä. Sitä kautta ovat perinteisesti toimi- koista, mikä onkin luonnollista, sillä asutus ja
16761: neet kauppayhteydet Kantalahteen ja myös teollinen toiminta Kuolan alueella on keskitty-
16762: Kuolan alueen pohjoisempiin osiin. nyt Kantalahdesta ylöspäin Murmanskin radan
16763: Suomalais-neuvostoliittolaisten yhteishank- varteen. Siksi myös luontevin rautatieyhteys on
16764: keiden eteneminen saisi uutta vauhtia, jos to- luonnollisesti Kelloselästä Murmanskin radalle.
16765: teutettaisiin suorin ja nopein yhteys Lapista Neuvosto-osapuoli on jo aloittanut tien ra-
16766: Neuvostoliittoon. Esimerkiksi vireillä olevat kentamisen Kantalahdesta Alakurtille, ja hei-
16767: matkailuhankkeet (mm. Rohmoiva) olisi paljon dän ilmoituksensa mukaan tie on rajalle asti
16768: helpompi toteuttaa, samoin luonnollisesti kaik- valmis v. 1992-93. Suomen puolella Sallan
16769: ki Kuolassa vireillä olevat hankkeet. Edelleen Hanhikankaalta tarvitsisi tieyhteyttä rakentaa
16770: Lapin kautta Murmanskin satamaan toteutuva ainoastaan muutama kilometri.
16771: yhteys lyhentäisi huomattavasti matkaa Kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16772: koitään, jolloin esim. Japanista tapahtuva nioittavasti,
16773: tuonti halventuisi huomattavasti. Suomeen ta-
16774: pahtuvan tuonnin ohella tuontia voisi luonnolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16775: sesti tapahtua Suomen kautta myös muualle 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16776: Eurooppaan. markkaa Kelloselän rajanylityspaikkaa
16777: Kuolan alueen edustajat ovat eri yhteyksis- varten tarvittavan tieyhteyden rakenta-
16778: sä neuvotellessaan lappilaisten virkaveljiensä miseksi.
16779: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16780:
16781: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16782: 452 1991 vp
16783:
16784: Raha-asia-aloite 424
16785:
16786:
16787:
16788:
16789: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen
16790: kalustohankintoihin
16791:
16792:
16793: Eduskunnalle
16794:
16795: Ilmatieteen laitoksen kalustohankintamäärä- leen toteuttamatta. Asemien rakentaminen tur-
16796: rahalla on tarkoitus hankkia mm. säätutkia se- vataan vain korottamalla määrärahaa 1, 5 milj.
16797: kä perustaa Lappiin kolme uutta ilman laadun markalla.
16798: tutkimusasemaa. Perustettavat ilman laadun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16799: mittausasemat on suunniteltu sijoitettaviksi Kit- nioittaen,
16800: tilän Sammaltunturiin, Raja-Jooseppiin sekä
16801: Sevettijärvelle. Kyseiset asemat maksavat n. 1,5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16802: milj. markkaa yhteensä. Momentin markka- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16803: määrä on karsittu niin pieneksi, että sen varat 31.50. 70 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
16804: tulevat kulumaan pääosin säätutkahankintoihin Ilmatieteen laitoksen kalustohankintoi-
16805: ja ilman laadun mittausasemat jäisivät siis edel- hin.
16806:
16807: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16808:
16809: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16810: 1991 vp 453
16811:
16812: Raha-asia-aloite 425
16813:
16814:
16815:
16816:
16817: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Kelloselän
16818: välisen rataosuuden peruskorjaukseen ja sähköistämiseen
16819:
16820:
16821: Eduskunnalle
16822:
16823: Rautatie on edullisin ja saasteettornin kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16824: tusvaihtoehto. Siksi Oulusta pohjoiseen Rova- nioittavasti,
16825: niemelle, Kemijärvelle ja Sallan Kelloselkään
16826: jatkuvan radan kunnostusta tulisi jatkaa. Tule- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16827: vina vuosina varmasti kuljetustarpeet Koillis- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16828: Lappiinkin tulevat lisääntymään Neuvostoliiton 31.57.62 30000000 markkaa Oulun ja
16829: pohjoisten osien kanssa käytävän yhteistyön Kelloselän välisen rataosuuden perus-
16830: myötä. Oulusta pohjoiseen päin jatkuva rata- korjauksen ja sähköistyksen aloittami-
16831: osa tulisi peruskorjauksen yhteydessä myös säh- seksi.
16832: köistää, koska sähkö on edullinen ja puhdas
16833: energiamuoto.
16834:
16835: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16836:
16837: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16838:
16839:
16840:
16841:
16842: 31 210265Z
16843: 454 1991 vp
16844:
16845: Raha-asia-aloite 426
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kuntien yllä-
16851: pitämien lentokenttien avustamiseen
16852:
16853:
16854: Eduskunnalle
16855:
16856: Matkailukeskusten saavutettavuus tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16857: muodostumaan yhä tärkeämmäksi kilpailuteki- nioittaen,
16858: jäksi. Matkailuelinkeino lisää Lapissa edelleen
16859: työpaikkoja. Tämän elinkeinon toimintaedelly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16860: tysten kehittämiseksi ovat Lapin kunnat joutu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16861: neet tekemään huomattavia investointeja, ku- 31.99.41 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16862: ten esim. Sodankylä. lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpi-
16863: Em. tarkoitukseen esitetyt määrärahat ovat toon Lapissa.
16864: supistuneet viime vuosina niin nimellisesti kuin
16865: reaalisestikin.
16866:
16867: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16868:
16869: Asko Apukka Timo E. Korva Maija Rask
16870: Maria Kaisa Aula Lasse Näsi Esko-Juhani Tennilä
16871: 1991 vp 455
16872:
16873: Raha-asia-aloite 427
16874:
16875:
16876:
16877:
16878: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken raken-
16879: tamiseen Neuvostoliitosta Pohjois-Suomeen
16880:
16881:
16882: Eduskunnalle
16883:
16884: Suomessa puhutaan jatkuvasti energian lisä- tävä kaasuputki haarautettaisiin myös Suomeen
16885: tarpeesta ja mm. viidennen ydinvoimalan ra- ja samalla mahdollisesti myös Norjaan ja Ruot-
16886: kentamisen välttämättömyydestä. Samanaikai- siin.
16887: sesti on kuitenkin lähes unohdettu yksi varteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16888: otettavimmista ja puhtaimmista energiamuo- nioittaen,
16889: doista eli maakaasu.
16890: Viime aikoina on Neuvostoliitossa noussut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16891: vahvasti esille Barentsinmeren valtavien maa- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16892: kaasuesiintymien hyödyntäminen. Hankkeen markkaa Barentsinmereltä rakennetta-
16893: suunnittelun yhteydessä on noussut vahvasti van maakaasuputken Pohjois-Suomeen
16894: esiin myös ajatus, että Barentsinmereltä vedet- tulevan haaran suunnitteluun.
16895: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16896:
16897: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16898: 456 1991 vp
16899:
16900: Raha-asia-aloite 428
16901:
16902:
16903:
16904:
16905: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennemuutosten ai-
16906: heuttamien häiriöiden lieventämiseen
16907:
16908:
16909: Eduskunnalle
16910:
16911: Rakennemuutosraha on edistänyt merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16912: västi kuntien alueellista yhteistyötä elinkeino- nioittaen,
16913: politiikassa. Määräraha tulisi ottaa myös val-
16914: tion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon. Määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16915: rahaa saa käyttää työllisyyden ja tuotantotoi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16916: minnan kannalta tarpeellisten rakennemuutos- 34. 06.61 40 000 000 markkaa rakenne-
16917: ten aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edel- muutosten aiheuttamien häiriöiden lie-
16918: lyttämien avustusten ja muiden menojen mak- ventämiseen.
16919: samiseen erityisesti alueellisten yhteistyöhank-
16920: keiden edistämiseksi valtioneuvoston määrää-
16921: min perustein.
16922:
16923: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16924:
16925: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
16926: 1991 vp 457
16927:
16928: Raha-asia-aloite 429
16929:
16930:
16931:
16932:
16933: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeiden työttömyys-
16934: kuntien työllisyydenhoidon erillisohjelmien laatimiseen
16935:
16936:
16937: Eduskunnalle
16938:
16939: Työministeriö on vuosittain valmistellut työl- 34.06.77 (sijoitusmenot) on perusteltua lisätä
16940: lisyyslain 19 § :n mukaisille vaikeille työttö- erillinen määräraha kaikkein vaikeimpien työt-
16941: myyskunnille erilliset työllisyyden hoidon toi- tömyyskuntien investointien käynnistämiseen.
16942: menpideohjelmat. Kuntakohtaisilla erillisohjel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16943: milla on pyritty työttömyyden alueellisten ero- nioittaen,
16944: jen tasoittamiseen eduskunnan tahdon mukai-
16945: sesti. Työvoimahallinnon omia toimenpiteitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16946: lukuun ottamatta ohjelmien toteuttamisessa on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
16947: ollut jatkuvasti vaikeuksia. Määrärahojen riit- 34. 06. 77 lisäyksenä 200 000 000 mark-
16948: tämättömyyden johdosta tämä on koskenut eri- kaa työllisyyslain 19 §:n mukaisten vai-
16949: tyisesti ympäristö- ja opetusministeriön alai- keiden työttömyyskuntien työllisyyden-
16950: sia investointikohteita. Tästä syystä momentille hoidon erillisohjelmien laatimiseen.
16951:
16952: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16953:
16954: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
16955: Iivo Polvi Eila Rimmi Osmo Polvinen
16956: 458 1991 vp
16957:
16958: Raha-asia-aloite 430
16959:
16960:
16961:
16962:
16963: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen kehittämi-
16964: seen ja lukutaitokampanjan tukemiseen Namibiassa
16965:
16966:
16967: Eduskunnalle
16968:
16969: Aikuislukutaidottomista, joita on 900 mil- Namibian opetusministeri Nahas Angula on
16970: joonaa, 98 OJo asuu kehitysmaissa. Lukutaito on lähettänyt erityisterveisensä Suomen kouluille,
16971: avain tulevaisuuteen. Oppiminen on jokaisen yliopistojen kasvatustieteellisille tiedekunnille
16972: perusoikeus. Siksi meidänkin on syytä auttaa ja ammatillisille oppilaitoksille: "Tukekaa Na-
16973: kehitysmaiden lukutaitokampanjoita. Onhan mibiaa hankkimalla sisarkouluja tai sisaroppi-
16974: koulutus Suomessa korkeatasoista ja sen saata- laitoksia, joiden kanssa voitaisiin toimia suoris-
16975: vuus ainutkertaisen laajaa. Olemme siis koulu- sa kontakteissa. Opettajien ja oppilaiden keski-
16976: tusvelkaa kanssaihmisillemme kehitysmaissa. näiset yhteydet ovat toivottuja. Erityisen toivot-
16977: Afrikan viimeinen siirtomaa Namibia itse- tua olisi myös rauhankasvatuskokemusten tun-
16978: näistyi 21.3.1990. Itsenäistynyt Namibia tarvit- netuksi tekeminen."
16979: see nyt kipeästi tukea koulutuksen kehittämi- Namibia-yhteistyöprojektit voisi yhdistää
16980: seen, erityisesti kasvatuksen uudelleenjärjeste- koulujen kansainvälisyyskasvatukseen. Meillä
16981: lyyn ja opettajankoulutuksen tehostamiseen. on Suomessa todella syytä voimistaa rauhan- ja
16982: Apartheidin vahinkojen korjaamiseksi Namibia kansainvälisyyskasvatusta. Oppilaissa ilmenee
16983: tarvitsee apua muilta kansoilta. tänä päivänä valitettavaa väkivaltakäyttäyty-
16984: Mustan väestön koulutuksellinen taso on ma- mistä, rasismia ja itsekkyyttä.
16985: tala. Aikuisista 60-65 % on luku- ja kirjoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16986: tustaidottomia. Kouluikäisistä mustista lapsista nioittaen,
16987: 30-40 % ei pääse kouluun vanhempien köy-
16988: hyyden vuoksi. Ns. bantukouluissa epäpätevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16989: opettajien määrä on lähes 70 %. Taloudellinen 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
16990: apu on tarpeen koulujen rakentamiseen. Asian- markkaa koulutuksen kehittämiseen ja
16991: tuntijoita tarvitaan opettajien pedagogiseen lukutaitokampanjan tukemiseen Nami-
16992: koulutukseen ja opetussuunnitelmien kehittä- biassa.
16993: miseen. Koulujen opetusvälineistä on huutava
16994: puute. Vammaiset tarvitsevat opetusta.
16995:
16996: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
16997:
16998: Heli Astala Ensio Laine
16999: Jarmo Wahlström Pekka Leppänen
17000: Martti Korhonen
17001: 1991 vp 459
17002:
17003: Raha-asia-aloite 431
17004:
17005:
17006:
17007:
17008: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden
17009: hankintaa hoitavien ylitarkastajien palkkaamiseksi lääninhal-
17010: lituksiin
17011:
17012: Eduskunnalle
17013:
17014: Laajan valmistelutyön tuloksena on viime uskottavuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien
17015: vuosina valmistunut useita alkuperäisen luon- taholla tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnon-
17016: non suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vahvis- suojeluhankkeita kohtaan, jos niiden toteutta-
17017: tamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- minen venyy kohtuuttoman pitkälle. Tällä het-
17018: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun kellä on vireillä useita satoja hankkeita, joissa
17019: perusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma, har- maanomistaja haluaisi myydä alueen luonnon-
17020: jujensuojeluohjelma, lehtojensuojeluohjelma ja suojelutarkoituksiin tai rauhoittaa sen korvaus-
17021: rantojensuojeluohjelma. Suojeluohjelmien laa- ta vastaan. Monet hankkeet ovat olleet vireillä
17022: timinen on koettu välttämättömäksi ja kiireelli- jo pari vuotta.
17023: seksi maankäytön suuren tehostumisen vuoksi Osto- ja korvausasioita hoitaa päätoimisesti
17024: koko maassa, minkä vuoksi alkuperäisen luon- neljä henkilöä, joiden toimipaikat ovat Helsin-
17025: non suojelukohteita ei jää enää jäljelle ilman gissä (ympäristöministeriö), Turun ja Porin,
17026: näitä erityistoimenpiteitä. Vaasan ja Oulun lääninhallituksissa. Muutama
17027: Valtioneuvoston vahvistamiin entisiin suoje- henkilö on lisäksi hoitanut näitä töitä erilaisten
17028: luohjelmiin sisältyy vajaat 200 000 ha yksityis- tilapäisjärjestelyjen varassa, mitä ei voida pitää
17029: maita. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 127 järkevänä tämänkaltaisissa pitkäjänteisyyttä
17030: kohdetta ja yhteensä n. 8 000 km rantaviivaa, vaativissa tehtävissä. Suojelualueiden osto- ja
17031: josta 40 OJo on yksityisomistuksessa. Yksityis- korvausasioita päätoimisesti hoitavien henkilöi-
17032: maiden osalta suojelu pyritään toteuttamaan den tarve on suuri muuallakin maassa. Ranto-
17033: joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet jensuojeluohjelma on moninkertaistanut osto- ja
17034: valtion omistukseen etupäässä vapaaehtoisin korvausasioiden hoidossa tarvittavat työpanok-
17035: kaupoin tai maksamalla suojelualueen muodos- set. Ilmeistä on, että kaikkiin lääninhallituksiin
17036: tamisesta sen omistajalle aiheutuvasta taloudel- tarvitaan näiden asioiden hoitoon keskittyvät
17037: lisen hyödyn menetyksestä korvaus. Suojeluoh- henkilöt, mikäli suojeluohjelmien toteuttaminen
17038: jelmien toteuttaminen on kuitenkin edennyt yk- halutaan viedä läpi kohtuullisessa ajassa.
17039: sityismaiden osalta hitaasti ja kohdannut vai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
17040: keuksia, joista osa johtuu käytettävissä olleiden kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
17041: varojen niukkuudesta, osa taas organisatorisis- nassa.
17042: ta puutteista ja henkilöresurssien vähäisyy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17043: destä. nioittaen,
17044: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on
17045: saanut osakseen lisääntyvää kritiikkiä. Aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17046: den hinnan ja korvausten arviointimenettely on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17047: ollut hidasta ja kankeaa. Hinta- ja kauppa- 26.05.01 lisäyksenä 950000 markkaa
17048: neuvottelut ovat saattaneet kestää useita vuo- kuuden ylitarkastajan palkkaamiseksi
17049: sia. Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen lääninhallituksiin luonnonsuojelualuei-
17050: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monen- den hankinta- ja korvausasioiden hoita-
17051: laista haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun mista varten.
17052: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17053:
17054: Heli Astala Erkki Pulliainen
17055: Heikki Riihijärvi Jukka Roos
17056: 460 1991 vp
17057:
17058: Raha-asia-aloite 432
17059:
17060:
17061:
17062:
17063: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtion Uudenkaupungin vi-
17064: rastotalon rakentamiseen
17065:
17066:
17067: Eduskunnalle
17068:
17069: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupunkiin sijaitsevat valtion virastot yhteiseen asiointi-
17070: on ollut vireillä n. 30 vuotta. Kaupunki on paikkaan.
17071: osoittanut virastotalon paikaksi vanhan sairaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17072: lan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki suunnit- taen,
17073: telee oman virastotalonsa rakentamista samalle
17074: alueelle 1990-luvun alkupuolella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17075: Rakennushallituksessa on tehty päätös tontin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17076: ostamisesta ja talon suunnittelu on käynnisty- 28.64. 76 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
17077: nyt. Aikataulun mukaan virastotalon pitäisi valtion Uudenkaupungin virastotalon
17078: olla valmiina vuonna 1991. Virastotalon valmis- rakentamiseen.
17079: tumisen myötä saatettaisiin nykyisin hajallaan
17080:
17081: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17082:
17083: Heli Astala
17084: 1991 vp 461
17085:
17086: Raha-asia-aloite 433
17087:
17088:
17089:
17090:
17091: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisen oppimate-
17092: riaalikeskuksen perustamiseen Utsjoelle
17093:
17094:
17095: Eduskunnalle
17096: Saamelaisten koulutusasiainneuvosto esittää teohjelmassaan tehneet vastaavan esityksen.
17097: pienimuotoisen saamelaisen oppimateriaalikes- Eduskunnan sivistysvaliokunta edellytti mar-
17098: kuksen perustamista Utsjoelle Lapin lääninhal- raskuussa 1990 lausunnossaan hallituksen kou-
17099: lituksen alaisuuteen vuoden 1992 budjettiva- lutuspoliittisesta selonteosta saamelaisen oppi-
17100: roin. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat materiaalikeskuksen perustamista ja riittävien
17101: 2 568 803 mk, josta lisäystä vuoden 1991 määrä- määrärahojen osoittamista saamenkieliseen op-
17102: rahoihin on noin 1, 7 milj. mk. Määräraha esite- pimateriaalityöhön.
17103: tään osoitettavaksi pääluokasta 29 ja siirrettä- Saamelainen oppimateriaalikeskus merkitsisi
17104: väksi Lapin lääninhallituksen käyttöön pää- käytännössä Utsjoella toimivan lääninhallituk-
17105: luokkaan 26. sen saamelaisen oppimateriaalitoimiston laajen-
17106: Oppimateriaalikeskussuunnitelma on valmis- tamista ja toimintavalmiuksien parantamista.
17107: teltu yhteistyössä opetusministeriön ja Lapin Kyse ei siten ole uuden laitoksen perustami-
17108: lääninhallituksen virkamiesten kesken. Se sisäl- sesta.
17109: tää esitykset: Saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen
17110: - tuotantomäärärahan (aikaisemmin budje- osallistuu kuluvana lukuvuonna noin 600 perus-
17111: tissa 29.40.21) tuotepäällikön (olemassa oleva koululaista ja lukiolaista. Suunta on nouseva ja
17112: oppimateriaalisuunnittelijan virka) ja kolmen puute perusoppikirjoista ja muusta opetusmate-
17113: oppimateriaalitoimittajan palkkaamiseksi riaalista suuri.
17114: - asianmukaisten käsikirjoitusten laadin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17115: nassa ja sivunvalmistuksessa tarvittavien laittei- nioittaen,
17116: den hankkimiseksi ja
17117: - tilojen vuokraamiseksi Utsjoen kunnalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17118: Esitykseen liittyy yhteistyösopimus Valtion 1992 tulo- ja menoarvioon 1 700000
17119: painatuskeskuksen kanssa. markkaa saamelaisen oppimateriaali-
17120: Pohjois-Lapin kunnat ovat yhteisessä tavoi- keskuksen perustamiseen Utsjoelle.
17121: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17122:
17123: Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen Claes Andersson
17124: 462 1991 vp
17125:
17126: Raha-asia-aloite 434
17127:
17128:
17129:
17130:
17131: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden ateria-
17132: tukeen
17133:
17134:
17135: Eduskunnalle
17136: Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuksessa joilta perittävä lounaan hinta nousee välittö-
17137: vuodelle 1992 on ehdotettu poistettavaksi (mo- mästi menetetyn tuen määrällä (5 mk/ateria) ja
17138: mentilta 29.39.57) opiskelijoiden ateriatuki. Si- pidemmällä tähtäimellä tuen menettäminen ja
17139: tä on saanut käyttää avustuksen maksamiseksi siitä aiheutuva volyymin lasku aiheuttavat noin
17140: opiskelijaruokaloille opiskelija-aterioiden hin- 10 %:n hintojen nousun, koska pienentyvä vo-
17141: nan alentamiseksi. Ateriatuki kuluvana vuonna lyymi ei vaikuta vastaavasti kiinteisiin kustan-
17142: on ollut 5 markkaa ateriaa kohti peruslounaan nuksiin. Tämä esimerkki kuvaa budjetissa eh-
17143: ollessa 15,90 markkaa. Muissa kuin valtion ti- dotetun määrärahan poistamisen vaikutuksia.
17144: loissa vastaava enimmäishinta oli 2 markkaa Ehdotus johtaa monien nykyisten huokeiden
17145: korkeampi. Tuettujen aterioiden määrä oli opiskelijaruokaloiden sulkemiseen sekä siihen,
17146: vuonna 1989 kaikkiaan noin 5 420 000. Ylimää- että opiskelijat korvaavat terveellisen aterian
17147: räisen tuen piirissä oli noin 721 000 ateriaa, mi- halvemmilla ja epäterveellisemmillä vaihtoeh-
17148: kä oli kaikista tuetuista aterioista noin 13 OJo. doilla.
17149: Näissä tapauksissa eli muissa kuin valtion jär- Opiskelijoiden ateriatuen poistaminen on jär-
17150: jestämissä tiloissa toimiville ruokaloille on jo kevän opiskelijaruokalatoiminnan kannalta
17151: nykyinen ylimääräinen ateriatuki ollut tuen saa- täysin epätarkoituksenmukainen säästötoimi,
17152: jien mukaan riittämätön. siksi nykyistä opiskelijoiden ateriatukea ei pidä
17153: Esimerkiksi Oulun yliopistolla toimiva yksi- poistaa valtion tulo- ja menoarviosta, vaan säi-
17154: tyinen opiskelijaruokala on ilmoittanut tuen lyttää se inflaatiotarkistuksin korjattuna.
17155: poistamisen johtavan myytävien opiskelija-ate- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17156: rioiden määrän pienenemiseen noin 20-30 pro-
17157: sentilla ja vastaavasta myynnin laskusta aiheu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17158: tuvaan katetuoton menetykseen noin 200 000- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17159: 300 000 markalla vuodessa. Vastaavasti asian- 29.39.57 33 000 000 markkaa opiskeli-
17160: omaisessa yrityksessä arvioidaan, että opiskeli- joiden ateriatukeen.
17161: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17162:
17163: Heli Astala Timo Laaksonen Marjatta Stenius-Kaukonen
17164: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine Outi Ojala
17165: Jarmo Wahlström Juhani Vähäkangas Esko Helle
17166: Pekka Leppänen Esko Seppänen Raila Aho
17167: Asko Apukka Eila Rimmi Iivo Polvi
17168: Osmo Polvinen Jaakko Laakso Claes Andersson
17169: Martti Korhonen
17170: 1991 vp 463
17171:
17172: Raha-asia-aloite 435
17173:
17174:
17175:
17176:
17177: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Liit-
17178: to KSL ry:n mediakulttuurisen projektin tukemiseen
17179:
17180:
17181: Eduskunnalle
17182:
17183: Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. on erityi- Projektin jatkaminen edellyttää laitteistohan-
17184: sen tunnettu sivistystyön kehittäjänä mediakult- kintojen turvaamista, jotta aikuisväestö itse
17185: tuurissa ja työpajatoiminnassa. Liiton sivistys- voisi omin toimintaehdoin vaikuttaa kuvalli-
17186: järjestömäärärahan reaalinen supistaminen on seen, sanalliseen ja tekniseen ilmaisuunsa.
17187: tuottanut neljän vuoden ajan jatkuvia erityison- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17188: gelmia, jotka ovat olennaisesti vaikeuttaneet nioittaen,
17189: mediakulttuurisen toiminnan kehittämistä.
17190: KSL on jo neljän vuoden ajan kokeillen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17191: toimien luonut maan suurimpiin katsottavan vi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17192: deotyöpajan. Projekti liittyy kansallisen viestin- 29.68.54 lisäyksenä 250 000 markkaa
17193: nän tarkasteluun ja uudistamiseen. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n me-
17194: Samoin liitto on osana naiskulttuuritoimin- diakulttuurisen projektin tukemiseen.
17195: taansa julkaissut naisten kuvalliseen kulttuuriin
17196: liittyvän teoksen sekä siihen liittyvää mediakult-
17197: tuurista ja videoaineistoa.
17198:
17199: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17200:
17201: Heli Astala Ensio Laine
17202: 464 1991 vp
17203:
17204: Raha-asia-aloite 436
17205:
17206:
17207:
17208:
17209: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta yksivuotisiin taiteilija-
17210: apurahoihin
17211:
17212:
17213: Eduskunnalle
17214: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- Taiteilijajärjestöt katsovat, että valtion vuot-
17215: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain ta 1992 koskevaan tulo- ja menoarvioon tulee
17216: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen varata määräraha, joka vastaa yhteensä 10
17217: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten uuden yksivuotisen taiteilija-apurahan kustan-
17218: apurahojen määrä on 112. Lukumäärää ei ole nuksia. Erityisesti itsenäisyyden juhlavuonna
17219: lisätty. on syytä tukea nuoria taiteenharjoittajia huo-
17220: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu misen kulttuurin ylläpitäjinä ja edistäjinä.
17221: lähinnä nuorille taiteenharjoittajille. Viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17222: vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet nautti- nioittaen,
17223: maan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat.
17224: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17225: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17226: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoitta- 29.90.51 lisäyksenä 712 000 markkaa
17227: jille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus li- käytettäväksi kymmenen budjettiperus-
17228: säopintoihin tai työskentelyyn apurahan turvin. teisen yksivuotisen taiteilija-apurahan
17229: Opintolainojen ja työvälineiden hankkimisesta myöntämiseen.
17230: aiheutuvien velkojen rasittamille taiteilijoille
17231: apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer-
17232: kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu.
17233:
17234: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17235:
17236: Heli Astala Jarmo Wahlström Claes Andersson
17237: Outi Ojala Jaakko Laakso Esko Seppänen
17238: Raila Aho Asko Apukka Eila Rimmi
17239: Marjatta Stenius-Kaukonen
17240: 1991 vp 465
17241:
17242: Raha-asia-aloite 437
17243:
17244:
17245:
17246:
17247: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Näyttelijäliiton
17248: ja Suomen Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestön talohankkeen
17249: avustamiseen
17250:
17251: Eduskunnalle
17252:
17253: Keskeiset teatterijärjestöt ovat vuoden 1990 Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestö STY edusta-
17254: aikana hankkineet omistukseensa Helsingin vat yhdessä Suomen ammattiteattereiden työn-
17255: Kruununhaasta entisen Kulmakoulun kiinteis- tekijöitä.
17256: tön, josta sittemmin on muodostettu Kiinteistö Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17257: Oy Teatterikulma -niminen yhtiö. nioittavasti,
17258: Järjestöjen yhteishankkeella tulee olemaan
17259: huomattavia myönteisiä vaikutuksia näiden toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
17260: mintaan ja sitä kautta koko maamme teatteri- den 1992 tulo- ja menoarvioon momen-
17261: elämään. Teatterijärjestöt ovat joutuneet otta- tille 29.90.52 lisäyksenä 300 000 mark-
17262: maan erittäin suuren taloudellisen riskin lähties- kaa Suomen Näyttelijäliitolle ja Suo-
17263: sään hankkeeseen mukaan pienellä omarahoi- men Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestö
17264: tuksella. Suomen Näyttelijäliitto ja Suomen STY:lle talohankkeen avustamiseen.
17265:
17266: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17267:
17268: Heli Astala Jarmo Wahlström Claes Andersson
17269: Outi Ojala Esko Seppänen Raila Aho
17270: Asko Apukka Eila Rimmi Marjatta Stenius-Kaukonen
17271: Jaakko Laakso
17272: 466 1991 vp
17273:
17274: Raha-asia-aloite 438
17275:
17276:
17277:
17278:
17279: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien
17280: tukemiseen
17281:
17282:
17283: Eduskunnalle
17284: Hetan Musiikkipäivillä on jo tapahtumarikas Vuonna 1989 ohjelmaan sisältyi yhden kanta-
17285: ja monivaiheinen historia. Vuonna 1969 järjes- esityksen ohella merkittävä saamelaiskulttuuri-
17286: tettiin ensimmäiset Hetan Musiikkipäivät. Jo tilaisuus, konsertti, joka koostuu Nils Aslak
17287: sitä aikaisemmin järjesti Seitakuoro pääsiäis- Valkeapään runoihin sävelletystä musiikista.
17288: tapahtumiaan Enontekiön Hetassa. On välttämätöntä, että tapahtuman rahoitus
17289: Monien eri tahojen yhteistyö on nostanut He- voidaan vakiinnuttaa pysyvästi ja valtiovalta
17290: tan Musiikkipäivät nykyiseen merkitykseensä. omalta osaltaan on tukemassa Hetan Musiikki-
17291: Ne ovat kehittyneet viime vuosina yhdeksi La- päiviä.
17292: pin ja kalottialueen merkittävimmistä kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17293: tapahtumista. Eduskunta on vuodesta 1986 tu- nioittaen,
17294: kenut taidetapahtuman järjestämistä.
17295: Taiteellisen tason kohoamisen myötä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17296: musiikkipäiviin kohdistuvat odotukset myös 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17297: kasvaneet. Lentokentän valmistuminen Het- 29.90.52 250 000 markkaa Hetan Mu-
17298: taan vaikuttaa tapahtuman saavutettavuuteen. siikkipäivien tukemiseen.
17299: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17300:
17301: Heli Astala Asko Apukka
17302: 1991 vp 467
17303:
17304: Raha-asia-aloite 439
17305:
17306:
17307:
17308:
17309: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta romaniväestön koulutus-
17310: ja kulttuurikeskuksen perustamiseen
17311:
17312:
17313: Eduskunnalle
17314: Romaniasiain neuvottelukunta on tehnyt eh- vat ensimmäisen romanin kielen pikakurssin
17315: dotuksia romaniväestön koulutuksen paranta- käyneet.
17316: miseksi, romanin kielen ja kulttuurin opetuksen Mustalaisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja
17317: saattamiseksi koulun opetusohjelmaan, oppi- kulttuuriongelmien vähentämiseksi on musta-
17318: materiaalin tuottamiseksi, romaniväestön kou- laisten koulutustarpeita selvittänyt työryhmä
17319: lutus- ja kulttuurikeskuksen perustamiseksi sekä ehdottanut, että mustalaisväestölle perustetaan
17320: vähemmistöjä koskevan tiedon lisäämiseksi oma koulutus- ja kulttuurikeskus. Tällöin voi-
17321: yleensä kouluopetuksessa. daan parhaalla mahdollisella tavalla korjata nii-
17322: Eduskunnan sivistysvaliokunta on 16.11.1990 tä puutteita, joita on syntynyt koulutuksessa ja
17323: koulutuspoliittisesta selonteosta antamassaan yhteiskunnassa, joka ei ole ottanut huomioon
17324: mietinnössä (11/1990 vp) tukenut romaniasiain mustalaisten erilaista kulttuuritaustaa ja siitä
17325: neuvottelukunnan ehdotuksia. aiheutuvia erityispiirteitä.
17326: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 ro- Romaniväestön koulutus- ja kulttuurikes-
17327: mania, joista noin kolmannes on alle 15-vuo- kuksen tehtäviin voisivat kuulua valtakunnalli-
17328: tiaita. Ruotsissa asuu Suomen romaneja noin nen koulutussuunnittelu yhdessä viranomaisten
17329: 3 200. kanssa sekä romanin kielen ja kulttuurin elvyt-
17330: Romaniväestö on jo kauan tuntenut huolta tämiseen tähtäävät toimenpiteet. Romaniväes-
17331: äidinkielestään. Uudet sukupolvet unohtavat tön koulutus- ja kulttuurikeskuksen perustami-
17332: äidinkielensä etenkin, jos sitä ei jatkuvasti ko- nen tulisi pikaisesti toteuttaa.
17333: tona puhuta. Suomessa ei ole tähän mennessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17334: ollut paljoakaan romanin kielen perusopetusta, nioittaen,
17335: kirjoista ja opettajista puhumattakaan.
17336: Kouluissa on romanioppilaita, jotka haluai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17337: sivat oppia äidinkielensä. Pääkaupunkiseudun 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
17338: romanioppilailla on nyt mahdollisuus saada äi- markkaa romaniväestön koulutus- ja
17339: dinkielensä opetusta iltaisin. Opettajina toimi- kulttuurikeskuksen perustamiseen.
17340: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17341:
17342: Heli Astala Esko Helle Marja-Liisa Tykkyläinen
17343: Eila Rimmi Esko Seppänen Iivo Polvi
17344: Outi Ojala Martti Korhonen Raila Aho
17345: Tuija Maaret Pykäläinen Marja-Leena Viljamaa Marjatta Stenius-Kaukonen
17346: 468 1991 vp
17347:
17348: Raha-asia-aloite 440
17349:
17350:
17351:
17352:
17353: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liiton
17354: toiminnan tukemiseen
17355:
17356:
17357: Eduskunnalle
17358:
17359: Vapaa-ajattelijain Liitto ry. on Suomen ai- tu vain 100 000 markkaa. Määräraha siis alenisi
17360: noa uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjes- 60 000 markalla. Se on epäoikeudenmukaista
17361: tö. Kirkosta eronneita on maassamme noin sekä kohtuutonta Vapaa-ajattelijain Liittoa
17362: 400 000 henkeä, joista ei-uskovaisia on yli kohtaan. Määrärahaa tulee nostaa.
17363: 300 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17364: Vapaa-ajattelijain Liitto tarvitsee lisäresurs- nioittaen,
17365: seja perustoimintojen takaamiseksi. Toimihen-
17366: kilöitä tulisi lisätä. Valtion tulisi tukea rahoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17367: tusavustuksella tärkeätä työtä liiton puolustaes- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
17368: sa yli 300 000 kansalaisen etua tässä maassa. • 29.99.50 lisäyksenä 80 000 markkaa Va-
17369: Vuosina 1989, 1990 ja 1991 ovat valtion toi- paa-ajattelijain Liiton toiminnan tuke-
17370: minta-avustukset liitolle olleet 160 000 mark- miseen.
17371: kaa. Vuoden 1992 budjettiin on liitolle ehdotet-
17372:
17373: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17374:
17375: Heli Astala Ensio Laine Jarmo Wahlström
17376: 1991 vp 469
17377:
17378: Raha-asia-aloite 441
17379:
17380:
17381:
17382:
17383: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tukemi-
17384: seen
17385:
17386:
17387: Eduskunnalle
17388:
17389: Valtion vuotta 1992 koskevassa tulo- ja me- Nämä perustamisestaan lähtien ahtaissa ta-
17390: noarvioesityksessä momentilla 29.99.50 ehdote- loudellisissa oloissa toimineet lehdet ovat voi-
17391: taan mielipidelehtien tukemiseen tarkoitetuksi neet jatkaa ilmestymistään vain niukkojen
17392: määrärahaksi 2 400 000 markkaa, mikä merkit- tilaus- ja ilmoitustulojensa täydennykseksi saa-
17393: see 100 000 markan vähennystä kuluvaan vuo- dun mielipidelehtituen turvin.
17394: teen verrattuna. Tilanteessa, jossa em. lehtien tilaus- ja ilmoi-
17395: Koko sanoma- ja aikakauslehdistömme elää tustulot ovat dramaattisesti vähentyneet ja pos-
17396: tällä hetkellä sotienjälkeisen ajan vaikeinta vai- tin liikelaitosluonteen johdosta kuljetustukijär-
17397: hetta, kuten eräiden jo instituutioiksi muodos- jestelmä aiotaan asteittain lopettaa vuosina
17398: tuneiden arvovaltaisten lehtien ilmestymisen 1992-1996, mielipidelehtituen merkitys sanan-
17399: lakkaaminen osoittaa. Koko kansantalouden vapauden viimeisenä oljenkortena korostuu
17400: vaikeassa nykyvaiheessa ei näiden, ainakin ni- voimakkaasti.
17401: mellisesti kaupallisten julkaisujen pelastamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17402: yhteiskunnan varoin ole katsottu mahdolliseksi. nioittaen,
17403: Maassamme ilmestyy myös joukko ei-kaupal-
17404: lisia kulttuuri- ja vaihtoehtojulkaisuja, mielipi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17405: delehtiä, joiden ilmestyminen on todettu kan- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17406: salliseksi välttämättömyydeksi tiedonvälityksen 29.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
17407: monipuolisuuden ja -arvoisuuden turvaami- mielipidelehtien tukemiseen.
17408: seksi.
17409:
17410: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17411:
17412: Heli Astala Ensio Laine Jarmo Wahlström
17413: Claes Andersson Outi Ojala Esko Seppänen
17414: Jaakko Laakso Raila Aho Asko Apukka
17415: Eila Rimmi Marjatta Stenius-Kaukonen
17416:
17417:
17418:
17419:
17420: 32 210265Z
17421: 470 1991 vp
17422:
17423: Raha-asia-aloite 442
17424:
17425:
17426:
17427:
17428: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallis-
17429: puiston maanhankintaa varten
17430:
17431:
17432: Eduskunnalle
17433:
17434: Kansallispuistokomitean mietinnössä v. 1976 Alue sopii myös opetukseen ja tutkimukseen.
17435: sekä kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämis- Kansallispuisto tarjoaisi myös hyvät edellytyk-
17436: ohjelmassa esitettiin Kurjenrahkan kansallis- set koululaisten, opiskelijoiden ja muiden kan-
17437: puiston perustamista. Valtioneuvosto teki puis- salaisten luonnontuntemuksen lisäämiseen.
17438: tosta periaatepäätöksen vuonna 1980. Puisto Varsinais-Suomen mantereella ei ole yhtään
17439: koostuisi kolmesta erillisestä osasta: Kurjenrah- kansallispuistoa. Muutenkin valtion maiden
17440: kan ja Vajosuon keidassoista sekä Pukkipalon suojelualueet kattavat vain 0,27 prosenttia ete-
17441: aarnialueesta, yhteensä n. 1 300 hehtaaria. läsuomalaisesta metsämaasta. Kansallispuiston,
17442: Kansallispuisto sijaitsee yhdeksän kunnan joita Suomessa on 27, voi perustaa vain valtion
17443: alueella Varsinais-Suomessa (Nousiainen, Mas- omistamalle maalle. Kurjenrahkan kansallis-
17444: ku, Vahto, Turku, Aura, Pöytyä, Mynämäki, puiston perustamista varten yksityismaat on
17445: Yläne ja Lemu). Kansallispuistoa koskeva hankittava valtion omistukseen.
17446: maanhankinta ja lainsäädäntö tulee pikaisesti Kurjenrahkan kansallispuiston perustamis-
17447: toteuttaa, jotta puistoa päästään kehittämään. toimia varten tulisi myöntää nykyistä enemmän
17448: On kysymys varsinaissuomalaisesta luonnon- henkilöresursseja sekä hankintarahaa. Varsi-
17449: aarteesta. nais-Suomen luonnonsuojelupiiri on kiirehtinyt
17450: Ehdotettu kansallispuisto on edustava näyte kansallispuiston toteuttamista.
17451: lounaissuomalaisesta keidassuoluonnosta ja vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17452: meinen laaja luonnontilainen alue Varsinais- nioittaen,
17453: Suomen mantereella. Suotyyppien monipuoli-
17454: suus, linnuston runsaus ja erämainen tunnelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17455: ovat luonnonvaroja, jotka muualta Etelä-Suo- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17456: mesta ovat jo katoamassa. Luonnon säilyttämi- 35.15.87 3 000 000 markkaa Kurjenrah-
17457: sen lisäksi kansallispuistojen tärkeä tehtävä on kan kansallispuiston maanhankintaa
17458: tarjota virkistyskäytön mahdollisuuksia. varten.
17459:
17460: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17461:
17462: Heli Astala Ensio Laine Jukka Roos
17463: 1991 vp 471
17464:
17465: Raha-asia-aloite 443
17466:
17467:
17468:
17469:
17470: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta STETEn (Suomen toimi-
17471: kunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toiminnan tu-
17472: kemiseen
17473:
17474: Eduskunnalle
17475:
17476: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfe- kansalaisjärjestöjä ja -tahoja tiedotus- ja jul-
17477: renssin neljäs seurantakokous alkaa Helsingissä kaisutoiminnan sekä seminaarien ja muiden ti-
17478: maaliskuussa 1992. Konferenssi ajoittuu tär- laisuuksien muodossa, STETE on vuosien var-
17479: keään vaiheeseen, jolloin Euroopan uusi turval- rella luonut hyvät yhteydet muiden ETYK-mai-
17480: lisuusrakenne on muotoutumassa. Suomen den vastaaviin järjestöihin ja ryhmiin. STETE
17481: kannalta on toivottavaa, että ETYKillä olisi täs- on säännöllisesti kutsunut kansainvälisiä vierai-
17482: sä rakenteessa keskeinen sija yleiseurooppalai- ta järjestämiinsä tilaisuuksiin.
17483: sena valtioiden tasa-arvoisena foorumina. Pohjoismaista vuoropuhelua turvallisuusky-
17484: ETYKiä on rakennettu pitkän tähtäyksen symyksissä STETE on edistänyt koordinoimaila
17485: projektina säätelemään ja sovittelemaan maan- eduskuntaryhmien aloitteesta käynnistettyä yh-
17486: osassa ilmeneviä jännitteitä ja ristiriitoja. Viime teistyötä Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen
17487: vuosina ETYK on saanut aivan uuden merki- foorumin puitteissa. Foorumiin kuuluu noin 60
17488: tyksen muutoksen, mutta samalla muutoksen henkeä eri pohjoismaista poliittisten puoluei-
17489: hallinnan instrumenttina. ETYKin rakenteet den, ammattiyhdistysliikkeen, kirkkojen ja
17490: ovat kuitenkin vasta kehityksensä alussa. muiden kansalaisjärjestöjen piiristä.
17491: ETYKin kehittämiselle on syytä antaa kaikki Helsingin ETYK-seurantakokoukseen liitty-
17492: mahdollinen tuki. Suomalaisten kansalaisjär- vän kansalaistason rinnakkaistoiminnan val-
17493: jestöjen kiinnostus ETYK-prosessia kohtaan ja misteluissa STETE on ollut aloitteentekijänä
17494: valmius olla mukana seurantakokouksen yhtey- yhdessä muiden valmistelutyöryhmässä toimi-
17495: dessä järjestettävissä tapahtumissa on myöntei- vien järjestöjen kanssa. STETE on antanut ryh-
17496: nen asia. Ovathan ETYK-valtiot useissa viime män työskentelyyn merkittävän työpanoksen.
17497: vuosien asiakirjoissa korostaneet kansalaisjär- Työryhmän tarkoituksena on tarjota kotimai-
17498: jestöjen suurta merkitystä ETYKin tavoitteiden sille ja ulkomaisille kansalaisjärjestöille tekniset
17499: toteuttamisessa. Pariisin huippukokouksen puitteet rinnakkaistoimintojen järjestämiseen,
17500: päätteeksi allekirjoitetussa Uuden Euroopan palveluja sekä koordinointiapua.
17501: peruskirjassa valtiot sitoutuvat ottamaan sopi- Merkittävään jäsenjärjestökenttäänsä nojau-
17502: valla tavalla kansalaisjärjestöt mukaan ETYKin tuen ja sitä palvellen STETE pyrkii tekemään
17503: toimintoihin ja uusiin rakenteisiin. tunnetuksi ETYK-seurantakokouksen substans-
17504: Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden siaja työskentelyä suunnittelemiensa projektien
17505: edistämiseksi (STETE) perustettiin vuonna puitteissa.
17506: 1970 tukemaan Suomen aloitetta ETYKistä. Suomeen ETYKin isäntämaana kohdistuu
17507: STETE on pyrkinyt välittämään kansalaisjär- merkittäviä odotuksia kansainvälisellä taholla
17508: jestöille tietoa ETYKin periaatteista ja kehityk- myös ei-valtiollisilla tasoilla. Pohjoismaisia toi-
17509: sestä sekä tarjoamaan foorumin Euroopan tur- vomuksia vastaten STETE on suunnitellut Eu-
17510: vallisuutta koskevalle vuoropuhelulle. STETE roopan turvallisuusjärjestelmää ja ETYKiä kä-
17511: on toiminut "välittäjäaineena" ulkopolitiikan sittelevän seminaarin järjestämistä Suomessa
17512: tekijöiden, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja Pohjoismaisen turvallisuuspoliittisen foorumin
17513: ruohonjuuritason välillä uusien ratkaisujen et- puitteissa. Tilaisuuteen kutsuttaisiin edustajia
17514: sinnässä. myös muista Itämerenmaista. Wienin ETYK-
17515: Samalla kun STETE on kotimaassa palvellut seurantakokouksen ja neuvottelujen aikana Itä-
17516: yli kolmeakymmentä jäsenjärjestöä ja muita vallassa ilmestyneen "Focus on Vienna" -julkai-
17517: 472 1991 vp - RA 443
17518:
17519: sun työtä jatkaakseen STETEn suunnitelmissa merkittävän kansainvälisen tapahtuman, ETYKin
17520: on julkaista seurantakokouksen työskentelystä seurantakokouksen sijoittuessa Suomeen ensi
17521: tiedottavaa bulletiinia. Sen tarkoituksenmukai- keväänä, se edellyttää kustannuksia, joista
17522: sin ilmestymistiheys olisi kaksi kertaa kuukau- STETE ei sille tänä vuonna varatun valtionavun
17523: dessa, mutta kustannussyistä jouduttaneen ra- turvin voi suoriutua. STETElle esitetty valtion-
17524: joittumaan yhteen kertaan kuukaudessa. Tä- apu on laskenut viiden vuoden takaiselle tasol-
17525: mäntyyppinen julkaisu on saanut kiitosta mm. le, mikä tuona aikana tapahtuneen kustannus-
17526: ETYKin virallisten valtuuskuntien ja tutkijoi- tason nousun vuoksi merkitsisi toiminnan huo-
17527: den piirissä, mutta se on myös suunnattu kansa- mattavaa supistumista juuri ETYKin ja Suo-
17528: laisjärjestöille. men kannalta tärkeänä ajankohtana.
17529: STETEssä on myös pidetty tärkeänä, että Edellisen perusteella ehdotamme,
17530: seurantakokouksen alussa voitaisiin järjestää
17531: kansalaisjärjestöille korkeatasoinen ETYKin eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17532: aihepiirejä käsittelevä alustus- ja paneelisarja, 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17533: johon kutsuttaisiin myös ulkomaisia alustaja- 24.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa eli
17534: vieraita. Nämä ETYKin sisältöön paneutuvat yhteensä 800 000 markkaa käytettäväksi
17535: projektit ovat tärkeitä, koska ETYK-rinnak- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöpro-
17536: kaistoiminta ei saisi rajoittua vain teknisiin sessin seurantaan ja tunnetuksi teke-
17537: puitteisiin. miseen sekä projektien toteuttamiseen
17538: STETEn kotimainen ja kansainvälinen toi- Helsingissä vuonna 1992 pidettävän
17539: minta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöpro- ETYKin seurantakokouksen yhteydessä
17540: sessin seurannassa ja tunnetuksi tekemisessä on sekä Pohjoismaisen turvallisuuspoliitti-
17541: varsin monimuotoista ja laajaa. Jotta STETE sen joorumin työn koordinoimiseen.
17542: voisi täyttää tehtävänsä, jotka sille koituvat
17543:
17544: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17545:
17546: Maria Kaisa Aula Eva Biaudet Anneli Jäätteenmäki
17547: Jukka Gustafsson Outi Ojala Markku Laukkanen
17548: 1991 vp 473
17549:
17550: Raha-asia-aloite 444
17551:
17552:
17553:
17554:
17555: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin matkailun loma-
17556: tukeen
17557:
17558:
17559: Eduskunnalle
17560:
17561: Ns. läänin kehittämisrahasta on myönnetty distuvaa matkailua Lapin lääniin. Kaiken kaik-
17562: viime vuosina lomatukea Lapin matkailuyrityk- kiaan tuki on täyttänyt hyvin tavoitteensa.
17563: sille. Tuki on myönnetty napapiirin pohjoispuo- Vuoden 1991 budjetissa on läänin kehittämis-
17564: liseen majoitustoimintaan käytettäväksi 1.1.- rahan momentin perusteluissa todettu, että
17565: 15.2. sekä 1.10.-20.12. välisenä aikana. Tuen määrärahasta saa käyttää enintään 3 miljoonaa
17566: tarkoituksena on tasoittaa matkailuyrityksien markkaa matkailun lomatuen maksamiseen na-
17567: käyttöasteen kausivaihtelua. papiirin pohjoispuolella. Tällaista mainintaa ei
17568: Tukea on yrityksissä käytetty mm. hiljaisten valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityk-
17569: kausien markkinointiin sekä edullisten matkai- sessä ole.
17570: lupakettien luomiseen. Tuen ansiosta yritysten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17571: kannattavuus on parantunut, koska käyttöas-
17572: teet ovat selvästi kohonneet. Yrittäjien arvion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17573: mukaan tuki on myös parantanut heidän mah- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17574: dollisuuksiaan työllistää työntekijöitä hiljaisina 26.97.43 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
17575: kausina. Voidaan myös arvioida, että tuella on Lapin matkailun lomatuen maksami-
17576: kyetty suuntaamaan muutoin ulkomaille koh- seen.
17577:
17578: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17579:
17580: Maria Kaisa Aula Asko Apukka Timo E. Korva
17581: Maija Rask Hannele Luukkainen Seppo Pelttari
17582: Markku Laukkanen Lasse Näsi
17583: 474 1991 vp
17584:
17585: Raha-asia-aloite 445
17586:
17587:
17588:
17589:
17590: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden
17591: opintorahan huoltajakorotuksiin
17592:
17593:
17594: Eduskunnalle
17595: Lukuvuonna 1991-1992 opintorahan perus- kohdalla yli 10 000 markan menetystä. Esitetyt
17596: osaan lisätään 380 mk/kk kutakin opintotuen korotukset korkeakouluopiskelijan opintora-
17597: hakijan huollettavana olevaa alaikäistä lasta haan eivät korvaa monilapsiselle opiskelijaper-
17598: kohden. Huoltajakorotusta maksetaan enin- heelle huoltajakorotuksen poistosta aiheutuvaa
17599: tään kolmesta lapsesta. Valtion vuoden 1992 menetystä. Jos kumpikin puoliso on opiskelija,
17600: tulo- ja menoarviossa huoltajakorotus esitetään ongelmat kaksinkertaistuvat.
17601: poistettavaksi korkeakouluopiskelijoilta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17602: Opintorahan huoltajakorotus on ollut välttä- nioittaen,
17603: mätön tuki perheen perustamista suunnittelevil-
17604: le opiskelijoille. Erityisesti korkeakouluopiske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17605: lijat siirtävät usein perheen perustamisen opin- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17606: tojen loppupuolelle tai valmistumisen jälkeiseen 29.39.55 lisäyksenä 8 500 000 markkaa
17607: aikaan taloudellisten seikkojen vuoksi. korkeakouluopiskelijoiden opintorahan
17608: Huoltajakorotuksen poistuminen merkitsisi budjettiperusteisiin huoltajakorotuksiin
17609: vuositasolla kolmen lapsen opiskelijahuoltajan 1. 7.1992 lukien.
17610:
17611: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17612:
17613: Maria Kaisa Aula Eva Biaudet Marjut Kaarilahti
17614: Minna Karhunen Hanna Markkula Leila Lehtinen
17615: Markku Rossi
17616: 1991 vp 475
17617:
17618: Raha-asia-aloite 446
17619:
17620:
17621:
17622:
17623: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden
17624: ateriatukeen
17625:
17626:
17627: Eduskunnalle
17628:
17629: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodesta Opetusministeriön korkeakouluopiskelijoiden
17630: 1979 sisältynyt määräraha korkeakouluopiske- ruokailutukea pohtinut työryhmä totesi muis-
17631: lijoiden ruokailun tukemiseksi. Määrärahaa saa tiossaan (1991 :2) korkeakouluruokaloiden hin-
17632: käyttää avustuksen maksamiseen opiskelijaruo- tatason jääneen jälkeen Valtion ravitsemiskes-
17633: kaloille opiskelija-aterioiden hinnan alentami- kuksen ja yksityisen sektorin henkilöstöruoka-
17634: seksi. Ateriatuki on mahdollistanut kohtuuhin- loiden hintatasosta noin 9-23 OJo. Ateriatuen
17635: taisen opiskelijaruokailun. Valtion vuoden 1992 poistuminen vaarantaa kannattavuuden rajoilla
17636: tulo- ja menoarvioesityksessä määräraha esite- toimivien opiskelijaruokaloiden ylläpidon, sillä
17637: tään poistettavaksi. hintojen nousu mitä todennäköisimmin vähen-
17638: Opiskelija-aterioita arvioidaan myytävän tää merkittävästi lounaiden kysyntää.
17639: noin 5 723 700 kappaletta vuonna 1991. Ateria- Ateriatuen menetyksessä ei ole kysymys pel-
17640: tuki on ollut 5 markkaa jokaista myytyä annos- kästään opiskelijan lisääntyvistä ateriamenois-
17641: ta kohden 1. 7.1988 lukien. Opiskelijalounaiden ta, vaan myös työttömäksi jäävästä ruokala-
17642: enimmäishinnat ovat 16,50-21,70 markkaa/ henkilökunnasta ja koko opiskelijaruokalatoi-
17643: ateria 1.7.1991 alkaen. minnan luhistumisesta. Suurimmalle osalle
17644: Opiskelijaruokalan lounas on monelle opis- maamme korkeakouluopiskelijoista ei ole tarjo-
17645: kelijalle päivän ainoa lämmin ateria. Korkea- ta vaihtoehtoista ruokailupaikkaa opiskelija-
17646: kouluopiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa- ruokalan tilalle.
17647: va Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö painot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17648: taa tuetun opiskelijaruokailun merkitystä opis- nioittaen,
17649: kelijoiden terveyden ja henkisen vireyden edis-
17650: tämisessä. Ilman valtion ateriatukea opiskelija- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17651: lounaiden hinnat ovat vaarassa nousta korkea- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17652: kouluopiskelijoiden maksukyvyn ulottumatto- 29.39.57lisäyksenä 31500000 markkaa
17653: miin. korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen.
17654:
17655: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17656:
17657: Maria Kaisa Aula Marjut Kaarilahti Minna Karhunen
17658: Hanna Markkula Leila Lehtinen Markku Rossi
17659: Eva Biaudet
17660: 476 1991 vp
17661:
17662: Raha-asia-aloite 447
17663:
17664:
17665:
17666:
17667: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta Juhlajutajaiset-tapahtu-
17668: man järjestämiseen Sodankylässä
17669:
17670:
17671: Eduskunnalle
17672:
17673: Lapin nuorisoseurat järjestivät ensimmäiset yhteensä lähes 3 milj. markkaa, josta valtion-
17674: Jutajaiset vuonna 1972. Jutajaiset ovat siitä laa- apu on 10 Olo. Kustannuksista 90% katetaan nyt
17675: jentuneet merkittäväksi paikallisen ja alueelli- erillisanomuksin rahastoilta, sponsoreilta ja tal-
17676: sen kulttuurin katselmukseksi. Ohjelma koos- koovoimin. Järjestön tekemää taikootyötä on
17677: tuu kuorojen, pelimannien ja kansantanssijoi- taloudellisesti mahdoton edes arvioida markka-
17678: den esityksistä. Vuonna 1992 järjestetään 20. määräisesti.
17679: Juhlajutajaiset 3.-5.7. Sodankylässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17680: Vuosittainen valmistautuminen yhteisohjel- nioittaen,
17681: mistoihin on harrasteryhmille taloudellisesti
17682: merkittävä ja raskas haaste. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17683: Tarkoituksena on, että Juhlajutajaisten ryh- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17684: mät voisivat saada korvauksetta kohtuulliset 29.90.52 250 000 markkaa Lapin Nuo-
17685: matkakulut, ruoan, majoituksen ja ohjelmisto- rison Liitolle Juh/ajutajaisten järjestä-
17686: palvelut. miseen.
17687: Jutajaiset järjestävien järjestöjen budjetit ovat
17688:
17689: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17690:
17691: Maria Kaisa Aula Lasse Näsi
17692: 1991 vp 477
17693:
17694: Raha-asia-aloite 448
17695:
17696:
17697:
17698:
17699: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen edis-
17700: tämiseen
17701:
17702:
17703: Eduskunnalle
17704:
17705: Lukukeskus-Läscentrum ry. (entinen Kirjaili- tekijän toimi on perusteltua palauttaa osapäi-
17706: jakeskus-Författarcentrum ry.) toimii lukemis- väisestä kokopäiväiseksi. Lapissa ei ole kirjalli-
17707: harrastuksen virittämiseksi, ylläpitämiseksi ja suuden läänintaitelijaa eikä yhtään toimivaa
17708: edistämiseksi. Toimintaan ovat kuuluneet mm. kirjailijayhdistystä. Lisäksi kirjailijatalossa ole-
17709: kirjailijoiden välitys erilaisiin tilaisuuksiin, ru- van kaksikielisen kulttuurisihteerin toimeen on
17710: nopuhelin sekä valtakunnallisen lukusunnun- tarpeen kiinnittää vakinainen työntekijä.
17711: tain ja -viikon järjestäminen. Helsingin kirjaili- Lukemisharrastukseen myönnetty määräraha
17712: jatalon toimintojen lisäksi keskuksella on Poh- vuonna 1991 oli 650 000 markkaa.
17713: jois-Suomen aluetoimisto Oulussa. Lisäksi kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17714: kus on halunnut edistää lukuharrastusta myös
17715: vähemmistöjemme kielillä. Tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17716: viossa vuodelle 1992 esitetty määräraha ei riitä 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17717: toiminnan säilyttämiseen ympärivuotisena ja 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa eli
17718: valtakunnallisena. yhteensä 650 000 markkaa lukemishar-
17719: Pohjois-Suomen aluetoimiston ainoan työn- rastuksen edistämiseen.
17720:
17721: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17722:
17723: Maria Kaisa Aula Eva Biaudet
17724: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Alaranta
17725: Aino Suhola
17726: 478 1991 vp
17727:
17728: Raha-asia-aloite 449
17729:
17730:
17731:
17732:
17733: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen elokuvakerhojen
17734: liiton toiminnan tukemiseen
17735:
17736:
17737: Eduskunnalle
17738: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry. toi- pienemmissä kunnissa tarvittaisiin välttämättä
17739: mii koko Suomessa. Elokuvakerhojen liitolla lisäresursseja juuri elokuvakerhotoimintaan.
17740: on yli 200 kerhoa yli sadalla paikkakunnalla. Nykyinen tilanne on johtanut Suomen elokuva-
17741: Monella paikkakunnalla elokuvakerhon eloku- kerhojen liiton pahaan velkaantumiseen.
17742: vat ovat erittäin tärkeä osa kunnan muutoin vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17743: häistä kulttuuritoimintaa. Toiminnan laajene- nioittaen,
17744: minen on kuitenkin merkinnyt jatkuvasti lisä-
17745: kustannuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17746: Etelän asutuskeskuksissa on ideoitu myös 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17747: Suomen elokuvakerhojen liiton kerhoille rin- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
17748: nakkaisia, uudenlaisia toimintoja. Kuitenkin elokuva-alan järjestöille, kohdistettuna
17749: Lapissa ja monilla kehitysalueilla sekä etelänkin Suomen elokuvakerhojen liitto ry:lle.
17750: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17751:
17752: Maria Kaisa Aula Hannele Luukkainen
17753: Markku Rossi Olli Rehn
17754: 1991 vp 479
17755:
17756: Raha-asia-aloite 450
17757:
17758:
17759:
17760:
17761: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen valokuvatoimin-
17762: nan kehittämiseen
17763:
17764:
17765: Eduskunnalle
17766:
17767: Valokuva-ala kehittyy paraikaa maassamme Alueelliseen valokuvatoimintaan on vuonna
17768: varsin voimakkaasti. Taidebudjetissa se on kui- 1991 budjetissa esitetty 850 000 markkaa, joista
17769: tenkin taiteenaloista markkamääräisesti yksi Barsokevits-keskus sai 540 000 markkaa ja Poh-
17770: pienimpiä. joinen valokuvakeskus 310 000 markkaa.
17771: Voimakkainta kehitys on alueellisen valoku- Jotta voitaisiin vastata kasvaviin paineisiin
17772: vatoiminnan piirissä. Valtakuntaan on syntynyt valokuva-alan kehittymisen kannalta, olisi val-
17773: alueellisia valokuvakeskuksia, joista valtion ra- tion tulo- ja menoarvioon paikallaan lisätä
17774: hoituksen piirissä ovat tällä hetkellä Viktor Bar- 150 000 markkaa alueellisen valokuvatoimin-
17775: sokevits -keskus Kuopiossa ja Pohjoinen valo- nan kehittämiseen.
17776: kuvakeskus Oulussa. Valokuvakeskuksia on pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17777: rustettu myös Jyväskylään, Tampereelle, Tur-
17778: kuun ja Mikkeliin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17779: Valokuvakeskukset järjestävät alueellaan 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17780: koulutusta, näyttelytoimintaa, julkaisutoimin- 29.90.52 lisäyksenä 150000 markkaa
17781: taa, valokuvatapahtumia sekä tutkimustoimin- alueellisen valokuvatoiminnan kehittä-
17782: taa. Ne ovat myös perustaneet valokuva-alan miseen.
17783: kirjastoja. Lisäksi kotimaisten valokuvataitei-
17784: lijoiden näyttelyitä on viety ja viedään ulko-
17785: maille.
17786:
17787: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17788:
17789: Maria Kaisa Aula Juhani Alaranta
17790: Riitta Jouppila Markku Laukkanen
17791: 480 1991 vp
17792:
17793: Raha-asia-aloite 451
17794:
17795:
17796:
17797:
17798: Aula ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin vajaatuottoisten
17799: metsien kunnostamisen valtionapuun
17800:
17801:
17802: Eduskunnalle
17803:
17804: Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17805: tamisesta päättyy vuoden 1995 loppuun men- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
17806: nessä. Kunnostustöitä on edelleen runsaasti. 30.58.44 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
17807: Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä on Lapin vajaatuottoisien metsien kunnos-
17808: esitetty Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos- tamisesta annetun lain mukaisiin menoi-
17809: tamiseen 41 milj. mk. Tehtyjen suunnitelmien hin myönnettävien valtionapujen mak-
17810: mukaan vähimmäistarve on 54 milj. mk. samiseen.
17811: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17812: nioittaen,
17813:
17814: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17815:
17816: Maria Kaisa Aula Maija Rask Timo E. Korva
17817: Seppo Pelttari Asko Apukka Lasse Näsi
17818: 1991 vp 481
17819:
17820: Raha-asia-aloite 452
17821:
17822:
17823:
17824:
17825: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta tielaitoksen henkilös-
17826: tön Lomatoiminnan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen
17827:
17828:
17829: Eduskunnalle
17830: Tielaitoksen henkilöstön lomamajahanke oli menoarvioissa vuosina 1989 ja 1990 yhteensä
17831: vireillä lähes viisi vuotta. Lomamajan raken- 925 000 markkaa sekä vuonna 1991 350 000
17832: nustyöt aloitettiin välittömästi, kun Inarin kun- markkaa.
17833: ta 16.8.1989 myönsi hankkeelle rakennusluvan. Yhdistyksellä on pitkäaikaista velkaa 400 000
17834: Rakennustyöt ovat edistyneet siten, että maja markkaa, jonka hoitokustannukset ovat 65 000
17835: luovutettiin henkilöstön käyttöön 21.3.1991. mk/v, ja lyhytaikaista velkaa 100 000 markkaa.
17836: Tielaitoksen henkilöstöllä ei ole ennestään Majan käyttömaksut vuorokaudessa huonetta
17837: yhtään varsinaisesti virkistyskäyttöön rakennet- kohden ovat 200-250 markkaa, joka riittää
17838: tua majaa. Valtion henkilöstöpolitiikan kannal- kattamaan juoksevat kulut. Tällä hetkellä mak-
17839: ta on erittäin tärkeätä, että tielaitoksen henkilö- samattornia laskuja on n. 70 000 markan edestä
17840: kuntajärjestö voi huolehtia rakennushankkeen ja kaavamääräysten edellyttämiä pihatöitä teke-
17841: loppuun saattamisesta kustannustason kohoa- mättä n. 30 000 markan edestä. Edellä mainitun
17842: misesta huolimatta ja henkilöstö saada ensim- johdosta sekä yhdistyksen VI :n rakentamiskus-
17843: mäisen lomamajan käyttöönsä kohtuullisella tannusosuuden mukaan jää vajaukseksi n.
17844: käyttömaksulla. 125 000-150 000 markkaa.
17845: Liikenneministeriön kannan mukaan valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17846: avulla oli tarkoitus rahoittaa % hankkeesta. nioittavasti,
17847: Hankkeen kustannusarvio vuonna 1988 oli 1,6
17848: miljoonaa markkaa, jonka mukaan aikaisem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17849: mat valtionapuanomukset tehtiin. Toteutuneet 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17850: kustannukset hintatason noususta aiheutuneen 31.99.40 125 000 markkaa tielaitoksen
17851: kustannusarvion mukaan nousevat noin kah- henkilökunnan Lomatoiminnan Tuki
17852: teen miljoonaan markkaan. Raha-asia-aloitteil- ry:n toiminnan tukemiseen.
17853: la on hankkeeseen myönnetty valtion tulo- ja
17854:
17855: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17856:
17857: Jouni Backman Erja Lahikainen Marja-Liisa Tykkyläinen
17858: 482 1991 vp
17859:
17860: Raha-asia-aloite 453
17861:
17862:
17863:
17864:
17865: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lentoaseman
17866: rakennustöihin
17867:
17868:
17869: Eduskunnalle
17870:
17871: Kajaanin lentokentän kehittäminen edellyt- Kajaanin lentokentän kiitotien jatkamiseen
17872: tää pääkiitotien jatkamista ja lentoasemaraken- on vuonna 1991 myönnetty työllisyysperusteista
17873: nuksen laajentamista. rahoitusta 1,0 mmk. Kokonaiskustannusarvio
17874: Lentokentän pääkiitotien pituus ei ole nykyi- on 6,0 mmk. Myös lentoasemarakennuksen
17875: sellään riittävä ottaen huomioon lentoaseman suunnittelu on aloitettu työllisyysvaroin. Koko-
17876: pohjoisen sijainnin ja kansainvälisen tilauslen- naiskustannusarvio on 9,0 mmk. Pääkiitotien
17877: toliikenteen vaatimukset. Kajaanin kenttä on jatkaminen ja lentoasemarakennuksen laajenta-
17878: saanut passintarkastus- ja tulliasemaoikeudet, minen tulisi saattaa loppuun valtion tulo- ja me-
17879: mikä mahdollistaa suorat tilauslennot ulko- noarviossa osoitettavin määrärahoin.
17880: maille. Myös ilmavoimien toiminnot tarvitsevat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17881: nykyistä pitempää kiitotietä.
17882: Kajaanin lentoaseman matkustajamäärät ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17883: mm. matkailun kehityksen johdosta voimak- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000000
17884: kaasti kasvaneet. Tästä on aiheutunut matkus- markan määrärahan Kajaanin lento-
17885: tajatilojen ruuhkautumista ja toiminnallisia on- kentän pääkiitotien jatkamiseen ja
17886: gelmia. Varsinkin saapuvan matkustajaliiken- 4 500 000 markan määrärahan Kajaanin
17887: teen tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. lentoasemarakennuksen laajentamiseen.
17888:
17889: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17890:
17891: Aarno von Bell Annikki Koistinen
17892: Osmo Polvinen Hannu Kemppainen
17893: Kauko Heikkinen
17894: 1991 rd 483
17895:
17896: Finansmotion 454
17897:
17898:
17899:
17900:
17901: Biaudet m.fl.: Om anvisande av anslag för Svenska Bildningsför-
17902: bundet
17903:
17904:
17905: Tili Riksdagen
17906:
17907: Svenska Bildningsförbundets verksamhet är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
17908: stadd i kraftig expansion. Man kommer att vä- samt
17909: sentligt utöka skolningen av kommunalt för-
17910: troendevalda samt anordna en omfattande före- att Riksdagen i statsbudgeten för år
17911: läsningsserie i allmänna samhällsfrågor. För att 1992på momentet 29.68.54 i tillägg upp-
17912: förverkliga detta behöver Bildningsförbundet tar 80 000 mark för Svenska Bildnings-
17913: tilläggsanslag. förbundet.
17914:
17915: Helsingfors den 20 september 1991
17916:
17917: Eva Biaudet Jan-Erik Enestam Jörn Donner
17918: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Henrik Lax
17919: Henrik Westerlund Håkan Nordman
17920: 484 1991 vp
17921:
17922: Raha-asia-aloite 454 Suomennos
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Bildningsför-
17928: bundet -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen
17929:
17930:
17931: Eduskunnalle
17932: Svenska Bildningsförbundet -nimisen järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17933: tön toiminta on voimakkaassa kasvussa. Kun- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
17934: nallisten luottamushenkilöiden koulutusta lisä- 29.68.54 lisäyksenä 80 000 markkaa
17935: tään merkittävästi ja yleisistä yhteiskunnallisis- Svenska Bildningsförbundet -nimisen
17936: ta kysymyksistä järjestetään laaja luentosarja. järjestön toiminnan tukemiseen.
17937: Tämän toteuttamiseksi Bildningsförbundet tar-
17938: vitsee lisämäärärahoja.
17939: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17940: nioittaen,
17941:
17942: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
17943:
17944: Eva Biaudet Jan-Erik Enestam Jörn Donner
17945: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Henrik Lax
17946: Henrik Westerlund Håkan Nordman
17947: 1991 rd 485
17948:
17949: Finansmotion 455
17950:
17951:
17952:
17953:
17954: Biaudet: Om anvisande av anslag tili teatergruppen Viirus för
17955: tryggande av verksamheten
17956:
17957:
17958: Tili Riksdagen
17959:
17960: Det har under de senaste åren vuxit upp flera Viirus från Helsingfors som fungerat sedan
17961: nya teatergrupper som på ett fördomsfritt sätt 1987. Gruppen har redan nu fått en rad inbjud-
17962: för ut teaterkonsten. Dessa grupper har även ningar tili teaterfestivaler runt om i Europa.
17963: nått en ny publik, en publik som nödvändigtvis Något som även det är tili för att förbättra den
17964: inte söker sig tili de s.k. institutionsteatrarna. mycket omhuldade Finlandsbilden.
17965: Det är viktigt att institutionsteatrarna funge- En teatergrupp typ Viirus kan anses obetydlig
17966: rar då de har en allmän traditionell kulturbärar- i jämförelse med institutionsteatrarna. Ett fak-
17967: roll; i statsbudgeten föreslås också betydande tum är emellertid att hela teaterkonsten drar
17968: anslag tili dessa. nytta av dylika grupper. Flera av de yngre skå-
17969: Samtidigt är det viktigt att minnas att teater despelare som idag är knutna tili de svenska
17970: inte enbart är institutionsteater. För teaterkons- teatrarna i Finland har på ett eller annat sätt
17971: ten i sig själv är alla former av fria grupper en deltagit i Viirus tidigare uppsättningar.
17972: vitamininjektion. De fria teatergruppernas ar- På basis av det ovan anförda föreslår jag
17973: bete är därför ur en rent kulturpolitisk synvin- vördsamt
17974: kel värt allt stöd de kan få. Mindre teatergrup-
17975: per möter en lång rad problem. Praktiska pro- att Riksdagen i statsbudgeten jör
17976: blem som inte är tili för att förbättra teater- år 1992 på moment 29.90.52 upptar
17977: gruppens konstnärliga förmåga. 100 000 mark tili teatergruppen Viirus
17978: En av de teatergrupper som klarat av att ge- jör verksamhet.
17979: nomföra flera lyckade projekt är teatergruppen
17980:
17981: Helsingfors den 20 september 1991
17982:
17983: Eva Biaudet
17984:
17985:
17986:
17987:
17988: 33 2!0265Z
17989: 486 1991 vp
17990:
17991: Raha-asia-aloite 455 Suomennos
17992:
17993:
17994:
17995:
17996: Biaudet: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmä Viiruksen toi-
17997: minnan turvaamiseen
17998:
17999:
18000: Eduskunnalle
18001:
18002: Viime vuosina on syntynyt useita uusia teatte- useita onnistuneita hankkeita. Tämä on teatte-
18003: riryhmiä, jotka ovat ennakkoluulottomasti vie- riryhmä Viirus Helsingistä, joka on toiminut
18004: neet teatteritaidetta eteenpäin. Nämä ryhmät vuodesta 1987 lähtien. Ryhmä on jo nyt saanut
18005: ovat myös saavuttaneet uuden yleisön - ylei- joukon kutsuja eri puolilla Eurooppaa pidettä-
18006: sön, joka ei välttämättä hakeudu ns. laitosteat- ville teatterifestivaaleille. Tämäkin on omiaan
18007: tereihin. parantamaan Suomi-kuvan vaalimista.
18008: Laitosteattereiden toiminta on tärkeää, kos- Viiruksen tapaista teatteriryhmää voidaan pi-
18009: ka niillä on yleinen, perinteistä kulttuuria yllä- tää merkityksettömänä laitosteattereihin verrat-
18010: pitävä rooli. Tulo- ja menoarviossa esitetäänkin tuna. Tosiasia kuitenkin on, että koko teatteri-
18011: huomattavia määrärahoja näille teattereille. taide hyötyy tällaisista ryhmistä. Useat nuoret,
18012: Samanaikaisesti on tärkeää muistaa, että nykyään Suomen ruotsinkielisiin teattereihin
18013: teattereita eivät ole pelkästään laitosteatterit. kiinnitetyt näyttelijät ovat tavalla tai toisella
18014: Teatteritaiteelle sinänsä kaikenlaiset vapaat osallistuneet Viiruksen aikaisemmin näyttämöl-
18015: ryhmät ovat vitamiiniruiske. Vapaiden teatteri- le asettamiin produktioihin.
18016: ryhmien työ on tämän vuoksi puhtaasti kulttuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18017: ripoliittisesta näkökulmasta kaiken tuen ansait- taen,
18018: sevaa. Pienillä teatteriryhmillä on paljon ongel-
18019: mia. Kyseessä ovat käytännön ongelmat, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18020: eivät ole omiaan parantamaan teatteriryhmän 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18021: taiteellista suorituskykyä. 29.90.52 JOO 000 markkaa teatteriryh-
18022: Eräs teatteriryhmä on pystynyt toteuttamaan mä Viiruksen toiminnan tukemiseen.
18023:
18024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18025:
18026: Eva Biaudet
18027: 1991 vp 487
18028:
18029: Raha-asia-aloite 456
18030:
18031:
18032:
18033:
18034: Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta AVANTI-orkesterin toi-
18035: minnan tukemiseen
18036:
18037:
18038: Eduskunnalle
18039:
18040: AVANTI on korkeatasoinen nuorten muusi- on kuitenkin nyt dramaattisesti muuttunut, kun
18041: koiden kokoonpano, joka on ennakkoluulotto- keskeinen sponsori on vetäytynyt. Kysymys on
18042: masti etsinyt musiikin uudenlaisia esittämisen AVANTin tulevaisuudesta. Tavoitteena tulisi ol-
18043: muotoja ja yhteyttä yleisöön. Tästä esimerkki- la pysyvän järjestelyn aikaansaaminen, joka ta-
18044: nä ovat mm. AVANTin kesäinen Porvoon Suvi- kaisi noin 20:lle AVANTin avainmuusikolle toi-
18045: soitto, jolloin AVANTilaiset ovat tuoneet mu- meentulon ja mahdollisuuden tuottaa konsertte-
18046: siikin kaduille ja työpaikoille. AVANTI on ja yhteistyössä eri kaupunkien kanssa. Tämän
18047: myös rohkeasti ja näyttävästi tuonut esille suo- mahdollistamiseksi tulisi opetusministeriön me-
18048: malaista nykymusiikkia. AVANTI on raivan- noluokkaan varata erillinen kohta AVANTin
18049: nut tiensä suomalaisen musiikin eturintamaan. toiminnan tukemiseksi.
18050: Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18051: AVANTin kapellimestareina ovat tuonneet nioittavasti,
18052: kiinnostavuutta ja ainutlaatuisuutta musiikki-
18053: elämäämme. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18054: AVANTin talous on perustunut pääosin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18055: sponsoritukeen. Tapahtumien ja konserttien 29.90.52 300 000 markan määrärahan
18056: järjestämisessä myös kunnilta ja valtiovallalta osoittamiseksi A VANTI-orkesterin toi-
18057: on tullut tukea. AVANTin taloudellinen tilanne minnan tukemiseksi.
18058:
18059: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18060:
18061: Eva Biaudet Jan-Erik Enestam
18062: 488 1991 rd
18063:
18064: Finansmotion 457
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Biaudet m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för Fria Musik-
18070: skolan
18071:
18072:
18073: Tili Riksdagen
18074:
18075: Fria Musikskolan rf är en förening som under lisering, konkretion och aktivering är grundbe-
18076: fria former ger undervisning i musik både åt grepp i pedagogiken. Verksamheten bedrivs i
18077: amatörer och blivande eller nuvarande yrkes- Helsingfors.
18078: musiker. Skolan verkar under fria former utan På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18079: egentliga inträdesprov. Undervisningen är flexi- samt
18080: bel och utgår från elevens egna kunskaper och
18081: förmåga att musisera. Undervisningsmetoder- att Riksdagen i statsbudgeten för år
18082: na, som har experimenterats fram under många 1992 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
18083: års tid, är annorlunda än i andra musikskolor. tar 100 000 mark tili Fria Musiksko/an
18084: Motivation, upplevelse, stimulering, individua- r.f. i Helsingfors.
18085:
18086: Helsingfors den 20 september 1991
18087:
18088: Eva Biaudet Jörn Donner Heidi Hautala
18089: Pekka Haavisto Henrik Lax Henrik Westerlund
18090: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Nordman
18091: 1991 vp 489
18092:
18093: Raha-asia-aloite 457 Suomennos
18094:
18095:
18096:
18097:
18098: Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta Fria Musikskolan -nimi-
18099: sen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
18100:
18101:
18102: Eduskunnalle
18103:
18104: Fria Musikskolan rf -niminen yhdistys antaa dagogiikan peruskäsitteitä. Toimintaa harjoite-
18105: vapaamuotoista musiikin opetusta sekä harras- taan Helsingissä.
18106: telijoille että tuleville tai nykyisille ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18107: muusikoille. Koulu toimii vapaamuotoisesti il- nioittaen,
18108: man varsinaisia pääsykokeita. Opetus on jous-
18109: tavaa ja lähtee oppilaan omista tiedoista ja mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18110: sisoimiskyvystä. Opetusmenetelmät, joita on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18111: kehitelty useiden vuosien ajan, ovat erilaisia 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
18112: kuin muissa musiikkikouluissa. Motivoiminen, Helsingissä toimivan Fria Musikskolan
18113: eläytyminen, kannustaminen, yksilöllistämi- rj -nimisen yhdistyksen toiminnan tuke-
18114: nen, konkretisoiminen ja aktivoiminen ovat pe- miseen.
18115: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18116:
18117: Eva Biaudet Jörn Donner Heidi Hautala
18118: Pekka Haavisto Henrik Lax Henrik Westerlund
18119: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Nordman
18120: 490 1991 vp
18121:
18122: Raha-asia-aloite 458
18123:
18124:
18125:
18126:
18127: Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ylioppilaskun-
18128: tien liiton kansainvälisen kehitysyhteistyöseminaarin järjestä-
18129: miseen
18130:
18131: Eduskunnalle
18132: Opiskelijoiden kehitysyhteistyössä suomalai- työprojekteista asiantuntemusta ja he ovat
18133: set opiskelijat ovat toimineet aktiivisina aloit- osoittaneet aktiivisuutta sekä vastuuntuntoa
18134: teentekijöinä sekä keskustelun herättäjinä. Suo- harjoittamassaan kehitysyhteistyössä. Suomen
18135: men ylioppilaskuntien liitolla on pitkät perin- ylioppilaskuntien liitolla voisi olla merkittävä
18136: teet erilaisista kehitysyhteistyöprojekteista sekä asema tiedon jakajana ja kokemusten välittäjä-
18137: stipendiaattiohjelmista. nä eurooppalaisille opiskelijajärjestöille kehi-
18138: Kansainvälisesti opiskelijoiden kehitysyhteis- tysyhteistyön koordinoimisessa.
18139: työ on kuitenkin nuorta. Keskeiseksi ongelmak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18140: si on osoittautunut mm. kokemuksen puute. nioittaen,
18141: Suomen ylioppilaskuntien liitto onkin tarjoutu-
18142: nut järjestämään European Student Informa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18143: tion Bureaun kehitysyhteistyöpoliittisen semi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18144: naarin marraskuussa 1992. Seminaarissa tul- 29.98.50 lisäyksenä 60 000 markkaa
18145: laan käsittelemään opiskelijoiden tekemää kehi- Suomen ylioppilaskuntien liitolle kan-
18146: tysyhteistyötä niin käytännön kuin periaatteel- sainvälisen kehitysyhteistyöseminaarin
18147: listen kysymysten pohjalta. järjestämiseen.
18148: Suomalaisilla opiskelijoilla on kehitysyhteis-
18149:
18150: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18151:
18152: Eva Biaudet Marjut Kaarilahti Minna Karhunen
18153: Hanna Markkula Maria Kaisa Aula Jan-Erik Enestam
18154: Jörn Donner Henrik Lax Henrik Westerlund
18155: Boris Renlund Heidi Hautala Margareta Pietikäinen
18156: Håkan Nordman
18157: 1991 rd 491
18158:
18159: Finansmotion 459
18160:
18161:
18162:
18163:
18164: Biaudet m.fl.: Om anvisande av anslag till Flyktingrådgivningen
18165: rf. för rådgivnings- och rättshjälpsverksamhet
18166:
18167:
18168: Tili Riksdagen
18169:
18170: De finländska medborgarorganisationerna uppskattar man särskilt föreningens självstän-
18171: har sedan år 1988 erbjudit rättslig hjälp åt asyl- diga och oberoende ställning. För närvarande
18172: sökande, flyktingar och andra utlänningar i kan Flyktingrådgivningen r.f. med sitt heltäck-
18173: Finland. Rättshjälpen har ursprungligen arran- ande nät av servicepunkter och med sin perso-
18174: gerats av flyktingrådgivningspunkten i anslut- nai ge juridisk rådgivning och konkret hjälp till
18175: ning till Finlands Flyktinghjälp r.f., och efter alla hjälpbehövande. En förutsättning för att
18176: att verksamheten utvidgats från början av 1990, denna värdefulla verksamhet skall kunna fort-
18177: via en självständig serviceorganisation, Flyk- sätta är emellertid att föreningen kan garanteras
18178: tingrådgivningen r.f. (Pakolaisneuvonta r.y.). tillräckling finansiering även inkommande år.
18179: Vid Flyktingrådgivningen r.f. arbetar i dag På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18180: sex jurister vid fem verksamhetspunkter runt samt
18181: om i landet. Till de tjänster som föreningen er-
18182: bjuder hör att biträda i frågor i anslutning till att Riksdagen i statsbudgeten jör år
18183: asylsökande, ändringssökande i asylärenden 1992 på momentet 33.29.61 i tillägg upp-
18184: och övrig för utlänningar nödvändig rådgiv- tar 250 000 mark tili Flyktingrådgiv-
18185: ning. ningen r.j. jör rådgivnings- och rätts-
18186: Flyktingrådgivningens betydelse är enligt hjälpsverksamhet.
18187: klienterna oersättlig; utöver tjänsternas kvalitet
18188:
18189: Helsingfors den 20 september 1991
18190:
18191: Eva Biaudet Jörn Donner Jan-Erik Enestam
18192: Margareta Pietikäinen Henrik Lax Henrik Westerlund
18193: Boris Renlund Heidi Hautala Håkan Nordman
18194: Anneli Jäätteenmäki
18195: 492 1991 vp
18196:
18197: Raha-asia-aloite 459 Suomennos
18198:
18199:
18200:
18201:
18202: Biaudet ym.: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvonta ry:n
18203: neuvonta- ja oikeusaputoimintaan
18204:
18205:
18206: Eduskunnalle
18207:
18208: Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat vuodesta säksi arvostetaan erityisesti yhdistyksen itse-
18209: 1988lähtien tarjonneet oikeusapua turvapaikan näistä ja riippumatonta asemaa.
18210: hakijoille, pakolaisille ja muille Suomessa oles- Nykyään Pakolaisneuvonta pystyy palvelu-
18211: keleville ulkomaalaisille. Alkujaan oikeusavus- pisteiden kattavan verkon ja henkilökuntansa
18212: ta huolehti Suomen Pakolaisapu ry:n yhteydes- avulla antamaan oikeudellista neuvontaa ja
18213: sä toiminut pakolaisneuvontapiste ja toiminnan konkreettista apua kaikille apua tarvitseville.
18214: laajennuttua vuoden 1990 alussa itsenäinen pal- Edellytyksenä tämän arvokkaan toiminnan jat-
18215: velujärjestö Pakolaisneuvonta ry. kamiselle on kuitenkin, että yhdistykselle voi-
18216: Pakolaisneuvonta ry:ssä työskentelee nyky- daan taata riittävä rahoitus myös ensi vuonna.
18217: ään kuusi lakimiestä viidessä toimipisteessä eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18218: puolella maata. Yhdistyksen tarjoamiin palve- nioittaen,
18219: luihin kuuluu avustaminen turvapaikan hake-
18220: miseen ja muutoksenhakuun turvapaikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18221: asioissa liittyvissä kysymyksissä sekä muu ulko- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18222: maalaisten tarvitsema neuvonta. 33 .29. 61 lisäyksenä 250 000 markkaa
18223: Pakolaisneuvonnan merkitys on asiakkaiden Pako/aisneuvonta ry:n toiminnan tuke-
18224: mukaan korvaamaton; palveluiden laadun Ii- miseen.
18225:
18226: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18227:
18228: Eva Biaudet Jörn Donner Jan-Erik Enestam
18229: Margareta Pietikäinen Henrik Lax Henrik Westerlund
18230: Boris Renlund Heidi Hautala Håkan Nordman
18231: Anneli Jäätteenmäki
18232: 1991 vp 493
18233:
18234: Raha-asia-aloite 460
18235:
18236:
18237:
18238:
18239: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta elintarviketeknologian
18240: kehittämiskeskuksen perustamiseen Seinäjoelle
18241:
18242:
18243: Eduskunnalle
18244:
18245: Elinkeinoelämän ja julkisen vallan tuella pe- tarviketeknologian kehittämiskeskus on tärkeä-
18246: rustetaan elintarviketeknologian tutkimus- ja nä läänin omatoimisuutta edistävänä vahvuus-
18247: kehitysyksikkö ja yrityshautomo edistämään tekijänä Vaasan läänin kehittämisneuvottelu-
18248: alan tuotekehitystyötä, verkostotaloutta ja kunnan mietinnössä, Seinäjoen keskusalueen
18249: uuden yritystoiminnan syntymistä tuottamaan kehittämisohjelmassa sekä läänin toimenpide-
18250: kilpailukykyisiä jalosteita pienyrityksissä. Val- ohjelmassa vuosina 1992-1995.
18251: tio sijoittaa yksikön osakepääomaan 2,5 Mmk Edellä olevan perusteella ehdotan,
18252: sekä 2,5 Mmk alkuvaiheen käynnistysrahoituk-
18253: seen rakennemuutosrahasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18254: Toteuttamisvalmius: hankesuunnitelma on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18255: valmis kesällä 1991. 30.30.40 3 000 000 markkaa elintarvike-
18256: Kustannusarvio: hankesuunnitelman pohjal- teknologian kehittämiskeskuksen perus-
18257: ta TMAE 1992: 3 Mmk. tamiseen Seinäjoelle.
18258: Vaasan lääniä kehitetään ruokalääninä. Elin-
18259:
18260: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18261:
18262: Rose-Marie Björkenheim
18263: 494 1991 vp
18264:
18265: Raha-asia-aloite 461
18266:
18267:
18268:
18269:
18270: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 717 (Vaa-
18271: sa-Vähäkyrö) rakentamiseen välille Höstvesi-Vaasan kes-
18272: kusta
18273:
18274: Eduskunnalle
18275:
18276: Vaasan-Vähänkyrön maantie on jo vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18277: 1986 saatu parannetuksi välille Vähäkyrö- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18278: Höstvesi, mutta loppuosa tiestä on edelleenkin 31.24.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18279: parantamatta. Vähästäkyröstä Vaasaan suun- Vaasan- Vähänkyrön maantien n:o 717
18280: tautuvan voimakkaan työmatka- ja asiointilii- rakentamiseen välille Höstvesi- Vaasan
18281: kenteen johdosta työn loppuun saattaminen keskusta.
18282: mahdollisimman pian on hyvin tärkeää.
18283: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18284: taen,
18285:
18286: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18287:
18288: Rose-Marie Björkenheim
18289: 1991 vp 495
18290:
18291: Raha-asia-aloite 462
18292:
18293:
18294:
18295:
18296: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 718
18297: (Vähäkyrö-Koskeby) perusparantamisen suunnitteluun
18298:
18299:
18300: Eduskunnalle
18301:
18302: Maantien n:o 718 (Vähäkyrö-Koskeby) pe- kuntien välillä on lisäämässä kuntien välisen yh-
18303: rusparantamisen kustannusarvio on 17,5 milj. teistyön lisääntyminen, minkä lisäksi tiellä on
18304: markkaa ja Vaasan tiepiirin suunnitelmassa se myös pitkänmatkan liikennettä. Uuden luoki-
18305: on esitetty aloitettavaksi vuonna 1995. tuksen mukaan tie on ns. seututie.
18306: Vöyrin ja Vähänkyrön kunnat ovat kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotan,
18307: aiemmin tänä vuonna esittäneet, että hankkee-
18308: seen myönnettäisiin rahoitus valtion budjetissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18309: siten, että työ voitaisiin käynnistää jo vuonna 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18310: 1993. Maantie n:o 718 on pituudeltaan vain 13 31.24.21 500 000 markkaa paikallistien
18311: km, mutta se on suurimmalta osaltaan sorapin- n:o 718 (Vähäkyrö-Koskeby) peruspa-
18312: tainen ja erittäin mutkainen. Yhteystarvetta rantamisen suunnitteluun.
18313: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18314:
18315: Rose-Marie Björkenheim
18316: 496 1991 vp
18317:
18318: Raha-asia-aloite 463
18319:
18320:
18321:
18322:
18323: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 721 pa-
18324: rantamiseen välillä lsokyrö-Vöyri
18325:
18326:
18327: Eduskunnalle
18328:
18329: Valtakunnallisen tiepolitiikan mukaisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18330: kuntakeskusten väliset tieyhteydet tulisi saattaa taen,
18331: mahdollisimman nopeasti liikennöitävään kun-
18332: toon ja päällystetyiksi. Maantie n:o 721 on sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18333: västi lyhin yhteys pohjoisen suuntaan lsostaky- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18334: röstä ja Ylistarosta sekä toisaalta lyhin yhteys 31.24.21 lisäyksenä 1000 000 markkaa
18335: etelän suuntaan Vöyriltä. Tiellä on runsaasti maantien n:o 721 parantamiseen välillä
18336: teollisuuden tuomaa raskasta liikennettä. lsokyrö- Vöyri.
18337: Tieyhteys tulisi peruskorjata ja päällystää
18338: mahdollisimman pian.
18339:
18340: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18341:
18342: Rose-Marie Björkenheim
18343: 1991 vp 497
18344:
18345: Raha-asia-aloite 464
18346:
18347:
18348:
18349:
18350: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 723
18351: parantamiseen välillä Ylihärmä-Ylistaron Pouttula
18352:
18353:
18354: Eduskunnalle
18355:
18356: Ylistaron kunnan ja UntamaJan kylän edus- Ssh-76 vahvistanut suunnitelman Pouttulan-
18357: tajat esittävät Pouttulan-Ylihärmän maantien Ylihärmän maantien n:o 723 parantamiseksi
18358: n:o 723 parantamiseksi Pouttulan ja Untama- Pouttulan ja UntamaJan välillä (tieosat n:ot 01
18359: Jan välillä Ylistaron kunnassa seuraavaa: ja 02) Ylistaron kunnassa Vaasan tiepiirin esi-
18360: 1. Maantie on kahden kuntakeskuksen (Ylis- tyksen mukaisesti.
18361: taron ja Ylihärmän) välinen tie, jonka Untama- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18362: Jan kylän ja Ylihärmän kuntakeskuksen väliset taen,
18363: tieosat n:ot 03-06 on parannettu pari vuotta
18364: sitten. Tiekokonaisuuden parannustyö on kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18365: ken, koska tieosat n:ot 01 ja 02 Ylistaron kir- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18366: konkylän (Pouttulan) ja UntamaJan kylän välil- 31.24.21 lisäyksenä 1000000 markkaa
18367: lä ovat parantamatta. maantien n:o 723 parantamiseen välillä
18368: 2. Tiehallitus on päätöksellään 15.1.1991 n:o Ylihärmä- Ylistaron Pouttula.
18369: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18370:
18371: Rose-Marie Björkenheim
18372: 498 1991 vp
18373:
18374: Raha-asia-aloite 465
18375:
18376:
18377:
18378:
18379: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta paikallistien suunnitte-
18380: lemiseen Ilmajoen, Ylistaron ja Isonkyrön kuntien alueella
18381: Orisbergin ja Huissin välille
18382:
18383: Eduskunnalle
18384: Ilmajoen, Isonkyrön ja Ylistaron kunnat Hanke tulisi toteuttaa mahdollisimman no-~~
18385: ovat esittäneet paikallistien rakentamista välille peasti joko paikallistie- tai yksityistiehankkeena.
18386: Huissi-Orisberg. Tieyhteys lyhentäisi huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18387: tavasti matkaa Ylistarosta, Isostakyröstä sekä
18388: Vöyrin suunnalta Ilmajoelle ja sieltä edelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18389: etelään. 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
18390: Tie- ja vesirakennuslaitos on 28.4.1988 katso- 31.24.21 lisäyksenä 300000 markkaa
18391: nut, että yleisistä teistä annetun lain 8 §:n mu- paikallistien suunnittelemiseen Ilma-
18392: kaan tie voidaan rakentaa paikallista yleistä lii- joen, Y/istaron ja Isonkyrön kuntien
18393: kennettä varten ja voidaan näin ollen rakentaa alueella Orisbergin ja Huissin välille.
18394: paikallistieksi.
18395:
18396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18397:
18398: Rose-Marie Björkenheim
18399: 1991 vp 499
18400:
18401: Raha-asia-aloite 466
18402:
18403:
18404:
18405:
18406: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta tieverkon kehittämi-
18407: seen seudulliseksi maantieksi välillä Laihia-Jurva-Teuva-
18408: Karijoki-Isojoki-Honkajoki
18409:
18410: Eduskunnalle
18411: Otsikossa mainitut Vaasan läänin puoleiset Edellä olevan perusteella ehdotan,
18412: kunnat ja mm. Vaasan läänin seutukaavaliitto
18413: ovat tehneet Vaasan tiepiirille aloitteen niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18414: kautta kulkevan maantien saamiseksi seudulli- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
18415: seksi samannumeroiseksi tieksi ja tien raken- 31.24.21 lisäyksenä 1000000 markkaa
18416: tamiseksi samantasoiseksi tieksi kaikilta osin tieverkon kehittämiseen välille Laihia-
18417: koko pituudeltaan. Jurva- Teuva- Karijoki- Isojoki-
18418: Kokonaisuudessaan tämä esitetty seudullinen Honkajoki seudul/iseksi maantieksi.
18419: tie palvelee alueen kuntakeskuksia yhdistävänä
18420: pohjois-etelä-suuntaisena merkittävänä yhtey-
18421: tenä Tampereen ja Vaasan välillä.
18422:
18423: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18424:
18425: Rose-Marie Björkenheim
18426: 500 1991 vp
18427:
18428: Raha-asia-aloite 467
18429:
18430:
18431:
18432:
18433: Björkenheim: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan radan
18434: sähköistämisen suunnittelemiseen välille Seinäjoki-Vaasa
18435:
18436:
18437: Eduskunnalle
18438: Maamme pääradan, Pohjanmaan radan, säh- roksen vahvistaminen ja radan suoristus sekä
18439: köistyksen osana Seinäjoen-Vaasan osuus on kauko-ohjausjärjestelmän rakentaminen.
18440: sähköistämättä. Rautatieliikenteen palveluky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18441: vyn parantaminen, radanvarsialueen kehittämi- taen,
18442: nen ja junakohtaisten kustannusten alentami-
18443: nen edellyttävät radan nopeaa sähköistämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18444: VR:n suunnitelmissa sähköistys on ajoitettu 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
18445: vasta ensi vuosituhannelle. 31.58.62 1000000 markkaa Pohjan-
18446: Työhön sisältyy sähkönsiirto-ja välityslaittei- maan radan sähköistämisen suunnitte-
18447: den rakentaminen, ratapenkereen ja tukiker- luun välille Seinäjoki- Vaasa.
18448: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18449:
18450: Rose-Marie Björkenheim
18451: 1991 vp 501
18452:
18453: Raha-asia-aloite 468
18454:
18455:
18456:
18457:
18458: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisten
18459: avustus- ja työelimen UNRWA:n toimintaan
18460:
18461:
18462: Eduskunnalle
18463:
18464: Jo yli neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- vaamisella on keskeinen merkitys suunnitteilla
18465: idän kriisi on aiheuttanut suunnattomia kärsi- oleville Lähi-idän rauhanneuvotteluille.
18466: myksiä ennen kaikkea Palestiinan arabikansal- Järjestön toimintaa tukemalla voidaan myös
18467: le, josta suurin osa joutuu elämään joko miehi- myötävaikuttaa koko alueen kriisin ratkaisuun,
18468: tyksen alaisena tai naapurimaiden pakolaislei- josta kansainväliselle yhteisölle kuuluu vastuu.
18469: reillä. Suomi on perinteisesti suhtautunut myöntei-
18470: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten sesti UNRWA:n pyyntöön avustusten lisäämi-
18471: avustus- ja työelin UNRWA on tärkein palestii- sestä, ja maamme tuki järjestölle on suhteelli-
18472: nalaisten pakolaisten koulutuksesta ja tervey- sen nopeasti kasvanut. Tästä huolimatta avus-
18473: denhuollosta huolehtiva kansainvälinen elin. tuksemme on vielä riittämätön ja kaukana
18474: Sen avustusten piiriin kuuluu noin kaksi ja puo- esim. muiden pohjoismaiden tuesta. Maamme
18475: li miljoonaa palestiinalaista eli noin puolet pa- taloudellisesta tilanteesta huolimatta nykyistä
18476: lestiinalaisista. avustustasoa ei missään tapauksessa tule laskea,
18477: Joulukuussa 1987 alkanut palestiinalaisten vaan joka tapauksessa se on pysytettävä entisel-
18478: kansannousu Israelin miehittämillä alueilla on lään UNRWA:n jatkuvan toiminnan turvaami-
18479: suuresti lisännyt UNRWA:n työmäärää. Järjes- seksi muuttuneessa nykytilanteessa.
18480: tön työtaakkaa on rasittanut myös Neuvostolii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18481: tosta muuttaneiden juutalaisten asuttaminen nioittaen,
18482: miehitetyille alueille. Järjestön taloudelliset voi-
18483: mavarat eivät kuitenkaan ole lisääntyneet sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18484: massa suhteessa. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18485: UNRWA:n toiminnalla on suuri merkitys in- 24.30. 66 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
18486: himillisen hädän lievittäjänä ja yleisemminkin YK:n Lähi-idässä toimivalle pakolaisten
18487: koko Palestiinan kysymyksen ratkaisemiseksi avustus- ja työelimelle (UNR WA) annet-
18488: rauhanomaisesti. UNRWA:n toiminnan tur- tavaan avustukseen.
18489:
18490: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18491:
18492: Jörn Donner Tuija Maaret Pykäläinen Marjatta Stenius-Kaukonen
18493: Reijo Laitinen Arja Ojala Claes Andersson
18494: Eila Rimmi
18495:
18496:
18497:
18498:
18499: 34 210265Z
18500: 502 1991 rd
18501:
18502: Finansmotion 469
18503:
18504:
18505:
18506:
18507: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för Suomi-skolan i Fuengi-
18508: rola, Spanien
18509:
18510:
18511: Tili Riksdagen
18512:
18513: 1 statsbudgeterna för åren 1990 och 1991 har finländsk förälder. På detta sätt kan barn under
18514: ett anslag om 70 000 mk upptagits för den i skolåldern stärka sin finländska identitet samti-
18515: Fuengirola i Spanien verksamma skolan för fin- digt som återväxten för den egentliga grund-
18516: ländska barn, Suomi-koulu. Dessa anslag har skolan tryggas.
18517: på ett effektivt sätt gjort det möjligt att garante- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18518: ra intagningen till den egentliga finska grund- samt
18519: skolan i Fuengirola, som inledde sin verksamhet
18520: i september 1991. Denna skola, som nu alltså att Riksdagen i statsbudgeten för år
18521: åtnjuter lagstadgad statsandel, har ca 50 elever. 1992 på momentet 29.46.55 i ti/lägg upp-
18522: Suomi-koulu fortsätter dock också sin frivil- tar 70 000 markjör denjrivilliga Suomi-
18523: liga verksamhet och ger kompletterande och skolan jör finländska barn i Fuengirola,
18524: förberedande undervisning (bl.a. förskoleverk- Spanien.
18525: samhet) på lördagar åt barn med åtminstone en
18526:
18527: Helsingfors den 20 september 1991
18528:
18529: Jörn Donner Håkan Nordman
18530: 1991 vp 503
18531:
18532: Raha-asia-aloite 469 Suomennos
18533:
18534:
18535:
18536:
18537: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Espanjan Fuengirolassa
18538: sijaitsevan Suomi-koulun toiminnan tukemiseen
18539:
18540:
18541: Eduskunnalle
18542:
18543: Valtion budjetteihin vuosille 1990 ja 1991 on kin toinen on suomalainen. Tällä tavoin lapset
18544: otettu 70 000 markan määräraha Fuengirolassa voivat kouluiässä vahvistaa suomalaista identi-
18545: Espanjassa suomalaisille lapsille tarkoitetun teettiään samalla kun varsinaisen peruskoulun
18546: Suomi-koulun toimintaan. Nämä määrärahat jälkikasvu turvataan.
18547: ovat taanneet tehokkaasti pääsyn varsinaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18548: suomalaiseen Fuengirolassa toimivaan perus- nioittaen,
18549: kouluun, joka aloitti toimintansa syyskuussa
18550: 1991. Tässä nyt lakisääteistä valtionosuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18551: nauttivassa koulussa on noin 50 oppilasta. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18552: Suomi-koulu jatkaa kuitenkin myös vapaaeh- 29.46.55 lisäyksenä 70 000 markkaa Es-
18553: toista toimintaansa ja tarjoaa täydentävää ja panjan Fuengirolassa sijaitsevan Suomi-
18554: valmentavaa opetusta (mm. esikoulutoimintaa) koulun toiminnan tukemiseen.
18555: lauantaisin lapsille, joiden vanhemmista aina-
18556:
18557: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18558:
18559: Jörn Donner Håkan Nordman
18560: 504 1991 rd
18561:
18562: Finansmotion 470
18563:
18564:
18565:
18566:
18567: Donner: Om anvisande av anslag för distribuering av inhemsk
18568: film via landets bibliotek
18569:
18570:
18571: Tili Riksdagen
18572: Nyproducerad inhemsk film visas, utom på tressantare avtal på annat sätt, skall denna öns-
18573: biograferna, oftast småningom i television. kan självfallet respekteras.
18574: Biografernas besökssiffror har dock under det För Stiftelsens del tillkommer kostnaderna
18575: senaste decenniet i huvudsak varit vikande. Den för framställning av videokassetterna, vilka se-
18576: kommersiella videomarknaden har saknat in- dan gratisdistribueras tili landets bibliotek.
18577: tresse och möjligheter att hålla inhemsk film Kassetterna skall förses med en upplysning
18578: tillgänglig. om att de ej får återkopieras och, såvitt det är
18579: Landets bibliotek kan bli en utmärkt kanal tekniskt möjligt, upplysning i bildrutan som
18580: för samhällelig videodistribution av den in- möjliggör spårning av upphovet tili återkopie-
18581: hemska filmen. Biblioteken är spridda över hela rad kassett.
18582: landet, även på orter där det inte finns bio- Distributionen via biblioteken sker i övrigt på
18583: grafer. samma villkor som gäller böcker, grammofon-
18584: Största delen av den inhemska filmproduk- skivor etc. med det förbehållet att en eventuell
18585: tionen är på ett eller annat sätt offentligt sub- ändring av bibliotekslagen kan leda tili att bib-
18586: ventionerad i produktionsledet, medan distribu- lioteken får rätt att uppta serviceavgift för
18587: tionen handhas av privatägda biografer. andra tjänster än utlåning av böcker.
18588: 1 videokommissionens V betänkande, avgivet Närmare bestämmelser om distributionen
18589: den 31 december 1989, konstateras (s. 32 i den skall fastställas av undervisningsministeriet i
18590: finska texten) att förekomsten av videoappara- samråd med biblioteksväsendet och Finlands
18591: ter i hemmen minskat biografbesökens antal. Filmstiftelse.
18592: Försäljningen av videobandspelare uppgick år En del av kassetterna skall förses med svensk
18593: 1988 tili närmare 200 000 och den torde inte ha text. Svenskspråkiga filmer dock med finsk
18594: minskat år 1989. text.
18595: Redan är 1988 föreslog videokommissionen Efter försöksperioden skall verksamheten ut-
18596: att biblioteksvideoverksamheten skulle utvid- värderas. Därest den är framgångsrik skall den
18597: gas. 1 sitt nya betänkande konstaterar kommis- göras permanent, varvid möjligheten att förse
18598: sionen att dess förslag om ett separatanslag för biblioteken med ett urval inhemska filmklas-
18599: inköp av videorättigheterna tili inhemska filmer siker på videokassett skall utredas.
18600: inte förverkligats. På basis av det ovan anförda föreslår jag
18601: Av denna anledning föreslås följande: vördsamt
18602: Under en försöksperiod, som kan tänkas vara
18603: tre år, ställs medel tili förfogande för Finlands att Riksdagen i statsbudgeten för år
18604: filmstiftelse att inköpa videorättigheterna tili al- 1992 på momentet 29.56.52 (nytt mo-
18605: la nyproducerade inhemska filmer - eventuellt ment) upptar 2 000 000 mark för inköp
18606: även dokumentärfilmer - för en summa av ca av videorättigheter tili inhemsk film i
18607: 150 000 mark per film. avsikt att distribuera dem tili landets
18608: 1 fall producenten eller filmens rättsinnehava- bibliotek.
18609: re anser sig kunna nå ett förmånligare eller in-
18610:
18611: Helsingfors den 20 september 1991
18612:
18613: Jörn Donner
18614: 1991 vp 505
18615:
18616: Raha-asia-aloite 470 Suomennos
18617:
18618:
18619:
18620:
18621: Donner: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten elokuvien levit-
18622: tämiseen kirjastojen kautta
18623:
18624:
18625: Eduskunnalle
18626:
18627: Uusia kotimaisia elokuvia esitetään elokuva- katsoo pystyvänsä saamaan edullisemman tai
18628: teattereiden lisäksi useimmiten aikaa myöten mielenkiintoisemman sopimuksen muutoin, tätä
18629: myös televisiossa. Elokuvissa kävijöiden määrä toivomusta on tietenkin kunnioitettava.
18630: on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana pää- Säätiölle aiheutuu kustannuksia videokaset-
18631: osin alentunut. Kaupallisilla videomarkkinoilla tien valmistuksesta. Nämä kasetit levitettäisiin
18632: ei ole ollut kiinnostusta eikä mahdollisuuksia sitten ilmaiseksi maan kirjastoihin.
18633: pitää kotimaisia elokuvia saatavina. Kasetteihin merkittäisiin jälleenkopioimista
18634: Maamme kirjastot voisivat toimia oivallisena koskeva kielto, ja mikäli teknisesti mahdollista,
18635: kanavana kotimaisten elokuvien yhteiskunnalli- kuvaruudussa olisi tieto, joka mahdollistaisi
18636: selle videolevitykselle. Kirjastoja on kaikkialla jälleenkopioidun kasetin alkuperän jäljittämi-
18637: maassamme, myös vailla elokuvateatteria ole- sen.
18638: villa paikkakunnilla. Levitys kirjastojen kautta tapahtuisi muutoin
18639: Suurin osa kotimaisen elokuvan tuotannosta samoilla ehdoilla kuin kirjojen, äänilevyjen ym.
18640: on tavalla tai toisella julkisesti subventoitua levitys sillä varauksella, että mahdollinen kir-
18641: tuotantoportaassa, kun taas jakelusta vastaavat jastolain muutos voisi johtaa siihen, että kirjas-
18642: yksityisessä omistuksessa olevat elokuvateatte- tot saisivat oikeuden periä palvelumaksun muis-
18643: rit. ta kuin kirjojenlainaamispalveluistaan.
18644: Videotoimikunnan V mietinnössä, joka an- Tarkempia levitystä koskevia määräyksiä an-
18645: nettiin 31 päivänä joulukuuta 1989, todetaan taisi opetusministeriö yhdessä kirjastolaitoksen
18646: (s. 32) kotiin hankittujen videolaitteiden vähen- ja Suomen elokuvasäätiön kanssa.
18647: täneen elokuvissakäyntien määrää. Videonau- Osa kaseteista varustettaisiin ruotsinkielisellä
18648: hureiden myynti oli vuonna 1988 lähes 200 000 tekstillä, ruotsinkieliset elokuvat kuitenkin suo-
18649: kappaletta, eikä se liene vähentynyt vuonna menkielisellä tekstillä.
18650: 1989. Kokeilujakson jälkeen toiminta arvioitaisiin.
18651: Jo vuonna 1988 videotoimikunta ehdotti kir- Sikäli kuin se olisi menestyksellistä, se tehtäisiin
18652: jastovideotoiminnan laajentamista. Uudessa pysyväksi, jolloin selvitettäisiin mahdollisuus
18653: mietinnössään toimikunta toteaa, ettei sen eh- toimittaa kirjastoihin valikoima videokaseteilla
18654: dotus erillisestä määrärahasta kotimaisten elo- olevia kotimaisia elokuvaklassikoita.
18655: kuvien video-oikeuksien ostamiseksi ole toteu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18656: tunut. taen,
18657: Tämän johdosta ehdotan seuraavaa:
18658: Kokeilukaudella, joka voisi olla kolme vuot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18659: ta, Suomen elokuvasäätiön käyttöön asetettai- 1992 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
18660: siin varoja kaikkien uusien kotimaisten eloku- mentille 29.56.52 2 000 000 markkaa
18661: vien - mahdollisesti myös dokumenttieloku- kotimaisten elokuvien video-oikeuksien
18662: vien - video-oikeuksien ostamiseksi noin ostamiseen elokuvien levittämiseksi
18663: 150 000 markan hintaan elokuvalta. maamme kirjastoihin.
18664: Jos tuottaja tai elokuvan oikeuksien omistaja
18665:
18666: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18667:
18668: Jörn Donner
18669: 506 1991 vp
18670:
18671: Raha-asia-aloite 471
18672:
18673:
18674:
18675:
18676: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalassa järjestet-
18677: tävien Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen
18678:
18679:
18680: Eduskunnalle
18681:
18682: Vammalassa on jo seitsemänä kesänä järjes- tuma, joka lajissaan ja laajuudessaan on maas-
18683: tetty valtakunnalliset Vanhan kirjallisuuden samme ainoa. Tapahtuma on vuosittain saanut
18684: päivät. Kävijämäärä on vuosi vuodelta kasva- tukea myös valtion taholta. Sen saaminen onkin
18685: nut. Tänä vuonna eri tilaisuuksiin osallistui jo edellytys päivien onnistumiselle myös ensi
18686: runsaasti yli 10 000 kirjoista ja kirjallisuudesta vuonna.
18687: kiinnostunutta kautta maan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18688: Päivien ohjelma on hyvin monipuolinen kä- nioittaen,
18689: sittäen luentoja, seminaareja, näyttelyitä, kirja-
18690: huutokauppoja, vanhojen kirjojen arviointia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18691: kirjamyyntiä jne. Mukana on alan tutkijoita 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
18692: useista eri maista, samoin kirjailijoiden edustus 29.90.52 JOO 000 markkaa Vanhan kir-
18693: on kansainvälinen. jallisuuden päivien järjestämiseen Vam-
18694: Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivistä on malassa.
18695: muodostunut arvostettu kansainvälinen tapah-
18696:
18697: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18698:
18699: Jörn Donner Timo Roos Claes Andersson
18700: 1991 vp 507
18701:
18702: Raha-asia-aloite 472
18703:
18704:
18705:
18706:
18707: Donner: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n toi-
18708: minnan tukemiseen
18709:
18710:
18711: Eduskunnalle
18712:
18713: Finland Festivals ry. on toiminut 23 vuoden viime vuosina voimistunut ja tuotetun aineiston
18714: ajan huomattavimpien kulttuuritapahtumiem- taso on korkea. Vuonna 1991 aloitettiin Festi-
18715: me keskusorganisaationa. Vuonna 1991 FF:n vaali-lehden julkaiseminen ja sitä jatketaan
18716: jäseninä on 16 kansainvälisen tason festivaalia vuonna 1992.
18717: ja 47 muuta tapahtumaa, jotka kuuluvat nel- Toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden Fin-
18718: jään eri ketjuun. Yhdistys päättää ketjujensa land Festivals ry:n valtiontuki on varsin vähäi-
18719: koostumuksesta eri taiteenalojen asiantuntevis- nen, eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
18720: ta ja riippumattomista edustajista kootun neu- jalle.
18721: vottelukunnan esityksestä. Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuon-
18722: Yhteistoiminnana on onnistuttu kohotta- na 1991 FF:n ulkomaiseen markkinointiin eh-
18723: maan festivaalien tasoa ja vähentämään kustan- dollisen avustuksen 650 000 mk, joka kattaa
18724: nuksia. Samalla Suomea on voitu esitellä näky- enintään 50 OJo yhdistyksen ulkomaisen markki-
18725: västi korkeatasoisena kulttuuri- ja matkailu- noinnin kustannuksista, ja opetusministeriö
18726: maana. Kansainvälisen tiedottamisen neuvotte- 390 000 mk:n toiminta-avustuksen, josta
18727: lukunta onkin tehnyt loppuraportissaan useita 120 000 mk oli kerta-avustus eduskunta-aloittei-
18728: esityksiä Finland Festivals -toiminnan kehittä- den pohjalta. Koska festivaalien taso, kehitys ja
18729: mistyön tukemiseksi. Vuonna 1991 FF on jär- tehokas markkinointi on olennaisen tärkeää se-
18730: jestänyt tiedotustilaisuuksia mm. Tukholmassa, kä kulttuuritoiminnanemme että matkailullem-
18731: Göteborgissa, Oslossa, Hampurissa, Lontoossa me, tulisi Finland Festivals ry:n valtiontuki saa-
18732: ja Pariisissa. FF on myös osallistunut matkailu- da nykyistä vakaammalle pohjalle ja sitä tulisi
18733: messuille Helsingissä ja Berliinissä sekä Nordic merkittävästi korottaa. Valtionavustusjärjestel-
18734: Travel Mart -markkinointitilaisuuteen Reykja- mä ei ole sallinut aikaisempien vuosien alijää-
18735: vikissa. Syksyn kuluessa FF on mukana Finland män (noin 130 000 mk) kattamista, minkä
18736: omnibus -tapahtumassa Tukholmassa ja järjes- vuoksi Finland Festivals ry:n tulisi saada eri-
18737: tää tiedotustilaisuudet New Yorkissa, Los Ang- tyisavustus tähän tarkoitukseen.
18738: lesissa sekä Kanadassa. Tämän toiminnan seu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18739: rauksena on syntynyt laaja kontaktien verkko taen,
18740: sekä kulttuurin että matkailun edustajiin eri
18741: puolille maailmaa. Lisäksi FF järjestää vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18742: tain lukuisia tiedotustilaisuuksia kotimaassa ja 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
18743: ilmoittaa koti- ja ulkomaisissa lehdissä. 29.90.52 250 000 markkaa Finland Fes-
18744: Myös Finland Festivalsin julkaisutoiminta on tivals ry:n toiminnan tukemiseen.
18745:
18746: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18747:
18748: Jörn Donner
18749: 508 1991 vp
18750:
18751: Raha-asia-aloite 473
18752:
18753:
18754:
18755:
18756: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Jazz-arkiston
18757: toiminnan tukemiseen
18758:
18759:
18760: Eduskunnalle
18761: Suomen Jazz-arkisto on anonut vuonna 1990 laaditun ja Valtionarkiston hyväksymän) johto-
18762: opetusministeriöltä 150 000 mk perustamiskus- sääntönsä määräämistä tehtävistä on jazzarkis-
18763: tannuksiin ja saanut vuonna 1991 30 000 mk totoiminta saavuttanut osatavoitteen, jolla
18764: toiminnassa olevana instituutiona, ei uutena. edellytetään ammattityövoiman paikkaamista,
18765: Avustuksella on hankittu Valtionarkiston hy- kuten arkiston taloussuunnitelmassa (100 000
18766: väksymät arkistotilat (200 hyllymetriä 100 m 2 :n mk) on osoitettu (osa-aikatoiminen arkiston-
18767: kellarihuoneistossa, vuokratakuu 3 kk = 8 700 johtaja).
18768: mk ja 6 kk:n vuokra 17 400 mk), kalusteet, pu- Palkkakustannusten (60 000 mk+ 3,85 OJo:n
18769: helimet ja muut välineet jo aloitetun toiminnan sotukulut 2 310 mk, vuokrat 34 800 mk ja hal-
18770: jatkuvuuden turvaamiseksi. lintokulut 22 890 mk) lisäksi on välttämätöntä
18771: Oma-aloitteisuuden ja -vastuun osoittamisek- tulevan arkistoaineiston käsittelyn kannalta eri-
18772: si aineistonkeruu on aloitettu vapaaehtoisvoi- koisarkistovaatimuksia vastaavan atk-ohjelman
18773: min kannatusyhdistyksen jäsenten toimesta (ai- hankinta ja muokkaaminen arkistolle sopivak-
18774: neistot ovat mm. Pekka Pöyryn, Åke Granhol- si. (Valmiita atk-ohjelmia ei ole.)
18775: min, Olli Hämeen, Jaakko Jahnukaisen, Klaus Avustuksen käyttösuunnitelmana on
18776: Salmen, Kullervo Linnan ja Erkki Melakosken - osapäivätoimisen arkistonjohtajan paik-
18777: jäämistöistä). kaaminen,
18778: Lokakuussa 3 500 jazzin harrastajaa Suomen - aineiston järjestäminen ja tallentaminen,
18779: Jazz-liitto ry:n jäsenkentässä saa kehotuksen lä- - aineiston käsittely mikrotietokoneilla
18780: hettää perinneaineistoa Jazz-arkistolle "nyt arkisto- ja tutkijakäyttöön soveltuvaksi sekä ti-
18781: kun arkisto on avattu ja aineisto kyetään otta- lavuokrat vuodelle 1992.
18782: maan talteen". Jazz-arkisto odottaa sadoin ki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18783: loin tavaraa. nioittaen,
18784: Täyttääkseen arkistolle asetettavat vaatimuk-
18785: set (koota, vastaanottaa, säilyttää, järjestää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18786: Iuetteloida suomalaiseen ... ) ja huolehtiakseen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18787: kokoamistaan aineistoista, palvellakseen tutki- 29.90.50 100000 markkaa Suomen
18788: joita ja vastatakseen (Valtionarkiston johdolla Jazz-arkiston toiminnan tukemiseen.
18789: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18790:
18791: Jörn Donner Claes Andersson
18792: 1991 rd 509
18793:
18794: Finansmotion 474
18795:
18796:
18797:
18798:
18799: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlandssvenskt film-
18800: centrum rf. för videovagnsprojekt
18801:
18802:
18803: Tili Riksdagen
18804:
18805: Pedagoger och andra sakkunniga är i dag eni- finland. Vagnen skulle administreras av Fin-
18806: ga om att den rörliga bilden är det medium som landssvenskt filmcentrum r.f. som också skulle
18807: starkast påverkar den växande människan. Än- utbilda de handledare som i praktiken sköter
18808: då saknar många barn och ungdomar i prakti- verksamheten i de olika regionerna.
18809: ken möjlighet att bekanta sig med bildspråkets Driftskostnaderna skulle täckas med and-
18810: hemligheter. vändningsavgifter samt med stöd från bl.a.
18811: För att i viss mån avhjälpa bristen på fin- Svenska Kulturfonden. Av investeringskostna-
18812: landssvenskt håll planerar Finlandssvenskt derna har AVEK lovat stå för en del, men ytter-
18813: filmcentrum r.f. införskaffa och utrusta en mo- ligare finansiering behövs.
18814: bil videoverkstad som tili utrustningsgrad läm- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18815: par sig för barn och yngre tonåringar. Video- samt
18816: vagnens ide är att tillhandahålla utrustning som
18817: kommuner, skolor och föreningar inte har möj- att Riksdagen i statsbudgeten för år
18818: lighet att köpa eller uppdatera samt att stå tili 1992 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
18819: tjänst med en utbildad handledare. tar 100 000 mark tili Finlandssvensk!
18820: Verksamhetsområdet skulle vara hela Svensk- filmcentrum rf. för videovagnsprojekt.
18821:
18822: Helsingfors den 20 september 1991
18823:
18824: Jörn Donner Jan-Erik Enestam Håkan Nordman
18825: 510 1991 vp
18826:
18827: Raha-asia-aloite 474 Suomennos
18828:
18829:
18830:
18831:
18832: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlandssvenskt film-
18833: centrum rf. -nimisen yhdistyksen videovaunuhankkeen tuke-
18834: miseen
18835:
18836: Eduskunnalle
18837: Pedagogit ja muut asiantuntijat ovat ny- vastaisi Finlandssvenskt filmcentrum rf., joka
18838: kyään yksimielisiä siitä, että elävä kuva vaikut- myös kouluttaisi käytännössä eri alueilla toi-
18839: taa viestimistä voimakkaimmin kasvavaan ih- minnasta vastaavat ohjaajat.
18840: miseen. Kuitenkin monet lapset ja nuoret ovat Käyttökustannukset katettaisiin käyttömak-
18841: käytännössä vailla mahdollisuuksia tutustua suilla sekä mm. Svenska Kulturfondenilta saa-
18842: kuvakielen salaisuuksiin. Puutteen korjaami- tavalla tuella. AVEK on luvannut vastata osasta
18843: seksi jossain määrin suomenruotsalaisella ta- investointikustannuksia, mutta lisärahoitus on
18844: holla Finlandssvenskt filmcentrum rf. suunnit- tarpeen.
18845: telee sellaisen liikkuvan videopajan hankkimis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18846: ta ja varustamista, joka sopii varustustasoltaan nioittaen,
18847: lapsille ja varhaisessa teini-iässä oleville. Video-
18848: vaunun ideana on tarjota välineitä, joita kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18849: nilla, kouluilla ja yhdistyksillä ei ole mahdolli- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
18850: suutta ostaa tai pitää ajan tasalla, sekä antaa 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
18851: koulutetun ohjaajan palveluja. Finlandssvensk! filmcentrum rf. -nimi-
18852: Vaunun toiminta-alueena olisivat Suomen selle yhdistykselle videovaunuhankkee-
18853: kaikki ruotsinkieliset alueet. Vaunun hoidosta seen.
18854: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18855:
18856: Jörn Donner Jan-Erik Enestam Håkan Nordman
18857: 1991 rd 511
18858:
18859: Finansmotion 475
18860:
18861:
18862:
18863:
18864: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för stöd tili opinionstid-
18865: ningarna
18866:
18867:
18868: Tili Riksdagen
18869:
18870: 1 Finland utkommer ett stort antal olika tid- mer av stöd till pressen som ingår under trafik-
18871: ningar som man kan kalla opinionstidningar. ministeriets huvudtitel.
18872: Dessa tidningar utgör ett gott komplement till Då det under gruppen opinionstidningar in-
18873: den mer etablerade dagspressen. Opinionstid- går en hei del olika slag av tidningar anser un-
18874: ningarna som ofta till sitt innehåll är rätt specia- dertecknade det vara skäligt att det statliga stö-
18875: liserade, utkommer av den anledningen i rätt det tili opinionstidningarna höjs.
18876: små upplagor. Trots tidningarnas små upplagor På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
18877: utgör de ett viktigt inslag och komplement i den samt
18878: finländska tidningsfloran. Med beaktande av
18879: det stora antal opinionstidningar som utkom- att Riksdagen i statsbudgeten för år
18880: mer är det statliga stödet till dessa rätt snålt till- 1992 på momentet 29.99.50 i ti/lägg upp-
18881: taget exempelvis i jämförelse med de olika for- tar 650 000 mark för opinionstidningar.
18882:
18883: Helsingfors den 20 september 1991
18884:
18885: Jörn Donner Claes Andersson
18886: 512 1991 vp
18887:
18888: Raha-asia-aloite 475 Suomennos
18889:
18890:
18891:
18892:
18893: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tukemi-
18894: seen
18895:
18896:
18897: Eduskunnalle
18898: Suomessa ilmestyy suuri joukko erilaisia leh- Koska mielipidelehtien ryhmään sisältyy suu-
18899: tiä, joita voidaan kutsua mielipidelehdiksi. Nä- ri joukko erilaisia lehtiä, katsomme valtion tuen
18900: mä lehdet täydentävät hyvin vakiintuneempaa korottamisen mielipidelehdille olevan kohtuul-
18901: päivälehdistöä. Mielipidelehdet ovat usein sisäl- lista.
18902: löltään hyvin erikoistuneita, minkä vuoksi ne il- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18903: mestyvät kovin pieninä painoksina. Pienistä nioittaen,
18904: painoksistaan huolimatta lehdet muodostavat
18905: tärkeän osan ja lisän Suomen lehdistöön. Ot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18906: taen huomioon ilmestyvien mielipidelehtien 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
18907: suuren määrän valtion tuki näille on hyvin 29.99.50 lisäyksenä 650 000 markkaa
18908: niukka esim. verrattuna erimuotoiseen lehdistö- mielipidelehtien tukemiseen.
18909: tukeen liikenneministeriön pääluokassa.
18910:
18911: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
18912:
18913: Jörn Donner Claes Andersson
18914: 1991 vp 513
18915:
18916: Raha-asia-aloite 476
18917:
18918:
18919:
18920:
18921: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihmisoikeuksien ja kan-
18922: salaisvapauksien liiton toiminnan tukemiseen
18923:
18924:
18925: Eduskunnalle
18926:
18927: Nopeasti kehittyvä kiinnostus ihmisoikeuk- - Suomi ja ihmisoikeudet (projektin tarkoi-
18928: sien edistämiseen ja suojelemiseen Euroopassa tuksena on yhteistyössä muiden korkeakoulu-
18929: ja koko maailman laajuisesti on huomattavasti jen tutkijoiden kanssa tarkastella kansainvälis-
18930: lisännyt tarvetta alaa koskevaan tutkimus-, ten ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa; tä-
18931: opetus-, tiedotus- ja kansalaisjärjestötoimin- hän mennessä on ilmestynyt 35 julkaisua).
18932: taan Suomessakin. ETYK-prosessiin liittyvät - Ihmisoikeuksien käsitteet, rakenteet ja
18933: tulokset ihmisoikeusalalla sekä Suomen liitty- reuna-alueet (poikkitieteellinen projekti, joka
18934: minen yhä useampiin kansainvälisiin yleissopi- on alkanut v. 1989; projektin puitteissa on mm.
18935: muksiin (esimerkiksi vuoden 1950 Euroopan ih- valmistunut kansainvälisen asiantuntijaryhmän
18936: misoikeussopimus, vuoden 1961 Euroopan so- hyväksymä "Declaration of Minimum Huma-
18937: siaalinen peruskirja ja vuoden 1989 lapsen oi- nitarian Standards", Turku 2.12.1990, joka on
18938: keuksien sopimus) voidaan mainita esimerkkei- äskettäin ollut esillä myös YK:n ihmisoikeuksien
18939: nä ajankohtaisista kehityspiirteistä. Suomen alatoimikunnassa, UN Doc. E/CN.4/Sub.2/
18940: oma ihmisoikeuskeskustelu ja -kulttuuri ovat 1991155; E/CN.4/Sub.2/1991/L.37).
18941: selvästi vilkastuneet. Syyskuun 10 päivänä avat- - Ihmisoikeudet itä-länsi-ulottuvuudella (Ih-
18942: tu ETYKin Moskovan ihmisoikeuskokous ja misoikeusinstituutin johtama kansainvälinen pro-
18943: ensi keväänä Helsingissä pidettävä seurantako- jekti, jonka ensimmäinen kirja ilmestyi syksyllä
18944: kous korostavat entisestään ETYKin luonnetta 1990 Lontoossa ja toinen kirja on tekeillä).
18945: kansalaisliikkeiden foorumina. - Ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö (kan-
18946: Rauhan- ja konfliktintutkimukseen, kehitys- sainvälinen yhteistyöprojekti, joka julkaisee
18947: tutkimukseen sekä näihin liittyvään kansalais- vuosikirjaa "Ruman Rights in Developing
18948: toimintaan verrattuna valtiovalta tukee Suo- Countries").
18949: messa ihmisoikeuksien tutkimus- ja tiedotustoi- Ihmisoikeusinstituutin valtionavustus vuon-
18950: mintaa hyvin vaatimattomassa määrin. Muissa na 1991 on 480 000 markkaa. Määrärahalla on
18951: Pohjoismaissa sen sijaan on jo jonkin aikaa pa- palkattu päätoiminen sihteeri (pääsihteeri),
18952: nostettu myös ihmisoikeuskysymyksiin. Esi- päätoiminen osastosihteeri, ostettu kirjallisuut-
18953: merkiksi Kööpenhaminassa ja Oslossa toimivat ta sekä muuta materiaalia ja välineitä, osallis-
18954: huomattavat ihmisoikeuskeskukset, joiden ko- tuttu kansainväliseen yhteistyöhön sekä katettu
18955: konaisbudjetti liikkuu useissa miljoonissa kruu- juoksevat menot. Lisäksi Åbo Akademi on
18956: nuissa. asettanut instituutin käyttöön informaatikon
18957: (kirjastonhoitajan) sekä tilat. Yliopisto ei aina-
18958: kaan lähivuosina voi asettaa instituutin käyt-
18959: Ihmisoikeusinstituutti töön lisävirkoja. Instituutin esimies toimii pal-
18960: Åbo Akademin yhteydessä toimiva Ihmisoi- kattomana luottamushenkilönä oman professo-
18961: keusinstituutti perustettiin vuonna 1985. Insti- rinvirkansa ohella.
18962: tuutti harjoittaa tutkimus-, opetus- ja tiedotus- Instituutin asemaa voidaan verrata Lundin
18963: toimintaa ja pyrkii vaatimattomien resurssiensa yliopiston yhteydessä toimivaan Raoul Wallen-
18964: puitteissa avustamaan muita korkeakouluja, berg -instituuttiin. Lundin yliopiston tuen lisäk-
18965: kansalaisjärjestöjä ja julkista sanaa. si Ruotsin hallitus tukee instituuttia eri tavoin,
18966: Instituutin tutkimusprojektien nykyiset pai- erityisprojektien lisäksi 1,6 miljoonan Ruotsin
18967: nopisteet ovat seuraavat: kruunun (v. 1991) yleisavustuksella.
18968: 514 1991 vp - RA 476
18969:
18970: Vuoden 1991 määräraha (480 000 markkaa) - Liiton yhteydessä on toiminut vuodesta
18971: ei huomattavasti kasvavan kysynnän takia riitä 1990 Kansainvälisen Helsinki-liiton (Internatio-
18972: toiminnan mielekkääseen ylläpitämiseen. Halli- nal Helsinki Federation for Human Rights) Suo-
18973: tus esittää vuoden 1992 määrärahaksi 400 000 men ryhmä, jonka tehtävänä on valvoa ihmisoi-
18974: markkaa. Tämä määräraha ei läheskään riittäisi keuksien toteutumista ETYK-prosessin yhtey-
18975: instituutin nykyisen toiminnan ylläpitämiseen: dessä sekä Suomessa että muissa ETY-maissa.
18976: instituutti joutuisi vähentämään henkilökun- Ryhmän tähänastisen toiminnan tärkeimmät
18977: taansa ja pitkälti lopettamaan ulospäin suun- hankkeet ovat olleet Unkarin ja Romanian par-
18978: tautuvan toimintansa. Toiminnan jatkuvuuden lamenttivaalien sekä Viron kansanäänestyksen
18979: turvaaminen edellyttäisi määrärahan korotta- tarkkailu sekä ns. lentokonekaappaajien oikeu-
18980: mista 600 000 markkaan. denkäyntien valvonta. Ryhmä on myös perehty-
18981: nyt useiden ETY-maiden ihmisoikeustilanteeseen
18982: Ihmisoikeuksien ja kansa/aisvapauksien (mm. Romania, Albania, Pohjois-Irlanti, Neu-
18983: liitto ry. vostoliiton juutalaisten olot) yhdessä muiden
18984: maiden järjestöjen kanssa ja puuttunut eräisiin
18985: Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liit- maamme ihmisoikeuskysymyksiin. Helsinki-lii-
18986: to ry. on vuonna 1979 ihmisoikeusalan asian- ton Suomen ryhmän merkitys tulee olemaan
18987: tuntijoiden ja asianharrastajien yhteenliitty- keskeinen valmistauduttaessa kevään 1992
18988: mäksi perustettu laaja-alaiseen ja puolueisiin si- ETYKin Helsingin seurantakokoukseen, jonka
18989: toutumattomaan ihmisoikeuskeskusteluun ja yhteydessä ryhmä tulee isännöimään suurta
18990: tiedonvälitykseen erikoistunut järjestö. Helsinki-liikkeen ihmisoikeuskokousta.
18991: Jäseninä on erityisesti korkeakoulujen opet- - Ihmisoikeusneuvonta ja kansalaisten
18992: tajia ja tutkijoita sekä julkisen hallinnon ja avustaminen ihmisoikeusongelmissa ovat viime
18993: joukkotiedotusvälineiden työntekijöitä. Yhdis- aikoina tulleet entistä tärkeämmiksi tehtäviksi
18994: tyksen säännöissä ilmaistuna tarkoituksena on kansalaisten ihmisoikeustietouden lisäännyttyä.
18995: toimia perusoikeuksien ja -vapauksien noudat- - Yhteistyö kehitysmaiden ihmisoikeusjär-
18996: tamisen puolesta sekä näiden oikeuksien louk- jestöjen kanssa. Liitto tukee parhaillaan Filip-
18997: kauksia vastaan. piineillä tehtävää ihmisoikeuskoulutusta ja Be-
18998: Järjestön tavoite on kaksitahoinen. Toisaalta ninin ihmisoikeusliiton toimintaa sekä taloudel-
18999: pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten yleistä tie- lisesti että asiantuntija-apua antamalla.
19000: toutta ihmisoikeuksien kansainvälisestä kehi- Liiton toiminta ei olisi mahdollista näissä
19001: tyksestä, toisaalta pyrkimyksenä on edistää ih- puitteissa ilman merkittävää jäsenistön vapaa-
19002: misoikeuksien toteutumista Suomessa: lainsää- ehtoistyötä. Perushallinnon järjestäminen (yh-
19003: dännössä ja hallinnossa. Järjestön kansallinen den henkilön, pääsihteerin, päätoiminen palk-
19004: tehtävä on viime aikoina korostunut kansainvä- kaus, toimisto ja juoksevat kulut) sekä julkaisu-
19005: lisen integraatio- ja yhteistyökehityksen myötä. ja kansainvälinen toiminta vaativat kuitenkin
19006: Liiton viime aikojen tärkeimpiä projekteja varoja. Vuoden 1991 määräraha on 230 000
19007: ovat olleet: markkaa. Hallitus esittää vuoden 1992 määrä-
19008: - Ihmisoikeuksia koskeva julkaisu- ja tie- rahaksi 150 000 markkaa. Se ei riittäisi nykyisen
19009: dotustoiminta. Liiton tekemä alan ensimmäi- toiminnan tason ylläpitämiseen, vaan merkitsisi
19010: nen suomenkielinen oppikirja on ehtinyt jo toi- erityisesti palkkauskulujen pienentämistä ja
19011: seen painokseensa. Maamme ensimmäinen kat- palvelutoiminnan vähentämistä. Toiminnan
19012: tava ihmisoikeussopimusten kokoelma sekä pe- jatkuvuuden turvaaminen edellyttäisi määrära-
19013: rusteos kansainvälisten järjestöjen ihmisoikeus- han korottamista 280 000 markkaan.
19014: normeista ja -politiikasta ilmestyvät lähiaikoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19015: na. Lisäksi liitto julkaisee Ihmisoikeudet-lehteä nioittaen,
19016: ja järjestää tilaisuuksia sekä yleisölle että alan
19017: tehtävissä toimiville virkamiehille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19018: - Yhteistyö lähialueiden (erityisesti Viro ja 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19019: Venäjän federaatio) kanssa ja ihmisoikeuskoulu- 29.99.50 lisäyksenä 330 000 markkaa Ih-
19020: tuksen järjestäminen niiden järjestöille ja viran- misoikeuksien ja kansalaisvapauksien
19021: omaisille. Ensimmäinen ihmisoikeuskoulutus- liitto ry:lle, josta summasta 200 000
19022: seminaari pidettiin Suomessa lokakuussa 1990. markkaa Ihmisoikeusinstituutil/e.
19023: 1991 vp - RA 476 515
19024:
19025: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19026:
19027: Jörn Donner Tarja Halonen Paavo Nikula
19028: Tuija Maaret Pykäläinen Gunnar Jansson Jan-Erik Enestam
19029: Anneli Jäätteenmäki
19030: 516 1991 vp
19031:
19032: Raha-asia-aloite 477
19033:
19034:
19035:
19036:
19037: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta PAND - Taiteilijat
19038: rauhan puolesta -järjestön toiminnan tukemiseen
19039:
19040:
19041: Eduskunnalle
19042:
19043: Suomalaisten taiteilijoiden rauhanjärjestö osallistumisesta sekä kansainvälisten yhteyksien
19044: PAND- Taiteilijat rauhan puolesta on lyhyen laajentamisesta.
19045: olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut aseman- Samalla aktiivinen toiminta kotimaassa ja
19046: sa rauhanliikkeessä sekä Suomessa että kan- huolenpito Suomen PANDista on välttämätön
19047: sainvälisesti. Merkittävä tunnustus taiteilijoi- edellytys myös kansainväliselle yhteistyölle.
19048: den rauhantyölle saatiin syksyllä 1990, jolloin Suomen PANDin jäsenmäärä on jatkuvasti
19049: PAND nimitettiin YK:n rauhanlähettilääksi. noussut. Tällä hetkellä järjestön jäseninä on
19050: Tämän kunnianimityksen YK:npääsihteeri an- n. 1 200 ammattitaiteilijaa ja kulttuurityönteki-
19051: toi huomattavasta panoksesta rauhan edistämi- jää kaikilta taiteenaloilta. Järjestöllä on myös
19052: seksi maailmassa. tärkeä rooli eri taiteenalojen yhteistyön kehittä-
19053: Merkittävä tunnustus Suomen ulkopoliittisel- jänä ja keskustelufoorumina.
19054: le asemalle ja suomalaisten taiteilijoiden aktiivi- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
19055: selle rauhantyölle on ollut myös Suomen valit-
19056: seminen PAND Internationalin (Performers että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19057: and Artists for Nuclear Disarmament) sihteeris- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19058: tön sijaintipaikaksi. Sihteeristön tehtävänä on 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa
19059: vastata kansainvälisten kontaktien ylläpitämi- PAND - Taiteilijat rauhan puolesta
19060: sestä, tiedottamisesta, kirjeenvaihdosta, kan- -järjestön toiminnan tukemiseen.
19061: sainvälisten kokousten valmisteluista ja niihin
19062:
19063: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19064:
19065: Jörn Donner Claes Andersson
19066: 1991 vp
19067: 517
19068:
19069: Raha-asia-aloite 478
19070:
19071:
19072:
19073:
19074: Donner: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sauna-Seuran tiedo-
19075: tustoiminnan tukemiseen
19076:
19077:
19078: Eduskunnalle
19079: Suomen Sauna-Seura ry. on tehnyt merkittä- kuitenkin täysin rahoitetaan yksityisten jäsen-
19080: vää työtä saunatietoisuuden ja -kulttuurin levit- ten avulla.
19081: tämiseksi sekä Suomessa että ulkomailla. Suomessa järjestetään vuonna 1994 suuri
19082: Seuran toimistosta on muodostunut tiedotus- kansainvälinen saunakongressi, jonka valmiste-
19083: ja neuvontapiste, jossa kootaan ja tuotetaan lut ovat jo alkaneet.
19084: saunaa koskevaa monipuolista tiedotusaineis- Tiedotusaineiston tuottaminen on seuralle
19085: toa yhteisöjen, yksityishenkilöiden ja joukko- raskas ja mieluinen tehtävä. Tarkoituksena on,
19086: viestimien tarpeeseen. Saunalaitoksessa, jonka puhtaan informoivan materiaalin ohella, tuot-
19087: seura omistaa, käy myös runsaasti ulkomaisia taa myös perinnetieteellistä, rakennusteknistä
19088: vieraita, joita lähettävät mm. ulkoasiainminis- ja saunan terveydellisiä vaikutuksia koskevaa
19089: teriö, Matkailun edistämiskeskus sekä muutkin aineistoa.
19090: vastaavanlaiset yhteisöt. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19091: Silloinen varapresidentti Bush kävi myös sau- taen,
19092: namassa Vaskiniemessä, kiittäen seuraa kirjalli-
19093: sesti tästä nautinnosta. Käynti ei kuitenkaan lie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19094: ne vaikuttanut hänen valintaansa presidentiksi. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19095: Sauna-Seura toimii ainoana keskitetyn sau- 29.99.50 JOO 000 markkaa Suomen
19096: natietouden välittäjänä Suomessa ja se on saa- Sauna-Seura ry:n tiedotustoiminnan tu-
19097: nut virallisen hyväksymisen toiminnalle, joka kemiseen.
19098: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19099:
19100: Jörn Donner
19101:
19102:
19103:
19104:
19105: 35 2l0265Z
19106: 518 1991 vp
19107:
19108: Raha-asia-aloite 479
19109:
19110:
19111:
19112:
19113: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Vantaan Reservi-
19114: upseerit ry:n toimintakeskukselle
19115:
19116:
19117: Eduskunnalle
19118:
19119: Länsi-Vantaan Reserviupseerit ry. on raken- toisten pelastuspalvelujärjestöjen yhteisen tuki-
19120: tanut talkoovoimin, lahjoitusten avulla ja laina- kohdan muodostamiseksi edellyttävät raken-
19121: varoin toimintakeskuksen Vantaan Varistoon. teellisia muutoksia. Nykyinen vaikea taloudel-
19122: Tila on ollut yhdistyksen omassa ja vantaa- linen tilanne on tyrehdyttänyt joitakin perintei-
19123: laisten reserviläisjärjestöjen käytössä. Lisäksi siä rahoituslähteitä, joten tilojen saaminen kun-
19124: sitä on luovutettu eri kansalaisjärjestöille ja yk- toon kohtuullisessa ajassa näyttää vaikealta.
19125: sityisille erilaisten tilaisuuksien järjestämistä Taloudellisen tuen tarve projektissa on seu-
19126: varten. raava:
19127: Tilat ovat yhteensä 200 neliömetriä ja käsittä- Tähänastisten velkojen kat-
19128: vät 60 hengen kokoustilan, erillisen kabinetin, taminen 85000,-
19129: keittiön, saunaosaston ja kolme wc:tä. Tiloissa Töiden loppuun saattaminen 35000,-
19130: sijaitsee Länsi-Vantaan reserviupseerien pelas- Muutostyöt 30000,-
19131: tuspalvelun varustevarasto. Ympäristön kunnostus 20000,-
19132: Toimintakeskukseen on suunniteltu alueen Pelastuspalvelukaluston
19133: vapaaehtoisen pelastuspalvelun tukikohta ra- uusiminen 30000,-
19134: dioasemineen. Varojen puutteessa tätä ei vielä yhteensä 200 000,-
19135: ole pystytty toteuttamaan.
19136: Länsi-Vantaan suuret asuinalueet, kuten Kai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19137: voksela, Myyrmäki, Martinlaakso, Rajatorppa taen,
19138: ja Pähkinärinne sijaitsevat Helsinki-Vantaan
19139: lentoaseman pääkiitotien suoranaisella jatkeel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19140: la. Alueella on jonkinasteinen suuronnetto- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19141: muusriski, joten vapaaehtoisen pelastuspalvelu- 27.99.50 200 000 markkaa Länsi- Van-
19142: valmiuden kehittämisellä ja ylläpitämisellä alueel- taan Reserviupseerien kansalaistoimin-
19143: la on tärkeä merkitys myös valtakunnallisesti. nan ja pelastuspalvelun toimintakeskuk-
19144: Toimintakeskuksen tilat ovat edelleen osit- selle.
19145: tain keskeneräiset. Kaavailut kaikkien vapaaeh-
19146:
19147: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19148:
19149: Kaarina Dromberg
19150: 1991 vp 519
19151:
19152: Raha-asia-aloite 480
19153:
19154:
19155:
19156:
19157: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Koululaisten vanhem-
19158: pien liiton toiminnan tukemiseen
19159:
19160:
19161: Eduskunnalle
19162:
19163: Koululaisten vanhempien liitto (aik. Koti ja Koulu ei selviydy tehtävästään eikä yhteis-
19164: Koulu -yhdistysten Liitto) toimii suomenkielis- kunnan sille asettamista tavoitteista ilman kiin-
19165: ten koululaisten hyväksi Suomessa ja Ruotsissa. teätä yhteistyötä vanhempien kanssa, ei myös-
19166: Liitto edistää yhteistyötä oppilaiden vanhem- kään ilman vanhemmista viriävää kodin ja kou-
19167: pien ja kouluyhteisön välillä, toimii koulun lun yhteistyötä. Suomessa on muista pohjois-
19168: vanhempainyhdistysten keskusjärjestönä sekä maista poiketen yhteiskunnan kodin ja koulun
19169: tuo julki vanhempien kannanotot opetusta, yhteistyöhön osoittama tuki miltei kokonaan
19170: kasvatusta ja koulun toimintaa koskevissa ky- puuttunut tähän saakka.
19171: symyksissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19172: Liittoon kuuluu 245 koulu- tai kuntakohtais- nioittaen,
19173: ta vanhempainyhdistystä. Niiden toimintaan
19174: osallistuu yli 100 000 vanhempaa. Päättyneenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19175: lukuvuonna liittoon liittyi 40 uutta yhdistystä. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19176: Kasvu on edelleen nopeutuvaa, koska johto- 29.43.52 lisäyksenä 200000 markkaa
19177: kuntien vähentäminen vapaakuntakokeilun pii- Koululaisten vanhempien liiton toimin-
19178: riin kuuluvissa kunnissa sekä tulossa olevan nan tukemiseen.
19179: peruskoulu- ja lukiolain muutoksen myötä
19180: myös muissa kunnissa lisää paineita koulun va-
19181: paaehtoiselle vanhempaintoiminnalle.
19182:
19183: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19184:
19185: Kaarina Dromberg Leila Lehtinen
19186: Tuulikki Ukkola Jouko Jääskeläinen
19187: 520 1991 vp
19188:
19189: Raha-asia-aloite 481
19190:
19191:
19192:
19193:
19194: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekeskus Heure-
19195: kalle koululaiskäyntejä varten
19196:
19197:
19198: Eduskunnalle
19199:
19200: Tiedekeskus Heureka on tehnyt merkittävää koululaisilta peritään ainoastaan 25 markkaa.
19201: työtä Suomen koululaisten hyväksi yksinker- Vantaan kaupunki joutuu omalla kustannuksel-
19202: taistamaila tieteen saavutuksia eri-ikäisten kou- laan kattamaan huomattavan osan muun maan
19203: lulaisten ymmärrettäviksi. Samalla Tiedekeskus koululaisten käynneistä Tiedekeskus Heure-
19204: on herättänyt koululaisten mielenkiinnon itse- kassa.
19205: opiskeluun järjestämällä heille mahdollisuuden Heureka on ainoa tiedekeskus Suomessa ja
19206: tehdä erilaisia kokeita paikan päällä. Opetuk- sen yhtenä merkittävänä tehtävänä on palvella
19207: sellisesti Tiedekeskus Heureka on oivallinen koko maan koululaisten perehdyttämistä tietee-
19208: paikka niin oppilaille kuin opettajille toteuttaa seen, joten on oikeudenmukaista, että valtio
19209: uudentyyppistä ja luovaa opiskelua. Lisäksi osallistuu kustannuksiin.
19210: Tiedekeskus Heurekassa on koulutettuja asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19211: tuntijoita ohjaamassa koululaisia niin perus- nioittaen,
19212: kuin erikoisnäyttelyiden sisältöön.
19213: Tiedekeskus Heurekassa käy vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19214: 80 000-100 000 koululaista, joista vantaalaisia 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19215: on 20 prosenttia ja muualta maasta tulevia on 29.88.53 1 000 000 markkaa Tiedekes-
19216: 80 prosenttia. Koululaisista perittävä maksu ei kus Heurekassa tapahtuvia koululais-
19217: kuitenkaan kata kyseessä olevia kustannuksia, käyntejä varten.
19218: sillä yksi käyntikerta maksaa 70 markkaa ja
19219:
19220: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19221:
19222: Kaarina Dromberg Hanna Markkula Martti Tiuri
19223: Antti Kalliomäki Tarja Kautto Jouko Jääskeläinen
19224: Jaakko Laakso Ulla Anttila
19225: 1991 vp 521
19226:
19227: Raha-asia-aloite 482
19228:
19229:
19230:
19231:
19232: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta uusmaalaisten juhla-
19233: vuoden 1992 kulttuuritarjontaan
19234:
19235:
19236: Eduskunnalle
19237: Kotiseutu- ja maakuntahenki ovat tärkeitä te- kokonaisuudessa korostuvat uusmaalainen
19238: kijöitä ihmisten kotiutumisprosessissa. Uudel- kulttuuritarjonta, harrastusmahdollisuudet ja
19239: lamaalla on paljon ihmisiä, jotka eivät tunne maakunnan historia monipuolisesti.
19240: asuinseutunsa historiallista ja kulttuurista taus- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
19241: taa. Tätä varten on päätetty järjestää uusmaa- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
19242: laisten juhlavuosi 1992. Juhlavuoden tavoittee- nassa.
19243: na on toisaalta voimistaa maakuntahenkeä uus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19244: maalaisten keskuudessa ja toisaalta lisätä maa- nioittavasti,
19245: kunnan ja sen kulttuurin tuntemusta laajem-
19246: min. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19247: Uusmaalaisten juhlavuoden päätapahtuma 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19248: on Helsingissä Senaatintorilla 13.-15.6.1992 29.90.52 500 000 markan määrärahan
19249: järjestettävä maakuntajuhla. Tilaisuuden pää- Uudenmaan Maakuntaliitolle uusmaa-
19250: järjestäjänä on Uudenmaan Maakuntaliitto. laisten juhlavuoden 1992 kulttuuritar-
19251: Valmistelut ovat jo käynnistyneet. Tapahtuma- jonnan kustannuksia varten.
19252: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19253:
19254: Kaarina Dromberg Tarja Halonen Martti Tiuri
19255: Hanna Markkula Margareta Pietikäinen Tuula Linnainmaa
19256: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki Henrik Lax
19257: Anssi Rauramo Päivi Varpasuo Leena Luhtanen
19258: Minna Karhunen Outi Ojala
19259: 522 1991 vp
19260:
19261: Raha-asia-aloite 483
19262:
19263:
19264:
19265:
19266: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Viro-yhdistysten liitto
19267: ry:n Suomessa järjestämän ystävyystoiminnan tukemiseen
19268:
19269:
19270: Eduskunnalle
19271:
19272: Pärnussa järjestettiin 12.-14.4.1991 ensim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19273: mäinen ystävyys- ja heimoseurojen tapaami- nioittaen,
19274: nen. Tilaisuudessa oli mukana 33 eri liittoa ja
19275: seuraa. Kesäkuussa 1992 on tarkoitus järjestää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19276: Suomessa toinen ystävyys- ja heimoseurojen ta- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19277: paaminen, jonka yhteydessä on erilaisia semi- 29.98.50 60 000 markkaa Viro-yhdistys-
19278: naareja ja tutustumista suomalaiseen järjestö- ten liitto ry:n Suomessa järjestämään
19279: toimintaan. Tapaaminen liittyy Suomen tasa- ystävyys- ja heimoseurojen tapaami-
19280: vallan 75-vuotisjuhlallisuuksiin. seen.
19281: Viro-yhdistysten liitto vastaa tilaisuuden jär-
19282: jestelyistä, joista aiheutuu 60 000 markan kulut.
19283:
19284: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19285:
19286: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
19287: 1991 rd 523
19288:
19289: Finansmotion 484
19290:
19291:
19292:
19293:
19294: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag tili Åbolands folkhög-
19295: skola för utbyggnad av undervisningsutrymmen
19296:
19297:
19298: Tili Riksdagen
19299:
19300: Den 2 september 1991 inledde Åbolands folk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19301: högskola en 2 1/2 årig studentbaserad yrkesut- samt
19302: bildning av turisttjänstemän med 20 nybörjar-
19303: platser. att Riksdagen i statsbudgeten jör år
19304: Den nya utbildningslinjen kräver tilläggsut- 1992 på momentet 29.68.52 i tillägg upp-
19305: rymmen. Skolan blir därför tvungen att bygga tar 150 000 mark tili Åbo/ands jolkhög-
19306: om befintliga utrymmen samt att bygga tili nya sko/a jör p/anering och ombyggnad av
19307: utrymmen. Först på programmet står planering undervisningsutrymmen.
19308: och ombyggnad av gamla utrymmen tili ADB-
19309: klass med tilihörande utrustning.
19310:
19311: Helsingfors den 20 september 1991
19312:
19313: Jan-Erik Enestam Jörn Donner
19314: Boris Renlund Margareta Pietikäinen
19315: Håkan Malm
19316: 524 1991 vp
19317:
19318: Raha-asia-aloite 484 Suomennos
19319:
19320:
19321:
19322:
19323: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbolands folkhögskola
19324: -nimisen oppilaitoksen opetustilojen laajentamiseen
19325:
19326:
19327: Eduskunnalle
19328: Åbolands folkhögskola -niminen kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19329: to aloitti 2,5-vuotisen ylioppilaspohjaisen mat- nioittaen,
19330: kailuvirkamiesten ammattikoulutuksen 2.9.1991.
19331: Aloituspaikkoja oli 20. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19332: Uusi koulutuslinja kaipaa lisätiloja. Koulu 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19333: joutuu tämän vuoksi peruskorjaamaan nykyiset 29.68.52 lisäyksenä 150000 markkaa
19334: tilat ja rakentamaan lisäksi uusia tiloja. Ensim- Åbolands jolkhögskola -nimisen kan-
19335: mäisenä ohjelmassa on vanhojen tilojen suun- sanopiston opetustilojen suunnitteluun
19336: nittelu ja uudistaminen atk-luokaksi tarvitta- ja peruskorjaukseen.
19337: vine välineineen.
19338:
19339: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19340:
19341: Jan-Erik Enestam Jörn Donner
19342: Boris Renlund Margareta Pietikäinen
19343: Håkan Malm
19344: 1991 rd 525
19345:
19346: Finansmotion 485
19347:
19348:
19349:
19350:
19351: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för Åbo Svenska Teaters
19352: verksamhet
19353:
19354:
19355: Tili Riksdagen
19356:
19357: Åbo Svenska Teater står inför en allvarlig lik- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19358: viditetskris. För att klara sig ur krisen har Åbo samt
19359: Svenska Teater, Finlands äldsta teater, sanno-
19360: likt som landets första teater blivit tvungen att att Riksdagen i statsbudgeten jör år
19361: tillgripa permitteringar för den tekniska och ad- 1992 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
19362: ministrativa personalen, medan skådespelarna tar 200 000 mark jör Åbo Svenska Tea-
19363: avstår fem dagars lön tili teatern. Dessutom har ters verksamhet.
19364: teatern varit tvungen att uppta lån. Lånets stor-
19365: lek blir beroende av biljettintäkternas storlek.
19366:
19367: Helsingfors den 20 september 1991
19368:
19369: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19370: Boris Renlund Margareta Pietikäinen
19371: Håkan Malm
19372: 526 1991 vp
19373:
19374: Raha-asia-aloite 485 Suomennos
19375:
19376:
19377:
19378:
19379: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo Svenska Teater
19380: -nimisen teatterin toiminnan tukemiseen
19381:
19382:
19383: Eduskunnalle
19384: Åbo Svenska Teater on vakavassa maksuval- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19385: miuskriisissä. Kriisistä selvitäkseen Suomen nioittaen,
19386: vanhin teatteri, Åbo Svenska Teater, on toden-
19387: näköisesti maan ensimmäisenä teatterina joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19388: nut turvautumaan teknisen ja hallinnollisen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19389: henkilökunnan lomauttamiseen, kun taas näyt- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
19390: telijät luopuvat viiden päivän palkastaan teatte- Abo Svenska Teater -nimisen teatterin
19391: rin hyväksi. Lisäksi teatteri on joutunut otta- toiminnan tukemiseen.
19392: maan lainaa. Lainan suuruus tulee olemaan si-
19393: doksissa lipputulojen suuruuteen.
19394:
19395: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19396:
19397: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19398: Boris Renlund Margareta Pietikäinen
19399: Håkan Malm
19400: 1991 rd 527
19401:
19402: Finansmotion 486
19403:
19404:
19405:
19406:
19407: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för Åbosvenska musik-
19408: skolas verksamhet
19409:
19410:
19411: Tili Riksdagen
19412:
19413: Åbo svenska musikskola ger grundundervis- uppfyller kraven på lagstadgat ekonomiskt
19414: ning i musik. Under sitt elfte verksamhetsår har stöd, erhåller den inte ännu sådant. Skolan är
19415: musikskolan 68 elever, varav 6 i vuxenutbild- därför i stort behov av ekonomiskt stöd för sin
19416: ningen. Enskild undervisning ges i nio olika verksamhet.
19417: instrument samt i solosång. Ytterligare under- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19418: visningsämnen är musikteori och tonträffning samt
19419: samt grundkurs i allmän musikkunskap. Mu-
19420: sikskolan har dessutom barn-, mellan-, och att Riskdagen i statsbudgeten jör år
19421: ungdomskör, en stråkkvartett-, blås-, block- 1992 på momentet 29.90.52 i tillägg
19422: flöjts- samt gitarrensemble. upptar 50 000 mark jör Abo svenska
19423: Abo svenska musikskola spelar en ytterst vik- musikskolas verksamhet.
19424: tig roll inom musiklivet i Åbo. Trots att skolan
19425:
19426: Helsingfors den 20 september 1991
19427:
19428: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19429: Margareta Pietikäinen Håkan Malm
19430: 528 1991 vp
19431:
19432: Raha-asia-aloite 486 Suomennos
19433:
19434:
19435:
19436:
19437: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo svenska musik-
19438: skola -nimisen oppilaitoksen toiminnan tukemiseen
19439:
19440:
19441: Eduskunnalle
19442: Åbo svenska musikskola antaa musiikin pe- kielämässä. Siitä huolimatta, että koulu täyttää
19443: rusopetusta. Yhdentenätoista toimintavuote- lakisääteisen taloudellisen tuen saamiselle ase-
19444: naan musiikkikoulussa on 68 oppilasta, joista tettavat vaatimukset, se ei vielä saa tällaista tu-
19445: kuusi aikuiskoulutuksessa. Yksityisopetusta an- kea. Koulu onkin toimintansa turvaamiseksi
19446: netaan yhdeksän eri instrumentin soitossa sekä suuressa taloudellisen tuen tarpeessa.
19447: yksinlaulussa. Lisäksi opetusaineina on musii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19448: kin teoria ja säveltapailu sekä yleisen musiikki- nioittaen,
19449: tiedon peruskurssi. Musiikkikoululla on lisäksi
19450: lapsi- ja nuorisokuoro sekä näiden väliin sijoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19451: tuva 10-15-vuotiaista koostuva kuoro ja jou- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19452: sikvartetti, puhallin-, nokkahuilu- sekä kita- 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markkaa
19453: rayhtye. Åbo svenska musikskola -nimisen mu-
19454: Koululla on hyvin tärkeä rooli Turun musiik- siikkikoulun toiminnan tukemiseen.
19455: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19456:
19457: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19458: Margareta Pietikäinen Håkan Malm
19459: 1991 rd 529
19460:
19461: Finansmotion 487
19462:
19463:
19464:
19465:
19466: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för Kirjais Kurs-
19467: gårds verksamhet
19468:
19469:
19470: Tili Riksdagen
19471:
19472: 1 Åbolands skärgård, på Kirjais i Nagu kom- sociala utrymmen för personalen, som för till-
19473: mun, finns en gamma! folkhögskola som i bör- fället saknas. Nya kundgrupper ställer nya krav
19474: jan av 1970-talet ombyggts tili kurs- och läger- som måste tillgodoses, så långt det är möjligt.
19475: gård. Verksamheten har under de senaste åren För att kunna utveckla kursgården enligt ovan-
19476: ökat kraftigt vilket har lett tili nya satsningar stående är en omstrukturering av huvudbyggna-
19477: från Kirjais Kursgård r.f.:s sida. 1 augusti 1991 den, den gamla skolan, av nöden. Anskaffandet
19478: färdigställdes ett nybygge som höjer standarden av ändamålsenliga möbler och annan utrustning
19479: och ökar användningsmöjligheterna för kurs- har även det skjutits på framtiden alltför länge.
19480: gårdens kunder som, tili följd av det fåtaliga Omstruktureringen medför vissa saneringar.
19481: antalet kurs- och lägergårdar på finlandssvenskt Saneringens tyngdpunkt ligger på de sociala ut-
19482: håll, tili största delen är finlandssvenska organi- rymmena. Det elementära för Kirjais Kursgård
19483: sationer och föreningar. r.f. är att kunna genomföra dessa åtgärder utan
19484: Den centrala delen av verksamheten är barn- att höja prisnivån, och således även i framtiden
19485: och ungdomsläger vilka under sommaren 1991 utgöra ett gott alternativ tili dyra hotellvistelser.
19486: var totalt nio tili antalet och samlade ca 250 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19487: barn och ungdomar. Därtill utnyttjas kurs- samt
19488: gården och dess omgivningar t.ex. av idrotts-
19489: föreningar för träningsläger samt av andra att Riksdagen i statsbudgeten för år
19490: föreningar för kurser och rekreation. Kurs- 1992 på momentet 29.91.51 i tillägg upp-
19491: gården utnyttjas flitigt av lokalbefolkningen för tar 80 000 mark för sanering och an-
19492: viiken den är en viktig del av samhället. skaffning av utrustning tili Kirjais Kurs-
19493: Den stora användningen gör att slitaget på gård.
19494: stället är stort, liksom det sätter stora krav på
19495:
19496: Helsingfors den 20 september 1991
19497:
19498: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet Håkan Nordman
19499: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Malm
19500: 530 1991 vp
19501:
19502: Raha-asia-aloite 487 Suomennos
19503:
19504:
19505:
19506:
19507: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjais Kursgård
19508: -nimisen kurssikeskuksen toiminnan tukemiseen
19509:
19510:
19511: Eduskunnalle
19512:
19513: Turunmaan saaristossa Kirjaisissa Nauvon tön sosiaalitiloille. Tällaiset tilat puuttuvat tällä
19514: kunnassa on vanha kansanopisto, joka on hetkellä. Uudet asiakasryhmät asettavat uusia
19515: 1970-luvun alussa rakennettu kurssi- ja leirikes- vaatimuksia, jotka on tyydytettävä mahdolli-
19516: kukseksi. Toiminta on viime vuosina lisäänty- simman hyvin. Kurssikeskuksen kehittämiseksi
19517: nyt voimakkaasti, mikä on johtanut uusiin pa- edellä olevan mukaisesti päärakennuksen, van-
19518: nostuksiin Kirjaisin kurssikeskuksen taholta. han koulun, muutostyöt ovat tarpeen. Tarkoi-
19519: Elokuussa 1991 valmistui uudisrakennus, joka tuksenmukaisten huonekalujen ja muun varus-
19520: nostaa keskuksen tasoa ja lisää asiakkaiden tuksen hankinta onkin lykkääntynyt aivan liian
19521: mahdollisuuksia kurssikeskuksen käyttöön. kauas tulevaisuuteen. Muutostöistä aiheutuu
19522: Asiakkaat ovat suomenruotsalaisten kurssi- ja eräitä korjauksia. Korjausten pääpaino on so-
19523: leirikeskusten tarjonnan puutteen vuoksi suu- siaalitiloissa. Olennaista Kirjaisin kurssikeskuk-
19524: rimmaksi osaksi suomenruotsalaisia järjestöjä sen kannalta on pystyä suorittamaan nämä toi-
19525: ja yhdistyksiä. menpiteet ilman, että ne aiheuttaisivat hintata-
19526: Keskeinen osa toiminnasta muodostuu lapsi- son nousun. Kurssikeskus voisi näin ollen toi-
19527: ja nuorisoleireistä, joiden määrä oli kesällä mia myös tulevaisuudessa hyvänä vaihtoehtona
19528: 1991 kaikkiaan yhdeksän. Leireihin osallistui kalliille hotelliasumiselle.
19529: noin 250 lasta ja nuorta. Lisäksi kurssikeskusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19530: ja sen ympäristöä käyttävät esim. urheiluseurat nioittaen,
19531: harjoitusleireihin sekä muut yhdistykset kurs-
19532: seihin ja virkistykseen. Kurssikeskusta käyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19533: ahkerasti myös paikallinen väestö, jolle keskus 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19534: on tärkeä osa yhteiskuntaa. 29.91.51/isäyksenä 80 000 markkaa Kir-
19535: Suuresta käytöstä aiheutuu huomattava kulu- jaisin kurssikeskuksen peruskorjauk-
19536: tus, mikä asettaa suuria vaatimuksia henkilös- seen ja kaluston hankintaan.
19537:
19538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19539:
19540: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet Håkan Nordman
19541: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Malm
19542: 1991 rd 531
19543:
19544: Finansmotion 488
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för Jurmo byalag rf:s
19550: verksamhet
19551:
19552:
19553: Tili Riksdagen
19554:
19555: Jurmo i den åboländska skärgården frekven- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19556: teras sommartid av en stadigt ökande båttu- samt
19557: rism. 1 avsikt att på bästa möjliga sätt kunna
19558: erbjuda service åt turisterna har Jurmo byalag att Riksdagen i statsbudgeten jör år
19559: bildats. Byalaget har bl.a. planer på att bygga 1992 på momentet 29.99.50 i tillägg upp-
19560: en gästhamn. tar 50 000 mark jör Jurmo byalag rj:s
19561: För att underlätta byalagets igångkörning av verksamhet.
19562: sin verksamhet äskas om 50 000 mk.
19563:
19564: Helsingfors den 20 september 1991
19565:
19566: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19567: Jörn Donner Håkan Malm
19568: 532 1991 vp
19569:
19570: Raha-asia-aloite 488 Suomennos
19571:
19572:
19573:
19574:
19575: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurmon kylätoimikun-
19576: nan toiminnan tukemiseen
19577:
19578:
19579: Eduskunnalle
19580:
19581: Turunmaan saaristossa sijaitsevassa Jurmos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19582: sa venematkailu on jatkuvasti lisääntynyt kesä- nioittaen,
19583: aikana. Jurmon kylätoimikunta perustettiin,
19584: jotta matkailijoille voitaisiin tarjota mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19585: simman hyvät palvelut. Kylätoimikunnan suun- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19586: nitelmissa on mm. vierassataman rakentami- 29.99.50 lisäyksenä 50 000 markkaa Jur-
19587: nen. mon kylätoimikunnan toiminnan tuke-
19588: Kylätoimikunnan toiminnan käynnistämisen miseen.
19589: helpottamiseksi anotaan 50 000 markan määrä-
19590: rahaa.
19591:
19592: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19593:
19594: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19595: Jörn Donner Håkan Malm
19596: 1991 rd 533
19597: Finansmotion 489
19598:
19599:
19600:
19601:
19602: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av natur-
19603: skoleverksamhet i Nagu
19604:
19605:
19606: Tili Riksdagen
19607:
19608: Planeringen av naturskoleverksamheten på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19609: Nötö i Nagu har påbörjats. Planeringsarbetet samt
19610: har bl.a. gett vid handen att extra anslag behövs
19611: för en naturinventering och för en kulturhisto- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
19612: risk utredning om hur stomlägenheterna på Nö- 1992 på momentet 29.99.50 i tillägg upp-
19613: tö utnyttjats. Både naturinventeringen och den tar 75 000 mark jör planering av natur-
19614: kulturhistoriska utredningen behövs som bas skoleverksamhet på Nagu.
19615: för det undervisningsmaterial som naturskolan
19616: behöver.
19617:
19618: Helsingfors den 20 september 1991
19619:
19620: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19621: Jörn Donner Margareta Pietikäinen
19622: Håkan Malm
19623:
19624:
19625:
19626:
19627: 36 210265Z
19628: 534 1991 vp
19629:
19630: Raha-asia-aloite 489 Suomennos
19631:
19632:
19633:
19634:
19635: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta luontokoulutoimintaan
19636: Nauvossa
19637:
19638:
19639: Eduskunnalle
19640: Luontokoulutoiminnan suunnittelu on käyn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19641: nistynyt Nauvon Nötössä. Suunnittelutyössä on nioittaen,
19642: mm. ilmennyt lisämäärärahojen tarve luonnon-
19643: inventointiin ja kulttuurihistoriallisen selvityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19644: sen tekemiseen kantatilojen käytöstä Nötössä. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19645: Sekä luonnoninventointia että kulttuurihisto- 29.99.50 lisäyksenä 75 000 markkaa
19646: riallista selvitystä tarvitaan luontokoulun ope- luontokoulutoiminnan suunnitteluun
19647: tusaineiston pohjaksi. Nauvossa.
19648: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19649:
19650: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet
19651: Jörn Donner Margareta Pietikäinen
19652: Håkan Malm
19653: 1991 rd 535
19654:
19655: Finansmotion 490
19656:
19657:
19658:
19659:
19660: Enestam m.fl.: Om anvisande av anslag för de svenskspråkiga
19661: fiskerirådgivningsorganisationernas verksamhet
19662:
19663:
19664: Tili Riksdagen
19665:
19666: Fiskerirådgivningsorganisationerna utför ett Fisket som näring har den största betydelsen
19667: viktigt arbete för att utveckla fiskerinäringen i i havsområdet och uttryckligen i den österbott-
19668: Finland. Dels arbetar organisationerna med att niska, åboländska och nyländska skärgården.
19669: utveckla fisket som näring, dels med att aktive- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19670: ra sin medlemskår i avsikt att åstadkomma nya samt
19671: fiskemöjligheter och ett effektivare utnyttjande
19672: av fiskevattnen. Fiskets självförsörjningsgrad att Riksdagen i statsbudgeten jör år
19673: är ca 75 OJo och vi importerar fisk långt mer än 1992 på momentet 30.37.49 i tillägg
19674: vi exporterar, samtidigt som fiskkonsumtionen upptar 150000 mark jör de svensk-
19675: stadigt ökar. Rådgivningsorganisationerna har språkiga fiskerirådgivningsorganisatio-
19676: här en viktig uppgift att utveckla den inhemska nernas verksamhet.
19677: fiskerinäringen så att vår självförsörjningsgrad
19678: ökar och exporten likaså.
19679:
19680: Helsingfors den 20 september 1991
19681:
19682: Jan-Erik Enestam Håkan Nordman Eva Biaudet
19683: Jörn Donner Boris Renlund Margareta Pietikäinen
19684: Håkan Malm
19685: 536 1991 vp
19686:
19687: Raha-asia-aloite 490 Suomennos
19688:
19689:
19690:
19691:
19692: Enestam ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten kala-
19693: talousneuvontajärjestöjen toiminnan tukemiseen
19694:
19695:
19696: Eduskunnalle
19697:
19698: Kalatalousneuvontajärjestöt tekevät tärkeää Kalastuksella elinkeinona on mitä suurin
19699: työtä kalastuselinkeinon kehittämiseksi Suo- merkitys merialueilla ja nimenomaan Pohjan-
19700: messa. Toisaalta järjestöt kehittävät kalastusta maan, Turun ja Uudenmaan saaristoissa.
19701: elinkeinona, toisaalta aktivoivat jäsenistöään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19702: pyrkimyksissä uusien kalastusmahdollisuuksien nioittaen,
19703: ja kalavesien tehokkaampaan hyödyntämiseen.
19704: Kalastuksen omavaraisuusaste on noin 75 OJo, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19705: kalaa tuodaan huomattavasti enemmän kuin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19706: viedään kalan kulutuksen kasvaessa samalla ta- 30.37.49 lisäyksenä 150 000 markkaa
19707: saisesti. Neuvontajärjestöillä on merkittävä teh- ruotsinkielisten kalata/ousneuvontajär-
19708: tävä kotimaisen kalastuselinkeinon kehittämi- jestöjen toiminnan tukemiseen.
19709: sessä omavaraisuusasteen nostamiseksi ja myös
19710: viennin lisäämiseksi.
19711:
19712: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19713:
19714: Jan-Erik Enestam Håkan Nordman Eva Biaudet
19715: Jörn Donner Boris Renlund Margareta Pietikäinen
19716: Håkan Malm
19717: 1991 vp 537
19718:
19719: Raha-asia-aloite 491
19720:
19721:
19722:
19723:
19724: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintotuen
19725: opintorahan perusosan budjettiperusteiseen palauttamiseen
19726:
19727:
19728: Eduskunnalle
19729:
19730: Työllisyystilanne on vuonna 1991 voimak- merkitsevät kuukausitasolla pienimmilläänkin
19731: kaasti heikentynyt ja heikkenee edelleen vuonna noin 400 markan ja enimmillään jopa noin
19732: 1992. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu täl- 2 000 markan heikennystä opintotukeen. Eniten
19733: löin entisestään. Työvoimapoliittisen aikuis- joutuvat kärsimään useamman lapsen huolta-
19734: koulutuksen tarjonta ei vuoden 1992 tulo- ja jat, jotka rahoittavat opintojaan opintolainalla.
19735: menoarvioesityksen mukaan kuitenkaan lisään- Muissa oppilaitoksissa opiskelevilla aikuis-
19736: ny, kuten sen tällaisessa tilanteessa pitäisi. Oi- opiskelijoilla merkitsee opintorahan perusosan
19737: kea suunta näkyy vain omaehtoisessa ammatil- poistaminen yleensä noin 500 markan vähen-
19738: lisessa aikuiskoulutuksessa, jonka tarjontaa on nystä kuukausittaiseen opintotukeen.
19739: lisätty voimakkaasti. On käsittämätöntä, että nuorten korkeakou-
19740: Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen luopiskelijoiden opintotukeen suunnattava lisä-
19741: koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen lisää panostus aiotaan rahoittaa heikentämällä mer-
19742: vapaaehtoista työstä irrottautumista ja helpot- kittävästi aikuisopiskelijoiden opintotukea.
19743: taa siten työllisyystilannetta. Edellytyksenä sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19744: le, että tarjolla olevat koulutuspaikat saadaan nioittaen,
19745: täysimääräiseen käyttöön, on riittävä opintotu-
19746: ki. Tämä edellytys ei täyty vuoden 1992 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19747: menoarvioesityksessä. Opintotukijärjestelmää 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19748: ollaan muuttamassa tavalla, joka heikentää 29.39.55 80 000 000 markkaa ylimääräi-
19749: merkittävästi erityisesti aikuisten opintotukea. senä määrärahana aikuisopintotuen
19750: Korkeakoulujen aikuisopiskelijoilla opinto- opintorahan perusosan palauttamiseksi
19751: rahan perusosan ja huoltajakorotuksen, ateria- entiselle tasolle.
19752: tuen ja opintolainan korkotuen poistaminen
19753:
19754: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19755:
19756: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen
19757: 538 1991 vp
19758:
19759: Raha-asia-aloite 492
19760:
19761:
19762:
19763:
19764: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiske-
19765: lijoiden huoltajakorotuksen budjettiperusteiseen säilyttämi-
19766: seen
19767:
19768: Eduskunnalle
19769:
19770: Osana opintotukea ovat opiskelijat oikeutet- Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa edellä tar-
19771: tuja opintorahan huoltajakorotukseen. Tämä koitettu huoltajakorotus poistetaan 1. 7 .1992lu-
19772: huoltajakorotus on opiskeleville lapsiperheille kien korkeakouluopiskelijoilta. Tämä saattaa
19773: erittäin tarpeellinen ja tukee pienten lasten van- vaikeuksiin korkeakoulussa opiskelevat pienten
19774: hempien opiskelumahdollisuuksia. Lukuvuon- lasten vanhemmat opintotuen muilta osin olles-
19775: na 1991-1992 opintorahan perusosaa korote- sa riittämätön.
19776: taan 380 mk/kk kutakin opintotuen hakijan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19777: huollettavana olevaa alaikäistä lasta kohden, nioittavasti,
19778: kuitenkin enintään kolmesta lapsesta eli vuo-
19779: dessa 9 kk x 380 mk x 3 lasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19780: Lukuvuonna 1989-1990 huoltajakorotuksia 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19781: on maksettu kaikkiaan 18 700 hakijalle yhteen- 29.39.55 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
19782: sä 86 milj. mk. Valtion opintotukikeskuksen korkeakouluopiskelijoiden huo/tajako-
19783: tietojen mukaan keskimääräinen opintorahan rotuksen budjettiperusteiseksi säilyttä-
19784: huoltajakorotus on ollut 4 348,37 mk/v. Kor- miseksi ennallaan myös ensi vuoden
19785: keakouluopiskelijoiden osuus huoltajakorotuk- syyslukukaudella eli 1. 7.1992 jälkeen.
19786: sista on ollut noin 17,5 milj. mk.
19787:
19788: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19789:
19790: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
19791: Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Ojala
19792: Erja Lahikainen
19793: 1991 vp 539
19794:
19795: Raha-asia-aloite 493
19796:
19797:
19798:
19799:
19800: Gustafsson ym.: Määrärahojen osoittamisesta teknillisten oppi-
19801: laitosten opettajankoulutuskeskuksen ammattikorkeakoulu-
19802: tutkimukseen
19803:
19804: Eduskunnalle
19805: Ammattikorkeakoulukokeiluihin kohdistu- dessä toimivassa opettajankoulutuskeskuksessa
19806: valla tutkimuksella on ratkaiseva asema kokei- annetaan pedagoginen koulutus kaikille uusille
19807: lujen onnistumista mitattaessa. Tutkimuksen viran saaneille teknillisten oppilaitosten opetta-
19808: on lisäksi pystyttävä jatkuvasti kehittämään ko- jille. Laitoksessa annetaan myös täydennyskou-
19809: keiluja selkeiden kehittämistarpeiden osoittami- lutuksena sekä pedagogista että ammatillista
19810: seksi. koulutusta opettajan toimessa oleville.
19811: Tiedonkulku kehittämistarpeista kokeilujen Opettajankoulutuskeskus toimii yhteistyössä
19812: onnistumisen kannalta avainasemassa olevalle Tampereen yliopiston kanssa tutkimus- ja kehi-
19813: opettajakunnalle on tärkeää. Opettajankoulu- tyshankkeissa sekä Tampereen teknillisen kor-
19814: tus on luonnollisin väylä saattaa uusia asioita keakoulun kanssa pedagogisissa asioissa mm.
19815: käytännön oppimistilanteen tasolle. antamalla pedagogista täydennyskoulutusta
19816: Tampereen teknillisen oppilaitoksen ammat- korkeakoulun opettajille.
19817: tikorkeakoulukokeilun suunnittelun rinnalla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19818: opettajankoulutuskeskuksessa tehty kokeilun nioittavasti,
19819: yhteydessä toteutettava tutkimussuunnitelma,
19820: johon kuuluvat seuraavat tutkimusprojektit: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19821: 1) opiskelijoiden valinta, 2) opettajankoulutuk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19822: sen kehittäminen, 3) opetuksen laadun arvioin- 29.60.01 407000 markkaaja momentil-
19823: ti, 4) opiskelijoiden koulutukseen kohdistamat le 29.60.29 75 000 markkaa teknillisten
19824: odotukset, 5) koulutuksen tuottamat kvalifi- oppilaitosten opettajankoulutuskeskuk-
19825: kaatiot ja 6) koulutuksen seurantajärjestelmän sessa tehtävää kokeiluja kehittävää am-
19826: kehittäminen. mattikorkeakoulututkimusta varten.
19827: Tampereen teknillisen oppilaitoksen yhtey-
19828:
19829: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19830:
19831: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
19832: 540 1991 vp
19833:
19834: Raha-asia-aloite 494
19835:
19836:
19837:
19838:
19839: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikki-
19840: tapahtuman avustamiseen Valkeakoskella
19841:
19842:
19843: Eduskunnalle
19844: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän
19845: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- laajasti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiinty-
19846: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työ- jien kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan
19847: väenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhan- hyvinkin kehittävänä ja tarpeellisena.
19848: siin kohoavat yleisöjoukot on käsitettävä kysei- Vuosien 1981-84 ja 1989 valtionavustuksen
19849: sen tapahtuman tarpeellisuuden osoitukseksi. Työväen Musiikkitapahtuma sai suoraan val-
19850: Tapahtumaa on vuosittain pyritty kehittämään tion tulo- ja menoarviosta. Tämä on myöntei-
19851: ja monipuolistamaan ja sille on jatkuvasti etsit- nen asia tapahtuman valmistelun kannalta
19852: ty uusia ilmenemismuotoja. Kehittämistyössä suunnittelun tapahtuessa pääsääntöisesti kah-
19853: on ohjeena käytetty yleisön ja esiintyjien ha- den vuoden, osin pidemmälläkin aikavälillä.
19854: vaintoja ja toivomuksia sekä myös julkisen sa- Sen sijaan valtion vuoden 1992 tulo- ja me-
19855: nan arvosteluja. noarvioesityksen momentin 29.90.52 "Veik-
19856: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja kauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen
19857: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä tukemiseen" käyttösuunnitelman kohdassa val-
19858: on ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi takunnallisiin kulttuuritapahtumiin ei erikseen
19859: suunnittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaati- ole mainittu määrärahaa Työväen Musiikkita-
19860: vat varmuutta myös taloudesta. Tapahtuman pahtuman avustamiseen Valkeakoskella.
19861: periaatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19862: työt suoritetaan talkootyönä, siis ilman palk- nioittaen,
19863: kiota. Siitä huolimatta kustannukset kohoavat
19864: jatkuvasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19865: kä osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19866: valtion tuki onkin markkamääräisesti vuosit- 29.90.52 600 000 markkaa käyttösuun-
19867: tain noussut, on kokonaiskasvu jouduttu kui- nitelman kohdasta ''Valtakunnallisten
19868: tenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoitus- kulttuuritapahtumien tukemiseen'' Työ-
19869: osuuden kasvattamisella. Epävarma talous on väen Musiikkitapahtumalle annettavak-
19870: osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansain- si avustukseksi.
19871: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19872:
19873: Jukka Gustafsson Matti Vähänäkki
19874: 1991 vp 541
19875:
19876: Raha-asia-aloite 495
19877:
19878:
19879:
19880:
19881: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere Jazz Hap-
19882: pening -musiikkijuhlien tukemiseen
19883:
19884:
19885: Eduskunnalle
19886: Tampereelle on pystytty luomaan näyttävä Tämä kaikki merkitsee sitä, että vaikeudet
19887: kansainvälisten festivaalien rengas, jolla on tär- musiikkijuhlien toteuttamisessa kasvavat. Mi-
19888: keä sija kaupungin kulttuurisen kiinnostavuo- käli ei saada mistään uusia tulolähteitä, joutuu
19889: den ja ilmapiirin luomisessa. Tampereen mu- myös festivaalien varsinainen asia, taiteellinen
19890: siikkijuhlista ovat vuonna 1992 vuorossa Tam- taso, kärsimään. Joudutaan supistamaan tar-
19891: pere Jazz Happening ja Tampere Biennale. jontaa ja tyytymään vaatimattomampiin taso-
19892: Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä Tampere ratkaisuihin. Tämä merkitsisi pidemmällä aika-
19893: Jazz Happening on saanut harkinnanvaraista välillä rappiota. On erittäin lyhytnäköistä ryh-
19894: valtionapua erittäin vähän. Suomen Säveltäjät tyä jäädyttämään tällaisia toimintoja aikana,
19895: ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävä uuden jolloin ihmisten henkinen hätä on suuri.
19896: musiikin festivaali Tampere Biennale (järjestet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19897: ty vuodesta 1984) ei ole saanut vielä valtionapua nioittaen,
19898: lainkaan. Tampereen kaupungin osuus musiik-
19899: kijuhlien budjetista tulee pienenemään vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19900: 1992 jopa markkamääräisesti. Kummankin fes- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19901: tivaalin talousarvio vuodelle 1992 on hieman yli 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan
19902: 600 000 markkaa, josta kaupungin osuus on Tampere Jazz Happening -musiikkijuh-
19903: noin 40 prosenttia. Festivaalit toteutetaan siis lia varten.
19904: erittäin pienellä budjetilla.
19905:
19906: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19907:
19908: Jukka Gustafsson Arja Ojala
19909: 542 1991 vp
19910:
19911: Raha-asia-aloite 496
19912:
19913: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ammattiin
19914: Opiskelevien Keskusliitto - SAKKI ry:n nuorten työpaikka-
19915: ja jatkokoulutusmessujen tukemiseen
19916:
19917: Eduskunnalle
19918:
19919: Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto tahot. Järjestelytoimikunnan kokoonpano on
19920: - SAKKI ry. järjestää vuosittain nuorten seuraava:
19921: työpaikka- ja jatkokoulutusmessut eli Next 1. Pääjohtaja Vilho Hirvi (pj.)
19922: Step -messut. Messut järjestetään yhteistyössä opetushallitus
19923: työ- ja opetusalan viranomaisten sekä työmark- 2. Ylijohtaja Heli Kuusi (vpj.)
19924: kinajärjestöjen kanssa. Ensimmäiset Next Step opetushallitus
19925: -messut järjestettiin tammikuussa 1990, jolloin 3. Puheenjohtaja Lauri Ihalainen
19926: messuille osallistui noin 24 000 nuorta. Toiset SAK
19927: Next Step -messut järjestettiin tammikuussa 4. Toimitusjohtaja Tapani Kahri
19928: 1991, jolloin messuille osallistui 28 400 nuorta. STK
19929: Kolmannet nuorten työpaikka- ja jatkokou- 5. Puheenjohtaja Hilkka Keinänen
19930: lutusmessut järjestetään 12.-15.1.1992 Helsin- AOL:n OPO:t
19931: gin Messukeskuksessa. Next Step -messujen 6. Puheenjohtaja Seija Kirvesniemi
19932: ajankohta on sovitettu siten, että se tukee tam- SAKKI ry.
19933: mikuun puolivälissä alkavaa yhteisvalintaa ja 7. Puheenjohtaja Marjatta Kivimäki
19934: työnantajien kesätyöntekijöiden hankintaa. peruskoulun OPO:t
19935: Next Step -92 messuilla korostuu entisestään 8. Kansliapäällikkö Jaakko Numminen
19936: erilaisten koulutusvaihtoehtojen esittely ja am- opetusministeriö
19937: matillinen aikuiskoulutus. 9. Puheenjohtaja Jarmo Nurmio
19938: Messujen sisällöllisenä tavoitteena on: AOL-OAJ
19939: ammatillisen koulutuksen arvostuksen li- 10. Puheenjohtaja Jorma Parkkonen
19940: sääminen lukion OPO:t
19941: koulutusalojen esittely nuorten ammatin- 11. Kansliapäällikkö Pertti Sorsa
19942: valinnan tukemiseksi työministeriö
19943: nuorten työelämän tuntemuksen lisäämi- Messujen suojelijana toimii tasavallan presi-
19944: nen ja työpaikkavaihtoehtojen esittely dentin puoliso, rouva Tellervo Koivisto.
19945: ammatillisen aikuiskoulutuksen vaihtoeh- Messujen tarkoituksena ei ole taloudellinen
19946: tojen esittely. voitto. Messujen taloudellinen vastuu on SAK-
19947: Messujen kohderyhmänä ovat: KI ry:llä. Messujen talousarvio on noin 2 mil-
19948: yläasteen 8.- ja 9.-luokkalaiset joonaa markkaa, josta SAKKI ry. pyrkii oma-
19949: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat toimisesti hankkimaan noin 1 500 000 mark-
19950: lukiolaiset kaa.
19951: nuorten vanhemmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19952: koulutukseen hakeutuva aikuisväestö. nioittaen,
19953: Messujen näytteilleasettajia ovat:
19954: yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19955: - työ- ja opetusalojen viranomaiset 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
19956: - yksittäiset oppilaitokset 29.91.51 400 000 markkaa Suomen
19957: - työmarkkinajärjestöt Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto -
19958: - nuorisojärjestöt ja nuorten palvelujärjestöt. SAKKI ry:n järjestämien nuorten työ-
19959: Messujen valmistelusta vastaa järjestelytoi- paikka- ja jatkokoulutusmessujen tukemi-
19960: mikunta, jossa ovat edustettuina eri järjestäjä- seen.
19961:
19962: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
19963:
19964: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen
19965: Arja Ojala Erja Lahikainen Reijo Lindroos
19966: 1991 vp 543
19967:
19968: Raha-asia-aloite 497
19969:
19970:
19971:
19972:
19973: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
19974: puolustajat ry:n toiminnan tukemiseen
19975:
19976:
19977: Eduskunnalle
19978:
19979: Olemme huolissamme jo useampana vuotena Ensi vuonna rauhanpuolustajien ja koko rau-
19980: tapahtuneesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n hanliikkeen aktiivisuutta vaativia suurempia ta-
19981: valtionavun laskusta. Budjetin esitys Rauhan- pahtumia ja haasteita ovat mm.:
19982: puolustajien valtionavusta vuodelle 1992 mer- - ETYK 1992, jossa ETY-päätöstenkin mu-
19983: kitsee 54 prosentin laskua hallituksen kuluvalle kaan hallitukset veivoitetaan tarjoamaan kan-
19984: vuodelle tekemään esitykseen. Samansuuntai- salaisjärjestöille mahdollisuus omien esiinty-
19985: nen leikkaus on kohdistettu myös muihin rau- misten ja kokouksen seurannan järjestämiseen
19986: hanjärjestöihin. - suomalaiseen kansalaismielipiteeseen vai-
19987: Paitsi että asiaperusteluja rauhanjärjestöjen kuttaminen muukalais- ja pakolaisvihan kasvun
19988: valtionavun ankaralle leikkaukselle ei ole, ei estämiseksi ja osanotto Suomen pakolaispolitii-
19989: esitys myöskään kohtele rauhanjärjestöjä tasa- kasta käytävään keskusteluun
19990: puolisesti muiden valtionapua saavien järjestö- - Suomen integraatioratkaisut ja erityisesti
19991: jen kanssa. niiden vaikutukset ulkopolitiikkaan
19992: Puheena olevan opetusministeriön momentin - Rauhanpuolustajien kehitysyhteistyöpro-
19993: leikkauksen suuruus rauhanjärjestöt mukaan jektien jatkaminen ja kehittäminen
19994: lukien on kokonaisuudessaan vajaat 27 OJo. - toiminta aseidenriisunnan puolesta ja ydin-
19995: Rauhanpuolustajien määrärahaa esitetään kui- asekokeita vastaan
19996: tenkin aleunettavaksi tuplaten. - YK:n aseidenriisuntaviikon toteuttami-
19997: Maailma ja myös Suomi tarvitsevat edelleen- nen.
19998: kin vireää rauhanliikettä. Siksi on myös perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19999: teltua, että valtio sitä tukee. SRP on Suomen
20000: suurin koko maan kattava rauhanjärjestö. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20001: Rauhanrahaston kehitysyhteistyö- ja solidaari- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
20002: suustoiminta on ollut erittäin merkittävää. Vii- 29.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa
20003: me vuonna sen projektien arvo oli yli miljoona Suomen Rauhanpuolustajat ry:n avusta-
20004: markkaa. miseen.
20005: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20006:
20007: Jukka Gustafsson Hannu Kemppainen Eila Rimmi
20008: Esko Helle Marjatta Stenius-Kaukonen Satu Hassi
20009: Heikki Rinne
20010: 544 1991 vp
20011:
20012: Raha-asia-aloite 498
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta Oriveden katsastusase-
20018: man rakentamiseen
20019:
20020:
20021: Eduskunnalle
20022:
20023: Autokatsastustoiminta on Oriveden talous- sellään nämä katsastukset tehdään pääasiassa
20024: alueella järjestetty yhtenä päivänä viikossa kau- Tampereella, johon Jyki Oy:n tehtailta on mat-
20025: pungilta vuokratuissa tiloissa. Rakennuksen ja kaa noin 75 kilometriä.
20026: laitteiden koko mahdollistaa vain henkilöauto- Oriveden katsastusaseman rakentaminen on
20027: jen katsastuksen. Oriveden katsastustoiminta sisältynyt Autorekisterikeskuksen pitkän aika-
20028: palvelee myös Juupajoen ja Längelmäen kun- välin suunnitelmiin. Mikäli autokanta kokonai-
20029: tia. Uusintakatsastettavia ajoneuvoja Orivedel- suudessaan katsastettaisiin Orivedellä, säästäi-
20030: lä oli vuoden 1990 lopussa 4118 sekä Juupa- sivät autonomistajat, yrittäjät ja alan teollisuus
20031: joella ja Längelmäellä yhteensä noin 2 000. vuosittain miljoonissa markoissa laskettavat
20032: Henkilöautoja näistä oli noin 5 000. Katsastet- kulut.
20033: tavien autojen määrä on alueella lisääntynyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
20034: keskimäärin 275 ajoneuvoa vuodessa. vasti,
20035: Oriveden talousalueella Längelmäen kunnan
20036: Länkipohjassa on Jyki Oy:n perävaunutehdas, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20037: joka tarvitsee runsaan sadan uuden perävaunun 1992 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
20038: ensikatsastuksen ja 30-50 peruskorjatun perä- markkaa Oriveden katsastusaseman ra-
20039: vaunun uusintakatsastuksen vuodessa. Nykyi- kentamiseksi.
20040:
20041: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20042:
20043: Jukka Gustafsson
20044: 1991 vp
20045: 545
20046: Raha-asia-aloite 499
20047:
20048:
20049:
20050:
20051: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-pro-
20052: jektille
20053:
20054:
20055: Eduskunnalle
20056:
20057: Lastenneurologisten ja psykiatristen sairauk- singin Lastenlinnan sairaala. Myös neljässä yli-
20058: sien yhdistys Lanepsy ry. on perustettu marras- opistollisessa keskussairaalassa on alan hoi-
20059: kuussa 1989. Lanepsyn toiminta-ajatuksena on toyksiköt. Niissä tehdään myös tieteellistä tut-
20060: tukea näiden sairauksien tieteellistä tutkimusta kimustyötä. Suomessa on 50 lastenneurologia
20061: ja järjestää sairaanhoidollista ja sosiaalista toi- ja 125 lastenpsykiatria, kun tarve olisi monin-
20062: mintaa valtakunnallisesti. Käytännössä yhdis- kertainen. Kaikkiaan maassamme on 150 neu-
20063: tyksen toiminta on hyväntekeväisyyslahjoitus- rologiaja 750 psykiatria. Erityisesti pediatriaan
20064: ten varassa tehtävää tutkimustyötä sekä tiedot- erikoistuneiden neurologien ja psykiatrien tarve
20065: tamista. Erityisesti Lanepsy painottaa kuntoo- olisi moninkertainen, kuten myös koulukuraat-
20066: tuksen sekä ennalta ehkäisevän työn merkitystä torien ja -psykologien tarve.
20067: lasten mielenterveydellisten asioiden ja neurolo- Työvoimahallinnon tilastojen mukaan paluu-
20068: gisten sairauksien hoidossa. muutto Suomeen muista pohjoismaista on ku-
20069: Neurologiset ja psykiatriset sairaudet ja erias- luvana vuonna vilkastunut. Nordbarn-projek-
20070: teiset häiriöt koskettavat maassamme joka nel- tin tavoitteena on selvittää seulontatutkimukse-
20071: jättä lasta. Ne ilmenevät luku-, kirjoitus- ja op- na paluumuuttajien lapsilla esiintyvien luki-,
20072: pimishäiriöinä sekä käyttäytymisongelmina. oppimis- ja käyttäytymishäiriöiden yleisyyttä
20073: Oireista ympäristö reagoi voimakkaimmin sekä löytää ratkaisumalleja näiden ongelmien
20074: käyttäytymisongelmiin, kuten epäsosiaalisuu- ennalta ehkäisemiseksi ja saadun tiedon sovel-
20075: teen (näpistelyt, ilkivalta ym.). Lapsista noin 40 tamiseksi yhdessä pohjoismaisten viranomais-
20076: prosenttia eli 150 000 on kokenut häiriöt sairau- ten kanssa. Kuluvana vuonna aloitetun projek-
20077: tena. Useimpien neurologisten ja psykiatristen tin jatkaminen - erityisesti perusteellisen seu-
20078: sairauksien ja häiriöiden diagnosointi mahdolli- rannan takia - edellyttää tätä tarkoitusta var-
20079: simman varhaisessa vaiheessa on hyvin vaikeaa. ten osoitettua määrärahaa, jolla hanketta voi-
20080: Lasten tutkimus ja hoito on maassamme ja- daan jatkaa.
20081: kautunut usealle eri sektorille. Päiväkodeissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20082: lasten primääriprosessia seurataan psykologien nioittaen,
20083: toimesta, kuten myös neuvoloissa. Mahdolliset
20084: häiriöt tunnistettaessa lapsi ohjataan perhe- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20085: kasvatusneuvolaan tai keskussairaalan lasten- 1992 tulo- ja menoarvioon luvun 33.99
20086: neurologian tai psykiatrian poliklinikalle. Poti- uudelle momentille 230 000 markkaa
20087: lasjonot hoitoyksikköihin vaihtelevat 6-12 Nordbarn-projektia varten Lasten neuro-
20088: kuukauteen. logisten ja psykiatristen sairauksien yh-
20089: Valtakunnallisena hoitoyksikkönä toimii Hel- distys Lanepsy ry. -nimiselle järjestölle.
20090: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20091:
20092: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Ojala
20093: 546 1991 vp
20094:
20095: Raha-asia-aloite 500
20096:
20097:
20098:
20099:
20100: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Taijalan-Viialan
20101: jätevedenpuhdistamon rakentamiseen
20102:
20103:
20104: Eduskunnalle
20105:
20106: Toijalan kaupungissa ja Viialan kunnassa on Edellä todetun perusteella ehdotamme,
20107: vireillä yhteisen jätevedenpuhdistamon rakenta-
20108: minen. Hanke on kunnallistalouden ja ennen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20109: kaikkea ympäristövaikutusten kannalta varsin 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
20110: tärkeä. Viialan kunta on tällä hetkellä jäteve- markan määrärahan Toijalan ja Viialan
20111: sien puhdistusten osalta erittäin huonossa tilas- yhteisen jätevedenpuhdistamon rakenta-
20112: sa. miseksi.
20113:
20114: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20115:
20116: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Eila Rimmi
20117: Lea Mäkipää Reijo Lindroos Kimmo Sasi
20118: Helmi Morri Arja Ojala Irmeli Takala
20119: Timo Roos Vesa Laukkanen Anneli Taina
20120: Marjatta Stenius-Kaukonen Markku Vuorensola
20121: 1991 vp 547
20122:
20123: Raha-asia-aloite 501
20124:
20125:
20126:
20127:
20128: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta YK:n aseidenriisuntaviikon
20129: järjestämiseen
20130:
20131:
20132: Eduskunnalle
20133:
20134: Kansainvälinen YK:n aseidenriisuntaviikko Hallituksen esityksessä vuoden 1992 tulo- ja
20135: järjestetään vuosittain lokakuussa, jolloin myös menoarvioksi on momentille 29.99.50 varattu
20136: vietetään YK:n päivää. Viikon teemoina ovat 100 000 mk YK:n aseidenriisuntaviikon järjes-
20137: kansainväliset, maailmanjärjestön toimintaan tämiseen. Se merkitsisi tuen leikkautumista lä-
20138: liittyvät kysymykset. Esimerkiksi vuoden 1991 hes puoleen vuoden 1991 tasosta. Tuen tulisi ol-
20139: aseidenriisuntaviikolla käsitellään paitsi asei- la vuonna 1992 yhteensä 200 000 markkaa.
20140: denriisuntaa, myös kansainvälisiä ympäristö- ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
20141: kehityskysymyksiä.
20142: YK:n aseidenriisuntaviikko on tärkeä osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20143: mm. koulujen kansainvälisyys- ja rauhankasva- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
20144: tusta. Viikon järjestelyistä Suomessa on vuosit- 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa
20145: tain vastannut toimikunta, jonka jäseninä on käytettäväksi YK:n aseidenriisuntavii-
20146: suuri joukko kansalaisjärjestöjä. kon järjestämiseen.
20147:
20148: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20149:
20150: Pekka Haavisto
20151: 548 1991 vp
20152:
20153: Raha-asia-aloite 502
20154:
20155:
20156:
20157:
20158: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Talven
20159: kongressien ja seminaarien järjestämiseen
20160:
20161:
20162: Eduskunnalle
20163: Jyväskylän Talvi tunnetaan yhtenä merkittä- Jyväskylän Talven kongresseja ja seminaare-
20164: vimmistä vuosittain maassamme järjestettävistä ja varten on vuosittain valtion tulo- ja menoar-
20165: yhteiskunnallisista kongressitapahtumista. Sen viossa ollut määräraha, viimeksi kuluvalle vuo-
20166: kongresseissa ja seminaareissa on sen 23-vuoti- delle 220 000 mk. Vuoden 1992 tulo- ja menoar-
20167: sen historian aikana tarkasteltu monia yhteis- vioesityksestä tämä määräraha on kuitenkin
20168: kunnallisia ilmiöitä ja pyritty arvioimaan niiden poistettu kokonaan. Vaikka tapahtuma suunni-
20169: merkitystä työväen näkökulmasta. Jyväskylän tellaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin, vaatii sen
20170: Talven pyrkimyksenä on ollut tuoda esiin näkö- toteuttaminen (mm. asiantuntijoiden käytöstä
20171: kulmia ja etsiä syy-yhteyksiä, jotka päivittäises- aiheutuvat kulut) myös taloudellisia voimavaro-
20172: sä julkisessa keskustelussa jäävät vähemmälle. ja. Olisi valitettavaa, mikäli maamme ainoan
20173: Moniin teemaihin on itse asiassa tartuttu jo hy- valtakunnallisen työväen kongressitapahtuman
20174: vissä ajoin, ennen kuin niistä on tullut yleisen toimintaedellytykset vietäisiin kertaheitolla.
20175: mielenkiinnon aiheita. Näitä ovat olleet mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20176: työelämän uudistaminen, uusi kansainvälinen
20177: taloudellinen järjestys, naisten tasa-arvo, auto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20178: maatio, integraatio ym. Tavoitteena on ollut 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20179: näiden ongelmanasettelujen popularisoiminen 29.88.53 250 000 markkaa Jyväskylän
20180: ja esittäminen tavalla, jota ymmärtävät myös Talvi -nimisen työväen kulttuuritapah-
20181: muut kuin asioihin työkseen vihkiytyneet tutki- tuman kongressien ja seminaarien jär-
20182: jat. Jyväskylän Talven kongressit ovat poik- jestämiseen.
20183: keuksetta saaneet huomiota myös valtakunnan
20184: tiedotusvälineissä ja näin saavuttaneet suuren
20185: yleisön.
20186:
20187: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20188:
20189: Iiris Hacklin Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
20190: Pekka Leppänen Kari Rajamäki Jukka Roos
20191: Reijo Laitinen Jukka Gustafsson Jouni Backman
20192: Olli Rehn Aino Suhola Marja-Leena Viljamaa
20193: Jouko Skinnari Erja Lahikainen Arja Ojala
20194: Matti Lahtinen Raimo Vuoristo Anna-Liisa Kasorineo
20195: Raila Aho Eila Rimmi Outi Ojala
20196: Antero Kekkonen Marja-Liisa Tykkyläinen Heli Astala
20197: Aarno von Bell Esko Helle Timo Laaksonen
20198: Marjatta Stenius-Kaukonen Iivo Polvi Osmo Polvinen
20199: Martti Korhonen Heikki Rinne Matti Vähänäkki
20200: Arja Ojala Pekka Räty Johannes Koskinen
20201: Tarja Kautto Leena Luhtanen Reijo Lindroos
20202: 1991 vp 549
20203:
20204: Raha-asia-aloite 503
20205:
20206:
20207:
20208:
20209: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatteriliitolle ja
20210: Työväen Näyttämöiden Liitolle yhteisen näytelmäkirjastotilan
20211: hankkimisesta aiheutuneiden lainojen takaisin maksamiseksi
20212:
20213: Eduskunnalle
20214:
20215: Suomen Teatteriliitolla ja Työväen Näyttä- Teatteriliittojen yhteinen valtakunnallinen
20216: möiden Liitolla on mittava ja ainutlaatuinen kirjastotoiminta on jo kauan ylittänyt sen mer-
20217: näytelmätekstien kirjasto: yhteensä yli 2 000 kityksen ja laajuuden, jonka jäsenteatterit ovat
20218: näytelmää ja yli 40 000 pääkirjaa. Tätä kirjas- sille asettaneet. Liittojen siirryttyä seinänaapu-
20219: toa varten liitot hankkivat vuonna 1990 yhtei- reiksi Kiinteistöosakeyhtiö Teatterikulmaan näy-
20220: sen kirjastotilan Helsingistä Meritullinkatu telmäkirjastot on yhdistetty aakkosellisesti ja
20221: 33 :sta lainarahoituksella. toiminnallisesti. Liittojen näytelmäkirjastolla
20222: Kirjastoa käyttävät, paitsi ohjelmistoa etsivät on yhtenäinen kirjastotila.
20223: ammattiteatterit ja harrastajateatteri!, myös ra- Vedoten siihen, että yhdistynyt näytelmäkir-
20224: dio, televisio, koulut, opistot, erilaiset näytel- jasto on yleishyödyllinen ja valtaosin muita
20225: mäpiirit ja opintokerhot sekä yksityiset kirjalli- kuin liittojen jäsenteattereita palveleva, ehdo-
20226: suuden harrastajat ympäri Suomea kirjastojen tamme kunnioittavasti,
20227: kaukolainauspalvelun välityksellä. Kirjastoista
20228: tehdään yhteensä puolisensataa lainausta päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20229: vässä. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20230: Huomattava ja tärkeä näytelmäkirjaston 29.90.52 1 600 000 markan määrärahan
20231: käyttäjäkunta ovat yliopistojen ja korkeakou- Suomen Teatteriliitolle ja Työväen
20232: lujen opiskelijat. Korkein teatteritaiteen ja näy- Näyttämöiden Liitolle yhteisen näytel-
20233: telmäkirjallisuuden opetus on rakennettu sen mäkirjastotilan hankkimisesta aiheutu-
20234: varaan, että näytelmien pääkirjoja on aina ja neiden lainojen takaisin maksamiseksi.
20235: monin kappalein saatavissa teatteriliittojen kir-
20236: jastosta.
20237:
20238: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20239:
20240: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Marja-Leena Viljamaa
20241: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Laitinen Antero Kekkonen
20242:
20243:
20244:
20245:
20246: 37 2l0265Z
20247: 550 1991 vp
20248:
20249: Raha-asia-aloite 504
20250:
20251:
20252:
20253:
20254: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttämöiden
20255: Liiton toiminnan tukemiseen
20256:
20257:
20258: Eduskunnalle
20259:
20260: Työväen Näyttämöiden Liitto TNL on perus- tenteatteriliiton ASSITEJ :n, Pohjoismaisen
20261: tettu 1920. Vanhimmat työväennäyttämöt, jois- Harrastajateatterineuvoston NAR:n ja Pohjois-
20262: ta monet ovat nykyisten kaupunginteattereit- maisen Teatteriunionin PTU:n jäsen.
20263: temme edeltäjiä, ovat toimineet jo yli sata Tällä hetkellä liitto tarvitsee lisää taloudellis-
20264: vuotta. ta tukea pystyäkseen suoriutumaan kaikkein
20265: TNL:n harrastajateatteritoiminta on jatku- välttämättömimmästä jäsenteattereiden ohjaus-
20266: vasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyttä- ja koulutustarpeesta. Uusia ryhmiä syntyy vuo-
20267: möiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä noin sittain kymmeniä kautta maan. Samassa suh-
20268: 200 aktiivista harrastajateatteria. Osoituksena teessa on kasvanut koulutuksen tarve sekä ta-
20269: tästä aktiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta soltaan että määrältään, mutta Työväen Näyt-
20270: tasosta voidaan mainita Mikkelin Työväen tämöiden Liitto ei ole voinut varata riittävästi
20271: Näyttämöpäivät, Nuorten Teatteripäivät, Las- varoja alueelliseen ohjaus- ja koulutustyöhön.
20272: ten Teatteritapahtuma Kuusankoskella, TNL:n Työväen Näyttämöiden Liitto painottaa har-
20273: teattereiden osallistuminen Seinäjoen Harrasta- rastajateatteritoiminnassaan vuonna 1992 oh-
20274: jateatterikesään, pohjoismaisiin ja kansainväli- jaaja- ja näyttelijäkoulutusta (kahdeksan kuu-
20275: siin festivaaleihin ja katselmuksiin ja valtakun- kauden harrastajateatteriohjaaja- ja näyttelijä-
20276: nallinen Työväen Teatterisunnuntai -tapahtu- kurssit Voionmaan opistolla), julkaisutoimin-
20277: ma. Työväen Teatterisunnuntain viettoon osal- taa sekä lasten ja nuorten teatteritoimintaa.
20278: listuu syksyisin useita kymmeniä TNL:n jäsen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20279: teattereita eri puolilla Suomea. Useat jäsennäyt- nioittaen,
20280: tämömme ovat saaneet kiitosta esiintyessään ul-
20281: komailla muun muassa erilaisilla teatterifesti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20282: vaaleilla. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20283: TNL on Kansainvälisen Teatteri-instituutin 29.90.52 2 JOO 000 markkaa Työväen
20284: ITin, Kansainvälisen harrastajateatteriliiton Näyttämöiden Liiton toiminnan tukemi-
20285: IATA/ AITAn, Kansainvälisen Lasten ja Nuor- seen.
20286:
20287: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20288:
20289: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Marja-Leena Viljamaa
20290: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Laitinen Antero Kekkonen
20291: 1991 vp 551
20292:
20293: Raha-asia-aloite 505
20294:
20295:
20296:
20297:
20298: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teatterisun-
20299: nuntai -tapahtuman valtakunnalliseen ja paikalliseen koulu-
20300: tus- ja tiedotustoimintaan
20301:
20302: Eduskunnalle
20303: Maassamme vietetään Työväen Näyttämöi- teatteriesityksineen. Tarkoituksena on myös
20304: den Liiton järjestämää kymmenettä valtakun- saada vieraaksi yksi ulkomainen teatteriryhmä,
20305: nallista Työväen Teatterisunnuntaita 22. mar- joka sekä esiintyisi että kouluttaisi suomalaisia
20306: raskuuta 1992. Tapahtuma järjestetään vuosit- harrastajia.
20307: tain marraskuun kolmantena sunnuntaina ja Tapahtuman aikana pyritään myös lisää-
20308: siihen osallistuvat Työväen Näyttämöiden Lii- mään ammattiteattereiden ja harrastajateatte-
20309: ton jäsenteatterit. reiden vuorovaikutusta mm. siten, että harras-
20310: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan kuu- tajateatteriesityksiä vierailee teatterisunnuntai-
20311: luu näyttämökohtaisia keskustelutilaisuuksia, na ammattiteattereissa.
20312: seminaareja, näyttämön tilanteeseen liittyviä Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu noin
20313: kursseja, esiintymisiä laitoksissa, näyttelyitä, 200 harrastajateatteria ja 28 ammattiteatteria.
20314: avointen ovien päiviä, avoimia harjoituksia ja Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman
20315: teatteriesityksiä. edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat
20316: Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen ti-
20317: vuosittain eri puolilla Suomea yhteistyössä jon- lanteen huomioon ottaen huonot.
20318: kin jäsenteatterin kanssa. Työväen Teatterisun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20319: nuntaista toimitetaan tiedotuspaketti, jota nioittaen,
20320: näyttämöt voivat hyödyntää omassa toiminnas-
20321: saan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20322: Työväen Teatterisunnuntaina julkistetaan 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20323: harrastajien Vuoden Teatteripalkinto. Kymme- 29.90.52 300 000 markkaa Työväen
20324: nentenä Teatterisunnuntaina 1992 on suunnitel- Teatterisunnuntai -tapahtuman valta-
20325: tu teemaksi nuorten teatteritoiminta ja koulu- kunnalliseen ja paikalliseen koulutus- ja
20326: tus. Tapahtumaan liittyy koulutusseminaari tiedotustoimintaan.
20327: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20328:
20329: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Marja-Leena Viljamaa
20330: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Laitinen Antero Kekkonen
20331: 552 1991 vp
20332:
20333: Raha-asia-aloite 506
20334:
20335:
20336:
20337:
20338: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteriväki-lehden
20339: ilmestymisen turvaamiseen
20340:
20341:
20342: Eduskunnalle
20343:
20344: Teatteriväen Tuki ry. on julkaissut koko teat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20345: terikenttään leviävää Teatteriväki-lehteä jo 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
20346: usean vuoden ajan. Lehden levikki on 8 000 29.90.52 JOO 000 markkaa Teatteriväki-
20347: kappaletta. Koko ilmestymisensä ajan lehti on lehden ilmestymisen turvaamiseksi.
20348: kamppaillut taloudellisten vaikeuksien kanssa.
20349: Siksi ehdotamme kunnioittaen,
20350:
20351: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20352:
20353: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Marja-Leena Viljamaa
20354: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Laitinen Antero Kekkonen
20355: 1991 vp 553
20356:
20357: Raha-asia-aloite 507
20358:
20359:
20360:
20361: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen taidekes-
20362: kuksen suunnitteluun ja perustamiseen Jyväskylään
20363:
20364: Eduskunnalle
20365: Jyväskylään suunnitellaan kansainvälistä tai- Taidekeskuksen toiminnan painopiste on tai-
20366: dekeskusta, jonka suojiin sijoitetaan jo olemas- dekasvatuksessa ja taideopetuksessa. Keskus on
20367: sa olevat aluetaidemuseo, grafiikkakeskus, va- tarkoitettu taiteen harrastajille ja opiskelijoille
20368: lokuvakeskus, elokuva- ja videokeskus sekä Jy- sekä taiteesta kiinnostuneelle yleisölle. Se tukee
20369: väskylän yliopiston taidehistorian ja taidekas- lasten ja nuorten taideopetusta ja harrastustoi-
20370: vatuksen laitokset. Saattamalla kaikki jo toi- mintaa.
20371: minnassa olevat yksiköt fyysiseen yhteyteen Keskuksen toiminnan tuloksena syntyy tietoa
20372: syntyy uusia toiminnallisia mahdollisuuksia. ja informaatiota. Julkaisujen ja tietopalvelujen
20373: Samalla niiden tilaongelmat ratkeavat ja toi- välityksellä yleisöllä, taiteilijoilla ja tutkijoilla
20374: mintojen edellytykset paranevat merkittävästi. on mahdollisuus saada tietoa kuvataiteesta ja
20375: Yksiköiden toimintaa kehittämään ja koordi- kuvaa tutkivien tieteiden tutkimustuloksista.
20376: noimaan perustetaan kehittämis- ja palveluyk- Aluetaidemuseon, yliopiston taidehistorian ja
20377: sikkö. taidekasvatuksen laitosten kirjastojen, arkisto-
20378: Suunnitellun taidekeskuksen toiminta on pai- jen ja tiedostojen yhdistyminen kehittää kan-
20379: kallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kan- sainvälistä tietopalvelua.
20380: sainvälisesti merkittävää. Jyväskylän taidekes- Kansainvälinen taidekeskus Jyväskylässä oli-
20381: kus edistää alueellista tasa-arvoa ja valtakun- si kuvataiteen ja kuvaa tutkivien tieteiden pal-
20382: nallista yhteistyötä kulttuurin alueella. velukeskus. Taidekeskushanke on ainoa laa-
20383: Taidekeskus tulee toimimaan kiinteässä vuo- tuaan Suomessa. Kokemukset vastaavista ulko-
20384: rovaikutuksessa Jyväskylän yliopiston kanssa. maisista keskuksista ovat hyviä. Esimerkiksi
20385: Sen tiloissa annetaan opetusta ja harjoitetaan Brandts Klaedefabrik Odensessa ja Wexnerin
20386: tutkimusta ja tuloksia soveltavaa yhteistyötä taidekeskus Ohiossa Columbuksen yliopiston
20387: yliopiston taidelaitosten ja sivuavien tieteenalo- yhteydessä ovat saavuttaneet suuren suosion.
20388: jen ja suuntautumisvaihtoehtojen kanssa. Tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20389: dekeskus edistää taiteiden välisten rajojen häl- nioittaen,
20390: venemistä sekä kokeilevaa taidetta ja sen esittä-
20391: mistä. Keskus mahdollistaa yleisön, taiteilijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20392: den ja tiedeyhteisön välittömän vuorovaikutuk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20393: sen. Se tarjoaa näyttelytiloja pysyville kokoel- 29.90.52 2 000 000 markan määrärahan
20394: mille, vaihtuville näyttelyille, erilaisille esityksil- kansainvälisen taidekeskushankkeen
20395: le, tapahtumille ja visuaalisen kulttuurin ko- käynnistämiseksi Jyväskylässä.
20396: keiluille. Taidekeskuksessa on työskentelytiloja
20397: sekä kurssi- ja opetuskäyttötiloja.
20398:
20399: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20400:
20401: Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Leppänen
20402: Esko Helle Raila Aho Iivo Polvi
20403: Osmo Polvinen Martti Korhonen Matti Vähänäkki
20404: Johannes Koskinen Aarno von Bell Jukka Roos
20405: Reijo Lindroos Reijo Laitinen Leena Luhtanen
20406: Matti Lahtinen Marja-Leena Viljamaa Eila Rimmi
20407: Timo Laaksonen Marjatta Stenius-Kaukonen Outi Ojala
20408: Johannes Leppänen Aino Suhola Arja Ojala
20409: Pekka Räty Jukka Gustafsson Jouko Skinnari
20410: Heidi Hautala Raimo Vuoristo Tina Mäkelä
20411: 554 1991 vp
20412:
20413: Raha-asia-aloite 508
20414:
20415:
20416:
20417:
20418: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteritilojen suunnit-
20419: teluun ja rakentamiseen Jämsän Himokseen
20420:
20421:
20422: Eduskunnalle
20423:
20424: Jämsän kaupunki on eteläisen Keski-Suomen ja ravitsemus, alueelta löytyvät. Himoksen
20425: keskus, jonka talousalueella asuu yli kaksikym- alueen kehittämisseminaarin tulosten perusteel-
20426: mentätuhatta asukasta. Alueen elinkeinoelä- la alueen yrittäjät ovat yhteistyössä Jämsän
20427: män rungon muodostavat Yhtyneiden Paperi- kaupungin kanssa päättäneet ryhtyä hankki-
20428: tehtaiden Kaipolanja Jämsänkosken paperiteh- maan Himoksen alueelle n. 300 paikan teatteri-
20429: taat, joissa työskentelee yhteensä yli kaksituhat- ja auditoriotilaa. Harrastajateatteriryhmä Eu-
20430: ta henkeä. Viime vuosina ovat matkailu- ja pal- rooppa Neljä on kiinnostunut ottamaan Hi-
20431: veluelinkeinot kehittyneet alueella merkittäväs- moksen kotipaikakseen. Tilaa voidaan käyttää
20432: ti. Moottorina on toiminut Himos-hiihtokes- teatterivierailujen, konserttien ja näyttelyiden
20433: kus, jossa talvisin käy yli neljännesmiljoona las- sijoituspaikkana sekä suurten kokousten tilana.
20434: kettelijaa. Kesäisin Himoksessa pelataan golfia Hankkeen toteuttamista varten on perustettu
20435: ja alueella on myös lasten vesipuisto ja peikko- Himosteatterin Kannatusyhdistys, joka toteut-
20436: teatteri. Himoksessa on hotelli ja korkeatasoi- taa jo ensi kesänä Tuntemattoman sotilaan ke-
20437: sia mökkejä, tällä hetkellä yhteensä n. 1 000 säteatteriversiona Himoksessa. Hankkeen
20438: vuodepaikkaa. Himos sijaitsee viiden kilomet- käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi on myös
20439: rin päässä Jämsän keskustasta nelostien var- perustettu osakeyhtiö.
20440: rella. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20441: Jämsän kaupungista ja koko talousalueelta
20442: puuttuvat monipuoliset ja tarkoituksenmukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20443: set kulttuuritilat. Himoksen alueella kaivataan 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20444: myös kulttuuripalveluja ja erityisesti kunnollis- 29.90.52 500 000 markan määrärahan
20445: ta auditoriatilaa kokouksia ja koulutustilai- teatteri- ja kulttuuritilan rakentamiseksi
20446: suuksia varten. Muut palvelut, kuten majoitus Jämsän Himokseen.
20447: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20448:
20449: Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Leppänen
20450: Matti Lahtinen Tina Mäkelä Reijo Laitinen
20451: Marja-Leena Viljamaa
20452: 1991 vp 555
20453:
20454: Raha-asia-aloite 509
20455:
20456:
20457:
20458:
20459: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projek-
20460: tille
20461:
20462:
20463: Eduskunnalle
20464:
20465: Lastenneurologisten ja psykiatristen sairauk- kasvatusneuvolaan tai keskussairaalan lasten-
20466: sien yhdistys Lanepsy ry. on perustettu marras- neurologian tai psykiatrian poliklinikalle. Poti-
20467: kuussa 1989. Se on oikeusministeriön rekiste- lasjonot hoitoyksikköihin vaihtelevat 6:sta 12
20468: röimä 29.1.1990 (n:o 152093). Lanepsyn toi- kuukauteen. Valtakunnallisena hoitoyksikkönä
20469: minta-ajatuksena on tukea näiden sairauksien toimii Helsingin Lastenlinnan sairaala. Myös
20470: tieteellistä tutkimusta ja järjestää sairaanhoi- neljässä yliopistollisessa keskussairaalassa on
20471: dollista ja sosiaalista toimintaa valtakunnalli- alan hoitoyksiköt. Niissä tehdään myös tieteel-
20472: sesti. Käytännössä yhdistyksen toiminta on hy- listä tutkimustyötä. Suomessa on 50 lastenneu-
20473: väntekeväisyyslahjoitusten varassa tehtävää rologia ja 125 lastenpsykiatria, kun tarve olisi
20474: tutkimustyötä sekä tiedottamista. Erityisesti moninkertainen. Kaikkiaan maassamme on 150
20475: Lanepsy painottaa kuntoutuksen sekä ennal- neurologiaja 750 psykiatria. Erityisesti pediat-
20476: taehkäisevän työn merkitystä lasten mielenter- riaan erikoistuneiden neurologien ja psykiatri en
20477: veydellisten asioiden ja neurologisten sairauk- tarve olisi moninkertainen, kuten myös koulu-
20478: sien hoidossa. Näissä asioissa Lanepsy konsul- kuraattorien ja -psykologien tarve.
20479: toi lastenpsykiatreja ja -neurologeja. Rahoitus Työvoimahallinnon tilastojen mukaan paluu-
20480: koostuu valtiovallalta, julkisyhteisöiltä ja elin- muutto Suomeen muista pohjoismaista on ku-
20481: keinoelämältä saatavasta tuesta sekä omaehtoi- luvana vuonna vilkastunut. Valtaosa paluu-
20482: sesta varainhankinnasta. muuttajista tulee Ruotsista ja Norjasta. Nord-
20483: Neurologiset ja psykiatriset sairaudet ja erias- barn-projektin tavoitteena on selvittää seulon-
20484: teiset häiriöt koskettavat maassamme joka nel- tatutkimuksena paluumuuttajien lapsilla esiin-
20485: jättä lasta. Ne ilmenevät luku-, kirjoitus- ja op- tyvien luki-, oppimis- ja käyttäytymishäiriöiden
20486: pimishäiriöinä sekä käyttäytymisongelmina. Oi- yleisyyttä sekä löytää ratkaisumalleja näiden
20487: reista ympäristö reagoi voimakkaimmin käyttäy- ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja saadun tie-
20488: tymisongelmiin, kuten epäsosiaalisuuteen (näpis- don soveltamiseksi yhdessä pohjoismaisten vi-
20489: telyt, ilkivalta ym.). Lapsista noin 40 prosenttia ranomaisten kanssa. Kuluvana vuonna aloite-
20490: eli 150 000 on kokenut häiriöt sairautena. tun projektin jatkaminen - erityisesti perus-
20491: Useimpien neurologisten ja psykiatristen sai- teellisen seurannan takia - edellyttää tätä tar-
20492: rauksien ja häiriöiden diagnosointi mahdollisim- koitusta varten osoitettua määrärahaa, jolla
20493: man varhaisessa vaiheessa on hyvin vaikeaa. Esi- hanketta voidaan jatkaa.
20494: merkkeinä neurologisista sairauksista voisi mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20495: nita MBD:n, epilepsian ja erilaiset traumaattises- nioittaen,
20496: ti syntyneet kallo- ja ääreishermoston vammat
20497: sekä vaikeat keskushermostolliset taudit. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20498: Lasten tutkimus ja hoito on maassamme ja- 1992 tulo- ja menoarvioon luvun 33.99
20499: kautunut usealle eri sektorille. Päiväkodeissa uudelle momentille 230 000 markkaa
20500: lasten primääriprosessia seurataan psykologien Nordbarn-projektia varten Lasten neu-
20501: toimesta, kuten myös neuvoloissa. Mahdolliset rologisten ja psykiatristen sairauksien
20502: häiriöt tunnistettaessa lapsi ohjataan perhe- ja yhdistys Lanepsy -nimiselle järjestölle.
20503: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20504:
20505: Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila
20506: 556 1991 vp
20507:
20508: Raha-asia-aloite 510
20509:
20510:
20511:
20512:
20513: Halonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhankasvatusinsti-
20514: tuutti ry:n toiminnan tukemiseen
20515:
20516:
20517: Eduskunnalle
20518:
20519: Rauhankasvatusinstituutti ry. (aik. Yrjö Kal- Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa
20520: lisen Rauhanopiston Kannatusyhdistys ry.) on Rauhankasvatusinstituutille (entisellä nimellä
20521: toiminut runsaat viisi vuotta valtion myöntä- Yrjö Kallisen Rauhanopiston Kannatusyhdistys
20522: män määrärahan turvin. Tänä aikana instituutti ry.) on ehdotettu määrärahaa 300 000 mk, mikä
20523: on harjoittanut laajaa koulutustoimintaa var- on suhteessa vuoteen 1991 (520 000 mk) 42 OJo
20524: haiskasvattajien, opettajien, aikuiskasvattajien, vähemmän. Ehdotetut 300 000 mk eivät tule
20525: yliopistojen opettajien ja opiskelijoiden sekä riittämään vuoden 1992 toimintaan ja kasvanei-
20526: lasten vanhempien keskuudessa. siin tarpeisiin. Kansainvälinen koordinointi,
20527: Instituutti julkaiseeRauhankirje-ja Peacelet- julkaisutoiminta ja tiedotus eivät ehdotetuissa
20528: ter-lehtiä, joiden levikki kotimaassa on 2 000 puitteissa yksinkertaisesti ole mahdollisia.
20529: kappaletta ja ulkomailla 1 000 kappaletta. Ope- Rauhankasvatusinstituutin tarpeellisuutta
20530: tusmateriaalia koulutuksen eri tasoille julkais- kuvastavat luennointipyynnöt, kansainvälisyys-
20531: taan niin ikään. kasvatuksen materiaalipyynnöt kotimaassa se-
20532: Instituutti vastaa ICAE:n (International kä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten
20533: Council for Adult Education) maailmanjärjes- velvoitteet Unescon Rauhansanansaattaja-ver-
20534: tön rauhan- ja ihmisoikeuskoulutuksen koordi- koston jäsenenä sekä Kansainvälisen Aikuis-
20535: noinnista ja tuottaa 6 kertaa vuodessa The Link koulutusneuvoston ihmisoikeus- ja rauhanoh-
20536: -nimisen uutislehden englanniksi (2 500 kpl), es- jelman koordinaattorina.
20537: panjaksi (1 000 kpl) ja ranskaksi (1 000 kpl). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20538: "Kasvatus rauhaa palvelemaan" -projektin nioittaen,
20539: kautta instituutti palvelee kehitysmaiden kas-
20540: vattajia pyrkien tukemaan heitä rauhankasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20541: tuksen ja ihmisoikeuskasvatuksen sisällöllisessä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20542: ja pedagogisessa kehitystyössä toimien samalla 29.99.50 lisäyksenä 250 000 markkaa
20543: kolmannen maailman omilla ehdoilla. Aikuis- Rauhankasvatusinstituutti ry:n toimin-
20544: koulutusprojekti Boliviassa pyrkii antamaan in- nan turvaamiseksi ja edistämiseksi.
20545: tiaaniäideille valmiudet soveltaa ja opettaa hy-
20546: gieniaa ja terveyskasvatusta.
20547:
20548: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20549:
20550: Tarja Halonen Jukka Gustafsson Jouni Backman
20551: Marjatta Stenius-Kaukonen Erkki Pulliainen Jörn Donner
20552: Eva Biaudet Outi Ojala Claes Andersson
20553: Ben Zyskowicz Erkki Tuomioja Liisa Jaakonsaari
20554: Maria Kaisa Aula Arja Alho
20555: 1991 vp 557
20556:
20557: Raha-asia-aloite 511
20558:
20559:
20560:
20561:
20562: Hassi ym.: Määrärahan osoittamisesta energiataloudelliseen tut-
20563: kimus- ja koetoimintaan
20564:
20565:
20566: Eduskunnalle
20567:
20568: Energiapolitiikka on yksi keskeisimpiä kysy- nan että Suomen talouden selviytymisstrate-
20569: myksiä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. giaa. Meidän on erityisesti keskitettävä voima-
20570: On käynyt selväksi, ettei nykyisen kaltainen varat uusiutuvien energiamuotojen tutkimiseen
20571: energiapolitiikka voi jatkua kovinkaan pitkään ja kokeiluun, mistä erityisesti mainittakoon
20572: sen koommin kotimaassa kuin maailmanlaajui- tuulivoima- ja energiapajukokeilut.
20573: sestikaan. Uusien ratkaisujen löytymiseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20574: panostettava. nioittaen,
20575: Suomen taloudessa ja teollisuudessa on saa-
20576: tava aikaan todellinen rakennemuutos, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20577: tarkoituksena on monipuolistaa ja modernisoi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20578: da tuotantomme. Suomen tulevaisuus perustuu 32.55.42 lisäyksenä 280 000 000 mark-
20579: pitkälti korkealuokkaiseen tieteelliseen ja tekni- kaa energiataloudellisen tutkimustoi-
20580: seen osaamiseen. Energia-alan tutkimukseen minnan ja koetoiminnan avustuksiin.
20581: panostaminen on keskeinen osa sekä ihmiskun-
20582:
20583: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20584:
20585: Satu Hassi Erkki Pulliainen Ulla Anttila
20586: Tuija Maaret Pykäläinen Pekka Räty Paavo Nikula
20587: Heidi Hautala Hannele Luukkainen Pekka Haavisto
20588: 558 1991 vp
20589:
20590: Raha-asia-aloite 512
20591:
20592:
20593:
20594:
20595: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen
20596: kehitysyhteistyöhön
20597:
20598:
20599: Eduskunnalle
20600:
20601: Hallitus on esityksessään valtion vuoden 1992 järjestöjen kautta tapahtuvaksi ja että hallituk-
20602: budjetiksi leikannut voimakkaasti kehitysyh- sen esittämät kehitysyhteistyömäärärahojen
20603: teistyörahoja. Mielestämme talouden suhdan- leikkaukset ovat liian suuria.
20604: nevaihtelut eivät ole riittävä syy luopua Suomen Aloite on osa vihreiden kokonaistalousarvio-
20605: sitoumuksesta pyrkiä pitämään kehitysapunsa ehdotusta vuodelle 1992. Siinä tasapainotetaan
20606: YK:n suosituksen, 0, 75 Olo BKT:sta, tasolla. menot ja tulot, ja talousarvion loppusumma on
20607: Nykyinen Suomen harjoittama kehitysyhteis- pienempi kuin hallituksen esityksen.
20608: työ on osittain liian tehotonta ja tapahtuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20609: enemmän Suomen kuin yhteistyömaan kansa- nioittaen,
20610: laisten ehdoilla. Tässä suhteessa kaikkein paras-
20611: ta on ollut ja on eri kansalaisjärjestöjen kautta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20612: tehtävä kehitysyhteistyö, sillä näin on parhaiten 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20613: onnistuttu pitämään lähtökohtana ruohonjuu- 24.30.66 490 000 000 markkaa käytettä-
20614: ritason tarpeita. Niinpä katsomme, että Suo- väksi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
20615: men harjoittaman kehitysyhteistyön painopis- työhön.
20616: tettä on siirrettävä entistä enemmän kansalais-
20617:
20618: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20619:
20620: Heidi Hautala Tuija Maaret Pykäläinen Paavo Nikula
20621: Pekka Räty Hannele Luukkainen Pekka Haavisto
20622: Satu Hassi Erkki Pulliainen Ulla Anttila
20623: Eero Paloheimo
20624: 1991 vp 559
20625:
20626: Raha-asia-aloite 513
20627:
20628:
20629:
20630:
20631: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vartiuksen tulliase-
20632: man rakentamiseen
20633:
20634:
20635: Eduskunnalle
20636:
20637: Kuhmon Vartiuksen raja-aseman avaamises- kenteet raja-aseman avaamiseksi ovat olemassa
20638: ta kansainväliselle henkilöliikenteelle on tehty Kostamus-projektin rakentamisen ajoilta. Ny-
20639: periaatesopimus Suomen ja Neuvostoliiton vä- kyinen tullin käytössä oleva rakennus ei kuiten-
20640: lillä joulukuussa 1988. Rajavaltuutettujen sopi- kaan vastaa lisääntyvän liikenteen tarpeita,
20641: muksen perusteella rajanylitystä on helpotettu, vaan tarvitaan suurempi ja toimivampi tullira-
20642: mutta turistiliikenne on sallittu vain rajoitetusti kennus. Rakennuksen kokonaiskustannusarvio
20643: kesäaikaan. on 6,2 milj. markkaa, josta 1,0 milj. markkaa
20644: Vartiuksen liikennemäärä vuonna 1990 oli yli on tarkoitettu rakentamisen aloittamiseen vuo-
20645: 10 000 rajanylittäjää ja 600 000 tonnia tavaraa. delle 1992.
20646: Liikennemäärien odotetaan lisääntyvän voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20647: makkaasti matkailun ja liikeyhteyksien kehityk-
20648: sen myötä, ja kun uusi rakenteilla oleva ratayh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20649: teys Murmanskin radalle valmistuu. Edellytyk- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20650: set Vartiuksen raja-aseman virallistamiseks1 28.40. 74 1 000 000 markkaa Vartiuk-
20651: ovat olemassa. sen tulliaseman rakentamisen aloittami-
20652: Vartiuksessa tieyhteydet ja siihen liittyvät ra- seen.
20653: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20654:
20655: Kauko Heikkinen Aarno von Bell
20656: Annikki Koistinen Osmo Polvinen
20657: Hannu Kemppainen
20658: 560 1991 vp
20659:
20660: Raha-asia-aloite 514
20661:
20662:
20663:
20664:
20665: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilojen tuotanto-
20666: rakennusten investointeihin Pohjois- ja Itä-Suomessa
20667:
20668:
20669: Eduskunnalle
20670: Maatilojen investointimäärärahan osalta Suomen maatilojen tuotantorakennusten ra-
20671: vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon sisältyy ai- kentamiseen.
20672: kaisemmista vuosista poiketen myös yksityis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20673: kohtainen käyttösuunnitelma. Aikaisempina nioittaen,
20674: vuosina Pohjois- ja Itä-Suomen maatalouden
20675: tuotantorakennusten rakentamiseen osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20676: avustusmääräraha on vuoden 1992 osalta pudo- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
20677: tettu kokonaan pois. Ellei käyttösuunnitelmaa 30.33.43 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20678: muuteta, tulee avustusmäärärahaa korottaa 5 maatilojen tuotantorakennusten inves-
20679: milj. markalla ja osoittaa se Pohjois- ja Itä- tointeihin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
20680: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20681:
20682: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
20683: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen
20684: 1991 vp 561
20685:
20686: Raha-asia-aloite 515
20687:
20688:
20689:
20690:
20691: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta elintarvikealan kehi-
20692: tyskeskuksen toiminnan tukemiseen Suomussalmella
20693:
20694:
20695: Eduskunnalle
20696: Suomussalmen Ruokapuiston elintarvikealan Pohjois-Karjalan läänejä sekä omilla erikoistu-
20697: kehityskeskus on aloittanut toimintansa Suo- misalueillaan laajempaakin aluetta.
20698: mussalmen kunnan kehittämishankkeena, jo- Hanke edustaa innovatiivista alueen omiin
20699: hon on käytetty myös Oulun läänin kehittämis- vahvuuksiin perustuvaa kehittämisajattelua.
20700: rahaa. Suomussalmen kunta rakentaa laitosta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20701: varten toimitilat kuluvan vuoden aikana. Lai-
20702: toksesta on tarkoitus muodostaa pysyvä tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20703: mus-, koulutus- ja kehittämiskeskus. 1992 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
20704: Laitos palvelee elintarviketeollisuuden, maa- markkaa Suomussalmen Ruokapuiston
20705: talouden lisäelinkeinojen ja matkailuyritysten elintarvikealan kehityskeskuksen toi-
20706: kehittämisen alueilla ensisijaisesti Oulun ja mintaa varten.
20707: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20708:
20709: Kauko Heikkinen Hannu Kemppainen
20710: Osmo Polvinen Aarno von Bell
20711: Annikki Koistinen
20712: 562 1991 vp
20713:
20714: Raha-asia-aloite 516
20715:
20716:
20717:
20718:
20719: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan kehräämöalueen
20720: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämi-
20721: seen
20722:
20723: Eduskunnalle
20724: Forssan kaupunki hankki vuonna 1982 omis- Tämä raha-asia-aloite on laadittu Hämeen lii-
20725: tukseensa Oy Finlayson Ab:lta Forssan tehtai- ton, Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen eteläisen
20726: den kiinteistöjä, kun kehräämötoiminta lope- vaalipiirin kansanedustajien yhteistyönä.
20727: tettiin. Alue käsittää useita rakennuksia yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20728: sä yli 24 000 m 2 • nioittaen,
20729: Kaupunki on tähän mennessä peruskorjannut
20730: ja kunnostanut aluetta lähes 30 milj. mk:lla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20731: kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin sekä yri- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20732: tystoiminnoille. Jatkorahoitustarve on vielä n. 35.32.34 3 000 000 markkaa Forssan
20733: 30 milj. mk. Kiireeliisin kunnostuskohde on ns. kehräämöalueen kulttuurihistoriallisesti
20734: värj äämörakennus. arvokkaiden rakennusten säilyttämi-
20735: Forssan kehräämöalue palkittiin vuonna seen.
20736: 1990 SAFA-palkinnolla.
20737:
20738: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20739:
20740: Esko Helle Johannes Koskinen Lea Savolainen
20741: Pekka Räty Hannu Tenhiälä Sirkka-Liisa Anttila
20742: 1991 vp 563
20743:
20744: Raha-asia-aloite 517
20745:
20746:
20747:
20748:
20749: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto-olojen kehittämis-
20750: rahastoon
20751:
20752:
20753: Eduskunnalle
20754:
20755: Tulo- ja menoarvion mukaan asunto-olojen Rahaston lainanotto- ja myöntämisvaltuutta
20756: kehittämisrahaston rahoituksella aloitettaisiin tulisi korottaa niin, että ehdotetun 10 300 vuok-
20757: 21 250 arava-asunnon rakentaminen. Tämän li- ra-asunnon asemesta vuonna 1992 aloitettaisiin
20758: säksi tulisi 4 000 asuntoa korkotukituotantona. 17 000 vuokra-asunnon rakentaminen sekä eh-
20759: Uudisrakennettavista vuokra-asuntoja olisi dotetun 2 000 asumisoikeusasunnon asemesta
20760: 14 300, joista 10 300 arava- ja 4 000 korkotuki- vuonna 1992 aloitettaisiin 3 000 asumisoikeus-
20761: tuotantoa. Esitys merkitsee aravatuotannon vä- asunnon rakentaminen. Samalla huomautam-
20762: hentymistä, samalla kun tosin korkotukituotan- me, että tulo- ja menoarviossa oletettu arava-
20763: toa lisättäisiin. omistusasuntojen ja korkotuettujen vuokra-
20764: Kun on oletettavissa, että myös ensi vuonna asuntojen tuotantomäärä saattaa osoittautua
20765: rakennusalan tuotantokapasiteettia, työvoimaa yliarvioiduksi nykyiseen kiinnostukseen näh-
20766: ja rakennustarvikkeita on edelleen merkittäväs- den, joten niistä jäävät varat tulisi siirtää esitet-
20767: sä määrin vajaakäytössä, ei vuokra-asuntotuo- tyihin lisäyksiin. Ehdotettu siirto on tarkoitettu
20768: tannon lisääminen johtaisi kustannustason nou- korvaamaan laskettua tukimäärää.
20769: suun, vaan voitaisiin käyttää hyväksi alhaisem- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20770: paa hintatasoa asuntokannan lisäämiseen ja
20771: asuinolojen parantamiseen. Koko valtiontalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20772: den kannalta kustannusten lisäys olisi vähäinen, 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20773: sillä vastaavasti valtiolle koituisi verotuloja ja 35.45.60 lisäyksenä 450000000 mark-
20774: säästyisi työttömyydestä aiheutuvia kustannuk- kaa siirtona asunto-olojen kehittämisra-
20775: sia siinä määrin, että todellinen kustannusrasi- hastoon.
20776: tus jäisi vähäiseksi.
20777:
20778: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20779:
20780: Esko Helle Antti Kalliomäki Liisa Jaakonsaari
20781: Raimo Vistbacka Satu Hassi Tuulikki Ukkola
20782: 564 1991 vp
20783:
20784: Raha-asia-aloite 518
20785:
20786:
20787:
20788:
20789: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta tullilaboratorion perus-
20790: tamiseen Raumalle
20791:
20792:
20793: Eduskunnalle
20794:
20795: Tullihallituksen alainen tullilaboratorio toi- elintarvikkeiden maahantuonnin osittainen siir-
20796: mii tällä hetkellä Espoossa, jossa se työllistää täminen etelärannikolta, edellyttää myös palve-
20797: noin 90 henkilöä. Tämän lisäksi Turussa on vä- lujen hajauttamista. Rauman kaupungin no-
20798: häinen sivutoimipiste. peasti kehittyvä satama soveltuisi vaihtoehtoi-
20799: Tullilaboratorion tehtävänä on suorittaa seksi elintarvikkeiden maahantuontisatamaksi
20800: mm. tullitariffointia, antaa tietoja verottajalle ja tullilaboratorion sivutoimipisteeksi.
20801: sekä suorittaa maahan tuotavien ja maasta vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20802: tävien elintarvikkeiden valvontaa ja kuluttajan-
20803: suojelua. Lisäksi tullilaboratorio suorittaa huu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20804: metutkimuksia, tarkastaa polttoaineiden koos- 1992 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20805: tumusta ym. markkaa valtion tullilaboratorion sivu-
20806: Euroopan yhdentyminen tuo todennäköisesti toimipisteen perustamiseen ja rakennus-
20807: mukanaan uusia tehtäviä. töiden käynnistämiseen Raumalla.
20808: Satamaliikenteen hajasijoittaminen, esim.
20809:
20810: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20811:
20812: Leea Hiltunen Raila Aho Raimo Vuoristo
20813: Timo Laaksonen Timo Kalli Maunu Kohijoki
20814: Timo Roos Juha Korkeaoja Heikki Rinne
20815: Kalevi Lamminen Lea Mäkipää
20816: 1991 vp 565
20817:
20818: Raha-asia-aloite 519
20819:
20820:
20821:
20822:
20823: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kristillisen
20824: opiston asuntolan rakentamiseen
20825:
20826:
20827: Eduskunnalle
20828:
20829: Eurajoen kristillinen opisto on saanut opetus- viossa oli varattu 300 000 markkaa Eurajoen
20830: ministeriöltä rakennusluvan uuden 52-paikkai- kristillisen opiston rakentamiseen.
20831: sen opiskelija-asunnon rakentamista varten. Eurajoen kristillinen opisto tekee merkittä-
20832: Tällä hetkellä opiskelijoiden asumistilat si- vää työtä aikuistuvien nuorten ja jo aikuisiksi
20833: jaitsevat kolmessa eri rakennuksessa toisessa ehtineitten parissa kasvattajana ja opettajana.
20834: kerroksessa. Asumistilat eivät vastaa nykyisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20835: asumisvaatimuksia eivätkä paloturvallisuus- nioittaen,
20836: määräyksiä.
20837: Uuden asuntolan rakentaminen on aloitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20838: vuonna 1991. Asuntolan alustava kustannusar- 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
20839: vio on n. 7 milj. markkaa. Opiston taustayhtei- markkaa Eurajoen kristillisen opiston
20840: söllä rukoilevaisuusliikkeellä ei ole varoja. Ra- uuden asuntolan rakentamisen tukemi-
20841: kentaminen toteutetaan lainojen ja valtionavun seksi.
20842: turvin. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
20843:
20844: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20845:
20846: Leea Hiltunen Eeva-Liisa Moilanen
20847:
20848:
20849:
20850:
20851: 38 210265Z
20852: 566 1991 vp
20853:
20854: Raha-asia-aloite 520
20855:
20856:
20857:
20858:
20859: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman 550-vuotis-
20860: juhlavuoden kulttuuritapahtumien tukemiseen
20861:
20862:
20863: Eduskunnalle
20864: Rauma tunnetaan paitsi meren, teollisuuden Rauman 550-vuotisjuhlavuonna niillä kaikil-
20865: ja kaupan myös kulttuurin kaupunkina. Vuon- la on epäilemättä laajempaa valtakunnallista
20866: na 1992 Rauma täyttää kunniakkaat 550 vuot- merkitystä.
20867: ta. Se on siis maamme kolmanneksi vanhin kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20868: punki. nioittavasti,
20869: Rauman juhlavuoden kulttuurikesään alka-
20870: vat tietysti suunnitelmat olla valmiita. Ne poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20871: jaavat historiaan ja raumalaiseen identiteettiin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
20872: sekä sen vahvistamiseen. 29.90.52 400 000 markkaa Rauman
20873: Perinteiset raumalaiseen kesään kuuluneet ta- 550-vuotisjuhlavuoden kulttuuritapah-
20874: pahtumat pitsiviikko, kansainvälinen kamari- tumien järjestämiseen.
20875: musiikkiviikko Festivo ja Rauma Blues, kevyen
20876: musiikin kansainvälinen tapahtuma, ovat edel-
20877: leen ohjelmassa.
20878:
20879: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20880:
20881: Leea Hiltunen Raimo Vuoristo Bjarne Kallis
20882: 1991 vp 567
20883:
20884: Raha-asia-aloite 521
20885:
20886:
20887:
20888:
20889: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman satamaan joh-
20890: tavan väylän syventämistöiden aloittamiseen
20891:
20892:
20893: Eduskunnalle
20894:
20895: Rauman satama on läntisen Suomen kemial- tulee syventää 10 metriin. Hanke on merkitty
20896: lisen metsäteollisuuden vienti- ja tuontituottei- merenkulkuhallituksen meriväyläohjelmaan to-
20897: den keskussatama. Kokonaisliikenne on nykyi- teutettavaksi vuosina 1992-1995. Kustannus-
20898: sin yli kolme miljoonaa tonnia. Liikenne tulee arvio on 57 miljoonaa markkaa.
20899: ennusteiden mukaan saavuttamaan neljän mil- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20900: joonan tonnin rajan vielä tällä vuosikymmenel-
20901: lä, mikä johtuu mm. Rauman puunjalostusteol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20902: lisuuden tuotantokapasiteetin huomattavasta li- 1992 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20903: säyksestä. markkaa Rauman satamaan johtavan
20904: Rauman satamaan johtava 9,0 metrin väylä väylän syventämistöiden aloittamiseksi.
20905: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20906:
20907: Leea Hiltunen Raila Aho Raimo Vuoristo
20908: Timo Laaksonen Maunu Kohijoki Juha Korkeaoja
20909: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Timo Kalli
20910: Timo Roos Lea Mäkipää
20911: 568 1991 vp
20912:
20913: Raha-asia-aloite 522
20914:
20915:
20916:
20917:
20918: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman seudun katu-
20919: lähetys ry:n turva- ja kriisikodin hankkimiseen
20920:
20921:
20922: Eduskunnalle
20923: Rauman seudun katulähetys ry. on noin neljä vaamiseksi on turva- ja kriisikodin hankkimi-
20924: vuotta toiminut kristillinen järjestö. Yhdistys nen aivan ensisijaista.
20925: toimii erilaisissa kriiseissä elävien ja päihteistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20926: kärsivien henkilöiden sekä heidän omaistensa nioittaen,
20927: auttamiseksi. Toiminta on aineellista, henkistä
20928: ja hengellistä palvelua ja tukemista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20929: Yhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin lah- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
20930: joitusten varassa. Yhdistys toimii vuokratiloissa markkaa Rauman seudun katulähetys
20931: Kauppakatu 9:ssä Raumalla. ry:lle turva- ja kriisikodin hankkimi-
20932: Toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen tur- seen.
20933: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20934:
20935: Leea Hiltunen Bjarne Kallis
20936: 1991 vp 569
20937:
20938: Raha-asia-aloite 523
20939:
20940:
20941:
20942:
20943: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkoholisti- ja evanke-
20944: lioimistyö ry:lle Kirjaskylän narkomaanikodin toiminnan tu-
20945: kemiseen Parkanossa
20946:
20947: Eduskunnalle
20948:
20949: Parkanossa toimiva Kirjaskylän narkomaani- siä toimintoja vapaaehtoisvoimin. Koko toi-
20950: koti on toiminut vuodesta 1976. Se on tarjonnut minta nojaa pääasiassa yksityisiin lahjoituksiin,
20951: kristillisen hoitomahdollisuuden päihdeongel- jotka yleisen taloustilanteen vuoksi ovat vähen-
20952: maisille, työkykyisille miehille. Hoitokoti on tyneet.
20953: yhdeksänpaikkainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20954: Kirjaskylän narkomaanikoti tarjoaa mahdol- nioittaen,
20955: lisuuden elää turvallisessa kristillisessä yhteisös-
20956: sä ja antaa henkilökohtaista tukea jokaiselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20957: kodin asukkaalle. Asumispalvelujen lisäksi ko- 1992 tulo- ja menoarvioon 100000
20958: dissa tehdään noin kuuden tunnin työpäiviä markkaa Alkoholisti- ja evanke/ioimis-
20959: maatalous-, metalli-, rakennus- sekä puutyössä. työ ry:n Kirjaskylän narkomaanikodin
20960: Narkomaanikoti toimii entisessä kansakou- käyttökustannuksiin.
20961: lussa. Rakennus muutettiin palvelemaan nykyi-
20962:
20963: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20964:
20965: Leea Hiltunen Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
20966: Bjarne Kallis Vesa Laukkanen Eeva-Liisa Moilanen
20967: Pirkko Laakkonen
20968: 570 1991 vp
20969:
20970: Raha-asia-aloite 524
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mispa ry:lle hoito-
20976: kodin perustamiseksi Polsaan
20977:
20978:
20979: Eduskunnalle
20980:
20981: Mispa ry. on kristilliseltä pohjalta päihde- tateiden kanssa rakennusten ostamisesta on
20982: huoltotyötä tekevä järjestö. Sen kotipaikka on käyty. Pulsan asema ja aseman seutu ovat toi-
20983: Lappeenrannan kaupunki. Näyttää siltä, että saalta kohde, jota museovirasto pitää säilyttä-
20984: parhaat ja pysyvät tulokset saadaan hoitoko- misen arvoisena. Jos mahdollisuudet avautu-
20985: deissa, joissa päihdeongelmista kärsivät saavat vat, Mispan hoitokodissa oleville avautuu tilai-
20986: henkilökohtaista huolenpitoa ja tukea. Tuki- suus saada myös työterapiaa rappeutumassa
20987: henkilöinä ovat usein ihmiset, jotka elämän- olevien rakennusten kunnostamisessa.
20988: muutoksen myötä ovat päässeet kuiville ja tah- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20989: tovat auttaa kohtalotovereitaan.
20990: Mispa ry:n tarkoituksena on hankkia omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20991: tukseensa Pulsan asema ja aseman ympärillä 1992 tulo- ja menoarvioon 400 000
20992: olevat muut rakennukset ja sijoittaa näihin ra- markkaa Mispa ry:lle hoitokodin perus-
20993: kennuksiin hoitokoti. Neuvotteluja Valtionrau- tamiseksi Pulsaan.
20994:
20995: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
20996:
20997: Leea Hiltunen Ismo Seivästö Vesa Laukkanen
20998: Pirkko Laakkonen Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
20999: 1991 vp 571
21000:
21001: Raha-asia-aloite 525
21002:
21003:
21004:
21005:
21006: Hurskainen: Määrärahan osoittamisesta maakunnallisen kulttuu-
21007: riyhteistyön kehittämisprojektiin
21008:
21009:
21010: Eduskunnalle
21011:
21012: Euroopan yhdentymiskehitys, monet kansal- nisoinnissa (suunnitteluyhteistyö, opet-
21013: liset, alueelliset ja paikalliset tekijät yhdessä ta- taja/ ohjaajakoulutus)
21014: louskehityksen kanssa luovat tarpeen arvioida 3. Taiteilijat, yhdistykset:
21015: uudelleen toiminnallisia rakenteita lähes kaikes- taiteilijoiden työskentelyedellytykset ja
21016: sa inhimillisessä toiminnassa - myös kulttuuri- koulutus
21017: työssä ja taide-elämässä. maakunnalliset esiintyjäryhmät ja jär-
21018: Perinteisesti kulttuuritoimen organisaatiot jestöt
21019: ovat toimineet varsin erillään toisistaan ainakin 4. Kansainvälinen toiminta:
21020: suuremmissa yhdyskunnissa. Vapaakuntako- - erityisesti yhteistyö lähialueiden kan-
21021: keilun puitteissa on eräissä kunnissa koottu nakselaisten kaupunkien kanssa
21022: kulttuuriorganisaatioita kiinteämmiksi koko- 5. Museotoimi ja kirjastotoimi:
21023: naisuuksiksi. Tulokset ovat opetteluvaiheen jäl- - nykyisen maakunnallisen yhteistyön
21024: keen olleet myönteisiä. Maakunnallisella tasolla kehittäminen
21025: yhteistyö kulttuurin kentässä on ollut hyvinkin 6. Teatteri- ja orkesteritoiminta:
21026: löyhää. olemassa olevien yksiköiden taiteelli-
21027: Vapaakuntakokeilusta saadut myönteiset ko- sen yhteistyön tiivistäminen
21028: kemukset ja kulttuurielämän suuret haasteet vierailut
21029: luovat tarpeen synnyttää kiinteämpää maakun- - markkinointiyhteistyö
21030: nallista kulttuuriyhteistyötä. Tällä yhteistyöllä pyritään paitsi rajallisten
21031: Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien kult- voimavarojen tehokkaampaan käyttöön myös
21032: tuuritoimet ovat puolen vuoden perusteelliseen erityisesti maakuntahengen rakentamiseen. Myös
21033: valmisteluun perustuen koonneet laajan maa- on todettava, että kansainvälistymishaaste edel-
21034: kunnallisen kulttuuriyhteistyön kehittämistä lyttää huolehtimista alueellisesta ja paikallisesta
21035: suosittavan raportin. Vastaavasti Etelä-Karja- kulttuurista. Sitä kautta syntyy tervettä identi-
21036: lan liiton puitteissa on tunnistettu sama tarve. teettiä, jonka turvin mennä Eurooppaan.
21037: Tarvetta laaja-alaisen kiinteän maakunnalli- Kyse on näin laajana hankkeena aivan uu-
21038: sen kulttuuriyhteistyön kehittämiseen lienee dentyyppisestä ennakkoluulottomasta yhteis-
21039: myös muualla Suomessa. työprojektista, jolla vastataan tulevaisuuden
21040: Etelä-Karjalassa maakunnallisesti kehitettä- haasteisiin.
21041: viä asiakokonaisuuksia olisivat mm.: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
21042: 1. Tapahtumayhteistyö: vasti,
21043: sisällöllinen ja aikataulullinen koordi-
21044: nointi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21045: tapahtumarekisteri 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000
21046: - markkinointiyhteistyö markkaa Etelä-Karjalan maakunnalli-
21047: - maakunnalliset tapahtumat sen kulttuuriyhteistyön kehittämispro-
21048: 2. Taidekasvatus: jektiin.
21049: - yhteistyö taiteen perusopetuksen orga-
21050:
21051: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21052:
21053: Sinikka Hurskainen
21054: 572 1991 vp
21055:
21056: Raha-asia-aloite 526
21057:
21058:
21059:
21060:
21061: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatra Big Band
21062: -festivaalin tukemiseen
21063:
21064:
21065: Eduskunnalle
21066:
21067: Imatralla on järjestetty vuosittain Big Band Suomea kokoontuvat. Erityisesti on big band
21068: -festivaali, jonka suosio on kasvanut vuosittain. -musiikki löytänyt kodin imatralaisten keskuu-
21069: Festivaali on laajentunut big band -musiikista dessa.
21070: muuhunkin musiikkiin. Big Band -festivaalien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21071: yhteydessä järjestetään pohjoismainen big band nioittaen,
21072: -musiikin kesäkurssi. Samoin festivaalien yh-
21073: teydessä järjestetään big band -orkestereille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21074: Suomen mestaruuskilpailut. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21075: Big band -musiikki on musiikkia meille kai- 29.90.52 200 000 markan määrärahan
21076: kille, niinpä Big Band -festivaaleista on tullut Imatra Big Band -festivaalin tukemi-
21077: mittava kesätapahtuma, jonne ihmiset ympäri seen.
21078:
21079: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21080:
21081: Sinikka Hurskainen Riitta My ller Markku Laukkanen
21082: 1991 vp 573
21083:
21084: Raha-asia-aloite 527
21085:
21086:
21087:
21088:
21089: Hurskainen: Määrärahan osoittamisesta Sorokulman-Tarnalan
21090: maantien peruskonnostamiseen
21091:
21092:
21093: Eduskunnalle
21094:
21095: Saaren kunnassa on vilkkaasti liikennöity So- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21096: rokulman-Tarnalan tie n:o 4014. Tien pituus taen,
21097: on 10,8 kilometriä ja se on sekä paikallisväestön
21098: että myös matkailijoiden kannalta merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21099: tieosuus. Sen jatkeena on Hernelammen paikal- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21100: listie, joka on 29 km:n pituinen. Tie on erittäin 31.24.21 3 000000 markkaa Soroku/-
21101: heikkokuntoinen ja vaatii pikaisia parannustoi- man- Tarnalan maantien kunnostusta
21102: menpiteitä. varten.
21103:
21104: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21105:
21106: Sinikka Hurskainen
21107: 574 1991 vp
21108:
21109: Raha-asia-aloite 528
21110:
21111:
21112:
21113:
21114: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksille
21115: sairaankuljetuksesta maksettavien korvausten korottamiseen
21116:
21117:
21118: Eduskunnalle
21119:
21120: Kela korvaa kunnille (terveyskeskuksille) sai- töön. Sairaankuljetus on aikaisempaa enemmän
21121: raankuljetuksen kustannuksia STM:n määrää- siirtymässä yksityispalvelujen suuntaan. Tämä ei
21122: män perusteen ja Kelan hallituksen vahvista- ole tarkoituksenmukaista ainakaan sellaisissa ta-
21123: man taksan mukaan. Taksa lähtömaksulle ja pauksissa, joissa terveyskeskuksissa on oma sai-
21124: kilometrikorvaukselle on vahvistettu viimeksi raankuljetusyksikkö. Sairaankuljetuksen kor-
21125: 22.9.1983. Tuolloin markkamäärät eivät pal- vausjärjestelmän uudistaminen on tosin parhail-
21126: jon poikenneet liikenneministeriön määräämis- laan vireillä, sillä STM on asettanut sairaankul-
21127: tä yksityisen sairaankuljetustaksan vastaavista jetuslain tarpeellisuutta pohtivan työryhmän.
21128: markkamääristä. Liikenneministeriön taksassa Taksojen eriarvoisuuden poistaminen olisi
21129: maksuja kuitenkin peritään lähtömaksun ja kuitenkin tehtävä kiireellisesti, jotta pystyttäi-
21130: km-korvauksen lisäksi toisesta sairaankuljetta- siin ehkäisemään sairaankuljetuksen toiminnal-
21131: jasta ja mahdollisesta odotusajasta. Tällä het- liset huononnukset. Sen vuoksi terveyskeskus-
21132: kellä terveyskeskustaksan lähtömaksu on edel- taksojen korotus palauttaisi terveyskeskuksen
21133: leen 134 mk ja km-korvaus 2,65 mk, kun liiken- itse hoitaman sairaankuljetuksen kilpailukyvyn
21134: neministeriön taksassa lähtömaksu on 216 mk verrattuna muihin järjestämistapoihin.
21135: ja km-korvaus 5,70 mk. Taksojen johdosta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21136: kuntien sairaankuljetuskorvaukset kattavat ter-
21137: veyskeskustilityksissä ainoastaan n. 20 OJo koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21138: naiskustannuksista. Sen sijaan yksityisten sai- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21139: raankuljetusyritysten tilityksissä korvaukset 33 .18. 60 lisäyksenä 25 000 000 markkaa,
21140: kattavat n. 80-95 % sairaankuljetuksen koko- jotta terveyskeskuksille sairaankuljetuk-
21141: naiskustannuksista. sesta maksettavat korvaukset voidaan
21142: Edellä kuvattu taksojen eroavuus on vaikut- korottaa samalle tasolle kuin yksityisille
21143: tanut sairaankuljetuspalvelujen järjestämiseen sairaankuljetusyrityksille maksettavat
21144: ja sitä kautta myös sairaankuljetuksen sisäl- korvaukset.
21145:
21146: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21147:
21148: Sinikka Hurskainen Marjatta Vehkaoja Kari Rajamäki
21149: Erja Lahikainen Tarja Kautto Maija Rask
21150: Arja Alho Arja Ojala Leena Luhtanen
21151: 1991 vp 575
21152:
21153: Raha-asia-aloite 529
21154:
21155:
21156:
21157:
21158: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaan lapsen kun-
21159: toutustoimintaan
21160:
21161:
21162: Eduskunnalle
21163:
21164: Vuosittain lisääntyy tarve sairaan lapsen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21165: toutustoimintaa varten, koska kuntoutettavien nioittaen,
21166: määrä eri seikkojen johdosta on kasvussa. Li-
21167: säksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21168: nettu kuntoutus antaa sairaalle paremmat mah- 1992 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21169: dollisuudet kuntoutua terveeksi. Sen vuoksi sai- markkaa sairaan lapsen kuntoutustoi-
21170: raan lapsen kuntoutusta ei pidä siirtää määrära- mintaan.
21171: hojen vähyyden vuoksi.
21172:
21173: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21174:
21175: Sinikka Hurskainen Riitta Myller Markku Laukkanen
21176: Erja Lahikainen Tarja Kautto Maija Rask
21177: Reijo Lindroos Arja Ojala
21178: 576 1991 vp
21179:
21180: Raha-asia-aloite 530
21181:
21182:
21183:
21184:
21185: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläke-etuuksien
21186: budjettiperusteiseksi turvaamiseksi vammaisen henkilön per-
21187: heenjäsenelle
21188:
21189: Eduskunnalle
21190:
21191: Vaikeavammaisen henkilön perheessä usein lö hoitaa häntä kotona, ja myös perhe haluaa
21192: äiti, isä tai aviopuoliso jää kotiin hoitamaan hoitaa omaisensa lähellä, kotona.
21193: vammaista henkilöä, minkä seurauksena kysei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21194: nen perheenjäsen joutuu usein jättämään työn- nioittaen,
21195: sä ja menettää siitä koituvat eläke-etuutensa.
21196: Vammaisen perheenjäsenen hoito on lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21197: sekä henkisesti että fyysisesti raskasta, ja yhteis- 1992 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
21198: kunnan maksama tuki tästä on pieni verrattuna kan aloitusmäärärahan eläke-etuuksien
21199: kustannuksiin, joita koituisi, jos vammaista budjettiperusteiseksi turvaamiseksi vam-
21200: hoidettaisiin laitoksessa. Usein vammaiselle maisen henkilön perheenjäsenelle.
21201: henkilölle on tärkeää, että juuri läheinen henki-
21202:
21203: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21204:
21205: Sinikka Hurskainen Riitta Myller Markku Laukkanen
21206: Erja Lahikainen Tarja Kautto Maija Rask
21207: Reijo Lindroos Arja Ojala
21208: 1991 vp 577
21209:
21210: Raha-asia-aloite 531
21211:
21212:
21213:
21214:
21215: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja turvakotien
21216: liitolle lasten- ja kodinhoitokoulutuksen järjestämiseen
21217:
21218:
21219: Eduskunnalle
21220:
21221: Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21222: juuri heikoimmalla ammattikoulutuksella ja vä- nioittaen,
21223: häisimmällä omaistuella varustautuneet nuoret
21224: äidit ovat vaarassa epäonnistua perheensä hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21225: dossa. Tästä epäonnistumisesta aiheutuu elä- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
21226: mänikäisiä hankaluuksia inhimillisenä tasolla kan määrärahan käytettäväksi Ensi- ja
21227: sekä sosiaalitoimene suuria kustannuksia. turvakotien liiton lasten- ja kodinhoito-
21228: Ensi- ja turvakotien liitto voi perhekuntou- koulutuksenjärjestämiseen niille nuoril-
21229: tusmenetelmin saada em. nuoret, usein varsin le yksinäisille äideille, jotka kotihoidon
21230: yksinäiset äidit selviytymään avuttomuudestaan tuen varassa eläen yrittävät päästä omis-
21231: ja heidät voidaan innostaa tasapainoiseen van- ta vaikeuksistaan huolimatta hyvään
21232: hemmuuteen. Ryhmissä tapahtuvan perheval- vanhemmuuteen.
21233: mennuksen vetäjinä toimivat ensi- ja turvako-
21234: tien työntekijät.
21235:
21236: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21237:
21238: Sinikka Hurskainen Riitta Myller Markku Laukkanen
21239: Marjatta Vehkaoja Erja Lahikainen Tarja Kautto
21240: Reijo Lindroos
21241: 578 1991 vp
21242:
21243: Raha-asia-aloite 532
21244:
21245:
21246:
21247:
21248: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahaa-projektiin
21249: Imatralla
21250:
21251:
21252: Eduskunnalle
21253:
21254: Imatralla on aloitettu vuonna 1991 Ahaa- jäntevä ja tuloksellinen käynnistys voi tapah-
21255: projekti, jonka tarkoituksena on aikaansaada tua.
21256: kunnassa ja kuntalaisissa asennemuutos, joka Lisäämällä informaatiota ja koulutusta työ-
21257: mahdollistaa terveemmän ja tuloksellisemman paikoilla, kouluissa, kodeissa sekä hoitojärjes-
21258: tavan kohdata päihdeongelma yksilö- ja yhtei- telmissä voidaan asenteita muuttaa ja samalla
21259: sötasolla. hoitoonohjausta aikaistaa.
21260: Tämä toteutuu kehittämällä sekä hoitoonoh- Projektin toteutuminen merkitsee yhteistyötä
21261: jauskäytäntöä että olemassa olevia hoitopalve- niin perusturvapalvelukeskuksen sekä muiden
21262: luja, luomalla uusia hoidollisia vaihtoehtoja, toiminta-alueiden kanssa kuin myös yritysjoh-
21263: järjestämällä koulutusta ja lisäämällä päihde- don, esimiesten, työntekijöiden, työsuojelun ja
21264: ongelmaan liittyvää tietoutta. työterveyshuollon kesken.
21265: Projektityöskentelyn perustana on myllyhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21266: dollinen kokonaisajattelu, jossa työyhteisön, nioittaen,
21267: perheiden ja hoitopaikan sekä kunnan julkisten
21268: palvelujen muodostama hoidollinen jatkuma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21269: luo sellaisen tukevan perustan, jossa mahdolli- 1992 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
21270: simman varhaisessa vaiheessa havahdutaan kan määrärahan Ahaa-projektin jatkoa
21271: päihderiippuvuuden olemassaoloon ja hoidon varten.
21272:
21273: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21274:
21275: Sinikka Hurskainen Riitta Myller Erja Lahikainen
21276: 1991 vp 579
21277:
21278: Raha-asia-aloite 533
21279:
21280:
21281:
21282:
21283: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten
21284: lasten vanhempien kuntoutusloman järjestämiseksi
21285:
21286:
21287: Eduskunnalle
21288:
21289: Maassamme on useita perheitä, joissa toinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21290: puolisoista on jäänyt pois työstä hoitamaan vai- nioittaen,
21291: keavammaista lasta kotona. Vammaisen lapsen
21292: hoito on usein sekä henkisesti että fyysisesti ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21293: kasta. Vanhemmat joutuvat usein kantamaan, 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
21294: nostamaan ja hoitamaan lasta vaikeissakin olo- kan määrärahan kuntoutuslomanjärjes-
21295: suhteissa, ja usein perheenjäsenet ovat monien tämiseksi vaikeavammaisten lasten van-
21296: vuosien hoitotyön seurauksena itse kuntoutuk- hemmille.
21297: sen tarpeessa.
21298:
21299: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21300:
21301: Sinikka Hurskainen Riitta Myller Markku Laukkanen
21302: Marjatta Vehkaoja Erja Lahikainen Tarja Kautto
21303: Maija Rask Reijo Lindroos Arja Ojala
21304: 580 1991 vp
21305:
21306: Raha-asia-aloite 534
21307:
21308:
21309:
21310:
21311: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden lajittelun
21312: ja keräilyn tukemiseksi kunnissa
21313:
21314:
21315: Eduskunnalle
21316:
21317: Maassamme on jätteiden lajittelu hoidettu ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21318: noastaan joissakin kunnissa ja niissäkin joko nioittaen,
21319: kokeilutoimintana tai sitten keräilytempauk-
21320: sina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21321: Jätevuorien kasvun ehkäisemiseksi tulisi jät- 1992 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21322: teet eritellä ja etsiä mahdollisuuksia jätteiden markan määrärahan lasi-, paperi- yms.
21323: uusiokäyttöä varten. Ensimmäinen askel tässä jätteiden lajitlelun ja keräilyn tukemi-
21324: toiminnassa on, että valtio tukee kuntia jättei- seksi kunnissa.
21325: den lajittelun järjestämisessä.
21326:
21327: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21328:
21329: Sinikka Hurskainen ~arkku Laukkanen Erja Lahikainen
21330: Tarja Kautto ~aija Rask Reijo Lindroos
21331: 1991 vp 581
21332:
21333: Raha-asia-aloite 535
21334:
21335:
21336:
21337:
21338: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta neurokirurgian pro-
21339: fessuurin perustamiseen Kuopion yliopistoon
21340:
21341:
21342: Eduskunnalle
21343:
21344: Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on va- sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta ope-
21345: pautunut neurokirurgian osastonylilääkärin vir- tusministeriön pääluokkaan.
21346: ka. Sairaalan ja yliopiston kesken on käyty neu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21347: votteluja siitä, että osastonylilääkärin virka lak- nioittaen,
21348: kautettaisiin ja virkaan saatava valtionosuus
21349: käytettäisiin neurokirurgian professorin viran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21350: rahoitukseen. Sairaala on ilmoittanut valmiu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21351: tensa tähän järjestelyyn. 29.10.01 200000 markkaa neurokirur-
21352: Jäljempänä esitetty 200 000 markan määrära- gian professorin viran perustamiseksi
21353: ha valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1992 Kuopion yliopistoon.
21354: ei lisää valtion menoja kustannussiirron takia
21355:
21356: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21357:
21358: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
21359:
21360:
21361:
21362:
21363: 39 2l0265Z
21364: 582 1991 vp
21365:
21366: Raha-asia-aloite 536
21367:
21368:
21369:
21370:
21371: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden maa-
21372: talous- ja puutarhaoppilaitokselle vihertietokeskuksen perus-
21373: tamiseen
21374:
21375: Eduskunnalle
21376: Suomeen esitetään ympäristönsuojeluneuvos- koulutusyhteistyön merkeissä. Oppilaitosta ja
21377: ton työryhmän toimesta perustettavaksi piha-, sen henkilökuntaa voidaankin pitää valveutunei-
21378: puutarha- ja ympäristöneuvontaan erikoistuvia na ja vahvasti tulevaisuuteen orientoituneina.
21379: vihertietokeskuksia. Keskusten tavoitteena on Vihertietokeskuksen perustaminen jo olemas-
21380: puutarhakulttuurin edistäminen, puutarhahar- sa olevan alan oppilaitoksen yhteyteen tuo mu-
21381: rastuksen lisääminen, ympäristökasvatuksen kanaan useita etuja. Oppilaitoksella on jo ole-
21382: edistäminen ja luonnonmukaisten viljelymene- massa puutarha-alan asiantuntemus sen antaes-
21383: telmien tunnetuksi tekeminen. sa alan opetusta. Tämän lisäksi alueen fyysiset
21384: Pohjois-Savon ja erityisesti sen maaseutu- puitteet mahdollistavat erilaisten vihertietokes-
21385: alueiden kehityksen kannalta on erittäin tär- kuksilta edellytettyjen ominaisuuksien toteutta-
21386: keää, että yhteiskunnallisesta rakennemuutok- misen. Paikkakunnan matkailuelinkeino tukee
21387: sesta pahiten kärsivälle maaseudulle voitaisiin hanketta, joten Muuruveden maatalous- ja
21388: tuoda toimintoja, jotka antavat uusia virikkeitä puutarhaoppilaitos soveltuu erittäin hyvin itäi-
21389: ja samalla tukevat ja piristävät maaseudun elin- seen Suomeen perustettavan vihertietokeskuk-
21390: keinoelämää. Uuden tiedon tuottamisella, tut- sen sijoituspaikaksi.
21391: kimuksella ja sen soveltamisella erilaisen kokei- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
21392: lutoiminnan avulla on tulevaisuudessa entistä sanedustajien ja Pohjois-Savon Liiton yhteis-
21393: tärkeämpi rooli. työnä.
21394: Yli 80-vuotisen olemassaolonsa aikana Muu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21395: ruveden maatalous- ja puutarhaoppilaitos on nioittaen,
21396: hankkinut merkittävän aseman alansa oppilai-
21397: tosten joukossa Suomessa. Tärkeäksi oppilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21398: toksen toiminnassa on muodostunut jo muuta- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
21399: man vuoden ajan harjoitettu tiivis yhteistyö markkaa Muuruveden maatalous- ja
21400: Kuopion yliopiston kanssa. Oppilaitos on osoit- puutarhaoppilaitokselle vihertietokes-
21401: tanut aktiivisuutta paitsi valtakunnan rajojen si- kuksen suunnitteluun sekä toteuttami-
21402: sällä myös niiden ulkopuolella solmimalla viime seen rakennusten ja alueiden kunnosta-
21403: vuosina merkittäviä kansainvälisiä yhteyksiä misen osalta.
21404: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21405:
21406: Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
21407: Kalle Röntynen Iivo Polvi Riitta Saastamoinen
21408: Heikki Riihijärvi Markku Rossi
21409: 1991 vp 583
21410:
21411: Raha-asia-aloite 537
21412:
21413:
21414:
21415:
21416: Huuhtanen: Määrärahan osoittamisesta Aholansaarisäätiön leiri-,
21417: loma- ja kurssikeskuksen toiminnan tukemiseen
21418:
21419:
21420: Eduskunnalle
21421: Aholansaarisäätiön herännäishenkinen leiri-, jatkamisen turvaamiseksi säätiö tarvitsee ki-
21422: loma- ja kurssikeskus sijaitsee Paavo Ruotsalai- peästi tukea.
21423: sen kotisaarella Nilsiässä. Paikka on kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21424: historiallisesti ja kirkkohistoriallisesti merkittä-
21425: vä. Valtiovallan ja Raha-automaattiyhdistyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21426: tuella on saareen rakennettu nykyaikaiset vaati- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
21427: mukset täyttävät opetus-, kokous- ja toimi- 29.91.51 100000 markkaa Aholansaa-
21428: tilat. Säätiö on kuitenkin rakennushankkeiden risäätiön toiminnan tukemiseen.
21429: johdosta myös itse velkaantunut. Nuorisotyön
21430:
21431: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21432:
21433: Jorma Huuhtanen
21434: 584 1991 vp
21435:
21436: Raha-asia-aloite 538
21437:
21438:
21439:
21440:
21441: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Evakkokeskuksen
21442: toiminnan tukemiseen
21443:
21444:
21445: Eduskunnalle
21446: Iisalmen ortodoksisen seurakunnan toimesta Evakkokeskuksen kokonaiskustannukset oli-
21447: on Iisalmen kaupunkiin valmistunut syksyllä vat 10,6 milj. mk. Heinäkuussa 1991 laaditun
21448: 1989 Evakkokeskus, jonka keskeisenä tehtävä- rahoitussuunnitelman mukaan kokonaisrahoi-
21449: nä maassamme on: tuksen vajaus vuodelle 1992 on runsaat 700 000
21450: - ainoana paikkana Suomessa tuhatvuoti- mk.
21451: sen rajakarjalaisortodoksisen uskonnollisen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21452: kulttuurisen perinteen vaaliminen, elävöittämi- nioittaen,
21453: nen ja tuleville sukupolville siirtäminen
21454: - tutkia ja tallentaa rajakarjalaisortodok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21455: sista ja bysanttilaista kulttuuria ja taidetta 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21456: - rakentaa ja elävöittää kirkollisia ja kult- 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
21457: tuurisia suhteita erityisesti Neuvosto-Karjalaan Evakkokeskuksen toiminnan tukemi-
21458: - toimia yhteiskuntamme parhaaksi niin, seen.
21459: että katoamassa oleva inhimillisyys ja ihmisyys
21460: voisivat nousta johtaviksi elämänarvoiksi kes-
21461: kuudessamme.
21462:
21463: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21464:
21465: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen Eeva Turunen
21466: 1991 vp 585
21467:
21468: Raha-asia-aloite 539
21469:
21470:
21471:
21472:
21473: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen los-
21474: sin korvaavan sillan (Vehmersalmen kunnassa) rakentamisen
21475: suunnitteluun
21476:
21477: Eduskunnalle
21478: Vehmersalmen kunta on valtioneuvoston kaa. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnis-
21479: päätöksen mukaan saaristokunta, jossa valtion sä. Suunnitelman loppuun saattamisen ja tie-
21480: on edistettävä liikennepalveluja. Kunnassa ole- suunnitelman laatimisen kustannusarvio v.
21481: va Vehmersalmen lossi vaikeuttaa kirkonkylän 1992 on 1,5 milj. markkaa.
21482: ja Soisalon saaren välisiä yhteyksiä. Asutus on Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
21483: lisääntymässä Soisalossa, minkä vuoksi liikenne sanedustajien ja Pohjois-Savon Liiton yhteis-
21484: kasvaa voimakkaasti. työnä.
21485: Nykyisen lossin kantavuus on riittämätön hil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21486: jattain korotetuille ajoneuvopainoille, joten nioittaen,
21487: lossi olisi uusittava aivan lähivuosina. Järkevää
21488: olisi rakentaa silta, jolloin vältyttäisiin lossin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21489: uusimiselta ja suuret lossin käyttökustannukset- 1992 tulo- ja menoarvioon 1500 000
21490: kin, 1,5 milj. mk/vuosi, jäisivät pois. markkaa Vehmersalmen lossin korvaa-
21491: Hankkeen kustannukset ovat 35 milj. mark- van sillan rakentamisen suunnitteluun.
21492: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21493:
21494: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Markku Rossi
21495: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi
21496: 586 1991 vp
21497:
21498: Raha-asia-aloite 540
21499:
21500:
21501:
21502:
21503: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
21504: rajavartioston rakennushankkeisiin
21505:
21506:
21507: Eduskunnalle
21508:
21509: Kaakkois-Suomen rajavartioston kiinteistö- nushankkeet tulee toteuttaa rajavartioston suun-
21510: jen kunnostus ja ajanmukaistaminen on par- nitelman mukaan ja alueen vaikean työllisyys-
21511: haillaan käynnissä. Vuoden 1992 aikana jatke- tilanteen helpottamiseksi saada käyntiin pikai-
21512: taan Immolan korjaamo- ja varastokeskuksen sesti.
21513: perusparannusta (n. 10 milj. mk). Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
21514: Toteuttamissuunnitelmassa vuodelle 1992 on läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
21515: Immolan sauna-pesulan perusparannus (1 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21516: mk), Niskapietilän rajavartioaseman vartiora- nioittaen,
21517: kennuksen perusparantaminen (2,2 milj. mk),
21518: raja-aitojen korjaaminen (300 000 mk), Parik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21519: kalan ampumaradan laitteistojen parantaminen 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21520: (400 000 mk), Saaren valvontamajojen uusimi- 26.90. 74 15 450 000 markkaa Kaak-
21521: nen (330 000 mk) sekä asfaltointitöitä (1 220 000 kois-Suomen rajavartioston rakentamis-
21522: mk). hankkeisiin.
21523: Kaakkois-Suomen rajavartioston perusparan-
21524:
21525: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21526:
21527: Kari Häkämies Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Kasorineo
21528: Raili Puhakka Antero Kekkonen Markku Laukkanen
21529: Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen Anna-Kaarina Louvo
21530: 1991 vp 587
21531:
21532: Raha-asia-aloite 541
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson varus-
21538: kuntien uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen
21539:
21540:
21541: Eduskunnalle
21542:
21543: Puolustusvoimien organisaatiouudistuksiin linnassa olevat esikuntapatterin osat Kuusiseen.
21544: liittyy huomattava määrä varuskuntien toimin- Lisärakennusten kustannusarvio on noin 2-3
21545: tojen uudelleenjärjestelyjä, joista monet koske- mmk. Muuttoon liittyy myös uuden varasto-
21546: vat Kymenlaakson aluetta. Uuden johtamis- ja alueen rakentaminen, jonka kustannusarvio on
21547: hallintojärjestelmän osalta on päätetty, että Ky- ainakin 10 mmk.
21548: men Sotilasläänin Esikunnan sijoituspaikka on Haminan varuskunnassa peruskorjaus- ja
21549: Kouvola. uudisrakentamistarpeet ovat mittavat. Tär-
21550: Kaakkois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan keimpinä hankkeina voidaan todeta ruokalan
21551: esityksen mukaan rakentamisen painopisteen peruskorjaus ja laajennus, korjaamon laajen-
21552: tulee olla seuraavalla 5-vuotiskaudella Vekaran- nus ja saneeraus, koulutushalli ja varusvarasto
21553: järven kehittämisessä. Pioneeripataljoonan siir- sekä muut varastot, joiden kokonaiskustannus-
21554: tymiselle ja varuskunnan kehittämiselle välttä- arvio on noin 45 mmk.
21555: mättömiä rakennushankkeita ovat kasarmi 600 Edellisten lisäksi Pahkajärven leirialueen ra-
21556: miehelle, luokka- ja varastorakennus, pioneeri- kennukset tarvitsevat ajanmukaistamista ja
21557: välinevarasto, varastosuoja, vesistökalusteva- Utissa tulisi ainakin vanhojen asuntojen kun-
21558: rasto, ruokalan laajennus ja saneeraus sekä nostusta jatkaa.
21559: aluetyöt. Kokonaiskustannusarvio on noin 110 Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
21560: mmk, josta kasarmin osuus on noin 60 mmk. läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
21561: Kouvolan kasarmialueelle jäävälle Pioneeri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21562: koululle ja sinne siirtyvälle Kymen Sotilasläänin nioittavasti,
21563: Esikunnalle saneerataan tilat, joiden kustan-
21564: nusarvio on noin 20 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21565: Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21566: Kotkan rannikkopatteriston esikunta siirtyy 27.27. 74 55 000 000 markkaa Kymen-
21567: Kotkaan rakennettavaan virastotaloon vuosina laakson varuskuntarakennusten uudis-
21568: 1992-93. Samanaikaisesti tulisi siirtää Kymin- rakentamiseen ja peruskorjaukseen.
21569: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21570:
21571: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen
21572: Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo Anna-Liisa Kasorineo
21573: Markku Laukkanen Antero Kekkonen
21574: 588 1991 vp
21575:
21576: Raha-asia-aloite 542
21577:
21578:
21579:
21580:
21581: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan va-
21582: ruskunnan rakennushankkeisiin
21583:
21584:
21585: Eduskunnalle
21586:
21587: Päällystöopisto on siirtynyt uuteen koulutus- tasaantuvatkin, on myös tulevaisuuden tavoite,
21588: järjestelmään, jossa oppilaille annetaan opisto- majoittuminen yhden hengen huoneessa, säily-
21589: tasoinen koulutus. Uuden ja vanhan järjestel- tettävä.
21590: män ylimenovaihe kestää vuoteen 1995 ja joi- Toisena Päällystöopiston pikaisena kohteena
21591: denkin kurssien osalta vuosisadan vaihteeseen. on ajoneuvokatosten rakentaminen (kustannus-
21592: Tämä merkitsee sitä, että oppilasvahvuudet arvion. 4 milj. mk). Tällä hetkellä pääosa ajo-
21593: nousevat vuosittain aina 700 oppilaaseen, joten neuvoista on taivasalla ilman sääsuojaa, mikä
21594: Päällystöopisto on suurin henkilökuntaa kou- on omiaan heikentämään kaluston kuntoa.
21595: luttava sotilasopetuslaitos puolustusvoimissa. Lappeenrannan Sotilaspiirin, myöhemmin
21596: Lappeenrannan varuskuntaan keväällä 1991 Kymen Sotilaspiirin, rakennustarpeet keskitty-
21597: valmistunut kuntotalo ratkaisi vain osan Pääl- vät Savitaipaleen varastoalueen kehittämiseen.
21598: lystöopiston tilantarpeista. Päällystöopiston Lappeenrannan Kiinteistönhoitopiirin rakenta-
21599: auditorialuokan aloittaminen syksyllä 1991 tuo misen tärkeysjärjestyksessä toisena oleva huolto-
21600: helpotusta opiston opetustilapuutteisiin (kus- ja varastorakennus on välttämätön (kustannus-
21601: tannusarvio 1,7 milj. mk). arvion. 5 milj. mk). Tällä hetkellä varastoalue
21602: Lappeenrannan varuskunnassa on mahdolli- on ilman huoltotiloja. Pääosa huoltotöistä on
21603: simman pian ratkaistava Päällystöopiston ma- suoritettava varastokäytävillä.
21604: joituskysymykset. Päällystöopiston oppilaita Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
21605: on tällä hetkellä majoitettuna ns. Rakuuna- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
21606: mäellä kahdessa varusmiesmajoitukseen tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21607: tetussa kasarmissa. Toinen on peruskorjattu v. nioittaen,
21608: 1986, toinen on peruskorjaamaton. Yhdessä tu-
21609: vassa asuu 4-5 oppilasta, mikä ei itseopiske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21610: lun kannalta ole hyvä ratkaisu. 1-2 kasarmin 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21611: saneeraus/perusparannus oppilasmajoitukseen 27.27. 74 29 000 000 markkaa Lappeen-
21612: sopivaksi olisi saatava käyntiin mahdollisim- rannan varuskunnan peruskorjaus- ja
21613: man pian (kustannusarvio n. 10-20 milj. mk). rakennustöihin.
21614: Vaikka oppilasmäärät tulevaisuudessa vähän
21615:
21616: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21617:
21618: Kari Häkämies Sinikka Hurskainen Anna-Liisa Kasorineo
21619: Raili Puhakka ~arkku Laukkanen ~atti Vähänäkki
21620: Raimo Liikkanen Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen
21621: 1991 vp 589
21622:
21623: Raha-asia-aloite 543
21624:
21625:
21626:
21627:
21628: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson am-
21629: mattikorkeakoulun Kouvolan toimipisteen käynnistämiseen
21630:
21631:
21632: Eduskunnalle
21633:
21634: Kymenlaaksossa aloitettava ammattikorkea- Vuonna 1992 Kymenlaakson ammattikorkea-
21635: koulukokeilu tukee maakunnan elinkeinoelä- koulun Kouvolan alayksikön piiriin tulisi saada
21636: män kehittämistä. Alueella toimii tällä hetkellä Kouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupan
21637: oppilaitoksia, jotka täyttävät kokeilulta edelly- instituutti, Kouvolan käsi- ja taideteollisuusop-
21638: tettävät tasovaatimukset ja joilla on edellytyk- pilaitos, Elimäen sosiaalialan oppilaitos ja Kuu-
21639: set tehdä yhteistyötä esim. teknillisten korkea- sankosken terveydenhuolto-oppilaitos. Nämä
21640: koulujen ja kauppakorkeakoulujen kanssa. oppilaitokset voisivat muodostaa kaupan, ulko-
21641: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on to- maankaupan (erityisesti idänkauppapainoHei-
21642: teutunut siten, että vuonna 1991 vähintään kuu- sen) ja hallinnon, terveydenhuollon ja sosiaali-
21643: si vuotta kestävän kokeilun piiriin on saatu Kot- alan yksikön.
21644: kan merenkulkuoppilaitos, Kotkan metsä- ja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
21645: puutalousoppilaitos sekä teknillinen oppilaitos. läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
21646: Nämä oppilaitokset muodostavat Kotkan tek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21647: niikan, metsä- ja puutalouden ja merenkulun nioittaen,
21648: ammattikorkeakoulun.
21649: Ammattikorkeakoulukokeilun piiriin tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21650: saada kuitenkin koko Kymenlaakso siten, että 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21651: yhteistyössä Helsingin yliopiston jatko- ja täy- 29.37.21 3 600 000 markkaa Kymen-
21652: dennyskoulutusyksikön kanssa Kotkan ja Kou- laakson ammattikorkeakoulukokeilun
21653: volan alayksiköt muodostaisivat Kymenlaakson Kouvolan toimipisteen käynnistämi-
21654: ammattikorkeakoulun. Alayksiköiden opetus- seen.
21655: ohjelmien eriytyneisyys takaisi monipuolisen ja
21656: tehokkaan ammattikorkeakoulutasoisen koulu-
21657: tuksen Kymenlaaksossa.
21658:
21659: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21660:
21661: Kari Häkämies Markku Laukkanen Sinikka Hurskainen
21662: Anna-Liisa Kasorineo Raimo Liikkanen Raili Puhakka
21663: Matti Vähänäkki Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen
21664: Tuija Maaret Pykäläinen
21665: 590 1991 vp
21666:
21667: Raha-asia-aloite 544
21668:
21669:
21670:
21671:
21672: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
21673: Kymenlaakson täydennyskoulutuslaitoksen Kouvolan osaston
21674: luokanopettajien poikkeuskoulutuksen tehostamiseen
21675:
21676: Eduskunnalle
21677:
21678: Epäpätevien luokanopettajien määrä on kas- lääni, jossa ei ole opettajankoulutusta. Tämä
21679: vanut jatkuvasti koko maassa 1980-luvun jälki- edellyttäisi poikkeuskoulutuksen järjestämistä
21680: puoliskolla. Tähän ovat vaikuttaneet monet kaakkoisen Suomen tarpeista lähtien. Liiken-
21681: syyt, mm. arvioitua pidempi koulutusaika, van- teellisesti ja muut ko. koulutukseen liittyvät tu-
21682: huuseläkkeelle siirtyvien poikkeuksellisen suuri kipalvelut sekä hyvät toimitilat huomioon ot-
21683: määrä ja uutena tekijänä mahdollisuus siirtyä taen Kymenlaakson täydennyskoulutuslaitok-
21684: yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Lukuvuonna sen Kouvolan osaston luokanopettajien poik-
21685: 1989-90 epäpäteviä luokanopettajia oli Kymen keuskoulutuksen tehostaminen on ensiarvoisen
21686: läänissä 73 ja lukuvuonna 1990-91 jo 90. Ko- tärkeää koulutustason kohottamismahdolli-
21687: kovuotista sijaisuutta hoitaneista vain muuta- suuksien parantamiseksi kaakkoisessa Suo-
21688: malla on pätevyys. messa.
21689: Kymen lääniä maantieteellisesti lähinnä pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21690: veleva luokanopettajien poikkeuskoulutuspaik- nioittaen,
21691: kakunta on Helsinki. Näin ollen Kymen läänis-
21692: tä kotoisin olevat poikkeuskoulutukseen haluk- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21693: kaat henkilöt ovat muiden eteläsuomalaisten den 1992 tulo- ja menoarvioon momen-
21694: kanssa hakeutuneet Helsinkiin. Tämä on johta- til/e 29.37.26 1 000 000 markkaa luo-
21695: nut siihen, että Helsingissä järjestettävän poik- kanopettajan poikkeuskoulutuksen te-
21696: keuskoulutuksen alkuperäinen tavoite lievittää hostamiseksi Helsingin yliopiston Ky-
21697: pääkaupunkiseudun luokanopettajapulaa ei to- menlaakson täydennyskoulutuslaitok-
21698: teudu riittävässä määrin. sen Kouvolan osastolla.
21699: Kymen lääni on Kuopion läänin ohella ainoa
21700:
21701: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21702:
21703: Kari Häkämies Tuija Maaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
21704: Raimo Liikkanen Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo
21705: Matti Vähänäkki Markku Laukkanen Antero Kekkonen
21706: Anna-Liisa Kasurinen
21707: 1991 vp 591
21708:
21709: Raha-asia-aloite 545
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistys-
21715: liiton "Kansalaiset valtaan" -projektin tukemiseen
21716:
21717:
21718: Eduskunnalle
21719:
21720: Käsityksemme demokratiasta, sen toiminnas- Kansallisen Sivistysliiton on tarkoitus jatkaa
21721: ta ja toimintamuodoista ovat nopeasti muuttu- aiempien kokemustensa jalostamista uudella
21722: massa. Itäisen Euroopan muutokset ovat vah- "Kansalaiset valtaan" -projektilla. Siihen liit-
21723: vistaneet käsityksiämme edustuksellisen de- tyy tutkimustoimintaa, koulutusaineistojen jul-
21724: mokratian ja vapaan kansalaistoiminnan mah- kaisemista sekä koulutustilaisuuksia.
21725: dollisuuksista. Monimutkaisessa, jatkuvasti li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21726: sääntyvässä tietovirrassa ei kuitenkaan tavalli- nioittaen,
21727: sen kansalaisen ole aina niin helppoa selviytyä
21728: em. rohkaisevista tapahtumista huolimatta. Yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21729: teiskunnassa selviytyminen vaatii joskus moni- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21730: mutkaistenkin byrokraattisten kuvioitten ja 29.68.54 170 000 markkaa Kansallisen
21731: muodollisuuksien tuntemista. Kansalaisten Sivistysliiton "Kansalaiset valtaan"
21732: opettaminen demokratian pelisääntöihin ja -projektin tukemiseen.
21733: mahdollisuuksiin on haaste kansalaisjärjestöil-
21734: le. Vasta tieto ja taito voivat tehdä demokraatti-
21735: sesta yhteiskunnasta toimivan.
21736:
21737: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21738:
21739: Kari Häkämies Riitta Jouppila
21740: 592 1991 vp
21741:
21742: Raha-asia-aloite 546
21743:
21744:
21745:
21746:
21747: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta ns. Meriniemen huvila-
21748: kiinteistön kunnostamiseen
21749:
21750:
21751: Eduskunnalle
21752:
21753: Kotkan Pursiseura ry. omistaa rakennushis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21754: toriallisesti merkittävän puuhuvilan Kotkan taen,
21755: kaupungin pienvenesatamassa. Kotkan Pursi-
21756: seuralle kiinteistön ylläpito on osoittautunut ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21757: loudellisesti erittäin vaikeaksi. Koska kyseessä 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
21758: on kuitenkin ehdottomasti säilyttämisen arvoi- markkaa Kotkan Pursiseura ry:lle Meri-
21759: nen rakennus, tulisi rakennuksen maalaukseen niemen kiinteistön maalaukseen.
21760: osoittaa määräraha.
21761:
21762: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21763:
21764: Kari Häkämies
21765: 1991 vp 593
21766:
21767: Raha-asia-aloite 547
21768:
21769:
21770:
21771:
21772: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n
21773: toiminnan tukemiseen
21774:
21775:
21776: Eduskunnalle
21777:
21778: Finland Festivals ry. on toiminut 23 vuoden Myös Finland Festivalsin julkaisutoiminta on
21779: ajan huomattavimpien kulttuuritapahtumiem- viime vuosina voimistunut ja tuotetun aineiston
21780: me keskusorganisaationa. taso on korkea. Vuonna 1991 aloitettiin Festi-
21781: Vuonna 1991 FF:n jäseninä on 16 kansainvä- vaali-lehden julkaiseminen ja sitä jatketaan
21782: lisen tason festivaaliaja 47 muuta tapahtumaa, vuonna 1992.
21783: jotka kuuluivat neljään eri ketjuun. Yhdistys Toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden Fin-
21784: päättää ketjujensa koostumuksesta eri taiteen- land Festivals ry:n valtiontuki on varsin vähäi-
21785: alojen asiantuntevista ja riippumattomista edus- nen eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
21786: tajista kootun neuvottelukunnan esityksestä. jalle.
21787: Yhteistoiminnana on onnistuttu kohotta- Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuon-
21788: maan festivaaliemme tasoa ja vähentämään na 1991 FF:n ulkomaiseen markkinointiin eh-
21789: kustannuksia. Samalla Suomea on voitu esitellä dollisen avustuksen 650 000 mk, joka kattaa
21790: näkyvästi korkeatasoisena kulttuuri- ja matkai- enintään 50 OJo yhdistyksen ulkomaisen mark-
21791: lumaana. Kansainvälisen tiedottamisen neuvot- kinoinnin kustannuksista, ja opetusministeriö
21792: telukunta onkin tehnyt loppuraportissaan usei- 390 000 mk:n toiminta-avustuksen, josta
21793: ta esityksiä Finland Festivalsin toiminnan kehit- 120 000 mk oli kerta-avustus eduskunta-aloittei-
21794: tämistyön tukemiseksi. den pohjalta. Koska festivaaliemme taso, kehi-
21795: Vuonna 1991 FF on järjestänyt tiedotustilai- tys ja tehokas markkinointi on olennaisen tär-
21796: suuksia mm. Tukholmassa, Göteborgissa, Os- keää sekä kulttuuritoiminnanemme että mat-
21797: lossa, Hampurissa, Lontoossa ja Pariisissa. FF kailullemme, tulisi Finland Festivals ry:n val-
21798: on myös osallistunut matkailumessuille Helsin- tiontuki saada nykyistä vakaammalle pohjalle
21799: gissä ja Berliinissä sekä Nordic Travel Mart ja sitä tulisi merkittävästi korottaa. Valtion-
21800: -markkinointitilaisuuteen Reykjavikissa. avustusjärjestelmä ei ole sallinut aikaisempien
21801: Syksyn kuluessa FF on mukana Finland om- vuosien alijäämän (noin 130 000 mk) kattamis-
21802: nibus -tapahtumassa Tukholmassa ja järjestää ta, minkä vuoksi Finland Festivals ry:n tulisi
21803: tiedotustilaisuudet New Yorkissa, Los Angele- saada erityisavustus tähän tarkoitukseen.
21804: sissa sekä Kanadassa. Tämän toiminnan seu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21805: rauksena on syntynyt laaja kontaktien verkko taen,
21806: sekä kulttuurin että matkailun edustajiin eri
21807: puolilla maailmaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21808: Lisäksi FF järjestää vuosittain lukuisia tiedo- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21809: tustilaisuuksia kotimaassa ja ilmoittaa koti- ja 29.90.52 250 000 markkaa Finland Fes-
21810: ulkomaisissa lehdissä. tivals ry:n toiminnan tukemiseen.
21811:
21812: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21813:
21814: Kari Häkämies
21815: 594 1991 vp
21816:
21817: Raha-asia-aloite 548
21818:
21819:
21820:
21821:
21822: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Haminan kansainvälisen
21823: sotilasmusiikkitapahtuman järjestämiseen
21824:
21825:
21826: Eduskunnalle
21827: Haminan kaupungissa järjestettiin ensimmäi- neet Saksa, Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Ruot-
21828: sen kerran kesällä 1990 kansainvälinen sotilas- si, Ranska ja Turkki.
21829: musiikkitapahtuma, Hamina Tattoo. Kyseessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21830: oli maassamme ensimmäinen sotilasmusiikkita- taen,
21831: pahtuma ja osallistujia oli useista eri maista.
21832: Tapahtuma saavutti myös kuulijakunnan va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21833: rauksettoman hyväksynnän. 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
21834: Kesällä 1992 Haminassa on tarkoitus järjes- markkaa Haminan kaupungille Hami-
21835: tää mainittu sotilasmusiikkitapahtuma uudel- nan sotilasmusiikkitapahtuman tukemi-
21836: leen. Osallistujamaiksi ovat jo nyt ilmoittautu- seen.
21837: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21838:
21839: Kari Häkämies
21840: 1991 vp 595
21841:
21842: Raha-asia-aloite 549
21843:
21844:
21845:
21846:
21847: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän kansankult-
21848: tuuri- ja pelimannipäivien avustamiseen
21849:
21850:
21851: Eduskunnalle
21852: Miehikkälässä on järjestetty jo useiden vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21853: sien ajan kesäisin kansankulttuuri- ja peliman- taen,
21854: nipäivät. Kansankulttuuri- ja pelimannipäiville
21855: on osallistunut esiintyjiä ympäri Suomea. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21856: Kansankulttuuri- ja pelimannipäivien yhteydes- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
21857: sä on tapahtunut myös alan koulutusta, jonka markkaa Miehikkälän kunnalle Miehik-
21858: määrä muutoin maassa on varsin vähäistä. kälän kansankulttuuri- ja pelimannipäi-
21859: Myös yleisön varauksettoman suosion Miehik- vien tukemiseen.
21860: kälän juhlat ovat joka vuosi saavuttaneet.
21861:
21862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21863:
21864: Kari Häkämies
21865: 596 1991 vp
21866:
21867: Raha-asia-aloite 550
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Siltakylän vapaa-aikakes-
21873: kuksen monitoimihallin rakentamiseen
21874:
21875:
21876: Eduskunnalle
21877:
21878: Vuonna 1981 aloitettuun Siltakylän vapaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21879: aikakeskukseen liittyy monitoimihallin raken- taen,
21880: taminen esimerkiksi kuntaenemmistöisen osa-
21881: keyhtiön pohjalta. Hankkeen toteuttamiseen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21882: varauduttu kuntasuunnitelmassa vuonna 1993. 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
21883: Hanke käsittää vapaa-aikakeskuksen huoltora- markkaa Pyhtään kunnalle Siltakylän
21884: kennuksen rakentamisen vuonna 1992 ja moni- vapaa-aikakeskuksen monitoimihallin
21885: toimihallin rakentamisen vuonna 1993. Hank- rakentamiseen.
21886: keen kustannukset ovat noin 6 miljoonaa mark-
21887: kaa.
21888:
21889: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21890:
21891: Kari Häkämies
21892: 1991 vp 597
21893:
21894: Raha-asia-aloite 551
21895:
21896:
21897:
21898:
21899: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Pro Eurooppa ry:n
21900: toiminnan tukemiseen
21901:
21902:
21903: Eduskunnalle
21904:
21905: Euroopan yhdentymisen myötä on yhä tär- seminaareja, luentoja ja muita tilaisuuksia.
21906: keämpää antaa riittävää sekä monipuolista in- Vuonna 1992 ETA-sopimuksen ollessa loppu-
21907: formaatiota yhdentymiseen liittyvästä proble- suoralla ja kansainvälisen toimintaympäristön
21908: matiikasta. Maailmassa ja erityisesti Euroopas- kiivaasti muuttuessa on yhdistyksen tuottamien
21909: sa tapahtuneet sekä tapahtumassa olevat suuret palveluiden tarve suuri.
21910: muutokset edellyttävät suomalaisilta vankkaa Erityisen tärkeää on varautuminen keskuste-
21911: perustietoa kansainvälisestä toimintaympäris- luun Suomen mahdollisen EY-jäsenyyden
21912: töstämme. eduista ja haitoista.
21913: Suurten joukkojen tavoittaminen asiatiedon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21914: levittämiseksi ja ennakkoluulojen karsimiseksi nioittaen,
21915: on ehdottoman välttämätöntä. Tällä hetkellä ei
21916: ole saatavissa kattavaa suomenkielistä infor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21917: maatiota edellä mainituista asioista. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
21918: Kuvatuntaisen informaation tuottaminen on 29.98.50 lisäyksenä 350 000 markkaa eli
21919: Pro Eurooppa ry:n päätehtävä. Tarkoitusta yhteensä 700 000 markkaa Pro Euroop-
21920: varten yhdistys tuottaa materiaalia, tekee ja pa ry:n toiminnan tukemiseen.
21921: teettää tutkimuksia ja selvityksiä sekä järjestää
21922:
21923: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21924:
21925: Kari Häkämies Väinö Saario
21926:
21927:
21928:
21929:
21930: 40 210265Z
21931: 598 1991 vp
21932:
21933: Raha-asia-aloite 552
21934:
21935:
21936:
21937:
21938: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Suomen Aikuisopiskelijoi-
21939: den Liitto AO ry:n palvelutoiminnan tukemiseen
21940:
21941:
21942: Eduskunnalle
21943: Suomen Aikuisopiskelijoiden Liitto AO ry. opiskelijoita, yritysten henkilökoulutuksesta
21944: on aikuisväestön koulutusalan palvelujärjestö, vastaavia, kouluttajia, yhteisöjä sekä opetus- ja
21945: jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu neuvonta ja työvoimaviranomaisia. Tietoja välitetään myös
21946: tiedottaminen koulutusmahdollisuuksista sekä kirjastojen, messujen ja eri järjestöjen tilai-
21947: opiskelun edellytyksistä ja etuisuuksista. suuksissa.
21948: Valtakunnallisen koulutusrekisterin puute ai- Kymen lääninhallitus nimeää koko projektia
21949: heuttaa ongelmia koulutukseen hakeutuvalle ja valvomaan ja kehittämään neuvottelukunnan.
21950: yhteiskunnalle tarpeettomia kustannuksia. Kos- Järjestöille ja työvoimaviranomaisille tehdään
21951: ka koulutuskysyntää ei ole koko laajuudessaan koulutusta koskevia tiedusteluja vuosittain n.
21952: selvitetty, koulutuksen järjestäjät rakentavat 0,5 miljoonaa kappaletta. Järjestelmän helpot-
21953: tarjonnan oman näkemyksensä perusteella. tuessa tiedustelujen määrä kasvaa voimakkaasti.
21954: Suomen Aikuisopiskelijoiden Liitto AO ry. Aktio-palveluiden määräksi arvioidaan 40 000-
21955: on yhteistyössä Kymen lääninhallituksen ja Te- 50 000 tapahtumaa vuodessa.
21956: leviestin Oy:n kanssa selvittänyt mahdollisuu- Aktion taloudellinen vastuu on Suomen Ai-
21957: det perustaa koulutuskysynnän ja -tarjonnan kuisopiskelijoiden Liitto AO ry:llä. Talousarvio
21958: kattava valtakunnallinen tietorekisteri, joka oli- on 800 000-1 000 000 mk, josta liitto pyrkii
21959: si kaikkien käytettävissä oleva itsekannattava omatoimisesti hankkimaan n. 600 000 mk.
21960: yritys. Tältä pohjalta kehitettyä järjestelmää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21961: kokeillaan Kymen läänissä. Järjestelmä on teh- taen,
21962: ty oppilaitosten ja opetushallinnon sekä työvoi-
21963: maviranomaisten esittämien tarpeiden ja koke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21964: musten perusteella. 1992 tulo- ja menoarvioon 400000
21965: Tämän järjestelmän osana on Suomen Ai- markkaa Suomen Aikuisopiskelijoiden
21966: kuisopiskelijoiden Liitto AO ry:n tuottama Ak- Liitto AO ry:n aikuiskoulutustietokan-
21967: tio -mikro-ohjelmisto. Aktio palvelee oppilai- taohje/mistol/a suoritettavan palvelutoi-
21968: tosten ja kurssinjärjestäjien lisäksi erityisesti minnan tukemiseen.
21969: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21970:
21971: Kari Häkämies
21972: 1991 vp 599
21973:
21974: Raha-asia-aloite 553
21975:
21976:
21977:
21978:
21979: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta puuvenekulttuurin ja puu-
21980: veneiden tekotaidon säilyttämiseen
21981:
21982:
21983: Eduskunnalle
21984:
21985: Suomi on maailmalla tullut tunnetuksi maa- koitus on kerätä tilaisuuteen noin 200 puuvenet-
21986: na, jossa osataan tehdä puuveneitä. Puuvenei- tä ja antaa tilaisuudessa puuveneen tekotahoon
21987: den tekotaito on kuitenkin Suomesta häviämäs- liittyviä työnäytöksiä.
21988: sä. Erään tutkimuksen mukaan joka toinen ny- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21989: kyisin puuveneitä valmistava yritys tai veneen- taen,
21990: tekijä on )opettamassa toimintaansa. Puuve-
21991: neille voisi sinänsä olla kysyntää, mutta se edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21992: lyttää veneiden nykyistä parempaa markkinoin- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
21993: tia ja yhteiskunnan tukea koko puuvenekult- markkaa Kotkan kaupungille puuvene-
21994: tuurin säilyttämiseen. kulttuurin ja puuveneiden tekotaidon
21995: Kotkassa järjestetään kesällä 1992 kansainvä- säilyttämiseen.
21996: liset puuvenemessut, woodenboat show. Tar-
21997:
21998: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
21999:
22000: Kari Häkämies
22001: 600 1991 vp
22002:
22003: Raha-asia-aloite 554
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Suomenlahden siikakan-
22009: nan parantamiseen
22010:
22011:
22012: Eduskunnalle
22013: Suomenlahden vaellussiikakanta on ollut erit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22014: täin heikko viime vuosikymmeninä. Siikaa on taen,
22015: jouduttu hankkimaan Pohjanlahden ja Perä-
22016: meren rannikolta Etelä-Suomen väestön tarpei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22017: siin. Ongelmia on ollut myös lisääntymisen 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
22018: kanssa, esimerkiksi Kymijoessa lisääntyminen markkaa Suomenlahden siikakannan
22019: ei onnistu ollenkaan. parantamiseen.
22020: Merikalastajat ovat istuttaneet siikaa erityis-
22021: määrärahan turvin mm. vuonna 1989 700 000
22022: kappaletta.
22023:
22024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22025:
22026: Kari Häkämies
22027: 1991 vp 601
22028:
22029: Raha-asia-aloite 555
22030:
22031:
22032:
22033:
22034: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansikkalan-Kau-
22035: kopään moottoritien rakentamiseen valtatiellä n:o 6
22036:
22037:
22038: Eduskunnalle
22039: Valtatie n:o 6 on Itä-Suomen tärkein tieyh- Mansikkalan-Kaukopään välin rakentami-
22040: teys pääkaupunkiseudulle. Mansikkalan-Kau- nen moottoritienä on tienpidon toimenpideoh-
22041: kopään 11,5 km:n pituinen tieosa Imatralla on jelmassa suunniteltu vuosille 1993-96. Hank-
22042: liikennöitävyydeltään ongelmallisin tällä valta- keen kokonaiskustannus on 272 000 000 mark-
22043: tiellä. Tieosalla on alhainen nopeusrajoitus ja kaa. Työllisyysnäkökohdista lähtien hankkeen
22044: useita liikennevaloja, jotka tosin parantavat lii- aikaistaminen on erittäin perusteltua.
22045: kenneturvallisuutta, mutta samalla ruuhkautta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22046: vat liikenteen. nioittaen,
22047: Työllisyystilanne Etelä-Karjalassa ja erityi-
22048: sesti Imatran seudulla on nopeasti heikkene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22049: mässä. Imatran väkiluvun lasku on vuosikausia 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22050: jatkunut ongelmallisen voimakkaana. Erilaiset 31.24.77 20000000 markkaa Mansik-
22051: toimenpiteet alueen negatiivisen kehityksen py- ka/on-Kaukopään moottoritien raken-
22052: säyttämiseksi ovat kiireellisiä. Tiestön paranta- tamiseen.
22053: minen edistää osaltaan tehokkaasti elinkeino-
22054: elämän kehittämistä.
22055:
22056: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22057:
22058: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen
22059: Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo Markku Laukkanen
22060: Antero Kekkonen
22061: 602 1991 vp
22062:
22063: Raha-asia-aloite 556
22064:
22065:
22066:
22067:
22068: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 pa-
22069: rantamiseen Kausalan kohdalla
22070:
22071:
22072: Eduskunnalle
22073: Kymen tiepiirin suunnitelmiin sisältyi vuodel- Hanketta on Kymen tiepiirin erittäin tiukan
22074: le 1991 valtatien n:o 12 parantaminen Kausalan rahatilanteen vuoksi jouduttu siirtämään ja su-
22075: kohdalla. Mainittu tieosuus on erittäin vilk- pistamaan siten, että siitä toteutetaan vain tär-
22076: kaasti liikennöity. Keskimääräinen vuorokausi- keimmät osat, joiden kustannusarvio on 5,5
22077: liikenne on lähes 6 500 ajoneuvoa vuorokau- milj. markkaa.
22078: dessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22079: Valtatien n:o 12 parantaminen Kausalan koh- nioittaen,
22080: dalla on liikenneturvallisuushanke, joka sisäl-
22081: tää kevyen liikenteen alikulkutien rakentamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22082: valtatien ali Iitintien kohdalla, tärkeimpien liit- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22083: tymien kanavoinnit ja päätien geometristä ja 31.24.21 5 500 000 markkaa valtatien
22084: valaistuksen parantamista. Hankkeen alustava n:o 12 parantamiseen Kausalan koh-
22085: kustannusarvio oli 11,7 milj. markkaa (tr-in- dalla.
22086: deksi 136).
22087:
22088: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22089:
22090: Kari Häkämies Markku Laukkanen Sinikka Hurskainen
22091: Anna-Liisa Kasorineo Raili Puhakka Antero Kekkonen
22092: Matti V ähänäkki Raimo Liikkanen Anna-Kaarina Louvo
22093: 1991 vp 603
22094:
22095: Raha-asia-aloite 557
22096:
22097:
22098:
22099:
22100: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-
22101: Simolan radan peruskorjaukseen ja sähköistykseen
22102:
22103:
22104: Eduskunnalle
22105:
22106: Lappeenrannan kaupunki on voimakkaasti gin ja valtion yhteistoimenpitein aikaansaaduil-
22107: investoinut Mustolan sataman ja eteläisen teol- le elinkeinoelämää palveleville investoinneille ja
22108: lisuusradan rakentamiseen. Yhtenä vahvuutena Lappeenrannan maaseutumaisten alueiden ke-
22109: tällä maantie-, vesi- ja raideliikenteen yhdistä- hittämiselle.
22110: väliä terminaalikeskuksella on Neuvostoliiton Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22111: rajan läheisyys. nioittaen,
22112: Suora rautatieyhteys Lappeenrannan-Simo-
22113: lan-Vainikkalan välillä tulee säilyttää, rata pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22114: rantaa liikennöitävään kuntoon ja sähköistää. 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22115: Liikennemäärät rataosuudella ovat Mustolan 31.58.62 27000000 markkaa Lappeen-
22116: sataman ja teollisuusraiteen käyttöönoton joh- rannan-Simolan radan peruskorjauk-
22117: dosta selvästi lisääntymässä. Rataosuuden lak- seen ja sähköistykseen.
22118: kauttaminen merkitsisi vakavaa iskua kaupun-
22119:
22120: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22121:
22122: Kari Häkämies Tuija Maaret Pykäläinen Sinikka Hurskainen
22123: Anna-Liisa Kasurinen Raili Puhakka Antero Kekkonen
22124: Matti Vähänäkki Anna-Kaarina Louvo Markku Laukkanen
22125: 604 1991 vp
22126:
22127: Raha-asia-aloite 558
22128:
22129:
22130:
22131:
22132: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan len-
22133: toaseman kiitotien jatkamiseen
22134:
22135:
22136: Eduskunnalle
22137:
22138: Lappeenrannan lentokentältä tulee aloittaa riin. Lentoaseman toimintojen kehittämistä tu-
22139: kansainväliset reittilentoyhteydet Leningradiin, kevat osaltaan Lappeenrannan kaupungin ja il-
22140: Petroskoihin ja Tukholmaan. Samalla koti- mailuviranomaisten suunnitelmat lentokent-
22141: maan poikittaisyhteyksiä tulee lisätä. Kansain- tään tukeutuvien toimintojen kehittämiseksi.
22142: välisen reittiliikenteen aloittaminen on mahdol- Tähän tähtäävä asemakaavoitus on osaltaan vi-
22143: lista kokeilunluonteisena jo nykyiseltä lentoken- reillä.
22144: tältä. Ilmailuhallituksen toivotaan käynnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22145: tävän välittömästi neuvottelut suoran "ilma- nioittaen,
22146: sillan" avaamisesta Lappeenrannasta Lenin-
22147: gradiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22148: Charterlentojen määrä Lappeenrannan ken- 1992 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
22149: tälle on lisääntymässä. Kansainvälisen reitti- ja markkaa Lappeenrannan lentoaseman
22150: charterliikenteen kehittäminen vaatii kiitotien kiitotien jatkamiseen.
22151: jatkamista nykyisestä 2 000 metristä 2 800 met-
22152:
22153: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22154:
22155: Kari Häkämies Sinikka Hurskainen ~atti Vähänäkki
22156: Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo Anna-Liisa Kasorineo
22157: Raimo Liikkanen ~arkku Laukkanen Antero Kekkonen
22158: 1991 vp 605
22159:
22160: Raha-asia-aloite 559
22161:
22162:
22163:
22164:
22165: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden vesistö-
22166: kuormituksen vähentämistutkimukseen Liperissä ja Tohma-
22167: järvellä
22168:
22169: Eduskunnalle
22170:
22171: Pohjois-Karjalan ves1- Ja ympäristöpiiri on jalan vesi- ja ympäristöpiiri on mukana myös
22172: vuonna 1990 käynnistänyt tutkimuksen pelto- Tohmajärven Karjalan tutkimusasemalla
22173: viljelyn aiheuttaman vesistökuormituksen vä- MTTK:n suorittamassa tutkimuksessa, jolla
22174: hentämisestä yhteistyössä Maatalouden tutki- selvitetään turvemaan kentällä kesannoinnin
22175: muskeskuksen (MTTK), vesi- ja ympäristöhalli- vaikutusta huuhtoutumiseen.
22176: tuksen ja Liperissä sijaitsevan Siikasalmen maa- Tutkimusten tulokset ovat hyödynnettävissä
22177: talousoppilaitoksen kanssa. maatalouden vesiensuojelun ja ympäristönsuo-
22178: Vuosina 1990-1995 Liperin koekentällä teh- jelun ohjeiden laadinnassa ja vesiensuojeluneu-
22179: tävän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pel- vonnassa.
22180: toviljelyn aiheuttaman vesistökuormituksen vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22181: hentämismahdollisuuksia viljelyteknisin toi- nioittaen,
22182: menpitein sekä vertailla eri viljelykasvien ja vil-
22183: jelykiertojen vaikutusta huuhtoutumiin ja vesis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22184: töön tulevien ravinteiden käyttökelpoisuuteen. 1992 tulo- ja menoarvioon luvun 35.25
22185: Selvityksen kohteena on myös lietelannan edul- uudelle momentille 80 000 markkaa
22186: lisin levitysajankohta vesiensuojelun kannalta. maatalouden vesistökuormituksen vä-
22187: Liperin kenttäkokeet tehdään rinnakkain Aura- hentämistutkimukseen Liperissä ja Toh-
22188: joen koekentän kokeiden kanssa. Pohjois-Kar- majärvellä.
22189:
22190: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22191:
22192: Esko Jokiniemi Pirkko Laakkonen
22193: Matti Väistö Jukka Vihriälä
22194: 606 1991 vp
22195:
22196: Raha-asia-aloite 560
22197:
22198:
22199:
22200:
22201: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta keuhkosairausopin
22202: professorin viran perustamiseen Oulun yliopistoon
22203:
22204:
22205: Eduskunnalle
22206: Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22207: on ainoa maan lääketieteellisistä tiedekunnista, nioittaen,
22208: jossa ei ole keuhkosairausopin professorin vir-
22209: kaa. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista opiske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22210: lijoiden tasavertaisuuden kannalta eikä myös- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22211: kään alueen väestön kannalta. Jotta keuhkosai- 29.10.01 lisäyksenä 150000 markkaa
22212: rauksien opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen keuhkosairausopin professorin viran pe-
22213: taso voitaisiin myös Pohjois-Suomessa turvata, rustamiseen Oulun yliopistoon.
22214: olisi sille perustettava oma itsenäinen professo-
22215: rin virka.
22216:
22217: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22218:
22219: Riitta Jouppila Riitta Saastamoinen Riitta Kauppinen
22220: Juhani Alaranta Hannu Kemppainen Liisa Jaakonsaari
22221: Claes Andersson Martti Korhonen Pauli Saapunki
22222: 1991 vp 607
22223:
22224: Raha-asia-aloite 561
22225:
22226:
22227:
22228:
22229: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
22230: kirjaston musiikkikokoelmien ja audiovisuaalisen aineiston
22231: tutkijapalveluiden järjestämiseen
22232:
22233: Eduskunnalle
22234:
22235: Helsingin yliopiston kirjasto, joka hoitaa messa painettu musiikkialan kirjallisuus, jota
22236: kansalliskirjastotehtäviä, on vuodesta 1981 läh- täydentävät laajat ulkomaisen musiikkitieteelli-
22237: tien saanut lakisääteisinä vapaakappaleina koti- sen kirjallisuuden kokoelmat.
22238: maiset äänitteet ja muun audiovisuaalisen ai- Musiikin tutkimus on Suomessa laaja-alaista
22239: neiston liikkuvina kuvina katsottavia lukuun ja vilkasta ja tarve tutkijapalvelujen tehostami-
22240: ottamatta. Ääni- ja av-tallenteiden arkistointi seen on suuri. Helsingin yliopiston kirjaston ai-
22241: on näin voitu järjestää tyydyttävällä tavalla. nutlaatuiset kokoelmat tulisi paremmin saada
22242: Vapaakappalelain tultua voimaan ei laajentu- tutkimuksen käyttöön. Muun audiovisuaalisen
22243: neisiin tehtäviin kuitenkaan välittömästi osoi- aineiston hoito ja palvelut voitaisiin järjestää
22244: tettu lisätyövoimaa. Sittemmin on sekä Helsin- musiikkipalvelujen yhteyteen.
22245: gin yliopiston kirjastoon että Jyväskylän yli- Mikäli äänitekokoelmien ja muun av-aineis-
22246: opiston kirjastoon kumpaankin saatu yksi vir- ton hoitoon ja konservointiin ei voida palkata
22247: ka, joiden avulla on hoidettu av-aineiston saa- tehtäviin erikoistunutta teknistä henkilökuntaa,
22248: pumisvalvonta ja vastaanotto, rekisteröinti val- vaarantuu av-tallenteiden säilyvyys. Kansallis-
22249: takunnalliseen tietokantaan sekä toimitettu ky- ten musiikkikokoelmien hoitaminen ja palvelut
22250: seisen aineiston vuosiluettelot. puolestaan edellyttävät musiikkitieteellisen
22251: Äänitteiden ja muun av-aineiston tutkijapal- koulutuksen saanutta kirjastohenkilökuntaa.
22252: velut, huolto ja konservointi tulisi niin ikään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22253: pystyä hoitamaan siten, että vapaakappalelain
22254: tarkoitus tulisi täytetyksi ja aineiston säilymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22255: nen voitaisiin turvata. Helsingin yliopiston kir- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22256: jaston vapaakappalekokoelmat käsittävät jo 29. JO. 01 540 000 markkaa työsuhde-
22257: noin 40 000 ääniteitä ja yli 3 000 yksikköä muu- palkkoihin Helsingin yliopiston kirjas-
22258: ta av-aineistoa. Kirjastolla on lisäksi maan laa- ton musiikki- ja audiovisuaalisen aineis-
22259: jimmat suomalaisen musiikin painettujen nuot- ton tutkijapalvelujen järjestämiseen,
22260: tien kokoelmat, Suomen merkittävimmät sävel- musiikkikokoelmien hoitoon ja konser-
22261: täjien käsikirjoituskokoelmat sekä kaikki Suo- vointiin.
22262: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22263:
22264: Riitta Jouppila Marjut Kaarilahti
22265: Kari Häkämies Paavo Lipponen
22266: Reijo Laitinen
22267: 608 1991 vp
22268:
22269: Raha-asia-aloite 562
22270:
22271:
22272:
22273:
22274: Jouppila ym.: Määrärahojen osoittamisesta opintojen ohjauksen
22275: kehittämiseen ammattikorkeakoulukokeiluissa
22276:
22277:
22278: Eduskunnalle
22279: Ammattikorkeakoulukokeiluissa opintojen tata. Jotta opiskelija voisi suunnitella ja toteut-
22280: valinnaisuus lisääntyy huomattavasti. Tavoit- taa opintonsa sekä omien halujensa että koko-
22281: teena tason nostamisen lisäksi ollut tutkintojen naisuuden kannalta parhaalla mahdollisella ta-
22282: joustavuus ja monipuolisuus toteutetaan opin- valla, on luotava edellytykset täysipäiväiseen
22283: noilla yli linja-, osasto- ja oppilaitosrajojen. opintoneuvontaan.
22284: Opiskelija voi yksilöllisesti suunnitella osan Nykyistä opintojen ohjausjärjestelmää täy-
22285: opinnoistaan ja sisällyttää haluamiaan opinto- dentämään tarvitaan kokeiluyksikköihin pää-
22286: suorituksia omaan tutkintoonsa. toiminen henkilö, joka ohjaa opiskelijoita ja
22287: Keskiasteen oppilaitoksissa ei ole toiminta- tiedottaa mahdollisuuksista yli osasto- ja oppi-
22288: kulttuuria, joka tukisi opiskelijan omaehtoi- laitosrajojen tapahtuvissa opinnoissa.
22289: suutta opintojen suorittamisessa. Etenkin alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22290: vaiheessa tiedon puute ja sen hankinnan hanka- nioittavasti,
22291: luus rajoittavat tutkintojen laaja-alaistamista
22292: järkevästi ja kokonaisuutta palvelevasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22293: Opiskelijoiden on saatava asiantuntevaa opas- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
22294: tusta opiskelunsa suunnitteluun. Nykyinen jär- 29.60.01 790000 markkaa, momentil/e
22295: jestelmä, jossa usein opettajat oman toimensa 29.65.30 370000 markkaaja momentil-
22296: ohella vastaavat opintojen ohjauksesta, ei riitä. le 29.67.50 100000 markkaa niin, että
22297: Opettajavoimin on tähän saakka suoriuduttu jokaiseen ammattikorkeakoulun kokei-
22298: oman linjan sisäisestä opintojen ohjauksesta, luyksikköön perustetaan opintoneuvo-
22299: mutta ammattikorkeakoulujen mukanaan tuo- jan täysipäiväinen virka.
22300: miin uusiin haasteisiin tällä tavoin ei voida vas-
22301:
22302: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22303:
22304: Riitta Jouppila Marjut Kaarilahti
22305: Kari Häkämies Martti Korhonen
22306: Pauli Saapunki
22307: 1991 vp 609
22308:
22309: Raha-asia-aloite 563
22310:
22311:
22312:
22313:
22314: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena
22315: Kuusamon kansanopistolle
22316:
22317:
22318: Eduskunnalle
22319:
22320: Kuusamon kansanopistolle on valmistunut li- tos ja sillä on taidekouluna myös valtakunnal-
22321: särakennus vuonna 1986, mikä on aiheuttanut lista merkitystä.
22322: sen, että kansanopisto on joutunut rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22323: sesta aiheutuneiden velkojen takia vaikeaan ta- nioittaen,
22324: loudelliseen tilanteeseen. Talousvaikeuksien ta-
22325: kia uhkaa jopa opiston vireä ja monipuolinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22326: toiminta heikentyä. Tämä olisi onnetonta siksi, 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22327: että Kuusamon kansanopisto on Lapin ja Ou- 29.68.52 1 000 000 markkaa rakennus-
22328: lun läänien itäosan ainoa kuvataidealan oppilai- avustukseen Kuusamon kansanopistolle.
22329:
22330: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22331:
22332: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
22333: Liisa Jaakonsaari Martti Korhonen
22334: Pauli Saapunki
22335: 610 1991 vp
22336:
22337: Raha-asia-aloite 564
22338:
22339:
22340:
22341:
22342: Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
22343: koulutusmateriaalin tuottamiseen
22344:
22345:
22346: Eduskunnalle
22347:
22348: Kansallinen Sivistysliitto ry. tuottaa runsaasti teriaalin suunnittelun, toimittamisen ja julkis-
22349: koulutusmateriaalia, jonka käyttö kasvaa jat- teknisen valmistamisen alueilla.
22350: kuvasti. Materiaalin tuottamisella pyritään pal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22351: velemaan liiton jäsenjärjestöjen koulutukselli- taen,
22352: sia tarpeita ja niiden yksittäisten jäsenten itse-
22353: opiskelun kehittämistä. Koulutuksen volyymin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22354: kasvu asettaa lisää vaatimuksia myös sitä tuke- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22355: van aikuisopiskelun soveliaan materiaalituotan- 29.68.54 80 000 markkaa Kansallisen
22356: non kehittämiseen. Sivistysliiton koulutusmateriaalituotan-
22357: Materiaalin tuottaminen vaatii runsaasti re- toa varten.
22358: sursseja koulutustarpeiden kartoituksen ja ma-
22359:
22360: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22361:
22362: Riitta Jouppila
22363: 1991 vp 611
22364:
22365: Raha-asia-aloite 565
22366:
22367:
22368:
22369:
22370: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Päätalo-päivien järjes-
22371: tämiseen
22372:
22373:
22374: Eduskunnalle
22375:
22376: Taivalkoskella on jo usean vuoden aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22377: järjestetty kirjailijaprofessori Kalle Päätalon nioittaen,
22378: nimeä kantava kirjallisuus- ja taidetapahtuma,
22379: jonka suosio on vuosi vuodelta kasvanut. Se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22380: myös Koillismaalla ollut omiaan vireyttämään 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22381: laajasti kirjallisuuden ja kirjoittamisen harras- 29.90.52 JOO 000 markkaa Päätalo-päi-
22382: tusta. Myös vuonna 1992 on tarkoitus järjestää vien järjestämiseen.
22383: kyseinen tapahtuma.
22384:
22385: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22386:
22387: Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist
22388: Pirjo-Riitta Antvuori Martti Korhonen Pauli Saapunki
22389: 612 1991 vp
22390:
22391: Raha-asia-aloite 566
22392:
22393:
22394:
22395:
22396: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Päätalo-instituutin toi-
22397: minnan edistämiseen
22398:
22399:
22400: Eduskunnalle
22401:
22402: Kirjallisen ilmaisun kehittämiseksi ei ole ole- keen toteuttamiseen on saatu lääninrahaa vuo-
22403: massa musiikin tai kuvaamataiteen kehittämi- sina 1990 ja 1991 sekä opetusministeriön avus-
22404: seen verrattavaa koulutusjärjestelmää. tusta vuonna 1991.
22405: Kirjoittajakoulutuksen kysyntää on kuiten- Syksyllä 1991 aletaan rakentaa Koillismaa-
22406: kin runsaasti. Sen osoittaa erilaisten lyhyiden keskusta, johon tulevat tilat myös Päätalo-insti-
22407: kirjoittajakurssien suosio. tuutille.
22408: Pitkäjänteistä kirjoittajakoulutusta annetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22409: Etelä-Suomessa esimerkiksi Kotkan Pekkas- nioittaen,
22410: akatemiassa ja Oriveden Topelius-akatemiassa.
22411: Pohjois-Suomesta tällaiset oppilaitokset puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22412: tuvat. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22413: Taivalkoskella on aloittanut toimintansa 29.90.52 JOO 000 markkaa Päätalo-ins-
22414: Pohjois-Suomen ainoa kirjoittajakoulutusta tituutin toiminnan edistämistä varten.
22415: antava oppilaitos, Päätalo-instituutti. Hank-
22416:
22417: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22418:
22419: Riitta J ouppila Oiva Savela Osmo Polvinen
22420: Juhani Vähäkangas Tuulikki Ukkola Aarno von Bell
22421: Eino Siuruainen Kalevi Mattila Martti Korhonen
22422: Pauli Saapunki
22423: 1991 vp 613
22424:
22425: Raha-asia-aloite 567
22426:
22427:
22428:
22429:
22430: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven kansain-
22431: välisen kelonveistoviikon järjestämiseen
22432:
22433:
22434: Eduskunnalle
22435:
22436: Kemijärvellä on jo seitsemänä vuonna järjes- tarve on jopa korostunuHa Kemijärven kunnan
22437: tetty kansainvälinen kuvanveistotapahtuma, jo- heikentyneen kantokyvyn vuoksi.
22438: hon kahtena viime vuonna on saatu valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22439: avustusta 100 000 mk vuosittain. Tapahtumaan nioittaen,
22440: osallistui vuonna 1991 osanottajia 18 maasta.
22441: Osanottajien joukossa oli myös 12 kuvanveis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22442: toalan professoria eri maista. Tapahtuma on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22443: herättänyt suurta mielenkiintoa myös yleisön 29.90.52 200 000 markkaa Kemijärven
22444: joukossa. Myös ensi vuonna on tarkoitus järjes- kansainvälisen kelonveistoviikon järjes-
22445: tää kyseinen tapahtuma. Nyt valtionavustuksen tämistä varten.
22446:
22447: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22448:
22449: Riitta J ouppila Martti Korhonen Pauli Saapunki
22450:
22451:
22452:
22453:
22454: 41 210265Z
22455: 614 1991 vp
22456:
22457: Raha-asia-aloite 568
22458:
22459:
22460:
22461:
22462: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktiset Askeleet -tans-
22463: sitapahtumaa varten
22464:
22465:
22466: Eduskunnalle
22467: Oulun läänin Tanssialan Tuki ry. on jo usea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22468: na vuonna järjestänyt Arktiset Askeleet -tanssi- nioittaen,
22469: tapahtuman Oulussa. Sellainen järjestetään
22470: myös vuonna 1992. Järjestettävän tapahtuman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22471: teemana tulee olemaan lastentanssi. Tapahtu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22472: maan tulee mukaan ammattijärjestöistä Tans- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa
22473: sin Varhaiskasvattajat, joka vastaa Arktiset As- Arktiset Askeleet-tanssitapahtumaa var-
22474: keleet -tapahtuman yhteydessä tanssinopettajil- ten.
22475: le järjestettävän koulutustapahtuman pedagogi-
22476: sesta osuudesta.
22477:
22478: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22479:
22480: Riitta Jouppila Liisa Jaakonsaari Martti Korhonen
22481: 1991 vp 615
22482:
22483: Raha-asia-aloite 569
22484:
22485:
22486:
22487:
22488: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Naisten
22489: Liitto ry:lle kuluttajavalistukseen ja opintoaineiston valmis-
22490: tamiseen
22491:
22492: Eduskunnalle
22493:
22494: Kuluttajaviraston vuonna 1990 teettämän sel- Kokoomuksen Naisten Liitto valmistaa ku-
22495: vityksen mukaan kuluttajat eivät ole riittävästi luttajavalistuksesta ja kuluttaja-asioista koulu-
22496: selvillä päivittäistavaroiden hinnanmuodostuk- tusaineiston erityisesti naisten tietoisuuden kas-
22497: sesta. Elintarvikkeiden korkeisiin hintoihin vai- vattamiseksi.
22498: kuttavat tekijät ovatkin vaikeasti hahmotelta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22499: vissa. nioittaen,
22500: Naiset vastaavat arkipäivän hankinnoista ja
22501: joutuvat päivittäin tekemään monia kulutusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22502: koskevia päätöksiä. Siksi on tärkeää, että nai- 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000
22503: silla on selkeät käsitykset mm. elintarvikkeiden markkaa Kokoomuksen Naisten Liitto
22504: hinnanmuodostuksesta, korkopolitiikasta sekä ry:lle kuluttajavalistukseen ja opintoai-
22505: kulutusratkaisujen vaikutuksesta ympäristöön. neiston valmistamiseen.
22506: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22507:
22508: Riitta Jouppila Maija Perho-Santala
22509: Marjut Kaarilahti Kari Häkämies
22510: 616 1991 vp
22511:
22512: Raha-asia-aloite 570
22513:
22514:
22515:
22516:
22517: Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-liitolle MS-
22518: potilaiden kuntoutukseen
22519:
22520:
22521: Eduskunnalle
22522: MS-tauti eli multippeliskleroosi on aivojen ja tyisen uhatussa asemassa on nuorten vastasai-
22523: selkäytimen jatkuvasti etenevä sairaus, johon rastuneiden MS-potilaiden ja vanhuuseläkkeelle
22524: sairastuvat yleensä 20-40-vuotiaat, aikaisem- siirtyneiden vaikeavammaisten kuntoutus, kos-
22525: min terveet aikuiset. Siinä ikäryhmässä MS on ka nämä ryhmät eivät kuulu Kansaneläkelaitok-
22526: vaikeimmin invalidisoiva neurologinen sairaus sen järjestämän lakisääteisen kuntoutuksen pii-
22527: Suomessa. riin.
22528: Suomen MS-liitto - Finlands MS-förbund Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22529: ry. on järjestänyt vuodesta 1988 korkealaatuis- taen,
22530: ta kuntoutusta MS-potilaille toimintayksikös-
22531: sään Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22532: sessa. Tämän toiminnan rahoittaminen on käy- 1992 tulo- ja menoarvioon 250000
22533: mässä epävarmaksi terveydenhuollon talouteen markkaa Suomen MS-liiton järjestä-
22534: kohdistettujen suurien säästötoimien takia. Eri- mään MS-potilaiden kuntoutukseen.
22535:
22536: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22537:
22538: Riitta Jouppila
22539: 1991 vp 617
22540:
22541: Raha-asia-aloite 571
22542:
22543:
22544:
22545:
22546: Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Eläkeläisliiton
22547: kurssikeskuksen toiminnan tukemiseen
22548:
22549:
22550: Eduskunnalle
22551:
22552: Kansallisen Eläkeläisliiton kurssi- ja virkis- rasittaa jäsenkuntaa muita eläkeläisjärjestöjä
22553: tyskeskus on valmistunut Turun Kakskertaan suuremmilla kurssi- ja jäsenmaksuilla.
22554: vuonna 1988. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22555: Kurssi- ja virkistyskeskus Keikkulan rakenta- taen,
22556: misesta aiheutuneita lainoja, joita liitolla on
22557: 31.12.1991 hieman vajaat 1,4 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22558: kaa, joudutaan lyhentämään vuonna 1992 noin 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
22559: 200 000 markkaa. Korkoja maksetaan vuonna markkaa Kansallisen Eläkeläisliiton
22560: 1992 myös noin 200 000 markkaa. Korkojen ja kurssi- ja virkistyskeskuksen toiminnan
22561: lainojen maksu vaikeuttaa liiton toimintaa sekä tukemiseen.
22562:
22563: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22564:
22565: Riitta Jouppila
22566: 618 1991 vp
22567:
22568: Raha-asia-aloite 572
22569:
22570:
22571:
22572:
22573: Jurva: Määrärahan osoittamisesta vaihtoehtoisia energiamuotoja
22574: koskevan tutkimuksen tehostamiseen
22575:
22576:
22577: Eduskunnalle
22578:
22579: Maamme energiapolitiikan suunnasta käy- sia, toisin kuin pitkälti tuontitekniikkaan ja täy-
22580: dään tällä hetkellä varsin laajaa keskustelua. sin tuontipohtoaineeseen kytkeytyvä atomi-
22581: Lähinnä keskustelua on käyty mahdollisesta li- energia. Lisäksi vaihtoehtoiset ja uusiutuvat
22582: säydinvoimalakapasiteetista tai tämän vaih- energiamuodot ovat merkittävästi turvallisem-
22583: toehdon tullessa tyrmätyksi vaihtoehtoisista pia kuin erittäin riskialtis ja onnettomuustilan-
22584: energianlisäysmuodoista sekä energian säästä- teessa laajan ja tuhoisan ympäristökatastrofin
22585: misestä. aiheuttava ydinvoima.
22586: Maassamme on tähän saakka käytetty asian- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22587: tuntijoiden arvioiden mukaan useita miljardeja
22588: markkoja ydinvoimalakapasiteetin lisäämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22589: markkinointiin sekä ydinvoimatekniikan tutki- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
22590: mukseen. Sen sijaan vaihtoehtoisten ja uusiutu- 32.55.21 JO 000 000 markkaa uusiutu-
22591: vien energiamuotojen, kuten turpeen, aurinko- vien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen
22592: voiman, tuulivoiman, aaltovoiman, maaläm- tutkimukseen käytettävien määräraho-
22593: mön, vesilämmön, bioenergian ja erilaisten jen ja kapasiteetin merkittäväksi lisää-
22594: puuhakkeiden energiataloudellisen hyödyntä- miseksi maassamme niin, että voitaisiin
22595: misen kehittämiseen on uhrattu varsin rajalli- keskipitkällä tähtäimellä aikaansaada
22596: sesti varoja. Linja on varsin nurinkurinen, sillä todellinen vaihtoehto ydinvoimalakapa-
22597: kaikki nämä edellä mainitut uusiutuvat ja vaih- siteetin lisärakentamiselle maassamme.
22598: toehtoiset energiamuodot ovat täysin kotimai-
22599:
22600: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22601:
22602: Marita Jurva
22603: 1991 vp 619
22604:
22605: Raha-asia-aloite 573
22606:
22607:
22608:
22609:
22610: Jurva: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hankki-
22611: miseksi olemassa olevasta rakennuskannasta
22612:
22613:
22614: Eduskunnalle
22615: Vuonna 1986 alle puolet (46 OJo) opiskelija- asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija-asuntosää-
22616: asuntoihin hakeneista sai asunnon, ja tilanne on tiöt voivat omalta osaltaan hidastaa vuokra-
22617: kuluvana syksynä useilla opiskelupaikkakunnil- asuntojen poistumista, mikä on kaikkien asun-
22618: la entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee si- nontarvitsijoiden kannalta toivottavaa.
22619: tä, että opiskelijoiden asuntotarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22620: minen on edelleen myös huomattavassa määrin taen,
22621: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta
22622: yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22623: den asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22624: uustuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiske- 35.45. 60 20 000 000 markkaa omapää-
22625: lija-asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä omaosuuden kattamiseen opiskelija-
22626: enemmän hankkimaan vanhasta asuntokannas- asuntojen hankkimiseksi olemassa ole-
22627: ta asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille vuokra- vasta rakennuskannasta.
22628: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22629:
22630: Marita Jurva
22631: 620 1991 vp
22632:
22633: Raha-asia-aloite 574
22634:
22635:
22636:
22637:
22638: Jurva: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntokohteiden
22639: omapääomaosuuden kattamiseen
22640:
22641:
22642: Eduskunnalle
22643: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22644: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus-
22645: ten mukaisesti. Kuluvana syksynä on pula opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22646: kelija-asunnoista entisestään vaikeutunut useil- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22647: la paikkakunnilla. Tulo- ja menoarvioehdotuk- 35.45.60 20 000 000 markkaa uusien
22648: sessa osoitettu omapääoma-avustus ei riitä ti- tai perusparannettavien vuokratalojen
22649: lanteen helpottamiseksi, vaan tarvitaan lisäva- oman pääoman osittaiseksi kattamiseksi
22650: roja. opiskelija-asuntokohteissa.
22651: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22652:
22653: Marita Jurva
22654: 1991 vp 621
22655:
22656: Raha-asia-aloite 575
22657:
22658:
22659:
22660:
22661: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Helsingin vuokra-asuntokan-
22662: nan lisäämiseen
22663:
22664:
22665: Eduskunnalle
22666:
22667: Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin sin valvonnan ulkopuolelle riistäytyneet vuok-
22668: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä sietä- ra-asuntomarkkinat, joissa asuntojen vuokra-
22669: mätön asuntopula. hinnat ovat huomattavasti yli kohtuullisen
22670: Omistusasuntoja on saatavissa suurella rahal- vuokratason. SMP ei voi pitää tällaista tilannet-
22671: la, joten niiden hankkimiseen ei useimmilla ta oikeana, vaan haluaa, että kaikille asukkaille
22672: ole kuitenkaan mahdollisuuksia. Siksi vuokra- voidaan osoittaa kohtuuhintainen vuokra-asun-
22673: asunnot esittävätkin entistä suurempaa osaa tyy- to ilman vuosikausia kestävää jonotusta.
22674: dytettäessä ala-arvoista asuntotilannettamme. Edellä olevan perusteella ehdotan,
22675: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pysty-
22676: nyt tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22677: asuntoja, jotta kaikki halukkaat pääsisivät koh- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22678: tuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. Tämän seu- 35.45. 60 25 000 000 markkaa Helsingin
22679: rauksena vallitsevat Helsingin kaupungissa täy- vuokra-asuntokannan lisäämiseksi.
22680:
22681: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22682:
22683: Marita Jurva
22684: 622 1991 vp
22685:
22686: Raha-asia-aloite 576
22687:
22688:
22689:
22690:
22691: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen kan-
22692: sanopiston päärakennuksen kunnostamiseen
22693:
22694:
22695: Eduskunnalle
22696: Varsinais-Suomen kansanopiston vanha pää- ei enää vastaa ajan vaatimuksia. Huoneet ovat
22697: rakennus valmistui vuonna 1906. Rakennuksen pieniä ja mukavuudet ovat käytävällä (wc ja
22698: piirsi arkkitehti Alex Nyström. Vanha opistora- suihku 15-20 opiskelijaa kohden).
22699: kennus on keskeisellä paikalla Paimion keskus- Vanhat tilat pitäisi kunnostaa tämän päivän
22700: taajamassa ja liittyy tiiviisti yhteen paikkakun- vaatimuksia vastaaviksi niin, että taloa voitai-
22701: nan historian kanssa. siin käyttää edelleen alkuperäiseen tarkoituk-
22702: Paimion kunta valmistelee opistoalueelle ra- seensa. Vanhan opistorakennuksen kunnostus-
22703: kennuskaavaa, jossa vanha päärakennus piha- työ ei kuitenkaan ole vain koulurakentamista,
22704: alueineen on merkitty suojeltavaksi. Ulkonai- vaan ennen kaikkea varsinaissuomalaisen kult-
22705: sesti rakennus on edelleen hyvin näyttävä, suo- tuurimuistomerkin vaalimista, jossa tehtävässä
22706: raryhtinen ja kaunis kolmikerroksinen puutalo. yksittäisen koulun taloudelliset mahdollisuudet
22707: Siinä tehtiin kymmenen vuotta sitten viran- ovat riittämättömät.
22708: omaisten vaatimuksesta paloturvallisuutta pa- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22709: rantava saneeraus, joka kyllä lisäsi talossa asu-
22710: vien opiskelijoiden turvallisuutta, mutta jätti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22711: huomiotta vanhan rakennuksen esteettiset ar- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
22712: vot. 29.68.52 400 000 markkaa Varsinais-
22713: Vanha päärakennus on edelleen sekä majoi- Suomen kansanopiston vanhan päära-
22714: tus- että opetuskäytössä. Majoitustilailtaan se kennuksen kunnostamista varten.
22715: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22716:
22717: Timo Järvilahti
22718: 1991 vp 623
22719:
22720: Raha-asia-aloite 577
22721:
22722:
22723:
22724:
22725: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Rikalan arkeologisen mu-
22726: seon tutkimustoimintaan Halikossa
22727:
22728:
22729: Eduskunnalle
22730:
22731: Halikon kunnassa sijaitseva Rikala oli rauta- sen ohjelman, jossa yhtenä osana on Rikalan
22732: kauden lopulla 900-1000-luvulla tärkeä kaup- arkeologinen museo. Rikalan museo tulee ole-
22733: papaikka: Teljän ohella tunnetuin muinaiskau- maan Suomen ensimmäinen varsinainen arkeo-
22734: punkimme. Rikalassa on käyty vilkasta kaup- loginen museo, ja sen tarkoituksena on esitellä
22735: paa sekä sisämaahan että Skandinaviaan päin ja kaupankäyntiä ja yleensä elämäntapaa aina
22736: Itämeren maiden kanssa. Rikalan kaupunki- varhaisimpien asukkaiden saapumisesta läh-
22737: mainen olemassaolo lienee ulottunut vuoden tien. Näyttelyn esineistö koostuu pääosin hau-
22738: 1300 tienoille. Rikalan kaupunki tai Rikalan talöydöistä. Tavoitteena on valoisa, yleisöystä-
22739: suurtila on ilmeisesti Joensuun kartanon edeltä- vällinen, ulospäin menneisyyden kautta tulevai-
22740: jä. Rikalassa on ollut myös satama puolustus- suuteen suuntautuva museo. Tekstiilien tutki-
22741: järjestelmineen (Linnanmäki), ja myöhemmin mus tulee olemaan museon yksi tärkeimmistä
22742: sen läheisyydessä on ollut markkinapaikka. tehtävistä, koska Rikala on runsas tekstiililöy-
22743: Huomattavaksi on osoittautunut Rikalan döistään ja ala kärsii pahiten tutkimustilojen
22744: kalmisto 1950-luvulla. Alueella on tehty useita puutetta. Rikalan arkeologisella museolla on
22745: kaivauksia 1950- ja 1970-luvulla. Lukuisista merkitystä Turun ja Helsingin yliopistoille. Mu-
22746: monikerroksisista haudoista on löytynyt lähes seon toiminnan pääpaino tulee olemaan näyt-
22747: 800 esinettä tai esineosaa. Löydöksiin kuuluu tely- ja tutkimustyössä.
22748: runsaasti tekstiilejä, aseita, rahaa, koruja yms. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat
22749: Rikalanmäen-Linnanmäen muinaismuisto- noin 8 miljoonaa markkaa. Varsinaiset raken-
22750: alue on kooltaan noin 1 200 x 200 metriä eli nustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 1993.
22751: 24 hehtaaria. Alueena se on sekä seutukaavassa Edellä olevan perusteella ehdotan,
22752: että kunnan yleis- ja rakennuskaavoissa vahvis-
22753: tettu. Halikon kunta omistaa tästä keskeisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22754: män osan, johon kuuluvat entiset Viurilan kar- 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
22755: tanon 1860-luvulla valmistuneet yhdistetty talli- markkaa Halikon kunnan Rikalan ar-
22756: asuinrakennus ja pajarakennus. keologisen museon tutkimustoiminnan,
22757: Turun maakuntamuseo on laatinut 1970- näyttelyjen ja uudisrakennuksen suun-
22758: luvun lopulla Varsinais-Suomen museopoliitti- nittelun toteuttamiseen.
22759:
22760: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22761:
22762: Timo Järvilahti
22763: 624 1991 vp
22764:
22765: Raha-asia-aloite 578
22766:
22767:
22768:
22769:
22770: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia Yhdis-
22771: tysten Liiton toiminnan tukemiseen
22772:
22773:
22774: Eduskunnalle
22775: Valtakunnallinen Suomi-Australia Yhdis- Lähin Australian edustusto sijaitsee Tukhol-
22776: tysten Liitto ry. perustettiin Turussa marras- massa ja siksi Suomi-Australia Yhdistysten
22777: kuussa 1984 Suomi-Australia-seuran nimellä. Liitto ry. on tärkeä kanava, jonka kautta saa-
22778: Seitsemässä vuodessa jäsenmäärä on kasvanut daan tietoa suomen kielellä Australiasta, sen
22779: lähes 3 000 henkilöön. Liittoon kuuluu 13 aktii- kulttuurista ja eri elämänaloihin liittyvistä
22780: vista paikallisyhdistystä, joista pohjoisin toimii asioista. Australian valtio ei tue taloudellisesti
22781: Rovaniemellä. liiton toimintaa. Liitolla on kokopäivätoiminen
22782: Suomi-Australia Yhdistysten Liitto ry. hoi- toiminnanjohtaja ja toimisto. Liitolla on myös
22783: taa ja pyrkii monin tavoin kehittämään Suomen kolme kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti
22784: ja Australian välisiä kulttuurisuhteita sekä ta- Bumerangi. Liitto palvelee yksityisiä henkilöitä,
22785: loudellista yhteistyötä. Liitto pitää yhteyttä matkailijoita, paikallisyhdistyksiä, eri yhteisö-
22786: australialaisiin, Australian suurlähetystön vi- jä, yrityksiä ja tiedotusvälineitä Australiaan liit-
22787: ranomaisiin ja yhteisöihin. tyvissä kysymyksissä.
22788: Liitto järjestää vuosittain Australia-päivät, Edellä olevan perusteella ehdotan,
22789: joiden yhteydessä järjestetään Australian kau-
22790: pan seminaari. Vuonna 1992 kesäpäivät järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22791: tetään Juuret Suomessa -juhlavuoden merkeissä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22792: ja ne ovat aiempaa laajemmat. Päivilie odote- 29.98.50 200 000 markkaa Suomi-
22793: taan runsaasti sekä suomalaisia että ennen kaik- Australia Yhdistysten Liiton toiminnan
22794: kea australiansuomalaisia osallistujia. tukemiseen.
22795: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22796:
22797: Timo Järvilahti
22798: 1991 vp 625
22799:
22800: Raha-asia-aloite 579
22801:
22802:
22803:
22804:
22805: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ammattikalastaja-
22806: liitolle kahden ammattikalastusneuvojan palkkaamiseen
22807:
22808:
22809: Eduskunnalle
22810:
22811: Valtion tulo- ja menoarvion määrärahoilla käyttö edellyttäisi tehokasta yrittäjäkohtaista
22812: on ylläpidetty kalatalousalan neuvonta- ja valis- neuvontaa. Suomen Ammattikalastajaliitto ry.
22813: tustoimintaa maassamme jo vuosikymmenten on keskeinen varsinaisten ammattikalastajien
22814: ajan. Valtionavustusta on kalatalousalan järjes- valtakunnallinen järjestö, jonka piirissä teh-
22815: töille annettu sekä kalastuksenhoitomaksuina dään sekä edunvalvontatyötä että neuvontatyö-
22816: valtiolle kertyvistä varoista että erityiselle kalas- tä. Neuvontatyö ammattikalastajien joukossa
22817: tusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen tar- on tullut yhä tarpeellisemmaksi, kun heidän on
22818: koitetulle momentille sijoitetusta määrärahasta. yrittäjinä sopeuduttava mm. ulkomaisen kalan
22819: Tältä valtion tulo- ja menoarvion momentilta tuonnin aiheuttamaan voimistuvaan kilpailuun
22820: 30.37.49 ovat saaneet valtionavustusta valta- ja kuluttajien kiristyvään tuorekalatuotteiden
22821: kunnallisina kalatalousneuvontajärjestöinä Ka- vaatimustasoon. Rehukalan menekkivaikeudet
22822: latalouden Keskusliitto, Suomen Kalamiesten ovat myös lisänneet ammattikalastajien pyrki-
22823: Keskusliitto ja Suomen Metsästäjä- ja Kalasta- myksiä oppia muuttamaan nopeassa tahdissa
22824: jaliitto jo vuodesta 1976 alkaen, jolloin ao. kalastustaan ja saaliinsa markkinointia ympä-
22825: määräraha valtion tulo- ja menoarvioon sisälly- ristön ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.
22826: tettiin. Vuonna 1983 laajennettiin valtionavun Suomen Ammattikalastajaliitolla ei ole omia
22827: saajien joukkoa ottamalla mukaan uutena jär- taloudellisia mahdollisuuksia ylläpitää koulu-
22828: jestönä Suomen Lohenkasvattajain Liitto. Nä- tettua neuvontahenkilöstöä vastaamaan am-
22829: mä järjestöt ovat saamillaan varoilla voineet yl- mattikalastajakunnan ajankohtaisiin neuvonta-
22830: läpitää pysyvää neuvonta- ja valistustyöhön tarpeisiin. Se edellyttäisi kalatalousalan yrit-
22831: koulutettua henkilöstöä, jota on tarvittu autta- täjä- ja markkinointitoiminnan tuntevia am-
22832: maan ja avustamaan jäsenistöä ammatinhar- mattihenkilöitä, joiden palkkausta varten olisi
22833: joittamisessa, harrastamisessa ja yhdistystoi- oltava riittävä perusrahoitus muiden kalastus-
22834: minnassa. alan järjestöjen tapaan.
22835: Suomen kalatalouden kentästä edellä maini- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22836: tut järjestöt peittävät hyvin kalaveden omista-
22837: jien osa-aika- ja virkistyskalastajien neuvonta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22838: tarpeet (72 toimihenkilöä). Kalanviljelyn ja eri- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22839: tyisesti ammattikalastuksen kohdalla tilanne on 30.37.49 300 000 markkaa Suomen
22840: selvästi huonompi, vaikka juuri näillä alueilla Ammattikalastajaliitolle kahden am-
22841: kalataloutemme kehitysedellytysten hyväksi- mattikalastusneuvojan palkkaamiseen.
22842: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22843:
22844: Timo Järvilahti
22845: 626 1991 vp
22846:
22847: Raha-asia-aloite 580
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: Järvilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta merenviljelyn tutki-
22853: musyksikön suunnitteluun Rymättylään
22854:
22855:
22856: Eduskunnalle
22857:
22858: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa miseksi ja kiirehtimiseksi se tulisi valtion tulo-
22859: on maa- ja metsätalousministeriö oikeutettu ja menoarviossa tuoda esiin nimettynä koh-
22860: käyttämään Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- teena.
22861: tokselle osoitettua suunnittelumäärärahaa 1,5 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22862: mmk "Saaristomeren alueelle perustettavan
22863: merenviljelyn tutkimusyksikön suunnitteluun". että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22864: Maa- ja metsätalousministeriö on 16.1.1990 il- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22865: moittanut kirjallisesti, että se pitää Rymättylää 30.38. 74 1 000 000 markkaa merenvilje-
22866: tarkoituksenmukaisimpana paikkana merenvil- lyn tutkimusyksikön suunnitteluun Ry-
22867: jelyn tutkimusyksikölle. Hankkeen konkretisoi- mättylään.
22868:
22869: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22870:
22871: Timo Järvilahti Jarmo Laivoranta Marjut Kaarilahti
22872: Heli Astala Ensio Laine Maija Perho-Santala
22873: Virpa Puisto Jukka Roos Olavi Ala-Nissilä
22874: Mikko Rönnholm Sauli Niinistö Ismo Seivästö
22875: Jan-Erik Enestam
22876: 1991 vp 627
22877:
22878: Raha-asia-aloite 581
22879:
22880:
22881:
22882:
22883: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta alemmanasteisen tieverkon
22884: perusparantamiseen Varsinais-Suomessa
22885:
22886:
22887: Eduskunnalle
22888:
22889: Varsinais-Suomen alemmanasteinen tieverk- pungin itäisen alueen tieverkkosuunnitelman
22890: ko kaipaa määrärahoja. Varsinais-Suomen mukaiset hankkeet ja siihen liittyen Lorivon
22891: maantieteelliset, historialliset ja aluerakenteelli- maantien rakentaminen, saaristossa Finnön tie
22892: set olosuhteet tulee ottaa huomioon tieverkkoa (ympäristötekijät otettava huomioon) ja tien
22893: rakennettaessa. n:o 1834 Smedsböle-Sundvik (Västanfjärd)
22894: Varsinais-Suomen pienkuntavaltaisuus ja perusparannus, Turun seudulla Rusko-Vah-
22895: kuntien lisääntyvä yhteistoiminta vaativat alem- to-tie, yhdystie Kaarinantieltä ohikulkutielle
22896: manasteisen tieverkon kohentamista. Eräissä (mt n:o 12190-kt n:o 40) ja Kuninkojan ja
22897: tapauksissa heikot yhteydet suorastaan rajoitta- Turun lentoaseman välinen tieosuus.
22898: vat naapurikuntien välistä yhteistyötä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22899: Esitän, että seuraavat tiehankkeet toteutettai- taen,
22900: siin tai saataisiin suunnittelultaan toteuttamis-
22901: kuntoon vuonna 1992: Salon seudulla Merikul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22902: man tie Salosta Teijoon, Sauvo-Pyhäloukas- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22903: tie ja Hirvelän tie Hirvelä-Somero, Loimaan 31.24.21 5 000000 markkaa alemman-
22904: seudulla väli Riihikoski-Karhunoja, Vakka- asteisen tieverkon perusparantamiseen
22905: Suomessa Mynämäki-Vinkkilä-tie, Uudenkau- Varsinais-Suomen piirissä.
22906:
22907: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22908:
22909: Timo Järvilahti
22910: 628 1991 vp
22911:
22912: Raha-asia-aloite 582
22913:
22914:
22915:
22916:
22917: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Salon-Teijon-Mathilde-
22918: dalin tieyhteyden korjaamiseen
22919:
22920:
22921: Eduskunnalle
22922:
22923: Teijon teollisuuskylä on perinteinen metalli- den johdosta. Toimintojen, niin teollisuuden
22924: ja telakkateollisuuden alue Perniön kunnassa. kuin vapaa-ajankin, kasvaessa täyteen laajuu-
22925: Noin kymmenen vuotta kestäneen varsin kovan teen liikennemäärät kyseisellä tiellä tulevat nou-
22926: murroskauden jälkeen alueen teollisuus on kui- semaan huomattavasti. Tie on jo nyt erittäin
22927: tenkin saamassa uutta ilmettä omistussuhteiden vaarallinen nykyisillä liikennemäärillä. Tie on
22928: sekä uudentyyppisen teollisuuden kiinnostuk- kokonaispituudeltaan 24 kilometriä ja vaatisi
22929: sesta ko. alueeseen. Teollisten työpaikkojen lu- kauttaaltaan kunnostuksen. Kyseisen tien kun-
22930: kumäärän nostamista nykyisestä 200:sta ollaan nostamisella on mitä suurimmassa määrin mer-
22931: kaavailemassa kymmenen vuoden kuluessa 400 kitystä koko alueen kehittymiselle, niin teolli-
22932: -500 työpaikaksi. Alueelle ollaan myös raken- suudelle kuin vapaa-ajan toiminnallekin.
22933: tamassa Etelä-Suomen suurinta vapaa-ajan kes- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22934: kusta. Toimintoihin kuuluu sekä kesä- että tal-
22935: vikauden vapaa-ajan palveluja laskettelumäki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22936: neen, golf-kenttineen ja muine vapaa-ajan toi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22937: mintoihin liittyvine asioineen. 31.24.21 5000000 markkaa Salon-
22938: Nykyinen tieyhteys kyseessä olevalle alueelle Mathildedalin tieyhteyden peruskor-
22939: on erittäin huono tien kapeuden ja mutkaisuu- jausta varten.
22940:
22941: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22942:
22943: Timo Järvilahti
22944: 1991 vp 629
22945:
22946: Raha-asia-aloite 583
22947:
22948:
22949:
22950:
22951: Järvilahti: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton
22952: ja Asukasliiton toiminnan tukemiseen
22953:
22954:
22955: Eduskunnalle
22956:
22957: Maassamme toimii vuokralaisten ja asukkai- tietomäärää. Ilman koulutusta, koulutusmate-
22958: den neuvonta- ja etujärjestöinä kaksi järjestöä, riaalia ja jatkuvaa neuvontaa eivät kansalaiset
22959: Vuokralaisten Keskusliitto ry. ja Asukasliitto saavuta oikeuksiaan eivätkä sellaista oikeustur-
22960: ry. Edellinen on puhtaasti vuokralaisten etujär- vaa kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.
22961: jestö ja jälkimmäinen toimii vuokralaisten li- Mainittujen järjestöjen talous perustuu pit-
22962: säksi myös omistusasuntopuolella asukkaiden kälti niiden saamaan valtionavustukseen. Kun
22963: edunvalvojana. vielä muun muassa huoneenvuokralakiin on
22964: Molemmat järjestöt harjoittavat erittäin mit- suunnitteilla muutoksia, lisääntyy neuvonnan
22965: tavaa maksutonta neuvontatyötä. Sen enempää tarve myös tämän takia.
22966: vuokralaiset kuin muutkaan asukkaat eivät voi Edellä olevan perusteella ehdotan,
22967: saavuttaa oikeuksiaan, ellei heille voida jakaa
22968: oikeaa tietoa asumistaan koskevista, usein var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22969: sin monimutkaisista säännöksistä. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
22970: Esimerkiksi vuoden 1987 huoneenvuokralaki 35.99.52 360 000 markkaa Vuokralais-
22971: ja siihen sen jälkeen tehdyt muutokset, arava- ten Keskusliitto ry:nja Asukasliitto ry:n
22972: vuokrajärjestelmä, uusi vuokralaisdemokratia- toiminnan tukemiseen, siten että kumpi-
22973: laki sekä omistusasunnon ostajien korko-ongel- kin järjestö saa 180 000 markkaa.
22974: mat edellyttävät asukkailta varsin huomattavaa
22975:
22976: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
22977:
22978: Timo Järvilahti
22979:
22980:
22981:
22982:
22983: 42 210265Z
22984: 630 1991 vp
22985:
22986: Raha-asia-aloite 584
22987:
22988:
22989:
22990:
22991: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys
22992: ry:lle projektityöntekijöiden palkkaamiseen
22993:
22994:
22995: Eduskunnalle
22996:
22997: Mustalaislähetys ry. on vuonna 1906 perus- kulttuuriin ja tapoihin. Näin opettaja ei mones-
22998: tettu evankelis-luterilaiselta pohjalta toimiva ti osaa oikealla tavalla suhtautua romanilapsiin
22999: kristillissosiaalinen järjestö. Yhdistys tekee mo- luokalla.
23000: nimuotoista työtä romaniväestön keskuudessa. Toisaalta muusta yhteisöstä poikkeavana ro-
23001: Yhdistyksen kenttäsihteerit neuvovat ja autta- manilapsi kohtaa koulumaailmassa useita ah-
23002: vat asiakkaitaan sosiaalisissa ja taloudellisissa distavia ja pelottavia tekijöitä. Siksi tarvitaan
23003: sekä koulutukseen liittyvissä tarpeissa ja ongel- erityishenkilöitä, jotka tuntevat romaniväestön
23004: missa. Yhdistys toimii myös lastensuojelun alal- erityispiirteet ja omaavat oikean suhtautumista-
23005: la. Sillä on kaksi lastenkotia ja perhekoti. Li- van näihin lapsiin. Koulukuraattorin kaltaisia
23006: säksi sillä on meneillään jo kolmatta vuotta projektihenkilöitä, jotka toimivat linkkinä op-
23007: lapsi- ja nuorisoprojekti, jolla pyritään kehittä- pilaan, perheen ja kouluviranomaisten välillä
23008: mään yhteistyötä romanilasten kotien ja koulu- tarvitaan ainakin Turun, Tampereen ja Helsin-
23009: jen välille. gin seuduille.
23010: Romaniväestö on maamme suurin etninen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23011: vähemmistöryhmä, noin 6 000 henkeä. Roma- nioittaen,
23012: nilasten menestyminen peruskoulussa kohtaa
23013: useassa yksittäistapauksessa vakavia vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23014: sia. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23015: Usein opettajakunta ei ole perehtynyt riittä- 29.91.53 200 000 markkaa Mustalaislä-
23016: västi näiden lasten opiskelun erityiskysymyk- hetys ry:n lapsi- ja nuorisoprojektin jat-
23017: siin. Opettajanvalmistuslaitoksissa ei kouluteta kuvuuden turvaamiseksi.
23018: opettajia riittävästi romaniväestön historiaan,
23019:
23020: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23021:
23022: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Ismo Seivästö
23023: Vesa Laukkanen Leea Hiltunen Eeva-Liisa Moilanen
23024: Pirkko Laakkonen Tina Mäkelä
23025: 1991 vp 631
23026:
23027: Raha-asia-aloite 585
23028:
23029:
23030:
23031:
23032: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ev.lut.
23033: Kansanlähetys ry:lle kokoontumistilojen rakentamiskustan-
23034: nuksiin
23035:
23036: Eduskunnalle
23037:
23038: Suomen ev.lut. Kansanlähetys ry. on yksi ruokasali on ahdas, ja lisäksi ruoka joudutaan
23039: Suomen kirkon lähetysjärjestöistä, perustettu kuljettamaan alakerran keittiöstä. Tilanne ei
23040: v. 1967. Tällä hetkellä sillä on n. 300 kokopäi- korjaustoimenpitein parane.
23041: vätoimista työntekijää, joista 130 työskentelee Yhdistys onkin päättänyt uuden ruokala- ja
23042: lähetyskentillä viidessätoista eri maassa, mm. monitoimirakennuksen rakentamisesta. Uudis-
23043: Egyptissä, Etiopiassa, Keniassa, Sudanissa ja rakennus on suunniteltu sopeutumaan kulttuu-
23044: Papua-Uusi-Guineassa. rihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ym-
23045: Kansanlähetysliikkeen toimintakeskukseksi päristöön. 900 m 2 :n uudisrakennuksessa on tilat
23046: on vuonna 1968 ostettu vanha, rapistunut kar- 200 ruokailijalle sekä kokoustilat 400 hengelle.
23047: tano Hausjärven kunnan Ryttylän kylästä. Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23048: tano on toiminut myös Helsingin kaupungin nioittaen,
23049: koulukotina. Kunnostetuissa tiloissa on moni-
23050: muotoista nuoriso- ym. toimintaa, mm. Lähe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23051: tyskoulu ja Lähetysteologinen Instituutti sekä 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23052: lyhyempiä kursseja ja tapahtumia eri kohderyh- 29.99.50 300 000 markkaa avustuksena
23053: mille. Suomen ev.lut. Kansanlähetykselle
23054: Koko ajan laajenevan toiminnan kannalta ruokala- ja kokoontumistilojen rakenta-
23055: ongelmallisia ovat vanha ruokala ja riittämättö- mishankkeisiin Hausjärven Ryttylään.
23056: mät kokoustilat. Toisessa kerroksessa sijaitseva
23057:
23058: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23059:
23060: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Ismo Seivästö
23061: Vesa Laukkanen Leea Hiltunen Eeva-Liisa Moilanen
23062: Pirkko Laakkonen
23063: 632 1991 vp
23064:
23065: Raha-asia-aloite 586
23066:
23067:
23068:
23069:
23070: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rinnekodin tutki-
23071: mussäätiön kehitysvammatutkimuksen tukemiseen
23072:
23073:
23074: Eduskunnalle
23075: Rinnekodin tutkimussäätiön tehtävänä on suo- tu kehitysvammatutkimus on rahoitettu paa-
23076: rittaa ja tukea kehitysvammaisuuden lääketieteel- osin yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen kaut-
23077: listä, psykologista, sosiaalista ja muuta näihin ta. Yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä
23078: aloihin läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta. lahjoitusten määrä on selvästi vähentynyt.
23079: Tavoitteena on selvittää kehitysvammaisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23080: syitä ehkäisyä ja hoitoa varten sekä pyrkiä löytä- nioittaen,
23081: mään menetelmiä oireiden lievittämiseen ja var-
23082: haisdiagnostiikkaan. Osa tutkimustyöstä tehdään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23083: Rinnekodissa, osa tapahtuu muualla, mm. yliopis- 1992 tulo- ja menoarvioon 100 000
23084: tollisilla klinikoilla tai laitoksissa. markkaa Rinnekodin tutkimussäätiön
23085: Rinnekodin tutkimussäätiön kautta suoritet- kehitysvammatutkimuksen tukemiseen.
23086: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23087:
23088: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Ismo Seivästö
23089: Vesa Laukkanen Päivi Varpasuo Pekka Viljanen
23090: Eeva-Liisa Moilanen Leea Hiltunen Pirkko Laakkonen
23091: Leena Luhtanen Tero Mölsä Leila Lehtinen
23092: 1991 vp 633
23093:
23094: Raha-asia-aloite 587
23095:
23096:
23097:
23098:
23099: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Karhunmäen kristilli-
23100: sen kansanopiston rakennusavustukseen
23101:
23102:
23103: Eduskunnalle
23104:
23105: Maamme vanhimman herännäisopiston, Kar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23106: hunmäen kristillisen kansanopiston, uudelleen- taen,
23107: rakentaminen alkoi huhtikuussa 1987. Raken-
23108: nushankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 20 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23109: milj. mk. Rahoitus muodostuu opiston omasta 1992 tulo- ja menoarvioon momenti//e
23110: ja keräyksillä saatavasta rahoituksesta, Lapuan 29.68.52 800 000 markkaa käytettäväk-
23111: kaupungin myöntämistä lainoista ja takauksis- si Karhunmäen kristillisen kansanopis-
23112: ta, luottolaitoksien kanssa sovitusta rahoituk- ton rakentamisesta aiheutuneisiin kus-
23113: sesta ja valtiolta anottavasta tulo- ja menoar- tannuksiin.
23114: viorahoituksesta.
23115:
23116: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23117:
23118: Anneli Jäätteenmäki
23119: 634 1991 vp
23120:
23121: Raha-asia-aloite 588
23122:
23123:
23124:
23125:
23126: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Käsi- ja Taideteolli-
23127: suusliitolle kehittämisprojektien käynnistämiseen
23128:
23129:
23130: Eduskunnalle
23131:
23132: Käsi- ja Taideteollisuusliitto on valtakunnal- muotojen aloittamiseen ja kokeilujen käynnis-
23133: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- tämiseen.
23134: malaisen käsityön taidon ja tiedon ylläpitämi- Käsi- ja taideteollisuusalan käyttämä tuotan-
23135: nen ja kehittäminen. Käsi- ja taideteollisuus- totapa on ihmisläheinen ja luontoa säästävä.
23136: neuvonnasta vastaa koko maan kattava käsi- ja Kaikki raaka-aineet ovat uusiutuvia ja valta-
23137: taideteollisuusyhdistysten, käsi- ja taideteolli- osaltaan kotimaisia. Myös tämä tarjoaa aivan
23138: suuskeskusten ja käsityökeskusten verkosto. uusia mahdollisuuksia alalle. Olisi hyvin tärkeä-
23139: Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvä tä saada käsi- ja taideteollisuuden piiriin entistä
23140: valtionapu alan neuvontaan on laskenut edelli- enemmän myös suomalainen puu ja esimerkiksi
23141: sestä vuodesta noin 10 OJo ja kuluvana vuonna kivi. Tämä edellyttäisi mahdollisuuksien selvit-
23142: valtionapu on sama kuin vuonna 1990. Toimin- tämistä, malliston luomista ja neuvonnan suun-
23143: taan kohdistuva kysyntä on kuitenkin kasva- nittelua. Automaattinen tietojenkäsittely tar-
23144: nut. joaa uusia ja entistä joustavampia mahdolli-
23145: Käsi- ja ta!deteollisuudelta odotetaan tärkeää suuksia myös käsi- ja taideteollisuudelle. Atk
23146: panosta muuttuvassa työelämässä. Alalla on mahdollistaa mm. tuotesuunnittelun lisäämi-
23147: mahdollisuuksia tarjota uusia ansiomahdolli- seen, kokeilujen tekemiseen ja työpiirrosten
23148: suuksia sivu- ja pääelinkeinona myös kehitys- teon. Suomalainen käsityön osaaminen tulisi
23149: alueilla. Käsi- ja Taideteollisuusliitto on uudista- kääntää kansainväliseksi kilpailutekijäksi tuot-
23150: massa neuvontatyötä ja kehittämässä palveluita tamalla entistä parempia tuotteita ja välittämäl-
23151: entistä paremmin tämän päivän tarpeita vastaa- lä myös osaamistamme.
23152: viksi. Lähivuosien keskeisiksi painopistealueik- Järjestöllä ei ole mahdollisuuksia itse rahoit-
23153: si on valittu alan elinkeinotoiminnan edistämi- taa näihin tavoitteisiin liittyviä kehittämishank-
23154: nen ja toiminnan monipuolistaminen. keita, eikä myöskään jatkaa jo aloitettua ko-
23155: Elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyviä toi- vien materiaalien kehittämishanketta ja alan
23156: menpiteitä on korostettu mm. Kotitalous- ja elinkeinotoiminnan edistämishankkeita. Asian-
23157: kotiteollisuusneuvonnan toimikunnan mietin- tuntijajärjestöllä on sen sijaan mahdollisuus
23158: nössä (1987: 12) ja Koti-, käsi- ja taideteollisuus- hoitaa erillisrahoituksella käynnistettäviä kehit-
23159: toimikunnan mietinnössä (1989:17). Koti-, käsi- tämisprojekteja.
23160: ja taideteollisuustoimikunta on katsonut, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23161: koti- ja käsiteollisuusalan yritysten perusneu- taen,
23162: vontaorganisaation muodostavat elinkeinoasia-
23163: miehet, maataloussihteerit ja käsi- ja taideteol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23164: lisuussyhdistysten käsityökeskukset. Alan an- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23165: siotoiminnan lisääminen edellyttää lisääntyvää 29.69.54 lisäyksenä 300 000 markkaa
23166: panostusta elinkeinoneuvontaan. Elinkeinoneu- Käsi- ja Taideteollisuusliitolle kehittä-
23167: vonnan lisäämiseksi on panostettava henkilös- misprojektien käynnistämiseen.
23168: tön täydennyskoulutukseen, uusien toiminta-
23169:
23170: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23171:
23172: Anneli Jäätteenmäki
23173: 1991 vp 635
23174:
23175: Raha-asia-aloite 589
23176:
23177:
23178:
23179:
23180: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja taideteollisten
23181: yritysten tuotekehityksen edistämiseen Etelä-Pohjanmaalla
23182:
23183:
23184: Eduskunnalle
23185:
23186: Etelä-Pohjanmaalla on noin 500 pienimuo- kutomoille. Toiminnan jatkuminen on kuiten-
23187: toista tekstiilialan yritystä (matto- ja tekstiiliku- kin mahdollista vain, jos tuotesuunnittelupalve-
23188: tomoita, ompelimoita, turkis- ja neulealan yri- lujen tuottamiseen saadaan yhteiskunnan tukea
23189: tyksiä), jotka tarvitsevat tuotekehityspalveluja ja palvelut voidaan tuottaa yrityksille kohtuulli-
23190: tuotteidensa laatutason kohottamiseen ja yritys- sin kustannuksin.
23191: ten kilpailukyvyn säilyttämiseen. Suurimmalla Osa esitetystä määrärahasta (50 000 mk) käy-
23192: osalla pienistä yrityksistä ei ole palveluksessaan tettäisiin tuotesuunnittelua helpottavien ja no-
23193: ammattitaitoista suunnittelijaa, ja vaikka yrityk- peuttavien atk-laitteiden hankintaan. Laitteet
23194: sessä olisikin suunnittelutaitoa, puuttuu suunnit- tulisivat käsityökeskuksessa toimivien suunnit-
23195: telun apuvälineitä, mm. atk-laitteita. telijoiden ja alalla toimivien yrittäjien yhteis-
23196: Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyh- käyttöön.
23197: distyksellä on tuotesuunnitteluosaamista mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23198: kudonnan, ompelun, neuleiden ja turkistyön taen,
23199: osalta. Yhdistyksellä on Kauhavalla käsi- ja tai-
23200: deteollisten yritysten neuvontaan erikoistunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23201: käsityökeskus, joka ei saa toimintaansa val- 1992 tulo- ja menoarvioon 150 000
23202: tionapua. Käsityökeskuksen toiminta on suun- markkaa käsi- ja taideteollisten yritysten
23203: tautunut pääsääntöisesti tuotesuunnittelupalve- tuotekehityksen edistämiseen Etelä-
23204: lujen tuottamiseen alueen matto- ja tekstiili- Pohjanmaalla.
23205:
23206: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23207:
23208: Anneli Jäätteenmäki
23209: 636 1991 vp
23210:
23211: Raha-asia-aloite 590
23212:
23213:
23214:
23215:
23216: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n
23217: toiminnan tukemiseen
23218:
23219:
23220: Eduskunnalle
23221:
23222: Finland Festivals ry. on toiminut 23 vuoden Myös Finland Festivalsin julkaisutoiminta on
23223: ajan huomattavimpien kulttuuritapahtumiem- viime vuosina voimistunut ja tuotetun aineiston
23224: me keskusorganisaationa. taso on korkea. Vuonna 1991 aloitettiin Festi-
23225: Vuonna 1991 FF:n jäseninä on 16 kansainväli- vaali-lehden julkaiseminen ja sitä jatketaan
23226: sen tason festivaalia ja 47 muuta tapahtumaa, vuonna 1992.
23227: jotka kuuluvat neljään eri ketjuun. Yhdistys Toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden Fin-
23228: päättää ketjujensa koostumuksesta eri taiteen- land Festivals ry:n valtiontuki on varsin vähäi-
23229: alojen asiantuntevista ja riippumattomista edus- nen eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
23230: tajista kootun neuvottelukunnan esityksestä. jalle.
23231: Yhteistoiminnana on onnistuttu kohotta- Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuon-
23232: maan festivaalien tasoa ja vähentämään kustan- na 1991 FF:n ulkomaiseen markkinointiin eh-
23233: nuksia. Samalla Suomea on voitu esitellä näky- dollisen avustuksen 650 000 mk, joka kattaa
23234: västi korkeatasoisena kulttuuri- ja matkailu- enintään 50 OJo yhdistyksen ulkomaisen markki-
23235: maana. Kansainvälisen tiedottamisen neuvotte- noinnin kustannuksista, ja opetusministeriö
23236: lukunta onkin tehnyt loppuraportissaan useita 390 000 mk:n toiminta-avustuksen, josta
23237: esityksiä Finland Festivalsin toiminnan kehittä- 120 000 mk oli kerta-avustus eduskunta-aloittei-
23238: mistyön tukemiseksi. den pohjalta. Koska festivaalien taso, kehitys
23239: Vuonna 1991 FF on järjestänyt tiedotustilai- ja tehokas markkinointi on olennaisen tärkeää
23240: suuksia mm. Tukholmassa, Göteborgissa, Os- sekä kulttuuritoiminnallemme että matkailul-
23241: lossa, Hampurissa, Lontoossa ja Pariisissa. FF lemme, tulisi Finland Festivals ry:n valtiontuki
23242: on myös osallistunut matkailumessuille Helsin- saada nykyistä vakaammalle pohjalle ja sitä tu-
23243: gissä ja Berliinissä sekä Nordic Travel Mart lisi merkittävästi korottaa. Valtionavustusjär-
23244: -markkinointitilaisuuteen Reykjavikissa. jestelmä ei ole sallinut aikaisempien vuosien ali-
23245: Syksyn kuluessa FF on mukana Finland om- jäämän (noin 130 000 mk) kattamista, minkä
23246: nibus -tapahtumassa Tukholmassa ja järjestää vuoksi Finland Festivals ry:n tulisi saada eri-
23247: tiedotustilaisuudet New Yorkissa, Los Angele- tyisavustus tähän tarkoitukseen.
23248: sissa sekä Kanadassa. Tämän toiminnan seu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23249: rauksena on syntynyt laaja kontaktien verkko taen,
23250: sekä kulttuurin että matkailun edustajiin eri
23251: puolille maailmaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23252: Lisäksi FF järjestää vuosittain lukuisia tiedo- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23253: tustilaisuuksia kotimaassa ja ilmoittaa koti- ja 29.90.52 250 000 markkaa Finland Fes-
23254: ulkomaisisssa lehdissä. tivals ry:n toiminnan tukemiseen.
23255:
23256: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23257:
23258: Anneli Jäätteenmäki
23259: 1991 vp 637
23260:
23261: Raha-asia-aloite 591
23262:
23263:
23264:
23265:
23266: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkkomu-
23267: siikkijuhlien tukemiseen
23268:
23269:
23270: Eduskunnalle
23271:
23272: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlista on kehitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23273: nyt oman musiikinalansa merkittävin valtakun- taen,
23274: nallinen tapahtuma. Tapahtuman järjestämi-
23275: sestä saadut kokemukset osoittavat, että tarvet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23276: ta ja mahdollisuuksia kirkkomusiikkijuhlien 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23277: kehittämiseen yhä löytyy. Ohjelmistoon on 29.90.52 300 000 markkaa Lohtajan
23278: mm. suunniteltu otettavaksi kirkko-ooppera, kirkkomusiikkijuhlien tukemiseen.
23279: joka edelleen vahvistaisi Lohtajan kirkkomu-
23280: siikkijuhlien asemaa tärkeiden kulttuuritapah-
23281: tumien joukossa.
23282:
23283: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23284:
23285: Anneli Jäätteenmäki
23286: 638 1991 vp
23287:
23288: Raha-asia-aloite 592
23289:
23290:
23291:
23292:
23293: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastaja-
23294: teatteriliiton toiminnan tukemiseen
23295:
23296:
23297: Eduskunnalle
23298:
23299: Suomen Harrastajateatteriliittoon kuuluu 14 tajateatterijärjestöt ovat vuosittain saaneet mel-
23300: valtakunnallista jäsenjärjestöä, joilla on vireää kein toiminta-avustusta vastaavan määrän eril-
23301: näyttämötoimintaa kautta maan. Suoran jäse- lismäärärahoina.
23302: nyyden saaneita näyttämöitä on 125, ja näiden Tämä kehitys uhkaa vakavasti jo liiton perus-
23303: määrä on kasvanut nopeammin kuin minkään toimintoja, koulutusta ja ohjausapujen myön-
23304: muun harrastajateatterialan liiton jäsenmäärä. tämistä. Kuitenkin Suomen Harrastajateatteri-
23305: Näin toimintaresurssit joudutaan jakamaan yhä liitto vastaa pääasiallisesti suomalaisesta har-
23306: useamman tarvitsijan kesken, tällä hetkellä yli rastajateatteritoiminnasta.
23307: 550 näyttämön kesken. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23308: Silti valtion toiminta-avustus ei ole viime taen,
23309: vuosina noussut samassa suhteessa: vuonna
23310: 1986 toiminta-avustus jopa aleni 0,37 OJo, vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23311: na 1987 se nousi 1,95 %, vuonna 1988 korotus 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23312: oli 0%, vuonna 1989 14,05% ja vuonna 1990 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
23313: 3,25 %. On myös huomattava, että vuosina Suomen Harrastajateatteriliiton toimin-
23314: 1988, 1989 ja 1990 ei liitolle ole myönnetty eril- nan tukemiseen.
23315: lismäärärahoja. Samanaikaisesti muut harras-
23316:
23317: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23318:
23319: Anneli Jäätteenmäki
23320: 1991 vp 639
23321:
23322: Raha-asia-aloite 593
23323:
23324:
23325:
23326:
23327: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden
23328: ry:lle
23329:
23330:
23331: Eduskunnalle
23332:
23333: Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa mielestämme erittäin vaatimaton. Piirien keski-
23334: ehdotetaan Pohjola-Norden ry:lle varsinaisena määräinen avustus on tällä hetkellä vuosittain
23335: avustuksena 2 445 000 markkaa ja opettaja- ja n. 75 000 mk. Tavoitteena on korottaa piirien
23336: oppilasvaihtoon 1 300 000 mk. Lisäksi Pohjola- avustuksia niin, että kaikki piirit yltäisivät ajan
23337: Nordenin piireille ehdotetaan 830 000 markkaa. myötä edes 100 000 markan tasolle.
23338: Vuosi 1992 on melkoinen haaste Pohjola-
23339: Myönnetty Ehdotettu Nordenille. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden
23340: vuodeksi vuodeksi
23341: 1991 1992 viettäminen pohjoismaiset näkökohdat huo-
23342: mk mk mioon ottaen, lisääntyvä yhteistyö Viroon pe-
23343: rustetun Norden-yhdistyksen kanssa sekä tie-
23344: Vars. valtionavustus 2480000 2445 000 dottaminen ja keskustelu Pohjolan asemasta
23345: Opettaja- ja oppilas- kiihtyvässä integraatiossa vaativat Pohjola-
23346: vaihto 1200000 1300000 Nordeniita voimavaroja. Pohjola-Eurooppa-
23347: Piirien avustukset 820000 830000 kuvan selkiinnyttäminen ja Pohjolan roolin
23348: 4500000 4 575 000 merkityksen painottaminen on tärkeä tehtävä
23349: Pohjola-Nordenille vuonna 1992.
23350: Opettaja- ja oppilasvaihdon määrärahaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23351: emme esitä korotusta, koska siltä osin toivo- nioittavasti,
23352: muksemme on otettu huomioon. Sen sijaan
23353: tulo- ja menoarvioesityksessä varsinaiseksi val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23354: tionavustukseksi ehdotetussa summassa kustan- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23355: nuskehitystä ei ole otettu huomioon samalla ta- 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
23356: valla. Ehdotettu avustus vuodeksi 1992 on jopa varsinaiseen toimintaan ja JOO 000
23357: hieman alhaisempi kuin vuodeksi 1991 myön- markkaa piirien toimintaan, yhteensä
23358: netty summa ja piireille ehdotettu korotus on 300 000 markkaa.
23359: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23360:
23361: Anneli Jäätteenmäki Arja Alho
23362: Riitta Saastamoinen Jörn Donner
23363: 640 1991 vp
23364:
23365: Raha-asia-aloite 594
23366:
23367:
23368:
23369:
23370: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin
23371: nuorisorahaston perustamiseen
23372:
23373:
23374: Eduskunnalle
23375:
23376: Euroopan yhdentyminen luo nuorten liikku- ta Euroopassa. Verkoston toimintaan sisältyy
23377: vuudelle entistä parempia mahdollisuuksia ja li- mm. asiantuntijavaihtoa, nuorisovaihtoa sekä
23378: sää huomattavasti nuorille suunnattua kansain- ystävyyskouluverkoston luominen.
23379: välistä vaihto-ohjelmatarjontaa. On ilmeistä, Vaasan läänissä on esitetty rahaston perusta-
23380: että suomalainen nuori entistä useammin pää- mista tukemaan nuorten liikkuvuutta sekä kan-
23381: see osalliseksi Euroopassa toimiviin nuoriso- sainvälistä nuoriso- ja opiskelijavaihtoa. Ra-
23382: vaihto-ohjelmiin. Jo nyt yhä suurempi osa Suo- haston perustajina toimisivat lääninhallitus,
23383: men kulttuurivaihtosopimuksiin sisältyvistä läänin kunnat ja elinkeinoelämä, kukin saman-
23384: nuorisovaihto-ohjelmista on annettu läänien suuruisella osuudella.
23385: nuorisolautakuntien toteutettaviksi. Suomen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23386: valmistauduttava muuttuneeseen tilanteeseen nioittaen,
23387: luomalla tälle vaihdolle myös taloudelliset re-
23388: surssit. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23389: Vaasan lääni on ainoana lääninä mukana eu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23390: rooppalaisessa nuorisovaihtoverkostossa, jossa 29.98.50 300 000 markkaa Vaasan lää-
23391: on mukana kymmenkunta maakuntaa ja aluet- nin nuorisorahaston perustamiseen.
23392:
23393: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23394:
23395: Anneli Jäätteenmäki Eva Biaudet Maria Kaisa Aula
23396: Håkan Nordman Kari Häkämies Hanna Markkula
23397: Minna Karhunen Kyösti Virrankoski
23398: 1991 vp 641
23399:
23400: Raha-asia-aloite 595
23401:
23402:
23403:
23404:
23405: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle Itä-
23406: Euroopan ja Suomen vammaisjärjestöjen vaihto-ohjelmiin
23407:
23408: Eduskunnalle
23409:
23410:
23411: Taloudellisen integraation edetessä Euroo- Poikkeuksellisessa asemassa ovat tällä hetkel-
23412: passa on kansalaisjärjestöjen keskinäinen yh- lä eräiden Itä-Euroopan maiden uudet vam-
23413: teistyö nousemassa entistä tärkeämpään ase- maisten omat järjestöt. Niiden mahdollisuudet
23414: maan pyrittäessä turvaamaan kaikkien kansa- kurottautua mukaan kansainväliseen vaihtoon
23415: laisten tasapuolinen kohtelu kaikkialla. Kansa- ovat rajalliset, ja mahdollinen hyöty kuitenkin
23416: laisjärjestöjen informaaliset verkostot ylittävät on erittäin suuri. Nykyisessä tilanteessa olisi
23417: vakiintuneet poliittiset raja-aidat ja valtiollisten erittäin tärkeää, että Suomen vammaiset voisi-
23418: liittymien muodostamat esteet. Kansalaisjärjes- vat yhdessä muiden maiden vammaisten kanssa
23419: töjen tasolla on mahdollisuus muodostaa aidos- jakaa kokemuksia, kehittää yhteistä vaikutta-
23420: ti koko Euroopan käsittäviä toimintaverkos- mistoimintaa ja parantaa vammaisten elinoloja
23421: toja. koko Euroopassa.
23422: Oma erityisasemansa järjestöjen joukossa on Tärkeä osa tällaista toimintaa on antaa eri
23423: vammaisten järjestöillä, jotka kansallisilla ja maiden vammaisille tilaisuus tavata ja tutustua
23424: kansainvälisillä areenoilla pyrkivät turvaamaan toisten maiden kulttuuriin ja vammaisten elin-
23425: vammaisten aseman. Osittain juuri järjestöjen olosuhteisiin.
23426: ansiosta kehitys on ollut eräissä maissa erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23427: myönteistä - Suomi mukaan luettuna. Kuiten- nioittaen,
23428: kin jo Euroopankin alueella vammaisten elin-
23429: olosuhteet ja mahdollisuudet tasa-arvoiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23430: kohteluun ovat erittäin erilaiset. Vammaisjär- 1992 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
23431: jestöjen kansainvälinen yhteistyö on tehokas kan määrärahan Invalidiliitto ry:/le käy-
23432: keino tukea eri maiden vammaisia kohti parem- tettäväksi Itä-Euroopan maiden uusien
23433: paa tasa-arvoa ja näin yhdentymiskehityksen vammaisjärjestöjen ja Suomen vam-
23434: myötä vaikuttaa myös meidän olojemme myön- maisjärjestöjen yhteisten vaihto-ohjel-
23435: teiseen kehitykseen. mien toteuttamiseen.
23436:
23437: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23438:
23439: Anneli Jäätteenmäki Erkki Pulliainen
23440: 642 1991 vp
23441:
23442: Raha-asia-aloite 596
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopistojen ja
23448: ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintorahan korot-
23449: tamiseen
23450:
23451: Eduskunnalle
23452:
23453: Vuoden 1992 budjettiin sisältyvä opintotuen kiasteen opiskelijoiden taloudellinen tilanne
23454: uudistus koskee tällä erää vain korkeakoulu- kestämättömäksi.
23455: opiskelijoita. Heidän opintorahansa enimmäis- Opintotuen uudistuksen on toteuduttava myös
23456: määrä on budjettiesityksen mukaan 1 570 keskiasteen osalta ja uudistus on aloitettava vä-
23457: markkaa kuukaudessa, kun keskiasteella, so. littömästi.
23458: kansanopistoissa ja ammatillisissa oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23459: sissa määrä jää suunnitellun 15 markan koro- nioittaen,
23460: tuksen jälkeen 505 markkaan kuukaudessa.
23461: Opiskelun kustannukset ja perustoimeentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23462: loon tarvittava rahamäärä ovat kuitenkin keski- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23463: asteen opiskelijoilla lähes vastaavat kuin kor- 29.39.55 lisäyksenä 30 500 000 markkaa
23464: keakoulujen opiskelijoilla. Lainakorkojen kansanopistojen ja ammatillisten oppi-
23465: noustessa ja valtion korkotuen lakatessa 1. 7. laitosten opiskelijoiden opintorahan nos-
23466: 1992 jälkeen myönnettävistä lainoista tulee kes- tamiseksi 535 markkaan kuukaudessa.
23467:
23468: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23469:
23470: Marjut Kaarilahti Jaakko Laakso
23471: Tarja Kautto Riitta Myller
23472: 1991 vp 643
23473:
23474: Raha-asia-aloite 597
23475:
23476:
23477:
23478:
23479: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opistolle
23480: seikkailukoulutusprojektiin
23481:
23482:
23483: Eduskunnalle
23484:
23485: Paasikivi-Opiston eräänä uutena painopiste- Ensi vuodelle on suunniteltu uuden seikkai-
23486: alueena on seikkailukoulutus. Paasikivi-Opisto luohjaajakoulutuksen ja työyhteisöjen toimin-
23487: on kehittänyt seikkailukoulutusta jo usean vuo- nallisen ryhmätyömenetelmäkoulutuksen aloit-
23488: den ajan Sosiaaliseikkailuyhdistyksen kanssa. tamista sekä asiaan liittyvän koulutusmateriaalin
23489: Tähän mennessä koulutuksesta on toteutettu valmistamista. Em. tarkoitusten toteuttamiseksi
23490: seikkailuohjaajakoulutus, jonka pituus on 11 Paasikivi-Opisto tarvitsee 100 000 markan mää-
23491: opintoviikkoa. Seikkailuohjaajakoulutuksen ta- rärahan projektin toteuttamista varten vuodelle
23492: voitteena on antaa toiminnallinen ryhmätyöväli- 1992. Varat käytetään suunnitteluun, välineis-
23493: ne hoito- ja kasvatushenkilöstölle. töön sekä koulutusmateriaalin valmistamiseen.
23494: Seikkailukoulutus jakautuu kolmeen aluee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23495: seen: seikkailuohjaajakoulutukseen, seikkailu- nioittaen,
23496: palveluiden tuottamiseen sekä organisaatioiden
23497: ja työyhteisöjen toiminnalliseen ryhmätyömene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23498: telmään. 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark-
23499: Paasikivi-Opiston tavoitteena on kehittää kaa Paasikivi-Opistolle seikkai/ukou/u-
23500: seikkailukoulutuksesta ajan vaatimukset täyttä- tusprojektiin.
23501: vä ryhmäkoulutusmuoto.
23502:
23503: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23504:
23505: Marjut Kaarilahti Riitta Jouppila Kari Häkämies
23506: Hanna MarkkoJa Leila Lehtinen Anssi Rauramo
23507: Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo
23508: 644 1991 vp
23509:
23510: Raha-asia-aloite 598
23511:
23512:
23513:
23514:
23515: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhais-
23516: nuorisoliiton lapsitoiminnan tukemiseen
23517:
23518:
23519: Eduskunnalle
23520:
23521: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto täyttää 20 varhaisnuorille sekä lastenkodeissa asuville lap-
23522: vuotta vuonna 1992. Juhlavuoden kunniaksi sille ja sosiaalitoimistojen kautta tapahtuvan
23523: liitto järjestää lapsille juhlajunatapahtuman yhteydenoton kautta niille lapsille, joita eivät
23524: syksyllä, jolloin Kuopion, Tampereen ja Lah- kesäkotitoiminta tai mikään leiritoiminta tavoi-
23525: den kautta saapuvat kerholaiset ja leiriläiset ta- ta. Mahdollisuus leiritoimintaan viikoksi tarjo-
23526: paavat viikonlopun tapahtumassa Helsingistä taan yhteensä 20 lapselle. Kuluja lasta kohti ai-
23527: ja Satakunnasta saapuneet lapset Turussa. Oh- heutuu 1 000 mk, joka sisältää täyden ylläpi-
23528: jelma on luontokeskeinen ja liikuntapainottei- don, ohjelman ja matkakulut. Kustannukset
23529: nen kahden päivän tapahtuma, johon PVL lasten leirimahdollisuuksien lisäämiseksi ovat
23530: anoo 30 000 mk kulujen kattamiseen. Suurin 20000mk.
23531: kustannuserä tulee olemaan matkakulut, pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23532: ohjelman järjestäminen Turussa sekä majoi- nioittaen,
23533: tus-, ruokailu- ja ohjelmakulut. Mukaan odote-
23534: taan 200 lasta. Kustannukset lasten PVL-20- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23535: juhlan osalta ovat 30 000 mk. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23536: Lasten leireille kesällä 1992 tarjotaan mah- 29.91.51 50 000 markkaa Porvarillisel-
23537: dollisuutta osallistua myös niille lapsille, jotka le Varhaisnuorisoliitol/e lapsitoiminnan
23538: eivät toiminnassa ennen ole olleet mukana. tukemiseen.
23539: Mahdollisuutta tarjotaan eri vammaisryhmien
23540:
23541: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23542:
23543: Marjut Kaarilahti Kari Häkämies
23544: Anssi Rauramo Eeva Turunen
23545: Anna-Kaarina Louvo
23546: 1991 vp 645
23547:
23548: Raha-asia-aloite 599
23549:
23550:
23551:
23552:
23553: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhais-
23554: nuorisoliiton kansainväliseen toimintaan
23555:
23556:
23557: Eduskunnalle
23558:
23559: Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton suhteita Perheet osallistuvat viikon perheleiriin yhdessä
23560: ulkomaihin ei ole voitu pariin vuoteen pitää suomalaisten nuorten perheiden kanssa. Ohjel-
23561: kunnolla yllä eikä kasvattaa taloudellisen tilan- massa on kättentöitä, liikuntaa, illanviettoja ja
23562: teen takia. Nyt liitolla on tarkoitus aloittaa uu- lyhyitä tutustumismatkoja lähiseudulle Turun
23563: sia yhteistyömuotoja lähinaapureiden kanssa lähellä. 2-3-lapsista perhettä kohden kustan-
23564: sekä tarjota omille ohjaajille kansainvälisiä ko- nukset ovat n. 5 000 mk, johon tulee lisätä mat-
23565: kemuksia. kakustannuksia n. 1 000 mk. Inkeriläisperhei-
23566: PVL kutsuu kolmelle lasten leirille kesällä den toimintaloman kulut ovat yhteensä 36 000
23567: 1992 lapsiryhmiä Baltian maista. Lapsia kutsu- mk.
23568: taan viiden lapsen ja yhden ohjaajan ryhmissä Nuorille yksinäisille Suomessa asuville pako-
23569: Eestistä, Liettuasta ja Latviasta niin, että eri laisille ei ole tarjolla rentouttavaa yhdessäoloai-
23570: piirijärjestöt ottavat heidät vieraikseen omalle kaa ja toisiinsa tutustumismahdollisuutta kesä-
23571: PVL-20-juhlaleirille. Ryhmän majoitus-, ruo- aikaan. Tyko-koulutuksen loppumisen jälkei-
23572: kailu- ja ohjelmakuluihin viikon ajaksi vara- nen loma nuorella kuluu usein omalla paikka-
23573: taan 10 000 mk. Ryhmän jäsenille maksetaan kunnalla ilman työtä tai tähdellistä tekemistä.
23574: näiden kustannusten lisäksi pieni päiväraha Viikon yhteinen loma vieraalla paikkakunnalla
23575: omien kulujen kattamiseen. Kolmen ulkomai- yhdessä muiden alle vuoden Suomessa asunei-
23576: sen leiriryhmän osalta kulut ovat yhteensä den pakolaisnuorten kanssa auttaa ymmärtä-
23577: 30000 mk. mään omia mahdollisuuksia toimia ja luo itses-
23578: PVL kutsuu kesäkuun ensimmäisellä viikolla tään uusia sosiaalisia kontakteja nuorten välil-
23579: ohjaajia muista maista yhteiseen Ohjaajakesä lä. Nuorten viikon kustannukset täysihaitai-
23580: -92 -tapahtumaan Turkuun. Ohjaajia kutsutaan neen ja ohjelmajärjestelyineen ovat 1 500 mk.
23581: kaksi niistä maista, joiden kanssa perinteisesti Sosiaalitoimistojen mukaansaanti kulujen kat-
23582: lapsileirivaihtoa on menneinä vuosina ollut tajaksi vähentää nuorten maksua niin, että siitä
23583: (Puola, TSekkoslovakia, Eesti, Neuvostoliitto, voitaisiin periä 1 000 mk. 14 nuoren viikon leiri-
23584: Saksa) sekä myös Englannista. Ulkomaisia oh- kulut olisivat täten 14 000 mk. Pakolaisnuorten
23585: jaajia tulee viikon ajaksi yhteensä 12 henkeä, viikon lomaleirikulut ovat yhteensä 14 000 mk.
23586: joiden kustannukset leirin ajalta tulevat ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23587: maan 20 000 mk. Summa kattaa kuljetukset nioittaen,
23588: Helsingistä Turkuun, ylöspidon ja ohjelman.
23589: Ohjaajakesä -92 -tapahtuman ulkomaisten oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23590: jaajien kulut ovat yhteensä 20 000 mk. 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
23591: PVL kutsuu inkerinsuomalaisia perheitä toi- 29.91.51 JOO 000 markkaa Porvarillisen
23592: mintalomalle Suomeen viikoksi. Perheitä tulee Varhaisnuorisoliiton kansainväliseen toi-
23593: kuusi ja kutsut lähetetään Tarttoon ja Pietariin. mintaan.
23594:
23595: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23596:
23597: Marjut Kaarilahti Kari Häkämies
23598: Anssi Rauramo Eeva Turunen
23599: Anna-Kaarina Louvo
23600:
23601: 43 210265Z
23602: 646 1991 vp
23603:
23604: Raha-asia-aloite 600
23605:
23606:
23607:
23608:
23609: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Eurooppa-tiedoston
23610: toimittamiseen Nuorisotietopankkiin
23611:
23612:
23613: Eduskunnalle
23614: Kansalaiskasvatuksen Keskuksen yhteydessä toimittamisessa on kyse sisällöllisestä kehittä-
23615: toimiva Nuorisotiedotuksen Palvelu ylläpitää misestä jo olemassa olevaa tekniikkaa hyväksi
23616: videotex-pohjaista Nuorisotietopankkia, jonka käyttäen.
23617: käyttäjiä ovat nuoret useissa kymmenissä käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23618: töpisteissä. Lisäksi tiedostoja pääsevät käyttä- nioittaen,
23619: mään kioskikäyttäjät mikrotietokoneillaan.
23620: Tietopankkia kehitettäessä on käynyt ilmi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23621: että tarvittaisiin kattava Eurooppa-tiedosto, 1992 tulo- ja menoarvioon 250000
23622: joka antaisi nuorille ja nuorten kanssa työsken- markkaa Eurooppa-tiedoston toimitta-
23623: televille tietoja opiskelusta, harjoittelusta, nuo- miseen Nuorisotiedotuksen Palvelun
23624: riso- ja opiskelijavaihtoa hoitavista järjestöistä Nuorisotietopankkiin.
23625: sekä vaihto-ohjelmista Euroopassa. Tiedoston
23626:
23627: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23628:
23629: Marjut Kaarilahti Markku Rossi
23630: Jaakko Laakso Kari Häkämies
23631: Anssi Rauramo
23632: 1991 vp 647
23633:
23634: Raha-asia-aloite 601
23635:
23636:
23637:
23638:
23639: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppaopiskelijoiden
23640: pohjoismaisen opiskelijavaihtojärjestelmän luomiseen
23641:
23642:
23643: Eduskunnalle
23644:
23645: Kansainvälinen toiminta ja varsinkin Poh- Samalla luodaan edellytyksiä koulujen osal-
23646: joismaiden välinen toiminta on erittäin tärkeätä listumiselle ERASMUS-vaihto-ohjelmaan, joka
23647: kauppaopiskelijoille. Kauppaopiskelijat jäävät edellyttää kokemusta kansainvälisestä toimin-
23648: tällä hetkellä kaikkien opiskelijavaihto-ohjel- nasta.
23649: mien ulkopuolelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23650: Suomen Kauppaopiskelijain Liitto ry. on nioittaen,
23651: vuonna 1991 aloittanut opiskelijavaihtojärjes-
23652: telmän luomisen. Projektia tehdään yhteistyös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23653: sä muiden pohjoismaisten kauppaopiskelijajär- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23654: jestöjen ja pohjoismaisen yhteistyöjärjestön 29.98.50 200 000 markkaa kauppaopis-
23655: Nordic Union of Commercial Studentsin kans- kelijoiden opiskelijavaihtojärjestelmää
23656: sa. Vaihtojärjestelmä ei kilpaile minkään ole- varten.
23657: massa olevan järjestelmän kanssa.
23658:
23659: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23660:
23661: Marjut Kaarilahti Minna Karhunen Riitta Jouppila
23662: Kari Häkämies Kalevi Lamminen Hanna Markkula
23663: Leila Lehtinen Markku Rossi Anssi Rauramo
23664: 648 1991 vp
23665:
23666: Raha-asia-aloite 602
23667:
23668:
23669:
23670:
23671: Kaarilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kakskerran järven
23672: ojavesisuunnitelman toteuttamiseen Turussa
23673:
23674:
23675: Eduskunnalle
23676: Turun kaupungissa sijaitseva Kakskerran jär- mereen, jolloin saavutetaan jopa 50 OJo :n vähen-
23677: vi on nopeasti rehevöitynyt. Rehevöityminen on nys tulevaan ravinnekuormitukseen. Ojavesi-
23678: kiihtynyt entisestään 1970-luvun puolivälistä suunnitelman toteuttamisen tuloksia voidaan
23679: alkaen. Tällä hetkellä järven tila on kriittinen. käyttää jatkossa muiden vastaavanlaisesti rehe-
23680: Ravinnekuormitus on ollut hyvin suuri järven vöityneiden järvien pelastamiseksi.
23681: sietokykyyn nähden. Ainoa keino järven rehe- Ojavesisuunnitelman toteuttamisen kustan-
23682: vöitymiskehityksen pysäyttämiseksi ja saatta- nukset ovat 2, 7 miljoonaa markkaa.
23683: miseksi lähelle alkuperäistä tilaa on tulevan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23684: vinnekuormituksen vähentäminen. Tähän pääs- nioittaen,
23685: tään toteuttamalla valmistunut ojavesisuunni-
23686: telma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23687: Yleissuunnitelma on valmistunut vuonna 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23688: 1990 ja syksyn 1991 aikana valmistuu yksityis- 35.25. 77 1 000 000 markkaa Kaksker-
23689: kohtainen suunnitelma. Ojavesisuunnitelmassa ran järven ojavesisuunnitelman toteut-
23690: kolmeen järveen laskevan ojan vedet johdetaan tamisen kustannuksiin.
23691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23692:
23693: Marjut Kaarilahti Virpa Puisto
23694: Kari Häkämies Eeva Turunen
23695: Heli Astala
23696: 1991 vp 649
23697:
23698: Raha-asia-aloite 603
23699:
23700:
23701:
23702:
23703: Kalli ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärvi-instituutin toi-
23704: minnan tukemiseen
23705:
23706:
23707: Eduskunnalle
23708: Pyhäjärvi-instituutti on Euran, Säkylän ja Instituutin arvioidut menot ovat v. 1992 noin
23709: Köyliön kuntien, seudun elintarvikealan yritys- 3 miljoonaa. Laitoksen yhteiskunnallisen mer-
23710: ten sekä Turun yliopiston perustama täydennys- kityksen vuoksi olisi myös julkisen vallan osal-
23711: koulutus- ja tutkimusyksikkö. Hallituksessa on listuttava perushenkilöstön ja laitehankintojen
23712: mukana myös Helsingin yliopiston edustus. kustannuksiin.
23713: Instituutin tehtävänä on edistää korkeakou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23714: lutasoista elintarvike- ja ympäristöalan täyden- nioittaen,
23715: nyskoulutus- ja tutkimustoimintaa. Keskeisenä
23716: toiminta-ajatuksena on edistää terveellisen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23717: vinnon tuotantoa siten, että luonnon tuotanto- 1992 tulo- ja menoarvioon 600 000
23718: kyky ja ympäristö otetaan huomioon. Maakun- markkaa Pyhäjärvi-instituutin henkilös-
23719: nallisesti merkittävällä instituutilla on myös val- tön palkkausta ja tutkimuslaitteistoa
23720: takunnallisia tehtäviä. varten.
23721:
23722: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23723:
23724: Timo Kalli Juha Korkeaoja Raila Aho
23725: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Maunu Kohijoki
23726: Heikki Rinne Leea Hiltunen Kalevi Lamminen
23727: Timo Roos Lea Mäkipää
23728: 650 1991 vp
23729:
23730: Raha-asia-aloite 604
23731:
23732:
23733:
23734:
23735: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkkomusiikki-
23736: juhlat ry:n toiminnan tukemiseen
23737:
23738:
23739: Eduskunnalle
23740: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry. on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23741: tänyt kymmenen vuoden aikana erilaisia nioittaen,
23742: musiikki- ja oopperatapahtumia Lohtajalla ja
23743: Kokkolassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23744: Yleisöä tähän mennessä Lohtajan Kirkkomu- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
23745: siikkijuhlat ry:n järjestämissä tapahtumissa on 29.90.53 200 000 markkaa avustuksena
23746: käynyt kaikkiaan yli 30 000 henkeä. Yhdistyk- Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toi-
23747: sellä on yksi kokopäiväinen työntekijä. minnan tukemiseen.
23748:
23749: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23750:
23751: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23752: 1991 vp 651
23753:
23754: Raha-asia-aloite 605
23755:
23756:
23757:
23758:
23759: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen leirikes-
23760: kuksen rakentamiseen Kokkolaan
23761:
23762:
23763: Eduskunnalle
23764: Kokkolan kaupunkiin ruvettiin tänä vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23765: rakentamaan kansainvälistä leirikeskusta. Ko- nioittaen,
23766: ko hankkeen kustannusarvio nousee noin 20
23767: miljoonaan markkaan. Kansainvälistyneessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23768: Suomessa ja yhdentyvässä Euroopassa leirikes- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
23769: kuksen merkitys tulee olemaan suuri. Hank- 29.91.51 lisäyksenä 600 000 markkaa
23770: keen toteuttaminen edellyttää huomattavaa tu- kansainvälisen leirikeskuksen rakenta-
23771: kea valtiolta. miseen Kokkolaan.
23772: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23773:
23774: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23775: 652 1991 vp
23776:
23777: Raha-asia-aloite 606
23778:
23779:
23780:
23781:
23782: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan gra-
23783: fiittiprojektin tukemiseen
23784:
23785:
23786: Eduskunnalle
23787:
23788: Malminetsinnän määrä on laskenut maas- Vuodet 1992-93 on suunniteltu projektissa
23789: samme viime vuosina voimakkaasti. Yritysten pintanäytteiden ja syväkairauksien vuosiksi.
23790: päähuomio kohdistuu ulkomailta saataviin Esiintymäalueen kunnat tulevat kunnallisjoh-
23791: malmeihin. Malminetsinnän saneeraus on sa- don neuvonpidon mukaan osallistumaan tämän
23792: neerannut pois myös vuosikymmenen alussa vaiheen kustannuksiin noin 300 000 markalla.
23793: käynnissä olleet grafiittiprojektit. Aikaisemmin Tämän lisäksi tarvitaan valtiolta yhteensä 1,5
23794: kiinnostusta oli mm. Rautaruukki Oy:llä, joka milj. markkaa, jotta laajalla alueella peitteises-
23795: etsi tekniseen käyttöön soveltuvaa grafiittia. sä maastossa olevista esiintymistä saataisiin riit-
23796: Nyt Geologian tutkimuskeskus on aloittanut tävän tarkka kuva. Arvovaltainen Vaasan lää-
23797: uudelleen lähinnä Etelä-Suomessa tekniseen nin kehittämistyöryhmä esitti määrärahan otta-
23798: käyttöön soveltuvan grafiitin kartoituksen. mista valtion tulo- ja menoarvioon. Vuonna
23799: Tekniseen käyttöön soveltuva grafiitti on ar- 1992 on mahdollista suorittaa puolet suunnitel-
23800: vokkainta grafiittia. Sitä on Suomessa aikoi- luista näytteidenotoista ja analyyseistä. Työ on
23801: naan jonkin verran louhittukin. suunniteltu tehtäväksi Åbo Akademin johdolla.
23802: Keski-Pohjanmaan kallioperässä tunnetaan Ilman näytteidenottovaihetta olisivat aikai-
23803: huomattava grafiittia sisältävä liuskejakso. semmat tutkimusvaiheet olleet turhia. Grafiit-
23804: Liusketta on hieman tutkittu aiemmin niiden si- tiprojektiin on jo käytetty valtion, kuntien ja
23805: sältämien muiden mineraalien johdosta. Nyt maakunnallisten organisaatioiden varoja yh-
23806: Keski-Pohjanmaalle on perustettu mustalius- teensä noin 230 000 markkaa.
23807: keiden malminetsintäprojekti. Grafiitin ohella Edellyttäen, että orientoivassa näytteidenot-
23808: projektissa etsitään myös muita malmeja. Ja- tovaiheessa löydetään riittävän mielenkiintoisia
23809: lostuspaikka tulisi olemaan Kokkolassa. grafiitti- tai muita esiintymiä, projekti jatkuu
23810: Keski-Pohjanmaan grafiittiprojekti käynnis- tämän jälkeen suureksi osaksi yritysten oman
23811: tyi esitutkimuksella, johon saatiin varat Vaasan rahoituksen varassa.
23812: läänin seutukaavaliitolta. Projektin toiseen vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23813: heeseen 1990-91 varat myönsi eduskunta. Toi- nioittavasti,
23814: sessa vaiheessa Oulun yliopiston geofysiikan
23815: laitos tekee maastossa maanpinnalta sähkömag- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23816: neettisia mittauksia. Mittaukset ovat edenneet 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23817: hyvin ja niissä on löydetty monia mielenkiintoi- 32.50.21 750 000 markkaa Keski-Poh-
23818: sia esiintymiä. Tämän vaiheen jälkeen laaditaan janmaan grafiittiprojektin näytteidenot-
23819: näytteidenottosuunnitelma. Suunnitelma val- toon ja analyyseihin.
23820: mistuu vuoden 1991 lopulla, ja näytteidenot-
23821: toon valituista kohteista päästäisiin siten jo
23822: alkuvuodesta 1992.
23823:
23824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23825:
23826: Bjarne Kallis Kari Urpilainen
23827: 1991 vp 653
23828:
23829: Raha-asia-aloite 607
23830:
23831:
23832:
23833:
23834: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Vetelin voimalaitosta var-
23835: ten perustettavalle yhtiölle
23836:
23837:
23838: Eduskunnalle
23839:
23840: Vetelin turvevoimalaitosta on eri tahoilla val- Vetelin voimalaitoksen jatkosuunnittelua
23841: misteltu jo pitkään. Soita on tutkittu, niihin varten tulisi perustaa suunnittelusta vastuun ot-
23842: hankittu käyttöoikeuksia ja valmistettu huo- tava yhtiö. Yhtiöön ovat lupautuneet mukaan
23843: mattavalta osalta myös nostokuntoon. Hank- mm. Vapa Oy, maakunnalliset energiayhtiöt
23844: keen ympäristö- ja muita vaikutuksia on tutkit- Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa sekä lä-
23845: tu. Myös IVO on tehnyt omia selvityksiään. hikunnat.
23846: Seudun turvevarat Keski-Pohjanmaalla, Etelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23847: Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa riittävät hy- nioittavasti,
23848: vin Haapaveden voimalaitoksen kaltaiselle yksi-
23849: kölle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23850: Suunnitellun voimalaitoksen ympäristössä on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23851: myös runsaat ja alati lisääntyvät energiapuuva- 32.55.50 1 000 000 markkaa Vetelin
23852: rat, minkä vuoksi esillä onkin ollut mahdolli- voimalaitosta suunnittelevan yhtiön pe-
23853: suus käyttää voimalaitoksella myös puuta ener- rustamista varten.
23854: gialähteenä. Puu on lähes täydellisen saasteeton
23855: uusiutuva energiavara.
23856:
23857: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23858:
23859: Bjarne Kallis Raimo Vistbacka Kari Urpilainen
23860: 654 1991 rd
23861:
23862: Finansmotion 608
23863:
23864:
23865:
23866:
23867: Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av Ostro Boat
23868: rf:s verksamhet
23869:
23870:
23871: Tili Riksdagen
23872:
23873: Ostro Boat rf. är en förening vars syfte är att av föreningens verksamhet är möjligt endast ge-
23874: främja en positiv utveckling inom båtindustrin nom samhälleligt stöd.
23875: i Vasa Iän. Föreningen har ca 30 medlemmar Hänvisande tili ovanstående föreslår vi vörd-
23876: och ombesörjer skolning, samordning, intresse- samt
23877: bevakning mm. Föreningen har anställt en om-
23878: budsman som handhar de praktiska arrange- att Riksdagen i statsbudgeten för år
23879: mangen. Med beaktandet av båtindustrins stora 1992 upptar 100000 mark för stödjan-
23880: temporära svårigheter är föreningens verk- det av Ostro Boat rf:s verksamhet.
23881: samhet mycket betydelsefull. Ett utvecklande
23882:
23883: Helsingfors den 20 september 1991
23884:
23885: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23886: 1991 vp 655
23887:
23888: Raha-asia-aloite 608 Suomennos
23889:
23890:
23891:
23892:
23893: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Ostro Boat rf. -nimisen
23894: yhdistyksen toiminnan tukemiseen
23895:
23896:
23897: Eduskunnalle
23898: Ostro Boat rf. -nimisen yhdistyksen tarkoi- toiminnan kehittäminen on mahdollista vain
23899: tuksena on edistää veneteollisuuden myönteistä yhteiskunnan tuella.
23900: kehittymistä Vaasan läänissä. Yhdistyksessä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23901: noin 30 jäsentä, ja se huolehtii koulutuksesta, nioittaen,
23902: koordinoinnista, edunvalvonnasta jne. Yhdis-
23903: tys on palkannut asiamiehen hoitamaan käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23904: nön järjestelyjä. Ottaen huomioon veneteolli- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
23905: suuden suuret tilapäiset vaikeudet yhdistyksen markkaa Ostro Boat rf. -nimisen yhdis-
23906: toiminta on hyvin merkittävää. Yhdistyksen tyksen toiminnan tukemiseen.
23907:
23908: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23909:
23910: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23911: 656 1991 vp
23912:
23913: Raha-asia-aloite 609
23914:
23915:
23916:
23917:
23918: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Sosiaalitoimin-
23919: nan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen
23920:
23921:
23922: Eduskunnalle
23923: Kokkolan kaupungissa toimiva Kokkolan So- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23924: siaalitoiminnan Tuki ry. ylläpitää vuokratilois- nioittaen,
23925: sa kotia erilaisiin vaikeuksiin joutuneita henki-
23926: löitä varten. Yhdistyksen toiminnalla on mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23927: kittävä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vaiku- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23928: tus. Toiminnan laajentamisen tarve on suuri, 33.92.50 200 000 markkaa Kokkolan
23929: mutta rahavarojen puutteen johdosta laajenta- Sosiaalitoiminnan Tuki ry:n toiminnan
23930: mista ei ole voitu toivattavassa laajuudessa to- tukemiseen.
23931: teuttaa.
23932:
23933: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23934:
23935: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23936: 1991 vp 657
23937:
23938: Raha-asia-aloite 610
23939:
23940:
23941:
23942:
23943: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolanseudun Invalii-
23944: dit ry:n toiminnan tukemiseen
23945:
23946:
23947: Eduskunnalle
23948: Kokkolanseudun Invaliidit ry. ylläpitää jäse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23949: niään varten laajaa leirikeskusta Kokkolan nioittaen,
23950: Trullevissa. Keskukseen kuuluu päärakennuk-
23951: sen lisäksi 10 lomamökkiä. Yhdistyksellä on ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23952: loudellisia vaikeuksia keskuksen korkeasta 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
23953: käyttöasteesta huolimatta. Yhdistyksen harjoit- 33.92.50 200 000 markkaa Kokkolan-
23954: tama toiminta on hyvin tärkeä invalideille ja seudun Invaliidit ry:n toiminnan tuke-
23955: vammaisille. Yhdistyksen suunnitelmiin kuuluu miseen.
23956: laajentaa toimintaa lisärakennuksilla. Hank-
23957: keen toteuttaminen edellyttää huomattavaa tu-
23958: kea valtiolta.
23959:
23960: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
23961:
23962: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23963: 658 1991 rd
23964:
23965: Finansmotion 611
23966:
23967:
23968:
23969:
23970: Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av daghems-
23971: verksamheten i Såka i Karleby
23972:
23973:
23974: Tili Riksdagen
23975:
23976: Föreningen Såka Daghemsförening r.f. upp- Hänvisande tili ovanstående föreslår vi vörd-
23977: rätthåller ett daghem i Karleby stad, Såka by. samt
23978: Daghemmet fungerar i hyresutrymmen och fö-
23979: reningen har planer på att låta uppföra ett servi- att Riksdagen i statsbudgeten för år
23980: cecentrum, som skulle betjäna även pensionärer 1992 upptar 1 000 000 mark tili Såka
23981: och skolbarn. Serviceutrymmena skulle ha en Daghemsjörening r.f för uppförandet
23982: stor betydelse för bibehållandet av Såka som en av ett daghem med omfattande service
23983: livskraftig fungerande by. Projektet kan inte även tili andra grupper.
23984: genomföras utan statligt bidrag.
23985:
23986: Helsingfors den 20 september 1991
23987:
23988: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
23989: 1991 vp 659
23990:
23991: Raha-asia-aloite 611 Suomennos
23992:
23993:
23994:
23995:
23996: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta päiväkotitoimintaan Kok-
23997: kolan Sokojassa
23998:
23999:
24000: Eduskunnalle
24001:
24002: Såka Daghemsförening r.f. -niminen yhdistys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24003: ylläpitää päiväkotia Kokkolan kaupungin So- nioittaen,
24004: kojan kylässä. Päiväkoti toimii vuokratiloissa,
24005: ja yhdistyksellä on suunnitelmissa myös eläke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24006: läisiä ja koululaisia palvelevan palvelukeskuk- 1992 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24007: sen rakennuttaminen. Palvelutiloilla olisi suuri markkaa Såka Daghemsjörening r.f.
24008: merkitys Sokojan kylän säilyttämiseksi elävänä, -nimiselle yhdistykselle myös muille ryh-
24009: toimivana kylänä. Hanketta ei voida toteuttaa mille laajoja palveluita tarjoavan päivä-
24010: ilman valtion avustusta. kodin rakentamiseksi.
24011: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24012:
24013: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
24014: 660 1991 rd
24015:
24016: Finansmotion 612
24017:
24018:
24019:
24020:
24021: Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av verksamhe-
24022: ten vid Emeliehemmet i Karleby
24023:
24024:
24025: Tili Riksdagen
24026:
24027: Föreningen De Gamlas Hem i Gamlakarleby tigt kommunalt stöd och är i stort behov av
24028: Stad rf. upprätthåller åldringshemmet Emelie- samhälleligt stöd.
24029: hemmet i Karleby. I hemmet finns ett trettiotal Hänvisande till ovanstående föreslår vi vörd-
24030: pensionärer. Servicen i huset är hög och för- samt
24031: eningen har för avsikt att låta uppföra en till-
24032: byggnad till huset. Tillbyggnaden skulle medfö- att Riksdagen i statsbudgeten för år
24033: ra ett betydande och ett efterlängtat tillskott av 1992 upptar 300 000 mark för stödjande
24034: serviceplatser för pensionärer. Föreningen er- av verksamheten vid Emeliehemmet i
24035: håller för sin verksamhet ett litet om och ett vik- Kar/eby.
24036:
24037: Helsingfors den 20 september 1991
24038:
24039: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
24040: 1991 vp 661
24041:
24042: Raha-asia-aloite 612 Suomennos
24043:
24044:
24045:
24046:
24047: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Emelie-kodin toiminnan
24048: tukemiseen Kokkolassa
24049:
24050:
24051: Eduskunnalle
24052:
24053: De Gamlas Hem i Gamlakarleby Stad rf. -ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24054: minen yhdistys ylläpitää Emelie-kotia Kokko- nioittaen,
24055: lassa. Kodissa asuu 30 eläkeläistä. Talon palve-
24056: lut ovat korkeatasoiset, ja yhdistyksellä on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24057: koitus rakennuttaa lisärakennus. Lisärakennus 1992 tulo- ja menoarvioon 300 000
24058: merkitsisi huomattavaa ja kaivattua palvelu- markkaa Eme/ie-kodin toiminnan tuke-
24059: paikkojen lisäystä eläkeläisille. Yhdistys saa toi- miseksi Kokkolassa.
24060: minnalleen pientä, joskin tärkeää kunnallista
24061: tukea ja on suuressa yhteiskunnan tuen tar-
24062: peessa.
24063:
24064: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24065:
24066: Bjarne Kallis Kari Urpilainen Pirkko Laakkonen
24067:
24068:
24069:
24070:
24071: 44 210265Z
24072: 662 1991 vp
24073:
24074: Raha-asia-aloite 613
24075:
24076:
24077:
24078:
24079: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan Pelastusarmeijan
24080: suunnitteilla olevan kuntoutustyökeskuksen rakentamiseen
24081:
24082:
24083: Eduskunnalle
24084:
24085: Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä autta- kustelujen avulla on tarkoitus auttaa henkilöi-
24086: vaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholion- tä, joiden sijoittuminen työelämään on vaikeu-
24087: gelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä miesten tunut.
24088: että naisten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24089: tä nuorten ja lasten kohdalla. Tämä työ omalta nioittaen,
24090: osaltaan lievittää niitä haittoja, joita alkoholi
24091: yhteiskunnassamme aiheuttaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24092: Vaasan kuntoutustyökeskus koostuu kahdes- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24093: ta työkeskuksesta, miesten työpajasta ja naisten 33.92.50 JOO 000 markkaa Vaasan Pe-
24094: työkeskuksesta. Niiden ja kahdenkeskisten kes- lastusarmeijan kuntoutustyökeskukselle.
24095:
24096: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24097:
24098: Bjarne Kallis Ismo Seivästö
24099: 1991 rd 663
24100:
24101: Finansmotion 614
24102:
24103:
24104:
24105:
24106: Kallis m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av verksam-
24107: heten vid Luthersk Inremissions hem i Larsmo
24108:
24109:
24110: Tili Riksdagen
24111:
24112: Luthersk Inremission rf. upprätthåller i Lars- Hänvisande tili ovanstående föreslår vi vörd-
24113: mo ett hem för andlig och lekamlig rekreation. samt
24114: Beläggningsprocenten i hemmet varierar under
24115: året mycket kraftigt. Hemmet har varit tili stor att Riksdagen i statsbudgeten för år
24116: nytta och välsignelse för många personer. 1992 upptar 100000 mark för stödjan-
24117: Standarden i hemmet är mycket hög fastän man det av Luthersk Inremissions hem i
24118: av ekonomiska orsaker arbetar med en liten Larsmo.
24119: personal. Föreningen har som pian att ytter-
24120: ligare förbättra servicen och är i behov av sam-
24121: hälleligt stöd.
24122:
24123: Helsingfors den 20 september 1991
24124:
24125: Bjarne Kallis Pirkko Laakkonen
24126: 664 1991 vp
24127:
24128: Raha-asia-aloite 614 Suomennos
24129:
24130:
24131:
24132:
24133: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Luthersk Inremissions
24134: hem -nimisen kuntoutuslaitoksen toiminnan tukemiseen Luo-
24135: dossa
24136:
24137: Eduskunnalle
24138: Luthersk Inremission rf. -mmmen yhdistys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24139: ylläpitää Luodossa henkiseen ja ruumiilliseen nioittaen,
24140: virkistykseen tarkoitettua kotia. Käyttöprosent-
24141: ti vaihtelee hyvin voimakkaasti vuoden eri ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24142: koina. Koti on ollut suureksi hyödyksi ja siu- 1992 tulo- ja menoarvioon JOO 000
24143: naukseksi monille henkilöille. Koti on hyvin markkaa Luthersk Inremissions hem
24144: korkeatasoinen, vaikka henkilökuntaa onkin -nimisen kuntoutuslaitoksen toiminnan
24145: taloudellisten syiden vuoksi vähän. Yhdistyksen tukemiseen Luodossa.
24146: tarkoituksena on parantaa palveluja entises-
24147: tään, ja se tarvitsee yhteiskunnan tukea.
24148:
24149: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24150:
24151: Bjarne Kallis Pirkko Laakkonen
24152: 1991 vp 665
24153:
24154: Raha-asia-aloite 615
24155:
24156:
24157:
24158:
24159: Kallis ym.: Määrärahan osoittamisesta Larsmon Lähetyskoti ry:n
24160: toiminnan tukemiseen
24161:
24162:
24163: Eduskunnalle
24164: Luodon kunnassa toimiva Larsmon Lähetys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24165: koti ry. ylläpitää kotia lähinnä lähetystyönteki- nioittaen,
24166: jöitä varten. Koti palvelee myös kaikkia muita
24167: henkilöitä, jotka ovat levon ja virkistyksen tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24168: peessa. Yhdistyksellä on tarkoitus toteuttaa 1992 tulo- ja menoarvioon 500 000
24169: mittavia laajennuksia, joiden toteuttaminen markkaa Larsmon Lähetyskoti ry:n toi-
24170: edellyttää valtion tukea. minnan tukemiseen.
24171: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24172:
24173: Bjarne Kallis Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö
24174: 666 1991 vp
24175:
24176: Raha-asia-aloite 616
24177:
24178:
24179:
24180:
24181: Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston
24182: rakennusavustukseen
24183:
24184:
24185: Eduskunnalle
24186: Paasikivi-Opiston rakennusten peruskorjaus joutunut ottamaan huomattavasti velkaa ns.
24187: on suoritettu vanhaan ulkoasultaan säilytettä- hankinta-arvon hintaan sisältymättömän raken-
24188: vään kartanomiljööseen. Vanhan kartanora- nuskannan luomiseksi.
24189: kennuksen lisäksi on peruskorjaus kohdistunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24190: rakennustyyliin sopivan navettarakennuksen nioittaen,
24191: korjaamiseen luentosali- ja ruokalakäyttöön.
24192: Kaikessa rakentamisessa on rakennusten vanhat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24193: ulkokuoret säilytetty 1920-luvulta peräisin ole- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
24194: vassa muodossa. 29.68.50 1500000 markkaa Paasikivi-
24195: Näin rakennettuna valtion rakennusavustus Opiston toiminnan tukemiseen sekä na-
24196: on korvannut vain osan todellisista rakennus- vettarakennuksen loppuosan kunnos-
24197: kustannuksista ja opisto on näissä kohteissa tukseen.
24198: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24199:
24200: Minna Karhunen Hanna Markkula Leila Lehtinen
24201: 1991 vp 667
24202:
24203: Raha-asia-aloite 617
24204:
24205:
24206:
24207:
24208: Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Opis-
24209: kelijaliitto Tuhatkunnan koulutuspolitiikan kansainvälisty-
24210: mis- ja syventämisprojektiin
24211:
24212: Eduskunnalle
24213:
24214: Koulutuspolitiikkaa kohtaavat 1990-luvulla koulutuksen kansainvälistymisestä, sivistys-
24215: merkittävät muutokset. Koulujärjestelmän ra- ihanteiden niveltämisestä tehokkuus- ja tulos-
24216: kenteeseen ja sisältöön kohdistuvat uudistus- vastuuorientaatioon sekä opetuksen laadullises-
24217: paineet edellyttävät järjestelmän käyttäjiltä, ta uudistamisesta. Lisäksi valmistellaan korkea-
24218: opiskelijoilta, aktiivista osallistumista suunnit- koulu- ja tiedepoliittinen tavoitteisto.
24219: telutyöhön. Projektin tarkoituksena on tuottaa aineistoa
24220: Kansainvälistymisen edellyttämät sisällölliset ja argumentaatiota koulutuspolitiikan pohjak-
24221: muutokset, järjestelmän tehokkuus- ja tuloksel- si. Erilaisten näkemysten ja vaihtoehtojen esiin-
24222: lisuusvaatimuksiin vastaaminen sekä sisällölli- tuleminen tukee kestävän koulutuspoliittisen
24223: nen uudistuminen vastaamaan yksilöllisiä kou- päätöksenteon mahdollisuuksia.
24224: lutustarpeita ovat koulutuspolitiikan merkittä- Projektiin liittyy keskustelu- ja koulutusaineis-
24225: vimpiä uudistusalueita. Virheratkaisujen välttä- ton tuottaminen, koulutustilaisuuksia, alueellista
24226: miseksi tarvitaan tutkittua tietoa ja loppuun as- työryhmätyöskentelyä sekä tutustumista kansain-
24227: ti pohdittuja vaihtoehtoja. väliseen keskusteluun eurooppatasolla.
24228: Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24229: keskittyy toiminnassaan opiskelija- ja koulutus- nioittaen,
24230: politiikkaan. Erilaiset julkaisut ja seminaarit
24231: ovat tapa käydä koulutuspoliittista keskustelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24232: Koulutuspolitiikassa eteen tulevat muutokset 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24233: edellyttävät tavanomaista syvempää osaamista, 29.99.50 250 000 markkaa Kokoomuk-
24234: näkemyksen ja ajattelutapojen syventämistä. sen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan koulu-
24235: Vuonna 1992 Tuhatkunta laatii keskustelutilai- tuspolitiikan kansainvälistymis- ja sy-
24236: suuksien, seminaarien ja asiantuntijakuulemis- ventämisprojektiin.
24237: ten pohjalta omat perustellut näkemyksensä
24238:
24239: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24240:
24241: Minna Karhunen Kari Häkämies
24242: Hanna Markkula Leila Lehtinen
24243: Marjut Kaarilahti
24244: 668 1991 vp
24245:
24246: Raha-asia-aloite 618
24247:
24248:
24249:
24250:
24251: Karhunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Nuor-
24252: ten Liiton klubitoimintaan
24253:
24254:
24255: Eduskunnalle
24256: Kokoomuksen Nuorten Liitto perusti vuonna kanaloista annetaan joka tasolla, esim. kunnis-
24257: 1990 viisi eri aihepiireihin keskittyvää klubia. sa ja lääneissä. Kokoomuksen Nuorten Liiton
24258: Näitä klubeja ovat Kunnallis-, Eurooppa-, klubitoiminta tarjoaa tärkeän yhteiskunnallisen
24259: Ympäristö- ja Koulutuspoliittinen Klubi. Klu- tieto- ja vaikutuskanavan niille nuorille, jotka
24260: bien toimintaperiaate on antaa laaja-alaista in- vierastavat perinteisiä politiikan tekotapoja.
24261: formaatiota eri asiantuntijalähteistä aihepiiri- Vuoden 1992 aikana Kokoomuksen Nuorten
24262: kohtaisesti suoraan klubijäsenille kirjallisesti Liitto aikoo laajentaa klubitoimintaansa kun-
24263: sekä järjestämällä koulutustoimintaa valtakun- nallis- ja paikallistasolle järjestämällä avoimia
24264: nallisten seminaarien muodossa. Alusta lähtien yksilöllisiä tilaisuuksia eri klubien puitteissa
24265: on klubin jäseneksi otettu keitä tahansa asiasta sekä jakamalla informaatiota eri aihepiireistä
24266: kiinnostuneita eikä puoluejäsenyyttä ole edelly- kiinnostuneille nuorille.
24267: tetty. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24268: Kokoomuksen Nuorten Liiton klubitoiminta nioittaen,
24269: pyrkii myös jatkossa jakamaan laaja-alaista in-
24270: formaatiota ja tarjoamaan erityispalveluja suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24271: malaisen nuorison keskuuteen heidän yhteis- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24272: kuntatietoisuutensa lisäämiseksi. Kokoomuk- 29.91.53 200000 markkaa Kokoomuk-
24273: sen Nuorten Liitto pitää tärkeänä, että tietoa sen Nuorten Liiton klubitoimintaan.
24274: politiikan taustoista, tekotavoista ja eri politii-
24275:
24276: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24277:
24278: Minna Karhunen Kari Häkämies
24279: Hanna Markkula Leila Lehtinen
24280: Marjut Kaarilahti
24281: 1991 vp 669
24282:
24283: Raha-asia-aloite 619
24284:
24285:
24286:
24287:
24288: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan työsken-
24289: telytapojen kehittämiseen
24290:
24291:
24292: Eduskunnalle
24293: Eduskunnan istuntokäytännön ja siihen liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24294: tyvien toimintamenetelmien kehittämistä tulee 1992 tulo- ja menoarvioon luvun 22.99
24295: jatkaa ja poistaa kaikki niin sanottu näennäis- uudelle momentille 150 000 markkaa
24296: toiminta. Eduskunnan tulee voida keskustella eduskunnan työskentelytapojen kehittä-
24297: ainakin kahdesti vuodessa Suomen kehittämis- miseen.
24298: linjoista, mikä vahvistaisi eduskunnan asemaa.
24299: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24300: vasti,
24301:
24302: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24303:
24304: Riitta Kauppinen
24305: 670 1991 vp
24306:
24307: Raha-asia-aloite 620
24308:
24309:
24310:
24311:
24312: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Musiikkiliitolle
24313: Partaharjun puhallinmusiikkikurssia varten
24314:
24315:
24316: Eduskunnalle
24317:
24318: Nuorten Musiikkiliitto on järjestänyt 37 ker- nen olisi menetys musiikillisten taitojen kehittä-
24319: taa Partaharjun valtakunnallisen puhallinmu- misen kannalta.
24320: siikkikurssin. Oppilaita on ollut keskimäärin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24321: 120. Samassa yhteydessä toimii soitonjohtaja- vasti,
24322: kurssi soittokuntien johtajille tai johtajiksi ai-
24323: koville. Toiminta on vuosia ollut tappiollista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24324: nyt se on lopettamisuhan alla, mikäli se ei saa 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24325: tukea jostakin. Toimintaa ei ole voitu saada 29.90.53 65 000 markkaa Nuorten Mu-
24326: opintotukikeskuksien piiriin, koska koulutetta- siikkiliitto ry:lle Partaharjun puhallin-
24327: vat ovat valtaosin alle 15-vuotiaita. Lopettami- musiikkikurssia varten.
24328: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24329:
24330: Riitta Kauppinen
24331: 1991 vp 671
24332:
24333: Raha-asia-aloite 621
24334:
24335:
24336:
24337:
24338: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen lisäosaa
24339: saavien eläkkeiden budjettiperusteiseen korottamiseen
24340:
24341:
24342: Eduskunnalle
24343:
24344: Kansaneläkkeen lisäosaa saavat eläkeläiset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24345: ovat varsinaisessa köyhyysloukussa. Lisäksi tavasti,
24346: paikoittain voimaan tulevat terveyskeskustoi-
24347: mintaan liittyvät maksut rasittavat usein juuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24348: heitä samoin kuin sv-korvattavien lääkkeiden- 1992 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
24349: kin omavastuuosuuksien lisääminen. Heidän uudelle momentille 20 000 000 markkaa
24350: taloudellinen tilanteensa heikkenee ratkaisevas- kansaneläkkeen lisäosaa saavien kuu-
24351: ti. Esitänkin hammashuoltoon osoitetun uuden kausieläkkeen budjettiperusteiseksi ko-
24352: määrärahan poistamisesta, puoluetuen pienen- rottamiseksi JOO markalla.
24353: tämisestä ja lehdistötuen pienentämisestä kerty-
24354: villä säästöillä em. pieneläkeläisten eläkkeen
24355: korottamista.
24356:
24357: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24358:
24359: Riitta Kauppinen
24360: 672 1991 vp
24361:
24362: Raha-asia-aloite 622
24363:
24364:
24365:
24366:
24367: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveyden keskus-
24368: liitolle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutustoimintakokeiluun
24369:
24370:
24371: Eduskunnalle
24372:
24373: Joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönne- huomioon mielenterveysongelmaisten sopeutu-
24374: tään mielenterveyshäiriöiden perusteella. Siten misvalmennuskuntoutusmahdollisuuksia. Haet-
24375: kaikki ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toimin- tava määräraha on tarkoitus käyttää mielenter-
24376: ta on kansantaloudellisesti mielekästä. Tehok- veyssektorin uuteen kuntoutusmuotoon, kylpy-
24377: kaalla ja oikein ajoitetulla kuntoutuksella voi- läkuntoutukseen. Vuonna 1989 Suomen Mie-
24378: daan ehkäistä toistuvat, kalliit laitoshoitojaksot lenterveysseuran ja Suomen Kuntoutusliiton
24379: sekä tukea selviytymistä avohoidossa. Sopeutu- aloitteesta toteutetusta kylpyläkuntoutuskokei-
24380: misvalmennuksella on tärkeä merkitys valmen- lusta on ollut varsin hyvät tulokset.
24381: nettaessa mielenterveysongelmaista ammatilli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24382: seen kuntoutukseen ja työhön paluuseen. tavasti,
24383: Mielenterveyden keskusliitto ry. on valtakun-
24384: nallinen, tänä vuonna 20 vuotta täyttävä poti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24385: lasjärjestö, jonka tehtävänä on mielenterveys- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24386: ongelmaisten edunvalvonta ja uusien ennaltaeh- 33.92.50 300000 markkaa kohdenta-
24387: käisevien hoito- ja kuntoutusmuotojen kokeilu mismäärärahana Mielenterveyden kes-
24388: ja kehittäminen. kusliitto ry:lle sopeutumisvalmennus- ja
24389: Uusi kuntoutuslainsäädäntö ei riittävästi ota kuntoutustoimintakokeiluun.
24390:
24391: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24392:
24393: Riitta Kauppinen
24394: 1991 vp 673
24395:
24396: Raha-asia-aloite 623
24397:
24398:
24399:
24400:
24401: Kauppinen: Määrärahan osoittamisesta Lomapirtti ry:n toimin-
24402: nan tukemiseen
24403:
24404:
24405: Eduskunnalle
24406:
24407: Vähävaraisten loma- ja virkistystoiminnan ritettu varsin taloudellisesti ja johon on osallis-
24408: tukeminen on erittäin tärkeää, koska virkistäy- tunut suuri määrä vapaaehtoisia työntekijöitä,
24409: tymisellä tiedetään olevan hyvin paljon koko- ensimmäisinä vuosina taloudellinen rasitus on
24410: naisterveydentilaa parantavaa ja yksilön oma- varsin suuri ja uhkaa toiminnan jatkuvuutta.
24411: toimisuutta aktivoivaa vaikutusta. Siten onnis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24412: tunut tuettu loma välillisesti säästää terveyden- vasti,
24413: huollon ja pysyvän laitoshuollon kustannuksia.
24414: Pieksämäellä on jo kauan toiminut Lomapirtti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24415: ry., joka on perustettu alkujaan vähävaraisten 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24416: äitien lomamahdollisuuksien parantamiseksi. 33.92.50 150 000 markkaa Lomapirtti
24417: Nyt sinne pääsevät myös vähävaraiset eläkeläi- ry:n järjestämän vähävaraisten loma- ja
24418: set lomailemaan ja virkistäytymään. Tapahtu- virkistystoiminnan tukemiseen.
24419: neen laajennustyön johdosta, joka tosin on suo-
24420:
24421: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24422:
24423: Riitta Kauppinen
24424: 674 1991 vp
24425:
24426: Raha-asia-aloite 624
24427:
24428:
24429:
24430:
24431: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnan varuskunta-
24432: alueen vapauttamiseen sotilaskäytöstä
24433:
24434:
24435: Eduskunnalle
24436:
24437: Puolustusministeriön tekemien päätösten linnasta, alue jää varsin vähäiseen käyttöön.
24438: mukaan historiallinen Kyminlinnan alue vapau- Tämän vuoksi olisi huolehdittava myös huolto-
24439: tuu puolustusvoimien käytöstä kuluvan vuosi- patterin ja varastojen siirtämisestä muualle.
24440: kymmenen puoliväliin mennessä. Puolustusvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24441: milla on tällä hetkellä Kyminlinnassa esikunta- taen,
24442: patterin lisäksi huoltopatteri sekä runsaasti eri-
24443: laista varastotilaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24444: Esikuntapatteri sijoitetaan Kotkaan jo suun- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
24445: niteltuun valtion virastotaloon. Sen sijaan ei ole 27.27.87 80 000 markkaa Kyminlinnas-
24446: suunnitelmia eikä määrärahoja korvaavien tilo- sa sijaitsevien Kotkan Rannikkopatteris-
24447: jen osoittamiseksi huoltopatterille ja varas- tan huoltopatterin ja varastotilojen kor-
24448: toille. vaavien tilojen rakentamiseksi muualle
24449: Puolustusvoimien edustajien mukaan Kymin- Kotkaan Kyminlinnan vapauttamiseksi
24450: linnan ottaminen siviilikäyttöön edellyttää, että puolustusministeriön alkuperäisen suun-
24451: koko puolustusvoimien toiminta Kyminlinnasta nitelman mukaisesti sotilaskäytöstä vuo-
24452: on siirretty muualle. Kun esikuntapatteri val- sikymmenen puolivälissä.
24453: tion virastotalon valmistuttua siirtyy Kymin-
24454:
24455: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24456:
24457: Antero Kekkonen
24458: 1991 vp 675
24459:
24460: Raha-asia-aloite 625
24461:
24462:
24463:
24464:
24465: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnan alueen käyt-
24466: tösuunnitelman laatimiseen
24467:
24468:
24469: Eduskunnalle
24470:
24471: Puolustusministeriön tekemien päätösten Kyminlinnan alue on valtion omistuksessa.
24472: mukaan historiallinen Kyminlinnan alue vapau- Muinaismuistoalueena sen tuleva käyttö kiin-
24473: tuu puolustusvoimien käytöstä kuluvan vuosi- nostaa Kotkan kaupunkia. Kyminlinna sopii si-
24474: kymmenen puoliväliin mennessä. Muinaismuis- ten erittäin hyvin valtion ja kaupungin yhteis-
24475: toaluetta olevan Kyminlinnan linnoitusalueen suunnittelun kohteeksi.
24476: tuleva käyttö on tätä ennen selvitettävä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24477: Kotkan kaupunki on asettanut jo vuonna tavasti,
24478: 1991 Kyminlinna-toimikunnan selvittämään
24479: alueen tulevaa käyttöä. Toimikunnassa ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24480: edustettuina kaupungin lisäksi puolustusminis- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24481: teriö, museovirasto, lääninhallitus, rakennus- 29.84.95 50 000 markkaa Kyminlinnan
24482: hallitus ja puolustusvoimat. alueen käyttösuunnitelmaa varten.
24483:
24484: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24485:
24486: Antero Kekkonen
24487: 676 1991 vp
24488:
24489: Raha-asia-aloite 626
24490:
24491:
24492:
24493:
24494: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen linnoitus-
24495: laitteiden säilyttämiseksi
24496:
24497:
24498: Eduskunnalle
24499:
24500: Kotkan alueella sijaitsee lukuisia Ruotsinsal- historiallista näyttelyä, tulisi valtion pikimmi-
24501: men linnoituskaupungin aikaisia historiallisesti ten käynnistää tehokkaat ja suunnitelmalliset
24502: merkittäviä kohteita ja laitteita, jotka ovat uh- kunnostustoimet keskeisten Ruotsinsalmen lin-
24503: kaavasti rapistuneet. Keskeisimmät tällaiset noituslaitteiden säilyttämiseksi.
24504: kohteet ovat Fort Slava Kukourissa ja eräät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24505: Puistolassa sijaitsevat rakennelmat. taen,
24506: Tähänastiset työllisyysvaroin suoritetut kun-
24507: nostustyöt ovat rajoittuneet pääasiassa Kymin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24508: linnan vallien entistämiseen. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24509: Jotta edellä mainitut linnoituslaitteet eivät tu- 29. 84. 75 70 000 markkaa Ruotsinsal-
24510: houtuisi ja jotta niitä voitaisiin käyttää osana men linnoituslaitteiden säilyttämiseksi.
24511: toteutettavan Ruotsinsalmen merikeskuksen
24512:
24513: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24514:
24515: Antero Kekkonen
24516: 1991 vp 677
24517:
24518: Raha-asia-aloite 627
24519:
24520:
24521:
24522:
24523: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lauttaterminaalin rakenta-
24524: miseksi Kotkaan
24525:
24526:
24527: Eduskunnalle
24528:
24529: Viime aikoina keskustelu lauttayhteyden saa- liittyvä tietojenkäsittely ja tietokoneliikenne on
24530: misesta Suomenlahden yli Tallinnaan on virin- Kotkassa sijaitsevan Laivaustieto Oy:n toimesta
24531: nyt uudelleen. Tästä kuljetusreitistä Keski-Eu- kehitetty pidemmälle kuin missään muussa Suo-
24532: rooppaan toivotaan kilpailijaa Ruotsin ja Tans- men satamassa.
24533: kan kautta suunnitelluille "linkeille". Satamateknisesti ei auto- ja/tai junalautan si-
24534: Kotkan satama on Suomen teollisuuden suu- joittaminen Kotkan satamaan tuota ongelmia ja
24535: rin vientisatama ja sen vuoksi se on luonnollisin tarvittavat investoinnit ovat vähäisiä. Käynnis-
24536: sijoituspaikka tällaisen yhteyden Suomen puo- sä olevan syväsataman rakentaminen vapauttaa
24537: leiselle terminaalille. Lauttayhteyden sijoittami- laituri- ja ratapihakapasiteettia juuri sopivasti
24538: nen tänne on sen vuoksi paras ratkaisu sekä yh- tällaiseen tarkoitukseen.
24539: teyden taloudellisen kannattavuuden että va- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24540: kiintuneiden kuljetusreittien vuoksi. Sähköis- taen,
24541: tetty rata johtaa satamaan asti ja maanteitse sa-
24542: tama on helposti saavutettavissa ohi Helsinki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24543: seudun ruuhkakeskuksen. Merelle johtaa tur- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24544: vallinen väylä ja ajoaika Tallinnan satamaan on 31.32.31 JOO 000 markkaa lauttatermi-
24545: lyhyt. Tavaran käsittelyyn nykyisin olennaisesti naalin rakentamista varten Kotkassa.
24546:
24547: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24548:
24549: Antero Kekkonen
24550:
24551:
24552:
24553:
24554: 45 210265Z
24555: 678 1991 vp
24556:
24557: Raha-asia-aloite 628
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin rakennus-
24563: kiviselvitysten tulosten hyödyntämiseen
24564:
24565:
24566: Eduskunnalle
24567:
24568: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunta- Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien
24569: liitot teettivät vuonna 1988 Kymen läänin kiviteollisuuden toimintaedellytysten turvaami-
24570: rakennus- ja murskakiviä koskevan perusselvi- seksi ja teollisen toiminnan laajentamiseksi tuli-
24571: tyksen, ja seutukaavaliitot teettivät vuosien si valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa
24572: 1987-88 aikana selvitykset Kymen läänin osoittaa riittävät määrärahat.
24573: rakennus- ja murskakivien soveltuvuudesta te- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24574: olliseen toimintaan. Seutukaavaliiton selvitys- taen,
24575: ten perusteella on inventoitu j atkotutkimuskoh-
24576: teet, joita kummassakin maakunnassa on viisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24577: kappaletta. Kyseiset kohteet ovat kivilaaduil- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24578: taan hyviä ja niitä suositellaan rakennuskivi- 32.50.21 50 000 markkaa Kymen läänin
24579: teollisuudelle jatkotutkimuskohteiksi esiinty- rakennuskiviselvitysten perusteella aloi-
24580: mien hyödyntämiseen tähtääviä tutkimuksia tettaviin hankkeisiin.
24581: varten.
24582:
24583: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24584:
24585: Antero Kekkonen
24586: 1991 vp 679
24587:
24588: Raha-asia-aloite 629
24589:
24590:
24591:
24592:
24593: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
24594: Kajaanin mittalaitelaboratorion laitehankintoja varten
24595:
24596:
24597: Eduskunnalle
24598:
24599: Kajaanissa on vahvaa metsäteollisuuden ja ta. Laboratorion toiminnan käynnistäminen
24600: siihen liittyvän elektroniikan osaamista. Kajaa- edellyttää kuitenkin investointeja tutkimuslait-
24601: nin seudun kehittämisohjelman keskeisenä stra- teisiin, laboratoriotiloihin ja erityisvarustuk-
24602: tegiana on edelleen kehittää Kajaanin seutua seen.
24603: korkean teollisuuden, erityisesti metsäteollisuu- Ehdotamme,
24604: den mittalaitteita tuottavien yritysten sijainti-
24605: paikkana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24606: Merkittävä valittua kehittämisstrategiaa tu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24607: keva päätös on Oulun yliopiston sähköteknii- 29.10.20 2 500 000 markkaa Oulun yli-
24608: kan osaston tammikuussa 1991 tekemä päätös opiston Kajaanin mittalaitelaboratorion
24609: Kajaanin mittalaitelaboratorion perustamises- laite- ja varustehankintoja varten.
24610:
24611: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24612:
24613: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen
24614: Osmo Polvinen Aarno von Bell
24615: Kauko Heikkinen
24616: 680 1991 vp
24617:
24618: Raha-asia-aloite 630
24619:
24620:
24621:
24622:
24623: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun korkea-
24624: koulun suunnitteluun
24625:
24626:
24627: Eduskunnalle
24628:
24629: Oulun yliopiston asettama Kainuun korkea- tettaisiin aikuiskasvatuksen osasto, joka vahvis-
24630: asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä esitti taisi täydennyskoulutuksen kehittämismahdol-
24631: Oulun yliopiston Kainuun korkeakoulun perus- lisuuksia koko Pohjois-Suomessa.
24632: tamista Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen Oulun yliopiston rehtori on asettanut työryh-
24633: nykyisten toimintojen pohjalta. män valmistelemaan Kainuun korkeakouluhan-
24634: Kainuun korkeakoulu olisi pääosin Oulun ketta.
24635: yliopiston hallituksen alainen. Yhteistyössä Ou- Ehdotamme,
24636: lun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan
24637: kanssa Kainuun korkeakoulu antaisi edusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24638: mansa alan tieteellistä ja ammatillista opetusta 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24639: sekä harjoittaisi erityisesti didaktiikan alaan 29.10.74 1000000 markan määrärahan
24640: kuuluvaa tieteellistä tutkimusta. Kainuun kor- Oulun yliopiston Kainuun korkeakou-
24641: keakoulu toimisi myös opettajankoulutuksen lun suunnittelua varten.
24642: kehittämiskeskuksena. Korkeakouluun perus-
24643:
24644: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24645:
24646: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen
24647: Osmo Polvinen Aarno von Bell
24648: Kauko Heikkinen
24649: 1991 vp 681
24650:
24651: Raha-asia-aloite 631
24652:
24653:
24654:
24655:
24656: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin urheilu-
24657: seurojen seurayhtymän toiminnan käynnistämiseen
24658:
24659:
24660: Eduskunnalle
24661:
24662: Kuntatalouden kiristyessä on pakko arvioida tettu seurayhtymä, johon on lähtenyt mukaan
24663: uudelleen kunnallisten palvelujen tuottamista. jo 12 noin 50 mahdollisesta seurasta. Nämä 12
24664: Liikuntatoiminnassa valtaosa työstä on tähän- seuraa ovat lähteneet perustamaan seurayhty-
24665: kin asti tehty urheiluseuroissa. Kun liikuntapal- mää, jolla edellä mainittuja tavoitteita toteutet-
24666: velujen edelleen kehittämiseksi kunnan menoja taisiin. Mikäli toiminta saadaan hyvin organi-
24667: ei voida enää lisätä, on etsittävä muita ratkaisu- soitua, mukaan on tulossa lisää.
24668: vaihtoehtoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24669: Pelkästään yhden tai muutaman urheilulajin nioittaen,
24670: ympärille syntyneet urheiluseurat tekevät pal-
24671: jon päällekkäistä ja sen takia tehotonta työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24672: esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnassa. Eri 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24673: seuroissa taloudenhoito erikseen hoidettuna vie 29.91.54 250 000 markkaa Kajaanin ur-
24674: myös kohtuuttomasti voimavaroja. heiluseurojen seurayhtymän toiminnan
24675: Edellä mainituista syistä on Kajaanissa perus- käynnistämiseen.
24676: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24677:
24678: Hannu Kemppainen Kauko Heikkinen
24679: Annikki Koistinen Aarno von Bell
24680: 682 1991 vp
24681:
24682: Raha-asia-aloite 632
24683:
24684:
24685:
24686:
24687: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoimatto-
24688: muutta tukevan kilpailun järjestämiseksi peruskouluissa
24689:
24690:
24691: Eduskunnalle
24692:
24693: No Smoking Class - tupakoimaton koulu- toa. Nyt alkavan kilpailukauden palkintoina ar-
24694: luokka -kilpailu on järjestetty peruskoulun 8. votaan lisäksi kymmenelle luokalletuhat mark-
24695: luokilla lukuvuosina 1989-90, 1990-91 ja kaa.
24696: 1991-92. Kilpailuidean mukaan luokka päät- No Smoking Class -kilpailun ovat järjestä-
24697: tää itse osallistumisesta kilpailuun, jossa jokai- neet Nuorisokasvatusliitto, Suomen Syöpäpoti-
24698: nen oppilas sitoutuu olemaan tupakoimaita laat ry., syöpäjärjestöt sekä alkaneena luku-
24699: puoli vuotta. Kukin oppilas itse ja luokka yh- vuonna ruotsinkielisten koulujen osalta Folk-
24700: dessä seuraavat viikoittain kilpailukykyisyyt- hälsan. Kilpailu toteutetaan Terve koulu -ohjel-
24701: tään. Kilpailuajan kuluessa oppilaiden valitse- man puitteissa.
24702: ma opettaja pitää heille viisi tupakoimatto- Kilpailun kustannukset lukuvuosittain ovat
24703: muutta tukevaa oppituntia. 200 000 markkaa. Järjestäjät eivät tiedä toista
24704: Lukuvuonna 1989-90 No Smoking Class tapaa, jolla alle kymmenellä markalla kolmas-
24705: -kilpailuun osallistui 738 luokkaa 259 yläasteel- osa peruskoulun kahdeksasluokkalaisista saa-
24706: ta. Tupakoimattomana kilpailun loppuun saak- daan omasta halustaan yrittämään olla tupakoi-
24707: ka pysyi 274 luokkaa. maita puoli vuotta.
24708: Lukuvuonna 1990-91 ilmoittautuneita luok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24709: kia oli 1 219 368 yläasteelta, oppilaita yhteensä nioittaen,
24710: yli 23 000. Kilpailun loppuun saakka selviytyi
24711: 423 luokkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24712: Parhaillaan ilmoittautuvat lukuvuoden 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24713: 1991-92 No Smoking Class -kilpailuun osallis- 33.53.21 200 000 markkaa No Smoking
24714: tuvat luokat. Tupakoimattomina kilpailun lop- Class -kilpailun järjestämiseksi perus-
24715: puun saakka pysyneiden luokkien kesken on ai- koulun kahdeksansilla luokilla.
24716: kaisemmin arvottu neljä 10 000 markan palkin-
24717:
24718: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24719:
24720: Hannu Kemppainen Eeva-Liisa Moilanen
24721: Martti Korhonen Maija Perho-Santala
24722: 1991 vp 683
24723:
24724: Raha-asia-aloite 633
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Porin-Kankaanpään-
24730: Parkanon rautatien kunnossapidon tehostamiseen
24731:
24732:
24733: Eduskunnalle
24734:
24735: Rautatiehallituksen päätöksellä on henkilölii- nossapidettynä ja kunnostettuna tulee aina ole-
24736: kenne rataosalla Pori-Kankaanpää-Parkano maan vaihtoehtoinen kannattava kuljetusmuo-
24737: lakkautettu 1.6.1981 sekä tavaraliikenne rata- to myös vienti- ja tuontiliikenteen osalta.
24738: osalla Pori (Ruosiniemi)-Kankaanpää 2.6. Kysymyksessä olevan koko rataosuuden tule-
24739: 1985 alkaen. Radan vaikutusalueen kunnat sekä van käytön turvaamiseksi tulisi tarkoitukseen
24740: useat maakunnalliset yhteisöt ovat aikanaan eri vuosittain osoittaa normaalia runsaammat vuo-
24741: yhteyksissä vedonneet rautatiehallitukseen ky- sikorjausmäärärahat, kunnes saadaan riittävät
24742: symyksessä olevan radan säilyttämiseksi liiken- peruskorjausmäärärahat.
24743: nöitävässä kunnossa tulevien tarpeiden varalta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24744: Radan vastaista käyttöä koskevia selvitystöitä taen,
24745: on tehty ja perusteluja esitetty.
24746: Porin Tahkoluotoon valmistuneen uuden sy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24747: väsataman, monitoimisataman, vaikutusaluee- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24748: seen kuuluvat Länsi-Suomen lisäksi suuret osat 31.58.62 4000000 markkaa Porin-
24749: Keski-Suomea ja myös Pohjois-Suomea. Tehty- Kankaanpään-Parkanon rautatien
24750: jen selvitysten perusteella tiedetään, että Po- kunnossapidon tehostamiseksi.
24751: rin-Kankaanpään-Parkanon rautatie kun-
24752:
24753: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24754:
24755: Maunu Kohijoki
24756: 684 1991 vp
24757:
24758: Raha-asia-aloite 634
24759:
24760:
24761:
24762:
24763: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sorapintaisten maanteiden
24764: ja paikallisteiden päällystämistä varten Parkanon tiemestari-
24765: piirissä
24766:
24767: Eduskunnalle
24768: Pohjois-Satakunnassa noin 300 kilometrin Suurista keskuksista etäällä sijaitsevissa Par-
24769: etäisyydellä Turusta sijaitsevat Turun tiepiirin kanon tiemestaripiirin kunnissa on jouduttu tä-
24770: äärialueet. Siellä äärialueen kunnissa on suurin hän asti olemaan koko läänin heikoimpien tie-
24771: osa koko tiepiirin päällystämättömistä yleisistä yhteyksien varassa. Sillä on ollut erittäin haital-
24772: teistä, maanteistä ja paikallisteistä. Savi-sora- lisia vaikutuksia alueen kuntien kehittymismah-
24773: pintaisina ne ovat vaikeasti kunnossapidettäviä, dollisuuksiin ja myös suureen väestökatoon.
24774: yleensä kuoppaisia, epätasaisia. Ja kun ne lisäk- Vuosittain erikseen nimetyn määrärahan tur-
24775: si ovat kapeita, heikosti perustettuja ja mutkai- vin tulisi Parkanon tiemestaripiirissä sijaitsevia
24776: sia, voidaan näiltä osin perustellusti puhua tie- sorateitä nyt ryhtyä päällystämään niin, että ta-
24777: rappiosta. sapuolisuus tässä asiassa toteutuisi vielä tällä
24778: Yksistään Parkanon tiemestaripiirissä (Par- vuosituhannella. Siten menetellen voitaisiin sa-
24779: kanon kaupunki, Kihniön kunta ja osia Ikaalis- malla toteuttaa toimenpiteitä maaseudun kehit-
24780: ten kaupungista) päällystämättömiä yleisiä teitä tämiseksi niin, että ihmiset voisivat tuntea tule-
24781: on yli 250 kilometriä. Epäsuhde näkyy, kunto- vaisuutensa turvatuksi kotiseudullaan.
24782: detaan, että Turun tiepiirin jossakin eteläisessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24783: tiemestaripiirissä päällystämättömiä teitä on taen,
24784: enää vain alle 40 kilometriä.
24785: Parkanon tiemestaripiirissä olevien savi-sora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24786: pintaisten teiden kunnostamis- ja päällystämis- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24787: suunnitelmia on koetettu vuosikymmenien ai- 31.24.21 4 000 000 markkaa sorapin-
24788: kana saada sisällytetyiksi tiepiirin työkohteisiin, taisien yleisten teiden päällystämistä
24789: mutta nämä pyrkimykset eivät ole onnistuneet. varten Parkanon tiemestaripiirissä.
24790:
24791: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24792:
24793: Maunu Kohijoki
24794: 1991 vp 685
24795:
24796: Raha-asia-aloite 635
24797:
24798:
24799:
24800:
24801: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kulttuuriprojektin "Sata-
24802: kunta sarka suuri" käynnistämiseen
24803:
24804:
24805: Eduskunnalle
24806:
24807: "Satakunta sarka suuri" -kulttuuriprojektin kerran tai kaksi vuodessa ja osatapahtumia eri
24808: tarkoituksena on maakunnan omaleimaisen ja puolilla Satakuntaa.
24809: rikkaan kulttuuriperinnön, nykykulttuurin ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24810: 1990-luvun tulevaisuuskulttuurien voiman yh- taen,
24811: distäminen palvelemaan laaja-alaisesti maakun-
24812: nan hengentarpeita. Projektin keskeisiä osa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24813: alueita ovat murteet, kansankulttuuri, kulttuu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24814: rimiljööt, kirjallisuus ja näytelmät. 29.90.53 JOO 000 markkaa kulttuuri-
24815: Projektin aloittamisajankohta on vuosi 1992, projektin "Satakunta sarka suuri"
24816: ensimmäinen merkittävä osatapahtuma kesällä käynnistämiseen ja kehittämiseen Sata-
24817: 1992. Projektin päätapahtumia tulee olemaan kunnassa.
24818:
24819: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24820:
24821: Maunu Kohijoki
24822: 686 1991 vp
24823:
24824: Raha-asia-aloite 636
24825:
24826:
24827:
24828:
24829: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta metsäpatologian professo-
24830: rin viran perustamiseen johonkin yliopistoon
24831:
24832:
24833: Eduskunnalle
24834:
24835: Vaikka metsätuhoista Suomessa jo nykyisin tokset, soluvauriot ja viherlevän yleistyminen
24836: esitettävät arvioluvut ovat erittäin suuria, ovat jne.
24837: valtiovallan toimenpiteet metsätuhojen tutkimi- Sairaitten metsiemme tilan kaikinpuolista sel-
24838: seksi ja hillitsemiseksi jääneet riittämättömiksi. vittämistä varten ja vielä terveitten metsiemme
24839: Kun myös kansainvälisten sopimusten ai- varjelemiseksi tulisi Suomeen viipymättä perus-
24840: kaansaaminen ja teho näissä asioissa on jo taa ainakin yksi metsäpatologian professorin
24841: osoittautunut liian hitaaksi ja riittämättömäksi, virka niin, että viran hoito voisi alkaa heti vuo-
24842: näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa metsätu- den 1992 alusta. Siten päästäisiin vihdoinkin
24843: hoista aiheutuvat taloudelliset menetykset Suo- nostamaan metsäpatologien ja -tutkijoiden
24844: messa tulevat entisestään lisääntymään. koulutusta kohti kansainvälistä tasoa.
24845: Suomen yliopistolaitoksesta puuttuu metsä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24846: patologian professuuri. Sen tarve nyt ja tulevai- taen,
24847: suudessa on mitä akuutein. Metsätuhot suoras-
24848: taan huutavat tutkijaansa. Hälytysmerkkejä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24849: puiden ja metsäluonnon kunnon heikkenemi- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24850: sestä on runsaasti, kuten perinteisten tuhojen 29.10.01 1200000 markkaa metsäpa-
24851: yleistyminen, havupuiden harsuuntuminen, tologian professorin viran perustamista
24852: kuusien hätäoksat, lehtipuiden lehteentulo-on- varten johonkin yliopistoon.
24853: gelmat ja lehtien epämuotoisuus sekä värimuu-
24854:
24855: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24856:
24857: Maunu Kohijoki
24858: 1991 vp 687
24859:
24860: Raha-asia-aloite 637
24861:
24862:
24863:
24864:
24865: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Maanpuolustuskiltojen
24866: liiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen
24867:
24868:
24869: Eduskunnalle
24870:
24871: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien vaisuuteen. Toimintapiirissään palvelevien ase-
24872: maanpuolustuskiltojen toiminnan tarkoitukse- velvollisten keskuudessa ne pyrkivät edistä-
24873: na on maanpuolustustahdon kasvattaminen ja mään sellaista ajattelutapaa, että varusmiehet
24874: lujittaminen, maanpuolustustietouden levittä- yleisesti kokisivat asepalveluksensa suorittami-
24875: minen ja maanpuolustusharrastuksen edistämi- sen ja muun puolustusvoimissa tehtävän työn
24876: nen. Jäsenjärjestöinä maanpuolustuskillat kuu- mielekkäänä ja arvokkaana.
24877: luvat valtakunnalliseen Maanpuolustuskiltojen Arvostetun toimintansa perusteella maan-
24878: liittoon. Maanpuolustuskiltojen liitto ry. ja sen puolustuskillat ovat saavuttaneet kansalaisjär-
24879: jäsenjärjestöt tukevat Suomen virallista turval- jestöjen luonteen. Kiltatyötä on kehitetty ja ke-
24880: lisuuspolitiikkaa ja tekevät sitä tunnetuksi. Toi- hitetään niin, että se vastaa erityisesti myös
24881: minta on puoluepoliittisesti täysin riippuma- nuorten isänmaallisia harrastuksia. Jotta maan-
24882: tonta. puolustuskiltojen suorittamaa arvokasta työtä
24883: Maanpuolustuskillat ovat maanpuolustus- voitaisiin tehokkaasti jatkaa, laajentaa ja kehit-
24884: työn yhdistyksiä, joiden jäseniksi kaikki voivat tää, tulisi sitä varten ottaa vuosittain nimetty
24885: liittyä ikään, sukupuoleen ja sotilasarvoon kat- määräraha valtion tulo- ja menoarvioon osoi-
24886: somatta. Niiden yhteinen jäsenmäärä on jo tettuna Maanpuolustuskiltojen liitto ry:lle jaet-
24887: useita kymmeniätuhansia, ja etenkin nuorten tavaksi sen jäsenjärjestöille toiminnan ja jäsen-
24888: sekä naisten osuus on voimakkaassa kasvussa. määrän edellyttämässä suhteessa.
24889: Kiltojen jäsenyyden avaaminen täysin tasaver- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24890: taisesti myös naisille on mahdollistanut sen, että taen,
24891: nyt myös perhekunnittain tullaan mukaan va-
24892: paaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Perintei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24893: den kunnioittaminen ja joukko-osaston tai ase- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24894: lajin historian vaaliminen ovat kiltatyön eräs 27.99.50 300 000 markkaa Maanpuo-
24895: osa. Mutta ensisijaisesti maanpuolustuskillat lustuskiltojen liitto ry:n ja sen jäsenjär-
24896: suuntaavat toimintaansa nykyisyyteen ja tule- jestöjen tukemista varten.
24897:
24898: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24899:
24900: Maunu Kohijoki
24901: 688 1991 vp
24902:
24903: Raha-asia-aloite 638
24904:
24905:
24906:
24907:
24908: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta E. N. Setälän muistopat-
24909: sashankkeen toteuttamiseen Kokemäellä
24910:
24911:
24912: Eduskunnalle
24913:
24914: Valtioneuvos Emil Nestor Setälä (27 .2. toteuttamiseksi on esitetty myös lehdistössä.
24915: 1864-8.2.1935) on ollut aikanaan poikkeuksel- Mutta toistaiseksi hanke ei ole edistynyt talou-
24916: lisen merkittävä tiedemies ja valtiomies. Hän on dellisten voimavarojen niukkuuden johdosta.
24917: toiminut mm. Turun yliopiston kanslerina ja yli Ottaen huomioon valtioneuvos Emil Nestor
24918: 30 vuotta suomen kielen ja kirjallisuuden pro- Setälän pitkäaikaisen, erittäin ansiokkaan ja
24919: fessorina Helsingin yliopistossa. poikkeuksellisen merkittävän toiminnan isän-
24920: Valtiolliseen toimintaan hän on osallistunut maamme palveluksessa tuntuisi kohtuulliselta,
24921: edustajana jo säätyvaltiopäivillä ja sen jälkeen että puheena oleva patsashanke toteutettaisiin
24922: kauan eduskunnan jäsenenä. Senaattorina Emil Suomen valtion toimenpitein valtakunnallisena
24923: Nestor Setälä on toiminut jo itsenäisyyssenaa- hankkeena. Patsas sopisi erinomaisen hyvin
24924: tissa sekä sen jälkeen valtioneuvoston jäsenenä Emil Nestor Setälän syntymäkuntaan, Koke-
24925: opetusministerinä ja ulkoministerinä. Hän on mäelle, josta Kokemäen kaupunki voisi osoittaa
24926: myös palvellut diplomaattina toimiessaan lähet- patsaan arvon mukaisen paikan.
24927: tiläänä Kööpenhaminassa sekä Budapestissä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24928: Hänet on kutsuttu myös neljän ulkomaisen yli- vasti,
24929: opiston kunniatohtoriksi.
24930: Valtioneuvoksen arvon Emil Nestor Setälä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24931: saanut toisena suomalaisena. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24932: Emil Nestor Setälän muistopatsashankkeesta 29.99.50 500 000 markkaa valtioneuvos
24933: on jo pitkään keskusteltu hänen syntymäkun- Emil Nestor Setälän muistopatsashank-
24934: nassaan Kokemäellä ja mielipiteitä hankkeen keen toteuttamista varten Kokemäellä.
24935:
24936: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24937:
24938: Maunu Kohijoki
24939: 1991 vp 689
24940:
24941: Raha-asia-aloite 639
24942:
24943:
24944:
24945:
24946: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
24947: rakentamiseen tieosalle Säkylän Iso-Vimma-Euran Kiiski-
24948: mäki
24949:
24950: Eduskunnalle
24951:
24952: Säkylässä Pyhäjärven rannan suuntainen pai- lään. Sanotun tieosuuden pituus on noin neljä
24953: kallistie n:o 12691 on erittäin vilkkaasti liiken- kilometriä. Samalla tieosalla Luvianlahden ja
24954: nöity tie. Se yhdistää Säkylän ja Euran Kaut- Hiekkarannan välillä kysymyksessä olevalla
24955: tuan keskustaajamat. Tämä tie on vanha, kapea paikallistiellä on "hevosenkengän mutkana"
24956: ja mutkainen paikallistieksi muutettu entinen tunnettu erittäin vaarallinen paikka. Siinä on
24957: maantie. Tiheän asutuksen lisäksi tämän pai- vuosien ja vuosikymmenien kuluessa ehtinyt
24958: kallistien varrella sijaitsee yrityksiä, joista suu- sattua lukuisia vakavia liikenneonnettomuuk-
24959: rin on Lännen Tehtaat Oy. Teollisuuden raaka- sia. Se olisi kiireellisesti oikaistava jo vihdoin
24960: aineiden sekä valmiiden tuotteiden kuljetuksen vuonna 1992.
24961: johdosta tällä paikallistiellä on hyvin paljon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24962: raskasta ajoneuvoliikennettä muun autoliiken- taen,
24963: teen lisäksi. Runsaan loma-asutuksen vuoksi
24964: autoliikenne tällä tiellä on hyvin runsasta talvel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24965: lakin. Kevyttä liikennettä varten paikallistiellä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24966: ei ole ollenkaan piennarta. Sen vuoksi Säkylän 31.24.21 2 000 000 markkaa kevyen lii-
24967: keskustasta Iso-Vimman seudulle asti on raken- kenteen väylän rakentamista varten vä-
24968: nettu erillinen kevyen liikenteen väylä. Asioin- lille Iso- Vimma-Kiiskimäki paikallis-
24969: ti-, työmatka- ja koululaisliikennettä varten ke- tielle n:o 12691 sekä tieosalla ole-
24970: vyen liikenteen väylää olisi jatkettava lso-Vim- van "hevosenkengän mutkan,, oikaisua
24971: man seudulta Euran Kiiskimäkeen asti, jossa se varten.
24972: yhtyisi siellä jo olevaan kevyen liikenteen väy-
24973:
24974: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
24975:
24976: Maunu Kohijoki
24977: 690 1991 vp
24978:
24979: Raha-asia-aloite 640
24980:
24981:
24982:
24983:
24984: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Söörmarkun-Hyve-
24985: län moottoritiehankkeen toteuttamiseksi
24986:
24987:
24988: Eduskunnalle
24989: Valtatie n:o 8 on Satakunnan pohjois-etelä- vaikean työllisyystilanteen helpottamiseksi olisi
24990: suuntainen pääväylä. Se yhdistää maakunnan perusteltua käynnistää rakentamistyöt jo vuo-
24991: suurimmat keskukset Porin ja Rauman toisiinsa den 1992 aikana.
24992: ja maakunnan läänin pääkaupunkiin Turkuun. Hankkeen kustannusarvio on 160 miljoonaa
24993: Tie kulkee myös Pohjanlahden satamien kautta markkaa.
24994: mahdollistaen täten satamien välisen yhteistyön Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24995: ja työnjaon.
24996: Tieosan Hyvelä-Söörmarkku (Pori) liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24997: nemäärät ovat voimakkaasti kasvaneet (kvl 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
24998: noin 14 000). Täydellisen ruuhkautumisen estä- 31.24.77 20000000 markkaa Hyve-
24999: miseksi on tien välityskykyä lisättävä. Mootto- län-Söörmarkun moottoritien raken-
25000: ritiehanke on tiepiirin ohjelmassa ajoitettu vuo- nustöiden käynnistämiseksi Noormar-
25001: sille 1993-1995. Porin seudun poikkeuksellisen kussa ja Porissa.
25002: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25003:
25004: Maunu Kohijoki Raila Aho Raimo Vuoristo
25005: Timo Laaksonen Timo Kalli Juha Korkeaoja
25006: Heikki Rinne Leea Hiltunen Kalevi Lamminen
25007: Timo Roos Lea Mäkipää
25008: 1991 vp 69I
25009:
25010: Raha-asia-aloite 641
25011:
25012:
25013:
25014:
25015: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta-
25016: miseksi valtatien n:o II ja maantien n:o 249 risteykseen Mou-
25017: hijärvellä
25018:
25019: Eduskunnalle
25020:
25021: Mouhijärven kunnassa SIJaitseva Porin- olleet suuria, eikä tilannetta nyt kysymyksessä
25022: Tampereen valtatien n:o II ja Vammalan-Ky- olevassa risteyksessä voida ratkaisevasti paran-
25023: röskosken maantien (n:ot 249 ja 262) risteys on taa millään muulla kuin rakentamalla jo vih-
25024: erittäin vilkasliikenteinen paikka. Se on osoit- doin kysymyksessä oleva risteys eritasoristeyk-
25025: tautunut myös erittäin vaaralliseksi risteyksek- seksi. Sitä varten tulisi jo valtion vuoden I992
25026: si. Siinä on sattunut lukuisia kuolemaan ja va- tulo- ja menoarvioon ottaa ainakin I ,5 miljoo-
25027: kaviin henkilövahinkoihin johtaneita liikenne- nan markan määräraha suunnitelmien teettämi-
25028: onnettomuuksia. Pelkät aineelliset vahingotkin seksi joutuisasti sekä eritasoristeyksen rakenta-
25029: tässä risteyksessä sattuneiden kolarien osalta mistöiden aloittamiseksi v. I992. Jakamalla
25030: lienevät jo suuremmat, kuin mitä olisi maksa- rahoitus- ja rakentamistyöt kahden vuoden
25031: nut turvalliseksi rakennettu eritasoristeys. ajalle voitaisiin saada myös pitempiaikaista hel-
25032: Käytäntö on jo osoittanut, ettei ihmisten tur- potusta lähiseudun työttömyystilanteeseen.
25033: vallisuutta ole pystytty turvaamaan pakollista Saattamalla tieyhteydet vastaamaan ihmisten
25034: pysähtymistä osoittavilla liikennemerkeillä. tarpeita myös turvallisuuden kannalta voidaan
25035: Kysymyksessä olevassa risteyksessä on erit- tässä tapauksessa myös tehokkaasti edistää elin-
25036: täin paljon Länsi-Suomen satamien ja Sisä-Suo- keinojen kehittämistä maaseudulla.
25037: men teollisuuden vienti- ja tuontitavaran kulje- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25038: tuksesta aiheutuvaa raskasta liikennettä. taen,
25039: Myös kaikki muu liikenne, asiointi-, koulun-
25040: käynti- ja työmatkaliikenne, tässä risteyksessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25041: on erittäin runsasta. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25042: Suuresta läänistä muodostuvan suuren Turun 31.24.21 1500000 markkaa suunnitel-
25043: tiepiirin pohjoisosa on viime vuosina ja vuosi- man teettämiseksi eritasoristeyksen ra-
25044: kymmeninä jäänyt jokseenkin osattomaksi eri- kentamista varten ja rakentamisen aloit-
25045: tasoristeysten rakentamisen määrärahoista. Sen tamiseksi valtatien n:o 11 ja Vamma-
25046: seurauksena omalta osaltaan liikenneonnetto- lan-Kyröskosken maantien risteykseen
25047: muusluvut läänin pohjoisosassa ovat jatkuvasti Häijään kylässä Mouhijärvellä.
25048: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta I99I
25049:
25050: Maunu Kohijoki
25051: 692 1991 vp
25052:
25053: Raha-asia-aloite 642
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta yhteysramppien rakentami-
25059: seen Harmaalinnan eritasoristeykseen Porissa
25060:
25061:
25062: Eduskunnalle
25063: Syksyllä 1977 käyttöön otettu tielaitoksen Lukuisia tuhoisia liikenneonnettomuuksia
25064: toimesta rakennettu Harmaalinnan eritasoris- tässä risteyksessä on jo sattunut. Onnettomuus-
25065: teys Porissa valtatien n:o 11 (Porin-Tampe- tapauksissa menetysten arvo on suurempi kuin
25066: reen valtatie) ja maantien n:o 2551 (Ulvilantie) suoran yhteyden eli rampin rakentaminen, jolla
25067: risteyskohdassa jätettiin tielaitoksen toimesta toimenpiteellä onnettomuudet, vaaratilanteet ja
25068: keskentekoiseksi siten, että rakennettiin vain myös liikenteen ruuhkautuminen olisivat olleet
25069: kaksi liittymäramppia eli yhteyttä valtatieltä ja ovat vältettävissä.
25070: n:o 11 maantielle n:o 2551, kun niitä suunnitel- Puuttuvat rampit tähän eritasoristeykseen tu-
25071: mien mukaan olisi tullut rakentaa neljä. Erityi- lisi rakentaa enää yhtään viivyttelemättä. Lii-
25072: sen haitalliseksi ja tuhoisaksi on osoittautunut kennevalojen rakentamisella ei ongelmia pysty-
25073: rampin eli suoran yhteyden rakentamatta jättä- tä ratkaisemaan.
25074: minen valtatieltä Tampereen suunnasta Ulvilan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25075: tielle Porin suuntaan. Siinä kohdassa liikenne- taen,
25076: määrä Ulvilantiellä on keskimäärin noin 21 000
25077: autoa vuorokaudessa, eli kysymyksessä on ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25078: ko Satakunnan vilkkaimmin liikennöity tie- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25079: osuus. Siinä valtatieltä Tampereen suunnasta 31.24.21 2 500 000 markkaa puuttuvien
25080: Porin suuntaan menevät ajoneuvot joutuvat yhteysramppien rakentamiseksi, kevyen
25081: liittymässä kääntymään vasemmalle ja joutuvat liikenteen väylätarpeet huomioon ot-
25082: samalla ylittämään ajokaistoja tässä ruuhkai- taen, Harmaalinnan eritasoristeykseen
25083: sessa risteyksessä, jossa ruuhkat ja jonot ovat Porin kaupungissa.
25084: joka-aikaisia.
25085:
25086: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25087:
25088: Maunu Kohijoki
25089: 1991 vp 693
25090:
25091: Raha-asia-aloite 643
25092:
25093:
25094:
25095:
25096: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta lisätilojen rakentamiseksi
25097: puolustusvoimien pioneerivarikolle Parkanossa
25098:
25099:
25100: Eduskunnalle
25101:
25102: Parkanon kaupungissa sijaitsevan puolustus- suunnitelmat ja aloittamalla rakentaminen jou-
25103: voimien pioneerivarikon toiminnan kannalta tuisasti nyt, kun rakentaminen suhdanteiden
25104: välttämättömien lisätilojen tarve on ollut ajan- kannalta on edullisinta, voitaisiin erittäin mer-
25105: kohtaisena asiana vireillä useiden vuosien ajan. kittävästi helpottaa suurtyöttömyydestä kärsi-
25106: Pioneerivarikon toimintaedellytyksiä voidaan vän Parkanon seudun työllisyystilannetta.
25107: ratkaisevasti parantaa ja kehittää rakentamalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25108: lisätiloja varikon paloasemaa, korjaamoa, va- taen,
25109: rastoja sekä materiaalin käsittelyä varten. Lisä-
25110: rakennukseen tulisivat myös välttämättömät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25111: hallintotilat mm. puolustusvoimien kiinteistön- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25112: hoitopiirin käyttöön. Nykyisellään pioneeriva- 27.27. 74 4 500 000 markkaa puolustus-
25113: rikon puutteelliset ja puuttuvat toimitilat mo- voimien pioneerivarikon lisärakennuk-
25114: nilta osin alittavat esim. työsuojelusäännösten sen suunnitelmien viimeistelyä sekä ra-
25115: minimivaatimukset. Suunnitellun lisärakenta- kennustöiden aloittamista varten Parka-
25116: misen kokonaiskustannukset tulisivat olemaan non kaupungissa vuonna 1992.
25117: noin 8-9 miljoonaa markkaa. Viimeistelemällä
25118:
25119: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25120:
25121: Maunu Kohijoki
25122:
25123:
25124:
25125:
25126: 46 210265Z
25127: 694 1991 vp
25128:
25129: Raha-asia-aloite 644
25130:
25131:
25132:
25133:
25134: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten vete-
25135: raaniliittojen toiminnan tukemiseen
25136:
25137:
25138: Eduskunnalle
25139: Maassamme toimivat valtakunnalliset vete- raaniliittojen toimintaa osoittamalla valtion ta-
25140: raanijärjestöt Suomen Sotaveteraaniliitto, Rin- lousarviossa sitä varten määrärahan, jonka
25141: tamamiesveteraanien Liitto, Rintamanaisten määrä vuoden 1992 talousarvioehdotuksessa on
25142: Liitto sekä Sotavangit ry. piiri- ja paikallisjär- 2 100 000 markkaa. Tätä määrärahaa tulisi nyt
25143: jestöineen tekevät monin tavoin erittäin arvo- tuntuvasti lisätä, jotta veteraanien hyväksi ken-
25144: kasta työtä sotiemme veteraanien hyväksi hei- tällä tapahtuva työ voidaan turvata.
25145: dän keskuudessaan kentällä. Toiminta on näi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25146: hin asti perustunut veteraanien itsensä teke- taen,
25147: mään vapaaehtoiseen työhön korvauksetta. Ve-
25148: teraanien ikääntymisen (keski-ikä yli 72 vuotta) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25149: myötä omatoiminen järjestötyö tällä pohjalla 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25150: jatkuvasti vaikeutuu. !kääntyvät veteraanit kui- 33.23.53 lisäyksenä 2 900 000 markkaa
25151: tenkin tarvitsevat yhä lisääntyvässä määrin tie- valtakunnallisten veteraaniliittojen ja
25152: toja sekä neuvontaa heitä koskevissa asioissa ai- niiden piiri- ja paikallisjärjestöjen toi-
25153: neellisen ja henkisen tuen lisäksi. minnan tukemiseen.
25154: Valtiovalta on viime vuosina tukenut vete-
25155:
25156: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25157:
25158: Maunu Kohijoki
25159: 1991 vp 695
25160:
25161: Raha-asia-aloite 645
25162:
25163:
25164:
25165:
25166: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaista so-
25167: tainvalidia hoitaneen lesken huoltoeläkkeen korottamiseen
25168:
25169:
25170: Eduskunnalle
25171:
25172: Vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuoli- vottelukunta on tämän vuoksi katsonut, että
25173: sot ovat usein joutuneet jättäytymään työelä- työeläketurvan menetys tulisi osittain kompen-
25174: mästä kotiin hoitamaan sotainvalidimiestään, soida myöntämällä noin 800 markan korotus
25175: jolloin he ovat jääneet vaille kohtuullista työ- sotilasvammalain mukaiseen lisähuoltoeläkkee-
25176: eläketurvaa. Erityisesti sotasokeiden ja selkä- seen kuukaudessa. Korotus myönnettäisiin niil-
25177: ydinvammaisten vaimot ovat voineet joutua jo le leskille, joiden puoliso on kuollut 1.1.1981 tai
25178: 1940-luvulta lähtien hoitamaan invalidimies- sen jälkeen ja jotka ovat avioliiton voimassa ol-
25179: tään kotona, jolloin vaimonkin toimeentulo on lessa vähintään 10 vuoden ajan hoitaneet avio-
25180: ollut lähinnä miehen saaman sotilasvammakor- puolisoaan.
25181: vauksen ja kansaneläkkeen varassa. Näissä ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25182: pauksissa miehen kuollessa lesken taloudellinen nioittaen,
25183: toimeentulo heikkenee jyrkästi.
25184: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25185: arvioinut, että työelämästä 10 vuotta poissa ol- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
25186: leen ja samalta ajalta työeläketurvansa menet- 33.22.50 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
25187: täneen sotainvalidin puolison työeläke olisi net- käytettäväksi vaikeavammaisten sotain-
25188: tomäärältään noin 800 markkaa pienempi kuu- validien /eskien sotilasvammalain mu-
25189: kaudessa, kuin jos hän olisi vastaavana aikana kaisten lisähuoltoeläkkeiden korottami-
25190: ollut työssä ja saanut vähimmäispalkkaa. Neu- seen.
25191: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25192:
25193: Maunu Kohijoki Juhani Vähäkangas
25194: 696 1991 vp
25195:
25196: Raha-asia-aloite 646
25197:
25198:
25199:
25200:
25201: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoi-
25202: den kuntoutukseen
25203:
25204:
25205: Eduskunnalle
25206:
25207: Vaikeavammaisten sotainvalidien kotihoito säämällä kuntoutusmahdollisuuksia. Rintama-
25208: on pääosin edelleen heidän aviopuolisoidensa veteraaniasiain neuvottelukunta onkin esittänyt
25209: työn ja tuen varassa. Tämän hoitotyön tekemi- varattavaksi sotainvalidien puolisoiden ja les-
25210: seksi on valtion tulo- ja menoarviossa määrära- kien kuntoutukseen 11 miljoonaa markkaa vuo-
25211: ha, jonka avulla pieni osa hoitoa tarvitsevista delle 1992, minkä lisäksi tulee sotaleskille oma
25212: puolisoista on saanut kahden viikon avo- tai lai- osuus.
25213: toskuntoutuksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25214: Määrärahan pienuuden vuoksi on kuitenkin nioittavasti,
25215: joka vuosi sen loputtua jäänyt useita satoja
25216: kuntoutukseen pääsyn edellytykset täyttäviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25217: aviopuolisoita sen ulkopuolelle. Kun vaikea- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25218: vammaisten sotainvalidien hoidon tarve heidän 33.22.56 lisäyksenä 1 850 000 markkaa
25219: ikääntymisensä myötä lisääntyy, niin on tärkeä- käytettäväksi sotainvalidien puolisoiden
25220: tä, että kotihoidon tukemiseksi myös hoitavan ja /eskien kuntouttamiseen.
25221: puolison työ- ja toimintakykyä ylläpidetään li-
25222:
25223: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25224:
25225: Maunu Kohijoki Juhani Vähäkangas
25226: 1991 vp 697
25227:
25228: Raha-asia-aloite 647
25229:
25230:
25231:
25232:
25233: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Sana ja
25234: Sävel -tapahtuman järjestämiseen
25235:
25236:
25237: Eduskunnalle
25238:
25239: Sana ja Sävel on runon ja musiikin valtakun- runoista Ikkunat auki Eurooppaan sekä Heikki
25240: nallinen tapahtuma. Se on maamme lukuisista Kinnusen ja Antti Virmavirran esitys Veikko
25241: festivaaleista ainoa, jonka ohjelmiston pääpai- Huovisen teksteistä. Tapahtumassa järjestetään
25242: no on lausuntataiteessa. Sana ja Sävel on järjes- myös Veikko Sinisalo -kilpailu nuorille lausujil-
25243: tetty Kajaanissa vuosittain vuodesta 1977 läh- le. Tapahtuman pääteema tulee esittelemään
25244: tien. Tapahtuman järjestäjänä on Kajaanin Kainuuta, Kainuun kulttuuria ja Kainuussa vai-
25245: kaupungin kulttuurilautakunta. Tapahtuman kuttaneita kulttuurihenkilöitä.
25246: taiteellisena johtajana toimii näyttelijä ja oh- Sana ja Sävel -tapahtuman yhteyteen on tu-
25247: jaaja Juhani Niemelä Tampereelta. lossa myös opetusministeriön valtakunnallinen
25248: Tapahtuman järjestämiseksi on kaupungin Kulttuurin Kaukametsä -seminaari.
25249: talousarvioon vuodelle 1992 esitetty 751 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25250: mk. Kajaanin kaupunki on vuosittain saanut
25251: opetusministeriöltä avustuksen tapahtuman jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25252: jestämiseen. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25253: Kesän 1992 Sana ja Sävel -tapahtumassa on 29.90.52 80 000 markkaa Kajaanin Sa-
25254: aiempien vuosien tapaan useita ensi-iltaesityk- na ja Sävel -tapahtuman järjestämiseen.
25255: siä, mm. Hannu Huuskan esitys tulenkantajien
25256:
25257: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25258:
25259: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen Aarno von Bell
25260: 698 1991 vp
25261:
25262: Raha-asia-aloite 648
25263:
25264:
25265:
25266:
25267: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Jazzkevät
25268: ry:lle jazzfestivaalin järjestämiseen
25269:
25270:
25271: Eduskunnalle
25272:
25273: Kainuun Jazzkevät '92 järjestetään touko- Jazzkevät ry:n omarahoitusosuutta. Se on
25274: kuun 27.-31. päivänä Kajaanissa. Jazzkevään koostunut sponsorirahoituksesta, avustuksista
25275: taiteellisena johtajana toimii säveltäjä Heikki eri yhteisöiltä ja pääsylipputuloista.
25276: Sarmanto ja käytännön järjestelyistä vastaa Jazzkevään ohjelmaan on kuulunut noin 25
25277: Kainuun Jazzkevät ry. eri tapahtumaa ja konserttien ja iltatilaisuuk-
25278: Kainuun Jazzkevät on noussut kahdeksassa sien lisäksi ohjelmaan ovat kuuluneet koululais-
25279: vuodessa suomalaisten jazzfestivaalien eturi- ja työpaikkakonsertit. Osa festivaalin tilaisuuk-
25280: viin, ja Jazzkevään ohjelmisto on saanut run- sista on ilmaistilaisuuksia. Myös lapset ja nuo-
25281: saasti kiitosta taiteellisesta tasostaan. Kainuun ret on ohjelmistossa otettu huomioon.
25282: Jazzkevät on vuosittain tarjonnut kansainväli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25283: siä huippuja, kotimaisen jazzin koko kirjon ja
25284: ohjelmistoa on väritetty erilaisilla poikkitaiteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25285: lisilla produktioilla. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25286: Jazzkevään budjetissa Kajaanin kaupungin 29.90.52 80 000 markkaa Kainuun
25287: osuus on ollut noin 40 OJo, opetusministeriön Jazzkevät ry:lle Jazzkevät ,92 -festivaa-
25288: 10% ja noin puolet festivaalibudjetista on lin järjestämiseen.
25289:
25290: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25291:
25292: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen
25293: Kauko Heikkinen Aarno von Bell
25294: 1991 vp 699
25295:
25296: Raha-asia-aloite 649
25297:
25298:
25299:
25300:
25301: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon talvisotamu-
25302: seon jatkokehittämiseen
25303:
25304:
25305: Eduskunnalle
25306:
25307: Kuhmon reserviläiset, Kuhmon reserviupsee- Pelkkä näyttelytila ei riitä eikä myöskään se
25308: rikerho ry. ja Kuhmon reservinaliupseeriyhdis- materiaali, joka järjestöillä jo on järjestöjen jä-
25309: tys ry. ovat tehneet talkoovoimin työtä talviso- senten suurimmalta osin omin henkilökohtaisin
25310: ta-aiheen parissa syyskesästä 1989 alkaen. On varoin hankittuna. Museon tärkeä tehtävä on
25311: haastateltu sotiemme veteraaneja, järjestetty Suomen ja Kuhmon historian tutuksi tekeminen
25312: näyttelyitä, valmistettu veteraanien kertomus- -ei vain kuhmolaisille, vaan kaikille suomalai-
25313: ten pohjalta videofilmi Kuhmo talvisodassa, pi- sille ja myös ulkomaisille vieraille.
25314: detty talkoovoimin avoinna Kuhmon Jyrkän- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25315: kosken talvisotatukikohtaa jne.
25316: Nyt on Kuhmon kaupunki luvannut antaa re- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25317: serviläisjärjestöille pysyvän näyttelytilan Kuh- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25318: mon talvisotamuseolle. Reserviläisjärjestöt ovat 29.90.53 150 000 markkaa Kuhmon tal-
25319: edelleen museota rakentava ja kehittävä taho. visotamuseon kehittämiseen ja museo-
25320: Museolla on sekä työllistävä että Kuhmon mat- materiaalihankintoihin.
25321: kailua virkistävä ja voimistava vaikutus.
25322:
25323: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25324:
25325: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen Aarno von Bell
25326: 700 1991 vp
25327:
25328: Raha-asia-aloite 650
25329:
25330:
25331:
25332:
25333: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 18 raken-
25334: tamiseen välillä Juurikkalahti-Eevala
25335:
25336:
25337: Eduskunnalle
25338:
25339: Suunniteltu valtatien n:o 18 oikaisu Sotka- Rakentaminen ajoittuisi vuosille 1992-95.
25340: mon kunnassa välillä Juurikkalahti-Eevala Hankkeen kustannusarvio on 31,2 milj. mark-
25341: palvelee Pohjois-Karjalan ja Kainuun välistä kaa, josta 2,0 milj. markkaa vuodelle 1992.
25342: tavara- ja henkilöliikennettä sekä Kainuun si- Ehdotamme,
25343: säistä liikennettä.
25344: Uusi tieyhteys lyhentäisi matkaa Joensuun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25345: Kajaanin välillä 8,6 km. Hanke on liikenneta- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25346: loudellisesti kannattava. Hanke parantaa lii- 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan
25347: kenneturvallisuutta vilkkaasti liikennöidyllä valtatien n:o 18 rakentamisen aloittami-
25348: Vuokatin taajama-alueella. Tiesuunnitelmasta seen välillä Juurikkalahti-Eeva/a.
25349: on laadittu ympäristöselvitys.
25350:
25351: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25352:
25353: Annikki Koistinen Osmo Polvinen
25354: Hannu Kemppainen Aarno von Bell
25355: Kauko Heikkinen
25356: 1991 vp 701
25357:
25358: Raha-asia-aloite 651
25359:
25360:
25361:
25362:
25363: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 22 suun-
25364: nitteluun välillä Petäjäiahti-Kajaani
25365:
25366:
25367: Eduskunnalle
25368:
25369: Merkittävin Kainuun päätieverkolla vireillä nasta Kajaaniin ja vahvistaisi nam Kajaanin
25370: olevista uusista tiehankkeista on valtatie n:o 22 vaikutusaluetta. Hanke sisältyy tielaitoksen
25371: välillä Petäjälahti-Kajaani. päätieohjelmaehdotukseen. Myös liik<>.nnemi-
25372: Suunniteltu uusi tieyhteys ylittää Oulujärven nisteriö on kannanotossaan suhtautunut hank-
25373: Toukansaaren kohdalta. Tie lyhentäisi matkaa keeseen myönteisesti ja pitänyt hankkeen jatko-
25374: Oulun ja Kajaanin välillä noin 24 km, eli ajoai- suunnittelua mahdollisena. Hankkeen jatko-
25375: kana noin 14 minuuttia. Rakennettavan uuden suunnittelu on avoinna.
25376: tien pituus olisi noin 38 km ja kustannusarvio Ehdotamme,
25377: noin 165 milj. markkaa.
25378: Tielaitoksen laskelmien mukaan hanke on lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25379: kennetaloudellisesti kannattava. Saavutettavien 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25380: ajokustannussäästöjen on arvioitu olevan vuo- 31.24. 77 5 000 000 markan määrärahan
25381: den 2000 tilanteessa noin 13,1 milj. mk/v. Tie valtatien n:o 22 suunnittelua varten vä-
25382: hyödyttäisi ensi sijassa kainuulaista elinkeino- lillä Petäjä/ahti-Kajaani.
25383: elämää. Tie parantaisi yhteyksiä Vaalan suun-
25384:
25385: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25386:
25387: Annikki Koistinen Osmo Polvinen
25388: Hannu Kemppainen Kauko Heikkinen
25389: 702 1991 vp
25390:
25391: Raha-asia-aloite 652
25392:
25393:
25394:
25395:
25396: Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiikki-
25397: juhlien toiminnan tukemiseen
25398:
25399:
25400: Eduskunnalle
25401: Mikkelin läänissä on useina vuosina peräk- siikkijuhlat tulisi saattaa valtion pysyvän tuen
25402: käin järjestetty kesäaikaan Joroisten ja Kangas- piiriin, koska niillä on huomattava kansallinen
25403: niemen musiikkijuhlat. Juhlien tapahtumia on merkitys. Pitkäjännitteisempi tuki saattaisi juh-
25404: järjestetty myös näiden kuntien lähikunnissa. lien talouden vakaammalle pohjalle.
25405: Molemmat musiikkitapahtumat ovat saaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25406: arvostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. nioittaen,
25407: Juhlien talous tarvitsee kuitenkin valtion tukea,
25408: vaikka ne organisoidaankin valtaosaltaan tal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25409: koohengessä. Molemmille musiikkijuhlille olisi 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25410: syytä osoittaa valtion tukea myös ensi vuonna 29.90.52 150 000 markkaa Kangasnie-
25411: 150 000 markkaa kummallekin. Molemmat mu- men musiikkijuhlien tukemiseen.
25412: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25413:
25414: Armas Komi Riitta Kauppinen Erja Lahikainen
25415: Markku Lehtosaari Kyllikki Muttilainen Jouni Backman
25416: 1991 vp 703
25417:
25418: Raha-asia-aloite 653
25419:
25420:
25421:
25422:
25423: Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten musiikkiyhdistys
25424: ry:lle musiikkipäivien järjestämiseen
25425:
25426:
25427: Eduskunnalle
25428:
25429: Joroisten musiikkijuhlat ovat vakiinnutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25430: neet asemansa korkeatasoisena Keski-Savon
25431: musiikkitapahtumana. Musiikkijuhlat järjeste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25432: tään ensi kesänä 16:tta kertaa ja niiden omalei- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25433: maisuutena ovat kartanokonsertit. Jo nyt juhlat 29.90.52 150 000 markkaa Joroisten
25434: ovat laajentuneet osittain talousaluekohtaiseksi musiikkiyhdistys ry:lle 16. musiikkipäi-
25435: tapahtumaksi ja niiden merkitys kasvaa entises- vien järjestämiseen vuonna 1992.
25436: tään. Juhlien talous on saatu pidetyksi tasapai-
25437: nossa valtion avustuksen turvin ja ne olisi saa-
25438: tettava pysyvän valtion tuen piiriin.
25439:
25440: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25441:
25442: Armas Komi Erja Lahikainen Riitta Kauppinen
25443: Markku Lehtosaari Kari Rajamäki Kyllikki Muttilainen
25444: Jouni Backman
25445: 704 1991 vp
25446:
25447: Raha-asia-aloite 654
25448:
25449:
25450:
25451:
25452: Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kansallis-
25453: puiston opastuskeskuksen rakentamiseen
25454:
25455:
25456: Eduskunnalle
25457:
25458: Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskus ja yhtiön osakkeiden lunastaminen olisi aloitet-
25459: on nimetty itsenäisyyden juhlavuoden hank- tava vuoden 1992 syksyllä ja sitä voisi jatkaa
25460: keeksi. Perussuunnittelu on tehty ja lopullisiin vuoden 1993 puolella.
25461: suunnitelmiin on myönnetty määrärahaa val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25462: tion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa mo-
25463: mentilla 35.15.74 1500000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25464: Hanke on yhteishanke Rantasalmen kunnan 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25465: ja valtion kanssa. Kunnalla on valmiudet aloit- 35.15.74 2000000 markan määrärahan
25466: taa hankkeen toteuttaminen syksyllä 1992. Linnansaaren kansallispuiston opastus-
25467: Hanke on tarkoitus toteuttaa kiinteistöyhtiönä, keskuksen rakentamisen aloittamiseen.
25468: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25469:
25470: Armas Komi Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
25471: 1991 vp 705
25472:
25473: Raha-asia-aloite 655
25474:
25475:
25476:
25477:
25478: Komi ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen vihertietokes-
25479: kuksen toiminnan aloittamiseksi Mikkelin läänissä
25480:
25481:
25482: Eduskunnalle
25483:
25484: Ihmisten elintaso on noussut ja vapaa-aika li- miina. Tarvittaisiin vain aloittamislupa ja noin
25485: sääntynyt. Ihmiset ovat kiinnittämässä ympä- kolmen henkilön palkkauskustannukset. Suun-
25486: ristöönsä yhä enemmän huomiota. Halutaan nitelmat ovat valmiina toiminnan aloittami-
25487: vehreä viihtyisä ympäristö, joka edellyttää tie- seen.
25488: don jakamista ympäristön ja puutarhan hoidos- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25489: ta. Vihertietoryhmän tuloksena on todettu Suo-
25490: meen tarvittavan kolme vihertietokeskusta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25491: joista yksi sijaitsisi Itä-Suomessa. Mikkelin seu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25492: dulla on valmiudet perustaa vihertietokeskus 35.15. 74 1500 000 markan määrärahan
25493: Mikkelin seudulle. Rakentamiskustannuksia Itä-Suomen vihertietokeskuksen toimin-
25494: hanke ei aiheuttaisi, sillä toimintatilat ovat val- nan aloittamiseen.
25495:
25496: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25497:
25498: Armas Komi Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
25499: 706 1991 vp
25500:
25501: Raha-asia-aloite 656
25502:
25503:
25504:
25505:
25506: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
25507: rahaan
25508:
25509:
25510: Eduskunnalle
25511:
25512: Läänin kehittämisraha on ollut merkittävä Läänin kehittämisrahalla voitaisiin nopeasti
25513: kehitysimpulssi nimenomaan kehitysalueella reagoida olemassa oleviin vaikeuksiin ja helpot-
25514: tuotannollisen toiminnan elvyttämisessä. taa yhä pahenevaa työttömyyttä.
25515: Erityisen merkittäväksi määrärahan on teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25516: nyt sen joustava käyttö ja nopea reagointikyky nioittaen,
25517: erilaisissa vaikeuksissa, jotka läänin aluetta
25518: ovat kohdanneet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25519: Oulun läänissä laman syventyessä on esiin- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25520: tynyt huomattavia vaikeuksia, jotka ovat joh- 26.97.43 lisäyksenä 45 000 000 markkaa
25521: taneet työllisyyden nopeaan heikkenemiseen. läänin kehittämisrahaan.
25522:
25523: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25524:
25525: Martti Korhonen Tuulikki Ukkola
25526: Osmo Polvinen Erkki Pulliainen
25527: Juhani Vähäkangas
25528: 1991 vp 707
25529:
25530: Raha-asia-aloite 657
25531:
25532:
25533:
25534:
25535: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ekocenter Oulun toi-
25536: minnan käynnistämiseen
25537:
25538:
25539: Eduskunnalle
25540:
25541: Oulun yliopistossa on valmisteltu yliopiston keinoelämän välille sekä tuottaa ja välittää tietoa
25542: eri laitosten ja muiden valtion ylläpitämien tut- yhteiskunnallista päätöksentekoa varten kestä-
25543: kimuslaitosten yhteistyön tiivistämistä ympäris- vän kehityksen periaatteiden noudattamiseksi.
25544: töön liittyvissä asioissa ja koottu näin hajallaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25545: olevia resursseja yhteen. nioittaen,
25546: Ekocenter Oulun toiminta-ajatuksena on
25547: käynnistää ja ylläpitää laajoja tutkimushank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25548: keita, lisätä eri tieteenalojen sekä perustutki- 1992 tulo- ja menoarvioon momenti/le
25549: muksen, soveltavan tutkimuksen ja tuotekehi- 29.10.21 lisäyksenä 500 000 markan
25550: tyksen vuorovaikutusta ja yhteensovittamista, määrärahan Ekocenter Oulun toimin-
25551: lisätä yhteyksiä alan tutkimuslaitosten ja elin- nan käynnistämiseksi.
25552: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25553:
25554: Martti Korhonen Tuulikki Ukkola Markku Koski
25555: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Juhani Vähäkangas
25556: Oiva Savela Osmo Polvinen Aarno von Bell
25557: Eino Siuruainen Kalevi Mattila Erkki Pulliainen
25558: 708 1991 vp
25559:
25560: Raha-asia-aloite 658
25561:
25562:
25563:
25564:
25565: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tiedekeskus Tieto-
25566: maan toiminnan turvaamiseen
25567:
25568:
25569: Eduskunnalle
25570:
25571: Tiedekeskus Tietomaan toiminta alkoi ensim- Keskuksella on myös tärkeä rooli toimia
25572: mäisenä Suomessa vuonna 1988. Tietomaan yleissivistävänä ja harrastuksiin kannustavana
25573: toimintaa ovat alusta saakka rasittaneet kor- käyntikohteena sekä perheiden yhteistä uutta
25574: keat perustamiskustannukset. tietoa ja uusia kokemuksia antavana käynti-
25575: Tiedekeskus ei ole saanut toimintansa ylläpi- kohteena.
25576: tämiseen valtion varoja. Tiedekeskuksen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25577: minnan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa kehitys- nioittaen,
25578: työtä sisällön kehittämisen ja laajentamisen
25579: muodossa. Sen toimintaa on kehitetty ja kehite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25580: tään palvelemaan kouluja ja oppilaitoksia ope- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25581: tuksellisena käyntikohteena. Maantieteellisesti 29.88.54 4 000 000 markkaa tiedekes-
25582: katsoen noin puolet maan asujaimistosta on sen kus Tietomaan toiminnan jatkumisen ja
25583: vaikutusalueella. kehittämisen turvaamiseksi.
25584:
25585: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25586:
25587: Martti Korhonen Riitta Jouppila Tuulikki Ukkola
25588: Osmo Polvinen Erkki Pulliainen Juhani Vähäkangas
25589: 1991 vp 709
25590:
25591: Raha-asia-aloite 659
25592:
25593:
25594:
25595:
25596: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Piippolan ja Pihkalan
25597: välisen maantien perusparantamiseen
25598:
25599:
25600: Eduskunnalle
25601:
25602: Tieyhteys Piippola-Pihkala (Kestilä) on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25603: vuosia odottanut perusparannusta ja sillan uu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25604: simista vastaamaan nykyisiä vaatimuksia liiken- 31.24.21 30 000 000 markkaa maantien
25605: teellisesti ja painorajoituksiltaan. Mutkaisuu- n:o 805 peruskorjaukseen ja sillan uusi-
25606: den, päällystevaurioiden ja sillan painorajoi- miseen Kestiiässä välillä Piippola-Pih-
25607: tuksien vuoksi joutuu etenkin raskas liikenne kala.
25608: tekemään kymmenien kilometrien kierron, joka
25609: ei ole järkevää eikä taloudellista.
25610: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25611: nioittaen,
25612:
25613: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25614:
25615: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas
25616:
25617:
25618:
25619:
25620: 47 210265Z
25621: 710 1991 vp
25622:
25623: Raha-asia-aloite 660
25624:
25625:
25626:
25627:
25628: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentoaseman
25629: rakentamiseen
25630:
25631:
25632: Eduskunnalle
25633:
25634: Oulun lentoaseman matkustajamäärät ovat johdosta mm. saapuvien matkustajien matkata-
25635: kasvaneet viimeisten vuosien aikana hyvin voi- varankuljettimien tulisi olla tehokkaat ja mat-
25636: makkaasti. Vuoden 1990 matkustajamäärä oli kustajaporttien määrän tulisi vastata noin 900
25637: lähes 540 000 henkeä. Matkustajamäärän kasvu matkustajan ruuhkatuntitarvetta.
25638: oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 OJo. Mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25639: kustajamäärien kasvu koko maassa oli vain nioittaen,
25640: puolet edellä mainitusta.
25641: Lentoaseman matkustaja-asemarakennus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25642: ollut jo vuosia liian pieni sille matkustajamää- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25643: rälle, joka sitä yhdellä kertaa käyttää. Oulu 31.92.88 lisäyksenä 60000000 markan
25644: merkittävimpänä valtakunnan osakeskuksena määrärahan Oulun lentoaseman raken-
25645: tarvitsee riittävät tilat lentoasemalleen, ja sen tamiseen.
25646:
25647: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25648:
25649: Martti Korhonen Riitta Jouppila
25650: Tuulikki Ukkola Osmo Polvinen
25651: Juhani Vähäkangas
25652: 1991 vp 711
25653:
25654: Raha-asia-aloite 661
25655:
25656:
25657:
25658:
25659: Korkeaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Puurijärvi-Isosuon
25660: opastuskeskuksen rakentamiseen
25661:
25662:
25663: Eduskunnalle
25664:
25665: Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, pinta- tukset on toimitettu. Tarvittavaa asetusta kan-
25666: alaltaan noin 2 000 hehtaaria, sijaitsee keskei- sallispuiston perustamiseksi ei vielä ole annettu.
25667: sellä paikalla Satakunnassa, Huittisten ja Koke- Samoin on käynnistämättä käyttö- ja hoito-
25668: mäen kaupunkien alueella. Puistolla on näin ol- suunnitelman laatiminen. Puiston tulevista in-
25669: len saavutettavuutensa vuoksi huomattava mer- vestoinneista keskeisin on opastuskeskusten ra-
25670: kitys suojelun lisäksi nähtävyytenä ja virkistys- kentaminen.
25671: kohteena. Opastuskeskuksen ja siihen liittyvän Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25672: pitkospuuverkoston rakentaminen edistäisi
25673: merkittävästi muun muassa niitä tavoitteita, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25674: joihin alueen kunnat ovat viime aikoina pyrki- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25675: neet matkailun kehittämiseksi Kokemäenjoki- 35.15. 74 5 000 000 markkaa Puurijärvi-
25676: laaksossa. Isosuon opastuskeskuksen rakentami-
25677: Puiston perustamiseen liittyvät maanlunas- seksi.
25678:
25679: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25680:
25681: Juha Korkeaoja Heikki Rinne Raila Aho
25682: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Timo Kalli
25683: Maunu Kohijoki Leea Hiltunen Kalevi Lamminen
25684: Timo Roos Lea Mäkipää
25685: 712 1991 vp
25686:
25687: Raha-asia-aloite 662
25688:
25689:
25690:
25691:
25692: Korva: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven kansainvälisen
25693: kelonveistoviikon järjestämistä varten
25694:
25695:
25696: Eduskunnalle
25697:
25698: Kemijärven kansainvälinen kelonveistoviikko esitellään pysyvässä näyttelyssä ja kiertävin
25699: on järjestetty vuosittain vuodesta 1985 alkaen. näyttelyin yleisölle.
25700: Tähän mennessä viikolle on osallistunut yli 100 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25701: noin 40:tä kansallisuutta edustavaa taiteilijaa. taen,
25702: Tapahtuma on Suomen kansainvälisin kuvatai-
25703: detapahtuma. Kelonveistoviikon kustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25704: ovat vuosittain olleet 500 000-600 000 mk ja 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25705: keskeisin rahoittaja on ollut Kemijärven kau- 29.90.53 200 000 markkaa Kemijärven
25706: punki. Tapahtuma järjestetään siten, että ylei- kansainvälisen kelonveistoviikon järjes-
25707: söllä on mahdollisuus seurata taiteilijoiden tämiseen.
25708: työskentelyä viikon ajan ja lisäksi taideteoksia
25709:
25710: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25711:
25712: Timo E. Korva
25713: 1991 vp 713
25714:
25715: Raha-asia-aloite 663
25716:
25717:
25718:
25719:
25720: Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta maidon kuljetusavustuk-
25721: seen meijereille
25722:
25723:
25724: Eduskunnalle
25725:
25726: Vuonna 1991 on meijereille osoitettu olosuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25727: detekijöiden perusteella avustusta maidon kul- nioittaen,
25728: jetukseen 11 milj. mk. Avustus on kohdistunut
25729: Lapin, Kainuun, Kuusamon ja saariston mai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25730: donkuljetuksiin. Tämän kuljetusavustuksen 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25731: säilyttäminen on ehdottoman välttämätöntä. 30.31.41 20 000 000 markan määrära-
25732: Syrjäisten alueiden meijereille maksettavan kul- han maidon kuljetusavustuksiin syrjäis-
25733: jetusavustuksen lopettaminen merkitsee noin 7 ten alueiden meijereille.
25734: penniä/litra pienempää tuottajahintaa, mikä
25735: puolestaan merkitsee syrjäisten alueiden mai-
25736: dontuotannon loppumista.
25737:
25738: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25739:
25740: Timo E. Korva Pauli Saapunki
25741: 714 1991 vp
25742:
25743: Raha-asia-aloite 664
25744:
25745:
25746:
25747:
25748: Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin matkailuliikenteelle
25749: tärkeiden tieyhteyksien rakentamiseen
25750:
25751:
25752: Eduskunnalle
25753:
25754: Matkailuelinkeino työllistää Lapissa 5 500 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25755: henkeä. Elinkeinolla on edelleen suotuisat kehi- nioittaen,
25756: tysnäkymät pitkällä tähtäyksellä. Tärkeimmät
25757: tieyhteydet ovat päätiet. Niiden ohella on useita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25758: lyhyempiä tieyhteyksiä, jotka tulisi saattaa kii- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25759: reellisesti nykyaikaiselle tasolle. Tällaisia teitä 31.24.21/isäyksenä 50000000 markkaa
25760: ovat mm.: käytettäväksi Lapin matkailun kannalta
25761: Ruottama-Kittilä keskeisten tieyhteyksien rakentamiseen
25762: - Luosto-Torvinen ja kunnostamiseen.
25763: - Unari-Meltaus
25764: - Ketomellan silta
25765: Isokylä-Soppela-Suomutunturi
25766:
25767: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25768:
25769: Timo E. Korva Maija Rask
25770: Maria Kaisa Aula Lasse Näsi
25771: Asko Apukka
25772: 1991 vp 715
25773:
25774: Raha-asia-aloite 665
25775:
25776:
25777:
25778:
25779: Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahasto Oy:n
25780: suhdannelainoja varten
25781:
25782:
25783: Eduskunnalle
25784:
25785: Pkt-yritystoiminta on Suomessa tällä hetkellä pauksessa, että Kera Oy:n toiminta ulotetaan
25786: suurissa vaikeuksissa. Myös rakenteeltaan ter- koko maahan, tulisi suhdannelainoja osoittaa
25787: veillä yrityksillä on tilapäisiä rahoitusongelmia. 1 mrd mk.
25788: Kehitysaluerahasto Oy:n välityksellä myönnetyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25789: suhdannelainat, 500 milj. mk, kulutettiin lop- nioittaen,
25790: puun muutamassa kuukaudessa.
25791: Koska em. rahoitusjärjestelmä on osoittautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25792: nut käyttökelpoiseksi ja välttämättömäksi ny- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25793: kyisessä taloustilanteessa, tulisi valtion tulo- ja 32.49.42 200 000 000 markkaa Kehitys-
25794: menoarvioon vuodelle 1992 osoittaa vähintään aluerahasto Oy:n suhdannelainoja var-
25795: 500 milj. mk:n suhdannelainarahasto. Siinä ta- ten.
25796:
25797: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25798:
25799: Timo E. Korva Lasse Näsi
25800: Maija Rask Maria Kaisa Aula
25801: Asko Apukka
25802: 716 1991 vp
25803:
25804: Raha-asia-aloite 666
25805:
25806:
25807:
25808:
25809: Korva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahasto Oy:lle
25810: yritysten tutkimustoiminnan tukemiseen
25811:
25812:
25813: Eduskunnalle
25814:
25815: Kehitysaluerahasto Oy on saanut pienten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25816: keskisuurten yritysten tuotteiden ja palveluiden nioittaen,
25817: kehittämiseen ja kaupallistamiseen sekä yritys-
25818: ten perustoimintojen kehittämiseen vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25819: 1991 30 milj. mk. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25820: Taloudellisen kilpailukyvyn kuntoon saatta- 32.49.45 30 000 000 markkaa Kehitys-
25821: miseksi tutkimus- ja kehittämistoiminnalla aluerahasto Oy:lle yritysten tutkimustoi-
25822: myös pkt-sektorilla on keskeinen merkitys. minnan tukemiseen.
25823: Em. määrärahojen osuutta tulisi huomattavasti
25824: lisätä.
25825:
25826: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25827:
25828: Timo E. Korva Maija Rask
25829: Maria Kaisa Aula Asko Apukka
25830: Lasse Näsi
25831: 1991 vp 717
25832:
25833: Raha-asia-aloite 667
25834:
25835:
25836:
25837:
25838: Koski ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinstituutin
25839: toiminnan tukemiseen
25840:
25841:
25842: Eduskunnalle
25843:
25844: Iin ympäristöinstituutti on toiminut menes- teisena osana tutkimus- ja asiantuntijapalvelut
25845: tyksekkäästi vuodesta 1986 lähtien. Se on saa- sekä ns. yleishyödyllisenä valtiovallan rahoitus-
25846: vuttanut vankan aseman valtakunnallisena ym- tukea tarvitsevana osana tiedonvälitys mukaan
25847: päristönsuojelun asiantuntijana, joka palvelee lukien koulutuspalvelut.
25848: tutkimusta, koulutusta ja tiedonvälitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25849: Ympäristöinstituuttia ylläpitää Ympäris- nioittaen,
25850: töinstituuttisäätiö, jonka hallituksessa ovat ym-
25851: päristöministeriön, Oulun yliopiston, Lapin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25852: korkeakoulun ja Iin kunnan nimeämät edusta- 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25853: jat. 29.88.54 lisäyksenä 300 000 markan
25854: Instituutin toiminta jakaantuu kahteen kiin- määrärahan Iin ympäristöinstituutin
25855: teästi toisiinsa nivoutuvaan osaan: tulorahoit- toiminnan tukemiseen.
25856:
25857: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25858:
25859: Markku Koski Tuulikki Ukkola Juhani Alaranta
25860: Riitta Jouppila Martti Korhonen Juhani Vähäkangas
25861: Oiva Savela Osmo Polvinen Aarno von Bell
25862: Eino Siuruainen Kalevi Mattila
25863: 718 1991 vp
25864:
25865: Raha-asia-aloite 668
25866:
25867:
25868:
25869:
25870: Koski ym.: Määrärahojen osoittamisesta kaukolämpötoiminnan
25871: rahoittamiseen
25872:
25873:
25874: Eduskunnalle
25875: Asuntohallituksen toimenkuvaan on kuulu- 4. Kauko- ja aluelämmitystä käyttävissä
25876: nut perinteisesti kaukolämpötoiminnan rahoit- kiinteistöissä lämmityskustannukset ovat sel-
25877: taminen. Tätä tukitoimintaa uhkaa nyt lopetta- västi alhaisemmat kuin muilla lämmitystavoilla.
25878: minen, koska ensi vuoden tulo- ja menoarvio- 5. Lämmityslaitosten rakentamisen alkuvai-
25879: esityksen momentille 35.45.62 (Lämmityslaitos- heessa investoinnit ovat suuret eikä tulorahoitus
25880: hankkeiden korkotuki) ei ole esitetty myöntä- riitä kattamaan näistä investoinneista aiheutu-
25881: misvaltuutta ja siihen kohdistuvaa maksatus- via menoja. Valtion korkotuki helpottaa mer-
25882: määrärahaa. kittävästi alueen liittämistä kaukolämpötoimin-
25883: Katsomme, että asuntohallituksen toimesta nan piiriin.
25884: tapahtuvaa tukimuotoa olisi edelleen jatkettava 6. Kyseiset energiaratkaisut sopivat hyvin
25885: seuraavista syistä: Suomen energiahuoltoon.
25886: 1. Asuntohallituksen ja kuntien toimenpitei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25887: den johdosta kaukolämpö on saanut laajan le- nioittaen,
25888: vinneisyyden asuinkiinteistöjen lämmitysmuo-
25889: tona. Sitä harjoitetaan jo noin 150 kunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25890: Asuntokannasta kaukolämmön piirissä on 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25891: 52 OJo, eli yli 80 OJo kerrostaloista ja yli 40 OJo kyt- 35.45.62 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
25892: ketyistä pientaloasunnoista. sekä luvun 35.45 uudelle momentille
25893: 2. Kaukolämpötoimintaan liittyvässä raken- 70 000 000 markkaa lämmityslaitos-
25894: tamisessa käytetään pääasiassa kotimaista tuo- hankkeiden korkotuen myöntämisval-
25895: tetta ja työvoimaa. tuutta varten.
25896: 3. Kaukolämpötoimintaan siirtyminen on
25897: vähentänyt ympäristöpäästöjä.
25898:
25899: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25900:
25901: Markku Koski Timo E. Korva Tero Mölsä
25902: 1991 vp 719
25903:
25904: Raha-asia-aloite 669
25905:
25906:
25907:
25908:
25909: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalliseen kehitys-
25910: joukkotoimintaan
25911:
25912:
25913: Eduskunnalle
25914:
25915: Kehitysjoukkotoiminta on suomalaisen kehi- tulokseksi noin 24 miljoonaa markkaa, jolloin
25916: tysyhteistyön uusia toimintamuotoja, joka ra- siirtomäärärahoja jäisi vuodelle 1992 käyttöön
25917: hoitetaan kokonaisuudessaan valtion kehitys- miljoona markkaa.
25918: yhteistyömäärärahoista ja jonka käytännön to- Esitetty määräraha ei merkitse ainoastaan ke-
25919: teutuksesta vastaa 140 suomalaisen kansalais- hitysjoukkotoiminnan laajentamissuunnitel-
25920: järjestön muodostama Kehitysyhteistyön palve- mien jäädyttämistä, vaan edellyttää jo käynnis-
25921: lukeskus ry. Tällä hetkellä on noin 70 kehitys- sä olevan toiminnan supistamista. Kun tässä
25922: joukkolaista Sambiassa, Nicaraguassa ja Mo- vaiheessa on erityisen tärkeää tukea kehitysyh-
25923: sambikissa. Alkuperäisenä tavoitteena on ollut teistyön uusien toimintamuotojen kehittämistä
25924: toiminnan laajentaminen neljänteen ja mahdol- ja kun hallitus esittää perustellusti kansalaisjär-
25925: lisesti viidenteen maahan lähimpien 2-3 vuo- jestöjen muiden kehitysyhteistyömäärärahojen
25926: den aikana ja kehitysjoukkolaisten kokonais- lisäämistä, on huolehdittava siitä, että kehitys-
25927: määrän nostaminen noin 100:aan vuositasolla. joukkotoimintaa voidaan vuoden 1992 aikana
25928: Kehitysjoukkotoiminnan määrärahaa tälle jatkaa vähintään nykyisessä laajuudessaan.
25929: vuodelle on ollut käytössä yhteensä 25 miljoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25930: naa markkaa (24.30.66.5). Hallituksen esityk- nioittaen,
25931: sessä vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioksi
25932: kehitysjoukkotoimintaan on varattu 20 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25933: naa markkaa, eli 20 prosentin vähennys kulu- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25934: vaan vuoteen verrattuna. Kehitysyhteistyön pal- 24.30. 66 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
25935: velukeskuksen alustava suunnitelma vuodelle käytettäväksi kansalliseen kehitysjouk-
25936: 1992 perustuu 28 miljoonan markan rahoitus- kotoimintaan.
25937: tarpeeseen. Keskus on arvioinut tämän vuoden
25938:
25939: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25940:
25941: Johannes Koskinen Riitta Myller Maija Rask
25942: Tuija Maaret Pykäläinen Ulla Anttila Maria Kaisa Aula
25943: Anneli Jäätteenmäki Heidi Hautala Raimo Vuoristo
25944: Hannele Luukkainen Pekka Räty Marjatta Vehkaoja
25945: Marja-Leena Viljamaa Arja Alho Reijo Laitinen
25946: 720 1991 vp
25947:
25948: Raha-asia-aloite 670
25949:
25950:
25951:
25952:
25953: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikasvatuksen
25954: tutkimuskeskuksen perustamiseen Hämeenlinnaan
25955:
25956:
25957: Eduskunnalle
25958: Tampereen yliopiston toiminta- ja talous- ammattikasvatuksen laitos Tampereen yliopis-
25959: suunnitelmaan sisältyy esitys ammattikasvatuk- ton alaisuuteen. Hanketta tukee Hämeen am-
25960: sen tutkimuskeskuksen perustamisesta kasva- mattikorkeakokeilun käynnistyminen Hämeen-
25961: tustieteellisen tiedekunnan Hämeenlinnan opet- linnassa sekä samoin Hämeenlinnassa toimivan
25962: tajainkoulutuslaitoksen yhteyteen. Hämeenlin- ammatillisen opettajakorkeakoulun voimistuva
25963: nan kaupunki on myöntänyt yliopistolle varat panos ammattikasvatuksen kehittämisessä.
25964: yliassistentin ja assistentin palkkaamiseksi kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25965: kukseen. Vaikka keskuksen toimintaa tällä het- nioittaen,
25966: kellä ylläpidetään lähinnä lahjoitusviroin ja ti-
25967: laustutkimuksen rahoituksella, tulee yliopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25968: virkakiintiöstä päätettäessä ottaa huomioon 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
25969: myös tutkimuskeskuksen toimistohenkilöstö- 29.10.21 500 000 markkaa ammattikas-
25970: tarpeet. vatuksen tutkimuskeskuksen perustami-
25971: Ammattikasvatuksen tutkimuskeskus tulisi seen Hämeenlinnaan.
25972: perustaa omaksi yksikökseen ja kehittää siitä
25973:
25974: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
25975:
25976: Johannes Koskinen Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
25977: 1991 vp 721
25978:
25979: Raha-asia-aloite 671
25980:
25981:
25982:
25983:
25984: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja teollisuus-
25985: ministeriön yrityspalvelujen tehostamiseen Etelä-Hämeessä
25986:
25987:
25988: Eduskunnalle
25989: Hämeen teollisuuspiiri jaettiin Pirkanmaan Yrityspalvelujen saatavuuden parantamiseksi
25990: ja Etelä-Hämeen teollisuuspiireiksi 1.3.1989. KTM:n Etelä-Hämeen yrityspalvelun resursseja
25991: Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun tulisi lisätä kolmella yritysneuvojalla, jotka tuli-
25992: Etelä-Hämeen piirin piiritoimisto sijoitettiin sivat toimimaan Hämeenlinnan, Forssan ja Rii-
25993: Lahteen, jossa ennestään sijainnut toimintapis- himäen talousalueilla. Kaupungit ovat luvan-
25994: te muutettiin piiritoimistoksi. Toimisto sijaitsee neet järjestää neuvojille toimitilat omien yritys-
25995: aivan piirinsä laidassa. palvelupisteiden yhteyteen.
25996: Piiriin kuuluu 24 kuntaa, joista 18 suuntau- Tämä raha-asia-aloite on laadittu Hämeen lii-
25997: tuu useimmissa asioissaan Hämeenlinnan suun- ton, Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen eteläisen
25998: taan, viisi Lahteen ja yksi molempiin suuntiin. vaalipiirin kansanedustajien yhteistyönä.
25999: Etäisyys Lounais-Hämeen talousalueelta toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26000: mistoon on 130-160 km. nioittavasti,
26001: Tähänastinen kokemus on selvästi osoitta-
26002: nut, että toimiston palveluja ei käytetä Lounais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26003: Hämeen ja Hämeenlinnan alueella siinä määrin 1992 tulo- ja menoarvioon 1200000
26004: kuin piiritoimistoa lähempänä olevilla alueilla. markan määrärahan KTM:n yrityspal-
26005: Ero palvelujen käytössä on räikeä siitä huoli- velujen tehostamiseen Etelä-Hämeen
26006: matta, että yrityspalvelun neuvojilla on ollut yrityspalvelun toimiston alueella.
26007: säännöllisiä vastaanottoaikoja Hämeenlinnassa
26008: ja Forssassa.
26009:
26010: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26011:
26012: Johannes Koskinen Pekka Räty Lea Savolainen
26013: Jouko Skinnari Esko Helle Hannu Tenhiälä
26014: Sirkka-Liisa Anttila
26015: 722 1991 vp
26016:
26017: Raha-asia-aloite 672
26018:
26019:
26020:
26021:
26022: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Bomban juhlaviikko-
26023: jen toiminnan tukemiseen
26024:
26025:
26026: Eduskunnalle
26027: Karjalainen kulttuurikeskus Bomba ry. jär- 4-5 ammattinäyttelijää ja suuri joukko harras-
26028: jestää vuosittain Nurmeksessa tapahtumaviikot tajia. Esityksen tuottaa Kalevan Näyttämö ry.,
26029: nimeltään Bomban juhlaviikot. Bomban juhla- jolta Karjalainen kulttuurikeskus Bomba ry. os-
26030: viikkojen ohjelmistossa on niiden alusta eli vuo- taa näytännöt 540 000 markalla. Majoitus-, ra-
26031: desta 1983 asti vaalittu karjalaista kansanperin- kennus-, markkinointi- ym. kustannuksineen
26032: nettä ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuu- näytelmän kulut ovat noin 800 000 markkaa.
26033: ria. Muu ohjelmisto mukaan lukien Bomban juhla-
26034: Bomban juhlaviikkojen kesäteatteriohjelmis- viikkojen kokonaismenot ovat noin 1,2 miljoo-
26035: tossa on määrätietoisesti pysytelty omaleimai- naa markkaa.
26036: sella, muusta kesäteatteritarjonnasta poikkea- Tulot eivät täysin peitä korkeatasoisesta oh-
26037: vana linjalla. Aiheet on haettu karjalaisesta his- jelmistosta aiheutuvia kuluja. Nurmeksen kau-
26038: toriasta ja kulttuuriperinnöstä sekä suomalais- punki osallistuu monin tavoin juhlaviikkojen
26039: ugrilaisesta mytologiasta. kustannuksiin, mutta Nurmesta ei voida vel-
26040: Maakunnallisesti Bomban juhlaviikot on jo voittaa maksamaan koko tappiota, koska näy-
26041: nykyisellään yksi tärkeimmistä kesäisistä kult- töksissä käyvä yleisö on pääosin kaupungin ul-
26042: tuuritapahtumista ja Nurmeksen kesän merkit- kopuolelta.
26043: tävin tapahtumakokonaisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26044: Vuoden 1992 ohjelmiston päärunkona on In- nioittaen,
26045: keri Kilpisen kirjoittama näytelmä Nouse Inke-
26046: ri. Se kuvaa inkeriläisten kohtalontietä Neuvos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26047: toliiton myrskyisinä vuosina 1924-1991. Näy- 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
26048: telmä esitetään yksitoista kertaa ajalla 3.-19. 7. 29.90.52 300 000 markkaa Bomban
26049: 1992. juhlaviikkojen toiminnan tukemiseen.
26050: Esityksen ohjaa Paavo Liski ja mukana on
26051:
26052: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26053:
26054: Tuula Koittinen Eeva Turunen Matti Väistö
26055: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Riitta Myller
26056: 1991 vp 723
26057:
26058: Raha-asia-aloite 673
26059:
26060:
26061:
26062:
26063: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen Imma-
26064: nuel-jouludraaman toteuttamiseen
26065:
26066:
26067: Eduskunnalle
26068:
26069: Nurmeksen kaduilla ja kirkkopuistossa on Valtakunnallista huomiota herättäneellä
26070: jouluina 1989 ja 1990 esitetty laajamittainen draamalla on myönteinen merkitys paikkakun-
26071: Immanuel-jouludraama. Sen on nähnyt tähän nan henkiselle ilmapiirille. Toteutus on mahdol-
26072: mennessä noin 6 000 henkeä. Draama on mo- linen vain, jos siihen saadaan tukea yhteensä
26073: nella tavalla merkittävä. Se on talvista ulkoil- 100000 markkaa.
26074: mateatteria, johon yleisö joutuu ottamaan osaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26075: ainutlaatuisella tavalla. nioittaen,
26076: Draamaa tehdään koko kaupungin yhteisenä
26077: talkootyönä. Tähänastinen tuottaja, Nurmek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26078: sen evankelinen opisto, on taloudellisista syistä 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
26079: luopunut tehtävästä. Nyt tuottajana on Nur- 29.90.52 50 000 markkaa Nurmeksen
26080: meksen Immanuel-jouludraaman kannatusyh- Immanuel-jouludraaman kannatusyh-
26081: distys ry. distys ry:lle sen toiminnan tukemiseen.
26082: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26083:
26084: Tuula Koittinen Eeva Turunen Matti Väistö
26085: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Maija-Liisa Lindqvist
26086: Annikki Koistinen Helmi Morri Leea Hiltunen
26087: 724 1991 vp
26088:
26089: Raha-asia-aloite 674
26090:
26091:
26092:
26093:
26094: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhehoidon kehittä-
26095: miseen Perhehoitoliiton projektina
26096:
26097:
26098: Eduskunnalle
26099:
26100: Valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle Lastensuojelun perhehoidossa perhehoitoon
26101: 1992 sisältää perhehoitajalain voimaansaatta- tulevilla lapsilla ja nuorilla on aikaisempaan
26102: misen. Perhehoito on siis nähty sosiaali- ja ter- verrattuna melkein poikkeuksetta vaikeampi
26103: veysministeriössä erittäin tärkeäksi ja kehitettä- tausta. Täten hoitoperheiltä vaaditaan entistä
26104: väksi asiaksi erityisesti nykyisen taloudellisen ti- suurempia ja monipuolisempia valmiuksia, jot-
26105: lanteen aikana. ta ne voivat antaa näille lapsille ja nuorille kor-
26106: Perhehoitajalakiesityksen perusteluiden mu- vaavan hoidon lisäksi myös korjaavaa hoitoa,
26107: kaan vuoden 1987 aikana perhehoidossa oli lap- joka on erittäin tärkeää, ja hyvin hoidettuna
26108: sia ja nuoria yhteensä 4 721, kehitysvammaisia myös tuloksellista.
26109: 1 257 ja muita henkilöitä 42. Vuodesta 1985 Perhehoito on inhimillisesti katsoen erittäin
26110: vuoteen 1987 lastensuojelun perhehoidossa hoi- hyvä hoitomuoto. Taloudellisesti laskien se on
26111: dettavien määrä lisääntyi 200:lla ja kehitysvam- nykyistä laitoshoitoa selvästi edullisempaa.
26112: mahuollossa hoidettavien määrä lisääntyi lähes Jotta perhehoitajat onnistuvat vaativassa teh-
26113: 400:lla. tävässään, he tarvitsevat monipuoliset valmiu-
26114: Lastensuojelussa perhehoito on pääsääntöi- det, valmennusta, koulutusta ja jatkuvaa työn-
26115: sesti pitkäaikaista ja hoitoper heitä, jotka halua- ohjausta. Lisäksi toiminnan ympärivuorokauti-
26116: vat ottaa lapsia lyhytaikaisesti kriisitilanteissa suuden ja vaativuuden vuoksi perhehoitajat tar-
26117: hoidettavaksi, on toistaiseksi melko vähän. Ke- vitsevat säännöllisesti mahdollisuuden vapaa-
26118: hitysvammahuollossa varakotijärjestelmä on seen, jotta he jaksavat tehtävässään.
26119: tavanomainen ja hoitoperheistä melkein 30 OJo Sekä taloudellisten, hoidollisten että inhimil-
26120: on lyhytaikaista, kuntouttavaa hoitoa antavia. listen perusteiden vuoksi perhehoitoa kannattaa
26121: Tehtyjen arvioiden mukaan seuraavien vuo- kehittää ottaen huomioon myös sen, että perhe-
26122: sien aikana on tulossa yhteiskunnan hoidetta- hoito tulee laajenemaan koskemaan entistä
26123: vaksi vuosittain noin 700 sellaista aikuista kehi- enemmän myös psykiatrisia potilaita, entisiä al-
26124: tysvammaista, jotka nyt asuvat ikääntyvien koholisteja ja myös vanhuksia.
26125: vanhempiensa luona ja joita vanhemmat eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26126: enää kykene voimien vähetessä hoitamaan.
26127: Suuri osa nykyisin laitoksissa olevista kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26128: vammaisista voitaisiin hoitaa perhehoidossa, 1992 tulo- ja menoarvioon momentil/e
26129: jos hoitoperheille järjestetään riittävä koulu- 33.92.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
26130: tus, työnohjaus, lomitus ja myös taloudellinen perhehoidon kehittämiseksi Perhehoito-
26131: tuki. liiton projektina.
26132:
26133: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26134:
26135: Tuula Koittinen Eeva Turunen Matti Väistö
26136: Raili Puhakka Helmi Morri Marjut Kaarilahti
26137: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Maija-Liisa Lindqvist
26138: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen Leea Hiltunen
26139: Riitta Myller
26140: 1991 vp 725
26141:
26142: Raha-asia-aloite 675
26143:
26144:
26145:
26146:
26147: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta inkeriläisvanhusten
26148: avustamiseksi
26149:
26150:
26151: Eduskunnalle
26152:
26153: Neuvostoliitossa on arvioitu olevan 60 000- ateriapalvelut, terveystarkastuksia sekä virkis-
26154: 100 000 inkerinsuomalaista, joista pääosa asuu tys- ja kuntoutustoimintaa 10-20 vanhukselle
26155: Pietarin alueella (Inkerinmaalla). Inkerinmaalla lähiympäristöstä. Palvelukeskukset toimisivat
26156: on arviolta runsaat 10 000 suomalaista syntype- samalla neuvonta- ja informaatiopaikkoina,
26157: rää olevaa yli 65-vuotiasta. kotipalvelun tukikeskuksina sekä hoito- ja apu-
26158: Tammikuusta elokuuhun vuonna 1991 on välineiden lainauspisteenä.
26159: noin 1 050 inkeriläistä muuttanut Suomeen. Keskukset voisivat antaa myös maataloudel-
26160: Heistä yli 50 on eläkeikäistä. lnkeriläisiä koh- lista neuvontaa sekä työvoima- ja välineapua,
26161: dellaan Suomessa paluumuuttajina, joilla on oi- sillä puutarhapalstoilla on olennainen merkitys
26162: keudet suomalaiseen sosiaaliturvaan. Jos elin- vanhusten toimeentuloon. Lisäksi palveluyksi-
26163: olot ja hoidon saannin mahdollisuudet edelleen köt olisivat omissa kylissään inkeriläisen kult-
26164: heikentyvät Pietarin alueella, voi muuttohaluk- tuurin keskuksia ja kohtaamispaikkoja.
26165: kuus myös vanhusten osalta kasvaa huomatta- Edellytyksenä tällaisen palvelutoiminnan
26166: van suureksi, mikä puolestaan voi merkitä huo- käynnistämiselle on riittävä investointiavustus
26167: mattavia kustannuksia sosiaali- ja terveyden- 3-4 elementtirakennuksen (100-150 neliö-
26168: huollolle. Taloudellisten laskelmien lisäksi on tä/rakennus) hankkimiseen ja varustamiseen
26169: pidettävä mielessä myös se inhimillinen hinta, palvelutalokäyttöön. Lisäksi toiminnan käyn-
26170: joka aiheutuu siitä, että vanhat ihmiset joutuisi- nistämiseksi tarvitaan koulutusapua ja elinolo-
26171: vat muuttamaan kotiseudultaan uusiin ja outoi- jen ja palvelutarpeen kartoitusta ja seurantaa.
26172: hin oloihin. Avustushankkeelle tulee asettaa suppea projek-
26173: Inkerin Liitto on selvittänyt vanhusten palve- tiryhmä, jota johtaisi sosiaali- ja terveysminis-
26174: lutarvetta Pietarin alueella. Tarkoituksenmu- teriö, neuvostoliittolaista osapuolta edustaisi
26175: kaisimmin ja taloudellisimmin apu saadaan Inkerin Liitto ja koulutus- ja tutkimushanketta
26176: kohdennetuksi perustamalla pieniä palvelu- ja edustaisi Kuntokallio-Säätiö.
26177: asumisyksiköitä eri puolille Inkerinmaata ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26178: myöhemmin myös Karjalan ja Kannaksen alueel-
26179: le. Jo vuonna 1991 on tarkoitus aloittaa kahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26180: palvelutalon toiminta ja vuonna 1992 tulisi 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
26181: käynnistää vielä neljä palvelutaloa, joissa kus- 33.99.25 1 000 000 markkaa inkeriläis-
26182: sakin olisi lähinnä lyhytaikaishoitoa varten vanhusten avustamiseksi.
26183: 5-10 vuodepaikkaa ja mahdollisuus järjestää
26184:
26185: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26186:
26187: Tuula Koittinen Marjatta Stenius-Kaukonen
26188: Annikki Koistinen Kerttu Törnqvist
26189: Helmi Morri
26190:
26191:
26192:
26193:
26194: 48 210265Z
26195: 726 1991 vp
26196:
26197: Raha-asia-aloite 676
26198:
26199:
26200:
26201:
26202: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihertietokeskuksen
26203: perustamiseen Polvijärvelle
26204:
26205:
26206: Eduskunnalle
26207:
26208: Valtion ympäristönsuojeluneuvoston työryh- Polvijärven vihertietokeskuksen erikoisteema
26209: män mietintöön sisältyy ehdotus neljän vihertie- on maaseutualueiden viher- ja ympäristöasiat.
26210: tokeskuksen perustamisesta Suomeen. Vihertie- Kunnan alueella on mm. taimi- ja muuhun vi-
26211: tokeskukset suorittaisivat piha-, puutarha- ja hertuotantoon erikoistuneita maatiloja. Sekä
26212: ympäristöneuvontaa alueellaan. heidän panoksensa että alueella sijaitsevan ta-
26213: Pohjois-Karjalan läänissä sijaitseva Polvijär- sokkaan lomakeskuksen tarjoamat mahdolli-
26214: ven kunta on jo varhain ilmaissut kiinnostuk- suudet mm. kurssien pitopaikkana on tarkoitus
26215: sensa saada alueelleen tällaisen keskuksen. hyödyntää vihertietokeskuksen toteuttamisessa.
26216: Kunta on saanut valmiiksi lokakuussa 1990 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26217: oman laajan suunnitelmansa vihertietokeskuk- nioittaen,
26218: sen perustamismahdollisuuksista. Jatkosuun-
26219: nittelu on parhaillaan käynnistymässä. Polvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26220: järvi on saanut jo sekä läänin kehittämisrahaa 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
26221: että maaseudun kehittämisen projektirahaa 35.11.26 1 000 000 markkaa vihertieto-
26222: suunnitelmiensa eteenpäin viemiseksi. Jo tämä keskuksen perustamiseen Polvijärvelle.
26223: osoittaa, että kunnassa asiaan suhtaudutaan
26224: varsin suurella huolella ja asiantuntemuksella.
26225:
26226: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26227:
26228: Tuula Koittinen Eeva Turunen Matti Väistö
26229: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Riitta Myller
26230: 1991 vp 727
26231:
26232: Raha-asia-aloite 677
26233:
26234:
26235:
26236:
26237: Koittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puu-Juuan rakennus-
26238: ten kunnostamiseen
26239:
26240:
26241: Eduskunnalle
26242: Puu-Juuka on ainoa ehjä vanha kirkonkylän Juuan keskustan puurakennuksista vähitellen
26243: osa, joka on Pohjois-Karjalan kirkonkylistä tuhoutuu.
26244: säilynyt nykypäiviin saakka kokonaisuutena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26245: Puu-Juuka ilmentää vanhaa rakentamista ja nioittaen,
26246: kauppatapoja. Alue tulisi kunnostaa ja entis-
26247: tää. Puu-Juuan rakennusten entistäminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26248: säilyttäminen on jo aloitettu. 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
26249: Juuan kunta ei kuitenkaan yksin pysty aluet- 35.32.34 500 000 markkaa Puu-Juuan
26250: ta pelastamaan. Ilman taloudellista tukea osa rakennusten kunnostamiseen.
26251: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26252:
26253: Tuula Koittinen Eeva Turunen Matti Väistö
26254: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Riitta Myller
26255: 728 1991 vp
26256:
26257: Raha-asia-aloite 678
26258:
26259:
26260:
26261:
26262: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien tasoylikäy-
26263: tävien poistamiseen välillä Helsinki-Kuopio
26264:
26265:
26266: Eduskunnalle
26267:
26268: Raideliikenteen palvelutason parantamiseksi toimenpide on välttämätön liikenneturvallisuu-
26269: junien nopeuksia tullaan nostamaan merkittä- den vuoksi jo nykyisillä junanopeuksillakin.
26270: västi lähivuosien ja vuosikymmenien aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26271: Tärkeimmillä pääradoilla, kuten Savonradalla, nioittaen,
26272: tavoitteena on päästä 200 km/h huippunopeu-
26273: teen jo vuosituhannen vaihteen jälkeen. Uudet, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26274: suuremmat nopeudet edellyttävät rataverkolla 1992 tulo- ja menoarvioon momentille
26275: huomattavia parantamistoimenpiteitä. 31.58. 62 15 000 000 markkaa Savonra-
26276: Kiireellisin toimenpide Savonradalla on jäl- dan tasoylikäytävien poistamiseen tai
26277: jellä olevien tasoylikäytävien poistaminen tai varustamiseen puomeilla välillä Helsin-
26278: varustaminen puomilaitteilla. Tasoylikäytävillä ki-Kuopio.
26279: tapahtuneet onnettomuudet osoittavat, että em.
26280:
26281: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
26282:
26283: Seppo Kääriäinen Markku Rossi
26284: Jorma Huuhtanen Marja-Liisa Tykkyläinen
26285: Riitta Saastamoinen
26286:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025