<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
105 Käyttäjää paikalla!
0.0091969966888428
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992 1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1992_1 | A_1992_2_3_4 | A_1992_5 | A_1992_6 | A_1992_7 | A_1992_8 | A_1992_9 | B_1992_1 | B_1992_2 | C_1992_1 | C_1992_2 | D_1992_1 | D_1992_2 | E_1992_1 | E_1992_2 | F_1992_1 | F_1992_2 | F_1992_3 | Hak_1992 | PTK_1992_1 | PTK_1992_2 | PTK_1992_3 | PTK_1992_4 | PTK_1992_5 | PTK_1992_6 | PTK_1992_7 |
1: Vuoden 1992
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-70
11: Toivomusaloitteet 1-396
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1993
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21: Lakialoitteet 1-70
22: 1 Aittoniemi: Ehdotus laiksi rikoslain 36 luvun 4 §:n 19 Kautto ym.: Ehdotus laiksi vesilain muuttamisesta
23: muuttamisesta
24: 20 M. Pietikäinen m.fl.: Förslag tili lagar om ändring
25: 2 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 9 ja av 33 § folkpensionslagen och ändring av 23 b §
26: 88 §:n muuttamisesta sjukförsäkringslagen
27:
28: 3 Alho ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoinnin 20M. Pietikäinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansanelä-
29: vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta kelain 33 §:n ja sairausvakuutuslain 23 b §:n muutta-
30: misesta
31: 4 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveyden-
32: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 21 Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi tartuntatautilain
33: 4 §:n muuttamisesta
34: 5 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveyden-
35: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 22 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-
36: muodon 36 a §:n muuttamisesta
37: 6 Saastamoinen ym.: Ehdotus laiksi naisten ympäri-
38: leikkauksen kieltämisestä 23 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
39: 25 §:n 2 momentin kumoamisesta
40: 7 Apukka: Ehdotus laiksi leimaverolain väliaikaisesta
41: muuttamisesta
42: 24 Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muutta-
43: 8 Takala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero- misesta
44: lain 101 §:n muuttamisesta
45: 25 Hautala ym.: Ehdotus laiksi Kemijoen yläosan
46: 9 Linnainmaa ym.: Ehdotus laiksi luvanvaraisesta erityissuojelusta
47: tavaraliikenteestä tiellä annetun lain 4 §:n muuttami-
48: 26 Lehtinen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
49: sesta
50: lain muuttamisesta
51: 10 Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi siviilipalveluslain
52: muuttamisesta 27 Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi yritysten markka-
53: luottojen ja luonnollisten henkilöiden asuntolainojen
54: II Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 56 §:n lyhennysten ja korkojen määräaikaisesta anteeksian-
55: muuttamisesta nosta
56:
57: 12 Aittoniemi ym.: Ehdotus pienyrittäjien palkkatur- 28 Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisvaalilain
58: valaiksi 21 §:n muuttamisesta
59:
60: 13 Kalliomäki ym.: Ehdotus kiinteistöverolaiksi 29 Rauramo ym.: Ehdotus laiksi ajoneuvoasetuksen
61: 63 §:n 1 momentin b kohdan kumoamisesta
62: 14 Mäkelä ym.: Ehdotus kiinteistöverolaiksi
63: 30 Hassi ym.: Ehdotus tietullilaiksi
64: 15 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi talletuspankkien
65: toiminnasta annetun lain 54 §:n muuttamisesta 31 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain muutta-
66: misesta
67: 16 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muutta-
68: misesta 32 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi vesilain 8
69: luvun 10 a §:n muuttamisesta
70: 17 Polvinen ym.: Ehdotus laiksi enimmäiseläkkeestä
71: 33 U. Anttila ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja tervey-
72: 18 0. Ojala ym.: Ehdotus laiksi naisten ja miesten denhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n
73: välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta muuttamisesta
74: 220086Z
75: 4 Sisällysluettelo
76:
77:
78: 34 Aittoniemi: Ehdotus vuoden 1993 veroasteikko- 52 Luukkainen ym.: Ehdotus metsästyslaiksi
79: laiksi
80: 53 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi kotiuttamisrahalain
81: 35 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyys- 2 §:n muuttamisesta
82: turvalain 25 §:n muuttamisesta
83: 54 Hassi ym.: Ehdotus laiksi Kemijoen vesistössä
84: 36 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kansan- olevan koskiomaisuuden luovuttamisestaja vaihdosta
85: eläkelain 20 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja eräiksi annetun lain kumoamisesta
86: siihen liittyviksi Iaeiksi
87: 55 Lipponen ym.: Ehdotus laiksi valtion vakuusrahas-
88: 37 Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi veronkantolain tosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
89: muuttamisesta
90: 56 Nikula ym.: Ehdotukset laiksi valtion vakuusra-
91: 38 Laine ym.: Ehdotus laiksi kansalaislakialoitteesta hastosta annetun lain muuttamisesta ja laiksi talletus-
92: ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantami- pankkien toiminnasta annetun lain 55 §:n muuttami-
93: sesta sesta
94:
95: 39 0. Ojala ym.: Ehdotus laiksi sähkölain 12 §:n 57 Rossi ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 4 §:n 2
96: muuttamisesta momentin muuttamisesta
97:
98: 40 Aula ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluopiskelijoi- 58 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi meluhaittojen kun-
99: den opintotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta nallisesta verosta
100:
101: 41 Vistbacka ym.: Ehdotus tuloverolaiksi 59 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi maisematuhon
102: kunnallisesta verosta
103: 42 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon ve-
104: rottamisesta annetun lain muuttamisesta 60 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi typenoksidien pääs-
105: töjen valtionverosta
106: 43 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi yhtiöveron hyvityk-
107: sestä annetun lain muuttamisesta 61 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi kierrätystä ja jäte-
108: huoltoa edistävästä panttimaksusta
109: 44 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden
110: tuloverolain muuttamisesta 62 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi uusiutumattomien
111: luonnonvarojen käytön valtionverosta
112: 45 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muutta-
113: misesta 63 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi uusiutumattomien
114: luonnonvarojen käytön kunnallisesta verosta
115: 46 UkkoJa: Ehdotus laiksi video- ja muiden kuvaoh-
116: jelmien tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta 64 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen val-
117: tionverosta
118: 47 UkkoJa: Ehdotukset laeiksi elokuvien tarkastuk-
119: sesta ja elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annet- 65 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi hajuhaittojen kun-
120: tujen lakien kumoamisesta nallisesta verosta
121:
122: 48 Kääriäinen ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjär- 66 Palohe1mo ym.: Ehdotus laiksi eräiden klooripääs-
123: jestyksen 16 §:n 3 momentin ja edustajanpalkkiosta töjen valtionverosta
124: annetun lain 4 §:n kumoamisesta
125: 67 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi eräiden klooripääs-
126: 49 R. Aho ym.: Ehdotus laiksi lain, jolla kielletään töjen kunnallisesta verosta
127: pitämästä nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaus-
128: töissä, kumoamisesta 68 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi lannoitteiden kun-
129: nallisesta verosta
130: 50 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskassalain
131: muuttamisesta 69 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta
132: annetun lain muuttamisesta
133: 51 Mäkipää ym.: Ehdotukset Iaeiksi kansaneläkelain
134: väliaikaisesta muuttamisesta ja vuodelta 1993 suori- 70 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi hiilidioksidipäästö-
135: tettavasta sairausvakuutusmaksusta jen valtionverosta
136: Sisällysluettelo 5
137:
138: Toivomusaloitteet 1-396
139: Sivu Sivu
140: Perustuslakivaliokunta 14 S-L. Anttila: Maastrichtissa muute-
141: tun Rooman sopimuksen saamisesta edus-
142: S-L. Anttila: EY -kansanäänestyksen kunnan käyttöön .......................................... . 14
143: onnistumisen edellytyksistä ........................... .
144: 15 Apukka ym.: Rajanylityspaikan avaa-
145: misesta Sallan Kelloselästä Neuvostoliittoon 15
146:
147: Lakivaliokunta 16 Hurskainen ym.: Imatran rajanylityspaikan
148: toimivuuden parantamisesta ......................... . 16
149: 2 Aittoniemi ym.: Autovarkauksia ehkäi-
150: sevienlaitteiden asentamiskustannusten kor- 17 Hurskainen ym.: Rajanylityspaikan avaa-
151: vattavuu-desta ............................................... . 2 misesta Parikkalassa ..................................... . 17
152:
153: 3 Aittoniemi ym.: Ns. suojelurahajärjes- 18 Hurskainen ym.: Rajanylityspaikan valmis-
154: telmän torjumisesta ajoissa ........................... . 3 telutöiden aloittamisesta Uukuniemellä ........ . 18
155:
156: 4 Aittoniemi ym.: Ylivelkaantuneiden 19 Jansson: Om åtgärder för att begränsa den
157: yksityisten ja yritysten lainajärjestelyistä ...... . 4 globala befolkningstillväxten ........................ . 19
158:
159: 5 Helle: Yksilön geenitietoja koskevasta 19 Jansson: Maailman väestönkasvun rajoit-
160: yksityisyyden suojasta ................................... . 5 tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ............ . 20
161:
162: 6 Hurskainen ym.: Yhteisvastuuta edis- 20 Kohijoki: Neuvottelujen aloittamisesta Ve-
163: tävistä toimenpiteistä rikollisuuden torjumi- näjän kanssa luovutettujen alueiden palautta-
164: seksi .............................................................. . 6 misesta .......................................................... . 21
165:
166: 7 Mäkelä ym.: Vesiliikennejuopumuksen 21 Laakkonen ym.: Namibian evankelis-luteri-
167: promillerajan alentamisesta .......................... . 7 laisten seurakuntien kirkonkirjojen mikrofil-
168: mauksen avustamisesta ................................. . 23
169: 8 Mäkelä: Haapamäen avovankilan ra-
170: kentamisesta Keuruulie ................................. . 8 22 Liikkanen: Rajanylityspaikan avaamisesta
171: Parikkalan Kolmikantaan ............................. . 24
172:
173: 23 Tennilä: Tietoa EY:stä -vihkosen valmista-
174: Ulkoasiainvaliokunta misesta ja jakamisesta ................................... . 25
175:
176: 9 Aittoniemi ym.: Ulkomaankaupan edis-
177: tämisestä kaupallisen alan koulutusta lisää-
178: mällä ............................................................. . 9 Valtiovarainvaliokunta
179:
180: 10 Aittoniemi ym.: Baltiaan, Karjalaan 24 Aittoniemi ym.: Hallituksen säästötavoit-
181: ja Venäjälle toimitettavan avun jakelujärjes- teiden sopeuttamisesta taloudelliseen tilantee-
182: telmän parantamisesta .................................. . JO seen ............................................................... . 26
183:
184: II Aittoniemi ym.: Baltian, Karjalan 25 Aittoniemi ym.: Leimaveron periruisestä
185: tasavallan ja Pietarin alueen saamisesta kehi- luopumisesta eräissä lainajärjestelyissä ......... . 27
186: tysyhteistyön piiriin ...................................... . II
187: 26 S-L. Anttila: Avio- ja avoliittoparien yh-
188: 12 S-L. Anttila: Eduskunnan delegaa- denvertaisesta kohtelusta verotuksessa ......... . 28
189: tion osallistumisesta EY -neuvotteluihin ........ . 12
190: 27 S-L. Anttila ym.: Perintö- ja lahjaverolain-
191: 13 S-L. Anttila: Mahdollisten EY-jäse- säädännön muuttamisesta maatilojen suku-
192: nyysneuvottelujen avoimuudesta .................. . 13 polvenvaihdostapauksissa ............................. . 29
193: 6 Sisällysluettelo
194:
195: Sivu Sivu
196: 28 Astala ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta 43 Backman ym.: Väestökirjalain mukaisen
197: kirjoilta ......................................................... . 30 kotipaikan määräytymisen saattamisesta halli-
198: tusmuodon mukaiseksi .................................. 46
199: 29 Korhonen ym.: Työttömyysturvan takau-
200: tuvien maksujen verotuksen oikaisemisesta ... 31 44 Backman ym.: Takuusumman poistamises-
201: ta ulkomaalaisilta opiskelijoilta ..................... 47
202: 30 Laakkonen ym.: Pilkkeiden liikevaihtove-
203: ron poistamisesta .......................................... . 32 45 Hurskainen ym.: Raotjärven kunnan alue-
204: poliittisen aseman parantamisesta ................. 48
205: 31 Lahti-Nuuttila: Kansaneläkevakuutusmak-
206: sun poistamisesta eläkkeensaajilta ................ . 33 46 Kohijoki ym.: Kuntien toiminnan taloudel-
207: Iisten edellytysten turvaamisesta .................... 49
208: 32 Lahti-Nuuttila: Kangasalan veropiirin säi-
209: lyttämisestä ................................................... . 34 47 Korhonen ym.: Liikenteen sisällyttämisestä
210: aluepolitiikan piiriin ....................................... 50
211: 33 P. Leppänen ym.: Ylimääräisestä työllisyys-
212: verosta .......................................................... . 35 48 Laine ym.: Turun sijoittamisesta ensimmäi-
213: seen kalleusluokkaan ..................................... 51
214: 34 Malm m.fl.: Om åtgärder för att avhjälpa
215: missförhållandena i beskattningen i samband 49 Laivoranta ym.: Kuntien välisen yhteistoi-
216: med generationsväxling ................................. . 36 minnan tehostamisesta ................................... 52
217: 34 Malm ym.: Sukupolvenvaihdoksen yhtey-
218: dessä tapahtuvan verotuksen epäkohtien pois- 50 Liikkanen ym.: Itäyhteistyön kehittämises-
219: tamisesta ....................................................... . 37 tä elinkeinoelämän elvyttämiseksi rajanlähei-
220: sillä alueilla Kymen läänissä ......................... . 53
221: 35 Moilanen ym.: Tutkimuksen tekemisestä
222: mahdollisen EY-jäsenyyden vaikutuksista 51 Pelttari ym.: Kemin~Tornion alueen
223: Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn .......... . 38 kehittämiskeskuksen toiminnan aJoittamisesta 55
224:
225: 36 Mäkelä ym.: Autoveron palauttamisesta 52 Pelttari ym.: Turvallisuuskoulutuksen ke-
226: sotainvalideille .............................................. . 39 hittämisestä ja yhtenäistämisestä .................. . 56
227:
228: 37 T. Roos ym.: Vanhojen kirjojen myynnin 53 Rajamäki ym.: Kehitysaluevyöhykkeiden
229: vapauttamisesta liikevaihtoverosta ............... . 40 yhteensovittamisesta seutukuntakohtaisen ke-
230: hittämistyön kanssa ...................................... . 57
231: 38 Skinnari ym.: Pitkistä työmatkoista johto-
232: vien kustannusten verovähennysoikeuden laa-
233: jentamisesta ................................................... . 41 54 Seivästö ym.: Valtion virastotalon rakenta-
234: misesta Kaarinaan ........................................ . 58
235: 39 Suhonen ym.: Asuntolainakorkojen vähen-
236: nysoikeuden laajentamisesta verotuksessa ..... 42 55 UkkoJa: Alueellisen kehittämisrahajärjes-
237: telmän toteuttamisesta .................................. . 59
238: 40 Suhonen ym.: EY:n täysjäsenyydenja ulko-
239: puolelle jättäytymisen vaikutusten selvittämi- 56 Ukkola: Aluepoliittisen rahoituksen lisää-
240: sestä .............................................................. . 43 misestä yritystoiminnan ja työllisyyden elvyt-
241: tämiseksi ....................................................... . 60
242: 41 Ukkola ym.: Sosiaaliturvamaksujen rahoi-
243: tusjärjestelmän uusimisesta työvoimavaltaista 57 Vehkaoja ym.: Lääninvaltuustokokeilun
244: pienyritystoimintaa suosivaksi ...................... . 44 aloittamisesta Vaasan läänissä ...................... . 61
245:
246: 58 Vihriälä ym.: Maakuntahallintokokeilun
247: Hallintovaliokunta aloittamisesta Etelä-Pohjanmaalla ................ . 62
248:
249: 42 Aittoniemi ym.: Rikollisuuden torjumisesta 59 Vistbacka ym.: Nimismiespiirien määrära-
250: poliisin voimavaroja lisäämällä ..................... . 45 hojen lisäämisestä ......................................... . 63
251: Sisällysluettelo 7
252:
253: Sivu Sivu
254: 60 Vistbacka ym.: Määrärahasta poliisiajo- 75 Lahikainen ym.: Määrärahasta Kymijoen
255: neuvojen hankintaan ..................................... . 64 kanavoinoin suunnittelua varten .................. . 81
256:
257: 61 Väistö: Maakuntahallintokokeilun aloitta- 76 Lahti-Nuuttila ym.: Valtatien n:o 3 raken-
258: misesta Pohjois-Karjalassa ............................ . 65 tamisesta yhtäjaksoisesti moottoritienä Kul-
259: juun saakka ................................................... . 82
260:
261: Liikennevaliokunta 77 Laine ym.: Helsingin-Turun rantaradan
262: peruskorjauksen nopeuttamisesta ................. . 83
263: 62 Aittoniemi ym.: Maksullisen puhelinpalve-
264: lutoiminnan valvonnasta .............................. . 66 78 Liikkanen: Miehikkälän-Muurikkalan
265: paikallistien n:o 14745 parantamisesta ......... . 84
266: 63 Ala-Harja ym.: Seinäjoen-Vaasan radan
267: sähköistäruisestä ........................................... . 67 79 Liikkanen: Maantieyhteyden saamisesta
268: Uukuniemeltä Venäjälle ................................ . 85
269: 64 Apukka ym.: Lapin tiemäärärahojen lisää-
270: misestä .......................................................... . 68 80 Malm m.fl.: Om byggande av gästhamnar
271: vid våra kuster .............................................. . 86
272: 65 Apukka ym.: Ivalon-Virtaniemen tien
273: parantamisesta välillä Jollusjärvi-Koira- 80 Malm ym.: Vierasvenesatamien rakentami-
274: vaara ............................................................. . 69 sesta rannikoillemme ..................................... . 87
275:
276: 66 Apukka ym.: Oulun ja Kelloselän välisen 81 Metsämäki: Kantatien n:o 53 perusparan-
277: rataosuuden peruskorjauksesta ja sähköistä- nuksen toteuttamisesta .................................. . 88
278: ruisestä .......................................................... . 70
279:
280: 67 Apukka ym.: Liikenne- ja tietoliikenneyh- 82 Muttilainen: Matka-alennusten myöntämi-
281: teyksien kehittämisestä Viroon, Latviaan, sestä kaikille eläkkeellä oleville ..................... . 89
282: Liettuaan sekä Kuolaan, Karjalaan ja Pieta-
283: riin ................................................................ . 71 83 Mäkelä ym.: Eräiden Keski-Suomen tiepii-
284: rin teiden perusparantamisesta ..................... . 90
285: 68 Astala ym.: Turun-Toijalan radan säh-
286: köistäruisestä ................................................. . 72 84 Mäkelä ym.: Vanhan valtatien n:o 4 perus-
287: parantamisesta Pihtiputaan Elämäjärvellä ..... 91
288: 69 Hurskainen ym.: Tiviän-Särkisalmen tien
289: perusparantamisesta ...................................... . 73 85 Mäkelä ym.: Konginkankaan ja Jyväskylän
290: välisen ns. vihreän väylän perusparantami-
291: 70 Kallis m.fl.: Om underlättade resor för sesta .............................................................. . 92
292: storfamiljer .................................................... . 74
293: 86 Mäkelä ym.: Kuusan, Tankolammen ja
294: 70 Kallis ym.: Suurperheiden matkustamisen Sumiaisten välisen maantien n:o 637 perus-
295: helpottamisesta ............................................. . 75 korjauksesta .................................................. . 93
296:
297: 71 Kohijoki ym.: Eräiden yksityisteiden ja 87 Mäkelä ym.: Maantien n:o 6411 peruspa-
298: yksityistielauttojen valtionavustuksista ......... . 76 rantamisesta välillä Piippaharju-Niemisjärvi 94
299:
300: 72 Kohijoki ym.: Ilmatyynyn määräämisestä 88 Mäkelä ym.: Tieyhteyden Kuusanmäki-
301: turvallisuusvarusteeksi henkilö- ja pakettiau- Moksi-Mon Repos-Koskenpää-Jama-
302: toihin ............................................................ . 78 Mänttä perusparantamisesta ........................ .. 95
303:
304: 73 Korhonen ym.: Oulun lentoaseman laajen- 89 Mäkelä ym.: Mieskonmäen-Kälän-Hir-
305: tamisen turvaamisesta ................................... . 79 vensalmen tieosuuden peruskorjauksesta ...... . 96
306:
307: 74 Lahikainen ym.: Määrärahasta Savonra- 90 Mäkelä ym.: Saarijärven-Pajupuron-
308: dan yleissuunnittelun aloittamiseksi ............. . 80 Hirvikankaan maantien perusparantamisesta 97
309: 8 Sisällysluettelo
310:
311: Sivu Sivu
312: 91 Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylien 108 Pulliainen: Mantereelta Hailuotoon suun-
313: rakentamisesta Pylkönmäen keskustaan ....... . 98 nitellun sillan rakentamatta jättämisestä ...... . 116
314:
315: 92 Mäkelä ym.: Pihtiputaan Ilosjoen sillan 109 Rajamäki ym.: Tiehankkeiden aikaistami-
316: rakentamisesta .............................................. . 99 sesta Varkaudessa ......................................... . 117
317:
318: 93 Mäkelä ym.: Kantolansalmen sillan raken- 110 Rajamäki ym.: Maarianvaaran teiden pa-
319: tamisesta ....................................................... . 100 rantamisesta Kaavilla ................................... . 118
320: 94 Mäkelä ym.: Kärkistensalmen sillan raken-
321: tamisesta ....................................................... . 101 111 Rajamäki: Pieksämäen-Varkauden rata-
322: osan perusparannuksesta .............................. . 119
323: 95 Mäkelä ym.: Keiteleen ja Päijänteen vesi-
324: alueiden yhdistämisestä Kymijoen kautta Suo- 112 Rajamäki: Postipalvelujen turvaamisesta 120
325: menlahteen .................................................... . 102
326: 113 Renlund m.fl.: Om byggande av landsväg
327: 96 Mäkelä ym.: Pienvenesatamien rakentami- nr 741 på avsnittet Lillby-Kortesjärvi ........ . 121
328: sesta eräisiin Keski-Suomen kuntiin ............. . 103
329: 113 Renlund ym.: Maantien n:o 741 rakenta-
330: 97 Mäkipää ym.: Maantien n:o 334 (Luode-
331: misesta tieosuudella Lillby-Kortesjärvi ...... . 122
332: Kihniö) parantamisesta ................................. . 104
333:
334: 98 Mäkipää ym.: Merikarvian-Träskvikin 114 Renlund m.fl.: Om grundförbättring av
335: tieosuuden peruskorjauksesta ....................... . 105 Iandsväg nr 743 på avsnittet Terjärv kby-
336: Viberg ........................................................... . 123
337: 99 Mäkipää ym.: Ruskilan alikulkusillan ra-
338: kentamisesta .................................................. . 106 114 Renlund ym.: Teerijärven kirkonkylän ja
339: Vibergin välisen maantien n:o 743 peruskor-
340: 100 Mäkipää ym.: Parkanon aseman perus- jaamisesta ...................................................... . 124
341: korjaustöiden aloittamisesta ......................... . 107
342: 115 Riihijärvi: Ns. HELEMI-radan yleissuun-
343: .101 Mölsä: Orimattilan katsastusasemahank- nittelun aloittamisesta .................................. .. 125
344: keen toteuttamisesta ..................................... . 108
345:
346: 102 Nordman: Om grundförbättring av 116 T. Roos ym.: Kantatien n:o 41 muuttami-
347: Iandsväg nr 17245 Norra Vallgrund-Söder- sesta valtatieksi ............................................. . 126
348: udden ............................................................ . 109
349: 117 Saapunki ym.: Alemmanasteisen tiever-
350: 102 Nordman: Maantien n:o 17245 peruskor- kon kehittämissuunnitelman laatimisesta ..... . 127
351: jaamisesta välillä Norra Vallgrund-Söder-
352: udden ............................................................ . 110 118 Seivästö ym.: Liikenneturvallisuuden pa-
353: rantamisesta Turun ja Porin läänissä ........... . 128
354: 103 A. Ojala ym.: Postin luukkuunjakeluko-
355: keilun toteuttamisesta Tampereella .............. . 111 119 Skinnari ym.: Kymijoen kanavan rakenta-
356: misesta .......................................................... . 129
357: 104 Polvinen: Komulanlammen maantien pa-
358: rantamisesta Sotkamossa .............................. . 112 120 Stenius-Kaukonen ym.: Tampereen-Hel-
359: singin rataosan parantamisesta ..................... . 130
360: 105 Polvinen ym.: Rakennuslain 136 a §:n mu-
361: kaisten avustusten tason korottamisesta ....... . 113 121 Törnqvist ym.: Kiskotuksen parantami-
362: sesta Nurmeksen-Kontiomäen rataosuudella
363: 106 Polvinen ym.: Savonrata-hankkeen rahoi- ja Joensuun-Oulun rataosan sähköistärui-
364: tuksen järjestämisestä ................................... . 114 sestä .............................................................. . 131
365:
366: 107 Polvinen ym.: Iisalmen-Kontiomäen- 122 Ukkola ym.: Oulun lentoaseman matkus-
367: Oulun radan sähköistäruisestä ...................... . 115 taja-asemarakennuksen laajentamisesta ........ . 132
368: Sisällysluettelo 9
369:
370: Sivu Sivu
371: 123 Vehkaoja ym.: Vähänkyrön ja Vaasan 140 Vähäkangas ym.: Yksityisteiden rakenta-
372: välisen maantien parantamisen loppuun saat- miseen tarkoitetun valtionavustuksen lisäämi-
373: tamisesta ....................................................... . 133 sestä .............................................................. . 150
374:
375: 124 Vehkaoja: Vaasan-Seinäjoen radan säh- 141 Vähänäkki: Valtatien n:o 15 suunnittele-
376: köistämisestä ................................................. . 134 misesta nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi
377: Kotkan ja Kouvolan välillä .......................... . 151
378: 125 Vehkaoja ym.: Suupohjan radan peruspa-
379: rantamisesta välillä Kurikka-Kaskinen ...... . 135 142 Vähänäkki: Kantatien n:o 61 parantami-
380: sesta välillä valtatie n:o 7-Taavetti ............. . 152
381: 126 Vehkaoja: Henkilötunnelin rakentamises-
382: ta Seinäjoen asemalle .................................... . 136 143 Vähänäkki: Autokatsastusaseman raken-
383: tamisesta Anjalankoskelie ............................. . 153
384: 127 Vihriälä ym.: Maantien n:o 664 peruspa-
385: rantamisesta välillä Isojoen keskusta-Hon- 144 Vähänäkki: Tavaralauttaliikenteen avaa-
386: kajoki ............................................................ . 137 misesta ns. Via Balticalle Haminan ja Kotkan
387: satamista ....................................................... . 154
388: 128 Vihriälä ym.: Maantien n:o 665 peruspa-
389: rantamisesta välillä Tiukka-Myrkky-Perä- 145 Vähänäkki: Piensatamien rakentamisesta
390: lä···································································· 138 itäisen Suomenlahden saaristoon .................. . 155
391:
392: 129 Vihriälä ym.: Maantien n:o 670 (Nummi-
393: järvi-Karvian raja) perusparantamisesta ..... 139
394:
395: 130 Vihriälä: Maantien n:o 694 (Peräseinäjoen
396: kirkonkylä-Hämeen läänin raja) peruskor- Maa- ja metsätalousvaliokunta
397: jauksesta ....................................................... . 140
398: 146 Aittoniemi ym.: Sotaveteraanien vapaut-
399: 131 Vihriälä: Maantien n:o 699 (Vasunmäki- tamisesta pilkintämaksusta ........................... . 156
400: Mikkilä) peruskorjaamisesta ......................... . 141
401: 147 Ala-Nissilä: Viljakaupan edistämisestä ... 157
402: 132 Vihriälä: Maanteiden n:ot 737 ja 750
403: (Vimpeli-Veteli) peruskorjaamisesta ........... . 142 148 S-L. Anttila ym.: Nuorten viljelijöiden
404: velkasaneerauksesta ...................................... . 158
405: 133 Vihriälä ym.: Maantien n:o 6921 (Ylival-
406: li-Alavalli) peruskorjaamisesta Jalasjärvellä 143 149 S-L. Anttila: Kesantopeltojen käyttämi-
407: sestä rypsiöljyn ja etanolin tuotantoon ......... . 159
408: 134 Vihriälä: Maantien n:o 7033 (Liipantönk-
409: kä-Kitinoja) peruskorjaamisesta ................. . 144 150 S-L. Anttila: Sokerijuurikkaan viljelyalan
410: lisäämisestä ................................................... . 160
411: 135 Vihriälä: Maantien n:o 7091 (Niemis-
412: vesi-Kukko) peruskorjaamisesta ................. . 145 151 Hurskainen ym.: Saaren pellavaprojektin
413: jatkon turvaamisesta ..................................... . 161
414: 136 Vihriälä ym.: Luovankylän paikallistien
415: n:o 17079 peruskorjaamisesta Teuvassa ....... . 146 152 Iivari ym.: Tornionjoen lohikannan tur-
416: vaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ......... . 162
417: 137 Vihriälä: Itä-Ähtärin paikallistien n:o
418: 17281 peruskorjaamisesta ............................. . 147 153 Laakkonen ym.: Nautakarjan ulkona lai-
419: duntamisesta ................................................. . 163
420: 138 Vihriälä: Paikallistien n:o 17541 (Levi-
421: joki-Kortekylä-Jokivarsi) peruskorjaami- 154 Laine ym.: Kalastusoikeuksia jakavan
422: sesta .............................................................. . 148 ammattikalastajarekisterin perustamisesta ..... 164
423:
424: 139 Vuoristo: Rauman syväväylähankkeen ai- 155 Liikkanen: Sokerijuurikkaan viljelyn tur-
425: kaistamisesta ................................................. . 149 vaamisesta Etelä-Karjalassa .......................... . 165
426: 10 Sisällysluettelo
427:
428: Sivu Sivu
429: !56 Liikkanen: Pellavan jatkojalostuksen tur- Puolustusvaliokunta
430: vaamisesta Saarella .............. 00 • • 00 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 166
431: 173 Kohijoki ym.: Puolustusvoimien käytössä
432: 157 Morri ym.: Maatilojen ympäristöinves- olevien kiinteistöjen peruskorjausten nopeut-
433: tointien tehostamisesta .................................. . 167 tamisesta ....................................................... . 183
434:
435: !58 M uttilainen: Koiratarhojen perustamisen 174 Mäkelä ym.: Määrärahasta uusien koulu-
436: saattamisesta luvanvaraiseksi ........................ . 168 tustilojen rakentamiseen ilmavoimien viesti-
437: koululle ......................................................... . 184
438: 159 Mäkelä ym.: Kalateiden suunnittelun
439: aloittamisesta Keski-Suomessa ..................... . 169 175 A. Ojala ym.: Puolustusvoimien tutkimus-
440: keskuksen toimintaedellytysten parantamises-
441: 160 Polvinen: Maaseutupoliittisen erityisvyö- ta Ylöjärven Lakialassa ................................ . 185
442: hykkeen muodostamisesta ............................ . 170
443: 176 Vähänäkki: Haminan varuskunnan tilojen
444: 161 Polvinen: Kainuun maaseudun tutkimus- peruskorjaamisesta ja rakentamisesta ........... . 186
445: ja koulutuskeskuksen perustamisesta ............ . 171
446:
447: 162 Polvinen: Hakasuon kalanviljelylaitoksen Sivistysvaliokunta
448: toiminnan käynnistämisestä Paltamossa ....... . 172
449: 177 Ala-Harja: Ammattikorkeakoulukokeilun
450: 163 Pulliainen: Oulun läänin vesistöjen kalas- toteuttamismahdollisuuksien parantamisesta
451: tojen hoito- ja hyödyntämissuunnitelman Jaa Vaasan läänissä ............................................. . 187
452: timisesta ........................................................ . 173
453: 178 Ala-Harja: Eteläpohjalaiset Spelit Kan-
454: 164 Rajamäki ym.: Kananmunien ja rehuvil- sanmusiikkiyhdistyksen toiminnan tukemises-
455: jan poistamisesta maataloustulolain tuotehin ta ................................................................... . 188
456: taJuetteiosta ................................................... . 174
457: 179 Ala-Harja ym.: Euroopan Naisten Liiton
458: 165 Rajamäki ym.: Maksuuoman onkimis- ja Suomen osaston toiminnan hyväksymisestä
459: pilkkimisoikeuden järjestämisestä sotaveteraa kansainvälisten toiminta-avustusten piiriin .... 189
460: neille .............................................................. . 175
461: 180 S-L. Anttila: Liikuntahallin rakentamises-
462: 166 Riihijärvi: Kananmunien elintarviketek- ta Forssaan ja Koskelie Hl. .......................... . 190
463: nologisen tutkimuksen lisäämisestä .............. . 176
464: 181 Apukka ym.: Eri koulumuotojen koulu-
465: 167 Riihijärvi: Neuvontajärjestöjen tukemises- laiskuljetusten turvaamisesta ......................... . 191
466: ta ja kehittämisestä ....................................... . 177
467: 182 Apukka ym.: Saamen kielen oppimateri-
468: 168 Riihijärvi: Maatilamatkailun ja turkistar- aalikeskuksen perustamisesta ........................ . 192
469: hauksen neuvonnan lisäämisestä Mikkelin lää-
470: nissä .............................................................. . 178 183 Astala ym.: Turun yliopiston hoitotieteen
471: lehtorin viran muuttamisesta apulaisprofesso-
472: 169 Savela ym.: Agropolis Liminka -hankkeen rin viraksi ...................................................... . 193
473: aikaansaamisesta ........................................... . 179
474: 184 Astala ym.: Turun ja Porin läänin määrä-
475: 170 Savela ym.: Metsänparannusvarojen lisää- rahaosuuden lisäämisestä kirjastorakentami-
476: misestä .......................................................... . 180 seen ............................................................... . 194
477:
478: 171 UkkoJa: Agropolis Liminka -hankkeen 185 Astala ym.: Yksivuotisten taiteilija-apu-
479: turvaamisesta ................................................ . 181 rahojen lisäämisestä nuorille taiteenharjoitta
480: jille ................................................................ . 195
481: 172 Vistbacka ym.: Kannuksen turkistalouden
482: tutkimusaseman toimintaedellytysten paran- 186 Astala ym.: Pakolaisopetuksen kehittämi-
483: tamisesta ....................................................... . 182 seksi tarvittavista toimenpiteistä ................... . 196
484: Sisällysluettelo ll
485:
486: Sivu Sivu
487: 187 Astala ym.: Varsinais-Suomen kulttuuri- 203 Laine ym.: Tulevaisuudentutkimuksen
488: arvojen vaalimisesta ...................................... . 197 keskuksen toiminnan käynnistämisestä Turus-
489: sa................................................................... 213
490: 188 Aula ym.: Korkeakoulujen irrottamisesta
491: valtion talousarvion henkilöstökehyksestä .... 198 204 Laine: Suomeen muuttaneiden ulkomaa-
492: laisten saattamisesta kielenopetuksen saannis-
493: 189 Gustafsson ym.: Määrärahasta Kiinteistö sa yhdenvertaisiksi pakolaisstatuksen omaa-
494: Oy Atalpan liikuntatilojen pääomakustannuk- vien kanssa .................................................... . 214
495: siin ................................................................. 199
496: 205 P. Leppänen ym.: Hoitotieteen professorin
497: 190 Iivari: Opintolainojen korkotukiajan pi- viran perustamisesta Jyväskylän yliopistoon 215
498: dentämisestä .................................................. . 200
499: 206 Malm m.fl.: Om främjande av hemslöjd
500: 191 Iivari ym.: Yleisradion kehittämisestä ai- och konsthantverk vid föreningen Österbot-
501: kuiskoulutuksen välineenä ............................ . 201 tens hemslöjd och konsthantverk ................. . 216
502:
503: 192 Jurva ym.: Konserttikeskus ry:n koulu- 206 Malm ym.: Österbottens hemslöjd och
504: konserttitoiminnan tukemisesta .................... . 202 konsthantverk -nimisen yhdistyksen kotiteolli-
505: suus- ja taidekäsityötoiminnan edistämisestä 217
506: 193 Kaarilahti ym.: Opintotukijärjestelmän
507: uudistamisen ulottamisesta keskiasteen opis- 207 Markkula ym.: Opintotukiuudistuksen
508: kelijoihin ....................................................... . 203 ulottamisesta keskiasteen opiskelijoihin ........ . 218
509:
510: 208 Markkula ym.: Korkeakoulujen kesäope-
511: 194 Kalli ym.: Satakunnan korkeakoulun ase- tuksen lisäämisestä ........................................ . 219
512: man lainsäädännöllisestä järjestämisestä ...... . 204
513: 209 Metsämäki: Om understöd för Musik vid
514: 195 Laakkonen ym.: Korkeakoulujen kolman- havet rf:s konsertverksamhet i Ingå .............. . 220
515: nen lukukauden käyttöönoton selvittämisestä 205
516: 209 Metsämäki: Musik vid havet -nimisen
517: 196 Laakkonen ym.: Freinet-pedagogiikan yhdistyksen konserttitoiminnan tukemisesta
518: käyttöönoton avustamisesta Joensuun advent- Inkoossa ........................................................ . 221
519: tiseurakunnan ala-asteella ............................. . 206
520: 210 Metsämäki: Om understöd för Nordiska
521: 197 Laakkonen ym.: Valtion taidemääräraho- Gitarrfestivalen ............................................. . 222
522: jen tasapuolisemmasta jakamisesta lääneit-
523: täin ................................................................ . 207 210 Metsämäki: Nordiska Gitarrfestivalen
524: -tapahtuman tukemisesta .............................. . 223
525: 198 Lahikainen: Heinolan musiikkikoulun 211 Moilanen ym.: Helsingin yliopiston ham-
526: saattamisesta valtionosuuden piiriin ............. . 208 maslääketieteen laitoksen säilyttämisestä ...... . 224
527:
528: 199 Lahti-Nuuttila ym.: Opintotukiuudistuk- 212 Myller ym.: Euroopan metsäinstituutin
529: sen jatkamisesta ............................................ . 209 sijoittamisesta Joensuuhun ............................ . 225
530:
531: 200 Lahti-Nuuttila ym.: Korkeakouluopiskeli- 213 Myller ym.: Opintotukilain kokonais-
532: joiden ateriakohtaisen ruokailutuen korotta- uudistuksen toteuttamisesta .......................... . 226
533: misesta .......................................................... . 210
534: 214 Mäkelä: Jyväskylän yliopiston fysiikan
535: 201 Lahti-Nuuttila ym.: Kaikkien opiskelijoi- laitosrakennuksen rakentamisesta ................. . 227
536: den saattamisesta yleisen asumistukijärjestel-
537: män piiriin .................................................... . 211 215 Mäkelä ym.: Konservointikeskuksen pe-
538: rustamisesta Jyväskylän yliopistoon ............. . 228
539: 202 Laine ym.: Turun yliopiston ja Venäjän
540: Akatemian biotekniikan yhteislaboratorion 216 Mäkelä ym.: Romaninkielisten opettajien
541: jatkorahoituksen turvaamisesta .................... . 212 kouluttamisesta ............................................. . 229
542: 12 Sisällysluettelo
543:
544:
545: Sivu Sivu
546: 217 Mäkelä: Opintotukiuudistuksen ulottami- 228 Mo Pietikäinen moflo: Om införande av en
547: sesta koskemaan myös keskiasteen opiskelijoi- enhetlig lägre högskoleexamen 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 245
548: ta oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 230
549: 228 Mo Pietikäinen ymo: Yhtenäisen alemman
550: 218 Mäkelä ymo: Opintolainojen ylimääräises- korkeakoulututkinnon käyttöönotosta 0000000000 246
551: tä korkotuesta ooooooo
552: 0 0000 000000 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 231
553: 229 Mo Pietikäinen moflo: Om finansiering för
554: 219 Mäkelä: Keski-Suomen kotitalousopetta- Vasa universitet för uppföljning av språk
555: jaopiston lisärakentamisesta 00000000000000000000000000 232 badsverksamheten vid skolor och dagheru 0000 247
556:
557: 220 Mäkelä ymo: Jyväskylän ammatillisen ai- 229 Mo Pietikäinen ymo: Rahoituksen myöntä-
558: kuiskoulutuskeskuksen rakentamisen aloitta- misestä Vaasan yliopistolle kielikylpytoimin-
559: misesta ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 233 nan seurantaan kouluissa ja päiväkodeissa 000 248
560:
561: 230 Mo Pietikäinen moflo: Om bättre ställning
562: 221 Mäkelä ymo: Saamen- ja romaninkielisen för timlärarna vid medborgar- och arbetarin-
563: kirjallisuuden tukemisesta ooOOooOOOOooOOOOOOOOOOOOOOOOOO 234 stitut samt folkhögskolor 0000000000000000000000000000000 249
564: 222 Mölsä: Orimattilan Myllyiän ala-asteen 230 Mo Pietikäinen ymo: Kansalais- ja työväen-
565: rakentamisesta oooooooooooOOoooooooooooooooooooooooooooooooooo 235 opistojen sekä kansanopistojen tuntiopettajien
566: aseman parantamisesta oooooooooooooooooooooooooooooooooo 250
567: 223 Nordman: Om tryggande av finansiering-
568: en av svenskspråkig läkarutbildning i Vasa 231 Polvi: Runnin kotitalousoppilaitoksen sa-
569: sjukvårdsdistrikt ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 236 neerauksen toteuttamisesta 0000000000000000000000000000 251
570:
571: 232 Polvi: Ylä-Savon aikuiskoulutuskeskuk-
572: 223 Nordman: Ruotsinkielisen lääkärikoulu- sen toimitilojen saneerauksesta 0000000000000000000000 252
573: tuksen rahoituksen turvaamisesta Vaasan sai-
574: raanhoitopiirissä ooooooooooooooooooooooooooooOoOOOOOOOOOOOOOO 237
575: 233 Riihijärvi: Opintotuen asumislisän maksa-
576: misesta ympärivuotisena ooOOOOOOooOOoooooooooooooooooooo 253
577: 224 Nordman: Om inrättande av en biträdan-
578: de professur i handelsrätt vid Svenska handels- 234 To Roos ymo: Eräiden yliopistojen ja kor-
579: högskolan i Vasa ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 238 keakoulujen peruskorjaus- ja opetusväline-
580: määrärahojen korottamisesta .oo 00 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 254
581: 224 Nordman: Kauppaoikeuden apulaispro- 235 To Roos ymo: Opintolainoille maksettavan
582: fessorin viran perustamisesta Svenska handels- valtion korkotuen ulottamisesta opintojen jäl-
583: högskolanin Vaasan yksikköön 000000000000000000000 239 keiseen aikaan OOoo
584: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 255
585:
586: 225 Nordman: Taideteollisen korkeakoulun 236 To Roos: Ylä-Satakunnan musiikkikoulun
587: Länsi-Suomen muotoilukeskuksen toiminnan muuttamisesta musiikkiopistoksi 0000000000000000000 256
588: vakinaistamisesta 00 0 0 0 000000 000 000 0000 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 240
589: 237 To Roos ymo: Valtakunnallisten kulttuuri-
590: 226 Nordman: Om tryggande av statsandelar tapahtumien jatkuvuuden turvaamisesta 0000000 257
591: för musikläroanstalter 000000000000000000000000000000000000 241
592: 238 Ryynänen ymo: Varhaiskasvatusinstituu-
593: tin perustamisesta ja rahoituksen järjestämi-
594: 226 Nordman: Musiikkioppilaitosten valtion-
595: sestä ooooooooooOOOoOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOooooOOooOOoOOOOoOoO 258
596: osuuksien turvaamisesta oooooooooooooooooooooooooooooooo 242
597: 239 Seivästö ymo: Ulkosuomalaisten kotimais-
598: 227 Nyby: Om bibehållande av bibliotekens ten yhteyksien ylläpidon tukemisesta 0000000000000 259
599: tjänster avgiftsfria oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 243
600: 240 Skinnari ymo: Professori Mauno Hartma-
601: 227 Nyby: Kirjastopalvelujen säilyttämisestä nin taidetilojen perustamisesta Päijät-Hämee-
602: maksuaomina ooooooooooooooooooooooooo oooooooooooooooooo
603: 00000 244 seen ooooooooooooooooooooooooooooooooooooOOooOOOooooooooooooooooooooo 260
604: Sisällysluettelo 13
605:
606: Sivu Sivu
607: 241 Suhonen ym.: Alle 18-vuotiaiden kodin Sosiaali- ja terveysvaliokunta
608: ulkopuolella asuvien opiskelijoiden saattami-
609: sesta opintotuen piiriin ................................. . 261 258 Aittoniemi ym.: Korvauksen maksamises-
610: ta sotiimme osallistuneille virolaisille veteraa-
611: 242 Tykkyläinen ym.: Hammaslääkärikoulu- neille............................................................... 278
612: tuksen jatkumisen turvaamisesta Kuopiossa 262
613: 259 S-L. Anttila ym.: Itsenäisen Suomen 75-
614: 243 Törnqvist ym.: Euroopan metsäinstituutin vuotisjuhlavuoden lahjasta rintama- ja sotave-
615: perustamisesta Joensuuhun ........................... . 263 teraaneille .. .. .... ... ... .. ..... .. ..... .. ...... ....... ..... ... ... . 279
616:
617: 244 UkkoJa: Pohjanmaan ammattikorkeakou- 260 Astala ym.: Päivähoidon ja varhaiskasva-
618: lukokeilun toteuttamisesta ............................ . 264 tuksen kehittämisestä..................................... 280
619:
620: 245 Ukkola ym.: Ekocenter Oulun toiminnan 261 Jurva ym.: Sairaalamaksujen korvaami-
621: turvaamisesta ................................................ . 265 sesta keskoslasten vanhemmille .. ...... ...... ... .... 281
622:
623: 246 UkkoJa: Biocenter Oulun kehittämisestä 266 262 Jurva ym.: Rintamalisän korottamisesta 282
624:
625: 247 UkkoJa: Kuusamon kulttuurikeskuksen 263 Jurva ym.: Huumeambulanssi ry:n toimin-
626: rakentamisesta .............................................. . 267 nan tukemisesta ............................................. 283
627:
628: 248 Ukkola ym.: Limingan musiikkiopiston ja 264 Jurva ym.: Lähimmäisapu ry:n toiminnan
629: Muhoksen musiikkikoulun saattamisesta laki- tukemisesta .. ... ... ... .. ........ ... ....... .. ... ...... ..... ..... 284
630: sääteisen valtionosuuden piiriin .................... . 268
631: 265 Kohijoki ym.: Sotainvalidien korvausasi-
632: 249 Ukkola ym.: Iin ympäristöinstituutin toi- oiden käsittelyn nopeuttamisesta tapaturmavi-
633: minnan turvaamisesta ................................... . 269 rastossa . .. .. ...... ...... .. ........... ... .. ..... .. ...... ... .... .. . 285
634:
635: 250 Vehkaoja ym.: Vaasan yliopiston rakenta- 266 Kohijoki ym.: Lievävammaisten sotainva-
636: misen turvaamisesta ...................................... . 270 lidien kuntoutuksen lisäämisestä.................... 286
637:
638: 251 Vehkaoja ym.: Ammattikorkeakouluko- 267 Komi: Ateriaedun korvaamisesta haja-
639: keilun käynnistämisestä Vaasan ja Lapuan asutusalueiden sotainvalideille ....................... 287
640: yhteishankkeena ............................................ . 271
641: 268 Kääriäinen ym.: Avohoidon palvelu- ja
642: 252 Vehkaoja: Hitech-laboratorion perustami- tukijärjestelmien kehittämisestä ..... ...... .... .. .... 288
643: sesta Vaasaan ................................................ . 272
644: 269 Laakkonen ym.: Väliinputoajiksi jäänei-
645: 253 Vehkaoja: Opetussosiaalikeskuksen pe- den sotaleskien kuntoutuksen järjestämisestä 289
646: rustamisesta Vaasaan .................................... . 273
647: 270 Muttilainen: Sairiian koulukodin lisätilo-
648: 254 Vehkaoja: Terveydenhuolto-oppilaitoksen jen rakentamisesta.......................................... 290
649: rakentamisesta Vaasaan ................................ . 274
650: 271 Mäkelä ym.: Virkojen perustamisesta ta-
651: 255 Vuoristo: Vanhan Rauman puukaupungin paturmavirastoon ........................................... 291
652: säilyttämisestä ............................................... . 275
653: 272 Mäkelä ym.: Lasten kotihoidon tuen ko-
654: 256 Vähänäkki: Kotkan metsä- ja puutalous- rottamisesta.................................................... 292
655: oppilaitoksen Miehikkälän Palvaanjärven
656: asuntolahankkeen rakennustöiden aikaistami-
657: sesta .............................................................. . 276 273 Mäkelä ym.: Huostaanotettujen lasten
658: sijoitustoiminnan turvaamisesta..................... 293
659: 257 Vähänäkki: Harjun maatalous- ja puutar-
660: haoppilaitoksen uuden asuntolahankkeen ra- 274 Mäkelä ym.: Hoiva- ja palvelukotien ra-
661: kennustöiden aikaistamisesta Virolahdella .... 277 kentamisesta vanhuksille................................ 294
662: 14 Sisällysluettelo
663:
664: Sivu Sivu
665: 275 Mäkelä ym.: Varusmiesten kotiuttamisra- 290M. Pietikäinen ym.: Kuntoutuspalvelujen
666: han korottamisesta ....................................... . 295 ostoon sovellettavista periaatteista ............... . 312
667:
668: 276 Mäkelä ym.: Kotityön saattamisesta työ- 291 Polvi: Kansalaistulokokeilun käynnistä-
669: eläketurvan piiriin ......................................... . 296 misestä Ylä-Savon talousalueella .................. . 313
670:
671: 277 Mäkelä: Rintamasotilastunnuksen myön- 292 Polvi: Kotonaan kehitysvammaisia hoita-
672: tämisperusteiden tarkistamisesta ................... . 297 vien lomajärjestelyistä ................................... . 314
673: 278 Mäkelä ym.: Rintamaveteraaneille myön-
674: nettävästä taistelurahasta .............................. . 298 293 Rajamäki: Outokumpu Oy:n eläkeläisten
675: eläkeoikeuksien palauttamisesta ................... . 315
676: 279 Mäkelä: InkeriJäisten rintamaveteraanien
677: saattamisesta rintamatunnuksen piiriin ........ . 299 294 Rajamäki: Rintamapalvelustunnuksen
678: myöntämisperusteiden laajentamisesta ......... . 316
679: 280 Mäkelä ym.: Sotaleskien kuntoutuksen
680: lisäämisestä ................................................... . 300 295 Rajamäki ym.: Avosydänkirurgian leik-
681: kaustilanteen parantamisesta ........................ . 317
682: 281 Mäkelä ym.: Rintamaveteraanien mak-
683: suttoman matkustusoikeuden järjestämisestä 296 Rajamäki: Omavastuun lisäämisestä sai-
684: yleisissä kulkuneuvoissa ................................ . 301 rausvakuutuksesta korvattaville lääkärinpalk-
685: kioille sekä tutkimus- ja hoitokustannuksille 318
686: 282 Mäkelä ym.: Sotilasvammalakiin perustu-
687: vien hakemusten käsittelyn nopeuttamisesta 302
688: 297 T. Roos ym.: Sotaveteraanien lääkkeiden
689: 283 Mäkelä ym.: Hl-viruksen sisällyttämisestä omavastuuosuuden poistamisesta ................. . 319
690: yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon .... 303
691: 298 Saastamoinen ym.: Vähätuloisten sotave-
692: 284 Mäkelä ym.: Rintasyövän varhaistoteami- teraanien vähimmäiseläketurvan aikaansaa-
693: sen edistämisestä ........................................... . 304 misesta .......................................................... . 320
694:
695: 285 Mäkelä ym.: Lapsisyöpäpotilaiden hoidon 299 Savela ym.: Kansallisen vanhustutkimus-
696: tehostamisesta ............................................... . 305 ja koulutuskeskuksen perustamisesta Oulun
697: yliopistoon .................................................... . 321
698: 286 Mäkelä ym.: Vitamiini- ja hivenaineval-
699: misteiden korvaamisesta sairausvakuutuksen 300 Savolainen ym.: Lievävammaisten sotain-
700: kautta ............................................................ . 306 validien korvausturvan laajentamisesta ........ . 322
701:
702: 287 Mäkelä ym.: Kuntoutuksesta aiheutuvien 301 Suhonen ym.: Suomeen muuttavien tes-
703: matkakulujen korvaamisesta ........................ . 307 taamisesta HIV -tartunnan selvittämiseksi ..... . 323
704:
705: 288 Mäkelä ym.: Suomen lähialueilla tapahtu- 302 UkkoJa: Vammaisille lapsille tarkoitetun
706: neita ydinräjäytyksiä koskevasta tiedottami- Rokuan lastenmaan perustamisesta .............. . 324
707: sesta .............................................................. . 308
708: 303 Vehkaoja: Vaasan keskussairaalan laajen-
709: 289 Nordman: Om bättre socialskydd för nuksen turvaamisesta .................................... . 325
710: anhörigvårdare .............................................. . 309
711: 304 Vehkaoja ym.: Rintamasotilaiden vähim-
712: 289 Nordman: Omaishoitajan sosiaaliturvan mäiseläketurvasta .......................................... . 326
713: parantamisesta .............................................. . 310
714: 305 Vistbacka ym.: Määrärahasta sotainvali-
715: 290M. Pietikäinen m.fl.: Om principer för köp dien ja -veteraanien puolisoiden kuntoutuk-
716: av rehabiliteringstjänster ............................... . 311 seen ............................................................... . 327
717: Sisällysluettelo 15
718:
719: Sivu Sivu
720: Talousvaliokunta 322 UkkoJa: Pudasjärven turvevoimalan ra-
721: kentamisesta .................................................. . 344
722: 306 Aittoniemi ym.: Todistustaakan siirtä-
723: misestä kartellille tai monopolille kilpailu- 323 Ukkola ym.: Hakkeen käytön edistämises-
724: asioissa .......................................................... . 328 tä energiantuotannossa ................................. . 345
725:
726: 307 Aittoniemi ym.: Joulupukkiaiheisen mat- 324 UkkoJa: Medipolis Ouluun sisältyvän bio-
727: kailukeskuksen perustamisesta Lappiin ........ . 329 tekniikan palveluyksikön Medipolis Linkin
728: toteuttamisesta .............................................. . 346
729: 308 von Bell ym.: Turvevoimalan rakentami-
730: sesta Pudasjärvelle ....................................... .. 330 325 Westerlund m.fl.: Om effektiverad över-
731: vakning av och forskning om importerade
732: 309 Hurskainen ym.: Imsveto-yhteisyritys- livsmedel ....................................................... . 347
733: hankkeen käynnistämisestä ........................... . 331
734: 325 Westerlund ym.: Tuontielintarvikkeiden
735: 310 Kallis ym.: Etanolilinjan perustamisesta valvonnan ja tutkimuksen tehostamisesta ..... . 348
736: Alkon Koskenkorvan tehtaaseen .................. . 332
737: 326 Vihriälä: Kotimaisen ja ympäristöystäväl-
738: 311 Korhonen ym.: Elinkeinorakenteen kehit- lisen energiaohjelman valmistelemisesta ........ . 349
739: tämisestä Euroopan yhdentymiskehitys huo-
740: mioon ottaen ................................................ . 333 327 Vähäkangas ym.: Pudasjärven turvevoi-
741: malan rakentamisesta ................................... . 350
742: 312 Laakkonen ym.: Puun energiakäytön jat-
743: kotutkimuksen rahoittamisesta Joensuun yli-
744: opistossa ....................................................... . 334 Työasiainvaliokunta
745:
746: 313 Muttilainen: Koulutusvarauksen käyttä- 328 Apukka ym.: Työttömyyden kriisiohjel-
747: misen mahdollistamisesta yritysten tilinpää- man laatimisesta ........................................... . 351
748: töksessä ......................................................... . 335
749: 329 Helle ym.: Työllisyysohjelman pikaisesta
750: 314 Mäkelä ym.: Suomalaisten elintarvik- laatimisesta ................................................... . 352
751: keiden markkinoinnin tehostamisesta Euroo-
752: passasa .......................................................... . 336 330 J urva ym.: Työntekijän irtisanomisen syyn
753: ilmoittamisesta .............................................. . 354
754: 315 Mäkelä ym.: Maakaasulinjan rakentami-
755: sesta Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ....... . 337 331 Korhonen ym.: Työttömyysturvan paran-
756: tamisesta karenssiajat poistamalla ................ . 355
757: 316 Mäkipää ym.: Eri energiavaihtoehtojen
758: kannattavuus- ja turvallisuusvertailusta ....... . 338 332 Korhonen ym.: Työttömyysturvan ansio-
759: sidonnaisen osan palauttamisesta aikaisem-
760: 317 Polvinen ym.: Puun energiakäytön lisää- malle tasolle .................................................. . 356
761: misestä .......................................................... . 339
762: 333 Korhonen ym.: Työttömyyskorvauksen
763: 318 Pulliainen: Puun käytön edistämisestä suorittamisen enimmäispäivärajan palautta-
764: kaukolämmön ja sähkön tuotannossa .......... . 340 misesta .......................................................... . 357
765:
766: 319 Savolainen ym.: Hygieniamääräysten 334 Koskinen ym.: Kansalaisjärjestöjen inte-
767: energiankulutusta lisäävien vaikutusten ar- graatioseurannan tukemisesta ....................... . 358
768: vioinnista ...................................................... . 341
769: 335 Lahti-Nuuttila ym.: Työttömyysturvan
770: 320 Toivonen ym.: Teollisuusautomaation la- peruspäivärahan tarveharkinnan poistamises-
771: boratorion perustamisesta Lahteen ............... . 342 ta ................................................................... . 359
772:
773: 321 UkkoJa: Raahen konepajateollisuuden 336 Laine ym.: Varsinais-Suomen työllisyys-
774: kehittämiskeskuksen käynnistämisestä ......... . 343 ohjelman laatimisesta .................................... . 360
775: 16 Sisällysluettelo
776:
777: Sivu Sivu
778: 337 Liikkanen ym.: Kymen läänin työllisyyden 352 Vehkaoja: Työllisyyskoulutuksen ulotta-
779: parantamisesta .............................................. . 361 misesta koskemaan yleissivistävää koulutusta 379
780:
781: 338 Mäkelä ym.: Työttömyysvakuutusmaksun 353 Vistbacka ym.: Yhdenvertaisuuden tur-
782: määräytymisperusteiden muuttamisesta ........ . 362 vaamisesta työttömyysturvaa myönnettäessä 380
783:
784: 339 Mäkelä ym.: Nuorten työtupien perusta- 354 Vistbacka ym.: Erorahan maksamista kos-
785: misesta .......................................................... . 363 kevan tiedottamisen tehostamisesta .............. . 381
786:
787: 340 Mäkelä ym.: Nuorten oman yrittäjätoi-
788: minnan ja työyhteisöjen tukemisesta ............ . 364 Ympäristövaliokunta
789:
790: 341 Mäkipää ym.: Työttömyyden vähentämi- 355 Gustafsson ym.: Toijalan-Viialan jäteve-
791: seksi tarvittavista toimenpiteistä ................... . 365 denpuhdistamon rakentamishankkeen toteut-
792: tamisesta ....................................................... . 382
793: 342 Nyby: Om tryggande av den nordiska
794: modellen inom arbetslivet och den praktiska 356 Jurva ym.: Kertakäyttöisten virvoitusjuo-
795: arbetsmarknadspolitiken ............................... . 366 ma-ja oluttölkkien palautuskelpoisuudesta ... 383
796:
797: 342 Nyby: Pohjoismaisen mallin turvaamises- 357 Jurva ym.: Opiskelija-asuntojen määrän
798: ta työelämässä ja työmarkkinakäytännössä ... 367 lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ........ . 384
799:
800: 343 M. Pietikäinen m.fl.: Om bättre möjlighe- 358 Jurva ym.: Vanhempien opiskelija-asunto-
801: ter för arbetslösa att studera ........................ . 368 kohteiden asumiskustannusten alentamisesta 385
802:
803: 343M. Pietikäinen ym.: Työttömien opiskelu- 359 Jurva ym.: Opiskelija-asuntokohteiden
804: mahdollisuuksien parantamisesta ................. . 369 omapääoma-avustuksen lisäämisestä ............ . 386
805:
806: 344 Renlund m.fl.: Om beviljande av arbets- 360 Karhunen ym.: Opiskelija- ja nuoriso-
807: löshetsersättning och vuxenstudiepenning tili asuntokohteiden omapääoma-avustusten tur-
808: företagare ...................................................... . 370 vaamisesta ..................................................... . 387
809:
810: 344 Renlund ym.: Työttömyyskorvauksen ja 361 Karhunen ym.: Ekologisen peruskorjauk-
811: aikuisopintorahan myöntämisestä yrittäjille .. 371 sen edistämisestä opiskelija-asuntokohteissa 388
812:
813: 345 Riihijärvi: Työllistämistoimenpiteiden te- 362 Kautto ym.: Asuntohallinnon toimenpi-
814: hostamisesta vaikeimmilla työttömyysalueilla 372 teistä kiinteistöjen korjaustoiminnan kehittä-
815: miseksi .......................................................... . 389
816: 346 Rimmi ym.: Työsuojelun ja työsuojeluhal-
817: linnon kehittämisvoimavarojen turvaamisesta 373 363 Kautto ym.: Yleishyödyllisen vuokra-
818: asuntokannan lisäämisestä ............................ . 390
819: 347 Rimmi ym.: Työehtosopimusasioiden kä-
820: sittelemisestä työpaikoilla ............................. . 374 364 Kautto ym.: Palveluasumisen kehittämi-
821: sestä .............................................................. . 391
822: 348 Skinnari ym.: Etelä-Hämeen työvoimapii-
823: rin perustamisesta ......................................... . 375 365 Koski ym.: Vesistöjen kunnostusmäärära-
824: hojen lisäämisestä periaatepäätöksiä vastaa-
825: 349 Skinnari ym.: Julkisten hankkeiden aikais- viksi .............................................................. . 392
826: tamisesta Päijät-Hämeessä työllisyyssyistä ..... 376
827: 366 Kääriäinen ym.: Jätteiden hyödyntämisen
828: 350 Tykkyläinen ym.: Työllisyysperusteisesta ja kierrätyksen tehostamisesta ...................... . 393
829: valtionavusta investointeihin ......................... . 377
830: 367 Lahti-Nuuttila: Vesilahden kirkonkylän ja
831: 351 Tykkyläinen ym.: Työyhteisöneuvojakou- Narvan taajaman välisen vesihuoltohankkeen
832: lutuksen tukemisesta .................................... .. 378 toteuttamisesta .............................................. . 394
833: Sisällysluettelo 17
834:
835: Sivu Sivu
836: 368 Laine ym.: Saaristomeren alueen ja Lou- 382 Polvi: Ahmon-Kirmajärven vesistön
837: nais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehit- kunnostuksesta ............................................. . 410
838: tämisestä ....................................................... . 395
839: 383 Renlund m.fl.: Om åtgärder för att minska
840: 369 Laine ym.: Asuntojen perusparannuslai- nedskräpningen ............................................. . 411
841: nojen määrän lisäämisestä ............................ . 396
842: 383 Renlund ym.: Roskaamisen vähentämi-
843: 370 Laine ym.: Turun ja Porin läänin asunto- seksi tarvittavista toimenpiteistä ................... . 412
844: lainakiintiön korottamisesta ......................... . 397
845: 384 Riihijärvi: Taloudellisiin vaikeuksiin jou-
846: 371 P. Leppänen ym.: Peltitölkkien kierrätyk- tuneiden asuntovelallisten aseman helpottami-
847: sen tehostamisesta ......................................... . 398 sesta .............................................................. . 413
848:
849: 385 Riihijärvi: Huonokuntoisten asuntojen
850: 372 Lindqvist ym.: Päijänne-keskuksen toteut- korjaamisen tehostamisesta maaseudulla ...... . 414
851: tamisesta ....................................................... . 399
852: 386 Rimmi: Lempäälän happotervakaatopaik-
853: 373 Myller ym.: Kolin kansallispuiston kehit- kojen ympäristövaikutusten selvittämisestä ... 415
854: tämisestä ....................................................... . 400
855: 387 T. Roos ym.: Kokemäenjoen vesistön
856: 374 Myller ym.: Vuokra-asuntojen tuotannon moninaiskäyttösuunnitelman laatimisesta ..... . 416
857: lisäämisestä ................................................... . 401
858: 388 T. Roos ym.: Erillisen määrärahan osoit-
859: 375 Mäkelä ym.: Vihtajärven puhdistami- tamisesta vanhusten asuntoihin .................... . 417
860: sesta .............................................................. . 402
861: 389 Saario ym.: Padasjoen kestävän kehityk-
862: sen projektin toteuttamisesta ........................ . 418
863: 376 Mäkelä ym.: Asuntojen järjestämisestä
864: asunnottomille .............................................. . 403 390 Tennilä: Valtion asuntopankin perustami-
865: sesta .............................................................. . 419
866: 377 Mäkelä ym.: Kuntien myöntämiä avustus-
867: luonteisia peruskorjauslainoja koskevan jär- 391 Toivonen ym.: Ympäristölaboratorion
868: jestelmän tehostamisesta ............................... . 404 perustamisesta Lahteen ................................. . 420
869:
870: 378 Mäkelä ym.: Osamaksuasuntojen rakenta- 392 UkkoJa: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin
871: misesta nuorille pareille ja pienituloisille ...... . 405 aluelaboratorion laajentamisesta .................. . 421
872:
873: 379 Mäkipää ym.: Pohjajoen ja Noormarkun- 393 Vanhanen ym.: Asumisen tukijärjestel-
874: joen kunnostamisesta .................................... . 406 mien selkeyttämisestä .................................... . 422
875:
876: 380 Nyby: Om inköp av naturskyddsområden 394 Vehkaoja: Ympäristöinstituutin perusta-
877: i Vasa Iän ...................................................... . 407 misesta Vaasan lääniin .................................. . 423
878:
879: 380 Nyby: Luonnonsuojelualueiden ostami- 395 Väistö: Maanomistajan oikeussuojan pa-
880: sesta Vaasan läänissä .................................... . 408 rantamisesta suojelualueita perustettaessa ..... 424
881:
882: 381 Polvi: Eräiden vesihuoltohankkeiden to- 396 Väistö: Eräiden vesihuoltohankkeiden to-
883: teuttamisen nopeuttamisesta ......................... . 409 teuttamisesta Pohjois-Karjalassa ................... . 425
884:
885:
886:
887:
888: 2 220086Z
889: 1992 vp
890:
891: Lakialoite 1
892:
893:
894:
895:
896: Aittoniemi: Ehdotus laiksi rikoslain 36 luvun 4 §:n muuttamisesta
897:
898:
899:
900: Eduskunnalle
901:
902:
903: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
904:
905: Aloitteessa ehdotetaan rikoslain 36 luvun heen muutosta saman rikoslain luvun 2 §:ssä
906: 4 §:ssä kriminalisoidun vakuutuspetoksen tun- ollutta kriminalisointia kuitenkin siten, että ai-
907: nusmerkistöä muutettavaksi siten, että se vastai- kaisemmasta poiketen rikoksen ylin rangaistus
908: si ennen rikoslain kokonaisuudistuksen I vai- olisi enintään 4 vuotta vankeutta.
909:
910:
911:
912:
913: PERUSTELUT
914:
915: Ennen rikoslain I vaiheen aiheuttamia muu- koska kukaan ei sytytä tervejärkisenä ollessaan
916: toksia hyötymistarkoituksessa toteutettu palo- tuleen palovakuutettua omaisuutta ellei siihen
917: vakuutetun omaisuuden tuleen sytyttäminen, liity pyrkimyksiä korvauksen saamiseksi. Tehty
918: kuin myös samassa tarkoituksessa toteutettu lainsäädäntövirhe on sekä tosiasiallinen että tut-
919: vakuutetun laivan saattaminen merivahinkoon kinnallinen. Sytytettyään palovakuutetun omai-
920: oli kriminalisoitu rikoslain 36 luvun 2 §:ssä. Kri- suutensa tuleen hyödyn tavoittelemisen tarkoi-
921: minalisoinnin mukaan rikos oli täytetty omai- tuksessa rikoksentekijälle jää korvaushakemusta
922: suuden tuleen sytyttämisellä tai laivan meriva- viivytellen mahdollisuus seurata tulipalon syyn
923: hinkoon saattamisella. Rikoksen ylin rangaistus tutkintaa, haitata ja sotkea tutkimuksia sekä
924: oli kuusi vuotta vankeutta. ryhtyä toimiin korvauksen saamiseksi vasta kun
925: Kokonaisuudistuksen yhteydessä palavakuu- on varma tutkimuksen epäonnistumisesta epäil-
926: tetuo omaisuuden tuleen sytyttäminen erotettiin lyn syyllisyytensä suhteen. Syylliseksi epäiltyä ei
927: erilliseksi kriminalisoinniksi rikoslain 36 luvun 4 voida edes pidättää ja näin estää tutkimusten
928: §:ssäja maininnasta laivan saattamisesta meriva- haittaamista ja todisteiden hävittämistä, koska
929: hinkoon luovuttiin kokonaan. Ylimmäksi ran- pakkokeinolain mukaan pidättämisen edellytyk-
930: gaistukseksi palovakuutetun omaisuuden tuleen senä on se, että rikoksesta voi seurata ylimpänä
931: sytyttämisessä säädettiin yksi vuosi vankeutta. rangaistuksena enemmän kuin yksi vuosi vanke-
932: Korvauksen hakeminen palovakuutetusta omai- utta. Tämä asia voitaisiin toki hoitaa muutta-
933: suudesta siirrettiin tällaisessa tapauksessa ran- malla pakkokeinolakia, mutta tätä ei voida pitää
934: gaistavaksi saman luvun petosta koskevan kri- sellaisenaan perusteltuna. Peruste muutostar-
935: minalisoinnin mukaan, jolloin rangaistus 2 §:n peelle ja rikoslain kokonaisuudistuksen yhtey-
936: mukaan on enimmillään neljä vuotta vankeutta. dessä tapahtuneen virheen korjaamiselle on sii-
937: Vastoin useiden asiantuntijoiden näkemyksiä nä, että vakuutuspetoksen olemuksessa tuleen
938: tehty muutos oli kriminaalipoliittinen virhe ja sytyttäminen ja hyödyn tavoitteleminen kuulu-
939: johtui asian käsittelyyn sisältyneestä poliittisesta vat kiinteästi yhteen ja rikoksen kokonaisuuteen.
940: kompuroinnista. Palovakuutetun omaisuuden Todettakoon vielä, että vakuutuspetosta kos-
941: tuleen sytyttämistä ei olisi pitänyt erottaa vakuu- keva aikaisempi kriminalisointi on toiminut sekä
942: tuskorvauksen hakemiseen liittyvistä toimista, tutkinnan että kriminalisoinnin kokonaistavoit-
943:
944: 220050K
945: 2 1992vp- LA 1
946:
947: teen osalta hyvin. Ainoastaan rikoksen ylin ran- yleisvaarallinen luonne vastaa myös omaisuuden
948: gaistus kuusi vuotta vankeutta olisi syytä laskea tuleen sytyttämistä.
949: neljään vuoteen, jolloin teko aina vastaisi tör- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
950: keän petoksen rangaistavuutta. en,
951: Mitä tulee sitten laivan saattamiseen meriva-
952: hinkoon, siihen pätevät myös edellä esitetyt ettii Eduskunta hyviiksyisi seuraavan
953: perustelut vastaavassa tarkoituksessa. Alkuteon lakiehdotuksen:
954:
955:
956:
957: Laki
958: rikoslain 36 luvun 4 §:n muuttamisesta
959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
960: muutetaan rikoslain 36luvun 4 §,sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa
961: (769/90), seuraavasti:
962: 4§
963: Jos joku hankkiakseen itselleen tai toiselle Tämä laki tulee voimaan päivänä
964: laitonta aineellista etua, on sytyttänyt tuleen kuuta 199.
965: palovakuutettua omaisuutta, taikka saattanut
966: merivahinkoon laivan, joka itse tai jonka lasti tai
967: rahti on vakuutettu, rangaistakoon vankeudella
968: enintään neljäksi vuodeksi.
969: Yritys on rangaistava.
970:
971:
972:
973: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1992
974:
975: Sulo Aittoniemi
976: 1992 vp
977:
978: Lakialoite 2
979:
980:
981:
982:
983: Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 9 ja 88 §:n muutta-
984: misesta
985:
986: Eduskunnalle
987:
988: Voimassa olevassa kalastuslaissa (286/82) on myös poikkeuksetta eläkkeellä olevana väestö-
989: säädetty, että jokaisen 18 vuotta täyttäneen on ryhmänä aikaa harrastaa piikkimistä ja toisaalta
990: suoritettava kalastuksenhoitomaksu ja pilkintä- kuitenkin usein vähäisen työeläkekertymän ta-
991: maksu voidakseen piikkiä oman kalastuspiirinsä kia pienet eläkkeet. Näin ollen olisi perusteltua,
992: alueella. Mikäli henkilö haluaa piikkiä jonkin niin taloudellisista syistä kuin myös valtiovallan
993: muun kalastuspiirin alueella, joutuu hän maksa- tunnustuksena isänmaan vapauden puolesta
994: maan uuden maksun sen piirin alueen luvastaan. suoritetusta uhrautuvasta ja raskaasta tehtäväs-
995: Kalastuslain 9 ja 88 §:n mukaan alle 18- tä, vapauttaa veteraanitunnuksen omaavat hen-
996: vuotiaat henkilöt on vapautettu niin kalastuk- kilöt kalastus- ja pilkintämaksuista ja myöntää
997: senhoito- kuin pilkintämaksusta, ja he saavat heille vapaa pilkintäoikeus kaikkien kalastuspii-
998: piikkiä kaikkien kalastuspiirien alueella. Laki ei rien alueella.
999: tunne vapautuksia maksuista millekään muulle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1000: väestöryhmälle. oittaen,
1001: Veteraanit, joilla on sotilaspiirin myöntämänä
1002: rintamatunnus, rintamasotilastunnus tai rinta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1003: mapalvelustunnus, muodostavat selkeästi todis- lakiehdotuksen:
1004: tettavan ja yhtenäisen väestöryhmän. Heillä on
1005:
1006:
1007:
1008:
1009: Laki
1010: kalastuslain 9 ja 88 §:n muuttamisesta
1011:
1012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1013: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 9 §:n 2 momentti, sekä
1014: lisätään 88 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
1015:
1016: 9§
1017: henkilöllä on kuitenkin oikeus pilkintämaksua
1018: Onkimista ja piikkimistä saa kalastuspiirin suorittamatta harjoittaa onkimista ja piikkimis-
1019: alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa mainituin tä kaikkien kalastuspiirien alueella. Mitä tässä
1020: poikkeuksin harjoittaa henkilö, joka on suoritta- momentissa on sanottu onkimisesta ja pilkkimi-
1021: nut tähän kalastukseen mainitulla alueella oi- sestä, ei kuitenkaan koske kilpailuja tai muita
1022: keuttavan pilkintämaksun. Alle 18-vuotiaalla ja vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia, vaan niitä
1023: sotilaspiirin myöntämän rintama-, rintamasoti- varten on saatava kalastusoikeuden haltijan
1024: las- tai rintamapalvelustunnuksen omaavalla lupa.
1025:
1026:
1027: 220050K
1028: 2 1992vp- LA2
1029:
1030: 88 § tään onkimista tai piikkimistä oman tai muiden
1031: kalastuspiirien alueella.
1032: Myöskään henkilön, jolla on sotilaspiirin
1033: myöntämä rintama-, rintamasotilas-tai rintama-
1034: palvelustunnus, ei tarvitse suorittaa kalastuksen- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1035: hoitomaksua silloin, kun hän harjoittaa pelkäs- kuuta 199 .
1036:
1037:
1038: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1992
1039:
1040: Sulo Aittoniemi Marita Jurva Lea Mäkipää
1041: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka
1042: Hannu Suhonen
1043: 1992 vp
1044:
1045: Lakialoite 3
1046:
1047:
1048:
1049:
1050: Alho ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
1051: seksi annetun lain muuttamisesta
1052:
1053:
1054: Eduskunnalle
1055:
1056: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1057: Aloitteessa ehdotetaan, että lakiin toimenpi- jan ja myyjän velvollisuudesta tiedottaa kulutta-
1058: teistä tupakoinnin vähentämiseksi lisätään sään- jalle tupakkatuotteen oikeasta käyttötavasta ja
1059: nös tupakkatuotteiden maahantuojan, valmista- haitoista.
1060:
1061:
1062:
1063: PERUSTELUT
1064:
1065: Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi- erittäin tärkeässä asiassa on esiintynyt ristiriitai-
1066: seksi (693176) eli ns. tupakkalaki, kuluttajansuo- sia tulkintoja, on välttämätöntä kiireellisesti sel-
1067: jalaki (38178) ja tuotevastuulaki (694/90) säätele- ventää mainittujen lakien suhdetta toisiinsa.
1068: vät tupakkatuotteiden maahantuojan, valmista- Kuluttajansuojalain ja tuotevastuulain vel-
1069: jan ja myyjän oikeuksia ja velvollisuuksia tuot- voitteet kuluttajan informoimisesta koskevat
1070: teiden markkinoinnissa. Kuluttajansuojalain ja myös tupakkatuotteiden valmistajia, maahan-
1071: tuotevastuulain mukaan valmistajan, maahan- tuojia ja myyjiä. Näiden informaatiovelvollisuu-
1072: tuojan ja myyjän tulee informoida kuluttajaa den selkiyttämiseksi ehdotetaan tupakkalakiin
1073: tuotteiden oikeasta käyttötavasta ja käyttöön uutta pykälää, jossa veivoitetaan tupakkatuottei-
1074: mahdollisesti liittyvistä vaaroista. Tupakkalaki den maahantuojaa, valmistajaa ja myyjää huo-
1075: puolestaan kieltää kuluttajaan kohdistuvan mai- lehtimaan siitä, että kuluttaja saa riittävän selke-
1076: nonnan ja muun myynnin edistämisen. Tupak- än ja yksityiskohtaisen tiedon tuotteen oikeista
1077: kateollisuus tulkitsee näiden lakien muodosta- käyttötavoista ja käyttöön liittyvistä vaaroista.
1078: maa kokonaisuutta siten, että maahantuojalla, Tupakkalain ja -asetuksen nojalla tupakka-
1079: valmistajalla ja myyjällä ei ole lainsäädäntöön tuotteiden pakkauksiin on painettu sosiaali- ja
1080: perustuvaa velvollisuutta tiedottaa kuluttajalle terveyshallituksen tarkemmin määrittelemä va-
1081: tupakkatuotteiden suositeltavasta käytöstä ja roitus, haitallisuusluokituksen merkintä ja tietoja
1082: käyttöön liittyvistä vaaroista. Teollisuus katsoo, haitta-aineiden pitoisuuksista tupakkatuotteissa.
1083: että tupakkalaki suorastaan kieltää tällaisen Maahantuojan, valmistajan ja myyjän informaa-
1084: viestinnän kuluttajalle. tiovelvollisuuden korostamiseksi ja selkiyttämi-
1085: Tupakkalakia säädettäessä ei ollut tarkoituk- seksi on tarkoituksenmukaista muuttaa käytän-
1086: sena rajoittaa maahantuojan, valmistajan ja töä siten, että nämä vastaavat kaikesta pakkauk-
1087: myyjän velvollisuutta antaa kuluttajalle tosiasia- sessa olevasta informaatiosta. Tällöin maahan-
1088: informaatiota tupakkatuotteen käyttötavasta ja tuojan, valmistajan ja myyjän on yksiselitteisesti
1089: vaikutuksista. Tupakkalaki koskee ensisijaisesti huolehdittava siitä, että kuluttajat saavat kulut-
1090: viranomaisen velvollisuuksia ja rajoittaa tupak- tajansuojalain ja tuotevastuulain tarkoittaman
1091: kateollisuuden mahdollisuuksia mainon- informaation.
1092: taan ja myynnin edistämiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1093: Lainsäätäjän tietoisena tarkoituksena ei ole
1094: ollut vapauttaa tupakkatuotteiden maahan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1095: tuojia, valmistajia ja myyjiä kuluttajansuojalain lakiehdotuksen:
1096: ja tuotevastuulain tarkoittamasta informaatio-
1097: velvollisuudesta. Kun kansanterveyden kannalta
1098:
1099: 220050K
1100: 2 1992vp- LA3
1101:
1102:
1103: Laki
1104: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta
1105:
1106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1107: lisätään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annettuun lakiin
1108: (693/76) uusi näin kuuluva 8 a §:
1109: 8a§ tajansuojalain ja tuotevastuulain mukaisen tie-
1110: Tupakkatuotteiden mainontaa ja muuta don tuotteen oikeasta käyttötavasta ja tuotteen
1111: myynnin edistämistä koskevan kiellon estämättä vaikutuksista.
1112: tupakkatuotteiden maahantuojan, valmistajan ja
1113: myyjän tulee huolehtia siitä, että kuluttajat saa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuu-
1114: vat riittävän yksityiskohtaisesti ja selkeästi kulut- ta 1992.
1115:
1116:
1117: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1992
1118:
1119: Arja Alho Eeva-Liisa Moilanen Marjut Kaarilahti
1120: Päivi Varpasuo Leena Luhtanen Ben Zyskowicz
1121: Lea Savolainen Maija Rask Arja Ojala
1122: Jorma Huuhtanen Hannu Kemppainen Jukka Vihriälä
1123: Leea Hiltunen Maija-Liisa Lindqvist Riitta Kauppinen
1124: Claes Andersson Outi Ojala
1125:
1126:
1127:
1128:
1129: \
1130: 1992 vp
1131:
1132: Lakialoite 4
1133:
1134:
1135:
1136:
1137: Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
1138: telusta ja valtionosuudesta
1139:
1140:
1141: Eduskunnalle
1142:
1143:
1144: ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1145:
1146: Aloite liittyy hallituksen esitykseen n:o 216/ rusteella tai muutoin palveluasiamiehen omasta
1147: 1991 vp. Lakialoitteessa ehdotetaan, että sosiaa- aloitteesta. Valtioneuvosto nimittäisi palvelu-
1148: li- ja terveysministeriön yhteyteen perustettaisiin asiamiehen virkaansa viideksi vuodeksi kerral-
1149: riippumaton palveluasiamiehen virka. Palvelu- laan. Palveluasiamiehen tehtävänä olisi saattaa
1150: asiamiehen tehtävänä olisi aloittein, neuvoin, havaitsemansa, toimialaansa kuuluvat merkittä-
1151: ohjein ja valvonnan keinoin edistää ihmisten vät kunnan palvelujärjestelmän puutteellisuuk-
1152: sosiaalisten oikeuksien toteutumista, sosiaali- siin liittyvät kysymykset vireille perusturvalauta-
1153: ja terveyspalvelujen saatavuutta ja kunnan kunnassa.
1154: palvelujärjestelmän toimivuutta. Palveluasia- Lakialoitteessa ehdotetaan myös palvelujen
1155: mies voisi päätöksenteon ollessa vireillä kunnas- käyttäjien edustuksen lisäämistä perusturvalau-
1156: sa tai myöhemmässäkin vaiheessa puuttua asioi- takunnassa. Palvelujen käyttäjiä edustavien tuli-
1157: den kulkuun sosiaalisia oikeuksia ja sosiaali- si edustaa lähinnä sellaisia asiakas- tai potilasjär-
1158: ja terveyspalveluja koskevissa kysymyksissä jestöjä, jotka eivät merkittävässä määrin itse
1159: yksilön tai henkilöryhmän tekemästä aloit- tuota julkisin varoin tuettuja sosiaali- ja terveys-
1160: teesta, palveluasiamiehen tarkastuskäyntien pe- palveluja.
1161:
1162:
1163:
1164:
1165: YLEISPERUSTELUT
1166:
1167: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jär- Vaikka puutteita on havaittu, valtion taholta ei
1168: jestämisvelvoitteesta päätetään useassa eri laissa. kuitenkaan ole ryhdytty sanktiotoimenpiteisiin.
1169: Pääsääntöisesti nämä lait ovat puitelakeja, joilla Puitelakien johdosta harkintavalta niistä pal-
1170: ei yksityiskohtaisesti säännellä, miten palveluja veluista, joita asiakas saa - niin määrästä kuin
1171: tulisi järjestää. Kuitenkin esimerkiksi päivähoi- laadusta- kuuluu kunnalle. Asiakkaalla ei aina
1172: don, toimeentulotuen ja vaikeavammaisten osal- ole oikeutta valittaa siitä, saako hän palveluja
1173: ta meillä on lainsäädännöllä luotu myös ns. vai ei, tai miten paljon hän palveluja saa. Kun-
1174: subjektiivisia oikeuksia. nittaiset vaihtelut palvelujen yleisessä saatavuu-
1175: Valtakunnallisissa suunnitelmissa on näihin dessa ovat suuret, samoin myös palveluvalikoi-
1176: saakka asetettu yhteisiä tavoitteita sosiaali- ja ma. Tämän johdosta kunnittainen vertailu pal-
1177: terveydenhuoliolle kuntien noudatettaviksi. On velujen hyvyydestä tai riittävyydestä on vaikeaa.
1178: myös annettu veivoittavia määräyksiä. Käytäntö Subjektiivisten oikeuksien toteuttamisen osal-
1179: on osoittanut, että alueittaisia eroja on tällä ta asiakkaiden palvelujen saantia on helpompi
1180: menettelytavalla saatu kavennetuksi, kun taas arvioida. Tällä kohtaa ongelmaksi on tähän
1181: kunnittaiset erot eivät ole kaventuneet samassa mennessä muodostunut se, kuuluuko asiakas
1182: määrin. Kunnat ja kuntainliitot ovat voineet niiden henkilöiden joukkoon, joita subjektiivi-
1183: tähänkin saakka siis toteuttaa puitelakeja pa- nen oikeus koskee. Tämä on ongelmallisena
1184: remmin tai huonommin. Palvelutason kohtuulli- tullut esiin vaikeavammaismääritelmän kohdal-
1185: suutta tai kohtuuttomuutta on harvoin arvioitu. la. Päivähoidon kohdalla esillä on ollut kysymys
1186:
1187: 220050K
1188: 2 1992vp- LA4
1189:
1190: siitä, olisiko lapsen vanhemmilla subjektiivinen sella tavalla. Lisäksi on esiintynyt tapauksia,
1191: oikeus valita myös päivähoidon antamisen laatu joissa lääninoikeuden päätöksellä ei ole ollut
1192: - perhepäivähoito tai päiväkotihoito. vaikutusta kunnan myöhempään toimintaan.
1193: Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakasta kos- Esimerkkinä tästä voidaan mainita velvollisuus
1194: keva päätöksenteko on useimmiten delegoitu tehdä päätökset kirjallisesti ja antaa niistä muu-
1195: viranhaltijalle. Palvelujen ulkopuolelle jättämi- toksenhakuosoitus.
1196: sestä voi pyytää muutosta kunnan ao. lautakun- Hallituksen esityksen toteutuessa kuntien toi-
1197: nalta. Käytännössä ja varsinkin pienissä kunnis- mintavapaus entisestään korostuu ja poistuisi se
1198: sa saattaa olla niin, ettei lautakunta jälkikäteen vähäkin kuntien toimintaa ohjaava tehtävä, mitä
1199: puutu viranhaltijan tekemiin päätöksiin, koska lääninhallitukset ovat tähän mennessä harjoitta-
1200: tästä aiheutuisi helposti luottamuspula. neet. Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, pal-
1201: Kunnalliset lautakunnat ovat luoneet valtion velujen käyttäjien oikeusturvasta ja palvelujen
1202: normien sijalle paikallisia normeja helpottamaan saantimahdollisuuksista kannetaan huolta. Hal-
1203: viranhaltijan työskentelyä. Samalla on kuitenkin lituksen esityksessä ehdotetaan perustettavaksi
1204: tapahtunut se, että työ on kaavamaistunut eivät- perusturvalautakunta, jotta peruspalvelujen ta-
1205: kä asiakkaiden yksilökohtaiset elämäntilanteet savertainen saatavuus eri puolilla maata voitai-
1206: välttämättä tule riittävästi huomioiduksi pää- siin turvata uuden sosiaali- ja terveydenhuollon
1207: töksenteossa. Viranhaltijat joutuvat tasapainot- suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän tullessa
1208: telemaan yksilökohtaisen harkinnan ja asiakkai- voimaan.
1209: den välisen tai asiakasryhmien välisen tasa-arvo- Asiakkaan kannalta olisi äärimmäisen tär-
1210: vaatimuksen välillä. Näyttää siltä, että tasa- keätä, että hallinnossa esiintyvät räikeimmät
1211: arvotavoite painaa yksilöllistä harkintaa enem- epäkohdat voitaisiin torjua mahdollisimman
1212: män. nopeasti ja ilman mutkikasta valitusmenettelyä.
1213: Ilmeisen virheellisissäkin päätöksissä oikaisu- Asiakas ei onnistu tässä tehtävässä helposti
1214: menettely (esim. virkamiehen itseoikaisu) on yksin. Perusturvalautakunta yksin ja esitetyssä
1215: osoittautunut harvinaiseksi. Myöskään lauta- kokoonpanossa ei ole vastaus tähän tarpee-
1216: kunnat eivät ole halunneet puuttua tai eivät ole seen.
1217: kyenneet puuttumaan havaittuihin virheisiin. Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että pe-
1218: Lääninoikeuteen tulevista valitusasioista, jot- rustetaan palveluasiamiehen virka ja että halli-
1219: ka koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vain tuksen esityksessä ehdotetun perusturvalauta-
1220: pieni osa johtaa valituksen tehneen asiakkaan kunnan tehtävänä olisi käsitellä myös palvelu-
1221: kannalta positiiviseen lopputulokseen. Nykyi- asiamiehen esille ottamia kysymyksiä, jotka liit-
1222: nen valitusmenettely keskittyy juridisiin muoto- tyvät hänen havaitsemiinsa merkittäviin puut-
1223: seikkoihin, mutta ei ota juurikaan kantaa kun- teellisuuksiin kunnan palvelujärjestelmässä, ja
1224: nan käyttämään harkintaan asiassa. Valituskä- vielä, että palvelujen käyttäjien edustusta perus-
1225: sittely myös kestää yleensä pitkään, joten asiak- turvalautakunnassa lisätään.
1226: kaan oikeusturva ei toteudu parhaalla mahdolli-
1227:
1228:
1229:
1230: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1231:
1232: 35 §. Perusturvalautakunta ministeriö, on todennäköistä, että kysymykset
1233: yksittäisen asiakkaan oikeuksista eivät tule pe-
1234: Hallituksen esityksessä n:o 216/1991 vp esite- rusturvalautakunnassa käsittelyyn.
1235: tään perustettavaksi sosiaali- ja terveysministe- Perusturvalautakunnan työskentelyn byro-
1236: riön yhteydessä toimiva perusturvalautakunta, kraattisuudesta johtuen sen tekemät päätökset
1237: joka voisi yksittäistapauksissa selvittää, onko tulisivat myös epäkohtien ilmenemiseen nähden
1238: kunta järjestänyt peruspalvelut siinä laajuudessa varsin myöhään.
1239: ja sen laatuisina kuin ne on yleensä muualla Käsillä olevan laman aikana on tullut hyvin
1240: maassa järjestetty. esiin, että niin kunnan kuin valtion hallinto
1241: Koska perusturvalautakunnassa vireille tule- löytävät toisensa säästäväisyydessä. Tällöin on
1242: vien asioiden aloitteentekijänä voisi hallituksen jo tullut esiin se, ettei asiakas ole saanut hänelle
1243: esityksen mukaan olla vain sosiaali- ja terveys- kuuluvia palveluja. Vuoden 1991 aikana on mm.
1244: 1992vp- LA4 3
1245:
1246: vaikeavammaisten määritelmää kunnissa supis- Hallituksen esityksen n:o 216/1991 vp yleispe-
1247: tettu ja entisiä palvelun saajia jätetty toiminnan rustelujen kohdassa 1.1.4 todetaan: "Päätösval-
1248: ulkopuolelle. taa lisättäessä on kuitenkin taattava se, että
1249: Itse asiassa perusturvalautakunta on hallituk- palveluja saavien henkilöiden oikeusturva on
1250: sen esityksessä ilmenevässä muotoilussa vain riittävä muun muassa tahdosta riippumatonta
1251: kuntien ja valtion välisen vuoropuhelun yksi hoitoa koskevissa asioissa. Myös palvelujen taso
1252: uusi areena, josta kansalaisten ja palvelujen ja laadulliset tavoitteet on turvattava." Myös
1253: käyttäjien näkökulma jää käytännössä puuttu- yksityiskohtaisissa perusteluissa kohdassa 1.4
1254: maan. Tämän johdosta hallituksen esitystä eh- (45-47 §)korostetaan asiakkaan entistä parem-
1255: dotetaan täydennettäväksi siten, että palvelujen pia mahdollisuuksia valvoa etujaan.
1256: käyttäjien oikeuksia lisätään. Palveluasiamies toimisi sosiaali- ja terveysmi-
1257: Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että myös nisteriön yhteydessä samaan tapaan kuin esimer-
1258: palveluasiamies voi panna perusturvalautakun- kiksi tasa-arvovaltuutettu nyt toimii. Palvelu-
1259: nassa vireille merkittäviä kunnan palvelujäljes- asiamiehellä tulisi mitä ilmeisimmin olemaan
1260: telmän puutteellisuuksiin liittyviä kysymyksiä. keskeinen merkitys myös alaansa koskevan yh-
1261: teiskunnallisen keskustelun virittäjänäja asentei-
1262: den muokkaajana.
1263: 36 §. Perusturvalautakunnan kokoonpano Palveluasiamiehen soveltuvuutta tehtäväänsä
1264: korostaisi, että hänet nimitettäisiin virkaansa
1265: Kun hallituksen esityksen n:o 216/1991 vp viideksi vuodeksi kerrallaan. Palveluasiamiehen
1266: mukaan perusturvalautakunnan seitsemästä jä- nimittäisi valtioneuvosto.
1267: senestä vain yksi olisi "henkilö, jonka ei voida Palveluasiamiehen tehtävänä olisi aloittein,
1268: katsoa edustavan valtion tai kuntien keskusjär- neuvoin, ohjein ja valvonnan keinoin edistää
1269: jestöjen etua", jää palvelujen käyttäjien edustus sosiaali- ja terveysministeriön alaan kuuluvien
1270: ratkaisun teossa riittämättömäksi. Tämän joh- sosiaalisten oikeuksien toteutumista, sosiaali- ja
1271: dosta ehdotetaan, että palvelujen käyttäjien terveydenhuollon palvelujen saatavuutta sekä
1272: edustus nostetaan kolmeen jäseneen. Henkilöi- kunnan palvelujäljestelmän toimivuutta.
1273: den tulisi lähinnä edustaa sellaisia asiakas- ja Palveluasiamies voisi avustaa yksittäistä hen-
1274: potilasjärjestöjä, jotka eivät merkittävässä mää- kilöä tai henkilöryhmää sosiaalisten oikeuksien
1275: rin itse tuota julkisin varoin tuettuja sosiaali- ja turvaamisessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
1276: terveyspalveluja. Kuntien keskusjärjestöillä ei saantiin liittyvissä kysymyksissä, voisi panna
1277: ole tarvetta kolmeen edustajaan, koska järjestöt erityislaissa säädetyn oikaisumenettelyn vireille
1278: yhdistyvät. asianomaisessa kunnan toimielimessä sekä voisi
1279: Kun perusturvalautakunta hallituksen esityk- panna erityislaissa säädetyn muutoksenhakume-
1280: sen mukaan aikoo selvitä tehtävästään vain nettelyn vireille asianomaisessa viranomaisessa
1281: yhden sivutoimisen sihteerin avulla, voidaan hel- asiakkaan suostumuksella.
1282: posti muodostaa käsitys siitä, ettei tällä lauta- Palveluasiamiehen tulisi saattaa havaitseman-
1283: kunnalla tulisi olemaan paljonkaan merkitystä sa, toimialaansa kuuluvat merkittävät kunnan
1284: yksittäisen kansalaisen kannalta. Tämänjohdos- palvelujärjestelmän puutteellisuuksiin liittyvät
1285: ta ehdotetaan, että lautakunnassa voi olla tar- kysymykset vireille perusturvalautakunnassa.
1286: peellinen määrä sihteereitäja muuta henkilökun- Palveluasiamiehen tietojensaantioikeuteen ja
1287: taa. salassapitovelvollisuuteen tulisi soveltaa sosiaa-
1288: lihuoltolain 56-58 §:n säännöksiä soveltuvin
1289: osin.
1290: 37 §. Palveluasiamies Palveluasiamiehen tulisi antaa toiminnastaan
1291: vuosittain kertomus valtioneuvostolle.
1292: Ajatus palveluasiamiehestä soveltuu hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1293: esillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
1294: nittelu- ja valtionosuusjärjestelmän muutoksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1295: periaatteisiin. lakiehdotuksen:
1296: 4 1992vp- LA4
1297:
1298: Laki
1299: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
1300: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1301:
1302: 1-34§ 37 §
1303: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 216/1991
1304: Palveluasiamies
1305: vp)
1306: Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
1307: mii palveluasiamies, jonka valtioneuvosto nimit-
1308: 35 § tää tehtäväänsä viideksi vuodeksi kerrallaan.
1309: Perusturvalautakunta Palveluasiamiehen tehtävänä on aloittein,
1310: neuvoin, ohjein ja valvonnan keinoin edistää
1311: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 216/ sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuulu-
1312: 1991 vp) vien sosiaalisten oikeuksien toteutumista, sosiaa-
1313: Myös palveluasiamies voi saattaa asian vireil- li- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta
1314: le perusturvalautakunnassa. sekä kunnan palvelujärjestelmän toimivuutta.
1315: (3-5 mom. kuten 2---4 mom. hallituksen Palveluasiamies voi avustaa yksittäistä henki-
1316: esityksessä n:o 216/1991 vp) löä tai henkilöryhmää sosiaalisten oikeuksien
1317: turvaamisessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
1318: saantiin liittyvissä kysymyksissä, voi panna eri-
1319: tyislaissa säädetyn oikaisumenettelyn vireille
1320: asianomaisessa kunnan toimielimessä sekä voi
1321: 36 § panna erityislaissa säädetyn muutoksenhakume-
1322: Perusturvalautakunnan kokoonpano nettelyn vireille asianomaisessa viranomaisessa
1323: asiakkaan suostumuksella.
1324: Perusturvalautakunta toimii sosiaali- ja ter- Palveluasiamiehen tulee saattaa havaitseman-
1325: veysministeriön yhteydessä. Lautakunta asete- sa, toimialaansa kuuluvat merkittävät kunnan
1326: taan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. palvelujärjestelmän puutteellisuuksiin liittyvät
1327: Lautakunnassa on seitsemän jäsentä, jotka val- kysymykset vireille perusturvalautakunnassa.
1328: tioneuvosto nimeää. Valtioneuvosto määrää sa- Palveluasiamiehen tietojensaantioikeuteen ja
1329: malla yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden salassapitovelvollisuuteen sovelletaan sosiaali-
1330: varapuheenjohtajaksi. Kaksi jäsentä nimetään huoltolain 56-58 §:n säännöksiä soveltuvin
1331: kuntien keskusjärjestöjen esityksestä. Lisäksi osin.
1332: kolmen jäsenen tulee olla henkilöitä, joiden ei Palveluasiamiehen tulee antaa toiminnastaan
1333: voida katsoa edustavan valtion tai kuntien kes- vuosittain kertomus valtioneuvostolle.
1334: kusjärjestöjen etua. Kullekin jäsenelle nimetään
1335: samojen perusteiden mukaan kaksi varajäsentä. 38---48 §
1336: Lautakunnassa on tarpeellinen määrä sihtee- (Kuten 37---47 § hallituksen esityksessä n:o
1337: reitä ja muuta henkilökuntaa. 216/1991 vp)
1338:
1339:
1340: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992
1341:
1342: Marjatta Vehkaoja Anna-Liisa Kasorineo Raimo Vuoristo
1343: Sinikka Hurskainen Liisa Jaakonsaari Marjatta Stenius-Kaukonen
1344: Outi Ojala Kyllikki Muttilainen Ulla Anttila
1345: Matti Vähänäkki Erkki Pulliainen Lauri Metsämäki
1346: Kari Urpilainen Matti Luttinen Arja Ojala
1347: Tarja Kautto Jouni Backman Antti Kalliomäki
1348: Erja Lahikainen Matti Louekoski Mats Nyby
1349: Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller
1350: Paavo Lipponen Maija Rask Hannu Suhonen
1351: 1992vp- LA4 5
1352:
1353: Tina Mäkelä Juhani Vähäkangas Ensio Laine
1354: Raimo Vistbacka Eila Rimmi Kari Rajamäki
1355: Lea Savolainen llris Hacklin Tuija Maaret Pykäläinen
1356: Paavo Nikula Marja-Leena Viljamaa Johannes Koskinen
1357: Ulpu llvari Tarja Halonen Jarmo Wahlström
1358: Heli Astala Virpa Puisto Jouko Skinnari
1359: 1992 vp
1360:
1361: Lakialoite 5
1362:
1363:
1364:
1365:
1366: Vebkaoja ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
1367: telusta ja valtionosuudesta
1368:
1369:
1370: Eduskunnalle
1371:
1372: Aloite liittyy hallituksen esitykseen n:o 216/ luissa tai muun väestön tarvitsemissa palveluis-
1373: 1991 vp sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- sa. Tämä voisi ääritapauksissa myös rajoittaa
1374: lua ja valtionosuutta koskevan lainsäädännön vaikeavammaisten oikeutta valita vapaasti
1375: uudistamisesta, jossa ehdotetaan siirryttäväksi asuinpaikkansa.
1376: laskennallisiin valtionosuuksiin. Esityksen mu- Edellä olevan johdosta ehdotetaan, että pe-
1377: kainen uudistus ei aiheuttaisi muutoksia valtion rustettaisiin kuntien ylläpitämä tasausrahasto,
1378: ja kuntien väliseen kustannusjakoon. Valtion- josta maksettaisiin kunnan eri hakemuksesta
1379: osuus määriteltäisiin erilaisilla kuntakohtaisilla korvausta sellaisille kunnille, joissa ilmenee vai-
1380: kertoimilla. Näissä kertoimissa ei voida ottaa keavammaisten palvelutarvetta ennakoimaita
1381: huomioon pienten ryhmien, kuten vaikeavam- tai joissa vaikeavammaisten palvelujen turvaa-
1382: maisten erityispalvelujen tarvetta. misesta kunnalle johtuvat kustannukset ovat
1383: Mitä pienempi kunta on, sitä ongelmallisem- erityisen suuret. Tasausrahastosta säädettäisiin
1384: maksi voi muodostua mm. vaikeavammaisten erikseen.
1385: palvelujen saanti, etenkin mikäli tarve tulee esiin Aloitteessa ehdotetaan, että hallituksen esitys
1386: odottamatta, koska laskennallinen valtionosuus n:o 216/1991 vp laiksi sosiaali- ja terveydenhuol-
1387: perustuu historiatietoihin. Vastaava ongelma voi lon suunnittelusta ja valtionosuudesta hyväksyt-
1388: esiintyä silloin, kun vaikeavammaisten palvelu- täisiin siten muutettuna, että esityksen 12 §:ään
1389: jen turvaamisesta kunnalle johtuvat kustannuk- lisättäisiin uusi vaikeavammaisten palvelujen
1390: set olisivat muusta syystä erityisen suuret. Kun turvaamista koskeva 4 momentti.
1391: kunnan on tultava toimeen ennakolta määrätyn Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1392: valtionosuuden turvin, kunta joutuu etenkin
1393: huonon rahoitustilanteen vallitessa tinkimään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1394: kohtuuttomasti joko vaikeavammaisten palve- lakiehdotuksen:
1395:
1396:
1397:
1398:
1399: 220050K
1400: 2 1992vp- LAS
1401:
1402: Laki
1403: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
1404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1405:
1406: 1-11 § loin, kun vaikeavammaisten palvelujen turvaa-
1407: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 216/1991 misesta kunnalle johtuvat kustannukset ovat
1408: vp) muusta syystä erityisen suuret, on kuntien ylläpi-
1409: tämä tasausrahasto, josta kunnat voivat eri ha-
1410: 12 § kemuksesta saada korvausta mainittujen palve-
1411: Kunnan valtionosuus lujen aiheuttamiin kustannuksiin. Tasausrahas-
1412: tosta säädetään erikseen.
1413: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
1414: 216/1991 vp) 13-47 §
1415: Vaikeavammaisten palvelujen saannin tur- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 216/1991
1416: vaamiseksi ennakoimattomissa tilanteissa ja sil- vp)
1417:
1418:
1419: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
1420:
1421: Marjatta Vebkaoja Jouko Skinnari Kyllikki Muttilainen
1422: Marja-Leena Viljamaa Anna-Liisa Kasorineo Arja Ojala
1423: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Leena Luhtanen
1424: Riitta Myller Kari Urpilainen Iiris Hacklin
1425: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Heikki Rinne
1426: 1992 vp
1427:
1428: Lakialoite 6
1429:
1430:
1431:
1432:
1433: Saastamoinen ym.: Ehdotus laiksi naisten ympärileikkauksen kiel-
1434: tämisestä
1435:
1436:
1437: Eduskunnalle
1438:
1439: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1440:
1441: Aloitteessa ehdotetaan, että tyttöjen ympäri-
1442: leikkaus saatettaisiin rangaistavaksi.
1443:
1444:
1445:
1446:
1447: PERUSTELUT
1448:
1449: Suomalaiset lääkärit ovat joutuneet uuden kon suorittamana leikkaus voi olla hengenvaa-
1450: ongelman eteen, kun joitakin heistä on pyydetty rallinen.
1451: suorittamaan eräistä, lähinnä Mrikan maista, Ruotsissa tyttöjen ympärileikkaus kriminali-
1452: saapuneiden pakolaisperheiden tyttärille ns. ym- soitiin vuonna 1982. Ympärileikkaus täyttää
1453: pärileikkaus. Ympärileikkaukseksi kutsuttu su- Suomen rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnus-
1454: kuelinten amputaatio tehdään 3-8-vuotiaille merkistön, riippumatta siitä, suorittaako toi-
1455: tytöille naimisiin pääsyn turvaamiseksi. Tämä menpiteen lääkäri vai maallikko. Tästä huoli-
1456: tarkoittaa lievimmillään tytön klitoriksen poista- matta tyttöjen sukuelinten silpominen on niin
1457: mista, pahimmillaan lisäksi sisempien häpyhuul- raaka ja julma teko, että Ruotsin esimerkin
1458: ten poistamista ja ulompien ompelua yhteen. mukaisesti myös Suomen rikoslaissa tulisi tyttö-
1459: Ympärileikkauksen ankarin muoto aiheuttaa li- jen ympärileikkaus kriminalisoida. Näin lainsää-
1460: säksi sen, että naisen häpyhuulet on ennen syn- täjä kyllin selvästi osoittaisi, että suomalainen
1461: nytystä leikattava auki ja synnytyksen jälkeen yhteiskunta pitää tyttöjen ympärileikkausta eri-
1462: taas lähes umpeen. Leikkauksesta voi olla seu- tyisen tuomittavana.
1463: rauksena, että synnytyksessä sattuu pahoja re- Lakialoitteen 2 §:n 4 momentin mukaan suos-
1464: peämiä. Joissakin tapauksissa myös koko vat- tumus ei poista teon rangaistavuutta. Tällä tar-
1465: sanseudun elimet ovat vaurioituneet. koitetaan myös vanhempien tai sukulaisten an-
1466: Lääkäriliitto on todennut, että tyttöjen ympä- tamaa suostumusta ympärileikkaukseen.
1467: rileikkaus on lääkärikunnan eettisten ohjeiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1468: vastaista. Suurin ongelma aiheutuukin siitä, että
1469: maallikot ovat suorittaneet leikkauksia. Leik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1470: kaukset on tehty puuduttamatta, usein pullon- lakiehdotuksen:
1471: sirpaletta ja partakoneenterää käyttäen. Maalli-
1472:
1473:
1474:
1475:
1476: 220050K
1477: 2 1992 vp- LA 6
1478:
1479:
1480: Laki
1481: naisten ympärileikkauksen kieltämisestä
1482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1483: 1§
1484: Ympärileikkauksella tarkoitetaan naisten ul- on käytetty erityisen raakaa ja julmaa menette-
1485: koisten sukuelinten vahingoittamista tai muiden lyä, taikka rikos on myös kokonaisuutena arvos-
1486: pysyvien muutosten aiheuttamista. tellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava van-
1487: keuteen vähintään yhdeksi ja enintään 10 vuo-
1488: 2§ deksi.
1489: Se, joka rikkoo lain 1 §:ää, on tuomittava Yritys on rangaistava.
1490: vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai jos Suostumus ei poista teon rangaistavuutta.
1491: olosuhteet kokonaisuutena ottaen ovat olleet
1492: lievät, sakkoon. 3§
1493: Jos rikoksella aiheutetaan hengenvaara, vai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1494: kea ruumiinvamma, vakava sairaus tai muuten kuuta 1992.
1495:
1496:
1497: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
1498:
1499: Riitta Saastamoinen Ritva Laurila Irmeli Takala
1500: Eeva Turunen Kaarina Dromberg Leila Lehtinen
1501: Hanna Markkula Kyösti Toivonen Rose-Marie Björkenheim
1502: Riitta Jouppila Maria Kaisa Aula Tuula Linnainmaa
1503: Anneli Taina Kalevi Lamminen Kirsti Ala-Harja
1504: Margareta Pietikäinen Jan-Erik Enestam Eeva-Liisa Moilanen
1505: Jouni J. Särkijärvi Anna-Kaarina Louvo Mauri Miettinen
1506: Jouko Jääskeläinen Oiva Savela Jorma Huuhtanen
1507: Erja Labikainen Lea Mäkipää Ulpu llvari
1508: Johannes Koskinen Satu Hassi Hannele Luukkainen
1509: Juha Korkeaoja Armas Komi Tuulikki Ukkola
1510: Marjatta Stenius-Kaukonen Anna-Liisa Kasorineo Martti Tiuri
1511: Heikki A. Ollila Marjut Kaarilahti
1512: 1992 vp
1513:
1514: Lakialoite 7
1515:
1516:
1517:
1518:
1519: Apukka: Ehdotus laiksi leimaverolain väliaikaisesta muuttamisesta
1520:
1521:
1522: Eduskunnalle
1523:
1524: Aloite on rinnakkainen hallituksen esitykselle Tämän lisäksi ehdotan, että leimaverotto-
1525: n:o 20. Aloitteessa esitetään luovuttavaksi arvo- muus koskisi myös asunto-osakkeiden ja asuin-
1526: paperipörssin välityksellä tapahtuvista arvopa- kiinteistöjen kauppaa, vaikka se tapahtuukin
1527: pereiden luovutuksista suoritettavasta leimave- pörssin ulkopuolella.
1528: rosta. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi myös Edellä olevan perusteella ehdotan,
1529: siitä leimaverosta, jonka vakioitujen johdannais-
1530: sopimusten kaupan selvittelytoiminnan harjoit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1531: taja joutuu suorittamaan johdannaistoimista. lakiehdotuksen:
1532: Hallituksen esityksestä poiketen ehdotan, että
1533: leimaverottomuus olisi voimassa vuoden 1992
1534: loppuun.
1535:
1536: Laki
1537: leimaverolain väliaikaisesta muuttamisesta
1538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1539: 1§ tettava muista paitsi asunto-osakeyhtiölain tar-
1540: Poiketen siitä, mitä 6 päivänä elokuuta 1943 koittamista asuinhuoneiston hallintaan oikeut-
1541: annetun leimaverolain (662/43) 16 ja 55 §:ssä, 9 tavista osakkeista 1,6 prosenttia kauppahinnas-
1542: luvussa sekä 85 §:n 1 momentissa on leimaveros- ta.
1543: ta eräissä tapauksissa säädetty, sovelletaan tätä
1544: lakia lain voimaantulopäivästä 31 päivään joulu- 4§
1545: kuuta 1992. Poiketen siitä, mitä lain 85 §:n 1 momentissa
1546: on säädetty, kun arvopaperien myynti tai vaihto
1547: 2§ tapahtuu ilman arvopaperipörssin välitystä, on,
1548: Poiketen siitä, mitä lain 16 §:ssä on säädetty, milloin molemmat sopimuksentekijät ovat arvo-
1549: leimaveroa ei kuitenkaan ole suoritettava, mil- paperikauppiaita, kumpaisenkin laadittava luo-
1550: loin kiinteistö on pääasiallisesti asuinkäytössä vutuksesta laskelma, joka on varustettava leima-
1551: tai tulee pääasiallisesti sellaiseen käyttöön, jol- merkeillä puoleen 55 §:ssä mainitusta määrästä.
1552: loin tuleva käyttö on tarvittaessa osoitettava Muissa tapauksissa on, jos toimen sopimuksen-
1553: voimassa olevalla asema- tai rakennuskaavalla tekijä on arvopaperikauppias taikka jos luovu-
1554: tai rakennuslain tarkoittamalla rakennus- tai tus tapahtuu huutokaupalla joko pörssihuoneis-
1555: poikkeusluvalla. Pääasialliseksi käytöksi katso- tossa tai muualla tahi muuten kolmannen henki-
1556: taan, jos asuinpinta-ala asumiseen liittyvine va- lön välityksellä, arvopaperikauppiaan, huuto-
1557: rastoineen on vähintään kolme neljännestä ko- kaupantoimittajan tai välittäjän, mutta muuten
1558: konaispinta-alasta. arvopapereita myytäessä myyjän ja vaihdettaes-
1559: sa jommankumman sopimuksentekijöistä laadit-
1560: 3§ tava luovutuksesta laskelma. Sen, joka on vel-
1561: Poiketen siitä, mitä lain 55 §:ssä on säädetty, vollinen laatimaan laskelman, on varustettava se
1562: myytäessä tai vaihdettaessa arvopapereita ilman viimeksi mainitussa lainkohdassa säädettyyn
1563: arvopaperipörssin välitystä leimaveroa on suori- täyteen määrään leimamerkeillä.
1564:
1565: 220050K
1566: 2 1992vp- LA 7
1567:
1568: 5§ periluovutuksiin ja niihin johdannaistoimiin, jot-
1569: Tämä laki tulee voimaan päivänä ka tapahtuvat lain tultua voimaan. Sovellettaes-
1570: kuuta 1992. sa tätä lakia ei sovelleta, mitä leimaverolain 9
1571: Lakia sovelletaan niihin kiinteistö- ja arvopa- luvussa säädetään.
1572:
1573:
1574: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1992
1575:
1576: Asko Apukka
1577: 1992 vp
1578:
1579: Laki::.!loite 8
1580:
1581:
1582:
1583:
1584: Takala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusv~rolain 101 ~:n
1585: muuttamisesta
1586:
1587:
1588: Eduskunnalle
1589:
1590: ALOITTEEN PÄÄASIAlLINEN SISÄLTÖ
1591:
1592: Aloitteessa ehdotetaan, että valtionverotuk- velvollinen on työnantajan asemassa ja hoitaja
1593: sessa verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on on hoitanut verovelvollista tai tämän puolison
1594: oikeus vähentää kokonaistulostaan hoitajana lapsia, vanhempia, vammaisia tai muita hoidon
1595: toimivalle henkilölle maksamansa ennakonpidä- tarpeessa olevia omaisia eikä verovelvollinen tai
1596: tyksen alainen palkka sekä siitä suoritetut työn- puoliso ole saanut yhteiskunnallista tukea tähän
1597: antajan sairausvakuutus-, kansaneläke-, työ- tarkoitukseen.
1598: eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, jos vero-
1599:
1600:
1601:
1602:
1603: PERUSTELUT
1604:
1605: Huolimatta kunnallisen päivähoidon kehitty- Tällaisessa tapauksessa yhteiskunnalta säästyisi-
1606: misestä on maassamme lukuisia perheitä, joille vät laitospaikan järjestämisestä ja ylläpitämises-
1607: kotiapulaisen tai lapsenhoitajan paikkaaminen tä aiheutuvat kustannukset.
1608: on ainoa ratkaisu. Erityisesti tarve kohdistuu Hoitotyön inhimillisin muoto, kotihoito, on
1609: 3-6-vuotiaiden lasten vanhempiin, jotka eivät huolestuttavasti vähentynyt yhteiskunnassam-
1610: ole kotihoidon tuen piirissä. Myös vanhusväes- me. Tulo- ja varallisuusverolain muuttaminen
1611: tön kasvaminen lisää tulevaisuudessa säännöllis- ehdotetuna tavalla on yksi keino edistää kotihoi-
1612: tä hoitoapua tarvitsevien vanhusten määrää. don mahdollisuuksia. Myös synkkänä jatkuvan
1613: Laitoshoidon vaihtoehtona useille vanhuksille ja työllisyystilanteen kannalta on äärimmäisen tär-
1614: vammaisille olisikin hoitajan paikkaaminen ko- keää hyödyntää kaikki mahdollisuudet uusien
1615: tiin. työpaikkojen luomiseen.
1616: Kotona tapahtuva hoitotyö on sekä lasten Edellä esitetty tulo- ja varallisuusverolain
1617: että muiden hoitoa tarvitsevien kannalta turval- muutos tulisi voimaan vuoden 1993 alustaja sitä
1618: lisin ja läheisin vaihtoehto. Se on myös yhteis- sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1993
1619: kunnan kannalta laitoshoitoa edullisempi hoito- toimitettavassa verotuksessa.
1620: muoto. Onkin sekä sosiaalisesti että kansan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1621: taloudellisesti perusteltua tukea verotuksellisesti
1622: sellaisia verovelvollisia, joilla on tahtoa järjestää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1623: lapselle, vanhukselle, vammaiselle tai muulle lakiehdotuksen:
1624: hoidon tarpeessa olevalle omaiselle kotihoitoa.
1625:
1626:
1627:
1628:
1629: 220050K
1630: 2
1631:
1632: Laki
1633: tulo- ja varallisuusverolain 101 §:n muuttamisesta
1634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1635: lisätään 29 päivänäjoulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 101 §:ään, sellaisena
1636: kuin se on joulukuun 28 päivänä 1990 annetussa laissa (1343/90), uusi 2 momentti, seuraavasti:
1637:
1638: 101 § tetut työnantajan sairausvakuutus-, kansan-
1639: eläke-, työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut,
1640: Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo- ellei verovelvollinen tai puoliso ole saanut muuta
1641: lisoilla yhdessä, jotka työnantajan asemassa ovat yhteiskunnallista tukea tähän tarkoitukseen.
1642: maksaneet palkkaa verovelvollisen tai tämän
1643: puolison lapsia, vanhempia. vammaisia tai muita
1644: hoidon tarpeessa olevia omaisia hoitaneelle hen- Tämä laki tulee voimaan patvana
1645: kilölle, on oikeus vähentää kokonaistulostaan kuuta 199 . Sitä sovelletaan ensimmäisen
1646: hoitajana toimivalle henkilölle maksamansa en- kerran vuodelta 199 toimitettavassa verotuk-
1647: nakonpidätyksen alainen palkka sekä siitä suori- sessa.
1648:
1649:
1650: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
1651:
1652: Irmeli Takala Sauli Niinistö Marjut Kaarilahti
1653: Pirjo-Riitta Antvuori Anneli Taina Tuula Linnainmaa
1654: Maunu Kohijoki Päivi Varpasuo Kimmo Sasi
1655: Riitta Saastamoinen Ritva Laurila Anna-Kaarina I . ouvo
1656: Satu Hassi Kirsti Ala-Harja Oiva Savela
1657: Kyösti Toivonen Leila Lehtinen Väinö Saario
1658: Maija Perho-Santala Minna Karhunen Heikki A. Ollila
1659: Eeva Turunen Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
1660: Pirkko Laakkonen
1661: 1992 vp
1662:
1663: Lakialoite 9
1664:
1665:
1666:
1667:
1668: Linnainmaa ym.: Ehdoms laiksi luvanvaraisesta tavarahikemeesra
1669: tiellä annemn lain 4 §:n muuttamisesta
1670:
1671:
1672: Eduskunnalle
1673:
1674: ALOITTEEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1675:
1676: Aloitteessa ehdotetaan, että lakiin luvanva- soveltamisen ja mahdoilisraisi luvanamajalle
1677: raisesta tavaraliikenteestä tiellä lisättäisiin uusi suuremman harkimamahdollisuuden.
1678: poikkeussäännös, joka estäisi lain kaavamaisen
1679:
1680:
1681:
1682:
1683: PERUSlELUT
1684:
1685: Jatkuvaan taloudelliseen kasvuun luottaen kustannuslisä on tällä järjestelyllä noin 10 000
1686: sekä yksityisten yritysten että ennen kaikkea markkaa vuodessa. Lainsäätäjän tarkoituksena
1687: julkisyhteisöjen menot kasvoivat tuntuvasti ei ole varmastikaan ollut estää kuntien tarkoi-
1688: koko 1980-luvuu. Taloudellisen taantuman yl- tuksenmukaisten säästökohteiden toteuttamista.
1689: lättäessä ovat kaikki olleet pakorettuja etsimään Lakialaitteessa ehdotetaan lisättäväksi lain
1690: kustannussäästöjä. Jokainen vastuuyksikkö on 4 §:ään uusi toinen momentti. Ottamalla lakiin
1691: joutunut tehostamaan toimimaansa ja etsimään yleissäännös mahdollistettaislin luvanamajalle
1692: omalta osaltaan tarkoituksenmukaisia ratio- nykyistä suurempi harkintamahdollisuus. Mikä-
1693: nointikohteita. Tällöin on todettu, että lainsää- li tavaran pieni määrä, tavaran kuljettamiseen
1694: däntö asettaa eräitä esteitä järkevälle ja taloudel- tarvittava lyhyt etäisyys sekä mahdollisesti muut
1695: liselle toiminnalle. liikenneluvan myöntämiseen vaikuttavat seikat
1696: Esimerkki kunnallisen vasmuyksikön hakiessa huomioon ottaen liikennelupaa ei voitaisi pitää
1697: säästöjä: Suuren yläasteen koulun toimiessa kol- tarkoituksenmukaisena, olisi lakialoitteen mu-
1698: messa eri paikassa joudutaan kouluruoka kuljetta- kaisen muutoksen jälkeen tavaran kuljetus mah-
1699: maan koulun päärakennuksesta kahteen eri paik- dollista ilman liikennelupaa.
1700: kaan, noin 300 meuin ja noin 1 000 metrin mat- Yleissäännöksellä estettäisiin lain tarpeetto-
1701: kan päähän. Tehtävä oli ensiksi kuljetusliikkeen man kaavamainen soveltaminen. Edellä kuvattu
1702: hoidossa. Koulun hakiessa säästökohteita tar- yksityiskohtainen esimerkki olisi sellainen tyy-
1703: jottiin tehtävää koulun vahumestarille, joka lu- pillinen tilanne, jolloin lupaa ei enää tarvittaisi.
1704: pautui suorinamaan päivittäisen noin kolmen Yleissäännös soveltuisi joustavasti myös muihin
1705: kilometrin kuljetuksen virka-aikanaan omalla vastaavanlaisim tapauksiin.
1706: autollaan pienehköä korvausea vastaan. Lain muutos mahuollistaisi kunnille ja muille
1707: Laki luvanvara1sesca ta varaliikenteestä tiellä oikeu~henkilöille nykyistä taloudellisemman toi-
1708: tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991. Lain minnan. Sen avulla olisi mm. kunnissa saavutet-
1709: mukaan vahtimestari ei voi edellä mainittua tavissa tarkoituksenmukaisella tavalla kustan-
1710: tehtävää ilman erityistä em. lain mukaista lupaa nussäästöjä puuttumatta varsmaiseen palvelu-
1711: suorittaa. Siksi kuljetus tällä hetkellä suoritetaan tuotantoon.
1712: kaupungin teknisen virasron toimesta kaupun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1713: gin pakettiautoa käyttäen. Järjestely on kuiten-
1714: kin yli kaksi kertaa kalliimpi kuin vahtimestarin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1715: kanssa sovittu, mutta noin 50 prosenttia halvem- lakiehdotuksen:
1716: pi kuin kuljetusliikkeen alin tarjous. Koululle
1717: 2200SOK
1718: 2 1992vp- LA9
1719:
1720: Laki
1721: luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tieHä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
1722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1723: lisätään 15 päivänä helmikuuta 1991luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain (342/91)
1724: 4 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
1725:
1726: 4§ vaikuttavat seikat huomioon ottaen Sitä ei voida
1727: ---------------- pitää tarkoituksenmukaisena.
1728: Liikennelupaa ei tarvita, mikäli tavaran pieni
1729: määrä, tavaran kuljettamiseen tarvittava lyhyt Tämä laki tulee voimaan päivänä
1730: etäisyys tai muut liikenneluvan myöntämiseen kuuta 1992.
1731:
1732:
1733: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
1734:
1735: Tuula Linnainmaa Päivi Varpasuo
1736: 1992 vp
1737:
1738: Lakialoite 10
1739:
1740:
1741:
1742:
1743: Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta
1744:
1745:
1746:
1747: Eduskunnalle
1748:
1749: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1750:
1751: Aloitteessa ehdotetaan siviilipalveluslain tiokeinoin tulisi pyrkiä muuttamaan aseistakiel-
1752: (1723/91) muuttamista ja siviilipalveluksen ke- täytyjien vakaumuksia, vaan että siviilipalvelus-
1753: hittämistä asepalveluksen tavoitteista irrotettu- ta tulisi pitää omantunnonvapaudesta johdetta-
1754: na, vaihtoehtoisena palvelusmuotona sekä sivii- vana vaihtoehtona asevelvollisuuden suorittami-
1755: lipalvelusmiehen oikeusturvan parantamista. Si- selle puolustusvoimissa. Siviilipalvelusajaksi eh-
1756: viilipalveluksen perusteeksi edellytetään vaka- dotetaan 11 kuukautta. Aloitteen mukaan kai-
1757: viin omantunnon syihin perustuva vakaumus, kesta palveluksesta kieltäytyvien vankeustuo-
1758: joka otettaisiin huomioon myös siviilipalvelus- miot lievennettäisiin siten, että tuomio olisi
1759: velvollisen siviilipalvelusta järjestettäessä. yksi kolmasosa jäljellä olevasta siviilipalvelus-
1760: Aloitteen yhtenä lähtökohtana on, ettei sank- ajasta.
1761:
1762:
1763:
1764:
1765: PERUSTELUT
1766:
1767: Siviilipalvelus on Suomessa kehittynyt vuo- tunnonsyiden estävän suorittamasta asevelvolli-
1768: desta 1931, jolloin säädettiin erillinen laki asevel- suuttaan aseellisessa palveluksessa, on hake-
1769: vollisista ( 186/31 ), asteittain maanpuolustuksen muksestaan vapautettava aseellisesta palveluk-
1770: piiristä kohti siviiliyhteiskunnassa tapahtuvaa sesta rauhan aikana ja määrättävä aseettomaan
1771: työtä yleisen edun hyväksi. Tämän puoli vuosi- palvelukseen. Uskonnollisen tai eettisen va-
1772: sataa Suomessa jatkuneen kehityksen katkaisi kaumuksen vaatiminen siviilipalvelukseen ha-
1773: väliaikaislaki (647/85), jossa siviilipalvelukselle keutuvilta on ristiriidassa hallitusmuodon 9 §:n
1774: määriteltiin sisällöksi työpalvelu lähinnä pelas- edellyttämän vakaumusten tasavertaisen kohte-
1775: tus- ja ensiapualalla. Lisäksi siviilipalvelusaikaa lun ja hallitusmuodon 5 §:n yleisen yhdenvertai-
1776: pidennettiin aikaisemmasta kahdestatoista kuu- suussäännöksen kanssa. Nykyisistä Suomea si-
1777: kaudesta kuuteentoista kuukauteen. Vuoden tovista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksis-
1778: 1992 alussa voimaan tullut uusi pysyvä siviilipal- ta ei sopimusten valvontaelinten omaksuman
1779: veluslaki (1723/91) merkitsi edistysaskelta, mut- tulkinnan mukaan aiheudu juridista velvolli-
1780: ta jäi puolitiehen osittain varsin kiireellisen edus- suutta tunnustaa aseistakieltäytymisoikeutta,
1781: kuntakäsittelyn takia muun muassa palvelusajan muttajos valtio turvaa oikeuden kieltäytyä aseis-
1782: ja rangaistusmääräysten osalta. ta, niin sillä on juridinen velvollisuus olla syrji-
1783: Aloitteen mukaan siviilipalvelukseen riittävät mättä siviilipalvelua suorittavia. Lisäksi uskon-
1784: vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnon nollisen tai eettisen vakaumuksen edellyttäminen
1785: syyt. Muutos on tarpeen erityisesti aseellisesta on tarpeetonta vakaumuksen tutkintaa.
1786: palveluksesta kieltäytyvien tasa-arvoisen kohte- Yhdistyneiden Kansakuntien sosiaali- ja ta-
1787: lun turvaamiseksi. Vuoden alusta voimaan tul- lousneuvoston alainen ihmisoikeuksien toimi-
1788: leen lain asevelvollisuuslain muuttamisesta kunta katsoi vuoden 1989 maaliskuussa anta-
1789: (1728/91) 36 a §:n mukaan jokainen, joka ilmoit- massaan päätöksessä (E/CN.4/1989/L.69), että
1790: taa vakaumukseen perustuvien vakavien oman- aseistakieltäytyminen on ihmisoikeuksien julis-
1791:
1792: 220050K
1793: 2 1992 vp - LA 10
1794:
1795: tuksessa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia mahdollisuudet vaikuttaa oman palvelusaikansa
1796: oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa tunnus- kestoon. Nykyinen 395 päivän siviilipalvelus
1797: tettujen ajattelun-, omantunnon- ja uskonnon- merkitsee kahden kolmanneksen pidennystä ase-
1798: vapauden oikeutettua käyttöä. Toimikunta suo- palveluksen peruskestoon verrattuna. Siviilipal-
1799: sitteli valtioita pidättymään aseistakieltäytyjien velusajan pituuden määrittelyssä on jatkuvasti
1800: vangitsemisesta sekä aseistakieltäytyjien vakau- korostettu hallitusmuodossa ilmaistun yhden-
1801: musta kunnioittavan vaihtoehtoispalvelun kehit- vertaisuusperiaatteen merkitystä. Palvelusmuo-
1802: tämistä. Puolustusministeriön vuonna 1989 aset- tojen kokonaisrasittavuuden vertailussa tulisi
1803: tama siviilipalveluksen seurantatyöryhmä kat- muistaa, että erot ovat huomattavimpia lähinnä
1804: soo raportissaan 28.2.1990, että "siviilipalvelus- palvelusmuotojen sisällä eivätkä välillä. Lisäksi
1805: järjestelmän tulisi olla sellainen, että rangaistuk- olisi otettava huomioon se, että varusmiesten
1806: sen käyttöön jouduttaisiin turvautumaan mah- palvelusajat ovat käytännössä lyhentyneet vii-
1807: dollisimman vähän". Molemmat kannan- konloppuvapaiden lisäyksen ansiosta.
1808: otot tukevat siviilipalvelusmiesten vakaumuksen Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan
1809: parempaa huomioon ottamista palveluspaikka- kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 7-8/76)
1810: valikoimasta säädettäessä. noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomi-
1811: Aloitteen lähtökohtana on, että siviilipalve- tea sisällytti 25.7.1990 antamaansa päätökseen
1812: luksen tulee palvella sellaista turvallisuusajatte- suomalaisen aseistakieltäytyjän yksilövalituk-
1813: lua, jossa valtiot eivät asetu vastakkain. Siviili- seen (29511988) kritiikkiä väliaikaislakia koh-
1814: palvelusasetuksen 10 §:ssä säädetään, että koulu- taan. Komitean vähemmistö piti lakia suoras-
1815: tukseen on sisällytettävä rauhan- ja ympäristö- taan syrjivänä. Ihmisoikeuskomitean kritiikki
1816: kysymyksiin liittyviä aiheita. Siviilipalvelus on kohdistui vuoden 1987 alusta tapahtuneeseen
1817: koulutuksesta ja työpalvelusta muodostuva yh- siviilipalveluksen pidennykseen.
1818: tenäinen kokonaisuus, eli siviilipalvelukselle ase- Nykyinen 395 päivän siviilipalvelusaika on
1819: tettujen rauhaa edistävien tavoitteiden tulisi nä- myös epätarkoituksenmukainen. Yhdenkin kuu-
1820: kyä myös työpalvelussa ja palveluspaikkaluette- kauden pidennys yli yhden vuoden voi aiheuttaa
1821: lossa. Siviilipalveluslain 17 §:n mukaan palvelus huomattavia hankaluuksia esimerkiksi kurssi-
1822: ei saa olla ristiriidassa siviilipalvelusmiehen va- muotoisia opintoja harjoittaville. Pahimmassa
1823: kaumuksen kanssa. Siviilipalveluksen kehittä- tapauksessa se aiheuttaa kokonaisen vuoden
1824: mistä siviilipalvelusmiehen vakaumusta vastaa- viivytyksen opintoihin.
1825: vaksi edistää erityisesti se, että myös rauhanjär- Aloitteen mukaan siviilipalvelusmies voi suo-
1826: jestöille annetaan mahdollisuus ottaa siviilipal- rittaa palvelusta myös 30 vuotta täytettyään eli
1827: velusmiehiä. Aloitteen mukainen siviilipalvelus siviilipalvelusvelvollisuuden päätyttyä, jos hän
1828: olisi työtä yhteiskunnan hyväksi ja tukisi yhteis- kirjallisesti sitoutuu suorittamaan asianmukai-
1829: kunnan rauhanomaista kehittymistä mahdollis- sesti loppuun jäljellä olevan siviilipalveluksen.
1830: tamaHa palveluksen myös rauhantyöhön, muun Tämä kanta otettiin myös hallituksen esityksessä
1831: muassa rauhankasvatukseen ja kehitysyhteistyö- (HE 149/1991 vp s. 15). Nykyinen lainsäädäntö
1832: hön liittyvissä tehtävissä. on osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi ja
1833: Aloitteessa ehdotetaan siviilipalvelusajaksi kohtuuttomaksi erityisesti siviilipalvelusrikok-
1834: 330 päivää, koska asepalvelusaikaa pidempi si- sesta tuomittujen osalta, joita ei voida päästää
1835: viilipalvelusaika toimii käytännössä rangaistuk- ehdonalaiseen, koska he eivät siviilipalveluslain
1836: sena aseistakieltäytymisestä. Yhden kolmannek- 29 §:n mukaisesti voi ikänsä puolesta suorittaa
1837: sen pidennys asepalvelukseen nähden siviilipal- loppuun jäljellä olevaa palvelustaan.
1838: veluksen kestona on varsin tavallinen läntisessä Puolustusministeriön 1989 asettama siviilipal-
1839: Euroopassa ja myös niissä itäisen Euroopan veluksen seurantatyöryhmä katsoo raportissaan,
1840: maissa, jotka ovat toteuttaneet siviilipalveluksen että kaikesta palveluksesta kieltäytyvien tuomi-
1841: (esimerkiksi Puola ja Unkari). Silti ainakin Ita- oita olisi lievennettävä. Työryhmä katsoo, että
1842: lian ja Espanjan valtiosääntötuomioistuimet "siviilipalvelusjärjestelmän yhtenä onnistunei-
1843: ovat pitäneet syrjivänä siviilipalvelusta, jonka suuden mittarina voitaisiin pitää sitä, miten
1844: kesto on vähänkin asepalvelusta pitempi. Suo- vähäisillä vankeuteen johtavilla rangaistusseu-
1845: men osalta on otettava huomioon asepalveluk- raamuksilla se voi toimia". Lomapäivien vähen-
1846: sen keston huomattava sisäinen porrastus (240/ tämisenjälkeen 197 päivän vankeusajassa kertyy
1847: 295/330 vrk). Perusteet tälle erottelulle ovat soti- enemmän "palveluspäiviä" kuin 240 päivän va-
1848: laalliset (koulutukselliset) ja varusmiehellä on rusmiespalveluksessa. Siviilipalvelusrikoksesta
1849: 1992 vp - LA 10 3
1850:
1851: tuomittua ei muiden vankeusrangaistukseen en- Siviilipalvelusmiehen oikeusturvan kannalta
1852: sikertaisina tuomittujen tapaan päästetä ehdon- on erityisen tärkeää, ettei rikosilmoitusta saa
1853: alaiseen vapauteen suoritettuaan puolet van- tehdä muu taho kuin työministeriö. Palvelus-
1854: keusrangaistuksestaan, eli 197 päivän vankeus- paikkojen oikeus tehdä rikosilmoitus ja kotiutta-
1855: tuomio periaatteessa kaksinkertaistuu vastaa- mispäätös on käytännössä merkinnyt lukuisia
1856: maan 394 päivän vankeustuomiota. Aloitteessa tarpeettomia rikosilmoituksia, joista on seuran-
1857: ehdotetaan siviilipalvelusrikoksesta tuomittujen nut turhia oikeudenkäyntejä ja huomattavia
1858: rangaistukseksi kolmasosaa jäljellä olevasta pal- kustannuksia yhteiskunnalle. Aloitteessa ehdo-
1859: velusajasta ehdotonta vankeutta. tetaan rikosilmoituksen teko-oikeuden rajaamis-
1860: Siviilipalveluslain 32 §:ssä säädetty siviilipal- ta vain työministeriölle.
1861: velusrikoksesta tuomitun vankeusrangaistuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1862: raukeamisaika 5 vuotta on liian pitkä verrattuna
1863: nykyisenkin rangaistuksen pituuteen. Aloittees- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1864: sa ehdotetaan raukeamisajaksi kaksi vuotta, lakiehdotuksen:
1865: mikä paremmin vastaa rikoslaissa säädettyä rau-
1866: keamisaikaa.
1867:
1868:
1869:
1870:
1871: Laki
1872: siviilipalveluslain muuttamisesta
1873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1874: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/91) 1 §, 2 §:n 2 momentti,
1875: 3 §, 23 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentti ja 35 §:n 1 momentti seuraavasti:
1876:
1877: 1§ 23 §
1878: Siviilipalvelusvelvollisuus Siviilipalveluksen päättyminen tai keskeytyminen
1879: Asevelvollinen, joka vakuuttaa vakaumuk-
1880: seen perustuvien vakavien omantunnonsyiden Jollei siitä, mitä 1 momentin 1-8 kohdassa
1881: estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslais- on säädetty, muuta johdu, siviilipalvelus päättyy
1882: sa (425/50) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen vuoden lopussa, jona palvelusvelvollinen
1883: sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään täyttää 30 vuotta, ellei hän kirjallisesti sitoudu
1884: suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä suorittamaan hänelle osoitetussa palveluspaikas-
1885: laissa säädetään. sa asianmukaisesti loppuunjäljellä olevan siviili-
1886: palveluksen.
1887: 2§
1888: 26 §
1889: Siviilipalveluksen sisältö
1890: Siviilipalvelusrikos
1891: Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuol- Jos siviilipalvelusvelvollinen jättää saapumat-
1892: to- tai terveydenhuoltoalalla, opetus- tai kulttuu- ta siviilipalvelukseen, lopettaa sen tai ilmoittaa
1893: rialalla taikka rauhantyöhön tai ympäristönsuo- kirjallisesti kieltäytyvänsä siviilipalveluksesta,
1894: jeluun liittyvissä tehtävissä. hänet on tuomittava siviilipalvelusrikoksesta
1895: vankeuteen ajaksi, joka vastaa kolmasosaa hä-
1896: nen jäljellä olevasta palvelusajastaan. Vankeus-
1897: 3§ rangaistus tuomitaan täysin päivin. Vankeutta
1898: voidaan tuomita vähemmän kuin rikoslain 2 lu-
1899: Siviilipalvelusaika
1900: vun 2 §:n 1 momentissa säädetty vähimmäisaika.
1901: Siviilipalvelusaika on 330 päivää.
1902: 4 1992 vp - LA 10
1903:
1904: 32 § 35 §
1905: Vankeusrangaistuksen raukeaminen Rikosilmoituksen tekeminen
1906: Siviilipalvelusrikoksesta tuomittu vankeus- Rikosilmoituksen siviilipalvelusrikoksesta te-
1907: rangaistus raukeaa, jollei rangaistuksen täytän- kee työministeriö siviilipalvelusvelvollisen koti-
1908: töönpano ole alkanut kahden vuoden kuluessa paikan tai palveluspaikan sijaintipaikkakunnan
1909: lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä poliisille.
1910: tai, jos täytäntöönpano on keskeytynyt, keskey-
1911: tymispäivästä.
1912: - - - - - - - - - - - - - - - Tämä laki tulee voimaan päivänä
1913: kuuta 199.
1914:
1915:
1916: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
1917:
1918: Tuija Maaret Pykäläinen Paavo Nikula Jörn Donner
1919: Riitta Kauppinen Pirjo-Riitta Antvuori Jouni Backman
1920: Erkki Tuomioja Pekka Räty Marjatta Stenius-Kaukonen
1921: Jaakko Laakso Martti Korhonen Eila Rimmi
1922: Pekka Haavisto Heidi Hautala Hannele Luukkainen
1923: Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari
1924: 1992 vp
1925:
1926: Lakialoite 11
1927:
1928:
1929:
1930:
1931: Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 56 §:n muuttamisesta
1932:
1933:
1934: Eduskunnalle
1935:
1936: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1937: Aloitteessa ehdotetaan, että kunnanvaltuusto ja apulaiskunnanjohtajat määräajaksi, kuitenkin
1938: voisi harkintansa mukaan valita kunnanjohtajat vähintään viideksi vuodeksi.
1939:
1940:
1941:
1942:
1943: PERUSTELUT
1944:
1945: Eduskunta käsittelee parhaillaan syvällekäy- sellainen muutos, että kunnanjohtaja ja apulais-
1946: vää uudistusta kunnille myönnettävään valtion- kunnanjohtaja voidaan valita valtuuston niin
1947: apuun. Kunnat joutuvat sen myötä entistä tar- päättäessä määräajaksi. Jotta molemmin puolin
1948: kemmin harkitsemaan taloudelliset ratkaisunsa. olisi riittävästi arviointiaikaa, tulee määräajan
1949: Näin sekä vastuu että valta kasvavat. Tämä olla vähintään viiden vuoden mittainen.
1950: koskee luottamushenkilöiden ohella keskeisiä Eräissä tapauksissa, erityisesti pienissä kun-
1951: esitteleviä virkamiehiä, kunnanjohtajia ja apu- nissa, voi olla vaikeuksia saada virkaan pätevä
1952: laiskunnanjohtajia. Näistä tulee entistä sel- henkilö, jos valinta tapahtuu määräajaksi. Tä-
1953: keämmin toimitusjohtajien tyyppisiä toimen- män vuoksi on mahdollistettava myös se, että
1954: haltijoita. kunnanjohtajat valitaan määräämättömäksi
1955: Uusi tilanne mahdollistaa aiempaa useam- ajaksi.
1956: min sen, että kunnanjohtaja/apulaiskunnan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1957: johtaja ei selviydy riittävän hyvin entistä vaati-
1958: vammaksi osoittautuneesta tehtävästään. Jo että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1959: tämän vuoksi on kunnallislakiin syytä tehdä lakiehdotuksen:
1960:
1961:
1962:
1963:
1964: 220050K
1965: 2 1992 vp - LA 11
1966:
1967: Laki
1968: kunnallislain 56 §:n muuttamisesta
1969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1970: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953176) 56 §:n 1 momentti näin
1971: kuuluvaksi:
1972: 56§ mukaan määräajaksi, kuitenkin vähintään vii-
1973: Kunnanjohtaja. Kunnassa on kunnanjohtajan deksi vuodeksi.
1974: päätoiminen virka, jonka haltijan tehtävänä on
1975: kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hal-
1976: lintoa. Kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1977: to määräämättömäksi ajaksi tai harkintansa kuuta 199 .
1978:
1979:
1980: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
1981:
1982: Erkki Pulliainen Liisa Jaakonsaari Ritva Laurila
1983: Jörn Donner Heikki Riihijärvi Kari Rajamäki
1984: Jouni J. Särkijärvi Sulo Aittoniemi Markku Lehtosaari
1985: Esko Helle Leea Hiltunen Maija Rask
1986: Ulla Anttila Marita Jurva Kalevi Mattila
1987: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Kasorineo Juhani Vähäkangas
1988: Antero Kekkonen Jukka Gustafsson Jarmo Wahlström
1989: Väinö Saario Martti Tiuri Heidi Hautala
1990: Pekka Haavisto
1991: 1992 vp
1992:
1993: Lakialoite 12
1994:
1995:
1996:
1997:
1998: Aittoniemi ym.: Ehdotus pienyrittäjien palkkaturvalaiksi
1999:
2000:
2001:
2002: Eduskunnalle
2003:
2004: ALOI'ITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2005:
2006: Aloitteessa ehdotetaan, että eräissä tapauksis- Koska palkkaturvalain voimaantulosta on
2007: sa myös aliurakoitsijan ja muun pienyrittäjän kulunut jo lähes 20 vuotta, on asiasta kertynyt
2008: urakkaan perustuvia palkanluonteisia saatavia riittävästi kokemusta tässä lakialoitteessa tar-
2009: voitaisiin maksaa palkkaturvana. Palkkaturvaa koitetun uudistuksen toteuttamiseksi. Toinen la-
2010: voitaisiin maksaa yrittäjälle, joka huomioon ot- kivaliokunta on jo vuonna 1973 mietinnössään
2011: taen toimeksiantosuhteen pysyvyyden, työn laa- esittänyt toiveen palkkaturvaa vastaavan lain
2012: dun ja muut olosuhteet on rinnastettavissa työn- ulottamisesta koskemaan myös aliurakoitsijoita
2013: tekijään. Esitys lähtee siitä, että palkkaturvajär- ja muita pienyrittäjiä. Tämä ei kuitenkaan olisi
2014: jestelmän laajentamisen perusteella urakoitsijalle yhtä mielekästä kuin toteuttaa palkkaturvan
2015: tai työnsuorittajalle mahdollisesti palkkaturvana laajentaminen erillisellä lailla, kuten tässä aloit-
2016: maksettujen määrien ja urakanan tajalta tai työn teessa esitetään.
2017: tilaajalta takaisin perittyjen pääomamäärien
2018: erotuksesta vastaa valtio budjettivaroin.
2019:
2020:
2021:
2022:
2023: PERUSTELUT
2024:
2025: Palkkaturvalain (649/73) 1 §:n (1071190) mu- lainvoimainen tuomio, jollei tuomioistuin työ-
2026: kaan valtio turvaa työntekijäin työsuhteestajoh- suhdetta koskevaa riitaa käsitellessään määrää,
2027: tuneen palkka- tai muun saatavan suorituksen ettei päätöstä ole toistaiseksi toimeenpantava tai
2028: työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttö- täytäntöönpanoa jatkettava.
2029: myyden varalta palkkaturvana. Palkkaturvana Palkkaturvalain 1 §:n säännöksellä on lain
2030: maksetaan ne kolmen kuukauden kuluessa en- soveltaminen rajoitettu koskemaan vain työnte-
2031: nen palkkaturvahakemuksen jättämistä eräänty- kijöitä. Työntekijä suorittaa työtä työnantajalle
2032: neet työsuhteesta johtuvat palkka- ja muut saa- tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai
2033: tavat, joilla olisi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 mo- muuta vastiketta vastaan. Yksittäistapauksessa
2034: mentin mukainen etuoikeus työnantajan kon- kuuluvat lähes kaikki tällaisen työsuhteen perus-
2035: kurssissa. teella maksettavat saamiset työsuhdesaamisiin ja
2036: Työntekijän työsuhteesta johtuva saatava sitä kautta palkkaturvan piiriin. Tällaisia työ-
2037: sekä kaikki siihen perustuvat oikeudet siirtyvät suhdesaatavia ovat esimerkiksi aika-, provisio-
2038: valtiolle sinä päivänä, jolloin työvoimapiirin toi- ja urakkapalkat lisineen, vuosilomapalkat, irti-
2039: misto on päättänyt maksaa palkkaturvaa, ja siltä sanomisajan palkka, odotusajan palkka sekä
2040: osin kuin palkkaturvaa on päätetty maksaa. matkakorvaukset.
2041: Työvoimapiirin toimiston päätös on työnanta- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palk-
2042: jaan, ja työnantajan ollessa avoin yhtiö tai kom- katurvalakia ei ole voitu soveltaa mihinkään
2043: mandiittiyhtiö, myös yhtiön osakkaaseen tai perinteellisesti itsenäisiksi yrittäjiksi katsottuihin
2044: kommandiittiyhtiön vastuunalaiseen yhtiömie- ammattiryhmiin ja aliurakoitsijoihin, kuten
2045: heen nähden heti täytäntöönpantavissa kuin esim. urakkasuhteessa toimintaansa harjoitta-
2046:
2047: 220050K
2048: 2 1992 vp - LA 12
2049:
2050: viin kuorma-autoilijoihin tai kaivinkoneurakoit- Useiden yrittäjäryhmien sosiaalisia etuuksia
2051: sijoihin, vaikka tällaiset pienyrittäjät voidaan on parannettu 1970- ja 1980-luvulla. Pienyrittä-
2052: sosiaaliselta asemaltaan rinnastaa täysin työnte- jän asemaa ei palkkaturvan osalta ole kuiten-
2053: kijöihin. Myös toinen lakivaliokunta esitti käsi- kaan saatu kuntoon, vaikka esimerkiksi vahin-
2054: tellessään voimassa olevaa palkkaturvalakia jo gonkorvauslain (412174) 3luvun 1 §:ssä tarkoite-
2055: vuonna 1973, että palkkaturvaa vastaava laki tuissa tapauksissa on mainitunlainen yrittäjä
2056: tulisi ulottaa koskemaan myös aliurakoitsijoita rinnastettu työntekijään määräämällä työnanta-
2057: ja muita pienyrittäjiä. Asiaa on lisäksi toivottu ja (pääurakoitsija) vastaamaan myös hänen lu-
2058: eri järjestöjen toimesta ja vaadittu eduskunnassa kuunsa toimineen aliurakoitsijan aiheuttamista
2059: aloitteilla, mutta mitään ei silti ole lainsäädän- vahingoista. Tässä lakialoitteessa yrittäjällä tar-
2060: nöllisesti tapahtunut. koitetaan juuri vahingonkorvauslain 3 luvun
2061: Maassamme vallitsevan voimakkaan laman 1§:ssä tarkoitettua itsenäistä yrittäjää, joka huo-
2062: johdosta on tullut ja edelleen tulossa suuri määrä mioon ottaen toimeksiannon pysyvyyden, työn
2063: konkursseja, joiden takia ovat myös lukematto- laadun ja muut olosuhteet voidaan rinnastaa
2064: mat pienyrittäjät jääneet vaille saataviaan. La- työn tekijään.
2065: man kärjistyessä vielä kaikkein pahimmin ali- Aloitteessa ehdotetaan, että säädeWfisiin eril-
2066: urakoitsijavaltaisella rakennusalalla ovat pien- linen pienyrittäjien palkkaturvalaki. Monet
2067: yrittäjät joutuneet todella ahtaalle palkkaturvan aloitteessa tarkoitetut yrittäjät ovat perustaneet
2068: puuttuessa. Normaalina seurauksena onkin tilauksia ja toimeksiantoja välittämään osak-
2069: useimmin ollut useiden pienyrittäjien konkurssi kuuteen perustuvia yrityksiä ja yhdistyksiä. Täl-
2070: ja heidän itsensä ja mahdollisten työntekijöiden- lainen yritys tai yhdistys voi itse olla toimeksian-
2071: sä työttömäksi joutuminen. Pienyrittäjän mah- totapauksessa tai urakkasuhteessa toisena osa-
2072: dolliset työntekijät ovat voineet pahimmassa puolena, ja siksi laissa tulisi säätää, että myös
2073: tapauksessa saada palkkansa palkkaturvan tällaisten yhteenliittymien solmimat toimeksian-
2074: kautta, mutta vastaavassa tilanteessa ollut pien- not kuuluisivat pienyrittäjien palkkaturvan pii-
2075: yrittäjä tai urakoitsija on jäänyt maksamaan riin. Mainitunkaltaisia yhdistyksiä ovat esimer-
2076: koko omaisuudenaan konkurssin seurauksia. kiksi autoilijoiden ja koneurakoitsijoiden perus-
2077: Edellä olevan takia palkkaturvasäännöstön tamat tilauskeskukset
2078: soveltamisalaa sen nykyisessä muodossa ei voida Aloitteessa tarkoitetun pienyrittäjien palkka-
2079: pitää riittävänä eikä ajan tasalla olevana. Va- turvalain säätäminen ei aiheuttaisi minkäänlai-
2080: kiintuneen oikeuskäytännön mukaan on etu- sia organisatorisia muutoksia, sillä työvoimapii-
2081: oikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin perusteella rien toimistot hoitaisivat lain vaatimat käytän-
2082: katsottu, että esimerkiksi yhden kuorma-auton, nön työtehtävät. Valtiontaloudelliset vaikutuk-
2083: metsätyötraktorin tai muun työkoneen omistaja set riippuisivat maassa kulloinkin vallitsevasta
2084: tai haltija ei ole suorittanut työtään urakananta- taloudellisesta tilanteesta, mutta enimmilläänkin
2085: jalle tai tilaajalle työsuhteessa vaan itsenäisenä kustannukset olisivat vuositasolla muutamia
2086: yrittäjänä. Tämänjohdosta aliurakoitsijana toimi- kymmeniä miljoonia markkoja. Valtion varoista
2087: nut yrittäjä tai työnsuorittaja on jäänyt urakan- pienyrittäjän palkkaturvana maksettavien mää-
2088: antajan tai tilaajan konkurssissa ilman työsuh- rien takaisinsaannin turvaamiseksi tulisi etuoi-
2089: desaataville konkurssituomiossa säädettyä etu- keusasetukseen tehdä muutos, jolla laajennettai-
2090: oikeutta ja usein siksi ilman jako-osuutta. Pien- siin työsuhdeturvan etuoikeus koskemaan myös
2091: yrittäjä on kuitenkin voinut työskennellä täysin aloitteessa tarkoitettuja urakoitsijain tai työn-
2092: työntekijään verrattavassa asemassa siten, että suorittajain palkanluonteisia saatavia. Kyseisten
2093: hän on suorittanut suhteellisen kauan työtään saatavien ylärajana voitaisiin pitää esimerkiksi
2094: samalle urakanantajalle tai tilaajalle ja on lisäksi viranomaisten vahvistamia taksoja yrittäjävoi-
2095: ollut velvollinen noudattamaan urakanantajan tolla vähennettynä. Vastaavaa periaatetta voitai-
2096: tai tilaajan määräämää työaikaa ja muita työjär- siin soveltaen käyttää myös muissa tapauksissa
2097: jestelyjä koskeneita määräyksiä. Lisäksi tyypil- saatavien suuruutta määriteltäessä.
2098: listä tapauksille on, että pienyrittäjä on työsken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
2099: nellyt joko yksin tai enintään yhden tai kahden oittaen,
2100: vieraan työntekijän avustamana, mikä sekin on
2101: johtunut esim. samalla koneella tai laitteella että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2102: useammassa vuorossa tehtävästä työstä. lakiehdotuksen: .
2103: 1992 vp - LA 12 3
2104:
2105:
2106: Pienyrittäjien palkkaturvalaki
2107: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2108: 1§ Suorittajalie palkkaturvana maksettujen palkan-
2109: Sen lisäksi, mitä palkkaturvalaissa (649/73) on luonteisten saamisten ja urakanantajalta tai ti-
2110: säädetty työntekijän työsuhteesta johtuvien saa- laajalta takaisinperittyjen pääomamäärien ero-
2111: tavien suorittamisesta palkkaturvana, valtio tur- tus suoritetaan valtion lopullisena menona.
2112: vaa myös sellaisen urakoitsijan tai työnsuoritta-
2113: jan palkanluonteisen saamisen urakanantajan
2114: tai tilaajan konkurssin ja muun maksukyvyttö- 3§
2115: myyden varalta, joka huomioon ottaen toimek- Muutoin tämän lain soveltamisessa noudate-
2116: siantosuhteen pysyvyyden, työn laadun ja muut taan soveltuvin osin palkkaturvalaissa (649/73)
2117: olosuhteet on rinnastettavissa työntekijään. säädettyä menettelyä.
2118: Sopimusta, johon saatava perustuu, voidaan
2119: 1 momentissa mainituin edellytyksin pitää tässä 4§
2120: laissa tarkoitettuna yrittäjän kanssa tehtynä so- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
2121: pimuksena myös siinä tapauksessa, että sen on töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
2122: yrittäjän puolesta tehnyt kuljetuksia, palveluja sella.
2123: tai muita sellaisia toimeksiantoja välittävä yrittä-
2124: jien osakkuuteen perustuva yritys tai yhdistys. 5§
2125: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
2126: "2§ 199 . Sitä sovelletaan sanotun päivän jälkeen
2127: Tämän lain perusteella urakoitsijalle tai työn- jätettyihin palkkaturvahakemuksiin.
2128:
2129:
2130: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
2131:
2132: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
2133: Hannu Suhonen Tina Mäkelä Lea Mäkipää
2134: 1992 vp
2135:
2136: Lakialoite 13
2137:
2138:
2139:
2140:
2141: Kalliomäki ym.: Ehdotus kiinteistöverolaiksi
2142:
2143:
2144: Eduskunnalle
2145:
2146: ALOITTEEN PÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2147:
2148: Aloitteessa ehdotetaan, että hallituksen esi- hallituksen esityksessä n:o 50. Se voisi olla kor-
2149: tyksen n:o 50 pohjalta säädetään kiinteistövero- keintaan kaksi kertaa suurempi kuin vakituisten
2150: laki, jonka veropohja on laaja. Kiinteistövero asuntojen veroprosentti. Samalla ehdotetaan,
2151: tulee kohdistaa oikeudenmukaisesti kaikkiin että kiinteistövero määrätään kaikista lain sovel-
2152: kiinteistönomistajiin. Myös metsät ja maatalous- tamisalaan kuuluvista kiinteistöistä veron mää-
2153: maa tulee saada veron piiriin. Muiden kuin rästä riippumatta. Aloitteessa ehdotetaan, että
2154: vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistövero otetaan käyttöön vasta vuonna
2155: veroprosenttia esitetään alhaisemmaksi kuin 1994.
2156:
2157:
2158:
2159:
2160: PERUSTELUT
2161:
2162: Nykyinen kiinteistöjen verotus perustuu nel- metsät. Kiinteistövero koskee toisin kuin halli-
2163: jään eri veromuotoon. Verojärjestelmä on näiltä tuksen kiinteistöveroesityksessä (HE 50) myös
2164: osin sekava ja kohdentuu osin sattumanvaraises- metsiä ja maatalousmaata.
2165: ti erityyppisiin ja eri alueilla sijaitseviin kiinteis- Kiinteistöveron tuotolla rahoitetaan osin niitä
2166: töihin. Nykyisen kaltainen kiinteistöjen verotus infrastruktuuripalveluja, joita kunnat tuottavat.
2167: on myös hallinnollisesti hajanainen ja raskas. Tätä taustaa vasten on perusteltua, että kuntien
2168: Verojen tuotot menevät osin valtiolle, osin kun- palveluja käyttävät vapaa-ajan asuntojen omis-
2169: nille. tajat maksavat myös kiinteistöveroa. Kesämök-
2170: Monet taloudelliset, oikeudelliset sekä oikeu- kien omistajat eivät kuitenkaan käytä kuntien
2171: denmukaisuusnäkökohdat puoltavat siirtymistä palveluja enempää kuin kunnissa vakituisesti
2172: yhteen kiinteistöveroon neljän erillisen veromuo- asuvat kansalaiset, pikemminkin päinvastoin.
2173: don sijasta. Kiinteistöveron myötä Suomen ve- Tämän vuoksi ei ole olemassa perusteita säätää
2174: rojärjestelmään tulee veromuoto, joka on laajas- kesämökkien veroprosenttia moninkertaiseksi
2175: ti käytössä myös muissa teollistuneissa maissa. vakituisessa asuinkäytössä oleviin .asuntoihin
2176: Yhden ja yhtenäisen kiinteistöveron myötä jo- verrattuna. Toisaalta ei ole perusteita myöskään
2177: kainen kiinteistön omistaja pystyy helpommin muuttaa kiinteistöjen verotuksen painopistettä
2178: hallitsemaan kiinteistöihinsä kohdistuvat verot kesämökkien verotuksesta vakituisiin asuntoi-
2179: ja maksut. hin. Edellä todetut näkökohdat huomioon ot-
2180: Erilaisten kiinteistöjen verokohtelun oikeu- taen muiden asuinrakennusten veroprosentti mi-
2181: denmukaisuus ja tasapuolisuus toteutuvat vain, toitetaan siten, että vero on korkeintaan kaksin-
2182: jos kiinteistöt ovat kattavasti verotuksen piirissä. kertainen verrattuna vakituisessa asuinkäytössä
2183: Toisin sanoen veropohjan on oltava laaja. Siksi oleviin rakennuksiin.
2184: tässä kiinteistöveroa koskevassa lakialoitteessa Yhtenäiseen kiinteistöveroon siirtyminen
2185: verotuksen kohteena ovat yhtä lailla maatalous- merkitsee verotuksen kevenemistä monissa sel-
2186: kuin asuinkiinteistöt mukaan lukien pellot ja laisissa kiinteistöissä, joista on kertynyt asunto-
2187:
2188: 220050K
2189: 2 1992 vp - LA 13
2190:
2191: tulon veroa. Verotuksen keveneminen tulee ot- taso on vaihteluvälin (0,20-0,80 %) keskiarvo-
2192: taa huomioon kehitettäessä tulo- ja varallisuus- prosentin mukainen eli 0,50 prosenttia. Kiinteis-
2193: verotusta. tövero toteutettuna siten, että se koskee tasapuo-
2194: Talouden taantuman vuoksi monet kansalai- lisesti eri kiinteistöjä, tekee veromuodosta hel-
2195: set ovat vaikeuksissa asumiskustannusten kans- pommin hyväksyttävän kaikille kansalaisille.
2196: sa. Kiinteistökauppa on lähes täysin pysähdyk- Hallituksen esityksessä n:o 50 ehdotetaan,
2197: sissä, joten monet ovat vaikeuksissa asunnon että kiinteistöveroa ei määrättäisi, jos vero olisi
2198: myynnin vuoksi. Taloudellisen tilanteen ollessa pienempi kuin 100 markkaa. Säännös voijohtaa
2199: erittäin vaikea asunto- ja kiinteistömarkkinoilla siihen, että maankäytöllinen yksikkö vapautuu
2200: ei ole järkevää, että tilannetta paheunetaan uu- kiinteistöverosta sattumanvaraisten kiinteistö-
2201: della verolla. Kiinteistövero tulee ottaa käyttöön jaotukseen liittyvien seikkojen vuoksi. Jotta kiin-
2202: vasta taloudellisen tilanteen selkiinnyttyä eli ai- teistövero kohdistuisi kattavasti kaikkiin kiin-
2203: kaisintaan vuoden 1994 alussa. teistöihin, olisi vero määrättävä kaikille lain
2204: Kiinteistöveron voimaantuloa vasta vuoden soveltamisalaan kuuluville kiinteistöille veron
2205: 1994 alusta puoltavat myös hallinnolliset syyt. määrästä riippumatta. Alle 20 markan veroa ei
2206: Verohallinnolla on oltava riittävästi aikaa laatia kuitenkaan ole syytä panna maksuun.
2207: ajan tasalla olevat verotusarvotiedot verotuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2208: pohjaksi.
2209: Kiinteistöveron veropohjan laajentamisen ar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2210: vioidaan tuottavan vuositasolla 250-300 mil- lakiehdotuksen:
2211: joonaa markkaa enemmän veroa, jos verotuksen
2212:
2213:
2214:
2215:
2216: Kiinteistöverolaki
2217: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2218: 1-2§ rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta
2219: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50) yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumi-
2220: seen kuin 12 §:ssä tarkoitettuun vakituiseen asu-
2221: 3§ miseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä
2222: enintään kaksi kertaa niin suureksi kuin pääasi-
2223: Verosta kokonaan tai osittain vapaat kiinteistlJt
2224: assa vakituiseen asumiseen käytettävien raken-
2225: Kiinteistöveroa ei ole suoritettava: nusten veroprosentti.
2226: 1) autio kirkosta, linnasta, linnoituksesta eikä (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
2227: luostarista; 50)
2228: 2) Suomen aluevalvontaan käytettävästä ra-
2229: kennuksesta tai rakennelmasta eikä muusta kiin- 14 §
2230: teistöstä siltä osin kuin sitä käytetään puolustus- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2231: voimien tarpeisiin linnakkeena, sotilas-, lento-
2232: tai laivastotukikohtana, tutkimus- tai koelaitok-
2233: sena, varastona tai varikkona;
2234: 15 §
2235: 3) yleisistä vesistä.
2236: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50) KiinteistlJn arvostaminen
2237: Kiinteistön arvona pidetään sille tulo- ja va-
2238: 4--12§
2239: rallisuusverolain 122, 124--127 ja 129-132§:n
2240: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2241: sekä niiden nojalla annettujen määräysten mu-
2242: kaisten perusteiden mukaan 5 §:ssä mainittua
2243: 13§
2244: kalenterivuotta edeltävältä vuodelta määrättä-
2245: Muiden asuinrakennusten veroprosentti
2246: vää arvoa. Kiinteistölle, jolle ei määrätä arvoa
2247: Kunnanvaltuusto voi määrätä 11 §:ssä maini- varallisuusverotuksessa, määrätään tässä laissa
2248: tun vaihteluvälin sisällä erikseen veroprosentin tarkoitettu arvo samojen perusteiden mukaan.
2249: 1992 vp - LA 13 3
2250:
2251: 16-21 § 42 §
2252: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50) Voimaantulo
2253: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2254: 22 § Kiinteistövero määrätään ensimmäisen ker-
2255: ran vuonna 1994.
2256: Verotuksen toimittaminen sekä veron (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2257: määrääminen ja maksuunpano
2258: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2259: Kiinteistövero määrätään täysin markoin si- 43 §
2260: ten, että ylimenevä osa jätetään lukuun ottamat-
2261: Siirtymäsäännös
2262: ta. Kiinteistövero maksuunpannaan 5 §:ssä mai-
2263: nitun vuoden loppuun mennessä. Kuitenkaan (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2264: veroa, joka on pienempi kuin 20 markkaa, ei Kunta on velvollinen verohallinnon pyynnös-
2265: panna maksuun. tä antamaan maksutta kunnan hallussa olevia
2266: katumaksun määräämistä ja maksuunpanoa
2267: 23-41 § varten olevia tietoja sen veropiirin verotoimiston
2268: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50) käyttöön, jonka alueella kunta on.
2269:
2270:
2271: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
2272:
2273: Antti Kalliomäki Arja Albo Erja Lahikainen
2274: Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell
2275: Reijo Laitinen Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
2276: Iiris Hacklin Paavo Lipponen Tarja Halonen
2277: Matti Louekoski Sinikka Hurskainen Leena Luhtanen
2278: Matti Luttinen Ulpu llvari Lauri Metsämäki
2279: Lösa Jaakonsaari Kyllikki Muttilainen Anna-Lösa Kasorineo
2280: Rötta Myller Tarja Kautto Mats Nyby
2281: Antero Kekkonen Johannes Koskinen Pertti Paasio
2282: Erkki Tuomioja Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta
2283: Kerttu Törnqvist Jukka Roos Kari Urpilainen
2284: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Marja-Leena Viljamaa
2285: Timo Roos Matti Vähänäkki Mikko Rönubolm
2286: Arja Ojala Tuulikki Hämäläinen Maija Rask
2287: Kari Rajamäki Marjatta Vehkaoja Jouko Skinnari
2288: 1992 vp
2289:
2290: Lakialoite 14
2291:
2292:
2293:
2294:
2295: Mäkelä ym.: Ehdotus kiinteistöverolaiksi
2296:
2297:
2298: Eduskunnalle
2299:
2300: Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit- SMP:n rinnakkaislakialoite lähtee siitä, että
2301: teeksi hallituksen esitykselle n:o 50 kiinteistöve- alle 4 800 markan kuukausitulot omaava henki-
2302: rolaiksi sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi. lö, tai aviopuolisoiden kyseessä ollessa, yhteensä
2303: Hallituksen esityksen tavoite, kiinteistövero- alle 6 800 markan kuukausitulot omaavat henki-
2304: tuksen yksinkertaistaminen, on hyvä ja kanna- löt olisi anomuksesta vapautettava kiinteistö-
2305: tettava. Ehdotuksessa kiinteistöverolaiksi on verosta. Vapautus tehtäisiin tositteiden ja ano-
2306: näin ollen monia hyviä uudistuksia, mutta vali- muksen perusteella pysyvästi, ellei verotoimisto
2307: tettavasti esitys ei ota huomioon verovelvollisten muun verotuksen yhteydessä saamiensa tietojen
2308: taloudellista asemaa eikä sitä, että uusiksi veron nojalla voi määrätä veroa uudelleen maksuun-
2309: kohteiksi ovat joutumassa maaseudun haja-asu- pantavaksi verovelvollisen tulojen noustua. Esit-
2310: tusalueiden pienkiinteistöjen omistajat. He ovat tämämme verovapauteen oikeuttava tuloraja,
2311: useasti pientä eläkettä saavia vanhuksia, joilla ei perusturvan taso eli yksinäisellä henkilöllä 4 800
2312: ole enää varaa maksaa uusia veroja, jotka lisäi- markkaa kuukaudessa, sidottaisiin elinkustan-
2313: sivät heidän kokonaisveroastettaan. Näin siksi, nusindeksiin ja sitä tarkistettaisiin vuosittain.
2314: että heidän veron kohteeksi joutuvasta kiinteis- Verovelvollisen tuloihin perustuva kiinteistöve-
2315: töstään ei tähän saakka ole mennyt katumaksua, rosta vapauttaminen ki:tjattaisiin uuteen lain
2316: manttaalimaksua eikä asuntotuloveroa. 9 a §:ään. Vapautuksen hakemisesta kiinteistö-
2317: Hallitus esittää kiinteistöverolakiesitykses- verosta ja hakemuksen muodoista ja ajankohdis-
2318: sään, ettei veroa perittäisi, jos se jää alle sadan ta määrättäisiin tarkemmin lain täytäntöönpa-
2319: markan. Käytännössä tämä tullee merkitsemään nosta annettavana asetuksella.
2320: sitä, että verotusarvoltaan jo yli 25 000-30 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2321: markan kiinteistöstä menisi veroa. Raja on liian nioittaen,
2322: alhainen, ja toisaalta näin pienen veron perimi-
2323: nen on byrokratian lisäämistä. Tämän takia
2324: aloitteessa ehdotetaan, että pienin perittävä kiin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2325: teistöveron määrä olisi 250 markkaa. lakiehdotuksen:
2326:
2327:
2328:
2329:
2330: Kiinteistöverolaki
2331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2332: 1-9§ haltija, jonka tulot eivät ole kuukaudessa suu-
2333: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50) remmat kuin 4 800 markkaa.
2334: Mikäli kyseessä ovat avioliitossa tai aviolii-
2335: 9 a§ tonomaisessa suhteessa asuvat henkilöt, heidän
2336: mainitut kuukausitulonsa eivät saa olla yhteensä
2337: Vapautuksen hakeminen kiinteistöverosta
2338: suuremmat kuin 6 800 markkaa.
2339: Tämän lain 6-9 §:n mukaisesta verosta tai Elinkustannusten noustua tai laskettua kiin-
2340: sen osasta on hakemuksesta kokonaan vapautet- teistöverolain voimaantuloa välittömästi edeltä-
2341: tava kiinteistön omistaja tai omistajan veroinen neen vuosineljänneksen aikaisiin elinkustannuk-
2342:
2343: 220050K
2344: 2 1992 vp - LA 14
2345:
2346: siin verrattuna on sanotun lain 9 a §:n 1 momen- 10-21 §
2347: tissa säädettyä markkamäärää korotettava tai (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2348: alennettava kalenterivuosittain elinkustannusten
2349: muutoksen osoittamassa suhteessa.
2350: Verovelvollisen, joka haluaa hakea vapautus- 22 §
2351: ta tässä laissa säädetystä kiinteistöverosta, on
2352: toimitettava verosta vapauttamista koskeva ha- Verotuksen toimittaminen sekä veron
2353: määrääminen ja maksuunpano
2354: kemus hakijan henkilökohtaiset tulot todistavi-
2355: ne liitteineen veron kohteena olevan kiinteistön (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2356: sijaintikunnan verotoimistoon asetuksessa sää- Kiinteistövero määrätään täysin markoin si-
2357: detyllä tavalla. Verotoimiston hakemuksesta te- ten, että ylimenevä osa jätetään lukuun ottamat-
2358: kemään päätökseen voidaan hakea muutosta ta. Kiinteistöstä ei määrätä veroa, jos vero olisi
2359: tämän lain 26 ja 27 §:ssä säädetyllä tavalla. pienempi kuin 250 markkaa. Kiinteistövero
2360: Verotoimiston on, mikäli sen käytettävissä maksuunpannaan 5 §:ssä mainitun vuoden lop-
2361: olevat muun kuin tässä laissa tarkoitetun vero- puun mennessä.
2362: tuksen toimittamisessa saadut tiedot ja asiakirjat
2363: osoittavat verotettavan henkilön tulojen nous-
2364: seen yli lain 1 momentissa säädetyn markkamää- 23--43 §
2365: rän, määrättävä ja maksuunpantava kiinteistö- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 50)
2366: vero.
2367:
2368:
2369: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
2370:
2371: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
2372: Sulo Aittoniemi Marita Jurva Hannu Suhonen
2373: 1992 vp
2374:
2375: Lakialoite 15
2376:
2377:
2378:
2379:
2380: Seppänen ym.: Ehdotus laiksi talletuspankkien toiminnasta anne-
2381: tun lain 54 §:n muuttamisesta
2382:
2383:
2384: Eduskunnalle
2385:
2386: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2387:
2388: Lakialoitteessa ehdotetaan, että laissa määri- tallettajien kaikkia saamisia, vaan että käyttöön
2389: tellystä vakuusrahastosta ei makseta selvitysti- otetaan yläraja tällaisten saamisten maksami-
2390: laan tai konkurssiin joutuneen pankin kaikkien selle.
2391:
2392:
2393:
2394:
2395: YLEISPERUSTELUT
2396:
2397: Markkinataloudessa se, että pankit eivät käy- kean koron, pitää joutua ottamaan riski siitä,
2398: tännössä voi tehdä konkurssia, edustaa säänte- että he eivät saakaan rahojaan täysimääräisesti
2399: lyä ja valvontaa. takaisin.
2400: Samaan aikaan, kun muuta sääntelyä ollaan Pankkien kannattavuusongelmaa pitää siis
2401: purkamassa, ei voi käydä niin, että valtiovalta lähestyä myös talletusten näkökulmasta, jotta
2402: joutuu turvaamaan pankkien vakavaraisuuden ei jouduta tekemään sellaisia suhdannepoliitti-
2403: ja säästäjien talletukset myös silloin, kun pankit sesti kelvottomia ratkaisuja, millainen oli epä-
2404: ovat omalla taitamattomalla toiminnallaan ajau- symmetrinen peruskoron korotus toukokuussa
2405: tuneet selvitys- ja konkurssitilaan. 1992.
2406: Ongelma on esimerkiksi se, että ylivelkaantu- Samaan asiaan vaikuttaa myös se, että lähde-
2407: neet paikallispankit ovat olleet nostamassa kan- verotileille säädettäisiin korkokatto.
2408: sallisen talletuskorkotason pilviin. Ne voivat Pankkien rahanhankinnan kustannukset ovat
2409: tarjota rahasta minkä tahansa koron ilman, että nimittäin nousseet 2 miljardia markkaa vuodessa
2410: rahan tukkutallettajien tarvitsee ottaa huomioon sen seurauksena, että maassa otettiin käyttöön
2411: riskiä pääoman arvon menettämisestä. suurituloisia suosiva talletusten lähdeverojärjes-
2412: Kun valtiovalta turvaa kaikkien pankkien telmä.
2413: kaikki talletukset, tallettajilla ei ole minkäänlais- Talletuskorkojen muodossa annettava jätti-
2414: ta riskiä sen suhteen, missä pankissa he pitävät läismäinen tulonsiirto menee niiden myyntivoit-
2415: rahojaan. tomiljonäärien hyväksi, jotka hyötyivät eniten
2416: Näin rahat talletetaan sinne, missä niille saa kasinotaloudesta ja jotka nyt pitävät rahoja
2417: korkeimman koron, ja myös hyvin hoidetut lähdeverotileillä.
2418: pankit joutuvat maksamaan markkinoilla rahas- Lähdeveroprosentin alhaisuutta (15 %) perus-
2419: ta yhtä korkean hinnan kuin huonotkin. Se on tellaan sillä, että korkeammalla veroprosentilla
2420: terveitä pankkeja kohtaan kohtuutonta. talletukset karkaisivat ulkomaille. On kuitenkin
2421: Suomessa pitäisi saada alas sekä pankkien muistettava, että Suomen talletuskorkotaso on
2422: myymän että myös niiden ostaman rahan hinta, todella korkea ja että muualta ei vastaavaa
2423: ja tämän lakialoitteen avulla tarkoitus on käyt- riskitöntä tuottoa saa mitenkään automaattises-
2424: tää hyväksi markkinavoimia pankkien ostaman ti.
2425: rahan hinnan alentamiseksi. Tässä lakialoitteessa esitetään kuitenkin vain
2426: Niiden, jotka saavat isoille talletuksille kor- talletuspankkilain muutosta, ja talletusten lähde-
2427:
2428: 220050K
2429: 2 1992 vp - LA 15
2430:
2431: verolain muutos olisi suoritettava pääomavero- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2432: tuksen yleisen uudistamisen yhteydessä.
2433: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti hy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2434: väksymisen ja vahvistamisen jälkeen. lakiehdotuksen:
2435:
2436:
2437:
2438:
2439: Laki
2440: talletuspankkien toiminnasta annetnn lain 54 §:n muuttamisesta
2441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2442: muutetaan talletuspankkien toiminnasta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1268/90) 54§
2443: seuraavasti:
2444: 54§ 100 000 markkaa. Vakuusrahaston varoista ei
2445: Vakuusrahaston varoista on suoritettava Suo- kuitenkaan suoriteta tällaisella tilillä olevia toi-
2446: men markkoina ne selvitystilaan tai konkurssiin sen luotto- tai rahoituslaitoksen saamisia. Ra-
2447: joutuneen rahastoon kuuluvan pankin yleisölle haston varoja voidaan käyttää jo selvitystilan tai
2448: taijottavilla tileillä olevat tallettajien saamiset, konkurssin aikana.
2449: joiden maksamiseen selvitystilassa olevan pan-
2450: kin tai konkurssipesän varat eivät riitä ja joiden Tämä laki tulee voimaan päivänä
2451: yhteismäärä asianomaisessa pankissa ei ylitä kuuta 199 .
2452:
2453:
2454: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
2455:
2456: Esko Seppänen livo Polvi
2457: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka
2458: Martti Korhonen
2459: 1992 vp
2460:
2461: Lakialoite 16
2462:
2463:
2464:
2465:
2466: Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta
2467:
2468:
2469: Eduskunnalle
2470: ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2471:
2472: Aloitteessa ehdotetaan, että vavallaja vieheel- kohtaisen viehekortin lunastanut henkilö voi
2473: lä tapahtuvaa koukkukalastusta varten sääde- vapaasti kalastaa kyseisen kalastuspiirin alueel-
2474: tään kalastuspiirikohtainen koukkukalastus- la. Koukkukalastusmaksu korvaa myös nykyi-
2475: maksu. Ehdotuksen mukaan tällaisen nk. lääni- sen pilkintämaksun.
2476:
2477:
2478:
2479:
2480: PERUSTELUT
2481:
2482: Onkiminen, pilkkiminen ja muu koukkuka- yli 18-vuotiailta harrastajilta ei ole myöskään
2483: lastus vavalla ja vieheellä ovat Suomessa yleisim- aihetta kerätä erityistä kalastajaveroa eli kalas-
2484: mät virkistyskalastustavat. Niiden harrastajia on tuksenhoitomaksua, sillä niin korvamerkitty
2485: kautta maan ja kaikissa yhteiskuntaryhmissä. tämä vero ei ole, että se koituisi juuri tämän
2486: Vesiemme talouskalaston hyödyntämisessä näil- kalastajaryhmän hyväksi.
2487: lä kalastustavoilla on jonkin verran merkitystä, Yhteiskunnan panokset vesiemme kalaston
2488: mutta suurin merkitys niillä on ihmisten virkis- muodostaman luonnonvaran määrälliseen ja
2489: täytymiselle luonnossa. Vapakalastajien kalan- laadulliseen ylläpitoon esimerkiksi ympäristön-
2490: saaliit eivät harrastajajoukoista huolimatta yllä suojelun, vesiensuojelun ja kalavesien kunnos-
2491: lähellekään verkoilla yms. passiivisilla kalastus- tuksen ja hoidon aloilla ovat niin huomattavat,
2492: välineillä saatuja saalismääriä. Kymmenisen että niistä hyötyminen ei saa olla vain kalavesien
2493: vuotta voimassa olleen pilkintäkalastusjärjestel- omistajien etuoikeus. Laajentamalla kansalais-
2494: män laajentaminen ja koko vapakalastusjärjes- ten maksullisia yleiskalastusmahdollisuuksia
2495: telmän muokkaaminen on nyt tullut ajankohtai- voidaan vesiemme kalaston muodostaman luon-
2496: seksi. Kalastavien kansalaisten oikeutetut odo- nonvaran hyödyntämiseen perustuvia virkistys-
2497: tukset, jotka ovat purkautuneet adresseina, kort- kalastusmahdollisuuksia lisätä vaarantamatta
2498: tikampanjoina, yhteydenottoina jne., edellyttä- liiemmälti kalavesien omistajien tehokkaiden
2499: vät pilkintämaksujärjestelmän korvaamista kalastusmenetelmien käyttöä. Valtion toimesta
2500: koukkukalastusjärjestelmällä. Samoin muutok- kerätyt maksuthan tässä järjestelmässä palaute-
2501: sia on tehtävä kalastajien veronluonteisen kalas- taan lyhentämättöminä kalavesien omistajille.
2502: tuksenhoitomaksun perusteisiin. Pilkintämaksujärjestelmän korvaaminen
2503: Onkiminen ja pilkkiminen voidaan hyvin sal- koukkukalastusmaksujärjestelmällä on kansa-
2504: lia kansalaisille jokamiehen oikeuksiin verratta- laisten vapakalastusmahdollisuuksia lisäävä toi-
2505: vana yleiskalastusoikeutena, sillä vesistöjemme menpide, jonka edellytykset pohjaavat vesiemme
2506: kalavarat ja kalaveden omistajien edut eivät kalaston muodostamaan uudistuvaan luonnon-
2507: onkijoiden ja pilkkijöiden kalastamisesta vaa- varaan. Vesialueiden omistajat saisivat kertyvis-
2508: rannu. Rehevöityneiden vesiemme kalaston hyö- tä varoista varmasti heille riittävän ja panostuk-
2509: dyntäminen on tavallaan vähäinen osa vesien- seen nähden oikeudenmukaisenkin tulon. Vesi-
2510: suojelutyötä, jolla vesistöistä poistetaan sinne alueiden omistajille ja kalastusoikeuksien haiti-
2511: mm. maataloudesta valuvien ravinteiden aiheut- joille mahdollisesti koituvat haittavaikutukset,
2512: tamaa kuormitusta. Näiden kalastusmuotojen jotka kohdistuvat kestävän käytön mukaiseen
2513:
2514: 220050K
2515: 2 1992 vp - LA 16
2516:
2517: kalakantojen hyödyntämiseen tai rajallisilla ja luonteisen kalastuksenhoitomaksun suorittamis-
2518: hoidetuilla vesialueilla kuten pikkujärvissä ja velvollisuudesta kokonaan alle 18-vuotiaiden
2519: koski- ja virta-alueilla tapahtuvaan intensiivi- lailla.
2520: seen kalavesien käyttöön ja hoitoon, voidaan Lakialoitteen tarkoittaman järjestelmän to-
2521: estää esim. nykyisen kalastuslakimme 10 §:n ja teuttamisessa on myös kiinnitettävä huomiota
2522: 11 §:n säännösten mukaisin toimenpitein. Edel- niiden kalastusta harrastavien asemaan, jotka
2523: leen pilkintämaksujärjestelmän lailla voidaan asuvat useamman läänin läheisyydessä esimer-
2524: alle 18-vuotiaat koukkukalastusjärjestelmässä- kiksi porrastamaHa koukkukalastusmaksu.
2525: kin vapauttaa kalastamaan maksuja suoritta- Suomessa on vihdoin purettava vallitsevaa
2526: matta. Nyt olisi myös mahdollisuus antaa yli 65- voimakasta metsästyksen ja kalastl1ksen kytken-
2527: vuotiaille eläkeläisille, joiden joukkoon kuuluu tää vesi- ja maa-alueiden omistukseen sekä väes-
2528: pääosa sotiemme veteraaneista, heidän vuosi- töryhmien tarpeettoman kovaa vastakkainaset-
2529: kausia odottamansa - mm. monien maa- ja telua.
2530: metsätalousministerien katteettomasti lupaama Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2531: -alle 18-vuotiaiden oikeuksiin verrattava mak-
2532: suton koukkukalastusoikeus. Mahdotonta ei kai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2533: olisi myöskään heidän vapauttamisensa veron- lakiehdotuksen:
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: Laki
2539: kalastuslain muuttamisesta
2540: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2541: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 2
2542: momentti, 88 §:n 1 momentti, 89 § ja 90 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
2543: 8§ ta harjoittaa koukkukalastusta vavalla ja vie-
2544: Sen lisäksi, mitä 6 §:n l momentissa ja 7 §:n 1 heellä kaikkien kalastuspiirien alueella. Mitä
2545: momentissa on säädetty kalastamisesta yleisellä tässä momentissa on sanottu koukkukalastuk-
2546: vesialueella, on jokaisella Suomessa muutoin sesta vavalla ja vieheellä, ei kuitenkaan koske
2547: kuin tilapäisesti asuvalla henkilöllä oikeus har- kilpailuja tai muita vastaavia järjestettyjä tilai-
2548: joittaa onkimista ja piikkimistä kaikilla vesialu- suuksia, vaan niitä varten on saatava kalastusoi-
2549: eilla lukuunottamatta lohi- tai siikapitoisien ve- keuden haltijan lupa.
2550: sistöjen koskia ja virtapaikkoja sekä niitä vesi-
2551: alueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen 88 §
2552: nojalla kielletty. Mitä tässä momentissa on sa- Jokaisen kahdeksantoista vuotta täyttäneen
2553: nottu onkimisesta ja pilkkimisestä, ei kuitenkaan henkilön, joka harjoittaa kalan tai ravun pyyn-
2554: koske kilpailuja tai muita vastaavia järjestettyjä tiä, tulee vuosittain suorittaa valtiolle kalastuk-
2555: tilaisuuksia, vaan niitä varten on saatava kalas- senhoitomaksu. Tämä ei kuitenkaan koske sitä,
2556: tusoikeuden haltijan lupa. joka harjoittaa onkimista ja piikkimistä edellä
2557: 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.
2558:
2559: 9§
2560: 89 §
2561: Koukkukalastusta vavalla ja vieheellä saa Edellä 9 §:ssä mainitun koukkukalastusmak-
2562: kalastuspiirin alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa sun suuruus määrätään valtioneuvoston päätök-
2563: mainituin poikkeuksin harjoittaa henkilö, joka sellä ottaen huomioon, että maksu saa olla
2564: on suorittanut tähän kalastukseen mainitulla korkeintaan puolitoista kertaa 88 §:ssä mainitun
2565: alueella oikeuttavan koukkukalastusmaksun. kalastuksenhoitomaksun määrä lisättynä mak-
2566: Alle 18-vuotiaalla ja yli 65-vuotiaalla on kuiten- sun kannosta aiheutuvilla kustannuksilla.
2567: kin oikeus koukkukalastusmaksua suorittamat- Koukkukalastusmaksuista kertyneet tulot
2568: 1992 vp - LA 16 3
2569:
2570: jaetaan kokonaisuudessaan kalastusalueille, joi- 90§
2571: den tehtävänä on jakaa varat edelleen kalastus-
2572: kunnille ja vesialueen omistajille. Varojen jaossa Todistukseksi koukkukalastusmaksun suorit-
2573: on otettava maa- ja metsätalousministeriön vah- tamisesta maksaja saa koukkukalastuskortin,
2574: vistaman pistelaskuperustan mukaisesti eri vesi- josta on voimassa, mitä kalastuskortista on 1
2575: alueille osoitettavia varoja laskettaessa huomi- momentissa säädetty.
2576: oon kyseessä olevan kalaveden pinta-ala ja sii-
2577: hen kohdistunut koukkukalastusmaksuun pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2578: rustuvan kalastuksen rasitus. kuuta 1993.
2579:
2580:
2581:
2582: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
2583:
2584:
2585: Kari Rajamäki Timo Roos Mikko Rönnholm
2586: Erja Lahikainen Johannes Koskinen Ulpu Iivari
2587: Reijo Laitinen Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
2588: Maija Rask Leena Luhtanen Lauri Metsämäki
2589: Matti Luttinen Pertti Paasio Jouko Skinnari
2590: Reijo Lindroos Jouni Backman
2591: 1992vp
2592:
2593: Lakialoite 17
2594:
2595:
2596:
2597:
2598: Polvinen ym.: Ehdotus laiksi enimmäiseläkkeestä
2599:
2600:
2601: Eduskunnalle
2602:
2603: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2604:
2605: Aloitteessa ehdotetaan, että Suomessa suurin novähennyksiä voidaan tehdä myös oikeuden-
2606: maksettava eri eläkkeistä koostuva eläke olisi mukaisemmin kuin mitä Ahon hallitus suunnit-
2607: 12 000 markkaa. Tämä markkamäärä sidottai- telee.
2608: siin työeläkeindeksiin. Eläkkeen ylittäessä 12 000 markkaa kuukau-
2609: Ehdotus tähtää suurempaan oikeudenmukai- dessa ylittävä osa perittäisiin erityisenä e1äke-
2610: suuteen kaventamalla eläke-eroja. Tällä pyritään maksuna kansaneläke1aitokselle.
2611: myös osoittamaan, että sosiaalipolitiikan me-
2612:
2613:
2614:
2615:
2616: PERUSTELUT
2617:
2618: Hallituksen esitys Jottei takautuvasti maksettavaa eläkettä ase-
2619: tettaisi vain takautuvan maksamisen takia yli-
2620: Hallitus on 4.5.1992 tehnyt periaatepäätök- määräiselle maksulle, siitä ehdotetaan omaa
2621: sen, jonka mukaan suurten eläkkeiden tasaami- säännöstä.
2622: seksi muutetaan vuodesta 1993lähtien alkavissa Ylimääräinen kansaneläkemaksu koskisi
2623: uusissa palvelussuhteissa julkisten ja yksityisten myös työnantajanjätjestämiä vapaaehtoisia lisä-
2624: eläkkeiden määräytymistä niin, että eläkkeen etuuksia, jottei yritysten huippujohdolle jätjes-
2625: kertymä eläkepalkan 12 000 mklkk ylittävältä tettäisi sitä kautta mahdollisuutta saada tässä
2626: osalta on 55 %. Tällöin eläkkeen yltäessä noin laissa määriteltyä enimmäiseläkettä suurempaa
2627: 7 500 markkaan eläke sen ylimenevältä osalta eläkettä.
2628: alenee. On selvää, että tämän lain säätämisenjälkeen-
2629: kin suurituloisilla on mahdollisuus ansiovuosi-
2630: naan kasvattaa tuloa tuottavaa varallisuuttaan
2631: Aloitteen sisältämä esitys niin, että sen tuotto tällaisen henkilön eläkkeellä
2632: ollessa tuo merkittävästi lisätuloa.
2633: Aloitteessa ehdotetaan, että eläkkeen määrän
2634: ylittäessä 12 000 markkaa kuukaudessa ylittävä
2635: osa perittäisiin ylimääräisenä maksuna kansan- Taloudelliset vaikutukset
2636: eläkelaitokselle käytettäväksi perusturvan ra-
2637: hoittamiseen. Lain arvioidaan säästävän bruttoeläkemenoja
2638: Jottei näin leikattavasta osasta samanaikai- lähivuosina noin 280 miljoonaa markkaa. Sa-
2639: sesti perittäisi veroa, siitä ehdotetaan erityistä malla kuitenkin valtion ja kuntien verotulot
2640: säännöstä 4 §:ksi. Muutoin kävisi niin, että sel- vähenevät jonkin verran.
2641: laisen nettoeläke jäisi suuremmaksi, joka jää Ehdotamme,
2642: hieman alle sanotun rajan verrattuna siihen,
2643: jonka kokonaiseläke selvästi ylittää leikkausra- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2644: jan. lakiehdotuksen:
2645:
2646: 220050K
2647: 2 1992 vp - LA 17
2648:
2649: Laki
2650: enimmäiseläkkeestä
2651: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2652:
2653: 1§ täessä otetaan huomioon myös työnantajan elä-
2654: Tässä laissa säädetään Suomessa maksetta- kevakuutusta tai eläkesäätiötä käyttäen järjestä-
2655: vasta enimmäiseläkkeestä ja sen toteuttamista- mät vapaaehtoiset lisäedut.
2656: vasta. Ylimääräistä kansaneläkemaksua ei sovelleta
2657: sellaisiin eläkesuorituksiin, joita maksetaan ta-
2658: 2§ kautuvasti, jos niiden maksaminen oikeaan ajan-
2659: Siltä osin kuin kokonaiseläke, jota maksetaan kohtaan ei johtaisi 1 momentin tarkoittaman
2660: kansaneläkelain (347/56), työntekijäin eläkelain markkamäärän ylittymiseen.
2661: (395/61), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
2662: työntekijäin eläkelain (134/62), eläkesäätiölain 3§
2663: (469/69) ja sen nojalla vahvistettujen eläkesää- Ylimääräisen kansaneläkemaksun kantami-
2664: tiön sääntöjen, merimieseläkelain (72/56), yrittä- seen, määräämiseen, ennakonpidätykseen, van-
2665: jien eläkelain (468/69), maatalousyrittäjien elä- henemiseen, maksulykkäykseen ja muutoksen-
2666: kelain (467/69), luopumiseläkelain (16174), maa- hakuun sovelletaan soveltuvin osin sitä mitä
2667: talouden sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun kansaneläkelaissa on säädetty vakuutetun suori-
2668: lain (1317/90), eräiden työsuhteessa olevien tai- tettavasta vakuutusmaksusta.
2669: teilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/85), rin- Ylimääräiseen kansaneläkemaksuun ei sovel-
2670: tamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain leta kansaneläkelain 6 §:ää.
2671: (13/82), tasavallan presidentin eläkeoikeudesta
2672: annetun lain (10/88), valtioneuvoston jäsenen 4§
2673: oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suori- Veronalaiseksi eläketuloksi katsotaan valtion
2674: tettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain (870/ ja kunnan verotuksessa eläkkeen se määrä, joka
2675: 77), evankelis-luterilaisten hiippakuntain arkki- jää jäljelle, kun siitä on ensin vähennetty ylimää-
2676: piispan ja piispan palkkauksesta ja eläkeoikeu- räinen kansaneläkemaksu.
2677: desta annetun lain (143/28), evankelis-luterilai-
2678: sen kirkon eläkelain (298/66), evankelis-luterilai- 5§
2679: sen kirkon perhe-eläkelain (258170), kansanedus- Tämän lain nojalla voidaan asetuksella antaa
2680: tajain eläkelain (329/67), kansanedustajain per- tarkempia määräyksiä.
2681: he-eläkelain (791168), valtion eläkelain (280/ 66),
2682: eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä 6§
2683: annetun lain (382/69), valtion perhe-eläkelain, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2684: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke- kuuta 1993 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2685: lain (202/64) nojalla, on suurempi kuin 12 000 ran eläkkeisiin, joita maksetaan sanottuna päi-
2686: markkaa kalenterikuukaudessa tai 144 000 vänä tai sen jälkeen.
2687: markkaa vuodessa, peritään tämän määrän ylit- Tämän lain markkamäärät sidotaan työnteki-
2688: tävä osa vakuutetun ylimääräisenä vakuutus- jäin eläkelain 9 §:n mukaisesti indeksiin. Vero-
2689: maksuna kansaneläkelaitokselle (ylimääräinen hallitus vahvistaa seuraavaa vuotta varten sano-
2690: kansaneläkemaksu). tut markkamäärät.
2691: Ylimääräistä kansaneläkemaksua määrät-
2692:
2693:
2694:
2695: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
2696:
2697: Osmo Polvinen Raila Aho Asko Apukka
2698: Esko-Juhani Tenm1ä Jaakko Laakso Pekka Leppänen
2699: livo Polvi Martti Korhonen Jarmo Wahlström
2700: Claes Andersson Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
2701: Timo Laaksonen Esko Seppänen Juhani Vähäkangas
2702: 1992 vp
2703:
2704: Lakialoite 18
2705:
2706:
2707:
2708:
2709: 0. Ojala ym.: Ehdotus laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-
2710: arvosta annetun lain muuttamisesta
2711:
2712:
2713: Eduskunnalle
2714: ALOITIEEN PÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2715:
2716: Ehdotus täydentää hallituksen esitystä, jolla Lisäksi ehdotamme, että tasapuolista suku-
2717: oli määrä täsmentää tasa-arvolain säännöksiä puolten kohtelua tulisi noudattaa myös kuntien
2718: äitiyden ja isyyden suojan perusteella tapahtu- toimielimiin kuulumattomissa mutta kuntien
2719: van syljinnän kieltämiseksi. Koska hallituksen päättämien toimielimien valitsemissa elimissä,
2720: esityksessä on kuitenkin luovuttu osittain tasa- kuten esimerkiksi erilaisissa suunnittelutyöryh-
2721: arvolain uudistamistoimikunnan tekemästä esi- missä, katselmus- ja toimitsijamieselimissä. Uu-
2722: tyksestä, haluamme tuoda käsittelyyn myös distus laajentaisi myös tasapuolisen kohtelun
2723: nämä säännösehdotukset. Kysymys on tässä vaatimuksen toimielinten ehdollepanotilanteisiin.
2724: kaikkinaisen syljinnän kieltämisestä työhönot- Ehdotamme myös tasa-arvolain rikkomista
2725: totilanteessa raskauden, vanhemmuuden tai per- koskevaa seuraamusjäljestelmää muutettavaksi
2726: heenhuoltovelvollisuuden perusteella. niin, että raskauden perusteella tapahtuneissa
2727: Ehdotamme, että laissa selkeästi sanottaisiin, irtisanomistilanteissa tasa-arvolautakunta voisi
2728: mitä tasapuolinen naisten ja miesten valitsemi- päätöksellään palauttaa työsuhteen, mikäli irti-
2729: nen erilaisiin valtion komiteoihin, neuvottelu- sanottu sitä haluaa.
2730: kuntiin sekä kunnallisiin toimielimiin edellyttäi- Edelleen ehdotamme, että tasa-arvolain tar-
2731: si. Ohjelmaluonteisena lain säännöksenä olisi, koittamalle loukatulle maksettavan hyvityksen
2732: että molempien sukupuolten edustus turvataan taso saatetaan vastaamaan työsopimuslain tasoa
2733: vähintään 40 prosentin suhteessa 60 prosenttiin (3-24 kuukauden ansiotasoa vastaavaa hyvitys-
2734: ja että monijäsenisissä toimielimissä tulisi olla tä) ja hyvityksen vaatimiselle asetetun kanneajan
2735: vähintään kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa pidentämistä kolmeen vuoteen nykyisestä yhdes-
2736: henkilöä. tä vuodesta.
2737:
2738:
2739:
2740:
2741: PERUSTELUT
2742:
2743: Lainsäädännön pikaisista muutostarpeista lain 8 §:n työelämän erityissäännös, jonka mu-
2744: yleisesti kaan työnantajan sellainen menettely on lain
2745: 7 §:ssä tarkoitettua sukupuolisyljintää, jossa hän
2746: Oikeuskäytäntö ei ole omaksunut tasa-arvo- työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulu-
2747: laista ja sen säätämisasiakiljoista ilmenevää aja- tukseen valitessaan syljäyttää henkilön, joka on
2748: tusta, että kaikilla ihmisillä on oikeus äitiyteen ja ansioituneempi kuin valituksi tullut toista suku-
2749: isyyteen sekä niiden mukaisiin sosiaalisiin etuuk- puolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoit-
2750: siin, jotka lainsäädännössä on vahvistettu, pel- taa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtä-
2751: käämättä tulevansa tämän perusteella syljäyte- vän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä
2752: tyksi työelämän erilaisissa valintatilanteissa. syy taikka että hänen menettelynsä on johtunut
2753: Tasa-arvolain 7 §:ssä kielletään syljintä suku- muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuo-
2754: puolen perusteella. Tätä säännöstä täydentää lesta.
2755:
2756: 220050K
2757: 2 1992 vp - LA 18
2758:
2759: Lain 8 §:n 2 momentin mukaan vastaavasti ajan viransijaisuutta, ja toisaalta menettelyä
2760: kiellettyä syrjintää on muun muassa se, jos uusien hakijoiden osalta. Ensiksi mainitun ryh-
2761: työnantaja soveltaa työntekijään epäedullisem- män osalta oli tasa-arvolain vastaista sukupuoli-
2762: pia palkka- ja muita palvelussuhteen ehtoja kuin syrjintää lyhentää viransijaisuusaikaa ja jälkim-
2763: vastakkaista sukupuolta olevaan työntekijään, mäisten osalta KHO piti menettelyä sallittavana.
2764: joka on työnantajan palveluksessa samassa tai Tässä tapauksessa KHO kumosi tasa-arvolauta-
2765: samanarvoisessa työssä, tai irtisanoo, purkaa tai kunnan ratkaisun myös siltä osin kuin oli kiellet-
2766: muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siir- ty työnantajaa lyhentämästä virkavapausaikaa
2767: tää tai lomauttaa työntekijän tämän sukupuolen sen johdosta, että viransijaiseksi otettava mies
2768: perusteella. tulisi jäämään isyys- tai vanhempainlomalle.
2769: Tasa-arvolakia säädettäessä eduskunta täs- KKO päätti 11.2.1992, että työnantajan me-
2770: mensi silloista hallituksen esitystä yleisen syrjin- nettely oli laissa (8 §:n 2 mom.) tarkoitetulla
2771: täkiellon osalta. Eduskunnan toinen lakivalio- tavalla tapahtunut hyväksyttävästä syystä, kun
2772: kunta (II LaVM 4/1985 vp) määritteli 7 §:n naistyöntekijään sovellettiin tasa-arvolain säätä-
2773: tarkoituksen kohdistuiDisenja syrjinnältä suojel- misen jälkeen epäedullisempia palkkaehtoja
2774: tavan edun: kuin vastakkaista sukupuolta olevaan toiseen,
2775: "Ehdotuksen perustelujen mukaan syrjinnäs- samanlaista työtä tekevään työntekijään näh-
2776: tä voi pykälän tarkoittamassa mielessä olla kysy- den, koska KKO:n mukaan "kaupunki oli työ-
2777: mys myös silloin, kun tietyssä valintatilanteessa ehtosopimusten mukaan velvollinen säilyttä-
2778: ovat vastakkain samaa sukupuolta olevat. Esi- mään parempipaikkaisen työntekijän palkkata-
2779: .merkkinä mainitaan äitiyteen ja lastenhoitovel- son ennallaan tasa-arvolain voimaantulosta
2780: voitteisiin perustuva syrjintä työhönotossa. Toi- huolimatta" ja että "kaupungilta ei voitu edellyt-
2781: nen lakivaliokunta haluaa korostaa tämän ehdo- tää tapahtunutta nopeampia toimenpiteitä tilan-
2782: tuksen perusteluissa esitetyn näkemyksen tärke- teen korjaamiseksi." (Kulunut aika, josta tässä
2783: yttä. Oikeus äitiyteen ja isyyteen kuuluu ihmisen oli kyse, oli 1.1.1987-8.5.1988.)
2784: luovuttamattomiin oikeuksiin eikä saa valiokun- Edellä esitetty oikeuskäytäntö on myös risti-
2785: nan käsityksen mukaan muodostaa syrjinnän riidassa EY:n tasa-arvodirektiivin kanssa, jonka
2786: perustetta missään olosuhteissa millään yhteis- mukaan minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa,
2787: kuntaelämän alueella." välitöntä tai välillistä syrjintää ei saa esiintyä.
2788: Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus Suomen tulee vuoden 1993 alusta lukien -
2789: kuitenkin sivuuttivat eduskunnan toisen lakiva- mikäli ETA-sopimus saatetaan voimaan suunni-
2790: liokunnan hallituksen esitystä täsmentävät pe- tellussa aikataulussa- noudattaa myös EY:n
2791: rustelut. Korkein oikeus katsoi tuomiossaan tasa-arvodirektiiviä.
2792: (23.1.1992), että työsopimuksen purkaminen Hallituksen esityksessä n:o 63 tähän oikeus-
2793: työntekijän raskauden vuoksi tapahtui työsopi- käytännön tuottamaan tasa-arvopyrkimyksen
2794: muslain kannalta epäasiallisin perustein, ja mää- vastaiseen oikeustilaan ei esitetä sellaista täs-
2795: räsi tästä vahingonkorvauksen, mutta katsoi, mennystä, joka lisäisi työntekijöiden työsuhde-
2796: ettei "työsopimusta ole purettu sukupuolen vaan turvaa äitiydenja isyyden perusteella toteutetuis-_
2797: raskauden perusteella, joten purkaminen ei ole sa syrjintätilanteissa. Lisäksi esityksessä ei ole
2798: tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla perustunut ehdotettu korjattavaksi muitakaan tasa-arvolain
2799: välittömästi sukupuoleen", minkä vuoksi soveltamisessa havaittuja puutteita.
2800: tuomioistuin ei tuominnut työntekijälle hyvitys-
2801: tä tasa-arvolain perusteella. Ratkaisua on luon-
2802: nollisista syistä hämmästelty varsin laajasti. Ehdotuksen täsmennykset tasa-arvolakiin
2803: Vastaavasti korkein hallinto-oikeus (KHO)
2804: kumosi valituksesta päätöksessään (5.9.1991) 4 §:n 2 mom. Hallituksen esitys on sikäli
2805: tasa-arvolautakunnan ratkaisun, jossa ehätettiin kuitenkin keskeneräinen, että siinä ei ole otettu
2806: kieltämään tasa-arvolain vastaisena julkistyön- huomioon ylimmässä oikeuskäytännössä vakiin-
2807: antajan viransijaismääräystä koskeva menettely, tunutta tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin tulkin-
2808: jossa paikka täytettiin sijaisuusaikaa lyhyem- nan synnyttämää, tasa-arvon kannalta kyseen-
2809: mäksi ajaksi, koska hakija toimiessaan viransi- alaista tilannetta. Laki edellyttää, että valtion
2810: jaisena jäisi äitiyslomalle. Tässä tuomioistuin komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vas-
2811: käsitteli eri tavalla menettelyä niiden hakijoiden taavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimi-
2812: osalta, jotka olivat ennen hoitaneet pitkähkön elimissä - kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta
2813: 1992 vp - LA 18 3
2814:
2815: - tulee, jollei erityisistä syistä muuta johdu, olla edellytä näin monenjäsenen mukanaoloa. Perus-
2816: sekä naisia että miehiä. telu vastaa valiokunnan käsityksiä."
2817: Korkeimmassa oikeuskäytännössä tätäkin KKO:n päätöksessä (25.1.1990) kuitenkin to-
2818: säännöstä on luettu tasa-arvolain hengen vastai- detaan vastaavien lainauksienjälkeen: "Lainsää-
2819: sesti ja katsottu tasapuolisuuden toteutuvan riit- däntöasiakirjat eivät osoita, onko hallituksen
2820: tävästi, kun yksikin naishenkilö on valittu - esityksessä ja toisen lakivaliokunnan mietinnössä
2821: tasa-arvon nimissä- valtion tai kunnan edellä tarkoitettu lain 4 §:n 2 momenttia tulkittavaksi
2822: tarkoitettuihin toimielimiin. Sen lisäksi KKO:n siten, että kunnilla on velvollisuus valita kuhun-
2823: oikeuskäytäntö on sulkenut kunnan erilaiset kin siinä tarkoitettuun toimielimeen useampia
2824: suunnittelutyöryhmät ja kunnanvaltuuston va- naisia kuin yksi, ellei joistakin erityisistä syistä
2825: litsemat maaoikeuden lautamiehet sekä metsä- muuta johdu, vai onko tarkoituksena ollut aset-
2826: lautakunnan katselmusmiehet tasa-arvolain taa tasa-arvon edistämiseksi tavoite, jota kehote-
2827: kunnallisen toimielimen käsitteen ulkopuolelle, taan noudattamaan toimielimiä asetettaessa."
2828: joten KKO:n mielestä näiden valinnassa ei tar- Hiukan jäljempänä päätöksessä päädytään -
2829: vitsisi noudattaa tasa-arvolain vaatimusta mo- viittaamalla kuntien itsehallintoon-siihen kan-
2830: lempien sukupuolten edustuksesta. taan, ettei lain 4 §:n 2 momenttia tule tulkita
2831: Lain 4 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten siten, että kaupunginvaltuuston päätös, jolla
2832: tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kunnan toimielimiin oli valittu vain yksi kum-
2833: erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka paakin sukupuolta oleva henkilö, olisi naisten ja
2834: estävät tasa-arvon toteutumisen. Lain 4 §:n 2 miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 §:n
2835: momentissa edellytetään, että valtion komiteois- 2 momentin vastaisena kumottava.
2836: sa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toi- Tässä lakiesityksessä edellä esitettyä oikeus-
2837: mielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lu- käytännön omaksumaa tasa-arvolain ja sen val-
2838: kuun ottamatta kuruianvaltuustoa tulee, jollei misteluasiakirjojen vastaista tulkintaa halutaan
2839: erityisistä syistä muuta johdu, olla sekä naisia muuttaa lain alkuperäisen hengen mukaiseksi.
2840: että miehiä. Säännös on hyväksytty tasa-arvola- Ehdotamme ensinnäkin, että lain 4 §:n 2 mo-
2841: kiin vasta vuonna 1988 (406/88). menttiin lisätään kunnallisen toimielimen jäl-
2842: Hallituksen esityksessä (HE 192/1987 vp) keen sanat "taikka kunnan muutoin valitsemissa
2843: laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta toimielimissä", jolloin myös- kunnan toimieli-
2844: annetun lain 4 ja 25 §:n muuttamisesta alkupe- miin varsinaisesti kuulumattomissa - mutta
2845: räinen muotoilu 4 §:n 2 momentiksi poikkesi kunnan toimielimien valitsemissa suunnittelu-,
2846: lopullisesti hyväksytystä säännöksen muotoilus- lautamies- ja katselmusmieselimissä, tulisi olla
2847: ta: molempien sukupuolten valitsemisvaatimus sekä miehiä että naisia.
2848: kunnan osalta olisi koskenut vain kuntien lauta- Lisäksi haluamme lisätä samaan säännökseen
2849: kuntien kokoonpanoa. Laki kirjoitettiin kuiten- selkeän määrittelyn siitä, mitä tasapuolinen mo-
2850: kin toisessa lakivaliokunnassa nykyiseen muo- lempien sukupuolten huomioon ottaminen edel-
2851: toonsa (II LaVM 2/1988 vp). lyttää: Tasapuolisuuden toteutuminen edellyt-
2852: Eduskuntakäsittelyn aikana eduskunnan toi- tää, että mainittuihin elimiin pyritään ensisijai-
2853: nen lakivaliokunta totesi esityksen 4 §:n 2 mo- sesti asettamaan ehdolle ja valitsemaan naisia ja
2854: mentista, että se kannattaa esityksen perustelui- miehiä vähintään 40 prosentin suhteessa 60 pro-
2855: hin otettua tasa-arvoasiain neuvottelukunnan senttiin, mutta kuitenkin niin, että silloin kun
2856: suositusta, jonka mukaan säännöstä sovellettaes- niissä on jäseniä enemmän kuin neljä, tulee
2857: sa tulisi tavoitteeksi asettaa sukupuolten tasainen kaikissa edellä mainituissa elimissä olla vähin-
2858: jakauma eri toimielimissä niin, että sukupuolten tään kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa hen-
2859: osuudet olisivat 40-60 prosenttia. Lisäksi valio- kilöä.
2860: kunta asettui kannattamaan hallituksen esityk- 8 §:n 2 momentin uusi 1 kohta. Koska hallituk-
2861: sen perusteluja toisen arviantikriteerin osalta: sen tasa-arvoasioista vastaava ministeriö on
2862: "Säännöksen perusteluissa on viitattu myös työnantajatahon vaatimuksesta luopunut tasa-
2863: valtiovarainministeriön järjestelyosaston kan- arvolain uudistamistaimikunnan 20.3.1992 teke-
2864: nanottoon, jonka mukaan komiteoissa ja muissa mästä esityksestä ja jättänyt raskaana olevan
2865: vastaavissa toimielimissä tulee olla vähintään suojaa työhönotossa koskevan säännösehdotuk-
2866: kaksi naista ja kaksi miestä, jollei erityisistä sen pois, ehdotamme säännöksen muuttamista
2867: syistä muuta johdu. Tällaisena erityisenä syynä toimikunnan tekemillä perusteilla.
2868: mainitaan se, että tehtävän suorittaminen ei Säännöstä täydennettäisiin siten, että suku-
2869: 4 1992 vp - LA 18
2870:
2871: puolen huomioon ottaminen palvelussuhteeseen Niin kuin edellä on todettu, työ tai tehtävä voi
2872: otettaessa tai palvelussuhteen pituutta määrät- olla laadultaan sellainen, että on perusteltua
2873: täessä on kiellettyä syrjintää. Myös siltä osin jättää työnhakija palvelukseen ottamatta tai ra-
2874: kuin säännös koskee palvelussuhteeseen otta- joittaa palvelussuhdetta. Tämä todettaisiin myös
2875: mista taikka palvelussuhteen jatkumista, sillä on ehdotetussa uudessa säännöksessä. Koska työn-
2876: käytännössä merkitystä erityisesti määräaikais- antajana on parhaat edellytykset selvittää työn
2877: ten palvelussuhteiden kohdalla, joihin hallituk- tai tehtävän tällainen laatu, ehdotetaan, että
2878: sen esitys ei nyt tuo korjausta. työnantajalla on todistamisvelvollisuus tässä tar-
2879: Ehdotettu säännös soveltuu sekä naisiin että koitetun painavan ja hyväksyttävän syyn ole-
2880: miehiin. Säännös merkitsisi, että hyvityksen massaolosta.
2881: uhalla olisi kiellettyä se, että uusia työntekijöitä Käsillä olevan pykälän 1 momentissa sääde-
2882: muun muassa määräaikaisiin palvelussuhteisiin tään myös syrjinnästä työhönotossa. Sen sovel-
2883: valittaessa raskaana oleva työntekijä syrjäyte- taminen edellyttää, että työnhakijat ovat keske-
2884: tään raskauden takia tai etusija annetaan jo nään eri sukupuolta. Näistä ansioituneemman
2885: synnytysiän ohittaneelle työnhakijalle taikka sel- syrjäyttäminen on 1 momentin mukaan kiellet-
2886: laiselle työnhakijalle, joka luultavasti ei tulisi tyä. Ehdotettu lisäys 2 momentin 1 kohtaan olisi
2887: jäämään vanhempainlomalle, jos etusijan anta- soveltamisalaltaan laajempi kuten edellä on to-
2888: misen syynä on valitsematta jätetyn mahdollinen dettu. Lisäys on tarpeen, koska usein käytännös-
2889: raskaus tai vanhempainloma. Samoin olisi hyvi- sä niissä tapauksissa, joissa työnhakija syrjäyte-
2890: tyksen uhalla kiellettyä sellainen työnantajan tään raskauden, vanhemmuuden tai perheen-
2891: menettely, jossa määräaikainen palvelussuhde huoltovelvoitteiden takia, verrattavina voivat
2892: rajoitetaan kestämään vain äitiys-, isyys- tai olla samaa sukupuolta olevat henkilöt. Ehdotet-
2893: vanhempainloman alkuun tai jossa määräaikai- tu säännös kattaisi ne työhönottoa koskevat
2894: nen sopimus tai määräys jätetään raskauden tilanteet, joihin 8 §:n 1 momentti ei sovellu.
2895: takia uusimatta. Nykyisen säännöksen 2 momentin 1, 2 ja 3
2896: Käytännössä voi myös esiintyä tilanteita, jois- kohta, joita ei ehdoteta muutettaviksi, siirtyisi-
2897: sa on perusteltua vaatia, että sama henkilö vät 2, 3 ja 4 kohdaksi.
2898: hoitaa työtehtävän kokonaisuudessaan, kuten 8 §:n 3 mom. Säännöksessä viitataan lain
2899: kun kysymyksessä on valinta elokuvaroolin nykyiseen 8 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohtaan.
2900: näyttelemiseen taikka tietyn kirjan kirjoittami- Uuden 8 §:n 2 momentin 1 kohdan johdosta
2901: seen tai määrätyn tutkimustehtävän hoitami- viittausta on muutettava.
2902: seen. Myös jos raskaus on niin pitkällä, että JO §:n 2 mom. Pykälässä säädetään työnanta-
2903: nainen voi hoitaa määrätyn ajan kestävää työ- jan velvollisuudesta antaa selvitys menettelys-
2904: tehtävää vain merkityksettämän lyhyen ajan, tään 8 §:n 1 momentissa sekä nykyisen 2 momen-
2905: esimerkiksi yhden vuoden sijaisuudesta vain tin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Ne
2906: muutaman viikon, valinnassa voidaan päätyä koskevat työhönottoa ja palvelussuhteen päättä-
2907: toiseen hakijaan, joka pystyy hoitamaan tehtä- mistä. Ehdotettu uusi 2 momentin 1 kohta kos-
2908: vää pitempään. Tässä tarkoituksessa palvelus- kee vastaavia tilanteita, joten selvityksen anta-
2909: suhteen pituutta ei kuitenkaan saa ryhtyäjaksot- misvelvollisuus ehdotetaan koskemaan myös
2910: tamaan. tässä säännöksessä tarkoitettua menettelyä. Niin
2911: Raskaana olevan työntekijän odotusajan jos- kuin edellä on lausuttu, työnantaja tuntee par-
2912: sakin vaiheessa voi olla välttämätöntä rajoittaa haiten palveluksessaan olevan henkilöstön työ-
2913: työntekijän työtehtäviä. Tällaisen rajoituksen tehtävät ja käytännössä ne myös määrittelee,
2914: perusteena on työtehtävien aiheuttama riski yk- joten työnantajalta voidaan edellyttää myös sel-
2915: sittäistapauksessa. Näitä rajoituksia voidaan vitystä perusteista, joilla työnhakija on otettu
2916: perustella ainoastaan terveyteen liittyvillä näkö- palvelukseen taikka työntekijän palvelussuhteen
2917: kohdilla ja niihin perustuvaa erityissuojelua ei kestoa tai jatkumista on rajoitettu.
2918: voimassa olevan tasa-arvolain 9 §:n 1 momentin 11 §:n 1 ja 2 mom. Ehdotamme loukatulle
2919: 1 kohdan mukaan ole pidettävä sukupuoleen maksettavan hyvitysseuraamuksen muuttamista
2920: perustuvana syrjintänä. Ne eivät myöskään oi- vastaamaan työsopimuslain 47 f §:n mukaista
2921: keuta irtisanomaan voimassa olevaa työsuhdet- korvaustasoa ja määrittelyä. Ehdotus nostaisi
2922: ta, mutta ne voivat olla perusteena sille, että hyvitysseuraamuksen nykyisestä tasosta olen-
2923: raskaana olevaa naista ei palkata lyhytaikaiseen naisesti. Koska hyvitys sidottaisiin kuukausian-
2924: määräaikaiseen työsuhteeseen. sioon, poistuisi kolmivuosittain tehtävä markka-
2925: 1992 vp - LA 18 5
2926:
2927: määrien tarkistus. Hyvitysseuraamus olisi vaih- lain vastainen syrjintä. Näin tasa-arvolain mu-
2928: toehtoinen tässä ehdotuksessa esitetylle työsuh- kaisen kanneajan pidentäminen helpottaisi lou-
2929: teen palauttamiselle, josta tasa-arvolautakunta katun asemaa.
2930: tekisi päätöksen, kuten jäljempänä esitämme. Uusi 21 §:n 2 mom. Katsomme, että erityisesti
2931: Ehdotamme loukatulle maksettavaksi hyvi- raskauden johdosta tapahtuva palvelussuhteen
2932: tysseuraamukseksi loukkauksen laadun mukaan päättäminen on siinä määrin tasa-arvoa louk-
2933: 3-24 kuukauden ansiota vastaavaa korvausta. kaava, että tästä syystä ei missään olosuhteissa
2934: 12 §:n 2 mom. Ehdotamme, että hyvitysseu- tulisi voida päättää palvelussuhdetta.
2935: raamusvaatimuksen kanneaikaa pidennetään Irtisanomissuoja jää näennäiseksi, jos raskau-
2936: nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. den vuoksi tehty palvelussuhteen päättäminen
2937: Nykyisen kanneajan lyhyydestä aiheutuu edun- tosiasiassa johtaa työpaikan menetykseen. Tä-
2938: menetyksiä ja ongelmia. Varmistuakseen jonkin- män vuoksi ehdotamme, että tasa-arvolakia täy-
2939: laisesta hyvityksestä loukatun on usein syytä dennettäisiin säännöksellä, jonka mukaan
2940: ajaa asiaansa sekä työtuomioistuimessa työsopi- raskaana olevan naisen palvelussuhde voidaan
2941: muslain että yleisessä alioikeudessa tasa-arvolain hänen niin halutessaan palauttaa tasa-arvolauta-
2942: rikkomisasiana. kunnan päätöksellä. Tällaisista järjestelmistä on
2943: Esimerkiksi tapauksissa, joissa itse irtisano- kokemuksia muun muassa joissakin EY-maissa,
2944: mista käsitellään työtuomioistuimessa, ei hyvi- vaikkakaan EY:n omat säännökset eivät sanot-
2945: tyskannetta ehdi nostaa alioikeudessa vuoden tuun menettelyyn velvoita.
2946: kuluessa syrjivän irtisanomisen tapahtumisesta. Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
2947: Nykyisin onkin välttämätöntä ensin nostaa tasa-
2948: arvolain mukainen hyvityskanne ja pyytää asian että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2949: käsittelylle lykkäystä, sekä odottaa työtuomiois- lakiehdotuksen:
2950: tuimen käsittelyä, jossa ratkaistaan työsopimus-
2951:
2952:
2953:
2954:
2955: Laki
2956: naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta
2957:
2958: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2959: muutetaan 8 päivänä elokuuta 1986 naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/86)
2960: 4 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentti, 10 §:n 2 momentti ja 11 §:n 1 ja 2 momentti, 12 §:n 2 momentti
2961: ja 21 §:n 3 momentti,
2962: sellaisena kuin niistä on 4 §:n 2 momentti 6 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa (406/88),
2963: sekä
2964: lisätään 8 §:n 2 momenttiin uusi 1 kohta, jolloin nykyiset 1-3 kohta siirtyvät 2-4 kohdaksi ja
2965: 21 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
2966:
2967: 4§ jäseniä enemmän kuin neljä, tulee kaikissa edellä
2968: mainituissa elimissä olla vähintään kaksi vastak-
2969: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja kaista sukupuolta olevaa henkilöä.
2970: muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnalli-
2971: sissa toimielimissä taikka kunnan muutoin valit- 8§
2972: semissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnan-
2973: valtuustoa tulee, jollei erityisistä syistä muuta Työnantajan menettelyä on samoin pidettävä
2974: johdu, olla sekä naisia että miehiä tasapuolisesti. syrjintänä, jos työnantaja:
2975: Tasapuolisuuden toteutuminen edellyttää, että 1) jättää muissa kuin 1 momentissa tarkoite-
2976: mainittuihin elimiin pyritään ensisijaisesti asetta- tuissa tilanteissa työnhakijan palvelukseen otta-
2977: maan ehdolle ja valitsemaan naisia ja miehiä matta tai rajoittaa työntekijän palvelussuhteen
2978: vähintään 40 prosentin suhteessa 60 prosenttiin, kestoa tai sen jatkumista tämän sukupuolen
2979: mutta kuitenkin niin, että silloin kun niissä on perusteella, jollei työnantaja voi osoittaa, että
2980: 6 1992 vp - LA 18
2981:
2982: hänen menettelyynsä on työn ja tehtävän laadus- pyrkimykset estää tai poistaa menettelynsä vai-
2983: ta johtuva painava ja hyväksyttävä syy. kutukset ja muuttaa olosuhteet.
2984:
2985: Työnantajan ei ole katsottava rikkoneen 2
2986: momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua syrjinnän 12 §
2987: kieltoa, jos hän voi osoittaa, että hänen menette-
2988: lynsä on johtunut muusta, hyväksyttävästä sei- Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostet-
2989: kasta kuin työntekijän sukupuolesta. tava kolmen vuoden kuluessa syrjinnän kiellon
2990: rikkomisesta.
2991: 10 §
2992:
2993: Työnantajan on samoin viivytyksettä annetta- 21 §
2994: va kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista
2995: työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutu- Tasa-arvolautakunta voi 1 momentissa maini-
2996: neensa 8 §:n 2 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoi- tun kiellon sijasta määrätä 8 §:n 2 momentin
2997: tetun syrjinnän kohteeksi. 1 kohdan vastaisen menettelyn johdosta palve-
2998: lussuhteen palautettavaksi. Samalla on määrät-
2999: tävä määräaika, jonka kuluessa palvelussuhde
3000: 11§ on palautettava.
3001: Työnantajan velvollisuus suorittaa hyvitystä
3002: sukupuoleen perustuvan syrjinnän johdosta. Työn- Tasa-arvolautakunta voi tarpeen vaatiessa
3003: antaja, joka on rikkonut 8 §:ssä tarkoitettua kieltää menettelyn jatkamisen taikka uusimisen
3004: syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan sakon uhalla taikka asettaa uhkasakon palvelus-
3005: loukatulle hyvitystä sukupuoleen perustuvan suhteen palauttamatta jättämisen varalta. Sakon
3006: syrjinnän johdosta, jollei syrjintään sovelleta uhka voidaan asettaa sille, jota kielto koskee, tai
3007: 21 §:n 2 momentin tarkoittamaa seuraamusta. tämän edustajalle tai molemmille. Päätöksestä,
3008: Hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laa- jolla uhkasakko on asetettu, ei saa valittaa.
3009: dun mukaan vähintään kolmen ja enintään 24
3010: kuukauden palkka. Hyvitystä voidaan alentaa
3011: edellä säädetystä vähimmäismäärästä tai velvol-
3012: lisuus suorittaa hyvitystä kokonaan poistaa, jos Tämä laki tulee voimaan päivänä
3013: se harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kuuta 199 .
3014: työnantajan taloudellisen aseman, työnantajan
3015:
3016:
3017: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1992
3018:
3019: Outi Ojala Eila Rimmi Esko Helle
3020: Claes Andersson Marjatta Stenius-Kaukonen Jaakko Laakso
3021: Esko Seppänen livo Polvi Osmo Polvinen
3022: 1992 vp
3023:
3024: Lakialoite 19
3025:
3026:
3027:
3028:
3029: Kautto ym.: Ehdotus laiksi vesilain muuttamisesta
3030:
3031:
3032: Eduskunnalle
3033:
3034: ALOI'ITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3035:
3036: Aloitteessa ehdotetaan, että vesilakia muute- mitusta voitaisiin tehokkaasti vähentää. Lisäksi
3037: taan siten, että sen nojalla voitaisiin antaa riittä- ehdotetaan, että vesilakiin lisätään säännökset,
3038: vät määräykset, joiden nojalla maa- ja metsäta- joiden nojalla voidaan määrätä suojakaistat
3039: louden sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuor- ojien varsille.
3040:
3041:
3042:
3043:
3044: PERUSTELUT
3045:
3046: Vesilainsäädäntö on jätetty ympäristölupa- lualueella vaatia katjasuojien varustamista tii-
3047: menettelyn ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa vesis- viillä ja riittävän tilavilla lannan, virtsan ja
3048: töjen käytön valvontaa ja rajoittamista ympäris- puristenesteen varastoilla, kieltää varastoidun
3049: tönsuojeluun liittyvillä perusteilla. Käytännön lannan ja virtsan levittäminenjäätyneeseen maa-
3050: ongelmia on aiheutunut erityisesti maa- ja met- han sekä edellyttää haja-asutuksen jätevesistä
3051: sätalouden sekä haja-asutuksen kuormituksesta. aiheutuvien haittojen ehkäisemistä. Lisäksi voi-
3052: Tutkimusten mukaan maa- ja metsätalous on daan kieltää viljelymaan avokesannointi sekä
3053: huomattavin vesistöjen kuormittaja. Metsäta- vaatia viljelymaalle 10 metrin levyinen, moni-
3054: lous on lähes täysin vesien suojelua koskevan vuotisena viherkesantona hoidettava suojakaista
3055: ennakkovalvonnan ulkopuolella. pellon ja vesistön väliin.
3056: Lannoitusten ohella myös ojitukset lisäävät Lisäksi ehdotetaan, että vesilain 6 luvun oji-
3057: ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Viran- tusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että
3058: omaiset ovat antaneet suosituksia, joiden mu- ojituksessa ja ojan kunnossapidossa on otettava
3059: kaan ojien pientareet jätettäisiin lannoittamatta huomioon vesiluonto ja veden laatu alapuoli-
3060: ja viljelemättä. Suojakaistat vähentäisivät mer- sissa vesistöissä. Ojaan katsottaisiin kuuluvan
3061: kittävästi ravinteiden huuhtoutumista. myös 60 senttimetrin levyinen piennar, jos erityi-
3062: Aloitteessa ehdotetaan, että vesilain 1 luvun sistä syistä ei leveämpi piennar ole tarkoituksen-
3063: säännöksiä muutetaan siten, että ympäristölle tai mukaisempi.
3064: terveydelle vaarallisten aineiden päästäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3065: vesistöön tulee ennakkovalvonnan piiriin.
3066: Lisäksi ehdotetaan, että vesilain 1 luvun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3067: 23 a §:n nojalla voidaan siinä tarkoitetulla suoje- lakiehdotuksen:
3068:
3069:
3070:
3071:
3072: 220050K
3073: 2 1992 vp - LA 19
3074:
3075:
3076:
3077:
3078: Laki
3079: vesilain muuttamisesta
3080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3081: muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 1luvun 23 §sekä 6luvun 3 §ja
3082: 4 §:n 1 momentti, sekä
3083: lisätään lain 1 lukuun uusi 23 a § sekä 6 lukuun uusi 3 a § seuraavasti:
3084:
3085: 1 Luku. Yleisiä säännöksiä miskielto ei koske voimassa olevan luvan lupa-
3086: ehtojen tarkistamista. Tarkistusmenettelyssä on
3087: 23 § erityisesti otettava huomioon vesistön merkitys
3088: Teollisuuden tai siihen liittyvän toiminnan suojelualueena.
3089: alaan kuuluvasta laitoksesta ei saa päästää tai Tässä pykälässä tarkoitetulla alueella voidaan
3090: johtaa ympäristölle tai terveydelle vaarallisia, antaa asetuksella tarkemmin säädettäviä, suoje-
3091: asetuksella erikseen määrättäviä aineita maa- lutavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämät-
3092: han, pohjaveteen tai vesistöön sellaisina määrinä tömiä määräyksiä maa- ja metsätaloustoimin-
3093: tai pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua tämän nan sekä haja-asutuksen aiheuttaman vesistö-
3094: lain 19-22 §:ssä tarkoitettu seuraus. Näitä ai- kuormituksen vähentämiseksi. Määräykset an-
3095: neita käsittelevän laitoksen toiminnasta tai toi- taa vesioikeus valvontaviranomaisen hakemuk-
3096: minnan muuttamisesta on toiminnanharjoitta- sesta. Mikäli kysymys on ennen tämän lain
3097: jan tehtävä ennakolta ilmoitus vesilain 211uvun voimaantuloa aloitetusta toiminnasta, on tar-
3098: 1 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle siten peelliset toimet tehtävä viiden vuoden kuluessa
3099: kuin asetuksella säädetään. määräyksen antamisesta.
3100: Asetuksella voidaan myös säätää, että muun
3101: kuin 1 momentissa tarkoitetun, vesien pilaantu-
3102: misen vaaraa aiheuttavan toimenpiteen suoritta-
3103: jan on ennakolta tehtävä ilmoitus valvontavi- 6 Luku.· Ojitus
3104: ranomaiselle. Ilmoituksen tekeminen ei vapauta
3105: asianomaista hakemasta viranomaisen lupaa, jos 3§
3106: se tämän lain säännösten mukaan on tarpeen. Ojitus on niin toimeenpantava ja oja kunnos-
3107: sa pidettävä, ettei sillä vahingollisesti muuteta
3108: 23 a§ vesiluontoa tai sen toimintaa eikä heikennetä
3109: Asetuksella voidaan säätää, että tietyt vesistöt veden laatua alapuolisissa vesistöissä enempää
3110: tai vesistön osat ovat luonnontilaisuutensa tai kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on
3111: muiden merkittävien suojeluarvojensa vuoksi välttämätöntä ja ettei toiselle kuuluvalla alueella
3112: erityistä suojelua vaativia vesistöjä (vesistön suo- aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta va-
3113: jelualue). hinkoa.
3114: Tässä laissa tarkoitettua lupaa ei saa myöntää
3115: sellaiseen vesistön suojelualueeseen kohdistu- 3a§
3116: vaan toimenpiteeseen, josta saattaa aiheutua Ojaan katsotaan kuuluvan uoman molemmin
3117: tämän luvun 15 tai 19 §:ssä tarkoitettu muutos puolin myös 60 senttimetrin levyinen piennar,
3118: tai seuraus. Tässä pykälässä tarkoitettu kielto ei jollei sitä vesien suojelemiseksi tai ojituksesta
3119: koske vesistön palauttamista luonnontilaan eikä aiheutuvien haittojen välttämiseksi ole määrätty
3120: tämän lain 2 luvun 6 §:n 1 ja 3 momentissa leveämmäksi tai jollei maan laatu vaadi leveäm-
3121: tarkoitettua rakentamista. Jos vesistön suojelu- pää piennarta.
3122: alueen valuma-alue on rajoiltaan selvästi mää-
3123: ritettävissä, lupaa ei saa myöntää myöskään 4§
3124: valuma-alueella toteutettavaksi tarkoitettuun Ojittajalla on oikeus tehdä oja toisen maalle
3125: toimenpiteeseen, mikäli se vaarantaa suojelu- tai ryhtyä ojitukseksi luettavaan puron perkaa-
3126: tavoitteiden toteuttamisen. miseen toiselle kuuluvalla alueella, jos se maan
3127: Edellä 2 momentissa säädetty luvan myöntä- tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai
3128: 1992 vp - LA 19 3
3129:
3130: tämän luvun 3 §:n 1 momentissa mainitun seu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3131: rauksen estämiseksi on tarpeen. kuuta 1993.
3132:
3133:
3134:
3135: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
3136:
3137: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Heikki Rinne
3138: Arja Alho Jouni Backman Jukka Gustafsson
3139: fuis Hacklin Sinikka Hurskainen Tuulikki Hämäläinen
3140: Ulpulivari Liisa Jaakonsaari Anna-Liisa Kasorineo
3141: Antero Kekkonen Johannes Koskinen Pentti Lahti-Nuuttila
3142: Reijo Laitinen Reijo Lindroos Paavo Lipponen
3143: Matti Louekoski Leena Luhtanen Lauri Metsämäki
3144: Riitta Myller Mats Nyby Arja Ojala
3145: Kari Rajamäki Jussi Ranta Maija Rask
3146: Jukka Roos Timo Roos Lea Savolainen
3147: Erkki Tuomioja Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist
3148: Kari Urpilainen Marjatta Vehkaoja Marja-Leena Viljamaa
3149: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki Hannele Luukkainen
3150: Raila Aho Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
3151: Marita Jurva Heidi Hautala Esko Seppänen
3152: Ulla Anttila . Hanna Markkula Irmeli Takala
3153: Paavo Nikula Satu Hassi
3154: 1992 rd
3155:
3156: Lagmotion 20
3157:
3158:
3159:
3160:
3161: M. Pietikäinen m.fl.: Förslag tililagar om ändring av 33 § folkpen-
3162: sionslagen och ändring av 23 b § sjukförsäkringslagen
3163:
3164:
3165: Tili Riksdagen
3166:
3167:
3168: MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
3169:
3170: 1 lagmotionen föreslås att justeringar görs i drag och faderskapspenning skall gälla också då
3171: folkpensionslagen (347/56) och sjukförsäkrings- ett barn dör i samband med förlossningen eller i
3172: lagen (364/63) för att rätten tili begravningsbi- graviditetens slutskede.
3173:
3174:
3175:
3176:
3177: MOTIVERING
3178:
3179: Om ett barn dör i samband med förlossningen Sjukförsäkringslagens 23 b § stadgar om rätt
3180: eller i graviditetens slutskede behöver föräldrar- tili faderskapspenning till utgången av betal-
3181: na allt stöd de kan få. De bör ha möjlighet att ningsperioden om barnet är dödfött. Om fader-
3182: tilisammans bearbeta sin sorg och samla krafter skapsledigheten och utbetalningen av fader-
3183: för återgången tili arbetet och vardagen, samti- skapspenning inte påbörjats redan vid barnets
3184: digt som flera praktiska frågor skall skötas. död, gäller paragrafen emellertid inte. Eftersom
3185: Också då ett biologiskt fullt utvecklat barn dör tidpunkten för ledigheten nästan uteslutande
3186: före förlossningen är det naturligt att föräldrar- fastslås först i samband med nedkomsten, faller
3187: na önskar ordna med gravplats, minneshögtid i praktiken alla de fall där barnet föds dött eller
3188: m.m. dör i slutskedet av graviditeten bort. Med de
3189: De ikraftvarande stadgandena i folkpensions- motiveringar som anfördes i inledningen borde
3190: lagen och sjukförsäkringslagen är otydliga med rätten till faderskapspenning och -ledighet dock
3191: avseende på rätten tili begravningsbidrag och vara densamma som vid vård av ett levande fött
3192: faderskapspenning i ovan nämnda situationer. barn.
3193: Enligt uppgift är beviljandet av begravningsbi- På basis av det ovan anförda föreslår vi
3194: drag beroende av folkpensionsanstaltens till-
3195: lämpningspraxis, och hittilis har bidrag inte att Riksdagen skall godkänna följande
3196: utbetalts. Det är anmärkningsvärt att folkpen- lagförslag:
3197: sionslagens 33 § 6 mom. däremot nog ger rätt tili
3198: bidrag då det är sannolikt att en person avlidit,
3199: dvs. i fall av försvinnande m.m.
3200:
3201:
3202:
3203:
3204: 220050K
3205: 2 1992 vp - LM 20
3206:
3207: 1.
3208: Lag
3209: om ändring av 33 § folkpensionslagen
3210:
3211: 1 enlighet med riksdagens beslut
3212: fogas till 33 § folkpensionslagen av den 8 juni 1956 (347/56) ett nytt 7 mom. som följer:
3213:
3214: 33 §
3215: Denna lag träder i kraft den 199.
3216: Begravningsbidrag beviljas också efter ett
3217: dödfött barn eller då ett enligt biologiska krite-
3218: rier fullt utvecklat barn dött i graviditetens
3219: slutskede.
3220:
3221:
3222:
3223:
3224: 2.
3225: Lag
3226: om ändring av 23 b § sjukförsäkringslagen
3227:
3228: 1 enlighet med riksdagens beslut
3229: ändras 23 b § 1 mom. sjukförsäkringslagen av den 4 juli 1963 (364/63) sådant det lyder ändrat
3230: genom lag av den 23 december 1987 (1109/87) som följer:
3231:
3232: 23 b § 2) föräldrapenning för 12 vardagar efter da-
3233: År barnet dödfött eller dör ett enligt biologis- gen för barnets död, dock högst till utgången av
3234: ka kriterier fullt utvecklat barn i slutet av gra- föräldrapenningsperioden; föräldrapenning be-
3235: viditeten eller ett adoptivbarn under den tid för talas till utgången av den förlängda föräldra-
3236: viiken moderskaps-, faderskaps- eller föräldra- penningsperioden, om minst två barn som har
3237: penning utges, betalas fötts samtidigt lever då föräldrapenningsperio-
3238: 1) moderskaps- och faderskapspenning till den börjar.
3239: utgången av betalningsperioden, varvid rätten
3240: till faderskapspenning är oberoende av om ut-
3241: betalningen vid tidpunkten för barnets död in- Denna lag träder i kraft den 199.
3242: letts eller inte, och
3243:
3244:
3245: Helsingforsden 26 maj 1992
3246:
3247: Margareta Pietikäinen Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman
3248: Maija Rask Jan-Erik Enestam Leena Luhtanen
3249: Marjatta Vehkaoja Hannu Kemppainen Maria Kaisa Aula
3250: Rose-Marie Björkenheim Tuula Linnainmaa Riitta Jouppila
3251: Eeva Turunen Gunnar Jansson Maija Perho-Santala
3252: Tuulikki Ukkola Henrik Lax Håkan Malm
3253: Oaes Andersson Ulla Anttila Lea Hiltunen
3254: 1992 vp
3255:
3256: Lakialoite 20 Suomennos
3257:
3258:
3259:
3260:
3261: M. Pietikäinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 33 §:n ja
3262: sairausvakuutuslain 23 b §:n muuttamisesta
3263:
3264:
3265: Eduskunnalle
3266:
3267: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ
3268:
3269: Lakialoitteessa ehdotetaan tarkistusten teke- avustukseen ja isyysrahaan olisi voimassa myös
3270: mistä kansaneläkelakiin (347/56) ja sairausva- silloin, kun lapsi kuolee synnytyksessä tai ras-
3271: kuutuslakiin (364/63) siten, että oikeus hautaus- kauden loppuvaiheessa.
3272:
3273:
3274:
3275:
3276: PERUSTELUT
3277:
3278: Jos lapsi kuolee synnytyksessä tai raskauden todennäköinen, siis esim. katoamistapauksessa
3279: loppuvaiheessa, vanhemmat tarvitsevat kaiken ym.
3280: mahdollisen tuen. Heidän tulee voida työstää Sairausvakuutuslain 23 b §:ssä säädetään oi-
3281: suruaan yhdessä ja kerätä voimia työhön ja keudesta isyysrahaan suorittamiskauden lop-
3282: arkeen palaamiseen. Samanaikaisesti on hoidet- puun, jos lapsi on syntynyt kuolleena. Jos isyys-
3283: tava monia käytännön asioita. Myös biologisesti loma ja isyysrahan maksaminen ei ole alkanut jo
3284: täysin kehittyneen lapsen kuollessa ennen syn- lapsen kuollessa, pykälää ei kuitenkaan sovelle-
3285: nytystä on luonnollista, että vanhemmat halua- ta. Koska loman ajankohta määrätään lähes
3286: vat järjestää hautapaikan, muistohetken ym. kauttaaltaan vasta synnytyksen yhteydessä, käy-
3287: Kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain voi- tännössä kaikki tapaukset, joissa lapsi syntyy
3288: massa olevat säännökset ovat epäselviä hautaus- kuolleena tai kuolee raskauden loppuvaiheessa,
3289: avustus- ja isyysrahaoikeuden osalta edellä mai- jäävät pois. Alussa esitetyillä perusteilla oikeu-
3290: nituissa tapauksissa. Saadun tiedon mukaan den isyysrahaan ja -lomaan tulisi kuitenkin olla
3291: hautausavustuksen myöntäminen on riippuvai- sama kuin elävänä syntyneen lapsen hoidon
3292: nen Kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytän- osalta.
3293: nöstä, ja toistaiseksi avustusta ei ole maksettu. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3294: On huomionarvoista, että kansaneläkelain
3295: 33 §:n 6 momentti sen sijaan antaa oikeuden että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3296: avustukseen silloin, kun henkilön kuolema on lakiehdotukset:
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: 220050K
3302: 2 1992 vp - LA 20
3303:
3304: 1.
3305: Laki
3306: kansaneläkelain 33 §:n muuttamisesta
3307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3308: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 33 §:ään uusi näin kuuluva
3309: 7 momentti:
3310: 33 §
3311: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3312: Hautausavustusta myönnetään myös kuollee- kuuta 199.
3313: na syntyneen lapsen jälkeen tai silloin, kun
3314: biologisten kriteerien perusteella täysin kehitty-
3315: nyt lapsi on kuollut raskauden loppuvaiheessa.
3316:
3317:
3318:
3319: 2.
3320: Laki
3321: sairausvakuutuslain 23 b §:n muuttamisesta
3322: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3323: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 23 b §:n 1 momentti,
3324: sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänäjoulukuuta 1987 annetulla lailla (1109/87), seuraavasti:
3325:
3326: 23 b§ 2) vanhempainrahaa suoritetaan 12 arkipäi-
3327: Jos lapsi syntyy kuolleena tai jos biologisin vältä lapsen kuolinpäivän jälkeen, enintään kui-
3328: kriteerein täysin kehittynyt lapsi tai ottolapsi tenkin vanhempainrahakauden loppuun; van-
3329: kuolee äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan suo- hempainrahaa suoritetaan pidennetyn vanhem-
3330: rittamisaikana, painrahakauden loppuun, jos samalla kertaa
3331: 1) äitiys- ja isyysrahaa suoritetaan suoritta- syntyneistä elää vanhempainrahakauden alkaes-
3332: miskauden loppuun, jolloin oikeus isyysrahaan sa vähintään kaksi.
3333: on riippumaton siitä, onko suorittaminen alka-
3334: nut lapsen kuolinaikana vai ei; ja
3335: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3336: kuuta 199.
3337:
3338:
3339: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
3340:
3341: Margareta Pietikäinen Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman
3342: Maija Rask Jan-Erik Enestam Leena Luhtanen
3343: Marjatta Vebkaoja Hannu Kemppainen Maria Kaisa Aula
3344: Rose-Marie Björkenheim Tuula Linnainmaa Riitta Jouppila
3345: Eeva Turunen Gunnar Jansson Maija Perho-Santala
3346: Tuulikki Ukkola Henrik Lax Håkan Malm
3347: Claes Andersson Ulla Anttila Lea Hiltunen
3348: 1992 vp
3349:
3350: Lakialoite 21
3351:
3352:
3353:
3354:
3355: Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi tartuntatautilain 4 §:n muuttamisesta
3356:
3357:
3358: Eduskunnalle
3359: ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3360:
3361: Aloitteessa ehdotetaan, että HIV-infektio luo-
3362: kiteltaisiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
3363:
3364:
3365:
3366: PERUSTELUT
3367:
3368: Tartuntatautilain (583/86) ja -asetuksen (786/ den jäljittäminen, tutkiminen ja hoitaminen.
3369: 86) mukaan HIV-infektio on ns. ilmoitettava Vaikka parantavaa hoitoa ei olekaan, tehokkain
3370: tauti: lääkärin ja hammaslääkärin on ilmoitetta- ja yhteiskunnalle halvin tapa on etsiä HIV-
3371: va sosiaali- ja terveyshallitukselle jokainen totea- tartunnan saaneet ja kutsua tutkimuksiin kaikki
3372: mansa tai epäilemänsä HIV-tartunta. potilaan seksi- ja huumeneulakumppanit. Ruot-
3373: Asetuksessa HIV-infektio rinnastetaan tippu- salaiset osoittivat vastikään, että useampi kuin
3374: riin ja seksiteitse leviäviin klamydia-infektioihin. joka kolmas tutkituista kontakteista oli HIV-
3375: Seksitaudeista ainoastaan kuppa on luokiteltu positiivinen, näistä 40% oli aiemmin toteamat-
3376: yleisvaaralliseksi taudiksi, jonka katsotaan täyt- tomia.
3377: tävän seuraavat kriteerit: 1) taudin tarttuvuus on Suomessa on tehty tutkimus homoseksuaali-
3378: suuri tai se leviää nopeasti, 2) se on vaarallinen, sesti käyttäytyvien miesten keskuudessa vuonna
3379: 3) sen leviäminen voidaan estää tautiin sairastu- 1985. Silloin joka viides tutkimukseen tulleista
3380: neeseen tai sairastuneeksi epäiltyyn kohdistuvilla seksikontakteista oli HIV-positiivinen. Amerik-
3381: toimenpiteillä. HIV-infektio luokiteltiin ilmoi- kalaisen tutkimuksen mukaan vain 7 % altistu-
3382: tettaviin tartuntatauteihin siksi, ettei Iainlaatijan neista saatiin tutkimukseen oman partnerin il-
3383: mielestä siihen parantavan hoidon puuttuessa moituksen perusteella. Jäljitystyön onnistumi-
3384: ollut sellaista yleisöön kohdistuvaa toimenpidet- seksi potilaalle on selvitettävä, miksi sekä tartun-
3385: tä, jolla olisi voitu estää epidemian leviäminen. nan lähde että tartunnalle alttiina olleet on
3386: Todettujen HIV-positiivisten määrä riippuu saatava tutkimuksiin. Vaikka nykyinen lääkitys
3387: siitä, keitä testataan. Meillä käy vuosittain ei paranna HIV-infektiota eikä vähennä tartut-
3388: 400 000 henkilöä testeissä. 80 % testeistä tehdään tavuutta, voidaan lääkityksellä parhaassa ta-
3389: rutiinitutkimuksissa verenluovuttajille,joista tar- pauksessa hidastaa taudin etenemistä ja pitää
3390: tunnalle altistuneet on valikoitu pois, siis samasta potilas työkykyisenä. Viimeistään siitä päivästä
3391: henkilöstä voidaan tutkia useita kertoja HIV- lähtien, jolloin henkilö saa tietää olevansa HIV-
3392: vasta-aineet saman vuoden aikana. Pelkästä tes- positiivinen, hänen on kannettava vastuunsa ja
3393: tien määrästä ei siis voi päätellä testattujen lakattava harrastamasta suojaamatoota seksiä.
3394: henkilöiden määrää. Suomen HIV-tilannetta esi- Jos HIV-infektio olisi yleisvaarallinen tartun-
3395: teltäessä voidaan näyttää vain todettujen HIV- tatauti, olisi sekä lääkärin että potilaan helpom-
3396: positiivisten vähäinen määrä suhteessa suureen pi toimia tartunnalle alttiiden tutkimuksiin saat-
3397: testien määrään. Nämä numerot eivät anna to- tamiseksi. Se sallisi myös henkilön tutkimisen
3398: dellista kuvaa HIV-infektion yleisyydestä. vastoin tämän tahtoa, jos hänen epäillään levit-
3399: Seksiteitse leviävän taudin todellinen kulma- tävän yleisvaarallista tartuntatautia, vaaranta-
3400: kivi on tartunnalle alttiina olleiden kumppanei- van niin läheistensä kuin hoitohenkilökunnan
3401:
3402: 220050K
3403: 2 1992 vp - LA 21
3404:
3405: terveyden. Tänä päivänä kuitenkin HIV-tartun- daan estää epidemian leviämistä. Tieto HIV-
3406: nan saanut voi kieltäytyä testeistä, joita hoitava tartunnasta saa ylivoimaisen enemmistön käyt-
3407: lääkäri hänelle oireiden selvittämiseksi ehdottaa, täytymään aikaisempaa vastuullisemmin. Va-
3408: vedoten yksilön itsemääräämisoikeuden louk- paaehtoinen testeihin hakeutuminen ei ole riittä-
3409: kaamiseen. vä eikä luotettava keino seurata ja estää HIV-
3410: Tuberkuloosin tai salmonellaepidemian epidemian laajentumista.
3411: yhteydessä voidaan määrätä potilas olemaan Koska iho- ja sukupuolitautien erikoislääkä-
3412: poissa ansiotyöstä yleisvaarallisen tartuntatauti- reiden vaatimukset ja kirjallisen kysymyksen n:o
3413: lain nojalla. HIV-positiivista henkilöä ei voida 103 vaatimat toimet HIV-infektion luokittelemi-
3414: kieltää, vaikka rikoslaki rinnastaa HIV-infektion seksi yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi eivät ole
3415: tietoisen tai välinpitämättömyydestä johtuvan johtaneet tarvittaviin muutoksiin, ehdotamme
3416: tartuttamisen törkeään pahoinpitelyyn: jos tartu- lakialoitteessa tartuntatautilain muuttamista
3417: tettu kuolee, voidaan tartuttajaa syyttää taposta. niin, että HIV-infektio luokiteltaisiin yleisvaaral-
3418: Tässä esiintyy siis selvä ristiriita. liseksi tartuntataudiksi.
3419: Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärit ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3420: ehdottaneet HIV-infektion määrittämistä yleis-
3421: vaaralliseksi tartuntataudiksi. Sillä jo HIV-testa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3422: us on yksilöön kohdistuva toimenpide, jolla voi- lakiehdotuksen:
3423:
3424:
3425: Laki
3426: tartuntatautilain 4 §:n muuttamisesta
3427: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3428: muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatautilain (583/86) 4 §:n 2 ja 3 kohta ja
3429: lisätään 4 §:ään uusi 4 kohta, seuraavasti:
3430: 4§ 3) jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin
3431: Tartuntataudit jaetaan asetuksella yleisvaa- sairastuneeseen tai sairastuneeksi epäiltyyn hen-
3432: rallisiin, ilmoitettaviin ja muihin tartuntatautei- kilöön kohdistettavilla toimenpiteillä; ja
3433: hin. Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tar- 4) jos tartuntatauti on HIV-infektio.
3434: tuntatautina:
3435: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3436: 2) jos tauti on vaarallinen; kuuta 199.
3437:
3438:
3439: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1992
3440:
3441: Kirsti Ala-Harja Leea Hiltunen Riitta Jouppila
3442: Margareta Pietikäinen Kyösti Toivonen Leila Lehtinen
3443: Aino Suhola Maija-Liisa Lindqvist Ismo Seivästö
3444: Matti Lahtinen Pirjo-Riitta Antvuori Väinö Saario
3445: Oiva Savela Tuula Linnainmaa Maunu Kohljoki
3446: Päivi Varpasuo Riitta Saastamoinen Rose-Marie Björkenheim
3447: Anna-Kaarina Louvo Hanna Markkula Irmeli Takala
3448: Marjut Kaarilahti
3449: 1992 vp
3450:
3451: Lakialoite 22
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 36 a §:n
3457: muuttamisesta
3458:
3459: Eduskunnalle
3460:
3461: ALOIITEEN SISÅLTÖ
3462: Aloitteessa ehdotetaan Suomen Hallitusmuo- aikavälin tulevaisuudesta. Tämä pitkän aikavälin
3463: toa muutettavaksi siten, että uusi hallitus olisi suunnitelma tuotaisiin eduskunnan käsiteltäväk-
3464: velvollinen tuomaan eduskuntaan käsiteltäväksi si selontekona. Varsinainen hallitusohjelma olisi
3465: hallitusohjelmansa lisäksi suunnitelman pitkän yhä tuotava tiedonantona.
3466:
3467:
3468:
3469:
3470: PERUSTELUT
3471:
3472: Eduskunnan valtiopäiväjärjestyksessä mää- paneutua maan pitkän aikavälin tulevaisuuteen
3473: räytyvät työmuodot eivät sisällä mahdollisuutta ja sen ongelmiin.
3474: pitkän aikavälin suunnitteluun, eivätkä edes kes- Sopivin ajankohta tällaisille keskusteluille
3475: kusteluun maan pitkän tai keskipitkän aikavälin näyttäisi olevan tilanne, jossa uusi hallitus on
3476: tulevaisuudesta. Nykyajan nopeasti muuttuvas- muodostettu ja se joka tapauksessa on velvoitet-
3477: sa maailmassa ja maanosassamme tämä on il- tu valtiopäiväjärjestyksen 36 a §:n mukaisesti
3478: meinen puute, joka helposti heijastuu eduskun- antamaan eduskunnalle tiedonannon ohjelmas-
3479: nan työn tempoilevuutena ja lyhytjänteisenä, taan. Pitkän aikavälin suunnitelmista ei kuiten-
3480: päivänkohtaisten ongelmien käsittelynä ilman kaan liene mielekästä äänestää, joten järkevintä
3481: laajempaa perspektiiviä. olisi esittää pitkän aikavälin suunnitelma selon-
3482: Eduskunnalla ei ole myöskään mahdolli- tekona, joka liittyisi lyhyen aikavälin ohjelmasta
3483: suutta käyttää rutiinimaiseen työskentelyyn annettavaan tiedonantoon. Tämä soisi eduskun-
3484: tarkoitettuja tiloja ja resursseja sellaisiin kes- nalle tilaisuuden kytkeä pitkän ja lyhyen aikavä-
3485: kusteluihin, jotka käsittelevät valtiopäiväjärjes- lin ongelmat luontevalla tavalla toisiinsa.
3486: tyksen ulkopuolisia aiheita. Aiheen vakavuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3487: den vuoksi olisi kuitenkin välttämätöntä, että
3488: eduskunta voisi normaaleissa työtiloissaan, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3489: omaan työhönsä kiinteästi liittyen, aika ajoin lakiehdotuksen:
3490:
3491:
3492:
3493:
3494: 220050K
3495: 2 1992 vp - LA 22
3496:
3497: Laki
3498: Suomen Hallitusmuodon 36 a §:n muuttamisesta
3499: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
3500: tavalla,
3501: lisätään Suomen Hallitusmuodon 36 a §:ään, sellaisena kuin se on 22 päivänä heinäkuuta 1991
3502: annetussa laissa (1074/91), uusi 2 momentti seuraavasti:
3503: 36 a §
3504: Tämä laki tulee voimaan päivänä
3505: Valtioneuvoston on niin ikään viivytyksettä kuuta 19 .
3506: annettava pitkän aikavälin tulevaisuuden suun-
3507: nitelmansa selontekona eduskunnalle.
3508:
3509:
3510: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1992
3511:
3512: Eero Paloheimo Claes Andersson Paavo Nikula
3513: Jarmo Laivoranta Kari Häkämies Pekka Räty
3514: Heikki Riihijärvi Johannes Koskinen Raimo Vuoristo
3515: Marita Jurva Martti Tiuri Kimmo Sasi
3516: Riitta Saastamoinen Tuija Maaret Pykäläinen Kyösti Toivonen
3517: Ismo Seivästö Heikki Rinne Timo Roos
3518: Juhani Vähäkangas Eila Rimmi Lea Mäkipää
3519: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Ensio Laine
3520: Tuulikki Ukkola Markku Vuorensola Maija Perbo-Santala
3521: Heikki A. Ollila Jukka Vihriälä Sauli Niinistö
3522: Väinö Saario Raimo Vistbacka Sulo Aitioniemi
3523: Matti Väbänäkki Leena Luhtanen Raila Aho
3524: Marja-Leena Viljamaa Sirkka-Liisa Anttila Esko Helle
3525: Raimo Liikkanen Jaakko Laakso Anssi Rauramo
3526: Reijo Laitinen Pirjo-Riitta Antvuori Marjatta Stenius-Kaukonen
3527: Iivo Polvi Osmo Polvinen Tarja Kautto
3528: Raili Puhakka Kyllikki Muttilainen Heidi Hautala
3529: Hannele Luukkainen Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
3530: Ulla Anttila Satu Hassi Anna-Kaarina Louvo
3531: Henrik Westerlund Håkan Malm Jan-Erik Enestam
3532: Håkan Nordman Gunnar Jansson Marjut Kaarilahti
3533: Leila Lehtinen Hanna Markkula Tuula Linnainmaa
3534: Maunu Kobijoki Riitta Jouppila Eeva Turunen
3535: Olli Rehn Tina Mäkelä Hannu Suhonen
3536: Rose-Marie Björkenheim Matti Väistö Kyösti Virrankoski
3537: Seppo Kääriäinen Minna Karhunen Esko Seppänen
3538: Erja Labikainen Irmeli Takala Oiva Savela
3539: Eva Biaudet Matti Lahtinen Kalevi Lamminen
3540: Kaarina Dromberg Matti Vanhanen Leea Hiltunen
3541: Marjatta Vebkaoja Arja Ojala Maija Rask
3542: Lea Savolainen Anna-Liisa Kasorineo Markku Rossi
3543: Maija-Liisa Lindqvist Kerttu Törnqvist Kalle Röntynen
3544: Martti Korhonen Jouko Jääskeläinen Riitta Myller
3545: Hannu Kemppainen Timo Laaksonen Pauli Saapunki
3546: Jouni Backman Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
3547: Anneli Taina Juhani Alaranta Anneli Jäätteenmäki
3548: 1992 vp - LA 22 3
3549:
3550: Timo Kalli Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
3551: Mats Nyby Jouko Skinnari Pekka Viljanen
3552: Aino Suhola Asko Apukka Jukka Roos
3553: Virpa Puisto Antero Kekkonen liris Hacklin
3554: Esko-Juhani Tennilä Tarja Halonen Matti Luttinen
3555: Sinikka Hurskainen Esko Jokiniemi Vesa Laukkanen
3556: Tuula Koittinen Lasse Näsi Eeva Kuuskoski
3557: Mirja Ryynänen Jouni J. Särkijärvi Jörn Donner
3558: Päivi Varpasuo Pentti Mäki-Hakola Annikki Koistinen
3559: Seppo Pelttari Arja Alho Kari Urpilainen
3560: Ulpulivari Armas Komi Riitta Kauppinen
3561: Tero Mölsä Aarno von Bell Outi Ojala
3562: Eeva-Liisa Moilanen Markku Laukkanen Pirkko Laakkonen
3563: Toimi Kankaanniemi Kalevi Mattila Pekka Leppänen
3564: Liisa Jaakonsaari Olavi Ala-Nissilä Jarmo Wahlström
3565: Lauri Metsämäki Jussi Ranta Mikko Rönnholm
3566: Markku Koski Martti Pura Johannes Leppänen
3567: Timo Järvilahti Mauri Miettinen Henrik Lax
3568: Maria Kaisa Aula Tellervo Renko Pertti Paasio
3569: Jukka Gustafsson Markku Lehtosaari
3570: 1992 vp
3571:
3572: Lakialoite 23
3573:
3574:
3575:
3576:
3577: Aitioniemi ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin
3578: kumoamisesta
3579:
3580:
3581: Eduskunnalle
3582:
3583: Kansaneläkelain 25 §:n mukaan aviopuoli- tuottanut tulosta. Myöskään silloinen oppositio-
3584: soilla, joista molemmat saavat kansaneläkettä, puolue, keskusta, ei ole huolimatta omista vaati-
3585: lisäosa on 15% pienempi kuin yksinäiselle mak- muksistaan saanut hallituksessa ollessaan kor-
3586: settava lisäosa. Käytännössä tämä merkitsee jausta aikaan. Puolisoaleneroan poistaminen ei
3587: sitä, että avioliitossa asuva eläkeläispuoliso me- ole valtiontaloudellisesti ylivoimainen toimenpi-
3588: nettää kuukaudessa suurimmillaan lähes 300 de, sillä vuositasolla sen kustannukset olisivat
3589: markkaa. Koska kyseistä puolisoaleneroaa so- noin 1,5 miljardia markkaa eli kymmenesosa
3590: velletaan ainoastaan kansaneläkkeen lisäosaan, valtion pelkästään Säästöpankkien Keskus-Osa-
3591: se kohdistuu ainoastaan pienituloisiin ja osaan kepankin pelastamiseen käyttämistä määrära-
3592: keskituloisista eläkeläisistä. Epäkohtaa kärjistää hoista. Uudistuksella kohotettaisiin kuitenkin
3593: edelleen se, että myös kunnallisverotuksen eläke- noin 300 000 eläkeläisen elintasoa tuntuvasti ja
3594: tulovähennys on heillä alempi. lisättäisiin samalla kotimaista kulutusta.
3595: Nykyinen vuonna 1991 hieman korjattu jär- Tässä lakialoitteessa esitetyn kansaneläkkeen
3596: jestelmä perustuu tarveharkintaiseen järjestel- lisäosan puolisoaleneroan poistamisen jälkeen-
3597: mään, joka ei enää vastaa tämän päivän käytän- kin jää kansaneläkelakiin puutteita, kuten eläk-
3598: töä tai sosiaalipoliittisia perusteita. Tarveharkin- keiden liian alhainen taso ja eläkkeiden
3599: taisen puolisokytkennän sijaan tulisi pyrkiä yksi- elinkustannusindeksisidonnaisuus. Valtion tä-
3600: lökeskeisyyteen ja maksaa puolisoille lisäosaa mänhetkinen taloustilanne ei kuitenkaan salli
3601: samoin perustein kuin yksinäisille eläkkeensaa- kansaneläkkeiden tasokorotusta, ja niiden sito-
3602: jille. Samalla päästäisiin pois nykyisen lain aihe- minen palkkaindeksiin saattaisi olla vallitsevassa
3603: uttamista eläkeasumuseroista, joilla pyritään tilanteessa jopa epäedullista kansaneläkeläisille.
3604: pelkästään kiertämään kansaneläkelain puoli- Em. epäkohdat tulee kuitenkin lähitulevaisuu-
3605: soalenemasäännöstä. dessa maan taloudellisen tilanteen parannuttua
3606: Suomen Maaseudun Puolueen neuvottelijat korjata.
3607: vaativat hallituksen budjettiriihessä syyskesällä Tämän lakialoitteen mukaan kansaneläkkei-
3608: 1990 kansaneläkkeen lisäosan puolisoaleneroan den lisäosan puolisoaleneroa poistettaisiin ku-
3609: poistamista tärkeimpänä tavoitteenaan valtion moamalla kansaneläkelain 25 §:n 2 momentti.
3610: vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa. Muut silloi- Kyseinen muutos on osa jo kauan luvattua
3611: set hallituspuolueet, sosialidemokraatit, kokoo- kansaneläkeuudistuksen IV vaihetta.
3612: mus ja Ruotsalainen Kansanpuolue, eivät suos- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3613: tuneet kuin 4 %:n suuruiseen parannukseen, ja
3614: siksi Suomen Maaseudun Puolue lähti hallituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3615: sesta elokuussa 1990. Yritimme tuolloin saada lakiehdotuksen:
3616: asiaan korjausta vielä eduskunnassa, mutta se ei
3617:
3618:
3619:
3620:
3621: 220050K
3622: 2 1992 vp - LA 23
3623:
3624: Laki
3625: kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin kumoamisesta
3626: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3627: 1§ 2§
3628: Täten kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
3629: annetun kansaneläkelain (347/56) 25 §:n 2 mo- 1993.
3630: mentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä maalis-
3631: kuuta 1991 annetussa laissa (471191).
3632:
3633:
3634: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
3635:
3636: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Hannu Suhonen
3637: Marita Jurva Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
3638: Lea Mäkipää
3639: 1992 vp
3640:
3641: Lakialoite 24
3642:
3643:
3644:
3645:
3646: Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta
3647:
3648:
3649:
3650: Eduskunnalle
3651:
3652: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen muksia. Jos tämä käytäntö laajenee kattavaksi
3653: laiksi kunnallislain muuttamisesta. Esitys mer- niin, että myös määrärahakysymykset ja uuden
3654: kitsee käytännössä määräenemmistösäännösten viran perustamiset voidaan tehdä yksinkertaisel-
3655: poistumista kunnallislaista ja kunnanvaltuusto- la enemmistöllä, ajaudutaan sanetupolitiikkaan
3656: jen päätöksentekomenettelyn muuttumista pienissä maalaiskunnissa. Virat tullaan täyttä-
3657: enemmistöpäätöksillä toimivaksi. Lisäksi halli- mään ja kunnan talousasiat päättämään yhden
3658: tuksen esitys muuttaa toimivallan siirtämistä, puolueen, keskustan, kokouksissa ja paikallisen
3659: kuntien yhteistoimintaa ja kuntien liiketoimin- valtapankin kabinetissa.
3660: taa koskevia säännöksiä. Suomen Maaseudun Puolue katsoo, että niin
3661: Tämä aloite on tarkoitettu rinnakkaislaki- kunnallisella tasolla kuin eduskunnassakin tulee
3662: aloitteeksi hallituksen esitykselle n:o 70 niiltä säilyttää vähemmistönä olevien puolueiden ja
3663: osin, kuin se muuttaa kunnanvaltuuston määrä- ryhmittymien vaikutusmahdollisuudet ja vallas-
3664: enemmistösäännöksiä. SMP ei voi hyväksyä sitä, sa olevien tarve neuvotella niiden kanssa sopu-
3665: että nykyisen kunnallislain 50 § aiotaan kumota ratkaisun löytämiseksi. Käytäntö on toiminut
3666: ja siirtyä enemmistöpäätösmenettelyyn kunnis- hyvin jo vuosikymmeniä eikä ole kohtuuttomas-
3667: sa. Mikäli näin menetellään, tulee Suomeen huo- ti, jos ollenkaan, hidastanut päätöksentekoa
3668: mattava määrä kuntia, joissa yksi puolue, kes- kunnallisella tai valtakunnallisella tasolla.
3669: kusta, voi uuden lain voimaan tultua yksin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3670: päättää kunnan kaikista asioista. Jo nykyisenkin nioittaen,
3671: lain aikaan, kun enemmistöpäätöksin on voitu
3672: päättää monista asioista, on yhden puolueen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3673: "diktatuurista" saatu runsaasti kielteisiä koke- lakiehdotuksen:
3674:
3675:
3676:
3677:
3678: 220050K
3679: 2 1992 vp - LA 24
3680:
3681:
3682: Laki
3683: kunnallislain muuttamisesta
3684: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3685: kumotaan 10 päivänäjoulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 116-122, 122 a, 123-134
3686: ja 136 §,
3687: sellaisina kuin niistä ovat 118 §osittain muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla
3688: (25/90), 122 ja 136 § osittain muutettuna 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla (1122/90),
3689: 122 a § 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (529/86), 123 ja 131 § mainitussa 14 päivänä
3690: joulukuuta 1990 annetussa laissa, 126 §osittain muutettuna 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla
3691: (388/81), 129 §osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 14 päivänäjoulukuuta 1990
3692: annetulla lailla, 130 § mainitussa 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa, 134 § muutettuna
3693: viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 12 päivänä tammikuuta ja 14 päivänä joulukuuta 1990
3694: annetuilla laeilla sekä 136 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla,
3695: muutetaan 8 §:n 1 momentti, 11 §:n otsikko, 54 §:n 2 momentti, 58 a §, 61, 63 ja 71 a §, 87 §:n 2
3696: momentti, 95 §:n 2 momentti, 103-111 ja 113-115 §, 137 §:n 3 momentti, 140 ja 141 §, 142 §:n 1
3697: momentti, 143 §:n 2 momentti, 144 §:n 1 momentti, 145 §, 146 §:n 2 momentti ja 148 §:n 2 momentti,
3698: sellaisina kuin niistä ovat 58 a, 61 ja 71 a §, 87 §:n 2 momentti, 137 §:n 3 momentti ja 146 §:n 2
3699: momentti mainitussa 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa, 63, 104 ja 140 § osittain
3700: muutettuina viimeksi mainitulla lailla, 103 §osittain muutettuna mainitulla 12 päivänä tammikuuta
3701: 1990 annetulla lailla, 141 §osittain muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetulla lailla (244/89)
3702: ja mainitulla 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla sekä 144 §:n 1 momentti ja 148 §:n 2 momentti
3703: viimeksi mainitussa laissa, sekä
3704: lisätään lakiin uusi 7 a §, 11 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 14 päivänä
3705: joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 56 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 71 b §,
3706: 80 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla
3707: lailla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä lakiin siitä mainitulla
3708: 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla kumotun 112 §:n tilalle uusi 112 §seuraavasti:
3709:
3710: 7 aja 8 § 50§
3711: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 70) Määräenemmistö
3712: (Kuten voimassa olevassa laissa)
3713: 11§
3714: 54---148 §
3715: Päätösvallan siirtäminen ja edelleen siirtäminen
3716: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 70)
3717:
3718: (2 mom. kuten voimassa olevassa laissa) Voimaantulosäännös
3719: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 70) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 70)
3720:
3721:
3722: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
3723:
3724: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
3725: Hannu Suhonen Marita Jurva Raimo Vistbacka
3726: Tina Mäkelä
3727: 1992 vp
3728:
3729: Lakialoite 25
3730:
3731:
3732:
3733:
3734: Hautala ym.: Ehdotus laiksi Kemijoen yläosan erityissuojelusta
3735:
3736:
3737: Eduskunnalle
3738:
3739:
3740: ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3741:
3742: Aloitteessa ehdotetaan, että Kemijoen ylä- Tenniöjoen ja Kemijoen yhtymäkohdan alapuo-
3743: osan vesistö Pelkosenniemen kunnassa, Kemi- lella Kitistä lukuun ottamatta suojeltaisiin eri-
3744: järven kaupungissa sijaitsevan Tapionniemen tyislailla uuden voimalaitoksen rakentamiselta ja
3745: yläpuolella ja Savukosken kunnassa sijaitsevan säännöstelyltä.
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: PERUSTELUT
3751:
3752: Alueen suojelua puoltavat ympäristöarvot seen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvat
3753: Raateaapa ja Kätkäaapa sekä Kokonaapa, Ka-
3754: Vesistöalue liittyy keskeisesti ainoaan suureen tosaapa, Neulikkoaapa ja Jänkäläisenaapa ovat
3755: Kemijoen vesistön osaan, joka Ounasjoen ohella luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti ja
3756: on säästynyt voimataloudellisen rakentamisen maakunnallisesti arvokkaita. Alueella tavataan
3757: aiheuttamilta muutoksilta. Sen luontoon sisältyy poikkeuksellisen reheviä lettoja, joiden kasvila-
3758: valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkai- jistoon kuuluu uhanalaisia lajeja. Alue on myös
3759: ta luonnonalueita. Alueella on merkitystä maise- uhanalaisten eläinlajien elinympäristöä. Kemi-
3760: mansuojelulle, kotitarve-ja virkistyskalastuksel- joen pääuoma on valuma-alueella rakentama-
3761: le ja luonnontuotteiden keräilylle. Valuma-alue ton. Siihen laskee useita sivujokia, joista merkit-
3762: on tärkeätä porojen laidunaluetta. Alueen tuntu- tävin on luonnontilaisten rehevien korpien ja
3763: massa harjoitetaan matkailuelinkeinoa, jolle lehtojen reunustama Vuotosjoki. Kemijoen
3764: luonnonmukaisella vesi- ja rantaluonnolla on pääuomassa sijaitseva Keminsaarten tulvaniitty-
3765: suuri merkitys. alue on kasvillisuudeltaan valtakunnallisesti ja
3766: Kemijoen ja Kokonaavan välisellä alueella ilmeisesti jopa kansainvälisestikin arvokas. Ke-
3767: kulkee suuri pohjois-eteläsuuntainen harjujakso, minsaarten kasvilajistoon kuuluu uhanalaisia
3768: jonka osa, Palokankaan-Rytivaaran harju, kuu- kasvilajeja. Alueella on myös poikkeuksellisen
3769: luu valtioneuvoston päätöksen mukaiseen harju- suuri, luonnonmuodostumaan syntynyt törmä-
3770: jensuojeluohjelmaan. Harjujakso on geologisesti pääsky-yhdyskunta.
3771: valtakunnallisesti arvokas ja sillä on myös mai- Kemijoen kalakannassa on arvokalakantoja,
3772: semallista merkitystä. Kemijoen pohjoispuolella joiden hoito on tuottanut positiivisia tuloksia.
3773: harjualueella on Pelkosennieman kunnan ve- Taimenella, harjuksella ja siialla on erityistä
3774: denottamo. merkitystä suojeltavaksi esitetyn alueen yläpuo-
3775: Harjujaksoon liittyy lukuisia lampiaja järviä, lisessa, jo koskiensuojelulailla suojellussa vesis-
3776: joiden maisemallinen ja luonnonsuojelullinen tössä. Näiden kantojen säilyttäminen edellyttää
3777: arvo on huomattava. Alueelta on havaintoja kuitenkin luontaisten vaellusmahdollisuuksien
3778: alueellisesti uhanalaisen pilkkasiiven pesinnästä. ja vesiekosysteemin säilyttämistä myös suojelta-
3779: Valuma-alueen suot, joista merkittävimmät vaksi esitetyllä vesistöalueella.
3780: ovat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- Kemijoen varren perinnemaisemat ovat hyvin
3781:
3782: 220050K
3783: 2 1992 vp - LA 25
3784:
3785: kauniita ja ne ovat yhdessä Ounasjoen rantojen jolloin hallituksen iltakoulu päätti, että hank-
3786: kanssa muisto entisen Kemijoen elämästä. keen valmistelusta luovutaan. Päätöksen pysy-
3787: Alue on paikallisesti ja seudullisestikin tärkeä- vyyden takeeksi eduskunta on vuosien 1982 ja
3788: tä virkistyskäytölle. Aluetta käytetään paljon 1991 välisenä aikana osoittanut tulo- ja menoar-
3789: vapaa-ajan veneilyyn ja virkistyskalastukseen. vioista alueelle metsänparannuslainoja ja alueen
3790: Vuotosjoki on runsaan veden aikaan melottavis- elinkeinojen elvyttämiseen tarkoitettua tukea yli
3791: sa Ahvenselän kylästä Kemijoessa sijaitsevaan 30 miljoonaa markkaa. Elvytystoimien ansiosta
3792: laskupaikkaansa saakka. Joet tarjoavat mahdol- alueelle on asettunut pysyvästi asumaan useita
3793: lisuuksia luontoon tukeutuvan matkailun kehit- perheitä. Elvytyksen tulokset ovat lyhyellä täh-
3794: tämiselle, millä olisi merkitystä Pelkosenniemen täimellä olleet hyviä suhteessa siihen väestökehi-
3795: kunnassa talvikauteen painottuneiden matkai- tykseen, jota on tapahtunut vastaavilla haja-
3796: luinvestointien laajemmalle hyödyntämiselle. asutusalueilla Lapissa.
3797: Suhteelliset korkeuserot ovat pieniä alueella, Hallitus päätti iltakoulussaan 1991, että han-
3798: minkä vuoksi Kemijoki virtaa pääasiassa rauhal- ke otetaan uudelleen käsittelyyn. Epävarmuus ja
3799: lisena kymenä. Muutamat virtapaikat eläväittä- erittäin vakavat ristiriidat alueella virisivät uu-
3800: vät kuitenkin jokimaisemaa. Pienehköjä koskia delleen. Hallituksen ratkaisu osoitti, ettei valtio-
3801: ja virtapaikkoja on myös suurimmassa sivujoes- neuvoston päätös anna riittäviä takeita alueen
3802: sa, Vuotosjoessa. Tärkein koski on Savukosken elämän tulevalle kehitykselle, vaan tarvitaan
3803: kirkonkylässä, jossa koskiluonto on tärkeä osa eduskunnan säätämää erityislakia. Alueen maa-
3804: kylän ilmettä. ja metsätalous edellyttää pitkän ajan kehittymis-
3805: mahdollisuuksia. Metsien tuoton parantamiseen
3806: käytetyistä varoista saatava hyöty on korjatta-
3807: Alueen merkitys Kemijoen vesistössä vissa vasta vuosikymmenten päästä. Tempoileva
3808: päätöksenteko ei sovi pitkiä ajanjaksoja edellyt-
3809: Kemijoen vesistö on muilta osiltaan varsin tävien elinkeinojen järkevälle kehittämiselle.
3810: pitkälle rakennettu voimatalouden käyttöön. Alueella on porojen tärkeitä laidunalueita. Vaik-
3811: Voimatalousrakentaminen on muuttanut perus- ka alueen prosentuaalinen osuus patiskuntien
3812: teellisesti luonnon ja kulttuurimaiseman laajoilla laidunalueista on pienehkö, on kesälaidunten
3813: alueilla. Yksittäisen vesistön rakentamisessa on merkitys kuitenkin hyvin suuri. Hirvasniemen
3814: Kemijoella saavutettu ääriraja, jonka ylittämi- paliskunta katsoo itsenäisen olemassaolonsa
3815: nen olisi kohtuuton rasitus ympäristölle, perin- riippuvan juuri suojeltavaksi esitetyn vesistön
3816: nemaisemalle ja ennen kaikkea jokivarren väes- valuma-alueen laitumista.
3817: tölle. Uusien voimalaitosten rakentaminen vesis- Ristiriidat alueen kunnissa ovat haitanneet
3818: töalueelle ei pienten putouskorkeuksien vuoksi kaikkea asioiden käsittelyä. Kunnissa toivotaan
3819: ola taloudellisesti kannattavaa. Alueen merkitys pikaista ratkaisua alueen tulevasta käytöstä. Ai-
3820: vesivoimalle perustuu siihen, että osa vesistöalu- noaksi pysyväksi ratkaisuksi on esitetty alueen
3821: eesta on hyvin alavaa ja teknisesti eristettävissä tuhoamista rakentamalla alueelle säännöstelyal-
3822: muusta vesistöstä säännöstelyaltaaksi. Voimata- las. Esityksen tarkoituksena on osoittaa, että on
3823: loudellinen hyöty alueelta olisikin saatavissa lä- olemassa myös kestävä vaihtoehtoinen päätös,
3824: hinnä vasta Kemijärven alapuolisissa voimalai- joka turvaisi alueen nykyiseen ympäristöön no-
3825: toksissa. Tällöinkin hyöty koituisi lähinnä joen jautuvan kehittämisen ja vastaisi myös alueen
3826: vesivoimaa käyttävän voimalaitosyhtiön kan- tärkeimmän kunnan, Pelkosenniemen, esittämiä
3827: nattavuudelle. Valtakunnallista energiataloudel- kannanottoja.
3828: lista merkitystä vesistöalueen vesivoiman hyö-
3829: dyntämisellä ei ole.
3830: Alueen uhkatekijät
3831:
3832: Alueen väestön elinolot Alueen vesiluonnon ja maaekosysteemien
3833: sekä ihmisten elinympäristön ainoa ja vakavin
3834: Erityisesti suojeltavaksi tarkoitetun alueen uhka on suunnitelma Vuotoksen tekoaltaan ra-
3835: väestö on joutunut vuosikymmeniä kestäneen kentamisesta. Hanketta on käsitelty hallitukses-
3836: Kemihaaranja Vuotoksen allashankkeita koske- sa toukokuusta 1991 alkaen. Asian valmistelun
3837: neen epävarmuuden rasittamaksi. Epävarmuus yhteydessä ei ole kuitenkaan tehty riittäviä ym-
3838: oli tarkoitus pysyvästi lopettaa vuonna 1982, päristövaikutuksia koskevia selvityksiä, jotka
3839: 1992 vp - LA 25 3
3840:
3841: osoittaisivat, ettei hankkeesta ole suurempaa vaikutti myös se, ettei hankkeen uudelleenvireil-
3842: haittaa kuin hyötyä. Hallituksen iltakoulun pää- lepanoa pidetty todennäköisenä hallituksen
3843: tös vuonna 1982 perustui siihen, että hankkeesta vuonna 1982 tekemän päätöksen vuoksi. Kos-
3844: saatava taloudellinen hyöty ei olisi kustannuk- kiensuojelulaki on lisäksi hankkeen kannalta
3845: siin nähden merkittävä, hankkeen energiatalou- epävarma, sillä se estäisi ainoastaan uuden voi-
3846: dellinen hyöty olisi koko maan kannalta vähäi- malaitoksen rakentamisen siinä tarkoitetuissa
3847: nen ja ympäristövaikutukset olisivat huomatta- vesistöissä. Olisi ollut mahdollista jatkaa hank-
3848: vat. keen suunnittelua pelkkänä vesilain 8 luvun
3849: Hankkeesta on sen viimeisen vireilläolon ai- tarkoittamana säännöstelyhankkeena, jolloin
3850: kana tehty kaksi uutta selvitystä. Altaan vaiku- oltaisiin jouduttu uudelleen epävarmaan tilan-
3851: tuksia alapuoliseen vesistöön koskeva selvitys teeseen.
3852: osoittaa, että altaan rakentaminen lisäisi Kemi-
3853: joen kiintoaine- ja fosforikuormitusta sekä alen-
3854: taisi veden happipitoisuutta. Haitalliset vaiku- Johtopäätökset
3855: tukset ulottuisivat laajalle vesistöön aina Perä-
3856: mereen saakka. Hankkeesta varmasti aiheutuvia Kemijoen vesistö lakiesityksen tarkoittamalla
3857: raskasmetalliongelmia ei ole edes tutkittu. Kun alueella ja sen yläpuolisella, jo koskiensuojelu-
3858: vielä otetaan huomioon, että allas peittäisi alleen lailla suojellulla alueella, on valtakunnallisesti ja
3859: 240 neliökilometriä maaekosysteemejä, joilla on jopa kansainvälisestikin arvokas kokonaisuus.
3860: esityksen perusteluiden alkuosassa kuvattuja Alueen luonnon ja maiseman suojelu on vahvasti
3861: ympäristöarvoja, voidaan todeta, että vuoden perusteltua. Alueen väestö, elinkeinot ja kunnal-
3862: 1982 kielteisen iltakoulupäätöksen oikeellisuus liselämä ovat joutuneet valtion omistaman voi-
3863: on ympäristöseikkojen osalta vain vahvistunut. mayhtiön liiketaloudellisen kannattavuuden pa-
3864: Hankkeen yhteiskuntataloudellista kannatta- rantamiseen tähtäävän, ympäristöä laajalti pi-
3865: vuutta selvittänyt Valtion taloudellinen tutki- laavan hankkeeq uhkaamiksi. Pitkällinen epä-
3866: muskeskus on osoittanut, että Vuotos-hanke on varmuus on aiheuttanut syviä ongelmia niin
3867: niukasti energiataloudellisesti kannattava suh- taloudellisesti, sosiaalisesti kuin henkisestikin.
3868: teellisen alhaisella 5 o/o:n diskoottokorolla lasket- Aluetta uhkaava hanke on yhteiskuntataloudel-
3869: tuna. Jos käytetään vuonna 1982 tehdyn iltakou- lisesti kannattamaton, energiataloudellisesti
3870: lupäätöksen perusaineiston tapaan diskontto- merkityksetön ja ympäristölle erittäin haitalli-
3871: korkona 6 o/o:n korkoa, hanke ei ole edes ener- nen. Voimataloushankkeen pitkäaikaisuuden ja
3872: giataloudellisesti kannattava. Yhteiskuntatalou- sitä suunnittelevan yhtiön erityisen aseman
3873: dellisesti Vuotos-hanke ei selvityksen mukaan vuoksi ainoa tapa saada asia kohtuullisesti ja
3874: ole missään tapauksessa kannattava. Hankkeen oikeudenmukaisesti ratkaistua, on laatia kyseis-
3875: taloudellisesta merkityksestä saadut lisätiedot tä vesistönosaa koskeva erityislaki, joka lopulli-
3876: siis vahvistavat nekin oikeiksi vuoden 1982 ilta- sesti estäisi voimatalousrakentamisen alueella.
3877: koulupäätöksen perusteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3878: Esityksessä tarkoitettua vesistön osaa ei otet-
3879: tu koskiensuojelulakiin. Laki oli tarkoitettu pai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3880: nottumaan vahvemmin nimenomaan koskiluon- lakiehdotuksen:
3881: toon, kun nyt kyseessä on enemmän myös valu-
3882: ma-alueen maaekasysteemien suojelu. Taustalla
3883: 4 1992 vp - LA 25
3884:
3885:
3886: Laki
3887: Kemijoen yläosan erityissuojelusta
3888:
3889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3890:
3891: 1§ Tämän lain mukainen korvaus määrätään
3892: Uuden voimalaitoksen rakentamiseen tai ve- siinä järjestyksessä kuin kiinteän omaisuuden ja
3893: sistön säännöstelyyn ei saa myöntää vesioikeu- erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa
3894: den lupaa Kemijoen vesistössä Kemijärven kau- laissa (603/77) on säädetty. Mainitun lain
3895: pungissa, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken 82 §:ssä säädetyt kustannukset on määrättävä
3896: kunnissa, Kemijärven kaupungissa sijaitsevan valtion maksettavaksi. Menettelystä on lisäksi
3897: Tapionniemen ja Savukosken kunnassa sijaitse- soveltuvin osin voimassa, mitä mainitun lain
3898: van Kemijoen ja Tenniönjoen välisessä vesistös- 97 §:ssä on säädetty.
3899: sä lukuun ottamatta Kitisen vesistöaluetta.
3900: 3§
3901: 2§ Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
3902: Vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3903: haltijalle, joka sen johdosta mitä 1 §:ssä on
3904: säädetty ei voi käyttää hyväksi omistamaansa tai 4§
3905: hallitsemaansa vesivoimaa, suoritetaan omista- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3906: jan tai käyttöoikeuden haltijan niin vaatiessa kuuta 199.
3907: valtion varoista korvaus, joksi on määrättävä Korvausta tässä laissa tarkoitettuun korvaus-
3908: vesivoiman luonnonmukaisen nimellistehon pe- toimitukseen on haettava viiden vuoden kulues-
3909: rusteella lasketun hinnan mukainen täysi kor- sa tämän lain voimaantulosta.
3910: vaus.
3911:
3912:
3913: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1992
3914:
3915: Heidi Hautala Minna Karhunen Eva Biaudet
3916: Riitta Myller Arja Ojala Jouni J. Särkijärvi
3917: Tarja Kautto Marja-Leena Viljamaa
3918: 1992 vp
3919:
3920: Lakialoite 26
3921:
3922:
3923:
3924:
3925: Lehtinen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3926:
3927:
3928: Eduskunnalle
3929:
3930: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3931:
3932: Aloitteessa ehdotetaan, että opiskelija voisi lain mukaisen opintorahan kuukausimäärä 12-
3933: tehdä sekä valtion- että kunnallisverotuksessa kertaisena. Opintorahavähennys ei voisi olla
3934: opintorahavähennyksen, jonka määrä olisi kor- opintorahatuloa suurempi.
3935: keakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun
3936:
3937:
3938:
3939:
3940: PERUSTELUT
3941:
3942: Laki korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta Opintotukijärjestelmän on tarjottava mahdol-
3943: tulee voimaan 1.7.1992. Samassa yhteydessä lisuus kokopäivätoimiseen tehokkaaseen opiske-
3944: korkeakouluopiskelijoiden opintoraha muuttuu luun. Nyt voimaan tulevassa järjestelmässä tämä
3945: veronalaiseksi tuloksi. Opintoraha ei anna on joitain osin kyseenalaista. Kokopäivätoimi-
3946: opiskelijalle mahdollisuutta kokopäivätoimi- sen opiskelun mahdollistamiseksi lakialaitteessa
3947: seen opiskeluun ilman huomattavaa velkaantu- ehdotetaan otettavaksi tulo- ja varallisuusvero-
3948: mista. lakiin kansaneläkevähennyksen tapainen opin-
3949: Koko vuoden (12 kk) pelkällä opintorahalla torahavähennys. Vähennyksen suuruus sidottai-
3950: elävälle jää verojen jälkeen käteen noin 1 300 siin opintorahan suuruuteen, jolloin vähennyk-
3951: markkaa alle toimeentulon minimin, johon ovat sen vaikutus olisi suurin juuri opintorahan va-
3952: periaatteessa oikeutettuja kaikki kansalaiset. rassa eläville.
3953: Yhä suurempi osa opiskelijoista joutuu elämään Edellä olevan perusteella ehdotan,
3954: läpi vuoden opintotuella, koska kesätyön saanti
3955: on heikon työllisyystilanteen takia hyvin vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3956: keaa. lakiehdotuksen:
3957:
3958:
3959:
3960: Laki
3961: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3963: lisätään 29 päivänäjoulukuuta 1988 annettuun tulo- ja varallisuusverolakiin (1240/88) uusi 102 a
3964: ja 108 a § seuraavasti:
3965: 102 a § kausimäärä 12-kertaisena. Opintorahavähennys
3966: Valtionverotuksessa verovelvollisen koko- ei voi olla opintorahatuloa suurempi.
3967: naistulosta vähennetään valtionverotuksen
3968: opintorahavähennys. Opintorahavähennyksen 108 a §
3969: määrä on korkeakouluopiskelijoiden opintotu- Kunnallisverotuksessa verovelvollisen koko-
3970: esta annetun lain mukaisen opintorahan kuu- naistulosta vähennetään kunnallisverotuksen
3971:
3972: 220050K
3973: 2 1992 vp - LA 26
3974:
3975: opintorahavähennys. Opintorahavähennyksen Tämä laki tulee voimaan pa1vana
3976: määrä on korkeakouluopiskelijoiden opinto- kuuta 199 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
3977: tuesta annetun lain mukaisen opintorahan kuu- vuodelta 199 toimitettavassa verotuksessa.
3978: kausimäärä 12-kertaisena. Opintorahavähennys ei
3979: kuitenkaan voi olla opintorahatuloa suurempi.
3980:
3981:
3982: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
3983:
3984: Leila Lehtinen
3985: 1992 vp
3986:
3987: Lakialoite 27
3988:
3989:
3990:
3991:
3992: Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi yritysten markkaluottojen ja luonnol-
3993: listen henkilöiden asuntolainojen lyhennysten ja korkojen
3994: määräaikaisesta anteeksiannosta
3995:
3996:
3997: Eduskunnalle
3998: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3999:
4000: Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi erilli- Esityksen tarkoitus on estää lisäkonkurssit,
4001: nen yritysten markkamääräisien lainojen ja yksit- työttömyyden lisääntyminen ja asuntojen pak-
4002: täisten henkilöiden asuntolainojen korkojen ja komyynnit. Samalla annettaisiin kotimaiselle
4003: lyhennysten määräaikainen anteeksiantolaki. Sa- kulutukselle piristysruiske ja parannettaisiin yri-
4004: malla lakialoitteessa tarkoitettujen lainojen takai- tysten kilpailukykyä, maksuvalmiutta ja työllis-
4005: sinmaksuaikaa jatkettaisiin kahdella vuodella. tämismahdollisuuksia. Myös valtion tulot välilli-
4006: Ehdotetun lain pankeille aiheuttamat korko- sessä verotuksessa ja tulo- ja varallisuusveron
4007: tulojen menetykset korvattaisiin niille valtion osalta kasvaisivat kulutuksen lisääntyessä ja
4008: varoista, mutta saamatta jääneet lyhennykset asuntolainojen korkovähennyksen poistuessa.
4009: jäisivät pankkien luottotappioiksi. Pankkien va- Ehdotettua lakia on tarkoitus soveltaa vuosina
4010: kavaraisuus turvattaisiin jo olemassa olevan va- 1993 ja 1994.
4011: kuusrahaston avulla.
4012:
4013:
4014:
4015:
4016: PERUSTELUT
4017:
4018: Nykyinen tilanne ja ebdotetut toimenpiteet osaltaan siitä, että pankit tekivät virheratkaisuja
4019: ns. osakepelissä, ja toisaalta siitä, että järjestele-
4020: Suomessa vallitsee tällä hetkellä erittäin syvä mättömien luottojen määrä on ollut jatkuvassa
4021: lama ja suurtyöttömyys. Tämän seurauksena kasvussa. Niiden määrän kasvu johtuu puoles-
4022: maassamme tapahtuu yritysten konkursseja en- taan yritysten yhä pahenevista maksuvaikeuksis-
4023: nätysmäärä eikä tälle kehitykselle toistaiseksi ta ja luonnollisten henkilöiden taloudellisista
4024: näytä olevan loppua tiedossa. Tästä itsenäisyy- ongelmista.
4025: temme ajan ehkä pahimmasta konkurssiaallosta Suomalaisten yritysten osalta tilanne on tällä
4026: on seurauksena työttömyyden pysyminen kor- hetkellä se, että niiden kassatilanne varsinkin
4027: keana ja vaara sen edelleen lisääntymisestä. pienten ja keskisuurten yritysten osalta on lähes
4028: Suurtyöttömyys on aiheuttanut puolestaan hui- kestämätön. Toimituksia on vaikea saada ja
4029: man nousun valtion työttömyydestä aiheutuvis- mikäli niitä saadaankin, maksujen saaminen
4030: sa menoissa ja myös ennennäkemättömät talou- niistä on hidasta ja maksut jäävät usein jopa
4031: delliset ja henkiset ongelmat kansalaisten kes- saamatta. Tämä puolestaan vaikeuttaa yritysten
4032: kuudessa. mahdollisuuksia hoitaa lainojensa lyhennykset
4033: Suomalaiset pankit ovat varsinkin kahtena ja korot. Tästä puolestaan koituu pankeille mer-
4034: viimeisenä vuotena tehneet erittäin huonoja ti- kittäviä luottotappioita, ja toisaalta tilanne joh-
4035: linpäätöksiä. Viime vuoden tappiot nousivat taa yritysten konkursseihin. Konkurssiin ovat
4036: yhteenlaskettuina useihin miljardeihin markkoi- laajamittaisesti joutuneet myös pitkällä tähtäi-
4037: hin ja sama suuntaus näyttää jatkuvan myös mellä täysin terveet yritykset, koska pankit ovat
4038: kuluvana vuonna. Tämä aiheutuu merkittäväitä ryhtyneet kiristämään olennaisesti lainoituslin-
4039:
4040: 220050K
4041: 2 1992 vp - LA 27
4042:
4043: jaansa. Mikäli tilanteeseen ei löydetä ulos- vaamiseen ja vakavaraisuuden turvaamiseen
4044: pääsyä, tulee laaja konkurssiaalto edelleenjatku- useita kymmeniä miljardeja markkoja. Samaan
4045: maan ja toisaalta pankkien tappiokierre yhä aikaan pankit tulevat lähivuosina vallitsevan
4046: pahenemaan. tilanteenjohdosta kirjaamaan edelleenkin tuntu-
4047: Asuntolainojen osalta tilanne on myös erit- via luottotappioita kuluvan vuoden tyyliin.
4048: täin huolestuttava. Työttömyyden johdosta ja Tämä tilanne tulee aiheuttamaan kansakunnal-
4049: muista syistä syntyneiden maksuvaikeuksien ta- lemme ja sen talouselämälle suuria ongelmia ja
4050: kia asuntolainojen lyhennysten ja korkojen hoi- rasittamaan maamme kansantaloutta vielä useita
4051: taminen on käynyt monille asuntovelallisille yli- vuosia korkeasuhdanteen alkamisen jälkeenkin.
4052: voimaiseksi. Pankit ovat olleet monissa tapauk- USA:ssa ryhdyttiin 1930-luvun alkupuolella
4053: sissa haluttomia ryhtymään erikoisjärjestelyihin suuren pörssiromahduksen jälkeen lamakauden
4054: asuntolainojen osalta runsaiden tappioidensa alettua erityistoimenpiteisiin velkojen järjestele-
4055: takia. Tästä on aiheutunut laajamittaista asunto- miseksi. Tätä varten USA:ssa säädettiin useita
4056: jen pakkomyyntiä, jossa häviäjiksi ovat joutu- lakeja, kuten esimerkiksi maanviljelijöiden ja
4057: neet ennen kaikkea asuntovelalliset mutta myös asuntovelallisten lainojen järjestelemiseksi tar-
4058: heitä veikoneet pankit asuntojen arvon romahta- koitetut lait. Niissä valtiovalta ryhtyi erityisjär-
4059: misen takia. Tilanteesta ei ole siis hyötynyt jestelyihin niin, etteiUSA:ssaaiheutunut tapah-
4060: käytännössä kukaan. tunutta laajamittaisempaa maatilojen pakko-
4061: Ongelma asuntolainojen osalta on se, että huutokauppa-aaltoa tai asunnonomistajien jou-
4062: rahamarkkinoiden liian nopean vapautumisen tumista pois omista asunnoistaan. Myös Suo-
4063: takia asuntojen hintataso nousi nopeasti ja sa- messa kaivattaisiin tällä hetkellä erityistoimenpi-
4064: malla pankit myönsivät liian kepein perustein teitä pienten ja keskisuurten yritysten lainojen ja
4065: suuriakin asuntolainoja. Tämän tilanteen takia asuntolainojen osalta. Mikäli tällaisiin järjeste-
4066: asuntolainat ovat asuntojen tämänhetkiseen hin- lyihin ei lähiaikoina ryhdytä, tulee lama edelleen
4067: tatasoon verrattuna ylimitoitetut, ja toisaalta kärjistymään siitä seuraavina konkursseina,
4068: työttömyyden ja ansiotason alenemisen takia asuntojen pakkohuutokauppoina, lisääntyvänä
4069: lainojen hoitokulut ylittävät velallisten maksu- työttömyytenä sekä pankkien tappiokierteen sy-
4070: valmiuden. venemisenä.
4071: Suomalaisilla pankeilla on tällä hetkellä kai- SMP:n eduskuntaryhmän mielestä valtioval-
4072: ken kaikkiaan asuntolainoja ja yrityksille annet- lan on vallitsevassa tilanteessa tehtävä voitavan-
4073: tuja markkaluottoja noin 199 miljardia mark- sa maamme elinkeinoelämän ja yritystoiminnan
4074: kaa. Tästä asuntolainojen osuus on 107 miljardia pelastamiseksi ja asuntovelallisten aseman hel-
4075: markkaa ja yritysten markkaluottojen osuus 92 pottamiseksi. Tämä olisi mahdollista määräai-
4076: miljardia markkaa. Samaan aikaan pankit ovat kaisen yritysten markkamääräisten luottojen ja
4077: ilmoittaneet järjestelemättömien luottojensa yksittäisten henkilöiden asuntolainojen morato-
4078: määräksi tänä vuonna noin 50 miljardia mark- rion eli anteeksiantamisen avulla. Mielestämme
4079: kaa. Valtiovallan pankeille kuluvana vuonna tulisi nopealla aikataululla säätää laki, jolla em.
4080: antama ja lupaama tuki nousee yhteensä lähes 30 lainojen lyhennykset ja korot annettaisiin kah-
4081: miljardiin markkaan. Näin ollen tämänhetkisen deksi vuodeksi anteeksi. Tämä merkitsisi siis
4082: yritysten ja asuntovelallisten kestämättömän lai- käytännössä sitä, että vuosina 1993 ja 1994 ei
4083: natilanteen johdosta pankkien tappiot ja valtion yritysten tarvitsisi suorittaa kotimaisista pan-
4084: pankeille antama tuki nousee yhteensä 60-70 keista markkaluottoina ottamiensa lainojen
4085: miljardiin markkaan. suunniteltuja lyhennyksiä eikä korkoja, ja sama
4086: Pankkien myöntämien markkamääräisten menettely koskisi myös luonnollisten henkilöi-
4087: yritysluottojen ja asuntolainojen keskimääräi- den ottamia asuntolainoja ja niiden lyhennyksiä
4088: nen korkotaso on noin 12 % ja keskimääräinen ja korkoja.
4089: laina-aika 6--8 vuotta. Kun näköpiirissä ei ole Käytännössä kyseinen lainojen määräaikai-
4090: nopeata noususuhdanteen alkamista, voidaan nen anteeksiauto voitaisiin järjestää siten, että
4091: olettaa, että merkittävä osa tämänhetkisistä yri- valtiovalta korvaisi pankeille niiden esitetystä
4092: tysluotoista ja myös asuntolainoista tulee siir- moratoriosta koituvat korkotulojen menetykset.
4093: tymään edelleenkin ns. järjestelemättömiin luot- Kun tällä hetkellä yritysten markkamääräisten
4094: toihin. Tämä tulee merkitsemään myös sitä, että luottojen ja asuntolainojen kokonaismäärä on
4095: valtiovalta joutuu lähivuosien aikana sijoitta- noin 199 miljardia markkaa ja niiden keskimää-
4096: maan edelleen pankkitoiminnan tappioiden kor- räinen korkotaso 12 %, tulisi pankkien vuosittai-
4097: 1992 vp - LA 27 3
4098:
4099: nen korkomenetys olemaan esitettynä kahtena hennyskulut. Yritykset voisivat sen sijaan keskit-
4100: vuotena 24 miljardia markkaa vuodessa. Lakieh- tyä käyttöpääomansa lisäämiseen ja tuotantonsa
4101: dotuksen mukaan valtiovalta korvaisi tämän kasvattamiseen. Lisäksi yritykset voisivat piden-
4102: määrän pankeille budjettivaroista ja tällä tavoin tää maksuaikajärjestelyjään siten, että myös
4103: varmistaisi pankkien mahdollisuuden maksaa tuotteiden ostajien mahdollisuus järjestellä mak-
4104: ottolainauksestaan tallettajille nykyisentasoisen susuorituksiaan paranisi.
4105: koron. Samalla anteeksiannan kohteena olevien Asuntovelallisten osalta kahden vuoden mää-
4106: lainojen velkakirjoja muutettaisiin siten, että räaikainen korkojen ja lyhennysten anteeksianto
4107: lainojen takaisinmaksuaikaa jatkettaisiin kah- merkitsisi sitä, että kotimainen kulutus virkistyi-
4108: della vuodella. Tällä tavoin lainojen hoitaminen si merkittävästi, jolloin liikevaihtoveron ja mui-
4109: ei rasittaisi heti täysimittaisesti yrityksiä ja asun- den välillisten verojen tuotto nousisi olennaisesti.
4110: tovelallisia. Lisäksi tämä mahdollistaisi asuntolainojen kor-
4111: Edellä mainitusta 199 miljardin markan lai- kovähennyksen määräaikaisen poistamisen kah-
4112: nakannasta lankeaisi esitettynä kahtena anteek- deksi vuodeksi ja tätä kautta lisäisi myös valtion
4113: siautovuotena lyhennyksiä maksettavaksi arvi- tulo- ja varallisuusveron tuottoa. Tätä kautta
4114: olta noin 29 miljardia markkaa vuodessa. Toisin myöskään valtiovallan kokonaismenot eivät
4115: sanoen pankkien kokonaismenetys eli luottotap- suinkaan nousisi mainittuun 24 miljardiin mark-
4116: pio molempina vuosina olisi yhteensä arviolta 60 kaan vuodessa, vaan jäisivät olennaisesti sitä
4117: miljardia markkaa. Kyseinen summa on vuosita- alhaisemmiksi. Arviolta nettomenot olisivat 5-
4118: solla olennaisesti pienempi, kuin mitä pankit 10 miljardin markan luokkaa. Tämä on olennai-
4119: ovat ilmoittaneet esimerkiksi kuluvana vuonna sesti vähemmän, kuin mitä on joka tapauksessa
4120: niillä olevan ns. järjestelemättömiä luottoja, joi- odotettavissa valtiovallan joutuvan uhraamaan
4121: den voidaan merkittäväitä osaltaan olettaa jää- pankkien vakavaraisuuden turvaamiseen, kor-
4122: vän hoitamatta eli muuttuvan pankeille luotto- kean työttömyyden hoitamiseen ja yritysten
4123: tappioiksi. Näin ollen pankkien menetykset eivät konkurssien aiheuttaman tilanteen purkamiseen
4124: olennaisesti kasvaisi huolimatta kahden vuoden tulevien kahden vuoden aikana. Aloitteessa esi-
4125: määräaikaisesta lainojen lyhennysten ja korko- tetään myös, ettei lainojen ja niiden korkojen
4126: jen anteeksiantamisesta. anteeksiannosta koituvaa taloudellista hyötyä
4127: Esitetyllä yritysten kotimaisten markkamää- laskettaisi yhteisön, yhtymän tai luonnollisen
4128: räisten luottojen ja luonnollisten henkilöiden henkilön veronalaiseksi tuloksi.
4129: asuntolainojen kahden vuoden määräaikaisella Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
4130: anteeksiantamisella voitaisiin aikaansaada olen- oittaen,
4131: nainen piristysruiske Suomen kansantaloudessa.
4132: Käytännössä yritysten kassatilanne helpottuisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4133: olennaisesti, kun niiltä jäisi kokonaan pois kah- lakiehdotuksen:
4134: tena seuraavana vuonna lainojen korko- ja ly-
4135:
4136:
4137:
4138:
4139: Laki
4140: yritysten markkaluottojen ja luonnollisten henkilöiden asuntolainojen lyhennysten ja korkojen
4141: määräaikaisesta anteeksiannosta
4142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4143: 1§ 2§
4144: Lain soveltamisala Määritelmät
4145: Tätä lakia sovelletaan yritysten suomalaisista Tässä laissa tarkoitetaan:
4146: pankeista ottarniin markkaluottoihin ja luonnol- 1) yrityksellä Suomessa toimivaa osakeyhtiö-
4147: listen henkilöiden talletuspankeista ottarniin tä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja sel-
4148: asuntolainoihin. laista kahden tai useamman henkilön elinkeino-
4149: 4 1992 vp - LA 27
4150:
4151: toiminnan harjoittamista varten perustamaa 5§
4152: muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliitty- Lainojen lyhennysten ja korkojen anteeksi-
4153: mää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden annosta saadun taloudellisen hyödyn verollisuus
4154: yhteiseen lukuun;
4155: 2) luonnollisella henkilöllä yksinäistä henki- Tämän lain nojalla yritykselle tai luonnollisel-
4156: löä, TVL:n 6 §:ssä määriteltyjä aviopuolisoita le henkilölle koitunut taloudellinen hyöty on
4157: tai avioliiton omaisissa olosuhteissa yhteisessä sekä valtion- että kunnallisverosta vapaata tu-
4158: taloudessa asuvia henkilöitä ja kotimaisia kuo- loa. Verovelvollisella ei ole oikeutta tehdä TVL:n
4159: linpesiä; 89 §:n mukaista vähennystä niiltä osin, kuin hän
4160: 3) pankeilla talletuspankkien toiminnasta sää- on tämän lain nojalla saanut korkojaan anteeksi.
4161: detyn lain (1268/90) 1 §:ssä mainittuja pankkeja.
4162: 6§
4163: Määräaikaisen anteeksiannon kohteena olevien
4164: 3§ lainojen laina-ajan jatkaminen
4165: Määräaikainen lainojen anteeksianto
4166: Tämän lain nojalla jatketaan lain 1§:ssä mai-
4167: Tämän lain nojalla myönnetään määräaikai- nittujen lainojen laina-aikaa kahdella vuodella
4168: nen, kahden vuoden pituinen, anteeksianto lain siitä, mitä lainasopimuksessa on alun perin sovit-
4169: 1 §:ssä mainittujen lainojen lyhennyksistä ja ko- tu.
4170: roista Suomessa toimiville yrityksille ja luonnol- Anteeksiannon kohteena olevien lainojen ko-
4171: lisille henkilöille siten, kuin tässä laissa myöhem- ron nostaminen on kielletty sen jälkeen, kun
4172: min säädetään. tämän lain voimassaolo määräaikaisena lakkaa,
4173: ellei peruskoron tasoa erillisenä päätöksellä nos-
4174: 4§ teta.
4175: Toimenpiteen kustannusten jakaminen
4176: 7§
4177: Pankeille korvataan valtion varoista erillisellä Tarkemmat säännökset
4178: valtion talousarvioon otettavana määrärahalla
4179: tämän lain nojalla myönnetystä lainojen korko- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
4180: jen anteeksiannosta aiheutuneet korkotulojen töönpanosta annetaan asetuksella.
4181: menetykset neljännesvuosittain.
4182: Lainojen lyhennysten anteeksiannosta aiheu- 8§
4183: tuneet pääomamenetykset kirjataan pankkien Voimaantulo
4184: luottotappioiksi. Mikäli pankin vakavaraisuus
4185: tämän lain mukaisten toimenpiteiden takia vaa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4186: rantuu, on pankilla mahdollisuus hakea tukea kuuta 1993. Sitä sovelletaan 31 päivään joulu-
4187: pankkien vakuusrahastosta. kuuta 1994 saakka.
4188:
4189:
4190: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
4191:
4192: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
4193: Marita Jurva Hannu Suhonen Tina Mäkelä
4194: 1992 vp
4195:
4196: Lakialoite 28
4197:
4198:
4199:
4200:
4201: Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisvaalilain 21 §:n muuttami-
4202: sesta
4203:
4204:
4205: Eduskunnalle
4206:
4207: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4208:
4209: Aloitteessa ehdotetaan kunnallisvaalilain arvon, ammatin tai toimen lisäksi ilmoittaa
4210: 21 §:ää muutettavaksi siten, että virallisissa eh- myös ehdokkaan sitoutumattomuus siihen puo-
4211: dokaslistoissa voidaan ehdokkaiden nimen ja lueeseen, jonka listoilla hän on.
4212:
4213:
4214:
4215: ALOITTEEN PERUSTELUT
4216:
4217: Viimeisissä vaaleissa on yhä enemmän ollut nykyisen kunnallisvaalilain mukaan kuitenkin
4218: ehdokkaita, jotka haluavat esiintyä jonkin puo- sidotut: sitoutumattomuutta ei voi liittää ehdo-
4219: lueen listoilla sitoutumattomana. Tämä käytän- kaslistojen yhdistelmässä annettaviin tietoihin.
4220: tö on osoittautunut toimivaksi ja demokratian Sekä ehdokkaiden että äänestäjien kannalta olisi
4221: elpymiselle lähes välttämättömäksi. Näin on perusteltua, että tieto sitoutumattomuudesta oli-
4222: politiikkaan saatu suuri joukko ihmisiä, jotka si nähtävillä mm. äänestyskopeissa olevissa vi-
4223: haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin, mutta jot- rallisissa listoissa.
4224: ka kokevat puolueeseen sitoutumisen vieraaksi.
4225: Sitoutumattomien ehdokkaiden menestyminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4226: vaaleissa kertoo siitä, että myös lukuisat äänes-
4227: täjät kokevat sitoutumattomuuden tärkeäksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4228: Kunnan keskusvaalilautakuntien kädet ovat lakiehdotuksen:
4229:
4230:
4231:
4232:
4233: Laki
4234: kunnallisvaalilain 21 §:n muuttamisesta
4235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4236: muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain (361/72) 21 §näin kuuluvaksi:
4237:
4238: 21 § jollekin kunnan jäsenelle valtuutus toimia valit-
4239: Henkilöiden, jotka tahtovat perustaa valitsi- sijayhdistyksen asiamiehenä ja toiselle olla tä-
4240: jayhdistyksen, on tehtävä se allekirjoittamanaan män varamiehenä, ja siinä on selvästi mainittava
4241: päivätyllä asiakirjalla (perustamisasiakirja), jos- molempien nimi, ammatti tai toimi, postiosoite
4242: sa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi ja ja puhelinnumero.
4243: enintään kahta ilmaisua käyttäen hänen arvon- Perustamiskirjassa jäsenten on vakuutettava,
4244: sa, ammattinsa tai toimensa. Lisäksi ehdokkaan että he ovat äänioikeutettuja kunnan jäseniä.
4245: tiedoissa voidaan mainita, että ehdokas on sitou- Jäsenten omakätisten allekirjoitusten alle on sel-
4246: tumaton. Perustamisasiakirjassa on annettava västi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai
4247:
4248: 220050K
4249: 2 1992 vp - LA 28
4250:
4251: toimensa, osoitteensa sekä mahdollinen sitoutu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4252: mattomuutensa. kuuta 199.
4253:
4254:
4255: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1992
4256:
4257: Tuija Maaret Pykäläinen Outi Ojala Marjatta Vehkaoja
4258: Ulla Anttila Arja Ojala Maija Rask
4259: Eila Rimmi Kerttu Törnqvist Erkki Pulliainen
4260: Paavo Nikula Hannele Luukkainen Pekka Haavisto
4261: Satu Hassi Eero Paloheimo
4262: 1992 vp
4263:
4264: Lakialoite 29
4265:
4266:
4267:
4268:
4269: Rauramo ym.: Ehdotus laiksi ajoneuvoasetuksen 63 §:n 1 momen-
4270: tin b kohdan kumoamisesta
4271:
4272:
4273: Eduskunnalle
4274:
4275: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4276:
4277: Aloitteessa ehdotetaan, että omamassaltaan koisautoilta poistetaan erityisnopeusrajoituk-
4278: enintään 3 500 kg:n painoisilta paketti- ja eri- set.
4279:
4280:
4281:
4282:
4283: ALOIITEEN PERUSTELUT
4284:
4285: Nykyisen ajoneuvolainsäädännön mukaan linjan EY-säädösten mukaiseksi, tulee tämäkin
4286: paketti- ja erikoisauton suurin sallittu nopeus on yksityiskohta muuttaa eurooppalaista käytäntöä
4287: 80 km!h. Kuitenkin jos paketti- ja erikoisauton vastaavaksi.
4288: omamassa on enintään 1 800 kg ja jos käyttöön- Poikkeamiseen eurooppalaisesta käytännöstä
4289: ottovuosi on 1981 tai myöhempi, suurin sallittu ei ole olemassa perusteltua syytä. Tähän viimeksi
4290: nopeus on 100 kmlh. mainittuun luokkaan kuuluvien paketti- ja mat-
4291: Liikenneministeriössä on valmisteltu ajoneu- kailuautojen ajo-ominaisuudet ovat kehittyneet
4292: volainsäädännön kokonaisuudistusta, jolla ny- täysin henkilöautojen vastaavien ominaisuuk-
4293: kyinen ajoneuvolainsäädäntö mukautetaan sien tasolle. Eurooppalaiseen käytäntöön siirty-
4294: ETA-neuvotteluratkaisun mukaisesti EY:n ajo- minen myös vaikuttaisi myönteisesti liikennetur-
4295: neuvojen rakennetta, varusteita ja käyttöä kos- vallisuuteen, koska se vähentäisi ohitustarvetta
4296: keviin direktiiveihin. Näitä edellä mainittuja pa- ja lisäisi liikenteen sujuvuutta.
4297: ketti- ja erikoisautojen nopeusrajoituksia ei ole Lakialoitteen hyväksyessään eduskunta edel-
4298: käytössä missään muualla Euroopassa. Uudis- lyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin
4299: tuksessa ei ole kuitenkaan näitä rajoituksia pois- ajoneuvoasetuksen muuttamiseksi.
4300: tettu. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4301: Autojen suurinta sallittua nopeutta säännel-
4302: lessään useimmat maat pitävät rajana kokonais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4303: massaltaan enintään 3 500 kg:n autoja. Kun lakiehdotuksen:
4304: ajoneuvolainsäädäntöä nyt uudistetaan kautta
4305:
4306:
4307:
4308:
4309: 220050K
4310: 2 1992 vp - LA 29
4311:
4312:
4313: Laki
4314: ajoneuvoasetuksen 63 §:n 1 momentin b kohdan kumoamisesta
4315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4316: 1§ 2§
4317: Tällä lailla kumotaan 26 päivänä maaliskuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
4318: 1982 annetun ajoneuvoasetuksen (233/82) 63 §:n kuuta 1992.
4319: 1 momentin b kohta, sellaisena kuin se on 25
4320: päivänä maaliskuuta 1988 annetussa asetuksessa
4321: (261188).
4322:
4323:
4324: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1992
4325:
4326: Anssi Rauramo Markku Laukkanen Pirjo-Riitta Antvuori
4327: Markku Rossi Hannu Suhonen Mikko Rönuholm
4328: Maunu Kohijoki Tero Mölsä Riitta Myller
4329: Minna Karhunen Erja Lahikainen Esko-Juhani Tennilä
4330: 1992 vp
4331:
4332: Lakialoite 30
4333:
4334:
4335:
4336:
4337: Hassi ym.: Ehdotus tietullilaiksi
4338:
4339:
4340:
4341: Eduskunnalle
4342:
4343: ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4344:
4345: Aloitteessa esitetään kunnille mahdollisuus monta matkustajaa ajoneuvossa on. Joukkolii-
4346: periä alueellaan tapahtuvasta moottoriajoneu- kenteeltä tietulleja ei saa periä. Valtioneuvos-
4347: voliikenteestä tietulleja. tolla on oikeus asetuksella antaa tarkempia
4348: Tietulleista päättää kunnanvaltuusto vuosit- säännöksiä tietullin keräystavoista sekä kor-
4349: tain etukäteen. Tullimaksu voi vaihdella ajal- keimmasta sallitusta määrästä.
4350: lisesti ja alueellisesti, ja sen maksamisesta Tietullien tekninen perintä on kunnanvaltuus-
4351: voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä vapaut- ton valittavissa. Sen on kuitenkin tapahduttava
4352: taa yleishyödyllinen moottoriliikenne. Tietulli liikenteen sujuvuuden kannalta mahdollisimman
4353: voidaan porrastaa myös sen mukaan, kuinka hyvin.
4354:
4355:
4356:
4357: ALOITTEEN PERUSTELUT
4358:
4359: Aloite on osa vihreää verouudistusta, jonka 94%, typenoksidi- ja hiukkaspäästöistä 71%
4360: keskeisenä ajatuksena on siirtyä työn verottami- sekä rikkipäästöistä 42 %. 1960-luvun alusta läh-
4361: sesta ympäristön saastuttamisen ja luonnonva- tien koko henkilöliikenteen kasvu on kanavoitu-
4362: rojen käytön verottamiseen. nut henkilöautoliikenteeseen ja tavaraliikenteen
4363: Liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat kasvu kuorma-autoliikenteeseen muiden kulje-
4364: ovat huomattavat. Liikenne on suuri energian, tusmuotojen absoluuttisen osuuden pysyessä
4365: erityisesti öljypohjaisten polttoaineiden käyttäjä; suunnilleen ennallaan ja suhteellisen osuuden
4366: suurin hiilimonoksidi- ja typenoksidipäästöjen laskiessa.
4367: sekä huomattava hiilivety- ja hiukkaspäästöjen Tähän mennessä henkilöautoliikennettä on
4368: aiheuttaja; merkittävä, osin tärkein taajama- pyritty hillitsemään autoveron ja jossain määrin
4369: ilman pilaaja; huomattava melualtistuksen ai- polttoaineveron avulla. On mielekästä siirtää
4370: heuttaja; sateen ja maaperän happamoittaja; liikenteen verotuksen painopiste auton verotta-
4371: huomattava kasvihuonepäästöjen aiheuttaja; misesta sen käytön verottamiseen. Näin vaikute-
4372: tärkein maa-ainesten käyttäjä; huomattava taa- taan paremmin auton omistajan valintaan auton
4373: jamatilan käyttäjä ja yhdyskuntarakennetta käytön ja muiden vaihtoehtojen välillä ja samal-
4374: määräävä tekijä; huomattava jätteiden tuottaja la edesautetaan autokannan muuttumista turval-
4375: ja pohjavesien mahdollisen pilaantumisriskin ai- lisemmaksi ja hieman vähemmän ympäristöä
4376: heuttaja sekä merkittävä henkilö- ja omaisuus- pilaavaksi.
4377: vahinkojen sekä niiden myötä terveydenhuolto- Autoliikenteen ympäristöhaittojen verotusta
4378: kustannusten aiheuttaja. on lisättävä nykyisestään, jotta liikenteen aiheut-
4379: Autoliikenne on tärkein liikenteen ympäristö- tama ympäristön kuormitus saataisiin kestävän
4380: haittojen aiheuttaja. Sen osuus kotimaan henki- kehityksen puitteisiin.
4381: löliikenteestä on 92 %ja tavaraliikenteestä 67 %. Autoliikenteen yleisten haittojen (happamoi-
4382: Sen osuus polttoainekulutuksesta on 92 %, hiili- tuminen, hiilidioksidipäästöt) rajoittamiseksi on
4383: vetypäästöistä 82 %, hiilimonoksidipäästöistä tarkoituksenmukaista korottaa polttoaineveroa.
4384:
4385: 220050K
4386: 2 1992 vp - LA 30
4387:
4388: Sen sijaan paikallisten haittojen (melu, tilanah- on kuitenkin oikeus asettaa tietulleille asetuksel-
4389: taus, hengitysilman huononeminen, väylien le- la yläraja sekä antaa tarkempia säädöksiä siitä,
4390: ventämisen tarve) rajoittamiseksi on tarkoituk- miten tietulli voidaan periä. Kunnat ovat hyvin
4391: senmukaista käyttää tietulleja, jotka voidaan erilaisia niin liikenteeltään kuin muultakin yh-
4392: kohdistaa sinne, missä paikalliset haitat ovat dyskuntarakenteeltaan, minkä vuoksi kovin
4393: suurimmat. jäykkiä normeja tietullin perintätavalle ei ole
4394: Jos bensiinin hinta asetettaisiin vastaamaan syytä asettaa.
4395: haittaa, joka aiheutuu autoliikenteestä ruuhka- Tietulleja on käytössä laajalti ympäri Euroop-
4396: aikaan Helsingin keskustassa, 40 mk litralta ei paa. Pohjoismaista Norja on ottanut katumak-
4397: olisi mitenkään korkea hinta. Mutta on vaikea sut laajalti käyttöön taajama-alueilla ja Tukhol-
4398: löytää perusteita sille, miksi bensiiniä pitäisi ma suunnittelee juuri omaa tietullijärjestelmään-
4399: verottaa muuta energian käyttöä ankarammin sä.
4400: esimerkiksi ajettaessa Tuupovaarasta Suomus- Perinteinen tapa kerätä tietulleja on ollut
4401: salmelle. periä erillinen maksu tietulliasemalla. Nykytek-
4402: Tietullit ovat oikea liikennepoliittinen ohjaus- niikka mahdollistaa kuitenkin huomattavasti
4403: keino ruuhkaisilla seuduilla sekä niillä reiteillä, joustavammat ja edullisemmatkin järjestelyt.
4404: joilla yksityisautoilun vaihtoehtona on riittävä Autoon voidaan asettaa tunnistuslaite ja tiessä
4405: joukkoliikenne. Jos tie on altis ruuhkautumisel- oleva anturi havaitsee auton ohiajon ja laskuttaa
4406: le, yksi lisäauto voi aiheuttaa selvää haittaa siitä kuten sykäysmittari puhelinta.
4407: muille liikenteen hidastumisen vuoksi. Vaikka Yksi mahdollinen tapa kerätä tietulli on vaa-
4408: henkilö pääsisi omalla autollaaan töihin kymme- tia kaikilta tiellä ajaviita yksityisautoilta joukko-
4409: nen minuuttia nopeammin kuin bussilla, hän liikennelippu, joko yksittäinen tai kuukausilip-
4410: saattaa viivyttää tuhannen muun matkaa kym- pu. Tämä on omiaan kannustamaan siirtymistä
4411: menellä sekunnilla, eli yhteensä noin kolmella joukkoliikenteeseen, mutta kuukausittaisen ker-
4412: tunnilla. Ruuhkassa ajavasta on ilmeisiä haittoja takorvauksen vaarana saattaa olla se, että se
4413: muille tiellä liikkuville. Ympäristöhaittojen li- toisaalta kannustaa käyttämään "ajolupaa" pal-
4414: säksi tämän seikan merkitys on varsin suuri jon, kun se joka tapauksessa on maksettu.
4415: ruuhkaisella pääkaupunkiseudulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4416: Se, miten tietullit sopivat kunkin kunnan
4417: liikennepoliittiseksi ratkaisuksi, on parasta jät- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4418: tää kunnan itsensä päätettäväksi. Hallituksella lakiehdotuksen:
4419:
4420:
4421:
4422:
4423: Tietullilaki
4424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4425: 1§
4426: Tietyn tien käytöstä moottorikäyttöisellä ajo- 3) joukkoliikenteellä säännöllistä linja-autolii-
4427: neuvolla perittävästä tietullista säädetään tässä kennettä määrätyllä reitillä tai määrättyjen paik-
4428: laissa. kakuntien välillä.
4429: Tietulli menee tien sijaintikunnalle.
4430: 3§
4431: 2§ Kunnanvaltuusto määrää kunnan mahdolli-
4432: Tässä laissa tarkoitetaan: sen tietullin suuruuden vuosittain etukäteen, sa-
4433: 1) tiellä yleisnimityksenä yleistä tietä, katua, malla kun se vahvistaa varainhoitovuoden vero-
4434: rakennuskaavatietä, toria sekä muuta yleiselle äyrin hinnan.
4435: liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen Tietulli voi olla erisuuruinen eri vuorokau-
4436: käytettyä aluetta; denaikoina tai viikonpäivinä sekä eri tieosuuksil-
4437: 2) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoi- la. Tietullin suuruus voi vaihdella myös sen
4438: malla kulkevaa ajoneuvoa sekä
4439: 1992 vp - LA 30 3
4440:
4441: mukaan, kuinka usein tietä käytetään tai kuinka 4§
4442: monta henkilöä autossa matkustaa. Tietullia ei saa periä julkiselta liikenteeltä eikä
4443: Samalla kunnanvaltuusto tekee päätöksen sii- palo- ja pelastusliikenteeltä.
4444: tä, miltä tie- ja katuosuuksilta tietulleja peritään Valtioneuvosto voi asetuksella vapauttaa tie-
4445: sekä miten tietullien maksaminen teknisesti to- tullin maksuvelvollisuudesta myös muun yleis-
4446: teutetaan. Tietulleilla ei saa tarpeettomasti hei- hyödyllisenä pidettävän moottoriajoneuvolii-
4447: kentää liikenteen sujuvuutta. kennemuodon.
4448: Valtioneuvostolla on oikeus asetuksella sää- 5§
4449: tää korkeimmasta sallitusta tietullista sekä tie- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4450: tullien keräämistavoista. kuuta 199 .
4451:
4452:
4453: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992
4454:
4455: Satu Hassi Paavo Nikula Heidi Hautala
4456: Hannele Luukkainen Tuija Maaret Pykäläinen Ulla Anttila
4457: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
4458: 1992 vp
4459:
4460: Lakialoite 31
4461:
4462:
4463:
4464:
4465: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta
4466:
4467:
4468: Eduskunnalle
4469:
4470: Hallitus toteutti ennemmistöllään eduskun- Samassa yhteydessä hallitus esittää toisen
4471: nassa keväällä 1992 työllisyyslain väliaikaisen työllisyyslain heikennyksensä tekemistä pysy-
4472: muutoksen (HE 77/1992 vp, voimassa 1.8.- väksi, toisin sanoen, että kunnat ja valtio eivät
4473: 31.12.1992), jolla olennaisesti heikennettiin alle olisi velvollisia järjestämään kokoaikaista työtä
4474: 20-vuotiaiden työnsaannin oikeutta. Muutosta velvoitetyöllistettäville, minkä on myös määrä
4475: edeltäneessä laissa säännös takasi alle 20-vuoti- vähentää budjetin työllistämisestä aiheutuvia
4476: aalle nuorelle oikeuden työpaikkaan jo kolmen kustannuksia 930 miljoonalla markalla.
4477: kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Nyt käsittelyyn tuodussa työllisyyslain romu-
4478: Lisäksi lainmuutoksella määrätään, että työlli- tusesityksessä on voimassa olevaan väliaikaisla-
4479: syysvelvoitteiden nojalla järjestetyssä työssä työ- kiin nähden uutena elementtinä esitys 19 b §:ksi,
4480: ajan tulisi olla vähintään 75 prosenttia alan sään- jossa esitetään työllistämisvelvoitteen voimaan-
4481: nöllisestä työajasta. Tähän liittyen työllisyyslain tuloaikaan (kun työtön ei ole luopunut työnte-
4482: valtionosuuden määrää koskevaa säännöstä komahdollisuudestaan 18 a §:n mukaan) kohdis-
4483: muutettiin siten, että normaalin valtionosuuden tuvia perusteita lakkauttaa työllistämisvelvolli-
4484: määrä alennetaan vastaamaan työttömyysturva- suus pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta
4485: lain mukaista peruspäivärahaa nykyisin suurim- eräissä tapauksissa. Pykälän 1 momentin 1 koh-
4486: man korotetun peruspäivärahan sijasta. dan mukaan kunnan tai valtion työllistämisvel-
4487: Hallitus perusteli työllisyyslain heikennyksiä vollisuus lakkaisi, jos työnhakija kieltäytyy hä-
4488: budjettitalouden säästötoimilla tilanteessa nelle osoitetusta työkykyyn nähden sopivasta
4489: (TM:n tilasto heinäkuulta 1992), jossa on alle 20- työstä. Jos työnhakija kieltäytyisi työstä työttö-
4490: vuotiaita työttömiä lähes 34 000 ja 20-24-vuo- myysturvalain 7 a §:ssä tarkoitetusta syystä,
4491: tiaita lähes 60 000 työtöntä nuorta. Näiden työllistämisvelvoite ei kuitenkaan lakkaisi. Tämä
4492: nuorten osuus kaikkien työttömien määrästä merkitsee, että jos työnhakijan palkka tarjotusta
4493: (heinäkuu -92: 339 235 työtöntä) oli lähes 30% työstä jäisi pienemmäksi kuin hänelle maksetta-
4494: eli yli 90 000 nuorta oli heinäkuussa vailla ansio- va työttömyyspäiväraha, kieltäytyminen tällai-
4495: työtä. Vuoden 1992 osalta hallituksen työllisyys- sesta työstä ei aiheuttaisi työllistämisvelvollisuu-
4496: lain heikennys eli 37 miljoonan markan säästö den lakkaamista. Kieltäytyminen työstä vetoa-
4497: siirretään 2 OOO:n alle 20-vuotiaan nuoren mak- malla siihen, että palkka on vain työttömyyspäi-
4498: settavaksi, sillä tuo määrä nuoria jätetään vel- värahan suuruinen tai hieman sitä korkeampi
4499: voitetyön ulkopuolelle. aiheuttaa velvoitetyöoikeuden lakkautumisen.
4500: Nyt hallitus esittää (HE 158/1992 vp) tämän Tämä esitys- kuten muutkin samassa säännök-
4501: heikennyksen eli kolmen kuukauden työttö- sessä olevat kohdat (2-3) - jättävät sijaa
4502: myysaikaedellytyksen pidennyksen säilyttämistä tulkinnoille, joihin tulee heijastumaan pyrkimys
4503: kuudessa kuukaudessa pysyvästi. Pelkästään valtion menojen säästämiseen työllistymisen
4504: tämä ehdotus merkitsee, että vuoden 1993 aika- kustannuksella.
4505: na nuorten velvoitetyöhön jää pääsemättä 5 500 Hallituksen toimet merkitsevät Suomen Halli-
4506: nuorta. Noin puolentoista vuoden aikana halli- tusmuodon 6 §:n edellyttämän valtion työllistä-
4507: tus on jättämässä 7 500 nuorta velvoitetyön misvelvollisuuden purkamista. Perustuslain
4508: sijasta työttömyyskortistoon. Vuoden 1993 osal- määräys saa väistyä, kun "valtioneuvosto on
4509: ta hallituksen oman arvion mukaan valtion va- asettanut" kuluvan vuoden helmikuussa valtion
4510: rojen nettosäästö olisi 180 miljoonaa markkaa. talousarvion menokehyksen, jonka vuoksi vuo-
4511:
4512: 220050K
4513: 2 1992 vp - LA 31
4514:
4515: den 1993 työministeriön hallinnonalan pääluo- perustelut kuvaavat sitä, miten velvoitetyöjärjes-
4516: kasta on vähennettävä 500 miljoonaa markkaa telmästä tietoisesti on rakennettu kankea, jotta
4517: vuoden 1992 määrärahoihin nähden. Hallitus on löydettäisiin paremmin perusteita järjestelmän
4518: tehnyt poliittisen valinnan: se on valinnut talou- lakkauttamiselle.
4519: den tasapainon nimissä yleisen kansalaisten pal- Työllistymisen tulee luonnollisesti vahvistaa
4520: velujen leikkauksen ja työllistämisestä luopumi- kansalaisten kykyä selviytyä taloudellisista ja
4521: sen, vaikka se tukee samanaikaisesti pankkeja sosiaalisista vaikeuksista, joita pitkä työttömyys
4522: miljardien tulonsiirroilla sekä pysyttää suuritu- on edesauttamassa. Työllisyyslain takaamaa oi-
4523: loisten kansalaisten verohelpotukset ennallaan. keutta työhön (työllistymismahdollisuuteen) tu-
4524: Hallitus kiinnittää huomionsa julkisen talouden lee kehittää ja saattaa lain keinot riittävän jous-
4525: leikkauksiin ja säästöjen toteuttamiseen, mikä taviksi, jotta työllisyys- tai koulutusmahdolli-
4526: halvaannuttaa lopullisesti työllisyyttä ylläpitä- suudet voisivat toteutua. Miksei esimerkiksi vel-
4527: vän pienten ja keskisuurten yritysten sekä kaup- voitetyötä nuorten keskuudessa voitaisi käyttää
4528: pa- ja palvelualan toiminnan. Yhdessä työlli- koko maassa niin, että sen avulla tuetaan nuor-
4529: syyslain heikennysten ja yleisen kansantalouden ten luonnollista toimintaaja harrastuksia? Miksi
4530: alasajoon tähtäävän politiikan seurauksena työt- työn on oltava työllistymistä olemassa oleviin
4531: tömien kansalaisten määrä vain lisääntyy ja työpaikkoihin. Työllisyyslaissa ei lue, että vel-
4532: veroja maksavien vähenee. voitetyötä ei voitaisi käyttää laajasti yli ja ohi
4533: Tätä politiikkaa me emme voi hyväksyä. perinteisen palkkatyön. Sellaiseksi työllisyyslain
4534: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää säännökset kuitenkin laajasti ymmärretään.
4535: työllisyyslain parantamista seuraavasti: Sen lisäksi, että esitämme edellä käsitellyn
4536: Ensinnäkin eduskunnassa nyt jo toteutettu työllisyyslain heikennyksen kumoamista, edelly-
4537: heikennys eli työttömyysaikaedellytyksen piden- tämme, että tässä yhteydessä annettu asetus
4538: täminen kolmesta kuukaudesta kuuteen kuu- (681192) myös kumotaan.
4539: kauteen tulee mielestämme peruuttaa ja luopua Maan sisällä on suuria eroja myös työttömyy-
4540: myös nyt esitettävistä uusista heikennyksistä den osalta.
4541: tämän osalta. Työllisyyslain tavoitteena on näiden erojen
4542: Sen lisäksi esitämme, että nuorten velvoite- tasaaminen. Alueellisia näkökohtia koskeva la-
4543: työllistettävien piiriä tulisi laajentaa 24-vuotiai- kipykälä jäi kuitenkin niin avoimeksi, että bud-
4544: siin työttömiin työnhakijoihin, ja jettiesityksissä on poikettu lakia säädettäessä
4545: nuorten velvoitetyöaikaa tulisi samalla piden- esille tulleesta eduskunnan selkeästä tahdosta,
4546: tää nykyisestä puolesta vuodesta yhteen vuo- jonka mukaan työttömyys ei missään osassa
4547: teen, koska puolen vuoden työllistymis- ja työt- maata saa ylittää 50 o/o:lla maan keskimääräistä
4548: tömyysjaksojen vuorottelu aiheuttaa työttömille tasoa. Lakipykälää onkin välttämättä täsmen-
4549: ongelmia oman elämän suunnittelun ja hallinnan nettävä työttömyyden alueellisten erojen ollessa
4550: kannalta. jälleen jyrkässä kasvussa.
4551: Lisäksi edellytämme luopumista uudesta (19 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4552: b §:n) heikennyksestä, jota perustellaan nykyisen
4553: lain aukollisuudella, mutta jossa itse asiassa on ettti Eduskunta hyvtiksyisi seuraavan
4554: kysymys lisäsäästöjen luomisesta ja velvoitetyöl- lakiehdotuksen:
4555: listettävien määrän vähentämisestä. Esityksen
4556: 1992 vp - LA 31 3
4557:
4558: Laki
4559: työllisyyslain muuttamisesta
4560: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4561: kumotaan 26 päivänä kesäkuuta 1992 annettu laki työllisyyslain väliaikaisesta muuttamisesta (595/
4562: 92), sekä
4563: muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 17 §, 18 §:n 3 momentti ja
4564: 19 §, seuraavasti:
4565: 17 § työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestettä-
4566: Nuorten työ- tai harjoittelupaikka vä hänelle työntekomahdollisuus vuoden ajaksi
4567: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
4568: Alle 25-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi-
4569: ranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kulues-
4570: sa hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimis- 19 §
4571: toon työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa Alueelliset näkökohdat
4572: työtä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on
4573: sen kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, järjes- Valtion, kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja
4574: tettävä työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelu- työllisyyspoliittisin toimin huolehditaan alueelli-
4575: paikka vuoden ajaksi. sesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei
4576: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä
4577: 18 § 50 %:lla maan keskimääräistä tasoa.
4578: Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden
4579: ehkäiseminen
4580:
4581: Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momen- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
4582: tissa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kunnan 1992.
4583:
4584:
4585: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1992
4586:
4587: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
4588: Heli Astala Esko Helle Asko Apukka
4589: Pekka Leppänen Claes Andersson Eila Rimmi
4590: Martti Korhonen
4591: 1992 vp
4592:
4593: Lakialoite 32
4594:
4595:
4596:
4597:
4598: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi vesilain 8 luvun 10 a §:n
4599: muuttamisesta
4600:
4601:
4602: Eduskunnalle
4603:
4604: ALOITIEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4605:
4606: Esitämme lakiehdotuksella säädettäväksi, säännöstelylle (veden pinnan korkeuden säänte-
4607: että vesistön säännöstely-yritysten (mm. voima- ly juoksutuksen muutoksilla) määrättyjä lupaeh-
4608: vesi-, tulvavesi- ym. tarkoituksissa toteutetut toja olosuhteiden muuttuessa ja mikäli säännös-
4609: yritykset) lupaehdot, jotka ovat olleet voimassa tely-yritys ei enää täytä vesilaissa (VL:n 2 ja 8
4610: ennen 1.5.1991, saatettaisiin tarkistettavaksi luku) yrityksen toteuttamiselle asetettuja ehtoja,
4611: säännöllisesti kahden vuoden välein. voisi vesioikeus peruuttaa säännöstely-yrityksel-
4612: Lisäksi esitämme, että vesioikeus voisi muut- le myönnetyn luvan.
4613: taa lupaehtojen tarkastuspäätöksessä vesistön
4614:
4615:
4616:
4617: PERUSTELUT
4618:
4619: Vesistön säännöstelyä tarkoittavien lupien taan, rantarakenteisiin (rantojen laiturit ja talo-
4620: myöntämisjärjestelmää muutettiin (HE 217/1990 usrakennukset), aiheuttaa ranta-alueiden eroosi-
4621: vp) vuoden 1990 valtiopäivillä niin, että lain- on lisääntymistä, lintujen pesinnän epäonnistu-
4622: muutoksen jälkeen myönnettävien vesioikeudel- mista ja vesistön yleiskäytön estymistä.
4623: listen säännöstelylupien ehdot tulevat määrä- Vesistön olosuhteiden olennaisesti muututtua
4624: ajoin tarkistettaviksi (VL:n 8 luvun 10 a §). kalanhoitovelvoitteita voidaan muuttaa tällä
4625: Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, hetkellä myös vesilain 2 luvun 22 §:n 4 momentin
4626: että vesioikeuden antamassa säännöstelyluvassa perusteella. Lisäksi vesistön säännöstely-yrityk-
4627: määrättäisiin se ajankohta, johon mennessä seenkin voidaan soveltaa voimassa olevan vesi-
4628: luvan haltijan tulisi jättää vesioikeudelle uusi lain 2 luvun säännöksiä (VL 2:29 ja 30 §):
4629: hakemus sanottujen lupaehtojen harkitsemiseen - säännöstä vanhojen (ennen vesilakia hy-
4630: uudelleen vesioikeudessa, jollei tällaista määrä- väksyttyjen) vesistörakennushankkeiden korjaa-
4631: ystä erityisestä syystä olisi pidettävä ilmeisen misesta (VL 2:29); sekä
4632: tarpeettomana. Hallituksen esityksen perustelu- -- säännöstä hankkeista, joissa (vanhoihin)
4633: jen mukaan tällainen määräaika lupaehtojen lupz.ehtoihin ei sisälly määräyksiä siitä, mitä
4634: tarkistamiselle voitaisiin asettaa suhteellisen pit- yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi on
4635: käksi, usein huomattavasti pidemmäksi kuin otettava huomioon ja joissa kuitenkin edellyte-
4636: jätevesiasioissa, esimerkiksi 10-30 vuodeksi. tään rakennelmaa (myös säännöstelyä) käytettä-
4637: Lainmuutos oli oikeansuuntainen, mutta se ei vän niin, että vesistössä ei tarpeettomasti aiheu-
4638: valitettavasti aseta ennen lainmuutosta hyväk- teta vahingollisia muutoksia ja että vesistön
4639: syttyjä säännöstely-yritysten lupaehtoja tarkista- käyttämistä muihin tarkoituksiin vaikeutetaan
4640: misvelvollisuuden alaisuuteen. Vesiympäristössä niin vähän kuin mahdollista (VL 2:30.1). Vii-
4641: tapahtuvat muutokset ja säännöstelyn vaikutuk- meksi mainitun säännöksen rikkomisen seu-
4642: set jäävät vanhoissa säännöstelyhankkeissa il- rauksena vesioikeus voi rakennelman omistajan
4643: man säännönmukaista uudelleenarviota. Sään- tai sen käyttämisestä haittaa kärsivän samoin
4644: nöstelyn haittavaikutuksia voi esiintyä laajalla kuin myös asianomaisen viranomaisen hake-
4645: alueella ja ne voivat kohdistua vesistön kalakan- muksesta antaa selventäviä määräyksiä raken-
4646:
4647: 220050K
4648: 2 1992 vp - LA 32
4649:
4650: nelman (myös säännöstelyn) käyttämisestä. Esitämme vesilain 8luvun 10 a §:n muuttamis-
4651: Näillä määräyksillä ei kuitenkaan saa sanotta- ta niin, että vesiympäristön ja sen käytön kan-
4652: vasti vähentää rakennelmasta (säännöstelystä) nalta merkittävät säännöstelyluvan ehdot tulee
4653: saatavaa hyötyä. lupaviranomaisen toimesta määrätä tarkistetta-
4654: Vesilain puheena oleva muutos (uusi VL:n 8 vaksi kahden vuoden päästä luvan myöntämises-
4655: luvun 10 a §) on mielestämme sikäli sisällöllisesti tä tai edellisestä tarkistamisesta, jollei tällaista
4656: puutteellinen (ks. HE 217/1990 vp, yksityiskoh- määräystä erityisestä syystä ole pidettävä ilmei-
4657: taiset perustelut s.12): sen tarpeettomana.
4658: -että se antaa vesioikeudelle oikeuden aset- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4659: taa liian pitkän määräajan (10-30 vuotta) lupa-
4660: ehdon tarkistuksen suorittamiselle, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4661: -että tarkistuksessa ei voitaisi arvioida sään- lakiehdotuksen:
4662: nöstelyluvan edellytyksiä (eikä ilmeisesti edes
4663: vesilain 2 luvun 5 §:n ympäristönsuojeluedelly-
4664: tystä) eikä puuttua luvan pysyvyyteen.
4665:
4666:
4667: Laki
4668: vesilain 8 luvun 10 a §:n muuttamisesta
4669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4670: muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 8 luvun 10 a §:n 1 momentti,
4671: sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1991 annetussa laissa (629/91), seuraavasti:
4672:
4673: 10 a § suuttaan luvan tarkistamisen yhteydessä tai
4674: Vesiympäristön ja sen käytön kannalta mer- säännöstely-yritys ei täytä enää lupaehtoja, vesi-
4675: kittävät säännö~telyluvan ehdot tulee lupaviran- oikeus voi oma-aloitteisesti tai asianomaisen vi-
4676: omaisen toimesta määrätä tarkistettavaksi kah- ranomaisen taikka haittaa tai vahinkoa kärsivän
4677: den vuoden päästä luvan myöntämisestä tai hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa.
4678: edellisestä tarkistamisesta, jollei tällaista mää-
4679: räystä erityisestä syystä ole pidettävä ilmeisen
4680: tarpeettomana. Tarkistusta suoritettaessa nou-
4681: datetaan soveltuvin osin tämän lain 6 ja 10 §:ssä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4682: tarkoitettuja säännöksiä. Lupapäätöksessä on kuuta 199.
4683: määrättävä, mitä selvityksiä luvan haltijan on Tämän lain 10 a §:ää sovelletaan sekä ennen
4684: esitettävä edellä mainitussa määräajassa pidettä- lain voimaantuloa oleviin säännöstelylupiin että
4685: vässä lupaehtojen tarkistuksessa. Mikäli luvan lain voimaantulon jälkeen vireille tuleviin sään-
4686: haltija ei ole täyttänyt asetettua selvitysvelvolli- nöstelylupahakemuksiin.
4687:
4688:
4689: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1992
4690:
4691: Marjatta Stenius-Kaukonen Eila Rimmi Reijo Lindroos
4692: Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola
4693: Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
4694: 1992 vp
4695:
4696: Lakialoite 33
4697:
4698:
4699:
4700:
4701: U. Anttila ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
4702: asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
4703:
4704: Eduskunnalle
4705:
4706: Valtionosuusuudistuksen hyväksymisen yh- 1.1.1993 alkaen. Kunnat ovat perustelleet suun-
4707: teydessä toteutetun hengityshalvauspotilaiden nitelmiaan taloudellisilla säästöillä. Mikäli mai-
4708: hoitokustannuksista säädetyn lain kumoamisen nitut suunnitelmat toteutuvat, monet hengitys-
4709: jälkeen on käynyt ilmi suunnitelmia, joiden mu- halvauspotilaat menettävät mahdollisuutensa
4710: kaan eräät kunnat pyrkivät saamaan hengitys- elää täysipainoista elämää ja ylläpitää normaa-
4711: halvauspotilaita 1.1.1993 alkaen kotihoidosta leja ihmissuhteita.
4712: laitoshoitoon vastoin heidän omaa tahtoaan. Sekä käytännöllisesti että periaatteellisesti
4713: Lakialoitteen tarkoituksena on saada kotihoito tämä merkitsisi suurta heikennystä näiden vam-
4714: hengityshalvauspotilaan subjektiiviseksi oikeu- maisten henkilöiden asemaan Suomessa.
4715: deksi ja estää hengityshalvauspotilaiden tahdon Jotta vältyttäisiin tilanteilta, joissa hengitys-
4716: vastainen laitoshoito vain taloudellisiin syihin halvauspotilas joutuu laitoshoitoon vastoin tah-
4717: vedoten. toaan, tulisi hengityshalvauspotilaiden asemaa
4718: Valtionosuusuudistuslakien hyväksymisen vahvistaa muuttamalla sosiaali- ja terveyden-
4719: yhteydessä kumottiin hengityshalvauspotilaiden huollon asiakasmaksuista . annetun lain 5 §:ää
4720: hoitokustannuksista säädetty laki. Valtion- siten, että samalla kun siinä määritellään hengi-
4721: osuusuudistus saatetaan voimaan 1.1.1993 al- tyshalvauspotilaan hoito ilmaiseksi, määriteltäi-
4722: kaen. Uudistuksen myötä kunnille jää yhä suu- siin myös, mitä tuolla hoidolla tarkoitetaan.
4723: remmat mahdollisuudet toteuttaa palveluitaan Laissa asetettaisiin näin kotihoito ensisijaiseksi
4724: itse parhaaksi katsomaliaan tavalla. hoitomuodoksi. Sairaalahoito olisi oikea hoito-
4725: Koska kuntien vapaudet uudistuksen myötä muoto silloin, kun hoidolliset - eivät taloudel-
4726: kasvavat, on tärkeää, että erilaisille vähemmistö- liset - syyt sitä vaativat tai milloin muusta
4727: ryhmille taataan riittävät subjektiiviset oikeudet, syystä sekä potilas että hoitohenkilökunta pitä-
4728: joiden toteuttamisesta kuntien on pidettävä kiin- vät sitä tarpeellisena.
4729: ni. Vammaisten henkilöiden kohdalla tämä tar- Tämän lakialoitteen toimeenpanon yhteydes-
4730: koittaa mm. sitä, että heidän oikeutensa elää sä on syytä selvittää myös, miten vältyttäisiin
4731: kotona kuten muutkin ihmiset ja saada asiallista selldsilta tilanteilta, että vammaisen henkilön,
4732: hoitoa taataan lakisääteisesti. kuten esimerkiksi hengityshalvauspotilaan, asu-
4733: Hengityshalvauspotilaat ovat pieni ihmisryh- minen pienessä kunnassa rasittaa paljon yksittäi-
4734: mä - Suomessa 30-40 henkeä, joiden oikeus sen kunnan taloutta.
4735: kotihoitoon on valtionosuusuudistuksen myötä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4736: vaarantumassa. Eräissä kunnissa on käynyt ilmi
4737: suunnitelmia, joiden mukaan hengityshalvaus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4738: potilaat siirrettäisiin pois kotoa laitoshoitoon lakiehdotuksen:
4739: valtionosuusuudistuksen tultua voimaan eli
4740:
4741:
4742:
4743:
4744: 220050K
4745: 2 1992 vp - LA 33
4746:
4747: Laki
4748: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta
4749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4750: muutetaan 3 päivänä elokuuta 1992 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
4751: (734/92) 5 §:n 1 momentin 3 kohta, sekä
4752: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
4753:
4754: 5§ töntä. Hengityshalvauspotilaaksi katsotaan hen-
4755: Terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia: kilö, joka tarvitsee hengityshalvauksen johdosta
4756: pitkäaikaista hoitoa hengityslaitteessa, tai lyhyt-
4757: aikaisempaakin hoitoa hengityslaitteessa tarvit-
4758: 3) hengityshalvauspotilaalle järjestetty hoito seva henkilö, milloin hengityshalvaus on aiheu-
4759: ja hoitoon liittyvät kuljetukset; tunut poliosta tai sellaisesta muusta tartuntatau-
4760: dista, jonka sosiaali- ja terveysministeriö katsoo
4761: Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu polioon verrattavaksi.
4762: hengityshalvauspotilaan hoito voidaan järjestää
4763: kotihoitona poistamaita potilasta sairaalan kir-
4764: joista tai sairaalassa. Potilasta ei saa hoitaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
4765: sairaalahoidossa vastoin hänen tahtoaan, mil- kuuta 199.
4766: loin se ei ole lääketieteellisistä syistä väittämä-
4767:
4768:
4769: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1992
4770:
4771: Ulla Anttila Tuija Maaret Pykäläinen Marjatta Stenius-Kaukonen
4772: Kyllikki Muttilainen Maija Perho-Santala Lea Mäkipää
4773: SinikJr!: Hurskainen Erkki Pulliainen Heidi Hautala
4774: Pirjo-Riitta Antvuori Riitta Kauppinen Jouko Skinnari
4775: Satu Hassi
4776: 1992 vp
4777:
4778: Lakialoite 34
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: Aittoniemi: Ehdotus vuoden 1993 veroasteikkolaiksi
4784:
4785:
4786:
4787: Eduskunnalle
4788:
4789: Aloite on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi Esittämämme uusi 3 §merkitsee käytännössä
4790: hallituksen esitykselle (HE 202) vuoden 1993 sitä, että mikäli verovelvollisen verotettava tulo
4791: veroasteikkolaiksi. jää hänelle tuloverolain mukaan kuuluvien vä-
4792: Hallitus on esittänyt, että vuodelta 1993 toi- hennysten jälkeen alle 1 000 markan, ei veroa
4793: mitettavassa verotuksessa sovellettaisiin samaa lainkaan peritä. Tällä toimenpiteellä vapautet-
4794: veroasteikkoa kuin kuluvana vuonna. SMP ar- taisiin käytännössä valtionverosta opiskelijat,
4795: vosteli suurituloisimmille vuonna 1990 tehtyjä perustyöttömyysturvaa saavat ja kansaneläkettä
4796: merkittäviä veronkevennyksiä. Mielestämme sekä pientä työeläkettä nauttivat henkilöt. Toi-
4797: linjan olisi tullut enemmän suosia pienituloisia menpiteen kustannusvaikutus olisi valtiolle mel-
4798: veronmaksajia. ko vähäinen eli noin 200 miljoonaa markkaa,
4799: Taloudellinen tilanne on maassamme olennai- mutta se tuntuisi usean pienituloisen taloudessa
4800: sesti huonompi kuin vuosina 1990 ja 1991. Näin merkittävänä helpotuksena.
4801: ollen kaikkia niitä veroasteikon alapäähän teh- Veroasteikon yläpäähän esittämämme tulo-
4802: tyjä alennusesityksiä, joita tuolloin teimme, ei rajojen muutokset ja marginaaliprosenttien ko-
4803: enää voitane toteuttaa. Veronkevennykset tulee rotukset tuottaisivat valtiolle yhteensä n. 1 400
4804: kohdentaa pelkästään kaikkein pienintä tuloa miljoonaa markkaa hallituksen esittämää vero-
4805: saaville eli eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille asteikkoa enemmän. Tämän kaikkein suurituloi-
4806: jne. Tämän takia esitämmekin noudatettavaksi simpien maksaman lisäverokertymän avulla pys-
4807: voimassa olevaa tuloveroasteikkoa siten muutet- tyttäisiin rahoittamaan niin lakialoitteessa oleva
4808: tuna, että lakiin lisätään uusi 3 §ja että asteikon uusi 3 § kuin vähentämään valtion ennakoitua
4809: yläpäässä yli 205 000 markkaa ansaitsevien osal- lainanottotarvetta vuonna 1993.
4810: ta tehdään asteikkoon muutos niin, että se palaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4811: suunnilleen verouudistusta edeltäneelle tasolle. taen,
4812: Lisäksi suurituloisten tulorajoja muutetaan si-
4813: ten, että jo yli 285 000 markkaa ansaitsevat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4814: maksaisivat korkeinta marginaaliveroa eli lakiehdotuksen:
4815: 50%.
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: 220050K
4821: 2 1992 vp - LA 34
4822:
4823: Vuoden 1993 veroasteikkolaki
4824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4825:
4826: 1§ 3§
4827: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 202) Valtionveroa ei kuitenkaan peritä, mikäli
4828: 2 §:ssä olevan tuloveroasteikon mukaan kannet-
4829: 2§ tavaksi tulevan veron määrä jää alle 1 000 mar-
4830: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: kan sen jälkeen, kun verovelvollinen on tehnyt
4831: hänelle tuloverolain mukaan kuuluvat vähen-
4832: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan nykset veronalaisesta tulostaan.
4833: tulo kohdalla ylittävästä
4834: tulon osasta 4---7 §
4835: mk mk %
4836: (Kuten 3-6 § hallituksen esityksessä n:o 202)
4837: 40 000- 56 000 50 7
4838: 56 000- 70 000 1170 17
4839: 70 000- 98 000 3 550 21
4840: 98 000-154 000 9 430 27
4841: 154 000-205 000 24 550 33
4842: 205 000-285 000 41 380 43
4843: 285 000- 75 780 50
4844:
4845: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1992
4846:
4847: Sulo Aittoniemi
4848: 1992 vp
4849:
4850: Lakialoite 35
4851:
4852: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 25 §:n
4853: muuttamisesta
4854:
4855: Eduskunnalle
4856:
4857: Lakialoitteessa ehdotetaan, että työttömyys- oli tarkistettava aina, kun palkkatasossa tapah-
4858: turvalain mukaisia etuuksia korotettaisiin vas- tui olennainen muutos ja että muutoksen oli
4859: taisuudessa vuosittain automaattisesti TEL-in- oltava palkkatason muutosta vastaava. Kumpi-
4860: deksin mukaisesti. Ehdotus vastaa työeläkkei- kaan valiokunta ei tuolloin ottanut kantaa sanan
4861: den indeksikorotusjärjestelmää, jota koskeva "olennainen" sisältöön.
4862: säännös sisältyy työntekijän eläkelain 9 §:ään Nykyisten työttömyysturvaetuuksien indeksi-
4863: (659/76). tarkistusten epäkohtana on se,
4864: Työttömyysturvalain 25 §:n mukaan työttö- -että laissa ei ole säädetty vuosittaista työt-
4865: myysturvaetuuksia korotetaan, jos maan yleinen tömyysturvan tarkistusta pakolliseksi,
4866: palkkataso olennaisesti muuttuu. Tällöin asetuk- - että laissa ei ole säädetty, kuinka suuri
4867: sella on tarkistettava peruspäivärahan ja eräät muutos palkkatasossa on niin olennainen, että
4868: muut laissa säädetyt markkamäärät palkkatason korotukseen ryhdyttäisiin.
4869: muutosta vastaavassa suhteessa. Ansiosidonnai- Siirtyminen työttömyysturvajärjestelmässä
4870: sen päivärahan perusteena oleva palkka puuttuu TEL-indeksiin on yhdenmukaista työeläkkeiden
4871: luettelosta. ja sairausvakuutuspäivärahojen korotusten
4872: Hallituksen esityksen (HE 38/1984 vp) yksi- kanssa. Myös ansioon suhteutetun päivärahan
4873: tyiskohtaisissa perusteluissa ei ole tarkennettu, perusteena oleva palkka tulisi ottaa indeksisi-
4874: mitä olennaisella palkkatason muutoksella tar- donnaisuuden piiriin.
4875: koitetaan. Asiaa käsiteltiin vuoden 1984 valtio- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4876: päivillä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa,
4877: jonka antaman lausunnon perusteella sosiaali- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4878: valiokunta muutti hallituksen ehdottamaa sään- lakiehdotuksen:
4879: nöstä niin, että työttömyysturvan markkamääriä
4880:
4881: Laki
4882: työttömyysturvalain 25 §:n muuttamisesta
4883:
4884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4885: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 25 §,
4886: sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), seuraavasti:
4887:
4888: 25 § sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain
4889: Etuuksien korotus vahvistetaan työntekijän eläkelain (395/61) 9 §:n
4890: soveltamista varten. Maksettavien etuuksien
4891: Tämän lain 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 19 §:n markkamäärät pyöristetään lähinnä ylimpään
4892: 1 momentissa, 21 §:n 2 momentissa sekä 22 ja täyden markan määrään.
4893: 24 §:ssä säädetyt markkamäärät sekä ansioon
4894: suhteutetun päivärahan perusteena olevan pal- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4895: kan määrä on tarkistettava kalenterivuosittain kuuta 1993.
4896:
4897:
4898: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1992
4899:
4900: Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine
4901: Juhani Vähäkangas Heli Astala Jarmo Wahlström
4902: Esko Helle Timo Laaksonen Eila Rimmi
4903: Asko Apukka Raila Aho Pekka Leppänen
4904: Claes Andersson livo Polvi Outi Ojala
4905: Martti Korhonen
4906: 220050K
4907: 1992 vp
4908:
4909: Lakialoite 36
4910:
4911:
4912:
4913:
4914: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelain 20 §:n
4915: väliaikaisesta muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
4916:
4917:
4918: Eduskunnalle
4919:
4920: Työttömyydestä on muodostunut Suomessa Pääministeri Aho on toistuvasti vaatinut
4921: vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka kosket- vielä työpaikkansa säilyttäneiden uhrautumista
4922: taa tällä hetkellä välittömästi lähes 400 000 kan- työttömiksi joutuneiden hyväksi. Vuoden 1991
4923: salaista ja heidän lähiomaistaan. Noin miljoona lopussa 55-64-vuotiaita oli noin 505 000.
4924: kansalaista joutuu kotonaan kohtaamaan työt- Heistä oli eläkkeellä 290 127 henkeä. Elokuus-
4925: tömyydestä aiheutuvat ongelmat. Nuorten ja sa 1992 näissä ikäluokissa oli työttömiä 30 005
4926: nuorten lapsiperheiden vanhempien työttömyys henkilöä. Työelämässä on mukana vielä lähes
4927: on kipein ongelmamme niin työttömien ja hei- 200 000 55-64-vuotiasta. Monet ovat menneet
4928: dän perheidensä kuin koko suomalaisen yhteis- työhön viimeistään 15-vuotiaana, joten työvuo-
4929: kunnan tulevan kehityksen kannalta. sia on usein kertynyt 55 vuoden iässä jo yli 40.
4930: Nyt vaaditaan voimakkaasti eläkeiän korot- Vanhempien ikäluokkien siirtyminen eläk-
4931: tamista eläkemenojen alentamiseksi. Tällä het- keelle merkitsisi heille toimeentulon pienenemis-
4932: kellä työttömyyden kasvu aiheuttaa kuitenkin tä. Palkkatulo heidän kohdallaan alenisi keski-
4933: huomattavasti suuremmat kustannukset yhteis- määrin 3 500 markkaa kuukaudessa. Monet
4934: kunnalle. Työministeriön tuoreen selvityksen heistä ovat kuitenkin valmiit tyytymään vähem-
4935: mukaan yksi työtön aiheuttaa yhteiskunnalle pään, jotta nuorille riittäisi paremmin töitä.
4936: 68 000 markan lisälaskun. Seuraavassa on esitetty vertailuja eri etuus-
4937: Sekä olemassa olevien työpaikkojen suuntaa- muotojen välillä. Ne antavat vain tiettyjä
4938: miseksi nuorille että työn aiheuttamasta rasittu- suuntaviivoja, koska kaikkia tarvittavia tilasto-
4939: neisuudesta kärsivien ikääntyneiden elämänti- tietoja on vaikea saada. Keskimääräinen ansi-
4940: lanteen helpottamiseksi tulisi 55 vuotta täyttä- oon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli elo-
4941: neille palkansaajille ja yrittäjille luoda oma maa- kuussa 221 mk. 55-64-vuotiaista työttömistä
4942: talousyrittäjien luopumiskorvausta vastaava yli 75 prosenttia saa ansioon suhteutettua päi-
4943: määräaikainen luopumisjärjestelmä ja mahdol- värahaa.
4944: listaa tilapäisesti 55-59-vuotiaiden työttömien Vertailu eri etuuksien välillä elokuussa 1992:
4945: siirtyminen työttömyyseläkkeelle.
4946:
4947:
4948:
4949: Ansioon suhteutetun enn.pid. netto
4950: työttömyyspäivärahan keskiarvo: ...................... . 4 765 mklkk 25% 3 670 mklkk
4951: Työttömyyseläke:
4952: yksit. sekt ........................................................ .. 3 268 mk/kk
4953: + kansaneläke II kr
4954: yksin ................................................................. . 4 059 mklkk 3 520 mklkk
4955: eläkel.puol. ........................................................ . 3 777 mk/kk 3 188 mklkk
4956: Yksilöllinen varhaiseläke:
4957: yksit. sekt. ....................................................... .. 3 767 mk/kk
4958: + kansaneläke II kr
4959: yksin ................................................................. . 4 309 mk/kk 3 615 mk/kk
4960: eläkel.puol ......................................................... . 4192 mklkk 3 367 mklkk
4961:
4962: 220050K
4963: 2 1992 vp - LA 36
4964:
4965: Ehdotuksen mukaan ansioeläkelakeihin lisät- aikaisemmin syntyneet, jotka eivät ole oikeutet-
4966: täisiin uusi luopumiseläke, joka määräytyisi sa- tuja vielä vanhuuseläkkeeseen, voisivat työttö-
4967: malla tavalla kuin työkyvyttömyyseläke, joka on myyden perusteella päästä työttömyyseläkkeelle,
4968: perustana myös yksilöllisessä varhaiseläkkeessä sillä tämän hetken iäkkäät työttömät työnhaki-
4969: ja työttömyyseläkkeessä. Laki olisi määräaikai- jat tulevat jäämään laskusuhdanteen jälkeenkin
4970: nen, millä pyritään vastaamaan juuri tämän pysyvästi työttömiksi.
4971: hetken ongelmien ratkaisemiseen. Kolmen vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4972: den määräajan jälkeen voidaan jatkoa tarkastel-
4973: la työttömyystilanteen kehityksen pohjalta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
4974: Lisäksi ehdotetaan, että vuonna 1938 tai sitä lakiehdotukset:
4975:
4976:
4977:
4978: 1.
4979: Laki
4980: kansaneläkelain 20 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
4981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4982: muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 20 §:n 2 ja 3
4983: momentti,
4984: sellaisena kuin niistä on 20 §:n 2 momentti 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (53/85)
4985: ja 20 §:n 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1129/85), seuraavasti:
4986:
4987: 20§ myyseläkkeestäja sen edellytyksenä olevista työ-
4988: kyvyn heikentymistä koskevista vaatimuksista,
4989: Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa maksetaan kuitenkin luopumiseläkettä 55 vuotta
4990: on säädetty työttömyyseläkkeen edellytyksenä täyttäneelle vakuutetulle noudattaen työntekijän
4991: olevasta alaikärajasta, työttömyyseläkettä mak- eläkelain 4 h §:stä ilmeneviä eläkkeen myöntä-
4992: setaan myös vuonna 1938 tai sitä ennen synty- misedellytyksiä.
4993: neelle vakuutetulle.
4994: Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4995: jäljempänä tämän lain 22 a §:ssä on säädetty kuuta 1993 ja on voimassa 31 päiväänjoulukuu-
4996: varhaiseläkkeenä maksettavasta työkyvyttö- ta 1995.
4997:
4998:
4999:
5000:
5001: 2.
5002: Laki
5003: työntekijäin eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
5004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5005: muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 c §:n
5006: 10 momentti,
5007: sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (50/85), sekä
5008: lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 4 h §, jolloin nykyiset 4 h-4 n § siirtyvät 4 i-4 o §:ksi,
5009: seuraavasti:
5010:
5011: 4c§ ikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada
5012: myös vuonna 1938 tai sitä ennen syntyneellä
5013: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty työntekijällä.
5014: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta ala-
5015: 1992 vp - LA 36 3
5016:
5017: 4h§ turvalain mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi
5018: 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautuneen henkilön.
5019: luopumiseläkkeeseen, jos hän luopuu pysyvästi Luopumiseläkkeen määräytymisessä noudate-
5020: 8 §:n 4 momentissa mainituissa laeissa, eläkeoh- taan soveltuvin osin työkyvyttömyyseläkettä
5021: jesäännössä tai eläkesäännöissä tarkoitetusta an- koskevia säännöksiä.
5022: siotyöstään tai jos hänen ansiotulonsa näistä
5023: töistä voidaan arvioida kuukaudessa keskimää-
5024: rin pienemmiksi kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5025: tettu markkamäärä. Lisäksi edellytetään, että kuuta 1993 ja on voimassa 31 päiväänjoulukuu-
5026: työnantaja ottaa vastaavaan työhön työttömyys- ta 1995.
5027:
5028:
5029: 3.
5030: Laki
5031: merimieseläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
5032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5033: muutetaan väliaikaisesti 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 15 e §:n
5034: 10 momentti,
5035: sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85), ja
5036: lisätään väliaikaisesti 15 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
5037:
5038: 15 § 15 e §
5039:
5040: Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty
5041: säädetty työkyvyttömyyseläkkeestä ja varhais- työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta ala-
5042: eläkkeenä maksettavasta työkyvyttömyyse1äk- ikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada
5043: keestä ja niiden edellytyksenä olevista työkyvyn myös vuonna 1938 tai sitä ennen syntyneellä
5044: heikentymistä koskevista vaatimuksista, makse- työntekijällä.
5045: taan kuitenkin luopumiseläkettä 55 vuotta täyt-
5046: täneelle vakuutetulle noudattaen työntekijäin
5047: eläkelain 4 h §:stä ilmeneviä eläkkeen myöntä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5048: misedellytyksiä. kuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään joulukuu-
5049: ta 1995.
5050:
5051:
5052: 4.
5053: Laki
5054: valtion eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
5055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5056: muutetaan väliaikaisesti 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 9 a §:n 3
5057: momentti,
5058: sellaisena kuin se on 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (91185), sekä
5059: lisätään väliaikaisesti 9 §:ään,
5060: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 24 päivänä lokakuuta 1986, 10 päivänäjoulukuuta 1971
5061: ja 3 päivänä helmikuuta 1989 annetuilla laeilla (757/86, 851171 ja 103/89), uusi 5 momentti
5062: seuraavasti:
5063: 9§ vyttömyyseläkkeestä ja sen edellytyksenä olevis-
5064: ta työkyvyn heikentymistä koskevista vaatimuk-
5065: Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 momentissa on sista, maksetaan kuitenkin luopumiseläkettä 55
5066: säädetty varhaiseläkkeenä maksettavasta työky- vuotta täyttäneelle vakuutetulle noudattaen
5067: 4 1992 vp - LA 36
5068:
5069: työntekijäin eläkelain 4 h §:stä ilmeneviä eläk- myös vuonna 1938 tai sitä ennen syntyneellä
5070: keen myöntämisedellytyksiä. edunsaajalla.
5071:
5072: 9 a§
5073:
5074: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5075: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta ala- kuuta 1993 ja on voimassa 31 päiväänjoulukuu-
5076: ikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada ta 1995.
5077:
5078:
5079:
5080: 5.
5081: Laki
5082: yrittäjien eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
5083: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5084: lisättiän väliaikaisesti 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 5 §:ään,
5085: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla lailla (669/85), uusi
5086: 4 ja 5 momentti seuraavasti:
5087:
5088: 5§ Sen estämättä, mitä 1 momentissa ja työnteki-
5089: jäin eläkelaissa on säädetty yrittäjäeläkkeenä
5090: Sen estämättä, mitä 1 momentissa ja työnteki- maksettavasta työttömyyseläkkeestä ja sen edel-
5091: jäin eläkelaissa on säädetty yrittäjäeläkkeenä lytyksenä olevasta alaikärajasta, työttömyyselä-
5092: maksettavasta työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen kettä on oikeus saada myös vuonna 1938 tai sitä
5093: edellytyksenä olevista työkyvyn heikentymistä ennen syntyneellä edunsaajalla.
5094: koskevista vaatimuksista, maksetaan kuitenkin
5095: luopumiseläkettä 55 vuotta täyttäneelle vakuute- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5096: tulle noudattaen työntekijäin eläkelain 4 h §:stä kuuta 1993 ja on voimassa 31 päiväänjoulukuu-
5097: ilmeneviä eläkkeen myöntämisedellytyksiä. ta 1995.
5098:
5099:
5100: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1992
5101:
5102: Marjatta Stenius-Kaukonen Reijo Lindroos Pekka Leppänen
5103: Esko Seppänen Raila Aho Asko Apukka
5104: Osmo Polvinen Jaakko Laakso Jukka Gustafsson
5105: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Ojala Kyllikki Muttilainen
5106: Tarja Kautto Raimo Vuoristo Marjatta Vehkaoja
5107: Marja-Leena Viljamaa Pekka Räty Reijo Laitinen
5108: Leena Luhtanen Maija Rask Heikki Rinne
5109: Matti Vähänäkki Jouni Backman Antero Kekkonen
5110: Martti Korhonen Timo Roos Kerttu Törnqvist
5111: Kari Rajamäki Lea Mäkipää Jouko Skinnari
5112: Tuulikki Hämäläinen Timo Laaksonen Esko Helle
5113: Jarmo Wahlström Sinikka HurskaiDen Ulla Anttila
5114: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Tarja Halonen
5115: Iiris Hacklin Eila Rimmi
5116: 1992 vp
5117:
5118: Lakialoite 37
5119:
5120:
5121:
5122:
5123: Rönnholm ym.: Ehdotus laiksi veronkantolain muuttamisesta
5124:
5125:
5126: Eduskunnalle
5127:
5128: Hallitus on antanut esityksen veronkantolain mukaisempaa tietenkin olisi, että kuntien veron-
5129: muuttamisesta (HE 209). Sen 12 d §:n mukaan kanto-oikeus säilyisi jossakin muodossa.
5130: verotulot tilitetään kunnille ja seurakunnille Välittömän vahingon torjumiseksi ehdote-
5131: vuodesta 1993 alkaen vuosien 1991 ja 1992 taan, että verotuksen jaon pitäisi perustua pi-
5132: verotustietojen perusteella. Kyseiset vuodet ovat demmän aikavälin verotustietoihin.
5133: taloudellisen kehityksen kannalta epätavallisia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5134: syvän laman johdosta. Näitten vuosien käyttö
5135: jako-osuuksia määrättäessä johtaa vääristymiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5136: erityisesti kaupunkien vahingoksi. Oikeuden- lakiehdotuksen:
5137:
5138:
5139:
5140:
5141: Laki
5142: veronkantolain muuttamisesta
5143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5144: muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 3 luvun otsikko, 13 §ja
5145: 14 §:n 1 momentti sekä 18 c §:n 2 momentti,
5146: sellaisena kuin niistä ovat 14 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa (526/80)
5147: ja 18 c §:n 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1237/88), sekä
5148: lisätään lakiin uusi 2 a luku ja 18 c §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 29 päivänä joulukuuta
5149: 1988 annetussa laissa, uusi 3 momentti seuraavasti:
5150: 2 a luku kilöiden ja kuolinpesien 4 momentissa mainittu-
5151: jen tulojen ja vähennysten verokohtelun muu-
5152: Yhteisöjen verotulojen tilittäminen veronsaajille tosten aiheuttamia äyripohjaisen kunnallisvero-
5153: tuksen tuoton muutoksia. Asetuksella sääde-
5154: 12a-12c§ tään ne voimalaitosten sijaintikunnat, joiden
5155: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 209) kiinteistöäyreistä vähennetään niihin sisältyvä
5156: voimalaitoskiinteistöistä harkintaverotuksin li-
5157: 12 d§ sätty osuus.
5158: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o (4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 209)
5159: 209) Vahvistettaessa vuodesta 1994 alkaen käytet-
5160: Vahvistettaessa osuutta vuodelle 1993 las- tävää kunnan ja seurakunnan osuutta laskenta-
5161: kentaperusteena käytetään vuosina 1987-1991 perusteena käytetään vuosina 1987-1992 toimi-
5162: toimitetuissa kunnallisverotuksissa yhteisöjen tettujen verotusten tietoja.
5163: kiinteistö-, liike- ja henkilökohtaisesta tulosta
5164: pantujen äyrien perusteella laskettavia veroja. 12 e-12 g§
5165: Lisäksi perusteena käytetään luonnollisten hen- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 209)
5166:
5167: 220050K
5168: 2 1992 vp - LA 37
5169:
5170: 3luku Tämä laki tulee voimaan päivänä
5171: kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
5172: Muiden kuin 2 a luvussa tarkoitettujen verotulo- ran yuonna 1993 toimitettavissa verotulojen tili-
5173: jen tilittäminen veronsaajille tykslssä .
5174: ..En~en tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
5175: 13, 14 ja 18 c §
5176: t~a ~<l:~n täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
5177: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 209)
5178: pltelSlm.
5179:
5180:
5181: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1992
5182:
5183: Mikko Rönnholm Virpa Puisto
5184: 1992 vp
5185:
5186: Lakialoite 38
5187:
5188:
5189:
5190: Laine ym.: Ehdotus laiksi kansalaislakialoitteesta ja kansalaisten
5191: vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta
5192:
5193:
5194: Eduskunnalle
5195: Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa Valtaosa eduskunnan kuulemista asiantunti-
5196: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville joista edustaa hallituksen ja liike-elämän näke-
5197: kokoontunut eduskunta. Tutkimukset kuiten- myksiä. Kansalaisten ja heitä edustavien järjes-
5198: kin osoittavat, että kansalaiset katsovat pan- töjen mahdollisuudet vaikuttaa eduskuntaan
5199: keilla ja suuryrityksillä olevan enemmän val- ovat huomattavasti edellisiä vähäisemmät. Yk-
5200: taa kuin eduskunnalla. Viime aikoina ovat sittäisen kansanedustajan tekemiä lakialoitteita
5201: yleistyneet käsitykset siitä, että valU!, on siirty- joko hylätään tai niitä ei käsitellä lainkaan.
5202: nyt markkinavoimille. Tosiasia on, että myös Johtopäätöksenä tästä on, että on avattava
5203: hallituksen, eduskunnan ja Suomen Pankin uusia kanavia kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden
5204: omilla päätöksillä on siirretty valtaa suomalai- sekä yksittäisten kansalaisten vaikutukselle
5205: sille ja ylikansallisille pankeille, yrityksille ja eduskuntaan ja samalla parannettava yksittäisen
5206: yhteisöille. kansanedustajan oikeuksia. Tärkeintä olisi kui-
5207: · Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalai- tenkin se, miten saataisiin vahvistettua kansa-
5208: set kokevat esimerkiksi asukas~ ja kaupungin- laisten vaikuttamismahdollisuuksia päätöksen-
5209: osayhdistykset kunnanvaltuustoa, eduskuntaa ja teossa ja miten saataisiin perustuslait palvele-
5210: puolueita paremmiksi omien etujensa ajajiksi. maan kansan etuja.
5211: Kansalaistoiminnan kasvu erilaisissa kysymyk- Erityisen tärkeänä on pidettävä kansalaisten
5212: sissä osoittanee, että ihmiset kokevat, etteivät oikeutta saada kansalaislakialoite ja kansalais-
5213: asiat järjesty, jolleivät he itse ole mukana vaikut- välikysymys eduskunnan käsittelyyn ja päätettä-
5214: tamassa. väksi. Kansalaisliikkeille ja kansalaisjärjestöille
5215: Eräissä asiantuntija-arvioissa on päädytty sii- on myös turvattava oikeus tulla kuulluiksi edus-
5216: hen, että äänestysaktiivisuuden putoaminen ja kunnan valiokunnissa. Samoin tulisi antaa kan-
5217: kansalaistottelemattomuuden lisääntyminen salaislakialoitteen ja kansalaisvälikysymyksen
5218: ovat seurausta eduskunnan nauttiman arvostuk- allekirjoittajien edustajille mahdollisuus tulla
5219: sen vähenemisestä. kuulluiksi eduskunnan valiokunnissa.
5220: Eduskunnan sisäinen käytäntö ja asema ovat Eduskuntaan kohdistuvan kansalaisvalvon-
5221: muuttuneet. Vielä 1950-luvulla hallituspuolueet nan parantamiseksi tulisi eduskunnan istuntojen
5222: sallivat kansanedustajiensa neuvotella muutok- julkisuutta lisätä esimerkiksi radioimalla ja tele-
5223: sista hallituksen esityksiin hallituksen omanar- visioimalla ne suorina lähetyksinä, kuten eräissä
5224: vontunnon siitä kärsimättä. Nykyisin hallitus, maissa on käytäntönä. Tämän lisäksi eduskun-
5225: suuri virkakoneisto, elinkeinoelämä ja kasvotto- nan täysistunnoista tulisi lähettää tiivistelmä
5226: mina esiintyvät markkinavoimat hallitsevat hal- radion ja television välityksellä.
5227: lituksen ja eduskunnan päätöksentekoa. Monet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5228: hallituksen esitykset ovat kuin suoraan STK:n
5229: laatimia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5230: lakiehdotuksen:
5231:
5232:
5233:
5234:
5235: 220050K
5236: 2 1992 vp - LA 38
5237:
5238:
5239: Laki
5240: kansalaislakialoitteesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta
5241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5242: 1§ ' 5§
5243: Lain tarkoituksena on lisätä kansalaisten vai- KansaJåisvälikysymyksellä, jonka allekirjoit-
5244: kutusmahdollisuuksia eduskuntaan, mikä edel- taa 50 000 kansalaista, on oikeus saattaa halli-
5245: lyttää myös kansanedustajien oikeuksien laajen- tuksen luottamus äänestyksen kohteeksi edus-
5246: tamista. kunnassa.
5247: . / •.. ···. ( . 6§ .. ( . ·.• '
5248: 2§ Karisalaisjärjesto~Ilä · ja:'· ··l{:a:Q.salaisli~l(keillä
5249: Vähintään· 5 000 kansalaisella on oikeus saada sekä kan$ala,islalqaloitteel). ja, kahsa,laisväli~sy~
5250: kirjallinen aloite eduskunnan käsiteltäväksi. myksen ·~~e19'rj9ittajiei'l ·. ~dustajiUa .• oiJ. ... ()ikeqs
5251: tulla kJ,IullUi~si edtiskuiulan~· v~liokurinissa. ·· ·
5252: • ' • • ' ; ' • 1 ' •• ' • '· • ' • • • ; " ':
5253:
5254:
5255:
5256: 3§
5257: Kansalaislakialoite on käsiteltävä yhden vuo- ' ' ... ·. 7§ ( '.· . •· . .
5258: den kuluessa sen tekemisestä. Myös kansanedus- Edusl(Qiilian t~ysistuntojen 'alussa on, ka~S~ri-
5259: tajan tekemä lakialoite on käsiteltävä vuoden edustajill~. qikeus kysymysten esiltall1iseen. mi-
5260: kuluessa. nistereille, jO,ide:p. o.n välitt~mästi vastattiwa kY-
5261: symyksiin. · · · ·· · · ··
5262: 4§ 8§ ..
5263: Kansalaislakialoitteet on julkistettava mah- Eduskunl}an täy~i~t11n1,1ot radiqidaanja tele·
5264: dollisimman laajasti muun muassa Yleisradion visioidaan suorina._lähetyksi:flä. Taysistunnoi~ta
5265: kautta. Eduskunta voi päättää kansalaislaki- lähetetään .myös. tiivi~tellnä. r,ädiqn ja. teleyision
5266: aloitteen kansalaiskäsittelyn järjestämisestä. Sa- välityksellä. · ·· · · · · · ·· ·
5267: moin eduskunta voi päättää hallituksen esityk- ' '., ' . 9 §
5268: sen ja kansanedustajan tekemän tärkeän laki- Tämä hiki tulee voimaan. päivariä
5269: aloitteen kansalaiskäsittelyn järjestämisestä. kuuta 19 · · · ·
5270:
5271:
5272: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1992
5273: ,_._, ' .. . :
5274: Ensio Laine Jaakko Laakso , Esko-JuhaDi
5275: ._,
5276: ,.. .. Tennilä
5277: . . ' - ' '
5278: 1992 vp
5279:
5280: Lakialoite 39
5281:
5282:
5283:
5284:
5285: 0. Ojala ym.: Ehdotus laiksi sähkölain 12 §:n muuttamisesta
5286:
5287:
5288:
5289: Eduskunnalle
5290:
5291: ALOITTEEN SISÄLTÖ
5292:
5293: Kun tulevaisuuden energiapoliittisina vaihto- laadittava energian hankintaa ja käyttöä koske-
5294: ehtoina ovat joko ydinvoimasähkön ja kasvi- vat suunnitelmat, joissa arvioidaan myös ku-
5295: huonekaasuja tuottavien fossiilisten energia- luttajien säästömahdollisuudet. Yhtiöiden tulee
5296: lähteiden lisääminen tai energian säästäminen ja esittää samalla toimenpiteet, joiden avulla yhtiö
5297: ympäristöystävällisempien energiavaihtoehtojen voi tukea sähkön hankintaa edullisempien sääs-
5298: käyttöön ottaminen, on valittava säästämisen tökohteiden toteuttamiseksi. Tällaisia toimen-
5299: kannustaminen ja vähemmän tuhoisat vaihto- piteitä voi olla esimerkiksi kuluttajien sähkön-
5300: ehdot. säästöinvestointien rahoittaminen, tai yhtiö voi
5301: Energiansäästö koko yhteiskunnan tasolla esimerkiksi tukea sellaisia teknisiä ratkaisuja,
5302: (so. ydinenergiasähkön ja hiili- ja öljysähkön joilla kulutushuippuja voidaan alentaa.
5303: käytön vähentäminen) edellyttää muun muassa Energiatutkijoiden taholta on esitetty, että
5304: sähkön hinnan asteittaista kohottamista esimer- energian säästäminen ei toteudu tällä hetkellä
5305: kiksi haittaveroilla ja myös sähkön pientuo- itsestään markkinoilla. Tällaisena esteenä on
5306: tannon tekemistä kilpailukykyiseksi. Sähkön muun muassa tiedon puutteen lisäksi se, että
5307: pientuotanto koostuu muun muassa puuraaka- sähköä kuluttaviin laitteisiin ja rakennuksiin
5308: aineen käytöstä lähivoimaloissa, aurinkoener- investointipäätöksiä tekevät ovat eri henkilöitä
5309: gian käyttöönotosta asuntojen lämmityksessä ja ja yrityksiä kuin rakennusten ja laitteiden käyt-
5310: tuulivoiman ottamisesta paikalliseksi voiman- täjät ja hyödynsaajat
5311: lähteeksi. Eräs säästämistä vaikeuttava ja nykyisen säh-
5312: Jotta yksittäisten pientuotantoyksikköjen kön tuotannon ja kulutuksen rakennetta yllä-
5313: käyttäminen olisi taloudellisesti varteenotettava pitävä tekijä on se, että sähkölaki, joka määrit-
5314: vaihtoehto, sähkön tuotannon ja kulutuksen telee sähkölaitosten lupaedellytykset, ei edellytä
5315: (esimerkiksi jakelu- ja tariffipolitiikka) kustan- niiden ostavan pientuotantoyksiköiden oman
5316: nuksia täytyy arvioida kokonaisuutena. Tutki- käytön ylittäviä sähköeriä markkinahintoihin
5317: muksissa on havaittu, että investoinnit sähkön nähden kohtuullisilla ehdoilla.
5318: kulutuspuolelle olisivat huomattavasti edulli- Esimerkiksi Tanskassa sähköyhtiöt on laissa
5319: sempia kuin tuotantoinvestoinnit: säästetty säh- velvoitettu maksamaan yksityistuottajien verk-
5320: kö on halvempaa kuin tuotettu sähkö. Mark- koon myymästä tuulisähköstä hinta, jonka tulee
5321: kinatalouden säännöillä toimivat sähköyhtiöt olla 85% sähkölaitoksen verottomasta sähkön-
5322: eivät ole kiinnostuneita kulutuksen ohjaamisesta myyntihinnasta (normaalista markkinahinnas-
5323: tai piensähköntuotannon ottamisesta osaksi säh- ta), mikä on Suomen rahassa 25 penniälkWh.
5324: kömarkkinoita. Nämä toimenpiteethän merkit- Saksassa on vuonna 1990 voimaan tullut laki,
5325: sisivät yhtiöiden tuottaman sähkön myynnin joka velvoittaa sähkölaitokset maksamaan yk-
5326: vähentymistä. sityistuottajalle 46 penniälkWh. Hollannissa
5327: Yhdysvalloista peräisin olevan least-cost sähkölaitosyhdistys suosittaa hinnaksi 18 pen-
5328: planning -ajattelun mukaan sähköyhtiöitä tulee niälkWh.
5329: velvoittaa osallistumaan kuluttajien sähkön- Suomessa pientuotannon aikaansaamista
5330: säästöä tukevaan toimintaan. Käytännössä tässä osaltaan vaikeuttaa se, että Sähkölaitosten lii-
5331: alhaisimpien kustannusten suunnittelun periaat- ton suositus on 10 penniä/kWh, joka on selvästi
5332: teessa on kysymys siitä, että sähköyhtiöiden on alle sähkön verottoman myyntihinnan (myynti-
5333: 220050K
5334: 2 1992 vp - LA 39
5335:
5336: hinta- 22 %:n liikevaihtovero). Näin mahdolli- - useiden sähkötariffien painopiste on kiin-
5337: suudet sille, että suurtuottajien rinnalle kehittyisi teissä maksuissa, ja energiamaksujen osuus on
5338: merkittävää sähkön pientuotantoa, ovat Suo- alhainen,
5339: messa jo sähköverkon hallinnan monopoliase- - sähkötariffit eivät pidä sisällään ns. ulkoi-
5340: man ja hintapolitiikan vuoksi olemattomat. sia kustannuksia kuten energiantuotannon ym-
5341: Tällä hetkellä pahimmat esteet säästöille ovat: päristöhaittoja.
5342: Säästökohteiden olemassaoloa ei tiedosteta Sähkön säästöön uhrattavat varat koetaan
5343: tai ei tiedetä keinoja/investointimahdollisuuksia liian suuriksi:
5344: kulutuksen vähentämiseksi. - varoja joko ei ole saatavissa tai
5345: Muut tekijät laitteiden ominaisuuksissa koe- - varoille löytyy parempiakin käyttö- ja
5346: taan tärkeämmiksi kuin sähkönkulutus. tuottokohteita.
5347: Sähköä kuluttaviin laitteisiin tai rakennuksiin Tässä lakiehdotuksessa on kysymys siitä, että
5348: investoija on eri henkilö tai yritys kuin raken- sähkön tuotantoyhtiöt asetettaisiin lain sään-
5349: nusten tai laitteiden käyttäjä/säästämisestä hyö- nöksen nojalla osallistumaan sähkön kulutuksen
5350: tyvä. vähentämiseen (esimerkiksi kulutushuippujen
5351: Sähkötariffien taso ja rakenne ei suosi säästä- tasaamisen avulla) suunnitelmilla ja taloudelli-
5352: mistä: sella panostuksella.
5353: - sähkön oston kustannus (erityisesti tukku- Ehdotuksemme toinen elementti on, että pien-
5354: sähkön osalta) kuvastaa keskimääräistä sähkön- sähköntuotannolle avattaisiin edellytykset aset-
5355: hankinnan kustannusta, joka on alempi kuin tamalla verkkoa hallitseva yhtiö vastaanottovel-
5356: uusien lauhdutusvoimalaitosten tuotantokus- volliseksi. Tällöin hinta saisi alittaa markkina-
5357: tannus, hinnan enintään 25 %:lla.
5358:
5359:
5360:
5361:
5362: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5363:
5364: Uusi 12 §:n 3 mom. Esitämme sähkölakia haltuun. Suunnitelman yksityiskohdista sääde-
5365: muutettavaksi niin, että sähköyhtiöiden tulee tään asetuksella.
5366: esittää vuosittain seuraaville viidelle vuodelle Uusi 12 §:n 4 mom. Esitämme lisäksi sähkö-
5367: suunnitelma siitä, millaisilla toimenpiteillä yhtiö lakiin lisättäväksi säännöksen, joka velvoittaa
5368: aikoo edistää sähkön kuluttajien energiansäästö- sähköverkkoa ylläpitävän yhtiön ostamaan il-
5369: toimenpiteitä ja investointeja, sekä tähän käy- man syrjiviä ehtoja pientuottajien sähkön hin-
5370: tettävien varojen määrä niillä alueilla, joille yh- nalla, joka on suuruudeltaan vähintään 75%
5371: tiön sähköä myydään. Suunnitelmat tarkastaa sähkön käyvästä verottomasia myyntihinnasta.
5372: kauppa- ja teollisuusministeriö. Mikäli yhtiö ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5373: esitä asianmukaista suunnitelmaa, yhtiön toimi-
5374: lupa voidaan peruuttaa tai se voidaan siirtää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5375: parhaimman suunnitelman esittäneen yhtiön lakiehdotuksen:
5376:
5377:
5378:
5379: Laki
5380: sähkölain 12 §:n muuttamisesta
5381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5382: lisätään 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun sähkölain (319/79) 12 §:ään uusi 3 ja 4 momentti
5383: seuraavasti:
5384: 12 § dessa seuraavia viittä vuotta koskeva suunnitel-
5385: ma, josta ilmenee, millä tavoin yhtiö aikoo
5386: Sähkölaitoksen tai sen omistavan yhtiön tulee edistää toiminta-alueellaan sähköenergian kulu-
5387: esittää jokaisen laitoksensa osalta kerran vuo- tuksen alentamista, ja siihen käytettävien varo-
5388: 1992 vp - LA 39 3
5389:
5390: jen määrä. Mikäli sähkölaitos tai yhtiö laiminlyö on sallittua asettaa vain sellainen yleisistä mark-
5391: suunnitelman esittämisen, ministeriö voi peruut- kinaehdoista poikkeava sähkön hintaehto, että
5392: taa sille myönnetyn 9 §:n 1 momentissa tarkoite- kapasiteetiltaan alle 1 megawatin yksikön tuot-
5393: tun luvan tai aloittaa neuvottelut luvan siirtämi- tamasta sähköstä voidaan tehdä korkeintaan
5394: sestä sellaiselle yhtiölle, joka täyttää parhaim- 25 %:n alennus sähkön käyvästä verottomasta
5395: malla tavalla luvalle asetetut ehdot energian myyntihinnasta. Muut sähköntuottajien ko-
5396: kulutuksen vähentämiseksi. koon perustuvat syrjivät myyntiehdot ovat mi-
5397: Yhtiön, joka hallitsee sähköverkkoa, tulee tättömiä.
5398: ilman syrjiviä ehtoja käydä kauppaa kaikkien
5399: sähköä tuottavien talousyksiköiden kanssa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5400: Myyvän yhtiön tuotantokapasiteetin perusteella kuuta 1994.
5401:
5402:
5403: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1992
5404:
5405: Outi Ojala Heidi Hautala Martti Korhonen
5406: Heli Astala Matti Vanhanen Asko Apukka
5407: Esko Seppänen Ulla Anttila
5408: 1992 vp
5409:
5410: Lakialoite 40
5411:
5412:
5413:
5414:
5415: Aula ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta
5416: annetun lain 9 §:n muuttamisesta
5417:
5418:
5419: Eduskunnalle
5420:
5421: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5422: Aloitteessa ehdotetaan, että opintorahaa vä- toehtona kunnan järjestämälle päivähoitopai-
5423: hentävänä tulona ei oteta huomioon sellaista kalle.
5424: lapsen kotihoidon tukea, joka maksetaan vaih-
5425:
5426:
5427:
5428:
5429: PERUSTELUT
5430: Heinäkuun 1 päivänä 1992 tuli voimaan laki Ie täysipäiväisesti eikä ole opintorahaan oikeu-
5431: korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta. Lain tettu. Ongelmia aiheutuu silloin, kun perhe jär-
5432: mukaan opiskelija saadakseen opintorahaa voi jestää lapselleen yksityisen hoidon esimerkiksi
5433: ansaita opiskelukuukausien aikana enintään lapsen sairauden vuoksi.
5434: 1 700 markkaa kuukaudessa. Opintorahaa vä- Opintorahan määräytymisperusteet pakotta-
5435: hennetään kymmenen prosenttia jokaiselta tulo- vat opiskelijaperheet valitsemaan lapselleen kun-
5436: rajan ylittävältä täydeltä 200 markalta. Tuloksi nallisen päivähoidon. Kuitenkin monissa kun-
5437: katsotaan valtionverotuksessa huomioon otetta- nissa maksetaan lakisääteisen kotihoidon tuen
5438: va veronalainen tulo. lisäksi kunnan omaa kotihoidon tukea sen vuok-
5439: Opiskelijaperheen tilanne on ongelmallinen, si, että kunnallisen hoitopaikan kustannukset
5440: koska opintotuen saantiedellytyksenä olevia tu- ovat korkeat. Helsingissä kotihoidon tuki on
5441: loja ei ole eroteltu tulolajeittain, vaan kotihoidon vuonna 1992 ilman lisäosaa tai sisarkorotusta
5442: tuki rinnastetaan ansiotuloon. yhdestä alle 1,5-vuotiaasta lapsesta 4 000 mark-
5443: Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:ssä kaa ja !,5-3-vuotiaasta 3 000 markkaa kuu-
5444: alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille taataan kaudessa. Helsingin kunnallisen tuen saantiin ei
5445: oikeus valita lapselleen haluamansa hoitomuoto. edellytetä, että vanhemmat itse hoitavat lastaan
5446: Kotihoidon tukea myönnetään vanhemmille, kotona.
5447: jotka eivät käytä kunnallisia päivähoitopalvelu- Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan
5448: ja. Perusosaa voi saada, jos perhe palkkaa yksi- saantiehtoja tulee muuttaa siten, ettei kotihoi-
5449: tyisen hoitajan kotiin tai jos lapset ovat yksityi- don tukea pidettäisi sellaisena tulona, joka ote-
5450: sessä päiväkodissa tai yksityisessä perhepäivä- taan huomioon opintorahaa määrättäessä.
5451: hoidossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5452: Mitään ongelmaa opintorahan ja kotihoidon
5453: tuen yhteensovittamisessa ei ole, jos äiti tai isä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5454: hoitaa itse lastaan kotona. Tällöin hän ei opiske- lakiehdotuksen:
5455:
5456:
5457:
5458:
5459: 220050K
5460: 2 1992 vp - LA 40
5461:
5462: Laki
5463: korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
5464: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5465: lisätään 14 päivänä helmikuuta 1992 korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain
5466: (111192) 9 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
5467: 9§ maksetaan vaihtoehtona kunnan järjestämälle
5468: päivähoitopaikalle.
5469: Tulojen huomioon ottaminen
5470:
5471: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna tulona ei Tämä laki tulee voimaan päivänä
5472: kuitenkaan pidetä lapsen kotihoidon tukea, jota kuuta 199.
5473:
5474:
5475: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1992
5476:
5477: Maria Kaisa Aula Eva Biaudet Leila Lehtinen
5478: Tuulikki Ukkola Kyösti Virrankoski Ismo Seivästö
5479: Tuija Maaret Pykäläinen Olavi Ala-Nissilä
5480: 1992 vp
5481:
5482: Lakialoite 41
5483:
5484:
5485:
5486:
5487: Vistbacka ym.: Ehdotus tuloverolaiksi
5488:
5489:
5490:
5491: Eduskunnalle
5492:
5493: Aloite on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi toisten eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeu-
5494: hallituksen esitykselle n:o 200 tuloverolaiksi. den supistaminen hallituksen esittämästä mää-
5495: Aloitetta täydentävät lakialoitteet elinkeinotu- rästä.
5496: lon verottamisesta annetun lain, maatilatalou- Vastaavasti lakialoitteessa nostetaan sosiaali-
5497: den tuloverolain sekä yhtiöveron hyvityksestä sia vähennyksiä aikaisemman korotuksen jälkei-
5498: annettujen lakien muuttamisesta. sen inflaatiokertymän verran eli 10 %:lla. Useita
5499: Olennaisin rakenteellinen muutos hallituksen vuosia korottamatta olleita kunnallis- ja valtion-
5500: tuloverolakiesitykseen aloitteessa on avointen ja verotuksen invalidivähennystä ja valtionvero-
5501: kommandiittiyhtiöiden verokohtelu. Hallituk- tuksen elatusvelvollisuusvähennystä korotetaan
5502: sen pääomatuloverotusesityksestä poiketen esi- kuitenkin tuntuvammin. Kunnallisverotuksen
5503: tetään, että em. yhtiöiden osalta otettaisiin käyt- eläketulovähennyksen laskentakertoimen muu-
5504: töön ns. aitamalli, jossa henkilöyhtiöiden vero- toksella pyritään siihen, että myös kunnallisve-
5505: tus tulisi pitkälti yhdenmukaiseksi osakeyhtiöi- rotuksessa noin 3 000 markan kuukausittainen
5506: den kanssa. Aitamallin mukaan henkilöyhtiöissä eläke olisi verovapaa. Myös kunnallisverotuksen
5507: pidätettävään tuloon kohdistuu yhteisöverokan- opintorahavähennyksen ylittävän osuuden vä-
5508: nan mukainen vero, ja osakkaita verotetaan vain hennyksen alennusprosenttia lievennetään halli-
5509: yhtiöstä nostetusta tulosta. Tämä malli kohtelee tuksen esittämästä 50 %:sta 25 %:iin.
5510: pieniä työvaltaisia yrityksiä, jollaisia avoimet ja Verovelvollisen ja hänen perheensä vakituisen
5511: kommandiittiyhtiöt juuri ovat, olennaisesti oi- asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen tar-
5512: keudenmukaisemmin kuin hallituksen veromalli. koitetun lainan tai opintolainan koroista tehtä-
5513: Hallituksen esitys merkitsee käytännössä avoin- väksi esitettyä ylimääräistä korkovähennystä
5514: ten ja kommandiittiyhtiöiden verotuksen kiristy- esitetään muutettavaksi siten, että siirtymäkausi
5515: mistä tilanteessa, jossa pienet yritykset kamppai- pitenee hallituksen esittämästä viidestä vuodesta
5516: levat velkojen ja huonon kannattavuuden kans- seitsemään vuoteen ja vähennyksen osuus ko-
5517: sa. roista olisi noin kaksinkertainen hallituksen esit-
5518: Luovutustappiota koskeviin säännöksiin esi- tämään tasoon verrattuna. Samoin vaadittavaa
5519: tetään muutosta niin, että myös oman asunnon ansiotulon vähimmäismäärää täyden vähennys-
5520: luovutustappio hyväksytään hallituksen esityk- oikeuden saavuttamiseksi alennetaan ja 45 000
5521: sestä poiketen. Asuntojen hintojen romahdettua markkaa ylittävien korkojen aleneroa poiste-
5522: vielä kolme vuotta sitten vallinneesta tasosta taan. Muutosesitykset tähtäävät siihen, että lu-
5523: jopa puoleen ovat monet joutuneet myymään kuisat asuntolainojensa takia ylivelkaantuneet ja
5524: pakon edessä asuntonsa tuntuvalla tappiolla. On ylivoimaisten korkokulujen kanssa painiskelevat
5525: kohtuutonta, ettei tällaista tavallisen kansalaisen verovelvolliset saisivat seitsemäksi vuodeksi hel-
5526: elämän suurinta hankintaa tappion tullessa hyvi- potusta lainanhoidon nettomenoihinsa. Viidessä
5527: tettäisi verottajan toimesta. Lakialoitteessa esite- vuodessa ei vallitseva asuntolainasuma vielä ehdi
5528: tään myös muutamia muita pieniä korjauksia nykyisillä laina-ajoilla purkaantua.
5529: verrattuna hallituksen esitykseen tuloverolaiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5530: Tällaisia ovat hankintatyön verovapaan määrän nioittaen,
5531: ylärajan nostaminen 150 kuutiometriin, keksijä-
5532: palkkioiden verovapaus aina 50 000 markkaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5533: asti, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ve- lakiehdotuksen:
5534: rovähennysoikeuden poistaminen sekä vapaaeh-
5535:
5536: 220050K
5537: 2 1992 vp - LA 41
5538:
5539:
5540:
5541:
5542: Tuloverolaki
5543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5544:
5545: !OSA 2luku
5546: Eräät verovelvollisuutta koskevat yleiset
5547: YLEISET SÄÄNNÖKSET
5548: säännökset
5549: 14--19 §
5550: lluku
5551: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5552: Lain soveltamisala
5553: 3luku
5554: 1 ja 2 §
5555: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200) Kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt
5556:
5557: 20-23 §
5558: 2luku
5559: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5560: Yleiset määritelmät
5561: 4luku
5562: 3§
5563: Yritysjärjestelyt
5564: Yhteisö
5565: Yhteisöllä tarkoitetaan tässä laissa: 24--28§
5566: (1-3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5567: 200)
5568: 4) osakeyhtiötä, kaupparekisteriin merkittyä
5569: 111 OSA
5570: avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä, osuus-
5571: kuntaa, säästöpankkia, sijoitusrahastoa, keski- TULON VERONALAISUUS JA TULOSTA
5572: näistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellis- TEHTÄVÄTVÄHENNYKSET
5573: ta tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta;
5574: (5-7 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
5575: lluku
5576: 200)
5577: Yleiset säännökset
5578: 4--8§
5579: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200) 29 ja 30 §
5580: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5581:
5582: II OSA 31 §
5583: Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset
5584: VEROVELVOLLISUUS
5585: säännökset
5586:
5587: lluku Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat
5588: muun ohessa:
5589: Verovelvollisuuden alueellinen ulottuvuus (1-5 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
5590: 200)
5591: 9-13§ 6) työttömyyskassamaksut
5592: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200) (7 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5593: 1992 vp - LA 41 3
5594:
5595: (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o Yksityisvakuutusetuudet
5596: 200)
5597: 35-37 §
5598: 2luku (Kuten 34--36 § hallituksen esityksessä n:o
5599: 200)
5600: Pääomatulon veronalaisuus
5601: Eräät nautiotaoikeudet
5602: 32§
5603: Pääomatulo 38 §
5604: (Kuten 37 § hallituksen esityksessä n:o 200)
5605: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5606: Yritystulon pääomatulo-osuus
5607: 33 §
5608: Yksityisoton veronalaisuus 39-43 §
5609: (Kuten 38-42 § hallituksen esityksessä n:o
5610: Kaupparekisteriin merkityn avoimen yhtiön 200)
5611: ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen veronalaista
5612: pääomatuloa ovat hänen yhtiöstä yksityiskäyt- Metsätaloudesta ja porotaloudesta saatu tulo
5613: töön ottamansa tai lainaamansa varat, palveluk-
5614: set tai muut etuudet, siltä osin kuin varoja ei ole 44 ja 45 §
5615: tilikauden aikana sijoitettu takaisin yhtiöön, (Kuten 43 ja 44 § hallituksen esityksessä n:o
5616: sekä yhtiön kuluiksi kirjatut yksityismenot ( yk- 200)
5617: sityisotto). .
5618: Myös yhtiömiehen yksityiskäytössä tilikau- Luovutusvoitot
5619: den aikana olleille rahavaroille laskettu pää-
5620: oman tuotto katsotaan yksityisotoksi. Pääoman 46§
5621: tuottokorjaus lasketaan tuloverolain 116 §:ssä (Kuten 45 § hallituksen esityksessä n:o 200)
5622: säädetyllä tavalla. Tuottokorjaus lasketaan
5623: koko verovuodelle, ellei verovelvollinen toisin 47§
5624: osoita.
5625: Luovutusvoiton laskeminen
5626: Veronalaista yksityisottoa ei ole yhtiömiehen
5627: sijoittaman oman pääoman palautus. Sijoitettu- (1--4 mom. kuten 46 §:n 1-4 mom. hallituk-
5628: na omana pääomana pidetään myös yksityisot- sen esityksessä n:o 200)
5629: tona verotettujen lainojen lyhennyksiä ja ennen Purkautuvan yhteisön verotuksessa jaettavan
5630: verovuotta 1993 kertyneitä nostamaUomia voit- omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan sen to-
5631: tovaroja. Avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kom- dennäköistä luovutushintaa vastaava määrä.
5632: mandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen Yhteisön verotuksessa luovutushinnaksi luetta-
5633: nostaessa yhtiöstä varoja hänen katsotaan ensin va määrä katsotaan omaisuuden hankinnasta
5634: nostavan sijoitetun pääomansa. johtuneeksi menoksi yhteisön osakkaan vero-
5635: Kaupparekisteriin merkityn avoimen yhtiön tuksessa.
5636: ja kommandiittiyhtiön veronalaiseksi tuloksi (6-8 mom. kuten 46 §:n 5-7 mom. hallituk-
5637: luetaan myös edellä 2 momentissa tarkoitettu sen esityksessä n:o 200)
5638: pääoman tuottokorjaus.
5639: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 48 §
5640: vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa kui-
5641: Omaisuuden hankintamenon laskemista koskevia
5642: tenkin siten, että veronalaiseksi katsotaan se
5643: erityisiä säännöksiä
5644: suhteellinen osa yksityisotoista, joka vastaa yh-
5645: tiön tilikaudesta 1.1.1993 ja sen jälkeen kulunut- (1 mom. kuten 47 §:n 1 mom. hallituksen
5646: ta osaa. esityksessä n:o 200)
5647: Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa
5648: Korkotulot hankintamenosta vähennetään 56 §:n nojalla
5649: tehdyn metsävähennyksen määrä.
5650: 34§ (3 ja 4 mom. kuten 47 §:n 3 ja 4 mom.
5651: (Kuten 33 §hallituksen esityksessä n:o 200) hallituksen esityksessä n:o 200)
5652: 4 1992 vp - LA 41
5653:
5654: Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yh- osuus, jota 39--43 §:ssä ei ole säädetty pääoma-
5655: tiömiehen ottaessa yhtiöstä varoja, palveluksia tuloksi.
5656: tai muita etuuksia katsotaan yhtiön verotuksessa (2 mom. kuten 62 §:n 2 mom. hallituksen
5657: niiden luovutushinnaksi todennäköistä luovu- esityksessä n:o 200)
5658: tushintaa vastaava määrä. Yksityistä kulutusta
5659: varten otettujen vähäisten hyödykkeiden luovu- 64§
5660: tushintana pidetään kuitenkin alkuperäistä han- Hankintatyön arvo
5661: kintamenoa tai sitä alhaisempaa todennäköistä
5662: luovutushintaa. Yhtiön verotuksessa luovutus- (1 ja 2 mom. kuten 63 §:n 1 ja 2 mom.
5663: hinnaksi luettava määrä katsotaan omaisuuden hallituksen esityksessä n:o 200)
5664: hankinnasta johtuneeksi menoksi yhtiömiehen Hankintatyön arvo katsotaan veronalaiseksi
5665: verotuksessa. tuloksi kuitenkin vain siltä osin kuin edellä
5666: tarkoitettujen henkilöiden valmistaman tai kul-
5667: 49 ja 50§ jettaman puun määrä yhteensä ylittää 150 kuu-
5668: (Kuten 48 ja 49 § hallituksen esityksessä n:o tiometriä.
5669: 200) (4 mom. kuten 63 §:n 4 mom. hallituksen
5670: esityksessä n:o 200)
5671: 51§
5672: Luovutustappio
5673: Eräät työsuhteeseen liittyvät tai työtuloon
5674: (1 mom. kuten 50 §:n 1 mom. hallituksen rinnastettavat ansiotulot
5675: esityksessä n:o 200)
5676: Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pi- 65-71 §
5677: detä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun (Kuten 64-70 § hallituksen esityksessä n:o
5678: henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omai- 200)
5679: suuden luovutuksesta aiheutunutta tappiota.
5680: Matkakustannusten korvaukset
5681:
5682: Muut pääomatulot 72-74§
5683: (Kuten 71-73 § hallituksen esityksessä n:o
5684: 52-54§ 200)
5685: (Kuten 51-53§ hallituksen esityksessä n:o
5686: 200)
5687: Merityötulo ja siihen liittyvät matkustus-
5688: 3luku korvaukset
5689:
5690: Pääomatulosta tehtävät vähennykset 75 ja 76 §
5691: (Kuten 74 ja 75 § hallituksen esityksessä n:o
5692: 55-61 § 200)
5693: (Kuten 54-60 § hallituksen esityksessä n:o
5694: 200)
5695: Ulkomailla työskentelystä saadut tulot
5696: 4luku
5697: 77 ja 78 §
5698: Ansiotulon veronalaisuus (Kuten 76 ja 77 § hallituksen esityksessä n:o
5699: 200)
5700: 62§
5701: (Kuten 61 §hallituksen esityksessä n:o 200)
5702: Eräät vahingonkorvaukset ja vakuutnssuorituk-
5703: 63 § set
5704: Yritystulon ja osingon ansiotulo-osuus
5705: 79-82§
5706: Ansiotuloa on jaettavasta yritystulosta, yhty- (Kuten 78-81 § hallituksen esityksessä n:o
5707: män osakkaan tulo-osuudesta ja osingosta se 200)
5708: 1992 vp - LA 41 5
5709:
5710: Apurahat, palkinnot, voitot ja sivuperintö Lisäksi verovelvollisella on oikeus vähentää
5711: 40 prosenttia itselleen tai puolisolleen ottamaosa
5712: 83 § muun vapaaehtoisen eläkevakuutuksen mak-
5713: Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto suista ja hänen tulokseen 69 §:n nojalla luetuista
5714: työnantajan suorittamista maksuista, vuodessa
5715: Veronalaista tuloa ei ole: kuitenkin enintään 20 000 markkaa. Kertamak-
5716: (1 ja 2 kohta kuten 82 §:n 1 momentin 1 ja 2 sullisen eläkkeen tai erillisenä myönnetyn työky-
5717: kohta hallituksen esityksessä n:o 200) vyttömyyseläkevakuutuksen maksut ja kansan-
5718: 3) keksijäpalkinnot ja palkkiot 50 000 mark- eläkevakuutusmaksu eivät ole lainkaan vähen-
5719: kaan asti; nyskelpoisia. Verovelvollisen itselleen tai puoli-
5720: (4 kohta kuten 82 §:n 1 momentin 3 kohta solleen ottaman vakuutuksen maksujen vähen-
5721: hallituksen esityksessä n:o 200) nyskelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, ettei
5722: (2 ja 3 mom. kuten 82 §:n 2 ja 3 mom. saman vakuutuksen maksuja ole vähennetty
5723: hallituksen esityksessä n:o 200) elinkeinotulosta tai maatalouden tulosta.
5724: Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut
5725: 84--87 § ovat 2 momentin estämättä kokonaan vähennys-
5726: (Kuten 83-86 § hallituksen esityksessä n:o kelpoisia maksujen 35 000 markan määrään
5727: 200) saakka vuodessa, jos:
5728: 1) vakuutukseen perustuvaa eläkettä vakuu-
5729: Osittain tai kokonaan verovapaat ansiotulot tussopimuksen mukaan aletaan vahuuseläkkee-
5730: nä maksaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 60
5731: 88-93 § vuotta; ja jos
5732: (Kuten 87-92 § hallituksen esityksessä n:o 2) vakuutukseen perustuva eläke olisi yhdessä
5733: 200) vakuutetun muuhun pakolliseen ja vapaaehtoi-
5734: seen eläketurvaan perustuvien eläkkeiden kanssa
5735: 5luku
5736: enintään 60 prosenttia tulosta, jonka perusteella
5737: Ansiotulosta tehtävät vähennykset vakuutetun lakisääteinen eläke laskettaisiin, jos
5738: hän olisi vakuutuksen ottamisvuonna tullut työ-
5739: Tulonhankkimismenot kyvyttömäksi.
5740: Jos eläkkeen alkamisikä vakuutussopimuksen
5741: 94 ja 95 § mukaan on alempi kuin 65 vuotta, 3 momentin
5742: (Kuten 93 ja 94 § hallituksen esityksessä n:o 2 kohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta pienen-
5743: 200) netään 3,0 prosenttiyksiköllä jokaista vuotta
5744: 96§ kohden, jolla eläkeikä alittaa 65 vuotta.
5745: (5 ja 6 mom. kuten 96 §:n 5 ja 6 mom.
5746: Tulonhankkimisvähennys
5747: hallituksen esityksessä n:o 200)
5748: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-
5749: taan: 98 §
5750: (1 kohta kuten 95 §:n 1 kohta hallituksen (Kuten 97 § hallituksen esityksessä n:o 200)
5751: esityksessä n:o 200)
5752: 2) työttömyyskassamaksut; 99 §
5753: (3 ja 4 kohta kuten 95 §:n 3 ja 4 kohta Veronmaksukyvyn alentumisvähennys
5754: hallituksen esityksessä n:o 200)
5755: (2 mom. kuten 95 §:n 2 mom. hallituksen Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
5756: esityksessä n:o 200) veronmaksukyky hanenja hänen perheensä käy-
5757: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon
5758: Pnhtaasta ansiotulosta valtion- ja kunnallis- ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-
5759: verotuksessa tehtävät vähennykset suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta
5760: olennaisesti alentunut, vähennetään hänen puh-
5761: 97 § taasta ansiotulostaan kohtuullinen määrä, ei
5762: kuitenkaan enempää kuin 9 000 markkaa. Vä-
5763: Eläkevakuutusmaksuvähennys
5764: hennys myönnetään täysin tuhansin markoin.
5765: (1 mom. kuten 96 §:n 1 mom. hallituksen (2 mom. kuten 98 §:n 2 mom. hallituksen
5766: esityksessä n:o 200) esityksessä n:o 200)
5767: 6 1992 vp - LA 41
5768:
5769: Puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa 105 §
5770: tehtävät vähennykset Kunnallisverotuksen invalidivähennys
5771: 100 § Verovelvollisen luonnollisen henkilön puh-
5772: Valtionverotuksen lapsenhoitovähennys
5773: taasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähen-
5774: netään 4 500 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
5775: Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait-
5776: oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
5777: 15 000 markkaa, jos verovelvollisella tai puoli- on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pie-
5778: soilla on ollut verovuonna elätettävänään vähin- nempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia,
5779: tään 3 vuotta mutta enintään 7 vuotta täyttänyt vähennyksenä myönnetään prosenttimäärän
5780: lapsi. osoittama osuus 4 500 markasta. Vähennys
5781: myönnetään kuitenkin enintään muun puhtaan
5782: 101 § ansiotulon kuin eläketulon suuruisena.
5783: (Kuten 100 § hallituksen esityksessä n:o 200) (2-5 mom. kuten 104 §:n 2-5 mom. halli-
5784: tuksen esityksessä n:o 200)
5785:
5786: Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa
5787: tehtävät vähennykset 106 §
5788: Kunnallisverotuksen opintorahavähennys
5789: 102 §
5790: Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
5791: Jos verovelvollinen on saanut korkeakoulu-
5792: opiskelijoiden opintotuesta annetussa laissa
5793: (1 mom. kuten 101 §:n 1 mom. hallituksen (111192) tarkoitettua opintorahaa, hänen puh-
5794: esityksessä n:o 200) taasta ansiotulostaan vähennetään kunnallisve-
5795: Täyden eläketulovähennyksen määrä laske- rotuksen opintorahavähennys. Sen täysi määrä
5796: taan siten, että luvulla 1,58 kerrotun täyden on 13 000 markkaa, kuitenkin enintään opinto-
5797: kansaneläkkeen määrästä vähennetään täyden rahan määrä. Vähennystä pienennetään 25 pro-
5798: perusvähennyksen määrä ja jäännös pyöriste- sentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen an-
5799: tään seuraavaan täyteen sadan markan mää- siotulon määrä ylittää opintorahavähennyksen
5800: rään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla täyden määrän.
5801: eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen 107 §
5802: puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähen-
5803: nyksen määrän, eläketulovähennystä pienenne- Kunnallisverotuksen perusvähennys
5804: tään 70 prosentilla ylimenevän osan määrästä.
5805: (3-5 mom. kuten 101 §:n 3-5 mom. halli- Jos koko verovuoden Suomessa asuneen vero-
5806: tuksen esityksessä n:o 200) velvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansio-
5807: tulo edellä mainittujen vähennystenjälkeen ei ole
5808: 103 § 9 700 markan määrää suurempi, on siitä vähen-
5809: Kunnallisverotuksen lapsivähennys
5810: nettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansio-
5811: tulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen
5812: Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä-
5813: oikeus puhtaasta ansiotulostaan vähentää hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene-
5814: 11 550 markkaa jokaisesta verovuonna elättä- vän tulon määrästä.
5815: mästään alaikäisestä lapsesta.
5816:
5817: 104 § 6luku
5818: Kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennys
5819: Ansiotulosta tehtäviä viibennyksiä koskevat
5820: Verovelvollisen luonnollisen henkilön puh- erityiset säännökset
5821: taasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähen-
5822: netään 13 750 markkaa, jos hän on verovuonna 108-110 §
5823: elättänyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta (Kuten 107-109 §hallituksen esityksessä n:o
5824: tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä. 200)
5825: 1992 vp - LA 41 7
5826:
5827: IV OSA (2 ja 3 mom. kuten 126 §:n 2 ja 3 mom.
5828: hallituksen esityksessä n:o 200)
5829: TULON JA MENON JAKSOTTAMINEN
5830: 128 §
5831: 111-116§
5832: Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys
5833: (Kuten 110-115 §hallituksen esityksessä n:o
5834: 200) Verovelvollisen, joka on verovuonna suoritta-
5835: nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
5836: 117 § mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistet-
5837: Kirjanpitovelvollisen tulojen ja menojen jaksotta- tua elatusapua, tuloverosta vähennetään neljäs-
5838: minen osa hänen verovuonna maksamaosa elatusavun
5839: määrästä, kuitenkin enintään 1 000 markkaa
5840: (1 ja 2 mom. kuten 116 §:n 1 ja 2 mom. alaikäistä lasta kohden.
5841: hallituksen esityksessä n:o 200)
5842: Kaupparekisteriin merkitystä avoimesta yh-
5843: tiöstä tai kommandiittiyhtiöstä nostettu yksityis- Tulontasaus
5844: otto katsotaan yhtiömiehellä sen verovuoden
5845: tuloksi, jona yhtiön tilikausi päättyy. 129 ja 130 §
5846: (Kuten 128 ja 129 §hallituksen esityksessä n:o
5847: VOSA 200)
5848:
5849: TAPPIONTASAUS
5850: 2luku
5851: 118-124 § Kunnallisvero
5852: (Kuten 117-123 §hallituksen esityksessä n:o
5853: 200) 131 §
5854: (Kuten 130 § hallituksen esityksessä n:o 200)
5855: VI OSA
5856: 3luku
5857: VERO
5858: Alijäämähyvitys
5859: 1luku
5860: 132-135 §
5861: Valtionvero ja yhteisön tulovero (Kuten 131-134 §hallituksen esityksessä n:o
5862: 200)
5863: Yleisiä säännöksiä
5864: 4luku
5865: 125 ja 126 §
5866: (Kuten 124 ja 125 §hallituksen esityksessä n:o Erityiset säännökset
5867: 200)
5868: 136-138 §
5869: Verosta tehtävät vähennykset (Kuten 135-137 §hallituksen esityksessä n:o
5870: 200)
5871: 127 §
5872: Valtionverotuksen invalidivähennys VII OSA
5873: Suurimman osan verovuodesta Suomessa VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄ-
5874: asuneen verovelvollisen tuloverosta vähennetään SÄÄNNÖKSET
5875: 1 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta, viasta
5876: tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka 139 §
5877: haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100
5878: Lain voimaantulo
5879: prosenttia tai, jos prosenttimäärä on pienempi,
5880: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro- (1 ja 2 mom. kuten 138 §:n ja 2 mom.
5881: senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta. hallituksen esityksessä n:o 200)
5882: 8 1992 vp - LA 41
5883:
5884: Tulo- ja varallisuusverolain 38 §:n 1 mom. 4 tää 60 000 markkaa, hänen ansiotulostaan mää-
5885: kohtaa sovelletaan kuitenkin vielä vuodelta 1993 rättävästä verosta tehdään vuosilta 1993-1999
5886: toimitettavassa verotuksessa. toimitettavissa verotuksissa ylimääräinen korko-
5887: Tämän lain 48 §:n 5 momenttia sovelletaan vähennys.
5888: ensimmäisen kerran 1.1.1993 ja sen jälkeen ta- Ylimääräisen korkovähennyksen täysi määrä
5889: pahtuneisiin yksityisottoihin. on seuraava prosenttiosuus vuodelta 1992 toimi-
5890: tettavassa verotuksessa ilmoitetuista vähennys-
5891: 140 § kelpoisista asunto- ja opintovelan koroista nii-
5892: (Kuten 139 § hallituksen esityksessä n:o 200) den 30 000 markan määrään asti ja puolisoilla
5893: niiden 45 000 markan määrään asti:
5894: 141 §
5895: vähennysvuosi osuus koroista
5896: Metsäverotuksen siirtymäkausi
5897: 1993 ................................. . 25,0 prosenttia
5898: (1--4 mom. kuten 140 §:n 1--4 mom. halli- 1994 ................................. . 22,5 prosenttia
5899: tuksen esityksessä n:o 200) 1995 ·································· 20,0 prosenttia
5900: Verovelvollinen, jota verotetaan metsätalou- 1996 ·································· 17,5 prosenttia
5901: den pääomatulosta tämän lain mukaan, saa 1997 ................................. . 15,0 prosenttia
5902: vähentää vuonna 1991 tai sen jälkeen valmistu- 1998 ................................. . 10,0 prosenttia
5903: neen metsätien rakantamisesta ja metsän ojituk- 1999 ·································· 5,0 prosenttia
5904: sesta aiheutuneet poistamatta olevat hankinta-
5905: menot 116 §:n säännösten mukaan. Ylimääräinen korkovähennys myönnetään
5906: (6 ja 7 mom. kuten 140 §:n 6 ja 7 mom. täysimääräisenä, jos verovelvollisen vuoden
5907: hallituksen esityksessä n:o 200) 1993 valtionverotuksessa verotettavan ansiotu-
5908: lon määrä on vähintään 110 000 markkaa. Jos se
5909: 142 § on tätä pienempi, vähennys on kaksi prosenttia
5910: (Kuten 141 §hallituksen esityksessä n:o 200) sen täydestä määrästä jokaista alkavaa tuhatta
5911: markkaa kohden, jolla verovelvollisen valtionve-
5912: 143 § rotuksen verotettavan tulon määrä ylittää 60 000
5913: Matkakustannusten korvausten siirtymäkausi markkaa.
5914: Jos verovelvolliseen on sovellettu tämän lain
5915: Poiketen siitä, mitä 74 §:ssä on säädetty, koti- puolisoita koskevia säännöksiä, vähennys myön-
5916: maan päivärahaa määrättäessä valtion työmark- netään sille puolisolle, jonka vuodelta 1992 il-
5917: kinalaitoksen laskemasta matkakustannusten moittamien vähennyskelpoisien asunto- ja opin-
5918: yhteismäärästä vähennetään säästyneiden elan- tovelan korkojen määrä on suurempi. Jos heidän
5919: tokustannusten osuutena 5 prosenttia vuodelta ilmoittamansa korot ovat yhtä suuret, vähennys
5920: 1993 toimitettavassa verotuksessa, 7,5 prosenttia myönnetään sille puolisolle, jonka ansiotulosta
5921: vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa, 10 määrättävä vero on suurempi. Puolisot voivat
5922: prosenttia vuodelta 1995 toimitettavassa vero- kuitenkin ennen vuodelta 1993 toimitettavan
5923: tuksessa ja 12,5 prosenttia vuodelta 1996 toimi- verotuksen päättymistä esittämästään vaatimuk-
5924: tettavassa verotuksessa. sesta valita, kummalle puolisolle vähennys
5925: myönnetään.
5926: 144 § (5 ja 6 mom. kuten 144 §:n 5 ja 6 mom.
5927: (Kuten 143 § hallituksen esityksessä n:o 200) hallituksen esityksessä n:o 200)
5928:
5929: 145 § 146 §
5930: Siirtymäkauden korkovähennys (Kuten 145 §hallituksen esityksessä n:o 200)
5931:
5932: Jos verovelvollisella on vuoden 1992 lopussa 147 §
5933: ollut oman tai perheensä vakituisen asunnon
5934: Siirtymäkauden asuntovähennys
5935: hankkimisesta taikka perusparannuksesta taik-
5936: ka asumisoikeuden hankkimisesta johtunutta Jos verovelvolliselle on ennen vuotta 1993
5937: velkaa tai valtion takaamaa opintovelkaa (asun- myönnetty ennen tätä lakia voimassa ollut tulo-
5938: to- ja opintovelkaa) ja jos hänen valtionverotuk- ja varallisuusverolain (1240/88) 146 a tai
5939: sen verotettava ansiotulonsa vuodelta 1993 ylit- 167 a §:ssä tarkoitettu asuntovähennys, ja jos sen
5940: 1992 vp - LA 41 9
5941:
5942: määrä verovuodelta laskettuna ja luvulla neljä vuonna 1993 verovuoden päättyessä elinkeino-
5943: kerrottuna olisi suurempi kuin hänen ilmoitta- toimintaan tai maatalouteen, taikka yhtymän
5944: miensa vähennyskelpoisten korkojen määrä, elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuo-
5945: pääomatuloista 59 §:n mukaan tehtävänä vähen- den päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden pe-
5946: nyksenä otetaan huomioon korkomenojen sijas- rusteella.
5947: ta asuntovähennyksen nelinkertainen määrä.
5948: (2 mom. kuten 146 §:n 2 mom. hallituksen 150 §
5949: esityksessä n:o 200)
5950: Verovuotta 1993 edeltäneiden verovuosien
5951: tappioiden vähentäminen
5952: 148 §
5953: Ansiotoiminnan korkojen siirtymäkausi Verovuotta 1993 edeltäneiltä verovuosilta
5954: vahvistettujen tappioiden vähentämisessä vero-
5955: (1 ja 2 mom. kuten 147 §:n 1 ja 2 mom. vuoden 1993 ja sitä seuraavien verovuosien tu-
5956: hallituksen esityksessä n:o 200) loista noudatetaan 118-124 §:n lisäksi tämän
5957: Jos alijäämähyvityksen enimmäismäärään on pykälän sekä 151-153 §:n säännöksiä. Tappiot
5958: tehty 132 §:n 2 momentissa tarkoitettu korotus, vähennetään siinä järjestyksessä, missä ne ovat
5959: alijäämähyvityksen enimmäismäärään ansiotoi- syntyneet, ja sitä mukaa kuin tuloa kertyy.
5960: minnan velan korkojen perusteella tehtävä koro- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5961: tus tehdään mainitun säännöksen mukaan koro-
5962: tettuun alijäämähyvityksen enimmäismäärään. 151-155 §
5963: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
5964: 149 §
5965: Yritystulon pääomatulo-osuuden laskenta
5966: verovuonna 1993
5967: Poiketen siitä, mitä 39--41 §:ssä säädetään,
5968: yritystulon pääomatulo-osuus lasketaan vero-
5969:
5970:
5971: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
5972:
5973: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
5974: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi
5975: Hannu Suhonen
5976:
5977:
5978:
5979:
5980: 2 220050K
5981: 1992 vp
5982:
5983: Lakialoite 42
5984:
5985:
5986: Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
5987: tun lain muuttamisesta
5988:
5989:
5990: Eduskunnalle
5991:
5992: Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit- korjaukset mukaan luettuina em. lakialoitteessa
5993: teeksi hallituksen esitykselle n:o 203 laiksi elin- avointen ja kommandiittiyhtiöitten verotusmal-
5994: keinotulon verottamisesta annetun lain muutta- liksi esitetyn ns. aitamallin vaatimat muutokset.
5995: misesta sekä täydentämään ed. Vistbackan la- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5996: kialoitetta n:o 41 tuloverolaiksi. nioittaen,
5997: Lakialoitteessa on hallituksen esityksestä poi-
5998: keten sisällytetty elinkeinotulon verottamisesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5999: annettuun lakiin lakialoitteen n:o 41 vaatimat lakiehdotuksen:
6000:
6001: Laki
6002: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
6003:
6004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6005: kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68) 6 §:n 1
6006: momentin 1 ja 1 a kohta, 28 §:n 3 momentti, 34 §:n 3 momentti, 44 §, 46 §:n 1 momentti ja 56 §,
6007: sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentin 1 kohta 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
6008: (1339/89), 6 §:n 1 momentin 1 a kohta 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661/89), 28 §:n
6009: 3 momentti 21 päivänä marraskuuta 1986 annetussa laissa (819/86) ja 46 §:n 1 momentti 30 päivänä
6010: joulukuuta 1991 annetussa laissa (1677/91),
6011: muutetaan 1, 2 ja 3 §, 5 §:n 1, 5 ja 6 kohta, 6 §:n 4 momentti, 8 §:n 2, 4, 8, 13 ja 14 kohta, 14 §:n
6012: 1 momentti, 16 §:n 5 kohta, 17 §:n 2 kohta, 18 §:n 3 kohta, 26 §, 28 §:n 2 momentti, 29 §:n 1 momentti,
6013: 30 §:n 4 momentti, 34 §:n 2 momentti, 42 §:n 1 momentti, 43, 46 a, 47, 51 a, 51 b ja 51 d §, 52 §:n 4
6014: momentti sekä 53 ja 61 §,
6015: sellaisina kuin niistä ovat 2 §osittain muutettuna 21 päivänä tammikuuta 1983 annetulla lailla (711
6016: 83), 5 §:n 5 kohta mainitussa 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa ja 6 kohta 23 päivänä
6017: joulukuuta 1977 annetussa laissa (1001/77), 6 §:n 4 momentti, 8 §:n 2 ja 4 kohta, 29 §:n 1 momentti,
6018: 51 a, 51 b ja 51 d §ja 52 §:n 4 momentti mainitussa 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa, 8 §:n
6019: 8 kohta 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (525/71), 8 §:n 13 ja 14 kohta, 28 §:n 2 momentti,
6020: 30 §:n 4 momentti ja 43 § mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, 16 §:n 5 kohta ja
6021: 18 §:n 3 kohta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1164/90), 26 § 29 päivänä joulukuuta
6022: 1976 annetussa laissa (1094/76), 46 a § muutettuna 11 päivänä joulukuuta 1981 ja 31 päivänä
6023: joulukuuta 1985 annetuilla laeilla (859/81 ja 1112/85), 47 §osittain muutettuna mainitulla 23 päivänä
6024: joulukuuta 1977 annetulla lailla ja 61 §muutettuna 12 päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla (901/
6025: 86) ja mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, sekä
6026: lisätään lakiin uusi 5 a, 23 aja 33 a § sekä 5 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 23
6027: päivänä joulukuuta 1977, 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 21 päivänä joulukuuta 1990 annetuilla
6028: laeilla, uusi 7 ja 8 kohta, 8 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 18 päivänä
6029: kesäkuuta 1971, 23 päivänä joulukuuta 1977, 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 29 päivänä joulukuuta
6030: 1989 annetuilla laeilla sekä 21 päivänä marraskuuta 1986 ja 28 päivänä joulukuuta 1990 annetuilla
6031: laeilla (824/86 ja 1289/90), uusi 15 ja 16 kohta sekä uusi 2 ja 3 momentti, 18 §:ään, sellaisena kuin se
6032: on osittain muutettuna mainituilla 21 päivänä tammikuuta 1983 ja 21 päivänä joulukuuta 1990
6033: annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, 19 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 päivänä joulukuuta
6034: 1981 annetussa laissa, uusi 2 momentti, 20 §:ään uusi 2 momentti ja 51 §:ään, sellaisena kuin se on
6035: mainitussa 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:
6036:
6037: 220050K
6038: 2 1992 vp - LA 42
6039:
6040: 1-3§ keinoyhtymästä eri vuosina nostettujen yksityis-
6041: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 203) ottojen johdosta syntynyttä negatiivista oman
6042: pääoman jäännöstä kerrottuna tuloverolain
6043: 5§ 42 §:n 3 momentissa tarkoitetulla korkoprosen-
6044: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja veronalaisia elin- tilla. Negatiivinen jäännös lasketaan siten, että
6045: keinotuloja ovat muun ohessa: verovuoden taseen osoittamasta negatiivisen
6046: (1 ja 5--7 kohta kuten hallituksen esityksessä oman pääoman määrästä vähennetään synty-
6047: n:o 203) neet tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt
6048: 8) tuloverolain 33 §:ssä tarkoitetut avoimesta voittovaroja, ja siihen lisätään tehdyt arvonko-
6049: yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä otetut yksi- rotukset sekä kommandiittiyhtiöissä äänettö-
6050: tyisotot. mien yhtiömiesten pääomapanokset
6051:
6052: 5 aja 6 § 19 §
6053: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 203) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 203)
6054:
6055: 20 §
6056: 8§
6057: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia Kaupparekisteriin merkitystä avoimesta yh-
6058: menoja ovat muun ohessa: tiöstä tai kommandiittiyhtiöstä nostettu tulove-
6059: rolain 33 §:ssä tarkoitettu yksityisotto katsotaan
6060: (2, 4, 8 ja 13-15 kohta kuten hallituksen yhtiömiehellä sen verovuoden tuloksi, jona yhti-
6061: esityksessä n:o 203) ön tilikausi päättyy.
6062: 16) metsän uudistamiseen sekä puun kasva-
6063: tukseen ja korjuuseen liittyvät menot.
6064: Avoimen yhtiön yhtiömiehelle ja komman- 23 a, 26, 28-30, 33 a, 34, 42-43, 46 a, 47,
6065: diittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle sekä 51 ja 51 a §
6066: sellaiselle osakeyhtiön osakkaalle, jota ei työnte- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 203)
6067: kijäin eläkelain (395/61) 2 §:n 6 momentin mu-
6068: kaan pidetä mainittua lakia sovellettaessa työ-
6069: suhteessa olevana, otetusta vapaaehtoisesta elä- 51 b §
6070: kevakuutuksesta suoritetut vakuutusmaksut Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yh-
6071: ovat vähennyskelpoisia samoin rajoituksin kuin tiömiehen ottaessa yhtiöstä vaihto- tai käyttö-
6072: tuloverolain 97 §:ssä säädetään verovelvollisen omaisuutta tai muuta omaisuutta, palveluksia
6073: oikeudesta vähentää itselleen ottamansa eläke- tai muita etuuksia tai oikeuksia, katsotaan yhti-
6074: vakuutuksen maksuja. ön verotuksessa luovutushinnaksi otetun etuu-
6075: Henkivakuutuksesta suoritetut vakuutus- den tai oikeuden todennäköistä luovutushintaa
6076: maksut ovat vähennyskelpoisia ainoastaan sil- vastaava määrä. Yksityistä kulutusta varten
6077: loin, kun vakuutuksen edunsaajana on vakuutet- otettujen vähäisten hyödykkeiden luovutushin-
6078: tu työntekijä tai hänen tuloverolain 35 §:n 2 tana pidetään kuitenkin alkuperäistä hankinta-
6079: momentissa tarkoitetut omaisensa. menoa tai sitä alhaisempaa todennäköistä luo-
6080: vutushintaa. Yhtiön verotuksessa luovutushin-
6081: naksi luettava määrä katsotaan omaisuuden
6082: 14, 16 ja 17 § hankinnasta johtuneeksi menoksi yhtiömiehen
6083: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 203) verotuksessa.
6084:
6085: 51 d §
6086: 18 § Purkautuvan yhteisön verotuksessa vaihto-,
6087: Vähennyskelpoisia ovat myös: sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omai-
6088: suuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden
6089: (3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 203) todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä.
6090: Yhteisön verotuksessa luovutushinnaksi luetta-
6091: Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei kuiten- va määrä katsotaan omaisuuden hankinnasta
6092: kaan pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa johtuneeksi menoksi yhteisön osakkaan vero-
6093: yksityisestä liikkeestä tai ammatista taikka elin- tuksessa.
6094: 1992 vp - LA 42 3
6095:
6096: 52, 53 ja 61 § 20. Elinkeinotulon verottamisesta annetun
6097: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 203) lain 51 b §:ää sovelletaan muutetussa muodos-
6098: saan ensimmäisen kerran 1.1.1993 ja senjälkeen
6099: Voimaantu1osäännös tapahtuneisiin yksityisottoihin.
6100: (1-19 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
6101: 203)
6102:
6103: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
6104:
6105: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
6106: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
6107: Hannu Suhonen
6108: 1992 vp
6109:
6110: Lakialoite 43
6111:
6112:
6113: Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun
6114: lain muuttamisesta
6115:
6116:
6117: Eduskunnalle
6118:
6119: Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit- ten verotusmalliksi esitetyn ns. aitamallin vaati-
6120: teeksi hallituksen esitykselle n:o 205 laiksi yhtiö- mat muutokset. Muutokset rajoittuvat lain
6121: veron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta 1 §:ään ja voimaantulosäännökseen.
6122: sekä täydentämään ed. Vistbackan lakialoitetta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6123: n:o 41 tuloverolaiksi. nioittaen,
6124: Aloitteessa esitetään voimassa olevaan yhtiö-
6125: veron hyvityksestä annettuun lakiin lakialoitteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6126: n:o 41 vaatimat korjaukset mukaan luettuna em. lakiehdotuksen:
6127: lakialoitteessa avointen ja kommandiittiyhtiöit-
6128:
6129: Laki
6130: yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta
6131:
6132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6133: muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1232/88) 1 §:n 4
6134: momentti, 2 §, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §ja 14 §:n 2 momentti,
6135: sellaisina kuin niistä ovat 1§:n 4 momentti 21 päivänäjoulukuuta 1990 annetussa laissa (1165/90),
6136: 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentti 30 päivänäjoulukuuta 1991 annetussa laissa
6137: (1672/91) ja 8 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1192/89), sekä
6138: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1990
6139: annetulla lailla, uusi 5 momentti, 8 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 22 päivänä
6140: joulukuuta 1989 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti ja 14 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna
6141: mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1991 annetulla lailla, uusi 4 momentti, seuraavasti:
6142:
6143: 1§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
6144: kuuta 199.
6145: (4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 205) Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
6146: Tätä lakia, sen 11-13 §:n säännöksiä lukuun delta 1993 toimitettavassa verotuksessa. Lain
6147: ottamatta, sovelletaan myös kaupparekisteriin 7 §:ssä tarkoitettuun vertailuveroon ei kuiten-
6148: merkittyyn · kotimaiseen avoimeen yhtiöön ja kaan lueta yhtiölle verotuslain 72 §:n 2---4 mo-
6149: kommandiittiyhtiöön (yhtiö) sekä yhtiöstä yksi- mentin perusteella määrättävää tuloveroa.
6150: tyisottoja nostavaan yleisesti verovelvolliseen Lain 1 §:n 5 momenttia sovelletaan ensimmäi-
6151: yhtiömieheen (osingonsaaja). Tämän lain sään- sen kerran vuodelta 1993 toimitettavassa vero-
6152: nöksiä osingosta sovelletaan myös tuloverolain tuksessa. Verovuonna 1993 lakia sovelletaan
6153: 33 §:ssä tarkoitettuihin yksityisottoihin. kuitenkin vain siihen suhteelliseen osaan yhtiön
6154: tilikauden veroista ja siihen suhteelliseen osaan
6155: 2, 4, 6--9 ja 14 § yksityisotoista, joka vastaa yhtiön tilikaudesta
6156: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 205) 1.1.1993 ja sen jälkeen kulunutta osaa.
6157:
6158:
6159: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1992
6160:
6161: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
6162: Lea Mäkipää Sulo Aitioniemi
6163: Hannu Suhonen
6164: 220050K
6165: 1992 vp
6166:
6167: Lakialoite 44
6168:
6169:
6170:
6171:
6172: Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden tuloverolain muut-
6173: tamisesta
6174:
6175:
6176: Eduskunnalle
6177:
6178: Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit- mandiittiyhtiöiden ns. aitamallin mukaisen vero-
6179: teeksi hallituksen esitykselle n:o 204 laiksi maa- tuksen vaatima korjaus.
6180: tilatalouden tuloverolain muuttamisesta sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6181: täydentämään ed. Vistbackan lakialoitetta n:o nioittaen,
6182: 41 tuloverolaiksi.
6183: Lakialoitteessa on hallituksen esityksestä poi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6184: keten sisällytetty maatilatalouden tuloverolakiin lakiehdotuksen:
6185: lakialoitteessa n:o 41 esitetyn avointen ja kom-
6186:
6187: Laki
6188: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
6189:
6190: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6191: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 11 §:n 3
6192: momentti sekä 17 ja 18 §,
6193: sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 3 momentti ja 17 § 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (718/
6194: 90),
6195: muutetaan 1-3 §, 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5 §:n 1 momentin 2, 4 ja 13 kohta, 6 §:n 1 momentin 9 ja
6196: 12 kohta, 7 §:n 4 ja 5 kohta, 9 §:n 4 momentti, 10 a §:n 1 ja 2 momentti, 10 c §:n 1 momentti, 12 §, 13 §:n
6197: 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä 5 momentti, 14 a §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 6 momentti, 15 b §:n
6198: 1 momentti, 20 §:n 1 momentti ja 21 §,
6199: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin
6200: 9 ja 12 kohta, 10 a §:n 1 ja 2 momentti, 10 c §:n 1 momentti ja 13 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta sekä
6201: 5 momentti, 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 6 momentti, 15 b §:n 1 momentti, 20 §:n 1 momentti
6202: ja 21 §mainitussa 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa, 5 §:n 1 momentin 13 kohta 29 päivänä
6203: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1235/88), 9 §:n 4 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa
6204: laissa (1039/85) sekä 12 §muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1980 ja 11 päivänä heinäkuuta 1986
6205: annetuilla laeilla (847/80 ja 543/86), sekä
6206: lisätään 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1970 ja 15
6207: päivänä kesäkuuta 1973 annetuilla laeilla (847/70 ja 509/73) sekä mainitulla 24 päivänä elokuuta 1990
6208: annetulla lailla, uusi 13 kohta, 7 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 30
6209: päivänä joulukuuta 1970 ja 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetuilla laeilla, uusi 6 kohta, lakiin uusi
6210: 10 d §sekä 13 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa
6211: laissa, uusi 6 ja 7 kohta seuraavasti:
6212:
6213: 1--4§ (2 ja 4 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
6214: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 204) 204)
6215:
6216: 5§ 13) tuloverolain 33 §:ssä tarkoitetut avoimesta
6217: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden vero- yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä otetut yksi-
6218: vuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohessa: tyisotot; sekä
6219:
6220:
6221: 220050K
6222: 2 1992 vp - LA 44
6223:
6224: 6, 7, 9, 10 a, 10 c, 10 d, 12, 13, 14 a,15 b, 20 ja V oimaantulosäännös
6225: 21 § (Kuten hallituksen esityksessä n:o 204)
6226: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 204)
6227:
6228:
6229: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1992
6230:
6231: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä Hannu Suhonen
6232: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Marita Jurva
6233: Lea Mäkipää
6234: 1992 vp
6235:
6236: Lakialoite 45
6237:
6238:
6239:
6240:
6241: Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta
6242:
6243:
6244: Eduskunnalle
6245:
6246: Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit- tiyhtiöiden avointen ns. aitamallin vaatimat kor-
6247: teeksi hallituksen esitykselle n:o 208 verotuslain jaukset.
6248: muuttamisesta sekä täydentämään ed. Vist- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6249: backan lakialoitetta n:o 41 tuloverolaiksi. nioittaen,
6250: Lakialaitteessa on hallituksen esityksestä poi-
6251: keten sisällytetty verotuslakiin lakialoitteen n:o että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6252: 41 vaatimat korjaukset mukaan luettuina em. lakiehdotuksen:
6253: lakialaitteessa esitetyn avointen ja kommandiit-
6254:
6255: Laki
6256: verotuslain muuttamisesta
6257:
6258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6259: kumotaan 12 päivänäjoulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 20 ja 22 §, 35 §:n 2 momentti,
6260: 61, 64 ja 64 a §, 93 a §:n 2 momentti, 96 a §:n 5 kohta, 105 §:n 2 momentti ja 113 a §,
6261: sellaisina kuin niistä ovat 20 §osittain muutettuna 5 päivänäjoulukuuta 1969 annetulla lailla (740/
6262: 69), 22 § osittain muutettuna 1 päivänä helmikuuta 1991 annetulla lailla (189/91), 61 § osittain
6263: muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1968 annetulla lailla (684/68), 64 § 23 päivänä joulukuuta 1977 ja
6264: 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetuissa laeissa (1002/77 ja 556/92), 64 a § viimeksi mainitussa laissa,
6265: 93 a §:n 2 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), 96 a §:n 5 kohta 29 päivänä
6266: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1243/88) ja 113 a § 25 päivänä helmikuuta 1983 annetussa laissa
6267: (223/83) sekä
6268: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n 1 ja 3 momentti, 21 §, 33 §:n 3 momentti,
6269: 34 §, 37 §:n 1 ja 2 momentti, 39 §:n 1 ja 3 momentti, 43 a §, 45 §:n 1 momentin johdantolause, 3 a,
6270: 3 b, 5 ja 6 kohta sekä 2 momentti, 50§, 57 §:n 1 momentti, 59, 62 ja 63 §, 71 §:n 2 momentti, 72 §:n
6271: 1 momentin johdantolause ja 1 kohta, 76 §, 79 §:n 1 ja 2 momentti, 81 §:n 2 momentti, 91 §:n 2
6272: momentti, 92 §:n 5 momentti, 93 §:n 1 momentti, 96 b §:n 1 ja 2 momentti, 96 e §:n 2 momentti, 103 §:n
6273: 1 momentti, 104 ja 104 a §, 105 §:n 1 momentti ja 125 §:n johdantolause,
6274: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 ja 2 momentti ja 81 §:n 2 momentti 1 päivänä marraskuuta 1991
6275: annetussa laissa (1300/91), 3 §:n 1 momentti 9 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (957/90),
6276: 3 §:n 3 momentti, 33 §:n 3 momentti, 50 §ja 91 §:n 2 momentti mainitussa 29 päivänäjoulukuuta 1988
6277: annetussa laissa, 21 § 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa (511177) sekä mainituissa 29
6278: päivänä joulukuuta 1988 ja 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetuissa laeissa, 34 § 31 päivänä joulukuuta
6279: 1974 annetussa laissa (1 025174) ja mainituissa 23 päivänä joulukuuta 1977'ja 30 päivänä tammikuuta
6280: 1987 annetuissa laeissa, 37 §:n 1 ja 2 momentti, 39 §:n 1 momentti ja 43 a § 31 päivänä joulukuuta
6281: 1974 annetussa laissa (1024174), 39 §:n 3 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (6111
6282: 75), 45 §:n johdantolause ja 1 momentin 3 aja 6 kohta 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa
6283: (980179) ja saman momentin 3 b kohta mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa sekä
6284: 5 kohta 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (942/85) ja 2 momentti 22 päivänä joulukuuta
6285: 1978 annetussa laissa (1035178), 59§ osittain muutettuna ensiksi mainitulla 31 päivänä joulukuuta
6286: 1974 annetulla lailla, 63 § mainitussa 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa osittain
6287: muutettuna 30 päivänä marraskuuta 1990 annetulla lailla (1023/90) ja mainitulla 26 päivänä
6288: kesäkuuta 1992 annetulla lailla, 71 §:n 2 momentti ja 93 §:n 1 momentti mainitussa 30 päivänä
6289:
6290: 220050K
6291: 2 1992 vp - LA 45
6292:
6293: tammikuuta 1987 annetussa laissa, 72 §:n johdantolause mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1977
6294: annetussa laissa ja saman pykälän 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa
6295: (313/82), 79 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa osittain
6296: muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla (531182), 92 §:n 5 momentti mainitussa 26
6297: päivänä kesäkuuta 1992 annetussa laissa, 96 b §:n 1 ja 2 momentti 6 päivänä elokuuta 1982 annetussa
6298: laissa (602/82), 96 e §:n 2 momentti mainitussa 25 päivänä helmikuuta 1983 annetussa laissa, 103 §:n
6299: 1 momentti ja 104 a § 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1339/90), 105 §:n 1 momentti 29
6300: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1236/88) ja 125 §:n johdantolause 1 päivänä marraskuuta
6301: 1991 annetussa laissa (1317/91), sekä
6302: lisätään lakiin uusi 2 a, 77 a, 83 b ja 93 b §, 45 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on siihen
6303: myöhemmin tehtyine muutoksineen, uusi 2 aja 3 c kohta sekä 91 §:ään, sellaisena kuin se on
6304: mainitussa 21 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, uusi 3 momentti seuraavasti:
6305:
6306: 1-2 a§ maksetusta palkasta, työntekopaikasta, ulko-
6307: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208) mailla oleskelun kestosta ja sen aikana tapahtu-
6308: neista Suomessa käynneistä;
6309: 3§ (3 c ja 5 kohta kuten hallituksen esityksessä
6310: Yhtymän osakkaalle yhtymän tulon ja varalli- n:o 208)
6311: suuden perusteella määrättävästä verosta sekä 6) vakuutuslaitoksen, eläkesäätiön ja muun
6312: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksusta on eläkelaitoksen vakuutuksen perusteella tai eläk-
6313: myös yhtymä vastuussa. Avoimen yhtiön ja keenä taikka avustuksena suorittamastaan ve-
6314: kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ronalaisesta määrästä sekä verovelvolliselle sel-
6315: vastaavat niin kuin omasta verostaan yhtymän vitys eläkevakuustusmaksujen vähennyskelpoi-
6316: verotettavaksi tuloksi katsottavasta osuudesta suudesta tuloverolain 97 §:n 3 tai 5 momentin
6317: suoritettavasta verosta. Kommandiittiyhtiön nojalla;
6318: äänetön yhtiömies on yhtiöveron hyvityksestä
6319: annetun lain 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 208)
6320: vastuussa yhtiölle määrätyistä veroista ja niiden
6321: ennakoista saamansa yhtiöveron hyvitystä vas- 50§
6322: taavalla määrällä. Yhteismetsän osakas on osuut- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208)
6323: taan vastaavalta osalta vastuussa yhteismetsän
6324: suoritettavasta verosta. 57§
6325: Jos on ilmeistä, että osakeyhtiö tai muu yhtei-
6326: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 208) sö, ei kuitenkaan kaupparekisteriin merkitty
6327: avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, on suoritta-
6328: nut osakkaansa taikka tämän puolison, lapsen,
6329: 21, 33, 34, 37, 39 ja 43 a § vanhemman tai muun omaisen hyväksi palkan,
6330: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208) lahjapalkkion, osapalkan, asuntoedun, edustus-
6331: tai matkakustannuksen, vakuutusmaksun tahi
6332: 45 § muun sellaisen hyvityksen nimellä enemmän,
6333: Verotusta varten tulee jäljempänä mainittavi- kuin on pidettävä kohtuullisena, taikka että
6334: en viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen toi- yhteisö on hintana, vuokrana, korkona, provi-
6335: mittaa veroviranomaiselle tai jäljempänä maini- siona tai muuna kustannuksena edellä mainituil-
6336: tulle yhteisölle tammikuun kuluessa edelliseltä le henkilöille maksanut olennaisesti enemmän tai
6337: kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta verohalli- heiltä kantanut vähemmän kuin mitä on tavallis-
6338: tuksen määräämänä ajankohtana puolivuosit- ta, otettakoon se verotuksessa huomioon koh-
6339: tain seuraavat asiakirjat: tuullisen määräisenä.
6340:
6341: (2 aja 3 a kohta kuten hallituksen esityksessä
6342: n:o 208) 59, 62, 63, 71, 72 ja 76 §
6343: 3 b) työnantajan, jos hän on jättänyt enna- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208)
6344: konpidätyksen toimittamatta palkansaajan pal-
6345: kasta tuloverolain 78 §:n 1 momentin nojalla, 77 a§
6346: ulkomailla suoritetusta työstä palkansaajalle Tuloverolain 119-12 1 §:ssä tarkoitetut tappi-
6347: 1992 vp - LA 45 3
6348:
6349: ot vahvistetaan säännönmukaisessa verotukses- veron ja kansaneläkevakuutusmaksun lyhen-
6350: sa. Jos verovelvollinen ei ole antanut kehoituk- nykseksi ennakkoperintälain mukaan ennakko-
6351: setta veroilmoitusta, tappiota ei kuitenkaan vah- na pidätetyt määrät verovelvollisen tulee, jollei
6352: visteta. verohallitus toisin määrää, liittää veroilmoituk-
6353: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 208) seensa saamansa pidätystodistukset Yhtiöveron
6354: hyvityksestä annetussa laissa tarkoitettu hyvitys
6355: 79,81 ja 83 b§ luetaan siihen oikeutetun osingonsaajan hyväksi
6356: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208) sen mukaan kuin verohallitus määrää. Kauppa-
6357: rekisteriin merkityn avoimen yhtiön tai kom-
6358: 91 § mandiittiyhtiön yhtiömiehelle yhtiöveron hyvi-
6359: tys myönnetään yhtiön veroilmoituksessa ilmoi-
6360: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o tettujen tietojen perusteella.
6361: 208)
6362: 92, 93, 93 b, 96 b, 96 e, 103, 104 ja 104 a § 125 §
6363: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208) (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208)
6364:
6365: 105 § Voimaantulosäännös
6366: Saadakseen lukea maksettavakseen pantavan (Kuten hallituksen esityksessä n:o 208)
6367:
6368:
6369: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
6370:
6371: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
6372: 1992 vp
6373:
6374: Lakialoite 46
6375:
6376:
6377:
6378: Ukkola: Ehdotus laiksi video- ja muiden kuvaohjelmien tarkasta-
6379: misesta annetun lain kumoamisesta
6380:
6381: Eduskunnalle
6382:
6383: Hallitusmuodon 10 §:n mukaan Suomen kan- sa kiellettyjä videoita ulkomailta omaan käyt-
6384: salaisella on sanan vapaus sekä oikeus kitjoituk- töönsä.
6385: sen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemi- Videot ovat osa viestintäpolitiikkaa. Videoita
6386: seen kenenkään sitä ennakolta estämättä. Tämä vuokrataan vuosittain 12-13 miljoonaa, ja jo-
6387: perusoikeus kieltää ennakkosensuurin, mutta ei kaisella elokuvalla on 2-3 katsojaa. Kotikatso-
6388: estä jälkikäteen rankaisemasta niitä, jotka vää- mot edustavat noin 400 miljoonaa elokuvakon-
6389: rinkäyttävät vapauttaan levittämällä sellaisia taktia vuodessa. Videot onkin käsitettävä vies-
6390: paino tuotteita, jotka esimerkiksi sisältävät julki- tintävälineiksi siinä kuin televisio ja lehdetkin.
6391: sen kehotuksen rikoksen tekemiseen. Lainsäädäntöä onkin uusittava niin, että myös
6392: Ennakkosensuurin kieltoperiaatetta ei kui- videoala toimisi päätoimittajan tai julkaisijan
6393: tenkaan sovelleta uusiin sähköisiin viestimiin. vastuulla, kuten painettu sanakin. Tällaiseksi
6394: Meillä on kyllä sananvapaus, mutta ei katso- vastuuelimeksi sopisi esimerkiksi videoalan va-
6395: misen vapautta. Yksi tiedotusväline on toistu- paaehtoinen ennakkotarkastuselin, Videolevi-
6396: vasti eriarvoisessa asemassa toisiin nähden. tyksen valvontalautakunta.
6397: Laki video- ja muiden kuvaohjelmien tarkasta- Videosensuurilakia perusteltiin väkivaltaku-
6398: misesta (24.7.1987/697) loukkaa syvästi kansa- vausten haitallisilla vaikutuksilla varsinkin lap-
6399: laisten perusoikeuksia. Eduskuntakäsittelyn siin ja nuoriin. Tutkimukset tältä osin ovat
6400: aikana hallituksen esitystä eduskunnassa vielä edelleenkin ristiriitaiset. Vastuu siitä, ketkä voi-
6401: kiristettiin niin, että alle 18-vuotiailta kiellettyjä vat kotona osallistua videoiden katseluun, kuu-
6402: elokuvia ei saa vuokrata eikä myydä videoliik- luu perheelle osana muuta kasvatustyötä. Lasten
6403: keissä. Monet taiteellisesti korkeatasoiset elo- vanhemmat kantavat vastuun lapsen kasvatta-
6404: kuvat jäivät aikuiskatsojien ulottumattomiin. misesta eikä yhteiskunnan puuttumisella voida
6405: Kotivideo onkin eriarvoisessa asemassa verrat- sanottavasti rajoittaa tai estää lapsia saamasta
6406: tuna elokuvateattereihin ja televisioon, joissa ns. haitallisia vaikutteita. Elleivät perheet siinä
6407: esitetään alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia. onnistu, ei se onnistu yhteiskunnan holhouksella
6408: Videosensuurilaki on epäonnistunut. Se on ja ohjauksellakaan.
6409: kieltolaki, jota viranomaiset eivät edes pysty Edellä olevan perusteella ehdotan,
6410: valvomaan. Videoliikkeissä kiellettyjä kasetteja
6411: myydään postitse, mille asialle kukaan ei mahda että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6412: mitään. Ihmiset matkustavat ja ostavat Suomes- lakiehdotuksen:
6413:
6414: Laki
6415: video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta
6416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6417: 1§ 2§
6418: Tällä lailla kumotaan video- ja muiden kuva- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6419: ohjelmien tarkastamisesta 24 päivänä heinäkuu- kuuta 199 .
6420: ta 1987 annettu laki (697/87)).
6421:
6422: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
6423:
6424: Tuulikki Ukkola
6425: 220050K
6426: 1992 vp
6427:
6428: Lakialoite 47
6429:
6430:
6431:
6432:
6433: Ukkola: Ehdotukset laeiksi elokuvien tarkastuksesta ja elokuvien
6434: tarkastuksen toimittamisesta annettujen lakien kumoamisesta
6435:
6436:
6437: Eduskunnalle
6438:
6439: Hallitusmuodon 10 §:n mukaan Suomen kan- Lasten osalta vastuujää kodeille. Vanhemmat
6440: salaisella on sanan vapaus sekä oikeus kiljoituk- kantavat vastuun lapsen kasvattamisesta, eikä
6441: sen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemi- yhteiskunnan puuttumisella voida sanottavasti
6442: seen kenenkään sitä ennakolta estämättä. Tämä rajoittaa tai estää lapsia saamasta ns. haitallisia
6443: perusoikeus kieltää ennakkosensuurin, mutta ei vaikutteita. Elleivät perheet siinä onnistu, ei se
6444: estä jälkikäteen rankaisemasta niitä, jotka vää- onnistu yhteiskunnan holhouksella ja ohjauksel-
6445: rinkäyttävät vapauttaan levittämällä sellaisia lakaan.
6446: paino tuotteita, jotka esimerkiksi sisältävät julki- Elokuvien ennakkosensuuri nykymuodos-
6447: sen kehotuksen rikoksen tekemiseen. saan on aikansa elänyt. Nykyaikaiseen yhteis-
6448: Ennakkosensuurin kieltoperiaatetta ei kuiten- kuntaan sopii korkeintaan ns. Tanskan malli,
6449: kaan sovelleta elokuviin. Meillä on sananva- jossa vain lapsille suunnattu kuvallinen taljonta
6450: paus, mutta ei katsomisen vapautta. Minkään on ennakkotarkastuksen alaista, mutta ei aikui-
6451: muun kulttuurin kuin fiktiivisen kuvallisen tai- sille ihmisille tarkoitettu. Tämä ei kuitenkaan
6452: teen alueella ei yhdeltä sen osa-alueelta vaadita edellytä nykyisen elokuvasensuurijäljestelmän
6453: "yhteiskunnallisesti merkittäviä" taideteoksia, pitämistä voimassa. Elokuvillekin on luotava
6454: jotta sen olemassaolo edes sallittaisiin. samanlainen vastuujäljestelmä, joka toimii pai-
6455: Sensurointi ja kiellot tukahduttavat kulttuu- netussa viestinnässä ja jonka turvin voidaan
6456: ria. Siksi elokuvien sensuroinoista on luovutta- puuttua selkeästi lakien vastaisten elokuvien le-
6457: va. Kuvallisten tallenteiden sisältöön puuttumi- vittämiseen. Vastuu elokuvien osalta voidaan
6458: nen loukkaa, paitsi alkuperäisen tuotteen teki- jättää maahantuojille ja levittäjille, jotka voivat
6459: jää, myös katsojaa. Kenenkään asia ei ole päät- organisoitua vapaaehtoisen videolevityksen val-
6460: tää aikuisen ihmisen puolesta, mikä on hänelle vontalautakunnan tapaan.
6461: sopivaa tai hyvää katsottavaa. Aikuiset ihmiset Edellä olevan perusteella ehdotan,
6462: osaavat tehdä itse omat päätöksensä siitä, mitä
6463: he voivat tai haluavat katsoa. Valtion tehtävänä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6464: ei ole holhota ihmisiä eikä pyrkiä heitä kasvatta- lakiehdotukset:
6465: maan "oikein".
6466:
6467:
6468:
6469: 1.
6470: Laki
6471: elokuvien tarkastuksesta annetun lain kumoamisesta
6472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6473:
6474: 1§ 2§
6475: Tällä lailla kumotaan elokuvien tarkastukses- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6476: ta 29 päivänä toukokuuta 1965 annettu laki kuuta 199.
6477: (299/65).
6478:
6479:
6480: 220050K
6481: 2 1992 vp - LA 47
6482:
6483:
6484: 2.
6485: Laki
6486: elokuvien tarkastuksen toimittamisesta annetun lain kumoamisesta
6487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6488:
6489: 1§ 2§
6490: Tällä lailla kumotaan elokuvien tarkastuksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
6491: toimittamisesta 29 päivänä toukokuuta 1965 kuuta 199 .
6492: annettu laki (300/65).
6493:
6494:
6495: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1992
6496: Tuulikki Ukkola
6497: 1992 vp
6498:
6499: Lakialoite 48
6500:
6501:
6502: Kääriäinen ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3
6503: momentin ja edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n kumoami-
6504: sesta
6505:
6506:
6507: Eduskunnalle
6508:
6509: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6510:
6511: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi valtio- kunnan lopetettua istuntonsa. Aloitteessa ei pi-
6512: päiväjärjestystä ja edustajanpalkkiosta annettua detä tällaisia lisäpalkkioita perusteltuina. Lisäksi
6513: lakia siten, että poistetaan erikoisvaliokunnan ja ehdotetaan poistettavaksi tarkistajilta oikeus
6514: kansliatoimikunnan jäseniltä ja tarkistajilta oi- saada palkkio vaalikauden päätyttyä mahdolli-
6515: keus saada lisäpalkkio siltä ajalta, minkä valio- sesti tehtävästä työstä.
6516: kunnan, kansliatoimikunnan tai tarkistajain työ Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan
6517: on kestänyt valtiopäivien keskeydyttyä tai edus- päivänä tammikuuta 1993.
6518:
6519:
6520:
6521:
6522: YLEISPERUSTELUT
6523:
6524: 1. Nykyinen tilanne palkkionsa edustajanpalkkion päiväpalkkion
6525: mukaisena.
6526: Kansanedustaja saa toimestaan kuukausittain Valtiopäiväjärjestyksen (16 §:n 3 mom.) ja
6527: palkkion ja kulukorvauksen. Palkkio ja kulukor- edustajanpalkkiosta annetun lain (4 §) lisäpalk-
6528: vaus maksetaan siitä päivästä alkaen, jona hänen kiota koskevilla säännöksillä on tarkoitettu kor-
6529: valtakirjansa on hyväksytty tai eduskunta on vata se lisätyö, jonka eräät edustajat joutuvat
6530: oikeuttanut hänet olemaan edustajana valtiopäi- tekemään silloin, kun muut edustajat ovat va-
6531: villä. Palkkio ja kulukorvaus suoritetaan siihen paat eduskuntatyöstä.
6532: päivään saakka, jona edustajantoimi vaalikau- Lisäpalkkioiden maksaminen on ollut harvi-
6533: den päättymisen, edustajan kuoleman tai toimen naista. Kansliatoimikunnan jäsenille ja tarkista-
6534: menetetyksi julistamisen vuoksi tahi muusta jille ei käytännössä ole maksettu lisäpalkkioita
6535: syystä lakkaa. moniin vuosiin. Kansliatoimikunta ei ole ko-
6536: Säännöllisen kuukausitulon lisäksi erikoisva- koontunut loma-aikoina sen jälkeen, kun vuon-
6537: liokunnan tai kansliatoimikunnan jäsen, joka on na 1987 eduskunnan työjärjestykseen lisättiin
6538: ottanut osaa valiokunnan tai toimikunnan ko- säännös, jonka nojalla puhemies on oikeutettu
6539: koukseen valtiopäivien keskeydyttyä tai edus- ratkaisemaan kiireellisen asian väliaikaisesti
6540: kunnan lopetettua istuntonsa, saa palkkion siltä kansliatoimikunnan puolesta (7 §:n 2 mom.).
6541: ajalta, minkä valiokunnan tai toimikunnan työ ETA-sopimuksen eduskuntakäsittelyn val-
6542: on kestänyt ja minkä hän on käyttänyt sitä mistelun johdosta monet erikoisvaliokunnat
6543: varten tehtäviin matkoihin. Palkkio on tällöin työskentelivät kesällä 1992 valtiopäivien ollessa
6544: puolet säädetystä päiväpalkkiosta. Saman palk- keskeytyneenä, ja sen johdosta valiokuntien jä-
6545: kion saavat valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:ssä senille maksettiin yhteensä 135 637 markkaa li-
6546: tarkoitetut tarkistajat valtiopäivien keskeydyt- säpalkkioina. Erikoisvaliokunnista vain liiken-
6547: tyä tai eduskunnan lopetettua istuntonsa suorit- nevaliokunta ja puolustusvaliokunta eivät ko-
6548: tamaansa työhön ja sitä varten tekemiinsä mat- koontuneet kesällä. Suurin kokousmäärä oli so-
6549: koihin käyttämäitään ajalta. Jos tarkistajain työ siaali- ja terveysvaliokunnalla, joka piti seitse-
6550: jatkuu vaalikauden päätyttyä, jolloin edustajan- män kokousta. Sen jäsenten saama lisäansio
6551: palkkiota ei enää makseta, tarkistajat saavat kesältä oli keskimäärin 1 240 markkaa. Muiden
6552:
6553: 220050K
6554: 2 1992 vp - LA 48
6555:
6556: valiokuntien jäsenten lisäpalkkiot koko kesältä 2. Muutosehdotukset
6557: vaihtelivat 450 ja 700 markan välillä. Kaikkiaan
6558: lisäpalkkiota sai 159 edustajaa. Lisäpalkkiota Valtiopäiväjärjestyksestä ehdotetaan kumot-
6559: maksettiin vain yksi korvaus päivältä vaikka tavaksi 16 §:n 3 momentti, jonka mukaan edus-
6560: edustaja olisi osallistunut useamman valiokun- tajanpalkkiosta annetussa laissa säädetään myös
6561: nan kokoukseen samana päivänä. sen palkkion perusteet, joka valtiopäivien kes-
6562: Eduskunnan ETA-toimikunta on 18 päivänä keydyttyä ja eduskunnan lopetettua istuntonsa
6563: kesäkuuta 1992laatimassaan mietinnössä tehnyt maksetaan erikoisvaliokuntien jäsenille ja niille
6564: esityksen ETA-säädösten sellaiseksi ennakolli- edustajille, joiden tehtävänä on eduskunnan vas-
6565: seksi käsittelymenettelyksi, jossa suuri valiokun- tausten ja kirjelmien sekä valtiopäiväpäätöksen
6566: ta koordinoivana elimenä käsittelisi ennakko- tarkistaminen. Kyseessä oleva asia on säädetty
6567: suostumusasioita ja johon erikoisvaliokunnat edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n 1 ja 2
6568: osallistuisivat antamalla lausuntonsa. Toimi- momentissa, jotka niin ikään ehdotetaan ku-
6569: kunta ehdotti muun ohella valtiopäiväjärjestystä mottaviksi.
6570: muutettavaksi niin, että myös suuri valiokunta Lisäpalkkioiden maksaminen ei ole perustel-
6571: voisi kokoontua eduskunnan loma-aikoina. tua enää sen jälkeen, kun käytännössä lähes
6572: Mietinnössä todettiin, että erikoisvaliokuntien kaikki edustajat ovat kesätöiden suhteen samas-
6573: jäsenet ovat oikeutettuja lisäpalkkioon siltä ajal- sa asemassa.
6574: ta, jonka valiokunta on työskennellyt valtiopäi-
6575: vien keskeydyttyä. Toimikunta ei kuitenkaan
6576: ehdottanut palkkiosäännösten muuttamista ja 3. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
6577: lisäpalkkion maksamista myös suuren valiokun-
6578: nan jäsenille, vaan se katsoi, että olisi syytä Aioitteella ei ole mainittavia taloudellisia vai-
6579: arvioida koko nykyisenlaisen lisäpalkkiojärjes- kutuksia valtiolle eikä edustajille.
6580: telmän tarkoituksenmukaisuus.
6581:
6582:
6583:
6584: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6585: 1. Lakiehdotukset sa 12 kuukaudelta ja kun lähes kaikki edustajat
6586: osallistuvat eduskuntatyöhön myös valtiopäi-
6587: 1.1. Laki valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 mo- vien keskeydyttyä, erillisen lisätyökorvauksen
6588: mentin kumoamisesta maksaminen ei ole perusteltua. Tarkistajain työ
6589: jatkuu myös vaalikauden viimeisten valtiopäi-
6590: 1 §.Valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentti vien päättymisen jälkeen. Käytännössä eduskun-
6591: ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. nan vastaukset ja kirjelmät sekä valtiopäiväpää-
6592: 2 §. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 töksen tarkistaminen saadaan kuitenkin tehdyk-
6593: päivänä tammikuuta 1993, jotta se koskisi mah- si, ennen kuin edustajantoimi ja siitä saatavan
6594: dollisesti jo vuosien 1992 ja 1993 valtiopäivien palkkion maksaminen vaalikauden päättymisen
6595: välissä tapahtuvaa työskentelyä ja jotta suuren vuoksi lakkaa.
6596: valiokunnan ja muiden kyseessä olevien toimi- 2 §. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1
6597: elinten jäsenet olisivat tuolloin samassa ase- päivänä tammikuuta 1993 samasta syystä kuin
6598: massa. ensin mainittu laki.
6599:
6600:
6601: 1.2. Laki edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n
6602: kumoamisesta 2. Säätämisjärjestys
6603:
6604: 1 §. Edustajanpalkkiosta annetun lain 4 § eh- Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-
6605: dotetaan kumottavaksi. Tässä yhteydessä kumo- tamisesta on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen
6606: taan pykälän 1 ja 2 momentti. Pykälän muut 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Aloitteeseen
6607: momentit on kumottu aikaisemmin. Kun edus- sisältyvä toinen lakiehdotus on käsiteltävä val-
6608: tajanpalkkio ja kulukorvaus maksetaan vuodes- tiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla.
6609: 1992 vp - LA 48 3
6610:
6611: 3. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6612: Ehdotetut lait on tarkoitus saattaa voimaan 1 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6613: päivänä tammikuuta 1993. lakiehdotukset:
6614:
6615:
6616:
6617: 1.
6618: Laki
6619: valtiopäiväjärjestyksen 16 §:n 3 momentin kumoamisesta
6620: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6621: tavalla, säädetään:
6622: 1§ 2§
6623: Täten kumotaan valtiopäiväjärjestyksen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6624: 16 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 22 kuuta 1993.
6625: päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa
6626: (1078/91).
6627:
6628:
6629:
6630:
6631: 2.
6632: Laki
6633: edustajanpalkkiosta annetun lain 4 §:n kumoamisesta
6634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä
6635: tavalla, säädetään:
6636: 1§ 2§
6637: Täten kumotaan edustajanpalkkiosta 30 päi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6638: vänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 4 §, kuuta 1993.
6639: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta
6640: 1985, 30 päivänä marraskuuta 1990 ja 6 päivänä
6641: maaliskuuta 1992 annetuissa laeissa (1110/85,
6642: 1057/90 ja 206/92).
6643:
6644:
6645: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1992
6646:
6647: Seppo Kääriäinen Antti Kalliomäki Kimmo Sasi
6648: Esko Helle Boris Renlund Satu Hassi
6649: Bjarne Kallis Raimo Vistbacka Tuulikki Ukkola
6650: 1992 vp
6651:
6652: Lakialoite 49
6653:
6654:
6655:
6656: R. Aho ym.: Ehdotus laiksi lain, jolla kielletään pitämästä nuoria
6657: naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä, kumoamisesta
6658:
6659:
6660: Eduskunnalle
6661:
6662: Vuonna 1930 säädetyn lain, jolla kielletään pyrkimystä poistaa sukupuoleen perustuvaa
6663: pitämästä nuoria naisia eräissä lastaus- ja pur- erottelua ja syrjintää työelämässä. Työhön vali-
6664: kaustöissä (105/30), 1 §:n mukaan kahtakym- koituminen eri sukupuolten fyysisen eroavuuden
6665: mentäyhtä vuotta nuorempaa naista ei saa pitää perusteella on menettänyt merkityksensä myös
6666: Suomen ja ulkomaan satamain välillä liikennettä satamatyössä, ja lähtökohtana kunkin työnteki-
6667: välittävän aluksen lastaus- ja purkaustöissä, eikä jän valitsemisessa eri tehtäviin ovat hänen tai-
6668: myöskään muun aluksen lastaus- ja purkaustöis- tonsa ja muut kuin fyysiset edellytyksensä.
6669: sä niissä satamissa tai osissa satamaa, jotka Nykyään myös oppisopimuskoulutuksen ala-
6670: sosiaaliministeriö määrää. ikäraja on 18 vuotta, minkä osalta satamatyössä
6671: Säännös on laadittu työsuojelullisista näkö- joudutaan kuitenkin tekemään poikkeus niin
6672: kohdista ja se pohjautuu satamatyön raskaisiin kauan kuin laki, jolla kielletään pitämästä nuo-
6673: työolosuhteisiin lain säätämisajankohtana. 60 ria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä, on
6674: vuoden aikana satamatyön luonne on monin edelleen voimassa.
6675: tavoin muuttunut. Työn vaatimukset eivät enää Koska edellä tarkoitettu laki on kaikilta osin
6676: nojaa ihmisen fyysiseen voimaan, vaan lastauk- vanhentunut, esitämme sen kumoamista. Lisäksi
6677: seen käytettävien teknisten koneiden ja laitteiden esitämme, että satamatyön työsuojelullisiin nä-
6678: hallintaan. kökohtiin liittyvät erityistarpeet hoidetaan voi-
6679: Lain säätämisenjälkeen on toisaalta muutettu massa olevan työsuojelulainsäädännön puit-
6680: myös lainsäädännössä täysi-ikäisyyttä koskevia teissa.
6681: lain säännöksiä, joiden mukaan 18 vuotta täyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6682: nyt kansalainen omaa riittävän kypsyyden tehdä
6683: itseään koskevia päätöksiä. Vastaavasti miesten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6684: ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta on an- lakiehdotuksen:
6685: nettu uusia säännöksiä, jotka ilmaisevat yleistä
6686:
6687:
6688: Laki
6689: lain, jolla kielletään pitämästä nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä, kumoamisesta
6690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6691:
6692: 1§ 2§
6693: Tällä lailla kumotaan 28 päivänä maaliskuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
6694: 1930 annettu laki, jolla kielletään pitämästä kuuta 1993.
6695: nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä
6696: (105/30).
6697:
6698:
6699: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
6700:
6701: Raila Aho Ensio Laine Eila Rimmi
6702: Pekka Leppänen Iivo Polvi Outi Ojala
6703: Osmo Polvinen Claes Andersson Esko Helle
6704: Esko Seppänen Timo Laaksonen Erkki Pulliainen
6705: 220050K
6706: 1992 vp
6707:
6708: Lakialoite 50
6709:
6710:
6711:
6712:
6713: Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta
6714:
6715:
6716:
6717: Eduskunnalle
6718:
6719: Suomen lainsäädännön mukaan yrittäjä ei myysturva tekee vaikeaksi päätöksen ryhtyä
6720: yleensä voi kuulua työttömyyskassaan ja näin yrittäjäksi. Nykyinen lainsäädäntö asettaa työt-
6721: saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. tömälle työntekijälle työttömyyden ja ansiosi-
6722: Työttömyyskassalain 3 §:n 1 ja 2 momentti ra- donnaisen työttömyyspäivärahan ehkä ainoaksi
6723: jaavat jäsenet palkkatyöntekijöihin. Yrittäjä vaihtoehdoksi, koska yrittäjänä ei pysty turvaa-
6724: kuuluu ainoastaan KELAn maksaman perus- maan ansioitaan työttömyyden varalta.
6725: päivärahan piiriin. Lainsäädäntö estää yrittäjää Yrittäjien saattaminen työttömyysturvan
6726: vapaaehtoisesti omalla kustannuksellaan järjes- osalta yhdenvertaiseen asemaan palkansaajien
6727: tämästä omaa työttömyysturvaansa. Yrittäjät kanssa edellyttää lainsäädännön pikaista muut-
6728: ovat ryhmänä sosiaalisesti eriarvoisia muiden tamista. On kohtuutonta, että nykyinen lainsää-
6729: kanssa. Esimerkiksi Tanskassa yrittäjät ja pal- däntö estää yrittäjää järjestämästä omalla kus-
6730: kansaajat ovat samassa asemassa työttömyys- tannuksellaan omaa työttömyysturvaansa. Edel-
6731: turvan saamisessa, ja myös Ruotsissa yrittäjille lä oleviin perusteluihin viitaten ehdotamme,
6732: on toimialakohtaisia kassoja.
6733: Yhä pahemmaksi käyvä työttömyys jättää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6734: monelle ainoiksi vaihtoehdoiksi joko työttömyy- lakiehdotuksen:
6735: den tai yrittäjyyden. Yrittäjien olematon työttö-
6736:
6737:
6738:
6739: Laki
6740: työttömyyskassalain muuttamisesta
6741: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6742: lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annettuun työttömyyskassalakiin (603/84) uusi 3 a §seuraavasti:
6743: 3a§ Yrittäjätoimintaa harjoittavalla henkilöllä
6744: Edellä 3 §:ssä mainittujen lisäksi jäseneksi tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä ole-
6745: pääsee Suomessa asuva yrittäjätoimintaa har- matta työsuhteessa taikka virka- tai muussa
6746: joittava henkilö, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta julkisoikeudellisessa toimisuh teessa.
6747: ja joka toimii sellaisessa ammatissa tai sellai-
6748: sella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan Tämä laki tulee voimaan päivänä
6749: piiriin. kuuta 199.
6750:
6751:
6752: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1992
6753:
6754: Kauko Juhantalo Maunu Kohijoki Raila Aho
6755: Timo Kalli Timo Roos Timo Laaksonen
6756: Leea Hiltunen Juha Korkeaoja Kalevi Lamminen
6757: Lea Mäkipää Raimo Vuoristo
6758:
6759: 220050K
6760: 1992 vp
6761:
6762: Lakialoite 51
6763:
6764:
6765: Mäkipää ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain väliaikaisesta
6766: muuttamisesta ja vuodelta 1993 suoritettavasta sairausvakuu-
6767: tusmaksusta
6768:
6769:
6770: Eduskunnalle
6771:
6772: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen teessa 63 vuotta täyttäneille, työkyvyttömänä
6773: vuonna 1993 perittäviä sosiaaliturvamaksuja oleville tai työttömyyseläkkeellä oleville vakuu-
6774: koskevaksi lainsäädännöksi (HE 288). Lakialoi- tusmaksu määrättäisiin 1,5 penniksi veroäyriltä.
6775: te on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi halli- Sairausvakuutusmaksun osalta aloitteessa
6776: tuksen esityksen 1. ja 2. ehdotukselle laiksi laajennetaan vakuutetun maksun suuruuden
6777: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta ja määräytymisporrastusta siten, että 80 000 äyriä
6778: laiksi vuodelta 1993 suoritettavasta sairaus- ylittävältä osalta maksu olisi 2, 7 penniä sekä
6779: vakuutusmaksusta. 175 000 äyriä ylittävältä osalta 4,2 penniä äyril-
6780: Lakialoitteessa on hallituksen esityksestä poi- tä. Myös tämä porrastus kohdistaisi maksun
6781: keten haluttu porrastaa vakuutetun vakuutus- rasitteet siihen väestön osaan, jolla on vielä sään-
6782: maksu hänen kunnallisverotuksessa vahvistettu- nölliset ja suhteellisen hyvät tulot.
6783: jen tulojensa mukaan. Porrastuksessa on kolme Työnantajan sairausvakuutusmaksun osalta
6784: eri maksuluokkaa: alle 50 000 äyrin tuloja omaa- lakialoitteessa poiketaan hallituksen esittämästä
6785: vat maksaisivat 1,5 penniä äyriä kohden, vain siinä, että korkeimpaan maksuluokkaan 4,2
6786: 50 000-175 000 äyrin tuloista maksu olisi halli- prosenttiin on siirretty alemmasta maksuluokas-
6787: tuksen esittämä 1,8 penniä ja yli 175 000 äyrin ta Ahvenanmaan maakunta.
6788: tuloilla maksu olisi 3,8 penniä äyriltä. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6789: tavoin kohdistettaisiin maksun rasitus sosiaali- nioittaen,
6790: sesti oikeudenmukaisemmin niihin verovelvolli-
6791: siin, joilla on vielä kohtuullisen hyvätuloinen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6792: työpaikka tai muutoin hyvät tulot. Lisäksi aloit- lakiehdotukset:
6793:
6794:
6795: 1.
6796: Laki
6797: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
6798:
6799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6800: muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 3 §:n 2
6801: momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 59 §:n 2 momentti ja 62 §,
6802: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti ja 59 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982
6803: annetussa laissa (307/82), 5 §:n 1 momentti 29 päivänäjoulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), 6 §
6804: osittain muutettuna 4 päivänä marraskuuta 1960 ja 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetuilla laeilla
6805: (466/60 ja 588/78) sekä 62 § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), seuraavasti:
6806:
6807: 3§ äyriä. Vakuutusmaksu on kuitenkin 1,80 penniä
6808: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 288) vakuutetulle kunnallisverotuksessa vahvistetulta
6809: veroäyriltä siltä osin kuin veroäyrien määrä
6810: 5§ ylittää 50 000 äyriä mutta alittaa 175 000 äyriä ja
6811: Vakuutusmaksu on 1,50 penniä vakuutetulle 3,80 penniä 175 000 äyriä ylittävältä osalta otta-
6812: kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä en huomioon, mitä tuloverolaissa ( 1 ) sääde-
6813: siltä osin kuin veroäyrien määrä alittaa 50 000 tään. Vakuutetun,joka vuoden 1993 alkaessa oli
6814:
6815: 220050K
6816: 2 1992 vp - LA 51
6817:
6818: täyttänyt 63 vuotta ja joka ei ole vakituisessa 6, 59 ja 62 §
6819: työssä tai joka vuoden 1993 tai sen osan aikana (Kuten hallituksen esityksessä n:o 288)
6820: on tämän lain mukaan työkyvyttömäksi todettu-
6821: na taikka joka vuoden 1993 tai sen osan aikana
6822: saa työttömyyseläkettä, vakuutusmaksu on kui- Voimaantulosäännös
6823: tenkin 1,50 penniä myös vakuutetulle kunnallis- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 288)
6824: verotuksessa vahvistetulta 50 000 äyrin ylittäväl-
6825: tä äyrimäärältä.
6826:
6827:
6828:
6829:
6830: 2.
6831: Laki
6832: vuodelta 1993 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
6833:
6834: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6835:
6836: 1§ sityiseltä työnantajalta ja sellaiselta valtion liike-
6837: Poiketen siitä, mitä sairausvakuutuslain (364/ laitokselta, johon sovelletaan valtion liikelaitok-
6838: 63) 33 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 4 sista annettua lakia (627/87), työnantajan sai-
6839: päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa (742/ rausvakuutusmaksua 1,45 prosenttia työnteki-
6840: 70), säädetään vakuutetun sairausvakuutusmak- jälle 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulu-
6841: susta, sanottu maksu on 1,70 penniä vakuutetul- kuuta 1993 välisenä aikana suoritetun ennakko-
6842: le vuodelta 1993 toimitettavassa kunnallisvero- perinnän alaisen palkan määrästä. Kuitenkin
6843: tuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Vakuutus- valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin edellä
6844: maksu on kuitenkin 2, 70 penniä vakuutetulle mainitulta liikelaitokselta ja kunnalliselta liike-
6845: kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä laitokselta sekä kunnalta ja kuntainliitolta työn-
6846: siltä osin kuin veroäyrien määrä ylittää 80 000 antajan sairausvakuutusmaksua peritään 2, 70
6847: äyriä, mutta alittaa 175 000 äyriä ja 4,20 penniä prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalta, evan-
6848: veroäyrien 175 000 äyriä ylittävältä osalta. Va- kelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja
6849: kuutusmaksua määrättäessä otetaan huomioon, seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkko-
6850: mitä tuloverolaissa ( 1 ) säädetään. kunnalta ja sen seurakunnalta sairausvakuutus-
6851: maksua peritään 4,20 prosenttia työntekijälle 1
6852: 2§ päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen sanot-
6853: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva- tuna vuonna suoritetun ennakkoperinnän alai-
6854: maksusta annetun lain (366/63) 1§:n 1 momentis- sen palkan määrästä.
6855: sa, sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta
6856: 1978 annetussa laissa (613178), säädetään työn- 3 ja 4§
6857: antajan sairausvakuutusmaksusta, peritään yk- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 288)
6858:
6859:
6860: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
6861:
6862: Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
6863: 1992 vp
6864:
6865: Lakialoite 52
6866:
6867:
6868:
6869:
6870: Luukkainen ym.: Ehdotus metsästyslaiksi
6871:
6872:
6873: Eduskunnalle
6874:
6875: ALOITTEEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT
6876: Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen tojen säilyvyyttä, niitä metsästävien petoeläinten
6877: esitykselle n:o 300 metsästyslaiksi ja eräiksi sii- kantoja ja muiden metsästäjien metsästysmah-
6878: hen liittyviksi laeiksi. Aloitteen keskeisenä peri- dollisuuksia. Erityisesti tämä koskee majavia,
6879: aatteena on luonnon monimuotoisuuden vaali- hanhia ja kanalintuja, joiden pyynti kauppaa
6880: minen sekä eläinten oikeuksien turvaaminen. varten kielletään tässä lakialoitteessa. Niin ikään
6881: Aloite poikkeaa hallituksen esityksestä ennen kaupankäynti uhanalaiseksi määritellyn riista-
6882: kaikkea niiltä osin kuin hallituksen esitys on eläimen taljoilla, lihoilla ja muilla osilla olisi
6883: ristiriidassa eläinsuojelu- ja luonnonsuojelulain kielletty.
6884: ja -periaatteiden sekä kansainvälisten sopimus- Kuitenkin eräissä Lapin kunnissa pyydetyn
6885: ten kanssa. riekon pitäminen kaupan tulee sallia metsästys-
6886: Aloitteessa esitetään suurpetojen metsästys aikana, koska niiden kaupallinen pyynti voi
6887: kiellettäväksi kokonaan siihen asti, kunnes ne näiden kuntien saamelaisväestölle olla ajoittain
6888: ovat saavuttaneet Luonnonvarainneuvoston merkittävä lisätulon lähde. Kiirunan kauppa on
6889: vuonna 1986 esittämät tavoitteet: 1 000 karhua kiellettävä lajin harvinaisuuden vuoksi.
6890: ja ilvestä, 500 sutta ja 250 ahmaa. Poikkeuksel- Lisäksi hallitus esittää, että ampumakoe olisi
6891: listen yksilöiden kohdalla menetellään kuten pakollinen vain hirvieläintä tai karhua metsäs-
6892: 17 §:ssä määritellään. Moratorion aikana suur- tettäessä. Tässä lakialoitteessa lähdetään siitä,
6893: petojen kantoja sekä niiden mahdollisesti aiheut- että kaikkien metsästäjien pitää suorittaa ampu-
6894: tamia vahinkoja tulisi tutkia ja seurata. makoe, jotta yksi lain tarkoituksista, eläinten
6895: Myöhemmin mahdollisesti asetuksella sallit- tarpeettoman kärsimyksen välttäminen, voitai-
6896: tavaan suurpetojen metsästykseen tulee metsäs- siin toteuttaa. Niin ikään on tässä kyse myös
6897: täjäitä vaatia erillinen pyyntilupa, jonka antaisi muiden metsässä liikkujien turvallisuudesta.
6898: maa- ja metsätalousministeriö ympäristöminis- Metsästysajoista ehdotetaan osittain säädet-
6899: teriötä kuultuaan. Lisäksi pyyntilupa vaaditaan tävän metsästyslaissa. Näin meneteltäisiin suur-
6900: myös valtioneuvoston uhanalaiseksi lajiksi mää- petojen osalta, koska ne edustavat kansainväli-
6901: rittelemän eläimen sekä hirvieläinten metsästyk- sesti maamme arvokkainta eläimistöä ja koska
6902: seen. niillä on erityisasema ekasysteemissä ravintoket-
6903: Hallituksen esityksessä ei ole edellä mainittua jujen huippupetoina. Suurpetojen osalta luvan-
6904: tämän lakialoitteen 5 §:n 4 momentin mukaista varaisia metsästysaikoja lyhennettäisiin seuraa-
6905: valtioneuvoston oikeutta määrätä jokin riista- vasti:
6906: eläinlaji uhanalaiseksi, milloin sen kannan säily- livestä saisi metsästää helmikuun 1.-28. päi-
6907: minen Suomessa on vaarantunut. vänä nykyisen joulukuusta maaliskuuhun kestä-
6908: Metsästys on nyky-yhteiskunnassa pääsään- vän ajan sijasta. Käytännön metsästystilanteissa
6909: töisesti harrastus, jolla ei ole taloudellista merki- on vaikea erottaa, onko kyseessä naarasilves,
6910: tystä yksityiselle henkilölle. Vaikka kaikille riis- jolla on pennut. Joulu- ja tammikuussa emonsa
6911: taeläimille onkin määritelty rahallinen arvo, ei menettäneet pennut menehtyvät suurella toden-
6912: pääsääntöisesti metsästystä ole syytä sallia har- näköisyydellä. Maaliskuinen metsästys puoles-
6913: joitettavan kaupallisessa mielessä. taan häiritsee ilveksien lisääntymiskauden alkua
6914: Riistaeläinten kaupan salliminen voi johtaa ja parittelukautta huomattavasti.
6915: paikallisesti muidenkin kuin uhanalaisten riista- Sutta saisi metsästää nykyisen marraskuusta
6916: lajien liialliseen verotukseen ajatellen niiden kan- alkavan ja alueesta riippuen 4--5 kuukautta
6917:
6918: 220050K
6919: 2 1992 vp - LA 52
6920:
6921: kestävän ajan sijasta vain tammikuussa, koska Näädän ja mäyrän pyyntiin raudoilla liittyy
6922: pennut ovat emostaan riippuvaisia loppuvuo- eläinsuojelullisia ongelmia. Sekä näädällä että
6923: teen asti mm. siksi, ettei niiden hampaisto ole mäyrällä on suuri merkitys aseettomille luon-
6924: kehittynyt riittävästi, ja koska helmi-maalis- nonharrastajille luontoelämysten kannalta.
6925: kuussa suden lisääntymiskausi on jo alkanut. Hallituksen esityksessä on riistaeläinten lisäk-
6926: Karhua saisi metsästää syyskuun ajan, kun si lueteltu erillinen rauhoittamattomien eläinten
6927: sitä nykyisin metsästetään poronhoitoalueena joukko, johon kuuluvia eläimiä saisi tappaa.
6928: sekä keväisin että syksyisin 1.9.-15.10. sekä Nämä eläimet eivät täytä hallituksen esityksessä
6929: itärajan kunnissa 1.9.-15.10. Keväinen metsäs- metsästykselle annettuja kriteerejä siitä, että riis-
6930: tys häiritsee muun eläimistön lisääntymiskautta taeläimeksi kelpaavan eläimen on sovelluttava
6931: ja on säännöllisesti aiheuttanut karhunpentujen ravinnoksi tai eläimellä on oltava turkisarvoa.
6932: orpoutumista. Syysmetsästystä on syytä lyhen- Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan sii-
6933: tää nykyisen liiallisen verotuksen (n. 15% vuo- hen, että nämä rauhoittamattomat eläimet tuot-
6934: sittain) keventämiseksi. Useiden tutkimusten tavat usein vahinkoja ihmiselle. Näin ollen esi-
6935: mukaan karhu hitaasti lisääntyvänä lajina kes- tyksen takana on vanha ajatus haittaeläimistä,
6936: tää vain 3-6 %:n verotuksen. jolle ei ole löytynyt tieteellisiä perusteluita enää
6937: Hallitus esittää metsästettäväksi sellaisia laje- aikoihin. Suurin osa näistä eläimistä on täysin
6938: ja, jotka pitäisi rauhoittaa luonnonsuojelulain haitattomia, kuten kalalokki, naakka tai musta-
6939: nojalla. Aloitteessa esitetään riistaeläinluettelos- rastas. Ainoastaan muutaman ns. haittaeläimen
6940: ta poistettavaksi uhanalaiset ja harvinaiset lajit hävittämisen salliminen saattaa olla hygieenisis-
6941: ja sellaiset lajit, joilla ei ole riistanhoidollista tai tä syistä tarpeellista. Tässä mielessä esimerkiksi
6942: muuta metsästyksellistä merkitystä. Saukko, isorotan, kotihiiren, variksen ja kesykyyhkyn
6943: norppa, halli, euroopanmajava, mustalintu, pilk- hävittäminen pitäisi olla sallittua, joten niiden
6944: kasiipi, peltopyy ja uuttukyyhky ovat uhanalai- jättäminen lain 5 §:ään on perusteltua, joskin
6945: sia lajeja ja ne pitäisi rauhoittaa luonnonsuojelu- voitaisiin ajatella, että tästä säädettäisiin muussa
6946: lain nojalla. Sepelhanhi ei kuulu Suomen pesi- laissa kuin metsästyslaissa.
6947: mälinnustoon, joten sen kantaan ei voida vaikut- Vastoin mm. Ruotsissa noudatettavaa käy-
6948: taa riistanhoidollisin keinoin. Näin ollen sepel- täntöä hallitus esittää, että kissan, joka on irral-
6949: hanhen metsästys ei täytä kestävän verotuksen laan muualla kuin haltijaosa pihapiirissä tai
6950: kriteerejä ja siksi se tulee poistaa riistaeläinluet- puutarhassa, saisi tappaa siinä missä ns. rau-
6951: telosta. Lisäksi tarhattu viiriäinenja taivaanvuo- hoittamattoman eläimen kuten rotan. Hallituk-
6952: hi tulee poistaa riistaeläinluettelosta, koska ne sen esitys heijastelee perusteetonta vihaa mo-
6953: voidaan sekoittaa hyvin samannäköisiin erittäin nille ihmisille hyvin tärkeätä ja yleistä kotieläin-
6954: uhanalaisiin lajeihin (luonnonvarainen viiriäinen tä, kissaa, kohtaan. Kissat on lainsäädännössä
6955: ja heinäkurppa). rinnastettava muihin kotieläimiin, kuten koi-
6956: Orava ja kärppä tulee poistaa riistaeläinluet- raan.
6957: telosta, koska niillä ei ole riistanhoidollista eikä Hallituksen esityksen kissapykälä asettuu eri-
6958: enää nyky-Suomessa metsästyksellistä merkitys- tyisen kyseenalaiseen valoon myös siksi, että se
6959: tä. Oravalla on suuri merkitys tavallisille ihmisil- on selkeästi Suomen allekirjoittaman ja 1. 7.1992
6960: le luontoelämysten kannalta. Kärpän ruokavalio voimaan tulleen Euroopan neuvoston lemmikki-
6961: koostuu pääasiassa pikkujyrsijöistä ja kärppä on eläinten suojelua koskevan yleissopimuksen vas-
6962: sen vuoksi ihmisillekin hyödyllinen. tainen. Kissaa voidaan yksikäsitteisesti pitää
6963: Näädän ja mäyrän pyynnillä ei ole nykyaika- sopimuksen 1. artiklan tarkoittamana eläimenä,
6964: na suurempaa metsästyksellistä tai riistanhoi- jota ihminen pitää taloudessaan omaksi iloksi ja
6965: dollista merkitystä. Niiden vaikutus muiden la- seuraksi.
6966: jien riistakantoihin on merkityksetön. Näätä on Tällä perusteella tässä lakialoitteessa esite-
6967: harvinaistunut lähes kaikkialla Euroopassa so- tään, että irrallaan olevan kissan saa metsästys-
6968: pivien elinympäristöjen vähennyttyä (vanhat oikeuden haltija ottaa alueellaan talteen. Tal-
6969: luonnontilaiset metsät, joissa on kolopuita). teenotosta on viipymättä ilmoitettava kissan
6970: Myös Suomessa näätää esiintyy enemmän vain omistajalle, mikäli tämä on tiedossa, tai poliisil-
6971: erämaisilla metsäseuduilla. Myös mäyrä on vä- le. Omistaja saa lunastaa kissan takaisin maksa-
6972: hentynyt useimmissa Euroopan maissa ja sen malla talteenottajalle riistanhoitomaksun suu-
6973: suojeluun on viime vuosina kiinnitetty erityis- ruisen lunastusmaksun sekä korvauksen kissan
6974: huomiota. hoidosta. Mikäli omistaja ei ilmaannu 15 päivän
6975: 1992 vp - LA 52 3
6976:
6977: kuluessa tiedon saatuaan, voidaan kissa lopet- valtio maksaa korvaussumman petojen tappa-
6978: taa. Ainoastaan luonnossa elävä villiintynyt kis- mien porojen asemesta petojen lukumäärän eli
6979: sa voidaan lopettaa heti. Kissan lopettamisessa petokantojen säilyttämisen perusteella.
6980: tulee noudattaa Euroopan neuvoston lemmikki- Riistaeläinten metsästysajoista esitetään lais-
6981: eläinten suojelua koskevan yleissopimuksen 11. sa säädettäväksi, ettei lisääntymisaikana metsäs-
6982: artiklan säännöksiä, joiden mukaan lemmikki- täminen ole sallittua, milloin lisääntymisaika on
6983: eläimen saa lopettaa vain eläinlääkäri tai muu selkeästi määriteltävissä. Tämä edellyttää mm.
6984: pätevä henkilö. Lisäksi säännökset velvoittavat vesilintujen kevätmetsästyksestä luopumista,
6985: lopettamaan lemmikkieläimen aina niin, että se etenkin kun tämän metsästysmuodon inhimilli-
6986: olosuhteisiin nähden tuottaa mahdollisimman set perusteet ovat vanhentuneet. Saaristolaisten
6987: vähän ruumiillista ja henkistä kärsimystä. Sopi- toimeentulon ja ravinnon valkuaispitoisuuden
6988: mus kieltää seuraavat lopettamismenetelmät: turvaaminen ei millään muotoa ole kiinni vesilin-
6989: hukuttamisen ja muut tukehduttamismenetel- tujen kevätmetsästyksestä. Vesilintujen kevät-
6990: mät, sellaisen myrkyn tai lääkeaineen käytön, metsästys on lisäksi selkeästi ristiriidassa EY:n
6991: jonka annosta ja autotapaa ei voida valvoa, ja lintudirektiivin kanssa. Direktiivin 7. artikla
6992: sähköllä lopettamisen, ellei sitä edellä välitön kieltää vesilintujen metsästyksen eri lisääntymis-
6993: tajuttomuus. vaiheiden ja niitä edeltävän kauden aikana.
6994: Aloitteessa esitetään luovuttavaksi vanhanai- Poikkeuksia sallitaan vain metsästyksessä, joka
6995: kaisista ja tarpeetonta kärsimystä tuottavista on tiukasti valvottua ja valikoitua ja kohdistuu
6996: pyyntimenetelmistä. Bernin sopimus kieltää ei- vain pieniin määriin. Suomessa keväinen vesilin-
6997: valikoivien pyyntimenetelmien käytön majavan, tumetsästys ei täytä miltään osin näitä poikkeus-
6998: hillerin, mäyrän, näädän ja kärpän pyydystämi- vaatimuksia.
6999: seen, ja eläinsuojelulaki kieltää yksiselitteisesti Myös useiden turkiseläinten (mm. kettu, supi-
7000: tarpeettoman kivun · aiheuttamisen eläimille. koira, hilleri, mäyrä) metsästyksen salliminen
7001: Useiden tutkimusten ja metsästäjien omien ko- ympäri vuoden ja siten myös lisääntymisaikoina
7002: kemusten mukaan rautapyynnissä esiintyy sään- tulisi vailla perusteita olevana toimintana kiel-
7003: nöllisesti ongelmia sekä valikoivuuden että heti- tää. Bernin sopimuksen 7. artiklassa edellytetään
7004: tappavuuden kanssa. Näin ollen rautoja ei voida sen liitteessä III mainittujen eläinlajien hyödyn-
7005: pitää valikoivana pyyntimenetelmänä. Metsäs- tämisen sääntelyä, jota varten on otettava käyt-
7006: tys on nykyisellään harrastus, ei elinkeino, joten töön rauhoitusajat ja kaupansäännöstely. Kysei-
7007: kivun tuottamista sen yhteydessä voidaan perus- sessä liitteessä on mainittu kala- ja naurulokki,
7008: tellusti pitää tarpeettomana. Näin ollen raudat, korppi sekä räkätti ja mustarastas, jotka on
7009: ansat, jalkanarut, hukuttava merta ja jousiaseet hallituksen esityksessä luettu ns. rauhoittamat-
7010: on kiellettävä. tomiksi lajeiksi. Näitä lajeja voidaan tappaa
7011: Hallituksen esityksessä ei hämärässä tapahtu- vapaasti ympäri vuoden, mikä on selkeästi risti-
7012: vaa metsästystä ole kielletty. Kuitenkin vastuul- riidassa Bernin sopimuksen 7. artiklan kanssa.
7013: lisessa metsästyksessä olennaista on tuntea met- Maa- ja metsätalousministeriön rooli metsäs-
7014: sästyskohde, jotta esim. rauhoitettuja eläimiä ei tyslain nojalla annettavien asetusten ja lupien
7015: ammuttaisi. Hämärässä eläinten määritys on antajana on keskeinen. Hallituksen esityksen
7016: vaikeaa tai mahdotonta, ja siksi tässä lakialoi- valmistelu on antanut aihetta epäillä, että kysei-
7017: teessa metsästys ehdotetaan rajoitettavaksi au- sen ministeriön näkökulma metsästykseen on
7018: ringon nousun ja laskun väliseksi ajaksi. eräiltä osin yksipuolinen. Metsästäjien intressit
7019: Vesilintuja metsästettäessä tulee kiinnittää voittavat luonnon- ja eläinsuojelijoiden intressit,
7020: huomiota haavoittuneisiin lintuihin. Nykyisel- vaikka kaikille lienee selvää, etteivät nämä int-
7021: lään jopa 100 000 vesilintua jää joka vuosi haa- ressit voi pitkällä aikavälillä olla toisilleeen vas-
7022: vakoksi, ja tämän vuoksi vesilintuja metsästettä- takkaisia. Ilmeuneen ristiriidan vuoksi aloittees-
7023: essä on Ruotsin mallin mukaisesti oltava metsäs- sa esitetään, että harvinaisten lajien metsästys- ja
7024: tysseurueelia noutava koira. pyyntilupakäsittelyssä sekä sallittaessa metsästys
7025: Riekolle ja kiirunalle tarkoitettujen ansalan- poikkeuksellisissa oloissa tulisi asiasta hankkia
7026: kojen kieltämisestä saamelaisille koituvat talou- ympäristöministeriön lausunto. Niin ikään ym-
7027: delliset menetykset on korvattava jollain tavoin päristöministeriön lausunto on tarpeellinen
7028: tämän lain ulkopuolella. Samoin on muutettava harkittaessa vierasperäisen eläimen maahan-
7029: petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaus- tuontia tai luontoon laskemista.
7030: järjestelmää Ruotsin mallin mukaan siten, että Lisäksi aloitteessa esitetään, että jokaisen
7031: 4 1992 vp - LA 52
7032:
7033: Suomessa pysyvästi asuvan oikeus metsästää muuton aikana. Viime vuosina useilla kansain-
7034: yleisillä vesialueilla sekä tiettyjen kuntien asuk- välisillä sopimuksilla ja suosituksilla on pyritty
7035: kaiden oikeus metsästää valtion mailla poiste- lisäämään lintuvesien ja vesilintujen suojelua.
7036: taan aikansa eläneinä. Osoituksena tästä Suomessa ollaan lisäämässä
7037: Metsästys kielletään luonnonsuojelualueista Ransarin sopimukseen yli 40 kansainvälisen luo-
7038: kansallis- ja luonnonpuistoissa, joiden eräänä kan lintuvettä aiempien kymmenen lisäksi.
7039: perustarkoituksena on säilyttää alueen eläimis- Vielä esitetään, että hallituksen esittämien
7040: töä mahdollisimman häiriintymättömässä luon- sinänsä perusteitujen seuraamusten, joista anka-
7041: nontilassa. Edes hirvenajo ei sovellu näille suoje- rin on kaksi vuotta vankeutta, lisäksi säädettäi-
7042: lualueille, koska se ketjumetsästyksenä häiritsee siin erityinen huolehtimisvelvollisuus metsästä-
7043: ja karkottaa puistossa mahdollisesti esiintyviä jälle, joka ampuu suurpetoemon tämän poikas-
7044: suurpetoja. ten ollessa kykenemättömiä selviytymään ilman
7045: Lakialaitteessa esitetään metsästyksen kieltä- emoaan. Huolehtimisvelvollisen olisi vastattava
7046: mistä niissä valtioneuvoston vahvistaman lintu- poikasten hoidon aiheuttamista kustannuksista
7047: vesiohjelman kohteissa, joilla on kansainvälistä ja mahdollisesta luontoon saattamisesta.
7048: suojelumerkitystä ja jotka ovat siirtyneet valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7049: omistukseen. On välttämätöntä turvata muutta-
7050: ville (kansainvälistä omaisuutta oleville) vesilin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7051: nuille sellaisia alueita, joilla ne voisivat rauhassa lakiehdotuksen:
7052: levähtää pitkän lisääntymiskauden päätteeksi tai
7053:
7054:
7055: Metsästyslaki
7056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7057:
7058: 1§ Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
7059: Lain soveltamisala 1) isorotta ja kotihiiri; sekä
7060: 2) varis ja kesykyyhky.
7061: Tätä lakia sovelletaan metsästykseen ja pyy- Susi, karhu, ilves sekä ahma voidaan asetuk-
7062: dystämiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten sella määrätä riistaeläimiksi, mikäli niiden Suo-
7063: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja koi- messa pesivät kannat ovat kestävät.
7064: ran pitämiseen noudattaen kestävän käytön ja Valtioneuvosto voi määrätä uhanalaiseksi la-
7065: riistansuojelun periaatteita. jiksi sellaisen tämän lain soveltamisalaan kuulu-
7066: ( 2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o van riistaeläinlajin tai sen kannan, jonka säilymi-
7067: 300) nen Suomessa on vaarantunut. Valtioneuvosto
7068: 2-4§ voi määrätä erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellai-
7069: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 300) sen tämän lain soveltamisalaan kuuluvan uhan-
7070: alaisen lajin tai sen kannan, jonka häviämisuhka
7071: 5§ on ilmeinen. Uhanalaisten ja erityisesti suojelta-
7072: vien lajien kantojen kehityksen seurannassa ja
7073: Riistaeläimet
7074: lajien säilyttämistoimissa on noudatettava, mitä
7075: Riistaeläimiä ovat: luonnonsuojelulain muuttamisesta annetun lain
7076: 1) villikani, metsäjänis, rusakko, kanadanma- (672/91) 16 b ja 16 c §:ssä on säädetty.
7077: java, piisami, rämemajava, tarhattu naali, kettu,
7078: supikoira, pesukarhu, hilleri, minkki, villisika, 6§
7079: kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura ja muflo- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 300)
7080: ni; sekä
7081: 2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, hei- 7§
7082: näsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, M etsästäminen luonnonsuojelualueilla
7083: lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli,
7084: telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiru- Metsästäminen on kielletty luonnon- ja kan-
7085: na, pyy, teeri, metso, fasaani, nokikana, lehto- sallispuistoissa sekä niissä valtioneuvoston vah-
7086: kurppa ja sepelkyyhky. vistaman lintuvesiohjelman kohteissa, joilla on
7087: 1992 vp - LA 52 5
7088:
7089: kansainvälistä suojelumerkitystä ja jotka ovat 20-22§
7090: siirtyneet valtion omistukseen. (Kuten 22-24 § hallituksen esityksessä n:o
7091: 300)
7092: 8§
7093: 23 §
7094: Pyyntilupa
7095: Asutuksesta, viljelyksistä ja liikenneväylistä
7096: Hirvieläinten, suurpetojen ja 5 §:n 4 momen- johtuvat rajoitukset
7097: tin nojalla uhanalaiseksi määrätyn riistaeläimen
7098: metsästykseen on saatava lupa. Tarkempia sään- (1 ja 2 mom. kuten 25 §:n 1 ja 2 mom.
7099: nöksiä luvasta on 24 ja 25 §:ssä. hallituksen esityksessä n:o 300)
7100: (2 mom. kuten 10 §:n 2 mom. hallituksen Riistaeläintä ei saa ampua rautatien tai ylei-
7101: esityksessä n:o 300) sen tien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa
7102: tällaisella tiellä. Metsäkanalintua ei saa ampua
7103: 9-16§ myöskään sen tai ampujan ollessa yksityisellä
7104: (Kuten 11-18 § hallituksen esityksessä n:o tiellä eikä myöskään linnun ollessa hiekkakuo-
7105: 300) palla tai muulla sorapeitteisellä alueella.
7106:
7107: 17 §
7108: 24--29 §
7109: Metsästys poikkeuksellisissa olosuhteissa
7110: (Kuten 26-31 § hallituksen esityksessä n:o
7111: Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, 300)
7112: voi maa- ja metsätalousministeriö ympäristömi-
7113: nisteriötä kuultuaan päättää, että eläintautien 30 §
7114: ehkäisemiseksi tai muista terveydellisistä syistä Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
7115: taikka yleisen turvallisuuden varmistamiseksi tai
7116: erityisen huomattavan omaisuutta uhkaavan Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyynti-
7117: vahingon tOijumiseksi saa määrättyä riistaeläin- välineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
7118: tä metsästää tietyllä alueella määrättynä aikana 1) räjähteet
7119: ilman alueeseen kohdistuvaa metsästysoikeutta. 2) myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ai-
7120: netta sisältävät syötit;
7121: 18 § 3) tainnuttavat ja tappavat sähkölaitteet;
7122: 4) keinotekoiset valolähteet sekä yöammun-
7123: Yleiset vaatimukset
7124: taa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elekt-
7125: Metsästystä on harjoitettava kestävän kehi- ronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa;
7126: tyksen periaatteiden mukaisesti ja siten, että 5) peilit tai muut häikäisylaitteet;
7127: riistaeläinkantojen kehitys ei vaarannu, luontoa 6) linnunliimat ja lintuverkot;
7128: ei tarpeettomasti vahingoiteta eikä eläimille tuo- 7) automaattiset aseet ja sellaiset puoliauto-
7129: teta tarpeetonta kärsimystä. maattiset aseet, joiden lippaaseen mahtuu enem-
7130: Metsästettäessä ja metsästyksen käytännön män kuin kaksi patruunaa;
7131: järjestelyssä on huolehdittava siitä, että tarkoi- 8) kaasulla tai savulla tappaminen;
7132: tukseen sopivalla riistanhoidolla pyritään tur- 9) elävien eläinten käyttö houkuttimena;
7133: vaamaan riistaeläinkantojen tuoton jatkuvuus. 10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampu-
7134: Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahin- ma-ase tai keihäs tai muu näihin verrattava
7135: koa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. väline, sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet,
7136: jotka ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia;
7137: 19 § 11) raudat;
7138: 12) merrat ja loukut, joihin eläin kuolee huk-
7139: Ampumakoe
7140: kumalla;
7141: Kaikkien metsästäjien pitää suorittaa maa- ja 13) narupyynti ja ansalangat;
7142: metsätalousministeriön määräysten mukainen 14) jousimetsästys;
7143: ampumakoe tai ministeriön hyväksymä, muussa 15) luolakoiran avulla tapahtuva metsästys;
7144: maassa suoritettu vastaavanlainen koe. sekä
7145: (2 ja 3 mom. kuten 21 §:n 2 ja 3 mom. 16) lyijyhaulien käyttö vesilintu- ja peltoriista-
7146: hallituksen esityksessä n:o 300) metsästyksessä.
7147: 6 1992 vp - LA 52
7148:
7149: Hirvieläinten, metsäkanalintujen ja vesilintu- alueen säilyminen ja miten alueen riistaa hyö-
7150: jen metsästyksessä ei saa käyttää apuna ääntä dynnetään. Liikkuminen alueella voidaan kiel-
7151: synnyttävää koneellista laitetta. tää riistan lisääntymisaikana tai rajoittaa tietyil-
7152: Eräiden pyydysten käyttämiskiellosta sääde- lä reiteillä.
7153: tään luonnonsuojelulain 15 §:ssä. Kiellosta ai- Alueen hyväksymisestä riistansuojelualueeksi
7154: heuttaa eläimille tarpeetonta kipua ja tuskaa on sekä 2 momentissa tarkoitetuista rauhoitusmää-
7155: voimassa, mitä eläinsuojelulain 2 a §:ssä sääde- räyksistä päättää maa- ja metsätalousministeriö
7156: tään. alueen omistajan hakemuksesta ja ympäristömi-
7157: Vesilintuja pyydystettäessä on metsästys- nisteriötä kuultuaan. Omistajan on merkittävä
7158: seurueen käytettävä koiraa. alue selvästi maastoon.
7159: Metsästys ampuma-asein on kielletty aurin- Maa- ja metsätalousministeriö voi lakkauttaa
7160: gon laskun ja nousun välisenä aikana. riistansuojelualueen maanomistajan hakemuk-
7161: sesta.
7162: 31 ja 32 §
7163: (Kuten 33 ja 34 § hallituksen esityksessä n:o 36 §
7164: 300) (Kuten 39 § hallituksen esityksessä n:o 300)
7165:
7166: 33 § 37 §
7167: Metsästysajat ja riistakannan säilyttäminen Eräitä poikkeuksia
7168: Niiden riistaeläinten, joita ei tässä lain koh- Kotieläintä uhkaavan vahingon torjumiseksi
7169: dassa mainita, metsästysajoista säädetään ase- taikka rakennuksen, laitteen tai muun omaisuu-
7170: tuksella, jossa on otettava huomioon eläinkan- den suojelemiseksi, hoitamiseksi tai käyttämi-
7171: nan säilyttämisen ja eläinsuojelun edellyttämät seksi saadaan poiketa 34 §:n kiellosta. Tällöin ei
7172: seikat. Muutoin ovat riistaeläimet rauhoitettuja. myöskään sovelleta, mitä riistanhoitomaksun
7173: Vesilintujen kevätmetsästys ja kaikenlainen muu suorittamisesta säädetään. Riistaeläimille ei saa
7174: lisääntymisaikainen metsästys on kielletty aina, aiheuttaa suojeltavan edun arvoon nähden koh-
7175: kun lisääntymisaika on selkeästi määriteltävissä. tuutonta vahinkoa. Riistaeläimen saa tappaa
7176: Rauhoitettua riistaeläintä ei saa metsästää tai vain, jos tappaminen on välttämätöntä ihmistä
7177: vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia tai kotieläintä uhkaavan vaaran torjumiseksi.
7178: häiritä. Tapettuun riistaeläimeen sovelletaan, mitä
7179: Siltä osin kun tämän lain 5 §:n 2 momentin 80 §:ssä säädetään.
7180: mukaan on sallittua, on suurpetojen metsästys- (2 mom. kuten 40 §:n 2 mom. hallituksen
7181: ajoista voimassa seuraavaa: esityksessä n:o 300)
7182: 1) Ilveksen metsästysaika alkaa helmikuun Ennen 5 §:n 4 momentin nojalla uhanalaiseksi
7183: ensimmäisenä ja päättyy helmikuun 28 päivänä. määrätyn riistaeläimen tappamista tai pyydystä-
7184: 2) Suden metsästysaika alkaa tammikuun en- mistä koskevan luvan sekä pesien, munien ja
7185: simmäisenä ja päättyy tammikuun 31 päivänä. poikasten ottamisluvan myöntämistä maa- ja
7186: 3) Karhun metsästysaika alkaa syyskuun en- metsätalousministeriön on pyydettävä asiasta
7187: simmäisenä ja päättyy syyskuun 30 päivänä. ympäristöministeriön lausunto.
7188:
7189: 34§ 38 §
7190: (Kuten 37 § hallituksen esityksessä n:o 300) Vierasperöisen eläimen maahantuonti ja luon-
7191: toon laskeminen
7192: 35 §
7193: Sellaisten lintujen ja nisäkkäiden, joilla ei
7194: Riistansuojelualue
7195: ennestään ole luonnonvaraista kantaa Suomes-
7196: Jos olosuhteet riistan oleskelulle ja lisääntymi- sa, maahantuonti ja luontoon laskeminen ilman
7197: selle ovat jollakin saarella tai saariryhmällä tai maa- ja metsätalousministeriön lupaa on kiellet-
7198: muulla selvästi määritetyllä alueella erityisen ty. Lupahakemuksesta on pyydettävä ympäris-
7199: suotuisat, voidaan alueesta muodostaa riistan- töministeriön lausunto. Lupa on evättävä, jos
7200: suojelualue. toimenpiteestä aiheutuu merkittävää haittaa
7201: Riistansuojelualueelle tulee laatia rauhoitus- luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Lu-
7202: määräykset, joista ilmenee, miten turvataan itse vassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten
7203: 1992 vp - LA 52 7
7204:
7205: maahantuonti ja luontoon laskeminen on suori- Jos kissa tavataan sellaiselta alueelta tai olo-
7206: tettava. suhteissa, että sen voidaan olettaa olevan villiin-
7207: (2 mom. kuten 41 §:n 2 mom. hallituksen tynyt, voidaan kissa lopettaa.
7208: esityksessä n:o 300) Kissan pyydystäminen saa tapahtua elävänä
7209: pyytävällä loukulla ja se lopetetaan joko ampu-
7210: malla aivoihin tai eläinlääkärin toimesta.
7211: 39 §
7212: Riistan kauppa 46 ja 47 §
7213: (Kuten 48 ja 49 § hallituksen esityksessä n:o
7214: Uhanalaiseksi 5 §:n 4 momentin nojalla mää- 300)
7215: rätyn riistaeläimen sekä kanadanmajavan, kana- 48 §
7216: dan-, meri- ja metsähanhen, riekon, kiirunan, (1 ja 2 mom. kuten 50 §:n 1 ja 2 mom.
7217: pyyn, metson ja teeren pyynti kauppaa varten ja hallituksen esityksessä n:o 300)
7218: näiden lajien taljoilla, lihoilla ja muilla osilla Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuu-
7219: käytävä kauppa on kielletty. Metsästysvuoden desta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa
7220: aikana pyydystetyn muun syötävän riistan sekä koiraa käytetään metsästykseen.
7221: Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa pyyde-
7222: tyn riekon pitäminen kaupan on sallittu näiden 49 §
7223: metsästysaikana. Koirakokeet ja koiran kouluttaminen
7224: Riistakannan säilyttämiseksi voidaan asetuk-
7225: sella kieltää jonkin kotimaasta metsästetyn riis- Koirakokeita ei saa järjestää eikä koiraa kou-
7226: taeläimen kauppa koko maassa taijossakin osas- luttaa riistaeläimiä apuna käyttäen muuten kuin
7227: sa maata. niiden metsästysaikoina.
7228:
7229: 40-44§ 50-76§
7230: (Kuten 43-47 § hallituksen esityksessä n:o (Kuten 52-78 § hallituksen esityksessä n:o
7231: 300) 300)
7232:
7233: 45 § 77§
7234: Kissan talteenotto ja siihen liittyvät toimenpiteet Huolehtimisseuraamus
7235: Kissan, joka on irrallaan muualla kuin halti- Jos karhu-, susi-, ilves- tai ahmaemo on met-
7236: jansa maalla, saa se, jolla on alueella metsästys- sästetty vastoin tämän lain 33 §:ää niin, että
7237: oikeus, ottaa talteen. Talteenotosta on viipymät- tapetulta emolta jää yksi tai useampi poikanen,
7238: tä ilmoitettava kissan omistajalle, jos tämä on joka ei vielä selviydy luonnossa omin voimin, on
7239: tiedossa, tai poliisille. sen lisäksi, mitä seuraamuksista on tässä laissa
7240: Talteen otetun kissan voi sen omistaja lunas- säädetty, emon kaatanut tuomittava velvollisek-
7241: taa takaisin suorittamalla talteenottajalle riistan- si vastaamaan poikasten hoidon aiheuttamista
7242: hoitomaksun suuruisen lunastusmaksun sekä kustannuksista ja takaisin luontoon saattamises-
7243: korvauksen kissan hoidosta. ta, milloin mahdollista.
7244: Mikäli omistaja ei lunasta talteen otettua
7245: kissaa 15 päivän kuluessa siitä, kun talteenottaja 78-89§
7246: ilmoitti talteenotosta omistajalle tai poliisille, (Kuten 79-90 § hallituksen esityksessä n:o
7247: voidaan kissa lopettaa. 300)
7248:
7249:
7250: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1992
7251:
7252: Hannele Luukkainen Heidi Hautala Pekka Haavisto
7253: Satu Hassi Ulla Anttila Eero Paloheimo
7254: Pekka Räty Tuija Maaret Pykäläinen Tuulikki Hämäläinen
7255: Ensio Laine Paavo Nikula Aarno von Bell
7256: Anna-Liisa Kasorineo Outi Ojala
7257: 1992 vp
7258:
7259: Lakialoite 53
7260:
7261:
7262: Aitioniemi ym.: Ehdotus laiksi kotiuttamisrahalain 2 §:n muuttami-
7263: sesta
7264:
7265:
7266: Eduskunnalle
7267:
7268: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Aloitteessa esitetään kotiuttamisrahan poista-
7269: laiksi kotiuttamisrahalain kumoamisesta vuo- misen sijaan sitä, että raha korotettaisiin
7270: desta 1971 lähtien maksetun kotiuttamisrahan 1.1.1993 alkaen 1 000 markkaan, jolloin se vas-
7271: maksamisen lopettamiseksi. Tämä lakialoite on taisi paremmin alkuperäistä tarkoitustaan ja riit-
7272: tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi kyseiselle täisi kahden ensimmäisen siviiliviikon välttämät-
7273: hallituksen esitykselle. tömien kustannusten peittämiseen. Mikäli raha
7274: Kotiuttamisrahakäytäntö luotiin helpotta- poistetaan, tulee kunnille aiheutumaan merkittä-
7275: maan armeijasta varusmiespalveluksesta vapau- viä kuluja sosiaalitoimistojen myöntämien toi-
7276: tuvien nuorten miesten ensimmäisten siviilissä- meentulotukien kasvuna varusmiespalveluksesta
7277: olopäivien taloudellista tilannetta. Käytännössä- vapautuneiden nuorten osalta. Lisäksi painetta
7278: hän varsin monella asevelvollisuudesta vapautu- lisää suurtyöttömyys, joka lisää todennäköisyyt-
7279: valla nuorella ei ole heti valmiina työpaikkaa tä joutua pitkäänkin odottamaan työpaikkaa,
7280: siviilissä, ja vaikka sellainen olisikin, tulee siitä sekä hallituksen tekemät nuorten työllistämistoi-
7281: saatava ensimmäinen palkka vasta kahden vii- mien ja työttömyysturvan heikennykset. Myös
7282: kon-kuukauden kuluttua töiden aloittamisesta. vanhempien mahdollisuudet antaa taloudellista
7283: Kun kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuutta saada apua ovat nykyisen työttömyystilanteen vallites-
7284: kotoaan taloudellista tukea armeijan jälkeisiksi sa usein olemattomat.
7285: viikoiksi ja kun päivärahojen pienuus ei mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7286: lista normaalisti säästöjen syntymistä palvelusai- nioittaen,
7287: kana, ovat ensimmäiset "siviiliviikot" ilman yh-
7288: teiskunnan vastaantuloa vaikeita. Tältä pohjalta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7289: hallituksen esitys koko kotiuttamisrahakäytän- lakiehdotuksen:
7290: nön lopettamisesta on käsittämätön.
7291:
7292: Laki
7293: kotiuttamisrahalain 2 §:n muuttamisesta
7294:
7295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7296: muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1977 annetun kotiuttamisrahalain (910/77) 2 §,
7297: sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (929/85), seuraavasti:
7298:
7299: 2§
7300: Kotiuttamisrahan määrä on 1 000 markkaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7301: Valtioneuvostolla on oikeus elinkustannusten kuuta 1993.
7302: noustua korottaa kotiuttamisrahan määrää
7303: enintään tammikuusta 1993 alkaen laskettua
7304: elinkustannusten nousua vastaavaksi.
7305:
7306:
7307: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1992
7308:
7309: Sulo Aitioniemi Matti Vähänäkki Osmo Polvinen
7310: Tuulikki Ukkola Kalevi Lamminen Ensio Laine
7311: Lea Mäkipää Erkki Pulliainen Kari Rajamäki
7312: Eila Rimmi Marjatta Stenius-Kaukonen
7313: 220050K
7314: 1992 vp
7315:
7316: Lakialoite 54
7317:
7318:
7319:
7320:
7321: Hassi ym.: Ehdotus laiksi Kemijoen vesistössä olevan koskiomai-
7322: suuden luovuttamisesta ja vaihdosta annetun lain kumoami-
7323: sesta
7324:
7325:
7326: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7327:
7328: Aloitteessa ehdotetaan, että Kemijoen vesis- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vii-
7329: tössä olevan koskiomaisuuden luovuttamisesta meistään ETA-sopimuksen tullessa voimaan.
7330: ja vaihdosta annettu laki kumottaisiin. Lakiin Aloite vastaa sisällöllään hallituksen esitystä
7331: sisältyvä eräitä verovapauksia koskeva säännös n:o 256, jonka hallitus aikoo 11.12.1992 pidet-
7332: on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen tävässä tasavallan presidentin esittelyssä peruut-
7333: (ETA-sopimus) vuoksi tarpeen kumota. Kun taa, ja aloite on tarkoitettu korvaamaan kysei-
7334: lakiin ei tämän jälkeen jäisi enää muita vielä nen hallituksen esitys.
7335: sovellettavia materiaalisia säännöksiä, laki ehdo-
7336: tetaan kumottavaksi kokonaisuudessaan.
7337:
7338:
7339:
7340:
7341: PERUSTELUT
7342:
7343: 1. Nykyinen tilanne lukuun ottamatta 5 §:n 2 momenttia, ovat siinä
7344: muodossa, jonka ne saivat vuoden 1954 laissa.
7345: Kemijoki Oy perustettiin vuoden 1954 lopul- Kemijokilain 1 §:n 1 momentissa valtioneu-
7346: la valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa perus- vosto oikeutettiin luovuttamaan perustettavalle
7347: tettavalle Kemijoki Oy -nimiselle osakeyhtiölle yhtiölle sähkövoiman tuotantoa varten valtion
7348: valtion Kemijoessa ja sen lisäjoissa omistamia Kemijoen vesistössä omistamia vesialueita ja
7349: vesivoimaoikeuksia annetun lain (458/52; Kemi- koskitiloja tai niiden osuuksia sekä valtion tä-
7350: jokilakl) nojalla. Lakia on sittemmin muutettu män vesistön varrella omistamia, voimalaitosten
7351: vuonna 1954, jolloin myös lain nimike muutet- rakentamista ja veden patoamista varten tarpeel-
7352: tiin laiksi Kemijoen vesistössä olevan koski- lisia maa-alueita, osakkeita tai muuta korvausta
7353: omaisuuden luovuttamisesta ja vaihdosta. Laki vastaan. Pykälän 2 momentin mukaan tällainen
7354: on luonteeltaan luovutuslaki eli se on sisältänyt omaisuuden vaihto tuli olla mahdollista myös,
7355: valtioneuvostolle annetut valtuudet tietyn val- milloin yksityiselle Kemijoen vesistössä kuulu-
7356: tion omaisuuden luovuttamisesta perustettaval- vaa, 1 momentissa tarkoitetun laista omaisuutta
7357: le yhtiölle. Tältä osin laki on ollut periaatteessa tarjotaan vaihdettavaksi vastaavanlaiseen Kemi-
7358: kertaluonteista tapahtumaa sääntelevä. Sen li- joki Oy:lle tai valtiolle Kemijoen vesistössä taik-
7359: säksi siihen on sisältynyt valtion vähimmäis- ka muualla kuuluvaan omaisuuteen, edellyttäen
7360: omistusosuutta ja valtion muuta määräysvallan kuitenkin, että vaihdon oli katsottava edistävän
7361: turvaamista koskevia säännöksiä, jotka on ku- Kemijoen vesistön yhtenäistä ja järkiperäistä
7362: mottu vuonna 1991 annetulla lailla valtion osa- rakentamista sekä maan vesivoimavarojen tar-
7363: kasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimin- koituksenmukaista hyväksikäyttöä.
7364: taa harjoittavissa osakeyhtiöissä (740/91). Ma- Lain 5 §:n 1 momentin mukaan yhtiötä "muo-
7365: teriaalisista säännöksistä on edelleen voimassa dostettaessa tai sen osakepääomaa korotettaessa
7366: lain 5 §, joka koskee eräiden osakekirjojen, luo- annettavat osakekirjat sekä ne luovutuskirjat,
7367: vutuskirjojen ja velkasitoumusten verovapautta. jotka annetaan tämän lain nojalla omaisuutta
7368: Kaikki lain vielä voimassa olevat säännökset, kokonaan tai osaksi osakkeita vastaan Kemijoki
7369:
7370: 220050K
7371: 2 1992 ''P - LA 54
7372:
7373: Oy:lle luovutettaessa taikka sanotun yhtiön tai sisältyvä satunnaisen myyntivoiton verotusta
7374: valtion ja yksityisten välillä vaihdettaessa, sa- koskeva poikkeus. Sen säilyttämistä edellä tar-
7375: moin kuin Kemijoki Oy:lle omaisuutta luovutta- koitetun muutoksen jälkeen ei voida enää pitää
7376: valle osakkeiden lisäksi ehkä annettavat velkasi- perusteltuna, minkä vuoksi ehdotetaan kyseinen
7377: toumukset ovat leimaverosta vapaat". Pykälän 2 säännös samaten kumottavaksi. Laista on jo
7378: momentin mukaan edellä tarkoitettuun omai- aikaisemmin, vuonna 1991 annetulla lailla val-
7379: suuden luovutukseen ei sovelleta "verolakien tion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista
7380: säännöksiä omaisuuden satunnaisesta luovutuk- toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä, kumot-
7381: sesta saadun voiton verottamisesta". tu valtion vähimmäisomistusta koskevat sään-
7382: nökset. Lain kumoamisen jälkeen valtion hallin-
7383: nointi yhtiössä tulisi tapahtumaan viimeksi mai-
7384: 2. Ehdotetut muutokset nitun lain säännösten mukaisesti.
7385:
7386: Kemijokilain voimassa olevista säännöksistä
7387: käytännön merkitystä on enää lain 5 §:n mukai- 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
7388: sella osakekirjojen, luovutuskirjojen ja velkasi-
7389: toumusten verovapaudella. Näidenkin merkitys Esitys on alun perin valmisteltu kauppa- ja
7390: Kemijoki Oy:lle on suhteellisen vähäinen. teollisuusministeriössä virkatyönä. Esityksen pe-
7391: Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen rustana on ollut ministeriön asettaman valtion-
7392: (ETA-sopimus) tultua voimaan kaikkia yritysten yritysten ETA-työryhmän asiaa koskeva ehdo-
7393: saamia tukimuotoja on tarkasteltava mainitun tus.
7394: sopimuksen valossa. ETA-sopimuksessa tai sen
7395: liiteaineistossa ei sinänsä ole määritelty tai käsi- 4. Aloitteen organisatoriset ja taloudelliset
7396: telty verolainsäädännön piiriin kuuluvia kysy- vaikutukset
7397: myksiä. Vaikka verotus ei siten kuulu sopimuk-
7398: sen piiriin, kuuluvat sopimuksen valtiontuki- Aioitteella ei ole merkittäviä organisatorisia
7399: säännösten mukaiset veroetuudet kuitenkin sii- tai taloudellisia vaikutuksia. Lain voimaantulon
7400: hen. Sopimuksen kannalta merkityksellisiä ovat jälkeen koskiomaisuuksien luovutuksista mak-
7401: sellaiset veroetuudet, joilla voi olla vaikutusta settaisiin leimaveroa yleisten leimaverosäännös-
7402: kilpailuolosuhteisiin. ten mukaisesti ja niihin sovellettaisiin yleisiä
7403: Kemijoki Oy:n nykyinen rajoitettu lakiin pe- satunnaisen myyntivoiton verotusta koskevia
7404: rustuva verovapaus on luonteeltaan sellainen säännöksiä.
7405: yksittäiselle yritykselle myönnetty veronhuojen-
7406: nus, joka voidaan rinnastaa avustusmuotoiseen
7407: tukeen. Sen konkreettista vaikutusta kilpailuolo- 5. Voimaantulo
7408: suhteisiin on sinänsä vaikea arvioida, mutta
7409: potentiaalisena tekijänä se on otettava huomi- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan viimeis-
7410: oon. Kun verovapautta voidaan pitää ETA- tään ETA-sopimuksen tullessa voimaan.
7411: sopimuksen kanssa ristiriidassa olevana tukena,
7412: ehdotetaan asiaa koskeva säännös kumottavaksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7413: Kumottaessa verovapautta koskeva säännös
7414: lakiin ei jäisi enää muita materiaalisia vielä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7415: sovellettavia säännöksiä kuin 5 §:n 2 momenttiin lakiehdotuksen:
7416: 1992 vp - LA 54 3
7417:
7418:
7419: Laki
7420: Kemijoen vesistössä olevan koskiomaisuuden luovuttamisesta ja vaihdosta annetun lain
7421: kumoamisesta
7422:
7423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7424:
7425: 1§ 2§
7426: Täten kumotaan Kemijoen vesistössä olevan Tämä laki tulee voimaan päivänä
7427: Koskiomaisuuden luovuttamisesta ja vaihdosta kuuta 199 .
7428: 29 päivänäjoulukuuta 1952 annettu laki (458/52)
7429: si ,1en myöhemmin tehtyine muutoksineen.
7430:
7431:
7432: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1992
7433:
7434: Satu Hassi Heidi Hautala Minna Karhunen
7435: Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto Riitta Myller
7436: Esko Seppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Eva Biaudet
7437: Pekka Räty Hannele Luukkainen Erkki Pulliainen
7438: Irmeli Takala Pekka Haavisto Tuija Maaret Pykäläinen
7439: Tarja Halonen Paavo Nikula
7440: 1992 vp
7441:
7442: Lakialoite 55
7443:
7444:
7445:
7446:
7447: Lipponen ym.: Ehdotus laiksi valtion vakuusrahastosta annetun
7448: lain 1 §:n muuttamisesta
7449:
7450:
7451: Eduskunnalle
7452:
7453: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7454:
7455: Aloitteessa ehdotetaan valtion vakuusrahas- kista saatavalla lainalla. Valtion vakuusrahasto
7456: tosta annettua lakia muutettavaksi siten, että antaisi lainalle täyden takauksen.
7457: rahastosta voidaan antaa tukea pankkien ja Toiminnasta aiheutuvat menot sisältyisivät
7458: niiden omistamien yhtiöiden haltuun velan va- valtion vakuusrahastosta annetun lain mukaisiin
7459: kuutena siirtyneiden ja siirtyvien asuntojen tuen myöntämisvaltuuksiin.
7460: hankkimiseksi kuntien pysyviksi vuokra-asun- Aloite liittyy 5 päivänä tammikuuta 1993
7461: noiksi. Kunta tai kunnan omistama osinkoa annettuun hallituksen esitykseen eduskunnalle
7462: jakamaton yhtiö voisi hankkia ko. asunnot siten, laiksi valtion vakuusrahastosta annetun lain
7463: että hankinta rahoitetaan asianomaisesta pan- muuttamisesta (HE 364).
7464:
7465:
7466:
7467: PERUSTELUT
7468:
7469: Syvän taloudellisen taantuman aiheuttamat Asuntomarkkinoilla on hintojen laskusta ja
7470: rakentajien ja sijoittajien konkurssit ja kotita- tarjonnan näennäisestä runsaudesta huolimatta
7471: louksien ylivelkaantuminen ovat johtaneet sii- piilevää tasapainottomuutta. Kysynnän elpyes-
7472: hen, että pankkien ja niiden omistamien yhtiöiden sä voi etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa
7473: haltuun on siirtynyt runsaasti asuntoja, julki- asutuskeskuksissa syntyä ylikuumenemisilmiöi-
7474: suudessa esitettyjen arvioiden mukaan useita tä. Aravavuokra-asuntojen kattaessa välttä-
7475: tuhansia. Ylivelkaantuneiden auttamiseksi sää- mättömimmän sosiaalisen asuntotarpeen on
7476: detty laki hankintalainojen myöntämisestä (412/ kunnissa puutetta ns. kovan rahan vuokra-
7477: 92) on osoittautunut tehottomaksi, koska asun- asunnoista, joilla voitaisiin tyydyttää erilaisia
7478: not ovat siirtyneet pakkohuutokaupoissa pan- asuntotarpeita.
7479: keille. Vakuutena olevia asuntoja realisoitaessa Valtion vakuusrahastosta tulisi voida tukea
7480: pankkien on kannattanut lunastaa asunnot yli- pankkien ja niiden omistamien yhtiöiden hal-
7481: hintaan omistamiinsa ns. parkkiyhtiöihin,jolloin tuun siirtyneiden ja siirtyvien asuntojen hank-
7482: toteutuvia luottotappioita on voitu pienentää. kimista kuntien pysyviksi vuokra-asunnoiksi.
7483: Rakentajia on lainoitettu ylikuumentumisen ai- Näin syntyisi turvallisia vuokra-asuntoja, joi-
7484: koina ja konkurssitilanteissa pankit ovat siirtä- den avulla kunnat voisivat harjoittaa monipuo-
7485: neet asuntoja ylihintaan ns. parkkiyhtiöihin. lisempaa asuntopolitiikkaa. Asunnot voidaan
7486: On syytä pelätä, että pankkien näin hankkima hankkia vuokralaisineen tai entiset omistajat
7487: asuntokanta yhdessä myymättömien, rakenta- voivat siirtyä vuokralaisiksi. Näin helpotettai-
7488: jien käsissä olevien asuntojen kanssa aiheuttaa siin ylivelkaantuneiden perheiden epävarmuut-
7489: paineen, joka osaltaan estää asuntojen uustuo- ta.
7490: tannon elpymistä nostaessaan uusien kohteiden Pankkien omaisuuden hankinta yhteiskunnal-
7491: aloituskynnystä. Ylivelkaantuneissa perheissä ti- le vastineeksi tuesta toteuttaisi valtion vakuusra-
7492: lanne aiheuttaa epävarmuutta ja johtaa siihen, haston toimintaperiaatetta. Asuntojen myynti
7493: että perheet joutuvat muuttamaan omasta asun- tulisi asettaa pankeille muun tuen saannin eh-
7494: nostaan. doksi. Asuntojen hallinnointiin tai asuntohan-
7495:
7496: 220050K
7497: 2 1992 vp - LA 55
7498:
7499: kintaan ei tarvitSISI perustaa erillisiä valtion syntyvän uuden lainan erotuksen. Vakuusrahas-
7500: yksiköitä, vaan asiasta huolehtisivat kuntien val- ton sijoitus asuntoa kohti jää pieneksi.
7501: miit organisaatiot. Hankitut asunnot vuokrataan vapaasti, mutta
7502: niitä ei myydä. Näin ei aiheuteta estettä uustuo-
7503: tannon käynnistämiselle.
7504: Asunnonhankinnan toimintaperiaatteet
7505:
7506: Hankintaan tarvittava raha annetaan kunnal- Laki valtion vakuusrahastosta
7507: le tai kunnan omistamalle osinkoa jakamatto-
7508: malle yhtiölle asianomaisesta pankista lainana, 1 §. Rahaston tehtävä. Pykälän 3 momenttiin
7509: jonka korko kattaa pankin kulut ja jolle anne- ehdotetaan lisättäväksi lause, jonka nojalla ra-
7510: taan tarvittava valtion vakuusrahaston takaus hasto voi tukea pankkien ja niiden omistamien
7511: vakavaraisuusrasituksen poistamiseksi. Näin yhtiöiden haltuun siirtyneiden tai siirtyvien
7512: pankkien taloudellinen vastuu toteutuu pienen asuntojen hankintaa kuntien pysyviksi vuokra-
7513: koron muodossa vaikeuttamatta vakavaraisuut- asunnoiksi antamalla takauksia.
7514: ta, koska laina on riskitön. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7515: Asunnon ostohinta on siirtohetken markkina-
7516: hinta. Yhdessä alhaisen koron kanssa tämä mah- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7517: dollistaa subventoimattoman vuokrauksen. Va- lakiehdotuksen:
7518: kuusrahaston tuki kattaa alkuperäisen lainan ja
7519:
7520:
7521:
7522:
7523: Laki
7524: valtion vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta
7525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7526: muutetaan valtion vakuusrahastosta 30 päivänä huhtikuuta 1992 annetun lain (379/92) 1 §:n 3
7527: momentti seuraavasti:
7528: 1§ noiden vakauden turvaamiseksi. Rahasto voi
7529: myös tukea pankkien tai niiden omistamien
7530: Rahaston tehtävä yhtiöiden haltuun siirtyneiden tai siirtyvien
7531: asuntojen hankintaa kuntien pysyviksi vuokra-
7532: Rahasto voi merkitä tai muuten hankkia ra-
7533: asunnoiksi antamalla takauksia.
7534: hastoon kuuluvan pankin osakkeita ja osuuksia,
7535: antaa pankin ottamille lainoille takauksia ja
7536: myöntää muutakin rahoitustukea, jos se on tar- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7537: peellista pankin toiminnan ja rahoitusmarkki- kuuta 1993.
7538:
7539:
7540: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
7541:
7542: Paavo Lipponen Anna-Liisa Kasorineo
7543: Liisa Jaakonsaari Johannes Koskinen
7544: Riitta Myller
7545: 1992 vp
7546:
7547: Lakialoite 56
7548:
7549:
7550:
7551:
7552: Nikula ym.: Ehdotukset laiksi valtion vakuusrahastosta annetun
7553: lain muuttamisesta ja laiksi talletuspankkien toiminnasta anne-
7554: tun lain 55 §:n muuttamisesta
7555:
7556:
7557: Eduskunnalle
7558:
7559: Suomalaisten pankkien taloudellinen asema kunnan varoista. Esityksessä pääpaino on pank-
7560: on melkein poikkeuksetta äärimmäisen vakava. kien tukemisessa. Rahaston lainanottovastuun
7561: Miljardiluokan luottotappioiden uhkaamina ne ylärajaksi tulisi peräti 50 miljardia markkaa.
7562: ovat vaarassa ajautua vararikkoihin. Tämä vaih- Tavallisen velallisen aseman turvaamista velko-
7563: toehto merkitsee, jollei erityistoimiin ryhdytä, jo jen vakuutena olevan yksityisvarallisuuden
7564: yksittäisenkin pankin konkurssissa tallettajien myynniitä alhaiseen hintaan ei esityksen sään-
7565: varojen häviämistä, kaikkien velallisten luotto- nöksissä ole mainintoja. Mitä mittavammaksi
7566: jen välitöntä irtisanomista ja niiden vakuutena pankkituki kasvaa, sitä suljetumman piirin pää-
7567: olevan varallisuuden - asuntojen, kiinteistöjen tettäväksi tuen jakaminen ollaan hallituksen esi-
7568: sekä yritysten koneiden, laitteiden, varastojen ja tyksen mukaan viemässä.
7569: tuotteiden - pakkomyyntiä usein mitättömään Hallituksen esityksen monien puutteellisuuk-
7570: hintaan. Maan koko talouselämä, ulkomaan- sien vuoksi esitetään tässä lakialoite, joka koko-
7571: kauppa mukaan lukien, joutuisi kaaokseen, mi- naisuudessaan tarjoaa vaihtoehdot hallituksen
7572: käli pankkijärjestelmään leviäisi konkurssiaalto. ehdotuksille.
7573: Syntyvistä menetyksistä aiheutuu koko yhteis- Tähän aloitteeseen sisältyvä lakiehdotus ra-
7574: kuntarauhaaja kehityksen edellytyksiä murenta- kentuu seuraaville keskeisille periaatteille. En-
7575: vaa köyhtymistä ja eriarvoisuutta. sinnäkin halutaan suojata yksityishenkilöiden ja
7576: Pankkien konkursseissa on mahdollisuus eri- pienten yritysten velkojen panttina oleva asunto-
7577: tyisjärjestelyin turvata yksityisten tallettajien ja muu vastaava varallisuus myynniitä yhteis-
7578: saamiset samoin kuin tavallisen velallisen asema. kunnan tukea saavan pankin tai roskapankin
7579: Tämäkään vaihtoehto ei kuitenkaan toimi ilman toimesta (12 §). Tavoitteena on, että kun pankki
7580: valtion huomattavaa taloudellista tukea sekä yhteiskunnan tuella pääsee vakiintuneeseen toi-
7581: erityislainsäädäntöä. Sen vaikutukset taloudelli- mintaan, myös velalliset voisivat vastaavasti
7582: siin suhteisiin ulkomaihin voivat olla arvaamat- normaaliin tapaan velkoja lyhentämällä saada
7583: toman kalliit. Kansalaisten kannalta pankkikon- pysytettyä pantatun omaisuuden itsellään.
7584: kurssi merkitsee suuren epävarmuuden aikaan- Valtion vakuusrahaston lainanottovastuun
7585: saamista. Tervehdyttäminen pankkikonkurssien ylärajaksi esitetään 30 miljardia markkaa, mikä
7586: tietä on siten valtion- ja koko kansantalouden- merkitsee vain kymmenen miljardin markan ko-
7587: kin kannalta arvaamattoman kallis ja sekasor- rotusta nykyiseen. Näin vastuun lisäystarpeet
7588: toinen vaihtoehto. Siten onkin kaikki aihe etsiä vastaisuudessa tulevat lainsäädäntömenettelyssä
7589: pankkien taloudellisen aseman korjaamiseksi perin pohjin tutkittaviksi.
7590: menettelyt, jotka turvaavat pankin asiakkaina Kymmenien miljardien suuruisen yhteiskun-
7591: olevat yksityiset ihmiset ja luovat edellytykset nan tuen käytön julkisuus pyritään varmista-
7592: taloudelliselle elpymiselle sekä varmistavat val- maan. Pankkisalaisuuden kunnioittaminen on
7593: votun ja hallitun kehityksen. monista syistä hyvin ymmärrettävää, mutta se ei
7594: Hallitus on antanut 5.1.1993 eduskunnalle voi olla niin aukoton, etteikö tuen ehtoja sekä
7595: esityksen laiksi valtion vakuusrahastosta anne- tuen saajina olevia yritysasiakkaita voitaisi jul-
7596: tun lain muuttamisesta. Rahasto siirtyisi valtio- kistaa. Aloitteen säännökset on pyritty kirjoitta-
7597: neuvoston alaisuuteen, mutta käyttäisi ja ohjaisi maan siten, että keskeisten käyttökohteiden
7598: pankkitukea myös ns. roskapankkeihin viime osalta tuen antaminen on julkista ja salassapito
7599: kädessä eduskunnan vastuulla olevista yhteis- poikkeus (19 b §).Yksityishenkilöiden osaltajul-
7600:
7601: 220050K
7602: 2 1992 vp - LA 56
7603:
7604: kisuus olisi kuitenkin rajoitetumpaa. Tuesta Yksi syy pankkien taloudellisen tuloksen ro-
7605: päättävien ja sen käyttöä valvovien viranomais- mahtamiseen on silmittömässä talletusten kor-
7606: ten sekä eduskunnan tiedonsaantioikeutta lisä- kokilpailussa. Pyrkimys tämän estämiseen on
7607: tään (18 §). sisältynyt pankkituen tavoitteisiin alusta alkaen,
7608: Eduskunnan valvontamahdollisuudet turvat- niin kuin hallituksen esityksestäkin ilmenee. Ta-
7609: taisiin. Pankkituen käytön keskeistä päätöksen- voitteessa ei ole onnistuttu, minkä vuoksi nyt
7610: tekoa valvoisivat edelleen eduskunnan pankki- ehdotetaan (12 §), että tuen antamisen yhtenä
7611: valtuutetut sekä eduskunnan valitsemat lisäjä- ehtona voidaan kieltää maksamasta korkoa,
7612: senet rahaston hallintoneuvostona (4 §). Näin joka ylittää kahdella prosentilla Suomen Pankin
7613: varmistettaisiin, että kaikilla eduskuntapuolueil- peruskoron sinä aikana, kun tukilainaa on mak-
7614: la on edustus hallintoneuvostossa. Lisäksi edus- samatta takaisin tai muut tukitoimet voimassa.
7615: kunnan erikoisvaliokunnilla, käytännössä ta- Niin ikään olisi kiellettyä maksaa osinkoa pan-
7616: lousvaliokunnalla, olisi oikeus salassapitovelvol- kin osakkeille niin kauan kuin tuki on palautta-
7617: lisuuden estämättä saada tarvitsemansa tiedot matta.
7618: pankkituen käyttämisestä (18 §). Pankkituki on nopeasti kasvamassa mittoihin
7619: Aloitteessa esitetään myös, että annettua - julkisuudessa esiintyy tietoja yli 70 miljardin
7620: pankkitukea vastaan tulee valtion omistukseen markan yhteismäärästä - jossa se lähentelee
7621: hankkia pankkien osakkeita tai osuuksia (1 §). valtion ja kuntien ulkomaista nettovelkaa (kesä-
7622: Tämä mahdollistaa tukitoimien onnistumisen kuun 1992 lopussa 78 mrd. mk). Yhteismääräi-
7623: edellytyksenä olevan tiukan ohjauksen ja val- tään tuki ei jää kuin viidenneksen koko pankki-
7624: vonnan sekä tilien ja varainhoidon tarkastukset. sektorin ulkomaisen nettovelan (em. ajankohta-
7625: Tuen suorittamisen edellytyksenä olisi aina eri- na 89 mrd. mk) määrää pienemmäksi. Pankkitu-
7626: tyistilintarkastuksen toimittaminen vastaanotta- ki jäytää näin ollen koko suomalaisen kansanta-
7627: vassa pankissa sekä laitoksessa ja yhtiössä (14 §). louden elpymisen perusedellytyksiä sitoessaan
7628: Omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta säädet- yli kahden vuoden ajan tuloveron koko tuoton.
7629: täisiin lailla. Tilanteen pankkialalla korjaantues- Se voidaan toisaalta nähdä välttämättömänä
7630: sa valtio voi vähitellen luopua omistuksistaan edellytyksenä kansalaisten ja koko kansakunnan
7631: pankeissa tarjoamalla osakkeita yksityisten os- talouden tervehtymiselle. Näistä syistä pankki-
7632: tettaviksi. tuen käyttö ja jakautuminen sekä siitä koituva
7633: Rahaston henkilöstö on hankittava suoritta- hyöty on suunnattava oikeudenmukaisesti ja
7634: malla valtionhallinnossa virkojen ja tehtävien tasapuolisesti sekä tiukasti valvotusti.
7635: siirtoja eikä rekrytoimalla uutta väkeä valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7636: palvelukseen. Näin säästetään palkkauskuluissa.
7637: Muut kustannukset rahaston hallinnosta perit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
7638: täisiin pankeilta, tukitoimien ulkopuolelta (6 §). lakiehdotukset:
7639: 1992 vp - LA 56 3
7640:
7641:
7642:
7643:
7644: 1.
7645: Laki
7646: valtion vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta
7647:
7648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjätjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
7649: tavalla,
7650: muutetaan valtion vakuusrahastosta 30 päivänä huhtikuuta 1992 annetun lain (379/92) 1 §:n 1 ja
7651: 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti, 6 §, 8 §, 12 §:n 1 momentti, 14 §,
7652: 15 §:n 1 momentti ja 18 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 §osittain ja 15 §:n 1 momentti muutettuina
7653: 23 päivänä lokakuuta 1992 annetulla lailla (933/92), sekä
7654: lisätään 1 §:ään uusi 4 momentti, 5 §:ään uusi 4 momentti, 12 §:ään uusi 2 momentti, jolloin
7655: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 15 §:ään uusi 4 momentti ja lakiin uudet 6 a, 6 b, 19 aja
7656: 19 b §, seuraavasti:
7657:
7658: 1§ 3§
7659: Rahaston tehtävä Rahaston hallinto
7660: Talletuspankkien vakaan toiminnan ja tallet- Rahasto on eduskunnan vastattavana oleva
7661: tajien saamisten turvaamiseksi on eduskunnan valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jon-
7662: valvonnassa ja valtiovarainministeriön yhteydes- ka hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, johto-
7663: sä toimiva valtion vakuusrahasto, jota tässä kunta ja johtaja.
7664: laissa kutsutaan rahastoksi. Rahastoon kuuluvat
7665: talletuspankit ja ulkomaisten luottolaitosten
7666: yleisöltä talletuksia vastaanottavat Suomessa 4§
7667: olevat sivukonttorit, joita jäljempänä tässä laissa Hallintoneuvosto
7668: kutsutaan pankeiksi.
7669: Rahaston hallintoneuvoston muodostavat
7670: Rahasto voi merkitä tai muuten hankkia ra- eduskunnan pankkivaltuutetut sekä eduskunnan
7671: hastoon kuuluvan pankin osakkeita ja osuuksia päättämä määrä muita jäseniä, jotka eduskunta
7672: sekä antaa pankin ottamille lainoille takauksia ja valitsee. Hallintoneuvoston puheenjohtajana
7673: myöntää muutakin rahoitustukea, jos tämä on toimii pankkivaltuutettujen puheenjohtaja ja
7674: tarpeellista pankin toiminnan ja rahoitusmark- varapuheenjohtajana pankkivaltuutettujen vara-
7675: kinoiden vakauden turvaamiseksi. Osakkeita ja puheenjohtaja.
7676: osuuksia on hankittava siinä määrin, että tuki-
7677: toimien asianmukaista toteutumista voidaan
7678: valvoa tehokkaasti. 5§
7679: Rahasto voi merkitä tai muuten hankkia Johtokunta
7680: osakkeita luottolaitoksessa taikka osakeyhtiös-
7681: sä, jonka tarkoituksena on rahaston tukitoimien Rahaston johtokunnassa on enintään vns1
7682: kohteena olevan pankin omaisuuden tai vastui- jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerral-
7683: den ottaminen tai hoitaminen. Rahasto voi an- laan. Ainakin yhden johtokunnan jäsenen ja
7684: taa luottolaitokselle tai yhtiölle lainaa sekä antaa tämän varajäsenen tulee olla valtiovarainminis-
7685: takauksia niiden ottamille lainoille ja myöntää teriöstä.
7686: muutakin rahoitusta. Tässä momentissa tarkoi-
7687: tettu luottolaitos ja osakeyhtiö perustetaan lail- Valtiovarainministeriö määrää johtokunnan
7688: la. jäsenten palkkiot.
7689: 4 1992 vp - LA 56
7690:
7691: 6§ 12 §
7692: Johtaja ja muu henkilöstö Tukiehdot
7693: Rahastossa on johtaja, jonka tehtävänä on Tukilainaan ja muihin tukitoimiin asetetaan
7694: hoitaa rahaston hallintoa rahaston sääntöjen tukea saavaa vakuusrahastoa ja tuettavan pan-
7695: sekä johtokunnan antamien määräysten ja ohjei- kin sekä 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun luotto-
7696: den mukaisesti. Johtokunta ottaa palvelukseen laitoksen ja osakeyhtiön toimintaa ja hallintoa
7697: johtajan ja määrää tämän palkkauksen sekä koskevat tarvittavat ehdot. Ehtoihin on sisälly-
7698: henkilön, joka johtajan estyneenä ollessa hoitaa tettävä määräykset, joiden mukaan tukilainan
7699: tämän tehtäviä. Muun henkilöstön ottaa palve- ollessa maksamatta tai muun tuen palauttamaHa
7700: lukseen johtokunta johtajan esityksestä. on kiellettyä:
7701: Rahaston hallintokulut sekä muut juoksevat 1) myydä tai muuten muuttaa rahaksi pantin-
7702: menot on katettava pankeilta perittävillä mak- haltijan toimesta kiinteistöä taikka asunto- tai
7703: suilla, joihin ei saa käyttää tässä laissa tarkoitet- muuta huoneiston hallintaan oikeuttavaa osa-
7704: tua tukea. ketta, jonka yksityishenkilö on asettanut pankil-
7705: le vakuudeksi asunnon tai muun huoneiston
7706: 6a§ hankintaa taikka sellaista yritystoimintaa var-
7707: Henkilöstön palvelussuhteen ehdot ten, jossa yrittäjän tai hänen perheenjäsenensä
7708: lisäksi vakuutta annettaessa työskenteli enintään
7709: Rahaston henkilöstöön sovelletaan valtion 10 työntekijää,
7710: työsopimussuhteisen henkilökunnan palkka- ja 2) maksaa pankin ottarnalle talletukselle kor-
7711: työehdoista kulloinkin voimassa olevia säännök- koa, joka ylittää kahdella prosentilla Suomen
7712: siä ja määräyksiä. Ennen palkka- ja työehtojen Pankin peruskoron, ja
7713: vahvistamista on niiden yleisistä perusteista han- 3) jakaa osinkoa pankin osakkeille.
7714: kittava valtiovarainministeriön lausunto. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta
7715: kiellosta voidaan yksittäistapauksessa myöntää
7716: poikkeus rahaston johtokunnan päätöksellä, jos
7717: 6b§ tähän on pankin toiminnan kannalta perusteltu
7718: Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset ja painava syy, eikä vakuuden arvo sen asettami-
7719: sen aikaiseen verrattuna omistajan taloudellisen
7720: Rahaston henkilöstön eläkkeet ja muut henki- aseman huomioon ottaen tuntuvasti alene. Poik-
7721: löstölle keskitetysti suoritettavat palvelussuh- keuksen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta
7722: teesta johtuvat etuudet ja korvaukset samoin ehdosta voi myöntää hallintoneuvosto.
7723: kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilöstön
7724: omaisten perhe-eläkkeet maksetaan valtion ta-
7725: lousarvioon otetuista määrärahoista sen mu- 14 §
7726: kaan kuin näistä etuuksista ja korvauksista on Tukitoimista päättäminen
7727: erikseen säädetty.
7728: Rahasto maksaa valtion talousarvioon tu- Rahaston varoista myönnettävistä lainoista ja
7729: loutettavan eläkemaksun, jonka perusteet mää- muista tukitoimista sekä 1 §:n 3 ja 4 momentissa
7730: rää valtiokonttori. Edellä 1 momentissa tarkoite- tarkoitettujen osakkeiden ja osuuksien merkitse-
7731: tut etuudet ja korvaukset peritään rahastolta sen misestä, hankkimisesta tai luovuttamisesta päät-
7732: mukaan kuin valtiokonttori määrää. tää rahaston johtokunta. Ennen tuen suoritta-
7733: mista vastaanottavassa pankissa ja yhtiössä on
7734: suoritettava erityistilintarkastus.
7735: 8§
7736: 15 §
7737: Esteellisyys
7738: Lainanotto
7739: Hallintoneuvoston jäsenen, johtokunnan jä-
7740: senen ja varajäsenen, johtajan sekä muun toimi- Rahasto voi ottaa lainaa, jos sen omat varat
7741: henkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hal- eivät riitä tarvittavien tukilainojen myöntämi-
7742: lintomenettelylaissa (598/82) säädetään virka- seen tai muihin tämän lain mukaisiin tukitoi-
7743: miehen esteellisyysperusteista ja esteellisyyden miin. Rahastolle otetun lainan määrä saa olla
7744: vaikutuksista. samanaikaisesti rahaston omien varojen ja sen
7745: 1992 vp - LA 56 5
7746:
7747: antamien takausten kanssa enintään 30 000 mil- varten valtiovarainministeriö oikeutettu saa-
7748: joonaa markkaa. Ulkomaan rahan määräisen maan valiokunnan tarvitsemat tiedot sekä esittä-
7749: lainan vasta-arvo lasketaan lainaa otettaessa mään ne valiokunnalle.
7750: voimassa olleen Suomen Pankin asianomaiselle
7751: valuutalle noteeraaman keskikurssin mukaan.
7752: Lainanotosta rahastolle ja lainoihin liittyvistä 19 a §
7753: koron- ja valuutanvaihtosopimuksista päättää
7754: valtioneuvosto, joka voi määräämissään rajoissa Omaisuudenhoitoyhtiön valvonta
7755: antaa lainanotosta ja siihen liittyvistä koron- ja Edellä 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun osa-
7756: valuutanvaihtosopimuksista päättämisen valtio- keyhtiön valvonnasta on soveltuvin osin voimas-
7757: varainministeriön tehtäväksi. Lainat, lyhytaikai- sa, mitä pankkitarkastusvirastosta annetussa
7758: sia lainoja lukuun ottamatta, otetaan valtion laissa (1273/90) säädetään lain 1 §:ssä mainittu-
7759: nimissä. jen vaivattavien valvonnasta.
7760: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun yhtiöön
7761: Rahastolle suoritetaan valtioneuvoston niin sovelletaan osakeyhtiöistä voimassa olevan lain-
7762: päättäessä korvaus siltä ajalta, jona rahaston säädännön lisäksi, mitä säädetään rahoitustoi-
7763: lainaksi ottamat varat ovat olleet valtion käytet- mintalain (1544/91) 3luvussa tilinpäätöksestäja
7764: tävissä. tilintarkastuksesta, 23 §:ssä riskienhallinnasta,
7765: 25 §:ssä asiakkaansuojasta, 26 §:ssä salassapito-
7766: 18 §
7767: velvollisuudesta, 33 §:ssä salassapitovelvollisuu-
7768: Salassapitovelvollisuus den rikkomisesta ja 34 §:ssä uhkasakosta.
7769: Rahaston hallintoneuvoston jäsen, johtokun-
7770: nan jäsen tai varajäsen, johtaja sekä muu toimi-
7771: henkilö taikka näiden toimeksiannosta tehtävää 19 b §
7772: suorittava henkilö ovat velvollisia pitämään sa- Kertomus
7773: lassa, mitä he ovat tehtävässään saaneet tietää
7774: pankin, sen asiakkaan tai jonkin muun taloudel- Valtioneuvosto antaa rahaston toiminnasta
7775: lisesta asemasta tai yksityisen henkilökohtaisia eduskunnalle vuosittain kertomuksen. Kerto-
7776: oloja koskevasta seikasta taikka liike- tai am- mukseen on sisällytettävä tiedot myös 1 §:n 4
7777: mattisalaisuudesta, jollei se, jonka hyväksi salas- momentissa tarkoitetun luottolaitoksen ja osa-
7778: sapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumus- keyhtiön vastuista sekä velallisina olevista oi-
7779: taan sen ilmaisemiseen. keushenkilöistä ja säätiöistä, taloudellisesta tu-
7780: Suomen Pankilla, pankkitarkastusvirastolla loksesta ja toiminnasta muuten sekä 12 §:ssä
7781: ja tukitoimien kohteena olevalla pankilla on sen tarkoitetuista tukiehdoista ja niiden noudattami-
7782: estämättä, mitä muualla laissa on säädetty salas- sesta.
7783: sapitovelvollisuudesta, oikeus antaa rahastolle
7784: sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen tehtävien Tämä laki tulee voimaan päivänä
7785: hoitamisessa. kuuta 1993.
7786: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tietoja Tämän lain 1 §:n 4 momenttia ei sovelleta
7787: rahaston on annettava valtioneuvostolle, valtio- sellaiseen säännöksessä tarkoitettuun luottolai-
7788: varainministeriölle, rahoitusmarkkinoiden val- tokseen tai osakeyhtiöön, jonka osakkeiden mer-
7789: vontaa harjoittavalle viranomaiselle, syyttäjä- ja kitseminen tai hankkiminen perustuu ennen lain
7790: esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämi- voimaantuloa tehtyyn päätökseen, sopimukseen
7791: seksi ja muulle viranomaiselle, jolla on lain tai aiesopimukseen.
7792: nojalla oikeus saada sellaisia tietoja. Valtion vakuusrahastosta 30 päivänä huhti-
7793: Salassapitovelvollisuuden estämättä on edus- kuuta 1992 annetun lain (379/92) 5 §:ssä tarkoi-
7794: kunnan erikoisvaliokunnalle valtiopäiväjärjes- tetun johtokunnan toimikausi päättyy tämän
7795: tyksen 53 §:ssä säädetyn selvityksen antamista lain voimaan tullessa.
7796: 6 1992 vp - LA 56
7797:
7798: 2.
7799: Laki
7800: talletuspankkien toiminnasta annetun lain 55 §:n muuttamisesta
7801:
7802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7803: lisätään talletuspankkien toiminnasta 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun lain (1268/90) 55 §:ään,
7804: sellaisena kuin se on muutettuna huhtikuun 30 päivänä 1992 annetussa laissa (380/92), uusi 2
7805: momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
7806: 55§
7807: Tämä laki tulee voimaan päivänä
7808: Vakuusrahasto voi päättää rahaston varojen kuuta 1993.
7809: luovuttamisesta valtion vakuusrahastolle käytet-
7810: täväksi vakuusrahastoon kuuluvan pankin val-
7811: tion vakuusrahastosta annetun lain (379/92)
7812: 1 §:n mukaisiin tukitoimiin.
7813:
7814:
7815:
7816:
7817: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1993
7818:
7819: Paavo Nikula Ulla Anttila Pekka Räty
7820: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto Tuija Maaret Pykäläinen
7821: Heidi Hautala Hannele Luukkainen Satu Hassi
7822: 1992 vp
7823:
7824: Lakialoite 57
7825:
7826:
7827:
7828:
7829: Rossi ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 4 §:n 2 momentin muutta-
7830: misesta
7831:
7832:
7833:
7834: Eduskunnalle
7835:
7836: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7837:
7838: Aloitteessa ehdotetaan, että risteyksessä oike- liikenteelle. Punaisten liikennevalojen palaessa
7839: alle kääntyminen olisi sallittua punaisen valon kääntyvän ajoneuvon on väistettävä muuta lii-
7840: palaessa silloin, kun se ei aiheuta vaaraa muulle. kennettä.
7841:
7842:
7843:
7844:
7845: PERUSTELUT
7846:
7847: Yhdysvalloissa liittovaltion lainsäädäntö teki suunnalle tarkoitettua opastinta eikä pysäytys-
7848: 1970-luvun puolessavälissä mahdolliseksi kään- viivaa missään olosuhteissa. Tämä joustamaton
7849: tymisen oikealle punaisella liikennevaloissa. sääntö johtaa siihen, että taajama-ajossa ajoneu-
7850: Tämä Right-Turn-on-Red-sääntö on voimassa vo on vähän väliä tyhjäkäynnissä ja sen jälkeen
7851: lähes kaikissa osavaltioissa. Säännös hyväksyt- kiihdyttää pysähtyäkseen kääntymisen jälkeen
7852: tiin energiakriisin seurauksena. Sen tavoitteena taas punaisiin valoihin. Kiihdytysvaiheessa
7853: on energiansäästö ja liikenteen sujuvuuden edis- moottori toimii tehoalueensa yläpäässä, jolloin
7854: täminen. polttoaineen kulutus ja päästöt ovat suurimmil-
7855: Yhdysvalloissa tehtyjen selvitysten mukaan laan.
7856: mahdollisuus kääntyä oikealle punaisten valojen Käännyttäessä vihreillä valoilla autoilijan on
7857: palaessa tekee liikenteen sujuvammaksi ja vä- annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Sama
7858: hentää polttoaineen kulutusta sekä pakokaasu- sääntö pätee silloin, kun auto kääntyy oikealle
7859: päästöjä merkittävällä tavalla. Myös meluhaitat punaisten liikennevalojen palaessa. Jalankulki-
7860: etenkin raskaan liikenteen osalta vähenivät. joiden ja kevyen liikenteen huomioon ottaminen
7861: Euroopassa oikealle kääntyminen punaisten ja erityinen varovaisuus on aina oltava lähtökoh-
7862: valojen palaessa on ollut mahdollista DDR:ssä. tana risteyksessä käännyttäessä.
7863: Wienin tieliikennesopimukseen se ei sisälly. Wie- Lakialoitteen hyväksyessään eduskunta edel-
7864: nin sopimukseen on tehty runsaasti varaumia, lyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin
7865: joten sopimus ei estä Suomea uudistamasta lii- tieliikenneasetuksen muuttamiseksi.
7866: kennesääntöjään tältä osin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7867: Tieliikenneasetuksen 22 §:n 1 momentin
7868: 1 kohdan mukaan punainen valo osoittaa, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7869: ajoneuvo ei saa sivuuttaa ensimmäistä sen ajo- lakiehdotuksen:
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: 220050K
7875: 2 1992 vp - LA 57
7876:
7877:
7878: Laki
7879: tieliikennelain 4 §:n 2 momentin muuttamisesta
7880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7881: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 4 §:n 2 momentti seuraa-
7882: vasti:
7883:
7884: 4§ tava muulla ohjauslaitteella annetusta ohjeesta
7885: huolimatta. Risteyksessä oikealle kääntyminen
7886: Liikenteen ohjaus
7887: on kuitenkin sallittua punaisen tai keltaisen
7888: valon palaessa silloin, kun se ei aiheuta vaaraa
7889: Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta
7890: muulle liikenteelle.
7891: on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkea-
7892: mista liikennesäännöistä. Jos liikennettä ohja-
7893: Tämä laki tulee voimaan päivänä
7894: taan liikennevaloin, valo-opastetta on noudatet-
7895: kuuta 1993.
7896:
7897:
7898: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1993
7899:
7900: Markku Rossi Anssi Rauramo Hannu Suhonen
7901: 1992 vp
7902:
7903: Lakialoite 58
7904:
7905:
7906:
7907:
7908: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi meluhaittojen kunnallisesta verosta
7909:
7910:
7911: Eduskunnalle
7912:
7913:
7914: ALOITTEEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7915: Aloitteessa ehdotetaan, että lääninhallituksil- ten määrään ja asteittain nouseva. Vero olisi
7916: la olisi oikeus asettaa kunnallinen vero läänin osa laajemmasta ympäristöverojen kokonaisuu-
7917: alueella aiheutetuista meluhaitoista. Vero olisi desta.
7918: verrannollinen meluhaitoille altistettujen ihmis-
7919:
7920:
7921:
7922:
7923: PERUSTELUT
7924: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- maksuna. Liikenteen tietullit tulee mitoittaa si-
7925: sella ohjauksella. Eräs keino on verottaa yhtääl- ten, että niiden avulla kerätty kokonaissumma ei
7926: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- ylitä laissa asetettua enimmäismäärää.
7927: mista. Saastuttaminen voi aiheuttaa elinympä- Korvaussummien suuruutta ei voi määritellä
7928: ristön pysyvää ja piilevää huonontumista, vaik- millään täsmällisellä menetelmällä. Siksi olisi
7929: ka se ei olisikaan aisteilla heti havaittavissa. luonnollista, että lääninhallitus puolueettomana
7930: Toisaalta saastuttaminen voi aiheuttaa välittö- määrittelisi vuosittain kaikille läänin alueella
7931: miä ja ohimeneviä, ihmisten viihtyvyyttä merkit- oleville melulähteille kunnallisen veron, jonka
7932: tävästikin heikentäviä seurauksia, vaikka sen suuruus olisi verrannollinen haitalle altistuvien
7933: pitkäaikaisvaikutukset olisivat mitättömät. ihmisten määrään ja arvioituun haitan vakavuu-
7934: Tyypillinen jälkimmäisen ryhmän ympäristö- teen. Vero maksettaisiin alueen kaikkiin kuntiin,
7935: haitta on kova melu, joka Suomessakin on joissa haitta olisi havaittavissa.
7936: lentokenttien läheisyyden, voimakkaasti liiken- Korvauksen suorittamisesta meluhaitalle al-
7937: nöityjen liikenneväylien tai joidenkin tuotanto- tistuville ihmisille säädettäisiin eri lailla.
7938: laitosten läheisyyden pysyvä ongelma. Haitalle
7939: pysyvästi tai toistuvasti altistuvien ihmisten on
7940: oikeutettua vaatia korvausta viihtyvyytensä hei- Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
7941: kentymisestä. Periaate "aiheuttaja maksaa"
7942: edellyttää silloin, että se lentoyhtiö, liikenne- Veron tuotto voidaan aluksi arvioida enin-
7943: väylän käyttäjä tai tuotantolaitos, joka haitan tään 1 miljardiksi markaksi.
7944: on synnyttänyt, korvaa taloudellisesti aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7945: mansa haitan sille altistuville ihmisille. Lentoyh-
7946: tiöiltä vero voitaisiin periä nousujen ja laskujen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7947: lukumäärän perusteella, liikenteeltä tietullien lakiehdotuksen:
7948: muodossa ja tuotantolaitoksilta vuosittaisena
7949:
7950:
7951:
7952:
7953: 220050K
7954: 2 1992 vp - LA 58
7955:
7956:
7957: Laki
7958: meluhaittojen kunnallisesta verosta
7959:
7960: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7961:
7962: 1§
7963: Läänin alueella aiheutetusta meluhaitasta 1.1.1998 lähtien 3 000 mk vuodessa haitasta
7964: asettaa lääninhallitus melun aiheuttajille vuosit- kärsivää asukasta kohden
7965: tain kunnallisen veron, joka maksetaan niille 1.1.2000 lähtien 4 000 mk vuodessa haitasta
7966: kunnille, joiden alueella haitta on havaittavissa. kärsivää asukasta kohden.
7967:
7968: 2§ 5§
7969: Verovelvollinen on jokainen läänin alueella Tämän lain lisäksi on voimassa, mitä on
7970: tuotannollista toimintaa, liikennettä tai muuta säädetty meluntorjuntalaissa ja laissa eräistä
7971: toimintaa harjoittava, jonka toiminta aiheuttaa naa puruussuh teis ta.
7972: asukkaiden viihtyisyyttä vähentävää melua.
7973: 6§
7974: 3§ Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
7975: Lääninhallitus määrittelee vuosittain asukkai- min asetuksella.
7976: den määrän, joiden katsotaan kärsivän ko. melu-
7977: haitasta. 7§
7978: Jollei tässä laissa toisin säädetä, on meluhai-
7979: 4§ tan kunnallisen veron muutoksenhausta, valitus-
7980: Lääninhallitus määrittelee vuosittain maksun oikeudesta sekä muutoinkin voimassa mitä me-
7981: suuruuden, mutta sen on oltava verrannollinen luntorjuntalaissa tai sen nojalla on säädetty tai
7982: niiden asukkaiden määrään, joiden katsotaan määrätty.
7983: kärsivän meluhaitasta, ja korkeintaan
7984: 1.1.1994 lähtien 1 000 mk vuodessa haitasta 8§
7985: kärsivää asukasta kohden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7986: 1.1.1996 lähtien 2 000 mk vuodessa haitasta kuuta 1994.
7987: kärsivää asukasta kohden
7988:
7989:
7990: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
7991:
7992: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
7993: Pekka Räty Paavo Nikula
7994: Erkki Pulliainen
7995: 1992 vp
7996:
7997: Lakialoite 59
7998:
7999:
8000:
8001:
8002: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi maisematuhon kunnallisesta verosta
8003:
8004:
8005: Eduskunnalle
8006:
8007:
8008: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8009:
8010: Aloitteessa ehdotetaan, että lääninhallituksil- misten määrään ja asteittain nouseva. Vero olisi
8011: la olisi oikeus asettaa kunnallinen vero läänin osa laajemmasta ympäristöverojen kokonaisuu-
8012: alueella aiheutetuista maisematuhoista. Vero oli- desta.
8013: si verrannollinen maisematuhoista kärsivien ih-
8014:
8015:
8016:
8017:
8018: PERUSTELUT
8019:
8020: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- Korvaussummien suuruutta ei voi määritellä
8021: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- millään täsmällisellä menetelmällä. Siksi olisi
8022: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- luonnollista, että lääninhallitus puolueettomana
8023: mista. Kemialliset päästöt voivat aiheuttaa elin- määrittelisi vuosittain maiseman muutoksesta
8024: ympäristön pysyvää ja piilevää huonontumista, veron, jonka suuruuden tulisi olla verrannollinen
8025: vaikka muutos ei olisikaan aisteilla heti havait- haitalle altistuvien ihmisten määrään ja arvioi-
8026: tavissa. Toisaalta ympäristön mekaaninen ja tuun haitan vakavuuteen. Huomattakoon, että
8027: visuaalinen muuttaminen voi aiheuttaa ihmisten verolta voisi välttyä vain palauttamaHa maise-
8028: viihtyvyyttä merkittävästikin heikentäviä seu- man alkuperäiseksi tai laadultaan sitä arvok-
8029: rauksia, vaikka sen terveydelliset vaikutukset kaammaksi. Korvausten maksamisesta haitasta
8030: olisivat mitättömät. kärsiville ihmisille säädettäköön erillisellä lailla.
8031: Tyypillinen jälkimmäisen ryhmän ympäristö-
8032: haitta on maiseman raaka muuttaminen ra-
8033: kentamisen, metsien kaatamisen, louhintojen, Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8034: maansiirtojen tms. vuoksi. Asuinympäristön
8035: maiseman muuttuessa ratkaisevasti huonom- Veron tuotto voidaan aluksi arvioida enin-
8036: maksi on asukkaiden oikeutettua vaatia kor- tään 400 miljoonaksi markaksi.
8037: vausta viihtyvyytensä heikentymisestä. Periaate Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8038: "aiheuttaja maksaa" edellyttää silloin, että se
8039: tuotantolaitos, joko yksityinen tai julkinen, joka että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8040: haitan on aiheuttanut, korvaa taloudellisesti hai- lakiehdotuksen:
8041: tan sille altistuville ihmisille.
8042:
8043:
8044:
8045:
8046: 220050K
8047: 2 1992 vp - LA 59
8048:
8049:
8050: Laki
8051: maisematuhon kunnallisesta verosta
8052:
8053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8054:
8055: 1§
8056: Läänin alueella aiheutetusta maisematuhosta 1.1.1994 lähtien 2 000 mk vuodessa haitasta
8057: asettaa lääninhallitus tuhon aiheuttajille vuosit- kärsivää asukasta kohden
8058: tain kunnallisen veron, joka maksetaan niille 1.1.1996 lähtien 4 000 mk vuodessa haitasta
8059: kunnille, joiden alueella haitta on havaittavissa. kärsivää asukasta kohden
8060: Maisematuhoiksi ei katsota muutoksia, jotka on 1.1.1998 lähtien 6 000 mk vuodessa haitasta
8061: aiheutettu ennen tämän lain voimaantuloa. kärsivää asukasta kohden
8062: 1.1.2000 lähtien 8 000 mk vuodessa haitasta
8063: 2§ kärsivää asukasta kohden.
8064: Verovelvollinen on jokainen läänin alueella
8065: tuotannollista tai muuta toimintaa harjoittava, 5§
8066: jonka toiminta aiheuttaa asukkaiden viihtyisyyt- Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
8067: tä haittaaviamaiseman muutoksia. min asetuksella.
8068:
8069: 3§ 6§
8070: Lääninhallitus määrittelee vuosittain asukkai- Jollei tässä laissa toisin säädetä, on maisema-
8071: den määrän, joiden katsotaan kärsivän tässä tuhon kunnallisen veron muutoksenhausta, vali-
8072: laissa tarkoitetun maiseman muutoksesta. tusoikeudesta sekä muutoinkin voimassa mitä
8073: maa-aineslaissa tai sen nojalla on säädetty tai
8074: 4§ määrätty.
8075: Lääninhallitus määrittelee vuosittain maksun
8076: suuruuden, mutta sen on oltava verrannollinen 7§
8077: niiden asukkaiden määrään, joiden katsotaan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8078: kärsivän maiseman muutoksesta ja se on kor- kuuta 1994.
8079: keintaan
8080:
8081: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8082:
8083: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
8084: Pekka Räty Paavo Nikula
8085: Erkki Pulliainen
8086: 1992 vp
8087:
8088: Lakialoite 60
8089:
8090:
8091:
8092:
8093: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi typenoksidien päästöjen valtion-
8094: verosta
8095:
8096:
8097: Eduskunnalle
8098:
8099:
8100: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8101: Aloitteessa ehdotetaan, että energiantuotan- miin typpidioksidin päästöihin. Vero olisi asteit-
8102: toon ja liikenteeseen kohdistettaisiin vero, joka tain nouseva. Vero olisi osa laajemmasta ympä-
8103: olisi verrannollinen likimain toiminnan aiheutta- ristöverojen kokonaisuudesta.
8104:
8105:
8106:
8107:
8108: PERUSTELUT
8109: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- Keskimmäisenä luokkana ovat kattilat, joi-
8110: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- den ominaispäästö on yli 150 mg/MJ N02,
8111: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- mutta alle 250 mg/MJ N02. Näitä ovat esimer-
8112: mista. Typenoksidien päästöjen ja näistä seuraa- kiksi kivihiiltä polttoaineena käyttävät, leiju-
8113: vien laskeumien on todettu olevan moniiiakin pedillä varustetut kattilat.
8114: tavoin haitallisia. Ne lisäävät sadeveden happa- Huonoimpana ja samalla energiayksikköä
8115: muutta, maaperän typen kokonaismäärää ja kohden raskaimmin verotettuja olisivat kattilat,
8116: tuottavat otsoneja. Päästöjen vähentämiseksi ja joiden ominaispäästö on yli 250 mg/MJ N02.
8117: oikeutetun korvauksen saamiseksi tulisi pääs- Tähän luokkaan kuuluisivat esimerkiksi kevyttä
8118: töistä maksaa vero, joka olisi likimain verran- polttoöljyä polttoaineena käyttävät kaasuturbii-
8119: nollinen ilmaan päästetyn typpidioksidin mää- nikattilat.
8120: rään. Liikenteen päästövero on määriteltävä ajo-
8121: Jatkuvatoimisilla analysaattoreilla on voitu neuvon tyypin mukaan. Päästöjen määrä vaihte-
8122: arvioida energiantuotannossa toimivien kattiloi- lee esimerkiksi riippuen ajoneuvon kokonaisku-
8123: den ominaispäästöt, ja kattilat voidaan näiden lutuksesta, joka taas on riippuvainen esimerkiksi
8124: arvioiden perusteella luokitella kolmeen ryh- sen ominaiskulutuksesta ja ajettujen kilometrien
8125: mään, joiden ominaispäästöjen suhde on liki- määrästä. Näiden samanaikainen tarkkailemi-
8126: main 1:2:3. Tällöin energiantuotannon typen- nen on liian työlästä käytännössä, ja kulutuk-
8127: oksidien päästöt voitaisiin määritellä suhteessa seen kohdistuvaa verotusta voidaan sisällyttää
8128: polttoaineen energiasisältöön, riippuen kyseisen polttoaineen hiilidioksidiveroon. Typenoksidei-
8129: kattilan ominaispäästöistä. hin kohdistuva ympäristöverotus on käytännöl-
8130: Tarkan suhteellisen veron määrittely olisi liian lisintä kohdistaa ajoneuvoihin sinänsä ja jakaa
8131: mutkikas ta ja siitä syystä kattilat on syytä luoki- ajoneuvot silloin katalysaattorina varustettuihin
8132: tella sen mukaan, mikä niiden ominaispäästö on henkilö- ja pakettiautoihin, katalysaattorina va-
8133: mitattuna yksikkönä mg/MJ N02. rustamattomiin henkilö- ja pakettiautoihin sekä
8134: Parhaana luokkana on pidettävä niitä katti- kuorma-autoihin ja linja-autoihin.
8135: loita, joiden ominaispäästö on alle 150 mg/MJ Liikenteessä syntyvien typenoksidien vero-
8136: N02. Näitä ovat esimerkiksi mustalipeää poltto- tuksen tulee olla verrannollinen energiantuo-
8137: aineenaan käyttävät soodakattilat. tannon vastaavaan verotukseen. Periaatteena on
8138:
8139: 220050K
8140: 2 1992 vp - LA 60
8141:
8142: silloin verottaa kumpaakin osapuilleen samalla Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8143: verolla päästettyä typenoksidimäärää kohden.
8144: Tällä tavoin on päädytty aloitteessa esitettyihin Veron tuotto nykyisillä typenoksidien päästö-
8145: veron markkamääriin. Veron lähtökohtana on määrillä on noin 1,8 mrd. mk.
8146: aluksi, että päästöjen vero olisi noin 5 mk/kg Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8147: päästettyä typpidioksidin painoyksikköä koh-
8148: den. Yksi kilo typpidioksidia sisältää 300 g typ- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8149: peä. lakiehdotuksen:
8150:
8151:
8152: Laki
8153: typenoksidien päästöjen valtionverosta
8154:
8155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8156:
8157: 1§ 5§
8158: Energiantuotannon typenoksidivero määräy- Liikenteen typenoksidivero määräytyy vuosit-
8159: tyy suhteessa tuotannossa käytetyn polttoaineen tain ajoneuvosta maksettavana verona.
8160: energiasisältöön.
8161: 6§
8162: 2§ Liikenteen typenoksidivero on
8163: Verovelvollinen on jokainen, joka energian- katalysaattorina varustetuille henkilö- ja pa-
8164: tuotantoa tai liikennettä harjoittaessaan aikaan- kettiautoille: 50 mk/v
8165: saa typenoksidien päästöjä ilmakehään. henkilö- ja pakettiautoille ilman katalysaatto-
8166: ria: 200 mk/v
8167: 3§
8168: kuorma-autoille: 1 500 mk/v
8169: Tuotantotavat jaetaan kolmeen ryhmään riip- linja-autoille: 1 800 mk/v.
8170: puen tuotannossa käytetystä polttoaineesta ja
8171: 7§
8172: tuotantotavasta. Prosesseille määritellään niiden
8173: Typenoksidivero nousee 4 ja 6 §:ssä mainituil-
8174: ominaispäästöt yksikössä mg/MJ N02.
8175: la määrillä 1.1.1996, 1.1.1998 ja 1.1.2000.
8176:
8177: 4§ 8§
8178: Jos prosessin ominaispäästö on enintään 150 Jollei tässä laissa toisin säädetä, on typenoksi-
8179: mg/MJ N02, on typenoksidivero 0,5 mk giga- dien päästöjen valtionveron muutoksenhausta,
8180: joulea kohti laskettuna käytetyn polttoaineen valitusoikeudesta ja muutoinkin voimassa mitä
8181: energiasisällöstä. ilmansuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty tai
8182: Jos prosessin ominaispäästö on yli 150 mg/MJ määrätty.
8183: N02 tai alle 250 mg/MJ N02, on typenoksidi- 9§
8184: vero 1 mk gigajoulea kohti laskettuna käytetyn Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
8185: polttoaineen energiasisällöstä. min asetuksella.
8186: Jos prosessin ominaispäästö on vähintään 250
8187: mg/MJ N02, on typenoksidivero 1,5 mk giga- 10 §
8188: joulea kohti laskettuna käytetyn polttoaineen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8189: energiasisällöstä. kuuta 1994.
8190:
8191:
8192: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8193:
8194: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
8195: Hannele Luukkainen Pekka Räty Ulla Anttila
8196: Paavo Nikula
8197: 1992 vp
8198:
8199: Lakialoite 61
8200:
8201:
8202:
8203:
8204: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi kierrätystä ja jätehuoltoa edistäväs-
8205: tä panttimaksusta
8206:
8207:
8208: Eduskunnalle
8209:
8210:
8211: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8212:
8213: Lakiaioitteella pyritään edistämään tuottei- lytetään uuden tuotteen hintaan ja sen saa sa-
8214: den kierrätystä, säästämään luonnonvaroja ja mansuuruisena takaisin, kun tuote palautetaan
8215: vähentämään kaatopaikkojen kuormitusta aset- asianomaiseen keräyspisteeseen. Panttimaksu
8216: tamalla tämän lain perusteella annettavassa ase- olisi osa laajemmasta ympäristöverojen koko-
8217: tuksessa luetelluille tuotteille pantti. Pantti sisäl- naisuudesta.
8218:
8219:
8220:
8221:
8222: PERUSTELUT
8223:
8224: Ehdotus pyrkii samaan lopputulokseen kuin niikka on jo kehitetty. Niiden tuotteiden osalta,
8225: ed. Kietäväisen ym. lakialoite n:o 86/1990. joita teollisuus ja kauppa omatoimisesti kierrät-
8226: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- tävät, ei ehdoteta kaupalle lisävelvoitteita.
8227: sella ohjauksena. Eräitä keinoja ovat luonnonva- Muiden tuotteiden osalta järjestelmä toimisi
8228: rojen käytön tai saastuttamisen verotus. Näiden siten, että kauppiaat tulouttaisivat panttimaksut
8229: lisäksi voidaan tuotteisiin sisällyttää panttimak- kuukausittain kierrätysrahastoon, joka toimii
8230: su, joka kannustaa tuotteiden palauttamista verohallituksen valvonnassa. Verohallinnon or-
8231: käytönjälkeen myyjälle. Myyjä voi toimittaa sen ganisaatio huolehtii järjestelmän toiminnasta.
8232: edelleen tehtaalle, jossa se voidaan käyttää tuo- Kauppa tai muu käytetyn tuotteen vastaanottaja
8233: tannon raaka-aineeksi. laskuttaa kuukausittain maksamansa pantit
8234: Panttimaksu on syytä asettaa tuotteille, jotka kierrätysrahastolta. Tällainen vastaanottaja on
8235: voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai raa- oikeutettu tilittämään kuukaudessa maksamien-
8236: ka-aineena. Panttimaksulla pyritään keräämään sa ja saamiensa panttimaksujen erotuksen kier-
8237: ongelmajätteet asianmukaisiin käsittelypistei- rätysrahastolle. Vastaanottaja on velvollinen
8238: siin. Alkuvaiheessa panttimaksun piiriin tulisi kirjaamaan panttimaksutilitykset ja toimitta-
8239: ottaa mm. autot ja muut kulkuneuvot, mootto- maan puolivuosittain tiedot paikkakunnan vero-
8240: riajoneuvojen renkaat, akut, jääkaapit, pakasti- toimistoon. Vastaanottaja on oikeutettu saa-
8241: met ja muut kodinkoneet, paristot, muovikassit maan korvauksen tuotteen käsittelystä ja edel-
8242: ja muoviset kertakäyttötuotteet, voitelu- ja hyd- leen toimittamisesta. Korvaus maksetaan kierrä-
8243: rauliikkaöljyt ja asetuksessa tarkemmin määri- tysrahaston tuotosta. Kierrätysrahaston hallin-
8244: teltävät teollisuuden käyttämät kemikaalit. nosta vastaa johtokunta, jonka valtioneuvosto
8245: Kierrätykseen soveltuville pakkausmateriaa- nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan.
8246: leille asetetaan niin tuntuva panttimaksu, että Pantin määrä säädetään asetuksella. Jotta lain
8247: teollisuuden ja kaupan kannattaa järjestää pak- tarkoitus toteutuisi, tulee pantin olla riittävän
8248: kausten kierrätys tai siirtyä käyttämään kestä- suuri, esimerkiksi henkilöauton osalta 10 000
8249: vämpiä, ympäristöystävällisiä tuotteita. Useassa markkaa, mikä ylittää romun hinauskustannuk-
8250: Euroopan maassa kierrätetään alumiini- ja muo- set kaatopaikalle.
8251: vipakkauksia, joten kierrätyksen vaatima tek-
8252:
8253: 220050K
8254: 2 1992 vp - LA 61
8255:
8256: Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8257:
8258: Panttimaksun tuotto toisi valtiolle pysyvän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8259: korottoman lainan, jonka suuruus olisi noin 3 lakiehdotuksen:
8260: miljardia markkaa.
8261:
8262:
8263:
8264:
8265: Laki
8266: kierrätystä ja jätehuoltoa edistävästä panttimaksusta
8267:
8268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8269:
8270: 1§ 4§
8271: Valtioneuvosto voi tämän lain nojalla määrä- Kierrätysrahaston varoista maksetaan tuot-
8272: tä tuotteelle panttimaksun, mikäli tuotetta, pak- teen vastaanottaneelle yritykselle panttimaksu
8273: kausta tai käytettyä raaka-ainetta voidaan kier- sekä tuotteen käsittelystä aiheutuneet kulut.
8274: rättää. Panttimaksu voidaan määrätä myös, mi-
8275: käli se on tuotteen hävittämisen vuoksi tarpeen. 5§
8276: Kierrätysrahaston hallinnosta vastaa johto-
8277: kunta, jonka valtioneuvosto nimittää neljäksi
8278: 2§ vuodeksi kerrallaan.
8279: Panttimaksu sisällytetään uutena myytävän
8280: tuotteen hintaan. Panttimaksun piiriin kuuluvaa 6§
8281: tuotetta myyvä liike on velvollinen vastaanotta- Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tar-
8282: maan käytetyn tuotteen ja maksamaan tuottees- kempia määräyksiä panttimaksun tilitykseen
8283: ta sen hintaan sisältyneen panttimaksun. liittyvistä kysymyksistä.
8284:
8285: 7§
8286: 3§ Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
8287: Mikäli tuotteen kierrätystä ei ole kaupan min asetuksella.
8288: toimesta järjestetty, on panttimaksut kuukausit-
8289: tain tilitettävä paikalliselle verovirastolle. PanUi- 8§
8290: maksujen tuotto talletetaan verohallituksen val- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8291: vonnassa olevaan kierrätysrahastoon. kuuta 1994.
8292:
8293:
8294: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8295:
8296: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
8297: Hannele Luukkainen Pekka Räty Ulla Anttila
8298: Paavo Nikula Satu Hassi
8299: 1992 vp
8300:
8301: Lakialoite 62
8302:
8303:
8304:
8305:
8306: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi uusiutumattomien luonnonvarojen
8307: käytön valtionverosta
8308:
8309:
8310: Eduskunnalle
8311:
8312:
8313: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8314:
8315: Aloitteessa ehdotetaan, että uusiutumatto- hyötykäyttöön tulisi veronalaiseksi. Lain piiriin
8316: mien luonnonvarojen ottaminen luonnosta kuuluisivat maa-ainekset ja pohjavesi.
8317:
8318:
8319:
8320:
8321: PERUSTELUT
8322:
8323: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- Jotta tuotantoelämä ehtisi sopeutua muutok-
8324: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- seen, tulisi verotuksen kohota asteittain. Vero-
8325: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- tuksen kohottaminen tulisi lopettaa vasta, kun
8326: mista. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyö- tavoiteltu kierrätyksen taso on saavutettu.
8327: dyntäminen on kansallisvarallisuutemme pe- Valtionverotuksen rinnalla tulee myös kunnil-
8328: ruuttamatonta vähentämistä. Hyödyntämisen le varata mahdollisuus verojen keräämiseen kun-
8329: hillitsemiseksi ja oikeutetun korvauksen saami- nan alueelta otetuista luonnonvaroista.
8330: seksi tulisi hyödyntämisestä maksaa valtiolle
8331: vero. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8332: Veron suuruus tulisi määritellä seurausten
8333: perusteella. Veron tulisi kohota vuosittain niin Verotuotto on noin 650 milj. mk.
8334: voimakkaasti, että lopulta tuotannon raaka- Ehdotus esitetään käsiteltäväksi perustuslain
8335: aineena käytettäisiin ensisijaisesti jätettä ja käy- säätämisjärjestyksessä.
8336: tettyjen tuotteiden sisältämää materiaalia. Luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8337: nonvarojen käyttö tuotannon raaka-aineena oli-
8338: si tuolloin vain poikkeuksellista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8339: lakiehdotuksen:
8340:
8341:
8342:
8343:
8344: 220050K
8345: 2 1992 vp - LA 62
8346:
8347: Laki
8348: uusiutumattomien luonnonvarojen käytön valtionverosta
8349:
8350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
8351: tavalla, säädetään:
8352:
8353: 1§ 4§
8354: Energiakäyttöön, rakennuskäyttöön tai muu- Käyttöön otetusta pohjavedestä on maksetta-
8355: hun hyötykäyttöön tarkoitetusta, luonnosta ote- va valtiolle vesivero. Vesiveron suuruus on 50
8356: tusta maa-aineksesta on maksettava valtiolle p/m 3•
8357: vero.
8358: 5§
8359: 2§ Verovelvollinen on jokainen, joka ottaa käyt-
8360: Verovelvollinen on jokainen, joka ottaa ener- töönsä pohjavettä.
8361: giakäyttöön, rakennuskäyttöön tai muuhun
8362: hyötykäyttöön luonnosta maa-ainesta. 6§
8363: Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
8364: 3§ min asetuksella.
8365: Veron suuruus on:
8366: kalkkikivestä ..................... . 6 mk/tonni 7§
8367: kalsiumfosfaatista ............. . 20 mk/tonni Jollei tässä laissa toisin säädetä, on uusiutu-
8368: rakennuskivestä ................ . 100 mk/tonni mattomien luonnonvarojen käytön valtionveron
8369: muutoksenhausta, valitusoikeudesta ja muutoin-
8370: sinkkimalmista .................. . 8 mk/tonni kin voimassa mitä maa-aineslaissa tai sen nojalla
8371: kromimalmista .................. . 10 mk/tonni on säädetty tai määrätty.
8372: nikkelimalmista ................. . 12 mk/tonni
8373: kuparimalmista ................. . 80 mk/tonni
8374: 8§
8375: sorasta ja hiekasta ............ . 3 mk/m 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8376: turpeesta ........................... . 4 mk/m 3• kuuta 1994.
8377:
8378:
8379: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8380:
8381: Eero Paloheimo Pekka Haavisto Hannele Luukkainen
8382: Pekka Räty Ulla Anttila Paavo Nikula
8383: Satu Hassi
8384: 1992 vp
8385:
8386: Lakialoite 63
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi uusiutumattomien luonnonvarojen
8392: käytön kunnallisesta verosta
8393:
8394:
8395: Eduskunnalle
8396:
8397:
8398: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8399:
8400: Aloitteessa ehdotetaan, että kunnilla olisi oi- Lain piiriin kuuluisivat eri maa-ainekset ja poh-
8401: keus periä kunnallista veroa alueellaan hyödyn- javesi.
8402: nettävistä uusiutumattomista luonnonvaroista.
8403:
8404:
8405:
8406:
8407: PERUSTELUT
8408:
8409: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- Kunnallisen verotuksen rinnalla tulee myös
8410: sella ohjauksella. Eräs keino on verottaa yhtääl- valtiolle varata mahdollisuus verojen keräämi-
8411: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- seen hyödynnetyistä luonnonvaroista. Laissa
8412: mista. Uusiutumattomien luonnonvarojen hyö- määritellään vuosittain ne rajat, joissa uusiutu-
8413: dyntäminen on kansallisvarallisuutemme pe- maaomien luonnonvarojen käytöstä perittävä
8414: ruuttamatonta vähentämistä. Hyödyntämisen kunnallisvero vaihtelee. Veron suuruus voi vaih-
8415: hillitsemiseksi ja oikeutetun korvauksen saami- della esimerkiksi luonnonvaran riittävyydestä,
8416: seksi tulisi hyödyntämisestä maksaa vero sille maisemalle aiheutuvista vahingoista tms. paikal-
8417: kunnalle, jonka alueella hyödyntäminen tapah- lisista olosuhteista riippuen.
8418: tuu. Kunnalla on myös mahdollisuus luopua
8419: kokonaan kyseisen veron perinnästä.
8420: Veron suuruus tulisi määritellä seurausten Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8421: perusteella. Veron tulisi kohota vuosittain siten,
8422: että tuotannon raaka-aineena käytettäisiin lo- Verotuotto on 325-650 milj. markkaa.
8423: pulta ensisijaisesti jätettä ja käytettyjen tuottei- Ehdotus esitetään käsiteltäväksi perustuslain
8424: den sisältämää materiaalia. Luonnonvarojen sää tämisjärjes ty ksessä.
8425: käyttö tuotannon raaka-aineena olisi tavoitelta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8426: vassa tilanteessa poikkeuksellista.
8427: Jotta tuotantoelämä ehtisi sopeutua muutok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8428: seen, tulisi verotuksen kohota asteittain. Vero- lakiehdotuksen:
8429: tuksen kohottaminen tulisi lopettaa vasta siinä
8430: vaiheessa, kun toivottu kierrätyksen taso on
8431: saavutettu.
8432:
8433:
8434:
8435:
8436: 220050K
8437: 2 1992 vp - LA 63
8438:
8439: Laki
8440: uusiutumattomien luonnonvarojen käytön kunnallisesta verosta
8441:
8442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
8443: tavalla, säädetään:
8444:
8445: 1§ 4§
8446: Kunnan alueelta energiakäyttöön, rakennus- Käyttöön otetusta pohjavedestä on kunnalla
8447: käyttöön tai muuhun hyötykäyttöön tarkoite- oikeus periä kunnallinen vesivero.
8448: tusta, luonnosta otetusta maa-aineksesta on Kunnallisen vesiveron suuruus on 50-25
8449: kunnalla oikeus periä kunnallinen vero. p/m 3•
8450:
8451: 2§ 5§
8452: Verovelvollinen on jokainen, joka veroa peri- Verovelvollinen on jokainen, joka veroa peri-
8453: vän kunnan alueelta ottaa energiakäyttöön, ra- vän kunnan alueelta ottaa käyttöönsä pohjavet-
8454: kennuskäyttöön tai muuhun hyötykäyttöön tä.
8455: luonnosta maa-ainesta.
8456: 6§
8457: 3§ Säännöksiä tämän lain tarkemmasta sovelta-
8458: Veron suuruus on: misesta annetaan asetuksella.
8459: kalkkikivestä .................... . 6-3 mk/tonni
8460: kalsiumfosfaatista ............ . 20-10 mk/tonni 7§
8461: rakennuskivestä ............... . 100-50 mk/tonni Jollei tässä laissa toisin säädetä, on uusiutu-
8462: mattomien luonnonvarojen käytön kunnallisen
8463: sinkkimalmista ................. . 8--4 mk/tonni veron muutoksenhausta, valitusoikeudesta ja
8464: kromimalmista ................. . 10-5 mk/tonni muutoinkin voimassa mitä maa-aineslaissa tai
8465: nikkelimalmista ................ . 12-6 mk/tonni sen nojalla on säädetty tai määrätty.
8466: kuparimalmista ................ . 80--40 mk/tonni
8467: 8§
8468: sorasta ja hiekasta ........... . 3-1,50 mk/m 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8469: turpeesta .......................... . 4-2 mk/m 3 kuuta 1994.
8470:
8471:
8472: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8473:
8474: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
8475: Pekka Räty Paavo Nikula
8476: 1992 vp
8477:
8478: Lakialoite 64
8479:
8480:
8481:
8482:
8483: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen valtionverosta
8484:
8485:
8486: Eduskunnalle
8487:
8488:
8489: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8490:
8491: Aloitteessa ehdotetaan, että rikkipäästöihin neen jalostuksen tai käytön yhteydessä ottavat
8492: kohdistettaisiin vero, joka olisi verrannollinen polttoaineeseen sisältyvän rikin talteen. Teolli-
8493: polttoaineen sisältämän rikin määrään. Vero suuden muiden rikkipäästöjen osalta vero perit-
8494: olisi asteittain nouseva. Energiantuotantoon täisiin raaka-aineeksi käytetyn alkuainerikin
8495: käytetystä polttoaineesta vero perittäisiin poltto- mukaan. Vero olisi osa laajemmasta ympäristö-
8496: aineen hinnasta rikkipitoisuuden mukaan ja siitä verojen kokonaisuudesta.
8497: maksettaisiin palautusta niille, jotka polttoai-
8498:
8499:
8500:
8501:
8502: PERUSTELUT
8503:
8504: Ehdotus tavoittelee samaa kuin ed. Soinin- distukseen. Vuonna 1986 julkaistussa rikkikomi-
8505: vaaran ym. lakialoite n:o 83/1989 vp ja ed. tean mietinnössä arvioitiin parhaimmillaankin
8506: Helteen ym. lakialoite n:o 1011991 vp. rikkidioksidipäästöjen putoavan vuoteen 2000
8507: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- mennessä tasolle, joka on kolminkertainen edel-
8508: sella ohjauksella. Eräs keino on verottaa yhtääl- liseen nähden edellyttäen, että ratkaisevia muu-
8509: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- toksia ei tuotantoprosesseihin tule.
8510: mista. Ilmaan päästetty rikkidioksidi aiheuttaa Suomessa rikkipäästöt syntyvät joko teolli-
8511: hapanta laskeumaa, josta on muodostunut yksi suuden raaka-aineen (pääasiassa sellun valmis-
8512: pahimmista maamme luontoa ja metsävaroja tuksesta tai öljyn- ja raudanjalostuksesta) tai
8513: uhkaavista tekijöistä. Rikkidioksidi aiheuttaa, energiantuotannon polttoaineen sisältämästä ri-
8514: paitsi puiden harsuuntumista, myös terveyshait- kistä. Teollisuuden osuus on noin 40 %.
8515: toja, maaperän ja vesien happamoitumista sekä Voidaksemme ohjata yrityksiä etsimään tuo-
8516: syövyttää rakennusmateriaaleja. tantoprosessinsa edullisimmat vähennyskohteet
8517: Suomen alueelle tulevista päästöistä suurin ja sopeuttamaan ympäristönäkökohdat osaksi
8518: osa (noin 3/4) on peräisin maamme rajojen yritystaloudellista optimointia, tulisi rikkidioksi-
8519: ulkopuolelta. Kotimaisten päästöjen osuus on din päästöille asettaa vero, joka riittävän tehok-
8520: silti merkittävä. Suomen rikkidioksidin päästöt kaasti kannustaa päästöjen vähentämiseen ja
8521: ovat selvästi korkeammat henkeä kohden kuin jonka tiedetään nousevan vaiheittain tulevina
8522: maailman ja OECD-maidenkin. vuosina.
8523: Valtioneuvosto on tehnyt tammikuussa 1991 Vero tulisi asettaa lähinnä rikkidioksidina
8524: periaatepäätöksen 80 prosentin vähennyksestä ilmaan päästettävälle rikille. Se on kuitenkin
8525: vuoden 1980 tasosta, mikä merkitsisi rikki- yksinkertaisinta periä siten, että vero asetetaan
8526: dioksidin kokonaispäästöjen laskemista tasolle maahantuonti- tai tuotantovaiheessa polttoai-
8527: 120 000 tonnia vuodessa. Tuolloin verotettavan neelle sen rikkipitoisuuden mukaan. Polttoai-
8528: rikin määrä olisi 60 000 tonnia vuodessa. Tämä neen hintaan sisältyvästä verosta saa palautusta
8529: edellyttää ratkaisevaa tehostusta nykyiseen puh- se polttoaineen käyttäjä tai jalostaja, joka ottaa
8530:
8531: 220050K
8532: 2 1992 vp - LA 64
8533:
8534: rikin tavalla tai toisella talteen. Kyseeseen tulee Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8535: silloin veron palauttaminen siltä osin kuin öljyn-
8536: jalostuksessa poistetaan raakaöljyyn sisältyvä Veron tuotto nykyisillä rikkimäärillä olisi
8537: rikki ja voimalaitoksille, joissa on rikinpoisto- noin 1 000 miljoonaa markkaa. Veron määrän
8538: laitteet. Talteen otettavan rikin määrä on helppo noustessa rikkipäästöt alenisivat oletettavasti
8539: arvioida. Arviointitavasta ja veron palauttami- niin, että veron tuotto kasvaisi jonkin verran.
8540: sen yksityiskohdista voidaan säätää asetuksella. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8541: Teollisuuden ilmaan päästämä rikin määrä ar-
8542: vioidaan vastaavasti ja yksityiskohdista määrä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8543: tään asetuksella. lakiehdotuksen:
8544:
8545: Laki
8546: rikkipäästöjen valtionverosta
8547:
8548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8549:
8550: 1§ 1.1.1994 alkaen 10 mk/kg
8551: Energiantuotannossa ja teollisuudessa käyte- 1.1.1996 alkaen 20 mk/kg
8552: tystä polttoaineesta ja muuten raaka-aineena 1.1.1998 alkaen 30 mk/kg
8553: käytetystä rikistä maksetaan vero, joka on ver- kohdistettuna valmistuksessa käytetyn alku-
8554: rannollinen alkuainerikin määrään. ainerikin määrään.
8555: Asetuksella säädetään ilmaan päästetyn rikin
8556: arviointi- ja laskentaperusteista ja mittaustavois-
8557: 2§ ta sekä valvonnasta.
8558: Verovelvollinen on jokainen, joka tuo maa- Asetuksella voidaan säätää niistä perusteista,
8559: han tai ottaa luonnosta käyttöön voimalaitoksis- joilla 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
8560: sa käytettäväksi tarkoitettua kivihiiltä, raakaöl- rikkiverosta voidaan vapauttaa, milloin sanotun
8561: jyä, öljytuotteita tai jyrsinturvetta tai käyttää päästön määrä on erittäin vähäinen.
8562: teollisuuden raaka-aineena muuten ainetta, joka
8563: sisältää rikkiä. 5§
8564: Rikkiverosta maksetaan hakemuksesta palau-
8565: 3§ tusta niille polttoaineen käyttäjille ja jalostajille,
8566: Maahan tuotavassa kivihiilessä, raakaöljyssä jotka poistavat rikin savukaasuista tai polttoai-
8567: ja öljytuotteissa sekä voimalaitoksissa käytettä- neesta siten kuin asetuksella säädetään.
8568: vässä jyrsinturpeessa olevasta rikistä maksetaan Asetuksella voidaan säätää, että tullihallitus
8569: rikkiveroa polttoaineen sisältämän rikkimäärän voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa
8570: mukaan siten, että vero on tarkoitetun asetuksen soveltamisesta.
8571: 1.1.1994 alkaen 10 mk/kg
8572: 1.1.1996 alkaen 20 mk/kg ja 6§
8573: 1.1.1998 alkaen 30 mk/kg Jollei tässä laissa toisin säädetä, on rikkipääs-
8574: kohdistettuna polttoaineen sisältämään alku- töjen valtionveron muutoksenhausta, valitusoi-
8575: ainerikin määrään. keudesta ja muutoinkin voimassa mitä ilman-
8576: suojelulaissa tai sen nojalla on säädetty tai mää-
8577: 4§ rätty.
8578: Teollisuuden ilmaan päästämästä, muusta 7§
8579: kuin polttoaineesta peräisin olevasta rikkidioksi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8580: dista maksetaan rikkiveroa siten, että vero on kuuta 1994.
8581:
8582:
8583: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8584:
8585: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
8586: Hannele Luukkainen Pekka Räty Ulla Anttila
8587: Paavo Nikula Satu Hassi
8588: 1992 vp
8589:
8590: Lakialoite 65
8591:
8592:
8593:
8594:
8595: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi hajuhaittojen kunnallisesta verosta
8596:
8597:
8598: Eduskunnalle
8599:
8600:
8601: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8602:
8603: Aloitteessa ehdotetaan, että lääninhallituksil- ten määrään ja asteittain nouseva. Vero olisi osa
8604: la olisi oikeus asettaa kunnallinen vero läänin laajemmasta ympäristöverojen kokonaisuudes-
8605: alueella aiheutetuista hajuhaitoista. Vero olisi ta.
8606: verrannollinen hajuhaitoille altistettujen ihmis-
8607:
8608:
8609:
8610:
8611: PERUSTELUT
8612:
8613: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- Korvaussummien suuruutta ei voi määritellä
8614: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- millään täsmällisellä menetelmällä. Siksi olisi
8615: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- luonnollista, että lääninhallitus puolueettomana
8616: mista. Saastuttaminen voi aiheuttaa elinympä- määrittelisi vuosittain veron, jonka suuruus olisi
8617: ristön pysyvää ja piilevää huonontumista, vaik- verrannollinen haitalle altistuvien ihmisten mää-
8618: ka se ei olisikaan aisteilla heti havaittavissa. rään ja arvioituun haitan vakavuuteen. Vero
8619: Toisaalta saastuttaminen voi aiheuttaa välittö- maksettaisiin kaikkiin niihin alueen kuntiin, jois-
8620: miäja ohimeneviä, ihmisten viihtyvyyttä merkit- sa haitta olisi havaittavissa.
8621: tävästikin heikentäviä seurauksia, vaikka sen Haitan korvaus määriteltäneen esimerkiksi
8622: pitkäaikaisvaikutukset olisivat mitättömät. ympäristövahinkolaissa.
8623: Tyypillinen jälkimmäisen ryhmän ympäristö-
8624: haitta on paha haju, joka Suomessakin on mo-
8625: nien teollisuuspaikkakuntien pysyvä ongelma. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8626: Haitalle pysyvästi tai toistuvasti altistuvien ih-
8627: misten on oikeutettua vaatia korvausta viihty- Veron tuotto voidaan aluksi arvioida noin 200
8628: vyytensä heikentymisestä. Periaate "aiheuttaja miljoonaksi markaksi.
8629: maksaa" edellyttää silloin, että se teollisuuslai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8630: tos, joka haitan synnyttää, korvaa taloudellisesti
8631: aiheuttamansa haitan, vaikka välillisesti. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8632: lakiehdotuksen:
8633:
8634:
8635:
8636:
8637: 220050K
8638: 2 1992 vp - LA 65
8639:
8640: Laki
8641: hajuhaittojen kunnallisesta verosta
8642:
8643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8644:
8645: 1§
8646: Läänin alueella aiheutetusta hajuhaitasta 1.1.1998 lähtien 1 500 mk vuodessa haitasta
8647: asettaa lääninhallitus hajun aiheuttajille vuosit- kärsivää asukasta kohden
8648: tain kunnallisen veron, joka maksetaan niille 1.1.2000 lähtien 2 000 mk vuodessa haitasta
8649: kunnille, joiden alueella haitta on havaittavissa. kärsivää asukasta kohden.
8650:
8651: 2§ 5§
8652: Verovelvollinen on jokainen läänin alueella Tämän lain lisäksi on voimassa, mitä on
8653: tuotannollista tai muuta toimintaa harjoittava, säädetty ilmansuojelulaissa ja laissa eräistä naa-
8654: jonka toiminta aiheuttaa asukkaiden viihtyisyyt- puruussuhteista.
8655: tä haittaavaa hajua.
8656: 6§
8657: 3§ Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
8658: Lääninhallitus määrittelee vuosittain asukkai- min asetuksella.
8659: den määrän, joiden katsotaan kärsivän ko. haju-
8660: haitasta. 7§
8661: Jollei tässä laissa toisin säädetä, on hajuhaitan
8662: 4§ kunnallisen veron muutoksenhausta, valitusoi-
8663: Lääninhallitus määrittelee vuosittain maksun keudesta sekä muutoinkin voimassa mitä ilman-
8664: suuruuden, mutta sen on oltava verrannollinen suojelulaissa tai sen nojalla on säädetty tai mää-
8665: niiden asukkaiden määrään, joiden katsotaan rätty.
8666: kärsivän meluhaitasta, ja korkeintaan
8667: 1.1.1994 lähtien 500 mk vuodessa haitasta 8§
8668: kärsivää asukasta kohden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8669: 1.1.1996 lähtien 1 000 mk vuodessa haitasta kuuta 1994.
8670: kärsivää asukasta kohden
8671:
8672:
8673: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8674:
8675: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
8676: Pekka Haavisto Pekka Räty
8677: Paavo Nikula
8678: 1992 vp
8679:
8680: Lakialoite 66
8681:
8682:
8683:
8684:
8685: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi eräiden klooripäästöjen valtion-
8686: verosta
8687:
8688:
8689: Eduskunnalle
8690:
8691:
8692: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8693:
8694: Aloitteessa ehdotetaan, että paperimassan Vero olisi asteittain nouseva. Vero olisi osa
8695: vaikaisuun käytettävään klooriin kohdistettai- laajemmasta ympäristöverojen kokonaisuudes-
8696: siin vero, joka olisi verrannollinen käytettävän ta.
8697: kloorin määrään ja riippuisi sen haitallisuudesta.
8698:
8699:
8700:
8701:
8702: PERUSTELUT
8703:
8704: Ehdotus tavoittelee samaa kuin ed. Astalan massatonnia kohden. Ruotsin naturvårdsverket
8705: ym. lakialoite n:o 26/1991 vp. on arvioinut, että alennettaessa orgaanisen kloo-
8706: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- rin määrä 2,5 kg:sta 1,5 kg:aan syntyisi teollisuu-
8707: sella ohjauksella. Eräs keino on verottaa yhtääl- delle lisäkustannuksia 60 kr/kg orgaanisesti si-
8708: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- toutunutta klooria kohden ja alennettaessa kloo-
8709: mista. Joillekin ympäristömyrkyille on ominais- rin määrä edelleen 1,5 kg:sta 1,0 kg:aan syntyisi
8710: ta, että ne eivät hajoa helposti, vaan leviävät kustannuksia 200 kr/kg. Markoissa summat oli-
8711: laajalle ja vaikuttavat kauan. Vahingot kasva- sivat noin 40 mk ja 130 mk. Lisäksi arvioidaan,
8712: vat, mikäli aine rikastuu eläviin organismeihin. että käytettäessä parasta mahdollista tekniikkaa
8713: Useat pitkäaikaiset ja helposti rikastuvat aineet päästään 0,5 kg:aan massatonnia kohden, mutta
8714: sisältävät klooria, mistä syystä klooriin sinänsä kustannukset kohoaisivat edelleen.
8715: tulee suhtautua varauksellisesti. Vaikka täysin valkaistua sulfaattimassaa ei
8716: Tehtyjen selvitysten mukaan massanvaikai- kyetäkään tuottamaan ilman kloorikaasua, so-
8717: sun klooripäästöt ovat monimuotoisia ja vai- pisi useisiin käyttötarkoituksiin valkaisematon
8718: keasti eriteltäviä eikä kaikkia yhdisteitä edes pehmopaperi tai vain osittain valkaistu kirjoi-
8719: tunneta. Päästöjen joukossa on kuitenkin useita tus- ja painopaperi. Klooriveron käyttöönotto
8720: myrkyllisiä ja eliöihin kasautuvia klooriyhdistei- vähentäisi valkaistun paperin käyttöä ja kannus-
8721: tä kuten kloorifenoleja. Valkaisussa käytetystä taisi massateollisuutta aktiivisesti etsimään ym-
8722: kloorista vajaa kymmenesosa yhdistyy orgaani- päristölle suopeampaa valkaisutekniikkaa.
8723: siin aineisiin muodostaen ns. orgaanisia kloori- Tarkoituksenmukaista olisi, että vero perus-
8724: yhdisteitä. Käytettäessä klooridioksidia näitä tuisi päästöjen sisältämiin kloorimääriin, erityi-
8725: haitallisia yhdisteitä muodostuu vähemmän. sesti niissä haitallisiksi havaittuihin klooriyhdis-
8726: Haitallisten aineiden joukossa on myös dioksii- teisiin. Käytännön mittausongelmat ovat kuiten-
8727: neja. Dioksiinin määrän olennaiseen vähentämi- kin tämän esteenä, joten kloorivero tulee kohdis-
8728: seen lienee teknisiä edellytyksiä. taa käytettyyn klooriin määrän perusteella. Sil-
8729: Ruotsissa uudeksi päästöjen ohjearvoksi on loin voidaan olettaa, että siitä 10 % muuttuu
8730: asetettu vuodesta 1992 alkaen, että orgaanisen orgaanisiksi klooriyhdisteiksi.
8731: kloorin määrä ei saa ylittää 1,5 kg tuotettua Klooridioksidi ja yleensä myös hypokloriitti
8732:
8733: 220050K
8734: 2 1992 vp - LA 66
8735:
8736: valmistetaan sellutehtailla alkuainekloorista ja rotuksen ulkopuolelle jää eräitä kloorin käyttö-
8737: kloraatista. Vuonna 1991 selluteollisuus käytti muotoja, esim. kotitalouksien klooripitoiset
8738: alkuaineklooria 80 000 tonnia ja klooridioksidia puhdistusaineet
8739: 96 000 tonnia. Näin pyritään vähentämään haitallisten kloo-
8740: Klooridioksidin veron tulisi olla alhaisempi. riyhdisteiden joutumista ympäristöön ja ohjaa-
8741: Verolle tulee lisäksi asettaa hypokloriitti, jottei maan tuotanto muihin, osittain vasta kehitteillä
8742: sitä käytettäisi veron kiertoon. oleviin valkaisutapoihin.
8743: Vero ehdotetaan määrättäväksi siten, että laki
8744: tulisi voimaan 1.1.1994 ja veron määrä nousisi
8745: sitten asteittain kahden vuoden välein. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8746: Aiemmin ed. Seppänen (LA 24/1989 vp) on
8747: ehdottanut veroa, jonka suuruus olisi 10 mk Veron tuotto nykyisillä kloorimäärillä olisi
8748: kg:lta veteen päästettyä klooria. Tämä ehdotus noin 300 mrd. mk.
8749: koski kaikkea elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8750: kloorin vesistöön päästämistä.- Tästä poiketen
8751: ehdotetaan tyydyttäväksi verovelvollisten mää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8752: rän rajoittamiseen massan valkaisuun. Näin ve- lakiehdotuksen:
8753:
8754:
8755:
8756:
8757: Laki
8758: eräiden klooripäästöjen valtionverosta
8759:
8760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8761:
8762: 1§
8763: Paperimassan valkaisussa käytettävästä kloo- koitetun aineen, josta massanvalkaisun kloori-
8764: rista on suoritettava veroa vaikaisuun käytettä- vero on maksettu, sitä massanvalkaisuun käyttä-
8765: vän kloorin määrän mukaan seuraavasti: mättä.
8766: 1.1.1994lähtien käytettävästä kloorista 3 mk/
8767: kg, käytetystä klooridioksidista 50 p/kgja käyte- 4§
8768: tystä hypokloriitista 3 mk/kg Veronalaisesta 1 §:n tarkoittamasta aineesta
8769: 1.1.1996 lähtien käytetystä kloorista 6 mk/kg, kannettavan massanvalkaisun klooriveron mää-
8770: käytetystä klooridioksidista 1 mk/kg ja käytetys- räämisestä, suorittamisesta, maksuunpanosta ja
8771: tä hypokloriitista 6 mk/kg muutoksenhausta sekä muutoinkin on, jollei
8772: 1.1.1998 lähtien käytetystä kloorista 9 mk/kg, tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voi-
8773: käytetystä klooridioksidista 1,5 mk/kg ja käyte- massa, mitä liikevaihtoverolaissa (523/63) on
8774: tystä hypokloriitista 9 mk/kg säädetty.
8775: 1.1.2000 lähtien käytetystä kloorista 12 mk/ Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
8776: kg, käytetystä klooridioksidista 2 mk/kg ja käy- töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksella
8777: tetystä hypokloriitista 12 mk/kg. voidaan myös säätää ehdoista ja rajoituksista,
8778: jotka koskevat oikeutta pitää 1 §:n tarkoittamia
8779: 2§ veronalaisia aineita verottamattomina paperi-
8780: Verovelvollinen on jokainen paperimassan- massanvalmistajan varastossa.
8781: va1mistaja, joka käyttää 1 §:ssä mainittua ainetta Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
8782: massanvalkaisuun, siitä hetkestä lähtien, jolloin lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus
8783: hän käyttää sanottua ainetta tuotannossa. määrätä, että massanvalkaisun klooriveroa kan-
8784: netaan esityksen mukaisesti.
8785: 3§
8786: Massanvalkaisun klooriverosta maksetaan 5§
8787: hakemuksesta palautusta niille verovelvollisille, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8788: jotka luovuttavat muuhun käyttöön 1 §:ssä tar- kuuta 1994.
8789: 1992 vp - LA 66 3
8790:
8791: Tätä lakia sovelletaan 1 §:n tarkoittamaan Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
8792: aineeseen, joka sanotussa pykälässä mainittuna tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
8793: päivänä tai sen jälkeen viedään paperinvalmis- piteisiin.
8794: tuspaikalle tai 4 §:n 2 momentin tarkoittamasta
8795: paperinvalmistajan varastosta.
8796:
8797:
8798: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8799:
8800: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
8801: Hannele Luukkainen Pekka Räty Ulla Anttila
8802: Paavo Nikula Satu Hassi
8803: 1992 vp
8804:
8805: Lakialoite 67
8806:
8807:
8808:
8809:
8810: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi eräiden klooripäästöjen kunnalli-
8811: sesta verosta
8812:
8813:
8814: Eduskunnalle
8815:
8816: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8817:
8818: Aloitteessa ehdotetaan, että kunnilla olisi oi- rään ja riippuisi sen haitallisuudesta. Vero olisi
8819: keus periä kunnallista veroa alueellaan paperi- asteittain nouseva. Vero olisi osa laajemmasta
8820: massan vaikaisuun käytettävästä kloorista, joka ympäristöverojen kokonaisuudesta.
8821: olisi verrannollinen käytettävän kloorin mää-
8822:
8823:
8824:
8825:
8826: PERUSTELUT
8827:
8828: Ehdotus tavoittelee kunnallisella tasolla sa- haitallisia yhdisteitä muodostuu vähemmän.
8829: maa kuin ed. Astalan ym. lakialoite n:o 26/1991 Haitallisten aineiden joukossa on myös dioksii-
8830: vp. neja. Dioksiinin määrän olennaiseen vähentämi-
8831: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- seen lienee teknisiä edellytyksiä.
8832: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- Ruotsissa uudeksi päästöjen ohjearvoksi on
8833: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- asetettu vuodesta 1992 alkaen, että orgaanisen
8834: mista. Joillekin ympäristömyrkyille on ominais- kloorin määrä ei saa ylittää 1,5 kg tuotettua
8835: ta, että ne eivät hajoa helposti, vaan leviävät massatonnia kohti. Ruotsin naturvårdsverket on
8836: laajalle ja vaikuttavat kauan. Vahingot kasva- arvioinut, että alennettaessa orgaanisen kloorin
8837: vat, mikäli aine rikastuu eläviin organismeihin. määrä 2,5 kg:sta 1,5 kg:aan syntyisi teollisuudel-
8838: Useat pitkäaikaiset ja helposti rikastuvat aineet le lisäkustannuksia 60 kr/kg orgaanisesti sitoutu-
8839: sisältävät klooria, mistä syystä klooriin sinänsä nutta klooria kohden ja alennettaessa kloorin
8840: tulee suhtautua varauksellisesti. Päästöt vesistöi- määrä edelleen 1,5 kg:sta 1,0 kg:aan syntyisi
8841: hin ovat laajalle ulottuva, mutta myös paikalli- kustannuksia 200 kr/kg. Markoissa summat oli-
8842: sesti hyvin rajattu haitta. Siksi on perusteltua sivat noin 40 mk ja 130 mk. Lisäksi arvioidaan,
8843: oikeuttaa kunnat keräämään kunnallista veroa että käytettäessä parasta mahdollista tekniikkaa
8844: alueellaan massan vaikaisuun käytettävästä päästään 0,5 kg:aan massatonnia kohti, mutta
8845: kloorista. Kunnalla on myös mahdollisuus ko- kustannukset kohoaisivat edelleen.
8846: konaan luopua kyseisen veron perinnästä. Vaikka täysin valkaistua sulfaattimassaa ei
8847: Tehtyjen selvitysten mukaan massanvaikai- kyetäkään tuottamaan ilman kloorikaasua, sopi-
8848: sun klooripäästöt ovat monimuotoisia ja vai- si useisiin käyttötarkoituksiin valkaisematon
8849: keasti eriteltäviä eikä kaikkia yhdisteitä edes pehmopaperi tai vain osittain valkaistu kirjoitus-
8850: tunneta. Päästöjen joukossa on kuitenkin useita ja painopaperi. Klooriveron käyttöönotto vä-
8851: myrkyllisiä ja eliöihin kasautuvia klooriyhdistei- hentäisi valkaistun paperin käyttöä ja kannustai-
8852: tä kuten kloorifenoleja. Valkaisussa käytetystä si massateollisuutta aktiivisesti etsimään ympä-
8853: kloorista vajaa kymmenesosa yhdistyy orgaani- ristölle suopeampaa valkaisutekniikkaa.
8854: siin aineisiin muodostaen ns. orgaanisia kloori- Tarkoituksenmukaista olisi, että vero perus-
8855: yhdisteitä. Käytettäessä klooridioksidia näitä tuisi päästöjen sisältämiin kloorimääriin, erityi-
8856:
8857: 220050K
8858: 2 1992 vp - LA 67
8859:
8860: sesti niissä haitallisiksi havaittuihin klooriyhdis- kloorin vesistöön päästämistä.- Tästä poiketen
8861: teisiin. Käytännön mittausongelmat ovat kuiten- ehdotetaan tyydyttäväksi verovelvollisten mää-
8862: kin tämän esteenä, joten kloorivero tulee kohdis- rän rajoittamiseen massan valkaisuun. Näin ve-
8863: taa käytettyyn klooriin määrän perusteella. Sil- rotuksen ulkopuolelle jää eräitä kloorin käyttö-
8864: loin voidaan olettaa, että siitä 10% muuttuu muotoja, esim. kotitalouksien klooripitoiset
8865: orgaanisiksi klooriyhdisteiksi. puhdistusaineet
8866: Klooridioksidi ja yleensä myös hypokloriitti Näin pyritään vähentämään haitallisten kloo-
8867: valmistetaan sellutehtailla alkuainekloorista ja riyhdisteiden joutumista ympäristöön ja ohjaa-
8868: kloraatista. Vuonna 1991 selluteollisuus käytti maan tuotanto muihin, osittain vasta kehitteillä
8869: alkuaineklooria 80 000 tonnia ja klooridioksidia oleviin valkaisutapoihin.
8870: 96 000 tonnia. Klooridioksidin veron tulisi olla
8871: alhaisempi. Verolle tulee lisäksi asettaa hypoklo-
8872: riitti, jottei sitä käytettäisi veron kiertoon. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8873: Vero ehdotetaan määrättäväksi siten, että laki
8874: tulisi voimaan 1.1.1994 ja veron määrä nousisi Veron tuotto nykyisillä kloorimäärillä olisi
8875: sitten asteittain kahden vuoden välein. noin 150 milj. mk.
8876: Aiemmin ed. Seppänen (LA 24/1989 vp) on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8877: ehdottanut veroa, jonka suuruus olisi 10 mk
8878: kg:lta veteen päästettyä klooria. Tämä ehdotus että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8879: koski kaikkea elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa lakiehdotuksen:
8880:
8881:
8882:
8883:
8884: Laki
8885: eräiden klooripäästöjen kunnallisesta verosta
8886:
8887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8888:
8889: 1§ 3§
8890: Kunnan alueella paperimassan vaikaisuun Massanvalkaisun klooriverosta maksetaan
8891: käytettävästä kloorista on kunnalla oikeus periä hakemuksesta palautusta niille verovelvollisille,
8892: kunnallista veroa vaikaisuun käytettävän kloo- jotka luovuttavat muuhun käyttöön 1 §:ssä tar-
8893: rin määrän mukaan seuraavasti: koitetun aineen, josta massanvalkaisun kloori-
8894: 1.1.1994 lähtien käytettävästä kloorista 1,5 vero on maksettu, sitä massanvalkaisuun käyt-
8895: mk/kg, käytettävästä klooridioksidista 25 p/kgja tämättä.
8896: käytettävästä hypokloriitista 1,5 mk/kg
8897: 1.1.1996 lähtien käytettävästä kloorista 3,0
8898: mk/kg, käytettävästä klooridioksidista 50 p/kgja 4§
8899: käytettävästä hypokloriitista 3,0 mk/kg Veronalaisesta 1 §:n tarkoittamasta aineesta
8900: 1.1.1998 lähtien käytettävästä kloorista 4,5 kannettavan massanvalkaisun klooriveron mää-
8901: mk/kg, käytettävästä klooridioksidista 75 p/kgja räämisestä, suorittamisesta, maksuunpanos-
8902: käytettävästä hypokloriitista 4,5 mk/kg ta ja muutoksenhausta sekä muutoinkin on,
8903: 1.1.2000 lähtien käytettävästä kloorista 6,0 jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin
8904: mk/kg, käytettävästä klooridioksidista 1 mk/kg voimassa, mitä liikevaihtoverolaissa (523/63) on
8905: ja käytettävästä hypokloriitista 6,0 mk/kg. säädetty.
8906: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
8907: 2§ töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksella
8908: Verovelvollinen on jokainen paperimassan- voidaan myös säätää ehdoista ja rajoituksista,
8909: valmistaja, joka käyttää 1 §:ssä mainittua ainetta jotka koskevat oikeutta pitää 1 §:n tarkoittamia
8910: massanvalkaisuun, siitä hetkestä lähtien, jolloin veronalaisia aineita verottamattomina paperi-
8911: hän käyttää sanottua ainetta tuotannossa. massan valmistajan varastossa.
8912: 1992 vp - LA 67 3
8913:
8914: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän Tätä lakia sovelletaan 1 §:n tarkoittamaan
8915: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus aineeseen, joka sanotussa pykälässä mainittuna
8916: määrätä, että massanvalkaisun klooriveroa kan- päivänä tai sen jälkeen viedään paperinvalmis-
8917: netaan esityksen mukaisesti. tuspaikalle tai 4 §:n 2 momentin tarkoittamasta
8918: paperinvalmistajan varastosta.
8919: 5§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
8920: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
8921: kuuta 1994. piteisiin.
8922:
8923:
8924: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
8925:
8926: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
8927: Pekka Haavisto Pekka Räty
8928: Paavo Nikula
8929: 1992 vp
8930:
8931: Lakialoite 68
8932:
8933:
8934:
8935:
8936: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi lannoitteiden kunnallisesta verosta
8937:
8938:
8939: Eduskunnalle
8940:
8941:
8942: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8943:
8944: Aloitteessa ehdotetaan, että kunnilla olisi fosforin määrään. Vero olisi asteittain nouseva.
8945: oikeus periä kunnallista veroa alueellaan käytet- Vero olisi osa laajemmasta ympäristöverojen
8946: tävistä typpi- ja fosforilannoitteista, joka olisi kokonaisuudesta.
8947: verrannollinen lannoitteen sisältämän typen ja
8948:
8949:
8950:
8951:
8952: PERUSTELUT
8953:
8954: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- On myös tarkoituksenmukaista vähentää
8955: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- maatalouden ylituotantoa. Tällöin maatalous-
8956: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- tuotteiden hintoihin sisältyvää tukea (rajasuoja)
8957: mista. Lannoittamisen päästöt vesistöihin ovat ja tuotekohtaisia tukia tulee muuttaa asteittain
8958: laajalle ulottuva, mutta myös paikallisesti hyvin tilakohtaiseksi tueksi. Viljelijä voi toimeentulon-
8959: rajattu haitta. Siksi on perusteltua oikeuttaa sa hankkiakseen vähentää pyrkimystä mahdolli-
8960: kunnat keräämään kunnallista veroa alueellaan simman suureen tuotantoon, jolloin vastaavasti
8961: käytetyistä typpi- ja fosforilannoitteista. Kun- tuotantopanosten (lannoitteet ja torjunta-aineet)
8962: nalla on myös mahdollisuus kokonaan luopua tarve vähenee. Tilakohtainen tuki suosii myös
8963: kyseisen veron perinnästä. luonnonmukaista viljelyä nykyistä tukitapaa
8964: Vaikka maa- ja metsätalouden typen päästöt paremmin.
8965: ovat suuruusluokaltaan 20-kertaiset verrattuina Siksi ehdotamme lannoiteveron korotuksen
8966: fosforipäästöihin (40 000 t/a ja 2 000 t/a) on kanssa samanaikaisesti tilakohtaisen tuen kehit-
8967: fosforipäästöjä silti pidettävä vahingollisempina, tämistä.
8968: koska ne ovat vesien rehevöitymisen minimiteki-
8969: jä. Typpipäästöt eivät nykyisten määrien valli- Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
8970: tessa ole yhtä haitallisia. Koska pitkällä tähtäyk-
8971: sellä on pyrittävä torjumaan molempia, on kum- Veron tuotto nykyisillä lannoitemäärillä on
8972: mallekin lannoitteelle syytä asettaa korkeampi noin 450 milj. mk, jos kaikki kunnat ottavat sen
8973: vero, jota vaiheittain on syytä nostaa. käyttöönsä.
8974: Myöhemmässä vaiheessa on varmasti syytä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8975: vapauttaa verosta sellaiset viljelijät, jotka pen-
8976: gerryksillä tai muilla keinoin estävät lannoittei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8977: den valumisen vesistöihin. lakiehdotuksen:
8978:
8979:
8980:
8981:
8982: 220050K
8983: 2 1992 vp - LA 68
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: Laki
8989: lannoitteiden kunnallisesta verosta
8990:
8991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8992:
8993: 1§ muksen nojalla, jollei edellä tarkoitetussa sää-
8994: Kunnan alueella käytetyistä lannoitteista, jot- döksessä tai sopimuksessa ole toisin säädetty tai
8995: ka sisältävät vähintään kaksi painoprosenttia määrätty;
8996: typpeä tai kaksi painoprosenttia fosforia, on 3) lannoitteet, jotka käytetään teollisessa tuo-
8997: kunnalla oikeus periä kunnallista veroa sen mu- tannossa raaka- tai apuaineina taikka välittö-
8998: kaan kuin tässä laissa säädetään. mästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa; sekä
8999: 4) lannoitteet, jotka käytetään biologiseen
9000: 2§ prosessiin perustuvassa jäteveden puhdistukses-
9001: Lannoitteella tarkoitetaan tässä laissa, eläin- sa.
9002: ja kasviperäisiä lannoitteita lukuun ottamatta,
9003: lannoitelain (377/86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia 6§
9004: myytäväksi tarkoitettuja aineita ja valmisteita, Milloin maassa valmistettuja lannoitteita siir-
9005: joiden tyyppinimikkeet määräytyvät lannoite- retään vapaa-alueelta tai tullivarastosta koti-
9006: asetuksen (383/86) 3 §:n mukaan. maan kulutukseen, on lannoiteverosta, verotto-
9007: muudesta ja veron palauttamisesta voimassa,
9008: 3§ mitä maahan tuotujen lannoitteiden osalta on
9009: Lannoiteveroa on velvollinen suorittamaan säädetty tai määrätty.
9010: jokainen, joka valmistaa ansiotarkoituksessa tai
9011: tuo maahan tässä laissa tarkoitettuja lannoittei- 7§
9012: ta. Milloin maassa valmistettuja lannoitteita,
9013: Lannoiteveroa on velvollinen suorittamaan joista lannoitevero on suoritettu, on viety maasta
9014: myös se, jolle on toimitettu kotimaassa valmis- taikka siirretty vapaa-alueelle tai tullivarastoon,
9015: tettuja lannoitteita verotta tämän lain nojalla, viejällä tai siirtäjällä on oikeus hakemuksesta
9016: jollei niitä ole käytetty verottomaan tarkoituk- saada vienti- tai siirtohetkellä voimassa ollutta
9017: seen. lannoiteveroa vastaava palautus.
9018: Palautusta on haettava piiritullikamarilta kol-
9019: 4§ men kuukauden kuluessa sen vuoden päättymi-
9020: Kunnallisen veron suuruus on sestä, jona lannoitteet on viety maasta tai siirret-
9021: 1.1.1994 lähtien typpikilolta 1,50 mk ty 1 momentissa tarkoitettuun paikkaan.
9022: fosforikilolta 1,00 mk
9023: 1.1.1996 lähtien typpikilolta 2,00 mk 8§
9024: fosforikilolta 1,30 mk Kotimaisella valmistajalla on oikeus vähentää
9025: 1.1.1998 lähtien typpikilolta 2,50 mk verokaudelta suoritettavasta lannoiteverosta sa-
9026: fosforikilolta 1, 70 mk man verokauden aikana valmistuspaikalle pa-
9027: 1.1.2000 lähtien typpikilolta 3,00 mk lautettujen tai tullivalvonnassa hävitettyjen ve-
9028: fosforikilolta 2,00 mk. rollisten lannoitteiden veroa vastaava määrä.
9029:
9030: 5§ 9§
9031: Verottomia ovat: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
9032: 1) maassa valmistetut lannoitteet, jotka vie- lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus
9033: dään maasta tai siirretään vapaa-alueelle tai määrätä, että tuotteista kannetaan esityksen
9034: tullivarastoon; mukainen vero.
9035: 2) maahan tuodut lannoitteet, milloin ne maa- Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on
9036: han tuotaessa ovat tullittornia muun säädöksen suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on
9037: kuin tullitariffilain (660/87) tai muun sopimuk- erotusta vastaava määrä palautettava hakemuk-
9038: sen kuin tulleja koskevan kansainvälisen sopi- sesta verovelvolliselle.
9039: 1992 vp - LA 68 3
9040:
9041: 10 § 11§
9042: Jollei tässä laissa toisin säädetä, on lannoite- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9043: veron määräämisestä, suorittamisesta, mak- kuuta 1994.
9044: suunpanosta ja muutoksenhausta sekä muutoin-
9045: kin voimassa mitä valmisteverotuslaissa (558174)
9046: tai sen nojalla on säädetty tai määrätty.
9047:
9048: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
9049:
9050: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
9051: Pekka Räty Paavo Nikula
9052: 1992 vp
9053:
9054: Lakialoite 69
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi lannoiteverosta annetun lain muut-
9060: tamisesta
9061:
9062:
9063: Eduskunnalle
9064:
9065:
9066: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9067:
9068: Aloitteessa ehdotetaan, että lannoitteisiin laajemmasta ympäristöverojen kokonaisuudes-
9069: kohdistettaisiin vero, joka olisi verrannollinen ta. Uusi vero korvaa alhaisemman, voimassa
9070: lannoitteen sisältämän fosforin ja typen mää- olevan lannoiteveron ja nousee merkittävästi
9071: rään. Vero olisi asteittain nouseva. Vero olisi osa tulevina vuosina.
9072:
9073:
9074:
9075:
9076: PERUSTELUT
9077:
9078: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- mallekin lannoitteelle syytä asettaa korkeampi
9079: sella ohjauksella. Eräs keino on verottaa yhtääl- vero, jota vaiheittain on syytä nostaa.
9080: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- Myöhemmässä vaiheessa on varmasti syytä
9081: mista. Maatalouden aiheuttamat fosfori- ja typ- vapauttaa verosta sellaiset viljelijät, jotka pen-
9082: pikuormitukset ovat Suomen suurimmat vesien gerryksillä tai muilla keinoin estävät lannoittei-
9083: ravinnekuormituslähteet. Nykyisen käsityksen den valumisen vesistöihin.
9084: mukaan väkilannoitefosforin käyttöä voitaisiin
9085: supistaa noin kolmanneksella kasvinviljelyn ta-
9086: loudellisen tuloksen huonontumatta. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
9087: Vaikka maa- ja metsätalouden typen päästöt
9088: ovat suuruusluokaltaan 20-kertaiset verrattuina Veron tuotto nykyisillä lannoitemäärillä on
9089: fosforipäästöihin (40 000 t/a ja 2 000 t/a) on noin 900 milj. mk.
9090: fosforipäästöjä silti pidettävä vahingollisempina, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9091: koska ne ovat vesien rehevöitymisen minimiteki-
9092: jä. Typpipäästöt eivät nykyisten määrien valli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9093: tessa ole yhtä haitallisia. Koska pitkällä tähtäyk- lakiehdotuksen:
9094: sellä on pyrittävä torjumaan molempia, on kum-
9095:
9096:
9097:
9098:
9099: 220050K
9100: 2 1992 vp- LA 69
9101:
9102: Laki
9103: lannoiteverosta annetun lain muuttamisesta
9104:
9105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9106: kumotaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (881/79) 5 §:n 5 kohta ja 6 §,
9107: sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa, sekä
9108: muutetaan 4 §, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti:
9109:
9110: 4§ 1.1.1998 lähtien typpikilolta 5 mk
9111: Lannoiteveroa on suoritettava lannoitteisiin fosforikilolta 3,3 mk
9112: sisältyväitä typpikilolta ja fosforikilolta seuraa- 1.1.2000 lähtien typpikilolta 6 mk
9113: vasti: fosforikilolta 4 mk.
9114: 1.1.1994 lähtien typpikilolta 3 mk
9115: fosforikilolta 2 mk
9116: 1.1.1996 lähtien typpikilolta 4 mk Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9117: fosforikilolta 2, 7 mk kuuta 1994.
9118:
9119:
9120: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
9121:
9122: Eero Paloheimo Pekka Haavisto Hannele Luukkainen
9123: Pekka Räty Ulla Anttila Paavo Nikula
9124: Satu Hassi
9125: 1992 vp
9126:
9127: Lakialoite 70
9128:
9129:
9130:
9131:
9132: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi hiilidioksidipäästöjen valtionverosta
9133:
9134:
9135: Eduskunnalle
9136:
9137:
9138: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9139:
9140: Aloitteessa ehdotetaan, että fossiilisiin poltto- dioksidipäästöihin. Vero olisi asteittain nouseva.
9141: aineisiin kohdistettaisiin vero, joka olisi verran- Vero olisi osa laajemmasta ympäristöverojen
9142: nollinen polttoaineen käytössä syntyviin hiili- kokonaisuudesta.
9143:
9144:
9145:
9146:
9147: PERUSTELUT
9148:
9149: Ympäristöongelmia voidaan hillitä taloudelli- että sen määrä päästettyä hiilidioksiditonnia
9150: sella ohjauksena. Eräs keino on verottaa yhtääl- kohden olisi aluksi noin 50 mk/t. Poltettaessa
9151: tä luonnonvarojen käyttöä, toisaalta saastutta- 270 kg puhdasta hiiltä syntyy 1 tonni hiilidioksi-
9152: mista. Hiilidioksidin päästöjen on todettu olevan dia. Vero asetetaan nykyisten polttoaineverojen
9153: monillakin tavoin haitallisia. Ennen muuta ne ja muiden voimassa olevien verojen lisäksi.
9154: edistävät kasvihuoneilmiötä, joka aiheuttaa Eri polttoaineiden tuottamat hiilidioksidi-
9155: maapallolle ilmastonmuutoksia. Jokaisella fos- määrät ovat poltettaessa likimain seuraavat:
9156: siilisella polttoaineelia on oma hiilidioksidin 1 tonni raskasöljyä tuottaa noin 3,2 tonnia
9157: ominaispäästökertoimensa. Tästä syystä asete- hiilidioksidia
9158: tun veron tulee olla polttoainekohtainen ja ver- 1 tonni kivihiiltä tuottaa noin 2,7 tonnia
9159: rannollinen päästöjen määrään. hiilidioksidia
9160: Hiilidioksidia syntyy ensisijaisesti poltettaessa 1 tonni turvetta kuiva-aineena tuottaa noin
9161: öljyä, hiiltä, turvetta tai maakaasua. Puuta pol- 2,0 tonnia hiilidioksidia, 1 m3 maakaasua painaa
9162: tettaessa syntyy myös hiilidioksidia, mutta se noin 720 g ja tuottaa noin 2,2 kg hiilidioksidia.
9163: voidaan imeä takaisin kasvillisuuteen istuttamal-
9164: la vastaava määrä metsää uudestaan. Tästä syys-
9165: tä polttopuihin ei tässä aloitteessa ole kohdistet- Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
9166: tu hiilidioksidiveroa.
9167: Useimmiten hiilidioksidipäästöjen määrä il- Nykyisen energiantuotannon mukaan lasket-
9168: moitetaan suhteessa tuotettuun energiaan. Kos- tuna olisi hiilidioksidiveron kokonaistuotto ve-
9169: ka vero on teknisesti yksinkertaisempaa kohdis- rotuloina noin 2 mrd. mk.
9170: taa polttoaineeseen, on selkeintä määritellä vero Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9171: verrannollisena käytetyn polttoaineen painoon
9172: tai tilavuuteen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9173: Vero on asetettu suuruudeltaan sellaiseksi, lakiehdotuksen:
9174:
9175:
9176:
9177:
9178: 220050K
9179: 2 1992 vp - LA 70
9180:
9181: Laki
9182: hiilidioksidipäästöjen valtionverosta
9183:
9184: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9185:
9186: 1§ 1.1.1998 lähtien:
9187: Energiantuotannon hiilidioksidiin kohdistet- öljy: 450 mk/t
9188: tu vero määräytyy suhteessa tuotannossa käyte- hiili: 360 mk/t
9189: tyn polttoaineen painoon. turve: 300 mk/t, laskettuna turpeen
9190: kuiva-aineelle
9191: 2§ maakaasu: 30 p/m 3
9192: Verovelvollinen on jokainen, joka öljyä, tur-
9193: vetta, hiiltä tai maakaasua polttamalla aikaan- 1.1.2000 lähtien:
9194: saa hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. öljy: 600 mk/t
9195: hiili: 480 mk/t
9196: 3§ turve: 400 mk/t, laskettuna turpeen
9197: Seuraavien polttoaineiden hiilidioksidivero kuiva-aineelle
9198: on maakaasu: 40 p/m 3•
9199:
9200: 1.1.1994 lähtien: 4§
9201: öljy: 150 mk/t Tämän lain soveltamisesta säädetään tarkem-
9202: hiili: 120 mk/t min asetuksella.
9203: turve: 100 mk/t, laskettuna turpeen
9204: kuiva-aineelle 5§
9205: maakaasu: 10 p/m3 Jollei tässä laissa toisin säädetä, on hiilidiok-
9206: sidipäästöjen valtionveron muutoksenhausta,
9207: 1.1.1996 lähtien: valitusoikeudesta ja muutoinkin voimassa mitä
9208: öljy: 300 mk/t ilmansuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty tai
9209: hiili: 240 mk/t määrätty.
9210: turve: 200 mk/t, laskettuna turpeen 6§
9211: kuiva-aineelle Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9212: maakaasu: 20 p/m3 kuuta 1994.
9213:
9214:
9215: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1993
9216:
9217: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
9218: Hannele Luukkainen Pekka Räty Ulla Anttila
9219: Paavo Nikula Satu Hassi
9220: 1992 vp
9221:
9222: Toivomusaloite 1
9223:
9224:
9225:
9226:
9227: S-L. Anttila: EY-kansanäänestyksen onnistumisen edellytyksistä
9228:
9229:
9230: Eduskunnalle
9231:
9232: Hallitus on antanut eduskunnalle tärkeän lissä käydyistä neuvotteluista ja niiden tuloksis-
9233: roolin Suomen EY-jäsenyysasiassa. Tämä tärkeä ta.
9234: rooli merkitsee sitä, että eduskunta tulee teke- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9235: mään päätöksen siitä, jätetäänkö Suomesta EY- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9236: jäsenyyshakemus vai ei. Samalla hallitus on
9237: päättänyt, että aikanaan saavutettavasta EY- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
9238: jäsenyysneuvottelujen tuloksesta järjestetään laisen tiedotusjärjestelmän ja informaation
9239: kansanäänestys. Tämä on tärkeä näkökohta turvaamiseksi kansalaisille, jotta he ovat
9240: Suomen demokratian kannalta. tarkoin selvillä siitä, miten EY-neuvotte-
9241: Jotta ihmiset voivat kansanäänestystä varten luissa on edetty, koska vasta oikea tieto
9242: muodostaa oikean kantansa, tarvitaan jatkuvaa neuvotteluista ja neuvottelutuloksista sekä
9243: tiedonkulkua · eduskunnalle ja eduskunnalta ja EY-ratkaisuun vaikuttavat eri seikat anta-
9244: hallitukselta suoraan kansalaisille. Siksi onkin vat perustan suorittaa siitä kansanäänes-
9245: ehdottomasti löydettävä selkeät menettelytavat, tys.
9246: joilla kansalaisille tiedotetaan jatkuvasti Brysse-
9247: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9248: Sirkka-Liisa Anttila
9249: 2 1992 vp
9250:
9251: Toivomusaloite 2
9252:
9253:
9254:
9255:
9256: Aittoniemi ym.: Autovarkauksia ehkäisevien laitteiden asentamis-
9257: kustannusten korvattavuudesta
9258:
9259:
9260: Eduskunnalle
9261:
9262: Tällä hetkellä käytännössä ainoa autovar- asentamisen yhteydessä. Toinen vaihtoehto on
9263: kauksia estävä tekninen laite yleisessä käytössä järjestellä asia autovakuutuksen hinnoittelussa
9264: on ohjauslukko. Olemassa on kuitenkin jo usei- nykyistä tuntuvammin.
9265: ta sellaisia teknisiä ja elektronisia laitteita, joi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9266: den lakimääräinen asentaminen autoihin estäisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9267: tämäntyyppisen rikollisen toiminnan merkittä-
9268: västi nykyistä tehokkaammin. Tällaisia laitteita että hallitus ryhtyisi lainsäädännölli-
9269: ovat esimerkiksi virtapiirin katkaisevat ja erilai- siin toimenpiteisiin uusien autovarkauk-
9270: set hälytinlaitteet. Mainitun kaltaisten laitteiden sia ehkäisevien laitteiden asentamiseksi
9271: laajempi käyttö edellyttäisi kuitenkin valtioval- autoihin ja niiden kustannusten saami-
9272: lan taholta lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja seksi joko verotuksellisesti tai muilla
9273: samalla myös käytäntöä, jossa autojen varusta- keinoin hyödynnetyksi auton omista-
9274: minen niillä vähentäisi esimerkiksi autoveroa, jille.
9275: kuten tapahtui aikaisemmin katalysaattorien
9276:
9277: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9278:
9279: Sulo AUtoniemi Marita Jurva
9280: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
9281: 1992 vp 3
9282:
9283: Toivomusaloite 3
9284:
9285:
9286:
9287:
9288: Aittoniemi ym.: Ns. suojelurahajärjestelmän torjumisesta ajoissa
9289:
9290:
9291:
9292: Eduskunnalle
9293:
9294: Niin kutsuttujen suojelurahojen vaatiminen leen suomalaisen yritystoiminnan joutuminen
9295: kuuluu mafian perinteisiin toimintamuotoihin. tähän vaaralliseen ja tuomittavaan verkkoon.
9296: Tämänkaltainen menettely on käytössä myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9297: Venäjällä siellä toimivan mafian toimesta. Ve- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9298: näläinen mafia on nyt ensimmäisten esimerk-
9299: kien valossa ryhtynyt laajentamaan toimintaan- että hallitus ryhtyisi välittömiin ja te-
9300: sa suojelutarkoituksessa myös Suomeen ja en- hokkaisiin toimiin Venäjältä maaham-
9301: nen kaikkea Helsinkiin. Mikäli valtiovalta ja oi- me levittäytymässä olevan mafian ja sen
9302: keuslaitos eivät riittävän nopeasti ja tehokkaas- suojelurahojen perimisen torjumiseksi
9303: ti puutu tähän toimintaan, on vaarana suojelu- riittävän ajoissa.
9304: rahojen perinnästä tähän saakka vapaana ol-
9305:
9306: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9307:
9308: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
9309: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
9310: 4 1992 vp
9311:
9312: Toivomusaloite 4
9313:
9314:
9315:
9316:
9317: Aittoniemi ym.: Ylivelkaantuneiden yksityisten ja yritysten laina-
9318: järjestelyistä
9319:
9320:
9321: Eduskunnalle
9322:
9323: Hallituksen nimeämänä työskentelee parast- tiset selviämisen mahdollisuudet lainoista pi-
9324: aikaa toimikunta, joka suunnittelee esitystä temmällä aikavälillä olisivatkin olemassa. Tä-
9325: toimenpiteiksi ylivelkaantuneiden aseman mah- män takia hallituksen tulisi ennen suunnitellun
9326: dolliseksi helpottamiseksi siten, että esimerkiksi uuden lainsäädännön voimaantuloa ryhtyä tar-
9327: lainojen maksujärjestelyistä pankkien kanssa vittaviin toimenpiteisiin ylivelkaantuneiden
9328: voitaisiin sopia uudelleen vähintäänkin tapauk- henkilöiden ja yritysten auttamiseksi siten, että
9329: sissa, joissa yksityisellä henkilöllä tai yrittäjällä turhilta konkursseilta ja pakkohuutokaupoilta
9330: pitemmällä aikavälillä olisi realistiset mahdolli- vältyttäisiin.
9331: suudet selvitä taloudellisista vaikeuksistaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9332: Eräänä tavoitteena on muissa Pohjoismaissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9333: noudatettu järjestelmä, jossa lainajärjestelyt tä-
9334: män menettelyn avulla järjestetään uudelleen ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
9335: jopa osa lainasta on mahdollista saada pankilta ylivelkaantuneiden yksityisten henkilöi-
9336: anteeksi. den ja yritysten auttamiseksi selviämään
9337: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan toi- maksujärjestelyissään ilman konkurs-
9338: mikunnan työn tuloksena esitettäviin toimiin seja ja pakkohuutokauppoja ainakin sii-
9339: voitaisiin ryhtyä aikaisintaan vuoden 1992 syk- hen saakka, kun suunniteltu lainajärjes-
9340: syllä. Tuolloin monen ylivelkaantuneen osalta telyjä koskeva lainsäädäntö on valmiina
9341: on kuitenkin kaikki jo myöhäistä, vaikka realis- ja hyväksyttynä.
9342:
9343: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9344:
9345: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
9346: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
9347: 1992 vp 5
9348:
9349: Toivomusaloite 5
9350:
9351:
9352:
9353: Helle: Yksilön geenitietoja koskevasta yksityisyyden suojasta
9354:
9355:
9356:
9357: Eduskunnalle
9358:
9359: Tutkimus näyttää nopeasti tuottavan uusia Vastaavanlaista seulontaa on aiemminkin
9360: genetiikan havaintoja, jotka yhdistävät tietyt harrastettu. Esimerkiksi 1970-luvulla monissa
9361: geenit terveissä ihmisissä tilastolliseen riskiin Yhdysvaltojen osavaltioissa mustiin sovellettiin
9362: sairastua tiettyihin sairauksiin. Epäilemättä tut- sirppisoluanemiaseulontaa.
9363: kimuksen myönteinen puoli on se, että samalla Kahdeksassa Yhdysvaltojen osavaltiossa on
9364: - ainakin aikaa myöten - kyetään myös estä- lakeja geneettisen informaation väärinkäytön
9365: mään taudin puhkeaminen. estämiseksi. Tämän lisäksi asia on esillä vielä
9366: Työnantajalle ja vakuutusyhtiölle on talou- muutamassa muussa osavaltiossa.
9367: dellista etua, mikäli ne voivat suorittaa vali- Vuonna 1995 voimaan tuleva Americans with
9368: kointia - työnantaja työvoiman suhteen ja va- Disabilities Act of 1990 rajoittaa ennen työsuh-
9369: kuutusyhtiö asiakkaan suhteen - geneettisen teen solmimista tapahtuvan lääkärintutkimuk-
9370: tiedon pohjalta. sen vain siihen, että tutkitaan hakijan kyky suo-
9371: Yhdysvaltain kongressin Tekniikan arviointi- riutua tehtävästä. Laki ei sen sijaan koske va-
9372: toimiston (Office of Technology Assessment) kuutusyhtiöitä.
9373: julkistaman tiedon mukaan vuonna 1989 Yh- Kalifornian osavaltiossa kuvernööri kumosi
9374: dysvalloissa vain 12 kyselyyn osallistuneesta 330 lokakuussa 1991 veto-oikeudenaan lain, joka
9375: yhdysvaltalaisesta suuryrityksestä sovelsi jo- olisi kieltänyt työnantajaa ja vakuutusyhtiötä
9376: honkin tarkoitukseen geeniseulontaa. Seulonta syrjimästä henkilöä geneettisten ominaisuuk-
9377: liittynee enimmäkseen tutkimustyöhön. Noin sien perusteella.
9378: puolet vastanneista piti kuitenkin sinänsä sopi- Geneettisen tiedon luovuttamista koskevan
9379: vana geeniseulonnan käyttöä työnantajan tai kiellon tulee olla sellainen, että edes asianomai-
9380: työntekijän eduksi. Noin 40 OJo myönsi, että he sen suostumus ei sitä poista, muutoin asian-
9381: saattaisivat käyttää tietoja työntekijöitä palka- omainen voidaan pakottaa suostumaan.
9382: tessaan. Toistaiseksi geeniseulontaa ei käytetä Suomen oloissa geneettiseen tietoon perustu-
9383: sen kalleuden takia. va syrjintä ei vielä ole ongelma. Siitä syystä ky-
9384: Vakuutusyhtiöillä on kiinnostusta saada hal- symys olisi nyt helposti lailla säädeltävissä.
9385: tuunsa kaikki olemassa oleva geenitieto henki- Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9386: vakuutus- ja yksityisistä sairausvakuutusasiak- muksen,
9387: kaistaan. Nykyäänkin ne pyrkivät varmistumaan
9388: vakuutuksenottajan terveydentilasta, jolloin va- että hallitus valmistelisi lakiesityksen
9389: kuutussopimuksen allekirjoittaessaan vakuutuk- yksilön geenitietoja koskevasta yksityi-
9390: senottaja rutiininomaisesti antaa yhtiölle oikeu- syyden suojasta niin, että vakuutusyh-
9391: den hankkia itseään koskevia terveystietoja. Mi- tiöillä ei olisi oikeutta saada tai hankkia
9392: käli vakuutusyhtiöillä olisi käytettävissään muu- vakuutuksenottajan geenitietoja ja että
9393: alla kerättyä tietoa vakuutuksenottajan geeneis- työnantajalla ei olisi oikeutta saada
9394: tä, ne voisivat karsia asiakkaat, joilla on liian työnhakijasta muita hänen terveyttään
9395: suuri riski sairastua tai kuolla tavallista aikai- koskevia tietoja kuin ne, jotka liittyvät
9396: semmin. Yhdysvalloissa, joissa yksityinen va- työnhakijan kykyyn suoriutua tehtä-
9397: kuutustoiminta on laajempaa kuin Suomessa, on västä.
9398: olemassa runsaasti esimerkkejä vakuutusyhtiöi-
9399: den tämänkaltaisesta toiminnasta.
9400:
9401: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9402:
9403: Esko Helle
9404: 6 1992 vp
9405:
9406: Toivomusaloite 6
9407:
9408:
9409:
9410:
9411: Hurskainen ym.: Yhteisvastuuta edistävistä toimenpiteistä rikolli-
9412: suuden torjumiseksi
9413:
9414:
9415: Eduskunnalle
9416:
9417: Rikollisuuden estämisessä ja sen vaikutusten tessaan vakavan henkeen tai terveyteen kohdis-
9418: lieventämisessä kansalaisten yhteisvastuulla on tuvan rikoksen tapahtuvan, olisi syytetty tämän
9419: erittäin suuri merkitys. Liian usein kuitenkin lainkohdan perusteella. Rikosoikeudelliset kei-
9420: kerrotaan tapauksista, joissa ohikulkijat tai ri- not saattavatkin olla sopimattomia yhteisvas-
9421: koksen havainneet henkilöt eivät ole tehneet tuun edistämiseksi. Olisi kuitenkin myönteistä,
9422: elettäkään rikoksen ehkäisemiseksi, uhrin aut- jos yhteiskunnan taholta voitaisiin jollakin ta-
9423: tamiseksi tai edes avun hankkimiseksi. voin vahvistaa kansalaisten velvollisuudentun-
9424: Tähän on osittain syynä se, että ihmiset pel- netta hätään joutuneen kanssaihmisen auttami-
9425: käävät kärsivänsä vahinkoa - fyysistä tai ai- seksi.
9426: neellista - jos he niin kutsutusti "menevät vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9427: liin". Kokemus on ilmeisesti osoittanut, että va- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9428: hingonkorvauslain ja rikosvahinkojen korvaa- muksen,
9429: misesta valtion varoista annetun lain mukaiset
9430: keinot eivät ole tehokkaita tällaisten vahinkojen että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
9431: korvaamiseen. Siksi mieluummin ollaan teke- menpiteisiin yhteisvastuun voimistami-
9432: mättä mitään. Tulisikin luoda sellainen järjes- seksi siten, että rikosta estäessään tai uh-
9433: telmä, jossa lähimmäistään auttaneen henkilön ria auttaessaan vahinkoa kärsineet ihmi-
9434: vammat ja vahingot korvataan automaattisesti set saisivat korvauksen joustavasti ja
9435: ja täysimääräisesti yhteiskunnan toimesta. Tä- täysimääräisesti ja että yhteiskunnan ta-
9436: mä olisi selkeä signaali yhteisvastuun puolesta. holta selkeästi ilmaistaisiin kansalaisten
9437: Rikoslaissa on pelastustoimen laiminlyönti velvollisuus hankkia apua silloin, kun he
9438: säädetty rangaistavaksi teoksi. Julkisuuteen ei havaitsevat vakavan rikoksen tapahtu-
9439: kuitenkaan ole tullut tapauksia, joissa henki- van.
9440: löä, joka on jättänyt hankkimatta apua havai-
9441:
9442: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9443:
9444: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Ulpu Iivari
9445: Erkki Tuomioja Paavo Lipponen Matti Vähänäkki
9446: Aarno von Bell Lea Savolainen Maija Rask
9447: Arja Alho Matti Luttinen Jukka Gustafsson
9448: Mats Nyby
9449: 1992 vp 7
9450:
9451: Toivomusaloite 7
9452:
9453:
9454:
9455:
9456: Mäkelä ym.: Vesiliikennejuopumuksen promillerajan alentami-
9457: sesta
9458:
9459:
9460: Eduskunnalle
9461:
9462: Voimassa olevassa rikoslaissa todetaan, että teeseen tulisikin pikaisesti saada nykyistä sel-
9463: mikäli vesiliikenteessä juopuneena venettä kul- keämmät ja matalammat rajat ruorijuoppou-
9464: jettaneen promillemäärä on vähintään 1,5 olo- delle niin, ettei tulkintoihin olisi enää varaa ve-
9465: suhteiden ollessa omiaan vaarantamaan toisten nettä kuljettavilla eikä myöskään poliisilla tai
9466: turvallisuutta, hänet on tuomittava vesiliiken- oikeuslaitoksen~.
9467: nejuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9468: tään kahdeksi vuodeksi. Kyseinen voimassa ole- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9469: va korkea promillemäärä houkuttelee kokeile-
9470: maan rajoja alkoholin nauttimisessa vesiliiken- että hallitus ryhtyisi toimiin vesiliiken-
9471: teessä, ja toisten turvallisuuden vaarantamisen nejuopumuksesta säädetyn promillera-
9472: suhteellinen käsite vaikeuttaa poliisin toimintaa jan alentomiseksi ja rangaistusmenette-
9473: ja mahdollisesta juopumuksesta annettavan lyn määritelmien selkeyttämiseksi.
9474: tuomion langettamista. Tämän takia vesiliiken-
9475:
9476: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9477:
9478: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
9479: 8 1992 vp
9480:
9481: Toivomusaloite 8
9482:
9483:
9484:
9485:
9486: Mäkelä: Haapamäen avovankilan rakentamisesta Keuruulie
9487:
9488:
9489:
9490: Eduskunnalle
9491:
9492: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- Rakennushallitus on aloittanut yksityiskoh-
9493: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna taisen suunnittelutyön, ja valtion tulo- ja me-
9494: 1980. Vankila-alue on hankittu valtiolle vuonna noarvio vuodelle 1991 sisälsi 500 000 markan
9495: 1982. Sen rakentamisella on erittäin painavat jatkorahoituksen suunnitteluun.
9496: aluepoliittiset ja vankeinhoidolliset perusteet. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9497: Haapamäki on nimetty erityisalueeksi vuon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9498: na 1987. Erityisaluemenettely jatkuu, kun Keu-
9499: ruun kaupunki kokonaisuudessaan nimettiin että hallitus ottaisi valtion talousar-
9500: erityisalueeksi syksyllä 1990. vioesitykseen määrärahan Haapamäen
9501: Haapamäen vankilaan on suunniteltu 90:tä avovankilan rakentamiseksi Keuruul/e.
9502: vankilapaikkaa ja se työllistäisi noin 50 henki-
9503: löä pysyvästi. Vankilan koko kustannusarvio
9504: on 57 miljoonaa markkaa.
9505:
9506: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9507:
9508: Tina Mäkelä
9509: 1992 vp 9
9510:
9511: Toivomusaloite 9
9512:
9513:
9514:
9515:
9516: Aittoniemi ym.: Ulkomaankaupan edistämisestä kaupallisen alan
9517: koulutusta lisäämällä
9518:
9519:
9520: Eduskunnalle
9521: Suomalaisilla tuotteilla on kysyntää maail- avaamisessa pätevien kauppamiesten puut-
9522: manmarkkinoilla, mitä osoittavat useat, vaikka tuessa.
9523: kohta pienetkin aluevaltaukset mm. Kaukoidän Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
9524: markkinoilla. Viennin lisääntymiseen sen pa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9525: remmin vanhoilla kuin uusillakaan markkinoil-
9526: la ei ole mahdollisuuksia, jos niillä ei liiku am- että hallitus kiinnittäisi entistä suu-
9527: mattitaitoisia kauppamiehiä, agentteja, jotka rempaa huomiota ulkomaankaupan
9528: tuntevat niin kauppaamansa tuotteen kuin kaupallisten sihteerien ja kauppamiesten
9529: myös kauppa-alueen markkinat ja kaupankäyn- valintaan, koulutukseen ja aktivoimi-
9530: titavat. Suomen viennin laajentumisen esteenä seen viennin edistämiseksi.
9531: lievevätkin tällä hetkellä puutteet markkinoiden
9532:
9533: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9534:
9535: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
9536: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
9537: 10 1992 vp
9538:
9539: Toivomusaloite 10
9540:
9541:
9542:
9543:
9544: Aittoniemi ym.: Baltiaan, Karjalaan ja Venäjälle toimitettavan
9545: avun jakelujärjestelmän parantamisesta
9546:
9547:
9548: Eduskunnalle
9549: Ruoka- ym. avun perillesaamisen suurin on- lievitä heidän nälkäänsä ja hätäänsä. Tämän ta-
9550: gelma itäiseen naapuriimme ja myös Baltian kia tulisi jakelujärjestelmän osalta ryhtyä no-
9551: maihin on virallisen ja toimivan jakelujärjestel- peisiin toimenpiteisiin.
9552: män lähes täydellinen puuttuminen. Apuna toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9553: mitetut tarvikkeet joutuvat laajassa mittakaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9554: vassa vääriin käsiin, ja on jopa todisteita siitä,
9555: että nälänhädän lievittämiseksi toimitettua li- että hallitus ryhtyisi toimiin ainakin
9556: haa on lyhyen viipeen kuluttua myyty Suomessa Suomesta Baltian maihin, Karjalaan ja
9557: torilla jopa 10 markan kilohintaan. Näin ollen Venäjän alueelle toimitettavan avun ka-
9558: sen paremmin Suomen kuin EY :n tai muiden- navoimiseksi tarvitsijoille suoraan tai
9559: kaan maiden apu ei auta Venäjän, Karjalan tai ainakin viralliseen vähittäisjakeluun
9560: Baltian maiden vaikeuksissa olevaa väestöä eikä saakka.
9561: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9562:
9563: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
9564: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
9565: 1992 vp 11
9566:
9567: Toivomusaloite 11
9568:
9569:
9570:
9571:
9572: Aittoniemi ym.: Baltian, Karjalan tasavallan ja Pietarin alueen
9573: saattamisesta kehitysyhteistyön piiriin
9574:
9575:
9576: Eduskunnalle
9577:
9578: Joulukuussa 1991 eduskunta teki päätöksen keata kehitysavun tasoa voitaisiin käyttää
9579: takuun myöntämisestä 400 miljoonan markan maamme lähialueiden kehitystason kohottami-
9580: elintarvike-, polttoaine- ym. viennille Baltian seksi ja ennen kaikkea näin voitaisiin varmistaa
9581: maihin ja Venäjälle. Tarkoitukseen joudutta- avun tehokkuus ja perille meneminen parem-
9582: neen todennäköisesti myöntämään varoja vielä min kuin kaukaisissa kehitysmaissa. Kaukai-
9583: huomattavasti tätäkin enemmän. simmissa kohteissa voitaisiin toistaiseksi tyytyä
9584: Suomen talous ei varsinkaan nykyisen kaltai- lähinnä katastrofiavun toimittamiseen esim. nä-
9585: sessa tilanteessa tule kestämään perinteisen ke- länhätä- ja pakolaisalueille.
9586: hitysyhteistyön aiheuttamia rasitteita eikä lähi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9587: alueille tapahtuvan avun tuomia kustannuksia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9588: Tämän takia tulisi maamme kehitysyhteistyön
9589: kohdeperusteisiin tehdä pikaisesti muutos, joka että hallitus ryhtyisi toimiin Baltian
9590: mahdollistaisi Baltian ja erityisesti Karjalan ta- maiden, Karjalan tasavallan ja Venäjän
9591: savallan ja Venäjän osalta Pietarin alueen otta- osalta erityisesti Pietarin alueen saami-
9592: misen virallisen kehitysyhteistyön kohdealueik- seksi viralliseksi kehitysyhteistyön koh-
9593: si. Näin Suomen kansainvälisesti erittäin kor- teeksi.
9594:
9595: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9596:
9597: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
9598: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
9599: 12 1992 vp
9600:
9601: Toivomusaloite 12
9602:
9603:
9604:
9605:
9606: S-L. Anttila: Eduskunnan delegaation osallistumisesta EY -neu-
9607: votteluihin
9608:
9609:
9610: Eduskunnalle
9611:
9612: Kaiken todennäköisyyden mukaan hallitus teuttaa. Siksi on paikallaan valita eduskunnasta
9613: jättää Suomen EY-jäsenyyshakemuksen maalis- valtuuskunta seuraamaan ja valvomaan neuvot-
9614: kuussa. Tämän jälkeen seuraa selvitystyö, ja telujen toimintaa ja erityisesti asetettujen neu-
9615: varsinaisiin jäsenyysneuvotteluihin päästäneen vottelutavoitteiden ja reunaehtojen toteutu-
9616: aikaisintaan syksyllä 1992. Kaiken aikaa kuiten- mista.
9617: kin Suomen hallitus toimittaa Brysseliin hyvin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9618: paljon erilaista tietoa neuvottelujen lähtökoh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9619: daksi ja pohjaksi. Tällöin kysymys on siitä, mi-
9620: ten Suomen kansan kokonaisetua näissä neu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9621: votteluissa valvotaan. Eduskunta edustaa Suo- eduskuntaryhmien jiisenistä kootun de-
9622: men kansaa pienoiskoossa. Siksi pidänkin erit- legaation va/itsemiseksi valvomaan käy-
9623: täin tärkeänä, että eduskunnasta valitaan edus- tännössä hallituksen käymiä EY-jäse-
9624: kuntaryhmistä koottu delegaatio valvomaan nyysneuvotteluja ja erityisesti seuraa-
9625: hallituksen käymiä neuvotteluja Brysselissä. maan asetettujen neuvottelutavoitteiden
9626: Brysselissä käytävien neuvottelujen seuraami- ja reunaehtojen toteutumista.
9627: nen Suomesta käsin on käytännössä vaikea to-
9628:
9629: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9630:
9631: Sirkka-Liisa Anttila
9632: 1992 vp
9633: 13
9634:
9635: Toivomusaloite 13
9636:
9637:
9638:
9639:
9640: S-L. Anttila: Mahdollisten EY-jäsenyysneuvottelujen avoimuu-
9641: desta
9642:
9643:
9644: Eduskunnalle
9645:
9646: Hallitus on jättämässä Suomen EY-jäsenyys- kään saa sitoutua mihinkään ilman eduskunnan
9647: hakemuksen maaliskuussa. EY-jäsenyyskysy- antamaa erillistä valtuutta.
9648: mys on Suomen itsenäisyyspäätöksen jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9649: suurin yksittäinen päätös, jonka Suomen edus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9650: kunta ja hallitus tekevät. Jäsenyyden hakemi-
9651: seen liittyy neuvottelutavoitteita ja reunaehto ja, että hallitus ryhtyisi toimiin Suomen
9652: joiden toteutumisesta riippuu Suomen tulevai- mahdollisten EY-jäsenyyshakemusneu-
9653: suus hyvinkin merkittävästi. Siksi neuvotteluja vottelujen käymiseksi avoimin ovin il-
9654: tulee käydä avoimin ovin, pitäen koko ajan se- man salaisuuden verhoa, tavoitteena es-
9655: kä eduskunta että kansalaiset tietoisina siitä, teetön tiedonsaanti neuvottelutilanteesta
9656: mitä on tapahtumassa. Neuvotteluissa ei myös- niin eduskunnalle kuin kansalaisi/lekin.
9657:
9658: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9659:
9660: Sirkka-Liisa Anttila
9661: 14 1992 vp
9662:
9663: Toivomusaloite 14
9664:
9665:
9666:
9667:
9668: S-L. Anttila: Maastrichtissa muutetun Rooman sopimuksen saa-
9669: misesta eduskunnan käyttöön
9670:
9671:
9672: Eduskunnalle
9673:
9674: Maastrichtin huippukokouksessa Hollannis- ehdottomasti olla käytössään tämä 320 uuden
9675: sa EY:n jäsenmaiden johtajat hyväksyivät Roo- sivun teksti. Me emme voi tehdä päätöksiä sok-
9676: man sopimukseen uuden päätekstin. Päätekstin kona.
9677: tarkoituksena on muuttaa Euroopan yhteisö Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9678: Euroopan unioniksi, jolla olisi raha- ja talous- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9679: unionin lisäksi myös yhteinen ulko- ja turvalli-
9680: suuspolitiikka. Tämän uuden Rooman sopi- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
9681: muksen tekstiä on olemassa yhteensä 320 sivua. piteisiin Maastrichtin huippukokoukses-
9682: Tämän uuden tekstin EY :n ulko- ja valtiova- sa hyväksytyn Rooman sopimuksen uu-
9683: rainministerit ovat allekirjoittaneet 7 .2.1992. den päätekstin 320 sivun toimittamiseksi
9684: Kun Suomi nyt on tekemässä päätöstä EY -jäse- ennen 18.3.1992 Suomen eduskunnan
9685: nyyshakemuksesta, tulee Suomen eduskunnalla käytettäväksi.
9686:
9687: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9688:
9689: Sirkka-Liisa Anttila
9690: 1992 vp 15
9691:
9692: Toivomusaloite 15
9693:
9694:
9695:
9696:
9697: Apukka ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Sallan Kelloselästä
9698:
9699:
9700: Eduskunnalle
9701:
9702: Itänaapurin tehtyä äskettäin kauan odotetun Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9703: päätöksen Sallan Kelloselän rajanylityspaikan oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9704: pikaisesta avaamisesta tulisi myös Suomen puo- muksen,
9705: lella ryhtyä kiireesti asian vaatimiin toimenpitei-
9706: siin. Kyseinen rajanylityspaikka tulee olemaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
9707: erittäin tärkeä Koillis-Lapille ja laajemminkin teisiin Kelloselän rajanylityspaikan toteut-
9708: Lapille ja koko Pohjois-Suomelle. Se tulee tarjo- tamiseksi mm. rakennuttamalla tarvitta-
9709: amaan nopeimman ja lyhimmän yhteyden Suo- vat rakennukset rajalle ja tieyhteyden
9710: mesta Kuolan alueelle ja tulee siten nopeutta- Hanhikankaalta valtakunnan rajalle sekä
9711: maan ja edesauttamaan kaiken lähialueyhteis- ryhtymällä suunnittelemaan viipymättä
9712: työn kehittämistä Lapissa, puhumattakaan siitä, myös rautatieyhteyden rakentamista.
9713: että rautatieyhteys aikanaan tulee tarjoamaan
9714: Suomelle yhteyden pohjoiseen sulasatamaan ja
9715: mahdollistamaan siten edullisimman tavaran-
9716: kuljetusyhteyden Kaukoitään.
9717: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9718:
9719: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
9720:
9721:
9722:
9723:
9724: 3 220086Z
9725: 16 1992 vp
9726:
9727: Toivomusaloite 16
9728:
9729:
9730:
9731:
9732: Hurskainen ym.: Imatran rajanylityspaikan toimivuuden paran-
9733: tamisesta
9734:
9735:
9736: Eduskunnalle
9737: Imatran rajanylityspaikka on avattu turistilii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9738: kenteelle kesällä 1990. Svetogorskiin on tehty nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9739: yhden päivän turistimatkoja. muksen,
9740: Rajanylityspaikan toimivuuden edellytyksenä
9741: on, että valtion vuoden 1993 talousarvioesityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9742: seen varataan 10 miljoonan markan määräraha tulli- ja rajavartioston tilojen rakenta-
9743: tulli- ja rajavartioston tilojen rakentamiseksi ja miseksi ja tien paikan muuttamiseksi
9744: tien paikan muuttamiseksi. Imatran kansainvälistä rajanylityspaik-
9745: Tullilaitokselle ja rajavartiolaitokselle on va- kaa varten.
9746: rattava riittävät henkilöstöresurssit avattavaa
9747: kansainvälistä rajanylityspaikkaa varten.
9748:
9749: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9750:
9751: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Vähänäkki
9752: 1992 vp 17
9753:
9754: Toivomusaloite 17
9755:
9756:
9757: HurskaiDen ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalassa
9758:
9759:
9760: Eduskunnalle
9761:
9762: Esitämme, että Parikkalan Kolmikannan tuotteitten kuljetus suoraan rajan yli merkitsee
9763: kautta avattaisiin rajanylityspaikka Karjalan ta- mittavaa taloudellista hyötyä.
9764: savaltaan. Rajanylitys tulisi sallia rajavartioston Parikkalan Kolmikanta sijaitsee Suomen vilk-
9765: esikunnan erityisluvin Karjalaan tasavaltaan kaimman matkailutien välittömässä tuntumassa.
9766: suuntautuvassa turistiliikenteessä ja taloudelli- Lähialueella Lappeenrannassa, Imatralla ja Sa-
9767: seenja ystäväkuntatoimintaan liittyvässä rajany- vonlinnassa on runsas matkailupalveluvarustus.
9768: lityksessä. Myöhemmin Kolmikanta tulisi avata Esitetyn rajanylityspaikan välittömässä läheisyy-
9769: viralliseksi rajanylityspaikaksi. dessä Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja Uuku-
9770: niemen kunnissa (parhaimmillaan 6 km rajasta)
9771: · Esityksen perusteluksi esitämme seuraavaa:
9772: on hyvät majoitus-, ravitsemus-, kauppa-, pank-
9773: Sekä turisti- että taloudellinen yhteistoiminta ki-, posti-, alkoholi-, poliisi- yms. palvelut. Ra-
9774: Suomen ja Karjalan tasavallan välillä on suuresti janylityspaikan avaaminen ei edellytä uusia pal-
9775: vilkastunut. Supistuvaksi katsottu kotiseutumat- veluinvestointeja, mutta toki edistää olemassa
9776: kailu jatkuu vilkkaana ja on saamassa yhä laaje- olevien hankkeitten toteuttamista.
9777: nevaa yleistä kiinnostusta. Parikkalan rajanylityspaikan kautta on suo-
9778: Matkailu suuntautuu yhä suuremmassa mää- rin tie Laatokalle ja Karjalan palvelukeskuksiin
9779: rin Laatokan-Karjalaan ja Laatokalle. Lahdenpohjaan, Sortavalaan ja edelleen Petros-
9780: Kiinnostus on herännyt myös keskieurooppa- koihin.
9781: laisten keskuudessa. Rajanylityspaikan avaaminen Parikkalan
9782: Niirala on ruuhkautunut eikä sen läheisyydes- Kolmikantaan ei edellytä rajavartiostolta suuria
9783: sä oleva palveluvarustus kykene palvelemaan hankkeita. KoiiDikannassa sijaitsee rajavartios-
9784: lisääntyvää ylittäjämäärää. Palveluiden ollessa ton rajavaltuutettujen kohtaamispaikaksi raken-
9785: kaukana molemmin puolin rajaa matkailijoitten nettu vartiostoasema puolen kilometrin etäisyy-
9786: tarpeista huolehtiminen edellyttää Värtsilässä ja dellä rajaviivasta. Karjalan tasavallan puolella
9787: sen läheisyydessä mittavia uusinvestointeja. ovat heidän rajavartiostoosa raja-asemat samal-
9788: Avaamalla Niiralalle vaihtoehto investointien ja la etäisyydellä.
9789: palveluiden rakentamisessa saavutettaisiin oikea Rajanylityspaikka helpottaisi muuta rajan
9790: mittasuhde. vartio toimintaa.
9791: PelkoJan rajanylityspaikka Imatralla suun- KoiiDikannasta rajalle johtava tie Suomen
9792: tautuu Pietarin alueelle eikä siten vastaa mm. puolella on helppo peruskorjata vanhalle rata-
9793: Karjalan tasavallan tarpeita sekä merkitsee penkalle, ja Karjalan tasavallassa on aloitettu
9794: myös matkailijoille huomattavaa kiertotietä ja tien parantaminen ylitystä vastaavaan kuntoon.
9795: ajanhukkaa. Edellä esitettyyn viitaten esitämme, että Parikka-
9796: Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin ja lan Kolmikannan kautta avattaisiin rajanylitys-
9797: mm. Suomen puolen ystäväkuntien Uukunie- paikka mahdollisimman pikaisesti.
9798: men, Saaren, Parikkalan ja Rautjärven kesken Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
9799: on jo nyt alkamassa useita taloudellisia projekte- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9800: ja (peltojen raivaus, metsien hakkuut, siemenvil- muksen,
9801: jan viljely kokeilu, maatilatalouden kehittäminen
9802: yms. hankkeita), mitkä edellyttävät suoraa ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra-
9803: janylitystä. Myös Lahdenpohjan vaneritehtaan janylityspaikan saamiseksi Parikkalaan.
9804:
9805: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9806:
9807: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Viihänikki
9808: 18 1992 vp
9809:
9810: Toivomusaloite 18
9811:
9812:
9813:
9814:
9815: Hurskainen ym.: Rajanylityspaikan valmistelutöiden aloittami-
9816: sesta Uukuniemellä
9817:
9818:
9819: Eduskunnalle
9820: Uukuniemen kunnan alueella, Kymen läänin Kyseinen tieyhteys olisi lyhin reitti esim. Sor-
9821: pohjoiskolkassa, Savon ja Karjalan taitekoh- tavalaan ja Lahdenpohjaan Savonlinnan ja
9822: dassa on avautumassa uusi varteenotettava Mikkelin seudulta. Uusi rajanylityspaikka pal-
9823: mahdollisuus tieyhteydeksi Suomen ja Venäjän velisi niin matkailun kuin muunkin elinkeino-
9824: välille. Kyse on vanhasta Savonlinnan ja Sorta- elämän tarpeita molemmin puolin rajaa.
9825: valan sekä Lahdenpohjan välisestä valtamaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9826: tiestä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9827: Eräs uusien rajanylityspaikkojen avaamista muksen,
9828: hidastava tekijä on ollut Venäjän vaikeus ra-
9829: kentaa rajalle tuleva tiestö autolla ajettavaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9830: kuntoon. Uukuniemen kohdalla on tuo puoli jotta Uukuniemen kunnan alueella ole-
9831: asiasta jo pitkällä, koska Oy Tehdaspuu on van rajanylityspaikan valmistelutyöt
9832: aloittanut hakkuut rajavyöhykkeellä ja hakkui- saataisiin pikaisesti alulle.
9833: ta varten tehtävä tiepohja noudattaa pitkälti
9834: vanhaa valtamaantien pohjaa. Suomen puolella
9835: tie on päällystetty n. 1 km:n päähän rajasta.
9836:
9837: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9838:
9839: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Vähänäkki
9840: 1992 rd 19
9841:
9842: Hemställningsmotion 19
9843:
9844:
9845:
9846:
9847: Jansson: Om åtgärder för att begränsa den globala befolknings-
9848: tillväxten
9849:
9850:
9851: Tili Riksdagen
9852:
9853: Två tredjedelar av jordens befolkning svälter nomenet diskuteras knappast alls på det politis-
9854: och befolkningen ökar snabbare än tillväxten i ka planet.
9855: livsmedelsproduktionen. Naturen slits ner eller Detta globala problem är av en sådan omfatt-
9856: förstörs. Det försämrar människornas hälsa ning att endast globala åtgärder kan få effekt.
9857: och förutsättningarna för livsmedelsproduktio- Därför är det en fråga för det internationella
9858: nen. samarbetet.
9859: Jordens befolkning väntas bli fördubblad Hänvisande tili ovanstående anhåller jag att
9860: inom några generationer. Det hotar att medföra riksdagen måtte hemställa
9861: ett gigantiskt mänskligt lidande som vida över-
9862: stiger det krig, naturkatastrofer och förföljelser att regeringen i FN, KSSE-processen
9863: åstadkommit. Den mänskliga civilisationen ris- och andra internationella organ verkar
9864: kerar att bryta samman. jör att bejolkningsökningen på jorden
9865: Orsakerna tili befolkningsexplosionen känner dämpas och kopplar biståndet tili krav
9866: vi tili, men verksamma åtgärder vidtas inte; fe- på begränsningsåtgärder.
9867:
9868: Helsingfors den 14 februari 1992
9869:
9870: Gunnar Jansson
9871: 20 1992 vp
9872:
9873: Toivomusaloite 19 Suomennos
9874:
9875:
9876:
9877:
9878: Jansson: Maailman väestönkasvun rajoittamiseksi tarvittavista
9879: toimenpiteistä
9880:
9881:
9882: Eduskunnalle
9883:
9884: Kaksi kolmannesta maapallon väestöstä nä- Tämä maailmanlaajuinen ongelma on niin
9885: kee nälkää, ja väestö kasvaa elintarviketuotan- suuri, että ainoastaan globaaliset toimenpiteet
9886: toa nopeammin. Luontoa kulutetaan tai tuho- voivat olla vaikuttavia. Siksi kansainvälinen yh-
9887: taan. Tämä heikentää ihmisten terveyttä ja elin- teistyö asiassa on tarpeen.
9888: tarviketuotannon edellytyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9889: Maapallon väestön odotetaan kaksinkertais- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9890: tuvan muutaman sukupolven aikana. Tämä uh-
9891: kaa aiheuttaa suunnatonta inhimillistä kärsi- että hallitus toimisi YK:ssa, ETYK-
9892: mystä, joka on sotien, luonnonkatastrofien ja prosessissa ja muissa kansainvälisissä
9893: vainojen seurauksia huomattavasti suurempi. elimissä maapallon väestönkasvun hillit-
9894: Inhimillinen sivilisaatio on vaarassa luhistua. semiseksi ja kytkisi kehitysapuun vaati-
9895: Tunnemme väestöräjähdyksen syyt, mutta te- mukset rajoitustoimenpiteistä.
9896: hokkaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä; ilmiöstä
9897: tuskin edes keskustellaan poliittisella tasolla.
9898:
9899: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9900:
9901: Gunnar Jansson
9902: 1992 vp 21
9903:
9904: Toivomusaloite 20
9905:
9906:
9907:
9908:
9909: Kobijoki: Neuvottelujen aloittamisesta Venäjän kanssa luovutet-
9910: tujen alueiden palauttamisesta
9911:
9912:
9913: Eduskunnalle
9914:
9915: Itsenäisyyden palauttaminen Baltian maille, tavoimia vastaan. Saavutimme torjuntavoiton,
9916: Virolle, Latvialie ja Liettualle, joilta silloinen mutta ryöstösaaliina Neuvostoliitto otti Suo-
9917: Neuvostoliitto yli 50 vuotta sitten itsenäisyyden melta Suomenlahden saaria, Karjalan, Kuusa-
9918: riisti, on eräs osoitus itäisessä naapurimaassa mon, Sallan ja Petsamon alueet.
9919: tapahtuneista järjestelmien ja valtarakenteiden Aluemenetykset, suunnattoman suuret Neu-
9920: muutoksista. Baltian maiden itsenäistymistä vostoliiton vaatimat sotakorvaukset, yli 400 000
9921: joudutti ratkaisevasti niiden oma aloitteelli- kotinsa ja kotiseutunsa menettänyttä, noin
9922: suus, aktiivisuus ja itsenäistymisvaatimukset, 86 000 kaatunutta ja noin 200 000 haavoittunut-
9923: joista niitä rajulla ja raa'alla väkivallan käytöl- ta isänmaamme puolustajaa, oli vapautemme
9924: lä yritettiin saada luopumaan. Mutta Baltian hinta.
9925: kansojen omaksuma peräänantamattomuus ja Aluemenetykset ja sotakorvaukset, jotka
9926: tietoisuus asiansa oikeutuksesta sekä lukuisien Suomen kansa on kokenut koko kansaamme
9927: muiden valtioiden rohkaiseva ja myönteinen kohdistuneeksi väryydeksi, olisi vielä korjatta-
9928: suhtautuminen vihdoin johti itsenäisyyden pa- vissa, jos nykyinen Venäjä (IVY) siihen suostui-
9929: lauttamiseen Virolle, Latvialie ja Liettualle. si. Jos se nykytilanteessaan ei haluaisi palauttaa
9930: Myöntäessään itsenäisyyden Baltian maille maksamiamme sotakorvauksia, niin ainakin
9931: silloisen Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän ja menettämämme alueet se voisi Suomelle palaut-
9932: muiden Itsenäisten valtioiden yhteisön, voidaan taa. Sitä tarkoittava ehdotus Suomen taholta
9933: perustellusti katsoa samalla myöntäneen sen tulisi mielestäni tehdä nyt, kun oikeudenmukai-
9934: vääryyden, mikä tapahtui viikkoa ennen toisen suutta muistuttava hallintotapa itänaapurissa
9935: maailmansodan syttymistä elokuussa 1939 sil- näyttää vakiintuvan.
9936: loisen Neuvostoliiton ja Saksan kesken tehdyn Toivomustani toimenpiteiksi neuvottelujen
9937: etupiirijakoa koskevan sopimuks.en seuraukse- aloittamiseksi ei pidä käsittää vaatimuksiksi.
9938: na (Molotov--lRibbentrop-sopimus). Sanotussa Tässä on kysymys ehdotuksen tekemisestä Suo-
9939: sopimuksessa sopijapuolet mm. katsoivat Bal- men taholta neuvottelujen aloittamiseksi Venä-
9940: tian maiden ·sekä Suomen kuuluvan Neuvosto- jän (IVY:n) kanssa. Puheena olevien alueiden
9941: liiton etupiiriin. palauttaminen Suomelle tulisi nähdäkseni hyvin
9942: Toisin kuin Baltian maat, Suomi ei taipunut merkittävällä tavalla vahvistamaan muiden val-
9943: Stalinin johtaman Neuvostoliiton sykgyilä tioiden ja koko maailmankin luottamusta enti-
9944: vuonna 1939 Suomelle esittämiin aluevaatimuk- seen Neuvostoliittoon, nykyiseen Venäjään ja
9945: siin, joihin suostuminen 0lisi käytännössä mer- Itsenäisten valtioiden yhteisöön.
9946: kinnyt samaa, mitä tapahtui Baltiassa. Se olisi Suomelle ja suomalaisille Suomenlahden saa-
9947: merkinnyt myös Suomen miehitystä, itsenäisyy- rien, Karjalan, Kuusamon, Sallan ja Petsamon
9948: temme menettämistä ja samankaltaisia suun- eli kaikkien menettämiemme alueiden palautta-
9949: nattomia kärsimyksiä vangitsemisineen, jouk- minen tulisi merkitsemään erityisesti alkuvai-
9950: kosiirtoineen, kidutuksineen ja teloituksineen heessa työtä ja taloudelTis~a uhrauksia, mutta
9951: kuin mitä Baltian kansat joutuivat kokemaan. muistettava on, että kaikkea sitä, mitä maini-
9952: Talvi- ja jatkosodan vuosina taisteleva Suomi tuilla alueilla noin 50 vuoden kuluessa on tuhot-
9953: pystyi säilyttämään itsenäisyytemme. Se oli ko- tu ja r.appeutunut, ei meidin tarvitse hetkessä
9954: ko kansan taistelua maahamme .valheen ·varjos- uudesti rakentaa.
9955: sa hyökänneitä valtavia neuvostoliittolaisia so- Kuitenkin paljon nopeammin kuin moni nyt
9956: 22 1992 vp - TA 20
9957:
9958: saattaa ajatella ja kauhistella - paljon no- Silloisen Neuvostoliiton aloittaman sodan ja
9959: peammin suomalaiset pystyisivät rakentamaan hyökkäyksen Suomeen maarraskuussa vuonna
9960: nuo alueet, esimerkiksi Viipurin, silloisen Suo- 1939 sivistynyt maailma tuomitsi, mutta senai-
9961: men toiseksi suurimman kaupungin, uuteen ku- kaisella maailmanjärjestöllä, Kansainliitolla, ei
9962: koistukseensa ja suureksi suomalaiseksi kult- ollut sellaista toimintavalmiutta, että hyökkää-
9963: tuurin, yritys- ja liike-elämän keskukseksi vau- jävaltio, silloinen Stalinin johtama Neuvosto-
9964: rastuttamaan kansamme henkisiä ja aineellisia liitto, olisi voitu lannistaa ja velvoittaa vetäyty-
9965: arvoja. mään Suomen alueilta. Mutta aivan toimetto-
9966: Tämän toivomusaloitteeni eräänä perustelu- maksi maailmanjärjestö Kansainliitto silloin ei
9967: na on syytä palauttaa mieliin tapahtumat Per- sentään jäänyt. Kun se ei muuta nähnyt mah-
9968: sianlahden alueella jokin aika sitten. Siellä käy- dolliseksi, se päätöksellään jo joulukuun puoli-
9969: tännössä vahvistettiin se periaate, että sodan välin aikaan vuonna 1939 tuomitsi Neuvostolii-
9970: avulla tapahtunut itsenäisen valtion tai sen ton aloittaman sodan Suomea vastaan ja samal-
9971: osien haltuunotto ei tee haltuunottoa lailliseksi. la Kansainliitto erotti hyökkääjävaltion, Neu-
9972: Muu maailma ei hyväksynyt Kuwaitin miehitys- vostoliiton, jäsenyydestään.
9973: tä, vaan voimatoimenpitein miehittäjä häädet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9974: tiin ja lannistettiin. Niitä voimatoimenpiteitä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9975: omalla kannanotollaan myös Suomi oli aivan sen,
9976: oikein tukemassa, eikä silloinen Neuvostoliitto-
9977: kaan asettunut niitä vastustamaan. YK:n puit- että hallitus omalta osaltaan joudut-
9978: teissa toteutetut voimatoimenpiteet Kuwaitin taisi toimenpiteitä neuvottelujen aloitta-
9979: valtion valloittanutta Irakia vastaan johtivat miseksi Venäjän (IVY:n) kanssa ennen
9980: nopeasti itsenäisyyden palauttamiseen hyök- toista maailmansotaa Suomelle kuulu-
9981: käyksen kohteeksi joutuneelle Kuwaitille. neiden alueiden palauttamisesta.
9982:
9983: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
9984:
9985: Maunu Kohijoki
9986: 1992 vp 23
9987:
9988: Toivomusaloite 21
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: Laakkonen ym.: Namibian evankelis-luterilaisten seurakuntien
9994: kirkonkirjojen mikrofilmauksen avustamisesta
9995:
9996:
9997: Eduskunnalle
9998:
9999: Suomalaiset lähetystyöntekijät käynnistivät markkaa, mikä sisältää mikrofilmauksesta ai-
10000: jo 1880-luvulla väestökirjanpidon perustamis- heutuvat kustannukset, aineistolle sopivan ar-
10001: saan seurakunnissa silloisella Ambomaalla, ny- kistotilan kunnostamisen, aineiston siirtämises-
10002: kyisessä Namibiassa. Samaa väestökirjanpito- tä aiheutuvat kulut ja hankkeen johtajan sekä
10003: käytäntöä jatketaan yhä Namibian seurakun- arkistonhaitajaksi ja tutkijoiksi koulutettavien
10004: nissa. namibialaisten palkat. Hanke on suunniteltu
10005: Joensuun yliopisto on suorittanut metsätutki- jaksotettavan kolmelle vuodelle, jolloin ensim-
10006: musta Namibiassa. Jatkotutkimuksella pyri- mäisen vuoden rahoitus olisi 1,5 miljoonaa
10007: tään tuottamaan tietoa, jota voitaisiin käyttää markkaa ja toisen ja kolmannen vuoden mil-
10008: hyväksi Namibian metsien kestävän käytön joona markkaa.
10009: edistämiseksi. Tähän liittyvänä osatutkimukse- Joensuun yliopistolla on aikaisempaa koke-
10010: na on väestökehityksen tutkimus, jolla halutaan musta vastaavanlaisesta työstä. Vuosina
10011: selvittää metsien häviämisen ja väestökasvun 1982-1983 sen toimesta suoritettiin Suomen
10012: suhdetta. Kirkonkirjat antavat tähän korvaa- Akatemian rahoittamana tutkimus Kulttuurin
10013: mattoman apuvälineen. Ne ovat säilyneet koh- ja yhteiskunnan muutos Ambomaalla, jonka
10014: tuullisen hyvässä kunnossa ja monissa seura- yhteydessä mikrofilmattiin Suomen Lähetys-
10015: kunnissa aukottomana sarjana. Tutkimuksen seuran aineistoa Namibian osalta.
10016: suorittamiseksi tulisi kirkonkirjat siirtää arkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10017: toihin, jolloin olisi mahdollista mikrofilmata eli nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10018: varmuuskuvata ne. Silloin ne tulevaisuudessa- muksen,
10019: kin olisivat tutkijoiden käytettävissä väestötut-
10020: kimuksen ja kulttuurihistorian lähteenä. Mik- että hallitus ottaisi vuoden 1993 kehi-
10021: rofilmaukseen eivät kuitenkaan Namibian kir- tysyhteistyöhankkeeksi kulttuurisesti ja
10022: kon taloudelliset resurssit riitä. tutkimuksellisesti arvokkaiden Nami-
10023: Joensuun yliopiston suunnitteleman doku- bian evankelis-/uteri/aisten seurakuntien
10024: mentaatio-, koulutus- ja tutkimushankkeen kirkonkirjojen mikrofilmauksen avusta-
10025: kustannusarvioksi on laskettu 3,5 miljoonaa misen.
10026:
10027: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10028:
10029: Pirkko Laakkonen Erkki Pulliainen Bjarne Kallis
10030: Leea Hiltunen Ismo Seivästö Eeva-Liisa Moilanen
10031: Jouko Jääskeläinen
10032: 24 1992 vp
10033:
10034: Toivomusaloite 22
10035:
10036:
10037:
10038:
10039: Liikkanen: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalan Kolmikan-
10040: taan
10041:
10042:
10043: Eduskunnalle
10044: Taloudellinen ja matkailullinen yhteistoimin- poliisipalvelut. Rajanylityspaikan avaaminen ei
10045: ta Suomen ja Karjalan tasavallan kesken on vii- edellytä uusia palveluinvestointeja, mutta toki
10046: me vuosina suuresti vilkastunut. Kotiseutumat- edistää olemassa olevien hankkeitten toteutta-
10047: kailu jatkuu vilkkaana ja on saamassa yhä laa- mista.
10048: jenevaa yleistä kiinnostusta. Matkailu suuntau- Parikkalan rajanylityspaikan kautta on suo-
10049: tuu yhä suuremmassa määrin Laatokan-Karja- rin tie Laatokalle ja Karjalan tasavallan palve-
10050: laan ja Laatokalle. Kiinnostus on herännyt lukeskuksiin Lahdenpohjaan, Sortavalaan ja
10051: myös keskieurooppalaisten keskuudessa. edelleen Petroskoihin.
10052: Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin ja Rajanylityspaikan avaaminen Parikkalan
10053: Suomen puolen ystäväkuntien Uukuniemen, Kolmikantaan ei edellytä rajavartiostolta suuria
10054: Saaren, Parikkalan ja Rautjärven kesken on jo hankkeita. Kolmikannassa sijaitsee rajavartios-
10055: nyt alkamassa useita taloudellisia projekteja ton rajavaltuutettujen kohtaamispaikaksi ra-
10056: (peltojen raivaus, metsien hakkuut, siemenvil- kennettu vartiostoasema puolen kilometrin etäi-
10057: jan viljelykokeilu, maatilatalouden kehittämi- syydellä rajalinjasta.
10058: nen), jotka edellyttävät suoraa rajanylitystä. Karjalan tasavallan puolella on rajavartios-
10059: Myös Lahdenpohjan vaneritehtaan tuotteitten ton raja-asema samalla etäisyydellä.
10060: kuljetus suoraan rajan yli Parikkalan kohdalla Kolmikannasta rajalle johtava tie Suomen
10061: lyhentäisi kuljetusmatkoja. puolella on helppo peruskorjata vanhalle rata-
10062: Parikkalan Kolmikanta sijaitsee Suomen penkalle, ja Karjalan tasavallassa tien paranta-
10063: vilkkaimman matkailutien välittömässä tuntu- minen rajalle on aloitettu.
10064: massa. Lähialueella Lappeenrannassa, Imatral- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10065: la ja Savonlinnassa on runsas matkailupalvelu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10066: varustus. Esitetyn rajanylityspaikan välittömäs-
10067: sä läheisyydessä Parikkalan, Rautjärven, Saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10068: ren ja Uukuniemen kunnissa on hyvät majoi- rajanylityspaikan avaamiseksi Parikka-
10069: tus-, ravitsemis-, kauppa-, pankki-, posti- ja lan Kolmikantaan.
10070: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10071:
10072: Raimo Liikkanen
10073: 1992 vp 25
10074:
10075: Toivomusaloite 23
10076:
10077:
10078:
10079:
10080: Tennilä: Tietoa EY:stä -vihkosen valmistamisesta ja jakamisesta
10081:
10082:
10083: Eduskunnalle
10084:
10085: Suomen osalta ollaan tekemässä historiallista ta monipuolisen tiedon saanti. Siksi valtiovallan
10086: päätöstä siitä, liitymmekö poliittiseksi unioniksi tulee painattaa jokaiseen kotiin jaettava EY-
10087: kehittyvään Euroopan yhteisöön vaiko emme. tiedote, jossa on tutkijaryhmän laatima objektii-
10088: Presidentti ja hallitus ovat kantansa ilmaisseet vinen ja kansanomainen esittely EY:stä, sekä
10089: jäsenhakemuksen suhteen, mutta on olemassa hallituksen, eri oppositiopuolueiden ja Vaihto-
10090: myös vahvaa vastustusta. Myös hallituksen joh- ehto EY:lle -liikkeen näkemykset. Näinjokaises-
10091: don taholta on tuotu esille reunaehtojen välttä- sa kodissa voitaisiin monipuolisesti perehtyä tä-
10092: mättömyys Suomen itsenäisyyden varmistami- hän merkitykselliseen asiaan. Aloitetta tehdessä-
10093: sesta, oman päätösvaltamme turvaamisesta, ni muistutan siitä, että Holkerin hallitus jakoi
10094: puolueettomuuspolitiikan jatkamisesta, tehok- jokaiseen kotiin tiedotteen verotuksesta (tosin
10095: kaan aluepolitiikan harjoittamisen mahdollisuu- hyvin yksipuolisen, vain hallituksen kannasta
10096: desta ja suomalaisen elintarvikeomavaraisuuden kertovan), joten sinänsä mitään uutta tiedotteen
10097: varmistamisesta, mikä edellyttää elintarviketeol- jakamisessa ei olisi.
10098: lisuuden jatkamisen ohella myös maataloutem- Jokaiseen kotiinjaettava EY-tiedote tarvitaan
10099: me omavaraisuuden säilyttämistä ja ylipäätään- pian, sillä EY-asia saattaa painua jäsenhake-
10100: kin maaseudun asuttuna pitämistä. muksesta päättämisenjälkeen taka-alalle, tullak-
10101: EY-liittovaltioon liittymisen kannalle asettu- seen sitten taas yhtäkkiä esille kansanäänestyk-
10102: neetkin ovat tuoneet esille sen, että viime kädessä sen alla. Juuri nyt on kansalaisten saatava tietoa
10103: Suomen kansa päättää neuvottelutuloksen hy- EY:stä, jotta he voivat arvioida aikanaan tule-
10104: väksymisestä tai hylkäämisestä. Kansalaisilla vaa neuvottelutulosta tiedon perustalle rakentu-
10105: tulee päätöstä tehdessään olla hyvät tiedot siitä, van vakaan oman harkintansa pohjalta.
10106: mikä EY on ja mitä se itse on tulevasta kehityk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10107: sestään poliittiseksi unioniksi päättänyt, sekä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10108: siitä, mitä jäsenyys vaikuttaisi; myös vaihtoeh-
10109: doista tulee olla tietoa. Nyt informaation pääosa että hallitus asettaisi tutkijoiden työ-
10110: myötäilee (niin kuin niin usein) maan johdon ja ryhmän valmistelemaan "Tietoa EY:stä"
10111: hallituksen näkemyksiä ja on pelättävissä, että -vihkosen, jossa on mukana mahdollisim-
10112: valtajulkisuudessa yksipuolinen, jäsenyyden man objektiivisen EY-esittelyn ohella niin
10113: merkityksiä kaunisteleva propaganda voimistuu hallituksen kuin myös eri puolueiden ja
10114: kansanäänestyksen lähetessä. Vaihtoehto EY:lle -liikkeen kannanotot ja
10115: Kun kyse on historiallisesta, vuosikymmeniä joka jaetaan jokaiseen suomalaiseen talou-
10116: vaikuttavasta ratkaisusta, tulee jokaiselle turva- teen.
10117:
10118: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10119:
10120: Esko-Juhani Tennilä
10121: 26 1992 vp
10122:
10123: Toivomusaloite 24
10124:
10125:
10126:
10127:
10128: Aittoniemi ym.: Hallituksen säästötavoitteiden sopeuttamisesta
10129: taloudelliseen tilanteeseen
10130:
10131:
10132: Eduskunnalle
10133: Suomen talous on vuodesta 1990 kulkenut mistöllä hallitus selvästi suunnittelee suomalai-
10134: jyrkkää alamäkeä useiden taloudellisesti lihavien sen elintason ajamista kokonaan alas ja nimen-
10135: vuosien jälkeen. Taloudellinen laskusuuntaus on omaan tavalla, joka koskisi pahimmin vähäosai-
10136: ollut useiden syiden yhteinen summa, jotka syyt sia ja pienituloisia ihmisiä. Kysymyksessä on
10137: ovat yleisesti tiedossa: idänkaupan romahtami- tietynlainen heiluriliike, jossa .ei pyritä välttä-
10138: nen, taantumat läntisten kauppakumppanien mättömään ja kohtuulliseen, vaan äärimmäisyy-
10139: taloudessa, yliarvostettu markka sekä korkean teen. Tällaisessa sokeassa pyrkimyksessä saattaa
10140: elintason ostaminen velaksi 1980-luvun jälki- olla osansa tietyillä valtioneuvoston jäsenillä,
10141: puoliskolla rahamarkkinoiden vapauttamisen jotka saatuaan ennenkokematonta mainetta
10142: myötä. härkäpäisinä saneeraajina haluavat tuota mai-
10143: Hallituksen toimet, kuten tiukka säästöohjel- netta lisää ja tulevat sokeiksi elämän realiteeteil-
10144: ma ja pyrkimys erityisesti julkisten menojen le. Tuloksena on kurjalisto kovalla työllä raken-
10145: karsimiseen, ovat tätä taustaa vasten olleet tiet- netun hyvinvointiyhteiskunnan sijaan. Ja tämä
10146: tyyn rajaan saakka perusteltuja. Merkittävä, kaikki sen seurauksena, että hallitus ja erityisesti
10147: tosin hallituksesta riippumaton toimi on ollut eräät sen ministerit ovat tulleet sokeiksi suhteel-
10148: markan arvon alentaminen, joka on ollut omi- lisuudelle.
10149: aan auttamaan vientiteollisuutemme elpymistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10150: Taloudellisen laskusuuntauksen syyt ovat ol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10151: leet ja ovat osin rakenteellisia, mutta valtaosin
10152: suhdannetyyppisiä. Näin ollen on oletettavissa, että hallitus sopeuttaisi tulevina vuosina
10153: että nykyisen laman jälkeen, kuten aikaisemmin- säästösuunnitelmansa odotettavissa olevan
10154: kin, tulee noususuhdanne. Hallituksen viimeai- ja toteutuvan taloudellisen elpymisen mu-
10155: kaiset toimintasuunnitelmat ovat kuitenkin läh- kaisesti siten, että kansalaisten elintasoa ei
10156: teneet siitä, että lama on pysyvä ja että yhteis- alennettaisi kohtuuttomasti, mikä merkit-
10157: kunnan talous on sopeutettava keinoilla millä see sitä, että hallituksen tulisi tarkoin
10158: hyvänsä tähän suuntaukseen. Saatuaan edus- huomioida tulevien vuosien todennäköiset
10159: kunnalta sosiaalidemokraattien tuella oikeudet talousennusteet ja sopeuttaa valtiontalou-
10160: menojen karsimiseen ns. yksinkertaisella enem- den hoito pitkän aikavälin kehitykseen.
10161: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10162:
10163: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
10164: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
10165: 1992 vp
10166: 27
10167:
10168: Toivomusaloite 25
10169:
10170:
10171:
10172:
10173: Aittoniemi ym.: Leimaveron perimisestä luopumisesta eräissä
10174: lainajärjestelyissä
10175:
10176:
10177: Eduskunnalle
10178:
10179: Vaihtaessaan pankkisuhdetta tai siirtäessään Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10180: lainansa uuteen pankkiin asiakas joutuu tällä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10181: hetkellä maksamaan leimaveron uusien lainojen
10182: osalta. Erityisesti laman aikana useaan eri että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
10183: pankkiryhmittymään velkaantuneen henkilön menpiteisiin siten, että leimaveron peri-
10184: olisi merkittävästi helpompaa ja yksinkertai- misestä luovutaan tapauksissa, joissa on
10185: sempaa hoitaa velkasuhteensa yhteen pankkiin kysymys olemassa olevan lainan siirtä-
10186: mahdollisesti aikaisempaa pienemmillä tuloilla, misestä toiseen rahalaitokseen tai laino-
10187: mutta esteenä ovat järjestelyn yhteydessä perit- jen yhdistämisestä.
10188: tävät kohtuuttomat leimaverot. Leimaveron
10189: maksamista lainasumman pysyessä samana tuli-
10190: si pitää muutenkin kohtuuttomana.
10191:
10192: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10193:
10194: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
10195: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
10196: 28 1992 vp
10197:
10198: Toivomusaloite 26
10199:
10200:
10201:
10202:
10203: S-L. Anttila: Avio- ja avoliittoparien yhdenvertaisesta kohtelusta
10204: verotuksessa
10205:
10206:
10207: Eduskunnalle
10208:
10209: Eri puolueet ovat aina ennen vaaleja ilmais- eri yhteiskunnan perussolun välillä ei ole oikeu-
10210: seet selkeästi kantansa avioliitossa ja avoliitossa denmukainen.
10211: elävien lapsettomien parien yhdenvertaisesta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10212: kohtelusta. Käytännössä kuitenkin tällä hetkel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10213: lä verotuksellisesti nämä asumismuodot ovat
10214: hyvin eriarvoisessa asemassa. Avoliitossa elävät että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
10215: voivat vähentää mm. asuntolainojen korkoja piteisiin avioliitossa ja avoliitossa elä-
10216: molempien avopuolisoiden osalta, kun aviolii- vien saattamiseksi verotuksellisesti sa-
10217: tossa elävät voivat vähentää vain noin puolet manarvoiseen ja tasavertaiseen asemaan
10218: tästä. Näin räikeä eriarvoisuus näiden kahden verovähennysten suhteen.
10219:
10220: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10221:
10222: Sirkka-Liisa Anttila
10223: 1992 vp 29
10224:
10225: Toivomusaloite 27
10226:
10227:
10228:
10229:
10230: S-L. Anttila ym.: Perintö- ja lahjaverolainsäädännön muuttami-
10231: sesta maatilojen sukupolvenvaihdostapauksissa
10232:
10233:
10234: Eduskunnalle
10235:
10236: Eduskunta on viime vaalikaudella säätänyt muksen. Lainsäätäjän tarkoitus ei suinkaan ol-
10237: lain, jolla määritellään sukupolvenvaihdoseläk- lut, että toisella kädellä otetaan ja toisella kä-
10238: keen määräytyminen. Tilasta luopuvien suku- dellä annetaan. Eduskunnan maa- ja metsäta-
10239: polvenvaihdoseläkkeen määräytymisessä nou- lousvaliokunta on puuttunut asiaan käsitelles-
10240: datetaan hyvin pitkälle periaatetta, jossa eläk- sään sukupolvenvaihdoseläkelakia.
10241: keen määrä riippuu sukupolvenvaihdoskaupas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10242: sa luovutetun tilan kauppahinnasta. Luovute- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10243: tun tilan kauppahinnan tulee olla oikeassa suh-
10244: teessa tilan tuottoarvoon. Tällä järjestelmällä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
10245: on pyritty estämään nuorten viljelijöiden ylivel- piteisiin perintö- ja lahjaverolainsäädän-
10246: kaantuminen ja ylisuuret tilahinnat. Järjestelmä nön muuttamiseksi niin, että sukupol-
10247: on toiminut muuten aivan hyvin, mutta useat venvaihdoseläkelain mukaisissa tilakau-
10248: verolautakunnat ovat tulkinneet perintö- ja lah- poissa tilan myyminen tuottoarvosta ei
10249: javerolain pykäliä niin, että sukupolvenvaih- aiheuta perintö- ja lahjaveroseuraamuk-
10250: doseläkelain mukainen alhainen tilakauppa ns. sia, mikä on ollut lainsäätäjän alkupe-
10251: tuottoarvosta aiheuttaakin lahjaveroseuraa- räinen tarkoituskin.
10252:
10253: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10254:
10255: Sirkka-Liisa Anttila Timo Järvilahti
10256: Pauli Saapunki Markku Koski
10257: 30 1992 vp
10258:
10259: Toivomusaloite 28
10260:
10261:
10262:
10263:
10264: Astala ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kirjoilta
10265:
10266:
10267:
10268: Eduskunnalle
10269:
10270: Kirjaan kohdistuva välillinen verotus on Suo- mukaan kirjojen välillisen verotuksen harmoni-
10271: mea raskaampaa Euroopan maista vain Tans- sointi on elintärkeää. Voidaksemme turvata
10272: kassa ja Ruotsissa. Esimerkiksi Isossa-Britan- suomalaisen kirjan kilpailukyvyn muuttuvissa
10273: niassa, Irlannissa, Islannissa, Norjassa ja Por- olosuhteissa tulisi Suomessa poistaa liikevaihto-
10274: tugalissa kirjat ovat liikevaihtoverottomia. Hei- vero kirjoilta siinä vaiheessa, kun Suomessa il-
10275: näkuussa 1991 EY:n talousministerien neuvosto meisesti aiotaan siirtyä arvonlisäverojärjestel-
10276: päätti, että vuoden 1993 alusta yhteisön yleinen mään, mikä puolestaan on EY-jäsenyyden edel-
10277: arvonlisäkanta on 15 OJo. Eräisiin tuotteisiin, lytys. Mikäli näin tehdään, se mahdollistanee
10278: mm. kirjoihin, voidaan soveltaa alempaa 5 OJo :n Suomen pysymisen tältä osin nollaverokannas-
10279: verokantaa. Ne maat, jotka olivat aikaisemmin sa jäseneksi liittymisen jälkeenkin. Mikäli näin
10280: soveltaneet esim. kirjoihin 5 %:a alempaa vero- ei tehdä, muutoksia tuskin on aikaansaatavissa
10281: kantaa, saivat oikeuden tehdä näin jatkossakin. jäsenyyden jo alettua.
10282: Niinpä Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Portu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
10283: galissa kirjojen verokanta on ensi vuonnakin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10284: nolla prosenttia sekä Kreikassa ja Italiassa 4
10285: prosenttia. että hallitus ryhtyy toimiin liikevaih-
10286: Mikäli Suomi liittyy EY:n jäseneksi, on syytä toveron poistamiseksi kirjoilta.
10287: ottaa huomioon kirjan asema. EY :n komission
10288:
10289: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10290:
10291: Heli Astala Outi Ojala Claes Andersson
10292: Martti Korhonen Osmo Polvinen Jarmo Wahlström
10293: Pekka Leppänen Eila Rimmi Raila Aho
10294: Marjatta Stenius-Kaukonen Iivo Polvi
10295: 1992 vp 31
10296:
10297: Toivomusaloite 29
10298:
10299:
10300:
10301:
10302: Korhonen ym.: Työttömyysturvan takautuvien maksujen vero-
10303: tuksen oikaisemisesta
10304:
10305:
10306: Eduskunnalle
10307: Työttömien määrän jatkuva kasvu on aiheut- ovat syntyneet. Kuukausien toimeentulovai-
10308: tanut työttömyyskorvauksien ruuhkautumisen keuksissa kamppailevia ihmisiä, jotka eivät ole
10309: ja maksujen myöhästymisen jopa pahimmillaan saaneet rahaa mistään, ei enää tule kohdella ve-
10310: useita kuukausia. Lokakuussa työttömäksi jää- rotuksessa kohtuuttomasti.
10311: nyt on saanut ensimmäiset korvaukset vasta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10312: tammikuussa. Kertasummana maksettu takau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10313: tuva työttömyyskorvaus on nostanut verotus-
10314: prosentin kohtuuttomaksi. Järjestelmän pitäisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10315: tietenkin olla sellainen, ettei pääsisi syntymään työttömyyskorvauksen verottamisen
10316: kuukausien odotuksia, jolloin ihmiset eivät saa järkeistämiseksi siten, että takautuvai
10317: korvausta mistään. Mutta kun näin ei ole, niin korvaukset verotetaan henkilökohtaisen
10318: verohallinnon pitää pystyä jakamaan tulot pe- perusprosentin mukaan suhteuttaen
10319: ruspidätysprosenttien mukaan, jolloin verotus- korvaus työttömyysajan pituuteen.
10320: ta tarkastellaan koko siltä ajalta, miltä tulot
10321:
10322: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10323:
10324: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas Osmo Polvinen
10325: Iivo Polvi Asko Apukka Eila Rimmi
10326:
10327:
10328:
10329:
10330: 4 220086Z
10331: 32 1992 vp
10332:
10333: Toivomusaloite 30
10334:
10335:
10336:
10337:
10338: Laakkonen ym.: Pilkkeiden liikevaihtoveron poistamisesta
10339:
10340:
10341:
10342: Eduskunnalle
10343:
10344: Puu on ympäristöystävällinen polttoaine, korjaaminen on sinänsä kallista. Kun pilkkeille
10345: koska se palaessaan tuottaa vain vähän typpeä on lisäksi pantu liikevaihtovero, on pikkupak-
10346: ja rikkiä. Polttoaineena puu sitoo hiilidioksi- kauksina myytävä pilke tullut kannattamatto-
10347: dia, kun taas fossiiliset polttoaineet päästävät maksi, vaikka sen menekki muuten olisi kasva-
10348: sitä. va kotitalouksien käyttötarpeisiin.
10349: Ns. ensiharvennuspuuta kasvaa metsissämme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10350: vuosittain kymmenisen miljoonaa kuutiota, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10351: josta vain kaksi miljoonaa kuutiota korjataan. muksen,
10352: Siksi olisi mielekästä valtiovallan toimenpitein
10353: edistää ensiharvennusta ja puun hyötykäyttöä. että ympäristöystävällisen puuener-
10354: Kuitenkin liikevaihtoverottorniin tavaroihin gian käytön lisäämiseksi ja metsänhoi-
10355: kuuluvaksi on luokiteltu pyöreä puutavara, don edistämiseksi liikevaihtovero pois-
10356: propsi ja halko, mutta pakattu tai vähittäis- tettaisiin pakotulta tai vähittäismyynnis-
10357: myynnissä oleva pilke on luokiteltu liikevaihto- sä olevalta pilkkeeltä.
10358: veron piiriin. Ensiharvennus ja energiapuun
10359:
10360: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10361:
10362: Pirkko Laakkonen Erkki Pulliainen Maija Rask
10363: Timo Järvilahti Eeva-Liisa Moilanen Matti Väistö
10364: Armas Komi Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
10365: Bjarne Kallis Leea Hiltunen Ismo Seivästö
10366: ,•;Jouko Jääskeläinen Heidi Hautala Maria Kaisa Aula
10367: 1992 vp 33
10368:
10369: Toivomusaloite 31
10370:
10371:
10372:
10373:
10374: Lahti-Nuuttila: Kansaneläkevakuutusmaksun poistamisesta eläk-
10375: keensaajilta
10376:
10377:
10378: Eduskunnalle
10379:
10380: Maan hallituksen esityksestä suomalaisten maamme hyvinvoinnin, joutuvat jo pienistäkin
10381: verotus vuonna 1992 on ennätysluokkaa. Kos- eläketuloista maksamaan veroja ja maksuja
10382: kaan aikaisemmin suomalaiset eivät ole maksa- enemmän kuin muut tulonsaajaryhmät.
10383: neet yhtä paljon veroja kuin tänä vuonna. Ve- Hallituksen olisi otettava edellä luonnehdittu
10384: rotuksen kiristäminen on lisäksi tapahtunut huomioon valmistellessaan vero- ja maksupoli-
10385: erittäin epäoikeudenmukaisesti, kun muun tiikkaa tästä eteenpäin. Oikeudenmukaisuutta
10386: muassa eläkkeensaajien verotus kiristyy enem- lisäisi, jos hallitus esittäisi vuoden 1993 alusta
10387: män kuin muiden tulonsaajien. Käytännössä alkaen poistettavaksi eläkkeensaajilta kansan-
10388: eläkkeensaajien verotus kiristyy yli viidennek- eläkevakuutusmaksun, joka nyt on säädetty en-
10389: sellä eli 20 OJo viimevuotiseen verrattuna. On simmäistä kertaa 63 vuotta täyttäneille sekä
10390: syytä muistaa, että noin 80 % eläkkeensaajista työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeläisille.
10391: saa eläkettä käteensä alle 4 000 markkaa kuu- Edellä todetun perusteella ehdotan kunnioit-
10392: kaudessa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10393: Suomen lakien ja kansainvälisten ihmisoi- sen,
10394: keussopimusten mukaan kaikkia maan kansa-
10395: laisia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Näin ei ta- että hallitus esittäisi mahdollisimman
10396: pahdu hallituksen kehittämässä veropolitiikas- pikaisesti kansaneläkevakuutusmaksun
10397: sa. Eläkkeensaajat, jotka ovat rakentaneet poistettavaksi eläkkeensaajilta.
10398:
10399: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10400:
10401: Pentti Lahti-Nuuttila
10402: 34 1992 vp
10403:
10404: Toivomusaloite 32
10405:
10406:
10407:
10408:
10409: Lahti-Nuuttila: Kangasalan veropiirin säilyttämisestä
10410:
10411:
10412:
10413: Eduskunnalle
10414:
10415: Käsitellessään valtion vuoden 1992 tulo- ja ta ehdotuksia, jotka lopettaisivat Kangasalan
10416: menoarvioesityksen eduskunta lausui edellytyk- veropiirin ja heikentäisivät sen suurimman kun-
10417: senä, että verotuksen paikallishallinnon asema nan Kangasalan asukkaiden palvelua. Tämän
10418: turvataan verovelvollisten oikeusturvaa paran- vuoksi hallituksen ja verohallituksen tulisi ottaa
10419: taen. Eduskunnan käsityksen mukaan paikallis- vakavasti huomioon kuntien kanta tähän suun-
10420: hallinnon kehittäminen ja rationalisointi on to- nitteluun. Jo nyt tiedetään, että paras ratkaisu
10421: teutettava harkiten kiinnittämällä erityistä huo- olisi Kangasalan veropiirin säilyttäminen ja sen
10422: miota palvelutasoon ja varmistamalla palvelu- suurentaminen vain esimerkiksi Luopioisten
10423: jen tarvittava saatavuus. Lisäksi eduskunta kunnalla, jolloin väestöpohja muodostaisi ve-
10424: edellytti veropiireistä päättämisen tapahtuvaksi ronmaksajia tehokkaasti palvelevan ja myös
10425: edelleen valtioneuvostossa. nykyaikaisen hallinnon kannalta järkevän laa-
10426: Koska varsinkin Hämeen lääninverovirasto juuden veropiirille.
10427: on käynnistänyt veropiirien yhdistämishank- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10428: keet sellaisin suunnitelmin, jotka ovat ristirii- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10429: dassa eduskunnan tahdon kanssa, hallituksen sen,
10430: on ajoissa eli suunnitteluvaiheessa kiinnitettävä
10431: huomiota lääninveroviraston pyrkimyksiin esi- että hallitus huolehtisi asianomazsza
10432: merkiksi verohallituksen välityksellä. kuntia kuultuaan Kangasalan veropiirin
10433: Yhdistämissuunnittelussaan Hämeen läänin- säilymisestä ja sen laajentamisesta kor-
10434: verovirasto on aikeenaan esittänyt esimerkiksi keintaan Luopioisten kunnalla.
10435: Kangasalan ja koko Kangasalan veropiirin osal-
10436:
10437: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10438:
10439: Pentti Lahti-Nuuttila
10440: 1992 vp 35
10441:
10442: Toivomusaloite 33
10443:
10444:
10445:
10446:
10447: P. Leppänen ym.: Ylimääräisestä työllisyysverosta
10448:
10449:
10450:
10451: Eduskunnalle
10452:
10453: Maamme vaikein asia tällä hetkellä on suur- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10454: työttömyys, joka koskettaa jo noin miljoonaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10455: kansalaistamme.
10456: Sen eteen on tehtävä kaikkemme ja uskom- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
10457: me, että me suomalaiset olemme myös siihen piteisiin, joilla kerättäisiin työttömyy-
10458: valmiita. Asian hoitaminen vaatii tietysti poliit- den lieventämiseen varoja siten, että
10459: tisia päätöksiä, joiden kautta syntyy myös ta- kaikki yli JO 000 markkaa kuukaudessa
10460: loudellisia resursseja hoitaa tätä kansan hätäti- ansaitsevat maksaisivat 20 markkaa
10461: laa kuntoon. kuukaudessa ylimääräistä työl/isyysve-
10462: Talouspoliittisesti on viisaampaa järjestää ih- roa, kunnes työttömien määrä on laske-
10463: misille työtä kuin maksaa ihminen passiivisena nut alle sadantuhannen.
10464: kortistoon; jälkilaskut ovat tällaisesta menosta
10465: liian kalliita yhteiskunnalle.
10466:
10467: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10468:
10469: Pekka Leppänen Paavo Nikula Reijo Laitinen
10470: Marja-Leena Viljamaa Lea Mäkipää Raila Aho
10471: Martti Korhonen Jarmo Wahlström
10472: 36 1992 rd
10473:
10474: Hemställningsmotion 34
10475:
10476:
10477:
10478:
10479: Malm m.fl.: Om åtgärder för att avhjälpa missförhållandena i
10480: beskattningen i samband med generationsväxling
10481:
10482:
10483: Tili Riksdagen
10484:
10485: I den lantbrukspolitiska lagstiftningen har att överlåtaren skall uppfylla villkoren för gene-
10486: strävan under de senaste åren varit att få ner rationsväxlingspension.
10487: prisema på lantbrukslägenheter i samband med I de fall där köparen i samband med genera-
10488: generationsskiften. Både i landsbygdsnäringsla- tionsskiftet påförs gåvoskatt på grund av ett
10489: gen (1295/90) och i lagen om generationsväx- gåvoartat köp stöter övertagaren också på ett
10490: lingspension för lantbruksföretagare (1317/90) annat beskattningsproblem. Det gäller de fall då
10491: är förmånema bundna tili den köpesumma som köparen inte i rakt nedstigande led är släkt med
10492: betalas i samband med generationsskiftet. säljaren. I dessa fall betraktas gåvan som in-
10493: I arvs- och gåvobeskattningen ligger det gäng- komst i kommunalbeskattningen. Detta är
10494: se värdet till grund för beskattningen. Det gäng- mycket oskäligt i synnerhet i de fall då övertaga-
10495: se värdet avgörs av skattemyndighetema. Prob- ren är säljarens bröstarvinge med make. I prak-
10496: lemet har på densenaste tiden förvärrats av det tiken betyder det att maken/hustrun av skatte-
10497: faktum att värderingen inte baserar sig på det tekniska skäl lämnas utanför köpet och inte får
10498: faktiska nu gällande gängse värdet för lant- ha del i den gård där dennalhon dagligen utför
10499: bruksmark utan på flera år gammal statistik på sitt arbete, vilket inte är i överensstämmelse med
10500: köp i vilka i praktiken ingår mark för också dagens jämställdhetssträvanden.
10501: andra ändamål. Skattemyndighetema borde inte få påföra
10502: I de lantbrukspolitiska lagama har den tillåt- arvs- och gåvoskatt i de fall där köpesumman är
10503: na köpesumman bundits tili egendomens värde det pris som godkänts av lantbruksmyndigheter-
10504: enligt ärvdabalkens 25 kapitel. na.
10505: Det har länge varit känt att värderingen av I samband med generationsskiften bör bägge
10506: egendom i samband med generationsskiften fö- makama skattemässigt behandlas på samma
10507: rorsakar problem. Under de senaste åren har sätt. Det innebär att kommunalskatten på sido-
10508: flera arbetsgrupper behandlat problemet utan arv i samband med generationsskiften bör avs-
10509: att några åtgärder vidtagits. Bl.a. en kaffas.
10510: lantbruksbeskattningsarbetsgrupp tog 1989 upp Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
10511: problemet, dock utan att den kunde visa på undertecknade att riksdagen måtte hemställa
10512: några konkreta förslag tili förbättringar (Arbet-
10513: sgruppsbetänkande 1989: VM 26). att regeringen vidtar åtgärder så att
10514: Problemet är att bestämma ett pris som gör arvs- och gåvoskatt inte påförs i samband
10515: det ekonomiskt möjligt att genomföra genera- med generationsväxlingar där köpesum-
10516: tionsskiftet. Köpesumman skall vara tillräckligt man är det pris som godkänts av lant-
10517: hög för att gåvoskatt inte skall påforas övertaga- bruksmyndigheterna och att bägge makar
10518: ren, men tillräckligt låg för att övertagaren skall vid generationsskiften skattemässigt be-
10519: komma i åtnjutande av stöd enligt landsbyg- handlas på samma sätt.
10520: dsnäringslagen såsom lån och startstöd, och för
10521:
10522: Helsingforsden 14 februari 1992
10523:
10524: Håkan Malm Boris Renlund
10525: Håkan Nordman Henrik Westerlund
10526: 1992 vp 37
10527:
10528: Toivomusaloite 34 Suomennos
10529:
10530:
10531:
10532:
10533: Malm ym.: Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tapahtuvan vero-
10534: tuksen epäkohtien poistamisesta
10535:
10536:
10537: Eduskunnalle
10538:
10539: Maatalouspoliittisessa lainsäädännössä on täisi sukupolvenvaihdoseläkkeelle asetetut eh-
10540: viime vuosina pyritty alentamaan maatilojen dot.
10541: hintoja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Sekä Niissä tapauksissa, joissa ostajalle sukupol-
10542: maaseutuelinkeinolaissa (1295/90) että laissa venvaihdoksen yhteydessä määrätään lahjaluon-
10543: maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläk- teisen kaupan perusteella lahjaveroa,jatkaja tör-
10544: keestä (1317 /90) etuudet on sidottu sukupolven- mää myös toiseen verotusongelmaan. Kyse on
10545: vaihdoksen yhteydessä maksettavaan kauppa- tapauksista, joissa ostaja ei ole suoraan alenevas-
10546: hintaan. sa polvessa sukua myyjälle. Tällaisissa tapauk-
10547: Perintö- ja lahjaverotuksessa verotuksen pe- sissa lahja katsotaan tuloksi kunnallisverotuk-
10548: rustana on käypä arvo. Käyvän arvon määrää- sessa. Tämä on varsin kohtuutonta, erityisesti
10549: vät veroviranomaiset. Ongelmaa on viime aikoi- sellaisissa tapauksissa, joissa jatkaja on myyjän
10550: na pahentanut se tosiseikka, ettei arviointi perus- rintaperillinen puolisoineen. Käytännössä tämä
10551: tu todelliseen nykyisin vallitsevaan käypään merkitsee, että mies/vaimo jätetään veroteknisis-
10552: maatalousmaan arvoon vaan useita vuosia van- tä syistä kaupan ulkopuolelle, eikä hänellä saa
10553: haan tilastoon kaupoista, joihin on käytännössä olla osuutta tilassa, jolla hän tekee työtä päivit-
10554: sisältynyt myös muihin tarkoituksiin käytettä- täin. Tämä ei ole sopusoinnussa nykyisten tasa-
10555: vää maata. arvopyrkimysten kanssa.
10556: Maatalouspoliittisissa laeissa sallittu kauppa- Veroviranomaisten ei tulisi saada määrätä
10557: summa on sidottu omaisuuden arvoon perintö- perintö- ja lahjaveroa tapauksissa, joissa kaup-
10558: kaaren 25 luvun mukaisesti. pahinta on maatalousviranomaisten hyväksymä.
10559: Omaisuuden arvioinnin sukupolvenvaihdos- Sukupolvenvaihdosten yhteydessä molempia
10560: ten yhteydessä aiheuttamat ongelmat ovat olleet puolisoita tulisi kohdella verotuksessa samalla
10561: pitkään tiedossa. Viime vuosina useat työryhmät tavalla. Tämän vuoksi sivuperinnön kunnallisve-
10562: ovat käsitelleet ongelmaa. Kuitenkaan mihin- ro tulisi poistaa sukupolvenvaihdoksen yhtey-
10563: kään toimenpiteisiin ei ole ryhdyt.ty. Muun mu- dessä.
10564: assa maatalousverotusta käsitellyt työryhmä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
10565: puuttui vuonna 1989 ongelmaan pystymättä oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10566: kuitenkaan esittämään minkäänlaisia konkreet- sen,
10567: tisia parannusehdotuksia (Työryhmämietintö
10568: 1989: VM 26). että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
10569: Ongelmana on sellaisen hinnan määrääminen, ten, että perintö- ja lahjaveroa ei määrät-
10570: joka tekee sukupolvenvaihdoksen taloudellisesti täisi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä sel-
10571: mahdolliseksi. Kauppasumman on oltava riittä- laisissa tapauksissa, joissa kauppahinta on
10572: vän suuri, jottei jatkajalle määrätä lahjaveroa, maatalousviranomaisten hyväksymä, ja
10573: mutta riittävän alhainen, jotta jatkaja pääsisi että molempia puolisoita kohdellaan suku-
10574: nauttimaan maaseutuelinkeinolain mukaisista polvenvaihdoksen yhteydessä verotuksessa
10575: laina- ja käynnistystuista ja jotta luovuttaja täyt- samalla tavalla.
10576: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10577:
10578: HåkanMalm Boris Renlund
10579: Håkan Nordman Henrik Westerlund
10580: 38 1992 vp
10581:
10582: Toivomusaloite 35
10583:
10584:
10585:
10586:
10587: Moilanen ym.: Tutkimuksen tekemisestä mahdollisen EY-jäse-
10588: nyyden vaikutuksista Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn
10589:
10590:
10591: Eduskunnalle
10592:
10593: Suomessa on viime aikoina paljon keskustel- mukana Suomen koko talouden ja politiikan
10594: tu ja esitetty erilaisia näkemyksiä mahdollisen näkökulmat. Tällainen kattava tutkimus on
10595: EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomen taloudel- mahdollista tehdä ja se vaatisi yhden vuoden
10596: liseen kilpailukykyyn ja hallinnon sopeutumis- ajaksi noin kolmen tutkijan työpanoksen ja sen
10597: tarpeeseen. Nämä näkemykset perustuvat kustannukset olisivat noin 2 milj. markan luok-
10598: enemmän mutu- ja tunneperäisiin oletuksiin kaa.
10599: kuin tutkittuihin todennäköisyyksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10600: Käytettävissä ei juuri ole tutkimuksia ja selvi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10601: tyksiä EY-jäsenyyden todennäköisistä taloudel- muksen,
10602: lisista, hallinnollisista ja yhteiskunnallisista, eri-
10603: tyisesti sosiaalipoliittisista vaikutuksista. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
10604: Nyt tällaista mahdollisimman neutraalin ta- talouden ja hallinnon eri alat kattavan
10605: hon tekemää tutkimusta tarvittaisiin kipeästi. tutkimuksen aikaansaamiseksi EY-jäse-
10606: Mutta sellaista ei ole tehty, koska ei ole löytynyt nyyden vaikutuksista Suomen talouden
10607: rahoitusta tutkimustyötä varten. menestymismahdollisuuksiin sekä talou-
10608: Aiheesta tarvittaisiin tutkimustietoa talouden den, hallinnon ja yhteiskunnan sopeutu-
10609: ja hallinnon eri aloilta tiedossa olevien muuttu- misongelmiin.
10610: jien pohjalta. Tarvitaan skenaario, jossa ovat
10611:
10612: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10613:
10614: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö Tuulikki Ukkola
10615: Leea Hiltunen Ulla Anttila Jaakko Laakso
10616: Outi Ojala Pekka Haavisto Jouko Jääskeläinen
10617: Arja Alho Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila
10618: Bjarne Kallis Jouni J. Särkijärvi Tina Mäkelä
10619: Hannu Suhonen Pekka Räty Paavo Nikula
10620: 1992 vp 39
10621:
10622: Toivomusaloite 36
10623:
10624:
10625:
10626:
10627: Mäkelä ym.: Autoveron palauttamisesta sotainvalideille
10628:
10629:
10630:
10631: Eduskunnalle
10632:
10633: Nykyisin edellytetään autoveron palautuk- senttinsa. Tällä toimenpiteellä pystyttäisiin an-
10634: seen vammaa, joka on haitta-asteeltaan 80 OJo, tamaan valtiovallan toimesta hieman lisätun-
10635: tai mikäli työn, opiskelun tai muun seikan takia nustusta näille maamme itsenäisyyden turvan-
10636: auto on välttämätön, prosentti on 60. Maas- neille miehille.
10637: samme on runsaasti sotainvalideja, joilla invali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10638: diteettiprosentti on pienempi, mutta todellinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10639: haitta on huomattavasti tätä suurempi. Vanha- muksen,
10640: na heidän invaliditeettinsa haitat korostuvat en-
10641: tisestään ja auton tarve on tästä syystä normaa- että hallitus ottaisi valtion talousar-
10642: lia suurempi. vioesitykseen 5 000 000 markkaa ylimää-
10643: Autovero on tällä hetkellä maassamme kor- räisiin järjestelyihin, jotta voitaisiin
10644: kea ja veteraanien eläkkeet ja etuisuudet varsin aloittaa autoveron palauttaminen so-
10645: pieniä. Tämän takia tulisi harkita autoveron pa- tainvalideille myös silloin, kun haitta-
10646: lauttamista sotainvalideille heidän invaliditeet- aste on alle 80 %, siten, että palautus-
10647: tiprosenttinsa mukaan siten, että palautuspro- prosentti olisi sama kuin heidän invalidi-
10648: sentti olisi sama kuin heidän invaliditeettipro- teettiprosenttinsa.
10649:
10650: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10651:
10652: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
10653: 40 1992 vp
10654:
10655: Toivomusaloite 37
10656:
10657:
10658:
10659:
10660: T. Roos ym.: Vanhojen kirjojen myynnin vapauttamisesta liike-
10661: vaihtoverosta
10662:
10663:
10664: Eduskunnalle
10665: Harrastus vanhoja kirjoja kohtaan on lisään- Asiantuntijoiden mielestä liikevaihtoverosta
10666: tymään päin. Vanhojen kirjojen kauppa on vii- vapauttamisesta seuraisi ainakin se, että anti-
10667: me vuosina saanut myös aivan uutta painavaa kvaariset kirjakaupat voisivat ostamistaan kir-
10668: merkitystä. Uudet kirjat ovat kirjakaupoissa joista maksaa nykyistä enemmän, jolloin yhä
10669: myynnissä vain lyhyen ajan. Ne siirtyvät no- useammat myisivät niihin kirjojaan, sen sijaan
10670: peasti alennusmyyntiin ja sen jälkeen pois ha- että veisivät ne kaatopaikoille tai antaisivat pa-
10671: lukkaiden lukijoiden saatavilta. Vanhoista klas- perinkeräykseen. Myös tärkeiden kulttuurihyö-
10672: sikoista ei uusia painoksia tarvetta vastaavasti dykkeiden tarjonta lisääntyisi tätä kautta. Täl-
10673: välttämättä oteta. lainen investointi kulttuuriin tuottaisi ajan
10674: Antikvariaatit tekevät arvokasta työtä pitäes- oloon hyvän sadon.
10675: sään saatavilla ja kerätessään saataville teoksia, Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
10676: jotka omalle kulttuurillemme ovat merkittävän kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10677: tärkeitä. vomuksen,
10678: Yhteiskunnan kannalta vanhojen kirjojen
10679: kauppa on välttämätöntä. Näin ajatellen sitä pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10680: täisi siis tukea. Helpoimmin tuo tuki olisi annet- liikevaihtoveron poistamiseksi vanhojen
10681: tavissa vapauttamaila vanhojen kirjojen kaup- kirjojen kaupalta.
10682: pa liikevaihtoverosta.
10683:
10684: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10685:
10686: Timo Roos Jussi Ranta Tarja Kautto
10687: Kerttu Törnqvist Iiris Hacklin Arja Ojala
10688: 1992 vp 41
10689:
10690: Toivomusaloite 38
10691:
10692:
10693:
10694:
10695: Skinnari ym.: Pitkistä työmatkoista johtuvien kustannusten vero-
10696: vähennysoikeuden laajentamisesta
10697:
10698:
10699: Eduskunnalle
10700:
10701: Erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta muual- tuksen pitäisikin välittömästi ryhtyä tätä tar-
10702: lakin Suomessa työmatkat ovat pidentyneet. koittaviin toimenpiteisiin. Nykyistä vähennys-
10703: Monet tuhannet ihmiset käyvät pääkaupunki- oikeuden määrää tulisi muuttaa nykyisestä
10704: seudulla töissä Lahdesta, Hämeenlinnasta ja 16 000 markasta esimerkiksi 25 000 markkaan.
10705: Riihimäeltä tai joutuvat muutoin tekemään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10706: vuosikustannuksiltaan merkittäviä työmatkoja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10707: Pitkä työmatka on jo sinänsä ongelma. Työ- muksen,
10708: matkoista aiheutuvat kustannukset ovat kiistat-
10709: ta tulon hankkimisesta aiheutuvia kustannuk- että hallitus valmistelisi lainmuutok-
10710: sia. Pitkistä työmatkoista aiheutuvien kustan- set pitkien työmatkojen verovähennys-
10711: nusten verovähennysoikeuden pitäisi olla ny- oikeuden laajentamisesta viimeistään
10712: kyistä laajempi ja oikeudenmukaisempi. Halli- vuoden 1993 alusta.
10713: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10714:
10715: Jouko Skinnari Jukka Roos Jussi Ranta
10716: 42 1992 vp
10717:
10718: Toivomusaloite 39
10719:
10720:
10721:
10722:
10723: Suhonen ym.: Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden laajenta-
10724: misesta verotuksessa
10725:
10726:
10727: Eduskunnalle
10728:
10729: Verouudistuksen yhteydessä odotettiin muu- sesti vääristynyt tilanne ja kohdeltaisiin kaikkia
10730: tettavan avoparien ja avioparien asuntolainojen kansalaisia tasapuolisesti. Tämän lisäksi voitai-
10731: korkojen verovähennysoikeus yhteneväisiksi. siin harkita lasta kohti tehtävää tiettyä korotus-
10732: Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan avopareilla on ta kaikille kansalaisille samansuuruiseen vero-
10733: edelleenkin noin kaksinkertainen asuntolaino- vähennysoikeuteen.
10734: jen korkojen verovähennysoikeus aviopareihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10735: verrattuna. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10736: Tätä epäoikeudenmukaisuutta ei voida perus- muksen,
10737: tella millään järkisyyllä. Avioliitto on lapselle
10738: tärkeä turvallisena kasvuympäristönä, minkä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
10739: vuoksi valtiovalta ei saisi ainakaan rangaista menpiteisiin kaikille kansalaisille heidän
10740: avioliiton solmimisesta. Tämän takia tulisi vii- perhesuhteistaan riippumattoman ja
10741: pymättä verouudistuksen jatkon yhteydessä to- mahdollisella lapsikorotuksella tarkiste-
10742: teuttaa henkilökohtainen lainan korkojen vä- tun asuntolainojen korkojen verovähen-
10743: hennysoikeus riippumatta siitä, asuuko verotet- nysoikeuden toteuttamiseksi vuoden
10744: tava henkilö avioliitossa, avoliitossa vai yksi- 1993 verotuksessa.
10745: nään. Näin poistettaisiin nykyinen perhepoliitti-
10746:
10747: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10748:
10749: Hannu Suhonen Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10750: Marita Jurva Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
10751: 1992 vp 43
10752:
10753: Toivomusaloite 40
10754:
10755:
10756:
10757:
10758: Suhonen ym.: EY:n täysjäsenyyden ja ulkopuolelle jättäytymisen
10759: vaikutusten selvittämisestä
10760:
10761:
10762: Eduskunnalle
10763: Hallitus on viemässä Suomea pikavauhtia huomioon ottava selvitys EY-jäsenyyden hai-
10764: kohti EY:n täysjäsenyyttä. Jäsenhakemus jätet- toista ja hyödyistä ja kustannuksista. Tutki-
10765: täneen, mikäli eduskunta sen hyväksyy, maalis- muksessa tulisi verrata myös tilannetta ilman
10766: kuussa. Tämän jälkeen alkavat jäsenyysneuvot- EY-jäsenyyttä samoin kriteerein. Tästä selvi-
10767: telut eduskunnan selonteosta antaman vastauk- tyksestä tulisi sitten laatia kansantajuinen tiivis-
10768: sen määrittelemien ehtojen mukaan. telmä, joka jaettaisiin jokaiseen kotiin riittävän
10769: Mahdollinen kansanäänestys EY -jäsenyydes- hyvissä ajoin ennen EY -kansanäänestystä.
10770: tä tultaneen järjestämään vuonna 1994, johon Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10771: mennessä jäsenyysneuvottelut on käyty ja jäse- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10772: nyysehdot ovat selvillä. Tuolloin kansalaiset
10773: saavat lausua mielipiteensä siitä, ovatko jäse- että hallitus teettäisi pikaisesti laajan
10774: nyysehdot hyväksyttävät vai eivät. ja perusteellisen, kaikki yhteiskunnan
10775: Suomella tullee siis olemaan noin kaksi vuot- osa-alueet huomioon ottavan selvityk-
10776: ta aikaa tutkia, onko mahdollinen EY-jäsenyys sen EY-jäsenyyden tai sen ulkopuolelle
10777: maallemme edullinen ja järkevä ratkaisu. Tä- jättäytymisen vaikutuksista niin hyöty-
10778: män takia tulisi pikaisesti käynnistää mahdolli- kuin haittapuolineen sekä sen kustan-
10779: simman laaja ja kaikki yhteiskunnan osa-alueet nuksista yhteiskunnallemme.
10780: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10781:
10782: Hannu Suhonen Tina Mäkelä
10783: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
10784: Raimo Vistbacka
10785: 44 1992 vp
10786:
10787: Toivomusaloite 41
10788:
10789:
10790:
10791:
10792: Ukkola ym.: Sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestelmän uusi-
10793: misesta työvoimavaltaista pienyritystoimintaa suosivaksi
10794:
10795:
10796: Eduskunnalle
10797: Pienet ja keskisuuret työvoimavaltaiset yri- Lisäksi on useaan kertaan tuotu esille tarve
10798: tykset ovat nykyisin huonommassa asemassa sosiaaliturvamaksujen porrastamiseksi siten, et-
10799: kuin pääomavaltaiset yritykset. Yritystoimin- tä ne Pohjois-Suomessa olisivat alemmat kuin
10800: nan verottamisessa pääpaino on käytännössä Etelä-Suomessa, esimerkiksi pääkaupunkiseu-
10801: erilaisissa palkkaperusteisissa maksuissa. dulla. Aluepoliittisena keinona tämä rohkaisisi
10802: Välilliset työvoimakustannukset ovat kohon- työvoimavaltaisten yritysten sijoittumista ns.
10803: neet viime vuosina nopeasti. Lupaukset kohen- ruuhka-Suomen ulkopuolelle.
10804: taa työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10805: tamalla sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10806: telmää eivät ole toteutuneet. Tämä on heikentä-
10807: nyt pienyritysten toimintamahdollisuuksia. Sa- että hallitus uudistaisi pikaisesti
10808: maan suuntaan ovat vaikuttaneet muutkin teki- sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-
10809: jät, kuten kohonnut korkotaso sekä verouudis- män työvoimavaltaista pienyritystoi-
10810: tus. mintaa suosivaksi perustamalla maksut
10811: Sosiaaliturvamaksujen uudelleen kohdenta- esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon palk-
10812: mista on valmisteltu useita vuosia. Eräänä vaih- kojen sijasta sekä valmistelisi sosiaali-
10813: toehtona on esitetty maksujen perinnän perus- turvamaksujen porrastamisen alueelli-
10814: tamista palkkojen sijasta yritysten liikevaih- sesti Pohjois-Suomea suosivaksi.
10815: toon.
10816:
10817: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10818:
10819: Tuulikki Ukkola Oiva Savela Eeva-Liisa Moilanen
10820: 1992 vp 45
10821:
10822: Toivomusaloite 42
10823:
10824:
10825:
10826:
10827: Aittoniemi ym.: Rikollisuuden torjumisesta poliisin voimavaroja
10828: lisäämällä
10829:
10830:
10831: Eduskunnalle
10832:
10833: Rikollisuus on maassamme kasvanut kolmen män ammattimaista toimintaa, joka murentaa
10834: viimeisen vuoden aikana räjähdysmäisesti ja kansakunnan toimintoja ja moraalia.
10835: saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. On myös Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
10836: olemassa selviä viitteitä siitä, että kansainväli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10837: nen rikollisuus eri muotoineen on pysyvästi pe-
10838: siytynyt Suomeen. Poliisin nykyiset voimavarat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10839: riittävät yhä harvemman rikoksen selvittämi- miin poliisin voimavarojen lisäämiseksi
10840: seen ja kiinnijoutumisriski käy entistä vähäi- ja tätä kautta kasvavan rikollisuuden
10841: semmäksi. Suorana seurauksena tästä tulee ole- torjumiseksi maassamme.
10842: maan se, että rikollisuudesta tulee yhä enem-
10843:
10844: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10845:
10846: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
10847: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
10848: 46 1992 vp
10849:
10850: Toivomusaloite 43
10851:
10852:
10853:
10854:
10855: Backman ym.: Väestökirjalain mukaisen kotipaikan määräytymi-
10856: sen saattamisesta hallitusmuodon mukaiseksi
10857:
10858:
10859: Eduskunnalle
10860:
10861: Kansalaisten kotipaikasta säädetään väestö- pereissa, koska opintojen päättyessä vain har-
10862: kirjalaissa, joka on vuodelta 1965. Väestökirja- vat palaavat takaisin entiselle kotipaikkakun-
10863: lain 9 §:n mukaan henkilöllä on kotipaikka sii- nalle. Myös kansalaisten yhdenvertaisuuden pe-
10864: nä kunnassa, jossa hänellä on varsinainen asun- riaate kärsii, kun kaikki kansalaiset eivät ole sa-
10865: to ja koti. Kotipaikan muuttamisesta säädetään massa asemassa.
10866: erikseen kyseisen lain 10 §:ssä. Sen mukaan ko- Koska laissa hyvin yksiselitteisesti mainitaan
10867: tipaikka ei muutu, jos henkilö on tilapäisesti opiskelu tilapäisenä oleskeluna, ainoa keino
10868: poissa kotipaikkakunnaltaan. Tilapäisenä oles- epäkohdan poistamiseksi on muuttaa lakia.
10869: keluna mainitaan muun muassa opiskelu. Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
10870: Korkeakouluopiskelu kestää nykyisin keski- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10871: määrin 6-8 vuotta, joten sitä ei voida pitää ti- muksen,
10872: lapäisenä. Myös keskiasteen koulutus kestää 4
10873: vuotta lähes jokaisella koulutusalalla. Tänä ai- että hallitus antaisi esityksen eduskun-
10874: kana opiskelijat tuovat runsaasti tuloja opiske- nalle väestökirjalain muuttamiseksi vas-
10875: lupaikkakunnalle, mutta eivät saa käyttää kun- taamaan hallitusmuodon 7 §:ää, jossa
10876: nan palveluja eivätkä osallistua kunnan päätök- säädetään, että kansalainen saa vapaasti
10877: sentekoon. Nykyinen laki vain siirtää kotipai- valita asuinpaikkansa.
10878: kan vaihdon myöhemmäksi viranomaisten pa-
10879:
10880: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10881:
10882: Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
10883: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell
10884: 1992 vp 47
10885:
10886: Toivomusaloite 44
10887:
10888:
10889:
10890:
10891: Backman ym.: Takuusumman poistamisesta ulkomaalaisilta opis-
10892: kelijoilta
10893:
10894:
10895: Eduskunnalle
10896:
10897: Yksi selkeimmistä esteistä ulkomaalaisten kuu vaaditaan ainoastaan opiskelijavaihto-oh-
10898: opiskelijoiden Suomessa opiskelulle on velvolli- jelmien ja stipendiohjelmien ulkopuolelta tule-
10899: suus 20 000 markan takuusumman tallettami- vilta. Järjestelmä on diskriminoiva ja kohdistuu
10900: seen oleskeluluvan saamiseksi. pahiten erityisesti kehitysmaista tuleviin opiske-
10901: Tämä talletusvelvollisuus asettaa ulkomaalai- lijoihin.
10902: set opiskelijat eriarvoiseen asemaan ensiksikin Suomen pohjoinen sijainti ja kalleus eivät ole
10903: suhteessa suomalaisiin ja toiseksi suhteessa toi- omiaan saamaan maahamme ulkomaalaisia
10904: siinsa. Varakkaista lähtökohdista tulevat opis- opiskelijoita. Siksi takuusumman poistaminen
10905: kelijat selviytyvät takuusta huomattavasti hel- olisi maamme houkuttavuutta opiskelijamaana
10906: pommin kuin esimerkiksi kehitysmaista tulevat lisäävä toimenpide.
10907: opiskelijat. Ulkomaalaisten opiskelijoiden Edellä mainitun perusteella ehdotammekin
10908: mahdollisuuksia osa-aikaiseen työskentelyyn on kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
10909: helpotettu, joten takuusummaa ei voida perus- toivomuksen,
10910: tella toimeentulovaikeuksien ehkäisemisellä.
10911: Kansainvälistymisvaatimusten yhä lisääntyes- että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-
10912: sä on erityisen vaikeaa löytää rationaalisia pe- teisiin ulkomaalaisten opiskelijoiden ta-
10913: rusteita takuutalletusten säilyttämiseksi maa- kuusumman poistamiseksi.
10914: hamme tulevien opiskelijoiden taakkana. Ta-
10915:
10916: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10917:
10918: Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
10919: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell
10920:
10921:
10922:
10923:
10924: 5 220086Z
10925: 48 1992 vp
10926:
10927: Toivomusaloite 45
10928:
10929:
10930:
10931:
10932: Hurskainen ym.: Rautjärven kunnan aluepoliittisen aseman
10933: parantamisesta
10934:
10935:
10936: Eduskunnalle
10937:
10938: Aluepoliittisessa jaotuksessa Rautjärven kun- tys on Rautjärven kunnassa ollut viime vuosina
10939: ta kuuluu IV perusvyöhykkeen tukialueeseen. heikompi kuin läänin pohjoisosan kunnissa.
10940: Samaan vyöhykkeeseen Etelä-Karjalassa kuulu- Annettujen ohjeiden mukaisesti aluepoliittis-
10941: vat Joutseno, Imatra ja Ruokolahti. Pohjoises- ta tukea on suunnattu korkean teknologian
10942: sa Rautjärven kuntaan rajoittuva Parikkala hankkeisiin ja etupäässä vain uusiin, alkaviin
10943: kuuluu II perusvyöhykkeen B-tukialueeseen. yrityksiin. Kun lisäksi avustuksen myöntäjällä
10944: Yksipuolisen elinkeinorakenteensa ja heikon on täysi harkintavalta sovellettavasta tukipro-
10945: työllisyystilanteensa johdosta Rautjärvi on yh- sentista, ovat maaseutukuntien yrityksille tule-
10946: dessä Imatran ja Ruokolahden kanssa nimetty vat avustukset vähäisiä tai nämä hankkeet eivät
10947: vuoden 1992 loppuun asti erityisalueeksi. yleensä sovellu myöntämisperusteisiin ollen-
10948: Aluepoliittisessa jaotuksessa Rautjärven kun- kaan.
10949: nan asema on epäedullinen, eikä anna tasaver- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10950: taisia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10951: miseen. Rautjärven kuuluminen samaan vyö- muksen,
10952: hykkeeseen Etelä-Karjalan ydinalueen kuntien
10953: kanssa ei ole perusteltua, lisäksi kunnan poh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10954: joisrajalla vyöhykeporras on aivan liian jyrkkä. Rauljärven kunnan aluepoliittisen ase-
10955: Tarkasteltaessa Etelä-Karjalan pohjoisten man parantamiseksi lainsäädäntöuudis-
10956: kuntien kehitystekijöitä, väestö- ja työpaikka- tuksen yhteydessä, jolloin kunnan poh-
10957: kehitystä, työttömyysastetta ja kuntien talou- joisrajalla oleva vyöhykeporrastus pois-
10958: dellista asemaa tullaan väistämättä siihen johto- tetaan, sekä aluepoliittisen tuen myöntä-
10959: päätökseen, että Rautjärven kunnan suhteellis- miseksi kaikkiin työllisyyttä ja vientitoi-
10960: ta asemaa aluepoliittisessa jaotuksessa on sel- mintaa edistäviin hankkeisiin negatiivi-
10961: västi parannettava. sen väestökehityksen kunnissa.
10962: Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kehi-
10963:
10964: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
10965:
10966: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Vähänäkki
10967: 1992 vp 49
10968:
10969: Toivomusaloite 46
10970:
10971:
10972: Kohijoki ym.: Kuntien toiminnan taloudellisten edellytysten tur-
10973: vaamisesta
10974:
10975:
10976: Eduskunnalle
10977:
10978: Kansantalouden taantuman myötä myös poistamisen vaikutukset vaihtelisivat huomatta-
10979: kunnallistalous on lamassa. Kunnissa ei ole voi- vasti kunnittain, mutta joissakin kunnissa pel-
10980: tu riittävän ajoissa ja riittävässä määrin enna- kästään metsätuloista saatavat verotulot ovat
10981: koida verotulojen vähenemistä. Kun kuntien yli 30 prosenttia kunnan verotuloista.
10982: menojen kasvua, paljolti kunnista riippumatto- Perusoikeuskomiteassa ovat valmistumassa
10983: mista syistä, ei ole voitu leikata samanaikaises- esitykset Suomen hallitusmuodon ja valtiopäi-
10984: ti, on kunnallistalouteen syntynyt rahoitusvaje, väjärjestyksen muuttamiseksi. Esitykseen tulee
10985: joka varovaistenkin arvioiden mukaan on vero- sisältymään taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyk-
10986: äyriä kohden laskettuna 1,5 penniä. sellisiä perusoikeuksia koskevat säännökset.
10987: Kuntien itsehallinnon ja itsemääräämisoikeu- Perusoikeuksien asemaa on syytä vahvistaa
10988: den perusta ja edellytys on kunnallinen verotus. niin, että ne vastaavat nykyajan vaatimuksia.
10989: Kuntien verotulojen kasvu on yritystoiminnan Osa sosiaalisista perusoikeuksista on kuitenkin
10990: supistumisen, maatalouden vaikeuksien ja kas- ehdotettu toteutettavaksi subjektiivisina oi-
10991: vavan työttömyyden johdosta laskenut olennai- keuksina. Esitystä voidaan arvostella sekä oi-
10992: sesti. Kuntien eläkevastuuvajaus tulee lähivuo- keus- että yhteiskuntapoliittiselta kannalta.
10993: sina aiheuttamaan huomattavia menopaineita. Subjektiivisten oikeuksien toteuttaminen
10994: Kun kunnat ovat viime vuosina joutuneet rahoit- edellyttää taloudellisia voimavaroja. Perusoi-
10995: tamaan menoja lainavaroin, on niiden rahoitus- keuskomiteassa ei ole riittävän täsmällisesti ar-
10996: asema ratkaisevasti heikentynyt. Kuntien talous vioitu tosiasiallisia mahdollisuuksia oikeuksien
10997: on ennennäkemättämissä vaikeuksissa. toteuttamiseen. Kunnan itsehallintoon kuuluu
10998: Vireillä oleva valtionosuusuudistus ja kun- huolehtia kunnassa asuvien palveluista. Tämä
10999: nallislain osauudistus vahvistavat kuntien itse- on mahdollista vain, jos kunnalla on siihen ta-
11000: hallinnollista asemaa. Kuntien kyky suoriutua loudelliset resurssit. Kuntien tehtävien hoidon
11001: niille asetetuista tehtävistä tulee tätä kautta pa- edellytykset on turvattava.
11002: rantumaan, mutta ei riittävästi. Kun samanai- Kohta koko kunnallistalous on syvässä krii-
11003: kaisesti on vireillä merkittäviä kuntien tuloja sissä ja samanaikaisesti vireillä olevat uudistus-
11004: supistavia ja menoja lisääviä uudistushankkei- hankkeet kuitenkin vielä ennakoivat kuntien ve-
11005: ta, tulee kunnallistalouden rahoitusvaje entises- rotulojen supistumista ja toisaalta menojen kas-
11006: tään syvenemään. vua.
11007: Kunnallisveron veropohjaa ollaan kaventa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11008: massa. Valtiovarainministeriön asiantuntija- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11009: ryhmä on pääomatulojen verotuksen ja yritys- muksen,
11010: verotuksen kehittämislinjoja koskevassa muis-
11011: tiossaan muun ohella esittänyt, että yhteisöjen että hallitus pidättäytyisi toimenpi-
11012: kunnallisverotus poistettaisiin ja pääomatuloja teistä, joilla kuntien verotulopohjaa ka-
11013: verotettaisiin vain valtionverotuksessa. Yhteisö- vennettaisiin tai niiden menoja lisättäi-
11014: jen kunnallisverotuksen poistaminen merkitsisi siin turvaamatta kuntien lisääntyvien
11015: vähintään neljän miljardin markan verotulome- velvoitteiden hoitamiseen tarvittavia ta-
11016: netyksiä. Pääomatulojen kunnallisverotuksen loudellisia edellytyksiä.
11017: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11018:
11019: Maunu Kohijoki Timo Kalli
11020: Henrik Westerlund Pauli Saapunki
11021: Heikki A. Ollila
11022: 50 1992 vp
11023:
11024: Toivomusaloite 47
11025:
11026:
11027:
11028:
11029: Korhonen ym.: Liikenteen sisällyttämisestä aluepolitiikan piiriin
11030:
11031:
11032:
11033: Eduskunnalle
11034:
11035: Maassamme harjoitetun aluepolitiikan pää- veluverkostoaan, kuten mm. posti viimeksi.
11036: määränä on ollut tasapainoisen alueellisen kehi- Valtion yhteiskunnallisia palvelutehtäviä hoita-
11037: tyksen edistäminen ja maan eri osien kehityksen via laitoksia muutettaessa liikelaitoksiksi tulisi
11038: vahvistaminen kunkin alueen luontaisten mah- huolehtia kuitenkin resursseista, joilla palvelu-
11039: dollisuuksien erityispiirteiden pohjalta. jen vähimmäistaso voidaan turvata.
11040: Aluepolitiikka on määritelty koko yhteiskun- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
11041: tapolitiikan näkökulmaksi, jonka toteuttami- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11042: sesta kaikki viranomaiset ovat vastuussa. Valtio muksen,
11043: on muuttanut perinteisiä palvelusektoreitaan
11044: liikelaitoksiksi, jollaisia ovat mm. VR, Posti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11045: Tele ja Ilmailulaitos. Liikelaitokselle on asetet- liikenteen sisällyttämiseksi aluepolitii-
11046: tu tuottotavoitteet, ja niiden saavuttamiseksi lii- kan piiriin.
11047: kelaitokset ovat purkaneet yhteiskunnallista pal-
11048:
11049: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11050:
11051: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas Markku Koski
11052: Pauli Saapunki Osmo Polvinen Tuulikki Ukkola
11053: Oiva Savela Tellervo Renko
11054: 1992 vp 51
11055:
11056: Toivomusaloite 48
11057:
11058:
11059:
11060:
11061: Laine ym.: Turun sijoittamisesta ensimmäiseen kalleusluokkaan
11062:
11063:
11064:
11065: Eduskunnalle
11066: Maamme suurimmista kaupungeista kuulu- annettu poliittisessa päätöksenteossa mitään ar-
11067: vat ensimmäiseen kalleusluokkaan mm. Helsin- voa. Tampere nostettiin ensimmäiseen luok-
11068: ki, Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, kaan ja Turku jätettiin toiseen kalleusluok-
11069: Kuopio, Vaasa ja Hämeenlinna. Sen sijaan Tur- kaan. Kalleusluokituksen nosto tuo lisää vero-
11070: ku ja muut Turun ja Porin läänin kaupungit tuloja kunnalle, koska sitä seuraa palkkojen,
11071: kuuluvat edelleen toiseen kalleusluokkaan. kansaneläkkeen lisäosan, rintamamieseläkkeen,
11072: Ei ole olemassa mitään asiallista perustetta sotavammakorvauksen ja eräiden muiden toi-
11073: sille, että mm. maan suurimpiin ja elinkustan- meentuloturvaetuuksien kohoaminen.
11074: nuksiltaan kalleimpiin kaupunkeihin kuuluva Kalleusluokitus on ollut voimakkaan arvoste-
11075: Turku pidetään toisessa kalleusluokassa. Jo lun kohteena. Siksi on tehty ehdotuksia luoki-
11076: 1970-luvun puolivälissä tehdyt kustannuksia tuksen poistamisesta mm. nostamalla kaikki
11077: koskeneet laskelmat edellyttivät Turun nosta- toisen luokan kunnat ensimmäiseen luokkaan.
11078: mista ylempään luokkaan. Valitettavasti ai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
11079: noastaan muutamat kalleusluokitustoimikun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11080: nan jäsenet asettuivat kannattamaan tätä pal-
11081: kansaajille, eläkeläisille ja invalideille edullista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11082: ratkaisuehdotusta. menpiteisiin Turun kaupungin sijoitta-
11083: Kuntien kustannusselvitys vuonna 1983 osoit- miseksi ensimmäiseen kalleusluokkaan
11084: ti Turun pisteluvuksi 101,3 muun muassa Tam- 1.1.1993 lukien.
11085: pereen pisteluvun ollessa 101, 1. Laskelmille ei
11086:
11087: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11088:
11089: Ensio Laine Heli Astala Hannu Suhonen
11090: 52 1992 vp
11091:
11092: Toivomusaloite 49
11093:
11094:
11095:
11096:
11097: Laivoranta ym.: Kuntien välisen yhteistoiminnan tehostamisesta
11098:
11099:
11100:
11101: Eduskunnalle
11102:
11103: Hallitus toteaa ohjelmassaan, että se edistää ti, että se on ilmeinen haitta alueen kuntien väli-
11104: kuntien vapaaehtoista yhteistoimintaa. Hallitus selle yhteistyölle ja koko Vakka-Suomelle.
11105: toteaa myös, että kuntaliitoksia tuetaan määrä- Todennäköistä on, että kuntien välisen yh-
11106: aikaisin erillistoimin ja että kuntaliitoksia ei teistoiminnan tehostamiseen panostamalla voi-
11107: suoriteta kunnan tahdon vastaisesti. taisiin välttää tällaisten repivien kuntaliitospro-
11108: Kuntaliitosprosessi Vakka-Suomessa on sessien haitat ja saavuttaa toimintojen yhdistä-
11109: osoittanut, että nämä sinänsä hyvät vaihtoeh- misen antamat edut. Tämä voisi parhaiten ta-
11110: dot kuntien toiminnan, laadun ja taloudellisuu- pahtua kehittämällä ns. kuntayhtymätoimin-
11111: den parantamiseksi voivat johtaa epätoivottuun taa. Näin voitaisiin myös tasoittaa tietä luon-
11112: tulokseen, kun halu kuntaliitoksen myötä saa- nollisille kuntaliitoksille.
11113: tavaan rahalliseen tukeen suuntasi aktiiviteetin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11114: alueen kehittämisestä yhteistoimin hätäiseen ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11115: väkinäiseen kuntaliitoksien tekemiseen. Kusta-
11116: vin, Taivassalon, Vehmaan ja Kaiannin vielä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
11117: keskeneräinen ja ainakin osin epäonnistuva liit- piteisiin kuntien välisen yhteistoiminnan
11118: tämishanke Uuteenkaupunkiin on kiristänyt tehostamiseksi.
11119: kuntien välistä ja sisäistä ilmapiiriä niin pahas-
11120:
11121: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11122:
11123: Jarmo Laivoranta Ismo Seivästö Helmi Morri
11124: 1992 vp 53
11125:
11126: Toivomusaloite 50
11127:
11128:
11129:
11130:
11131: Liikkanen ym.: Itäyhteistyön kehittämisestä elinkeinoelämän el-
11132: vyttämiseksi rajanläheisillä alueilla Kymen läänissä
11133:
11134:
11135: Eduskunnalle
11136:
11137: Vuoden 1992 alussa Suomen ja Venäjän välil- jeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon niillä
11138: lä solmittu uusi valtiosopimus sisältää lähi- alueilla, joissa käsitellään vaarallisia aineita.
11139: alueyhteistyötä koskevan sopimuksen. Sopi- Lentoväylän avaaminen Lappeenrannasta
11140: muksella on keskeinen merkitys Kymen läänin Pietariin on tärkeä osa naapurivaltioiden välis-
11141: kehittämiselle ja se antaa mahdollisuuden mm. ten liikenneyhteyksien kehittämistä. Kansainvä-
11142: Kaakkois-Suomen ja Pietarin alueen väliselle linen reittiliikenne on aloitettavissa nykyisellä
11143: suoralle yhteistyölle osana uuden aluepoliittisen lentokentällä.
11144: linjauksen- ns. Sillanpää-ohjelman- toteut-
11145: tamista sekä luo edellytyksiä maamme ja Bal-
11146: tian maiden väliselle yhteistyölle.
11147: 2. Kotkan ja Haminan satamien kehittäminen
11148: Lähialueyhteistyön toteuttamisen perusedel- Kotkan ja Haminan satamat ovat maamme
11149: lytyksiä on toimivan infrastruktuurin luominen huomattavimmat vientisatamat. Yhteistyöllä
11150: Kymen lääniin. Tärkeimmät kehittämiskohteet pyritään siihen, että pääkaupunkiseudun sata-
11151: ovat toimivat liikenneyhteydet maiden välillä, makapasiteetin ylittävä liikenne ohjataan Kot-
11152: Kotkan ja Haminan satamatoimintojen kehittä- kan ja Haminan satamiin. Kiireellisimmin to-
11153: minen, ympäristönsuojelun yhteistyön laajenta- teutettavat kehittämishankkeet ovat Haminan
11154: minen, ratapihojen turvajärjestelmien loppuun- sataman 12 metrin syväväylän rakentaminen
11155: saattaminen sekä rajanylityspaikkojen rakenta- merenkulkuhallituksen toimesta sekä Kuusisen
11156: minen. sataman laajentaminen Kotkassa.
11157: Parhaillaan toteutettava tieprojekti Via Bal-
11158: tica Virosta Latvian ja Liettuan kautta Puolaan
11159: 1. Liikenne tarjoaa uuden tärkeän liikennereitin Suomesta
11160: Lähialueiden :Yhteistyön kehittämisen perus- Keski-Eurooppaan. Via Baltica lyhentää arviol-
11161: edellytys on toirrii~a päätieverkko. Kymen lää- ta 1-2 vuorokaudella kuljetuksia Suomesta
11162: nin päätieverkon;rahoitustasoa tulee nostaa vä- Keski-Eurooppaan. Kansainvälinen Baltlink-ta-
11163: littömästi siten, että valtatien n:o 6 ja valtatien varalauttaliikenne Kotkan ja Haminan satamis-
11164: n:o 7 kehittämishankkeita voidaan nopeuttaa ta Via Baltica -reitille avaisi monia mahdolli-
11165: Kymen tiepiirin esitysten mukaisesti. suuksia ulkomaankaupalle ja turismille.
11166: Nykyisen rautatieliikenteen kehittäminen lii-
11167: kennöintinopeuksia nostamalla on tärkeää sekä
11168: maakunnan ja pääkaupunkiseudun että kan- 3. Rajanylityspaikkojen ja rajavartioston
11169: sainvälisten yhteyksien kannalta. Raideliiken-
11170: kehittäminen
11171: teen kehittämisessä Kymen läänin tavoitteena Tiivis ja välitön lähialueiden yhteistyö edel-
11172: on rakentaa nykyistä suorempi raideyhteys pää- lyttää maaliikenteen rajanylityspaikkojen kehit-
11173: kaupunkiseudulta itään. tämistä. Nykyiset Vaalimaan ja Nuijamaan yli-
11174: Kauttakulkuliikenteen lisääntyminen ja eri- tyspaikat eivät riitä ja niiden kapasiteetti ei pys-
11175: tyisesti nestetransiton osuuden 'kasvu edellyttää ty palvelemaan yhä lisääntyvän rajaliikenteen
11176: kehittyneitä turvajärjestelmiä 'fiatama- ja varas- tanpeita. Uudet tulli- ja passintarkastustilat tuli-
11177: toalueilla sekä raideliikenteessä. Asiaa pohtinut si rakentaa Imatralle, Parikkalaan, Tammioon
11178: työryhmä on antanut lukuisia turvajärjestelmiä ja Haapasaareen. Vaalimaan t111at tulisi ajanmu-
11179: kehittäviä suosituksia, jotka liittyvät ilmansuo- kaistaa. Tulli- ja passintarkastustiloille tulisi
11180: 54 1992 vp- TA 50
11181:
11182: varata riittävät henkilöstöresurssit liikenteen maaperän, ilman, vesistöjen ja metsien tilasta
11183: valvontaa varten. Kaakkois-Suomen alueen kriittisten kuormien
11184: Lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartioston määrittämistä ja päästöjen vähentämistoimen-
11185: kiinteistöjen peruskorjausta tulee jatkaa raja- piteiden toteuttamista varten. Suunnitelmat to-
11186: vartiolaitoksen suunnitelman mukaisesti. teutetaan yhteistyössä rajanläheisten alueiden
11187: kesken. Hankkeissa on mukana keskeisesti
11188: 4. Rajanläheisten alueiden ympäristönsuojelu- Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. Suun-
11189: niteltujen yhteistyöhankkeiden kustannusarvio
11190: yhteistyö on 16 milj. markkaa.
11191: Kymen lääninhallituksen asettama työryhmä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11192: on laatinut suunnitelman Kaakkois-Suomen ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11193: Pietarin alueen välisen ympäristönsuojelun yh-
11194: teistyön kehittämiseksi, ja yhteistyö on jo käyn- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11195: nistynyt. Työryhmän laatimassa toimintasuun- ns. lähialueyhteistyösopimuksen toteut-
11196: nitelmassa esitetään selvitettäväksi ympäristön tamiseksi ja elinkeinoelämän elvyttämi-
11197: tilaa ja kehityssuuntia kuuden eri tutkimus- seksi osoittamalla riittävät varat Kymen
11198: hankkeen avulla, joiden tavoitteena on hankkia läänin infrastruktuuri- ja ympäristön-
11199: tietoja ja laatia kehitysennusteita ja malleja suojeluhankkeisiin.
11200:
11201: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11202:
11203: Raimo Liikkanen Kari Häkämies Sinikka Hurskainen
11204: Matti Vähänäkki Markku Laukkanen Anna-Liisa Kasorineo
11205: Jussi Ranta Raili Puhakka Antero Kekkonen
11206: 1992 vp 55
11207:
11208: Toivomusaloite 51
11209:
11210:
11211:
11212:
11213: Pelttari ym.: Kemin-Tornion alueen kehittämiskeskuksen toi-
11214: minnan aloittamisesta
11215:
11216:
11217: Eduskunnalle
11218: Kunnallistalouden ja siihen liittyen myös onnistuminen, mm. uusien ennakkoluulotto-
11219: kunnallishallinnon osalta joudutaan entistä mien toimenpiteiden pohtiminen, saattaa pal-
11220: enemmän miettimään uusia kehittämistoimen- vella koko maan kunnallissektorin kehittä-
11221: piteitä. Kemin-Tornion alueen kunnat ovat mistä.
11222: päätyneet siihen, että mm. kuntien yhteistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11223: mintaa on tehostettava. Alueen kehittymisedel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11224: lytysten parantamiseksi onkin perustettu Ke-
11225: min-Tornion alueen kehittämiskeskus, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11226: on aloittanut toimintansa syksyllä 1991 ja jonka Kemin- Tornion alueen kehittämiskes-
11227: toiminnasta alueella on suuria odotuksia. Työn kuksen toiminnan aloittamiseksi.
11228: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11229:
11230: Seppo Pelttari Maria Kaisa Aula
11231: 56 1992 vp
11232:
11233: Toivomusaloite 52
11234:
11235:
11236:
11237:
11238: Pelttari ym.: Turvallisuuskoulutuksen kehittämisestä ja yhtenäis-
11239: tämisestä
11240:
11241:
11242: Eduskunnalle
11243: Turvallisuuskoulutusta ovat perinteisesti jär- tulevan turvallisuuskoulutuksen järjestämisen
11244: jestäneet järjestyksestä ja turvallisuudesta vas- suhteen.
11245: taavat viranomaiset omalle henkilöstölleen. Yk- Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
11246: sityisen turvallisuusalan laajenemisen ja turval- väksyttäväksi toivomuksen,
11247: lisuusajattelun kehittymisen myötä on tarve
11248: koulutukseen lisääntynyt. Tämän vuoksi on yk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11249: sityinen yritystoiminta osaksi omien tarpeiden- opetusministeriön ja sisäasiainministe-
11250: sa ja osaksi lainsäädännön johdosta järjestänyt riön ja turvallisuusalalla toimivien yri-
11251: turvallisuuskoulutusta monessa muodossa ja tysten, järjestöjen ja yhteenliittymien
11252: monentasoisena. yhteistyön järjestämiseksi yhtenäisen,
11253: Nyttemmin on havaittavissa, että turvalli- auktorisoidun ja kokonaistaloudellisen
11254: suuskoulutuksen ja sitä kautta turvallisuuden turvallisuuskoulutusjärjestelmän luomi-
11255: tason ylläpitäminen ja parantaminen edellyt- seksi.
11256: tävät kokonaissuunnittelua ja yhtenäistämistä
11257:
11258: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11259:
11260: Seppo Pelttari Sauli Niinistö Matti Vähänäkki
11261: 1992 vp 57
11262:
11263: Toivomusaloite 53
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: Rajamäki ym.: Kehitysaluevyöhykkeiden yhteensovittamisesta
11269: seutukuntakohtaisen kehittämistyön kanssa
11270:
11271:
11272: Eduskunnalle
11273: Aluepolitiikan toteutuksen painopiste tulee na on jätetty muuta aluetta huonompaan ase-
11274: jatkossa siirtymään entistä enemmän alueiden maan.
11275: ja seutukuntien strategioiden tukemiseen. Seu- Edellä olevan perusteella ja parlamentaarisen
11276: tukunnittainen kehittäminen onkin perusteltua neuvottelukunnan 12.2.1992 antamaan lausun-
11277: mm. yhtenäisen työssäkäyntialueen tarkastelun toon viitaten ehdotamme kunnioittaen edus-
11278: pohjalta. Kun entistä vähemmän kuntia tulee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11279: kuulumaan kehitysalueohjelmaan vyöhykejär-
11280: jestelmän supistamisen vuoksi, on kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11281: tärkeätä huolehtia, ettei tämä tavoite ole ristirii- jotta kehitysaluevyöhykkeet tulevat niin
11282: dassa seutukunnittaisen kehittämisperiaatteen rakennetuiksi, että seutukunnittaisen
11283: kanssa. Tällainen ristiriita syntyy esimerkiksi kehittämisen periaate toteutuu mm.
11284: aluepoliittisen selvitysmiehen raportissa Suo- Varkauden seudulla, saattamalla myös
11285: men alueellisesta uusiutumisstrategiasta Var- Leppävirta ja Varkaus samaan kehitys-
11286: kauden seudun kohdalla, jossa Leppävirta ja aluevyöhykkeeseen.
11287: Varkaus olennaisina seutukunnan keskuskunti-
11288:
11289: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11290:
11291: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
11292: 58 1992 vp
11293:
11294: Toivomusaloite 54
11295:
11296:
11297:
11298:
11299: Seivästö ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kaarinaan
11300:
11301:
11302:
11303: Eduskunnalle
11304:
11305: Rakennusalan työllisyystilanne on Turun seu- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
11306: dulla heikko. Tunnettua on, että yksi rakennus- valtion virastotalon rakentamiseksi Kaa-
11307: mies työllistää välillisesti monia muita. Tällä rinan kuntaan.
11308: hetkellä myös rakennuskustannukset ovat koh-
11309: tuullisella tasolla.
11310: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11311: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11312: muksen,
11313:
11314: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11315:
11316: Ismo Seivästö Jarmo Laivoranta Hannu Suhonen
11317: 1992 vp 59
11318:
11319: Toivomusaloite 55
11320:
11321:
11322:
11323:
11324: UkkoJa: Alueellisen kehittämisrahajärjestelmän toteuttamisesta
11325:
11326:
11327:
11328: Eduskunnalle
11329:
11330: Ns. lääninraha on ollut ainoa aluepoliittinen Päätösvallan siirtäminen alueille on mitä il-
11331: tukimuoto, jonka käytöstä on voitu päättää it- meisimmin tulossa uudistuvan aluepolitiikan
11332: senäisesti alueilla. Valitettavasti lääninrahan lähtökohdaksi. Päätösvallalla ei kuitenkaan ole
11333: aluepoliittista tehoa on heikentänyt se, että tu- merkitystä, ellei ole riittävästi varoja, joista
11334: kimuoto on laajentunut kattamaan koko maata päättää. Ohjelmaperusteisen aluepolitiikan
11335: ja rahan määrää on jatkuvasti supistettu. joustava toteuttaminen edellyttääkin määrära-
11336: Oulun läänin tavoitesuunnitelmassa asetettu- han laajentamista alueelliseksi kehittämisrahak-
11337: ja kehittämisen painopisteitä on tuloksekkaasti si, johon myös ohjataan riittävästi varoja. Tar-
11338: edistetty läänin kehittämisrahalla. Vuoden 1991 ve Oulun läänissä on ainakin 35 miljoonaa
11339: rahaa koskevia hakemuksia oli 95 hankkeeseen markkaa vuodelle 1993.
11340: yhteensä 16,8 miljoonaa markkaa. Vuodelta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
11341: 1990 siirtyi 18 projektihanketta, joihin haettiin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11342: yhteensä 4,5 miljoonaa markkaa. Koska jaetta-
11343: va määräraha oli yhteensä 7,5 miljoonaa mark- että hallitus aluepolitiikkaa uudistaes-
11344: kaa, useita toteuttamiskelpoisia hankkeita on saan ottaisi politiikan painopisteeksi
11345: jouduttu määrärahan niukkuuden vuoksi hyl- alueellisen kehittämisrahan ja ohjaisi sii-
11346: käämään. Oulun läänissä saatujen tulosten pe- hen riittävästi varoja.
11347: rusteella määrärahan tuntuva lisääminen on pe-
11348: rustellumpaa kuin sen leikkaaminen.
11349:
11350: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11351:
11352: Tuulikki Ukkola
11353: 60 1992 vp
11354:
11355: Toivomusaloite 56
11356:
11357:
11358:
11359:
11360: Ukkola: Aluepoliittisen rahoituksen lisäämisestä yritystoiminnan
11361: ja työllisyyden elvyttämiseksi
11362:
11363:
11364: Eduskunnalle
11365:
11366: Suhdannetaantuma on heikentänyt työllisyyt- vasti lisättävä ja kohdennettava rahoitustuki el-
11367: tä ja vaikeuttanut yritystoiminnan kehitystä ko- vyttävänä toimenpiteenä pienteollisuuden lisää-
11368: ko maassa. Pohjois-Suomi on menettänyt myös miseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen.
11369: runsaasti työpaikkoja maaseudun rakennemuu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
11370: toksen johdosta ja menettää niitä edelleen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11371: Aluepoliittisen lainsäädännön turvin on pien-
11372: teollisuuteen kuitenkin syntynyt uusia työpaik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11373: koja, mutta rahoituksen pienentyessä aikaisem- aluepoliittisen rahoituksen lisäämiseksi
11374: min hyvä kehityssuunta on pysähtynyt. Tämän vuonna 1993 yritystoimintaa ja työlli-
11375: johdosta aluepoliittista rahoitusta olisi tuntu- syyttä elvyttävänä toimenpiteenä.
11376: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11377:
11378: Tuulikki Ukkola
11379: 1992 vp 61
11380:
11381: Toivomusaloite 57
11382:
11383:
11384:
11385:
11386: Vehkaoja ym.: Lääninvaltuustokokeilun aloittamisesta Vaasan
11387: läänissä
11388:
11389:
11390: Eduskunnalle
11391: Valtioneuvosto on 30.1.1992 päättänyt aset- ninvaltuustoa käytettäisiin sekä valtionhallin-
11392: taa maakuntien ja valtion alueellisen hallinnon non että kunnallisen hallinnon päätöksenteko-
11393: kehittämishankkeen. Hanke jakautuu kahteen elimenä. Lääninvaltuuston puheenjohtajana
11394: osahankkeeseen, joista toinen on maakuntahal- toimisi maaherra. Lääninvaltuusto valittaisiin
11395: linnon osahanke ja toinen valtion aluehallinnon yleisillä vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä tai
11396: keventämisen ja kokoamisen osahanke. kunnallisvaltuustot suorittaisivat vaalin. Kokei-
11397: Vaasan lääni on alue- ja maakuntahallinnon luun tulisivat mukaan lääninhallitus, valtion
11398: kehittämistä ajatellen lähtökohtaisesti omape- piirihallintoviranomaiset ja seutukaavaliitto.
11399: räinen kaksikielinen lääni. Läänin alueella toi- Virastojen nykyinen asema säilyisi kokeilun
11400: mii yksi seutukaavaliitto ja kolme maakuntaliit- ajan ennallaan.
11401: toa. Yhden maakuntaliiton toimialue ulottuu Kokeilun tarkoituksena olisi parlamentaari-
11402: Oulun läänin puolelle. Maakuntaliittojen toimi- sen vallan toteuttaminen Vaasan läänissä ja
11403: alue vastaa osapuilleen sairaanhoitopiirien toi- näin delegoinnin erään esteen poistaminen, re-
11404: mialuetta. surssien käytön järkiperäistäminen, suunnitte-
11405: Aluejakoneuvottelukunta näkee Vaasan lää- lun yksinkertaistaminen ja sen tuloksellisuuden
11406: nissä kolme maakuntaa: Etelä-Pohjanmaan, varmistaminen sekä kansainvälisesti vahvan toi-
11407: josta rannikko on erotettu pois, puolikkaan pe- mintaympäristön luominen.
11408: rinteisestä Keski-Pohjanmaan maakunnasta ja Samalla tavalla kuin Vaasan lääni on omape-
11409: rannikkoseudun. Tämä näkemys toiminnallis- räinen, sitä on myös tämä ehdotus lääninval-
11410: taloudellisista maakunnista ei missään tapauk- tuustokokeilusta. Hallintoa on kuitenkin kehi-
11411: sessa ole kiistaton. tettävä ja kokeilutoimintaa harrasteHava en-
11412: Vaasan läänissä halutaan aktiivisesti olla ke- nakkoluulottomasti. Jos kokeilun tulokset ovat
11413: hittämässä hallintoa nykyaikaiseen ja toimi- myönteisiä, pitää myös pysyvät ratkaisut voida
11414: vaan suuntaan. Vaasan läänin olosuhteisiin so- toteuttaa alueelliset erityispiirteet huomioon ot-
11415: veltuvana kokeiluna tulisi toteuttaa lääninval- tavana tavalla.
11416: tuustokokeilu, joka asettuisi kehittämishank- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11417: keena maakuntahallinnon osahankkeen ja val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11418: tion aluehallinnon keventämisen ja kokoamisen
11419: osahankkeen välimaastoon. Todettakoon, että että hallitus valitsisi Vaasan lääninval-
11420: Ruotsi on vastikään pannut toimeen lääninhal- tuustokokeilun yhdeksi kokeiluhank-
11421: linnon demokratisointiuudistuksen, mikä on keeksi siinä kokonaisuudessa, jota tar-
11422: mielenkiintoinen kannanotto aluehallintoon koitetaan valtioneuvoston päätöksessä
11423: EY-hakemuksen jättäneessä Suomen naapuri- 30.1.1992 koskien maakuntien ja val-
11424: maassa. tion alueellisen hallinnon kehittämis-
11425: Vaasan läänin lääninvaltuustokokeilussa lää- hanketta.
11426: ni säilytettäisiin yhtenä kokonaisuutena. Lää-
11427:
11428: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11429:
11430: Marjatta Vehkaoja Mats Nyby Jarmo Wahlström
11431: 62 1992 vp
11432:
11433: Toivomusaloite 58
11434:
11435:
11436:
11437:
11438: Vihriälä ym.: Maakuntahallintokokeilun aloittamisesta Etelä-
11439: Pohjanmaalla
11440:
11441:
11442: Eduskunnalle
11443:
11444: Hallitusohjelman mukaisesti laaja-alaisia nasta: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja
11445: kuntainliittoja tulee koota maakunnittain yh- Rannikko-Pohjanmaa. Nykyisellään hajanaisia
11446: teen maakunnalliseksi kansanvaltaisesti ohja- kuntainliittoja on runsaasti ja niiden hallinnoi-
11447: tuksi maakuntahallinnoksi. Samalla valtion pii- minen peruskuntien näkökulmasta on huonosti
11448: riviranomaisten ja maakuntien työnjakoa tar- ohjautuvaa ja kuntainliitot toimivat epäratio-
11449: kistetaan peruskuntien ja maakuntien omaeh- naalisesti.
11450: toista kehittämistä tukevaan suuntaan. Alueja- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11451: koneuvottelukunta on päässyt yksimielisyyteen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11452: siitä, että maahamme hyväksytään hallinnon
11453: kokoamista varten toiminnallis-taloudellinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11454: maakuntajako, joka noudattaa pääsääntöisesti maakuntahallintokokeilun aloittamisek-
11455: sairaanhoitopiirijakoa. si Etelä-Pohjanmaalla.
11456: Vaasan lääni muodostuu kolmesta maakun-
11457:
11458: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11459:
11460: Jukka Vihriälä Kyösti Virrankoski
11461: 1992 vp 63
11462:
11463: Toivomusaloite 59
11464:
11465:
11466: Vistbacka ym.: Nimismiespiirien määrärahojen lisäämisestä
11467:
11468:
11469: Eduskunnalle
11470:
11471: Nimismieshallinnossa eletään useissa nimis- mista. Tilannetta voidaan pitää kansalaisten oi-
11472: miespiireissä tällä hetkellä määrärahojen niuk- keusturvan kannalta jo kyseenalaisena ja puut-
11473: kuuden takia erittäin vaikeita aikoja. Pulaa on tuvien määrärahojen suhteellisen pienuuden ta-
11474: ennen kaikkea jokapäiväisistä välttämättömistä kia täysin järjettömänä.
11475: toimistotarvikkeista kuten kirjekuorista, kirjoi- Sisäasiainministeriön poliisiosaston määrära-
11476: tus- ja kopiopapereista, kirjoittimien värinau- hojen niukkuuden takia ministeriö ei ole kyen-
11477: hoista jne. Tämän lisäksi myös puhelinmäärä- nyt huolehtimaan esitutkintalain mukanaan
11478: rahat on monissa nimismiespiireissä loppuun tuomien mittavien työtehtävien määrän lisään-
11479: käytetty, ja sen seurauksena puhelimia uhkaa tymisen mukanaan tuomasta työtaakasta. Li-
11480: sulkeminen. säksi lakiuudistusten edellyttämän koulutuksen
11481: Tilanne ei ole täysin ainutlaatuinen tämän järjestäminen poliisi- ym. henkilöstölle ei ole
11482: vuoden osalta, sillä kyseisen kaltaista rahapulaa voinut toteutua suunnitellulla tavalla. Uudis-
11483: on esiintynyt jo aikaisempinakin vuosina. Tänä tuksiin liittyvää kirjallisuutta ja materiaalia lä-
11484: vuonna tilanne on kuitenkin vielä ehkä aikai- hetetään piireille erittäin niukasti ja se tulee
11485: sempia vuosia vaikeampi. Jatkuvan määräraha- myöhään. Valtakunnallisesta ja läänikohtaises-
11486: pulan takia nimismieshallinnon toimisto- ja ta koulutuksesta on lisäksi jouduttu luopumaan
11487: muu tekniikka on jäänyt tämän päivän kehityk- matkamäärärahojen puutteen vuoksi.
11488: sestä jälkeen eikä kykene palvelemaan asiakkai- Kaikki tämä ei voi olla vaikuttamatta poliisin
11489: taan parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi työskentelyolosuhteisiin ja työn mielekkyyteen.
11490: tekniikan vanhentuneisuus vaikeuttaa työtä ja Lisäksi kyseessä on kansalaisten perusturvalli-
11491: hidastaa asiakaspalvelua. Mikäli toimistoteknii- suuden vaarantuminen poliisin toimintaedelly-
11492: kassa päästäisiin tämän päivän tasolle, se sääs- tysten käytännössä hävitessä täysin. Tässä yh-
11493: täisi runsaasti työaikaa ja vapauttaisi henkilös- teydessä onkin esitettävä kysymys siitä, kuka
11494: töä muuhun asiakaspalvelu- tai kenttätoimin- vastaa maassamme poliisin jokapäiväisien toi-
11495: taan. mintaedellytysten ylläpitämisestä. Nykyisin val-
11496: Eräänä esimerkkinä nykyisen kaltaisen mää- litsevassa tilanteessa vastuuta ei ota lääninhalli-
11497: rärahapulan seurauksista voidaan mainita Kuri- tus eikä sisäasiainministeriö. Mikäli tilanteeseen
11498: kan nimimiespiirin tilanne. Kyseinen nimismies- ei kuitenkaan pikaisesti saada korjausta, joutu-
11499: piiri on tehnyt Vaasan lääninhallitukselle lisä- vat kansalaiset kärsimään tilanteesta monin eri
11500: määrärahaesitykset voidakseen hankkia piirin tavoin.
11501: toimintaa varten välttämättömiä toimistotar- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11502: vikkeita. Lääninhallitus on vastannut kirjeeseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11503: kieltävästi. Näin ollen kyseinen nimismiespiiri
11504: ei pystyne saamaan niitä tarvikkeita, joita se on että hallitus varaisi valtion talousarvio-
11505: Valtion hankintakeskuksen kautta tilannut. Tä- esitykseen riittävät määrärahat nimismies-
11506: mä johtaa esimerkiksi siihen, ettei poliisi pysty piirien vaikean taloustilanteen helpottami-
11507: värinauhojen puuttuessa suorittamaan esitut- seksi siten, että poliisit pystyvät suoritta-
11508: kintalain mukaisia kuulusteluja ja muita kir- maan kaikki heille säädetyt tehtävät ilman
11509: jauksia. Paperin loppuminen taas merkitsee kalusto- ja väline- tai palkkakustannus-
11510: asiakirjojen kopioinnin ja lähettämisen loppu- määrärahojen niukkuutta.
11511:
11512: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11513:
11514: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
11515: Marita Jurva Hannu Suhonen
11516: 6 220086Z
11517: 64 1992 vp
11518:
11519: Toivomusaloite 60
11520:
11521:
11522:
11523:
11524: Vistbacka ym.: Määrärahasta poliisiajoneuvojen hankintaan
11525:
11526:
11527:
11528: Eduskunnalle
11529: Poliisihenkilöstöitä on varsinkin viime vuosi- jolloin on syntynyt aivan liikaa tyhjäkäyntiä, ri-
11530: na vaadittu tehokasta työajan käytön suunnitte- kostutkinta on pitkittynyt ja liikennevalvonta
11531: lua ja sen mukaisesti myös työajan tehokasta on vähentynyt.
11532: käyttöä. Tätä ei ole käytännössä voitu toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11533: taa, koska työnantajana valtio ei ole antanut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11534: varsinkaan suurimpien poliisilaitosten rikostut- muksen,
11535: kijoiden eikä pienten ja keskisuurten nimismies-
11536: piirien poliisimiesten käyttöön riittävää määrää että hallitus ottaisi valtion talousar-
11537: ajoneuvokalustoa, varsinkaan autokalustoa. vioesitykseen riittävät määrärahat polii-
11538: Tämä on aiheuttanut sekä kansalaisissa että po- sin autokaluston täydennyshankintoja
11539: liisihenkilöstössä tyytymättömyyttä, koska po- varten, jotta voitaisiin turvata parem-
11540: liisin toimintavalmius on heikentynyt entises- min poliisihenkilöstön tehokas ja suun-
11541: tään. Poliisihenkilöstö ei ole voinut toteuttaa nitelmallinen ajankäyttö.
11542: tehokkaasti suunnitelmiaan työajan suhteen,
11543:
11544: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11545:
11546: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
11547: Marita Jurva Hannu Suhonen
11548: 1992 vp 65
11549:
11550: Toivomusaloite 61
11551:
11552:
11553:
11554:
11555: Väistö: Maakuntahallintokokeilun aloittamisesta Pohjois-Karja-
11556: lassa
11557:
11558:
11559: Eduskunnalle
11560:
11561: Maakuntahallinnon kokeilu on käynnisty- rajoja. Alueen yhtenäisyys on merkittävä etu
11562: mässä. Kokeilun tavoitteena on luoda erilaisia myös maakuntahallintokokeilua ajatellen.
11563: hallintomalleja maakunnalliseen päätöksente- Maakunnassa on muutoinkin hyvä valmius ko-
11564: koon. Tavoitteena on toisaalta päätäntävallan keilun käynnistämiseen.
11565: siirtäminen entistä enemmän maakuntiin ja toi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
11566: saalta päätöksentekojärjestelmän kansanval- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11567: taistaminen. Oleellista on ihmisten palvelun pa-
11568: rantaminen ja tehostaminen aluetasolla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11569: Pohjois-Karjalassa maakunnan rajat noudat- maakuntahallintokokeilun käynnistämi-
11570: tavat lääninhallinnon ja valtion piirihallinnon seksi Pohjois-Karjalassa.
11571: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11572:
11573: Matti Väistö
11574: 66 1992 vp
11575:
11576: Toivomusaloite 62
11577:
11578:
11579:
11580:
11581: Aittoniemi ym.: Maksullisen puhelinpalvelutoiminnan valvon-
11582: nasta
11583:
11584:
11585: Eduskunnalle
11586:
11587: Useiden päivälehtien sivuilla mainostetaan jonkun työntekijän tai työntekijöiden soittaessa
11588: yhä enenevässä määrin palvelunumeroita, joi- työpaikaltaan edellä mainittuihin palvelunume-
11589: hin yhteyttä ottamalla saa usein epämääräisiä roihin. Tämänkaltainen toiminta on liikeperi-
11590: lakipalveluita, seurustelukontakteja, kiihdyttä- aatteiltaan ja muiltakin osin varsin kyseenalais-
11591: viä seksuaalisia kokemuksia tai yhteyden ns. ta ja tarpeetonta, ja tämän takia valtiovallan tu-
11592: pulinaboxiin. Nämä puhelimitse tehtävät yhtey- lisi nykyistä tehokkaammin puuttua tämänkal-
11593: denotot ovat maksullisia sisältäen tietyn mi- taiseen puhelinpalvelutoimintaan.
11594: nuuttihinnan paikallispuhelumaksun lisäksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11595: Numeroihin soittaneet eivät saa käytännössä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11596: vastineiksi rahoilleen mitään, mutta monelle tä-
11597: mäntyyppinen toiminta saattaa tulla puhelu- että hallitus puuttuisi lainsäädäntötoi-
11598: maksujen muodossa kohtuuttoman kalliiksi. min maksul/isten puhelinpalvelunume-
11599: Lisäksi on useita ennakkotapauksia siitä, että roiden toimintaan ja niiden nykyistä te-
11600: työnantaja on joutunut suuriin korvauksiin hokkaampaan valvontaan.
11601:
11602: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11603:
11604: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
11605: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
11606: 1992 vp 67
11607:
11608: Toivomusaloite 63
11609:
11610:
11611:
11612:
11613: Ala-Harja ym.: Seinäjoen-Vaasan radan sähköistämisestä
11614:
11615:
11616:
11617: Eduskunnalle
11618:
11619: Seinäjoen-Vaasan radasta on vajaat 80 kilo- merkitsisi huomattavaa parannusta nykyisen
11620: metriä vielä sähköistämättä. Vaasan kaupunki höyryveturiliikenteen tilalle.
11621: on Vaasan läänin hallinnon keskus. Vaasa on Seinäjoen seutu ja Vaasan seutu ovat molem-
11622: myös merkittävä teollisuuskaupunki, mm. mat vilkkaita taloudellisia painopistealueita, ja
11623: Wärtsilä ja Strömberg tarvitsevat erikoiskulje- rautatie Vaasan ja Seinäjoen välillä sähköistä-
11624: tuksia rautateitse. Vaasa on yksi merkittävim- misen jälkeen yhdistäisi nämä kaksi talousaluet-
11625: mistä ja kasvavista satamakaupungeista, jonka ta ja merkittävästi parantaisi niin alueellisesti
11626: kautta sekä henkilöliikenne että rahtiliikenne kuin valtakunnallisesti liikenneyhteyksiä ja sa-
11627: tapahtuu Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. malla tukisi talouselämää.
11628: Jos Seinäjoen-Vaasan rata saataisiin säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11629: köistetyksi, täydentyisi rautatiekuljetusverkko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11630: merkittävästi. Se antaisi myös edellytykset niin muksen,
11631: poikkiliikenteen kuin Ruotsin liikenteen lisään-
11632: tymiselle. Sähköistäminen merkitsisi myös huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11633: mattavia rautatiekaluston taloudellisia säästö- Seinäjoen- Vaasan radan sähköistämi-
11634: jä. Ympäristönsuojelullisesti sähköistäminen sen toteuttamiseksi.
11635: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11636:
11637: Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman
11638: 68 1992 vp
11639:
11640: Toivomusaloite 64
11641:
11642:
11643:
11644:
11645: Apukka ym.: Lapin tiemäärärahojen lisäämisestä
11646:
11647:
11648:
11649: Eduskunnalle
11650:
11651: Tie 2000 -ohjelman mukaan Lappiin tulisi ko tulisi saada kuntoon koko läänin alueella.
11652: osoittaa tiemäärärahoja vuositasolla n. 250 Esimerkiksi matkailuelinkeinon kehittymisen
11653: milj. markkaa. Tällä määrärahalla turvattaisiin kannalta tieverkon kunto on ratkaisevassa ase-
11654: se, että Lapin tieverkko pidettäisiin tielaitoksen massa. Myös kuorma-autoilijoiden ja muiden
11655: koko maahan soveltamien normien tasolla. Tä- maansiirtokoneyrittäjien työllisyystilanteen
11656: tä tasoa ei kuitenkaan ole saavutettu yhtenä- kannalta olisi välttämätöntä tienrakennustason
11657: kään vuonna Tie 2000 -ohjelman laatimisen jäl- korottaminen nykyisestään.
11658: keen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11659: Lapin teiden rakentamismäärärahat, budjet- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11660: ti- ja työllisyysmäärärahat yhteenlaskien, ovat muksen,
11661: viime vuosina yltäneet vain runsaaseen puoleen
11662: Tie 2000 -ohjelmassa edellytetystä tasosta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11663: Määrärahojen niukkuuden johdosta varat menpiteisiin Lapin tiemäärärahojen
11664: ovat ohjautuneet pääosin pääteiden kohteisiin, nostamiseksi Tie 2000 -ohjelman edellyt-
11665: niistäkin vain muutamaan suurimpaan. Lapin tämälle tasolle.
11666: alueellisen kehittämisen kannalta perustieverk-
11667:
11668: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11669:
11670: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
11671: 1992 vp 69
11672:
11673: Toivomusaloite 65
11674:
11675:
11676:
11677:
11678: Apukka ym.: lvalon-Virtaniemen tien parantamisesta välillä
11679: J ollusjärvi-Koiravaara
11680:
11681:
11682: Eduskunnalle
11683:
11684: Jollusjärven-Koiravaaran tiehanke liittyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11685: Nellimin kylän päivittäisen liikenneyhteyden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11686: parantamiseen ja myös Kessin alueen hakkui- muksen,
11687: siin. Samalla yksi sen tärkeimmistä tarkoituk-
11688: sista olisi varautua yhteyden saamiseksi Nikke- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
11689: liin ja edelleen Kirkkoniemeen. piteisiin Jollusjärven-Koirajärven tie-
11690: Tieosuuden kustannusarvio olisi n. 10 milj. osuuden perusparantamiseksi.
11691: markkaa, ja sen rakentaminen olisi erittäin tar-
11692: peellinen mm. Inarin kuorma-auto- ja maansiir-
11693: tokaluston työllistämiseksi.
11694:
11695: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11696:
11697: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
11698: 70 1992 vp
11699:
11700: Toivomusaloite 66
11701:
11702:
11703:
11704:
11705: Apukka ym.: Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden peruskor-
11706: jauksesta ja sähköistämisestä
11707:
11708:
11709: Eduskunnalle
11710:
11711: Rautatie on edullisin ja saasteettornin kulje- peruskorjauksen yhteydessä myös sähköistää,
11712: tusvaihtoehto. Siksi Oulusta pohjoiseen Rova- koska sähkö on edullinen ja puhdas energia-
11713: niemelle, Kemijärvelle ja Sallan Kelloselkään muoto.
11714: jatkuvan radan kunnostusta tulisi jatkaa. Tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11715: vina vuosina varmasti kuljetustarpeet Koillis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11716: Lappiinkin tulevat lisääntymään Venäjän poh- muksen,
11717: joisten osien kanssa käytävän yhteistyön myötä
11718: varsinkin nyt, kun itänaapuri on tehnyt päätök- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11719: sen Kelloselän rajanylityspaikan avaamisesta. Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden
11720: Oulusta pohjoiseen päin jatkuva rataosa tulisi peruskorjaamiseksi ja sähköistämiseksi.
11721:
11722: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11723:
11724: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
11725: 1992 vp 71
11726:
11727: Toivomusaloite 67
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: Apukka ym.: Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämisestä
11733: Viroon, Latviaan, Liettuaan sekä Kuolaan, Karjalaan ja
11734: Pietariin
11735:
11736: Eduskunnalle
11737:
11738: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa oli On tarvetta rohkaista idänkauppaa käyneitä
11739: valtioiden välillä sovittua tavaranvaihtoa. Neu- yrityksiä kaupan jatkamiseen, vaikka tällä het-
11740: vostoliitosta syntyneet uudet valtiot eivät enää kellä lähivuosien taloudelliset olot eivät näytä-
11741: noudata tätä kauppatapaa, vaan esimerkiksi kään suotuisilta. Vaikka esimerkiksi Pietarin
11742: Suomen ja Ukrainan tai Suomen ja Venäjän vä- valuuttaostovoimaa voidaankin tällä hetkellä
11743: linen kauppa perustuu vastedes yritysten väli- verrata pikemminkin pieneen suomalaiseen
11744: siin sopimuksiin. paikkakuntaan, on Pietari kuitenkin asukaslu-
11745: Aiemmin Neuvostoliiton kaupalla oli merkit- vultaan Suomen kokoinen markkina-alue, jolla
11746: tävä osuus Suomen ulkomaankaupassa. Neu- talouden elvyttyä on merkitystä myös suomalai-
11747: vostoliiton kaupan romahduksella on osansa sille yrityksille ja Suomen taloudelle.
11748: Suomen tämänhetkisessä talousahdingossa, Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
11749: vaikka talousahdinkoon on myös kotoperäisiä toivomuksen,
11750: syitä.
11751: Jotta Venäjän ja eritoten sen lähialueiden tar- että hallitus ryhtyisi toimiin liikenne-
11752: joamia markkinoita voitaisiin hyödyntää sitä ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi
11753: mukaa kuin siihen on taloudellisia edellytyksiä Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä Ve-
11754: Venäjällä, tulee kehittää liikenne- ja tietoliiken- näjällä erityisesti Kuolaan, Karjalaan ja
11755: neyhteyksiä Kuolaan, Karjalaan ja Pietariin. Pietariin kaupankäynnin perusedellytys-
11756: Vastaavasti tulee kehittää yhteyksiä Viroon, /en luomiseksi.
11757: Latviaan ja Liettuaan. Liikenne- ja tietoliiken-
11758: neyhteyksillä on merkittävä asema kaupan ke-
11759: hittymiselle.
11760:
11761: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11762:
11763: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
11764: 72 1992 vp
11765:
11766: Toivomusaloite 68
11767:
11768:
11769:
11770:
11771: Astala ym.: Turun-Toijalan radan sähköistämisestä
11772:
11773:
11774:
11775: Eduskunnalle
11776:
11777: Varsinais-Suomi on jäänyt jälkeen maan ylei- on tärkein Länsi-Suomen satamia palveleva
11778: sestä kehityksestä sekä ratojen peruskorjauksen rata, koska Turku on maamme merkittävimpiä
11779: että niiden sähköistämisen osalta. matkustaja- ja tavaraliikenteen satamia ja kaik-
11780: Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen tu- kina talvina varmimmin liikennöitävä.
11781: lee ryhtyä pikaisiin toimiin Turun Sataman- Tavaraliikenteessä pystyy sähköveturi vetä-
11782: Turun-Toijalan radan sähköistämiseksi. mään dieselveturia enemmän kuljetustonneja.
11783: Radan sähköistäminen lisää kaukoliikenteen Tällä on merkitystä kuljetuskustannuksiin. Näin
11784: joustavuutta ja yhteyksien kasvua, kun vetoka- Turku voisi kilpailukyvyltään päästä samaan
11785: luston vaihdoilta kesken matkaa vältytään. asemaan jo sähköistettyjen ratojen päässä olevi-
11786: Henkilöliikenteen kehittäminen ei ole jatkos- en satamien kanssa.
11787: sa mahdollista, ellei käytössä ole sähköistettyä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
11788: rataa. oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11789: Sähköistettyä rataverkkoa voidaan pitää mm. sen,
11790: teollisuuden sijoittumista alueelle lisäävänä teki-
11791: jänä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11792: Rata välillä Turun satama-Turku-Toijala Turun-Toijalan radan sähköistämiseksi.
11793: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11794:
11795: Heli Astala Ensio Laine
11796: 1992 vp 73
11797:
11798: Toivomusaloite 69
11799:
11800:
11801:
11802:
11803: Hurskainen ym.: Tiviän-Särkisalmen tien perusparantamisesta
11804:
11805:
11806:
11807: Eduskunnalle
11808:
11809: Valtatien n:o 6 perusparantaminen Imatralta meisen toimenpideohjelman mukaisesti ja
11810: Parikkalaan Tiviän risteykseen on valmistunut hankkeeseen tulee sisällyttää Särkisalmen sillan
11811: vuonna 1988. Valtatie n:o 6 on tärkeä runkolii- leventäminen ja Parikkalan keskustaajaman
11812: kenneväylä. Sitä käytetään myös Parikkalan pohjoisen sisääntulotien, uuden Moskuun pen-
11813: taajamien, Parikkalan ja Särkisalmen, väliseen gertien, risteysjärjestelyt sekä Huhmarisen eri-
11814: liikenteeseen. Näiden käyttötarkoitusten yh- tasoristeys ramppeineen, ellei tiepiiri toteuta
11815: teensovittaminen edellyttää tien perusparannus- niitä erillisenä jo aikaisemmin.
11816: ta Tiviän ja Särkisalmen välillä. Valtatien n:o 6 peruskorjaamisen suunnittelu
11817: Hankkeen toteuttamisella saataisiin koko Särkisalmelta Pohjois-Karjalan läänin rajalle
11818: valtatien liikenneturvallisuuden kannalta ky- tulee sisällyttää tielaitoksen seuraavaan tienpi-
11819: seenalainen osuus parannetuksi ja valtakunnal- don toimenpideohjelmaan.
11820: lisen liikenneväylän pullonkaula poistetuksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11821: Myös Särkisalmelta eteenpäin Pohjois-Karja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11822: lan läänin rajalle on tarpeen tien linjauksen ja muksen,
11823: näkemien parantaminen sekä piennarten leven-
11824: täminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11825: Valtatien n:o 6 parantaminen välillä Tiviä- Tiviän-Särkisa/men tien perusparanta-
11826: Särkisalmi tulee toteuttaa Kymen tiepiirin vii- miseksi.
11827:
11828: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11829:
11830: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Vähänäkki
11831: 74 1992 rd
11832:
11833: Hemställningsmotion 70
11834:
11835:
11836:
11837:
11838: Kallis m.fl.: Om underlättade resor för storfamiljer
11839:
11840:
11841:
11842: Tili Riksdagen
11843:
11844: Storfamiljernas höga konsumtionsutgifter in- ten är dessa bussar i de flesta fall oåtkomliga för
11845: nebär naturligtvis ofta för dessa familjer en lägre storfamiljer.
11846: konsumtionsnivå. En 5-6 barns familjs möj- Sedd ur samhällsekonomisk synvinkel skulle
11847: ligheter att företa resor begränsas av att de det vara betydligt förmånligare ifall resorna
11848: familjerabatter som exempelvis Statsjärnvägarna företogs med en minibuss än med två personbi-
11849: beviljar, inte i tillräcklig grad tagit i beaktande lar.
11850: storfamiljer. Exempelvis en resa Uleåborg- Hänvisande till det ovan anförda föreslår
11851: H:fors-Uleåborg för en familj med 6 barn undertecknade att riksdagen måtte hemställa
11852: kostade i fjol 1 452 mk ifall åtminstone 2 av
11853: barnen var under 6 år. En dylik familj kan inte att regeringen vidtar åtgärder så att
11854: heller av flera orsaker företa resor med endast en skatten på s.k. minibussar väsentligen
11855: personbil utan är beroende av två bilar. skulle sänkas samt att Statsjärnvägarnas
11856: Storfamiljernas möjligheter att företa resor tariffpolitik i större grad än hittills skulle
11857: skulle väsentligen förbättras ifall familjen kunde möjliggöra familjerabatter.
11858: skaffa sig en s.k. minibuss. På grund av bilskat-
11859: Helsingfors den 14 februari 1992
11860:
11861: Bjarne Kallis Pirkko Laakkonen
11862: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
11863: Leea Hiltunen
11864: 1992 vp 75
11865:
11866: Toivomusaloite 70 Suomennos
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: Kallis ym.: Suurperheiden matkustamisen helpottamisesta
11872:
11873:
11874:
11875: Eduskunnalle
11876: Suurperheiden suuret kulutusmenot johtavat nämä bussit useimmissa tapauksissa ovat suur-
11877: tietysti usein näiden perheiden kulutustason ale- perheiden ulottumattomissa.
11878: nemiseen. Perheen, jossa on 5-6 lasta, mat- Kansantalouden kannalta olisi huomattavasti
11879: kustamismahdollisuuksia rajoittaa se, että edullisempaa tehdä matkat minibussilla kuin
11880: esim. Valtionrautateiden myöntämät perhealen- kahdella henkilöautolla.
11881: nukset eivät ota riittävässä määrin suurperheitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11882: huomioon. Esimerkiksi kuusilapsisen perheen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11883: matka Oulu-Helsinki-Oulu maksoi viime muksen,
11884: vuonna 1 452 markkaa, jos vähintään kaksi lap-
11885: sista oli alle 6-vuotiaita. Tällainen perhe ei voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11886: myöskään monista syistä tehdä matkoja vain jotta ns. minibussien veroa alennettai-
11887: yhdellä henkilöautolla, vaan on riippuvainen siin olennaisesti ja jotta Valtionrautatei-
11888: kahdesta autosta. den tariffipolitiikka mahdollistaisi ny-
11889: Suurperheiden matkustamismahdollisuuksia kyistä suuremmassa määrin perhealen-
11890: parantaisi olennaisesti se, että perhe voisi hank- nukset.
11891: kia itselleen ns. minibussin. Autoveron vuoksi
11892:
11893: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11894:
11895: Bjarne Kallis Pirkko Laakkonen
11896: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
11897: Leea Hiltunen
11898: 76 1992 vp
11899:
11900: Toivomusaloite 71
11901:
11902:
11903:
11904:
11905: Kohljoki ym.: Eräiden yksityisteiden ja yksityistielauttojen valtion-
11906: avustuksista
11907:
11908:
11909: Eduskunnalle
11910:
11911: Nykyinen yksityisten teiden valtionavustus- kunnossapitokustannuksiin. Tiekunnat joutuvat
11912: järjestelmä on vuodelta 1977 (728/77). Avustus- rahoittamaan lauttapaikkojen ylläpidosta aiheu-
11913: säännöstöä muutettaessa arvioitiin, että avustet- tuneet kustannukset pääasiassa lainavaroin, kos-
11914: tavien teiden yhteispituus lisääntyisi 60 000 kilo- ka valtionavustus maksetaan jälkikäteen. Lai-
11915: metriin viiden vuoden siirtymäkauden kuluessa. nan korot eivät ole valtionavustukseen oikeutta-
11916: Tällä hetkellä avustettavien teiden määrä on via. Kun korkokanta tällä hetkellä on hyvin
11917: noin 58 000 kilometriä, ja se uhkaa jopa aleta korkea, aiheutuu kyseisten paikkakuntien tie-
11918: lisäämispyrkimyksistä huolimatta, koska avus- kunnille huomattavat lisäkustannukset pelkäs-
11919: tus voidaan myöntää nykyään myös osalle tietä. tään yksityistielauttojen ylläpidosta.
11920: Avustus voidaan lakkauttaa pelkästään maa- ja Koko valtionavustusjärjestelmän alkuperäi-
11921: metsätalouskäytössä olevalta ja vapaa-ajan nen tarkoitus yksityisteiden tieosakkaiden tien-
11922: asuntoihin johtavalta tieltä tai sen osalta. pitorasituksen helpottamiseksi ei toteudu, mikäli
11923: Vahvistuneen käytännön mukaan yksityistie- lakia ei muuteta tämänhetkistä tarvetta vastaa-
11924: avustuksen saamisen edellytyksenä on, että tien vasti. Koska tienpitorasitus jakautuu lisäksi epä-
11925: varrella on vähintään kolme pysyvää taloutta ja tasaisesti, tulisi yksityistielakia kiireellisesti
11926: että tietä käytetään pysyvän asutuksen liikentee- muuttaa siten, että avustuksen piiriin pääsisivät
11927: seen pääsytienä vähintään yhden kilometrin kaikki sellaiset vähintään yhden talouden tiet,
11928: matkalta. Kolmen pysyvän talouden vaatimus joille on perustettu tiekunta ja joita käytetään
11929: pudottaa avustuksen piiristä puolestaan sellaiset vähintään 600 metrin matkalta pääsytienä.
11930: tiet, joiden tarve on suurin eli yhden ja kahden A vustettavien teiden määrä saattaa tällöin laaje-
11931: pysyvän talouden tiet. Kun yksityistieasetukses- ta vuosikymmenen lopulla noin 65 000 kilomet-
11932: sa olevan siirtymäsäännöksen varassa on tällä riin ottaen huomioon, etteivät kaikki avustuk-
11933: hetkellä huomattava määrä avustettavia yksi- seen oikeutetut tiet avustusta hae ja. että avustet-
11934: tyisteitä, jotka eivät täytä voimassa olevan lain tavien teiden pituus toisaalta vähenee avustuspe-
11935: edellytyksiä avustuksen saamiseksi ja jotka näin rusteiden uustulkinnan johdosta. Joka tapauk-
11936: ollen uhkaavat pudota avustuksen piiristä vuo- sessa kokonaisuutena avustusten markkamää-
11937: den 1993 lopussa, saattaa avustettavien yksityis- räinen reaalilisäys ei ole huomattava, ja lisäys
11938: teiden määrä aleta huomattavastikin lähitulevai- tapahtuu asteittain.
11939: suudessa. Siirtymäsäännöksen varassa valtion- Yksityistielauttojen ylläpidosta aiheutuvat
11940: avustusta saavia yksityisteitä on vuonna 1985 kohtuuttomat kustannukset niiden tiekunnille
11941: tehdyn selvityksen mukaan 517 kappaletta, yh- voidaan välttää siten, että lauttojen osalta valti-
11942: teispituudeltaan 1 551 km. onavustusta maksettaisiin 85 prosenttia ennak-
11943: Yksityistieavustukset maksetaan tiekunnille kona jo kunnossapitovuoden alussa. Ennakon
11944: laskennallisina jo kunnossapitovuonna, mutta perusteena olisivat edellisen vuoden toteutuneet
11945: yksityistielauttojen, vuosittain purettavien silto- kunnossapitokustannukset. Valtionavustuksen
11946: jen ja talviteiden valtionavustus maksetaan to- maksaminen lauttapaikkojen osalta 85 prosentin
11947: dellisiin kustannuksiin perustuen jälkikäteen. mukaan ennakkona merkitsisi nykyiseen käy-
11948: Yksityistielautat sijaitsevat hyvin rajoitetuilla täntöön nähden ainoastaan sitä, että ensi "vai-
11949: alueilla, lähinnä saaristossa ja Itä-Suomessa, ja heessa eli vuonna 1993 avustuksia maksetaan
11950: niiden vuotuiset käyttö- ja kunnossapitokustan- noin 3 miljoonaa markkaa vuotta budjetoitua
11951: nukset ovat huomattavat verrattuna tien muihin aikaisemmin.
11952: 1992 vp - TA 71 77
11953:
11954: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni- metriä ja joiden hoitamista varten on pe-
11955: oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rustettu tiekunta, voisivat päästä avustuk-
11956: muksen, sen piiriin, sekä yksityistieasetuksen muut-
11957: tamiseksi siten, että yksityistielauttojen
11958: että hallitus ryhtyisi asianmukaisiin toi- kohtuuttomien ylläpitokustannusten vält-
11959: menpiteisiin yksityistielain muuttamiseksi tämiseksi lauttojen osalta valtionavustusta
11960: siten, että myös sellaiset yksityistiet, joi- maksettaisiin vähintään 85 prosenttia en-
11961: den varrella on vähintään yksi pysyvä nakkona jo kunnossapito vuonna.
11962: talous, joiden pituus on vähintään 600
11963:
11964: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
11965:
11966: Maunu Kohijoki Timo Kalli
11967: Pauli Saapunki Heikki A. Ollila
11968: 78 1992 vp
11969:
11970: Toivomusaloite 72
11971:
11972:
11973:
11974:
11975: Kohijoki ym.: Ilmatyynyn määräämisestä turvallisuusvarusteeksi
11976: henkilö- ja pakettiautoihin
11977:
11978:
11979: Eduskunnalle
11980: Suomen tieliikenneonnettomuuksissa on vii- etupäätörmäyksissä 28 OJo vähemmän kuin vain
11981: me vuosina saanut surmansa henkilöautoissa turvavöillä varustetuissa autoissa.
11982: vuosittain noin 350 ihmistä ja vammautunut Ilmatyynyjä turvavarusteena on jo laajasti
11983: noin 7 000 ihmistä. Surmansa saaneista puolet saatavana myös Suomeen tuotavissa autoissa ja
11984: on kuollut pään alueelle saamiinsa vammoihin pian myös Suomessa valmistetuissa autoissa. 11-
11985: ja noin viidesosa vammoihin rintakehän alueella. matyynyjen hinta, joka mm. autoveron takia
11986: Henkilöautoihin on etuistuimilla olevia var- on kovin korkea, estää tehokkaasti niiden yleis-
11987: ten saatavana turvavaruste, onnettomuuden tymisen. Tosin on aivan äskettäin eräässä auto-
11988: sattuessa automaattisesti laukeava ilmatyyny, merkissä tarjottu ilmatyynyä turvavarusteena
11989: jonka onnettomuustapauksissa, kokeissa ja on- vain muutaman tuhannen markan hintaan.
11990: nettomuustutkimuksissa on osoitettu vähentä- Inhimillisesti ja myös kansantaloudellisesti
11991: vän tehokkaasti pään ja rintakehän alueen vam- olisi tarkoituksenmukaista nopeuttaa ja edistää
11992: moja sekä kuolemantapauksia. ilmatyynyjen käytön yleistymistä turvavarustee-
11993: Kalifornialaisen professori David Sleetin suo- na henkilö- ja pakettiautoissa, joihin ne voitai-
11994: malaisesta onnettomuustutkimusaineistosta te- siin määrätä vastaisuudessa pakollisiksi turva-
11995: kemän tutkimuksen mukaan ilmatyynyn käyttö varusteiksi myös Suomessa. Silloin niiden avul-
11996: vähentäisi onnettomuuksien tapahtuessa kuole- la voitaisiin jatkuvasti estää kuolettavia ja mui-
11997: mantapauksia ja vakavia vammautumisia ta vammoja ja voitaisiin pysyvästi lisätä turval-
11998: henkilö- ja pakettiautoissa noin 15 OJo, mikä lisuutta tieliikenteessä, vähentää inhimillisiä
11999: Suomen nykyisessä tilanteessa merkitsisi noin kärsimyksiä sekä sairaalakuluja.
12000: 50 henkilön kolarikuoleman estymistä ja erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12001: täin suuren määrän vammautumisten estymisiä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12002: tai vain lieviä vammautumisia. muksen,
12003: Automaattisesti toimiva ilmatyyny on ollut
12004: pakollisena varusteena Yhdysvalloissa uusissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12005: henkilöautoissa vuodesta 1990 alkaen, ja vuo- automaattisesti toimivan ilmatyynyn
12006: desta 1994 alkaen se tulee siellä pakolliseksi va- käytön yleistymiseksi turvavälineenä ja
12007: rusteeksi myös pakettiautoihin. Jo tähänastiset kohtuullisen siirtymäajan jälkeen sen
12008: tutkimukset osoittavat, että Yhdysvalloissa ko- määrtiämiseksi pakolliseksi varusteeksi
12009: laritapauksissa kuljettajan kuolemantapauksia henkilö- ja pakettiautoihin.
12010: on sattunut ilmatyynyllä varustettujen autojen
12011:
12012: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12013:
12014: Maunu Kohijoki Timo Kalli
12015: Pauli Saapunki Heikki A. Ollila
12016: 1992 vp 79
12017:
12018: Toivomusaloite 73
12019:
12020:
12021:
12022:
12023: Korhonen ym.: Oulun lentoaseman laajentamisen turvaamisesta
12024:
12025:
12026:
12027: Eduskunnalle
12028:
12029: Oulun lentoasema on maamme toiseksi vilk- jennus toteutetaan suunnitellussa mitoituksessa
12030: kain liikennelentokenttä. Matkustajamäärä on ja aikataulussa. Lentoaseman laajennus on yksi
12031: ylittänyt puolen miljoonan matkustajan rajan Oulun seudun tärkeimmistä kehittämishank-
12032: vuodessa ja kasvu on jatkuvasti lentoasemien keista.
12033: kärkisijoilla. Lentoasemalta lennetään myös Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
12034: suoria ja välilaskullisia ulkomaan lentoja. Len- nioittaen eduskunnan hvyäksyttäväksi toivo-
12035: toaseman terminaalirakennus on valmistunut muksen,
12036: 1970-luvun alussa eikä vastaa nykyisen liiken-
12037: teen toiminnallista eikä laadullista tarvetta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12038: Oulun lentoaseman laajentaminen on ollut Oulun lentoaseman laajentamisen tur-
12039: vireillä usean vuoden ajan. Laajennuksen suun- vaamiseksi myöntämällä Ilmailulaitok-
12040: nittelutyö on paraikaa käynnissä. Toteutukses- selle hankkeen varmistavan käynnistys-
12041: sa on huolehdittava siitä, että lentoaseman laa- rahoituksen.
12042:
12043: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12044:
12045: Martti Korhonen Tuulikki Ukkola Oiva Savela
12046: Juhani Vähäkangas Osmo Polvinen Tellervo Renko
12047:
12048:
12049:
12050:
12051: 7 220086Z
12052: 80 1992 vp
12053:
12054: Toivomusaloite 74
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Lahikainen ym.: Määrärahasta Savonradan yleissuunnittelun
12060: aloittamiseksi
12061:
12062:
12063: Eduskunnalle
12064: Savonradan vaikutusalueella asuu noin puo- kannalta. Sillä on tärkeä merkitys väestöraken-
12065: let Suomen väestöstä. Sen toteuttamisella tulee teen, vapaa-ajan palvelujen ja matkailun kehit-
12066: olemaan koko Suomea ajatellen merkittävä tämismahdollisuuksien kannalta.
12067: myönteinen aluerakenteellinen vaikutus. Sa- Savonrata-projektissa, kuten liikenneministe-
12068: vonrata-hankkeen etenemistä valmistelee Sa- riön käynnistämässä itäisten ratojen selvitykses-
12069: vonrata-projekti, jossa ovat mukana taustayh- säkin lähdetään siitä, että suurnopeusradan ra-
12070: teisöinä radanvarren viisi seutukaavaliittoa ja kentaminen Itä-Suomeen on mahdollista aloit-
12071: 13 kuntaa. Vuonna 1990 on valmistunut esisel- taa vuonna 1998 sen jälkeen, kun Turun ja
12072: vitys. Parhaillaan laaditaan hankkeen ympäris- Tampereen ratojen parannukset on saatu val-
12073: tövaikutusselvitystä välillä Järvenpää-Lahti, miiksi. Jotta Savonradan rakentamiselle olisi
12074: jonka laatiminen jatkuu vielä Lahdesta Kajaa- tuolloin edellytykset, on suunnittelua jatkettava
12075: niin kuluvan vuoden alusta, sekä selvityksiä yh- välittömästi.
12076: teiskuntataloudellisista ja aluevaikutuksista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12077: Helsingistä Järvenpään, Lahden, Heinolanja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12078: Mikkelin kautta Kuopioon ja Kajaaniin raken- muksen,
12079: nettava suurnopeusrata on välttämätön vaiku-
12080: tusalueidensa elinkeinoelämän kehitysmahdolli- että hallitus ottaisi valtion vuoden
12081: suuksien, kuljetusjärjestelmien järkevän työn- 1993 talousarvioesitykseen tarvittavat
12082: jaon, yhteiskuntatalouden, ympäristönsuoje- määrärahat Savonradan varsinaisen
12083: lun, liikenneturvallisuuden ja energiankäytön yleissuunnittelun aloittamiseksi.
12084: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12085:
12086: Erja Lahikainen Jouko Skinnari Marja-Liisa Tykkyläinen
12087: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Pekka Räty
12088: Iivo Polvi Jouni Backman Tuija-Maaret Pykäläinen
12089: Leena Luhtanen Väinö Saario Matti Luttinen
12090: Lea Savolainen Aarno von Bell Maija Rask
12091: Kyllikki Muttilainen
12092: 1992 vp 81
12093:
12094: Toivomusaloite 75
12095:
12096:
12097:
12098:
12099: Lahikainen ym.: Määrärahasta Kymijoen kanavoinnin suunnitte-
12100: lua varten
12101:
12102:
12103: Eduskunnalle
12104: Keiteleen-Päijänteen kanavahanke on to- -ja erityisesti maan sisäosilla- on tulevaisuu-
12105: teutumassa. Merenkulkuhallitus on selvittänyt dessa kilpailukykyiset kehittämisen mahdolli-
12106: sisävesien kanavien rakentamisen vaihtoehtoja. suudet.
12107: Kymijoen kanavoinnin suunnittelutyö tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12108: käynnistää pikaisesti. Hankkeella on keskeinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12109: merkitys Sisä-Suomen kuntien elinkeinoelämän muksen,
12110: kehittymiseen Mikkelin, Kymen, Keski-Suomen
12111: ja Hämeen lääneissä. että hallitus varaisi valtion talousar-
12112: Vesiteiden tärkeys 2000-luvun liikennemuo- vioesitykseen riittävän määrärahan Ky-
12113: tona edellyttää Kymijoen kanavoinnin suunnit- mijoen kanavointihankkeen suunnitte-
12114: telun aloittamista pikaisesti, jotta maallamme lutyötä varten.
12115: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12116:
12117: Erja Lahikainen Jouko Skinnari
12118: 82 1992 vp
12119:
12120: Toivomusaloite 76
12121:
12122:
12123:
12124:
12125: Lahti-Nuuttila ym.: Valtatien n:o 3 rakentamisesta yhtäjaksoises-
12126: ti moottoritienä Kuljuun saakka
12127:
12128:
12129: Eduskunnalle
12130:
12131: Hyväksyessään valtion tulo- ja menoarvion n:o 3 välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden
12132: vuodelle 1992 eduskunta totesi seuraavaa: oleellista parantamista. Pirkanmaan ja Pohjan-
12133: Eduskunta edellyttää, että valtatien n:o 3 maan sujuva maaliikenneyhteys pääkaupunki-
12134: Helsingin ja Tampereen välistä valtatieosuutta seudulle sekä liikennemäärien kasvu edellyttä-
12135: kiirehditään siten, että se rakennetaan yhtäjak- vät hyväksytyn moottoritiesuunnitelman toteut-
12136: soisesti myös Hämeenlinnasta Kuljuun. tamista. Tämä on edellytyksenä erityisesti elin-
12137: Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen vyö- keinoelämän kehitykselle.
12138: hykkeellä asuu lähes kolmasosa maamme asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12139: kaista, ja vastaavasti alueella on lähes kolmas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12140: osa maan työpaikoista. Vyöhykkeen keskeiset muksen,
12141: elementit ovat alueen kehittynyt infrastruktuu-
12142: ri, helminauhamainen taajamaketju sekä tätä että hallitus jatkaisi toimenpiteitä val-
12143: rakennetta tukevat valtatie n:o 3 ja päärata. tatien n:o 3 rakentamiseksi yhtäjaksoi-
12144: Vyöhykkeen kehittäminen edellyttää valtatien sesti moottoritienä Kuljuun saakka.
12145:
12146: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12147:
12148: Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina Lea Mäkipää
12149: Reijo Lindroos Timo Roos Irmeli Takala
12150: Kimmo Sasi Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi
12151: 1992 vp 83
12152:
12153: Toivomusaloite 77
12154:
12155:
12156:
12157:
12158: Laine ym.: Helsingin-Turun rantaradan peruskorjauksen no-
12159: peuttamisesta
12160:
12161:
12162: Eduskunnalle
12163: Helsingin-Turun rantaradan peruskorjauk- nettä kuin myös henkilöliikennettä. Myös työl-
12164: seen vuosittain myönnetyt varat eivät ole olleet lisyyspoliittiset syyt puoltavat aikataulun no-
12165: riittäviä, minkä johdosta peruskorjauksen val- peuttamista. Ehkä radan sähköistämisen kan-
12166: mistumisen aikataulua on jouduttu myöhentä- nattakin olisi edullista peruskorjauksen no-
12167: mään. Sen sijaan, että työ valmistuisi vuosiin peampi valmistuminen.
12168: 1993-94 mennessä - kuten vielä 1980-luvun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12169: lopulla oletettiin - valmistuminen on siirty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12170: mässä vuoteen 1997.
12171: Kansantaloudelliset syyt puoltavat peruskor- että hallitus nopeuttaisi Helsingin-
12172: jauksen nopeaa valmistumista, koska rata voisi Turun rantaradan peruskorjauksen val-
12173: sen jälkeen paremmin palvella niin tavaraliiken- mistumista.
12174: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12175:
12176: Ensio Laine Heli Astala Ismo Seivästö
12177: 84 1992 vp
12178:
12179: Toivomusaloite 78
12180:
12181:
12182:
12183:
12184: Liikkanen: Miehikkälän-Muurikkalan paikallistien n:o 14745
12185: parantamisesta
12186:
12187:
12188: Eduskunnalle
12189:
12190: Miehikkälän kirkonkylästä on huonot yhtey- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12191: det Muurikkalaan ja edelleen Lappeenrantaan. Miehikkälän-Muurikkalan paikallis-
12192: Miehikkäläläiset asioivat entistä enemmän Lap- tien n:o 14745 parantamiseksi.
12193: peenrannassa, mutta yhteys sinne on mutkainen
12194: ja heikkokuntoinen.
12195: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12196: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12197:
12198: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12199:
12200: Raimo Liikkanen
12201: 1992 vp 85
12202:
12203: Toivomusaloite 79
12204:
12205:
12206:
12207:
12208: Liikkanen: Maantieyhteyden saamisesta Uukuniemeltä Venäjälle
12209:
12210:
12211:
12212: Eduskunnalle
12213:
12214: Uukuniemelle on avautumassa mahdollisuus Uusi tieyhteys olisi lyhin yhteys mm. Savon-
12215: lyhyen, hyväkuntoisen tieyhteyden saamiseksi linnan ja Mikkelin alueelta Venäjälle. Se palve-
12216: Suomesta Venäjälle Lahdenpohjan ja Sortava- lisi niin matkailun kuin muunkin elinkeinotoi-
12217: lan alueelle. minnan kehittämistä molemmin puolin valta-
12218: Vanha valtamaantie Savonlinnan ja Sortava- kunnan rajaa.
12219: lan (Lahdenpohjan) välillä voisi olla melko ly- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12220: hyellä ajalla ja verrattain pienin kustannuksin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12221: saatavissa täysin ajettavaan kuntoon. Venäjän
12222: puolella rajavyöhykkeellä aloitetaan metsän että hallitus ryhtyisi selvittämään
12223: hakkuut syksyllä 1992. Sitä varten suurin osa maantieyhteyden saamista Uukuniemel-
12224: Venäjän puolella olevista tiepohjista saatetaan tä Venäjälle.
12225: tyydyttävään kuntoon. Suomen puolella on tie
12226: kestopäällystetty noin kilometrin päähän ra-
12227: jasta.
12228:
12229: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12230:
12231: Raimo Liikkanen
12232: 86 1992 rd
12233:
12234: Hemställningsmotion 80
12235:
12236:
12237:
12238:
12239: Malm m.fl.: Om byggande av gästhamnar vid våra kuster
12240:
12241:
12242:
12243: Tili Riksdagen
12244:
12245: För att stimulera turismen i skärgården har Enligt de preliminära kostnadsberäkningama
12246: det blivit allt vanligare att bygga s.k. gästhamnar så kommer kostnadema för anläggande av gäst-
12247: längs med våra kuster. hamnen att uppgå tili ca 400 000 mark. Eftersom
12248: Malax kommun planerar, på förslag av skär- hamnen i sig kommer att inbringa små pengar så
12249: gårdsnämnden, en gästhamn på Bergö. Med är det skäligt att också staten skulle delta i
12250: förhållandevis små kostnader är det möjligt att byggnadskostnadema. Ett stöd skulle också vara
12251: bygga en gästhamn vid det s.k. gamla fåljfåstet. i enlighet med skärgårdslagen.
12252: Läget är ypperligt vid den inre farleden från Vasa Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
12253: och söderut. undertecknade att riksdagen måtte hemställa
12254: Gästhamnen skulle stimulera Bergö som skär-
12255: gårdsdel av Malax. Eftersom kommundelen har att regeringen vidtar åtgärder för att
12256: en förhållandevis god servicestandard och den underlätta möjligheterna tili byggande av
12257: servicen ligger nära den tilltänkta hamnplatsen gästhamnar längs våra kuster.
12258: så är det uppenbart att gästhamnen skulle bli
12259: livligt frekventerad. Den skulle också stimulera
12260: turismen på Bergö.
12261: Helsingfors den 14 februari 1992
12262:
12263: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
12264: 1992 vp 87
12265:
12266: Toivomusaloite 80 Suomennos
12267:
12268:
12269:
12270:
12271: Malm ym.: Vierasvenesatamien rakentamisesta rannikoillemme
12272:
12273:
12274:
12275: Eduskunnalle
12276: Saaristomatkailun vilkastuttamiseksi ns. vie- Alustavien kustannuslaskelmien mukaan vie-
12277: rasvenesatamien rakentaminen rannikoillemme rasvenesataman rakentamiskustannukset ovat
12278: on käynyt yhä tavallisemmaksi. noin 400 000 markkaa. Koska satama sinänsä
12279: Maalahden kunta suunnittelee saaristolauta- tuottaa vähän rahaa, valtion osallistuminen ra-
12280: kunnan aloitteesta vierasvenesatamaa Bergö- kennuskustannuksiin olisi kohtuullista. Annet-
12281: hön. Suhteellisen pienillä kustannuksilla vieras- tava tuki olisi myös saaristolain mukainen.
12282: venesatama voidaan rakentaa ns. vanhan laut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12283: talaiturin viereen. Sijainti on erinomainen Vaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12284: sasta etelään lähtevän sisäväylän vieressä. muksen,
12285: Vierasvenesatama olisi piristysruiske Bergön
12286: saarelle Maalahden kunnassa. Koska kunnan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12287: osalla on suhteellisen hyvä palvelutaso ja palve- helpottaakseen vierasvenesatamien ra-
12288: lut sijaitsevat lähellä suunniteltua satamapaik- kentamista rannikoillemme.
12289: kaa, vierasvenesataman käyttö olisi ilmeisen vil-
12290: kasta. Se vilkastuttaisi myös Bergön matkailua.
12291:
12292: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12293:
12294: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
12295: 88 1992 vp
12296:
12297: Toivomusaloite 81
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: Metsämäki: Kantatien n:o 53 perusparannuksen toteuttamisesta
12303:
12304:
12305:
12306: Eduskunnalle
12307:
12308: Hankoon johtava vilkkaasti liikennöity kan- suuntiin. Vuonna 1990 asetettiin liikenteeseen
12309: tatie n:o 53 on Hangon ja Skogbyn välillä kapea kolmas junalautta, joka lisäsi yhtiön kuljetus-
12310: ja mutkikas, ja sillä on sen vuoksi 80 km:n no- kapasiteettia n. 50 OJo :lla.
12311: peusrajoitus. Raskas liikenne on tiellä viime Henkilöautoliikenne Hankoon on kesäisin
12312: vuosina edelleen kasvanut, mikä näkyy muun Hankoniemen useiden matkailukohteiden
12313: muassa tien urautumisena. vuoksi erittäin vilkasta. Lisäksi puolustusvoi-
12314: Kantatien n:o 53 liikenteestä merkittävän mien joukko-osastot ja niiden hitaat ajoneuvot
12315: osan muodostavat kemiallisen ja konepajateol- liikennöidessään Syndalenin harjoitusalueelle
12316: lisuuden raskaat ja osittain vaarallisetkin kulje- aiheuttavat jatkuvasti kapealla tieosuudella jo-
12317: tukset. Kasvava Hangon satamaliikenne mer- noja ja kasvavia liikenneturvallisuusriskejä.
12318: kitsee myös huomattavaa lisäkuormitusta. Sata- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
12319: man kautta tuodaan mm. suurin osa maaham- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12320: me tuotavista henkilöautoista, jotka kuljete- sen,
12321: taan edelleen autokuljetuksina muualle maahan.
12322: Railshipin junalautat kuljettavat, junavaunu- että hallitus valmistellessaan valtion
12323: jen lisäksi, vuosittain n. 12 000 puoliperävau- talousarvioesitystä ottaisi huomioon
12324: nua, jotka kulkevat kantatiellä molempiin kantatien n:o 53 perusparannuksen.
12325: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12326:
12327: Lauri Metsämäki
12328: 1992 vp 89
12329:
12330: Toivomusaloite 82
12331:
12332:
12333:
12334:
12335: Muttilainen: Matka-alennusten myöntämisestä kaikille eläkkeellä
12336: oleville
12337:
12338:
12339: Eduskunnalle
12340:
12341: Vanhuuseläkettä saavilla eläkeläisillä on maan kaikkia eläkkeellä olevia lisäisi kotimaan
12342: mahdollisuus matka-alennuksiin kotimaan len- matkailua ja antaisi lisää virikkeitä eri syistä en-
12343: to-, juna- ja linja-automatkoilla. Tätä samaa nenaikaisella eläkkeellä oleville.
12344: oikeutta ei muuta eläkettä saavilla ole. Suurin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12345: osa myös muuta kuin vanhuuseläkettä saavista nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12346: eläkeläisistä on pienituloisia ja saa jopa van-
12347: huuseläkettä pienempää eläkettä, joten olisi oi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12348: keudenmukaista, että alennuskäytäntö koskisi vanhuuseläkkeellä olevien matka-alen-
12349: myös heitä. nusten laajentamiseksi koskemaan kaik-
12350: Alennuskäytännön laajentaminen koske- kia eläkkeellä olevia.
12351:
12352: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12353:
12354: Kyllikki Muttilainen
12355: 90 1992 vp
12356:
12357: Toivomusaloite 83
12358:
12359:
12360:
12361:
12362: Mäkelä ym.: Eräiden Keski-Suomen tiepiirin teiden perusparanta-
12363: misesta
12364:
12365:
12366: Eduskunnalle
12367:
12368: Liikenneministeriön kohdalla valtion vuoden - Kälän-Hirvensalmen maantien peruspa-
12369: 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä oli Keski- rannuksen aloittamiseen Joutsan kunnassa,
12370: Suomen tiepiirin perustienpidon määrärahoihin 2 milj. markkaa
12371: osoitettu varoja 255 miljoonaa markkaa. Kysei- - Mt. n:o 610 Kärkistensalmen silta-Kor-
12372: nen määräraha ei ole riittävä, sillä sen avulla ei pilahti, aloittamiseen, 5 milj. markkaa
12373: pystytä täysin turvaamaan kyseisen tiepiirin - Mt. n:o 607 Petäjävesi-Korpilahti, pääl-
12374: alempitasoisen tiestön kunnon parantamista ja lystämiseen ja perusparantamiseen, 5 milj.
12375: tiestön kehittämistä. markkaa
12376: Keski-Suomen tiepiirin alueella on useita sel- - Valaistuksen rakentamiseen kantatien n:o
12377: laisia yksittäisiä teitä, jotka tulisi kiireesti saada 59 ja maantien n:o 610 risteykseen, 500 000
12378: peruskorjauksen kohteeksi. Kyseisten teiden markkaa
12379: kunto on tällä hetkellä varsin heikko verrattuna - Paikallistie Piippaharju-Niemisjärvi-
12380: niillä tapahtuvan liikenteen määrään mm. ras- Venekoski, Hankasalmi, perusparannuksen
12381: kaiden tavarankuljetusten takia. Näin ollen seu- suunnitteluun 500 000 markkaa.
12382: raavat tiekohteet tulisi saada vuonna 1993 aloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12383: tettavien peruskorjauskohteiden joukkoon: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12384: - Mt. n:o 752 Perho-Salamajärvi-Kinnu- muksen,
12385: la, 3 milj. markkaa
12386: - Mt. n:o 637 Kuusa-Tankolampi-Su- että hallitus ottaisi valtion vuoden
12387: miainen, 2 milj. markkaa 1993 talousarvioesitykseen määrärahan
12388: - Jyväskylän lentokeskukselle menevän tien Keski-Suomen tiepiirin perustienpitoon
12389: ja valtatien n:o 4 risteyksen valaistukseen ja lii- edellä lueteltujen tiekohteiden peruskor-
12390: kenneturvallisuusjärjestelyihin, 500 000 mark- jauksen aloittamiseksi jo vuonna 1993.
12391: kaa
12392:
12393: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12394:
12395: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12396: 1992 vp 91
12397:
12398: Toivomusaloite 84
12399:
12400:
12401:
12402:
12403: Mäkelä ym.: Vanhan valtatien n:o 4 perusparantamisesta Pihtipu-
12404: taan Elämäjärvellä
12405:
12406:
12407: Eduskunnalle
12408:
12409: Uutta nelostietä rakennettaessa jäi vanhaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12410: nelostietä 9 kilometrin pätkä edelleen käyttöön nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12411: Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä. Tätä muksen,
12412: vanhan nelostien pätkää on jatkuvasti käytetty
12413: kahden kylän liikenteessä ja liittymäliikentee- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12414: seen uudelle nelostielle. Koska kunnostuksen vioesitykseen 1 000 000 markkaa vanhan
12415: laiminlyönnin takia tie on tällä hetkellä lähes lii- valtatien n:o 4 päällystämiseksi Pihtipu-
12416: kennekelvottomassa kunnossa ja toisaalta se on taan kunnan Elämäjärven kylän
12417: tärkeä ympärillä olevien kylien elämälle, tulisi alueella.
12418: tie päällystää ja peruskorjata pikaisesti.
12419:
12420: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12421:
12422: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12423: 92 1992 vp
12424:
12425: Toivomusaloite 85
12426:
12427:
12428:
12429:
12430: Mäkelä ym.: Konginkankaan ja Jyväskylän välisen ns. vihreän
12431: väylän perusparantamisesta
12432:
12433: Eduskunnalle
12434:
12435: Keski-Suomessa sijaitsevat kunnat Sumiai~ suunniteltu myös aloitettavan peruskorjaus.
12436: nen, Laukaa, Konginkangas ja Konnevesi ovat Näille hankkeille ei kuitenkaan ole valtion vuo-
12437: yhdessä puuhanneet Konginkankaan Lintulah- den 1992 tulo- ja menoarviossa esitetty määrära-
12438: desta Sumiaisten ja Laukaan kautta Jyväskylään hoja, mikä vaarantaa pahasti suunnitellun vihre-
12439: johtavan maantien peruskorjausta. Tästä tiestä än väylän aikaansaamista. Tämän takia tulisi
12440: on suunniteltu ns. vihreä väylä -tie palvelemaan saada määrärahat kyseisten tieosuuksien perus-
12441: etelä-pohjoissuuntaista liikennettä. Myös Jy- kmjauksen aloittamiseksi vuoden 1993 aikana.
12442: väskylän-Savon ja Vesannon-Rautalammin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
12443: suunnan väestö ja matkailu kokisivat huomatta- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12444: van positiivisena tieolojen parantumisen näiltä sen,
12445: osin. Samalla tienvarren vankka asutus saisi sen
12446: elvytysruiskeen, jota seutu kaipaa kipeästi. että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
12447: Vihreällä väylällä tieosuus Matilanvirta-Su- esitykseen määrärahan tien Mati/anvir-
12448: miainen n:o 645, pituudeltaan 12,6 kilometriä, ta-Sumiainen (n:o 645, 12,6 kilometrin
12449: sekä tieosuus Kuusa-Tankolampi n:o 637, 16,2 matkalla) ja tien Pylkäismäki-Tanko-
12450: kilometrin matkalla, on merkitty tielaitoksen lampi (n:o 6455, 8 kilometrin matkalla),
12451: rakennusohjelmaan. Tämän lisäksi Keski-Suo- jotka tieosuudet yhdessä muodostavat ns.
12452: men tiepiiristä tieosuudella Pylkäismäki-Tan- vihreän väylän, peruskorjauksen aloitta-
12453: kolampi n:o 6455 8 kilometrin matkalta on miseen.
12454: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12455:
12456: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12457: 1992 vp 93
12458:
12459: Toivomusaloite 86
12460:
12461:
12462:
12463:
12464: Mäkelä ym.: Kuusan, Tankolammen ja Sumiaisten välisen maan-
12465: tien n:o 637 peruskorjauksesta
12466:
12467:
12468: Eduskunnalle
12469: Kuusan-Tankolammen maantie (n:o 637) hannen henkilön allekirjoittama vetoomus lii-
12470: on noin 13 kilometriä pitkä ja vilkkaasti liiken- kenneministeriöön.
12471: nöity. Tie on sorapintainen, erittäin huonokun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12472: toinen ja vaarallinen mäkineen ja mutkineen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12473: Tiellä sattuu vuosittain kymmeniä kolareita tien muksen,
12474: huonon kunnon takia. Tiellä tapahtuvasta lii-
12475: kenteestä merkittävä osa on työssäkäyntiliiken- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12476: nettä. Niillä yrityksillä, jotka toimivat tien var- vioesitykseen riittävän määrärahan
12477: rella sijaitsevassa Äijäiän kylässä, ei ole menes- Kuusan, Tankolammen ja Sumioisten
12478: tymisen mahdollisuuksia, ellei maantietä lähitu- välisen maantien n:o 637 peruskorjauk-
12479: levaisuudessa pystytä peruskorjaamaan. Kysei- sen pikaiseksi aloittamiseksi.
12480: sen tien peruskorjaamisesta on jätetty noin tu-
12481:
12482: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12483:
12484: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12485: 94 1992 vp
12486:
12487: Toivomusaloite 87
12488:
12489:
12490:
12491:
12492: Mäkelä ym.: Maantien n:o 6411 perusparantamisesta välillä Piip-
12493: paharju-Niemisjärvi
12494:
12495:
12496: Eduskunnalle
12497: Maantie n:o 6411 (Piippaharju-Niemisjärvi) nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12498: on sorapintainen ja erittäin heikkokuntoinen muksen,
12499: varsinkin kelirikon aikana. Tiellä on vilkasta
12500: paikallis- ja kauttakulkuliikennettä. Tämän ta- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12501: kia tulisi tien perusparannus saada ensi tilassa vioesitykseen määrärahan maantien n:o
12502: käyntiin ja varata tätä tarkoitusta varten 6411 (Piippaharju-Niemisjärvi) perus-
12503: suunnittelu- ja aloitusmääräraha valtion ta- parannustyön suunnittelemiseksi ja
12504: lousarvioon. aloittamiseksi.
12505: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12506:
12507: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12508:
12509: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12510: 1992 vp 95
12511:
12512: Toivomusaloite 88
12513:
12514:
12515:
12516:
12517: Mäkelä ym.: Tieyhteyden Kuusanmäki-Moksi-Mon Repos-
12518: Koskenpää-J ama-Mänttä perusparantamisesta
12519:
12520:
12521: Eduskunnalle
12522: Tieosuus Kuusanmäki-Moksi-Mon Repos säksi parempi kunto omalta osaltaan vähentäisi
12523: -Koskenpää-Jama-Mänttä on tällä hetkellä myös valtatien n:o 9 ruuhkia.
12524: heikossa kunnossa ja erittäin mutkainen. Ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12525: seessä oleva tieväli osuudella Jyväskylä-Mänt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12526: tä on erittäin puustoinen, ja sieltä alueen puuta- muksen,
12527: varayhtiöt ostavat ja ajavat runsaasti puuta. Sa-
12528: moin tien vaikutuspiirissä olevat muut teolli- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12529: suuslaitokset ja yritykset tarvitsevat tietä run- vioesitykseen määrärahan peruskor-
12530: saasti, sillä se lyhentää välimatkaa Mäntän ja jauksen aloittamiseksi välillä Jyväsky-
12531: Jyväskylän välillä 20-30 km. Tien perusparan- lä-Mänttä osuudella Kuusanmäki-
12532: tamisella on myös merkitystä tien varrella sijait- Moksi-Mon Repos-Koskenpää-Ja-
12533: sevien kyläkuntien kehittämisen kannalta. Li- ma-Mänttä.
12534: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12535:
12536: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12537:
12538:
12539:
12540:
12541: 8 220086Z
12542: 96 1992 vp
12543:
12544: Toivomusaloite 89
12545:
12546:
12547:
12548:
12549: Mäkelä ym.: Mieskonmäen-Kälän-Hirvensalmen tieosuuden
12550: peruskorjauksesta
12551:
12552:
12553: Eduskunnalle
12554: Joutsasta Hirvensalmelle johtava tieosuus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12555: erittäin heikossa kunnossa. Tielaitoksen Mikke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12556: lin piiri on laatinut korjaukselle suunnitelman- muksen,
12557: sa, ja mikäli hankkeeseen löytyy rahaa, voidaan
12558: tien kunnostus aloittaa. Kyseinen väli on tällä että hallitus ottaisi valtion talous-
12559: hetkellä liikenteellisesti ongelmallinen, koska se arvioesitykseen määrärahan Mieskon-
12560: on sorapäällysteinen huolimatta siitä, että tiellä mäen-Kälän-:-Hirvensalmen tieosuu-
12561: on vilkasta liikennettä, mm. puutavara-autojen den kunnostuksen aloittamiseksi.
12562: ajoa.
12563:
12564: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12565:
12566: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12567: 1992 vp 97
12568:
12569: Toivomusaloite 90
12570:
12571:
12572:
12573:
12574: Mäkelä ym.: Saarijärven-Pajupuron-Hirvikankaan maantien
12575: perusparantamisesta
12576:
12577:
12578: Eduskunnalle
12579:
12580: Maantie Saarijärvi-Pajupuro-Hirvikangas nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12581: (Pajupurontie) on tällä hetkellä huono, vaaral- muksen,
12582: linen, mutkainen ja kapea. Tietä pitkin kulkee
12583: kuitenkin 460 autoa vuorokaudessa ja runsaasti ettd hallitus ottaisi valtion talousar-
12584: lapsia koulumatkoillaan. Tämän takia tulisi vioesitykseen määrärahan Saarijdrven-
12585: saada tie heti perusparannuksen piiriin aloitta- Pajupuron-Hirvikankaan maantien pe-
12586: malla peruskorjauksen suunnittelu ja rakenta- ruskorjauksen suunnitteluun ja aloitta-
12587: minen. miseen.
12588: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12589:
12590: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12591:
12592: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12593: 98 1992 vp
12594:
12595: Toivomusaloite 91
12596:
12597:
12598:
12599:
12600: Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Pylkön-
12601: mäen keskustaan
12602:
12603:
12604: Eduskunnalle
12605: Pylkönmäen kunnan kirkonkylän kevyen lii- Kevyen liikenteen väylien saaminen kirkon-
12606: kenteen väylien rakentaminen on ollut vireillä kylän alueelle edistäisi eri liikennemuotojen tur-
12607: ja suunnitelmissa jo 1980-luvun alusta lähtien. vallisuutta ja varsinkin lasten, nuorten sekä
12608: Hanke on siirtynyt määrärahojen puutteen vanhusten liikkumista erillään raskaasta liiken-
12609: vuoksi Keski-Suomen tiepiirin toimenpideohjel- teestä.
12610: massa vuosi vuodelta eteenpäin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12611: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12612: liikenneturvallisuutta huomattavasti edistävä muksen,
12613: toimenpide. Kevyen liikenteen väylät erottavat
12614: vilkkaimmin liikennöidyllä alueella kevyen lii- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12615: kenteen Pylkönmäen kunnan kautta kulkevasta vioesitykseen riittävät määrärahat ke-
12616: raskaasta liikenteestä. Kunnan ala-asteen kou- vyen liikenteen väylien rakentamisek-
12617: lulaitoksen oppilaiden määrä on jatkuvasti nou- si Pylkönmäen kirkonkylän keskustan
12618: sussa, ja koululaisliikenne keskittyy pääasiassa alueella.
12619: pienten koululaisten kulkemana kirkonkylän
12620: keskustaajaman alueelle.
12621:
12622: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12623:
12624: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12625: 1992 vp 99
12626:
12627: Toivomusaloite 92
12628:
12629:
12630:
12631:
12632: Mäkelä ym.: Pihtiputaan Ilosjoen sillan rakentamisesta
12633:
12634:
12635: Eduskunnalle
12636:
12637:
12638: Pihtiputaalla on ollut 30 vuotta vireillä läpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12639: kulkutunnelin rakentaminen Ilosjoelle. Ilosjär- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12640: vellä venesatamassa on 30 taloutta, joilta yhteys muksen,
12641: Kolimajärvelle puuttuu liian matalan sillan ta-
12642: kia. että hallitus ottaisi valtion talousar-
12643: Uudesta sillasta on vesipiirillä olemassa val- vioesitykseen määrärahan Pihtiputaalla
12644: mis suunnitelma, mutta tarvittava rahoitus sijaitsevan llosjoen sillan rakentamisen
12645: hankkeen toteuttamiseen puuttuu. Valtion toi- aloittamiseksi.
12646: mesta tulisikin pikaisesti turvata riittävät mää-
12647: rärahat Pihtiputaalla sijaitsevan Ilosjoen sillan
12648: rakentamisen aloittamiseksi.
12649:
12650: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12651:
12652: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12653: 100 1992 vp
12654:
12655: Toivomusaloite 93
12656:
12657:
12658:
12659:
12660: Mäkelä ym.: Kantolansalmen sillan rakentamisesta
12661:
12662:
12663: Eduskunnalle
12664:
12665:
12666: Tienpidon suunnitelmissa Keski-Suomen tie- lansalmen sillan rakentamiseksi jo valtion vuo-
12667: piirin alueella on Kantolansalmen sillan raken- den 1993 talousarvioon.
12668: tamisen aloittaminen vuoden 1995 jälkeen. Ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12669: seinen hanke tulisi kuitenkin ajoittaa samanai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12670: kaiseksi Keiteleen-Päijänteen kanavan Kuhan- muksen,
12671: kosken sulun kaivotyön kanssa, koska läjitys-
12672: paikoista on puutetta. Siltapenkereihin ajo hel- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12673: pottaa tilannetta ja tuo kustannussäästöä, ja li- vioesitykseen määrärahan Keski-Suo-
12674: säksi kanavaliikenne aiheuttaa kohtuutonta men tiepiirin alueella sijaitsevan Kanto-
12675: haittaa tieliikenteelle, jos käytössä on lossi. Tä- lansalmen sillan rakentamisen aloittami-
12676: män takia tulisi saada aloitusmääräraha Kanto- seksi.
12677:
12678: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12679:
12680: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12681: 1992 vp 101
12682:
12683: Toivomusaloite 94
12684:
12685:
12686:
12687:
12688: Mäkelä ym.: Kärkistensalmen sillan rakentamisesta
12689:
12690:
12691: Eduskunnalle
12692:
12693:
12694: Päijännettä markkinoidaan tällä hetkellä säkäyntiliikenteen Jyväskylän seudulla, ja näin
12695: matkailullisesti monella tapaa. Päijänteen ran- paluumuutto mahdollistuisi. Edelleen koko
12696: tojen kanta-asukkaat ovat joutuneet sijaiskärsi- elinkeinoelämä kaakkoisessa ja läntisessä Kes-
12697: jän rooliin, sillä teiden parannuttua ja liiken- ki-Suomessa tarvitsee suoraa poikittaisyhteyttä,
12698: teen jopa kaksinkertaistuttua Kärkistensalmes- kun otetaan huomioon alueen metsätalousval-
12699: sa ovat lassijonot lisääntyneet ja yhteydet Päi- taisuus ja se, että suuret puuta jalastavat teh-
12700: jänteellä puolin ja toisin olennaisesti hankaloi- taat ja teollisuuslaitokset sijaitsevat Jämsän ja
12701: tuneet. Keski-Suomen kunnat ovat varauksetta Jyväskylän seudulla.
12702: sitä mieltä, että kansantaloudellinen etu vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12703: tisi lossin korvaamista sillalla mahdollisimman nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12704: pian. Kärkistensalmen sillan rakentaminen olisi muksen,
12705: yksi tärkeimpiä maakunnallisia hankkeita. Täl-
12706: lä hetkellä liikenteellisesti eristyksissä oleva Lu- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12707: hangan kunta ja itäinen osa Korpilahden kun- vioesitykseen määrärahan Kärkistensal-
12708: taa ovat nykyisellään voimakkaan muuttotap- men sillan suunnittelun loppuun saatta-
12709: pion kourissa painiskelevia alueita. Siltayhtey- miseksi ja rakentamisen aloittamiseksi.
12710: den saaminen Päijänteen yli mahdollistaisi työs-
12711:
12712: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12713:
12714: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12715: 102 1992 vp
12716:
12717: Toivomusaloite 95
12718:
12719:
12720:
12721:
12722: Mäkelä ym.: Keiteleen ja Päijänteen vesialueiden yhdistämisestä
12723: Kymijoen kautta Suomenlahteen
12724:
12725:
12726: Eduskunnalle
12727:
12728: Keiteleen ja Päijänteen välistä kanavaa ol- ja edelleen ulkomaille. Tämän takia tulisikin pi-
12729: laan parasta aikaa rakentamassa pitkällisten kaisesti ryhtyä suunnittelemaan Keiteleen-Päi-
12730: tutkimusten ja valmistelujen jälkeen. Päätös on jänteen alueen yhdistämistä Suomenlahteen Ky-
12731: merkittävä ja ennakkoluuloton Keski-Suomen mijoen kautta tehtävällä kanavalla.
12732: vesitieyhteyksien kehittämisen kannalta. Kysei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12733: sen kanavan rakentaminen ei kuitenkaan täysin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12734: ratkaise vesitieyhteysongelmia, sillä tämän jäl- muksen,
12735: keen ongelmaksi muodostuu Keiteleen-Päi-
12736: jänteen alueen yhdistäminen Suomenlahteen. että hallitus ottaisi valtion talousar-
12737: Mikäli saataisiin kanavayhteys esimerkiksi Ky- vioesitykseen riittävän määrärahan Kei-
12738: mijoen kautta Suomenlahteen, Päijänteeltä teleen ja Päijänteen vesialueen yhdistä-
12739: pystyttäisiin tavarankuljetukset hoitamaan miseksi Kymijoen kautta kanavalla Suo-
12740: saasteettomasti ja teitä kuluttamatta sekä myös menlahteen.
12741: nopeasti keskeisestä Suomesta Suomenlahdelle
12742:
12743: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12744:
12745: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12746: 1992 vp 103
12747:
12748: Toivomusaloite 96
12749:
12750:
12751:
12752:
12753: Mäkelä ym.: Pienvenesatamien rakentamisesta eräisiin Keski-
12754: Suomen kuntiin
12755:
12756:
12757: Eduskunnalle
12758:
12759: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- että hallitus ottaisi valtion talousar-
12760: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunni- vioesitykseen määrärahan pienvenesata-
12761: telmia venesatamien rakentamisesta Kannon- mien rakentamiseksi Kannonkoskelle,
12762: koskelle (2 kpl), Kinnulaan, Muurameen, Suo- Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen ja
12763: lahteen ja Äänekoskelle. Äänekoskelle.
12764: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12765: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12766: muksen,
12767:
12768: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12769:
12770: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
12771: 104 1992 vp
12772:
12773: Toivomusaloite 97
12774:
12775:
12776:
12777:
12778: Mäkipää ym.: Maantien n:o 334 (Luode-Kihniö) parantamisesta
12779:
12780:
12781:
12782: Eduskunnalle
12783:
12784: Maantieosuus välillä Luode-Kihniö on yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12785: teensä 23 km. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12786: Hanketta on toteutettu jo useita vuosia ja muksen,
12787: vuodelle 1991 oli budjetoitu 1,5 milj. markkaa.
12788: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 9 että hallitus ryhtyisi toimiin maantien
12789: milj. markkaa. Alueen korkean työttömyyden n:o 334 (Luode-Kihniö) kunnostami-
12790: vuoksi olisi erittäin tärkeää, että työllisyyspe- seksi.
12791: rusteista rahaa saataisiin tieosuuden rakentami-
12792: seksi ja parantamiseksi.
12793:
12794: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12795:
12796: Lea Mäkipää Marita Jurva
12797: Raimo Vistbacka Hannu Suhonen
12798: Sulo Aittoniemi
12799: 1992 vp 105
12800:
12801: Toivomusaloite 98
12802:
12803:
12804:
12805:
12806: Mäkipää ym.: Merikarvian-Träskvikin tieosuuden peruskor-
12807: jauksesta
12808:
12809:
12810: Eduskunnalle
12811:
12812: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta kul- 1,2 milj. markan määrärahalla, jolloin saadaan
12813: keva maantie n:o 660 eli ns. Rantatie on viime tietä valmiiksi 3,8 km. Muusta rahoituksesta ja
12814: vuosina suurimmaksi osaksi perusparannettu ja rakentamisesta ei toimenpideohjelma sisällä
12815: päällystetty. Tiestä on kunnostamatta ja sora- kannanottoa.
12816: pintaisena edelleen osuus Merikarvialta Vaasan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12817: läänin rajalle. Suunnitelmat tieosuuden paran- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12818: tamiseksi ovat valmiit. muksen,
12819: Tien kunnostaminen on tärkeä paikallisten
12820: kulkuyhteyksien ja vilkkaan loma-asutus- sekä että hallitus ryhtyisi toimiin Merikar-
12821: matkailuliikenteen kannalta. Tien kunnostami- vian ja Träskvikin välisen tieosuuden
12822: nen edistää seudun matkailua, koska tie kulkee parantamiseksi siten, että vuodelle 1992
12823: merenrannan välittömässä läheisyydessä ja tien saadaan riittävät korjausmäärärahat ja
12824: varrella on useita kiinnostavia kohteita. Tien että hanke voidaan myös kokonaisuu-
12825: rakenteen parantaminen sisältyy Turun tiepiirin dessaan toteuttaa Vaasan läänin rajaan
12826: toimenpideohjelmaan vuosille 1989-1995 si- saakka.
12827: ten, että vuosina 1992-1994 hanke aloitetaan
12828:
12829: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12830:
12831: Lea Mäkipää Marita Jurva
12832: Raimo Vistbacka Hannu Suhonen
12833: Sulo Aittoniemi
12834: 106 1992 vp
12835:
12836: Toivomusaloite 99
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Mäkipää ym.: Ruskilan alikulkusillan rakentamisesta
12842:
12843:
12844:
12845: Eduskunnalle
12846: Ruskilassa sijaitseva Ruskilan tasoristeys on alueella. Liikenne on vilkasta, koska Nakkilan
12847: erittäin vaarallinen. Risteyksessä on sattunut lu- kunnan vanhainkoti ja Ruskilan koulu sijaitse-
12848: kuisia vakavia liikenneonnettomuuksia. Nakki- vat alueella.
12849: lan kunnanhallitus on kiirehtinyt Ruskilan taso- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12850: risteyksen turvallisuuden parantamista useaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12851: otteeseen. muksen,
12852: Ruskilantien tasoristeyksen poistaminen ra-
12853: kentamalla Ruskilan alikulkusilta poistaisi huo- että hallitus ryhtyisi toimiin Ruski/an
12854: mattavan turvallisuusriskin liikenteessä. Sa- alikulkusillan rakentamisen aloittami-
12855: malla poistuisi neljä tasoylikäytävää kyseisellä seksi.
12856: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12857:
12858: Lea Mäkipää Marita Jurva
12859: Raimo Vistbacka Hannu Suhonen
12860: Sulo Aittoniemi
12861: 1992 vp 107
12862:
12863: Toivomusaloite 100
12864:
12865:
12866:
12867:
12868: Mäkipää ym.: Parkanon aseman peruskorjaustöiden aloittami-
12869: sesta
12870:
12871:
12872: Eduskunnalle
12873: Tampereen ja Seinäjoen välisen radan perus- yhteys Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle,
12874: parannustyöt on aloitettu vuonna 1990 Ylöjär- on oletettavaa, että Parkanon aseman käyttö
12875: veltä. Parkano on listalla viimeisenä ja kunnos- entisestään lisääntyy.
12876: tukset olisivat vuoteen 1995 mennessä Parka- Siksi olisikin tärkeätä, että Parkanon aseman
12877: non kohdalta valmiina. rakennus- ja ratapihan uudelleenjärjestelyt ja
12878: Alustavasti on suunniteltu Parkanon aseman rakentaminen voitaisiin suorittaa viimeistään
12879: kunnostusta, mutta suunnitteilla on uuden ase- vuoden 1992 aikana.
12880: marakennuksen rakentaminen, koska Parkano Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12881: on nyt keskeinen liikennepaikka. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12882: Parkanon asemalta myytiin esim. vuonna muksen,
12883: 1989 lippuja 35 000 kpl, mikä osoittaa liiken-
12884: teen roiman kasvun. että hallitus ryhtyisi toimiin Parka-
12885: Junaa käyttävät runsaasti eläkeläiset ja nuo- non aseman rakentamisen ja ratapihan
12886: ret, ja myös koulutettavina olleiden YK-miesten uudelleenjärjestelyjen aloittamiseksi jo
12887: osuus näkyy Parkanon tilastoissa. vuoden 1992 aikana.
12888: Koska tämän vuoden kuluessa valmistuu tie-
12889:
12890: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12891:
12892: Lea Mäkipää Marita Jurva
12893: Raimo Vistbacka Hannu Suhonen
12894: Sulo Aittoniemi
12895: 108 1992 vp
12896:
12897: Toivomusaloite 101
12898:
12899:
12900:
12901:
12902: Mölsä: Orimattilan katsastusasemahankkeen toteuttamisesta
12903:
12904:
12905:
12906: Eduskunnalle
12907:
12908: Orimattilaan on ollut suunnitteilla jo pitkään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12909: katsastusaseman rakentaminen. Autorekisteri- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12910: keskuksen suunnitelmissa rakentaminen on ajoi- sen,
12911: tettu vuodelle 1993. Hanke käsittää katsastus-
12912: aseman rakentamisen ja virat. Rakentamisen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
12913: kustannusarvio on 6 Mmk. teisiin Orimattilan katsastusasemahank-
12914: Tämä aloite on valmisteltu Päijät-Hämeen keen toteuttamiseksi.
12915: kansanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteis-
12916: työnä.
12917:
12918: Helsingissä 14 päivänä he}mikuuta 1992
12919:
12920: Tero Mölsä
12921: 1992 rd 109
12922:
12923: Hemställningsmotion 102
12924:
12925:
12926:
12927:
12928: Nordman: Om grundförbättring av landsväg nr 17245 Norra
12929: Vallgrund-Söderudden
12930:
12931: Tili Riksdagen
12932:
12933: Vasa vägdistrikt har under flera år fått en för värras ytterligare av tunga fisketransporter från
12934: liten andel av väghushållningsanslagen. Den fiskehamnen.
12935: otillräckliga tilldelningen är oroväckande med Grundförbättringen av vägsträckan på 17 km
12936: tanke på vägnätets skick. Flera planerade beräknas kosta ca 20 milj. mk.
12937: vägprojekt och åtgärder framflyttas årligen. Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
12938: Till projekt som upprepade gånger framskju- jag att riksdagen måtte hemställa
12939: tits i vägdistriktets åtgärdsprogram hör lands-
12940: vägen mellan Norra Vallgrund och Söderudden att regeringen verkar för att grundför-
12941: och fortsättning, bygdevägen mellan Söder- bättringen av landsväg nr 17245 Norra
12942: udden och Panike. Under menförestider är den- Vallgrund-Söderudden kan påbörjas
12943: na vägsträcka närmast oframkomlig. Läget för-. 1993.
12944:
12945: Helsingforsden 14 februari 1992
12946: Håkan Nordman
12947: 110 1992 vp
12948:
12949: Toivomusaloite 102 Suomennos
12950:
12951:
12952:
12953:
12954: Nordman: Maantien n:o 17245 peruskorjaamisesta välillä Norra
12955: Vallgrund--Söderudden
12956:
12957:
12958: Eduskunnalle
12959:
12960: Vaasan tiepiiri on useiden vuosien ajan saanut bentavat lisäksi kalasatamasta tehtävät raskaat
12961: liian pienen osuuden tienpitomäärärahoista. kalakuljetukset
12962: Määrärahojen riittämättömyys on huolestutta- Tieosuuden parantamisen 17 kilometrin mat-
12963: vaa tieverkon kunnon huomioon ottaen. Useita kalla arvioidaan maksavan noin 20 miljoonaa
12964: suunniteltuja tiehankkeita ja toimenpiteitä on markkaa.
12965: siirretty vuosittain. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12966: Useita kertoja tiepiirin toimenpideohjelmissa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12967: siirrettyihin hankkeisiin kuuluu Norra Vallgrun-
12968: din ja Söderuddenin välinen maantie ja sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12969: jatko, Söderuddenin ja Paniken välinen paikal- maantien n:o 17245 Norra Vallgrund--
12970: listie. Kelirikkaaikoina tämä tieosuus on lähes Söderuddrn peruskorjauksen aloittami-
12971: kulkukelvottomassa kunnossa. Tilannetta pa- seksi vuonna 1993.
12972:
12973: He1singissä 14 päivänä helmikuuta 1992
12974:
12975: Håkan Nordman
12976: 1992 vp 111
12977:
12978: Toivomusaloite 103
12979:
12980:
12981:
12982:
12983: A. Ojala ym.: Postin luukkuunjakelukokeilun toteuttamisesta
12984: Tampereella
12985:
12986:
12987: Eduskunnalle
12988:
12989: Suomessa on noin 2,3 miljoonaa postinsaaja- alueen määrittelystä annettaisiin PTL:lle velvoit-
12990: taloutta. Näistä vajaa puolet saa postinsa laatik- tava ohje.
12991: koonkantona. Mikäli postipalveluiden jakelu Mahdollistamalla palvelutasotavoitteen tasa-
12992: taajama-alueilla suoritettaisiin kaikille tasapuo- puolistamisen subventoimalla tätä toimintaa
12993: lisesti luukkuunkantona, se tietäisi noin 1 000 kannattavien palveluiden tuotolla voidaan työt-
12994: uutta työpaikkaa. Kustannuksia tästä aiheutuisi tömien määrää tässä maassa vähentää ilman,
12995: 236 miljoonaa markkaa. että työllistämiseen tältä osin ohjataan verova-
12996: Ongelmana postipalvelujen jakelun epätasai- roja.
12997: suuden ovat kokeneet sellaisilla taajama-alueilla Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
12998: olevat postinsaajataloudet, missä löytyy rinnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12999: niin luukkuunkantoa kuin laatikkoonkantoa. muksen,
13000: Toteutuessaan luukkuunkanto taajama-alueilla
13001: merkitsee postipalveluiden tasapuolistumista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13002: sekä lisää pysyvien työpaikkojen määrää. postipalveluiden jakelun muuttamisesta
13003: Tämän johdosta Posti- ja telelaitoksen palve- luukkuunkannoksi kokeilunluonteisesti
13004: lutasotavoitetta tulisi muuttaa siten, että postin- Tampereen postialueen asemakaavoitetul-
13005: kanto kaikkialla maassa taajama-alueilla suori- la alueella.
13006: tettaisiin luukkuunkantona ja että taajama-
13007:
13008: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13009:
13010: Arja Ojala Jukka Gustafsson Kerttu Törnqvist
13011: firis Hacklin Timo Roos Maija Rask
13012: Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos
13013: Virpa Puisto Reijo Laitinen Liisa Jaakonsaari
13014: Anna-Liisa Kasurinen Eila Rimmi
13015:
13016:
13017:
13018:
13019: 9 220086Z
13020: 112 1992 vp
13021:
13022: Toivomusaloite 104
13023:
13024:
13025:
13026:
13027: Polvinen: Komulanlammen maantien parantamisesta Sotkamossa
13028:
13029:
13030:
13031: Eduskunnalle
13032:
13033: Suunniteltu Komulanlammen maantien n:o nöidyllä Vuokatin taajama-alueella. Hankkeelle
13034: 9005 perusparannus ja oikaisu Sotkamon kun- ei ole kaavallisia tai ympäristöllisiä esteitä.
13035: nassa palvelee Pohjois-Karjalan ja Kainuun vä- Rakentaminen ajoittuisi vuosille 1993-1995.
13036: listä tavara- ja henkilöliikennettä sekä Kainuun Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13037: sisäistä liikennettä. Komulanlammen tien varrel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13038: le sijoittuu myös Talvivaaran kaivoshanke.
13039: Tien perusparantaminen lyhentäisi matkaa että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
13040: Joensuun ja Kajaanin välillä noin 10 kilometriä. talousarvioesitykseen määrärahan Komu-
13041: Hanke on liiketaloudellisesti kannattava. Hanke lanlammen maantien perusparantamisen
13042: parantaa liikenneturvallisuutta vilkkaasti liiken- aloittamiseksi.
13043:
13044: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13045:
13046: Osmo Polvinen
13047: 1992 vp 113
13048:
13049: Toivomusaloite 105
13050:
13051:
13052:
13053:
13054: Polvinen ym.: Rakennuslain 136 a §:n mukaisten avustusten tason
13055: korottamisesta
13056:
13057: Eduskunnalle
13058:
13059: Rakennuslain 136 a §:n mukaiset avustukset Kokonaisuudessaan rakennuslain 136 a §:n
13060: ovat tärkeitä kauko- ja kauttakulkuyhteyksille. mukaisten avustusten supistuminen (v. 1990
13061: Avustukset ovat nopeasti vähentyneet ja mah- 51 mmk, v. 1991 20 mmk) ja mahdollinen
13062: dollisesti niiden loppuminen vaikeuttaa valta- loppuminen vaikuttaa eniten liikenneturvalli-
13063: kunnan päätieverkon kehittämishankkeiden yh- suuteen, liikennöitävyyteen ja ympäristöasioi-
13064: teensovittamismahdollisuuksia kaupunkien ja hin.
13065: kuntien sisäiseen liikenneverkkoon. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
13066: Oulussa pahin tilanne on ennakoitu hankkeen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13067: Kiviniemi-Laanila ajoitukseen, sillä hankkee- muksen,
13068: seen on sovitettu Joutsentien jatkeena olevan
13069: katuyhteyden rakentaminen välillä Lintulam- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
13070: mentie - Hailuodon tie. teisiin rakennuslain 136 a §:n mukaisten
13071: avustusten tason korottamiseksi.
13072:
13073: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13074: Osmo Polvinen Pauli Saapunki Markku Koski
13075: Juhani Vähäkangas Tuulikki Ukkola Oiva Savela
13076: 114 1992 vp
13077:
13078: Toivomusaloite 106
13079:
13080:
13081:
13082:
13083: Polvinen ym.: Savonrata-hankkeen rahoituksen järjestämisestä
13084:
13085:
13086:
13087: Eduskunnalle
13088:
13089: Suoran ja nopean raideliikenneyhteyden ra- sen. Hanke on myös ympäristöystävällinen ja
13090: kentaminen on koko itäisen Suomen ja Kainuun energiaa säästävä.
13091: kehittymisen kannalta elintärkeää. Heijastusvai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13092: kutukset tulevat ulottumaan koko maahan, var- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13093: sinkin sen jälkeen, kun Kostamuksen ja Muur-
13094: mannin radan välinen rataosuus, noin 100 kilo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
13095: metriä, on saatu rakennetuksi valmiiksi. Nopean vonrata-hankkeen toteutuksen rahoittami-
13096: ja kunnollisen ratayhteyden aikaansaaminen seksi kaikin käytettävissä olevin keinoin
13097: mahdollistaa tulevaisuudessa myös Karjalan ja sekä radan rakentamistöiden aloittamisen
13098: muiden entisten Neuvostoliiton alueiden talou- jouduttamiseksi.
13099: dellisen yhtf;istyönja kanssakäymisen kehittymi-
13100:
13101: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13102:
13103: Osmo Polvinen llvo Polvi
13104: 1992 vp 115
13105:
13106: Toivomusaloite 107
13107:
13108:
13109:
13110:
13111: Polvinen ym.: Iisalmen - Kontiomäen - Oulun radan sähköis-
13112: tämisestä
13113:
13114:
13115: Eduskunnalle
13116:
13117: Hyvien ja nopeiden liikenneyhteyksien merki- sestään korostumaan Vartiuksen rajanylityspai-
13118: tys yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavana teki- kan avauduttua. Radan sähköistys päättyy Iisal-
13119: jänä tulee tulevina vuosina aivan oleellisesti ko- meen, mikä vaikeuttaa liikenteen hoitoa Kajaa-
13120: rostumaan. Säilyttääkseen kilpailukykynsä nin ja Oulun suunnassa. Savonradan liikenteen
13121: maamme tarvitsee nopean, tehokkaan, moni- järkevä ja taloudellinen hoito edellyttää Iisalmen
13122: puolisen ja mahdollisimman kattavan kuljetus- - Kontiomäen - Oulun rataosuuden sähköis-
13123: verkoston. Kasvavat ympäristöongelmat, ener- tystä mahdollisimman pikaisesti. Radan säh-
13124: gian säästö ja liikenneturvallisuuden lisääminen köistys tulisi toteuttaa ensin Iisalmen - Kontio-
13125: edellyttävät raideliikenteen roolin vahvistamista, mäen rataosuudella ja jatkaa välittömästi sen
13126: millä on myös hyvin suuri aluepoliittinen merki- jälkeen sähköistystä Ouluun saakka.
13127: tys. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13128: Jotta raideliikenne pystyisi vastaamaan te- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13129: hokkaasti tulevaisuuden haasteisiin, tulisi
13130: maamme pääradat sähköistää mahdollisimman että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
13131: nopeasti. Savonrata on yksi maamme tärkeim- talousarvioesitykseen määrärahan Iisal-
13132: mistä pääradoista, jonka vaikutuspiirissä on jo men - Kontiomäen - Oulun radan säh-
13133: noin miljoona ihmistä. Radan tärkeys tulee enti- köistyksen suunnitteluun.
13134:
13135: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13136:
13137: Osmo Polvinen livo Polvi
13138: 116 1992 vp
13139:
13140: Toivomusaloite 108
13141:
13142:
13143:
13144:
13145: Pulliainen: Mantereelta Hailuotoon suunnitellun sillan rakenta-
13146: matta jättämisestä
13147:
13148: Eduskunnalle
13149:
13150: Oulun tiepiirin piiri-insinööri P. Ikonen on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
13151: käynnistänyt uudestaan selvitykset sillan raken- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13152: tamiseksi mantereelta Hailuotoon. Sillan raken- sen,
13153: taminen tuhoaisi Liminganlahden herkän luon-
13154: non, jota rasittavat muutoinkin maan kohoami-
13155: nen ja läheisiltä valuma-alueilta tuleva ravinne- että hallitus tekisi periaatepäätöksen
13156: kuorma. Silta johtaisi myös Hailuodon arvok- siitä, ettei siltaa mantereelta Hailuotoon
13157: kaan kulttuurimaiseman tuhoutumiseen mm. rakenneta ja ettei valtion varoja saa käyt-
13158: siksi, että Oulun raharikkaat hakeutuisivat ra- tää sillan suunnitteluun.
13159: kennuttamaan sinne palatsejaan. Piiri-insinööri
13160: Ikosen hanke on tuhottava jo alkuunsa.
13161: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13162: Erkki Pulliainen
13163: 1992 vp 117
13164:
13165: Toivomusaloite 109
13166:
13167:
13168:
13169:
13170: Rajamäki ym.: Tiehankkeiden aikaistamisesta Varkaudessa
13171:
13172:
13173: Eduskunnalle
13174:
13175: Varkauden vaikea työllisyystilanne näkyy sijoitettu vuodelle 1995 ja on kustannusarvioi-
13176: myös kuorma-autoilijoiden työttömyytenä. Täl- taan 3, 7 miljoonaa markkaa.
13177: lä hetkellä vain noin joka viidennellä kuorma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13178: autoilijalla on työtä. Tämä puoltaisi viitostiehen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13179: liittyvien tiejärjestelyjen käynnistämisen ohella muksen,
13180: myös Kuopion tiepiirin toiminta- ja taloussuun-
13181: nitelmassa 1992-95 olevien kahden Varkautta ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13182: koskevan hankkeen aikaistamista. Suunnitel- työllisyyslain perusteella ja aikaistaisi
13183: massa on Huruslahden paikallistien rakentami- Huruslahden paikallistien rakentamisen
13184: nen vuosille 1994-95, kustannusarvioitaan 4 sekii Könönpellon eritasoliittymiin paran-
13185: miljoonaa markkaa, sekä Könönpellon erita- tamisen vuosille 1992-93.
13186: soliittymän parantaminen (pt n:o 23). Hanke on
13187:
13188: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13189:
13190: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
13191: 118 1992 vp
13192:
13193: Toivomusaloite 110
13194:
13195:
13196:
13197:
13198: Rajamäki ym.: Maarianvaaran teiden parantamisesta Kaavilla
13199:
13200:
13201:
13202: Eduskunnalle
13203:
13204: Maarianvaaran lähes sadan talouden kylä Finn-Mineral Oy:n talkin kuljetus. Tiepiirin
13205: sijaitsee Kaavin kunnan eteläosassa rajoittuen suunnitelmat teiden parantamisesta ovat valmiit,
13206: Pohjois-Karjalan lääniin sekä Outokummun mutta niiden toteutus on lykkääntynyt.
13207: kaupunkiin ja Polvijärven kuntaan. Maarian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13208: vaarassa toimii laskettelukeskus ja koulu. Kylä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13209: keskuksesta niin Polvijärven (mt n:o 502) ja muksen,
13210: Outokummun (mt n:o 573) kuin Kaavin kunta-
13211: keskuksen suuntaan johtavat tiet ovat paranta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13212: matta. Teiden parantamista edellyttävät mm. Maarianvaaran tieyhteyksien sekä tien
13213: laskettelukeskuksen matkailullinen kehittämi- välillä Suikonlahti-Outokumpu ( Poh-
13214: nenja elinkeinoelämän tarpeet. Erityisen tarpeen jois-Karjalan läänin raja) toteuttamiseksi
13215: ja myös turvallisuusriskin nostaa esille mm. viimeistään vuonna 1993.
13216:
13217: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13218: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
13219: 1992 vp 119
13220:
13221: Toivomusaloite 111
13222:
13223:
13224:
13225:
13226: Rajamäki: Pieksämäen-Varkauden rataosan perusparannuksesta
13227:
13228:
13229:
13230: Eduskunnalle
13231:
13232: Varkauden seudun työllisyystilanne on pa- teen suuritöinen kunnossapito voitaisiin sepe-
13233: hoin heikentynyt. Samaan aikaan on Pieksä- löinnin jälkeen hoitaa tehokkaammin koneelli-
13234: mäen-Varkauden rataosan kunto erittäin huo- sesti. Hanke tarvitsisi noin kahden miljoonan
13235: no. Jopa radan nopeusrajoitus on asetettu 80 markan määrärahan.
13236: kilometriin tunnissa. Tämäntyyppisen rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13237: kohteen suorittaminen on joka tapauksessa lähi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13238: aikoina välttämätöntä ja huonona työllisyys-
13239: aikana erittäin perusteltua. Hanketta varten tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13240: lisi hankkia sepeliä noin 20 000 kuutiota ja Pieksämäen-Varkauden rataosan perus-
13241: pölkkyjä huonompien tilalle. Tämän jälkeen rai- parantamiseksi.
13242:
13243: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13244: Kari Rajamäki
13245: 120 1992 vp
13246:
13247: Toivomusaloite 112
13248:
13249:
13250:
13251:
13252: Rajamäki: Postipalvelujen turvaamisesta
13253:
13254:
13255:
13256: Eduskunnalle
13257:
13258: Postitoiminta on ollut luonteeltaan kansa- kelun maksullisuus ja laatikkoonkantoon suun-
13259: laisten peruspalvelua. Riittävä postikonttori- nitellut muutokset ovat olennaisesti heikentä-
13260: verkko tukee mm. vanhusten elämän sekä elin- mässä postipalvelujen saatavuutta ja tasapuoli-
13261: keinoelämän ja yhteiskunnan virkakoneiston suutta.
13262: joustavaa toimintaa. Eduskunnan käsitellessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13263: lakia Posti- ja telelaitoksen muuttamisesta liike- en eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13264: laitokseksi korosti posti palveluperiaatteen
13265: merkitystä. Tällöin myös epäiltiin, että uusi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
13266: liikelaitoslaki johtaisi monien taajamien ja joilla Posti- ja telelaitoksen toimenpiteet
13267: kaupunkien lähialueiden postipalvelujen nope- arvioidaan uudelleen siten, että postin kan-
13268: aan supistamiseen. Nyt nämä epäilykset ovat salaisen kannalta tärkeät palvelut turva-
13269: osoittautuneet oikeiksi. Postin suunnittelemat taan.
13270: toimenpiteet mm. keskeisten kaupunginosien
13271: konttorien lakkauttamisesta, postin päiväja-
13272: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13273: Kari Rajamäki
13274: 1992 rd 121
13275:
13276: Hemställningsmotion 113
13277:
13278:
13279:
13280:
13281: Renlund m.tl.: Om byggande av landsväg nr 741 på avsnittet
13282: Lillby-Kortesjärvi
13283:
13284:
13285: Tili Riksdagen
13286:
13287: Landsvägen nr 741 på vägsträckan Lillby, Det kan framhållas att trafikanterna från t.ex.
13288: Purmo-Kortesjärvi är mycket krokig och smal. Kortesjärvi och andra närliggande kommuner
13289: Då vägsträckan Forsby-Lillby är klar på sam- ävensom fjärrtrafiken väljer omvägar när de
13290: ma landsväg, vore det ytterst viktigt att den fårdas mot kusten på grund av vägens dåliga
13291: återstående delen Lillby-Kortesjärvi skulle får- skick.
13292: digställas så fort som möjligt. Man bör betrakta På basis av det ovan anförda föreslår vi
13293: hela vägsträckan som en helhet, varför det måste högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
13294: anses angeläget att arbetena kan fortsätta med
13295: det snaraste, då nu vägavsnittet Bennäs-Lillby att regeringen vidtar åtgärder för byg-
13296: blir fårdigställt. gande av landsväg nr 741 på vägavsnittet
13297: Vägavsnittet Lillby-Kortesjärvi är i mycket Lillby, Purmo-Kortesjärvi i så snabb
13298: dåligt skick och fyller sålunda på intet sätt de takt som möjligt.
13299: krav som trafiken ställer på en dylik landsväg.
13300:
13301: Helsingforsden 14 februari 1992
13302:
13303: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
13304: 122 1992 vp
13305:
13306: Toivomusaloite 113 Suomennos
13307:
13308:
13309:
13310:
13311: Renlund ym.: Maantien n:o 741 rakentamisesta tieosuudella Lill-
13312: by-Kortesjärvi
13313:
13314: Eduskunnalle
13315:
13316: Maantie n:o 741 on tieosuudella Lillby, Pur- Mainittakoon, että tienkäyttäjät esim. Kortes-
13317: mo-Kortesjärvi hyvin mutkainen ja kapea. järveltä ja muista lähikunnista samoin kuin kau-
13318: Kun saman maantien osuus Forsby-Lillby on koliikennekin valitsevat tien huonon kunnon
13319: valmis, olisi jäljellä olevan osuuden Lillby- vuoksi kiertoteitä matkallaan kohti rannikkoa.
13320: Kortesjärvi tekeminen mahdollisimman pian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13321: valmiiksi äärimmäisen tärkeää. Koko tieosuutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13322: tulee tarkastella kokonaisuutena, minkä vuoksi muksen,
13323: töiden jatkumista mahdollisimman pian on pi-
13324: dettävä tärkeänä tieosuuden Pännäinen-Lillby että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13325: nyt valmistuessa. maantien n:o 741 rakentamiseksi tieosuu-
13326: Tieosuus Lillby-Kortesjärvi on hyvin huo- della Lillby, Purmo-Kortesjärvi mahdol-
13327: nossa kunnossa eikä millään tavoin täytä liiken- lisimman nopeasti.
13328: teen tällaiselle maantielle asettamia vaatimuksia.
13329: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13330: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
13331: 1992 rd 123
13332:
13333: Hemställningsmotion 114
13334:
13335:
13336:
13337:
13338: Renlund m.tl.: Om grundförbättring av landsväg nr 743 på avsnittet
13339: Terjärv kby-Viber~
13340:
13341: Tili Riksdagen
13342:
13343: Landsvägen nr 743 mellan Terjärv kby och och vägen därför utgör en viktig förbindelseväg
13344: Viberg utgör en viktig trafikled för ifrågavaran- för området.
13345: de område. Då landsväg nr 743 blivit färdigställd På basis av det ovan anförda föreslår vi
13346: från Evijärvi tili Terjärv kby vore det viktigt att högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
13347: också den sista delen fram till. Viberg skulle
13348: fårdigställas. Vägen är krokig och delvis smal att regeringen vidtar åtgärder som i
13349: och inte byggd for nutida trafik. Vägen har snabb takt möjliggör ett byggande av
13350: också stor betydelse för Terjärv-området, då ut- landsväg nr 743 på avsnittet Terjärv kyr-
13351: och inpendlingen till arbetsplatsema är rätt stor koby- Viberg.
13352: Helsingforsden 14 februari 1992
13353: Boris Renlund HåkanMalm Håkan Nordman
13354: 124 1992 vp
13355:
13356: Toivomusaloite 114 Suomennos
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: Renlund ym.: Teerijärven kirkonkylän ja Vibergin välisen maantien
13362: n:o 743 peruskorjaamisesta
13363:
13364:
13365: Eduskunnalle
13366:
13367: Maantie n:o 743 Teerijärven kirkonkylän ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
13368: Vibergin välillä on tärkeä liikenneväylä kyseisel- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13369: le alueelle. Maantien n:o 743 valmistuttua Evi- sen,
13370: järveltä Teerijärven kirkonkylään saakka olisi
13371: tärkeää, että sen viimeinen Vibergiin vievä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13372: osuuskin kunnostettaisiin. Tie on mutkainen ja maantien n:o 743 Teerijärven kirkonkylän
13373: osittain kapea eikä sitä ole rakennettu nykyisen ja Vibergin välisen osuuden pikaiseksi pe-
13374: liikenteen tarpeita ajatellen. Tiellä on myös suuri ruskorjaamiseksi.
13375: merkitys Teerijärven alueelle, koska sitä käyte-
13376: tään paljon työmatkoihin ja koska tie tämän
13377: vuoksi toimii tärkeänä alueen yhdystienä.
13378: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13379:
13380: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman
13381: 1992 vp 125
13382:
13383: Toivomusaloite 115
13384:
13385:
13386:
13387:
13388: Riihijärvi: Ns. HELEMI-radan yleissuunnittelun aloittamisesta
13389:
13390:
13391:
13392: Eduskunnalle
13393:
13394: Suomessa on vireillä useita uusia ratahank- mikä reititys olisi edullisinta kyseisen HELEMI-
13395: keita, joissa on tarkoitus parantaa ja täydentää radan rakentamiselle niin, että se palvelee mah-
13396: olemassa olevaa rataverkkoa ja tällä tavoin dollisimman hyvin koko itäisen Suomen liiken-
13397: luoda entistä merkittävästi nopeampia kulku- nettä ja elinkeinoelämän kehittymistä.
13398: yhteyksiä Helsingistä muualle Suomeen. Eräs Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13399: tällainen suunnitelma on ns. HELEMI-rata- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13400: suunnitelma. Tämän hankkeen tulisi liittyä VR:n
13401: nopeiden pitkittäisyhteyksien kehittämiseen. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
13402: Mikkelin lääninhallitus on esittänyt kyseisen talousarvioesitykseen riittävät määrära-
13403: hankkeen suunnitteluun 2 miljoonan markan hat ns. HELEMI-radan yleissuunnittelun
13404: määrärahaa, jonka turvin voitaisiin eri linjaus- aloittam(seen.
13405: vaihtoehtoja tutkia perusteellisesti ja selvittää,
13406: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13407: Heikki Riihijärvi
13408: 126 1992 vp
13409:
13410: Toivomusaloite 116
13411:
13412:
13413:
13414:
13415: T. Roos ym.: Kantatien n:o 41 muuttamisesta valtatieksi
13416:
13417:
13418: Eduskunnalle
13419:
13420: Kantatie n:o 41 on Pirkanmaalle ja sen teolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13421: suudelle tärkein länsirannikon satamayhteys. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13422: Tien liikennemäärät ovat huomattavasti nous- muksen,
13423: seet. Tielaitoksen 2010-raportissa tiejakso on
13424: esitetty nostettavaksi kantatiestä valtatieksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13425: Tämä edellyttää ohjelmien mukaan nousukais- kantatien n:o 41 muuttamiseksi valta-
13426: tojen rakentamista muutamille pitkille nousuille tieksi.
13427: sekä eräiden liittymien liikenneturvallisuusjär-
13428: jestelyjä.
13429: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13430:
13431: Timo Roos Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
13432: Reijo Lindroos Lea Mäkipää Eila Rimmi
13433: Kimmo Sasi Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi
13434: Helmi Morri
13435: 1992 vp 127
13436:
13437: Toivomusaloite 117
13438:
13439:
13440:
13441:
13442: Saapunki ym.: Alemmanasteisen tieverkon kehittämissuunnitel-
13443: man laatimisesta
13444:
13445:
13446: Eduskunnalle
13447:
13448: Tiehallitus aloitti päätieverkon kehittämistä Rahoituksen supistuminen on johtamassa ti-
13449: koskevan suunnittelun vuoden 1989 alussa. Sen lanteeseen, että tiestöä ei kyetä varojen puutteen
13450: pohjalta julkistettiin ensin päätieverkon kehittä- vuoksi kunnolla peruskorjaamaan, mikä johtaa
13451: missuunnitelma ja sen jälkeen jatkeena valtatie- nopeampaan päällystekiertoon ja sitä kautta
13452: verkon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmat tienpidon epätaloudellisuuteen.
13453: ovat hyviä ja antavat kuvan siitä, millä tavalla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13454: Suomen päätieverkkoa pyritään kehittämään. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13455: Harvaanasutussa Pohjois-Suomessa on kui- muksen,
13456: tenkin ensiarvoisen tärkeää alemmanasteisen tie-
13457: verkoston kunnossapito. Viime vuosina alempi- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
13458: asteinen tiestö on rappeutunut. Se on johtamassa teisiin alemmanasteisen tieverkon kehittä-
13459: liikenneturvallisuuden vaarantumiseen. Vaiku- missuunnittelun käynnistämiseksi ja tur-
13460: tukset ovat nähtävissä sekä sorateillä että öljyso- vaa riittävät resurssit alemmanasteisen
13461: rateillä. tieverkon ylläpitämiseksi.
13462:
13463: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13464:
13465: Pauli Saapunki Osmo Polvinen Markku Koski
13466: Juhani Vähäkangas Martti Korhonen Tuulikki Ukkola
13467: Oiva Savela Tellervo Renko
13468:
13469:
13470:
13471:
13472: 10 220086Z
13473: 128 1992 vp
13474:
13475: Toivomusaloite 118
13476:
13477:
13478:
13479:
13480: Seivästö ym.: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Turun ja
13481: Porin läänissä
13482:
13483:
13484: Eduskunnalle
13485:
13486: Liikenneonnettomuudet ovat huolestuttavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13487: lisääntyneet viimeisten vuosien aikana Turun ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13488: Porin läänissä. Liikenteessä menehtyi 88 henki- muksen,
13489: löä vuonna 1990, mutta vuonna 1991 peräti 116
13490: henkilöä. Erityisesti taajama-alueilla tapahtui että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ke-
13491: monia onnettomuuksia, joissa iäkäs jalankulkija vyen liikenteen turvallisuuden sekä valta-
13492: sai surmansa. Samoin valtateillä vaikeissa sää- teiden liikenneturvallisuuden parantami-
13493: olosuhteissa tapahtui kuolemaan johtaneita on- seksi Turun ja Porin läänin alueella.
13494: nettomuuksia.
13495:
13496: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13497:
13498: Ismo Seivästö Marjut Kaarilahti Leea Hiltunen
13499: Lea Mäkipää Hannu Suhonen Mikko Rönnholm
13500: Timo Kalli Jarmo Laivoranta Timo Järvilahti
13501: Olavi Ala-Nissilä
13502: 1992 vp 129
13503:
13504: Toivomusaloite 119
13505:
13506:
13507:
13508:
13509: Skinnari ym.: Kymijoen kanavan rakentamisesta
13510:
13511:
13512:
13513: Eduskunnalle
13514:
13515: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentaminen maksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi. Hankkeen
13516: on merkittävä askel koko sisävesiliikenteen ke- kustannusarvio on n. 1,5 Mmk.
13517: hittämiselle. Se tarjoaa sisämaan maakunnille Tämä aloite on valmisteltu Hämeen eteläisen
13518: uuden kuljetusmuodon ja vaikuttaa merkittäväs- vaalipiirin kansanedustajien ja Päijät-Hämeen ja
13519: ti maakuntien kehitykseen. Hämeen liittojen yhteistyönä.
13520: Jatkossa tulee ajankohtaiseksi jo pitkään esil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13521: lä ollut Kymijoen kanavointihanke eli meriyh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13522: teyden rakentaminen Päijänteelle. muksen,
13523: Merenkulkuhallituksen laatima Kymijoen,
13524: Savon ja Mäntyharjun kanavavaihtoehtojen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
13525: kustannus- ja kannattavuuslaskelma osoittaa teisiin Kymijoen kanavointihankkeen to-
13526: Kymijoen kanavointihankkeen kannattavim- teuttamiseksi.
13527:
13528: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13529:
13530: Jouko Skinnari Maija-Lösa Lindqvist
13531: Väinö Saario Matti Luttinen
13532: 130 1992 vp
13533:
13534: Toivomusaloite 120
13535:
13536:
13537:
13538:
13539: Stenius-Kaukonen ym.: Tampereen-Helsingin rataosan paranta-
13540: misesta
13541:
13542:
13543: Eduskunnalle
13544:
13545: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhyk- peustason nostaminen on merkittävää myös
13546: keellä asuu lähes kolmasosa maan asukkaista. Pohjanmaan, Porin ja Keski-Suomen jatkoyhte-
13547: Alueella sijaitsee niin ikään lähes kolmaosa yksien kannalta.
13548: maan työpaikoista. Vyöhykkeen rakenteen kes- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
13549: keiset elementit ovat alueen kehittynyt infra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13550: struktuuri, helminauhamainen taajamaketju muksen,
13551: sekä tätä rakennetta tukevat päärata ja valtatie
13552: n:o 3. Vyöhykkeen kehittäminen edellyttää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13553: Tampereen-Helsingin rataosan nopeustason Tampereen-Helsingin rataosan paranta-
13554: nostamista kansainväliselle tasolle (200 kmlh) miseksi niin, että radan pikajunaliikenteen
13555: rataa ja kalustoa parantamalla. Rataosan no- nopeustaso voitaisiin nostaa kansainväli-
13556: selle tasolle mahdollisimman nopeasti.
13557: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13558:
13559: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
13560: Reijo Lindroos Lea Mäkipää Eila Rimmi
13561: Irmeli Takala Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
13562: Sulo Aittoniemi Arja Ojala Kimmo Sasi
13563: 1992 vp 131
13564:
13565: Toivomusaloite 121
13566: Törnqvist ym.: Kiskotuksen parantamisesta Nurmeksen-Kontio-
13567: mäen rataosuudella ja Joensuun-Oulun rataosan sähköistä-
13568: misestä
13569:
13570: Eduskunnalle
13571: Pohjois-Karjalan halki etelästä pohjoiseen tuotannon kolmiokertaistuminen ja raakapuun
13572: Kesälahdelta Joensuun, Lieksan ja Nurmeksen kulutuksen kasvaminen miljoonasta kuutiosta
13573: kautta Kontiomäelle kulkee rautatie, jonka mer- kolmeen miljoonaan kuutioon, mikä merkitsee
13574: kitys erityisesti maakunnan pohjoisosien kehi- sitä, että Uimaharjun tehtaiden puunhankinta-
13575: tykselle on ollut erittäin suuri. Rata valmistui alue laajenee pohjoiseen Kajaaniin saakka, jol-
13576: Joensuusta Lieksaan vuosisadan alussa ja Nur- loin raakapuuta aiotaan tällä alueella kuljettaa
13577: meksen kautta Kontiomäelle itsenäisyytemme vähintään 100 000 m3/v rautateitse. Myös kemi-
13578: alkuvuosina. Radan merkitys on ollut suuri sekä kaalien kuljetus Oulusta ja Tomiosta tulee kas-
13579: henkilöliikenteelle että tavaroiden kuljetukselle. vamaan, samoin sahatavaran kuljetus Uimahar-
13580: Se on edelleen puutavaran ja raakapuun kulje- justa Ouluun, Kemiin ja Tornioon. On täysin
13581: tukselle välttämätön. Rata etelästä Joensuuhun mahdollista, että puuta voitaisiin kuljettaa myös
13582: sähköistettiin vuonna 1988. Karjalan tasavallasta Vartiuksenja Kontiomäen
13583: Joensuusta pohjoiseen on rataa kunnostettu kautta Enocell Oy:lle Uimaharjuun ja Enso-
13584: koko 1980-luvun niin, että nyt rata on sepelöity Gutzeit Oy:n teollisuuslaitoksille muualle Poh-
13585: ja kiskot ovat 43 kilon kiskoa Joensuusta Nur- jois-Karjalaan (Nurmes, Pankakoski ja Kitee).
13586: mekseen saakka (160 km). Raskaat tavarajunat Karjalan tasavallan ja Itä-Suomen yhteistyön
13587: voivat kulkea mainitulla ratajaksolla 80 kmlh ja kasvaessa tavarankuljetusten määrä tulee näiden
13588: henkilöjunat 120 kmlh. alueiden välillä lisääntymään. Tunnettuahan on,
13589: Nurmeksesta Kontiomäelle (1 00 km) rata on että Karjalan tasavallan ja koko Venäjän alueel-
13590: sorapohjalla ja Nurmeksen ja Vuokatin välillä on la rautateiden merkitys kuljetuksissa on paljon
13591: vielä 30 kilon kiskotus. Radan heikko kunto mer- Suomea suurempi. Parhaillaan rakennetaan
13592: kitsee sitä, että raskaat tavarajunat voivat kulkea Karjalan tasavallassa rataa Kostamuksesta Pie-
13593: Nurmeksesta pohjoiseen vain 20 kmlhja henkilö- tarin-Murmanskin radalle. Venäjän toimesta
13594: junien nopeus on pudotettava 70 km:iinlh. selvitetään malmin kuljettamista Pietarin alueen
13595: Alueen kunnat Eno ja Vaitimo sekä Lieksan kaivoksilta Suomen ja Pohjois-Norjan kautta
13596: ja Nurmeksen kaupungit ovat kauan olleet huo- laivattavaksi. Kaikki nämä tulevat lisäämään
13597: lestuneita radan heikosta kunnosta ja VR:n kiel- itäisen Suomen rautatieverkon merkitystä.
13598: teisestä suhtautumisesta sen perusparantami- Pohjois-Karjalan pohjoisosien ja Kainuun
13599: seen. Kunnissa ja koko maakunnassa pelätään, eteläosien kehityksen kannalta rautatien mah-
13600: että vähitellen junien kulku suunnataan muille dollisimman suuri käytettävyys on tärkeää.
13601: radoille, jolloin pohjoisen rataosan merkitystä Asiaa puoltavat myös Pohjois-Karjalan Maa-
13602: voidaan entistä enemmän vähätellä ja jättää se kuntaliitto, Valtimon kunta, Nurmeksen kau-
13603: täysin oman onnensa nojaan. Tämän jälkeen punki, Lieksan kaupunki, Enon kunta ja Enocell
13604: myös kunnostetun rataosan (Joensuusta Nur- Oy.
13605: mekseen) merkitys ja käyttö vähentyy. Pohjoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13606: radan käytön kannalta on aivan välttämätöntä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13607: että radan loppuosakin peruskorjataan nykyai- muksen,
13608: kaisen rataliikenteen edellyttämään kuntoon.
13609: Vaikeilla työttömyysalueilla Nurmeksessa, Val- että hallitus veivoittaisi liikenneministe-
13610: timolla ja Sotkamossa ei ole vähäarvoista se- riön ja VR:n perusparantamaan ja vaihta-
13611: kään, että radan kunnostus antaisi työtä alueen maan raskaamman kiskotuksen Nurmek-
13612: asukkaille. Työministeriö on luvannut osallistua sen ja Kontiomäen välisellä rataosuudella
13613: rakentamiskustannuksiin. sekä selvittämään Joensuun ja Oulun väli-
13614: Lisäperusteena radan kunnostamiselle voi- sen rataosan sähköistämismahdollisuudet.
13615: daan esittää Enocell Oy:n Uimaharjun tehtaiden
13616:
13617: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13618:
13619: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Pirkko Laakkonen
13620: 132 1992 vp
13621:
13622: Toivomusaloite 122
13623:
13624:
13625:
13626:
13627: Ukkola ym.: Oulun lentoaseman matkustaja-asemarakennuksen
13628: laajentamisesta
13629:
13630:
13631: Eduskunnalle
13632:
13633: Oulun kansainvälisen lentoliikenteen tarve mistä. Oulun lentoaseman matkustaja-asemara-
13634: sekä matkustajamäärien kasvu edellyttävät ko- kennuksen laajennuksen kustannusarvio on 35
13635: konaan uuden matkustaja-asemarakennuksen miljoonaa markkaa, josta vuodelle 1993 kohdis-
13636: rakentamista. Vähimmäistarve on vähintään tuu 17 miljoonaa markkaa. Laajennus on turvat-
13637: kaksi tulo/lähtöporttia ulkomaanliikenteelle ja tava alkavaksi vuonna 1993 korottamalla Ilmai-
13638: kotimaan liikenteelle odotus- ja porttitilaa vä- lulaitoksen peruspääomaa 80 miljoonasta mar-
13639: hintään kolmen koneen samanaikaiseen tuloon kasta 100 miljoonaan markkaan vuoden 1993
13640: tai lähtöön. talousarviossa.
13641: Oulun lentoasema on maan toiseksi vilkkaim- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13642: min liikennöity. Matkustajamäärien on arvioitu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13643: olevan vuoden 2000 tienoilla noin 1,2 miljoonaa
13644: matkustajaa vuodessa. Elinkeinoelämän voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13645: makkaasti lisääntyneet yhteydet ulkomaille edel- Oulun lentoaseman matkustaja-asemara-
13646: lyttävät suorien kansainvälisten lentojen lisää- kennuksen laajentamiseksi.
13647:
13648: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13649: Tuulikki Ukkola Oiva Savela
13650: 1992 vp 133
13651:
13652: Toivomusaloite 123
13653:
13654:
13655:
13656:
13657: Vehkaoja ym.: Vähänkyrön ja Vaasan välisen maantien parantami-
13658: sen loppuun saattamisesta
13659:
13660: Eduskunnalle
13661:
13662: Liikennöinti Vähänkyrön ja Vaasan välisellä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13663: maantiellä on vilkasta mm. sen vuoksi, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13664: Vähästäkyröstä käydään runsaasti töissä Vaa-
13665: sassa. Tie on osittain parannettu, mutta työ on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13666: jäänyt pahasti kesken. Suuren työttömyyden Vähänkyrön ja Vaasan välisen maantien
13667: johdosta nyt on oikea aika investoida julkisen parantamisen loppuun saattamiseksi ensi
13668: sektorin perusteltuihin hankkeisiin. tilassa.
13669:
13670: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13671: M_arjatta Vebkaoja_ Jarmo Wahlström
13672: 134 1992 vp
13673:
13674: Toivomusaloite 124
13675:
13676:
13677:
13678:
13679: Vehkaoja: Vaasan-Seinäjoen radan sähköistämisestä
13680:
13681:
13682:
13683: Eduskunnalle
13684: Vaasan-Seinäjoen rataosuuden pituus on ristöystävällisenä liikennevaihtoehtona edellyt-
13685: noin 75 km. Rata on hyväkuntoinen eikä edelly- tää, että radat nopeasti sähköistetään.
13686: tä kunnostusta sähköistyksen yhteydessä. Radan Nopeidenjunien käyttöönotto kiirehtää Vaa-
13687: sähköistäminen järkiperäistäisi henkilöliiken- san radan sähköistämisaikataulua. Jos sähköis-
13688: teen kaluston käyttöä ko. rataosuudella ja lyhen- täminen siirtyy vuoden 2000 jälkeiseen aikaan,
13689: täisi matka-aikaa. uhkaa Vaasan seutu jäädä kehityksestä pahasti
13690: Vaasa on lääninsä pääkaupunki, joten liiken- jälkeen. Vaasan radan sähköistämisen suunnitte-
13691: neyhteyksien kehittäminen nähdään ensiarvoi- lu on aloitettava viipymättä.
13692: sen tärkeänä kysymyksenä. Vaasa on myös yksi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13693: maamme tärkeimmistä ja vilkkaimmista kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13694: sainvälisistä rajanylityspaikoista. Vaasan osaava
13695: kansainvälinen teollisuus sekä kehittyvät koulu- että hallitus turvaisi valtion vuoden
13696: tus- ja hallintopalvelut antavat perustan hyvälle 1993 talousarvioesityksessä suunnittelu-
13697: väestökehitykselle ja rautatiekuljetusten kasvul- määrärahan Vaasan-Seinäjoen radan
13698: le. Raideliikenteen yleinen kehittäminen ympä- sähköistämiseksi.
13699:
13700: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13701:
13702: Marjatta Vehkaoja
13703: 1992 vp 135
13704:
13705: Toivomusaloite 125
13706:
13707:
13708:
13709:
13710: Vehkaoja ym.: Suupohjan radan perusparantamisesta välillä Ku-
13711: rikka-Kaskinen
13712:
13713: Eduskunnalle
13714:
13715: Suupohjan radan merkitys on suuri Seinäjoen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13716: ja Kaskisten välisessä tavaraliikenteessä, erityi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13717: sesti Metsä-Botnian toiminnalle ja Kaskisten
13718: satamakaupungille. Rata ei ole ajanmukaisessa että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suu-
13719: kunnossa vaan vaatii vielä perusparantamista pohjan radan perusparannuksen toteutta-
13720: välillä Kurikka-Kaskinen. Huonon työllisyys- miseksi välillä Kurikka-Kaskinen mah-
13721: tilanteen takia rakentamistöihin olisi päästävä dollisimman pikaisesti, viimeistään vuonna
13722: pikimmiten. 1993.
13723:
13724: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13725: Marjatta Vehkaoja Jarmo Wahlström
13726: 136 1992 vp
13727:
13728: Toivomusaloite 126
13729:
13730:
13731:
13732:
13733: Vehkaoja: Henkilötunnelin rakentamisesta Seinäjoen asemalle
13734:
13735:
13736:
13737: Eduskunnalle
13738:
13739: Seinäjoen aseman henkilötunnelin puuttumi- Ei pidä myöskään väheksyä sitä vaivaa, mitä
13740: sen johdosta Seinäjoen-Parkanon-Tampe- etenkin huonojalkaisille matkustajille nykyisin
13741: reen rataosan välityskapasiteettia ei ole voitu aiheutuu, kun he joutuvat kelillä kuin kelillä
13742: nostaa, koska linjalla saavutettavia aikasäästöjä kulkemaan pitkiä laiturimatkoja vaihtaessaan
13743: ei saada hyödynnettyä kaikissa tapauksissa, junaa. Tunneli tekisi junanvaihdot matkustajille
13744: vaan ne menetetään Seinäjoella junien pidem- helpommiksi ja turvallisemmiksi.
13745: missä seisonta-ajoissa. Huonon työllisyyden takia julkisen sektorin
13746: Tunneli varmistaisi paitsi joustavan läpäisy- investointeja on nyt kiirehdittävä.
13747: kyvyn myös junilla tapahtuvan henkilöliikenteen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13748: jakelu- ja liitäntäliikennöinnin mahdollisimman nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13749: pienin kustannuksin. Samoin maakuntaan ja
13750: maakunnasta linja-autoilla hoidettavalle liityn- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13751: täliikenteelle on tärkeää junien kohtausten on- henkilötunnelin rakentamisen käynnistä-
13752: nistuminen Seinäjoella, koska tällöin autojen miseksi Seinäjoelle vielä vuoden 1992 ai-
13753: odotusaikoja voidaan lyhentää. Nopeiden ja kana.
13754: joustavien jatkoyhteyksien muodostaminen pa-
13755: rantaa luonnollisesti myös VR:n kilpailukykyä.
13756:
13757: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13758:
13759: Marjatta Vehkaoja
13760: 1992 vp 137
13761:
13762: Toivomusaloite 127
13763:
13764:
13765:
13766:
13767: Vihriälä ym.: Maantien n:o 664 perusparantamisesta välillä Isojoen
13768: keskusta-Honkajoki
13769:
13770:
13771: Eduskunnalle
13772:
13773: Isojoen kunnan merkittävän tieyhteyden, Botnian puunhankinta entistä enemmän painot-
13774: maantien n:o 664, perusparantaminen välillä tuu Pohjois-Hämeeseen ja Pohjois-Satakuntaan.
13775: Isojoki-Dagsmark alkoi vuonna 1990 ja tulee Vapon turvekuljetukset muodostavat myös
13776: päätökseen vuoden 1992 aikana. Hankkeen vä- merkittävän osan tien käytöstä.
13777: littömänä jatkona tulisi perusparantaa saman Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13778: maantien osuus Isojoen keskustasta Honkajoel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13779: le, koska lyhin reitti Kaskisten Metsä-Botnian
13780: laitoksille Pohjois-Hämeestä ja Pohjois-Sata- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13781: kunnasta kulkee Isojoen ja Honkajoen kautta. piteisiin maantien n:o 664 perusparanta-
13782: Tämä tieyhteys on erittäin tärkeä, koska Metsä- miseksi välillä Isojoki-Honkajoki.
13783:
13784: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13785: Jukka Vihriälä Rose-Marie Björkenheim
13786: 138 1992 vp
13787:
13788: Toivomusaloite 128
13789:
13790:
13791:
13792:
13793: Vihriälä ym.: Maantien n:o 665 perusparantamisesta välillä Tiuk-
13794: ka-Myrkky-Perälä
13795:
13796:
13797: Eduskunnalle
13798:
13799: Maantie n:o 665 välillä Tiukka-Myrkky- terveyspalvelut haetaan etupäässä Kristiinan-
13800: Perälä on Vaasan tiepiirin tienpidon suunnitel- kaupungista, jossa on yhteinen terveyskeskus ja
13801: massa. Välin pituus on 18,3 km. Tie on erittäin aluesairaala. Myös Teuvan kuntalaiset käyttävät
13802: raskaasti kuormitettu mm. tielaitoksen sora- ja tieyhteyttä runsaasti.
13803: erityisesti Metsä-Botnialle suuntautuvien puuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13804: varankuljetusten takia. Tien kunnossapitäminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13805: on heikon kantavuuden johdosta ajoittain lähes
13806: ylivoimainen tehtävä. Karijokelaisille tie on erit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13807: täin tärkeä, koska kunnalla on yhteinen perus- maantien n:o 665 perusparantamiseksi vä-
13808: koulun yläaste ja lukio sekä suomen- että ruot- lillä Tiukka-Myrkky-Perälä.
13809: sinkielisille Kristiinankaupungissa. Samoin
13810:
13811: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13812:
13813: Jukka Vihriälä Rose-Marie Björkenheim
13814: 1992 vp 139
13815:
13816: Toivomusaloite 129
13817:
13818:
13819:
13820:
13821: Vihriälä ym.: Maantien n:o 670 (Nummijärvi-Karvian raja)
13822: perusparantamisesta
13823:
13824: Eduskunnalle
13825:
13826: Kauhajoelta etelään suuntautuva maantie vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13827: lillä Kauhajoki-Karvia on erittäin heikkokun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13828: toinen Nummijärveltä Turun ja Porin läänin
13829: rajaan saakka. Tie on tavattoman tärkeä Kauha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13830: joen eteläisten osien asukkaille. Olisikin välttä- maantien n:o 670 ( Nummijärvi-Karvian
13831: mätöntä, että maantie n:o 670 (Nummijärvi- raja) perusparantamiseksi.
13832: Karvian raja) saataisiin tiepiirin toimenpideoh-
13833: jelmaan mahdollisimman pian.
13834: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13835: Jukka Vihriälä Rose-Marie Björkenheim
13836: 140 1992 vp
13837:
13838: Toivomusaloite 130
13839:
13840:
13841:
13842:
13843: Vihriälä: Maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kirkonkylä-Hämeen
13844: läänin raja) peruskorjauksesta
13845:
13846:
13847: Eduskunnalle
13848:
13849: Maantie n:o 694 Peräseinäjoen kirkolta Hä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13850: meen läänin rajalle on noin 30 kilometriä pitkä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13851: Tämä tieosuus on mutkainen ja huonokuntoi-
13852: nen. Merkittävä osa Seinäjoen talousalueen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13853: Keski-Suomen välillä ajettavista sahatavaran- maantien n:o 694 ( Peräseinäjoen kirkon-
13854: kuljetuksista tapahtuu tämän tien kautta. Maan- kylä-Hämeen läänin raja) peruskorjaa-
13855: tie Seinäjoki-Virrat on jo muilta osin peruskor- miseksi.
13856: jattu.
13857:
13858: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13859: Jukka Vihriälä
13860: 1992 vp 141
13861:
13862: Toivomusaloite 131
13863:
13864:
13865:
13866:
13867: Vihriälä: Maantien n:o 699 (Vasunmäki-Mikki1ä) peruskorjaami-
13868: sesta
13869:
13870:
13871: Eduskunnalle
13872:
13873: Maantie n:o 699 (Kovero-Vasunmäki- neen kunnan kannalta on elintärkeää, että tieyh-
13874: Mikkilä) on parannettu Ylikylän kaupalle saak- teydet ovat kunnossa kuntakeskukseen.
13875: ka. Osuus Ylikylän kauppa-Vasunmäkija Va- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13876: sunmäki-Mikkilä on noin 16 km. Tieosuus on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13877: erittäin huonokuntoinen ja se on tiheään asut-
13878: tua. Alue on vahvaa maatalousseutua ja tiellä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13879: liikennöi raskasta maatalouskalustoa. Lapuan maantien n:o 699 (Vasunmäki-Mikkilä)
13880: ylikyläläisille on välttämätöntä saada tie perus- peruskorjaamiseksi.
13881: parannettua pitäjän rajaan saakka ja Kuorta-
13882:
13883: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13884:
13885:
13886: Jukka Vihriälä
13887: 142 1992 vp
13888:
13889: Toivomusaloite 132
13890:
13891:
13892:
13893:
13894: Vihriälä: Maanteiden n:ot 737 ja 750 (Vimpeli-Veteli) peruskor-
13895: jaamisesta
13896:
13897:
13898: Eduskunnalle
13899: Viropelin-Vetelin maantiellä on erittäin tär- jauksen yhteydessä. Järviseudun kuntien yhtei-
13900: keä merkitys kahden maakunnan, Etelä- sessä tieohjelmassa maantie Viropeli-Veteli
13901: Pohjanmaanja Keski-Pohjanmaan, välisenä yh- (n:ot 737 ja 750) on luokiteltu tärkeään, niin
13902: dystienä. Kasvavan liikenteen johdosta maan- sanottuun seudulliseen runkotieverkkoon, ja tie
13903: tien kunto on päässyt rappeutumaan. Tieosuu- on osa niin sanottua Suomenselkätietä.
13904: della on runsaasti raskasta tavaraliikennettä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13905: Myös henkilöliikenne on tieosuudella viime vuo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13906: sina kasvanut voimakkaasti. Maantie vaatii
13907: kauttaaltaan ja varsinkin sen eteläiseltä osin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13908: (Vimpeli-Patana) perusteellista ja kiireellistä maanteiden n:ot 737 ja 750 (Vimpeli-
13909: peruskotjausta. Liikenneturvallisuuden paranta- Veteli) perusparantamisen saamiseksi
13910: minen edellyttää myös tien leventämistä sekä Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien
13911: pahimpien tiemutkien oikaisemista peruskor- tienpidon suunnitelmiin.
13912:
13913: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13914:
13915: Jukka Vihriälä
13916: 1992 vp 143
13917:
13918: Toivomusaloite 133
13919:
13920:
13921:
13922:
13923: Vihriälä ym.: Maantien n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) perus-
13924: korjaamisesta Jalasjärvellä
13925:
13926:
13927: Eduskunnalle
13928:
13929: Maantie n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) Jalasjär- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13930: ven kunnassa on heikkokuntoinen ja mutkainen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13931: soratie. Väli Koskue-Ylivalli on peruskorjattu.
13932: Ylivallin-Alavallin väli on noin 8,5 km pitkä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13933: Turvekuljetukset lisääntyvät erityisesti Seinäjoen maantien n:o 6921 ( Ylivalli-Alavalli)
13934: suuntaan. peruskorjaamiseksi Jalasjärven kunnassa.
13935:
13936: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13937:
13938: Jukka Vihriälä Rose-Marie Björkenheim
13939:
13940:
13941:
13942:
13943: 11 220086Z
13944: 144 1992 vp
13945:
13946: Toivomusaloite 134
13947:
13948:
13949:
13950:
13951: Vihriälä: Maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) peruskor-
13952: jaamisesta
13953:
13954: Eduskunnalle
13955:
13956: Maantie n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) kunnan sisäiselle liikenteelle sekä tärkeyden
13957: on heikoimpia sorapäällysteisiä maanteitä Ylis- kauttakulkuliikenteelle olisi tietyö kokonaisuu-
13958: taron kunnan alueella. Tämä tulee erityisen sel- dessaan saatettava päätökseen.
13959: västi näkyviin kelirikkoaikoina. Tien rakennetta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13960: on parannettu Lapuan tiemestarin toimesta kun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13961: nossapitovaroilla ns. varatyökohteena osuudella
13962: Malkamäen tienhaara-Kitinoja. Aikaisemmin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13963: on lähinnä työllisyysvaroilla parannettu osuus maantien n:o 7033 ( Liipantönkkä-Kitin-
13964: Kitinoja-Halkosaari. Ottaen huomioon Lii- oja) peruskorjaamiseksi.
13965: pantönkän-Kitinojan maantien merkityksen
13966: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13967:
13968: Jukka Vihriälä
13969: 1992 vp 145
13970:
13971: Toivomusaloite 135
13972:
13973:
13974:
13975:
13976: Vihriälä: Maantien n:o 7091 (Niemisvesi-Kukko) peruskorjaami-
13977: sesta
13978:
13979:
13980: Eduskunnalle
13981:
13982: Maantie n:o 7091 (Niemisvesi-Kukko) on Kukon tien peruskorjaaminen on välttämätöntä.
13983: huonokuntoinen. Ähtärin kaupunki ja Soinin Asevarikko 7:n varastoalue sijaitsee noin 2 km:n
13984: kunta pitävät omissa kannanotoissaan maantien päässä Niemisveden-Kukon maantien risteyk-
13985: kiireellistä perusparantamista tärkeänä. Niemis- sestä.
13986: veden-Kukon maantie on runkona molemmille Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13987: sivuille haarautuvalle poikkeuksellisen laajalle nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13988: yksityistieverkolle ja Kolun-Raitamäen paikal-
13989: listielle. Tien vaikutusalueella olevien asuntojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
13990: määrä on suuri. Tie sijoittuu hyvin laajan metsä- piteisiin maantien n:o 7091 (Niemisvesi-
13991: ja turvealueen keskelle. Puutavarayhtiöiden häi- Kukko) peruskorjaamiseksi Åntärin kau-
13992: riöttämän toiminnan kannalta Niemisveden- pungissa ja Soinin kunnassa.
13993:
13994: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
13995:
13996:
13997: Jukka Vihriälä
13998: 146 1992 vp
13999:
14000: Toivomusaloite 136
14001:
14002:
14003:
14004:
14005: Vihriälä ym.: Luovankylän paikallistien n:o 17079 peruskorjaami-
14006: sesta Teuvassa
14007:
14008:
14009: Eduskunnalle
14010:
14011: Luovankylän paikallistie n:o 17079 on Teu- tien varressa. Ensimmäisenä toimintavuotena
14012: van kunnassa. Paikallistie on päällystetty Teu- Parran rinteillä kävi noin 25 000 laskettelijaa,
14013: van kirkolta alkaen kahden kilometrin matkalla, joten liikenne Luovankylän paikallistiellä on
14014: mutta 22 kilometriä on soratietä. Tie lähtee kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina.
14015: Teuvan kirkolta ja jatkuu Luovankylän kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14016: Karijoen kirkolle. Tie on erittäin mutkainen ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14017: kantavuudeltaan heikko. Tien alkupäässä on
14018: rautatien alikulkukäytävä, jonka vapaa alikul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14019: kukorkeus on 2,6 metriä. Korkeammat linja- ja Luovankylän paikallistien n:o 17079 pe-
14020: asuntoautotjoutuvatkin käyttämään mutkikkai- ruskorjaamiseksi Teuvan kunnassa.
14021: ta kiertoteitä. Parran vapaa-ajankeskus sijaitsee
14022:
14023: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14024:
14025: Jukka Vihriälä Rose-Marie Björkenheim
14026: 1992 vp 147
14027:
14028: Toivomusaloite 137
14029:
14030:
14031:
14032:
14033: Vihriälä: Itä-Ähtärin paikallistien n:o 17281 peruskorjaamisesta
14034:
14035:
14036:
14037: Eduskunnalle
14038:
14039: Itä-Ähtärin paikallistie n:o 17281 on huöno- on elinvoimaisia kyliä, ja luonnonkauniit järvi-
14040: kuntoinen soratie. Paikallistie on lyhin reitti maisemat lisäävät loma- ja virkistysasutusta.
14041: Soinista Ähtärin asemalle. Ähtärin kaupungissa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14042: ovat lukuisat palvelut, joita soinilaiset tarvitse- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14043: vat päivittäin, kuten verotoimisto, terveys- ja
14044: sairaalapalvelut, ammattikoulu ja rautatiease- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
14045: ma. Itä-Ähtärin paikallistie on turistiliikenteen piteisiin Itä-Ahtärin paikallistien n:o
14046: kannalta myös merkittävä. Tien vaikutusalueella 17281 peruskorjaamiseksi.
14047: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14048:
14049: Jukka Vihriälä
14050: 148 1992 vp
14051:
14052: Toivomusaloite 138
14053:
14054:
14055:
14056:
14057: Vihriälä: Paikallistien n:o 17541 (Levijoki-Kortekylä-Jokivarsi)
14058: peruskorjaamisesta
14059:
14060:
14061: Eduskunnalle
14062: Paikallistie n:o 17541 (Levijoki-Kortekylä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14063: Jokivarsi) on huonokuntoinen. Tämä paikallistie nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14064: yhdistää Alajärven kaupungin, Levijoen ja Kor-
14065: tekylän Soinin kunnan Jokivarren kylään. Kylät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14066: ovat merkittäviä maatalous- ja metsäalueita, ja paikallistien n:o 17541 ( Levijoki-Korte-
14067: kylien elinvoimaisuuden kannalta on välttämä- kylä-Jokivarsi) peruskorjaamiseksi.
14068: töntä saada paikallistie hyvään kuntoon.
14069: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14070:
14071: Jukka Vihriälä
14072: 1992 vp 149
14073:
14074: Toivomusaloite 139
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Vuoristo: Rauman syväväylähankkeen aikaistamisesta
14080:
14081:
14082:
14083: Eduskunnalle
14084:
14085: Rauman sataman kasvu on ollut kuluneena- kunta on kirjannut kiirehtimisponnen kuluvan
14086: kin lamavuonna hyvä, eikä kasvun taittumista vuoden talousarvioon ymmärtäen siten syvä-
14087: ole näköpiirissä. Pikemminkin erilaiset inves- väylän merkityksen Rauman satamaliikenteelle.
14088: tointi- ym. päätökset viittaavat siihen, että Rau- Kuitenkin nykyisessä suhdannetilanteessa
14089: man sataman merkitys tulee kasvamaan. Rau- Rauman syväväylä olisi juuri sellainen julkinen
14090: man sataman palveluihin ja toimintoihin on investointikohde, jonka aloittamista kannattaisi
14091: opittu luottamaan. aikaistaa.
14092: Kuitenkin sataman toiminnot kärsivät nyky- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
14093: liikenteelle liian matalasta sisääntuloväylästä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14094: Kymmenmetrinen syväväylähanke onkin ollut
14095: pitkään esillä ja sitä varten on suoritettu esival- ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14096: misteluja ja mittauksia. Rauman syvtlvtiyltihankkeen aikaistami-
14097: Väylätyön aloittaminen lienee merenkulku- seksi.
14098: hallituksen suunnitelmissa vuonna 1994, ja edus-
14099:
14100: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14101:
14102: Raimo Vuoristo
14103: 150 1992 vp
14104:
14105: Toivomusaloite 140
14106:
14107:
14108:
14109:
14110: Vähäkangas ym.: Yksityisteiden rakentamiseen tarkoitetun val-
14111: tionavustuksen lisäämisestä
14112:
14113:
14114: Eduskunnalle
14115:
14116: Yksityistieverkostolla on oma merkittävä tamiseen tarvittaisiin vuosittain valtionavustusta
14117: roolinsa suomalaisessa liikennepolitiikassa. Yk- 40--50 mmk. Valtionavustus yksityisteiden
14118: sityisteitä oli v. 1991 noin 18 000 ja niiden avustuksiin olisi yhteensä noin 55-70 mmk
14119: kokonaispituus noin 59 500 km. Valtio avustaa vuodessa. Kuitenkin valtion tulo- ja menoarvios-
14120: yksityisteiden kunnossapitoa, mutta ei riittä- sa vuodelle 1991 oli tarkoitukseen vain 35 mmk.
14121: västi, vaan mm. eduskunta on aikaisempien Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
14122: vuosien budjettikäsittelyissä joutunut kiinnittä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14123: mään asiaan huomiota. muksen,
14124: Selvityksen mukaan yksityisteiden heikko-
14125: kuntoisia siltoja tulisi uusia noin 650 kpl eli että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
14126: vuosittain noin 65-70 siltaa. Valtionavustus teisiin yksityisteiden rakentamisen ja pa-
14127: kokonaiskustannuksista olisi noin 15-20 mmk rantamisen valtionavustuksen saattami-
14128: vuodessa. Edelleen selvityksen mukaan huono- seksi tarvetta vastaavalle tasolle.
14129: kuntoistenja kelirikkoisten yksityisteiden paran-
14130:
14131: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14132:
14133: Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki Osmo Polvinen
14134: Markku Koski Tuulikki Ukkola Oiva Savela
14135: Martti Korhonen Tellervo Renko
14136: 1992 vp 151
14137:
14138: Toivomusaloite 141
14139:
14140:
14141:
14142:
14143: Vähänäkki: Valtatien n:o 15 suunnittelemisesta nelikaistaiseksi
14144: moottoriliikennetieksi Kotkan ja Kouvolan välillä
14145:
14146:
14147: Eduskunnalle
14148:
14149: Kymenlaakson runkotie eli valtatie n:o 15 set suunnittelun aloittamiseksi tulisi saada jo
14150: Kotkasta Kouvolaan yhdistää "kaksinapaisen" vuoden 1993 talousarvion yhteydessä.
14151: Kymenlaakson maakunnan suurimmat kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14152: git. Se on ollut vilkkaasti ja raskaasti liikennöity nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14153: tie jo vuosia. Tarve tien peruskorjaukseen ja
14154: tason nostamiseen nelikaistaiseksi moottorilii- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta ta-
14155: kennetieksi on ollut tieviranomaisten tiedossa jo loudelliset edellytykset valtatien n:o 15,
14156: kauan. Elinkeinoelämän kehittämiseksi olisi en- Kotkasta Kouvolaan, rakentamisen suun-
14157: siarvoista, että tämä keskeinen liikenneväylä nitteluun nelikaistaiseksi moottoriliiken-
14158: saataisiin mahdollisimman pian kunnostettua netieksi saataisiin jo vuodelle 1993.
14159: ajan vaatimusten tasolle. Taloudelliset edellytyk-
14160:
14161: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14162:
14163: Matti Vähänäkki
14164: 152 1992 vp
14165:
14166: Toivomusaloite 142
14167:
14168:
14169:
14170:
14171: Vähänäkki: Kantatien n:o 61 parantamisesta välillä valtatie
14172: n:o 7-Taavetti
14173:
14174:
14175: Eduskunnalle
14176:
14177: Kantatie n:o 61, välillä valtatie n:o ?-Luu- kauan, eivätkä tuolloin tällöin toteutetut vähäi-
14178: mäen Taavetin taajama Kymen läänissä, on set kunnostukset ole tien peruspuutteita juuri-
14179: mutkainen ja huonokuntoinen. Se on myös ny- kaan korjanneet. Mainittakoon, että perus-
14180: kyajan liikenteelle, sen nopeuksille ja raskaudelle parannushanketta on myönnetyn määrärahan
14181: profiililtaan ja mm. näkyvyydeltään auttamatto- puitteissa jo suunniteltu.
14182: man vanhanaikainen. Kuitenkin ko. tie on jatku- Edellä olevan johdosta ehdotan eduskunnan
14183: vasti ollut kovassa käytössä, muodostaahan se hyväksyttäväksi toivomuksen,
14184: ehkä tärkeimmän tieyhteyden Kymenlaaksosta
14185: Etelä-Karjalaaoja on suositumpi kuin parempi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14186: kuntoinen, mutta pitempi Haminasta Viro- kantatien n:o 61 peruskunnostuksen aloit-
14187: lahden, Miehikkälän ja Ylämaan kautta Lap- tamiseksi välillä valtatie n:o 7 ( Vehkalah-
14188: peenrantaan johtava maantie. Kantatien n:o 61 ti)-Taavetti (Luumäki).
14189: perusparantamista on odotettu ja toivottu jo
14190:
14191: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14192: 1
14193: Matti Vähänäkki
14194: 1992 vp 153
14195:
14196: Toivomusaloite 143
14197:
14198:
14199:
14200:
14201: Vähänäkki: Autokatsastusaseman rakentamisesta Anjalankoskelle
14202:
14203:
14204:
14205: Eduskunnalle
14206:
14207: Autorekisterikeskukselle on tehty esitys, että telurata. Sen läheisyyteen sijoitettava autokat-
14208: Anjalankoskelle perustettaisiin vuoden 1993 ta- sastusasema tarjoaisi loistavat yhteistyömahdol-
14209: lousarvioon toivon mukaan sisällytettävällä lisuudet
14210: määrärahalla, 7 miljoonaa markkaa, autokatsas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14211: tusasema. Anjalankoski olisi katsastusasemalle nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14212: erityisen suositeltava paikka, onhan kaupunki
14213: keskellä Kymenlaakson maakuntaa. Erityisen että hallitus suhtautuisi myönteisesti
14214: sopivana olisi sijoitusta pidettävä sen vuoksi, autokatsastusaseman perustamiseen Anja-
14215: että Anjalankoskelle rakennettiin muutama vuo- /ankoskelle.
14216: si sitten koko maakuntaa palveleva ajoharjoit-
14217:
14218: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14219: Matti Vähänäkki
14220: 154 1992 vp
14221:
14222: Toivomusaloite 144
14223:
14224:
14225:
14226:
14227: Vähänäkki: Tavaralauttaliikenteen avaamisesta ns. Via Balticalle
14228: Haminan ja Kotkan satamista
14229:
14230:
14231: Eduskunnalle
14232:
14233: Parhaillaan toteutettava tieprojekti Via Balti- mille tulee luoda valmiudet hoitaa joustavasti
14234: ca Virosta Latvian ja Liettuan kautta Puolaan kansainvälinen tavaralauttaliikenne, erityisesti
14235: on avaamassa uuden tärkeän liikennereitin Suo- Keski-Euroopan tuontiliikenne. Baltlink-tavara-
14236: mesta Keski-Eurooppaan. Via Baltica lyhentää lauttaliikenteen kehittäminen päätesatamina
14237: arviolta 1-2 vuorokaudella kuljetuksia Suo- Kotka ja Hamina tulee varmistaa osoittamalla
14238: mesta Keski-Eurooppaan. suunnittelukaudella riittävät valtion määrärahat
14239: Tällä hetkellä Suomessa vain Helsingin sata- satamatoimintojen kehittämiseen.
14240: ma on Tallinnan yhteyssatama rahtiliikenteelle. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14241: Kansainvälinen tavaralauttaliikenne Via Baltica nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14242: -reitille tulisi käynnistää myös Haminan ja Kot-
14243: kan satamissa. Lauttayhteys avaisi uusia mah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta-
14244: dollisuuksia myös turismille. loudellisten ym. edellytyksien luomiseksi,
14245: Kymenlaakson satamien tehokkaan käytön jotta tavaralauttayhteys ns. Via Baltica
14246: turvaamiseksi ja Kaakkois-Suomen elinkeino- -tielle saataisiin myös Haminan ja Kotkan
14247: elämän elvyttämiseksi Kotkan ja Haminan sata- satamista.
14248:
14249: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14250:
14251: Matti Vähänäkki
14252: 1992 vp 155
14253:
14254: Toivomusaloite 145
14255:
14256:
14257:
14258:
14259: Vähänäkki: Piensatamien rakentamisesta itäisen Suomenlahden
14260: saaristoon
14261:
14262: Eduskunnalle
14263:
14264: Itäisen Suomenlahden saaristo, ja siihen kuu- vuotista asutusta. Edelleen laituria tarvitsisivat
14265: luvana mm. Itäisen Suomenlahden Kansallis- palo- ja poliisitoiminnan liikenne, sairaankulje-
14266: puisto, on viime vuosina tullut veneilijöiden tus sekä myös hautausmaatoiminta, koska saa-
14267: ja myös ammattimaisten tilausvenekuljetusten rella on edelleen käytössä oleva hautausmaa.
14268: kohteeksi. Itärajan nyttemmin tultua myös vesis- Kaikki mainitut hankkeet kehittäisivät toteu-
14269: tön osalta avoimemmaksi, on odotettavissa, että tuessaan matkailuelinkeinon mahdollisuuksia
14270: matkailijoita saaristoon tulee läntisemmästä eteläisessä Kymenlaaksossa. Myös Pyhtään
14271: Suomesta ja ulkomailtakin entistä enemmän. Kaunissaaren yhteysliikenne-ja vierasvenesata-
14272: Tämä edellyttäisi yhä parempaa varautumista man II vaihe tulisi nyt toteuttaa.
14273: rantautumispaikkojen ja venesatamien rakenta- Edellä olevan johdosta ehdotan eduskunnan
14274: miseen. Kiireellisimpiä kohteita olisivat asian- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14275: omaisen runkosuunnitelman mukaan kansal-
14276: lispuistoalueelia Ulko-Tammio ja Mustaviiri että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
14277: -nimiset saaret, joihin ehdottomasti kaivattaisiin teisiin venesatamien rakentamisen mah-
14278: kunnollinen venesatama molempiin. Kansallis- dollistamiseksi Ulko-Tammion ja Musta-
14279: puistoalueen ulkopuolinen saari Kuorsalo puo- viirin saariin Itäisen Suomenlahden Kan-
14280: lestaan tarvitsisi mahdollisimman pikaisesti ra- sallispuiston alueella, huoltolaiturin ra-
14281: kennettavan kunnollisen venelaiturin, koska kentamiseksi Kuorsalon saareen sekä
14282: saarelle on huomattava turistiliikenne. Siellä on Kaunissaaren yhteysliikenne- ja vieras-
14283: suuri kesäasutus ja myös jonkin verran ympäri- venesataman II vaiheen toteuttamiseksi.
14284:
14285: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14286: Matti Vähiinäkki
14287: 156 1992 vp
14288:
14289: Toivomusaloite 146
14290:
14291:
14292:
14293:
14294: Aittoniemi ym.: Sotaveteraanien vapauttamisesta pilkintämak-
14295: susta
14296:
14297: Eduskunnalle
14298:
14299: Nykyisen kalastuskäytännön mukaan piikki- Vaikka pilkintämaksun markkamäärä vuot-
14300: kalastusta harrastavat joutuvat yleisen kalas- ta kohden ei ole suuri, on useasti tuotu esille
14301: tuksen hoitomaksun lisäksi lunastamaan lääni- näkemys siitä, että sotaveteraanit tulisi vapaut-
14302: kohtaisen pilkkiluvan. Tällainen voidaan lunas- taa tämän maksun suorittamisesta. Valtiolle koi-
14303: taa myös samalla kertaa useamman läänin tuvan taloudellisen menetyksen vähäisyyden li-
14304: alueelle. Piikkikortin hinta on tällä hetkellä säksi tämä olisi tietynlainen huomionosoitus
14305: lääniä kohden 48 markkaa, ja maksu on nous- sotiemme veteraaneja kohtaan.
14306: sut viimeisten vuosien aikana varsin nopeasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14307: Sotaveteraanit ovat usein innokkaita pilkki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14308: jöitä. Tämä on selitettävissä veteraanien iän
14309: mahdollistamaila lisäyksellä harrastamiseen, että hallitus ryhtyisi toimiin sotavete-
14310: mutta kysymys on myös monien, usein vähätu- raanien vapauttamiseksi pilkintämaksun
14311: loisien veteraanien ja heidän perheitiensä leivän- suorittamisesta.
14312: jatkeesta.
14313: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14314: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
14315: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
14316: 1992 vp 157
14317:
14318: Toivomusaloite 147
14319:
14320:
14321:
14322:
14323: Ala-Nissilä: Viljakaupan edistämisestä
14324:
14325:
14326:
14327: Eduskunnalle
14328:
14329: Koko viime vuoden viljakaupan sujumisessa Esimerkiksi vienti itään ei ole lähtenyt ve-
14330: ilmeni jatkuvasti vaikeuksia. Viljakaupan ra- tämään. Vaarana on, että kaikkea viljaa ei pys-
14331: hoittamiseksi on jouduttu keräämään myös vil- tytä markkinoimaan ennen uutta satovuotta.
14332: jelijöiltä korkeita markkinoimismaksuja, jotka Viljatilanteen hoitamiseen tarvitaan erityistoi-
14333: ovat merkinneet suuria tulonmenetyksiä viljeli- mia.
14334: jöille. Tavoitteeksi on asetettu viljakaupan su- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14335: juminen vaikeuksitta tämän kevään aikana. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14336: Tämä olisi välttämätöntä myös viljelijöiden ta-
14337: loudellisen tilanteen huomioon ottaen. että hallitus ryhtyisi erityisiin toimen-
14338: Viljakauppa on ollut kuitenkin varsin hidasta. piteisiin viljakaupan edistämiseksi.
14339:
14340: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14341: Olavi Ala-Nissilä
14342: 158 1992 vp
14343:
14344: Toivomusaloite 148
14345:
14346:
14347:
14348:
14349: S-L. Anttila ym.: Nuorten viljelijöiden velkasaneerauksesta
14350:
14351:
14352:
14353: Eduskunnalle
14354:
14355: Maatalouden velkataakka on 30 mrd. mark- töksin on viety perusta tilojen investointi-
14356: kaa, mikä rasittaa erityisesti nuoria, hiljattain laskelmilta viimeisten 3-4 vuoden aikana, ja
14357: tilansa hankkineita viljelijöitä. Kasvaneet mark- siksi valtion on nyt itse paikattava tekemänsä
14358: kinointivastuut vievät yhä suuremman osan virheet.
14359: maatalouden tuotosta, mikä heikentää erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14360: nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia lyhentää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14361: lainapääomaansa. Samanaikaisesti maan ja kiin-
14362: teistöjen arvot ovat pudonneet rajusti. Tämä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
14363: taas heikentää lainojen vakuuksia, mihin osa piteisiin nuorten viljelijöiden velkasanee-
14364: pankeista on jo puuttunut vaatimalla lisää va- rauksen aloittamiseksi antamalla osan val-
14365: kuuksia tai lainojen lyhennyksiä. Nyt on yhdes- tion lainoista anteeksi syystä, että valtion
14366: toista hetki valtion tulla nuoria yrittäjiä vastaan omin päätöksin viljelijöiden tulokehitys on
14367: toteuttamalla velkasaneeraus. Valtion eri pää- ollut negatiivinen.
14368:
14369: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14370:
14371: Sirkka-Liisa Anttila Pauli Saapunki Markku Koski
14372: 1992 vp 159
14373:
14374: Toivomusaloite 149
14375:
14376:
14377:
14378:
14379: S-L. Anttila: Kesantopeltojen käyttämisestä rypsiöljyn ja etanolin
14380: tuotantoon
14381:
14382: Eduskunnalle
14383:
14384: Maassamme on tällä hetkellä 500 000 heh- taloudellisesti ja samalla ympäristöystävällisesti
14385: taaria sellaista peltoa, jonka tuottoa elintarvike- järkevään käyttöön.
14386: talous ei tarvitse. Tämä ala on kesantona, joka Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14387: ei tuota mitään. Se taas on kansantaloudellisesti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14388: täysin järjetöntä. Itävallassa on käytössä mm.
14389: valtion metsissä työkoneissa rypsiöljy. Viljasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14390: valmistettua etanolia käytetään ympäristösyistä 500 000 hehtaarin kesantopeltoalan saa-
14391: polttoaineissa. Tälle sektorille Suomessa tulisi miseksi rypsiöljyn ja viljaetanolin tuotan-
14392: nopeasti panostaa tutkimus- ja tuotekehittelyyn, toon sekä kansantaloudellisesti että ympä-
14393: jotta saisimme ylimääräisen peltomme kansan- ristöystävällisesti järkevällä tavalla.
14394:
14395: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14396: Sirkka-Liisa Anttila
14397:
14398:
14399:
14400:
14401: 12 220086Z
14402: 160 1992 vp
14403:
14404: Toivomusaloite 150
14405:
14406:
14407:
14408:
14409: S-L. Anttila: Sokerijuurikkaan viljelyalan lisäämisestä
14410:
14411:
14412: Eduskunnalle
14413:
14414: Suomen sokeriomavaraisuus on ollut noin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14415: 70 %, mikä johtuu hyvistä satovuosista. Omava- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14416: raisuutta olisi täysi syy lisätä 100 %:iin ottaen
14417: huomioon sekä viljelyn kansantaloudellisen mer- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
14418: kityksen että Suomen sokerintuotannon kiintiön kerijuurikkaan viljelyalan nostamiseksi
14419: mahdollisena Euroopan yhteisön jäsenenä. Nyt nykyisestä 31 000 hehtaarista 42 000 heh-
14420: on kiireesti nostettava sokerijuurikkaan viljely- taariin, nostaaksemme sokerintuotannon
14421: ala omavaraisuuden turvaavalle tasolle. Samalla omavaraisuuden tasolle ja siten varautuak-
14422: saamme lisää tuotantokapasiteettia jalostuk- semme EY-haasteisiin.
14423: seen. Sokerintuotannon taso on nykyisillä tuo-
14424: tantomäärillä 190 milj. markkaa valtiolle netto-
14425: tuloja tuottava.
14426:
14427: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14428:
14429: Sirkka-Liisa Anttila
14430: 1992 vp 161
14431:
14432: Toivomusaloite 151
14433:
14434:
14435:
14436:
14437: HurskaiDen ym.: Saaren pellavaprojektin jatkon turvaamisesta
14438:
14439:
14440:
14441: Eduskunnalle
14442:
14443: Suomessa kiinnostusta pellavanviljelyyn ovat Vuosina 1988-1991 tehdyn koe- ja jatkoja-
14444: lisänneet maatalouden ylituotanto-ongelmat, lostustoiminnan kokemusten perusteella on pel-
14445: joiden seurauksena peltojen käytölle on alettu lavan, erityisesti kuitupellavan, viljelyn esteenä
14446: etsiä uusia vaihtoehtoja. Vuosittainen viljelyala ollut pellavan viljelyyn, korjuuseen (nyhtö) ja
14447: on ollut vain noin 150-200 hehtaaria. Kuiten- kuivaamiseen suunnitellun koneketjun puute.
14448: kin pellavaa ja ramia tuotiin esim. vuonna 1987 Lisäksi toiminnan laajenemisen esteenä on
14449: noin 25 milj. markan arvosta yhteensä 1 268 ollut myös pellavan jatkojalostuslaitoksen puut-
14450: tonnia. Tuontia korvaava määrä edellyttää noin tuminen. Tämä jatkojalostuslaitos on tarkoitus
14451: 8 000 hehtaarin viljelyalaa vuosittain. sijoittaa Saaren kunnan Kirjavalan kylässä si-
14452: Saaren kunnassa vuodesta 1988 toimineen jaitsevaan meijerikiinteistöön. Pellavan viljelijöi-
14453: Saaren Pellava Oy:n toiminnan lähtökohtana on den toimeentulon varmistamiseksi ja viljelyn.
14454: ollut kehittää pellavan viljelystä varteenotettava edelleen kehittämiseksi sekä jatkojalostuksen to-
14455: vaihtoehto perinteisestä maataloudesta vapautu- teuttamiseksi tarvitaan pellavan jalostusketju,
14456: ville pelloille. Tällöin pellavan tuotannon orga- joka koostuu seuraavista:
14457: nisointi on nähtävä osana koko suomalaisen
14458: - pellavan nyhtökoneesta
14459: maaseudun yleistä kehittämistä. Saaren Pellava
14460: - pellavan kääntäjästä
14461: Oy:n tutkimustyön ja toiminnan tavoitteena on
14462: - pellavapaalien käsittelijästä
14463: ollut luoda pohjaa käsittelylaitoksen perustami-
14464: - pellavan kuivaajasta
14465: selle, jossa pellavan liotus, loukutus, lihtaus ja
14466: - pellavan jatkojalostuskoneesta (loukutusllih-
14467: mahdollisesti kehruu voitaisiin toteuttaa talou-
14468: taus).
14469: dellisesti kannattavalla tavalla.
14470: Saaren Pellava Oy on kehittänyt kuitupella- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14471: vanjatkojalostukseen liittyvää nykyaikaista tek- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14472: nologiaa yhdessä Oulun ja Joensuun yliopistojen muksen,
14473: sekä korkean teknologian yrityksen Futekno
14474: Oy:n (Oulu) kanssa. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimen-
14475: Tutkimustyö on sisältänyt myös pellavan lio- piteisiin Saaren pellavaprojektin jatkon
14476: tuksessa muodostuvan jäteveden käsittelyn. turvaamiseksi.
14477:
14478: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14479:
14480: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Vähänäkki
14481: 162 1992 vp
14482:
14483: Toivomusaloite 152
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: fivari ym.: Tornionjoen lohikannan turvaamiseksi tarvittavista
14489: toimenpiteistä
14490:
14491:
14492: Eduskunnalle
14493:
14494: Tornionjoki on ollut yksi maamme merkittä- Asiantuntijoiden mukaan Tornionjoen lohi-
14495: vimmistä lohijoista. Lohisaaliit olivat 1900-lu- kannan pysyvä elvyttäminen vaatii sekä pyynnin
14496: vun alkupuolella 50 tonnin molemmin puolin, sääntelyä että lohenistutusten lisäämistä. Kum-
14497: parhaimpina vuosina yli 100 tonnia. Tehostunut pikaan toimenpide ei yksinään tuo toivottua
14498: meripyynti johti 1940-luvulta lähtien jokisaaliin lopputulosta.
14499: laskuun niin, että se 1980-luvun puolivälissä oli Tornionjoen lohen kohdalla ovat kyseessä
14500: enää 2-3 tonnia. Samalla Tornionjoen luon- sekä vaelluslohen geeniperimän säilyttäminen
14501: nonvarainen vaelluslohikanta oli vaarassa kuol- että lohikannan elpymisen myötä virkistyskalas-
14502: la sukupuuttoon. Vuosina 1990 ja 1991 tilanne tukselle luotavat mahdollisuudet. Alueen mat-
14503: parani lohenkalastuksen rakenteen muuttuessa kailuyrityksille ja asukkaille Tornionjoen kun-
14504: ja vaelluslohen poikaskannan istutusten vuoksi. nostamisella lohijoeksi olisi suuri merkitys. Ar-
14505: Joella päästiin yli 10 tonnin vuosisaaliisiin. Voi- vioidaanhan esimerkiksi, että Tenojoen lohi
14506: makkaasti lisääntynyt kalastus sekä merellä että tuottaa pyyntipaikkakunnalle 500 markkaa ki-
14507: joella tekee kuitenkin edelleen Tornionjoen lohi- lolta.
14508: kannan säilymisen ja elpymisen epävarmaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14509: Voimakas merikalastus on Tornionjoen lo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14510: hisaaliin vähenemisen perussyy. Merkintätulos- muksen,
14511: ten mukaan Tornionjokeen istetuista lohista ka-
14512: lastettiin 1980-luvulla keskimäärin 1 % joesta. että hallitus ryhtyisi tehostettuihin toi-
14513: Loppuosa kalastettiin Itämeren pääaltaalta, menpiteisiin Tornionjoen lohikannan el-
14514: Pohjanlahdelta ja jokisuun edustalta. Tornion- vyttämiseksi istutusten lisäämisen ja pyyn-
14515: joen lohikannan pelastaminen edellyttää siis ny- tirajoitusten avulla.
14516: kyistä tehokkaampia pyyntirajoituksia meri-
14517: alueella ja jokisuussa.
14518:
14519: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14520:
14521: Ulpu fivari Paavo Lipponen
14522: 1992 vp 163
14523:
14524: Toivomusaloite 153
14525:
14526:
14527:
14528:
14529: Laakkonen ym.: Nautakarjan ulkona 1aiduntamisesta
14530:
14531:
14532:
14533: Eduskunnalle
14534:
14535: Eläinsuojelulailla on parannettu monien elimistöä kestämään paremmin pitkän talven
14536: eläinten asemaa. Lehmät ja muu nautakarja sen rasitukset navetoissa.
14537: sijaan yhä enenevässä määrin joutuvat viettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14538: mään koko elämänsä sisällä kytkettyinä pieneen oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14539: tilaan. Ruotsissa on oltu edistyksellisempiä. Siel- sen,
14540: lä laki velvoittaa kesäisin laiduntamaan karjaa
14541: ulkona. että säädettäisiin laki, jolla mahdolli-
14542: Laitumellaolosta on eläimille runsaasti hyö- suuksien mukaan veivoitetaan nautakarja
14543: tyä. Auringonvalo ja liikunta vahvistavat niiden laiduntamaan kesäisin ulkona.
14544: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14545: Pirkko Laakkonen Erkki Pulliainen
14546: Heidi Hautala Leea Hiltunen
14547: 164 1992 vp
14548:
14549: Toivomusaloite 154
14550:
14551:
14552:
14553:
14554: Laine ym.: Kalastusoikeuksia jakavan ammattikalastajarekisterin
14555: perustamisesta
14556:
14557:
14558: Eduskunnalle
14559:
14560: Ammattikalastajat ovat useissa yhteyksissä Suomalaiset kalastajat ovat Kalatalouden
14561: ilmaisseet huolensa kalastusoikeuksiensa riittä- Keskusliiton tapaan vaatineet kalastuslain
14562: mättömyydestä. Kalastusoikeuksia on rajoitettu muuttamista siten, että Suomessa säädetään
14563: kansainvälisin sopimuksin ja maa- ja metsäta- käyttöön otettavaksi kalastusoikeuksia antava
14564: lousministeriön päätöksin. Näin tapahtui mm. kalastajarekisteri.
14565: viime syksynä, jolloin kiellettiin lohenkalastus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14566: Pohjanlahdella. Tällaiset kiellot aiheuttavat tun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14567: tuvia tulonmenetyksiä kalastajille.
14568: Samanaikaisesti on kuitenkin annettu ulko-
14569: maalaisille kalastajille oikeuksia kalastaa mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
14570: Pohjanlahden alueella ja myös muilla alueilla. lastusoikeuksia jakavan ammattikalasta-
14571: ETA-sopimus antanee ulkomaalaisille lisää oi- jarekisterin perustamiseksi.
14572: keuksia kalastaa Suomen merialueilla.
14573:
14574: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14575:
14576: Ensio Laine Jaakko Laakso Timo Laaksonen
14577: Outi Ojala Jarmo Wahlström Heli Astala
14578: 1992 vp 165
14579:
14580: Toivomusaloite 155
14581:
14582:
14583:
14584:
14585: Liikkanen: Sokerijuurikkaan viljelyn turvaamisesta Etelä-Karjalassa
14586:
14587:
14588:
14589: Eduskunnalle
14590:
14591: Etelä-Karjalassa viljellään noin 550 hehtaaril- viljelyn kannattavuuden tuntuvaa alenemista
14592: la sokerijuurikasta. Se on monelle tilalle merkit- Etelä-Karjalassa.
14593: tävä toimeentulon antaja. Sokeriteollisuus on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14594: keskittämässä toimintojaan, ja uhkana on, että nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14595: eteläkarjalaisia viljelijöitä lähinnä sijaitseva juu-
14596: rikkaan ostaja, Sucroksen Turengin tehdas, tul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ete-
14597: laan sulkemaan. Tällöin sokeritehtaita jäisi vain läkarjalaisten sokerijuurikkaan viljelijöi-
14598: Saloon ja Säkylään. Entistä pitempi kuljetus- den toimeentulon säilyttämiseksi.
14599: matka tuottajalta tehtaalle merkitsisi juurikkaan
14600:
14601: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14602:
14603: Raimo Liikkanen
14604: 166 1992 vp
14605:
14606: Toivomusaloite 156
14607:
14608:
14609:
14610:
14611: Liikkanen: Pellavan jatkojalostuksen turvaamisesta Saarella
14612:
14613:
14614: Eduskunnalle
14615:
14616: Saaren Pellava Oy on kehittänyt kuitupella- Pellavan viljelijöiden toimeentulon varmista-
14617: van jatkojalostuksessa tarvittavaa nykyaikaista miseksi ja viljelyn edelleen kehittämiseksi sekä
14618: teknologiaa yhdessä Oulun ja Joensuun yliopis- jatkojalostuksen toteuttamiseksi tarvitaan pella-
14619: tojen sekä korkean teknologian yrityksen Futek- van jatkojalostusketju, johon tarvitaan nyhtö-
14620: no Oy:n kanssa. Tutkimustyö on sisältänyt kone, kääntäjä, pellavapaalien käsittelijä ja kui-
14621: myös pellavan liotuksessa muodostuvan jäteve- vaaja sekä pellavanjatkojalostuskone (loukutus/
14622: den käsittelyn. lihtaus). Koneketju voidaan kehittää Suomen
14623: Vuosina 1988-1991 tehdyn koe- ja jatkoja- olosuhteisiin optimaaliseksi ja varmistaa siten
14624: lostustoiminnan kokemusten perusteella on pel- pellavan korjuu ja edelleenjalostaminen.
14625: lavan, erityisesti kuitupellavan, viljelyn esteenä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14626: ollut pellavan viljelyyn, k01juuseen (nyhtö)ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14627: kuivaamiseen suunnitellun koneketjun puute.
14628: Lisäksi toiminnan laajenemisen esteenä on ollut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pel-
14629: myös pellavan jatkojalostuslaitoksen puuttumi- lavan jatkojalostushankkeen etenemisen
14630: nen. Jatkojalostuslaitos on suunniteltu sijoitetta- turvaamiseksi Saarella.
14631: vaksi Kirjavalan meijerikiinteistöön Saarella.
14632:
14633: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14634:
14635: Raimo Liikkanen
14636: 1992 vp 167
14637:
14638: Toivomusaloite 157
14639:
14640:
14641:
14642:
14643: Morri ym.: Maatilojen ympäristöinvestointien tehostamisesta
14644:
14645:
14646:
14647: Eduskunnalle
14648:
14649: Vuoden 1991 alusta tuli mahdolliseksi avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14650: taa maatilojen ympäristönsuojeluinvestointeja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14651: Tavoitteena on erityisesti saattaa vanhojen muksen,
14652: kotieläinrakennusten lannan, virtsan ja tuorere-
14653: hun puristenesteiden varastointi ja käsittely jo että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14654: vuoteen 1995 mennessä samalle tasolle kuin maatilojen ympäristöinvestointien tehosta-
14655: uusilta rakennuksilta edellytetään. Koska vuo- miseksi.
14656: sien 1991 ja 1992 määrärahat ovat olleet inves-
14657: tointitarpeeseen nähden liian vähäiset, tulisi
14658: asiantila korjata.
14659:
14660: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14661:
14662: Helmi Morri Eila Rimmi Arja Ojala
14663: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
14664: Marjatta Stenius-Kaukonen Lea Mäkipää Anneli Taina
14665: Irmeli Takala Kimmo Sasi Sulo AittoniP-mi
14666: 168 1992 vp
14667:
14668: Toivomusaloite 158
14669:
14670:
14671:
14672:
14673: Muttilainen: Koiratarhojen perustamisen saattamisesta luvan-
14674: varaiseksi
14675:
14676:
14677: Eduskunnalle
14678:
14679: Suomessa on mahdollista perustaa koiratar- destaan vieraita rotuja, joiden ominaisuuksia ei
14680: hoja ilman erityistä lupaa. Kaikissa koiratar- täällä perusteellisesti tunneta. Koirien hankintaa
14681: hoissa kasvatustyötä ei hallita riittävän hyvin, suunnittelevat tarvitsevat päätöksentekonsa
14682: ja silloin tapahtuu koirien karkaamisia, ihmisten pohjaksi oikeita tietoja kehittääkseen vastuullis-
14683: hätyyttelyä ja puremista. Tiedossa on lisääntyvä ta kasvatustaitoa.
14684: määrä tapauksia, joissa ensiluokkaisina pidetyt Koiratarhojen saattaminen luvanvaraisiksi
14685: koirat ovat ilman näkyvää syytä käyneet ihmis- parantaisi tilannetta ja edellyttäisi koiratarhaa-
14686: ten kimppuun. jilta vakavaa suhtautumista koirien kasvattamis-
14687: Näissä tapauksissa koiratarhan omistaja on ja kouluttamisvelvollisuuteen "yhteiskuntakel-
14688: oikeuden päätöksellä tuomittu korvaamaan koi- poisiksi". Vahingon sattuessa vastuuvakuutus
14689: rien aiheuttamat vahingot. Joissakin tapauksissa korvaisi tapahtuneet vahingot. .
14690: vahingot ja niiden korvaukset ovat olleet niin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14691: suuria, ettei asianomainen korvausvelvollinen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14692: ole pystynyt niitä maksamaan, ellei hänellä ole
14693: ollut vastuuvakuutusta. Tällöin vahingon kärsi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14694: nyt jää ilman hänelle kuuluvaa korvausta. Tämä koiratarhojen perustamisen saattamiseksi
14695: on täysin kohtuutonta kärsityn kivun ja säryn luvanvaraiseksi sekä vastuuvakuutuksen
14696: sekä hoitokulujen jälkeen. edellyttämiseksi koiratarhaajilta.
14697: Koirien määrä on Suomessa parhaillaan nou-
14698: sussa. Rajojen avauduttua maahan tulee entuu-
14699:
14700: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14701:
14702: Kyllikki Muttilainen
14703: 1992 vp 169
14704:
14705: Toivomusaloite 159
14706:
14707:
14708:
14709:
14710: Mäkelä ym.: Kalateiden suunnittelun aloittamisesta Keski-Suo-
14711: messa
14712:
14713:
14714: Eduskunnalle
14715:
14716: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaa- Arvajan reitti, Kalliokoski ja Äänekoski. Val-
14717: via vesiä rakentamatta kalateitä, eikä niitä ole tion talousarvioon tulisi saada määräraha hank-
14718: aikoinaan kaikkiin kohteisiin edes vaadittu. Ny- keen suunnitteluun.
14719: kyään ymmärretään kalateiden välttämättömyys Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14720: arvokalojen lisääntymiselle, kalataloudelle ja ve- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14721: sien virkistyskäytölle. Keski-Suomen alueellises- sen,
14722: sa kalataloussuunnitelmassa on kalatiet esitetty
14723: rakennettaviksi seuraavassa tärkeysjärjestykses- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
14724: sä: Haapakoski, Kuhankoski, Hilmonkoski, esitykseen määrärahan kalateiden raken-
14725: Kämänkoski ja Kyrönpuro, Pyhäkoski, Leu- tamisen suunnitteluun Keski-Suomessa.
14726: hunkoski, Hitamankoski, Venekoski, Rutajoki,
14727:
14728: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14729:
14730: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
14731: 170 1992 vp
14732:
14733: Toivomusaloite 160
14734:
14735:
14736:
14737:
14738: Polvinen: Maaseutupoliittisen erityisvyöhykkeen muodostamisesta
14739:
14740:
14741:
14742: Eduskunnalle
14743:
14744: Pohjois- ja Itä-Suomen alueilla alkutuotan- Luonnonolosuhteet ja maatalouden tuotan-
14745: non harjoittamisen edellytykset ovat heikom- nolliset tekijät huomioon ottaen maaseutupoliit-
14746: mat kuin Etelä-Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomi tinen erityisvyöhyke tulisi rajata nykyistä kehi-
14747: ovat yksipuolista maidontuotantoaluetta, jolla tysalueen ykkösvyöhykettä vastaavalle alueelle.
14748: ei ole muita merkittäviä maatalouden tuotanto- Erityisvyöhykkeellä alkutuotannon tuki tulisi
14749: suuntavaihtoehtoja. Alkutuotannon merkitys säilyttää mahdollisimman laajana. Erityisvyö-
14750: alueen elinkeinorakenteessa on edelleen selvästi hykkeellä tulisi soveltaa erikseen määriteltyjä
14751: keskimääräistä suurempi. Toisaalta alueen tuo- alueelliset erityispiirteet huomioon ottavia tuo-
14752: tantomäärät eivät valtakunnallisesti ole merkit- tannonohjauksen ja rahoituksen järjestelyjä.
14753: täviä esimerkiksi ylituotannon kannalta. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
14754: Koko maassa samanlaisina toteutetut maata- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14755: louspolitiikan keinot eivät sovellu sellaisinaan
14756: Pohjois- ja Itä-Suomeen, koska maaseudun kehi- että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
14757: tysprosessit ovat ajallisesti jäljessä Etelä-Suo- maaseutuelinkeinolain muutosta, jolla sää-
14758: mesta. detään maaseutupoliittisen erityisvyöhyk-
14759: keen muodostamisesta.
14760:
14761: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14762: Osmo Polvinen
14763: 1992 vp 171
14764:
14765: Toivomusaloite 161
14766:
14767:
14768:
14769:
14770: Polvinen: Kainuun maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen
14771: perustamisesta
14772:
14773:
14774: Eduskunnalle
14775:
14776: Helsingin yliopiston ja valtioneuvoston pää- käytössä, eikä uusia kehityshankkeita niissä voi-
14777: töksellä perustettiin vuonna 1988 maaseudun da toteuttaa. Toiminnallisesti yksikkö voi kui-
14778: tutkimus- ja koulutuskeskukset Seinäjoelle ja tenkin tukeutua olemassa olevien organisaatioi-
14779: Mikkeliin. Keskusten toiminnasta on saatu hy- den, mm. täydennyskoulutuskeskuksen toimin-
14780: viä kokemuksia. Oulun yliopiston Kainuun kor- toihin.
14781: kea-asteen koulutuksen kehittämisohjelmassa Toiminta-ajatuksena yksiköllä on maaseudun
14782: esitetään Kainuun maaseudun tutkimus- ja kou- yritystoiminnan uudistumisen ja kehittymisen
14783: lutuskeskuksen perustamista Kajaaniin. Hanke edellytysten sekä elinolosuhteiden parantaminen
14784: sisältyy kärkihankkeena Oulun läänin maaseu- soveltavan tutkimuksen, koulutuksen, tietopal-
14785: tuohjelmaan ja Kajaanin seudun kehittämisoh- velun ja projektitoiminnan avulla.
14786: jelmaan. Oulun yliopisto on tehnyt opetusminis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14787: teriölle esityksen hankkeen toteuttamissuunnit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14788: telun käynnistämiseksi.
14789: Alueellisina ja paikallisina perusteina Kai- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
14790: nuun maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuk- 1993 talousarvioesitystä valmistellessaan
14791: selle on Pohjois-Suomen ja syljäisen maaseudun tarvittaviin toimenpiteisiin Kainuun maa-
14792: kehittämisongelmiin erikoistuneen kehittämis- seudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen
14793: yksikön tarve. Kainuussa olemassa olevien maa- perustamiseksi ja käynnistämiseksi.
14794: seutuorganisaatioiden kapasiteetti on täydessä
14795:
14796: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14797:
14798: Osmo Polvinen
14799: 172 1992 vp
14800:
14801: Toivomusaloite 162
14802:
14803:
14804:
14805:
14806: Polvinen: Hakasuon kalanviljelylaitoksen toiminnan käynnistämi-
14807: sestä Paltamossa
14808:
14809:
14810: Eduskunnalle
14811:
14812: Paltamon Hakasuolla sijaitsevan Kainuun että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
14813: kalanviljelylaitoksen toiminnan käynnistämistä talousarvioesitykseen maa- ja metsäta-
14814: haittaa tarvittavien virkojen ja toimintarahojen lousministeriön pääluokkaan riittävät
14815: puute. määrärahat Hakasuon kalanviljelylaitok-
14816: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- sen virkoihin ja toimintaan.
14817: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14818:
14819: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14820:
14821: Osmo Polvinen
14822: 1992 vp 173
14823:
14824: Toivomusaloite 163
14825:
14826:
14827:
14828:
14829: Pulliainen: Oulun läänin vesistöjen kalastojen hoito- ja hyödyntä-
14830: missuunnitelman laatimisesta
14831:
14832:
14833: Eduskunnalle
14834:
14835: Laman kourissa painivassa Suomessa tulee Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
14836: tarkkaan selvittää mahdollisuudet käyttää vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14837: uusiutuvia luonnonvaroja hyväksi. Näihin kuu-
14838: luvat mm. vesistöjemme kalastot. Vesistörik- että hallitus laadituttaa valtion varoilla
14839: kaassa Oulun läänissä on runsaasti vajaatuottoi- Oulun läänin vesistöjen kalastojen hoito-
14840: sia ja heikosti hyödynnettyjä kalavaroja. Tilan- ja hyödyntämissuunnitelman ja antaa
14841: netta auttaisi, jos valtiovallan toimesta pidettäi- hankkeen käytäntöön soveltamisesta toi-
14842: siin huoli siitä, että kalastojen hyödyntämistä ja meksiannon sopivaksi katsomalleen viran-
14843: hoitoa varten laadittaisiin käytäntöön sovelletta- omaiselle.
14844: vissa oleva suunnitelma.
14845: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14846:
14847: Erkki Pulliainen
14848: 174 1992 vp
14849:
14850: Toivomusaloite 164
14851:
14852:
14853:
14854:
14855: Rajamäki ym.: Kananmunien ja rehuviljan poistamisesta maata-
14856: loustulolain tuotehintaluettelosta
14857:
14858:
14859: Eduskunnalle
14860:
14861: Nykyinen hinta- ja vientitakuujärjestelmään aiheuttamissa kustannuksissa. Tämä mahdollis-
14862: perustuva maataloustulolainsäädäntö on yhäti taisi myös suoran tulotuen suuntaamisen koti-
14863: vain lisäämässä valtionvarojen käyttöä vientitu- eläin- ja maidontuotannossa erityisesti nuorille
14864: keen ja tasapainottamistoimenpiteisiin sekä koh- päätoimisille tuottajille. On myös luonnollista,
14865: tuuttomasti rasittamassa myös vientimaksuin ja että maan hintaan kapitalisoituvan kehityksen
14866: erilaisin veroin tuottajia. Tavoitehintaluettelossa katkaiseminen edellyttää siirtymävaiheessa
14867: ovat mm. mukana kananmunat sekä rehuvilja. myös erityistukijärjestelyjä velkaantuneiden tilo-
14868: Jälkimmäinen on tuotantokustannus ja sellaise- jen osalta.
14869: naan perusteeton tavoitehintaluettelotuote. Re- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14870: huviljan poistaminen tavoitehintaluettelosta joh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14871: taisi kotieläin- ja maidontuotannon tuotanto- muksen,
14872: kustannusten alentamiseen ja edelleen maan hin-
14873: nan laskuun. Näin ollen sillä olisi sekä maata- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
14874: loustuotannolle että kuluttajille myönteisiä vai- teisiin maataloustulolain muuttamiseksi
14875: kutuksia. Myös miljardin kilon rehuviljavuorten siten, että tuotehintaluettelosta poistetaan
14876: uusiutuminen jäisi historiaan ja täten saataisiin kananmunat sekä rehuvilja.
14877: tuntuvia säästöjä maatalouden kansantaloudelle
14878: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14879:
14880: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Louekoski
14881: 1992 vp 175
14882:
14883: Toivomusaloite 165
14884:
14885:
14886:
14887:
14888: Rajamäki ym.: Maksuttoman onkimis- ja pilkkimisoikeudenjärjes-
14889: tämisestä sotaveteraaneille
14890:
14891:
14892: Eduskunnalle
14893:
14894: Parannukset jokamiehen onkimisoikeuksiin Suomessa tulee edetä onginnan ja pilkinnän
14895: eivät ole edenneet. Sekava ja kallis lupajärjestel- osalta jokamiehenoikeuteen. Sitä edellyttää
14896: mä korttilinjoineen vallitsee. Muun muassa vete- myös kalavesien tila sekä kalastuksen virkistys-
14897: raanien toiveet onkimis- ja pilkkimismahdolli- käytön korostaminen. Nyt vähintäänkin itsenäi-
14898: suuksien maksuttomuudesta ovat saaneet vasta- syyden 75-vuotisjuhlavuonna tulisi eläkeläisten
14899: kaikua kalastusasioista vastaavien ministereiden ja veteraanien aseman parantamisen ohella
14900: juhlapuheissa, valitettavasti vain puheissa. Asi- osoittaa tässäkin suhteessa myös oikeus ja koh-
14901: oita ei ole viety eteenpäin. Hallituksen taholta on tuus ja toteuttaa veteraanien ilmainen onkimis-
14902: mm. viime syksynä ilmoitettu suunnitelmasta ja pilkkimismahdollisuus.
14903: toteuttaa sotaveteraanien maksuton pilkkion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14904: ginta. Sen sijaan on kuitenkin ministeri Pokka oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14905: luvannut kalaveden omistajille lisää miljoonia sen,
14906: onkijoiden ja pilkkijöiden kukkarosta. Kalas-
14907: tuksenhoitomaksun ja pilkintämaksun korvik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
14908: keeksi esitetty 80 markan vuosimaksu kalapassin teraanien ilmaisen onginta- ja pilkkimis-
14909: nimellä on hyvin kuvaava, pian tarvitsemme mahdollisuuden toteuttamiseksi.
14910: passia suomalaiseen luontoon päästäksemme.
14911: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14912:
14913: Kari Rajamäki Matti Louekoski
14914:
14915:
14916:
14917:
14918: 13 220086Z
14919: 176 1992 vp
14920:
14921: Toivomusaloite 166
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Riihijärvi: Kananmunien elintarviketeknologisen tutkimuksen li-
14927: säämisestä
14928:
14929:
14930: Eduskunnalle
14931:
14932: Maatalouspoliittisilla toimenpiteillä on pyrit- hitettävissä elintarviketeollisuuden käyttöön.
14933: ty hillitsemään kananmunantuotantoa maas- Kananmuna sopii maito-, liha- ja viljavalmistei-
14934: samme niin, että tuotanto vastaisi kotimaista siin ja niistä tehtyihin valmisruokiin, kunhan
14935: kulutusta. Rajoitustoimenpiteissä ei ole kuiten- kananmunan tekniset käyttöominaisuudet ovat
14936: kaan päästy lähellekään tavoitetta, sillä tuotanto sellaiset, että hygieenisen riskin vaaraa ei ole
14937: ylittää kulutuksen runsaasti ja vientitarvetta on olemassa. Kiinnittämällä rehuntuotannossa
14938: edelleen melkoisesti. Viennin tukemiseen on va- huomiota kananmunan laadun kehittämiseen ja
14939: rattu yli sata miljoonaa markkaa ja sopivien haluttujen ominaisuuksien korostamiseen voi-
14940: vientikohteiden löytäminen tuottaa vaikeuksia. daan tuottaa munaraaka-ainetta, joka nykyistä
14941: Lisäksi kananmunien vienti sellaisenaan suhteel- paremmin sopii aiottuihin tarkoituksiin. Kanan-
14942: lisen kaukana oleville markkinoille on taloudel- munavalmisteiden joukossa on monia erittäin
14943: lisesti kannattamatonta ja laatu heikkenee niin, korkean hintatason artikkeleita. Näiden valmis-
14944: että huonon laadun takia on eriä jouduttu jopa teiden maailmankauppaa on tuskin omista läh-
14945: palauttamaan maahamme. Tämä edelleenkin tökohdistamme edes alustavasti selvitetty.
14946: heikentää vientitoiminnan kannattavuutta. Kananmunan elintarviketeknologisen tutki-
14947: Kananmuna on ravintoainesisällöltään ja muksen avulla on varsin nopeasti saatavissa siis
14948: elintarviketeknologisilta ominaisuuksiltaan erin- uusia käyttömuotoja kananmunalle. Eräs jo tun-
14949: omainen ruoka-aine. Kananmunan suhteellisen nettu keino kananmunan nykyistä monipuoli-
14950: korkeata kolesterolisisältöä voidaan teknologi- sempaan hyödyntämiseen on kananmunan kui-
14951: sin toimenpitein alentaa, jos kolesterolista tulee vaaminen ja jauhaminen.
14952: kynnyskysymys kananmunan hyväksikäytön Tätä varten tulisi maahamme perustaa oma
14953: edelleen kehittämiselle ja monipuolistamiselle. tuotantolaitos. Tuotantolaitoksen luonnollisim-
14954: Maassamme ei ole harjoitettu sanottavaa ka- maksi sijoituskohteeksi sopisi Laitilan kunta,
14955: nanmunan teknologista tutkimus- ja kokeilutoi- koska kunnan alueella on runsaasti kananmu-
14956: mintaa. Maatalouden tutkimuskeskuksen elin- nantuotantoa, ja lisäksi paikkakunnalla sijaitse-
14957: tarvikkeiden tutkimuslaitos on organisoitu toi- va suurpakkaamo lopetetaan.
14958: mimaan kananmunan elintarviketeknologista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14959: käsittelyä selvittävänä ja tutkivana laitoksena. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14960: Laitokselle varatut määrärahat tulisikin saada
14961: nopeasti vastaamaan tarvetta, jotta kananmu- ettli hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
14962: nan jatkojalostusta koskevaa tutkimustyötä voi- talousarvioesitykseen riittävät määrära-
14963: taisiin tehostaa. Tämänhetkisillä määrärahoilla hat Maatalouden tutkimuskeskuksen elin-
14964: kyseisellä laitoksella ei ole resursseja kananmu- tarvikkeiden tutkimuslaitokselle kanan-
14965: nan tutkimuksen tekemiseen. Tutkimus ja koe-, munan elintarviketeknologisen tutkimuk-
14966: toiminnan avulla on osoitettavissa kananmunan·' sen lisäämiseen ja monipuolistamiseen
14967: käyttöä koskevia uusia kohteita. Niitä on omak- sekä kananmunien kuivaus- jajauhatuslai-
14968: suttavissa ulkomaisten esimerkkien avulla ja ke- toksen perustamiseen Laitilan kuntaan.
14969:
14970: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14971:
14972: Heikki Riihijärvi
14973: 1992 vp 177
14974:
14975: Toivomusaloite 167
14976:
14977:
14978:
14979:
14980: Riihijärvi: Neuvontajärjestöjen tukemisesta ja kehittämisestä
14981:
14982:
14983:
14984: Eduskunnalle
14985:
14986: Taloudellisesti vaikeina aikoina voidaan oma- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14987: toimisuudella voittaa vaikeudet. Neuvontajär- sen,
14988: jestöjen, kuten mm. 4H-liiton, Marttaliiton
14989: ja monien muiden järjestöjen neuvontatyöllä että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
14990: on koko kansantalouttamme elvyttävä vaiku- talousarvioesitykseen riittävät määrära-
14991: tus. hat neuvontajärjestöjen tukemiseen ja ke-
14992: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- hittämiseen.
14993:
14994: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
14995:
14996: Heikki Riihijärvi
14997: 178 1992 vp
14998:
14999: Toivomusaloite 168
15000:
15001:
15002:
15003:
15004: Riihijärvi: Maatilamatkailun ja turkistarhauksen neuvonnan lisää-
15005: misestä Mikkelin läänissä
15006:
15007:
15008: Eduskunnalle
15009:
15010: Mikkelin läänin alueella harjoitetaan suhteel- takia tapahtuu runsaasti toiminnan lopettami-
15011: lisen laajassa mitassa turkistarhausta ja maatila- siakin. Nämä vaikeudet voitaisiin helposti vält-
15012: matkailua. Ennen kaikkea maatilamatkailulta tää lisäämällä neuvontaa, jota tulisi valtiovallan
15013: odotetaan melkoisia kasvunäkymiä, sillä Mikke- toimesta tukea neuvontajärjestöjen kautta.
15014: lin lääni on luonnoltaan puhdas ja kaunis sekä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15015: soveltuu erittäin hyvin matkailutarkoituksiin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15016: Niin turkistarhausta kuin maatilamatkailun
15017: kehittämistäkin haittaa tällä hetkellä vakavasti että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
15018: tarpeellisen neuvontatoiminnan puute. Puutteel- talousarvioesitykseen riittävät määrära-
15019: lisen neuvonnan takia monet kyseisiä, lähinnä hat maatilamatkailun ja turkistarhauksen
15020: sivuelinkeinoja harjoittavat henkilöt tekevät neuvonnan lisäämiseksi ja vakinaistami-
15021: monesti kalliiksikin käyviä virheitä ja tämän seksi Mikkelin läänissä.
15022:
15023: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15024:
15025: Heikki Röhijärvi
15026: 1992 vp 179
15027:
15028: Toivomusaloite 169
15029:
15030:
15031:
15032:
15033: Savela ym.: Agropolis Liminka -hankkeen aikaansaamisesta
15034:
15035:
15036:
15037: Eduskunnalle
15038:
15039: Liminkaan on tavoitteena kehittää Teknopo- ovat a) korkeaan teknologiaan perustuvat bio-
15040: lis Oulun ja Medipolis Oulun rinnalle biotekniik- tekniset prosessit elintarviketeollisuudessa ja
15041: kaa maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja maataloudessa, b) luonnonmukaisesti viljeltyjen
15042: ympäristöteknologiaan soveltava yksikkö, Ag- tuotteiden jalostusprosessin kehitys ja tutkimus
15043: ropolis Liminka. sekä c) ympäristöteknologia.
15044: Agropoliksen päätavoite on maatalouteen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15045: elintarviketeollisuuteen ja ympäristöteknolo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15046: giaan liittyvän uudenmuotoisen yritystoiminnan muksen,
15047: perustaminen ja sen kehittäminen.
15048: Agropoliksen toteutus vaatii pitkäjänteistä että hallitus pikaisesti ryhtyy toimenpi-
15049: panostusta sekä erillisten projektien toteutuk- teisiin tarvittavan rahoituksen turvaami-
15050: seen että paikallisten olosuhteiden jätjestämi- seksi maa- ja metsätalousministeriön hal-
15051: seen. linnonalalle Agropolis Liminka -hankkeen
15052: Agropoliksen toiminnan painopistealueena turvaamiseksi.
15053:
15054: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15055:
15056: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Martti Korhonen
15057: Juham Vähäkangas Pauli Saapunki Osmo Polvinen
15058: 180 1992 vp
15059:
15060: Toivomusaloite 170
15061:
15062:
15063:
15064:
15065: Savela ym.: Metsänparannusvarojen lisäämisestä
15066:
15067:
15068:
15069: Eduskunnalle
15070:
15071: Metsäteollisuuden nykyiset vaikeudet heijas- Rahavarojen puutteen vuoksi jää Pohjois-
15072: tuvat voimakkaasti varsinkin Pohjois-Suomen Suomessa työtilaisuuksia syntymättä tänä vuon-
15073: haja-asutusalueille, jossa tuhannet metsätalou- na noin 2 000 miestyökuukautta. Puute kohdis-
15074: desta toimeentulonsa saavat ovat vaarassa jou- tuu erityisesti vuoden loppupuoliskoon ja vai-
15075: tua työttömiksi. Sen vuoksi metsänparannusva- keuttaa erityisesti haja-asutusalueiden väestön
15076: rojen lisäys vuosille 1991-1992 auttaisi osaltaan työllisyyttä.
15077: helpottamaan uhkaamassa olevaa huomattavaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15078: työttömyyden kasvua. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15079: Pohjois-Suomen yksityismetsien osalta met- muksen,
15080: sänparannusvarojen tarve vuodelle 1991 on 173
15081: mmk. Varoja on myönnetty 145,7 mmk, vajaus että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
15082: on noin 27 mmk, josta avustuksen osuus on noin teisiin metsänparannusvarojen lisäämisek-
15083: 16 mmkja lainan osuus noin 11 mmk. Vuoden si tarvetta vastaavasti.
15084: 1992 metsänparannusvarojen tarve on 182 mmk.
15085:
15086: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15087:
15088: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Martti Korhonen
15089: Pauli Saapunki Osmo Polvinen Markku Koski
15090: Juhani Vähäkangas
15091: 1992 vp 181
15092:
15093: Toivomusaloite 171
15094:
15095:
15096:
15097:
15098: Ukkola: Agropolis Liminka -hankkeen turvaamisesta
15099:
15100:
15101:
15102: Eduskunnalle
15103:
15104: Liminka lähiympäristöineen muodostaa voi- Oy:n ja siihen liittyvien yritysten kautta. Erillis-
15105: makkaan maitotalousalueen, jonka läheisyydes- hankkeita on käynnissä mm. heratutkimus, pel-
15106: sä toimii Oulun yliopisto, jossa toimii useita lavan jatkojalostus, aromiainetutkimus, elintar-
15107: biologiseen tutkimukseen erikoistuneita yksiköi- vikkeisiin liittyvä ultraäänitutkimus ja mastitis-
15108: tä. Nykyaikainen elintarviketeollisuus tarvitsee tutkimus.
15109: tuotantonsa yhteyteen voimakasta tuotekehitys- Hanke on merkittävä alueen elintarviketeolli-
15110: ja koetoimintaa, jolla on suorat yhteydet alan suuden kilpailukyvyn edistämisen kannalta. Pit-
15111: tutkimuslaitoksiin, teollisuuteen ja markkinoi- käjänteinen tutkimus- ja koetoiminta edellyttää
15112: hin. Tältä pohjalta Limingassa on viety eteen- jatkuvuutta mm. rahoituksen osalta. Määrära-
15113: päin Agropolis-hanketta, jossa yhdistyvät elin- hatarve Agropoliksen toiminnan turvaamiseksi
15114: tarvikealan tutkimus- ja koetoiminta sekä jo ja kehittämiseksi on vuonna 1993 500 000 mark-
15115: perustetun Agrikylä Oy:n mukanaan tuoma yri- kaa.
15116: tystoiminta. Hanke aloitettiin vuonna 1990 lää- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15117: ninrahaprojektina. Tässä vaiheessa mukana ovat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15118: Limingan ja Tymävän kunnat, Oulun kaupunki
15119: sekä työministeriö. Tutkimus- ja koetoiminta on että hallitus ryhtyisi toimiin Agropolis
15120: kanavoitunut Agrikylässä toimivan Futekno Limingan :toiminnan turvaamiseksi.
15121:
15122: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15123:
15124: Tuulikki Ukkola
15125: 182 1992 vp
15126:
15127: Toivomusaloite 172
15128:
15129:
15130:
15131:
15132: Vistbacka ym.: Kannuksen turkistalouden tutkimusaseman toimin-
15133: taedellytysten parantamisesta
15134:
15135:
15136: Eduskunnalle
15137:
15138: Kannuksessa toimii tällä hetkellä maassamme kyistä toimintaa täysipainoisesti, ellei se saa lisää
15139: lähes ainoa turkistalautta tutkiva laitos eli Tur- henkilökuntaa. Tämänhetkinen henkilökunta
15140: kistalouden tutkimusasema. Turkistalous on pystyy suorittamaan ainoastaan toisarvoista tut-
15141: edelleenkin, huolimatta rajusti vähentyneestä kimusta eikä pääse korkeampitasoiseen ja tuote-
15142: turkistilojen määrästä, erittäin merkittävä elin- kehittelyä tukevaan tutkimukseen. Tämän takia
15143: keinohaara varsinkin Pohjanmaan alueella. tulisi valtion toimesta myöntää riittävät määrä-
15144: Alentuneiden nahkojen hintojen takia turkista- rahat Kannuksen turkistalouden tutkimusase-
15145: lous on ollut merkittävissä vaikeuksissa. Osittain man henkilökunnan lisäämiseksi ja tutkimustoi-
15146: vaikeudet ovat johtuneet myös siitä, että maas- minnan tehostamiseksi.
15147: samme tuotetut nahat eivä ole olleet aivan huip- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15148: putasoisia kaikilta osiltaan. Osasyynä tähän on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15149: varmasti puutteellinen turkistalouden tutkimus- muksen,
15150: ja kehittelytoiminta. Tämän takia turkistalou-
15151: den tutkimusasema on ensiarvoisen tärkeä, mi- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
15152: käli halutaan pelastaa turkistalous maassamme esitykseen riittävät määrärahat Kannuk-
15153: yli sitä vaivaavan kriisin. sen turkistalouden tutkimusaseman henki-
15154: Kannuksessa sijaitseva turkistalouden tutki- lökunnan lisäämiseksi ja toiminnan tehos-
15155: musasema ei kuitenkaan pysty tehostamaan tut- tamiseksi.
15156: kimustoimintaansa eikä edes haijoittamaan ny-
15157:
15158: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15159:
15160: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
15161: Marita Jurva Hannu Suhonen
15162: 1992 vp 183
15163:
15164: Toivomusaloite 173
15165:
15166:
15167:
15168:
15169: Kohljoki ym.: Puolustusvoimien käytössä olevien kiinteistöjen pe-
15170: ruskOJ.jausten nopeuttamisesta
15171:
15172:
15173: Eduskunnalle
15174:
15175: Puolustusvoimien käytössä olevien kiinteistö- Niin ikään aiheutuu puolustusvoimien heik-
15176: jen puutteellinen ja heikko kunto on jo julkisuu- kokuntoisesta ja puutteellisesta rakennuskan-
15177: dessakin käsitelty huolen aihe. Rakentamis- ja nasta vakavia haittoja -ja jopa vahinkoa väli-
15178: peruskorjaustoimintaan valtion talousarviossa neistön huoliolle ja materiaalin käsittelylle sekä
15179: osoitetut määrärahat ovat jo vuosikymmenien varastoinnille. Puolustusvoimien heikkokuntois-
15180: ajan olleet pahasti alimitoitettuja. Jo ajat sitten ten kiinteistöjen korjauskustannuksiksi on jo
15181: laadittua välttämätöntä rakentamis- ja perus- kaksi vuotta sitten arvioitu 2,57 miljardia mark-
15182: korjausohjelmaa ei ole voitu toteuttaa, vaan kaa. Siitä pelkästään Etelä-Suomen sotilasläänin
15183: määrärahojen puuttuessa on välttämättömiä osuus olisi 1,37 miljardia markkaa.
15184: hankkeita jouduttu vuodesta toiseen siirtämään Enempien haittojen ja vahinkojen välttämi-
15185: tuonnemmaksi. seksi tulisi valtion talousarvioehdotusten laati-
15186: Tiedossa on, että puolustusvoimien käytössä misen yhteydessä ottaa huomioon puolustusvoi-
15187: (varusmiesten, reservin kertausharjoituksiin kut- mien kiinteistöjen koko peruskorjausohjelma
15188: suttujen sekä puolustusvoimien henkilökunnan niin, että se voitaisiin kokonaisuudessaan toteut-
15189: käytössä) on niinkin puutteellisia ja heikkokun- taa vielä kuluvan vuosituhannen aikana.
15190: toisia rakennuksia, että viranomaisten toimesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15191: niiden käyttö olisi jo ajat sitten kielletty, jos nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15192: kysymyksessä olisi jokin muu työpaikka tai muksen,
15193: käyttötarkoitus. Tosin on työsuojeluviranomais-
15194: ten taholta joitakin toimenpiteitä luvattu, mutta että hallitus joutuisasti päättäisi no-
15195: vain riittävien määrärahojen turvin puutteet peuttaa puolustusvoimien kiinteistöjen pe-
15196: ovat poistettavissa. ruskorjausohjelman toteuttamista turvaa-
15197: Puolustusvoimien käytössä olevien rakennus- malla siihen tarkoitukseen tarvittavaa ra-
15198: ten puutteellinen ja heikko kunto eivät ole omi- hoitusta jo valtion vuoden 1993 talousar-
15199: aan edistämään viihtyvyyttä. Terveydellisten vioesityksen laatimisen yhteydessä ja vuo-
15200: haittojen lisäksi aiheutuu haittoja myös puolus- sittain niin, että koko peruskorjausohjelma
15201: tusvoimien koulutustoiminnalle - koulutetta- pystytään toteuttamaan vielä kuluvan vuo-
15202: ville ja kouluttajille sekä huoltotehtävissä toimi- situhannen aikana.
15203: ville. Motivaatio voi kärsiä.
15204:
15205: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15206:
15207: Maunu Kohljoki Timo Kalli Henrik Westerlund
15208: Pauli Saapunki Väinö Saario Heikki A. Ollila
15209: 184 1992 vp
15210:
15211: Toivomusaloite 174
15212:
15213:
15214:
15215:
15216: Mäkelä ym.: Määrärahasta uusien koulutustilojen rakentamiseen
15217: ilmavoimien viestikoululle
15218:
15219:
15220: Eduskunnalle
15221:
15222: Ilmavoimien viestikoulun koulutustilat ovat lun koulutustiloille tulisi saada valtion talous-
15223: tällä hetkellä erittäin vanhentuneet. Uusia toimi- arvioon.
15224: tiloja koskevat perusselvitykset ovat jo valmiit ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15225: huonetilaohjelma niitä varten on laadittu. Hank- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15226: keen kokonaiskustannukset ovat 40 miljoonaa muksen,
15227: markkaa. Ensimmäisen vaiheen kustannukset
15228: kohoavat 9 miljoonaan markkaan. Hanke ajoit- että hallitus ottaisi riittävät määrärahat
15229: tuu suunnitelmissa vuosille 1989-1992. valtion talousarvioesitykseen ilmavoimien
15230: Hankkeen tärkeyden ja alueen työllisyystilan- viestikoulun koulutustilojen uusien tilojen
15231: teen takia alkurahoitus ilmavoimien viestikou- rakentamisen aloittamiseksi.
15232:
15233: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15234:
15235: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
15236: 1992 vp 185
15237:
15238: Toivomusaloite 175
15239:
15240:
15241:
15242:
15243: A. Ojala ym.: Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen toimintaedel-
15244: lytysten parantamisesta Ylöjärven Lakialassa
15245:
15246:
15247: Eduskunnalle
15248:
15249: Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen viimei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15250: set osat siirtyivät Helsingistä Ylöjärven Lakia- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15251: laan vuonna 1989. Lakialan rakentaminen uu- muksen,
15252: den kokoonpanon mukaiseksi on vielä kesken.
15253: Tutkimuskeskuksen kehittäminen edellyttää alu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15254: eelle rakennettavaa hallinto- ja huoltorakennus- puolustusvoimien tutkimuskeskuksen toi-
15255: ta, sillä nykyinen esikunta joutuu toimimaan mintaedellytysten parantamiseksi Ylöjär-
15256: vanhoissa kaivoksen aikaisissa parakeissa. Alu- ven Lakialassa.
15257: eelle kaivataan myös henkilökunnan asuntoja.
15258:
15259: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15260:
15261: Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila Eila Rimmi
15262: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Roos
15263: Lea Mäkipää
15264: 186 1992 vp
15265:
15266: Toivomusaloite 176
15267:
15268:
15269:
15270:
15271: Vähänäkki: Haminan varuskunnan tilojen peruskorjaamisesta ja
15272: rakentamisesta
15273:
15274:
15275: Eduskunnalle
15276:
15277: Haminan varuskunta on yksi puolustusvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15278: IDiemme merkittävimmistä varuskunnista. llma- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15279: torjuntarykmentin ohella siellä on Reserviupsee-
15280: rikoulu, jonka pysyminen Haminassa muutama että hallitus sisällyttäisi puolustuslai-
15281: vuosi sitten tuli vahvistetuksi. Varuskunnan toksen vuoden 1993 rakentamisohjelmaan
15282: huomattavimmat rakentamistarpeet ovat tätä Haminan varuskunnan korjaamotilojen,
15283: nykyä seuraavat: korjaamotilojen peruskorjaus koulutushallin ja ajoneuvokatosten perus-
15284: 6 miljoonaa markkaa, koulutushalli-varusvaras- korjauksen.
15285: to 12 miljoonaa markkaa ja ajoneuvokatokset
15286: 2 miljoonaa markkaa.
15287:
15288: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15289:
15290: Matti Vähänäkki
15291: 1992 vp 187
15292:
15293: Toivomusaloite 177
15294:
15295:
15296:
15297:
15298: Ala-Harja: Ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamismahdolli-
15299: suuksien parantamisesta Vaasan läänissä
15300:
15301:
15302: Eduskunnalle
15303:
15304: Vaasan läänin kehittämisen merkittävin este Ammattikorkeakoulut antavat myös mahdol-
15305: on alhainen koulutustaso. Verrattain vähillä re- lisuuden, kuten Seinäjoella, eri oppilaitoksissa
15306: surssien lisäyksillä voidaan ammattikorkeakou- annettavien tietojen ja opetuksen yhteiskäyt-
15307: luja koskevan kokeilun avulla kohottaa koulu- töön. Myös kansainväliset yhteydet ovat jo luo-
15308: tustasoa. Valtioneuvosto on antanut luvan väli- tuina esimerkiksi Vaasassa. Yhteispohjoismaisia
15309: aikaisen ammattikorkeakoulukokeilun aloitta- yhteyksiä on jo olemassa.
15310: miselle. Vaikka koulutus alkaa olemassa olevissa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
15311: oppilaitoksissa käyttäen siellä olevaa opettaja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15312: työvoimaa, tarvitaan myös lisää korkeasti kou- muksen,
15313: lutettua opettaja- ja asiantuntijapalvelua sekä
15314: kirjasto- ja laitteistoinvestointeja. . että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15315: Uuden alkamisessa on jonkin verran mukana piteisiin ammattikorkeakoulukokeilujen
15316: myös asenteellista vastahakoisuutta. Kuitenkin onnistumismahdollisuuksien parantami-
15317: juuri keskiasteen korkeammin koulutetuille eri seksi Vaasan läänissä odotusten mukai-
15318: alojen asiantuntijoille ja ammatti-ihmisille on sesti.
15319: Euroopan yhdentyessä Suomessa työtä ja heidän
15320: palveluksiaan tarvitaan.
15321: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15322:
15323: Kirsti Ala-Harja
15324: 188 1992 vp
15325:
15326: Toivomusaloite 178
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: Ala-Harja: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistyksen toi-
15332: minnan tukemisesta
15333:
15334:
15335: Eduskunnalle
15336:
15337: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdis- juhla, uusmaalainen kansanmusiikkikonsertti,
15338: tys ry. on järjestänyt nimellä Länsi-Suomen valtakunnallisesti merkittävien yhtyeiden Värt-
15339: Musiikkijuhlat spelit yhteensä 20 kertaa. Tapah- tinän, Taliarin ja eteläpohjalaisten Mestaripeli-
15340: tuma on kansainvälinen ja valtakunnallinen. Se mannien suuri Spelit-gaalakonsertti.
15341: on vakiinnuttanut asemansa merkittävimpien Tapahtuma on siis vuosittainen ja se on suu-
15342: kulttuuritapahtumiemme joukossa. relta osin toteutettu talkootyönä. Valtionavus-
15343: Vuoden 1992 Juhla-Speleihin tulee erittäin tustakin on saatu, mikä on ollut välttämätöntä
15344: tasokas ja kattava ohjelmisto: valtakunnalli- tapahtumien onnistumiselle.
15345: nen tanssiseminaari 2.-3.7. yhteistyössä tanssi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15346: alan järjestöjen kanssa, valtakunnallinen suo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15347: menmestaruuskilpailu klarinetin-, mandoliinin-,
15348: viulun- ja huuliharpunsoitossa, suomenruotsa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15349: lainen kansanmusiikkijuhlakonsertti yhteistyös- Kansanmusiikkijuhla Spelit -tapahtuman
15350: sä Folkmusik institutin kanssa, suuri tanssin tukemiseksi.
15351:
15352: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15353:
15354: Kirsti Ala-Harja
15355: 1992 vp 189
15356:
15357: Toivomusaloite 179
15358:
15359:
15360:
15361: Ala-Harja ym.: Euroopan Naisten Liiton Suomen osaston toi-
15362: minnan hyväksymisestä kansainvälisten toiminta-avustusten
15363: piiriin
15364:
15365: Eduskunnalle
15366:
15367: Euroopan Naisten Liiton (EFU) Suomen paljolti omalla kustannuksellaan. Toissa kesänä
15368: osasto toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden järjestettiin laaja kokous Suomessa, jossa oli 100
15369: Länsi-Euroopan maiden kanssa. Liiton jäsen- Euroopan vaikuttajanaista, mukana ministereitä
15370: maita ovat Belgia, Englanti, Espanja, Italia, ja kansanedustajia, kutsuttuna myös entisen Itä-
15371: Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Malta, Norja, Euroopan maiden edustajat, joiden matkat mak-
15372: Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi soimme.
15373: ja Tanska. Viime vuonna jäsenmaiksi tulivat Naisten asema Pohjoismaissa on merkittävä,
15374: lisäksi Puola, Tsekkoslovakia, Unkari ja Viro. ja suomalaisilla naisille on paljon annettavaa
15375: Kansainvälisellä tasolla Suomen osaston eurooppalaisille kanssasisarilleen ja näin ollen
15376: alueeseen kuuluvat kaikki Baltian maat ja olem- koko Euroopan yhdentymiskehitykselle. Viral-
15377: me niistä raportointivelvollisia. Viron osasto liset esitelmät ja raportit matkoista antavat tie-
15378: perustettiin Suomen toimesta 17.11.1991 Tallin- toa niille, jotka eivät ole mukana. Erityisen
15379: nassa. Kuten tunnettua, juuri Baltian maille tärkeänä nähdään myös Euroopan Naisten Lii-
15380: kansainvälinen toiminta on erittäin tärkeätä, ja tossa ympäristöasiat. EFU:lla on Brasiliassa
15381: joudumme toiminnassamme ottamaan huo- pidettävässä ympäristökokouksessa oma kan-
15382: mioon nämä maat erityisesti koulutuksen ja sainvälinen edustaja. Tätä varten kaikki maat
15383: jatkuvan yhteydenpidon kannalta myös muihin ovat joutuneet raportoimaan ympäristöasioista
15384: jäsenmaihin. Tästä aiheutuvat kustannukset lan- Wieniin. Erityisen tärkeänä on pidetty talous-
15385: keavat luonnollisesti EFU:n Suomen osastolle. komissioiden raportteja. Suomi joutui raportoi-
15386: Kotimaassa toimintaamme on välttämätöntä maan myös Baltian osalta. Todettakoon, että
15387: kehittää monella tavalla. Euroopan yhdenty- kansainvälisen ympäristökomission puheenjoh-
15388: misen vaikutukset eivät ole ilman muuta omak- taja on Ritva Vastamäki Suomesta.
15389: suttavissa. Toimintamme tuleekin tähtäämään EFU:n Euroopan Naisten Liiton Suomen
15390: EY-tietouden levittämiseen erilaisten seminaa- osasto tekee merkittävää kansallista ja kansain-
15391: rien, tietoiskujen ja tiedotteiden muodossa. välistä työtä paljolti omalla kustannuksellaan.
15392: Asenteiltaan eurooppalainen suomalainen ei Mutta työ on lisääntynyt, matkat ovat pidenty-
15393: ole itsestään selvä asia, vaan siihen tarvitaan neet ja kustannukset lisääntyneet.
15394: monen vuoden asenteisiin vaikuttavaa työtä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15395: jota Euroopan Naisten Liiton Suomen osasto nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15396: tulee entistä tehostetummin jatkamaan. Euroo- muksen,
15397: pan Naisten Liiton seuraavan yleiskokouksen
15398: aihe on "Islami ja Eurooppa", johon ajankoh- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15399: taiseen aiheeseen myös Suomen osasto tulee Euroopan Naisten Liiton EFU:n Suomen
15400: panostamaan. osaston toiminnan hyvliksymiseksi valtion
15401: Suomalaiset ovat osallistuneet toimintaan tukeman toiminnan piiriin.
15402:
15403: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15404: Kirsti Ala-Harja Pirjo-Riitta Antvuori Maija Perho-Santala
15405: Anneli Taina Riitta Saastamoinen
15406: 190 1992 vp
15407:
15408: Toivomusaloite 180
15409:
15410:
15411:
15412:
15413: S-L. Anttila: Liikuntahallin rakentamisesta Forssaan ja Kos-
15414: kelie Hl.
15415:
15416: Eduskunnalle
15417:
15418: Forssan kaupunki ja Kosken Hl. kunta ovat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15419: anoneet rahoitusta rakentaakseen kuntalaisten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15420: tarpeisiin tärkeän liikuntahallin. Liikuntahalli
15421: tulisi palvelemaan niin liikunta- kuin vapaa- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15422: aikatoimintojakin ja olisi erityisen tärkeä nuori- piteisiin riittävien määrärahojen osoitta-
15423: son harrastustoimintojen kannalta. Siksi sekä miseksi urheilu- ja liikuntarakentamiseen,
15424: Forssan että Kosken Hl.liikuntahallien rakenta- jotta mm. Forssan kaupungin ja Kosken
15425: minen on kiireinen ja tärkeä. Hl. liikuntahallien valtionosuudet voidaan
15426: myöntää.
15427: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15428: Sirkka-Liisa Anttila
15429: 1992 vp 191
15430:
15431: Toivomusaloite 181
15432:
15433:
15434:
15435:
15436: Apukka ym.: Eri koulumuotojen koululaiskuljetusten turvaamisesta
15437:
15438:
15439:
15440: Eduskunnalle
15441:
15442: Hallitusohjelmassaan Ahon hallitus lupasi mm. lukiolaisten ja eri ammattioppilaitosten
15443: panostaa koulutukseen kaikissa taloudellisissa oppilaiden osalta.
15444: tilanteissa. Kuitenkin vuoden 1992 budjetissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15445: karsittiin koulutukseen osoitettuja määrärahoja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15446: roppakaupalla. Eräs konkreettisella tavalla eri muksen,
15447: koulumuotojen koulunkäyntimahdollisuuksien
15448: heikentämistä merkitsevä karsinta tapahtui op- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
15449: pilaiden koulukuljetukseen ja koulumatkojen teisiin oppilaiden koulukuljetukseen ja
15450: kustannusten korvaukseen osoitettujen määrä- koulumatkojen kustannusten korvaami-
15451: rahojen leikkauksessa. Kyseisiä varoja supistet- seen tarkoitettujen määrärahojen korotta-
15452: tiin kymmenillä miljoonilla vuoden 1991 tasosta miseksi edes vuoden 1991 tasolle.
15453: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15454: Asko Apukka Martti Korhonen
15455:
15456:
15457:
15458:
15459: 14 220086Z
15460: 192 1992 vp
15461:
15462: Toivomusaloite 182
15463:
15464:
15465:
15466:
15467: Apukka ym.: Saamen kielen oppimateriaalikeskuksen perustami-
15468: sesta
15469:
15470:
15471: Eduskunnalle
15472:
15473: Saamen kielen opetusta saavat lapset ovat naalikeskuksen perustaminen, mutta eduskun-
15474: jatkuvasti eriarvoisessa asemassa suomenkieli- nan enemmistö ei ollut valmis panostamaan
15475: siin lapsiin verrattaessa sen vuoksi, että heidän saamenkielisten lasten perusoikeuksien toteutta-
15476: oppimateriaalinsa taso riippuu hyvin pitkälti miseen, ei edes lisäämään muutamaa sataatuhat-
15477: opettajien voimista ja mahdollisuuksista tuottaa ta markkaa ko. materiaalin tuottamiseen.
15478: oppimateriaalia. On kohtuutonta edellyttää, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15479: saamen kielen opettajilta vaaditaan omaa vapaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15480: ehtoista työpanosta oppimateriaalin tuottami- muksen,
15481: seksi kohtuuttomasti enemmän kuin muilta
15482: opettajilta. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
15483: Eduskunnassa oli vuoden 1992 budjetin käsit- teisiin saamen kielen oppimateriaalikes-
15484: telyn yhteydessä esillä saamen kielen oppimate- kuksen perustamiseksi.
15485: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15486:
15487: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
15488: 1992 vp 193
15489:
15490: Toivomusaloite 183
15491:
15492:
15493:
15494:
15495: Astala ym.: Turun yliopiston hoitotieteen lehtorin viran muuttami-
15496: sesta apulaisprofessorin viraksi
15497:
15498:
15499: Eduskunnalle
15500:
15501: Turun yliopisto on esittänyt hoitotieteen leh- hoitajakoulutus ja myös tuleva ammattikorkea-
15502: torin viran muuttamista hoitotieteen apulaispro- koulu. Tämä tulee lisäämään ylemmän korkea-
15503: fessorin viraksi. Muutos on erittäin tärkeä. Pe- koulututkinnon ja myös tieteellisen jatkokoulu-
15504: rusteluna viran muutokselle esitämme seuraa- tuksen saaneiden tarvetta oppilaitoksissa.
15505: vaa: Hoitotieteen resurssien pitkällä aikavälillä ta-
15506: Kaikissa muissa vastaavissa suomenkielisissä pahtuva lisääminen Turun yliopistossa tulee vai-
15507: koulutusyksiköissä on professorin viran lisäksi kuttamaan koko maakunnan terveydenhuollon
15508: 1-2 apulaisprofessoria. Turun yliopistossa ei kehittämiseen, koska hoitotieteen koulutus- ja
15509: ole yhtään apulaisprofessorin virkaa, ja muutkin tutkimustoiminta kohdistuu nimenomaan ter-
15510: opetusresurssit ovat vähäisemmät kuin muissa veydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden terveys-
15511: yliopistoissa. neuvonnasta ja perushoidosta vastaavan hoito-
15512: Virka on ehdoton edellytys peruskoulutuksen henkilökunnan työn kehittämiseen. Suurin osa
15513: syventävien opintojen ja tieteellisen jatkokoulu- opiskelijoista on Varsinais-Suomesta.
15514: tuksen kehittämiselle. Peruskoulutuksessa on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15515: opiskelijoita 120 ja tieteellisessä jatkokoulutuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15516: sessa 15. Syventävät opinnot ja tieteellinenjatko- muksen,
15517: koulutus ovat ensisijaisesti professoreiden ja
15518: apulaisprofessoreiden vastuulla. että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin
15519: Virka on välttämätön myös terveydenhuolto- Turun yliopiston hoitotieteen lehtorin vi-
15520: oppilaitokselta nousevien kehittämis-, koulutus- ran muuttamiseksi apulaisprofessorin vi-
15521: ja tutkimustarpeiden kannalta, joista ensisijaise- raksi.
15522: na on terveydenhuolto-oppilaitoksen Osaston-
15523:
15524: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15525:
15526: Heli Astala Ensio Laine
15527: 194 1992 vp
15528:
15529: Toivomusaloite 184
15530:
15531:
15532:
15533:
15534: Astala ym.: Turun ja Porin läänin määrärahaosuuden lisäämisestä
15535: kirjastorakentamiseen
15536:
15537: Eduskunnalle
15538:
15539: Suomalainen kirjastolaitos on kansallinen 1993 osalta rahoitettavia hankkeita ovat Loi-
15540: kulttuurisaavutus. Kirjastoja käyttää 2,5 miljoo- maan kunnan pääkirjasto (2,3 mmk), Alastaron
15541: naa suomalaista. Kirjastot pitävät yllä suoma- pääkirjaston saneeraus (1,6 mmk), Someron pää-
15542: laista sivistystasoa ja tukevat jatkuvaa koulut- kirjasto (3,65 mmk), Paraisten pääkirjaston sa-
15543: tautumista. Kirjastojen tarjoamat tasa-arvoiset neeraus (1,08 mmk), Paimion kirjastoauton han-
15544: informaatio- ja kulttuuripalvelut ovat kansalai- kinta (460 000 mk) ja Turun kirjastoauton han-
15545: sille erittäin arvokkaita. kinta (220 000 mk).
15546: Turun ja Porin läänin määrärahaosuus kirjas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15547: torakentamiseen on liian pieni ja tarvetta vastaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15548: maton. Määrärahaosuuden pienuus on aiheutta-
15549: nut jälkeenjääneisyyttä, jonka paikkaamiseksi että hallitus ryhtyy toimiin Turun ja
15550: tarve on keskimäärin 3-4 kirjastohankkeen ja 2 Porin läänin määrärahaosuuden lisäämi-
15551: kirjastoauton rahoittaminen vuosittain. Vuoden seksi kirjastorakentamiseen
15552:
15553: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15554: Heli Astala Ensio Laine
15555: 1992 vp 195
15556:
15557: Toivomusaloite 185
15558:
15559:
15560:
15561:
15562: Astala ym.: Yksivuotisten taiteilija-apurahojen lisäämisestä nuo-
15563: rille taiteenharjoittajille
15564:
15565:
15566: Eduskunnalle
15567:
15568: Taide on vaikuttavimmillaan syvimpien inhi- Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoittajille ja
15569: millisten arvojen kuvaaja ja herättäjä ja siten kriitikoille tulee varata mahdollisuus lisäopintoi-
15570: kansallisen omanarvontunnon välttämätön osa. hin tai työskentelyyn apurahan turvin. Opinto-
15571: Suomalainen taide on olennainen osa suomalais- lainojen ja työvälineiden hankkimisesta aiheutu-
15572: ta identiteettiä. Laajenevassa kansainvälisessä vien velkojen rasittamille taiteilijoille apuraha on
15573: yhteistyössä pienellä kansakunnalla on oltava usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi ulkomail-
15574: vahva oma identiteetti. Yhteiskunnan on syytä la tapahtuva jatko-opiskelu.
15575: tukea taiteilijoiden toimeentuloturvaa. Taiteilija- Taiteilijajärjestöt ovat ehdottaneet vuodelle
15576: professorin viroista ja valtion taiteilija-apura- 1992 10 uuden yksivuotisen taiteilija-apurahan
15577: hoista annetun lain (734/69) ja lain muuttamises- osoittamista. Erityisesti itsenäisyyden juhla-
15578: ta annettavan hallituksen esityksen mukaisesti vuonna on syytä tukea nuoria taiteenharjoittajia
15579: vuosittain jaettavien yksivuotisten apurahojen huomisen kulttuurin ylläpitäjinä ja edistäjinä.
15580: määrä on 112. Lukumäärää ei ole lisätty. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15581: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15582: lähinnä nuorille taiteenharjoittajille. Viime vuo- muksen,
15583: sina niistä ovat kuitenkin päässeet nauttimaan
15584: vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat. Yksivuo- että hallitus ryhtyy toimiin yksivuotis-
15585: tisten apurahojen määrän lisääminen on välttä- ten taiteilija-apurahojen lisäämiseksi lä-
15586: mätöntä taiteen jälkikasvun turvaamiseksi. hinnä nuorille taiteenharjoittajille.
15587:
15588: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15589:
15590: Heli Astala Jaakko Laakso Outi Ojala
15591: Ensio Laine Oaes Andersson Pekka Leppänen
15592: Eila Rimmi Raila Aho Marjatta Stenius-Kaukonen
15593: Martti Korhonen llvo Polvi Osmo Polvinen
15594: Jarmo Wahlström
15595: 196 1992 vp
15596:
15597: Toivomusaloite 186
15598:
15599:
15600:
15601:
15602: Astala ym.: Pakolaisopetuksen kehittämiseksi tarvittavista toimen-
15603: piteistä
15604:
15605:
15606: Eduskunnalle
15607: Pakolaisiasten opetukselliset ratkaisut kyt- si vuotta kestävän siirtymävaiheen opetuksen
15608: keytyvät yleiseen suomalaiseen vähemmistö- yhteydessä. Valtionosuussäädökset ja opettaja-
15609: kulttuurien koulutuspolitiikkaan. Täyttääkseen sekä tuntiresurssipuute ehkäisevät eriyttämisen.
15610: allekirjoittamansa kansainväliset sopimukset on Pakolaisopetukseen liittyvistä oppimateriaa-
15611: Suomen jatkuvasti kehitettävä vähemmistökult- leista on pulaa. Opetushallituksen tulisi ryhtyä
15612: tuurien lasten opetusta. Kansainvälisten sopi- yhteistyössä kuntien kanssa laatimaan maaham-
15613: musten mukaan vähemmistökulttuureille on me soveltuvaa pakolaisopetuksen materiaalia.
15614: taattava oikeus omaan kieleen ja taustaan. Eri- Erityisen tärkeätä on myös pakolaislapsen oman
15615: tyisesti on otettava huomioon jo ennen koulu- äidinkielen opettajan ja oppilaan koulun yhteis-
15616: ikää tapahtuvan kasvatuksen merkitys. työ.
15617: Peruskouluissa ja lukioissa pakolaisoppilailla _On monta perusteltua syytä lisätä pakolais-
15618: on mahdollisuus opiskella omaa äidinkieltään. opetuksen voimavaroja maassamme.
15619: Asuinkunnat ovat vastuussa opetuksen järjestä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15620: misestä. Opetushallituksen osoittama kahden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15621: vuosittaisen viikkotunnin resurssi ei kuitenkaan muksen,
15622: riitä turvaamaan kotikielen taidon oppimista ja
15623: ylläpitoa eikä antamaan tietoja omasta kulttuu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
15624: ritaustasta. Tuntimäärää tulisi tarkistaa. Koulut voimavarojen lisäämiseksi pakolaisope-
15625: kykenevät vain harvoin tarjoamaan pakolaisop- tukseen.
15626: pilaalle riittävää opetuksellisia eriyttämistä kak-
15627: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15628:
15629: Heli Astala Jaakko Laakso Outi Ojala
15630: Pekka Leppänen Eila Rimmi Raila Aho
15631: Marjatta Stenius-Kaukonen Martti Korhonen llvo Polvi
15632: Osmo Polvinen Jarmo Wahlström
15633: 1992 vp 197
15634:
15635: Toivomusaloite 187
15636:
15637:
15638:
15639:
15640: Astala ym.: Varsinais-Suomen kulttuuriarvojen vaalimisesta
15641:
15642:
15643:
15644: Eduskunnalle
15645:
15646: Varsinais-Suomessa on huomattavasti van- pitotoimenpiteitä ja valtion avustusta, samoin
15647: haa koko Suomen kannalta arvokasta rakennus- valtakunnallinen Turun Merikeskus -hanke.
15648: kantaa, jonka säilyttäminen ja peruskorjaus vaa- Turun Piirustuskoulun, maan vanhimman
15649: tivat tuekseen valtiovallan tukea. Tärkeimpänä kuvataideoppilaitoksen toiminta itsenäisenä ku-
15650: kohteena on Turun Vanhan Suurtorin entistämi- vataiteilijoiden koulutusyksikkönä on taattava.
15651: nen, joka on kansallisesti erittäin merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15652: hanke. Saneeraus- ja kunnostustoimet tarvitse- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15653: vat paitsi Turun kaupungin rahoitusta myös
15654: valtion rahoitusta sekä rakentamiseen että että hallitus ryhtyy toimiin Varsinais-
15655: sisustamiseen. Hankkeen alustava kustannusar- Suomen kulttuuriarvojen vaalimiseksi ja
15656: vio on n. 60 miljoonaa markkaa. kulttuurihistoriallisesti arvokkaan raken-
15657: Turku on myös merkittävien historiallisten nuskannan säilyttämiseksi ja peruskorjaa-
15658: laivojen kotipaikka. Näistä erityisesti museolai- miseksi.
15659: va Sigyn ja Suomen Joutsen vaativat kunnossa-
15660:
15661: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15662:
15663: Heli Astala Ensio Laine
15664: 198 1992 vp
15665:
15666: Toivomusaloite 188
15667:
15668:
15669:
15670:
15671: Aula ym.: Korkeakoulujen irrottamisesta valtion talousarvion
15672: henkilöstökehyksestä
15673:
15674:
15675: Eduskunnalle
15676:
15677: Vuoteen 1995 mennessä yliopistot ja korkea- vastuun, on heidän voitava päättää myös henki-
15678: koulut siirtyvät ns. toimintamenobudjetoinnin löstöpolitiikkansa perusteista. Siksi yliopistot ja
15679: piiriin. Uudessa järjestelmässä korkeakoulut voi- korkeakoulut on siirrettävä henkilötyövuosira-
15680: vat melko vapaasti päättää kulutus- ja palkkara- joitteen ulkopuolelle.
15681: hojensa käytöstä. Merkittävä rajoite on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15682: kin se, että valtion talousarviossa määrätään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15683: vuosittain kunkin hallinnonalan henkilötyövuo- muksen,
15684: sien enimmäismäärä, joka koskee myös yliopis-
15685: toja ja korkeakouluja. että hallitus valtion vuoden 1993 talous-
15686: Koska pitkän tähtäimen tavoitteena on se, arvion laadinnan yhteydessä ryhtyisi toi-
15687: että yliopistot ja korkeakoulut päättävät itse miin, jotta korkeakoulut siirretään virka-
15688: rahojensa käytöstä ja kantavat ratkaisuistaan kehyksiä koskevan päätöksen ulkopuolelle.
15689: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15690:
15691: Maria Kaisa Aula Rötta Jouppila Olavi Ala-Nissilä
15692: Tellervo Renko Tuula Koittinen Mirja Ryynänen
15693: Erkki Pulliainen Hanna Markkula Pentti Lahti-Nuuttila
15694: Ulla Anttila Martti Tiuri Margareta Pietikäinen
15695: Pirkko Laakkonen
15696: 1992 vp 199
15697:
15698: Toivomusaloite 189
15699:
15700:
15701:
15702:
15703: Gustafsson ym.: Määrärahasta Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilo-
15704: jen pääomakustannuksiin
15705:
15706:
15707: Eduskunnalle
15708:
15709: Tampereen yliopiston tukisäätiö, Tampereen nä 1992 erääntyy maksettavaksi 1,5 milj. mk:n
15710: kaupunki, Tampereen ev.-lut. seurakunnat, laina.
15711: Tampereen Opiskelijatuki ry., Tampereen seu- Liikuntatilojen pääkäyttäjiä ovat Tampereen
15712: dun opiskelija-asuntosäätiö ja Tampereen yli- yliopiston opiskelijat ja henkilöstö 56,8 %,
15713: opiston ylioppilaskunta ovat perustaneet Pirkanmaan terveydenhoito-oppilaitos, Tampe-
15714: 21.11.1984 Kiinteistö Oy Atalpan. Kiinteistö on reen lastentarhanopettajaopisto ja Tampereen
15715: rakennettu Tampereen yliopiston läheisyyteen, teknillinen korkeakoulu yhteensä 19,3 %ja ur-
15716: ja sen tarkoitus on olla opiskelijoiden ja yliopis- heiluseurat sekä muut yhteensä 23,9 %. Käyttö-
15717: ton henkilökunnan liikunta- ja palvelutalo. korvauksista ovat vastanneet eri laitokset, mutta
15718: Kiinteistön tarkoituksena ei ole ansaita osak- korvaukset eivät kuitenkaan ole riittäneet katta-
15719: kailleen voittoa tai muuta taloudellista hyötyä. maan kustannuksia. Korkeakoulun ja muiden
15720: Atalpa rahoitti rakentamisen osakepääoman opiskelijoiden käytössä liikuntatilat ovat olleet
15721: (4,4 milj. mk) lisäksi pankkilainoilla sekä ope- maksutta vuoden 1989 syksyyn asti. Sen jälkeen
15722: tusministeriön valtion vuoden 1988 tulo- ja me- ovat kaikki opiskelijat joutuneet maksamaan
15723: noarviosta myöntämällä kahden miljoonan mar- liikuntatiloista käyttömaksua, mikä ei alun perin
15724: kan avustuksella. Koska liikuntatiloihin kohdis- ole ollut tarkoitus. Käyttömaksua on jouduttu
15725: tuu kuitenkin pitkäaikaisia lainoja edelleen 4,5 nostamaan korkeiden pääoma kustannusten ta-
15726: milj. mk, nousevat pääomakustannukset erittäin kia joka lukuvuosi.
15727: korkeiksi. Lisäksi tulevat maksuvalmiuden yllä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15728: pitämiseksi otettujen lyhytaikaisten velkojen ko- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15729: rot. Vuoden 1990 loppuun mennessä olivat lii- sen,
15730: kuntaosan tappiot yhteensä n. 1,1 milj. mk.
15731: Tämänhetkisellä tulorahoituksella pystytään lii- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
15732: kuntapuolen osalta kattamaan vain osittain lai- talousarvioesitykseen avustusmäärärahan
15733: napääomien korkokulut Vuonna 1990 ne olivat Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilojen pää-
15734: n. 0,5 milj. mk. Pääomien lyhennykseen ei ole omakustannusten hoitorasituksen huojen-
15735: rahaa pystytty kerryttämään. Kesäkuun 9 päivä- tamiseen.
15736: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15737:
15738: Jukka Gustafsson Arja Ojala Eila Rimmi
15739: Timo Roos Anneli Taina
15740: 200 1992 vp
15741:
15742: Toivomusaloite 190
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: Iivari: Opintolainojen korkotukiajan pidentämisestä
15748:
15749:
15750: Eduskunnalle
15751:
15752: Opintonsa päättäneiden työllisyystilanne on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15753: vaikea. Tämä näkyy mm. kaupallisilla ja tekni- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15754: sillä aloilla, joilla vastavalmistuneet ovat aina sen,
15755: ennen sijoittuneet työelämään suhteellisen hyvin.
15756: Vuoden 1972 opintotukilain mukaan opinto- että hallitus valtion vuoden 1993 talous-
15757: lainojen korkotuki päättyy 1,5 vuotta valmistu- arvioesityksen laadinnan yhteydessä ryh-
15758: misen jälkeen, ja opintolainan takaisinmaksu tyisi toimiin opintolainojen korkolukiajan
15759: käynnistyy kahden vuoden kuluttua valmistumi- pidentämiseksi yhdellä vuodella nykyi-
15760: sesta. Opintolainojen koroista selviytyminen lai- sestä ja varaisi tähän tarvittavat määrära-
15761: nojen nykyisellä korkotasolla (1.4.1992 lukien hat.
15762: 11,55 %) on ilman ansiotöitä mahdotonta.
15763:
15764: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15765:
15766: Ulpu Iivari
15767: 1992 vp 201
15768:
15769: Toivomusaloite 191
15770:
15771:
15772:
15773:
15774: Iivari ym.: Yleisradion kehittämisestä aikuiskoulutuksen välineenä
15775:
15776:
15777: Eduskunnalle
15778:
15779: Aikuiskoulutuksen tarve lisääntyy koko ajan tarjoavat luontevia mahdollisuuksia Yleisradion
15780: yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myötä. kehittämiseksi koko kansan aikuiskoulutuksen
15781: Yhä useampi kansalainen joutuu syventämään välineeksi, jossa voitaisiin yhdistää etäopetus
15782: ammattitaitoaan tai hankkimaan jopa koko- tarvittaviin tenttimismahdollisuuksiin. Opetus-
15783: naan uuden ammatin. Kansalaisten mahdolli- ministeriön ja Yleisradion välillä on asiasta käy-
15784: suudet aikuiskoulutukseen ovat kuitenkin edel- ty keskusteluja, jotka ovat johtaneet myönteisiin
15785: leen asuinpaikan, varallisuuden tai perheen ti- periaatepäätöksiin. Aikuiskoulutuksen kehittä-
15786: lanteen johdosta erilaisia. Koulutuksen järjestä- miseen tarvittavat varat on kuitenkin poistettu
15787: minen on lisäksi kallista, minkä vuoksi jo valmiit valtion tulo- ja menoarviosta ilman koulutuksen
15788: koulutuksen kanavat olisi käytettävä täysimää- kokonaistaloudellisen hyödyn arviointia.
15789: räisesti hyväksi. Yleisradio tavoittaa tasapuoli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15790: sesti käytännöllisesti katsoen kaikki Suomen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15791: kansalaiset. Kuvan ja äänen tallentaminen on muksen,
15792: lisäksi mahdollista yhä useammille. Tulossa ole-
15793: va television kanavauudistus tarjoaa ohjelmien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15794: sijoittelulle uusia haasteita. Yleisradion kansalli- Yleisradion kehittämiseksi toimivaksi ai-
15795: nen sivistystehtävä ja yhtiössä hankittu kokemus kuiskoulutuksen välineeksi.
15796:
15797: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15798:
15799: Ulpu Iivari Jouko Skinnari Jukka Gustafsson
15800: Mats Nyby Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
15801: 202 1992 vp
15802:
15803: Toivomusaloite 192
15804:
15805:
15806:
15807:
15808: Jurva ym.: Konserttikeskus ry:n koulukonserttitoiminnan tukemi-
15809: sesta
15810:
15811: Eduskunnalle
15812:
15813: Konserttikeskus ry. järjestää koulukonsertte- varata 100 000 markan lisämääräraha Konsertti-
15814: ja ja niiden yhteydessä julkisia konsertteja var- keskus ry:n toimintaedellytysten saattamiseksi
15815: sinkin niille paikkakunnille, joilla konserttitoi- vähintäänkin sille tasolle, jolla ne olivat jo vuon-
15816: mintaa on muutoin rajoitetusti. Vuonna 1986 na 1985.
15817: voimaan tullut taiteilijoiden eläkelaki toi muka- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15818: naan toimintaa harjoittavalle Konserttikeskuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15819: selle uuden kiinteän menoerän eläkevakuutuk-
15820: sien muodossa. Koska Konserttikeskuksen saa- että hallitus varaisi valtion vuoden 1993
15821: ma valtionapu ei ole noussut samassa tahdissa talousarvioesitykseen riittävät määrära-
15822: kuin eläkekustannukset, on yhdistys joutunut hat Konserttikeskus ry:n koulukonsertti-
15823: supistamaan konserttitoimintaansa. Tämän ta- toiminnan tukemiseksi.
15824: kia tulisi valtion talousarvioon vuodelle 1993
15825: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15826:
15827: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15828: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
15829: 1992 vp 203
15830:
15831: Toivomusaloite 193
15832:
15833:
15834:
15835:
15836: Kaarilahti ym.: Opintotukijärjestelmän uudistamisen ulottamisesta
15837: keskiasteen opiskelijoihin
15838:
15839:
15840: Eduskunnalle
15841:
15842: Opintotukijärjestelmän uudistamisen aloitta- syistä. Kahden päällekkäisen opintotukijärjes-
15843: misesta päätettiin vuoden 1992 tulo- ja menoar- telmän hallinnoiminen on hankalaa ja aiheuttaa
15844: vion käsittelyn yhteydessä. Uudistuksesta on opiskelijoiden hakemusten käsittelyn vaikeutu-
15845: säädetty laki, joka koskettaa vain korkeakoulu- mista. Kahden erilaisen järjestelmän ylläpitämi-
15846: opiskelijoita. Järjestelmän uudistamisen jatka- nen pitkäänjakaa opiskelijoita turhaan eri luok-
15847: misesta taijatkamisen aikataulusta ei tehty tark- kiin.
15848: koja päätöksiä, mutta useissa eri yhteyksissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15849: todettiin uudistamisen olevan vasta alkuvaihees- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15850: sa. muksen,
15851: 1. 7.1992 käynnistyvä uudistus jakaa opiskeli-
15852: jat eriarvoiseen asemaan koulutusasteen ja iän että hallitus valtion vuoden 1993 talous-
15853: perusteella. Uudistarillsen ulkopuolelle jäivät arvioesityksen laadinnan yhteydessä laa-
15854: muut paitsi korkeakouluopiskelijat Myöskään jentaisi opintotukiuudistuksen koskemaan
15855: alle 20-vuotiaille ei myönnetä samantasoista keskiasteen opiskelijoita, varaisi tähän
15856: opintotukea kuin yli 20-vuotiaille. tarvittavat määrärahat sekä laatisi uudis-
15857: Opintotuen uudistamisen jatkaminen on pe- tuksen jatkamisen toteuttamisaikataulun.
15858: rusteltua myös hallinnollisista ja rakenteellisista
15859:
15860: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15861:
15862: Marjut Kaarilahti Raimo Vuoristo
15863: 204 1992 vp
15864:
15865: Toivomusaloite 194
15866:
15867:
15868:
15869:
15870: Kalli ym.: Satakunnan korkeakoulun aseman lainsäädännöllisestä
15871: järjestämisestä
15872:
15873:
15874: Eduskunnalle
15875:
15876: Porin kaupungin, Tampereen teknillisen kor- Suomen integroitumisen myötä perustuu
15877: keakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun yh- alueellinen kehittämispolitiikka yhä enemmän
15878: teistyönä aloitettiin v. 1984 korkeakoulutasoisen osaamisen tason nostamiseen ja alueiden oma-
15879: teknis-taloudellisen koulutuksen antaminen Po- toimisuuteen. Keskeistä on myös se, että alueet
15880: rissa. Insinööreille tarkoitettua Dl-tutkintoon ja valtio yhdessä panostavat avainhankkeisiin.
15881: johtavaa koulutusta on sittemmin laajennettu Korkeakouluyksikön toiminnan vahvistaminen
15882: useille aloille. säätämällä laki ja asetus Satakunnan teknis-
15883: Korkeakoulutoiminta tapahtuu Porin teknil- taloudellisesta korkeakoulusta sekä valtion osal-
15884: lisen oppilaitoksen ja Teknologiakeskuksen yh- listuminen sen kustannuksiin ei ole ristiriidassa
15885: teyteen vastikään valmistuneissa tiloissa. Toi- muun kansallisen tiede- ja koulutuspolitiikan tai
15886: minnan rahoituksesta on vastannut lähes yksin aluepolitiikan kanssa.
15887: Porin kaupunki (22 milj. mk + korkeakoulura- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15888: kennus 18 milj. mk). Tämänhetkisessä taloudel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15889: lisessa tilanteessa ei Porin kaupunki kuitenkaan
15890: pysty kehittämään opetusta ilman taloudellista että hallitus päättäisi ryhtyä toimenpi-
15891: tukea. teisiin lain ja asetuksen antamiseksi Sata-
15892: kunnan korkeakoulusta.
15893: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15894:
15895: Timo Kalli Timo Roos Timo Laaksonen
15896: Raila Aho Lea Mäkipää Juha Korkeaoja
15897: Leea Hiltunen Raimo Vuoristo Maunu Kohljoki
15898: Kalevi Lamminen
15899: 1992 vp 205
15900:
15901: Toivomusaloite 195
15902:
15903:
15904:
15905:
15906: Laakkonen ym.: Korkeakoulujen kolmannen lukukauden käyt-
15907: töönoton selvittämisestä
15908:
15909:
15910: Eduskunnalle
15911:
15912: Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15913: tieteellinen tiedekunta on kokeillut kesäluku- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15914: kautta v. 1991. Kesälukukaudesta tu1i opiskeli- muksen,
15915: joiden keskuudessa suosittu. Koska laman vuok-
15916: si ei korkeakouluopiskelijoille riitä tarpeeksi ke- että hallitus ryhtyisi tutkimaan mahdol-
15917: sätyöpaikkoja, tulisi korkeakoulujen ohjelmaan lisuutta ottaa kolmas lukukausi korkea-
15918: ottaa laajemminkin mukaan kolmas lukukausi. kouluissa pysyvästi käyttöön.
15919: Uusi opintotukijärjestelmä antaa mahdollisuu-
15920: den opiskella ympäri vuoden. Opiskelu tehostui-
15921: si ja valmistumisajat lyhenisivät.
15922:
15923: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15924:
15925: Pirkko Laakkonen Matti Väistö Maria Kaisa Aula
15926: 206 1992 vp
15927:
15928: Toivomusaloite 196
15929:
15930:
15931:
15932:
15933: Laakkonen ym.: Freinet-pedagogiikan käyttöönoton avustamisesta
15934: Joensuun adventtiseurakunnan ala-asteella
15935:
15936: Eduskunnalle
15937:
15938: Kristillistä koulutusta lapsilleen haluavien koululla on puutetta teknisen käsityön välineis-
15939: vanhempien toivomuksesta aloitti Joensuussa tä, mm. höyläpenkeistä. Kokonaisrahoituksen
15940: toimintansa syyslukukaudella 1991 adventtiseu- tarve em. tarpeisiin ja toiminnan tukemiseen olisi
15941: rakunnan ylläpitämä ala-aste, jossa on luokat 1, 100000 mk.
15942: 2, 3 ja 5. Oppilaita on tänä vuonna yhteensä 10 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15943: ja ensi vuonna 13-14. Koulussa on tällä hetkel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15944: lä yksi päätoiminen opettaja, mutta ensi vuonna muksen,
15945: todennäköisesti kaksi.
15946: Koulu aikoo ottaa käyttöön kansainvälisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15947: tunnetun Freinet-pedagogiikan, mikä vaatii tie- joilla avustettaisiin Freinet-pedagogiikan
15948: tokoneiden hankintaa oppilaiden oma-aloittei- opetuksen käyttöönottoa Joensuun ad-
15949: seen tiedon keräämiseen ja tuottamiseen. Lisäksi venttiseurakunnan ala-asteella.
15950:
15951: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15952:
15953: Pirkko Laakkonen Heidi Hautala Leea Hiltunen
15954: 1992 vp 207
15955:
15956: Toivomusaloite 197
15957:
15958:
15959:
15960:
15961: Laakkonen ym.: Valtion taidemäärärahojen tasapuolisemmasta
15962: jakamisesta lääneittäin
15963:
15964: Eduskunnalle
15965:
15966: Valtion myöntämät määrärahat taiteen tuke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15967: miseen ovat jakaantuneet alueellisesti hyvin epä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15968: tasaisesti. Esimerkiksi vuonna 1988 valtion tai- muksen,
15969: demenoista 58,2% kohdistui Uudellemaalle, kun
15970: muiden läänien osuus oli 0-5,8 prosenttia. Asu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin,
15971: kaskohtaisesti taidemenoja tarkastellen oli Uu- että valtion taidemäärärahoja ohjattaisiin
15972: denmaan läänin osuus 285 mk/asukas, kun vas- enemmän läänien taidetoimikuntien kaut-
15973: taavat luvut olivat muissa lääneissä 7-85 mk! ta jaettavaksi, jotta alueellinen epäoikeu-
15974: asukas. denmukaisuus määrärahojen jakaantumi-
15975: sessa korjaantuisi.
15976:
15977: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
15978:
15979: Pirkko Laakkonen Tuulikki Ukkola Erkki Pulliainen
15980: Marjatta Vehkaoja Maija Rask Matti Vähänäkki
15981: Timo Järvilahti Timo E. Korva Maria Kaisa Aula
15982: Reijo Laitinen Jukka Roos Marja-Leena Viljamaa
15983: Bjarne Kallis Leea Hiltunen Matti Väistö
15984: Armas Komi
15985:
15986:
15987:
15988:
15989: 15 220086Z
15990: 208 1992 vp
15991:
15992: Toivomusaloite 198
15993:
15994:
15995:
15996:
15997: Lahikainen: Heinolan musiikkikoulun saattamisesta valtion-
15998: osuuden piiriin
15999:
16000:
16001: Eduskunnalle
16002:
16003: Heinolan musiikkiopisto on Mikkelin läänis- neljä soitonopettajaa ja kanslia-apulainen sekä
16004: sä ainoa musiikkioppilaitos, jolle ei ole vielä noin 20 tuntiopettajaa.
16005: myönnetty valtionosuutta. Tilanteen tekee eri- Vuosittain oppilasmäärää on tarkoitus kas-
16006: koiseksi se, että oppilaitoksen edeltäjänä toimi- vattaa siten, että vuoteen 1992 mennessä varsi-
16007: neelle Päijät-Hämeen konservatorion Heinolan naisessa soitonopetuksessa on 200 oppilasta ja
16008: opetuspisteelle myönnettiin valtionapua. Nyt, musiikkileikkikoulussa 100 eli yhteensä 300 op-
16009: kun kaupunki perusti oman oppilaitoksen, joka pilasta. Tuntiopettajien toimia tullaan muutta-
16010: toiminnaltaan on huomattavasti laajempi ja maan edelleen viroiksi.
16011: monipuolisempi, katosi valtionapu samalla. On tärkeää, että Heinolassa ja sen lähikunnis-
16012: Oppilaitos täyttää kouluhallituksen ylitarkas- sa vaikuttava musiikkioppilaitos pääsee lakisää-
16013: tajan Seppo Tuomisen mukaan lakisääteiselle teisen valtionosuuden piiriin (laki 402/87).
16014: valtionosuudelle asetettavat ehdot. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16015: Heinolan musiikkiopisto on perustettu vuon- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16016: na 1984. Omat toimitilat opisto sai vuonna 1988.
16017: Oppilaita musiikkiopistossa on kaikkiaan 268 että hallitus varaisi valtion vuoden 1993
16018: paitsi Heinolasta, niin myös Heinolan maalais- talousarvioesitykseen Heinolan musiikki-
16019: kunnasta, Sysmästä, Hartolasta ja Pertunmaalta. opistolle valtionosuuteen oikeuttavat mää-
16020: Musiikkikoulussa on seuraavat virat: rehtori, rärahat.
16021:
16022: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16023:
16024: Erja Lahikainen
16025: 1992 vp 209
16026:
16027: Toivomusaloite 199
16028:
16029:
16030:
16031:
16032: Lahti-Nuuttila ym.: Opintotukiuudistuksen jatkamisesta
16033:
16034:
16035:
16036: Eduskunnalle
16037:
16038: Vuoden 1992 heinäkuun alussa voimaan tule- esitettävä jatkoaikataulu, jonka puitteissa tätä
16039: va opintotukiuudistus käynnistyy pahasti puut- uudistusta viedään eteenpäin.
16040: teellisena. Uudistus koskee heinäkuun alusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16041: lähtien ainoastaan korkeakouluopiskelijoita, ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16042: keskiasteen opiskelijat jäävät edelleen vanhan muksen,
16043: opintotukijärjestelmän piiriin.
16044: Uusi opintotukijärjestelmä on laajennettava että hallitus päättäisi laatia selkeän
16045: koskemaan korkea-asteen lisäksi myös keskias- ohjelman opintotukiuudistuksen eteenpäin
16046: teen opiskelijoita. Opiskelijoilla on oltava tasa- viemiseksi sekä varaisi valtion vuoden
16047: arvoiset mahdollisuudet harjoittaa opintojaan 1993 talousarvioesitykseen tarvittavat
16048: huolimatta siitä, mikä koulutustaso on kyseessä. määrärahat uudistuksen laajentamiseksi
16049: Opintotukiuudistuksen jatkumisesta ei ole koskemaan myös keskiasteen opiskelijoi-
16050: olemassa tällä hetkellä tietoa. Opintotukiuudis- ta.
16051: tuksen etenemisen turvaamiseksi on selkeästi
16052:
16053: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16054:
16055: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Timo Roos
16056: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell
16057: 210 1992 vp
16058:
16059: Toivomusaloite 200
16060:
16061:
16062:
16063:
16064: Lahti-Nuuttila ym.: Korkeakouluopiskelijoiden ateriakohtaisen
16065: ruokailutuen korottamisesta
16066:
16067:
16068: Eduskunnalle
16069:
16070: Opiskelijoiden asemaa helpottavat valtion toi- ne edellyttää ruoan hinnan nostamista. Samassa
16071: met koostuvat sekä suorasta opintotukijärjestel- yhteydessä todetaan, että ateriakohtaisen ruo-
16072: män kautta annettavasta tuesta että välillisestä kailutuen määrä tulee edelleen säilyttää kolman-
16073: opintotuesta. Jälkimmäisellä on erittäin tärkeä neksena aterian hinnasta. Koska ateriakohtaista
16074: ja perusteltavissa oleva tehtävänsä niin kauan ruokailutukea ei ole korotettu neljään vuoteen,
16075: kuin opiskelijoiden perustoimeentuloturva on tuen jälkeenjääneisyyden poistamiseksi on ryh-
16076: puutteellinen. Opiskelijoita laajimmin kosketta- dyttävä pikaisiin toimiin.
16077: va välillisen tuen muoto on opiskelijoiden ateria- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16078: kohtainen ruokailutuki. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16079: Ruokailutuki on konkreettisesti opiskelijoi- muksen,
16080: den terveellistä ateriointia edistävä ja päivittäisiä
16081: elinkustannuksia alentava tukimuoto. Tuki kos- että hallitus valtion vuoden 1993 ta-
16082: kee nimenomaan aktiivisinta opiskelijoiden lousarvioesitystä laatiessaan varaisi mää-
16083: joukkoa. rärahoja korkeakouluopiskelijoiden ate-
16084: Opetusministeriön ruokailutukityöryhmä an- riakohtaisen ruokailutuen selkeään korot-
16085: toi mietintönsä 1991. Mietinnössä todetaan, että tamiseen.
16086: opiskelijaruokaloiden vaikea taloudellinen tilan-
16087:
16088: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16089:
16090: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Timo Roos
16091: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Aamo vonBell
16092: 1992 vp 211
16093:
16094: Toivomusaloite 201
16095:
16096:
16097:
16098:
16099: Lahti-Nuuttila ym.: Kaikkien opiskelijoiden saattamisesta yleisen
16100: asumistukijärjestelmän piiriin
16101:
16102: Eduskunnalle
16103:
16104: Asumistukijärjestelmämme on opiskelijoiden yhteen kansalaisten tasavertaisuuden vaatimuk-
16105: osalta edelleen sekava. Muun muassa yksin sen kanssa. Epäkohdista päästäisiin laajentamal-
16106: vuokra-asunnossa tai opiskelijasolussa asuvat la asumistukijärjestelmä koskemaan kaikkia
16107: opiskelijat kuuluvat opintotuen asumislisäjär- opiskelijaryhmiä.
16108: jestelmän piiriin. Heikon opintomenestyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16109: omaavat jäävät kokonaan ilman asumisen tu- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16110: kea. muksen,
16111: Opintotukijärjestelmän kautta maksettavan
16112: asumislisän epäkohtia on myös se, ettei sitä että hallitus valtion talousarvioesityk-
16113: makseta kesäkuukausina, vaikka opiskelijoiden sen laadinnan yhteydessä ryhtyisi toimiin
16114: asumismenot säilyvät muuttumattomina tai jopa kaikkien opiskelijoiden siirtämiseksi ylei-
16115: kasvavat kesäaikana. Yhden kansalaisryhmän sen asumistukijärjestelmän piiriin kuulu-
16116: sulkeminen yleisen asumistukijärjestelmän ulko- viksi.
16117: puolelle synnyttää väliinputoajia, ja se ei sovi
16118: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16119: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Timo Roos
16120: Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen Aamo von Bell
16121: 212 1992 vp
16122:
16123: Toivomusaloite 202
16124:
16125:
16126:
16127:
16128: Laine ym.: Turun yliopiston ja Venäjän Akatemian biotekniikan
16129: yhteislaboratorion jatkorahoituksen turvaamisesta
16130:
16131:
16132: Eduskunnalle
16133:
16134: Turun yliopiston ja Moskovan tiedeakate- Korkean tason päätöksenteosta ja molemmin
16135: mian (nykyisin Venäjän Akatemia) välillä on puolin esiintyvästä kiinnostuksesta huolimatta
16136: päätetty biotekniikan resurssien yhdistämiseksi hankkeen rahoitus ei ole edennyt toivotulla ta-
16137: perustaa täysin uudenlainen organisaatio, bio- valla. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon
16138: tekniikan yhteislaboratorio. Laboratorio käsit- saatiin 700 000 markan aloitusmääräraha.
16139: tää kaksi samanlaista taloudellisesti itsenäistä Hankkeen jatkorahoitus tulisi turvata. Muutoin
16140: yksikköä, joista toinen toimii Turun yliopiston sopimus saattaa raueta ja tähänastiset valmiste-
16141: ja toinen Venäjän Akatemian yhteydessä. Tätä lut valuisivat hiekkaan.
16142: koskeva sopimus allekirjoitettiin Helsingissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16143: 26.10.1989 presidentti Mihail Gorbatshovin vie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16144: railun yhteydessä.
16145: Turun Biocityyn sijoittuvan yhteislaborato- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16146: rion tavoitteena on harjoittaa korkeatasoista menpiteisiin Turun yliopiston ja Venäjän
16147: tutkimus- ja koulutustoimintaa biotekniikan Akatemian biotekniikan yhteislaborato-
16148: alalla. Suomen itäisen naapurimaan vankkaa rion jatkorahoituksen turvaamiseksi.
16149: perustutkimusta sovelletaan laboratorion väli-
16150: tyksellä uusien bioteknisten tuotteiden ja inno-
16151: vaatioiden synnyttämiseen.
16152:
16153: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16154:
16155: Ensio Laine Heli Astala
16156: 1992 vp 213
16157:
16158: Toivomusaloite 203
16159:
16160:
16161:
16162:
16163: Laine ym.: Tulevaisuudentutkimuksen keskuksen toiminnan käyn-
16164: nistämisestä Turussa
16165:
16166:
16167: Eduskunnalle
16168:
16169: Hyväksyessään valtion vuoden 1991 tulo- ja vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa ei osoitettu
16170: menoarvion eduskunta päätti, että Suomen Aka- varoja toiminnan käynnistämiseen. Mikäli kulu-
16171: temian yhteyteen perustetaan tulevaisuudentut- van vuoden aikana tarkoitukseen saadaan varo-
16172: kimuksen keskus. Samalla eduskunta päätti alan ja valtiolta vajaat 3 milj. markkaa ja seuraavalle
16173: tutkimustyön keskittämisestä Turun korkeakou- vuodelle varataan 5 milj. markkaa, voidaan
16174: luihin. Päätöstä tehtäessä edellytettiin Turun tutkimuskeskus perustaa eduskunnan kannan-
16175: kaupungin vastaavan tutkimusyksiköiden toimi- oton mukaisesti.
16176: tiloista aiheutuvista kustannuksista viiden vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16177: den ajan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16178: Huolimatta siitä, että eduskunnan kannanot-
16179: to oli selkeä ja että valmiudet Turussa ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
16180: eduskunnan asettamiå edellytyksiä vastaavat, ei tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvion kä-
16181: hanke ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Tu- sittelyn yhteydessä päätetyn tulevaisuu-
16182: russa on korkeakoulujen piirissä tehty tarkkoja dentutkimuksen keskuksen perustamiseksi
16183: toimintasuunnitelmia ja myös alustava suunni- ja toiminnan käynnistämiseksi Turussa.
16184: telma keskuksen tutkimusohjelmaksi. Valtion
16185:
16186: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16187:
16188: Ensio Laine Heli Astala
16189: 214 1992 vp
16190:
16191: Toivomusaloite 204
16192:
16193:
16194:
16195:
16196: Laine: Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten saattamisesta kie-
16197: lenopetuksen saannissa yhdenvertaisiksi pakolaisstatuksen
16198: omaavien kanssa
16199:
16200:
16201: Eduskunnalle
16202:
16203: Pakolaisstatuksen Suomessa omaaville anne- tetaan suomen kielen opetuksen suhteen samaan
16204: taan noin puolen vuoden ajan suomen kielen asemaan pakolaisten kanssa.
16205: opetusta ja vasta sen jälkeen alkaa yleisten ainei- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
16206: den opiskelu. Sen sijaan muille ulkomaalaisille ei nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16207: anneta suomen kielen opetusta ennen yleisten
16208: aineiden opiskeluun siirtymistä. Tästä on seu- ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16209: rauksena vaikeuksia myös yleisopetukseen kuu- Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten
16210: luvien aineiden ymmärtämisessä ja omaksumi- saattamiseksi suomen kielen opetuksen
16211: sessa. saannissa samaan asemaan pakolaissta-
16212: Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten kan- tuksen saaneiden kanssa.
16213: nalta on pidettävä perusteltuna, että heidät saa-
16214:
16215: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16216:
16217: Ensio Laine
16218: 1992 vp 215
16219:
16220: Toivomusaloite 205
16221:
16222:
16223:
16224:
16225: P. Leppänen ym.: Hoitotieteen professorin viran perustamisesta
16226: Jyväskylän yliopistoon
16227:
16228:
16229: Eduskunnalle
16230:
16231: Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon den vuoden kuluttua. Tällöin juuri ensimmäiset
16232: sisältyy hoitotieteen professorin viran (A 28) opiskelijat olisivat valmistuneet, mutta neljänä
16233: perustaminen Jyväskylän yliopistoon lahjoitusta seuraavana vuotena opiskelunsa aloittaneiden
16234: vastaavaksi ajaksi 1.8.1992 alkaen. Virka tarvi- opinnot olisivat kesken. Edellä esitetyn vuoksi
16235: taan opettajien kouluttamiseksi terveydenhuol- esitämme, että tulo- ja menoarviossa Jyväskylän
16236: toalan oppilaitoksiin, joissa on suuri pula päte- yliopistoon perustettava hoitotieteen professorin
16237: vistä opettajista. Vaje on moninkertainen verrat- virka muutettaisiin pysyväksi viiden vuoden
16238: tuna esimerkiksi peruskoulun luokanopettajiin. menot kattavan lahjoituksen turvin.
16239: Keski-Suomessa ongelma on koettu niin vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16240: keaksi, että aluetta edustavat yhteisöt ovat sitou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16241: tuneet lahjoittamaan professorin viran, mikä
16242: mahdollistaa yliopiston jo aiemmin esittämän että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpi-
16243: kehittämishankkeen toteuttamisen. Ongelmana teisiin, joilla turvataan hoitotieteen profes-
16244: koulutuksen käynnistämisessä on se, että virka sorin virka pysyväksi Jyväskylän yliopis-
16245: tulisi vain lahjoituksen ajaksi. On kuitenkin tossa.
16246: varsin vaikeaa kuvitella, että virka lakkaisi vii-
16247:
16248: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16249:
16250: Pekka Leppänen Paavo Nikula Kyllikki Muttilainen
16251: Reijo Lindroos Eila Rimmi Reijo Laitinen
16252: Jukka Roos Marja-Leena Viljamaa Lea Mäkipää
16253: Martti Korhonen livo Polvi Heli Astala
16254: Johannes Leppänen
16255: 216 1992 rd
16256:
16257: Hemställningsmoöon 206
16258:
16259:
16260:
16261:
16262: Malm m.fl.: Om främjande av hemslöjd och konsthantverk vid
16263: föreningen Österbottens hemslöjd och konsthantverk
16264:
16265:
16266: Tili Riksdagen
16267:
16268: Österbottens hemslöjd och konsthantverks rärt beviljats statsbidrag för denna tjänst för
16269: (fd Österbottens svenska hemslöjdsförening) tiden 1.7.1991-7.2.1992.
16270: verksamhetsområde omspänner hela Svenska För att verksamheten vid hemslöjdscentret
16271: Österbotten. För att utveckla hemslöjdsverk- skall kunna utvecklas på ett ändamåls~p.ligt sätt
16272: samheten i Sydösterbotten har föreningen grun- har en arbetsgrupp tilisatt av Svenska Osterbot-
16273: dat ett hemslöjds- och hantverkscentrum i Kris- tens landskapsförbund gjort upp en pian för
16274: tinestad från den 1 augusti 1991. Hemslöjdscen- hemslöjdscentrets verksamhet (Pian för utveck-
16275: tret verkar i den s.k. Hemslöjdsgårdens lokalite- landet av hemslöjdsverksamheten i Kristinestad,
16276: ter. I detta skolhus verkade tidigare Kristi- Vasa 1991). I planen konstateras bl.a. att
16277: nestads kvinnliga hemslöjdsskola, som indrogs hemslöjdscentret behöver en välutrustad
16278: 1978. snickarverkstad för att kursverksamheten skall
16279: Hemslöjdsgårdens huvudbyggnad har renove- kunna bedrivas på ett ändamålsenligt sätt. En-
16280: rats under de senaste åren. Huvudbyggnadens ligt planen skall Hemslöjdsgårdens uthusbygg-
16281: utrymmen används främst för föreläsningar, ut- nad inredas tili snickarverkstad. En separat pian
16282: ställningar och demonstrationer samt för kort- för anskaffning av maskiner, handverktyg och
16283: kurser. inredning har uppgjorts av Centralförbundets
16284: Med hänsyn tili utbildningsbehoven och det för hemslöjd projektchef. De totala kostnadema
16285: bekymmersamma sysselsättningsläget i Kristi- har beräknats tili 295 000 mk.
16286: nestadsregionen har hemslöjdscentralens verk- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
16287: samhet i första hand inriktats på träslöjd och undertecknade att riksdagen måtte hemställa
16288: målning med restaurering av byggnader och
16289: möbler som specialitet. Centret har lyckats an- att regeringen vidtar åtgärder för att
16290: ställa en sakkunnig lärare/rådgivare som ledare befrämja hemslöjd och konsthantverk via
16291: för denna verksarnhet. Med hänsyn tili att denna t.ex.ftJreningen Osterbottens hemslöjd och
16292: lärare/rådgivare är den enda i Finland som konsthantverk.
16293: undervisar i s.k. hård slöjd, har centret tempo-
16294:
16295: Helsingfors den 14 februari 1992
16296:
16297: HåkanMalm Boris Renlund Håkan Nordman
16298: 1992 vp 217
16299:
16300: Toivomusaloite 206 Suomennos
16301:
16302:
16303:
16304:
16305: Malm ym.: Österbottens hemslöjd och konsthantverk -mm1sen
16306: yhdistyksen kotiteollisuus- ja taidekäsityötoiminnan edistämi-
16307: sestä
16308:
16309:
16310: Eduskunnalle
16311:
16312: Österbottens hemslöjd och konsthantverk Jotta kotiteollisuuskeskuksen toimintaa voi-
16313: -nimisen yhdistyksen (aikaisemmin Österbottens taisiin kehittää tarkoituksenmukaisesti, Svenska
16314: svenska hemslöjdsförening) toiminta-alue kattaa Österbottens landskapsförbund -niminen maa-
16315: koko ruotsinkielisen Pohjanmaan. Kotiteolli- kuntaliitto on laatinut suunnitelman kotiteolli-
16316: suustoiminnan kehittämiseksi Etelä-Pohjan- suuskeskuksen toiminnan kehittämiseksi (Suun-
16317: maalla yhdistys on perustanut kotiteollisuus- ja nitelma kotiteollisuuskeskuksen toiminnan ke-
16318: käsityökeskuksen Kristiinankaupunkiin 1.8.1991. hittämiseksi Kristiinankaupungissa, Vaasa
16319: Kotiteollisuuskeskus toimii ns. Kotiteollisuusta- 1991). Suunnitelmassa todetaan mm., että koti-
16320: lon tiloissa. Tässä koulutalossa toimi aikaisem- teollisuuskeskus tarvitsee hyvin varustetun puu-
16321: min Kristiinankaupungin naiskotiteollisuuskou- työverstaan, jotta kurssitoimintaa voitaisiin har-
16322: lu, joka lakkautettiin vuonna 1978. joittaa tarkoituksenmukaisesti. Suunnitelman
16323: Kotiteollisuustalon päärakennus on kunnos- mukaan Kotiteollisuustalon ulkorakennus sisus-
16324: tettu viime vuosina. Päärakennuksen tiloja käy- tettaisiin puutyöverstaaksi. Koneiden, käsityö-
16325: tetään ensisijaisesti luentoihin, näyttelyihin ja kalujen ja sisustuksen hankinnan on suunnitellut
16326: työnäytöksiin sekä lyhyisiin kursseihin. Kotiteollisuuden keskusliiton projektipäällikkö.
16327: Kristiinankaupungin seudun koulutustarpeet Kokonaiskustannukset on arvioitu 295 000 mar-
16328: ja huolestuttavan työllisyystilanteen huomioon kaksi.
16329: ottaen kotiteollisuuskeskuksen toiminta on ensi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16330: sijaisesti kohdistettu puuveistoon ja maalaami- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16331: seen rakennusten ja kalusteiden kunnostaminen sen,
16332: erikoisalana. Keskus on onnistunut palkkaa-
16333: maan asiantuntevan Opettajanineuvojan johta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16334: maan tätä toimintaa. Ottaen huomioon, että edistääkseen kotiteollisuus- ja taidekäsi-
16335: kyse on ainoasta Suomessa ns. kovien materiaa- työtoimintaa esim. Osterbottens hemslöjd
16336: lien työstöä ohjaavasta opettajasta, keskukselle och konsthantverk -nimisen yhdistyksen
16337: on tilapäisesti myönnetty valtionapua tähän vir- kautta.
16338: kaan ajaksi 1.7.1991-7.2.1992.
16339:
16340: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16341:
16342: Håkan Malm Boris Renlund Håkan Nordman
16343: 218 1992 vp
16344:
16345: Toivomusaloite 207
16346:
16347:
16348:
16349:
16350: Markkula ym.: Opintotukiuudistuksen ulottamisesta keskiasteen
16351: opiskelijoihin
16352:
16353:
16354: Eduskunnalle
16355:
16356: Opintotukijärjestelmän rakenteellinen uudis- sa perusteella yli 20-vuotiaiden tavoin olisivat
16357: tus päätettiin käynnistää säätämällä 1.7.1992 oikeutettuja. Viimeksi mainittuun asiaan on
16358: voimaan tuleva uusi laki korkeakouluopiskeli- tosin varsin yksimielisesti vaadittu korjausta jo
16359: joiden opintotuesta. Uudesta laista on useissa eri ko. lain hyväksymisen yhteydessä (Ed. Jouppi-
16360: yhteyksissä sekä eduskunnassa että valtioneu- lan ponsi 17.12.1991).
16361: vostossa todettu, että se on vasta päänavaus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16362: opintotuen uudistamistyössä. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16363: Heinäkuun alussa käynnistyvän uudistuksen muksen,
16364: keskeisimpiä heikkouksia on opiskelijoiden ja-
16365: kaminen koulutusasteen ja iän mukaan epätasa- ettti hallitus valtion vuoden 1993 talous-
16366: arvoiseen asemaan. Uuden lain mukaisenjärjes- arvioesityksen laadinnan yhteydessti laa-
16367: telmän piiriin siirtyvät ainoastaan korkeakoulu- jentaisi opintotukiuudistuksen keskiasteen
16368: opiskelijat. opiskelijoihin ja varaisi ttihtin tarvittavan
16369: Alle 20-vuotiaat korkeakouluopiskelijat jäte- mtitirtirahan sekti laatisi uudistuksen jat-
16370: tään valtiontaloudellisista syistä vaille sitä "nor- kosta ttismtillisen toteuttamisaikataulun.
16371: maalitasoista" opintotukea, johon he opiskelun-
16372:
16373: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16374:
16375: Hanna Markkula Maria Kaisa Aula Minna Karhunen
16376: Matti Vanhanen Heidi Hautala Maija Rask
16377: Arja Ojala Irmeli Takala
16378: 1992 vp 219
16379:
16380: Toivomusaloite 208
16381:
16382:
16383:
16384:
16385: Markkula ym.: Korkeakoulujen kesäopetuksen lisäämisestä
16386:
16387:
16388: Eduskunnalle
16389:
16390: Opiskelijoiden kesätyömahdollisuudet ovat velvollisuusmääräykset sekä laitoksien rahapula.
16391: ensi kesänä heikommat kuin aikoihin. Ilman Toinen mahdollisuus on laajentaa yliopistoissa
16392: kesätyöpaikkaa jäävät haluaisivat käyttää ai- erillisen kesäyliopiston toimintaa myös pitem-
16393: kansa opiskellen. Kuitenkin kesäopetuksen jär- mälle ehtineiden opiskelijoiden tarpeeseen sopi-
16394: jestäminen on vähäistä ja miltei pelkästään kesä- vaksi.
16395: yliopistojen varassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16396: Kesäopetuksen laajentamiseen on ainakin oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16397: kaksi mahdollisuutta. Korkeakoulujen laitokset muksen,
16398: voisivat ajoittaa opetuksen antamista kesäai-
16399: kaan sekä laajentaa tenttimismahdollisuuksia että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
16400: ns. kesätentein, kuten monissa laitoksissa on jo korkeakoulujen kesäopetuksen laajenta-
16401: tehty. Rajoitteena ovat kuitenkin opettajien työ- miseksi.
16402:
16403: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16404:
16405: Hanna Markkula Maria Kaisa Aula Minna Karhunen
16406: Matti Vanhanen Heidi Hautala Irmeli Takala
16407: Jouni J. Särkijärvi
16408: 220 1992 rd
16409:
16410: Hemställningsmotion 209
16411:
16412:
16413:
16414:
16415: Metsämäki: Om understöd för Musik vid havet rf:s konsertverk-
16416: samhet i Ingå
16417:
16418: Tili Riksdagen
16419:
16420: Föreningen Musik vid havet har under de fyra manget borde den ekonomiska basen kunna
16421: senaste åren arrangerat högklassiga och mycket säkras, eftersom föreningens egna resurser inte
16422: uppskattade musikdagar, "Musik vid havet", i mera räcker till.
16423: Ingå. För Ingå och för hela Västnyland har Hänvisande till det ovanstående föreslår jag
16424: "Musik vid havet", på kort tid, blivit ett av högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
16425: sommarens musikaliska höjdpunkter och också
16426: publikmässigt välbesökta tillställningar. För att att regeringen vid beredningen av stats-
16427: kunna bibehålla den höga konstnärliga nivån budgeten beaktar understödet för Musik
16428: och för att ytterligare kunna utveckla evene- vid havet rf"s konsertverksamhet i Ingå.
16429:
16430: Helsingforsden 14 februari 1992
16431: Lauri Metsämäki
16432: 1992 vp 221
16433:
16434: Toivomusaloite 209 Suomennos
16435:
16436:
16437:
16438:
16439: Metsämäki: Musik vid havet -nimisen yhdistyksen konserttitoimin-
16440: nan tukemisesta Inkoossa
16441:
16442:
16443: Eduskunnalle
16444: Musik vid havet -niminen yhdistys on järjestä- perusta olisi voitava turvata, koska yhdistyksen
16445: nyt neljän viime vuoden aikana korkeatasoiset ja omat voimavarat eivät enää riitä.
16446: hyvin arvostetut "Musik vid havet" -musiikki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16447: päivät Inkoossa. Inkoolle ja koko Länsi-Uudel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16448: lemaalle näistä päivistä on lyhyessä ajassa muo-
16449: dostunut yksi kesän musikaalisista kohokohdis- että hallitus valtion talousarvion val-
16450: ta. Päivien eri tilaisuuksissa on käynyt myös mistelussa ottaisi huomioon Musik vid
16451: paljon yleisöä. Korkean taiteellisen tason säilyt- havet -nimisen yhdistyksen konserttitoi-
16452: tämiseksi ja päivien kehittämiseksi taloudellinen mintaan Inkoossa tarvittavan tuen.
16453: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16454:
16455: Lauri Metsämäki
16456: 222 1992 rd
16457:
16458: Hemställningsmotion 210
16459:
16460:
16461:
16462:
16463: Metsämäki: Om understöd för Nordiska Gitarrfestivalen
16464:
16465:
16466:
16467: Tili Riksdagen
16468:
16469: Nordiska Gitarrfestivalen i Ekenäs har under utomhus, har det dock inneburit en stor ekono-
16470: de senaste åren utvecklats kraftigt och satsning- misk risktagning för arrangörema. Med tanke
16471: ama har fått ett synnerligen gott mottagande på konsertverksamhetens framtid och fortsatta
16472: bland publiken och massmedia. utveckling skulle det behövas ett kännbart stöd
16473: Den musik som har framförts representerar från sarnhällets sida som skulle göra det möjligt
16474: klassisk och modem musik på en hög konstnär- att vidareutveckla verksarnheten och också bred-
16475: lig nivå. Artistema som har uppträtt på konser- da utbudet och hålla fast vid den höga konstnär-
16476: tema är intemationellt kända inom sin genre. liga nivån.
16477: Bejublade artister har bl.a. varit Paco de Lucia På grund av det ovan anförda föreslår jag
16478: från Spanien, John McLaughlin från Storbritan- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
16479: nien, vokalistensemblen för gammal musik La-
16480: mentabile Concort från Sverige och senaste som- att regeringen i beredningen av 1993 års
16481: mar B. B. King. statsbudget skulle beakta anslag för Nor-
16482: På grund av att konsertema i huvudsak sker diska Gitarrfestivalen.
16483:
16484: Helsingfors den 14 februari 1992
16485: Lauri Metsämäki
16486: 1992 vp 223
16487:
16488: Toivomusaloite 210 Suomennos
16489:
16490:
16491:
16492:
16493: Metsämäki: Nordiska Gitarrfestivalen -tapahtuman tukemisesta
16494:
16495:
16496:
16497: Eduskunnalle
16498:
16499: Nordiska Gitarrfestivalen -tapahtuma Tam- ulkosalla, tästä aiheutuu järjestäjille suuri talou-
16500: misaaren seudulla on kehittynyt voimakkaasti dellinen riski. Konserttitoiminnan edistämiseksi
16501: viime vuosina, ja toiminta on saanut erittäin tulevaisuudessa yhteiskunnalta tarvittaisiin tun-
16502: hyvän vastaanoton yleisöltä ja tiedotusvälineiltä. tuvaa tukea, joka mahdollistaisi toiminnan ke-
16503: Esitykset ovat edustaneet taiteellisesti korkea- hittämisen ja tarjonnan laajentamisen entises-
16504: tasoista klassista ja modernia musiikkia. Kon- tään sekä korkean taiteellisen tason turvaami-
16505: serteissa esiintyneet taiteilijat ovat alansa kan- sen.
16506: sainvälisiä kuuluisuuksia. Suuren suosion saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16507: vuttaneita taiteilijoita ovat olleet mm. Paco de taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16508: Lucia Espanjasta, John McLaughlin Isosta-
16509: Britanniasta ja vanhan musiikin lauluyhtye La- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
16510: mentabile Concort Ruotsista sekä viime vuonna talousarvion valmistelussa huomioon Nor-
16511: B. B. King. diska Gitarrfestivalen -tapahtuman tarvit-
16512: Koska monet konserteista pidetään pääosin seman määrärahan.
16513:
16514: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16515: Lauri Metsämäki
16516:
16517:
16518:
16519:
16520: 16 220086Z
16521: 224 1992 vp
16522:
16523: Toivomusaloite 211
16524:
16525:
16526: Moilanen ym.: Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen
16527: säilyttämisestä
16528:
16529:
16530: Eduskunnalle
16531:
16532: Opetusministeriön työryhmä on äänestyksen toksella on useita erityistoimintoja, joita ei ole
16533: jälkeen esittänyt hammaslääketieteen koulutuk- muualla maassa. Näitä ovat mm. suumikrobiolo-
16534: sen lopettamista Helsingin yliopistosta. Helsin- gian palvelulaboratorio sekä kipupoliklinikka.
16535: gin yliopisto on maamme johtava ja laaja-alaisin Helsingissä on myös kehitys- ja kasvuhäiriöiden
16536: yliopisto, joka tarjoaa parhaat mahdollisuudet erikoispoliklinikka. Yhteistyö Suomen ainoan
16537: mm. poikkitieteelliseen tutkimustyöhön. Helsin- leukakirurgian koulutusyksikön sekä valtakun-
16538: gin yliopisto on maamme ainoa kaksikielinen nallisen huuli-suulakihalkiopotilaiden hoitokes-
16539: yliopisto. Sen vaikutusalueella on suurin väestö- kuksen kanssa korostaa Helsingin laitoksen ai-
16540: pohja. nutlaatuisuutta, asiantuntemusta ja johtavaa
16541: Helsingin yliopiston hammaslääketieteen kli- asemaa maassamme. Tämä yhteistyö vaikeutuisi
16542: nikan tieteellinen tutkimustyö on kansallista ja ja hoidon edellytykset kärsisivät olennaisesti, jos
16543: kansainvälistä huipputasoa kaikilla olemassa Helsingin laitos lopetettaisiin.
16544: olevilla kriteereillä mitattuna. Viimeisten 10 vuo- Helsingin yliopiston hammaslääketieteen lai-
16545: den aikana julkaistuista alan väitöskirjoista on toksella on tärkeä rooli myös alan keskiasteen
16546: 42 % tehty Helsingin yliopistossa. koulutuksen, hammasteknikkojen ja hammas-
16547: Laitoksen tieteellistä tasoa ilmentävät sen laa- hoitajien koulutuksessa. Lisäksi Helsingin laitos
16548: jat kansainväliset yhteydet ja se, että ulkomainen on uusin maassamme ja sen laitteistot ovat hy-
16549: tutkijavaihto on runsasta. Laitoksen kansainvä- vässä kunnossa.
16550: listä arvostusta osoittaa myös se, että laitos on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eli
16551: valittu vuoden 1992 alusta Maailman terveysjär- Uudenmaan läänin väestöpohjan suuruus tar-
16552: jestön yhteistyökeskukseksi (WHO Collabora- joaa hammaslääketieteen koulutusyksikölle tar-
16553: ting Center of Oral Health Education) ja että peellisen määrän potilaita, päinvastoin kuinjois-
16554: laitoksen tutkijat sekä professorit toimivat asian- sakin muissa laitoksissa, joissa on ollut opetus-
16555: tuntijatehtävissä useissa kansainvälisissä yhtei- potilaista pulaa. Helsingin laitos onkin maamme
16556: söissä. johtava alan opetus- ja hoitolaitos, jossa on
16557: Tutkimuksen korkeata tieteellistä tasoa ilmen- 40 000 potilaskäyntiä vuodessa. Lisäksi Helsin-
16558: tää myös se tosiasia, että Helsingin yliopiston gin laitoksen käyttökustannukset hoidettua poti-
16559: hammaslääketieteen laitos on saanut merkittä- lasta kohden ovat maan alhaisimmat.
16560: västi ulkopuolista, koti- ja ulkomaista rahoitus- Helsingin yliopiston hammaslääketieteen lai-
16561: ta. Laitoksen toiminnan jatkamista arvioitaessa toksen toiminnan jatkaminen on itsestään selvää
16562: on todettava sen tutkimuksen kyky vastata tule- kaikilla objektiivisilla mittareilla mitattuna.
16563: vaisuuden tutkimuksen ja koulutuksen haastei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16564: siin. Tässäkin Helsingin laitoksella on ylivoimai- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16565: sesti vankin asema. Laitoksen vahvat tutkimus- muksen,
16566: alueet, suubiologia ja suun mikrobiologia sekä
16567: epidemiologia, ovat juuri ne perustieteet, joiden että hallitus ryhtyisi toimiin Helsingin
16568: varaan nykyinen ja erityisesti tulevaisuuden yliopiston hammaslääketieteen klinikan
16569: hammaslääketiede rakentuu. toiminnan ja alan monipuolisen opetuksen
16570: Helsingin yliopiston hammaslääketieteen lai- jatkamisen turvaamiseksi.
16571:
16572: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16573:
16574: Eeva-Liisa Moilanen Outi Ojala Pekka Haavisto
16575: Johannes Koskinen Jouko Jääskeläinen Arja Alho
16576: Tarja Kautto Pekka Räty Tuija Maaret Pykäläinen
16577: Jouni J. Särkijärvi Paavo Nikula Paavo Lipponen
16578: Päivi Varpasuo Gunnar Jansson Ben Zyskowicz
16579: 1992 vp 225
16580:
16581: Toivomusaloite 212
16582:
16583:
16584:
16585:
16586: Myller ym.: Euroopan metsäinstituutin sijoittamisesta Joensuuhun
16587:
16588:
16589:
16590: Eduskunnalle
16591:
16592: Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa ovat alueella hyvät. Ilman huomiota ei voi tässä
16593: on varattu määräraha Euroopan metsäinstituu- yhteydessä myöskään jättää alueen metsävaltai-
16594: tin perustamiseksi Suomeen. Asia on tärkeä sekä suutta ja läheisyyttä Karjalan laajoihin yhte-
16595: puunjalostusteollisuuden tarpeiden että ympä- näisiin metsäalueisiin.
16596: ristönsuojelun tavoitteiden kannalta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16597: Joensuun yliopistossa on maan toinen maa- ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16598: metsätieteellinen tiedekunta. Kaupungissa on sen,
16599: myös metsä- ja puutalousoppilaitos sekä
16600: voimakasta toimintaa Metsäntutkimuslaitok- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
16601: sella. Kaiken kaikkiaan olosuhteet Euroopan teisiin Euroopan metsäinstituutin perusta-
16602: metsäinstituutin menestykselliseksi toiminnaksi miseksi ja sen sijoittamiseksi Joensuuhun.
16603:
16604: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16605:
16606: Riitta Myller Jukka Gustafsson
16607: 226 1992 vp
16608:
16609: Toivomusaloite 213
16610:
16611:
16612:
16613:
16614: Myller ym.: Opintotukilain kokonaisuudistuksen toteuttamisesta
16615:
16616:
16617: Eduskunnalle
16618:
16619: Hallitusohjelman mukaan opintotukijäijestel- 4) huoltovelvollisuutta ei huomioida opinto-
16620: mä uudistetaan perustoimeentulon takaavaksi rahan määrässä.
16621: etuudeksi lisäämällä opintorahan osuutta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16622: Uudistus aloitetaan tähän suuntaan vuonna tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16623: 1992 ainoastaan korkeakouluopiskelijoiden sen,
16624: osalta. Keskiasteen opiskelijat jätetään kokonai-
16625: suudessaan opintotukiuudistuksen ulkopuolelle. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
16626: Myös korkeakouluopiskelijoille toteutettuun perusteluissa lueteltujen opintotukilain
16627: uudistukseen liittyy edelleen vakavia puutteita ja puutteiden korjaamiseksi niin, että korjat-
16628: ongelmia: tuna opintotukilaki koskisi myös keskias-
16629: 1) alle 18-vuotiaat . korkeakouluopiskelijat teen opiskelijoita ja että hallitus tekisi
16630: jäävät vaille opintotukea päätökset sellaisen opintotukirahaston pe-
16631: 2) opintorahan esitetty taso ei takaa opiskeli- rustamiseksi, josta opiskelijat saisivat pit-
16632: joille perustoimeentuloa käaikaista, nykyistä markkinakorkota-
16633: 3) opintolainoille tulee pankkien määräämä soista edullisempaa lainaa.
16634: markkinakorko
16635:
16636: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16637:
16638: Riitta Myller Jukka Gustafsson
16639: 1992 vp 227
16640:
16641: Toivomusaloite 214
16642:
16643:
16644:
16645:
16646: Mäkelä: Jyväskylän yliopiston fysiikan laitosrakennuksen rakenta-
16647: misesta
16648:
16649:
16650: Eduskunnalle
16651:
16652: Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen pää- nittelumäärärahaa laitosrakennukselle, jotta ra-
16653: tutkimusväline, hiukkaskiihdytin, on valmistu- kentaminen voidaan aloittaa opetusministeriön
16654: nut Ylistönrinteelle noin viiden kilometrin pää- hallinnonalan rakentamisohjelman mukaisesti
16655: hän laitoksen nykyisistä jo epäajanmukaisista ja vuonna 1993. Fysiikan laitoksen rakentamisen
16656: ahtaista vuokratiloista. Hiukkaskiihdytin ja sen kokonaiskustannusarvio on 44,3 mmk.
16657: yhteyteen perustettu syklotronilaboratorio edus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16658: tavat kansallisia resursseja ja ovat merkittäviä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16659: investointeja.
16660: Hiukkaskiihdyttimen käyttöönotto ja sitä tie- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
16661: tä tutkimustoiminnan ja koko fysiikan laitoksen esitykseen määrärahat Jyväskylän yliopis-
16662: täysipainoinen kehittäminen edellyttävät suun-: ton fysiikan laitoksen rakentamiseen.
16663:
16664: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16665:
16666: Tina Mäkelä
16667: 228 1992 vp
16668:
16669: Toivomusaloite 215
16670:
16671:
16672:
16673:
16674: Mäkelä ym.: Konservointikeskuksen perustamisesta Jyväskylän
16675: yliopistoon
16676:
16677:
16678: Eduskunnalle
16679:
16680: Konservointikeskuksen valtakunnallinen tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16681: ve on laajalti tiedostettu. Kyseisen perustettavan oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16682: laitoksen liittäminen Jyväskylän yliopiston toi- sen,
16683: mintoihin sillä tavoin kuin perustamissuunnitel-
16684: missa on esitetty on konkreettinen ja toteutta- ettii hallitus ottaisi valtion talousarvio-
16685: miskelpoinen asia. Jyväskylän yliopistossa ovat esitykseen miiiiriirahan konservointikes-
16686: perinteisesti olleet kulttuurihistorialliset arvot kuksen perustamiseksi Jyviiskyliin yliopis-
16687: voimakkaasti esillä, samoin taidekasvatus ja tai- ton yhteyteen.
16688: dehistoria. Muut Jyväskylän yliopiston aineet
16689: täydentävät perustettavan konservointikeskuk-
16690: sen toimintaa.
16691: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16692:
16693: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
16694: 1992 vp 229
16695:
16696: Toivomusaloite 216
16697:
16698:
16699:
16700:
16701: Mäkelä ym.: Romaninkielisten opettajien kouluttamisesta
16702:
16703:
16704:
16705: Eduskunnalle
16706:
16707: Nykyään romaniväestöllä ei ole mahdolli- joka pystyisi peruskoulutuksen antamiseen ro-
16708: suutta saada peruskoulutusta omalla kielellään, manien omalla kielellä.
16709: vaan romanit joutuvat muista maamme vähem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16710: mistöistä poiketen käymään peruskoulunsa alus- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16711: ta alkaen suomen kielellä. Tätä voidaan pitää sen,
16712: vakavana epäkohtana ja eriarvoisuutena verrat-
16713: tuna esim. saamelaisiin tai ruotsinkieliseen väes- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
16714: töömme. Asiantilan korjaamiseksi tulisi pikai- esitykseen määrärahan romanien kielen
16715: sesti aloittaa mustalaislapsia varten peruskoulun taitavien peruskoulunopettajien pikaiseksi
16716: opettajien koulutus romaniväestön keskuudessa erityiskouluttamiseksi niin, että romani-
16717: niin, että opettajat olisivat romanien kielen osaa- lasten romaninkielinen peruskoulutus voi-
16718: via henkilöitä. Tällä tavoin voitaisiin muutaman taisiin maassamme aloittaa mahdollisim-
16719: vuoden sisällä saada maahamme opettajakunta, man pikaisesti.
16720:
16721: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16722:
16723: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
16724: 230 1992 vp
16725:
16726: Toivomusaloite 217
16727:
16728:
16729:
16730:
16731: Mäkelä: Opintotukiuudistuksen ulottamisesta koskemaan myös
16732: keskiasteen opiskelijoita
16733:
16734: Eduskunnalle
16735:
16736: Opintotukilakia on hiljattain uudistettu ko- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16737: rottamalla opintorahaa tuntuvasti. Samalla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16738: opintolainat muuttuivat markkinakorkoisiksi
16739: valtion takauksen säilyessä. että hallitus jatkaisi opintotukiuudis-
16740: Puutteena lakiuudistuksessa oli se, että kes- tusta valtion talousarvion yhteydessä niin,
16741: kiasteen opiskelijat jäivät lain ulkopuolelle ja että myös keskiasteen opiskelijat tulisivat
16742: että alle 20-vuotiaat kodin ulkopuolella asuvat lain piiriin ja että alle 20-vuotiaat kodin
16743: tulivat eriarvoiseen asemaan yli 20-vuotiaisiin ulkopuolella asuvat opiskelijat tulisivat
16744: verrattuna. Nämä epäkohdat tulisi korjata jat- tasa-arvoiseen asemaan yli 20-vuotiaiden
16745: kamalla opintotukilain uudistusta valtion ta- kodin ulkopuolella asuvien kanssa.
16746: lousarvion yhteydessä.
16747: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16748: Tina Mäkelä
16749: 1992 vp 231
16750:
16751: Toivomusaloite 218
16752:
16753:
16754:
16755:
16756: Mäkelä ym.: Opintolainojen ylimääräisestä korkotuesta
16757:
16758:
16759:
16760: Eduskunnalle
16761:
16762: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista
16763: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä
16764: huonommassa asemassa. Heillä on edessä muut- nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot-
16765: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankin- taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskelijan
16766: ta, perheen perustaminen, asunnon hankinta ja korkotuen pidentäminen 1,5 vuodesta 3 vuoteen.
16767: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16768: saattaa olla ylivoimainen. oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16769: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- sen,
16770: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien
16771: mukaan, kun otetaan huomioon piilotyöttö- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
16772: myys, vajaatyöllisyys ja koulutustaan vastaama- esitykseen määrärahan vastavalmistunei-
16773: toota työtä tekevät, nousee akateemisten työttö- den opiskelijoiden opintolainojen ylimää-
16774: myysprosenttijopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaik- räisen korkotukiajan pidentämiseksi kol-
16775: ka saisikin koulutustaan vastaavaa työtä, palk- meksi vuodeksi.
16776: katulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut
16777:
16778: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16779:
16780: Tina Mlkeli Hannu Suhonen
16781: 232 1992 vp
16782:
16783: Toivomusaloite 219
16784:
16785:
16786:
16787:
16788: Mäkelä: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston lisärakentami-
16789: sesta
16790:
16791:
16792: Eduskunnalle
16793:
16794: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16795: lutustehtävät ovat laajentuneet ja oppilasmäärät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16796: kaksinkertaistuneet alkuperäiseen mitoitukseen
16797: nähden. Niin opistoasteen koulutus kuin aikuis-
16798: koulutus tarvitsee pikaisesti lisää opetustiloja. että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
16799: Lisäksi sosiaalitiloja on riittämättömästi ja lii- esitykseen määrärahan Keski-Suomen
16800: kuntatilat puuttuvat kokonaan. Esisuunnitelma kotitalousopettajaopiston lisärakentami-
16801: on valmistumassa ja lisärakentamisen kustan- seen.
16802: nusarvio on 25,7 miljoonaa markkaa.
16803:
16804: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16805:
16806: Tina Mäkelä
16807: 1992 vp 233
16808:
16809: Toivomusaloite 220
16810:
16811:
16812:
16813:
16814: Mäkelä ym.: Jyväskylän ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen
16815: rakentamisen aloittamisesta ·
16816:
16817:
16818: Eduskunnalle
16819:
16820: Jyväskylän ammatillisen aikuiskoulutuskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16821: kuksen opetustilat ovat tällä hetkellä riittämät- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16822: tömät ja toimivat kalliissa vuokratiloissa. Siksi
16823: olisi yhä laajenevan käytön takia kiire ryhtyä että hallitus ottaisi vuoden 1992 aika-
16824: rakentamaan em. tiloja jo vuoden 1992 aikana. . na anneftavaan lisätalousarvioesitykseen
16825: Laajuudeltaan 6 100 hyötyneliömetrin hankkeen määrärahat Jyväskylän ammatillisen ai-
16826: perustaruissuunnitelma on valmistumassa. Kus- kuiskoulutuskeskuksen opetustilojen ra-
16827: tannusarvio on kokonaisuudessaan 48,4 milj. kentamisen aloittamiseen.
16828: markkaa, ja toteutus tulisi tehdä nyt, kun
16829: rakentamisen hintataso on alimmillaan.
16830:
16831: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16832: Tina Mäkelä Sulo Aittoniemi
16833: Hannu Suhonen Marita Jurva
16834: 234 1992 vp
16835:
16836: Toivomusaloite 221
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Mäkelä ym.: Saamen- ja romaninkielisen kirjallisuuden tukemi-
16842: sesta
16843:
16844: Eduskunnalle
16845:
16846: Saamenkielinen ja romaninkielinen kirjalli- ei koskaan pysty muodostumaan niin suureksi
16847: suus ovat vähemmistökielten edustajina olleet menestykseksi, että se olisi täysin kannattavaa
16848: maassamme jatkuvasti heikossa asemassa. Voi- kustantajalle. Tämän takia kaivattaisiin merkit-
16849: daan puhua lähes systemaattisesta sortamistoi- tävästi nykyistä suurempaa tukea valtiovallan
16850: minnasta. Saamen- ja romaninkieliselle kirjalli- taholta. Tämä olisi välttämätöntä jo kansalais-
16851: suudelle ei Suomessa valtion toimesta anneta ten tasavertaisuuden ja YK:n ihmisoikeuksien
16852: tukea juuri lainkaan. Sen sijaan naapurimais- julistuksenkin takia.
16853: samme, esim. Norjassa ja Ruotsissa, tuki on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16854: moninkertainen. Tämän takia näissä maissa il- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16855: mestyykin huomattavasti enemmän vähemmis- muksen,
16856: tökielistä kirjallisuutta, ja vähemmistöjen oma
16857: kirjallinen kulttuuri on varsin elävää. että hallitus ottaisi riittävän määrära-
16858: Myös Suomessa on lukuisia saamenkielisiä ja han valtion talousarvioesitykseen saamen-
16859: romaninkielisiä kirjoittajia, mutta heidän on ja romaninkielisen kirjallisuuden mer-
16860: erittäin vaikeata saada teoksiaan julkaistuksi kittävästi nykyistä suuremmaksi tuke-
16861: omalla äidinkielellään kustannuspolitiikan ta- miseksi.
16862: kia. Pienen vähemmistön kielellä kirjoitettu kirja
16863: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16864: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
16865: 1992 vp 235
16866:
16867: Toivomusaloite 222
16868:
16869:
16870:
16871:
16872: Mölsä: Orimattilan Myllyiän ala-asteen rakentamisesta
16873:
16874: Eduskunnalle
16875:
16876: Orimattilan peruskoulun Myllyiän ala-asteen Tämä aloite on valmisteltu Päijät-Hämeen
16877: rakentaminen on suunnitelmissa vuosille 1993- kansanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteis-
16878: 1994. Kustannusarvio on 20 mmk. työnä.
16879: Uuden ala-asteen rakentamistarve on ollut jo Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16880: noin kymmenen vuotta. Orimattilan kaupungin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16881: asukasmäärän melko voimakas lisääntyminen
16882: on entisestään lisännyt rakentamistarvetta. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
16883: Uusi koulu on suunniteltu rakennettavaksi teisiin Orimattilan peruskoulun Myllyiän
16884: aivan kaupunkikeskuksen välittömässä läheisyy- ala-asteen rakentamiseksi.
16885: dessä olevalle uudelle asuntoalueelle.
16886:
16887: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16888:
16889: Tero Mölsä
16890: 236 1992 rd
16891:
16892: Hemställningsmotion 223
16893:
16894:
16895:
16896:
16897: Nordman: Om tryggande av finansieringen av svenskspråkig läkar-
16898: utbildning i Vasa sjukvårdsdistrikt
16899:
16900:
16901: Tili Riksdagen
16902:
16903: En av undervisningsministeriet tillsatt arbets- sjukvårdsdistrikt har lovat bekosta två biträdan-
16904: grupp föreslog hösten 1990 att Helsingfors uni- de lärartjänster.
16905: versitet skall inleda svenskspråkig läkarutbild- Helsingfors universitets anhållan om 300 000
16906: ning i Vasa sjukvårdsdistrikt fr.o.m. hösten mk för inledande av utbildningen hösten 1992
16907: 1991. Förslaget omfattades bl.a. av undervis- beaktades inte i statsbudgeten för 1992.
16908: ningsministeriet och social- och hälsovårdsmi- Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
16909: nisteriet, som anser att den praktiska delen av jag att riksdagen måtte hemställa
16910: läkarutbildningen bör överföras till hälso-
16911: vårdscentraler och sjukhus, dvs. närmare läkar- att regeringen vidtar åtgärder för att
16912: nas vardagliga arbete. I detta skede skulle det trygga finansieringen av svenskspråkig lä-
16913: handla om sammanlagt sju studieveckor. Vasa karutbildning i Vasa sjukvårdsdistrikt.
16914:
16915: Helsingforsden 14 februari 1992
16916:
16917: Håkan Nordman
16918: 1992 vp 237
16919:
16920: Toivomusaloite 223 Suomennos
16921:
16922:
16923:
16924:
16925: Nordman: Ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen rahoituksen turvaa-
16926: misesta Vaasan sairaanhoitopiirissä
16927:
16928: Eduskunnalle
16929:
16930: Opetusministeriön asettama työryhmä ehdot- Helsingin yliopiston 300 000 markan määrä-
16931: ti syksyllä 1990, että Helsingin yliopisto aloittaisi raha-anomusta koulutuksen käynnistämiseen
16932: ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen Vaasan sai- syksyllä 1992 ei otettu huomioon valtion vuoden
16933: raanhoitopiirissä syksyllä 1991. Ehdotuksen 1992 tulo- ja menoarviossa.
16934: ovat hyväksyneet mm. opetusministeriö ja so- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16935: siaali- ja terveysministeriö, joiden mielestä lääkä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16936: rikoulutuksen käytännön osuus tulisi siirtää
16937: terveyskeskuksiin ja sairaaloihin eli lähemmäs että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16938: lääkäreiden päivittäistä työtä. Tässä vaiheessa ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen rahoi-
16939: kyse on yhteensä seitsemästä opintoviikosta. tuksen turvaamiseksi Vaasan sairaanhoi-
16940: Vaasan sairaanhoitopiiri on luvannut rahoittaa topiirissä.
16941: kaksi apulaisopettajari virkaa.
16942: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
16943:
16944: Håkan Nordman
16945: 238 1992 rd
16946:
16947: Hemställningsmotion 224
16948:
16949:
16950:
16951:
16952: Nordman: Om inrättande av en biträdande professur i handelsrätt
16953: vid Svenskahandelshögskolan i Vasa
16954:
16955:
16956: Tili Riksdagen
16957:
16958: Bristen på svenskspråkiga jurister är stor. och även betjäna annan utbildning. Svenska
16959: Framför allt inom den offentliga sektom är det Österbottens landskapsförbund och dess med-
16960: svårt att få tjänster, som förutsätter fullständiga lemskommuner med Vasa stadi spetsen, fonder
16961: kunskaper i svenska, besatta. Detta förhållande och stiftelser samt näringslivet i landskapet är
16962: innebär på sikt ett hot mot den svenskspråkiga beredda att finansiera professuren som s.k.
16963: befolkningens rättsskydd. För att avhjälpa bris- donationsprofessur i väntan på att staten i nor-
16964: ten har Helsingfors universitet, Vasa universitet mal ordning övertar finansieringen.
16965: och Svenskahandelshögskolan i Vasa i samarbe- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
16966: te inlett en tvåspråkig juristutbildning i Vasa jag att riksdagen måtte hemställa
16967: hösten 1991.
16968: För att trygga den svenska andelen i undervis- att regeringen verkar för att en biträ-
16969: ningen bedöms inrättande av en biträdande pro- dande professur i handelsrätt vid Svenska
16970: fessur i handelsrätt vara viktig. Professuren skul- handelshögskolan i Vasa kan inrättas som
16971: le inrättas vidSvenska handelshögskolan i Vasa s.k. donationsprofessur.
16972:
16973: Helsingfors den 14 februari 1992
16974: Håkan Nordman
16975: 1992 vp 239
16976:
16977: Toivomusaloite 224 Suomennos
16978:
16979:
16980:
16981:
16982: Nordman: Kauppaoikeuden apulaisprofessorin viran perustamises-
16983: ta Svenskahandelshögskolanin Vaasan yksikköön
16984:
16985:
16986: Eduskunnalle
16987:
16988: Ruotsinkielisistä lakimiehistä on suuri pula. Vaasan kaupunki etummaisena, rahastot ja sää-
16989: Erityisesti julkisella sektorilla on vaikea saada tiöt sekä maakunnan elinkeinoelämä ovat val-
16990: ruotsin kielen täydellistä hallintaa edellyttäviä miit rahoittamaan professuurin ns.lahjoituspro-
16991: virkoja täytetyksi. Tämä uhkaa pidemmällä ai- fessuurina siinä toivossa, että valtio ottaa nor-
16992: kavälillä ruotsinkielisen väestön oikeusturvaa. maalissa järjestyksessä rahoituksen hoidettavak-
16993: Puutteen korjaamiseksi Helsingin yliopisto, Vaa- seen.
16994: san yliopisto ja Svenska handelshögskolanin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16995: Vaasan yksikkö ovat käynnistäneet kaksikielisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16996: lakimieskoulutuksen Vaasassa syksyllä 1991.
16997: Ruotsinkielisen osuuden turvaamiseksi ope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
16998: . tuksessa kauppaoikeuden apulaisprofessorin vir- jotta kauppaoikeuden apulaisprofessorin
16999: ka olisi tärkeä. Virka perustettaisiin Svenska virka voidaan perustaa Svenska handels-
17000: handelshögskolanin Vaasan yksikköön, ja se högskolanin Vaasan yksikköön ns. lahjoi-
17001: palvelisi myös muuta koulutusta. Svenska Oster- tusprofessuurina.
17002: bottens laildskapsförbund ja sen jäsenkunnat,
17003: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17004:
17005: Håkan Nordman
17006:
17007:
17008:
17009:
17010: 17 220086Z
17011: 240 1992 vp
17012:
17013: Toivomusaloite 225
17014:
17015:
17016:
17017:
17018: Nordman: Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen muotoilu-
17019: keskuksen toiminnan vakinaistamisesta
17020:
17021:
17022: Eduskunnalle
17023:
17024: Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen lisen korkeakoulun yhteistyötä voimavarasuun-
17025: muotoilukeskus aloitti toimintansa 1988. Muo- nitelman toteuttamiseksi valtion budjetin kautta
17026: toilukeskuksen tehtävänä on järjestää taideteol- ja korkeakoulun päätöksin sekä neuvotteluja
17027: lisen alan täydennyskoulutusta, avoimen kor- Vaasan kaupungin kanssa mahdollisen siirtymä-
17028: keakoulun opetusta ja työllisyyskoulutusta Län- kauden pituudesta ja kaupungin asteittain laske-
17029: si-Suomen alueella sekä tarjota alueen yrityksille vasta resurssiosuudesta.
17030: muotoilupalveluja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17031: Länsi-Suomen muotoilukeskuksen henkilö- ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17032: tilaresursseista on pääosin vastannut Vaasan
17033: kaupunki. Sopimus Vaasan kaupungin kanssa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17034: päättyy vuoden 1992lopussa. Opetusministeriön jotta Taideteollisen korkeakoulun Länsi-
17035: työryhmä ehdottaa, että voimavarat järjestetään Suomen muotoilukeskuksen toiminnanjat-
17036: uudelle pohjalle vuoden 1995loppuun mennessä. kumiseksi välttämätön ja samalla sen vaki-
17037: Lähtökohtana on, että keskusten toiminnan naistamiseen tähtäävä perusresursointi tu-
17038: kannalta välttämättömät perusresurssit siirre- lisi hoidetuksi valtion budjettivaroin heti
17039: tään valtion budjetin kautta hoidettavaksi. siitä alkaen, kun kokeiluvaiheeksi katsot-
17040: Tämä edellyttää opetusministeriön ja Taideteol- tava sopimuskausi päättyy.
17041:
17042: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17043:
17044: Håkan Nordman
17045: 1992 rd 241
17046:
17047: Hemställningsmotion 226
17048:
17049:
17050:
17051:
17052: Nordman: Om tryggande av statsandelar för musikläroanstalter
17053:
17054:
17055:
17056: Tili Riksdagen
17057:
17058: När lagen om musikläroanstalter fömyades försätter kommunema och skoloma i en ohåll-
17059: 1987 hette det att musikskolor, som uppfyller bar situation. En tryggare grund för den fortsat-
17060: vissa krav, skulle komma i åtnjutande av ta verksamheten bör skapas.
17061: lagstadgade statsandelar. Detta har varit vägle- Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
17062: dande för musikskolomas verksamhet. Men löf- jag att riksdagen måtte hemställa
17063: tena har bara till en liten del uppfyllts. En del
17064: musikskolor måste fortfarande komma till rätta att regeringen vidtar åtgärder för att
17065: med anspråkslöst behovsprövat stöd och andra trygga finansieringen av musikläroanstal-
17066: helt utan. De senaste åren har ingen ny skola ter som uppfyller lagens krav.
17067: kommit i åtnjutande av lagstadgat stöd. Detta
17068: Helsingfors den 14 februari 1992
17069: Håkan Nordman
17070: 242 1992 vp
17071:
17072: Toivomusaloite 226 Suomennos
17073:
17074:
17075:
17076:
17077: Nordman: Musiikkioppilaitosten valtionosuuksien turvaamisesta
17078:
17079:
17080: Eduskunnalle
17081:
17082: Musiikkioppilaitoksia koskevaa lakia uudis- ei ole päässyt lakisääteisen tuen piiriin. Tämä
17083: tettaessa vuonna 1987 todettiin, että tietyt vaati- ajaa kunnat ja koulut kestämättömään tilantee-
17084: mukset täyttävät musiikkikoulut pääsisivät seen. Toiminnalle onkin jatkossa luotava var-
17085: nauttimaan 1akisääteisistä valtionosuuksista. mempi pohja.
17086: Tämä on ohjannut musiikkikoulujen toimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17087: Lupaukset on kuitenkin täytetty vain pieneltä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17088: osin. Osa musiikkikouluista joutuu edelleen sel-
17089: viämään vaatimattoman tarveharkintaisen tuen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lain
17090: avulla, ja toiset joutuvat selviämään kokonaan vaatimukset täyttävien musiikkioppilai-
17091: ilman tukea. Viime vuosina yksikään uusi koulu tosten rahoituksen turvaamiseksi.
17092:
17093: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17094:
17095: Håkan Nordman
17096: 1992 rd 243
17097:
17098: Hemställningsmotion 227
17099:
17100:
17101:
17102:
17103: Nyby: Om bibehållande av bibliotekens tjänster avgiftsfria
17104:
17105:
17106: Tili Riksdagen
17107:
17108: Redan under trettiotalets depression i USA utlåningen med hälften. Det samma skedde i
17109: märkte man att bokutlåningen ökar under låg- Danmark då man avgiftsbelade bibliotekens
17110: konjunkturer. Allmänt antar man att ökningen AV-tjänster. Därför vore det ytterst olyckligt att
17111: inte beror på att den arbetslöse har mera tid för i Finland avgiftsbelägga bibliotekens service.
17112: läsning utan på att han genom böckema försö- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
17113: ker lägga en grund tili sin framtid. Också i jag att riksdagen måtte hemställa
17114: Finland har bokutlåningen ökat under lågkon-
17115: junkturen. 1 olika sammanhang har gjorts för- att regeringen inte medverkar tili ett
17116: slag om att bibliotekstjänstema borde avgiftsbe- införande av avgifter på bibliotekens tjäns-
17117: läggas. Då man gjorde så i Holland minskade ter.
17118:
17119: Helsingforsden 14 februari 1992
17120:
17121: Mats Nyby
17122: 244 1992 vp
17123:
17124: Toivomusaloite 227 Suomennos
17125:
17126:
17127:
17128:
17129: Nyby: Kirjastopalvelujen säilyttämisestä maksuttomina
17130:
17131:
17132: Eduskunnalle
17133:
17134: Jo 1930-luvun laman aikana Yhdysvalloissa puolella. Samoin tapahtui Tanskassa, kun
17135: havaittiin kirjojen lainaarnisen lisääntyvän lama- kirjastojen AV-palvelut tehtiin siellä maksulli-
17136: kausina. Yleisesti oletetaan, ettei kasvu johdu siksi. Tämän vuoksi kirjastopalvelujen tekemi-
17137: siitä, että työttömällä olisi enemmän aikaa luke- nen maksullisiksi Suomessa olisi erittäin onne-
17138: miseen, vaan siitä, että hän pyrkii kirjojen avulla tonta.
17139: luomaan pohjaa tulevaisuudelleen. Myös Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17140: messa kirjojen lainaaminen on lisääntynyt laman taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17141: aikana. Eri yhteyksissä on tehty ehdotuksia kir-
17142: jastopalvelujen tekemisestä maksullisiksi. Kun että hallitus ei myötävaikuttaisi kirjas-
17143: Hollannissa toimittiin näin, lainaaminen väheni topalvelujen tekemiseen maksullisiksi.
17144:
17145: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17146:
17147: Mats Nyby
17148: 1992 rd 245
17149:
17150: Hemställningsmotion 228
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: M. Pietikäinen m.fi.: Om införande av en enhetlig lägre högskole-
17156: examen
17157:
17158:
17159: Tili Riksdagen
17160:
17161: Avsaknaden av en enhetlig lägre högskoleexa- ligt. Denna skulle ytterligare vinna på att vara så
17162: men i det finländska examenssystemet håller på lik den utomlands alltmänt gångbara Bachelors-
17163: att göra situationen ohållbar för det kraftigt examen som möjligt.
17164: växande antalet finländska högskolestuderande Förutom underlättade studier i utlandet för
17165: som antas för studier vid ett utländskt universi- den finländska studenten skulle nyttan också
17166: tet. Svårigheten att definiera den fmländska vara ett större antal examensutbildade personer
17167: studentens kompetensnivå innebär ofta att den- på arbetsmarknaden. En lägre examen eller ett
17168: na placeras på en alltför elementär kursnivå. s.k. 100-studieveckorsintyg skulle utgöra ett
17169: Detta medför i sin tur i värsta fall att ett etappmål av antingen tillfållig eller slutlig karak-
17170: ekonomiskt ansträngande år utomlands innebär tär.
17171: bortkastad tid snarare än den andliga tillväxt Med hänvisning till det ovanstående föreslår
17172: året skulle ge. undertecknade att riksdagen måtte hemställa
17173: En reform av det fmländska examenssystemet
17174: på universitetsnivå bör ovillkorligen innefatta ett att regeringen verkar för att en enhetlig
17175: (åter-)införande av en lägre högskoleexamen lägre högskoleexamen införs.
17176: inom så många utbildningsområden som möj-
17177:
17178: Helsingfors den 14 februari 1992
17179:
17180: Margareta Pietikäinen Håkan Malm Boris Renlund
17181: Henrik Lax Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund
17182: Håkan Nordman
17183: 246 1992 vp
17184:
17185: Toivomusaloite 228 Suomennos
17186:
17187:
17188:
17189:
17190: M. Pietikäinen ym.: Yhtenäisen alemman korkeakoulututkinnon
17191: käyttöönotosta
17192:
17193:
17194: Eduskunnalle
17195:
17196: Yhtenäisen alemman korkeakoulututkinnon koulutusaloilla. Hyötyä olisi edelleen siitä, että
17197: puuttuminen suomalaisesta tutkintojärjestel- tutkinto olisi mahdollisimman lähellä ulkomailla
17198: mästä on tekemässä tilanteen kestämättömäksi yleisesti käypää Bachelors-tutkintoa.
17199: voimakkaasti kasvavalle ulkomaiseen yliopis- Suomalaisen opiskelijan ulkomailla opiskelun
17200: toon opiskelemaan hyväksytylle suomalaisten helpottamisen lisäksi hyötyä koituisi myös työ-
17201: opiskelijoiden joukolle. Suomalaisen opiskelijan markkinoille, joilla olisi suurempi määrä tutkin-
17202: kelpoisuustason määrittelemisen vaikeus johtaa non suorittaneita henkilöitä käytettävissä.
17203: usein siihen, että opiskelija sijoitetaan aivan liian Alempi tutkinto tai ns. 100 opintoviikon todistus
17204: alhaisen tason kurssille. olisi välitavoite, joka olisi luonteeltaan tilapäi-
17205: Tästä aiheutuu puolestaan pahimmassa ta- nen tai lopullinen.
17206: pauksessa, että taloudellisesti rasittava vuosi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- .
17207: ulkomailla on pikemminkin hukkaan heitettyä oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17208: aikaa kuin sellaista henkistä kasvua, jota tämä sen,
17209: vuosi voisi tarjota.
17210: Suomen tutkintojärjestelmän uudistamisen ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yh-
17211: yliopistotasolla tulisi ehdottomasti käsittää tenäisen alemman korkeakoulututkinnon
17212: alemman korkeakoulututkinnon käyttöön otta- kliyttöön ottamiseksi.
17213: minen (palauttaminen) mahdollisimman monilla
17214:
17215: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17216:
17217: Margareta Pietikäinen HAkanMalm Boris Renlund
17218: Henrik Lax Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund
17219: Håkan Nordman
17220: 1992 rd 247
17221:
17222: Hemställningsmotion 229
17223:
17224:
17225:
17226:
17227: M. Pietikäinen m.fl.: Om finansiering för Vasa universitet för
17228: uppföljning av språkbadsverksamheten vid skolor och daghem
17229:
17230:
17231: Tili Riksdagen
17232:
17233: Språkbadsskolan är en skolform som har elever går i fransk språkbadsskola. För Finlands
17234: övertagits från Kanada. 1 ett språkbadsdaghem, del kan språkbadsskolan infogas i det normala
17235: resp. språkbadsskola, går baro som talar språk- skolsystemet utan extra kostnader, liksom i Ka-
17236: majoritetens språk i dagvård eller skola på nada. De generella vinsteroa för eleveroa gör
17237: minoritetsspråket. Språkbadets fördelar är föl- skolan till en nationell tillgång. Det är fråga om
17238: jande: att utnyttja resurser som finns i landet och att
17239: - resultatet för språkinläroingen är effekti- anpassa modellen till förhållanden i Finland.
17240: vare än andra kända inläroingsmodeller, 1 Vasa kom språkbadsverksamheten i gång år
17241: - tidigt språktillägnande ger det bästa resul- 1987, i Esbo 1990 och i Karleby och Helsingfors
17242: tatet, 1991. Forskare vid Vasa universitet utvärderar
17243: - resultatet för modersmålsutvecklingen är kontinuerligt det fmländska språkbadet och ut-
17244: gynnsamt: större språlilig kreativitet på grund av för tester och forskning på området. lntresset för
17245: att eleveroa är språkmedvetna, nya språkbadsdaghem och -skolor ökar hela
17246: - allmänt taget en gynnsam intellektuell ut- tiden och intresseföreningar för språkbad har
17247: veckling för eleveroa. kört i gång i flera nya kommuner.
17248: 1 språkbadsskolan är språket ett redskap, inte På basis av det ovan anförda föreslår under-
17249: ett mål. Eleveroa aktiveras med nödvändighet på tecknade att riksdagen måtte hemställa
17250: ett annat sätt än i den vanliga skolan.
17251: Språkbadsskolans resultat är undersökta och att regeringen i statsbudgeten för år
17252: kända i en omfattning utan motsvarighet i fråga 1993 anslår tillräckliga anslag för Vasa
17253: om andra reformpedagogiska rörelser. Språk- universitet för uppfö/jande testning i
17254: badsskolan är grundligt testad under snart 30 år språkbadsdaghemmen och -skolorna i Fin-
17255: i Kanada, där över 300 000 engelskspråkiga land.
17256:
17257: Helsingforsden 14 februari 1992
17258:
17259: ~rgareta PietUkäinen Boris Renlund HAkanMalm
17260: Jan-Erik Enestam Henrik Lax HAkan Nordman
17261: 248 1992 vp
17262:
17263: Toivomusaloite 229 Suomennos
17264:
17265:
17266:
17267:
17268: M. Pietikäinen ym.: Rahoituksen myöntämisestä Vaasan yliopistol-
17269: le kielikylpytoiminnan seurantaan kouluissa ja päiväkodeissa
17270:
17271:
17272: Eduskunnalle
17273:
17274: Kielikylpykoulu on Kanadasta peräisin oleva koulu voidaan liittää normaaliin koulujärjestel-
17275: koulumuoto. Kielikylpypäiväkodissa ja -koulus- mään ilman lisäkustannuksia kuten Kanadassa.
17276: sa käyvät lapset puhuvat kielienemmistön kieltä, Oppilaille koituvat yleiset edut tekevät koulusta
17277: päivähoidossa tai koulussa taas vähemmistön kansallisen rikkauden. Kyse on maassamme ole-
17278: kieltä. Kielikylvyn edut ovat seuraavat: vien resurssien käyttämisestä ja mallin sopeutta-
17279: - kielen oppimistulokset ovat muita tunnet- misesta Suomen oloihin.
17280: tuja oppimismuotoja tehokkaampia, Kielikylpytoiminta käynnistyi Vaasassa 1987,
17281: - kielen omaksuminen varhaisessa vaiheessa Espoossa 1990 sekä Kokkolassa ja Helsingissä
17282: antaa parhaat tulokset, 1991. Vaasan yliopiston tutkijat arvioivat koko
17283: - tulos on äidinkielen oppimisen kannalta ajan suomalaista kielikylpyä sekä suorittavat
17284: suotuisa: oppilaat saavuttavat suuremman kie- testejä ja tutkimusta alalla. Kiinnostus uusia
17285: lellisen luovuuden, koska oppilaat tiedostavat kielikylpypäiväkoteja ja -kouluja kohtaan kas-
17286: kielen merkityksen, vaa jatkuvasti, ja kielikylvyn puolesta toimivia
17287: - yleensäkin oppilaiden älyllinen kehitys on yhdistyksiä on käynnistetty monissa uusissa
17288: suotuisa. kunnissa.
17289: Kielikylpykoulussa kieli on väline, ei tavoite. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17290: Oppilaat aktivoituvat ehdottomasti eri tavalla oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17291: kuin tavallisessa koulussa. sen,
17292: Kielikylpykoulun tuloksia on tutkittu, ja ne
17293: ovat vertaansa vailla olevassa laajuudessa tun- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
17294: nettuja muihin uudistuspedagogisun liikkeisiin talousarvioesitykseen riittävät määrära-
17295: verrattuna. Kielikylpykoulua on testattu perus- hat Vaasan yliopistolle kielikylpytoimin-
17296: teellisesti lähes 30 vuoden ajan Kanadassa, jossa nan seurantaan päiväkodeissa ja kouluissa
17297: yli 300 000 englanninkielistä oppilasta käy rans- Suomessa.
17298: kalaista kielikylpykoolua. Suomessa kielikylpy-
17299:
17300: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17301:
17302: Margareta Pietikäinen Boris Renlund HAkanMalm
17303: Jan-Erik Enestam Henrik Lax Håkan Nordman.
17304: 1992 rd 249
17305:
17306: Hemställningsmotion 230
17307:
17308:
17309:
17310:
17311: M. Pietikäinen m.fl.: Om bättre ställning för timlärarna vid
17312: medborgar- och arbetarinstitut samt folkhögskolor
17313:
17314: Tili Riksdagen
17315:
17316: Vuxenutbildningens stora betydelse betonas En förutsättning för att en timlärare skall få
17317: med all rätt i vårt samhälle. Detta gäller såväl arbetspension är att arbetsförhållandet har fort-
17318: den yrkesinriktade vuxenutbildningen som den gått minst en månad och har börjat före timlära-
17319: allmänbildande vuxenutbildningen. En stor del ren fyllt 65 år. Pensionen är antingen tilläggspen-
17320: av undervisningen i våra medborgar- och sion eller grundpension. En timlärare vars ar-
17321: arbetarinstitut och i folkhögskolorna handhas betsförhållande upphört före 63 års ålder får
17322: av timlärare. För flera av dem är timlärarjobbet enbart grundpension vid 65 års ålder. För att få
17323: deras främsta, ibland enda, inkomstkälla. tilläggspension måste en person under de senaste
17324: Som belysande exempel kan nämnas att un- fem åren ha varit minst tre år i sådant arbete som
17325: dervisningen i medborgar- och arbetarinstituten berättigar till pension.
17326: i Finland sköts av litet över 650 heltidsanställda Det finns konkreta exempel på att timlärare,
17327: och ca 34 000 timlärare. Också folkhögskolorna, som arbetat i olika läroinrättningar, helt blivit
17328: speciellt de som erbjuder specialiserade stu- utan pension på grund av att undervisningstim-
17329: dieprogram, blir alltmer beroende av timlärare. marna i de enskilda läroinrättningarna inte
17330: Över 4 000 timlärare arbetar i detta nu vid överskridit den stipulerade minimilönen per
17331: folkhögskolorna. månad.
17332: Timlärarnas ställning är otrygg både i fråga Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
17333: om anställningstrygghet och sociala förmåner. undertecknade att riksdagen måtte hemställa
17334: Timlärarnas anställning börjar när undervis-
17335: ningen inleds i september och avbryts när vårter- att regeringen vidtar åtgärder för att
17336: minen slutar i apriVmaj. Detta gäller också rätta tili de missförhållanden som råder i
17337: sådana timlärare som arbetar i samma läroin- fråga om arbetsförhållanden, sociala för-
17338: rättning under många, ibland tiotals, år. En måner och pensionsförmåner för timlärare
17339: timlärare har inte heller möjlighet att räkna i medborgar- och arbetarinstitut och folk-
17340: samman alla sina undervisningstimmar från oli- högskolor.
17341: ka läroinrättningar i och för dagpenning för
17342: arbetslöshetsersättning eller som grund för pen-
17343: sion.
17344: Helsingforsden 14 februari 1992
17345: Margareta Pietikäinen Boris Renlund HåkanMalm
17346: Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund Henrik Lax
17347: 250 1992 vp
17348:
17349: Toivomusaloite 230 Suomennos
17350:
17351:
17352:
17353:
17354: M. Pietikäinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen sekä kansan-
17355: opistojen tuntiopettajien aseman parantamisesta
17356:
17357:
17358: Eduskunnalle
17359:
17360: Aikuiskoulutuksen suurta merkitystä koros- Työeläkkeen myöntämisen edellytyksenä on,
17361: tetaan aivan oikeutetusti yhteiskunnassamme. että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden
17362: Tämä koskee sekä ammatillista että yleissivis- ja että se on alkanut ennen kuin tuntiopettaja on
17363: tävää aikuiskoulutusta. Tuntiopettajat hoitavat täyttänyt 65 vuotta. Eläke on joko lisä- tai
17364: huomattavan osan opetuksesta kansalais- ja työ- peruseläkettä. Tuntiopettaja, jonka työsuhde on
17365: väenopistoissamme sekä kansanopistoissamme. loppunut ennen 63 vuoden ikää, saa ainoastaan
17366: Monille heistä tuntiopettajan työ on pääasialli- peruseläkettä täytettyään 65 vuotta. Lisäeläk-
17367: nen, joskus ainoa, tulonlähde. keen myöntämistä varten vaaditaan viimeisten
17368: Valaisevana esimerkkinä mainittakoon, että viiden vuoden aikana vähintään kolme vuotta
17369: Suomen kansalais- ja työväenopistoissa opet- eläkkeeseen oikeuttavaa työtä.
17370: tajina toimii hiukan yli 650 kokopäivätoimista ja On olemassa konkreettisia esimerkkejä siitä,
17371: n. 34 000 tuntiopettajaa. Myös kansanopistot, että eri oppilaitoksissa töissä olleet tuntiopetta-
17372: varsinkin erikoistuneita opinto-ohjelmia tarjoa- jat ovat jääneet kokonaan ilman eläkettä, koska
17373: vat, tulevat yhä riippuvaisemmiksi tuntiopetta- opetustunnit yksittäisissä oppilaitoksissa eivät
17374: jista. Yli 4 000 tuntiopettajaa on tällä hetkellä ole ylittäneet lain edellyttämää minimipalkkaa
17375: töissä kansanopistoissa. kuukaudessa.
17376: Tuntiopettajien asema on turvaton sekä työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17377: suhteen että sosiaalietujen kannalta. Tuntiopet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17378: tajan työ alkaa syyskuussa opetustyön käynnis- muksen,
17379: tyessä ja keskeytyy kevätlukukauden päättyessä
17380: huhti-toukokuussa. Tämä koskee myös tunti- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17381: opettajia, jotka ovat työssä samassa oppilaitok- korjatakseen eplikohdat, jotka liittyvlit
17382: sessa useita, joskus kymmeniä vuosia. Tunti- kansalais- ja työvlienopistojen sekli kan-
17383: opettaja ei myöskään voi laskea yhteen opetus- sanopistojen tuntiopettajien työsuhteeseen
17384: tuntejaan eri oppilaitoksista esim. työttömyys- sekli sosiaali- ja ellike-etuihin.
17385: korvauksen päivärahaa varten tai eläkkeen pe-
17386: rustaksi.
17387: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17388:
17389: Margareta Pietikäinen Boris Renlund HAkanMalm
17390: Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund Henrik Lax
17391: 1992 vp 251
17392:
17393: Toivomusaloite 231
17394:
17395:
17396:
17397:
17398: Polvi: Runnin kotitalousoppilaitoksen saneerauksen toteutta-
17399: misesta
17400:
17401: Eduskunnalle
17402:
17403: Iisalmen kaupungissa sijaitseva Runnin koti- Työttömyyden kasvu edellyttää eri alojen
17404: talousoppilaitos on valtion omistama oppilaitos. koulutuksen lisäämistä ja asianmukaisia, tarkoi-
17405: Se on aikanaan perustettu emäntäkouluksi ja tukseen soveltuvia tiloja.
17406: muutettu vuonna 1985 kotitalousoppilaitoksek- Todettakoon lisäksi, että Iisalmen kaupunki
17407: si. Opintolinjojen muutoksen johdosta koulun on nimetty kuluvan vuoden ajaksi erityis-
17408: nykyiset tilat ovat opetukseen osittain soveltu- aluekunnaksi.
17409: mattomat. Rakennus on valmistunut vuonna Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17410: 1966 eikä siinä sen jälkeen ole suoritettu perus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17411: kunnostusta, joten tilat ovat rappeutumassa. sen,
17412: Yritysten lakkauttamispäätöksen vuoksi Ii-
17413: salmen kaupunki menetti viime vuoden aikana
17414: runsaasti työpaikkoja. Työttömyysaste ylittää että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
17415: 15 %. Erityisen vaikea työllisyystilanne on tällä piteisiin Runnin kotitalousoppilaitoksen
17416: hetkellä rakennusalalla, jota kotitalousoppilai- saneerauksen toteuttamiseksi.
17417: toksen saneeraus omalta osaltaan helpottaisi.
17418:
17419: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17420: livo Polvi
17421: 252 1992 vp
17422:
17423: Toivomusaloite 232
17424:
17425:
17426:
17427:
17428: Polvi: Ylä-Savon aikuiskoulutuskeskuksen toimitilojen sanee-
17429: rauksesta
17430:
17431:
17432: Eduskunnalle
17433:
17434: Ylä-Savon ammatillisten oppilaitosten kun- erityisesti vaatetus- ja metalliteollisuudessa, joille
17435: tainliiton ylläpitämä Ylä-Savon aikuiskoulutus- korvaavia työpaikkoja nykyisessä suhdannevai-
17436: keskus toimii valtion omistamassa kiinteistössä. heessa on vaikea synnyttää. Sen vuoksi työpaik-
17437: Aikuiskoulutuksen muuttuneen luonteen ja tilo- kansa menettäneiden uudelleenkoulutus on vält-
17438: jen epäkäytännöllisyyden vuoksi rakennus on tämätöntä. Se edellyttää kuitenkin tarkoitukseen
17439: saneerauksen tarpeessa. soveltuvia, asianmukaisia tiloja.
17440: Ylä-Savossa on kuluvan vuoden aikana me- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17441: netetty työpaikkoja ilmeisesti eniten koko maas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17442: sa asukaslukuun suhteutettuna. Sen vuoksi myös
17443: Iisalmi ja Varpaisjärvi on nimetty erityis- ettll hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17444: aluekunniksi. Ylti-Savon aikuiskoulutuskeskuksen tilo-
17445: Työpaikkojen menetykset ovat tapahtuneet jen saneeraamiseksi.
17446:
17447: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17448:
17449: Dvo Polvi
17450: 1992 vp 253
17451:
17452: Toivomusaloite 233
17453:
17454:
17455:
17456:
17457: Riihijärvi: Opintotuen asumislisän maksamisesta ympärivuoti-
17458: sena
17459:
17460:
17461: Eduskunnalle
17462:
17463: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen on
17464: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukau- välttämätön ja tärkeä hyvinvoinnin tekijä, myös
17465: silta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. opiskelijalle. On kohtuutonta, että opiskelija
17466: Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin joutuu maksamaan jopa 50 % opintotuen koko
17467: ympärivuotista vuokraperintää, jolloin opiskeli- arvosta pelkkänä vuokrana.
17468: jan on maksettava vuokra kolmen kuukauden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17469: ajalta ilman mitään asumistukea. Kesäajalta . tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17470: asumislisä myönnetään vain, jos opiskelija opis- sen,
17471: kelee myös kesäkuukaudet Huomattava osa
17472: opiskelijoista joutuu kuitenkin työskentelemään ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
17473: kesäaikana, usein myös eri paikkakunnalla kuin tlivien mlilirtirahojen osoittamiseksi opin-
17474: missä opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutu- totuen asumislisiin maksamiseksi ympliri-
17475: vat maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnos- vuotisena 1.6.1993 alkaen.
17476: ta.
17477: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17478:
17479: Heikki Riihijärvi
17480: 254 1992 vp
17481:
17482: Toivomusaloite 234
17483:
17484:
17485:
17486:
17487: T. Roos ym.: Eräiden yliopistojen ja korkeakoulujen peruskorjaus-
17488: ja opetusvälinemäärärahojen korottamisesta
17489:
17490:
17491: Eduskunnalle
17492:
17493: Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen ja Edellä mainituissa yliopistoissa ja korkeakou-
17494: korkeakoulujen opetusta haittaa yhä enemmän luissa opiskelee lähes puolet maamme opiskeli-
17495: tilojen ja opetusvälineistön rapistuminen. Kor- joista, joten luentopaikkojen niukkuus ja puute
17496: keakoulujen kehittämisen painopisteen oltua pit- harjoittelutiloista aiheuttavat ongelmia koko
17497: kälti aluekorkeakoulujärjestelmän rakentami- koulutusjärjestelmällemme.
17498: sessa ja laajentamisessa tulisi vuoden 1993 ta- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
17499: lousarviossa suunnata painopiste jo olemassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17500: olevien ns. perinteisten yliopistojen ja korkea- muksen,
17501: koulujen tilanpuutteen helpottamiseen ja ole-
17502: massa olevien tilojen peruskorjaukseen. että hallitus valtion vuoden 1993 talous-
17503: Useissa laitoksissa tilat ovat ala-arvoisessa arvion valmistelun yhteydessä varaa mää-
17504: kunnossa. Lisäksi yliopistot ja korkeakoulut rärahoja erityisesti Helsingin, Turun ja
17505: joutuvat tinkimään muutenkin niukoista määrä- Tampereen yliopistojen ja korkeakoulujen
17506: rahoistaan pakollisen kunnostuksen kustantami- tilojen peruskorjaukseen ja opetusvälineis-
17507: seksi. tön ajanmukaistamiseen.
17508:
17509: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17510:
17511: Timo Roos Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
17512: Jouni Backman Aarno von Bell Anna-Lösa Kasorineo
17513: 1992 vp 255
17514:
17515: Toivomusaloite 235
17516:
17517:
17518:
17519:
17520: T. Roos ym.: Opintolainoille maksettavan valtion korkotuen ulot-
17521: tamisesta opintojen jälkeiseen aikaan
17522:
17523: Eduskunnalle
17524:
17525: Opiskelunsa päättävät nuoret joutuvat eten- Iiseen aikaan. Helposti toteutettava parannus
17526: kin taloudellisen taantuman aikana monien vai- opintovelkaisten asemaan on korkotuen jatka-
17527: keuksien ja haasteiden eteen. minen nykyistä pitempään valmistumisen jäl-
17528: Vastavalmistuneita rasittavat samanaikaisesti keen.
17529: perheenperustamiskustannukset sekä korkeat Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
17530: asumiskustannukset, yleisimmin asuntolaina. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17531: Viime aikojen jatkuva koronnousu, erityisesti muksen,
17532: korkotuettujen lainojen korkotason nousu, on
17533: saattanut monet vastavalmistuneet ja nuoret että hallitus valtion vuoden 1993 talous-
17534: perheet vaikeiden taloudellisten ongelmien arvion valmistelun yhteydessä varaa mää-
17535: eteen. rärahoja opintotukilain (28172) mukai-
17536: Valtion opintolainoille myöntämän korko- seen opintolainojen korkotukeen siten, että
17537: tuen päättyminen jo puolentoista vuoden kulut- korkotuki ulotetaan jatkumaan kolme
17538: tua opintojen päättymisestä tuo vastavalmistu- vuotta opintojen päättymisajankohdan jäl-
17539: neille kohtuutonta lisärasitusta erittäin epäedul- keen.
17540:
17541: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17542: Timo Roos Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
17543: Jouni Backman Marja-Lösa TykkyUiinen Aamo vonBell
17544: Anna-Lösa Kasorineo
17545:
17546:
17547:
17548:
17549: 18 220086Z
17550: 256 1992 vp
17551:
17552: Toivomusaloite 236
17553:
17554:
17555:
17556:
17557: T. Roos: Ylä-Satakunnan musiikkikoulun muuttamisesta musiik-
17558: kiopistoksi
17559:
17560:
17561: Eduskunnalle
17562:
17563: Ylä-Satakunnan musiikkikoulu on toiminut että lähimpäänkin, Tampereella sijaitsevaan vas-
17564: Parkanossa jo vuodesta 1973 lähtien. Koulussa taavaan laitokseen on matkaa 84 kilometriä.
17565: on nyt rehtorin viran lisäksi kuusi muuta virkaa. Pidemmälle tähtäävien opintojen suorittaminen
17566: Koulun toiminta-alueen muodostavat Parkanoo siellä asti on hankalaa ja monelle taloudellisesti-
17567: ja Ikaalisten kaupungit sekä Kihniön kunta. kin mahdotonta.
17568: Koulussa on varsinaisen musiikkikoulun lisäksi Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17569: musiikkileikkikoulu sekä aikuisosasto. Päästö- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17570: todistukseen oikeuttavan oppimäärän suoritta-
17571: neiden lukumäärä on vuosittain ollut kasvussa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17572: Koulun työohjelman hyväksyminen musiikki- Ylä-Satakunnan musiikkikoulun muutta-
17573: opiston työohjelmaksi olisi tärkeätä siksikin, miseksi musiikkiopistoksi.
17574:
17575: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17576:
17577: Timo Roos
17578: 1992 vp 257
17579:
17580: Toivomusaloite 237
17581:
17582:
17583:
17584:
17585: T. Roos ym.: Valtakunnallisten kulttuuritapahtumienjatkuvuuden
17586: turvaamisesta
17587:
17588:
17589: Eduskunnalle
17590:
17591: Valtiovalta on vuosittain tukenut valtakun- tyisen suuria hankaluuksia tulee isojen tapahtu-
17592: nallisia kulttuuritapahtumia. Monet tapahtu- mien järjestäjille, sillä esiintyjä- ym. varaukset
17593: mista kävijämääriensä ja tasonsa ansiosta ovat pitää tehdä hyvissä ajoin.
17594: muodostuneet odotetuiksi vuosittaisiksi tilai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17595: suuksiksi. Mahdottomalta tuntuu ajatuskin, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17596: tuen päättymisen tai voimakkaan vähentymisen muksen,
17597: takia tapahtumista jouduttaisiin luopumaan tai
17598: rajusti niiden antia supistamaan.
17599: Kulttuuritapahtumat ovat merkittävä osa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
17600: monipuolista kulttuuriantiamme, jota kaikkien takunnallisten kulttuuritapahtumiemme
17601: suomalaisten on ollut mahdollista nauttia. Eri- jatkuvuuden takqamiseksi.
17602:
17603: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17604:
17605: Timo Roos Jussi Ranta Tarja Kautto
17606: Kerttu Törnqvist firis Hacklin Arja Ojala
17607: 258 1992 vp
17608:
17609: Toivomusaloite 238
17610:
17611:
17612:
17613:
17614: Ryynänen ym.: Varhaiskasvatusinstituutin perustamisesta ja ra-
17615: hoituksen järjestämisestä
17616:
17617:
17618: Eduskunnalle
17619:
17620: Jo kauan vireillä olleen varhaiskasvatusinsti- omaisia, kouluja ja alan yliopistollista ym. tie-
17621: tuutin perustaminen olisi toteutettavissa Raha- teellistä tutkimusta.
17622: automaattiyhdistyksen varoilla. Hanke olisi tär- Valtioneuvoston tulisi tehdä periaatepäätös
17623: keä myös lastensuojelullisesti, koska varhaiskas- varhaiskasvatusinstituutille sopivien tukimuoto-
17624: vatuksella kyetään lisäämään tietoa kasvatuk- jen, tilojen ja tutkimusvälineistön järjestämises-
17625: sesta. Tämän päivän monet yhteiskunnalliset tä.
17626: ongelmat pohjautuvat kasvatuksen ongelmiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17627: Lapsen oppimaan oppimista koskevan moni- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17628: alaisen tiedon yhteensovitus onnistuu parhaiten
17629: varhaispedagogian kautta. Varhaiskasvatusins-
17630: tituutti on suunniteltu suoraan käytäntöä palve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin var-
17631: levaksi. Koko maan huomioon ottaen se palve- haiskasvatusinstituutin perustamiseksi ja
17632: lisi koteja, päiväkoteja, alan järjestöjä, viran- sen rahoituksen järjestllmiseksi.
17633:
17634: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17635:
17636: Mirja Ryynänen Maria Kaisa Aula Claes Andersson
17637: Kari Rajamäki Markku Koski Raili Puhakka
17638: 1992 vp 259
17639:
17640: Toivomusaloite 239
17641:
17642:
17643:
17644:
17645: Seivästö ym.: Ulkosuomalaisten kotimaisten yhteyksien ylläpidon
17646: tukemisesta
17647:
17648:
17649: Eduskunnalle
17650:
17651: Vaikea taloudellinen tilanne on ajanut monet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17652: ahtaalle maassamme. Tämä tilanne johtaa myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17653: työnhaun lisääntymiseen ulkomailla. Yhteydet muksen,
17654: kotimaahan heikkenevät eri tasoilla. Ulkomail-
17655: lakin on tärkeää saada kuulua johonkin yhtei-
17656: söön, jossa puhutaan tuttua kieltä ja jonka että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
17657: jäseniä yhdistävät monet yhteiset tausta-asiat. ta olemassa olevien suurlähetystöjen, me-
17658: Tällaisia kohtaamispaikkoja ja myös neuvonta- rimieskirkkojen ja vastaavien kautta ulko-
17659: pisteitä tarvitaan eri puolilla Eurooppaa, ehkä suomalaiset voivat pitää yhteyttä toisiinsa
17660: paljon laajemminkin. ja kotimaahansa.
17661:
17662: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17663:
17664: Ismo Seivästö Eeva-Liisa Moilanen Leea Hiltunen
17665: 260 1992 vp
17666:
17667: Toivomusaloite 240
17668:
17669:
17670:
17671:
17672: Skinnari ym.: Professori Mauno Hartmanin taidetilojen perustami-
17673: sesta Päijät-Hämeeseen
17674:
17675:
17676: Eduskunnalle
17677:
17678: Professori Mauno Hartman on kansainväli- professori Hartmanin työt ovat ainutlaatuiset.
17679: sesti arvostettu kuvataiteilija. Veistosten ja kuva- Ne ovat merkittävät myös kansainvälisen kult-
17680: taiteen yhteisarvo asiantuntijoiden mukaan on tuurin kannalta. Tämän vuoksi olisi tavattoman
17681: noin 20-30 miljoonaa markkaa. Professori tärkeää saada tilakysymys ratkaistuksi mahdol-
17682: Hartman on valmis lahjoittamaan ne sellaiselle lisimman nopeasti. Koska Mauno Hartman
17683: organisaatiolle, joka ottaa vastuun niiden näyt- asuu Hollolassa, luonnollista olisi sijoittaa taide-
17684: teilläolosta ja varastoimisesta sekä taiteilijan tar- aarteisto Päijät-Hämeeseen. Näin merkittävä
17685: vitsemista työtiloista. ratkaisu vaatii myös valtion taloudellista tukea.
17686: Kokoelman säilyttämiseen tarvittaisiin noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17687: 400-1 000 neliömetrin ympäri vuoden lämpöti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17688: laltaan plussan puolella oleva tila. Varaston muksen,
17689: lisäksi tarvittaisiin näyttelytilat, joissa vaihtuva
17690: Hartmanin ja muiden taiteilijoiden näyttely voisi
17691: olla avoinna yleisölle. Niihin liittyvänä tulisi että hallitus osaltaan ryhtyisi toimenpi-
17692: myös taiteilijan työtila. teisiin Mauno Hartmanin taidetilojen ai-
17693: Suomalaisen kulttuurin ja taiteen kannalta kaansaamiseksi Päijät-Hämeeseen.
17694:
17695: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17696:
17697: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist Kyösti Toivonen
17698: 1992 vp 261
17699:
17700: Toivomusaloite 241
17701:
17702:
17703:
17704:
17705: Suhonen ym.: Alle 18-vuotiaiden kodin ulkopuolella asuvien opis-
17706: kelijoiden saattamisesta opintotuen piiriin
17707:
17708:
17709: Eduskunnalle
17710:
17711: Tällä hetkellä alle 18-vuotiaat lapsilisää saa- totukea ja on suurissa taloudellisissa vaikeuksis-
17712: vat opiskelijat eivät voi saada opintorahaa tai sa.
17713: opintolainaa. Tämä johtuu siitä, että he ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17714: oikeutettuja lapsilisään ja tarveharkinnassa hei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17715: dän vanhempiensa tulot vaikuttavat olennaises-
17716: ti. Tällaisten opiskelijoiden määrä on kuitenkin että hallitus ryhtyisi välittömiin toimiin
17717: merkittävä, ja suuri osa heistä asuu kodin ulko- alle 18-vuotiaiden kodin ulkopuolella asu-
17718: puolella esimerkiksi sairaanhoito-oppilaitosten vien opiskelijoiden saattamiseksi opintotu-
17719: asuntoloissa. Tämä opiskelijaryhmä jää nyt en piiriin.
17720: täysin vaille valtion opiskelijoille antamaa Opin-
17721:
17722: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17723:
17724: Hannu Suhonen Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
17725: Marita Jurva Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
17726: 262 1992 vp
17727:
17728: Toivomusaloite 242
17729:
17730:
17731:
17732:
17733: Tykkyläinen ym.: Hammaslääkärikoulutuksen jatkumisen turvaa-
17734: misesta Kuopiossa
17735:
17736:
17737: Eduskunnalle
17738:
17739: Kuopion hammaslääketieteen koulutusyksik- samme Kuopion yliopiston hammaslääketieteel-
17740: kö on suunniteltu kouluttamaan kokonaisvaltai- lisessä tiedekunnassa. Kuopion hammaslääke-
17741: sesti työvoimaa hammashuollon tarpeisiin ja tieteellinen tiedekunta on toistaiseksi ainoana
17742: kokemukset ovat olleet hyvät. Kuopiosta val- yksikkönä valmistanut suun terveydenhuollon
17743: mistuneet hammaslääkärit ovat sijoittuneet pää- erikoishammaslääkäreitä. Ajallisesti Kuopion
17744: asiassa Itä- ja Keski-Suomeen. yliopiston koulutus on tehokkainta Suomessa.
17745: Itä- ja Keski-Suomessa on erikoishammaslää- Kuopion yliopiston erikoisosaamisen alueena
17746: käreistä edelleen suuri vajaus. 80 % kliinisten on terveydenhuolto. Tässä mielessä hammaslää-
17747: alojen erikoishammaslääkäreistä toimii Lou- ketieteen koulutusalan poistaminen merkitsisi,
17748: nais- ja Etelä-Suomessa. Vajeen poistamiseksi että yliopiston toiminnalliseen rakenteeseen
17749: Kuopion yksikkö on välttämätön. Kuopion yli- muodostuu aukko.
17750: opisto antaa erikois- ja erityishoitopalveluja sekä Edellä esitettyyn viitaten Kuopion hammas-
17751: hoidonsuunnittelu-ja konsultaatiopalveluja mil- lääketieteen koulutusyksikkö on omalle alueel-
17752: joonapiirille. leen ja myös valtakunnalle välttämätön.
17753: Kuopion yliopiston hammaslääketieteellinen Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
17754: tiedekunta toimii yhteistyökeskuksena (WHO sanedustajien ja Pohjois-Savon Liiton yhteistyö-
17755: Collaborating Centre) kehitettäessä hammaslää- nä.
17756: ketieteen koulutusta ja tutkimustoimintaa kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17757: tysmaissa. Kuopion yliopiston hammaslääketie- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17758: teen kansainvälinen toiminta, erityisesti kehitys- sen,
17759: maissa, on laajinta Pohjoismaissa.
17760: Valmistuneiden väitöskirjojen ja tieteellisten että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta val-
17761: tutkimusraporttien määrä on viimeisten kymme- tion vuoden 1993 talousarvion laadinnan
17762: nen vuoden aikana ollut tutkimusvelvoitteiseen yhteydessä turvataan hammaslääkärikou-
17763: henkilökuntaan suhteutettuna korkein maas- lutuksen jatkuminen Kuopion yliopistossa.
17764:
17765: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17766:
17767: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
17768: Riitta Saastamoinen Iivo Polvi
17769: 1992 vp 263
17770:
17771: Toivomusaloite 243
17772:
17773:
17774:
17775:
17776: Törnqvist ym.: Euroopan metsäinstituutin perustamisesta Joen-
17777: suuhun
17778:
17779:
17780: Eduskunnalle
17781:
17782: Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa on toksen ja yliopiston yhteistyönä. Joensuun tie-
17783: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla depuiston yhdeksi painopistealaksi on valittu
17784: esitys Euroopan metsäinstituutin perustamisesta metsä- ja puuteknologian osaamiskeskuksen pe-
17785: Suomeen. Kyseessä on uusi tutkimuslaitos, jon- rustaminen. Tämä osaamiskeskus välittää ja
17786: ka periaatteena on harjoittaa kansainvälistä Eu- jalostaa tutkimustulokset käytännön sovelluk-
17787: roopan metsien tilaan ja tulevaisuuteen kohdis- siksi. Kokonaisuudessaan voidaan todeta Joen-
17788: tuvaa metsätieteellistä tutkimusta. suun kehittyvän mittavaksi, moderniksi metsä-
17789: Ministeriö on asettanut selvitystyöryhmän tieteen keskukseksi.
17790: ratkaisemaan perustamiseen liittyvät kysymyk- Joensuun yliopistosta on muodostumassa tär-
17791: set. Keskeisimmät asiat ovat kartoitus tehtävis- keä idän ja lännen vuorovaikutuksen keskus
17792: tä, perustamissuunnitelman laatiminen ja sijain- metsiin ja ympäristöön liittyvässä koulutuksessa
17793: tipaikkakuntaesityksen tekeminen. Sijaintipai- ja tutkimuksessa. Sitä tukee valtioiden välillä
17794: kan valintaan vaikuttaa paikkakunnalla harjoi- solmittu lähialueyhteistyösopimus sekä valtio-
17795: tettava metsäalaan liittyvä tutkimus- ja koulu- vallan Itä-Euroopan toimintaohjelma.
17796: tustoiminta. Lisäksi tuotakoon esiin, että Joensuussa on
17797: Suomessa harjoitetaan kahdella paikkakun- olemassa erinomaiset tilat ja edellytykset insti-
17798: nalla korkeinta metsäopetusta: Helsingissä ja tuutin harjoittamalle kokous- ja konferenssitoi-
17799: Joensuussa. Molemmissa yliopistoissa on metsä- minnalle täydennettynä Joensuun yliopiston
17800: tieteellinen tiedekunta. Joensuussa on Metsän- sekä Mekrijärven tutkimusaseman kokoustiloil-
17801: tutkimuslaitoksen tutkimusasema ja Joensuun la ja yliopiston Siikasalmi-hankkeen yhteydessä
17802: metsä- ja puutalousopisto, joka on osa Pohjois- laajenevilla kurssi- ja seminaaritiloilla.
17803: Karjalan väliaikaista ammattikorkeakoulua. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
17804: Maakunnassa on lisäksi uudenaikaisinta sellu- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17805: teollisuutta ja monipuolista mekaanista metsä- sen,
17806: teollisuutta.
17807: Metsäopetuksen ja -tutkimuksen kehittämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17808: seksi yliopistoalueelia on suunnitteilla metsätie- Euroopan metsäinstituutin perustamiseksi
17809: dekeskuksen rakentaminen Metsäntutkimuslai- Joensuuhun.
17810:
17811: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17812:
17813: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Pirkko Laakkonen
17814: 264 1992 vp
17815:
17816: Toivomusaloite 244
17817:
17818:
17819:
17820:
17821: Ukkola: Pohjanmaan ammattikorkeakoulukokeilun toteutta-
17822: misesta
17823:
17824:
17825: Eduskunnalle
17826:
17827: Valtioneuvosto on myöntänyt 11.4.1991 aloi- ja ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisen
17828: tusluvat Kajaanin ja Oulun ammattikorkeakou- yhteistyön kehittämiseen. Oulun-Kajaanin ke-
17829: lukokeiluille. Molemmat aloittavat vuonna hittämisprojektin toteuttamiseen tulisi myöntää
17830: 1992. Ammattikorkeakoulukokeilut ovat 1990- opetusministeriön hallinnonalalta 0,4-0,8 mil-
17831: luvun mittavin valtakunnallinen koulutusuudis- joonaa markkaa. Läänissä jo olevien kokeilulu-
17832: tus, ja niiden merkitys Oulun läänin kehittämi- pien lisäksi lupa tulee saada myös Pohjanmaan
17833: selle on huomattava. Kajaanin ja Oulun ammat- (Raahe-Ylivieska) ammattikorkeakoululle.
17834: tikorkeakoulukokeilut ovat osa valtakunnallista Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17835: kokeilua. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17836: Ammattikorkeakoulujen kehittämisprojektin
17837: tavoitteet ovat koulutuspoliittisia, hallinnollisia että hallitus ryhtyisi toimiin kokeilulu-
17838: ja pedagogisia. Kehittämistyössä keskitytään van myöntämiseksi Pohjanmaan ammatti-
17839: erityisesti opettajien jatko- ja täydennyskoulu- korkeakoulukokeilulle.
17840: tukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen
17841:
17842: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17843:
17844: Tuulikki Ukkola
17845: 1992 vp 265
17846:
17847: Toivomusaloite 245
17848:
17849:
17850:
17851:
17852: Ukkola ym.: Ekocenter Oulun toiminnan turvaamisesta
17853:
17854:
17855:
17856: Eduskunnalle
17857:
17858: Ympäristöalan opetuksen ja tutkimuksen ke- osallistujatahoilta saatua tukea noin 100 000
17859: hittäminen edellyttää voimavaroja yhteistyön markkaa. Toiminnan jatkumisen perusedellytys
17860: käynnistämiseksi kouluttajien, tutkijoiden ja tut- on johtajan paikkaaminen vuoden 1993 alusta.
17861: kimusprojektien kesken. Toiminnan koordi- Keskuksen (Oulun yliopisto) tarvitsema ulko-
17862: nointia varten tarvitaan katto-organisaatio Eko- puolinen rahoitus vuoden 1993 osalta on noin
17863: center Oulu. Sen toiminta-ajatuksena on koota 1 miljoona markkaa, vuonna 1994 1,3 miljoo-
17864: ja kehittää monitieteistä ja korkeatasoista ympä- naamarkkaaja vuosina 1995-96 1,5miljoonaa
17865: ristöalan yhteistyötä ja osaamista palvelemaan markkaa.
17866: tiedeyhteisön, ympäristöhallinnon ja elinkeino- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17867: elämän tarpeita kestävän kehityksen edistämi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17868: seksi.
17869: Ekocenter Oulu on aloittanut toimintansa että hallitus ryhtyisi toimiin Ekocenter
17870: vuoden 1992 alussa. Vuonna 1992 on käytössä Oulun toiminnan turvaamiseksi.
17871:
17872: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17873:
17874: Tuulikki Ukkola Oiva Savela
17875: 266 1992 vp
17876:
17877: Toivomusaloite 246
17878:
17879:
17880:
17881:
17882: Ukkola: Biocenter Oulun kehittämisestä
17883:
17884:
17885:
17886: Eduskunnalle
17887:
17888: Biocenter Oulusta on lyhyessä ajassa muodos- ulkomaiset tutkijat. Tätä varten on palkattava
17889: tunut Suomen johtava modernin biotekniikan uusia projektinjohtajia, tutkijoita, assistentteja
17890: tutkimuskeskus, jolla on myös kansainvälistä sekä laborantteja. Lisäksi tarvitaan huomatta-
17891: mainetta. Tavoitteena on edelleen pitää yllä vasti rahaa tutkimustarvikkeita ja laitteita var-
17892: aktiivista ja korkeatasoista tutkimustoimintaa. ten.
17893: Merkittävimpänä tavoitteena vuosille 1992-96 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17894: on kehittää Biocenteristä kansainvälisesti arvos- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17895: tettu ja tunnettu tutkimusinstituutti. Tästä on
17896: jätetty opetusministeriölle muistiot 25.1.1990 ja että hallitus ryhtyy toimiin Biocenter
17897: 13.2.1991. Oulun kehittämiseksi kansainvälisesti ar-
17898: Kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena vostetuksi ja tunnetuksi tutkimusinstituu-
17899: on luoda korkeatasoinen, kansainvälinen tutki- tiksi.
17900: musyhteisö, jossa työskentelevät yliopiston ja
17901:
17902: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17903:
17904: Tuulikki Ukkola
17905: 1992 vp 267
17906:
17907: Toivomusaloite 247
17908:
17909:
17910:
17911:
17912: Ukkola: Kuusamon kulttuurikeskuksen rakentamisesta
17913:
17914:
17915:
17916: Eduskunnalle
17917:
17918: Kuusamon kulttuurikeskushanke "Kuusa- avulla Kuusamotalo saadaan tehokkaaseen
17919: motalo" on suunnitelmien osalta hyväksytty käyttöön, sillä se sisältäisi musiikkisalin näyttä-
17920: kunnanvaltuustossa 28.6.1990. Lisäksi se on mö- ja oheistiloineen sekä musiikkikoulun ja
17921: mainittu Oulun läänin toimenpidesuunnitelmas- taidekasvatuksen tilat monipuoliseen kulttuuri-
17922: sa vuosille 1992-95 alueellisesti ja maakunnalli- toimintaan.
17923: sesti tärkeänä kohteena. Hankkeella on erityinen Hanke liittyy keskusten kehittämisohjelma-
17924: merkitys Kuusamon ja koko Koillismaan kult- työn ns. satelliittikuntavaiheeseen sekä Oulun
17925: tuuritoiminnan kehittämisessä musiikin, musii- läänin kehittämisen uuteen painopisteasetan-
17926: kinopetuksen, näyttämötoiminnan, taideope- taan.
17927: tuksen sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulutoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17928: minnan kannalta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17929: Koillismaan kuntien hyvin toimivaa kulttuu-
17930: riyhteistyötä kehitetään entisestään laatimalla että hallitus ryhtyisi toimiin Kuusamon
17931: kuntien yhteinen kulttuurisuunnitelma. Tämän kulttuurikeskuksen rakentamiseksi.
17932:
17933: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17934:
17935: Tuulikki Ukkola
17936: 268 1992 vp
17937:
17938: Toivomusaloite 248
17939:
17940:
17941:
17942:
17943: Ukkola ym.: Limingan musiikkiopiston ja Muhoksen musiikki-
17944: koulun saattamisesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin
17945:
17946:
17947: Eduskunnalle
17948:
17949: Musiikki on Pohjois-Pohjanmaan vahvin tai- mansa toimialueensa musiikkikasvatuksessa.
17950: deharrastus. Maakunnassa on varsin kattava Jotta ne voisivat suunnitella toimintaansa pitkä-
17951: musiikkioppilaitosten verkko. Lakisääteinen jänteisesti, ne tarvitsevat lakisääteisen valtion-
17952: valtionosuus puuttuu kuitenkin edelleen Limin- osuuden.
17953: gan musiikkiopistolta ja Muhoksen musiikki- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
17954: koululta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17955: Toimintansa ripeästi aloittaneen Muhoksen muksen,
17956: musiikkikoulun toimialue on kunta, Limingan
17957: musiikkiopiston toiminta-alueena ovat Limin- · että Limingan musiikkiopistolle ja Mu-
17958: gan kunnan lisäksi Lumijoen, Temmeksen, Tyr- hoksen musiikkikoululle myönnettäisiin
17959: nävän ja Rantsilan kunnat. lakisääteinen valtionosuus vuodesta 1992
17960: Molempien musiikkioppilaitosten opetuksen alkaen.
17961: taso on korkea. Ne ovat vakiinnuttaneet ase-
17962: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17963:
17964: Tuulikki Ukkola Oiva Savela Martti Korhonen
17965: Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki Markku Koski
17966: Osmo Polvinen
17967: 1992 vp 269
17968:
17969: Toivomusaloite 249
17970:
17971:
17972:
17973:
17974: Ukkola ym.: Iin ympäristöinstituutin toiminnan turvaamisesta
17975:
17976:
17977: Eduskunnalle
17978:
17979: Iin ympäristöinstituutti on toiminut menes- Instituutin toimintaa häiritsevänä tekijänä on
17980: tyksekkäästi vuodesta 1986 lähtien. Se on saa- ollut valtion rahoitustuen selkiytymättömyys.
17981: vuttanut vankan aseman valtakunnallisena ym- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
17982: päristönsuojelun asiantuntijana, joka palvelee nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17983: tutkimusta, koulutusta ja tiedonvälitystä. muksen,
17984: Ympäristöinstituuttia ylläpitää Ympäristö-
17985: instituutti-Säätiö, jonka hallituksessa ovat ym- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
17986: päristöministeriön, Oulun yliopiston, Lapin kor- piteisiin Iin ympäristöinstituutin toimin-
17987: keakoulun ja Iin kunnan nimeämät edustajat. nan turvaamiseksi siten, että opetusminis-
17988: Instituutin toiminta jakautuu kahteen kiin- teriön hallinnonalalta osoitetaan instituu-
17989: teästi toisiinsa nivoutuvaan osaan: tulorahoit- tin perusrahoitukseen vuosittain vähintään
17990: teisena osana tutkimus- ja asiantuntijapalvelut 300 000 markkaa.
17991: sekä ns. yleishyödyllisenä, valtiovallan rahoi-
17992: tustukea tarvitsevana osana tiedonvälitys, mu-
17993: kaan lukien koulutuspalvelut
17994:
17995: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
17996:
17997: Tuulikki Ukkola Oiva Savela Martti Korhonen
17998: Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki Osmo Polvinen
17999: 270 1992 vp
18000:
18001: Toivomusaloite 250
18002:
18003:
18004:
18005:
18006: Vehkaoja ym.: Vaasan yliopiston rakentamisen turvaamisesta
18007:
18008:
18009:
18010: Eduskunnalle
18011:
18012: Vaasan yliopiston rakentaminen on aloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18013: tettu ja tarkoitus on saattaa I vaiheen työt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18014: päätökseen vuonna 1994. Vuonna 1993 raken-
18015: nushankkeeseen tulisi käyttää 45 Mmk, mikä että hallitus turvaa Vaasan yliopiston
18016: on perusteltua myös rakennusalan huonon työl- rakentamisen jatkumisen varaamalla val-
18017: lisyyden takia. tion vuoden 1993 talousarvioesitykseen
18018: tarkoitukseen riittävän määrärahan.
18019: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18020:
18021: Marjatta Vehkaoja Jarmo Wahlström
18022: 1992 vp 271
18023:
18024: Toivomusaloite 251
18025:
18026:
18027:
18028:
18029: Vehkaoja ym.: Ammattikorkeakoulukokeilun käynnistämisestä
18030: Vaasan ja Lapuan yhteishankkeena
18031:
18032:
18033: Eduskunnalle
18034:
18035: Vaasassa on valmisteltu jo pitkään neljän Vaasa on vanhastaan merkittävä koulukau-
18036: oppilaitoksen, Vaasan hotelli- ja ravintolaoppi- punki. Uusia oppilaitoksia on syntynytjatkuvas-
18037: laitoksen, Vaasan kauppaoppilaitoksen, Vaasan ti ja kiinnostus kehittää koulutusta jatkuu. Vaa-
18038: kotitalous-ja sosiaalialan oppilaitoksen ja Vaa- sa on tähän mennessä saanut vain ruotsinkielistä
18039: san terveydenhuolto-oppilaitoksen yhteistoimin- ammattikorkeakoulukokeilua koskevan luvan.
18040: taan perustuvaa ammattikorkeakoulukokeilua. Tarvitaan kokeilumahdollisuus myös enemmis-
18041: Oppilaitosten kesken on kehitelty neljä koulu- tön eli suomen kielellä. Nyt esitettävässä kokei-
18042: tusohjelmaa, jotka ovat matkailuala, sosiaali- ja lussa tärkeä näkökohta on myös kahden paikka-
18043: terveydenhuolto, suomalais-saksalainen ulko- kunnan välinen yhteistyö, jolla edistetään uusien
18044: maankauppa ja hotelli- ja ravintola-ala. verkostojen syntyä hallinnointikulujen kuiten-
18045: Lapua liittyy hankkeeseen siten, että Lapualle kaan kasvamatta.
18046: on tarkoitus perustaa Vaasan ammattikorkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18047: koulun Lapuan toimintayksikkö. Kaupungit kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18048: ovat tehneet tätä koskevan periaatepäätöksen
18049: 20.12.1991. Lapuan yksikön koulutusohjelmana että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
18050: olisi yritystalous ja hallinto (markkinointi, sih- talousarvioesitykseen riittävän määrära-
18051: teeritoiminta ja viestintä) erityisesti tietotekniik- han ammattikorkeakoulukokeilun toteut-
18052: kaa soveltaen. tamiseksi Vaasan ja Lapuan yhteishank-
18053: keena.
18054: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18055:
18056: Marjatta Vehkaoja Anneli Jäätteenmäki Jarmo Wahlström
18057:
18058:
18059:
18060:
18061: 19 220086Z
18062: 272 1992 vp
18063:
18064: Toivomusaloite 252
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Vebkaoja: Hitech-laboratorion perustamisesta Vaasaan
18070:
18071:
18072:
18073: Eduskunnalle
18074:
18075: Vaasan yliopiston, Vaasan teknillisen oppilai- Hanke on kaikkien mukana olevien opinahjo-
18076: toksen ja Vasa temporära tekniska yrkeshögsko- jen kehityksen kannalta erittäin tärkeä ja kiireel-
18077: laNasa tekniska läroanstaltin yhteinen hitech- linen. Toimitilojen puuttuminen ja ahtaus hait-
18078: laboratorio on hanke, jossa maassamme uraa- taavat jo nyt toimintaa ja tilanne vaikeutuu
18079: umtavalla tavalla eri tason opinahjot ovat yh- kaiken aikaa.
18080: teistyössä toirnintaedellytystensä kehittämisessä Nyt on edullinen aika toteuttaa hanke. Han-
18081: ja jossa toden teolla pyritään hyödyntämään ketta tulee viedä eteenpäin kiireeilisessä järjes-
18082: tällaisen opinahjokeskittymän synergiaetuja. tyksessä.
18083: Laboratorion toteutukseen voidaan yhdistää Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18084: myös perinteisen tehdasmiljöön säilyttämisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18085: tavoite.
18086: Hanke sisältyy opetusministeriön investointi- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Vaa-
18087: suunnitelmaan vuosille 1992-96. Tarkoitukse- san hitech-laboratorion perustamissuunni-
18088: na on, että Vaasan kaupunki toteuttaa raken- telman ja käyttöönottosuunnitelman hy-
18089: nushankkeen ja valtio lunastaa sen vuokrissa väksymiseksi kiireellisesti niin, että labo-
18090: kymmenen vuoden kuluessa. Hankkeen laajuus ratorion rakentamiseen voidaan päästä vii-
18091: on 9 000 hm2 ja sen rakentamiskustannukset meistään v. 1993 ja saattaa rakennustyöt
18092: ovat noin 57 Mmk ja kokonaiskustannusarvio päätökseen mahdollisimman pikaisessa ai-
18093: 70 Mmk. Suunnittelu on mahdollista saada pää- kataulussa.
18094: tökseen vuonna 1992 ja rakentaminen toteuttaa
18095: vuonna 1993.
18096:
18097: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18098:
18099: Marjatta Vebkaoja
18100: 1992 vp 273
18101:
18102: Toivomusaloite 253
18103:
18104:
18105:
18106:
18107: Vehkaoja: Opetussosiaalikeskuksen perustamisesta Vaasaan
18108:
18109:
18110: Eduskunnalle
18111:
18112: Maahamme ollaan perustamassa ns. opetus- joismaisiin kokeilu- ja kehittämisprojekteihin.
18113: sosiaalikeskuksia. Opetussosiaalikeskuksen teh- Vaasan kaupunki on mukana vapaakunta- ko-
18114: tävänä on sosiaalityön perusopetuksen kehittä- keilussa, ja kaupungilla on kiinteät ja toimivat
18115: minen ja toteutus erityisesti ammatillisen ope- suhteet Uumajaan, mikä on tässä yhteydessä
18116: tuksen osalta, tutkimus- ja kehittämistoiminta hyvä nähdä resurssina.
18117: sekä sosiaalialan ammatillisen jatko- ja täyden- Opetussosiaalikeskukselle on olemassa Vaa-
18118: nyskoulutuksen kehittäminen ja toteutukseen sassa siis hyvät onnistumisen edellytykset. Vaa-
18119: osallistuminen. san yliopiston, Vaasan yliopiston täydennyskou-
18120: Vaasa on vireä ja koulutuspalveluiltaan hyvin lutuskeskuksen ja Vaasan kaupungin sosiaalivi-
18121: varustettu kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuol- raston sekä kotitalous- ja sosiaalialan oppilai-
18122: lon opetukseen on panostettu viime vuosina toksen kiinnostus opetussosiaalikeskuksen pe-
18123: erityisen paljon. Syksyllä 1992 Vaasan yliopiston rustamiseen on korkea, mikä onkin ehdoton
18124: yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa alkaa so- perusedellytys tämäntyyppisten hankkeitten si-
18125: siaali- ja terveydenhuollon kandidaattikoulutus. joittelussa.
18126: Aiempaan nähden erityistä siinä on kahta alaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18127: yhdistävä opetus, mikä idea on noussut käytän- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18128: nön tarpeista. Vaasankotitalous-ja sosiaalialan
18129: oppilaitoksessa alkaa kouluasteen lisäksi nyt että hallitus ryhtyy välittömästi toimen-
18130: myös pysyvä opistoasteinen koulutus. Vaasan piteisiin opetussosiaalikeskuksen perusta-
18131: sosiaalitoimi on kulkenut alallaan kehityksen miseksi Vaasaan niin, että sen toiminta voi
18132: kärjessä läänissämme ja osallistunut menestyk- alkaa vuonna 1993.
18133: sellisesti myös moniin valtakunnallisiin ja poh-
18134:
18135: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18136:
18137: Marjatta Vehkaoja
18138: 274 1992 vp
18139:
18140: Toivomusaloite 254
18141:
18142:
18143:
18144:
18145: Vehkaoja: Terveydenhuolto-oppilaitoksen rakentamisesta Vaa-
18146: saan
18147:
18148:
18149: Eduskunnalle
18150:
18151: Valtio on ostanut Vaasan terveydenhuolto- vuoteen 1996 saakka. Oppilaitos joutuu toimi-
18152: oppilaitosta varten tontin vuonna 1987. Uudis- maan siis ahtaissa ja kalliissa väliaikaistiloissa.
18153: rakennusta varten opetusministeriön KTS:ssä Opiskelijamäärä on suunnitelmien mukaisesti
18154: on ollut esitys määrärahasta vuodesta 1987 läh- 392 ja opiskelijoita on tällä hetkellä 396. Oppilai-
18155: tien, mutta hanketta on jatkuvasti siirretty myö- tokseen on ollut jatkuvasti runsaasti hakijoita.
18156: häisempään ajankohtaan. Tällä hetkellä opetus- Vaasan terveydenhuolto-oppilaitoksen raken-
18157: ministeriön KTS:ssä on hanketta varten 44,2 tamista on kiirehdittävä edellä mainituista syistä
18158: Mmk vuosille 1993-97. ja mm. rakennusalan huonon työllisyystilanteen
18159: Rakennushankkeen bruttoala on 6 300 m 2, takia.
18160: hyötyala 4 191m2 ja tilavuus 25 000 m 3 • Perusta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18161: miskustannukset on arvioitu 45,3 milj. markaksi, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18162: joista varsinaisia rakentamiskustannuksia on 41
18163: Mmk. että hallitus varaisi riittävän määrä-
18164: Oppilaitos toimii tällä hetkellä vuokratiloissa. rahan valtion vuoden 1993 talousarvioesi-
18165: Vuokratiloja on yhteensä 4 273m2 • Vuokraa ym. tykseen Vaasan terveydenhuolto-oppilai-
18166: rakennusten käyttökustannuksia maksetaan toksen rakentamisen aloittamiseksi.
18167: vuosittain noin 3,5 Mmk. Vuokrasopimus on
18168:
18169: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18170:
18171: Marjatta Vebkaoja
18172: 1992 vp 275
18173:
18174: Toivomusaloite 255
18175:
18176:
18177:
18178:
18179: Vuoristo: Vanhan Rauman puukaupungin säilyttämisestä
18180:
18181:
18182:
18183: Eduskunnalle
18184:
18185: Vanhan Rauman puukaupunki ja Suomenlin- Rauman kaupungin toimenpiteisiin vaan myös
18186: na hyväksyttiin vuoden 1991 joulukuussa Unes- entistä enemmän valtioon. Vanhan Rauman
18187: con maailmanperintölistalle. Vanha Rauma puukaupunki on nyt yhteinen kansallinen "aar-
18188: edustaa perintöluettelossa pohjoismaista puu- re", jota on pieteetillä hoidettava.
18189: kaupunkikulttuuria, jonka asemakaava on kes- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
18190: kiaikainen ja rakennukset vuoden 1682 palon vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18191: jälkeiseltä ajalta.
18192: Vanhan Rauman nimeäminen maailmanpe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18193: rintölistalle muiden maailman "ihmeiden" jouk- Vanhan Rauman puukaupungin säilyttä-
18194: koon ei ole yksin sen arvoa lisäävä vaan ennen miseksi elinkelpoisena myös tuleville suku-
18195: kaikkea huolellista v;talimista velvoittava pää- polville.
18196: tös, eikä se velvoittavuus rajoitu pelkästään
18197: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18198: Raimo Vuoristo
18199: 276 1992 vp
18200:
18201: Toivomusaloite 256
18202:
18203:
18204:
18205:
18206: Väbänäkki: Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksen Miehikkälän
18207: Palvaanjärven asuntolahankkeen rakennustöiden aikaistami-
18208: sesta
18209:
18210: Eduskunnalle
18211:
18212: Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18213: asuntolahanke, joka rakennettaisiin Miehik- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18214: kälän Palvaanjärvelle ja olisi kustannuksiltaan
18215: 7 miljoonaa markkaa, on ajoitettu vuosille että hallitus ryhtyisi toimiin Kotkan
18216: 199~95. Eteläisessä Kymenlaaksossa vallitsee metsä- ja puutalousoppilaitoksen Miehik-
18217: erittäin vaikea työttömyys ja erityisesti myös kälän Palvaanjärven asuntolahankkeen ai-
18218: rakennusalan töistä on puutetta. Tämän vuoksi kaistamiseksi tähänastisista suunnitelmis-
18219: olisivat valtion rakennushankkeet nyt laman ta poiketen toteutettavaksi jo vuonna
18220: vallitessa erityisen tarpeellisia toteuttaa ennakoi- 1993.
18221: tua aikaisemmin.
18222: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18223:
18224: Matti Väbänäkki
18225: 1992 vp 277
18226:
18227: Toivomusaloite 257
18228:
18229:
18230:
18231:
18232: Vähänäkki: Harjun maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen uuden
18233: asuntolahankkeen rakennustöiden aikaistamisesta Virolah-
18234: della
18235:
18236: Eduskunnalle
18237:
18238: Virolahdella sijaitsevan Harjun maatalous- ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18239: puutarhaoppilaitoksen uuden asuntolan raken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18240: tamishanke, kustannusarvioitaan n. 7,5 miljoo-
18241: naa markkaa, on ajoitettu vuosille 1995-97. että hallitus ryhtyisi toimiin Harjun
18242: Eteläisessä Kymenlaaksossa vallitsee erittäin maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen uu-
18243: vaikea työttömyys ja erityisesti myös rakennus- den asuntolan rakentamishankkeen aikais-
18244: alan töistä on puutetta. Tämän vuoksi olisivat tamiseksi tähänastisista suunnitelmista
18245: valtion rakennushankkeet nyt laman vallitessa poiketen toteutettavaksi jo vuonna 1993.
18246: erityisen tarpeellisia toteuttaa ennakoitua aikai-
18247: semmin.
18248: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18249: Matti Vähänäkki
18250: 278 1992 vp
18251:
18252: Toivomusaloite 258
18253:
18254:
18255:
18256:
18257: Aittoniemi ym.: Korvauksen maksamisesta sotiimme osallistuneille
18258: virotaisille veteraaneille
18259:
18260:
18261: Eduskunnalle
18262:
18263: Viime sotiimme osallistui runsaasti virolaisia sanedustajien että julkisen sanan ja kansalaisten
18264: rintamamiehiä, joista osa sai sittemmin rangais- taholta, mutta siihen ei ole tullut korjausta.
18265: tuksen vapaaehtoisesta rintamatoiminnastaan ja Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
18266: joutui viettämään pitkiäkin aikoja Neuvostolii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18267: ton vankiloissa. Osa näistä vielä elossa olevista
18268: veteraaneista elää varsin puutteellisissa oloissa että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
18269: eikä ole saanut minkäänlaista korvausta Suo- miin rintamamieslisää vastaavan korvauk-
18270: men valtiolta esimerkiksi rintamamieslisän muo- sen maksamiseksi sotiimme osallistuneille
18271: dossa. Asiaan on kiinnitetty huomiota sekä kan- virolaisille veteraaneille.
18272:
18273: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18274:
18275: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
18276: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
18277: 1992 vp 279
18278:
18279: Toivomusaloite 259
18280:
18281:
18282:
18283:
18284: S-L. Anttila ym.: Itsenäisen Suomen 75-vuotisjuhlavuoden lahjasta
18285: rintama- ja sotaveteraaneille
18286:
18287:
18288: Eduskunnalle
18289:
18290: Suomi viettää itsenäisyytensä 75-vuotisjuhla- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18291: vuotta tänä vuonna. Suomi saavutti itsenäisyy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18292: tensä vuonna 1917 ja pystyi sodissa sen myös
18293: säilyttämään. Kiitos tästä kuuluu rintama- ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
18294: sotaveteraaneille, jotka ovat sodassa itsenäisyy- teisiin 600 markan kuukausikorotuksen
18295: temme taistellen säilyttäneet. Veteraanimme elä- maksamiseksi rintama- ja sotaveteraanien
18296: vät kuitenkin hyvin pienen eläketurvan varassa. eläkkeisiin 27.4.1992 alkaen
18297: Siksi onkin meidän nykysukupolven tehtävä
18298: korjata veteraanien eläketurvaa juuri itsenäisen
18299: Suomen 75-vuotisjuhlavuotena.
18300:
18301: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18302: Sirkka-Liisa Anttila Pauli Saapunki
18303: 280 1992 vp
18304:
18305: Toivomusaloite 260
18306:
18307:
18308:
18309:
18310: Astala ym.: Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä
18311:
18312:
18313:
18314: Eduskunnalle
18315:
18316: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel- vät päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tason
18317: poisuusehtoja sekä lasten päivähoidon ja lasten nostoa eikä laskua, kuten nyt on vaarassa
18318: suojelun ryhmäkokoja selvittäneen työryhmän tapahtua. Lastentarhan opettajaliitto on kiin-
18319: muistio luovutettiin 8.1.1992. nittänyt asiaan vakavaa huomiota.
18320: Työryhmän esitykset merkitsevät päiväkotien Työryhmän esitykset ovat ristiriidassa nykyi-
18321: lapsiryhmien suurentamista ja henkilöstön kel- sen hallituksen ohjelman ja valtionosuusuudis-
18322: poisuusehtojen heikentämistä. Vuonna 1988 sää- tuksen periaatteiden kanssa. Niissä todetaan,
18323: detty asetus päiväkotien lapsiryhmien henkilös- että tavoitteena on palvelujen laadun parantami-
18324: törakenteesta esitetään poistettavaksi. nen. Päivähoidon laadun romuttaminen ei vas-
18325: Jos työryhmän esitys toteutuu, kunnat saavat taa tätä tavoitetta. Onkin syytä ryhtyä kehittä-
18326: päättää, minkälaisen koulutuksen saaneita hen- mään päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laa-
18327: kilöitä palkataan päiväkoteihin. On selvää, että tua.
18328: päivähoidon laatu tulee romahtamaan, sillä kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
18329: tien tavoitteena on selvitä päivähoidon velvoit- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18330: teista halvalla eli käyttämällä mahdollisimman sen,
18331: pienipaikkaista henkilökuntaa.
18332: Työryhmä perustelee esityksiään kansainvä- että hallitus ryhtyisi toimiin päivähoi-
18333: listymisellä, tasa-arvolla, työvoimakysymyksil- don ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi
18334: lä, joustavuudella ja rinnastuksilla muihin Poh- eikti tule sallimaan niiden tason laskua.
18335: joismaihin. Kaikki nämä perustelut edellyttäisi-
18336:
18337: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18338:
18339: Heli Astala Outi Ojala Eila Rimmi
18340: Iivo Polvi Osmo Polvinen Jarmo Wahlström
18341: Pekka LeppäRm Raila Aho Marjatta Stenius.Kaukonen
18342: Martti Korhonen
18343: 1992 vp 281
18344:
18345: Toivomusaloite 261
18346:
18347:
18348:
18349:
18350: Jurva ym.: Sairaalamaksujen korvaamisesta keskoslasten vanhem-
18351: mille
18352:
18353:
18354: Eduskunnalle
18355:
18356: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18357: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18358: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita
18359: ja koska keskoslapsia syntyy usein samaan per- että hallitus varaisi riittävät määrä-
18360: heeseen monia, joutuvat ko. perheet useimmiten rahat valtion talousarvioesitykseen kes-
18361: kestämättömään tilanteeseen. Tilannetta pahen- koslasten sairaalamaksujen korvaamiseksi
18362: tavat vielä vanhempien pakolliset poissaolot työ- lasten vanhemmille valtion varoista.
18363: paikalta. Vaikeasta tilanteesta tällaiset perheet
18364: eivät yleensä selviydy ilman yhteiskunnan tukea.
18365:
18366: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18367:
18368: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
18369: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
18370: 282 1992 vp
18371:
18372: Toivomusaloite 262
18373:
18374:
18375:
18376:
18377: Jurva ym.: Rintamalisän korottamisesta
18378:
18379:
18380: Eduskunnalle
18381:
18382: Asumiskustannukset ja elintarvikkeiden hin- malisä 500 markkaan kuukaudessa. Veteraanien
18383: nat ovat jatkuvasti nousseet enemmän kuin keski-ikä lähestyy tällä hetkellä jo 70 vuotta,
18384: keskimääräinen kustannusnousu on ollut. Tämä jolloin iän lisääntymisen myötä sodan aiheutta-
18385: on merkinnyt vaikeuksia ennen kaikkea pieni- mat fyysiset ja henkiset vammat vaivaavat yhä
18386: tuloisimmille henkilöille, joihin kuuluvat useissa enemmän. Tämän takia heidän kuolleisuutensa
18387: tapauksissa eläkeläiset ja sotiemme veteraanit. alkaa jyrkästi kasvaa, ja näin ollen kunniavelka
18388: Tämä on merkinnyt maamme vapautta puolus- on vaarassa jäädä maksamatta yhä useammalle
18389: taneiden ihmisten toimeentulon jyrkkää heiken- veteraanille.
18390: tymistä viimeisinä vuosina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18391: Veteraanien ylimääräiseen rintamalisään saa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18392: tiin vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa aikaan muksen,
18393: korotus. Lisäksi sovittiin korotuksesta vuoden
18394: 1991 aikana. Ylimääräinen rintamalisä ei kuiten- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
18395: kaan tuo riittävää helpotusta taloudelliseen ti- talousarvioesitykseen riittävän määrära-
18396: lanteeseen läheskään kaikille veteraaneille, joten han veteraanien rintamalislin korottami-
18397: olisi ehdottoman välttämätöntä korottaa rinta- seksi 500 markkaan kuukaudessa.
18398:
18399: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18400:
18401: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipii
18402: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
18403: 1992 vp 283
18404:
18405: Toivomusaloite 263
18406:
18407:
18408:
18409:
18410: Jurva ym.: Huumeambulanssi ry:n toiminnan tukemisesta
18411:
18412:
18413: Eduskunnalle
18414:
18415: Huumeambulanssi ry. pitää yllä huumeambu- että hallitus varaisi valtion talousarvio-
18416: lanssiaja huolehtii sen toiminnasta tehden arvo- esitykseen riittävät määrärahat Huume-
18417: kasta työtä huumepotilaiden hyväksi. ambulanssi ry:n toiminnan tukemiseen.
18418: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18419: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18420:
18421: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18422:
18423: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
18424: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
18425: 284 1992 vp
18426:
18427: Toivomusaloite 264
18428:
18429:
18430:
18431:
18432: Jurva ym.: Lähimmäisapu ry:n toiminnan tukemisesta
18433:
18434:
18435:
18436: Eduskunnalle
18437:
18438: Lähimmäisapu ry. on Espoossa vanhuksille, että hallitus varaisi riittävät määrära-
18439: lapsille, vammaisille ja yksinäisille tilapäistä hoi- hat valtion talousarvioesitykseen ylimää-
18440: toapua antava yhdistys. Tällä hetkellä toimintaa räisenä avustuksena Espoon kaupungille
18441: vaikeuttaa riittävien varojen puute. Lähim- Espoossa tilapäistä hoitoapua vanhuksille,
18442: mäisapu ry:n tulisi saada tukea valtion toimesta lapsille, vammaisille ja yksinäisille välittä-
18443: tärkeään työhönsä. vän Lähimmäisapu ry:n toiminnan tukemi-
18444: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- seen.
18445: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18446:
18447: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18448:
18449: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
18450: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
18451: 1992 vp 285
18452:
18453: Toivomusaloite 265
18454:
18455:
18456:
18457:
18458: Kohljoki ym.: Sotainvalidien korvausasioiden käsittelyn nopeutta-
18459: misesta tapaturmavirastossa
18460:
18461: Eduskunnalle
18462:
18463: Sotainvalideille sotilasvammalain nojalla suo- Viraston ruuhkatilanne ei myöskään jatkossa
18464: ritettavien korvausten käsittelyajat ovat viimeis- näytä helpottuvan nykyisin voimavaroin, sillä
18465: ten kymmenen vuoden ajan jatkuvasti pidenty- vuonna 1991 virastoon saapui uusia hakemuksia
18466: neet. Vaikka tapaturmavirasto on viime vuosina miltei yhtä paljon kuin. päätöksiä annettiin.
18467: monin tavoin tehostanut toimintaansa, ei ruuh- Sotainvalidien keski-ikä lähentelee 75 vuotta.
18468: katilanne ole parantunut. Tilanne on kaikkein Tapaturmaviraston nykyiset käsittelyajat eivät
18469: huonoin ensikertaisten korvaushakemusten, ole kohtuulliset ikääntyvien sotainvalidien kan-
18470: elinkoron oikaisuhakemusten sekä kielteisten nalta.
18471: päätösten uudelleenkäsittelyhakemusten koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18472: dalla. Näiden käsittelyajat ovat keskimäärin lä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18473: hes kaksi vuotta. Taloudellisesti kaikkein hei- muksen,
18474: koimmassa asemassa oleville sotainvalideille
18475: maksettavan sairauskulukorvauksen, ns. sai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18476: rausapulisän käsittelyaikakin on venynyt lähes piteisiin sotainvalidien korvausasioiden
18477: vuoden pituiseksi. Samanaikaisesti viraston käsittelyaikojen lyhentämiseksi turvaa-
18478: ruuhkatilanteen pahentuessa on työntekijämää- malla tapaturmavirastolle riittävät voima-
18479: rää hiljalleen supistettu. varat.
18480:
18481: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18482: Maunu Kohljoki Timo Kalli Henrik Westerlund
18483: Pauli Saapunki Väinö Saario Heikki A. Ollila
18484: 286 1992 vp
18485:
18486: Toivomusaloite 266
18487:
18488:
18489:
18490:
18491: Kohljoki ym.: Lievävammaisten sotainvalidien kuntoutuksen lisää-
18492: misestä
18493:
18494:
18495: Eduskunnalle
18496:
18497: Sotainvalidien keski-iän noustua jo 74 vuo- keutettaisiin kuntoutukseen kahden vuoden vä-
18498: teen edellyttää heidän itsenäisen toimintakykyn- lein. Käytännössä toimiva järjestelmä olisi esi-
18499: sä ylläpitäminen säännöllistä kuntoutushoitoa. merkiksi, että 10-25 prosentin sotainvalidit
18500: Voimassa olevien säännösten mukaan voivat pääsisivät kahden viikon kuntoutukseen kahden
18501: lievävammaiset 10-15 prosentin sotainvalidit vuoden välein. Vietettäessä itsenäisyyden juhla-
18502: päästä kuntoutukseen kuitenkin vain joka neljäs vuotta tulisi helpottaa ennen kaikkea niiden
18503: vuosi. Käytännön kokemukset osoittavat, että osaa, jotka maamme itsenäisyyttä puolustaes-
18504: tämä on riittämätöntä. Toimivalla kuntoutusjär- saan ovat menettäneet terveytensä.
18505: jestelmällä voidaan osaltaan vähentää myös lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18506: toshoidon tarvetta. Kuntoutuksen rajaaminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18507: vain joka neljäs vuosi tapahtuvaksi on myös muksen,
18508: johtanut monissa kunnissa siihen, että vammau-
18509: tumattomat veteraanit pääsevät useammin kun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18510: toutukseen kuin 10-25 prosentin sotainvalidit. piteisiin 10-25 prosentin sotainvalidien
18511: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on kuntoutuskierron nopeuttamiseksi.
18512: esittänyt, että lievävammaiset sotainvalidit oi-
18513:
18514: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18515:
18516: Maunu Kohljoki Timo Kalli Pauli Saapunki
18517: Väinö Saario Heikki A. Ollila
18518: 1992 vp 287
18519:
18520: Toivomusaloite 267
18521:
18522:
18523:
18524:
18525: Komi: Ateriaedun korvaamisesta haja-asutusalueiden sotainvali-
18526: deille
18527:
18528: Eduskunnalle
18529:
18530: Koska vaikeavammaisten sotainvalidien ate- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18531: riapalveluissa maaseudun haja-asutusalueilla on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18532: eriarvoisuutta verrattuna taajamien vastaaviin
18533: palveluihin, olisi asia koljattava siten, että siellä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18534: missä kulkuyhteyksien vuoksi ei ole mahdollista jotta niille sotainvalideille, joilla ei ole
18535: ruokapalvelua jäljestää sotainvalideille, korvat- kulkuyhteyksien vuoksi mahdollisuutta
18536: taisiin ateriaetu markkamäärältään vastaavan käyttää luettuja ateriapalveluja, korva-
18537: suuruisilla ruokakupongeilla, jotka oikeuttaisi- taan kyseinen etu ruokakupongeilla tai
18538: vat ruokatarvikkeiden ostoon. muulla vastaavalla tavalla.
18539:
18540: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18541: Armas Komi
18542:
18543:
18544:
18545:
18546: 20 220086Z
18547: 288 1992 vp
18548:
18549: Toivomusaloite 268
18550:
18551:
18552:
18553:
18554: Kääriäinen ym.: Avohoidon palvelu- ja tukijärjestelmien kehittämi-
18555: sestä
18556:
18557:
18558: Eduskunnalle
18559:
18560: Vallitsevan taloudellisen laman vuoksi on palvelujen tarvitsijat pitävät avohoitoa itselleen
18561: välttämätöntä etsiä säästöjä sekä valtion että parhaana vaihtoehtona, joten yksilöiden ja per-
18562: kuntien menoissa. Ensisijaisesti niihin tulee pyr- heiden sekä yhteiskunnan edut ovat näissä ta-
18563: kiä yksinkertaistamaHa ja tehostamalla hallintoa pauksissa yhtenevät.
18564: sekä purkamalla päällekkäisiä toimintoja. Pal- Uudistukset hallinto- ja palvelujärjestelmässä
18565: velutoimintaa on tehostettava kehittämällä työ- ovat välttämättömiä. Niitä tehtäessä on lähtö-
18566: tapoja ja johtamista. · kohdaksi otettava inhimillinen oikeudenmukai-
18567: Edellä mainituille toimille luovat edellytyksiä suus ja peruspalvelujen turvaaminen. Tämä mer-
18568: mm. vireillä olevan kuntien valtionosuusuudis- kitsee mm. lasten, vanhusten, vammaisten ja
18569: tuksen toteuttaminen sekä muut hallinnon te- pitkäaikaissairaiden riittäviä kodinhoito-, asu-
18570: hostamiseen tähtäävät muutokset. mis-, kuljetus- ja terveydenhoitopalveluja. Toi-
18571: Etsittäessä säästöjä on vaarana unohtaa yh- mivalla avohoidolla voidaan myös säästää lai-
18572: teiskunnan toimintojen perustarkoitus- asuk- toshoidon kustannuksia sekä yhteiskunnan ko-
18573: kaiden palvelujen turvaaminen. Julkisuudessa konaiskustannuksia.
18574: on ollut huolestuttavia esimerkkejä siitä, miten Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18575: kustannusten karsinta on lyhytnäköisesti saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18576: tettu kohdistaa ensisijaisesti mm. sosiaali- ja
18577: terveydenhuollon peruspalveluihin, erityisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18578: vielä avopalveluihin. Tämä on johtamassa inhi- avohoidon palvelu- ja tukijärjestelmien yl-
18579: millisiin ongelmiin, palvelurakenteen vinoutumi- läpitämiseksi ja kehittämiseksi niin, että
18580: seen ja varsin pian myös yhteiskunnan kokonais- turvataan kansalaisten oikeus inhimillisiin
18581: menojen kasvuun, sillä avopalvelut olisivat lai- lähipalveluihin yhteiskunnan kokonaiskus-
18582: toshoitolll edullisempi vaihtoehto. Useimmiten tannuksia lisäämättä.
18583:
18584: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18585:
18586: Seppo Kääriäinen Anneli Jäätteenmäki Seppo Pelttari
18587: Hannu Tenhiälä Kauko Heikkinen Timo Järvilahti
18588: Raimo Liikkanen Tuula Koittinen Johannes Leppäneo
18589: Kalevi Mattila Maria Kaisa Aula Matti Väistö
18590: Annas Komi Timo E. Korva Pekka Viljanen
18591: Helmi Morri Kyösti Virrankoski Matti Vanhanen
18592: Raili Puhakka Tellervo Reoko Jarmo Laivoranta
18593: Markku Koski Juha Korkeaoja Rose-Marie Björkenheim
18594: Jukka Vihriälä
18595: 1992 vp 289
18596:
18597: Toivomusaloite 269
18598:
18599:
18600:
18601:
18602: Laakkonen ym.: Väliinputoajiksi jääneiden sotaleskien kuntoutuk-
18603: sen järjestämisestä
18604:
18605:
18606: Eduskunnalle
18607:
18608: Nykyisen lain mukaan ovat kuntoutukseen nä aikana siitäkin huolimatta, että ovat kymme-
18609: oikeutettuja vuoden 1981 jälkeen leskeksi jää- nien vuosien ajan hoitaneet sodassa invalidisoi-
18610: neet, jotka vähintään kolmen viimeisen vuoden tunutta puolisoaan. Kuntoutuksen ulkopuolelle
18611: aikana olivat hoitaneet sodassa 50-prosenttisesti jäävät myös ne sodassa kaatuneiden lesket, jotka
18612: invalidisoitunutta puolisoaan. Samoin kuntou- myöhemmin ovat uudelleen avioituneet ja ovat
18613: tukseen oikeutettuja ovat henkilöt, jotka viimeis- sittemmin jääneet uudestaan leskiksi.
18614: ten kolmen vuoden ajan ovat hoitaneet sodassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18615: vahingoittunutta aviopuolisoaan (50 §:n invali- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18616: diteetti) sekä sodassa kuolleiden tai kadonneiden muksen,
18617: lesket, jotka saavat sotilasvammalain mukaista
18618: huoltoeläkettä ja ovat hoitaneet vähintään kahta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18619: huoltoeläkkeeseen oikeutettua lasta. Sen sijaan joilla väliinputoajiksi jääneet sotalesket
18620: kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät sotalesket, jot- saatettaisiin kuntoutuksen piiriin.
18621: ka ovat jääneet leskiksi vuosien 1946-81 välise-
18622:
18623: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18624:
18625: Pirkko Laakkonen Erkki Pulliainen Maija Rask
18626: Matti Vähänäkki Eeva-Liisa Moilanen Armas Komi
18627: Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa Bjarne Kallis
18628: Leea Hiltunen Ismo Seivästö Jouko Jääskeläinen
18629: Matti Väistö
18630: 290 1992 vp
18631:
18632: Toivomusaloite 270
18633:
18634:
18635:
18636:
18637: Muttilainen: Sairiian koulukodin lisätilojen rakentamisesta
18638:
18639:
18640: Eduskunnalle
18641: Mikkelin maalaiskunnassa toimiva Sairiian Teknisen työn opetustilojen ja sisäliikuntati-
18642: koulukoti on ainut valtion peruskouluopetusta lojen merkitys on erittäin suuri nuoria hoitavas-
18643: antava koulukoti, jossa ei ole sisäliikuntatilaa sa laitoksessa sekä liikuntaharrastuksissa että
18644: eikä myöskään teknisen opetuksen tiloja, vaikka koko vapaa-ajan toiminnassa.
18645: peruskoulun yläasteen opetukselta näitä tiloja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18646: edellytetäänkin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18647: Hanke on ollut sosiaali- ja terveysministe-
18648: riössä vireillä vuodesta 1986 alkaen, mutta sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18649: rahoitus on siirtynyt vuodesta toiseen. Sairiian koulukodin liikuntasalin ja tek-
18650: Mikkelin lääninhallituksen kouluosasto on nisen opetuksen tilojen rakentamisen to-
18651: tarkastuskertomuksissaan kiinnittänyt huomio- teuttamiseksi.
18652: ta liikuntatilojen ja teknisen työn opetustilojen
18653: puutteeseen.
18654: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18655: Kyllikki Muttilainen
18656: 1992 vp 291
18657:
18658: Toivomusaloite 271
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Mäkelä ym.: Virkojen perustamisesta tapaturmavirastoon
18664:
18665:
18666:
18667: Eduskunnalle
18668:
18669: Valtion tapaturmavirastossa viipyy päätök- valtion tapaturmaviraston henkilökunnan riittä-
18670: sen saaminen hakemuksiin säännönmukaisesti vyys ja samalla kyetä lyhentämään päätösten
18671: vuodesta kolmeen vuoteen. Ainoastaan sotain- viipymistä hakijoille kohtuulliseen 2-3 kuukau-
18672: validin kuoltua leski voi saada päätöksen mah- den viiveeseen.
18673: dollisista etuuksistaan 6-8 kuukauden viiveellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18674: Valtion tapaturmavirasto on perustellut pää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18675: tösten viipymistä potemallansa henkilöstöpulal- muksen,
18676: la, mutta toisaalta on esiintynyt tietoja laitoksen
18677: henkilökunnan vähentämisestä. Tiedot ovat jyr- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
18678: kässä ristiriidassa vallitsevaan tilanteeseen, jol- esitykseen määrärahan JO osastosihteerin
18679: loin hakijoiden eläkepäätökset viipyvät kohtuut- viran lisäämiseksi valtion tapaturmaviras-
18680: toman kauan. Tämän takia tulisikin varmistaa toon toiminnan tehostamiseksi.
18681:
18682: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18683:
18684: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18685: 292 1992 vp
18686:
18687: Toivomusaloite 272
18688:
18689:
18690:
18691:
18692: Mäkelä ym.: Lasten kotihoidon tuen korottamisesta
18693:
18694:
18695:
18696: Eduskunnalle
18697:
18698: Lasten kotona tapahtuvan hoitamisen on kiis- na tai laitoksissa tapahtuvan päivähoidon välil-
18699: tattomasti todettu tutkimuksissa olevan lapsille lä. Tämän takia tulisi pikaisesti lasten kotihoi-
18700: paras vaihtoehto ja antavan kasvulle parhaat don tukea eli nk. äidinpalkkaa korottaa merkit-
18701: edellytykset. Kotihoito on myös yhteiskunnalle tävästi nykyisestään. Lasten kotihoidon tuki tu-
18702: edullisin vaihtoehto, sillä se ei vaadi mittavia lisi saada tasoltaan valtakunnallisesti sellaiseksi
18703: investointeja eikä laajaa työntekijöiden joukkoa. kuin se on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla.
18704: Lisäksi laitoskeskeinen päivähoitojärjestelmä Tämän jälkeen pääkaupunkiseudun kunnat voi-
18705: kärsii mm. työvoimapulasta ja monista muista sivat harkita, tulisiko niiden säilyttää nykyinen
18706: ongelmista, kuten esim. väkivallasta ja lasten erillinen pääkaupunkilisänsä vai ei.
18707: suuresta sairastavuudesta kotona hoidettaviin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18708: lapsiin verrattuna. oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18709: SMP on aina korostanut lasten kotihoidon muksen,
18710: merkitystä yhteiskunnassamme. Maassamme on
18711: jo aikaansaatu lasten kotihoidon tukijärjestel- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
18712: mä, mutta se on tällä hetkellä vielä riittämätön esitykseen riittävän määrärahan lasten
18713: turvaamaan perheille mahdollisuudet vapaasti kotihoidon tuen eli äidinpalkan tuntuvaksi
18714: ilman taloudellisia rasitteita valita lastensa koto- korottamiseksi.
18715: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18716:
18717: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18718: 1992 vp 293
18719:
18720: Toivomusaloite 273
18721:
18722:
18723:
18724:
18725: Mäkelä ym.: Huostaanotettujen lasten sijoitustoiminnan turvaa-
18726: misesta
18727:
18728:
18729: Eduskunnalle
18730:
18731: Lasten ja nuorten tilanne on ennen kaikkea tenkotipaikoista on tällä hetkellä pulaa monil-
18732: Helsingissä, mutta myös muualla Suomessa la paikkakunnilla.
18733: huolestuttava. Työttömyys ja heikentynyt ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18734: loudellinen tilanne ovat lisänneet ns. katulap- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18735: sien määrää, ja huostaanotettujen lasten luku-
18736: määrä on nopeasti kasvamassa. Tämän lisäksi että hallitus ryhtyisi välittömiin toimiin
18737: sijoituskotien löytäminen on tullut entistä vai- taloudellisen tilanteen heikentymisen takia
18738: keammaksi, ja kunnat ovat taloudellisissa vai- lisääntyvien kodittomien ja huostaanotet-
18739: keuksissaan vähentämässä lastensuojeluun tujen lasten sijoitustoiminnan rahoituksen
18740: käytettyjä varoja. Lisäksi kunnat ovat olen- turvaamiseksi kuntien sosiaalitoimen mää-
18741: naisesti supistamassa yksityisistä lastenkodeis- rärahojen supistamisesta aiheutuvan vaja-
18742: ta ostamiaan palveluja, ja näin ollen jopa Ias- uksen täyttämiseksi.
18743:
18744: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18745:
18746: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18747: 294 1992 vp
18748:
18749: Toivomusaloite 274
18750:
18751:
18752:
18753:
18754: Mäkelä ym.: Hoiva- ja palvelukotien rakentamisesta vanhuksille
18755:
18756:
18757:
18758: Eduskunnalle
18759:
18760: Julkisuudessa on esiintynyt toistuvasti tietoja Kyseisten hoiva- ja palvelukotien rakentaminen
18761: siitä, että mm. Helsingissä on tällä hetkellä liikaa aiheuttaisi luonnollisesti investointikustannuk-
18762: erikoissairaanhoitopaikkoja. Suurin osa näillä sia, mutta säästäisi vastaavasti nopeasti rakenta-
18763: paikoilla olevista henkilöistä on vanhuksia. He miseen uhratut varat erikoissairaanhoidosta
18764: saavat sairaansijan myötä erikoissairaanhoidon, säästyvinä kustannuksina.
18765: vaikka eivät sitä kuntonsa ja sairauksiensa puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18766: lesta välttämättä tarvitsisi. Pelkästään Helsingin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18767: osalta nämä paikat maksavat kaupungille vuo-
18768: dessa yhteensä n. 550 miljoonaa markkaa. että hallitus ryhtyisi toimiin Helsingin
18769: Asiantuntijat ovat laskeneet, että mikäli Hel- kaupungin ja muiden suurten kaupunkien
18770: sinki ja muut vastaavassa tilanteessa olevat kau- ylimitoitettujen erikoissairaanhoitopaik-
18771: pungit ja kunnat hoitaisivat kyseiset vanhuksen- kojen purkamiseksi vanhuspotilaista ra-
18772: sa hoiva- tai palveluasunnoissa tai muissa van- kentamalla niihin nykyistä laajemmassa
18773: husten hoitoon tarkoitetuissa paikoissa, säästyisi mitassa hoiva- ja palvelukoteja ikäänty-
18774: vuositasolla useita satoja miljoonia markkoja. neille henkilöille.
18775: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18776:
18777: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18778: 1992 vp 295
18779:
18780: Toivomusaloite 275
18781:
18782:
18783:
18784:
18785: Mäkelä ym.: Varusmiesten kotiuttamisrahan korottamisesta
18786:
18787:
18788:
18789: Eduskunnalle
18790:
18791: Tällä hetkellä varusmiespalvelustaan suoritta- velvollisuutensa tunnollisesti suorittamiseksi. On
18792: ville varusmiehille maksetaan heidän päästes- varsin ihmeteltävää, että varusmiesten asemaa ei
18793: sään siviiliin kotiuttamisrahaa 300 markkaa ker- haluta maassamme vahvistaa, vaikka nuorten
18794: tasuorituksena. Kotiuttamisrahan suuruus on puolustustahto ja isänmaallisuus ovat tällä het-
18795: pysynyt ennallaan jo vuodesta 1986 huolimatta kellä erittäin korkealla tasolla. Tämän takia tätä
18796: siitä, että mm. SMP:n eduskuntaryhmä on lukui- kehitystä tulisi valtion toimesta tukea paranta-
18797: sia kertoja budjettiriihessä vaatinut määrärahan malla varusmiesten taloudellista asemaa, eikä
18798: korottamista. Esimerkkinä mainittakoon, että päinvastoin jättää heitä yhä heikomman sosiaa-
18799: Ruotsissa vastaava määrä on 3 000 kruunua eli lisen avun turviin.
18800: 1 700 markkaa. Tämän takia mm. Varusmies- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18801: liitto on vaatinut kotiuttamisrahan korottamista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18802: 1 300 markkaan tulevassa valtion talousarvioesi-
18803: tyksessä. että hallitus varaisi valtion talousarvio-
18804: Parlamentaarinen puolustuskomitea esitti jo esitykseen riittävät määrärahat varus-
18805: n. 10 vuotta sitten käsityksenään, että varusmies- miesten kotiuttamisrahan korottamiseksi
18806: ten kotiuttamisrahan tulisi vastata yhden kuu- merkittävästi nykyisestään ja tekisi samal-
18807: kauden vähimmäispalkkaa. Tästä tavoitteesta la periaatepäätöksen sen nostamisesta
18808: on jatkuvasti ajauduttu yhä kauemmaksi ja tällä parlamentaarisen puolustuskomitean esit-
18809: tavoin on halveksittu varusmiesten panosta isän- tämään kuukauden vähimmäispalkan ta-
18810: maamme vapauden turvaamiseksi ja kansalais- soon.
18811:
18812: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18813:
18814: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18815: 296 1992 vp
18816:
18817: Toivomusaloite 276
18818:
18819:
18820:
18821:
18822: Mäkelä ym.: Kotityön saattamisesta työeläketurvan piiriin
18823:
18824:
18825:
18826: Eduskunnalle
18827:
18828: Hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa on luvattu vielä itse eläkkeellä ollessaan pienen eläketurvan
18829: parantaa kotona työtä tekevien eläketurvaa. muodossa.
18830: Valitettavasti Holkerin hallitus ei ole millään Edellä olevien esimerkkien valossa kotona
18831: tavoin toteuttanut lisäpöytäkirjaan kirjattua ta- työtä tekevien eläketurvan kuntoon saattaminen
18832: voitetta. Kaikkein pienintä eläkettä saavien elä- olisi kansakuntamme tasavertaisuuden ja oikeu-
18833: keläisten ohella kotona työtä tekevät ovat tällä denmukaisuuden kannalta tärkeimpiä ja kiirei-
18834: hetkellä toimeentuloltaan ja eläketurvaltaan simpiä toimenpiteitä. Näin ollen valtion vuoden
18835: kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansa- 1993 talousarvioon tulisi varata riittävät määrä-
18836: laisia. rahat siihen, että hallitus voisi antaa asiasta
18837: Kotityön merkitys on kuitenkin kansantalou- esityksen jo tulevan vuoden aikana ja järjestelmä
18838: dellisesti varsin suuri. Mm. kotiäitien työpanosta voitaisiin saattaa voimaan jo ennen vuoden 1994
18839: lasten kasvattamisessa ja perheensä hoitamisessa alkua.
18840: on vaikea edes mitata rahallisin perustein. Kysy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
18841: mys on kansamme perusturvallisuuden ja perus- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18842: huolenpidon ylläpitämisestä, joka on kansakun- muksen,
18843: tamme tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tär-
18844: keätä. Myös ne henkilöt, jotka hoitavat kotona että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
18845: sairasta lastaan tai sairaita vanhuksia ja eivät esitykseen JOO 000 000 markkaa ylimää-
18846: tämän takia voi osallistua normaaliin ansio- räisenä määrärahana kotona työtä teke-
18847: työhön, tekevät yhteiskunnalle erittäin suuren vien eläketurvan kuntoon saattamiseksi,
18848: palveluksen ja säästävät merkittävästi yhteis- aluksi budjettiperusteisena, sittemmin hal-
18849: kunnan varoja. Tästä työstään heille ei kuiten- lituksen myöhemmin antaman lakiesityk-
18850: kaan yhteiskunnan taholta tällä hetkellä anneta sen turvin siten, että heidän eläketurvansa
18851: riittävää tunnustusta korvauksen eikä myöhem- saadaan muiden työeläkettä saavien kan-
18852: min eläkkeen muodossa. He joutuvat tästä uh- salaisten tasolle.
18853: rautuvasta työstään kantamaan seuraamuksia
18854:
18855: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18856:
18857: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18858: 1992 vp 297
18859:
18860: Toivomusaloite 277
18861:
18862:
18863:
18864:
18865: Mäkelä: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteiden tarkista-
18866: misesta
18867:
18868:
18869: Eduskunnalle
18870:
18871: Rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk- Hengenvaara tai haavoittumisen riski on ollut
18872: sen (772/69; muut. 555/78 ja 340/86) 1 §:n 2 mitä ilmeisin esimerkiksi vihollisen sissi-, lasku-
18873: momentin mukaan rintamasotilaana tarkoite- varjo-, pommitus- tai muun räjähdysvaaran
18874: taan sellaista henkilöä, joka on Suomen kansa- vuoksi, joten tuntuisi oikeudenmukaiselta, että
18875: laisena osallistunut vuosien 1939-1945 aikana kaikille näille yhteisellä Suomen kansan asialla
18876: puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoi- olleille myönnettäisiin rintamasotilastunnus ja
18877: miin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoi- korjattaisiin se kohtuuttomuus, että osalle sa-
18878: sena tai vakinaisessa palveluksessa olevana. moissa olosuhteissa toimineista on myönnetty
18879: Varsinaisiin sotatoimiin osallistuneeksi katso- tunnus ja toisilta se on hylätty, vaikka lain ja
18880: taan henkilö, joka on todistettavasti osallistunut asetuksien mukaan kaikkien tulee olla samanar-
18881: taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoi- voisia.
18882: miyhtymän joukoissa tahi sen alueella taikka Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kante-
18883: ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoi- lukirjoitukseen 27.8.1991 N:o 2710 vastannut
18884: mien alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksi- seuraavaa:
18885: köissä. "Puolustusministeriön päätöstä ei voida sel-
18886: Rintamasotilastunnusta koskevaa asetusta laisenaan pitää virheellisenä.
18887: tulisi laajentaa siten, että se koskisi asetuksessa Totean kuitenkin, että rintamasotilastunnuk-
18888: Suomen kansalaisten lisäksi Viron tai muun sesta annettu asetus liittyy rintamasotilaseläkela-
18889: valtion kansalaisia sekä kaikkia niitä henkilöitä, kiin, joka puolestaan kuuluu sosiaaliseen lain-
18890: jotka ovat saaneet sotilaspassin toimiessaan säädäntöön. Sosiaalista lainsäädäntöä ei rajata-
18891: muissa sotataimialueella tapahtuvissa palvelus- pauksissa tulisikaan tulkita suppeasti vaan pi-
18892: tehtävissä tahi joilla on ollut ilmeinen haavoittu- kemminkin kansalaisten kannalta edullisella ta-
18893: minen tai jotka ovat olleet sotasairaaloissa vuo- valla."
18894: sina 1939-1945. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18895: Rintamasotilastunnusasetuksen tarkistus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18896: muutos on välttämätön, koska sotilaspiirien
18897: käytäntö on ollut erittäin kirjava ja puolustusmi- että hallitus ryhtyisi toimiin rintamaso-
18898: nisteriön päätökset valitusasioita käsiteltäessä tilastunnuksesta annetun asetuksen (7721
18899: ovat olleet poikkeavia siten, että samoissa tehtä- 69; muut. 555178 ja 340/86) 1 §:n muutta-
18900: vissä toimineet sotilaat ovat joutuneet eriarvoi- miseksi siten, että rintamasotilastunnuk-
18901: seen asemaan osan saadessa tunnuksen, vaikka sen saavat kaikki ne, joilla on sotilaspassi
18902: sotilaspassissa tai muissa oheen liitetyissä todis- 1939-1945 aikana suoritetusta palveluk-
18903: tuslausunnoissa ei ole ollut merkintää, että hen- sesta Sotatoimialueella erinäisissä tehtä-
18904: kilö olisi osallistunut taisteluihin. vissä.
18905: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18906:
18907: Tina Mäkelä
18908: 298 1992 vp
18909:
18910: Toivomusaloite 278
18911:
18912:
18913:
18914:
18915: Mäkelä ym.: Rintamaveteraaneille myönnettävästä taistelurahasta
18916:
18917:
18918:
18919: Eduskunnalle
18920:
18921: Sotiemme aikana talvi- ja jatkosodassa taiste- seisen rahan oikeudenmukainen myöntäminen ei
18922: livat varusmiehet varsin erityyppisissä olosuh- olisi käytännössä ongelma.
18923: teissa. Useat sotilaat olivat pitkiä aikoja kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18924: kein raskaimmassa rintamavastuussa etulinjas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18925: sa. Tätä heidän erityisen vaarallista ja vaativaa muksen,
18926: tehtäväänsä ei ole kuitenkaan millään tavoin
18927: erityisesti huomioitu valtiovallan taholta. Par- että hallitus ottaisi riittävän määrära-
18928: haiten tämä huomioon ottaminen toteutuisi han valtion talousarvioesitykseen etulin-
18929: myöntämällä heille erityinen taisteluraha. Kun- jassa taistelleille veteraaneille myönnettä-
18930: kin sodissa taistelleen veteraanin taistelupaikka väksi erityiseksi taistelurahaksi.
18931: selviää helposti sotilaspassista, ja näin ollen ky-
18932:
18933: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18934:
18935: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
18936: 1992 vp 299
18937:
18938: Toivomusaloite 279
18939:
18940:
18941:
18942:
18943: Mäkelä: Inkeriläisten rintamaveteraanien saattamisesta rintama-
18944: tunnuksen piiriin
18945:
18946:
18947: Eduskunnalle
18948:
18949: Viime sotien aikana Suomen armeijassa tais- seksi jopa Neuvostoliitossa asuvien inkerinsuo-
18950: teli joukko inkeriläisiä sotilaita. Sodan jälkeen malaisten muuttaminen Suomeen, tulisi myös
18951: tapahtuneen inkeriläisten pakkoluovutuksen jäl- edellä mainittu epäkohta k01jata. Tämän takia
18952: keen heidät lähes täysin palautettiin takaisin tulisi niille inkeriläisille miehille, jotka taistelivat
18953: Neuvostoliittoon, jossa he ovat asuneet monesti Suomen armeijassa, myöntää rintamatunnus
18954: hyvinkin vaikeissa oloissa siitä lähtien. Osa heis- suomalaisten rintamamiesten tapaan.
18955: tä on joutunut kärsimään suurestikin siitä, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18956: he puolustivat sodan aikana Suomea ase kädes- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18957: sä. sen,
18958: Näille inkeriläisille miehille, jotka aikoinaan
18959: olivat turvaamassa Suomen vapautta, ei Suomen ettii hallitus ottaisi valtion talousar-
18960: taholta ole tähän saakka osoitettu minkäänlaista vioesitykseen miiiiriirahan Suomen armei-
18961: tunnustusta. Linja on poikkeava siitä, miten on jassa jatkosodassa taiste/leiden inkeriliiis-
18962: menetelty esim. ruotsalaisten ja muunmaalaisten ten sotilaiden saattamiseksi rintamatun-
18963: vapaaehtoisten kohdalla. Kun Neuvostoliiton nuksen piiriin ja heille kuuluvien etuisuuk-
18964: vapautuneen politiikan takia on tullut mahdolli- sien saajiksi.
18965:
18966: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18967:
18968: Tina Mäkelä
18969: 300 1992 vp
18970:
18971: Toivomusaloite 280
18972:
18973:
18974:
18975:
18976: Mäkelä ym.: Sotaleskien kuntoutuksen lisäämisestä
18977:
18978:
18979: Eduskunnalle
18980:
18981: SMP:n taholta ja myös Kaatuneiden Omais- hintään 10 vuoden ajan joutuivat hoitamaan
18982: ten Liiton toimesta on useina viime vuosina tehty yksin alaikäisiä lapsiaan ja joiden nykyinen ter-
18983: esitys sosiaali- ja terveysministeriölle rintamave- veydentila on heikko. Tämän jälkeen järjestel-
18984: teraanien kuntoutukseen varatun budjettimää- mää voitaisiin tulevina vuosina laajentaa koske-
18985: rärahan jakoperusteiden laajentamisesta koske- maan vähitellen kaikkia sotaleskiä.
18986: maan myös sotaleskiä. Huolimatta tästä asiassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18987: ei ole edistytty mihinkään. Määrärahojen riittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18988: vyydestä ei voi asian korjaaminen olla kiinni, muksen,
18989: sillä valtion talous on useita miljardeja markkoja
18990: ylijäämäinen, eikä toisaalta uudistus vaatisi että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
18991: määrärahoja kovinkaan suuria määriä. esitykseen riittävän määrärahan sotaleski-
18992: Sotaleskien kuntoutusmääräraha voitaisiin en saamiseksi kuntoutuksen piiriin ainakin
18993: käyttää ensi vaiheissa niiden sotaleskien tervey- asteittain.
18994: den kohentamiseen, jotka leskeksi jäätyään vä-
18995:
18996: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
18997:
18998: Tina Mäkelä Hannu Subouen
18999: 1992 vp 301
19000:
19001: Toivomusaloite 281
19002:
19003:
19004:
19005:
19006: Mäkelä ym.: Rintamaveteraanien maksuttoman matkustusoikeu-
19007: den järjestämisestä yleisissä ku1kuneuvoissa
19008:
19009: Eduskunnalle
19010:
19011: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
19012: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa esitykseen tarvittavat varat rintamavete-
19013: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kul- raanien maksutloman matkustusoikeuden
19014: kuvälineissä maamme rajojen sisäpuolella. järjestämiseksi yleisissä kulkuneuvoissa.
19015: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19016: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19017: muksen,
19018: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19019:
19020: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19021: 302 1992 vp
19022:
19023: Toivomusaloite 282
19024:
19025:
19026:
19027:
19028: Mäkelä ym.: Sotilasvammalakiin perustuvien hakemusten käsit-
19029: telyn nopeuttamisesta
19030:
19031: Eduskunnalle
19032:
19033: Tapatunnavirastossa on tällä hetkellä käsitte- Holkerin hallitus lupasi budjetissaan ja
19034: lyä odottamassa yli 30 000 sotilasvammalakiin sosiaali- ja terveysministeriön useihin kirjallisiin
19035: perustuvaa korvaushakemusta. Käytännössä ja suullisiin kysymyksiin antamissaan vastauk-
19036: tämä merkitsee sitä, että veteraanit saavat edel- sissa korjata tilanteen ja nopeuttaa sotilas-
19037: leenkin odottaa päätöstään rintamapalvelustun- vammalakiin perustuvien hakemusten käsittelyä
19038: nuksesta kohtuuttoman kauan. Koska veteraa- tapatunnavirastossa. Näin ei kuitenkaan ole
19039: nien keski-ikä on jo yli 70 vuotta, aiheuttaa tapahtunut, vaan käsittelyajat ovat edelleenkin
19040: hakemusten pitkä käsittelyaika sen, että useat aivan liian pitkiä. Tarvitaan nopeita ja tehok-
19041: hakijat ehtivät kuolla ennen päätöksen saamista. kaita toimenpiteitä, muutoin veteraanit eivät
19042: Näin ollen he jäävät täysin ilman valtiolta tule- enää ole odottamassa päätöksiä kauan.
19043: vaa tunnustusta Suomelle sodan aikana anta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19044: mastaan kallisarvoisesta uhrauksesta ja työstä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19045: Toisena haittatekijänä pitkät käsittelyajat ta-
19046: patunnavirastossa aiheuttavat sen, että veteraa- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19047: nit eivät pääse heille kuuluvaan veteraanikun- piteisiin sotilasvammalakiin perustuvien
19048: toutukseen. Kuntoutuksen jäädessä saamatta hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi
19049: säännöllisesti veteraanien kunto heikkenee no- tapaturmavirastossa niin, että käsitel-
19050: peammin ja he kuolevat nuorempina. Näin ollen lyiksi saataisiin vuoden 1992 aikana
19051: valtiovalta käytännössä vitkuttelutoiminnallaan kaikki sisällä olevat anomukset ja sen
19052: edesauttaa veteraanien huonoa terveydentilaa ja jälkeen käsittelyaika olisi korkeintaan
19053: heidän ennenaikaista kuolemistaan. Tätä voi- kaksi kuukautta.
19054: daan täydellä syyllä sanoa kansalliseksi häpeäk-
19055: si.
19056: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19057: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19058: 1992 vp 303
19059:
19060: Toivomusaloite 283
19061:
19062:
19063:
19064:
19065: Mäkelä ym.: HI-viruksen sisällyttämisestä yleisvaarallisten tartun-
19066: tatautien luetteloon
19067:
19068:
19069: Eduskunnalle
19070:
19071: Oikeus tuomitsi hiljattain mieshenkilön kah- sosiaali- ja terveysministeriölle HI-viruksen li-
19072: deksi vuodeksi vankeuteen aidsin tietoisesta tar- säämistä tartuntatautiasetuksessa määrättyjen
19073: tuttamisesta miesystäväänsä. Ruotsissa HI-vi- yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon niin,
19074: ruksen tahallisesta levittämisestä epäilty henkilö että kontrolli HIV-positiivisuuden omaavista
19075: voidaan määrätä pakkoeristykseen ja tällä ta- henkilöistä saataisiin nykyistä aukottomammak-
19076: voin eristää muusta yhteiskunnasta tuomio- si ja leviämisen mahdollisuus minimoiduksi.
19077: istuimen päätöksellä tartunnan leviämisen eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19078: käisemiseksi. Suomessa tällainen käytäntö ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19079: lainsäädännön mukaan ole mahdollista eikä
19080: myöskään pakkohoito, koska HIV-tartuntaa ei että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
19081: ole tartuntalaissa luokiteltu yleisvaaralliseksi Hl-viruksen saamiseksi tartuntatautiase-
19082: tartuntataudiksi, ja tästä syystä voivat useat tuksessa määrättyjen yleisvaarallisten tar-
19083: henkilöt saada tietämättään aids-tartunnan. Hil- tuntatautien luetteloon.
19084: jattain joukko alan erikoislääkäreitä suositteli
19085:
19086: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19087:
19088: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: 21 220086Z
19094: 304 1992 vp
19095:
19096: Toivomusaloite 284
19097:
19098:
19099:
19100:
19101: Mäkelä ym.: Rintasyövän varhaistoteamisen edistämisestä
19102:
19103:
19104:
19105: Eduskunnalle
19106:
19107: Maamme rintasyöpäikäisiä naisia ovat kaikki vuosina 1984, 1985, 1987 ja 1988 ohjelmassa
19108: 25 vuotta täyttäneet, joita on noin 1, 7 miljoonaa. käytettävän perusaineiston jakamiseksi jokai-
19109: Vuosittain löydetään maassamme uusia rinta- seen maamme terveyskeskukseen sekä ter-
19110: syöpätapauksia noin 2 000. Rintasyövän var- veydenhuoltohenkilöstön valmistamiseen pitkän
19111: haistoteamisen edistämiseksi laadittavien toi- tähtäimen mama-ohjelman vetäjiksi. Mammo-
19112: menpiteiden tulee tavoittaa tasapuolisesti kaikki grafiaseurannan jatkuvasta asteittaisesta laaje-
19113: riski-ikäiset naiset riippumatta esim. heidän iäs- nemisesta huolimatta valtaosa rintasyöpään sai-
19114: tään tai asuinpaikastaan. Onnistuneen rintasyö- rastuneista naisista jää toiminnan ulkopuolelle.
19115: vän varhaistoteamisen kriteerinä pidetään sitä, Mama-ohjelmaseulontaa tarvitaan kaikkien
19116: että rintasyöpäkasvain todetaan alle 1 cm:n ko- naisten jatkuvana perusohjelmana, joka samalla
19117: koisena. voi toimia mammografiajoukkotarkastusten vä-
19118: WHO toteaa kokousraportissaan vuonna lillä naisten omatoimisuuden ylläpitäjänä. Tä-
19119: 1987, että rintasyövän varhaistoteamisessa män takia mama-ohjelmaseulontaa tulisi tehos-
19120: mammografiakuvausta voidaan käyttää kah- taa maamme naisväestöä koskevana rintasyövän
19121: della tavalla: oireettomien naisten seulomiseksi varhaistoteamisen jatkuvana perusohjelmana ja
19122: ja oireita itse havaitsevien tutkimiseksi. WHO se tulisi kirjata valtakunnallisiin terveydenhuol-
19123: toteaa raportissaan 1984, että mammografia- lon suunnitelmiin sekä varata sille riittävät mää-
19124: kuvaus seulontamenetelmänä on hyvä mutta rärahat valtion vuoden 1993 talousarvioon.
19125: niin kallis, että toiminta ei missään maassa voi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19126: ulottua kuin murto-osaan sitä tarvitsevasta nais- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19127: väestöstä. muksen,
19128: Kokeellisen toiminnan tulokset ovat osoitta-
19129: neet, että nainen opittuaan tuntemaan rintojensa että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
19130: ulkonäön ja rakenteen voi omatoimisella tark- talousarvioesitykseen riittävän määrära-
19131: kailulla havaita jopa alle 1 cm:n kasvaimen han rintasyövän mama-ohjelmaseulonnan
19132: oireet. Ohjelmaan osallistuneista naisista noin kirjaamiseksi jo toimivana ohjelmana val-
19133: 2% hakeutui annettujen ohjeiden mukaan mam- takunnalliseen terveydenhuoltosuunnitel-
19134: mografiakuvauksiin. Tehostaakseen mama-oh- maan ja sen tarvitsemien määrärahojen
19135: jelmaseulontaa eduskunta myönsi budjettivaroja varaamiseksi valtion talousarvioon.
19136: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19137:
19138: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19139: 1992 vp 305
19140:
19141: Toivomusaloite 285
19142:
19143:
19144:
19145:
19146: Mäkelä ym.: Lapsisyöpäpotilaiden hoidon tehostamisesta
19147:
19148:
19149:
19150: Eduskunnalle
19151:
19152: Maassamme on ollut jo vuosikausia erittäin laiden hoitoon eikä suunniteltu sitä tarkoitusta
19153: vaikea tilanne lasten syöpäsairauksien hoitami- varten. Samanlaisia ongelmia ja puutteita on
19154: sen suhteen. Tämä johtuu lähinnä riittämättö- myös muissa lapsisyöpäpotilaita hoitavissa sai-
19155: mistä resursseista, kuten hoitohenkilökunnan raaloissa. Merkittävin näistä ongelmista lienee
19156: vähyydestä, puutteellisista hoitotiloista ja riittä- henkilökunnan pula ja määrärahojen puute.
19157: vien laitteistojen puutteesta. Usein hoitoa anta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19158: vat, lähinnä yliopistolliset keskussairaalat sijait- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19159: sevat varsin kaukana lapsisyöpäpotilaan koti-
19160: paikkakunnasta. Lisäksi esimerkiksi Kuopion että hallitus varaisi valtion talousar-
19161: yliopistollisessa keskussairaalassa syöpäpotilaita vioesitykseen riittävät määrärahat lap-
19162: hoitava lastentautien klinikka sijaitsee useiden sisyöpäpotilaiden hoidon tehostamiseksi
19163: kilometrien päässä itse pääsairaalasta, eikä ky- ja resurssien merkittäväksi lisäämiseksi
19164: seistä rakennusta ole tarkoitettu lapsisyöpäpoti- maassamme.
19165: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19166:
19167: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19168: 306 1992 vp
19169:
19170: Toivomusaloite 286
19171:
19172:
19173:
19174:
19175: Mäkelä ym.: Vitamiini- ja hivenainevalmisteiden korvaamisesta
19176: sairausvakuutuksen kautta
19177:
19178:
19179: Eduskunnalle
19180:
19181: Viime vuosina on kansalaisten mielenkiinto laan on haettava korvausta erikseen Kansan-
19182: erilaisiin vitamiineihin ja hivenaineisiin lisäänty- eläkelaitokselta ja toimitettava lääkärin kirjoit-
19183: nyt merkittävästi. Tämä on nähtävissä sekä tama B-lausunto sairauksista, joihin lääkkeitä
19184: käsikaupasta että reseptien välityksellä ostetta- potilaalle on määrätty. Vastaavaa menettelyä ei
19185: vien vitamiinien ja hivenaineiden määrän kasvu- muita lääkkeitä ostettaessa sairausvakuutuskor-
19186: na koko 1980-luvun aikana. Vastaavasti luon- vauksen saamiseksi vaadita.
19187: taistuotekaupoista ostetaan erilaisia valmisteita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19188: vuosittain yli 300 miljoonalla markalla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19189: Monet sairaudet, kuten esim. allergia sekä muksen,
19190: sydän- ja verisuonitaudit, ovat vitamiini- ja
19191: hivenainehoidolla saatavissa hallintaan. Tämän että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
19192: takia suomalaislääkäreiden kiinnostus näitä ai- esitykseen riittävän määrärahan vitamiini-
19193: neita kohtaan on jatkuvasti kasvanut. ja hivenainevalmisteiden korvaamiseksi
19194: Potilaiden kannalta ongelmallista vitamiini- potilaille sairausvakuutuksen kautta ap-
19195: ja hivenainehoidossa on se, ettei niitä korvata teekissa.
19196: sairausvakuutuksen kautta suoraan, vaan poti-
19197: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19198:
19199: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19200: 1992 vp 307
19201:
19202: Toivomusaloite 287
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: Mäkelä ym.: Kuntoutuksesta aiheutuvien matkakulujen kor-
19208: vaamisesta
19209:
19210: Eduskunnalle
19211:
19212: Kuntoutuksen tarve on viime vuosina huo- hoitomaksujen lisäksi myös huomattavan suuret
19213: mattavasti lisääntynyt maassamme. Kuntoutus- matkakustannukset. Pienituloisille matkakulut
19214: kulut korvataan potilaalle osittain, samoin mat- muodostuvat kohtuuttoman suuriksi.
19215: kakulut. Omavastuuosuus matkakuluista on täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19216: lä hetkellä 35 mk/matka, yhteensä 70 mk/hoito- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19217: kerta.
19218: Kuntoutusta tarvitsevasta väestöstä suuri osa että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
19219: asuu maaseudulla ja matkan pituus hoitopaik- esitykseen riittävät määrärahat kuntou-
19220: kaan saattaa olla hyvinkin pitkä. Tällöin pitkäs- tuksesta aiheutuvien matkakulujen täysin
19221: tä hoitosarjasta aiheutuu potilaalle korkeiden korvaamiseksi valtion varoista.
19222: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19223: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19224: 308 1992 vp
19225:
19226: Toivomusaloite 288
19227:
19228:
19229:
19230:
19231: Mäkelä ym.: Suomen lähialueilla tapahtuneita ydinräjäytyksiä
19232: koskevasta tiedottamisesta
19233:
19234:
19235: Eduskunnalle
19236:
19237: Neuvostoliitto räjäytti vuosina 1972 ja 1984 lyttäisi vähintäänkin sitä, että kyseiset laitokset
19238: yhteensä kolme ydinlatausta Kuolan niemimaal- saattaisivat tiedossaan olevan kansalaisten tur-
19239: la noin 200 kilometrin päässä Suomen rajasta. vallisuuteen ja terveyteen liittyvän materiaalin
19240: Tapahtuma huomattiin Suomessa seismologi- yleisesti kansalaisten tietoisuuteen. Näin olisi
19241: sissa mittauksissa. Säteilyturvakeskus sai tiedon tullut tapahtua myös Neuvostoliiton vuosina
19242: asiasta, mutta ei kertonut siitä eteenpäin poliitti- 1972 ja 1984 suorittamien ydinräjäytysten yh-
19243: sille päättäjille eikä julkisuuteen niin, että myös teydessä. Kyseiset laitokset ovat laiminlyöneet
19244: tavalliset kansalaiset olisivat voineet saada tie- tehtävänsä ja pyrkineet salaamaan olennaista
19245: don tapahtuneesta. Kyseisillä räjäytyksillä pyrit- kansalaisten turvallisuuteen ja terveyteen liit-
19246: tiin testaamaan ydinlatausten käyttökelpoisuut- tyvää tietoa. Tästä herääkin kysymys, ovatko
19247: ta malmien louhinnassa. kyseiset laitokset harjoittaneet salailutoimintaa
19248: Maassamme on sisäasiainministeriö vastuus- enemmältikin ja onko maassamme ydinpitoi-
19249: sa ydinräjäytysten aiheuttamista väestöön koh- suuksia ja laskeumia koskenut tiedotustoiminta
19250: distuvista turvatoimista. Kyseiseen aikaan hoiti ollut yhtä heikkoa kuin myöhemmin tapahtu-
19251: sisäasiainministerin tehtäviä Matti Luttinen, ja neen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden
19252: hän on kertonut julkisuuteen, ettei hän koskaan yhteydessä.
19253: saanut tietoa kyseessä olevista Kuolan ydin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19254: räjäytyksistä. Todennäköisesti Neuvostoliitto ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19255: informoinut Suomea räjäytyksistä, mutta Sä-
19256: teilyturvakeskus oli kylläkin tietoinen asiasta. että hallitus ryhtyisi toimiin seismo-
19257: Säteilyturvakeskus ja seismologian laitos ovat logian laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen
19258: myöntäneet olleensa tietoisia Neuvostoliiton saamiseksi kertomaan kaikista havaitse-
19259: alueella lähellä Suomen rajaa tapahtuneista rä- mistaan Suomen lähettyvillä tapahtuvis-
19260: jäytyksistä, vaikkakaan niiden luonne ei täysin ta ydinräjäytyksistä, ydinvoimalaonnetto-
19261: ollut selvillä. Asian tekee omituiseksi se, että muuksista ja kohonneista radioaktiivisuus-
19262: molemmat laitokset ovat valtion rahoittamia ja pitoisuuksista tietojen saamiseksi myös ta-
19263: näin ollen verovaroilla ylläpidettyjä. Tämä edel- vallisten kansalaisten ulottuville.
19264:
19265: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19266:
19267: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
19268: 1992 rd 309
19269:
19270: Hemställningsmotion 289
19271:
19272:
19273:
19274:
19275: Nordman: Om bättre socialskydd för anhörigvårdare
19276:
19277:
19278:
19279: Tili Riksdagen
19280:
19281: En ny familjevårdslag träder i kraft i juli möjlighet till motsvarande socialskydd och le-
19282: 1992. Familjevård förekommer mest inom bam- dighet!avlastning. De nya villkoren bör träda i
19283: skyddet och omsorgen av utvecklingsstörda. kraft 1993.
19284: Den nya lagen innebär att familjevårdamas Men hänvisning till det ovan anförda föreslår
19285: socialskydd förbättras: rätt till pension, försäk- jag att riksdagen måtte hemställa
19286: ringsskydd och ledighet kommer att gälla i
19287: fortsättningen. att regeringen verkar för att anhörig-
19288: Familjevårdslagen gäller inte s.k. anhörigvår- vårdare genom lagstiftning erhåller rätt
19289: dare, som sköter egna bam och föräldrar i behov tili pension, ledighet och annat social-
19290: av speciell omsorg. Å ven dessa bör beredas skydd.
19291: Helsingfors den 14 februari 1992
19292:
19293: Håkan Nordman
19294: 310 1992 vp
19295:
19296: Toivomusaloite 289 Suomennos
19297:
19298:
19299:
19300:
19301: Nordman: Omaishoitajan sosiaaliturvan parantamisesta
19302:
19303:
19304:
19305: Eduskunnalle
19306:
19307: Uusi perhehoitolaki tulee voimaan heinä- sosiaaliturvaan ja vapaaseen. Uusien ehtojen
19308: kuussa 1992. Perhehoitoajärjestetään eniten las- tulisi tulla voimaan vuonna 1993.
19309: tensuojelussa ja kehitysvammahuollossa. Uusi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19310: laki parantaa perhehoitajan sosiaaliturvaa: oi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19311: keus eläkkeeseen, vakuutussuojaan ja vapaaseen
19312: turvataan jatkossa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19313: Perhehoitolaki ei koske ns. omaishoitajaa, jotta omaishoitaja saisi lainsäädännössä
19314: joka hoitaa omia lapsiaan ja erityishuoltoa oikeuden eläkkeeseen, vapaaseen ja muu-
19315: tarvitsevia vanhempiaan. Myös näille omais- hun sosiaaliturvaan.
19316: hoitajille on tarjottava mahdollisuus vastaavaan
19317: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19318: Håkan Nordman
19319: 1992 rd 311
19320:
19321: Hemställningsmotion 290
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: M. Pietikäinen m.fl.: Om principer för köp av rehabiliteringstjäns-
19327: ter
19328:
19329: Tili Riksdagen
19330:
19331: Rehabiliteringens betydelse för att upprätt- tid bor på en institution (ofta typ "badinrätt-
19332: hålla och återfå arbetsförmågan och som alter- ning"), trots att många patienter skulle föredra
19333: nativ till t.ex. sjukpensionering har allt mera att bo hemma och trots att experter är rätt
19334: bötjat betonas. Den 1.10.1991 trädde ett lagpa- överens om att god rehabilitering kan vara en
19335: ket om rehabilitering i kraft. Paketet bygger på långvarig biologisk och psykosocial process.
19336: en ramlag om rehabiliteringssamarbete mellan Samarbetet mellan arbetsplatsenlarbetskrafts-
19337: myndigheter, samfund och anstalter på lokal, byrån och rehabiliteringsinstansen är också vik-
19338: regional och central nivå, och gäller alla slag av tigt och kan vara svårt att få till stånd om
19339: rehabilitering. rehabiliteringen sker långt borta från hemorten.
19340: Redan nu har emellertid missförhållanden En bärande princip i det nya lagpaketet är
19341: kunnat konstateras vad gäller det praktiska samarbete. En allmänt omfattad princip bör
19342: verkställandet av rehabiliteringen. Folkpen- vara att alltför skarpa gränser inte skall upprätt-
19343: sionsanstaltens principer för köp av tjänster hållas mellan privat och offentlig vård och mel-
19344: tycks vara oklara. lan öppen vård och vård på inrättning. Det är
19345: Sålunda köper Folkpensionsanstalten endast i däremot viktigt att det fmns klara kriterier för
19346: få fall rehabiliteringstjänster av den offentliga förhållandet mellan pris och kvalitet och för
19347: sjukvården, vilket är motstridigt med tanke på vårdens resultat ur den behövandes synvinkel.
19348: anstaltens offentligträttsliga ställning. Vidare Med hänvisning till det ovanstående föreslår
19349: verkar den lista över godkända stiftelser och undertecknade att riksdagen måtte hemställa
19350: institutioner av privaträttslig natur, av vilka
19351: tjänster alltså köps, inte primärt vara uppgjord att regeringen vidtar åtgärder för att
19352: med hänsyn till rehabiliteringens kvalitet eller objektivare pris-, kvalitets- och resultat-
19353: resultat på längre sikt. FPA godkänner endast kriterier skall tillämpas vid köp av rehabi-
19354: sådan behandling där patienten under en kortare literingstjänster.
19355:
19356: Helsingforsden 14 februari 1992
19357: Margareta Pietikäinen Boris Renlund Håkan Malm
19358: Henrik Westerlund Henrik Lax Jan-Erik Enestam
19359: Håkan Nordman
19360: 312 1992 vp
19361:
19362: Toivomusaloite 290 Suomennos
19363:
19364:
19365:
19366:
19367: M. Pietikäinen ym.: Kuntoutuspalvelujen ostoon sovellettavista
19368: periaatteista
19369:
19370:
19371: Eduskunnalle
19372:
19373: Kuntoutuksen merkitystä työkyvyn ylläpitä- sessa (usein kylpylä) siitä huolimatta, että monet
19374: jänä ja palauttajana sekä esim. sairauseläkkeelle potilaat asuisivat mieluummin kotona ja että
19375: siirtymisen vaihtoehtona on ryhdytty korosta- asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että
19376: maan yhä enemmän. Kuntoutusta koskeva laki- hyvä kuntoutus voi olla pitkäaikainen biologi-
19377: paketti tuli voimaan 1.10.1991. Paketti perustuu nen ja psykososiaalinen prosessi. Työpaikan!
19378: kehyslakiin kuntoutusyhteistyöstä viranomais- työvoimatoimiston ja kuntoutustahon välinen
19379: ten, yhteisöjen ja laitosten välillä paikallis-, yhteistyö on myös tärkeä, ja tällaista yhteistyötä
19380: alue- ja keskustasolla. Paketti koskee kaiken- voi olla vaikeaa saada aikaan, jos kuntoutus
19381: laista kuntoutusta. tapahtuu kaukana kotipaikalta.
19382: Jo tässä vaiheessa kuitenkin kuntoutuksen Uuden lakipaketin johtavana periaatteena on
19383: käytännön toteutuksessa on voitu todeta epä- yhteistyö. Yleisesti hyväksyttynä periaatteena
19384: kohtia. Kansaneläkelaitoksen palvelujen osta- tulee olla, ettei ylläpidetä liian jyrkkiä rajoja
19385: toista koskevat periaatteet vaikuttavat epäsel- yksityisen ja julkisen hoidon sekä avo- ja laitos-
19386: viltä. hoidon välillä. Sen sijaan tärkeänä on pidettävä
19387: Näin ollen Kansaneläkelaitos ostaa vain har- sitä, että on olemassa selkeät kriteerit hinnan ja
19388: voissa tapauksissa kuntoutuspalveluja julkiselta laadun välisestä suhteesta sekä hoidon tuloksista
19389: sairaanhoitojärjestelmältä, mikä on ristiriitaista hoidon tarvitsijan kannalta.
19390: laitoksen julkisoikeudellisen aseman huomioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19391: ottaen. Edelleen luettelo luonteeltaan yksityis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19392: oikeudellisista, hyväksytyistä säätiöistä ja laitok- muksen,
19393: sista, joilta palveluja siis ostetaan, ei näytä ensi-
19394: sijaisesti olevan laadittu kuntoutuksen laatua ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ob-
19395: tuloksia pidemmällä aikavälillä silmällä pitäen. jektiivisempien hinta-, laatu- ja tuloskri-
19396: Kansaneläkelaitos hyväksyy ainoastaan sellaisen teeriim soveltamiseksi kuntoutuspalvelujen
19397: hoidon, jossa potilas asuu lyhyehkön ajan laitok- ostoon.
19398:
19399: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19400:
19401: Margareta Pietikäinen Boris Renlund HåkanMalm
19402: Henrik Westerlund Henrik Lax Jan-Erik Enestam
19403: Håkan Nordman
19404: 1992 vp 313
19405:
19406: Toivomusaloite 291
19407:
19408:
19409:
19410:
19411: Polvi: Kansalaistulokokeilun käynnistämisestä Ylä-Savon talous-
19412: alueella
19413:
19414:
19415: Eduskunnalle
19416:
19417: Toimeentulotukeen turvautuneiden määrä on koituksenmukaista alkuvaiheessa kokeilla alim-
19418: viime aikoina kasvanut voimakkaasti erityi- pien sosiaalietuuksien yhdistämistä ja tuen ko-
19419: sesti työttömyyden lisääntymisen, asuntolaino- rottamista niin, että jokaiselle taataan vähim-
19420: jen korkojen korkeuden ja opintotuen riittämät- mäisperusturvana 3 000 markan kansalaistulo,
19421: tömyyden vuoksi. milloin muu tuki jäisi sitä pienemmäksi. Kokei-
19422: Yleisestä vauraudesta huolimatta maassam- lun aikana tulisi tutkia kansalaistulon vaikutuk-
19423: me ei ole huolehdittu kaikkien vähätuloisimpien sia sen saajien elämään ja eri viranomaisten
19424: kansalaisten riittävästä ja yhtenäisestä perustoi- tehtävien uudelleenmuotoutumiseen, jolloin saa-
19425: meentuloturvasta. taisiin perustietoa järjestelmän kokonaiseduista,
19426: Työttömyyden, sairauden tai muun sellaisen kustannuksista ja toimivuudesta.
19427: odottamattoman tapahtuman kohdatessa yhä Ylä-Savossa on vireillä monipuolinen kuntien
19428: useammat ihmiset joutuvat juoksemaan nöy- yhteistyökokeilu, jonka piirissä ovat talous-
19429: ryyttävästi luukulta luukulle saadakseen välttä- alueen kunnat, väestöpohjaltaan runsaat 70 000
19430: mättömän avun. Viimeisenä keinona on usein asukasta. Se muodostaisi niin kooltaan, alueel-
19431: toimeentulotukeen turvaaminen. Näin ollen taan kuin elinkeinorakenteeltaankin sopivan
19432: moni eri viranomainen joutuu käsittelemään kansalaistulon kokeilualueen.
19433: samaa asiaa, mikä sinänsä aiheuttaa tarpeetonta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19434: päällekkäisyyttä ja byrokratiaa. Edellä mainitun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19435: epäkohdan poistamiseksi maahamme tulee luo-
19436: da yhtenäinen perustoimeentuloturvajärjestel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19437: mä, joka takaa jokaiselle kansalaiselle minimi- kansalaistulokokeilun käynnistämiseksi
19438: toimeentulotuen. Ylä-Savon talousalueella ja vahvistaisi ko-
19439: Perustoimeentuloturvaa kehitettäessä on tar- keilulle sisällön ja tutkimusohjelman.
19440:
19441: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19442:
19443: Iivo Polvi
19444: 314 1992 vp
19445:
19446: Toivomusaloite 292
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: Polvi: Kotonaan kehitysvammaisia hoitavien lomajärjestelyistä
19452:
19453:
19454:
19455: Eduskunnalle
19456:
19457: Maassamme lasketaan olevan 25 000--30 000 turva on järjestämättä. Hoitajilla ei ole myös-
19458: kehitysvammaista. Osa heistä on pitkäaikaisessa kään mahdollisuuksia irrottautua työstään
19459: laitoshoidossa. Pääosa selviää kuitenkin melko "vuosilomalle", koska hoidettava edellyttää
19460: itsenäisesti omassa kodissaan. Osa kotona hoi- huolenpitoa läpi vuoden ja vuorokauden.
19461: dettavista vaatii kuitenkin jatkuvaa hoitoa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19462: huolenpitoa ja sitoo hoitajansa läpi vuoden. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19463: Hoitajina toimivat yleensä vanhemmat, sisaruk-
19464: set tai joku muu lähiomainen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
19465: Kehitysvammaisten Tukiliitto on laskenut ke- laisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
19466: hitysvammaisia kotona hoitavien hoitotyön ar- jolla turvataan mahdollisuudet ja taloudel-
19467: voksi vuositasolla vähintään 1,5 miljardia mark- lise.t edellytykset kotonaan kehitysvam-
19468: kaa. maisia hoitovien lomajärjestelyjen toteut-
19469: Kehitysvammaisia kotona hoitavien sosiaali- tamiseen.
19470:
19471: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19472:
19473: llvo Polvi
19474: 1992 vp 315
19475:
19476: Toivomusaloite 293
19477:
19478:
19479:
19480:
19481: Rajamäki: Outokumpu Oy:n eläkeläisten eläkeoikeuksien palautta-
19482: misesta
19483:
19484:
19485: Eduskunnalle
19486:
19487: Outokumpu Oy:n eläkeoikeuksien palautta- jotka koskivat eläkkeellä olevia, olivat etuuksien
19488: misesta on mm. eduskunnassa tehty useita eri huononnuksena perhe-eläke-etuuden poistami-
19489: aloitteita. Eduskunnan enemmistö ei ole kuiten- nen ja lisäetujen osalta tulevista perhe-eläketa-
19490: kaan suostunut parantamaan Outokumpu Oy:n pahtumista eräin poikkeuksin etuuksien paran-
19491: työntekijöiden asemaa ja toisaalta korvaamaan nuksena säätiön sääntöihin otettu velvoite in-
19492: eläkeläisille kuuluvien eläkeoikeuksien menettä- deksikorotuksesta. Kuitenkaan näissä neuvotte-
19493: mistä. Outokumpu Oy:n eläkeläisten etujen luissa tai ratkaisujen teoissa ei missään vaiheessa
19494: taannehtiva menettäminen ei ole moraalisesti kuultu Outokumpu Oy:n eläkeläisiä.
19495: oikeusvaltion periaatteiden mukaista. On myös Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19496: huomattava, että työnantaja- ja työntekijäpuo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19497: len edustajat ovat eläkesäätiöissä sinänsä työeh-
19498: tosopimusten mukaisesti muuttaneet eläkesää- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
19499: tiön sääntöjä lisäeläke-etujen osalta. Tällöin teisiin Outokumpu Oy:n eläkeläisiltä vie-
19500: sääntömuutokset koskivat sekä työssä olevia tyjen eläkeoikeuksien palauttamiseksi.
19501: että eläkeläisiä. Huomattavimmat muutokset,
19502:
19503: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19504:
19505: Kari Rajamäki
19506: 316 1992 vp
19507:
19508: Toivomusaloite 294
19509:
19510:
19511:
19512:
19513: Rajamäki: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisperusteiden laa-
19514: jentamisesta
19515:
19516:
19517: Eduskunnalle
19518:
19519: Rintamatunnusten myöntämisen laajentamis- toajia, jotka kokevat itsensä oikeutetuiksi rinta-
19520: ta on selvitelty sosiaali- ja terveysministeriön maveteraanien etuuksiin.
19521: asettamassa työryhmässä. On haluttu tunnustaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19522: rintamalla taistelleille veteraaneille erityisasema. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19523: Toisaalta useiden henkilöstöryhmien panos on
19524: ollut olennainen Suomen puolustustaistelussa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rin-
19525: Olisi perusteltua tehdä rintamatunnuksen myön- tamapalvelustunnuksen myöntämisen laa-
19526: täminen joustavammaksi, mutta samalla suorit- jentamiseksi mm. linnoitusrakentajina pal-
19527: taa taisteluun osallistuneille pientä työeläkettä velleisiin henkilöihin sekä toisaalta erityis-
19528: saaville erityinen lisä. Järjestelmä koskisi myös lisän myöntämiseksi pientä työeläkettä
19529: rintamatunnuksen hakijoissa olevia väliinpu- saaville taistelutoimiin osallistuneille.
19530:
19531: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19532:
19533: Kari Rajamäki
19534: 1992 vp 317
19535:
19536: Toivomusaloite 295
19537:
19538:
19539:
19540:
19541: Rajamäki ym.: Avosydänkirurgian leikkaustilanteen parantami-
19542: sesta
19543:
19544:
19545: Eduskunnalle
19546:
19547: Avosydänkirurgian leikkaustilanne vaihtelee noin kolme vuotta. Pullonkaula on nimenomaan
19548: maan eri osissa suuresti. Eräissä paikoissa tutkimuspuolella siten, että kunnallistalouden
19549: (TAYS- ja KYKS-piirit) jonot ovat jopa jonkin tilanne on heijastunut säästämisenä sijaisten
19550: verran lyhentyneet viime vuodesta. Syynä on palkkauksissa. Toisaalta HYKSiin on kohdistu-
19551: sairaaloiden leikkauskapasiteetin lisääminen nut valtakunnallisia paineita, jolloin tietyt eri-
19552: sekä kasvanut ostopalvelujen käyttö. Turussa tyistutkimukset palvelevat koko maan tarvetta.
19553: laboratorion kmjaustyöt ovat syksyn aikana Ohitusleikkausjono kasvaa myös sen takia, että
19554: pidentäneet jonoja. Katastrofaaliseksi voidaan uusintaleikattavien määrä kasvaa. Heitä arvioi-
19555: luonnehtia HYKSin tilannetta. Sydäntutkimuk- daan olevan lähes 20 prosenttia leikkauksen
19556: siin jonottaa lähes 1 000 potilasta. Niin pääkau- tarpeessa olevista.
19557: punkiseudulla kuin muuallakin maassa edelleen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19558: kin erittäin kiireelliset potilaat joutuvat odotta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19559: maan tutkimusta useita kuukausia. Näillä poti- muksen,
19560: lailla on infarkti- ja menehtymisriski erittäin
19561: suuri. Ylipitkällä jonottamisella saadaan aikaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
19562: myös se, että menetetään leikkauksilla saatavat teisiin vaikeutuneen avosydänkirurgian
19563: hyödyt. Pahimmillaan vähemmän kiireelliset leikkaustilanteen helpottamiseksi.
19564: potilaat ovat joutuneet nykyisin jonottamaan
19565: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19566:
19567: Kari Rajamäki Matti Louekoski
19568: 318 1992 vp
19569:
19570: Toivomusaloite 296
19571:
19572:
19573:
19574: Rajamäki: Omavastuun lisäämisestä sairausvakuutuksesta kor-
19575: vattaville lääkärinpalkkioille sekä tutkimus- ja hoitokustan-
19576: nuksille
19577:
19578:
19579: Eduskunnalle
19580:
19581: Eduskunta on vastikään hyväksynyt sairaus- määräisen 75 prosentin sijasta. Hallitus on il-
19582: vakuutuslain muuttamisen, jossa mm. nostettiin moittanut vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-
19583: tutkimuksen ja hoidon omavastuuta 70 mark- tyksen perusteluissa, että korvaustaksoja ei ole
19584: kaan. Myös matkakorvausten kertaomavastuu- tarkoitus nostaa vuosina 1992 ja 1993, joten
19585: ta nostettiin 35 markkaan ja matkakorvausten jälkeenjääneisyys vielä lisääntyy tulevaisuudes-
19586: vuotuinen omavastuu nousi 700 markkaan. Lää- sa.
19587: kekorvausten vuotuinen omavastuu sen sijaan Epäkohdan korjaamiseksi tulisi etsiä uusia
19588: aleni 2 500 markkaan. Uudistusten yhteydessä keinoja kansalaisten omavastuun pienentämi-
19589: poistettiin oikeus sairauskulujen vähennykseen seksi. Toisaalta nykyisen vaikean taloudellisen
19590: verotuksessa. tilanteen aikana ei epäkohdan korjaaminen saa
19591: Vuotuinen omavastuu on oikea tapa korvata muodostua kustannuksiltaan korkeaksi. Tarkoi-
19592: sairauskuluja niille, joille niitä vuoden aikana tuksenmukaisimpana korjauskeinona on pidet-
19593: muodostuu eniten. Epäkohtana on kuitenkin tävä vuotuisen omavastuun käyttöönottoa lää-
19594: pidettävä sitä, että lääkärinpalkkioihin ja tutki- kärinpalkkioissa, tutkimuksessa ja hoidossa.
19595: mukseen ja hoitoon ei säädetty vuotuista oma- Järjestelmästä on saatu jo kokemuksia matka-
19596: vastuuta. Tämän johdosta ne henkilöt, jotka ja lääkekorvauksissa, eikä sen ulottamisella lää-
19597: joutuvat runsaasti käyttämään yksityisiä lääkä- kärinpalkkioihin ja tutkimukseen ja hoitoon ai-
19598: ri-, tutkimus- ja hoitopalveluja, joutuvat maksa- heuteta kohtuuttomia lisäkustannuksia, jos
19599: maan joissain tapauksissa kohtuuttoman suuren omavastuuraja asetetaan riittävän korkeaksi.
19600: osan terveydenhoitomenoistaan itse. Tänä vuon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19601: na epäkohtaa lisää sairauskulujen verovähen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19602: nysoikeuden poistaminen yhdessä pahasti jäl-
19603: keenjääneiden korvaustaksojen kanssa. Sairaus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sai-
19604: vakuutuksen korvaustaksat ovat jääneet niin rausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että
19605: paljon jälkeen, että tällä hetkellä lääkärinpalkki- lääkärinpalkkioille sekä tutkimus- ja hoi-
19606: oiden todellinen korvausprosentti on vain 25- tomenoille säädetään 5 000 markan vuo-
19607: 30 prosenttia lakimääräisen 60 prosentin sijasta tuinen omavastuu.
19608: ja tutkimuksen ja hoidon 30-35 prosenttia Iaki-
19609:
19610: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19611:
19612: Kari Rajamäki
19613: 1992 vp 319
19614:
19615: Toivomusaloite 297
19616:
19617:
19618:
19619:
19620: T. Roos ym.: Sotaveteraanien lääkkeiden omavastuuosuuden pois-
19621: tamisesta
19622:
19623: Eduskunnalle
19624:
19625: Viime sotiimme osallistuneiden naisten ja sotaveteraanit vapautettaisiin kokonaan osta-
19626: miesten terveydentila heikkenee vuosi vuodelta. miensa ja käyttämiensä lääkkeiden omavastuu-
19627: Yhä useampi joutuu turvautumaan erilaisiin osuudesta.
19628: kuntoutushoitoihin ja vielä useampi lääkkeisiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19629: Sodanjälkeiset jälleenrakentamisen vuodet vaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19630: tivat myös viimeistään nyt raskaan veronsa. muksen,
19631: Erilaisten myöhemmin säädettyjen etuuksien-
19632: kin jälkeen varsin monen sotiin osallistuneen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vii-
19633: usein pienestä eläkkeestä kuluu kohtuuton osa me sotiemme veteraanien vapauttamiseksi
19634: lääkkeiden maksuun. heille määrättyjen lääkkeiden omavastuu-
19635: Nykyisen korkean el~tason aikana kansa- osuuksien maksamisesta.
19636: kunnan talous ei mitenkään järkkyisi, vaikka
19637: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19638: Timo Roos Jussi Ranta Tarja Kautto
19639: Kerttu Törnqvist llris Hacklin Arja Ojala
19640:
19641:
19642:
19643:
19644: 22 220086Z
19645: 320 1992 vp
19646:
19647: Toivomusaloite 298
19648:
19649:
19650:
19651:
19652: Saastamoinen ym.: Vähätuloisten sotaveteraanien vähimmäiseläke-
19653: turvan aikaansaamisesta
19654:
19655:
19656: Eduskunnalle
19657:
19658: Maassamme on vielä noin 300 000 sotavete- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19659: raania. Osa heistä on kohtuullisesti tai hyvin muksen,
19660: toimeentulevia eläkeläisiä, mutta varsin suuri
19661: joukko on toimeentulominimin rajoilla eläviä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vä-
19662: sairaita vanhuksia. Erityisesti maaseutukunnissa hätuloisten sotaveteraanien vähimmäiselä-
19663: monet veteraanit asuvat puutteellisissa asun- keturvan aikaansaamiseksi mitä kiireim-
19664: noissa. min.
19665: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19666:
19667: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19668:
19669: Riitta Saastamoinen Oiva Savela
19670: 1992 vp 321
19671:
19672: Toivomusaloite 299
19673:
19674:
19675:
19676:
19677: Savela ym.: Kansallisen vanhustutkimus- ja koulutuskeskuksen
19678: perustamisesta Oulun yliopistoon
19679:
19680:
19681: Eduskunnalle
19682:
19683: Väestön ikärakenteen vanhenemisen ja iäk- taidot käsittelevät juuri perusterveydenhuollon
19684: käiden määrän lisääntymisen johdosta vanhus- geriatriaa ja vanhustenhuoltoa. Oulun yliopiston
19685: ten huolto tulee 1990-luvulla olemaan yksi tär- kansanterveystieteen laitoksen yleislääketieteen
19686: keimmistä sosiaali- ja terveydenhuollon osa- jaos on tehnyt mittavaa perusterveydenhuoltoon
19687: alueista. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilö- ja sosiaalitoimeen liittyvää vanhustutkimusta.
19688: kunnan peruskoulutukseen on liitetty geriatriaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19689: ja vanhustenhuoltoa käsitteleviä asioita vasta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19690: 1980-luvulla. muksen,
19691: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henki-
19692: lökunnan täydennyskouluttamista ja kuntien että hallitus ryhtyy ripeästi toimenpitei-
19693: vanhustenhuollon kehittämishankkeiden tuke- siin kansallisen vanhustutkimus-ja koulu-
19694: mista varten maahamme on perustettava yksi tuskeskuksen perustamiseksi Oulun yli-
19695: valtakunnallinen vanhustentutkimus- ja koulu- opiston kansanterveystieteen laitoksen
19696: tuskeskus. Oulun yliopiston kansanterveystie- yleislääketieteen jaoksen yhteyteen ja tur-
19697: teen laitoksen yleislääketieteen jaoksen tiedot ja vaa keskukselle riittävän rahoituksen.
19698:
19699: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19700:
19701: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Martti Korhonen
19702: Pauli Saapunki Osmo Polvinen Markku Koski
19703: Juhani Vähäkangas
19704: 322 1992 vp
19705:
19706: Toivomusaloite 300
19707:
19708:
19709:
19710:
19711: Savolainen ym.: Lievävammaisten sotainvalidien korvausturvan
19712: laajentamisesta
19713:
19714:
19715: Eduskunnalle
19716:
19717: Sotainvalidien korvausturva perustuu sotilas- sesti selviytyäkseen kotihoidossa. Laajentamalla
19718: vammalakiin, joka määrittelee saantiedellytyk- sotilasvammalain nojalla korvattavat sosiaali-
19719: set eri hoito- ja korvausmuotojen osalta. Monien huoltolain mukaiset tukipalvelut, kuten ate-
19720: korvausmuotojen kohdalla on edellytykseksi ria-, siivous-, pyykki- ja kylvetyspalvelut, kos-
19721: asetettu tapaturmaviraston vahvistama vähin- kemaan myös 10--25 prosentin sotainvalideja
19722: tään 30 prosentin haitta-aste. Tämä haitta-aste- voitaisiin merkittävästi parantaa avohoidon
19723: raja koskee myös sosiaalihuoltolain mukaisten edellytyksiä heidän kohdallaan. Samoin tulisi
19724: kotipalvelujen ja kansanterveyslain mukaisen myös palvelutaloissa asuville lievävammaisille
19725: laitoshoidon korvaamista. Vähintään 30 prosen- korvata vastaavien asumispalvelujen järjestämi-
19726: tin sotainvalidit saavat nämä palvelut maksutta, sestä aiheutuneet kustannukset.
19727: ja kunnat voivat velkoa niistä aiheutuneet kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme k"~Jn
19728: tannukset sotilasvammalain 6 §:n nojalla tapa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19729: turmavirastolta. muksen,
19730: Käytäntö on osoittanut, että 30 prosentin
19731: haitta-asteraja jakaa sotavammaiset liian jyrkäs- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19732: ti kahteen ryhmään. Runsaat 20 000 lievävam- piteisiin sotilasvammalain muuttamiseksi
19733: maista 10--25 prosentin sotainvalidia jää mo- siten, että myös 10-25 prosentin sotain-
19734: nien sotilasvammalain korvausmuotojen ulko- valideille korvattaisiin sosiaalihuoltolain
19735: puolelle. Sotainvalidien ikääntyessä kuitenkin mukaiset tukipalvelut.
19736: myös lievävammaiset tarvitsisivat tukea erityi-
19737:
19738: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19739:
19740: Lea Savolainen Johannes Koskinen
19741: Arja Albo Matti Luttinen
19742: Maija Rask
19743: 1992 vp 323
19744:
19745: Toivomusaloite 301
19746:
19747:
19748:
19749:
19750: Suhonen ym.: Suomeen muuttavien testaamisesta HIV -tartunnan
19751: selvittämiseksi
19752:
19753:
19754: Eduskunnalle
19755:
19756: Suomeen muuttaa tällä hetkellä vuosittain tilaa. Tästä ongelmasta päästäisiin yksinkertai-
19757: useita kymmeniä, jopa satoja nuoria työikäisiä sesti eroon sillä, että kaikille pakolaisille ja
19758: henkilöitä. Merkittävä osa näistä muuttajista työluvalla Suomeen saapuville henkilöille tehtäi-
19759: on nuoria naisia. Yleisesti on tiedossa, että osa siin verikoe, josta tutkittaisiin HI-viruspositiivi-
19760: Suomeen työluvalla muuttavista nuorista naisis- suus sekä muut mahdolliset vaaralliset taudit.
19761: ta hakeutuu maahamme epämääräisiin ammat- Mikäli muuttaja todettaisiin taudinkantajaksi,
19762: teihin. Osalla näistä muuttaneista henkilöistä on hänen työlupaosa voitaisiin välittömästi evätä.
19763: myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa havaittu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19764: olevan Hl-virus. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19765: Hatjoittaessaan maassamme toimintaansa
19766: edellä mainitut henkilöt saattavat levittää aids- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta pako-
19767: tartuntaa asiakkaisiinsa ja näin ollen aiheuttavat laisille ja työluvalla Suomeen muuttaville
19768: maallemme suuria taloudellisia menetyksiä työ- tehtäisiin HI-virustutkimus ja tätä kaut-
19769: ikäisten henkilöiden sairastumisena sekä vaaran- ta ehkäistäisiin aidsin leviämistä maa-
19770: tavat muutoinkin kansalaisten yleistä terveyden- hamme.
19771:
19772: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19773: Hannu Suhonen Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
19774: Marita Jurva Sulo Aittaniemi Tina Mäkelä
19775: 324 1992 vp
19776:
19777: Toivomusaloite 302
19778:
19779:
19780:
19781:
19782: Ukkola: Vammaisille lapsille tarkoitetun Rokuan lastenmaan
19783: perustamisesta
19784:
19785: Eduskunnalle
19786:
19787: Suomessa on lukuisia "puuhamaita" terveille lu- ja vapaa-aikatilojen palveluja. Lastenmaan
19788: lapsille, mutta ei ainuttakaan vammaisille lapsil- toimintoihin liittyy myös mahdollisuus ulkoilla
19789: le tarkoitettua. Tällaista vammaisten lasten "las- Rokuan monipuolisessa maastossa sekä käyttää
19790: tenmaata" on kuitenkin suunniteltu perustetta- hyväksi Rokuan hiihtokeskuksen yhteyteen var-
19791: vaksi Utajärvelle, Rokualle. Rokuan lasten- ta vasten rakennettavia vammaisille tarkoitettu-
19792: maasta on tarkoitus kehittää paikka, joka olisi ja palveluja.
19793: suunniteltu nimenomaan vammaisille lapsille Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19794: virkistystoimintaa varten ja jossa opetettaisiin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19795: lapsille elämäntaitoja.
19796: Lastenmaa on suunniteltu Rokuan kunto- että hallitus ryhtyisi toimiin vammaisil-
19797: keskuksen viereen siten, että yhdystunnelin le lapsille tarkoitetun Rokuan lastenmaan
19798: kautta voidaan toiminnassa käyttää kunto- perustamiseksi Utajärvelle.
19799: keskuksen allasosastoja sekä liikunta-, askarte-
19800:
19801: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19802: Tuulikki Ukkola
19803: 1992 vp 325
19804:
19805: Toivomusaloite 303
19806:
19807:
19808:
19809:
19810: Vehkaoja: Vaasan keskussairaalan laajennuksen turvaamisesta
19811:
19812:
19813:
19814: Eduskunnalle
19815:
19816: Vaasan keskussairaalan laajennus on käyn- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19817: nissä. Jotta hanke voisi toteutua suunnitellussa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19818: aikataulussa, on valtion jatkettava hankkeen
19819: rahoitusta vuonna 1993. Esitetty kokonaistarve että hallitus varaisi riittävän määrä-
19820: on 96,2 Mmk, josta valtionosuutta 50,3 Mmk. rahan valtion vuoden 1993 talousarvioesi-
19821: Työttömyyden ollessa etenkin rakennusalalla tykseen Vaasan keskussairaalan laajen-
19822: korkea olisi julkisen sektorin kohteet toteutetta- nuksen toteuttamiseen.
19823: va mieluiten aiennetussa aikataulussa.
19824:
19825: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19826: Marjatta Vehkaoja
19827: 326 1992 vp
19828:
19829: Toivomusaloite 304
19830:
19831:
19832:
19833:
19834: Vebkaoja ym.: Rintamasotilaiden vähimmäiseläketurvasta
19835:
19836:
19837:
19838: Eduskunnalle
19839:
19840: Rintamasotilaseläkkeissä, rintamalisissä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19841: ylimääräisissä rintamalisissä on tapahtunut ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19842: sokorotuksia, mutta varsin hitaasti. Ratkaisevaa
19843: askelta ei ole vieläkään otettu, vaikka rintama- että hallitus ryhtyy välittömästi toimen-
19844: sotilaat ovat nopeasti vähenevä joukko. piteisiin 4 500 markan vähimmäiseläkkeen
19845: Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden turvaamiseksi rintamasotilaille vielä vuo-
19846: kunniaksi päätös merkittävästä tasokorotukses- den 1992 aikana.
19847: ta on viimein tehtävä. Kaikille rintamasotilaille
19848: on taattava 4 500 markan vähimmäiseläke kuu-
19849: kaudessa.
19850: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19851:
19852: Marjatta Vebkaoja Anna-Liisa Kasorineo Timo Roos
19853: 1992 vp 327
19854:
19855: Toivomusaloite 305
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: Vistbacka ym.: Määrärahasta sotainvalidien ja -veteraanien puoli-
19861: soiden kuntoutukseen
19862:
19863: Eduskunnalle
19864:
19865: Sotainvalidien puolisot ovat joutuneet palk- vaan se on riittänyt ainoastaan muutamien sato-
19866: katyönsä tai kotitöidensä lisäksi hoitamaan jen sotainvalidien ja -veteraanien puolisoiden
19867: usein varsin vaikeavammaisia puolisoitaan. kuntouttamiseen.
19868: Vaikka vamma ei heti sotien jälkeen olisi ollut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19869: kaan kovin vaikea, on se useimmiten iän myötä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19870: koko ajan pahentunut. Tämän takia sotainva- muksen,
19871: lidien puolisoilla on ollut jatkuvasti raskas
19872: hoitotaakka kannettavanaan. että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
19873: Sotainvalidien puolisoille tulisi maksaa tämän esitykseen riittävät määrärahat kuntou-
19874: takia valtion toimesta riittävä kuntoutus vähin- tusmahdollisuuden turvaamiseksi kaikille
19875: tään kerran vuodessa. Tähän ei kuitenkaan val- halukkaille sotainvalidien ja -veteraanien
19876: tion budjeteissa ole ollut riittävää määrärahaa, puolisoille vähintään kerran vuodessa.
19877:
19878: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19879: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
19880: Marita Jurva Hannu Suhonen
19881: 328 1992 vp
19882:
19883: Toivomusaloite 306
19884:
19885:
19886:
19887:
19888: Aittoniemi ym.: Todistustaakan siirtämisestä kartellille tai mono-
19889: polille kilpailuasioissa
19890:
19891:
19892: Eduskunnalle
19893:
19894: Eurooppalaiseen kilpailulainsäädäntöön kuu- halutaan kuitenkin saada aikaan tehokas ja
19895: luu olennaisena osana se, että todistustaakka toimiva kilpailulainsäädäntö, jonka voidaan
19896: kartellin tai monopolin haitattomuudesta on olettaa olevan toimiva, eurooppalaiseen lain-
19897: ainakin osaksi vastoin yleisiä oikeusperiaatteita säädäntöön saumattomasti niveltyvä ja ennen
19898: sälytetty mainitunlaisesta toiminnasta epäillyn kaikkea tavallista kuluttajaa hyödyttävä, tulisi
19899: harteille. Näin ollen esimerkiksi kartellista epäil- lainsäädäntöön ehdottomasti liittää eurooppa-
19900: ty yritys tai yritysryhmittymä joutuu todista- laistyylinen todistusvelvollisuuden siirtäminen
19901: maan oikeudelle sen, että kartellista ei ole haittaa kartellista tai monopolista epäillyille yrityksille.
19902: kilpailulle eikä vapaalle markkinataloudelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19903: Eduskunnan käsittelyssä parastaikaa oleva kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19904: uusi kilpailulainsäädäntö ei pidä sisällään mai-
19905: nitunkaltaisia todistuksen siirtämisen aineksia. että hallitus ryhtyisi toimiin kilpaiiu-
19906: Mikäli lainsäädäntö hyväksytään eduskunnassa lainsäädäntömme muuttamiseksi sellai-
19907: esitetyn kaltaisena, tulee se olemaan tehoton ja seksi, että todistustaakka kartellin tai
19908: tältä osin hyödytön. Hallituksen ministerien vas- monopolin haitattomuudesta sälytettäisiin
19909: taukset todistustaakan sälyttämistä koskeviin mainitunkaltaisesta toiminnasta epäillyn
19910: kysymyksiin ovat olleet vältteleviä ja epämää- yrityksen tai yritysryhmittymän tehtä-
19911: räisiä, ja näin ollen hallituksen kanta on edel- väksi.
19912: leenkin tässä asiassa epäselvä. Mikäli Suomessa
19913: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19914:
19915: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
19916: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
19917: 1992 vp 329
19918:
19919: Toivomusaloite 307
19920:
19921:
19922:
19923:
19924: Aittoniemi ym.: Joulupukkiaiheisen matkailukeskuksen perusta-
19925: misesta Lappiin
19926:
19927:
19928: Eduskunnalle
19929:
19930: Suomen matkailutase on tällä hetkellä voi- toimenpiteisiin ja rakenna Lappiin kunnollista
19931: makkaasti alijäämäinen. Tämä johtuu siitä, että joulupukkiaiheeseen liittyvää laajaa, korkeata-
19932: Suomessa ei ole keksitty riittävästi houkutin- soista ja monitoimista matkailukeskusta varsi-
19933: kohteita matkailijoille lukuun ottamatta tällä naiselle tunturialueelle, tulee joulupukin koti-
19934: hetkellä jo ylikapasiteetilla varustettua kylpylä- maa väistämättä markkinavoimien toimesta siir-
19935: kantaa. Kylpylöitä on rakennettu paikkakunnil- tymään joko Ruotsiin tai Japaniin. Kuvatun
19936: le riippumatta siitä, onko niiden läheisyydessä kaltaisia hankkeita on jo tällä hetkellä vireillä
19937: järveä vai ei. Kylpylöitä ollaan rakentamassa mm. Ruotsissa ja Japanissa. Mikäli Suomessa
19938: myös Lappiin, jonne kyseisen kaltaisella toimin- kuitenkin ryhdyttäisiin nopeasti hyödyntämään
19939: nalla ei luulisi olevan mitään asiaa. tehokkaasti joulupukkiaihetta, voitaisiin maal-
19940: Varsinkinjoulun aikoihin osoittavat ulkomai- lemme tuleviksi vuosiksi ja vuosikymmeniksi
19941: set matkailijat Lappia kohtaan suurta ja jatku- pelastaa mittava turistihoukutinja samalla ulko-
19942: vasti lisääntynyttä kiinnostusta. Näin siitä huo- maanvaluuttojen hankkimiskeino.
19943: limatta, että tällä hetkellä Suomen Lapilla ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19944: tarjota varakkaille ulkomailta lentämällä tulevil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19945: le turisteille muuta kuin pimeyttä, jätkänkyntti-
19946: löitä ja joulupukki sekä poroajelua. Tilanne on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimiin
19947: varsin kummallinen, sillä tunnetaanhan Suomen riittävän laajan, korkeatasoisen ja moni-
19948: Lappi edelleenkin yleisimmin joulupukin koti- toimisen joulupukkiaiheeseen kytkeytyvän
19949: maanaja asuinpaikkana. Kunnollisesti hoidettu- matkailukeskuksen perustamiseksi Suo-
19950: na tällä maailmanlaajuisella käsityksellä voitai- men tunturialueelle ja varaisi tätä tarkoi-
19951: siin saada Suomeen mittavia matkailijavirtoja tusta varten riittävät määrärahat valtion
19952: ympäri vuoden ja ennen kaikkea joulusesongin talousarvioesitykseen.
19953: aikoihin. Mikäli Suomi ei ryhdy asiassa nopeisiin
19954: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19955:
19956: Sulo Aittoniemi Marita Jurva
19957: Hannu Suhonen Raimo Vistbacka
19958: 330 1992 vp
19959:
19960: Toivomusaloite 308
19961:
19962:
19963:
19964:
19965: von Bell ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Pudasjärvelle
19966:
19967:
19968:
19969: Eduskunnalle
19970: Eduskunta hyväksyi viisi vuotta sitten yksi- Jotta Pudasjärven turvevoimalan toteutus-
19971: mielisesti ponnen, jossa edellytetään Pudasjär- suunnittelu todella voi käynnistyä, se edellyttää
19972: ven turvevoimalan toteuttamisedellytysten tur- selkeää valtioneuvoston päätöstä hankkeen to-
19973: vaamista. Tähän liittyen valtioneuvosto hyväk- teuttamisesta kuluvan vuosikymmenen alkupuo-
19974: syi helmikuussa 1987 ohjelman turvevoimalan liskolla.
19975: tarvitseman ns. ensimmäisen käyttökerran suo- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
19976: alan kuntoonpanosta valtion toimesta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19977: Em. päätösten jälkeen turvetuottajat ja Pu- muksen,
19978: dasjärven kunta ovat hankkineet hankkeen edel- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
19979: lyttämät turvevarat hallintaansa. Tuotantoval- teisiin Pudasjärven turvevoimalan toteut-
19980: miudessa on riittävä suoala. tamiseksi.
19981:
19982: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
19983:
19984: Aarno von Bell Martti Korhonen Osmo Polvinen
19985: Juham Vähäkangas Markku Koski Tuulikki Ukkola
19986: Hannu Kemppainen
19987: 1992 vp 331
19988:
19989: Toivomusaloite 309
19990:
19991:
19992:
19993:
19994: HurskaiDen ym.: Imsveto-yhteisyrityshankkeen käynnistämisestä
19995:
19996:
19997: Eduskunnalle
19998:
19999: Imsveto on suomalais-neuvostoliittolainen Imsveto-hankkeen käynnistymisellä on mer-
20000: yhteisyritys, jonka toimesta rakennetaan Sveto- kittävä talouselämän vilkastumista aiheuttava
20001: gorskiin 7 hehtaarin laajuinen yritysalue. Suo- merkitys koko Imatran seudulle.
20002: men Imsveto Oy on hankkeen suomalainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20003: yhteistyökumppani, joka omistaa suomalais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20004: neuvostoliittolaisesta Imsveto-yhteisyrityksestä muksen,
20005: 51%. Kun Imsveto-hanke saadaan käynniste-
20006: tyksi, se luo Imatran seudulle uusia työpaikkoja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20007: liikenteeseen, palveluihin ym. Imsveto-idea on, Imsveto-hankkeen käynnistämiseksi joku-
20008: että työntekijät, raaka-aineet ja energia tulevat luvana vuonna sekä taloudellisten edelly-
20009: Neuvostoliitosta ja teknologia, työnjohto ja pää- tysten luomiseksi hankkeen käynnistyttyä.
20010: omat pääasiassa Suomesta.
20011: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20012:
20013: Sinikka Hurskainen Jussi Ranta Matti Vähänäkki
20014: 332 1992 vp
20015:
20016: Toivomusaloite 310
20017:
20018:
20019:
20020:
20021: Kallis ym.: Etanolilinjan perustamisesta Alkon Koskenkorvan
20022: tehtaaseen
20023:
20024:
20025: Eduskunnalle
20026:
20027: Ympäristöystävälliset investoinnit ovat yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20028: teiskunnan kannalta tulleet yhä tärkeämmiksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20029: Ympäristöystävälliset investoinnit, joilla on muksen,
20030: vaihtotaseeseen ja työllisyyteen myönteinen vai-
20031: kutus, tulisi julkisessa päätöksenteossa priori- että hallitus selvittäisi Alkon Kosken-
20032: soida. Vuosia on jo keskusteltu etanolin sekoit- korvan tehtaan etanolilinjan perustamisen
20033: tamisesta bensiiniin, mutta mitään ratkaisevaa kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja ryh-
20034: askelta tähän suuntaan ei ole vielä tehty. tyisi selvityksen saatuaan sen edellyttä-
20035: Etanolilinjan perustaminen Alkon Kosken- miin toimiin.
20036: korvan tehtaaseen lieventäisi myös maamme
20037: maatalouden ongelmia merkittävällä tavalla.
20038:
20039: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20040:
20041: Bjarne Kallis Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
20042: Leea Hiltunen Jouko Jääskeläinen
20043: 1992 vp 333
20044:
20045: Toivomusaloite 311
20046:
20047:
20048:
20049:
20050: Korhonen ym.: Elinkeinorakenteen kehittämisestä Euroopan yh-
20051: dentymiskehitys huomioon ottaen
20052:
20053:
20054: Eduskunnalle
20055:
20056: Työttömyys on tällä hetkellä suurempaa kaan välttämättä työllistä ihmisiä sitä mukaa
20057: kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka hallituksen kuin heitä vapautuu tehostuvalta suljetulta sek-
20058: vastentahtoisesti suorittama devalvaatio jossa- torilta. Myös tästä syystä tarvitaan toimia, joilla
20059: kin määrin parantaa edellytyksiä talouden elpy- talouden rakennetta kehitetään ja luodaan uusia
20060: miselle, työttömyys ei kuitenkaan parane suin- työpaikkoja.
20061: kaan yhtä nopeasti. On pelättävissä, kuten on Elinkeinotoiminnan rakenteen kehittämisessä
20062: käynyt aikaisemminkin, että talouden· elpyessä tuhlattiin neljä vuotta siinä, että Holkerin halli-
20063: tosin kaikkein korkein työttömyys vähenee, tus julisti rakennemuutosta, mutta ei sitten käy-
20064: mutta jää kuitenkin aikaisempaa korkeammalle tännössä toiminutkaan siihen suuntaan. Nyt
20065: tasolle. voimakas rakennemuutos käynnistyisi puhtaasti
20066: Kun hallitus pyrkii siihen, että Suomi liittyisi ulkoisesta paineesta, jolloin ei olisi takeita uuden
20067: Euroopan yhteisöön heti, kun se suinkin on toiminnan syntymisestä.
20068: mahdollista, tulisi Suomen suurtyöttömyyson- Euroopan yhdentymisen takia tarvitaan eri-
20069: gelmaa arvioida myös yhdentymisen näkökul- laisia välittömiä työllisyyttä edistäviä toimia,
20070: masta. Jo Euroopan talousalue merkitsisi kilpai- jottei työttömyys vakiintuisi nykyistäkin kor-
20071: lun kiristymistä tähän asti suljetulla talouden keammalle tasolle.
20072: sektorilla, mikä lisäisi tehokkuutta ja pakottaisi Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20073: vähentämään työvoimaa. Yhteisön jäsenyys su- toivomuksen,
20074: pistaisi edelleen ulkomaiselta kilpailulta suojat-
20075: tua sektoria ja olisi siten omiaan lisäämään että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
20076: työttömyyttä vielä enemmän suljetulla sektorilla. Euroopan yhdentymisen edellyttämän
20077: Tehostumisen myönteisenä vaikutuksena on, elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi
20078: että samalla nykyisen avoimen sektorin kilpailu- sekä välittömästi ryhtyisi toimiin nykyisen
20079: kyky paranee. Perinteisen tavaraviennin elpymi- korkean työttömyyden alentamiseksi.
20080: nen ja mahdollinen palveluvienti eivät kuiten-
20081:
20082: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20083:
20084: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas Osmo Polvinen
20085: llvo Polvi Asko Apukka Eila Rimmi
20086: 334 1992 vp
20087:
20088: Toivomusaloite 312
20089:
20090:
20091:
20092:
20093: Laakkonen ym.: Puun energiakäytön jatkotutkimuksen avusta-
20094: misesta Joensuun yliopistossa
20095:
20096:
20097: Eduskunnalle
20098:
20099: Metsäenergiavarat ovat maamme runsain lisäksi työllisyys, energiansaanoin varmuus, va-
20100: käyttämätön luonnonvara. Suomen metsiin jää luutan säästö ja maaseudun elinmahdollisuuk-
20101: vuosittain korjaamatta käyttökelpoista puuta ja sien elpyminen.
20102: hakkuutähdettä noin 20 miljoonaa kiintokuutio- Joensuun yliopistossa on energiapuun ja tur-
20103: ta, joka voitaisiin käyttää energiaksi. Energiapo- vetuotannon professuuri, jonka turvin on puu-
20104: tentiaalina se vastaa 3---4 ydinvoimalaa. Puu- energian käyttöä tutkittu yhteistyössä Pohjois-
20105: energian osuus on tällä hetkellä 15 prosenttia, Karjalan metsälautakunnan ja metsäyhdistysten
20106: mutta voisimme nostaa sen muutamassa vuodes- liiton sekä Pyhäselkä-Joensuun Metsänhoitoyh-
20107: sa 30 prosenttiin, joka vastaa öljyn käytön ny- distyksen kanssa. Energiakysymykset ovat kan-
20108: kyistä osuutta. sallemme elintärkeitä ja yhä ajankohtaisempia,
20109: Suomi on Geneven sopimuksella suostunut siksi puun energiakäytön tutkimusta tulee edel-
20110: alentamaan hiilidioksipäästöt vuoteen 2000 leen jatkaa. Suunnitellun jatkotutkimuksen kus-
20111: mennessä vuoden 1990 tasolle ja alentamaan ne tannuksiksi on arvioitu noin miljoona markkaa.
20112: kymmenellä prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20113: Öljy ja hiili lisäävät rikki- ja hiilidioksipäästöjä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20114: kun taas puu sitoo ilmakehän ylimääräistä hiiltä. muksen,
20115: Siksi Geneven sopimuksen tavoitteet ovat saavu-
20116: tettavissa vähentämällä öljyn ja hiilen käyttöä ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
20117: lisäämällä vastaavasti puun käyttöä. Puun käy- puuenergian käytön jatkotutkimuksen
20118: tön lisäämistä puoltavat ympäristökysymysten avustamiseksi Joensuun yliopistossa.
20119:
20120: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20121:
20122: Pirkko Laakkonen Erkki Pulliainen Tuulikki Ukkola
20123: Marja-Leena Viljamaa Bjarne Kallis Leea Hiltunen
20124: Ismo Seivästö Heidi Hautala Matti Väistö
20125: Armas Komi Maria Kaisa Aula
20126: 1992 vp 335
20127:
20128: Toivomusaloite 313
20129:
20130:
20131:
20132:
20133: Muttilainen: Koulutusvarauksen käyttämisen mahdollistamisesta
20134: yritysten tilinpäätöksessä
20135:
20136:
20137: Eduskunnalle
20138:
20139: Vallitsevassa vaikeassa työttömyystilanteessa seen. Varat tulisi tulouttaa, ellei tarvetta niiden
20140: tulisi koulutusta käyttää ensisijaisesti irtisano- käyttämiseen tietyn ajan kuluessa olisi. Mikäli
20141: misten ja lomautusten sijasta. Keinoina voisivat ns. hyvinä aikoina olisi ollut mahdollisuus tehdä
20142: olla henkilöstörahastojärjestelmän kehittämi- koulutusvarauksia, voitaisiin ne nyt hyödyntää.
20143: nen, koulutus- ja erorahaston toiminnan laajen- Jatkossa varausmahdollisuus tulisi turvata.
20144: taminen sekä mahdollisuus tehdä yritysten tilin- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20145: päätöksessä koulutusvaraus. Koulutusvaraus nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20146: olisi joustava järjestelmä yrityksen sekä henki-
20147: löstön kannalta. Yritys voisi noususuhdanteessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20148: kerätä varoja koulutusrahastoon ja laskusuh- yritysten koulutusvarauksen käyttämisen
20149: danteessa käyttää va~at henkilöstön koulutuk- mahdollistamiseksi tilinpäätöksessä.
20150:
20151: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20152:
20153: Kyllikki Muttilainen
20154:
20155:
20156:
20157:
20158: 23 220086Z
20159: 336 1992 vp
20160:
20161: Toivomusaloite 314
20162:
20163:
20164:
20165:
20166: Mäkelä ym.: Suomalaisten elintarvikkeiden markkinoinnin tehos-
20167: tamisesta Euroopassa
20168:
20169:
20170: Eduskunnalle
20171:
20172: Maatalouden tutkimuskeskuksen useita vuo- korkeammat. Kun kuitenkin kiistattomat tutki-
20173: sia jatkuneessa kokeessa on selkeästi saatu näyt- mukset osoittavat suomalaisen ruoan ylivoimai-
20174: töjä siitä, että kotimaisten maataloustuotteiden sen puhtauden, avautuisi Suomessa tuotetuille
20175: puhtaus on merkittävästi parempi kuin ulko- elintarvikkeille tätä kautta mahdollinen markki-
20176: mailta tuotujen. Tutkimuksen merkittävimpiä narako myös ulkomailla niiden puhtauden an-
20177: tuloksia on se, että kotimaisessa tuotteessa syö- siosta. Tämä vaatisi kuitenkin valtiovallan tuella
20178: pää aiheuttavien pcb-yhdisteiden pitoisuudet tiedotus- ja markkinointikampanjaa Euroopas-
20179: ovat huomattavasti alhaisempia kuin ulkomailta sa, jolloin sikäläiset kuluttajat saisivat tiedon
20180: tuoduissa tuotteissa. Myös raskasmetalleja on suomalaisista puhtaista elintarvikkeista ja tätä
20181: kotimaisissa peruselintarvikkeissa ja kokonais- kautta syntyisi näille tuotteille kysyntää.
20182: ravinnossa selvästi vähemmän kuin vastaavissa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20183: Keski- tai Etelä-Euroopasta tuoduissa tuotteis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20184: sa.
20185: Suomalainen elintarviketeollisuus ei tällä het- että hallitus varaisi valtion talousarvio-
20186: kellä pysty viemään tuotteitaan merkittävästi esitykseen riittävät määrärahat Keski- ja
20187: ulkomaille. Osittain tämä johtuu siitä, että Suo- Etelä-Euroopassa Järjestettävälie suoma-
20188: messa tuotettujen elintarvikkeiden hinnat ovat laisten elintarvikkeiden markkinointikam-
20189: keski- ja eteläeurooppalaisten tuotteiden hintoja panjoinnille.
20190:
20191: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20192:
20193: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
20194: 1992 vp 337
20195:
20196: Toivomusaloite 315
20197:
20198:
20199:
20200:
20201: Mäkelä ym.: Maakaasulinjan rakentamisesta Norjasta Ruotsin
20202: kautta Suomeen
20203:
20204: Eduskunnalle
20205:
20206: Venäjän ja aikaisempaan Neuvostoliittoon Tästä maakaasusta ovat kiinnostuneet käytän-
20207: kuuluneiden, nykyisin IVYn muodostavien val- nössä myös välissä sijaitseva naapurimaamme
20208: tioiden sekavan poliittisen ja taloudellisen tilan- Ruotsi ja sen Suomeakin laajempi teollisuuselä-
20209: teen johdosta myös maakaasun tuotanto ja toi- mä. Tämän takia tulisi pikaisesti ryhtyä toimen-
20210: mitukset ovat vaarantuneetja toistuvasti häiriin- piteisiin maakaasulinjan rakentamiseksi Norjan
20211: tyneet. Maassamme merkittävä määrä teolli- kaasuesiintymäalueelta mahdollisesti Ruotsin
20212: suuslaitoksista on riippuvaisia maakaasun saan- kautta maahamme ja tätä kautta suomalaisen
20213: nista ja tämän takia sen saanti tulisi kaikissa teollisuuden maakaasun saannin varmistami-
20214: olosuhteissa varmistaa. Mahdolliset maakaasun seksi kaikissa tapauksissa.
20215: saannissa tulevat seisokit aiheuttavat varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20216: pitkittyessään useille teollisuuslaitoksille jopa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20217: tuotannon täydellisen pysähtymisen tai ainakin
20218: merkittävästi suuremmat kustannukset energian että hallitus ryhtyisi toimiin maakaasu-
20219: muuttamisen johdosta. toimituksen varmistamiseksi kaikissa olo-
20220: Naapurimaassamme Norjassa hyödynnetään, suhteissa rakentamalla maakaasulinjan
20221: ollaan parhaillaan avaamassa ja on löydetty mahdollisesti yhdessä Ruotsin kanssa Nor-
20222: lukuisia kaasu- ja öljyesiintymiä. Osa näistä jan kaasualueelta Suomeen ja yhdistä-
20223: sijaitsee suhteellisen lähellä Norjan pohjoisran- mällä sen olemassa olevaan maakaasu-
20224: nikkoa ja tätä kautta myös Suomen aluetta. linjaan.
20225:
20226: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20227: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
20228: 338 1992 vp
20229:
20230: Toivomusaloite 316
20231:
20232:
20233:
20234:
20235: Mäkipää ym.: Eri energiavaihtoehtojen kannattavuus- ja tur-
20236: vallisuusvertailusta
20237:
20238:
20239: Eduskunnalle
20240:
20241: Hallitus on kaavailemassa luvan myöntämistä giantuotanto tapahtuisi pienemmällä riskillä ja
20242: IVO:n ja TVO:n vuosikausia Suunnittelemalie vähäisemmän pääoman avulla.
20243: 8-10 miljardin markan arvoiselle ydinvoima- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20244: lainvestoinnille. Näin tapahtuu siitä huolimatta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20245: että maan talous on syvässä lamassa. Ydinsäh-
20246: kön kalleus ja turvallisuusriskit ovat yle~sesti että hallitus ydinvoimalakapasiteetin li-
20247: tiedossa samalla, kun vaihtoehtoisten energia- säämisen sijaan huolehtisi vaihtoehtoisten
20248: muotojen tutkimukseen sijoitetaan ydinvoima- energiamuotojen tutkimusmäärärahojen
20249: tiedottamiseen verrattunakin pieniä summia. Li- riittävyydestä ja eri energiavaihtoehtojen
20250: säksi muita energiamuotoja, kuten maakaasua perusteellisesta kannattavuus- ja turvalli-
20251: käyttämällä pystyttäisiin työllistämään olennai- suusvertailusta ennen lopullisen voimala-
20252: sesti suurempi määrä ihmisiä ja samalla ener- päätöksen tekemistä.
20253:
20254: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20255:
20256: Lea Mäkipää Marita Jurva
20257: Raimo Vistbacka Hannu Suhonen
20258: Sulo Aittoniemi
20259: 1992 vp 339
20260:
20261: Toivomusaloite 317
20262:
20263:
20264:
20265:
20266: Polvinen ym.: Puun energiakäytön lisäämisestä
20267:
20268:
20269:
20270: Eduskunnalle
20271:
20272: Metsiin näyttää kertyvän hakkuusäästöä, Puu polttoaineena tuottaa palaessaan hiili-
20273: vaikka suojeltua metsäalaa lisättäisiinkin nykyi- dioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Suomessa
20274: sestä merkittävästi. Tällä hetkellä ei myöskään kuitenkin metsänhoito pitää huolen siitä, että
20275: näytä olevan edellytyksiä puunjalostusteollisuu- hakatun puuston tilalle kasvaa uutta, jolloin
20276: den investoinneille, jotka tuntuvasti lisäisivät vastaavasti sitoutuu hiilidioksidia. Siten puu
20277: puuraaka-aineen kysyntää. Metsät yksinkertai- polttoaineena ei ole verrattavissa öljyyn, kivihii-
20278: sesti kasvavat hakkuita voimakkaammin. leen tai maakaasuun, joiden päästöjä ei vastaa-
20279: Tällä hetkellä puun käyttöä energialähteenä valla tavalla sidota.
20280: rajoittaa polttopuun hinta, joka on kaksinkertai- Verrattuna tuontipolttoaineeseen puu työllis-
20281: nen kilpaileviin energialähteisiin nähden. On täisi myös kotimaassa edellyttäen, että sen käyt-
20282: valitettavaa, että valtion energiatutkimuksen tö on talqudellisesti järkevää.
20283: määrärahat ovat suuntautuneet merkittävässä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20284: määrin ydinenergiaan, vaikka puuta käytettäi- toivomuksen,
20285: siin pienemmissä yksiköissä eri puolilla maata;
20286: näin tarjoutuisi myös tasaisesti työtä eri puolilla että hallitus ryhtyisi toimiin puun ener-
20287: maata. Samoin merkittävät sähköntuottajat ei- giaktiytön lisäämiseksi mm. edistämällä
20288: vät ole olleet kiinnostuneita puusta, jolloin on asiaan liittyvää tutkimustoimintaa ja ke-
20289: jäänyt kehittymättä järkevä ja edullinen keräily- hittämällä ennen kaikkea taloudellisesti
20290: järjestelmä. jtirkeviä keräilytapoja.
20291:
20292: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20293:
20294: Osmo Polvinen Asko Apukka
20295: 340 1992 vp
20296:
20297: Toivomusaloite 318
20298:
20299:
20300:
20301:
20302: Pulliainen: Puun käytön edistämisestä kaukolämmön ja sähkön
20303: tuotannossa
20304:
20305:
20306: Eduskunnalle
20307:
20308: Maamme energiantuotanto tarvitsee kotimai- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
20309: siin energianlähteisiin perustuvia, merkityksel- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20310: tään merkittäviä vaihtoehtoja. Puu on tällainen
20311: vaihtoehto. Hakkuusäästö alkaa olla vuodessa että hallitus toimillaan edesauttaa alueel-
20312: 20--30 milj. kuution luokkaa. Perustamalla alu- listen, puuta energianlähteenä käyttävien
20313: eellisia kaukolämmön ja sähkön tuotantoyksi- kaukolämmön ja sähkön tuotantoyksiköiden
20314: köitä (å 10--15 MW) luodaan edullinen, hajau- perustamista.
20315: tettu tuotantoverkosto, joka joka suhteessa edes-
20316: auttaa kotimaista toimeliaisuutta.
20317:
20318: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20319:
20320: Erkki Pulliainen
20321: 1992 vp 341
20322:
20323: Toivomusaloite 319
20324:
20325:
20326:
20327:
20328: Savolainen ym.: Hygieniamääräysten energiankulutusta lisäävien
20329: vaikutusten arvioinnista
20330:
20331:
20332: Eduskunnalle
20333:
20334: Suomessa elintarvikkeita koskevat hygienia- tarvikkeiden hintoja, ne kuluttavat suuren
20335: vaatimukset on asetettu kansainvälisesti katsoen määrän energiaa. Parin asteen alennus säilytys-
20336: erittäin korkealle tasolle. Esimerkiksi maidon lämpötiloissa edellyttää suurta sähkönkulutuk-
20337: kuljetus- ja säilytyslämpötiloja määrättiin alen- sen lisäystä. Samoin pakkausmateriaalien val-
20338: nettaviksi hiljattain parilla asteella. Elintarvik- mistamiseen käytetään huomattava määrä raa-
20339: keiden valmistajien, kuljettajien ja elintarvike- ka-aineita ja energiaa.
20340: kauppiaiden on tämän vuoksi pitänyt hankkia Yleisenä pyrkimyksenä tulisi olla energianku-
20341: jäähdytyslaitteet, joiden avulla määräysten mu- lutuksen vähentäminen. Hygieniamääräysten mi-
20342: kainen lämpötila voidaan ylläpitää. Myös elin- toittaminen tasolle, joka on kansanterveyden kan-
20343: tarvikkeiden pakkauksiin käytetään huomatta- nalta ehdottoman välttämätön mutta ei liian kor-
20344: van paljon materiaalia, paperia, pahvia ja muo- kea, saattaisi merkitä suurta energiansäästöä.
20345: via. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20346: Hygieniamääräysten tarkoituksena on suojel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20347: la kansanterveyttä. Voidaan kuitenkin esittää muksen,
20348: kysymys siitä, ovatko nykyiset määräyksemme
20349: ylimitoitettuja. Kiinnittämällä huomiota elintar- että hallitus käynnistäisi selvityksen hy-
20350: vikkeiden kuljetusten ja säilytyspaikkojen ylei- gieniavaatimusten vaikutuksista energian-
20351: siin siisteys- ym. olosuhteisiin voitaisiin ehkä kulutukseen ja tarvittaessa tarkistaisi
20352: saavuttaa sama suojelutaso. määräyksiä siten, että energiankulutusta
20353: Paitsi että hygieniavaatimukset nostavat elin- voitaisiin vähentäli..
20354:
20355: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20356:
20357: Lea Savolainen Tuulikki Hämäläinen Johamses Koskinen
20358: Arja Alho Matti Luttinen Maija ltask
20359: 342 1992 vp
20360:
20361: Toivomusaloite 320
20362:
20363:
20364:
20365:
20366: Toivonen ym.: Teollisuusautomaation laboratorion perustamisesta
20367: Lahteen
20368:
20369:
20370: Eduskunnalle
20371:
20372: Teknillisen korkeakoulun Lahden toiminta- 1996 on 2 980 000 mk, josta tutkimuslaitteiden
20373: keskuksen keskeinen tavoite suunnittelukaudelle osuus on 1 500 000 mk, työtilojen 600 000 mk ja
20374: 1993-1996 on muodostaa teknilliselle korkea- laboratorioinsinöörien 880 000 mk.
20375: koululle Lahteen vahva usean tekniikan alan Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
20376: tutkimusyksikkö, jolle Päijät-Hämeen teollisuus sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö-
20377: on erinomainen toimintaympäristö. nä.
20378: Tavoitteen toteuttamiseen liittyy hankkeena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20379: mm. teollisuusautomaation laboratorion perus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20380: taminen Lahteen. Tämä tutkimuslohko käsittää muksen,
20381: teollisen tuottamisen systematiikan pyrkien mal-
20382: liotamaan tehtaan tuotteen ja valmistusprosessin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
20383: niin, että automaatiota ja tietotekniikkaa hyväk- teisiin tekniikan alan tutkimustoiminnan
20384: sikäyttämällä tapauskohtaiset sovellukset voi- kehittämiseksi ja teollisuusautomaation
20385: daan suunnitella tehokkaasti. laboratorion perustamiseksi Lahteen.
20386: Laboratorion kustannusarvio vuosille 1993-
20387:
20388: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20389:
20390: Kyösti Toivonen Väinö Saario
20391: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist
20392: 1992 vp 343
20393:
20394: Toivomusaloite 321
20395:
20396:
20397:
20398:
20399: Ukkola: Raahen konepajateollisuuden kehittämiskeskuksen käyn-
20400: nistämisestä
20401:
20402:
20403: Eduskunnalle
20404:
20405: Raahen konepajateollisuuden kehittämiskes- maattiseen tuotantoon, käyttää tuotantotyöhön,
20406: kus on osa Oulun läänin teknologiapoliittista kehittää tuotannonohjausjärjestelmiä ja antaa
20407: ohjelmaa. Kehittämiskeskus on jaettu kolmeen monentasoista koulutusta.
20408: osaprojektiin: esiselvitysprojekti, palvelu- ja tuo- Konepajateollisuuden kehittämiskeskuksen
20409: tekehitysyksikkö sekä automaatioyksikkö. Pal- avulla voidaan hyödyntää ammatillisten oppilai-
20410: velu- ja tuotekehitysyksikön tavoitteena on luo- tosten voimavaroja, erityisen Raahen tietokone-
20411: da yksikölle valmiudet, joilla madalletaan yritys- alan oppilaitoksen erikoistöiden osuutta ja elekt-
20412: ten tekniikkakynnystä uuteen tuotteeseen ja ronista tiedonsiirtoa. Hankkeen toteutusvastuu
20413: uuteen valmistustekniikkaan. Tälle yksikölle va- on Raahen ammatillisella aikuiskoulutuskes-
20414: rataan toimisto- ja suunnittelutilat Raahen tek- kuksella. Yksiköiden laitehankintoihin tarvitaan
20415: nologiakeskuksesta. 3,6 miljoonaa markkaa.
20416: Konepajateollisuuden automaatioyksikön ta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20417: voitteena on suunnitella ja toteuttaa metalliteol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20418: lisuuden tarpeiden mukainen ohutlevytekniikan
20419: tuotantoautomaatioyksikkö, jonka avulla voi- että hallitus ryhtyisi toimiin Raahen
20420: daan tutkia uusia materiaaleja, tehdä tuotekehi- konepajateollisuuden kehittämiskeskuksen
20421: tystyötä, testata tuotteiden sopivuutta auto- käynnistämiseksi.
20422:
20423: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20424:
20425: Tuulikki Ukkola
20426: 344 1992 vp
20427:
20428: Toivomusaloite 322
20429:
20430:
20431:
20432:
20433: Ukkola: Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta
20434:
20435:
20436: Eduskunnalle
20437:
20438: Pudasjärven turvevoimalahanke tulee toteut- ja olisi siten yhteiskunnallisesti kannattava in-
20439: taa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukai- vestointi. Voimalan rakentamisaikataulu on
20440: sesti. Vuoden 1991 aikana on KTM:n energia- 1994-1996. Suunnittelu toteutettaisiin vuonna
20441: osasto teettänyt hankkeesta selvitykset. Voima- 1993.
20442: lan kokonaiskustannukset ovat noin 850 miljoo- Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Pu-
20443: naa markkaa. Vuoden 1991 lopulla suoritettu dasjärven turvevoimalan toteuttamisen turvaa-
20444: markan devalvaatio paransi turvevoimalan kil- miseksi kunnostetaan Pudasjärvellä turvesoita
20445: pailukykyä suhteessa 500 MW:n hiiilivoimalaan yhteensä 5 000 hehtaaria. Oulun läänin alueella
20446: noin 100 miljoonalla markalla. toimivat vesi- ja ympäristöpiirit on jatkossakin
20447: Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat noin oikeutettava toteuttamaan työllisyysvaroilla
20448: 400-500 työpaikkaa. Hankkeen eteneminen suunnitellut turvesoiden kuntoonpano- ja ve-
20449: edellyttää, että valtioneuvosto tekee vuoden siensuojelutyöt.
20450: 1992 aikana päätökset voimalan rakentamisesta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20451: ja hankkeen vaatimasta investointituesta, 130 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20452: miljoonasta markasta. Voimalan toteuttaminen
20453: vähentäisi valtion suoria tukitoimia, mm. työttö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pu-
20454: myyskorvauksia, Pudasjärvellä noin 46 miljoo- dasjärven turvevoimalan rakentamiseksi ja
20455: naa markkaa vuodessa. Täten kohtuullisella ohjaisi jatkossakin työllisyysvaroja turve-
20456: pääoman tuottoasteellakin investointituki mak- soiden kuntoonpano- ja vesiensuojelutöi-
20457: saisi itsensä takaisin vajaassa neljässä vuodessa hin.
20458:
20459: Helsingissä 14 päiiivmä helmikuuta 1992
20460:
20461: Tuulikki Ukkola
20462: 1992 vp 345
20463:
20464: Toivomusaloite 323
20465:
20466:
20467:
20468:
20469: Ukkola ym.: Hakkeen käytön edistämisestä energiantuotannossa
20470:
20471:
20472:
20473: Eduskunnalle
20474:
20475: Hake-energiaan perustuva lämmöntuotanto neksi hakkeen käyttäminen on kotimaisten ener-
20476: on yleistynyt viime vuosina lähinnä kunnallisissa giamuotojen lisäämistä juuri paikallistasolla.
20477: lämpölaitoksissa, laitoslämmityksessä ja maati- Käyttö vähentää ulkomaista tuontia ja on hyvin
20478: loilla. Hake-energian käytön tehostaminen on ympäristöystävällistä.
20479: edelleenkin ajankohtaista monesta eri syystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20480: Ensinnäkin Suomessa on laajoja ojitusalueita, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20481: joiden metsänhoidolliset tarpeet edellyttävät
20482: pienpuuston poistamista, jotta kasvava metsä
20483: saataisiin laadukasta puuta tuottavaan kuntoon. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
20484: Toiseksi metsänhoidon ohella hakepuun korjuu timaisen hake-energian käyttömahdolli-
20485: ja käsittely on järkevästi työllistävää toimintaa, suuksien lisäämiseksi paikallisten lämpö-
20486: jossa paikallinen väestö voi samalla hoitaa elin- laitosten laitosryhmien ja kotitalouksien
20487: ympäristönsä luonnon tuottavuutta. Kolman- energiantarpeen tyydyttämiseksi.
20488:
20489: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20490:
20491: Tuulikki Ukkola Eeva-Liisa Moilanen
20492: 346 1992 vp
20493:
20494: Toivomusaloite 324
20495:
20496:
20497:
20498:
20499: Ukkola: Medipolis Ouluun sisältyvän biotekniikan palveluyksikön
20500: Medipolis Linkin toteuttamisesta
20501:
20502:
20503: Eduskunnalle
20504:
20505: Medipolis Oulun ensimmäinen vaihe Medipo- avustusta investointeihin on myönnetty 1,16 mil-
20506: lis Center on valmistumassa. Medipolis Center joonaa markkaa. Vuodelle 1993 on varattava
20507: Oy on yhtiö, joka rakentaa Medipolis Oulun lisäavustusta 2 miljoonaa markkaa tarvittavien
20508: alueelle yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin riittä- laitteiden hankkimiseksi. Käyttökuluihin, lähin-
20509: västi käyttäjäkohtaisia toimitiloja. Ensimmäisen nä henkilöstökuluihin, on haettu 2 miljoonaa
20510: rakennusvaiheen kustannusarvio on noin 85 mil- markkaa työministeriöltä. Hankkeen investoin-
20511: joonaa markkaa. teihin voidaan suunnata myös uutta mahdollista
20512: Medipolis Link on ensimmäiseen rakennus- alueellista kehittämisrahaa.
20513: vaiheeseen sijoittuva modernin biotekniikan pal- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20514: veluyksikkö. Palvelutoiminta koskee ensisijaises- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20515: ti laite-, toimisto- ja kommunikaatiopalveluja.
20516: Vuoden 1991 aikana on toteutettu hankkeen että hallitus ryhtyisi toimiin Medipolis
20517: suunnittelu. Vuonna 1992 hankkeen laite- ja Oulun 1. rakennusvaiheeseen sijoittuvan
20518: kalustoinvestoinnit ovat 2,8 miljoonaa markkaa biotekniikan palveluyksikön M edipolis
20519: ja vuonna 1993 3, 7 miljoonaa markkaa. KTM:n Linkin toteuttamiseksi.
20520:
20521: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20522:
20523: Tuulikki Ukkola
20524: 1992 rd 347
20525:
20526: Hemställningsmotion 325
20527:
20528:
20529:
20530:
20531: Westerlund m.fl.: Om effektiverad övervakning av och forskning
20532: om importerade livsmedel
20533:
20534:
20535: Tili Riksdagen
20536:
20537: Oron beträffande omgivningens och födans Som ett · exempel kan nämnas importen av
20538: renhet håller tydligt på att öka. Denna tendens grönsaker. Med hjälp av stickprov försöker tul-
20539: har klart framkommit i flera nyligen publicerade len hålla grönsakernas restmängder av bekämp-
20540: undersökningar. Resultaten visar att konsumen- ningsmedel på en nivå som motsvarar standard-
20541: ternas möjligheter att samtidigt väga produkter- en angiven i förordningen om tilisatsämnen och
20542: nas hälsokvalitet och pris har varit begränsade. Codex. Ett faktum är dock att restmängderna i
20543: Å andra sidan har alla parter inom livsmedels- de inhemska grönsakerna är tiofalt och hundra-
20544: hushållningen framhållit det faktum att livsme- falt mindre än restmängderna i de utländska
20545: delshandeln i vårt land är alltför prisbetonad. produkterna som kontrolleras enligt förordning-
20546: Frågan om livsmedlens kvalitet är viktig ur en om tilisatsämnen för livsmedel. Därf6r borde
20547: många synpunkter. Utöver närings- och hälso- förordningen med det. snaraste skärpas så att
20548: vårdspolitiska faktorer måste man beakta också kvaliteten på de importerade grönsakerna mot-
20549: produktionspolitiska synpunkter. Å ena sidan svarar de inhemska grönsakernas verkliga kvali-
20550: måste vi se tili att man på grund av bristfälliga tetsnivå.
20551: forsknings- och övervakningsresurer inte prutar Som ett annat exempel kan nämnas bestrål-
20552: på den höga kvaliteten i vår dagliga näring, å ningen av livsmedel. 1 ett flertal Iänder därifrån
20553: andra sidan bör konsumenterna tydligare än nu även vi importerar bl.a. betydande mängder
20554: kunna konstatera sambandet mellan pris- och grönsaker är bestrålning av livsmedel inte
20555: kvalitetsfaktorer. förbjuden utan tvärtom tiliämpas i betydande
20556: Det vore därtili befogat att intensifiera kon- utsträckning. Detta utgör likaså en oroande
20557: trollen ·och undersökningsintensiteten i synner- faktor. Som känt är det dessvärre inte möjligt
20558: het av importlivsmedlen. Det är kanske inte ens att kontrollera huruvida en livsmedelsprodukt
20559: bekant f6r många att de utländska importlivs- blivit bestrålad eller ej. Bl.a. dessa frågor borde
20560: medlen innehåller avsevärda belastningsfaktorer beaktas hos alla dem som ohämmat talar för
20561: som inte närmelsevis kan jämföras med våra en allt större import av livsmedel.
20562: produkter. Användningen av bl.a. växt- Med hänvisning tili det ovan sagda och där-
20563: skyddsmedel inom de flesta Iänder i Europa är med sammanhängande omständigheter föreslår
20564: flerfaldig jämfört med situationen hos oss. 1 vi vördsamt att riksdagen ville hemställa
20565: Finland där vi använder mindre än ett effektki-
20566: logram per ha växtskyddsmedel torde vi höra tili att regeringen tillsätter en arbetsgrupp
20567: dt:m som har den lägsta kanda nivån i världen. eller ett liknande utredningsorgan beståen-
20568: Det är såväl viktigt som angeläget att vi intensi- de av sakkunniga personer med uppgift att
20569: fierar kontrollen och undersökningen inom hela i skyndsam ordning reda ut och framställa
20570: livsmedelssektorn med tanke på att just bl.a. förslag tili effektiverande åtgärder med
20571: dessa frågor kommer att framstå som allt vikti- tanke på livsmedelskontrollen med sär-
20572: gare. skild tyngdpunkt på importlivsmedlen.
20573: Helsingforsden 14 februari 1992
20574:
20575: Henrik Wes'terlund HAkanMalm
20576: 348 1992 vp
20577:
20578: Toivomusaloite 325 Suomennos
20579:
20580:
20581:
20582:
20583: Westerlund ym.: Tuontielintarvikkeiden valvonnan ja tutkimuksen
20584: tehostamisesta
20585:
20586:
20587: Eduskunnalle
20588: Huoli ympäristön ja ravinnon puhtaudesta on Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita vihan-
20589: selvästi lisääntymässä. Tämä kehityssuunta käy nesten tuonti. Pistokokeiden avulla tulli pyrkii
20590: selkeästi ilmi useista äskettäin ilmestyneistä tut- pitämään vihanneksissa olevien torjunta-ainei-
20591: kimuksista. Tulokset osoittavat, että kuluttajien den jäännösmäärät tasolla, joka vastaa lisäaine-
20592: mahdollisuudet arvioida samanaikaisesti tuottei- asetuksen ja Codexin tasoa. Tosiasia kuitenkin
20593: den terveydellistä laatua ja hintaa ovat olleet on, että kotimaisten vihannesten jäännösmäärät
20594: rajalliset. Toisaalta kaikki elintarviketalouden ovat kymmen- ja satakertaisesti pienempiä kuin
20595: osapuolet ovat korostaneet maamme elintarvi- jäännösmäärät vastaavissa ulkomaisissa tuot-
20596: kekaupan liiallista hintapainotteisuutta. teissa, joita valvotaan elintarvikkeiden lisäaineis-
20597: Kysymys elintarvikkeiden laadusta on tärkeä ta annetun asetuksen mukaisesti. Tämän vuoksi
20598: monestakin näkökulmasta. Ravinto- ja terveys- asetusta tulisikin mitä pikimmin tiukentaa siten,
20599: poliittisten tekijöiden lisäksi on otettava huomi- että tuontivihannesten laatutaso vastaisi koti-
20600: oon myös tuotantopoliittiset näkökohdat. Toi- maisten vihannesten todellista laatutasoa.
20601: saalta meidän tulee pitää huolta siitä, ettei päivit- Toisena esimerkkinä voidaan mainita elintar-
20602: täisen ravintomme korkeasta laadusta tingitä vikkeiden säteilyttäminen. Useissa maissa, joista
20603: puutteellisten tutkimus- ja valvontaresurssien myös me tuomme mm. huomattavia määriä
20604: vuoksi, ja toisaalta kuluttajien tulee nykyistä vihanneksia, elintarvikkeiden säteilyttäminen ei
20605: selvemmin pystyä toteamaan hinta- ja laatuteki- ole kiellettyä, vaan päinvastoin sitä käytetään
20606: jöiden välinen yhteys. huomattavan laajasti. Tämäkin on huolestutta-
20607: Lisäksi olisi perusteltua tehostaa erityisesti va tekijä. Kuten tunnettua, mahdollisuutta ei
20608: tuontielintarvikkeiden valvontaa ja tutkimusta. kuitenkaan ole tarkistaa sitä, onko elintarvike-
20609: Monenkaan tiedossa ei ehkä ole, että ulkomaiset tuotetta säteilytetty vai ei. Yhä suuremman elin-
20610: tuontielintarvikkeet sisältävät merkittäviä rasi- tarviketuonnin puolesta estottomasti puhuvien
20611: tustekijöitä eikä näitä elintarvikkeita voi alkuun- pitäisi ottaa huomioon mm. nämä tekijät.
20612: kaan verrata omiin tuotteisiimme. Useimmissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20613: Euroopan maissa mm. kasvinsuojeluaineiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20614: käyttö on moninkertaista maahamme verrattu- muksen,
20615: na. Suomessa, jossa käytetään kasvinsuojeluai-
20616: neita vähemmän kuin yksi kilo tehoainetta heh- ettti hallitus asettaisi asiantuntijoista
20617: taaria kohden, lienee kasvinsuojeluaineiden koostuvan työryhmiin tai vastaavan sel-
20618: käyttö alhaisimmalla tunnetulla tasolla maail- vityselimen kiireellisesti selvittämlilin ja
20619: massa. On sekä tärkeää että tarpeellista tehostaa tekemliän ehdotukset erityisesti tuonti-
20620: valvontaa ja tutkimusta koko elintarvikesekto- elintarvikkeiden valvonnan tehostami-
20621: rilla juuri sen vuoksi, että mm. nämä kysymykset seksi.
20622: nousevat yhä tärkeämmiksi.
20623: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20624:
20625: Henrik Westerlund HåkanMalm
20626: 1992 vp 349
20627:
20628: Toivomusaloite 326
20629:
20630:
20631:
20632:
20633: Vihriälä: Kotimaisen ja ympäristöystävällisen energiaohjelman
20634: valmistelemisesta
20635:
20636:
20637: Eduskunnalle
20638:
20639: Maassamme on huomattava kotimaisen ja muut vastaavat aineet. Etanoli voitaisiin valmis-
20640: ympäristöystävällisen energian käyttämätön po- taa kotimaisesta viljasta. Öljykasveista valmis-
20641: tentiaali. Puuta kasvaa kymmeniä miljoonia tettavaa öljyä voidaan käyttää vuoriöljypohjai-
20642: kuutioita enemmän kuin sen vuotuisesta kasvus- sen öljyn sijaan joko sellaisenaan erityistä ympä-
20643: ta käytetään. Myös viljasta ja öljykasveista voi- ristöystävällisyyttä vaativissa kohteissa tai lisäai-
20644: daan valmistaa kotimaista ja ympäristöystäväl- neena yhdessä etanolin kanssa dieselpolttoai-
20645: listä polttoainetta ajoneuvoihin. Puun lisäkäyttö neessa, jolloin sen vaikutukset ovat hyvin sa-
20646: voisi korvata kaukolämpölaitoksissa huomatta- mantyyppiset kuin etanolibensiininkin.
20647: van osan sähkön lisätarpeesta samoin kuin jat- Edellä mainittujen kotimaisten energiavaihto-
20648: kuvasti lisääntyvästä kaukolämpötarpeestakin. ehtojen lisäkäyttö on ensisijaisesti ympäristöky-
20649: Energiaksi muutettuna puu on ympäristöystä- symys, mutta samalla se vaikuttaisi erittäin ter-
20650: vällisin energiamuoto aurinko- ja tuulienergian vehdyttävästi maamme työllisyyteen, maaseu-
20651: ohella, koska puun polttaminen on energian tuelinkeinoihin ja maksutaseeseen.
20652: luonnollista kiertokulkua. Poltossa vapautuva Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20653: hiilidioksidi sitoutuu uudelleen metsiin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20654: Kotimaisesta viljasta valmistettava etanoli on
20655: hyvä lisäaine bensiiniin, jossa se korvaisi oktaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20656: nikohotuslyijyn ja palamista tehostavat hapetti- kotimaista energiankäyttöä ja ympäristö-
20657: met. Ympäristön kannalta etanolibensiini on ystävällisyyttä lisäävän energiaohjelman
20658: huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin valmistelemiseksi.
20659:
20660: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20661:
20662: Jukka Vihriälä
20663: 350 1992 vp
20664:
20665: Toivomusaloite 327
20666:
20667:
20668:
20669:
20670: Vähäkangas ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta
20671:
20672:
20673:
20674: Eduskunnalle
20675:
20676: Eduskunta hyväksyi noin neljä vuotta sitten Jotta Pudasjärven turvevoimalan konkreetti-
20677: yksimielisesti ponnen, jossa edellytetään Pudas- nen toteutussuunnittelu todella voi käynnistyä,
20678: järven turvevoimalan toteuttamisedellytysten edellyttää se selkeää valtioneuvoston periaate-
20679: turvaamista. Tähän liittyen valtioneuvosto hy- päätöstä hankkeen toteuttamisesta kuluvan vuo-
20680: väksyi helmikuussa 1987 ohjelman turvevoima- sikymmenen alkupuoliskolla. Periaatepäätöksen
20681: lan tarvitseman ns. ensimmäisen käyttökerran tulee sisältää myös myönteinen kannanotto val-
20682: suoalan kuntoonpanosta valtion toimesta. tiontuesta hankkeeseen.
20683: Em. päätösten jälkeen turvetuottajat ja Pu- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
20684: dasjärven kunta ovat hankkineet hankkeen edel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20685: lyttämät turvevarat hallintaansa. Tuotantoval- muksen,
20686: miudessa on riittävä suoala.
20687: Rakentajaorganisaatiota selvittää maakun- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
20688: nan sähkölaitosten muodostama selvitystoimi- teisiin periaatepäätöksen aikaansaamisek-
20689: kunta, joka saa työnsä päätökseen lähikuukau- si Pudasjärven turvevoimalan toteuttami-
20690: sina. sesta sekä siihen liittyvästä valtiontuesta.
20691:
20692: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20693: Juhani Vähäkangas Martti Korhonen Markku Koski
20694: Pauli Saapunki Osmo Polvinen Tuulikki Ukkola
20695: Oiva Savela Tellervo Renko
20696: 1992 vp 351
20697:
20698: Toivomusaloite 328
20699:
20700:
20701:
20702:
20703: Apukka ym.: Työttömyyden kriisiohjelman laatimisesta
20704:
20705:
20706:
20707: Eduskunnalle
20708:
20709: Suomen työttömyys on ennätyslukemissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20710: Työttömiä on kohta 400 000, eikä hallitus ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20711: tehnyt mitään todellisia toimia tilanteen paran- muksen,
20712: tamiseksi. Erityisesti vaikeimmilla työttömyys-
20713: alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa työttömyyslu- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
20714: vut ovat jo parissakymmenessä prosentissa ja piteisiin riittävän mittavan kriisiohjel-
20715: kasvu vain jatkuu. Työttömyyden aluekertoimen man laatimiseksi työttömyyden helpotta-
20716: korkeuden vuoksi työttömyys kasvaa heikoim- miseksi.
20717: milla alueilla "automaattisesti" vauraamman
20718: Etelä-Suomen työttömyyden kasvaessa.
20719: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20720: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
20721:
20722:
20723:
20724:
20725: 24 220086Z
20726: 352 1992 vp
20727:
20728: Toivomusaloite 329
20729:
20730:
20731:
20732:
20733: Helle ym.: Työllisyysohjelman pikaisesta laatimisesta
20734:
20735:
20736: Eduskunnalle
20737: Yritysten ja kotitalouksien velkaannuttua Hallituksen linja tähtäsi deflaatioon, palkko-
20738: voimakkaasti pääomamarkkinoiden vapautta- jen ja hintojen nousun pysäyttämiseen, ja aina-
20739: misen jälkeen alkoi pitkään jatkunut talouden kin palkkojen osalta myös niiden alentamiseen.
20740: nousu taittua. Tätä käännettä syvensi myös Samalla hallitus olisi pidättäytynyt elvyttävistä
20741: Neuvostoliiton kaupan romahdus. Työttömyys toimista, jotta usean vuoden korkea työttömyys
20742: nousi nopeasti ja on tällä hetkellä ylittänyt takaisi palkkojen jouston alaspäin. Kyse oli siis
20743: selvästi 300 000 hengen rajan. tietoisesta valinnasta antaa työttömyyden kas-
20744: Hallitus kieltäytyi devalvoimasta ja pyrki sito- .vaa, jotta talous saataisiin hallituksen tarkoitta-
20745: maan markan arvon liian korkealla kurssilla massa mielessä eurokuntoon.
20746: ecuun viime keväänä. Talouden saattamiseksi Hyvinvointivaltiota eli toimeentuloturvaa ja
20747: eurokuntoon oli tarkoitus luopua tähänastisesta palveluja oli tarkoitus heikentää merkittävästi:
20748: käytännöstä, jonka mukaan markan ulkoista valtiovarainministerin julkisten esiintymisten si-
20749: kurssia oli korjattu yritysten kannattavuuden ja sältönä oli se, että hyvinvointivaltion yleisestä
20750: työllisyyden parantamiseksi, ja siirtyä pysyvästi toimeentuloturvasta ja yleisistä hyvinvointipal-
20751: vakaaseen markan arvoon, jota katsottiin tarvit- veluista pitää luopua ja tyytyä köyhäinhoidon-
20752: tavan osana Euroopan yhdentymistä. omaiseen rajoitettuun sosiaaliturvaan. Vasem-
20753: Korostaen välittömien toimien tarvetta ennä- mistoliiton eduskuntaryhmä pitää tätä valtiova-
20754: tysmäisen työttömyyden vähentämiseksi Vasem- rainministeri Viinasen tavoitetta selvästi ideolo-
20755: mistoliiton eduskuntaryhmä - kaikista muista gisena tavoitteena eikä talouden ehdottomaan
20756: poiketen - torjui ilman markan ulkoisen arvon välttämättömyyteen perustuvana.
20757: tarkistamista tapahtuneen ecu-sidonnaisuuden Tapahtunut devalvaatio paransi vientiyritys-
20758: keväällä 1991. Ryhmä ei siis tarrautunut dog- ten kilpailukykyä, vaikka metsäteollisuuden
20759: maattisesti devalvaation vastustamiseen vaan osalta dollarin kurssin muutokset ovat osin pyr-
20760: tunnusti, että vallitsevassa tilanteessa oli pakko kineet syömään näin saatua hyötyä. Viennin
20761: valita keino, jota vasemmalla on usein pidetty edellytykset riippuvat kuitenkin myös kehityk-
20762: epämiellyttävänä. sestä päävientimaissa, eivätkä niiden näkymät
20763: Ecu-kytkennän jälkeen hallituksen oli tarkoi- juuri tällä hetkellä näytä lupaavilta. Sorsan kaa-
20764: tus saada syntymään sopimus palkkojen alenta- tuneen palkkojen alentamiseen tähdänneen tulo-
20765: misesta, jotta yritysten kannattavuus olisi paran- poliittisen kokonaisratkaisun julkisuudessa esi-
20766: tunut. Sinänsä palkat olivat jo ilman sopimusta- tetyt myönteiset vaikutukset perustuivatkin il-
20767: kin joustaneet alaspäin jonkin verran nousun meisesti enemmänkin odotettuun myönteiseen
20768: huipulta. Hallituksen ajaman linjan pitäminen suhdannekehitykseen päävientimarkkinoilla ei-
20769: olisi kuitenkin kiihdyttänyt velkojen reaaliarvon vätkä suinkaan ratkaisun vaikutuksiin.
20770: nousun takia konkurssien määrää, joka muu- Yritykset ovat haluttomia investoimaan.
20771: toinkin on noussut ennätysmäisen suureksi. Taannoisen investointiriehan takia teollisuudella
20772: Sekä yritykset että kotitaloudet olivat poikkeuk- tai elinkeinoelämällä yleensä ei myöskään ole
20773: sellisen velkaisia. Markkinat eivät uskoneet Suo- investointi tarpeita, eivätkä nousuodotukset vielä
20774: men Pankin ja hallituksen viitoittaman deflaa- tue investointien tekemistä tulevaisuutta varten.
20775: tiolinjan onnistumiseen, ja markka devalvoitui. Kysyntä kotimarkkinoilla pysyy heikkona la-
20776: On epävarmaa, olisiko devalvaatiolta voitu vält- man aiheuttaman epävarmuuden ja korkmden
20777: tyä myöskään palkkojen alentamisella. Toden- reaalikorkojen sekä hallituksen veropolitiikan
20778: näköisesti devalvaatioon olisi päädytty vuoden takia, kun hallitus pyrkii hillitsemään julkisen
20779: 1992 puolella. velkaantumisen kasvua nostamalla lama-aikana
20780: 1992 vp - TA 329 353
20781:
20782: veroja. Työttömyys on myös vähentänyt kotita- deltaan epävarmoilta tiloilta viljelijät olisivat
20783: louksien käytettävissä olevia tuloja. Kotitalou- voineet siirtyä maaseudun muihin ammatteihin.
20784: det näyttävät myös pyrkivän vähentämään vel- Rakennemuutoksessa, suurista puheista huoli-
20785: kaantumista. Hallitus puolestaan kieltäytyy matta, hukattiin tässäkin kohden neljä vuotta
20786: myös valikoivasta elvyttämisestä, mm. vuokra- niin, että pahimmassa tapauksesssa yleisen tulli-
20787: asuntotuotannon lisäämisestä, eikä halua myös- ja tariffisopimuksen (GATI) meneillään oleva
20788: kään osoittaa harkinnanvaraiseen työllistämi- neuvottelukierros tai Euroopan yhdentyminen
20789: seen enempää varoja. sanelevat maatalouden rationalisoimisen ajan-
20790: Suomalaisten yritysten vakava ongelma on se, kohdan, nopeuden ja tavan. Korkean työttö-
20791: että ne ovat investoineet merkittävästi, mutta myyden vallitessa sopeuttamiseen liittyy suuria
20792: eivät ole huolehtineet pääoman tuottavuudesta, ongelmia sekä yksilön että kansantalouden
20793: pääoman kiertonopeudesta. Palkkakustannuk- kannalta.
20794: sia ei voida pitkän päälle alentaa niin, että sillä Pidämme välttämättömänä parantaa työlli-
20795: voitaisiin korvata puuttuva pääomasaneeraus. syyttä, mikä edellyttäisi työllisyysohjelman laati-
20796: Tähän valtiovallan on vaikea vaikuttaa, sillä mista ja pikaista toteuttamista. Pelkäämme, että
20797: viime kädessä on kysymys yritysten kyvystä tai suhdanteiden parantuessa Suomen työttömyys
20798: kyvyttömyydestä, siitä, onko yritysjohto euro- jää muussa tapauksessa pysyvästi aikaisempaa
20799: kunnossa vai ei. Ja pääomasaneeraus merkinnee korkeammalle tasolle.
20800: vastaisuudessa sitä, että nousun alettuakio yri- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20801: tykset ovat haluttomia lisäämään työvoimaa toivomuksen,
20802: pyrkiessään eroon mm. kannattamattomista toi- että hallitus valmistelisi pikaisesti työl-
20803: minnoista. lisyysohjelman, joka käsittäisi mm. sellai-
20804: Yritysten kilpailukykyä on heikentänyt myös sia kohtia kuin
20805: kotimaisen ulkomaiselta kilpailulta suojatuo sul-
20806: jetun sektorin laajuus. Hallitus, samoin kuin - valtion lainoittaman vuokra-asuntotuo-
20807: edeltäjänsä, on kieltäytynyt vaikuttamasta tä- tannon ja korjaustoiminnan lisäämi-
20808: hän. Me puolestamme olemme vaatineet huo- nen,
20809: mattavasti tehokkaampaa kilpailulainsäädän- - julkisten perusrakenneinvestointien ai-
20810: töä, jotta kilpailun puutteen hintoja nostava kaistaminen,
20811: vaikutus saataisiin pienemmäksi. Euroopan yh- - peruskoron alentaminen tavoitteena
20812: dentymiseen liittyvät ratkaisut tulevat ilmeisesti yleinen korkotason alennus,
20813: aikanaan vaikuttamaan tähän suuntaan, mutta - työllistymistä edistävän koulutuksen ja
20814: lyhyellä tähtäyksellä tehostuminen heikentää työharjoittelun lisääminen ja
20815: työllisyyttä, vaikka edistääkin myöhemmin vien- -ylimääräisen veron (ns. raippaveron)
20816: tiä. Hallituksen uusikaan kilpailulakiesitys ei poistaminen ja verotuksen keventämi-
20817: vielä paranna tilannetta oleellisesti. nen,
20818: Korkeasuhdanteen aikana, jota edustivat sekä antaisi pikaisesti eduskunnan kä-
20819: mm. Holkerin hallituksen neljä vuotta, olisi siteltäväksi työllisyysohjelman ne kohdat,
20820: ollut mahdollista panostaa maatalouden raken- jotka edellyttävät eduskunnan päätöstä.
20821: teen kehittämiseen sillä tavoin, että tulevaisuu-
20822: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20823: Esko Helle Outi Ojala Asko Apukka
20824: 354 1992 vp
20825:
20826: Toivomusaloite 330
20827:
20828:
20829:
20830:
20831: Jurva ym.: Työntekijän irtisanomisen syyn ilmoittamisesta
20832:
20833:
20834:
20835: Eduskunnalle
20836:
20837: Pohjanmaalla on muutamia kuukausia sitten Luonnollisemmalta tuntuisi, että väärän lausun-
20838: tullut esiin tapaus, jossa työnantajana toiminut non kirjoittaminen olisi aiheellisempi syy henki-
20839: henkilö on tuomittu ehdottomaan vankeusran- lön vapauden riistämiseen. Mikäli tämänkaltai-
20840: gaistukseen hänen kirjoitettuaan entisten työnte- nen menettely ja epäkohta yleistyy maassamme,
20841: kijöidensä työtodistukseen irtisanomisen toden- on se omalta osaltaan romuttamassa lainsäädän-
20842: peräisen syyn. Tämä todenperäinen syy on ollut nön kunnioitusta ja kansalaisten käsitystä lain-
20843: maininta työntekijän osallistumisesta työtaiste- säädännön oikeudenmukaisuudesta.
20844: luunja tämän takia yrityksenjoutumisesta tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20845: teeseen, jolloin työntekijät on ollut pakko irtisa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20846: noa. Kyseinen henkilö on kieltäytynyt muutta-
20847: masta työtodistusta totuudenvastaiseksi hänelle että hallitus ryhtyisi välittömästi lain-
20848: asetetusta uhkasakosta huolimatta. Tämän takia säädännöllisiin toimenpiteisiin siten, että
20849: hän on joutunut kärsimään ehdotonta vankeus- työnantajalla on oikeus kertoa työntekijäl-
20850: rangaistusta menettelystään. On sangen kum- le antamassaan työtodistuksessa irtisano-
20851: mallista, että totuuden julkituomisesta tuomi- misen todellinen syy ilman lainsäädännöl-
20852: taan työnantajana toiminut henkilö vankeuteen. lisiä rangaistustoimenpiteitä.
20853: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20854:
20855: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
20856: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
20857: 1992 vp 355
20858:
20859: Toivomusaloite 331
20860:
20861:
20862:
20863:
20864: Korhonen ym.: Työttömyysturvan parantamisesta karenssiajat
20865: poistamalla
20866:
20867:
20868: Eduskunnalle
20869:
20870: Nykyinen työttömyysturvalaki jättää puuttei- karenssipäiville toimeentuloa muualta, mikä ei
20871: ta työttömyysturvaan. Yksi epäkohta on viiden ole mielekästä, vaan ihmisten luukuttamista ti-
20872: päivän karenssimääräys. Työtön, joka ilman lanteessa, missä perusturvan pitää olla kunnos-
20873: omaa syytään on joutunut turvautumaan työttö- sa.
20874: myysturvaan, on oikeutettu korvaukseen heti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20875: työttömyyden alkaessa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20876: Pahimmoillaan nykyinen säännöstö työttö-
20877: myyden sattuessa vuodenvaihteeseen merkitsee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ka-
20878: korvauksetonta aikaa kahden viikon ajaksi. Ny- renssipäivien poistamiseksi työttömyystur-
20879: kyinen käytäntö pakottaa ihmiset hakemaan valaista.
20880:
20881: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20882:
20883: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas Osmo Polvinen
20884: Iivo Polvi Asko Apukka Eila Rimmi
20885: 356 1992 vp
20886:
20887: Toivomusaloite 332
20888:
20889:
20890:
20891:
20892: Korhonen ym.: Työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan palautta-
20893: misesta aikaisemmalle tasolle
20894:
20895:
20896: Eduskunnalle
20897:
20898: Työttömyys on suurempi kuin koskaan aikai- mät selviä ilman, että ansioon suhteutetun päivä-
20899: semmin. Taloudellinen elpyminen siten, että rahan prosenttiosuus palautetaan ennalleen nel-
20900: työttömyys pienenisi, ei ole tapahtunut eikä siitä jäänkymmeneenviiteen prosenttiin.
20901: ole merkkiäkään. Korkotaso, elintarvikkeiden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20902: hinnat ja perustoimeentuloon liittyvät kustan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20903: nustekijät eivät ole laskeneet. Nuoret lapsiper-
20904: heet; joiden joko molemmat vanhemmat tai että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20905: jompikumpi heistä on työttömänä, kamppaile- työttömyyskorvauksen ansiosidonnaisen
20906: vat asuntovelkojen kanssa ja ovat ylipääsemät- osan palauttamiseksi ennalleen eli neljään-
20907: tämissä vaikeuksissa. Toimeentulotukimenojen kymmeneenviiteen prosenttiin.
20908: kasvanut luku osoittaa selvästi, etteivät työttö-
20909:
20910: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20911:
20912: Martti Korhonen Juhani Vähäkangas Osmo Polvinen
20913: llvo Polvi Asko Apukka Eila Rimmi
20914: Tellervo Renko
20915: 1992 vp 357
20916:
20917: Toivomusaloite 333
20918:
20919:
20920:
20921:
20922: Korhonen ym.: Työttömyyskorvauksen suorittamisen enimmäis-
20923: päivärajan poistamisesta
20924:
20925:
20926: Eduskunnalle
20927:
20928: Työttömyyden lisääntyessä ja työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20929: aikojen pidentyessä on viidensadan päivän kor- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20930: vausraja ansioon suhteutetun työttömyyskor-
20931: vauksen aikarajana liian lyhyt. ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20932: Työttömien toimeentulo pitää pystyä turvaa- työttömyyskorvauksen viidensadan pliivlin
20933: maan koko työttömyyden ajalta huolehtien sa- pliivlirajan poistamiseksi työttömyystur-
20934: malla, ettei ihmisiä "luukuteta" eikä alisteta. valaista.
20935: Voimassa oleva työttömyysturvalaki on tehty
20936: olosuhteita varten, joissa työttömyysajat olivat
20937: selvästi lyhyempiä.
20938:
20939: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20940:
20941: Martti Korhonen JuharuVähäkangas Osmo Polvinen
20942: Iivo Polvi Asko Apukka Eila Rimmi
20943: 358 1992 vp
20944:
20945: Toivomusaloite 334
20946:
20947:
20948:
20949:
20950: Koskinen ym.: Kansalaisjärjestöjen integraatioseurannan tuke-
20951: misesta
20952:
20953: Eduskunnalle
20954:
20955: Suomen osallistuminen Euroopan taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20956: seen yhdentymiskehitykseen edellyttää myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20957: suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja erityisesti
20958: ammattiyhdistysliikkeen myötävaikutusta. Kan- että tulevissa valtion talousarvioesityk-
20959: salaisjärjestöjen on välttämätöntä perehtyä yh- sissä varataan riittävät määrärahat kansa-
20960: dentymiseen ja sen vaikutuksiin mahdollisim- laisjärjestöjen integraatioseurantaan, -tut-
20961: man monipuolisesti. Tähän seurantaan ja vai- kimukseen ja tiedotukseen liittyvien hank-
20962: kuttamiseen on osoitettava voimavaroja, sillä keiden tukemiseen, erityisesti työsuojelun
20963: tarvittavat kansainväliset yhteydet aiheuttavat ja sosiaaliturvan sekä kuluttajan- ja ympä-
20964: huomattavia erityiskustannuksia. ristönsuojelun alueella.
20965:
20966: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
20967:
20968: Johannes Koskinen Lea Savolainen Tarja Kautto
20969: Jussi Ranta Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa
20970: Jukka Roos Eila Rimmi Pekka Leppänen
20971: Reijo Lindroos Paavo Nikula
20972: 1992 vp 359
20973:
20974: Toivomusaloite 335
20975:
20976:
20977:
20978:
20979: Lahti-Nuuttila ym.: Työttömyysturvan peruspäivärahan tarvehar-
20980: kinnan poistamisesta
20981:
20982:
20983: Eduskunnalle
20984:
20985: Katastrofaaliseksi muuttunut työllisyystilan- työttömyysaika täyttyy, jolloin he menettävät
20986: ne tuo esiin yhä uusia ongelmia myös työttö- oikeutensa ansiosidonnaiseen päivärahaan. He
20987: myysturvajärjestelmässä. Yksi näistä on työttö- putoavat peruspäivärahan ja sen tarveharkinnan
20988: myysturvan peruspäivärahan tarveharkinta, jos- varaan.
20989: ta säädetään työttömyysturvalain 14 §:ssä. Sään- Tilanne johtaa kohtuuttomuuksiin työttö-
20990: nöksen mukaan työttömänä oleva henkilö me- myyden pidentyessä. Työttömäksi joutunut tun-
20991: nettää oikeutensa työttömyysturvan peruspäivä- tee itsensä sekä tarpeettomaksi että syrjäytetyksi.
20992: rahaan, jos hänen puolisonaan on määrätyn Hän ei saa edes itsenäistä työttömyysturvaa,
20993: suuruinen - kohtuullisen pienikin - ansiotulo. vaan joutuu elämään puolisonsa usein pienillä-
20994: Työttömyys kohtaa nykyään myös sellaisia kin tuloilla. Ihmisarvoisen elämän kannalta ti-
20995: ihmisryhmiä, jotka ovat perinteisesti olleet työt- lanne on kestämätön.
20996: tömyydeltä suojattuja, esimerkiksi ylempiä toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20997: mihenkilöitä ja yrittäjiä. Monet heistä eivät ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20998: työssäoloaikanaan kuuluneet ammattiliittoihin muksen,
20999: taikka työttömyyskassoihin. Yrittäjien kohdalla
21000: ansiosidonnaisen työttömyysturvan takaavaa että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
21001: vakuutusjärjestelmää ei edes ole. Pitkäaikais- piteisiin työttömyystur,an peruspäivära-
21002: työttömyys on myös johtanut siihen, että yhä han tarveharkinnan poistamiseksi.
21003: useammalla työttömällä viidensadan päivän
21004:
21005: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21006:
21007: Pentti Lahti-Nuuttila Arja Ojala
21008: Reijo Lindroos Johannes Koskinen
21009: Kalevi Mattila
21010: 360 1992 vp
21011:
21012: Toivomusaloite 336
21013:
21014:
21015:
21016:
21017: Laine ym.: Varsinais-Suomen työllisyysohjelman laatimisesta
21018:
21019:
21020: Eduskunnalle
21021:
21022: Turun kaupungissa, Turun työvoimapiirin yhteisyrityshankkeiden käynnistäminen
21023: alueella ja koko Varsinais-Suomessa työttömyys Pietarin ja Viipurin erityistalousvyöhykkeellä ja
21024: on lisääntynyt vuoden aikana eräillä aloilla jopa Varsinais-Suomessa (mm. korjaustelakka),
21025: moninkertaisesti. Pelkästään Turun työvoima- - Turun yliopiston fysiikan laboratoriora-
21026: piirin alueella oli viime joulukuun lopulla lähes kennuksen peruskorjaus ja luonnontieteiden ta-
21027: 26 000 typtöntä. Työttömyysaste Turun kau- lon 2 muutostyö, Turun teknillisen oppilaitoksen
21028: pungin alueella oli 15%. Myös monien muiden lisärakennus ja muutostyö, Åbo Akademin ke-
21029: Varsinais-Suomen alueen työvoimatoimistojen miallis-teknisen tiedekunnan lisärakennus, Tu-
21030: työttömyysaste ylitti maan keskiarvon. Turun run oikeustalo, Paraisten väylä ja Turun kUlttuu-
21031: osalta näin on tapahtunut jo vuodesta 1986 rikeskuksen saneeraus ym.
21032: alkaen. . Työllisyysohjelman rahoituksessa tulisi käyt-
21033: Tällainen tilanne edellyttää kiireellisiä elvy- tää mm. obligaatioiden myyntiä, lainanottoa,
21034: tystoimia ja erityisen työllisyysohjelman laati- asemäärärahojen leikkaamista ja yritysvoittoja.
21035: mista. Siihen tulisi sisältyä mm. Korkotasoa alentamalla autettaisiin pienyrityk-
21036: -vuokra-asuntotuotannon ja muun uudisra- siä ja korjaustoimintaa. Kulutuskysynnän lisää-
21037: kentamisen lisääminen, minen auttaisi laman voittamista.
21038: - asuntojen peruskorjaustoiminnan voima- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
21039: kas lisääminen, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21040: - valtion budjettiin ja suunnitelmiin sisälty-
21041: vien rakennuskohteiden, kuten rautatiehankkei-
21042: den, virastotalojen ja sairaaloiden aikaistami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eri-
21043: nen, tyisen Varsinais-Suomen työllisyysohjel-
21044: - työministeriön työllisyys- ja koUlutusvaro- man laatimiseksi yhteistyössä työvoimavi-
21045: jen sekä valtion työvirastojen työmäärärahojen ranomaisten, lääninhallituksen, maakun-
21046: lisääminen, nallisten liittojen, kuntien ja alueella toimi-
21047: - pienen ja keskisuuren teollisuuden toimin- van työttömien toimikunnan kanssa.
21048: taedellytysten parantaminen,
21049:
21050: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21051:
21052: Ensio Laine Heli Astala
21053: 1992 vp 361
21054:
21055: Toivomusaloite 337
21056:
21057:
21058:
21059:
21060: Lökkanen ym.: Kymen läänin työllisyyden parantamisesta
21061:
21062:
21063:
21064: Eduskunnalle
21065:
21066: Työttömyyden kasvu on ylittänyt kaikki ar- nyt myös uuden, aloittaville pkt-yrityksille tar-
21067: viot. Vuoden 1991lopussa Kymen läänin työttö- koitetun rahoitusjärjestelmän luomista Suo-
21068: myysaste oli 17,1 % (lomautetut mukaan lukien) meen. Sen mukaan yrityksille voitaisiin myöntää
21069: ja koko maan 13,6 %. Devalvaatiosta huolimatta lainaa 80 % kokonaisrahoituksesta aina 500 000
21070: on odotettavissa, että läänin suurimpien yritys- markkaan asti ilman reaalivakuuksia. Laina-
21071: ten työvoimaa joudutaan vielä vähentämään. aika voisi olla 12 vuotta, joista kaksi ensim-
21072: Kymen läänissä on kehitetty läänin suuryri- mäistä vuotta olisivat korottornia ja sen jälkeen
21073: tysten ja viranomaisten yhteistyönä ns. rakenne- korkoprosentti nousisi portaittain 10:een.
21074: muutoksen hallinnan malli, jonka avulla työnte- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21075: kijöiden irtisanomisia voidaan välttää. Osana kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21076: tätä toimintamallia on yritysten henkilöstökou-
21077: lutuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21078: distäminen. Kymen läänin työllisyyden parantamiseksi
21079: Kymen läänissä on myös pienten ja keski- tukemalla rakennemuutoksen hallinnan
21080: suurten yritysten konkursseja ollut suhteellisesti mallin mukaisen työvoimapoliittisen kou-
21081: muuta maata enemmän. Erityisen vaikeaan ase- lutuksen toteuttamista sekä pienten ja kes-
21082: maan ovatjoutuneet suurteollisuuden alihankki- kisuurten yritysten rahoitusjärjestelmän
21083: jat. luomista ja suhdannelainojen rahoitusta
21084: Elinkelpoisten pkt-yritysten konkursseja Kehitysaluerahasto Oy:n suunnitelman
21085: voidaan välttää lisäämällä hyviksi koettuja suh- mukaisesti.
21086: dannelainoja. Kehitysaluerahasto Oy on esittä-
21087:
21088: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21089:
21090: Raimo Lökkanen Kari Häkämies Sinikka Hurskainen
21091: Matti Vähänäkki Jussi Ranta Raili Puhakka
21092: Antero Kekkonen Anna-Lösa Kasurinen Markku Laukkanen
21093: 362 1992 vp
21094:
21095: Toivomusaloite 338
21096:
21097:
21098:
21099:
21100: Mäkelä ym.: Työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperustei-
21101: den muuttamisesta
21102:
21103:
21104: Eduskunnalle
21105:
21106: Työttömyysvakuutusmaksu määräytyy tällä ja omistavat yritykset joutuisivat kantamaan
21107: hetkellä yrityksen maksamien palkkojen perus- niille oikeudenmukaisemmin kuuluvan osuuden
21108: teella. Vallitseva käytäntö on epäedullinen var- työttömyysvakuutusmaksuista ja tätä kautta
21109: sinkin työvoimavaltaisilla aloilla, jotka kuiten- työllisyyden hoidosta.
21110: kin hyödyttävät kansantaloutta pääomavaltaisia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21111: yrityksiä enemmän työllistämällä ihmisiä. Sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21112: malla ne myös merkittävästi vähentävät työlli-
21113: syysvarojen tarvetta. Merkittävästi nykyistä että hallitus ryhtyisi toimiin työttö-
21114: käytäntöä oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi myysvakuutusmaksun määräytymisperus-
21115: periä työttömyysvakuutusmaksu yrityksen liike- teiden muuttamiseksi siten, että ne nykyis-
21116: vaihdon mukaan määrättynä. Tällöin vähän tä enemmän suosisivat työllistäviä aloja.
21117: työllistävät mutta runsaasti pääomia siirtelevät
21118:
21119: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21120:
21121: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
21122: 1992 vp 363
21123:
21124: Toivomusaloite 339
21125:
21126:
21127:
21128:
21129: Mäkelä ym.: Nuorten työtupien perustamisesta
21130:
21131:
21132:
21133: Eduskunnalle
21134:
21135: Nuorten työttömyys on yksi kansamme hä- ainoastaan tarjota apuaan työtupien perustamis-
21136: peäpilkuista. Työttömyys aiheuttaa nuorille pas- vaiheessa, jonka jälkeen siinä toimivat nuoret
21137: sivoitumista ja ongelmia selvitä jokapäiväisestä vastaisivat ohjauksen alaisina itse toiminnasta ja
21138: elämästä sekä estää heitä saamasta kokemusta sen toteuttamisesta.
21139: itsestään ja toimeentulostaan vastaamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21140: Tämä edesauttaa useasti passiivisena pysymistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21141: ja jopa työttömyyden pitkittymistä. muksen,
21142: Eräs uusi keino nuorten omaehtoiseen työllis-
21143: tämiseen olisi nuorten työtupien perustaminen ja että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
21144: niiden tukeminen valtion varoin. Työtupien pe- esitykseen määrärahan nuorten työtupien
21145: rustamisessa voisivat organisaattorina toimia järjestämisestä aiheutuviin menoihin.
21146: esimerkiksi kunnat tai eri järjestöt. Valtion tulisi
21147:
21148: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21149:
21150: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
21151: 364 1992 vp
21152:
21153: Toivomusaloite 340
21154:
21155:
21156:
21157:
21158: Mäkelä ym.: Nuorten oman yrittäjätoiminnan ja työyhteisöjen
21159: tukemisesta
21160:
21161:
21162: Eduskunnalle
21163:
21164: Tämän päivän nuoret valmistautuvat työelä- n~orten omat yritykset ja työyhteisöt tarjoavat
21165: t~uelekästä työtä ja ovat yksi työllistymismahdol-
21166: mään tilanteessa, jossa työn asema ja sisältö
21167: työn ja vapaa-ajan suhde sekä työtä koskevat hsuus. Nuorten omaehtoisen työn muotona voi
21168: arvot ja normit ovat muuttumassa. Arvojen ol~a osuuskunta, yhdistys, osakeyhtiö tai muu
21169: muu~os suhteessa työhön on tapahtumassa koko yntysmuoto, ammatinharjoittajana toimiminen
21170: yhteiskunnassa, mutta suunnannäyttäjinä ovat yhteisomistuksellinen maatila, palvelukesku~
21171: ennen kaikkea nuoret. He odottavat työltään tms.
21172: ensisijaisesti mielenkiintoisuutta ja haluaisivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21173: itsenäistä, luovaa, hyödyllistä ja vaihtelevaa työ- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21174: tä. Tämä yhdessä perinteisen palkkatyön mää- muksen,
21175: rän vähenemisen kanssa korostaa nuorten oman
21176: yrittäjätoiminnan ja työyhteisöjen edistämistä. että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
21177: Työllisyyspolitiikalla tulisi edistää ja tukea esitykseen määrärahan nuorten oman yrit-
21178: nuorten omia ja heidän itsensä hallitsemia työ- ja täjätoiminnan ja työyhteisöjen edistämi-
21179: tuotantoyhteisöjä. Paikalliset, pienimuotoiset seen.
21180:
21181: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21182:
21183: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
21184: 1992 vp 365
21185:
21186: Toivomusaloite 341
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: Mäkipää ym.: Työttömyyden vähentämiseksi tarvittavista toimen-
21192: piteistä
21193:
21194:
21195: Eduskunnalle
21196:
21197: Työvoimaviranomaisten julkaisemien vuoden seen vasta kaksi viikkoa budjetin hyväksymisen
21198: 1991 joulukuuta koskevien ennakkotietojen mu- jälkeen vaatimalla lisärahoja ministeriölleen.
21199: kaan työttömien määrä kasvoi edelleen jyrkästi Ahon hallituksen suhtautumista työttömyyson-
21200: kuukauden aikana. Maassamme oli tuolloin gelmaan ja työttömiin kuvaa hyvin valtiovarain-
21201: työttömiä työnhakijoita yhteensä 341 000, mikä ministerin toteamus siitä, ettei rahaa tule ellei
21202: merkitsee lähes 40 000 työtöntä enemmän kuin työministeri itse etsi vastaavia tuloja. Muutoin
21203: kuukautta aikaisemmin. Mikäli työttömien hallitus ei ole reagoinut itsenäisyytemme ajan
21204: työnhakijoiden määrää verrataan vuotta aikai- korkeimpaan työttömyyteen mitenkään, vaan
21205: sempaan tilanteeseen, oli kasvua peräti 134 pro- on keskittynyt laatimaan reunaehtoja kansan
21206: senttia eli lähes 200 000 henkeä. Pelkästään laajalti vastustamaan EY-hakemukseen sekä
21207: Ahon hallituksen vallassaoloaikana työttömyys kiertämään Suomea Keskustan tupailloissa.
21208: on kasvanut lähes 100 prosenttia. Tämän lisäksi Ahon hallitus tuntuu joko ummistavan sil-
21209: täytyy muistaa, että koulutuksessa ja työttö- mänsä ympäröivältä todellisuudelta tai sitten
21210: myyseläkkeellä on kymmeniätuhansia henkilöi- olevan liian kokematon käsittämään sen talou-
21211: tä, jotka vanhan laskutavan mukaan olisi tilas- dellisen tosiasian, että jatkuessaan hiljattain
21212: toitu työttömiksi. Näin ollen tällä hetkellä vallit- asiantuntijoiden ennustamat 4-5 vuotta suur-
21213: see maassamme noin kuusinkertainen työttö- työttömyys jättää talouselämäämme pysyvät
21214: myys verrattuna siihen tilanteeseen, jolloin työt- vauriot. Tämä sen lisäksi, että yhteiskunta jou-
21215: tömyyden takia runnottiin kasaan Miettusen nk. tuu vastaamaan niistä oheisseuraamuksista, joi-
21216: hätätilahallitus vuonna 1975. Tuolloin työttömiä ta työttömyys aiheuttaa työttömiksi joutuneille,
21217: oli vain 63 382, ja työvoimaministeri Väyrysen heidän perheilleen sekä pahimmasta työttömyy-
21218: oltua tehtävässään puoli vuotta oli työttömyys destä kärsiville kunnille. Tarvittaisiin nopeita,
21219: noussut noin 50 prosenttia. tehokkaita ja mittavia toimia työttömyyden
21220: Vallitsevan suurtyöttömyyden ja sen muka- alentamiseksi ja talouselämämme käyntiinsaa-
21221: naan tuoman inhimillisen hädän ja kärsimyksen miseksi.
21222: olisi luullut aiheuttavan istuvan hallituksen sisäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21223: lä "hätätilan" ja työministerille tarpeen vaatia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21224: pikaisia toimia ja lisärahaa työllisyyden hoitoon.
21225: Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan työmi- että hallitus ryhtyisi nopeisiin ja tehok-
21226: nisteri Kanerva ei vaatinut työllisyysmääräraho- kaisiin toimiin vallitsevan suurtyöttömyy-
21227: jen korottamista kertaakaan ennen kuluvan vuo- den vähentämiseksi ja elinkeinoelämämme
21228: den tulo- ja menoarvion lopullista hyväksymistä elvyttämiseksi.
21229: eduskunnassa. Hän heräsi vallitsevaan tilantee-
21230:
21231: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21232:
21233: Lea Mäkipää Marita Jurva
21234: Raimo Vistbacka Hannu Suhonen
21235: Sulo Aittoniemi
21236: 366 1992 rd
21237:
21238: Hemställningsmotion 342
21239:
21240:
21241:
21242:
21243: Nyby: Om tryggande av den nordiska modellen inom arbetslivet
21244: och den praktiska arbetsmarknadspolitiken
21245:
21246:
21247: Tili Riksdagen
21248:
21249: Den s.k. nordiska modellen är en unik metod - den fackliga anslutningsgraden är hög, i
21250: att reglera förhållandena på arbetsmarknaden. medeltal ca 85 %.
21251: Metoden har under lång tid fungerat väl som Den nordiska modellen skiljer sig från förhål-
21252: konfliktlösningsmodell. Den har också bidragit landena inom huvuddelen av EG:s medlemslän-
21253: tili ett arbetsliv som - trots sina brister - givit der. Där är lagstiftningen snarare än kollektiv-
21254: löntagarna i Norden större rättvisa, trygghet och avtal den grundläggande regleringen på arbets-
21255: bättre standardutveckling än i många andra marknaden. Detta har lett till att arbetsrätten
21256: länder. Liksom alla former av mänsklig samver- inom EG har följande huvuddrag:
21257: kan måste den nordiska modellen utvecklas och - skydd bara för enskilda anställningsavtal,
21258: förnyas i takt med tiden. inte för fackliga arbetsmöjligheter
21259: Dennordiska modellen kännetecknas av att - kollektivavtal godtas inte ensamt som
21260: - kollektivavtalen är den grundläggande form för att uppfylla EG:s lagstiftning utan
21261: regleringen inom arbetsrätten. Lagstiftningen är måste som grundprincip också kompletteras
21262: oftast bara kompletterande. med nationell lagstiftning
21263: - kollektivavtalen är rättsligt bindande för - arbetstagare, kapital och entreprenadföre-
21264: parterna och arbetsgivaren har en skyldighet tag kan röra sig fritt över gränserna.
21265: mot facket att tillämpa kollektivavtalets regler Det är viktigt att de nordiska regeringarna i
21266: också för oorganiserade den förestående integrationsprocessen i Europa
21267: - lagregler om minimiskydd för enskilda uppmärksammar och hävdar den nordiska ar-
21268: anställda är få och kan ofta förändras genom betsmarknadens särart.
21269: kollektivavtal på förbundsnivå Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
21270: - strejkrätten är fri när kollektivavtal inte undertecknad att riksdagen måtte hemställa
21271: gäller. När kollektivavtal gäller är fredsplikten i
21272: praktiken absolut att regeringen verkar för att säkra den
21273: - kontrollen av efterlevnaden avolika regler nordiska arbetsmarknads- och arbetsrätts-
21274: är så gott som uteslutande överlämnad till modellen såväl inom Jandet som inom den
21275: facket. europeiska integrationsprocessen.
21276: - arbetslöshetsersättningen är knuten tili de
21277: fackliga organisationerna
21278:
21279: Helsingforsden 14 februari 1992
21280:
21281: Mats Nyby
21282: 1992 vp 367
21283:
21284: Toivomusaloite 342 Suomennos
21285:
21286:
21287:
21288:
21289: Nyby: Pohjoismaisen mallin turvaamisesta työelämässä ja työ-
21290: markkinakäytännössä
21291:
21292:
21293: Eduskunnalle
21294:
21295: Työmarkkinasuhteiden säätelemisessä ns. - Työttömyyskorvaus on sidottu ammatti-
21296: pohjoismainen malli on ainutlaatuinen. järjestöihin.
21297: Menetelmä on jo kauan toiminut hyvin risti- - Ammattiyhdistyksien järjestäytymisaste
21298: riitojen ratkaisumallina. Se on myös myötä- on korkea, keskimäärin noin 85 %.
21299: vaikuttanut työelämään, joka - puutteistaan Pohjoismainen malli eroaa suurimmassa osas-
21300: huolimatta - on tarjonnut työntekijöille Poh- sa EY-maita vallitsevista oloista. Siellä työmark-
21301: joismaissa enemmän oikeudenmukaisuutta ja kinoiden perussäännökset ovat pikemminkin
21302: turvaa sekä paremman elintasokehityksen kuin lainsäädännössä kuin työehtosopimuksissa. Tä-
21303: monissa muissa maissa. Kuten kaikkea inhimil- män vuoksi EY:n työoikeudessa on seuraavia
21304: listä yhteistoimintaa pohjoismaista malliakio on pääpiirteitä:
21305: kehitettävä ja uudistettava ajanmukaisesti. - Vain yksittäiset työehtosopimukset nautti-
21306: Tunnusomaisia piirteitä pohjoismaiselle mal- vat suojaa, eivät ammattiyhdistysten työskente-
21307: lille on: lymahdollisuudet.
21308: - Työehtosopimukset toimivat työoikeuden - Työehtosopimuksia ei hyväksytä yksis-
21309: perussääntelynä. Lainsäädäntö on usein vain tään EY:n lainsäädännön toteutumismuodoksi,
21310: täydentävää. vaan niitä on perusperiaatteen mukaan täyden-
21311: - Työehtosopimukset ovat molempia osa- nettävä kansallisella lainsäädännöllä.
21312: puolia oikeudellisesti sitovia, ja työnantajilla on - Työntekijät, pääoma ja urakointiyritykset
21313: velvollisuus ammattiyhdistyksiä kohtaan sovel- voivat liikkua vapaasti yli rajojen.
21314: taa työehtosopimuksen määräyksiä myös järjes- On tärkeää, että Pohjoismaiden hallitukset
21315: täytymättömiin työntekijöihin. kiinnittävät edessä olevassa yhdentymisproses-
21316: - Lainsäännökset yksittäisten työntekijöi- sissa huomiota Pohjoismaiden työmarkkinoiden
21317: den vähimmäissuojasta ovat harvoja, ja niitä erityislaatuun ja puolustavat tätä.
21318: voidaan usein muuttaa liittotasolla tehtävillä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21319: työehtosopimuksilla. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21320: - Työntekijöillä on oikeus lakkoon silloin,
21321: kun työehtosopimus ei ole voimassa. Työehtoso- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tur-
21322: pimusten ollessa voimassa työrauhavelvoite on vatakseen pohjoismaisen työmarkkina- ja
21323: käytännössä ehdoton. työoikeusmallin sekä kotimaassa että Eu-
21324: - Eri määräysten noudattamisen valvonta roopan yhdentymisprosessissa.
21325: on lähes yksinomaan jätetty ammattiyhdistyk-
21326: sille.
21327: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21328: Mats Nyby
21329:
21330:
21331:
21332:
21333: 25 220086Z
21334: 368 1992 rd
21335:
21336: Hemställningsmotion 343
21337:
21338:
21339:
21340:
21341: M. Pietikäinen m.fl.: Om bättre möjligheter för arbetslösa att
21342: studera
21343:
21344: Tili Riksdagen
21345:
21346: I teorin skall arbetslösa kunna erbjudas ut- av att de då förlorar sin arbetslöshetsersättning.
21347: bildning som ett altemativ. I praktiken fungerar Detta innebär att många arbetslösa tack vare
21348: systemet inte tillfredsställande. I fråga om den detta oflexibla system blir tvungna att föra en
21349: arbetskraftspolitiska utbildningen godkänner ar- passiv tilivaroi väntan på bättre tider i stället för
21350: betsministeriet ett maximipris för studerandedag att kunna skaffa sig mera kunskap via menings-
21351: på 130--140 mk. En stor del av de kurser som fulla studier.
21352: anordnas, bl.a. de som arangeras av Anstalten Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
21353: för Yrkenas Främjande, är betydligt dyrare. undertecknade att riksdagen måtte hemställa
21354: Många arbetslösa som är beredda att söka sig
21355: tili utbildning ställs inför det faktum att de inte att regeringen verkar för att underlätta
21356: har ekonomisk möjlighet att göra det på grund studiemöjligheterna för de arbetslösa.
21357:
21358: Helsingforsden 14 februari 1992
21359:
21360: Margareta Pietikäinen Boris Renlund Håkan Malm
21361: Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund Henrik Lax
21362: Håkan Nordman
21363: 1992 vp 369
21364:
21365: Toivomusaloite 343 Suomennos
21366:
21367:
21368:
21369:
21370: M. Pietikäinen ym.: Työttömien opiskelumahdollisuuksien paran-
21371: tamisesta
21372:
21373:
21374: Eduskunnalle
21375:
21376: Teoriassa työttömille on voitava tarjota vaih- mät joutuvat joustamattoman järjestelmän takia
21377: toehtona koulutusta. Käytännössä järjestelmä ei tyytymään passiiviseen olotilaan parempia aiko-
21378: toimi tyydyttävästi. Työvoimapoliittisen koulu- ja odotellessaan sen sijaan, että he voisivat
21379: tuksen osalta työministeriö hyväksyy 130-140 hankkia lisää tietoa mielekkäiden opintojen
21380: markan enimmäishinnan opiskelupäivää koh- avulla.
21381: den. Suurin osa kursseista, joita mm. Ammat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21382: tienedistämislaitos järjestää, on huomattavasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21383: kalliimpia. muksen,
21384: Monet työttömät, jotka ovat valmiita hakeu-
21385: tumaan koulutukseen, joutuvat sen tosiasian että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21386: eteen, että heillä ei ole tähän taloudellisia mah- työttömien opiskelumahdollisuuksien hel-
21387: dollisuuksia, koska he menettävät tällöin työlli- pottamiseksi.
21388: syyskorvauksensa. Tämän vuoksi monet työttö-
21389:
21390: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21391:
21392: Margareta Pietikäinen Boris Renlund Håkan Malm
21393: Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund Henrik Lax
21394: Håkan Nordman
21395: 370 1992 rd
21396:
21397: Hemställningsmotion 344
21398:
21399:
21400:
21401:
21402: Renlund m.fl.: Om beviljande av arbetslöshetsersättning och vuxen-
21403: studiepenning till företagare
21404:
21405:
21406: Tili Riksdagen
21407:
21408: Problemet med att företagare, enskilda yrkes- En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-
21409: utövare, ansvariga bolagsmän i kommanditbo- nisteriet avgav ett betänkande i frågan
21410: lag och företagarfamiljer som äger minst 50% av 31.12.1991 (arbetsgruppspromemoria 1991: 24),
21411: aktierna i sitt företag, är i en betydligt sämre innehållande åtgärdsförslag för att avskaffa de
21412: ställning vad gäller rätt tili arbetslöshetsersätt- största bristerna. Inga säkra uppgifter finns
21413: ning och studiepenning än övriga grupper i emellertid om planerna på ett verkställande.
21414: samhället, har påtalats från olika håll men utan Bristerna är inte ett problem enbart för de
21415: resultat. Nu då arbetslösheten också inom dessa arbetslösa företagarna, utan på sikt också för
21416: grupper tilltar från dag till dag, måste åtgärder hela nationalekonomin. Regeringen harju vinn-
21417: med det snaraste vidtas. lagt sig om att skapa möjligheter för den öppna
21418: Enligt gällande regler har en företagare ingen sektorn att fungera, men ifrågavarande brister
21419: som helst rätt till förtjänstbunden arbetslöshets- avskräcker från startande av nya företag.
21420: ersättning så länge företaget inte är upplöst. En Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
21421: 55-årig arbetslös löntagare kan via FPA få dertecknade högaktningsfullt att riksdagen
21422: ersättning som är oberoende av makans/makens måtte hemställa
21423: inkomster och kan vid 60 års ålder ansöka om
21424: arbetslöshetspension. Detta gäller inte en före- att regeringen omedelbart vidtar åt-
21425: tagare. Företagare har inte heller möjligheter till gärder för att företagare jämställs med
21426: annat än vuxenstudiepenningens grunddel ifall övriga i fråga om arbetslöshetsersättning
21427: han vill omskola sig eller förkovra sig i sitt yrke. och vuxenstudier.
21428:
21429: Helsingforsden 14 februari 1992
21430:
21431: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Malm
21432: Håkan Nordman Henrik Lax Henrik Westerlund
21433: Jan-Erik Enestam
21434: 1992 vp 371
21435:
21436: Toivomusaloite 344 Suomennos
21437:
21438:
21439:
21440:
21441: Renlund ym.: Työttömyyskorvauksen ja aikuisopintorahan myön-
21442: tämisestä yrittäjille
21443:
21444:
21445: Eduskunnalle
21446:
21447: Eri tahoilla on korostettu - tosin tuloksetta Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä antoi
21448: - ongelmaa, joka aiheutuu siitä, että yrittäjät, asiaa koskevan mietinnön 31.12.1991 (työryh-
21449: kommandiittiyhtiöiden vastuulliset yhtiömiehet mämietintö 1991:24), johon sisältyi toimenpide-
21450: ja vähintään 50% yrityksensä osakkeista omista- ehdotuksia suurimpien puutteiden korjaamisek-
21451: vat yrittäjäperheet ovat huomattavasti muita si. Mitään varmoja tietoja ei kuitenkaan ole
21452: yhteiskunnallisia ryhmiä heikommassa asemassa suunnitelmista näiden ehdotuksien toteuttami-
21453: työttömyyskorvaus- ja opintorahaoikeuden seksi. Puutteet eivät ole pelkästään työttömien
21454: osalta. Kun työttömyys nyt lisääntyy päivä päi- yrittäjien, vaan pidemmällä aikavälillä koko
21455: vältä myös näissä ryhmissä, toimenpiteisiin on kansantalouden kannalta ongelmallisia. Hallitus
21456: ryhdyttävä mitä pikimmin. on pyrkinyt luomaan avoimelle sektorille toi-
21457: Voimassa olevien säännösten mukaan yrittä- mintaedellytyksiä, mutta kyseiset puutteet saa-
21458: jällä ei ole minkäänlaista oikeutta ansiosidonnai- vat mahdolliset uusien yrityksien käynnistäjät
21459: seen työttömyysturvaan, jos yritystä ei ole lope- luopumaan aikeistaan.
21460: tettu. Työtön 55-vuotias palkansaaja voi Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21461: saneläkelaitoksen kautta saada puolisonsa tu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21462: loista riippumatonta korvausta, ja hän voi 60 muksen,
21463: vuoden iässä hakea työttömyyseläkettä. Tämä ei
21464: koske yrittäjiä. Yrittäjällä ei myöskään ole mah- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
21465: dollisuutta saada muuta kuin aikuisopintorahan menpiteisiin yrittäjien saattamiseksi yh-
21466: perusasaa siinä tapauksessa, että hän haluaa denvertaisiksi muiden kanssa suhteessa
21467: kouluttaa itseään uudelleen tai parantaa ammat- työttömyyskorvaukseen ja aikuisopintora-
21468: titaitoaan. haan.
21469:
21470: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21471:
21472: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Malm
21473: Håkan Nordman Henrik Lax Henrik Westerlund
21474: Jan-Erik Enestam
21475: 372 1992 vp
21476:
21477: Toivomusaloite 345
21478:
21479:
21480:
21481:
21482: Riihijärvi: Työllistämistoimenpiteiden tehostamisesta vaikeimmilla
21483: työttömyysalueilla
21484:
21485:
21486: Eduskunnalle
21487:
21488: Pohjois-Suomessa työttömistä joka neljäs hyvää tulosta. Syynä on lähinnä ollut varojen
21489: on nuori, alle 25-vuotias. Nämä nuoret työttö- puute.
21490: mät eivät usein ole olleet ensimmäisessäkään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
21491: työpaikassa, joten he jäävät kaikkien tukijär- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21492: jestelmien ulkopuolelle. Talvisin Pohjois-Suo-
21493: men työvoimasta on työttömänä jopa yli 20 %. että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
21494: Vaikka onkin perustettu alueprojekteja rat- talousarvioesitykseen riittävät määrära-
21495: komaan vaikeimpien työttömyysalueiden on- hat työttömyyden torjunnan tehostamiseen
21496: gelmia, ei tämäkään ole tuottanut riittävän vaikeimmilla työttömyysalueilla.
21497:
21498: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21499:
21500: Heikki Riihijärvi
21501: 1992 vp 373
21502:
21503: Toivomusaloite 346
21504:
21505:
21506:
21507:
21508: Rimmi ym.: Työsuojelun ja työsuojeluhallinnon kehittämisvoima-
21509: varojen turvaamisesta
21510:
21511:
21512: Eduskunnalle
21513:
21514: Työperäiset sairaudet sekä vammat lisäänty- Työterveyslaitokselle on varattava uuden toi-
21515: vät työelämässä. Työssä oleva väestö ikääntyy. mitilan rakentamiseen suunnittelumääräraha.
21516: Se edellyttää työkykyä ylläpitävän toiminnan Kansalaisjärjestöjen ja työsuojeluhallinnon
21517: tehostamista. omia koulutusmäärärahoja on lisättävä. Tällöin
21518: Hyvät työolosuhteet ovat olennainen osa ke- on otettava erityisesti huomioon työsuojeluhal-
21519: hittynyttä työelämää. Hyvien työolosuhteiden linnon tiedotus- ja koulutustarve. Samalla on
21520: muodostuminen on tärkeää niin työvoiman tehokkaasti pyrittävä pientyöpaikkojen työolo-
21521: riittävyyden kuin kansantalous- ja inhimilli- suhteiden kehittämiseen.
21522: syysnäkökohdatkin huomioon ottaen. Työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21523: olosuhteiden muodostumiseen vaikuttaa suurel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21524: ta osaltaan työsuojeluvalvonta ja -hallinto. muksen,
21525: Työsuojeluhallinnolle on taattava riittävä ja
21526: monipuolinen henkilöstö. Tällöin on otettava että hallitus ryhtyisi pikaisiin tmmun
21527: erityisesti huomioon hallinnon kehittämissuun- riittävien voimavarojen turvaamiseksi työ-
21528: nitelmat. Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, että suojelun ja työsuojeluhallinnon kehittämi-
21529: työsuojeluhallitukseen perustettavaan kehittä- seen.
21530: misosastoon saadaan riittävästi työlääketieteen
21531: ja työsuojelun eri osa-alueiden asiantuntijoita.
21532:
21533: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21534:
21535: Eila Rimmi Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
21536: Raila Aho Esko Helle Heli Astala
21537: Juhani Vähäkangas Outi Ojala Martti Korhonen
21538: livo Polvi Osmo Polvinen Ensio Laine
21539: Jarmo Wahlström Claes Andersson
21540: 374 1992 vp
21541:
21542: Toivomusaloite 347
21543:
21544:
21545:
21546:
21547: Rimmi ym.: Työehtosopimusasioiden käsittelemisestä työpaikoilla
21548:
21549:
21550:
21551: Eduskunnalle
21552:
21553: Suomalainen työelämä on muutoksen tilassa. Jo nyt laajalti käytössä oleva henkilöstöryh-
21554: Työmarkkinajärjestöissä on pitkään puhuttu mien edustajien kokoontumisoikeus ei edellä
21555: sopimusjärjestelmän muutostarpeista. Esillä on tarkoitettuja asioita silmällä pitäen ole riittävä,
21556: ollut muun muassa kolmiportainen neuvottelu- vaan kokoontumisoikeus tulee laajentaa koko
21557: järjestelmä. henkilöstöä koskevaksi.
21558: Tällä järjestelmällä siirrettäisiin yksi osa työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21559: ehtosopimuksista päättämisestä työpaikoille. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21560: Toisin sanoen pyrkimyksenä on siirtää osittain muksen,
21561: neuvotteluprosessia työpaikkatasolle ja päätök-
21562: senteon yksityiskohtiin liittyviä valmistelutehtä- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
21563: viä työntekijöille. Tällaisen järjestelmän toteu- tyksen lainsäädännön muuttamiseksi niin,
21564: tuminen edellyttäisi "kuitenkin työntekijöiden että työntekijöillä olisi oikeus palkkaetu-
21565: kokoontumismahdollisuuksien laajentamista. jaan menettämättä kokoontua työpaikal-
21566: Niinpä työntekijöillä tulee olla oikeus myös laan perehtymään työehtosopimusasioi-
21567: työaikana - menettämättä palkkaetujaan - hinsa ja päättämään niistä.
21568: saada kokoontua perehtymään ja päättämään
21569: työehtosopimusasioistaan.
21570:
21571: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21572:
21573: Eila Rimmi Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
21574: Raila Aho Esko Helle Heli Astala
21575: Juhani Vähäkangas Outi Ojala Martti Korhonen
21576: fivo Polvi Osmo Polvinen Ensio Laine
21577: Jarmo Wahlström Claes Andersson
21578: 1992 vp 375
21579:
21580: Toivomusaloite 348
21581:
21582:
21583:
21584:
21585: Skinnari ym.: Etelä-Hämeen työvoimapiirin perustamisesta
21586:
21587:
21588:
21589: Eduskunnalle
21590:
21591: Hämeen työvoimapiiri on maantieteelliseltä tarpeiden tyydyttäminen vaatii niin voimavaroja
21592: alueeltaan liian laaja. Päijät-Häme jää syrjään kuin konsultointiakin. Näihin haasteisiin pystyy
21593: piirin keskuspaikalta Tampereelta, eikä alueen parhaiten vastaamaan alueella sijaitseva piiritoi-
21594: tarpeita oteta riittävästi huomioon. Hämeen työ- misto.
21595: voimapiiri tulisikin jakaa kahtia ja toisen piirin Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
21596: toimisto sijoittaa Lahteen. sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö-
21597: Hämeen työvoimapiirin väestöpohja, 800 000 nä.
21598: asukasta, on liian suuri yhdeksi hallinnolliseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21599: kokonaisuudeksi. Jo nykyisin Etelä-Hämeen oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21600: sekä väestöllinen että työvoimallinen painopiste muksen,
21601: sijaitsee Lahden talousalueella. Lahti-suuntautu-
21602: neisuutta lisää liikenneyhteyksien parantaminen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
21603: alueella. piteisiin Hämeen työvoimapiirin jakami-
21604: Kehittämistoimenpiteiden ansiosta alueelle seksi ja Etelä-Suomen toimiston perusta-
21605: tulee uusia yrittäjiä, joiden työvoimapalvelujen miseksi Lahteen.
21606: joustava saaminen on tärkeää. Myös koulutus-
21607:
21608: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21609:
21610: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist Matti Luttinen
21611: Kyösti Toivonen Väinö Saario
21612: 376 1992 vp
21613:
21614: Toivomusaloite 349
21615:
21616:
21617:
21618:
21619: Skinnari ym.: Julkisten hankkeiden aikaistamisesta Päijät-Hämees-
21620: sä työllisyyssyistä
21621:
21622:
21623: Eduskunnalle
21624:
21625: Valtakunnallisesti korkea työttömyysaste on Tällaisia aikaistettavia hankkeita ovat mm. val-
21626: korostunut Päijät-Hämeen maakunnassa, jossa tatie n:o 5 Järvenpää-Lahti-Heinola mootto-
21627: on jo lähes 20 000 työtöntä tai lomautettua eli ritie, Launeen uimahalli (Lahti), Käkisalmen
21628: koko maakunnan työvoimasta noin 20 %. silta (Asikkala), Kosken Hl. liikuntahalli, maan-
21629: Työttömyys on edelleen jyrkässä nousussa. Kor- tie n:o 169 Viljamaa-Villähde (Nastola).
21630: kein toimistokohtainen työttömyysprosentti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21631: Lahden työvoimatoimiston alueella (6 kuntaa): oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21632: noin 22 % eli noin 15 000 työtöntä tai lomautet- sen,
21633: tua.
21634: Päijät-Hämeen työllisyystilanteen helpottami- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
21635: seksi tulisi suunnitelmissa olevien maakunnan teisiin edellä mainittujen julkisten hank-
21636: · tärkeiden hankkeiden rakentamista aikaistaa. keiden aikaistamiseksi Päijät-Hämeessä.
21637:
21638: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21639:
21640: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist Kyösti Toivonen
21641: 1992 vp 377
21642:
21643: Toivomusaloite 350
21644:
21645:
21646:
21647:
21648: Tykkyläinen ym.: Työllisyysperusteisesta valtionavusta investoin-
21649: teihin
21650:
21651:
21652: Eduskunnalle
21653:
21654: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios- Pohjois-Karjalaan on osoitettu 32 milj. mark-
21655: sa on varattu 225 miljoonaa markkaa työllisyys- kaa, Kainuuseen 45 milj. markkaa, Ouluun 38
21656: lain 19 §:n mukaisiin avustuksiin työllisyysperus- milj. markkaa ja Lappiin 66 milj. markkaa.
21657: teisiin investointeihin vaikeilla työttömyysalueil- Pohjois-Savon työttömyysaste joulukuun lopus-
21658: la. Vaikeiksi työttömyysalueiksi on määritetty sa 1991 oli jo 14,8 %, joten edellä esitetty
21659: työssäkäyntialue, missä työttömyys ylittää 1,8- määrärahojen jako on epäoikeudenmukainen ja
21660: kertaisesti maan keskimääräisen työttömyyden. se tulisi muuttaa mahdollisimman pian. Oulun ja
21661: Viime vuoden aikana työttömyys Suomessa pa- Pohjois-Karjalan läänien rajalla sijaitsevat Poh-
21662: heni kuitenkin niin, että vain Kainuun, Oulun ja jois-Savon kunnat ovat täysin samanlaisessa ti-
21663: Lapin työvoimapiirien alueella työttömyys oli lanteessa kuin naapuriläänien kunnat.
21664: 1,8 kertaa maan keskimääräistä tasoa suurem- Tämä aloite on valmistettu maakunnan kan-
21665: paa. Työllisyyslain 19 § on näin ollen menettä- sanedustajien ja Pohjois-Savon Liiton yhteis-
21666: mässä merkitystään työttömyyden alueellisena työnä.
21667: tasaajana. Työllisyysperusteista valtionapua in- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
21668: vestointeihin olisi voitava myöntää muillekin oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21669: suuresta työttömyydestä kärsiville alueille. sen,
21670: Työttömyysaste 12 kuukauden takautuvalla
21671: keskiarvolla 31.12.1991 oli Pohjois-Savossa että hallitus veivoittaisi työministeriön
21672: (Kuopion työvoimapiiri) 10,0 %, Pohjois-Karja- huolehtimaan siitä, että työllisyyslain
21673: lassa 11,4 %, Kainuussa 13,0 %, Oulussa 10,3 % 19 §:n mukaisiin investointeihin myönnet-
21674: ja Lapissa 12,6 %. Kuitenkin työllisyysperusteis- tävää työllisyysperusteista valtionapua
21675: ta valtionapua investointeihin on osoitettu vuon- voidaan myöntää tasapuolisesti kaikille
21676: na 1992 Kuopioon vain 4 milj. markkaa, kun vaikeille työttömyysalueille.
21677:
21678: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21679:
21680: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
21681: Jorma Huuhtanen llvo Polvi
21682: 378 1992 vp
21683:
21684: Toivomusaloite 351
21685:
21686:
21687:
21688:
21689: Tykkyläinen ym.: Työyhteisöneuvojakoulutuksen tukemisesta
21690:
21691:
21692:
21693: Eduskunnalle
21694:
21695: Suomeen on luotu viime vuosina monipuoli- Aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja siitä
21696: nenja tasokas aikuisten opiskelun mahdollistava tiedottamiseen on kiinnitetty huomiota. Edus-
21697: taloudellinen tukijärjestelmä. Aikuisopintora- kunnan vastauksessa 20.11.1990 hallituksen
21698: han, ammattikoulutusrahan, erorahan aikuis- koulutuspoliittiseen selontekoon on edellytetty
21699: koulutuslisän ja työvoimapoliittisen aikuiskou- erilaisissa neuvontatehtävissä työskentelevien
21700: lutuksen ansiosta ovat työelämässä toimivien kouluttamista näihin tehtäviin. Myös opetusmi-
21701: aikuisten opiskelumahdollisuudet merkittävästi nisteriö on kiinnittänyt huomiota asiaan erityi-
21702: parantuneet. Tämä koskee myös aikuisten oma- sesti tasa-arvon toteutumisen kannalta aikuis-
21703: ehtoista, työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutukseen osallistumisessa.
21704: koulutustukea ja henkilöstökoulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21705: Käytännön ongelmaksi ja . osin jopa aikuis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21706: koulutuksen laajentumisen esteeksi on noussut
21707: se, että työpaikoilla toimivat ihmiset eivät tunne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja
21708: riittävästi eri koulutusmahdollisuuksia ja moni- takaisi riittävät määrärahat työyhteisö-
21709: naisia tukimuotoja. Nopeat työelämän muutok- neuvojakoulutuksen suunnitteluun ja to-
21710: set kuitenkin korostavat aikuiskoulutusmahdol- teuttamiseen.
21711: lisuuksien hyvän tuntemuksen tarvetta.
21712:
21713: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21714:
21715: Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Ojala Jukka Gustafsson
21716: Matti Väbänäkki Anna-Liisa Kasorineo Timo Roos
21717: Jukka Roos Iivo Polvi
21718: 1992 vp 379
21719:
21720: Toivomusaloite 352
21721:
21722:
21723:
21724:
21725: Vehkaoja: Työllisyyskoulutuksen ulottamisesta koskemaan yleissi-
21726: vistävää koulutusta
21727:
21728: Eduskunnalle
21729:
21730: Työttömyyden ollessa nyt ennätyslukemissa daan lain piiriin, silloinkin kun työttömällä on
21731: lisääntyy myös työvoimapoliittisen aikuiskoulu- jo ammatti. Jos työura ei ole ihmiselle mahdolli-
21732: tuksen tarve. Työttömät henkilöt osallistuvat nen, olisi tämän sijasta edes tarjota mielekäs ja
21733: työllisyyskoulutuksesta annetun lain mukaisesti runsassisältöinen mahdollisuus saada yleissivis-
21734: pääasiassa aikuisille tarkoitettuun ammatilliseen tävää koulutusta yhteiskunnan taloudellisen
21735: uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutukseen. tuen turvin. Työttömien ihmisten henkistä hy-
21736: Toistuvaistyöttömien joukossa on paljon sellai- vinvointia on kaikin tavoin tuettava - työttö-
21737: sia, jotka osallistuvat moniin erilaisiin ammatti- myydelle on annettava ihmisarvoisemmat kas-
21738: pätevyyksiin johtaviin koulutusohjelmiin pääse- vot.
21739: mättä kuitenkaan alalle työhön. Tämä vähentää Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21740: motivaatiota hankkiutua koulutukseen seuraa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21741: valla kerralla työttömyyden kohdatessa. Ilman
21742: ajantasakoulutusta on ilmeisen todennäköistä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21743: ettei vaikeina työttömyysaikoina ole edes toivoa työllisyyskoulutuksen ulottamiseksi yleis-
21744: työstä. sivistävään koulutukseen niillekin työttö-
21745: Työllisyyskoulutusta tulisikin kehittää siihen mille, joilla jo on ammatti.
21746: suuntaan, että myös yleissivistävä koulutus saa-
21747: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21748:
21749: Marjatta Vebkaoja
21750: 380 1992 vp
21751:
21752: Toivomusaloite 353
21753:
21754:
21755:
21756:
21757: Vistbacka ym.: Yhdenvertaisuuden turvaamisesta työttömyystur-
21758: vaa myönnettäessä
21759:
21760:
21761: Eduskunnalle
21762:
21763: Voimassa olevien säännösten mukaan työttö- kuuluuko työttömyyskassaan vai ei. Kansalais-
21764: mäksi joutuneet henkilöt eivät ole tasavertaises- ten tasa-arvoisuus yhteiskunnan tuen saannissa
21765: sa asemassa työttömyysturvaa hakiessaan. Työt- ei toteudu nykyisenkaltaisella menettelyllä.
21766: tömyyskassaan kuuluvien työttömäksi joutunei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21767: den aviopuolisoiden tuloja ei työttömyysturvan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21768: tasoa määrättäessä oteta huomioon, kun taas
21769: vastaavasti työttömyyskassaan kuulumattoman että hallitus ryhtyisi toimiin kansalais-
21770: Kelan peruspäivärahaa saavan aviopuolison tu- ten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi
21771: lot vaikuttavat päivärahaan alentavasti. Vaikka työttömyysturvaa haettaessa siten, ettei-
21772: kyse on periaatteessa valtaosaltaan budjettira- vät puolison tulot alentaisi nk. peruspäivä-
21773: hoitteisesta työttömyysturvasta molemmissa ta- rahaa saavan päivärahaa.
21774: pauksissa, kohtelu on erilaista riippuen siitä,
21775:
21776: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21777:
21778: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
21779: Marita Jurva Hannu Suhonen
21780: 1992 vp 381
21781:
21782: Toivomusaloite 354
21783:
21784:
21785:
21786:
21787: Vistbacka ym.: Erorahan maksamista koskevan tiedottamisen
21788: tehostamisesta
21789:
21790:
21791: Eduskunnalle
21792:
21793: Voimassa olevien säännösten mukaan irtisa- ta työsuhteen päätyttyä, jolloin hän on menettä-
21794: notulle työntekijälle voidaan maksaa eräin edel- nyt oikeuden erorahaan. Tämän takia tulisi val-
21795: lytyksin erorahaa. Erorahan saamisen edellytyk- tion tehostaa tiedotustoimintaa niin, että erora-
21796: senä on, että työttömäksi joutuneen henkilön han saamismenettelystä oltaisiin nykyistä pa-
21797: tulee välittömästi, kuitenkin viimeistään kahden remmin tietoisia ja tieto olisi helpommin saata-
21798: viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen saami- vissa.
21799: sesta, ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21800: mistoon. Jos työ päättyy ilman irtisanomista, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21801: työnhakijaksi tulee ilmoittautua viimeistään
21802: kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumises- että hallitus huolehtisi nykyistä parem-
21803: ta. Usein irtisanomisaika on useitakin kuukausia min siitä, ettei lakisääteisen erorahan ul-
21804: ja työttömäksi joutunut henkilö säännöksistä kopuolelle jliisi henkilöitli puutteellisten
21805: tietämättömänä ilmoittautuu työnhakijaksi vas- sälinnösten tai heikon tiedottamisen takia.
21806:
21807: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21808:
21809: Raimo Vistbacka Sulo Aittaniemi
21810: Marita Jurva Hannu Suhonen
21811: 382 1992 vp
21812:
21813: Toivomusaloite 355
21814:
21815:
21816:
21817:
21818: Gustafsson ym.: Toijalan-Viialan jätevedenpuhdistamon rakenta-
21819: mishankkeen toteuttamisesta
21820:
21821:
21822: Eduskunnalle
21823:
21824: Toijalan kaupungissa ja Viialan kunnassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21825: vireillä jo toteuttamiskelpoinen jätevedenpuh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21826: distamon rakennushanke. Hanke on kunnallis- muksen,
21827: talouden ja ennen kaikkea ympäristövaikutusten
21828: kannalta varsin tärkeä. Viialan kunta on tällä että hallitus ottaisi valtion vuoden 1993
21829: hetkellä jätevesien puhdistusten osalta erittäin talousarvioesityksessä huomioon Taijalan-
21830: huonossa tilassa. Tampereen vesipiiri tukee han- Viialan jätevedenpuhdistamon rakennus-
21831: ketta ja pitää sen toteuttamista tärkeänä. hankkeen.
21832:
21833: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21834:
21835: Jukka Gustafsson Arja Ojala
21836: Timo Roos Anneli Taina
21837: 1992 vp 383
21838:
21839: Toivomusaloite 356
21840:
21841:
21842:
21843:
21844: Jurva ym.: Kertakäyttöisten virvoitusjuoma- ja oluttölkkien palau-
21845: tuskelpoisuudesta
21846:
21847:
21848: Eduskunnalle
21849:
21850: Tällä hetkellä virvoitusjuomia ja olutta myy- arvoisiksi tyhjien pullojen kanssa niitä kauppoi-
21851: dään tölkkitavarana merkittävä osuus kokonais- hin palautettaessa. On oletettavaa, että pantin
21852: myynnistä. Tölkkipakkausten määrä ei ole suin- periminen ja maksaminen tyhjistä tölkeistä lisäi-
21853: kaan laskusuunnassa verrattuna puHotettuihin si olennaisesti niiden kiertoa takaisin tuotan-
21854: tuotteisiin, vaan lähinnä päinvastoin. Tölkitjää- toon. Tölkkien pantin hinta voisi olla esim. sama
21855: vät käytön jälkeen useimmiten joko roskiin ja kuin tyhjillä virvoitusjuoma- ja olutpulloilla eli
21856: edelleen päätyvät kaatopaikalle tai sitten ne 50 penniä.
21857: heitetään suoraan luontoon. Molemmat tyhjien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21858: tölkkien hävittämiskeinot ovat kansantaloudelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21859: sesti epäviisaita ja luontoon päätyminen saastut-
21860: taa merkittävästi ympäristöä. että hallitus ryhtyisi välittömiin toimiin
21861: Eräs keino tölkkien saamiseksi järkevämmin virvoitusjuomien ja oluiden tölkkipakkaus-
21862: takaisin tuotantoelämään olisi niiden saaminen ten saamiseksi palautettaviksi ja panUi-
21863: palautuskelpoisiksi ja nk. panttihinnan määrää- maksu/lisiksi lasisten pullopakkausten ta-
21864: minen tölkeille. Tällä tavoin tölkit tulisivat tasa- paan.
21865:
21866: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21867:
21868: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
21869: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
21870:
21871:
21872:
21873:
21874: 26 220086Z
21875: 384 1992 vp
21876:
21877: Toivomusaloite 357
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: Jurva ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämiseksi tarvittavista
21883: toimenpiteistä
21884:
21885:
21886: Eduskunnalle
21887:
21888: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta
21889: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
21890: lanne on useilla opiskelupaikkakunnilla entises- mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannal-
21891: tään vaikeutunut. Tämä merkitsee sitä, että opis- ta toivottavaa.
21892: kelijoiden asuntotarpeen tyydyttäminen on edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21893: leen myös huomattavassa määrin riippuvainen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21894: vuokra-asuntojen saatavuudesta yleisillä asunto-
21895: markkinoilla. Koska opiskelijoiden asuntopu- että hallitus varaisi riittävät määrära-
21896: laa ei voida yksinomaan ratkaista uustuotan- hat valtion talousarvioesitykseen omapää-
21897: non avulla, olisi tärkeää, että opiskelija-asunto- omaosuuden kattamiseen opiskelija-asun-
21898: säätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän hank- tojen hankkimiseksi olemassa olevasta ra-
21899: kimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja osoi- kennuskannasta.
21900: tettaviksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä
21901:
21902: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21903:
21904: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
21905: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
21906: 1992 vp 385
21907:
21908: Toivomusaloite 358
21909:
21910:
21911:
21912:
21913: Jurva ym.: Vanhempien opiskelija-asuntokohteiden asumiskustan-
21914: nusten alentamisesta
21915:
21916:
21917: Eduskunnalle
21918:
21919: Opiskelijat maksavat muihin aravavuokrata- jotka eivät saa valtionavustusta omapaaoma-
21920: loissa asuviin verrattuna korkeampaa vuokraa. osuuden maksamiseen. Valtionavustuksen mak-
21921: Helsingissä normaali- ja vanhusten aravataloissa samista varten tarvitaan yhteensä 50 Mmk jaet-
21922: vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 mark- tuna esim. viidelle vuodelle.
21923: kaa neliö, samanikäisissä opiskelija-asunnoissa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21924: maksetaan 2-3 markkaa enemmän neliöltä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21925: Tämä ei voi olla tarkoituksenmukaista opiskeli-
21926: joiden toimeentulon ja yleisten opiskeluedelly- että hallitus varaisi riittävät määrära-
21927: tysten kannalta. Erityisen raskaiksi muodostu- hat valtion talousarvioesitykseen rahoitus-
21928: vat asumiskustannukset ennen vuotta 1980 ja rakenteen helpottamiseen ennen vuotta
21929: varsinkin 1970-luvun puolivälissä rakennetuissa 1980 valmistuneissa opiskelija-asuntokoh-
21930: asunnoissa, joiden lainaehdot ovat raskaat ja teissa.
21931:
21932: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21933:
21934: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
21935: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
21936: 386 1992 vp
21937:
21938: Toivomusaloite 359
21939:
21940:
21941:
21942:
21943: Jurva ym.: Opiskelija-asuntokohteiden omapääoma-avustuksen
21944: lisäämisestä
21945:
21946:
21947: Eduskunnalle
21948:
21949: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- (74 000 a-m2) hankinta-arvo on 420 Mmk, jol-
21950: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimusten loin 5 %:n omapääomaosuus on 21 Mmk. Tä-
21951: mukaisesti. Pula opiskelija-asunnoista on enti- män lisäksi ensi vuonna on tarkoitus peruskoija-
21952: sestään vaikeutunut useilla paikkakunnilla. ta 3 100 asuntopaikkaa, minkä toteuttaminen
21953: Esim. Tampereella on jouduttu käynnistämään edellyttää 5 Mmk:n omapääomaosuutta (han-
21954: erityinen hätämajoitus opiskeluaan aloittaville kinta-arvo 98,1 Mmk).
21955: nuorille. Hallitus on budjetin valmistelujen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21956: yhteydessä päättänyt, että valtion asuntolainoin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21957: rakennettavien opiskelija-asuntopaikkojen mää-
21958: rä nostetaan vuonna 1988 3 OOO:sta 3 200:aanja että hallitus varaisi riittävät määrära-
21959: että hankkeille myönnetään valtionavustusta hat valtion talousarvioesitykseen avustuk-
21960: omapääoma-osuuteen. Tulo- ja menoarvioehdo- sina uusien tai perusparannettavien vuok-
21961: tuksessa osoitettu omapääoma-avustus (16 ratalojen oman pääoman osittaiseksi kat-
21962: Mmk) ei kuitenkaan riittänyt em. tuotantota- tamiseksi opiskelija-asuntokohteissa.
21963: voitteen saavuttamiseen. 3 200 asuntopaikan
21964:
21965: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
21966:
21967: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
21968: Tina Mäkelä Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
21969: 1992 vp 387
21970:
21971: Toivomusaloite 360
21972:
21973:
21974:
21975:
21976: Karhunen ym.: Opiskelija- ja nuorisoasuntokohteiden omapääoma-
21977: avustusten turvaamisesta
21978:
21979:
21980: Eduskunnalle
21981:
21982: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain Lisäksi yhtenäislainajärjestelmään siirtymi-
21983: varattu määräraha vuokratalojen pääomakului- nen ja sen vuoksi muuttuvat lainaehdot saatta-
21984: hin. Tämä nk. omapääoma-avustus turvaa opis- vat vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa aiheut-
21985: kelija-asuntojen uustuotannon käyttösuunnitel- taa huomattavia vuokrankorotuspaineita.
21986: mien mukaisen tuotantomäärän. Avustuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21987: pienentämisellä tai leikkaamisella on suuri vai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21988: kutus opiskelijoiden asumiskustannuksiin, sillä muksen,
21989: opiskelija-asuntojen vuokrista noin puolet koos-
21990: tuu pääomakustannuksista. Ilman omapääoma- että hallitus valtion talousarvioesityk-
21991: avustuksia joutuisivat opiskelija-asuntoja tuot- sen laadinnan yhteydessä ryhtyisi toimiin
21992: tavat yhteisöt hankkimaan vastaavan rahoituk- omapääoma-avustusten turvaamiseksi
21993: sen markkinahintaisena lainana rahalaitoksilta, opiskelija- ja nuorisoasuntoja tuottaville
21994: mikä merkittävästi kohottaisi opiskelijoiden asu- yhteisöille ja varaisi tätä varten riittävät
21995: miskustannuksia. määrärahat sekä varmistaisi yhtenäislai-
21996: Opiskelija-asuntojen vuokrat ovat nousseet najärjestelmään siirtymisen vapaaehtoi-
21997: jopa muita aravavuokria nopeammin, ja esimer- suuden vanhoissa kohteissa.
21998: kiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön
21999: keskivuokra on 1.3.1992 alkaen 39,16 mk neliöl-
22000: tä.
22001: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22002:
22003: Minna Karhunen Maria Kaisa Aula Kyösti Virrankoski
22004: Matti Vanhanen Hanna Markkula
22005: 388 1992 vp
22006:
22007: Toivomusaloite 361
22008:
22009:
22010:
22011:
22012: Karhunen ym.: Ekologisen peruskorjauksen edistämisestä opiske-
22013: lija-asuntokohteissa
22014:
22015:
22016: Eduskunnalle
22017:
22018: Opiskelija-asunnoissa on asukkaiden vaihtu- mioon ottavaa peruskorjaustoimintaa, johon
22019: vuus suurta ja asunnot ovat jatkuvasti lähes selvästi olisi tarvetta ja johon juuri opiskelija-
22020: sataprosenttisesti käytössä. Vanherumassa asun- asunnot olisivat hyviä kokeilukohteita.
22021: tokannassa peruskorjaustarve on jo todella suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22022: ri, eivätkä näiden asuntojen tilaratkaisut ja va- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22023: rustetaso vastaa enää tämän päivän asumistar- muksen,
22024: vetta. Rakentamisessa aiemmin käytetyt mate-
22025: riaalit eivät myöskään ole kestäneet jatkuvaa että hallitus valtion talousarvioesityk-
22026: kulutusta. sen laadinnan yhteydessä ryhtyisi toimiin
22027: Opiskelija-asuntokohteiden peruskorjaustoi- opiskelija-asuntokohteiden peruskorjaus-
22028: mintaan varatut määrärahat ovat olleet täysin toiminnan lisäämiseksi erityisesti ekologi-
22029: riittämättömät. Rahoituksen puitteissa ei ole sista lähtökohdista sekä varaisi tätä varten
22030: kyetty aloittamaan ekologiset näkökohdat huo- riittävät määrärahat.
22031: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22032:
22033: Minna Karhunen Maria Kaisa Aula Kyösti Virrankoski
22034: Matti Vanhanen Heidi Hautala Maija Rask
22035: Arja Ojala Hanna Markkula
22036: 1992 vp 389
22037:
22038: Toivomusaloite 362
22039:
22040:
22041:
22042:
22043: Kautto ym.: Asuntohallinnon toimenpiteistä kiinteistöjen korjaus-
22044: toiminnan kehittämiseksi
22045:
22046:
22047: Eduskunnalle
22048:
22049: Aravavuokrataloja ylläpitävien yhteisöjen käyttää mm. atk:n suomia mahdollisuuksia.
22050: keskeinen haaste on jo usean vuoden ollut van- Eräät opiskelija-asuntoyhteisöt ovat jo aloitta-
22051: han kiinteistökannan kunnon säilyttäminen. neet tällaisen toiminnan ja tutkivat nyt mahdol-
22052: Valtiovalta ei ole osoittanut eikä osoittane tule- lisuuksia kehittää toimintaa atk:ta hyödyntä-
22053: vaisuudessakaan perusparannusten lainoittami- mällä.
22054: seen sitä rahamäärää, joka tarvittaisiin. Tulevai- Tämä toiminnan kehittäminen edellyttäisi
22055: suudessa ainoa ratkaisukeino onkin se, että kiin- myös voimakasta julkisen vallan panostusta tut-
22056: teistöjen omistajat keräävät vuokrissaan riittä- kimustoimintaan siten, että vuokratalojen tekni-
22057: västi varojajatkuvan korjaustoiminnan toteutta- sellä isännöinnillä olisi valmiudet toteuttaa kiin-
22058: miseen. Tällöin toteutuisi kiinteistöjen suunnitel- teistöjen kuntoarviointia ja jatkuvaa suunnitel-
22059: mallinen, järkevä ja jatkuva korjaustoiminta. mallista korjaustoimintaa. Tarvittaisiin mm.
22060: Kustannukset voitaisiin jakaa tasaisesti koko koulutus- ja oppimateriaalia sekä tukea sellaisiin
22061: kiinteistön elinkaaren ajalle eikä nykyisenkaltai- projekteihin, joissa hyödynnettäisiin atk:n mah-
22062: sia perusparannuksista johtuvia suuria vuokran- dollisuuksia ao. toiminnassa.
22063: korotuksia tarvittaisi. Käsityksemme mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22064: jatkuvan korjaustoiminnan toteuttaminen ara- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22065: vavuokra-asuntokannassa johtaisi tilanteeseen, muksen,
22066: jossa valtion perusparannuslainoituksesta voi-
22067: taisiin asteittain luopua. että hallitus valtion talousarvioesityk-
22068: Korjaustoiminnan rahoittaminen osana sen laadinnan yhteydessä ryhtyisi toimiin
22069: vuokravastiketta edellyttää luonnollisesti sitä, asuntohallinnon tutkimustoiminnan lisää-
22070: ettei varsinaisista valtion asuntolainoista johtu- miseksi, kiinteistöjen korjaustoiminnan
22071: va pääomavastike muodostu kohtuuttomaksi. kehittämiseksi sekä koulutus- ja oppimate-
22072: Jatkuvan korjaustoiminnan toteuttaminen ri{w/in tuottamiseksi ja varaisi tähän tar-
22073: edellyttää kiinteistöjen kuntoarvion ja korjaus- vittavat määrärahat.
22074: ohjelmien laadintaa. Apuna tässä työssä tulee
22075:
22076: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22077:
22078: Tarja Kautto Jussi Ranta Johannes Koskinen
22079: 390 1992 vp
22080:
22081: Toivomusaloite 363
22082:
22083:
22084:
22085:
22086: Kautto ym.: Yleishyödyllisen vuokra-asuntokannan lisäämisestä
22087:
22088:
22089:
22090: Eduskunnalle
22091:
22092: Suomen asuntotilannetta leimaa yhä kohtuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22093: hintaisten vuokra-asuntojen puute. Vuosina nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22094: 1995-2000 on vapautumassa rajoituksitta myy- muksen,
22095: täväksi noin 66 000 1970-luvulla rakennettua
22096: aravavuokra-ja työsuhdeasuntoa pitkäaikaislai- että hallitus valtion talousarvioesityk-
22097: nojen takaisinmaksun seurauksena. Näin ollen sen laadinnan yhteydessä ryhtyisi lainsää-
22098: näyttää uhkaavasti siltä, että kohtuuhintainen dännöllisiin toimiin, jotta yleishyödyllistä
22099: vuokra-asuntokanta on edelleen vähenemässä. vuokra-asuntokantaa ei voisi myydä omis-
22100: Kuitenkin vuokra-asuntokannan olisi oltava tusasunnoiksi, ja varaisi määrärahan asun-
22101: nykyistä huomattavasti laajempi, jotta vuokra- tojen hankintaa varten olemassa olevasta
22102: asuminen voisi tarjota todellisen vaihtoehdon omistusasuntokannasta ja mahdollisesta
22103: omistusasumiselle. myynnissä olevasta vuokra-asuntokannas-
22104: Asuntovelkaisten aseman helpottamiseksi oli- ta yleishyödylliseen vuokra- ja asumisoi-
22105: sijärkevää hankkiamyös kahden asunnon louk- keusasuntokäyttöön.
22106: kuun jääneiltä omistusasuntoja yleishyödylliseen
22107: vuokra-asuntokäyttöön.
22108: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22109: Tarja Kautto Jussi Ranta Johannes Koskinen
22110: 1992 vp 391
22111:
22112: Toivomusaloite 364
22113:
22114:
22115:
22116:
22117: Kautto ym.: Palveluasumisen kehittämisestä
22118:
22119:
22120:
22121: Eduskunnalle
22122:
22123: Suomessa on useita erilaisia erityisryhmiä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22124: joiden asumisen järjestäminen on hyvin ongel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22125: mallista. Heillä ei useinkaan ole taloudellisia muksen,
22126: mahdollisuuksia järjestää itsenäisesti asumis-
22127: taan, ja myös heidän sijoittamisessaan tavallisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pal-
22128: vuokra-asuntoihin on vaikeuksia. Lisäksi kyseis- veluasumisen kehittämiseksi erilaisten ta-
22129: ten ryhmien piiriin tulee jatkuvasti uusia kansa- loudellisten vaihtoehtojen pohjalta ja sisäl-
22130: laisia. Oman ongelmansa tulee muodostamaan lyttäisi ne tarvittavilta osin asuntotuotan-
22131: lisääntyvä vanhusten määrä. to-olijelmiin.
22132: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22133: Tarja Kautto Jussi Ranta Johannes Koskinen
22134: 392 1992 vp
22135:
22136: Toivomusaloite 365
22137:
22138:
22139:
22140:
22141: Koski ym.: Vesistöjen kunnostusmäärärahojen lisäämisestä periaa-
22142: tepäätöksiä vastaaviksi
22143:
22144:
22145: Eduskunnalle
22146:
22147: Valtioneuvosto on 3.5.1990 tehnyt valtioneu- toimintaan. Työllisyysvarat ovat olleet vähäise-
22148: voston periaatepäätöksen valtion osallistumises- nä lisänä. Rahat menevät tällä hetkellä lähes
22149: ta vesistöjen kunnostukseen. Sen mukaan koko- kokonaan keskeneräisiin töihin, eikä uusia koh-
22150: naan valtion varoin hanke voidaan toteuttaa teita ole voitu juuri aloittaa.
22151: lähinnä vain suojeluarvon vuoksi, tärkeän kala- Ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä
22152: taloudellisen hoidon kannalta tai ihmisen aikai- on luonnonsuojelualueiden lisäksi syytä kiinnit-
22153: semman toiminnan aiheuttamien vakavien hait- tää huomiota rakennettuihin vesistöihin ja nii-
22154: tojen korjaamiseksi. Pääsääntöisesti valtio osal- den kunnostustarpeisiin. Niillä voidaan huomat-
22155: listuu kunnostukseen enintään 50 %:lla koko- tavassa määrin korjata ihmisten aiheuttamia
22156: naiskustannuksista. Kuntien ja hyödynsaajien vaurioita ja lisätä asumiseen ja virkistyskäyttöön
22157: osallistumisvastuu on päätöksen mukaan siten liittyvää viihtyisyyttä.
22158: 50 %. Työvoimaviranomaisen päätöksellä vai- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
22159: keimmilla työttömyysalueilla voidaan osoittaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22160: ylimääräistä valtionapua myös kunnostuksiin. muksen,
22161: Ongelmana tällä hetkellä on, ettei valtio ole
22162: kyennyt huolehtimaan edes tästä 50 %:n rahoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22163: tusosuudestaan. Useissa tapauksissa kunnat ja piteisiin vesistöjen kunnostusmääräraho-
22164: muut hyödynsaajat olisivat valmiita huolehti- jen huomattavaksi lisäämiseksi siten, että
22165: maan osuudestaan. valtioneuvoston 3.5.1990 tehdyn periaate-
22166: Valtion talousarviossa on varattu vuosittain päätöksen mukaisesti valtio kykenee vas-
22167: koko maahan noin 5 Mmk vesistöjen kunnostus- taamaan omasta rahoitusosuudestaan.
22168: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22169:
22170: Markku Koski Osmo Polvinen Pauli Saapunki
22171: Juhani Vähäkangas Martti Korhonen Tuulikki Ukkola
22172: Oiva Savela
22173: 1992 vp 393
22174:
22175: Toivomusaloite 366
22176:
22177:
22178:
22179:
22180: Kääriäinen ym.: Jätteiden hyödyntämisen ja kierrätyksen tehosta-
22181: misesta
22182:
22183:
22184: Eduskunnalle
22185:
22186: Jätteiden kokonaismäärä Suomessa on vuo- lajittelun lisääminen, lasin ja muovin keräyksen
22187: sittain noin 70-80 miljoonaa tonnia. Tämä tehostaminen ja palautusmaksun ulottaminen
22188: merkitsee jokaista suomalaista kohden laskettu- koskemaan myös virvoitusjuomatölkkejä.
22189: na noin 15 tonnia jätettä. Suurin osa näistä Jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön tehos-
22190: jätteistä on syntynyt tuotannollisen toiminnan taminen perustuu kasvavalle kansalaistietoisuu-
22191: seurauksena. delle ja yhteiskunnallisille ratkaisuille, joilla luo-
22192: Vuotuisen jätekertymän arvo jalostamatto- daan edellytykset yhä paremmalle jätteiden hyö-
22193: mana raaka-aineena on arvioitu 10 miljardiksi ty käytölle.
22194: markaksi. Siitä hyödynnetään vuosittain noin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22195: kaksi kolmasosaa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22196: Hyvin hoidettu jätehuolto on koko suomalai-
22197: sen yhteiskunnan etu. Toimivilla jätehuoltorat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jät-
22198: kaisuilla sekä saavutettaisiin taloudellisia säästö- teiden kierrätyksen ja käytön tehostami-
22199: jä että vähennettäisiin ympäristön kuormitusta. seksi tuotannollisessa toiminnassa, asutus-
22200: Kansalaisten päivittäisissä toiminnoissa täl- taajamissa ja maaseudulla.
22201: laisia ratkaisuja olisivat muun muassa jätteiden
22202: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22203:
22204: Seppo Kääriäinen Anneli Jäätteenmäki Seppo Pelttari
22205: Hannu Tenhiälä Kauko Heikkinen Timo Järvilahti
22206: Raimo Liikkanen Tuula Koittinen Johannes Leppänen
22207: Kalevi Mattila Matti Väistö Maria Kaisa Aula
22208: Armas Komi Timo E. Korva Pekka Viljanen
22209: Helmi Morri Kyösti Virrankoski Matti Vanhanen
22210: Raili Pubakka Tellervo Renko Jarmo Laivoranta
22211: Markku Koski Juha Korkeaoja Rose-Marie Björkenheim
22212: Jukka Vihriälä
22213: 394 1992 vp
22214:
22215: Toivomusaloite 367
22216:
22217:
22218:
22219:
22220: Lahti-Nuuttila: Vesilahden kirkonkylänjaNarvan taajaman väli-
22221: sen vesihuoltohankkeen toteuttamisesta
22222:
22223:
22224: Eduskunnalle
22225: Vesilahden kunnassa on kunnallistekniikkaa Vesilahden kansanterveystyön kuntainliitto ol-
22226: rakennettu sekä kirkonkylään että Narvan ky- len huolissaan Narvan jätevesitilanteesta. Nar-
22227: lään. Narvassa ennen kaikkea asuntorakentami- vassa ei ole puhdistamoa, vaan kymmenien kiin-
22228: sen esteenä on puhtaan käyttöveden puute. teistöjen jätevedet purkautuvat sakokaivojen
22229: Suunnitelmissa oli, valtion viranomaistenkin jo kautta suoraan Narvanjoen suuhun, Pyhäjärven
22230: vuosia kiirehdittyä asiaa, varauduttu kirkonky- Alhonlahteen. Lisäksi Narvan vesijohtoveden
22231: län ja Narvan taajaman välisen vedenhankinta- tarkkailua on tehostettu huomattavasti tämän
22232: linjan rakentamiseen vuosina 1992-1993. Han- vuoden alusta lähtien veden kohonneiden rauta-
22233: ke sisältää myös linjan vaikutusalueen jaNarvan ja mangaaniarvojen johdosta.
22234: jätevesien johtamisen järjestelyt. Suunnitelmat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22235: eivät ole vieläkään toteutuneet, koska valtio ei vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22236: ole osoittanut osuuttaan vastaavaa määrärahaa.
22237: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat tä- että hallitus pikaisesti järjestäisi
22238: mänhetkisen hintatason mukaan noin 5-6 mil- valtionosuuden rahoitukseksi Vesilahden
22239: joonaa markkaa, josta valtion ja kunnan osuus kirkonkylän ja Narvan taajaman välisen
22240: on puolet. Hankkeen ja erityisesti Narvanjäteve- vedenhankintalinjan sekä jätevesien joh-
22241: sikysymyksen ratkaisemisella on kiire, mihin tamisen järjestelyt sisältävän hankkeen
22242: viimeksi on kiinnittänyt huomiota Lempäälän- toteuttamiseksi.
22243:
22244: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22245:
22246: Pentti Lahti-Nuuttila
22247: 1992 vp 395
22248:
22249: Toivomusaloite 368
22250:
22251:
22252:
22253:
22254: Laine ym.: Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen saariston
22255: öljyntorjunnan kehittämisestä
22256:
22257:
22258: Eduskunnalle
22259:
22260: Rahtilaivojen karilleajoista aiheutuneet öljy- aikanaan ehdottanut. Öljyntorjuntalauttojen ra-
22261: vahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja muut kentaminen auttaisi myös telakoiden työllisyys-
22262: öljyvahingot kuvastavat selkeällä tavalla öljyn- tilanteen parantamista.
22263: torjuntavalmiuden tilaa ja puutteita maassam- Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittä-
22264: me. Tilanteen ennalleen jääminen voi milloin minen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäi-
22265: tahansa kostautua äärimmäisen tuhoisin seu- sy edellyttävät tehostettuja toimia suunnittelun
22266: rauksin esim. Saaristomeren alueella. ja määrärahavarausten osalta.
22267: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22268: merialueilla on keskeinen merkitys väylä turvalli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22269: suudella, jonka tehostamiseen esim. väyliä leven-
22270: tämällä ja niiden merkitsemistä parantamalla on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22271: kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota eri- Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen
22272: tyisesti Saaristomeren sokkeloisilla väylillä. saariston öljyntorjuntatuhojen ennalta-
22273: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on ehkäisyä, öljyntorjuntavalmiuksien kehit-
22274: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan tämistä ja öljyntorjuntakaluston hankki-
22275: ohella uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen mista koskevan suunnitelman valmistami-
22276: rakentamiseen, kuten ympäristöministeriö on seksi.
22277:
22278: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22279:
22280: Ensio Laine Heli Astala
22281: 396 1992 vp
22282:
22283: Toivomusaloite 369
22284:
22285:
22286:
22287:
22288: Laine ym.: Asuntojen perusparannuslainojen määrän lisäämisestä
22289:
22290:
22291:
22292: Eduskunnalle
22293:
22294: Suomen asuntokannasta noin 60 prosenttia vajaaseen puoleen ja samalla rakennusmateriaa-
22295: on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Asumalä- lien hinnat ovat laskeneet noin 10 prosenttia.
22296: hiöissä sijaitsee yli 70 prosenttia 1960-1970- Arvioiden mukaan 10 prosentin suuruinen
22297: luvuilla rakennetuista kerrostaloasunnoista eli valtion peruskorjausavustus käynnistäisi laajan
22298: yli 400 000 asuntoa. peruskorjaustoiminnan mm. asunto-osakeyh-
22299: Nyt ollaan tilanteessa, jossa 10 vuoden sisällä tiöiden toimesta. Mikäli tällä tavalla pystyttäi-
22300: pitäisi peruskorjata suurin osa 1960-1970- siin työllistämään tuhansia nyt työttömänä ole-
22301: luvuilla rakennetuista asunnoista. Tämä tarkoit- via rakennustyöläisiä ja samalla myös rakennus-
22302: taa sitä, että tällä vuosikymmenellä pitäisi vuo- aineteollisuudessa ja palveluelinkeinoissa olevia
22303: sittain peruskorjata 68 000 asuntoa, jotta asun- työttömiä, vähenisivät työttömyysturvamenot
22304: tokanta ei rapistuisi kohtuuttomasti. ehkä vastaavassa määrässä.
22305: Asuntohallitus myöntää vuosittain 6 500 pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22306: rusparannuslainaa. Tarve on kuitenkin monin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22307: kertainen. Kasvavasta tarpeesta huolimatta val-
22308: tion tuki korjaustoimintaan on vähentynyt. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22309: Esim. asunto-osakeyhtiöiltä tuki lakkasi käytän- 1960-1970-luvuil/a rakennetun asunto-
22310: nössä kokonaan vuonna 1989, jolloin lyhytai- kannan asumiskelpoisuuden turvaamiseksi
22311: kaisten perusparannuslainojen myöntäminen lo- ja parantamiseksi lisäämällä perusparan-
22312: petettiin. nuslainojen määrää, ottamalla uudelleen
22313: Peruskorjausten suorittaminen olisi nyt aikai- käyttöön lyhytaikaiset perusparannuslai-
22314: sempaa edullisempaa sen johdosta, että perus- nat ja selvittämällä mahdollisuudet kor-
22315: korjaushankkeiden urakkatarjoushinnat ovat jausavustusjärjestelmän toteuttamiseen.
22316: eräiden tietojen mukaan pudonneet vuodessa
22317:
22318: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22319:
22320: Ensio Laine Pekka Leppänen Timo Laaksonen
22321: Outi Ojala Jarmo Wahlström Jaakko Laakso
22322: Marjatta Stenius-Kaukonen Ismo Seiviistö
22323: 1992 vp 397
22324:
22325: Toivomusaloite 370
22326:
22327:
22328:
22329:
22330: Laine ym.: Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiön korottami-
22331: sesta
22332:
22333:
22334: Eduskunnalle
22335:
22336: Vaikka Varsinais-Suomi ja koko Turun ja timuksia asuntotuotannolle. Asunnottomia on
22337: Porin lääni on hyvin pienkuntavaltainen ja mm. pelkästään Turussa arvioitu olevan yli 1 000.
22338: vanhusväestön osuus on maan keskiarvolukuja Erityisen suuri puute on vuokra-asunnoista,
22339: runsaasti suurempi, läänin asuntolainakiintiö on joita Turun ja Porin läänissä on rakennettu
22340: jo vuosien ajan ollut väestönosuutta pienempi. vähemmän kuin muualla. Vuokra-asuntokan-
22341: Seurauksena on ollut läänin asuntotason heikke- nan osuus on muiden läänien osuutta pienempi.
22342: neminen muihin lääneihin verrattuna. Pahinta Erityisen perusteltuna on pidettävä kunnallisen
22343: on ollut se, että asuntojen määrä on jäänyt yhä vuokra-asuntotuotannon lisäämistä.
22344: kauemmas asuntojen tarpeesta. Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiön
22345: Turun ja Porin läänin kiintiö valtion asunto- korottamista puoltaa mm. se, että kuluvalle
22346: lainoista on pudonnut vuoden 1978 15,1 prosen- vuodelle on läänissä haettu valtion asuntolainaa
22347: tista 12,4 prosenttiin. Käytännössä osuus on 8 155 asunnolle, jossa on lisäystä yli 3 000 asun-
22348: pudonnut jopa alle 10 prosenttiin. Vuonna 1987 toa vuoteen 1990 ja yli 2 000 asuntoa viime
22349: lainoitettiin valtion toimesta läänissä 3 282 vuoteen verrattuna. Myös työllisyysnäkökohdat
22350: uuden asunnon rakentaminen ja peruskmjaus. puoltavat asuntomäärärahojen ja läänin laina-
22351: Vastaava määrä viime vuonna oli 2 428 eli lähes kiintiön korottamista.
22352: 1/3 pienempi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
22353: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22354: tavasti jäljessä valtakunnan keskitasosta, ja lää-
22355: nissä on asumiseen liittyviä monia erityisongel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22356: mia. Tuhansia perheitä asuu liian ahtaasti. Tu- Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiön
22357: hannet asunnot ovat vailla tyydyttävää varuste- korottamiseksi läänin asukasosuutta vas-
22358: lutasoa. Opiskelija-asunnoista on jatkuva puute. taavaksi.
22359: Läänin vanhusvoittoisuus asettaa kasvavia vaa-
22360:
22361: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22362:
22363: Ensio Laine Heli Astala Timo Laaksonen
22364: Hannu Suhonen Ismo Seivästö
22365: 398 1992 vp
22366:
22367: Toivomusaloite 371
22368:
22369:
22370:
22371:
22372: P. Leppänen ym.: Peltitölkkien kierrätyksen tehostamisesta
22373:
22374:
22375:
22376: Eduskunnalle
22377:
22378: Maassamme on puhuttu, mutta ei ehkä riittä- Näihin asioihin tulee valtiovallan kiinnittää
22379: västi, siitä ongelmasta, että raaka-aineet kulkeu- erityistä huomiota ja ryhtyä sellaisiin toimiin,
22380: tuvat kaatopaikoille täyttäen ne ja vieden men- että asiaan saadaan pysyvä ratkaisu. Esimer-
22381: nessään valtavasti kansallista omaisuutta pois kiksi Ruotsissa on maksettu jo vuosia siitä,
22382: käytöstä. Kaikkein eniten on kiinnitetty huo- kun palauttaa peltitölkit keräysautomaatteihin,
22383: miota jätepaperin talteenottoon, mutta tilanne mistä tulee sivutuloja mm. koululaisille.
22384: on tällä hetkellä lähes toivoton. Useita päätöksiä Edellä olevan perusteella ehdotammekin
22385: jätepaperin suhteen on tehty, mutta tällä hetkellä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22386: siitä hyvin huomattava osa menee edelleen kaa-
22387: topaikoille. Meiltä menee myös hyvin paljon että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmiste-
22388: metallia, puuta, lasia, vaatteita jne. kaatopai- lemaan sellaista lainsäädäntöä, että pelti-
22389: koille täyttäen ne. Ne ovat pois meidän yhteises- tölkit on palautettava keräyspisteisiin.
22390: tä omaisuuspotistamme.
22391:
22392: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22393:
22394: Pekka L~ppänen Paavo Nikula Eila Rimmi
22395: Reijo Lindroos Jukka Roos Jarmo Wahlström
22396: Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa Lea Mäkipää
22397: Martti Korhonen llvo Polvi Ensio Laine
22398: Outi Ojala Claes Andersson Heli Astala
22399: JohannesLeppänen
22400: 1992 vp 399
22401:
22402: Toivomusaloite 372
22403:
22404:
22405:
22406:
22407: Lindqvist ym.: Päijänne-keskuksen toteuttamisesta
22408:
22409:
22410:
22411: Eduskunnalle
22412:
22413: Asikkalan kunnan alueelle on suunnitelmissa Keskuksen toiminnan käynnistämisen kus-
22414: perustaa Päijänteen vesistöalueeseen ja sen ym- tannusarvio on 0,5 mmk.
22415: päristöön kiinteästi liittyvä Päijänne-keskus. Päijänne-keskuksen toteutus liittyy ympäris-
22416: Asikkalan kunta on määritellyt keskuksen töministeriön lisäksi usean muun ministeriön
22417: toiminta-ajatukseksi mm. koordinoida ja edistää toimialaan.
22418: Päijänteen vesistöalueen erilaista tutkimusta Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
22419: sekä toimia Päijänteen vesistöalueeseen liittyvän sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö-
22420: tiedon tietopankkina. nä.
22421: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22422: koulutuskeskus tekee tällä hetkellä Päijänne- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22423: keskuksen toiminnallisen mallin suunnittelua. muksen,
22424: Keskuksen toiminta on tarkoitus aloittaa vuon-
22425: na 1992 Päijänne-seminaarilla ja vuonna 1993 että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22426: Päijänteeseen liittyvällä projektilla. Toimintaa teisiin Päijänne-keskuksen toteuttamiseksi
22427: laajennetaan tämän jälkeen vaiheittain. Asikkalassa.
22428:
22429: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22430: Maija-Liisa Lindqvist Jouko Skinnari Väinö Saario
22431: Kyösti Toivonen Pekka Räty Matti Luttinen
22432: Tero Mölsä
22433:
22434:
22435:
22436:
22437: 27 220086Z
22438: 400 1992 vp
22439:
22440: Toivomusaloite 373
22441:
22442:
22443:
22444:
22445: Myller ym.: Kolin kansallispuiston kehittämisestä
22446:
22447:
22448:
22449: Eduskunnalle
22450:
22451: Kolin kansallispuistolain hyväksymisen 2) Loma-Kolin ja Purnulahden kaava-aluei-
22452: yhteydessä todettiin mm., että "Hallituksen tar- den vesihuolto.
22453: koituksena on ryhtyä muualla Kolin seudulla 3) Kolin Portin sekä Ahmavaaran kylän jäte-
22454: toimenpiteisiin matkailun ja muun elinkeinotoi- vesihuollon rakentaminen.
22455: minnan kehittämiseksi sekä kaavoituksellisin Pielisen matkailullinen käyttö edellyttäisi
22456: että aluepoliittisin keinoin. myös vesiliikenteen vaatimien satamien ja laitu-
22457: Jotta Kolin kansallispuistoa voitaisiin täysi- reiden rakentamista sekä väylästöjen merkintö-
22458: määräisesti hyödyntää ihmisten virkistäytymis- jen parantamista.
22459: ja elämyspaikkana, olisi välttämätöntä, että hal- Kaikki nämä työt parantaisivat lyhyellä aika-
22460: litus pikaisesti laatisi kansallispuiston hoito- ja välillä merkittävästi alueen työllisyyttä ja pitkäl-
22461: käyttösuunnitelmat Edelleen aluepoliittisia va- lä aikavälillä loisivat pohjaa matkailutulon mer-
22462: roja olisi ohjattava opastuskeskuksen rakenta- kittävälle lisääntymiselle.
22463: miseksi sekä reitistöjen, polkujen ja muiden kan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22464: sallispuiston järkevän ja säästävän käytön kan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22465: nalta välttämättömien rakenteiden tekemiseksi." sen,
22466: Alueen matkailutoiminnan edistäminen vaatii
22467: mm. vesihuoltotöiden tekemistä. Kiireellisimmät että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22468: työt ovat: piteisiin Kolin kansallispuiston ja Kolin
22469: 1) Loma-Kolin alueen ja Kolin kylän vesi- ja alueen kehittämiseksi niiden suuntaviivo-
22470: viemäriyhdysjohtojen ja Meriiänrannan uuden jen mukaisesti, jotka eduskunta on hyväk-
22471: jätevedenkeskuspuhdistamon rakentaminen se- synyt käsitellessään lain Kolin kansallis-
22472: kä Kolin Hiiden vedenottaman saneeraus ja puistosta.
22473: lisäveden hankinta.
22474:
22475: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22476:
22477:
22478: Riitta Myller Jukka Gustafsson
22479: 1992 vp 401
22480:
22481: Toivomusaloite 374
22482:
22483:
22484:
22485:
22486: Myller ym.: Vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisestä
22487:
22488:
22489:
22490: Eduskunnalle
22491:
22492: Suomessa on edelleen valtava pula pysyvistä voitava varautua juuri nyt rakentamalla lähivuo-
22493: ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Valtion sina selvästi nykyisiä suunnitelmia enemmän
22494: vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa pudotettiin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.
22495: aravavuokra-asuntojen tuotantomääriä kahden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22496: aikaisemman vuoden kohtuulliselta tasolta. Mie- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22497: lestämme olisi tullut tehdä päinvastoin: lisätä sen,
22498: rakentamista ajankohtana, jolloin kustannukset
22499: ovat alhaisimmillaan. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22500: Helmikuun 1992 alussa on myös vapaarahoit- piteisiin tulevien vuosien asuntotuo-
22501: teiset uudet vuokrasuhteet vapautettu vuokra- tanto-ohjelmien tarkistamiseksi niin, että
22502: sääntelystä. Lyhytaikaisesti tämä saattaa lisätä vuosittain rakennettaisiin vähintään
22503: tarjontaa, mutta kun asuntokauppa lähtee jäl- 20 000 uutta vuokra- ja asumisoikeusasun-
22504: leen liikkeelle, on tuloksena todennäköisesti en- toa.
22505: tistä suurempi vuokra-asuntopula. Tähän olisi
22506:
22507: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22508:
22509: Riitta Myller Tarja Kautto Arja Ojala
22510: Marja-Leena Viljamaa Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Vehkaoja
22511: Paavo Nikula Erja Labikainen Virpa Puisto
22512: 402 1992 vp
22513:
22514: Toivomusaloite 375
22515:
22516:
22517:
22518:
22519: Mäkelä ym.: Vihtajärven puhdistamisesta
22520:
22521:
22522:
22523: Eduskunnalle
22524:
22525: Keski-Suomessa Vihtavuoressa sijaitsee Vih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22526: tajärvi. Järvi on täysin saastunut Kemiran myr- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22527: kyistä. Myrkyt ovat saastuttaneet jo ympärillä muksen,
22528: olevaa maaperää, sekä kulkiessaan avo-ojissa
22529: Vihtajärvestä Leppäveteen aiheuttaneet saaste- että hallitus ottaisi valtion talousarvio-
22530: ongelmia. Hajuhaitat ovat myös ajoittain voi- esitykseen 1 000 000 markkaa Vihtajärven
22531: makkaat. Järven ympärillä ja saasteveden vir- puhdistamista sekä Vihtajärven ympäris-
22532: taamisreitillä on runsaasti asutusta, joten hait- tön maaperätutkimuksia varten.
22533: tavaikutukset ovat suuret.
22534: Järvi tulisi puhdistaa saasteista ja pikaisesti
22535: tulisi tehdä ympäristön maaperätutkimuksia.
22536: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22537:
22538: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
22539: 1992 vp 403
22540:
22541: Toivomusaloite 376
22542:
22543:
22544:
22545:
22546: Mäkelä ym.: Asuntojen järjestämisestä asunnottomille
22547:
22548:
22549: Eduskunnalle
22550:
22551: Maassamme on tällä hetkellä n. 15 000 asun- ole pystytty järjestämään ihmiskelpoista asumis-
22552: notonta henkilöä, joista Helsingissä asuu jo mahdollisuutta. Kysymyksessä lienee lähinnä
22553: n. 6 000. Osa näistä asunnottomista asuu kaduil- valtiovallan arvostuskysymys, jolloin viranomai-
22554: la, metsissä ja muissa asumistarkoitukseen kel- set eivät riittävän tarmokkaasti ole puuttuneet
22555: paamattomissa olosuhteissa. Loput asunnotto- tähän pohjoisilla leveysasteilla erittäin olennai-
22556: mat henkilöt oleskelevat tuttaviensa tai vanhem- seen ongelmaan.
22557: piensa luona. Mikäli lasketaan vielä mukaan ne Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22558: nuoret, jotka asuvat kotonaan itse sitä toivomat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22559: ta, nousee asunnottomien määrä esitetystä vielä
22560: olennaisesti. että hallitus ryhtyisi välittömiin toimiin,
22561: Suomi on taloudellisesta matalasuhdantees- jotta maamme n. 15 000 asunnottomalle
22562: taan riippumatta edelleenkin eräs maailman rik- saataisiin mahdollisimman nopeasti ihmis-
22563: kaimmista valtioista. Tältä pohjalta on varsin arvoinen asunto.
22564: ihmeteltävää se, kuinka kaikille kansalaisille ei
22565:
22566: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22567:
22568: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
22569: 404 1992 vp
22570:
22571: Toivomusaloite 377
22572:
22573:
22574:
22575:
22576: Mäkelä ym.: Kuntien myöntämiä avustusluonteisia peruskorjaus-
22577: lainoja koskevan järjestelmän tehostamisesta
22578:
22579:
22580: Eduskunnalle
22581:
22582: Kunnat myöntävät yli 65-vuotiaille henkilöil- avustusluonteinen laina voitaisiin siirtää hänen
22583: le avustusluonteisia pitkäaikaisia perusparan- nimiinsä entisillä ehdoilla. Tällöin laina siirtyy
22584: nuslainoja omistusasuntonsa korjaamiseen. normaaliksi lainaksi normaaleine korkoineen ja
22585: Lainojen tarkoituksena on auttaa vanhuksia lyhennykset alkavat. Mikäli aviopuolisoista
22586: selviytymään mahdollisimman pitkään omassa nuorempi on kuitenkin jo eläkkeellä tai on ollut
22587: asunnossaan kotipalvelun turvin. Kyseinen me- koko elämänsä perheenäitinä ilman merkittäviä
22588: nettely on koettu tervetulleeksi avustusmuodok- tuloja, hän joutuu suuriin taloudellisiin vai-
22589: si varsinkin haja-asutusalueiden vanhusten kes- keuksiin. Tämän takia tulisi kyseiseen avustus-
22590: kuudessa, ja tätä kautta niin valtiovalta kuin luonteisten peruskorjauslainojen siirtymäsään-
22591: kunnatkin ovat säästäneet merkittäviä määriä nökseen saada kohtuullisuuspykälä, jolla tällai-
22592: varoja välttyessään rakentamasta vanhuksille set ongelmatapaukset voitaisiin hoitaa, vaikka
22593: laitosmuotoisia hoitopaikkoja. ko. henkilöt eivät täyttäisikään säännösten aset-
22594: A vustusluonteisten peruskorjauslainojen kor- tamia edellytyksiä iän puolesta.
22595: kotuen ehtona on se, että avustuksen saajana Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22596: oleva vanhus asuu vakituisesti korjatussa asun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22597: nossa. Näin ollen vanhuksen muuttaessa tai
22598: hänen kuollessaan laina muuttuu normaaliksi ettii hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
22599: lainaksi. Asunnon myymistapauksissa tämä on piteisiin ja varaisi riittävät määrärahat
22600: luonnollista ja samoin perillisten periessä kor- valtion talousarvioesitykseen kuntien
22601: jatun asunnon. Ongelmia syntyy kuitenkin sil- myöntämien avustusluonteisten vanhusten
22602: loin, kun perusparannuslaina on myönnetty elä- asuntojen pitkäaikaisten perusparannus-
22603: keläispariskunnasta vanhemmalle aviopuolisolle lainojen ja avustusten määrien olennaiseen
22604: ja hän kuolee. Tällöin nuorempi aviopuoliso ei lisäämiseen ja ehtojen helpottamiseen.
22605: aina täytä avustuksen saannin ehtoja, jotta
22606:
22607: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22608:
22609: Tina Mäkeli Hannu Suhonen
22610: 1992 vp 405
22611:
22612: Toivomusaloite 378
22613:
22614:
22615:
22616:
22617: Mäkelä ym.: Osamaksuasuntojen rakentamisesta nuorille pareille
22618: ja pienituloisille
22619:
22620: Eduskunnalle
22621:
22622: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä ettil hallitus ottaisi valtion talousarvio-
22623: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi esitykseen riittilvilt mililrilrahat viihittiiis-
22624: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- maksuasuntojen rakentamiseksi nuorille
22625: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jälki- pareille ja pienituloisille siten, ettil omara-
22626: käteen vuokran yhteydessä. hoitusosuus on enintiliin 5 % ja asunnon
22627: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- hinta maksetaan jiilkikiiteen vuokraa
22628: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- maksettaessa.
22629: muksen,
22630: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22631: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
22632: 406 1992 vp
22633:
22634: Toivomusaloite 379
22635:
22636:
22637:
22638:
22639: Mäkipää ym.: Pohjajoen ja Noormarkunjoen kunnostamisesta
22640:
22641:
22642:
22643: Eduskunnalle
22644:
22645: Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22646: tellut Pohjajoen ja Noormarkunjoen kalatalou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22647: dellista kunnostamista. muksen,
22648: Suunnitelma on Pohjajoen osalta valmis ja
22649: Noormarkunjoen osalta valmistumassa. Suun- että hallitus ryhtyisi toimiin Noormar-
22650: nittelu liittyy Karvianjoen vesistön virkistyskäy- kussa sijaitsevan Pohjajoen ja Noormar-
22651: tön yleissuunnitelmaan, jonka mukaiset työt on kunjoen kalataloudelliseksi kunnostami-
22652: tarkoitus käynnistää vesistön eteläpuolisilta seksi.
22653: alueilta alkaen.
22654:
22655: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22656:
22657: Lea Mäkipää Marita Jurva Raimo Vistbacka
22658: Hannu Suhonen Sulo Aittoniemi
22659: 1992 rd 407
22660:
22661: Hemställningsmotion 380
22662:
22663:
22664:
22665:
22666: Nyby: Om inköp av naturskyddsområden i Vasa län
22667:
22668:
22669:
22670: Tili Riksdagen
22671:
22672: 1 statsbudgeten för 1992 finns upptaget 120 styrelsen har man beräknat att det i Vasa län
22673: miljoner mark för inköp av naturskyddsområ- behövs omkring 27 miljoner mark för inköp av
22674: den. Anslaget har inte stigit jämfört med före- naturskyddsområden. Den summan borde alltså
22675: gående år. 1991 förbrukades 8,9 miljoner för intas i 1993 års statsbudget.
22676: inköp i Vasa län. 1 slutet av januari i år hade Med hänvisning till ovanstående föreslår jag
22677: länsstyrelsen överenskommit om afiårer för över att riksdagen måtte hemställa
22678: 8 miljoner mark. 1 Vasa län har således redan
22679: överenskommits om afiårer motsvarande hela att regeringen anslår tillräckliga anslag
22680: den summa som beviljas länet för hela året. Till för inköp av naturskyddsområden i Vasa
22681: länsstyrelsen har inkommit erbjudanden om af- Iän.
22682: flirer för ungefår 22 miljoner mark. Inom läns-
22683:
22684: Helsingforsden 14 februari 1992
22685:
22686: Mats Nyby
22687: 408 1992 vp
22688:
22689: Toivomusaloite 380 Suomennos
22690:
22691:
22692:
22693:
22694: Nyby: Luonnonsuojelualueiden ostamisesta Vaasan läänissä
22695:
22696:
22697:
22698: Eduskunnalle
22699:
22700: Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa on nan markan kaupoista. Lääninhallituksessa on
22701: varattu 120 miljoonaa markkaa luonnonsuojelu- laskettu, että Vaasan läänissä tarvittaisiin n. 27
22702: alueiden ostamiseen. Määräraha ei ole noussut miljoonaa markkaa luonnonsuojelualueiden os-
22703: edellisestä vuodesta. Vuonna 1991 Vaasan lää- tamiseen. Tämä summa tulisi siis ottaa valtion
22704: nissä käytettiin luonnonsuojelualueiden ostami- vuoden 1993 talousarvioon.
22705: seen 8,9 miljoonaa markkaa. Tämän vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22706: tammikuun lopussa lääninhallitus oli sopinut yli taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22707: 8 miljoonan markan kaupoista. Vaasan läänissä
22708: on jo siis sovittu kaupoista, jotka vastaavat että hallitus varaisi riittävät määrära-
22709: läänille koko vuodeksi myönnettyä summaa. hat luonnonsuojelualueiden ostamiseen
22710: Lääninhallitus on saanut tarjouksia n. 22 miljoo- Vaasan läänissä.
22711:
22712: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22713:
22714: Mats Nyby
22715: 1992 vp 409
22716:
22717: Toivomusaloite 381
22718:
22719:
22720:
22721:
22722: Polvi: Eräiden vesihuoltohankkeiden toteuttamisen nopeuttami-
22723: sesta
22724:
22725:
22726: Eduskunnalle
22727:
22728: Työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti ja ovat välttämättömiä, on syytä käynnistää pikai-
22729: vielä kuluvan vuoden aikana ylitettäneen sesti.
22730: 400 000 työttömän raja. Työttömyyden pysyvä Edellä selostettuun viitaten ehdotan kunnioit-
22731: alentuminen edellyttää viennin elpymistä ja tuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22732: tannollisen toiminnan kasvattamista. Työttö-
22733: myyttä voidaan kuitenkin lievittää nopeasti jul- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22734: kisin varoin toteutettavin investoinnein. piteisiin vesihuoltohankkeisiin osoitetta-
22735: Kunnilla ja valtion piirihallintoviranomaisilla vien määrärahojen lisäämiseksi niin, että
22736: on lukuisa määrä valmiiksi suunniteltuja hank- välittömästi voidaan käynnistää mm. seu-
22737: keita, joiden käynnistäminen nykyisessä työttö- raavat vesihuoltohankkeet: Iisalmen kau-
22738: myystilanteessa on välttämätöntä. Se on perus- pungin alueella Iiranta-Marjomäki-
22739: teltua myös siksi, että hankkeet nykyisessä talou- Parkatti-pohjavesiprojekti, Kiuruvedellä
22740: dellisessa tilanteessa kyetään toteuttamaan N iemiskylä-Toiviaiskylä- vesijohtolinja,
22741: taloudellisesti aikaisempaa edullisemmin. Sen Varpaisjärvellä kirkonkylä-Urimolahti
22742: vuoksi kaikkien sellaisten yhdyskunnan perus- -Nieminen-syöttövesijohtolinja ja Kart-
22743: rakennetta palvelevien ja vahvistavien inves- tulan kunnan kirkonkylän syöttövesijohto-
22744: tointien toteuttaminen, jotka joka tapauksessa linja.
22745:
22746: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22747:
22748: llvo Polvi
22749: 410 1992 vp
22750:
22751: Toivomusaloite 382
22752:
22753:
22754:
22755:
22756: Polvi: Ahmon-Kirmajärven vesistön kunnostuksesta
22757:
22758:
22759:
22760: Eduskunnalle
22761:
22762: Iisalmen kaupungissa SIJaitseva Ahmon- Työttömyystilanteen parantamiseksi ja kau-
22763: Kirmajärven vesistö, josta kaupunki ottaa tällä pungin puhtaan veden saannin turvaamiseksi
22764: hetkellä osan talousvedestään, on siinä tilassa, ehdotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
22765: että se vaatii pikaista kunnostamista. väksi toivomuksen,
22766: Iisalmi on menettänyt viimeisen vuoden aika-
22767: na huomattavan määrän työpaikkojaan yritys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ve-
22768: ten toiminnan lakkauttamisen tai muualle siirty- sistöjen kunnostusmäärärahojen lisäämi-
22769: misen seurauksena. Tällä hetkellä työttömyys on seksi niin, että Ahmon-Kirmajärven ve-
22770: poikkeuksellisen korkea, minkä vuoksi kaupun- sistön kunnostus voidaan pikaisesti toteut-
22771: ki on nimetty erityisaluekunnaksi. taa.
22772:
22773: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22774:
22775: Iivo Polvi
22776: 1992 rd 411
22777:
22778: Hemställningsmotion 383
22779:
22780:
22781:
22782:
22783: Renlund m.fl.: Om åtgärder för att minska nedskräpningen
22784:
22785:
22786: Tili Riksdagen
22787:
22788: Finland är ett vackert land. Men tyvärr kan de också utdela ett miljöpris årligen till den
22789: man också konstatera att vi människor inte alltid kommun som gjort mest för att snygga upp sin
22790: förstår vikten av att hålla vår miljö ren från kommun och förbättra sin närmiljö.
22791: förfulande saker i form av skräp som lämnas På basis av det ovan anförda föreslår vi
22792: liggande i naturen. Vi kan också notera vid en högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
22793: genomresa i vårt land att vägen alltför ofta
22794: kantas av mindre tilltalande saker i form av att regeringen omedelbart skulle vidta
22795: förfallna hus m.m. som stör det annars så åtgärder som skulle stimulera våra kom-
22796: vackra helhetsintrycket. muner att snygga upp sin närmiljö och
22797: Med hänvisning till ovanstående borde stats- dessutom årligen utdela ett miljöpris tili
22798: makten vidta åtgärder, som skulle stimulera den mest välskötta och städade kommunen
22799: kommunema och kommuninnevånama att i Finland.
22800: snygga upp sin egen närmiljö. Statsmakten kun-
22801: Helsingforsden 14 februari 1992
22802: Boris Renlund Margareta Pietikäinen HåkanMalm
22803: Henrik Westerlund Henrik Lax Jan-Erik Enestam
22804: Håkan Nordman
22805: 412 1992 vp
22806:
22807: Toivomusaloite 383 Suomennos
22808:
22809:
22810:
22811:
22812: Renlund ym.: Roskaamisen vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
22813: teistä
22814:
22815:
22816: Eduskunnalle
22817:
22818: Suomi on kaunis maa. Valitettavasti kuiten- ympäristöpalkinnon kunnalle, joka on tehnyt
22819: kin voidaan myös todeta, ettemme me ihmiset eniten työtä alueensa siistinä pitämiseksi ja lähi-
22820: aina ymmärrä, miten tärkeää on pitää oma ympäristönsä parantamiseksi.
22821: ympäristömme puhtaana rumentavista roskista, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22822: joita jätetään luontoon. Voimme niin ikään pan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22823: na merkille, että matkustettaessa maamme halki muksen,
22824: tietä reunustavat usein näkymät, jotka eivät ole
22825: kovin miellyttäviä, kuten rappeutuneet talot että hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
22826: ym., ja jotka häiritsevät muutoin niin kaunista piteisiin, jotka kannustaisivat kuntia pitä-
22827: kokonaisvaikutelmaa. mään lähiympäristönsä siistinä ja että hal-
22828: Edellä olevaan viitaten valtiovallan tulisi ryh- litus jakaisi lisäksi vuosittain ympäristö-
22829: tyä toimenpiteisiin, jotka kannustaisivat kuntia palkinnon Suomen parhaiten hoidetulle ja
22830: ja niiden asukkaita siistimään omaa lähi ympäris- siisteimmälle kunnalle.
22831: töään. Valtiovalta voisi myös jakaa vuosittain
22832:
22833: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22834:
22835: Boris Renlund Margareta Pietikäinen Håkan Malm
22836: Henrik Westerlund Henrik Lax Jan-Erik Enestam
22837: Håkan Nordman
22838: 1992 vp 413
22839:
22840: Toivomusaloite 384
22841:
22842:
22843:
22844:
22845: Riihijärvi: Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asuntovelallisten
22846: aseman helpottamisesta
22847:
22848:
22849: Eduskunnalle
22850:
22851: Maatalousyrittäjille on myönnetty eräiden kauppoja, ja pankkien suunnitellessa edelleenkin
22852: maatilalainojen luottojen vakauttamisesta v. jopa vanhojen asuntolainojen korkojen korotta-
22853: 1985 annetun lain perusteella lainoja velkarasi- mista on vaarana tämän kierteen lisääntyminen
22854: tuksen helpottamiseksi. Varoja kyseiseen tarkoi- ja yleistyminen.
22855: tukseen on lain voimassa ollessa osoitettu useissa Asunto on kaikille ihmisille maassamme vält-
22856: valtion tulo- ja menoarvioissa. Vakauttaruislai- tämättömyys ja perusoikeus. Tämän takia val-
22857: naa kyseisen lain perusteella voidaan myöntää tiovallan tulisi ojentaa auttava kätensä niille
22858: luotonsaantikelpoiselle henkilölle sellaisten luot- henkilöille ja perheille, jotka ovat joutuneet yli-
22859: tojen maksamiseen, jotka hän on ottanut maati- voimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin asunnon
22860: lalain 50 §:ssä tarkoitetusta luottolaitoksesta ta- hankintaan tarkoitettujen lainojen kanssa kor-
22861: vanmukaisin ehdoin tietyn ajanjakson aikana. kotason rajun nousun takia. Parhaiten tämä
22862: Lainan käyttötarkoituksena ovat voineet olla tapahtuisi maatilatalouden luottojen vakautta-
22863: mm. maatilan, lisäalueen tai tilan määräosan misesta annetun lain tyyppisellä asuntolainojen
22864: tahi muun elottoman maatalousirtaimiston kuin vakauttamiseen tarkoitetun lain säätämisellä.
22865: traktorin ja leikkuupuimurin hankkiminen tai Kyseisen uuden lain avulla voitaisiin valtion
22866: maatilan rakentaminen. Lisäksi maatilalain mu- budjetissa osoittaa vuosittain määrärahat kaik-
22867: kaan luotonsaantikelpoiselle henkilölle, jonka kein vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa
22868: velkarasitus on tavanomaista huomattavasti olevien asuntovelallisten tilanteen helpottami-
22869: suurempi, voidaan myöntää vakauttaruislainaa seksi.
22870: maatilataloutta varten muuhunkin kuin edellä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22871: mainittuun tarkoitukseen otetun luoton maksa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22872: miseen.
22873: Tällä hetkellä maassamme on runsas määrä että hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
22874: henkilöitä ja perheitä, jotka painivat tuntuvan piteisiin ja ottaisi valtion vuoden 1993
22875: asuntovelan kourissa. On syntynyt jopa ryhmä talousarvioesitykseen riittävät määrära-
22876: ihmisiä, jotka ovat joutuneet nk. kahden asun- hat sellaisten asuntovelallisten aseman hel-
22877: non loukkuun, jolloin valtaosa heidän tuloistaan pottamiseksi, jotka ovat joutuneet ylivoi-
22878: menee asuntolainojen maksamiseen. Osa näistä maisiin taloudellisiin ongelmiin korkota-
22879: lainoista on normaaleja asuntolainoja ja osa son rajun nousun ja asuntomarkkinoiden
22880: asunnon vaihtoon tai olosuhteiden pakosta han- hiljentymisen takia säätämällä asuntolai-
22881: kitun toisen asunnon hankintaan tarkoitettua noille maatilatalouden luottojen vakautta-
22882: korkeakorkoista lainaa. Tämä tilanne on aiheut- misesta annetun lain mukaisen uuden lain.
22883: tanut jo runsaan määrän asuntojen pakkohuuto-
22884:
22885: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22886:
22887: Heikki Riihijärvi
22888: 414 1992 vp
22889:
22890: Toivomusaloite 385
22891:
22892:
22893:
22894:
22895: Riihijärvi: Huonokuntoisten asuntojen korjaamisen tehostamisesta
22896: maaseudulla
22897:
22898:
22899: Eduskunnalle
22900:
22901: Maamme syrjäalueilla asuu runsaasti henki- omassa kodissaan joutumatta muuttamaan pois
22902: löitä varsin huonokuntoisissa asunnoissa. Tyy- kotoaan vuokra-asuntoon.
22903: pillisimpiä tällaisissa heikoissa asunto-olosuh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22904: teissa asumaan joutuvia ihmisiä maaseudulla vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22905: ovat vanhukset ja sotiemme veteraanit ja invali-
22906: dit. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
22907: Valtion toimesta tulisi pikaisesti käynnistää miin maaseudun huonokuntoisten asunto-
22908: toimenpiteet, joilla saataisiin nämä maaseudun jen korjauksiin tarvittavien määrlirahojen
22909: huonokuntoiset asunnot korjatuiksi niin, että saamiseksi valtion vuoden 1993 talousar-
22910: niissä asuvat henkilöt voisivat edelleenkin asua vioesitykseen.
22911:
22912: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22913:
22914: Heikki Riihijärvi
22915: 1992 vp 415
22916:
22917: Toivomusaloite 386
22918:
22919: Rimmi: Lempäälän happotervakaatopaikkojen ympäristövaiku-
22920: tusten selvittämisestä
22921:
22922:
22923: Eduskunnalle
22924:
22925: Lempäälän kunnassa on kaksi ns. happoter- heessa kohtuuttomiin riskeihin. Tutkimustenjäl-
22926: vakaatopaikkaa. Ne sijaitsevat Hulauden kyläs- keen on oltava ehdottoman varmoja siitä, että
22927: sä ja Tuljamon kaatopaikan yhteydessä. Happo- ongelmaa ei siirretä toisaalle eikä näin aiheuteta
22928: terva on sijoitettu maahan kaivettuihin avonai- tarpeettomia lisäkustannuksia myöhemmin.
22929: siin altaisiin. Jätteiden yhteistilavuus on noin Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri ja Lempää-
22930: 4 000 m3• län kunta perustavat edustajistaan koostuvan
22931: Jäte on peräisin entisen Kajomeri Oy:n öljyn suunnitteluryhmän. Ryhmällä on käytössään
22932: regeneroimislaitoksen prosessista. Se sisältää noin 100 000 markkaa selvityksiin. Tällä sum-
22933: öljyjä ja niiden epäpuhtauksia sekä puhdistuk- malla saadaan tutkittua lähinnä yksi menetelmä
22934: sessa käytettyjä kemikaaleja. Jäte on laadultaan perusteellisemmin, sillä tutkimus vaatii erittäin
22935: hyvin hapanta ja tahoamaista (hyvin vaikeaa kallista analytiikkaa. Lisäksi etsitään mahdolli-
22936: käsitellä). Siinä on runsaasti raskasmetalleja sia muita vaihtoehtoja. Käytössä olevilla varoilla
22937: sekä pieniä määriä kloorihiilivetyjä (PCB). Avoi- ei voida selvittää enää jätteen tarkempaa laatua
22938: met jätealtaat ovat heikon kantavuutensa ja ja sitä kautta jätteen soveltuvuutta esimerkiksi
22939: jätteestä vapautuvien kaasujen takia uhkana biologiseen käsittelyyn. Näillä varoilla Tuljamon
22940: ihmisille ja eläimille. kaatopaikan vaikutus ympäristöön jää yhä sel-
22941: Kajomeri Oy on tehnyt vuosia sitten konkurs- vittämättä.
22942: sin eikä näin ole enää vastaamassa jätteistään. Ainakin seuraavanlaisia selvityksiä on syytä
22943: Maa-alueiden nykyisiltä omistajilta on kohtuu- tehdä:
22944: tonta vaatia alueidensa kunnostamista. - Tuljamon happotervakaatopaikan inven-
22945: Hulauden kaatopaikasta on tehty ympäristö- tointi
22946: vaikutustutkimus. Siinä todetaan, ettei kaato- - happotervan tarkempi laatuselvitys
22947: paikalta pääse ympäristöön haitallisia määriä - jähmetysmenetelmien tutkiminen
22948: siellä varastoituja aineita. Vaikutuksia on tar- - polttomenetelmien ja niistä aiheutuvien sa-
22949: kasteltu lähinnä pohjavesien likaantumisen kan- vukaasujen ympäristövaikutusten tutkimi
22950: nalta. Kuitenkin pohjaveden laadussa havaittiin nen
22951: selviä merkkejä kaatopaikasta. Koska altaat - biologisten menetelmien (mm. kompostointi
22952: ovat maavaraisia, muodostavat ne jätteineen tai entsyymikäsittely) soveltuvuus
22953: selvän riskin ajan kuluessa myös pohjaveden - eristämis- ja kapselointimenetelmiin liittyvät
22954: laadulle. Sen sijaan Tuljamoon sijoitettujen jät- geologiset tutkimukset ja
22955: teiden tarkkaa määrää, laatua sekä ympäristö- - muiden menetelmien selvittäminen.
22956: vaikutuksia ei ole selvitetty. Edellä mainitut selvitykset vaativat arviolta
22957: Näiden ongelmajätteiksi luokiteltavien ainei- 500 000 markkaa.
22958: den käsittelymenetelmiä on alustavasti kirjattu. Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22959: Jo nyt on selvää, ettei halpaa menetelmää ole muksen,
22960: olemassa. Kun lopullisessa käsittelyssä kustan-
22961: nuksia kertyy joka tapauksessa miljoonia (mah- että hallitus pikaisesti suorituttaisi
22962: dollisesti kymmeniämiljoonia) markkoja, on eri Lempäälän kunnan alueella sijaitsevien
22963: käsittelymenetelmien tekniseen ja taloudelliseen happotervakaatopaikkojen selvitykset val-
22964: tarkasteluun varattava riittävästi resursseja. tion kustannuksella.
22965: Vähäiset tutkimuspanokset johtavat tässä vai-
22966:
22967: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22968:
22969: Ella Rimmi
22970:
22971: 28 220086Z
22972: 416 1992 vp
22973:
22974: Toivomusaloite 387
22975:
22976:
22977:
22978:
22979: T. Roos ym.: Kokemäenjoen vesistön moninaiskäyttösuunnitelman
22980: laatimisesta
22981:
22982:
22983: Eduskunnalle
22984:
22985: Kokemäenjoen vesistö on monien toimien pottaminen, osin harvinaisenkin kalakannan säi-
22986: johdosta puhdistumassa. Vesistön käytön moni- lyttäminen, virkistyskalastuksen lisääminen jne.
22987: puolistamiseksi on siis olemassa hyvät perusteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22988: Jotta erilaiset paikalliset suunnitelmat ja niiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22989: toteutukset mahdollistuisivat, olisi tarpeen laatia muksen,
22990: kokonaissuunnitelma, jossa myös hankkeen ra-
22991: hoitus selvitetään. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22992: Tavoitteena tulisi olla vesistön matkailullinen Kokemäenjoen vesistön moninaiskäyttö-
22993: kehittäminen, virkistyskäytön lisääminen ja hel- suunnitelman laatimiseksi.
22994:
22995: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
22996:
22997: Timo Roos Jussi Ranta
22998: 1992 vp 417
22999:
23000: Toivomusaloite 388
23001:
23002:
23003:
23004:
23005: T. Roos ym.: Erillisen määrärahan osoittamisesta vanhusten
23006: asuntoihin
23007:
23008: Eduskunnalle
23009:
23010: Huolimatta viime aikoina lisääntyneestä kuistuvat nuorensa itsellään ja luomaan kuntaan
23011: asuntorakennustoiminnasta asunnoista on edel- uusia työpaikkoja. Näidenkin pyrkimysten on-
23012: leen pulaa. Erityisen kiusallisessa tilanteessa nistuminen edellyttää riittäviä varoja asuntotuo-
23013: ovat rakennuskohteista päättävät silloin, kun tantoon.
23014: joudutaan tekemään ratkaisuja nuorten ja van- Molempien tarpeiden tyydyttämistä selkiyt-
23015: husten asunnontarpeen kesken. täisi, jos vanhusväestön asuntotuotantoon osoi-
23016: Avainkysymyksenä vanhusten hoidon osalta tettaisiin oma määrärahansa.
23017: nähdään nyt avohoidon kehittäminen. Kunnolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23018: sen avohoidon edellytyksenä taas on mm. se, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23019: voidaan osoittaa vanhuksille varustetasoltaan muksen,
23020: kunnollinen asunto.
23021: Erityisesti maaseutukunnissa, mutta myös ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23022: koko maassa, vanhusväestön osuus on kasva- erillisen mätirtirahan osoittamiseksi van-
23023: massa. Heidän asuntoasiansa on järjestettävä. husten asuntotuotantoon.
23024: Toisaalta kunnat myös pyrkivät pitämään ai-
23025: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23026: Timo Roos Jussi Ranta Tarja Kautto
23027: Kerttu Törnqvist llris Hacklin Arja Ojala
23028: 418 1992 vp
23029:
23030: Toivomusaloite 389
23031:
23032:
23033:
23034:
23035: Saario ym.: Padasjoen kestävän kehityksen projektin toteuttami-
23036: sesta
23037:
23038:
23039: Eduskunnalle
23040:
23041: Padasjoen kunta on perustanut kestävän ke- käytännön sovellukset koulutuksen, neuvonnan,
23042: hityksen projektin vuosiksi 1991-1993. Projek- tiedotuksen ja julkaisujen avulla.
23043: tin tavoitteena on soveltaa kestävän kehityksen Projektin vuotuinen talousarvio on 1 mmk,
23044: periaatteita käytäntöön kattavasti kunnan kai- josta vastaavat valtio ja kunnat sekä muut yh-
23045: kille toimialoille ja osoittaa, että kestävän kehi- teistyökumppanit.
23046: tyksen periaatteiden noudattaminen on ehdoton Kestävän kehityksen projektin toteutus liittyy
23047: edellytys kunnan kehittämiselle. ympäristöministeriön lisäksi usean muun minis-
23048: Projekti teettää tutkimuksia, selvityksiä ja teriön toimialaan.
23049: investointeja, jotta saadaan tietoa päätöksen- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
23050: teon tueksi kestävän kehityksen periaatteiden sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö-
23051: soveltamisesta. Ympäristövaikutusten arviointi nä.
23052: tehdään ympäristöön merkittävästi vaikuttavis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23053: ta hankkeista. Projekti on synnyttänyt ja synnyt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23054: tää osaprojekteja. muksen,
23055: Projektiin syntyneen tiedon välittäjäksi on
23056: Padasjoen kunta perustanut Kestävän Kehityk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
23057: sen Säätiön. Säätiön toiminta-ajatuksena on teh- teisiin Padasjoen kestävän kehityksen pro-
23058: dä tunnetuksi kestävän kehityksen periaatteet ja jektin toteuttamiseksi.
23059:
23060: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23061:
23062: Väinö Saario Jouko Skinnari Kyösti Toivonen
23063: Hannu Tenhiälä
23064: 1992 vp 419
23065:
23066: Toivomusaloite 390
23067:
23068:
23069:
23070:
23071: Tennilä: Valtion asuntopankin perustamisesta
23072:
23073:
23074:
23075: Eduskunnalle
23076:
23077: Asumisen ongelmat ovat kärkevät. Omistus- käaikaisilla lainoilla siten, että asuntolainasta
23078: asunnot ovat aivan liian kalliita ja vuokra- perittävä korko on kiinteä ja kohtuullinen.
23079: asuntoja taas on liian vähän. Asuntokurjuuden Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23080: keskeinen syy on se, että asuminen on meillä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23081: pankkien tuottoisan saalistuksen kohde.
23082: Välttämättömän, suuren asuntoreformin kes- että hallitus antaa eduskunnalle esityk-
23083: keisimpiin osiin täytyykin kuulua valtion oman sen valtion oman asuntopankin perustami-
23084: asuntopankin perustaminen. Sen tehtäväksi tu- sesta.
23085: lee asettaa asuntotuotannon rahoittaminen pit-
23086: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23087: Esko-Juhani Tennilä
23088: 420 1992 vp
23089:
23090: Toivomusaloite 391
23091:
23092:
23093:
23094:
23095: Toivonen ym.: Ympäristölaboratorion perustamisesta Lahteen
23096:
23097:
23098:
23099: Eduskunnalle
23100:
23101: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja tetaan vuosina 1993-1994. Käyttöönotto ta-
23102: koulutuskeskuksen ympäristöyksikön kehittä- pahtuu vuoden 1994 keväällä.
23103: minen edellyttää ympäristölaboratorion perusta- Opetus- ja toksisuustestilaboratorion toteutus
23104: mista Lahteen. on lähinnä opetusministeriön toimialaa ja Ana-
23105: Ympäristölaboratorioon on suunniteltu ope- lyysilaboratorio ympäristöministeriön.
23106: tuslaboratorio, toksisuustestilaboratorio, näyt- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
23107: teiden käsittelytila, välinehuolto sekä kemi- sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteis-
23108: kaali-, näyte- ja välinevarastot ja tietopalvelut/ työnä.
23109: tutkijakammiot. Rakentaminen toteutettaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23110: vuosina 1992-1994 ja käyttöönotto 1993 ke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23111: väällä. Laitteiden kustannusarvio on 0,5 mmkja muksen,
23112: vuotuiset vuokramenot n. 130 000 mk.
23113: Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa ana- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
23114: lyysilaboratorio. Tilojen tarve on n. 50 m2 ja teisiin ympäristölaboratorion perustami-
23115: kustannusarvio n. 4 mmk. Rakentaminen toteu- seksi Lahteen.
23116:
23117: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23118:
23119: Kyösti Toivonen Väinö Saario Jouko Skinnari
23120: Maija-Lösa Lindqvist
23121: 1992 vp 421
23122:
23123: Toivomusaloite 392
23124:
23125:
23126:
23127:
23128: Ukkola: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin aluelaboratorion laajenta-
23129: misesta
23130:
23131:
23132: Eduskunnalle
23133:
23134: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin vesilaborato- 800 m2 • Laajennusta varten tarvitaan vuodelle
23135: riosta muodostettiin aluelaboratorio vuonna 1992 suunnittelurahaa 200 000 markkaa. Vuo-
23136: 1990. Erityislaboratorio palvelee pohjoisia vesi- delle 1993 tarvitaan 6,4 miljoonaa markkaa ja
23137: ja ympäristöpiirejä sekä lääninhallintoa ja tule- vuodelle 1994 2 miljoonaa markkaa.
23138: vaisuudessa myös kuntia ympäristöseurannan ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23139: -tutkimuksen analysointitehtävissä. Ympäristö- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23140: analytiikan keskittäminen Oulun aluelaborato-
23141: rioon edellyttää laboratoriohenkilökunnan tun- että hallitus ryhtyisi toimiin Oulun vesi-
23142: tuvaa lisäämistä sekä nykyisen laboratorion laa- ja ympäristöpiirin aluelaboratorion laajen-
23143: jentamista. Lisätilan tarpeeksi on arvioitu noin tamiseksi.
23144:
23145: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23146:
23147: Tuulikki Ukkola
23148: 422 1992 vp
23149:
23150: Toivomusaloite 393
23151:
23152:
23153:
23154:
23155: Vanhanen ym.: Asumisen tukijäljestelmien selkeyttämisestä
23156:
23157:
23158:
23159: Eduskunnalle
23160:
23161: Asumistuen myöntämisbyrokratia on moni- ettei se kohdistu niihin, joilla olisi yhteiskunnan
23162: mutkainen ja ruuhkautunut. Kunnallisella puo- tukeen eniten tarvetta.
23163: lella asumistuen käsittelyajat ovat kohtuutto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23164: man pitkiä, esimerkiksi Helsingissä yli puoli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23165: vuotta, ja käsittelyperusteet jäykkiä. Kohtuulli- muksen,
23166: siksi asumismenoiksi katsotut neliövuokrat eivät
23167: enää päde, ja asukkaan maksettavaksi jää liian ettii hallitus valtion vuoden 1993 talous-
23168: suuri osa asumismenoista. Myöskään opinto- arvioesityksen laadinnan yhteydessii ryh-
23169: tuen asumislisä tiukkoine määräytymisperustei- tyisi toimiin asumisen tukijiirjestelmien
23170: neen ei vastaa opiskelijoiden todellisia asumis- selkeyttiimiseksi ja varaisi miiiiriirahan
23171: kustannuksia. kunnallisen asumistuen ja opintotuen asu-
23172: Juuri asumistuki eri muodoissaan on järkevää mislisiin korottamiseksi siten, ettii ne vas-
23173: suoraa tukea asumiseen. Esim. asuntolainan taavat nykyistii paremmin todellisia asu-
23174: korkojen verovähennysoikeudesta on todettu, miskustannuksia.
23175:
23176: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23177:
23178: Matti Vanhanen Maria Kaisa Aula Minna Karhunen
23179: Hanna Markkula Kyösti Virrankoski Juha Korkeaoja
23180: Markku Vuorensola
23181: 1992 vp 423
23182:
23183: Toivomusaloite 394
23184:
23185:
23186:
23187:
23188: Vehkaoja: Ympäristöinstituutin perustamisesta Vaasan lääniin
23189:
23190:
23191: Eduskunnalle
23192:
23193: Yhteiskunnan eri toimintalohkoilla on voi- taan. Näiden yksiköiden yhteistyö ja toiminnan
23194: mistunut pyrkimys kestävään kehitykseen. Eri- koordinointi on toistaiseksi vähäistä.
23195: tyisen läheisesti tämä periaate koskettaa ympä- Vaasan lääniin tulisi perustaa ympäristöinsti-
23196: ristön tilasta huolehtimista. Ympäristöystävälli- tuutti, joka vastaisi tämän alan opetuksesta ja
23197: siin ratkaisuihin panostetaan yhä enemmän ja osaamisen kehittämisestä. Vaasan läänissä on
23198: kehitystä vauhditetaan lainsäädännöllisin ja vi- ympäristöalan erikoisosaamista, mm. Stormos-
23199: ranomaistoimin. senin jätelaitos, joka toimii biokaasulla. Insti-
23200: Tässä tilanteessa on jouduttu havaitsemaan, tuutti tulisi kokoamaan jo olemassa olevan osaa-
23201: että Vaasan läänissä ei ole keskitetysti saatavis- misen ja toimimaan valmiiksi monipuolisessa
23202: sa ympäristötekniikkaan ja -talouteen liittyviä yhteistyöverkostossa.
23203: opetus-, tutkimus-, tuotekehitys- ja laborato- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23204: riopalveluja. Alan perustutkimusta tehdään nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23205: muualla kuin Vaasan läänissä. Ympäristötalou-
23206: teen ja -juridiikkaan keskittyneet tutkimusyksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23207: köt puuttuvat lähes kokonaan. Vaasan läänissä ympäristöinstituutin perustamiseksi Vaa-
23208: olevat yksittäiset ympäristölaboratoriot huo- san lääniin.
23209: lehtivat omista kehittämis- ja sovellustarpeis-
23210: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23211: Marjatta Vehkaoja
23212: 424 1992 vp
23213:
23214: Toivomusaloite 395
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: Väistö: Maanomistajan oikeussuojan parantamisesta suojelu-
23220: alueita perustettaessa
23221:
23222:
23223: Eduskunnalle
23224:
23225: Valtioneuvoston periaatepäätösjätjestelmästä maksetaan kuitenkin vasta vuosien, jopa vuosi-
23226: on tullut vallitseva käytäntö erilaisten suojelu- kymmenien kuluttua.
23227: alueiden määrittämiseksi. Järjestelmä toimii lain Nykyjätjestelmän ongelmat liittyvät keskei-
23228: tavoin, vaikkei laki tunne koko jätjestelmää. sesti hallinnon laillisuus- ja omistajien oikeus-
23229: Periaatepäätöksin perustettavista suojelualu- suojakysymyksiin. Nämä ongelmat ovat nous-
23230: eista pääosa on kohdistunut yksityisten omista- seet esille muun muassa Kolin kansallispuiston
23231: miin alueisiin. Perustamisjätjestelmän hallinnol- perustamisen sekä rantojensuojeluohjelman yh-
23232: lisesta menettelystä ei ole säädöksiä eikä myös- teydessä.
23233: kään sen suhteesta muihin suunnittelujätjestel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23234: miin, kuten esimerkiksi kaavoihin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23235: Omaksuttu periaatepäätöskäytäntö merkitsee
23236: alueiden suojelun toteuttamista ilman, että suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23237: jelusta välittömästi maksetaan täysi korvaus maanomistajan oikeussuojan parantami-
23238: maanomistajalle. Periaatepäätöksen seuraukse- seksi luonnonsuojelualueiden perustamisen
23239: na suojeltaville alueille tulevat heti voimaan ja perustamista koskevien aiempien peri-
23240: tosiasialliset käyttörajoitukset - korvaukset aatepäätösten osalta.
23241:
23242: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23243:
23244: Matti Väistö
23245: 1992 vp 425
23246:
23247: Toivomusaloite 396
23248:
23249:
23250:
23251:
23252: Väistö: Eräiden vesihuoltohankkeiden toteuttamisesta Pohjois-
23253: K.axjalassa
23254:
23255:
23256: Eduskunnalle
23257:
23258: Vesihuollon jäxjestäminen myös haja-asutus- Heinävaaran-Kiihtelysvaaran yhdysvesijohto-
23259: alueille on tullut entistä tärkeämmäksi veden hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,8 mil-
23260: hyvän laadun ja riittävyyden turvaamiseksi. joonaa markkaa ja Liperin-Ylämyllyn yhdys-
23261: Kiihtelysvaarassa yhdysvesijohdon rakentami- vesijohtohankkeen kokonaiskustannusarvio on
23262: nen Heinävaaran ja Kiihtelysvaaran välille on 3, 7 miljoonaa markkaa.
23263: ajankohtaisin hanke. Liperin kirkonkylän ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23264: Ylämyllyn taajamat yhdistävä vesijohtohanke nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23265: on toinen kiireellinen rahoitusta odottava vesi-
23266: huoltotyö Pohjois-Kaxjalassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23267: Hankkeet on tarkoitus rakentaa valtion vesi- Heinävaaran-Kiihtelysvaaran ja Lipe-
23268: huoltotyönä. Suunnitelmat ovat valmiit ja toteu- rin-Ylämyllyn yhdysvesijohtohankkeiden
23269: tusta kiirehtivät myös työllisyysnäkökohdat. toteuttamiseksi Pohjois-Karjalassa.
23270:
23271: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
23272:
23273: Matti Väistö
23274:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025