<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
154 Käyttäjää paikalla!
0.0071170330047607
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994 1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1994_1 | A_1994_11 | A_1994_12 | A_1994_2 | A_1994_3 | A_1994_4 | A_1994_5 | A_1994_6 | A_1994_7 | A_1994_8 | A_1994_9_ja_10 | B_1994_1 | B_1994_2 | C_1994_1 | C_1994_2 | D_1994_1 | D_1994_2 | E_1994_1 | E_1994_2 | F_1994_1 | F_1994_2 | F_1994_3 | F_1994_4 | Hak_1994 | PTK_1994_1 | PTK_1994_2 | PTK_1994_3 | PTK_1994_4 | PTK_1994_5 | PTK_1994_6 | PTK_1994_7 | PTK_1994_8 |
1: Vuoden 1994
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-115
11: Toivomusaloitteet 1-236
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Lakialoitteet 1-115
25:
26: 1 Helle ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 79 §:n 16 Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi lomautuksen johdosta
27: muuttamisesta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutus-
28: maksusta vuonna 1994 annetun lain 1 §:n muuttami-
29: 2 Luukkainen ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain sesta
30: muuttamisesta
31: 17 Rinne: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta
32: 3 Dromberg ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 79
33: ja 130 §:n muuttamisesta 18 Taina ym.: Ehdotus laiksi pysäköintivirhemaksus-
34: ta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta
35: 4 Ala-Nissilä ym.: Ehdotus tilintarkastuslaiksi
36: 19 Kalliomäki ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain
37: 5 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi vam- 222 §:n muuttamisesta
38: maistukilain 2 §:n ja kansaneläkelain 30 a §:n muutta-
39: misesta 20 Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi koskiensuojelulain
40: 1 §:n 40 kohdan kumoamisesta
41: 6 Luukkainen: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain
42: muuttamisesta 21 Laakkonen ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain
43: 57 §:n muuttamisesta
44: 7 Nikula ym.: Ehdotus laiksi korkolain 4 ja II §:n
45: muuttamisesta 22 Rauramo ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain
46: 59 §:n muuttamisesta
47: 8 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-
48: lain 32 ja 54 §:n muuttamisesta 23 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi vesilain 5 luvun
49: 30 §:n muuttamisesta
50: 9 Hassi ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain 9 c §:n
51: muuttamisesta 24 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain muut-
52: tamisesta
53: 10 Röntynen: Ehdotus laiksi opetus- ja kulttuuri-
54: toimen rahoituksesta annetun lain 40 §:n muuttami- 25 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muutta-
55: sesta misesta
56:
57: II Kaarilahti ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjes- 26 Jansson: Förslag tilllag om ändring av 222 § mer-
58: tyksen 66 §:n muuttamisesta värdesska ttelagen
59:
60: 12 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi koulutus- ja sapat- 26 Jansson: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 222 §:n
61: tivapaakokeilusta muuttamisesta
62:
63: 13 Björkenheim ym.: Ehdotus laiksi kilpailunrajoi- 27 Myllerym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain muut-
64: tuksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta tamisesta
65:
66: 14 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi yrityksen saneerauk- 28 Luukkainen ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain
67: sesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 83 §:n muuttamisesta
68:
69: 15 Renko ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 85 §:n 29 Saari ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 83 §:n
70: muuttamisesta muuttamisesta
71:
72: 240261
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75:
76: 30 Hautala: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 46 Kohijoki: Ehdotus laiksi tuloverolain muuttami-
77: muuttamisesta sesta
78:
79: 31 Jouppila: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 33 §:n 47 Markkula ym.: Ehdotukset Jaeiksi tuloverolain ja
80: muuttamisesta verotuslain muuttamisesta
81:
82: 32 Rask ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelain 4 §:n 48 Saastamoinen ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta valo-
83: ja laiksi sairausvakuutuslain 33 §:n muuttamisesta kuvaan annetun lain 16 §:n muuttamisesta
84:
85: 33 Mölsä ym.: Ehdotus laiksi pakkokeinolain lluvun 49 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain
86: 3 §:n muuttamisesta 6 §:n muuttamisesta
87:
88: 34 Varpasuo ym.: Ehdotus laiksi naisten ja miesten 50 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain
89: välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 9 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1995
90: annetun lain 2 §:n muuttamisesta
91: 35 A. Ojala ym.: Ehdotus laiksi naisten ja miesten
92: välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta 51 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa
93: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin-
94: 36 Biaudet m.fl.: Förslag tilllag om ändring av sjuk- kustannuksiin annetun lain poikkeuksellisesta sovel-
95: försäkringslagen tamisesta vuonna 1995 annetun lain 2 §:n muuttami-
96: sesta
97: 36 Biaudet ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain
98: muuttamisesta 52 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi kaupparekisterilain
99: 1 ja 16 §:n muuttamisesta
100: 37 Pulliainen: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kan-
101: sanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan 53 Rimmi ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 §:n
102: unionin jäseneksi muuttamisesta
103:
104: 38 Björkenheim ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä 54 Kautto ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain 58 §:n
105: annetun lain muuttamisesta muuttamisesta
106:
107: 39 Renko ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 85 §:n 55 Lamminen ym.: Ehdotus laiksi sotilasavustuslain
108: muuttamisesta muuttamisesta
109:
110: 40 Karhunen ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta 56 Nikula ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 5 §:n
111: kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan muuttamisesta
112: unionin jäseneksi
113: 57 Vistbacka: Ehdotus laiksi leimaverolain 26 §:n ku-
114: 41 Rimmi ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain moamisesta
115: muuttamisesta
116: 58 Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi puolustustarvik-
117: 42 Saario ym.: Ehdotus laiksi lomautuksen johdosta keiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta anne-
118: maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutus- tun lain muuttamisesta
119: maksusta vuonna 1994 annetun lain kumoamisesta
120: 59 Pykäläinen ym.: Ehdotukset laiksi yhteiskuntapal-
121: 43 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset Jaeiksi Jomau- velusta sekä Jaeiksi asevelvollisuuslain ja siviilipalve-
122: tuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttö- luslain kumoamisesta
123: myysvakuutusmaksusta vuonna 1994 ja työttömyys-
124: turvalain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen la- 60 Apukka ym.: Ehdotus vuoden 1995 veroasteikko-
125: kien kumoamisesta laiksi
126:
127: 44 Ukkola ym.: Ehdotus laiksi valtion vakuusrahas- 61 Hassi: Ehdotus laiksi autourheiluverosta
128: tosta annetun lain 14 a §:n muuttamisesta
129: 62 Hurskainen ym.: Ehdotus laiksi tallettajien saamis-
130: 45 Aula ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 114 §:n ten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa
131: muuttamisesta osuuskunnassa annetun lain muuttamisesta
132: Sisällysluettelo 5
133:
134: 63 V. Laukkanen: Ehdotus laiksi entisen itsenäisen 79 Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
135: Suomen muistomerkeistä muuttamisesta
136:
137: 64 Rajamäki: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyörä- 80 Luukkainen ym.: Ehdotus laiksi eräistä ajoneu-
138: verosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta voista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain
139: kumoamisesta
140: 65 Järvilahti: Ehdotus laiksi pakkohuutokaupalla
141: myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle anne- 81 Backman ym.: Ehdotus laiksi eräistä ajoneovoista
142: tun lain 7 §:n muuttamisesta suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain 4 §:n
143: muuttamisesta
144: 66 Mäkipää ym.: Ehdotus vuoden 1995 veroasteikko-
145: laiksi 82 Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi tupakkaverosta
146:
147: 67 Louekoski: Ehdotus laiksi tuloverolain 96 §:n 83 Rask ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoin-
148: muuttamisesta nin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
149:
150: 68 Jurva ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 22 84 Rauramo ym.: Ehdotus laiksi arpajaislain 3 §:n
151: ja 23 §:n muuttamisesta muuttamisesta
152:
153: 69 Biaudet m.fl.: Förslag tili lagar om temporär 85 Malm m.fl.: Förslag tili lag om ändring av 10 §
154: ändring av 11 a § lagen om barndagvård och ändring förmögenhetsskattelagen
155: av ikraftträdelsestadgandet i Jagen om temporär
156: ändring av Jagen om stöd för hemvård av barn samt tili 85 Malm ym.: Ehdotus laiksi varallisuusverolain
157: Jag om ändring av 31 § Jagen om barndagvård 10 §:n muuttamisesta
158:
159: 69 Biaudet ym.: Ehdotukset laeiksi lasten päivähoi- 86 Varpasuo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-
160: dosta annetun lain II a §:n väliaikaisesta muuttamises- muodon 51 §:n muuttamisesta
161: ta ja lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaises-
162: ta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännök- 87 Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi veikkausvoitto-
163: sen muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun varojen edunsaajarahastosta
164: lain 31 §:n muuttamisesta
165: 88 Rauramo: Ehdotus laiksi tuloverolain 83 §:n muut-
166: 70 Ihamäki ym.: Ehdotus kuntalaiksi tamisesta
167:
168: 71 Ala-Nissilä ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain 58 §:n 89 Jansson: Förslag tilllag om vai av företrädare för
169: muuttamisesta Finland i Europaparlamentet
170:
171: 72 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläke- 89 Jansson: Ehdotus laiksi Suomesta Euroopan parla-
172: lain 9 a §:n muuttamisesta menttiin valittavien edustajien vaaleista
173:
174: 73 Väistö: Ehdotus laiksi arvonlisäveron palautusten 90 Hassi ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaa-
175: takaisinperinnästä kunnilta annetun lain 10 §:n muut- leista annetun lain 29 ja 31 d §:n muuttamisesta
176: tamisesta
177: 91 Aula ym.: Ehdotus laiksi eräistä ajoneovoista suo-
178: 74 Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain ritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain muuttami-
179: 16 §:n muuttamisesta sesta
180: 75 Mattila ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain 96 §:n 92 Puisto ym.: Ehdotus laiksi sotilasavustuslain muut-
181: muuttamisesta tamisesta
182: 76 Nikula ym.: Ehdotus laiksi valtion taloudellisen 93 Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi veronkantolain
183: kehityksen turvaamisesta vuosina 1995---2000 muuttamisesta
184: 77 Moilanen ym.: Ehdotus alkoholilaiksi
185: 94 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja tervey-
186: 78 Puisto ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muutta- denhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttami-
187: misesta sesta
188: 6 Sisällysluettelo
189:
190:
191: 95 Uo Anttila ymo: Ehdotus kuntalaiksi 106 Paasio: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
192: 57 §:n muuttamisesta
193: 96 Jurva ymo: Ehdotus laiksi rikoslain 81uvun muutta-
194: misesta 107 Paasio ymo: Ehdotus laiksi rintamasotilastunnuk-
195: sen myöntämisestä vuonna 1946 miinanraivaukseen
196: 97 Vehkaoja ymo: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain osallistuneille
197: 19 §:n muuttamisesta
198: 108 Mattila ymo: Ehdotukset laiksi valtion tilintar-
199: 98 Mäkipää ymo: Ehdotus laiksi veteraanitunnuksista kastusvirastosta ja siihen liittyväksi lainsäädän-
200: nöksi
201: 99 Lahtinen ymo: Ehdotus laiksi verotuslain II ja
202: 15 §:n muuttamisesta 109 Vihriälä ymo: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjavero-
203: lain muuttamisesta
204: 100 Mäkipää ymo: Ehdotus laiksi poronhoitolain 3 §:n
205: kumoamisesta 110 Mattila ymo: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjär-
206: jestyksen ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttami-
207: 101 Koistinen ymo: Ehdotus laiksi rintamasotilastun- sesta
208: nuksesta
209:
210: 102 Vehkaoja ymo: Ehdotus laiksi työsopimuslain 111 Puisto ymo: Ehdotukset laeiksi vammaistukilain
211: muuttamisesta 2 §:n ja kansaneläkelain 30 a §:n muuttamisesta
212:
213: 103 Mäkipää ymo: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläke- 112 Ihamäki ymo: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupa-
214: lain muuttamisesta koinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttami-
215: sesta
216: 104 Vistbacka ymo: Ehdotukset laeiksi luottolaitos-
217: toiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamises- 113 Ala-Harja ymo: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain
218: ta, yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain väli- 46 a §:n kumoamisesta
219: aikaisesta muuttamisesta ja valtion virkamieslain väli-
220: aikaisesta muuttamisesta 114 Sasi ymo: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 46 a §:n
221: kumoamisesta
222: 105 Mo Pietikäinen ymo: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
223: tuslain muuttamisesta 115 Mäkipää ymo: Ehdotus työllisyyslaiksi
224:
225:
226:
227:
228: Toivomusaloitteet 1-236
229: Sivu Sivu
230: Perustuslakivaliokunta 4 Jääskeläinen ymo: Presidentinvaaleissa käy-
231: tettävistä ehdokasnumeroista oooo oOOOOOOOOOOOOOOOOOOO 6
232: 1 Aittoniemi: Kansalaisten kanteluiden tut-
233: kinnan tehostamisesta •ooooooo 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
234:
235:
236:
237: Lakivaliokunta
238: 2 Biaudet: Om införande av benämningen
239: riksdagsledamot oooooo ooooooooo
240: 000 0000000000 00000000 000000000 2 5 Biaudet: Om registrerat partnerskap för
241: personer av samma kön OoOOOoo000000 0000000 0000000000000 7
242: 2 Biaudet: Kansanedustajan ruotsinkielisestä 5 Biaudet: Samaa sukupuolta olevien henki-
243: nimikkeestä ooooooooooooooo ooooooo
244: 0 oooooo0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00000 3
245: löiden parisuhteen rekisteröimisestä 00000000000000 8
246: 3 Jansson: Om tryggad språkservice på svens- 6 Kallis ymo: Talousrikollisuuden torjumisek-
247: ka på Åland OoOOOOOOOOOOOOOOOOoooOOoOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO 4 si tarvittavista toimista oooooooooooooooooooooooooooooooooo 9
248: 3 Jansson: Ruotsinkielisten palvelujen tur- 7 Kallis ymo: Näytön arviointia tuomioistui-
249: vaamisesta Ahvenanmaalla 00000000 0000 000 0000000 0000 00 5 messa koskevien säännösten muuttamisesta Ooo 11
250: Sisällysluettelo 7
251:
252: Sivu Sivu
253: 8 Laakkonen ym.: Lapsipomon hallussapi- 23 Jääskeläinen ym.: Joukkoliikenteen ar-
254: don kieltämisestä .......................................... . 12 vonlisävero kannan pysyvästä alentamisesta ... 28
255:
256: 9 Moilanen ym.: Dopingaineiden hallussa- 24 Laakkonen ym.: Suojatyökeskusten myy-
257: pidon ja käytön kriminalisoimisesta ............. . 13 mien tavaroiden arvonlisäverosta ................. . 29
258:
259: 10 Moilanen ym.: Ns. seksibisneksen rajoit- 25 Laakkonen ym.: Arvonlisäveron poista-
260: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ............ . 14 misesta pakatulta polttopuulta ..................... . 30
261:
262: II Vehkaoja: Vankilasta vapautuvien oh- 26 Laine ym.: Pääoma- ja osinkotulojen ve-
263: jauksen ja neuvonnan siirtämisestä krimi- rotuksen uudistamisesta ................................ . 31
264: naalihuolto-organisaatiolle ........................... . 15
265: 27 Nordman m.fl.: Om ändrad beskattning
266: 12 Vistbacka: Velkasaneerauslakien toimi- av allmännyttiga föreningars fastigheter ....... . 32
267: vuuden parantamisesta ................................. . 16
268: 27 Nordman ym.: Yleishyödyllisten yhdistys-
269: ten kiinteistöjen verotuksesta......................... 33
270: Ulkoasiainvaliokunta
271: 28 Vistbacka: Veronmaksukyvyn alentumis-
272: 13 Aittoniemi: Euroopan unionia koskevan vähennyksen soveltamisohjeiden selkeyttämi-
273: tiedon jakamisesta suomalaisille ................... . 17 sestä .............................................................. . 34
274:
275: 14 Aittoniemi: Naton esittämän rauhan-
276: kumppanuussopimuksen vaikutuksista.......... 18
277: Hallintovaliokunta
278: 15 Jansson: Om förstärkning av Finlands-
279: bilden och kunskapen om Åland ................... . 19 29 Aittoniemi: Rikostutkimuksen tehostami-
280: seksi tarvittavista toimenpiteistä ................... . 35
281: 15 Jansson: Suomi-kuvan ja Ahvenanmaata
282: koskevan tiedon vahvistamisesta .................. . 20 30 Aittoniemi: Poliisipalveluiden saatavuu-
283: den varmistamisesta kihlakuntauudistuksen
284: toteutuksessa ................................................ . 36
285: Valtiovarainvaliokunta
286: 31 Biaudet: Om användning av alla anslag
287: 16 Aittoniemi: Talouden ylikuumenemisen för mottagande av flyktingar och asylsökande 37
288: hillitsemisestä ............................................... . 21
289: 31 Biaudet: Pakolaisten ja turvapaikan haki-
290: 17 Aittoniemi: Kotimarkkinoiden kulutus- joiden vastaanottoon tarkoitettujen määrä-
291: kysynnän elvyttämisestä ............................... . 22 rahojen käyttämisestä ................................... . 38
292:
293: 18 Ala-Harja ym.: Valtion virastotalon ra- 32 Jääskeläinen ym.: Suuronnettomuusval-
294: kentamisesta Seinäjoella ............................... . 23 miuden parantamisesta ................................. . 39
295:
296: 19 S-L. Anttila ym.: Itsenäisen yrittäjän mää- 33 Jääskeläinen ym.: Pelastushelikopteritoi-
297: rittelystä verotuskäytännössä ........................ . 24 minnanlaajentamisesta ja kehittämisestä ...... . 40
298:
299: 20 S-L. Anttila: Suomalaisille ulkomailla 34 Kasurinen ym.: Läpivalaisulaitteen hank-
300: maksettavan palkan verottamisesta .............. . 25 kimisesta Nuijamaan ja Vaalimaan rajanyli-
301: tyspaikoille ................................................... . 41
302: 21 S-L. Anttila ym.: Maatalouden verotuk-
303: sen sopeuttamisesta EU:n maatalouspolitiik- 35 Laakkonen ym.: Talousrikosten tutkimi-
304: kaan ............................................................. . 26 sen tehostamisesta ....................................... .. 42
305:
306: 22 Hiltunen ym.: Takuu-Säätiön toiminnan 36 Pykäläinen ym.: Imatran rajanylityspai-
307: tukemisesta ................................................... . 27 kan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle .. 43
308: 8 Sisällysluettelo
309:
310: Sivu Sivu
311: 37 UkkoJa: Oulun läänin kehittämisestä yh- 54 Ihamäki ym.: Vierumäen-Heinolan-
312: teistoiminta-alueeksi yhdentyvässä Euroopas- Lusin moottoritien rakentamisesta ............... . 61
313: sa................................................................... 44
314: 55 Kallis ym.: Moottorikelkan liikenneva-
315: 38 Väistö: Värtsilän Niiralan rajanylityspai- kuutuksen keskeyttämisestä .......................... . 62
316: kan toimintaedellytysten järjestämisestä ....... . 45
317: 56 Kasurinen ym.: Moottoritien rakentami-
318: sesta välillä Turku-Helsinki-Pietari ........... 63
319:
320: Liikennevaliokunta 57 Kasurinen ym.: Lappeenrannan lentoken-
321: tän kiitotienjatkamisesta .............................. . 64
322: 39 Aittoniemi: Valtatie 3:n linjauksen muut-
323: tamisesta ....................................................... . 46 58 Kohijoki ym.: Valtatie 2:n (Helsinki-
324: Pori) kehittämisestä ...................................... . 65
325: 40 Aittoniemi: Taksilupien tarveharkinnan
326: säilyttämisestä .............................................. . 47 59 Laaksonen ym.: Tampereen-Porin/Rau-
327: man radan perusparannus- ja sähköistystöi-
328: 41 Aittoniemi: Valtatie 9:n perusparannuk- den toteuttamisesta ....................................... . 66
329: sen toteuttamisesta Orivedellä ...................... . 48
330: 60 Lahikainen ym.: Savonradan yleissuun-
331: 42 Ala-Harja ym.: Seinäjoen itäisen ohikul- nittelun käynnistämisestä .............................. . 67
332: kutien rakentamisesta ................................... . 49
333: 61 Lahikainen: Valtatie 5:n parantamisenjat-
334: 43 Ala-Nissilä: Karhunojan ja Riihikosken kamisesta ...................................................... . 68
335: välisen tieyhteyden rakentamisesta Pöytyälle 50
336: 62 Laine ym.: Suomen ja Pietarin välisten lii-
337: 44 Ala-Nissilä ym.: Someron ja Palikkalan kenneyhteyksien kehittämisestä .................... . 69
338: välisen tien peruskorjauksesta ....................... . 51
339: 63 P. Leppänen ym.: Keuruun-Liesjärven
340: 45 Ala-Nissilä ym.: Turku-Toijala-radan tien perusparantamisesta .............................. . 70
341: parantamisesta .............................................. . 52
342: 64 Metsämäki m.fl.: Om byggande av små-
343: 46 Alaranta: Maaseudun teiden peruskorjaa- båts- och fiskebryggor i västra Nyland ......... . 71
344: misesta .......................................................... . 53
345: 64 Metsämäki ym.: Pienveneilyä ja kalastus-
346: 47 Alaranta: Pyhäjoki-Vihanti-maantien ta palvelevien laitureiden rakentamisesta
347: perusparantamisesta ..................................... . 54 Länsi-Uudellemaalle ..................................... . 72
348: 48 Apukka ym.: Venejärvi-Kurtakko-tie-
349: yhteyden rakentamisesta ............................... . 55 65 Metsämäki ym.: Valtatie 25:n perusparan-
350: tamisesta välillä Lohjanharju-Mustio ja
351: 49 Apukka ym.: Nellimin tien peruskorjaa- Hanko--Skogby ........................................... . 73
352: misesta .......................................................... . 56
353: 66 Metsämäki ym.: Hangon-Hyvinkään ra-
354: 50 Apukka ym.: Rautatien rakentamisesta dan peruskorjauksen toteuttamisesta ............ . 74
355: Keivitsaan .................................................... . 57
356: 67 Muttilainen: Valtatie 5:n parantamisesta
357: 51 Hiltunen ym.: Hyvelän-Söörmarkun tie- Mikkelin läänissä .......................................... . 75
358: osan nelikaistaistamisen nopeuttamisesta ..... . 58
359: 68 Myller ym.: Itärataprojektin toteuttami-
360: 52 Ihamäki ym.: Kymijoen kanavaselvityk- sesta Helsinki-Kouvola-vaihtoehdon mukai-
361: sen jatkamisesta ............................................ . 59 sesti .............................................................. . 76
362:
363: 53 Ihamäki ym.: Järvenpään-Lahden-Hei- 69 Myller ym.: Yöpikajunayhteyden palaut-
364: nolan-Lusin moottoritien suunnittelemisesta 60 tamisesta välille Helsinki-Joensuu-Oulu .... 77
365: Sisällysluettelo 9
366:
367: Sivu Sivu
368: 70 Mäkelä ym.: Keski-Suomen perustienpi- 86 Vistbacka: Alarannan tien peruskorjaa-
369: don rahoituksen turvaamisesta ..................... . 78 misesta Kortesjärvellä ................................... . 95
370:
371: 71 Mäkelä ym.: Vaasan valtatien rakentami- 87 Vistbacka: Auneksen paikallistien raken-
372: sesta välillä Multia-Ähtäri .......................... . 79 tamisesta Seinäjoella ..................................... . 96
373:
374: 72 Mäkelä ym.: Valtatie 4:n parantamisesta 88 Vistbacka: Kivarin tien perusparantami-
375: välillä Äänekoski-Keski-Pohjanmaan piirin sesta Pudasjärvellä ........................................ . 97
376: raja ............................................................... . 80
377: 89 Vistbacka: Maantien 741 perusparantami-
378: 73 Mäkelä ym.: Valtatie 9:n perusparantami- sesta välillä Purmojärvi-Söyrinki ................ . 98
379: sesta välillä Orivesi-Jämsä .......................... . 81
380: 90 Vistbacka: Menkijärven pienlentokentän
381: 74 Mäkelä ym.: Tampereen-Jyväskylän- turvallisuuden parantamisesta ...................... . 99
382: Pieksämäen radan sähköistyksen toteuttami-
383: sesta .............................................................. . 82 91 Vistbacka: Paikallistien 17541 peruspa-
384: rantamisesta Alajärvellä ............................... . 100
385: 75 Mäkelä ym.: Valtionrautateiden kevytka- 92 Vistbacka: Peruskorjauksen aloittamises-
386: luston kehittämisestä .................................... . 83 ta Soinin kk:n ja Lehtimäen kk:n välisellä tie-
387: osuudella ...................................................... . lOI
388: 76 Mölsä: Valtatie 6:n perusparantamisesta
389: välillä Koskenkylä-Elimäki-Kuusankoski 84 93 Vistbacka: Paikallistien 18091 peruskor-
390: jauksesta välillä Tikkakoski-Haukilahti ..... . 102
391: 77 Nordman m.fl.: Om grundförbättring av
392: vägavsnittet Nyby-Dalback ........................ . 85 94 Vistbacka: Ranta-ahon-Lassilan paikal-
393: listien peruskorjauksesta Evijärvellä ............. . 103
394: 77 Nordman ym.: Nybyn ja Dalbackin väli-
395: sen tieosuuden peruskorjaamisesta ............... . 86 95 Vistbacka: Pihlajakankaan ja Alakylän
396: välisen valtatie 16:n parantamisesta Alajär-
397: 78 Näsi: Matkailun kannalta tärkeiden tie- vellä .............................................................. . 104
398: yhteyksien rakentamisesta Lapissa ............... . 87
399: 96 Vistbacka: Vimpelin-Perhon-Kinnulan
400: 79 Pykäläinen ym.: Transitoliikenteen turval- tien peruskorjaamisen aloittamisesta ............ . 105
401: lisuuden parantamisesta välillä Vainikkala-
402: Kouvola-Kotka/Hamina ............................ . 88
403:
404: 80 Tennilä: Rautatieyhteyden rakentamises- Maa- ja metsätalousvaliokunta
405: ta Lapista Murmanskin alueelle .................... . 89
406: 97 Aittoniemi: Luontaistalouden kehittämi-
407: 81 Tennilä: Kemin ja Rovaniemen välisen ra- sestä työttömyyden vähentämiseksi .............. . 106
408: taosuuden perusk01jaamisesta ...................... . 90
409: 98 Aittoniemi: Metsäteollisuuden tarvitse-
410: 82 Ukkola: Kuusamon lentoaseman kiitotien man puutavaran hankkimisesta kotimaasta ... 107
411: jatkamisesta .................................................. . 91
412: 99 S-L. Anttila ym.: Maatalouden EU-so-
413: 83 UkkoJa: Oulun lentoaseman kiitotien jat- peutuksen tuotantopoliittisista keinoista ...... . 108
414: kamisesta ...................................................... . 92
415: 100 S-L. Anttila: Maatalouden ylituotannon
416: 84 Vihriälä: Itäkylän-Huopanan paikallis- markkinointivastuun muuttamisesta tuotan-
417: tien kunnostamisesta .................................... . 93 nonaloittain määräytyväksi .......................... . 109
418:
419: 85 Vihriälä ym.: Järvi-Suomen radan perus- lOI S-L. Anttila: Sikatalouden tutkimusase-
420: parantamisesta .............................................. . 94 man saneerauksesta Hyvinkäällä .................. . IlO
421: 10 Sisällysluettelo
422:
423:
424: Sivu Sivu
425: 102 Haavisto ym.: Vanhojen metsien suoje- 115 Aittoniemi: Ajo-opetuksen sisällyttämi-
426: lutarpeen huomioon ottamisesta Metsä- sestä perusopetukseen ................................... . 127
427: hallituksen tuottotavoitetta määriteltäessä .... 111
428: 116 Ala-Harja ym.: Vaasan kaupunginteat-
429: 103 Laakkonen ym.: Maaperän peruskartoi- terin valtionosuuden laskuperusteen muutta-
430: tustyön loppuunsaattamisesta ....................... . 113 misesta .......................................................... . 128
431:
432: 104 Malm m.fl.: Om stöd för anpassning av 117 Alaranta: Maunulan myllyrakennuksen
433: lantbruket ..................................................... . 114 kunnostamisesta Oulaisissa ........................... . 129
434:
435: 104 Malm ym.: Maatalouden sopeutumisesta 118 Alaranta: Oulaisten Petäjäskosken ala-
436: eurooppalaiseen maatalouspolitiikkaan ........ . 115 asteen rakentamisesta ................................... . 130
437: 105 Metsämäki m.fl.: Om byggande av lax- 119 Alaranta: Pyhäjoen lukion uusien tilojen
438: trappor i Svartåns vattendrag ....................... . 116 rakentamisesta .............................................. . 131
439:
440: 105 Metsämäki ym.: Lohiportaiden rakenta- 120 S-L. Anttila: Lukion perustamisesta Lo-
441: misesta Karjaanjoen vesistöön ...................... . 117 pen kuntaan .................................................. . 132
442: 106 Muttilainen: Paikallisten asukkaiden ka- 121 S-L. Anttila: Jokioisten Agropoliskes-
443: lastusmahdollisuuksien lisäämisestä Läsäkos- kuksen hyväksymisestä osaamiskeskukseksi .. 133
444: kella .............................................................. . 118
445: 122 Astala ym.: Erityislukioiden toiminnan
446: 107 Vistbacka: Kalaportaiden rakentamises- turvaamisesta ................................................ . 134
447: ta Pyhäjoen Venetpalon ja Haapakosken voi-
448: malaitoksiin .................................................. . 119 123 Astala ym.: Vanhojen opintolainojen ko-
449: ron alentamisesta .......................................... . 135
450: 108 Väistö: Metsätalousyrittäjyyden edistä-
451: misestä Pohjois-Karjalassa ........................... . 120 124 Astala ym.: Koulukirjastojen toiminnan
452: tukemisesta ................................................... . 136
453: Puolustusvaliokunta 125 Astala ym.: Erityisopetuksen turvaami-
454: sesta lukihäiriöistä kärsiville ......................... . 137
455: 109 Aittoniemi: Ilmavoimien teknillisen kou-
456: lun säilyttämisestä Kuorevedellä ................... . 121 126 Astala ym.: Lapsen oikeudesta äidinkie-
457: len opetukseen ja kaksikielisyyteen ............... . 138
458: 110 Myller ym.: Pohjois-Karjalan varuskun-
459: tien ja sotilassoittokunnan toiminnan turvaa- 127 Biaudet: Om sänkta räntor på gamla stu-
460: misesta .......................................................... . 122 dielån ............................................................ . 139
461: 111 A. Ojala ym.: Asevarikko 6:n tykkika- 127 Biaudet: Vanhojen opintolainojen kor-
462: tosterminaalin rakentamisesta ...................... . 123 kojen alentamisesta ....................................... . 140
463:
464: 128 Enestam: Om tryggande av högskolor-
465: Sivistysvaliokunta nas resurser ................................................... . 141
466:
467: 112 Aittoniemi: Ruotsinsuomalaisten kielelli- 128 Enestam: Korkeakoulujen voimavarojen
468: sen, koulutuksellisen ja kulttuuriaseman pa- turvaamisesta ................................................ . 142
469: rantamisesta ................................................. . 124
470: 129 Hacklin ym.: Parlamentaarisen asiantun-
471: 113 Aittoniemi: Opintolainojen lyhennysten tijaelimen asettamisesta selvittämään koulu-
472: maksuajanpidentämisestä ............................ . 125 tuksen tilaa ................................................... . 143
473:
474: 114 Aittoniemi: Opintolainojen korkojen 130 Hiltunen ym.: Video- ja elektroniikkape-
475: alentamisesta ................................................ . 126 Iien sisällön tarkastamisesta .......................... . 144
476: Sisällysluettelo 11
477:
478: Sivu Sivu
479: 131 Hiltunen: Opintososiaalisten tukien tulo- 146 Nordman m.fl.: Om bättre verksamhets-
480: rajojen korottamisesta .................................. . 145 betingelser för högskolorna .......................... . 161
481:
482: 132 Jääskeläinen ym.: Opintotuen ulkopuo- 146 Nordman ym.: Korkeakoulujen toimin-
483: lelle jäävien opiskelijoiden toimeentulon tur- taedellytysten parantamisesta ....................... . 162
484: vaamisesta .................................................... . 146
485: 147 Nordman m.fl.: Om renovering av ut-
486: 133 Kallis ym.: Alle 20-vuotiaiden opiskeli- rymmen för Vasa svenska hälsovårdsläroan-
487: joiden opintotuen korottamisesta ................. . 147 stalt .............................................................. . 163
488:
489: 134 Laakkonen ym.: Opintolainojen korko- 147 Nordman ym.: Vasa svenska hälsovårds-
490: jen laskemisesta ja lainojen lyhennysten siir- läroanstalt -nimisen oppilaitoksen tilojen pe-
491: tämisestä ....................................................... . 148 ruskorjaamisesta ........................................... . 164
492:
493: 135 Laakkonen ym.: Monimuoto-opiskelijoi- 148 Nordman m.fl.: Om byggande av en re-
494: den toimeentulon turvaamisesta ................... . 149 gional idrottshall i Korsholm ........................ . 165
495:
496: 136 Laakkonen ym.: Kansanopistojen perus- 148 Nordman ym.: Alueellisen urheiluhallin
497: kouluopintoja koskevien rajoitusten poista- rakentamisesta Mustasaareen ....................... . 166
498: misesta .......................................................... . 150
499: 149 A. Ojala ym.: Peruskoulun suorittanei-
500: 137 Moilanen ym.: Reumatologian professo- den vammaisten ja pitkäaikaissairaiden jäl-
501: rin viran perustamisesta Oulun yliopistoon .... 151 kiseurannasta ................................................ . 167
502:
503: 138 Muttilainen: Mikkelin liiketalouden ins- 150 A. Ojala ym.: Vaikeimmin kehitysvam-
504: tituutin laajennuksen toteuttamisesta ............ . 152 maisten opetuksen siirtämisestä opetusminis-
505: teriön hallinnonalalle .................................... . 168
506: 139 Mäkelä ym.: Jyväskylän yliopiston Ylis-
507: tönrinteen III rakennusvaiheen loppurahoi- 151 M. Pietikäinen m.fl.: Om ökade resurser
508: tuksesta ........................................................ . 153 för miljöundervisning .................................. .. 169
509:
510: 140 Mäkelä ym.: Keski-Suomen ammattiop- 151 M. Pietikäinen ym.: Ympäristökasva-
511: pilaitoksen muutostöiden käynnistämisestä ... 154 tuksen voimavarojen lisäämisestä ................. . 170
512:
513: 141 Mäkelä ym.: Keski-Suomen maatalous- 152 M. Pietikäinen m.fl.: Om inrättande av
514: ja metsäopiston opetustyöpajan peruskor- en teckenspråksskola .................................... . 171
515: jauksen toteuttamisesta ................................. . 155
516: 152 M. Pietikäinen ym.: Viittomakielen kou-
517: 142 Mäkelä ym.: Keski-Suomen terveyden- lun perustamisesta ........................................ . 172
518: huolto-oppilaitoksen vanhojen rakennusten
519: muutostöistä ................................................. . 156 153 Rinne ym.: Satakunnan ammattikorkea-
520: koulun vakinaistamisesta ja Rauman ammat-
521: 143 Mäkipää: Vilppulan yläasteen uudisra- tikorkeakoulukokeilun aloittamisesta ........... . 173
522: kennushankkeen toteuttamisesta .................. . 157
523: 154 T. Roos ym.: Koululaitosta koskevien
524: 144 Nordman: Professorin viran perustami- säästötoimenpiteiden rajoittamisesta ............ . 174
525: sesta Vaasan yliopistoon ............................... . 158
526: 155 T. Roos ym.: Kansalais- ja työväenopis-
527: 145 Nordman m.fl.: Om ökade resurser för tojen toiminnan turvaamisesta ...................... . 175
528: undervisning i finska språket vid Vasa uni-
529: versitet .......................................................... . 159 156 Seivästö ym.: Uusnatsismia koskevan
530: tutkimuksen tekemisestä Turun yliopistossa .. 176
531: 145 Nordman ym.: Suomen kielen opetuk-
532: sen voimavarojen lisäämisestä Vaasan yli- 157 Vistbacka: Alajärven Alakylän koulun
533: opistossa ....................................................... . 160 uudisrakennushankkeen toteuttamisesta ....... . 177
534: 12 Sisällysluettelo
535:
536:
537: Sivu Sivu
538: 158 Vistbacka: Alajärven kauppaoppilaitok- 175 Laakkonen ym.: Työttömyysturvalain ja
539: sen peruskorjauksen toteuttamisesta ............. . 178 työllisyysasetuksen tukityötä koskevien sään-
540: nösten yhdenmukaistamisesta ....................... . 195
541: 159 Vistbacka: Alajärven musiikkikoulun
542: saamisesta lakisääteisen valtionosuuden pii- 176 Laakkonen ym.: Työttömyysturvalain
543: nm ................................................................ . 179 muuttamisesta opiskelumahdollisuuksien pa-
544: rantamiseksi kansanopistoissa ...................... . 196
545: 160 Vistbacka: Vihertietokeskuksen perusta-
546: misesta Alajärvelle ....................................... .. 180 177 Laakkonen ym.: Kertausharjoituksiin
547: osallistumisen vaikutuksesta työttömyyskor-
548: 161 Vistbacka: Hiekkatekonurmen rakenta- vausten maksamiseen .................................... . 197
549: misesta Alajärven pesäpallostadionille .......... . 181
550: 178 Louvo: Aikuisten jäijestelmällisen ham-
551: 162 Vistbacka: Ympäristötaiteen opetuksen mashuollon toteuttamisesta .......................... . 198
552: käynnistämisestä Alajärvellä ......................... . 182
553: 179 Moilanen ym.: Hengityslaitetta käyttä-
554: vien lihassairaiden aseman parantamisesta .. .. 199
555: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
556: 180 Moilanen ym.: Erikoishoitoon pääsyn
557: 163 Aittoniemi: Eläkkeiden indeksitarkistus- helpottamisesta ............................................. . 200
558: ten palauttamisesta ....................................... . 183
559: 181 Moilanen ym.: Kuulovammaisille tarkoi-
560: 164 Aittoniemi: Pitkäaikaistyöttömien toi- tettujen tekstipuhelinpalvelujen lisäämisestä .. 201
561: meentulon turvaamisesta .............................. . 184
562: 182 Mäkipää: Epilepsiaan määrättyjen lääk-
563: 165 Aittoniemi: Oleskeluluvan saaneille ja keiden säilyttämisestä kokonaan korvattavi-
564: turvapaikkapäätöstä odottaville ulkomaalai- na lääkkeinä ................................................. . 202
565: sille myönnettävistä avustuksista .................. . 185
566: 183 Nordman m.fl.: Om inrättande av en
567: 166 Alaranta: Omaishoidon tukemisesta ...... . 186 bamombudsmannatjänst .............................. . 203
568:
569: 167 S-L. Anttila: Eläkemenojen supistami- 183 Nordman ym.: Lapsiasiamiehen viran
570: seksi tarvittavista toimenpiteistä ................... . 187 perustamisesta .............................................. . 204
571:
572: 168 Hiltunen ym.: Raha-automaattien käy- 184 Nordman m.fl.: Om inrättande av handi-
573: tön valvonnan tehostamisesta ....................... . 188 kappombudsmannatjänst ............................. . 205
574:
575: 169 Ihamäki ym.: Alkon voittovarojen koh- 184 Nordman ym.: Vammaisasiamiehen vi-
576: dentamisesta päihdeongelmaisten hoitoon ..... 189 ran perustamisesta ........................................ . 206
577:
578: 170 Kallis ym.: Kansalaisten perustoimeen- 185 Nordman m.fl.: Om bättre ställning fOr
579: tulon turvaamisesta ...................................... . 190 adoptivfOräldrar ........................................... . 207
580:
581: 171 Kohijoki ym.: Lievävammaisten sotain- 185 Nordman ym.: Ottovanhempien aseman
582: validien kuntoutuksen lisäämisestä ............... . 191 parantamisesta .............................................. . 208
583:
584: 172 Kohijoki ym.: Indeksikorotuksen suorit- 186 A. Ojala ym.: Lasten- ja nuorisopsykiat-
585: tamisesta sotilasvammakorvauksiin .............. . 192 risen sairaalahoidon kehittämisestä .............. . 209
586:
587: 173 Kohijoki ym.: Rintamaveteraanien vä- 187 A. Ojala ym.: Keliakiapotilaiden ruoka-
588: himmäiseläketurvan kehittämisestä .............. . 193 valion aiheuttamien kustannusten korvaami-
589: sesta............................................................... 210
590: 174 Kohijoki ym.: Sotainvalidien asunnon-
591: muutostöiden korvattavuuden laajentamises- 188 M. Pietikäinen: Om ekonomiskt stöd tili
592: ta .................................................................. . 194 adoptivföräldrar ........................................... . 211
593: Sisällysluettelo 13
594:
595: Sivu Sivu
596: 188 M. Pietikäinen: Ottovanhempien talou- 203 Mäkipää: Yrityksille tarkoitettujen tu-
597: dellisesta tukemisesta .................................... . 212 kien käsittelyn keskittämisestä ...................... . 229
598:
599: 189 M. Pietikäinen: Om en handikappolitisk 204 M. Pietikäinen: Om bildande av en fond
600: redogörelse ................................................... . 213 för det bankstöd som återbetalas .................. . 230
601:
602: 189 M. Pietikäinen: Vammaispoliittisen se- 204 M. Pietikäinen: Takaisin maksettavan
603: lonteon antamisesta ...................................... . 214 pankkituen rahastoimisesta .......................... . 231
604:
605: 190 T. Roos ym.: Kunnallisten luottamus- 205 M. Pietikäinen m.fl.: Om ett heltäckande
606: henkilöiden eläkelain muuttamisesta ............ . 215 innovationsprogram ..................................... . 232
607:
608: 191 Vistbacka: Lastenhoitovapaan laskemi- 205 M. Pietikäinen ym.: Kokonaisvaltaisen
609: sesta eläkkeeseen vaikuttavaksi ajaksi ........... . 216 innovaatio-ohjelman laatimisesta ................. . 233
610:
611: 192 Vistbacka: Sairauskuluvähennyksen pa- 206 Väistö: Energiapuun korjuumenetelmien
612: lauttamisesta pienituloisille ........................... . 217 kehittämishankkeen käynnistämisestä Keski-
613: Kaijalassa ..................................................... . 234
614:
615: Talousvaliokunta
616: Työasiainvaliokunta
617: 193 Aittoniemi: Henkilötakaukseen liittyvän
618: takausvastuun rajoittamisesta ....................... . 218 207 Aittoniemi: Lomarahan yhdenmukaisen
619: maksukäytännön toteuttamisesta ................. . 235
620: 194 Aittoniemi: Kirpputoritoiminnan kehi-
621: tyksen seuraamisesta ..................................... . 219 208 Aittoniemi: Oma-aloitteisen työnhaun
622: palkitsemisesta .............................................. . 236
623: 195 S-L. Anttila ym.: Pankkituen käytön val-
624: vonnan tehostamisesta ja pankkituen takai- 209 Apukka ym.: Kriisiohjelman laatimises-
625: sinperinnästä ................................................ . 220 ta työttömyyden vähentämiseksi ................... . 237
626:
627: 196 S-L. Anttila: Valtionyhtiöiden omistus- 210 Kallis ym.: Uusien työllistämiskeinojen
628: pohjan laajentamises~a .................................. . 221 käyttöönottamisesta ..................................... . 238
629:
630: 197 Apukka ym.: Veitsiluodon tehtaiden 211 Laakkonen ym.: Sukupuolten välistä
631: lämpövoimaloiden rakentamisesta ................ . 222 ta~a-ar":oa .!o~kka~vien työpaikkojen välittä-
632: misen kieltamisesta ....................................... . 239
633: 198 Enestam: Om främjande av användning-
634: en av flis som bränsle .................................... . 223 212 Laakkonen ym.: Pitkäaikaistyöttömyy-
635: den nykyistäjoustavammasta määrittelystä ... 240
636: 198 Enestam: Hakkeen käytön edistämisestä
637: polttoaineena ................................................ . 224 213 Laakkonen ym.: Työllisyyslainsäädän-
638: nössä käytetyn vajaakuntoinen-nimikkeen
639: 199 Jääskeläinen ym.: Kioskikaupan rajoit- muuttamisesta "työrajoitteiseksi" ................. . 241
640: tamisesta ....................................................... . 225
641: 21 ~ La~ik~.~n~n:..Työllisyyden parantamisesta
642: 200 Laine ym.: Maakaasuverkon rakenta- M1kkehn laamssa .......................................... . 242
643: misesta Lounais-Suomeen ............................. . 226
644: 215 A. Ojala ym.: Kansainvälisen naistenpäi-
645: 201 Laine ym.: Korkotuen myöntämisestä
646: vän saamisesta yleiseksi liputuspäiväksi ........ . 243
647: pk-yrityksille ................................................. . 227 216 Vihriälä ym.: Lomautussakkojen poista-
648: misesta pienyrittäjillä .................................... . 244
649: 202 Myller ym.: Lähialueyhteistyön koordi-
650: naatiokeskuksen perustamisesta Pohjois-Kar- 217 Vihriälä ym.: Nuorten työllistämisen
651: jalaan ............................................................ . 228 edistämisestä kesätyöpaikkoja lisäämällä ..... . 245
652: 14 Sisällysluettelo
653:
654: Sivu Sivu
655: Ympäristövaliokunta 227 Mäkelä ym.: Keski-Suomen vesi- ja ym-
656: päristöpiirin laboratoriorakennuksen laajen-
657: 218 Aittoniemi: Rantojen kaavoittamiseen nuksesta ........................................................ . 256
658: liittyvän byrokratian purkamisesta ............... . 246
659: 228 Mäkelä ym.: Vihtavuoren-Leppäve-
660: 219 Alaranta: Pyhäjoen virkistyskäytön pa- den-Jyväskylän siirtoviemärin rakentamis-
661: rantamisesta ................................................. . 247 töiden aloittamisesta ..................................... . 257
662:
663: 220 Alaranta: Pyhäjokisuun toisen kunnos- 229 Mäkipää: Kaatopaikalle menevän tava-
664: tusvaiheen toteuttamisesta ............................ . 248 ran uudelleenkäytön tehostamisesta .............. . 258
665:
666: 221 S-L. Anttila: Maisemaa pilaavan vaali- 230 Näsi: Meltosjärvien kunnostamisesta lin-
667: mainonnan kieltämisestä .............................. . 249 nustonsuojelujärveksi Ylitorniolla ................ . 259
668:
669: 222 Kohijoki ym.: Kokemäenjoen keskiosan 231 Pykäläinen ym.: Ympäristö- ja yhdys-
670: ja Loimijoen järjestelysuunnitelman toteutta- kuntateknologiakeskuksen perustamisesta
671: misesta .......................................................... . 250 Korialle ........................................................ . 260
672:
673: 223 Korkeaoja ym.: Lounais-Suomen ympä- 232 Pykäläinen ym.: Lemin siirtoviemärin ja
674: ristökeskuksen Satakunnan toimipisteen pe- yhdysvesijohdon jatkorahoituksen turvaami-
675: rustamisesta .................................................. . 251 sesta .............................................................. . 261
676:
677: 224 Lahikainen: Rantojensuojeluohjelman 233 Seivästö ym.: HyväJaatoisen juomave-
678: toteuttamisesta Mikkelin läänissä ................. . 252 den saatavuuden turvaamisesta Turun seu-
679: dulla ............................................................. . 262
680: 225 Luukkainen ym.: Kytäjän kartanon
681: alueiden hankkimisesta valtion retkeily- 234 UkkoJa: Kuhmon Ystävyyden puiston
682: alueeksi ......................................................... . 253 opastuskeskuksen henkilöstön lisäämisestä ... 263
683:
684: 226 Metsämäki m.fl.: Om en informations- 235 Vistbacka: Laser- ja kopiokasettien uu-
685: central för Ekenäs nationalpark .................... . 254 siokäytön tukemisesta ................................... . 264
686:
687: 226 Metsämäki ym.: Tammisaaren kansallis- 236 Väistö: Asuntojen peruskorjaustoimin-
688: puiston opastuskeskuksen perustamisesta ..... . 255 nan lisäämisestä Pohjois-Karjalassa .............. . 265
689: 1994 vp
690:
691: Lakialoite 1
692:
693:
694:
695:
696: Helle ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 79 §:n muuttamisesta
697:
698:
699:
700: Eduskunnalle
701:
702: Poiketen esimerkiksi Euroopan liiton jäsen- Emme pidä tätä tarkoituksenmukaisena. La-
703: maiden arvonlisäverosäännöksistä eduskunnan kia tulisi näiltä osin korjata jo ennen kuin laki
704: enemmistö pani hallituksen esityksestä verolle tulee voimaan 1.6.1994.
705: myös henkilökuljetustoiminnan harjoittajan saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
706: rnat tuet ja avustukset mukaan lukien kunnan ja
707: osakaskuntien kattaman alijäämän. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
708: Näin ollen verolle on pantu myös kuntien kiehdotuksen:
709: joukkoliikenteen tukemiseen myöntämä määrä-
710: raha.
711:
712:
713: Laki
714: arvonlisäverolain 79 §:n muuttamisesta
715:
716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
717: kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 79 §:n 4 momentti sekä
718: muutetaan 19 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
719:
720: 79 § minnanharjoittamisesta aiheutunutta kunnan tai
721: Veron perusteeseen ei lueta henkilökuljetus- osakaskuntien kattamaa alijäämää.
722: toiminnan harjoittajan toiminnan harjoittami-
723: seksi saamia tukia ja avustuksia.
724: Kun henkilökuljetustoiminnan harjoittaja on
725: kunta tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
726: kunta, veron perusteeseen ei lueta myöskään toi- kuuta 1994.
727:
728:
729: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1994
730:
731: Esko Helle Outi Ojala Jarmo Wahlström
732: Ensio Laine Esko Seppänen Osmo Polvinen
733: Iivo Polvi Timo Laaksonen Martti Korhonen
734: AskoApukka Raila Aho Pekka Leppänen
735: Jaakko Laakso Claes Andersson
736:
737:
738:
739:
740: 240020V
741: 1994vp
742:
743: Lakialoite 2
744:
745:
746:
747:
748: Luukkainen ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta
749:
750:
751: Eduskunnalle
752: ALOIITEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
753:
754: Joukkoliikennettä koskevat säännökset ar- Vastauksesta ilmenee, että EU:n komissio ei hy-
755: vonlisäverolaissa ovat kohtuuttomat. Julkisyh- väksy Suomen tavoitetta, jonka mukaan joukko-
756: teisöjen maksamien tukien tai alijäämien verotta- liikenteen tuet ja alijäämä tulisivat verolle.
757: minen johtaa suuriin taksakorotuksiin ja heiken- Näillä perusteilla me allekirjoittaneet kansan-
758: tää oleellisesti joukkoliikenteen kilpailukykyä edustajat esitämme, että arvonlisäverolakia muu-
759: suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Tämä puo- tetaan ennen sen voimaantuloa siten, ettei jouk-
760: lestaan johtaa todennäköisesti joukkoliikenteen koliikenteen saamia tukia tai toiminnan harjoit-
761: vähenemiseen aiheuttaen vakavia liikenne-, yh- tamisesta aiheutunutta kunnan tai osakaskunti-
762: teiskunta- ja ympäristöpoliittisia seurauksia. en kattamaa alijäämää lueta veron perusteeseen.
763: Tukien ja alijäämän verottamista perusteltiin Tämä edellyttää lain 79 §:n 1ja 2 momentin sekä
764: hallituksen esityksessä sillä, että verottamatta 130 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamista sekä 1
765: jättäminen merkitsisi verotuen myöntämistä en- ja 6 §:n muuttamista. Kuntien ja Pääkaupunki-
766: nestään tuetulle joukkoliikenteelle ja korostaisi seudun yhteistyövaltuuskunnan tulee olla vero-
767: sen eriarvoista asemaa suhteessa muuhun jouk- velvollisia henkilökuljetuspalvelujen myynnistä,
768: koliikenteeseen. Tosiasiallisesti tuen ja alijäämän vaikka toiminta ei tapahtuisi liiketoiminnan
769: verottaminen merkitsee sitä, että valtio verottaisi muodossa.
770: kuntataisilta kerättyjen varojen käyttämistä Liikennepoliittisesti on tärkeää, ettei henkilö-
771: joukkoliikenteen ylläpitämiseen. Tuen ja alijää- kuljetustoiminnan harjoittajien verovähennys-
772: män jättäminen verotuksen ulkopuolelle ei vää- oikeutta rajoiteta muutosten yhteydessä. Rajoit-
773: ristä yritysten keskinäistä kilpailua. Tämän estää tamisen vaikutus olisi samansuuntainen kuin tu-
774: jo kilpailulainsäädäntö. kien lukemisen veron perusteeseen. Tätä voidaan
775: ED-komissio antoi 14.12.1993 vastauksen pitää eurooppalaisen arvonlisäverojärjestelmän
776: Suomen verotavoitteisiinjäsenyysneuvotteluissa. vastaisena.
777:
778:
779:
780:
781: PERUSTELUT
782:
783: 1 §: Lain 79 §:ssä olevien henkilökuljetustoi- mukaan kunta ja Pääkaupunkiseudun yhteistyö-
784: mintaa koskevien säännösten kumoamisen joh- valtuuskunta olisivat verovelvollisia harjoitta-
785: dosta henkilökuljetustoimintaa koskevat viit- mastaan tai järjestämästään henkilökuljetustoi-
786: taukset edellä mainittuun pykälään ehdotetaan minnasta silloinkin, kun toiminta ei tapahtuisi
787: poistettaviksi tarpeettomina. liiketoiminnan muodossa. Momentin sisältö vas-
788: 6 §: Jotta kunta ja Pääkaupunkiseudun yh- taisi EU:n 6. arvonlisäverodirektiiviä, jonka mu-
789: teistyövaltuuskunta voitaisiin henkilökuljetus- kaan kunnan harjoittama henkilöliikennetoimin-
790: toiminnan tappiollisuudesta huolimatta katsoa ta on aina verollista, vaikka sitä harjoitettaisiin-
791: verovelvollisiksi, ehdotetaan lain 6 §:ään lain oi- kin tappiollisesti.
792: kean soveltamiskäytännön varmistamiseksi lisät- 79 §: Henkilökuljetustoimintaa koskevat mo-
793: täväksi tätä koskeva uusi 3 momentti. Momentin mentit 1 ja 2 ehdotetaan kumottaviksi. Vastaa-
794: 240020V
795: 2 1994vp- LA2
796:
797: vasti 4 momentin viittaukset ehdotetaan muutet- toksessa on otettu huomioon EU:n kanta jouk-
798: taviksi tapahtunutta muutosta vastaaviksi. koliikenteen tukien verotukseen.
799: Koska joukkoliikenteen järjestäminen riittä- 130 §: Pykälän 2 momentin kohta 2 kumottai-
800: vässä laajuudessa ei olisi ilman tukijärjestelmiä siin 79 §:n henkilökuljetustoiminnan tukia koske-
801: mahdollista, ehdotetaan henkilökuljetustoimin- vien säännösten kumoamisenjohdosta tarpeetto-
802: nan tukienja alijäämän verottamisesta luovutta- mana.
803: vaksi. Henkilökuljetustoiminnan tukemista ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme,
804: syytä asettaa muiden toimintojen tukemisesta
805: poikkeavaan asemaan. Tukienja alijäämänjättä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
806: minen arvonlisäverotuksen ulkopuolelle ei ai- lakiehdotuksen:
807: heuttaisi kilpailuvääristymää. Ehdotetussa muu-
808:
809:
810:
811:
812: Laki
813: arvonlisäverolain muuttamisesta
814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
815: kumotaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 79 §:n 1 ja 2 momentti,
816: muutetaan 1 §:n 3 momentti, 79 §:n 3 ja 4 momentti sekä 130 §:n 2 momentti ja
817: lisätään lain 6 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
818: 1§ 79§
819: Veron perusteeseen luetaan Oy Yleisradio
820: Yleisradiotoiminnan harjoittamisen katso- Ab:n valtion radiorahastosta saama korvaus.
821: taan tapahtuvan liiketoiminnan muodossa sil- Tämä määrä ei sisällä veron osuutta.
822: loinkin, kun toiminnan harjoittamiseen saadaan
823: 79 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. 130§
824:
825: Edellä 1 momentissa tarkoitettu palautus ei
826: 6§ koske veroa, joka sisältyy yksityiseen kulutuk-
827: seen taikka 53 tai 114 §:ssä tarkoitettuun käyt-
828: Kunta ja Pääkaupunkiseudun yhteistyöval- töön tapahtuvaan hankintaan.
829: tuuskunta ovat verovelvollisia harjoittamastaan
830: tai järjestämästään henkilökuljetustoiminnasta
831: silloinkin, kun toiminta ei tapahdu liiketoimin- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
832: nan muodossa. 1994.
833:
834:
835: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
836:
837: Hannele Luukkainen Eila Rimmi Satu Hassi
838: AskoApukka Paavo Nikula Tuula Linnainmaa
839: Erkki Pulliainen RailaAho Pekka Räty
840: Heli Astala Tuija Maaret Pykäläinen Esko Seppänen
841: Eero Paloheimo Jarmo Wahlström Pekka Haavisto
842: Lea Savolainen Jaakko Laakso TimoRoos
843: Eeva-Liisa Moilanen Jussi Ranta Tarja Kautto
844: Matti Luttinen Päivi Varpasuo MatsNyby
845: Heidi Hautala Juhani Vähäkangas Erja Lahikainen
846: Timo Laaksonen Johannes Koskinen Pertti Paasio
847: Ulpu Iivari JukkaRoos Kyllikki Muttilainen
848: Maija Perho-Santala Raimo Vuoristo Claes Andersson
849: 1994vp- LAl 3
850:
851: Jouni Backman Tarja Halonen Aamo VOD Bell
852: Pekka Leppänen Kari Urpilainen Marjatta Stenius-Kaukonen
853: ArjaAiho Kari Rajamäki Hanna Markkula
854: Anna-Liisa Kasorineo JörnDonner Pentti Lahti-Nuuttila
855: Väinö Saario Liisa Jaakonsaari Pirjo-Riitta Antvuori
856: EnsioLaine Matti Louekoski Jan-Erik Enestam
857: Jouko Skinnari HenrikLax Sinikka Hurskainen
858: Matti Lahtinen Reijo Lindroos Iiris Hacklin
859: Marja-Liisa Tykkyläinen EskoHelle Kerttu Törnqvist
860: TinaMäkelä Paavo Lipponen Hannu Suhonen
861: Antero Kekkonen LeaMäkipää Mikko Rönnholm
862: Tuulikki Hämäläinen Matti Vähänäkki Antti Kalliomäki
863: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Leena Luhtanen
864: Ritva Laurila Maija Rask Erkki Tuomioja
865: Virpa Puisto Sulo Aittoniemi Marja-Leena Viljamaa
866: TeroMölsä Leila Lehtinen Marjut Kaarilahti
867: Reijo Laitinen Timo Ihamäki Jukka Gustafsson
868: Lauri Metsämäki EvaBiaudet Raimo Vistbacka
869: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Marita Jurva
870: Arja Ojala Outi Ojala Hvo Polvi
871: Margareta Pietikäinen Riitta Myller Olli Rehn
872: Minna Karhunen Martti Korhonen Osmo Polvinen
873: Tuulikki Ukkola
874: l994vp
875:
876: Lakialoite 3
877:
878:
879:
880:
881: Dromberg ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 79 ja 130 §:n muut-
882: tamisesta
883:
884:
885: Eduskunnalle
886:
887: Uusi arvonlisäverolainsäädäntö tulee voi- ole syytä verottaajoukkoliikenteelle osoitettavaa
888: maan 1.6.1994. Kyse on yleisestä kulutusverosta, tukea.
889: jonka piirissä ovat tavarat ja palvelukset. Laissa EU-komissio antoi 14.2.1993 vastauksen Suo-
890: on erityissäännöksellä veron perusteeseen luettu men verotavoitteisiin jäsenyysneuvotteluissa.
891: myös kuntien suurten kaupunkien joukkoliiken- Vastauksesta ilmenee, että EU:n komissio ei hy-
892: teelle antama tuki. Tukien ja alijäämän verotta- väksy Suomen tavoitetta, jonka mukaan joukko-
893: mista perustellaan arvonlisäverolaissa sillä, että liikenteen tuet ja alijäämä tulisivat yerolle.
894: verottamatta jättäminen merkitsisi verotuen Arvonlisäverolain 79 §:ää tulisi muuttaa jo en-
895: myöntämistä ennestään tuetulle joukkoliiken- nen sen voimaantuloa. Veroperusteeseen ei tulisi
896: teelle ja korostaisi sen eriarvoista asemaa suhtees- lukea kuntien, kuntayhtymien eikä pääkaupun-
897: sa muuhun joukkoliikenteeseen. Tosiasiallisesti kiseudun yhteistyövaltuuskunnan taloudellisella
898: tuen verottaminen merkitsisi sit~, että valtio ve- vastuulla olevia liikenteen järjestämiseen suori-
899: rottaisi kuntalaisilta kerättyjen varojen käyttä- tettuja tukia ja korvauksia. Samoin perusteitten
900: mistä joukkoliikenteen ylläpitämiseen. Tuen jät- ulkopuolelle tulisi jättää toiminnan harjoittami-
901: täminen verotuksen ulkopuolelle ei vääristä yri- sesta aiheutunut kunnan tai osakaskuntien mak-
902: tysten keskinäistä kilpailua. Tämän estää jo kil- sama alijäämä. Lainmuutoksen johdosta tulisi
903: pailulainsäädäntö. myös arvonlisäverolain 130 §:ään tehdä tarvitta-
904: Joukkoliikenteelle kuntien antama tuki on vat muutokset.
905: periaatteeltaan liikennepoliittinen väline, jolla Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
906: pyritään lisäämään kaupunkilaisten joukkolii- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
907: kenteen käyttöä, jotta kaupungin koko liikenne- nassa.
908: järjestelmä toimisi mahdollisimman taloudelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
909: sesti. Tukea maksavat kunnat kohtelevat tässä nioittavasti,
910: mielessä aivan samalla tavalla kaikkia kaupungin
911: tariffijärjestelmässä mukana olevia liikenteen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
912: harjoittajia. Kilpailuneutraliteettiin vedoten ei lakiehdotuksen:
913:
914:
915:
916:
917: 240020V
918: 2 1994vp- LA3
919:
920: Laki
921: arvonlisäverolain 79 ja 130 §:n muuttamisesta
922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
923: kumotaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 79 §:n 1 ja 2 momentti,
924: sekä
925: muutetaan 79 §:n 4 momentti ja 130 §:n 2 momentti seuraavasti:
926: 79 § koske veroa, joka sisältyy yksityiseen kulutuk-
927: seen taikka 53 tai 114 §:ssä tarkoitettuun käyt-
928: Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä ei sisäl- töön tapahtuvaan hankintaan.
929: lä veron osuutta.
930:
931: 130§
932: - - - - - - - - - - - - - - Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
933: Edellä 1 momentissa tarkoitettu palautus ei 1994.
934:
935:
936: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
937:
938: Kaarina Dromberg Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto
939: Päivi Varpasuo Tero Mölsä Pekka Viljanen
940: Margareta Pietikäinen Paavo Nikula Outi Ojala
941: Ulpu Iivari Jaakko Laakso Leila Lehtinen
942: Heidi Hautala Tuulikki Hämäläinen Henrik Lax
943: ArjaAiho Martti Tiuri
944: 1994 vp
945:
946: Lakialoite 4
947:
948:
949:
950:
951: Ala-Nissilä ym.: Ehdotus tilintarkastuslaiksi
952:
953:
954: Eduskunnalle
955:
956: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
957:
958: Aloite liittyy 3 päivänäjoulukuuta 1993 annet- kastajien- KHT- ja HTM-tilintarkastajien-
959: tuun hallituksen esitykseen tilintarkastuslaiksi ja merkitystä, rajaamaila JHTT -tilintarkastajien
960: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29511993 vp). toimintamahdollisuuksia heidän omalle osaa-
961: Aloitteessa ehdotetaan korjattavaksi eräitä halli- misalueelleen ja rajoittamalla alkuperäistä laki-
962: tuksen esitykseen sisältyviä puutteita sekä esite- ehdotusta tiukemmin tilintarkastustoimistojen
963: tään siihen tehtäväksi eräitä parannuksia, joilla omistusta vain yhtiössä toimiviin tilintarkasta-
964: turvataan tarkoituksenmukaisen tilintarkastajia jiin. Tilintarkastajien omia toimintaolosuhteita
965: ja tilintarkastusta koskevan lainsäädännön muo- pyritään aloitteessa parantamaan tarkentamalla
966: toutuminen. lain soveltamisalaa, tilintarkastustehtävän sisäl-
967: Aloitteessa ehdotettujen muutosten kautta ti- lön määrittelyä sekä rajaamaila tilintarkastajien
968: lintarkastuksen ammattimaisuus ja riippumatto- vastuu tasolle, jossa riski tilintarkastajan toimin-
969: muus tulee turvatuksi aikaisempaa paremmin. nalle on edes osin hallittavissa.
970: Tähän päästään korostamalla ammattitilintar-
971:
972:
973:
974:
975: PERUSTELUT
976:
977: Soveltamisala Keskuskauppakamarin ja kauppakamarin
978: hyväksymät tilintarkastusyhteisöt
979: Ehdotettu tilintarkastuslaki tulisi lakiehdo-
980: tuksen 1 §mukaan osin koskemaan myös hyväk- Tilintarkastuslakiehdotuksen 5 ja 6 §:ssä esi-
981: sytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessa har- tetään säädettäväksi, että yli puolet KHT- ja
982: joittamaa muuta toimintaa. Tällaisena muuna HTM-tilintarkastusyhteisöjen omistuksesta tu-
983: toimintana lakiehdotuksen perusteluissa maini- lee olla auktorisoiduilla tilintarkastajilla. Muilta
984: taan mm. erilainen konsultointi, kirjanpitotehtä- osin omistuksen rajoittamisesta ei säädetä.
985: vät, tilintarkastukseen läheisesti liittyvät organi- Tällä hetkellä KHT- ja HTM-yhteisöjen omis-
986: saation kehittämistehtävät jne. tus kokonaisuudessaan tulee olla yhteisöissä
987: Lakiehdotus voimaan tullessaan asettaisi hy- toimivilla KHT/HTM-tilintarkastajilla. Tilintar-
988: väksytyt tilintarkastajat kaikessa muussa toimin- kastuslakiehdotuksella on tarkoituksena helpot-
989: nassaan kuin tilintarkastuksessa eri asemaan taa tilintarkastajien asemaa näiltä osin.
990: kuin vastaavaa toimintaa harjoittavat muut hen- On tärkeätä, että tilintarkastajien riippumat-
991: kilöt. Koska tätä ei voida pitää kohtuullisena, tomuutta korostetaan. Uhkana riippumatto-
992: esitetään aloitteessa lain soveltamisalaksi ainoas- muudelle on kuitenkin nähtävissä se, että tilintar-
993: taan lakiehdotuksen 1 §:n 1 momentin mukaista kastusyhteisön ulkopuoliset tahot, kuten sijoitta-
994: määrittelyä ja 2 momentti poistettavaksi. jat, mahdollisesti pankit tai muut yhteisön ulko-
995:
996: 240020V
997: 2 1994vp- LA4
998:
999: puoliset, tulevat omistajiksi tilintarkastustoimis- sisältyy jo nyt voimassa oleviin yhteisölakeihin.
1000: toihin. Tätä ei voida pitää suotavana. Kuitenkin lakiehdotuksen perustelut on hallin-
1001: Edellisen johdosta tässä aloitteessa ehdote- non tarkastuksen osalta kirjoitettu epäselvästi
1002: taan omistus tilintarkastustoimistoissa rajoitet- siten, että hallinnon tarkastuksen sisältö jää suu-
1003: tavaksi vain kyseisessä yhteisössä toimiviin hen- relta osin avoimeksi.
1004: kilöihin. Edelleen omistusta tulisi aloitteen mu- Yhteiskunnan, talouselämän ja tilintarkasta-
1005: kaan rajoittaa siten, että omistuksesta 75% tulisi jien itsensä kannalta on ensisijaisen tärkeätä se,
1006: olla auktorisoiduilla tilintarkastajilla siten, että että tilintarkastajan tehtävä määritellään yksise-
1007: KHT -yhteisöissä KHT -tilintarkastajien osuus litteisesti. Näin päästään lähemmäksi tilannetta,
1008: täyttäisi em. vaatimuksen ja vastaavasti HTM- jossa yrityksen sidosryhmien odotukset tilintar-
1009: yhteisöissä HTM-tilintarkastajien osuus täyttäisi kastukselta ja tilintarkastajien käytännön toi-
1010: em. vaatimuksen. minta tulevat lähelle toisiaan, eikä ns. odotus-
1011: kuilua näiden välille pääse syntymään.
1012: Voimassa olevan osakeyhtiölain perusteluissa
1013: on hallinnon tarkastus pyritty määrittelemään
1014: JHTT -tilintarkastajien asema suhteellisen yksiselitteisesti. Vastaavasti myös ti-
1015: lintarkastusalan omissa suosituksissa on osake-
1016: Tilintarkastuslakiehdotuksesta on 14§:ää lu- yhtiölain perusteella määritelty hallinnon tarkas-
1017: kuun ottamatta kokonaan jätetty pois julkinen tuksen sisältöä. Molemmat edellä mainitut lähte-
1018: sektori ja julkisen sektorin ti1intarkastus. KHT- vät siitä, että hallinnon tarkastuksen tavoitteena
1019: ja HTM-tilintarkastajajärjestelmästä ja sen toi- on tarkastaa, ovatko yhteisön hallintoelimet toi-
1020: minnasta ja valvonnasta on lakiehdotuksessa yk- minnassaan noudattaneet ao. yhteisölainsäädän-
1021: sityiskohtaiset säännökset, mutta nämä puuttu- töä ja yhteisön omaa yhtiöjärjestystä, sääntöjä
1022: vat kokonaisuudessaan julkisen sektorin JHTT- tms. Näin on pystytty suhteellisen yksiselitteisesti
1023: tilintarkastajien kohdalta. Ratkaisua voitaneen määrittelemään tilintarkastajan tehtävät hallin-
1024: perustella sillä, että tilintarkastuslaki on alun non tarkastuksen osalta.
1025: perin katsottu tarkoitetun koskevaksi vain yksi- Tilintarkastuslakiehdotuksen tarkoituksena ei
1026: tyistä sektoria ja sen tilintarkastusta. ole ollut muuttaa vallitsevaa käytäntöä. Tämä
1027: Poikkeaman edelliseen tekee se, että lakieh- asia ei kuitenkaan ilmene selvästi sen paremmin
1028: dotuksen 14 §:n mukaan JHTT-tilintarkastajille lakitekstistä kuin sen perusteluistakaan. Tämän
1029: säädettäisiin oikeus muualla tilintarkastuslaissa vuoksi tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että eh-
1030: säädetystä poiketen toimia sellaisissa yhteisöissä, dotetun tilintarkastuslain 17 §:ää täsmennetään
1031: joissa kunnalla tai kuntayhtymällä on määrää- siten, että hallinnon tarkastus tulee määritellyksi
1032: ruisvalta HTM-tilintarkastajan sijasta. Koska on paremmin.
1033: selvää, että tietyn tahon määräysvalta yhteisössä
1034: tai säätiössä ei sinänsä voi tehdä ketään päteväksi
1035: toimimaan tilintarkastajana, ehdotetaan aloit- Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus
1036: teessa tilintarkastuslakiehdotuksen 14§:n poista-
1037: mista. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuu-
1038: Edellinen olisi myös yhdenmukainen valmis- desta säädetään tilintarkastuslakiehdotuksen
1039: teilla olevan kuntalain kanssa, jossa KHT- ja 44 §:ssä. Lisäksi samasta asiasta on säännökset
1040: HTM -tilintarkastajien toimintamahdollisuudet yhteisölainsäädännössä.
1041: rajataan kokonaisuudessaan pois kuntien tilin- Ammattitilintarkastajat joutuvat toimimaan
1042: tarkastuksesta, ja tämä esitetään kuntalaissa sää- ympäristössä, jossa usein on kyse erittäin suurista
1043: dettäväksi ainoastaan JHTT-tilintarkastajien taloudellisista arvoista. Verrattuna esim. yksit-
1044: toimialueeksi. täisen tilintarkastajan tai tilintarkastustoimiston
1045: omaan varallisuusasemaan ovat nämä taloudelli-
1046: set arvot suuryrityksissä aina niin huomattavat,
1047: Hallinnon tarkastuksen määrittely että mahdollisessa vahingonkorvaustapauksessa
1048: tilintarkastajalla tai tilintarkastustoimistolla ei
1049: Tilintarkastuslakiehdotuksen 17 §:ssä esite- ole mitään mahdollisuutta selviytyä mahdolli-
1050: tään tilintarkastuksen kohteeksi yhteisön tai sää- sesti esitettävistä vaateista. Tilintarkastustoimin-
1051: tiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto. nan riski kasvaa siis äärimmäisen suureksi. Tä-
1052: Vastaava määrittely tilintarkastuksen kohteesta män vuoksi myöskään kattavan vakuutusturvan
1053: 1994vp- LA4 3
1054:
1055: hankkiminen tälle riskille ei taloudellisesti ole toiminnallaan vaikuttaisi merkittävästi vahingon
1056: käytännössä mahdollista. syntymiseen, on pieni. Lisäksi todellisen syy-
1057: Tilintarkastustoiminnan riski tulee saattaa yhteyden osoittaminen tilintarkastajan toimin-
1058: kohtuulliselle tasolle. Keneltäkään yksittäiseltä nan ja syntyneen vahingon välillä on usein mah-
1059: tilintarkastajalta tai heidän muodostamaitaan dotonta, vaikka muodollinen syy-yhteys ja ju-
1060: yhteisöitä ei voida edellyttää sellaista riskinottoa, ridisesti riittävä peruste vahingonkorvauksille
1061: joka realisoituessaan merkitsisi konkurssia yksit- löytyi sikin.
1062: täiselle tilintarkastajalle ja hänen edustamalleen Toisaalta tilintarkastajilla tulee mahdollisessa
1063: tilintarkastustoimistolle ja jolle ei ole järjestettä- huolimattomuus-, laiminlyönti- tms. tapauksessa
1064: vissä kattavaa vakuutusturvaa. Vastaavan peri- olla riittävän suuri taloudellinen sanktio, joka
1065: aatteen tulisi osittain koskea myös yhteisöjen ja osaltaan varmistaa suoritettavan tilintarkastuk-
1066: säätiöiden hallintoneuvostojen, hallitusten, joh- sen laadun säilymisen. Tässä lakialoitteessa on
1067: tokuntien yms. jäseniä ja muita tilivelvollisia. lähdetty siitä, että 3 000 000 markan vahingon-
1068: Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuu- korvausvelvollisuus yksittäisen tilintarkastajan
1069: den rajoittamista puoltaa edellisen lisäksi mm. osalta ja 5 000 000 markan vahingonkorvausvel-
1070: se, että mahdollisessa laiminlyönti-, huolimat- vollisuus tilintarkastajayhteisön osalta muodos-
1071: tomuus- tms. tapauksessa tilintarkastaja ei ole taisi tällaisen sanktion. Mm. Saksassa vastaava
1072: tavoittelemassa itselleen taloudellista etua eikä lainsäädäntöön perustuva vahingonkorvauksen
1073: hän ole mahdollinen edunsaaja, jossa suhteessa yläraja on 500 000 DEM:iä.
1074: hän poikkeaa useassa tapauksessa hallituksen jä- Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuu-
1075: senistä, yhtiön toimivasta johdosta ja osakkeen- desta yhteisölainsäädännössä olevat säännökset
1076: omistajista. Itse vahingon aiheuttamisen osalta tulisi tässä yhteydessä kumota.
1077: taas voidaan todeta, että koska tilintarkastaja ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1078: ole yhteisössä päätöksiä tekevä toimielin eikä
1079: hänellä näin ollen ole mahdollisuuksia suoraan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1080: vaikuttaa tarkastettavan yhteisön tai säätiön toi- lakiehdotuksen:
1081: mintaan, todennäköisyys, että hän tosiasiallisella
1082:
1083:
1084:
1085:
1086: Tilintarkastuslaki
1087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1088:
1089: 1 luku 2luku
1090: Yleiset säännökset Tilintarkastajien hyväksyminen ja rekisteröinti
1091: 1§ 3ja 4 §
1092: Soveltamisala (Kuten hallituksen esityksessä 295/1993 vp)
1093:
1094: Tätä lakia sovelletaan, jollei muualla laissa ole 5§
1095: toisin säädetty:
1096: 1) kirjanpitolain (655173) nojalla kirjanpito- Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastus-
1097: yhteisö
1098: velvollisen yhteisön ja säätiön ( kirjanpitovelvolli-
1099: nen) tilintarkastukseen; sekä Keskuskauppakamarin tilin tarkastuslauta-
1100: 2) muuhun toimintaan, joka on laissa tai kunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastus-
1101: asetuksessa säädetty tilintarkastajan tehtäväksi yhteisöksi osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön tai
1102: 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä tai säätiössä. avoimen yhtiön, jolla on edellytykset toimia riip-
1103: pumattomana tilintarkastusyhteisönä tämän lain
1104: 2§ mukaisesti ja jonka yhtiöjärjestyksen tai yhtiö-
1105: (Kuten hallituksen esityksessä 295/1993 vp) sopimuksen mukaan:
1106: 4 1994vp- LA4
1107:
1108: 1) yhtiön toimialana on tilintarkastus ja siihen 14 §
1109: liittyvä toiminta; (Kuten 15 § hallituksen esityksessä 295/
1110: 2) yli kolme neljännestä avoimen yhtiön yhtiö- 1993 vp)
1111: miehistä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisista
1112: yhtiömiehistä on oltava yhtiössä työskenteleviä
1113: Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkas-
1114: 4luku
1115: tajia tai tilintarkastusyhteisöjä sekä osakeyhtiös-
1116: sä yli kolme neljännestä kaikista osakkeista ja Tilintarkastuksen sisältö
1117: niiden tuottamasta äänimäärästä on oltava yh-
1118: teisössä työskentelevillä Keskuskauppakamarin 15 §
1119: hyväksymillä tilintarkastajilla; (Kuten 16 § hallituksen esityksessä 295/
1120: 3) yli kolme neljännestä osakeyhtiön hallituk- 1993 vp)
1121: sen jäsenistä ja varajäsenistä sekä puheenjohta-
1122: jan ja varapuheenjohtajan on oltava yhtiössä 16 §
1123: työskenteleviä Keskuskauppakamarin hyväksy-
1124: Ti!intarkastuksen kohde
1125: miä tilintarkastajia; sekä
1126: 4) toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan, Tilintarkastus sisältää yhteisön ja säätiön tili-
1127: mikäli yhtiöllä on nämä toimielimet, on oltava kauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallin-
1128: yhtiössä työskenteleviä Keskuskauppakamarin non tarkastuksen. Hallinnon tarkastus käsittää
1129: hyväksymiä tilintarkastajia. sen seikan selvittämisen, onko yhteisön tai sää-
1130: tiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai
1131: 6-8§ vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai
1132: (Kuten hallituksen esityksessä 295/1993 vp) varapuheenjohtaja tai muu vastuuvelvollinen
1133: syyllistynyt yhteisöä tai säätiötä koskevan lain tai
1134: 3luku sen yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai sään-
1135: töjen vastaiseen toimintaan, josta saattaa seurata
1136: Velvollisuus toimituttaa tilintarkastus vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiö-
1137: tä kohtaan.
1138: 9-11 § Emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön ti-
1139: (Kuten hallituksen esityksessä 295/1993 vp) lintarkastajan on myös tarkastettava konserniti-
1140: linpäätös sekä muutoinkin konserniin kuuluvien
1141: 12 § yhteisöjen ja säätiön keskinäisiä suhteita.
1142: Velvollisuus valita KHT-tilintarkastaja tai
1143: -yhteisö
1144: 17-21 §
1145: Vähintään yhden yhtiömiesten, yhtiökokouk- (Kuten 18-22 § hallituksen esityksessä 295/
1146: sen tai vastaavan toimielimen valitseman tilintar- 1993 vp)
1147: kastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväk-
1148: symä ti1intarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jos
1149: yhteisö on arvo paperimarkkinalaissa (495/89) tar- 5luku
1150: koitettu pörssiyhtiö tai sopimusmarkkinayhtiö
1151: taikka jos yhteisössä ja säätiössä vähintään kaksi Tilintarkastajaa koskevat muut säännökset
1152: seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy:
1153: 22-26§
1154: 1) taseen loppusumma edellisen tilikauden ti-
1155: (Kuten 23-27 § hallituksen esityksessä 295/
1156: linpäätöksen mukaan on yli 100 miljoonaa mark-
1157: 1993 vp)
1158: kaa;
1159: 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto edellisen
1160: tilikauden tilinpäätöksen mukaan on yli 200 mil-
1161: 6luku
1162: joonaa markkaa; sekä
1163: 3) palveluksessa edellisen tilikauden aikana on Ohjaus, kehittäminen ja valvonta
1164: keskimäärin ollut yli 200 henkilöä.
1165: 27-39§
1166: 13 § (Kuten 28-40 § hallituksen esityksessä 295/
1167: (Kuten hallituksen esityksessä 29511993 vp) 1993 vp)
1168: 1994vp- LA4 5
1169:
1170: ?luku Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä kor-
1171: vausvastuun jakaantumisesta kahden tai useam-
1172: Erinäiset säännökset man korvausvelvollisen kesken on voimassa,
1173: mitä vahingonkorvauslain (412174) 2 ja 6luvuissa
1174: 40--42§
1175: on säädetty.
1176: (Kuten 41--43 § hallituksen esityksessä 295/ Tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön
1177: 1993 vp) maksettavaksi tämän lain tai yhteisö- ja säätiö-
1178: lain tilintarkastajaa tai tilintarkastusta koskevien
1179: 43 § säännösten vastaisesta toiminnasta tuomittava
1180: Vahingonkorvausvelvollisuus vahingonkorvaus voi yksittäisessä tapauksessa
1181: enimmillään olla 3 000 000 markkaa yksittäisen
1182: Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan tilintarkastajan osalta ja 5 000 000 markkaa tilin-
1183: vahingon, jonka hän on toimiessaan aiheuttanut tarkastusyhteisön osalta.
1184: tahallisesti tai huolimattomuudesta yhteisölle tai
1185: säätiölle. Sama koskee vahinkoa, joka on tätä 44 ja 45 §
1186: lakia, yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka (Kuten 45 ja 46 § hallituksen esityksessä 295/
1187: yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai yhtiösopimusta rik- 1993 vp)
1188: komalla aiheutettu yhteisön osakkaalle, yhtiö-
1189: miehelle tai jäsenelle tai muulle henkilölle. Tilin-
1190: tarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen 8luku
1191: apulaisensa tahallisesti tai huolimattomuudesta
1192: on aiheuttanut. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
1193: Jos tilintarkastajana on hyväksytty tilintar-
1194: kastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä 46ja47§
1195: se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimitta- (Kuten 47 ja 48 §hallituksen esityksessä 295/
1196: misesta. 1993 vp)
1197:
1198:
1199: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
1200:
1201: Olavi Ala-Nissilä Tuula Linnainmaa
1202: 1994vp
1203:
1204: Lakialoite 5
1205:
1206:
1207:
1208:
1209: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi vammaistukilain 2 §:nja
1210: kansaneläkelain 30 a §:n muuttamisesta
1211:
1212:
1213: Eduskunnalle
1214:
1215: Keliakiaa sairastavia on arvioitu olevan Suo- Ruokavaliokustannukset tulisikin korvata ke-
1216: messa noin 10 000, joista 5 000 on todettu diag- liaakikoille vammaistuen ja eläkeläisille eläk-
1217: noosilla. Keliakian dieetistä aiheutuvat ylimää- keensaajien hoitotuen kautta, jolloin korvaus oli-
1218: räiset kustannukset ovat keskimäärin 480 mklkk. si sama koko maassa. Alin vammaistuen määrä
1219: Ylimääräisiä kustannuksia on monissa kunnissa on 407 mklkk ja hoitotuen määrä 272 mklkk.
1220: korvattu harkinnanvaraisesti vammaispalvelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1221: lain mukaisesti vaihtelevin määrin. Taloudellisen
1222: laman myötä kunnat ovat lakkauttaneet keliaa- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
1223: kikoille myönnetyt korvaukset lähes järjestään. kiehdotukset:
1224: Tämä on saattanut heidät kohtuuttomaan tilan-
1225: teeseen varsinkin, jos perheessä on useampia ke-
1226: liakiasta kärsiviä.
1227:
1228:
1229:
1230:
1231: 1.
1232: Laki
1233: vammaistukilain 2 §:n muuttamisesta
1234:
1235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1236: lisätään 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/88) 2 §:ään uusi 3 momentti
1237: seuraavasti:
1238: 2§ si 1 momentin 3 kohdan mukaista vammaistu-
1239: kea.
1240: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on
1241: säädetty, maksetaan henkilölle, joka ohutsuo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kuuta
1242: len sairauden vuoksi ei voi käyttää ruoka- 1994.
1243: valiossa Suomessa viljeltäviä yleisimpiä vilja- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
1244: lajeja sisältäviä tuotteita, ruokavaliosta aiheu- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
1245: tuvien merkittävien kustannusten korvaamisek- piteisiin.
1246:
1247:
1248:
1249:
1250: 240020V
1251: 2 1994vp- LAS
1252:
1253:
1254: 2.
1255: Laki
1256: kansaneläkelain 30 a §:n muuttamisesta
1257:
1258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1259: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 30 a §:ään, sellaisena kuin se
1260: on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (123/88), uusi 6 momentti seuraavasti:
1261:
1262: 30 a § seksi 1 momentin 3 kohdan mukaista hoitotu-
1263: kea.
1264: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
1265: detty, maksetaan henkilölle, joka ohutsuo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kuuta
1266: len sairauden vuoksi ei voi käyttää ruoka- 1994.
1267: valiossa Suomessa viljeltäviä yleisimpiä vilja- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
1268: lajeja sisältäviä tuotteita, ruokavaliosta aiheu- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
1269: tuvien merkittävien kustannusten korvaami- piteisiin.
1270:
1271:
1272: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
1273:
1274: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Anneli Taina
1275: Pekka Leppänen Arja Ojala Outi Ojala
1276: Sinikka Hurskainen Virpa Puisto Kyllikki Muttilainen
1277: Riitta Kauppinen Leea Hiltunen Maija Perho-Santala
1278: Pirjo-Riitta Antvuori Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman
1279: Annikki Koistinen Satu Hassi Ulla Anttila
1280: 1994 vp
1281:
1282: Lakialoite 6
1283:
1284:
1285:
1286:
1287: Luukkainen: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta
1288:
1289:
1290: Eduskunnalle
1291: Arvonlisäverouudistus toteutettiin vuoden Eräs merkittävimmistä syistä siirtyä arvonlisä-
1292: 1993 valtiopäivillä sen aikatauluun ja sisältöön verotukseen on Suomen järjestelmän sopeutta-
1293: liittyvästä laajasta vastustuksesta sekä sen ai- minen Euroopan unionin vaatimuksiin. Suomel-
1294: heuttamista teknisistä vaikeuksista huolimatta. le valittu malli ei kuitenkaan ole ED-todellisuutta
1295: Uudistustajoudutaankin korjaamaan ennen sen vastaava. EU:n jäsenvaltioissa joukkoliikenteen
1296: voimaantuloa. verokanta vaihtelee nollasta kuuteen prosenttiin.
1297: Hallitus on jo ennättänyt antamaan eduskun- Suomessa henkilökuljetuksista on arvonlisävero-
1298: nalle ensimmäisen esityksensä kiireellä säädetyn lain 85 §:n mukaan maksettava veroa 12 prosent-
1299: arvonlisäverolain muuttamisesta. Uuden arvon- tia veron perusteesta. Ehdotan, että henkilökulje-
1300: lisäverolain mukaan uudisrakentamisesta, ra- tusten arvonlisäveroksi säädetään 5 prosenttia,
1301: kennusten perusparannuksesta ja muista raken- mikä vastaa korkeaa eurooppalaista tasoa.
1302: tamispalveluista maksetaan arvonlisäveroa. Joukkoliikennettä koskevat säännökset ar-
1303: Lain 225 §:n mukaan lain voimaan tullessa kes- vonlisäverolaissa ovat muutoinkin kohtuutto-
1304: keneräisistä rakennustöistä suoritetaan veroa mat. Verotettavaa on myös joukkoliikenteen saa-
1305: kuitenkin vain lain voimaantulon jälkeen teh- majulkinen tuki. Julkisyhteisöjen maksamien tu-
1306: dystä työstä. Jos rakennuspalvelu myydään ve- kien tai alijäämien verottaminen johtaa suuriin
1307: rovelvolliselle ostajalle vähennykseen oikeutta- taksakorotuksiin ja heikentää oleellisestijoukko-
1308: vaan tarkoitukseen, tämä voi tehdä arvonlisäve- liikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöauto-
1309: rolain mukaisen vähennyksen myyjän suoritta- liikenteeseen. Seurauksena on todennäköisesti
1310: masta verosta. Teollisuusrakennuksiin sovelle- joukkoliikenteen väheneminen, mikä aiheuttaa
1311: taan kuitenkin liikevaihtoverolain (559/91) 44 ja vakavia liikenne-, yhteiskunta- ja ympäristöpo-
1312: 45 §:ää, jotka oikeuttavat ostajan vähentämään liittisia seurauksia.
1313: 13,5 prosenttia teollisuusrakennuksen tai perus- Tukien ja alijäämän verottamista perusteltiin
1314: parannustyön hankintamenosta. Tämä lasken- lakia säädettäessä sillä, että verottamatta jättä-
1315: nallinen vähennys vastaa piilevän veron määrää. minen merkitsisi verotuen myöntämistä ennes-
1316: Hallituksen esityksessä n:o 3 ehdotetaan raken- tään tuetulle joukkoliikenteelle ja korostaisi sen
1317: nusinvestointien vauhdittamiseksi arvonlisäve- eriarvoista asemaa suhteessa muuhun joukkolii-
1318: rolakia muutettavaksi siten, että kaikista 1 päi- kenteeseen. Tosiasiallisesti tuen ja alijäämän ve-
1319: vänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen aloitetta- rottaminen merkitsee sitä, että valtio verottaa
1320: vista rakennusinvestoinneista saataisiin tehdä kuntataisilta kerättyjen varojen käyttämistä
1321: takautuvasti vastaava vähennys. Ehdotus on si- joukkoliikenteen ylläpitämiseen. Tuen ja alijää-
1322: nänsä kannatettava, koska se laajentaa vähen- män jättäminen verotuksen ulkopuolelle ei vää-
1323: nysoikeuden piiriin kuuluvat perusparannustyöt ristä yritysten keskinäistä kilpailua.
1324: kattamaan myös asuinrakennusten kunnostami- ED-komissio antoi 14.12.1993 vastauksen
1325: sen. Uudistuksella on näin alkuperäistä suurem- Suomen verotavoitteisiin jäsenyysneuvotteluissa.
1326: pi myönteinen vaikutus rakennettuun ympäris- Vastauksesta ilmenee, että EU:n komissio ei hy-
1327: töön. Mielestäni vähennys on kuitenkin jak- väksy Suomen tavoitetta, jonka mukaan joukko-
1328: sotettava toisin kuin hallitus esittää. Koko vä- liikenteen tuet ja alijäämä tulisivat verolle.
1329: hennys on voitava tehdä saman kalenterivuoden Arvonlisäverolakia on muutettava ennen sen
1330: kuluessa: puolet tulisi tehdä vuoden 1994 kesä- voimaantuloa siten, ettei joukkoliikenteen saa-
1331: kuussa ja toinen puolikas jo vuoden 1994 joulu- mia tukia tai toiminnan harjoittamisesta aiheutu-
1332: kuussa eikä vasta tammikuussa 1995. nutta kunnan tai osakaskuntien kattamaa alijää-
1333: 240020V
1334: 2 1994vp-LA 6
1335:
1336: mää lueta veron perusteeseen. Tämä edellyttää myös kotimaiseen käyttöön suoritettaviin ostoi-
1337: lain 79 §:n 1ja 2 momentin sekä 130 §:n 2 momen- hin liittyy vähennysoikeus. Näin voidaan tukea
1338: tin 2 kohdan kumoamista sekä 1 ja 6 §:n muutta- kierrätystä ja uusiokäyttöä myös verotuksenisin
1339: mista. Kuntien ja Pääkaupunkiseudun yhteistyö- ratkaisuin. Jätteiden hyötykäyttöön saaminen
1340: valtuuskunnan tulee olla verovelvollisia henkilö- säästää yhteiskunnan kustannuksia jätehuollos-
1341: kuljetuspalvelujen myynnistä, vaikka toiminta ei sa sekä ympäristönsuojelussa,joten vähennyksel-
1342: tapahtuisi liiketoiminnan muodossa. lä on myös myönteinen taloudellinen vaikutus.
1343: Liikennepoliittisesti on tärkeää, ettei henkilö- 83 §:n 2 momentin mukaan vähennys on lisät-
1344: kuljetustoiminnan harjoittajien verovähennysoi- tävä veron perusteeseen,jos tavara otetaan muu-
1345: keutta rajoiteta muutosten yhteydessä. Rajoitta- hun käyttöön. Säännöstä saatetaan tulkita niin,
1346: misen vaikutus olisi samansuuntainen kuin tu- että esimerkiksi käytettyjen autojen purkaminen
1347: kien lukeminen veron perusteeseen. Tätä voidaan ja saatujen varaosien kunnostaminen katsotaan
1348: pitää eurooppalaisen arvonlisäverojärjestelmän sellaiseksi muutostyöksi, että oikeutta ostovä-
1349: vastaisena. hennykseen ei ole. Tämä vaarantaa käytettyjen
1350: Arvonlisäverolain 83 §:n 1 momentissa sääde- tavaroiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön. Os-
1351: tään veron perusteeksi tehtäväksi 82 prosentin tovähennyssäännöstä tulee muuttaa siten, että
1352: vähennys verollista edelleenmyyntiä varten käy- vähennyksen saa tehdä myös silloin, kun verotto-
1353: tettynä ja verottomana hankitun tavaran osto- mana ja käytettynä ostettu tavara myydään osiin
1354: hinnasta. purettuna tai käytettäväksi raaka-aineena.
1355: Näin määriteltynä vähennysoikeuden ulko- Edellä olevan perusteella ehdotan,
1356: puolelle jäävät kierrätykseen kelpaavan tavaran
1357: ostot kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1358: Vastaava vähennys voidaan kuitenkin tehdä käy- kiehdotuksen:
1359: tetyn tavaran viennistä. J ehdonmukaista on, että
1360:
1361:
1362: Laki
1363: arvonlisäverolain muuttamisesta
1364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1365: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 1 §:n 3 momentti, 79 §,
1366: 83 §:n 1 ja 2 momentti, 85 §:n 1 ja 3 momentti sekä 130 §:n 2 momentti, sekä
1367: lisätään 6 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 229 a § seuraavasti:
1368:
1369: 1§ 83 §
1370: Veron perusteesta saadaan vähentää 82 pro-
1371: Yleisradiotoiminnan harjoittamisen katso- senttia verollista edelleenmyyntiä tai teollisuuden
1372: taan tapahtuvan liiketoiminnan muodossa sil- raaka-aineena käyttämistä varten käytettynä ja
1373: loinkin, kun toiminnan harjoittamiseen saadaan verottomana hankitun tavaran ostohinrrasta.
1374: 79 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Kirjojen osalta vähennys on 89 prosenttia osto-
1375: hinnasta. Vastaavat vähennykset saadaan tehdä
1376: 6§ verotonta ulkomaille tai 70 §:n 1 momentin 8
1377: kohdassa tarkoitetuille matkustajille tapahtuvaa
1378: Kunta ja pääkaupunkiseudun yhteistyöval- edelleenmyyntiä varten käytettynä ja verottoma-
1379: tuuskunta ovat verovelvollisia harjoittamastaan na hankitun tavaran ostohinnasta.
1380: tai järjestämästään henkilökuljetustoiminnasta Jos verollisena edelleenmyytäväksi hankittu
1381: silloinkin, kun toiminta ei tapahdu liiketoimin- tavara, jonka ostohinta on 1 momentin nojalla
1382: nan muodossa. vähennetty, otetaan muuhun tarkoitukseen tai
1383: jos tavaran edelleenmyyntiä koskevaan myynti-
1384: 79 § tositteeseen on tehty myynnistä suoritettavaa ve-
1385: Veron perusteeseen luetaan Oy Yleisradio roa koskeva merkintä, vähennetty määrä on li-
1386: Ab:n valtion radiorahastosta saama korvaus. sättävä veron perusteeseen. Tässä momentissa
1387: Tämä määrä ei sisällä veron osuutta. tarkoitettuna muuhun käyttöön ottamisena ei pi-
1388: 1994vp-LA6 3
1389:
1390: detä käytettyna hankitun tavaran purkamista kennuttajalta ostamastaan tai itse rakentamas-
1391: osiin ja näiden edelleenmyyntiä. taan arvonlisäverollisesta tai 130 ja 131 §:ssä tar-
1392: koitetussa palautukseen oikeuttavassa toimin-
1393: 85 § nassa käyttämästään uudesta rakennuksesta tai
1394: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa- pysyvästä rakennelmasta laskennallisen veron
1395: vien tavaroiden myynnistä ja maahantuonnista jonka suuruus on 13,5 prosenttia rakennuksen tai
1396: suoritettava vero on 12 prosenttia veron perus- rakennelman hankintamenosta. Tätä sovelletaan
1397: teesta: vain rakennuksiin, joiden rakentamiseen on ryh-
1398: 1) majoitustilan tai käyntisataman käyttöoi- dytty 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen,
1399: keuden luovuttaminen; ja vain siltä osin kuin rakentamispalvelua on teh-
1400: 2) elokuvanäytöksen järjestäminen; ty ennen 1 päivää kesäkuuta 1994.
1401: 3) lääkelaissa (395/87) tarkoitettu lääke, lääke- Mitä 1 momentissa säädetään uudisrakennuk-
1402: lain 21 §:n 2 momentissa ja 21 a §:ssä tarkoitetut sesta, sovelletaan myös vanhaan rakennukseen
1403: valmisteet, joita mainituissa lainkohdissa tarkoi- tai pysyvään rakennelmaan kohdistuvaan laajen-
1404: tettuun lupaan tai rekisteröintiin liitetyn ehdon nus-, muutos-, uudistus- ja muuhun vastaavaan
1405: mukaan saadaan myydä ainoastaan apteekista, perusparannustyöhönja työhön käytettyyn tava-
1406: sekä kliininen ravintovalmiste ja niitä vastaava raan.
1407: tuote sekä perusvoide silloin, kun ne oikeuttavat Vähennystä laskettaessa hankintamenona pi-
1408: korvaukseen sairausvakuutuslain (364/63) perus- detään rakennuksen tai pysyvän rakennelman
1409: teella; hankinnasta ja rakentamisesta tai perusparan-
1410: 4) kirja. nuksesta johtuneiden välittömien menojen mää-
1411: rää. Rakennuttajalta ostetun rakennuksen han-
1412: Oy Yleisradio Ab:n valtion radiorahastosta kintamenona pidetään rakennuttajalle aiheutu-
1413: saamasta korvauksesta suoritettava vero on 5 nuHa hankintamenoa. Jos rakennuttajalle aiheu-
1414: prosenttia veron perusteesta. Henkilökuljetus- tunutta hankintamenoa ei voida luotettavasti sel-
1415: palvelujen myynnistä suoritettava vero on 5 pro- vittää, hankintamenoksi katsotaan 80 prosenttia
1416: senttia veron perusteesta. rakennuksesta maksetusta hinnasta.
1417: Siltä osin kuin rakentamispalvelusta tai kiin-
1418: 130 § teistöstä on voitu tehdä tässä pykälässä tarkoitet-
1419: tu vähennys, sovelletaan, mitä 33 §:ssä sääde-
1420: Edellä 1 momentissa tarkoitettu palautus ei tään. Suoritettavan veron määrä on vähennyksen
1421: koske veroa, joka sisältyy yksityiseen kulutuk- määrä.
1422: seen taikka 53 tai 114 §:ssä tarkoitettuun käyt- Vähennyksestä puolet tehdään vuoden 1994
1423: töön tapahtuvaan hankintaan. kesäkuussa ja puolet vuoden 1994 joulukuussa.
1424:
1425: 229 a§
1426: Elinkeinonharjoittaja saa vähennyksenä tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
1427: palautuksena rakennustyön suorittajalta tai ra- kuuta 199 .
1428:
1429:
1430: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
1431:
1432: Hannele Luukkainen
1433: 1994 vp
1434:
1435: -akialoite 7
1436:
1437:
1438:
1439:
1440: Nikula ym.: Ehdotus laiksi korkolain 4 ja 11 §:n muuttamisesta
1441:
1442: Eduskunnalle
1443:
1444: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1445: Korkolain viivästyskorkoa koskevaa 4 pykä- Viivästyskoron sovittelua koskevaa 12 pykä-
1446: ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että koron lää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sovittelu
1447: näärä perustuisi Suomen Pankin peruskorkoon olisi mahdollista, jos koron periminen olisi koh-
1448: a olisi sen mukaan vaihtuva. Viivästyskoron tuutonta. Voimassa olevan säännöksen mukaan
1449: vuotuiseksi määräksi ehdotetaan peruskorkoa li- sovittelu voi tapahtua vain määrätyn tyyppisiin
1450: ;ättynä neljällä prosentilla. Korko olisi tämän- sopimuksiin, kuten asunnon hankintaan liittyen.
1451: h.etkisen peruskoron mukaan 9,25 prosenttia, Sovittelu olisi mahdollista myös aikaisemman
1452: k:un nykyisen säännöksen mukainen kiinteä kor- lain mukaisissa viivästyskoroissa.
1453: ko on 16 prosenttia vuodessa.
1454:
1455:
1456: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1457:
1458: 4 §. Viivästyskorko. Vuoden 1983 alusta voi- vaihteluita ja siten olisi kohtuullisemmassa suh-
1459: maan tulleen korkolain mukaan maksun viiväs- teessa velallisen maksukykyyn. Korkotason ale-
1460: tymistapauksissa suoritettava viivästyskorko on neminen on nyt osoittanut, että lakia säädettäes-
1461: 16prosenttia vuodessa. Viivästyskorkoa on mak- sä omaksuttu ratkaisu kiinteästä ja hyvin kor-
1462: settava myös vahingonkorvaussaataville sekä keasta viivästyskorkoprosentista ei ollut onnistu-
1463: esimerkiksi kaupan purkautuessa palautettavalle nut.
1464: kauppahinnalle tai hinnanalennustapauksissa Jos viivästyskorko olisi alun perin tarkoitettu
1465: palautettavallehinnan osalle. 4 prosentiksi yli peruskoron, sen määrä olisi nyt
1466: Viivästyskoron perusteena olevat saatavat ei- 9,25 prosenttia eli kolmanneksen voimassa ole-
1467: vät aina ole oikeudellisesti selkeitä. Monissa ta- vaa korkoa kohtuullisempi. Korkolain sovelta-
1468: pauksissa maksuvelvollisuus on tulkinnanvarai- misesta kuluneena kymmenenä vuotena saadut
1469: nen ja molemmilla osapuolilla on perustellut kokemukset osoittavat, että kiinteästä korosta
1470: syyt vaatimuksensa esittämiseen ja sen kiistämi- on syytä luopua ja määrätä viivästyskorko neljä
1471: seen. Maksuvelvollisuuden oikeudellinen selvit- prosenttia Suomen Pankin peruskorkoa suurem-
1472: tely saattaa viedä vuosia, jolloin lopulta tuomi- maksi. Laki sallisi edelleen, että peruskorosta
1473: tulle saatavalle määräytyvä 16 prosentin viiväs- voitaisiin sopia toisinkin. Esimerkiksi elinkei-
1474: tyskorko voi nousta puoleen koko saatavan nonharjoittajien välisissä sopimussuhteissa, jois-
1475: määrästä. sa viivästykset ovat muutaman viikon tai kuu-
1476: Myös velallisen omatta syyttään kohtaamat kauden luokkaa, voitaisiin noudattaa korkeam-
1477: maksuvaikeudet, joita erityisesti työttömyys ja paakin korkokantaa. Joissakin tapauksissa myös
1478: lama ovat merkittävästi lisänneet, aiheuttavat alempi korko voisi tulla kysymykseen.
1479: nykyisellä korkoprosentilla kohtuuttomia viiväs- 11 §. Viivästyskoron sovittelu. Korkolain tä-
1480: tyskorkoseuraamuksia. män säännöksen mukaan viivästyskorkoa voi-
1481: Korkolakia säädettäessä esillä oli myös vaih- daan sovitella, jos velallisella on ollut perusteltu
1482: toehto, että viivästyskoron suuruus määräytyisi aihe kieltäytyä maksamasta tai jos maksun vii-
1483: Suomen Pankin peruskoron mukaan ja olisi neljä västyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joi-
1484: prosenttia peruskorkoa suurempi. Näin lasketta- hin velallinen sairauden, työttömyyden tai muun
1485: va viivästyskorko noudattaisi yleisen korkotason erityisen seikan vuoksi on joutunut pääasiallisesti
1486: 240020V
1487: 2 1994vp-LA 7
1488:
1489: omatta syyttään. Sovittelu voi tulla kyseeseen loin, kun viivästys ei ole johtunut maksuvelvolli-
1490: kuitenkin vain asunnonhankkijan taikka lähinnä sen syystä tai moitittavasta käyttäytymisestä.
1491: maatilataloutta harjoittavan hyväksi. Tämän vuoksi ehdotetaan korkolain sovittelu-
1492: Velvoitteiden kohtuullistaminen on mahdol- säännös muutettavaksi yleisempään muotoon,
1493: lista eri lakien mukaan. Yleinen sovittelusäännös joka vastaa muussa lainsäädännössä omaksuttua
1494: sisältyy oikeustoimilakiin ja soveltuu kaikkiin kirjoitustapaa. Sovittelun tuloksena korkopro-
1495: varallisuusoikeudellisiin sopimuksiin, joista ei senttia voidaan alentaa ja koronmaksun aikaruis-
1496: ole toisin säädetty. Myös vahingonkorvauslaissa päivää myöhentää.
1497: on yleinen sovittelusäännös, samoin velkakirja- Voimaantulosäännös. Sovittelusäännös on oi-
1498: laissa sekä eri vuokralaeissa. Korkolain erityis- keusjärjestykseemme sisältyvän yleisen kohtuus-
1499: säännös estää näiden muiden säännösten välittö- periaatteen mukainen. Muutettua sovittelusään-
1500: män soveltamisen viivästyskorkoon, mutta oi- nöstä voidaan siten soveltaa myös ennen lain-
1501: keudessamme voidaan katsoa yleisesti voitavan muutosta voimassa olleeseen I6 prosentin viiväs-
1502: noudattaa kohtuusharkintaa, niin kuin ilmenee tyskorkoon. Muutetut säännökset olisi saatet-
1503: myös oikeuskäytännöstä. tava voimaan viivytyksettä, kun eduskunta on ne
1504: Korkolain sovittelusäännös on kuitenkin sa- hyväksynyt.
1505: namuodoltaan tarpeettoman rajoitettu. Käytän- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
1506: nön kokemukset ovat osoittaneet, että korkean
1507: viivästyskorkoprosentin soveltaminen on johta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1508: nut kohtuuttoman raskaisiin seuraamuksiin sil- kiehdotuksen:
1509:
1510:
1511: Laki
1512: korkolain 4 ja 11 §:n muuttamisesta
1513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1514: muutetaan 20 päivänä elokuuta I982 annetun korkolain (633/82) 4 §:n I momentti ja II§ seuraa-
1515: vasti:
1516: 4§ täytyä maksamasta velkaansa tai jos maksun vii-
1517: Viivästyskoron määrä
1518: västyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joi-
1519: hin velallinen sairauden, työttömyyden tai muun
1520: Velan maksun viivästyessä velallisen on, jollei erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta
1521: toisin ole sovittu, maksettava viivästyneelle mää- syyttään on joutunut, taikka jos viivästyskoron
1522: rälle vuosittain korkoa,joka vastaa Suomen Pan- periminen olisi muuten kohtuutonta ottaen huo-
1523: kin peruskorkoa lisättynä neljällä prosentilla. mioon velallisen ja velkojan asema maksun pe-
1524: rusteen syntyessä ja senjälkeen vallinneet olosuh-
1525: teet sekä muut seikat.
1526: 11§
1527: Viivästyskoron sovittelu
1528: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
1529: kuuta I9 ja sitä sovelletaan myös viivästyskor-
1530: Viivästyskorkoa voidaan sovitella, jos velalli- koon, joka määräytyy aikaisemmin voimassa ol-
1531: sella on katsottava olleen perusteltua aihetta kiel- leen lain mukaan.
1532:
1533:
1534: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
1535:
1536: Paavo Nikula Erkki Pulliainen Tuija Maaret Pykäläinen
1537: Eero Paloheimo Satu Hassi Pekka Haavisto
1538: Hannele Luukkainen Heidi Hautala
1539: 1994 vp
1540:
1541:
1542: Lakialoite 8
1543:
1544:
1545:
1546:
1547: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 32 ja 54 §:n
1548: muuttamisesta
1549:
1550: Eduskunnalle
1551:
1552: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1553:
1554: Lakialaitteessa ehdotetaan työsopimuslakia sekä hotelli- ja ravintola-alan vaikean työttö-
1555: muutettavaksi niin, että työntekijöillä on oikeus myystilanteen vuoksi työntekijät eivät voi tehok-
1556: lain mukaan suorittaa työtään asianmukaiseen kaasti torjua tällaisia vaatimuksia. Tämän vuoksi
1557: työvaatetukseen pukeutuneena. Ehdotuksella nykyistä työsopimuslainsäädäntöä tulee muut-
1558: pyritään antamaan työntekijöille oikeus kieltäy- taa niin, että se antaa tehokkaampaa suojaa nai-
1559: tyä työskentelemästä ilman normaalia työasua, sille heihin kohdistuvia hyväksikäyttöpyrkimyk-
1560: mikäli työnantaja esittää vaatimuksia työn suo- siä vastaan.
1561: rittamisesta vähäpukeisena tai ilman vaatteita. Lisäksi ehdotetaan, että mikäli työnantaja ei
1562: Eräät palvelualojen työnantajat ovat ryhtyneet kunnioita työntekijän oikeutta normaaliin työ-
1563: käyttämään työntekijöidensä alastomuutta pal- asuun, voidaan tällaiseen työnantajaan kohdis-
1564: veluidensa markkinointivälineenä. Liikealan taa sakkorangaistus.
1565:
1566:
1567:
1568: YLEISPERUSTELUT
1569:
1570: Julkisuudessa on esiintynyt lisääntyvässä arvon toteuttamiseen. Mietinnön mukaan sopi-
1571: määrin tietoja siitä, että ravintoloiden ja eräiden mus velvoittaa sopimusvaltiot pidättäytymään
1572: muiden palveluyritysten piirissä on naishenkilö- syrjivistä toimenpiteistä sekä myös aktiivisesti
1573: kunnalta edellytetty työn tekemistä vähäpukeisi- toimimaan syrjinnän poistamiseksi ja edellyttää
1574: na tai lähes alastomina. Tällaisia vaatimuksia on tehokkaan oikeudellisen suojan luomista syrjin-
1575: kohdistettu aivan tavallisissa tarjoilijan työsuh- tätoimia vastaan.
1576: teissa oleviin ilman, että asianomaisia henkilöitä Sopimuksen 1 artiklan mukaan "naisten syr-
1577: olisi palkattu nimenomaisesti ns. strip-tease- jintä" tarkoittaa kaikkea sellaista sukupuolen
1578: esiintyjiksi. perusteella tapahtuvaa syrjintää, poissulkemista
1579: Tällaisen vaatimuksen esittäminen tai painos- tai rajoittamista, jonka vaikutus tai tarkoitus on
1580: tammen tällaiseen menettelyyn on omiaan vaa- heikentää naisille- miesten ja naisten tasa-ar-
1581: rantamaan henkilökunnan valinnanvapautta itse von pohjalta ja siviilisäädystä riippumatta -
1582: päättää omasta kehostaan. Työntekijällä tulee kuuluvien yhtäläisten ihmisoikeuksien ja perus-
1583: olla oikeus työsuhdetta soimiessaan ja työsuh- vapauksien tunnustamista, nauttimista tai to-
1584: teensa jatkuessa edellyttää, että alan yleistä työ- teuttamista poliittisella, taloudellisella, yhteis-
1585: vaatetusta voi käyttää, mikäli työsuhteen ehtoja kunnallisella, sivistyksellisellä, kansalaisoikeuk-
1586: alun perin määriteltäessä ei ole muuta sovittu. siin liittyvillä tai muilla aloilla, tai mitätöidä
1587: Suomi on ratifioinut ja voimaan saattanut lain nämä oikeudet.
1588: tasolla YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen nais- Oikeuskirjallisuudessa tätä säännöstä on tul-
1589: ten syrjinnän poistamisesta (Sääd.kok. 685/1986, kittu niin, että sopimuksen tarkoittaman toimin-
1590: Sop. 68). Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan nan ei välttämättä tarvitse olla sellaista, jonka
1591: sopimuksesta laatiman mietinnön mukaan nimenomaisena tarkoituksena on naisten syrjin-
1592: (UaVM n:o 15/1986 vp) yleissopimus muodostaa tä, vaan riittävää on se, että toiminnan vaikutus
1593: kansainvälisesti sitovat puitteet sopimusvaltioi- on tällainen.
1594: den Iainsäädännölliselle ja muulle kehittämis- Sopimuksen 6 artiklan mukaan sopimusval-
1595: työlle,joka tähtää naisten ja miesten välisen tasa- tioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimen-
1596: 240020V
1597: 2 1994vp-LA8
1598:
1599: piteisiin, lainsäädäntötoimet mukaan lukien, es- hyvän tavan vastaiseen tai kohtuuttomaan eh-
1600: tääkseen kaikenlaisen naisten kaupan ja naisten toon. Työsopimuslain 48 §:n 3 momentin mu-
1601: prostituutiosta hyötymisen. kaan, jos työsopimuksessa olevan muuta kuin
1602: Näillä perusteilla voidaan päätyä perustellusti palkkaa koskevan ehdon soveltaminen olisi hy-
1603: siihen kantaan, että lainsäädäntö, joka sallii vän tavan vastaista tai muuten kohtuutonta, eh-
1604: työnantajalle oikeuden vaatia työntekijältään toa voidaan sovitella tai se jättää huomioon otta-
1605: vähäpukeisena esiintymistä työssään ja oikeuden matta.
1606: yksipuolisesti käyttää alastomuutta kilpailukei- Koska työsopimuslain systematiikka asettaa
1607: nona, ei ole sopusoinnussa kaikkinaisen naisten lainvastaisen työnantajan menettelyn myös ran-
1608: syrjinnän poistamista tarkoittavan yleissopimuk- gaistusseuraamuksen alaiseksi eräissä tapauksis-
1609: sen 1 ja 6 artiklan kanssa. sa, esitämme, että myös piittaamattomuus työn-
1610: Suomalainen lainsäädäntö on tähän asti mah- tekijän oikeudesta asianmukaiseen työvaatetuk-
1611: dollistanut pääsääntöisesti vain jälkeenpäin ta- seen sanktioidaan työsopimuslaissa sakkoran-
1612: pahtuvan puuttumisen työsopimuksessa olevaan gaistuksella.
1613:
1614:
1615:
1616: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1617:
1618: Työturvallisuusongelma alan yleistä työvaatetusta voi käyttää. Työnteki-
1619: jää ei voitaisi työsuhteessaan velvoittaa vähentä-
1620: 32 §:n uusi2 momentti. Lakialoitteessaehdote- mään vaatetustaan, esimerkiksi myynnin edistä-
1621: taan työsopimuslain 32 §:ään uutta 2 momenttia, miseksi ravintolan anniskelutyössä siitä, mitä
1622: jonka ensimmäisessä virkkeessä todettaisiin, että työn tavanomainen suorittaminen kyseisellä alal-
1623: työntekijällä on oikeus käyttää työssään asian- la edellyttää. Lainsäännös ei koskisi tilanteita,
1624: mukaista vaatetusta. joissa jo työhön hakeuduttaessa on selvää, että
1625: Asianmukaisella vaatetuksella tarkoitetaan työ edellyttää riisuuntumista, esimerkiksi ravin-
1626: tässä paitsi yleissitovan työehtosopimuksen mää- tolassa esiintyvänä strip-tease-taiteilijana.
1627: räyksissä edellytettyä pukeutumista myös työ- 54 §:n 1 momentti. Lakiehdotuksessa ehdote-
1628: alan yleistä pukeutumiskäytäntöä. taan työsopimuslain seuraamussäännöstä täy-
1629: Alastomuus voi liittyä tehokeinona joihinkin dennettäväksi niin, että mikäli työnantaja ei nou-
1630: erityisiin ammatteihin, kuten erilaiset taiteilijat, dattaisi työntekijän 32 §:n 2 momentista seuraa-
1631: tanssijat tai näyttelijät, mutta voidaan yleisesti via oikeuksia, vaan edellyttäisi esimerkiksi työ-
1632: arvioida, että minkään perinteisen hyvien tapo- suhteen päättämisen uhalla työn tekemistä ilman
1633: jen mukaisen työtehtävän "yleinen pukeutumis- asianmukaista vaatetusta, voitaisiin tästä langet-
1634: käytäntö" ei edellytä työntekijän alastomuutta ja taa sakkorangaistus. Tämän mukaan työnantaja,
1635: että monissa tapauksissa alastomuus aiheuttaa joka rikkoo 26 §:n 1 momentissa, 32 §:n 2 mo-
1636: jopa suoranaisen työturvallisuusriskin. mentissa, 4 7 tai 52 §:ssä taikka 53 §:n 2 momentis-
1637: Lisäksi säännöksen toisessa virkkeessä esite- sa olevia säännöksiä, on tuomittava työsopimus-
1638: tään, että jos työn laatu tai työolosuhteet tekevät lain säännösten rikkomisesta sakkoon.
1639: erityisen työpuvun taimuun varusteen välttämät-
1640: tömäksi tapaturman tai sairastumisen vaaran
1641: vähentämiseksi, on sellainen suojaväline annetta- Nykyiset säännökset ja tilanne
1642: va työntekijän käytettäväksi.
1643: Työsopimuslain muuttaminen esitetyllä taval- Työntekijän kieltäytymisoikeus riisuutumista
1644: la merkitsisi sitä, että työntekijää ei voitaisi vel- koskeviita vaatimuksilta ei saa riittävää tukea
1645: voittaa ottamaan vastaan sellaista työtä, jossa voimassa olevasta lainsäädännöstä.
1646: hän joutuu pukeutumaan vastoin sanotulla työ- Terveydenhoitolain 46 §:ssä edellytetään, että
1647: alalla sovellettavan yleissitovan työehtosopi- myytäväksi tarkoitettuja elintarvikkeita muun
1648: muksen määräyksiä tai vastoin alan yleistä pu- muassa tarjoiltaessa on meneteltävä siten, että
1649: keutumiskäytäntöä. Säännös rajaisi pukeutumi- terveydellisten epäkohtien syntyminen ja tautien
1650: sen osalta työnantajan tällä hetkellä epäselvää leviäminen mahdollisuuksien mukaan estetään.
1651: työnjohtovaltaa. Terveydenhoitoasetuksen 38 §:n 1 momentissa
1652: Työntekijällä olisi oikeus työsuhdetta soimies- annetaan lisäksi tarkemmat määräykset muun
1653: saan ja työsuhteensa kestäessä edellyttää, että muassa tarjoilijan työpuvusta. Säännöksestä il-
1654: 1994vp-LA8 3
1655:
1656: menee, että elintarvikehuoneistossa elintarvik- Naistyöntekijöiden seksuaalinen ahdistelu
1657: keita käsittelevän henkilön on työssään oltava työpaikoissa, joissa on vaadittu alastomuutta, on
1658: pukeutuneena siististi ja työn laadun edellyttä- selvästi lisääntynyt. Ravintolayrittäjät, jotka
1659: mällä tavalla. Näiden säännösten vuoksi valvon- ovat perustaneet seksiravintoloita tai muuttaneet
1660: taviranomaiset eivät ole kuitenkaan ryhtyneet ravintoloitaan sellaisiksi, ovat varsin häikäile-
1661: toimenpiteisiin, joilla olisi estetty työskentely. mättömästi hyväksikäyttäneet taloudellista hä-
1662: Tasa-arvovaltuutettu ei ole tasa-arvolakia tul- tää, joka Suomen lähialueilla vallitsee, mutta
1663: kitessaan puuttunut ylävartalo paljaana työsken- myös Suomen kotimaista lamaa. Työntekijöiden
1664: telyyn, vaikka tällaiset vaatimukset on kohdistet- ongelmat kansallisuudesta riippumatta ovat täs-
1665: tu lähes yksinomaan naispuolisiin työntekijöihin. sä tapauksessa samat. Tämän vuoksi työsopi-
1666: Työnantajien edellyttämä työskentely ylävartalo muslain muuttaminen on erityisen perusteltua
1667: paljaana tai muuten kiihottavasti vaatetettuna on ottaen huomioon Suomen kansainväliset velvoit-
1668: kohdistunut ensi sijassa palveluelinkeinoissa (ra- teet naisten syrjinnän poistamisesta.
1669: vintolat, huoltoasemat, parturit) työskenteleviin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1670: naisiin. Työnantajat ovat pyrkineet käyttämään
1671: lähes alastomia palvelualan työntekijöitä kilpai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1672: lukeinona. kiehdotuksen:
1673:
1674:
1675:
1676: Laki
1677: työsopimuslain 32 ja 54 §:n muuttamisesta
1678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1679: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 54 §:n 1 momentti, sellai-
1680: sena kuin se on 4 päivänäjoulukuuta 1987 annetussa laissa (935/87), sekä
1681: lisätään 32 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1990 annetulla
1682: lailla (1190/90), uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
1683: seuraavasti:
1684: 32 § 54§
1685: Työnantaja, joka rikkoo 26 §:n 1 momentissa,
1686: Työntekijällä on oikeus työssään käyttää 32 §:n 2 momentissa, 47 tai 52 §:ssä taikka 53 §:n
1687: asianmukaista vaatetusta. Jos työn laatu tai 2 momentissa olevia säännöksiä, on tuomittava
1688: työolosuhteet tekevät erityisen työpuvun tai työsopimuslain säännösten rikkomisesta sak-
1689: muun varusteen välttämättömäksi tapaturman koon.
1690: tai sairastumisen vaaran vähentämiseksi, on
1691: sellainen suojeluväline annettava työntekijän
1692: käytettäväksi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
1693: kuuta 199
1694:
1695: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
1696:
1697: Marjatta Stenius-Kaukonen Arja Alho Satu Hassi
1698: Tuija Maaret Pykäläinen Minna Karhunen Hanna Markkula
1699: Tarja Halonen Pirjo-Riitta Antvuori Lea Mäkipää
1700: Leea Hiltunen Ismo Seivästö Liisa Jaakonsaari
1701: Arja Ojala Sirkka-Liisa Anttila Marja-Leena Viljamaa
1702: Jarmo Wahlström Heli Astala Eila Rimmi
1703: Outi Ojala Osmo Polvinen Iivo Polvi
1704: Juhani Vähäkangas AskoApukka Timo Laaksonen
1705: Ensio Laine Raila Aho Pekka Leppänen
1706: Esko Helle Marjatta Vehkaoja Maija Rask
1707: 1994 vp
1708:
1709: Lakialoite 9
1710:
1711:
1712:
1713:
1714: Hassi ym.: Ehdotus laiksi työturvallisuuslain 9 c §:n muuttamisesta
1715:
1716:
1717: Eduskunnalle
1718:
1719: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1720:
1721: Aloitteessa ehdotetaan työturvallisuuslakiin vista työtehtävistä. Tämä koskee myös tehtäviä,
1722: lisättäväksi säännös, jonka mukaan työntekijällä joissa työnantaja vaatii työntekijää pukeutu-
1723: on oikeus kieltäytyä hänen ihmisarvoaan alenta- maan häntä nöyryyttävään asuun.
1724:
1725:
1726:
1727:
1728: PERUSTELUT
1729:
1730: Työntekijällä on vanhastaan oikeus kieltäytyä lijoihin, jotka ovat alun perin tulleet töihin aivan
1731: työstä, joka vaarantaa hänen henkensä tai ter- erityyppiseen ravintolaan. On esiintynyt myös
1732: veytensä. Fyysinen työsuojelu on maassamme tapauksia, joissa työntekijän itsensä paljastami-
1733: varsin pitkälle kehittynyt. seen liittyviä vaatimuksia on vähitellen lisätty,
1734: Uusi haaste suomalaiselle työelämälle on ns. ääriesimerkkinä tapaus, jossa rinnat paljaana
1735: henkinen työsuojelu. Yhä yleisemmin on havait- työskennellyttä tmjoilijaa on vaadittu paljasta-
1736: tu ne vaarat, joita tietynlaiset työt ja työolosuh- maan myös alavartalonsa asiakkaiden tuijotetta-
1737: teet voivat aiheuttaa työntekijöiden mielenter- vaksi.
1738: veydelle. Psyykkiset seikat aiheuttavat merkittä- Vastaavantyyppistä pukeutumista on joissa-
1739: vän määrän työstä poissaoloista, työperäisistä kin tapauksissa alettu edellyttää myös muissa
1740: sairauksista ja työeläkkeistä. palveluammateissa, esimerkiksi partureissa ja
1741: Yksi keskeisistä työelämän sääntelyn perus- huoltoasemilla.
1742: teista on työntekijän ihmisarvon kunnioittami- Työturvallisuuslain 9 c §:ssä on säännös työn-
1743: nen ja suojeleminen. Työntekijän turvaamisella tekijän oikeudesta kieltäytyä työstä, joka aiheut-
1744: nöyryyttäviltäja ihmisarvoa alentavilta työtehtä- taa työntekijän hengelle tai terveydelle vakavaa
1745: viltä on laajempaakin merkitystä. vaaraa.
1746: Jos työnantaja voi edellyttää työntekijäitä hä- Psyykkisen työsuojelun tavoitteiden toteutta-
1747: nen ihmisarvoaan naisena tai miehenä alentavaa miseksi aloitteessa ehdotetaan säännöstä täyden-
1748: pukeutumista tai käyttäytymistä tai itsensä pal- nettäväksi niin, että kieltäytymisoikeus koskee
1749: jastamista tai muutoin nöyryyttävien työteh- myös työntekijän ihmisarvoa loukkaavia työteh-
1750: tävien suorittamista, suomalainen työelämä ja täviä mukaan lukien työ, jossa työntekijän edel-
1751: koko suomalainen yhteiskunta saa kielteisen lei- lytetään paljastavan itseään nöyryyttäväliä tai
1752: man tällaisesta työntekijän nöyryytyksestä. muuten suomalaisessa yhteiskunnassa epätavan-
1753: Viime vuosina yleistynyt seksibisnes perustuu omaisella tavalla.
1754: juuri edellä kuvatun laiseen työntekijän kohte- Kieltäytymisoikeuttaan käyttävää työntekijää
1755: luun. Erotiikkabaareissa ja -ravintoloissa nais- kohtaan ei työnantaja tietenkään saa käyttää
1756: tarjoilijoilta vaaditaan esiintymistä vaatetuk- minkäänlaisia sanktioita. Päinvastoin työsuoje-
1757: sessa, joka poikkeaa täysin suomalaisen yhteis- luviranomaiset voisivat puuttua tällaisen työpai-
1758: kunnan normaaleista tavoista. Eräissä ravinto- kan epäkohtiin valvontavaltansa puitteissa.
1759: loissa ei myöskään kunnioiteta työntekijöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1760: ruumiillista koskemattomuutta, vaan hyväksy-
1761: tään se, että asiakkaat koskettelevat tarjoilijoita. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1762: Tällaisia vaatimuksia on kohdistettu myös tarjoi- kiehdotuksen:
1763: 240020V
1764: 2 1994vp- LA9
1765:
1766: Laki
1767: työturvallisuuslain 9 c §:n muuttamisesta
1768:
1769: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1770: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 9 c §:n 1 momentti,
1771: sellaisena kuin se on 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa laissa (287/88), seuraavasti:
1772:
1773: Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä teeltaan hänen ihmisarvoaan alentavaa tai nöy-
1774: ryyttävää, mukaan lukien työ, jossa edellytetään
1775: 9c§ työntekijän ihmisarvoa alentavaa tai nöyryyttä-
1776: Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työnteki- vää vaatetusta.
1777: jän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai
1778: terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä
1779: tällaisen työn tekemisestä. Oikeus pidättäytyä Tämä laki tulee voimaan päivänä
1780: työstä työntekijällä on myös, jos työ on luon- kuuta 199 .
1781:
1782:
1783: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1994
1784:
1785: Satu Hassi Paavo Nikula Tuija Maaret Pykäläinen
1786: Pekka Räty Sinikka Hurskainen Ensio Laine
1787: Marjatta Vehkaoja Leena Luhtanen Maija Rask
1788: Erja Lahikainen Marja-Leena Viljamaa LeaMäkipää
1789: Tellervo Renko Jouko Jääskeläinen Arja Ojala
1790: Heidi Hautala Erkki Tuomioja Heikki Rinne
1791: Ismo Seivästö Ulla Anttila Hannele Luukkainen
1792: Pekka Haavisto
1793: 1994vp
1794:
1795: Lakialoite 10
1796:
1797:
1798:
1799:
1800: Röntynen: Ehdotus laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1801: annetun lain 40 §:n muuttamisesta
1802:
1803:
1804: Eduskunnalle
1805:
1806: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an- Valtion obligaatioiden käyttö maksuvälineenä
1807: netun lain mukaan perustamishankkeiden val- olisi rahoitusvaihtoehto,joka helpottaisi kuntien
1808: tionosuus maksetaan joko rakennusaikaisena tai taloutta. Obligaatioiden korkoa ja maksuaikaa
1809: jälkirahoitteisena siten, että hankkeeseen myön- porrastamaila voidaan heikommassa asemassa
1810: nettävä valtionosuus maksetaan tasaerin raken- olevia kuntia tarvittaessa tukea varakkaampia
1811: nuksen valmistumista seuraavien seitsemän vuo- enemmän.
1812: den aikana. Edellä olevan perusteella ehdotan,
1813: Viime vuosina hankkeita on voitu toteuttaa
1814: lähinnä jälkirahoitteisina. Myös alimpien kanto- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1815: kykyluokkien kunnissa hankkeita on rahoitettu kiehdotuksen:
1816: jälkirahoitteisina, mikä on lisännyt köyhempien
1817: kuntien velkaantumista.
1818:
1819:
1820: Laki
1821: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 40 §:n muuttamisesta
1822:
1823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1824: lisätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/92)
1825: 40§:ään,
1826: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 ja 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetuissa laeissa
1827: (1687/92ja 718/93), uusi 5 momentti seuraavasti:
1828:
1829: 40§ osuus voidaan kunnan suostumuksella maksaa
1830: Maksaminen myös valtion obligaatioina.
1831:
1832: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1833: Edellä 4 momentissa myönnettävä valtion- kuuta 199.
1834:
1835:
1836: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
1837:
1838: Kalle Röntynen
1839:
1840:
1841:
1842:
1843: 240020V
1844: 1994 vp
1845:
1846: Lakialoite 11
1847:
1848:
1849:
1850:
1851: Kaarilahti ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n muut-
1852: tamisesta
1853:
1854:
1855: Eduskunnalle
1856:
1857: Lakialaitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjes- Valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n muuttaminen
1858: tystä muutettavaksi siten, että lakiesitykset käsi- edellyttää myös eduskunnan työjärjestyksen
1859: tellään esittelyn ja siitä käytävän lähetekeskuste- muuttamista. Eduskunnan työjärjestyksen 44 §:n
1860: lun lisäksi kahdessa täysistunnossa nykyisen kol- 2 ja 3 momenttia tulisi muuttaa seuraavasti:
1861: men sijasta. "Lainsäädäntöasian ensimmäisessä käsittelys-
1862: Hallituksen antamien lakiesitysten määrä on sä tehtäväksi aiottu muutosehdotus, jota ei ole
1863: kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 1930 hallituk- asiakirjoissa, on mikäli mahdollista jätettävä kir-
1864: sen esityksiä laeiksi annettiin 79 kun taas vuonna jallisena ilman perusteluja viimeistään kolme
1865: 1993 määrä oli 310 esitystä. Lisääntyvä kansain- tuntia ennen täysistuntoa keskuskansliaan. Eh-
1866: välinen yhteistyö ja ETA-sopimuksen hyväksy- dotus on monistettuna jaettava edustajille ennen
1867: misestä johtuva lakien yhdenmukaistaruistarve kuin siitä tehdään päätös täysistunnossa. Puhe-
1868: kasvattanevat annettavien esitysten määrää. mies voi erityisestä syystä esitellä äänestettäväksi
1869: Lainsäädäntötyön kehittäminen on välttämätön- muullakin tavoin tehdyn ehdotuksen.
1870: tä, jotta asioihin voi riittävällä huolellisuudella ja Lainsäädäntöasian toisessa käsittelyssä ja
1871: tarkkuudella perehtyä. muun asian kuin valtion talousarvion ainoassa
1872: Erikoisvaliokunnan mietinnön valmistuttua käsittelyssä tehtävään ehdotukseen, joka koskee
1873: lakiesitysten täysistuntokäsittelyt ovat muodolli- eduskunnan toivomuksen esittämistä tai peruste-
1874: sia päätöksentekotilanteita. Tosiasiallinen vai- luja, sovelletaan vastaavasti, mitä 2 momentissa
1875: kuttaminen ja perehtyminen tapahtuu täysis- on säädetty."
1876: tunnossa käytävässä lähetekeskustelussa, jossa Lakiehdotuksen käsittelyyn liittyvät toimen-
1877: annetaan evästyksiä valiokuntatyöskentelyä var- piteet saattavat edellyttää eduskunnan työjärjes-
1878: ten. Varsinaista päätöksentekoa voidaan nopeut- tyksen muuttamista muiltakin osin. Asian jatko-
1879: taa ja yksinkertaistaa ilman, että edustajan vai- valmistelussa tuleekin ottaa huomioon kaikki ne
1880: kuttamismahdollisuuttaja osallistumista lakiesi- tilanteet, joita valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n
1881: tyksen käsittelyyn heikennetään. muutos aiheuttaa myös eduskunnan työjärjes-
1882: Asioiden lopullinen käsittely tapahtuu edus- tykseen.
1883: kunnan täysistunnossa kolmen eri käsittelyn alai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1884: sena. Siirtyminen kahteen varsinaiseen käsitte-
1885: lyyn nykyisen kolmen sijasta, joka on jäänne his- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1886: toriasta, jättäisi edustajille enemmän aikaa kiehdotuksen:
1887: lain tutkimiseen.
1888:
1889:
1890:
1891:
1892: 240020V
1893: 2 1994 vp - LA 11
1894:
1895:
1896: Laki
1897: valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n muuttamisesta
1898:
1899: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
1900: tavalla,
1901: kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä marraskuuta
1902: 1990 annetussa laissa (1056/90), sekä
1903: muutetaan 66 §:n 1 ja 3-7 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1, 3 ja 4 momentti mainitussa 30
1904: päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa ja 7 momentti 28 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa
1905: (818/92), seuraavasti:
1906:
1907: 66 § päätyttyä, esitellään asia lopullisesti ratkaista-
1908: Jos erikoisvaliokunnan mietintö koskee la- vaksi; ja eduskunta voi silloin joko muuttamatta
1909: kiehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä, on hyväksyä lakiehdotuksen, sellaisena kuin se on
1910: asia eduskunnan täysistunnossa otettava kahden ensimmäisessä käsittelyssä päätetty, taikka hylä-
1911: eri käsittelyn alaiseksi. tä sen.
1912: Ensimmäisessä käsittelyssä esitellään erikois- Lakiehdotus,joka toisessa käsittelyssä on saa-
1913: valiokunnan mietintö ja annetaan eduskunnan vuttanut äänten enemmistön, voidaan kuitenkin
1914: jäsenille tilaisuus lausua käsityksensä asiasta, panna lepäämään, jos kysymyksessä on ehdotus
1915: minkä jälkeen eduskunta tekee päätöksen kusta- sellaiseksi laiksi, joka heikentää toimeentulon la-
1916: kin sen eri kohdasta. Jos valiokunnan ehdotus kisääteistä perusturvaa, eikä ehdotus koske ve-
1917: kaikin puolin hyväksytään, julistetaan ensimmäi- rosta säätämistä tai valtiosopimukseen sisälty-
1918: nen käsittely päättyneeksi. Muussa tapauksessa vien määräysten hyväksymistä. Ehdotus lepää-
1919: lähetetään lakiehdotus sanamuodoltaan sellaise- määnjättämisestä on tehtävä ennen kuin päätös-
1920: na kuin se eduskunnan päätöksellä on hyväksytty esitys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkää-
1921: suureen valiokuntaan, joka voi puoltaa ehdotus- misestä on tehty, ja jos lakiehdotus ei raukea
1922: ta sellaisenaan tai muutettuna taikka esittää sen äänestyksessä, asia on pantava pöydälle seuraa-
1923: hylättäväksi. Jos suuri valiokunta on ehdottanut vaan täysistuntoon. Jos ehdotusta lepäämään jät-
1924: muutoksia, päättää eduskunta niiden hyväksy- tämisestä tällöin kannattaa vähintään kolmasosa
1925: misestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen asian eduskunnan kaikista jäsenistä, jää lakiehdotus
1926: ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi. sanamuodoltaan semmoisena kuin se on toisessa
1927: Jos valiokunnan mietintö sisältää lakiehdo- käsittelyssä hyväksytty, lepäämään seuraavien
1928: tuksen, ei ensimmäisessä käsittelyssä saa tehdä varsinaisten valtiopäivien jälkeen pidettäviin var-
1929: ehdotusta lakiehdotuksen hylkäämisestä. sinaisiin valtiopäiviin. Vaalikauden viimeisiltä
1930: Asian ensimmäisen käsittelyn kestäessä voi valtiopäiviltä lakiehdotus jää kuitenkin lepää-
1931: eduskunta vaatia uuden lausunnon siltä erikois- mään ensimmäisiin vaalien jälkeen pidettäviin
1932: valiokunnalta, joka asian on valmistellut, tai jol- varsinaisiin valtiopäiviin.
1933: takulta muulta erikoisvaliokunnalta. Sama oi-
1934: keus on suurella valiokunnalla. Tämä laki tulee voimaan päivänä
1935: Toisessa käsittelyssä, joka tapahtuu aikaisin- kuuta 199 .
1936: taan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn
1937:
1938: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
1939:
1940: Marjut Kaarilahti Paavo Nikula Johannes Koskinen
1941: Tarja Halonen EskoHelle Sulo Aittoniemi
1942: Bjarne Kallis Gunnar Jansson Ismo Seivästö
1943: JörnDonner Väinö Saario Tuula Unnainmaa
1944: Kari Rajamäki Päivi Varpasuo Ensio Laine
1945: Oiva Savela Tuulikki Ukkola Olavi Ala-Nissilä
1946: Timo Ihamäki Riitta Jouppila Ritva Laurila
1947: Minna Karhunen Matti Lahtinen Kalevi Lamminen
1948: Pirjo-Riitta Antvuori Kaarina Dromberg Heikki A. Ollila
1949: LasseNäsi Olli Rehn Raimo Vistbacka
1950: Jan-Erik Enestam
1951: 1994 vp
1952:
1953: Lakialoite 12
1954:
1955:
1956:
1957:
1958: Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi koulutus- ja sapattivapaakokeilusta
1959:
1960:
1961:
1962: Eduskunnalle
1963:
1964: Suomessa on massatyöttömyyden seuraukse- Koulutus- ja sapattivapaata on alettu kokeilla
1965: na pohdittu myös uusia tapoja vaikuttaa työttö- laajemmin Tanskassa. Myös Suomessa yksittäi-
1966: myyteen talous- ja työvoimapolitiikan lisäksi. On siä kokeiluja on tehty yrityksissä ja kunnissa.
1967: ilmeistä, että näillä sinänsä ensisijaisilla keinoilla Kokemukset ovat tähän mennessä olleet hyviä ja
1968: ei yhä pahenevaa rakenteellista työttömyysongel- jäljestelmä on otettu innostuneesti vastaan.
1969: maa voida voittaa. Lakialoite on laadittu mahdollisimman pitkäl-
1970: Eräinä uusina keinoina on harkittuja selvitet- le Tanskan mallin mukaiseksi. Tanskassa järjes-
1971: ty koulutuspolitiikan käyttöä osana työttömyy- telmään liittyy myös lastenhoitovapaa, mikä
1972: den hoitoa. Tämä tarkoittaa työttömien työvoi- Suomessa on ennestään järjestetty.
1973: mapoliittisen koulutuksen lisäksi myös sitä, että Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi kolmi-
1974: työssä olevia koulutukseen rohkaisemaila voitai- vuotinen laki koulutus- ja sapattivapaakokeilus-
1975: siin vapauttaa työpaikkoja työttömyyden lievit- ta. Tavoitteena olisi saada kokemuksia työn ja
1976: tämiseksi. Tällaisen koulutussijaisuuden hyöty koulutuksen yhteensovittamisesta, työajan jous-
1977: olisi ilmeinen: vanha työntekijä voisi kehittää tavoittamisesta sekä työn jakamisesta.
1978: ammattitaitoaan ja työtön saisi työtä. Työnanta- Koulutus- tai sapattivapaa voisi kestää vuo-
1979: jan kohdalla koulutetun työvoiman saaminen den. Vapaasta olisi sovittava työnantajan kanssa.
1980: epäilemättä kompensoisi pidemmällä tähtäimel- Vapaalle siirtyneellä olisi oikeus palata entisiin
1981: lä sijaisen työhönohjaamisesta aiheutuneen ly- taikka niitä vastaaviin työtehtäviin. Koulutusva-
1982: hytaikaisen kitkan. paalle siirtymisen edellytyksenä on, että henkilö
1983: Sama idea pätee myös ns. sapattivapaaseen, on hyväksytty ammattilliseen tai yleissivistävään
1984: jossa tietyn ajan kestävällä vetäytymisellä työelä- perus- tai jatkokoulutukseen.
1985: mästä voidaan saavuttaa työn tuottavuuden nou- Koulutus- tai sapattivapaalta maksettaisiin
1986: sua, eläkkeellesiirtymisiän pidentymistä, mah- korvausta työttömyysturvalain yleisperiaattei-
1987: dollisuuksia itsensä kehittämiseen ja yleisen den mukaisesti. Edellytyksenä olisi, että työnan-
1988: motivaation parantumista. Sapattivapaa on oiva taja palkkaa vapaalle siirtyneen työntekijän tilal-
1989: esimerkki vapaaehtoisesta työn uudelleenjaka- le työttömän henkilön. Koulutusvapaalle siirty-
1990: misesta. neen korvaus olisi työttömyysturvalain mukaisen
1991: Koulutus- ja sapattivapaan ongelmana on ansio- tai peruspäivärahan suuruinen. Sapattiva-
1992: nähty kustannukset. Ottaen huomioon työttö- paalle siirtyneen korvaus olisi alempi.
1993: myydestä aiheutuvat kustannukset ei järjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1994: män kokeilemisesta aiheudu nykyoloissa lisäkus-
1995: tannuksia. Siksi nykyinen tilanneon-tavallaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1996: valitettavasti - otollisempi uusien jäljestelmien kiehdotuksen:
1997: kokeilemiselle kuin nousukausi.
1998:
1999:
2000:
2001:
2002: 240020V
2003: 2 1994 vp - LA 12
2004:
2005: Laki
2006: koulutus- ja sapattivapaakokeilusta
2007:
2008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2009: 1§ edellytyksellä, että hänen sijaisekseen palkataan
2010: Lain tavoite työtön työnhakija.
2011: Koulutusvapaalle siirtyvä henkilö saa koulu-
2012: Lain tavoitteena on saada kokemuksia jousta- tusvapaan ajalta korvauksena työttömyysturva-
2013: vasta työn ja koulutuksen yhteensovittamisesta, lain mukaisen perus- tai ansiopäivärahan sen
2014: yksilöllisestä elinikäisen työajan joustavoittami- mukaan, mihin hän olisi oikeutettu työttömyy-
2015: sesta sekä vapaaehtoisuuteen perustuvasta työn den aikana.
2016: uudelleenjakamisesta. Sapattivapaan ajalta korvaus on 80 prosenttia
2017: edellä 2 momentissa tarkoitetusta korvauksesta.
2018: 2§ Muutoin korvaukseen sovelletaan, mitä työt-
2019: Koulutus- ja sapattivapaan käyttö tömyyspäivärahasta on säädetty.
2020:
2021: Koulutus- ja sapattivapaalle voi siirtyä työ- tai
2022: virkasuhteessa oleva henkilö, jolla olisi työttö- 4§
2023: myyden perusteella oikeus saada työttömyystur-
2024: Erinäisiä säännöksiä
2025: valain mukaista työttömyysturvaa ja joka sopii
2026: asiasta työnantajansa kanssa. Työvoimaviranomaiset seuraavat koulutus- ja
2027: Sopimus voidaan tehdä enintään yhden vuo- sapattivapaan käyttöä. Korvauksen maksami-
2028: den ajaksi. Koulutus- tai sapattivapaalle siirty- sesta huolehtii asianomainen työttömyyskassa
2029: neellä henkilöllä on oikeus palata entisiin taikka tai kansaneläkelaitos.
2030: niitä vastaaviin työtehtäviin. Työnantajan on ilmoitettava koulutus- tai sa-
2031: Koulutusvapaan käytön edellytyksenä on, pattivapaalle siirtymisestä työvoimaviranomai-
2032: että henkilö on hyväksytty ammatilliseen tai sille ja korvauksen maksajalle.
2033: yleissivistävään perus- tai jatkokoulutukseen. Tarkempia määräyksiä koulutus- ja sapattiva-
2034: paan käytöstä annetaan asetuksella.
2035: 3§
2036: Koulutus- ja sapattivapaalta saatava korvaus
2037: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
2038: Koulutus- ja sapattivapaalle siirtyvä saa kou- ta 1994. Se on voimassa 30 päivään kesäkuuta
2039: lutus- ja sapattivapaan ajalta korvauksen sillä 1997.
2040:
2041:
2042: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
2043:
2044: Jukka Gustafsson Matti Luttinen Tuulikki Hämäläinen
2045: Riitta Jouppila Iiris Hacklin Aarno von Bell
2046: Antero Kekkonen Kari Rajamäki Liisa Jaakonsaari
2047: Johannes Koskinen Reijo Laitinen Ulpulivari
2048: Raimo Vuoristo Tarja Kautto Pentti Lahti-Nuuttila
2049: Anna-Liisa Kasorineo Kari Urpilainen Jussi Ranta
2050: Erja Lahikainen Marjatta Vehkaoja Marja-Leena Viljamaa
2051: Lauri Metsämäki Riitta Myller Jukka Roos
2052: Heikki Rinne Leena Luhtanen Kyllikki Muttilainen
2053: Jan-Erik Enestam ArmasKomi Outi Ojala
2054: Jarmo Wahlström Eila Rimmi Riitta Kauppinen
2055: Tellervo Renko Marjut Kaarilahti Leila Lehtinen
2056: Juhani Vähäkangas Matti Väistö Pertti Paasio
2057: Markku Lehtosaari Bjarne Kallis RailaAho
2058: 1994 vp - LA 12 3
2059:
2060: Arja Alho Minna Karhunen Maija Perho-Santala
2061: Raimo Liikkanen Kirsti Ala-Harja Mirja Ryynänen
2062: Pirjo-Riitta Antvuori Aino Suhola Timo Kalli
2063: Juhani Alaranta Olli Rehn Leea Hiltunen
2064: Paavo Lipponen Erkki Tuomioja Claes Andersson
2065: Håkan Nordman Eeva-Liisa Moilanen MatsNyby
2066: Hannu Kemppainen Markku Laukkanen Jaakko Laakso
2067: Markku Rossi Virpa Puisto Matti Vähänäkki
2068: Jouni Backman Timo Roos Mikko Rönnholm
2069: Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen Lea Savolainen
2070: Matti Louekoski Jouko Skinnari Antti Kalliomäki
2071: Martti Korhonen Iivo Polvi Tarja Halonen
2072: Arja Ojala Markku Vuorensola Maija-Liisa Lindqvist
2073: Pekka Räty Osmo Polvinen Heikki A. Ollila
2074: Marja-Liisa Tykkyläinen Heli Astala Heidi Hautala
2075: Jouko Jääskeläinen AskoApukka Pirkko Laakkonen
2076: Timo Laaksonen Hannele Luukkainen Tina Mäkelä
2077: Esko Seppänen Tuulikki Ukkola Ismo Seivästö
2078: Sulo Aittoniemi Anssi Rauramo Maija Rask
2079: Pekka Haavisto Tuija Maaret Pykäläinen Eva Biaudet
2080: Pekka Leppänen Raimo Vistbacka Paavo Nikula
2081: Hanna Markkula Ensio Laine Esko Helle
2082: Margareta Pjetikäinen Eeva Kuuskoski LeaMäkipää
2083: Marita Jurva Eero Paloheimo Esko-Juhani Tennilä
2084: Ulla Anttila
2085: 1994 vp
2086:
2087: Lakialoite 13
2088:
2089:
2090:
2091:
2092: Björkenheim ym.: Ehdotus laiksi kilpailunrajoituksista annetun
2093: lain 2 §:n muuttamisesta
2094:
2095:
2096: Eduskunnalle
2097: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2098:
2099: Aloitteessa ehdotetaan kilpailunrajoituksista pykälän muuttamisesta siten, että laissa selvenne-
2100: 'annetun lain 2 §muutettavaksi siten, että lakia ei tään sen soveltamista maataloustuottajien yhteis-
2101: sovelleta metsätaloustuottajien tai heidän yhtei- toimintaan maataloustuotteiden alkutuotannos-
2102: söjensä tekemiin metsätaloustuotteiden alkutuo- sa. Lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi sa-
2103: tantoa koskeviin sopimuksiin tai näihin rinnas- manaikaisesti tämän hallituksen esityksen kans-
2104: tettaviin menettelyihin. Hallitus on antanut sa.
2105: 5.11.1993 esityksen (HE 275/1993 vp) kyseisen
2106:
2107:
2108:
2109: PERUSTELUT
2110:
2111: Toimiva kilpailulainsäädäntö edistää elinkei- Metsätilanomistajat myyvät puuta keskimää-
2112: noelämän tehokkuutta ja tuottavuutta sekä pa- rin viiden vuoden välein. Näin ollen he saavat
2113: rantaa kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä pi- omien myyntiensä kautta puun hinta- ja muuta
2114: demmällä aikavälillä. Toisaalta se saattaa aiheut- markkinainformaatiota viiden vuoden välein.
2115: taa lyhytaikaista tehottomuutta ja resurssien Maatilametsänomistajista suurin osa saa pääasi-
2116: haaskausta. allisen toimeentulonsa maataloudesta. He myy-
2117: Kansantaloutemme kasvun perusta on toistu- vät puuta useammin kuin metsätilanomistajat
2118: vasti sälytetty pääosin metsäteollisuuden varaan. Puunmyyntien väli on keskimäärin kolme vuot-
2119: Näin ollen on tärkeää, että metsäteollisuuden ta, eli kyse ei heidänkään osaltaan ole ammatti-
2120: puuhuolto toimii mahdollisimman häiriöttömäs- maisesta puun myynnistä.
2121: ti. Lisäksi metsänhoitotöin sekä hakkuin on tar- Puuta jalostava teollisuus puolestaan on kes-
2122: peen huolehtia metsiemme tilasta tavalla, joka kittynyttä, ja se on jakanut toimintansa myös
2123: takaa metsäteollisuudellemme parhaan mahdol- alueellisesti. Kuusi suurinta ostajaa ostaa teolli-
2124: lisen puuraaka-aineen tulevaisuudessakin ja joka suudelle sen käyttämästä yksityismetsistä myy-
2125: on metsien terveyden ja biologisen monimuotoi- dystä raakapuusta runsaat 80 %. Kyseiset ostajat
2126: suuden säilyttämisen kannalta tarpeen. ostavat käytännössä kaiken kuitupuun.
2127: Viimeisten tietojen mukaan yksityismetsän- Voimassa oleva kilpailunrajoituslaki ja sitä
2128: omistajista on 52 % ns. metsätilanomistajia eli toteuttavan kilpailuviraston toiminta perustuu
2129: sellaisia henkilöitä,jotka saavat pääasiallisen toi- ajatukseen, että kilpailu tehostaa ja uudistaa ta-
2130: meentulonsa muusta kuin maatilataloudesta. louselämämme rakenteita. Vain kilpailu on suo-
2131: Heidän hallussaan oleva metsäpinta-alan osuus jelun tarpeessa, koska sen uskotaan pitkällä aika-
2132: yksityismetsistä on 44 %. Ennusteiden mukaan välillä ratkaisevan kaikki ongelmat.
2133: ns. metsätilanomistajien lukumäärä ja omistus- Vaikka kaikilla kilpailuun osallistuvilla on
2134: osuus lisääntyy edelleen. teoriassa samat lähtökohdat, rajoitetuilla puu-
2135: Ammatinharjoittamisen perusteella ryhmitel- markkinoillamme ei käytännössä koskaan voida
2136: tynä metsänomistajista on eläkeläisiä 36 %, pal- saavuttaa täydellistä vapautta. Teorian sovelta-
2137: kansaajia 27 %, maa- ja metsätalousyrittäjiä minen hyödyttää monopoli- tai määräävässä
2138: 32 % ja muita yrittäjiä 5 %. markkina-asemassa olevia tahoja. Samanaikai-
2139: 240020V
2140: 2 1994 vp - LA 13
2141:
2142: sesti tuhotaan historiallisen kehityksen myötä mahdollisuutta taata teollisuuden tarvitsemaa
2143: markkinatasapainon saavuttamiseksi kehittynei- tasaista raaka-ainehuoltoa saati sitten tervettä
2144: tä pienten elinkeinonharjoittajien yhteistyöra- kilpailua puuraaka-aineesta.
2145: kenteita, jotka kilpailua rajoittavina on laissa Kilpailuviraston kannanottojen mukaan kai-
2146: kielletty. Tuloksena on markkinoiden keskitty- kenlainen horisontaalinen hintayhteistyö on kiel-
2147: minen, joka eliminoi tehokkaasti kilpailun tule- letty siitäkin huolimatta, että se on metsäsektoril-
2148: vaisuudessa. la havaittu ainoaksi mahdollisuudeksi taata yh-
2149: Metsätalouteen nykyinen kilpailunrajoitusla- teiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot. Kui-
2150: ki soveltuu erityisen huonosti ostajatahon keskit- tenkin lainsäätäjä on mm. laissa metsänhoitoyh-
2151: tyneisyyden vuoksi. Yksittäinen puunmyyjä koh- distyksistä myöntänyt yksityismetsätalouden eri-
2152: taa markkinamekanismin useimmiten vain siten, tyisaseman. Tämä erityisasema tulisi tunnustaa
2153: että hän voi päättää, hyväksyykö yhden tarjouk- myös kilpailuoikeudellisessa suhteessa, kuten
2154: sen vai jättääkö kaupan tekemättä. Harvoilla Norjassa on tehty.
2155: puunmyyjillä on nykytilanteessa useita, todelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2156: seen tarjouskilpailuun perustuvia vaihtoehtoisia
2157: tarjouksia, joista voisi valita. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2158: Markkinavoimilla ei ole teoreettistakaan kiehdotuksen:
2159:
2160:
2161:
2162:
2163: Laki
2164: kilpailunrajoituksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2166: muutetaan kilpailunrajoituksista 27 päivänä toukokuuta 1992 annetun lain (480/92) 2 §:n 1 moment-
2167: ti sekä
2168: lisätään 2 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
2169:
2170: 2§ (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 275/
2171: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 275/ 1993 vp)
2172: 1993 vp)
2173: Tätä lakia ei sovelleta maa- ja metsätalous-
2174: tuottajien tai heidän yhteisönsä tekemiin, maa- ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
2175: metsätaloustuotteiden alkutuotantoa koskeviin kuuta 1994.
2176: sopimuksiin, päätöksiin tai näihin rinnastettaviin
2177: menettelyihin.
2178:
2179: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
2180:
2181: Rose-Marie Björkenheim Tellervo Renko Johannes Leppänen
2182: Bjarne Kallis Juhani Alaranta Markku Laukkanen
2183: Jukka Vihriälä LasseNäsi Markku Lehtosaari
2184: Kyösti Virrankoski Maija Perho-Santala AinoSuhola
2185: AapoSaari Raili Puhakka Esko Jokiniemi
2186: Raimo Liikkanen Pentti Mäki-Hakola Markku Koski
2187: Sirkka-Liisa Anttila Heikki A. Ollila Henrik Westerlund
2188: Annikki Koistinen TimoKalli Kirsti Ala-Harja
2189: 1994vp
2190:
2191: Lakialoite 14
2192:
2193:
2194: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain
2195: 3 §:n muuttamisesta
2196:
2197:
2198: Eduskunnalle
2199:
2200: Eka-yhtymän velkasaneerauksen myötä vai- näin hyvin, hyvin vaikeaan taloudelliseen tilan-
2201: keuksiin ovat joutuneet paitsi säästökassan jä- teeseen.
2202: senet myös ja erityisesti huoltokonttoreiden Mainittu yrityksen saneerauksesta säädetyn
2203: asiakkaat ja Eläkekassa Tuen jäsenet. Vaikeudet lain "musta aukko" löytyy lain 3 §:n 1 momentin
2204: ovat monien pienituloisten osalta kohtuuttomia. 4 kohdasta, jossa todetaan, että "saneerausvel-
2205: Ja se, mikä ei ole kohtuullista, ei voi (vai voiko?) kana ei kuitenkaan pidetä velallisen perustaman
2206: olla myöskään oikeus. eläkesäätiön vastuuvajausta". Eläkekassaa ei sii-
2207: Eläkekassa Tuen tausta on se, että E-liikkeen nä siis mainita, vaikka se on eläkesäätiöön verrat-
2208: työntekijöiden oli käytännössä pakko liittyä sii- tava. Onko kyse oikeusministeriön valmistelussa
2209: hen ennen 1970-luvun alkua. Nyt yrityksen vel- tehdystä tahallisesta rajauksesta ("Aatteesta pi-
2210: kasaneerauksesta annetun lain eläkekassaa kos- tää maksaa", lausahti eräs kansanedustaja Ekan
2211: kevan säännöksen puutteellisuuden vuoksi on säästökassoja koskeneessa eduskuntakeskuste-
2212: saneerausmenettelyyn .muodostunut "musta lussa) vai tahattomasta virheestä, ei ole käynyt
2213: aukko", jonka vuoksi eläkekassan noin 7 OOO:ta selväksi.
2214: jäsentä uhkaa raju eläkkeen aleneminen. Mene- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2215: tykset ovat monien eläkeläisten osalta satoja, joi-
2216: denkin osalta jopa toista tuhatta markkaa kuus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2217: sa. Muutoinkin pientä eläkettä saavat ajautuvat kiehdotuksen:
2218:
2219:
2220: Laki
2221: yrityksen saneerauksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
2222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2223: muutetaan yrityksen saneerauksesta 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (47/93) 3 §:n 1
2224: momentin 4 kohta seuraavasti:
2225: 3§ riitainen taikka muusta syystä epäselvä; sanee-
2226: Määritelmiä
2227: rausveikana ei kuitenkaan pidetä velallisen pe-
2228: rustaman eläkesäätiön tai eläkekassan vastuuva-
2229: Tässä laissa tarkoitetaan: jausta;
2230:
2231: 4) saneerausvelalla kaikkia velallisen velkoja,
2232: jotka ovat syntyneet ennen saneerausmenettelyn Tämä laki tulee voimaan päivänä
2233: alkamista, mukaan luettuina vakuusvelat sekä kuuta 1994.
2234: velat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai
2235:
2236:
2237: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
2238:
2239: Esko-Juhani Tennilä Martti Korhonen AskoApukka
2240: RailaAho Timo Laaksonen Ensio Laine
2241: Pekka Leppänen Eila Rimmi Marjatta Stenius-Kaukonen
2242: Heli Astala Osmo Polvinen livo Polvi
2243: Outi Ojala Claes Andersson Esko Helle
2244: 240020V
2245: 1994 vp
2246:
2247: Lakialoite 15
2248:
2249:
2250:
2251:
2252: Renko ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
2253:
2254:
2255: Eduskunnalle
2256:
2257: Arvonlisäverouudistuksella laajennettiin mer- Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi
2258: kittävästi veropohjaa. Muun muassa vesijohto- vesi- ja jätevesimaksu tulee saattaa alemman,
2259: vesi tuli arvonlisäveron piiriin. Tuotantolaitok- 12 %:n verokannan piiriin. Alennettua verokan-
2260: sille uudistus ei merkitse kustannusten nousua, taa sovellettaessa vesilaitokset voivat vähentää
2261: koska tuotantopanoksiin sisältyvä vero on vä- panoksia ja investointeja rasittavat arvonlisäve-
2262: hennyskelpoinen. Sen sijaanjärjestetyn vesihuol- rot Tämän vuoksi alennettu verokanta on tar-
2263: lon piirissä oleville kotitalouksille 22 %:n arvon- koituksenmukaisempi kuin vesi- ja jätevesimak-
2264: lisävero aiheuttaa merkittävän kustannusten sujen täydellinen verottomuus.
2265: nousun. Ehdotuksen mukainen arvonlisäverolain
2266: Kuntien finanssitilaston mukaan vesi- ja jäte- muutos on syytä tehdä ennen lain voimaantuloa.
2267: vesimaksujen kokonaismäärä oli vuonna 1992 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2268: yhteensä 2, 7 miljardia markkaa. Arvion mukaan
2269: siitä noin 70 %oli kotitalouksien sekä ei-verovel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2270: vollisten yritysten ja julkisen sektorin maksamaa. kiehdotuksen:
2271:
2272:
2273:
2274: Laki
2275: arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
2276: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2277: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 85 §:n 1 momenttiin uusi
2278: 6 kohta seuraavasti:
2279: 85 § 6) vesijohtovesi.
2280: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa-
2281: vien tavaroiden myynnistä ja maahantuonnista
2282: suoritettava vero on 12 prosenttia veron perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2283: teesta: kuuta 199 .
2284:
2285:
2286:
2287: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
2288:
2289: Tellervo Renko Raimo Liikkanen Lasse Näsi
2290: Aino Suhola Markku Vuorensola Pekka Viljanen
2291: Markku Laukkanen Kalle Röntynen Annikki Koistinen
2292: Esko Jokiniemi Jukka Vihriälä Saimi Ääri
2293: Aapo Saari Juhani Alaranta Eeva Kuuskoski
2294: Kalevi Mattila Anneli Jäätteenmäki Seppo Pelttari
2295: Paavo Väyrynen Hannu Kemppainen Timo Kalli
2296: Jarmo Laivoranta Olavi Ala-Nissilä Markku Rossi
2297: Rose-Marie Björkenheim Kyösti Virrankoski
2298: 240020V
2299: 1994vp
2300:
2301: Lakialoite 16
2302:
2303:
2304:
2305:
2306: Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi lomautuksen johdosta maksettavasta
2307: ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 an-
2308: netun lain 1 §:n muuttamisesta
2309:
2310:
2311: Eduskunnalle
2312:
2313: Hallituksen esityksestä säädettiin vuotta 1994 sijasta irtisanomaan työntekijöitään. Näin työn-
2314: koskevana laki, jossa työntekijöitään Iomautta- antajat välttyvät maksulta, mutta työntekijät
2315: valle yritykselle määrättiin ylimääräinen 1 160 menettävät työpaikkansa lomautuksen sijaan lo-
2316: markan suuruinen ylimääräinen työttömyysva- pullisesti. Tämän lisäksi laki on aiheuttanut sen,
2317: kuutusmaksu kutakin lomautettavaa työntekijää että työnantajat ovat alkaneet tehdä lyhyitä,
2318: kohden. Maksu on siis työntekijäkohtainen siten, määräaikaisia työsopimuksia tai käyttää alihan-
2319: että sitä ei tarvitse suorittaa saman työntekijän kintapalveluja osassa työtehtävistä. Näin ollen
2320: 1omauttamisesta kuin kerran. kielteisiä seurauksia laista on ollut lukuisia ja
2321: Periaatteellisesti ajatus työnantajan "rankai- niiden kaikkien yhteinen piirre on ollut työnteki-
2322: semisesta" työntekijän 1omauttamisesta voi tun- jän aseman huononeminen.
2323: tua kannatettavalta, mutta käytäntö on osoitta- Lomautuksen johdosta maksettavasta ylimää-
2324: nut jo asian käsittelyn yhteydessä esitetyt varoi- räisestä työttömyysvakuutusmaksusta annettua
2325: tukset lain sivuvaikutuksista oikeiksi. Ensinnä- lakia tulisi vähintäänkin muuttaa siten, että sen
2326: kin se, että maksu on työntekijäkohtainen, on kaikkein pahimmista ... heijastusvaikutuksista
2327: johtanut siihen, että työnantajan kannattaa lo- päästäisiin eroon. Parhaiten tämä toteutuisi
2328: mauttaa sama työntekijä toistuvasti välttyäkseen muuttamalla lain 1 §:ää siten, että rakennustoi-
2329: maksun suorittamiselta useampaan kertaan. minta rajataan lain soveltamisen ulkopuolelle.
2330: Tämä on lisännyt katkeruutta työntekijöiden Näin siksi, että edellä luetellut lain kielteiset seu-
2331: kesken ja mahdollistanutjopa työnjohdon "pärs- raukset ovat kaikkein pahimmin toteutuneet juu-
2332: täkerroinkäytännön". Yksi tai muutamat siis uh- ri rakennusalalla sen työn ja työsuhteiden luon-
2333: rataan toisten puolesta. Valitettavasti 1omautta- teen takia. Rakennusalalla lain ansiosta tuleviksi
2334: minen on työntekijälle niin vakava taloudellinen kaavaillut kustannussäästöt ja työttömyysturvan
2335: toimenpide, että sen kohteeksi toistuvasti joutu- lisärahoitus jäävät lähes kokonaan saamatta.
2336: minen toisten puolesta on erittäin epäoikeuden- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2337: mukaista.
2338: Toinen vakava seuraus säädetystä ylimääräi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2339: sestä työttömyysvakuutusmaksusta on ollut se, kiehdotuksen:
2340: että työnantajat ovat siirtyneet 1omauttamisen
2341:
2342: Laki
2343: lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994
2344: annetun lain 1 §:n muuttamisesta
2345:
2346: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2347: lisätään lomautuksenjohdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuon-
2348: na 1994 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1539/93) 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
2349: 1§ settavaksi silloin, kun rakennusalan työnantaja
2350: - - - - - - - - - - - - - - lomauttaa työntekijän, jonka eläkevakuutus
2351: Ylimääräinen maksu ei kuitenkaan tule mak- määräytyy lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
2352: 240020V
2353: 2 1994 vp - LA 16
2354:
2355: työntekijäin eläkelain (134/62) mukaan, taikka misesta yrityksen muiden työntekijöiden vuosilo-
2356: putki- tai sähköasennusalan työntekijän. mien takia.
2357: Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään,
2358: ylimääräistä työttömyysvakuutusmaksua ei peri- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
2359: tä lomautuksesta, joka johtuu työpaikan sulke- 1994.
2360:
2361:
2362: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
2363:
2364: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
2365: 1994 vp
2366:
2367: Lakialoite 17
2368:
2369:
2370:
2371:
2372: Rinne: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta
2373:
2374:
2375:
2376: Eduskunnalle
2377:
2378: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2379:
2380: Aloitteessa ehdotetaan, että työllisyyslakiin le. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset
2381: palautetaan siitä vuonna 1992 poistetut työllistä- suorasta työllistämistuesta,joka suuntautuu uut-
2382: misvelvoitteet, jotka turvasivat työn oikeuden ta työllisyyttä luovaan yksityiseen yrityssekto-
2383: alle 20-vuotiaille nuorille ja pitkäaikaistyöttömil- riin.
2384:
2385:
2386:
2387: YLEISPERUSTELUT
2388:
2389: Täystyöllisyyteen pyrittäessä ensisijaisina kei- Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa tehok-
2390: noina ovat talouspoliittiset toimenpiteet. kaimmaksi arvioitu suora työllistämistuki on
2391: Työvoimapolitiikka on talouspoliittisia toimen- otettava käyttöön sen tehokkaimmassa muodos-
2392: piteitä täydentävää, valikoiden työllisyyttä edis- saan.
2393: tävää toimintaa.
2394: Koska kunnilla ja valtiolla ei ole riittäviä mah-
2395: dollisuuksia työtilaisuuksien järjestämiseksi nuo- Työ on kokonaistaloudellisesti edullisempi kuin
2396: riso- ja pitkäaikaistyöttömille, lakiin ehdotetaan työttömyys
2397: otettavaksi säännös valtion rahoitustuen
2398: käyttämisestä työtilaisuuksien aikaansaamiseksi Kansainväliset vertailututkimukset osoitta-
2399: muiden työnantajien töissä. vat, että ne hallitukset, taloudellisista tunnuslu-
2400: Aloitteen mukaisesti täydennettävä työllisyys- vuista riippumatta, jotka ovat asettaneet täys-
2401: laki on yksilötason toimenpidekokonaisuus,jolla työllisyyden yhteiskuntapolitiikan ykköstavoit-
2402: estetään ja viimeisenä keinona katkaistaan syr- teeksi, ovat saavuttaneet paremman työllisyyden
2403: jäyttävä työttömyys yksittäisen ihmisen kohdalla kuin ne, joille työttömyys on yhdentekevää.
2404: silloin, kun yksilö haluaa palkkatyön vaihtoeh- Ulkopuolinen asiantuntijaryhmä, joka arvioi
2405: don. suoran työllistämistuen taloudellista kannatta-
2406: Esityksen mukaan työttömälle on tarjottava vuutta, päätyi tulokseen, jonka mukaan työllistä-
2407: työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka kohtuullisen minen on kokonaistaloudellisesti edullisempaa
2408: työnhakuajan jälkeen. kuin työttömyys.
2409: Työllisyyslaissa mainitut menetelmät otetaan Rauman suojatyökeskuksessa tehty tutkimus
2410: käyttöön vasta sen jälkeen, kun työhallinnon osoitti, että suojatyön vaihtoehtoisuuskustan-
2411: muut tuettomat toimenpiteet ovat osoittautuneet nukset olivat yhteiskunnalle 2,5 miljoonaa mark-
2412: tehottomiksi työttömyyden katkaisemiseksi. kaa edullisemmat kuin työttömyysvaihtoehto so-
2413: Järjestettävästä työstä on maksettava työehto- siaalikustannuksineen. Tutkimuksessa käytiin
2414: sopimusten mukainen palkka. läpijokaisen 57 työntekijän tosiasiallinen tilanne.
2415: Nuorten yhteiskuntatakuu, tehokkaimmaksi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto on
2416: nuorten suojaverkoksi todettu järjestelmä, takai- esittänyt laskelman, jonka mukaan bruttokan-
2417: si käyttöön otettuna nuorelle työpaikan, harjoit- santuotteella mitaten työttömyyden hinta on
2418: telupaikan tai koulutuspaikan. vuositasolla 120 miljardia markkaa.
2419: 240020V
2420: 2 1994vp- LA17
2421:
2422: Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen oli bruttopalkan suuruinen. Lisätyöllistämisen
2423: 1980-luvun alkupuolella kynnys, ainakin pitkäaikaistyöttömillä, oli siis
2424: bruttopalkan suuruinen.
2425: Työttömän työllistämisestä maksettiin: Työllistäjä maksoi muut kulut itse.
2426:
2427: Työnantajalle bruttopalkka ....... . 3 119 mklkk
2428: Työttömyyskulujen säästö ......... . 982 mklkk Velkaantumiskehitys käännettävä
2429: Työllistetyn maksama vero Leipäjonot katkaistava
2430: (26,8 o/o) .................................. . 836 mk/kk
2431: Työnantajan sotu (57%) ........... . 1 778 mk/kk Suomi velkaantuu nyt tuottavan työn sijasta
2432: Yhteensä ................................... . 3 596mk/kk kuluttavaan työttömyyteen. Suunnan kääntämi-
2433: Voitto ....................................... . 477,27 mk/kk nen tuottavaan työhön, koulutukseen, tutkimuk-
2434: seen ja markkinointiin on välttämättömyys.
2435: Tämänjälkeen on tehty useita tätä hetkeä mit- Suomen valtionvelka oli Esko Ahon hallituk-
2436: taavia tutkimuksia, jotka osoittavat työllistämi- sen valtaantuloon asti Euroopan toiseksi alhai-
2437: sen kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi vaih- sin, Luxemburgin jälkeen. Esko Ahon hallitus on
2438: toehdoksi kuin syrjäyttävä työttömyys. lisännyt työttömyyspolitiikallaan valtionvel-
2439: Esko Ahon hallitus ei ole esittänyt ainoata- kaamme peräti 200 miljardia markkaa. Työttö-
2440: kaan laskelmaa tai ekonometrista mallia, jolla se myys ja valtionvelka ovat nelinkertaistuneet yhtä
2441: perustelisi pitkäaikaistyöttömyyttä lisäävän poli- jalkaa.
2442: tiikkansa perusteita. Leipäjonojen pääasiallinen syy on pitkäaikais-
2443: Uutta työllisyyttä luova yritystoiminta lisä- työttömyys.
2444: työllisti pitkäaikaistyöttömiä tukisummalla,joka
2445:
2446:
2447: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2448:
2449: Työllistämisvelvoitteet voivat vapaasti harkita, mille työnantajalle tukea
2450: voidaan myöntää työllisyyden hoidon kannalta
2451: Aloitteessa ehdotetaan työllistämisvelvoittei- tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
2452: den palauttamista lakiin sellaisena kuin ne laissa Kunnat, kuntayhtymät ja muut julkisen sekto-
2453: olivat vuoteen 1993 saakka. Vuoden 1992 valtio- rin työnantajat voivat olla työnantajina vain
2454: päivillä velvoitteet poistettiin laista äänestyksen poikkeustapauksissa, koska suoraa työllistämis-
2455: jälkeen. Päätös osoittautui vakavaksi virheeksi. tukea voidaan myöntää pääasiassa yksityisille
2456: Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ryöstäytyi kä- työnantajille.
2457: sistä. Jos velvoitteita ei palauteta eikä suoraa Tukea voidaan myöntää, kun työnantaja ot-
2458: työllistämistukea oteta käyttöön, pitkäaikais- taa työhön työvoimatoimiston osoittaman, toi-
2459: työttömyys ylittää vuoden 1995 alkupuolella nel- mistossa työttömänä työnhakijana yhtäjaksoi-
2460: jännesmiljoonan katastrofirajan, jolloin yhteis- sesti vähintään vuoden olleen henkilön.
2461: kunnallisen turvallisuuden järkkyminen on arki- Vaikutuksettornina aikoina työttömyyden
2462: päivän todellisuutta Suomessa. keston yhtäjaksoisuutta arvioitaessa voidaan pe-
2463: rustelluista syistä pitää esimerkiksi:
2464: - korkeintaan yhden kuukauden työssäolo
2465: Suora työllistämistuki - laitoksessaolo
2466: - äitiysloma
2467: Suora työllistämistuki on työllistetystä henki- - lyhyehkö työkyvyttömyysaika
2468: löstä työnantajalle maksettava suora tuki. Se on - asevelvollisuuden suorittaminen
2469: jokaisen työllistäjän saatavissa samansuuruisena - sellaisessa kestoltaan lyhyehkössä työlli-
2470: jokaisesta työllistettävästä työttömästä, jolloin se syyskoulutuksessa tai muussa koulutuksessa oltu
2471: ei vääristä yritysten välistä kilpailutilannetta. aika, jonka ei voida katsoa ratkaisevasti paranta-
2472: Tukea voidaan myöntää pääasiassa yksityisil- neen henkilön työmarkkinakelpoisuutta
2473: le työnantajille. Työnantajan toimi- tai ammatti- - työllisyysammattikurssin suorittaminen
2474: alaa ei ole rajoitettu, joten työvoimatoimistot tapauksissa, jolloin henkilöllä on ollut kurssia
2475: 1994 vp- LA 17 3
2476:
2477: edeltävä vähintään 12 kuukauden pituinen työt- Tukea voidaan myöntää kaikkien sellaisten
2478: tömyysjakso. tehtävien osalta, joissa työhön sijoitettu henkilö
2479: Tukea voidaan erityisen painavista syistä tekee työtä työsuhteessa työnantajaan.
2480: myöntää, jos työhön otettava henkilö on ollut Tukea voidaan myöntää henkilön työllistä-
2481: työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti vähin- misestä, työhönopetuksesta ja vastaavista toi-
2482: tään yhdeksän kuukautta. menpiteistä aiheutuviin työvoimakustannuksiin,
2483: Tukea ei voida myöntää, jos työsopimus teh- joiksi katsotaan enintään 80 prosenttia makset-
2484: dään työnantajan oman lapsen, ottolapsen tai tujen palkkojen ja välillisten työvoimakustan-
2485: työnantajan kanssa samassa taloudessa asuvan nusten yhteismäärästä. Harkinnassa otetaan
2486: muun henkilön kanssa. huomioon työhön sijoitettavan henkilön työkyky
2487: Tukea voidaan myöntää työnantajalle, joka ja ammattitaito sekä työtehtävän asettamat
2488: tekee työhön sijoitettavan henkilön kanssa mää- ammattitaitovaatimukset.
2489: räaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan työso- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2490: pimuksen. Pyrkimyksenä on, että mahdollisim-
2491: man moni tuen avulla työhön sijoitettava henkilö että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2492: pääsee pysyvään työsuhteeseen. kiehdotuksen:
2493:
2494:
2495: Laki
2496: työllisyyslain muuttamisesta
2497:
2498: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2499: muutetaan 13 päivänämaaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 16 §:n otsikko ja 2 momentti
2500: ja 17 §, sellaisena kuin niistä on 16 § osittain muutettuna ja 17 § muutettuna 30 päivänä joulukuuta
2501: 1992 annetulla lailla (1696/92), sekä
2502: lisätään lakiin mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla kumotun 18 §:n tilalle uusi 18 §
2503: ja uusi 4 a luku, seuraavasti:
2504:
2505: 16 § sa hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimis-
2506: toon työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa
2507: Työntekomahdollisuuden järjestäminen
2508: työtä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on sen
2509: kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, järjestettä-
2510: Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö ei ole vä työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka
2511: työllistynyt omatoimisesti eikä 1 momentissa tar- kuuden kuukauden ajaksi.
2512: koitetulla tavalla, on valtion tai sen kunnan, jos-
2513: sa henkilöllä on kotikuntalain mukainen koti-
2514: paikka, pyrittävä järjestämään 13 §:ssä tarkoitet- 18 §
2515: tujen työllisyysmäärärahojen avulla, siten kuin Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden
2516: asetuksella erikseen säädetään, mahdollisuus hä-
2517: ehkäiseminen
2518: nen työkykyään vastaavan toimeentulon turvaa-
2519: van työn tekemiseen työssäkäyntialueella omas- Työvoimatoimiston tulee yhteistyössä opetus-
2520: sa tai toisen yrityksessä, yhdistyksessä, kunnas- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa teh-
2521: sa, kuntayhtymässä taikka valtion virastossa tai dä selvitys pitkään työttömänä olleen henkilön
2522: laitoksessa ottaen huomioon, mitä muualla tässä työllistymis- ja koulutusedellytyksistä sekä laatia
2523: laissa säädetään työ- ja koulutustilaisuuksien jär- tarvittaessa toimenpideohjelma näiden edellytys-
2524: jestämisestä. ten parantamiseksi.
2525: Jos 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö on
2526: ollut työttömänä yhdenjaksoisesti 12 kuukautta
2527: 17 § tai viimeisten 13 kuukauden aikana työttömänä
2528: Nuoren työ- tai harjoittelupaikka 12 kuukautta, on työvoimaviranomaisten pyrit-
2529: tävä ohjaamaan työnhakija koulutukseen tai
2530: Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi- työllistämään hänet 7-16 §:n mukaisesti taikka
2531: ranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kulues- sijoittamaan hänet erityisin työllistämistoimin
2532: 4 1994vp- LA17
2533:
2534: valtion, kunnan, kuntayhtymän, yksityisen tai 22 c §
2535: yhteisön palvelukseen siten kuin asetuksella tar-
2536: Tuen myöntävä viranomainen ja tuen ehdot
2537: kemmin säädetään. Tässä tarkoitetun henkilön
2538: työllistämään sitoutuvalle yritykselle maksetta- Tuen myöntää se työvoimatoimisto,jonka toi-
2539: vasta työllistämistuesta säädetään niin ikään tar- mialueella työpaikka sijaitsee, tarkoitukseen
2540: kemmin asetuksella. osoitettujen määrärahojen rajoissa.
2541: Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momentis- Päätökseen, jolla tukea myönnetään, voi
2542: sa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kunnan työvoimatoimisto tarvittaessa sisällyttää kulloin-
2543: työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestettävä kin tarpeellisiksi katsomiaan erityisehtoja.
2544: hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukau-
2545: den ajaksi. Kunnan ei tarvitse järjestää työnteko- 22d§
2546: mahdollisuutta useammalle kuin puolelle työn-
2547: Tuen kesto ja määrä
2548: hakijoista.
2549: Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, ei koske Tukea voidaan myöntää samaan työtehtävään
2550: henkilöä, joka saa työttömyyseläkettä. tai saman henkilön työllistämisestä aiheutuviin
2551: kustannuksiin vähintään kolmeksi kuukaudeksi
2552: ja enintään yhdeksi vuodeksi.
2553: 4 aluku Tukea voidaan myöntää henkilön työllistämi-
2554: sestä, työnopetuksesta ja vastaavista toimenpi-
2555: Suora työllistämistuki teistä aiheutuviin työvoimakustannuksiin, joiksi
2556: katsotaan enintään 80 prosenttia maksettujen
2557: 22a§ palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten
2558: yhteismäärästä. Välillisten työvoimakustannus-
2559: Tuen myöntämisen edellytykset
2560: ten osuudeksi katsotaan 25 prosenttia maksettu-
2561: Suoraa työllistämistukea voidaan myöntää jen palkkojen määrästä.
2562: pääasiassa yksityisille työnantajille silloin, kun
2563: työnantaja ottaa työhön työvoimatoimiston 22 e §
2564: osoittaman, toimistossa työttömänä työnhakija- Suhde muihin tukiin ja tuen takaisinperintä
2565: na yhtäjaksoisesti vähintään vuoden olleen hen-
2566: kilön. Erityisen painavista syistä voidaan tukea Tukea ei voida myöntää eikä maksaa silloin,
2567: kuitenkin myöntää, kun edellä tarkoitettu työ- kun saman henkilön palkka- tai välillisiin työvoi-
2568: hön otettava henkilö on ollut työttömänä työn- makustannuksiin samalta ajalta suoritetaan val-
2569: hakijana yhtäjaksoisesti vähintään yhdeksän tionosuutta tai muuta valtionavustusta.
2570: kuukautta. Jos myöhemmin ilmenee, että sanottuihin kus-
2571: Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että pää- tannuksiin on suoritettu myös valtionosuutta tai
2572: tös siitä tehdään ennen työsuhteen alkamista ja muuta valtionapua tai että kokeilutukea on muu-
2573: että tuen myöntäminen on työllisyydenhoidon ten käytetty vastoin säännöksiä tai tukea myön-
2574: kannalta tarkoituksenmukaista. nettäessä sen käytölle asetettuja ehtoja on rikot-
2575: tu, on tuki määrättävä maksettavaksi takaisin.
2576: Palautettavaksi määrätylle tuelle on suoritettava
2577: 22 b§ 16 prosentin korko.
2578: Esteet tuen myöntämiselle Työvoimapiirin toimisto huolehtii tarvittavis-
2579: ta takaisinperintätoimenpiteistä.
2580: Tukea ei voida myöntää työnantajalle niihin
2581: työtehtäviin, joista hakemuksen jättämistä edel- 22 f§
2582: täneiden kolmen kuukauden aikana on työnteki- Työnantajan velvollisuudet
2583: jöitä tuotannollisista tai taloudellisista syistä lo-
2584: mautettu tai irtisanottu. Tukea ei myöskään voi- Työnantaja on velvollinen noudattamaan alan
2585: da myöntää silloin, kun työsopimus tehdään työehtosopimuksen määräyksiä ja maksamaan
2586: työnantajan oman lapsen, ottolapsen tai työnan- asianomaiselle työntekijälle sen mukaisen palkan
2587: tajan kanssa samassa taloudessa asuvan muun tai, jollei työehtosopimusta ole, kysymyksessä
2588: henkilön kanssa. Tuen maksaminen lopetetaan olevista työtehtävistä työpaikkakunnalla sellai-
2589: silloin, kun työnantaja irtisanoo työntekijöitä sessa työssä maksettavan käyvän palkan.
2590: tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Tukeen perustuva työntekijän työhönottami-
2591: 1994 vp - LA 17 5
2592:
2593: nen ei saa aiheuttaa muiden työntekijöiden irtisa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
2594: nomista tai 1omauttamista eikä työsuhteessa jo 1994.
2595: olevien työntekijöiden työolosuhteiden taietuuk-
2596: sien huonontumista.
2597:
2598:
2599:
2600: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
2601:
2602: Heikki Rinne
2603: 1994 vp
2604:
2605: Lakialoite 18
2606:
2607:
2608:
2609:
2610: Taina ym.: Ehdotus laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain 9
2611: ja 10 §:n muuttamisesta
2612:
2613: Eduskunnalle
2614:
2615: Laissa pysäköintivirhemaksusta säädetään, Määräajan pidentäminen kuukauteen lieventäisi
2616: että pysäköintivirhemaksu on suoritettava viikon tilannetta ilman, että rangaistuksen ankaruudes-
2617: kuluessa kehotuksen antamispäivästä. Tällaista ta luovuttaisiin.
2618: määräaikaa voidaan pitää epätavallisen lyhyenä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2619: ja kohtuuttomanakin. Erityisen ankaraksi mää-
2620: räajan lyhyyden tekee se, että määräajan ylitty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2621: misestä seuraa lain nojalla automaattisesti pysä- kiehdotuksen:
2622: köintivirhemaksun puolitoistakertaistuminen.
2623:
2624:
2625:
2626: Laki
2627: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 9 ja 10 §:n muuttamisesta
2628:
2629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2630: muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248/70) 9 ja 10 §
2631: seuraavasti:
2632:
2633: 9§ 10 §
2634: Ajoneuvon kuljettajalle on annettava kirjalli- Jollei maksukehotusta ole määräajassa nou-
2635: nen kehotus suorittaa maksu kuukauden kulues- datettu, pysäköintivirhemaksu on suoritettava
2636: sa kehotuksen antamispäivästä. Jollei kuljettajaa puolitoistakertaisena. Pysäköinninvalvojan on
2637: tavata, voidaan maksukehotus kiinnittää ajoneu- silloin annettava ajoneuvon omistajalle tai halti-
2638: voon näkyvälle paikalle. jalle tahi, jos nämä eivät ole vastuussa maksusta,
2639: Milloin maksukehotusta ei ole voitu antaa 1 kuljettajalle kirjallinen määräys suorittaa koro-
2640: momentissa mainitulla tavalla ajoneuvon kuljet- tettu maksu kuukauden kuluessa maksumää-
2641: tajalle, pysäköinninvalvojan on viipymättä an- räyksen tiedoksisaamisesta uhalla, että maksu
2642: nettava maksusta vastuussa olevalle ajoneuvon muuten peritään ulosottoteitse.
2643: omistajalle tai haltijalle kehotus suorittaa maksu
2644: kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
2645: kuuta 1994.
2646:
2647:
2648: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
2649:
2650: Anneli Taina Matti Lahtinen Kalevi Lamminen
2651: Kirsti Ala-Harja Riitta Saastamoinen
2652:
2653:
2654:
2655:
2656: 240020V
2657: 1994 vp
2658:
2659: ..akialoite 19
2660:
2661:
2662:
2663:
2664: Kalliomäki ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 222 §:n muutta-
2665: misesta
2666:
2667:
2668: Eduskunnalle
2669:
2670: Aloitteessa ehdotetaan, että arvonlisäverolain veltajien kannalta. Verollistenja verottomien toi-
2671: roimaantuloa siirretään yhdellä vuodella. mintojen määrittely ei ole riittävän selkeä. Ar-
2672: Uusi arvonlisäverolaki on tulossa voimaan vonlisäverolain takaisinperintätapa tuo ongel-
2673: :.6.1994. Lain voimaantulo merkitsee palvelujen mia hankintatoimeen ja tilinpitoon. Kunnille tu-
2674: ulemista kattavammin arvonlisäveron piiriin. lee lisätyötä sen selvittämiseksi, miten palvelut on
2675: \1onien työvoimavaltaisten palvelujen hinnat järkevintä tuottaa arvonlisäveron voimaantulon
2676: wusevat väistämättä. Hintojen nousu vähentää jälkeen. Palvelujen tehostamiseksi luotuja raken-
2677: 'alvelujen kysyntää, joten lopputuloksena on teita joudutaan ilmeisesti jopa purkamaan.
2678: yöllisyyden heikentyminen sekä eräissä palvelu- Myös monet pienet ja keskisuuret yritykset
2679: tmmateissa pimeänä tehtävän työn lisääntymi- kokevat arvonlisäveron voimaantulon taloudel-
2680: len. lista epävarmuutta lisäävänä tekijänä. Uudistuk-
2681: Arvonlisävero heijastuu myös asumiskustan- sen ajoitusta pidetään erittäin epäonnistuneena.
2682: mksiin, erityisesti vuokratalojen vuokriin. Ar- Lain säätämisen ja voimaantulon välinen aika
2683: ronlisävero nostaa vastikkeita ja vuokria keski- on osoittautunut liian lyhyeksi. Toisaalta arvon-
2684: näärin 10 prosentilla. Keskivertoperheelle vero lisävero tulee voimaan suhdannepoliittisesti erit-
2685: :uo vuodessa noin 1 300 markan lisälaskun. täin huonossa vaiheessa. Kulutus- ja kotimarkki-
2686: Arvonlisäveron aiheuttama vuokrien nousu nalaman syvin vaihe on ehkä jo ohitettu, mutta
2687: tjoittuu erittäin huonoon ajankohtaan. Kotita- kasvun käynnistymistä hidastavat niin tulovero-
2688: ouksien ostovoimaa on leikattu myös muutoin; jen korotukset kuin arvonlisäveron voimaan tulo.
2689: :uloverotus on kiristynyt, energia- ja jätevesi- Arvonlisäveron voimaantuloa tulisikin siirtää
2690: naksut ovat nousseet, televero on tullut uutena vuoden 1995 kesäkuun alkuun, jotta veron voi-
2691: ;erona ja autoille on tullut uudet käyttömaksut. maantuloon liittyvät epäselvyydet voitaisiin sel-
2692: K.aiken tämän jälkeen toimeentulovaikeuksissa vittää ja jotta laki tulisi voimaan suhdannepoliit-
2693: wat muutkin kuin pienituloiset. Arvonlisävero tisesti parempana aikana.
2694: 1eikentää kotitalouksien ostovoimaa entises- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2695: :ään.
2696: Arvonlisäverolakiin jäi erittäin suuria epäsel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2697: ;yyksiä ja epäkohtia kuntien ja muiden lain so- kiehdotuksen:
2698:
2699:
2700:
2701:
2702: 240020V
2703: 2 1994 vp - LA 19
2704:
2705: Laki
2706: arvonlisäverolain 222 §:n muuttamisesta
2707:
2708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2709: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501193) 222 §:n 1 momentti
2710: seuraavasti:
2711:
2712: 222§
2713: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä touko-
2714: 1995. kuuta 1994.
2715:
2716:
2717:
2718: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
2719:
2720: AnttiKalliomäki ArjaAlho Jouni Backman
2721: Aarno von Bell Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
2722: Sinikka Hurskainen Tuulikki Hämäläinen Anna-Liisa Kasorineo
2723: Antero Kekkonen Johannes Koskinen Erja Lahikainen
2724: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Laitinen Reijo Lindroos
2725: Paavo Lipponen Matti Louekoski Leena Luhtanen
2726: Matti Luttinen Lauri Metsämäki Kyllikki Muttilainen
2727: Pertti Paasio Kari Rajamäki Jussi Ranta
2728: Heikki Rinne TimoRoos Mikko Rönnholm
2729: Lea Savolainen Jouko Skinnari Erkki Tuomioja
2730: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu TÖrnqvist Kari Urpilainen
2731: Marjatta Vehkaoja Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
2732: 1994vp
2733:
2734: Lakialoite 20
2735:
2736:
2737:
2738:
2739: Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi koskiensuojelulain 1 §:n 40 kohdan
2740: kumoamisesta
2741:
2742: Eduskunnalle
2743:
2744: Koskiensuojelulakiesityksen ollessa eduskun- uutta tarkastelua. Suomen päätyessä mahdolli-
2745: nan käsittelyssä vuonna 1986 vaativat useat kan- sesti EU :n jäseneksi tulee biopolttoaineiden käyt-
2746: sanedustajat Iijoen ja Kollajan poistamista tö energiantuotannossa uuteen arviointiin. Oma
2747: lakiesityksestä. Vastoin paikallisten kuntien esi- merkityksensä on myös Rion kansainvälisellä
2748: tyksiä hyväksyi eduskunta vuonna 1987 voimaan ympäristösopimuksella,jonka mukaan Suomi on
2749: tulleen koskiensuojelulain, joka sisälsi myös sitoutunut vähentämään biopolttoaineiden käyt-
2750: Iijoen vesistön keski- ja yläosan. töä maassamme.
2751: Lain perusteluissa eduskunta toteaa, että kos- Koskiensuojelulain seurauksesta toimivat Ii-
2752: kiensuojelulain hyväksyminen on erittäin merkit- joen pääuomaan rakennetut voimalaitokset va-
2753: tävä ympäristönsuojeluun liittyvä ratkaisu. jaalla käyttöasteella ja teholla. Kauppa- ja teolli-
2754: Eduskunta edellytti kuitenkin, että hallitus Iijoki- suusministeriön vuonna 1992 tekemän selvityk-
2755: laakson vaikean työllisyystilanteen huomioon sen mukaisesti menetetään Iijoen vesivoimapo-
2756: ottaen ja eduskunnan aikaisemmin hyväksymän tentiaalista 250 MW tehoa ja 750 GWH ene1rgiaa.
2757: kannanoton mukaisesti tutkituttaa viimeistään Vastaavasti Iijokivarren kunnissa on työttömyys
2758: vuoden 1987 tammikuun loppuun mennessä pahentunut erityisen suureksi ylittäen maan kes-
2759: Iijoen vesistön keskiosan vaikutukset alueen kiarvon olennaisesti. Esimerkiksi Pudasjärven
2760: työllisyyteen ja energiantuotantoon sekä suojelu- kunnassa on työttömänä noin 31 prosenttia kun-
2761: päätöksestä aiheutuvien haittojen lieventämisen nan työväestöstä. Kuntien työllisyyden ja talou-
2762: mahdollisuudet esimerkiksi turvevoimalan den korjaamiseksi ei ole näköpiirissä mitään lii-
2763: rakentamisella Pudasjärvelle. ketaloudellisesti kannattavaa investointia. Tä-
2764: Koskiensuojelulain voimaantulosta on nyt män takia tulisi turvevoimalan rakentamisen tul-
2765: kulunut seitsemän vuotta. Pudasjärven turvevoi- lessa edelleen epätodennäköisemmäksi muuttaa
2766: malan rakentamiseksi ei ole kuitenkaan tehty koskiensuojelulakia siten, että siitä poistetaan Ii-
2767: mitään konkreettisia päätöksiä. joen voimataloudellista rakentamista koskeva
2768: Eduskunta on ydinvoiman lisärakentamiselle kohta.
2769: haetun lupahakemuksen kieltämisen jälkeen kä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2770: sitellyt hallituksen energiapoliittista selonte-
2771: koa, joka on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2772: Selonteossa esitetään kotimaisten energiavarojen lakiehdotuksen:
2773:
2774:
2775: Laki
2776: koskiensuojelulain 1 §:n 40 kohdan kumoamisesta
2777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2778: I§ 2§
2779: Täten kumotaan koskiensuojelusta 23 päivänä Tämä laki tulee voimaan päivänä
2780: tammikuuta 1987 annetun lain (35/87) 1 §:n 40 kuuta 1994.
2781: kohta.
2782:
2783: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
2784:
2785: Tina Mäkelä Hannu Suhonen
2786: 240020V
2787: 1994vp
2788:
2789: Lakialoite 21
2790:
2791:
2792:
2793:
2794: Laakkonen ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 57 §:n muuttami-
2795: sesta
2796:
2797:
2798: Eduskunnalle
2799:
2800: Pian voimaan tulevan arvonlisäverotuksen järjestämistä. Pohtopuiden tuotanto ja jakelu
2801: mukaan halot ja pilkkeet ovat huonommassa ase- tarjoaisivat työtilaisuuksia ja yrittämisen mah-
2802: massa kuin polttoturve, hake ja puristeet, koska dollisuuksia etenkin maaseudulla. Samalla
2803: turve- ja puubrikettien vähittäismyyntipakkauk- myös metsiin lahoavien miljoonien kuutioiden
2804: sia tai säkillistä haketta saa myydä ilman arvon- puureservit tulisivat paremmin hyödynnetyiksi.
2805: lisäveroa, kun taas haloistaja pilkkeistä on mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2806: settava veroa, jos ne on pakattu pussiin tai pieni
2807: puunippu on sidottu narulla. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2808: Pakatun polttopuun verokohtelu jarruttaa te- kiehdotuksen:
2809: hokkaan ja asiakaslähtöisen polttopuuhuollon
2810:
2811: Laki
2812: arvonlisäverolain 57 §:n muuttamisesta
2813:
2814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2815: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 57 §:n 1 kohta seuraa-
2816: vasti:
2817: Eräät polttoaineet Tämä laki tulee voimaan päivänä
2818: kuuta 1994.
2819: 57§
2820: Veroa ei suoriteta seuraavien tavaroiden
2821: myynnistä:
2822: 1) .halot ja pilkkeet;
2823:
2824:
2825:
2826: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
2827:
2828: Piild!!e Laakkonen Ismo Seivästö Jouko Jääskeläinen
2829: Lasse:Näti Markku Rossi Pekka Räty
2830: Paavo Nikula TUija Maaret Pykäläinen Erkki Pulliainen
2831: Kerttu Törnqvist Marja-Lösa Tykkyläinen Tuula Koittinen
2832:
2833:
2834:
2835:
2836: 240020V
2837: 1994vp
2838:
2839: Lakialoite 22
2840:
2841:
2842:
2843:
2844: Rauramo ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 59 §:n muuttami-
2845: sesta
2846:
2847: Eduskunnalle
2848:
2849: Kesäkuun 1 päivänä 1994 voimaan tulevan teltua, koska peliyhteisöt maksavat arpajaisve-
2850: arvonlisäverolain (1501/93) 59 §:n mukaan arpa- ronkoko pelitoiminnan bruttotuotosta ja näin
2851: jaisten järjestäminen jää arvonlisäveron ulko- ollen siitäkin osuudesta, jonka asiamies tai yrittä-
2852: puolelle. Arvonlisäverolakia koskevan hallituk- jä saavat.
2853: sen esityksen perusteluissa on kuitenkin todettu, Arvonlisäverotuksen yleisperiaate veron siir-
2854: että arpajaistenjärjestämiseen ei katsottaisi kuu- tämisestä loppukuluttajan maksettavaksi on so-
2855: luvan arpajaisten järjestäjien asiamiesten, kuten veltumaton rahapeli toiminnassa.
2856: esimerkiksi veikkausasiamiesten välitystoiminta, Verojärjestelmän neutraalisuuden kannalta
2857: jota siis tultaisiin verottamaan välitystoiminnan haitallisena piirteenä olisi se, että arvonlisäveron
2858: verollisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti. ulkopuolelle jää perustellusti veikkausyhtiön
2859: Vaikka hallituksen esityksen perusteluissa ei omien myymälöiden sekä yleishyödyllisten yhtei-
2860: Raha-automaattiyhdistystänimenomaisestimai- söjen harjoittama ja volyymiitään pienten asia-
2861: nitakaan, on analogisesti tulkittavissa, että myös miesten myyntitoiminta. Vastaavasti arvonlisä-
2862: yhdistyksen rahapelien sijoituksista yrittäjälle so- veron ulkopuolelle jää Raha-automaattiyhdis-
2863: pimuksen mukaan tuleva vuokraksi luonnehdit- tyksen omien pelihallien ja pelikasinon pelitoi-
2864: tava osuus olisi arvonlisäverotettavaa tuloa. minta. Asiamiehet ja yritykset tulisivat näin eriar-
2865: Arpajaisten järjestämisen olennaisena osana voiseen asemaan.
2866: on asiamiesverkostooja erityyppisiltä yrityksiltä Oy Veikkaus Ab:n liikevaihto tulee vuonna
2867: vuokrattujen toimitilojen välityksellä tapahtuva·.,, 1994 olemaan runsaat 4 miljardia markkaa ja
2868: pelien myynti. Tällainen välitystoiminta ei arpa- asiamiespalkkiot noin 270 miljoonaa markkaa.
2869: jaisten järjestämisen yhteydessä ole luonteeltaan Arvonlisävero 22 prosentin mukaan on siten täs-
2870: muuhun välityspalveluun ja vuokraustoimintaan tä summasta vuositasolla noin 60 miljoonaa
2871: rinnastettavaa, vaan osa arpajaistoimintaa. Asia- markkaa ja 1.6.-31.12.1994 väliseltä ajalta noin
2872: miehellä ja tilan vuokranneella yrittäjällä ei ole 35 miljoonaa markkaa. Raha-automaattiyhdis-
2873: hinnoitteluvapautta;ja välitystoiminta on monin tyksen liikevaihto on vuonna 1994 runsaat 2 mil-
2874: tavoin arpajaisten järjestäjän toimesta säännel- jat:dia markkaa ja sijoituspaikkakorvaukset yh-
2875: tyä. Asiamies- ja vuokraustoiminta onkin katsot- teensä noin 290 miljoonaa markkaa. Arvonlisä-
2876: tava olennaiseksi osaksi arpajaisten järjestämis- vero myös Raha-automaattiyhdistyksen sijoitus-
2877: tä. paikkakorvauksista tulee olemaan noin 60 mil-
2878: Muun muassa Tanskassa ja Islannissa asia- joonaa markkaa ja tämän vuoden osalta 35 mil-
2879: miestoiminta on arvonlisäveron ulkopuolella. joonaa markkaa.
2880: Peliyhtiöiden arpajaislain mukaisen toimin- Valtion tulokertymän kannalta lain muutok-
2881: nan verottomuus perustuu hallituksen esityksen- sella ei ole olennaista merkitystä. Mikäli veik-
2882: kin mukaan yleisesti Euroopassa käytössä ole-··· kausyhtiön asiamiesten hoitama pelien myynti
2883: vaan malliin. Tämän mukaan ei ole perusteltua •• jäisi arvonlisäveron piiriin, tulisi arvonlisävero
2884: eikä tarkoituksenmukaista kohdistaa yhtiöiden seurausvaikutuksiltaan rasittamaan Oy Veik-
2885: pelituottoihin arvonlisäverotusta, koska siihen kaus Ab:n tulosta, jolloin opetusministeriölle tu-
2886: kohdistetaan erityisverona jo arpajaisvero. Tä- loutettava ylijäämä pieninisi vastaavalla määräl-
2887: män perustelun luonnollisena seuraamuksena lä.
2888: on, ettei veikkausasiamiehen tai Raha-automaat- Oy Veikkaus Ab:n toiminnan ylijäämä tu~
2889: tiyhdistyksen pelin sijoittaneen yrittäjän osuu- loutetaan opetusministeriölle käytettäväksi arpa-
2890: denkaan rasittaminen arvonlisäverona ole perus- jaislåin mukaisesti tieteen, taiteen, urheilun ja
2891: 240020V
2892: 2 1994 vp - LA 22
2893:
2894: nuorisokasvatustyön tukemiseen. Kun ylijäämän nan markan ja Raha-automaattiyhdistyksellekin
2895: jakoa säätetevää veikkausasetusta on jo muu- useiden miljoonien markkojen suuruista vuotuis-
2896: toinkin väliaikaisesti muutettu siten, että ylijää- ta uutta kuluerää ja valtiolle vastaavasti uutta
2897: män saajien piiriin on otettu aiemmin yleisellä tuloerää veropohjan laajentuessa nyt liikevaihto-
2898: budjettirahoituksella rahoitettuja toimintoja, veron ulkopuolella olevien, erilaisten palvelujen
2899: merkitsisi arvonlisävero tämän - arpajaislain ostoon.
2900: tarkoituksen vastaisen- suuntauksen voimistu- Arvonlisäverolain 59 §tulisikin muuttaa siten,
2901: mista. että arpajaisten järjestämisen osana myös asia-
2902: Jos Raha-automaattiyhdistyksen osalta jou- miestoiminta ja raha-automaattien ja rahapelien
2903: dutaan yhdistyksen ja yrittäjien välisiä sopimuk- sijoitustoiminta jäisivät arvonlisäveron ulkopuo-
2904: sia tarkistamaan siten, että arvonlisäveron tuoma lelle. Muutos tulisi saattaa voimaan samanaikai-
2905: lisärasitus siirtyy jollain aikavälillä yhdistyksen sesti arvonlisäverolain kanssa eli 1 päivänä kesä-
2906: lisärasitukseksi, niin samalla avustusta saavien kuuta 1994.
2907: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2908: taavasti pieninisi.
2909: Uusi arvonlisävero tulee merkitsemään Oy että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2910: Veikkaus Ab:lle joka tapauksessa noin 20 miljoo- kiehdotuksen:
2911:
2912:
2913:
2914:
2915: Laki
2916: arvonlisäverolain 59 §:n muuttamisesta
2917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2918: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 59 §:n 2 kohta seuraa-
2919: vasti:
2920:
2921: 59§ nen ja siihen liittyvä välitys- tai vuokraustoimin-
2922: Veroa ei suoriteta seuraavien tavaroiden ja ta;
2923: palvelujen myynnistä:
2924:
2925: 2) arpajaisverolain (552/92) 2 §:n 1 momentin 1 Tämä laki tulee voimaan päivänä
2926: kohdassa tarkoitettujen arpajaisten järjestämi- kuuta 199 .
2927:
2928:
2929:
2930: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
2931:
2932: Anssi Rauramo Jukka Vihriälä Sauli Nönistö
2933: AinoSuhola Pauli Saapunki Markku Rossi
2934: TeroMölsä Markku Vuorensola Pekka Räty
2935: Pekka Kivelä Hanna Markkula Irmeli Takala
2936: Maunu Kohijoki Maija Perho-Santala Kyösti Toivonen
2937: Väinö Saario Pirjo-Rötta Antvuori Leila Lehtinen
2938: Kari Häkämies Timo Järvilahti Rose-Marie Björkenheim
2939: Timo Ihamäki Kaarina Dromberg Jukka Gustafsson
2940: Matti Lahtinen Martti Tiuri Rötta Jouppila
2941: Eeva Turunen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
2942: Juhani Alaranta Maija-Liisa Lindqvist Kalevi Lamminen
2943: Jan-Erik Enestam Eva Biaudet Markku Laukkanen
2944: Paavo Nikula Tuija Maaret Pykäläinen Reijo Laitinen
2945: 1994 vp - LA22 3
2946:
2947: Matti Vähänäkki Heikki Rinne Jaakko Laakso
2948: Mikko Rönnholm Eila Rimmi AskoApukka
2949: Raila Aho Pekka Leppänen Marjut Kaarilahti
2950: Sulo Aittoniemi Kalle Röntynen Marita Jurva
2951: Erkki Pulliainen Pekka Haavisto Tuulikki Ukkola
2952: Jouni Backman Raimo Vuoristo Kyllikki Muttilainen
2953: Heidi Hautala Anna-Kaarina Louvo Håkan Nordman
2954: Henrik Westerlund Satu Hassi Outi Ojala
2955: Antti Kalliomäki Jukka Roos Kerttu Törnqvist
2956: Lea Savolainen Heikki A. Ollila Anna-Liisa Kasorineo
2957: ArjaAlho Jussi Ranta Kari Rajamäki
2958: TimoRoos MatsNyby Hannu Kemppainen
2959: Annikki Koistinen Rötta Kauppinen Juha Korkeaoja
2960: Maria Kaisa Aula Timo E. Korva HelmiMorri
2961: Ensio Laine Ismo Seivästö Johannes Koskinen
2962: Esko Seppänen Martti Korhonen Arja Ojala
2963: Minna Karhunen Riitta Myller Hannu Suhonen
2964: Seppo Pelttari Markku Koski Aarno von Bell
2965: Heli Astala Leena Luhtanen Eeva-Lösa Moilanen
2966: Lauri Metsämäki Virpa Puisto Markku Lehtosaari
2967: ArmasKomi Riitta Saastamoinen Raimo Liikkanen
2968: Johannes Leppänen Timo Kalli Kyösti Virrankoski
2969: Pekka Viljanen TinaMäkelä Raimo Vistbacka
2970: Marja-Leena Viljamaa Claes Andersson Jouko Skinnari
2971: Tarja Kautto
2972: 1994vp
2973:
2974: Lakialoite 23
2975:
2976:
2977:
2978:
2979: Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi vesilain 5luvun 30 §:n muuttamisesta
2980:
2981:
2982:
2983: Eduskunnalle
2984:
2985:
2986: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2987:
2988: Uittokuljetusten osuus metsäteollisuuden voittaminen uppopuiden poistamiseen on käy-
2989: puukuljetuksista on vähentynyt huomattavasti. tännössä mahdotonta. Uppopuiden vesistön
2990: Jokiuitoista on jo luovuttu kokonaan. Uittojen käytölle aiheuttaman haitan vuoksi ehdotamme,
2991: loputtua ja uittoyhdistysten lopetettua toimin- että vesi- ja ympäristöhallitus on vesilaissa velvoi-
2992: tansa jokialueilla ongelmaksi on muodostunut tettava poistamaan uppopuut ja muut uittojät-
2993: uppopuiden poistaminen vesistöstä. Kun toimi- teet, kun uitto vesistössä lakkaa eikä viimeistä
2994: vaa uittoyhdistystä ei ole, viimeisen uittajan vel- uittajaa voida velvoittaa poistamiseen.
2995:
2996:
2997:
2998:
2999: PERUSTELUT
3000:
3001: Uittokuljetuksen vähennyttyä vielä tehtävät tyksenä on, että uitosta on jäänyt vesistöön upon-
3002: uitot tapahtuvat nippu-uittona tasavesissä ja ka- neita tai uppoamistilassa olevia puita taikka uit-
3003: navissa. Irrallisten puiden uitosta (irtouitto) on totarvikkeita, joista on haittaa joko veden juok-
3004: luovuttu kokonaan, joten jokiuittokin on loppu- sulle, liikenteelle tai kalastukselle vesistössä, ve-
3005: nut. Uittosääntöjen kumoamissuunnitelmien sistön virkistyskäytölle taikka vesistön käyttämi-
3006: laatimisen yhteydessä keskeiseksi ongelmaksi on selle muuhun tarkoitukseen. Mahdollisuudet vel-
3007: noussut uppopuiden poistaminen silloin, kun ve- voittaa viimeinen uittaja uppopuiden poistami-
3008: sistön alueella ei ole toimivaa uittoyhdistystä. seen ovat kuitenkin varsin huonot mm. silloin,
3009: Ongelma on tullut ajankohtaiseksi, kun Iijoen kun ei ole toimivaa uittoyhdistystä.
3010: pääuoman uittosääntöä ollaan kumoamassa. Viranomaisten velvollisuudesta siivota uiton
3011: Alueella ei ole toimivaa uittoyhdistystä. Uppo- jälkiä vesistöistä on säädetty vesilain 5 luvun
3012: puiden poistaminen on kuitenkin sekä Iin kun- 30 §:ssä. Säännöksen mukaan vesi- ja ympäristö-
3013: nan että Etelä-linja Pohjois-Iin kalastuskuntien hallituksen tulee uiton lakattua ryhtyä toimenpi-
3014: käsityksen mukaan vesistön käytön kannalta teisiin uitosta jääneiden laitteiden ja rakennei-
3015: olennaisin osa uittosäännön kumoamista. Vas- mien poistamiseksi tai muuttamiseksi, jos nämä
3016: taava ongelma on odotettavissa myös Kemijoella voivat olla vaaraksi tai haitaksi vesistöä käytet-
3017: ja Ounasjoella, kun niiden uittosääntöjä ryhdy- täessä. Uppopuiden ja muiden uittojätteiden
3018: tään kumoamaan. poistamiseen vesi- ja ympäristöhallitusta ei tä-
3019: Uitossa vesistöön jääneiden uppopuiden pois- män säännöksen perusteella voida velvoittaa.
3020: tamisesta on säädetty vesilain 5 luvun 99 §:ssä. Vesi- ja ympäristöhallitus on tehnyt periaatepää-
3021: Säännöksen mukaan vesioikeus voi viranomai- töksen siitä, ettei se enää poista uppopuita vapaa-
3022: sen tai haitasta kärsivän tahon hakemuksesta vel- ehtoisesti.
3023: voittaa vesistön kunnossapitäjän tai, jos kunnos- Koska entisillä uittovesistöillä on huomattava
3024: sapitäjää ei ole, viimeksi uittoa vesistössä toimit- merkitys virkistys-, kalastus- ja liikennöintivesi-
3025: taneen uittajan puhdistamaan vesistön. Edelly- nä, on vesilain 5 luvun 30 §:n 3 momentin vesi- ja
3026: 240020V
3027: 2 1994 vp - LA 23
3028:
3029: ympäristöhallitusta velvoittava säännös laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3030: nettava käsittämään myös vesistön käyttöä hait-
3031: taavien tai vaaraa aiheuttavien uppopuiden ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3032: uittojätteiden poistaminen. kiehdotuksen:
3033:
3034: Laki
3035: vesilain 5 luvun 30 §:n muuttamisesta
3036:
3037: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3038: muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 5 luvun 30 §:n 3 momentti,
3039: sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (649/76), seuraavasti:
3040:
3041: 5luku töä käytettäessä. Jos toimenpiteestä ei aiheudu 1
3042: luvun 12-15 §:ssä tai 19 §:ssä tarkoitettua muu-
3043: 30 § tosta tai seurausta, voidaan toimenpiteeseen ryh-
3044: tyä jo ennen uittosäännön muuttamista tai ku-
3045: Kun uitto vesistössä tai sen osassa lakkaa, moamista.
3046: tulee jäljempänä tämän luvun 62 §:ssä tarkoite-
3047: tun toimitsijan, tai jos sellaista ei ole asetettu, Tämä laki tulee voimaan päivänä
3048: vesi- ja ympäristöhallituksen ryhtyä toimenpitei- kuuta 199.
3049: siin sellaisten laitteiden, rakennelmien, uppopui- Tämän lain voimaan tullessa keskeneräisessä
3050: denja uittojätteiden poistamiseksi tai muuttami- uittosäännön kumoamisessa noudatetaan tämän
3051: seksi, jotka voivat olla vaaraksi tai haitaksi vesis- lain säännöksiä.
3052:
3053:
3054: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
3055:
3056: Erkki Pulliainen Markku Koski Timo Kalli
3057: Timo Järvilahti Annikki Koistinen Väinö Saario
3058: Sirkka-Liisa Anttila Henrik Westerlund Osmo Polvinen
3059: Ulpu Iivari Kari Rajamäki Heikki Rinne
3060: Kari Urpilainen Riitta Jouppila Matti Väistö
3061: Hanna Markkula Tarja Kautto Timo E. Korva
3062: Raimo Liikkanen Tuulikki Ukkola Jan-Erik Enestam
3063: Paavo Nikula Satu Hassi Tuija Maaret Pykäläinen
3064: Pekka Haavisto Heidi Hautala Eero Paloheimo
3065: Pirkko Laakkonen Lasse Näsi Kalle Röntynen
3066: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kauko Heikkinen
3067: Hannu Kemppainen Aarno von Bell Martti Korhonen
3068: Oiva Savela Olavi Ala-Nissilä Kalevi Mattila
3069: Liisa Jaakonsaari Juhani Vähäkangas Iivo Polvi
3070: Jukka Vihriälä Pauli Saapunki Esko Jokiniemi
3071: Kyösti Virrankoski Johannes Leppänen Raimo Vistbacka
3072: Markku Laukkanen Tuula Koittinen Maija-Liisa Lindqvist
3073: TeroMölsä Marita Jurva Markku Vuorensola
3074: Raili Puhakka Kalevi Lamminen Anssi Rauramo
3075: Kyösti Toivonen Riitta Kauppinen Eeva Turunen
3076: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Bjarne Kallis
3077: Ismo Seivästö Ensio Laine Eva Biaudet
3078: Saimi Ääri LeaMäkipää Kyllikki Muttilainen
3079: Erja Lahikainen Arja Ojala Leena Luhtanen
3080: Heikki Riihijärvi Reijo Lindroos Timo Laaksonen
3081: Esko Helle Esko Seppänen RailaAho
3082: 1994 vp - LA 23 3
3083:
3084: Marja-Liisa Tykkyläinen Outi Ojala Eila Rimmi
3085: Arja Alho Riitta Myller Ulla Anttila
3086: Paavo Lipponen Jukka Gustafsson Mikko Rönnholm
3087: TimoRoos Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila
3088: AskoApukka Maria Kaisa Aula Rose-Marie Björkenheim
3089: Timo Thamäki HåkanMalm Margareta Pietikäinen
3090: Pekka Viljanen HelmiMorri Virpa Puisto
3091: Sinikka Hurskainen Tuulikki Hämäläinen Jussi Ranta
3092: Jukka Roos Maija Perho-Santala Marja-Leena Viljamaa
3093: Sulo Aittoniemi TinaMäkelä Jouni Backman
3094: Esko-Juhani Tennilä Heli Astala Raimo Vuoristo
3095: Anna-Liisa Kasurinen Reijo Laitinen Jouko Jääskeläinen
3096: Juha Korkeaoja MaijaRask Minna Karhunen
3097: Eeva-Liisa Moilanen Irmeli Takala Johannes Koskinen
3098: Tarja Halonen Leea Hiltunen Matti Louekoski
3099: HenrikLax Kerttu Törnqvist MatsNyby
3100: Hannu Suhonen Jaakko Laakso Matti Vanhanen
3101: Lea Savolainen
3102: 1
3103:
3104: 1
3105:
3106: 1
3107:
3108: 1
3109:
3110: 1
3111:
3112: 1
3113:
3114: 1
3115:
3116: 1
3117:
3118: 1
3119:
3120: 1
3121:
3122: 1
3123:
3124: 1
3125:
3126: 1
3127:
3128: 1
3129:
3130: 1
3131: 1994vp
3132:
3133: Lakialoite 24
3134:
3135:
3136:
3137:
3138: Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain muuttamisesta
3139:
3140:
3141:
3142: Eduskunnalle
3143:
3144: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3145:
3146: Aloitteessa ehdotetaan, että tuloverosta va- taja ovat luonnollisia henkilöitä ja työsuoritus tai
3147: pautettaisiin työntekijä tai tuotteen myyjä niissä kauppa on luonteeltaan satunnaista ja pienimuo-
3148: tapauksissa, joissa sekä maksaja että vastaanot- toista.
3149:
3150:
3151:
3152:
3153: PERUSTELUT
3154:
3155: Maamme työllisyystilanne on hälyttävän huo- Henkisen ilmapiirin kannalta toimettomuus,
3156: no ja tuloverotus sietämättömän korkea. Valtio jota työttömiltä edellytetään, on ehdottoman tu-
3157: käyttää veronmaksajilta saamiaan tuloja kym- hoisaa. Kansan keskimääräinen ammattitaito
3158: meniä miljardeja esimerkiksi pankkitukeen paik- romahtaa, yhä useampi nuorikin ihminen putoaa
3159: kaamaan karkeita virheitä tai jopa rikolliseksi tekemättömyyden mustaan aukkoon, josta pit-
3160: luonnehdittavaa toimintaa. Työttömiin kohdis- kään oleiltuaan joutuu veroviranomaisen val-
3161: tuvilla valvontatoimilla ei kannusteta kansalaisia vonnasta vankilaviranomaisen tai mielenterveys-
3162: työhön, vaan pidetään heidät joko valvotun, vie- terapeutin huomaan. Kansamme henkisen ilma-
3163: raannuttavan toimettomuuden tai sitten valvo- piirin kannalta on välttämätöntä saada ihmiset
3164: tun, ylimitoitetun verotuksen piirissä. Kansalais- toimimaan hyödyllisesti, joko viranomaisen val-
3165: ten terve oikeustaju sotii voimakkaasti tätä käy- vonnassa tai sen ulkopuolella.
3166: täntöä vastaan ja ihmiset tekevät laajenevassa Valtiontalouden ja kuntien talouden kannalta
3167: määrin palveluja toisilleen piittaamatta verotta- myönteinen suhtautuminen nykyisin "pimeiksi"
3168: jasta, joka koetaan nykyisissä olosuhteissa polii- leimattuihin työsuorituksiin, joita luonnolliset
3169: sivaltioista tutuiksi tulleiden kyylääjien kaltai- henkilöt tekisivät satunnaisesti toisilleen, tuottaa
3170: seksi. vähäisen veron menetyksen. Kysymys on joiden-
3171: Tilanne on monessa suhteessa epäterve. kin kymmenien miljoonien markkojen suuruises-
3172: Kansantaloudellisesti katsoen. :olisi suotavaa, ta summasta, joita lainkuuliaiset ja tunnolliset
3173: että kaikki kansalaiset tekisivät jatkuvasti jotain kansalaiset nyt oikeustajunsa vastaisestikin mak-
3174: hyödyllistä, siis kansallisvarallisuutta lisäävää. savat verottajalle. Näiden summien suuruus saa-
3175: Valvonnan ulkopuolella tehty työ lisää kansallis- vuttaisi jo maksetun pankkituen tason noin
3176: varallisuutta keskimäärin tehokkaammin kuin vuonna 3013.
3177: valvonnan piirissä oleva työ, koska siitä puuttuu Muutos on kansantaloudellisesti katsoen ter-
3178: täysin tuottamaton ja varallisuuden lisäyksen vehdyttävä, julkistaloudellisesti katsoen lyhyellä
3179: kannalta turha byrokt:atia. On ehdottomasti kat- tähtäyksellä mitätön ja pitkällä tähtäyksellä eh-
3180: sottava, että kansalaisten jo nyt tekemät, valvon- dottoman hyödyllinen.
3181: nan ulkopuolella tapahtuneet työsuoritukset Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3182: ovat maamme ja kansamme tulevaisuuden kan-
3183: nalta hyödyllisiä ja ilahduttavia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3184: kiehdotuksen:
3185:
3186: 240020V
3187: 2 1994 vp- LA 24
3188:
3189: Laki
3190: tuloverolain muuttamisesta
3191:
3192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3193: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/92) uusi 88 a §seuraavasti:
3194:
3195: 88 a § vuttamasta tuotteesta saama tulo ei ole veron-
3196: Luonnollisten henkilöiden välisten sopimusten alaista tuloa 2 001 markkaa kuukaudessa alitta-
3197: perusteella saatu tulo valta osalta.
3198:
3199: Luonnollisen henkilön toiselle luonnolliselle Tämälaki tuleevoimaan 1 päivänä tammikuu-
3200: henkilölle satunnaisesti tekemästä työstä tai luo- ta 1995.
3201:
3202: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1994
3203:
3204: Eero Paloheimo TinaMäkelä Kalevi Lamminen
3205: Heikki Rinne Jukka Roos Pauli Saapunki
3206: Tuija Maaret Pykäläinen Heidi Hautala Heikki Röhijärvi
3207: Jaakko Laakso Erkki Pulliainen Riitta Kauppinen
3208: 1994vp
3209:
3210: Lakialoite 25
3211:
3212:
3213:
3214:
3215: Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta
3216:
3217:
3218:
3219: Eduskunnalle
3220: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3221:
3222: Aloitteessa ehdotetaan, että onkiminen ja pilk- hekalastusmaksun maksanut henkilö olisi oikeu-
3223: kiminen tehtäisiin jokamiehenoikeudeksi ja vie- tettu kalastamaan vavalla ja vieheellä niiden lää-
3224: hekalastusta varten säädettäisiin lääninkohtai- nien alueilla, joita koskevan maksun hän on mak-
3225: nen viehekalastusmaksu. Henkilökohtaisen vie- sanut.
3226:
3227:
3228:
3229:
3230: PERUSTELUT
3231:
3232: Virkistyskalastus on Suomessa suosittu va- metsätalousministeriön hallinnonalalle jätetyt
3233: paa-ajan harrastus ja luontoliikuntamuoto. Har- kalatalousviranomaisemme näyttävät askartele-
3234: rastajia on kautta maan ja kaikissa yhteiskunta- van erilaisten virkistyskalastajiakin koskevien
3235: ryhmissä. Kalastustapoja vaihdellen he voivat kalastusrajoitusten parissa. Viime vuoden lopul-
3236: kalastaa kautta vuoden. Virkistyskalastajat hyö- la tehdyssä kalastuslain uudistuksessa ei vielä-
3237: dyntävät talouskalakantoja pyydystämällä kalo- kään saatu kalastuslainsäädäntöön tämän kal-
3238: ja ja käyttämällä näin hyväkseen vesistöjemme taista tarkistusta. Hallituksen antamalla asetuk-
3239: kalojen muodostamaa uusiutuvaa luonnonva- sella tosi ahtaasti määritellyn mato-onginnan jo-
3240: raa. Saaliinsa he käyttävät, silloin kun sitä saavat, kamiehen oikeus on katsottava suomalaisen vir-
3241: kotitalouksissaan. kistyskalastajakunnan aliarvioinniksi, kun sa-
3242: Vesistöjemme talouskalakantojen muodosta- malla kotikunnankin vesillä harjoitettu perinteel-
3243: maa luonnonvaraa ei Suomessa pyydetä tuoton linen onkiminen tehtiin 80 markan kalastuksen-
3244: sallimassa määrin. Kestävän käytön mukainen hoitomaksuun perustuvaksi. Eduskunnan toi-
3245: kalastus mahdollistaa vielä nykyistä runsaam- mesta olisi saatava pikainen -jo tulevan loma-
3246: man pyynnin, joten tilaa vesillämme on niin ny- kauden aikana vaikuttava- korjaus näihin sää-
3247: kyisille kuin kasvavillekin virkistyskalastaja- döksiin.
3248: joukoille. Kalastusharrastuksen lisääminen edel- Samalla olisi myös parannettava viehekalas-
3249: lyttää kuitenkin järkevää ja vesiluontomme tar- tusmahdollisuuksia ja pantava kalastuslain muu-
3250: joamien edellytysten mukaista suhtautumista tä- tosta hyväksyttäessä eduskunnan joulukuussa
3251: hän harrastukseen. Eduskunta on jo vuonna 1982 1993 hyväksymä lausuma toteen. Eduskuntabao
3252: katsonut onginnan ja pilkinnän olevan sellaista edellytti virkistyskalastuksen lupajärjestelmän
3253: kalastamista, joka sopii jokamiehenoikeudeksi, kehittämistä tavoitteenaan läänikohtainen viehe-
3254: koska niiden avulla saatu saalis ei vaaranna kala- kortti. Tätä varten piti käynnistää välittömästi
3255: veden omistajien mahdollisuutta käyttää muu- selvitystyö. Nyt maa- ja metsätalousministeriö
3256: toin tehokkaasti hyväkseen kalavesiensä kala- on todella käynnistänyt selvitystyön virkistyska-
3257: tuottoa. Ympäristöviranomaisten toimesta taas lastukselle kielteisessä ilmapiirissä ja työryhmäs-
3258: kehotetaan kansalaisia ja kalaveden omistajia te- sä, jolle on varattu työaikaa 28.2.1995 saakka. Ei
3259: ho kalastamaan vesiään, koska runsaat kalansaa- siis tätäkään ratkaisua haluta tai uskalleta tuoda
3260: liit ovat hyödyksi rehevöityvien vesiemme ravin- nykyiselle eduskunnalle ratkaistavaksi sen anta-
3261: teiden vähentämisessä. Samaan aikaan maa- ja masta lausumasta huolimatta. Läänikohtaista
3262: 240020V
3263: 2 1994 vp - LA 25
3264:
3265: viehekorttia koskeva ratkaisu on myös tehtävä luontoliikuntamuotoja. Terveellisinä, elämyksel-
3266: mahdollisimman nopeasti. Sen vaikutusten poh- lisinä ja joskus saalista kotikäyttöön antavina ne
3267: dinta jo tiedossa olevien selvitysten, saalistietojen harrastuksina sopivat laajoille kansalaisjoukoille
3268: ja kansalaismielipiteen nojalla ei näytä olevan ja liittyvät hyvin marjastuksen ja sienestyksen
3269: vaikeata kuin johtaville kalastusviranomaisil- kaltaisiin luonnonkäytön muotoihin.
3270: lemme. Samalla olisi vihdoinkin saatettava voimaan
3271: Yhteiskuntamme voimavarojen käyttö ve- eläkeläisten ja veteraanien kauan toivoma lain-
3272: siemme tilan ja laadun parantamiseen on jo niin muutos, jolla heidät alle 18-vuotiaiden lailla va-
3273: mittavaa ja kasvanee vielä tulevaisuudessa, että pautettaisiin kalastuksenhoitomaksun nimellä
3274: siitä hyötyminen talouskalakantojen osalta ei saa kerättävästä verosta. Tämän uudistuksen lupasi
3275: olla vain vesialueiden omistajien tai ammattimai- hoitaa kuntoon edellinen maa- ja metsätalousmi-
3276: sesti kalastavien yksinoikeus. Kyllä myös vapaa- nisteri, mutta ei sitä kuitenkaan ollut mukana
3277: ajankalastajille - kotitarve-ja virkistyskalasta- viime vuoden kalastuslainuudistuksessa. Tässä
3278: jille- on siitä saatava etua parantamalla "kevei- esityksessä se on mukana.
3279: den kalastustapojen" kohdalla jokamiehenoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3280: keuksia ja laajentamalla kansalaisten maksullisia
3281: yleiskalastusoikeuksia. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3282: Suomessa on johdonmukaisesti kehitettävä kiehdotuksen:
3283: vesien luonnonvaran hyödyntämiseen perustuvia
3284:
3285:
3286: Laki
3287: kalastuslain muuttamisesta
3288:
3289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3290: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 88 §ja 89 §,sellaisina kuin ne
3291: ovat 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa (1355/93), sekä
3292: lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 88 a § seuraavasti:
3293: 9§ hoitomaksu on 80 markkaa ja 30 vuorokauden
3294: kalastusjaksoa koskeva kalastuksenhoitomaksu
3295: Kalastusta vavalla ja vieheellä saa läänin on 20 markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö
3296: alueella 8 §:n 1 ja 4 momenteissa mainituin poik- perii maksut elinkustannusindeksin nousua vas-
3297: keuksin harjoittaa henkilö, joka on suorittanut taavasti tarkistettuna. Tarkistus tehdään täysin
3298: tähän kalastukseen mainitulla alueella oikeutta- kymmenin prosentein.
3299: van viehekalastusmaksun. Alle 18-vuotiaalla ja
3300: yli 65-vuotiaalla on kuitenkin oikeus viehekalas- 88 a §
3301: tusmaksua suorittamatta harjoittaa kalastusta Edellä 9 §:ssä mainittu viehekalastusmaksu on
3302: vavalla ja vieheellä kaikkien läänien alueella. 100 markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö pe-
3303: Mitä tässä momentissa on sanottu kalastuksesta rii maksut elinkustannusindeksin nousua vastaa-
3304: vavalla ja vieheellä, ei kuitenkaan koske kilpailu- vasti tarkistettuna. Tarkistus tehdään täysin
3305: ja tai muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia, kymmenin prosentein.
3306: vaan niitä varten on saatava kalastusoikeuden Viehekalastusmaksusta kertyneet tulot vähen-
3307: haltijan lupa. nettynä maksun kannosta valtiolle aiheutuneilla
3308: kuluilla jaetaan kokonaisuudessaan kalastus-
3309: 88 § alueille, joiden tehtävänä on jakaa varat edelleen
3310: Jokaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka kalastuskunnille ja vesialueen omistajille. Varo-
3311: harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, tulee vuosit- jenjaossa on otettava maa- ja metsätalousminis-
3312: tain suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. teriön vahvistaman pistelaskuperusteen mukai-
3313: Maksua ei kuitenkaan peritä 65 vuotta täyttä- sesti eri vesialueille Osoitettavia varoja laskettaes-
3314: neeltä henkilöltä eikä henkilöltä, joka harjoittaa sa huomioon kyseessä olevan kalaveden pinta-
3315: onkimista ja piikkimistä asetuksella säädetyllä ala ja siihen kohdistunut viehekalastusmaksuun
3316: tavalla. Kalenterivuotta koskeva kalastuksen- perustuvan kalastuksen rasitus.
3317: 1994 vp - LA 25 3
3318:
3319: 89 § ka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla
3320: Todistus kalastuksenhoitomaksun suoritta- alueella kalastuksesta annettujen säännösten ja
3321: misesta sekä viehekalastusmaksun suorittamises- määräysten noudattamista.
3322: ta on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaes-
3323: sa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3324: tajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sille,jon- kuuta 199 .
3325:
3326:
3327: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
3328:
3329: Kari Rajamäki Ulpulivari
3330: Väinö Saario Erja Labikainen
3331: 1994 rd
3332:
3333: Lagmotion 26
3334:
3335:
3336:
3337:
3338: Jansson: Förslag tilllag om ändring av 222 § mervärdesskattelagen
3339:
3340:
3341:
3342: Tili Riksdagen
3343:
3344: ALLMÄN MOTIVERING
3345:
3346: Lagmotionen innehåller sådant ändringsför- Lagmotionen ansluter sig tili aktuell, men
3347: slag, att för försäljning av transporttjänster mel- ännu inte avlåten proposition med förslag tili
3348: lan Finlands fastland och Åland inte skall betalas ändring av mervärdesskattelagen.
3349: mervärdesskatt.
3350:
3351:
3352:
3353: SÄRSKILD MOTIVERING
3354:
3355: Mervärdesskatt börjar uppbäras från och med I praktiken skulle ovannämnda princip mate-
3356: 1.6.1994 på inrikestransporter vilket höjer trans- rialiseras genom ett tiliägg till ikraftträdelsestad-
3357: portkostnadema. I syfte att säkerställa transpor- gandet i lagen med innebörd, att skatt inte upp-
3358: tertili och från Åland tili rimlig kostnad, gick EU bärs för transporteroa före 1.1.1996 och att man
3359: på Finlands begäran med på att Åland kan ha i det skedet vet hur Finlands och Ålands anslut-
3360: avvikelser från unionens regler om mervärdes- ning tili EU utformats. Efter detta datum anpas-
3361: skatt och acciser med innebörd att Åland i detta sas lagstiftningen permanent tili rådande ord-
3362: hänseende betraktas som tredje territorium, men ning. Denna åtgärd harmonierar också med la-
3363: är en del av tullunionen. gens förmånliga behandling av turistverksamhet
3364: Eftersom Finland torde bli medlem av EU under övergångsperioden 1.6.1994-31.12.199 5.
3365: 1.1.1995, är det påkallat att anpassa mervärdes- Avsikten är att denna lag skall träda i kraft
3366: beskattningen av person- och varutransporter samtidigt som mervärdesskattelagen, dvs. den 1
3367: med båt och flyg tili och från Åland tili de princi- juni 1994.
3368: per Finland hävdat i medlemskapsförhandlingar- Hänvisande tili ovanstående föreslår jag
3369: na vilka EU godkände. Tiden mellan den 1 juni
3370: och den 31 december 1994 har marginella stats- att Riksdagen måtte antaga följande
3371: ekonomiska effekter i förhållande tili det krångel /agförslag:
3372: en övergående mervärdesbeskattning åsamkar
3373: rese branschen.
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: 240020V
3379: 2 1994 rd - LA 26
3380:
3381: Lag
3382: om ändring av 222 § mervärdesskattelagen
3383:
3384: I enlighet med riksdagens beslut
3385: ändras 222 § 2 mom. mervärdesskattelagen av den 30 december 1993 (1501/93), som följer:
3386: 222§ entreavgifter till teater-, cirkus-, musik- och dans-
3387: föreställningar, dock så att tjänsten skall ha till-
3388: Lagen tillämpas på transporter mellan Fin- handahållits den 1 januari 1996 eller därefter.
3389: lands fastland och Äland, på överlåtelse av nytt-
3390: janderätt tili inkvarteringslokaler och besöks-
3391: hamnar enligt 85 § 1 mom. 2 punkten samt på Denna lag träder i kraft den 1 juni 1994.
3392:
3393:
3394: Helsingfors den 22 april 1994
3395:
3396: Gunnar Jansson
3397: 1994vp
3398:
3399: Lakialoite 26 Suomennos
3400:
3401:
3402:
3403:
3404: Jansson: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 222 §:n muuttamisesta
3405:
3406:
3407:
3408: Eduskunnalle
3409:
3410: YLEISPERUSTELUT
3411:
3412: Lakialoite sisältää muutosehdotuksen, jonka Lakialoite liittyy ajankohtaiseen, tosin ei vielä
3413: mukaan Suomen mantereen ja Ahvenanmaan eduskunnalle annettuun, hallituksen esitykseen
3414: välisten kuljetuspalvelujen myynnistä ei suoriteta laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta.
3415: arvonlisäveroa.
3416:
3417:
3418:
3419:
3420: ERITYISPERUSTELUT
3421:
3422: Arvonlisäveroa ryhdytään perimään 1.6.1994 Käytännössä edellä mainittu periaate materia-
3423: lukien kotimaan kuljetuksista, mikä nostaa kulje- lisoitaisiin lain voimaantulosäännökseen tehtä-
3424: tuskustannuksia. Ahvenanmaalle ja Ahvenan- vällä lisäyksellä, jonka mukaan veroa ei suoritet-
3425: maalta tapahtuvien kuljetusten kohtuullisten taisi kuljetuksista ennen 1.1.1996. Tuossa vai-
3426: kustannusten turvaamiseksi EU suostui Suomen heessa tiedetään, millaiseksi Suomen ja Ahvenan-
3427: pyynnöstä siihen, että Ahvenanmaalla voi olla maan liittyminen EU:hun on muotoutunut. Tä-
3428: poikkeuksia arvonlisäveroa ja valmisteveroja män päivämäärän jälkeen lainsäädäntö sopeute-
3429: koskevista unionin säännöksistä siten, että Ahve- taan pysyvästi vallitsevaan järjestykseen. Tämä
3430: nanmaata pidetään tässä mielessä kolmantena toimenpide on myös sopusoinnussa lain mat-
3431: alueena, vaikka se on tulliunionin osa. kailutoimintaan kohdistaman edullisen kohte-
3432: Koska Suomesta tullee EU:n jäsen 1.1.1995, lun kanssa siirtymäkauden aikana 1.6.1994-
3433: on syytä sopeuttaa laivalla ja lentokoneella 31.12.1995.
3434: Ahvenanmaalle ja Ahvenanmaalta tapahtuvien Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan saman-
3435: henkilö- ja tavarakuljetusten arvonlisäverotus aikaisesti arvonlisäverolain kanssa eli 1 päivänä
3436: Suomen jäsenyysneuvotteluissa esittämiin peri- kesäkuuta 1994.
3437: aatteisiin, jotka EU hyväksyi. Vuoden 1994 kesä- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3438: kuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisen
3439: ajan taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset suh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3440: teessa siihen vaivaan, jonka väliaikainen arvonli- kiehdotuksen:
3441: säverotus aiheuttaa matkailualalle.
3442:
3443:
3444:
3445:
3446: 240020V
3447: 2 1994 vp - LA 26
3448:
3449:
3450: Laki
3451: arvonlisäverolain 222 §:n muuttamisesta
3452:
3453: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3454: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 222 §:n 2 momentti
3455: seuraavasti:
3456:
3457: 222§ symaksuihin kuitenkin vain, jos mainittu palvelu
3458: on suoritettu 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen
3459: Lakia sovelletaan Suomen mantereen ja Ahve- jälkeen.
3460: nanmaan välisiin kuljetuksiin, 85 §:n 1 momentin
3461: 2 kohdassa tarkoitettuihin majoitustilan ja käyn-
3462: tisataman käyttöoikeuden luovutuksiin sekä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
3463: teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten pää- 1994.
3464:
3465:
3466: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
3467:
3468: Gunnar Jansson
3469: 1994 vp
3470:
3471: l..akialoite 27
3472:
3473:
3474:
3475:
3476: Myller yrn.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta
3477:
3478:
3479:
3480: Eduskunnalle
3481:
3482: Tällä Iakiaioitteella pyritään mahdollista- taiteen tuotteeseen, kuitenkin niin, että sellainen
3483: naan itsensä työllistäminen taidekäsityöläisenä. taidekäsityön tekijä, jonka vuotuinen liikevaihto
3484: Taidekäsityö, jossa jokaisessa kappaleessa näkyy on yli 100 000 markkaa vuodessa, olisi arvonlisä-
3485: tekijän oma yksilöllinen kädenjälki, voidaan rin- verolain piirissä.
3486: 'l.astaa kuvataiteen tuotteen valmistamiseen. Ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3487: vataiteen tuotteet on kokonaan vapautettu ar-
3488: vonlisäverosta. Lakialaitteessa ehdotetaan, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3489: itsensä työllistävän taidekäsityöläisen tuottee- kiehdotuksen:
3490: )een sovellettaisiin samaa periaatetta kuin kuva-
3491:
3492:
3493:
3494: Laki
3495: arvonlisäverolain muuttamisesta
3496:
3497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3498: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1993 annettuun arvonlisäverolakiin (1501193) uusi 46 a §seuraa-
3499: vasti:
3500:
3501: 46 a§
3502: Mitä 46 §:ssä on säädetty kuvataiteen tuotteen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
3503: myynnistä, sovelletaan myös sellaisen itsensä 1994.
3504: työllistävän taidekäsityöläisen tuotteisiin, jonka
3505: vuotuinen liikevaihto ei ylitä 100 000 markkaa.
3506:
3507:
3508:
3509: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
3510:
3511: Riitta Myller Iiris Hacklin Arja Ojala
3512: Raimo Vuoristo Marjatta Vehkaoja Kerttu Törnqvist
3513: Erja Lahikainen Ulpu Iivari Maija Rask
3514: Tarja Kautto Virpa Puisto Pirkko Laakkonen
3515: Lauri Metsämäki Ulla Anttila Eeva Turunen
3516:
3517:
3518:
3519:
3520: 240020V
3521: j
3522: j
3523: j
3524: j
3525: j
3526: j
3527: j
3528: j
3529: j
3530: j
3531: j
3532: j
3533: j
3534: j
3535: j
3536: j
3537: j
3538: j
3539: j
3540: j
3541: j
3542: j
3543: j
3544: j
3545: j
3546: j
3547: j
3548: j
3549: 1994 vp
3550:
3551: Lakialoite 28
3552:
3553:
3554:
3555:
3556: Luukkainen ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 83 §:n muuttami-
3557: sesta
3558:
3559:
3560: Eduskunnalle
3561:
3562: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3563:
3564: Lakialaitteessa ehdotetaan, että arvonlisäve- Aloite on samansisältöinen kuin arvonlisäve-
3565: rolain 83 §:ssä säädetty marginaaliverotusmenet- rolain eduskuntakäsittelyssä joulukuussa 1993
3566: tely laajennettaisiin koskemaan myös käytetyn sekä lakialaitteessa n:o 6 tekemämme 83 §:n
3567: tavaran myyntiä kotimaisen teollisuuden raaka- muutosesitykset. Valtiovarainvaliokunnalle an-
3568: aineeksi sekä käytetyn tavaran osien edelleen- tamassaan lausunnossa valtiovarainministeriö
3569: myyntiä. Lakialoite liittyy piakkoin ajankohtai- on pitänyt ehdottamaamme pykälämuotoilua
3570: seksi tulevaan hallituksen esitykseen arvonlisäve- hyväksyttävänä.
3571: rolain muuttamisesta. Toisin kuin vuoden 1994
3572: toiseen lisätalousarvioon on kirjattu, hallituksen
3573: esitystä ei vielä ole annettu eduskunnalle.
3574:
3575:
3576:
3577: PERUSTELUT
3578:
3579: Arvonlisäverolain 83 §:n mukaan käytetyn ta- neena yleisesti käytettävän käytetyn tavaran vä-
3580: varan myyntiin voidaan soveltaa marginaalive- hennyskelpoisuudesta.
3581: rotusmenettelyä, jossa vero kohdistuu käytetyn Arvonlisäveronlain 83 §:n 2 momentin mu-
3582: tavaran kauppiaan myyntimarginaaliin. Tämä kaan vähennys on lisättävä veron perusteeseen,
3583: on toteutettu siten, että käytetyn tavaran myyjäl- jos tavara otetaan muuhun käyttöön. Marginaa-
3584: le on myönnetty oikeus vähentää 82 prosenttia liverotus koskee siten vain käytetyn tavaran jäl-
3585: verollista edelleenmyyntiä varten käytettynä ja leenmyyntiä sellaisenaan tai enintään tavanomai-
3586: verottomana hankitun tavaran ostohinnasta. seen myyntikuntoon saatettuna. Säännöstä voi-
3587: Näin määriteltynä vähennysoikeuden ulko- daan tulkita niin, että esimerkiksi käytettyjen
3588: puolelle jäävät kierrätykseen kelpaavan tavaran autojen purkaminen ja saatujen varaosien kun-
3589: ostot kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi. nostaminen katsotaan sellaiseksi muutostyöksi,
3590: Vastaava vähennys voidaan kuitenkin tehdä käy- että oikeutta vähennyksen tekemiseen ei ole. Lää-
3591: tetyn tavaran viennistä. Johdonmukaista on, että ninverovirastoissa vastaavaa liikevaihtoveron
3592: myös kotimaiseen käyttöön suoritettaviin ostoi- säännöstä on tulkittu juuri näin. Varaosiin ja
3593: hin liittyy vähennysoikeus. Näin voidaan tukea raaka-aineeksi meneviin auton osiinjää näin pii-
3594: kierrätystä ja uusiakäyttöä myös verotuksenisin leväksi veroksi alkuperäisen kuluttajan aikanaan
3595: ratkaisuin. Jätteiden hyötykäyttöön saaminen maksama liikevaihtovero tai arvonlisävero. Piile-
3596: säästää yhteiskunnan kustannuksia jätehuollos- vä verorasitus nostaa raaka-aineen ja varaosien
3597: sa ja ympäristönsuojelussa, joten vähennyksellä hintaa. Tämä vaarantaa käytettyjen tavaroiden
3598: on myös myönteinen taloudellinen vaikutus. kierrätyksen ja uudelleenkäytön.
3599: Säännös ei avaa mahdollisuuksia veronkiertoon, Kaksinkertaisella verotuksella vaikeutetaan
3600: koska tavara on käytettävä raaka-aineeksi. Sään- myös ympäristönsuojelua. Autosta syntyvät on-
3601: nöksellä estetään vain veron kertaantuminen. gelmajätteet, kuten akut ja jäteöljyt, käsitellään
3602: Liikevaihtoverolakiin, jonka arvonlisäverolaki purkaamaissa asianmukaisesti. Jos autopurkaa-
3603: korvaa, sisältyy säännös teollisuuden raaka-ai- motoimintaa ei harjoiteta, romuautot ongelma-
3604: 240020V
3605: 2 1994 vp - LA 28
3606:
3607: jätteineen kasaantuvat kaatopaikoille ja luon- silloinkin, kun verottomana ja käytettynä ostettu
3608: toon. tavara myydään edelleen osiin purettuna.
3609: Edellä esitetyillä perusteilla sekä autopurkaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3610: mojen ja muiden käytetyn tavaran kauppaa har-
3611: joittavien yritysten tasapuolisen verokohtelun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3612: varmistamiseksi 83 §:n 2 momentin säännöstä on kiehdotuksen:
3613: korjattava siten, että vähennys voidaan tehdä
3614:
3615:
3616:
3617: Laki
3618: arvonlisäverolain 83 §:n muuttamisesta
3619:
3620: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3621: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501193) 83 §seuraavasti:
3622:
3623: 83 § tavara, jonka ostohinta on 1 momentin nojalla
3624: Veron perusteesta saadaan vähentää 82 pro- vähennetty, otetaan muuhun tarkoitukseen tai
3625: senttia verollista edelleenmyyntiä tai teollisuuden jos tavaran edelleenmyyntiä koskevaan myynti-
3626: raaka-aineena käyttämistä varten käytettynä ja tositteeseen on tehty myynnistä suoritettavaa ve-
3627: verottomana hankitun tavaran ostohinnasta. roa koskeva merkintä, vähennetty määrä on li-
3628: Kirjojen osalta vähennys on 89 prosenttia osto- sättävä veron perusteeseen. Tässä momentissa
3629: hinnasta. Vastaavat vähennykset saadaan tehdä tarkoitettuna muuhun käyttöön ottamisena ei pi-
3630: verotonta ulkomaille tai 70 §:n 1 momentin 8 detä käytettynä hankitun tavaran purkamista
3631: kohdassa tarkoitetuille matkustajille tapahtuvaa osiin ja osien edelleenmyyntiä.
3632: edelleenmyyntiä varten käytettynä ja verottoma-
3633: na hankitun tavaran ostohinnasta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
3634: Jos verollisena edelleenmyytäväksi hankittu kuuta 1994.
3635:
3636:
3637: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
3638:
3639: Hannele Luukkainen Jouni Backman
3640: Tuulikki Hämäläinen Asko Apukka
3641: Pentti Lahti-Nuuttila
3642: 1994 vp
3643:
3644: Lakialoite 29
3645:
3646:
3647:
3648:
3649: Saari ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 83 §:n muuttamisesta
3650:
3651:
3652:
3653: Eduskunnalle
3654:
3655: Teollisuus käyttää raaka-aineenaan teräsro- verollista edelleenmyyntiä varten käytettynä ja
3656: mua vuosittain n. 500 000 tonnia. Tästä määrästä verottomana hankitun tavaran ostohinnasta.
3657: suurin osa on nk. kierto romua, jota syntyy teolli- Marginaaliverotus koskee vain käytetyn tava-
3658: suuslaitoksissa, konepajoissa ym. Suurin yhdys- ran jälleenmyyntiä. Jälleenmyyntiä on tavaroi-
3659: kuntaromun lähde ovat loppuunkäytetyt ajoneu- den myynti eteenpäin sellaisenaan tai enintään
3660: vot, joita poistetaan käytöstä noin 100 000 kpl tavanomaiseen myyntikuntoon saatettuna.
3661: vuodessa. Tosin viime vuosina osa näistä on siir- Säännöstä tulkitaan siten, että esimerkiksi käy-
3662: tynyt ennen romutusta naapurimaihin. tettyjen autojen purkaminen ja saatujen vara-
3663: Tällä hetkellä autopaloittamoromun hinta on osien kunnostaminen katsotaan sellaiseksi muu-
3664: noin 500 mk/t eli yhden romuauton arvo teräsro- tostyöksi, että oikeutta vähennyksen tekemiseen
3665: muna on autopaloittamolle noin 280 mk. Tästä ei ole. Samoin vähennysoikeuden ulkopuolelle
3666: rahasta olisi kustannettava 1) romuautojen keräi- jäävät kierrätykseen kelpaavan tavaran myynti
3667: ly, 2) kuljetus autopaloittamoille (Heinolaan tai kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi. Tämä
3668: Siilinjärvelle), 3) varsinainen paloittelu ja mate- tulee varmasti vaikuttamaan heikentävästi käy-
3669: riaalin käsittely, 4) toiminnan ympäristönsuojelu tettyjen tavaroiden kierrätykseen ja uudelleen-
3670: sekä 5) romun kuljetus terästehtaille, Kemiran käyttöön, mitä ei voida pitää kansantalouden
3671: pigmenttitehtaalle tai valimoihin. Kuten luvuista kannalta järkevänä.
3672: on havaittavissa, toiminnan kannattavuus ei ole Autopurkaamotoimintaa voidaan pitää tär-
3673: erityisen hyvä. Myös ympäristönsuojeluvaati- keänä pienyritysmuotona, joka on maassamme
3674: musten tiukentuminen lisää kustannuspaineita. huomattava työllistäjä. Tämän lisäksi toiminta
3675: Toistaiseksi romuautot on kuitenkin saatu kan- säästää yhteiskunnan kustannuksia jätehuollos-
3676: sainvälisestikin katsoen tehokkaasti asianmukai- sa, joten jätteiden hyötykäytön saaminen vähen-
3677: seen käsittelyyn. nysoikeuden piiriin on vähintäänkin perusteltua.
3678: Viime syyskuun alusta voimaan tullut muutos Autopurkaamojen ja muiden käytetyn tava-
3679: ostojen vähennysoikeudesta heikentää olennai- ran kauppaa harjoittavien yritysten tasapuolisen
3680: sesti toiminnan kannattavuutta. Teollisuus pitää verokohtelun varmistamiseksi arvonlisäverolain
3681: aivan potentiaalisena uhkana tilannetta, että ro- 83 §:n toiseen momenttiin ehdotetaan lisäystä si-
3682: muautojen hyödyntämisen kannattavuus heikke- ten, että vähennys voitaisiin tehdä myös silloin,
3683: nee niin paljon, että loppuunkäytettyjen autojen kun verottomana ja käytettynä ostettu tavara
3684: talteenottoon syntyy häiriöitä. Tästä voi olla hai- myydään edelleen osiin purettuna. Arvonlisäve-
3685: tallisena seurauksena tienvarsien "roskaantumis- rolain 83 §:n ensimmäiseen momenttiin ehdote-
3686: ta" ja romujen kulkeutuminen kaatopaikoille. taan lisäystä niin, että vähennysoikeus vastaavas-
3687: Arvonlisäverolain 83 §:n mukaan käytetyn ta- ti kattaisi myös kotimaisen teollisuuden raaka-
3688: varan myyntiin voidaan soveltaa marginaalive- aineena käyttämät tavarat.
3689: rotusmenettelyä, jossa vero kohdistuu käytetyn Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3690: tavaran kauppiaan myyntimarginaaliin. Tämä
3691: on toteutettu siten, että käytetyn tavaran myyjäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3692: le on myönnetty oikeus vähentää 82 prosenttia kiehdotuksen:
3693:
3694:
3695:
3696:
3697: 240020V
3698: 2 1994 vp - LA 29
3699:
3700: Laki
3701: arvonlisäverolain 83 §:n muuttamisesta
3702:
3703: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3704: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501193) 83 §:n 1 ja 2 momentti
3705: seuraavasti:
3706:
3707: 83 § vähennetty, otetaan muuhun tarkoitukseen tai
3708: Veron perusteesta saadaan vähentää 82 pro- jos tavaran edelleenmyyntiä koskevaan myynti-
3709: senttia verollista edelleenmyyntiä tai teollisuuden tositteeseen on tehty myynnistä suoritettavaa ve-
3710: raaka-aineena käyttämistä varten käytettynä ja roa koskeva merkintä, vähennetty määrä on li-
3711: verottomana hankitun tavaran ostohinnasta. sättävä veron perusteeseen. Tässä momentissa
3712: Kirjojen osalta vähennys on 89 prosenttia osto- tarkoitettuna muuhun käyttöön ottamisena ei
3713: hinnasta. Vastaavat vähennykset saadaan tehdä pidetä käytettynä hankitun tavaran purkamista
3714: verotonta ulkomaille tai 70 §:n 1 momentin 8 osiin ja osien edelleenmyyntiä.
3715: kohdassa tarkoitetuille matkustajille tapahtuvaa
3716: edelleenmyyntiä varten käytettynä ja verottoma-
3717: na hankitun tavaran ostohinnasta.
3718: Jos verollisena edelleenmyytäväksi hankittu Tämä laki tulee voimaan päivänä
3719: tavara, jonka ostohinta on 1 momentin nojalla kuuta 1994.
3720:
3721:
3722: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1994
3723:
3724: Aapo Saari Tuula Linnainmaa Riitta Jouppila
3725: Matti Lahtinen Olavi Ala-Nissilä Tellervo Renko
3726: Kauko Heikkinen
3727: 1994vp
3728:
3729: Lakialoite 30
3730:
3731:
3732:
3733:
3734: Hautala: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
3735:
3736: Eduskunnalle
3737: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3738:
3739: Aloitteessa ehdotetaan, että neuvoa-antavan selle toimielimelle siirtävistä sopimuksista ulko-
3740: kansanäänestyksen lisäksi olisi mahdollista jär- valtojen kanssa olisi aina järjestettävä sitova kan-
3741: jestää sitovia kansanäänestyksiä, joissa tietyt sanäänestys. Tämän lisäksi voitaisiin erikseen
3742: eduskunnan tekemät päätökset alistetaan kansa- säätää lailla muista asioista, joista on järjestettä-
3743: laisten hyväksyttäviksi tai hylättäviksi. Hallitus- vä sitova tai neuvoa-antava kansaäänestys.
3744: muodon ulkopoliittista päätöksentekoa koske- Aioitteella ei muutettaisi neuvoa-antavan kan-
3745: viin säännöksiin lisättäisiin uusi 33 b §, jonka sanäänestyksen käyttömahdollisuuksia.
3746: perusteella kansallista päätösvaltaa kansainväli-
3747:
3748:
3749:
3750:
3751: PERUSTELUT
3752:
3753: Edustuksellinen demokratia on yhä selvem- vuutta ja hyväksyttävyyttä. Tämän vuoksi edus-
3754: min muodostunut puolueiden demokratiaksi: tuksellisen demokratian rinnalle on tuotava suo-
3755: valtiopäiville kokoontuu eduskunta, jonka jä- ran vaikuttamisen mahdollisuuksia, joilla kansa-
3756: senet ovat valikoituneet puoluekoneistojen kaut- laiset voivat ilmaista tahtonsa myös eduskunta-
3757: ta, tosin äänioikeuttaan käyttäneiden kansalais- vaalien välillä.
3758: ten myötävaikutuksella. Kansalaisten vieraantu- Eräs tapa lisätä kansalaisten vaikutusmahdol-
3759: minen puolueista on kuitenkin jo vanha ilmiö. lisuuksia on kansanäänestysten, sitovien tai neu-
3760: Vuoden 1994 presidentinvaalit osoittivat, että il- voa-antavien, järjestäminen. Valtiosääntöasian-
3761: miö ei ole hiipumassa. tuntijoiden mukaan kokemus on osoittanut, että
3762: Kansalaisten sitoutuminen tietyn puolueen neuvoa-antavalla ja sitovalla kansanäänestyksel-
3763: ratkaisujen kannattajiksi on heikkoa erityisesti lä ei äänestystuloksen tosiasiallisen sitovuuden
3764: monissa olennaisiksi ja pitkävaikutteisiksi koe- kannalta ole kovin suurta eroa. Etenkään kehit-
3765: tuissa kysymyksissä. Päättäessään tällaisista ky- tyneissä demokratioissa valtioelimet eivät voi ai-
3766: symyksistä eduskuntavaaleissa saamailaan val- nakaan kevein perustein poiketa äänestystulok-
3767: tuutuksella eduskunta ei välttämättä edusta kan- sesta menettämättä uskottavuuttaan. Sitovan
3768: salaisten mielipiteitä. Esimerkiksi valittaessa kansanäänestyksen järjestämisellä annetaan kui-
3769: eduskuntaa viimeksi talvella 1991 melkein kaik- tenkin kansalaisille selkeä viesti siitä, että ylintä
3770: kien puolueiden puheenjohtajat ilmoittivat tele- valtaa asiassa käyttää kansa. Siksi olennaisista
3771: vision suuressa vaalikeskustelussa, että valitta- kysymyksistä on voitavajärjestää sitova kansan-
3772: van eduskunnan toimiaikana ei haeta EU :n jäse- äänestys.
3773: nyyttä. Nykyisen eduskunnan moraalinen oikeus Erityisen tärkeää on pysyttää lopullinen rat-
3774: tehdä liittymispäätös on vähintäänkin kyseen- kaisuvalta äänioikeutetuilla kansalaisilla silloin,
3775: alaistettavissa. kun eduskunta saa hyväksyttäväkseen kansain-
3776: Jos eduskunnan päätös tällaisissa kysymyksis- välisen sopimuksen, jolla hallitusmuodon mu-
3777: sä ei vastaa kansalaisten enemmistön näkemystä, kaan kansalle kuuluvaa valtaa siirretään kan-
3778: heikennetään poliittisen jätjestelmän uskotta- sainväliselle toimielimelle. Hallitusmuotoa on
3779: 240020V
3780: 2 1994 vp- LA 30
3781:
3782: haluttu tulkita niin, että VJ 69 §:n 1 momentin sainväliseen sopimukseen. Samalla eduskunta
3783: perusteella olennaistakaan perustuslain muutos- saa viestin siitä, nauttiiko se olennaisessa kysy-
3784: ta merkitsevää sopimusta ulkovaltojen kanssa ei myksessä yhä kansan eduskuntavaaleissa osoit-
3785: tarvitsisi hyväksyä varsinaisessa perustuslainsää- tamaa luottamusta.
3786: tämisjärjestyksessä. Kun eduskunta päättää so- Kansanäänestyksessä asetettava kysymys kos-
3787: pimuksesta, joka merkitsee tosiasiallisesti pää- kee siis eduskunnan tekemän päätöksen hyväksy-
3788: tösvallan siirtoa tai valtioelinten toimivallanjaon mistä. Siksi on syytä edellyttää, että suurin osa
3789: muuttamista, on poliittisen järjestelmän hyväk- äänioikeutetuista on äänestämällä osoittanut ha-
3790: syttävyyden kannalta kestämätöntä, jos asiasta luavansa käyttää päätösvaltaansa. Sen sijaan
3791: voidaan päättää yksillä valtiopäivillä 2/3:n enem- kansanäänestyksessä ei ole välttämätöntä turva-
3792: mistöllä. Sitovan kansanäänestyksenjärjestämis- ta vähemmistöä määräenemmistösäännöksillä.
3793: velvollisuus on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Lakialoitteessa esitetään, että eduskunnan pää-
3794: Euroopan integraation edetessä ja Eurooppaa tös on kumottava, jos enemmistö kansanäänes-
3795: koskevien sotilaallisten järjestelyjen muuttuessa tyksessä annetuista äänistä ei hyväksy päätöstä.
3796: tulee Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi mah- Lisäksi edellytetään, että puolet äänioikeutetuis-
3797: dollisesti useitakin sopimuksia, joilla kajotaan ta on äänestänyt kansanäänestyksessä.
3798: perustuslakien keskeisiin säännöksiin tai kansal- Hallitusmuodon III a luvun otsikosta ehdote-
3799: lisen päätöksenteon ydinalueisiin kuten ulko- ja taan poistettavaksi sana "neuvoa-antava", koska
3800: turvallisuuspolitiikkaan. Esimerkkinä mainitta- luvun 22 a §:n säännöksiä ehdotetaan muutetta-
3801: koon EU :n perustamissopimusten ja niiden muu- vaksi niin, että ne koskevat sekä sitovia että neu-
3802: tosten ratifioinnit. voa-antavia kansanäänestyksiä. Lisäksi pykä-
3803: Päätöksentekomenettelyn puutteet on siksi lään lisättäisiin uusi 1 momentti, jossa nimen-
3804: korjattava tavalla tai toisella: joko muuttamalla omaisesti todettaisiin, että molemmantyyppisten
3805: VJ 69 §:n 1 momenttia tai hyväksymällä sitovat kansanäänestystenjärjestäminen on mahdollista.
3806: kansanäänestykset. Myös sitovissa kansanäänestyksissä noudatetta-
3807: Sitova kansanäänestys kansainvälisen sopi- vasta menettelystä säädettäisiin lailla.
3808: muksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tulee Edellä olevan perusteella ehdotan,
3809: järjestää eduskunnan jo tehtyä päätöksensä.
3810: Kansanäänestys toimii tällöin eräänlaisena kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
3811: san veto-oikeutena, joka kohdistuu eduskunnan kiehdotuksen:
3812: päätökseen eikä suoraan siinä tarkoitettuun kan-
3813:
3814:
3815:
3816:
3817: Laki
3818: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
3819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
3820: la,
3821: muutetaan Suomen Hallitusmuodon III a luvun otsikko ja 22 a §,sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä
3822: kesäkuuta 1987 annetussa laissa (570/87), sekä
3823: lisätään Suomen Hallitusmuotoon uusi 33 b § seuraavasti:
3824:
3825: 111 a. Kansanäänestys Valtio tiedottaa vaihtoehdoista ja tukee niitä kos-
3826: kevaa tiedotusta niin kuin siitä mainitussa laissa
3827: 22 a § säädetään.
3828: Kansanäänestys voidaanjärjestääjoko sitova- Kansanäänestyksessä on äänestysoikeus jo-
3829: na tai neuvoa-antavana. kaisella, jolla on valtiopäiväjärjestyksen mukaan
3830: Kansanäänestyksen toimeenpanosta pääte- vaalioikeus kansanedustajain vaaleissa.
3831: tään lailla. Siinä säädetään äänestyksen ajankoh- Kansanäänestyksissä noudatettavasta menet-
3832: dasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. telystä säädetään lailla.
3833: 1994 vp -LA 30 3
3834:
3835: 33 b § c Eduskunnan päätös on kumottava, jos enem-
3836: Jos sopimus ulkovaltojen kanssa· merkitsee mistö sitovassa kansanäänestyksessä annetuista
3837: eduskunnan päätösvallan luovuttamista kan- äänistä ei hyväksy päätöstä ja kansanäänestyk-
3838: sainväliselle toimielimelle, sopimuksen hyväksy- sessä on äänestänyt vähintään puolet äänioikeu-
3839: mistä tai hylkäämistä koskeva eduskunnan pää- tetuista.
3840: tös on vahvistettava sitovalla kansanäänestyk-
3841: sellä. Kansanäänestys järjestetään siten kuin Tämä laki tulee voimaan päivänä
3842: 22 a §:ssä säädetään. kuuta 199 .
3843:
3844: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
3845:
3846: Heidi Hautala
3847: 1994 vp
3848:
3849: Lakialoite 31
3850:
3851:
3852:
3853:
3854: Jouppila: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 33 §:n muuttamisesta
3855:
3856:
3857:
3858: Eduskunnalle
3859:
3860: Suomessa syntyy vuosittain noin 200 lasta raskauden kesto oli vähintään 180 vuorokautta
3861: kuolleena. Tämä on yksilön näkökulmasta erit- tai kuollut lapsi painoi vähintään 500 grammaa.
3862: täin raskas ja surullinen tapahtuma- aivan ku- Samalla katsottiin, että kansaneläkelain muutta-
3863: ten kenen tahansa muun läheisen kuolema. Suo- mista tulisi harkita esim. siten, että hautausavus-
3864: men lainsäädäntö ei kuitenkaan myönnä hau- tus myönnettäisiin samoin perustein kuin äitiys-
3865: tausavustusta tällaisille vanhemmille, vaan kan- raha myönnetään eli aina, kun raskaus on kestä-
3866: saneläkelain 33 §:n mukaan hautausavustusta nyt vähintään 154 päivää. Lisäedellytykseksi oli
3867: maksetaan Suomessa asuvan henkilön kuoltua. asetettu, että lapsi on haudattu.
3868: Lakia on viimeksi muutettu 1. 7.1990, mutta Edellä olevan perusteella ehdotan,
3869: lakia ei ulotettu koskemaan kuolleena syntyneitä
3870: lapsia. Lääkintöhallitus on yleiskirjeellään 1789/ että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3871: 1.4.1983 määrännyt hautausvelvollisuuden, jos lakiehdotuksen:
3872:
3873:
3874:
3875: Laki
3876: kansaneläkelain 33 §:n muuttamisesta
3877:
3878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3879: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 33 §:ään, sellaisena kuin se on
3880: muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1965, 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 9 päivänä helmikuuta 1990
3881: annetuilla laeilla (705/65, 103/82ja 105/90), uusi näin kuuluva 7 momentti:
3882:
3883: 33 § aikaisintaan 154 raskaanaolopäivän jälkeen edel-
3884: - - - - - - - - - - - - - - lyttäen, että lapsi on haudattu.
3885: Hautausavustukseen ovat oikeutettuja myös
3886: kuolleena syntyneen lapsen vanhemmat, jos ras- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3887: kaus on päättynyt kuolleen lapsen syntymään kuuta 199.
3888:
3889:
3890: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
3891:
3892: Riitta Jouppila
3893:
3894:
3895:
3896:
3897: 240020V
3898: 1994 vp
3899:
3900: Lakialoite 32
3901:
3902:
3903:
3904:
3905: Rask ym.: Ehdotukset laiksi kansaneläkelain 4 §:n ja laiksi sairaus-
3906: vakuutuslain 33 §:n muuttamisesta
3907:
3908:
3909: Eduskunnalle
3910:
3911: Kahdesta maasta eläketuloa saavien verotuk- veroäyriltä. Nousu on ollut 4 prosenttiyksikköä
3912: seen sisältyy epäkohta, joka johtaa eläketulon kahden viimeisen vuoden aikana. Ruotsista elä-
3913: kaksinkertaiseen verotukseen. Pohjimmiltaan ketuloa saavien verotus on kiristynyt kohtuutto-
3914: eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan maksi. Suomeen maksettavat verot ja maksut
3915: Suomessa niin sanotulla vapautusmenetelmällä. saattavat jopa nousta suuremmiksi kuin Suomes-
3916: Voimassa oleva pohjoismainen verosopimus ta saatava kansaneläke.
3917: koskee kuitenkin vain varsinaisia veroja eli val- Nykyinen verotuskäytäntö on kahdesta maas-
3918: tion-, kunnallis- ja kirkollisveroa, eikä veron- ta eläketuloa saavien kannalta epäoikeudenmu-
3919: luonteisia maksuja, kuten vakuutetun sairaus- ja kainen. Kaksinkertainen verotus tulisi poistaa
3920: kansaneläkemaksuja. mahdollisimman pian muuttamalla kansanelä-
3921: Eläkeläisiä koskevat vakuutetun sosiaalitur- ke- ja sairausvakuutuslakeja. Kaksinkertaisen
3922: vamaksut ovat olleet tasoltaan pitkään niin al- verotuksen poistaminen ei aiheuta maksujen saa-
3923: haisia, ettei vakuutusmaksuja koskevaa kaksin- jille kovin merkittäviä tulojen menetyksiä.
3924: kertaista verotusta ole koettu ongelmalliseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3925: Viime vuosina eläketuloa saavien vakuutetun
3926: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3927: kuitenkin nousseet jopa yli seitsemään penniin kiehdotukset:
3928:
3929:
3930:
3931:
3932: 1.
3933: Laki
3934: kansaneläkelain 4 §:n muuttamisesta
3935:
3936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3937: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (34 7/56) 4 §:n 1 momentti, sellaisena
3938: kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa laissa (558/92), seuraavasti:
3939:
3940: 4§ messa asuvalle henkilölle eläketulosta, jonka
3941: Vakuutetun vakuutusmaksu määrätään hä- hän saa toisesta maasta.
3942: nelle edelliseltä vuodelta, verovuodelta, vahvis-
3943: tettujen veroäyrien yhteismäärän perusteella.
3944: Vakuutusmaksua ei kuitenkaan määrätä Suo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
3945: ta 1994.
3946:
3947:
3948:
3949:
3950: 240020V
3951: 2 1994 vp - LA 32
3952:
3953: 2.
3954: Laki
3955: sairausvakuutuslain 33 §:n muuttamisesta
3956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3957: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 33 §:n 2 momentti,
3958: sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa laissa (557/92), seuraavasti:
3959:
3960: 33 § le henkilölle eläketulosta, jonka hän saa toisesta
3961: maasta.
3962: Vakuutusmaksu määrätään vakuutetulle
3963: edelliseltä vuodelta, vero vuodelta, vahvistettujen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
3964: veroäyrien yhteismäärän perusteella. Vakuutus- ta 1994.
3965: maksua ei kuitenkaan määrätä Suomessa asuval-
3966:
3967:
3968: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
3969:
3970: Maija Rask Arja Ojala JukkaRoos
3971: Eva Biaudet Kari Urpilainen Timo Laaksonen
3972: Heidi Hautala Aamo von Bell Jukka Gustafsson
3973: Raimo Vuoristo Mats Nyby Liisa Jaakonsaari
3974: Virpa Puisto Kyllikki Muttilainen Tuulikki Ukkola
3975: Ossi Korteniemi Tina Mäkelä Timo E. Korva
3976: Esko-Juhani Tennilä Juhani Vähäkangas
3977: 1994 vp
3978:
3979: Lakialoite 33
3980:
3981:
3982: Mölsä ym.: Ehdotus laiksi pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n muutta-
3983: misesta
3984:
3985: Eduskunnalle
3986:
3987: Aloitteessa ehdotetaan pakkokeinolain 1 lu- Pakkokeinojen käyttämisoikeuden madalta-
3988: vun 3 §:n muuttamista siten, että rikoksesta to- minen on oikeuspoliittisesti perustellumpaa kuin
3989: dennäköisin syin epäillyn pidättäminen ja van- enimmäisrangaistusten keinotekoinen korotta-
3990: gitseminen olisi mahdollista, jos rikoksesta sää- minen tarpeellisten pakkokeinojen käyttämisoi-
3991: detty ankarin rangaistus on vähintään yksi vuosi keuksien saamiseksi. Pidättämiseen ja vangitse-
3992: vankeutta. Nykyisessä laissa edellytyksenä on miseen oikeuttavan rangaistusrajan alentaminen
3993: enemmän kuin vuosi vankeutta tai se, että rikos tasan yhteen vuoteen vankeutta helpottaa ran-
3994: on luvaton käyttöönotto. gaistusasteikkojen valintaa. Lakiehdotus liittyy
3995: Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen eduskunnassa käsiteltävänä olevaan rikoslain
3996: vaiheenjälkeen rikoslaissa on useita sellaisia kri- kokonaisuudistuksen II vaiheeseen.
3997: minalisointeja, joiden kohdalla ankarimmaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3998: rangaistukseksi on säädetty yksi vuosi vankeut-
3999: ta. Tällaisessa rikoksessa ei tutkinnan ja oikeu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4000: denkäynnin yhteydessä ole mahdollisuutta käyt- kiehdotuksen:
4001: tää pakkokeinoja pidättämisen tai vangitsemisen
4002: osalta, vaikka monissa tapauksissa sellainen olisi
4003: välttämätöntä.
4004:
4005: Laki
4006: pakkokeinolain lluvun 3 §:n muuttamisesta
4007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4008: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/87) 1luvun 3 §:n 1 momentin
4009: 2 kohta näin kuuluvaksi:
4010: Pidättäminen a) lähtee pakoon taikka muuten karttaa esitut-
4011: kintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täy-
4012: 3§ täntöönpanoa;
4013: Pidättämisen edellytykset b) vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä,
4014: turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todis-
4015: Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saa- tusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan,
4016: daan pidättää: asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikoskump-
4017: paniinsa; taikka
4018: 2) jos rikoksesta on säädetty lievempi rangais- c) jatkaa rikollista toimintaa;
4019: tus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta siitä sää-
4020: detty ankarin rangaistus on vähintään yksi vuosi
4021: vankeutta ja epäillyn olojen taikka muiden seik- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4022: kojen perusteella on todennäköistä, että hän: kuuta 199.
4023:
4024:
4025: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1994
4026:
4027: TeroMölsä Pekka Viljanen Kari Häkämies
4028: Ismo Seivästö Sulo Aittoniemi Markku Rossi
4029: Sauli Niinistö Aino Suhola Tina Mäkelä
4030: Matti Vanhanen Markku Vuorensola Johannes Leppänen
4031: Timo Järvilahti Ossi Korteniemi
4032: 240020V
4033: 1994 vp
4034:
4035: Lakialoite 34
4036:
4037:
4038:
4039:
4040: Varpasuo ym.: Ehdotus laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-
4041: arvosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
4042:
4043:
4044: Eduskunnalle
4045:
4046: Tasa-arvolainsäädännön yhtenä perustavoit- sempi kokemus ja asiantuntemus. Lain voimaan-
4047: teena on, että naisten ja miesten on tasaveroisesti tulosäännöksen mukaisesti kiintiöperiaatetta so-
4048: voitava osallistua yhteiskunnalliseen suunnitte- vellettaisiin lain voimaantulon jälkeen asetetta-
4049: luun ja päätöksentekoon. Osallistuminen ja vai- viin toimielimiin. Kiintiöperiaatteesta voidaan
4050: kuttaminen ovat keskeisiä naisten ja miesten vä- poiketa erityisestä syystä. Erityinen syy on esi-
4051: listä tasa-arvoa koskevia tekijöitä. merkiksi, ettei jollakin erityisalalla ole asiantun-
4052: Naisten ja miesten tasaveroisten osallistumis- tijoita kuin toisen sukupuolen edustajilla. Sen,
4053: mahdollisuuksien turvaamiseksi yhteiskunnalli- joka vetoaa tällaiseen syyhyn, tulee esittää perus-
4054: sessa suunnittelussa ja päätöksenteossa jo voi- telut asiassa.
4055: massa olevaan tasa-arvolakiin sisältyy säännös, Milloin toimielimen asettamista edeltää eh-
4056: jonka mukaan valtion komiteoissa, neuvottelu- dokkaiden nimeäminen tai asettaminen, olisi jo
4057: kunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä ehdokasasetteluvaiheessa otettava huomioon,
4058: sekä kunnallisissa toimielimissä on sekä naisia että vaatimus molempien sukupuolten edustuk-
4059: että miehiä. Säännöksestä huolimatta naisten sesta voidaan täyttää. Kun viranomainen, järjes-
4060: osuus komiteoiden ja muiden vastaavien toimi- tö tai yksityinen ehdottaa jäseniä komiteaan tai
4061: elimien jäsenistä on edelleen vähäinen. vastaavaan toimielimeen, on sen ehdotettava ku-
4062: Tästä syystä säännöstä ehdotetaan täsmen- takin paikkaa kohden yksi nais- ja yksi miesjä-
4063: nettäväksi siten, että komiteoissa ja vastaavissa sen.
4064: toimielimissä tulee olla vähintään 40% naisia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4065: vähintään 40% miehiä. Näin toimielimen käyt-
4066: töön saadaan nykyistä laajempi ja monipuoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4067: lakiehdotuksen:
4068:
4069:
4070:
4071: Laki
4072: naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
4073:
4074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4075: muutetaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 päivänä elokuuta 1986 annetun lain (609/86)
4076: 4 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa (406/88),
4077: seuraavasti:
4078:
4079: 4§
4080: Viranomaisten velvollisuus edistää tasa-arvoa sissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanval-
4081: tuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kum-
4082: piakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä
4083: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja syistä muuta johdu.
4084: muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnalli-
4085: 240020V
4086: 2 1994 vp - LA 34
4087:
4088: Tämä laki tulee voimaan päivänä Lain 4 §:n 2 momentin mukaista kiintiöperi-
4089: kuuta 199. aatetta sovelletaan lain voimaantulon jälkeen
4090: asetettaviin toimielimiin.
4091:
4092:
4093: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
4094:
4095: Päivi Varpasuo Tuula Koittinen Margareta Pietikäinen
4096: ArjaAlho Heli Astala Tuija Maaret Pykäläinen
4097: Arja Ojala Satu Hassi Heidi Hautala
4098: Outi Ojala Tuulikki Hämäläinen Kaarina Dromberg
4099: Anneli Taina Marjut Kaarilahti Kirsti Ala-Harja
4100: Pirjo-Riitta Antvuori Maija Perho-Santala Tellervo Renko
4101: Paavo Nikula Eeva Kuuskoski HelmiMorri
4102: Saimi Ääri Tuulikki Ukkola Eila Rimmi
4103: Claes Andersson Esko Seppänen Esko Helle
4104: Ensio Laine Pekka Leppänen Raila Aho
4105: AskoApukka Anna-Liisa Kasurinen Marja-Liisa Tykkyläinen
4106: Maija Rask Riitta Myller Heikki Rinne
4107: Ulpu Iivari Marja-Leena Viljamaa Tarja Kautto
4108: Jukka Roos Liisa Jaakonsaari Marita Jurva
4109: Gunnar Jansson Håkan Nordman Eva Biaudet
4110: JörnDonner
4111: 1994 vp
4112:
4113: Lakialoite 35
4114:
4115:
4116:
4117:
4118: A. Ojala ym.: Ehdotus laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-
4119: arvosta annetun lain muuttamisesta
4120:
4121:
4122: Eduskunnalle
4123:
4124: Tasa-arvolainsäädännön yhtenä perustavoit- johdu. Erityisenä syynä useissa tapauksissa tulisi
4125: teena on turvata naisten ja miesten tasaveroiset ainakin tällä hetkellä olemaan se, että näihin
4126: osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen elimiin valitaan henkilöt asemansa perusteella
4127: suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tasaverois- eikä kyseisissä asemissa ole naisia. Tarkoitukse-
4128: ten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi na kuitenkin on, että säännös omalta osaltaan
4129: jo voimassa olevaan tasa-arvolakiin sisältyy vauhdittaisi naisten valintoja kyseisille paikoille
4130: säännös, jonka mukaan valtion komiteoissa, niin, että jo joidenkin vuosien kuluttua myös
4131: neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimi- tämä tasapuolisuusvaatimus voitaisiin täyttää.
4132: elimissä sekä kunnallisissa toimielimissä on sekä Palkkatietojen julkisuus ja vertailtavuus ovat
4133: naisia että miehiä. Säännöksestä huolimatta perusedellytyksiä syrjivien palkkaerojen tunnis-
4134: naisten osuus komiteoiden ja muiden vastaavien tamiselle. Tasa-arvovaltuutetun kautta tapahtu-
4135: toimielimien jäsenistä on kuitenkin edelleen vä- va palkkatietojen julkisuus ja vertailu on liian
4136: häinen. byrokraattista ja hidasta. Menettely nostaa työ-
4137: Tästä syystä säännöstä ehdotetaan täsmen- paikkojen arkipäivän asioiden hoidon liian kor-
4138: nettäväksi siten, että komiteoissa ja vastaavissa kealle valtion viranomaiskoneistossa.
4139: toimielimissä tulee olla vähintään 40 % naisia ja Tasa-arvolain 10 §:ää ehdotetaan muutetta-
4140: vähintään 40 % miehiä. Näin toimielimen käyt- vaksi siten, että palkkatiedot tulee antaa paitsi
4141: töön saadaan nykyistä laajempi ja monipuoli- työntekijälle itselleen myös luottamusmiehelle
4142: sempi kokemus ja asiantuntemus. Lain voimaan- tai muulle työntekijöiden edustajalle. Syrjinnän
4143: tulosäännöksen mukaisesti kiintiöperiaatetta so- epäilytapauksissa luottamusmiehellä tai muulla
4144: vellettaisiin lain voimaantulon jälkeen asetetta- työntekijöiden edustajalla tulee olla mahdolli-
4145: viin toimielimiin. Kiintiöperiaatteesta voidaan suus saada palkkatiedot niin yksittäisestä työnte-
4146: poiketa erityisestä syystä. Erityinen syy on esi- kijästä kuin työntekijäryhmästäkin. Tietojen
4147: merkiksi, ettei jollakin erityisalalla ole asiantun- saanti on luottamuksellista eikä niitä saa levittää
4148: tijoita kuin toisen sukupuolen edustajissa. Sen, eteenpäin. Jos tiedot koskevat yksittäisen henki-
4149: joka vetoaa tällaiseen syyhyn, tulee esittää perus- lön palkkausta, asianomaiselle on ilmoitettava,
4150: telut asiassa. että tietoja on annettu. Asianomaisen suostu-
4151: Milloin toimielimen asettamista edeltää eh- musta tietojen antamiseen ei kuitenkaan voida
4152: dokkaiden nimeäminen tai asettaminen, olisi jo edellyttää, koska siten vaikeutettaisiin olennai-
4153: ehdokasasetteluvaiheessa otettava huomioon, sesti syrjintätapausten selvittämistä.
4154: että vaatimus molempien sukupuolten edustuk- Tasa-arvolain 11 §:n mukaan työnantaja on
4155: sesta voidaan täyttää. Kun viranomainen, järjes- velvollinen maksamaan hyvitystä loukatulle, jos
4156: tö tai yksityinen ehdottaa jäseniä komiteaan tai työnantaja on rikkonut syrjintää työelämässä
4157: vastaavaan toimielimeen, on sen ehdotettava ku- koskevaa kieltoa. Voimassa olevan lain mukaan
4158: takin paikkaa kohden yksi nais- ja yksi miesjä- hyvityksen määrä on vähintään 10 000 markkaa
4159: sen. ja enintään 30 000 markkaa. Hallituksen esityk-
4160: Lakiehdotuksen 4 §:n 3 momentissa ehdote- sessä määriä ehdotetaan nostettavaksi siten, että
4161: taan säädettäväksi, että viraston, laitoksen taik- vähimmäismäärä olisi 15 000 markkaa ja enim-
4162: ka kunta- tai valtioenemmistöisen yhtiön hallin- mäismäärä 50 000 markkaa.
4163: toneuvostossa, johtokunnassa tai muussa johto- Voidaan kuitenkin perustellusti katsoa, että
4164: tai hallintoelimessä tulee olla tasapuolisesti sekä nostetut määrätkään eivät täytä EU :n tasa-arvo-
4165: naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta direktiivienja EU:n oikeuskäytännön vaatimuk-
4166: 240020V
4167: 2 1994 vp - LA 35
4168:
4169: sia tehokkaista oikeusturvakeinoista ja täyden rikkomisesta. Käytännössä kyseinen vuoden
4170: korvauksen periaatteesta. Hyvityksessä tulisi määräaika on osoittautunut varsin lyhyeksi, kun
4171: noudattaa Suomenkin lainsäädännössä muilta otetaan huomioon asian vireillepanon harkin-
4172: osin yleisesti noudatettua täyden korvauksen pe- taan ja selvittelyyn liittyvien valmistavien toimi-
4173: riaatetta. Ehdotammekin, että täyden korvauk- en, mm. tasa-arvovaltuutetun lausunnon hank-
4174: sen periaatteen toteuttamiseksi 11 §:n 2 moment- kimiseen menevä aika. Ehdotammekin, että kan-
4175: tia muutetaan siten, että hyvityksen enimmäisra- neaika muutettaisiin työlainsäädännössä yleises-
4176: ja poistetaan ja 3 momentin säännös hyvityksen ti noudatetun kahden vuoden pituiseksi.
4177: jakamisesta hyvitystä vaativien kesken kumo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4178: taan.
4179: Voimassa olevan tasa-arvolain 12 §:ssä on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4180: säädetty, että kanne hyvityksen suorittamisesta lakiehdotuksen:
4181: on nostettava vuoden kuluessa syrjinnän kiellon
4182:
4183: Laki
4184: naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta
4185:
4186: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4187: kumotaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 päivänä elokuuta 1986 annetun lain (609/86)
4188: 11 §:n 3 momentti,
4189: muutetaan 4 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 ja 2 momentti ja 12 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä
4190: on 4 §osittain muutettuna 6 päivänä toukokuuta 1988 annetulla lailla (406/88), sekä
4191: lisätään 10 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraa-
4192: vasti:
4193: 4§
4194: Työnantajan on annettava selvitys työnteki-
4195: Viranomaisten velvollisuus edistää tasa-arvoa
4196: jälle tämän palkkauksen perusteista ja muut
4197: Viranomaisten tulee edistää naisten ja miesten työntekijää koskevat välttämättömät tiedot, joi-
4198: välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitel- den perusteella voidaan arvioida, onko 8 §:n 2
4199: mallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhtei- momentin 2 kohdan mukaista palkkasyrjinnän
4200: ta, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. kieltoa noudatettu.
4201: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja Luottamusmiehellä tai sen mukaan kuin
4202: muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnalli- asianomaisella työpaikalla on sovittu muulla
4203: sissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanval- työntekijöiden edustajalla on itsenäinen oikeus
4204: tuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kum- saada palkkaaja työehtoja koskevia tietoja yksit-
4205: piakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä täisestä työntekijästä tai työntekijäryhmästä sil-
4206: syistä muuta johdu. loin, kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää suku-
4207: Jos virastolla, laitoksella taikka kunta- taival- puolen perusteella. Jos tiedot koskevat yksittäi-
4208: tioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen henkilön palkkausta, asianomaiselle on il-
4209: johtokunta tai muu johto- tai hallintoelin, toimi- moitettava, että tietoja on annettu. Luottamus-
4210: elimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että mies tai muu työntekijöiden edustaja ei saa il-
4211: miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. maista muille palkkaa ja työehtoja koskevia tie-
4212: toja.
4213: 10 §
4214: Työnantajan velvollisuus antaa selvitys
4215: 11 §
4216: menettelystään
4217: Hyvitys
4218: Työnantajan on samoin viivytyksettä annetta- Työnantaja, joka on rikkonut 8 §:ssä tarkoi-
4219: va kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista tettua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksa-
4220: työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutu- maan loukatulle hyvitystä.
4221: neensa 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun syrjinnän Hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laa-
4222: kohteeksi. dun mukaan vähintään 15 000 markkaa. Hyvi-
4223: 1994 vp - LA 35 3
4224:
4225: tystä määrättäessä on otettava huomioon syrjin- 12 §
4226: nän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Jos syr-
4227: jinnästä on aiheutunut syijinnän kohteeksi jou- Kanne hyvityksen suorittamisesta on nostet-
4228: tuneelle vahinkoa, hyvityksenä on suoritettava tava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon
4229: täysi korvaus. Hyvitystä voidaan kuitenkin alen- rikkomisesta.
4230: taa myös edellä säädetystä vähimmäismäärästä
4231: tai velvollisuus suorittaa hyvitystä kokonaan
4232: poistaa, jos se harkitaan kohtuulliseksi ottaen Tämä laki tulee voimaan päivänä
4233: huomioon työnantajan taloudellinen asema, kuuta 199.
4234: työnantajan pyrkimykset estää tai poistaa me- Lain 4 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan lain
4235: nettelynsä vaikutukset sekä muut olosuhteet. voimaantulon jälkeen asetettaviin toimielimiin.
4236:
4237:
4238: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1994
4239:
4240: Arja Ojala Liisa Jaakonsaari Maija Rask
4241: Margareta Pietikäinen Marjatta Vehkaoja Tuija Maaret Pykäläinen
4242: Anna-Liisa Kasorineo EilaRimmi Heidi Hautala
4243: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Heikki Rinne
4244: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Leena Viljamaa
4245: Tarja Kautto Jukka Roos Raimo Vuoristo
4246: Marita Jurva Kyllikki Muttilainen Jouni Backman
4247: Kerttu Törnqvist Eva Biaudet Paavo Nikula
4248: Ulla Anttila Outi Ojala Heli Astala
4249: Esko Seppänen Ensio Laine Raila Aho
4250: Juhani Vähäkangas Jaakko Laakso Pekka Leppänen
4251: Marjatta Stenius-Kaukonen AskoApukka Timo Laaksonen
4252: Claes Andersson Iivo Polvi Jarmo Wahlström
4253: Martti Korhonen Satu Hassi Pekka Haavisto
4254: 1994rd
4255:
4256: Lagmotion 36
4257:
4258:
4259:
4260:
4261: Biaudet m.fl.: Förslag tililag om ändring av sjukförsäkringslagen
4262:
4263:
4264:
4265: Tili Riksdagen
4266:
4267: MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
4268:
4269: I motionen föreslås att sjukförsäkringslagen föreslås av begränsningen att ingen föräldrapen-
4270: (364/63) ändras så att adoptivföräldrar jämställs ning utbetalas om bamet som adopteras är över
4271: med övriga föräldrar när det gäller moder- sex år gammalt. Enligt förslaget skulle rätten tili
4272: skaps-, faderskaps- och föräldrapenning. Jäm- moderskapspenning för adoptivmodem upp-
4273: likheten uppnås genom att adoptivföräldrar får komma högst 50 dagar före den beräknade tid-
4274: samma rätt tili moderskaps- och faderskapspen- punkten för tagandet i vårci inför adoptionen.
4275: ning som övriga föräldrar. Också föräldrapen- Motsvarande rätt skulle adoptivfadem få gällan-
4276: ningsperioden skulle vara lika lång för adoptiv- de föräldrapenningen.
4277: föräldrar som för övriga föräldrar. Ett slopande
4278:
4279:
4280:
4281:
4282: ALLMÄN MOTIVERING
4283:
4284: Adoptivbamens rätt tili sina adoptivföräld- fysiska orsaker anses ha behov av denna ledighet.
4285: rars moderskaps-, faderskaps- och föräldraledig- Uppfattningen att förlossningen i normala fall
4286: het på samma vilikor som andra bams rätt tili skulle medföra ett behov av lång "sjukledighet"
4287: sina biologiska föräldrars moderskaps-, fader- är förlegad.
4288: skaps- och föräldraledighet borde vara naturlig. I Den korta föräldraledigheten innebär även att
4289: regeringens proposition nr 309/1993 rd om bamets rätt tili fadem och fadems rätt tili bamet
4290: grundrättigheter lovar RF 5 § uttryckligen att kringskärs, genom att den inte erbjuderpraktiska
4291: bam bör behandlas likvärdigt som individer. Så möjligheter för modem att avstå från en del av
4292: är dock inte fallet. Adoptivföräldramas, och så- föräldraledigheten tili förmån för fadem.
4293: ledes även adoptivbamens, sammanlagda rätt tili Det viktigaste syftet med moderskaps-, fader-
4294: föräldraledighet är i många fall endast lagens skaps- och föräldraledigheten är att tilifredsställa
4295: minimum av 100 dagar, dvs. ca 4 månader. bamets behov av trygghet och för att skapa
4296: Sjukförsäkringslagen stadgar i dag om adop- kopplingen mellan bamet och mamman och pap-
4297: tivföräldrars rätt tili föräldrapenning så att den pan. Adoptivbamets behov av tid för att knyta
4298: tili ersättning berättigande tiden räknas 234 var- an tili sin nya mor och far och dess behov av
4299: dagar från bamets födelse. Minimum är dock 100 trygghet bör anses vara minst lika stort som de
4300: dagar. Eftersom de flesta bam vid vårdtagandet biologiska bamens. I de fall, då bamet vid adop-
4301: inför adoptionen är äldre än 5-6 månader gäller tionen inte längre är ett spädbam, utan en liten
4302: endast lagens minimum, dvs. fyra månader. människa med eventuellt mycket svåra erfaren-
4303: Adoptivmodem har ingen rätt tili moder- heter av separationer och vanvård, är behovet av
4304: skapsledighet vilket ytterligare förkortar den trygghet av alldeles särskild betydelse. En tili-
4305: sammanlagda tiden med bamet. A vsaknaden av räcklig gemensam tid är en förutsättning för den-
4306: moderskapsledighet kan inte motiveras med an- na anknytning. I dag tryggar vår sjukförsäkrings-
4307: nat än att den biologiska modem uttryckligen av lagstiftning inte adoptivbamens rätt tili detta.
4308: 240020V
4309: 2 1994 rd - LM 36
4310:
4311: Sjukförsäkringslagens 23 § 2 mom. ger föräld- rarna lättare skall kunna organisera och genom-
4312: rar rätt tili ersättning för ytterligare 60 dagar då föra tagandet i vård som ofta sker i bamets hem-
4313: de får tvillingar. Detta gäller inte adoptivföräld- land. Hittilis har adoptivföräldrarna blivit
4314: rar tili adoptivtviliingar. Här föreslås att denna tvungna att anhålla om tjänsteledigt för de dagar
4315: diskrepans korrigeras. Adoptivtviliingar är som går åt för resan och förberedandet av vårdta-
4316: ovanliga i praktiken, så förslaget föranleder inte gandet. Både modem och fadem bör ges rimliga
4317: årligen återkommande tiliäggskostnader. Sam- möjligheter att förbereda resan och vårdtagandet
4318: ma rätt tili tiliäggsförädraledighet bör ges vid på platsen utan att ställas ekonomiskt i en orätt-
4319: adoption av flera barn, t.ex. syskonpar. Så långt vis situation jämfört med biologiska föräldrar.
4320: det bara är möjligt bör separation av syskon vid Sedan början av 70-talet har ca 700 utländska
4321: adoption undvikas. Därför bör adoptioner av bam adopterats tili Finland. Efter 1985 har 513
4322: syskon underlättas och stödas. Ett sätt är den utländska bam adopterats tili Finland. År 1992
4323: förlängda föräldraledigheten. genomfördes 84 internationella adoptioner av
4324: I dag förutsätts att bamet vid adoptionen skall vilka de flesta gällde bam som kom utanför Eu-
4325: vara under 6 år för att föräldrama skall bli berät- ropa och 113 från Ryssland. År 1993 adopterades
4326: tigade tili ersättning för föräldraledighet. Detta 104 bam tili Finland. Antalet inhemska adoptio-
4327: rimmar illa med det faktum att de större barnen ner årligen rör sig kring 10 eller t.o.m. under. De
4328: som kan ha starka erfarenheter av t.o.m. flera flesta av dem gäller även bam som adopteras tili
4329: separationer, vanvård, misshandel eller annars nära släkting. Ett barnlöst pars möjligheter att
4330: svåra omständigheter, ställer aHdeies särskilda adoptera finska barn är mycket små. Samman-
4331: krav på föräldrarna. Ett sådant barn har sanno- lagt utgör adoptivbamen ca 0,2 % av alla bam
4332: likt svår separationsångest, dålig självkänsla och som föds årligen. Av de utländska barn som
4333: måste övertygas även i handling om att de nya adopterats efter 1985 var 193 under 1 år, 141 barn
4334: föräldrarna och deras kärlek tili barnet finns tili mellan 1-2 år och endast 34 över 7 år.
4335: där för alltid. Det är därför viktigt att även ett Tili Sverige adopterades 1992 genom auktori-
4336: större bam ges rätt tili tiliräcklig gemensam tid serade organisationer 847 utländska barn. Av
4337: med sina nya föräldrar för att knyta an. dessa var 72,5% 0---1 år, 18,5%2-3 år, 6,5%
4338: 1 lagförslaget föreslås även att adoptivmodern 4-5 år och endast 2,5% över 6 år.
4339: skall ges rätt tili moderskapspenning 50 dagar Lagförslagets främsta målsättning är att för-
4340: före den beräknade dagen för tagandet i vård sätta adoptivbarnen i en mer jämlik relation tili
4341: inför adoptionen Iikasam biologiska mödrar och andra bam och att utvidga adoptivmöjligheten
4342: att även adoptivfadern skall ges rätt tili att på- tili alla föräldrar, så att ekonomiska orsaker inte
4343: bötja föräldrapenningsperioden från samma tid- skall tvinga någon tili bamlöshet.
4344: punkt. Detta vore viktigt för att adoptivföräld-
4345:
4346:
4347:
4348: DETALJMOTIVERING
4349:
4350: 14 §. Det föreslås att grundstadgandet i 1 vård inför adoptionen som ger rätten tili respek-
4351: mom. om vem som kan få moderskaps-, fader- tive penning. 1 4 mom. föreslås att stadgandet om
4352: skaps- och föräldrapenning skall ändras så att adoptivföräldrars föräldrapenning stryks, efter-
4353: adoptivmodem får möjlighet tili moderskaps- som deras rätt enligt förslaget finns inskriven i 2
4354: penning och adoptivfadern får möjlighet tili fa- och 3 mom. I och med denna ändring försvinner
4355: derskapspenning samt föräldrapenning redan för även begränsningen att barn som adopteras skall
4356: tagandet i vård inför adoptionen. vara under sex år för att föräldrapenning skall
4357: 21 §.Det föreslås att 1 mom. skall ändras tek- utbetalas. K var i 4 mom. blir begränsningen att
4358: niskt på grund av att 4 mom. ändras. Enligt den som adopterar sin makes eller sambos barn
4359: förslaget skall 2 mom. ändras så att en adoptiv- inte får rätt tili moderskaps-, faderskaps- eller
4360: moder får samma rätt tili moderskaps- och för- föräldrapenning.
4361: äldrapenning som övriga mödrar. Paragrafens 3 22 §.Det föreslås att 5 mom. skall ändras tek-
4362: mom. skall ändras så att en adoptivfader får niskt, eftersom förslaget innebär att för adoptiv-
4363: samma rätt tili faderskaps- och föräldrapenning bam förutom föräldrapenning betalas också
4364: som övriga fåder. 1 båda fallen är det tagandet i moderskaps- och faderskapspenning.
4365: 1994 rd - LM 36 3
4366:
4367: 23 §. Det fåres1ås att 1 mom. skall ändras så att föde1se när det gäller faderskapspenning. Det
4368: en adoptivmoders rätt till moderskapspenning nuvarande innehållet i 4 mom. föres1ås utgå, ef-
4369: uppkommer 50 vardagar före den beräknade tid- tersom adoptivförä1drar enligt förs1aget inte
4370: punkten för tagandet i vård inför adoptionen. skall ha en skild förä1drapenningsperiod utan
4371: Tiden är den samma som för övriga mödrar. Vid samma rättigheter som övriga föräldrar. 1 mo-
4372: adoption föres1ås att moderskapspenningsperio- mentet stadgas i stället om en adoptivfaders rätt
4373: den uppkommer senast vid tagandet i vård inför att påbörja föräldrapenningsperioden redan 50
4374: adoptionen. Paragrafens 2 mom. skall ändras så dagar före den beräknade tidpunkten för tagan-
4375: att den förlängda tiden för tvillingar också gäller det i vård inför adoptionen. 1 7 mom. föres1ås en
4376: vid adoption. Likaså skall den förlängda tiden teknisk ändring, ett specia1nämnande av adop-
4377: gälla vid adoption av syskon, eftersom det ur tivförä1drar behövs inte.
4378: adoptionens synvinke1 inte är så stor skillnad om Med stöd av det ovan anförda föres1år vi
4379: de adopterade bamen är tvillingar eller syskon.
4380: Paragrafens 3 mom. skall ändras så att vårdta- att Riksdagen skall godkänna följande
4381: gandet inför adoptionen jämstä11s med bamets lagförs/ag:
4382:
4383:
4384:
4385: Lag
4386: om ändring av sjukforsäkringslagen
4387:
4388: 1 en1ighet med riksdagens beslut
4389: ändras i sjukförsäkiingslagen av den 4 ju1i 1963 (364/63) 14 § 1 mom., 21 §, 22 § 5 mom. samt 23 §
4390: 1-4 och 7 mom.,
4391: dessalagrumsådanadelyder, 14 § 1 mom. ilagavden21 december 1990(1192/90),21 §,22 §5mom.
4392: och 23 § 1 mom. i lag av den 28 december 1990 (1324/90) samt 23 § 2-4 och 7 mom. i lag av den 30
4393: december 1992 (1653/92), som följer:
4394:
4395: 14 § vården av bamet och inte är i förvärvsarbete eller
4396: 1 ersättning för arbetsoförmåga till fö1jd av annat arbete utanför hemmet. Denna lag tilläm-
4397: sjukdom beta1as dagpenning samt vid havande- pas på bamets fader, om han är gift med bamets
4398: skap, bamsbörd och adoption moderskapspen- moder eller adoptivmoder och inte lever åtski1s
4399: ning och för vård av bam eller adoptivbam samt från henne på grund av söndring i äktenskapet,
4400: för adoption faderskaps- och föräldrapenning, samt på en försäkrad som utan att ingå äkten-
4401: på grund av risk för fostrets utveckling eller ha- skap fortgående lever tillsammans med bamets
4402: vandeskapet särskild moderskapspenning samt moder eller adoptivmoder i gemensamt hushåll
4403: för deltagande i vård och rehabilitering av ett under förhållanden av äktenskapsliknande na-
4404: sjukt bam specia1vårdspenning. tur.
4405: Rätt tili moderskaps-, faderskaps- eller förä1d-
4406: rapenning har dock inte en försäkrad som lever i
4407: 21 § äktenskap med förä1dem eller adoptivförä1dem
4408: Rätt till moderskaps-, faderskaps- och föräld- tili det bam som skall adopteras eller, utan att
4409: rapenning har en försäkrad som varit bosatt i ingå äktenskap, lever i gemensamt hushåll under
4410: Finland minst 180 dagar omede1bart före den förhållanden av äktenskaps1iknande natur med
4411: beräknade tidpunkten för nedkomsten eller in- en sådan person.
4412: nan den försäkrade isin vård tog ett bam i avsikt
4413: att adoptera. 22 §
4414: Rätt att få moderskaps- och föräldrapenning
4415: har en kvinna vars havandeskap har varat minst Till moderskaps-, faderskaps- och föräldra-
4416: 154 dagar och en kvinna som i sin vård tar ett penning betalas bamförhöjning så som i 18 § är
4417: bam i avsikt att adoptera. stadgat, likvä1 inte för ett nyfött bam eller ett
4418: Rätt till faderskaps- och föräldrapenning har sådant adoptivbam får vars vård moderskaps-,
4419: bamets fader eller adoptivfader, om han deltar i faderskaps- eller föräldrapenning utges.
4420: 4 1994 rd - LM 36
4421:
4422: 23 § antingen under moderskaps- eller föräldrapen-
4423: Rätten till moderskapspenning uppkommer ningsperioden. Dessutom betalas faderskaps-
4424: tidigast 50 vardagar omedelbart före den beräk- penning för minst 6 och högst 12 vardagar i
4425: nade tidpunkten för nedkomsten eller tagandet i samband med barnets födelse eller tagande i vård
4426: vård i avsikt att adoptera, om den försäkrade inte i avsikt att adoptera. Till en fader som fullgör
4427: är i förvärvsarbete eller annat arbete utanför värnplikt i aktiv tjänst eller fullgör vapenfri tjänst
4428: hemmet. Härvid upphör moderskapspennings- eller som i egenskap av reservist eller lantvärns-
4429: perioden då förmånen har betalts för 105 varda- man är i försvarsmaktens tjänst eller till en fader
4430: gar. I annat fall uppkommer rätten till moder- som fullgör civiltjänst betalas faderskapspenning
4431: skapspenning senast 30 vardagar omedelbart på motsvarande sätt för den tid under viiken han
4432: före den beräknade tidpunkten för nedkomsten har semester eller faderskapsledighet. Fader-
4433: och upphör då 75 vardagar förflutit från den skapspenningen är härvid lika stor som minimi-
4434: beräknade tidpunkten för nedkomsten, denna dagpenningen.
4435: dag medräknad. Har havandeskapet upphört ti- Vid behov, och om föräldrarna kommer över-
4436: digare än 30 vardagar före den beräknade tid- ens om det, kan adoptivfadern påbötja föräldra-
4437: punkten för nedkomsten, bötjar moderskaps- penningsperioden högst 50 dagar före den beräk-
4438: penningsperioden vid havandeskapets slut. Vid nade tidpunkten för tagandet i vård i avsikt att
4439: adoption bötjar moderskapspenningsperioden adoptera.
4440: senast vid tagandet i vård i avsikt att adoptera.
4441: Föräldrapenning betalas till barnets moder el- Anmälan om fördelning av föräldrapennings-
4442: ler fader från utgången av moderskapspennings- perioden mellan föräldrarna, anmälan om mot-
4443: perioden tills 263 vardagar har förflutit från pe- tagare av föräldrapenning och anmälan om för-
4444: riodens början, den första utbetalningsdagen ändringar som inverkar på utbetalningen av mo-
4445: medräknad. Den tid för viiken föräldrapenning derskaps-, faderskaps- eller föräldrapenningen
4446: betalas förlängs med 60 vardagar, då två eller skall göras eller ingås så som stadgas genom
4447: flera barn har fötts eller tagits i vård i avsikt att förordning.
4448: adopteras samtidigt.
4449: En försäkrad som avses i 21 § 3 mom. har rätt
4450: till faderskapspenning som betalas för 6 vardagar Denna lag träder i kraft den 199.
4451:
4452:
4453: Helsingforsden 27 maj 1994
4454:
4455: Eva Biaudet Håkan Nordman Jan-Erik Enestam
4456: Gunnar Jansson HåkanMalm Boris Renlund
4457: Pirkko Laakkonen Riitta Myller Marjut Kaarilahti
4458: Margareta Pietikäinen Mirja Ryynänen Kirsi Piha
4459: Anneli Taina Sinikka Hurskainen Tuulikki Hämäläinen
4460: Jouko Skinnari Pirjo-Riitta Antvuori Kirsti Ala-Harja
4461: Minna Karhunen Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
4462: Eeva-Liisa Moilanen Arja Ojala Marja-Liisa Tykkyläinen
4463: Tellervo Renko Maija Rask Tarja Kautto
4464: Marja-Leena Viljamaa Hanna Markkula Esko Seppänen
4465: Leea Hiltunen Reijo Lindroos Erkki Tuomioja
4466: Ensio Laine Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen
4467: EilaRimmi AskoApukka Johannes Koskinen
4468: Erja Lahikainen Mikko Rönnholm Kyllikki Muttilainen
4469: Kari Urpilainen Outi Ojala MatsNyby
4470: Claes Andersson Heidi Hautala Hannele Luukkainen
4471: Paavo Nikula Pekka Räty Maija Perho-Santala
4472: Ismo Seivästö Leila Lehtinen Kari Häkämies
4473: Tuulikki Ukkola Kyösti Virrankoski RailaAho
4474: HelmiMorri Riitta Kauppinen Annikki Koistinen
4475: Seppo Pelttari Matti Vähänäkki Anna-Liisa Kasorineo
4476: 1994 rd - LM 36 5
4477:
4478: Pauli Saapunki Timo E. Korva Martti Korhonen
4479: Erkki Pulliainen Paavo Väyrynen Juhani Alaranta
4480: Aapo Saari Markku Vuorensola Kalle Röntynen
4481: Rose-Marie Björkenheim Rötta Jouppila Ritva Laurila
4482: Eeva Turunen Jörn Donner Matti Vanhanen
4483: Markku Laukkanen Tuula Koittinen Olli Rehn
4484: LasseNäsi Jouni Backman Reijo Laitinen
4485: Leena Luhtanen Lauri Metsämäki Virpa Puisto
4486: Markku Rossi Hannu Kemppainen Maija-Lösa Lindqvist
4487: Raimo Vuoristo Juhani Vähäkangas Martti Pura
4488: Iivo Polvi Jukka Vihriälä Matti Louekoski
4489: Ossi Korteniemi Kauko Heikkinen Markku Koski
4490: Pekka Haavisto Juha Korkeaoja Olavi Ala-Nissilä
4491: 1994 vp
4492:
4493: Lakialoite 36 Suomennos
4494:
4495:
4496:
4497:
4498: Biaudet ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
4499:
4500:
4501:
4502: Eduskunnalle
4503:
4504: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4505:
4506: Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslakia hemmilla. Rajoitus, jonka mukaan vanhempain-
4507: (364/63) muutettavaksi siten, että ottovanhem- rahaa ei makseta lapseksi otettavan ollessa yli
4508: mat rinnastetaan muihin vanhempiin äitiys-, kuusivuotias, ehdotetaan poistettavaksi. Ehdo-
4509: isyys- ja vanhempainrahan osalta. Yhdenvertai- tuksen mukaan ottoäidin oikeus äitiyspäivära-
4510: suus saavutetaan antamalla ottovanhemmille haan alkaisi enintään 50 päivää ennen lapseksi
4511: sama oikeus äitiys- ja isyysrahaan kuin muilla otettavan hoitoon ottamisen laskettua ajankoh-
4512: vanhemmilla. Myös vanhempainrahakausi olisi taa. Ottoisä saisi vastaavan oikeuden vanhem-
4513: ottovanhemmilla yhtä pitkä kuin muillakin van- painrahaan.
4514:
4515:
4516:
4517:
4518: YLEISPERUSTELUT
4519:
4520: Ottolapsilla tulisi luonnollisesti olla oikeus ot- kaan synnytys normaalitapauksissa aiheuttaisi
4521: tovanhempiensa äitiys-, isyys- ja vanhempainlo- pitkän "sairausloman" tarpeen, on vanhentunut.
4522: maan samoin ehdoin kuin muillakin lapsilla on Lyhyt vanhempainloma rajoittaa myös lapsen
4523: oikeus biologisten vanhempiensa äitiys-, isyys- ja oikeutta isään ja isän oikeutta lapseen siten, että
4524: vanhempainlomaan. Hallituksen esityksessä n:o se ei anna käytännön mahdollisuuksia äidille luo-
4525: 309/1993 vp ehdotettu hallitusmuodon 5 §lupaa pu~. osasta vanhempainlomaa isän eduksi.
4526: nimenomaan, että lapsia on kohdeltava tasa-ar- Aitiys-, isyys- ja vanhempainloman tärkein
4527: voisesti yksilöinä. Asia ei kuitenkaan ole näin. tavoite on lapsen turvallisuuden tarpeen tyydyt-
4528: Ottovanhempien, ja näin ollen myös ottolasten, täminen sekä lapsen ja äidin ja isän välisen yh-
4529: oikeus vanhempainlomaan on monissa tapauk- teyden luominen. Ottolapsen tarvitsemaa aikaa
4530: sissa yhteensä ainoastaan lain minimi, 100 päivää uuteen äitiinsä ja isäänsä kiintymiseen ja lapsen
4531: eli noin neljä kuukautta. turvallisuuden tarvetta on pidettävä vähintään-
4532: Sairausvakuutuslaki säätää nykyään ottovan- kin yhtä suurena kuin biologisten lasten. Ta-
4533: hempien oikeudesta vanhempainrahaan siten, pauksissa, joissa lapsi lapseksi otettaessa ei enää
4534: että korvaukseen oikeuttavaksi ajaksi lasketaan ole vauva vaan pieni ihminen, jolla saattaa olla
4535: 234 arkipäivää lapsen syntymästä. Minimi on hyvin vaikeita kokemuksia eroista ja hoidon
4536: kuitenkin 100 päivää. Koska useimmat lapset puutteesta, turvallisuuden tarve on aivan erityi-
4537: ovat lapseksiottamisen yhteydessä hoitoon otet- sen merkittävä. Riittävä yhteinen aika on edelly-
4538: taessajo vanhempia kuin 5-6 kuukautta, kysee- tyksenä tällaiselle kiintymiselle. Nykyinen sai-
4539: seen tulee vain lain minimi eli neljä kuukautta. rausvakuutuslainsäädäntömme ei turvaa otto-
4540: Ottoäidillä ei ole oikeutta äitiyslomaan, mikä lapsen oikeutta tähän.
4541: lyhe!ltää entisestään yhteistä aikaa lapsen kans- Sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentti antaa
4542: sa. Aitiysloman puuttumista ei voida perustella vanhemmille oikeuden korvaukseen 60 lisäpäi-
4543: muuten, kuin että biologisen äidin katsotaan ni- vältä heidän saadessaan kaksoset. Tämä ei koske
4544: menomaan fyysisten seikkojen perusteella ole- ottovanhempia ja ottokaksosia. Tätä eroa ehdo-
4545: van äitiysloman tarpeessa. Käsitys, jonka mu- tetaankin korjattavaksi. Käytännössä ottokak-
4546: 240020V
4547: 2 1994 vp - LA 36
4548:
4549: soset ovat harvinaisia, ja näin ollen ehdotuksesta Toistaiseksi ottovanhemmat ovat joutuneet ano-
4550: ei aiheudu vuosittaisia lisäkustannuksia. Van- maan virkavapautta niiltä päiviltä, jotka kuluvat
4551: hempainloman pidennykseen tulisi olla sama oi- matkaan ja hoitoon ottamisen valmisteluun.
4552: keus, kun kyse on useamman lapsen, esim. sisa- Sekä äidille että isälle on annettava kohtuulliset
4553: rusparin lapseksiottamisesta. Lapseksiottami- mahdollisuudet matkan valmisteluun ja lapsen
4554: sessa on mahdollisimman pitkälti vältettävä sisa- hoitoon ottamiseen paikan päällä asettamatta
4555: rusten erottamista. Tämän vuoksi sisarusten lap- heitä taloudellisesti epäoikeudenmukaiseen ase-
4556: seksiottamista olisi helpotettava ja tuettava. maan biologisiin vanhempiin nähden.
4557: Yhtenä tapana on vanhempainloman pidentämi- Sitten 1970-luvun alun Suomeen on adoptoitu
4558: nen. noin 700 ulkomaalaista lasta. Vuoden 1985 jäl-
4559: Nykyisten edellytysten mukaan lapsen on ol- keen 513 ulkomaalaista lasta on adoptoitu Suo-
4560: tava alle kuusivuotias lapseksi otettaessa, jotta meen. Vuonna 1992 suoritettiin 84 kansainvälis-
4561: vanhemmilla olisi oikeus vanhempainloman tä adoptiota, joista useimmat koskivat lapsia,
4562: ajalta maksettavaan korvaukseen. Tämä on huo- jotka tulivat Euroopan ulkopuolelta ja yksi kol-
4563: nosti sopusoinnussa sen tosiseikan kanssa, että masosa Venäjältä. Vuonna 1993 adoptoitiin 104
4564: isommat lapset, joilla saattaa olla voimakkaita lasta Suomeen. Kotimaisten adoptioiden määrä
4565: kokemuksia jopa useammista eroista, hoidotta on vuosittain noin 10 tai jopa alle. Useimmissa
4566: jäämisestä, pahoinpitelystä tai muutoin vaikeista tapauksissa kyse on lähisukulaiselle adoptoidus-
4567: oloista, asettavat aivan erityisiä vaatimuksia ta lapsesta. Lapsettoman parin mahdollisuudet
4568: vanhemmille. Tällaisella lapsella on todennäköi- suomalaisten lasten adoptointiin ovat hyvin pie-
4569: sesti vaikea eron aiheuttama ahdistus, huono it- net. Ottolasten osuus kaikista vuosittain synty-
4570: setunto, ja hänet on saatava vakuuttuneeksi vistä lapsista on yhteensä noin 0,2 prosenttia.
4571: myös teoin siitä, että uudet vanhemmat ovat py- Vuoden 1985 jälkeen adoptoiduista ulkomaalai-
4572: syvästi olemassa häntä varten ja että heidän rak- sistalapsista 193 olialle !-vuotiaita, 141lasta 1-
4573: kautensa on kestävää. Tämän vuoksi on tärkeää, 2-vuotiaitaja ainoastaan 34 yli 7-vuotiaita.
4574: että myös suuremmalle lapselle tarjotaan oikeus Ruotsiin adoptoitiin vuonna 1992 valtuutettu-
4575: riittävään yhteiseen aikaan uusiin vanhempiinsa jen järjestöjen kautta 847 ulkomaalaista lasta.
4576: kiin tymiseksi. Näistä 72,5 prosenttia oli 0-1-vuotiaita, 18,5
4577: Lakiehdotuksessa esitetään myös, että ottoäi- prosenttia 2-3-vuotiaita, 6,5 prosenttia 4-5-
4578: dille annettaisiin biologisten äitien tapaan oikeus vuotiaita ja ainoastaan 2,5 prosenttia yli 6-vuo-
4579: äitiyspäivärahaan 50 päivää ennen lapseksiotta- tiaita.
4580: misen yhteydessä tapahtuvaa hoitoon ottamista Lakiehdotuksen päätavoitteena on ottolasten
4581: ja että myös ottoisälle annettaisiin oikeus aloittaa asettaminen tasa-arvoisempaan asemaan muihin
4582: vanhempainrahakausi samasta ajankohdasta. lapsiin nähden ja lapseksiottamismahdollisuu-
4583: Tämä olisi tärkeää, jotta ottovanhemmat voisi- den laajentaminen kaikkiin vanhempiin siten,
4584: vat paremminjärjestää ja toteuttaa hoitoon otta- että taloudelliset seikat eivät pakota ketään lap-
4585: misen, joka usein tapahtuu lapsen kotimaassa. settomuuteen.
4586:
4587:
4588:
4589:
4590: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4591:
4592: 14 §. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sääte- momenttia muutetaan niin, että ottoisä saa sa-
4593: tevää 1 momentin perussäännöstä ehdotetaan man oikeuden isyys- ja vanhempainrahaan kuin
4594: muutettavaksi siten, että ottoäiti saa oikeuden muutkin isät. Molemmissa tapauksissa lapseksi-
4595: äitiysrahaan ja ottoisä oikeuden isyysrahaan ottamiseen liittyvä hoitoon ottaminen antaa oi-
4596: sekä vanhempainrahaan jo lapseksiottamisen keuden kumpaankin rahaan. Ottovanhempien
4597: yhteydessä tapahtuvasta hoitoon ottamisesta. vanhempainrahaa koskeva säännös 4 momentis-
4598: 21 §.Pykälän 1 momenttiinehdotetaan teknis- sa ehdotetaan poistettavaksi, koska heidän oi-
4599: tä muutosta 4 momentin muutoksen vuoksi. Eh- keutensa vanhempainrahaan on otettu 2 ja 3
4600: dotuksen mukaan 2 momenttia muutetaan siten, momenttiin. Tämän muutoksen myötä häviää
4601: että ottoäiti saa saman oikeuden äitiys- ja van- myös rajoitus, jonka mukaan lapseksiotettavan
4602: hempainrahaan kuin muutkin äidit. Pykälän 3 on oltava alle kuusi vuotta, jotta vanhempainra-
4603: 1994 vp - LA 36 3
4604:
4605: haa maksettaisiin. Ehdotuksen 4 momenttiin jää kökulmasta ei ole kovin suurta eroa sillä, ovatko
4606: edelleen rajoitus, jonka mukaan aviopuolisoosa lapset kaksosia vai sisaruksia. Pykälän 3 mo-
4607: tai avopuolisonsa lapsen ottolapseksi ottava ei menttia muutetaan niin, että lapseksiottamiseen
4608: saa oikeutta äitiys-, isyys- tai vanhempainra- liittyvä hoitoon ottaminen rinnastetaan lapsen
4609: haan. syntymään isyysrahan osalta. Nykyinen 4 mo-
4610: 22 §.Pykälän 5 momenttiin esitetään teknistä mentin sisältö ehdotetaan poistettavaksi, koska
4611: muutosta, koska ehdotuksen mukaan ottolap- ottovanhemmilla ei ehdotuksen mukaan ole eril-
4612: sesta maksetaan vanhempainrahan lisäksi myös listä vanhempainrahakautta vaan samat oikeu-
4613: äitiys- ja isyysrahaa. det kuin muillakin vanhemmilla. Momentissa
4614: 23 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- säädettäisiin sen sijaan ottoisän oikeudesta van-
4615: tettavaksi siten, että ottoäidin oikeus äitiysra- hempainrahakauden aloittamiseen jo 50 päivää
4616: haan alkaa 50 päivää ennen lapseksiottamiseen ennen lapseksiottamisen yhteydessä tapahtuvan
4617: liittyvän hoitoon ottamisen ajankohtaa. Aika on hoitoon ottamisen laskettua ajankohtaa. Ehdo-
4618: sama kuin muille äideille. Lapseksiottamisen tuksen 7 momenttiin ehdotetaan teknistä muu-
4619: johdosta äitiysrahakausi ehdotetaan alkavaksi tosta; erityismaininta ottovanhemmista on tar-
4620: viimeistään lapseksiottamiseen liittyvästä hoi- peeton.
4621: toon ottamisesta. Pykälän 2 momenttia muute- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4622: taan niin, että kaksosia koskevaa pidennettyä
4623: aikaa sovellettaisiin myös lapseksiottamiseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4624: Samoin pidennetty aika koskisi sisarusten otta- lakiehdotuksen:
4625: mista ottolapsiksi, koska lapseksiottamisen nä-
4626:
4627:
4628: Laki
4629: sairausvakuutuslain muuttamisesta
4630:
4631: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4632: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 14 §:n 1 momentti,
4633: 21 §, 22 §:n 5 momentti sekä 23 §:n 1--4 ja 7 momentti,
4634: sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 1 momentti 21 päivänäjoulukuuta 1990 annetussa laissa (1192/90),
4635: 21 §, 22 §:n 5 momentti ja 23 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1324/90)
4636: sekä 23 §:n 2--4 ja 7 momentti 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetussa laissa (1653/92), seuraavasti:
4637:
4638: 14 §
4639: Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- 154 päivää, ja naisella, joka ottaa hoitoon lapsen
4640: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras- tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen.
4641: kauden, synnytyksen ja lapseksiottamisen joh- Oikeus saada isyys- tai vanhempainrahaa on
4642: dosta äitiysrahaa ja lapsen tai ottolapsen hoidon lapsen isällä tai ottoisällä, joka osallistuu lapsen
4643: sekä lapseksiottamisen johdosta isyys- ja van- hoitoon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin
4644: hempainrahaa, sikiön kehitykselle tai raskaudel- ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä lakia
4645: le aiheutuvan vaaran johdosta erityisäitiysrahaa sovelletaan lapsen isään, joka on avioliitossa lap-
4646: sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen sen äidin tai ottoäidin kanssa eikä asu välien
4647: osallistumisen johdosta erityishoitorahaa. rikkoutumisen takia hänestä erillään, sekä va-
4648: kuutettuun, joka avioliittoa solmimatta jatku-
4649: vasti elää lapsen äidin tai ottoäidin kanssa yhtei-
4650: 21 § sessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteis-
4651: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan on oikeus sa.
4652: vakuutetulla, joka on asunut Suomessa vähin- Oikeutta saada äitiys-, isyys- tai vanhempain-
4653: tään 180 päivää välittömästi ennen laskettua syn- rahaa ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetulla,
4654: nytysaikaa tai lapsen hoitoon ottamista tarkoi- joka on avioliitossa tai avioliittoa solmimatta
4655: tuksenaan ottaa hänet ottolapsekseen. elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhemman
4656: Oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa on tai ottovanhemman kanssa yhteisessä taloudessa
4657: naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään avioliitonomaisissa olosuhteissa.
4658: 4 1994 vp - LA 36
4659:
4660: 22 § lapsia on syntynyt tai otettu hoitoon lapseksiot-
4661: tamistarkoituksessa samalla kertaa useampia
4662: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan suorite- kuin yksi.
4663: taan lapsikorotusta siten kuin 18 §:ssä on säädet- Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla va-
4664: ty, ei kuitenkaan vastasyntyneestä eikä sellaises- kuutetulla on oikeus 6 arkipäivältä suoritetta-
4665: ta ottolapsesta, jonka hoidon johdosta äitiys-, vaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainra-
4666: isyys- tai vanhempainrahaa suoritetaan. hakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suoritetaan
4667: vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä lapsen
4668: 23 § syntymän tai lapseksiottamistarkoituksessa ta-
4669: Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 ar- pahtuvan hoitoon ottamisen yhteydessä. Asevel-
4670: kipäivää välittömästi ennen laskettua synnytys- vollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettoma-
4671: aikaa tai lapseksiottamistarkoituksessa tapahtu- na, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana
4672: vaa hoitoon ottamista, jos vakuutettu ei ole an- puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipal-
4673: siotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suoritet- velusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin
4674: tavassa työssä. Tällöin äitiysrahakausi päättyy, edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan
4675: kun etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Muu- ajalta. Isyysraha on tällöin vähimmäispäivära-
4676: toin oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 ar- han suuruinen.
4677: kipäivää välittömästi ennen laskettua synnytys- Tarvittaessa ja vanhempien niin sopiessa otto-
4678: aikaa ja päättyy, kun lasketusta synnytysajasta isä voi aloittaa vanhempainrahakauden enintään
4679: on tämä päivä mukaan lukien kulunut 75 arki- 50 päivää ennen lapseksiottamistarkoituksessa
4680: päivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisemmin tapahtuvan hoitoon ottamisen laskettua ajan-
4681: kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysai- kohtaa.
4682: kaa, äitiysrahakausi alkaa raskauden päättymi-
4683: sestä lukien. Lapseksiottamisen johdosta äitiys- Ilmoitus vanhempainrahakauden jakamisesta
4684: rahakausi alkaa viimeistään lapseksiottamistar- vanhempien kesken, ilmoitus vanhempainrahan
4685: koituksessa tapahtuvasta hoitoon ottamisesta. saajasta ja ilmoitus äitiys-, isyys- tai vanhem-
4686: Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakau- painrahan suorittamiseen vaikuttavista muutok-
4687: den päättymisestä lukien lapsen äidille tai isälle, sista on tehtävä siten kuin asetuksella säädetään.
4688: kunnes äitiysrahakauden alkamisesta on ensim-
4689: mäinen suorituspäivä mukaan lukien kulunut
4690: 263 arkipäivää. Vanhempainrahan suorittamis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4691: aikaa pidennetään 60 arkipäivällä silloin, kun kuuta 199.
4692:
4693:
4694: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1994
4695:
4696: Eva Biaudet Håkan Nordman Jan-Erik Enestam
4697: Gunnar Jansson HåkanMalm Boris Renlund
4698: Pirkko Laakkonen Riitta Myller Marjut Kaarilahti
4699: Margareta Pietikäinen Mirja Ryynänen Kirsi Piha
4700: Anneli Taina Sinikka Hurskainen Tuulikki Hämäläinen
4701: Jouko Skinnari Pirjo-Riitta Antvuori Kirsti Ala-Harja
4702: Minna Karhunen Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
4703: Eeva-Liisa Moilanen Arja Ojala Marja-Liisa Tykkyläinen
4704: Tellervo Renko Maija Rask Tarja Kautto
4705: Marja-Leena Viljamaa Hanna Markkula Esko Seppänen
4706: Leea Hiltunen Reijo Lindroos Erkki Tuomioja
4707: Ensio Laine Heli Astala Marjatta Stenius-Kaukonen
4708: Eila Rimmi AskoApukka Johannes Koskinen
4709: Erja Lahikainen Mikko Rönnholm Kyllikki Muttilainen
4710: Kari Urpilainen Outi Ojala MatsNyby
4711: Claes Andersson Heidi Hautala Hannele Luukkainen
4712: Paavo Nikula Pekka Räty Maija Perho-Santala
4713: Ismo Seivästö Leila Lehtinen Kari Häkämies
4714: 1994 vp - LA 36 5
4715:
4716: Tuulikki Ukkola Kyösti Virrankoski Raila Aho
4717: HelmiMorri Riitta Kauppinen Annikki Koistinen
4718: Seppo Pelttari Matti Vähänäkki Anna-Liisa Kasorineo
4719: Pauli Saapunki Timo E. Korva Martti Korhonen
4720: Erkki Pulliainen Paavo Väyrynen Juhani Alaranta
4721: Aapo Saari Markku Vuorensola Kalle Röntynen
4722: Rose-Marie Björkenheim Riitta Jouppila Ritva Laurila
4723: Eeva Turunen JörnDonner Matti Vanhanen
4724: Markku Laukkanen Tuula Koittinen Olli Rehn
4725: LasseNäsi Jouni Backman Reijo Laitinen
4726: Leena Luhtanen Lauri Metsämäki Virpa Puisto
4727: Markku Rossi Hannu Kemppainen Maija-Liisa Lindqvist
4728: Raimo Vuoristo JuhaniVähäkangas Martti Pura
4729: livo Polvi Jukka Vihriälä Matti Louekoski
4730: Ossi Korteniemi Kauko Heikkinen Markku Koski
4731: Pekka Haavisto Juha Korkeaoja Olavi Ala-Nissilä
4732: 1994 vp
4733:
4734: Lakialoite 37
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: Pulliainen: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä
4740: Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi
4741:
4742:
4743: Eduskunnalle
4744:
4745: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4746:
4747: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki neu- 109), joka on äänestyspäivämäärän tuomia muu-
4748: voa-antavasta kansanäänestyksestä Suq!llen liit- toksia ja tiedotusmäärärahan jaon täsmennystä
4749: tymisestä Euroopan unionin jäseneksi. Aänestys lukuun ottamatta samansisältöinen. Lakialoite
4750: toimitettaisiin 20 päivänä marraskuuta 1994. on tarkoitettu käsiteltäväksi samanaikaisesti hal-
4751: Hallitus on antanut 27.5.1994 esityksen (HE lituksen esityksen kanssa.
4752:
4753:
4754:
4755:
4756: PERUSTELUT
4757:
4758: Hallitus on ehdottanut säädettäväksi lain (HE kuun 10 päivänä ED:n parlamentti käsitteli
4759: 109) neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä institutionaalisen komiteansa ehdotusta ED:n
4760: Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäsenek- perustuslaiksi,joka väistämättömästi on tie fede-
4761: si. Esityksen perusteluissa todetaan, että "pää- raatioon. Päätöksessään ED:n parlamentti lau-
4762: töksessä Suomen liittymisestä Euroopan unionin sui mm., että se "ottaa tyytyväisenä vastaan sen
4763: jäseneksi on kysymys kansakunnan kannalta työn, jonka institutionaalinen komitea on tehnyt
4764: keskeisen tärkeästä, jopa historiallisesta valin- ja jonka tulos on liitteenä oleva luonnos Euroo-
4765: nasta". Tähän toteamukseen on helppo yhtyä. pan unionin perustuslaiksi, ja kehottaa kesä-
4766: Tämän vuoksi olisikin odottanut, että hallitus kuussa 1994 valittavaa ED:n parlamenttiajatka-
4767: olisi jo omassa esityksessään lähtenyt siitä, että maan tätä työtä tarkoituksenaan syventää kes-
4768: kansalaiskeskustelulle näin perustavaa laatua kustelua Euroopan unionin perustuslaista ottaen
4769: olevassa asiassa jätetään riittävästi aikaa. huomioon jäsenmaiden ja hakijamaiden kansal-
4770: Jo asiaa selvittäneessä, ns. Tarastin komitean listen parlamenttien ja yleisön kommentit".
4771: mietinnössä todetaan, että "kansanäänestystä ei Suomen hallitus ei ole toistaiseksi tehnyt elet-
4772: tule päättää toimitettavaksi ennen kuin kansalai- täkään tähän suuntaan ja sen, Suomea Euroopan
4773: silla arvioidaan olevan riittävästi tietoa kansan- unioniin viejänä, pitää olla tarkoin tietoinen kai-
4774: äänestyksen kohteena olevasta asiasta" ja "kan- kesta, mitä ED:ssa tapahtuu. Päinvastoin se on
4775: salaisille on varattava tarpeeksi aikaa riittävän pyrkinyt mahdollisimman varhaiseen kansanää-
4776: tiedon saamiseksi". Julkisuudessa siteeratun nestysajankohtaan ja kieltäytynyt todellisesta
4777: Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämän sel- tiedonvälityksestä ja syvällisestä keskustelusta.
4778: vityksen mukaan kansalaisten enemmistön tie- Hallituksen esityksen mukaan Suomi toteut-
4779: tämys ED-jäsenyyden vaikutuksista on edelleen taisi kansanäänestyksen ensimmäisenä Pohjois-
4780: melko vähäinen. maista 16.10.1994, kun Ruotsin vastaava äänes-
4781: Kuvaavaa tähän mennessä käydylle keskuste- tyspäivämäärä on 13.11.1994 ja Norjan
4782: lulle on mm. se, ettei siinä ole käytännöllisesti 27.11.1994. Tuoreet gallup-tiedot Ruotsista ker-
4783: katsoen lainkaan pohdittu sitä, millaiseen tovat, että ED-jäsenyyden kannattajien joukko
4784: Euroopanunioniin ollaan liittymässä. Euroopan on siellä entisestään pienentynyt. Se on nyt 31 %,
4785: unionihan on kehittymässä yhä selvemmin liitto- kun vastustajia on 42 %. Norjassa on perinteises-
4786: valtioksi, federaatioksi. Tämän vuoden helmi- ti vastustajia enemmän kuin kannattajia. Jos
4787: 240020V
4788: 2 1994 vp - LA 37
4789:
4790: nämä äänestyspäivämäärät pysyvät voimassa ja osoittavat, että päivämäärävalinnalla halutaan
4791: gallup-luvut ennakoivat äänestyksen lopputu- taktikoida ja vaikuttaa ruotsalaisten ja norjalais-
4792: losta, niin on mahdollista, että Suomi olisi ainoa- ten äänestyskäyttäytymiseen. Tämä on näin va-
4793: na näistä kolmesta Pohjoismaasta menossa Eu- kavassa asiassa tuomittavaa käyttäytymistä.
4794: roopan unionin jäseneksi. Sanotun nojalla on erittäin perusteltua, että
4795: Tällä olisi todella kohtalokkaat seuraukset Suomessa kansanäänestys toteutetaan vähin-
4796: Suomen kannalta. Tanska sanoutui kansanää- täänkin Ruotsin kansanäänestyksen jälkeen, jol-
4797: nestyksellä irti Euroopan unionin tulevasta raha- loin sopiva päivämäärä on 20.11.1994.
4798: ja talousliitosta, joka merkitsee yhteistä valuut- Hallituksen esityksessä puututaan myös val-
4799: taa ja yhteistä keskuspankkia kytkettynä kansal- tion vuoden 1994 ensimmäisessä lisätalousar-
4800: lisen talous- ja finanssipolitiikan loppumiseen. viossa myönnetyn tiedotusmäärärahan jakope-
4801: Suomen hallitus puolestaan on sitoutunut jo jäse- rusteisiin epämääräisellä tavalla. Tämä kohta on
4802: nyyshakemuksessa tähän Euroopan raha- ja ta- syytä täsmentää niin, että määrärahajaetaan ta-
4803: lousliittoon. Suomi olisi näin ainoana Pohjois- san kyllä- ja ei-vaikuttaja/tiedottajatahojen kes-
4804: maista osa sitä. Iso-Britanniakin sanoutui siitä ken.
4805: irti jo allekirjoittaessaan Maastrichtin sopimuk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4806: sen.
4807: Reaktiot Euroopan unionin päämajasta ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4808: Ruotsin ED-kannattajien taholta Suomen halli- lakiehdotuksen:
4809: tuksen EU-kansanäänestysajankohtavalintaan
4810:
4811: Laki
4812: neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi
4813:
4814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4815:
4816: 1§ ten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta selvästi
4817: Kansanäänestyksen toimittamisaika ja käy i1mi, kumpaa vastausvaihtoehtoa se tarkoit-
4818: taa. Aänestyslippuun painetaan vielä ohje äänes-
4819: -menettely
4820: tysmerkinnän tekemisestä.
4821: Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäse- (3 mom. kuten hallituksen esityksessä 109)
4822: neksi toimitetaan neuvoa-antava kansanäänes-
4823: tys 20 päivänä marraskuuta 1994. 5-7§
4824: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä 109) (Kuten hallituksen esityksessä 109)
4825:
4826: 2ja 3 § 8§
4827: (Kuten hallituksen esityksessä 109)
4828: Tiedottaminen ja sen tukeminen
4829: 4§ (1 mom. kuten hallituksen esityksessä 109)
4830: Å"änestyslippu Valtion vuoden 1994 ensimmäisessä lisäta-
4831: lousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha
4832: Omom. kuten hallituksen esityksessä 109) on jaettava harkinnanvaraisina avustuksina ta-
4833: Aänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko, san "kyllä" ja "ei" -kantoja edustavien järjestö-
4834: jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään jen kesken. Hakemuksestai on käytävä ilmi jär-
4835: 20.11.1994 toimitettavassa neuvoa-antavassa jestön kanta Suomen Euroqpan unionin jäsenyy-
4836: kansanäänestyksessä Suom~n liittymisestä Eu- teen.
4837: roopan unionin jäseneksi. Aänestyslipun taite- (3 mom. kuten hallituksen esityksessä 109)
4838: kohdan oikealle puolelle painet~an 3 §:ssä mai-
4839: nittu kysymys ja sanat "KYLLA" ja "EI" sekä 9 ja 10 §
4840: kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ruutu si- (Kuten hallituksen esityksessä 109)
4841:
4842:
4843: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1994
4844:
4845: Erkki Pulliainen
4846: 1994vp
4847:
4848: Lakialoite 38
4849:
4850:
4851:
4852:
4853: Björkenheim ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain
4854: muuttamisesta
4855:
4856:
4857: Eduskunnalle
4858:
4859: Lakialoitteessa ehdotetaan, että yksityistiela- Näiden säädösten johdosta tiekunta joutuu pitä-
4860: kia muutettaisiin siten, että tiekunnan varsinaiset mään kokouksen vuosittain.
4861: kokoukset voitaisiin sopia pidettäväksi neljän Tiekunnan vuosittaisen kokouksen koollekut-
4862: vuoden välein. Lisäksi ehdotetaan, että kokous- suminen on suhteettoman kallista. Nykyisen lain
4863: kutsu voitaisiin antaa siten, että kokouksesta mukaan kokouksesta on sanomalehti-ilmoituk-
4864: kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sen lisäksi lähetettävä erikseen kirje toisesta kun-
4865: sanomalehdessä. nasta oleville tieosakkaille. On aivan tavan-
4866: Yksityistielain 65 §:n mukaan tiekunnan on omaista, että hyvästä tiedottamisesta huolimatta
4867: pidettävä vuosikokous kunakin vuonna ennen tiekunnan osakkaista vain pari prosenttia osallis-
4868: kesäkuun loppua, jolleivät tieosakkaat toisin tuu kokoukseen. Kustannusten säästämiseksi ja
4869: päätä, sekä muita kokouksia tarpeen mukaan. kokousten järkevöittämiseksi tiekunnan varain-
4870: Yksityistielain 67 §:n 1 momentin 2 kohdan mu- hoitokausi pitäisi voida sopia samaksi kuin hoi-
4871: kaan toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtävä- tokunnan jäsenten toimikausi eli neljäksi vuo-
4872: nä on pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista ja deksi.
4873: varoista sekä esittää tarkastettavaksi tilitys edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4874: liseltä varainhoitovuodelta. Tiekunnan kokouk-
4875: sessa on 64 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4876: erityisesti päätettävä tilityksen tarkastamisesta ja kiehdotuksen:
4877: hyväksymisestä edelliseltä varainhoitovuodelta.
4878:
4879:
4880: Laki
4881: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta
4882:
4883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4884: muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1962 yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 64 §:n 2 momentin 10
4885: kohta, 65 §:n 1 momentti sekä 67 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta,
4886: näistä 65 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänäjoulukuuta 1976 annetussa laissa (1064/
4887: 76), seuraavasti:
4888: 64§ maan kokoukselle selostus tarkastuksen tulok-
4889: sesta.
4890: Tiekunnan kokouksessa on erityisesti päätet-
4891: tävä:
4892: 65 §
4893: 10) tilityksen tarkastamisesta ja hyväksymises- Tiekunnan on pidettävä varsinainen kokous
4894: tä edelliseltä varainhoitokaudelta taikka, jollei vähintään neljän vuoden välein sekä muita ko-
4895: tilitystä asioiden laajuuden vuoksi tai muusta kouksia tarpeen mukaan. Kokouksen kutsuu
4896: syystä voida kokouksessa tarkastaa tai siinä hy- koolle toimitsijamies tai hoitokunnan puheen-
4897: väksyä, kahden henkilön määräämisestä enna- johtaja tai tarvittaessanäiden varamies. Kokous-
4898: kolta tai jäljestäpäin tarkastamaan tilitys ja anta- kutsu on lähetettävä osakkaille kirjatussa kirjees-
4899: 240020V
4900: 2 1994 vp - LA 38
4901:
4902: sä. Kokouskutsu voidaan antaa myös siten, että 2) pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista ja
4903: kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla ylei- varoista sekä esittää tarkastettavaksi tilitys edel-
4904: sesti leviävässä sanomalehdessä. Kokouskutsu liseltä varainhoitokaudelta;
4905: on annettava vähintään neljätoista päivää ennen 3) valmistaa ehdotus tiekunnan talousarvioksi
4906: kokousta. seuraavaa varainhoitokautta varten ja esittää se
4907: tiekunnan kokouksessa vahvistettavaksi;
4908:
4909: 67 §
4910: Toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtävänä
4911: on: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4912: kuuta 199.
4913:
4914:
4915: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1994
4916:
4917: Rose-Marie Björkenheim Markku Vuorensola Timo Kalli
4918: Jukka Vihriälä Saimi Ääri Kyösti Virrankoski
4919: Pekka Viljanen Henrik Westerlund
4920: 1994vp
4921:
4922: Lakialoite 39
4923:
4924:
4925: Renko ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
4926:
4927: Eduskunnalle
4928:
4929: Arvonlisäverouudistuksella laajennettiin mer- panoksia ja investointeja rasittavat arvonlisäve-
4930: kittävästi veropohjaa. Muun muassa vesijohto- rot. Tämän vuoksi alennettu verokanta on tar-
4931: vesi tuli arvonlisäveron piiriin. Tuotantolaitok- koituksenmukaisempi kuin vesi- ja jätevesimak-
4932: sille uudistus ei merkitse kustannusten nousua, sujen täydellinen verottomuus.
4933: koska tuotantopanoksiin sisältyvä vero on vä- Arvonlisäverotusta kehitettäessä mahdollisen
4934: hennyskelpoinen. Sen sijaanjärjestetyn vesihuol- ED-jäsenyyden johdosta on vesi huomioitava
4935: lon piirissä oleville kotitalouksille 22 %:n arvon- välttämättömyyshyödykkeenä. Veden käyttö
4936: lisävero aiheuttaa merkittävän kustannusten ruokajuomana on yleistynyt ja tietyissä sairaus-
4937: nousun. tapauksissa välttämätöntä. Lisäksi juomaveden
4938: Kuntien finanssitilaston mukaan vesi- ja jäte- myynti elintarvikeliikkeissä on yleistä siellä, mis-
4939: vesimaksujen kokonaismäärä oli vuonna 1992 sä on huonolaatuista vesijohtovettä. Veden ar-
4940: yhteensä 2, 7 miljardia markkaa. Arvion mukaan vonlisäverokohtelu vaikuttaa perheiden kulutus-
4941: siitä noin 70% oli kotitalouksien sekä ei-verovel- menoihin sekä asumis- että elintarvikekustan-
4942: vollisten yritysten ja julkisen sektorin maksamaa. nusten muodossa.
4943: Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4944: vesi- ja jätevesimaksu tulee saattaa alemman,
4945: 12 %:n verokannan piiriin. Alennettua verokan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
4946: taa sovellettaessa vesilaitokset voivat vähentää kiehdotuksen:
4947:
4948: Laki
4949: arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
4950:
4951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4952: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 85 §:n 1 momenttiin uusi
4953: 6 kohta seuraavasti:
4954:
4955: 85 § 6) vesijohtovesi sekä jätevesien vastaanotto,
4956: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa- johtaminen ja puhdistaminen.
4957: vien tavaroiden myynnistä ja maahantuonnista
4958: suoritettava vero on 12 prosenttia veron perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4959: teesta: kuuta 199 .
4960:
4961:
4962: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1994
4963:
4964: Tellervo Renko Markku Koski Jarmo Laivoranta
4965: Juha Korkeaoja Markku Lehtosaari Jukka Vihriälä
4966: Eeva Kuuskoski Esko Jokiniemi Johannes Leppänen
4967: Sulo Aittoniemi Saimi Ääri Sirkka-Lösa Anttila
4968: Juhani Alaranta Paavo Väyrynen Kalle Röntynen
4969: Riitta Kauppinen Markku Laukkanen Tuula Koittinen
4970: ArmasKomi Timo Järvilahti Matti Väistö
4971: Maija-Lösa Lindqvist Markku Rossi Pekka Viljanen
4972: Ossi Korteniemi . Hannu Kemppainen Tuula Linnainmaa
4973: Pentti Lahti-Nuuttila Ensio Laine Tuulikki Hämäläinen
4974: Antti Kalliomäki Reijo Lindroos Jarmo Wahlström
4975: 240020V
4976: 1994vp
4977:
4978: Lakialoite 40
4979:
4980:
4981:
4982: Karhunen ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyk-
4983: sestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi
4984:
4985:
4986: Eduskunnalle
4987:
4988: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4989:
4990: Aloite vastaa hallituksen esitystä n:o 109 kui- nin jäseneksi pidettävässä neuvoa-antavassa
4991: tenkin siten muutettuna, että aloitteessa ehdote- kansanäänestyksessä äänestysikäraja olisi 16
4992: taan, että Suomen liittymisestä Euroopan unio- vuotta.
4993:
4994:
4995:
4996:
4997: PERUSTELUT
4998:
4999: Päätös Suomen mahdollisesta liittymisestä Euroopan unionin jäsenyys on ollut laajasti
5000: Euroopan unionin jäseneksi on tulevaisuusrat- esillä nuorten keskuudessa esimerkiksi oppilai-
5001: kaisu. Erityisen tärkeä ratkaisu on nuorten ikä- toksissa ja nuorisojärjestöissä sekä tiedotusväli-
5002: luokkien kannalta. Suomalaiset lapset ja nuoret neissä, joita nuoret aktiivisesti seuraavat. Nuor-
5003: tulevat elämään sellaisessa Suomessa, millaiseksi ten tietotaso Euroopan unionin jäsenyyden vai-
5004: se tänään rakennetaan. ED-ratkaisu vaikuttaa kutuksista Suomen kannalta on hyvä. Nuoret
5005: keskeisesti siihen, mikä on Suomen asema Eu- kokevat, että ratkaisu on heidän kannaltaan erit-
5006: roopassa. täin merkittävä ja haluavat päästä myös vaikut-
5007: Valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettuja ovat tamaan siihen.
5008: ne kansalaiset, jotka ennen vaalivuotta ovat täyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5009: täneet 18 vuotta. Luonteensa vuoksi kansan-
5010: äänestyksessä Suomen liittymisestä Euroopan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5011: unionin jäseneksi olisi äänioikeus annettava lakiehdotuksen:
5012: myös sitä nuoremmille kansalaisille.
5013:
5014: Laki
5015: neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi
5016:
5017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5018: 1§
5019: (Kuten hallituksen esityksessä 109) jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaali-
5020: 2§ vuotta on täyttänyt kuusitoista vuotta.
5021: Vaalioikeutettu 3-11 §
5022: Vaalioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta (Kuten 2-10 § hallituksen esityksessä 109)
5023:
5024:
5025:
5026: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1994
5027:
5028: Minna Karhunen Leila Lehtinen
5029: Kirsi Piha Hanna Markkula
5030: Marjut Kaarilahti
5031: 240020V
5032: 1994 vp
5033:
5034: Lakialoite 41
5035:
5036:
5037:
5038:
5039: Rimmi ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
5040:
5041:
5042:
5043: Eduskunnalle
5044: Vuoden alussa voimaan tulleet soviteltua työt- rauksena on ollut se, että alle kuukauden kestä-
5045: :ömyyspäivärahaa koskevat muutokset ovat saa- vän työn vastaanottaminen on monien työttö-
5046: leet voimakasta arvostelua osakseen. Ongelma- mien kohdalla alentanut huomattavasti työttö-
5047: la on erityisesti työttömyysturvalain 17 §:n 5 myyspäiviltä maksettavaa päivärahaa tai jättä-
5048: cohta,jolla työttömät, jotka ottavat työttömänä nyt heidät kokonaan ilman päivärahaa. Päivära-
5049: >llessaan vastaan vähemmän ·kuin kuukauden hat alkavat leikkaantua jo huomattavasti alle
5050: cestävän kokoaikatyön, siirrettiin sovitellun päi- keskitason ansioista riippuen tehdyn työn mää-
5051: tärahan piiriin. Lyhytaikaisesta työstä saatu rästä. Kokonaan ilman päivärahaa jääminen on
5052: >alkka sovitellaan neljältä kalenteriviikolta todennäköisesti yleisintä rakennusalalla, jossa
5053: naksettavan täyden päivärahan kanssa. noin kolmasosalla työntekijöistä työansiot ovat
5054: Tämä merkitsee sitä, että vain muutamankin aiemmin muodostuneet alle kuukauden mittai-
5055: >äivän työssä ollut joutuu odottamaan työttö- sista työsuhteista. Samoja ongelmia esiintyy mo-
5056: nyyspäivärahansa uudelleen määrittelemistä ja nilla muillakin aloilla.
5057: naksamista kuukauden tai kaksi, jopa kolmekin Nykyiset säännökset ovat edullisempia, jos
5058: cuukautta. Tähän ei työttömyyden vuoksi huo- työpäiviä kuukaudessa on hyvin vähän ja jos
5059: nattavan osan tuloistaan menettäneillä ole yk- aikaisemman kokoaikatyön palkka on ollut pie-
5060: :inkertaisesti varaa, koska laskut ja lainanlyhen- ni. Sääntö, että osa-aikatyön palkka ja soviteltu
5061: lykset lankeavat maksettavaksi määräpäivinä päiväraha saavat yhteensä olla enintään 90 %
5062: :ikä niitä ole yleensä mahdollista lykätä ilman kokoaikatyön palkasta, ei pienillä palkkatasoilla
5063: luomattavia viivästymisseuraamuksia. ole muuttanut maksettavan päivärahan määrää
5064: Työnantajilta palkkailmoituksen laatiminen lainkaan ja toimeentulo on varsinkin verojenjäl-
5065: raatii suhteettomasti ylimääräistä työtä, kunto- keen yhtä niukka kuin ennenkin.
5066: iistus on laadittava ajanjaksolta, joka ei täsmää Koska alle kuukauden kestävien työsuhteiden
5067: rrityksen palkkakausien kanssa. Esimerkiksi saattaminen sovittelun piiriin on johtanut valta-
5068: :uuret sairaalat maksavat palkan vain kuukau- osalla huomattaviin toimeentulon menetyksiin ja
5069: :ittain jälkikäteen lyhyestäkin työstä ja yötyö- muodostunut selvästi esteeksi ottaa vastaan ly-
5070: rrn. lisät maksetaan vasta seuraavan kuukauden hyitä työsuhteita, pitäisi tässä vaiheessa työttö-
5071: tikana. Pienet työnantajat taas eivät osaa kirjoit- myysturvalain 17 §:n 1 momentin 5 kohta pois-
5072: :aa palkkatodistusta vaaditussa muodossa ja nii- taa .
5073: .ä joudutaan moneen kertaan pyytämään uudel- Vuoden alussa heikennettiin sovitellun päivä-
5074: een. rahan laskusääntöä korottamalla osa-aikatyön
5075: Kaikesta tästä on seurannut, että lyhytaikais- ja työttömyyspäivärahan yhteensovitusprosent-
5076: .en töiden vastaanottohalukkuus on romahtanut tia 75 prosentista 80 prosenttiin. Tämän heiken-
5077: .oimeentulon vaarantumisen vuoksi. Niissäkin nyksen aiheuttamat ongelmat myönnetään so-
5078: :apauksissa, joissa aivan lyhytkestoisen työn ja siaali- ja terveysministeriössäkin, mutta korjauk-
5079: tlhaisen palkkatason vuoksi uusi sovitettu päivä- sen tekeminen on siirretty myöhempään tulevai-
5080: ·aha on parempi kuin vanhassa järjestelmässä, suuteen. Ehdotamme, että 18 §:ssä yhteensovi-
5081: >n maksatuksen viivästyminen muodostunut es- tusprosentti pudotetaan 70 prosenttiin, jolloin
5082: .eeksi työn vastaanottamiselle. lomautuksen johdosta päivärahaansa menettä-
5083: Kaiken kaikkiaan alle kuukauden kestoisten neistä pieni- ja keskituloiset saisivat korotuksen
5084: yösuhteiden sovittelun piiriin saattamisen seu- päivärahaansa.
5085:
5086: !40020V
5087: 2 1994 vp - LA 41
5088:
5089: Sovittelukäytännön ulottaminen myös lyhen- telun ulkopuolella on pikaisesti selvitettävä yh-
5090: nettyihin työaikamuotoihin on johtanut siihen, dessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja tuotava
5091: että suuri joukko lyhennetylle työviikolle tai ly- korjausesitys eduskunnalle pikaisesti.
5092: hennetylle työpäivälle lomautuksella siirretyistä Suunnitelmia työttömyyspäivärahojen mak-
5093: työntekijöistä on jäänyt kokonaan vaille työttö- sukausien pidentämisestä nykyisestä kahdesta ja
5094: myysturvaa. Lomautettujen asemaa on heiken- kolmesta viikosta kuukauteen ei pidä toteuttaa,
5095: tänyt myös vuoden alusta voimaan tullut lomau- sillä ne aiheuttavat kaikkein heikoimmassa ase-
5096: tuspäiväraha, joka on karenssiviikon jälkeen massa olevien työttömien keskuudessa vain en-
5097: vain 70 % päivärahasta kolmen viikon ajan. tistä enemmän toimeentulotuen tarvetta.
5098: Myös työnantajia on rangaistu lomautussakolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5099: Näistä on seurannut irtisanomisten lisääntymi-
5100: nen. Lomautettujen työttömyysturvan järjestä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5101: minen pikaisesti omana kokonaisuutenaan sovit- lakiehdotuksen:
5102:
5103:
5104: Laki
5105: työttömyysturvalain muuttamisesta
5106:
5107: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5108: kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 17 §:n 1 momentin 5
5109: kohta,
5110: sellaisena kuin se on 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa (1537/93),
5111: muutetaan 18 §:n 1 momentti,
5112: sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa, sekä
5113: lisätään lain 19 §:ään,
5114: sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa, väliaikaisesti uusi 7
5115: momentti seuraavasti:
5116:
5117: 18 § 19 §
5118: Sovitellun työttömyyspäivärahan suuruus (Kuten hallituksen esityksessä 106)
5119:
5120: Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
5121: siten, että päiväraha ja 70 prosenttia saadun tu- kuuta 1994. Lain 19 §on voimassa vuoden 1995
5122: lon siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa, voivat loppuun.
5123: kuukaudessa ( tarkastelujakso) yhteensä nousta
5124: määrään, joka päivärahana muutoin olisi voitu
5125: maksaa.
5126:
5127:
5128:
5129: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994
5130:
5131: EilaRimmi Marjatta Stenius-Kaukonen Outi Ojala
5132: Pekka Leppänen AskoApukka Esko Seppänen
5133: Jarmo Wahlström Timo Laaksonen llvo Polvi
5134: Juhani Vähäkangas Osmo Polvinen LeaMäkipää
5135: Esko Helle Claes Andersson Heli Astala
5136: 1994vp
5137:
5138: Lakialoite 42
5139:
5140:
5141:
5142:
5143: Saario ym.: Ehdotus laiksi lomautuksen johdosta maksettavasta
5144: ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 an-
5145: netun lain kumoamisesta
5146:
5147:
5148: Eduskunnalle
5149:
5150: Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan laki lo- sissa välttyä työntekijän Iomauttamiselta ja lo-
5151: mautuksen johdosta maksettavasta ylimää- mautussakon maksamiselta.
5152: räisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna Lomautukset on pyritty perinteisesti kohdis-
5153: 1994 (1539/93). Laki on voimassa vuoden lop- tamaan tasapuolisesti yrityksen koko työntekijä-
5154: puun, ja sen perusteella työnantajilta peritään kuntaan. Lomautuksia on lisäksi jaksotettu si-
5155: ylimääräinen työttömyysvakuutusmaksu lain ten, että yhdenjaksoiset työttömyyskaudet eivät
5156: voimassaoloaikana alkavista kokoaikaisista lo- muodostuisi kenenkään osalta tarpeettoman pit-
5157: mautuksista. Ylimääräisen työttömyysvakuu- kiksi. Lomautussakko on pakottanut muutta-
5158: tusmaksun, ns. lomautussakon suuruus on työt- maan tätäkin käytäntöä. Yrityksen kannalta on
5159: tömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan edullista kohdistaa lomautukset nyt niin harvoi-
5160: kymmenkertainen määrä. Sen perimisestä huo- hin työntekijöihin kuin mahdollista, mikä mer-
5161: lehtivat tapaturmavakuutusyhtiöt kitsee sitä, että heidän työttömyyskautensa muo-
5162: Sosiaali- ja terveysministeriö antoi päätöksel- dostuvat pitkiksi. Tätä ei voida pitää työntekijöi-
5163: lään 12.1.1994 tarkemmat määräykset lain sovel- den kannalta sosiaalisesti oikeudenmukaisena.
5164: tamisesta. Lomautussakkoa koskevan lain kielteiset vai-
5165: Ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta kutukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keski-
5166: annetun lain tarkoituksena oli kohdistaa työttö- suuriin yrityksiin sekä niiden työntekijöihin, kos-
5167: myysturvakustannuksia aikaisempaa enemmän ka näissä yrityksissä työvoiman uudelleensi-
5168: niille yrityksille, jotka lomautuksia käyttävät, ja joitusmahdollisuudet ovat yleensä vähäisimmät.
5169: tätä kautta myös vähentää lomautusten määrää. Ne yritykset, joihin laki kohdistuu, ovat lisäksi
5170: Lain voimassaoloajalta saadut kokemukset sellaisia, joiden taloudellinen ja tuotannollinen
5171: osoittavat, että se toimii käytännössä toisin kuin asema on muutenkin heikoin.
5172: sitä säädettäessä oli tarkoitettu. Sen sijasta, että Lomautussakkolain vakavien työvoimapoliit-
5173: laki vähentäisi lomautuksia ja edistäisi ihmisten tisten vaikutusten vuoksi laki ja sen nojalla anne-
5174: työssä pysymistä, se on johtanut siihen, että lo- tut säännökset ja määräykset tulee kumota.
5175: mautusten sijasta käytetään mieluummin irtisa- Lomautussakosta kertyvä tulo on tilitetty
5176: nomisia, jolloin työpaikka menetetään lopulli- työttömyyskassojen keskuskassalle, jonka va-
5177: sesti. Lisäksi on havaittu, että tällä hetkellä yri- roista katetaan työnantajien rahoitusosuus
5178: tykset pidättäytyvät uusien työntekijöiden paik- ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.
5179: kaamisesta, mikäli uhkana on, että heidät jou- Lain kumoaminen merkitsisi sitä, että vastaava
5180: duttaisiin myöhemmin lomauttamaan ja maksa- osuus katettaisiin lomautustilanteissa työnanta-
5181: maan lomautussakkoa. Lomautussakko hidas- jien yleisellä työttömyysvakuutusmaksulla kuten
5182: taa näin ollen työllistymistä ja pahentaa työttö- aikaisemminkin.
5183: myystilannetta. Lain kumoamisella ei olisi suoranaisia val-
5184: Lomautussakko johtaa myös siihen, että työ- tiontaloudellisia vaikutuksia.
5185: sopimukset solmitaan määräaikaisina usein sil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5186: loinkin, kun edellytykset toistaiseksi voimassa
5187: olevan sopimuksen solmimiseen olisivat olemas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5188: sa. Tällä tavalla työnantaja voijoissakin tapauk- lakiehdotuksen:
5189:
5190: 240020V
5191: 2 1994 vp - LA 42
5192:
5193:
5194: Laki
5195: lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994
5196: annetun lain kumoamisesta
5197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5198:
5199: 1§ 2§
5200: Tällä lailla kumotaan joulukuun 30 päivä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
5201: nä 1993 lomautuksen johdosta maksettavas- ta 1994.
5202: ta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta
5203: vuonna 1994 annettu laki (1539/93) sekä sen no-
5204: jalla annetut säännökset ja määräykset.
5205:
5206:
5207: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1994
5208:
5209: Väinö Saario Matti Lahtinen Hanna Markkula
5210: Päivi Varpasuo Tuulikki Ukkola Kaarina Dromberg
5211: Martti Tiuri Oiva Savela Pirjo-Riitta Antvuori
5212: Minna Karhunen Leila Lehtinen Kyösti Toivonen
5213: Anssi Rauramo Heikki A. Ollila Tuula Linnainmaa
5214: Kalevi Lamminen Kirsi Piha
5215: 1994vp
5216:
5217: Lakialoite 43
5218:
5219:
5220:
5221: Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi lomautuksen johdosta
5222: maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta
5223: vuonna 1994 ja työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttami-
5224: sesta annettujen lakien kumoamisesta
5225:
5226:
5227: Eduskunnalle
5228:
5229: Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden vellettavaksi kuluvan vuoden alusta lukien ja se
5230: 1994 alusta lukien väliaikaisesti siten, että koko- on voimassa vuoden 1994loppuun. Lain mukaan
5231: aikaisesti lomautetulle työntekijälle, joka on oi- työnantaja on velvollinen maksamaan kaikista
5232: keutettu ansioon suhteutettuun päivärahaan, lain voimassa ollessa alkavista kokoaikaisista lo-
5233: maksetaan ansiopäivärahaa vasta sen jälkeen, mautuksista ylimääräisen työttömyysvakuutus-
5234: kun hän on saanut yhteensä 15 päivän ajalta maksun vuonna 1994. Ylimääräisen työttömyys-
5235: lomautuspäivärahaa. Lomautuspäiväraha on vakuutusmaksun suuruus on kymmenkertainen
5236: 70 % henkilön ansioon suhteutetusta päivära- peruspäivärahan määrä eli tällä hetkellä 1 160
5237: hasta, kuitenkin vähintään täyden peruspäivära- markkaa lomautettua työntekijää kohden.
5238: han suuruinen määrä lisättynä mahdollisilla lap- Ehdotamme lain kumoamista kuluvan vuo-
5239: sikorotuksilla. Lain voimaantulosäännöksen den heinäkuun alusta lukien, koska lain sovelta-
5240: mukaan laki on voimassa vuoden 1994 loppuun. minen on osoittanut sen epätarkoituksenmukai-
5241: Ehdotamme lain kumoamista kuluvan vuo- seksi. Sen sijasta, että laki vähentäisi lomautuk-
5242: den heinäkuun alusta lukien, koska lain sovelta- sia ja edistäisi työsuhteiden jatkumista, se on
5243: misesta saadut kokemukset osoittavat, että laki johtanut siihen, että lomautusten sijasta työnan-
5244: heikentää epäoikeudenmukaisella tavalla lo- tajat irtisanovat työntekijät lopullisesti.
5245: mautettujen työntekijöiden päivärahaetuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5246: Työnantajia koskeva laki lomautuksen joh-
5247: dosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5248: vakuutusmaksusta vuonna 1994 on säädetty so- kiehdotukset:
5249:
5250:
5251:
5252: 1.
5253: Laki
5254: lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994
5255: annetun lain kumoamisesta
5256: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5257:
5258: 1§ 2§
5259: Tällä lailla kumotaan joulukuun 30 päivänä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
5260: 1993 lomautuksen johdosta maksettavasta yli- ta 1994.
5261: määräisestä työttömyysvakuutusmaksusta
5262: vuonna 1994 annettu laki (1539/93) sekä sen no-
5263: jalla annetut säännökset ja määräykset.
5264:
5265:
5266:
5267:
5268: 240020V
5269: 2 1994 vp- LA 43
5270:
5271:
5272: 2.
5273: Laki
5274: työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta
5275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5276:
5277: 1§ 2§
5278: Tällä lailla kumotaan joulukuun 30 päivänä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
5279: 1993 työttömyysturvalain väliaikaisesta muutta- ta 1994.
5280: misesta annettu laki (1538/93) sekä sen nojalla
5281: annetut säännökset ja määräykset.
5282:
5283:
5284: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1994
5285:
5286: Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas
5287: Martti Korhonen Claes Andersson Heli Astala
5288: Jaakko Laakso Ensio Laine RailaAho
5289: Jarmo Wahlström Esko Seppänen Pekka Leppänen
5290: Osmo Polvinen Eila Rimmi Iivo Polvi
5291: Esko Helle Outi Ojala
5292: 1994vp
5293:
5294: Lakialoite 44
5295:
5296:
5297:
5298:
5299: Ukkola ym.:.Ehdotus laiksi valtion vakuusrahastosta annetun lain
5300: 14 a §:n muuttamisesta
5301:
5302:
5303: Eduskunnalle
5304:
5305: Hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi Viime vuoden lopulla eduskunta hyväksyi ta-
5306: valtion vakuusrahaston muuttamisesta (HE 379/ lousarvioesityksen yhteydessä takausvaltuudet
5307: 1992 vp) eduskunta edellytti, että Suomen valtio liikepankeille ja OKO:lle. Takausvaltuuksia kos-
5308: takaa sen, että suomalaiset pankit pystyvät hoi- kevan päätöksen perusteella erityistarkastus on
5309: tamaan sitoumuksensa ajallaan kaikissa olosuh- toimeenpantu Suur-Helsingin Osuuspankissa ja
5310: teissa. Tarpeen vaatiessa eduskunta tulee myön- Pohjolan Osuuspankissa.
5311: tämään riittävät määrärahat ja valtuudet si- Vakuusrahastolain 14 a §:n mukaan johto-
5312: toumusten täyttämiseen. kunta voi määrätä erityistarkastuksen toimitet-
5313: Eduskunta kuitenkin "unohti" lausumaa hy- tavaksi niissä pankeissa, jotka saavat tai hakevat
5314: väksyessään vaatia antamansa rajattoman "ta- varsinaista pankkitukea. Erityistarkastusta voi-
5315: kauksen" vastikkeeksi ns. erityistilintarkastusta daan soveltaa myös niihin pankkeihin, joita kos-
5316: pankkiryhmissä. Toisin sanoen veronmaksajien kevista tukitoimista päättää valtioneuvoston
5317: varoilla on turvattu pankkien toimivuus ja sääs- yleisistunto tai valtiovarainministeriö.
5318: täjien säästöt. Tästä huolimatta takauksen anta- Lainsäädäntö ei kohtele kaikkia pankkiryh-
5319: jilla eli veronmaksajilla ei ole oikeutta edellyttää, miä tasapuolisesti. Erityistarkastus ei ole ehtona
5320: että pankkien toiminta tutkitaan ja mahdollisiin pääomatuen saamiselle, ei myöskään eduskun-
5321: toimiin tarkastuksen perusteella ryhdytään. nan hyväksymän lausuman vastikkeena.
5322: Vakuusrahastolain 14 a §:n mukaan rahaston Oikeudenmukaisuusperiaate edellyttää eri-
5323: johtokunnan on määrättävä yksi tai useampi tar- tyistilintarkastusta kaikissa pankkiryhmissä.
5324: kastaja suorittamaan tukitoimien kohteena ole- Tämä on pankkien omankin edun mukaista.
5325: van tai tukea hakevan pankin erityistarkastus Näin ne voivat muuttaa päätöksentekojärjestel-
5326: siinä laajuudessa kuin johtokunta määrää. Tä- määnsä ja parantaa tulevaisuudessa riskiensä
5327: män mukaisesti varsinaista pankkitukea saavissa hallintaa. Ruotsissa erityistilintarkastus on suo-
5328: pankeissa onkin suoritettu tai parhaillaan suori- ritettu viidessä suurimmassa liikepankissa ja
5329: tetaan erityistarkastus. Ari Huhtamäen tutki- pankit itse ovat olleet siihen tyytyväisiä.
5330: musten mukaan pankkituesta noin 5-10 pro- Vakuusrahastolain 14 a §:n 3 momenttia esite-
5331: senttia selittyy holtittomuudella ja rikollisella täänkin muutettavaksi niin, että sen perusteella
5332: toiminnalla. Suurin piirtein sama määrä epäsel- erityistarkastus voidaan toimeenpanna kaikissa
5333: vyyksiä voidaan olettaa olevan kaikissa pankki- pankkiryhmissä valtioneuvoston niin päättäessä
5334: ryhmissä. ilman varsinaista pankkitukipäätöstä.
5335: Varsinaisen pankkituen lisäksi jokainen pank- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5336: kiryhmä on saanut ns. pääomatukea, joka on
5337: luvattu maksaa takaisin ja josta on ryhdyttävä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5338: maksamaan korkoja ensi vuonna. Ellei näin teh- lakiehdotuksen:
5339: dä, valtio tulee pankin omistajaksi pääomasijoi-
5340: tuksen määräämällä osuudella.
5341:
5342:
5343:
5344:
5345: 240020V
5346: 2 1994 vp - LA 44
5347:
5348:
5349: Laki
5350: valtion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n muuttamisesta
5351:
5352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5353: muutetaan valtion vakuusrahastosta 30 päivänä huhtikuuta 1992 annetun lain (379/92) 14 a §:n
5354: 3 momentti,
5355: sellaisena kuin se on 8 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa laissa (246/93), seuraavasti:
5356:
5357: 14 a § hin valtioneuvoston yleisistunnon niin päättäes-
5358: Erityistarkastus sä.
5359:
5360:
5361: Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään eri- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5362: tyistarkastuksesta, sovelletaan kaikkiin pankkei- kuuta 1994.
5363:
5364:
5365: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1994
5366:
5367: Tuulikki Ukkola Hannele Luukkainen Bjarne Kallis
5368: Paavo Nikula Erkki Pulliainen Ismo Seivästö
5369: Matti Lahtinen Päivi Varpasuo Maunu Kohijoki
5370: Hannu Suhonen TinaMäkelä Tuija Maaret Pykäläinen
5371: Satu Hassi Raimo Vistbacka Marita Jurva
5372: Ulla Anttila Olli Rehn Leea Hiltunen
5373: Esko Seppänen RailaAho EilaRimmi
5374: Osmo Polvinen Iivo Polvi Pekka Leppänen
5375: Timo Laaksonen Reijo Lindroos Claes Andersson
5376: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine Heidi Hautala
5377: Tarja Halonen Outi Ojala Jaakko Laakso
5378: Martti Korhonen Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo
5379: Maija-Liisa Lindqvist LasseNäsi Hanna Markkula
5380: Pauli Saapunki Marjatta Vehkaoja Marjatta Stenius-Kaukonen
5381: Aarno von Bell Kalle Röntynen Pirkko Laakkonen
5382: Marjut Kaarilahti Markku Rossi Ossil(orteniemi
5383: Arja Ojala ArmasKomi LeaMäkipää
5384: Kyllikki Muttilainen TimoRoos MaijaRask
5385: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Vanhanen Aino Suhola
5386: Minna Karhunen Gunnar Jansson HeliAstala
5387: Markku Laukkanen Sirkka-Liisa Anttila lralevi Lamminen
5388: Timo Ihamäki Kari Urpilainen l(ari Rajamäki
5389: KirsiPiha Maria Kaisa Aula Eeva Kuuskoski
5390: Pekka Räty Reijo Laitinen AskoApukka
5391: Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson Heikki Rinne
5392: Jouko Jääskeläinen Marja-Leena Viljamaa Pekka Haavisto
5393: Jukka Roos Sinikka Hurskainen Jarmo Wahlström
5394: Eeva-Liisa Moilanen Jouni Backman SaimiÄäri
5395: Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila ArjaAiho
5396: Kyösti Toivonen Riitta Kauppinen Iiris Hacklin
5397: Esko Helle Juhani Vähäkangas Irmeli Takala
5398: 1994vp
5399:
5400: Lakialoite 45
5401:
5402:
5403:
5404:
5405: Aula ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 114 §:n muuttamisesta
5406:
5407:
5408:
5409: Eduskunnalle
5410:
5411: Arvonlisäverolain 114 § sisältää vähennysoi- Lakialoite sisältää muutosehdotuksen, jonka
5412: keuden rajoitukset kulkuneuvoilla,joita voidaan mukaan matkailuperävaunu olisi henkilöauton
5413: käyttää sekä liiketoimintaan että yksityiseen tavoin arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoi-
5414: käyttöön. Valvontaongelmiin perustuen on sää- nen, jos se on hankittu yksinomaan vähennyk-
5415: detty, että muun muassa matkailuperävaunut seen oikeuttavaan käyttöön.
5416: kuuluvat tavaroihin, joita ei voi vähentää. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5417: Pohjois-Suomessa on muun muassa koneyrit-
5418: täjiä, joille matkailuperävaunu on ainoa toimiva että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5419: tilapäisasumismuoto esimerkiksi metsätöissä. lakiehdotuksen:
5420: Näiden yrittäjien tulisi voida vähentää arvonlisä-
5421: verotuksessa matkailuperävaunun hankintakus-
5422: tannukset
5423:
5424:
5425: Laki
5426: arvonlisäverolain 114 §:n muuttamisesta
5427:
5428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5429: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 114 §:n 2 momentti
5430: seuraavasti:
5431:
5432: 114 § löautoa tai matkailuperävaunua, joka on han-
5433: kittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan
5434: Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu vä- käyttöön.
5435: hennysoikeuden rajoitus ei koske ajoneuvoa ja
5436: alusta, joka on hankittu myytäväksi, vuokratta-
5437: vaksi taikka käytettäväksi ammattimaiseen hen- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5438: kilökuljetukseen tai ajo-opetukseen, eikä henki- kuuta 199.
5439:
5440:
5441: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1994
5442:
5443: Maria Kaisa Aula Pauli Saapunki Matti Väistö
5444: Olavi Ala-Nissilä Tuulikki Ukkola Mirja Ryynänen
5445: LasseNäsi Timo E. Korva MaijaRask
5446: Ossi Korteniemi AskoApukka
5447:
5448:
5449:
5450:
5451: 240020V
5452: 1994 vp
5453:
5454: Lakialoite 46
5455:
5456:
5457: Kohijoki: Ehdotus laiksi tuloverolain muuttamisesta
5458:
5459: Eduskunnalle
5460:
5461: Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh- Lahjoitusten verovähennysoikeuden poista-
5462: dyt lahjoitukset sai vähentää vuoteen 1989 saak- minen ja viime vuosien taloudellisen tilanteen
5463: ka valtionverotuksessa. Tällä tavalla kyettiin kiristyminen ovat vaikeuttaneet tuntuvasti lah-
5464: vuosikymmenien ajan tehokkaasti tukemaan so- joitusvarojen saantia sotainvalidien ja veteraa-
5465: dassa kärsimään joutuneiden auttamiseksi teh- nien hyväksi tehtävään huoltotyöhön. !käänty-
5466: tyä vapaaehtoista huoltotyötä. Lahjoitusvaroin misen ja toimeentulon vaikeutumisen myötä on
5467: on voitu paikata niitä aukkoja, joita sotainvali- tuen ja avun tarve maamme 38 000 sotainvalidin
5468: dien, veteraanien, sotaleskien ja heidän per- ja runsaan 200 000 veteraanin joukossa kuiten-
5469: heidensä kohdalla yhteiskunnan sosiaali- ja ter- kin lisääntynyt. Palauttamalla sodassa kärsi-
5470: veydenhuollon palveluissa on ollut ja edelleen määnjoutuneiden hyväksi tehtävien lahjoitusten
5471: yksittäistapauksissa ilmenee. Suoranaisen talou- verovähennysoikeus voidaan auttaa vapaaeh-
5472: dellisen tuen lisäksi on lahjoitusvaroilla voitu toistyötä niiden vanhuudenhuollon turvaami-
5473: muun muassa järjestää kuntoutustoimintaa, ra- seksi, joiden ansiota maamme vapaus on.
5474: hoittaa sotavammaisten hoitolaitoksien rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
5475: mista ja välinehankintoja sekä tukea laajaa asun-
5476: tojen korjaustoimintaa. Lahjoitusvaroilla onko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5477: konaisuudessaan olennainen merkitys siinä laa- lakiehdotuksen:
5478: jassa vapaaehtoistyössä,jotajärjestöt tekevät so-
5479: tainvalidien ja veteraanien hyväksi.
5480:
5481: Laki
5482: tuloverolain muuttamisesta
5483:
5484: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5485: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 57 §:ään uusi 3 kohta ja lakiin
5486: uusi 100 a §seuraavasti:
5487:
5488: 57§ lOOa§
5489: Lahjoitusvähennys Valtionverotuksen lahjoitusvähennys
5490: Yhteisö saa asetuksella tarkemmin säädettä- Verovelvollisella on oikeus, siten kuin asetuk-
5491: vällä tavalla vähentää tulostaan: sella tarkemmin säädetään, vähentää puhtaasta
5492: ansiotulostaan vähintään 1 000 markan ja enin-
5493: 3)vähintään 1 OOOmarkanjaenintään 150 000 tään 150 000 markan suuruinen rahalahjoitus,
5494: markan suuruisen rahalahjoituksen,joka on teh- joka on tehty verohallituksen nimeämälle suo-
5495: ty verohallituksen nimeämälle suomalaiselle yh- malaiselle yhdistykselle, laitok~elle tai säätiölle
5496: distykselle, laitokselle tai säätiölle käytettäväksi käytettäväksi sodasta kärsimään joutuneiden
5497: sodasta kärsimään joutuneiden avustamiseen. avustamiseen.
5498:
5499: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5500: kuuta 1995. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
5501: vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa.
5502:
5503:
5504: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1994
5505:
5506: Maunu Kohljoki
5507: 240020V
5508: 1
5509: 1
5510: 1
5511: 1
5512: 1
5513: 1
5514: 1
5515: 1
5516: 1
5517: 1
5518: 1
5519: 1
5520: 1
5521: 1
5522: 1
5523: 1
5524: 1
5525: 1
5526: 1
5527: 1
5528: 1
5529: 1
5530: 1
5531: 1
5532: 1
5533: 1
5534: 1
5535: 1
5536: 1994 vp
5537:
5538: Lakialoite 47
5539:
5540:
5541:
5542:
5543: Markkula ym.: Ehdotukset laeiksi tuloverolain ja verotuslain muut-
5544: tamisesta
5545:
5546:
5547: Eduskunnalle
5548:
5549:
5550: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5551:
5552: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi lait tulo- hetkellä mahdollista. Ensin mainittu lainmuutos
5553: verolain ja verotuslain muuttamisesta. Nämä on tarpeen asuintaloyhteisöjen vapauttamiseksi
5554: lainmuutokset ovat välttämättömiä, jotta asuin- verosta, jota muutoin olisi suoritettava asuin-
5555: taloyhteisöt voisivat kerätä omia varoja omista- kiinteistöjen tai -rakennusten hankinnasta ja
5556: miensa tai hallitsemiensa kiinteistöjen kunnossa- niissä asumisesta aiheutuneiden tai aiheutuvien
5557: pidosta ja parannuksista huolehtiakseen ja näin menojen kattamiseksi kerätystä tulosta. Jälkim-
5558: myös vähentääkseen vieraan pääoman tarvetta mäisellä lainmuutoksella järjestettäisiin tälle ve-
5559: tai kokonaan poistaakseen sen tarpeen, jolloin ro vapaudelle asetettujen edellytysten toteutumi-
5560: omalla tulorahoituksella voitaisiin kustantaa ra- sen tarpeellinen seuranta ja valvonta.
5561: kennuksen korjaustarve ja muu kunnossapito. Aloitteessa ehdotetut muutokset koskisivat
5562: Vastikään julkaistujen tutkimusten mukaan asuintaloja, joiden omistaja on oikeushenkilö.
5563: suuruudeltaan jo noin 2-3 markan neliöltä kuu- Muutokset ovat välttämättömiä myös siksi, että
5564: kaudessa säännöllinen kerääminen riittäisi ra- lähiöparantaminen saataisiin kunnolla käyntiin.
5565: hoittamaan rakennuksen koko korjaustarpeen ja Aloitteessa ehdotetut lait on tarkoitettu tule-
5566: muun kunnossapidon 35 vuoden ajan. Tällainen maan voimaan niin pian kuin ne on hyväksytty ja
5567: varojen keruu ja siten myös suunnitelmallinen vahvistettu. Lakeja pitäisi voida soveltaa jo vuo-
5568: kunnossapito ei kuitenkaan asuinyhteisöjen ve- delta 1994 toimitettavassa verotuksessa.
5569: rotusta koskevien säännösten vuoksi ole tällä
5570:
5571:
5572:
5573:
5574: PERUSTELUT
5575:
5576: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset korjaustarpeen katsottiin olevan vuosittain jo
5577: noin 70 000 asuntoa. Korjaus- ja uudenaikaista-
5578: 1.1. Nykyinen tilanne ruistarpeen katsotaan myös kasvavan vuosi vuo-
5579: delta koko 1990-luvunja olevan jo erittäin vaati-
5580: Asuntokannastamme, joka koostuu noin vaa vuoteen 2000 tultaessa, jos korjaustoimintaa
5581: 2 230 000 asunnosta, on rivitaloasuntoja noin ei saada käynnistetyksi sitä ennen. Nimittäin
5582: 260 000 ja kerrostaloasuntoja noin 950 000. Vii- mitä pitempään korjaukset jätetään tekemättä,
5583: meksi mainitusta määrästä yli 70% sijaitsee 20- sitä vaikeammiksi ja vaativaromiksi ne näyttävät
5584: 30 vuotta sitten rakennetuissa lähiöissä. Vuosina myös tulevan. Kun korjaustarve jo nyt on huo-
5585: 1960-1970 rakennettujen kerrostalojen kor- mattava ja edelleen kasvaa korjaustoimien !yk-
5586: jaustarve on osoittautunut huomattavammaksi käämisen vuoksi, se muodostuu myös huomatta-
5587: kuin on osattu odottaa. Muutama vuosi sitten vaksi taloudelliseksi rasitukseksi sekä yhteiskun-
5588: 240020V
5589: 2 1994 vp - LA 47
5590:
5591: nalle että asuintaloyhteisöille ja asukkaille itsel- ton vuokrannut osakas ei vuokratuloistaan voi
5592: leen. Jos asuintaloyhteisöt joutuvat rahoitta- vähentää pääomasijoituksia eli rahastosuorituk-
5593: maan tarpeelliset korjaus- ja parannustyöt pää- sia. Tästä syystä yhtiöissä, joissa on paljon vuok-
5594: osin vieraalla pääomalla, lykkäytyvät välttämät- ralle annettuja huoneistoja, halukkuus rahas-
5595: tömätkin korjaustyöt jo sen johdosta, että kor- tointiin on ollut varsin laimeaa.
5596: jauksista johtuvat kustannukset muodostuisivat Mikäli asuintaloyhteisöt vapautettaisiin
5597: asukkaille- niin nykyisille kuin tulevillekin- asuinkiinteistöjen ja -rakennusten ja niissä asu-
5598: liian korkeiksi, ja niinpä ne useinjäävät tekemät- misesta aiheutuvien menojen kattamiseksi kerä-
5599: tä. Asuintaloyhteisöjen tulisi voida rahoittaa täl- tyistä varoista muodostuvan tulon perusteella
5600: laisia töitä myös omalla tulorahoituksenaan en- suoritettavasta verosta, ne voisivat periä kor-
5601: tistä enemmän ja jopa kokonaan. Tämän vuoksi jauksia varten kerättävät varat joko rahastoi-
5602: asuintaloyhteisöjen tulee voida näyttää ylijää- malla ne tai näyttämällä ylijäämää, joka sitten
5603: mää,jotta ne voisivat rahastoidatulevia korjauk- käytettäisiin tuleviin korjauksiin ja perusparan-
5604: sia ja uudistuksia varten, joutumatta näistä tu- nuksiin sekä muuhun kunnossapitoon. Osak-
5605: loistaan veroseuraamusten alaiseksi. kaille ja osakkeiden hankinnasta kiinnostuneille
5606: Tällä hetkellä asuintaloyhteisöt ovat voineet voitaisiin myös antaa tieto ennakkoon säästetyis-
5607: tasata tulostaan ja myös kerätä etukäteen varoja tä varoista isännöitsijäntodistuksessa, johon
5608: asuinrakennuksensa rakentamista, käyttöä, otettaisiin maininta huoneistovastikeperusteen
5609: huoltoa ja korjausrakentamista sekä asuinraken- mukaan ennakkoon säästetystä vastiketulosta ja
5610: nukseensa liittyvän tontin huollosta ja käytöstä huoneiston osuudesta siitä. Mikäli varat kerät-
5611: johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja täisiin ylijäämää käyttämällä, voitaisiin isännöit-
5612: varten muodostamaila asuintalovarauksen. sijäntodistuksessa näyttää huoneistokohtainen
5613: Asuintalovarauksen avulla ei kuitenkaan voida osuus ylijäämästä, joka on tarkoitus käyttää tu-
5614: riittävässä määrin kerätä niin huomattavien kor- levia korjauksia, perusparannuksia ja muuta
5615: jaus- ja uudenaikaistamistoimien edellyttämää kunnossapitoa varten.
5616: omarahoitusosuutta kuin näköpiirissä oleva kor- Koska asuintaloyhteisöillä ei ole tällä hetkellä
5617: jaus- ja uudistamistyö vaatii tullakseen toteute- kunnollista mahdollisuutta varautua ja kerätä
5618: tuksi. etukäteen omia varoja suurehkojen korjaus- ja
5619: Toinen keino, jolla asuintaloyhteisöt ja ni- uudenaikaistamistöiden rahoittamiseksi, aloit-
5620: menomaan asunto-osakeyhtiöt ovat nykyisin teessa ehdotetaan, että tämä tehdään mahdolli-
5621: voineet kerätä varoja korjausten rahoittamiseen seksi. Nykyinen asuintaloyhteisöjä koskeva ve-
5622: ilman tuloveroseuraamusta, on rahastointi. Ra- rotus nimittäin, paitsi vaikeuttaa korjaus- ja uu-
5623: hastointi perustuu lähinnä verotuskäytäntöön ja distamistöiden suunnittelua, myös pakottaa ra-
5624: siihen, että rahastosuorituksia pääomasijoituksi- hastojen ja varausten liian nopeaan purkami-
5625: na ei ole pidetty yhtiön veronalaisena tulona. seen, mistä johtuu, ettei omia varoja saada riittä-
5626: Edellytyksenä kuitenkin on ollut, että rahastoa västi kerätyksi. Tämä kierre johtaa myös lainara-
5627: kartutetaan yhtiökokouksen päätöksin sen tili- han käyttöön, minkä johdosta korjaukset ja uu-
5628: vuoden kuluessa, jonka aikana kertyvistä yhtiö- distukset myös tulevat kalliimmiksi kuin ne olisi-
5629: vastikkeista on kysymys. Rahastointia ei siten ole vat tulleet, jos ne olisi voitu nykyistä enemmän
5630: voitu suorittaa enää tilinpäätöksen vahvistami- rahoittaa kokonaan tai osittain omin varoin.
5631: sen yhteydessä. Rahastoitava summa on myös Tämä tilanne aiheuttaa myös sen, että asuintalo-
5632: käytettävä suunniteltuun hankkeeseen 2-5 vuo- yhteisöt eivät myöskään voi käyttää suhdanne-
5633: den kuluessa rahastoinnista. Maksimiaika on vaihteluita hyväkseen.
5634: vaihdellut verotoimistoittain. Rahastoinnin suu- Vastikään julkistettujen tutkimusten mukaan
5635: rin ongelma on siten siinä, että verovapauden (Asuintaloyhteisöjen korjaamisen ja kunnossa-
5636: edellytyksenä on rahastoitujen varojen käyttämi- pidon ennakkorahastointimalli, Suomen Kiin-
5637: nen aktivoitaviin perusparannuksiin tai suureh- teistöliitto ry:n julkaisu, 1994, ja Kunnossapidon
5638: koihin korjausmenoihin tai tällaisista menoista ennakkorahastointimalli, Oulun yliopiston ra-
5639: aiheutuvien velkojen maksamiseen. Näin ollen kentamislaboratorion julkaisu n:o 54, Oulu
5640: yhtiöllä on pitänyt olla tiedossa laaja tuleva kor- 1994) voidaan koko korjaustarve ja kunnossapi-
5641: jaus- ja kunnostushanke, ennen kuin rahastointi to, mukaan lukien suurehkot peruskorjaukset,
5642: on katsottu mahdolliseksi. noin 35 vuoden aikana rahoittaa keräämällä
5643: Osakkeenomistajan kannalta rahastoinnissa säännönmukaisesti vastikkeissa, vuokrissa tai
5644: on kuitenkin ongelmana myös se, että huoneis- käyttövastikkeissa tätä varten varoja. Vaaditta-
5645: 1994 vp - LA 47 3
5646:
5647: va summa on noin 2-3 markkaa neliöltä kuu- voi kertyä myös vakuutusmaksujen palautuksia
5648: kaudessa tai jaksotettuna kymmenvuotiskausille tai vakuutuksista saatuja korvauksia. Jos asuin-
5649: ensimmäisenäjaksonanoin 0,50 markkaa neliöl- taloyhteisöllä ei ole muunlaisia tuloja eikä yhtei-
5650: tä kuukaudessa ja toisena ja kolmantena jaksona sö jaa osakkailleen tai jäsenilleen osinkoa tai
5651: noin 2 markkaa neliöltä kuukaudessa riippuen muuta hyvitystä, voidaan perustellusti katsoa,
5652: talon rakenteista, varustetasostaja kunnosta. Jos että näin kertyneet varat tulevat käytetyksi asu-
5653: kerättävät varat rahastoidaan, voidaan, korjaus- misen sekä asuintaloyhteisön omistamien kiin-
5654: ja kunnossapitotoimet mukaan lukien, suureh- teistöjen ja rakennusten hyväksi. Niinpä aloit-
5655: kot peruskorjaukset rahoittaa kokonaan omalla teessa ehdotetaan tulon perusteella suoritetta-
5656: tulorahoituksella ja siis ilman vieraan pääoman vasta verosta vapautumisen edellytykseksi, ettei
5657: tarvetta, jos tällaisia varoja ylipäätään voitaisiin yhteisöllä ole muita kuin edellä tarkoitettuja tu-
5658: ilman veroseuraamuksia periä ja siis olla luke- loja ja ettei osakkaille tai jäsenille jaeta osinkoa
5659: matta niitä asuintaloyhteisön veronalaisiksi tu- tai muuta hyvitystä sekä että huoneistojen pinta-
5660: loiksi. alasta vähintään puolet on asuinkäytössä. Aloit-
5661: Valtion asuntolainoittama asuintalokanta on teen ehdotusten ulkopuolelle jäisivät siten asuin-
5662: myös huomattava. Se on korjaus- ja uudistamis- talot, joiden omistajana on luonnollinen henkilö.
5663: tarpeessa siinä missä muukin samanaikainen Vaatimuksena, että talonomistajan tulee olla oi-
5664: asuinrakennuskanta. Sen lainaehdoista johtuu, keushenkilö, halutaan varmistaa verovapauden
5665: että tietyssä vaiheessa lainanlyhennykset ylittä- edellytysten toteutumista.
5666: vät selvästi poistot. Ellei vahvistettu tappio riitä Tuloverolain 20 §:n rakenteesta johtuen asuin-
5667: tämän kauden yli, joutuvat tällaiset yhteisöt taloyhteisöjen edellä tarkoitetun tuloverovapau-
5668: näyttämään voittoa ja maksamaan siitä veroa. den edellytyksistä ehdotetaan säädettäväksi si-
5669: Uudessa yhtenäislainajärjestelmässäkin on tämä ten, että 1 momenttiin lisätään uusi 4 kohta, jossa
5670: ongelma, ja tähän tilanteeseenjoudutaanjo noin määritellään em. tulon perusteella mahdolliset
5671: 20 vuoden kuluttua lainan nostamisen jälkeen. verovapaat yhteisöt omistusmuodon mukaan.
5672: Pykälään lisättäväksi ehdotetussa 3 momentissa
5673: määritellään ne muut edellytykset, jotka tulove-
5674: 1.2. Aloitteessa ehdotetut muutokset tulovero- rovapauden saamiseksi olisi muutoin tarpeen
5675: lakiin asettaa.
5676: Aloitteen mukaan em. tulon perusteella vero-
5677: Asuintaloyhteisöjen vapauttamiseksi asuin- vapaita tulisivat olemaan säännönmukaisesti
5678: kiinteistöjen tai -rakennusten hankkimisesta ja kaikki asuintaloyhteisöt, niin asunto-osakeyh-
5679: niissä asumisesta aiheutuvien menojen kattami- tiöt, kiinteistöosakeyhtiöt-ovatpa niiden omis-
5680: seksi kerätyistä varoista muodostuvan tulon pe- tamissa taloissa sijaitsevat huoneistot sitten
5681: rusteella suoritettavasta verosta aloitteessa ehdo- osakkeenomistajien tai yhtiön tai osakkeenomis-
5682: tetaan, että tuloverolain 20 §:n 1 momenttiin lisä- tajien vuokralaisten hallinnassa - sekä muut
5683: tään uusi 4 kohta ja uusi 3 momentti, joissa tämä yhteisöt, kuten asumisoikeustalot sekä säätiöi-
5684: verovapaus todetaan ja samalla myös määritel- den ja muiden yhteisöjen omistamat talot, jos ne
5685: lään verovapaudelle asetettavat edellytykset. myös täyttävät mainitut edellytykset. Valtaosa
5686: Asuintaloyhteisöillä on asumisesta aiheutu- suomalaisista asuu sellaisessa hallinta- ja omis-
5687: vien menojen kattamiseksi yleensä tuloja yhtiö- tusmuodossa, jota nämä ehdotukset koskisivat.
5688: vastikkeina, vuokrina, käyttövastikkeina taikka Yhteisöt, jotka omistavat nämä asunnot, yleensä
5689: asumisoikeustaloja omistavilla yhteisöillä vielä vuosittain myös täyttäisivät nämä tuloverova-
5690: asumisoikeusmaksuina, jotka sijoitetaan asumis- paudelle asetettavaksi ehdotetut edellytykset.
5691: oikeustalon rakentamiseen tai hankintaan. Tä- Mikäli edellä tarkoitetun asuintaloyhteisön
5692: män lisäksi asumispalveluja on voitu antaa myös omistus- ja hallintamuotoa koskeva lainsäädän-
5693: erillistä korvausta vastaan. Tällaisia korvauksia tö sallii ja yhteisö harjoittaa sellaista toimintaa,
5694: voivat olla saunamaksut, vesimaksut, maokelin josta sillä on muuta kuin edellä tarkoitettua talo-
5695: ym. käyttömaksut jne. Asuintaloyhteisöillä voi jen rakentamisesta tai hankkimisesta taikka asu-
5696: asumisesta johtuvina tuloina kertyä vastikkeiden misesta ja asumispalveluista asukkailleen aiheu-
5697: lisäksi lainanlyhennyksiä ja korkotuloja, jos tuneita menoja ja niiden perimiseksi kerättyjä
5698: edellä tarkoitetut varat on esimerkiksi talletettu. varoja tai näiden varojen korkotuottoja, se olisi
5699: Kiinteistönpitoon kuuluvat nykyään myös erilai- näistä tuloistaan verovelvollinen. Jos siis yhteisö
5700: set vakuutukset ja niiden maksut, joten tuloina harjoittaisi esimerkiksi varsinaista liiketoimintaa
5701: 4 1994 vp - LA 47
5702:
5703: tai tuottaisi asumispalveluja myös muille asuin- tää siitä, miten yhteisön tulee toimittaa verotta-
5704: taloyhteisöille, ei verovapaus koskisi tällaisia tu- jan mahdollisesti vaatima muu selvitys aloittees-
5705: loja. Jos asuintaloyhteisö keräämistään varoista sa ehdotetun tuloverovapauden edellytyksistä.
5706: jakaisi osinkoa tai muuta hyvitystä osakkeen-
5707: omistajilleen, ei yhteisö ehdotuksen mukaan
5708: täyttäisi verovapaudelta vaadittavia edellytyksiä
5709: siinäkään tapauksessa, että tulot muodostuisivai 2. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
5710: vain asuinkiinteistöjen tai -rakennusten ja niissä
5711: asumisesta aiheutuvien menojen kattamiseksi Elinkeinoverotilastoissa asuntoyhteisöihin on
5712: asumisoikeusmaksuina, vastikkeina, käyttövas- tilastoitu asunto-osakeyhtiöitten lisäksi myös
5713: tikkeina tai vuokrina tai muina korvauksina suo- keskinäiset kiinteistöyhtiöt. Näin käsitetyt asun-
5714: ritetuista tai tällaisten varojen korkoina kerty- toyhteisöt ovat vuonna 1991 maksaneet valtion
5715: neistä varoista. Tällaiset tulot olisivat siten ve- tuloveroa noin 35 miljoonaa markkaa, kunnallis-
5716: ronalaisia. Asuintaloyhteisöillä kuitenkin vain veroa 195 miljoonaa markkaa ja kirkollisveroa
5717: harvoin on tai edes voi olla tämänlaatuista voit- 14 miljoonaa markkaa, mutta vuonna 1992 val-
5718: toa tuottavaa toimintaa, ja jos on, sitä varten tionveroa enää noin 25 miljoonaa markkaa, kun-
5719: perustettaneen oma yhtiö tai muu yhteisö, jonka nallisveroanoin 210 miljoonaa markkaa ja kir-
5720: osakkaana tai jäsenenä asuinyhteisökin on. kollisveroanoin 15 miljoonaa markkaa. Vuoden
5721: 1993 verotustietoja ei vielä ole saatavissa, mutta
5722: kiinteistöveron voimaan tultua muun muassa
5723: 1.3. Aloitteessa ehdotetut muutokset verotus- kunnallinen harkintaverotus eräiden muiden ve-
5724: lakiin rojen ja veronluonteisten maksujen lisäksi pois-
5725: tui, mistä seurannee, että asuntoyhteisöjen tu-
5726: Asuintaloyhteisöjen aloitteessa tarkoitetulle loistaan maksamat verot ovat jo vuonna 1993
5727: tuloverovapaudelle asetettujen edellytysten seu- huomattavasti alhaisempia kuin niiden edellisinä
5728: ranta ja valvonta ehdotetaan järjestettäväksi si- vuosina maksamat verot. Ehdotettu asuintalo-
5729: ten, että verotuslain 33 §:ään lisätään uusi 4 mo- yhteisöjen tuloverovapaus luonnollisesti vähen-
5730: mentti. Pykälässä säädetään nyt velvollisuudesta täisi valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja
5731: antaa veroilmoitus tai muu verottajan vaatima poistaen tulon perusteella suoritettavat verot
5732: selvitys, jos yhteisö on tulon tai varallisuuden mahdollisesti kokonaan. Toisaalta on kuitenkin
5733: perusteella suoritettavasta verosta vapaa. Ehdo- otettava huomioon myös, että veroilmoitusten
5734: tettu säännös sopii siten sisältönsä puolesta tä- teon asuintaloyhteisöille aiheuttamien kulujen
5735: hän pykälään. Pykälään lisättäväksi ehdotetun 4 arvioidaan olevan vuosittain noin 25-30 miljoo-
5736: momentin johdosta pykälän nykyinen 4 mo- naa markkaa, joka summa vastaavasti säästyisi.
5737: mentti siirtyisi 5 momentiksi. Verottajan käsittelykustannusten on jo asunto-
5738: Aloitteessa ehdotetun 4 momentin mukaan osakeyhtiötyyppisten omistajien osalta arvioitu
5739: tulon perusteella suoritettavasta verosta vapaa olevan vuosittain noin 10 miljoonaa markkaa.
5740: asuintaloyhteisö olisi velvollinen toimittamaan Ehdotettu uudistus siten vähentäisi verotuloja,
5741: verotoimistolle tilinpäätöksensä tai antamaan mutta vähentäisi myös verotuksesta aiheutuvia
5742: muun verottajan vaatiman selvityksen. kuluja niin verohallinnossa kuin asuintaloyhtei-
5743: Tällainen muu selvitys voisi koskea muun söissäkin. Yhteisvaikutuksiltaan ehdotuksen vä-
5744: muassa sitä, miten ja mihin asuintaloyhteisö ai- littömien nettovaikutusten arvioidaan siten mer-
5745: koo keräämänsä varat käyttää. Lisäksi on otetta- kitsevän säästöä.
5746: va huomioon, että asuintaloyhteisöt eivät yleen- Aloitteen merkittävimmät kustannusvaiku-
5747: sä niitä itseään koskevan yhteisölain johdosta voi tukset kohdistuisivai kuitenkin itse asuintaloyh-
5748: kerätä varoja mihin tarkoitukseen hyvänsä. Näi- teisöihin,jotta niiden korjaus- ja kunnostussuun-
5749: den tietojen mukaan verottaja voisi tarkistaa tu- nittelu, töiden toteutus ja varojen kerääminen
5750: loverovapaudelle asetettujen edellytysten ole- voisivat muodostua pitkäjänteisiksi. Korjauksia
5751: massaolon ja myös laskea asuintaloyhteisön ja uudenaikaistamistöitä on voitava entistä
5752: osakkeiden verotusarvot, jos yhteisö on asunto- enemmän ja jopa kokonaan rahoittaa omalla
5753: tai osakeyhtiömuotoinen. Tilinpäätöstiedot olisi tulorahoituksella, jolloin vieraan pääoman tarve
5754: toimitettava samassa ajassa kuin mitä yhteisön myös vähenee tai poistuu kokonaan. Korjaus- ja
5755: on noudatettava antaessaan veroilmoituksen. kunnossapitotyöt tulisivat näin myös halvem-
5756: Asetuksella ehdotetaan voitavan tarkemmin sää- miksija oikea-aikaisiksija asuintaloyhteisöt voi-
5757: 1994 vp - LA 47 5
5758:
5759: sivat siirtyä kaikinpuoliseen järkevään kiinteis- toja ja siis tarvittavaa omarahoitusosuutta ra-
5760: tönpitoon. Korjaus- ja kunnostustöiden sekä hoittaakseen omistamiensa talojen kunnossapi-
5761: kiinteistöjen uudenaikaistamisen toteuttamises- don ja uudenaikaistamistyöt. Lähiöparannuk-
5762: sa tämänlaatuisella muutoksella on myös tuntu- sesta on turha puhua, jos asuintaloyhteisöt eivät
5763: via valtiontaloudellisia vaikutuksia siinä mieles- saa keinoa, joka parantaa niiden mahdollisuuk-
5764: sä, että asuintaloyhteisöjen omistamiin raken- sia rahoittaa korjauksia ja parannustöitä omalla
5765: nuksiin on sitoutunut huomattava kansallisva- tulorahoituksenaan tai antaa mahdollisuuden
5766: rallisuus, joka korjaus- ja kunnostustöiden lai- rahoittaa koko kunnossapidon suurehkoine kor-
5767: minlyöntien johdosta uhkaa rappeutua ja jonka jauksineen omalla tulorahoituksella.
5768: välttämättömiinkään korjaus- ja uudenaikaista- Säännös on rakennettu siten, että se kattaa
5769: mistöihin ei julkisen sektorin varoja näytä olevan kaikki asuintaloyhteisöt,jotka ovat yhteisömuo-
5770: riittävässä määrin osoitettavissa tämän kehityk- toisia ja joissa taloyhtiön menot ja tulot muodos-
5771: sen kääntämiseksi. Asuintaloyhteisöjen vapaut- tuvat asumisesta. Jos taloyhtiöllä on siten muita
5772: taminen asuinkiinteistöjen ja -rakennusten han- tuloja tai se jakaisi osinkoa tai muuta hyvitystä
5773: kinnasta ja niissä asumisesta aiheutuvien meno- omistajilleen tai vastaaville, se maksaisi tulois-
5774: jen kattamiseksi kerätyistä varoista muodostu- taan veroa samojen edellytysten mukaan kuin
5775: van tulon perusteella suoritettavasta verosta nytkin. ,
5776: merkitsisi siten keskeistä muutosta tämän kehi- Asunto-osakeyhtiölaki, huoneenvuokralaki
5777: tyksen pysäyttämisessä. Tämä suunnanmuutos ja asumisoikeusasunnoista annettu laki sekä ara-
5778: on nyt saatava aikaan. vavuokratalojen osalta aravavuokra-asuntojen
5779: Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksestaja
5780: tukset kohdistuvat etupäässä verohallintoon ja omaksilunastamisesta annettu laki määrittelevät
5781: asuintaloyhteisöihin ja ovat luonteeltaan lähinnä asumisesta säännönmukaisesti suoritettavan
5782: työtä vähentäviä ja muuttavia kuin lisääviä. vastikkeen, vuokran ja käyttövastikkeen perus-
5783: Henkilöstölisäyksiä ei siten ilmeisestikään tarvit- teen. Jos yhteisö käyttää nämä varat ja asumisoi-
5784: taisi. Aloitteessa ehdotetuista muutoksista johtu- keusmaksut, jotka jo sijoitetaan talon rakenta-
5785: va koulutus- ja tiedottamistarve on kyllä huo- miseen tai hankintaan tai asumisesta aiheutuvien
5786: mattava, mutta sekin voitaneen hoitaa nykyisin menojen kattamiseen, eli yhteisö ei jaa voittoa tai
5787: organisaatioin ja voimavaroin. muuta hyvitystä osakkailleen tai jäsenilleen, ei
5788: tuloverovapauden antamista enää voida kieltää
5789: vetoamalla veronkiertoon tai muunlaiseen vas-
5790: taavaan ilmiöön.
5791: 3. Asian valmistelu Säännökset on laadittu siten, että niitä ei
5792: ole tarpeen muuttaa, kun asumisoikeusyhdis-
5793: Hallitus on kuluvan vuoden tulo- ja menoar- tyksiä koskeva hallituksen esitys (HE 16) hyväk-
5794: vioesityksen käsittelyn yhteydessä vuonna 1993 sytään.
5795: ilmaissut periaatteellisen kantansa, jonka mu- Asuintalovarausmahdollisuus on säilytettävä
5796: kaan asuintaloyhteisöt tulisi vapauttaa tulon pe- niitä asuintaloja omistavia yhteisöjä varten, joil-
5797: rusteella suoritettavasta verosta. Tätä tarkoitta- la on veronalaista tuloa. Asuintalovarauksen
5798: vaa hallituksen esitystä ei kuitenkaan ole edus- muodostamista koskevia muutoksia (neliökoh-
5799: kunnalle vielä annettu. taisen maksimivarauksen määrän nosto, minimi-
5800: varauksen lasku) on syytä kuitenkin harkita ja
5801: myös säätää sovellettavaksi vuodelta 1994 toimi-
5802: tettavassa verotuksessa, jotta myös tällaisten yh-
5803: 4. Lakikohtaiset perustelut teisöjen korjaus- ja kunnossapitoedellytyksiä pa-
5804: rannettaisiin.
5805: 4.1. Laki tuloverolain muuttamisesta
5806:
5807: Aloitteessa ehdotettu muutos on tarpeen, jot-
5808: teivät normaalisti vain asumisesta tulonsa saavat 4.2. Laki verotuslain muuttamisesta
5809: asuintaloyhteisöt joutuisi tulostaan verolle.
5810: Muutos on välttämätön myös siksi, että asuinta- Verottajan valvontamahdollisuuksista ja -oi-
5811: loyhteisöjen tulee voida tilinpäätöksessään näyt- keudesta säädettäisiin verotuslain 33 §:ssä, jossa
5812: tää voittoa, jotta ne pystyvät keräämään rahas- vastaavat tämänlaiset valtuudet on annettu.
5813: 6 1994 vp - LA 47
5814:
5815: 5. Voimaantulo Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5816:
5817: Aloitteessa ehdotetut lait olisi saatava voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5818: maan niin pian kuin ne on hyväksytty ja vahvis- kiehdotukset:
5819: tettu. Niitä pitäisi voida soveltaa jo vuodelta
5820: 1994 suoritettavassa verotuksessa.
5821:
5822:
5823:
5824:
5825: 1.
5826: Laki
5827: tuloverolain muuttamisesta
5828:
5829: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5830: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 20 §:n 1 momenttiin uusi 4
5831: kohta sekä 20 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
5832:
5833: 20 § teisö on tulon perusteella suoritettavasta verosta
5834: vapaa, jos sen huoneistojen pinta-alasta vähin-
5835: Tuloverosta vapaat yhteisöt
5836: tään puolet on asuinhuoneistoja ja jos yhteisöllä
5837: Tulon perusteella suoritettavasta verosta ovat verovuonna ei ole muita tuloja kuin tämän lain
5838: vapaat: 53 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja asumisoikeus-
5839: maksuja, vastikkeita, vuokria ja käyttövastikkei-
5840: 4) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta, ta omistamistaan kiinteistöistä ja näihin liittyviä
5841: asunto-osakeyhtiöstä annetun lain (809/91) maksuja sekä korkotuloja ja jos yhteisö ei jaa
5842: 2 §:ssä tarkoitettu osakeyhtiö tai muu vastaava voittoa tai muuta hyvitystä osakkailleen tai jäse-
5843: yhteisö taikka vuokratalon tai asumisoikeusta- nilleen.
5844: lon omistava yhteisö, joka täyttää 3 momentissa
5845: mainitut edellytykset. Tämä laki tulee voimaan patvana
5846: kuuta 1994. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
5847: Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu yh- vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa.
5848:
5849:
5850:
5851:
5852: 2.
5853: Laki
5854: verotuslain muuttamisesta
5855:
5856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5857: lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 33 §:ään, sellaisena kuin se on
5858: osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1974 ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla
5859: (1 025/74 ja 1548/92), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
5860:
5861: 33 § suoritettavasta verosta vapaa, toimitettava
5862: asianomaiselle verotoimistolle tilinpäätöksensä
5863: Tuloverolain 20 §:n 1 momentin 4 kohdassa veroilmoituksen jättämiselle muutoin säädetyssä
5864: tarkoitetun yhteisön on siitä huolimatta, että se ajassa ja annettava pyydettäessä muu selvitys
5865: on mainitun kohdan mukaan tulon perusteella tuloverolain 20 §:ssä mainittujen edellytysten
5866: 1994 vp - LA 47 7
5867:
5868: täyttymisestä, siten kuin asetuksella tarkemmin Tämä laki tulee voimaan pmvana
5869: säädetään. kuuta 1994. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
5870: vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa.
5871:
5872:
5873: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
5874:
5875: Hanna Markkula Pirjo-Riitta Antvuori Anneli Taina
5876: Kirsti Ala-Harja Minna Karhunen Kyösti Toivonen
5877: Jan-Erik Enestam Maija Perho-Santala Irmeli Takala
5878: Päivi Varpasuo Leila Lehtinen Oiva Savela
5879: Väinö Saario Riitta Saastamoinen Heikki A. Ollila
5880: Tuula Liunaiomaa Kalevi Lamminen Timo Ihamäki
5881: Eva Biaudet Margareta Pietikäinen Håkan Nordman
5882: Martti Tiuri Ritva Laurila Eeva Turunen
5883: Riitta Jouppila Jouko Jääskeläinen Leea Hiltunen
5884: Lasse Näsi Tuula Koittinen Helmi Morri
5885: Ismo Seivästö Tuulikki Ukkola Juha Korkeaoja
5886: Maria Kaisa Aula Kaarina Dromberg Matti Väistö
5887: Annikki Koistinen Mirja Ryynänen Kari Häkämies
5888: Sirkka-Liisa Anttila Kirsi Piha Tero Mölsä
5889: Pekka Viljanen Kyösti Virrankoski Ossi Korteniemi
5890: Henrik Westerlund Timo Järvilahti Rose-Marie Björkenheim
5891: Johannes Leppänen Jarmo Laivoranta Timo E. Korva
5892: Markku Laukkanen Riitta Kauppinen Pekka Räty
5893: Tarja Kautto Matti Vanhanen Aino Suhola
5894: Hannu Suhonen Paavo Nikula Satu Hassi
5895: Tuija Maaret Pykäläinen Erja Lahikainen Johannes Koskinen
5896: Ulpu Iivari Tina Mäkelä Maija-Liisa Lindqvist
5897: ArmasKomi Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
5898: LeaMäkipää Heikki Riihijärvi Anna-Liisa Kasurinen
5899: Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila Matti Louekoski
5900: Ensio Laine Eila Rimmi Raila Aho
5901: Esko Seppänen Heli Astala Iivo Polvi
5902: Jaakko Laakso Heikki Rinne Matti Vähänäkki
5903: Raimo Vuoristo Maija Rask Leena Luhtanen
5904: Riitta Myller Sinikka Hurskainen Pirkko Laakkonen
5905: Olli Rehn Tarja Halonen Martti Korhonen
5906: Pertti Paasio Aarno von Bell Asko Apukka
5907: Juhani Vähäkangas Arja Alho Raimo Vistbacka
5908: Kerttu Törnqvist Pekka Leppänen Reijo Lindroos
5909: Sulo Aittoniemi HåkanMalm Virpa Puisto
5910: Kyllikki Muttilainen Anssi Rauramo Maunu Kohijoki
5911: Jukka Roos Jukka Gustafsson Arja Ojala
5912: Timo Kalli Pauli Saapunki Jukka Vihriälä
5913: Saimi Ääri Eeva Kuuskoski Henrik Lax
5914: Kalle Röntynen Outi Ojala Ulla Anttila
5915: Timo Laaksonen Timo Roos Osmo Polvinen
5916: Marjatta Vehkaoja Markku Vuorensola Kari Rajamäki
5917: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Jouko Skinnari
5918: Esko-Juhani Tennilä Jarmo Wahlström Esko Helle
5919: Mikko Rönnholm JörnDonner Marjatta Stenius-Kaukonen
5920: Marja-Leena Viljamaa Anna-Kaarina Louvo Matti Lahtinen
5921: 1994vp
5922:
5923: Lakialoite 48
5924:
5925: Saastamoinen ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta valokuvaan annetun
5926: lain 16 §:n muuttamisesta
5927:
5928:
5929: Eduskunnalle
5930: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5931:
5932: Aloitteessa ehdotetaan, että lakia oikeudesta kuvaan olisi voimassa tekijän eliniän sekä 70
5933: valokuvaan muutettaisiin siten, että oikeus valo- vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
5934:
5935:
5936:
5937: PERUSTELUT
5938:
5939: Suoja-aika oikeudessa valokuvaan on Suo- netään 70 vuoteen tekijän kuolinvuoden päätty-
5940: messa 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona misestä. Tekijänoikeudellinen suoja on valoku-
5941: kuva valmistettiin. Euroopan unionissa on an- van osalta havaittu puutteelliseksi ja vaillinaisek-
5942: nettu direktiivi (neuvoston direktiivi tekijänoi- si erityisesti suhteessa teoksen suoja-aikaan. Suo-
5943: keuden ja eräiden lähioikeuksien suoja-ajan yh- ja-ajan pidentäminen tulee toteuttaa viivytykset-
5944: denmukaistamisesta, 93/98/ETY), jonka mu- tä jo ennen tekijänoikeuslainsäädännön koko-
5945: kaan sellaisen valokuvan, jonka voitaisiin katsoa naisvaltaisempaa uudistamista.
5946: olevan tekijän luovan työn tuloksena syntynyt, Suoja-ajan pidentäminen ei olennaisesti vai-
5947: suoja-aika olisi 70 vuotta tekijän kuolinvuodes- keuta kuvien käyttöä, koska huomattava osa
5948: ta. kuvista kuuluu nykyisinkin suojan piiriin.
5949: Ruotsi on 1. 7.1994 voimaan tulevassa tekijän- Nyt ehdotettu muutos vastaisi suoja-ajan
5950: oikeuslain muutoksessa seurannut edellä mainit- osalta Euroopan neuvoston direktiiviä ja olisi
5951: tua direktiiviä. Samaa linjaa ovat noudattaneet toisaalta yhdenmukainen naapurimaidemme
5952: myös Norja ja Tanska. Ruotsin ja Norjan lainsäädännön kanssa.
5953: Tekijänoikeuksien kansainvälinen yhdenmu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5954: kaistaminen myös valokuvan osalta edellyttää
5955: suomalaisen lainsäädännön muuttamista muun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
5956: muassa siten, että valokuvan suoja-aikaa piden- kiehdotuksen:
5957:
5958: Laki
5959: oikeudesta valokuvaan annetun lain 16 §:n muuttamisesta
5960:
5961: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5962: muutetaan oikeudesta valokuvaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun lain (405/61) 16 §,sellaisena
5963: kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (35/91), seuraavasti:
5964:
5965: 16 §
5966: Oikeus valokuvaan on voimassa tekijän elin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5967: iän sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päätty- kuuta 199.
5968: misestä.
5969:
5970: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1994
5971:
5972: Riitta Saastamoinen Martti Tiuri
5973: 240020V
5974: 1994vp
5975:
5976: Lakialoite 49
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: Kohljoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
5982:
5983:
5984: Eduskunnalle
5985:
5986: Voimassa olevan sotilasvammalain 6 §:n 3 monien 20-25 prosentin sotainvalidien kohdal-
5987: momentin nojalla korvaa tapaturmavirasto vä- la kotona asumista niin, että ilman tarpeellisia
5988: hintään 30 prosentin sotainvalidin asunnon muutostöitä he eivät enää pystyisi asumaan ko-
5989: muutostöiden aiheuttamat kustannukset siltä tonaan. Yhteiskunnan kannalta on perusteltua
5990: osin, kuin on ollut kyse vammasta tai sairaudesta muuttaa sotilasvammalaki niin, että vähintään
5991: johtuvasta asunnon muutoksesta tai asuntoon 20 prosentin haitta-asteen omaavien sotainvali-
5992: tarvittavista välineistä. Tällaisia muutoksia ovat dien asunnonmuutostyöt tulevat korvattavaksi.
5993: esimerkiksi erilaisten liikkumista helpottavien Uudistuksen vaatima lisämääräraha sääste-
5994: liuskojen tai tukitankojen asentaminen sekä tään laitoshoidon vähentymisenä. Lisäksi näin
5995: kunnollisten ja riittävien pesutilojen rakentami- tuettaisiin palvelurakenteen muuttamista avo-
5996: nen samoin kuin lämmitysjärjestelmän muutta- palvelupainotteiseksi sosiaali- ja terveysministe-
5997: minen. Asunnossa suoritettavat korjaukset ja riön suunnitelmien mukaisesti.
5998: niiden varustaminen perusmukavuuksilla ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5999: usein välttämättömiä, jotta sotainvalidi pystyy
6000: edelleen asumaan kotonaan. Näin vältetään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6001: myös yhteiskunnalle kallis laitoshoito. Vanhuu- lakiehdotuksen:
6002: den mukanaan tuoma lisähaitta vaikeuttaa myös
6003:
6004:
6005: Laki
6006: sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
6007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6008: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 6 §:n 3 momentti,
6009: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1116/85), seuraavasti:
6010: 6§
6011: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6012: Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä kuuta 1995. Ennen tämän lain voimaantuloa voi-
6013: asunnon muutostöitä voidaan korvata vahin- daan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
6014: goittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttö- toimenpiteisiin.
6015: myysaste on vähintään 20 prosenttia.
6016:
6017:
6018:
6019:
6020: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
6021:
6022: Maunu Kohljoki Annikki Koistinen Väinö Saario
6023:
6024:
6025:
6026:
6027: 240020V
6028: 1994vp
6029:
6030: Lakialoite 50
6031:
6032:
6033:
6034:
6035: Kohljoki ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 9 §:n poikkeuk-
6036: sellisesta soveltamisesta vuonna 1995 annetun lain 2 §:n
6037: muuttamisesta
6038:
6039:
6040: Eduskunnalle
6041:
6042: Sotilasvammalain nojalla suoritettavat kor- on kohtuutonta, sillä se merkitsee perusturvan
6043: vaukset ovat sidottuja TEL-indeksiin. Eläkkei- heikentymistä. Sotilasvammakorvaukset ovat
6044: den tarkistuksia koskeneet valtion vuoden 1993 ensisijaisesti korvausta isänmaata puolustettaes-
6045: ja 1994 talousarvioihin liittyneet leikkaukset sa saadun vamman tai sairauden aiheuttamasta
6046: kohdentuivat siten myös sotainvalideille makset- haitasta, joten niitä ei voida rinnastaa eläkkei-
6047: taviin korvauksiin. Elokuussa 1994 on annettu siin.
6048: laki työntekijän eläkelain 9 §:n poikkeukselli- Eduskunta on valtion vuoden 1994 talousar-
6049: sesta soveltamisesta vuonna 1995, jonka nojalla vion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt ponnen,
6050: indeksikorotuksiin jo tehdyt leikkaukset jäävät jossa edellytetään, että vastaisuudessa ja viimeis-
6051: voimaan myös vuodeksi 1995. tään vuodesta 1995 alkaen sotilasvammakor-
6052: Kun sodan päättymisestä vuonna 1995 tulee vausten indeksikorotukset tullaan tekemään
6053: kuluneeksi jo 50 vuotta, kokevat vielä elossa ole- alentamattomina. Myös rintamaveteraaniasiain
6054: vat noin 37 000 sotainvalidia epäoikeudenmu- neuvottelukunta on esittänyt sotilasvammakor-
6055: kaisena sen, että valtiolla ei vieläkään ole varaa vausten indeksikorotusten tekemistä täysimää-
6056: tunnustaa heidän panostaan isänmaan vapauden räisinä.
6057: pelastajina. Sotavammaiset ovat tehneet mit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6058: taamattomat uhraukset ensin isänmaata puolus-
6059: taessaan ja senjälkeenjälleenrakentamisen aika- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6060: na. Säästötoimenpiteiden kohdistaminen heihin lakiehdotuksen:
6061:
6062:
6063:
6064: Laki
6065: työntekijäin eläkelain 9 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1995 annetun lain
6066: 2 §:n muuttamisesta
6067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6068: lisätään 19 päivänä elokuuta 1994 työntekijäin eläkelain 9 §:n poikkeuksellisesta soveltamisesta
6069: vuonna 1995 annetun lain (760/94) 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
6070: 2§ palkkaindeksilukuna työntekijäin eläkelain (395/
6071: 61) 9 §:n mukaista lukua vähentämättömänä.
6072: Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty,
6073: käytetään sotilasvammalain (404/48) nojalla Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6074: suoritettavien korvausten indeksitarkistuksen kuuta 1995.
6075:
6076:
6077: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
6078:
6079: Maunu Kohljoki Annikki Koistinen Väinö Saario
6080:
6081: 240020V
6082: 1994 vp
6083:
6084: Lakialoite 51
6085:
6086:
6087:
6088:
6089: Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläk-
6090: keiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
6091: poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 199 5 annetun lain
6092: 2 §:n muuttamisesta
6093:
6094:
6095: Eduskunnalle
6096:
6097: Veteraaneille suoritettavat rintamasotilas- sena sen, että valtiolla ei vieläkään ole varaa
6098: eläkelain mukainen rintamalisä ja ylimääräinen tunnustaa heidän uhrauksiaan isänmaamme va-
6099: rintamalisä ovat sidottuja kansaneläkeindeksiin. pauden pelastajina ja panosta sodan jälkeen jäl-
6100: Erillisellä vuotta 1994 koskevan lain nojalla jä- leenrakentamisen aikana.
6101: tettiin myös niiden osalta tekemättä 1,6 prosentin Rintamalisillä on pienuudestaan huolimatta
6102: indeksitarkistus 1.1.1994. Uudella lailla kansan- tärkeä merkitys erityisesti pienituloisten veteraa-
6103: eläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten nien toimeentulon kannalta. Veteraanien ikään-
6104: sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain poik- tyessä ja heidän sairauskulujensa kasvaessa on
6105: keuksellisesta soveltamisesta vuonna 199 5 on erityisesti vähävaraisille suoritettavan ylimääräi-
6106: tehty leikkaus säädetty jäämään voimaan myös sen rintamalisän merkitys korostunut.
6107: vuodeksi 1995. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6108: Kun sodan päättymisestä vuonna 1995 tulee
6109: kuluneeksi jo 50 vuotta, kokevat elossa olevat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6110: runsaat 200 000 veteraania epäoikeudenmukai- lakiehdotuksen:
6111:
6112:
6113: Laki
6114: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
6115: poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1995 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6116: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6117: muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sito-
6118: misesta elinkustannuksiin annetun lain poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 1995 annetun lain
6119: (762/94) 2 § seuraavasti:
6120: 2§
6121: Tätä lakia sovelletaan myös perhe-eläkelaissa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6122: (38/69), eläkkeensaajien asumistukilaissa (591/ kuuta 1995.
6123: 78), vammaistukilaissa (124/88) ja lapsen hoito-
6124: tuesta annetussa laissa (444/69) tarkoitettuihin
6125: markkamääriin.
6126:
6127:
6128: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
6129:
6130: Maunu Kohijoki Annikki Koistinen Väinö Saario
6131:
6132:
6133:
6134:
6135: 240020V
6136: 1994 vp
6137:
6138: Lakialoite 52
6139:
6140:
6141:
6142: Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi kaupparekisterilain 1 ja 16 §:n
6143: muuttamisesta
6144:
6145:
6146: Eduskunnalle
6147:
6148: Kaupparekisterin yhtenä tehtävänä on var- Rekisteritietojen oikeellisuutta voidaan pa-
6149: mistaa, että yhtäältä yrityksillä ja yksityishenki- rantaa sillä, että kaupparekisteriin ilmoituksia
6150: löillä sekä toisaalta viranomaisilla on mahdolli- tehtäessä varmistetaan ilmoituksen tekijän hen-
6151: suus selvittää, ketkä luonnolliset henkilöt ovat kilöllisyys.
6152: vastuussa kaupparekisteriin merkittyjen oikeu- Vuoden 1994 alussa voimaan tulleen uudis-
6153: dellisten henkilöiden - yritysten ja muiden yh- tuksen jälkeen kaupparekisteritietoihin liitetään
6154: teisöjen- sitoumuksista tai kuuluvat niiden hal- luonnollisista henkilöistä myös henkilötunnuk-
6155: lintoelimiin. Näin kaupparekisteri huolehtii siitä, set Tämä mahdollistaa rekisteröityjen yhteisö-
6156: etteivät epäluotettaviksi tunnetut henkilöt pysty jen vastuuhenkilöiden tehokkaan jäljittämisen.
6157: piiloutumaan rekisteröityjen toiminimien taakse Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää, että
6158: ja ettei toiminimien turvin voida harjoittaa epä- tietoja kaupparekisteristä voidaan etsiä henkilö-
6159: rehellistä elinkeinotoimintaa. tunnuksen perusteella.
6160: Kaupparekisterin nykykäytännöllä ei kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6161: kaan voida estää väärien henkilöiden ilmoitta-
6162: mista rekisteriin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6163: kiehdotuksen:
6164:
6165: Laki
6166: kaupparekisterilain 1 ja 16 §:n muuttamisesta
6167:
6168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6169: muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/79) 1 §:n 4 momentti,
6170: sellaisena kuin se on 4 päivänäjoulukuuta 1981 ja 9 päivänä maaliskuuta 1990 annetuissa laeissa
6171: (834/81 ja 232/90), sekä
6172: lisätään 16 §:ään,
6173: sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1122/93), uusi 3 momentti
6174: seuraavasti:
6175: 1§ 16 §
6176:
6177: Kaupparekisteriin tehdyistä merkinnöistä ja Jonkun ilmoituksen tekemisestä vastuussa
6178: siihen kuuluvista rekisteriviranomaisen tai pai- olevan on henkilökohtaisesti jätettävä ilmoitus
6179: kallisviranomaisen hallussa olevista asiakirjoista viranomaiselle.
6180: on jokaisella oikeus saada tietoja automaattisen
6181: tietojenkäsittelyn mahdollistamia tiedonhaku- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
6182: toimintoja hyväksi käyttäen. 199 0
6183:
6184:
6185:
6186:
6187: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1994
6188:
6189: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Juha Korkeaoja
6190: RailaAho SaimiÄäri Leea Hiltunen
6191: Maunu Kohljoki Kalevi Lamminen TimoRoos
6192: TimoKalli Heikki Rinne
6193: 240020V
6194: 1994 vp
6195:
6196: Lakialoite 53
6197:
6198:
6199:
6200:
6201: Rimmi ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
6202:
6203:
6204:
6205: Eduskunnalle
6206:
6207: Vuosilomalain 3 §:n 1 momentin (510/84) mu- kerryttäviin päiviin. Jos tässä esimerkkitapauk-
6208: kaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi sessa työntekijän osaviikkoinen lomautus jatkuu
6209: arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- vielä 1.10. ja 31.3. välisenä aikana, tuolle ajalle
6210: misvuodelta, ja työsuhteen jatkuessa lomanmää- ajoittuvia lomautuspäiviä ei vuosilomalain 3 §:n
6211: räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytyk- 5 momentin 11 kohdan mukaan lueta työssäolo-
6212: sittä vähintään yhden vuoden työntekijällä on päivien veroisiksi.
6213: oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää Tämä vuosilomalain säännös johtaa kuiten-
6214: kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- kin eräissä tilanteissa kohtuuttomiin seurauk-
6215: delta. siin. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun työn-
6216: Saman pykälän 3 momentista (227/86) on luet- tekijä lomautetaan osa-aikaisesti tekemään neli-
6217: tavissa lomanmääräytymiskuukauden tunnista- päiväistä työviikkoa. Tällaisessa tilanteessa työ-
6218: missääntö. Sen mukaan täydeksi lomanmääräy- neuvoston tulkinnan mukaan alkaa kulua kuu-
6219: tymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltä- den kuukauden määräaika, jonka jälkeisiä lo-
6220: vän maaliskuun lopussa päättyvän lomanmää- mautuspoissaoloja ei kuluvalta lomanmääräy-
6221: räytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, tymisvuodelta lueta vuosilomaan oikeuttaviksi
6222: jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan päiviksi (TN:n päätös 66/92). Tällaisissa tapauk-
6223: työssä vähintään neljänätoista päivänä. sissa, joissa työntekijä on työssä neljä työpäivää
6224: Vuosilomalaissa on kuitenkin säännös sellai- viikossa ilman muita poissaoloja kuin lomautus-
6225: sista poissaoloista, joiden aika luetaan lomaan päiviä, työntekijälle kertyy kuukaudessa kuiten-
6226: oikeuttaviksi eli työssäolopäivien veroisiksi. kin yhteensä 14 työpäivää. Tämä oikeuttaisi vuo-
6227: Lain 3 §:n 5 momentin 11 kohdan (276178) mu- silomalain 3 §:n 3 momentin mukaan työntekijän
6228: kaan työssäolopäivien veroisina pidetään muun saamaan täydet lomapäivät tuolta kuukaudelta.
6229: muassa niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuh- Työneuvosto on sivuuttanut tämän säännön ja
6230: teen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamas- soveltanut neljän työpäivän ja yhden lomautus-
6231: ta Iomauttamista vastaavan työviikkojen lyhen- päivän työaikajärjestelyihin vuosilomalain 3 §:n
6232: tämisen tai muun siihen verrattavan työaikajär- 3 momentin sijasta työntekijälle epäedullisem-
6233: jestelyn takia, kuitenkin enintään kuusi kuukaut- paa 5 momentin 11 kohtaa.
6234: ta kerrallaan. Esitämme vuosilomalain 3 §:n 5 momentin 11
6235: Määräajan umpeen kuluminen merkitsee sitä, kohdan täydentämistä säännöksellä siitä, että
6236: että sen jälkeen tulevia, samaan työaikajärjeste- kuuden kuukauden laskeminen aloitetaan vasta
6237: lyyn kuuluvia lomautuspäiviä ei enää lueta työs- ajankohdasta, jolloin lyhennetyn työviikon työs-
6238: säolopäivien veroisiksi, mikä leikkaa työntekijän säolopäivien määrä ei täytä 3 §:n 3 momentin
6239: paikallista vuosilomaa. Esimerkiksi jos työnte- sääntöä täyden lomanmääräytymiskuukauden
6240: kijä on joutunut vuoden alusta osaviikkoisesti edellytyksistä.
6241: lomautetuksi, lasketaan lomautuspäivät työssä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6242: olopäivien veroisiksi vain 1.1. ja 31.3. väliseltä
6243: ajalta kuluvan kalenterivuoden vuosilomaa ker- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6244: ryttäviin päiviin sekä 1.4. ja 31.9. välinen ai- lakiehdotuksen:
6245: ka seuraavan lomanmääräytymisvuoden lomaa
6246:
6247: 240020V
6248: 2 1994 vp - LA 53
6249:
6250: Laki
6251: vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
6252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6253: muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 3 §:n 5 momentin 11
6254: kohta,
6255: sellaisena kuin se on 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa (233/78), seuraavasti:
6256: 3§ määrä ei täytä edellä 3 momentissa säädettyjä
6257: edellytyksiä. Tällaisen työaikajärjestelyn jat-
6258: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös kuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuo-
6259: niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kes- den päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuu-
6260: täessä on ollut estynyt työtä suorittamasta: den kuukauden jakson laskeminen lomanmää-
6261: räytymisvuoden vaihtumisesta;
6262: 11) Iomauttamista vastaavan työviikkojen ly-
6263: hentämisen takia tai muun siihen verrattavan
6264: työaikajärjestelyn takia, kuitenkin enintään kuu-
6265: si kuukautta kerrallaan alkaen ajankohdasta, Tämä laki tulee voimaan päivänä
6266: jolloin lyhennetyn työviikon työssäolopäivien kuuta 199.
6267:
6268:
6269: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1994
6270:
6271: EilaRimmi Osmo Polvinen Esko Seppänen
6272: AskoApukka Martti Korhonen Jaakko Laakso
6273: RailaAho Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
6274: Jarmo Wahlström Claes Andersson Outi Ojala
6275: Iivo Polvi Heli Astala Reijo Lindroos
6276: Reijo Laitinen Marja-Leena Viljamaa JukkaRoos
6277: Paavo Nikula Pekka Räty Hannele Luukkainen
6278: Erkki Pulliainen Ulla Anttila Pekka Haavisto
6279: Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos
6280: Antero Kekkonen Matti Vähänäkki Heikki Rinne
6281: Virpa Puisto MaijaRask Leena Luhtanen
6282: Kyllikki Muttilainen Tarja Kautto Raimo Vuoristo
6283: Johannes Koskinen Erja Lahikainen Jukka Gustafsson
6284: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen
6285: Tarja Halonen Anna-Liisa Kasorineo Satu Hassi
6286: Heidi Hautala Marita Jurva TinaMäkelä
6287: Hannu Suhonen LeaMäkipää Juhani Vähäkangas
6288: Raimo Vistbacka
6289: 1994vp
6290:
6291: Lakialoite 54
6292:
6293:
6294:
6295:
6296: Kautto ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain 58 §:n muuttamisesta
6297:
6298:
6299: Eduskunnalle
6300:
6301: Tuloverolain 58 §:n 1 momentin 2 kohdassa ohella tai muutoin osapäivätoimisesti. Opiskelu
6302: on todettu, että verovelvollisella on oikeus vä- tapahtuu osittain opintotukilainsäädännössä
6303: hentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos tarkoitetuissa oppilaitoksissa ja osittain niiden
6304: velka on valtion takaama opintovelka. Valtion ulkopuolella.
6305: takaamaa opintovelkaa voidaan puolestaan Työpaikan saaminen tai sen säilyttäminen
6306: myöntää opintotukilain (28/72) 1 §:n mukaan edellyttää usein ammatillisen pätevyyden saavut-
6307: Suomen kansalaiselle, joka harjoittaa oppi- tamista tai sen syventämistä. Osapäiväinen opis-
6308: velvollisuuskoulun jälkeisiä opintoja julkisen kelija ei kuitenkaan ole pääsääntöisesti voinut
6309: valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. saadaedellämainituilla perusteilla valtion takaa-
6310: Korkeakouluopintoja harjoittavalle myön- maa opinto tukea. Osapäiväinen opiskelu edellyt-
6311: nettävästä opintotuesta säädetään laissa korkea- tää useimmissa tapauksissa kuitenkin henkilön
6312: kouluopiskelijoiden opintotuesta (111192). Ai- omien tulojen ulkopuolista rahoitusta, joka on
6313: kuisopiskelijaksi katsottaville myönnetään val- useimmiten jouduttu järjestämään kulutusluot-
6314: tion takaamaa opintotukea pääsääntöisesti sa- tona myönnettynä pankkilainana. Sama koskee
6315: mojen periaatteiden mukaisesti kuin korkea- opintotukilainsäädännön ulkopuolisissa opinto-
6316: kouluopiskelijoille. Valtioneuvosto vahvistaa järjestelmissä opiskelemista.
6317: perusteet, joiden mukaan henkilöä voidaan pitää Kun kulutusluottojen korkovähennysoikeus
6318: aikuisopiskelijana. on poistettu tulovero laista, eivät muulla kuin val-
6319: Valtioneuvoston päätöksessä aikuisopinto- tion takaamaHa opintotuella opiskelunsa rahoit-
6320: tuesta (Vnp 6.5.1993/413) todetaan korkeakou- tamisen järjestämään joutuvat henkilöt ole oi-
6321: luopiskelijoiden opintotuesta annetussa laissa tai keutettuja vähentämään muihin opintolainoihin
6322: opintotukilaissa tarkoitetuksi aikuisopiskelijaksi rinnastettavissa olevien lainojensa korkoja lai-
6323: 25-54-vuotias kokopäivätoimisesti opiskeleva sinkaan.
6324: henkilö, joka täyttää aikuisopintorahan saami- Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Kun
6325: selle asetetut edellytykset. Lisäksi hänen tulee asiantilan korjaamisella ei lisäksi ole mainittavaa
6326: opiskella yliopistossa tai korkeakoulussa taikka valtiontaloudellista vaikutusta ja kun työttömien
6327: muussa oppilaitoksessa, jossa opiskelua varten omatoimista työllistymistä tulee kaikin toimin
6328: voidaan opintotukilain mukaan myöntää opin- tukea, on tuloverolain säännösten muuttaminen
6329: totukea. tältä osin perusteltua.
6330: Nykyisessä vaikeassa talous- ja työllisyysti- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6331: lanteessa ovat useat aikuisikäiset henkilöt, työl-
6332: listymismahdollisuuksiaan varmistaakseen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
6333: parantaakseen, ryhtyneet opiskelemaan työnsä kiehdotuksen:
6334:
6335:
6336:
6337:
6338: 240020V
6339: 2 1994 vp- LA 54
6340:
6341:
6342: Laki
6343: tuloverolain 58 §:n muuttamisesta
6344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6345: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 58 §:n 1 momentin 2 kohta
6346: seuraavasti:
6347: 58§ 2) on opintovelka;
6348: Korkomenot
6349: Verovelvollisella on oikeus vähentää pääoma- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6350: tuloistaan velkojensa korot, jos velka kuuta 199 .
6351:
6352:
6353:
6354: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1994
6355:
6356: Tarja Kautto Kyllikki Muttllainen Erja Lahikainen
6357: Jouni Backman Leena Luhtanen TimoRoos
6358: Marja-Liisa Tykkyläinen MatsNyby Ulla Anttila
6359: Satu Hassi Hannele Luukkainen Anna-Liisa Kasorineo
6360: Mikko Rönnholm Matti Vähänäkki JukkaRoos
6361: Raimo Vuoristo Paavo Lipponen Antero Kekkonen
6362: Antti Kalliomäki Pekka Haavisto
6363: 1994 vp
6364:
6365: Lakialoite 55
6366:
6367:
6368:
6369:
6370: Lamminen ym.: Ehdotus laiksi sotilasavustuslain muuttamisesta
6371:
6372:
6373:
6374: Eduskunnalle
6375:
6376:
6377: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6378:
6379: Aloitteessa ehdotetaan sotilasavustuslakia nön mukaisen valtiontakauksen perusteella nos-
6380: (781/93) muutettavaksi siten, että asevelvollisille tettujen opintolainojen korot.
6381: korvataan sotilasavustuksena niin sanottujen Lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voi-
6382: uusimuotoisten eli uuden opintotukilainsäädän- maan vuoden 1995 alusta.
6383:
6384:
6385:
6386:
6387: ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
6388:
6389: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 1.2. Ehdotetut muutokset
6390:
6391: 1.1. Nykytila Uusien opintolainojen korot on tarkoituksen-
6392: mukaisinta korvata asevelvollisille laajentamalla
6393: Asevelvollisille maksetaan nykyisin korvausta sotilasavustusjärjestelmää. Tämän vuoksi soti-
6394: vain niin sanottujen vanhojen eli ennen 1 päivää lasavustuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
6395: heinäkuuta 1992 myönnettyjen opintolainojen 10 a §,jonka perusteella asevelvolliselle voidaan
6396: koroista. Näiden opintolainojen korot korva- maksaa sotilasavustuksena palvelusaikana
6397: taan asevelvollisille opintotuen korkoavustukse- erääntyvät uusien opintolainojen korot. Maksa-
6398: na. Opintotuen korkoavustuksia myönnetään misen edellytyksenä olisi, että asevelvollinen on
6399: vuosittain noin 5 000 asevelvolliselle. vähintään yhden päivän palveluksessa koron-
6400: Uusimuotoisia opintolainoja ovat korkea- maksukuukautena. Sotilasavustuksena korvat-
6401: kouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain tavien opintolainojen korkojen määrään vaikut-
6402: (111/92) ja opintotukilain (65/94) mukaiset opin- taisivat vain asevelvollisen omat sotilasavustuk-
6403: tolainat. Näiden opintolainojen korkoja ei kor- seen vaikuttavat tulot. Asevelvollisen perheen-
6404: vata opintotukilainsäädännön uudistuksen jäl- jäsenten tulot eivät muusta sotilasavustuksesta
6405: keen asevelvollisille opintotuen korkoavustukse- poiketen vaikuttaisi korvattavien korkojen mää-
6406: lla eikä mainittujen korkojen maksua tueta rään. Sotilasavustuslain 12 §:ään ehdotetaan teh-
6407: muullakaan tavoin. Tämä merkitsee sitä, että täväksi tätä koskeva muutos.
6408: asevelvollisuutta suorittavien taloudellinen tilan- Uusien opintolainojen korot maksettaisiin
6409: ne muodostuu vaikeaksi. Epäkohdan korjaami- asevelvollisille Kelan paikallistoimistoonjätettä-
6410: seen ovat kiinnittäneet huomiota eduskunnan vän hakemuksen ja pankin lähettämän koronpe-
6411: sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään n:o rintätositteen perusteella. Kelan paikallistoimis-
6412: 12/1993 vp sekä puolustusvaliokunta sosiaali- ja to voi maksaa mainittujen asiakirjojen perusteel-
6413: terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa la korkosuorituksen suoraan pankkiin eikä ase-
6414: n:o 2/1993 vp hallituksen esityksestä sotilasavus- velvollisen tarvitse näin ollen itse ensin maksaa
6415: tuslaiksi (HE 28/1993 vp) ja edellyttäneet an- korkoa.
6416: nettavaksi esitykset tarvittaviksi säädösmuutok- Uusien opintolainojen korot erääntyvät jou-
6417: siksi. lu- ja kesäkuussa. Ensimmäinen esityksen mu-
6418: 240020V
6419: 2 1994 vp - LA 55
6420:
6421: kainen sotilasavustuksena korvattava koron- määrin 12 310 markkaa henkilöä kohden. Keski-
6422: maksu tapahtuisi siten kesäkuussa 1995. määräinen korko oli 8 prosenttia. Asevelvollisilla
6423: uusia opintolainoja on verraten vähän. Vuonna
6424: 1995 uusien opintolainojen korkoja arvioidaan
6425: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset olevan maksettavana noin 500 asevelvollisella.
6426: Lainmuutos aiheuttaa siten sotilasavustusjärjes-
6427: Joulukuussa 1993 oli uusimuotoistaopintolai- telmään vuonna 1995 arviolta noin 400 000 mar-
6428: naa yhteensä 19 350 henkilöllä. Laina oli keski- kan lisäkustannukset.
6429:
6430:
6431:
6432:
6433: ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6434:
6435: 1. Aloitteen perustelut 11 §. Huomioon olettavat tulot ja varat. Pykä-
6436: lään ehdotetaan tehtäväksi lisäys, jonka mukaan
6437: 1 §. Soveltamisala. Pykälään ehdotetaan lisät- opintolainojen korkoja korvattaessa ei oteta
6438: täväksi maininta asevelvollisille korvattavista huomioon asevelvollisen perheenjäsenten tuloja.
6439: uusimuotoisten opintolainojen koroista. 12 §. Avustuksen määrääminen. Pykälään eh-
6440: 3 §. Sotilasavustus. Pykälään ehdotetaan lisät- dotetaan lisättäväksi viittaus 10 a §:ään.
6441: täväksi maininta varusmiespalveluksessa tai sitä
6442: vastaavassa siviilipalveluksessa oleville asevel-
6443: vollisille korvattavista uusimuotoisten opintolai- 2. Voimaantulo
6444: nojen koroista.
6445: JO a §. Opintolainojen korot. Lakiin ehdote- Lainmuutokset ehdotetaan tulevaksi voimaan
6446: taan lisättäväksi säännös asevelvollisille korvat- 1 päivästä tammikuuta 1995.
6447: tavista uusimuotoisten opintolainojen koroista.
6448: Sotilasavustuksena korvataan palvelusaikana Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6449: erääntyvät opintolainojen korot, silloin kun ase-
6450: velvollinen on vähintään yhden päivän palveluk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6451: sessa koron erääntymiskuukautena. lakiehdotuksen:
6452:
6453:
6454:
6455:
6456: Laki
6457: sotilasavustuslain muuttamisesta
6458:
6459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6460: muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun sotilasavustuslain (781/93) 1 §, 11 §:n 1 momentin
6461: johdantolause ja 12 §:n 1 momentti, sekä
6462: lisätään 3 §:ään uusi 3 kohta ja lakiin uusi 10 a §seuraavasti:
6463:
6464: 1§ asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena asu-
6465: misavustus sekä korkeakouluopiskelijoiden
6466: Soveltamisala
6467: opintotuesta annetun lain (111/92) ja opintotuki-
6468: Asevelvollisuuslain (452/50) tai siviilipalvelus- lain (65/94) mukaisen valtiontakauksen perus-
6469: lain (1723/91) nojalla palveluksessa olevan ase- teella nostettujen opintolainojen korot siten kuin
6470: velvollisen omaiselle maksetaan sotilasavustus ja jäljempänä säädetään.
6471: 1994 vp - LA 55 3
6472:
6473: 3§ hakijan ja hänen 4 §:ssä tarkoitettujen perheenjä-
6474: Sotilasavustus sentensä palvelusaikana käytettävissä olevat tu-
6475: lot. Myönnettäessä avustusta 10 a §:n perusteella
6476: Sotilasavustuksena maksetaan: ei mainittujen perheenjäsenten tuloja oteta huo-
6477: mioon. Tuloina ei kuitenkaan huomioida:
6478: 3) varusmiespalveluksessa tai sitä vastaavassa - - - - - - - - - - - - - -
6479: siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle itsel-
6480: leen 1 §:ssä tarkoitettujen opintolainojen korot.
6481: 12 §
6482: 10 a §
6483: Avustuksen määrääminen
6484: Opintolainojen korot
6485: Sotilasavustuksena maksetaan 8-10 a §:ssä
6486: Asevelvolliselle maksetaan sotilasavustukse- tarkoitettujen menojen sekä 11 §:ssä tarkoitettu-
6487: na palvelusaikana erääntyvät 1 §:ssä tarkoitettu- jen tulojen välinen erotus, ellei käytettävissä ole-
6488: jen opintolainojen korot. vasta varallisuudesta muuta johdu.
6489:
6490: 11 §
6491: Huomioon otettava! tulot ja varat
6492: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6493: Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon kuuta 1995.
6494:
6495:
6496: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
6497:
6498: Kalevi Lamminen Maija-Liisa Lindqvist
6499: 1994vp
6500:
6501: Lakialoite 56
6502:
6503:
6504:
6505:
6506: Nikula ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 5 §:n muuttamisesta
6507:
6508:
6509:
6510: Eduskunnalle
6511:
6512: Viikonloppuvapaalla ja lomilla oleville varus- mieskoulutuksen kuin maanpuolustuksenkaan
6513: miehille ei nykyään suoriteta ruokarahaa. Sellai- tasoa, koskakoulutuksen tehostuminen ja varus-
6514: nen maksetaan siviilipalvelusmiehille 53 markan miesten omaksumiskyky takaavat riittävien tie-
6515: suuruisena. Tilanne koetaan epäoikeudenmukai- tojen ja taitojen sekä maanpuolustusasenteen
6516: sena molempien ryhmien piirissä. Ruokarahan saavuttamisen nykyistä lyhyemmässä ajassa.
6517: kustannusvaikutus on 128 miljoonaa markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6518: vuodessa. Se voidaan kattaa osittain lyhentämäl-
6519: lä varusmiespalvelusaikaa kautta linjan kolmella että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6520: kuukaudella. Tämä ei vähennä enempää varus- lakiehdotuksen:
6521:
6522:
6523: Laki
6524: asevelvollisuuslain 5 §:n muuttamisesta
6525:
6526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6527: muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 5 §, sellaisena kuin se on
6528: 23 päivänäjoulukuuta 1988 annetussa laissa (1169/88), seuraavasti:
6529:
6530: 5§ reiksija asetuksella tarkemmin säädettäviin mie-
6531: Varusmiespalvelusaika on vähintään 150 päi- histön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetta-
6532: vää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka vien asevelvollisten palvelusaika on 250 päivää.
6533: määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkem-
6534: min säädettäviin miehistön erityistaitoa vaativiin Tämä laki tulee voimaan päivänä
6535: tehtäviin, on 195 päivää. Upseereiksi, aliupsee- kuuta 199.
6536:
6537:
6538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1994
6539:
6540: Paavo Nikula Pekka Haavisto Satu Hassi
6541: Heidi Hautala Erkki Pulliainen Tuija Maaret Pykäläinen
6542:
6543:
6544:
6545:
6546: 240020V
6547: 1994 vp
6548:
6549: Lakialoite 57
6550:
6551:
6552:
6553:
6554: Vistbacka: Ehdotus laiksi leimaverolain 26 §:n kumoamisesta
6555:
6556:
6557: Eduskunnalle
6558:
6559: Leimaverolain mukaan kunnan omistamien nimetyissä kunnissa leimaveroa ei peritä, koska
6560: tonttien vuokraoikeuden ja tonteilla olevien talo- niiden vuokratonttien osalta myydään vain ton-
6561: jen kauppasummasta pitää maksaa leimaveroa. tilla olevat rakennukset. Tulkinta on outo, koska
6562: Tämä säännös on epäoikeudenmukainen, sillä se myös ennen vuotta 1977 nimetyissä kaupungeis-
6563: koskee vain ennen vuotta 1977 perustettuja kau- sa kaupungin vuokratontit ovat kaupungin
6564: punkeja. Mainittuna vuonna tai sen jälkeen pe- omaisuutta ja vuokrasopimus siirtyy rakennus-
6565: rustettuja kaupunkeja se ei koske, kuten ei myös- ten ostajalle, koska ne ovat irtainta omaisuutta.
6566: kään kuntien, säätiöiden, rakennushallituksen, Syntynyt tilanne heikentää myös lain merki-
6567: yhteisöjen tai yksityisten vuokraamia tontteja. tystä, sillä käytännössä vuokrasopimus on yksi-
6568: Lain omituisuus johtuu siitä, että vuoden 1977 tyisoikeudellinen sopimus, jonka noudattamista
6569: alussa voimaan tulleen uuden kunnallislain (953/ ei mikään viranomainen voi vaatia. Jos molem-
6570: 76) 156 §:n 2 momentti määrää muissa laeissa, eli mat sopimuskumppanit, tässä tapauksessa kau-
6571: tässä yhteydessä leimaverolaissa, joissa tehdään punki ja tontin vuokraaja, yhdessä sopivat, ettei
6572: ero eri kuntamuotojen välillä, olevia säännöksiä ehtoa vuokraoikeuden siirtämisestä noudateta,
6573: sovellettavaksi kuntiin sen mukaan, mikä niiden ei siihen voi kukaan puuttua. Lainhuudon osalta
6574: kuntamuoto oli kyseisen lain voimaan tullessa on esimerkiksi virallisella syyttäjällä oikeus vaa-
6575: vuoden 1977 alussa. Tämä omaksuttu tulkinta tia lainhuudon hakua ja leimaveron maksua,
6576: asettaa vuokratontilla asujat leimaveron suhteen mutta vuokraoikeuden siirtoa tämä ei koske.
6577: eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuka tai Käytäntö on siis se, että mikäli siirtoa ei hae, ei
6578: mikä on tontin omistaja, jopa niin, että kaupun- veroa tarvitse maksaa. Esimerkiksi Pieksämäen
6579: gin ollessa omistajana sen perustamispäivä rat- kaupungissa ei tontin omistaja eli kaupunki ole
6580: kaisee asian. tätä vaatinut. Vuokraoikeus on rekisteröity kiin-
6581: Toinen merkittävä epäkohta vuokratonttien teistön uuden omistajan nimiin suullisella ilmoi-
6582: leimaveron osalta on se, että viimeinen kaupun- tuksella ilman kauppakirjan esittämistä, onhan
6583: gin vuokratontilla sijaitsevan kiinteistön ostaja kaupungin osalta kyse vain vuokran maksajan
6584: joutuu lain tulkinnan mukaan maksamaan kaik- nimen vaihtumisesta.
6585: ki rästissä olevat leimaveromaksut. Pieksämäellä Suomessa on lakeja säädettäessä lähdetty sii-
6586: esiin tulleiden esimerkkien valossa maksu voi tä, ettei niitä voida säätää taannehtivasti. Vero-
6587: viimeiselle ostajalle tulla jopa 3-4 kaupasta, hallitus on nyt kuitenkin antamassaan ohjeessa
6588: nousten näin merkittäväksi summaltaan. Mak- siirtoleimaveron perinnän osalta lähtenyt siitä,
6589: sujen perintä edellisiltä omistajilta on usein mah- että lakia sovelletaankin taannehtivasti, ja edel-
6590: dotonta omistajien kuoltua. Kyseinen takautuva lyttänyt, että ennen 1.1.1994 tapahtuneesta omis-
6591: maksuvelvollisuus seuraa leimaverolain 24 §:stä, tusoikeuden siirrosta on vero maksettava
6592: jossa yksiselitteisesti näin määrätään. 31.3.1994 mennessä. Näin siitä huolimatta, että
6593: Kyseinen lain epäkohta tuli käytännössä ilmi, leimaverolaki on ollut siirtoleimaveron osalta
6594: kun leimaverolain 26 §:ään tehtiin vuoden 1994 puutteellinen 1.1.1994 saakka eikä mitään mää-
6595: alussa voimaan tullut muutos (1080/93), jossa räaikaa siirron ilmoittamiselle ja veron maksami-
6596: määrätään kaupungissa olevaa vuokratonttia selle ole ollut. Mikäli nyt lain muututtua viimei-
6597: rakennuksineen koskevan siirron luovutuskirjan simmät rakennusten omistajat joutuvat maksa-
6598: kunnalliselle viranomaiselle esittämisen määrä- maan taannehtivasti aikaisempienkin vuokra-
6599: ajaksi kolme kuukautta omistusoikeuden siirty- laisten leimaverot, joudutaan useissa tapauksissa
6600: misestä. Verottaja on ottanut laista tulkinnan, kohtuuttomuuksiin maksujen noustessa kymme-
6601: että muissa kuin ennen vuotta 1977 kaupungeiksi niintuhansiin markkoihin.
6602: 240020V
6603: 2 1994 vp - LA 57
6604:
6605: Leimaverolakia tulisi siirtoleimaveron osalta perintä. Ongelma ei ole vähäinen, sillä jo esimer-
6606: pikaisesti muuttaa. Koska kysymys "uusista ja kiksi Pieksämäellä on vuokratontteja noin tuhat.
6607: vanhoista" kaupungeista on ongelmallinen ja Kaakkois-Suomen lääninverovirasto onkin kes-
6608: vuokratonttien siirroista valtiolle koituva hyöty keyttänyt verojen perinnän asukkaiden oikaisu-
6609: on vähäinen- vuositasolla noin 14,6 miljoonaa vaatimusten takia. Lopullinen ratkaisu asiassa
6610: markkaa - verrattuna perimiskuluihin ja sen on kuitenkin vielä tekemättä.
6611: kunnissa aiheuttamaan byrokratiaan, tulisi lei- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6612: maverolaista poistaa vuokratonttien siirtoleima-
6613: vero kokonaan kumoamaHa leimaverolain 26 §. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6614: Tällä hetkellä on käynnissä vuosilta 1984- lakiehdotuksen:
6615: 1994 maksamatta jääneiden siirtoleimaverojen
6616:
6617:
6618:
6619:
6620: Laki
6621: leimaverolain 26 §:n kumoamisesta
6622:
6623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6624:
6625: 1§ 3§
6626: Tällä lailla kumotaan vuokratonttia raken- Tämän lain voimaantulon ja 1.1.1984 välisenä
6627: nuksineen koskevasta siirrosta maksettavaa lei- aikana kaupungeissa olevaa vuokratonttia kos-
6628: maveroa koskeva 6 päivänä elokuuta 1943 anne- keneesta siirrosta suoritetut leimaverot palaute-
6629: tun leimaverolain (662/43) 26 §sellaisena kuin se taan ja maksamatta olevien verojen perinnästä
6630: on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa luovutaan.
6631: (1080/93).
6632: 2§
6633: Tämä laki tulee voimaan päivänä
6634: kuuta 199.
6635:
6636:
6637: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1994
6638:
6639: Raimo Vistbacka
6640: 1994 vp
6641:
6642: Lakialoite 58
6643:
6644:
6645:
6646:
6647: Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi puolustustarvikkeiden maastavien-
6648: nistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta
6649:
6650:
6651: Eduskunnalle
6652:
6653: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen jos vienti on arvoltaan vähäistä taijos puolustus-
6654: laiksi puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja tarvikkeen omistusoikeus tai siihen kohdistuva
6655: kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta määräysvalta ei siirry ulkomaille. Mielestämme
6656: (HE 13211994 vp). Esityksellä pyritään saatta- 2 §:n 2 momentin löysennyksen jälkeen ei ole
6657: maan puolustustarvikkeiden maastavientiä ja perusteltua jättää lupia, jotka 2 momentin kritee-
6658: kauttakuljetusta koskevat säännökset vastaa- rein kuuluisivat valtioneuvoston yleisistunnon
6659: maan Suomea veivoittavia kansainvälisiä vienti- ratkaistaviksi, puolustusministeriön päätösval-
6660: valvontajärjestelyjä. taan missään tilanteissa. Puolustustarvikkeen
6661: Hallituksen esitys ei kuitenkaan johda Suo- kuuluminen luokituksen 2 ensimmäiseen luok-
6662: men velvoitteiden hyvään toteutumiseen tai mää- kaan, ihmisoikeuksien vaarantuminen, ympäris-
6663: räysten valvonnan kohdistumiseen entistä tehok- tökatastrofin mahdollisuus tai lupa-asian huo-
6664: kaammin. Päinvastoin, säännökset ovat entistä- mattava ulko- tai turvallisuuspoliittinen merki-
6665: kin epämääräisempiä ja antavat mahdollisuuden tys ovat seikkoja, joita ei voi sivuuttaa, vaikka
6666: viedä puolustustarvikkeita alueille, joissa se voi vienti olisi vähäistä tai tilapäistä.
6667: aiheuttaa ympäristövahinkoja tai ihmisoi- Vastaanottajamaan viranomaisen loppukäyt-
6668: keuksien loukkauksia. tötodistusta ei aina voida pitää riittävänä ja luo-
6669: Valveutunut puolustustarvikepolitiikka edel- tettavana selvityksenä tavaran lopullisesta käyt-
6670: lyttää, että viranomaiset voivat valvoa suoranai- täjästä, vaan tarvittaessa on vaadittava Suomen
6671: sen puolustustarvikeviennin lisäksi myös Suo- viranomaisten hankkima muu selvitys lupa-asian
6672: mesta käsin tapahtuvaa osallistumista puolus- ratkaisemiseksi (4 §:n 2 momentti). Tämä tulee
6673: tustarvikkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja kysymykseen esimerkiksi silloin, kun vastaanot-
6674: valmistamiseen Suomen alueen ulkopuolella. tajamaan lähialueiden yhteiskunnallinen tilanne
6675: Ruotsissa laki sotamateriaalista (Lag om krigs- on jännittynyt taikka vastaanottajamaan talou-
6676: materiel) sisältää tällaisen välillistä vientiä kos- dellinen asema epävakaa. Mikäli vastaanottaja-
6677: kevan rajoitussäännöksen. Esitämme vastaavan maassa vallitsee jännittynyt yhteiskunnallinen
6678: säännöksen ottamista lain 1 §:n uudeksi 3 mo- tilanne, asevientiä ei tulisi lainkaan sallia.
6679: mentiksi. Selvitystä voidaan hankkiaYK:nelimiltä sekä
6680: Katsomme myös, että valtioneuvoston yleisis- kansainvälisesti vakiintuneen aseman saaneilta
6681: tunnon on käsiteltävä lupa-asia myös silloin, kun kansalaisjärjestöiltä (non governemental organi-
6682: luvan myöntäminen voi aiheuttaa ympäristöva- sations, NGO).
6683: hingon vaaran tai vaarantaa ihmisoikeuksien to- Siitä, mitä tarvikkeita pidetään puolustustar-
6684: teutumista vastaanottajamaassa tai kauttakulje- vikkeina ja miten nämä tarvikkeet ryhmitellään
6685: tusalueella. Samoin on velvoitettava myös puo- eri tuoteluokkiin lupa-asioiden käsittelyä varten,
6686: lustusministeriö tutkimaan näiden edellytysten tulee aina säätää asetuksella.
6687: toteutuminen (4 §:n 1 momentti). Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6688: Hallituksen esityksessä säilytetään voimassa
6689: olevan lain säännös, jonka mukaan lupa-asiaa ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6690: tarvitse esitellä valtioneuvoston yleisistunnossa, lakiehdotuksen:
6691:
6692:
6693:
6694:
6695: 240020V
6696: 2 1994 vp - LA 58
6697:
6698: Laki
6699: puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta
6700:
6701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6702: muutetaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta 9 päivänä maaliskuuta
6703: 1990 annetun lain (242/90) 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §, 4 §:n 2 ja 3 momentti ja 5 §:n 1 momentti, sekä
6704: lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 3 §:ään uusi
6705: 2 momentti seuraavasti:
6706:
6707: 1§ tai alueella, jonka kautta puolustustarvike kulje-
6708: Puolustustarvikkeen maastaviennistä ja kulje- tetaan.
6709: tuksesta Suomen alueen kautta kolmanteen maa-
6710: han ( kauttakuljetus) on sen lisäksi, mitä Suomea 3§
6711: velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista ja si-
6712: toumuksista johtuu, voimassa, mitä tässä laissa Valtioneuvosto vahvistaa puolustustarvikkei-
6713: säädetään. den maastaviennissä ja kauttakuljetuksessa nou-
6714: Mitä tässä laissa säädetään puolustustarvik- datettava! yleiset suuntaviivat.
6715: keen maastaviennistä, koskee myös, kun ulko-
6716: maille luovutetaan tai siirretään: 4§
6717: 1) puolustustarvikkeen valmistukseen liitty-
6718: vää tietotaitoa ja valmistusoikeus; Puolustusministeriön on maastavientilupa-
6719: 2) erityisesti puolustustarvikkeen valmistami- asian sitä edellyttäessä selvitettävä erikseen ulko-
6720: seen tarkoitettu kone ja laite; sekä asiainministeriöltä, ettei luvan myöntämiseen ole
6721: 3) puolustustarvikkeen valmistukseen tai ulko- tai turvallisuuspoliittista estettä eikä maas-
6722: käyttöön liittyvä tietokoneohjelmisto. tavienti tai kauttakuljetus vaaranna ihmisoi-
6723: Tässä laissa tarkoitettuna puolustustarvik- keuksien toteutumista taikka aiheuta ympäristö-
6724: keen maastavientinä ja kauttakuljetuksena pide- vahingon vaaraa vastaanottajamaassa tai alueel-
6725: tään myös sopimukseen tai muuhun sitoumuk- la, jonka kautta puolustustarvike kuljetetaan.
6726: seen perustuvaa puolustustarvikkeen suunnitte- Maastavientiluvan myöntäjä voi velvoittaa
6727: lua, kehittämistä tai valmistamista Suomen ulko- luvan hakijan antamaan selvityksen tavaran lo-
6728: puolella. pullisesta käyttäjästä. Selvityksenä pidetään
6729: puolustusministeriölle toimitettavaa viennin lo-
6730: pullisen määrämaan asianomaisen viranomaisen
6731: 2§ antamaa todistusta ( loppukäyttötodistus), jollei
6732: Puolustustarvikkeen maastavienti ja kautta- olosuhteista ilmene, että loppukäyttötodistuksen
6733: kuljetus on kiellettyä. Valtioneuvosto tai puolus- lisäksi on Suomen viranomaisten toimesta han-
6734: tusministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan kittava myös muuta selvitystä.
6735: maastavientiin ja kauttakuljetukseen (maasta-
6736: vientilupa).
6737: Lupahakemus on esiteltävä valtioneuvoston 5§
6738: yleisistunnon ratkaistavaksi, jos: Asetuksella säädetään, mitä tarvikkeita pide-
6739: 1) puolustustarvike kuuluu 5 §:ssä tarkoitettu- tään tässä laissa tarkoitettuina puolustustarvik-
6740: jen tuoteluokkien ensimmäiseen tai toiseen luok- keina, sekä siitä, miten puolustustarvikkeet ryh-
6741: kaan tai mitellään lupa-asioiden käsittelyä varten neljään
6742: 2) lupa-asian ulko- tai turvallisuuspoliittinen tuoteluokkaan.
6743: merkitys muutoin sitä edellyttää taikka
6744: 3) maastavienti tai kauttakuljetus voi vaaran-
6745: taa ihmisoikeuksien toteutumisen tai aiheuttaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
6746: ympäristövahingon vaaran vastaanottajamaassa kuuta 199.
6747:
6748:
6749: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1994
6750:
6751: Tuija Maaret Pykäläinen Paavo Nikula Pekka Räty
6752: Marjatta Vehkaoja Ulla Anttila Jaakko Laakso
6753: Outi Ojala Eila Rimmi Heidi Hautala
6754: Marja-Leena Viljamaa Pekka Haavisto
6755: 1994vp
6756:
6757: Lakialoite 59
6758:
6759:
6760:
6761:
6762: Pykäläinen ym.: Ehdotukset laiksi yhteiskuntapalvelusta sekä
6763: laeiksi asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain kumoamisesta
6764:
6765:
6766: Eduskunnalle
6767:
6768: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys velu puolustusvoimissa. Työministeriö voisi hy-
6769: laiksi naisten vapaaehtoisesta asepalvelusta (1311 väksyä muunkinlaisia tehtäviä yhteiskuntapal-
6770: 1994 vp). Viitaten naisen aseman yleiseen kehi- velun piiriin.
6771: tykseen Suomessa sekä naisten osallistumiseen Yhteiskuntapalvelun pituus olisi pääsääntöi-
6772: sotilaalliseen toimintaan mm. talvi- ja jatkoso- sesti 240 päivää. Vapaaehtoisena lisäpalvelukse-
6773: dassa hallitus esittää, että naisille annettaisiin na voisi suorittaa enintään 90 päivän lisäjakson.
6774: mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti asepal- Tämä mahdollistaisi esimerkiksi pitkähkön kou-
6775: velukseen. Mielestämme naisten vapaaehtoinen lutuksen vaativien tehtävien tuomisen yhteiskun-
6776: asepalvelus ei edistä naisen asemaa eikä suku- tapalvelun piiriin sekä puolustusvoimien nykyi-
6777: puolten välistä tasa-arvoa yhteiskunnassa, jos sen koulutusrakenteen säilyttämisen.
6778: asevelvollisuus ja velvollisuus suorittaa asevel- Yhteiskuntapalvelu koostuisi koulutuksesta
6779: vollisuutta korvaava siviilipalvelus edelleen säi- palvelutehtävään, rauhankasvatuksesta sekä
6780: lyvät miesten kansalaisvelvollisuutena. Naisten lailla ja asetuksella palvelutehtäväkohtaisesti
6781: kouluttaminen aseelliseen palveluun ei myös- säädettävästä muusta koulutuksesta.
6782: kään lisää Suomen turvallisuutta rauhan oloissa. Yhteiskuntapalvelua suorittavan henkilön so-
6783: Parempi lähtökohta rauhaan pyrkivän, tasa- siaalisista etuuksista säädettäisiin erikseen niin,
6784: arvoisen, kansalaisia vastuullisina yksilöinä kun- että henkilön ja hänen elätettäviensä toimeentulo
6785: nioittavan järjestelmän luomiselle on sukupuo- palvelun aikana ja välittömästi sen jälkeen olisi
6786: lesta riippumaton velvollisuus osallistua yhteis- turvattu. Yhteiskuntapalvelun hallinnoinnista
6787: kuntaa hyödyttävään palveluun. Kansalaisen vastaisi työministeriö.
6788: tulisi voida valita, minkä tyyppisissä tehtävissä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6789: hän tämän velvollisuutensa täyttää. Vaihtoehto-
6790: ja olisivat ympäristönhoitotehtävät, terveyden- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
6791: tai sosiaalihuollon tehtävät, kehitysyhteistyöteh- kiehdotukset:
6792: tävät, erilaiset kriisinhallintatoimet sekä asepal-
6793:
6794:
6795:
6796:
6797: 1.
6798: Laki
6799: yhteiskuntapalvelusta
6800:
6801: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6802:
6803: 1§ täyttää 19 vuotta ja päättyy sen vuoden lopussa,
6804: Suomen kansalainen on velvollinen suoritta- jona hän täyttää 30 vuotta.
6805: maan yhteiskuntapalvelua siten kuin tässä laissa
6806: ja sen nojalla säädetään. 2§
6807: Yhteiskuntapalvelun suorittamisvelvollisuus Suomen kansalainen voi suorittaa yhteiskun-
6808: alkaa sinä vuonna, jona Suomen kansalainen tapalvelun ympäristönhoitotehtävissä, tervey-
6809: 240020V
6810: 2 1994 vp - LA 59
6811:
6812: den- tai sosiaalihuollon alaan kuuluvissa tehtä- kuntapalvelua suorittavan henkilön sosiaalisista
6813: vissä, kehitysyhteistyötehtävissä, asepalveluna etuuksista säädetään erikseen.
6814: puolustusvoimissa tai muissa työministeriön hy-
6815: väksymissä tehtävissä. 4§
6816: Yhteiskuntapalvelua suorittavan vakaumuk- Yhteiskuntapalvelun järjestämisestä ja muus-
6817: sen suojasta säädetään erikseen. ta hallinnoimisesta vastaa työministeriö.
6818:
6819: 5§
6820: 3§ Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
6821: Yhteiskuntapalveluaika on 240 päivää. Yh- töönpanosta annetaan erikseen asetuksella.
6822: teiskuntapalveluvelvollisen suostumuksella pal-
6823: veluaikaa voidaan pidentää enintään 330 päi- 6§
6824: vään. Tämä laki tulee voimaan päivänä
6825: Palveluun liittyvästä koulutuksesta ja yhteis- kuuta 199.
6826:
6827:
6828:
6829:
6830: 2.
6831: Laki
6832: asevelvollisuuslain kumoamisesta
6833:
6834: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6835: 1§ puolustusvoimien järjestämään asepalveluun
6836: Täten kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 säädetään erikseen lailla.
6837: annettu asevelvollisuuslaki (452/50) siihen myö-
6838: hemmin tehtyine muutoksineen.
6839: 3§
6840: 2§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
6841: Suomen kansalaisen oikeudesta osallistua kuuta 199.
6842:
6843:
6844:
6845:
6846: 3.
6847: Laki
6848: siviilipalveluslain kumoamisesta
6849:
6850: 1§ 2§
6851: Täten kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1991 Tämä laki tulee voimaan päivänä
6852: annettu siviilipalveluslaki (1723/91) siihen myö- kuuta 199.
6853: hemmin tehtyine muutoksineen.
6854:
6855:
6856: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1994
6857:
6858: Tuija Maaret Pykäläinen Eila Rimmi Pekka Leppänen
6859: Heli Astala Riitta Myller Claes Andersson
6860: Ulla Anttila Heidi Hautala Paavo Nikula
6861: Marja-Leena Viljamaa Pekka Räty Pekka Haavisto
6862: Eero Paloheimo
6863: 1994 vp
6864:
6865: Lakialoite 60
6866:
6867:
6868:
6869:
6870: Apukka ym.: Ehdotus vuoden 1995 veroasteikkolaiksi
6871:
6872:
6873:
6874: Eduskunnalle
6875:
6876: Hallitus esittää vuoden 1995 valtionverotuk- lutuskysyntää. Ehdotettu asteikko vähentää hal-
6877: sessa sovellettavaksi progressiiviseksi tulovero- lituksen esitykseen verrattuna verokertymää
6878: asteikoksi asteikkoa, jossa vuoteen 1994 nähden noin 400 miljoonaa markkaa.
6879: asteikkoa on lievennetty 2 prosentin hintatason Jotta mm. tässä esitetty verotuksen kevennys
6880: nousua vastaavasti. ei edellyttäisi valtionvelan lisäämistä, esitämme
6881: Budjettitalouden velkakannan arvioidaan muuhun verotukseen seuraavia muutoksia:
6882: vuonna 1994 olevan 304 miljardia markkaa ja - pääomatuloveroprosentin nostaminen
6883: budjettiesityksen mukaan velkakanta olisi vuo- 30 %:ksi,
6884: den 1995 lopussa 367 miljardia markkaa. Näin - yhtiöveroprosentin nostaminen 25 %:sta
6885: ollen budjettitalouden velan bruttokansantuote- 30 %:ksi,
6886: osuus nousee vuoden 1993 48,7 %:sta 67 %:iin - vientiveron käyttöönotto ja
6887: vuoden 1995 lopussa. Koko valtionvelka olisi - ympäristöverotuksen asteittainen lisäämi-
6888: tällöin 70,5% BKT:sta. nen.
6889: Vuonna 1995 valtionvelasta aiheutuu menoja On selvää, että yritystoiminnan kansainvälis-
6890: 24,5 miljardia markkaa. Samaan aikaan tulo- ja tyminen sekä pääomaliikkeiden vapauttaminen
6891: varallisuusveron tuotoksi arvioidaan 31 miljar- samoin kuin kilpailu tavaroiden ja palvelusten
6892: dia markkaa ja arvonlisäveron tuotoksi 37 mil- markkinoilla asettavat käytännössä rajoituksia
6893: jardia markkaa. kansallisen veropolitiikan toimintavapaudelle,
6894: Ahon ja Viinasen hallituksen talouspolitiikka jolloin oikeudenmukaisuutta joudutaan punnit-
6895: on johtanut valtion massiiviseen velkaantumi- semaan sitä vastaan, että mahdollisuudet koko-
6896: seen samalla, kun työttömyys on noussut puo- naan välttää joidenkin pääomatulojen verotusta
6897: leen miljoonaan henkeen ja pysyy korkeana seu- ja ainakin pienentää yritysverotusta ovat lisään-
6898: raavat viisi, jopa kymmenenkin vuotta. Näissä tyneet, mm. ns. verokeitaiden avulla.
6899: oloissa ei ole enää edellytyksiä merkittävään tu- Edellä mainittujen verorakennemuutosten li-
6900: loveron keventämiseen, vaikka pieni- ja keskitu- säksi työnantajan sosiaaliturvamaksujen koh-
6901: loisille verotus onkin kohtuuton. Me esitämme dentumista tulisi tarkistaa siten, että se ei yksin-
6902: kuitenkin, että asteikon alapäähän annettaisiin omaan perustuisi maksettuihin palkkoihin.
6903: hallituksen esittämää suurempi kevennys niin, Vientiveron yhtenä toteuttamistienä voisi olla
6904: että hallituksen esityksen asteikkoon tulisi vielä myös juuri työnantajamaksujen porrastaminen.
6905: noin 4 %:n alennus esitetyn päälle. Lisäkeven- Palkansaajan sosiaaliturvamaksujen porrasta-
6906: nyksellä on tarkoitus rohkaista kotimaista kulu- minen puolestaan lisäisi niissä oikeudenmukai-
6907: tuskysyntää sen lisäksi, että vuodeksi 1995 ajoit- suutta.
6908: tuu poikkeuksellisesti kaksi veronpalautusta. Valtion tuloveron ylin marginaaliveropro-
6909: Lisäkevennys ulottuisi lähes 160 000 mark- sentti on 39 % hallituksen esityksessä. Kun lisäk-
6910: kaan saakka. Vakavasta velkaongelmasta huoli- si otetaan huomioon kunnallisveroäyrin hinta
6911: matta on käytettävä hyväksi mahdollisuutta pie- (keskimäärin 17,4), työeläkemaksu (4 %), 5 §:n
6912: ni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen, mukainen lainavero (4 %), kansaneläkevakuu-
6913: millä rohkaistaisiin kulutuskysyntää. tusmaksu (0,55), sairausvakuutusmaksu (3,80),
6914: Esitämme myös lievää kiristystä asteikon ylä- työttömyysvakuutusmaksu (1,87 %), nousee
6915: päähän, mikä ei kuitenkaan riitä kompensoi- kaikki verot ja maksut huomioon ottava korkein
6916: maan alapään kevennystä. Tarkoitus onkin tällä marginaaliprosentti yli 70 %:iin. Tällöin valtion
6917: kevennyksellä rohkaista muutoin epävarmaa ku- tuloveron marginaalien korottamiselle ei jää ko-
6918: 240020V
6919: 2 1994 vp - LA 60
6920:
6921: vinkaan paljon tilaa. Vaikka tuloasteikon ylä- mäksi valtion tuloveron marginaaliprosentiksi
6922: pään verotuksen lisääminen tai pääomatulojen 41 %. Lisäksi porrastuksen muuttaminen vaikut-
6923: verotuksen lisääminen ei oleellisesti pienennä- taa esityksessä samaan suuntaan.
6924: kään velkaantumista, se on kuitenkin perusteltua Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6925: jo oikeudenmukaisuussyistä: laman kulujen
6926: maksamiseen on hyvätuloisten osallistuttava että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6927: maksukykynsä mukaan. Me esitämmekin ylim- lakiehdotuksen:
6928:
6929:
6930:
6931:
6932: Vuoden 1995 veroasteikkolaki
6933: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6934:
6935: 1§ 3-6§
6936: (Kuten hallituksen esityksessä 154) (Kuten hallituksen esityksessä 154)
6937:
6938: 2§
6939: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
6940:
6941: Verotettava ansiotulo Vero alarajan Vero alarajan
6942: mk kohdalla ylittävästä
6943: mk tulon osasta
6944: %
6945: 44 000- 61 000 50 7
6946: 61 000- 75 000 1 240 17
6947: 75 000-105 000 3 620 21
6948: 105 000-150 000 9 920 28
6949: 150 000-200 000 22 520 34
6950: 200 000-285 000 39 520 38
6951: 285 000- 71 820 41
6952:
6953:
6954: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
6955:
6956: Asko Apukka Esko Helle Esko Seppänen
6957: EilaRimmi Juhani Vähäkangas RailaAho
6958: Iivo Polvi Outi Ojala Claes Andersson
6959: Martti Korhonen Timo Laaksonen Osmo Polvinen
6960: Jaakko Laakso
6961: 1994 vp
6962:
6963: Lakialoite 61
6964:
6965:
6966:
6967:
6968: Hassi: Ehdotus laiksi autourheiluverosta
6969:
6970:
6971:
6972: Eduskunnalle
6973:
6974: Autourheilukilpailut, ns. rallit, aiheuttavat autourheilukilpailujen järjestäjiltä erillinen hait-
6975: huomattavia ympäristöhaittoja,joiden rahallista tavero rallien aiheuttamien haittojen korvaami-
6976: arvoa ei ole yritettykään laskea. Lisäksi rallit seksi. Veron tavoitteena on luonnollisesti myös
6977: kuluttavat yleisiä teitä ja aiheuttavat yhteiskun- tämän haittaa aiheuttavan toiminnan vähentä-
6978: nalle kustannuksia. Sekä itse rallit että katsojalii- minen.
6979: kenne aiheuttavat melua, rallireittien varrella pi- Autourheiluvero kerättäisiin kokonaan tai
6980: hat tallaantuvat ja normaali elämä häiriintyy osittainkin yleisellä tiellä järjestettävistä autour-
6981: monin tavoin. Vakavin asia on, että ralleja edel- heilukilpailuista. Verovelvollinen olisi kilpailun
6982: tävä harjoittelu yleisillä teillä vaarantaa liikenne- järjestäjä. Veroa suoritettaisiin 100 markkaa kil-
6983: turvallisuuden. Sisäasiainministeri Pekkarinen pailun reittikilometriä kohden jokaiselta kilpai-
6984: on vastatessaan asiaa koskevaan kirjalliseen ky- luun ilmoitetulta autolta, vaikka kilpailuun osal-
6985: symykseen katsonut, ettei ylinopeuksilla tapah- listuneiden autojen määrä jäisi pienemmäksi.
6986: tuvaa ralliharjoittelua tule edes yrittää panna Edellä olevan perusteella ehdotan,
6987: kuriin, koska muutoin kansainvälisiä ralleja ei
6988: Suomessa voitaisi järjestää. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6989: On paikallaan kerätä yleisillä teillä pidettävien lakiehdotuksen:
6990:
6991:
6992: Laki
6993: autourheiluverosta
6994:
6995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6996:
6997: 1§
6998: Kokonaan tai osittain yleisellä tiellä järjestet- panonoikaisusta, muutoksenhausta verotuk-
6999: tävän autourheilukilpailun järjestäjän on suori- seen, jälkiverotuksesta, verojen ja maksujen peri-
7000: tettava valtiolle autourheiluveroa sen mukaan misestä ulosottoteitse sekä tietojen kokoamisesta
7001: kuin tässä laissa säädetään. veronkantolaissa säädettyihin tarkoituksiin, on
7002: vastaavasti voimassa autourheiluverosta.
7003: 2§ Tarkemmat säännökset tämän lain voimaan-
7004: Autourheiluveroa suoritetaan 100 markkaa panosta annetaan asetuksella.
7005: kilpailureittikilometriä kohden jokaiselta auto-
7006: urheilukilpailuun ilmoitetulta ajoneuvolta.
7007: 4§
7008: 3§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7009: Mitä on säädetty veronoikaisusta, maksuun- kuuta 1995.
7010:
7011:
7012: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994
7013:
7014: Satu Hassi
7015: 240020V
7016: 1
7017: 1
7018: 1
7019: 1
7020:
7021:
7022: 1
7023: 1
7024:
7025:
7026: 1
7027: 1
7028:
7029:
7030: 1
7031: 1
7032:
7033:
7034: 1
7035: 1
7036:
7037:
7038: 1
7039: 1
7040:
7041:
7042: 1
7043: 1
7044:
7045:
7046:
7047:
7048: 1
7049: 1994vp
7050:
7051: Lakialoite 62
7052:
7053:
7054:
7055:
7056: Hurskainen ym.: Ehdotus laiksi tallettajien saamisten turvaamisesta
7057: säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun
7058: lain muuttamisesta
7059:
7060: Eduskunnalle
7061:
7062: Maamme vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen rusteisia talletuksiaan 50 000 markkaa yhdeksi
7063: liittyen on viime aikoina esiintynyt isojen keskus- viikoksi asunnonoston yhteydessä tarvittavaa
7064: liikkeiden konkursseja tai yrityssaneerauksia. käsirahaa varten. Huoltokonttorin asiakkaan
7065: Näissä massaselvityksiä edellyttävissä oikeudel- palautettua kyseisen summan viikon kuluttua
7066: lisissa toimenpiteissä ovat useat pienvelkojat jou- takaisin tililleen on hänen tulkittu menettäneen
7067: tuneet jopa täysin kohtuuttomiin tilanteisiin. tämän talletuksen osalta etuoikeutetun saamisen
7068: Näin on tapahtunut esimerkiksi Osuuskunta aseman. Kyseisellä summalla on hyvin olennai-
7069: EKAn huoltokonttoritallettajien osalta. Edus- nen vaikutus hänen taloudelliseen asemaansa.
7070: kunta hyväksyi 13 päivänäjoulukuuta 1993lain, Lisäksi tiedossa on tapauksia, JOissa
7071: jolla valtion toimesta suojattiin säästökassatal- mm. asunnonvaihtotilanteessa huoltokonttorin
7072: lettajien asema valtion lunastaessa säästökassa- asiakkaat ovat lyhytaikaista talletusta varten
7073: talletukset itselleen. Tässä yhteydessä huolto- tallettaneet aiemman asunnon myynnistä saatu-
7074: konttoritalletukset jätettiin turvaamatta. Tehty ja varoja, jotka on ollut tarkoitus käyttää uuden
7075: rajaus on sittemmin yrityssaneerauksen yhtey- asunnon ostoon. Näitä jopa satojentuhansien
7076: dessä osoittautunut kohtuuttomaksi. markkojen summia on nyt jäädytettynä ja etuoi-
7077: Huoltokonttorin asiakkaiksi on hyväksytty keuden ulkopuolelle katsottuna. Edelleen epäoi-
7078: vain osuuskunnan tai sen tytäryhtiöiden työnte- keudenmukaiseksi on koettu lapsilisien ja kan-
7079: kijöitä tai eläkeläisiä. Huoltokonttorin ei siis voi- saneläkkeiden lukeminen etuoikeutettujen saa-
7080: da katsoa olleen kilpailuasemassa esimerkiksi tavien ulkopuolelle. Kansaneläkkeen perusosa-
7081: yleistä pankkitoimintaa harjoittavien yritysten han on itse asiassa suojattu ulosmittaukseltakin.
7082: kanssa. Tallettajien saamisten turvaamisesta säästö-
7083: Huoltokonttorin asiakkaat ovat osoittaneet kassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa
7084: palkkansa ja eläkkeensä huoltokonttorin tilille. annetun lain perusteella valtion toimesta suori-
7085: Tilille on osoitettu myös mm. lapsilisiä, sairaus- tettavan lunastusmenettelyn piiriin kuuluneita
7086: kassan korvauksia ja kansaneläkkeitä. Pesänsel- säästökassatalletuksia oli yhteensä noin 1,2 mil-
7087: vittäjät ovat tulkinneet yrityssaneerauksen yh- jardia markkaa jakaantuen noin 100 000 talletta-
7088: teydessä puhtaat palkka- tai eläkeperusteiset tal- jalle. Lunastusmenettelystä annettujen määräys-
7089: letukset etuoikeutetuiksi saataviksi, jotka tulee ten mukaiseen määräaikaan mennessä haettiin
7090: maksaa tallettajille yrityssaneerauksen valmis- lähes kaikki saamiset menettelyn piiriin. Talle-
7091: tuttua. Valtaosa huoltokonttorissa olleista noin tuspääomaajäi kuitenkin hakematta 9,9 miljoo-
7092: 80 miljoonasta markasta on tällaisia etuoikeutet- naa markkaa, mikä jakautui noin 50 000 tilille.
7093: tuja saatavia. Riidanalaisiksi saataviksi on jää- Tilien keskisaldo oli pieni, noin 200 markkaa.
7094: nyt noin 14,7 miljoonaa markkaa. Summa on Näin ollen siitä saatavien turvaamisesta, joi-
7095: sangen vähäinen, kun otetaan huomioon pesän hin valtio sitoutui eduskunnan hyväksyttyä lain
7096: koko suuruus, 5,6 miljardia markkaa. Yksittäi- säästökassatalletusten turvaamisesta, jäi käyttä-
7097: sille pienipalkkaisille huoltokonttorin asiakkaille mättä mainitut 9,9 miljoonaa markkaa. Summa
7098: jo joidenkin tuhansien markkojen saatavien vastaa valtaosaltaan sitä riitautetuksi tullutta
7099: epäämisellä on kuitenkin huomattava merkitys. 14,7 miljoonan markan osuutta, joka olisi
7100: Yrityssaneerauksen yhteydessä tehdyt tulkin- muutoin jäämässä maksamatta huoltokonttorin
7101: nat ovat lisäksi olleet äärimmäisen tiukkoja. Tie- asiakkaille yrityssaneerauksen yhteydessä ote-
7102: dossa on mm. tapaus, jossa huoltokonttorin pit- tusta ankarasta etuoikeutettujen saamisten tul-
7103: käaikainen asiakas lainasi lapselleen palkkape- kinnastajohtuen. Lunastusmenettelyn piiriin ha-
7104: 240020V
7105: 2 1994 vp - LA 62
7106:
7107: kematta jätettyjen saatavia voitaisiin hyvin pe- huoltokonttorisaatavien yhteissumma, 14,7 mil-
7108: rustellusti käyttää huoltokonttorisaatavien kat- joonaa markkaa on jopa pienempi summa kuin
7109: tamiseen. selvittäjille yhteensä maksettavat noin 20 miljoo-
7110: Mikäli riitautetut huoltokonttorisaatavat jä- nan markan saatavat.
7111: tetään tässä yhteydessä maksamatta, on seurauk- Jotta lailla pystytään turvaamaan Osuuskunta
7112: sena useiden ilmeisesti pitkiksi ja eri osapuolille EKAn yrityssaneerauksen yhteydessä riitautet-
7113: kalliiksi muodostuvien oikeudenkäyntien synty- tujen huoltokonttorisaatavien maksaminen, tu-
7114: minen. Huoltokonttoritalletusten riitauttaminen lee laki säätää taannehtivasti voimaan tulevaksi.
7115: ei nimittäin ole tulkinnaltaan mitenkään yksise- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7116: litteisen selvää. Vastaavia saatavia on riitautettu
7117: jo esimerkiksi Noveran konkurssin yhteydessä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7118: Todettakoon samalla, että nyt kyseenä olevien lakiehdotuksen:
7119:
7120:
7121:
7122:
7123: Laki
7124: tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain
7125: muuttamisesta
7126:
7127: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7128: muutetaan 22 päivänäjoulukuuta 1993 tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa
7129: harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain (1361/93) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1
7130: momentti sekä 4 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
7131:
7132: 1§ dettävä saatavilla osuuskunnan kaikissa toimi-
7133: Jos säästökassatoimintaa harjoittava osuus- pisteissä, joissa säästökassa- tai huoltokonttori-
7134: kunta on maksukyvytön, tilinomistajan tilille toimintaa on harjoitettu.
7135: osuuskunnan säästökassaan ja huoltokonttoriin
7136: tehtyyn talletukseen perustuva saaminen turva-
7137: taan siten kuin tässä laissa säädetään.
7138: 4§
7139: Talletuksen lunastamista on vaadittava kirjal-
7140: 2§ lisesti valtiovarainministeriölle osoitettavalla
7141: Tämän lain perusteella turvataan saaminen, hakemuksella. Hakemus jätetään todisteellisesti
7142: joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöl- osuuskunnan säästökassan tai huoltokonttorin
7143: lä (tilinomistaja) on maksukyvyttömältä osuus- toimipisteeseen tai erityisestä syystä muuhun val-
7144: kunnalta sen säästökassaan tai huoltokonttoriin tiovarainministeriön määräämään paikkaan.
7145: ennen osuuskunnan maksukyvyttömyyden alka- Hakemukseen liitetään tilinomistajan säästökir-
7146: mista tehdyn rahamääräisen talletuksen perus- ja tai muu talletuksesta annettu todistus tai, jos
7147: teella (tilinomistajan talletus). sellainen on annettu, todistus 2 §:n 3 momentin 2
7148: kohdassa tarkoitetusta lunastuksesta.
7149: Jollei lunastettavaa talletusta makseta suo-
7150: 3§ raan säästökassasta tai huoltokonttorista, hake-
7151: Valtiovarainministeriön on julkisella kuulu- muksessa on ilmoitettava talletuspankissa tai toi-
7152: tuksella kehotettava tilinomistajia valtiovarain- sen osuuskunnan säästökassassa oleva tili tai
7153: ministeriölle osoitetulla hakemuksella vaati- postisiirtotili, jonne talletuksen lunastamiseen
7154: maan talletuksensa lunastamista. Kuulutus on perustuva suoritus maksetaan.
7155: maksukyvyttömän osuuskunnan kustannuksella
7156: julkaistava Virallisessa lehdessä. Kuulutus on pi-
7157: 1994 vp - LA 62 3
7158:
7159: Tämä laki tulee voimaan patvanä konkurssin tai yrityssaneerauksen piiriin
7160: kuuta 199 . Lakia sovelletaan niihin huoltokont- 1.1.1993 jälkeen.
7161: toritalletuksiin, jotka ovat tulleet osuuskunnan
7162:
7163:
7164: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
7165:
7166: Sinikka Hurskainen Jouni Backman Kyllikki Muttilainen
7167: Pertti Paasio Johannes Koskinen Erja Lahikainen
7168: Ulpu llvari Matti Luttinen Pentti Lahti-Nuuttila
7169: Anna-Liisa Kasorineo Marjatta Stenius-Kaukonen Aarno von Bell
7170: Claes Andersson Jouko Skinnari Reijo Lindroos
7171: Kerttu Törnqvist TimoRoos Marja-Liisa Tykkyläinen
7172: Marja-Leena Viljamaa Mikko Rönnholm Reijo Laitinen
7173: Maija Rask Paavo Lipponen ArjaAiho
7174: Liisa Jaakonsaari Lea Savolainen
7175: 1994vp
7176:
7177: Lakialoite 63
7178:
7179:
7180:
7181:
7182: V. Laukkanen: Ehdotus laiksi entisen itsenäisen Suomen muisto-
7183: merkeistä
7184:
7185:
7186: Eduskunnalle
7187:
7188: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7189:
7190: Aloitteessa ehdotetaan, että siinä tapauksessa, netystä surevat kansalaiset voisivat julkisesti ja
7191: että Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, arvokkaana tavalla osoittaa suruaan. Laki on
7192: jokaiseen Suomen kuntaan rakennetaan entisen tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti
7193: itsenäisen Suomen muistomerkki. Ehdotuksella Euroopan unionin jäsenyyden kanssa. Voimaan-
7194: pyritään siihen, että Suomen itsenäisyyden me- tuloajankohdasta säädettäisiin asetuksella.
7195:
7196:
7197:
7198:
7199: PERUSTELUT
7200:
7201: Suomi menettää hyvin merkittävän osan itse- suuren murheen. Lailla säädettäisiin perustetta-
7202: näisyydestään eli oikeudestaan päättää itse omis- vaksi kaikkiin Suomen kuntiin muistomerkki
7203: ta asioistaan, mikäli Suomesta tulee Euroopan entisen itsenäisen Suomen muistoksi.
7204: unionin jäsen. Suomen omaan päätäntävaltaan Nämä muistomerkit auttaisivat niitä ihmisiä,
7205: jäisi enää varsin vähän tärkeitä asioita. Ajan joiden tahtoa vastaan itsenäisyys on luovutettu,
7206: myötä Suomessa päätettävät asiat entisestään ilmaisemaan surunsa ja tekemään rauhanomai-
7207: vähenisivät. Näin Suomi ei olisi enää suvereeni sesti surutyötään. Näin voitaisiin auttaa vähem-
7208: tasavalta, jossa valtiovalta kuuluisi kansalle. mistöön jääneitä välttämään vihaa ja katkeruut-
7209: Jäsenyyden kannattajille itsenäisyyden mene- ta päättäjiä ja kansan enemmistöä kohtaan.
7210: tys ei ole mikään ongelma. Tosin osa kannatta- Samalla muistomerkit palvelisivat tulevaisuu-
7211: jista ei näytä edes ymmärtävän, että näin tapah- dessa myös niitä Suomen itsenäisyyden luovutta-
7212: tuisi. Toisaalta nekin, jotka ymmärtävät näin neita päättäjiä ja kansalaisia, jotka jonain päivä-
7213: tapahtuvan, hyväksyvät tämän, koska heille itse- nä heräävät eurohuumasta ymmärtämään, kuin-
7214: näisyys ei ole mikään itseisarvo. Näin heille itse- ka hirvittävä virhe on ollut vapaaehtoisesti luo-
7215: näisyys on kauppatavaraa, josta voidaan luopua vuttaa Suomen itsenäisyys peruuttamattomalla
7216: edellyttäen, että saavutettavat edut ovat heidän tavalla taloudellisten etujen saamiseksi. Näiden-
7217: mielestään suuremmat kuin itsenäisyydestä kiin- kin ihmisten kannalta olisi tärkeää, että he em.
7218: ni pitäminen. muistomerkkien luona voisivat käydä tunnusta-
7219: Itsenäisyyden menetys on jäsenyyden vastus- massa virheensä symbolisesti ajatellen koko kan-
7220: tajille menetys, jota ei voida korvata. Murheen san edessä ja näin saada helpotusta syyllisyyden-
7221: määrää on mahdoton mitata ja sanoin kuvata. tunteisiin. Tämä helpottaisi myös vähemmistöön
7222: Kansan jyrkkä kahtiajako voittajiin ja häviäjiin jääneitä antamaan näille henkilöille anteeksi.
7223: on väistämätön. Edellä olevan perusteella ehdotan,
7224: Tällaisessa tilanteessa olisi jäsenyyden toteu-
7225: tumisen varalta säädettävä laki, joka aidolla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7226: tavalla ottaisi huomioon kansan vähemmistön lakiehdotuksen:
7227:
7228: 240020V
7229: 2 1994 vp - LA 63
7230:
7231: Laki
7232: entisen itsenäisen Suomen muistomerkeistä
7233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7234: 1§ NÄISEN SUOMEN (6.12.1917-31.12.1994)
7235: Lain tarkoitus MUISTOKSI".
7236: Muistomerkin eteen tulee varata riittävä alue,
7237: Tämän lain tarkoituksena on perustaa entisen jolle voidaan laskea kukkia.
7238: itsenäisen Suomen muistoksi muistomerkit kaik-
7239: kiin Suomen kuntiin, jotta itsenäisyyden mene- 3§
7240: tystä surevat voisivat julkisesti ja arvokkaana Yksityiskohtaiset määräykset
7241: tavalla ilmaista murheensa.
7242: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
7243: 2§ töönpanosta annetaan asetuksella.
7244: Muistomerkit
7245: 4§
7246: Jokaisessa Suomen kunnassa tulee olla vii- Lain voimaantulo
7247: meistään Suomenjäsenyyden alkaessa Euroopan
7248: unionissa muistomerkki entisen itsenäisen Suo- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä-
7249: men muistoksi. Muistomerkki tulee sijoittaa rau- vänä ajankohtana.
7250: halliselle puistoalueelle. Muistomerkissä tulee Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
7251: lukea selvästi erottuvat sanat "ENTISEN ITSE- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
7252:
7253:
7254: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
7255:
7256: Vesa Laukkanen
7257: 1994vp
7258:
7259: Lakialoite 64
7260:
7261:
7262:
7263:
7264: Rajamäki: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
7265: lain 17 §:n muuttamisesta
7266:
7267:
7268: Eduskunnalle
7269:
7270: Voimassa olevan auto- ja moottoripyörävero- lyttämää pysyvää haitta-astetta nimenomaan lii-
7271: lain 17 §:n 1 momentin mukaan sellainen invalidi, kunta- tai näkövammasta johtuvana.
7272: jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva py- Vaikka henkilö sairastaa sellaista sydän- tai
7273: syvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja verisuonitautia, joka aiheuttaa ns. katkokävelyä
7274: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai ja rajaa kerrallaan tapahtuvat kävelyetäisyydet
7275: sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on joihinkin kymmeniin metreihin, ei häntä ole kat-
7276: vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta sottu oikeutetuksi autoveron invalidivähennyk-
7277: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis- seen.
7278: tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitami- Kyseisiä tapauksia on vuosittain useita, mutta
7279: seksi olennaisen tarpeellinen, on oikeutettu saa- ei kuitenkaan niin paljon, että autoveron invali-
7280: maan palautuksena autoverosta vamman laa- divähennyksen edellytysten helpottamisella olisi
7281: dusta ja auton hinnasta riippuen enintään mainittavampaa valtiontaloudellista merkitystä.
7282: 22 400-29 600 markkaa. Auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:ssä mai-
7283: Autoveron palautus on siis riippuvainen sekä nittuja invalidivähennyksen edellytyksiä tulisi-
7284: invaliditeetin asteesta että auton välttämättö- kin muuttaa siten, että yksiselitteisten liikunta- ja
7285: myydestä työnteon tai opiskelun kannalta. näkövammojen lisäksi mm. sellaiset sydän- ja
7286: Voimassa olevaa säädöstöä tullihallituksessa verisuonitaudit, jotka käytännössä aiheuttavat
7287: ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulkittaes- liikuntavamman ja -esteen, luettaisiin mukaan
7288: sa on päädytty ratkaisuihin, jotka on koettu kan- niihin perusteisiin, jotka oikeuttavat vähennyk-
7289: salaisten taholta epäoikeudenmukaisiksi. Useis- seen haitta-asteen täyttyessä.
7290: sa tapauksissa henkilön on katsottu olleen oikeu- Lisäksi lakia tulisi muuttaa siten, että vaadittu
7291: tettu invalidivähennykseen työhistoriansa aika- haitta-aste on sama kaikkien tavalla tai toisella
7292: na. Sen sijaan eläkkeelle siirryttäessä on invalidi- liikuntavammaisten invalidien osalta. Esimer-
7293: teetin asteen katsottu jäävän alle 80 %:n ja evätty kiksi eläkkeelle jäänti ei sinällään muuta juuri-
7294: invalidivähennys sen perusteella. kaan kansalaisten tarvetta liikkua. Ikärakenteen
7295: Tilanne on koettu epäoikeudenmukaiseksi, jatkuvasti kohotessa ja eläkeläisten aktiviteetin
7296: koska auton käytön välttämättömyys päivittäis- kasvaessa ei heidän liikkumisensa määrässä enää
7297: ten toimenpiteiden kuten virastoissa ja liikkeissä tapahdu olennaista vähentymistä, joidenkin
7298: asioinnin osalta on säilynyt aivan entisellään. osalta se itse asiassa kasvaa. Näin ollen olisi pe-
7299: Toinen itse asiassa vielä enemmän hämmen- rusteltua säätää haitta-aste kaikkien osalta
7300: nystä aiheuttanut tulkintalinja on ollut tapa, jol- 60 prosentiksi. Pykälän 2 momentissa mainittu
7301: la useita erityisesti eläkkeellä olevia sydän- ja 40 %:n haitta-asteraja alaraajavammaisten osal-
7302: verisuonitauteja sairastavia kansalaisia on koh- ta on kuitenkin perusteltua säilyttää edelleen.
7303: deltu. Vaikka invaliditeetin haitta-aste on hoita- Edellä olevan perusteella ehdotan,
7304: van lääkärin mukaan ollut lähes sataprosent-
7305: tinen, ovat tullihallituksen asiantuntijalääkärit että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7306: katsoneet, ettei haitta-aste täytä lain 17 §:n edel- lakiehdotuksen:
7307:
7308:
7309:
7310:
7311: 240150
7312: 2 1994 vp - LA 64
7313:
7314:
7315: Laki
7316: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
7317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7318: muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain (482/67)
7319: 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (986/89),
7320: seuraavasti:
7321: 17 § että hänen on käytettävä automaattivaihteista
7322: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edelly-
7323: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai tyksin enintään 29 600 markkaa. Jos auto on
7324: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta
7325: välittömästä tai välillisestä liikunta- tai näkö- kun haltija on merkitty auton omistajaksi. Hake-
7326: vammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vä- mus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekiste-
7327: hintään 60 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen röity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6
7328: käyttöön auto tulee, Helsingin piiritullikamarin kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on merkitty
7329: on hakemuksesta määrättävä aseHamillaan eh- rekisteriin auton omistajaksi, uhalla että oikeus
7330: doilla valtion varoista maksettavaksi takaisin palautuksen saamiseen on menetetty.
7331: maahantuonnin yhteydessä suoritettu tai auton
7332: hintaan sisältyvä vero, kuitenkin enintään 22 400
7333: markkaa. Milloin hakija ajokortissa olevalla Tämä laki tulee voimaan päivänä
7334: merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, kuuta 199.
7335:
7336:
7337: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
7338:
7339: Kari Rajamäki
7340: 1994 vp
7341:
7342: Lakialoite 65
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Järvilahti: Ehdotus laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteis-
7348: töjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 §:n muuttamisesta
7349:
7350:
7351: Eduskunnalle
7352:
7353: Lakiehdotuksessa esitetään, että valtio voisi Käytännössä muutokset ovat johtaneet sii-
7354: myydä takaisin velaksi pakkohuutokaupalla lu- hen, että lunastuksia tehdään lähinnä entisen
7355: nastetun tilan siinä tapauksessa, että tilalla voi- omistajan asunnon turvaamiseksi. Jos maatila
7356: taisiin katsoa olevan jatkuvan kannattavan toi- lunastetaan, pellot ja metsät myydään lisäalueik-
7357: minnan edellytykset. si. Aikaisempiin vuosiin verrattuna lunastuksia
7358: Kun kiinteistö on myyty pakkohuutokaupal- on tehty vähän ja etupäässä Pohjois-Suomessa.
7359: la, voi maaseutuelinkeinopiiri tai, milloin huuto- Maaseutuelinkeinolain voimaantulon jälkeen
7360: kauppahinta ylittää asetuksella säädettävän ylivelkaantuneiden viljelijöiden määrä on laman
7361: määrän, maa- ja metsätalousministeriö kolmen- seurauksena kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. On
7362: kymmenen päivän kuluessa huutokaupan toi- etsitty keinoja, joilla epäsuotuisa kehitys saatai-
7363: mittamisesta lukien lunastaa myydyn kiinteistön siin pysähtymään. Niinpä vuonna 1992 ylivel-
7364: huutokauppahinnasta. Kyseinen lunastusoikeus kaantuneiden tilojen asemaa helpotettiin vakaut-
7365: perustuu pakkohuutokaupalla myytävien kiin- tamislainajärjestelmällä. Sen jälkeen tulivat voi-
7366: teistöjen lunastamisesta valtiolle annettuun la- maan yksityishenkilöiden ja yritysten velkasa-
7367: kiin (23/38). neerauslait sekä vapaaehtoisen velkajärjestelyn
7368: Ennen maaseutuelinkeinolain (1295/90) voi- mahdollistanut maaseutuelinkeinolain muutos.
7369: maantuloa vuonna 1991 lunastettujen kiinteistö- Parhaillaan on vireillä velkaantuneiden viljeli-
7370: jen käyttämisessä noudatettiin maatilalain sään- jöiden verotusta koskeva tuloverolain muutos.
7371: nöksiä. Myynti tapahtui maatilalain mukaisin Kaikkien näiden toimenpiteiden tavoitteena on
7372: maksuehdoin siten, että ostaja sai kiinteistön val- velkaantuneiden viljelijöiden korkeasta velka-
7373: tiolta velaksi, jolloin lainarahoitusta ei tarvittu. määrästä johtuvan kustannusrasitteen alentami-
7374: Maatilalain kumoamisen myötä pakkohuuto- nen kannattavan toiminnan turvaamiseksi myös
7375: kauppalunastuslakia muutettiin niin, että kaup- ED-olosuhteissa.
7376: pahinta rahoitetaan myönnettävällä valtion- tai Pakkohuutokauppalunastuslaki nykyisessä
7377: korkotukilainalla. Näin ollen se osa myyntihin- muodossa ei auta niitä viljelijöitä, jotka pakko-
7378: nasta, jota ei kauppakirjaa allekirjoitettaessa ole huutokaupan jälkeen haluaisivat aloittaa tilan-
7379: maksettu myönnetyllä valtionlainalla tai korko- pidon uudestaan. On huomattava, että pakko-
7380: tukilainalla, on maksettava vuoden kuluessa huutokaupalla myydään vuosittain useita sellai-
7381: kaupantekopäivästä 12 prosentin suuruisella sia tiloja, joilla on toiminnalliset edellytykset jat-
7382: vuotuisella korolla (MEL, 45 §). kuvan kannattavan toiminnan harjoittamiseen,
7383: Lain toteuttamisen kannalta ratkaiseva muu- muttajotka ovat velkaantuneet 1980-luvun lop-
7384: tos aikaisempaan tapahtui maaseutuelinkeino- pupuoliskolla sukupolvenvaihdoksen yhteydes-
7385: lain voimaantulon ja sitä seuranneen pakkohuu- sä tehtyjen investointien takia. Velkaantuminen
7386: tokauppalunastuslain muutoksen yhteydessä. on myös saattanut johtua täysin tilanpidosta
7387: Kun aikaisemmin kokonaisia tiloja voitiin myy- riippumattomista syistä, kuten esim. toteutuneis-
7388: dä takaisin entiselle omistajalle tai hänen lähisu- ta henkilötakausvastuista.
7389: kulaiselleen velaksi valtiolta, uudessa tilanteessa Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että val-
7390: on mahdollista myydä velaksi vain tilasta muo- tio voisi myydä velaksi paitsi asuntotontin tai
7391: dostettu asuntotontti tai -tila. Rahoituksen jär- -tilan, myös muun osan tilasta siinä tapauksessa,
7392: jestäminen peltojen ja metsien osalta on tällaises- että tilalla voitaisiin takaisinmyynnin seuraukse-
7393: sa tilanteessa hyvin vaikeata. na katsoa olevan jatkuvan kannattavan toimin-
7394:
7395: 240150
7396: 2 1994 vp - LA 65
7397:
7398: nan edellytykset. Järjestelmällä velallisen usein Edellä olevan perusteella ehdotan,
7399: kirjava velkatilanne saataisiin kerralla vakautet-
7400: tua, jolloin vuotuiset lainanhoitomenot alenisi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7401: vat tuntuvasti. Samalla valtion asema olisi suh- lakiehdotuksen:
7402: teellisen turvattu myyntihintasaamisten osalta.
7403:
7404:
7405:
7406: Laki
7407: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 §:n muuttamisesta
7408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7409: muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1938 pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami-
7410: sesta valtiolle annetun lain (23/38) 7 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990
7411: annetussa laissa (1301/90), seuraavasti:
7412: 7§ katsotaan olevan jatkuvan kannattavan toimin-
7413: nan edellytykset. Asuntotila tai -tontti voidaan
7414: Edellä 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle muodostaa myös sellaiselle alueelle, johon maa-
7415: voidaan muodostaa asuntotila tai -tontti. Asun- seutuelinkeinolain säännöksiä ei sovelleta.
7416: totilan tai -tontin myyntihinnan korosta ja muis-
7417: ta maksuehdoista säädetään asetuksella. Näitä
7418: maksuehtoja voidaan soveltaa myös koko tilan Tämä laki tulee voimaan päivänä
7419: takaisinmyyntiin siinä tapauksessa, että tilalla kuuta 199 .
7420:
7421:
7422: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
7423:
7424: Timo Järvilahti
7425: 1994 vp
7426:
7427: Lakialoite 66
7428:
7429:
7430:
7431:
7432: Mäkipää ym.: Ehdotus vuoden 1995 veroasteikkolaiksi
7433:
7434:
7435:
7436: Eduskunnalle
7437:
7438: Aloite on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi Valtionverosta vapaiden tulojen alarajaa tulisi
7439: hallituksen esitykselle (HE 15411994 vp) vuoden nostaa niin, että alle 52 000 markkaa verotetta-
7440: 1995 veroasteikkolaiksi. vaa tuloa saavat maksaisivat vain kunnallisve-
7441: Hallituksen esittämä veroasteikko sisältää roa, elleivät tulot jää senkin alarajan ulkopuolel-
7442: voimassa olevaan veroasteikkoon verrattuna 2 le. Näin annettaisiin merkittävä piristysruiske
7443: prosentin suuruisen inflaatiotarkistuksen. Tä- kotimaiselle kulutuskysynnälle niiltä osin, kuin
7444: män on tarkoitus koskea kaikkia valtionveroa se koskee peruskulutustavaroita. Kestokulutus-
7445: maksavia läpi koko asteikon. Luonnollisesti ke- tavaroiden kysyntää tai kalliita tavaroita ei kaik-
7446: vennys merkitsisi tuntuvampaa hyötyä asteikon kein pienimmissä tuloluokissa olevat kansalaiset
7447: yläpäässä kuin pienituloisimmilla verovelvollisil- pystyisi edelleenkään ostamaan. Toimenpide pi-
7448: la. ristäisi kuitenkin useita eri tuotannonaloja ja pal-
7449: Verotuksen taso Suomessa on tällä hetkellä veluelinkeinoja ja tätä kautta vähentäisi työttö-
7450: maailmanennätystasolla. Koskaan eivät suoma- myyttä. Samalla korvattaisiin osa hallituksen
7451: laiset ole joutuneet maksamaan yhtä paljon ve- toimeenpanemista lapsiperheiden, työttömien ja
7452: roa kuin tällä hetkellä, lukuun ottamatta suuritu- eläkeläisten etuuksien heikennyksistä.
7453: loisimpia verovelvollisiaennen viimeksi toteutet- SMP:n esittämässä veroasteikossa kiristettäi-
7454: tuja verohelpotuksia. Hallituksen toimesta to- siin verotusta kaikkein suurituloisimpien koh-
7455: teutetut veronkorotukset ovat olleet kaikille yhtä dalla. Marginaaliveroprosentti nousisi suurin
7456: suuria prosentuaalisesti - painopistemuutoksia piirtein verouudistusta edeltäneeseen tasoon eli
7457: tai progression kiristyksiä ei ole tehty edes kaik- vajaaseen 80 prosenttiin. Vallitsevassa taloudelli-
7458: kein suurituloisimmillekaan. Tästä on seurannut sessa tilanteessa se on perusteltua; veroa on otet-
7459: pienituloisten ostovoiman romahtaminen, kun tava sieltä, missä on vielä veronmaksukykyä. Ve-
7460: siihen on vielä liittynyt useiden sosiaalisten roasteikon yläpäässä on tehty myös tiukentamis-
7461: etuuksien heikentäminen samoilta tuloluokilta. ta markkamäärien suhteen. Lopullisiksi vaiku-
7462: Koska yhteiskuntamme tärkein kuluttajaryhmä tuksiksi valtionveron kertymään esittämämme
7463: ajatellen työllistävää kotimarkkinatuotantoa veroasteikkomalli merkitsisi noin 1 300 miljoo-
7464: ovat kaikki tulonsa välttämättömään kulutuk- nan markan vähennystä. Tämä tulisi kattaa me-
7465: seen käyttävät pieni- ja keskituloiset, on heidän noja pienentämällä ja pääomatulojen verokohte-
7466: käteen jäävien tulojensa alentumisesta seurannut lua muuttamalla.
7467: vakava markkinahäiriö kotimarkkinoilla ja sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7468: seurausta on taas pitkälti korkea työttömyys. Se nioittaen,
7469: puolestaan ruokkii samaa epätervettä kulutuske-
7470: hitystä ja lisää edelleen työttömyyttä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7471: SMP:n mielestä verotusta tulisi lieventää tulo- lakiehdotuksen:
7472: verotuksen osalta pienituloisimpien kohdalla.
7473:
7474:
7475:
7476:
7477: 240150
7478: 2 1994 vp - LA 66
7479:
7480:
7481: Vuoden 1995 veroasteikkolaki
7482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7483:
7484: 1§ Verotettava Vero alarajan Vero alarajan
7485: ansiotulo kohdalla ylittävästä
7486: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 154) mk mk tulon osasta
7487: %
7488: 2§ 52 000- 61 000 500 7
7489: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: 61 000- 79 000 1130 17
7490: 79 000-110 000 4 190 21
7491: 110 000-160 000 10 700 27
7492: 160 000-200 000 24200 34
7493: 200 000-275 000 37 800 41
7494: 275 000- 68 550 47
7495:
7496: 3-6§
7497: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 154)
7498:
7499:
7500: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1994
7501:
7502: Lea Mäkipää Marita Jurva
7503: 1994 vp
7504:
7505: Lakialoite 67
7506:
7507:
7508:
7509:
7510: Louekoski: Ehdotus laiksi tuloverolain 96 §:n muuttamisesta
7511:
7512:
7513: Eduskunnalle
7514:
7515: Kansalaisten omatoimisen eläkesäästämisen ongelma on, että voimassa oleva lainsäädäntö ei
7516: tarpeellisuudesta anna yrittäjälle riittävästi mahdollisuuksia kor-
7517: jata eläketurvaansa.
7518: Väestön ikärakenne on Suomessa muuttu-
7519: massa kansantalouden kannalta aikaisempaa
7520: epäedullisemmaksi. Keskimääräinen elinikä pi- Lainsäädännön yksinkertaistaminen
7521: tenee, väestö vanhenee ja työelämään osallistu-
7522: van aktiiviväestön suhteellinen määrä passiivi- Vuoden 1993 alusta voimaan tulleessa tulo- ja
7523: väestöön verrattuna pienenee jatkuvasti. Väes- varallisuusverolaissa (1535/92) vapaaehtoisen
7524: tön vanhenemisesta kansantaloudelle nyt ja vas- eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoi-
7525: taisuudessa aiheutuvia ongelmia ovat etenkin suus on kytketty lakisääteisen eläketurvan ta-
7526: Suomessa pahentaneet poikkeuksellisen vaikea soon. Vaikka tämä lähtökohta sinänsä on oikea,
7527: taloudellinen lama ja siihen liittyvä ennätysmäi- lain käytännön soveltaminen on eläkkeen tason
7528: nen työttömyys. selvittämisessä ilmenneiden ongelmien johdosta
7529: Lisäksi kansalaisen työssäoloajasta muodos- osoittautunut vaikeaksi, kuntien ja valtion eläk-
7530: tuu muun muassa opiskelu- ja uudelleenkoulu- keiden osalta eräissä tapauksissa jopa ylivoimai-
7531: tusjaksojen, ammatinvaihdosten ja mahdollisten seksi.
7532: työttömyysjaksojen johdosta aikaisempaa epä- Asiaan kiinnitettiin huomiota myös tulovero-
7533: yhtenäisempi. Lakisääteinen vanhuudenturva- lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valtiova-
7534: järjestelmä ei aina riittävästi jousta yksilöllisten rainvaliokunta totesi mietinnössään (VaVM 74/
7535: tarpeiden mukaan. 1992 vp), että eläkevakuutusmaksun vähennyk-
7536: Vaikka myös tulevaisuudessa lakisääteinen sen saamiseksi tarvittavan todistuksen antami-
7537: järjestelmä tulee säilyttää kansalaisten vanhuu- seen, laskemiseen ja vastuukysymyksiin liittynee
7538: denturvan peruspilarina, muun muassa edellä huomattavia ongelmia. Valiokunta lisäksi kat-
7539: mainitut kehityspiirteet ovat johtaneet siihen, soi, että hallituksen on seurattava asiaa. Koke-
7540: että kansalaisten tulee voida kohtuullisessa mää- mukset lain voimassaoloajalta osoittavat, että
7541: rin myös omatoimisesti vapaaehtoisin henkilö- sen käytännön soveltaminen on ollut erittäin vai-
7542: vakuutuksin varautua esimerkiksi vanhuuteen keaa. Yksinkertaistamista ovat esittäneet paitsi
7543: liittyviin riskeihin. Lakisääteisen järjestelmän verohallinto myös verovalituksia käsittelevät
7544: ohella tapahtuvaa omatoimista varautumista tuomioistuimet. Myös eläkevakuutuksia hake-
7545: voidaan pitää perusteltuna myös siksi, että kan- vat kokevat järjestelmän aivan liian monimut-
7546: salaiset siirtävät kulutusmahdollisuuksia ajan- kaiseksi.
7547: jaksoon, jolloin heistä aiheutuu yhteiskunnalle Käytännön verotuksen helpottamiseksi sekä
7548: eniten kustannuksia. hallinnon että verovelvollisten kannalta lakiin
7549: Voimassa olevassa lainsäädännössä varataan- tulisi palauttaa sellainen prosentuaalinen vähen-
7550: kin kansalaisille mahdollisuus omatoimiseen elä- nysoikeus, jota käyttäen hyväksyttävää eläketa-
7551: kesäästämiseen. Voimassa oleva lainsäädäntö ai- soa ei ylitettäisi, kun otetaan huomioon keskiver-
7552: van oikein lähtee myös siitä, että vapaaehtoinen tokansalaisen eläketurvan täydennystarpeet.
7553: eläkevakuutus on lakisääteistä eläketurvaa täy- Voimassa olevan lain siirtymäsäännöksissä
7554: dentävä turvajärjestelmä. Ongelmaksi on kuiten- (TVL 143 §) oleva 10 prosentin vähennysoikeus
7555: kin osoittautunut lain mutkikkuus käytännössä, on tässä suhteessa veronsaajan kannalta tavan-
7556: jolloin lainsäädännön tavoitteet eivät pääse to- omaisessa tapauksessa turvallinen, vielä vuonna
7557: teutumaan ajatellulla tavalla. Toinen keskeinen 1992 vähennysoikeus oli 12 prosenttia ansiotu-
7558: 240150
7559: 2 1994 vp- LA 67
7560:
7561: losta. Tämän lisäksi laissa voisi olla tähän 10 alhaiseksi. Koska YEL-eläke perustuu koko yri-
7562: prosentin kaavamaiseen vähennysoikeuteen lii- tystoiminnan ajalta maksettuun keskimääräi-
7563: tetty suhteellisen alhainen markkamääräinen seen työtuloon, ei eläkkeen tasoa ole yritystoi-
7564: katto. Kohdassa ehdotetaan 15 000 markkaa. minnan viimeisinä vuosina mahdollista työtuloa
7565: Vanhuuseläkkeen vähimmäisikäraja olisi tässä- korottamalla olennaisesti nostaa. Tavallista on
7566: kin yhteydessä 58 vuotta. Ehdotettu kaavamai- lisäksi, että yrittäjät huomaavat ryhtyä paranta-
7567: nen vähennysoikeus voitaisiin ylittää, jos eläke- maan eläketurvaansa suhteellisen lähellä eläke-
7568: turvan tasosta esitetään voimassa olevan lain ikää, jolloin maksut voivat nousta merkittäviksi.
7569: mukainen selvitys. Lainmuutos yksinkertaistaisi Koska vähennysoikeudelle säädetty markka-
7570: verotusta arviolta 90 prosentilta verovelvollisia. määräinen raja etenkin yrittäjien kohdalla estää
7571: hyväksyttävän sosiaaliturvan hankkimisen ja
7572: koska toisaalta eläketurvan tasoa koskevat rajoi-
7573: Yrittäjien eläketurvan parantaminen tukset ja veronkiertoa sekä peiteltyä osingonja-
7574: koa koskevat verotuslain säännökset estävät so-
7575: Voimassa olevassa laissa vapaaehtoisen eläke- siaalipoliittisesti liiallisten etujen hankkimisen
7576: vakuutusmaksun vähennysoikeus on rajoitettu verotuksen avulla, on perusteltua, että TVL
7577: 50 000 markkaan. Tämä markkamääräinw ra- 96 §:n 4 momenttia tarkistetaan poistamalla tä-
7578: joitus antaa tavanomaisissa tapauksissa riittä- män momentin 2 kohdan soveltamisalaan kuulu-
7579: västi tilaa laissa kohtuulliseksi harkitun eläketa- vien vakuutettujen osalta 96 §:n 2 momentissa
7580: son saavuttamiselle. Näin ei kuitenkaan monissa eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeudelle
7581: tapauksissa ole yrittäjien kohdalla. säädetty markkamääräinen rajoitus.
7582: Keskimääräinen yrittäjäeläke on noin 3 000 Ehdotuksella korjattaisiin mainitut epäkoh-
7583: markkaa kuukaudessa. Eläkkeen alhaisuus joh- dat ilman, että muutoksella olisi merkittävää vai-
7584: tuu mm. järjestelmän nuoresta iästä. Täydet elä- kutusta veropohjaan.
7585: kevuodet saavuttaa vasta vuonna 2010 eläkeiän Edellä olevan perusteella ehdotan,
7586: täyttävä yrittäjä. Eläketasoon vaikuttaa myös,
7587: että varsinkin aloittavat yrittäjät helposti mitoit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7588: tavat eläkkeen perusteena olevan työtulon liian lakiehdotuksen:
7589:
7590:
7591:
7592:
7593: Laki
7594: tuloverolain 96 §:n muuttamisesta
7595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7596: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 96 §:n 4 momentti sekä
7597: lisätään 96 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5, 6 ja 7 momentti siirtyvät 6, 7 ja 8 momentiksi,
7598: seuraavasti:
7599: 96 § kanssa olisi enintään työntekijäin eläkelain 8 §:n
7600: Eläkevakuutusmaksuvähennys
7601: 2 momentissa tarkoitetusta markkamäärästä las-
7602: ketun eläkkeen suuruinen;
7603: 2) yrittäjäin eläkelain (468/69) tai maatalous-
7604: Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu on 2 yrittäjien eläkelain mukaan vakuutetun vapaa-
7605: momentissa säädetyllä tavalla vähennyskelpoi- ehtoiseen vakuutukseen perustuva eläke yhdessä
7606: nen siinäkin tapauksessa, että 2 momentin 2 koh- hänen muiden eläkkeidensä kanssa olisi enintään
7607: dan tai 3 momentin mukainen prosenttiraja ylit- pakolliseen eläketurvaan perustuvien eläkkeiden
7608: tyisi, tai, jäljempänä 2 kohdassa tarkoitetun va- ja jommankumman mainitun lain 11 §:n 1 mo-
7609: kuutetun kohdalla, 2 momentin mukainen vä- mentin mukaan lasketun enimmäislisäeläketur-
7610: hennysoikeuden enimmäismäärä ylittyisi, jos van suuruinen.
7611: 1) vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuva Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut
7612: eläke yhdessä vakuutetun muiden eläkkeiden ovat vähennyskelpoisia 10 prosenttiin saakka
7613: 1994 vp- LA 67 3
7614:
7615: verovelvollisen verovuoden puhtaasta ansiotu- väksi vaadittujen vakuutusmaksujen määrä on
7616: losta myös siinä tapauksessa, että selvitystä edel- enintään 15 000 markkaa.
7617: lä 2-4 momentissa säädettyjen edellytysten täyt-
7618: tymisestä ei ole esitetty, jos vakuutukseen perus-
7619: tuvaa eläkettä vakuutussopimuksen mukaan ale- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7620: taan vanhuuseläkkeenä maksaa aikaisintaan va- kuuta 199.
7621: kuutetun täytettyä 58 vuotta ja jos vähennettä-
7622:
7623:
7624: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
7625:
7626: Matti Louekoski
7627: 1
7628:
7629: 1
7630: 1994 vp
7631:
7632: Lakialoite 68
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Jurva ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 22 ja 23 §:n muutta-
7638: misesta
7639:
7640:
7641: Eduskunnalle
7642:
7643: Suomessa on Ahon hallituksen aikana muo- dollisuutta edes kuulua työttömyyskassoihin,
7644: dostunut lähes pysyvä, yli 500 000 työttömän sekä ehkä kaikkein ongelmallisimpana ne henki-
7645: joukko. Merkittävä määrä heistä on lisäksi pit- löt, joilla puolison kohtuullisetkin tulot estävät
7646: käaikaistyöttömiä, jopa useita vuosia työttömä- peruspäivärahan saannin.
7647: nä olleita. Myös nuorisotyöttömyys kaikista Kun työttömyys on pysynyt pitkään ennätys-
7648: työttömyyden lajeista tulevaisuuden kannalta korkeana eli yli 20 prosentissa, on tilanne heijas-
7649: vaarallisimpana on nousussa. Koulunsa päättä- tunut vakavasti myös valtiontalouteen. Yli
7650: vistä lähes puolet joutuu lyhyemmäksi tai pidem- 10 %:n kansalaisista joutuessa elämään perus-
7651: mäksi aikaa työttömyyskortistoon. Työvoimas- työttömyyspäivärahalla, on tämän joukon osto-
7652: ta on siis lähes joka neljäs henkilö tällä hetkellä voima lähes poistunut kotimarkkinoilta. Kun
7653: työttömänä. otetaan vielä huomioon, että vaikutus kertaan-
7654: Työttömyyden kohdatessa kansalaista hänen tuu työttömien perheiden kautta ja myös pienim-
7655: normaali elämänrytminsä muuttuu ja toimeentu- piä ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja
7656: lonsa hankaloituu. Toimeentulon ja mahdolli- saavat ovat taloudellisesti tiukoilla, on kansalais-
7657: simman normaalin elämän turvaamiseksi on lail- ten ostovoimasta muutamassa vuodessa poistu-
7658: la säädetty työttömälle työnhakijalle maksetta- nut jopa kolmannes. Tämä on vakavasti heijastu-
7659: vaksi työttömyyspäivärahaa,jota on tällähetkel- nut kotimarkkinateollisuuteen, kauppaan ja pal-
7660: lä kolmenlaista: peruspäivärahaa, samansuu- veluelinkeinoihin kysynnän supistumisena. Siitä
7661: ruista työmarkkinatukea sekä ansioon suhteutet- ovat puolestaan seuranneet lisääntyvät irtisano-
7662: tua päivärahaa .. Ansiosidonnaista päivärahaa miset ja työttömyyden jatkuva paisuminen.
7663: saavat ovat parhaassa asemassa, sillä heidän Kansalaisten ostovoima on siis ennätysmäisen
7664: työttömyyskorvauksensa taso on noin 60 pro- alhaalla suurtyöttömyyden takia. Omalta osal-
7665: senttia säännöllisestä palkasta. Tätä päivärahaa taan tilannetta pahentaa se, että peruspäivära-
7666: he saavat 500 päivän ajan, minkä jälkeen he "pu- han taso on ostovoimaitaan käytännössä jopa
7667: toavat" työttömyydenjatkuessa edelleen tavalli- laskenut 1980-luvun lopun tasosta. Yhteiskunta
7668: selle peruspäivärahalle, elleivät puolison tulot ruokkii siis itse lamaa ja työttömyyden lisäänty-
7669: muodosta sille estettä. Voidaankin todeta, että mistä säästäessään työttömyyskorvauksissa, kun
7670: työtön pystyy jatkamaan "normaalia elämään- se todellisuudessa aiheuttaa itselleen lisäkustan-
7671: sä" kohtuullisen hyvin kuuluessaan johonkin nuksia ja suurelle määrälle kansalaisia vaikeuk-
7672: työttömyyskassaan. Ehtona on vähintään sia. Tilannetta helpottaisi merkittävästi, jos työt-
7673: puolen vuoden mittainen kuuluminen kassaan tömyyspäivärahan peruspäivärahaan tehtäisiin
7674: ennen työttömäksi joutumista. Tasoa voidaan tasokorotus nykyisestä 116 markasta 160 mark-
7675: pitää tällä hetkellä riittävänä, jopa suurimpien kaan päivältä. Tämä turvaisi kaikille työttömille
7676: ansiosidonnaisten korvausten osalta ylisuurena- noin 3 500 markan suuruisen perustoimeentulo-
7677: kin. turvan, mikä parantaisi usean sadan tuhannen
7678: Vaikeimmassa taloudellisessa ahdingossa suomalaisen ostovoimaa merkittävästi. Lisään-
7679: ovat ilman muuta ne työttömät, jotka eivät ole tyneet työttömyysturvamenot palautuisivat ta-
7680: työssä ollessaan kuuluneet mihinkään työttö- kaisin yhteiskunnalle lisääntyvinä työpaikkoina
7681: myyskassaan saadakseen ansiosidonnaista kor- ja verotuloina kulutuskysynnän elpyessä, lyhyel-
7682: vausta, ansiosidonnaiselta päivärahalta 500 päi- lä aikavälillä alenevan työttömyyden tuomana
7683: vän täytyttyä pudonneet, koulusta suoraan työt- säästönä työttömyysturvamenoissa ja sosiaali-
7684: tömäksijoutuneet nuoret, joilla ei ole ollut mah- menoissa, sekä vilkastuneen investointitoimin-
7685: 240150
7686: 2 1994 vp - LA 68
7687:
7688: nan tuomana hyötynä. On lyhytnäköistä säästää noja lisäävä bruttovaikutus olisi vuositasolla
7689: markka työttömyysturvamenoissa ja aiheuttaa noin 2,5 miljardia markkaa. Nettovaikutuksen
7690: sillä säästöä suurempi lisäys muissa kuluissa. voidaan arvioida jäävän korkeintaan muuta-
7691: SMP:n eduskuntaryhmä esittääkin, että pe- maan sataan miljoonaan markkaan edellä ollei-
7692: ruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettai- den heijastusvaikutusten takia. Pitemmällä aika-
7693: siin 160 markkaan päivältä. Samassa yhteydessä välillä korotus saattaisi jopa vähentää valtion
7694: ehdotamme, että ansioon suhteutettujen päivä- kokonaiskustannuksia.
7695: rahojen tason nousun estämiseksi sidottaisiin nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7696: den laskennassa käytettävä peruspäivärahan
7697: taso nykyiseen 116 markkaan. Tällä tavoin voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7698: daan ohjata korotus pelkästään sinne, missä sitä lakiehdotuksen:
7699: kipeimmin kaivataan. Korotuksen valtion me-
7700:
7701:
7702: Laki
7703: työttömyysturvalain 22 ja 23 §:n muuttamisesta
7704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7705: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 22 §:n 1 momentti,
7706: sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1365/90), sekä
7707: lisätään 23 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1991, 28 päivänä
7708: kesäkuuta 1993 ja 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetuilla laeilla (1694/91, 565/93 ja 1537/93), uusi 5
7709: momentti seuraavasti:
7710:
7711: 22 § 23 §
7712: Peruspäivärahan suuruus Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus
7713: Peruspäivärahan täysi määrä on 160 markkaa
7714: päivältä. Laskettaessa henkilön ansioon suhteutetun
7715: päivärahan suuruutta käytetään täyden perus-
7716: päivärahan määränä edelleen 116 markkaa päi-
7717: vältä.
7718:
7719: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7720: kuuta 1995.
7721:
7722:
7723: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
7724:
7725: Marita Jurva LeaMäkipää
7726: 1994 rd
7727:
7728: Lagmotion 69
7729:
7730:
7731: Biaudet m.fl.: Förslag tili lagar om temporär ändring av 11 a §
7732: lagen om barndagvård och ändring av ikraftträdelsestadgan-
7733: det i lagen om temporär ändring av lagen om stöd för hemvård
7734: av barn samt tilllag om ändring av 31 § lagen om barndagvård
7735:
7736:
7737: Tili Riksdagen
7738:
7739: 1 motionen föreslås att utvidgningen av rätten ett ödesdigert misstag att inte kunna erbjuda ett
7740: tili kommunal dagvårdsplats verkställs enligt tillräckligt antal dagvårdsplatser. Den direkta
7741: planerna 1.8.1995, dvs. enligt 11 a § 1 mom.lagen beräknade kostnaden för det antal tilläggsplatser
7742: om barndagvård (36/73) sådant det lyder i lag av som lagändringen uppskattas medföra är ringa,
7743: den 5 april 1991 (630/91). Däremot uppskjuts varför även den nationalekonomiska nyttao med
7744: verkställigheten av utvidgningen av rätten tili största sannolikhet blir positiv.
7745: stöd för vård av barn i hemmet tili att gälla barn Utvidgningen av rätten tili hemvårdsstöd tili
7746: som inte fyllt fyra år. Detta betyder att i lagmo- att gälla barn som inte fyllt fyra år är däremot
7747: tionen föreslås samma ändring av ikraftträdelse- svår att genomföra i dagens ekonomiska situa-
7748: stadgandet som i lagen om temporär ändring av tion.
7749: 1agen om stöd för hemvård av barn och samma I lagmotionen föreslås också, att den tekniska
7750: ändring av 11 a § 2 mom. lagen om barndagvård ändringen av 31 § lagen om barndagvård verk-
7751: som regeringen föreslår i proposition nr 211. ställs såsom avses i regeringens proposition.
7752: Ett uppskjutande av utvidgningen av rätten Lagmotionen är avsedd att behandlas paral-
7753: tili kommunalt anordnad dagvårdsplats tili att lellt med och att godkännas i stället för regering-
7754: gälla alla barn under skolåldern skulie för många ens proposition nr 211, och skall samtidigt utgöra
7755: fami1jer leda tili fortsatta och nya problem. Ut- lagteknisk grund för verkställandet av budget-
7756: vecklingen mot större jämstälidhet melian könen motion nr 42.
7757: skulle bromsas. Pedagogiskt och socialt är det Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
7758: ytterst motiverat att just 3-6-åringarna har
7759: möjlighet att erhålla dagvård. Nu när sysselsätt- att Riksdagen skall godkänna följande
7760: ningsläget håller på att förbättras vore det också lagförslag:
7761:
7762:
7763:
7764: 1. Lag
7765: om temporär ändring av 11 a § lagen om barndagvård
7766:
7767: 1 enlighet med riksdagens beslut
7768: ändras temporärt 11 a § 2 mom. lagen den 19 januari 1973 om barndagvård (36/73), sådant det
7769: lyder i lag av den 21 augusti 1992 (798/92), som följer:
7770:
7771: 11 a §
7772: Denna lag träder i kraft den 1 augusti 1995 och
7773: Om föräldrarna tili elier andra vårdnadshava- gäller tili och 111ed den 31 juli 1997.
7774: re för ett barn som inte har fyllt tre år inte för Åtgärder so111 verkställigheten av lagen förut-
7775: ordnande av vården av barnet väljer en dagvårds- sätter får vidtas innan den träder i kraft.
7776: plats som kommunen anordnar enligt 1 1110111.,
7777: har de för ordnande av barnets vård på något
7778: annat sätt rätt att få stöd enligt lagen 0111 stöd för
7779: hemvård av barn (797/92).
7780:
7781:
7782: 240150
7783: 2 1994 rd - LM 69
7784:
7785: 2.
7786: Lag
7787: om ändring av ikraftträdelsestadgandet i lagen om temporär ändring av lagen om stöd fOr hemvård
7788: av barn
7789:
7790: I enlighet med riksdagens beslut
7791: ändras ikraftträdelsestadgandet i lagen den 11 december 1992 om temporär ändring av lagen om
7792: stöd för hemvård av barn (1287/92), som följer:
7793:
7794: (Såsom i regeringens proposition nr 211) Ikraftträdelsestadgande
7795: (Såsom i regeringens proposition nr 211)
7796:
7797:
7798:
7799:
7800: 3.
7801: Lag
7802: om ändring av 31 § lagen om barndagvård
7803:
7804: I enlighet med riksdagens beslut
7805: ändras 31 § lagen den 19 januari 1973 om barndagvård (36/73), sådant detta lagrum lyder i lag av
7806: den 5 april1991 (630/91), som följer:
7807:
7808: 31 § Ikraftträdelsestadgande
7809: (Såsom i regeringens proposition nr 211) (Såsom i regeringens proposition nr 211)
7810:
7811:
7812:
7813: Helsingforsden 11 oktober 1994
7814:
7815: Eva Biaudet Margareta Pietikäinen
7816: 1994 vp
7817:
7818: Lakialoite 69 Suomennos
7819:
7820: Biaudet ym.: Ehdotukset laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain
7821: 11 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja lasten kotihoidon tues-
7822: ta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voi-
7823: maantulosäännöksen muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta
7824: annetun lain 31 §:n muuttamisesta
7825:
7826:
7827: Eduskunnalle
7828:
7829: Aloitteessa ehdotetaan, että oikeutta kunnal- jollei päivähoitopaikkoja pystyttäisi tarjoamaan
7830: lisen päivähoitopaikan saamiseen laajennetaan riittävästi. Lainmuutoksen aiheuttamista lisäpai-
7831: suunnitelmien mukaisesti 1.8.1995 eli lasten päi- koista syntyvät välittömät kustannukset olisivat
7832: vähoidosta annetun lain (36/73) 11 a §:n 1 mo- arviolta vähäiset, minkä vuoksi myös kansanta-
7833: mentin mukaan, sellaisena kuin se on 5 päivänä loudellinen hyöty olisi mitä todennäköisimmin
7834: huhtikuuta 1991 annetussa laissa (630/91). Sen myönteinen.
7835: sijaan lasten kotihoidon tuen saaruisoikeuden Kotihoidon tuen saaruisoikeuden laajennus
7836: laajennusta alle nelivuotiaisiin lapsiin lykätään. alle nelivuotiaisiin lapsiin on sen sijaan vaikea
7837: Lakialaitteessa ehdotetaan siis samaa muutosta toteuttaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
7838: lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikai- Lakialaitteessa ehdotetaan myös, että lasten
7839: sesta muuttamisesta annetun lain voimaantulo- päivähoitolain 31 §:n tekninen muutos toteu-
7840: säännökseen ja lasten päivähoidosta annetun tetaan hallituksen esityksessä tarkoitetulla ta-
7841: lain 11 a §:n 2 momenttiin kuin hallitus ehdottaa valla.
7842: esityksessään n:o 211. Lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi rin-
7843: Kaikkien alle kouluikäisten lasten kunnallisen nakkaisaloitteena hallituksen esitykselle n:o 211
7844: päivähoitopaikan saaruisoikeuden laajennuksen ja hyväksyttäväksi sen asemesta. Samalla se on
7845: lykkääminen jatkaisi monien perheiden ongel- lakiteknisenä pohjana talousarvioaloitteen n:o
7846: miajaloisi uusia. Sukupuolten välinen tasa-arvo- 42 toteuttamiselle.
7847: kehitys hidastuisi. Pedagogisesti ja sosiaalisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7848: on erittäin perusteltua, että juuri 3-6-vuotiailla
7849: olisi mahdollisuus saada päivähoitoa. Nyt työl- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
7850: lisyystilanteen parantuessa olisi kohtalokasta, kiehdotukset:
7851:
7852:
7853: 1. Laki
7854: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta
7855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7856: muutetaan väliaikaisesti lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73)
7857: 11 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (798/92),
7858: seuraavasti:
7859: 11 a §
7860: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuu-
7861: Alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla tai ta 1995 ja on voimassa 31 päivään heinäkuuta
7862: muilla huoltajilla, jotka eivät lapsen hoidon jär- 1997.
7863: jestämiseksi valitse kunnan järjestämää 1 mo- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
7864: mentin mukaista päivähoitopaikkaa, on lapsen tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
7865: muulla tavalla tapahtuvan hoidonjärjestämisek- teisiin.
7866: si oikeus saada lasten kotihoidon tuesta annetun
7867: lain (797/92) mukaista tukea.
7868:
7869:
7870:
7871: 240150
7872: 2 1994 vp - LA 69
7873:
7874: 2.
7875: Laki
7876: lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
7877: säännöksen muuttamisesta
7878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7879: muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 11 päivänä joulu-
7880: kuuta 1992 annetun lain (1287/92) voimaantulosäännös seuraavasti:
7881:
7882: (Kuten hallituksen esityksessä 211) V oimaantulosäännös
7883: (Kuten hallituksen esityksessä 211)
7884:
7885:
7886:
7887:
7888: 3.
7889: Laki
7890: lasten päivähoidosta annetun lain 31 §:n muuttamisesta
7891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7892: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73) 31 §,sellaisena
7893: kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1991 annetussa laissa (630/91), seuraavasti:
7894: 31 § Voimaantulosäännös
7895: (Kuten hallituksen esityksessä 211) (Kuten hallituksen esityksessä 211)
7896:
7897:
7898: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
7899:
7900: Eva Biaudet Margareta Pietikäinen
7901: 1994 vp
7902:
7903: Lakialoite 70
7904:
7905:
7906: Ihamäki ym.: Ehdotus kuntalaiksi
7907:
7908: Eduskunnalle
7909:
7910: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7911:
7912: Aloite noudattaa pääosin hallituksen esitystä tajan toimenkuvasta kuin hallituksen esityksessä
7913: n:o 192 kuntalaiksi. Aloitteessa esitetään kunnil- on tehty.
7914: le laajempaa mahdollisuutta päättää kunnanjoh-
7915:
7916:
7917:
7918: PERUSTELUT
7919:
7920: Kuntalakiesitys on perusperiaatteeltaan väljä tulee voida toimia joko kunnanvaltuuston, -hal-
7921: puitelaki, joka määrittelee kuntien toiminnan ra- lituksen tai molempien johdossa. Myös toistai-
7922: jat. Lain henkeen kuuluu se, että kunnat saavat seksi tai sovituksi määräajaksi valittu kunnan-
7923: järjestää toimintansa parhaaksi katsomaliaan johtaja on voitava valita näiden elinten johtoon.
7924: tavalla lain antamissa puitteissa. Nyt säädettä- Kunnanjohtajan vaalin suorittaa kunnanval-
7925: vän lain tulee mahdollistaa kuntienlaaja itsehal- tuusto. Tällaisen poliittisen luottamushenkilö-
7926: linto ja oman hallintonsa organisointi omien tar- kunnanjohtajan valinnan kunnan johtoon mah-
7927: peidensa mukaan. Näitä periaatteita ei oteta riit- dollistava ns. pormestarimalli tulee sallia laissa.
7928: tävästi huomioon kunnanjohtajan toimenkuvaa Jos poliittisen kunnanjohtajan lisäksi tehtäviä
7929: määriteltäessä. halutaan jakaa ns. ammattijohtajalle, tulee sen
7930: Kunnanjohtajiksi valitaan nykyisin yhä olla kunnan itsensä ratkaistavissa. Myös nyky-
7931: useammin ns. ammattijohtajia. Kuitenkin myös muotoisen kunnanjohtajuuden malli tulee sisäl-
7932: kunnanjohtajan poliittista kokemusta ja näke- lyttää valintavaihtoehtoihin.
7933: mystä arvostetaan. Kunnan täytyy voida itse Lain tulee mahdollistaa joko nykymuotoinen
7934: määrätä, kumpaa ominaisuutta se haluaa pai- kunnanjohtajuus, ns. pormestarimalli, tai tehtä-
7935: nottaa johtajavalinnassaan. Jokaisessa kunnassa vien jakaminen luottamushenkilö- ja ammatti-
7936: tulee kuitenkin olla kunnanjohtaja, joka on pal- kunnanjohtajan välillä kunnan oman valinnan
7937: velussuhteessa kuntaan. Kunnanjohtajan asema mukaan.
7938: ja työtehtävät riippuvat kunnan valitsemasta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7939: johtamismallista.
7940: Jos poliittista roolia halutaan painottaa, tulee että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
7941: kunnanjohtaja voida valita aina valtuuston vaa- kiehdotuksen:
7942: likaudeksi kerrallaan. Tällöin kunnanjohtajan
7943:
7944:
7945: Kuntalaki
7946: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7947:
7948: 1-23 § nanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, talou-
7949: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192) denhoitoa sekä muuta toimintaa. Valtuusto va-
7950: l~tsee kunnanjohtajan toistaiseksi tai määräajak-
7951: 24 § Si.
7952:
7953: Kunnanjohtaja Jollei kunnanjohtajan vaalissa kukaan ole
7954: saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan
7955: Kunnassa on kunnanjohtaja, joka johtaa kun- uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä.
7956:
7957: 240150
7958: 2 1994 vp - LA 70
7959:
7960: Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituk- Tällaisen kunnanjohtajan vaali toimitetaan en-
7961: si. nen kunnanhallituksen vaalia ja hänen toimikau-
7962: Kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puheval- tensa jatkuu siihen saakka, kunnes uusi kunnan-
7963: taa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kun- johtaja on valittu. Myös toistaiseksi tai sovituksi
7964: nan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asia- määräajaksi valittu kunnanjohtaja voidaan vali-
7965: kirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksis- ta kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Tällöin
7966: tä muuta johdu. puheenjohtaja valitaan ennen muita kunnanhal-
7967: lituksen jäseniä.
7968: 24 a§ Kuntaan voidaan kunnanvaltuuston päätök-
7969: sellä valita samanaikaisesti sekä 24 §:n mukainen
7970: Kunnanjohtaja kunnanhallituksen ja/tai -valtuus-
7971: ton puheenjohtajana kunnanjohtaja että tässä pykälässä mainittu
7972: kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston tai näi-
7973: Kunnanvaltuusto voi halutessaan valita val- den molempien puheenjohtajana toimiva kun-
7974: tuuston toimikaudeksi kunnanjohtajan, joka toi- nanjohtaja.
7975: mii lisäksi kunnanhallituksen tai kunnanvaltuus-
7976: ton puheenjohtajana. Kunnanjohtaja voi toimia 25-105 §
7977: myös molemmissa tehtävissä samanaikaisesti. (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192)
7978:
7979: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994
7980:
7981: Timo Ihamäki Kirsti Ala-Harja Kalevi Lamminen
7982: 1994 vp
7983:
7984: Lakialoite 71
7985:
7986:
7987:
7988:
7989: Ala-Nissilä ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain 58 §:n muuttamisesta
7990:
7991:
7992:
7993: Eduskunnalle
7994:
7995: Lakialaitteessa ehdotetaan, että tuloverolakia senttia enemmän kuin lainan pääoma oli lainaa
7996: muutettaisiin siten, että velkojen korkojen vä- nostettaessa. Tällöin kurssitappion maksuun
7997: hentämistä koskevia säännöksiä sovellettaisiin käytettävästä tulosta joudutaan maksamaan ve-
7998: myös indeksi- ja kurssitappioihin. Lisäksi ehdo- roa. Kurssitappion vähennyskelvottomuus joh-
7999: tetaan, että muuttunutta säännöstä sovellettai- taa useiden kiinteistöyhtiöiden konkursseihin ja
8000: siin jo vuoden 1993 verotukseen. rahoittajille aiheutuu merkittäviä luottotappioi-
8001: Aina vuoden 1992loppuun saakka indeksi- ja ta.
8002: kurssitappiot olivat vähennyskelpoisia tulovero- Vuoden 1993 alusta voimaan tulleessa tulove-
8003: tuksessa samoin edellytyksin kuin korotkin. rolaissa ei säädetä kurssi- ja indeksitappioita ni-
8004: Vuoden 1993 alusta voimaan tullut uusi tulove- menomaisesti vähennyskelpoisiksi. Keskusvero-
8005: rolaki (30.12.1992/1535) ei mainitse erikseen lautakunta katsoi kurssi- ja indeksitappiot vä-
8006: kurssi- ja indeksi tappioita. Tältä osin uuden tulo- hennyskelpoisiksi antaessaan ennakkotiedon
8007: verolain soveltaminen kurssi- ja indeksitappioi- asiasta. Korkein hallinto-oikeus antoi kuitenkin
8008: hin on epäselvää. Vuoden 1993 alusta lukien päinvastaisen päätöksen vuosikirjaratkaisuna
8009: kurssi- ja indeksitappiot ovat vähennyskelpoisia (KHO 1994 T 3579), joka on tarkoitettu tulove-
8010: edelleen niin maatalouden (MVL 31.12.1992/ rolain soveltamisohjeeksi. Keskusverolautakun-
8011: 1541, 10 d §)kuin elinkeinotoiminnankin (EVL ta viittasi omassa vähennyskelpoisuutta puolta-
8012: 18 §:n 1 mom. 3 kohta) tuloista. Vähennyskelpoi- vassa päätöksessään siihen, että lain esitöissä ei
8013: suus evätään nykyisessä tilanteessa ainoastaan esitetty rajoituksia korkojen tai kurssi- ja indek-
8014: silloin, kun kurssi- ja indeksitappioita vähennet- sitappioiden vähennysoikeuteen. Korkeimman
8015: täisiin yksityishenkilön pääomatuloista tai yhtei- hallinto-oikeuden antama ratkaisu johtaa siihen,
8016: sön henkilökohtaisen tulolähteen tuloista. että vuoden 1993 aikana valuuttalainojen lyhen-
8017: Esimerkiksi kiinteistöyhtiöiden verotuksessa nyksiä maksaneet yhtiöt joutuvat maksamaan
8018: valuuttalainojen kurssitappiot saattavat olla veroa fiktiivisestä tulosta. Tämän vuoksi on tär-
8019: useita miljoonia markkoja. Käytännössä kurssi- keätä, että muutosta sovellettaisiin jo vuoden
8020: tappioiden vähennyskelvottomuus johtaa tilan- 1993 verotukseen.
8021: teeseen, jossa vuokratuloja saava kiinteistöyhtiö Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8022: maksaa verot vuokratulostaan. Kiinteistöyhtiö
8023: maksaa valuuttakurssimuutoksen vuoksi lainan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8024: sa erääntyessä lainan pääomaa noin 25-35 pro- kiehdotuksen:
8025:
8026:
8027:
8028:
8029: 240150
8030: 2 1994 vp - LA 71
8031:
8032: Laki
8033: tuloverolain 58 §:n muuttamisesta
8034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8035: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 58 §:ään, sellaisena kuin se on
8036: osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla (1502/93), uusi 7 momentti seuraavas-
8037: ti:
8038: 58§
8039: Tämä laki tulee voimaan paiVana kuuta
8040: Velkojen korkojen vähentämistä koskevia 1994. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
8041: säännöksiä sovelletaan myös indeksi- ja kurssi- vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.
8042: tappioihin.
8043:
8044:
8045:
8046: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994
8047:
8048: Olavi Ala-Nissilä Kauko Heikkinen
8049: Tellervo Renko Tuula Liunaiomaa
8050: 1994 vp
8051:
8052: Lakialoite 72
8053:
8054:
8055:
8056:
8057: Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muut-
8058: tamisesta
8059:
8060:
8061: Eduskunnalle
8062:
8063: Ylimääräistä rintamalisää alettiin maksaa kittävä määrä rintamamiehiä elää niukan eläk-
8064: SMP:n esityksestä 1980-luvun puolivälissä sellai- keen turvin, olisi nopein ja yksinkertaisin keino
8065: sille rintamalisän saajille, joille maksetaan kan- korjata tilannetta ja kohottaa yhteiskunnan heil-
8066: saneläkkeen lisäosaa. Tämän kytkennän avulla le osoittamaa arvonantoa nostaa ylimääräisen
8067: haluttiin saada ylimääräisestä rintamatisästä so- rintamalisän määrää.
8068: tiemme veteraaneille eläkemuoto, joka kohden- SMP:n eduskuntaryhmä on toiminut lisän ai-
8069: tuu kaikkein heikoimmassa taloudellisessa ase- kaansaamisesta lähtien koko ajan aktiivisesti sen
8070: massa oleville. Eläkkeen suuruudeksi on tehtyjen saamiseksi mahdollisimman korkealle tasolle.
8071: korotusten jälkeen vakiintunut 25 prosenttia Nyt voimassa oleva 25 prosentin taso kansan-
8072: henkilön saaman kansaneläkkeen lisäosan mää- eläkkeen lisäosasta oli kohtuullinenjonkin aikaa
8073: rästä. Tällä hetkellä sen täysi määrä on 412-511 niin saajilleen kuin yhteiskunnalle aiheutuvien
8074: markkaa kuukaudessa perhesuhteista ja asuin- kustannustenkin puolesta. Paine lisän nostami-
8075: kunnasta riippuen. Kokonaiskustannukset tästä seen on kuitenkin kasvanut ja toisaalta sen vaati-
8076: eläkemuodosta ovat vuositasolla 447 miljoonaa mat määrärahat supistuvat edellä olleiden syiden
8077: markkaa, ja vuonna 1995 ylimääräisen rintama- johdosta joka päivä. Tämän takia ei olisi valtion-
8078: lisän saajia on noin 124 000 henkeä, joten koro- taloudellisestikaan ylivoimaista nostaa ylimää-
8079: tuksen kustannukset vuonna 1995 olisivat noin räisen rintamalisän tasoa nykyisestä 25 prosen-
8080: 100 miljoonaa markkaa. tista talousarvioaloitteessamme esitettyyn 50
8081: Veteraanien määrä on nopeasti kiihtyvällä prosenttiin kansaneläkkeen lisäosan määrästä.
8082: vauhdilla alenemassa sotiin osallistuneiden mies- Lisäksi 20 markan lisän maksaminen on mieles-
8083: ten ikääntyessä ja ns. luonnollisen poistuman tämme lähes pilkantekoa ja siksi esitämme pie-
8084: kasvaessa vuosi vuodelta. Vuosittainen poistuma nimmäksi maksettavaksi lisän määräksi 50
8085: on merkittävä. Tämän takia, mikäli halutaan markkaa.
8086: antaa vielä elossa oleville sotiemme veteraaneille Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8087: tunnustusta aineellisessa muodossa, on se tehtä-
8088: vä pian, muutoin riittävät tähänkin saakka run- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8089: saimmin jaetut juhlapuheet. Kun kuitenkin mer- lakiehdotuksen:
8090:
8091:
8092: Laki
8093: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
8094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8095: muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119177) 9 a §:n 2 mo-
8096: mentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (551/93), seuraavasti:
8097: 9 a§ lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua elin-
8098: korkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa määrät-
8099: Ylimääräinen rintamalisä on 50 prosenttia täessä. Ulkomailta maksettavaa eläkettä tai sii-
8100: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- hen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta saavan yli-
8101: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen määräinen rintamalisä määräytyy sen suuruises-
8102: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainitut tu-
8103: 240150
8104: 2 1994 vp - LA 72
8105:
8106: lot otettaisiin huomioon lisäosaa määrättäessä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
8107: Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin kuuta 1995.
8108: aina vähintään 50 markan suuruisena.
8109:
8110:
8111:
8112: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
8113:
8114: Raimo Vistbacka Marita Jurva LeaMäkipää
8115: 1994vp
8116:
8117: Lakialoite 73
8118:
8119:
8120:
8121:
8122: Väistö: Ehdotus laiksi arvonlisäveron palautusten takaisinperin-
8123: nästä kunnilta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
8124:
8125:
8126: Eduskunnalle
8127:
8128:
8129: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8130:
8131: Arvonlisäverolain mukaan kunnilta takaisin Vuonna 1994 kunnille palautettavien arvonli-
8132: valtiolle perittävät määrät ovat jääneet selvästi säverojen määrät voivat vaihdella siirtymäkau-
8133: kunnille ja kuntayhtymille maksettuja arvonlisä- den ja vakiintumattomien toimintamuotojen
8134: veron palautuksia suuremmiksi. Tämän vuoksi johdosta. Näin ollen kiinteät 300 miljoonan mar-
8135: aloitteessa ehdotetaan, että vuonna 1994 ja tam- kan suuruiset kuukausierät eivät saisi voimassa
8136: mi-maaliskuussa 1995 vahvistetaan kunnilta olevassa laissa tarkoitetulla tavalla jäädä pysy-
8137: takaisin perittäväksi tarkoitetut maksuosuudet viksi. Tämän vuoksi ehdotetaan takaisin perittä-
8138: arviomääräisinä siten, että kunnilta takaisin pe- vä määrä tarkistettavaksi todellisten palautusten
8139: rittävien palautusten määränä pidetään yhteensä määrää vastaavaksi, kun vuoden 1994 palautuk-
8140: 300 miljoonaa markkaa kuukaudessa. sia koskevat tiedot ovat käytettävissä.
8141:
8142:
8143:
8144:
8145: ALOITTEEN PERUSTELUT
8146:
8147: Laki arvonlisäveron palautusten takaisinpe- Nyttemmin on osoittautunut, että arvonlisä-
8148: rinnästä kunnilta (79/94) on tullut voimaan ar- verolain mukaan kunnilta takaisin valtiolle perit-
8149: vonlisäverouudistuksen osana 1.6.1994. Kysei- tävät määrät ovat jääneet selvästi kunnille ja
8150: sen lain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä on kuntayhtymille maksettuja palautuksia suurem-
8151: oikeus saada verotonta toimintaa varten tehtyi- miksi. Tämän vuoksi lakialoitteessa ehdotetaan
8152: hin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot takai- arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä
8153: sin. Kunnalla on oikeus palautukseen samoin kunnilta annetun lain 10 §:n muuttamista siten,
8154: edellytyksin kuin sillä olisi ollut arvonlisäveron että vuonna 1994 ja tammi-maaliskuussa 1995
8155: vähennysoikeus, jos kysymyksessä olisi verolli- vahvistetaan kunnilta takaisin perittäväksi tar-
8156: nen toiminta. koitetut maksuosuudet arviomääräisinä siten,
8157: Kilpailun neutraalisuuteen liittyen kuntien on että kunnilta takaisin perittävien palautusten
8158: yhteisesti suoritettava valtiolle takaisin saaman- määränä pidetään yhteensä 300 miljoonaa mark-
8159: sa arvonlisäveron palautukset. Arvonlisävero- kaa kuukaudessa. Ehdotus merkitsee tässä vai-
8160: tukseen siirtymisestä kunnille aiheutuvan kus- heessa siirtymäsäännöksen 2 momentti huo-
8161: tannustason nousun kompensoimiseksi vuosina mioon otettuna noin 100 miljoonan markan kuu-
8162: 1994--1996 arvonlisäveron palautuksista peri- kausiHaista säästöä kunnille nykytilaan verrat-
8163: tään valtiolle takaisin kuitenkin vain 77,5 pro- tuna.
8164: senttia palautusten määrästä. Lakia säädettäessä Lisäksi ehdotetaan, että vuoden 1994 arvioi-
8165: käytettävissä olevien laskelmien perusteella vah- dut osuudet oikaistaan toteutuneen arvonlisäve-
8166: vistettiin lain voimaantulovuoden kuukausille ron palautusten määrän mukaisiksi huhtikuussa
8167: laskennallinen 425 miljoonan markan suuruinen 1995. Vuoden 1995 maksuosuudet ehdotetaan
8168: kunnilta takaisin perittävä määrä. vahvistettaviksi samassa yhteydessä vuoden
8169: 240150
8170: 2 1994 vp - LA 73
8171:
8172: 1994 arvonlisäveron palautusten kuukausikeski- tavalla takaisin perittävä määrä tarkistettavaksi
8173: arvon perusteella määräytyviksi. Edelleen ehdo- todellisten palautusten määrää vastaavaksi, kun
8174: tetaan, että maksuerien tarkistukset otetaan huo- vuoden 1994 palautuksia koskevat tiedot ovat
8175: mioon huhtikuun 1995 maksuerien yhteydessä. käytettävissä.
8176: Vuonna 1994 kunnille palautettavien arvonli- Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
8177: säverojen määrät voivat vaihdella siirtymäkau- mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskun-
8178: den ja vakiintumattomien toimintamuotojen ta on hyväksynyt sen.
8179: johdosta. Tämän vuoksi kiinteät 300 miljoonan Edellä olevan perusteella ehdotan,
8180: markan suuruiset kuukausierät eivät saisi voi-
8181: massa olevassa laissa tarkoitetuin tavoin jäädä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8182: pysyviksi. Näin ollen ehdotetaan edellä todetulla lakiehdotuksen:
8183:
8184:
8185: Laki
8186: arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
8187:
8188: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8189: muutetaan arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta 31 päivänä tammikuuta 1994
8190: annetun lain (79/94) 10 §:n 1 momentti seuraavasti:
8191:
8192: 10 § vonlisäveron palautusten kuukausikeskiarvon
8193: perusteella määräytyviksi. Maksuerien tarkis-
8194: Siirtymäsäännökset
8195: tukset otetaan huomioon huhtikuun 1995 mak-
8196: Vuonna 1994 ja tammi-maaliskuussa 1995 suerien yhteydessä.
8197: vahvistetaan 3 §:ssä tarkoitetut maksuosuudet
8198: arviolta siten, että kunnilta takaisin perittävien
8199: palautusten määränä pidetään yhteensä 300 mil- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8200: joonaa markkaa kuukaudessa. Vuoden 1994 ar- kuuta 199.
8201: vioidut osuudet oikaistaan toteutuneen arvonli- Ennen lain voimaantuloa kunnilta takaisin
8202: säveron palautusten määrän mukaisiksi huhti- perityt maksuosuudet oikaistaan lain voimaan-
8203: kuussa 1995. Vuoden 1995 maksuosuudet vah- tuloa seuraavan kuukauden maksuosuuksien
8204: vistetaan samassa yhteydessä vuoden 1994 ar- yhteydessä.
8205:
8206:
8207: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
8208:
8209: Matti Väistö
8210: 1994 vp
8211:
8212: Lakialoite 74
8213:
8214:
8215:
8216: Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n muuttami-
8217: sesta
8218:
8219: Eduskunnalle
8220:
8221: Sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan simpien kansalaisten ja perheiden toimeentuloa.
8222: 16-64-vuotiaalle henkilölle, joka sairauden Näiden väestöryhmien alhaisen tulotason joh-
8223: vuoksi on kykenemätön tekemään tavallista tai dosta voidaan perustellusti olettaa vähimmäis-
8224: siihen läheisesti verrattavaa työtä. Myös äitiys- ja päivärahan korotuksen kautta tulevan tulonsiir-
8225: isyysrahan määrä on osittain sidottu sairauspäi- ron ohjautuvan kokonaan jokapäiväiskulutuk-
8226: värahan määrään. Tällä hetkellä tämän päivära- seen ja sitä kautta valtaosaltaan hyödyntämään
8227: han vähimmäismäärä on 64,95 markkaa päiväs- kotimaista kotimarkkinatuotantoa ja edesautta-
8228: sä, mikä merkitsee noin 1 600 markan kuukausi- maan sen työllistämisedellytyksiä. Näin valtio
8229: ansiota. saa korotukseen sijoitetusta määrärahasta suu-
8230: Käytännössä sairausvakuutuksen vähim- ren osan takaisin välillisinä veroina ja alentunei-
8231: mäispäiväraha on jäänyt niin alhaiseksi, ettei sen na työttömyys- ja sosiaaliavustusmenoina. Esite-
8232: avulla ole mahdollista enää tulla toimeen. Tämä tyn lainmuutoksen kustannusvaikutus on vuosi-
8233: on omalta osaltaan ollut viime vuosina syventä- tasolla varsin kohtuullinen, sillä esimerkiksi vä-
8234: mässä vallinnutta kotimarkkinalamaa ja suur- himmäispäivärahojen osuus vuonna 1993 kaikis-
8235: työttömyyttä. Käytännössä pahiten kohtuutto- ta maksetuista sairauspäivärahoista oli 1,8% eli
8236: man alhainen sairausvakuutuksen vähimmäis- noin 48 miljoonaa markkaa.
8237: päiväraha on rasittanut kotiäitejä ja muita käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8238: tännössä ilman ansiotuloja olevia kansalaisia.
8239: Vähimmäispäivärahan korotus on yksi par- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8240: haimmista ja sosiaali poliittisesti oikeudenmukai- kiehdotuksen:
8241: simmista keinoista parantaa kaikkein pienituloi-
8242:
8243: Laki
8244: sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
8245: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8246: lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 16 §:ään, sellaisena kuin
8247: se on muutettuna 29 päivänä heinäkuuta 1985, 30 päivänäjoulukuuta 1991 ja 30 päivänäjoulukuuta
8248: 1992 annetuilla laeilla (1119/83, 1714/91 ja 1653/92), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti
8249: siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
8250: 16 §
8251: raha on tätä suurempi, maksetaan sitä mainitus-
8252: Huolimatta siitä, mitä edellä tämän lain 1 sa 1 momentissa säädetyn suuruisena.
8253: momentissa tai sen sisältöön vaikuttaneissa myö-
8254: hemmin säädetyissä laeissa on vähimmäispäivä-
8255: rahasta tai vakuutetun työtulojen perusteella Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8256: määräytyvän päivärahan määrästä säädetty, kuuta 1995.
8257: maksetaan vakuutetulle vähimmäispäivärahana Laissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuo-
8258: 100 markkaa. Mikäli 1 momentissa määritelty den 1994 indeksilukua ja niitä tarkistetaan vuo-
8259: vakuutetun työtulojen mukainen sairauspäivä- sittain.
8260:
8261: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1994
8262:
8263: LeaMäkipää Marita Jurva Raimo Vistbacka
8264:
8265: 240150
8266: j
8267: j
8268: j
8269: j
8270: j
8271: j
8272: j
8273: j
8274: j
8275: j
8276: j
8277: j
8278: j
8279: j
8280: j
8281: j
8282: j
8283: j
8284: j
8285: j
8286: j
8287: j
8288: j
8289: j
8290: 1994 vp
8291:
8292: Lakialoite 75
8293:
8294:
8295:
8296:
8297: Mattila ym.: Ehdotus laiksi tuloverolain 96 §:n muuttamisesta
8298:
8299:
8300: Eduskunnalle
8301:
8302:
8303: ALOfiTEENPÄÄASIALLINENSISÄLTÖ
8304:
8305: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleessa tulove- ongelma on, ettei lainsäädäntö anna yrittäjälle
8306: rolaissa (153 5/92) vapaaehtoisen eläkevakuutuk- riittävästi mahdollisuuksia korjata eläketur-
8307: sen maksujen vähennyskelpoisuus on kytketty vaansa. Ehdotuksella korjattaisiin mainitut epä-
8308: lakisääteisen eläketurvan tasoon. Voimassa ole- kohdat ilman, että muutoksella olisi merkittävää
8309: van lain ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut vaikutusta veropohjaan.
8310: sen mutkikkuus käytännössä. Toinen keskeinen
8311:
8312:
8313:
8314:
8315: ALOITTEEN PERUSTELUT
8316:
8317: Lainsäädännön yksinkertaistaminen nysoikeus, jota käyttäen hyväksyttävää eläketa-
8318: soa ei ylitettäisi, kun otetaan huomioon keskiver-
8319: Vuoden 1993 alusta voimaan tulleessa tulove- tokansalaisen eläketurvan täydennystarpeet.
8320: rolaissa (1535/92) vapaaehtoisen eläkevakuutuk- Voimassa olevan lain siirtymäsäännöksissä
8321: sen maksujen vähennyskelpoisuus on kytketty (TVL 143 §) oleva 10 prosentin vähennysoikeus
8322: lakisääteisen eläketurvan tasoon. Vaikka tämä on tässä suhteessa veronsaajan kannalta tavan-
8323: lähtökohta sinänsä on oikea, lain käytännön so- omaisessa tapauksessa turvallinen. Tämän lisäk-
8324: veltaminen on eläkkeen tason selvittämisessä ii- si laissa voisi olla tähän 10 prosentin kaavamai-
8325: menneiden ongelmien johdosta osoittautunut seen vähennysoikeuteen liitetty suhteellisen al-
8326: vaikeaksi, kuntien ja valtion eläkkeiden osalta hainen markkamääräinen katto,joksi tässä aloit-
8327: eräissä tapauksissa jopa ylivoimaiseksi. teessa ehdotetaan 15 000 markkaa. Ehdotettu
8328: Asiaan kiinnitettiin huomiota myös tulovero- kaavamainen vähennysoikeus voitaisiin ylittää,
8329: lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valtiova- jos eläketurvan tasosta esitetään voimassa ole-
8330: rainvaliokunta totesi mietinnössään (VaVM 74/ van lain mukainen selvitys. Lainmuutos yksin-
8331: 1992 vp), että eläkevakuutusmaksun vähennyk- kertaistaisi verotusta arviolta 90 prosentin osalta
8332: sen saamiseksi tarvittavan todistuksen antami- verovelvollisista.
8333: seen, laskemiseen ja vakuutuskysymyksiin liitty-
8334: nee huomattavia ongelmia. Valiokunta lisäksi
8335: katsoi, että sen käytännön soveltaminen on ollut Yrittäjien eläketurvan parantaminen
8336: erittäin vaikeaa. Yksinkertaistamista ovat esittä-
8337: neet paitsi verohallinto myös verovalituksia kä- Voimassa olevassa laissa vapaaehtoisen eläke-
8338: sittelevät tuomioistuimet. Myös eläkevakuutuk- vakuutusmaksun vähennysoikeus on rajoitettu
8339: sia hakevat kokevat järjestelmän aivan liian mo- 50 000 markkaan. Tämä markkamääräinen ra-
8340: nimutkaiseksi. joitus antaa tavanomaisissa tapauksissa riittä-
8341: Käytännön verotuksen helpottamiseksi sekä västi tilaa laissa kohtuulliseksi harkitun eläketa-
8342: hallinnon että verovelvollisten kannalta lakiin son saavuttamiselle. Näin ei kuitenkaan monissa
8343: tulisi palauttaa sellainen prosentuaalinen vähen- tapauksissa ole yrittäjien kohdalla laita.
8344: 240150
8345: 2 1994 vp - LA 75
8346:
8347: Keskimääräinen yrittäjäeläke on noin 3 000 Koska vähennysoikeudelle säädetty markka-
8348: markkaa kuukaudessa. Eläkkeen alhaisuus joh- määräinen raja etenkin yrittäjien kohdalla estää
8349: tuu muun muassa järjestelmän nuoresta iästä. hyväksyttävän sosiaaliturvan hankkimisen ja
8350: Täydet eläkevuodet saavuttaa vasta vuonna 2010 koska toisaalta eläketurvan tasoa koskevat rajoi-
8351: eläkeiän täyttävä yrittäjä. Eläketasoon vaikuttaa tukset ja veronkiertoa sekä peiteltyä osingonja-
8352: myös, että varsinkin aloittavat yrittäjät helposti koa koskevat verotuslain säännökset estävät so-
8353: mitoittavat eläkkeen perusteena olevan työtulon siaalipoliittisesti liiallisten etujen hankkimisen
8354: liian alhaiseksi. Koska YEL-eläke perustuu verotuksen avulla, on perusteltua, että TVL
8355: koko yritystoiminnan ajalta maksettuun keski- 96 §:n 4 momenttia tarkistetaan poistamalla tä-
8356: määräiseen työtuloon, ei eläkkeen tasoa ole yri- män momentin 2 kohdan soveltamisalaan kuulu-
8357: tystoiminnan viimeisinä vuosina mahdollista vien vakuutettujen osalta 96 §:n 2 momentissa
8358: työtuloa korottamalla olennaisesti nostaa. Ta- eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeudelle
8359: vallista on lisäksi, että yrittäjät huomaavat ryh- säädetty markkamääräinen rajoitus.
8360: tyä parantamaan eläketurvaansa suhteellisen lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8361: hellä eläkeikää, jolloin maksut voivat nousta
8362: merkittäviksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8363: lakiehdotuksen:
8364:
8365: Laki
8366: tuloverolain 96 §:n muuttamisesta
8367:
8368: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8369: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 96 §:n 4 momentti sekä
8370: lisätään 96 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetulla
8371: lailla (1502/93), uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5-7 momentti siirtyvät 6-8 momentiksi, seuraa-
8372: vasti:
8373:
8374: 96 § pakolliseen eläketurvaan perustuvien eläkkeiden
8375: Eläkevakuutusmaksu vähennys ja jommankumman mainitun lain 11 §:n 1 mo-
8376: mentin mukaan lasketun enimmäiseläketurvan
8377: suuruinen.
8378: Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu on 2 Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut
8379: momentissa säädetyllä tavalla vähennyskelpoi- ovat vähennyskelpoisia 10 prosenttiin saakka
8380: nen siinäkin tapauksessa, että 2 momentin 2 koh- verovelvollisen verovuoden puhtaasta ansiotu-
8381: dan tai 3 momentin mukainen prosenttiraja ylit- losta myös siinä tapauksessa, että selvitystä edel-
8382: tyisi tai, jäljempänä 2 kohdassa tarkoitetun va- lä 2-4 momentissa säädettyjen edellytysten täyt-
8383: kuutetun kohdalla, 2 momentin mukainen vä- tymisestä ei ole esitetty, jos vakuutukseen perus-
8384: hennysoikeuden enimmäismäärä ylittyisi, jos tuvaa eläkettä vakuutussopimuksen mukaan ale-
8385: 1) vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuva taan vanhuuseläkkeenä maksaa aikaisintaan va-
8386: eläke yhdessä vakuutetun muiden eläkkeiden kuutetun täytettyä 58 vuotta ja jos vähennettä-
8387: kanssa olisi enintään työntekijäin eläkelain 8 §:n väksi vaadittujen vakuutusmaksujen määrä on
8388: 2 momentissa tarkoitetusta markkamäärästä las- enintään 15 000 markkaa.
8389: ketun eläkkeen suuruinen;
8390: 2) yrittäjien eläkelain (468/69) tai maatalous-
8391: yrittäjien eläkelain mukaan vakuutetun vapaa-
8392: ehtoiseen vakuutukseen perustuva eläke yhdessä Tämä laki tulee voimaan päivänä
8393: hänen muiden eläkkeidensä kanssa olisi enintään kuuta 199.
8394:
8395:
8396: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
8397:
8398: Kalevi Mattila Ben Zyskowicz
8399: Boris Renlund Olavi Ala-Nissilä
8400: 1994vp
8401:
8402: Lakialoite 76
8403:
8404:
8405:
8406:
8407: Nikula ym.: Ehdotus laiksi valtion taloudellisen kehityksen turvaa-
8408: misesta vuosina 1995-2000
8409:
8410:
8411: Eduskunnalle
8412:
8413: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8414:
8415: Lakiehdotus on kansallinen sitoutuminen ta- oikeudenmukaisessa suhteessa kansalaisiin ja
8416: savallan presidentin työllisyysryhmän ehdotta- kansantalouden eri aloille. Toimien painoaluee-
8417: maan valtion menojen rajoittamiseen sekä tähän na ovat suhteellisesti parempiosaiset, ja vaikeim-
8418: liittyviin toimenpiteisiin. Nämä toteutetaan vuo- massa asemassa olevien perusturva taataan. Pää-
8419: sien 1995-2000 valtion talousarvioissa sekä tavoitteena on taloudellisen edistyksen sopeutta-
8420: budjettilaeissa. Lakiehdotus sisältää puitteet toi- minen kestävään kehitykseen, mikä merkitsee
8421: menpiteille, joilla voidaan saavuttaa 16 miljardin luonnonvarojen ja energian käytön vähenemistä.
8422: markan supistukset valtion menoissa. Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan
8423: Puitesäännöksillä osoitetaan säästökohteet vuoden 1995 alusta, ja sen voimassaolo jatkuisi
8424: sekä asetetaan yleiset tavoitteet säästötoimille si- vuoden 2000 loppuun. Sen avulla aikaansaatu
8425: ten, että niiden hyödyt ja rasitukset kohdistuvat taloudellinen suuntaus on tarkoitettu kestäväksi.
8426:
8427:
8428:
8429:
8430: ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
8431:
8432: Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari asetti pailukyvyn säilyttäminen, henkilöverotuksen ke-
8433: 20.6.1994 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä ventäminen sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttö-
8434: suositukset toimenpiteiksi ja toimintalinjoiksi myyden vähentäminen.
8435: työttömyyden tehokkaaksi vähentämiseksi. Kansallinen sitoutuminen edellyttää useiden
8436: Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin diplo- yhteiskunnallisten tahojen päätöksiä. Olennaista
8437: mi-insinööri Matti Pekkanen, ja se luovutti ra- ei ole, että nämä ovat samassa dokumentissa,
8438: porttinsa 30.9.1994. vaan että eri tahoilla tehtävät ratkaisut palvele-
8439: Työryhmä hahmotteli sellaisen kansallisen ta- vat yhteistä päämäärää. Keskeisessä asemassa
8440: lous-, sosiaali- ja työvoimapoliittisen toiminta- on eduskunnan ja siinä edustettuina olevien puo-
8441: linjan, jonka toteutuminen alentaisi työttömyy- lueiden päätökset ja aloitteellisuus kansallisen
8442: den vuoteen 2000 mennessä 200 OOO:een ja kään- sitoutumisen aikaansaamiseksi.
8443: täisi valtiontalouden alijäämän ja kansakunnan Eduskunnan päätöksenteon muodot ovat val-
8444: ulkomaisen velan selvään laskuun. Pekkasen tion talousarvio ja lainsäädäntö. Pekkasen työ-
8445: työryhmä totesi, että tehtävässä onnistuminen ryhmän esittämä kansallinen sitoutuminen on
8446: edellyttää eduskunnan, maan hallituksen, poliit- eduskunnan osalta tehtävä säätämällä laki, joka
8447: tisten puolueiden, keskeisten työmarkkina- sekä koskee valtion talousarvioiden laatimisperiaat-
8448: muiden etu- ja kansalaisjärjestöjen sitoutumista teita ja siihen liittyvien lakien valmistelua.
8449: tämän päämäärän saavuttamiseen ja siihen vaa- Lain tavoitteena oleva taloudellisen kehityk-
8450: dittavien ratkaisujen tekemiseen. sen turvaaminen perustuu kestävän kehityksen
8451: Päätösehdotuksissaan työryhmä esitti kansal- vaatimukselle. Se voidaan tiivistää periaattei-
8452: lista sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Näitä siin, joiden mukaan päätöksissä tulee ottaa
8453: ovat valtion menojen rajoittaminen, hyvän kil- huomioon niiden pitkäaikaisvaikutukset eikä
8454: 240150
8455: 2 1994 vp - LA 76
8456:
8457: luonnon kantokykyä ja ihmisen sietokykyä saa Valtion taloudellinen kehitys voidaan turvata
8458: ylittää. Näin varmistetaan kestävän kehityksen laadukkaana vain sopeuttamalla talous kestä-
8459: tavoite, ettei laskuja jätetä tuleville polville. vään kehitykseen. Tämä merkitsee ympäristön ja
8460: Säädettävä laki osoittaisi talousarvioille vero- energiankulutuksen säästämistä. Positiivisen ta-
8461: tusta ja lainanottoa koskevat puitteet sekä lain- louskehityksen on oltava ympäristön kuormi-
8462: valmistelun suuntaviivat. Varsinaiset täytän- tuksen ja energian käytön osalta alenevaa. Laissa
8463: töönpantavat ratkaisut eduskunta tekisi vuosit- asetettaisiinkin luonnonvarojen ja energian käy-
8464: tain talousarviokäsittelyssä ja päättäessään la- tön vuosittaiselle alenemiselle kahden prosent-
8465: kien sisällöstä. Valtion taloudellisen kehityksen tiyksikön vähimmäistavoitteet.
8466: turvaamista koskeva puitelaki antaisi kuitenkin Lakiehdotuksen eri säännöksissä asetetaan
8467: pohjan, jolle yksityiskohtaisemmat talousarvio- puitteet valtion lainanotolle niin, että se alenee
8468: päätökset ja lainsäädäntöratkaisut rakentuvat. enintään 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
8469: Valtiovallalla ei ole pitkäaikaisesti vaikuttavia Verotuksen painopistettä siirretään kulutuksen
8470: keinoja pakottaa yrityksiä ja järjestöjä kansalli- ja ympäristöverojen suuntaan. Sosiaaliturvan
8471: seen sitoutumiseen. Kansallisen sitoutumisen rahoituspohjaa uudistettaisiin. Työttömyystur-
8472: laaja-alaisuus turvattaisiin lakiehdotuksen mu- vaa kehitettäisiin työnteon kannattavuuden ensi-
8473: kaan siten, että vuosittain seurataan valtion ta- sijaisen periaatteen mukaisesti. Elinkeino- ja
8474: loudenpidon vaikutusten ohella palkkojen ja yritystukia karsittaisiin ja alennettaisiin.
8475: muiden tulojen sekä hintojen kehitystä. Työelämää joustavoitettaisiin ja ylitöiden
8476: Kokonaisuuden hallinta,. tapahtuisi puoles- määrää rajoitettaisiin. Muussa sosiaaliturvassa
8477: taan siten, että valtiovallan toimien ulkopuolis- siirryttäisiin perusturvaan ja yhden luukun peri-
8478: ten tulo- tai hintaratkaisujen osoittaessa irtaan- aatteeseen.
8479: tumista kansallisesta sitoutumisesta voidaan val- Koulutuksen taloudelliset edellytykset turvat-
8480: tion menojen ja veroratkaisujen sekä muiden ta- taisiin, koska ihmisten tiedot ja taidot ovat kan-
8481: loudellisen kehityksen turvaamista tarkoittavien sakunnan tulevaisuuden tärkein voimavara.
8482: toimien sisältöä nopeasti muuttaa uuden tilan- Lakiehdotuksen painotuksissa Pekkasen työ-
8483: teen aiheuttamien vaatimusten mukaisesti. ryhmän esityksiä on suunnattu kestävän kehityk-
8484: Toimenpiteiden valmistelussa turvattaisiin eri sen vaatimalla tavalla. Säännösehdotuksissa on
8485: osapuolten vaikutusvalta kolmikantaperiaatteen myös pyritty toteuttamaan työryhmän asettamat
8486: mukaisesti. Vastaavasti toimenpiteiden vaiku- eri toimenpiteiden yhteiskunnallisen oikeuden-
8487: tuksia senrattaisiin laaja-alaisen asiantuntija- mukaisuuden vaatimukset.
8488: työn avulla. Tarvittavat poikkeustoimet perus-
8489: tuisivat näihin selvityksiin.
8490:
8491:
8492:
8493: ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8494:
8495: 1. Yleistä tus on myös työmarkkinajärjestöillä. Vanhas-
8496: taan tällaisten ratkaisujen valmistelussa on pi-
8497: 1 §. Soveltamisala. Eduskunnan päätöksin detty huolta, että kaikki osapuolet myötävaikut-
8498: voidaan osoittaa taloudellisen kehityksen tur- tavat osaltaan yhteisten ratkaisujen syntymiseen
8499: vaamisen tavoitteet ja periaatteet valtiovallan ja toteuttamiseen. Tämä ns. kolmikantaperiaate
8500: osalta. Säännös kohdistuu valtion vuosien perustuu viime kädessä Kansainvälisen työjär-
8501: 1995-2000 talousarvioiden sekä niihin liittyvien jestön (ILO) sopimuksiin. Pykälän 3 momentissa
8502: ns. budjettilakien valmisteluun. Pekkasen työ- on säännös, jossa kolmikantamenettely varmis-
8503: ryhmän esitykset ulottuvat vuoteen 1999, mutta tetaan noudatettavaksi myös tämän lain mukai-
8504: lakiehdotuksen soveltamisalan piiriin on otettu sessa valmistelussa. Se vahvistaa kansallista si-
8505: vielä seuraava vuosi, jotta voidaan tarpeellisessa toutumista eduskunnan päätettävissä oleviin rat-
8506: määrin varmistaa taloudellisen kehityksenjatku- kaisuihin.
8507: minen suotuisanaja vuosikymmenen lopun aika- 2 §. Laadukas talouskehitys. Kansakunnat ja
8508: na vakiintuneena urallaan. koko maailma voivat selvitä vain sellaisella ta-
8509: Monet talousarvio- ja lainsäädäntöratkaisut loudellisella toimeliaisuudella, joka varaa tulevil-
8510: kohdistuvat työelämään, jossa merkittävä vaiku- le sukupolville elämän jatkumisen ja yhteiskun-
8511: 1994 vp - LA 76 3
8512:
8513: tiensa kehittämisen edellytykset. Suomi on mo- johtamassa siihen, että ympäristöä pilaavan tuo-
8514: nilla kannanotoillaan ja myös kansainvälisiin tannon sekä uusiutumattoman energian kulu-
8515: yleissopimuksiin liittymällä sitoutunut tähän tuksen verotus tulee nousemaan. Tämän ympä-
8516: kestävän kehityksen periaatteeseen. Pykälässä ristöverotuksen voidaan ennakoida kattavan
8517: säädetään tämä kehitysvaihtoehto myös Suomen vuosikymmenen kuluessa jopa noin kolmannek-
8518: valtion talouden suunnaksi. Luonnonvarojen ja senjulkisyhteisöjen verotuloista. Pykälässä sama
8519: energian käyttöä on siten alennettava kahdella suunta säädetään myös Suomen verojärjestel-
8520: prosenttiyksiköllä vuosittain. mälle.
8521: Viiden prosentin vuotuinen talouskasvu, jo- Nykyinen pääomaverokantamme 25 prosent-
8522: hon Pekkasen työryhmä tähtää, ei voi toteutua tia on asetettu, ennen kuin palkkatulojen vero-
8523: kestävällä tavalla muutoin kuin sen ankaran eh- tuksen nykyinen korkea taso oli lopullisesti tun-
8524: don alaisena, että ympäristön ja uusiutumatto- nettu. Pykälän 2 momentissa pääomaverokan-
8525: miin lähteisiin perustuvan energian kulutus nan katoksi asetetaan 28 prosenttia. Tämä on
8526: kääntyy alenevaksi. Pykälässä on tästä määrälli- perusteltua verotulojen vuoksi, mutta erityisesti
8527: set vähimmäistavoitteet Brundtlandin komission sen tähden, että progressiivinen tuloverotus ja
8528: ehdotusten mukaisina. Suomi on sitoutunut näi- nykyinen pääomaverokanta ovat niin kaukana
8529: hin tavoitteisiin, jotka ovat erittäin vaativat, toisistaan, että palkkatulojen sekä pääomatulo-
8530: mutta tämä tie on ainoa oikea. Tavoitteiden saa- jen verotuksen tason suhde on pahastijärkkynyt
8531: vuttaminen voi onnistua vain päättäväisillä sääs- tavalla, joka loukkaa syvästi verotuksen neutraa-
8532: tötoimilla sekä korkean taloudellisen ja teknisen lisuuden ja maksurasituksen oikeudenmukaisen
8533: tiedon ja taidon avulla. jakautumisen vaatimusta.
8534: Ydinenergian tuottaminen merkitsee ympä- Pekkasen työryhmä esitti, että säästötoimilla
8535: ristöongelmien sysää~istä - itse asiassa ydin- vuosituhannen loppuun mennessä saavutettava
8536: voimalaitosten lyhyen käyttöiän takia - tule- kymmenen miljardin markan budjettitaloudelli-
8537: vien sukupolvien kannettavaksi. Tämän vuoksi nen liikkumavara käytetään kokonaisuudessaan
8538: säännökseen on kirjattu ydinvoiman käytön li- henkilöverotuksen, erityisesti palkkaverotuksen
8539: säämisen kielto. keventämiseen. Tähän ehdotetaan ryhdyttäväksi
8540: Vuoden 1995 talousarviossa on ensi kerran jo lain voimassaolokauden alkupuolella niin, että
8541: liitteenä ympäristön tilan ja luonnonvarojen tar- tuloverotuksen tasoa vuosittain alennetaan vä-
8542: kastelu. Siihen nykyinen hallitus ei vielä ole si- hintään kahdella prosenttiyksiköllä. Tähän sisäl-
8543: toutunut, niin kuin pitäisi. Pykälän 2 momentin tyy myös tavoite saavuttaa korkein rajaveroaste
8544: mukaan talousarvioon on vastaisuudessa sisälly- 50 prosenttia.
8545: tettävä ympäristötase perusteluineen, minkä li- Tuloverotuksen helpottamiseksi tarvittava
8546: säksi tulevaisuuden vaihtoehtojen tarkastelu on liikkumavara saavutettaisiin osaksi talousarvion
8547: ulotettava sukupolven mittaiseksi. säästöillä ja budjettilaeilla. Osaksi tämä toteutui-
8548: 3 §. Säästötavoite. Valtion taloudellisen kehi- si verotuksen painopisteen siirtymisellä ympäris-
8549: tyksen turvaaminen vakaana ja valtionvelan töveroihin. Näitä koskeva valmistelu aloitetaan
8550: alentaminen eivät voi toteutua ilman säästöjä viivytyksettä. Vertailun vuoksi voidaan todeta,
8551: vuosittaisissa talousarvioissa. Pekkasen työryh- että Ruotsissa kannettiin budjettivuonna 1992/
8552: män laskelmien mukainen 16 miljardin markan 93 valtiolle ympäristöperusteisia veroja ja mak-
8553: säästötavoite asetetaan tässä pykälässä. suja noin 50 miljardin kruunun verran.
8554: 4 §. Valtion lainanotto. Säännöksessä on ase- 6 §. Sosiaaliturvan rahoitus. Rahoituspohjan
8555: tettu lainanotolle katto siten, että valtion velan muuttaminen ja irtautuminen palkkaperusteisis-
8556: kokonaismäärän tavoite on enintään 70 prosent- ta maksuista on tavoitteena vakiintunut, mutta
8557: tia bruttokansantuotteesta vuonna 1999. Erityi- toimeenpano on viivästynyt. Pykälän mukaan
8558: sesti tässä säännöksessä yhteys valtion vaikutus- tämä käynnistettäisiin asteittain jo vuodesta
8559: vallan ulottumattomissa oleviin tulo- ja hintarat- 1995.
8560: kaisuihin on tärkeä. Jos näissä kansallinen sitou- 7 §. Työttömyysturva. Nykyisenkaltainen
8561: tuminen ei onnistu, myöskään valtion velan ta- työttömyysturvajärjestelmämme on luotu 1980-
8562: voitetta ei ehkä saavuteta. Lakiehdotuksen 13 § luvulla silmällä pitäen silloista hyvää työllisyysti-
8563: antaa mahdollisuuden tällöin ryhtyä välttämät- lannetta ja monilla aloilla esiintynyttä työvoima-
8564: tämiksi todettuihin oikaisutoimiin. pulaa. Järjestelmä on ollut perusteltu myös suur-
8565: 5 §. Verotus. Kehitys Suomen kannalta kes- työttömyyden oloissa, mutta eräillä aloilla alka-
8566: keisissä vertailumaissa Länsi-Euroopassa on nut taloudellinen kasvu sekä työvoimantarve,
8567: 4 1994 vp - LA 76
8568:
8569: jonka ennakoidaan myös jatkuvan ja laajenevan, ken niin, että lyhentyneelle työajalle siirtyneen
8570: ovat osoittaneet järjestelmän jäykkyydestä ai- työntekijän puuttuvan työpanoksen voi korvata
8571: heutuvat vakavat haitat. uusi työntekijä. Yksittäiset käytännön kokeilut
8572: Työttömyysturvan uudistaminen on vaativa työpäivän jakamisesta kahteen kuuden tunnin
8573: tehtävä, jossa lakiehdotuksen 1 §:n mukainen jaksoon ovat tähän mennessä olleet rohkaisevia.
8574: kolmikantakäytännön noudattaminen on vält- Tätä kehitystä on edesautettava myös muutta-
8575: tämätön onnistumisen edellytys. Pykälässä malla virka- ja aukioloaikoja koskevia säännök-
8576: tälle uudistukselle osoitetaan suunta, joka siä.
8577: lähtee työnteon kannattavuuden periaatteesta. Sapattivapaajärjestelmästä on esimerkiksi
8578: Työn vastaanottamisen tulee aina olla talou- Tanskassa saatu hyviä kokemuksia. Tästä on
8579: dellisesti edullisempaa kuin työttömyysturvan myös eduskunnassa käsiteltävänä lakialoite (n:o
8580: varaan jääminen. Yksityiskohtaisten säädös- 12 ed. Gustafsson ym.). Pykälän 2 momentissa
8581: muutosten valmistelu tehdään valtion sekä säädettäisiin tämän järjestelmän puitteet. Vapaa-
8582: työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajien ta voisi työntekijä saada kymmenen vuoden työ-
8583: yhteistyönä. jakson aikana enintään yhden vuoden ajaksi.
8584: Työllistämistukia uudistetaan Pekkasen työ- Palkan sijasta suoritettaisiin työttömyysturvan
8585: ryhmässä osoitetulla tavalla. Työttömänä olevil- suuruinen korvaus. Sapattivapaa-termiä osu-
8586: le suoritettava tuki maksetaan kannustusperiaat- vampi ilmaisu on uusiutumisjakso. Sen enim-
8587: teella. Starttirahaa voidaan käyttää myös työ- mäispituus kymmenvuotiskautena olisi yksi vuo-
8588: osuuskuntien perustamiseen ja niiden toiminnan si. Työntekijän ei luonnollisestikaan olisi pakko
8589: aloittamiseen. Työharjoittelutuella työtä etsivä käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen, vaan hänelle
8590: voisi saada jalansijan työelämään. vain annettaisiin laissa tähän mahdollisuus.
8591: Työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen JO§. Ylityöt. Varsinaisen työajan ylittävien
8592: voi yksittäistapauksessa johtaa alentuneeseen työtuntien määrä työntekijäkohtaisesti on mo-
8593: tulotasoon. Tätä varten peruspäivärahaa on ko- nilla aloilla noussut erittäin suureksi. Yhtenä
8594: rotettava osana perusturvajärjestelmää. Korotus syynä on esitetty uusien työntekijöiden palkkaa-
8595: kytkettäisiin tuloverotuksen alennuksen mää- miseen sisältyvät laskennalliset taloudelliset ja
8596: rään. muut yrityskohtaiset syyt. Lakiehdotuksen mu-
8597: 8 §. Elinkeino- ja yritystuet. Myös yritysten kaiset sekä työehtosopimuspohjaiset muut työ-
8598: työllistämistukia uudistetaan saajia kannusta- elämän uudistuksetjohtavat siihen, että ylitöiden
8599: valla tavalla. Tukien määrä ja laatu on nykyisin työntekijäkohtainen enimmäismäärä vuodessa
8600: hyvin vaikeasti selvitettävissä, mikä on voinut voidaan alentaa työn terveellisyyden ja turvalli-
8601: aiheuttaa aiheetontakin arvostelua niitä ja niiden suuden kannalta perustellulle 200 tunnin enim-
8602: saajia kohtaan. Pykälän tavoite merkitsee tuki- mäistasolle.
8603: järjestelmän tekemistä läpinäkyväksi, mikä an- 11 §. Perusturva. Säännöksessä määriteltäi-
8604: taa mahdollisuuden myös yksittäistapauksessa siin perusturva, joka julkisessa keskustelussa on
8605: korottaa tukitasoa, jos saajayrityksen voidaan ollut hyvin tavoiteltu, mutta hahmoton kokonai-
8606: todeta pystyvän lisäämään työntekijöidensä suus. Sen sisältö jäisi tulevassa yksityiskohtaises-
8607: määrää tai parantavan tuotantonsa ympäristö- sa lainsäädännössä määriteltäväksi, mutta sään-
8608: vaikutuksia. nöksessä todettaisiin perusturvan keskeiset osat
8609: Maataloustukia uudistetaan ennakoiden - ottamatta kantaa siihen, puhutaanko kansa-
8610: EU :n järjestelmän muuttumista yhä enemmän laispalkasta tai jostain muusta. Markkamääräi-
8611: jäsenmaapainotteisemmaksi silmällä pitäen seu- nen taso jäisi jatkovalmistelussa täsmennettä-
8612: raavaa uusien jäsenvaltioiden mukaantuloa. väksi. Sen nousu jäisi riippumaan yleisestä val-
8613: Keskeinen ehto maataloustuille tulee olemaan tiontaloudellisesta kehityksestä muiden tulojen
8614: ympäristövelvoitteiden täyttäminen, mihin py- ja etuuksien tavoin. Pykälässä asetettu yhden
8615: kälän 2 momentin mukaan on varauduttava. luukun tavoite merkitsee, että perusturvaan si-
8616: Säännös ei sisällä kannanottoa Suomen ED-jäse- sältyviä etuuksia ei tarvitsisi hakea eri viranomai-
8617: nyydestä. silta.
8618: 9 §. Työaika. Mahdollisuutta noudattaa jous- 12 §. Koulutus ja tutkimus. Lakiehdotuksessa
8619: tavia työaikoja työpaikkakohtaisesti on viime asetetut talouden kehityksen tavoitteet ja puit-
8620: aikoina merkittävästi lisätty. Pykälässä ehdote- teet vaativat toteutuakseen tuotannollisen toi-
8621: taan jatkettavaksi tätä kehitystä. On tehtävä minnan, työelämän ja taloudellisen ajattelun
8622: mahdolliseksijakaa työaikaa työntekijöiden kes- sekä koko kulttuurisen pohjan uudistumista.
8623: 1994 vp - LA 76 5
8624:
8625: Tämä merkitsee, että myös koulutuksen ja tutki- teella työskentelevä tulopoliittinen selvitystoimi-
8626: muksen on voitava jatkuvasti kehittyä ja uudis- kunta.
8627: tua. Koulutus ja tutkimus sekä näihin perustuva 14 §. Asetuksenantovaltuutus. Säännös sisäl-
8628: sivistys ovat tärkein voimavara tulevaisuutta tää tavanomaisen valtuutuksen säätää lain täy-
8629: varten. täntöönpanon yksityiskohdista asetuksella. Tä-
8630: Tähän mennessä vain korkeakoululaitosta hän voitaisiin sisällyttää säännökset talousar-
8631: varten on säädetty taloudelliset kehittämistavoit- vion valmistelumenettelystä kolmikantaisesti sil-
8632: teet laissa (1052/86). Tämän lain 3 §:n mukaan tä osin kuin ne vaikuttavat työelämään. Myös
8633: korkeakoululaitokselle osoitettuja määrärahoja tarvittavia seurantaelimiä voitaisiin asettaa niin,
8634: korotetaan vuosina 1987-1996 vuosittain "vä- että turvataan näiden tiedonsaantioikeus. Pykä-
8635: hintään kustannustason nousua vastaavasti". lässä on myös viittaus 13 §:n mukaisten poik-
8636: Lakiehdotuksen 12 §:ssä kehittämistavoite ulote- keusasetusten antamiseen.
8637: taan koskemaan kaikkea koulutusta ja tutkimus- 15 §. Voimaantulo ja lain määräaikaisuus.
8638: ta koko kulumassa olevan vuosikymmenen lop- Laki olisi voimassa kuuden vuoden määräajan.
8639: pupuoliskon ajan. Tämä ei estä tarpeellisiksi havaittujen, kansallis-
8640: 13 §. Tuloratkaisujen ja hintakehityksen seu- ta sitoutumista edellyttävien muutosten säätä-
8641: ranta. Yleisperusteluissa mainituista syistä ehdo- mistä lakiin sen voimassaoloaikana. Jos talou-
8642: tetaan, että valtiontalouden turvaamistoimista dellinen kehitys osoittautuisi myönteisemmäksi
8643: voitaisiin tarvittaessa nopeasti ja joustavasti luo- kuin on ennakoitu, laki luonnollisesti voitaisiin
8644: pua, mikäli ilmenee, että palkka- tai hintakehi- kumota ennen sen voimassaoloajan loppumista.
8645: tyksessä - vuokrat hintoihin mukaan lukien- Pykälän 2 momentin mukaan lain täytäntöön-
8646: kansallinen sitoutuminen rakoilee ja uhkaa yh- panoon voitaisiin ryhtyä ennen sen voimaantu-
8647: teistä talouden tervehdyttämisen ja kansantalou- loa.
8648: den velkaantumisen alentamisen tavoitetta.
8649: Menettely olisi sellainen, että asetuksella sää- 2. Säätämisjärjestys
8650: dettäisiin, että tiettyä budjettilakia tai jotain sen
8651: säännöstä ei sovellettaisijoko kokonaan tai sää- Lakiehdotus osoittaa puitteet, joiden mukaan
8652: detyHtä osin. Vaikutukset suunnattaisiin niille valmistellaan erikseen eduskunnan päätettäviksi
8653: tahoille, joiden toimesta palkka- tai hintakehitys tulevat talousarviot ja lakiehdotukset Sen tar-
8654: on riistäytynyt. Näin voitaisiin kompensoida yk- koituksena on luoda pohja myös muilla tahoilla
8655: sittäiset yritykset saada palkkaratkaisuilla taikka kuin valtiovallan puolella tapahtuvalle kansalli-
8656: hintojen tai vuokrien korotuksin perusteetonta selle sitoutumiselle talouden tervehdyttämiseksi
8657: etua niistä ponnistuksista, joihin muu osa kansa- ja ulkomaisen velan alentamiseksi. Kun varsinai-
8658: kunnasta yltää. Tämä olisi myös ainoa varsinai- set täytäntöönpantavat ratkaisut päätettäisiin
8659: nen keino, jolla valtiovalta voi pyrkiä saamaan erikseen, lakiehdotus voidaan säätää puhelakien
8660: aikaan yhteistyötä ja ylläpitämään kansallisen tapaan tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
8661: sitoutumisen talouden tervehdyttämiseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8662: Pykälässä säädetyn keinon käyttämisessä ei
8663: tulisi empiä, kun siihen havaitaan perusteet. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
8664: Nämä puolestaan selvittäisi kolmikantaperiaat- kiehdotuksen:
8665:
8666: Laki
8667: valtion taloudellisen kehityksen turvaamisesta vuosina 1995-2000
8668:
8669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8670:
8671: 1§ Talousarvioon liittyvien lakiehdotusten ( bud-
8672: jettilait) valmistelussa noudatetaan, mitä tässä
8673: Soveltamisala
8674: laissa säädetään.
8675: Tässä laissa säädetään valtion talousarvioissa Budjettilakien valmistelussa noudatetaan li-
8676: vuosina 1995-2000 suoritettavien säästötoimien säksi kolmikantaista neuvottelumenettelyä Suo-
8677: periaatteista ja tavoitteista sekä verotuksen, lai- mea velvoittavien Kansainvälisen työjärjestön
8678: nanoton ja talousarvion muun katteen tasosta. sopimusten mukaisesti.
8679: 6 1994 vp - LA 76
8680:
8681: 2§ palkkaperusteisten maksujen sijasta valtion ve-
8682: Laadukas talouskehitys rotuloilla.
8683:
8684: Talous sopeutetaan kestävään kehitykseen 7§
8685: niin, että ympäristöä ja energian kulutusta sääs- Työttömyysturva
8686: tetään. Luonnonvarojen ja energian käyttöä
8687: alennetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköl- Työttömyysturvaa uudistetaan niin, että ta-
8688: lä. Ydinvoiman osuutta energian tuotannossa ei loudellisesti on turvatumpaa vastaanottaa työtä
8689: lisätä. kuin työttömyystukea (työnteon kannattavuuden
8690: Talousarviossa selvitetään talouden vaikutuk- periaate).
8691: set luonnonvaroihin ja ympäristöön sekä ener- Työttömänä oleville järjestetään työllistymis-
8692: giankulutukseen. Talousarvion vaikutusten ar- tukena starttirahaaja työharjoittelutukea,joiden
8693: viointiin sisällytetään tulevaisuuden vaihtoehto- määrä ja kesto ovat samat kuin työnantajille
8694: jen tarkastelu vähintään 30 vuoden aikavälillä. maksettavissa tuissa.
8695: Työttömyysturvan peruspäivärahaa korote-
8696: taan vuosittain samalla prosenttiyksiköllä, jolla
8697: 3§ tuloverotusta alennetaan.
8698: Säästötavoite
8699: Talousarvioiden ja budjettilakien yhteisvaiku- 8§
8700: tukselle valtion menojen vähentämiseen vuoden Elinkeino- ja yritysluet
8701: 2000 loppuun mennessä asetetaan 16 miljardin
8702: markan taso. Elinkeino- ja yritystukien tasoa alennetaan
8703: vuosittain vähintään viidellä prosenttiyksiköllä.
8704: 4§ Tukimuotoja karsitaan ja yhdistetään. Tuki voi-
8705: Valtion lainanotto daan myöntää korotettuna, jos tuen saaja osoit-
8706: taa, että tuella on työllistäviä tai ympäristön tilaa
8707: Valtion lainanoton kokonaismäärää alenne- parantavia vaikutuksia.
8708: taan vuosittain niin, että valtion velan määrä Yritysten työllistämistuet uudistetaan siten,
8709: vuonna 2000 on enintään 70 prosenttia brutto- että koulutus- ja työharjoittelutoimintaa sekä
8710: kansantuotteesta. oppisopimusten käyttöä lisätään ja tukityön
8711: osuutta pienennetään.
8712: 5§
8713: Verotus 9§
8714: Työaika
8715: Verorasitus tasoitetaan tulo- ja varallisuusve-
8716: rotuksen ja arvonlisäveron sekä ympäristöhait- Työaikaa koskevia säännöksiä muutetaan
8717: toja aiheuttavan tuotannon ja uusiutumattomiin niin, että laajennetaan mahdollisuuksia jakaa
8718: lähteisiin perustuvan energian kulutuksen vero- työtä työntekijöiden kesken.
8719: tuksen (ympäristöverot) kesken. Ympäristöve- Työntekijöille järjestetään tilaisuus käyttää
8720: rojen osuutta valtion kokonaisverotuloissa lisä- kerran kymmenessä vuodessa enintään vuoden
8721: tään vuosittain ottaen huomioon myös kehitys pituinen uusiutumisjakso jäämällä pois työstä,
8722: muissa valtioissa. jolloin hänen toimeentulonsa turvataan työttö-
8723: Pääomaverokanta on enintään 28 prosenttia. myysturvan tasoisella perustulolla.
8724: Tuloverotuksen tasoa alennetaan vuodesta Kaksivuorotyön käyttöönottoa helpotetaan
8725: 1996 lähtien vähintään kahdella prosenttiyksi- muuttamalla virka-aikaa ja muita liikkeiden au-
8726: köllä vuosittain. kioloaikaa koskevia säännöksiä.
8727:
8728: 6§
8729: Sosiaaliturvan rahoitus 10 §
8730: Ylityöt
8731: Sosiaaliturvan rahoitusta muutetaan siten,
8732: että muiden kuin ansiosidonnaisten etuuksien Ylitöiden enimmäismääräksi säädetään 200
8733: kustannukset asteittain siirretään katettaviksi tuntia vuodessa.
8734: 1994 vp - LA 76 7
8735:
8736: 11 § detään asetuksella siten, että budjettilaki tai jo-
8737: Perusturva kin sen säännös voidaan jättää määräajaksi so-
8738: veltamatta.
8739: Perusturva koostuu negatiivisesta tulovero- Poikkeuksista voidaan määrätä tai säätää
8740: tuksesta alimmissa tuloryhmissä sekä työttö- vain, jos tulopoliittisen selvitystoimikunnan sel-
8741: myysturvasta, toimeentulotuesta ja muista tuen vitykset osoittavat, että tuloratkaisuissa tai hin-
8742: saajakohtaisista etuuksista. Perusturvan saamis- takehityksessä on ylitetty 1 momentissa tarkoite-
8743: edellytykset ja myöntäminen sekä suoritukset tut puitteet.
8744: yhdenmukaistetaan ja etuuksien maksaminen
8745: keskitetään. 14 §
8746: Asetuksenantovaltuutus
8747: 12 §
8748: Koulutus ja tutkimus Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
8749: tämän lain täytäntöönpanosta.
8750: Koulutukseen ja tutkimukseen valtion tulo- ja Asetuksella voidaan säätää myös 13 §:ssä tar-
8751: menoarvioissa osoitettavia määrärahoja korote- koitetuista poikkeuksista.
8752: taan vuosittain vähintään talousarvion perustee-
8753: na olevaa talouskasvuarviota vastaavasti.
8754: 15 §
8755: 13§
8756: Voimaantulo ja lain määräaikaisuus
8757: Tuloratkaisujen ja hintakehityksen seuranta
8758: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8759: Tämän lain mukaisista säästöistä ja tulonsiir- kuuta 199 5 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta
8760: roista sekä veroratkaisuista voidaan poiketa, mi- 2000.
8761: käli palkkojen tai hintojen nousu ylittää kansan- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tar-
8762: talouden kehityksen mukaiset puitteet. Poik- vittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöön panemi-
8763: keuksista määrätään talousarviossa taikka sää- seksi.
8764:
8765:
8766: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1994
8767:
8768: Paavo Nikula Erkki Pulliainen Heidi Hautala
8769: Pekka Räty Ulla Anttila Tuija Maaret Pykäläinen
8770: Satu Hassi Eero Paloheimo Pekka Haavisto
8771: Hannele Luukkainen
8772: 1994vp
8773:
8774: Lakialoite 77
8775:
8776:
8777:
8778:
8779: Moilanen ym.: Ehdotus alkoholilaiksi
8780:
8781:
8782:
8783: Eduskunnalle
8784:
8785: Alkoholin käyttö aiheuttaa Suomessa merkit- toiminnassa. Yhdysvalloissa alkoholijuomapul-
8786: täviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia lossa tai myyntipakkauksessa - myös tuonti-
8787: haittoja. Alkoholihaittoja koskeva tutkimus tuotteissa- tulee olla maininta alkoholin vaa-
8788: osoittaa, että vuonna 1990 kokonaishaittakus- roista. Tällaiseen käytäntöön tulee siirtyä myös
8789: tannukset olivat yli 17 miljardia markkaa, kun Suomessa.
8790: mukaan lasketaan kuolemantapauksista johtu- Koska uusi alkoholilaki merkitsee siirtymistä
8791: vat menetykset. vapaampaan järjestelmään, mikä merkitsee pai-
8792: Alkoholisairaudet kuormittavat merkittävästi neita kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen
8793: terveydenhuoltoa. Vakavat, pitkäkestoisesta kasvuun, tällaisessa tilanteessa on erityistä huo-
8794: runsaasta alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat miota kiinnitettävä ehkäisevän toiminnan kehit-
8795: ovat lisääntymässä yhä enemmän. Vuosina tämiseen ja alkoholitutkimuksen voimavarojen
8796: 1982-92 alkoholisairauskuolemat kaksinker- turvaamiseen paitsi osana Alkon toimintaa myös
8797: taistuivat osana julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen
8798: Mainonta vaikuttaa kansalaisten alkoholin työtä.
8799: kulutukseen. Laajamittainen ykkösoluen mai- Aloite on rinnakkaislakialoite hallituksen esi-
8800: nonta on käytännössä ollut alkoholijuomien tykselle n:o 119.
8801: mainontaa, mitä voi pitää alkoholimainontakiel- Edellä olevan perusteella, ja jotta alkoholi-
8802: lon tietoisena kiertämisenä. haittojen ehkäisemismahdollisuuksia voitaisiin
8803: V seissa Euroopan maissa alkoholijuomina pi- lisätä ja alkoholijuomien kulutusta lisääviä vai-
8804: detään tuotteita, joiden alkoholipitoisuus ylittää kutuksia rajoittaa, ehdotamme kunnioittaen,
8805: 1,2 tilavuusprosenttia. Myös Suomen tulisi lain-
8806: säädännössään omaksua tällainen käytäntö. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8807: Alkoholijuomat ovat riskikulutushyödykkei- lakiehdotuksen:
8808: tä. Tätä on syytä painottaa valistus- ja tiedotus-
8809:
8810:
8811:
8812:
8813: Alkoholilaki
8814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8815:
8816: 1luku
8817: 1) alkoholipitoisella aineella sellaista ainetta
8818: Yleiset säännökset tai tuotetta, joka sisältää enemmän kuin 1,2 tila-
8819: 1ja 2 § vuusprosenttia etyylialkoholia;
8820: (Kuten hallituksen esityksessä 119) (2 kohta kuten hallituksen esityksessä 119);
8821: 3) alkoholittomalla juomalla nautittavaksi
8822: 3§ tarkoitettua juomaa, joka sisältää enintään 1,2
8823: tilavuusprosenttia etyylialkoholia; sekä
8824: Määritelmät (4 kohta kuten hallituksen esityksessä 119)
8825: Tässä laissa tarkoitetaan: (2-5 mom. kuten hallituksen esityksessä 119)
8826: 240150
8827: 2 1994 vp - LA 77
8828:
8829: 2luku 7 luku
8830: Alkoholijuomien ja väkiviinan valmistus Alkoholiyhtiö
8831:
8832: 4-7§ 36---39§
8833: (Kuten hallituksen esityksessä 119) (Kuten hallituksen esityksessä 119)
8834:
8835:
8836: 3luku 8luku
8837: Alkoholijuomien ja väkiviinan maahantuonti Ohjaus ja valvonta
8838: sekä maastavienti
8839: 40ja41§
8840: 8-11 § (Kuten hallituksen esityksessä 119)
8841: (Kuten hallituksen esityksessä 119)
8842:
8843: 42§
8844: 4luku Lääninhallituksen toimivalta
8845: Alkoholijuomien ja väkiviinan myynti ja muu (1 mom. kuten hallituksen esityksessä 119)
8846: luovuttaminen sekä välittäminen Lääninhallitus voi sopia, että sille kuuluvan
8847: alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
8848: 12-32 § koskevan valvonnan hoitaa kunta tai kuntayhty-
8849: (Kuten hallituksen esityksessä 119) mä korvausta vastaan.
8850:
8851:
8852: 43-50§
8853: 5luku (Kuten hallituksen esityksessä 119)
8854: Mainonta
8855:
8856: 33 § 91uku
8857: Mainontakielto Muutoksenhaku
8858: Alkoholijuomien mainonta on kiellettyä. Sa-
8859: moin on kiellettyä alkoholijuomaan liittyvä 51-53§
8860: muun tuotteen tai palvelun mainonta siten, että (Kuten hallituksen esityksessä 119)
8861: alkoholijuoma on tunnusmerkiltään tai muutoin
8862: mainonnasta välittyvän kokonaiskuvan kautta
8863: tunnistettavissa. Mitä edellä on sanottu mainon- 10 luku
8864: nasta, koskee myös muuta menekinedistämistoi-
8865: mintaa. Erinäiset säännökset
8866: (2-5 mom. kuten hallituksen esityksessä 119)
8867: 54§
8868: Alkoholihaittojen ja -vaurioiden ehkäiseminen
8869: 6luku
8870: Viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tehtä-
8871: Alkoholijuomien ja väkiviinan hallussapito ja vänä on harjoittaa, tukea ja edistää tiedotus-,
8872: kuljetus sekä verottamattomien alkoholijuomien valistus-, kasvatus- ja koulutustoimintaa alko-
8873: varastointi holihaittojen ehkäisemiseksi.
8874: Valtiovallan asiana on turvata 1 momentissa
8875: 34 ja 35 § tarkoitetulle toiminnalle asianmukaiset voima-
8876: (Kuten hallituksen esityksessä 119) varat.
8877: 1994 vp - LA 77 3
8878:
8879: Alkoholijuoman valmistajan tulee varustaa 11luku
8880: tuote tai sen pakkaus maininnalla siitä, että alko-
8881: holijuoman käyttö voi aiheuttaa haittoja. Voimaantulo
8882:
8883: 55-63 § 64 ja 65 §
8884: (Kuten 54-62 §hallituksen esityksessä 119) (Kuten 63 ja 64 §hallituksen esityksessä 119)
8885:
8886:
8887: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1994
8888:
8889: Eeva-Liisa Moilanen Matti Vanhanen Johannes Koskinen
8890: Ensio Laine Kirsti Ala-Harja Ismo Seivästö
8891: Pirkko Laakkonen Maija Rask Päivi Varpasuo
8892: Leea Hiltunen HåkanMalm
8893: 1994vp
8894:
8895: Lakialoite 78
8896:
8897:
8898:
8899:
8900: Puisto ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain muuttamisesta
8901:
8902:
8903:
8904: Eduskunnalle
8905: Niin sanottua vanhamuotoista opintolainaa sä varusmies- tai siviilipalvelustaan suorittavaa
8906: ottaneiden äitiyspäivä- ja vanhempainrahalla henkilöä.
8907: olevien, asevelvollisten ja työttömien korot mak- Suuri osa äitiyspäivärahalle siirtyvistä opiske-
8908: setaan valtion varoista vanhan opintotukilain lijoista on tulojensa pienuuden vuoksi oikeutettu
8909: (28/72) mukaisena korkoavustuksena. Opintotu- pienimpään mahdolliseen äitiyspäivärahaan
8910: kiuudistuksen myötä lainat muuttuivat markki- (73,80 mk/päivä elin. 1 800 mklkk). Äitiyspäivä-
8911: naehtoisiksi, jolloin niistä myös poistettiin kor- raha otetaan opintotukeen vaikuttavana muuna
8912: koavustus. Opintolaina on opiskeluaikana myös tulona huomioon ansiotulojen tapaan. Koska
8913: pakollista pääomittaa, eli korot maksetaan lisä- opintotuen myöntämisaika on rajallinen (55
8914: lainalla. Opintotuen ulkopuolella olevilla ei ole kuukautta), sitä ei kannata käyttää kuin aktiivi-
8915: tätä mahdollisuutta, vaan korot on maksettava sina opiskelukuukausina. Mikäli opiskelija ei ole
8916: välittömästi. opintotuen piirissä, ei hänen korkojaan voida
8917: Opintotukiuudistus on valtion taloudellisen pääomittaa, vaan opiskelijan täytyy maksaa ne
8918: tilanteen vuoksi pysähdyksissä ja opintolainoitus itse. Opintolainan korkojen maksaminen pelkäl-
8919: tulee tulevaisuudessa näyttelemään merkittävää lä minimipäivärahalla rasittaa kohtuuttomasti
8920: osaa opiskelijan toimeentulosta. Opintolainoi- juuri perheen perostaneen opiskelijan taloutta.
8921: tusta tulee täten kehittää turvallisemmaksi lisä- Korkoavustus koskee keskimäärin noin tu-
8922: rahoitusmuodoksi luomalla myös markkinaeh- hatta äitiys- tai vanhempainrahalla olevaa opin-
8923: toiseen opintolainaan korkoavustus. Korko- tovelallista vuosittain. Aitiyspäivärahaa ja van-
8924: avustus toimii myös valtion menoja ennalta eh- hempainrahaa saavilla opiskelijoilla ovat laina-
8925: käisevästi, koska se vähentää opiskelijan riskiä kertymien korot keskimäärin 1 300 mk vuodessa.
8926: joutua vaikeuksiin koron ma~~ussa ja pienentää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8927: siten valtion takausvastuita. Aitiys- ja vanhem-
8928: painrahalla olevien lisäksi vastaava ongelma että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8929: koskee nykymuotoisessa opintotukijärjestelmäs- lakiehdotuksen:
8930:
8931:
8932:
8933: Laki
8934: opintotukilain muuttamisesta
8935:
8936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8937: lisätään 21 päivänä tammikuuta 1994 annettuun opintotukilakiin (65/94) uusi 16 a §seuraavasti:
8938:
8939: 16 a §
8940: Tämän lain mukaisten opintolainojen erään- tai vanhempainrahaan, jota suoritetaan vähin-
8941: tyneet korot maksetaan kokonaan valtion va- tään 24 arkipäivältä. Jos koron erääntymiskuu-
8942: roista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, jos lai- kauden aikana sekä äiti että isä ovat olleet äitiys-
8943: nansaaja on: tai vanhempainrahaan oikeutettuja, maksetaan
8944: 1) koron erääntymiskuukauden aikana ollut valtion varoista vain äidin opintolainan eräänty-
8945: oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- neet korot, tai
8946: 240150
8947: 2 1994 vp - LA 78
8948:
8949: 2) ollut varusmiespalveluksessa tahi siviilipal- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8950: veluksessa koron erääntymiskuukauden aikana. kuuta 1994.
8951:
8952:
8953:
8954: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1994
8955:
8956: Virpa Puisto Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Ojala
8957: Anna-Liisa Kasurinen Ulpu Iivari Liisa Jaakonsaari
8958: Matti Louekoski Leena Luhtanen Tarja Halonen
8959: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila MatsNyby
8960: Matti Vähänäkki Jukka Gustafsson Jouko Skinnari
8961: Matti Luttinen Kari Rajamäki Aarno von Bell
8962: Jouni Backman Jussi Ranta Erja Lahikainen
8963: 1994 vp
8964:
8965: Lakialoite 79
8966:
8967:
8968:
8969:
8970: Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta
8971:
8972:
8973:
8974: Eduskunnalle
8975:
8976: Eläkeläiset ovat Suomessa tällä hetkellä koh- Ien todellinen yli 12 000 markkaa kuukaudessa
8977: tuuttoman eriarvoisessa asemassa keskenään. eläkettä, muuta etuutta tai muita tuloja saavien
8978: Henkilö, joka ei ole ollut ansiotyössä ennen elä- joukko on edellä mainittua suurempikin.
8979: keikään tuloaan, saa kuukaudessa eläkettä alim- SMP:n eduskuntaryhmän mielestä yhteiskun-
8980: millaan vain hieman yli 2 400 markkaa. Eläke nan vero- tai rahastoiduilla varoilla ei tule ylläpi-
8981: koostuu kansaneläkkeen pohjaosasta, jota mak- tää kenenkään kohtuuttomasti keskiarvoista pa-
8982: setaan kaikille muista tuloista riippumatta 437 rempaa elintasoa. Tämä tarkoittaa käytännössä
8983: markkaa kuukaudessa, sekä muiden tulojen ku- sitä, että eläkkeille tulee säätää markkamääräi-
8984: ten työeläkkeen määrän mukaan pienenevästä nen katto yhdessä muiden vakuutetulle makset-
8985: lisäosasta. Sen täysi määrä on yksinäisenä henki- tavien etuuksien ja verottajalle tietoon tulevien
8986: löllä ensimmäisessä kuntakalleusluokassa 2 042 tulojen kanssa. Mielestämme 12 000 markan kat-
8987: markkaa kuukaudessa. Pelkkää kansaneläkkeen to on riittävä, sillä se turvaa hyvin työelämässä
8988: pohja- ja lisäosaa saavia oli vuonna 1993 noin ansainneelle korkeapaikkaiselle henkilölle talou-
8989: 140 000 henkeä. Tähän ryhmään kuuluvat lähin- dellisesti huolettoman vanhuuden. Mikäli henki-
8990: nä pitkän ja raskaan päivätyön perheensä parissa löllä on runsaasti muita kuin eläke- tai muita
8991: tehneet kotiäidit, maataloudessa työskennelleet etuustuloja, tulee hänelle tällöin maksaa vain
8992: ja muut syystä tai toisesta palkatun työn ulko- kansaneläkkeen pohjaosa, joka kuuluu kaikille
8993: puolella olleet henkilöt. Heidän asemansa pelkän kansalaisille samansuuruisena. Työ-, virka- tai
8994: kansaneläkkeen varassa ei ole kadehdittava. muuta ansioeläkettä ei mielestämme tulisi muista
8995: Tämän lisäksi on merkittävä joukko vete- tulonlähteistä jo 12 000 markkaa kuukaudessa
8996: raaneja, jotka eivät ehtineet tulla ennen työelä- eli 144 000 markkaa vuodessa ansaitseville mak-
8997: män ulkopuolelle joutumistaan työeläkejärjes- saa. Katto olisi siis yhteiskunnan ja sen säätele-
8998: telmän piiriin. He saavat edellä mainitun eläk- mien eläkejärjestelmien osalta ehdoton.
8999: keen lisäksi vain rintamalisän ja ylimääräisen Ehdotettu uusi 3 500 markan kuukausittainen
9000: rintamalisän. Lisäksi suurijoukko pien- ja perhe- minimi- ja 12 000 markan enimmäiseläke tulisi
9001: viljelmillä työnsä tehneitä viljelijöitä saa kansan- maksamaan yhteiskunnalle arviolta 1,5 miljardia
9002: eläkkeensä lisäksi vain pienen maatalousyrittäjä- markkaa vuodessa. Uudistuksen myötä saatai-
9003: eläkkeen, jonka vähäinen määrä johtuu aiem- siin suomalainen eläkejärjestelmä tasapuolisem-
9004: masta pienestä vakuutusmaksusta ja tilan pienes- maksi, oikeudenmukaisemmaksi ja entistä so-
9005: tä tuotosta. Keskimääräinen MYEL-eläke oli siaalisemmaksi. Kun pienintä eläkettä saavien
9006: vuonna 1993 vain noin 800 markkaa. Tätäkin vanhusten eläke nousisi jopa tuhannella markal-
9007: olennaisesti pienempiä kuukausieläkkeitä mak- la kuukaudessa, he voisivat hankkia parempaa
9008: setaan runsaasti. ruokaa, kaikki tarpeelliset lääkkeet, vaatteita,
9009: Toisaalta Suomessa on merkittävä joukko peruspalveluja ja muita sellaisia jokapäiväiseen
9010: henkilöitä, jotka nauttivat huomattavaa eläket- elämään liittyviä hyödykkeitä tai asioita, joihin ei
9011: tä. Sellaisia eläkeläisiä, joiden kokonaiseläke on nykyisellä vähimmäiseläketasolla ole mahdolli-
9012: yli 10 000 markkaa kuukaudessa, on noin 60 000. suuksia. Tätä kautta suomalaisen yhteiskunnan
9013: Yli 12 000 markkaa kuukaudessa eläkettä saavia muuttuessa pehmeämmäksi, inhimillisemmäksi
9014: arvioidaan olevan noin 40 000. Tämän lisäksi ja tasavertaisemmaksi pystyttäisiin luomaan
9015: täytyy muistaa, että useilla jo korkeata eläkettä myös joukko uusia työpaikkoja vanhuspalve-
9016: saavilla on sen lisäksi vielä muita tuloja kuten luun sekä annettaisiin runsaasti eläkeläisväestöä
9017: osinko-, vuokra-, liike- ja myyntituloja. Näin ol- omaaville alueille piristysruiske. Toimenpide oli-
9018: 240150
9019: 2 1994 vp - LA 79
9020:
9021: si mitä parhainta elvytystä ja aluepolitiikkaa elä- 67 §:n mukaisessa perustuslain säätämisjärjes-
9022: kepolitiikan ohella. tyksessä.
9023: Koska esitetyssä kansaneläkelain muutokses- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9024: sa puututaan kansalaisten olemassa oleviin
9025: etuuksiin, jopa tietyissä tapauksissa perustur- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9026: vaan, tulee laki säätää valtiopäiväjärjestyksen lakiehdotuksen:
9027:
9028:
9029:
9030: Laki
9031: kansaneläkelain muuttamisesta
9032:
9033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
9034: tavalla,
9035: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelakiin (347/56) siitä 5 päivänä helmikuuta
9036: 1982 annetulla lailla (103/82) kumotun 30 c §:n tilalle uusi 30 c §seuraavasti:
9037:
9038: 30 c § matta siitä, mitä kustakin eläkkeestä tai etuudes-
9039: Mikäli eläkkeensaajan 24 ja 25 §:n mukainen ta on erikseen niiden maksamisesta eläkkeensaa-
9040: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdessä mui- jalle säädetty, niiden maksettavaa määrää siten,
9041: den niiden määrään vaikuttavien, tämän lain 3 a että eläkkeiden, etuuksien ja tulojen yhteenlas-
9042: ja 3 b luvuissa mainittujen, lakisääteisten eläke- kettu määrä ei ylitä mainittua 144 000 markkaa
9043: tai muiden etuuksien tai muiden tulo- ja varalli- vuodessa. Jos eläkkeensaajan muut kuin lakisää-
9044: suusveron piiriin kuuluvien tulojen jälkeen ei ole teiset eläkkeet ja etuudet ylittävät säädetyn
9045: vähintään 42 000 markkaa vuodessa, maksetaan 144 000 markkaa vuodessa, maksetaan hänelle
9046: hänelle kansaneläkkeen lisäosa korotettuna niin, eläkettä vain tämän lain 24 §:ssä säädetyn kan-
9047: että eläkkeiden, etuuksien ja tulojen yhteenlas- saneläkkeen pohjaosan määrä.
9048: kettu määrä vuodessa on 42 000 markkaa.
9049: Eläkkeensaajan edellä 1 momentissa mainit-
9050: tujen eläkkeiden, etuuksien ja tulojen ylittäessä Tämä laki tulee voimaan päivänä
9051: 144 000 markkaa vuodessa vähennetään, huoli- kuuta 1995.
9052:
9053:
9054: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1994
9055:
9056: LeaMäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva
9057: 1994vp
9058:
9059: Lakialoite 80
9060:
9061:
9062:
9063:
9064: Luukkainen ym.: Ehdotus laiksi eräistä ajoneuvoista suoritettavasta
9065: ajoneuvoverosta annetun lain kumoamisesta
9066:
9067:
9068: Eduskunnalle
9069:
9070: Auton käyttömaksua on peritty kesäkuun nalta on perustellumpaa verottaa käytöstä, ei
9071: 1994 alusta. Vero kannetaan veromerkkeinä, jot- omistuksesta. Autoilua tulee ohjata polttoaine-
9072: ka on liimattava auton tuulilasiin. Verolla on verotuksella eikä omistamista verottamalla.
9073: tarkoitus korvata autoveron alentamisesta ai- Lisäksi auton käyttömaksu on kohtuuton lii-
9074: heutunut verotuoton pieneneminen. Tämän eri- kuntavammaisille ihmisille, joille auto on ainut
9075: koismaksun periminen on hankalaa ja kallista. mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen. Auton
9076: Hallintokulut syövät tiettävästi ainakin 35 mil- käyttömaksun vaikutus yhdessä tuloverotuksen
9077: joonaa markkaa veron tuotosta. Käyttömaksus- kiristymisen, erilaisten leikkauksienja uusien ve-
9078: ta kertyvä tuotto on hallituksen esityksessä n:o rojen sekä suurempien sosiaali- ja terveyspalvelu-
9079: 160 arvioitu 860 miljoonaksi markaksi. Sama jen asiakasmaksujen kanssa tuo liikuntavammai-
9080: fiskaalinen vaikutus saataisiinjoko korottamalla sille kohtuuttoman lisärasituksen.
9081: moottoribensiinin polttoaineveroa 25 p/1 tai ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9082: rottamalla sekä moottoribensiinin että dieselöl-
9083: jyn veroja 15 p/1. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9084: Auton käyttömaksu ei ole maksua auton käy- lakiehdotuksen:
9085: töstä, vaan sen omistamisesta. Ympäristön kan-
9086:
9087:
9088:
9089: Laki
9090: eräistä ajoneovoista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain kumoamisesta
9091: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9092: 1§ 2§
9093: Tällä lailla kumotaan eräistä ajoneuvoista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9094: suoritettavasta ajoneuvoverosta 18 päivänä hel- kuuta 1995.
9095: mikuuta 1994 annettu laki (135/94).
9096:
9097:
9098: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
9099:
9100: Hannele Luukkainen Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila
9101:
9102:
9103:
9104:
9105: 240150
9106: 1994 vp
9107:
9108: Lakialoite 81
9109:
9110:
9111:
9112:
9113: Backman ym.: Ehdotus laiksi eräistä ajoneuvoista suoritettavasta
9114: ajoneuvoverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
9115:
9116:
9117: Eduskunnalle
9118:
9119: Laissa eräistä ajoneuvoista suoritettavasta tustaautosta tuleemaksaako. vuoden veromerk-
9120: ajoneuvoverosta (135/94) säädetään ajoneuvove- ki ja lunastaa vastaava merkki välittömästi teo-
9121: ro suoritettavaksi liikenteeseen käytettävästä riassa jo seuraavana päivänä.
9122: henkilö- ja pakettiautosta sekä erikoisautosta, Tämä lain joustamattomuus on aiheuttanut
9123: jonka suurin sallittu kokonaispaino on enintään sen, että uusien henkilö- ja pakettiautojen kaup-
9124: 3 500 kilogrammaa. Veron suuruus oli alun perin pa tyrehtyy lähes kokonaisuudessaan viimeis-
9125: ennen 1.1.1994 ensimmäistä kertaa rekisteriin tään marras-joulukuun aikana. Tammikuun
9126: merkittyjen ajoneuvojen osalta 300 markkaa ja alussa nähdään taas vastaavasti olennainen
9127: ko. päivämäärän jälkeen rekisteröityjen ajoneu- uusien autojen kaupan kasvu. Kyseinen ilmiö on
9128: vojen osalta 500 markkaa. Pääsääntöisesti ajo- tietysti hyvin hankala autokaupan kannalta sekä
9129: neuvon omistaja on velvollinen suorittamaan työllistämis- että varastointikysymyksenä, mutta
9130: ajoneuvoveron. Jos joku muu kuin auton omista- se myös ruuhkauttaa rekisteriviranomaisten töi-
9131: ja on merkitty rekisteriin auton haltijaksi, on tä aina alkuvuoteen.
9132: haltija velvollinen suorittamaan ajoneuvoveron. Tämänjohdosta ajoneuvoveron verokausi tu-
9133: Lain 4 §:ssä on ajoneuvovero velvoitettu suori- lisikin säätää riippuvaiseksi auton hankinta-
9134: tettavaksi verokaudelta, jona on kalenterivuosi. ajankohdasta. Verokauden tulisi olla juokseva
9135: Veron maksu tapahtuu lunastamalla auton tuuli- 12 kuukautta auton hankinnasta lukien. Vero-
9136: lasiin kiinnitettävä veromerkki. kausi pysyisi samana auton mahdollisesta omis-
9137: Kyseinen vuotuinen ajoneuvovero tuli käyt- tajanvaihdoksesta huolimatta. Verokausi voitai-
9138: töön kesäkuun alusta 1994, jolloin ensimmäisek- siin merkitä lunastettavaan veromerkkiin juok-
9139: si verokaudeksi muodostui jäljellä oleva osuus sevana kuukauden numerona samaan tapaan
9140: kalenterivuodesta 1994. Hallitus on antanut vuo- kuin Ruotsissa on menetelty katsastusajankoh-
9141: den 1995 valtion talousarvioon liittyen esitykset dan osalta tai merkitsemällä merkin hankinta-
9142: ajoneuvoverolain muuttamisesta, jolla veron ajankohta merkin kuoreen, johon jo nyt merki-
9143: suuruutta nostetaan uusien autojen osalta 700 tään myyjän toimesta ajoneuvon rekisterinume-
9144: markkaan ja ennen 1.1.1993 rekisteriin merkitty- ro.
9145: jen autojen osalta 500 markkaan. Kyseinen vero- Mikäli vuotuisesta ajoneuvoverosta muodos-
9146: muoto näyttää olevan muodostumassa toisin sa- tuu pysyvä osa liikenteen verotusta maassamme,
9147: noen pidempiaikaiseksi. tulee sen perintätapaa kehittää luopumalla ns.
9148: Verokauden sitomisesta kalenterivuoteen on verotarroista siirtymällä esimerkiksi verolippu-
9149: muodostumassa huomattavia ongelmia uusien kantoon.
9150: henkilö- ja pakettiautojen kaupalle. Kun vero- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9151: merkki tulee lunastaa jokaista kalenterivuotta
9152: kohden täysin riippumatta siitä, kuinka paljon että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9153: autoa käytetään liikenteeseen hankintavuotena. lakiehdotuksen:
9154: Näin ollenjoulukuun viimeisenä päivänä hanki-
9155:
9156:
9157:
9158:
9159: 240150
9160: 2 1994 vp - LA 81
9161:
9162:
9163: Laki
9164: eräistä ajoneovoista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
9165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9166: muutetaan eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta 18 päivänä helmikuuta 1994
9167: annetun lain (135/94) 4 §seuraavasti:
9168: 4§ ta, jonka aikana ajoneuvo on rekisteriin merkit-
9169: Verokausi
9170: ty.
9171:
9172: Ajoneuvovero suoritetaan vero kaudelta, jona Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9173: on kalenterivuosi. Ensimmäistä kertaa 1.1.1995 kuuta 1995.
9174: jälkeen rekisteriin merkittävien ajoneuvojen Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
9175: osalta verokautena on kuitenkin 12 kuukauden töönpanosta annetaan asetuksella.
9176: jakso laskettuna sen kalenterikuukauden lopus-
9177:
9178: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1994
9179:
9180: Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen
9181: Pentti Lahti-Nuuttila Hannele Luukkainen
9182: 1994 vp
9183:
9184: Lakialoite 82
9185:
9186:
9187:
9188:
9189: Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi tupakkaverosta
9190:
9191:
9192: Eduskunnalle
9193:
9194: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9195:
9196: Lakialoite on rinnakkainen hallituksen esityk- Edelleen ehdotamme tupakkaverolakiin lisät-
9197: selle n:o 237. Sen tarkoituksena on tupakkaveron täväksi nuuskan ja purotupakan sekä ryhmän
9198: tavoitteiden selkeä määrittäminen ja toteutumi- muut tupakkatuotteet. Nämä luokat puuttuvat
9199: nen. Aloitteessa korostetaan tupakkaveron mer- kokonaan hallituksen esityksestä, eikä ole selkei-
9200: kitystä haittaverona, jonka perusteella tupakka- tä fiskaalisia tai kansanterveydellisiä syitä jättää
9201: verona tulisi primaarisesti kattaa tupakkatuot- verottamatta mitään tupakkatuotteita.
9202: teiden käytöstä aiheutuvat kulut sekä samalla Tupakkaveron voimaantulo on verotustekni-
9203: vähentää kulutusta. sesti samanlainen kaikille tupakkatuotteille, jo-
9204: Koska tupakkatuotteiden vaikutuksessa ter- ten ei ole olemassa perusteita määritellä erilaisia
9205: veyteen ei ole olennaisia eroja, tulisi niitä kohdel- voimaantuloaikoja eri tupakkatuotteille. Ehdo-
9206: la verotuksessa yhdenmukaisesti, ja veron tulisi tuksessa esitetään, että uusi tupakkaverolaki tu-
9207: määräytyä ensisijaisesti kunkin tupakkatuotteen lee voimaan samanaikaisesti kaikille tupakka-
9208: sisältämän tupakkamäärän mukaan. Yksikköve- tuotteille.
9209: ron tarkoituksena on varmistaa määrätty vähim- Ehdotamme lakiin lisättäväksi säädöksen,
9210: mäisverokertymä kaikista tupakkatuotteista. jossa tupakkaverolain muutosten ja uudistuksen
9211: Ehdotamme, että savukkeiden yksikkövero valmisteluvastuu on sosiaali- ja terveysministe-
9212: on 100 mk/1 000 kappa1ettaja muiden tupakka- riöllä ja valtiovarainministeriöllä.
9213: tuotteiden kohdalla 154 mk/1 000 grammaa, jol- Aloite liittyy vuoden 1995 talousarvioesityk-
9214: loin yksikkövero olisi kaikilla tupakkatuotteilla seenjaon tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydes-
9215: keskimääräisen tupakkapitoisuuden mukaansa- sä.
9216: malla tasolla. Lisäksi ehdotamme kaikkien tu-
9217: pakkatuotteiden perusveronja lisäveron yhteen-
9218: lasketuksi määräksi 50 %:a.
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
9224:
9225: 1.1. Yleistä Maailman terveysjärjestön asiantuntijoiden
9226: arvion mukaan Suomessa kuoli tupakoinnin ta-
9227: Eduskunta hyväksyi kesäkuussa yksimielisesti kia 1980-luvulla vuosittain noin 7 000 ihmistä.
9228: tupakkalain uudistuksen, jonka keskeisimpänä Mahdollinen määrän aleneva suuntaus johtuu
9229: tavoitteena on lasten ja nuorten tupakoinnin eh- miesten tupakoinnissa 1970-luvulta alkaneesta
9230: käisy. Lain hyväksyntää edeltävässä keskuste- selvästä tupakoinnin vähentymisestä. Kuitenkin
9231: lussa kävi selvästi ilmi, että tupakkalainsäädäntö samanaikaisesti naisten tupakoinnin yleistymi-
9232: tarvitsee tuekseen kulutusta vähentävää hinta- sen seuraukset näkyvät jo nyt mm. keuhkosyöpä-
9233: politiikkaa. Tupakkaverolaissa säädöksiin onkin määrien lisääntymisenä.
9234: kirjattu tarkoitus edistää laissa toimenpiteistä Edelleen tupakasta aiheutuvat sairaudet vaa-
9235: tupakoinnin vähentämiseksi (693/76) esitettyjä tivat tavallisesti kalliita ja pitkäaikaisia hoitoja.
9236: tavoitteita. Pitkäaikaisten ja vaikeiden sairauksien hoitami-
9237: 240150
9238: 2 1994 vp - LA 82
9239:
9240: nen asettaakin lisäpaineita terveydenhuoltohen- heutuvat kokonaismenot ja menetykset olivat yli
9241: kilöstölle, kun kunnat nykyisten taloudellisten 4,5 miljardia markkaa. Samana vuonna tupak-
9242: paineiden myötä joutuvat tinkimään terveyden- kaveron kokonaistuotto oli 2, 1 miljardia ja
9243: huollon ja sairaanhoidon tavanomaisistakin kus- vuonna 1991 vain 3,2 miljardia markkaa.
9244: tannuksista. Toisaalta esimerkiksi keuhkosyö- Tupakoinnistajohtuva sairaanhoito sitoo sai-
9245: vän hoitotulokset eivät ole kahdenkymmenen raansijoja ympäri vuoden noin kahden keskus-
9246: viimeisen vuoden aikana parantuneet, vaikka sairaalan verran. Suomen Lääkäriliitto on esittä-
9247: vastaavana aikana lääketieteellinen hoito on nyt, että vuoden 1987 kustannustasolla tervey-
9248: huomattavasti edistynyt. denhuoliolle tupakoinnista koituu vuosittain
9249: Tupakkatuotteiden valmistuksen, markki- noin 520-600 miljoonan markan kustannukset.
9250: noinninja kulutuksen kokonaisvaikutus on Suo- Suomen Syöpäyhdistyksen laskelmien mukaan
9251: men kansantalouteen erittäin kielteinen. Tupak- tupakkasyöpien, jotka ovat useimmiten hengi-
9252: katuotteet heikentävät yritysten kilpailukykyä tyselinten syöpiä, hoitoon käytettiin vuonna
9253: huonontamalla työntekijöiden terveyttä, lisää- 1989 Suomessa noin 122 miljoonaa markkaa,
9254: mällä sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. kun hoitopäivän hinta oli noin 1 200 markkaa.
9255: Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvami- Vielä enemmän rahaa kuluu muiden tupakoin-
9256: nen kuormittaa puolestaan sekä työntekijöitä nista aiheutuvien sairauksien hoitoon.
9257: että työnantajia. Vaikka 1980-luvun loppupuolella tupakka-
9258: Hallituksen esityksen mukainen sikarien ve- tuotteiden hintoja korotettiin kansanterveydelli-
9259: ron alentaminen 30,60 prosentista 20 prosenttiin sistä ja fiskaalisista syistä inflaatiota keskimää-
9260: ei ole kansanterveydellisesti eikä fiskaalisesti pe- räisesti enemmän, kaupan ja teollisuuden osuus
9261: rusteltua. Tätä korostettiin jo hallituksen esityk- säilyi tupakkatuotteiden hinnanmuodostuksessa
9262: sessä viitattuun tupakkaverotoimikunnan mie- ennallaan. Tällöin tupakkateollisuudelle ja kau-
9263: tintöön (komiteanmietintö 25/1991) jätetyssä palle kertyi vuosittain ylimääräistä tuloa noin
9264: eriävässä mielipiteessä. Tupakkatuotteiden 200 miljoonaa markkaa. Näin ollen huomattava
9265: veron alentaminen tai verottamatta jättäminen osa tupakkatuotteiden lisähintoina kuluttajilta
9266: on tupakkaverolain tavoitteiden vastaista. kootuista varoista on siirtynyt tupakkateollisuu-
9267: Tupakkavero tulee nähdä myös ympäristöpo- delle ja kaupalle.
9268: liittisena valmisteverona samalla tavoin kuin hal- Tämä verotuksen mahdollistama voitollisuus
9269: lituksen esityksessä n:o 237 on määritelty ympä- on havaittavissa nytkin, kun kulutuksen vähen-
9270: ristöpoliittiseksi veroksi polttoaineiden valmiste- tyessä teollisuus pystyy laskemaan tupakkatuot-
9271: vero, alkoholijuoma-ja virvoitusjuomaveron li- teiden hintoja ja kuitenkin lupaa pitää kaupan
9272: sävero sekä valmisteveroihin rinnastettava öljy- myyntipalkkion ennallaan. Tällä pyritään kulu-
9273: jätemaksu. Myös tupakkaveron määrittämisellä tuksen pitämiseen vähintään ennallaan.
9274: haittaveroksi korostetaan veron tavoitetta pyr-
9275: kiä ensisijaisesti kattamaan tupakkatuotteiden
9276: käytöstä aiheutuvat kulut sekä samalla vähentä- 1.3. Kulutuksen vähentäminen
9277: mään niiden kulutusta, jolloin hallituksen esityk-
9278: sessäkin mainitut tupakkaveron keskeiset tavoit- Suomi on Maailman terveysjärjestön Terveyt-
9279: teet, tupakkatuotteiden kulutuksen vähentämi- tä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa sitoutunut
9280: nen ja valtiontaloudellinen tavoite, tulevat sel- terveyden edistämiseen. Siinä päätoimintalinjoi-
9281: västi esille. na ovat mm. terveellisten elintapojen edistämi-
9282: nen ja ehkäistävissä olevien terveysongelmien
9283: vähentäminen. WHO:n asettamia tavoitteita tu-
9284: 1.2. Fiskaalinen tavoite pakan kulutuksen vähentämiseksi ei Suomessa
9285: ole saavutettu.
9286: Vaikka tupakkatuotteiden verotuksen ensisi- Tupakkatuotteiden hinta vaikuttaa voimak-
9287: jainen tavoite on ollut fiskaalinen, nykyinen tu- kaasti kulutukseen. Lapsilla ja nuorilla tupakka-
9288: pakkaverotus on toteuttanut päämäärää huo- tuotteiden hinnalla on jopa merkittävämpi ase-
9289: nosti. Tohtori Markku Pekurisen vuonna 1991 ma tupakoinnissa kuin aikuisilla. Nuorten ter-
9290: valmistuneen terveystaloustieteen väitöskirjan veystapatutkimuksissa on havaittu, ettei savuk-
9291: mukaan tupakkaveron kertymä ei kata tupakka- keiden hintakehitys ole seurannut nuorten käyt-
9292: tuotteiden terveyshaitoista valtiolle aiheutuvia tövarojen lisääntymistä. Savukkeet ovat olleet
9293: kustannuksia. Vuonna 1987 tupakoinnista ai- nuorten ostovoimaan nähden halpoja.
9294: 1994 vp - LA 82 3
9295:
9296: Tupakkatuotteiden kokonaiskulutus kasvoi useimmiten käytettävänään vähän rahaa, tupak-
9297: voimakkaasti taloudellisen noususuhdanteen ai- kariippuvuuden kehittymisen kannalta on olen-
9298: kana, jolloin myös lasten ja nuorten tupakointi naisinta halpojen tupakkatuotteiden, kuten itse-
9299: lisääntyi. Vaikka tupakkatuotteiden hinnat nou- käärittävien savukkeiden ja uusien halpasavuk-
9300: sivat keskimääräisiä kuluttajahintoja enemmän, keiden markkinointi. Saadakseen uusia kulutta-
9301: eri tupakkatuoteryhmien (savukkeet-irtotu- jasukupolvia tupakkateollisuus pyrkii pitämään
9302: pakka) väliset hintasuhteet pysyivät ennallaan, yksikköverotason mahdollisimman matalana
9303: irtotupakkaa suosivana. Näin ollen kuluttajien voidakseen markkinoida halpoja tupakkatuot-
9304: ostovoiman alentuessa ja reaalihintojen noustes- teita lapsille ja nuorille.
9305: sa tupakkatuotteiden kokonaiskulutus laski, Tupakkaverossa tulee ottaa huomioon laissa
9306: mutta kulutus painottui halvempiin tuotteisiin, määriteltyjen tavoitteiden, kulutuksen vähentä-
9307: piippu- ja savuketupakkaan. Myös päivittäin tu- misen ja valtion tulojen saamisen ohella myös
9308: pakoivat nuoret siirtyivät lopettamisen sijaan ai- kaupan ja teollisuuden osuus. Lisäksi tulee kiin-
9309: kaisempaa enemmän itsekäärittyihin savukkei- nittää huomiota eri tupakkatuotteiden hintojen
9310: siin. keskinäisiin suhteisiin kulutukseen verrattuna.
9311: Tupakkatuotteiden vähittäismyyntihinnoilla Tilastokeskuksen laatiman tupakkatilaston mu-
9312: on erittäin suuri vaikutus lasten ja nuorten tupa- kaan piippu- ja savuketupakan kulutus kasvoi
9313: kointiin. Kun tarjolla on heidän ostovoimaansa vuodesta 1991 vuoteen 1992 verrattuna 20 %.
9314: nähden halpoja tupakkatuotteita, lisääntyy en- Tupakkaverolaissa mainittujen tavoitteiden vas-
9315: simmäisten kokeilujen todennäköisyys ja vakiin- taista on suosia verotuksellisesti näiden tuottei-
9316: tuminen vakavaksi tupakkariippuvuudeksi jo den käyttöä.
9317: ennen 16 vuoden ikää. Koska lapsilla ja muilla on
9318:
9319:
9320:
9321:
9322: ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
9323:
9324: 1.1. Yleiset säännökset sättäväksi termin muut tupakkatuotteet. Min-
9325: kään tupakkatuotteen käyttöä ei tule suosia ve-
9326: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei fis- rotuksellisin keinoin, sillä verottamatta jättämi-
9327: kaalisesti eikä kansanterveydellisesti ole perus- nen antaa terveyspoliittisesti väärän viestin tuot-
9328: teltuajatkaa tupakkatuotteiden entistä veropoli- teista.
9329: tiikkaa. Tupakkavero on luonteeltaan selvä hait- Hallituksen esityksestä poiketen ehdotamme
9330: tavero, jolloin veron suuruutta arvioitaessa tulisi lisättäväksi 5 §:n viidenteen momenttiin myös
9331: ottaa huomioon verokertymän ja tuotteen ai- purotupakan ja nenänuuskan.
9332: heuttamien haittojen suhde. Edelleen ehdotamme, että 6 §:n ensimmäisessä
9333: Tupakkaveron luonteen ja tavoitteiden sel- momentissa tarkennetaan käsitettä muut tupak-
9334: ventämiseksi ehdotamme yleisten säännösten katuotteet Ehdotamme, että näitä ovat tupak-
9335: 1 §:n toista momenttia tarkennettavaksi siten, kaverolain 3, 4 ja 5 §:ssä esitettyjen määritelmien
9336: että tupakkaveron perusteeksi määritellään sel- ulkopuolelle jäävät tupakkatuotteet, jotka on
9337: keästi ensisijaiseksi kulutuksen vähentämiseen kokonaan tai osittain valmistettu luonnontupa-
9338: pyrkivät ja toissijaiseksi fiskaaliset tavoitteet. kasta. Hallituksen esityksessä näitä ei ole rinnas-
9339: Edelleen ehdotamme, että 1 §:ään lisätään mo- tettu tupakkatuotteiksi.
9340: mentti, jossa tupakkavero määritellään haittave-
9341: roksi. Tämän seurauksena veron valtiontalou-
9342: dellinen ja kansanterveydellinen perustavoite on 1.2. Veron määrääiDisen perusteet
9343: yhteiskunnalle aiheutuvien menojen kompensoi-
9344: minen sekä tupakkatuotteiden kulutuksen vähe- Nykyisessä laissa tupakkatuotteiden perusve-
9345: neminen. ro ja lisävero on säädetty erisuuruiseksi eri tu-
9346: 2 §:n ensimmäisessä momentissa määriteltyjen pakkatuotteille. Samoin yksikköveron määrää-
9347: tupakkatuotteiden luetteloon ehdotamme lisät- minen vain savukkeille suosii verotuksellisesti
9348: täväksi purotupakan ja nenänuuskan. Lisäksi muita tupakkatuotteita. Tälle vaihtelulle ei ole
9349: 2 §:n ensimmäiseen momenttiin ehdotamme Ii- lain tavoitteiden mukaisia perusteluja.
9350: 4 1994 vp - LA 82
9351:
9352: 8 §:ssä ehdotamme, että kaikille tupakkatuot- Edelleen ehdotamme, että 8 §:ssä säädetään,
9353: teille määrätään 1 000 kappaletta kohden lasket- että mahdollisesti Suomen markkinoille tulevia
9354: tu tai grammakohtainen yksikkövero. Euroopassa jo myynnissä olevia esikäärittyjä sa-
9355: Tällä hetkellä savukkeiden perusvero on 40 % vukkeita verotetaan tehdasvalmisteisten savuk-
9356: ja lisävero 10% kysytyimmän hintaluokan sa- keiden tavoin ja siihen kuuluvaa holkkia savuke-
9357: vukkeiden vähittäismyyntihinnasta. Lisäksi sa- paperin verotussäädösten mukaisesti.
9358: vukkeilla on 50 markan yksikkövero/1 000 kap- Kaikkien tupakkatuotteiden vaarallisuuden
9359: paletta. Ehdotamme säädösten yhtenäistämisek- vuoksi mitään tupakkatuotetta ei ole syytä jättää
9360: si kaikkien tupakkatuotteiden perusveronja lisä- verottamatta. Verotuskäytännön muuttamisen
9361: veron yhteenlaskettua summaa nostettavaksi ai- myötä markkinoille saattaa tulla tupakkaa, joka
9362: nakin samalle tasolle kuin savukkeilla eli ei ole määriteltävissä verotaulukossa esitettyihin
9363: 50 %:iin. luokkiin, jolloin se olisi myös verotonta. Kuiten-
9364: Euroopan unionin säädösten mukaisesti sa- kin kaikilla tupakkatuotteilla tulee olla vähin-
9365: vukkeiden verotason tulee olla 57 % kysytyim- tään sama verotaso kuin savukkeilla. Terveyspo-
9366: män hintaluokan savukkeiden vähittäismyynti- liittiset tai fiskaaliset tavoitteet eivät puolla tu-
9367: hinnasta. Hallituksen esityksen mukaan savuk- pakkatuotteiden kulutuksen siirtämistä verotuk-
9368: keiden yksikköveroa nostamalla 50 markasta 75 sellisin keinoin toisista tuotteista toisiin. Tämän
9369: markkaan 1 000 kappaletta kohden veroprosent- perusteella ehdotamme, että verotaulukkoon li-
9370: ti nousisi 57,9 %:iin. Kuitenkaan savukkeiden sätään uusi tuoteryhmä nimikkeellä muut tupak-
9371: verotasoa ei ole syytä jättää vähimmäistasoa vain katuotteet. Tälle tuoteryhmälle määrätään
9372: lievästi ylittäväksi, koska savukkeiden vähim- grammakohtainen yksikkövero 154 mk/1 000
9373: mäismyyntihintojen nouseminen aiheut- grammaa sekä perus- ja lisävero, jotka yhdessä
9374: taa välittömiä muutospaineita myös tupakkave- ovat 50 % vähittäismyyntihinnasta.
9375: roon. Toisaalta vaikka savukkeiden veron korot-
9376: taminen nostaisi Suomen tupakkaveron Euroo-
9377: pan unionin määrittelemälle vähimmäisverota- 1.3. Erinäiset säännökset
9378: solle, monissa EU-maissa verotaso on tätäkin
9379: korkeampi. Lain 16 §:ssä ehdotamme hallituksen esityk-
9380: Näin ollen ehdotamme 8 §:ssä yksikköveron sestä poiketen, että lain 5 §:n 2 momentti tulee
9381: korottamista hallituksen esityksestä poiketen 75 voimaan samanaikaisesti kuin laki kokonaisuu-
9382: markasta 100 markkaan/! 000 kappaletta, jol- dessaan. Hallituksen esittämä siirtymäaika vuo-
9383: loin kokonaisveroprosentti nousee 60 %:iin. Sa- den 1998 alkuun saakka savukkeiksi käärittävän
9384: malla ehdotamme, että verotuskäytännön yhte- hienoksi leikatun tupakan verotuksen nostami-
9385: näistämiseksi myös muille tupakkatuotteille selle ei ole lain tavoitteiden kannalta perusteltua.
9386: määrätään vastaavansuuruinen grammakohtai- Siirtymävaiheella pyritään ainoastaan tupakka-
9387: nen yksikkövero eli 154 markkaa/l 000 gram- tuotteiden kokonaiskulutuksen pitämiseen enti-
9388: maa. sellä tasolla sekä tupakkateollisuuden voittojen
9389: Grammakohtaisen yksikköveron laskennan turvaamiseen.
9390: perusteena on Tilastokeskuksen arvio siitä, että Tupakkaverolaissa kansanterveydellisten ta-
9391: yhdessä savukkeessa on 0,65 grammaa tupak- voitteiden huomioon ottamiseksi ehdotamme
9392: kaa. Tämä määrä on suhteutettu 1 000 savuk- hallituksen esitykseen lisättäväksi 18 §:n, jossa
9393: keelle määrättyyn sadan markan yksikköveroon. säädetään, että tupakkaverolain muutosten ja
9394: Näin saadaan muille tupakkatuotteille savukkei- uudistusten valmistelijat ovat sosiaali- ja terveys-
9395: ta vastaava grammakohtainen yksikkövero. ministeriö sekä valtiovarainministeriö. Näin lain
9396: Hallituksen esityksessä ehdotetaan savuke- ja tavoitteiden toteutumisen vastuu siirtyy molem-
9397: piipputupakan veron korottamista 44 %:sta pien ministeriöiden hallinnonalaan.
9398: 48 %:iin. Jo 1970-luvulla tupakkaverolakia val- Muilta osin yhdymme hallituksen esitykseen
9399: misteltaessa oli esillä, ettei verotuksella tule suo- n:o 237.
9400: sia itsekäärittyjä savukkeita. Näin ollen hallituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9401: sen esityksestä poiketen ehdotamme, että niiden
9402: veroaste nostetaan samalle tasolle kuin tehdas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9403: valmisteisten savukkeiden eli 50 %:iin. lakiehdotuksen:
9404: 1994 vp - LA 82 5
9405:
9406:
9407: Laki
9408: tupakkaverosta
9409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9410:
9411: Yleiset säännökset Edellä 3, 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin tuotteisiin
9412: rinnastetaan tuotteet, jotka on kokonaan tai osit-
9413: 1§ tain valmistettu muusta kuin tupakasta, mutta
9414: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä 237) jotka täyttävät muut lainkohdissa säädetyt edel-
9415: Tupakkaveron tarkoituksena on kompensoi- lytykset. Mikäli tupakkaa sisältäviä tuotteita
9416: da tupakkatuotteiden käytöstä valtiolle aiheutu- käytetään ainoastaan lääkintätarkoituksiin, nii-
9417: via kustannuksia sekä vähentää tupakkatuottei- tä ei ole pidettävä tupakkatuotteina.
9418: den kulutusta. Tupakkaveron tarkoituksena on
9419: näiden ohella edistää niitä tavoitteita, joista sää- 7§
9420: detään laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähen- (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9421: tämiseksi.
9422:
9423: Tupakkavero on luonteeltaan haittavero Veron määräämisen perusteet
9424:
9425: 2§ 8§
9426: Tupakkatuotteilla tarkoitetaan tässä laissa (1 mom. kuten hallituksen esityksessä 237)
9427: savukkeita, sikareitaja pikkusikareita, piippu- ja Vero määrätään tuotteen vähittäismyyntihin-
9428: savuketupakkaa, savukkeiksi käärittävää hie- nasta. Savukkeista vero määrätään lisäksi yksik-
9429: noksi leikattua tupakkaa sekä purutupakkaa ja köverona tuhatta kappaletta kohden. Sikareista,
9430: nenänuuskaa. Muilla tupakkatuotteilla tarkoite- pikkusikareista, piippu- ja savuketupakasta, sa-
9431: taan tämän luettelon ulkopuolelle jääviä tuottei- vukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupa-
9432: ta, joiden koostumuksesta suurin yksittäinen osa kasta, purutupakasta, nenänuuskasta ja muista
9433: on peräisin tupakkakasvista. tupakkatuotteista vero määrätään myös yksik-
9434: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä 237) köverona 1 000 grammaa kohden. Savukkeista,
9435: sikareista, pikkusikareista, piippu- ja savuketu-
9436: pakasta sekä savukkeiksi käärittävästä hienoksi
9437: leikatusta tupakasta, purutupakasta, nenänuus-
9438: 3 ja 4 §
9439: kasta ja muista tupakkatuotteista suoritettavan
9440: (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9441: veron määrä on kuitenkin aina vähintään vero-
9442: taulukon mukainen vähimmäisvero.
9443: Esikäärittyä savuketta verotetaan tehdasval-
9444: 5§ misteisten savukkeiden tavoin ja siihen kuuluvaa
9445: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä 23 7) holkkia kuten savukepaperia.
9446: Nenänuuskalla tarkoitetaanjauheena taijyvi-
9447: nä olevaa tai muuhun muotoon hienonnettua 9§
9448: sieraimiin vedettäväksi tarkoitettua tupakkatuo- (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9449: tetta. Purutupakalla tarkoitetaan suussa pures-
9450: keltavaksi tarkoitettua paloiteltua, puristettua
9451: tai muutoin tähän tarkoitukseen muotoiltua tu- Verottomuus
9452: pakkatuotetta.
9453: 10 §
9454: 6§ (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9455: Edellä 3, 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin tuotteisiin
9456: rinnastetaan myös muut tupakkatuotteet,joiden
9457: koostumuksesta suurin yksittäinen osa on peräi- Hinta- ja tarkastuslipukkeet
9458: sin tupakkakasvista tai jotka muuten täyttävät
9459: tupakkaverolain 3, 4 ja 5 §:ssä säädettyjä edelly- Ilja 12§
9460: tyksiä. (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9461: 6 1994 vp - LA 82
9462:
9463: Erinäiset säännökset 17 §
9464: (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9465: 13-15 §
9466: (Kuten hallituksen esityksessä 237)
9467: 18 §
9468: 16 § Tätä lakia koskevien muutosten ja uudistus-
9469: Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä- ten valmistelemisesta vastaavat sosiaali- ja ter-
9470: vänä ajankohtana. veysministeriö ja valtiovarainministeriö.
9471: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä 237)
9472:
9473:
9474:
9475:
9476: VEROTAULUKKO
9477:
9478: Tupakkaveroa on suoritettava seuraavasti:
9479:
9480: Tuote Tuote- Yksikkövero Prosenttia
9481: ryhmä mklkpllgr vähittäis-
9482: myynti-
9483: hinnasta
9484:
9485: Savukkeet ................................................................................ . 1 100,00/1 000 kpl 50,0
9486: Sikarit ja pikkusikarit .............................................................. . 2 154,00/1 000 gr 50,0
9487: Piippu- ja savuketupakka ........................................................ . 3 154,00/1 000 gr 50,0
9488: Savukkeiksi käärittävä hienoksi leikattu tupakka ................... . 4 154,00/1 000 gr 50,0
9489: Savukepaperi ........................................................................... . 5 57,0
9490: Purutupakka ja nenänuuska .................................................... . 6 154,00/1 000 gr 50,0
9491: Muut tupakkatuotteet ............................................................. . 7 154,00/1 000 gr 50,0
9492:
9493: (Liitteen tekstiosa kuten hallituksen esityksen 2371iitteessä)
9494:
9495:
9496: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
9497:
9498: Timo Ihamäki Eeva Kuuskoski Maija Rask
9499: Riitta Kauppinen Oiva Savela Pirkko Laakkonen
9500: Ismo Seivästö Juhani Alaranta Toimi Kankaanniemi
9501: Riitta Jouppila Anna-Kaarina Louvo Lea Savolainen
9502: Kalevi Lamminen Irmeli Takala Ensio Laine
9503: Liisa Jaakonsaari Päivi V arpasuo Kyösti Virrankoski
9504: 1994 vp
9505:
9506: Lakialoite 83
9507:
9508:
9509:
9510:
9511: Rask ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
9512: seksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
9513:
9514:
9515: Eduskunnalle
9516:
9517: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9518:
9519: Eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityk- maan yhteen prosenttiin. Tästä summasta vähin-
9520: sen n:o 116/1993 vp laeiksi toimenpiteistä tupa- tään puolet edellytettiin käytettäväksi tupakoin-
9521: koinnin vähentämiseksi annetun lain ja markki- tia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-, seuranta- ja
9522: natuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta valistustoimintaan. Koska voimassa olevassa ja
9523: eduskunta edellytti, että hallitus toimisi niin, että voimaan tulevassa tupakkalaissa ei tästä asiasta
9524: tupakkavalmisteveron arvioidusta vuotuisesta ole säädetty, tässä lakialoitteessa ehdotetaan la-
9525: tuotosta nykyinen 0,45 prosentin osuus nostet- kimuutosta eduskunnan hyväksymän ponnen
9526: taisiin Maailman terveysjärjestön suosittele- mukaisesti.
9527:
9528:
9529:
9530:
9531: PERUSTELUT
9532:
9533: Laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi- sin hyvin, ja ne liittyvät läheisesti elintapoihin.
9534: seksi (693/76) lähdettiin alun perin siitä, että vä- Tupakointi on eräs merkittävimmistä mm. näi-
9535: hintään 0,5 prosenttia tupakkavalmisteveron den tautien sairasturuisvaaraa lisäävistä tekijöis-
9536: tuotosta käytetään tupakoinnin vähentämistyö- tä.
9537: hön. Tämän jälkeen väliaikaisilla laeilla määrä- Uusimpien tutkimustietojen mukaan päivit-
9538: raha pudotettiin 0,40 prosenttiin. Voimassa ole- täin tupakoivista 75% tupakoi mielestään liikaa
9539: van lain mukaan valtion tulo- ja menoarvioon on ja yli 60% haluaisi lopettaa. Edelleenjoka neljäs
9540: vuosittain otettava määräraha, joka vastaa vä- suomalainen on viime vuoden aikana yrittänyt
9541: hintään 0,45 % tupakkavalmisteveron tuotosta. lopettaa tupakoinnin. Riittävä määräraha on eri-
9542: Samalla sen käyttötarkoitusta laajennettiin kos- tyisen tarpeellinen, jotta nuorten tupakoinnin
9543: kemaan tupakoinnin vastustaruistyön ohella aloittamisen ehkäisyyn voitaisiin panostaa tar-
9544: myös terveyskasvatusta ja terveellisten elintapo- peeksi sekä auttaa tupakoiviaonnistumaan tupa-
9545: jen edistämistyötä. Näin ollen tupakkavalmiste- koinnin lopettamispyrkimyksissään.
9546: veron arvioidusta tuotosta käytettiin vuosittain Lakialoite liittyy valtion talousarvioesityk-
9547: vain noin 0,2 prosenttia tupakointia vähentä- seen vuodelle 1995 ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
9548: vään työhön. si talousarvioesityksen yhteydessä.
9549: Uuden tupakkalain tullessa voimaan ensi vuo- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
9550: den maaliskuussa on syytä lainsäädäntöteitse maan vuoden 1995 alusta.
9551: varmistua siitä, että tupakoinnin vähentämis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9552: työlle varataan riittävät edellytykset.
9553: Sydän- ja syöpätautien merkitys on kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9554: terveyden kannalta ylivoimaisen tärkeä. Näiden lakiehdotuksen:
9555: mirauksien riskitekijöitä ja syitä tunnetaan var-
9556: 240020V
9557: 2 1994 vp - LA 83
9558:
9559: Laki
9560: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
9561: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9562: muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/
9563: 76) 27 §,sellaisena kuin se on muutettuna 14päivänäjoulukuuta 1984 ja 11 päivänäjoulukuuta 1987
9564: annetuilla laeilla (910/84 ja 1037/87), seuraavasti:
9565: 27 § sy-, tutkimus-, seuranta- ja valistustyöhön sekä
9566: Valtion talousarvioon on vuosittain otettava sen lisäksi muun terveyden edistämisen ohella 7
9567: määräraha, joka vastaa vähintään 1,0 prosenttia luvussa tarkoitettuun tutkimus-, seuranta- ja va-
9568: tupakkavalmisteveron tuotosta. listustoimintaan.
9569: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta määrära-
9570: hasta vähintään puolet tulee käyttää tupakoin- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9571: nin vähentämistä edistävään tupakoinnin ehkäi- kuuta 1995.
9572:
9573:
9574: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
9575:
9576: Maija Rask Timo Ihamäki Arja Ojala
9577: Heidi Hautala Matti Vanhanen Irmeli Takala
9578: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Matti Luttinen
9579: Johannes Koskinen Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
9580: Leena Luhtanen Reijo Laitinen Pirkko Laakkonen
9581: Kyösti Toivonen Paavo Nikula PekkaRäty
9582: Ulla Anttila Kyllikki Muttilainen RailaAho
9583: Timo Laaksonen Esko Helle Jarmo Wahlström
9584: Antero Kekkonen Asko Apukka Iivo Polvi
9585: Päivi Varpasuo Jukka Roos Aarno von Bell
9586: Jouni Backman Ensio Laine Matti Louekoski
9587: Ossi Korteniemi Ismo Seivästö Kirsti Ala-Harja
9588: Heikki Rinne Lea Mäkipää Håkan Nordman
9589: Pirjo-Riitta Antvuori Tuulikki Ukkola Tarja Halonen
9590: Tuula Koittinen Tarja Kautto ArjaAlho
9591: Toimi Kankaanniemi Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki
9592: Maria Kaisa Aula Marja-Liisa Tykkyläinen Osmo Polvinen
9593: Lea Savolainen Reijo Lindroos Marita Jurva
9594: Hannele Luukkainen Anna-Liisa Kasorineo Pentti Lahti-Nuuttila
9595: Marja-Leena Viljamaa Marjatta Vehkaoja Hannu Suhonen
9596: Tuija Maaret Pykäläinen Lauri Metsämäki Martti Korhonen
9597: Heli Astala Liisa Jaakonsaari Kari Rajamäki
9598: Eila Rimmi Erkki Pulliainen Outi Ojala
9599: Anna-Kaarina Louvo Sirkka-Liisa Anttila TinaMäkelä
9600: Mikko Rönnholm Claes Andersson Esko-Juhani Tennilä
9601: Esko Seppänen Juha Korkeaoja JuhaniVähäkangas
9602: Mats Nyby Pertti Paasio Tuulikki Hämäläinen
9603: Kari Urpilainen Jouko Skinnari Paavo Lipponen
9604: Satu Hassi Oiva Savela Jussi Ranta
9605: Heikki Riihijärvi Iiris Hacklin TimoRoos
9606: Sinikka Hurskainen Eeva-Liisa Moilanen Leea Hiltunen
9607: Jouko Jääskeläinen Armas Komi Jaakko Laakso
9608: Pekka Leppänen Eero Paloheimo Jarmo Laivoranta
9609: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski Eeva Turunen
9610: Erkki Tuomioja Pekka Haavisto Juhani Alaranta
9611: Kyösti Virrankoski Riitta Jouppila
9612: 1994 vp
9613:
9614: Lakialoite 84
9615:
9616:
9617:
9618:
9619: Rauramo ym.: Ehdotus laiksi arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
9620:
9621:
9622: Eduskunnalle
9623:
9624: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9625:
9626: Aloite vastaa hallituksen esitystä n:o 274laiksi tettu käsiteltäväksi samanaikaisesti hallituksen
9627: arpajaislain 3 §:n ja arpajaisverolain 2 §:n muut- esityksen n:o 274 kanssa. Oy Veikkaus Ab:n ra-
9628: tamisesta. Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi ar- hapelitoiminnan laajentuminen ja sen tuoma lii-
9629: pajaislain 3 §:ään uusi 6 momentti, jossa sääde- kevaihdon kasvaminen liittyvät läheisesti siihen,
9630: tään Oy Veikkaus Ab:n raha-arpa- ja veikkaus- miten ja missä suhteessa raha-arpa- ja veikkaus-
9631: pelien ylijäämän jakamisesta. Aloite on tarkoi- pelien ylijäämä jaetaan.
9632:
9633:
9634:
9635:
9636: PERUSTELUT
9637:
9638: Oy Veikkaus Ab on saanut toimiluvan veik- johdosta em. osuuden leikkaaminen merkitsee
9639: kaustoiminnan harjoittamiseen. Toiminnan tar- aina määrärahojen vähenemistä. Toimintojen
9640: koituksena on varojen hankkiminen urheilun ja pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toteuttami-
9641: liikuntakasvatuksen sekä tieteen, taiteen ja nuo- nen kärsii myös jakosuhteiden määräytymisen
9642: risokasvatustyön tukemiseen. Raha-arpa- ja sattumanvaraisuudesta.
9643: veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä sääde- Veikkausvoittovaroista liikunnalle osoitetta-
9644: tään asetuksessa. Jakosuhteet edunsaajatahojen viamäärärahoja käytetään ennen kaikkea raken-
9645: välillä on määrätty 1982 annetussa asetuksessa teidenja laitosten ylläpitämiseen sekä lakisäätei-
9646: (725/82) siten, että urheilun ja liikuntakasvatuk- siin valtionosuuksiin. Vapaata kansalaistoimin-
9647: sen osuus on 36,6 %, Suomen Kansallisoopperan taa, jota varten veikkauksen tuottoa kerätään,
9648: osuus 8 % ja Suomen Kansallisteatterin osuus tuetaan pääsääntöisesti vain valtakunnallisella ja
9649: 3 %. Jäljelle jäävä osa on tarkoitettu muuhun pieneltä osin alueellisella tasolla.
9650: taiteen ja tieteen sekä nuorisokasvatustyön tuke- Kuntien valtionosuusuudistuksen myötä
9651: miseen. poistettiin viimeiset siteet Veikkauksen ylijää-
9652: Edellä mainittua asetusta on vuosien 1992, män ja paikallisten yhdistysten välillä. Samaan
9653: 1993, 1994 ja 1995 (TAE) aikana väliaikaisesti aikaan kunnat vähentävät yhdistysten avustuk-
9654: muutettu vuodeksi kerrallaan, minkä seuraukse- sia ja perivät liikuntatiloista kohoavia käyttö-
9655: na Veikkauksen ylijäämän jakosuhteet ovat maksuja. Kun lisäksi arvonlisäverotus lisää yh-
9656: muuttuneet. Urheilun ja liikuntakasvatuksen distysten kustannuksia, saatetaan paikallinen
9657: sekä nuorisokasvatustyön osuudet ovat pienen- yhdistystoiminta sellaisten taloudellisten rasi-
9658: tyneet muiden edunsaajatahojen osuuksien kas- tusten eteen, jotka uhkaavat vapaaehtoisen yh-
9659: vaessa. Samalla on siirretty taiteen ja tieteen laki- distystoiminnan perusteita. Urheiluseurojen pit-
9660: sääteisiä menoja veikkausvoittovaroilla katetta- käaikaisten velkojen kasvu on erittäin hälyttä-
9661: vaksi. Eduskunta on kyseisten vuosien talousar- vää.
9662: viokäsittelyn yhteydessä edellyttänyt palattavak- Väliaikainen Veikkauksen ylijäämän käyttöä
9663: si vuonna 1982 annetun asetuksen mukaiseen koskeva asetuksen muutos johti vuonna 1994
9664: käytäntöön. siihen, että urheilulle ja liikuntakasvatustyölle
9665: Valtio käyttää liikuntakulttuurin tukemiseen osoitettiin ylijäämästä 36,6 %:n sijasta 27,3 %.
9666: lähes yksinomaan veikkausvoittovaroja, minkä Markkamääräinen vähennys oli 130,5 miljoonaa
9667: 240020V
9668: 2 1994 vp - LA 84
9669:
9670: markkaa. Vuoden 1995 talousarvioesityksessä Veikkauksen ylijäämän jakamisesta on sää-
9671: liikuntakasvatuksen osuus on 24,3 %, jolloin dettävä lailla. Ainoastaan tällä tavoin voidaan
9672: markkamääräinen vähennys on jo 203 miljoonaa varmistaa veikkausvoittovarojen tarkoituksen-
9673: markkaa. Jakosuhteen palauttaminen 36,6 pro- mukainen jako sekä noudattaa eduskunnan ase-
9674: senttiin tekee mahdolliseksi määrärahojen osoit- tusten muutosten yhteydessä ilmaisemaa kantaa.
9675: tamisen suoraan paikallisen liikuntatoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9676: tukemiseen. Kohteena ovat ennen muuta paikal-
9677: liset urheilu- ja liikuntaseurat sekä liikuntapaik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9678: kojen peruskorjaukset. lakiehdotuksen:
9679:
9680:
9681: Laki
9682: arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
9683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9684: muutetaan 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpajaislain (491165) 3 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3
9685: momentti, sellaisena kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentin 3 kohta 11 päivänäjoulukuuta 1992 annetussa
9686: laissa ( 1289/92) ja 3 §:n 3 momentti 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (813/81 ), sekä
9687: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 27 päivänä marraskuuta 1981 ja 11
9688: päivänä joulukuuta 1992 annetuilla laeilla sekä 4 päivänä joulukuuta 1981, 20 päivänä elokuuta 1982
9689: ja 15 päivänä maaliskuuta 1991 annetuilla laeilla (824/81, 644/82 ja 518/91 ), uusi 6 momentti seuraavas-
9690: ti:
9691:
9692: 3§
9693: senttia Suomen Kansallisoopperan tukemiseen
9694: (2 momentin 3 kohta ja 3 mom. kuten halli- ja kolme prosenttia Suomen Kansallisteatterin
9695: tuksen esityksessä 274) tukemiseen kuitenkin siten, että niille tarvittaessa
9696: annetaan myös lisäavustusta, sekä jäljelle jäävä
9697: Oy Veikkaus Ab -nimisen osakeyhtiön toi- osa tieteen, taiteen ja nuorisokasvatustyön tuke-
9698: meenpanemien raha-arpa- ja veikkauspelien yli- miseen.
9699: jäämä tulee jakaa siten, että määrärahasta käyte-
9700: tään vuosittain 36,6 prosenttia urheilu- ja liikun- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9701: takasvatuksen tukemiseen sekä kahdeksan pro- kuuta 199.
9702:
9703:
9704: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994
9705:
9706: Anssi Rauramo Anna-Liisa Kasorineo Boris Renlund
9707: Pauli Saapunki Maija-Liisa Lindqvist
9708: 1994 rd
9709:
9710: Lagmotion 85
9711:
9712:
9713:
9714:
9715: Malm m.fl.: Förslag tililag om ändring av 10 § förmögenhetsskat-
9716: telagen
9717:
9718:
9719: Tili Riksdagen
9720:
9721: Husdjur som den skattskyldige håller för sin för jordbruksproduktionen, verkar skulden min-
9722: jordbruksproduktion har varit befriade från för- skande på den förmögenhet som används som
9723: mögenhetsskatt sedan skatteåret 1968. Skattefri- grund då kapitalinkomstandelen uträknas. Men
9724: heten hänförde sig tili inkomstskattelagen för husdjuren som införskaffats med dessa medel
9725: gårdsbruk som trädde i kraft vid ingången av räknas inte med i förmögenheten som bestämmer
9726: 1968, viiken medförde att man inom jordbruks- kapitalinkomstandelen av företagsinkomsten för
9727: beskattningen övergick från arealbaserad be- jordbruk. Detta beror på att förmögenhets-
9728: skattning tili beskattning baserad på de faktiska skattelagen används som norm då denna förmö-
9729: inkomstema. Utgångspunkten var att lindra genhet uträknas. Därför borde uttrycket "hus-
9730: förmögenhetsbeskattningen för gårdsbruk, som djur som den skattskyldige håller för sin jord-
9731: med tanke på avkastningen ansågs vara stränga- bruksproduktion" strykas ur 10 § 10 punkten för-
9732: re än för övriga näringar. mögenhetsskattelagen så att symmetri uppnås
9733: Kapitalskattereformen som trädde i kraft genom att både skuld och husdjur påverkar kapi-
9734: 1993 har dock ändrat på situationen. I dagens talinkomstandelen.
9735: läge leder det faktum att husdjuren är befriade Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
9736: från förmögenhetsskatt tili asymmetri då kapi-
9737: talinkomstandelen uträknas. Då en lantbruks- att Riksdagen skall godkänna följande
9738: företagare tar Iän för köp av husdjur som hålls lagförslag:
9739:
9740:
9741:
9742:
9743: Lag
9744: om ändring av 10 § förmögenhetsskattelagen
9745: I enlighet med riksdagens beslut
9746: ändras i förmögenhetsskattelagen (1537/92) av den 30 december 1992 10 § 10 punkten, som följer:
9747:
9748: 10 § selmedel, kraftfoder och övriga dylika fömöden-
9749: Skattefria tillgångar heter som har anskaffats för detta ändamål, ej
9750: heller renar som den skattskyldige håller för ren-
9751: Skattepliktiga tillgångar är inte skötsel,
9752:
9753: 10) produkter som erhållits från det jordbruk
9754: som den skattskyldige bedriver samt utsäde, göd- Denna lag träder i kraft den 199.
9755:
9756:
9757: Helsingforsden 10 november 1994
9758:
9759: HåkanMalm Henrik Westerlund
9760:
9761:
9762: 240150
9763: 2 1994 vp
9764:
9765: Lakialoite 85 Suomennos
9766:
9767:
9768:
9769:
9770: Malm ym.: Ehdotus laiksi varallisuusverolain 10 §:n muuttamisesta
9771:
9772:
9773:
9774: Eduskunnalle
9775:
9776: Verovelvollisen maataloustuotantoaan varten pidettävien kotieläinten ostoon, velka vaikuttaa
9777: pitämät kotieläimet ovat olleet vapaita varalli- vähentävästi pääomatulo-osuuden laskennan
9778: suusverosta verovuodesta 1968 lähtien. Verova- perusteena käytettävään varallisuuteen. Mutta
9779: paus liittyi maatilatalouden tulovero lakiin, joka näillä varoilla hankittuja kotieläimiä ei lasketa
9780: tuli voimaan vuoden 1968 alussa, minkä joh- maatalouden yritystulon pääomatulo-osuuden
9781: dosta maatalouden verotuksessa siirryttiin pinta- määräävään varallisuuteen. Tämä johtuu siitä,
9782: alaverotuksesta todellisten tulojen perusteella ta- että varallisuusverolakia käytetään normina tätä
9783: pahtuvaan verotukseen. Lähtökohtana oli maa- varallisuutta laskettaessa. Tämän vuoksi varalli-
9784: tilatalouden varallisuusverotuksen lieventämi- suusverolain 10 §:n 10 kohdasta olisi poistettava
9785: nen, jonka verotusta tuoton osalta pidettiin an- ilmaisu "verovelvollisen maataloustuotantoaan
9786: karampana kuin muiden elinkeinojen verotusta. varten pitämät kotieläimet" symmetrian saavut-
9787: Vuonna 1993 voimaan tullut pääomavero- tamiseksi siten, että niin velka kuin kotieläimet-
9788: uudistus on kuitenkin muuttanut tilannetta. Ny- kin vaikuttavat pääomatulo-osuuteen.
9789: kyisessä tilanteessa kotieläinten vapauttaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9790: varallisuusverosta johtaa epäsymmetriaan pää-
9791: omatulo-osuutta laskettaessa. Kun maatalous- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9792: yrittäjä ottaa lainaa maataloustuotantoa varten lakiehdotuksen:
9793:
9794:
9795:
9796:
9797: Laki
9798: varallisuusverolain 10 §:n muuttamisesta
9799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9800: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 10 §:n 10 kohta
9801: seuraavasti:
9802: 10 § kitut siemenet, lannoitteet, väkirehut ja muut
9803: sellaiset tarvikkeet, eivätkä verovelvollisen poro-
9804: Verovapaat varat
9805: taloutta varten pitämät porot,
9806: Veronalaisia varoja eivät ole:
9807:
9808: 10) verovelvollisen harjoittamastaan maata- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9809: loudesta saamansa tuotteet sekä sitä varten han- kuuta 199.
9810:
9811:
9812: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1994
9813:
9814: Håkan Malm Henrik Westerlund
9815: 1994 vp
9816:
9817: Lakialoite 86
9818:
9819:
9820:
9821:
9822: Varpasuo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 51 §:n
9823: muuttamisesta
9824:
9825:
9826: Eduskunnalle
9827:
9828: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9829:
9830: Aloitteessa ehdotetaan kuntien itsehallintoa hoitamiseen. Edelleen ehdotetaan, että hallitus-
9831: koskevaa hallitusmuodon säännöstä muutetta- muotoon otettaisiin nimenomainen säännös
9832: vaksi siten, että kunnan hallinnon tulee perustua kunnan verotusoikeudesta. Ehdotettu hallitus-
9833: asukkaiden itsehallintoon, jonka perusteista sää- muodon muutos on tarkoitettu tulemaan voi-
9834: detään lailla. Kunnan uusista tehtävistä säädet- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
9835: täessä olisi samalla turvattava edellytykset niiden on hyväksytty ja vahvistettu.
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: PERUSTELUT
9841:
9842: 1. Yleistä lailla säätää rajoituksetta. Kunnan itsehallinnol-
9843: le on kuitenkin käytännössä vakiintunut suhteel-
9844: Hallitusmuodon 51 §:n 2 momentin mukaan lisen selvärajainen itsenäinen sisältö, johon ei
9845: kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten it- voida tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä
9846: sehallintoon. Kansalaisilla tarkoitetaan lainkoh- puuttua. Nyt ehdotettavan muutoksen tarkoi-
9847: dassa Suomen kansalaisia. Pykälän 3 momentin tuksena on selkeyttää lain sanontaa vastaamaan
9848: mukaan ulkomaalaisten osallistumisesta kuntien paremmin vallitsevaa oikeustilaa. Säätämällä,
9849: hallintoon säädetään lailla. Momenttia ehdote- että kunnan hallinto perustuu asukkaiden itse-
9850: taan muutettavaksi siten, että se koskee kaikkia hallintoon, saisi itsehallinnon käsite korostu-
9851: kunnan asukkaita, eikä vain niitä, jotka ovat neemman ja itsenäisemmän merkityksen. Tämä
9852: Suomen kansalaisia. Säännös ei suoraan laajen- myös korostaisi jo nytkin perustuslain suojaa-
9853: na ulkomaalaisten oikeutta osallistua kunnan maksi katsotun niin sanotun yleisen toimialan
9854: hallintoon, vaan tämä määräytyisi, kuten ny- merkitystä.
9855: kyisinkin, erikseen lain mukaan. Ehdotuksesta Kunnan asukkaiden itsehallinnon perusteista
9856: seuraa, että pykälän 3 momentissa nyt oleva säädettäisiin lailla. Säännöksen tarkoituksena on
9857: säännös käy tarpeettomaksi. Kunnan asukkaan korostaa ensinnäkin sitä, että laissa säädetään
9858: käsitteelle ei ole syytä antaa hallitusmuodossa vain itsehallinnon perusteista. Toiseksi siinä ko-
9859: yksiselitteistä määritelmää, mutta lähtökohtai- " rostetaan, että sääntelyn tulee tapahtua lailla.
9860: sesti kunnan asukkaana pidettäisiin henkilöä, Säännöksen oikeuspoliittisena tavoitteena voi-
9861: jolla on kunnassa kotikuntalaissa tarkoitettu daankin pitää sitä, että lailla säädettäisiinkin
9862: asuinpaikka. . yleensä vain perusteet, joilla käytännön ratkaisut
9863: Kuntien hallinnon tulee kysymyksessä olevan voisivat jäädä kunnallishallinnolle. Säännös ei
9864: lainkohdan nykyisen sanamuodon mukaan pe- kuitenkaan estä antamasta kunnan hallinnosta
9865: rustua kansalaisten itsehallintoon, niin kuin eri- myös lakia alemmantasoisia säännöksiä. Näiden
9866: tyisissä laeissa siitä säädetään. Sanamuoto antaa tulee perustua laissa olevaan yksilöityyn valtuu-
9867: periaatteessa mahdollisuuden sellaiseenkin tul- tukseen. Kunnan tehtäviä on pidettävä sellaisina
9868: kintaan, että kuntien itsehallinnosta voitaisiin säännöksessä tarkoitettuina itsehallinnon perus-
9869: 240150
9870: 2 1994 vp - LA 86
9871:
9872: teina, että säännös edellyttää kunnille annetta- set säännökset voimavarojen turvaamisesta.
9873: vista tehtävistä säädettävän lailla. Riittää, että kunkin lain yhteydessä varmistetaan
9874: Aloitteen mukaan kunnan uusista tehtävistä voimavarojen riittävyys ja, jos se on tarpeen,
9875: säädettäessä on samalla turvattava edellytykset lakiin otetaan erityissäännökset tehtävien rahoi-
9876: niiden hoitamiseen. Säännös asettaisi velvolli- tuksesta. Säännöksen on katsottava merkitsevän
9877: suuden ottaa kuntien uusia tehtäviä koskevaa myös sitä, että muutenkin lakeja säädettäessä on
9878: lainsäädäntöä valmisteltaessa ja säädettäessä otettava huomioon niiden sivuvaikutuksina kun-
9879: huomioon, että kunnalla on myös käytännössä nille syntyvät taloudelliset velvoitteet tai niiden
9880: mahdollisuus ottaa vastattavakseen ne uudet lisääntyminen, vaikka asianomaisissa laeissa ei
9881: tehtävät, jotka se lailla veivoitetaan hoitamaan. suoranaisesti säädettäisikään kuntien tehtävistä.
9882: Samoin olisi selvitettävä lainsäädännön talou- Säännöksessä ei kuitenkaan tarkoiteta ainoas-
9883: delliset vaikutukset kuntiin. Säännös koskisi taan taloudellisia edellytyksiä. Lainsäädännön ja
9884: sekä kokonaan uusien tehtävien antamista kun- sen nojalla annettavien alemmanasteisten sää-
9885: nille että sellaisia kunnille aikaisemmin kuulunei- döstenja määräysten on myös jätettävä riittäväs-
9886: den tehtävien laajentamisia, jotka merkittävästi ti liikkumavaraa kunnalle hallinnon ja toimin-
9887: lisäisivät kuntien velvollisuuksia. Kun säännös nan järjestämisessä.
9888: koskisi vain uusia tehtäviä, ei se estä nykyisten Edelleen ehdotetaan, että kunnan verotusoi-
9889: tehtävien tai niiden rahoitusta koskevien voimas- keus todetaan hallitusmuodossa nimenomaises-
9890: sa olevien lakien muuttamista tavallisella lailla. ti. Verojen perusteet säädettäisiin nykyiseen ta-
9891: Muutos ei kuitenkaan saa merkitä jo olevien teh- paan lailla. Vaikka yksityiseen kohdistuva vero-
9892: tävien ja velvoitteiden sellaista lisäämistä, että rasitus ei kunnallisverotuksessa ole suoraanjoh-
9893: sääntelyä on asiallisesti pidettävä kokonaan uu- dettavissa samalla tavoin laista kuin valtionvero-
9894: tena. Tällöinkään säännös ei vielä sinällään mer- tuksessa, on kunnallisverotuksessa käytettävissä
9895: kitsisi velvoitetta esimerkiksi uuden valtionosuu- olevan harkintavallan perusteiden käytävä ilmi
9896: den säätämiseen, vaan tilanteen kokonaisharkin- laista. Samoin verovelvollisuudesta tai verovel-
9897: taa sen selvittämiseksi, että muutoksen jälkeen- vollisen oikeusturvasta on yhdenmukaisesti hal-
9898: kin kunnilla voidaan arvioida olevan riittävä litusmuodon 61 §:ssä säädetyn kanssa säädettävä
9899: kyky velvoitteista selviämiseen. Säännös ei lailla.
9900: myöskään estäisi sanotun kokonaisharkinnan Itsehallinnon sovittamista kuntaa suurempiin
9901: puitteissa kuntien valtionosuuksien uudelleen hallintoalueisiin koskevat 2 momentin 2 viimeis-
9902: sääntelyä. Voimassa olevana on lisäksi pidettävä tä virkettä ehdotetaan siirrettäväksi 3 momentik-
9903: myös lakia, jonka voimaantuloa on erikseen an- si ulkomaalaisten kunnallista äänioikeutta kos-
9904: netulla lailla lykätty tai jätetty väliaikaisesti so- kevan säännöksen tilalle. Sanamuotoa tarkistet-
9905: veltamatta. taisiin myös tältä osin siten, että kansalaisten
9906: Nyt hallitusmuotoon otettavaksi ehdotettava itsehallinnon sijasta käytettäisiin sanontaa asuk-
9907: velvoite sisältyy olennaisesti jo Euroopan pai- kaiden itsehallinto.
9908: kallisen itsehallinnon peruskirjaan, joten ehdo-
9909: tus merkitsisi lähinnä sitä, että säännös siirrettäi- 2. Voimaantulo
9910: siin valtionsisäisesti perustuslain tasolle.
9911: Riittävien edellytysten turvaaminen voisi mer- Vireillä olevan kunnallislain uudistamisen
9912: kitä esimerkiksi sitä, että valtion olisi rahoitetta- vuoksi laki ehdotetaan säädettäväksi tulemaan
9913: va osa asianomaisesta lainsäädännöstä kunnille voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun
9914: aiheutuvista kustannuksista. Tehtävien hoito se on hyväksytty ja vahvistettu.
9915: voidaan turvata myös järjestämällä lainsäädän- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9916: nössä riittävät mahdollisuudet käyttää maksuja
9917: yhtenä rahoituslähteenä. Säännös ei merkitse, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
9918: että aina kuhunkin kunnille uusien tehtävien an- kiehdotuksen:
9919: tamista tarkoittavaan lakiin olisi otettava erityi-
9920: 1994 vp - LA 86 3
9921:
9922: Laki
9923: Suomen Hallitusmuodon 51 §:n muuttamisesta
9924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
9925: la,
9926: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 51 §:n 2 ja 3 momentti, näistä 3 momentti sellaisena kuin se on
9927: 30 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1717/91 ), seuraavasti:
9928:
9929: 51§ Lailla säädetään, millä tavoin ja kuinka laajal-
9930: ti asukkaiden itsehallintoa on sovitettava kuntia
9931: Kuntien hallinto perustuu asukkaiden itsehal- suurempiin hallintoalueisiin. Sellaisten alueiden
9932: lintoon, jonka perusteista säädetään lailla. Sää- rajoja määrättäessä noudatetaan, mitä 50 §:n 3
9933: dettäessä kunnille uusia tehtäviä on samalla tur- momentissa säädetään.
9934: vattava edellytykset niiden hoitamiseen. Kunnil-
9935: la on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvol- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9936: lisuuden ja veron määräytymisen perusteista kuuta 199.
9937: sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
9938:
9939:
9940:
9941: Helsingissä II päivänä marraskuuta 1994
9942:
9943: Päivi Varpasuo Timo Ihamäki Väinö Saario
9944: Hanna Markkula Gunnar Jansson Lauri Metsämäki
9945: Arja Alho Ensio Laine Matti Väistö
9946: Iivo Polvi Matti Vähänäkki Jan-Erik Enestam
9947: Kari Urpilainen RailaAho Tarja Kautto
9948: Tuulikki Ukkola <>ssiKorteniemi Pekka Viljanen
9949: Raimo Liikkanen Markku Lehtosaari TeroMölsä
9950: Aarno von Bell Lasse Näsi HelmiMorri
9951: 1994vp
9952:
9953: Lakialoite 87
9954:
9955:
9956:
9957:
9958: Kemppainen ym.: Ehdotus laiksi veikkausvoittovarojen edunsaaja-
9959: rahastosta
9960:
9961:
9962: Eduskunnalle
9963:
9964: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9965:
9966: Aloitteessa ehdotetaan perustettavaksi val- veikkausvoittovarojen tuoton jakaminen siirre-
9967: tion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tään valtion talousarvion ulkopuolelle. Ehdo-
9968: pääoma muodostuisi raha-arpajaistoiminnan tuksen taustalla on ETA-/ED-sopimuksen ai-
9969: sekä veikkaus- ja vedonlyöntitoiminnan ylijää- heuttama uhka suomalaiselle käytännölle, jossa
9970: mistä ja näistä ylijäämistä myönnettyjen lainojen veikkaus- ja rahapelien tuotto yrittäjän kerää-
9971: koroista ja lyhennyksistä. män voiton sijasta kanavoidaan yleishyödyllisiin
9972: Edunsaajarahastosta myönnettäisiin veik- tarkoituksiin.
9973: kausvoittovaroja urheilun ja liikuntakasvatuk- Veikkausvoittovarojen jaossa tulee päästä lii-
9974: sen sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkasvatustyön kunnan kannalta vähintään aikaisemmin asetuk-
9975: tukemiseen. Veikkausvoittovarojen vuosittaisen sella säädettyihinjako-osuuksiin eri tuensaajata-
9976: käyttösuunnitelman vahvistaisi opetusministeriö hojen kesken. Valtion talousarvion ulkopuolella
9977: valtion talousarviossa asetetuissa rajoissa. se voidaan toteuttaa nopeasti.
9978: Edunsaajarahaston perustamisella ei ole tar- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
9979: koitus muuttaa nykyistä veikkausvoittovarojen vänä tammikuuta 1995.
9980: myöntämiskäytäntöä muutoin kuin siten, että
9981:
9982:
9983:
9984:
9985: PERUSTELUT
9986:
9987: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Veikkausvoittovarojen käsittely valtionhal-
9988: linnossa ehdotetaan organisoitavaksi uudelleen
9989: Oy Veikkaus Ab:n koko toiminnan ylijäämä niin, että opetusministeriön yhteyteen peruste-
9990: tuloutetaan opetusministeriölle. Ylijäämän ar- taan erillinen valtion talousarvion ulkopuolinen
9991: vioitu määrä merkitään talousarvioon opetusmi- rahasto, veikkausvoittovarojen edunsaajarahas-
9992: nisteriön hallinnonalan tuloina. Veikkausvoitto- to.
9993: varoista myönnettyjen lainojen korot ja lyhen- Erityisen edunsaajarahaston perustaminen
9994: nykset merkitään myös talousarvioon tuloihin. korostaisi sitä, että veikkauksen ylijäämiä käyte-
9995: Ylijäämällä rahoitettavat toiminnat ovat vastaa- tään vain yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Toisaal-
9996: vasti kuluerinä menopuolella urheilun, taiteen, ta on pidettävä epätarkoituksenmukaisena julki-
9997: tieteen ja nuorisotyön momenteilla. sen talouden supistamispyrkimysten kannalta
9998: Ylijäämäksi vuonna 1995 on arvioitu sitä, että valtion talousarvioon merkitään sekä
9999: 1 595 000 000 markkaa. Veikkausvoittovaroina tuloiksi että menoiksi muulla kuin varsinaisella
10000: jaetaan myös aiempien vuosien voittovaroista verotuksella rahoitettavia toimintoja. Lisäksi eh-
10001: myönnettyjen lainojen korot ja lyhennykset. Nii- dotuksen taustalla on ETA-/ED-sopimuksen ai-
10002: den määräksi vuoden 1995 aikana on arvioitu heuttama mahdollinen kielteinen vaikutus veik-
10003: 40 000 000 markkaa. Näin ollen rahastoitava kausvoittovarojen jakoon, mikäli ulkopuolista
10004: määrä vuonna 1995 olisi 1 635 000 OOOmarkkaa. rahastoa ei perusteta.
10005: 240150
10006: 2 1994 vp - LA 87
10007:
10008: Valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston teyteen. Rahastolla tulisi olla oma johtokunta
10009: perustaminen ei muuttaisi itse rahojen jakokäy- rahaston muut hallinnolliset tehtävät hoidett~
10010: täntöä. Jakomenettelyn perusteet tulisivat esi- siin opetusministeriössä.
10011: tyksen mukaan vahvistettaviksi valtion talousar-
10012: vion perusteluissa, ja rahojen jako toteutuisi ny- 2. Aloitteen taloudelliset vaikutukset
10013: kyisen käytännön mukaan opetusministeriön
10014: hallinnonalalla. Olennaisin muutos olisi se, että Edunsaajarahaston perustaminen 1.1.199 51
10015: Oy Veikkaus Ab tulouttaisi ylijäämänsä ko. ra- kien merkitsisi opetusministeriön hallinnonah
10016: hastoon, jonne myös palautuisivat voittovaroista tulo- ja menopuolen supistumista 1 635 000 0(
10017: myönnettyjen lainojen korot ja lyhennykset. markalla.
10018: Veikkausvoittovarojen jaossa liikunnan tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10019: voida säilyttää osuutensa ja tulevaisuudessa lii-
10020: kunnan saaman tuen tulisi vähitellen lisääntyä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan l
10021: Veikkausvoittovarojen edunsaajarahasto eh- kiehdotuksen:
10022: dotetaan organisoitavaksi opetusministeriön yh-
10023:
10024:
10025:
10026: Laki
10027: veikkausvoittovarojen edunsaajarahastosta
10028: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10029:
10030: 1§ 4§
10031: Oy Veikkaus Ab -nimisen osakeyhtiön toimin- Edunsaajarahaston hallinnon ja kirjanpid<
10032: nan ylijäämä tuloutetaan opetusministeriön yh- hoitaa opetusministeriö siten kuin siitä asetuks~
10033: teydessä toimivaan veikkausvoittovarojen edun- Ia erikseen säädetään.
10034: saajarahastoon (edunsaajarahasto). Edunsaaja-
10035: rahastoon kuuluvat myös veikkausvoittovarois- 5§
10036: ta myönnettyjen lainojen lyhennykset ja korot Tarkempia määräyksiä tämän lain täytä
10037: sekä varat, jotka rahaston toiminnasta syntyvät. töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella
10038:
10039: 2§ 6§
10040: Edunsaajarahaston varoja käytetään urheilun Tämä laki tulee voimaan päivänä
10041: ja liikuntakasvatuksen sekä tieteen, taiteen ja kuuta 1995.
10042: nuorisonkasvatustyön tukemiseen.
10043:
10044: 3§
10045: Edunsaajarahaston käyttösuunnitelman vah-
10046: vistaa ja määrärahat myöntää opetusministeriö
10047: valtion talousarviossa vahvistetuissa rajoissa.
10048:
10049:
10050: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1994
10051:
10052: Hannu Kemppainen Håkan Nordman PekkaRäty
10053: Maija-Liisa Lindqvist TeroMölsä Lasse Näsi
10054: Ensio Laine Tellervo Renko Anssi Rauramo
10055: 1994 vp
10056:
10057: Lakialoite 88
10058:
10059:
10060:
10061:
10062: Rauramo: Ehdotus laiksi tuloverolain 83 §:n muuttamisesta
10063:
10064:
10065: Eduskunnalle
10066:
10067: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10068:
10069: Ehdotuksen tarkoituksena on rinnastaa suu- palkkiot taidekilpailupalkintoihin käsiteltäessä
10070: rista kansainvälisistä urheilukilpailuista saadut palkintojen veronalaisuutta.
10071:
10072:
10073:
10074:
10075: PERUSTELUT
10076:
10077: Urheilijan kilpailuista saama palkinto luetaan rat. Urheilusaavutuksia tulisi kohdella kuten tai-
10078: nykyisen lainsäädännön mukaan urheilijan ve- teen huippusaavutuksia. Ankara verotus saattaa
10079: ronalaiseksi ansiotuloksi. Arvoltaan vähäiset ta- jopajohtaa urheilijoiden siirtymiseen ulkomaille.
10080: varapalkinnot ovat olleet verosta vapaat. Lainmuutos ei koskisi kotimaisia urheilukil-
10081: Kansallisten ja kansainvälisten taidekilpailu- pailuja. Esitetyn muutoksen taloudelliset vaiku-
10082: jen palkinnot ovat jo pitkään olleet verovapaita. tukset olisivat valtiontaloudellisesti täysin mar-
10083: Aloitteen tarkoituksena on saattaa kansainvälis- ginaalisia. Yksittäisen urheilijan kohdalla kysy-
10084: ten urheilukilpailujen saavutukset samaan ase- mys olisi kuitenkin merkityksellisestä yhteiskun-
10085: maan taiteen saavutusten kanssa. nan kädenojennuksesta pitkäjänteiselle harjoit-
10086: Viime vuosina arvoltaan huomattavat palkin- telulle.
10087: not ovat yleistyneet kansainvälisissä kilpailuissa. Edellä olevan perusteella ehdotan,
10088: Koska kyseisten palkintojen voittaminen edellyt-
10089: tää poikkeuksellista urheilusaavutusta ja lahjak- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10090: kuutta, on kohtuutonta, että saavutuksesta ai- kiehdotuksen:
10091: heutuneet veroseuraamukset ovat erittäin anka-
10092:
10093:
10094:
10095: Laki
10096: tuloverolain 83 §:n muuttamisesta
10097: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10098: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 83 §seuraavasti:
10099:
10100: 83 § riön nimeämästä kilpailusta saatu palkinto. Ve-
10101: Taide- ja urheilukilpailupalkinto ronalaista tuloa ei myöskään ole eri urheilulajeis-
10102: sa jätjestetyistä olympia-, maailmanmestaruus-
10103: Veronalaista tuloa ei ole taiteen alalla järjeste- ja euroopanmestaruuskilpailuista tai muista val-
10104: tystä, taiteellisesti merkittävästä valtakunnalli- tiovarainministeriön nimeämistä kansainvälisis-
10105: sesta tai kansainvälisestä valtiovarainministe- tä arvokilpailuista saatu palkinto.
10106: 240150
10107: 2 1994 vp - LA 88
10108:
10109: Valtiovarainministeriö nimeää opetusministe- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10110: riön esityksestä 1 momentissa tarkoitetut kilpai- kuuta 199 .
10111: lut vuosittain etukäteen ennen kilpailuvuoden
10112: alkamista.
10113:
10114:
10115:
10116: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1994
10117:
10118: AnssiRauramo
10119: 1994 rd
10120:
10121: Lagmotion 89
10122:
10123:
10124:
10125:
10126: Jansson: Förslag tililag om vai av företrädare för Finland i Europa-
10127: parlamentet
10128:
10129:
10130: Tili Riksdagen
10131:
10132: MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
10133:
10134: I lagmotionen föreslår jag att lagen om vai av Lagmotionen ansluter sig tili regeringens pro-
10135: Finlands företrädare i Europaparlamentet utfor- position nr 297.
10136: mas så att av landets 16 företrädare en väljs på
10137: Å1and, som vid valet utgör en va1krets och inte
10138: ingår i indelningen av Jandet i valområden.
10139:
10140:
10141:
10142:
10143: MOTIVERING
10144:
10145: F olkomröstningen 20.11.1994 på Åland gav intressen kan tillgodoses utan representation i
10146: k1art besked om att Åland skali anslutas tili Eu- Europaparlamentet. Dock anser regeringen att
10147: ropeiska unionen och tili dess institutioneri fulit förhandlingar om en 17:e plats för Finland ome-
10148: medvetande om att en betydande del av de ären- delbart skall inledas och att denna plats skall
10149: den som enligt självstyrelselagen för Åland falier besättas av en representant f6r landskapet
10150: inom området för landskapets lagstiftningsbehö- Åland. Denna åsiktsförklaring syftar tili att nå en
10151: righet övergår tili området för gemenskapens lag- lösning på sikt.
10152: stiftning. Enligt 31 § i lagförslaget förrättas vai av före-
10153: Tili följd av denna kompetensöverföring och trädare tili Europaparlamentet första gången
10154: f6r att trygga representation för den åländska 20.10.1996. Vid det valet bör Åland kunna välja
10155: befolkningen i Europaparlamentet, bör Åland en representant tili Europaparlamentet enligt be-
10156: vara en valkrets och va1sättet bör vara proportio- stämmelserna i denna lag oberoende av om Fin-
10157: nellt på samma sätt som i riksdagsmannaval. land då har 16 elier 17 platser. I praktiken hand-
10158: Regeringens proposition baserar sig på EG- lar frågan om det största partiets sista mandat.
10159: va1arbetsgruppens betänkande. Ålands land- Lagtekniskt krävs endast smärre ändringar i
10160: skapsstyrelse har yttrat sig över detta betänkande det lagförslag som ingår i propositionen, därför
10161: i kritiska ordalag både vad gälier bedömningen att lagen om riksdagsmannaval (391/69) tili vii-
10162: av Ålands självstyrelses status och själva lagför- ken det hänvisas är anpassad tili att Åland är en
10163: slaget. valkrets och valet är delvis proportionellt.
10164: I propositionen redogör regeringen för Ålands Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
10165: representation i EU (sid. 23). Redogörelsen är
10166: visserligen mera objektiv än den som ingick i EG- att Riksdagen ska!l godkänna följande
10167: valarbetsgruppens betänkande, men också den lagförslag:
10168: stannar för ett resonemang enligt vilket Ålands
10169:
10170:
10171:
10172:
10173: 240150
10174: 2 1994 rd - LM 89
10175:
10176:
10177: Lag
10178: om vai av företrädare för Finland i Europaparlamentet
10179:
10180: I enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på det sätt som 69 § 1 mom. riksdagsordningen
10181: föreskriver, stadgas:
10182: Vai av företrädare i Europaparlamentet för valområdet. Som sådan fungerar inom det
10183: södra valområdet centralnämnden i Helsingfors
10184: 1§ stads valkrets, inom det västra va1området cen-
10185: I Finland skall vid val av företrädare i Europa- tralnämnden i Åbo läns södra valkrets, inom det
10186: parlamentet för en period av fem år väljas 16 Östra valområdet centralnämnden i Kuopio läns
10187: företrädare så att 15 företrädare väljs i landet valkrets och inom det norra valområdet central-
10188: utom Åland och en företrädare väljs i landskapet nämnden i Uleåborgs läns valkrets.
10189: Åland så som stadgas i denna 1ag. Valkretscentralnämnden i landskapet Ålands
10190: För valet indelas landet, med undantag för valkrets fullgör de uppgifter som enligt denna lag
10191: Åland, i valområden enligt 4 §. ankommer på centralnämnd i valområde.
10192: I landskapet Ålands valkrets väljs företräda- Om förberedande åtgärder för valet, samman-
10193: ren med iakttagande i tillämpliga delar av vad träden, protokoll och expeditioner gäller i till-
10194: som är stadgat i lagen om riksdagsmannaval lämpliga delar vad som stadgas om valkretscen-
10195: (391/69) vad gäller uppställande av kandidater, tralnämnder vid riksdagsmannaval.
10196: valförrättning samt fastställande och meddelan-
10197: de av valresultatet. 6-10 §§
10198: (Såsom i regeringens proposition 297)
10199: Rösträtt och valbarhet
10200: Vallängder
10201: 2 och 3 §§
10202: (Såsom i regeringens proposition 297)
10203: 11-13 §§
10204: (Såsom i regeringens proposition 297)
10205: Valområden och valmyndigheter
10206: 4§ Uppställande av kandidater
10207: F ör val av företrädare i Europaparlamentet är
10208: landet, med det undantag som följer av 2 mom., 14-17 §§
10209: indelat i följande valområden som baserar sig på (Såsom i regeringens proposition 297)
10210: de valkretsar som anges i lagen om riksdagsman-
10211: naval (391/69):
10212: Valförrättning
10213: 1) det södra valområdet som omfattar Hel-
10214: singfors stads och Nylands 1äns valkretsar,
10215: 2) det västra valområdet som omfattar Åbo
10216: 18-21 §§
10217: (Såsom i regeringens proposition 297)
10218: läns södra och norra valkretsar samt Tavastehus
10219: läns södra och norra va1kretsar,
10220: 3) det Östra valområdet som omfattar Kym- Fastställande och meddelande av valresultatet
10221: mene, S:t Michels, Kuopio, Norra Karelens och
10222: Mellersta Finlands läns valkretsar, samt 22-26 §§
10223: 4) det norra valområdet som omfattar Vasa, (Såsom i regeringens proposition 297)
10224: U1eåborgs och Lapplands läns valkretsar.
10225: Landskapet Åland står utanför indelningen i
10226: Särskilda stadganden
10227: valområden.
10228: 5§ 27-33 §§
10229: Inom varje valområde finns en centralnämnd (Såsom i regeringens proposition 297)
10230:
10231: Helsingforsden 23 november 1994
10232:
10233: Gunnar Jansson
10234: 1994 vp
10235:
10236: Lakialoite 89 Suomennos
10237:
10238:
10239:
10240:
10241: Jansson: Ehdotus laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitta-
10242: vien edustajien vaaleista
10243:
10244:
10245: Eduskunnalle
10246:
10247: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10248:
10249: Ehdotan lakialoitteessa, että laki Suomesta dostaisi vaaleissa yhden vaalipiirin eikä sisältyisi
10250: Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien maan vaalialuejakoon.
10251: vaaleista muotoillaan siten, että maan 16 edusta- Lakialoite liittyy hallituksen esitykseen 297.
10252: jasta yksi valitaan Ahvenanmaalta, joka muo-
10253:
10254:
10255:
10256:
10257: PERUSTELUT
10258:
10259: Ahvenanmaalla 20.11.1994 toimitettu kan- mentissa. Tosin hallitus katsoo, että neuvottelut
10260: sanäänestys antoi selvän vastauksen siihen, että Suomen 17. edustajanpaikasta on käynnistettävä
10261: Ahvenanmaa liitetään Euroopan unioniin ja sen välittömästi ja että tämä paikka on täytettävä
10262: toimielimiin täysin tietoisena siitä, että huomat- Ahvenanmaan maakunnan edustajalla. Tämän
10263: tava osa Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan tahdonilmaisun tarkoituksena on ratkaisuun
10264: maakunnan lainsäädäntövallan alaan kuuluvista pääseminen pidemmällä aikavälillä.
10265: asioista siirtyy yhteisön lainsäädännön alaan. Lakiehdotuksen 31 §:n mukaan Euroopan
10266: Tämän toimivallan siirron seurauksena ja Ah- parlamentin edustajien vaalit toimitetaan ensim-
10267: venanmaan väestön edustuksen turvaamiseksi mäisen kerran 20.10.1996. Näissä vaaleissa Ah-
10268: Euroopan parlamentissa Ahvenanmaan tulisi venanmaan tulee voida valita yksi edustaja Eu-
10269: muodostaa yksi vaalipiirija vaalitavan tulisi olla roopan parlamenttiin tämän lain säännösten
10270: suhteellinen samalla tavalla kuin kansanedusta- mukaisesti siitä riippumatta, onko Suomella
10271: jien vaalissa. tuolloin 16 vai 17 paikkaa. Käytännössä kyse on
10272: Hallituksen esitys perustuu EY-vaalityöryh- suurimman puolueen viimeisestä paikasta.
10273: män mietintöön. Ahvenanmaan maakuntahalli- Lakiteknisesti hallituksen esitykseen sisälty-
10274: tus on antanut tästä mietinnöstä kriittisiä sanan- vään lakiehdotukseen tarvitaan ainoastaan pie-
10275: käänteitä sisältävän lausunnon sekä Ahvenan- nehköjä muutoksia, koska kansanedustajain
10276: maan itsehallinnon aseman että itse lakiehdotuk- vaaleista annettua lakia (391/69), johon esityk-
10277: sen arvioimisen osalta. sessä viitataan, sovelletaan siten, että Ahvenan-
10278: Hallitus selostaa esityksessään (s. 23) Ahve- maa on yksi vaalipiiri ja vaalit ovat osaksi suh-
10279: nanmaan edustusta EU:ssa. Selostus on tosin teelliset.
10280: objektiivisempi kuin EY-vaalityöryhmän mietin- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10281: töön sisältynyt selostus, mutta sekin päätyy aja-
10282: tukseen, jonka mukaan Ahvenanmaan edut voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10283: daan turvata ilman edustusta Euroopan paria- lakiehdotuksen:
10284:
10285:
10286:
10287:
10288: 240150
10289: 2 1994 vp - LA 89
10290:
10291:
10292: Laki
10293: Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista
10294:
10295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa
10296: määrätyllä tavalla, säädetään:
10297: Euroopan parlamentin edustajien vaalit 5§
10298: Kullakin vaalialueella on vaalialueen keskus-
10299: 1§ vaalilautakunta, jona toimii eteläisellä vaali-
10300: Euroopan parlamenttiin valitaan Suomesta alueella Helsingin kaupungin vaalipiirin keskus-
10301: Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa viiden lautakunta, läntisellä vaalialueelia Turun läänin
10302: vuoden pituiseksi toimikaudeksi 16 edustajaa eteläisen vaalipiirin keskuslautakunta, itäisellä
10303: siten, että maasta Ahvenanmaata lukuun otta- vaalialueelia Kuopion läänin vaalipiirin keskus-
10304: matta valitaan 15 edustajaa ja yksi edustaja va- lautakunta ja pohjoisella vaalialueelia Oulun lää-
10305: litaan Ahvenanmaan maakunnasta siten kuin nin vaalipiirin keskuslautakunta.
10306: tässä laissa säädetään. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin kes-
10307: Vaaleja varten maa jaetaan Ahvenanmaata kuslautakunta suorittaa tämän lain mukaan vaa-
10308: lukuun ottamatta vaalialueisiin 4 §:n mukaisesti. lialueen keskuslautakunnalle kuuluvat tehtävät.
10309: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä vali- Vaalialueen keskuslautakunnan valmistavista
10310: taan edustaja ottaen soveltuvin osin huomioon, toimenpiteistä vaaleja varten, kokouksista, pöy-
10311: mitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa täkirjoista ja toimituskirjoista on soveltuvin osin
10312: (391169) on säädetty ehdokkaiden asettamisesta, voimassa, mitä vaalipiirin keskuslautakunnan
10313: vaalien toimittamisesta sekä vaalien tuloksen osalta kansanedustajain vaaleja varten sääde-
10314: vahvistamisesta ja ilmoittamisesta. tään.
10315: 6---10 §
10316: Äänioikeus ja vaalikelpoisuus
10317: (Kuten hallituksen esityksessä 297)
10318:
10319: 2ja 3 § Vaaliluettelot
10320: (Kuten hallituksen esityksessä 297) 11-13 §
10321: (Kuten hallituksen esityksessä 297)
10322: Vaalialueet ja vaaliviranomaiset
10323: 4§ Ehdokkaiden asettaminen
10324: Euroopan parlamentin edustajien vaaleja var- 14-17 §
10325: ten maa on jaettu, 2 momentista johtuvaa poik- (Kuten hallituksen esityksessä 297)
10326: keusta lukuun ottamatta, kansanedustajain vaa-
10327: leista annetun lain (391/69) mukaisten vaalipii-
10328: rien perusteella seuraaviin vaalialueisiin: Vaalien toimittaminen
10329: 1) eteläinen vaalialue, johon kuuluvat Helsin- 18-21 §
10330: gin kaupungin ja Uudenmaan läänin vaalipiirit; (Kuten hallituksen esityksessä 297)
10331: 2) läntinen vaalialue, johon kuuluvat Turun
10332: läänin eteläinen ja pohjoinen vaalipiiri ja Hä-
10333: meen läänin eteläinen ja pohjoinen vaalipiiri; Vaalien tuloksen vahvistaminenja ilmoittaminen
10334: 3) itäinen vaalialue, johon kuuluvat Kymen, 22-26§
10335: Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Keski- (Kuten hallituksen esityksessä 297)
10336: Suomen läänin vaalipiirit; sekä
10337: 4) pohjoinen vaalialue, johon kuuluvat Vaa-
10338: san, Oulun ja Lapin läänin vaalipiirit. Erinäiset säännökset
10339: Ahvenanmaan maakunta jää vaalialuejaon 27-33 §
10340: ulkopuolelle. (Kuten hallituksen esityksessä 297)
10341:
10342: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1994
10343:
10344: Gunnar Jansson
10345: 1994 vp
10346:
10347: Lakialoite 90
10348:
10349:
10350:
10351: Hassi ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain
10352: 29 ja 31 d §:n muuttamisesta
10353:
10354:
10355: Eduskunnalle
10356:
10357:
10358: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10359:
10360: Aloitteessa ehdotetaan, että eduskuntavaali- Jokaisen ehdokkaan on vaalienjälkeen tehtä-
10361: ehdokkaiden vaalirahoitus on julkista. Tämän vä puolueelleen tai vaaliyhdistyksen asiamiehelle
10362: vuoksi esitetään, että jokaiselta eduskuntavaali- edellä kuvatut tiedot sisältävä ilmoitus vaalira-
10363: ehdokkaalta on pyydettävä ja saatava suostu- hoituksestaan. Puolueet ja valitsijayhdistykset
10364: mus, että hän on valmisjulkistamaan vaalirahoi- ovat velvollisia saattamaan nämä tiedot julkisuu-
10365: tuksensa. Suostumus pyydetään samassa yhtey- teen niitä pyydettäessä.
10366: dessä kuin nykyisen vaalilain 29 §:ssä mainittu Tämän lisäksi ehdokkaan on vaalien alla ker-
10367: suostumus vastaanottaa edustajantoimi ja va- rottava kysyttäessä vaalirahoituksensa jo saatu-
10368: kuutus siitä, ettei ehdokas ole suostunut ehdok- jen tai luvattujen lahjoitusten osalta sekä niiden
10369: kaaksi muussa vaalipiirissä eikä toisen puolueen menojen osalta, joihin ehdokas on jo sitoutunut.
10370: ehdokkaaksi. Käytännössä monen ehdokkaan vaalikam-
10371: Suostumuksella ehdokas sitoutuisi saatta- panjaa hoitaa ns. tukiryhmä. Se mitä tässä laki-
10372: maan vaalirahoituksensa julkiseksi siten, että ehdotuksessa sanotaan ehdokkaan vaalirahoi-
10373: yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden antamista vaa- tuksen julkisuudesta, tarkoittaa myös tukiryh-
10374: liavustuksista kerrotaan määrän lisäksi antaja, män rahoitusta. Tukiryhmästä ei ole otettu mai-
10375: kun yhdeltä lahjoittajalta saatu summa ylittää nintaa varsinaiseen laki tekstiin, koska laki ei tun-
10376: 5 000 mk. Yksityisiltä henkilöiitä saatujen lahjoi- ne tukiryhmää juridisena yksikkönä ja koska on
10377: tusten yhteismäärä on julkistettava, mutta vain katsottava, että kukin ehdokas vastaa kampan-
10378: yli 10 000 mk lahjoittaneiden nimet. Ehdokkaan jastaan viime kädessä itse.
10379: on myös kerrottava, mihin vaalirahoitus on käy-
10380: tetty tai on tarkoitus käyttää.
10381:
10382:
10383:
10384: PERUSTELUT
10385:
10386: Puolue- ja vaalirahoituksen salaisuuteen liitty- raittius-, eläkeläis-, nuoriso-, sivistys-, kulttuu-
10387: vät ongelmat ovat olleet julkisessa keskustelussa ri-, kuluttaja- ja muiden yhdistysten rahoitta-
10388: esillä viimeiset parikymmentä vuotta yhtenä suu- miseen.
10389: rimpana politiikan moraaliin liittyvänä asiana. Sen sijaan ehdokkaiden vaalirahoituksen
10390: Vuonna 1979 asetettiin komitea pohtimaan saattaminen julkiseksi on jostain syystä jäänyt
10391: puoluerahoituksen julkisuutta. Jo tuolloin kes- toteuttamatta, vaikka jo mainittu puoluerahoi-
10392: keisinä seikkoina pidettiin poliittisen toiminnan tuskomitea piti sitä perusteltuna. Asiasta käytiin
10393: rahoituksen julkisuutta, kontrolloitavuutta ja noin vuosi sitten laaja julkinen keskustelu. Niin
10394: mahdollisten sidontojen estämistä. ikään kuluneena syksynä on asia noussut esille,
10395: 1980-luvun puolessa välissä uudistettiin puo- mutta jälleen näyttää siltä, ettei asia etene varsi-
10396: luerahoituksenjulkisuussäännöksiä oikeansuun- naiseksi lainsäädännöksi, vaikka kukaan ei ole
10397: taisesti. Tämän päivän suurimmat ongelmat julkisesti kiistänyt hankkeen tarpeellisuutta.
10398: puoluerahoituksen osalta eivät liity niinkään Aloitteen allekirjoittajien mielestä kestävät
10399: varsinaisten puolueiden rahoitukseen, vaan puo- politiikan menettelytavat edellyttävät, että eh-
10400: lueita lähellä olevien säätiöiden sekä erilaisten dokkaan mahdolliset kytkennät eturyhmiin tai
10401:
10402: 240150
10403: 2 1994 vp - LA 90
10404:
10405: yksityisiin intresseihin olisivat omiaan tulemaan On muistettava, että valtiopäiväjärjestyksen
10406: julki ennen vaaleja. Tällöinjää äänestäjien tehtä- 11 §:n mukaan edustaja on velvollinen toimes-
10407: väksi arvioida, mikä merkitys kunkin ehdokkaan saan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on
10408: saamalle tuelle on annettava. siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia ei-
10409: On syytä korostaa, ettei lahjoitusten saaminen vätkä häntä sido mitkään muut määräykset.
10410: sinänsä ole periaatteellisesti tuomittavaa. Vaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10411: rahoituksen julkisuudella estetään sen kaltaiset
10412: lahjoitukset, jotka ovat omiaan saattamaan eh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10413: dokkaan riippuvaiseksijoistakin tahoista äänes- lakiehdotuksen:
10414: täjien tietämättä.
10415:
10416: Laki
10417: kansanedustajain vaaleista annetun lain 29 ja 31 d §:n muuttamisesta
10418:
10419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10420: muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391/69) 29 §:n 2
10421: momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (370/85), sekä
10422: lisätään 31 d §:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa (319175)
10423: muutettuna mainitulla 3 päivänä toukokuuta 1985 annetulla lailla, uusi 4 momentti, seuraavasti:
10424:
10425: 29 §
10426: 4) puolueen sitoumus vaalien jälkeen kerätä
10427: Hakemukseen on liitettävä: kaikilta ehdokkailtaan 3 kohdassa säädetyt tie-
10428: 1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi; siinä on dot vaalirahoituksesta sekä sitoumus pyydettäes-
10429: selvästi mainittava kunkin ehdokkaan nimi, jol- sä julkistaa yhteenvedet ko. tiedoista.
10430: loin etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan
10431: käyttää yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai 31 d §
10432: myös etunimeä lyhennettynä, ja hänen arvonsa,
10433: ammattinsa tai toimensa enintään kahta ilmai- Hakemukseen on lisäksi liitettävä kunkin eh-
10434: sua käyttäen sekä hänen kotikuntansa; dokkaan omakätisesti allekirjoittama suostumus
10435: 2) kunkin ehdokkaan omakätisesti allekirjoit- saattaa pyydettäessä julkiseksi vaalitoimiensa
10436: tama suostumus vastaanottaa edustajantoimi ja rahoitus siten kuin tämän lain 29 §:n 2 momentin
10437: vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi 3 kohdassa on säädetty sekä valitsijayhdistyksen
10438: muussa vaalipiirissä eikä toisen puolueen ehdok- asiamiehen sitoumus kerätä yhteen ja pyydettä-
10439: kaaksi; essä saattaa julkisuuteen vaalirahoitustiedot si-
10440: 3) kunkin ehdokkaan omakätisesti allekirjoit- ten kuin tämän lain 29 §:n 2 momentin 4 kohdas-
10441: tama suostumus saattaa pyydettäessä julkiseksi sa on säädetty.
10442: vaalitoimiensa rahoitus sekä se, mihin vaalira-
10443: hoitusta on käytetty. Suostumuksellaan ehdokas
10444: sitoutuu kertomaan lahjoituksen määrän ja lah- Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulukuu-
10445: joittajan nimen, milloin yksi yritys, yhteisö tai ta 1994.
10446: säätiö on lahjoittanut yli 5 000 mk. Yksityisiltä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10447: ihmisiltä saatujen lahjoitusten osalta on kerrot- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
10448: tava saatujen lahjoitusten yhteissumma sekä yli teisiin.
10449: 10 000 mk lahjoittaneiden nimet.
10450:
10451:
10452: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
10453:
10454: Satu Hassi Heidi Hautala Pekka Haavisto
10455: Pekka Räty Ulla Anttila Erkki Pulliainen
10456: Paavo Nikula Lea Savolainen Marja-Leena Viljamaa
10457: Hannele Luukkainen Jukka Gustafsson Eero Paloheimo
10458: 1994 vp - LA 90 3
10459:
10460: Outi Ojala Pirkko Laakkonen Leea Hiltpnen
10461: Esko Seppänen Tuulikki Ukkola Eva Biaudet
10462: Tuija Maaret Pykäläinen Kerttu Törnqvist Tarja Halonen
10463: Ensio Laine Eeva Kuuskoski Martti Korhonen
10464: AskoApukka Minna Karhunen Heli Astala
10465: Päivi Varpasuo Leila Lehtinen Arja Ojala
10466: TinaMäkelä Olavi Ala-Nissilä Johannes Koskinen
10467: Erja Lahikainen Sulo Aittoniemi Marjatta Stenius-Kaukonen
10468: Esko Helle Jarmo Wahlström Marja-Liisa Tykkyläinen
10469: Riitta Myller Marita Jurva LeaMäkipää
10470: Raimo Vistbacka Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Rinne
10471: Raimo Vuoristo Tarja Kautto Aarno von Bell
10472: Kauko Heikkinen Markku Koski Ossi Korteniemi
10473: Eila Rimmi Raila Aho Oaes Andersson
10474: Mirja Ryynänen Riitta Kauppinen Jaakko Laakso
10475: Timo Roos Timo Laaksonen Esko-Juhani Tennilä
10476: Maria Kaisa Aula
10477: 1994vp
10478:
10479: Lakialoite 91
10480:
10481:
10482:
10483:
10484: Aula ym.: Ehdotus laiksi eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajo-
10485: neuvoverosta annetun lain muuttamisesta
10486:
10487:
10488: Eduskunnalle
10489:
10490: Lakialaitteessa ehdotetaan, että vammaisilta Oman auton käyttö vaikeavammaisen liikkumi-
10491: henkilöiltä, joille on myönnetty invaliditeetin pe- sen järjestämisessä on kokonaisuutena yhteis-
10492: rusteella autoveron palautus tai vammaisten py- kunnalle edullista, koska se vähentää kuljetus-
10493: säköintilupa,jätettäisiin perimättä ajoneuvovero palvelun käyttöä.
10494: eli ns. auton käyttöinaksu. Valtion tulot väheni- Vammaisten henkilöiden vapauttaminen ajo-
10495: sivät tämän seurauksena noin 5 miljoonalla mar- neuvoverosta voidaan käytännössä toteuttaa esi-
10496: kalla. merkiksi seuraavin tavoin:
10497: Hallituksen esityksessä n:o 160 esitetään sa- 1. Vammainen autoilija ostaa leimamerkin,
10498: dan markan korotusta auton käyttömaksuun. mutta hän voisi hakea veron takaisin paikallisel-
10499: Tiedossa on, että hallituksen ja työmarkkinajär- ta poliisilta esittämällä ostokuitin lisäksi vam-
10500: jestöjen syksyllä tekemän sopimuksen perusteel- maisten pysäköintiluvan tai auton rekisteriot-
10501: la käyttömaksua tultaisiin kenties korottamaan teen, jossa on merkintä invaliditeetin perusteella
10502: kahdellasadalla markalla tästä vuodesta. palautetusta autoverosta.
10503: Ottaen huomioon, että vammaisten taloudelli- 2. Vammainen autoilija voisi kuittausta vas-
10504: nen asema on muuta väestöäheikompi, on uusi taan saada ajoneuvoveron leimamerkin paikalli-
10505: korotettu käyttömaksu syytä jättää heiltä peri- selta poliisiviranomaiselta esittämällä vammai-
10506: mättä. Invalidiliitossa tehdyn jäsenkyselyn mu- sen pysäköintiluvan tai auton rekisteriotteen,
10507: kaan (1991) 30 prosentilla jäsenistä tulot ovat alle jossa on merkintä invaliditeetin perusteella pa-
10508: 3 000 markkaa kuukaudessa ja 80 prosentilla alle lautetusta autoverosta.
10509: 6 000 markkaa kuukaudessa. Pienistä tuloista Molemmat tavat ovat helposti valvottavissa,
10510: huolimatta vammaiset ihmiset joutuvat usein koska paikallisella poliisiviranomaisella on re-
10511: hankkimaan oman· auton ja ylläpitämään sitä, kisteri henkilöistä, joille on myönnetty vammai-
10512: koska muiden liikkumisvälineiden käyttö on sen pysäköintilupa ja ajoneuvorekisterissä on
10513: hankalaa tai muita mahdollisuuksia ei ole. merkintä myönnetystä autoveronpalautuksesta.
10514: Vammaisen ihmisen liikkumiskustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10515: ovat muutoinkin jo lisääntyneet, koska invalidi-
10516: teetin perusteella myönnettävä autoveron palau- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10517: tus on alentunut suhteessa autojen hintaan. lakiehdotuksen:
10518:
10519:
10520:
10521:
10522: 240150
10523: 2 1994 vp - LA 91
10524:
10525: Laki
10526: eräistä ajoneovoista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta
10527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10528: lisätään eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta 18 päivänä helmikuuta 1994 annet-
10529: tuun lakiin (135/94) uusi 11 a § seuraavasti:
10530: 11 a §
10531: Ajoneuvoveroa ei peritä henkilöiltä, joille on Tämä laki tulee voimaan päivänä
10532: myönnetty invaliditeetin perusteella autoveron kuuta 199.
10533: palautus tai vammaisten pysäköintilupa.
10534:
10535:
10536:
10537: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1994
10538:
10539: Maria Kaisa Aula Tuulikki Ukkola Timo Järvilahti
10540: HelmiMorri Pekka Räty Timo Ihamäki
10541: Markku Laukkanen Eeva-Liisa Moilanen Tuija Maaret Pykäläinen
10542: ArmasKomi Irmeli Takala Timo E. Korva
10543: Martti Pura Matti Väistö Tellervo Renko
10544: Jukka Gustafsson Sulo Aittoniemi Marja-Liisa Tykkyläinen
10545: Kalle Röntynen Sirkka-Liisa Anttila Eeva Kuuskoski
10546: Paavo Väyrynen Juhani Alaranta Annikki Koistinen
10547: Esko Jokiniemi Hannu Kemppainen Matti Vanhanen
10548: Mirja Ryynänen Olavi Ala-Nissilä Timo Kalli
10549: Juha Korkeaoja Jarmo Laivoranta Johannes Leppänen
10550: Ossi Korteniemi Maija-Liisa Lindqvist Rose-Marie Björkenheim
10551: Toimi Kankaanniemi Riitta Kauppinen Kirsti Ala-Harja
10552: Lea Savolainen EvaBiaudet Marjut Kaarilahti
10553: Ismo Seivästö Pirkko Laakkonen Maija Rask
10554: Reijo Laitinen Riitta Myller Leena Luhtanen
10555: Marja-Leena Viljamaa Marjatta Vehkaoja LeaMäkipää
10556: Hanna MarkkoJa Minna Karhunen Kyösti Toivonen
10557: Jouko Jääskeläinen Leea Hiltunen Riitta Saastamoinen
10558: Leila Lehtinen Pirjo-Riitta Antvuori Marita Jurva
10559: Erkki Pulliainen Kyllikki Muttilainen Tarja Kautto
10560: Iiris Hacklin Aarno von Bell Heli Astala
10561: Riitta Jouppila Margareta Pietikäinen Ritva Laurila
10562: Kaarina Dromberg Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo
10563: Maija Perho-Santala Väinö Saario Outi Ojala
10564: Iivo Polvi Matti Vähänäkki Heikki Rinne
10565: JukkaRoos Arja Ojala Raimo Vuoristo
10566: Jouni Backman Virpa Puisto Erja Lahikainen
10567: Johannes Koskinen Jouko Skinnari Tarja Halonen
10568: Anna-Liisa Kasorineo Ulpu Iivari Tuulikki Hämäläinen
10569: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen Jussi Ranta
10570: Kari Rajamäki Satu Hassi Heidi Hautala
10571: Raimo Vistbacka Martti Korhonen Juhani Vähäkangas
10572: Gunnar Jansson Eila Rimmi
10573: 1994vp
10574:
10575: Lakialoite 92
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: Puisto ym.: Ehdotus laiksi sotilasavustuslain muuttamisesta
10581:
10582:
10583:
10584: Eduskunnalle
10585:
10586: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10587:
10588: Aloitteessa ehdotetaan sotilasavustuslakia uusimuotoisten eli uuden opintotukilainsäädän-
10589: (781/93) muutettavaksi siten, että asevelvollisille nön mukaisen valtiontakauksen perusteella nos-
10590: korvataan sotilasavustuksena niin sanottujen tettujen opintolainojen korot.
10591:
10592:
10593:
10594:
10595: YLEISPERUSTELUT
10596:
10597: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 1.2. Ehdotetut muutokset
10598:
10599: 1.1. Nykytila Uusien opintolainojen korot on tarkoituksen-
10600: mukaisinta korvata asevelvollisille laajentamalla
10601: Asevelvollisille maksetaan nykyisin korvausta sotilasavustusjärjestelmää. Tämän vuoksi soti-
10602: vain niin sanottujen vanhojen eli ennen 1 päivää lasavustuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
10603: heinäkuuta 1992 myönnettyjen opintolainojen 10 a §, jonka perusteella asevelvolliselle voi-
10604: koroista. Näiden opintolainojen korot korva- daan maksaa sotilasavustuksena palvelusaikana
10605: taan asevelvollisille opintotuen korkoavustukse- erääntyvät uusien opintolainojen korot. Maksa-
10606: na. Opintotuen korkoavustuksia myönnetään misen edellytyksenä olisi, että asevelvollinen on
10607: vuosittain noin 5 000 asevelvolliselle. vähintään yhden päivän palveluksessa koron-
10608: Uusimuotoisia opintolainoja ovat korkea- maksukuukautena. Sotilasavustuksena korvat-
10609: kouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain tavien opintolainojen korkojen määrään vaikut-
10610: (111/92) ja opintotukilain (65/94) mukaiset opin- taisivat vain asevelvollisen omat sotilasavustuk-
10611: tolainat. Näiden opintolainojen korkoja ei kor- seen vaikuttavat tulot. Asevelvollisen perheen-
10612: vata opintotukilainsäädännön uudistuksen jäl- jäsenten tulot eivät muusta sotilasavustuksesta
10613: keen asevelvollisille opintotuen korkoavustuk- poiketen vaikuttaisi korvattavien korkojen mää-
10614: sena eikä mainittujen korkojen maksua tueta rään. Sotilasavustuslain 12 §:ään ehdotetaan teh-
10615: muullakaan tavoin. Tämä merkitsee sitä, että täväksi tätä koskeva muutos.
10616: asevelvollisuutta suorittavien taloudellinen tilan- Uusien opintolainojen korot maksettaisiin
10617: ne muodostuu vaikeaksi. Epäkohdan korjaami- asevelvollisille Kelan paikallistoimistoonjätettä-
10618: seen ovat kiinnittäneet huomiota eduskunnan vän hakemuksen ja pankin lähettämän koronpe-
10619: sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään n:o rintätositteen perusteella. Kelan paikallistoimis-
10620: 12/1993 vp sekä puolustusvaliokunta sosiaali- ja to voi maksaa mainittujen asiakirjojen perusteel-
10621: terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa la korkosuorituksen suoraan pankkiin, eikä ase-
10622: n:o 2/1993 vp hallituksen esityksestä sotilasavus- velvollisen tarvitse näin ollen itse ensin maksaa
10623: tuslaiksi (HE 28/1993 vp) ja edellyttäneet an- korkoa.
10624: nettavaksi esitykset tarvittaviksi säädösmuutok- Uusien opintolainojen korot erääntyvät jou-
10625: siksi. lu- ja kesäkuussa. Ensimmäinen esityksen mu-
10626: 240150
10627: 2 1994 vp - LA 92
10628:
10629: kainen sotilasavustuksena korvattava koron- määrin 12 310 markkaa henkilöä kohden. Keski-
10630: maksu tapahtuisi siten kesäkuussa 1995. määräinen korko oli 8 prosenttia. Asevelvollisilla
10631: uusia opintolainoja on verraten vähän. Vuonna
10632: 1995 uusien opintolainojen korkoja arvioidaan
10633: 2. Aloitteen taloudelliset vaikutukset olevan maksettavana noin 500 asevelvollisella.
10634: Lainmuutos aiheuttaa siten sotilasavustusjärjes-
10635: Joulukuussa 1993 oli uusimuotoista opintolai- telmään vuonna 1995 arviolta noin 400 000 mar-
10636: naa yhteensä 19 350 henkilöllä. Laina oli keski- kan lisäkustannukset.
10637:
10638:
10639:
10640: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10641:
10642: 1. Lakiehdotuksen perustelut erääntyvät opintolainojen korot, silloin kun ase-
10643: velvollinen on vähintään yhden päivän palveluk-
10644: 1 §. Soveltamisala. Pykälään ehdotetaan lisät- sessa koron erääntymiskuukautena.
10645: täväksi maininta asevelvollisille korvattavista 11 §.Huomioon otettavat tulot ja varat. Pykä-
10646: uusimuotoisten opintolainojen koroista. lään ehdotetaan tehtäväksi lisäys, jonka mu-
10647: 3 §. Sotilasavustus. Pykälään ehdotetaan lisät- kaan opintolainojen korkoja korvattaessa ei
10648: täväksi maininta varusmiespalveluksessa tai sitä oteta huomioon asevelvollisen perheenjäsenten
10649: vastaavassa siviilipalveluksessa oleville asevel- tuloja.
10650: vollisille korvattavista uusimuotoisten opintolai- 12 §. Avustuksen määrääminen. Pykälään eh-
10651: nojen koroista. dotetaan lisättäväksi viittaus 10 a §:ään.
10652: JO a §. Opintolainojen korot. Lakiin ehdote- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10653: taan lisättäväksi säännös asevelvollisille korvat-
10654: tavista uusimuotoisten opintolainojen koroista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10655: Sotilasavustuksena korvataan palvelusaikana lakiehdotuksen:
10656:
10657:
10658:
10659:
10660: Laki
10661: sotilasavustuslain muuttamisesta
10662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10663: muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun sotilasavustuslain (781/93) 1 §, 11 §:n 1 momentin
10664: johdantolause ja 12 §:n 1 momentti sekä
10665: lisätään 3 §:ään uusi 3 kohta ja lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
10666:
10667: 1§ 3§
10668: Soveltamisala Sotilasavustus
10669: Asevelvollisuuslain (452/50) tai siviilipalvelus- Sotilasavustuksena maksetaan:
10670: lain (1723/91) nojalla palveluksessa olevan ase-
10671: velvollisen omaiselle maksetaan sotilasavustus 3) varusmiespalveluksessa tai sitä vastaavassa
10672: ja asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle itsel-
10673: asumisavustus sekä korkeakouluopiskelijoiden leen 1 §:ssä tarkoitettujen opintolainojen korot.
10674: opintotuesta annetun lain (111/92) ja opintotuki-
10675: lain (65/94) mukaisen valtiontakauksen perus- 10 a §
10676: teella nostettujen opintolainojen korot siten kuin Opintolainojen korot
10677: jäljempänä säädetään. Asevelvolliselle maksetaan sotilasavustukse-
10678: 1994 vp - LA 92 3
10679:
10680: na palvelusaikana erääntyvät 1 §:ssä tarkoitettu- 12 §
10681: jen opintolainojen korot. Avustuksen määrääminen
10682: 11 § Sotilasavustuksena maksetaan 8-10 a §:ssä
10683: Huomioon olettavat tulot ja varat tarkoitettujen menojen sekä 11 §:ssä tarkoitettu-
10684: jen tulojen välinen erotus, ellei käytettävissä ole-
10685: Avustusta myönnettäessä otetaan huomioon vasta varallisuudesta muuta johdu.
10686: hakijan ja hänen 4 §:ssä tarkoitettujen perheenjä-
10687: sentensä palvelusaikana käytettävissä olevat tu-
10688: lot. Myönnettäessä avustusta 10 a §:n perusteella
10689: ei mainittujen perheenjäsenten tuloja oteta huo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10690: mioon. Tuloina ei kuitenkaan huomioida: kuuta 1995.
10691:
10692:
10693:
10694: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1994
10695:
10696: Virpa Puisto Jouni Backman Riitta Myller
10697: TimoRoos Esko-Juhani Tennilä Jaakko Laakso
10698: Esko Seppänen Johannes Koskinen Matti Vähänäkki
10699: Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen Eila Rimmi
10700: Lea Savolainen Anna-Liisa Kasorineo PekkaRäty
10701: Tuija Maaret Pykäläinen Heli Astala Ensio Laine
10702: Outi Ojala Martti Korhonen LeaMäkipää
10703: Leena Luhtanen
10704: 1994vp
10705:
10706: Lakialoite 93
10707:
10708:
10709:
10710:
10711: Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi veronkantolain muuttamisesta
10712:
10713:
10714: Eduskunnalle
10715:
10716: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10717:
10718: Hallituksen esityksessä (HE 133) ehdotettiin yhteisetuudelle määrätystä verosta. Tässä laki-
10719: muutettavaksi veronkantolakia siten, että sää- aloitteessa ehdotetaan, että veronsaajan ja vir-
10720: dettäisiin avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön kailijan vastuuta täsmennetään vastaavasti vir-
10721: yhtiömiehen sekä kuolinpesän ja yhteisetuuden he- ja laiminlyöntitapauksissa.
10722: osakkaan vastuusta yhtiölle, kuolinpesälle tai
10723:
10724:
10725:
10726:
10727: PERUSTELUT
10728:
10729: Yritysten vastuuhenkilölle on lainsäädännös- netyksiä joko huolimattomuudesta tai virkavir-
10730: sä aina asetettu ankarat velvoitteet verotuksen heestä. Tällä tavoin verovelvolliset ja verovirkai-
10731: toimittamisessa. Kyseisessä hallituksen uudessa lijat tulevat tasapuolisesti vastuuseen aiheutta-
10732: esityksessä asetetaan vielä kovemmat velvoitteet mistaan virheistä ja laiminlyönneistään. Tällai-
10733: yrittäjille. nen sääntely on myös kansainvälisen suuntauk-
10734: Yrittäjät joutuvat useimmissa tapauksissa sen mukaista.
10735: suorittamaan verottajan tehtäviä mm. arvonlisä-
10736: veronja ennakonpidätysten toimittamisen osalta
10737: ankarien vastuumääräysten alaisena. Tätä laki- Voimaantulo
10738: määräistä työtä yrittäjät tekevät korvauksetta.
10739: Veronsaajan omasta toiminnasta aiheutuneet Aloitteessa ehdotettu muutos olisi saatava
10740: vahingot yrityksille eivät sen sijaan aiheuta esim. voimaan niin pian kuin se on hyväksytty ja vah-
10741: verovirkailijoille välitöntä vastuuvelvollisuutta, vistettu.
10742: kuten yrittäjien kohdalla tapahtuu. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10743: Veronsaajalle ja sen virkailijoille tulee suoraan
10744: veronkantolaissa säätää suora ja henkilökohtai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10745: nen vastuu tilanteissa, joissa veronsaaja tai sen kiehdotuksen:
10746: virkailija aiheuttaa yritykselle taloudellisia me-
10747:
10748:
10749:
10750:
10751: 240150
10752: 2 1994 vp - LA 93
10753:
10754: Laki
10755: veronkantolain muuttamisesta
10756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10757: lisätään 11 päivänä elokuuta 1978 annettuun veronkantolakiin (611/78) uusi 1 b luku seuraavasti:
10758:
10759: 1 b luku töverosta siltä vuodelta, jona yhteisö on merkitty
10760: Vastuu verosta asianomaiseen rekisteriin.
10761: Osakeyhtiö tai osuuskunta vastaa niin kuin
10762: 4c§ omasta verostaan ennen sen rekisteröimistä har-
10763: Vero- tai maksuvelvolliselta tämän lain nojal- joitetusta toiminnasta sen puolesta toimineille
10764: la kannettavasta verosta, maksusta ja muusta määrätystä verosta, maksusta tai muusta suori-
10765: suorituksesta ovat kuin omasta verostaan vas- tuksesta.
10766: tuussa: Veronsaaja ja virkailija ovat solidaarisesti vas-
10767: 1) avoimen yhtiön yhtiömies; tuussa niin kuin omasta velastaan vahingosta
10768: 2) kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiö- yritykselle aiheuttamistaan taloudellisista mene-
10769: mies; tyksistä silloin, kun menetykset ovat olleet seu-
10770: 3) kuolinpesän osakas; ja rausta veronsaajan tai virkailijan huolimatto-
10771: 4) yhteisetuuden osakas. muudesta tai aiheutuneet virkavirheen johdosta.
10772: Konkurssipesä vastaa konkurssipesän varalli- Edellä 1-5 momentissa tarkoitettuja vastuu-
10773: suuteen kuuluvasta kiinteistöstä konkurssin al- säännöksiä sovelletaan, jollei muualla verolain-
10774: kamisvuotta seuraavilta vuosilta määrätystä säädännössä vastuuta toisin säädetä.
10775: kiinteistöverosta.
10776: Jos kiinteistö on hankittu yhtiön tai muun Tämä laki tulee voimaan päivänä
10777: perustettavan yhteisön lukuun, yhtiö tai muu kuuta 199.
10778: yhteisö vastaa kiinteistöstä määrätystä kiinteis-
10779:
10780:
10781: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
10782:
10783: Matti Lahtinen Raimo Liikkanen Väinö Saario
10784: Oiva Savela Kaarina Dromberg Martti Tiuri
10785: Kyösti Toivonen Markku Rossi Olli Rehn
10786: Tuula Linnainmaa Reijo Laitinen Minna Karhunen
10787: Hanna MarkkoJa Riitta Saastamoinen Anssi Rauramo
10788: Riitta Kauppinen TinaMäkelä Aino Suhola
10789: Johannes Leppänen Tuulikki Ukkola Kalevi Lamminen
10790: Pekka Leppänen
10791: 1994vp
10792:
10793: Lakialoite 94
10794:
10795:
10796: Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
10797: maksuista annetun lain muuttamisesta
10798:
10799:
10800: Eduskunnalle
10801:
10802: Aloitteessa ehdotetaan, että psykiatrisessa lai- löitä, joilla ei ole muita tuloja kuin kansaneläke.
10803: toshoidossa olevien potilaiden asiakasmaksuja Muilla pitkäaikaispotilailla on sen sijaan iäk-
10804: alennetaan puoleen muiden terveydenhuollon käämpinä henkilöinä tuloina myös työeläke.
10805: asiakasmaksujen tasosta. Korkeat laitoshoitomaksut aiheuttavat lisäksi
10806: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- usein jälkiperintätilanteita, jotka vaikeuttavat
10807: maksuista on yleislaki, jossa määritellään asia- laitoshoidon jälkeisen avohoidon onnistumista.
10808: kasmaksujen yleiset perusteet. Lain nojalla so- Psykiatristen potilaiden laitoshoitoajat ovat
10809: siaali- ja terveysministeriö esittelee asetuksella lisäksi selvästi pidempiä kuin muiden potilasryh-
10810: tarkemmin asiakasmaksujen markkamäärät. mien. Kun psykiatristen potilaiden keskimääräi-
10811: Yleislakiin on perusteltua tehdä muutos psy- nen hoitoaika yhdellä hoitokerralla on noin kak-
10812: kiatristen potilaiden laitoshoidosta perittävien si kuukautta, ovat vastaavat ajat kirurgisessa
10813: asiakasmaksujen osalta useastakin syystä. Pää- hoidossa neljä päivää.
10814: sääntöisesti muissa Euroopan maissa psykiatri- Suomessakin on mielenterveydelliset sairau-
10815: neo laitoshoito on jopa kokonaan ilmaista. Suo- det rinnastettu monilta osin tartuntatauteihin ja
10816: malainen käytäntö, jonka mukaan pitkäaikaisil- tuberkuloosiin, joiden hoito on perinteisesti ollut
10817: takin psykiatrisilta potilailta peritään laitoshoi- täysin ilmaista. Myös psykiatrineo laitoshoito
10818: dosta täysimääräiset asiakasmaksut, poikkeaa olisi perusteltua saattaa vähitellen kokonaan il-
10819: räikeästi muun Euroopan käytännöstä. maiseksi. Kun kokonaan ilmaiseksi muuttami-
10820: Psykiatrisessa hoidossa olevista potilaista nen on kerralla tehtynä taloudellisesti ilmeisesti
10821: kaksi kolmasosaa ansaitsee vähemmän kuin vaikeaa, tulisi uudistus aloittaa puolittamalla
10822: kuukausittaiset asiakasmaksut ovat, eli noin psykiatrisesta hoidosta perittävien maksujen ny-
10823: 3 800 markkaa. Hoitolaitoksissa annettavista kyinen taso.
10824: hoidoista peritään kunnilta akuuttien tapausten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10825: osalta keskimäärin 1 100 markkaa ja pitkäaikais-
10826: potilaiden osalta 500 markkaa hoitopäivältä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10827: Psykiatriset potilaat ovat usein nuoria henki- lakiehdotuksen:
10828:
10829:
10830: Laki
10831: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
10832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10833: lisätään 3 päivänä elokuuta 1992 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin
10834: (734/92) uusi 5 a § seuraavasti:
10835: 5a§ olla enintään puolet muiden maksullisten laitos-
10836: Alennetun maksutason terveyspalvelut hoidosta perittävien terveydenhoitopalveluiden
10837: maksuista.
10838: Sekä lyhyt- että pitkäaikaisessa psykiatrisessa
10839: laitoshoidossa perittävien asetuksella tarkemmin Tämä laki tulee voimaan päivänä
10840: säädettyjen maksujen enimmäismäärät saavat kuuta 19 .
10841:
10842: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1994
10843:
10844: Marjatta Vehkaoja Matti Louekoski
10845: Marja-Liisa Tykkyläinen Lea Savolainen
10846: 240150
10847: 1994 vp
10848:
10849: Lakialoite 95
10850:
10851:
10852:
10853:
10854: U. Anttila ym.: Ehdotus kuntalaiksi
10855:
10856:
10857:
10858: Eduskunnalle
10859:
10860: Lakialoite on rinnakkaisaloite hallituksen esi- taehkäisevää, että jokainen luottamushenkilö
10861: tykselle n:o 192 kuntalaiksi. Aloitteessa ehdote- automaattisesti antaisi itsestään ne tiedot, joilla
10862: taan kunnallisten luottamushenkilöiden jääviys- saattaa olla kuvattua merkitystä, jolloin toden-
10863: säännökstä tiukennettavaksi vielä esitetystäkin näköisyys epäselvien tilanteiden syntymiselle oli-
10864: siten, että kunnat veivoitetaan pitämään rekiste- si huomattavasti nykyistä pienempi. Kaikkia
10865: riä sellaisista seikoista, joilla voi olla merkitystä luottamushenkilöitä koskevaan rekisteriin ei liity
10866: luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuden tai es- sellaisia arvo- tai puoluevaltaongelmia kuin yk-
10867: teellisyyden arvioinnissa. Tarkemmin rekisteris- sittäistapauksissa pyydettäviin selvityksiin saat-
10868: tä säädettäisiin asetuksella. taa käytännössä liittyä.
10869: Rekisterillä pyritään ehkäisemään ennalta Rekisteriin merkittäisiin vain sellaiset seikat,
10870: luottamustoimen väärinkäyttö. Kuluvana vuon- joilla voi olla merkitystä arvioitaessa luottamus-
10871: na Vantaalla on ilmennyt tapaus, jossa keskeisen henkilön vaalikelpoisuutta tai esteellisyyttä. Täl-
10872: luottamushenkilön epäillään syyllistyneen luot- löin keskeisimpiä seikkoja ovat osakkuudet tai
10873: tamusasemansa väärinkäyttöön taloudellisen tosiasiallinen määräysvalta yhtiössä, jonka toi-
10874: edun tavoittelemiseksi. Luottamustoimen vää- miala liittyy kunnan toimialaan sekä kunnan
10875: rinkäytökset nakertavat kansalaisten luottamus- alueella sijaitsevan kiinteän omaisuuden hallinta
10876: ta edustukselliseen demokratiaan, ja kuntalakia taikka osakkuus yhteisössä, joka hallitsee kun-
10877: säädettäessä on tarpeen etsiä mahdollisimman nan alueella sijaitsevaa kiinteää omaisuutta. Niin
10878: tehokkaat keinot niiden estämiseksi. ikään on syytä rekisteröidä luottamushenkilöi-
10879: Hallituksen esityksessä kuntalaiksi esitetään den taloudelliset sitoumukset mm. pankkeihin,
10880: 32 §:ssä, että luottamushenkilön tai henkilön, rakennusliikkeisiin sekä merkittävimpiin yrityk-
10881: joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin siin.
10882: valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen Kunnan pitämä rekisteri olisi julkinen siten
10883: toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikois- kuin kunnalliset asiakirjat ovat julkisia. Tarvit-
10884: ta, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoi- taessa julkisuudesta voidaan säätää tarkempia
10885: suutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa. Halli- määräyksiä asetuksella. Samoin olisi asetuksella
10886: tus perustelee esitystään mm. siten, että asiasta säädettävä siitä, miten pääsääntöisesti ei-julkiset
10887: päättäväHä toimielimenä tai sen puheenjohtajal- tai salaiset tiedot kuten liikesalaisuudet olisivat
10888: la on oltava tieto niistä seikoista, joita luottamus- kuitenkin'asianomaisen toimielimen jäsenten tai
10889: henkilöiden vaalikelpoisuuden tai esteellisyyden puheenjohtajan tiedossa.
10890: arviointi edellyttää ja että aina kyseisiä tietoja ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10891: ole saatavilla tai on syytä epäillä niiden riittä-
10892: vyyttä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10893: Aloitteen tekijöiden mielestä olisi selkeämpää lakiehdotuksen:
10894: ja paremmin mahdollisia väärinkäytöksiä ennal-
10895:
10896:
10897:
10898:
10899: 240150
10900: 2 1994 vp - LA 95
10901:
10902: Kuntalaki
10903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10904: 1-31 § merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteelli-
10905: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192) syytensä arvioinnissa. Tarvittaessa valtuusto tai
10906: asianomainen toimielin voivat tapauskohtaisesti
10907: 32§ pyytää lisäselvitystä näistä seikoista.
10908: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 192) (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 192)
10909: Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja
10910: sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamus- 33-105 §
10911: tehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämäl- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 192)
10912: lä tavalla. Luottamushenkilön on toimikautensa
10913: alussa annettava kunnan ylläpitämään rekiste- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10914: riin tiedot kaikista niistä seikoista, joilla voi olla kuuta 199.
10915:
10916:
10917: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1994
10918:
10919: Ulla Anttila Erkki Pulliainen Pekka Haavisto
10920: Hannele Luukkainen Heidi Hautala Satu Hassi
10921: Paavo Nikula Tuija Maaret Pykäläinen Eero Paloheimo
10922: 1994vp
10923:
10924: Lakialoite 96
10925:
10926:
10927:
10928:
10929: Jurva ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 8 luvun muuttamisesta
10930:
10931:
10932:
10933: Eduskunnalle
10934:
10935: Yhteiskunnan eli veronmaksajien varoja on ta menetellä, vaan pyrkiä mahdollisimman te-
10936: mennyt ja edelleen menee pankkitukeen niin, että hokkaasti ja puolueettomasti sekä nopeasti tut-
10937: yhteissumman odotetaan nousevan ennen pank- kimaan tapahtumat kaikissa tukea saaneissa
10938: kikriisin lopullista selviämistä vähintään seitse- pankeissa ja saattamaan oikeudelliseen vastuu-
10939: määnkymmeneen miljardiin markkaan. Tämä seen niin holtittomasti lainoja jaelleet johtajat
10940: tarkoittaa sitä, ettäjokaisen suomalaisen kontol- kuin rikollisesti pankkeja hyväkseen käyttäneet
10941: le-lapset mukaan luettuina-tulee pankkitukea velallisetkin.
10942: peräti noin 15 000 markkaa. Juuri julkaistujen Eduskunnan hyväksyessä aikoinaan pankki-
10943: tietojen mukaan Suomen pankkikriisi tulee poh- tuen sille määriteltiin ehdot ja samalla edellytet-
10944: joismaista ylivoimaisesti kalleimmaksi Ruotsin tiin, että tuen kohteena olevissa pankeissa tai
10945: selvitessä puolella ja Norjan valtion jopa saades- pankkiryhmittymissä järjestetään erikoistilintar-
10946: sa voittoa vastaavassa tapahtumaketjussa. Voi- kastukset ja rikolliseen toimintaan syyllistyneet
10947: daan siis todeta, että Suomessa pankkitukiasiat asetetaan oikeudelliseen vastuuseen teoistaan.
10948: mitä todennäköisimmin hoidettiin muita poh- Tämä oli mm. SMP:n ehdoton edellytys pankki-
10949: joismaita huonommin ja pankkien ongelmat oli- tuen hyväksymiselle nykyisessä muodossaan.
10950: vat lisäksi pahemmat. Kun vielä otetaan huo- Pankkikriisin alkamisesta on nyt kulunut aikaa
10951: mioon se, että Suomen kansantuote on merkittä- jo yli kaksi vuotta, mutta tutkimukset pankeissa
10952: västi Ruotsin ja Norjan kansantuotetta alhai- ovat edenneet hyvin hitaasti, ja vielä hitaammin
10953: sempi, on rasitus jokaiselle kansalaiselle ollut on edennyt vähäistenkin selville saatujen virheitä
10954: erittäin tuntuva. Ei ole haettu johtopäätös se, tehneiden pankinjohtajien tai velallisten syyttee-
10955: että pankkikriisin takia ovat lapsiperheet, sai- seen asettaminen. Tämän takia on todellisena
10956: raat, eläkeläiset ja opiskelijat menettäneet koko- vaarana se, että jopa erittäin törkeitä väärinkäy-
10957: naan tai osittain monia aiemmin saamiaan so- töksiä tehneet ja pankeille satojen miljoonien
10958: siaalisia etuoksia ja veronmaksajat lisäksi joutu- tappioita aiheuttaneetjohtajat ja velalliset pääse-
10959: neet maksamaan vuosittain kohonneita tulove- vät tilanteesta kuin koira veräjästä rikosten van-
10960: roja. hentuessa kahdessa vuodessa nykylainsäädän-
10961: Pankkikriisin syitä ja syyllisiä on pyritty lop- nön ansiosta. Todellinen riski on, että ennen kuin
10962: pujen lopuksi etsimään varsin ponnettomasti. poliisi saa riittävät valtuudet ja valmiudet laajan
10963: Lähinnä on katsottu, että kriisiin johtaneet ta- ja perusteellisen tutkinnan suorittamiseksi niin
10964: pahtumat olivat pelkästään seurausta sarjasta pankeissa kuin pankkien yritysasiakkaiden kes-
10965: epäonnistuneita valtiovallan ja Suomen Pankin kuudessa, pääsee suurin osa tehdyistä talousri-
10966: päätöksiä sekä ulkoisia tekijöitä. Vastuunkanta- koksista oikeudellisesti vanhenemaan. Rötös-
10967: jaa ei ole ilmaantunut, eikä vastuuta ole myös- herrat saavat silloin tehdä yhteiskunnalle ja ve-
10968: kään haluttu sälyttää kenenkään henkilön tai ronmaksajille miljardivahingon ja poistua par-
10969: minkään tahon niskaan. On kuin olisi kyse jos- taansa nauraen Luxemburgin tai Sveitsin pank-
10970: tain luonnonmullistuksesta, joka muodostaa kitiliensä kautta viettämään "ansaittua vanhuu-
10971: "force majeure" -tilanteen ja vapauttaa kaikki denlepoaan" vaikka pankkitukirahoilla raken-
10972: virheitä tehneet vastuusta ja ennen kaikkea kor- nettuun Bahaman loistohotelliin.
10973: vausvelvollisuudesta yhteiskuntaa ja pankkeja SMP on aina peräänkouluttanut rehellisyyttä
10974: kohtaan. Näin ei tulisi tämän luokan koko val- ja rötösherrojen kiinnisaamisen ja edesvastuu-
10975: tiontaloutta horjuttaneenjajokaisen kansalaisen seen saattamisen tärkeyttä. Se on mielestämme
10976: ruokalautasta koskeneen tapahtumaketjun osal- välttämätöntä niin yleisen lainkuuliaisuuden
10977: 240150
10978: 2 1994 vp - LA 96
10979:
10980: kuin tällä kertaa myös kansantaloudellisestakin talousrikoksista ehdittäisiin selvittää ja syyllisiä
10981: syystä. Jos rötöstelystä selvitään tälläkin kertaa rangaista. Samalla pystyttäisiin korvausvelvolli-
10982: ilman seuraamuksia, on ensi kerralla vahinko suuden avulla saamaan edes osa yhteiskunnan
10983: vieläkin suurempi. Myöskään kansalaisten pe- pankkitukeen sijoittamista rahoista takaisin jäl-
10984: rustuslaillinen tasavertaisuus ei salli satoja mil- leen käytettäväksi lapsiperheiden, sairaiden, elä-
10985: joonia rötöstelleen herran päästämistä vastuus- keläisten ja opiskelijoiden ja työttömien hyväksi,
10986: ta, kun nälkäänsä nakkipaketin näpistäneelle jonne ne alun perinkin olisivat kuuluneet. On
10987: köyhälle luetaan takuuvarmasti lakia ja lähes luonnollista, ettei kaikkia hukattuja miljardeja
10988: tiilenpäitä. Tämän takia on eduskunnan ryhdyt- ole mahdollista jäljittää-onhan osa pankkikrii-
10989: tävä pikaisiin toimiin ennen kuin se on liian myö- sistä Suomesta ja suomalaisista riippumattomis-
10990: häistä. ta syistäjohtuvaa tai talouselämän lainalaisuuk-
10991: SMP:n eduskuntaryhmä esittää, että hyväk- sien seurausta-mutta jokainen takaisin saatu
10992: syttäisiin kiireellisenä lakimuutos, jolla pankkei- markka vähentää lisäleikkaustarvetta tai ulko-
10993: hin ja rahalaitoksiin kohdistuneiden tai niissä maisen lainanoton tarvetta valtiontaloudessa.
10994: tehtyjen talousrikosten vanhenemisaikaa jatket- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10995: taisiin nykyisistä käytännössä kahdesta tai vii-
10996: destä vuodesta kymmeneen vuoteen. Tämä ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
10997: kaisi sen, että suurin osa pankkikriisiin liittyvistä kiehdotuksen:
10998:
10999:
11000:
11001: Laki
11002: rikoslain 8 luvun muuttamisesta
11003:
11004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11005: lisätään rikoslain 8 luvun 1 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
11006:
11007: 8luku rikosten vanhentumisaika on kymmenen vuotta
11008: riippumatta rikosnimikkeestä ja siitä säädetystä
11009: Vanhentumisesta kovimmasta rangaistuksesta.
11010: 1§
11011: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11012: Mitä edellä 1 §:ssä on säädetty, ei koske pan- kuuta 1995 ja sitä voidaan soveltaa ennen lain
11013: keissa eikä muissa rahoituslaitoksissa tehtyjä tai voimaantuloa tapahtuneisiin ja lain tarkoitta-
11014: niihin kohdistuneita talousrikoksia. Mainittujen miin rikoksiin.
11015:
11016:
11017: Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 1994
11018:
11019: Marita Jurva Raimo Vistbacka LeaMäkipää
11020: 1994vp
11021:
11022: Lakialoite 97
11023:
11024:
11025:
11026:
11027: Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n muuttami-
11028: sesta
11029:
11030:
11031: Eduskunnalle
11032:
11033: Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus- . selvästi vailla perusteita. Jos hakija osoitetaan
11034: lain mukaista päivärahaa voitaisiin harkinnan lisätutkimuksiin, tämä on jo sinällään kannanot-
11035: mukaisena maksaa myös yli 300 päivää esimer- to siihen, että hakemukselle on asiallisia perustei-
11036: kiksi tapauksissa, joissa työeläkepäätös on te- ta. Näin ollen käytännössä ei juuri syntyisi tilan-
11037: keillä. teita, jolloin sairauspäivärahan maksamista
11038: Sairauspäivärahaa voidaan maksaa nykyisen eläkkeen käsittelyajalta voitaisiin käyttää väärin.
11039: lain mukaan enintään sen kuukauden loppuun, Sairauspäivärahaa voitaisiin maksaa yli 300
11040: jonka aikana 300 päivärahan maksupäivää tulee päivää ylittävältä ajalta alemman tason mukaan.
11041: täyteen. Säännös on ehdoton. Noinjoka kolmas Normaalin sairauspäivärahan nettomäärä on
11042: työkyvyttömyyseläke alkaa vasta sen jälkeen, keskeisillä tuloalueilla kansaneläkkeen ja työ-
11043: kun päiväraha on ehtinyt lakata. Vähintään kah- eläkkeen yhdessä muodostamaa tasoa korkeam-
11044: den kuukauden mittainen katkos syntyy noin pi, eikä järjestely saisi johtaa siihen, että työky-
11045: joka viidennessä tapauksessa. Osuus on pysynyt vyttömyyseläkkeitä-taloudellisesti parempaan
11046: suhteellisen vakiona huolimatta siitä, että eläk- tulokseen tähdäten-haettaisiin nykyistä myö-
11047: keen hakemismenettelyä on kehitetty. hemmin. Eräs vaihtoehto olisi se, että nykyisen
11048: Useissa tapauksissa päivärahakausi on ollut enimmäisodotusajan jälkeisen päivärahan taso
11049: katkonainen, eikä työkyvyn kunnollinen ar- määriteltäisiin niin, että se vastaisi enintään täy-
11050: viointi ole ollut mahdollista. Henkilö ei ehkä simääräistä kansaneläkettä. Näin ennakoitaisiin
11051: itsekään ole tehnyt ratkaisujaan suhteessa vähimmäiseläketurvan tasoa.
11052: omaan työkykyynsä, ja työnteon jatkamisen Työkyvyttömyys ratkaistaisiin viime kädessä
11053: onnistuminen on epäselvää. Työkyvyttömyys- eläkejärjestelmissä, eikä sairauspäivärahan edel-
11054: eläkkeelle siirtyminen olisi joissakin tapauksissa leenmaksamiseksi yli 300 päivän ajalta edellytet-
11055: vältettävissä, jos sairauspäivärahaa voitaisiin yk- täisi eläkeoikeuteen sitovasti vaikuttavaa kan-
11056: sittäistapauksissa maksaa harkinnan mukaan yli nanottoa työkykyasiassa. Päivärahan maksami-
11057: 300 päivältä, kuten esimerkiksi Ruotsinjärjestel- nen odotusajalta ei muuttaisi työeläkelain tai
11058: mässä on mahdollista menetellä. Tällainen jous- kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläk-
11059: to olisi tarpeellista myös silloin, kun hakija lähe- keen alkamisaikaa. Samalta ajalta päivärahan
11060: tetään aikaa vieviin työkyvyn arviointia koske- kanssa maksettu eläke suoritettaisiin sairausva-
11061: viin lisätutkimuksiin. kuutusrahastoon, kuten nykyisin menetellään,
11062: Jos päiväraha on lakannut, eläkkeen odotus- kun päivärahaoikeus jatkuu ensisijaisuusajan
11063: ajalta henkilöllä on yleensä oikeus toimeentulo- jälkeen ja samalle ajalle tulee myönnetyksi työ-
11064: tukeen. Käytännössä sitä on maksettu odotetta- eläke.
11065: vissa olevaa eläkettä vastaan. Tarkoituksenmu- Regressimenettelyn huomioon ottaen ratkai-
11066: kaisempaa olisi kuitenkin maksaa odotusajalta susta ei aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia
11067: harkinnanvaraisin ehdoin edelleen sairauspäivä- sairausvakuutusjärjestelmälle. Päivärahaa tulisi
11068: rahaa, kunnes eläkkeen maksaminen voi alkaa vuosittain maksetuksi arviolta runsaat 40 miljoo-
11069: tai hakemukseen on annettu hylkäävä päätös. naa markkaa nykyistä enemmän. Tästä runsaat 5
11070: Kun sairauspäivärahan saaja hakee työkyvyt- miljoonaa markkaa koskisi tapauksia, jolloin
11071: tömyyseläkettä, kansaneläkelaitos on jo kerran eläkehakemus lopulta tulee hylätyksi. Kun päi-
11072: tai useampaan otteeseen todennut hänet työky- värahaa maksettaisiin harkinnanvaraisenaja sel-
11073: vyttömäksi. Eläkehakemuksen vastaanottovai- västi perusteettomat tilanteet pyrittäisiin karsi-
11074: heessa olisi mahdollista todeta, ettei hakemus ole maan, päivärahaa ei yleensä tällöin perittäisi ta-
11075: 240150
11076: 2 1994 vp - LA 97
11077:
11078: kaisin. Tästä runsaan 5 miljoonan markan kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11079: tannuserästä osa jäisi korottamaan päivära-
11080: hakustannuksia, mutta toimeentulotukimenot että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11081: pienenisivät jonkin verran. kiehdotuksen: ·
11082:
11083:
11084:
11085: Laki
11086: sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta
11087:
11088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11089: \
11090: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) ·19 §:n 3 momentti,
11091: sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (471/81), seuraavasti:
11092:
11093: 19 § varaisin ehdoin maksaa myös yli 300 päivää ylit-
11094: tävältä ajalta. Yli 300 päivää ylittävältä ajalta
11095: Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalente- maksettavan päivärahan taso voi kuitenkin vas-
11096: rikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukau- tata enintään kansaneläkelain (347/56) mukaista
11097: den aikana päivärahan suorituspäivien luku nou- täysimääräistä kansaneläkettä. Enimmäisodo-
11098: sisi 300 päivään. Mainittua enimmäisaikaa las- tusajan jälkeisen päivärahan harkinnanvaraisis-
11099: kettaessa otetaan myös aikaisemmat suorituspäi- ta myöntämisperusteista ja määrästä säädetään
11100: vät huomioon kahden viimeisen vuoden ajalta tarkemmin asetuksella.
11101: välittömästi ennen sellaisen työkyvyttömyyden
11102: alkamista, jonka perusteella suoritettavaan päi-
11103: värahaan sovelletaan 1 momentissa tarkoitettua Tämä laki tulee voimaan päivänä
11104: omavastuuaikaa. Päiväraha voidaan harkinnan- kuuta 199.
11105:
11106:
11107: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
11108:
11109: Marjatta Vehkaoja Marja-Leena Viljamaa Kyllikki Muttilainen
11110: Jouko Skinnari Sinikka Hurskainen Tuija Maaret Pykäläinen
11111: Outi Ojala Tarja Halonen
11112: 1994vp
11113:
11114: Lakialoite 98
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi veteraanitunnuksista
11120:
11121:
11122:
11123: Eduskunnalle
11124:
11125: Rintamatunnus, rintamapalvelustunnus, rin- missä tehtävissä, jäävät sukupuolensa takia vail-
11126: tamasotilastunnus sekä ulkomaalaisen rintama- le naisille saman tehtävän perusteella myönnettä-
11127: sotilastunnus annetaan tällä hetkellä henkilöille, vää tunnusta. Lisäksi samassa asetuksessa jäte-
11128: jotka täyttävät kustakin tunnuksesta annetussa tään sotatoimiyhtymän ulkopuolella esimerkiksi
11129: asetuksessa määrätyt perusteet. Kyseiset asetuk- ilmavalvontalottana tai sotasairaalassa toimi-
11130: set ovat asetus rintamasotilastunnuksesta (772/ neet veteraanit rintamapalvelustunnuksen ulko-
11131: 69), asetus rintamapalvelustunnuksesta (554/78), puolelle. Tämän takia tulisi nyt asetuksessa ole-
11132: asetus rintamatunnuksesta (256/88) ja asetus ul- van maantieteellisen määrittelyn sijaan siirtyä
11133: komaalaisen rintamasotilastunnuksesta (418/ tehtäväkohtaiseen määrittelyyn tunnuksen
11134: 92). Kunkin tunnuksen myöntämisperusteet on myöntämistä harkittaessa.
11135: määritelty tarkoin kussakin asetuksessa. Rinta- Sosiaali- ja terveysministeriön asettamana toi-
11136: masotilastunnus voidaan antaa henkilölle, joka minut veteraanitunnusten selvittämistyöryhmä
11137: on osallistunut varsinaisiin sotatoimiin sotatoi- esitti muistiossaan 1990:19 15.10.1990 nykyis-
11138: miyhtymän joukoissa tai alueella. Rintamapal- ten veteraanitunnusasetusten muuttamista siten,
11139: velustunnus myönnetään naiselle, joka on palvel- ettei tietyn määräajan jälkeen enää uusia tun-
11140: lut rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän nuksia myönnettäisi. Lisäksi se yksiselitteisesti
11141: joukoissa tai rintamapalvelukseen rinnastetta- suositti, ettei uusia veteraaniryhmiä otettaisi tun-
11142: vissa tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoi- nusten piiriin lukuun ottamatta ulkomaalaisia
11143: miyhtymän alueella. Rintamatunnus puolestaan Suomessa taistelutehtävissä olleita vapaaehtoi-
11144: myönnetään henkilölle, joka on palvellut sotien sia. Mietintöön pohjautuen onkin annettu ase-
11145: aikana työvelvollisuuslain nojalla linnoitusra- tus ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta.
11146: kentajana rintamavastuussa olleen sotatoimiyh- Lisäksi 17.2.1993 ovat tulleet voimaan asetukset
11147: tymän alueella. Ulkomaalaisen rintamasotilas- 172-174/93, joilla rintamasotilastunnus-, rinta-
11148: tunnus myönnetään Suomen sodissa vapaaehtoi- mapalvelustunnus- ja rintamatunnusasetuksia
11149: sesti palvelleelle, joka on osallistunut varsinaisiin muutettiin siten, että niiden viimeinen mahdolli-
11150: sotatoimiin rintamasotilastunnuksen määrittele- nen hakuaika on kuluvan vuoden lopussa. Näin
11151: min edellytyksin. ollen vallinneita epäoikeudenmukaisuuksia ei ole
11152: Veteraanitunnusten voimassa olevissa saan- lukuisista vetoomuksistaja esityksistä huolimat-
11153: tiehdoissa on tällä hetkellä lukuisia epäkohtia, ta asetusmuutoksilla korjattu, ja uusien tunnus-
11154: jotka sulkevat tunnuksen saajien joukosta pois ten myöntäminen lopetetaan vuoden 1995 aika-
11155: suuren joukon sellaisia henkilöitä, joille tunnus na kokonaan.
11156: heidän sotien aikaisten tehtäviensä puolesta kuu- Lakialaitteessa ehdotetaan uuden lain hyväk-
11157: luisi. Esimerkiksi rintamasotilastunnuksen ulko- symistä, jolla koottaisiin lain muotoon yhteen
11158: puolelle jäävät koulutuskeskuksenjoukoissa pal- kaikkia neljää eri veteraanitunnusta koskevat
11159: velleet, vuonna 1925 ja 1926 syntyneet miehet. asetuksentasoiset säännöstöt. Samalla siinä on
11160: Nämä jatkosodan viimeisiin kutsuntaikäluok- pyritty korjaamaan ne puutteet ja epäkohdat,
11161: kiin kuuluneet toimivat usein samoissa tehtävis- joita voimassa olevissa asetuksissa on voimak-
11162: sä kuin rintamasotilastunnukseen oikeutetut kaimmin arvosteltu. Lain on tarkoitus tulla voi-
11163: henkilöt. Asetuksessa rintamapalvelustunnuk- maan vuoden 1995 maaliskuun alussa, jolloin
11164: sesta on puutteena puolestaan se, että miespuoli- tunnuksen piiriin pääsevien määrä laajenisi. Tar-
11165: set henkilöt, jotka toimivat asetuksen määrittele- koitus on myös, että uusien tunnusten myöntä-
11166:
11167: 240150
11168: 2 1994 vp - LA 98
11169:
11170: mistä jatkettaisiin edelleen mahdollisesti vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11171: 1995 kahden ensimmäisen kuukauden ajaksi
11172: muodostuvan tauon jälkeen toistaiseksi niin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11173: kauan kuin tunnuksiin oikeutettuja veteraaneja lakiehdotuksen:
11174: on elossa.
11175:
11176:
11177:
11178: Laki
11179: veteraanituonoksista
11180:
11181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11182:
11183: 1§ Rintamasotilastunnuksen antaa hakemukses-
11184: Veteraanitunnukset ta sen sotilaspiirin esikunta, jonka valvontaan
11185: hakija kuuluu tai on viimeksi kuulunut. Hake-
11186: Rintamasotilaalle annetaan rintamasotilas- mus on tehtävä puolustusministeriön vahvista-
11187: tunnus, sotien aikana rintamapalvelukseen rin- malla lomakkeella. Ulkomailla asuvan hakijan
11188: nastettavissa tehtävissä palvelleelle henkilölle on toimitettava hakemus sen sotilaspiirin esikun-
11189: annetaan rintamapalvelustunnus, työvelvolli- nalle, jonka valvontaan hän kuuluu, tai muussa
11190: suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus- tapauksessa Helsingin sotilaspiirin esikunnalle.
11191: voimien linnoitusrakennusjoukoissa palvelleelle Rintamasotilastunnuksena merkitään asian-
11192: annetaan rintamatunnus sekä Suomen sodissa omaisen sotilaspassiin todistus siitä, että hän on
11193: vapaaehtoisesti palvelleelle varsinaisiin sotatoi- tässä asetuksessa tarkoitettu rintamasotilas. Jos
11194: miin Suomen puolustusvoimien joukoissa osal- sotilaspiirin esikunta katsoo, että rintamasotilas-
11195: Iistuneelle ulkomaalaiselle annetaan ulkomaalai- tunnuksen hakijaa ei voida pitää tässä laissa tar-
11196: sen rintamasotilastunnus sen mukaisesti kuin koitettuna rintamasotilaana, on siitä hakijalle
11197: tässä laissa säädetään. annettava kirjallinen päätös. Päätökseen saa-
11198: daan hakea muutosta valittamalla puolustusmi-
11199: 2§ nisteriöön siten kuin on säädetty muutoksen-
11200: Sodan aika hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50).
11201: Ennen 3 momentissa tarkoitetun valitusasian
11202: Sodan ajaksi tässä laissa katsotaan talvisodan ratkaisua tulee puolustusministeriön hankkia
11203: aika 30.11.1939-13.3.1940, jatkosodan aika valituksesta valtioneuvoston asettaman rintama-
11204: 25.6.1941-19.9.1944 ja Lapin sodan aika sotilastunnusasiain neuvottelukunnan lausunto.
11205: 15.9.1944-27.4.1945. Rintamasotilastunnusta koskevaan puolustus-
11206: ministeriön päätökseen ei saa hakea muutosta
11207: 3§ valittamalla.
11208: Rintamasotilastunnus Kansaneläkelaitoksella ja tapaturmavirastol-
11209: la on oikeus saada sotilaspiirin esikunnalta tieto,
11210: Rintamasotilastunnus annetaan henkilölle, onko hakijalle myönnetty rintamasotilastunnus.
11211: joka vuosien 1939-1945 sotien aikana on osal-
11212: listunut puolustusvoimien joukoissa sotatoimiin 4§
11213: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena, Rintamapalvelustunnus
11214: koulutuskeskuksen joukoissa tai vakinaisessa
11215: palveluksessa olevana. Sotatoimiin osallistu- Henkilölle, joka Suomen kansalaisena on vuo-
11216: neeksi katsotaan henkilö, joka on todistettavasti sien 1939-1945 sotien aikana palvellut rintama-
11217: osallistunut taisteluihin rintamavastuussa olleen vastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa,
11218: sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen alueella taikkailmatorjunta-tai rannikkojoukoissa, me-
11219: taikkailmatorjunta-tai rannikkojoukoissa, me- rivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lento-
11220: rivoimien alusyksiköissä, ilmavoimien lentoyksi- yksiköissä tahi muutoin toiminut rintamapalve-
11221: köissä tahi miinanraivausjoukoissa sotatilan lukseen rinnastettavissa tehtävissä, annetaan rin-
11222: päättymisen jälkeen. tamapalvelustunnus.
11223: 1994 vp - LA 98 3
11224:
11225: Rintamapalvelustunnuksen antaa hakemuk- Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada Sota-
11226: sesta veteraanitunnusasetuksen (264177) 2 §:ssä tieteen laitokselta tieto, onko hakijalle annettu
11227: tarkoitettu veteraanitunnuslautakunta. Hake- rintamatunnus.
11228: mus on tehtävä veteraanitunnuslautakunnan
11229: vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksestaja sen 6§
11230: käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä Ulkomaalaisen rintamasotilastunnus
11231: sanotun asetuksen 3-6 §:ssä on säädetty.
11232: Jos veteraanitunnuslautakunta katsoo, ettei Henkilölle, joka on Suomen sodissa vapaaeh-
11233: hakijalle ole annettava veteraanitunnusta, on sii- toisesti palvellut ja osallistunut sotatoimiin Suo-
11234: tä annettava hakijalle kirjallinen päätös. Päätök- men puolustusvoimien joukoissa siten kuin tä-
11235: seen saa hakea muutosta valittamalla puolustus- män lain 3 §:ssä rintamasotilastunnuksesta sää-
11236: ministeriöön siten kuin on säädetty muutoksen- detään, annetaan ulkomaalaisen rintamasotilas-
11237: hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50). tunnus edellyttäen, että hän ei ole Suomen kansa-
11238: Puolustusministeriön päätökseen ei saa valitta- lainen eikä ole ollut Suomen kansalainen vuosien
11239: malla hakea muutosta. 1939-1945 sotien aikana. Henkilölle, jolla on
11240: rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus
11241: tai rintamatunnus tai oikeus sellaisen saamiseen,
11242: 5§ ei anneta ulkomaalaisen rintamasotilastunnus ta.
11243: Ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksen an-
11244: Rintamatunnus
11245: taa hakemuksesta sota-arkisto, joka myös viran
11246: Henkilölle, joka on Suomen kansalaisena pal- puolesta selvittää arkistonsa perusteella hakijan
11247: vellut, ja henkilölle, joka nyt on Suomen kansa- oikeuden ulkomaalaisen rintamasotilastunnuk-
11248: lainen ja on palvellut vuosien 1939-1945 sotien seen. Hakemus on tehtävä puolustusministeriön
11249: aikana työvelvollisuuslain nojalla linnoitusra- vahvistamalla lomakkeella ja toimitettava sota-
11250: kentajana puolustusvoimien linnoitusrakennus- arkistoon.
11251: joukoissa rintamavastuussa olleen sotatoimiyh- Jos sota-arkisto katsoo, ettei hakijaa voida
11252: tymän alueella, annetaan rintamatunnus. Rinta- pitää tässä laissa tarkoitettuna ulkomaalaisena
11253: matunnusta ei kuitenkaan anneta henkilölle,jo1- rintamasotilaana, on siitä annettava hakijalle
11254: la on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustun- kirjallinen päätös. Päätökseen saadaan hakea
11255: nus tai veteraanitunnus tai oikeus sellaisen saa- muutosta valittamalla pääesikuntaan siten kuin
11256: miseen. on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa
11257: Rintamatunnuksen antaa hakemuksesta So- annetussa laissa (154/50). Ennen valitusasian rat-
11258: tatieteen laitos, joka myös viran puolesta selvit- kaisua pääesikunnan on hankittava valituksesta
11259: tää linnoittajakortistonsa perusteella hakijan oi- valtioneuvoston asettaman rintamasotilastun-
11260: keuden rintamatunnukseen. Hakemus on tehtä- nusasiain neuvottelukunnan lausunto. Pääesi-
11261: vä puolustusministeriön vahvistamalla lomak- kunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
11262: keella ja toimitettava sen sotilaspiirin esikunnal- tamalla.
11263: le,jonka alueella hakija asuu. Ulkomailla asuvan Kansaneläkelaitoksella ja tapaturmavirastol-
11264: hakijan on toimitettava hakemus sen sotilaspii- la on oikeus saada sota-arkistolta tieto, onko
11265: rin esikunnalle,jonka valvontaan hän kuuluu, tai hakijalle annettu ulkomaalaisen rintamasotilas-
11266: muussa tapauksessa Helsingin sotilaspiirin esi- tunnus.
11267: kunnalle.
11268: Jos Sotatieteen laitos katsoo, ettei rintamatun- 7§
11269: nuksen hakijaa voida pitää tässä laissa tarkoitet- Tarkemmat säännökset
11270: tuna linnoitusrakentajana, on siitä hakijalle an-
11271: nettava kirjallinen päätös. Päätökseen saa- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
11272: daan hakea muutosta valittamalla puolustusmi- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
11273: nisteriöön siten kuin on säädetty muutoksen- sella.
11274: hausta hallintoasioissa annetussa laissa ( 154/50).
11275: Ennen valitusasian ratkaisua puolustusministe- 8§
11276: riön on hankittava valituksesta valtioneuvoston Voimaantulo
11277: asettaman rintamasotilastunnusasiain neuvotte-
11278: lukunnan lausunto. Puolustusministeriön pää- Tämä laki tulee voimaan päivänä maalis-
11279: tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. kuuta 1995.
11280: 4 1994 vp - LA 98
11281:
11282: Tällä lailla kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1992 annettu asetus ulkomaalaisen rintamasoti-
11283: 1969 annettu asetus rintamasotilastunnuksesta lastunnuksesta (418/92) niihin myöhemmin teh-
11284: (772/69), 14 päivänä heinäkuuta 1978 annettu tyine muutoksineen.
11285: asetus rintamapalvelustunnuksesta (554178), 25 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
11286: päivänä maaliskuuta 1988 annettu asetus rinta- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
11287: matunnuksesta (256/88) ja 8 päivänä toukokuuta teisiin.
11288:
11289:
11290: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1994
11291:
11292: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva
11293: 1994vp
11294:
11295: Lakialoite 99
11296:
11297:
11298:
11299:
11300: Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi verotuslain 11 ja 15 §:n muuttamisesta
11301:
11302:
11303: Eduskunnalle
11304:
11305: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11306:
11307: Veroasioita käsiteltäessä veronsaajan etu on asioitaan käsiteltäessä. Aloitteessa esitetään, että
11308: edustettuna valtion- ja kunnanasiamiesjärjestel- veronsaajien etua valvovaa asiamiesjärjestelmää
11309: män kautta. Lainsäädäntö ei sisällä säännöstä, vastaavalla tavalla myös veronmaksajille ase-
11310: jonka nojalla veronmaksajien etu olisi erikseen tetaan lailla asiamies, jonka tehtävänä on valvoa
11311: edustettuna. Veronmaksajien etujen valvominen veronmaksajien etua sekä veronmaksajien
11312: olisi kuitenkin tärkeää erityisesti, koska verovel- oikeusturvan toteutumista veroasioita käsitel-
11313: vollisilla ei ole oikeutta olla läsnä heidän verotus- täessä.
11314:
11315:
11316:
11317:
11318: PERUSTELUT
11319:
11320: Veroasioiden käsittelyyn on luotu lakisäätei- kaa lautakuntajäsenyyttä veronmaksajien edus-
11321: nenjärjestelmä, jolla päätoimiset valtion- ja kun- tajille, vaan asettaa pelkästään nimityksille poik-
11322: nanasiamiehet valvovat veronsaajien etua. keuksellisen löyhän tavoitteen eri tahojen edus-
11323: Verotuslain 15 §:n nojalla valtionasiamiehen teh- tuksesta.
11324: tävänä on valvoa valtion oikeutta ja kunnanasia- Verotuksen monimutkaisuus sekä veronmak-
11325: miehen tehtävänä kunnan, seurakuntien sekä sajien oikeusturva ja kansalaisten yhdenvertai-
11326: kansaneläkelaitoksen oikeutta veroasioita käsi- suus edellyttävät myös veronmaksajien asiamies-
11327: teltäessä. järjestelmää. Veronsaajien etua valvovaa asia-
11328: Veronmaksajilla ei ole vastaavaa etujen val- miesjärjestelmää vastaavalla tavalla myös veron-
11329: vontaa palvelevaa järjestelmää. Verotuslain maksajille tulee asettaa lailla asiamies, jonka teh-
11330: 9 §:ssä säädetään ainoastaan, että eri veronmak- tävänä on valvoa veronmaksajien etuaja oikeus-
11331: sajaryhmien tulisi olla, mikäli mahdollista, edus- turvan toteutumista veroasioiden käsittelyssä.
11332: tettuina verotuksen oikaisulautakunnissa. Oi- Veronsaajien asiamiehellä tulee olla oikeus olla
11333: kaisulautakuntien jäsenyys ei kuitenkaan vastaa läsnä verotuksen oikaisulautakuntien kokouk-
11334: valtion- ja kunnanasiamiesten edunvalvontajär- sissa ja saada myös muutoin verovalmistelusta
11335: jestelmää, vaan pyrkii varmistamaan asiantunte- tietoja, joilla voi olla merkitystä veronmaksajien
11336: muksen sinänsä tuomarin vastuulla tapahtuvien oikeusturvan toteutumiseen.
11337: valitusasioiden käsittelyssä. Oikaisulautakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11338: tien jäsenyyttä koskeva säännös ei myöskään
11339: täytä yleiselle lainsäädännölle asetettavaa täs- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11340: mällisyysvaatimusta. Säännös ei esimerkiksi ta- lakiehdotuksen:
11341:
11342:
11343:
11344:
11345: 240150
11346: 2 1994 vp- LA 99
11347:
11348:
11349: Laki
11350: verotuslain 11 ja 15 §:n muuttamisesta
11351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11352: lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 11 §:ään, sellaisena kuin se on
11353: muutettuna 30 päivänä tammikuuta 1987, 29 päivänäjoulukuuta 1988 ja 19 päivänä marraskuuta 1993
11354: annetuilla laeilla (74/87, 1243/88 ja 963/93), uusi 4 momentti ja 15 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
11355: 11 § 15 §
11356:
11357: Lääninverovirasto määrää kuntaan veron- Veronmaksajien asiamiehen tehtävänä on val-
11358: maksajien asiamiehen. voa kunnassa veronmaksajien oikeutta verotuk-
11359: sessa.
11360:
11361: Tämä laki tulee voimaan päivänä
11362: kuuta 199.
11363:
11364:
11365: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1994
11366:
11367: Matti Lahtinen Väinö Saario
11368: 1994 vp
11369:
11370: Lakialoite 100
11371:
11372:
11373: Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi poronhoitolain 3 §:n kumoamisesta
11374:
11375: Eduskunnalle
11376:
11377: Poronhoitoalueena on porojen omistajilla oi- on laillinen saanto ilman rasitteita, on tullut osit-
11378: keus laiduntaa porojaan niin valtion, kuntien tain kyseenalaiseksi porojen laiduntamisen myö-
11379: kuin yksityisilläkin mailla. Laiduntaminen ei tä. Porojen omistajilla on mihinkään perustuma-
11380: edellytä maanomistajan lupaa, vaan poronhoito- ton saantioikeus- vastikkeeton käyttöoikeus-
11381: laki suo siihen mahdollisuuden. Tästä vapaasta toisen omistamaan tilaan. Poronhoitolain voi-
11382: laiduntamisoikeudesta on varsinkin poronhoito- daan täydellä syyllä sanoa loukkaavanjopa pe-
11383: alueen eteläisimmissä osissa aiheutunut runsaas- rustuslain omaisuuden turvaa. Laissa mainitaan
11384: ti riitatilanteita porotokkien tultua maanviljelys- vain mahdollisuus pakkolunastaa yksityisen
11385: tilojen maille. Tästä on kyseisille tiloille aiheutu- omaisuutta yleiseen tarpeeseen, jollaista porojen
11386: nut vahinkoja mm. viljojen tuhoutumisena, tai- laiduntaminen ei ole. Poronhoitolaki siis sallii
11387: mistojen vaurioitumisena sekä jäkälistön häviä- käytännössä maan luvattoman käyttöönoton tai
11388: misenä. Viimeksi mainitun vaikutusta puiden ainakin hyödyntämisen.
11389: koko elinikäiseen kasvun heikkenemiseen on tut- Tilanne on poronhoitoalueena ollut mainitun
11390: kittu tähän saakka vähän, mutta tiettyjä yhtymä- kaltainen jo vuodesta 1932 eli yli 60 vuotta. Tois-
11391: kohtia on jo nyt pystytty osoittamaan jäkälistön tuvasti on vaadittu tämän kansalaisten ja heidän
11392: häviämisen ja puiden juuristojen vaurioiden vä- omaisuutensa tasa-arvoisuuden vaarantavan
11393: lillä. lain muuttamista, mutta turhaan. Tämän takia
11394: Porojen maanomistajille aiheuttamien vahin- tulisi nyt pikaisesti korjata poronhoitolakia niin,
11395: kojen korvausten määrittelyä varten on olemassa että poronomistajien vastikkeeton toisten omis-
11396: oma elimensä eli arviolautakunnat Niiden toi- tamien maiden käyttöoikeus lakkautettaisiin ja
11397: mintaa on porottomien taholta voimakkaasti ar- pakotettaisiin elinkeino näin tämän päivän yh-
11398: vosteltu, sillä niiden on katsottu toimivan yksisil- teiskunnan ehdoille, mikä merkitsisi käytännös-
11399: mäisesti poronomistajien ehdoilla. Eräs ongel- sä vuokrasopimusten tai käyttöoikeussopimus-
11400: man perussyy lautakuntien työssä on se, että ten tekemistä poronomistajien ja porottomien
11401: niiden kokoonpano on erittäin poronomistaja- maanomistajien välillä. Yksinkertaisimmin tämä
11402: mielinen, ja siksi luotettavuus vahingonkor- olisi toteutettavissa kumoamaHa poronhoitolain
11403: vausta hakevien keskuudessa on olematon. Tästä 3 §, jossa mahdollistetaan poronhoidon harjoit-
11404: on puolestaan seurannut joukko tarpeettomia taminen poronhoitoalueena maan omistus- ja
11405: oikeudenkäyntiprosesseja, jotka kestävät jopa hallintaoikeudesta riippumatta.
11406: vuosia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11407: Tilanne porojen vapaan laiduntamisoikeuden
11408: osalta on sikäli erikoinen, että kaupan kautta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11409: viljelijän omistukseen siirtynyt tila, johon hänellä lakiehdotuksen:
11410:
11411: Laki
11412: poronhoitolain 3 §:n kumoamisesta
11413:
11414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11415:
11416: 1§ 2§
11417: Tällä lailla kumotaan syyskuun 14 päivänä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
11418: 1990 annetun poronhoitolain (848/90) 3 §. kuuta 1995.
11419:
11420:
11421: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1994
11422:
11423: LeaMäkipää Marita Jurva Raimo Vistbacka
11424: 240150
11425: 1994vp
11426:
11427: Lakialoite 101
11428:
11429:
11430:
11431:
11432: Koistinen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilastunnuksesta
11433:
11434:
11435:
11436: Eduskunnalle
11437:
11438: Lakialaitteessa ehdotetaan, että rintamasoti- ta itärintamasta. Myös linnoitusrakentajat ovat
11439: lastunnus myönnettäisiin rintamasotilaalle, joka saaneet tunnuksen. Muilta samalla seudulla kou-
11440: on vuosien 1939-1945 sotien aikana osallistu- lutuskeskusten kirjoissa tai komennustehtävissä
11441: nut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin so- palvelleilta rintamamiehiltä on tunnus evätty.
11442: ta toimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaa- Eri aselajeihin kuuluneet samanikäiset miehet
11443: ehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana. ovat näin ollen joutuneet tunnuksen myöntämi-
11444: Rintamasotilaan tunnukseen ovat aloitteen mu- sen suhteen eriarvoiseen asemaan. Varsinaisissa
11445: kaan oikeutettuja vuonna 1926 syntyneet jatko- rintamatehtävissäkin toimineet miehet ovat mo-
11446: sodan loppuvaiheessa rintamaolosuhteisiin ver- nissa tapauksissajääneet ilman tunnusta asiakir-
11447: rattavissa sotatehtävissä palvelleet veteraanit. jojen puutteellisuuden vuoksi. Tämä koskee eri-
11448: Rintamatunnusta koskeva hakemus on ehdotuk- tyisesti sodan loppuvaihei ta, jolloin vuonna 1926
11449: sen mukaan tehtävä viimeistään 31 päivänäjou- syntyneet rintamamiehet olivat mukana taiste-
11450: lukuuta 1995. luissa. Lakiaioitteella tämä vääryys oikaistaan
11451: Voimassa olevan asetuksen mukaan rintama- myöntämällä tunnus tälle ikäluokalle.
11452: sotilastunnuksen saadakseen sotilaan on täyty- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11453: nyt kuulua rintamavastuujoukkoihin ja toimia
11454: sen alueella tai kuulua ilma torjunta- ja rannikko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11455: joukkoihin. Ilmatorjunta- ja rannikkojoukot kiehdotuksen:
11456: saattoivat olla pitkän matkan päässä varsinaises-
11457:
11458:
11459:
11460: Laki
11461: rintamasotilastunnuksesta
11462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11463: 1§
11464: Rintamasotilaalle annetaan rintamasotilas- tatehtävissä. Rintamasotilaaksi katsotaan myös
11465: tunnus sen mukaisesti kuin tässä laissa sääde- sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises-
11466: tään. ta annetun lain (390/56) 2 §:n 1 momentin 3 koh-
11467: Rintamasotilaana tarkoitetaan sellaista hen- dassa tarkoitettu henkilö.
11468: kilöä, joka on Suomen kansalaisena osallistunut Rintamaolosuhteisiin verrattavissa tehtävissä
11469: taijoka nyt on Suomen kansalainen ja on osallis- katsotaan toimineen vuonna 1926 syntyneet so-
11470: tunut vuosien 1939-1945 sotien aikana puolus- tatoimiin kutsutut asevelvolliset.
11471: tusvoimienjoukoissa varsinaisiin sotatoimiin re-
11472: serviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai 2§
11473: vakituisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin Rintamasotilastunnuksen antaa hakemukses-
11474: sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö, ta sen sotilasläänin esikunta, jonka valvontaan
11475: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihin hakija kuuluu tai on viimeksi kuulunut. Hake-
11476: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou- mus on tehtävä viimeistään 31 päivänäjoulukuu-
11477: koissa tai rintamaolosuhteisiin verrattavissa so- ta 1995.
11478: 240150
11479: 2 1994 vp - LA 101
11480:
11481: 3§ 4§
11482: Tarkemmat määräykset rintamasotilastun- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11483: nuksesta annetaan asetuksella. kuuta 1995.
11484:
11485: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
11486:
11487: Annikki Koistinen Lasse Näsi Raimo Liikkanen
11488: Maija Perho-Santala Kalle Röntynen Tero Mölsä
11489: Olavi Ala-Nissilä Kyösti Virrankoski Eeva Turunen
11490: Pauli Saapunki Timo Ihamäki Aino Suhola
11491: Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä Matti Vanhanen
11492: Ensio Laine Håkan Malm Timo Kalli
11493: Sulo Aittoniemi Maria Kaisa Aula Iivo Polvi
11494: Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila Osmo Polvinen
11495: Marjatta Stenius-Kaukonen Martti Korhonen Markku Vuorensola
11496: Markku Laukkanen Raili Puhakka Esko-Juhani Tennilä
11497: Armas Komi Lauri Metsämäki Timo E. Korva
11498: Pirkko Laakkonen Claes Andersson Tuulikki Ukkola
11499: Lea Mäkipää Marita Jurva Ossi Korteniemi
11500: Hannu Kemppainen Eva Biaudet Markku Rossi
11501: Kauko Heikkinen Markku Koski Jussi Ranta
11502: Timo Järvilahti Kerttu Törnqvist Arja Ojala
11503: Kari Rajamäki Reijo Laitinen Erkki Pulliainen
11504: Henrik Westerlund Väinö Saario Heikki Rinne
11505: Erja Lahikainen Ulpu Iivari Kari Urpilainen
11506: Jarmo Laivoranta Maija Rask Rose-Marie Björkenheim
11507: Paavo Väyrynen Timo Roos Maija-Liisa Lindqvist
11508: Helmi Morri Markku Lehtosaari Martti Pura
11509: Matti Väistö Pekka Viljanen Aapo Saari
11510: Esko Jokiniemi Johannes Leppänen Tellervo Renko
11511: Tuula Koittinen Ismo Seivästö Juhani Vähäkangas
11512: Pekka Räty Marja-Leena Viljamaa Johannes Koskinen
11513: Hannele Luukkainen Heidi Hautala Satu Hassi
11514: Leena Luhtanen Tina Mäkelä Pekka Leppänen
11515: Raila Aho Asko Apukka Eila Rimmi
11516: Marja-Liisa Tykkyläinen Håkan Nordman Sinikka Hurskainen
11517: Reijo Lindroos Timo Laaksonen Jarmo Wahlström
11518: Matti Vähänäkki Leea Hiltunen Anneli Taina
11519: Anssi Rauramo Matti Lahtinen Kari Häkämies
11520: Kirsi Piha Ulla Anttila Pekka Haavisto
11521: Mirja Ryynänen Riitta Jouppila Jukka Roos
11522: Irmeli Takala Jouko Skinnari Eeva-Liisa Moilanen
11523: Virpa Puisto Minna Karhunen Raimo Vuoristo
11524: Jaakko Laakso Aarno von Bell Eero Paloheimo
11525: Jouni Backman Riitta Myller Antero Kekkonen
11526: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Paavo Nikula
11527: Tuija Maaret Pykäläinen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen
11528: Lea Savolainen Olli Rehn Hanna Markkula
11529: Leila Lehtinen Pirjo-Riitta Antvuori Heikki A. Ollila
11530: Esko Seppänen Anna-Kaarina Louvo Heli Astala
11531: Juha Korkeaoja Outi Ojala Jouko Jääskeläinen
11532: Tarja Halonen Kyllikki Muttilainen ArjaAlho
11533: Tarja Kautto Tuula Linnainmaa HenrikLax
11534: Margareta Pietikäinen Kirsti Ala-Harja Kalevi Lamminen
11535: Kaarina Dromberg Ritva Laurila Oiva Savela
11536: Riitta Saastamoinen Eeva Kuuskoski
11537: 1994vp
11538:
11539: Lakialoite 102
11540:
11541:
11542:
11543:
11544: Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta
11545:
11546:
11547:
11548: Eduskunnalle
11549:
11550: Työvoiman vuokraus on viimeisten vuosien olevan lainsäädännön kiertämisenä. Ongelma
11551: aikana voimakkaasti lisääntynyt. Vuokraustoi- on, kuka on tosiasiallinen työnantaja.
11552: minnan lähtökohtana on alun perin ollut välittää Työvoiman vuokrauksen luvanvaraisuuden
11553: tilaajayritykselle tilapäistyövoimaa yrityksen poistaminen on johtanut hotelli- ja ravintola-
11554: ruuhkahuippujen tasaamiseen. Lisäksi työvoi- sekä monilla muilla aloilla siihen, että yritykset
11555: man vuokrauksen tarkoituksena on ollut erityis- eivät enää palkkaa työvoimaa toistaiseksi voi-
11556: henkilöstön paikkaaminen lyhytaikaisiin tilapäi- massa oleviin ja määräaikaisiin työsuhteisiin
11557: siin työsuhteisiin. vaan vuokraavat työntekijöitä yritykseensä
11558: Työvoiman vuokrauksesta annettu asetus ku- vuokrafirmoilta. Hotelli- ja ravintola-alalla
11559: mottiin vuonna 1993. Tämän seurauksena tilan- vuokrafirmojen palveluksessa on yli 4 000 työn-
11560: ne on riistäytynyt työmarkkinoilla villiksi. Vuok- tekijää, kun alan työvoiman määrä on kaikkiaan
11561: ratyövoimaa on käytetty tilanteissa, joissa esi- noin 45 000. Työvoimaa vuokraavat yrittäjät va-
11562: merkiksi hotellin tai ravintolan omille työnteki- pautuvat täten työnantajavelvoitteistaan ja kär-
11563: jöille ei ole tarjottu täyttä työaikaa vaan heitä on sijänä on työntekijä, joka näin menettää sosiaali-
11564: irtisanottu, osa-aikaistettu ja 1omautettu ja otet- ja palkkaetuja.
11565: tu tilalle yrityksen ulkopuolista työvoimaa vuok- Yhteistoimintalain 9 §:ssä on määräyksiä ul-
11566: rafirman kautta. Lisäksi vuokrafirmat ovat yh- kopuolisen työvoiman käytöstä. Sen mukaan ul-
11567: dessä tilaajayrityksen kanssa pyrkineet käyttä- kopuolisen työvoiman käytöstä tulee tiedottaa ja
11568: mään voimassa olevan työ- ja sosiaalilainsää- ilmoittaa niille henkilöstöryhmän edustajille, joi-
11569: dännön porsaanreikiä siten, että vuokrafirmat ta asia koskee. Lisäksi laissa on määräykset neu-
11570: kierrättävät työntekijöitä vuokrayritykseltä toi- votteluvelvoitteista.
11571: selle, jolloin työsuhteet jäävät lyhyiksi ja työn- Kyseinen yt-laki koskee yrityksiä, joissa on
11572: tekijät menettävät eläketurvan sekä sairas- ja vähintään 30 työntekijää, joten tämä laki ei kos-
11573: vuosilomaetuudet. ke moniakaan palvelualan yrityksiä. STK:n ja
11574: Eräissä tapauksissa työvoiman välittäjäfirmat SAK:n välillä on solmittu ulkopuolisen työvoi-
11575: ovat ravintoloiden ja muiden yritysten varsinai- man käyttöä koskeva sopimus. Sen sijaan Liike-
11576: sia omistajia, jotka vuokraavat työntekijöitä työnantajain Keskusliiton ja SAK:n välillä ei ole
11577: omille ravintoloilleen ja hotelleilleen lyhyisiin solmittu ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske-
11578: työsuhteisiin, jolloin heidän palveluksessaan ei vaa sopimusta, mikä merkitsee sitä, että yli
11579: ole juurikaan vakinaista työvoimaa. Tarkoituk- 300 000 palvelualan työntekijääjää näiden sään-
11580: sena on vapautua työnantajamaksuista. nösten ulkopuolelle.
11581: Vaikka vuokraustoiminta on yleistynyt, käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11582: tännössä kuitenkin tilaajayritys (hotelli, ravinto-
11583: la) hoitaa itse työnjohdon ja valvonnan sekä työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11584: vuorosuunnittelun ja käyttää vuokrafirmaa vain lakiehdotuksen:
11585: maksuapulaisena, mitä on pidettävä voimassa
11586:
11587:
11588:
11589:
11590: 240150
11591: 2 1994 vp - LA 102
11592:
11593: Laki
11594: työsopimuslain muuttamisesta
11595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11596: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 54§, sellaisena kuin se on
11597: 4 päivänäjoulukuuta 1987 annetussa laissa (935/87), sekä
11598: lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti:
11599:
11600: 8a§ 54§
11601: Yritysten on rajoitettava ulkopuolisen työvoi- Rangaistussäännökset
11602: man käyttöä vain työhuippujen tasaamisiin tai
11603: muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettui- Työnantaja, joka rikkoo 8 a §:ssä, 26 §:n 1
11604: hin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, momentissa, 47 tai 52 §:ssä taikka 53 §:n 2 mo-
11605: rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten mentissa olevia säännöksiä, on tuomittava työ-
11606: tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teet- sopimuslain säännösten rikkomisesta sakkoon.
11607: tää yrityksen omilla työntekijöillä. Työnantaja, joka rikkoo 17 §:n 3 tai 4 momen-
11608: Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pi- tissa olevia säännöksiä, on tuomittava työsopi-
11609: dettävä toimintaa, jossa työvoimaa värväävien muslain syrjintäkiellon rikkomisesta sakkoon tai
11610: eri yritysten toimittamat vuokratyöntekijät pi- vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
11611: demmän aikaa työskentelevät saman yrityksen
11612: normaalissa työssä yrityksen vakinaisten työnte- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11613: kijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. kuuta 199 .
11614:
11615:
11616: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1994
11617:
11618: Marjatta Vehkaoja Arja Ojala Ensio Laine
11619: Sinikka Hurskainen Kyllikki Muttilainen Virpa Puisto
11620: 1994 vp
11621:
11622: Lakialoite 103
11623:
11624:
11625:
11626:
11627: Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain muuttami-
11628: sesta
11629:
11630:
11631: Eduskunnalle
11632:
11633: Tällä hetkellä ovat mm. kansaneläke ja soti- poiseksi tuloksi. Ne eivät määrältään muodosta
11634: lasvammakorvaus sellaisia etuuksia, joita ei ko. huomattavaa eläketuloa, mutta auttavat omalta
11635: lakien mukaan saa ulosmitata. Sen sijaan hyvin osaltaan veteraaneja selviytymäänjokapäiväisen
11636: pitkälti samoille henkilöille maksettavat rinta- elämän kustannuksista.
11637: malisäja ylimääräinen rintamalisä ovat ulosmit- On luonnollisestijoukko veteraaneja, joilla on
11638: tauskelpoista tuloa. sodan jälkeisen työrupeaman ansiosta huomat-
11639: Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja saamaan tavakin työeläke tai omaisuutta. On täysin sel-
11640: rintamalisää tai ylimääräistä rintamalisää, ovat vää, että niiden ulosmittausmahdollisuus on ole-
11641: sotiemme veteraaneja, joilla useimmilla on run- massa. Rintamasotilaseläkelain mukaiset etuu-
11642: saasti iän ja rintamaolosuhteiden mukanaan det eivät kuitenkaan ketään vauras tuta, joten ne
11643: tuomia terveydellisiä ongelmia. Nämä kaikki tulisi kansaneläkkeen tyyppisenä perusturvaa
11644: vaivat ja sairaudet vaativat monasti kalliin lääki- täydentävänä tulona poistaa ulosottokelpoisten
11645: tyksen ja useita lääkärikäyntejä. Kaikkien näi- tulojen joukosta.
11646: den aiheuttamat kustannukset voivat nousta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11647: korkeiksikin ja viedä saatavista eläkkeistä mer-
11648: kittävän osan. Siksi on kohtuutonta, että kysees- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
11649: sä olevat veteraanietuudet luetaan ulosottokel- kiehdotuksen:
11650:
11651:
11652: Laki
11653: rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
11654:
11655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11656: lisätään 28 päivänä tammikuuta 1977 annettuun rintamasotilaseläkelakiin (119/77) uusi 16 a §
11657: seuraavasti:
11658: 16 a §
11659: Tähän lakiin perustuvaa etuutta ei saa ulos- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11660: mitata. kuuta 1995.
11661:
11662:
11663: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1994
11664:
11665: LeaMäkipää Marita Jurva
11666:
11667:
11668:
11669:
11670: 240150
11671: 1994vp
11672:
11673: Lakialoite 104
11674:
11675:
11676:
11677:
11678: Vistbacka ym.: Ehdotukset laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun
11679: lain väliaikaisesta muuttamisesta, yleisten asiakirjain julkisuu-
11680: desta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ja valtion vir-
11681: kamieslain väliaikaisesta muuttamisesta
11682:
11683:
11684: Eduskunnalle
11685:
11686: Pankkituki on nousemassa viimeisten arvioi- pankkien johdon kuin asiakkaidenkin toimesta.
11687: den mukaan jopa 80 miljardiin markkaan. Tällä Pahimmillaan tämä rikollinen toiminta on tehty
11688: tuella estettiin suomalaiset pankit ajautumasta yhteisymmärryksessä pankin johdon ja asiak-
11689: konkurssiin ja koko rahoituslaitossektoria jou- kaan välillä ja saatu hyöty ilmeisesti jaettu osa-
11690: tumasta täydelliseen kaaokseen. Pankkien kon- puolten kesken. Tällä hetkellä pankkien luotto-
11691: kurssit olisivat tienneet myös tallettajien rahojen tappioihin liittyvät tutkimukset ovat vasta alku-
11692: vaarantumista ja ennen kaikkea pankkien laina- vaiheessaan, mutta siitä huolimatta on esimer-
11693: asiakkaiden joutumista tukalaan asemaan laino- kiksi Skop:n piiristä löytynyt useita rikoksiksi
11694: jen tullessa lyhyellä viiveellä maksuun. Tässä va- epäiltäviä tapauksia. Valitettavasti tutkimukset
11695: lossa pankkituki oli välttämätön, vaikkakin yh- etenevät aivan liian verkkaisesti, jotta kaikissa
11696: teiskunnalle aivan liian kallis toimenpide, sillä tuen kohteena olevissa pankeissa saataisiin kaik-
11697: onhan valtio velkaantunut ulkomaille osittain ki rikollinen ja vilpillinen toiminta kaivetuksi
11698: pankkituen takia satoja miljardeja markkoja ja esiin. Tutkijavoimia on liian vähän ja pankkisa-
11699: lisäksi kansalaisten sosiaalisiin etuuksiin on jou- laisuus häiritsee tutkintaa. Lisäksi on vaarana,
11700: duttu kipeästi puuttumaan. Suurimmat pankki- että vanhimmat pankki- ja luottolaitoksissa teh-
11701: tuen maksajat ovat olleet etujaan menettäneet dyt talousrikokset vanhenevat jo vuoden vaih-
11702: lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset, sairaat ja teessa voimassa olevan lainsäädännön nojalla.
11703: opiskelijat. Pankkituki on jokaista kansalaista SMP onkin esittänyt talousrikosten vanhenemis-
11704: kohden jo noin 16 000 markkaa. ajan pidentämistä kahdesta tai viidestä vuodesta
11705: Pankkien valtaviin tappioihin on luonnollises- kymmeneen vuoteen tekemässään lakialaitteessa
11706: ti useita syitä, joista osa selittyy kansainvälisillä n:o96.
11707: pääomapiirien valuuttaoperaatioilla ja osa Suo- Eduskunta edellytti hyväksyessään pankki-
11708: men Pankin ja poliittisten päättäjien virheratkai- tuen, että tuen kohteena olevissa pankeissa pide-
11709: suilla. Viimeksi mainituista eräs oli rahamarkki- tään erikoistilintarkastus ja että löytyneet epäsel-
11710: noiden liian nopea vapauttaminen 1980-luvulla vyydet saatetaan rikosoikeudelliseen tutkintaan.
11711: ja siitä seurannut "tyhjän päälle rakentunut" ka- Valitettavasti tämä vaatimus ei ole täysin toteu-
11712: sinotalousvaihe, joka päättyi vakuusarvojen tunut edellä mainituista syistä. Lisäksi on tullut
11713: jyrkkään romahdukseen 1990-luvun alussa. Täs- ilmi, että jo tutkituissaja esille tulleissa rikosepäi-
11714: tä seurasi puolestaan konkurssiaalto, suurtyöttö- lyissä on käymässä niin, että ne "painuvat unoh-
11715: myys ja hallituksen säästötoimien paisuttama duksen yöhön". Tämä johtuu siitä, että esimer-
11716: kotimarkkinakysynnän voimakas aleneminen. kiksi SKOP:n tapauksessa pankki ja valtion va-
11717: Näille päätöksille eivät pankit ole sinänsä voineet kuusrahasto ovat peruneet pankin johdon rikos-
11718: mitään, ja niistä vastuun kantavat yhteiskunnan epäilyt jolloin ne voimassa olevien salassapito-
11719: päättäjät. säännösten takiajäävät salaisiksi ikuisiksi ajoik-
11720: Pankkikriisiin liittyy kuitenkin myös merkit- si. Kyseessä ovat tässä esimerkkitapauksessa
11721: tävä määrä sellaista toimintaa, joka voidaan lu- kahteentoista lainakokonaisuuteen liittyvät ri-
11722: kea väärinkäytöksiksija rikolliseksi toiminnaksi. kosepäilyt, sekä epäilyt pankinjohtajien holtitto-
11723: Taloudellista rikollisuutta on esiintynyt niin masta lainojen myöntämisestä ja siitä aiheutu-
11724: 240150
11725: 2 1994 vp - LA 104
11726:
11727: neista tappioista. Samaa pankkia koskee myös "Rehellisyys maan perii", sanotaan vanhassa vii-
11728: ay-pamppujen Rapap Oy:n saama erikoiskohte- saudessakin, ja tämän rehellisyyden vaatimuksen
11729: lu, jossa kasinopelin tappiot on väitetty siirretyn on oltava ehdoton ja kaikkia, myös pankkeja
11730: ay-johtajilta pankin ja sitä kautta veronmaksa- koskeva. Lainsäädännön on myös tuettava re-
11731: jien maksettaviksi. Voi vain kuvitella, millainen hellisyyttä, ei epärehellisyyttä ja asioiden salaa-
11732: määrä vastaavia tai astetta lievempiä talousri- mista.
11733: koksia tai "junailuja" löytyy,jos kaikki tuen koh- Pahimman esteen talousrikostutkinnalle
11734: teena olevat pankit pengotaan "kassaholvin poh- muodostavat pankeissa harjoitettavan salailun
11735: japölyjä myöten". lisäksi muutamat lainsäädäntömme kohdat.
11736: SMP:n mielestä lain on oltava kaikille sama eli Merkittävimmät esteet ovat luottolaitoslain
11737: suurhuijaria ja nälkäänsä näpistävää eläkeläistä 94 §, yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun
11738: on kohdeltava samalla tavalla. Rikokset on pys- lain 9 §ja virkamieslain 23 §. Näihin tulisi saada
11739: tyttävä selvittämään ilman, että lait asettavat es- poikkeus pankeissa ja rahoituslaitoksissa tehty-
11740: teitä toisen lain toteuttamiselle. On tärkeämpää jen talousrikosten selvittämiseen tarvittavien tie-
11741: se, että kansaa kurjistaneeseen pankkitukeen tojen osalta niin, etteivät kyseiset lainkohdat
11742: johtaneet syyt ja rikokset selvitetään ja syyllisiä muodosta estettä talousrikosten selvittämiselle,
11743: rangaistaan sekä korvaukset vaaditaan, kuin että syyllisten löytymiselle ja rankaisemiselle sekä
11744: suurten pankkiasiakkaiden pankkisalaisuus säi- korvausvaatimusten osoittamiselle ja sitä kautta
11745: lytetään koskemattomana. Käytännön syistä on yhteiskunnan mahdollisuudelle saada osittain
11746: aloitteessa salaisuuden poistaminen rajattu kui- takaisin rikoksista aiheutunutta pankkitukea.
11747: tenkin yritysasiakkaisiin ja luonnollisiin henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11748: löihin, joiden anto- tai ottolainauksen määrä on
11749: yli 100 000 markkaa. Tällöin tavalliset pientallet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11750: tajat jäävät lain ulkopuolelle, sillä heidän mah- lakiehdotukset:
11751: dollisuutensa rötöstelyyn ovat olemattomat.
11752:
11753:
11754:
11755: 1.
11756: Laki
11757: luottolaitostoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
11758: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11759: lisätään väliaikaisesti luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/93)
11760: 94 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
11761:
11762: 94§ asiakkaasta, jonka tutkinnan kohteena olevan
11763: Salassapitovelvollisuus
11764: yksittäisen anto- tai ottolainauksen määrä on
11765: suurempi kuin 100 000 markkaa.
11766:
11767: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen
11768: salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske
11769: pankkituen kohteena olevissa, tämän lain 2- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuu-
11770: 5 §:ssä mainituissa pankki- ja rahoituslaitoksissa ta 1995 ja on voimassa 31 päivään tammikuuta
11771: epäiltyjä taloudellisia rikoksia sekä niiden tut- 2004.
11772: kimuksia niiltä osin, kuin on kyse yritysasiak- Tätä lakia voidaan soveltaa myös ennen lain
11773: kaasta tai luonnollisen henkilön kyseessä ollessa voimaantuloa aloitettuihin tutkimuksiin.
11774: 1994 vp - LA 104 3
11775:
11776:
11777: 2.
11778: Laki
11779: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
11780:
11781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11782: lisätään väliaikaisesti yleisten asiakirjain julkisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1951 annetun lain
11783: (83/51) 9 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä huhtikuuta 1991 annetulla lailla
11784: (673/91), uusi 4 momentti seuraavasti:
11785: 9§ henkilöstä, jonka tutkinnan kohteena olevan yk-
11786: sittäisen anto- tai ottolainauksen määrä on suu-
11787: Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske, rempi kuin 100 000 markkaa.
11788: 2 ja 3 momentissa mainittuja poikkeuksia lukuun
11789: ottamatta, pankkituen kohteena olevissa, luotto- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuu-
11790: laitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 2- ta 1995 ja on voimassa 31 päivään tammikuuta
11791: 5 §:ssä tarkoitetuissa pankki- ja rahoitus- 2004.
11792: laitoksissa tehdyiksi epäiltyihin taloudellisiin ri- Tätä lakia voidaan soveltaa myös ennen lain
11793: koksiin liittyviä asioita tai asiakirjoja niiltä osin, voimaantuloa aloitettuihin tutkimuksiin ja nii-
11794: kuin on kyse yritysasiakkaasta tai luonnollisesta hin liittyviin asioihin tai asiakirjoihin.
11795:
11796:
11797:
11798:
11799: 3.
11800: Laki
11801: valtion virkamieslain väliaikaisesta muuttamisesta
11802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11803: lisätään väliaikaisesti 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 23 §:ään
11804: uusi 2 momentti seuraavasti:
11805: 23 § anto- tai ottolainauksen määrä on suurempi
11806: kuin 100 000 markkaa.
11807: Edellä 1 momentissa oleva kielto ei kui-
11808: tenkaan koske pankkituen kohteena olevissa,
11809: luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuu-
11810: 2-5 §:ssä tarkoitetuissa pankki- ja rahoituslai- ta 1995 ja on voimassa 31 päivään tammikuuta
11811: toksissa tehdyiksi epäiltyihin taloudellisiin ri- 2004.
11812: koksiin liittyviä seikkoja niiltä osin, kuin on kyse Tätä lakia voidaan soveltaa myös ennen lain
11813: yritysasiakkaasta tai luonnollisesta henkilöstä, voimaantuloa aloitettuihin tutkimuksiin ja nii-
11814: jonka tutkinnan kohteena olevan yksittäisen hin liittyviin seikkoihin.
11815:
11816:
11817: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1994
11818:
11819: Raimo Vistbacka LeaMäkipää
11820: j
11821: j
11822: j
11823: j
11824: j
11825: j
11826: j
11827: j
11828: j
11829: j
11830: j
11831: j
11832: j
11833: j
11834: j
11835: j
11836: j
11837: j
11838: j
11839: j
11840: j
11841: j
11842: j
11843: j
11844: j
11845: j
11846: j
11847: j
11848: 1994 vp
11849:
11850: Lakialoite 105
11851:
11852:
11853:
11854: M. Pietikäinen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muutta-
11855: misesta
11856:
11857:
11858: Eduskunnalle
11859:
11860: Keskosten tehohoito on kehittynyt siten, että hakausi kestää yhteensä noin 9 kuukautta. Kos-
11861: yhä useammat liian aikaisin syntyneet lapset voi- ka äitiysrahakausi kuitenkin alkaa välittömästi
11862: daan pelastaa elämään. Noin 50 prosenttia 23. tai lapsen syntymästä niissä tapauksissa, joissa lapsi
11863: 24. raskausviikolla syntyneistä lapsista jää teho- syntyy aikaisemmin kuin 30 päivää ennen lasket-
11864: hoidon ansiosta eloon. Lähes kaikki 28. raskaus- tua ajankohtaa, äitiysrahakausi saattaa olla
11865: viikon jälkeen syntyvät lapset, joilla ei ole hen- päättynyt jo ennen kuin lapsi pääsee kotiin ja
11866: genvaarallisia vaurioita, jäävät henkiin. Noin vanhempainrahakausi voi olla päättynyt jo kuu-
11867: 250 tällaista keskosta syntyy vuosittain Suo- den kuukauden kuluttua lasketosta synnytys-
11868: messa. ajasta.
11869: Useimmissa tapauksissa lapsi pääsee sairaa- Olisi hyvin tärkeää, että liian aikaisin synty-
11870: lasta suunnilleen ajankohtana, jolloin laskettu neen lapsen äidille annettaisiin mahdollisuus lo-
11871: synnytysaika olisi. Sairaalahoito kestää näin ol- maan aina siihen saakka, että lapsi saavuttaa
11872: len 3-4 kuukautta, joskus pidempäänkin. saman kehitysvaiheen kuin muut lapset silloin,
11873: Lasten sairaalassaolo on sekä fyysisesti että kun heidän vanhempiensa loma päättyy. Tähän
11874: psyykkisesti raskasta vanhemmille. Monet käy- voitaisiin päästä myöntämällä keskoslasten äi-
11875: vät lastensa luona päivittäin kodin ja sairaalan deille sairauslomaa lääkärin tarpeellisena pitä-
11876: välisestä pitkästä matkasta huolimatta. Lähei- mäksi ajaksi ja senjälkeen erityishoitorahaa lap-
11877: nen yhteys vanhempiin on hyvin tärkeää lapsen sen sairaa1assaoloajaksi. Vasta tämänjälkeen al-
11878: kehitykselle. Myös lapsen kotiin pääsemisen jäl- kaisi äitiysrahakausi. Lisäksi keskosen isällä tuli-
11879: keen vanhemmille asetettavat vaatimukset ovat si olla nykyistä parempi mahdollisuus olla koto-
11880: poikkeuksellisen suuret. Lapsi tarvitsee usein pit- na lapsen päästessä sairaalasta.
11881: kähkön ajan erityistä huolenpitoa ja hoitoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11882: Sairausvakuutuslain äitiys- ja vanhempainlo-
11883: maa koskevat säännökset eivät ota huomioon että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11884: keskoslasten vanhempien tarpeita. Normaalien lakiehdotuksen:
11885: synnytysten yhteydessä äitiys- ja vanhempainra-
11886:
11887:
11888: Laki
11889: sairausvakuutuslain muuttamisesta
11890:
11891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11892: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 23 §:n 1ja 3 momentti,
11893: sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 1 momentti 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetussa laissa ja 23 §:n 3
11894: momentti 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1324/90 ja 1653/92), sekä
11895: lisätään 23 d §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
11896: (1255/89), uusi 4 kohta ja 23 e §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on edellä mainitussa laissa, uusi 3
11897: kohta seuraavasti:
11898:
11899: 23 § sa kodin ulkopuolella suoritettavassa työssä.
11900: Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 ar- Tällöin äitiysrahakausi päättyy, kun etuutta on
11901: kipäivää välittömästi ennen laskettua synnytys- suoritettu 105 arkipäivältä. Muutoin oikeus äi-
11902: aikaa,jos vakuutettu ei ole ansiotyössä tai muus- tiysrahaan alkaa viimeistään 30 arkipäivää välit-
11903: 240150
11904: 2 1994 vp - LA 105
11905:
11906: tömästi ennen laskettua synnytysaikaa ja päät- rahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on
11907: tyy, kun lasketusta synnytysajasta on tämä päivä tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen.
11908: mukaan luettuna kulunut 75 arkipäivää. Jos ras-
11909: kaus on päättynyt aikaisemmin kuin 30 arkipäi-
11910: vää ennen laskettua synnytysaikaa, äitiysraha- 23 d §
11911: kausi alkaa raskauden päättymisestä lukien tai Erityishoitorahaa suoritetaan, jos vakuutettu
11912: vakuutetulle, jolle on 23 d §:n 1 momentin 4 koh-
11913: dan mukaan myönnetty erityishoitorahaa, eri- 4) tai jos vakuutetun raskaus on päättynyt
11914: tyishoitorahakauden päättymisestä lukien. aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua
11915: synnytysaikaa ja lapsi tarvitsee erityishoitoa.
11916: Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla va-
11917: kuutetulla on oikeus 6 arkipäivältä suoritetta-
11918: vaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempainra- 23 e §
11919: hakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suoritetaan
11920: vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä lapsen Erityishoitorahaa suoritetaan lasta kohden
11921: syntymän yhteydessä tai, jos lapsi on syntynyt kalenterivuodessa
11922: aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua
11923: synnytysaikaa ja jos isä niin haluaa, lapsen ko- 3) 23 d §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoite-
11924: tiinpääsyn yhteydessä. Asevelvollisena vakinai- tuissa tapauksissa enintään 90 arkipäivä1tä.
11925: sessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä
11926: tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien
11927: palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä ole- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11928: valle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyys- kuuta 199.
11929:
11930:
11931: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994
11932:
11933: Margareta Pietikäinen Eva Biaudet HenrikLax
11934: Kirsti Ala-Harja Gunnar Jansson HåkanMalm
11935: Henrik Westerlund Riitta Jouppila Jan-Erik Enestam
11936: Rose-Marie Björkenheim Annikki Koistinen Riitta Kauppinen
11937: Tuula Liunaiomaa Tuula Koittinen Anneli Taina
11938: Marjut Kaarilahti Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen
11939: Iiris Hacklin Pekka Räty Jaakko Laakso
11940: Jukka Gustafsson Aarno von Bell Maria Kaisa Aula
11941: Maija-Liisa Lindqvist Leila Lehtinen Juhani Alaranta
11942: Tuija Maaret Pykäläinen Pirjo-Riitta Antvuori Väinö Saario
11943: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Maija Rask
11944: Johannes Koskinen Ulpu Iivari TeroMölsä
11945: Helmi Morri Tuulikki Ukkola Riitta Saastamoinen
11946: Timo Ihamäki Arja Alho Sinikka Hurskainen
11947: Esko Helle Pekka Leppänen Leena Luhtanen
11948: Outi Ojala Iivo Polvi AskoApukka
11949: Kerttu Törnqvist Reijo Laitinen Matti Vähänäkki
11950: Heikki Rinne Hannu Kemppainen Kari Häkämies
11951: Päivi Varpasuo Maija Perho-Santala Ulla Anttila
11952: Arja Ojala Juha Korkeaoja Bjarne Kallis
11953: Jouko Jääskeläinen Marjatta Vehkaoja Satu Hassi
11954: Kyllikki Muttilainen Eila Rimmi Tuulikki Hämäläinen
11955: Håkan Nordman Eeva-Liisa Moilanen Jouko Skinnari
11956: Hanna Markkula Leea Hiltunen Tarja Halonen
11957: Eeva Turunen Marja-Leena Viljamaa MatsNyby
11958: Mirja Ryynänen Kaarina Dromberg Paavo Nikula
11959: Ensio Laine Pekka Haavisto Kalevi Lamminen
11960: 1994 vp - LA 105 3
11961:
11962: Heidi Hautala Timo Laaksonen Reijo Lindroos
11963: Erkki Pulliainen ArmasKomi Kari Urpilainen
11964: Toimi Kankaanniemi Matti Louekoski Anna-Kaarina Louvo
11965: Lauri Metsämäki Markku Rossi Minna Karhunen
11966: Eeva Kuuskoski Sirkka-Liisa Anttila SaimiÄäri
11967: Heikki Riihijärvi Hannele Luukkainen Irmeli Takala
11968: Kyösti Toivonen Raili Puhakka LasseNäsi
11969: RailaAho Lea Savolainen Raimo Vuoristo
11970: Erja Lahikainen Oaes Andersson
11971: 1994vp
11972:
11973: Lakialoite 106
11974:
11975:
11976:
11977:
11978: Paasio: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n muuttami-
11979: sesta
11980:
11981:
11982: Eduskunnalle
11983:
11984:
11985: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11986:
11987: Aloitteen tarkoituksena on turvata kaikissa Samalla on tarkoitus turvata puhemiehelle oi-
11988: olosuhteissa kansanedustajain tasapuolinen oi- keus estää normaalia merkittävästi pitemmillä ja
11989: keus käyttää puheenvuoroja eduskunnan täysis- toistuvilla puheenvuoroilla eduskuntatyölle ai-
11990: tunnoissa. Tästä syystä ehdotetaan valtiopäivä- heutetut kohtuuttomat haitat ja vauriot.
11991: järjestykseen muutosta, joka antaa puhemiehelle
11992: oikeuden erityisissä tapauksissa rajoittaa kan-
11993: sanedustajien puheenvuorojen kestoa.
11994:
11995:
11996:
11997:
11998: PERUSTELUT
11999:
12000: 1. Yleisperustelut Kansanedustajan puheoikeuden on oltava
12001: vapaa. Kansanedustajalle on taattava riittävä
12002: Suomen eduskunnassa ei yleisesti voida aset- mahdollisuus ja aika kantansa ja perustelujensa
12003: taa rajoituksia kansanedustajan mahdollisuudel- esittämiseen sekä eduskunnalle että julkisuuteen.
12004: le käyttää haluamaansa määrää haluamansa pi- Samanaikaisesti on kuitenkin täytettävä tasa-
12005: tuisia puheenvuoroja. Poikkeuksen tästä muo- puolisuuden vaatimus. Jokaisella edustajalla on
12006: dostavat mm. vastauspuheenvuorot ja kysely- yhtäläinen oikeus. Tämä ei täyty, jos joku tai
12007: tunneilla käytettävät puheenvuorot. Puheenvuo- jotkut eduskunnan jäsenistä poikkeuksellisen
12008: rojen määrä ja niihin käytettävä enimmäisaika pitkään puhumalla estävät muita puhumasta.
12009: eivät siis Suomessakaan kaikissa tapauksissa ole Molemmat oikeudet eivät voi yhtä aikaa to-
12010: rajoittamattomia. teutua, ellei ole mahdollisuutta tarvittaessa ra-
12011: Eduskunnassa ja julkisessa sanassa on käyty joittaa puheenvuorojen pituutta.
12012: paljon keskustelua mahdollisuudesta ja tarpeesta Kansanedustajan puheajan täydellinen rajoit-
12013: pysyvästi tai erityisissä tapauksissa rajoittaa pu- tamattomuus merkitsee vallitsevan tulkinnan
12014: heenvuorojen määrää ja kestoaikaa. Rajoituksia mukaan myös sitä, että sanotun voi toistaa miten
12015: on vastustettu pääasiassa sillä perusteella, että monta kertaa hyvänsä.
12016: puheajan rajoittaminen merkitsisi parlamenta- On osoittautunut, että kansanedustaja voi
12017: rismin periaatteiden takaaman puheoikeuden ja käyttää ajallisesti rajoittamatonta mahdollisuut-
12018: puhevapauden rajoittamista. taan puhua myös muihin tarkoituksiin kuin tuo-
12019: Kyseessä on käsitteiden sekaannus. Puheaiko- dakseen kantansa ja perustelunsa eduskunnan
12020: ja on eri tavoin ja eri periaattein rajoitettu toden- tietoon ja julkisuuteen, mm. vaikuttaakseen
12021: näköisesti useimmissa parlamentaarisen demo- eduskuntatyön kestoon ja aikatauluihin.
12022: kratian maissa. Kuitenkaan näiden maiden par- Periaatteessa tällaista mahdollisuutta voitai-
12023: lamentarismia ei tästä syystä luonnehdita vaja- siin käyttää minkä asian yhteydessä tahansa.
12024: vaiseksi tai puutteelliseksi. Eduskunnan toiminnalle voidaan tällä tavoin ai-
12025: 240150
12026: 2 1994 vp - LA 106
12027:
12028: heuttaa vakavaa haittaa. Tämä ei voi olla kan- Tällaiseksi puheenvuoron enimmäiskesto-
12029: sanedustajan puheoikeuden tarkoitus. ajaksi ei tulisi voida määrätä kahtakymmentä
12030: On siis välttämätöntä, että luodaanjonkinlai- minuuttia lyhyernpää aikaa käsittelyä kohti.
12031: nen mahdollisuus ainakin tarvittaessa rajoittaa Vastauspuheenvuoroja ei luettaisi mukaan mää-
12032: kansanedustajan puheaikaa. Tämä edellyttää rättyyn puheenvuoron enimmäiskestoaikaan,
12033: muutosta valtiopäiväjärjestykseen ja täydentä- koska niiden antaminen jo on puhemiehen har-
12034: viä säännöksiä eduskunnan työjärjestykseen. kinnan varassa.
12035: Selvintä olisi säätää, että kansanedustajan pu- Edustaja voisi käyttää puheenvuoroja asete-
12036: heenvuoro saa kestää korkeintaan tietyn ajan. tun määräajan puitteissa haluamallaan tavalla,
12037: Tällainenjärjestely voisi kuitenkin olla oloissam- joko yhteen mittaan tai osina. Tämä takaisi myös
12038: me liian jäykkä. Rajoitukset eivät liene tarpeen parlamenttikeskustelun riittävän joustavuuden.
12039: muissa kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Yleen- Uusi järjestelmä olisi käytännössä mahdollis-
12040: sä ryhmien välistä epävirallista sopimusta pu- tettavissa siten, että edustajan käytetty taijäljellä
12041: heenvuorojen rajoittamisesta viiteentoista mi- oleva puheaika olisi näkyvissä edustajakohtai-
12042: nuuttiin on noudatettu verraten hyvin. sesti istuntosalin pöytien näyttöruuduissa. Tästä,
12043: Viimeksi käsiteltäessä Suomenjäsenyyttä Eu- samoin kuin puhemiehen velvollisuudesta ilmoit-
12044: roopan unionissa voitiin havaita, että epäviralli- taa mainitun säännöksen nojalla tekemästään
12045: nen sopimus rikotaan laajallakin rintamalla, kun päätöksestä eduskunnalle tulisi ottaa määräyk-
12046: poliittisen tarkoituksenmukaisuuden katsotaan set eduskunnan työjärjestykseen. Tästä olisi
12047: sitä riittävän merkittävän asian yhteydessä edel- eduskunnan erikseen päätettävä lakiehdotuksen
12048: lyttävän. tultua hyväksytyksi.
12049: Eduskunnan puhemiehen valtuudet osoittau-
12050: tuivat riittämättömiksi kohtuullisen järjestyksen
12051: säilyttämiseen eduskuntatyössä. Näitä valtuuk- 2. Yksityiskohtaiset perustelut
12052: sia on tarpeen sekä tarkentaa että vahvistaa.
12053: Tämä tavoite saavutettaisiin siten, että valtio- Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:ään ehdotetaan
12054: päiväjärjestykseen lisätään säännös puhemiehen lisättäväksi uusi 5 momentti, jossa puhemiehelle
12055: oikeudesta erityisen painavista syistä mm. laki- annetaan oikeus erityisen painavista syistä puhe-
12056: esitysten tai kansainvälisten sopimusten kussa- miesneuvostoa kuultuaan määrätä päiväjärjes-
12057: kin käsittelyssä määrätä, että yksi edustaja saa tykseen merkityn asian käsittelyssä kunkin kan-
12058: käyttää puheaikaa vain tietyn enimmäismäärän. sanedustajan puheenvuorojen yhteenlasketulle
12059: Poikkeusjärjestelyn luonnetta korostaisi se, että kestolle enimmäisaika, ei kuitenkaan lyhyempää
12060: puhemiehen olisi kuultava asiassa puhemiesneu- kuin kaksikymmentä minuuttia käsittelyä kohti.
12061: vostoa. Puheenvuorojen keston rajoittamisen perus-
12062: Puheenvuoron keston enimmäisaika tulisi teeksi ehdotetaan erityisen painavia syitä, koska
12063: määrätä kohtuulliseksi ottaen huomioon toisaal- kaikki mahdolliset tilanteet kattavan luettelon
12064: ta edustajan parlamentaarisen oikeuden kantan- kirjoittaminen lakiin on käytännössä mahdoton-
12065: sa ja perustelujensa esittämiseen ja toisaalta mui- ta. Puhemiehellä ja puhemiesneuvostolla tulee
12066: den edustajien vastaavat oikeudet samoin kuin olla riittävä harkintavalta.
12067: eduskuntatyön sujuvan etenemisen ja käsiteltä- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12068: vänä olevan asian merkittävyyden asettamat
12069: edellytykset. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12070: lakiehdotuksen:
12071: 1994 vp - LA 106 3
12072:
12073: Laki
12074: valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n muuttamisesta
12075: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
12076: la,
12077: lisätään valtiopäiväjärjestyksen 57 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 6 päivänä marraskuuta
12078: 1964 ja 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetuilla laeilla (534/64 ja 691/93), uusi 5 momentti seuraavasti:
12079: 57§ kuin kaksikymmentä minuuttia päiväjärjestyk-
12080: sen kutakin asiaa kohden.
12081: Puhemies voi erityisen painavista syistä puhe-
12082: miesneuvostoa kuultuaan määrätä kunkin kan-
12083: sanedustajan puheenvuorojen yhteenlasketulle Tämä laki tulee voimaan päivänä
12084: kestolle enimmäisajan, ei kuitenkaan lyhyempää kuuta 199.
12085:
12086:
12087: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1995
12088:
12089: Pertti Paasio
12090: 1994vp
12091:
12092: Lakialoite 107
12093:
12094:
12095:
12096:
12097: Paasio ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilastunnuksen myöntämises-
12098: tä vuonna 1946 miinanraivaukseen osallistuneille
12099:
12100:
12101: Eduskunnalle
12102:
12103: Rintamasotilaseläkelaissa (119/77) on rinta- Iisen merenkulun estämisestä. Tilanne vastasi
12104: masotilaan käsitteen täsmällinen määrittely sää- osaltaan asemasotavaihetta maarintamalla. Silti
12105: detty asetuksella tapahtuvaksi. Rintamasotilas- ei ole vähintäkään epäilystä siitä, etteikö meri-
12106: tunnuksesta annetun asetuksen (772/69) ensim- voimien aluksilla palvelleita olisi pidettävä rinta-
12107: mäisen pykälän mukaan rintamasotilastunnuk- masotilaina.
12108: sen saamisen kriteerinä on, että henkilö on osal- Välirauhan voimaantulo syyskuussa 1944 ja
12109: listunut vuosien 1939-1945 sotien aikana puo- Saksan antautuminen toukokuussa 1945 eivät
12110: lustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin sanottavasti muuttaneet miinanraivaustoimin-
12111: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai nan luonnetta, vaikka ulkopuolinen uhka vähe-
12112: vakinaisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin nikin. Päävihollisina olivat edelleenkin lasketut
12113: sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö, miinat- omat sekä vieraat. Vaikka miinakent-
12114: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihin tien sijainnista olikin melko täsmälliset tiedot,
12115: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou- etenkin jäiden liikkeet olivat tehneet niistä epä-
12116: koissa tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- ja luotettavia.
12117: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä Huolimatta intensiivisestä raivaustoiminnas-
12118: tahi ilmavoimien lentoyksiköissä. ta kesän 1945 purjehduskauden aikana, jolloin
12119: Varsinaisten sotatoimien käsitettä on käytän- uusien miinojen laskemiseen ei ollut enää tarvet-
12120: nössä tulkittu hyvinkin laajasti. Vuosien 1939- ta, oli raivauskausi 1946 edelleen erittäin vaaral-
12121: 1945 sodat ovat loppupäänsä osalta eräillä sota- linen aiemmin mainitusta syystä. Vaikka talven
12122: toimialueilla hyvin tulkinnanvarainen käsite. jäät olivat tehneet miinoja vaarattomiksi, jäät
12123: Niinpä mm. laissa sotilasvammalain soveltamis- olivat myös irrottaneet ja siirrelleet miinoja teh-
12124: alan laajentamisesta (390/56) on aikamääreitä den epävarmuuden myötä raivauksen yhä vaa-
12125: laajennettu koskemaan mm. ruumiinvammoja, ralliseksi varsinkin, kun vuoden 1946 alussa pal-
12126: jotka ovat aiheutuneet ennen 1.1.1948 sattuneis- velukseen astui uusi kokematon ikäluokka.
12127: sa sotilasvammalain 1 §:n 2 momentissa tarkoite- Rintamasotilaskäsite on nykyisen säännöstön
12128: tuissa tapaturmissa, taikka sairautta tai ruumiin- mukaan määritelty liian ahtaasti siten, että vuon-
12129: vammaa, joka on aiheutunut puolustuslaitoksen na 1946 miinanraivausta suorittaneet asevelvolli-
12130: linnoitus- tai tienrakennustöissä olleelle set ovat jääneet käsitteen ulkopuolelle.
12131: 1.10.1939-30.6.1945 välisenä aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12132: Jatkosodan merisota oli kesän 1941 ja kesän
12133: 1944 välisen ajan pääosin miinasotaa, eräitä yk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12134: sittäisiä taistelutoimia lukuun ottamatta. Kysy- lakiehdotuksen:
12135: mys oli oman merenkulun suojaamisesta ja vihol-
12136:
12137:
12138:
12139:
12140: 240150
12141: 2 1994 vp - LA 107
12142:
12143: Laki
12144: rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vuonna 1946 miinanraivaukseen osallistuneille
12145:
12146: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12147:
12148: 1§ 2§
12149: Sen lisäksi, mitä rintamasotilaseläkelaissa · 1 §:n mukaisen rintamasotilastunnuksen
12150: (28.1.1977/119) sekä asetuksessa rintamasotilas- myöntämisen tarkemmista edellytyksistä määrä-
12151: tunnuksesta (12.12.19691772) on säädetty rinta- tään erikseen asetuksella.
12152: masotilastunnuksen myöntämisestä, voidaan
12153: rintamasotilastunnus myöntää myös henkilölle, 3§
12154: joka on vuoden 1946 aikana osallistunut meri- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12155: voimien alusyksikössä miinanraivaustehtäviin. kuuta 199.
12156:
12157:
12158:
12159: Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1995
12160:
12161: Pertti Paasio Matti Luttinen Paavo Nikula
12162: Pekka Räty Olavi Ala-Nissilä Jouko Skinnari
12163: Eeva Kuuskoski Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
12164: Anna-Liisa Kasorineo Matti Louekoski Lea Savolainen
12165: Sinikka Hurskainen Jukka Gustafsson Paavo Lipponen
12166: Tarja Kautto Raimo Vuoristo Erja Lahikainen
12167: Johannes Koskinen Hannu Suhonen TinaMäkelä
12168: Ismo Seivästö Toimi Kankaanniemi Eva Biaudet
12169: Marjut Kaarilahti Sulo Aittoniemi Ensio Laine
12170: 1994vp
12171:
12172: Lakialoite 108
12173:
12174:
12175:
12176:
12177: Mattila ym.: Ehdotukset laiksi valtion tilintarkastusvirastosta ja
12178: siihen liittyväksi lainsäädännöksi
12179:
12180:
12181: Eduskunnalle
12182:
12183: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12184:
12185: Aloitteen tavoitteena on aikaansaada lainsää- että valtiontilintarkastusta ja valtiontalouden
12186: däntö,jonka avulla Suomen valtiontalouden tar- tarkastusta suorittavat nykyiset organisaatiot
12187: kastus kehitetään nykyajan vaatimuksia vastaa- yhdistetään ja niiden pohjalta perustetaan edus-
12188: vaksi. Lähtökohtana on ollut se, että tilintarkas- kunnan yhteyteen riippumaton ja itsenäinen ti-
12189: tuksen on oltava itsenäistä ja riippumatonta, lintarkastusyksikkö siten kuin eduskunta on vii-
12190: joka vaade vaikuttaa tarkastuksen organisointi- me aikoina useissa yhteyksissä edellyttänyt.
12191: tapaan. Aloite sisältää perustamista varten tarvittavat
12192: Tässä tarkoituksessa aloitteessa ehdotetaan, uudet säännökset ja säännösmuutokset.
12193:
12194:
12195:
12196:
12197: ALOITTEEN PERUSTELUT
12198:
12199: 1. Nykyinen tilanne ja voimassa oleva osin samanlaiset. Tarkastusjärjestelmän kaksija-
12200: lainsäädäntö koisuuden ja valvontatehtävän suorittamiseen
12201: käytettävissä olevien voimavarojen erilaisuuden
12202: Valtiontalouden tarkastus muodostuu val- johdosta yksiköiden tarkastuksellinen näkökul-
12203: tiontilintarkastajien suorittamasta parlamen- maja toimintatavat eroavat kuitenkin huomatta-
12204: taarisesta valvonnasta, valtiontalouden tarkas- vasti toisistaan. Näin ollen valtiontilintarkasta-
12205: tusviraston suorittamasta hallinnollisesta tar- jien ja valtiontalouden tarkastusviraston kesken
12206: kastuksesta sekä virastojen ja laitosten järjestä- ei ole ollut tarpeen järjestää täsmällistä työn-
12207: mästä sisäisestä tarkastuksesta. Tämän tarkas- jakoa eikä myöskään säädöksiin perustuvaa
12208: tuksen lisäksi valtion liikelaitoksia ja valtion- yhteistoimintaa.
12209: enemmistöisiä osakeyhtiöitä tarkastavat niiden Tarkemmin tarkastustoimen alueesta ja si-
12210: omat tilintarkastajat. Valtiontalouden tarkas- sällöstä on säädetty valtiontilintarkastajien osal-
12211: tusjärjestelmää käsitellään jäljempänä kaksi- ta eduskunnan vahvistamassa johtosäännössä
12212: osaisena valtiontilintarkastajien ja valtionta- (391/51) ja laissa valtiontilintarkastajain oikeu-
12213: louden tarkastusviraston suorittamana tarkas- desta tarkastaa eräitä valtion tukitoimia (630/88)
12214: tuksena, kuten siitä on hallitusmuodossa sää- sekä tarkastusviraston osalta valtiontalouden
12215: detty. tarkastuksesta annetussa laissa (967/47) ja ase-
12216: Hallitusmuodon 71 §:n (1077/91) mukaan val- tuksessa (267/93). Lisäksi on molempien osalta
12217: tiontalouden tarkastus jakautuu valtiontilintar- säädetty tarkastustoimen alueesta ja sisällöstä
12218: kastajien eduskunnan puolesta suorittamaan valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toimin-
12219: parlamentaariseen valvontaan ja toimeenpano- nan tarkastuksesta annetussa laissa (968/47), val-
12220: vallan alaisen valtiontalouden tarkastusviraston tion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön yleisistä
12221: suorittamaan hallinnolliseen tarkastukseen. Yk- perusteista annetussa laissa (168/31) ja laissa val-
12222: siköiden toimivaltuudet sekä tavoitteet ovat pää- tion liikelaitoksista (627/87).
12223: 240150
12224: 2 1994 vp - LA 108
12225:
12226: 1.1. Valtiontilintarkastajat enemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tar-
12227: kastuksesta annetun lain mukaan tällainen osa-
12228: Hallitusmuodon 71 §:n nojalla säädetyn val- keyhtiö sekä ministeriö, jonka hallinnonalaan
12229: tiontilintarkastajain johtosäännön mukaan osakeyhtiö kuuluu, ovat velvollisia antamaan
12230: eduskunta valitsee viisi valtiontilintarkastajaa ja valtiontilintarkastajille näiden pyytämät selvi-
12231: heille varajäsenet. Heidät valitaan eduskunnan tykset ja asiakirjat. Samoin valtiontalouden tar-
12232: valitsijamiesten suorittamilla vaaleilla. Valtionti- kastusvirastolla on velvollisuus antaa valtionti-
12233: lintarkastajien toimikausi alkaa kansanedusta- lintarkastajille heidän pyytämänsä valtionenem-
12234: jain vaaleja seuraavan kalenterivuoden alussa ja mistöisiä osakeyhtiöitä koskevat selvitykset ja
12235: päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jolloin seu- asiakirjat. Valtion teollisuuslaitosten osalta on
12236: raavat vaalit toimitetaan. Valtiontilintarkasta- säädetty, että ne ovat valtiontilintarkastajain tar-
12237: jain tehtävä puolestaan päättyy, kun viimeinen kastuksen alaisia.
12238: kertomus heidän toimikaudeltaan on annettu Valtiontilintarkastajien valvonta palvelee
12239: eduskunnalle. Valtiontilintarkastajilla on apu- eduskuntaa, ja sen tarkoituksena on turvata
12240: naan kanslia, jossa on nykyisin 14 pysyvää vir- eduskunnan budjettivalta tarkastamaila halli-
12241: kaa. tuksen toimia eduskunnalle kuuluvan finanssi- ja
12242: Hallitusmuodon 71 §:n mukaan valtiontilin- lainsäädäntövallan toteuttamisessa. Valvonta on
12243: tarkastajain tehtävänä on valvoa valtion talou- näin parlamentaarista ja jälkikäteen tapahtuva-
12244: denhoitoaja talousarvion noudattamista. Tehtä- na se kohdistuu pääsääntöisesti jo toteutettuihin
12245: västä on säädetty tarkemmin valtiontilintarkas- toimenpiteisiin.
12246: tajain johtosäännön 4 §:ssä, jonka mukaan val- Valtiontilintarkastajat antavat kultakin va-
12247: tiontilintarkastajain on valvottava sekä valtion rainhoitovuodelta eduskunnalle kertomuksen,
12248: taloudenhoidon laillisuutta että tarkoituksen- jossa heidän on esitettävä ne huomautukset ja
12249: mukaisuutta ja heidän on otettava selko kaikes- muistutukset, joihin heidän tekemiensä havain-
12250: ta, minkä tunteminen on tarpeen luotettavan kä- tojen perusteella on aihetta, sekä ehdotettava
12251: sityksen saamiseksi talousarvion noudattamises- toimenpiteitä havaittujen puutteellisuuksien ja
12252: ta sekä valtion taloudenhoidosta. Tässä tarkoi- muiden epäkohtien korjaamiseksi. Eduskunta
12253: tuksessa heidän on suoritettava myös käyntejä ja käsittelee valtiontilintarkastajain kertomuksen
12254: tarkastuksia virastoissa ja laitoksissa. Valvonta yhdessä hallituksen valtion varainhoidosta ja ti-
12255: kohdistuu siten pääasiallisesti valtiontalouden lasta antaman kertomuksen kanssa, ja valtiova-
12256: yleiseen tilaan ja hoitoon. rainvaliokunta lausuu mietinnössään kantansa
12257: Valtiontilintarkastajain tarkastuksen kohtee- siitä, miten valtion talousarviota on noudatettu
12258: na on varsinainen valtiontalous, valtionavut sekä ja valtiontaloutta on hoidettu sekä tekee tarvitta-
12259: valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ja teollisuus- vat siitä aiheutuvat ehdotukset. Valtiontilintar-
12260: laitokset. Varsinainen valtiontalous käsittää val- kastajain johtosäännön mukaan he voivat erityi-
12261: tion talousarvion piiriin kuuluvan sekä sen toimi- sestä syystä tarvittaessa antaa erillisen kerto-
12262: vallan ulkopuolella olevien valtion liikelaitosten muksen jostakin asiasta. Eduskunta käsittelee
12263: ja rahastojen talouden. Valtiontilintarkastajien myös tällaisen erillisen kertomuksen.
12264: toimivallan ulkopuolelle on sen sijaan rajattu Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden
12265: eduskunnan taloudenhoito sekä sen vastattavina tarkastusviraston välinen yhteistyö perustuu val-
12266: olevien rahastojen, Suomen Pankin ja Kansan- tiontilintarkastajain johtosääntöön sekä valtion-
12267: eläkelaitoksen toiminta ja hallinto. talouden tarkastuksesta annettuun asetukseen.
12268: Valtionapujen osalta valtiontilintarkastajien Käytännössä yhteistyö on käsittänyt vuosittais-
12269: tarkastusoikeus on laaja, käsittäen sekä valtion ten tarkastussuunnitelmien yhteensovittamista
12270: talousarvion määrärahoista että sen ulkopuoli- päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä yhteyden-
12271: sista rahastoista annettavien erilaisten valtion- pitoa erilaisissa tarkastuksiin liittyvissä kysy-
12272: apujen myöntämisen ja käytön valvonnan. Val- myksissä. Oma merkityksensä on sillä, että tar-
12273: tionapuja koskeneet tarkastukset ovat kuitenkin kastusviraston tulee toimittaa valtiontilintarkas-
12274: kohdistuneet lähinnä yleisesti tukijärjestelmiin ja tajille heidän tehtäviensä kannalta tarpeelliset
12275: niiden toimivuuteen. tiedot ja asiakirjat. Tällä perusteella valtionta-
12276: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja val- louden tarkastusvirasto on toimittanut kaikki
12277: tion teollisuuslaitosten tarkastaminen perustu- tarkastuskertomuksensa tiedoksi valtiontilintar-
12278: vat erillisiin niitä koskeviin lakeihin. Valtion- kastajille.
12279: 1994 vp - LA 108 3
12280:
12281: 1.2. Valtiontalouden tarkastusvirasto Tarkastusviraston varsinaiseen valvonta- ja
12282: tarkastustehtävään liittyy olennaisena velvolli-
12283: Hallitusmuodon 71 §:n mukaan valtion talou- suus seurata ja valvoa, että tarkastuksissa esiin
12284: denhoidon ja talousarvion noudattamisen tar- tulleet virheellisyydet ja puutteellisuudet korja-
12285: kastamista varten on valtiontalouden tarkastus- taan sekä että tarkastettava ryhtyy asianmukai-
12286: virasto. Valtiontalouden tarkastuksesta annetun siin toimenpiteisiin valtiolle mahdollisesti aiheu-
12287: lain 1 §:n mukaan tarkastusvirasto on valtiova- tetun vahingon korvaamiseksi. Tarkastusvirasto
12288: rainministeriön alainen. Tarkastusviraston teh- antaa tarvittaessa virka-apua poliisille valtionta-
12289: tävistä ja toimivallasta säädetään valtiontalou- louteen liittyvien rikosten tutkinnassa.
12290: den tarkastuksesta annetussa laissa ja asetukses- Varsinaisen tarkastus- ja valvontatehtävän li-
12291: sa sekä valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden säksi tarkastusvirastolle on asetuksella annettu
12292: toiminnan tarkastuksesta annetussa laissa ja val- tehtäväksi avustaa valtion viranomaisia, virasto-
12293: tion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön yleisistä ja, laitoksia ja liikeyrityksiä sisäisen tarkastuksen
12294: perusteista annetussa laissa. kehittämisessä sekä antaa niille yleisiä ohjeita
12295: Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain muissakin toimialaansa koskevissa kysymyksis-
12296: mukaan tarkastusviraston tehtävänä on tarkas- sä. Tarkastusvirastolle on asetettu velvollisuus
12297: taa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoi- seurata kehitystä toimialallaan ja tehdä tarvit-
12298: tuksenmukaisuutta sekä talousarvion noudatta- taessa uudistusehdotuksia niihin säännöksiin,
12299: mista. Tehtävän suorittamiseksi tarkastusvirasto joiden noudattamisen valvonta kuuluu tarkas-
12300: valvoo ja tarkastaa valtion virastojen, laitosten ja tusvirastolle. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi
12301: liikeyritysten toimintaa ja taloudenhoitoa. Tar- tarkastusviraston on suoritettava valtioneuvos-
12302: kastusvirasto valvoo ja tarkastaa myös valtion ton sille määräämät tehtävät.
12303: varojen käyttöä ja valtion omaisuuden hoitoa Tarkastusviraston tulee toimittaa valtiontilin-
12304: sekä niitä koskevaa tilinpitoa. Tarkastusvirastol- tarkastajille ja valtiovarainministeriölle toimin-
12305: la on lisäksi oikeus tarkastaa viranomaisten hal- nastaan kaikki niiden tehtävien hoidon kannalta
12306: lussa olevia yksityisille kuuluvia varoja, joista tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Tähän kuuluu
12307: valtio on vastuussa. Tarkastusviraston toimival- mm. vuosittainen toimintasuunnitelma, kaikki
12308: lan ulkopuolelle on sen sijaan rajattu eduskun- tarkastuksista laaditut asiakirjat ja tärkeimmät
12309: nan taloudenhoito sekä sen vastattavina olevien lausunnot sekä uudistusehdotukset.
12310: rahastojen, Suomen Pankin ja Kansaneläkelai- Valtiontalouden tarkastusvirasto on hallin-
12311: toksen toiminta ja hallinto. non tarkastusta suorittava virasto, joka on enna-
12312: Tarkastusvirasto valvoo ja tarkastaa valtion- koilista finanssivalvontaa suorittavan valtiova-
12313: apujen myöntämistä sekä valtionapua saavien rainministeriön alainen. Tarkastusviraston tar-
12314: yhteisöjen varojen käyttöä ja tilinpitoa sekä val- kastustoiminta on pääosin jälkikäteistä valtion-
12315: tionapujen käytön valvontaa. Valtionapuja kos- talouden laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuus-
12316: kevan tarkastuksen tarkoituksena on ensinnäkin valvontaa,joka kohdistuu ei ainoastaan hallituk-
12317: selvittää, onko viranomainen valtionapua myön- sen alaiseen hallintoon, vaan myös valtioneuvos-
12318: täessään noudattanut säännöksiä ja selvittänyt ton toimintaan toimeenpanovallan käyttäjänä
12319: valtionavun myöntämisen edellytykset sekä aset- ja toteuttajana. Tarkastusviraston tarkastustoi-
12320: tanut tarpeelliset mm. valvonnan kannalta tar- minnalla on liittymiä valtiontilintarkastajien toi-
12321: peelliset ehdot valtionapupäätökseen. Toiseksi mintaan. Käytettävissä olevat voimavarat ja tar-
12322: tarkastuksella selvitetään, onko valtion avunsaa- kastuksellinen näkökulma ovat kuitenkin erilai-
12323: ja käyttänyt valtionavun siihen tarkoitukseen, set, ja tämän johdosta toiminnat eroavat toisis-
12324: johon se on myönnetty. Valtionapuja koskeva taan. Tarkastusviraston toiminta palvelee halli-
12325: tarkastusoikeus on rajoitettu siten, ettei tarkas- tuksen lisäksi myös eduskunnan valvontatarvet-
12326: tus voi kohdistua yksityisiin henkilöihin ilman ta valtiontilintarkastajien välityksellä.
12327: valtionavun myöntämistä koskevassa päätökses-
12328: sä saajalle asetettua ehtoa.
12329: Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa val- 1.3. Valtiontalouden tarkastuksen kehittämistä
12330: tionenemmistöisten osakeyhtiöiden toimintaa koskevat selvitykset
12331: on säädetty erikseen lailla, jonka mukaan tarkas-
12332: tusviraston on kiinnitettävä erityistä huomiota Valtiontalouden tarkastuksen kehittämistä on
12333: osakeyhtiön varojen käytön ja sijoitusten tarkoi- selvitetty valtion revisiotoimikunnassa (Komi-
12334: tuksenmukaisuuteen. teanmietintö 1971 :A 17), osana valtion keskus-
12335: 4 1994 vp - LA 108
12336:
12337: hallintokomitean työtä (Komiteanmietintö tulo- ja menoarviosta annettua lakia (423/88)
12338: 1978:22), valtiontalouden tarkastuskomiteassa muutettiin lailla valtion talousarviosta (165/92).
12339: (Komiteanmietintö 1984:30), alueellisen tarkas- Annetussa laissa on säilytetty jo aiemmissa sää-
12340: tustoimen kehittämistyöryhmässä (työryhmä- döksissä olevat ja niiden perusteella noudatetut
12341: muistio VM 1989:5), perustuslaki- ja valtionta- budjettiperiaatteet Muutokset rajoittuvatkin ai-
12342: louskomiteassa (Komiteanmietintö 1990:7), tar- noastaan hallitusmuodon uudistuksen ja tulos-
12343: kastusviraston asemaa selvittäneessä työryhmäs- ohjauksen edellyttämiin välttämättömiin tarkis-
12344: sä (työryhmämuistio VM 1991:5) ja osana kes- tuksiin. Tällaisia muutoksia ovat nettobudje-
12345: kushallinnon rationalisointihankkeessa (Komi- tointia koskevat säännökset, joiden mukaan
12346: teanmietintö 1992:28). bruttobudjetointivelvoitteesta voidaan poiketa
12347: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toi- valtionvelan budjetoinnissa sekä viraston toi-
12348: minnan tarkastuksen tehostamista ja tarkoituk- minnasta aiheutuvien menojen ja viraston toi-
12349: senmukaisuutta on lisäksi selvitetty kauppa- ja minnasta kertyvien tulojen budjetoinnissa. Net-
12350: teollisuusministeriön vuosina 1979 ja 1981 aset- tobudjetoinnin lisäksi talousarviosta annetulla
12351: tamissa työryhmissä sekä valtiovarainministe- lailla muutettiin määrärahojen käyttöä koskevia
12352: riön vuonna 1984asettamassa työryhmässä. Val- säännöksiä. Muutosten tarkoituksena oli tehos-
12353: tionyhtiöiden tarkastustoimen kehittämistä on taa virastojen ja laitosten taloudenhoitoa. Lakiin
12354: selvitetty Komiteanmietinnössä 1993:15. Valtion otettiin säännökset, jotka velvoittavat virastoja
12355: liikelaitosten tarkastusta on käsitelty osana val- ja laitoksia hoitamaan valtion omaisuutta tuot-
12356: tion liikelaitosten kehittämistyöryhmässä. tavalla tavalla. Samalla lain tarkoituksena on
12357: Lisäksi tilisäännösten tarkistamistoimikunta asteittain kehittää koko valtiontalouden kirjan-
12358: on käsitellyt mietinnössään tarkastusviraston pitoaja muuta laskentatointa vastaamaan sovel-
12359: tehtäviä valtionhallinnon sisäisen valvonnanjär- tuvin osin niitä käytäntöjä, joita kirjanpitolain
12360: jestämisessä (Komiteanmietintö 1985: 13). Tulos- (655173) mukaan talousyksiköissä yleisesti nou-
12361: ohjauksen vaikutuksia tarkastusviraston toimin- datetaan.
12362: taan on selvitetty erillisessä työryhmässä osana Edellä käsitellyn lain lisäksi on annettu uusi
12363: valtionhallinnon tulosohjaushanketta. maksuperustelaki ( 150/92), jossa on säädetty val-
12364: Edellä mainitut selvitykset ovat johtaneet val- tion suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen
12365: tiontalouden tarkastuksesta annettujen säännös- suuruuden yleisistä periaatteista.
12366: ten muuttamiseen sekä tarkastustoimintaa ja
12367: menettelytapoja käytännössä tehostaneisiin mui-
12368: hin toimenpiteisiin. Tarkastusviraston ulkoisen 2.2. Tulosohjaus
12369: aseman muuttamiseen valtiovarainministeriön
12370: alaisuudessa eduskunnan yhteyteen ei ole kui- Tulosohjauksessa ministeriö asettaa alaisil-
12371: tenkaan asiaa koskevien selvitysten perusteella leen virastoille tulostavoitteet sekä antaa niille
12372: aiemmin ryhdytty. välineet tavoitteiden toteuttamiseksi. Ministe-
12373: riön tehtävänä on vastata alaistensa virastojen
12374: toimintaa koskevista strategisista päätöksistä
12375: 2. Valtionhallinnon muutokset
12376: operatiivisen vastuun ollessa ao. virastolla. Tu-
12377: losohjattu virasto tai laitos on yleensä palveluja
12378: Tarkastustoiminnan kannalta merkittäviä tuottava taloudellinen yksikkö, jolla on suorittei-
12379: muutoksia toimintaympäristössä ovat valtion den tuottamisen lisäksi yhteiskunnallista vaiku-
12380: talousarvion muuttuminen, valtionhallinnon
12381: tusta.
12382: siirtyminen tulosohjaukseen, keskushallinnon Tulosohjaukseen liittyy keskeisenä saavutet-
12383: rationalisointi sekä toimivallan delegointi piiri- tujen tulosten arviointi sekä toiminnan valvonta.
12384: ja paikallishallintoon, normiohjauksen purka- Toiminnan seuranta ja arviointi asettavat viras-
12385: minen, valtion toimintojen liikelaitostaminen,
12386: ton laskentatoimene ja muille informaatiota
12387: yhtiöittäminen ja yksityistäminen sekä kuntien tuottaville järjestelmille uusia ja kasvavia vaati-
12388: valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. muksia, sillä tulosohjaus lisää ylempien ohjaus-
12389: tahojen valvontatiedon tarvetta. Tulosohjauk-
12390: 2.1. Valtiontaloutta koskevat säännökset seen liittyy myös viraston toimintamenojen bud-
12391: jetointi yhdelle momentille sekä viraston aiem-
12392: Valtiontaloutta koskevien hallitusmuodon VI paa suuremmat mahdollisuudet päättää itsenäi-
12393: luvun uudistamisen (1077/91) johdosta valtion sesti määrärahojen käytöstä.
12394: 1994 vp - LA 108 5
12395:
12396: 2.3. Keskushallinnon rakenne siirtymistä kustannusperusteisista laskennallisiin
12397: Keskushallinnon rationalisointi eli sen toimi- valtionapuihin. Uudistuksella pyritään kannus-
12398: vallanjaon ja tehtävärakenteen muuttaminen tamaan kuntia tehokkuuteen ja taloudellisuu-
12399: sekä supistaminen ovat käynnissä. Hankkeen teen valtionosuuksilla rahoittavien toimintojen
12400: eteneminen tulee vaikuttamaan valtion kaikkien järjestämisessä. Samalla puretaan toimintaa
12401: tehtävien uudelleenarviointiin ja hallinnolle koskevaa säädöstöä sekä uudistetaan kuntien
12402: kuulumattomien tehtävien karsimiseen. Valtion ohjaus- ja seurantajärjestelmät. Kuntien valtion-
12403: keskushallinnon muuttaminen yksiportaiseksi osuusjärjestelmä merkitsee kuntien itsehallinnon
12404: merkitsee myös luopumista yksityiskohtaisesta ja taloudellisen liikkumavaran kasvua sekä kan-
12405: ohjauksesta ja tiukasta valvonnasta. Keskushal- salaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistu-
12406: mista.
12407: linnon tehtävänä tulee olemaan yhteiskunnalli-
12408: sesti tärkeiden asioiden valmistelu ja tulosohjaus.
12409: Tämä muuttaa olennaisesti nykyisten keskusvi-
12410: rastojen tehtäviä ja toimivaltaa. Samallajulkisen 3. Valtiontalouden tarkastusjärjestelmän
12411: hallinnon tuottavuutta ja järjestelmätehokkuut- ongelmat
12412: ta on tarkoitus nostaa luopumalla yksityiskoh-
12413: taisesta hallinnonalojen ja kuntien normi-, lupa- Valtiontalouden tarkastuksella on eduskun-
12414: ja määrärahaohjauksesta ja korvata se tekemällä nan ja hallituksen valtion taloudenhoitoon ja
12415: tulosohjauksesta keskeinen toiminnan ja voima- talousarvion noudattamiseen kohdistuvassa val-
12416: varojen ohjausväline. vonnassa keskeinen asema. Edellä kohdassa 2.
12417: kuvatut hallinnon uudistukset ovat yhdessä val-
12418: 2.4. Liiketaloudellisen t9iminnan kasvu tion hallinnon toimintojen monimuotoistumisen
12419: ja kasvun ohella lisänneet eduskunnan tarvetta
12420: Valtion palvelutoimintoja ja tuotantoa orga- saada valvontatietoa valtion taloudenhoidosta
12421: nisoidaan uudelleen ja uudistuksen yhtenä tar- sekä hallinnon toiminnasta.
12422: koituksena on muuttaa niiden toimintamuodot Nykyiseen tarkastusjärjestelmään liittyvä kes-
12423: markkinaperusteisiksi. Kehityssuuntana on, että keinen ongelma on sen kaksijakoisuudesta sekä
12424: kaikki sellaiset valtion palvelut, joiden tuottami- valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tar-
12425: seen ei ole yhteiskunnallista velvoitetta, tehdään kastusviraston käytettävissä olevista erisuurui-
12426: maksullisiksi ja liikelaitostetaan. Liikelaitos- sista resursseista johtuva valtiontalouden tarkas-
12427: muoto sopii sellaisiin yksiköihin, jotka pääasial- tustoiminnan painottuminen tarkastusviraston
12428: lisesti harjoittavat liiketoimintaa, mutta joilla on suorittamaan hallinnolliseen tarkastukseen par-
12429: myös yhteiskunnallisia velvoitteita. Muut pää- lamentaarisen tarkastuksen edellä. Nykyisen tar-
12430: asiassa liiketoimintaa harjoittavat valtion yksi- kastusjärjestelmän voidaankin katsoa muodos-
12431: köt muutetaan osakeyhtiöiksi ja eräät mahdolli- tuneen sellaiseksi, ettei siinä ole riittävästi otettu
12432: sesti yksityistetään. huomioon eduskunnan asemaa ylimpänä finans-
12433: Liikelaitosten ja osakeyhtiöiden perustami- sivaltana ja valtiontaloudesta vastaavana elime-
12434: sesta nykyisten palvelu- ja tuotantotoimintaa nä. Eduskunnalle kuuluvan budjettivallan ei voi-
12435: harjoittavien valtion laitosten tilalle seuraa, että da myöskään katsoa toteutuvan täydellisenä, jol-
12436: talousarviotalouden ulkopuolelle siirtyy huo- lei eduskunnalla ole mahdollisuuksia valvoa ta-
12437: mattava määrä toimintoja. Tämä asettaa uusia lousarvion toteutumista. Tältä osin voidaan to-
12438: vaatimuksia toimintoja ohjaaville tasoille sekä deta, että nykyinen tarkastusjärjestelmä ei voi
12439: ohjauksen ja omistajavallan käytön uudelleen tuottaa riittävästi ja oikea-aikaisesti eduskun-
12440: järjestämistä. Eduskunnan budjettivallan kan- nalle sen budjettivallan tosiasiallisen käytön
12441: nalta merkittävää on liikelaitosten ja osakeyh- edellyttämää valvontatietoa valtion talousarvion
12442: tiöiden toiminnan valvonnan järjestäminen, sillä toteuttamisesta ja noudattamisesta sekä hallin-
12443: eduskunnan mahdollisuudet valvontaan heik- non toiminnasta. Lisäksi valtiontalouden tar-
12444: kenevät toimintojen siirtyessä talousarviotalou- kastusviraston mahdollisuuksia valvontatiedon
12445: den ulkopuolelle. tuottamisessa eduskunnalle kaventaa tarkastus-
12446: viraston asema valtiovarainministeriön alaisuu-
12447: 2.5. Valtionosuusjärjestelmä dessa sekä sen ensisijainen tehtävä tuottaa val-
12448: vontatietoa hallitukselle.
12449: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, Vallitsevassa tilanteessa toisena merkittävänä
12450: kuntien valtionosuuslaki (688/92), on merkinnyt ongelmana on se, että valtiontalouden tarkastus-
12451: 6 1994 vp - LA 108
12452:
12453: viraston asemaa valtiovarainministeriön alaisuu- reettlsnn toimenpiteisiin valtiovarainvaliokun-
12454: dessa ei voida pitää sellaisena, että sen tarkastus- nan mietinnöissä n:ot 29/1992 vp ja 45/1992 vp
12455: toiminnan voitaisiin katsoa olevan järjestetyn julkilausuttujen, eduskunnan yksimielisesti hy-
12456: tarkastettavista riippumattomaksi. INTOSAI:n väksymän tahdon toteuttamiseksi.
12457: (lnternational Organization of Supreme Audit
12458: Institutions) suositusten mukaan ylimmän tar-
12459: kastusyksikön toiminnan perusta on riippuma- 4. Kansainvälinen vertailu
12460: ton asema, jolla turvataan yksikön tuottaman
12461: tiedon puolueettomuus ja käyttökelpoisuus. 4.1. Pohjoismaat
12462: Riippumattomuuden katsotaan parhaiten toteu-
12463: tuvan silloin, kun ylin tarkastusyksikkö on sijoi- Ruotsi
12464: tettu parlamentin alaisuuteen tai yhteyteen.
12465: Eduskunnassa on useassa yhteydessä jäljem- Valtiontalouden tarkastuksesta huolehtivat
12466: pänä esitettäviä valtiovarainvaliokunnan kan- valtioneuvoston Riksrevisionverket (valtionta-
12467: nanottoja aiemminkin kiinnitetty huomiota val- louden tarkastusvirasto) ja valtiopäivien valitse-
12468: tiontalouden tarkastukseen liittyviin ongelmiin. mat riksdagens revisorer (valtiontilintarkasta-
12469: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään jat). Valtiopäivät valitsevat vaalikauden ajaksi
12470: (Va VM 24/1992 vp) esittänyt valtiontilintarkas- 12 valtiontilintarkastajaa varamiehineen ja hei-
12471: tajien toiminnalle ja siihen liittyvälle raportoin- dän ei tarvitse olla kansanedustajia. Valtiontilin-
12472: oille kehittämisvaatimuksia. Valiokunta on pitä- tarkastajien apuna on noin 20 hengen tilintarkas-
12473: nyt käytännön päätöksenteon ja nykyisen. tar~ tajasihteeristö, jota johtaa korkeintaan kolmeksi
12474: kastustoiminnan välistä ajallista eroa ongelmal- vuodeksi kerrallaan nimetty kansliapäällikkö.
12475: lisenaja todennut aikajänteen tehdyistä päätök- Riksrevisionverketiä johtaa hallitus, johon kuu-
12476: sistä ja toimenpiteistä niiden tarkastamiseen ole- luu viraston pääjohtaja, valtiokonttorin päällik-
12477: van liian pitkä. Tämä ongelma koskee myös val- kö sekä vähintään kuusi muuta jäsentä. Riksrevi-
12478: tiontalouden tarkastusvirastoa erityisesti siinä, sionverket informoi valtiopäiviä budjetin toi-
12479: että sen tarkastuskertomukset tulevat eduskun- meenpanosta joka toinen kuukausi.
12480: nan tietoon ainoastaan valtiontilintarkastajain
12481: kertomuksen välityksellä. Norja
12482: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään
12483: (VaVM 29/1992 vp) kiinnittänyt huomiota val- Valtiontalouden tarkastuksesta vastaa Riks-
12484: tiontilintarkastajienja tarkastusviraston tehtävi- revisjonen, joka on ollut Suurkäräjien alainen
12485: en ja tarkastuskohteiden päällekkäisyydestäjoh- tarkastuselin vuodesta 1918lähtien. Suurk;äräjät
12486: tuvaan keskeiseen ongelmaan. Valiokunta on nimittää viisi valtiontilintarkastajaa neljäksi
12487: kannanotossaan todennut valtionhallinnon vuodeksi ja valitsee heidän joukostaan puheen-
12488: päällekkäisyyksien purkamisen myös tarkastus- johtajan. Tilintarkastajien ei tarvitse olla kan-
12489: toiminnan osalta tarpeelliseksi ja kiirehtinyt tar- sanedustajia. Puheenjohtaja toimii Riksrevis-
12490: kastusviraston aseman uudelleen järjestämistä jonenin pääjohtajana ja hänen tehtäviinsä kuu-
12491: osana valtion keskushallinnon organisointia. luu virkamiesorganisaation johtaminen. Toimi
12492: Valtiovarainvaliokunta on esittänyt mietin- on kokopäiväinen ja sen vastaanotto edellyttää
12493: nössään (VaVM 45/1992 vp) kannanottonaan, mm. luopumista mahdollisesta kansanedustajan
12494: että eduskunnan mahdollisuudet tarkastaa hal- tehtävästä. Ratkaisuvaltaa käyttää tilintarkasta-
12495: lintoa ja talousarvion noudattamista ovat vähäi- jista muodostuva kollegio, johtoryhmä sekä pää-
12496: set. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota ensin- johtaja.
12497: näkin valtion tehtävien lisääntymisen ja moni-
12498: puolistumisen vaikutuksiin sekä toiseksi talous- Tanska
12499: arviouudistuksen ja tulosohjauksen vaikutuksiin
12500: eduskunnan budjettivaltaa kaventavina. Valtiontalouden tarkastusjärjestelmää on
12501: Valtiovarainvaliokunta on todennut mietin- muutettu Tanskassa vuonna 199l,jolloin Rigsre-
12502: nössään (VaVM 20/1993 vp) eduskunnan yhty- vision siirrettiin talousministeriön alaisuudesta
12503: neen valtiovarainvaliokunnan kantaan tarkas- kansankäräjien alaiseksi. Muutoksen yhteydessä
12504: tusviraston irrottamiseksi hallituksen alaisuu- ei muutettu kansankäräjien valitsemien statsrevi-
12505: desta. Tässä mietinnössään valiokunta on edel- sorer (valtiontilintarkastajat) asemaa, vaan heil-
12506: lyttänyt, että hallitus välittömästi ryhtyy konk- lä on perustuslain mukaan yhä yksin vastuu val-
12507: 1994 vp - LA 108 7
12508:
12509: tion tilien tarkastuksesta. Rigsrevisionenin teh- tajan nimittää virkaan parlamentti liittohallituk-
12510: tävänä on avustaa valtiontilintarkastajia ja toi- sen esityksestä. Virasto raportoi sekä parlamen-
12511: mittaa heidän haluamiaan tarkastuksia. Rigsre- tille että hallitukselle tarkastustuloksistaan ja on
12512: visionenin pääjohtajan nimittää eduskunnan pu- velvollinen tekemään havaintojensa perusteella
12513: hemies kansankäräjien valtiovarainvaliokunnan suosituksia sekä tarkastuskohteille että parla-
12514: tekemästä ehdollepanosta. mentille. Tarkastuksen ohella viraston tehtäväs-
12515: sä korostuu voimakkaasti sen konsultoiva rooli
12516: Islanti mm. siinä, että virasto osallistuu valtiovarainmi-
12517: nisteriön ja ammattiministeriöiden välisiin bud-
12518: Valtiontalouden tarkastus erotettiin Islannis- jettineuvotteluihin ja voi informoida parlament-
12519: sa toimeenpanovallasta eli valtiovarainministe- tia tai hallitusta milloin tahansa merkittäviksi
12520: riön alaisuudesta vuonna 1987 ja Rigsrevisjonen katsomistaan asioista.
12521: siirrettiin eduskunnan alaisuuteen. Valtiontilin-
12522: tarkastajainstituutio säilytettiin muutoksen yh- Ranska
12523: teydessä ja Rigsrevisjonenin tehtävänä on avus-
12524: taa valtiontilintarkastajia ja eduskunnan valio- Ranskan tarkastusvirasto on sekä parlamen-
12525: kuntia valtion taloudenhoitoon liittyvien asioi- tista että hallituksesta riippumaton tuomiovaltaa
12526: den hoidossa. Rigsrevisjonenin päällikön nimit- käyttävä elin, joka rakenteellisesti muistuttaa
12527: tävät eduskunnan puhemiehet kuudeksi vuodek- korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeut-
12528: sija hänen on oltava auktorisoitu ti1intarkastaja. ta. Viraston pääjohtajan nimittää maan hallitus.
12529: Viraston päätehtävä on tarkastaa budjetin asian-
12530: mukaista täytäntöönpanoa. Valtiovarainminis-
12531: 4.2. Eräät OECD-maat ja Euroopan yhteisö teriö toimittaa valtion tilinpäätöksen vuosittain
12532: tarkastusvirastolle, joka tarkastettuaan ja hy-
12533: Englanti väksyttyään tilit lähettää tilinpäätöksen tarkas-
12534: tuskertomuksen kera parlamenttiin. Vaikka vi-
12535: Englannissa korkein tarkastusviranomainen rasto on tyypiltään ns. tili tuomioistuin, on hallin-
12536: on Comptroller & Auditor General, joka johtaa nontarkastuksen osuutta viraston toiminnassa
12537: maan tarkastusvirastoa "National Audit Offi- kuitenkin jatkuvasti lisätty.
12538: cea". Pääjohtajan nimittää maan hallitsija pää-
12539: ministerin ja parlamentin alahuoneen tarkastus- Hollanti
12540: valiokunnan puheenjohtajan esityksestä. Eng-
12541: lannin ns. Auditor General -järjestelmässä pää- Hollannin tarkastusvirasto on parlamentista
12542: johtajalla on valtuutus palkata käyttöönsä hen- riippumaton tarkåstuselin. Viraston budjetti
12543: kilöstöä harkintansa mukaan tehtävien hoidon kuuluu sisäministeriön pääluokkaan, mutta lain
12544: edellyttämä määrä. Tällä hetkellä NAO:ssa työs- mukaan virasto päättää itsenäisesti resurssiensa
12545: kentelee noin 900 henkilöä, jotka solmivat työ- käytöstä. Viraston johdon muodostaa pääjohta-
12546: suhteen pääjohtajan kanssa eivätkä ole valtion jan ja kahden muun jäsenen muodostama kolle-
12547: virkamiehiä. Pääjohtaja on hallituksesta ja pit- gio, jotka nimittää tehtävään maan hallitsija par-
12548: kälti myös parlamentista riippumaton. Parla- lamentin esityksestä. Virasto raportoi tarkastus-
12549: mentti kuitenkin myöntää varat tarkastustoi- tuloksista sekä parlamentille että hallitukselle.
12550: minnalle, ja vaikka pääjohtaja päättää tarkas- Viraston resurssien käyttö jakaantuu suunnilleen
12551: tussuunnitelmasta, tulee tämän neuvotella siitä tasan tilintarkastuksenja hallinnontarkastuksen
12552: parlamentin alahuoneen tarkastusvaliokunnan kesken.
12553: kanssa. Pääjohtaja raportoi tarkastuksista parla-
12554: mentin alahuoneelle, jossa raportit käsitellään Belgia
12555: sen tarkastusvaliokunnassa. Parlamentti julkai-
12556: see raportit. Belgian tarkastusvirasto on rakenteeltaan
12557: ranskalaistyyppinen tilituomioistuin. Varsinai-
12558: Saksa nen "Court of Audit" käsittää 12 jäsentä, jotka
12559: valitsee kansanedustuslaitos kuudeksi vuodeksi
12560: Saksan tarkastusvirasto on sekä liittoparla- kerrallaan. Jäsenen uudelleen valinta on mah-
12561: mentista että liittohallituksesta riippumaton tar- dollinen. Tarkastus on kokonaisuudessaan lail-
12562: kastuselin. Viraston pääjohtajan ja varapääjoh- lisuustarkastusta, virasto "tuomitsee tilit" ja
12563: 8 1994 vp - LA 108
12564:
12565: langettaa sanktioita tilivelvollisille. Järjestelmä käytettävissä olevat nykyiset voimavarat ja luo-
12566: poikkeaa Ranskan vastaavasta kuitenkin siinä, da siten edellytykset kaikkia valtionhallinnon
12567: että Belgiassa tarkastuksesta lähes puolet on ohjaustahoja palvelevalle tarkastustoiminnalle.
12568: etukäteen tapahtuvaa, eräänlaista ennakoilista Tätä tavoitetta palveleva tarkastus jakautuu
12569: finanssivalvontaa, jossa määrärahojen käyttö kahteen osa-alueeseen, toiminnantarkastukseen
12570: edellyttää tarkastusvirastossa tapahtuvaa etukä- ja tilintarkastukseen. Toiminnantarkastuksen
12571: teistä hyväksyntää. tehtävänä on tuottaa valtiontalouden seurannas-
12572: sa ja ohjauksessa tarvittavaa tietoa siitä, toimiiko
12573: Euroopan yhteisö hallinto mukaan lukien valtioneuvosto sille ase-
12574: tettujen tavoitteiden ja toimintaa ohjaavien sään-
12575: Euroopan yhteisön tilintarkastusyksikkö nösten mukaisesti. Tilintarkastuksen tehtävänä
12576: Court of Audit on perustettu samalla, kun Eu- on puolestaan varmistaa valtiontaloutta koske-
12577: roopan parlamentille (European Parliament) an- van ja siihen kuuluvien talousyksiköiden kirjan-
12578: nettiin tehtäväksi myöntää Komissiolle (EC pidon asianmukaisuus ja keskeisen ulkoisen tu-
12579: Commission) vastuuvapaus budjetin toteuttami- losinformaation sekä tilinpäätöksen oikeelli-
12580: sesta. Court of Audit on itsenäinen instituutio, suus.
12581: joka rinnastetaan Euroopan yhteisön tuomiois- Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on eri-
12582: tuimeen (Court of Justice). Euroopan neuvosto tyisesti parantaa eduskunnan mahdollisuuksia
12583: (EC Council) valitsee 12 tilintarkastajaa kuudek- valvoa valtion taloudenhoitoa sekä hallinnon
12584: si vuodeksi kuultuaan Euroopan parlamenttia, ja toimintaa. Eduskunnan valvontatarpeen osalta
12585: nämä muodostavat kollegion, joka valitsee kes- tarkastustoiminnan tarkoituksena on tuottaa
12586: kuudestaan puheenjohtajan. Court of Auditin tietoa mm. eduskunnan budjettivallan toteutu-
12587: tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia ja misesta valtion taloudenhoidossa, hallinnon toi-
12588: Euroopan neuvostoa niiden harjoittaessa budje- minnan tuloksellisuudesta, lakien käytännön
12589: tin noudattamisen valvontaa. vaikutuksista ja eduskunnan kannanottojen sekä
12590: päätösten huomioon ottamisesta. Eduskunnan
12591: lisääntyneen valvontatarpeen huomioon ottami-
12592: 5. Tavoitteet nen uudistuksessa ja voimavarojen suuntaami-
12593: nen siihen eivät merkitse sitä, etteikö tarkastus-
12594: Valtiontalouden valvontajärjestelmän kaksi- toiminnassa huomioitaisi myös valtion talouden-
12595: jakoisuudesta sekä valtiontilintarkastajien ja tar- hoidosta vastuussa olevan valtioneuvoston ja sen
12596: kastusviraston toiminnan päällekkäisyydestä alaisen hallinnon valvontatiedon tarvetta. Val-
12597: johtuvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää tioneuvoston ja ministeriöiden osalta voidaan
12598: valtiontalouden tarkastuksen ja valvonnan ko- erikseen mainita tarkastustoiminnan tehtävänä
12599: konaisuudistusta. Uudistuksessa pyritäänjärjes- olevan tuottaa valvontatietoa niiden hallinnolle
12600: tämään valtiontalouden ylin valvonta ja tarkas- asettamien tavoitteiden toteuttamisesta ja saa-
12601: tus myös siten, että se mahdollisimman hyvin vuttamisesta, hallinnossa tuotettavan tulokselli-
12602: vastaisi INTOSAin (Intemational Organization suus- ja vaikuttavuustiedon luotettavuudesta ja
12603: of Supreme Audit Institutions) asiasta antamia hallinnon tehtävien hoidon järkiperäisyydestä.
12604: suosituksia (Auditing Standards, June 1992). Tilivirastojen kohdalta voidaan tuoda esille tie-
12605: Uudistuksella asetettujen tavoitteiden toteutta- don tuottaminen toimintaympäristössä tapahtu-
12606: minen merkitsee eduskunnan valvontamahdolli- neiden muutosten vaikutuksista sekä voimavaro-
12607: suuksien lisäämistä ja tarkastustoiminnan järjes- jen ja toiminnan suuntaamisesta asiakkaiden
12608: tämistä siten, että ylimmän tarkastusyksikön toi- sekä hallinnon tarpeiden kannalta tarkoituksen-
12609: minta palvelee pääasiassa eduskuntaa. Organisa- mukaisesti. Tarkastuksella tuotetaan tilivirastol-
12610: torisesti tämä tarkoittaa ylimmän tarkastusyksi- le tietoa myös sen sisäisen valvonnan toimivuu-
12611: kön sijoittamista eduskunnan yhteyteen. Perus- desta.
12612: tettavan tarkastusyksikön tarkastustoiminnan Uudistuksen tavoitteena on ulottaa valvonta
12613: riippumattomuus eduskunnasta sekä hallinnosta ja tarkastus kattamaan koko valtion talous.
12614: varmistettaisiin lakiin otettavilla säännöksillä, Tehtäviä ja toimivaltuuksia koskevien säännös-
12615: joiden perustana ovat INTOSAin suositukset. ten valmistelussa on lähtökohtana ollut kirjoit-
12616: Valtiontalouden tarkastusta koskevan lain- taa ne vastaamaan nykyisiä valtiontilintarkas-
12617: säädäntöuudistuksen tavoitteena on myös yhdis- tajia ja tarkastusvirastoa koskevia säännöksiä,
12618: tää valtiontalouden tarkastukseen ja valvontaan jotka nykyisellään vastaavat monissa kohdin
12619: 1994 vp - LA 108 9
12620:
12621: INTOSAin suositusta mm. tarkastusoikeuksien jenisivat kattamaan myös valtiopäiväjärjestyk-
12622: ja tiedonsaantia koskevien oikeuksien osalta. sen 83 §:ssä säädettyjen Suomen Pankin ja edus-
12623: Asetetun tavoitteen täyttämiseksi toimivaltuuk- kunnan vastattavana olevien rahastojen sekä
12624: sia tulee kuitenkin laajentaa siten, että ne katta- valtiopäiväjärjestyksen 83 a §:ssä säädetyn Kan-
12625: vat myös valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä säädet- saneläkelaitoksen ja valtiolta varojen keräämi-
12626: tyjen Suomen Pankin ja eduskunnan vastattava- seen toimiluvan saaneiden yhteisöjen kuten
12627: na olevien rahastojen sekä valtiopäiväjärjestyk- Raha-automaattiyhdistyksen, Liikenneturvan ja
12628: sen 83 a §:ssä säädetyn Kansaneläkelaitoksen Suomen Hippoksen hallinnon ja toiminnan tar-
12629: sekä valtiolta varojen keräämiseen toimiluvan kastuksen. Toimivaltuuksien laajentaminen on
12630: saaneiden yhteisöjen kuten Raha-automaattiyh- välttämätöntä, jotta valvonta ja tarkastus kattai-
12631: distyksen, Liikenneturvan ja Suomen Hippoksen sivat koko valtiontalouden. Muutos parantaisi
12632: hallinnon ja toiminnan tarkastuksen. eduskunnan mahdollisuuksia saada kokonais-
12633: kuva valtiontalouden hoidosta sekä antaisi val-
12634: tuudet Kansaneläkelaitoksen kautta maksetta-
12635: 6. Keinot vien sosiaalietuoksien valvontaan. Tilintarkas-
12636: tusviraston tarkoituksena ei kuitenkaan ole suo-
12637: 6.1. Valtion tilintarkastusviraston perustaminen rittaa päällekkäistä valvontaa ja tarkastusta
12638: Suomen Pankin, eduskunnan vastattavana ole-
12639: Edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi vien rahastojen ja Kansaneläkelaitoksen sekä
12640: ehdotetaan, että valtiontalouden valvonta ja tar- edellä mainittujen yhdistysten valvonnasta ja tar-
12641: kastus keskitetään eduskunnan yhteyteen perus- kastuksesta vastaavien elinten kanssa. Näiden
12642: tettavaan nippumattomaan yksikköön - val- osalta noudatettaisiin, mitä niistä on säädetty.
12643: tion tilintarkastusvirastoon. Valtiontilintarkas- Tilintarkastusviraston tarkastusoikeuden ulko-
12644: taja-instituutio ja sitä avustava kanslia sekä val- puolella olisi nykyisin voimassa olevien säädös-
12645: tiontalouden tarkastusvirasto lakkautettaisiin ja ten mukaisesti eduskunnan oma talous.
12646: valtiontalouden tarkastusta sekä edellä mainittu- Tilintarkastusviraston tehtävänä olisi pää-
12647: ja organisaatioita koskevat säännökset kumot- asiassa tuottaa valtiontalouden hoidon ja talous-
12648: taisiin. Valtion tilintarkastusvirastosta säädet- arvion valvonnassa ja ohjauksessa tarvittavaa
12649: täisiin hallitusmuodossa, laissa valtion tilintar- tietoa siitä, toimiiko hallinto sille asetettujen ta-
12650: kastusvirastosta ja valtion tilintarkastusviraston voitteiden ja toimintaa ohjaavien säännösten
12651: johtosäännössä. mukaisesti sekä varmistaa valtiontaloutta koske-
12652: Valtion tilintarkastusviraston asemajärjestet- van ja siihen kuuluvien talousyksiköiden kirjan-
12653: täisiin siten, että säännöksillä varmistetaan tar- pidon asianmukaisuus sekä tilinpäätöksen oi-
12654: kastustoiminnan riippumattomuus kaikilta olen- keellisuus.
12655: naisilta osilta. Valtion tilintarkastusviraston riip- Valtion tilintarkastusvirasto raportoisi toi-
12656: pumattomuuden kannalta tärkeimpänä ja ensisi- minnastaan vuosittain antamalla tarkastustoi-
12657: jaisena pidettäisiin sitä, että tilintarkastusviras- minnastaan eduskunnalle käsiteltäväksi kerto-
12658: tolla on oikeus itsenäisesti päättää tarkastuksen muksen. Kertomus annettaisiin niin, että edus-
12659: ja valvonnan suorittamisesta, kohdentamisesta, kunta voisi käsitellä sen seuraavan vuoden ta-
12660: raportoinnista sekä tarkastuksissa tarvitsemien- lousarvion käsittelyn yhteydessä. Samalla voitai-
12661: saasiakirjojen ja tietojen saamisesta käyttöönsä. siin harkita luopumista nykyisestä eduskunnan
12662: Valtion tilintarkastusviraston tehtävästä ja ja hallituksen välisestä käytännöstä, jossa edus-
12663: oikeudesta tarkastaa valtiopäiväjärjestyksen kunta kehottaa hallitusta antamaan eduskunnal-
12664: 83 §:ssä säädettyjen Suomen Pankin ja eduskun- le kertomuksen niistä toimenpiteistä, joihin val-
12665: nan vastattavana olevien rahastojen sekä valtio- tiovarainvaliokunnan valtiovarain hoidosta ja
12666: päiväjärjestyksen 83 a §:ssä säädetyn Kansanelä- tilasta antama mietintö ja valtiontilintarkasta-
12667: kelaitoksen toimintaa ja hallintoa säädettäisiin jain kertomus antavat aihetta.
12668: hallitusmuodossa. Tarkemmin tehtävästä ja Tämän lisäksi säädettäisiin, että valtion tilin-
12669: muista toimivaltuuksista säädettäisiin lailla. tarkastusvirasto voi harkintansa mukaan erityi-
12670: Hallitusmuotoon otettavana säännöksellä val- sestä syystä antaa eduskunnalle käsiteltäväksi
12671: tion tilintarkastusviraston toimivaltuuksia laa- erillisen tarkastuskertomuksen valtion taloudel-
12672: jennettaisiin nykyisistä valtiontilintarkastajien ja lisesti merkittävässä asiassa. Tarkastustoimin-
12673: valtiontalouden tarkastusviraston toimivaltuuk- nasta annettavan kertomuksen ja erillisen tarkas-
12674: sista. Perustettavan yksikön toimivaltuudet laa- tuskertomuksen käsittelyssä eduskunnassa nou-
12675: 2 240150
12676: 10 1994 vp - LA 108
12677:
12678: datettaisiin nykyistä valtiontilintarkastajien ker- datettavasta päätöksenteosta, virkamiesten teh-
12679: tomuksen ja erillisen kertomuksen käsittelyä vas- tävistä, hallintoasioiden käsittelystä ja muista
12680: taavia säännöksiä. Lisäksi säädettäisiin tilintar- sen sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Joh-
12681: kastusvirastolle velvollisuus antaa päätös jokai- tosäännön vahvistaisi eduskunta. Lisäksi ehdo-
12682: sesta tilintarkastusviraston aloittamasta tarkas- tetaan valtiopäiväjärjestykseen ja eduskunnan
12683: tuksesta eduskunnalle ja tarkastettavalle. Yksit- vaalisääntöön tehtäväksi ne muutokset, jotka ai-
12684: täisen tarkastuksen raportoiunista säädettäisiin heutuvat valtiontilintarkastaja-instituution lak-
12685: valtiopäiväjärjestyksessä siten, että valtiovarain- kauttamisesta ja korvautumisesta valtion tilin-
12686: valiokunnalla on oikeus saada kaikki valtion ti- tarkastusvirastolla.
12687: lintarkastusviraston tarkastusten perusteella te-
12688: kemät päätökset, joiden tulee tarvittaessa sisäl- 6.2.2. Valtion tilintarkastusviraston johto
12689: tää myös kaikki tarkastuksessa laaditut ja tilin-
12690: tarkastusviraston saarnat asiakirjat. Saman Valtion tilintarkastusviraston ylin valvonta-
12691: säännöksen nojalla valtiovarainvaliokunnalla elin olisi hallintoneuvosto, jonka jäsenet edus-
12692: olisi oikeus saada tilintarkastusviraston vuosit- kunta valitsee. Hallintoneuvostonjäsenten valin-
12693: tainen tarkastussuunnitelma, joka sisältää tiedot nassa noudatettaisiin nykyisiä valtiontilintarkas-
12694: tarkastettavista aiheista ja tarkastuksiin käytet- tajien valintaa vastaavia säännöksiä. Hallinto-
12695: tävistä resursseista. neuvoston ja valtion tilintarkastusviraston toi-
12696: Muilla, ohjaustahoille suoritettavasta rapor- mivan johdon tehtäväjaosta säädettäisiin laissa
12697: toiunista päättäisi tilintarkastusvirasto. siten, että hallintoneuvoston tehtävät luetellaan
12698: Valtion tilintarkastusviraston virkamiehiin ja tyhjentävästi ja muu päätösvalta sekä päätösten
12699: virkoihin sovellettaisiin eräitä laissa säädettäviä toimeenpano kuuluu valtion tilintarkastusviras-
12700: poikkeuksia lukuun ottamatta, mitä eduskunnan ton pääjohtajalle, joka myös toimisi hallintoneu-
12701: virkamiehistä annetussa laissa (1373/94) on sää- voston kokouksissa esittelijänä.
12702: detty. Hallintoneuvostolla ei olisi varsinaiseen tar-
12703: kastustoimintaan liittyvää päätösvaltaa. Hallin-
12704: toneuvoston yleisenä tehtävänä olisi valvoa tilin-
12705: 6.2. Valtion tilintarkastusviraston organisaatio tarkastusviraston toimintaa ja hallintoa sekä
12706: päättää tai käsitellä niitä asioita, joista säädetään
12707: 6.2.1. Säännökset laissa valtion tilintarkastusvirastosta. Tämän
12708: lain mukaan hallintoneuvoston tehtävänä olisi:
12709: Valtion tilintarkastusvirastoa koskevat sään- 1) valvoa tilintarkastusviraston toimintaa ja
12710: nökset annettaisiin hallitusmuodossa, laissa val- hallintoa;
12711: tion tilintarkastusvirastosta ja valtion tilin- 2) käsitellä tilintarkastusviraston yleisiä toi-
12712: tarkastusviraston johtosäännössä. Hallitusmuo- mintalinjoja ja tavoitteita;
12713: dossa säädettäisiin riippumattomasta valtion ti- 3) käsitellä tilintarkastusviraston toiminta- ja
12714: lintarkastusvirastosta, jonka tehtävänä on val- taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotus;
12715: voa ja tarkastaa valtion taloudenhoidon tarkoi- 4) käsitellä tilintarkastusviraston tilinpäätös
12716: tuksenmukaisuutta ja laillisuutta sekä talous- ja valtion talousarviosta annetun asetuksen
12717: arvion noudattamista. Lisäksi hallitusmuodossa 65 §:n mukainen toimintakertomus;
12718: säädettäisiin tilintarkastusviraston oikeudesta 5) käsitellä ehdotus tilintarkastusviraston joh-
12719: tarkastaa valtiopäiväjärjestyksen 83 §:ssä sää- tosäännöksi;
12720: dettyjen Suomen Pankin ja eduskunnan vastatta- 6) käsitellä tarkastustoiminnasta eduskunnal-
12721: vana olevien rahastojen sekä valtiopäiväjärjes- le annettava kertomus;
12722: tyksen 83 a §:ssä säädetyn Kansaneläkelaitoksen 7) käsitellä eduskunnalle annettava lausunto
12723: toimintaa ja hallintoa. Lakiin valtion tilintarkas- hallituksen kertomuksesta valtiovarain hoidosta
12724: tusvirastosta sijoitettaisiin säännökset valtion ti- ja tilasta;
12725: lintarkastusviraston organisaatiosta, tehtävistä 8) tehdä ehdotus pääjohtajan nimittämisestä;
12726: ja oikeuksista, ratkaisuvallan käytöstä sekä 9) päättää pääjohtajan palkkauksesta, sijai-
12727: muusta tarpeellisesta. Valtionenemmistöisten sestaja virkavapauden myöntämisestä pääjohta-
12728: osakeyhtiöiden toiminnan tarkastusta koskevat jalle; sekä
12729: nykyiset erilliset säännökset sisällytettäisiin la- 10) käsitellä ne muut tilintarkastusviraston
12730: kiin valtion tilintarkastusvirastosta. Johtosään- kannalta merkittävät asiat, jotka pääjohtaja
12731: nössä säädettäisiin tilintarkastusvirastossa nou- saattaa sen käsiteltäviksi.
12732: 1994 vp - LA 108 11
12733:
12734: 6.2.3. Valtion tilintarkastusviraston henkilöstö teenlaskettuja menoja. Uudelleenorganisoinnilla
12735: ei ole huomattavaa taloudellista vaikutusta.
12736: Valtion tilintarkastusviraston pääjohtajan ni-
12737: mittäisi tasavallan presidentti hallintoneuvoston
12738: tehtyä asiassa ehdotuksensa. Muut virkamiehet 8. Organisaatio ja henkilöstövaikutukset
12739: nimittäisi valtion tilintarkastusviraston pääjoh-
12740: taja tai muu toiminnalliseen johtoon kuuluva Valtiontalouden tarkastusvirastossa olevat 91
12741: virkamies, jolle pääjohtaja on antanut nimittä- ja valtiontilintarkastajain kansliassa olevat 14
12742: misvallan. virkaa siirrettäisiin valtion tilintarkastusviraston
12743: viroiksi. Valtiontalouden tarkastusviraston ja
12744: valtiontilintarkastajain kanslian virkamiehet
12745: siirrettäisiin valtion tilintarkastusviraston virka-
12746: 7. Taloudelliset vaikutukset miehiksi. Valtion tilintarkastusviraston pääjoh-
12747: tajaksi tulisi lakkautetun valtiontalouden tarkas-
12748: Valtion tilintarkastusviraston toimintaan tusviraston pääjohtaja.
12749: vuosittain tarvittavan määrärahan suuruus vas- Valtion tilintarkastusviraston virkamiehet tu-
12750: taa valtiontalouden tarkastusviraston ja valtion- lisivat eduskunnan virkamiehistä annetun lain
12751: tilintarkastajien sekä sen kanslian nykyisiä yh- (1373/74) sov.eltamisalan piiriin.
12752:
12753:
12754:
12755:
12756: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12757:
12758: Laki valtion tilintarkastusvirastosta 2 §. Tarkastettava!
12759:
12760: 1 Luku. Yleiset säännökset Pykälä sisältää luettelon niistä viranomaisis-
12761: ta, laitoksista, liikelaitoksista, säätiöistä, rahas-
12762: 1 §. Toimivalta toista, yhteisöistä ja yhtiöistä, joita tilintarkas-
12763: tusvirastolla on tämän lain mukaan oikeus tar-
12764: Pykälän mukaan valtion taloudenhoidon lail- kastaa. Säännöksen tarkoituksena on, että tilin-
12765: lisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talous- tarkastusviraston oikeus tarkastaa kattaa kaik-
12766: arvion noudattamista valvoo ja tarkastaa valtion ki ne tahot, jotka käyttävät valtion varojen
12767: tilintarkastusvirasto siten kuin tässä laissa sääde- käyttöä koskevaa päätösvaltaa sekä kaikki ne
12768: tään sekä Suomea sitovista kansainvälisistä vel- tahot, jotka saavat valtiolta varoja, muuta ta-
12769: voitteista johtuu. Tilintarkastusviraston tehtävä- loudellista etua tai tukea. Säännöksen mukaan
12770: nä on tuottaa ensisijaisesti eduskunnalle sen bud- tilintarkastusviraston oikeus tarkastaa on laa-
12771: jettivallan tosiasiallisen käytön edellyttämää val- jempi kuin on nykyisin valtiontalouden tarkas-
12772: vontatietoa valtion talousarvion toteuttamisesta tusvirastolla ja valtiontilintarkastajilla. Sään-
12773: ja noudattamisesta sekä valtioneuvoston ja sen nös kattaa valtion talousarvion ulkopuolella
12774: alaisen hallinnon toiminnasta. Säännös vastaa olevien säätiöiden ja rahastojen toiminnan tar-
12775: pääsääntöisesti nykyisiä valtiontalouden tarkas- kastuksen. Hallitusmuodon 71 §:n nojalla pe-
12776: tusviraston ja valtiontilintarkastajain tehtäviä. rustettavan yksikön toimivaltuudet laajenisi-
12777: Valtion tilintarkastusviraston asema järjestetään vat kattamaan myös valtiopäiväjärjestyksen
12778: siten, että virasto sijoitetaan organisatorisesti 83 §:ssä säädettyjen Suomen Pankin ja eduskun-
12779: eduskunnan yhteyteen. nan vastattavana olevien rahastojen sekä valtio-
12780: Tilintarkastusviraston riippumattomuudesta päiväjärjestyksen 83 a §:ssä säädetyn Kansan-
12781: säädetään pykälässä siten, että päätösvalta val- eläkelaitoksen ja valtiolta toimiluvan varojen
12782: vonnan ja tarkastuksen suorittamisesta kuuluu keräämiseen yksinoikeudella toimintaansa ja
12783: tilintarkastusvirastolle. Tällöin tilintarkastusvi- tarkoituksensa toteuttamiseen saaneiden yhtei-
12784: rasto päättää itsenäisesti valvonnan ja tarkastuk- söjen kuten Raha-automaattiyhdistyksen, Lii-
12785: sen kohdentamisesta, suorittamisesta, raportoin- kenneturvaoja Suomen Hippoksen hallinnon ja
12786: oista sekä tarkastuksissa tarvitsemiensa asiakir- toiminnan tarkastuksen. Toimivaltuuksien laa-
12787: jojen ja tietojen saamisesta käyttöönsä. jentaminen on välttämätöntä, jotta valvonta ja
12788: 12 1994 vp - LA 108
12789:
12790: tarkastus kattaisivat koko valtiontalouden. kittävä, sillä liikelaitosten ja osakeyhtiöiden pe-
12791: Muutos parantaisi eduskunnan mahdollisuuk- rustaminen tuottamaan palveluja valtion laitos-
12792: sia saada kokonaiskuva valtiontalouden hoi- ten sijasta valtion talousarvion ulkopuolella on
12793: dosta sekä antaisi valtuudet Kansaneläkelaitok- heikentänyt eduskunnan mahdollisuuksia saada
12794: sen kautta maksettavien sosiaalietuuksien val- tietoja niiden toiminnasta. Hallitusmuodon
12795: vontaan. Tilintarkastusviraston tarkoituksena 65 §:n mukaan eduskunta kuitenkin hyväksyy
12796: ei ole suorittaa päällekkäistä valvontaa ja tar- valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liike-
12797: kastusta Suomen Pankin, eduskunnan vastatta- laitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toi-
12798: vana olevien rahastojen ja Kansaneläkelaitok- mintatavoitteet. Tilintarkastusviraston tarkoi-
12799: sen sekä edellä mainittujen yhdistysten valvon- tuksena ei ole suorittaa päällekkäistä työtä liike-
12800: nasta ja tarkastuksesta vastaavien elinten kans- laitosten ja osakeyhtiöiden omien tilintarkasta-
12801: sa. Näiden osalta noudatettaisiin, mitä niistä jien kanssa.
12802: on säädetty. Tilintarkastusviraston tarkastus- Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan
12803: oikeuden ulkopuolella olisi nykyisin voimassa tilintarkastusviraston tehtävänä on varmistaa
12804: olevien säädösten mukaisesti eduskunnan oma valtion talousarviotalouteen kuuluvien talous-
12805: talous. yksiköiden ja valtion omistajavallan alaisuudes-
12806: sa toimivien rahastojen ja säätiöiden talouden-
12807: hoidon laillisuus, sisäisen valvonnan toimivuus,
12808: 3 §. Tehtävät kirjanpidon ja muun laskentatoimen asianmu-
12809: kaisuus sekä tilinpäätöksen oikeellisuus.
12810: Säännöksen mukaan tilintarkastusviraston
12811: tehtävänä on tarkastus- ja siihen liittyvällä
12812: asiantuntijatoiminnallaan tuottaa:
12813: 1) valtiontalouden seurannassa ja ohjauksessa 2 Luku. Hallinto
12814: tarvittavaa valvontatietoa tarkastettavan toi-
12815: minnan ja hallinnon laillisuudesta ja taloudelli- 4 §. Tilintarkastusviraston hallintoneuvosto
12816: sesta tarkoituksenmukaisuudesta kiinnittäen eri-
12817: tyistä huomiota asetettuihin tavoitteisiin ja nii- Pykälän 1 momentin mukaan tilintarkastus-
12818: den saavuttamiseen; viraston ylih valvontaelin on hallintoneuvosto,
12819: 2) tietoa valtion omistajavallan käytöstä val- johon kuuluu viisi jäsentä. Hallintoneuvoston
12820: tionenemptistöisissä osakeyhtiöissä ja valtion lii- jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä
12821: kelaitoksissa; sekä valitsee valtiopäiväjärjestykse.n 83 c §:n nojalla
12822: 3) tietoa valtion talousarviotalouteen kuulu- eduskunta. Hallintoneuvoston toimikausi alkaa
12823: vien talousyksiköiden ja valtion omistajavallan kansanedustajain vaaleja seuraavan kalenteri-
12824: alaisuudessa toimivien rahastojen ja säätiöiden vuoden alussa ja päättyisi sen vuoden lopussa,
12825: taloudenhoidon laillisuudesta, sisäisen valvon- jolloin seuraavat vaalit toimitetaan. Hallinto-
12826: nan toimivuudesta, kirjanpidon ja muun lasken- neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
12827: tatoimen asianmukaisuudesta sekä tilinpäätök- ja varapuheenjohtajan. Esittelijänä hallintoneu-
12828: sen oikeellisuudesta. voston kokouksissa toimii tilintarkastusviraston
12829: Säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan pääjohtaja tai hänen määräämänsä tilintarkas-
12830: tarkastustoiminnan tarkoituksena on eduskun- tusviraston virkamies.
12831: nan hallitusmuodon 71 §:ssä säädetyn valvonta- Hallintoneuvosto olisi 2 momentin mukaan
12832: tehtävän täyttämiseksi tuottaa tietoa ensisijaises- päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja
12833: ti eduskunnan valvontatarpeen kannalta edus- ja vähintään kaksi muuta jäsentä on läsnä. Tällä
12834: kunnan budjettivallan toteutumisesta valtion ta- pyritään varmistamaan se, että hallintoneuvosto
12835: loudenhoidossa, hallinnon toiminnan tuloksel- on kaikissa tilanteissa päätösvaltainen. Asiat rat-
12836: lisuudesta, lakien käytännön vaikutuksista ja kaistaisiin yksinkertaisella ääntenenemmistöllä
12837: eduskunnan kannanottojen sekä päätösten huo- ja milloin ilmenisi erimielisyyttä, päätökseksi
12838: mioon ottamisesta. muodostuisi se mielipide, jota useammat ovat
12839: Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan kannattaneet, ja äänten mennessä tasan se, johon
12840: tilintarkastusviraston tehtävän on tuottaa tietoa puheenjohtaja on yhtynyt, ja vaalissa arpa.
12841: omistajavallan käytöstä valtionenemmistöisissä Säännöksen 3 momentin mukaan hallintoneu-
12842: osakeyhtiöissä ja valtion liikelaitoksissa. Tehtä- voston jäsen saa palkkiota sen mukaan kuin
12843: vä on eduskunnan budjettivallan kannalta mer- eduskunta valtiovarainvaliokunnan ehdotukses-
12844: 1994 vp - LA 108 13
12845:
12846: ta määrää ja matkakulujen korvausta valtiova- tilintarkastusviraston kannalta merkittävät
12847: rainvaliokunnan harkinnan mukaan. asiat, jotka pääjohtaja saattaa sen käsiteltäviksi.
12848: Tällaisia ovat mm. organisaatiota, toimintayksi-
12849: köiden päälliköiden nimittämistä ja työjärjestyk-
12850: 5 §. Hallintoneuvoston tehtävät sen vahvistamista koskevat asiat.
12851:
12852: Säännöksessä on lueteltu tyhjentävästi tilin-
12853: tarkastusviraston hallintoneuvoston tehtävät. 6 §. Tilintarkastusviraston pääjohtaja
12854: Muissa asioissa toimivalta kuuluu 6 §:ssä ehdo-
12855: tetuna tavalla tilintarkastusviraston pääjohta- Pykälän mukaan tilintarkastusvirastoajohtaa
12856: jalle. pääjohtaja, jolla on päätösvalta tilintarkastusvi-
12857: Säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan rastolle kuuluvissa asioissa. Hallintoneuvoston
12858: hallintoneuvostolle kuuluu tilintarkastusviras- päätösvaltaan kuuluvista asioista on säädetty
12859: ton toiminnan ja hallinnon valvonta. tyhjentävästi lain 5 §:ssä.
12860: Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan
12861: hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä tilin-
12862: tarkastusviraston yleisiä toimintalinjoja ja ta- 7 §. Maksuliike ja kirjanpito
12863: voitteita. Varsinaiseen tarkastustoimintaan kuu-
12864: luvaa päätösvaltaa hallintoneuvostolle ei ole an- Säännöksen mukaan tilintarkastusvirastoon
12865: nettu. maksuliikkeen ja kirjanpidon hoidossa noudate-
12866: Hallintoneuvoston tehtävänä on 1 momentin taan eduskunnan tilisääntöä (460/88), jollei tilin-
12867: 3 kohdan mukaan käsitellä tilintarkastusviras- tarkastusvirasto toisin päätä.
12868: ton toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talous-
12869: arvioehdotus.
12870: Säännöksen 1 momentin 4 kohdan mukaan 8 §. Tilintarkastus
12871: hallintoneuvosto käsittelee tilintarkastusviras-
12872: ton tilinpäätöksenja valtion talousarviostaanne- Säännöksen mukaan tilintarkastusviraston ti-
12873: tun asetuksen (1243/92) 65 §:ssä tarkoitetun toi- linpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tar-
12874: mintakertomuksen. kastuksesta on voimassa, mitä on säädetty edus-
12875: Säännöksen 1 momentin 5 kohdan mukaan kunnan tilisäännössä (460/88). Tarkoituksena
12876: hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä ehdo- on, että tilintarkastusvirastoon sovelletaan tältä
12877: tus tilintarkastusviraston johtosäännöksi. osin samoja säännöksiä kuin muihinkin edus-
12878: Säännöksen 1 momentin 6 kohdan mukaan kunnan erillislaitoksiin.
12879: hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä tarkas-
12880: tustoiminnasta vuosittain eduskunnalle annetta-
12881: va kertomus, jonka sisällöstä säädetään tämän 9 §. Johtosääntö
12882: lain 11 §:ssä.
12883: Hallintoneuvoston tehtävänä on 1 momentin Pykälän mukaan tilintarkastusvirastossa nou-
12884: 7 kohdan mukaan käsitellä eduskunnalle annet- datettavasta päätöksenteosta, virkamiesten teh-
12885: tava lausunto hallituksen kertomuksesta valtio- tävistä ja hallintoasioiden käsittelystä sekä muis-
12886: varain hoidosta ja tilasta. ta tilintarkastusviraston sisäiseen hallintoon
12887: Säännöksen 1 momentin 8 kohdan mukaan kuuluvista asioista säädetään eduskunnan vah-
12888: tilintarkastusviraston hallintoneuvosto tekee eh- vistamassa johtosäännössä ja tilintarkastusviras-
12889: dotuksen pääjohtajan nimittämisestä. Pääjohta- ton päättämässä työjärjestyksessä.
12890: jan kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä
12891: säädetään lain 14 §:ssä.
12892: Säännöksen 1 momentin 9 kohdan mukaan
12893: hallintoneuvosto päättää pääjohtajan palkkauk- 3 Luku. Valtuudet
12894: sesta, sijaisesta ja virkavapauden myöntämisestä
12895: pääjohtajalle. Pysyvän sijaisen määrääminen on JO§. Tarkastus- ja tietojensaantioikeus
12896: välttämätöntä, koska pääjohtajalle kuuluu ylei-
12897: nen toimivalta tilintarkastusvirastossa. Säännöksen 1 momentin mukaan tilintarkas-
12898: Säännöksen 1 momentin 10 kohdan mukaan tusvirastolla on oikeus suorittaa tarkastukset
12899: hallintoneuvoston tehtävä on käsitellä ne muut tämän lain 2 §:ssä mainittujen tarkastettavien
12900: 14 1994 vp - LA 108
12901:
12902: tiloissa ja tarkastettavat ovat velvollisia tarvit- hallussaan tietoja, jotka täydentävät tarkastuk-
12903: taessa avustamaan tarkastuksen toimittajaa. sen suorittajalla olevaa aineistoa, ja toiseksi,
12904: Tämän säännöksen tarkoituksena on edistää koska ilman tätä erityissäännöstä on epäselvää,
12905: tarkastuksen suorittamista ja tarkastuksessa mitä materiaalia tilintarkastajat voivat luovut-
12906: tarvittavan tiedon saamista välittömästi tarkas- taa.
12907: tettavalta sekä yhteistyötä tarkastettavan kans-
12908: sa asioiden selvittämiseksi. Lisäksi tilintarkas-
12909: tusvirasto voi 1 momentin mukaan käyttää tar-
12910: kastuksen suorittamisessa apunaan asiantunti- 4 Luku. Tarkastustoiminnasta ja tarkastuksista
12911: joita. Säännöksen tarkoituksena on mahdol- annettavat kertomukset ja päätökset
12912: listaa asiantuntijoiden käyttö tarkastuksen suo-
12913: rittajan apuna tilanteissa, joissa tarkastuksen 11 §. Eduskunnalle käsiteltäväksi annettavat
12914: suorittaminen edellyttää erityisasiantuntemus- kertomukset
12915: ta. Asiantuntijana ei ole itsenäistä tarkastus- ja
12916: tietojensaantioikeutta, vaan tarkastuksesta ja Säännöksen 1 momentin mukaan tilintarkas-
12917: sen suorittamisesta vastaa aina tilintarkastus- tusvirasto antaa tarkastustoiminnastaan vuosit-
12918: viraston virkamies. Milloin asiantuntija ei ole tain eduskunnalle käsiteltäväksi kertomuksen,
12919: työ- tai virkasuhteessa tilintarkastusvirastoon, joka sisältää tarkastustoiminnan perusteella an-
12920: niin hänen kanssaan tehtävään sopimukseen nettavan lausunnon valtion taloudenhoidon lail-
12921: otetaan tarpeelliset vaitiolovelvollisuutta kos- lisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä
12922: kevat ehdot. talousarvion noudattamisesta. Kertomus tulee
12923: Säännöksen 2 momentin mukaan tämän lain antaa eduskunnan käsiteltäväksi syyskuun lop-
12924: 2 §:ssä mainitut ovat velvollisia antamaan tilin- puun mennessä.
12925: tarkastusvirastolle sen tehtävän suorittamisen Tilintarkastusviraston tarkastustoiminnasta
12926: kannalta tarpeelliset asiakirjat ja muut tallenteet. annettavasta kertomuksesta ja sen käsittelystä
12927: Säännös on tarpeen, jotta tilintarkastusvirasto eduskunnassa säädetään valtiopäiväjärjestyksen
12928: saa käyttöönsä tehtävänsä suorittamisen kannal- 30 §:n 3 momentissa ja 49 §:n 1 momentissa. Ker-
12929: ta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja tallen- tomus on säädetty annettavaksi siten, että se olisi
12930: teet. Tilintarkastusvirastolla on oikeus saada tar- eduskunnan käytettävissä, ennen kuin eduskun-
12931: vittavat asiakirjat ja tallenteet tarkastettavalta ta aloittaa seuraavan vuoden talousarvioehdo-
12932: maksutta. Muilta valtion viranomaisilta tarvitta- tuksen käsittelyn. Samalla voitaisiin harkita luo-
12933: vien asiakirjojen ja tallenteiden osalta noudate- pumista nykyisestä eduskunnan ja hallituksen
12934: taan käytännössä, mitä valtion maksuperuste- välisestä käytännöstä, jossa eduskunta kehottaa
12935: lain (150/92) nojalla on säädetty. hallitusta antamaan eduskunnalle kertomuksen
12936: Säännöksen 3 momentin mukaan tarkastetta- niistä toimenpiteistä, joihin valtiovarainvalio-
12937: van on lisäksi annettava ilman aiheetonta viivy- kunnan valtiovarain hoidosta ja tilasta antama
12938: tystä tilintarkastusvirastolle sen pyytämät tilin- mietintö ja valtiontilintarkastajain kertomus an-
12939: tarkastusviraston tehtävän kannalta tarpeelliset tavat aihetta.
12940: tiedot ja selvitykset. Säännöksen tarkoituksena Säännöksen 2 momentin mukaan tilintarkas-
12941: on varmistaa, että tarkastettavat eivät voi kiel- tusvirasto voi erityisistä syistä antaa eduskunnal-
12942: täytyä antamasta tarpeellisia tietoja ja selvityk- le käsiteltäväksi erillisen tarkastuskertomuksen
12943: siä, vaan ne on annettava tilintarkastusvirastolle valtiontaloudellisesti merkittävässä asiassa.
12944: niin pian kuin on mahdollista. Säännöksessä tarkoitettuina erityisinä syinä
12945: Säännöksen 4 momentin mukaan tilintar- voidaan pitää mm. sitä, että tarkastuksessa on
12946: kastusvirastolla on oikeus saada tarkastettavan tullut esille valtiontalouden hoidossa, toiminnas-
12947: tilintarkastajalta kaikki ne tarkastettavaa kos- sa tai talousarvion noudattamisessa sellaisia
12948: kevat tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot, seikkoja, jotka on saatettava eduskunnan tietoon
12949: asiakirjat, muut tallenteet ja jäljennökset, jotka välittömästi tarkastuksen valmistuttua. Asian
12950: tilintarkastajalla on hallussaan, samoin kuin valtiontaloudellista merkittävyyttä arvioitaessa
12951: jäljennökset tilintarkastajan laatimista muis- kiinnitetään huomio tarkastuskertomuksessa
12952: tioista, pöytäkirjoista ja muista tilintarkas- esille tulleiden seikkojen vaikutuksiin valtion ta-
12953: tuksessa laadituista tarkastettavan toimintaa louteen eikä esimerkiksi toimintaan käytettyjen
12954: koskevista asiakirjoista. Säännös on tarpeen määrärahojen suuruuteen tai asian saamaan jul-
12955: ensinnäkin, koska tilintarkastajilla saattaa olla kisuuteen.
12956: 1994 vp - LA 108 15
12957:
12958: 12 §. Tarkastuksesta annettava päätös ton pääjohtajan viran perustaa eduskunnan
12959: kansliatoimikunta siten kuin virkojen perustami-
12960: Säännöksen mukaan tilintarkastusviraston on sesta eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa
12961: annettava jokaisesta aloitetusta tarkastuksesta on säädetty.
12962: tarkastettavalle päätös. Päätös on julkinen asia-
12963: kirja, jollei sitä jonkin muun lain perusteella
12964: ole säädetty tai määrätty pidettäväksi salassa. 15 §. Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttä-
12965: Säännös sisältää velvoitteen tilintarkastusviras- minen
12966: tolle ilmoittaa päätöksellään tarkastettavalle tar-
12967: kastuksen päättymisestä, tilintarkastusviraston Säännöksen 1 momentin mukaan pääjohtajal-
12968: kannanotoista ja niistä toimenpiteistä, joihin ta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkea-
12969: tilintarkastusvirasto edellyttää tarkastettavan koulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julki-
12970: ryhtyvän mahdollisesti esiin tulleiden virheiden seen talouteen ja valtion hallintoon. Tilintarkas-
12971: korjaamiseksi. Eduskunnalle tilintarkastusviras- tusviraston muiden virkojen erityisistä kelpoi-
12972: ton päätökset annetaan valtiopäiväjärjestyksen suusvaatimuksista virkoihin säädetään tarvit-
12973: 49 §:n 1 momentin mukaisesti. Tilintarkastusvi- taessa tilintarkastusviraston johtosäännössä.
12974: rasto saattaa lisäksi päätöksensä niiden ohjaus- Säännöksen 2 momentin mukaan pääjohtajan
12975: tahojen tietoon, joilta edellytetään päätöksen tai nimittää tasavallan presidentti virkaa haettavak-
12976: siinä esitettyjen toimenpide-ehdotusten huo- si julistamatta. Ehdotuksen tekee hallintoneu-
12977: mioon ottamista omassa toiminnassaan. Päätös vosto. Muut virkamiehet nimittää pääjohtaja.
12978: annetaan myös tarpeen mukaan tiedoksi niille
12979: tahoille, joita tarkastuksessa on kuultu tai joita
12980: tarkastuksessa käsitellyt kysymykset sivuavat. 16 §. Esteellisyys
12981:
12982: Säännöksen mukaan tilintarkastusviraston
12983: 5 Luku. Virat ja virkamiehet virkamiehen on tehtävässään oltava tarkastetta-
12984: vasta riippumaton eikä hän saa kuulua tarkastet-
12985: 13 §. Virkamiehet ja virat tavan hallintoelimiin eikä olla tarkastettavan
12986: palveluksessa. Riippumattomuudella tarkoite-
12987: Säännöksen mukaan tilintarkastusviraston taan sitä, että tilintarkastusviraston virkamiehen
12988: virkamiehistä ja viroista on voimassa tässä laissa on oltava objektiivisesti arvioiden riippumaton
12989: jäljempänä säädetyin poikkeuksin, mitä edus- tarkastettavasta. Hallintoelimillä tarkoitetaan
12990: kunnan virkamiehistä annetussa laissa (1373/94) tarkastettavan johtokuntaa, hallitusta, hallinto-
12991: säädetään. Poikkeuksista on säädetty tämän lain neuvostoa tai muuta sellaista elintä, jolle kuuluu
12992: 14, 15 ja 16 §:ssä. tarkastettavan toiminnanjohtaminen tai valvon-
12993: ta. Säännös ei koske kunnallisia luottamustoi-
12994: mia, joista ei voi lain perusteella kieltäytyä eikä
12995: 14 §. Virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja tehtäviä, joihin tilintarkastusviraston virkamies
12996: muuttaminen voidaan lain nojalla määrätä. Palveluksessa ole-
12997: misella tarkoitetaan pysyvän työ- tai virkasuh-
12998: Säännöksen 1 momentin mukaan tilintarkas- teen lisäksi myös lyhytaikaisia palvelussuhteita
12999: tusviraston päätöksellä voidaan perustaa virkoja tai muita palkkiota vastaan tapahtuvia työsuori-
13000: valtion talousarviossa tilintarkastusviraston toi- tuksia.
13001: mintaan osoitettujen määrärahojen rajoissa.
13002: Säännöksen 2 momentin mukaan virat lakkaute-
13003: taan tai tarvittaessa muutetaan tilintarkastusvi- 7 Luku. Erinäisiä säännöksiä
13004: raston päätöksellä. Pykälän 3 momentin mukaan
13005: tilintarkastusvirasto päättää virkamiehilleen 17 §. Valtionenemmistöisien osakeyhtiöiden ja
13006: maksettavan palkan määrästä. valtion liikelaitosten tilintarkastustehtävät
13007: Säännöksen tarkoituksena on vahvistaa tilin-
13008: tarkastusviraston riippumattomuutta sekä antaa Säännöksen mukaan tilintarkastusvirastolla
13009: tilintarkastusvirastolle itsenäinen päätäntävalta on oikeus määrätä tilintarkastusviraston virka-
13010: henkilöstöpolitiikassaan sen toimintaan osoitet- mies tilintarkastajaksi valtionenemmistöiseen
13011: tujen määrärahojen rajoissa. Tilintarkastusviras- osakeyhtiöön ja valtion liikelaitokseen. Tilintar-
13012: 16 1994 vp - LA 108
13013:
13014: kastajaksi määrätyllä virkamiehellä on samat oi- senhausta on voimassa, mitä laissa on säädetty
13015: keudet kuin varsinaisella tilintarkastajalla. Sään- ylemmistä hallintoviranomaisista, jollei tästä
13016: nöksen tarkoituksena on laajentaa valtionenem- laista muuta johdu. Säännöksen tarkoituksena
13017: mistöisten osakeyhtiöiden ja valtion liikelaitos- on selventää valtion hallintoa koskevien sään-
13018: ten valvonta ja tarkastus palvelemaan eduskun- nösten soveltamista tilintarkastusvirastoon.
13019: nan tarvetta saada omistajana valvontatietoa Säännös on tarpeellinen, sillä useiden hallinto-
13020: valtion yritystoiminnasta. Tilintarkastusviras- asioita koskevien lakien soveltamisala on ko.
13021: tolla on oikeus periä kustannuksia vastaava kor- laissa määritelty siten, että ko. lain säännöksessä
13022: vaus suoritetusta tarkastuksesta. Tilintarkasta- on lueteltu ne valtion viranomaiset, joita laki
13023: jaksi määrätty virkamies toimii virkavastuuHaja koskee. Nämä luettelot eivät sisällä eduskunnan
13024: hänelle tehtävästä maksettavasta korvauksesta yhteydessä toimivia erillislaitoksia.
13025: päättää tilintarkastusvirasto.
13026:
13027:
13028: 18 §. Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 8 Luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
13029:
13030: Säännöksen 1 momentin mukaan valtion- 20 §. Voimaantulo
13031: enemmistöisellä osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä
13032: laissa osakeyhtiötä: Säännöksen 1 momentin mukaan tämä laki
13033: 1) jossa valtio omistaa niin monta osaketta, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja sillä
13034: että sillä on enemmän kuin puolet kaikkien osak- kumotaan laki valtiontalouden tarkastuksesta
13035: keiden tuottamista äänistä; sekä (967/47), laki valtiontilintarkastajain oikeudesta
13036: 2) 1 kohdassa tarkoitetut osakeyhtiöt tai täl- tarkastaa eräitä valtion tukitoimia (630/88) ja
13037: laiset yhtiöt ja valtio omistavat yhteensä niin laki valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toi-
13038: monta osaketta, että niillä on enemmän kuin minnan tarkastuksesta (968/47). Tällä lailla ku-
13039: puolet kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. motaan kaikki aikaisemmat valtiontalouden tar-
13040: Säännöksen 2 momentin mukaan, mitä tässä kastusta koskevat säännökset.
13041: laissa säädetään valtionenemmistöisestä osake- Säännöksen 2 momentin mukaan valtionta-
13042: yhtiöstä, koskee myös osakeyhtiön (734178) 1 louden tarkastusvirasto voi ryhtyä toimenpitei-
13043: luvun 2 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluvia siin tämän lain täytäntöönpanemiseksi ennen
13044: tytäryhtiöitä, jos emoyhtiö on valtionenemmis- lain voimaantuloa. Säännöksen tarkoituksena
13045: töinen osakeyhtiö sekä osakeyhtiöitä, joista sel- on valtuuttaa valtiontalouden tarkastusvirasto
13046: laiset konsernit, joiden emoyhtiö on valtion- ryhtymään toimenpiteisiin yhteistyössä valtion-
13047: enemmistöinen osakeyhtiö, omistavat enemmän tilintarkastajain ja valtiontilintarkastajain kans-
13048: kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamista lian kanssa lain täytäntöönpanemiseksi.
13049: äänistä.
13050: Säännöksessä on lueteltu ne osakeyhtiöt, joita
13051: tilintarkastusvirastolla on osakkeiden omistuk- 21 §. Siirtymäsäännökset
13052: sen kautta oikeus tarkastaa. Osakeyhtiöiden
13053: osalta säännös vastaa käytännössä nykyisin voi- Säännöksen 1 momentin mukaan valtionta-
13054: massa olevaa lakia. Tarkastettavien yhtiöiden louden tarkastusvirastolle ja valtiontilintarkas-
13055: käsite on sen sijaan tässä laissa laajempi kuin tajain kanslialle kuuluvat oikeudet ja velvoitteet
13056: kumottavassa valtionenemmistöisten osakeyh- siirtyvät tämän lain voimaan tullessa valtion ti-
13057: tiöiden tarkastuksesta annetussa laissa, sillä tä- lintarkastusvirastolle.
13058: män lain 2 §:n 1 momentin 2 kohta sisältää myös Säännöksen 2 momentin mukaan valtionta-
13059: muussa kuin vain osakeyhtiömuodossa harjoi- louden tarkastusviraston ja valtiontilintarkasta-
13060: tettavan valtion omistajavallan alaisuudessa ta- jain kanslian virat siirtyvät tämän lain voimaan
13061: pahtuvan yritystoiminnan. tullessa valtion tilintarkastusviraston viroiksi.
13062: Säännöksen 3 momentin mukaan valtionta-
13063: louden tarkastusviraston ja valtiontilintarkasta-
13064: 19 §. Yleisten hallintosäännösten soveltaminen jain kanslian virkamiehet siirtyvät tämän lain
13065: voimaan tullessa valtion tilintarkastusviraston
13066: Säännöksen mukaan valtion tilintarkastusvi- palvelukseen. Valtiontalouden tarkastusviraston
13067: raston hallintoasioiden käsittelystä ja muutok- pääjohtaja siirtyy valtion tilintarkastusviraston
13068: 1994 vp - LA 108 17
13069:
13070: pääjohtajaksi. Siirtyneelie virkamiehelle makset- den tarkastusviraston keskeneräisten asioiden
13071: tava palkka määräytyy sen viran mukaan, jossa hoitamisesta.
13072: hän oli siirtyessään. Säännöksen 6 momentin mukaan, mitä val-
13073: Säännöksen 4 momentin mukaisesti tilintar- tiontalouden tarkastusvirastosta tai valtiontilin-
13074: kastusvirasto huolehtisi ensimmäisenä toiminta- tarkastajista on muualla lailla säädetty, sovelle-
13075: vuonnaan myös valtiontilintarkastajain vuotta taan tämän lain voimaantulon jälkeen valtion
13076: 1996 koskevan kertomuksen valmistelusta ja täs- tilintarkastusvirastoon, jollei tässä laissa ole
13077: tä johtuen tilintarkastusvirasto antaisi vuotta muuta säädetty. Tämä on tarkoituksenmukaista,
13078: 1997 koskevan toimintakertomuksensa vuoden koska näiden nimi on mainittu useissa eri sään-
13079: 1998 syyskuun loppuun mennessä. nöksissäja niiden muuttaminen pelkästään tästä
13080: Säännöksen 5 momentin mukaan valtion tilin- syystä on epätarkoituksenmukaista.
13081: tarkastusvirasto hoitaa vuoden 1996 toimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13082: kohdistuvat, valtiontalouden tarkastusvirastolle
13083: tilivirastona kuuluneet tilinpitotehtävät sekä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13084: vastaa lain voimaantulon jälkeen valtiontalou- lakiehdotukset:
13085:
13086:
13087: 1.
13088: Laki
13089: Suomen Hallitusmuodon 71 §:n muuttamisesta
13090: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä ta-
13091: valla,
13092: muutetaan Suomen Hallitusmuodon 71 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä heinäkuuta 1991
13093: annetussa laissa (1077/91), seuraavasti:
13094: 71 §
13095: Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa Valtion tilintarkastusviraston muista tehtävis-
13096: sekä talousarvion noudattamista. Tätä varten on tä ja oikeudesta saada tehtävässään tarvittavat
13097: eduskunnan yhteydessä riippumaton valtion ti- tiedot ja selvitykset säädetään lailla.
13098: lintarkastusvirasto.
13099: Valtion tilintarkastusvirastolla on oikeus tar-
13100: kastaa myös Suomen Pankin ja eduskunnan vas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13101: tattavana olevien rahastojen sekä kansaneläke- kuuta 1997.
13102: laitoksen toimintaa ja hallintoa.
13103:
13104:
13105:
13106: 2.
13107: Laki
13108: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
13109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä ta-
13110: valla,
13111: kumotaan 88 a §,sellaisena kuin se on 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa (1078/91),
13112: muutetaan 30 §:n 2 ja 3 momentti, 49 §:n 1 ja 5 momentti sekä 6 luvun otsikko,
13113: sellaisina kuin niistä ovat 49 §:n 1ja 5 momentti 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa ( 1078/
13114: 91) ja 6 luvun otsikko 20 päivänä elokuuta 1948 annetussa laissa (626/48), sekä
13115: lisätään lakiin uusi 83 c § seuraavasti:
13116: 30 § nettava hallituksen kertomus valtiovarain hoi-
13117: - - - - - - - - - - - - - - dostaja tilasta sekä valtion tilintarkastusviraston
13118: Varsinaisilla valtiopäivillä on niin ikään an- siitä antama lausunto.
13119: 3 240150
13120: 18 1994 vp - LA 108
13121:
13122: Valtion tilintarkastusvirasto antaa eduskun- koskevan lain ja johtosäännön säätämisestä,
13123: nalle kertomuksen tarkastustoiminnastaan nou- muuttamisesta tai kumoamisesta.
13124: dattaen, mitä siitä on säädetty.
13125: 6luku
13126: 49§ Suomen Pankkia, kansaneläkelaitosta, valtion
13127: Valtiovarainvaliokunnan tulee saada nähdä tilintarkastusvirastoa sekä eduskunnan
13128: kaikki valtion taloudenhoitoa koskevat tilit ja kirjastoa koskevia toimenpiteitä
13129: asiakirjat sekä valtion tilintarkastusviraston
13130: vuosittainen tarkastussuunnitelma ja tarkastuk- 83 c §
13131: sista annetut päätökset. Valiokunnan tulee val- Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on
13132: tiovarain tilasta sekä valtion tilintarkastusviras- valittava eduskunnan keskuudesta valtion tilin-
13133: ton tarkastustoiminnasta annetusta kertomuk- tarkastusviraston hallintoneuvostoon vähintään
13134: sesta antamassaan mietinnössä lausua kannan- viisi jäsentä, joiden vaalin toimittavat eduskun-
13135: ottonsa siitä, miten valtion talousarviota on nou- nan valitsijamiehet. Jos vaalissa ei saavuteta yksi-
13136: datettu ja valtiontaloutta hoidettu, sekä tehdä mielisyyttä, vaali toimitetaan suhteellisen vaali-
13137: siitä aiheutuvat ehdotukset. tavan mukaan. Samassa järjestyksessä valitaan
13138: yhtä monta varajäsentä.
13139: Valiokunnan tulee myös tarkastaa sinne lähe-
13140: tetyt ehdotukset valtion tilintarkastusvirastoa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13141: kuuta 1997.
13142:
13143:
13144:
13145:
13146: 3.
13147: Laki
13148: valtion tilintarkastusvirastosta
13149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13150:
13151: 1luku 2) valtion omistajavallan alaisuudessa toimi-
13152: via yhteisöjä, säätiöitä ja rahastoja;
13153: Yleiset säännökset 3) kaikkia niitä, joiden toimintaan valtio tai
13154: valtiolta luvan yksinoikeudella varojen hankki-
13155: 1§ miseen saanut yhteisö on antanut varoja tai jotka
13156: Toimivalta ovat saaneet edellä mainituilta muuta taloudel-
13157: lista etua tai tukea; sekä
13158: Valtion tilintarkastusviraston tehtävänä on 4) valtiolta luvan yksinoikeudella varojen
13159: valvoa ja tarkastaa valtion taloudenhoidon lailli- hankkimiseen saaneita yhteisöjä.
13160: suutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talous-
13161: arvion noudattamista siten kuin tässä laissa sää- 3§
13162: detään sekä Suomea sitovista kansainvälisistä
13163: velvoitteista johtuu. Tehtävät
13164: Valvonnasta ja tarkastuksesta päättäminen Tilintarkastusviraston tehtävänä on tarkas-
13165: kuuluu tilintarkastusvirastolle. tus- ja siihen liittyvällä asiantuntijatoiminnal-
13166: laan tuottaa:
13167: 2§ 1) valtiontalouden seurannassa ja ohjauksessa
13168: tarvittavaa valvontatietoa tarkastettavan toi-
13169: Tarkastettava!
13170: minnan ja hallinnon laillisuudesta ja taloudelli-
13171: Tilintarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa: sesta tarkoituksenmukaisuudesta kiinnittäen eri-
13172: 1) valtion viranomaisia, laitoksia, liikelaitok- tyistä huomiota asetettuihin tavoitteisiin ja nii-
13173: sia ja valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä; den saavuttamiseen;
13174: 1994 vp - LA 108 19
13175:
13176: 2) tietoa valtion omistajavallan käytöstä val- 4) käsitellä tilintarkastusviraston tilinpäätös
13177: tionenemmistöisissä osakeyhtiöissä ja liikelai- ja toimintakertomus;
13178: toksissa; sekä 5) käsitellä ehdotus tilintarkastusvirastonjoh-
13179: 3) tietoa valtion talousarviotalouteen kuulu- tosäännöksi;
13180: vien talousyksiköiden ja valtion omistajavallan 6) käsitellä tarkastustoiminnasta eduskunnal-
13181: alaisuudessa toimivien rahastojen ja säätiöiden le annettava kertomus;
13182: taloudenhoidon laillisuudesta, sisäisen valvon- 7) käsitellä eduskunnalle annettava lausunto
13183: nan toimivuudesta, kirjanpidon ja muun lasken- hallituksen kertomuksesta valtiovarain hoidosta
13184: tatoimen asianmukaisuudesta sekä tilinpäätök- ja tilasta;
13185: sen oikeellisuudesta. 8) tehdä ehdotus pääjohtajan nimittämisestä;
13186: 9) päättää pääjohtajan palkkauksesta, sijai-
13187: 2luku sestaja virkavapauden myöntämisestä pääjohta-
13188: jalle; sekä
13189: Hallinto 10) käsitellä ne muut tilintarkastusviraston
13190: kannalta merkittävät asiat, jotka pääjohtaja
13191: 4§ saattaa sen käsiteltäviksi.
13192: Tilintarkastusviraston hallintoneuvosto
13193: Tilintarkastusvirastolla on hallintoneuvosto. 6§
13194: Eduskunta valitsee hallintoneuvostoon kuulu- Tarkastusviraston pääjohtaja
13195: vat viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset vara-
13196: jäsenet toimikaudeksi, joka alkaa kansanedus- Tilintarkastusviraston toimintaa johtaa pää-
13197: tajain vaaleja seuraavan kalenterivuoden alussa johtaja, jonka ratkaistaviksi kuuluvat kaikki ne
13198: ja päättyy sen vuoden lopussa, jolloin seuraavat asiat, joita ei ole 5 §:ssä säädetty hallintoneuvos-
13199: vaalit toimitetaan. Hallintoneuvosto valitsee ton ratkaistaviksi tai joita ei ole johtosäännössä
13200: keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheen- määrätty muun virkamiehen päätettäviksi.
13201: johtajan. Hallintoneuvoston kokouksessa toi-
13202: mii esittelijänä tilintarkastusviraston pääjohtaja
13203: tai hänen määräämänsä tilintarkastusviraston 7§
13204: virkamies. Maksuliike ja kirjanpito
13205: Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun ko-
13206: kouksen puheenjohtaja ja vähintään kaksi muu- Tilintarkastusviraston maksuliikkeen ja kir-
13207: ta jäsentä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinker- janpidon hoidosta on voimassa, mitä eduskun-
13208: taisella ääntenenemmistöllä. Milloin erimieli- nan tilisäännössä (460/88) säädetään, ellei tilin-
13209: syyttä ilmenee, päätökseksi muodostuu se mieli- tarkastusvirasto toisin päätä.
13210: pide, jota useammat ovat kannattaneet, ja äänten
13211: mennessä tasan se, johon puheenjohtaja on yhty- 8§
13212: nyt, ja vaalissa arpa. Tilintarkastus
13213: Hallintoneuvoston jäsen saa palkkiota sen
13214: mukaan kuin eduskunta valtiovarainvaliokun- Tilintarkastusviraston tilinpäätöksen ja kir-
13215: nan ehdotuksesta määrää sekä matkakulujen janpidon sekä hallinnon tarkastuksesta on voi-
13216: korvausta valtiovarainvaliokunnan harkinnan massa, mitä on säädetty eduskunnan tilisäännös-
13217: mukaan. sä (460/88).
13218:
13219: 5§ 9§
13220: Hallintoneuvoston tehtävät Johtosääntö
13221: Hallintoneuvoston tehtävänä on: Tilintarkastusvirastossa noudatettavasta pää-
13222: 1) valvoa tilintarkastusviraston toimintaa ja töksenteosta, virkamiesten tehtävistä, hallinto-
13223: hallintoa; asioiden käsittelystä ja muista sen sisäiseen hal-
13224: 2) käsitellä tilintarkastusviraston yleisiä toi- lintoon kuuluvista asioista annetaan tarkemmat
13225: mintalinjoja ja tavoitteita; määräykset eduskunnan vahvistamassa johto-
13226: 3) käsitellä tilintarkastusviraston toiminta- ja säännössä ja tilintarkastusviraston vahvistamas-
13227: taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotus; sa työjärjestyksessä.
13228: 20 1994 vp - LA 108
13229:
13230: 3luku 12 §
13231: Valtuudet Tarkastuksesta annettava päätös
13232: Tilintarkastusviraston on annettava päätös
13233: 10 § jokaisesta aloitetusta tarkastuksesta tarkastetta-
13234: Tarkastus- ja tietojensaantioikeus
13235: valle. Tilintarkastusviraston päätös on julkinen
13236: asiakirja, jollei sitä jonkin muun lain perusteella
13237: Tilintarkastusvirastolla on oikeus suorittaa ole säädetty tai määrätty pidettäväksi salassa.
13238: tarkastukset 2 §:ssä mainittujen tarkastettavien
13239: tiloissa ja tarkastettavat ovat velvollisia tarvit-
13240: taessa avustamaan tarkastuksen toimittajaa. Ti-
13241: lintarkastusvirasto voi käyttää tarkastuksen suo- 5luku
13242: rittamisessa apunaan asiantuntijoita. Virat ja virkamiehet
13243: Lain 2 §:ssä mainitut ovat velvollisia anta-
13244: maan tilintarkastusvirastolle sen tehtävän suorit- 13§
13245: tamisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja muut Virkamiehet ja virat
13246: tallen teet.
13247: Tarkastettavan on lisäksi annettava ilman Tilintarkastusviraston virkamiehistä ja virois-
13248: aiheetonta viivytystä tilintarkastusvirastolle sen ta on voimassa tässä laissa jäljempänä säädetyin
13249: pyytämät tilintarkastusviraston tehtävän kan- poikkeuksin, mitä eduskunnan virkamiehistä
13250: nalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. annetussa laissa (1373/94) säädetään.
13251: Tilintarkastusvirastolla on oikeus saada tar-
13252: kastettavan tilintarkastajalta kaikki ne tarkastet-
13253: tavaa koskevat tarkastuksen kannalta tarpeelli- 14 §
13254: set tiedot, asiakirjat, muut tallenteetjajäljennök- Virkojen perustaminen, lakkauttaminen muutta-
13255: set,jotka tilintarkastajalla on hallussaan, samoin minen ja virkamiehelle maksettava palkka
13256: kuin jäljennökset tilintarkastajan laatimista
13257: muistioista, pöytäkirjoista ja muista tilintar- Tilintarkastusviraston päätöksellä voidaan
13258: kastuksessa laadituista tarkastettavan toimintaa perustaa virkoja valtion talousarviossa tilintar-
13259: koskevista asiakirjoista. kastusviraston toimintaan osoitettujen määrära-
13260: hojen rajoissa.
13261: Virat lakkautetaan tai tarvittaessa muutetaan
13262: tilintarkastusviraston päätöksellä.
13263: 4luku Tilintarkastusvirasto päättää virkamiehilleen
13264: Tarkastustoiminnasta ja tarkastuksista annetta- maksettavan palkan määrästä.
13265: vat kertomukset ja päätökset
13266: 15 §
13267: II§ Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen
13268: Eduskunnalle käsiteltäväksi annettavat Pääjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva
13269: kertomukset ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehty-
13270: Tilintarkastusvirasto antaa vuosittain edus- neisyys julkiseen talouteen ja valtion hallintoon.
13271: kunnalle käsiteltäväksi tarkastustoiminnastaan Muiden virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista
13272: kertomuksen, joka sisältää tarkastustoiminnan säädetään tarvittaessa johtosäännössä.
13273: perusteella annettavan lausunnon valtion ta- Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti
13274: loudenhoidon laillisuudesta ja tarkoituksenmu- virkaa haettavaksi julistamatta. Muut virkamie-
13275: kaisuudesta sekä talousarvion noudattamisesta. het nimittää pääjohtaja.
13276: Kertomus tulee antaa eduskunnan käsiteltäväksi
13277: syyskuun loppuun mennessä. 16 §
13278: Tilintarkastusvirasto voi erityisistä syistä an- Esteellisyys
13279: taa eduskunnalle käsiteltäväksi erillisen tarkas-
13280: tuskertomuksen valtiontaloudellisesti merkittä- Tilintarkastusviraston virkamiehen on tehtä-
13281: vässä asiassa. vässään oltava tarkastettavasta riippumaton,
13282: 1994 vp - LA 108 21
13283:
13284: eikä hän saa kuulua tarkastettavan hallintoeli- 8luku
13285: miin eikä olla tarkastettavan palveluksessa.
13286: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
13287:
13288: 7luku 20 §
13289: Voimaantulo
13290: Erinäisiä säännöksiä
13291: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13292: 17 § kuuta 1997 ja sillä kumotaan laki valtiontalou-
13293: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja liike- den tarkastuksesta (967/47), laki valtiontilintar-
13294: laitosten tilintarkastustehtävät kastajain oikeudesta tarkastaa eräitä valtion tu-
13295: kitoimia (630/88) ja laki valtionenemmistöisten
13296: Tilintarkastusvirastolla on oikeus määrätä osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta (968/
13297: valtionenemmistöiseen osakeyhtiöön ja valtion 47) sekä valtiontilintarkastajain johtosääntö
13298: liikelaitokseen tilintarkastusviraston virkamies (391151).
13299: tilintarkastajaksi. Tilintarkastusviraston tilin- Valtiontalouden tarkastusvirasto voi ryhtyä
13300: tarkastajaksi määräämällä virkamiehellä on sa- toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemi-
13301: mat oikeudet kuin varsinaisella tilintarkastajalla. seksi ennen sen voimaantuloa.
13302: Tilintarkastusvirasto perii taekastetulta kor-
13303: vauksen suoritetusta tilintarkastuksesta. 21 §
13304: Siirtymäsäännökset
13305: 18 § Valtiontalouden tarkastusvirastolle ja val-
13306: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt tiontilintarkastajain kanslialle kuuluvat oikeu-
13307: det ja velvoitteet siirtyvät tämän lain voimaan
13308: Valtionenemmistöisellä osakeyhtiöllä tarkoi- tullessa valtion tilintarkastusvirastolle.
13309: tetaan tässä laissa osakeyhtiötä: Valtiontalouden tarkastusviraston ja valtion-
13310: 1) jossa valtio omistaa niin monta osaketta, tilintarkastajain kanslian virat siirtyvät tämän
13311: että sillä on enemmän kuin puolet kaikkien osak- lain voimaan tullessa valtion tilintarkastusviras-
13312: keiden tuottamista äänistä; sekä ton viroiksi.
13313: 2) jossa 1 kohdassa tarkoitetut osakeyhtiöt tai Valtiontalouden tarkastusviraston ja valtion-
13314: tällaiset yhtiöt ja valtio omistavat yhteensä niin tilintarkastajain kanslian virkamiehet siirtyvät
13315: monta osaketta, että niillä on enemmän kuin tämän lain voimaan tullessa valtion tilintarkas-
13316: puolet kaikkien osakkeiden tuotta~ista äänis~ä. tusviraston palvelukseen. Valtiontalouden tar-
13317: Mitä tässä laissa säädetään valtiOnenemmts- kastusviraston pääjohtaja siirtyy valtion tilintar-
13318: töisestä osakeyhtiöstä, koskee myös osakeyhtiön kastusviraston pääjohtajan virkaan. Siirtyneelie
13319: (734/78) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun konserniin virkamiehelle maksettava palkka määräytyy sen
13320: kuuluvia tytäryhtiöitä, jos emoyhtiö on valtion- viran mukaan, jossa hän oli siirtyessään.
13321: enemmistöinen osakeyhtiö, sekä osakeyhtiöitä, Tilintarkastusvirasto hoitaa valtiontilintar-
13322: joista sellaiset konsernit,joiden emoyhtiö on val- kastajain johtosäännön 9 §:ssä valtiontilintar-
13323: tionenemmistöinen osakeyhtiö, omistavat enem- kastajain kanslialle määrätyt tehtävät valtion-
13324: män kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamis- tilintarkastajain tehtävän päättymiseen saakka.
13325: ta äänistä. Valtion tilintarkastusvirasto hoitaa vuoden
13326: 1996 toimintaan kohdistuvat, valtiontalouden
13327: tarkastusvirastolle tilivirastona kuuluneet tilin-
13328: 19 § pitotehtävät sekä vastaa lain voimaan tulon jäl-
13329: Hallintoasioita koskevien säännösten keen valtiontalouden tarkastusviraston kesken-
13330: soveltaminen eräisten asioiden hoitamisesta.
13331: Mitä valtiontalouden tarkastusvirastosta tai
13332: Tilintarkastusviraston hallintoasioiden käsit- valtiontilintarkastajista on muualla lailla säädet-
13333: telystä ja muutoksenhausta on voimassa mitä ty, sovelletaan tämän lain voimaantulon jälkeen
13334: laissa on säädetty ylemmistä hallintoviranomai- valtion tilintarkastusvirastoon, jollei tässä laissa
13335: sista, jollei tästä laista muuta johdu. ole muuta säädetty.
13336: 22 1994 vp - LA 108
13337:
13338:
13339: 4.
13340: Laki
13341: valtion tilintarkastusviraston hallintoneuvoston valitsemisesta ja toimikaudesta
13342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
13343: tavalla, säädetään:
13344:
13345: 1§ 2§
13346: Valtion tilintarkastusviraston hallintoneu- Valtiontilintarkastajain toimikausi päättyy 31
13347: vostonjäsenetja varajäsenet valitaan ensimmäi- päivänä joulukuuta 1996 ja tehtävä, kun valtion-
13348: sen kerran ennen lain valtiopäiväjärjestyksen tilintarkastajain kertomus toimikaudelta on an-
13349: muuttamisesta voimaantuloa pidettävillä varsi- nettu eduskunnalle.
13350: naisilla valtiopäivillä lain tultua hyväksytyksi ja
13351: vahvistetuksi. Näin valittujen hallintoneuvoston 3§
13352: jäsenten ja varajäsenten toimikausi päättyy sen Tämä laki tulee voimaan päivänä
13353: vuoden lopussa, jolloin seuraavat eduskunta- kuuta 199 .
13354: vaalit toimitetaan.
13355:
13356:
13357:
13358:
13359: 5.
13360: Laki
13361: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
13362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13363: kumotaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 24 §:n 2
13364: kohta, sekä
13365: muutetaan 1 §:n 2 ja 3 momentti sekä 4 §:n 2 momentin 2 kohta seuraavasti:
13366: 1§
13367: lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kuta-
13368: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- kin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty:
13369: kunnan kanslia, valtion tilintarkastusvirasto,
13370: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjois- 2) valtion tilintarkastusvirasto: pääjohtajan
13371: maiden neuvoston Suomen valtuuskunnan virka;
13372: kanslia sekä Eduskunnan kirjasto.
13373: Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeus-
13374: asiamieheen eikä apulaisoikeusasiamieheen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13375: Valtion tilintarkastusvirastoon lakia sovelletaan ta 1997. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13376: siltä osin kuin laissa valtion tilintarkastusviras- menpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voi-
13377: tosta ei ole toisin säädetty. maantuloa.
13378:
13379: 4§
13380: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan
13381: vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa,
13382:
13383:
13384: Lisäksi ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13385: muut säädökset:
13386: 1994 vp- LA 108 23
13387:
13388:
13389: 6.
13390: Eduskunnan päätös
13391: eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta
13392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13393: kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 21 §sekä
13394: muutetaan 1 §:n 3 kohta seuraavasti:
13395:
13396: 1§ valtakunnanoikeuden jäsenten, Oy Yleisradio
13397: Tätä vaalisääntöä sovelletaan: Ab:n hallintoneuvoston jäsenten, eduskunnan
13398: kirjaston hallituksen jäsenten ja eduskunnan ti-
13399: 3) valitsijamiesten toimittamissa valtion tilin- lintarkastajien vaaleissa.
13400: tarkastusviraston hallintoneuvoston jäsenten,
13401: pankkivaltuutettujen, Suomen Pankin tilintar- Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13402: kastajien, kansaneläkelaitoksen valtuutettujen, kuuta 1997.
13403:
13404:
13405:
13406:
13407: 7.
13408: Valtion tilintarkastusviraston johtosääntö
13409: Eduskunta on valtion tilintarkastusvirastosta 3§
13410: annetun lain 9 §:n nojalla vahvistanut valtion ti- Hallintoneuvoston kokouksessa on pidettävä
13411: lintarkastusvirastolle seuraavan johtosäännön: pöytäkirjaa, johon on merkittävä kokoukseen
13412: osallistuneet, käsitellyt asiat, tehdyt ehdotukset
13413: 1§ sekä äänestykset ja päätökset.
13414: Tilintarkastusvirastossa on johtoryhmä ja toi- Pöytäkirja on puheenjohtajan ja yhden jäse-
13415: mintayksiköitä, joista määrätään työjärjestyk- nen tarkastettava.
13416: sessä.
13417: Johtoryhmän puheenjohtajana on viraston 4§
13418: pääjohtaja ja jäseninä toimintayksiköiden päälli- Hallintoneuvostolla ja senjäsenillä sekä vara-
13419: köt sekä tarpeellinen määrä viraston muita vir- jäsenillä on oikeus saada tilintarkastusvirastolta
13420: kamiehiä. kaikki ne tiedot ja asiakirjat, joita nämä pitävät
13421: tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi.
13422: 2§
13423: Valtion tilintarkastusviraston hallintoneuvos- 5§
13424: to kokoontuu viipymättä toimikautensa alussa Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet ovat
13425: valitsemaan puheenjohtajan, varapuheenjohta- velvolliset olemaan ilmoittamatta sivullisille ne
13426: jan sekä päättämään toimintansa järjestämi- salassa pidettävät tiedot, jotka he ovat saaneet
13427: sestä. tietoonsa toimessaan.
13428: Kutsun tähän kokoukseen antaa tilintarkas-
13429: tusviraston pääjohtaja,jokajohtaa puhetta, kun- 6§
13430: nes puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on va- Tilintarkastusviraston tulee laatia vuosittain
13431: littu. tarkastussuunnitelma, joka sisältää tiedot tar-
13432: Hallintoneuvosto kokoontuu tarvittaessa kastettavista aiheista ja niihin käytettävistä re-
13433: muutoin puheenjohtajan kutsusta. sursseista.
13434: 24 1994 vp - LA 108
13435:
13436: Tarkastussuunnitelma on annettava hallinto- Lisäksi vaaditaan:
13437: neuvostolle tiedoksi. 1) pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi kor-
13438: keakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys jul-
13439: 7§ kiseen talouteen ja valtionhallintoon;
13440: Pääjohtaja ratkaisee esittelystä asiat, joita ei 2) tarkastusneuvokselta virkaan soveltuva
13441: ratkaista hallintoneuvostossa taijoita ei ole työ- ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehty-
13442: järjestyksessä tai pääjohtajan päätöksellä siirret- neisyys julkiseen talouteen ja valtionhallintoon;
13443: ty muun virkamiehen ratkaistavaksi. yhden tarkastusneuvoksen tulee lisäksi olla
13444: Muun virkamiehen ratkaistavaksi määrätyt oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut;
13445: asiat ratkaistaan esittelyssä. sekä
13446: Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa rat- 3) tarkastus-, hallinto-, suunnittelu- ja tieto-
13447: kaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen hallintopäälliköltä, erikoistutkijalta, ylitarkasta-
13448: alaisensa virkamiehen ratkaistava. jalta ja tarkastajalta virkaan soveltuva korkea-
13449: koulututkinto.
13450: 8§
13451: Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena tilintarkas- 9§
13452: tusviraston virkoihin on sellainen taito ja kyky, Tämä johtosääntö tulee voimaan päivänä
13453: jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyt- tammikuuta 1997.
13454: tää.
13455:
13456:
13457: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1995
13458: Kalevi Mattila Lauri Metsämäki
13459: Anna-Liisa Kasorineo Boris Renlund
13460: Pentti Mäki-Hakola
13461: 1994 vp
13462:
13463: Lakialoite 109
13464:
13465:
13466:
13467:
13468: Vihriälä ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttami-
13469: sesta
13470:
13471:
13472: Eduskunnalle
13473:
13474: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13475:
13476: Aloitteessa esitetään, että perintö- ja lahjave- sukupolvenvaihdoksessa tilanpidon jatkajalle
13477: rolain ns. sukupolvenvaihdoksen suojasäännök- siirtyvään maidon tuotantokiintiöön kohdistu-
13478: siin lisättäisiin säännös, joka poistaisi maatilan van perintö- ja lahjaverotuksen.
13479:
13480:
13481:
13482:
13483: PERUSTELUT
13484:
13485: Laki maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä voa määrättäessä (verohallituksen kirje läänin-
13486: (570/84) tuli voimaan 1.1.1985. Tuolloin lypsy- verovirastoille 19.8.1994 nro 5067/36/94).
13487: lehmiä omistavien maanviljelijöiden maidontuo- Maidon tuotantokiintiön puolikka:m huo-
13488: tanto kiintiöitiin tietyn litramäärän mukaiseksi. mioon ottaminen erillisenä maatilan arvoa nosta-
13489: Kiintiön ylittäviltä maitolitrailta maksettiin nor- vana tekijänä ei ole perusteltua. Verohallituskin
13490: maalia alempi hinta. on edellä mainitussa kirjeessään (s. 28) lausunut,
13491: Edellä mainittua lakia muutettiin 22.12.1993 että muun yritystoiminnan osalta vastaavan siirto-
13492: voimaan tulleella lainmuutoksella (1173/93) si- kelpoisen luvan tai oikeuden arvostaminen edel-
13493: ten, että kiintiöitä tai niiden osia voidaan siirtää lyttää yleensä sitä, että yrityksen arvo määritetään
13494: saman maaseutuelinkeinopiirin alueella pysyväs- tuottoarvona. Tällöin luvan tai oikeuden arvo tu-
13495: ti tilalta toiselle myös tuottajien keskinäisen sopi- lee verohallituksen mukaan otetuksi huomioon
13496: muksen perusteella. Tällöin puolet luovutetta- tuottoarvon laskennassa. Maatilan arvoa mää-
13497: vasta kiintiöstä tai kiintiön osasta siirretään tai ritettäessä tulee sen sijaan verohallituksen mu-
13498: yhdistetään ostajan kiintiöönja toinen puoli siir- kaan ottaa tuotanto-oikeudet huomioon erillisi-
13499: retään maaseutuelinkeinopiirille myönnettäväk- nä. Verotuskäytännön selkeyttäminen vaatii näin
13500: si yleisinä kiintiöinä. ollen asiaa koskevaa yhtenäistävää säännöstä.
13501: Muuttunut tilanne on tulkittu perintö- ja lah- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13502: javerotuksessa siten, että tuotantokiintiön puoli-
13503: kas tulee ottaa markkinaperusteisesti määräyty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
13504: västä käyvästä arvosta huomioon maatilan ar- kiehdotuksen:
13505:
13506:
13507:
13508:
13509: 240150
13510: 2 1994 vp - LA 109
13511:
13512:
13513: Laki
13514: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
13515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13516: lisätään 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/40) 55 §:ään, sellaisena
13517: kuin se on muutettuna 8 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1110/94), uusi 3 momentti, jolloin
13518: nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
13519: 55§ lan arvoon, eikä sille vahvisteta erikseen arvoa 2
13520: momentin mukaisessa laskelmassa.
13521: Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä an-
13522: netussa laissa (570/84) tarkoitetun maidon tuo-
13523: tantokiintiön arvon katsotaan sisältyvän maati- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13524: kuuta 199 .
13525:
13526:
13527: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1995
13528:
13529: Jukka Vihriälä HåkanMalm Kauko Heikkinen
13530: Tellervo Renko Kalle Röntynen Markku Vuorensola
13531: Esko Jokiniemi Saimi Ääri Olavi Ala-Nissilä
13532: Maria Kaisa Aula Juha Korkeaoja ArmasKomi
13533: Rose-Marie Björkenheim Timo Kalli Heikki Röhijärvi
13534: 1994 vp
13535:
13536: Lakialoite 110
13537:
13538:
13539:
13540:
13541: Mattila ym.: Ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja eräiden
13542: siihen liittyvien lakien muuttamisesta
13543:
13544:
13545: Eduskunnalle
13546:
13547: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13548:
13549: Aloitteen tarkoituksena on uudistaa menette- Eduskunnan päätösten tarkistamista koske-
13550: lyjä, joita eduskunnassa noudatetaan suoritet- via valtiopäiväjärjestyksen säännöksiä ehdote-
13551: taessa eri toimielinten vaaleja ja tarkistettaessa taan muutettavaksi siten, että tarkistajien ei enää
13552: eduskunnan päätöksiä. Jäljempänä mainittujen edellytettäisi hyväksyvän jokaista eduskunnan
13553: toimielinten vaalit on tarkoitus muuttaa suoritet- käsittelemästä asiasta laadittavaa vastausta ja
13554: taviksi samalla tavalla kuin erikoisvaliokuntien kirjelmää. Vastaukset ja kirjelmät sekä valtiopäi-
13555: vaalit suoritetaan. väpäätöksen laatisi eduskunnan kanslia tarkista-
13556: Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestystä jien valvonnassa. Ehdotus merkitsisi vain vähäi-
13557: muutettavaksi siten, että valtiontilintarkastajien, siä muutoksia nykytilaan verrattuna.
13558: pankkivaltuutettujen, Suomen Pankin tilintar- Tarkistajien valintaa koskevia valtiopäiväjär-
13559: kastajienja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen jestyksen säännöksiä ehdotetaan lisäksi muutet-
13560: vaalin toimittaisi eduskunta, jos se on vaalista tavaksi siten, että tarkistajia ei enää valittaisi
13561: yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valitta- jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä, vaan heidän
13562: vista, vaalin toimittaisivat valitsijamiehet. Vas- toimikautensa kestäisi koko vaalikauden. Tar-
13563: taavalla tavalla ehdotetaan muutettavaksi valta- koituksenmukaista on edelleen jatkaa käytän-
13564: kunnanoikeudesta annettua lakia, Yleisradio töä, jonka mukaan eduskunta valitsee tarkistajat
13565: Oy:stä annettua lakia ja Eduskunnan kirjastosta seitsemän päivän kuluessa vaalikauden ensim-
13566: annettua lakia niin, että myös valtakunnanoi- mäisten valtiopäivien avaamisesta.
13567: keuden jäsenten, Yleisradio Oy:n hallintoneu- Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
13568: voston jäsenten ja Eduskunnan kirjaston halli- maan 15 päivänä maaliskuuta 1995.
13569: tuksen jäsenten vaalin suorittaisi yksimielisissä
13570: tapauksissa eduskunta.
13571:
13572:
13573:
13574:
13575: YLEISPERUSTELUT
13576:
13577: 1. Eduskunnassa toimitettavat vaalit liokuntien, Pohjoismaiden neuvoston Suomen
13578: valtuuskunnan, Euroopan neuvoston Suomen
13579: 1.1 Nykytila valtuuskunnan, ETA:n parlamentaarisen seka-
13580: komitean Suomen valtuuskunnan ja eduskunnan
13581: Useampijäsenisten toimielinten vaalit toimite- työjärjestyksen 62 b §:ssä tarkoitettujen edusta-
13582: taan eduskunnassa valtiopäiväjärjestyksen, jien vaalit. Tähän liittyvä ETA:n parlamentaari-
13583: eduskunnan työjärjestyksen ja vuonna 1983 hy- sen sekakomitean Suomen valtuuskuntaa koske-
13584: väksytyn eduskunnan vaalisäännön mukaisesti. va eduskunnan työjärjestyksen 62 a §on kumot-
13585: Vaalisäännön 1 §:n mukaan eduskunta toimittaa tu 1.1.1995 voimaan tulleella eduskunnan työjär-
13586: valitsijamiesten ja tarkistajien sekä kansliatoimi- jestyksen muutoksella.
13587: kunnanjäsenten vaalit. Eduskunta tai, jos vaali ei Valitsijamiehet toimittavat valtiontilintarkas-
13588: ole yksimielinen, valitsijamiehet toimittavat va- tajien, eduskunnan pankkivaltuutettujen, Suo-
13589:
13590: 240150
13591: 2 1994 vp - LA 110
13592:
13593: men Pankin tilintarkastajien, Kansaneläkelai- toimielinten vaalit suorittaisi pääsääntöisesti
13594: toksen valtuutettujen, valtakunnanoikeuden jä- eduskunta ja vain siinä tapauksessa, että ehdo-
13595: senten, Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsen- kasasettelu ei ole täysistunnossa johtanut yksi-
13596: ten, Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten mieliseen vaaliin, vaali siirrettäisiin valitsijamies-
13597: ja eduskunnan tilintarkastajien vaalit. Valitsija- ten suoritettavaksi. Valtiontilintarkastajien,
13598: miehet ovat siten toimittaneet vaalit silloin, kun pankkivaltuutettujen, Suomen Pankin tilintar-
13599: toimielimeen on voitu valita muitakin kuin kan- kastajien, Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen,
13600: sanedustajia. Tältä osin on tosin vuonna 1991 valtakunnanoikeuden jäsenten, Yleisradio Oy:n
13601: tapahtunut muutos, kun valtiontilintarkastajat- hallintoneuvoston jäsenten ja Eduskunnan kir-
13602: kin säädettiin valtiopäiväjärjestyksen muutok- jaston hallituksen jäsenten vaaleja koskevia
13603: sella (1078/91) valittaviksi eduskunnan keskuu- säännöksiä ehdotetaan näin ollen tällä Iakiaioit-
13604: desta. teella muutettaviksi siten, että yksimieliset vaalit
13605: Eduskunnan on valtiopäiväjärjestyksen 39 §:n siirtyisivät eduskunnan toimitettaviksi.
13606: mukaan viiden ensimmäisen päivän kuluessa Eduskunnan tilintarkastajien vaalia koskevat
13607: vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien avaami- säännökset ovat eduskunnan tilisäännössä. Val-
13608: sesta asetettava vähintään 45 valitsijamiestä ja tion talousarviosta annetun lain (423/88) 25 §:n
13609: heille varajäsenet, vähintään kolmasosa valitsija- mukaan ehdotuksen eduskunnan tilisäännön
13610: miesten määrästä, suorittamaan valiokuntien ja muuttamisesta tekee puhemiesneuvosto.
13611: toimielinten vaaleja.
13612: Valitsijamiehet kokoontuvat tarpeen mu-
13613: kaan. Yleensä kokouksia on ollut 3-6 vuosit- 2. Eduskunnan päätösten tarkistaminen
13614: tain.
13615: Eduskunnan vaalisääntö on ollut voimassa 2.1 Nykytila
13616: vuodesta 1983. Vaalit ovat yleensä olleet yksi-
13617: mielisiä, ja vuoden 1983 jälkeen valitsijamiehet Valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:n mukaan edus-
13618: ovat ainoastaan pari kertaa joutuneet toimitta- kunta valitsee jokaisten varsinaisten valtiopäi-
13619: maan vaalin suhteellisen vaalitavan mukaan. vien alussa keskuudestaan viisi tarkistajaa ja
13620: näille varajäsenet. Vaali toimitetaan eduskunnan
13621: vaalisäännön 24 §:n nojalla eduskunnassa suo-
13622: 1.2 Ehdotetut muutokset ja niiden perustelut raan ehdokaslistoja käyttämättä, jos eduskunta
13623: on vaalista yksimielinen. Jollei eduskunta voi
13624: Käytännössä eduskunnassa tehtävät valinnat sopia valittavista, on vaali valtiopäiväjärjestyk-
13625: hoidetaan siten, että vaalikauden alussa edus- sen 42 a §:n mukaan toimitettava suhteellisen
13626: kuntaryhmät laskevat eduskuntaryhmiä ja nii- vaalitavan mukaan.
13627: den pohjalta muodostettavia mahdollisia vaali- Valtiopäiväjärjestyksen 86 §:n 1 momentin
13628: liittoja koskevia osuuksia toimielimissä. Edus- mukaan eduskunnan vastaukset ja kirjelmät sekä
13629: kuntaryhmien välisissä neuvotteluissa on lähes valtiopäiväpäätöksen laatii eduskunnan kanslia
13630: poikkeuksetta päädytty lopputulokseen, joka on tarkistajien valvonnassa. Valtiopäiväjärjestyk-
13631: johtanut yksimielisiin vaaleihin. Tämän jälkeen sen 86 §:n 2 momentin mukaan tarkistajien on
13632: vaalikauden kuluessa suoritettavat täydennys- hyväksyttävä yksittäiset eduskunnan vastaukset
13633: vaalit hoidetaan yleensä siten, että ehdotuksen ja kirjelmät. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kir-
13634: uudeksi jäseneksi tekee se eduskuntaryhmä, jon- jelmän, joka sisältää ilmoituksen puhemiehen ja
13635: ka jäsen vapautuksen saanut oli. varapuhemiesten vaalista, mitä menettelyä ei ole
13636: Valitsijamiehet joutuvat nykyisin yleensä ko- tarkoituksenmukaista muuttaa.
13637: koontumaan vain todetakseen yksimielisen vaa- Suomenkielisten vastausten ja kirjelmien hy-
13638: lin lopputuloksen. Tällöin valitsijamiesten kool- väksyminen tapahtuu käytännössä siten, että
13639: lekutsumisesta, kokousten pitämisestä, pöytä- kaksi tarkistajaa tarkistaa tarkistajien sihteerin
13640: kirjojen laatimisesta ja kirjelmien lähettämisestä laatimat eduskunnan vastaukset ja kirjelmät.
13641: aiheutuu runsaasti työtä, jota ei pidetä tarpeelli- Tarkistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota
13642: sena eikä tarkoituksenmukaisena. Valitsijamie- siihen, että hallituksen esitykseen tai muuhun
13643: hiä voidaankin pitää raskaanaja työläänä orga- vireillepanoasiakirjaan eduskuntakäsittelyssä
13644: nisaationa yksimielisten vaalien toteamiseen. tehdyt muutokset ja eduskunnan lausumat on
13645: Valintoja koskevien menettelyjen yksinker- otettu vastaukseen tai kirjelmään eduskunnan
13646: taistamiseksi ehdotetaan, että useampijäsenisten tarkoittamassa muodossa.
13647: 1994 vp - LA 110 3
13648:
13649: Eduskunnan työjärjestyksen 59 §:n mukaan Valtiopäiväjärjestyksen 86 §:n 1 momenttia
13650: suomenkielinen teksti on eduskunnan käsittelyn ehdotetaan selvennettäväksi siten, että säännös
13651: pohjana. Ruotsin kielen toimisto laatii ruotsin- koskee sekä suomen- että ruotsinkielisiä vas-
13652: kielisen tekstin, jonka lopullisesta sanamuodosta tauksia ja kirjelmiä.
13653: päättävät eduskunnan vallalla valtiopäiväjärjes- Tarkistajien toimikausi ehdotetaan pidennet-
13654: tyksen 42 a §:ssä mainitut tarkistajat. täväksi yksistä valtiopäivistä koko vaalikauden
13655: Ruotsinkielisten vastausten ja kirjelmien tar- mittaiseksi. Näin luodaan myös edellytyksiä tar-
13656: kistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota kie- kistajan tehtävän asiantuotevaan ja pitkäjännit-
13657: lenhuoltoon ja siihen, että ruotsinkielinen sää- teiseen hoitamiseen. Samalla ehdotetaan, että
13658: dösteksti vastaa mahdollisimman tarkasti edus- tarkistajat voidaan kesken toimikauden asettaa
13659: kunnan käsittelyn pohjana ollutta suomenkielis- uudelleen, jos eduskunta puhemiesneuvoston eh-
13660: tä säädöstekstiä. Käytännössä ruotsinkielisten dotuksesta niin päättää. Säännös on vastaava
13661: säädöstekstien tarkistamisen suorittaa ruotsin- kuin eduskunnan valitsijamiesten ja valiokuntien
13662: kielinen tarkistajien sihteeri yhdessä ruotsinkieli- kohdalla.
13663: sen tarkistajan ja ruotsin kielen toimiston virka- Valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:n 2 momenttiin
13664: miesten kanssa. sisältyvät säännökset tarkistajien ja heidän vara-
13665: jäsentensä toimen jatkumisesta ylimääräisillä
13666: valtiopäivillä käyvät tällöin tarpeettomiksi. Tar-
13667: 2.2 Ehdotetut muutokset ja niiden perustelut kistajien lukumäärä ehdotetaan säilytettäväksi
13668: viitenä, minkä voidaan katsoa turvaavan riittä-
13669: Tarkistustoimen nykyisessä järjestelyssä on vän laajan edustavuuden mahdollisissa tulkinta-
13670: pidetty epätarkoituksenmukaisena sitä, että tilanteissa.
13671: edustajat joutuvat osl_tllistumaan teknisluontei-
13672: seen, ajoittain lähes aikaluvun suorittamista vas-
13673: taavaan tehtävään. Tarkistustehtävät olisi tar- 3. Voimaantulo
13674: koituksenmukaista yleensä hoitaa virkamiestyö-
13675: nä niin, ettei kansanedustajien tarvitsisi hyväk- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 15 päivänä
13676: syä jokaista yksittäistä vastausta ja kirjelmää. maaliskuuta 1995,jolloin niitä voitaisiin soveltaa
13677: Kun tarkistajien tehtävien hoito nykyisellään seuraavan vaalikauden alusta lukien.
13678: sitoo kansanedustajia toimintaan, joka on luon-
13679: teensa vuoksi tarkoituksenmukaisinta jättää
13680: oleellisilta osiltaan virkatyönä suoritettavaksi, ja
13681: ottaen huomioon, että eduskunnan kanslialla on 4. Säätämisjärjestys
13682: riittävät voimavarat tarkistuksen suorittami-
13683: seen, valtiopäiväjärjestyksen 86 §:ää ehdotetaan Koska aloitteeseen sisältyvät ehdotukset
13684: muutettavaksi siten, että yksittäisten vastausten 1aeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja valtakunnanoi-
13685: ja kirjelmien hyväksyttämisestä tarkistajilla luo- keudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta tar-
13686: vuttaisiin. koittavat perustuslakien muuttamista, on kysei-
13687: Tarkistajien osallistumista vastausten ja kir- set lakiehdotukset säädettävä valtiopäiväjärjes-
13688: jelmien laadintaan voidaan arvioida tarvittavan tyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla.
13689: lähinnä vastausten ja kirjelmien laadinnassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13690: mahdollisesti esiintyvissä tulkintaan tai kielen- nioittaen,
13691: huoltoon liittyvissä tilanteissa, joissa lopullisen
13692: ratkaisun tekisivät tarkistajat. Tarkistajien sih- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
13693: teeri ottaa tällaisessa tapauksessa yhteyden tar- kiehdotukset:
13694: kistajien puheenjohtajaan tarvittaviin toimenpi-
13695: teisiin ryhtymiseksi.
13696: 4 1994 vp - LA 110
13697:
13698:
13699: 1.
13700: Laki
13701: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
13702:
13703: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
13704: la,
13705: kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta
13706: 1983 annetussa laissa (278/83),
13707: muutetaan 42 a §:n 1 momentti, 83 §:n 4 ja 5 momentti, 83 a §:n 3 momentti, 86 §:n 1 ja 2 momentti
13708: ja 88 a §,
13709: sellaisina kuin ne ovat, 42 a §:n 1 momentti ja 86 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 18 päivänä
13710: maaliskuuta 1983 annetussa laissa, 83 §:n 4 ja 5 momentti ja 88 a § 22 päivänä heinäkuuta 1991
13711: annetussa laissa (1 078/91) sekä 83 a §:n 3 momentti 31 päivänä toukokuuta 1937 annetussa laissa (249/
13712: 37), seuraavasti:
13713: 42a§ tava, sekä kutakin tilintarkastajaa kohti yhden
13714: Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä varajäsenen.
13715: eduskunnan on seitsemän päivän kuluessa niiden
13716: avaamisesta valittava keskuudestaan viisi tarkis- 83 a§
13717: tajaa ja heille kullekin yksi varajäsen. Jollei edus-
13718: kunta voi sopia valittavista, on vaali toimitettava Vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista
13719: suhteellisen vaalitavan mukaan. Tarkistajien toi- yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valitta-
13720: mikausi alkaa niin pian kuin vaali on suoritettu ja vista, vaalin toimittavat valitsijamiehet. Jos valit-
13721: kestää uusien tarkistajien vaalin toimittamiseen, sijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali
13722: jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuk- toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan.
13723: sesta päätä, että tarkistajat on asetettava uudel-
13724: leen. 86§
13725: Eduskunnan suomen- ja ruotsinkieliset vas-
13726: 83 § taukset, kirjelmät ja valtiopäiväpäätöksen laatii
13727: eduskunnan kanslia tarkistajien valvonnassa.
13728: Pankkivaltuutetut valitaan vaalikauden en- Eduskunta hyväksyy kirjelmän, joka sisältää
13729: simmäisillä valtiopäivillä. Heidän toimensa al- ilmoituksen puhemiehen ja varapuhemiesten
13730: kaa niin pian kuin vaali on suoritettu ja kestää vaalista.
13731: uusien pankkivaltuutettujen vaalin toimittami-
13732: seen. Vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaa-
13733: lista yksimielinen. Vaalitoimituksessa on mää- 88 a§
13734: rättävä, ketkä kolme kuuluvat suppeampaan val- Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on
13735: tuustoon ja ketkä kaksi laajemmasta valtuustos- asetettava eduskunnan keskuudesta vähintään
13736: ta tulevat tarvittaessa kunkin suppearuman val- viisi valtiontilin tarkastajaa. Valtiontilintarkas-
13737: tuustonjäsenen tilallejamissäjärjestyksessä. Jol- tajien vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaa-
13738: lei eduskunta voi sopia valittavista, vaalin toimit- lista yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia va-
13739: tavat valitsijamiehet. Jos valitsijamiehet eivät ole littavista, vaalin toimittavat valitsijamiehet. Jos
13740: vaalista yksimieliset, vaali toimitetaan suhteelli- valitsijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset,
13741: sen vaalitavan mukaan. vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mu-
13742: Samalla tavalla kuin 4 momentissa säädetään kaan. Samassajärjestyksessä valitaan yhtä mon-
13743: pankkivaltuutettujen vaalista eduskunta valitsee ta varajäsentä. Eduskunta vahvistaa tilintarkas-
13744: vuosittain varsinaisilla valtiopäivillä viisi tilin- tajien johtosäännön.
13745: tarkastajaa toimittamaan sitä kuluvan vuoden
13746: tilien tarkastusta, joka pankin ja mainittujen ra- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13747: hastojen hoidosta on vuoden loputtua toimitet- kuuta 199.
13748: 1994 vp - LA 110 5
13749:
13750: 2.
13751: Laki
13752: valtakunnanoikeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13753:
13754: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
13755: la,
13756: muutetaan valtakunnanoikeudesta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain (273/22) 1 §:n 2
13757: momentti,
13758: sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (282/83), seuraavasti:
13759: 1§ vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mu-
13760: kaan. Milloin korkeimman oikeuden tai kor-
13761: Valtakunnanoikeuteen kuuluu korkeimman keimman hallinto-oikeuden presidentti on esty-
13762: oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä nyt olemasta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hä-
13763: korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kol- nen sijaansa saman tuomioistuimen virassa van-
13764: me virassa vanhinta hovioikeuden presidenttiä ja hin jäsen. Hovioikeuden presidentin ollessa esty-
13765: Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekun- nyt tulee hänen sijaansa virassa vanhin niistä
13766: nan lainoppinut professori, jonka samoin kuin hovioikeuden presidenteistä, jotka eivät ole val-
13767: hänen varajäsenensä tiedekunta valitsee keskuu- takunnanoikeuden jäseninä. Valitun jäsenen si-
13768: destaan neljäksi vuodeksi, sekä kuusi muuta jä- jaan tulee tarvittaessa hänen varajäsenensä ja
13769: sentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtai- puheenjohtajan sijaan korkeimman hallinto-oi-
13770: set varajäsenensä eduskunta valitsee neljäksi keuden presidentti.
13771: vuodeksi. Jollei eduskunta voi sopia valittavista,
13772: vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13773: Jos valitsijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, kuuta 199.
13774:
13775:
13776:
13777:
13778: 3.
13779: Laki
13780: Yleisradio Oy:stä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
13781:
13782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13783: muutetaan Yleisradio Oy:stä 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetun lain (1380/93) 5 §:n 2 momentti
13784: seuraavasti:
13785: 5§ sijamiehet. Jos valitsijamiehet eivät ole vaalista
13786: Hallintoneuvosto yksimieliset, vaali toimitetaan suhteellisen vaali-
13787: tavan mukaan. Hallintoneuvoston jäseniksi on
13788: valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elin-
13789: Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta keino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteis-
13790: vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän kunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.
13791: toimensa alkaa niin pian kuin vaali on suoritettu
13792: ja kestää uusien hallintoneuvoston jäsenten vaa-
13793: lin toimittamiseen. Jollei eduskunta voi sopia Tämä laki tulee voimaan päivänä
13794: valittavista, vaalin toimittavat eduskunnan valit- kuuta 199.
13795: 6 1994 vp - LA 110
13796:
13797: 4.
13798: Laki
13799: Eduskunnan kirjastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
13800:
13801: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13802: muutetaan Eduskunnan kirjastosta 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (983/84) 3 § seuraavas-
13803: ti:
13804: 3§ Hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän va-
13805: Eduskunnan kirjaston hallintoa hoitaa kirjas- rajäsentensä valitsemista varten ilmoittaa ope-
13806: ton hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. tusministeriö kolme valtionhallinnon asiantun-
13807: Näiksi eduskunta valitsee viisi kansanedustajaa, temusta, kolme oikeustieteellistä asiantuntemus-
13808: heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapu- ta ja kolme valtiotieteellistä asiantuntemusta
13809: heenjohtajaksi, sekä 2 momentissa tarkoitetuista edustavaa henkilöä viikon kuluessa vaalikauden
13810: tai muista henkilöistä kolme eduskunnan ulko- ensimmäisten valtiopäivien avajaispäivästä
13811: puolista henkilöä, joista yksi edustaa valtionhal- eduskunnan puhemiehen tietoon.
13812: linnon, yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja Hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä
13813: yksi valtiotieteellisen tutkimuksen asiantunte- toimikausi alkaa, kun hallituksen jäsenten vaali
13814: musta. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, on vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä toi-
13815: vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. mitettu, ja päättyy, kun uusi hallituksenjäsenten
13816: Jos valitsijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali on suoritettu.
13817: vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mu-
13818: kaan. Samalla tavoin valitaan hallituksenjäsenil- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13819: le henkilökohtaiset varajäsenet. kuuta 199.
13820:
13821:
13822: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1995
13823:
13824: Kalevi Mattila Antti Kalliomäki Ben Zyskowicz
13825: Esko Helle Boris Renlund Paavo Nikula
13826: Bjarne Kallis LeaMäkipää Tuulikki Ukkola
13827: 1994 vp - LA no 7
13828:
13829: Liite
13830:
13831:
13832:
13833: 1.
13834: Laki
13835: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
13836: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
13837: la,
13838: kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 42 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta
13839: 1983 annetussa laissa (278/83),
13840: muutetaan 42 a §:n 1 momentti, 83 §:n 4 ja 5 momentti, 83 a §:n 3 momentti, 86 §:n 1 ja 2 momentti
13841: ja 88 a §,
13842: sellaisina kuin ne ovat, 42 a §:n 1 momentti ja 86 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 18 päivänä
13843: maaliskuuta 1983 annetussa laissa, 83 §:n 4 ja 5 momentti ja 88 a § 22 päivänä heinäkuuta 1991
13844: annetussa laissa (1078/91) sekä 83 a §:n 3 momentti 31 päivänä toukokuuta 1937 annetussa laissa (249/
13845: 37), seuraavasti:
13846:
13847: Voimassa oleva laki Ehdotus
13848:
13849: 42a§ 42 a§
13850: Varsinaisilla valtiopäivillä eduskunnan on Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä edus-
13851: seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta kunnan on seitsemän päivän kuluessa niiden
13852: valittava keskuudestaan viisi tarkistajaa ja heille avaamisesta valittava keskuudestaan viisi tarkis-
13853: kullekin yksi varajäsen. Jollei eduskunta voi so- tajaa ja heille kullekin yksi varajäsen. Jollei edus-
13854: pia valittavista, on vaali toimitettava suhteellisen kunta voi sopia valittavista, on vaali toimitettava
13855: vaalitavan mukaan. suhteellisen vaalitavan mukaan. Tarkistajien toi-
13856: mikausi alkaa niin pian kuin vaali on suoritettu ja
13857: kestää uusien tarkistajien vaalin toimittamiseen,
13858: jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta
13859: päätä, että tarkistajat on asetettava uudelleen.
13860: Ylimääräisillä valtiopäivillä toimivat tarkistaji- (2 mom. kumotaan)
13861: naja heidän varajäseninään lähinnä edellisillä val-
13862: tiopäivillä valitut tarkistajat ja heidän varajä-
13863: senensä.
13864:
13865: 83 § 83 §
13866:
13867: Pankkivaltuutetut valitaan edustajanvaalien Pankkivaltuutetut valitaan vaalikauden en-
13868: jälkeen aikavilla ensimmäisillä varsinaisilla val- simmäisillä valtiopäivillä. Heidän toimensa al-
13869: tiopäivillä. Heidän toimensa alkaa niin pian kaa niin pian kuin vaali on suoritettu ja kestää
13870: kuin vaali on suoritettu ja kestää uusien pankki- uusien pankkivaltuutettujen vaalin toimittami-
13871: valtuutettujen vaalin toimittamiseen. Vaalin toi- seen. Vaalin toimittaa eduskunta,jos se on vaalista
13872: mittavat eduskunnan valitsijamiehet. Vaalitoi- yksimielinen. Vaalitoimituksessa on määrättävä,
13873: mituksessa on määrättävä, ketkä kolme kuulu- ketkä kolme kuuluvat suppeampaan valtuustoon
13874: vat suppeampaan valtuustoon ja ketkä kaksi laa- ja ketkä kaksi laajemmasta valtuustosta tulevat
13875: jemmasta valtuustosta tulevat tarvittaessa kun- tarvittaessa kunkin suppeamman valtuuston jä-
13876: kin suppeamman valtuuston jäsenen tilalle ja senen tilalle ja missä järjestyksessä. Jollei edus-
13877: missä järjestyksessä. Jos vaalissa ei saavuteta yk- kunta voi sopia valittavista, vaalin toimittavat va-
13878: simielisyyttä, vaali toimitetaan suhteellisen vaali- litsijamiehet. Jos valitsijamiehet eivät ole vaalista
13879: tavan mukaan. yksimieliset, vaali toimitetaan suhteellisen vaali-
13880: tavan mukaan.
13881: 8 1994 vp - LA 110
13882:
13883: Voimassa oleva laki Ehdotus
13884:
13885: Samalla tavalla kuin 4 momentissa säädetään Samalla tavalla kuin 4 momentissa säädetään
13886: pankkivaltuutettujen vaalista, valitsevat edus- pankkivaltuutettujen vaalista eduskunta valitsee
13887: kunnan valitsijamiehet vuosittain varsinaisilla vuosittain varsinaisilla valtiopäivillä viisi tilin-
13888: valtiopäivillä viisi tilintarkastajaa toimittamaan tarkastajaa toimittamaan sitä kuluvan vuoden
13889: sitä kuluvan vuoden tilien tarkastusta, joka pan- tilien tarkastusta, joka pankin ja mainittujen ra-
13890: kinja mainittujen rahastojen hoidosta on vuoden hastojen hoidosta on vuoden loputtua toimitet-
13891: loputtua toimitettava, sekäkutakin tilintarkasta- tava, sekä kutakin tilintarkastajaa kohti yhden
13892: jaa kohti yhden varajäsenen. varajäsenen.
13893:
13894: 83 a§ 83 a§
13895:
13896: Vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamie- Vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista
13897: het. Jollei vaalissa saavuteta yksimielisyyttä, on yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valittavis-
13898: vaali tapahtuva noudattamalla suhteellista vaali- ta, vaalin toimittavat valitsijamiehet. Jos valitsi-
13899: tapaa. jamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali toi-
13900: mitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan.
13901:
13902: 86§ 86§
13903: Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät sekä val- Eduskunnan suomen- ja ruotsinkieliset vas-
13904: tiopäiväpäätöksen laatii eduskunnan kanslia tar- taukset, kirjelmät ja valtiopäiväpäätöksen laatii
13905: kistajien valvonnassa. eduskunnan kanslia tarkistajien valvonnassa.
13906: Tarkistajien on hyväksyttävä eduskunnan vas- Eduskunta hyväksyy kirjelmän, joka sisältää
13907: taus ja kirjelmä ennen kuin se lähetetään. Edus- ilmoituksen puhemiehen ja varapuhemiesten
13908: kunta hyväksyy kuitenkin kirjelmän, joka sisäl- vaalista.
13909: tää ilmoituksen puhemiehen ja varapuhemiesten
13910: vaalista.
13911:
13912:
13913: 88 a§ 88 a§
13914: Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on
13915: asetettava eduskunnan keskuudesta vähintään asetettava eduskunnan keskuudesta vähintään
13916: viisi valtiontilintarkastajaa, joiden vaalin toimit- viisi valtiontilintarkastajaa. Valtiontilintarkasta-
13917: tavat eduskunnan valitsijamiehet. Jos vaalissa ei jien vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista
13918: saavuteta yksimielisyyttä, vaali toimitetaan suh- yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valittavis-
13919: teellisen vaalitavan mukaan. Samassa järjestyk- ta, vaalin toimittavat valitsijamiehet. Jos valitsi-
13920: sessä valitaan yhtä monta varajäsentä. Eduskun- jamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali toi-
13921: ta vahvistaa tilintarkastajien johtosäännön. mitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. Sa-
13922: massajärjestyksessä valitaan yhtä monta varajä-
13923: sentä. Eduskunta vahvistaa tilintarkastajien joh-
13924: tosäännön.
13925:
13926: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13927: kuuta 199 .
13928: 1994 vp - LA 110 9
13929:
13930:
13931: 2.
13932: Laki
13933: valtakunnanoikeudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13934:
13935: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
13936: tavalla,
13937: muutetaan valtakunnanoikeudesta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain (273/22) 1 §:n 2
13938: momentti,
13939: sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (282/83), seuraavasti:
13940:
13941: Voimassa oleva laki Ehdotus
13942:
13943: 1§ 1§
13944: Valtakunnanoikeuteen kuuluu korkeimman Valtakunnanoikeuteen kuuluu korkeimman
13945: oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä oikeuden presidentti puheenjohtajanajajäseninä
13946: korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kol- korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kol-
13947: me virassa vanhinta hovioikeuden presidenttiä ja me virassa vanhinta hovioikeuden presidenttiä ja
13948: Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekun- Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekun-
13949: nan lainoppinut professori, jonka samoin kuin nan lainoppinut professori, jonka samoin kuin
13950: hänen varajäsenensä tiedekunta valitsee keskuu- hänen varajäsenensä tiedekunta valitsee keskuu-
13951: destaan neljäksi vuodeksi, sekä kuusi muuta jä- destaan neljäksi vuodeksi, sekä kuusi muuta jä-
13952: sentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtai- sentä, jotka samoin kuin heidän henkilökohtai-
13953: set varajäsenensä eduskunnan valitsijamiehet va- set varajäsenensä eduskunta valitsee neljäksi vuo-
13954: litsevat neljäksi vuodeksi. Jos valitsijamiehet ei- deksi. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, vaa-
13955: vät ole vaalista yksimieliset, vaali toimitetaan lin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. Jos va-
13956: suhteellisen vaalitavan mukaan. Milloin kor- litsijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali
13957: keimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oi- toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan.
13958: keuden presidentti on estynyt olemasta asiaa kä- Milloin korkeimman oikeuden tai korkeimman
13959: sittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman hallinto-oikeuden presidentti on estynyt olemas-
13960: tuomioistuimen virassa vanhin jäsen. Hovioi- ta asiaa käsittelemässä, kutsutaan hänen sijaansa
13961: keuden presidentin ollessa estynyt tulee hänen saman tuomioistuimen virassa vanhin jäsen. Ho-
13962: sijaansa virassa vanhin niistä hovioikeuden pre- vioikeuden presidentin ollessa estynyt tulee hä-
13963: sidenteistä, jotka eivät ole valtakunnanoikeuden nen sijaansa virassa vanhin niistä hovioikeuden
13964: jäseninä. Valitun jäsenen sijaan tulee tarvittaessa presidenteistä, jotka eivät ole valtakunnanoikeu-
13965: hänen varajäsenensä ja puheenjohtajan sijaan den jäseninä. Valitunjäsenen sijaan tulee tarvit-
13966: korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. taessa hänen varajäsenensä ja puheenjohtajan
13967: sijaan korkeimman hallinto-oikeuden president-
13968: ti.
13969: Tämä laki tulee voimaan päivänä
13970: kuuta 199 .
13971:
13972:
13973:
13974:
13975: 2 240150
13976: 10 1994 vp - LA 110
13977:
13978:
13979: 3.
13980: Laki
13981: Yleisradio Oy:stä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
13982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13983: muutetaan Yleisradio Oy:stä 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetun lain (1380/93) 5 §:n 2 momentti
13984: seuraavasti:
13985:
13986: Voimassa oleva laki Ehdotus
13987:
13988: 5§ 5§
13989: Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto
13990:
13991: Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta
13992: eduskuntavaalien jälkeen aika villa ensimmäisillä vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän
13993: varsinaisilla valtiopäivillä. Heidän toimensa al- toimensa alkaa niin pian kuin vaali on suoritettu
13994: kaa niin pian kuin vaali on suoritettu ja kestää ja kestää uusien hallintoneuvoston jäsenten vaa-
13995: uusien hallintoneuvoston jäsenten vaalien toi- lin toimittamiseen. Jollei eduskunta voi sopia va-
13996: mittamiseen. Vaalin toimittavat eduskunnan va- littavista, vaalin toimittavat eduskunnan valitsi-
13997: litsijamiehet. Jos vaalissa ei saavuteta yksimieli- jamiehet. Jos valitsijamiehet eivät ole vaalista yk-
13998: syyttä, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan simieliset, vaali toimitetaan suhteellisen vaalita-
13999: mukaan. Hallintoneuvostonjäseneksi on valitta- van mukaan. Hallintoneuvostonjäseniksi on va-
14000: va tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja littava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkei-
14001: talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja no- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskun-
14002: kieliryhmiä edustavia henkilöitä. ta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.
14003:
14004:
14005: Tämä laki tulee voimaan päivänä
14006: kuuta 199 .
14007:
14008:
14009:
14010: 4.
14011: Laki
14012: Eduskunnan kirjastosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
14013: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14014: muutetaan Eduskunnan kirjastosta 28 päivänäjoulukuuta 1984 annetun lain (983/84) 3 §seuraa-
14015: vasti:
14016:
14017: Voimassa oleva laki Ehdotus
14018:
14019: 3§ 3§
14020: Eduskunnan kirjaston hallintoa hoitaa kirjas- Eduskunnan kirjaston hallintoa hoitaa kirjas-
14021: ton hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. ton hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä.
14022: Näiksi eduskunnan valitsijamiehet valitsevat vii- Näiksi eduskunta valitsee viisi kansanedustajaa,
14023: si kansanedustajaa, heistä yhden puheenjohta- heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapu-
14024: jaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, sekä 2 mo- heenjohtajaksi, sekä 2 momentissa tarkoitetuista
14025: mentissa tarkoitetuista tai muista henkilöistä tai muista henkilöistä kolme eduskunnan ulko-
14026: kolme eduskunnan ulkopuolista henkilöä, joista puolista henkilöä, joista yksi edustaa valtionhal-
14027: yksi edustaa valtionhallinnon, yksi oikeustieteel- linnon, yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja
14028: 1994 vp - LA 110 11
14029:
14030: Voimassa oleva laki Ehdotus
14031:
14032: Iisen tutkimuksen ja yksi valtiotieteellisen tutki- yksi valtiotieteellisen tutkimuksen asiantunte-
14033: muksen asiantuntemusta. Samalla tavoin vali- musta. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, vaa-
14034: taan hallituksen jäsenille henkilökohtaiset vara- lin toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. Jos va-
14035: jäsenet. litsijamiehet eivät ole vaalista yksimieliset, vaali
14036: toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. Sa-
14037: malla tavoin valitaan hallituksenjäsenille henki-
14038: lökohtaiset varajäsenet.
14039: Hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän va- Hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän va-
14040: rajäsentensä valitsemista varten ilmoittaa ope- rajäsentensä valitsemista varten ilmoittaa ope-
14041: tusministeriö kolme valtionhallinnon asiantun- tusministeriö kolme valtionhallinnon asiantun-
14042: temusta, kolme oikeustieteellistä ja kolme valtio- temusta, kolme oikeustieteellistä asiantuntemus-
14043: tieteellistä asiantuntemusta edustavaa henkilöä ta ja kolme valtiotieteellistä asiantuntemusta
14044: viikon kuluessa kansanedustajien vaalienjälkeis- edustavaa henkilöä viikon kuluessa vaalikauden
14045: ten varsinaisten valtiopäivien avajaispäivästä lu- ensimmäisten valtiopäivien avajaispäivästä edus-
14046: kien valitsijamiesten tietoon. kunnan puhemiehen tietoon.
14047: Hallituksen jäsenten ja heidän varamiestensä Hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä
14048: toimikausi alkaa, kun kansanedustajain vaalien toimikausi alkaa, kun hallituksen jäsenten vaali
14049: jälkeisillä varsinaisilla valtiopäivillä valitut valit- on vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä toimi-
14050: sijamiehet ovat suorittaneet vaalin, ja päättyy, tettu, ja päättyy, kun uusi hallituksen jäsenten
14051: kun uusi hallituksen jäsenten vaali on suoritettu. vaali on suoritettu.
14052:
14053: Tämä laki tulee voimaan päivänä
14054: kuuta 199 .
14055: 1994 vp
14056:
14057: Lakialoite 111
14058:
14059:
14060:
14061:
14062: Puisto ym.: Ehdotukset laeiksi vammaistukilain 2 §:nja kansanelä-
14063: kelain 30 a §:n muuttamisesta
14064:
14065:
14066: Eduskunnalle
14067:
14068: Aloitteessa ehdotetaan, että vammaistukila- via 16---64-vuotiaita henkilöitä, on muutettava
14069: kia ja kansaneläkelakia muutettaisiin siten, että myös kansaneläkelakia, jotta 65 vuotta täyttä-
14070: keliaakikoille maksettaisiin vammaistukea ja neet henkilöt saisivat vastaavaa tukea. Heidän
14071: hoitotukea kohonneista ravintokustannuksista. kohdallaan tuen määrä voi olla jonkin verran
14072: Keliaakikko on henkilö, joka ohutsuolen sai- pienempi alentuneista ruokailukustannuksista
14073: rauden vuoksi ei voi käyttää ruokavaliossa Suo- johtuen.
14074: messa viljeltäviä yleisimpiä viljalajeja sisältäviä Voimassa olevan vammaistukilain 2 §:n mu-
14075: tuotteita. Keliaakikkoja on arvioitu olevan kaan henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan
14076: maassamme 10 000. Heistä noin puolet on todet- sairauden tai vamman johdosta arvioida olevan
14077: tu diagnoosipohjaisesti tautia sairastaviksi. yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut,
14078: Keliaakikoille aiheutuu vuosittain keskimää- maksetaan haitan, tarvittavan avun, palvelusten
14079: rin 6 000 markan lisäkustannus ruokavaliosta. ja erityiskustannusten korvaamiseksi vammais-
14080: Lisäkustannuksia aiheutuu siitä, että kotimaiset tukea.
14081: viljatuotteet joudutaan korvaamaan sellaisilla Pykälän 3 kohdan mukaan maksetaan henki-
14082: ulkomaisilla tuotteilla kuin soija, maissi, hirssi ja lölle vammaistukena 300 markkaa kuukaudessa,
14083: riisi. jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta
14084: Jatkuva ja täydellinen ruokavalio on ehdoton olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuk-
14085: edellytys keliaakikon terveydentilan säilymiselle, sia. Tätä säännöstä voidaan hyvin mielestämme
14086: koska keliakiaa ei voida hoitaa lääkityksellä, soveltaa keliakiaa sairastaviin henkilöihin.
14087: vaan jatkuvana erikoisruokavaliolla. Vastaavasti kansaneläkelain 30 a §:n mukaan
14088: Riittävä ja terveellinen ravinto on katsottu työkyvyttömyyseläkkeen saajalle ja vanhuus- tai
14089: kansalaisten perusturvaan oleellisesti liittyväksi varhennetun vanhuuseläkkeen saajalle, jonka
14090: asiaksi. Yhteiskunnan tehtävänä on katsoa, että toimintakyvyn voidaan sairauden tai vamman
14091: sairaudesta kärsivällä, kuten keliaakikolla, on johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti aina-
14092: myös oikeus tasavertaiseen ja kohtuuhintaiseen kin vuoden ajan alentunut, maksetaan tarvitta-
14093: ruoan saantiin. van hoidon ja palvelusten tai erityiskustannusten
14094: Monet kunnat ovat korvanneet ylimääräiset korvaamiseksi hoitotukea.
14095: kustannukset harkinnanvaraisesti vammaispal- Pykälän 3 kohdan mukaan henkilölle makse-
14096: velulain pohjalta. Kunnat ovat kuitenkin kiristy- taan hoitotukea l 668 markkaa vuodessa, jos
14097: neen taloudellisen tilanteen johdosta lakanneet hän tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan,
14098: korvaamasta taudista johtuvia lisäkustannuksia. kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolel-
14099: Lisäksi eri kuntien välillä on ollut huomattavia la säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua
14100: eroja, joten keliakiaa sairastavat henkilöt ovat tai ohjausta ja valvontaa taikka hänelle aiheutuu
14101: joutuneet erilaiseen asemaan eri kuntien alueella. sairaudesta tai vammasta erityiskustannuksia.
14102: Keliaakikoille muodostuvia lisäkustannuksia Vastaavasti tätä säännöstä voidaan mieles-
14103: voidaan korvata oikeuttamaila heidät vammais- tämme hyvin soveltaa 65 vuotta täyttäneisiin
14104: tukilain ja kansaneläkelain mukaisiin vammais- henkilöihin.
14105: tukeenja hoitotukeen. Tätä kautta saataisiin ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14106: tetuksi eri kuntien alueella asuvat keliaakikot
14107: samanarvoiseen asemaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14108: Kun vammaistukilaki koskee Suomessa asu- kiehdotukset:
14109:
14110:
14111: 240150
14112: 2 1994 vp - LA 111
14113:
14114:
14115: 1.
14116: Laki
14117: vammaistukilain 2 §:n muuttamisesta
14118:
14119: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14120: lisätään 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/88) 2 §:ään uusi 3 momentti
14121: seuraavasti:
14122:
14123: 2§
14124: Tämä laki tulee voimaan päivänä
14125: Lääkärin vahvistaman diagnoosin mukaan kuuta 199.
14126: keliakiaa sairastava henkilö on oikeutettu 1 mo-
14127: mentin 3 kohdassa mainittuun vammaistukeen.
14128:
14129:
14130:
14131:
14132: 2.
14133: Laki
14134: kansaneläkelain 30 a §:n muuttamisesta
14135:
14136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14137: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 30 a §:ään, sellaisena kuin se
14138: on muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1988 ja 21 päivänä marraskuuta 1994 annetuilla laeilla ( 123/88
14139: ja 981/94), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, seuraavasti:
14140:
14141: 30 a§
14142: Tämä laki tulee voimaan päivänä
14143: Lääkärin tekemän diagnoosin perusteella ke- kuuta 199.
14144: liakiaa sairastava henkilö on oikeutettu 1 mo-
14145: mentin 3 kohdassa mainittuun hoitotukeen.
14146:
14147:
14148:
14149:
14150: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1995
14151:
14152: Virpa Puisto Jouko Skinnari Erja Lahikainen
14153: Kerttu Törnqvist Arja Ojala Erkki Tuomioja
14154: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Matti Luttinen
14155: Raimo Vuoristo Kari Rajamäki Marjatta Vehkaoja
14156: Kyllikki Muttilainen Maija Rask Matti Vähänäkki
14157: Tarja Kautto Pertti Paasio Tuulikki Hämäläinen
14158: Pentti Lahti-Nuuttila Raila Aho Jukka Roos
14159: Eila Rimmi Heikki Rinne PekkaRäty
14160: Tuija Maaret Pykäläinen Paavo Nikula TinaMäkelä
14161: Aino Suhola Maija-Liisa Lindqvist Raimo Vistbacka
14162: Satu Hassi Hannele Luukkainen Martti Korhonen
14163: Jaakko Laakso Osmo Polvinen Outi Ojala
14164: Iivo Polvi Pekka Leppänen Esko Seppänen
14165: AskoApukka Antero Kekkonen Iiris Hacklin
14166: Jukka Gustafsson TimoRoos Marja-Liisa Tykkyläinen
14167: 1994 vp - LA 111 3
14168:
14169: Ulla Anttila Erkki Pulliainen Marita Jurva
14170: Juha Korkeaoja ArmasKomi LeaMäkipää
14171: Pekka Haavisto Aarno von Bell Jouni Backman
14172: Saimi Ääri Maija Perho-Santala Pirjo-Riitta Antvuori
14173: Leea Hiltunen Raili Puhakka HelmiMorri
14174: Eva Biaudet Pirkko Laakkonen Heli Astala
14175: Jarmo Wahlström Ensio Laine Anna-Liisa Kasurinen
14176: 1994 vp
14177:
14178: Lakialoite 112
14179:
14180:
14181:
14182:
14183: Ihamäki ym.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentä-
14184: miseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
14185:
14186:
14187: Eduskunnalle
14188:
14189: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14190:
14191: Aloitteessa ehdotetaan nykyiseen lakisäätei- tupakkavalmisteveron arvioidusta vuotuisesta
14192: seen tupakoinnin ,vastustamistyöhön ja terveys- tuotosta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
14193: kasvatukseen varattavan määrärahan korotta- vuoden 1996 alusta.
14194: mista 0,45 prosentista 1 prosenttiin laskettuna
14195:
14196:
14197:
14198:
14199: PERUSTELUT
14200:
14201: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset
14202: tupakoinnin vähentämiseen, koska tupakoinnin
14203: Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi aloittaminen lapsena ja nuorena on erityisen suu-
14204: annetun lain 27 §:n 1 momentin (910/84) mukaan ri vaara terveydelle.
14205: valtion talousarvioon on otettava vuosittain Hallitus ei esittänyt vuoden 1995 talousarvio-
14206: määräraha, joka vastaa vähintään 0,45 prosent- esitykseen liittyen eduskunnan tahdon mukaista
14207: tia tupakkavalmisteveron arvioidusta vuotuises- muutosta toimenpiteistä tupakoinnin vähentä-
14208: ta tuotosta. Lain 27 §:n 2 momentin (1 037/87) misestä annettuun lakiin, mutta nosti ko. tervey-
14209: mukaan määrärahaa käytetään tupakoinnin eh- den edistämismäärärahaa puoleen eduskunnan
14210: käisytyöhön, terveyskasvatukseen sekä sanotun esittämästä tasosta. Koska lakiin ei tehty mitään
14211: lain 7 luvussa tarkoitettuun ja terveyskasvatusta muutoksia, on vaara, että erittäin tärkeä tervey-
14212: tukevaan tutkimus-, seuranta- ja valistustoimin- den edistämiseen ja tupakoinnin vähentämiseen
14213: taan sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain varattu määräraha palautetaan entiselle 0,45
14214: vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. prosentin tasolle ilman eduskunnan esittämää
14215: Eduskunta hyväksyessään 23 päivänä kesä- lainmuutosta. Tämä olisi taas erittäin tuhoisaa
14216: kuuta 1994 lakiehdotukset toimenpiteistä tupa- lasten ja nuorten tupakoinnin vähentätristyön
14217: koinnin vähentämisestä annetun lain ja markki- kannalta.
14218: natuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan edellä mainitun vastauksessaan
14219: (HE 116/1993 vp) edellytti hallituksen toimivan esittämän kannanoton perusteella ehdotetaan
14220: niin, että sanottu 0,45 prosentin osuus nostettai- tupakkalain 27 § muutettavaksi siten, että val-
14221: siin Maailman terveysjärjestön suosittelemaan tion talousarvioon otettaisiin vuosittain määrä-
14222: yhteen prosenttiin. Määrärahasta vähintään raha, joka vastaa 1 prosenttia tupakkavalmiste-
14223: puolet on käytettävä tupakointia koskevaan eh- veron arvioidusta vuotuisesta tuotosta. Vähin-
14224: käisy-, tutkimus-, seuranta- ja valistustoimin- tään puolet määrärahasta ehdotetaan käytet-
14225: taan. Eduskunnan erityisenä tavoitteena tällöin täväksi tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutki-
14226: oli turvata riittävät määrärahat lasten ja nuorten mus-, seuranta- ja valistustoimintaan.
14227: 240150
14228: 2 1994 vp - LA 112
14229:
14230: 2. Aloitteen taloudelliset vaikutukset ja 3. Asian valmistelu
14231: voimaantulo
14232: Aloite on valmisteltu allekirjoittaneiden kan-
14233: Valtion vuoden 1994 talousarviossa terveys- sanedustajien yhteistyönä.
14234: kasvatukseen sekä päihteiden käytön ja tupa-
14235: koinnin vähentämiseen (mom. 33.53.21) oli va-
14236: rattu siirtomäärärahana 17 350 000 markkaa. 4. Voimaantulo
14237: Valtion vuotta 1995 koskevassa talousarviossa
14238: samaan tarkoitukseen varattiin 27,5 miljoonaa Aloite liittyy valtion vuotta 1996 koskevaan
14239: markkaa, mikä vastaa 0,75 prosenttia tupakka- talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu tulemaan
14240: valmisteveron arvioidusta tuotosta. Esitys tar- voimaan vuoden 1996 alusta.
14241: koittaako. määrärahan nostamista vuoden 1996 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14242: talousarvioesityksessä 36---37 miljoonaan mark-
14243: kaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14244: lakiehdotuksen:
14245:
14246:
14247: Laki
14248: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
14249:
14250: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14251: muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain
14252: (693/76) 27 §,sellaisena kuin se on muutettuna 14 päivänäjoulukuuta 1984 ja 11 päivänäjoulukuuta
14253: 1987 annetuilla laeilla (910/84 ja 1037/87), seuraavasti:
14254:
14255: 27 § vähintään puolet määrärahasta käytetään tupa-
14256: Valtion talousarvioon on vuosittain otettava koinnin ehkäisy-, tutkimus-, seuranta- ja valis-
14257: määräraha, joka vastaa vähintään 1 prosenttia tustoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vah-
14258: tupakkavalmisteveron arvioidusta vuotuisesta vistaa määrärahan vuosittaisen käyttösuunnitel-
14259: tuotosta. man.
14260: Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräraha
14261: tulee käyttää terveyden edistämiseen ja muuhun Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14262: sitä tukevaan toimintaan kuitenkin siten, että kuuta 1996.
14263:
14264:
14265: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995
14266:
14267: Timo Ihamäki Kirsti Ala-Harja
14268: 1994vp
14269:
14270: Lakialoite 113
14271:
14272:
14273:
14274:
14275: Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 46 a §:n kumoami-
14276: sesta
14277:
14278:
14279: Eduskunnalle
14280:
14281: Yksityiset terveydenhuoltopalvelut ovat tär- erityiset edellytykset, ovat vastaavat palvelut ve-
14282: keä osa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän rottomia. Tämä aiheuttaa epäilemättä kilpailun
14283: toimivuutta. Niiden toimintaedellytyksiä ei pi- vääristymistä yksityisellä ja julkisella terveyden-
14284: täisi suotta hankaloittaa verrattunajulkisen sek- huoltosektorilla.
14285: torin tarjoamiin, koska tällöin koko järjestelmä 46 a §:n malli ei saisi kuudennen arvonlisäve-
14286: haavoittuisi. rodirektiivin mukaan aiheuttaa kilpailun vääris-
14287: Arvonlisäverolakiin tehtiin lukuisia muutok- tymistä. Kilpailu kuitenkin vääristyy, ellei lakia
14288: sia, jotka ovat tulleet voimaan tämän vuoden kumota tai muuteta ratkaisevasti. Kumoamisen
14289: alusta. Arvonlisäverolain uusi 46 a § aiheuttaa olisikin syytä tulla voimaan heti sen tultua hy-
14290: tilanteen, jossa suuri osa lääkärikeskusyhtiöistä väksytyksi ja vahvistetuksi.
14291: joutuu maksamaan arvonlisäveroa esimerkiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14292: lääkäreiltä perityistä laitevuokrista sekä laittei-
14293: den puhdistuksesta ja huollosta. Toisaalta, jos että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14294: "lääkärikeskusyhteenliittymä" täyttää 46 a §:n lakiehdotuksen:
14295:
14296:
14297:
14298:
14299: Laki
14300: arvonlisäverolain 46 a §:n kumoamisesta
14301:
14302: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14303:
14304: 1§ 2§
14305: Tällä lailla kumotaan 30 päivänä joulukuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
14306: 1993 annettuun arvonlisäverolakiin (1501/93) 29 kuuta 1995.
14307: päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1486/
14308: 94) lisätty 46 a §.
14309:
14310:
14311: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1995
14312:
14313: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki Kalevi Lamminen
14314: Leila Lehtinen Väinö Saario Anssi Rauramo
14315:
14316:
14317:
14318:
14319: 240150
14320: 1994vp
14321:
14322: Lakialoite 114
14323:
14324:
14325:
14326:
14327: Sasi ym.: Ehdotus laiksi arvonlisäverolain 46 a §:n kumoamisesta
14328:
14329:
14330: Eduskunnalle
14331:
14332: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14333:
14334: Aloitteessa ehdotetaan, että arvonlisävero- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sen tul-
14335: laista kumottaisiin terveyden- ja sairaanhoitotoi- tua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
14336: mintaa harjoittavien elinkeinonharjoittajien yh-
14337: teenliittymää koskeva säännös.
14338:
14339:
14340:
14341: PERUSTELUT
14342:
14343: 1. Nykytila ja ehdotettu muutos 46 a §. Lainkohdan mukaan veroa ei suoriteta
14344: palvelun myynnistä, jos myyjänä on verotonta
14345: Arvonlisäverolain mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoitta-
14346: terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. vien elinkeinonharjoittajien yksinomaan keske-
14347: Verottomuus koskee julkista terveyden- ja sai- nään muodostama yhteisö tai yhtymä, joka oma-
14348: raanhoitoa sekä yhteiskunnan valvonnan piiriin kustannushintaan myy vain osakkailleen taijäse-
14349: kuuluvaa yksityistä hoitotoimintaa. Verotto- nilleen näiden verottoman toiminnan harjoitta-
14350: muus ei koske kauneudenhoitoa, yleistä virkis- miseksi tarpeellisia hallinto- ja vuokrauspalvelu-
14351: täytymistä tai muuta vastaavaa toimintaa. Ter- ja. Säännös perustuu kuudennen arvonlisävero-
14352: veyden- ja sairaanhoito on jätetty yleisen kulu- direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f
14353: tusverotuksen ulkopuolelle, koska kysymys on alakohtaan, jossa yhteenliittymän verovapauden
14354: pääosinjulkisin varoin rahoitetusta toiminnasta. osalta edellytetään, että vapautus ei ole omiaan
14355: Arvonlisäverotuksen yleisten periaatteiden johtamaan kilpailun vääristymiseen.
14356: mukaan verottomassa terveyden- ja sairaanhoi- Kilpailun vääristymien estämiseksi verotto-
14357: dossa tarvittavat tavarat ja palvelut on ostettava muus rajattiin arvonlisäverolaissa vain yhteen-
14358: verolliseen hintaan ilman vähennysoikeutta. liittymän osakkailleen myymiin hallinto- ja
14359: Kunnilla on kuitenkin oikeus saada palautukse- vuokrauspalveluihin. Verottomuuden edellytyk-
14360: na ostoihin sisältyvä vero, josta ei saa tehdä vä- senä on, että myynti tapahtuu omakustannushin-
14361: hennystä. taan. Jos yhteenliittymä ei täytä verottomuuden
14362: Verotonta toimintaa harjoittava yhteenliitty- edellytyksiä, se on lain yleisten säännösten mu-
14363: mä on verovelvollinen tavaroiden ja palveluiden kaan verovelvollinen kaikesta toiminnastaan.
14364: myynnistä jäsenilleen tai osakkailleen, jos toi- Arvonlisäverolain 46 a §:n soveltamisala joh-
14365: minta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Pieni- taisi tilanteeseen, jossa suuri osa lääkärikeskus-
14366: muotoisen, vain yhteenliittymän osakkaisiin yhtiöistäjoutuu maksamaan arvonlisäveroa lää-
14367: kohdistuvan ja omakustannushintaan tapahtu- käreiltä perityistä laitevuokrista sekä laitteiden
14368: van toiminnan ei yleensä katsota tapahtuvan lii- puhdistuksesta ja huollosta. Jos lääkärikeskus-
14369: ketoiminnan muodossa. yhtiö täyttää arvonlisäverolain 46 a §:ssä sääde-
14370: Vuoden 1995 alusta voimaan tulleella arvon- tyt verottomuuden edellytykset, vastaavat veloi-
14371: lisäverolain muutoksella lakiin lisättiin uusi tukset ovat verottomia. Suomen Lääkäriliitto ja
14372: 240150
14373: 2 1994vp- LA 114
14374:
14375: Suomen Hammaslääkäriliitto ovat esittäneet, 2. Aloitteen vaikutukset
14376: että arvonlisäverolain 46 a §:stä aiheutuu kilpai-
14377: lun vääristymistä yksityisellä terveydenhuolto- Yhteenliittymäsäännöksen tai sen kumoami-
14378: sektorilla. sen vaikutus arvonlisäveron tuottoon on vähäi-
14379: Yhteenliittymämallin käyttöönotosta ei saa nen.
14380: arvonlisäverodirektiivin mukaan aiheutua kil-
14381: pailun vääristymistä, minkä vuoksi säännös eh- 3. Voimaantulo
14382: dotetaan kumottavaksi. Säännöksen kumoami-
14383: nen merkitsee sitä, että yhteenliittymien verovel- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan sen tultua
14384: vollisuus määräytyisi lain yleisten säännösten hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
14385: mukaan. Jos lääkärikeskusyhtiö harjoittaa toi-
14386: mintaansa liiketoiminnan muodossa, lähinnä lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14387: tevuokrista on suoritettava veroa siitä riippu-
14388: matta, vuokrataanko laitteita osakkaille vai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14389: muille ammatinharjoittajille. lakiehdotuksen:
14390:
14391:
14392: Laki
14393: arvonlisäverolain 46 a §:n kumoamisesta
14394: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14395: 1§ 2§
14396: Tällä lailla kumotaan 30 päivänä joulukuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
14397: 1993 annettuun arvonlisäverolakiin (1501/93) 29 kuuta 1995.
14398: päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1486/
14399: 94) lisätty 46 a §.
14400:
14401: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1995
14402:
14403: Kimmo Sasi Tuula Linnainmaa Håkan Malm
14404: Olavi Ala-Nissilä Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila
14405: Hannele Luukkainen Asko Apukka
14406: 1994 vp
14407:
14408: Lakialoite 115
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: Mäkipää ym.: Ehdotus työllisyyslaiksi
14414:
14415:
14416:
14417: Eduskunnalle
14418:
14419: Työttömyysluvut pysyttelivät aina 1970-lu- linja ei muutu ja velvoitetyöllistämistä ei palaute-
14420: vun lopulta vuoteen 1990 suuruusluokassa ta lakiin, tulee pitkäaikaistyöttömien osuus nou-
14421: 150 000. Vuonna 1987 voimaan tullut työllisyys- semaan nopeasti lähes 50 o/o:iin työttömistä.
14422: laki,jossa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys teh- Tämä merkitsisi täydellistä kaaosta työttömien
14423: tiin työllistämisvelvoitteen avulla käytännössä keskuudessa ja selkeästi muusta väestöstä erottu-
14424: mahdottomaksi, laski luku parhaimmillaan van B-kansalaisten ryhmän syntymistä, sillä pit-
14425: vuonna 1990 jopa alle 100 OOO:n rajan. Tämä kittyessään työttömyys suhteellisesti koko ajan
14426: lienee Suomessa historiallisen alhainen työttö- tulee jatkuvuudeltaan todennäköisemmäksi.
14427: myysluku, sillä koko maan työttömyysprosentti Nuorisotyöttömyyttä ei työllisyyslain hyväk-
14428: oli toukokuussa 1990 vain 3,2 %. Työllisyyslain symisenjälkeen ollut käytännössä lainkaan. Lain
14429: vaikutusta voidaan olettaa tästä olleen ainakin työllistämisvelvoitteen poistuttua ko. työttö-
14430: kolmannes eli 50 000 henkeä. myys alkoi kasvaa nousten nopeasti nykyiseen
14431: Työllisyyslakia kritisoitiin varsinkin suur- 100 000 nuorisotyöttömän määrään. Käytännös-
14432: työnantajapiirien ja kokoomuksen toimesta heti sä tämä merkitsee sitä, että alle 25-vuotiaista
14433: sen tultua voimaan huolimatta edellä mainituista nuorista on pian joka toinen vailla työtä. Yhdis-
14434: myönteisistä vaikutuksista työllisyyteen. Vähi- tyessään saman henkilön kohdalla nämä kaksi
14435: tellen ns. Holkerin hallituksen aikana arvosteli- vakavinta työttömyysmuotoa tuhoavat nuoren
14436: joihin yhtyivät myös SDP ja keskusta. SMP:n vasta koulunsa päättäneen normaalin elämän-
14437: jouduttua pois hallituksesta kesken em. hallituk- mahdollisuuden. Vasta hankittu ammattitaito
14438: sen toimikauden ryhtyivät työllisyyslain vastus- katoaa nopeasti ja syrjäytyminen yhteiskunnan
14439: tajat toimeen lain heikentämiseksi. Huippunsa tavanomaisesta elämänrytmistä ja tavoista al-
14440: tämä vesittäminen saavutti nykyisen Ahon halli- kaa. Muutaman vuoden kuluttua on yhteiskun-
14441: tuksen aikana, kun työministeri itsekin oli kuulu- nalla edessään pysyvästi työrajoitteinen ja nor-
14442: nut aiemmin lain vastustajien leiriin ja passiivisen maaliin yhteiskunnan toimintaan kykenemätön
14443: työvoimapolitiikan kannattajiin. Tämän päivän nuori. Molemmista em. ryhmistä tulee lisäksi
14444: tilanne on, että työllisyyslain kaikki työttömyy- aiheutumaan yhteiskunnalle valtavia lisäkustan-
14445: den alentamiseen tehokkaasti vaikuttaneet koh- nuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, ja
14446: dat on poistettu laista, ja se on vain byrokraatti- yhteiskunnanjännitteet tulevat kasvamaan mer-
14447: nen suuntaa antava puitelaki. kittävästi.
14448: Lopputulos tästä työllisyyslain romuttamises- SMP:n eduskuntaryhmä on vastustanut työl-
14449: ta on ollut se, että yhdessä muista syistä johtu- lisyyslain romuttamista kaikissa yhteyksissä,
14450: neen laman kanssa työttömyys on saanut rauhas- mutta turhaan. Ilmiselvistä kielteisistä seurauk-
14451: sa nousta yli puolen miljoonan rajan. Pahimmil- sista huolimatta laki on pala palalta pirstottu
14452: laan työttömyysprosentti on ollut koko maassa sellaiseksi, että se ei enää toimi alkuperäisenä
14453: noin 21 %. Tämä on seurausta siitä, että työlli- tehollaan työttömyyden pitämiseksi kurissa ja
14454: syyslaissa ei ole enää pitkäaikais- ja nuorisotyöt- kaikkein ongelmallisimpien ryhmien muodostu-
14455: tömyyttä estävää velvoitetyöllistämisjärjestel- misen estämiseksi. Olemme myös toistuvasti vaa-
14456: mää. Näin ollen ovatkin kyseiset työttömyyslajit tineet työllisyyslain korjaamista niin, että velvoi-
14457: kasvaneet räjähdysmäisesti: pitkäaikaistyöttö- tetyöllistäminen palautettaisiin pitkäaikais- ja
14458: miä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä ol- nuorisotyöttömyyden osalta lakiin, mutta tur-
14459: leita on tällä hetkellä jo noin 150 000 eli lähes haan. Olemme tämän takia pakotettuja teke-
14460: kolmannes kaikista työttömistä. Jos hallituksen mään ehdotuksen uudeksi työllisyyslaiksi, jossa
14461: 240150
14462: 2 1994 vp - LA 115
14463:
14464: laki palautettaisiin käytännössä alkuperäiseen tään ne lähes 500 000 suomalaista, jotka odotta-
14465: toimivaan ja tehokkaaseen muotoonsa sisältäen vat joka päivä työtä.
14466: mm. edellä mainitun velvoitetyöllistämisen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14467: Aloite on mahdollista käsitellä vielä kuluvalla
14468: istuntokaudella, mikäli tahtoa nopeaan käsitte- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14469: lyyn löytyy. Tahtoa luulisi löytyvän, kun tiede- lakiehdotuksen:
14470:
14471:
14472:
14473: Työllisyyslaki
14474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14475:
14476: lluku teen ja työttömyyteen. Tässä tarkoituksessa on
14477: tehtävä tutkimuksia, tilastoja ja ennusteita.
14478: Yleisiä säännöksiä
14479: 4§
14480: 1§
14481: Suunnitelmat
14482: Lain tarkoitus
14483: Valtion työvirastojen sekä kuntien ja kun-
14484: Tämän lain tarkoituksena on järjestää Suo- tayhtymien on ennakolta laadittava seuraavaa
14485: men kansalle mahdollisuus tehdä työtä. vuotta varten suunnitelmat työmäärärahoin ja
14486: työllisyysmäärärahoin toimeenpantavien töit-
14487: 2§ tensä järjestämisestä.
14488: Työllisyystavoite ja sen vaatimat toimenpiteet Valtion työvirastojen ja laitosten sekä kuntien
14489: ja kuntayhtymien on toimitettava suunnitelmat
14490: Kansalaisten toimeentulon turvaavan, työpai- työvoimaviranomaisille työministeriön anta-
14491: kan vapaaseen valintaan ja tuottavan työn teke- mien ohjeiden mukaisesti.
14492: miseen perustuvan täystyöllisyyden saavuttami- Valtioneuvosto hyväksyy vuosittain työviras-
14493: seksi valtion tulee edistää vakaata ja alueellisesti tojen työmäärärahojen ja työvoiman käyttö-
14494: tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta yhteis- suunnitelman sekä työllisyysmäärärahoilla ko-
14495: kunnallista kehitystä. konaan tai osaksi rahoitettavien töiden suunni-
14496: Täystyöllisyyden toteuttamiseksi valtion tulee telman.
14497: edistää korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää
14498: yleisillä talouspoliittisilla sekä muilla työllisyy- 5§
14499: teen vaikuttavilla toimenpiteillä.
14500: Työttömyyden torjumiseksi ja työvoiman Tavoiteohjelma
14501: puutteen ehkäisemiseksi valtion tulee työvoima- Valtioneuvosto laatii vuosittain kevätkaudel-
14502: ja koulutuspoliittisilla sekä muilla kehittävillä ja la työllisyyden hoidon lähiajan tavoiteohjelman.
14503: ohjaavilla toimenpiteillä edistää työvoiman ky- Tavoiteohjelman tulee sisältää katsaus talous- ja
14504: synnän ja tarjonnan ammatillista ja alueellista työllisyysnäkymiin. Ohjelmassa tulee selvittää
14505: sopeutumista. muun muassa toimenpiteet työvoimapalvelujen
14506: kehittämiseksi, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö-
14507: myyden ehkäisemiseksi, vajaakuntoisten työllis-
14508: 2luku tämisen edistämiseksi ja alueellisten työttömyys-
14509: Suunnittelu erojen supistamiseksi sekä niiden edellyttämän
14510: eri hallinnonalojen välisen yhteistyön järjestämi-
14511: 3§ seksi.
14512: Tutkimukset, ennusteet ja tilastot 6§
14513: Työvoimapolitiikkaa varten tulee laatia suun- Työllisyyskertomus
14514: nitelmia sekä selvittää tuotantotoiminnan, työ-
14515: voimaoja työmarkkinoiden muutoksia sekä näi- Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:ssä tarkoitetussa
14516: den ja eri toimenpiteiden vaikutuksia työllisyy- hallituksen kertomuksessa on vuosittain selostet-
14517: 1994 vp - LA 115 3
14518:
14519: tava hallituksen toimenpiteet tämän lain tavoit- koskevista Suomea velvoittavista kansainvälisis-
14520: teiden toteuttamiseksi. tä sopimuksista ei muuta johdu, hankinnoissa
14521: otettava huomioon tämän lain säännökset.
14522:
14523: 11§
14524: 3luku
14525: Työhönotto työ- ja työllisyysmäärärahoilla
14526: Työllisyyden hoito rahoitettuihin töihin
14527: 7§ Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja
14528: kuntainliittojen on ottaessaan uutta työvoimaa
14529: Työvoimapalvelut
14530: 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin töihin
14531: Työvoimapalveluista säädetään erikseen työ- tehtävä se paikallisten työvoimaviranomaisten
14532: voimapalvelulaissa (1 005/93). osoittamalla tavalla. Työvoimaviranomaisten
14533: on osoittaessaan työvoimaa 4 §:n 2 momentissa
14534: 8§ tarkoitettuihin töihin annettava etusija niille, joi-
14535: Ilmoitusvelvollisuus den työnsaannin tarve on suurin.
14536:
14537: Työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta sääde- 12 §
14538: tään erikseen työvoimapalvelulaissa (1005/93). Työllisyys ja valtionavut
14539: 9§ Ennen kuin valtion talousarviossa olevasta
14540: Suhdanne- ja kausivaihtelut määrärahasta myönnetään lainoja, avustuksia
14541: tai korkotukea investointeihin, on asiasta han-
14542: Valtion, kuntien ja Kuntainliittojen on huoleh- kittava työministeriön lausunto, jollei kysymys
14543: dittava siitä, että niiden rahoittamat investoinnit ole talousarvion käyttösuunnitelmaan sisälty-
14544: sekä niiden edellyttämä työvoiman käyttö ajoite- västä hankkeesta. Jos lausunnosta halutaan poi-
14545: taan suhdanne- ja kausivaihteluita tasoittavasti. keta, on ministeriön päätösvaltaan kuuluva asia
14546: Kunnan rahoittamissa töissä ei työmäärära- saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokun-
14547: hoilla palkattujen työntekijöiden keskimäärä saa nan käsiteltäväksi.
14548: kesäkuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana Myönnettäessä 1 momentissa tarkoitettuja
14549: ylittää vuoden muiden kuukausien vastaavaa lainoja, avustuksia tai korkotukea on niiden käy-
14550: keskimäärää. Keskimäärää laskettaessa ei oteta tölle asetettava työvoiman käyttöä koskevat eh-
14551: huomioon työpaikkoja, jotka on järjestetty opis- dot, joiden perusteet valtioneuvosto vahvistaa.
14552: kelijoille tai harjoittelijoille.
14553: Milloin siihen on suhdannepoliittisia tai muita 13§
14554: erityisiä syitä, työvoimaviranomaisella on oikeus Työllisyysmäärärahat
14555: kalenterivuoden aikana myöntää valtion työvi-
14556: rastolle ja kunnalle oikeus poiketa edellä sääde- Valtion talousarvion työllisyysmäärärahoista
14557: tystä velvollisuudesta siten kuin asetuksella tar- voidaan osoittaa tai myöntää talousarvion pe-
14558: kemmin säädetään. rustelujen mukaisesti määrärahoja valtion viras-
14559: Jos kunnan työntekijäin määrä on kesäkaute- toille ja laitoksille, kunnille ja kuntainliitoille
14560: na suurempi kuin 2 momentissa on säädetty, on sekä yksityisille ja yhteisöille rakentamista, kun-
14561: kunnan suoritettava valtiolle korvaus jokaiselta nossapitoa, perusparannusta, laajentamista ja
14562: työpäivältä siten, että päiväkorvaus vastaa val- rakenteellisesti uudelleen järjestämistä koskeviin
14563: tion investointiluontoisten töiden keskimää- hankkeisiin tai muihin investointeihin siten kuin
14564: räisiä työvoimakustannuksia päivää kohti las- asetuksella tarkemmin säädetään sekä henkilös-
14565: kettuna. Korvauksen suuruuden määrää työmi- tön palkkaamiseen tai työttömille maksettaviin
14566: nisteriö. korvauksiin siten kuin siitä on erikseen laissa tai
14567: asetuksessa säädetty taikka valtioneuvosto tai
14568: 10 § työministeriö päättänyt.
14569: Hankinnat Työllisyysmäärärahoja ovat talousarviossa
14570: työministeriön hallinnonalan pääluokkaan osoi-
14571: Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien ja tetut määrärahat, jotka on tarkoitettu työllisyy-
14572: kuntainliittojen on, mikäli ulkomaankauppaa den edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan.
14573: 4 1994 vp - LA 115
14574:
14575: 14§ mäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö on
14576: Valtionavun määrä pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyn-
14577: tialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoi-
14578: Työllisyysmäärärahoista myönnettävä val- hin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan
14579: tionapu rakentamista, kunnossapitoa, peruspa- työnsaantia edistävään koulutukseen.
14580: rannusta, laajentamista, rakenteellisesti uudel- Jos 1 momentissa tarkoitettu henkilö ei ole
14581: leen järjestämistä tai muuta investointia koske- työllistynyt omatoimisesti eikä 1 momentissa tar-
14582: vaan hankkeeseen ei saa yhdessä samaan kohtee- koitetulla tavalla, on valtion tai sen kunnan, jos-
14583: seen suoritettavan muun valtionavun kanssa ylit- sa henkilöllä on väestötietolain (507/93) mukai-
14584: tää asianomaista valtionapuhanketta koskevissa nen kotipaikka, pyrittävä järjestämään 13 §:ssä
14585: erityissäännöksissä tai -määräyksissä säädettyä tarkoitettujen työllisyysmäärärahojen avulla, si-
14586: tai määrättyä taikka muutoin vahvistettua tällai- ten kuin asetuksella erikseen säädetään, mahdol-
14587: sen hankkeen valtionavun enimmäismäärää. lisuus hänen työkykyään vastaavan toimeentu-
14588: Valtionapu ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosent- lon turvaavan työn tekemiseen työssäkäynti-
14589: tia hyväksyttävistä kustannuksista. Työllisyys- alueella omassa tai toisen yrityksessä, yhdistyk-
14590: määrärahoista myönnetty valtioapu otetaan sessä, kunnassa, kuntayhtymässä taikka valtion
14591: huomioon erityissäännösten perusteella myön- virastossa tai laitoksessa ottaen huomioon, mitä
14592: nettävän valtionavun vähennyksensä. muualla tässä laissa säädetään työ- ja koulutusti-
14593: Hankkeisiin, jotka toteutetaan vaikeimmilla laisuuksien järjestämisestä.
14594: työttömyysalueilla, voidaan sen lisäksi, mitä 1 Henkilön ei katsota olevan työmarkkinoiden
14595: momentissa on säädetty, osoittaa ylimääräistä käytettävissä, jos hän itse asettaa sellaisia rajoi-
14596: valtionapua enintään 20 prosenttia valtionavun tuksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanotta-
14597: perusteeksi hyväksyttävistä kustannuksista. misen työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin eh-
14598: Hankkeeseen tulevan valtion rahoituksen yhteis- doin tai tarjottuun hänelle soveltuvaan koulu-
14599: määrä ei kuitenkaan saa ylittää 90 prosenttia tukseen osallistumisen.
14600: hyväksyttävistä kustannuksista. Ylimääräistä
14601: valtionapua ei oteta huomioon mahdollisesti 17 §
14602: myönnettävän muun valtionavun vähennyksenä. Nuoren työ- tai harjoittelupaikka
14603: Jos valtionavun enimmäismäärästä ei ole an-
14604: nettu 1 momentissa tarkoitettuja erityissäännök- Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi-
14605: siä tai -määräyksiä, työllisyysmäärärahoista ranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kulues-
14606: myönnettävä valtioapu yhdessä muun valtion- sa hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimis-
14607: avun kanssa ei saa ylittää 75 prosenttia hankkeen toon työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa
14608: hyväksyttävistä kustannuksista. työtä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on
14609: sen kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, jär-
14610: 15 § jestettävä työssäkäyntialueella työ- tai harjoitte-
14611: Työllisyysmäärärahojen käytön edellytykset lupaikka kuuden kuukauden ajaksi.
14612:
14613: Työllisyysmäärärahojen käyttämisen edelly- 18 §
14614: tyksenä 14 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin on, Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden
14615: että valtionapuhankkeen suunnittelussa, toteut- ehkäiseminen
14616: tamisessa ja valtionaputoiminnassa noudate-
14617: taan, mitä kunkin hankkeen osalta mahdollisesti Työvoimatoimiston tulee yhteistyössä opetus-
14618: on erikseen säädetty ja määrätty. sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa
14619: tehdä selvitys pitkään työttömänä olleen henki-
14620: 4luku lön työllistymis- ja koulutusedellytyksistä sekä
14621: laatia tarvittaessa toimenpideohjelma näiden
14622: Työ- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen edellytysten parantamiseksi.
14623: Jos 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö on
14624: 16 § ollut työttömänä yhdenjaksoisesti 12 kuukautta
14625: Työntekomahdollisuuden järjestäminen tai viimeisten kahden vuoden aikana työttömänä
14626: 12 kuukautta eikä häntä ole tänä aikana työllis-
14627: Työkykyinen 17-64-vuotias työmarkkinoilla tetty 3 momentin mukaisesti, on työvoimaviran-
14628: käytettävissä oleva työvoimatoimistoon työttö- omaisten pyrittävä ohjaamaan työnhakija kou-
14629: 1994 vp - LA 115 5
14630:
14631: lutukseen tai työllistämään hänet 7-16 §:n mu- tionosuus korotettuna 70 prosentilla. Jos työvoi-
14632: kaisesti taikka sijoittamaan hänet erityisin työl- matoimisto osoittaa kunnan työllistettäväksi
14633: listämistoimin valtion, kunnan, kuntayhtymän, 18 §:n 3 momentin nojalla pitkäaikaistyöttömän
14634: yksityisen tai yhteisön palvelukseen siten kuin työnhakijan, kunnalla on oikeus saada normaali
14635: asetuksella tarkemmin säädetään. Tässä tarkoi- valtionosuus korotettuna 70 prosentilla. Jos kun-
14636: tetun henkilön työllistämään sitoutuvalle yrityk- ta työllistää työvoimatoimiston osoittaman 20-
14637: selle maksettavasta työllistämistuesta säädetään 24-vuotiaan 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun
14638: niin ikään tarkemmin asetuksella. henkilön, sillä on oikeus saada normaali valtion-
14639: Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momen- osuus korotettuna 50 prosentilla (korotettu työl-
14640: tissa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kunnan listämistuki).
14641: työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestettä- Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty kunnan
14642: vä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuu- oikeudesta valtionosuuteen, sovelletaan myös
14643: kauden ajaksi. Kunnan ei tarvitsejärjestää työn- kuntayhtymään sen työllistäessä 1 ja 2 momen-
14644: tekomahdollisuutta useammalle kuin puolelle tissa tarkoitetun henkilön.
14645: työnhakijoista. Kunnalle maksetaan sen perusteella, kuinka
14646: Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, ei koske suuren osuuden alueensa ammatissa toimivasta
14647: henkilöä, joka saa työttömyyseläkettä. väestöstä kunta on keskimäärin vuosineljännek-
14648: sen aikana työllistänyt 1 ja 2 momentissa tarkoi-
14649: 19 § tetulla tavalla, lisätukea seuraavasti:
14650: Alueelliset näkökohdat Työllistettyjen osuus Lisätuen osuus
14651: Valtion, kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja kunnan alueen ammatissa normaalin ja
14652: toimivasta väestöstä korotetun tuen
14653: työllisyyspoliittisin toimin huolehditaan alueelli- yhteismäärästä
14654: sesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei Vähintään 1% 10%
14655: minkään työssäkäyntialueen työttömyys olen- " 1,5% 20%
14656: naisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa. " 2% 30%
14657: 20§ Kunnan työllistäessä työttömiä enemmän
14658: Kunnan työllistämisvelvollisuuden rajoitus kuin 2 prosenttia kunnan alueen ammatissa toi-
14659: mivasta väestöstä maksetaan kunnalle lisä tukea,
14660: Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 17- jonka määrästä säädetään asetuksella.
14661: 19 §:n nojalla työntekomahdollisuutta vuosita- Kunnalla ja kuntainliitolla on oikeus saada 1
14662: solla useammalle henkilölle kuin kahdelle pro- ja 2 momentin mukaista valtionosuutta enintään
14663: sentille kunnan alueen ammatissa toimivasta kuusi kuukautta kerrallaan kutakin työllistettyä
14664: väestöstä. Valtio on velvollinen järjestämään kohti.
14665: työntekomahdollisuuden niille 17-19 §:ssä tar-
14666: koitetuille henkilöille, joita kunta ei ole työllistä- 22§
14667: nyt.
14668: Työllistämistuen myöntäminen ja maksatus
14669: 21 § Työllistämistuen myöntämisestä ja maksami-
14670: Valtionosuus sesta säädetään asetuksella.
14671: Jos kunta on työllistänyt 16 §:n 2 momentissa
14672: tarkoitetun työvoimatoimiston osoittaman työt-
14673: tömän henkilön, sillä on oikeus saada työllisyys- 5luku
14674: määrärahoista työllistämisestä aiheutuviin kus-
14675: tannuksiin valtionosuutta työttömyysturvalain Erinäiset säännökset
14676: 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa
14677: vastaava määrä henkilöä kohti niiltä päiviltä, 23 §
14678: joilta kunta on velvollinen maksamaan palkkaa Työttömyysturva
14679: (normaali työllistämistuki).
14680: Jos työvoimatoimisto osoittaa kunnan työllis- Edellä 16 §:ssä tarkoitetun työttömänä olevan
14681: tettäväksi 17 §:n nojalla alle 20-vuotiaan nuoren henkilön toimeentulo turvataan siten kuin laissa
14682: henkilön, kunnalla on oikeus saada normaali vai- erikseen säädetään.
14683: 6 1994 vp - LA 115
14684:
14685: 24§ mahdollisuus tehdä työtä siten kuin tässä laissa
14686: Tiedonsaanti
14687: säädetään, ottaen kuitenkin huomioon hänen
14688: työntekoaan koskevat erikseen annetut sään-
14689: Työvoimaviranomaisilla on oikeus korvauk- nökset.
14690: setta saada muilta viranomaisilta sekä kunnilta
14691: ja kuntainliitoilta työllisyysasiain hoidossa tar- 27 §
14692: vitsemiaan tietoja. Työvoimatoimikunta
14693: 25 § Työvoimatoimiston yhteydessä tOimiVassa
14694: Viranomaisten tehtävät
14695: työvoimatoimikunnassa, josta säädetään erik-
14696: seen, käsitellään tämän lain toimeenpanoon liit-
14697: Työvoimaviranomaisten tehtävänä on huo- tyviä asioita.
14698: lehtia esitysten tekemisestä muiden valtion viran-
14699: omaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteen- 28 §
14700: sovittamisesta 2 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyn Asetuksenantovaltuus
14701: täystyöllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
14702: Lain täytäntöönpanossa työvoimaviran- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
14703: omaisten tulee toimia yhteistyössä myös työnan- töönpanosta annetaan asetuksella.
14704: tajia ja työntekijöitä sekä kuntia edustavien sa-
14705: moin kuin muiden asianomaisten järjestöjen 6luku
14706: kanssa.
14707: Voimaantulo
14708: 26§
14709: Lain soveltaminen Suomen kansalaisuutta vailla 29§
14710: olevaan henkilöön Voimaantulo
14711: Myös sellaiselle Suomessa asuvalle henkilölle, Tämä laki tulee voimaan päivänä
14712: joka ei ole Suomen kansalainen, on järjestettävä kuuta 1995.
14713:
14714:
14715: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1995
14716:
14717: LeaMäkipää Marita Jurva Raimo Vistbacka
14718: 1994 vp
14719:
14720: Toivomusaloite 1
14721:
14722:
14723:
14724:
14725: Aittoniemi: Kansalaisten kanteluiden tutkinnan tehostamisesta
14726:
14727:
14728:
14729: Eduskunnalle
14730:
14731: Kansalaiset, jotka kokevat oikeuksiaan louka- mien kantelujen tulvasta niitä oikeita. He käyvät
14732: tunjajotka eivät koe saavansa oikeudenmukais- sokeiksi todellisuudelle.
14733: ta kohtelua viranomaisissa tai tuomioistuimissa, Kansalaisten oikeustajunnan mukaan heidän
14734: kantelevat usein asiassaan eduskunnan oikeus- asioitaan varten tulisi olla erillinen oikeusturvaa
14735: asiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskansleril- valvova virasto, koska kummallekin mainitulle
14736: le. Mainittua oikeudenhakutapaa on kutsuttu ns. viranomaiselle kansalaisten kantelujen tutkinta
14737: epävarsinaiseksi muutoksenhakukeinoksi. on eräänlaista sivutyötä.
14738: Sen paremmin oikeusasiamiehen virasto kuin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14739: oikeuskanslerikaan ei ole saavuttanut kansalais- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14740: ten luottamusta. Vastaukset ovat kerrasta toiseen
14741: samalla kaavalla mitattuja, eli asia ei anna aihetta että hallitus ryhtyisi tutkimaan, olisiko
14742: toimenpiteisiin. Poliisimiehille joskus malliksi tarpeen perustaa erillinen oikeudenvalvon-
14743: huomautellaan, oli aihetta tai ei. Ongelma lienee ta-asiamies tutkimaan kansalaisten omissa
14744: todellisuudessa myös se, että mainitut viranomai- asioissaan tekemiä oikeusturvan loukkaa-
14745: set eivät pysty no ukkimaan suuresta perusteetto- mista koskevia kanteluita.
14746:
14747: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
14748:
14749: Sulo Aittoniemi
14750:
14751:
14752:
14753:
14754: 240261
14755: 2 1994 rd
14756:
14757: Hemställningsmotion 2
14758:
14759:
14760:
14761:
14762: Biaudet: Om införande av benämningen riksdagsledamot
14763:
14764:
14765:
14766: Tili Riksdagen
14767:
14768: 1det svenska språket används yrkes- och tjäns- Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
14769: tebenämningar som slutar på -man även för kvin- riksdagen hemställer
14770: nor i brist på mer passande benämningar. Den
14771: neutrala benämningen riksdagsledamot har där- att regeringen vidtar åtgärder för att
14772: emot blivit allmänt vedertagen. 1 Sverige har det benämningen riksdags/edamot ersätter be-
14773: mer eller mindre ersatt benämningen riksdags- nämningen riksdagsman i /agtexter på
14774: man. Trots det används riksdagsman i stället för svenska.
14775: -ledamot t.ex. i svenska lagtexter i Finland.
14776:
14777: Helsingforsden 15 februari 1994
14778:
14779: Eva Biaudet
14780: 1994 vp 3
14781:
14782: Toivomusaloite 2 Suomennos
14783:
14784:
14785:
14786:
14787: Biaudet: Kansanedustajan ruotsinkielisestä nimikkeestä
14788:
14789:
14790:
14791: Eduskunnalle
14792:
14793: Ruotsin kielessä man-loppuiset ammatti- ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14794: virkanimikkeet koskevat myös naisia sopivaro- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14795: pien nimikkeiden puutteessa. Neutraalista nimik-
14796: keestä riksdagsledamot on sen sijaan tullut ylei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ni-
14797: sesti hyväksytty. Ruotsissa tämä nimike on lähes mikkeen riksdagsman korvaamiseksi ni-
14798: korvannut nimikkeen riksdagsman. Tästä huoli- mikkeellä riksdagsledamot ruotsinkielisis-
14799: matta nimikettä riksdagsman käytetään nimik- sä lakiteksteissä.
14800: keen riksdagsledamot sijasta esim. ruotsinkieli-
14801: sissä lakiteksteissä Suomessa.
14802:
14803: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
14804:
14805: Eva Biaudet
14806: 4 1994 rd
14807:
14808: Hemställningsmotion 3
14809:
14810:
14811:
14812:
14813: Jansson: Om tryggad språkservice på svenska på Åland
14814:
14815:
14816:
14817: Tili Riksdagen
14818:
14819: Enligt 43 § 2 mom. självstyrelselagen för Åland Åland ger goda formella möjligheter tili det. Det
14820: (1144/91) skall statsrådet se tili att bestämmelser gäller bara att bestämma sig och omsätta dessa
14821: och föreskrifter som skall gälla i landskapet finns föresatser i praktiskt handlande.
14822: tillgängliga på svenska. Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
14823: Efter det att lagen gällt ett drygt år, är erfaren- riksdagen hemställer
14824: heterna av bestämmelsens efterlevnad varierande
14825: och inte särskilt goda. att regeringen tillsammans med de
14826: Ett tvåspråkigt land som Finland borde slå åländska självstyrelseorganen gör upp en
14827: vakt om sitt anseende både nationellt och interna- pian för hur ovan nämnda lagrum i själv-
14828: tionellt, särskilt i förhållande tili det enspråkigt styrelselagen på bästa sätt skall materiali-
14829: svenska Åland. Den nya självstyrelselagen för seras.
14830:
14831: Helsingforsden 15 februari 1994
14832:
14833: Gunnar Jansson
14834: 1994 vp 5
14835:
14836: Toivomusaloite 3 Suomennos
14837:
14838:
14839:
14840:
14841: Jansson: Ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta Ahvenanmaalla
14842:
14843:
14844:
14845: Eduskunnalle
14846:
14847: Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) tykset tähän. Kyse on vain näiden päätösten
14848: 43 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston tulee määrätietoisesta muuttamisesta käytännön toi-
14849: huolehtia siitä, että maakunnassa noudatettavat minnaksi.
14850: määräykset ovat saatavissa ruotsin kielellä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14851: Lain oltua runsaan vuoden voimassa koke- hyväksyttäväksi toivomuksen,
14852: mukset säännöksen noudattamisesta ovat vaihte-
14853: levia, eivätkä erityisen hyviä. että hallitus ryhtyisi yhdessä Ahvenan-
14854: Kaksikielisenä maana Suomen tulisi vaalia maan itsehallintoviranomaisten kanssa
14855: mainettaan niin kansallisesti kuin kansainvälises- laatimaan suunnitelmaa siitä, miten edellä
14856: tikin, erityisesti suhteessa pelkästään ruotsinkie- mainittu itsehallintolain kohta tulisi toteut-
14857: liseen Ahvenanmaahan. Uusi Ahvenanmaan it- taa parhaalla mahdollisella tavalla.
14858: sehallintolaki tarjoaa hyvät muodolliset edelly-
14859: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
14860:
14861: Gunnar Jansson
14862: 6 1994 vp
14863:
14864: Toivomusaloite 4
14865:
14866:
14867:
14868:
14869: Jääskeläinen ym.: Presidentinvaaleissa käytettävistä ehdokasnume-
14870: roista
14871:
14872:
14873: Eduskunnalle
14874:
14875: Tänä talvena käytyjen presidentinvaalien yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14876: teydessä kävi ilmi, että ehdokkaille ensimmäisellä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14877: ja toisella kierroksella annetut numerot olivat
14878: vaarassa sekaantua 2:nja 3:n osalta. Tämän vaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta-
14879: ran välttämiseksi on lakia tasavallan presidentin savallan presidentin vaalista annetun lain
14880: vaalista muutettava siten, että ensimmäisellä muuttamiseksi siten, että ensimmäisen
14881: kierroksella aloitetaan arvonta numerosta 4. kierroksen numerot alkavat numerosta 4.
14882: Näin numerot 2 ja 3 jäävät käytettäviksi toisella
14883: kierroksella.
14884:
14885: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
14886:
14887: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis
14888: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
14889: Leea Hiltunen
14890: 1994 rd 7
14891:
14892: Hemställningsmotion 5
14893:
14894:
14895:
14896:
14897: Biaudet: Om registrerat partnerskap för personer av samma kön
14898:
14899:
14900:
14901: Tili Riksdagen
14902:
14903: Danmarks lag om partnerskap har varit i kraft rättsskydd. Homosexuella är inte jämställda in-
14904: sedan 1.10.1989. 1 Norge har motsvarande lag för lagen om man jämför med heterosexuella. Ett
14905: varit i kraft sedan 1.8.1993. 1 Sverige har regering- homosexuellt parförhållande är inte föremål för
14906: en utrett saken och det finns ett fårdigt lagförslag. samma rättsliga reglering som ett heterosexuellt.
14907: 1 Finland har den av justitieministeriet tillsatta Ett homosexuellt par har ingen inbördes arvsrätt
14908: familjekommissionen i sitt betänkande "Perheet som ett gift heterosexuellt par har. Då ett homo-
14909: ja laki" efterlyst lagberedning i den här frågan sexuellt parförhållande upphör finns det inga
14910: men ingenting har skett. Finland börjar bli allvar- rättsliga regler som skyddar den svagare parten
14911: ligt efter de övriga nordiska länderna på det här så som sker vid skilsmässa. Homosexuella borde
14912: området. sålunda fås in under den lagstiftning som reglerar
14913: Ett registrerat partnerskap för personer av rent rättsliga förhållanden mellan parterna i ett
14914: samma kön är motiverat dels av humana och dels parförhållande.
14915: av rättsliga orsaker. Människors lika värde trots Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
14916: tillhörighet till viss social grupp, som t.ex. olik riksdagen hemställer
14917: sexuell inriktning innebär, borde vara en själv-
14918: klarhet. Därmed borde homosexuella så långt att regeringen igångsätter beredningen
14919: som möjligt beredas samma möjligheter som he- av en lag om registrerat partnerskap för
14920: terosexuella. Rättsligt är det närmast en fråga om personer av samma kön.
14921:
14922: Helsingforsden 15 februari 1994
14923:
14924: Eva Biaudet
14925: 8 1994 vp
14926:
14927: Toivomusaloite 5 Suomennos
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: Biaudet: Samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekiste-
14933: röimisestä
14934:
14935:
14936: Eduskunnalle
14937:
14938: Tanskan laki parisuhteesta on ollut voimassa keusturvasta. Homoseksuaalit eivät ole yhden-
14939: l.l0.1989lähtien. Norjassa vastaava laki on ollut vertaisia lain edessä heteroseksuaaleihin verrat-
14940: voimassa 1.8.1993 lähtien. Ruotsissa hallitus on tuna. Homoseksuaalinen parisuhde ei ole saman
14941: selvittänyt asiaa, ja siellä onkin lakiehdotus val- oikeudellisen sääntelyn alainen kuin heterosek-
14942: miina. Suomessa oikeusministeriön asettama suaalinen. Homoseksuaaliparilla ei ole keskinäis-
14943: perhetoimikunta on mietinnössään "Perheet ja tä perimysoikeutta, kuten naimisissa olevalla he-
14944: laki" vaatinut lainvalmistelua asiassa, mutta mi- teroseksuaaliparilla. Homoseksuaalisen parisuh-
14945: tään ei ole tapahtunut. Suomi on vakavasti jää- teen lakatessa ei ole minkäänlaisia oikeudellisia,
14946: mässä jälkeen muista pohjoismaista tällä alueel- heikompaa osapuolta suojaavia säännöksiä, ku-
14947: la. ten avioerotapauksessa. Homoseksuaalit tulisi
14948: Samaa sukupuolta olevien henkilöiden pari- näin ollen saada puhtaasti parisuhteen osapuol-
14949: suhteen rekisteröiminen on perusteltua toisaalta ten keskinäisiä oikeudellisia tekijöitä säätelevän
14950: inhimillisistä toisaalta oikeudellisista syistä. Ih- lainsäädännön alaisiksi.
14951: misten yhdenvertaisuuden tulisi olla itsestäänsel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
14952: vyys huolimatta heidän kuulumisestaan tiettyyn hyväksyttäväksi toivomuksen,
14953: yhteiskunnalliseen ryhmään, jota esim. erilainen
14954: seksuaalinen suuntautuminen merkitsee. Tämän että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun
14955: vuoksi homoseksuaaleille tulisi mahdollisimman samaa sukupuolta olevien henkilöiden pari-
14956: pitkälti suoda samat mahdollisuudet kuin hetero- suhteen rekisteröimisestä.
14957: seksuaaleille. Oikeudellisesti kyse on lähinnä oi-
14958:
14959: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
14960:
14961: Eva Biaudet
14962: 1994 vp 9
14963:
14964: Toivomusaloite 6
14965:
14966:
14967:
14968: Kallis ym.: Talousrikollisuuden torjumiseksi tarvittavista toimista
14969:
14970:
14971: Eduskunnalle
14972:
14973: Aloitteen tarkoituksena on esimerkinomaises- Rekisteriviranomaisten valvontamahdolli-
14974: ti nostaa esiin talousrikollisuuden vähentämisek- suuksia on tehostettava. Lisäksi elinkeinoelämän
14975: si tarvittavia toimenpiteitä. Hallituksen tuleekin omaa toimintaa on kehitettävä niin, että mm.
14976: pikaisesti tarkistaa lainsäädäntöä, maamme kri- tilintarkastus- ja kauppakamaritoiminta osal-
14977: minaalipolitiikkaa ja hallintoa. taan on mukana ehkäisemässä rikollisuutta. En-
14978: Talousrikollisuuden myötä yhteiskunta me- nen muuta taloudellisen toimeliaisuuden valvon-
14979: nettää huomattavia summia vuosittain, mutta li- nassa on kehitettävä jatkuvuutta ja osaamista.
14980: säksi kilpailu vääristyy, omaisuutta siirretään Keskusrikospoliisin talousrikoksia tutkivan
14981: laittomasti, työntekijöiden oikeudet jäävät nou- toimiston toimintaedellytyksiä tule vahvistaa ja
14982: dattamatta ja ylipäätään demokraattinen val- eri viranomaisten yhteistyötä on entisestään lisät-
14983: vonta yhteiskunnassa jää suurelta osin toteutu- tävä tarvittavassa laajuudessa. Lisäksi talousri-
14984: matta siten kuin oli tarkoitettu. Kuitenkin vapaa kosten tutkimiseen on annettava riittävästi varo-
14985: demokraattinen järjestelmä rakentuu keskeisesti ja, jotta tutkinnassa on käytettävissä riittävä no-
14986: vapaan markkinatalouden varaan, edellyttäen, peus, pätevyys ja asiantuntemus. Tutkinnan li-
14987: että markkinoilla toimitaan sovittujen sääntöjen säksi olisi oikeudenkäynneissä tarvittaessa har-
14988: mukaan. kittava myös yksityisten juristien paikkaamista.
14989: Aiemmin talousrikollisuus oli miltei puhtaasti Talousrikoksista tuomittavia rangaistuksia
14990: "valkokaulusrikollisuutta", mutta verotuksen tulisi myös tarkistaa niin, että ne vastaavat yleistä
14991: kokeminen liian ankarana on saanut myös laajat oikeustajua, osaltaan ehkäisevät talousrikolli-
14992: kansanosat osallistumaan talousrikollisuuteen suutta ja ovat suhteessa rikoksella tavoiteltuun
14993: veronkierron muodossa. Talousrikollisuus mer- tai saatuun hyötyyn. Talousrikokset poikkeavat-
14994: kitsikin 1980-luvulla miltei yksinomaan veron- kin ehkä juuri siinä muista rikoslajeista, että ri-
14995: kiertoa. Lainsäädännön katsottiin toimivan vas- koksen suunnittelussa mahdollinen tuomio ote-
14996: toin yleistä oikeudentajua jokaista kansalaista taan jo ennakkoon huomioon "kulupuolella" ri-
14997: vastaan ja kohtuuttomaksi koettua verotusta tu- koksen kannattavuutta arvioitaessa.
14998: kien. Talousrikosten ehkäisy ei kuitenkaan pääty
14999: Talouden nousukausi peitti alleen koko ta- tuomion julistamiseen. Jatkossa on otettava
15000: lousrikollisuuden laajan kirjon, ja vasta tälle vuo- myös yhä tarkemmin huomioon maassamme si-
15001: sikymmenelle tultaessa havahduttiin jälleen laa- nänsä hyvää tarkoittavan kriminaalipolitiikan
15002: jemmin huomaamaan talousrikollisuuden laa- houkuttelevuus kansainvälisen talousrikollisuu-
15003: juus ja merkitys koko yhteiskunnalle. den kannalta. Muun muassa on tutkittava mah-
15004: Rikoslakia on tarkistettava erityisesti ottaen dollisuuksia estää rikollisen elinkeinotoiminnan
15005: huomioon talousrikollisuutta koskevien lakien harjoittaminen vapausrangaistuksen suorittami-
15006: selkeys ja sovellettavuus. Lisäksi talousrikolli- sen aikana ja hyväksikäyttäen yhteiskuntaan so-
15007: suuden vastustaminen on otettava huomioon peuttavaksi tarkoitettuja menettelyjä.
15008: muussakin lainsäädännössä. Esimerkiksi eri yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15009: tiömuotoja koskevaa säännöstöä on tarkistetta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15010: va ja konsernimuodon väärinkäyttö on pyrittävä
15011: estämään. Lähtökohtana tulee olla yritystoimin- että hallitus tarkistaisi talousrikollisuu-
15012: nan harjoittaminen yhdessä yhtiössä. Yhtymä- den vastustamiseksi niin lainsäädäntöä,
15013: muotoisessa toiminnassa yhtymän jokaisen osan kriminaalipolitiikkaa kuin hallintoa mm.
15014: tulee vastata itsenäisesti ainakin omasta toimin- seuraavasti:
15015: nastaan, mutta tarvittaessa myös koko yhtymän - talousrikollisuutta koskevan lainsää-
15016: puolesta. dännön tulee olla selkeää ja sovellettavissa,
15017: 10 1994vp-TA6
15018:
15019: -lainsäädännössä on otettava yleisesti -talousrikosten tulkinta on keskitettä-
15020: huomioon talousrikollisuuden ehkäisy niin, vä niin, että viranomaisten yhteistoiminta
15021: että esim. yhtiömuotojen väärinkäyttö vä- ja varat mahdollistavat tehokkaan tutkin-
15022: henee, nan,
15023: - elinkeinoelämän omaa toimintaa on - talousrikosten tulkinnassa ja oikeu-
15024: ohjattava talousrikoksia ehkäisevään kehi- denkäyntiä avustamassa on käytettävä tar-
15025: tykseen, vittavaa, osin yksityisiltä asiantuntijoilta
15026: - rekisteriviranomaisilla on oltava en- ostettua pätevyyttä ja osaamista, sekä
15027: tistä parempi mahdollisuus valvoa yritys- - talousrikosten rangaistuksia on tar-
15028: ten toimintaa ja lakkauttaa yhtiö pääoman kistettava,
15029: ollessa riittämätön tai yhtiön ilmoitetun ja että hallitus antaisi pikaisesti edus-
15030: tarkoituksen lakatessa, kunnalle tiedonannon edellä mainituista
15031: - yhtymämuodon käyttäminen vastuun toimistaan.
15032: välttämiseen tai talousrikoksella saadun
15033: hyödyn kätkemiseen on estettävä,
15034:
15035: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15036:
15037: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
15038: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
15039: Leea Hiltunen
15040: 1994 vp 11
15041:
15042: Toivomusaloite 7
15043:
15044:
15045:
15046:
15047: Kallis ym.: Näytön arviointia tuomioistuimessa koskevien säännös-
15048: ten muuttamisesta
15049:
15050:
15051: Eduskunnalle
15052:
15053: On tapahtunut, että pahoinpitelyä seurannees- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15054: sa oikeudenkäynnissä ei ketään ole tuomittu näy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15055: tön puutteessa.
15056: Kuitenkin kansalaisten mielestä näyttö on sel- että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
15057: vä, koskajoku paikalla olleista on lyönyt. Tällai- näytön arviointia koskevan lainsäädännön
15058: nen vapauttava päätös sotii yleistä kansalaismie- muutosta siten, että tuomioistuimen päätös
15059: lipidettä vastaan ja juridiikka on sen kanssa risti- vastaa kansalaisten käsityksiä syyllisyy-
15060: riidassa. destä.
15061:
15062: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15063:
15064: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
15065: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
15066: 12 1994 vp
15067:
15068: Toivomusaloite 8
15069:
15070:
15071:
15072:
15073: Laakkonen ym.: Lapsipomon hallussapidon kieltämisestä
15074:
15075:
15076:
15077: Eduskunnalle
15078:
15079: Tämän ajan laajan tasa-arvo- ja seksibisnes- Runsaiden ulkomaanmatkojen kautta lapsi-
15080: keskustelun yhteydessä ovat kokonaan jääneet pomoa esittävät tuotteet leviävät koko ajan maa-
15081: taka-alalle pomografian aiheuttamat kielteiset hamme ja vaikuttavat välillisesti maamme kansa-
15082: vaikutukset yhteiskuntaan. Alan tuotanto on vii- laisten asenteiden muuttumiseen lasten seksuaali-
15083: me vuosina laajentunut koskemaan myös lasten sessa hyväksikäytössä. Siksi myös lapsipomon
15084: hyväksikäyttöä pomografisessa tuotannossa. hallussapito tulisi kieltää, kuten on tehty Norjas-
15085: Lapsipomon tuotanto ja jakelu on kiellettyä sa.
15086: pohjoismaissa, mutta hallussapito on sallittua Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15087: muissa pohjoismaissa paitsi Norjassa. Tähän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15088: ovat kiinnittäneet huomiota myös Pohjoismai-
15089: den neuvoston suomalaisvaltuuskunnan jäsenet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lap-
15090: sipomon hallussapidon kieltämiseksi.
15091: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15092:
15093: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
15094: 1994 vp 13
15095:
15096: Toivomusaloite 9
15097:
15098:
15099:
15100:
15101: Moilanen ym.: Dopingaineiden hallussapidon ja käytön kriminali-
15102: soimisesta
15103:
15104:
15105: Eduskunnalle
15106:
15107: Dopingaineiden hallussapito ja käyttäminen littua. Doping-kysymyksessä käyttäjät tekevät
15108: ovat osoittautuneet ongelmaksi, johon mm. ur- ratkaisunsa kuitenkin niin voimakkaiden risti-
15109: heilupiirit ovat viime aikoina laajasti kiinnittä- paineiden tilanteissa, että heitä saatetaan jopa
15110: neet huomiota. Valmistaminen, tuonti ja myynti painostaa aineiden käyttöön. Dopingaineiden
15111: ovat rangaistavia tekoja. Käytännössä on kuiten- hallussapidon ja käytön kriminalisointi olisi
15112: kin vaikea päästä laittoman kaupan jäljille, ellei- omiaan ehkäisemään tällaista. Ilmeisesti mm. tä-
15113: vät myös hallussapito ja käyttäminen ole rangais- mänsuuntaiset seikat ovat olleet vaikuttamassa
15114: tavia. Dopingaineiden käyttö on levinnyt huip- siihen, että muutpohjoismaatovat päätyneet hal-
15115: pu-urheilijoiden lisäksi niin laajasti myös kunto- lussapidon kriminalisointiin.
15116: urheilijoiden pariin, että sen voi katsoa olevan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15117: vakava terveydellinen uhka. Dopingaineiden hal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15118: lussapidon ja käyttämisen kriminalisointia tulee-
15119: kin vakavasti harkita. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin do-
15120: Käytön sallimista perustellaan mm. sillä, että pingaineiden hallussapidon ja käytön kri-
15121: oman terveyden vahingoittaminen on yleensä sai- minalisoimiseksi.
15122:
15123: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15124:
15125: Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
15126: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
15127: Leea Hiltunen
15128: 14 1994 vp
15129:
15130: Toivomusaloite 10
15131:
15132:
15133:
15134:
15135: Moilanen ym.: Ns. seksibisneksen rajoittamiseksi tarvittavista toi-
15136: menpiteistä
15137:
15138:
15139: Eduskunnalle
15140:
15141: Elämme voimakkaan taloudellisen kriisin ja ja on tulossa Suomeen seksibisneksen työnteki-
15142: henkisen murroksen aikaa niin kansallisesti kuin jäksi. Erilaiset "ohjelmatoimistothan" hakevat
15143: kansainvälisestikin. Kansainväliset muutokset, viisumeita nuorille naisille ja miehille koulutusta,
15144: erityisesti Neuvostoliiton hajoaminen ja Euroo- esiintymisiä tai kyläilyä varten. Näin tuodaan
15145: pan yhdentymiskehitys ovat tuoneet myös Suo- Suomeen seksityöntekijöitä. Työluvan puuttumi-
15146: meen ilmiöitä, joihin ei ole voitu varautua. Eräs nenkaan ei ole esteenä, koska kolmen kuukauden
15147: tällainen muutos on kaupallisen seksin räjähdys- viisumi oikeuttaa lyhytaikaiseen ja näytösluon-
15148: mäinen kasvu erilaisine yhteiskunnalle haitallisi- teiseen esiintymiseen.
15149: ne lieveilmiöineen. Itäprostituoitujen määrän Irtolaislain kumoamisen myötä viranomaisil-
15150: kasvun myötä myös sukupuolitautien ja HIV- ta vietiin mahdollisuudet puuttua ilman paritusta
15151: tartuntojen määrä kasvaa, väkivalta ja turvatto- tapahtuvaan prostituutioon. Rikoslain paritus-
15152: muus lisääntyvät. pykälää tulisikin pikaisesti muuttaa niin, että se
15153: Viimeaikaisen kehityksen vakavimpia seu- koskisi myös välillistä paritusta.
15154: rauksia on yhä nuorempien ja jopa lasten hyväk- Seksibisnesongelmaan on puututtava myös
15155: sikäyttö kaupallisessa seksissä. Maamme vai- Alkon ravintolavalvontaa tehostamalla. Erityis-
15156: keassa taloustilanteessa monet ovat menettäneet tä huomiota tulee tällöin kiinnittää ravintolan
15157: työpaikkansa ja yhä useammat ovat työpaikan toiminnan mahdolliseen muuttumiseen. Annis-
15158: menetysuhan edessä. Työnhakija ei voi enää vali- keluoikeudet voidaan ja tulee peruuttaa, mikäli
15159: ta työpaikkaansa, vaan hän saattaa joutua otta- ravintolasta onkin käytännössä tullut seksibis-
15160: maan vastaan työtä, joka on vastoin hänen arvo- neksen harjoittaja.
15161: jaan. Näin on viime aikoina yhä useammin ta- Olisi myös harkittava keinoja selvittää Suo-
15162: pahtunut ravintola-alan seksibisneksessä, jolla messa toimivan seksibisneksen omistussuhteet,
15163: ravintolan suosiota yritetään lisätä. Työntekijät taustat ja toimintatavat. On selvitettävä, miten
15164: joutuvat päivittäin kokemaan fyysistä ja henkistä lainsäädäntötoimin voidaan edistää seksibisnek-
15165: painostusta, uhkailuja ja aiheellisia pelkoja niin sen lopettamista maastamme.
15166: työpaikalla kuin kotimatkallaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15167: Seksibisneksen nopea kasvu on aiheuttanut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15168: maassamme laajaa yleistä huolestumista etenkin,
15169: kun viranomaiset ovat olleet asiassa varsin toi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
15170: mettomia. Viranomaisten tulisikin puuttua seksi- seksibisneksen lopettamiseksi, siihen liitty-
15171: bisneksen aiheuttamiin ongelmiin mm. selvittä- vän viisumikäytännön tarkistamiseksi, ri-
15172: mällä bisneksen laajuus ja toimintatavat. koslain parituspykälän muuttamiseksi
15173: Maamme viisumikäytäntöä tulisi tarkistaa ja sekä ravintolavalvonnan tehostamiseksi ja
15174: antaa selkeät soveltamisohjeet niitä tapauksia anniskeluoikeuksien peruuttamiseksi sek-
15175: varten, joissa on syytä epäillä, että viisumin haki- sibisnesravinto/oilta.
15176:
15177: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15178:
15179: Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
15180: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
15181: Leea Hiltunen
15182: 1994 vp 15
15183:
15184: Toivomusaloite 11
15185:
15186:
15187:
15188:
15189: Vehkaoja: Vankilasta vapautuvien ohjauksen ja neuvonnan siirtä-
15190: misestä kriminaalihuolto-organisaatiolle
15191:
15192:
15193: Eduskunnalle
15194:
15195: Vapaudessa tehtävää kriminaalihuoltotyötä Yhdistys pitääkin eräänä työnsä painopistealuee-
15196: koskeva säädöstö on uudistettavana. Kriminaali- na vankien jälkihuoltoon liittyviä tehtäviä sekä
15197: huoltotyön säännöstyöryhmä on marraskuussa myös vankilaan menossa olevien neuvontaa.
15198: 1993 oikeusministerille luovuttamassaan mietin- Asiantuntemuksen perustana on tiivis yhteys
15199: nössä (oikeusministeriön vankeinhoito-osaston vankeihinja vankiloihin. KHY:n toimesta tehtiin
15200: julkaisuja 2/93) esittänyt, että valtio vastaisi tule- vuonna 1992 noin 1 700 vankilakäyntiä, joiden
15201: vaisuudessakin vapaudessa täytäntöönpantavien yhteydessä tavattiin 6 806 vankia.
15202: yhteisöllisten rangaistusten toimeenpanotehtä- Kriminaalihuoltotyön säännöstyöryhmän
15203: vistä. mietintö rajaa vankilaan menevien ja laitoksista
15204: Tällaisia ovat tällä hetkellä henkilötutkinta, vapautuneiden ohjauksen ja neuvonnan valtion
15205: ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, yh- vastuun ulkopuolelle. Ehdotuksen mukainen laki
15206: dyskuntapalvelun toimeenpano soveltuvuussel- kriminaalihuoltotyöstä ei sisällytä kriminaali-
15207: vityksineen sekä ehdonalaisesti vankilasta va- huoltotyön määrittelyyn vankilasta vapautuvien
15208: pautuneiden valvonta. Näistä tehtävistä viimeksi neuvonta- ja ohjaustehtävää. Näin ollen tehtävä
15209: mainittua esitetään kokonaan lopetettavaksi ri- jäisi lähinnä kuntien viranomaisten vastuulle.
15210: koslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kuntien mahdollisuudet ja valmiudet vastata
15211: Esityksen mukaan julkisoikeudellinen Kri- vankien erityiskysymyksistä vaihtelevat kuiten-
15212: minaalihuoltoyhdistys (KHY) hoitaisi edelleen kin suuresti. KHY taas pystyisi toimipisteverk-
15213: näitä tehtäviä valtakunnallisen organisaationsa konsa avulla tehtävästä suoriutumaan. Vankien
15214: kautta. Kriminaalihuoltoyhdistyksen organisaa- kaltaisen sosiaalisesti heikon ryhmän palvelujen
15215: tiota on juuri täydennetty useilla uusilla yksiköil- heikentäminen on ilmaus yhteiskunnanjatkuvas-
15216: lä vuonna 1993. Yhdistyksellä on nyt 21 aluetoi- ti vähenevästä vastuuntunnosta.
15217: mistoa, 9 paikallistoimistoa sekä henkilökuntaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15218: noin 270. Päätoimisten työntekijöiden lisäksi toi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
15219: mii kentällä myös runsas joukko yksityishenki-
15220: löitä valvojina sekä yhdyskuntapalveluseuraa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ran-
15221: muksen asiamiehinä. Kattava organisaatio takaa gaistusta suorittamaan lähdössä olevien
15222: rangaistusjärjestelmään liittyvien tehtävien hoi- sekä vankilasta vapautuvien henkilöiden
15223: tamisen yhtenäisenä ja luotettavana tavalla. ohjauksen ja neuvonnan sisällyttämisek-
15224: Kriminaalihuoltoyhdistyksen henkilöstö on si kriminaalihuolto-organisaatiota kos-
15225: vuosien ja vuosikymmenien mittaan saavuttanut kevaan lainsäädäntöön.
15226: seuraamusjärjestelmämme laajan tuntemuksen.
15227:
15228: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15229:
15230: Marjatta Vehkaoja
15231: 16 1994 vp
15232:
15233: Toivomusaloite 12
15234:
15235:
15236: Vistbacka: Velkasaneerauslakien toimivuuden parantamisesta
15237:
15238:
15239: Eduskunnalle
15240:
15241: Jokin aika sitten voimaan tulleen yksityishen- löitä tai yrityksiä. Mikäli virkamiesten nykyinen
15242: kilöiden velkasaneerauslain toteutus ontuu tällä koulutustaso ei tähän riitä, tulee erittäin nopealla
15243: hetkellä pahasti. Samaa voidaan sanoa myös aikataululla järjestää lisäkoulutusta velkasanee-
15244: yritysten velkasaneerauslain käytännön toimin- rauslain käytännön toteutumisen mahdollista-
15245: nasta. Ongelmatjohtuvat useista eri tekijöistä, ja miseksi.
15246: ne aiheuttavat lisäongelmia velkasaneerauksen On ollut havaittavissa, että lain henkeä on
15247: piiriin hakeutuneille yrityksille ja yksityishenki- monissa tapauksissa rikottu jopa viranomaisten
15248: löille. toimesta. On esimerkkejä tapauksista, joissa
15249: Ensimmäinen vakava ongelma on se, että vel- yritys ja yksityishenkilö on tuomioistuimen toi-
15250: kaneuvontaa ei maassamme ole riittävästi saata- mesta hyväksytty velkasaneerauksen piiriin, ja
15251: villa. Sitä harjoittavat lähinnä vapaaehtoisjärjes- kuitenkin paikallisviranomainen on suorittanut
15252: töt tai kuntien palkkaamat henkilöt. Näille neu- ulosmittaus- ja muita turvaamistoimenpiteitä.
15253: vojille on yleensä viikkojen, mahdollisesti jopa Lisäksi paikallinen tuomioistuin on käsitellyt
15254: kuukausien pituinen jono, mikä aiheuttaa puo- velkojapankin toimesta velkomusasiaa vielä sen
15255: lestaan velkaongelmista kärsivien tilanteen jat- jälkeen, kun toinen tuomioistuin on jo määrän-
15256: kuvaa pahenemista ja lisäkustannusten kerty- nyt saneeraukseen liittyvän toimenpidekiellon.
15257: mistä. Kuten jo lain hyväksymisen yhteydessä oli Tämä ei liene lain mukaista menettelyä. Lainhan
15258: nähtävissä, ongelmat ruuhkautuvat paikkakun- tulisi turvata yrityksen tai yksityishenkilön ase-
15259: nittain erittäin pahasti ja paikallisia eroja on ma myös sinä aikana, kun oikeus harkitsee velka-
15260: selvästi havaittavissa. Tämä saattaa kansalaiset saneeraukseen liittyviä maksuohjelmia ja muita
15261: eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riip- saneeraustoimenpiteitä.
15262: puen. Edellä lueteltujen ja useiden muiden esiinty-
15263: Seuraava esiin tullut ongelma on se, että pai- vien ongelmien ja lain toteutuksen puutteiden
15264: kalliset asiaa hoitavat viranomaiset eivät ole teh- takia tulisi hallituksen pikaisesti selvittää ne on-
15265: täviensä tasalla. Velkasaneeraukseen hakeutuvat gelmakentät ja puutteet, joita yritysten ja yksi-
15266: yritykset ja yksityishenkilöt törmäävät usein sii- tyishenkilöiden velkasaneerauslain käytännön
15267: hen, ettei paikallinen oikeusviranomainen hallit- toteutuksessa ja mahdollisessa sisällössä tällä
15268: se lakiaja sen käytännön toteutusta ja siitä aiheu- hetkellä on. Lisäksi tulisi selvittää ja korjata
15269: tuvia toimenpiteitä. On jopa esimerkkejä siitä, puutteet, jotka aiheuttavat kansalaisten yhden-
15270: että läänitasolla asiasta vastaava virkamies on vertaisuuden vaarantomista tai oikeusturvan
15271: käskenyt asiakkaansa kysyä neuvoa suoraan mi- puutteellisuutta. Nykyisen kaltainen tilanne ei
15272: nisteriön virkamiehiltä. Nämä puolestaan ovat voi jatkua, tai muutoin koko velkasaneerauslain-
15273: passittaneet kyselijän takaisin ensin mainitun vir- säädäntö jää kuolleeksi kirjaimeksi. Se herättää
15274: kamiehen puheille. Tästä puolestaan aiheutuu se, pelkästään turhia toiveita.
15275: että velkaongelmansa kanssa painiskeleva henki- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15276: lö tai yritys putoaa käytännössä viranomaisten hyväksyttäväksi toivomuksen,
15277: väliseen kuiluun saamatta apua keneltäkään.
15278: Tämä ei voine olla lain perimmäinen tarkoitus että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin,
15279: eikä yleensäkään virkamiestoiminnan puitteissa jotta päästäisiin eroon velkasaneerausla-
15280: sallittava tilanne. Yhteiskunnan tulisi pystyä kien voimaantulonjälkeen mm. neuvonnas-
15281: huolehtimaan siitä, että lakeja eli tässä tapauk- sa ja viranomaistoiminnoissa syntyneistä
15282: sessa velkasaneerauslakia käytännössä toteutta- ongelmista, jotka vaarantavat vaikeuksissa
15283: vat virkamiehet ovat tehtäviensä tasalla ja pysty- olevien yksityisten henkilöiden ja yritysten
15284: vät palvelemaan täysipainoisesti ja riittävän oikeusturvan.
15285: asiantuntevasti heidän kanssaan asioivia henki-
15286: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15287:
15288: Raimo Vistbacka
15289: 1994 vp 17
15290:
15291: Toivomusaloite 13
15292:
15293:
15294:
15295:
15296: Aittoniemi: Euroopan unionia koskevan tiedonjakamisesta suoma-
15297: laisille
15298:
15299:
15300: Eduskunnalle
15301:
15302: Aika ratkaisulle siitä, liittyykö Suomi Euroo- sana sekä erilaiset kilvoittelevatjärjestöt puolesta
15303: panunioniin vai ei, lähenee koko ajan. Poliittisis- tai vastaan, eivätkä niidenkään informaattorit
15304: sa piireissä on vannottu sen nimeen, että kansan- ole todennäköisesti olleet paljon viisaampia asian
15305: äänestyksellä tulee olemaan ratkaiseva sana suhteen kuin itse kansa. Ratkaisu on kuitenkin
15306: asian käsittelyssä. aikanaan tehtävä, puolesta tai vastaan.
15307: Kierrettyäni viimeisissä vaaleissa lähes 150 ti- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15308: laisuutta, joissa keskeiseksi kysymykseksi nousi hyväksyttäväksi toivomuksen,
15309: mainittu asia, kävi selville, että kansalaisilla ei ole
15310: mainittavaa tietoa edes siitä, mikä mainittu EU että hallitus kiireesti selvittäisi kansa-
15311: itse asiassa edes on, puhumattakaan siitä, min- laisten objektiivisen tiedon määrän Euroo-
15312: kälaisia vaikutuksia, positiivisia tai negatiivisia pan unionista sekä ryhtyisi lyhyen ja sel-
15313: Suomelle aiheutuu sen mahdollisesta jäsenyydes- keän informaation toimittamiseen kysei-
15314: tä. Tietoa ovat antaneet varsin sekavastijulkinen sessä asiassa.
15315:
15316: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15317:
15318: Sulo Aittoniemi
15319:
15320:
15321:
15322:
15323: 2 240261
15324: 18 1994 vp
15325:
15326: Toivomusaloite 14
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: Aittoniemi: Naton esittämän rauhankumppanuussopimuksen vai-
15332: kutuksista
15333:
15334:
15335: Eduskunnalle
15336:
15337: Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO on rajaa Venäjän rajalle. Toimenpiteet lisäävät Ve-
15338: tarjonnut ns. rauhankumppanuussopimusta ns. näjän eristämispyrkimyksiä ja lisäävät sotilaalli-
15339: entisille Itä-Euroopan maillejonkinlaisena sijais- sen ja poliittisen konfliktin mahdollisuutta.
15340: lääkkeenä niiden pyrkimyksille päästä Naton jä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15341: seniksi. Rauhankumppanuutta on tarjottu myös hyväksyttäväksi toivomuksen,
15342: Suomelle. Suomi ei ole asiaan ottanut vielä viral-
15343: lista kantaa, mutta useat muut edellä mainitut että hallitus hyvin perusteellisesti tutkisi
15344: maat ovat innolla kiirehtineet allekirjoittamaan ehdotettuun rauhankumppanuuteen liitty-
15345: sopimuksen. vät seuraukset sen maanosan alueella, jo-
15346: Kysymyksessä on eräänlainen "Troijan puu- hon maamme kuuluu, ennen ratkaisun te-
15347: hevonen",jonka suojissaNatopyrkii siirtämään kemistä kyseisessä asiassa.
15348: sotilaallista toimintaansa enemmän itään ja sen
15349:
15350: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15351:
15352: Sulo Aitioniemi
15353: 1994 rd 19
15354:
15355: Hemställningsmotion 15
15356:
15357:
15358:
15359:
15360: Jansson: Om förstärkning av Finlandsbilden och kunskapen om
15361: Åland
15362:
15363:
15364: Tili Riksdagen
15365:
15366: När statsminister Esko Aho under Europarå- en motsättning, som bör undanröjas i det av
15367: dets session i Strasbourg i januari detta år fick minoritetskonflikter sargade och söndrade Euro-
15368: frågan viiken varit den bästa erfarenheten hittills pa. Det kan ske endast med målmedvetet plan-
15369: av Finlands medlemskap i rådet, svarade han mässigt arbete.
15370: ungefår som så att det varit möjligheten att mark- Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
15371: nadsföra Åland som en modell för lösning av riksdagen hemställer
15372: minoritetsproblem i Europa.
15373: På frågan om varför Finland har så stora att regeringen gör upp ett program om
15374: problem i EU-förhandlingarna, har utrikesminis- hur Fin/andsbi/den förtydligas och mark-
15375: ter Heikki Haavisto uppgett att det beror på dålig nadsförs och där Åland intar en centra/
15376: kunskap om Finland i Europa. 1 dessa konstate- p/ats om hur minoritetsfrågor har lösts.
15377: randen av två centrala ministrar i regeringen finns
15378: Helsingforsden 15 februari 1994
15379: Gunnar Jansson
15380: 20 1994 vp
15381:
15382: Toivomusaloite 15 Suomennos
15383:
15384:
15385:
15386:
15387: Jansson: Suomi-kuvan ja Ahvenanmaata koskevan tiedon vahvista-
15388: misesta
15389:
15390:
15391: Eduskunnalle
15392:
15393: Kun pääministeri Esko Aholta kysyttiin Eu- keskeisen ministerin toteamuksissa on ristiriita,
15394: roopan neuvoston istunnon aikana tämän vuo- joka tulisi poistaa vähemmistöristiriitojen raate-
15395: den tammikuussa Strasbourgissa tähän mennes- lemassa ja repimässä Euroopassa. Tämä voi ta-
15396: sä parasta kokemusta Suomenjäsenyydestä neu- pahtua ainoastaan määrätietoisella työllä.
15397: vostossa, hän vastasi suunnilleen siten, että tällai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15398: sena on ollut mahdollisuus markkinoida Ahve- hyväksyttäväksi toivomuksen,
15399: nanmaata mallina vähemmistökysymysten rat-
15400: kaisemiselle Euroopassa. että hallitus laatisi Suomi-kuvan selven-
15401: Kysymykseen siitä, minkä takia Suomella on tämiseksi ja markkinaimiseksi ohjelman,
15402: niin suuria vaikeuksia ED-neuvotteluissa, ulko- jossa keskeinen sija olisi Ahvenanmaalla ja
15403: ministeri Heikki Haavisto on ilmoittanut asian sillä, miten vähemmistöongelmat on siellä
15404: johtuvan huonosta Suomea koskevasta tietä- ratkaistu.
15405: myksestä Euroopassa. Näissä hallituksen kahden
15406:
15407: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15408:
15409: Gunnar Jansson
15410: 1994vp 21
15411:
15412: Toivomusaloite 16
15413:
15414:
15415:
15416:
15417: Aittoniemi: Talouden ylikuumenemisen hillitsemisestä
15418:
15419:
15420:
15421: Eduskunnalle
15422:
15423: Suomen taloudessa on näkyvissä merkkejä, siromahdus ja uuden pankkituen tarve osake-
15424: jotka sellaisenaan ovat positiivisia, mutta jotka salkkunsa arvottomiksi tehneiden kasinopelu-
15425: sisältävät myös huolestuttavia piirteitä. Korot rien taholta aiheutettuna.
15426: ovat laskeneet, pörssikurssit voimakkaassa nou- Utopistisessa ja epätodellisessa kasvuhuumas-
15427: sussa ja markan arvo vahvistumassa. Näistä ta- sa vahvistunut markka on vienyt kilpailukyvyn.
15428: louden nousun merkeistä huolimatta työttömyys Valuuttapelurit iskevät kiinni, ajavat korot ylös,
15429: on kuitenkin lisääntymässä. vaativat devalvaatiota ja korjaavat potin. Jos
15430: Pörssien ylikuumeneminen johtuu osin ulko- näin tapahtuu, olemme samassa tilanteessa kuin
15431: maisista sijoituksista sekä pörssikauppojen li- aikaisemminkin talouslaman pohjalla.
15432: sääntymisestä kotimaisten sijoittajien taholta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15433: velkarahan voimin korkojen alennuttua. Suun- hyväksyttäväksi toivomuksen,
15434: taus on samanlainen kuin ns. kasinopelin parhai-
15435: na aikoina vuosikymmenen vaihteessa. että hallitus tarkoin seuraisi taloustilan-
15436: Pörssikurssien saavutettua tietyn tason ulko- netta ja tarvittaessa ryhtyisi toimenpitei-
15437: maalaiset sijoittajat luopuvat osakkeistaan ja siin talouden osittaisen ylikuumenemisen
15438: käärivät voiton. Ostajina ovat pörssihuumassa hillitsemiseksi, ja täten estäisi Suomen
15439: sokeutuneet suomalaiset velkarahalla. Kun ta- suistumisen uudelleen kasinopeliin, aikai-
15440: louden taso työllisyys mukaan luettuna ei ole sempaa tuhoisemmin seurauksin.
15441: seurannut kehitystä, seurauksena on jälleen pörs-
15442: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15443: Sulo Aittoniemi
15444: 22 1994 vp
15445:
15446: Toivomusaloite 17
15447:
15448:
15449:
15450:
15451: Aittoniemi: Kotimarkkinoiden kulutuskysynnän elvyttämisestä
15452:
15453:
15454:
15455: Eduskunnalle
15456:
15457: Viimeisten tietojen mukaan työttömyys on ehdoton ehto on se, että valmistetut tuotteet me-
15458: Suomessa kasvussa koko ajan, vaikka vienti ve- nevät kaupaksi eivätkä jää varastojen ja liikkei-
15459: tää ja eräät talouden toiminnot osoittavat laman den hyllyille. Avainsana työttömyyden vähentä-
15460: loppumista. Suomalaisen yhteiskunnan suuri miseen on siis kotimarkkinoiden kulutuskysyn-
15461: ongelma ovat kotimarkkinat ja niillä edelleen sy- nän voimakas elvyttäminen.
15462: venevä kulutuskysynnän lama. Hallitus pyrkii Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15463: edelleen vähentämään työttömyyttä tuotantoa hyväksyttäväksi toivomuksen,
15464: elvyttämällä. Tämä on kuitenkin toivotonta niin
15465: kauan kuin Suomessa kauppa käy vain yhä li- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tuo-
15466: sääntyvillä ja laajentuvilla kirpputoreilla eikä tannon elvytyksen sijasta kotimarkkinoi-
15467: liikkeissä ja marketeissa, joissa myydään koti- den kulutuskysynnän elvyttämiseen, jonka
15468: markkinatuotannon valmistamia tuotteita. Tuo- kautta mahdollistetaan kotimarkkinoiden
15469: tannon ja kaupan elpymisen ja tätä kautta koti- tuotannon, kaupan ja kulutuksen normaali
15470: markkinatalouden työpaikkojen lisääntymisen kiertojärjestelmä.
15471:
15472: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15473:
15474: Sulo Aittoniemi
15475: 1994 vp 23
15476:
15477: Toivomusaloite 18
15478:
15479:
15480:
15481:
15482: Ala-Harja ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Seinäjoella
15483:
15484:
15485:
15486: Eduskunnalle
15487:
15488: Valtion virastot toimivat Seinäjoella osittain mätön, mikä edellyttää uuden virastotalon ra-
15489: omissa ja osittain vuokratiloissa. Vuonna 1992 kentamista.
15490: laaditun perustamissuunnitelman mukaan ar- Siis uuden virastotalon rakentaminen on vält-
15491: vioitiin, että uudisrakennustilatarve oli 3 500 tämätöntä. Lisäksi tarvitaan paikoitustilaa ja
15492: neliömetriä. Hallinnon organisaatiouudistuksen kellaritiloja varastokäyttöön. Tänä päivänä, kun
15493: vuoksi tilanne on muuttunut ja tilantarve lisään- hallinnon uudistus etenee ja piirirajat ovat muut-
15494: tynyt. Käräjäoikeusuudistuksen johdosta Seinä- tuneet- Seinäjoen piirit ovat suurentuneet- on
15495: joen käräjäoikeus on laajentunut ja tarvitsee lisä- tilantarve edelleen korostunut. Toisaalta alueel-
15496: tilaa. Käräjäoikeustilat, noin 1 000 neliömetriä, lamme on yli 20 prosentin työttömyys, ja julkinen
15497: on molemminpuolisella vuokrasopimuksella jo rakentaminen tarjoaisi kipeästi odotettuja työ-
15498: sovittu rakennettavaksi. Tämän lisäksi tarvitaan paikkoja, joita syntyisi, jos valtion virastotalon
15499: nykyään vuokralla olevien tilojen, kuten työvoi- suunnittelu saataisiin jo vuodelle 1995 ja työt
15500: matoimiston, Seinäjoen kihlakunnan rekisteri- alkuun vuonna 1996.
15501: toimiston, Vaasan läänin veroviraston, joka tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15502: laajentumaan, Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15503: valtion alueellisen työterveysaseman, työsuojelu-
15504: piirin, Seinäjoen tullaustoimiston ym., korvaami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sei-
15505: seksi yhteensä 2 500 neliömetriä. Vaikka nykyiset näjoelle rakennettavan valtion virastotalon
15506: valtion virastotalon toimitilat saneerataan ja ote- suunnittelun aloittamiseksijo vuonna 1995.
15507: taan käyttöön, on 2 500 neliömetrin tarve välttä-
15508:
15509: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15510:
15511: Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola
15512: 24 1994 vp
15513:
15514: Toivomusaloite 19
15515:
15516:
15517:
15518:
15519: S-L. Anttila ym.: Itsenäisen yrittäjän määrittelystä verotuskäytän-
15520: nössä
15521:
15522:
15523: Eduskunnalle
15524:
15525: Tämän päivän yrittäjyys on muutakin kuin voi valittaa verotoimiston päätöksestä läänin-
15526: tuotantoa ja käsityöläisyyttä. Yrityksen pääoma verovirastoon. Tämä on kuitenkin laiha lohtu
15527: on siirtynyt suurista laiteinvestoinneista omista- ja erityisen hankalaa tänä päivänä, jolloin yhä
15528: jien korvien väliin. Oikeus- ja verotuskäytäntöm- useampi ihminen joutuu turvautumaan yrittä-
15529: me eivät ole pysyneet mukana palveluyhteiskun- jyyteen toimeentulonsa hankkimiseksi. Tässä ta-
15530: nan monimuotoisuudessa. Asiaa on yritetty rat- loudellisessa ja työllisyystilanteessa onkin ennen
15531: kaista työryhmän toimesta jo yli vuoden ajan. kaikkea julkisen vallan ehdoton välttämättö-
15532: Itsenäisen yrittäjän tärkein tunnusmerkki on myys tehdä selkeät pelisäännöt siitä, kenet hy-
15533: se, ettei hän tee työtä toisen johdon tai valvonnan väksytään yrittäjäksi. On liian mielivaltaista jät-
15534: alaisena eikä hän ole solminut työsuhdetta toi- tää tämä asia yksinomaan verottajan harkin-
15535: meksiantajien kanssa. Lisäksi yrityksen palveluja taan. Yrittäjyyttä tulee helpottaa, jotta uusia
15536: tarjotaan yleisesti. työpaikkoja syntyisi.
15537: Reaalimaailmaan yrittäjä törmää viimeistään Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15538: verotoimistossa. Liike-erä ei kelpaakaan verot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15539: tajalle. Idean keksijä ei olekaan itsenäinen yrittä-
15540: jä eikä saa ennakkoverolippua. Vielä karumpi että hallitus antaisi nopeasti eduskun-
15541: arki on silloin, jos yritys on jo pyörinyt esimer- nalle esityksen oikeus- ja verotuskäytän-
15542: kiksi parin verovuoden ajan, ja vasta sen jälkeen tömme muuttamiseksi siten, että yhä
15543: saadaan tietää verottajan pitävänkin yrittäjää useampi suomalainen voi ryhtyä yrittäjäksi
15544: toimeksiantajan palkansaajana. Verottajan käy- niin, että hänet myös verotuksessa katso-
15545: täntö myös poikkeaa eri osissa maata. Yrittäjä taan itsenäiseksi yrittäjäksi.
15546:
15547: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15548:
15549: Sirkka-Liisa Anttila Olavi Ala-Nissilä
15550: 1994 vp 25
15551:
15552: Toivomusaloite 20
15553:
15554:
15555:
15556:
15557: S-L. Anttila: Suomalaisille ulkomailla maksettavan palkan verotta-
15558: misesta
15559:
15560:
15561: Eduskunnalle
15562:
15563: Suomen edustajille ulkomailla maksetaan meen yritysjohtajia alhaisemmilla veroilla. En
15564: palkka lähes kokonaan verottomana. Perusteena pidä perusteltuna sen paremmin Suomen edusta-
15565: käytetään sitä, että ulkomailla olevat henkilöt jille ulkomailla maksettavan palkan verotto-
15566: eivät käytä yhteiskunnan palveluita ollessaan muutta kuin sitäkään, että täällä Suomessa ulko-
15567: siellä. Tämä perustelu ei kuitenkaan ole oikea, mainen yritysjohtaja tai ulkomainen viranhaltija
15568: sillä ulkomaillakin asuvat suomalaiset valtion saisi erityiskohtelun verotuksessa.
15569: viranhaltijat kuuluvat meillä sovellettavan so- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15570: siaali-, eläke- ym. lainsäädännön piiriin, ja nämä hyväksyttäväksi toivomuksen,
15571: palkat maksaa Suomen kansa kansantuotteen ja
15572: verojen kautta. Veronmaksajien yhdenvertaisuu- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi-
15573: den kannalta katsottuna ulkomaille maksettavis- teisiin esityksen antamiseksi eduskunnalle
15574: ta palkoista tulisi kantaa vero samojen perustei- ulkomailla oleville Suomen edustajille
15575: den mukaan kuin ansiosta kotimaassa kannetaan maksettavan palkan verollisuudesta sekä
15576: tänä päivänä. Tähän samaan liittyy se etuoikeus, ulkomaisille yritysjohtajille kaavaillun al-
15577: jota ollaan myöntämässä Suomessa asuville ul- haisemman verotuskohtelun muuttamisek-
15578: komaalaisille johtajille, joiden verotusta ollaan si vastaamaan Suomen normaalia verotus-
15579: alentamassa. Tarkoituksena on houkutella Suo- käytäntöä.
15580:
15581: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15582:
15583: Sirkka-Liisa Anttila
15584: 26 1994 vp
15585:
15586: Toivomusaloite 21
15587:
15588: S-L. Anttila ym.: Maatalouden verotuksen sopeuttamisesta EU:n
15589: maatalouspolitiikkaan
15590:
15591: Eduskunnalle
15592:
15593: Suomen maatalouden sopeutumiseksi EU:n tehtävä ns. sopeutumisvähennys,joka olisi 60 000
15594: maatalouspolitiikkaan on säädetty uusi maata- markkaa vuodessa. Tämän lisäksi velkaantuneita
15595: loustulojärjestelmälaki, joka tuo tullessaan kel- viljelijöitä tulisi tulla vastaan antamalla ns. yli-
15596: luvat tavoitehinnat. Lisäksi on purettu tuonti- määräinen velkamäärään sidottu tulosta tehtävä
15597: lisenssijärjestelmät ja säädetty tulli- ja tuonti- vähennys. Vähennys olisi jokin prosenttiosuus
15598: maksujärjestelmä-ja hinnanerokorvausjärjestel- maatalouden veloista. Tämä olisi ainoa järkevä
15599: mälainsäädäntö. Sen sijaan maataloustuotteiden keino kuolettaa ylisuurta velkataakkaa.
15600: markkinointirahaston säätäminen kaatui sosiali- Lisäksi maatalouden ja puutarhatalouden
15601: demokraattien vastustukseen. poisto-oikeuksia tulisi korottaa määräajaksi siir-
15602: Suomen maatalouden sopeutuminen nykyistä tymäkauden alusta lukien. Poisto-oikeus voitai-
15603: aiemmalle hinta- ja tukitasolle on erittäin ongel- siin rajata tiettyihin uusiin tuotantoinvestointei-
15604: mallista, koska tilarakenne ja ilmastotekijät anta- hin. Tämä helpottaisi laajennusinvestointien te-
15605: vat tiloille hyvin pienen liikkumavaran. Maatilo- kemistä tiloilla ja puutarha yrityksissä, joilla sii-
15606: jen keskeisiä ongelmia ovat velkaisuus, epäedulli- hen on muut taloudelliset edellytykset. Meno-
15607: sen tila- ja tuotantorakenteen uudistamistarve ja jäännöksen inflaatiotarkistus olisi pitkän aikavä-
15608: maatalouden yleiseen kehitykseen liittyvät tulo- lin keino, jolla pääomakannan uusiruismahdolli-
15609: ongelmat. Maataloustuloa on useampana vuote- suus verotuksen poistojen puolesta pidettäisiin
15610: na jo leikattuja sitä on leikattu muita väestöryh- reaalisesti riittävällä tasolla. Poisto-oikeuden
15611: miä enemmän. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun käyttö voitaisiin sitoa myös lainojen lyhennyksiin
15612: ja se omalta osaltaan erittäin suuresti vaikeuttaa ja velkaisuuden alentamiseen. Oman ongelmansa
15613: maatilojen kehittämistä, koska tuloja on leikattu muodostaa myös kiinteistövero uusien tuotanto-
15614: kolmena perättäisenä vuotena. rakennuksien osalta. Siksi olisikin asetettava työ-
15615: Esitellessään Suomen EU-jäsenyyshakemuk- ryhmä selvittämään mahdollisuutta poistaa tai
15616: sen eduskunnalle pääministeri lupasi eduskun- alentaa kiinteistövero uusien tuotantorakennus-
15617: nan edessä 16.3.1992, että hallitus valmistelee ve- ten osalta ottaen huomioon sen kustannuksia
15618: rotuksellisia ym. toimia, joilla Suomen maatalou- lisäävä vaikutus.
15619: den kilpailukykyä parannetaan. Nyt on kysymys Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15620: näiden annettujen lupausten lunastamisesta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15621: Asiaa on valmistellut sama kansliapäällikkö-
15622: työryhmä Reino Urosen johdolla, joka valmisteli että hallitus antaisi nopeasti esitykset
15623: maataloudenhintatuki-ja markkinointijärjestel- eduskunnalle
15624: män uudistamisesitykset, jotka eduskunta on jo - maataloustulosta tehtävästä ylimää-
15625: hyväksynyt markkinointirahastoa lukuun otta- räisestä 60 000 markan sopeutumisvähen-
15626: matta. nyksestä,
15627: Käyttökelpoisin tuki on verotuksen kauttaan- -oikeudesta vähentää ns. ylimääräise-
15628: nettava sopeutumistuki. Se haittaa mahdollisim- nä tulovähennyksenä JO% maatalouden
15629: man vähän verotuksen neutraalisuutta eikä moni- veloista,
15630: mutkaistaisi tarpeettomasti verotuksen toimit- - maatalouden ja puutarhatalouden
15631: tamista. Saksassa on erittäin maatalousystävälli- tuotannollisten investointien poisto-oikeu-
15632: nen verotus alimman verotettavan tulon ollessa den korottamisesta, sekä
15633: 100 000 markkaa vuodessa. Lisäksi Saksassa on - menojäännöksen injlaatiotarkistuk-
15634: käytössä laaja verovähennysjärjestelmä, jolla vil- sen tekemisestä pääomakannan uusimis-
15635: jelijät voivat kilpailukykyänsä parantaa. Siksi mahdollisuuden pitämiseksi reaalisesti riit-
15636: olisikin otettava käyttöön maatalouden tuloissa tävällä tasolla verotuksen poistoineen.
15637:
15638: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15639:
15640: Sirkka-Liisa Anttila Olavi Ala-Nissilä
15641: 1994 vp 27
15642:
15643: Toivomusaloite 22
15644:
15645:
15646:
15647:
15648: Hiltunen ym.: Takuu-Säätiön toiminnan tukemisesta
15649:
15650:
15651:
15652: Eduskunnalle
15653:
15654: Takuu-Säätiö on perustettu tukemaan kriisi- Jotta säätiö voisi laajentaa toimintaansa kos-
15655: tilanteissa olevia henkilöitä selviytymään omin kemaan myös velkajärjestelylain piiriin kuuluvia
15656: avuin veloistaan. Säätiön toimintamuotoina on velallisia, on sen pääomarakennetta voimakkaas-
15657: paitsi velallisten neuvonta ja avustaminen luotto- ti vahvistettava nykyisestä 2,85 miljoonasta mar-
15658: jen kohtuullistaruisneuvotteluissa myös takaus- kasta, joka mahdollistaa vain noin 17 miljoonan
15659: toiminta. Säätiö ei myönnä lainoja eikä anna markan suuruisen luottokannan takaamisen.
15660: avustuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15661: Takuu-Säätiön ensisijaisena tehtävänä on kui- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15662: tenkin auttaa laitostaustan omaavia velallisia.
15663: Täysin riittämättömän pääoman vuoksi sen aut- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
15664: tamismahdollisuudet eivät kohtaa suurta pien- Takuu-Säätiön toiminnan avustamiseksi.
15665: velallisten joukkoa.
15666: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15667:
15668: Leea Hiltunen Ismo Seivästö
15669: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
15670: Eeva-Liisa Moilanen
15671: 28 1994vp
15672:
15673: Toivomusaloite 23
15674:
15675:
15676:
15677:
15678: Jääskeläinen ym.: Joukkoliikenteen arvonlisäverokannan pysyväs-
15679: tä alentamisesta
15680:
15681:
15682: Eduskunnalle
15683:
15684: Arvonlisäverotukseen siirtyminen liittyy mo- Joukkoliikenteen arvonlisäverotus on nostat-
15685: nilta osiltaan Suomen mahdolliseen ED-jäsenyy- tanut varsin voimakasta keskustelua. Eri vaihto-
15686: teen. Kun nyt on ilmeistä, että Suomi tulee jää- ehdoilla ja ratkaisumalleilla on omat etunsa.
15687: mään näiden järjestelyjen ulkopuolelle, on Suo- Ehkä olennaisin vaikutus joukkoliikenteen kus-
15688: mella selvästi vapaammat kädet päättää arvon- tannusten alentamiseksi olisi sillä, että joukkolii-
15689: lisäverotuksen yksityiskohdista. kenteen arvonlisäverokantaa alennettaisiin pysy-
15690: Eduskunta on päättänyt, että 31.12.1995 asti västi.
15691: arvonlisävero on 9 prosenttia ja tämän jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15692: 12 prosenttia. Tätä arvonlisäveroa maksettaessa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15693: han saadaan vähentää aikaisemmissa tuotanto-
15694: panoksissa maksettu .keskimäärin 6 prosentin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15695: arvonlisävero. joukkoliikenteen arvonlisäverokannan py-
15696: syväksi a/entamiseksi.
15697: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15698:
15699: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
15700: Eeva-Liisa Moilanen Leea Hiltunen
15701: Bjarne Kallis
15702: 1994 vp 29
15703:
15704: Toivomusaloite 24
15705:
15706:
15707:
15708:
15709: Laakkonen ym.: Suojatyökeskusten myymien tavaroiden arvonlisä-
15710: verosta
15711:
15712:
15713: Eduskunnalle
15714:
15715: Uudessa arvonlisäverolaissa tulevat kunta- suojatyökeskusten tulevaisuus asetetaan vaaka-
15716: yhtymien suojatyökeskusten ulkopuolisille myy- laudalle.
15717: tävät tavarat ja palvelut arvonlisäveron piiriin. Laissa puhutaan myös "liiketoiminnan muo-
15718: Sen sijaan yleishyödylliset yhteisöt saavat vas- dossa tapahtuvasta toiminnasta", minkä tulkin-
15719: taavista tavaroista ja palveluista verovapauden. nasta riippuu se, katsotaanko kuntien/kunta-
15720: Kuitenkin myös kunnallisissa toimintayksiköis- yhtymien suojatyökeskusten myynti arvonlisä-
15721: sä on kyse samanlaisesta hoito- tai huoltotar- veron alaiseksi vai ei. Tästä asiasta ei ole selvää
15722: koituksessa tehtävästä suojatyöstä ja työtoi- tulkintaa, vaan se tulisi hakea kultakin lääninve-
15723: minnasta, jossa tuotteiden myynnistä saatava roviranomaiselta ja voijohtaa alueellisiin eroihin
15724: tulo on vain osa toiminnan rahoitusta. Toiminta tulkinnassa. Tämäkään ei liene tarkoituksenmu-
15725: on perustarkoituksensa vuoksi hyvin työvaltais- kaista.
15726: ta, ja useiden työkeskusten myynnistä menee Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15727: merkittävä osa suoraan kuluttajille. Arvonlisä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15728: veron voimaantulo vaarantaa näin ollen työ-
15729: keskusten toiminnan jatkuvuuden. Vero aiheut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15730: taa kuluttajahintojen nostamisen, mikä tyreh- jotta kuntienlkuntayhtymien suojatyökes-
15731: dyttää myynnin ja nostaa käyttöpäivän kustan- kukset olisivat arvonlisäveron osalta sa-
15732: nuksia eli kuntien rahoitusosuutta kohtuutto- massa asemassa kuin yleishyödyllisten yh-
15733: masti. Kehitys saattaa johtaa tilanteeseen, jossa teisöjen työkeskukset.
15734:
15735: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15736: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
15737: 30 1994 vp
15738:
15739: Toivomusaloite 25
15740:
15741:
15742:
15743:
15744: Laakkonen ym.: Arvonlisäveron poistamisesta pakatulta pohto-
15745: puulta
15746:
15747:
15748: Eduskunnalle
15749:
15750: Metsiimme jää hyödyntämättä suuria määriä settava vero, kun ne on pakattu pussiin tai pieni
15751: pohtopuuksi sopivaa ensiharvennuspuuta, mikä puunippu on sidottu narulla ympäri.
15752: estää näin metsän normaalia kasvua. Ydin- Pakatun polttopuun verokohtelu jarruttaa te-
15753: voimakielteisen energiaratkaisun jälkeen tulisi hokkaan ja asiakaslähtöisen pohtopuuhuollon
15754: katseet kääntää yhä enemmän kotimaisiin vaih- järjestämistä. Polttopuiden tuotanto ja jakelu
15755: toehtoihin, kuten puuhun. Uunilämmityksessä tarjoaisivat lisää työtilaisuuksia ja yrittämisen
15756: käytetään energianlähteenä kotimaista puuta, mahdollisuuksia etenkin maaseudulle. Samalla
15757: joka tarjoaa varteen otettavan vaihtoehdon mm. myös metsiin tahoavien miljoonien kuutioiden
15758: kulutushuippujen tasaajana. puureservit tulisivat hyödynnettyä.
15759: Uuden arvonlisäverotuksen mukaan halot ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15760: pilkkeet on asetettu huonompaan asemaan kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15761: polttoturve, -hake ja -puristeet. Tämän johdosta
15762: turve- ja puubrikettien vähittäismyyntipakkauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
15763: sia tai säkillisen haketta saa myydä ilman arvon- ta pakatun polttopuun arvonlisävero pois-
15764: lisäveroa, kun taas haloistaja pilkkeistä on mak- tettaisiin.
15765:
15766: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15767: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
15768: 1994 vp 31
15769:
15770: Toivomusaloite 26
15771:
15772:
15773:
15774:
15775: Laine ym.: Pääoma- ja osinkotulojen verotuksen uudistamisesta
15776:
15777:
15778:
15779: Eduskunnalle
15780:
15781: Viime vuosina suoritettuihin verolainsäädän- Kyseinen menettely ei edistä esim. yritysten
15782: töratkaisuihin on sisältynyt merkittäviä muutok- investointeja, sillä yritysten omistajat haluavat
15783: sia epäsolidaariseen suuntaan. Samaan aikaan, nykyisen kaltaisen verotuksen vallitessa imeä yri-
15784: kun huomattava osa suurituloisista on saanut tyksen kuivaksi voitonjakokelpoisista varoista
15785: kevennystä verotukseen, suurin osa palkansaajis- eikä rahaa jätetä velkojen maksuun tai uusiin
15786: ta on joutunut kiristyvän tuloverotuksen koh- omarahoitteisiin investointeihin. Osakeanteja ei
15787: teeksi. Erittäin merkittävän verotuksellisen edun haluta järjestää, koska uudet osakkeet lisäävät
15788: saivat pääomatulon saajat, joiden verotus ensin painetta osingon maksuun. Tuskin nykyinen ve-
15789: eriytettiin progressiivisesta verotuksesta ja sa- rolainsäädäntö eli osinkotulojen verottomuus
15790: malla veroprosentti säädettiin alemmaksi kuin ratkaisee ulkomaisten yritysten kiinnostuksen
15791: muissa Euroopan maissa. esim. tytäryhtiön perustamiseen Suomeen.
15792: Erittäin merkittävän edun saivat osinkotulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15793: jen saajat, jotka vapautuivat kokonaan osinkotu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15794: lojen verottamisesta. Mikäli osinkotulon saajalla
15795: ei ole lainkaan muita tuloja mutta hänellä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
15796: asuntolainaa, saa tällainen henkilö veronpalau- piteisiin pääoma- ja osinkotulojen verotuk-
15797: tusta korkomenojen verovähennyksen seurauk- sen uudistamiseksi korottamalla pääoma-
15798: sena. Näin muut veronmaksajat maksavat osan tulojen verotusta ja saattamalla osinkotu-
15799: kyseisen henkilön korkomenoista. lot verotuksen kohteeksi.
15800:
15801: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15802: Ensio Laine Heli Astala
15803: 32 1994 rd
15804:
15805: Hemställningsmotion 27
15806:
15807:
15808:
15809:
15810: Nordman m.tl.: Om ändrad beskattning av allmännyttiga förening-
15811: ars fastigheter
15812:
15813:
15814: Tili Riksdagen
15815:
15816: Dennya fastighetsskattelagen har påfört ideel- fritidsaktiviteter. Fastighetsskatten och minska-
15817: la och allmännyttiga föreningar betydande kost- de verksamhetsbidrag är hot mot det frivilliga
15818: nader. Kraftiga protester har bl.a. kommit från ideella föreningsarbetet, och kommuner löper
15819: ungdomsföreningar, idrottsföreningar och arbe- risk att tvingas överta ungdomsföreningshus.
15820: tarföreningar, som är beroende av ordentliga ut- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
15821: rymmen för sin verksamhet. Speciellt uf-för- riksdagen hemställer
15822: eningar med stora fastigheter får stora problem
15823: att ansvara för fastigheterna. Förutom återkom- att regeringen verkar för en ny bered-
15824: mande byggnadskostnader medför fastigheterna ning av fastighetsbeskattningen beträffan-
15825: avsevärda löpande driftskostnader. Det ligger i de fastigheter som är i allmännyttiga för-
15826: samhällets intresse att föreningshusen hålls i tids- eningars bruk och att en ny proposition
15827: enligt skick, eftersom de är centrala platser för avgesför fastighetsbeskattningenför 1994.
15828:
15829: Helsingforsden 15 februari 1994
15830:
15831: Håkan Nordman HåkanMalm
15832: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
15833: Anneli Jäätteenmäki
15834: 1994 vp 33
15835:
15836: Toivomusaloite 27 Suomennos
15837:
15838:
15839:
15840:
15841: Nordman ym.: Yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöjen verotuk-
15842: sesta
15843:
15844:
15845: Eduskunnalle
15846:
15847: Uusi kiinteistöverolaki on aiheuttanut aat- vapaa-ajan toiminnalle. Kiinteistövero ja toi-
15848: teellisille ja yleishyödyllisille yhdistyksille huo- minta-avustusten väheneminen uhkaavat vapaa-
15849: mattavia kustannuksia. Voimakkaita protesteja ehtoista aatteellista järjestötyötä, ja kunnat ovat
15850: ovat esittäneet mm. nuorisojärjestöt, urheilujär- vaarassa joutua ottamaan nuorisotalot hal-
15851: jestöt ja työväen yhdistykset, jotka ovat toimin- tuunsa.
15852: nassaan kunnollisista tiloista riippuvaisia. Eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15853: tyisesti nuorisojärjestöille, joilla on isoja kiin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15854: teistöjä, aiheutuu suuria ongelmia kiinteistövas-
15855: tuista. Toistuvien rakennuskustannusten ohella että hallitus käynnistäisi uuden yleis-
15856: kiinteistöstä aiheutuu huomattavia juoksevia hyödyllisten yhdistysten käytössä olevia
15857: käyttökustannuksia. Yhteiskunnan edun mu- kiinteistöjä koskevan verotuksen valmiste-
15858: kaista on järjestötalojen pitäminen ajanmukai- lun ja antaisi uuden hallituksen esityksen
15859: sessa kunnossa, koska ne ovat keskeisiä paikkoja vuoden 1994 kiinteistöverotuksesta.
15860:
15861: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15862:
15863: Håkan Nordman HåkanMalm
15864: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
15865: Anneli Jäätteenmäki
15866:
15867:
15868:
15869:
15870: 3 240261
15871: 34 1994 vp
15872:
15873: Toivomusaloite 28
15874:
15875:
15876:
15877:
15878: Vistbacka: Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen soveltamis-
15879: ohjeiden selkeyttämisestä
15880:
15881:
15882: Eduskunnalle
15883:
15884: Tällä hetkellä verotuksessa myönnettävä ve- hän oikeutettu saamaan ko. vähennyksen vai ei.
15885: ronmaksukyvyn alentumisvähennys sairauden, Tämän lisäksi ratkaisevaa on se, minkä verotoi-
15886: elatusvelvollisuuden tai työkyvyttömyyden joh- miston alueella hän asuu. Lisäksi asian tulkintaa
15887: dosta on erittäin tulkinnanvarainen. Säännöksis- hämärtää se, että korkein hallinto-oikeus on saat-
15888: sä on lukuisia epäselvyyksiä, mikä antaa kullekin tanut tehdä lain soveltamisen kannalta ratkaisun,
15889: verotoimistolle liian suuren tulkintamahdollisuu- mutta käytännössä verohallituksen ohje on tul-
15890: den vähennyksen myöntämisessä. Säännöksissä kinnaltaan päinvastainen ja kumoaa laissa olevat
15891: mainittu "oleellisesti alentunut veronmaksukyky säännökset.
15892: huomioiden käytettävissä olevat varat ja varalli- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15893: suus" ei käytännössä merkitse mitään ja verovel- hyväksyttäväksi toivomuksen,
15894: vollisen on melko mahdotonta tämän ilmaisun
15895: perusteella tietää, onko hän oikeutettu veron- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
15896: maksukyvyn alentumisvähennykseen vai ei. Ve- nykyisin verotuksessa myönnettävän ve-
15897: rovelvollinenjoutuujo ennen mahdollisia vähen- ronmaksukyvyn alentumisvähennyksen so-
15898: nykseen oikeuttavia toimenpiteitä, kuten esimer- veltamisohjeiden selkeyttämiseksi siten,
15899: kiksi hoidon hankkimista itselleen, miettimään, että myös verovelvollinen voisi etukäteen
15900: voiko hän taloudellisesti ryhtyä kyseiseen toi- olla varma oikeutuksestaan vähennykseen.
15901: menpiteeseen, kun hän ei tiedä tarkalleen, onko
15902:
15903: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15904:
15905: Raimo Vistbacka
15906: 1994 vp 35
15907:
15908: Toivomusaloite 29
15909:
15910:
15911:
15912:
15913: Aittoniemi: Rikostutkimuksen tehostamiseksi tarvittavista toimen-
15914: piteistä
15915:
15916:
15917: Eduskunnalle
15918:
15919: Rikosten selvittäminen suhteessa tehtyihin ri- poliisilla ei jää lainkaan aikaa, vaan ne kirjataan
15920: koksiin on Suomessa romahtanut täydellisesti ja siirretään tutkimattomina mappeihin. Kiinni-
15921: viime vuosien aikana. Tilastonikkarit voivat esit- joutumisriski, joka on eräs rikollisuutta parhai-
15922: tää mitä vain, mutta henkilö, joka tietää, miten ten ennaltaestävä aihe, on siis tänä päivänä ole-
15923: näitä erehdyttäviä tilastoja laaditaan korkean maton.
15924: selvitysprosentin aikaansaamiseksi, ei usko täl- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15925: laiseen. Todellisuudessa esimerkiksi erään Uu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
15926: dellamaalla sijaitsevan kaupungin alueella var-
15927: kausrikosten selvitysprosentti oli hiljattain alle 10 että hallitus ryhtyy kiireesti selvittä-
15928: prosenttia, mikä merkitsee sitä, että selvitetyiksi mään rikosten selvittämisessä tapahtunut-
15929: tulevat vain myymälävarkaudet ja muut sellaiset ta kehitystä ja ryhtyy saadun tuloksen edel-
15930: varkausrikokset,joiden tekijäjää kiinni paikalla. lyttämiin toimenpiteisiin.
15931: Ns. pimeiden varkausrikosten ym. selvittämiseen
15932:
15933: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15934:
15935: Sulo Aittoniemi
15936: 36 1994 vp
15937:
15938: Toivomusaloite 30
15939:
15940:
15941:
15942:
15943: Aittoniemi: Poliisipalveluiden saatavuuden varmistamisesta kihla-
15944: kuntauudistuksen toteutuksessa
15945:
15946:
15947: Eduskunnalle
15948:
15949: Valtion aluehallintoa koskevan uudistuk- yhteiskunnallinen menetys. Samalla se merkitsee
15950: sen yhteydessä poliisipiirien lukumäärä alenee sitä, että yhteiskunnan jäsenet joutuvat vaille ta-
15951: 242 poliisipiiristä, uuden jaotuksen ollessa 95 sapuolisuutta poliisin palvelujen suhteen.
15952: kihlakuntaa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
15953: että poliisin palvelut keskitetään valtaosin kihla- hyväksyttäväksi toivomuksen,
15954: kunnan keskuspaikkaan. Vaikka julkisesti on
15955: annettu ymmärtää, että osa nykyisten nimismies- että hallitus kihlakuntauudistuksen to-
15956: piirien toimipaikoista jää osin palvelupisteiksi, teutuessa seuraisi tarkoin poliisipalvelujen
15957: valtion säästösuunnitelmat tuskin antavat tämän saatavuuden kehitystä kaukana kihlakun-
15958: toteuttamiselle mahdollisuuksia. Kihlakuntien tien keskuspaikoista olevilla alueilla ja jo
15959: äärialueilla asuvat ihmiset joutuvat hakemaan ennakkoon uudistusta toteutettaessa pyr-
15960: alan palvelukset keskuspaikoista. kisi edistämään tasa-arvoista palvelutasoa
15961: Toimintamalli merkitsee kansalaisten etäänty- näillä alueilla.
15962: mistä poliisista ja sen palveluista, mikä on suuri
15963:
15964: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
15965:
15966: Sulo Aitioniemi
15967: 1994 rd 37
15968:
15969: Hemställningsmotion 31
15970:
15971:
15972:
15973:
15974: Biaudet: Om användning av alla anslag för mottagande av flyk-
15975: tingar och asylsökande
15976:
15977:
15978: Tili Riksdagen
15979:
15980: Det budgeterade anslaget för mottagande av internationellt utvecklingssamarbete eller så bor-
15981: flyktingar och asylsökande kan vara överdimen- de flyktingkvoten höjas. På det här sättet skulle
15982: sionerat. Detta på grund av att fårre asylsökande de reserverade pengarna komma tili användning
15983: än beräknat har anlänt tili Jandet trots att vi på rätt sätt.
15984: upplever Europas värsta flyktingtragedi efter an- Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
15985: dra världskriget. Eftersom det är frågan om ett riksdagen hemställer
15986: förslagsanslag kommer pengarna inte tili an-
15987: vändning om de inte behövs för sitt specificerade att regeringen vidtar åtgärder för att
15988: ändamål. Av de anslag som reserverats för emot- alla de medel som reserverats för motta-
15989: tagande av asylsökande blev föregående år näs- gande av jlyktingar och asylsökande kom-
15990: tan 200 milj. mark därför oanvända. Av den här mer tili användning, antingen genom att
15991: orsaken kommer en hei del pengar som är avsed- använda dem tili internationel/t utveck-
15992: da för humanitär hjälp aldrig att användas i detta lingssamarbete eller genom att höja jlyk-
15993: syfte. Antingen borde dessa pengar användas för tingkvoten.
15994:
15995: Helsingforsden 15 februari 1994
15996:
15997: Eva Biaudet
15998: 38 1994 vp
15999:
16000: Toivomusaloite 31 Suomennos
16001:
16002:
16003:
16004:
16005: Biaudet: Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon tar-
16006: koitettujen määrärahojen käyttämisestä
16007:
16008:
16009: Eduskunnalle
16010:
16011: Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vas- tarkoitukseensa. Nämä rahat tulisi joko käyttää
16012: taanottoon budjetoitu määräraha saattaa olla kansainväliseen kehitysyhteistyöhön tai sitten
16013: ylimitoitettu, koska maahamme on saapunut ar- pakolaiskiintiötä pitäisi korottaa. Tällä tavalla
16014: vioitua vähemmän turvapaikan hakijoita siitä varat tulisivat oikeaan käyttöön.
16015: huolimatta, että koemme pahimman pako- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16016: laistragedian sitten toisen maailmansodan. Kun hyväksyttäväksi toivomuksen,
16017: kyse on arviomäärärahasta, rahat eivät tule käyt-
16018: töön, ellei niitä tarvita niille yksilöityyn tarkoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
16019: tukseen. Tämän vuoksi turvapaikan hakijoiden ta kaikki pakolaisten ja turvapaikan haki-
16020: vastaanottoon varatuista määrärahoistajäi edel- joiden vastaanottoon osoitetut varat tulisi-
16021: lisenä vuonna lähes 200 miljoonaa markkaa käyt- vat käyttöön joko siten, että ne käytettäi-
16022: tämättä. Tästä syystä melkoisesti humanitääri- siin kansainväliseen kehitysyhteistyöhön
16023: seen apuun osoitetuista varoistajää käyttämättä tai että pakolaiskiintiötä korotettaisiin.
16024:
16025: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16026:
16027: Eva Biaudet
16028: 1994 vp 39
16029:
16030: Toivomusaloite 32
16031:
16032:
16033:
16034:
16035: Jääskeläinen ym.: Suuronnettomuusvalmiuden parantamisesta
16036:
16037:
16038:
16039: Eduskunnalle
16040:
16041: Maamme katastrofivalmius on tällä hetkellä Varastointitiloja on varustettava halleihin lä-
16042: varsin heikko. Sen parantamiseksi on välttämä- helle kuljetusmahdollisuuksia, esim. lentokent-
16043: töntä, että valmiusvarastot saatetaan toimivalle tien tuntumaan, varsinkin Etelä-Suomeen. Tä-
16044: ja vaikuttavalle tasolle. On järkevää varautua hän varmuusvarastointiin voidaan viranomais-
16045: yllättävien luonnonkatastrofien, ydinonnetto- ten ja Punaisen Ristin lisäksi käyttää myös va-
16046: muuksien tai muiden äkillisten suuronnetto- paaehtoisten kansalaisjärjestöjen apua.
16047: muuksien varalta. Varastojen varustaminen antaa työtä monille
16048: Valmiusvarastoinnissa on kiinnitettävä eri- teollisuuden aloille ja on myös siten hyödyllistä
16049: tyistä huomiota ravinnonsaannin turvaamiseen, nykyisenä työttömyysaikana.
16050: johon liittyy myös keittimiin tarvittava energian Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16051: saannin turvaaminen, hygieniaan ja sairaan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16052: hoitoon tarvittaviin tuotteisiin sekä riittävään
16053: vaate- ja sääsuojaan. On varauduttava siihen, että hallitus ryhtyisi toimiin maamme
16054: että vaikeissakin olosuhteissa voidaan huoltaa katastrofivalmiuden parantamiseksi.
16055: 50 000-100 000 henkeä.
16056:
16057: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16058:
16059: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis
16060: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
16061: 40 1994 vp
16062:
16063: Toivomusaloite 33
16064:
16065:
16066:
16067:
16068: Jääskeläinen ym.: Pelastushelikopteritoiminnan laajentamisesta ja
16069: kehittämisestä
16070:
16071:
16072: Eduskunnalle
16073:
16074: Pelastus- ja torjuntavalmiudessa on rajavar- Erityisesti suuronnettomuustilanteissa nykyi-
16075: tiostolla helikopteriyksiköt Turussa, Helsingissä nen pelastusvalmius on riittämätön. Nämä pelas-
16076: ja Rovaniemellä sekä ilmavoimilla Utissa. Yksi- tusvalmiuden puutteet korostuvat tilanteessa,
16077: köt ovat toimintavalmiudessa virka-aikana kello jossa onnettomuus tapahtuu virka-ajan ulkopuo-
16078: 8-16. Muina aikoina päivystävät vuoroin Turun lella kaukana päivystävästä yksiköstä. Alueelli-
16079: ja Helsingin yksiköt. Esimerkiksi lentomatka Hel- sesti heikoilla on Pohjanlahti, sen sijaan Suomen-
16080: singistä Vaasan edustalle on noin 1,5-2 tuntia. lahden tilanne on huomattavasti parempi kolmen
16081: Helikopterit toimivat etsintä- ja pelastustehtä- Etelä-Suomen yksikön vuoksi.
16082: vissä maa- ja merialueiiia, metsäpalojen sammu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16083: tustehtävissä, öljyntorjuntatehtävissä sekä lai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16084: vojen karilleajojen, palojen ja yhteentörmäysten
16085: aiheuttamissa pelastustehtävissä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
16086: Merenkurkun alueella on meneillään projekti virka-ajan ulkopuolella tapahtuvan pelas-
16087: pelastuspalvelun kehittämiseksi ja tehostami- tushelikopteripäivystyksen laajentamisek-
16088: seksi. Projektia vetää Merenkurkun neuvoston si ja Ruotsin kanssa tapahtuvan pelastus-
16089: vuonna 1993 perustama työryhmä, jossa on edus- yhteistyön kehittämiseksi koko Pohjanlah-
16090: tus Suomesta ja Ruotsista. Työryhmän tehtävänä den alueella.
16091: on kartoittaa olemassa olevat voimavarat, toi-
16092: mintavalmiusaika ja tarpeet.
16093:
16094: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16095:
16096: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis
16097: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
16098: Leea Hiltunen
16099: 1994 vp 41
16100:
16101: Toivomusaloite 34
16102:
16103:
16104:
16105:
16106: Kasorineo ym.: Läpivalaisulaitteen hankkimisesta Nuijamaan ja
16107: Vaalimaan rajanylityspaikoille
16108:
16109:
16110: Eduskunnalle
16111:
16112: Liikenteen sujuvuus ja tullivalvonnan tehok- Vastaavia laitteita on tiettävästi käytössä
16113: kuus edellyttävät rajanylityspaikoille nykyaikais- USA:ssa ja joissakin Keski-Euroopan maissa.
16114: ten valvontalaitteiden hankkimista. Itäisessä tullipiirissä läpivalaisulaitteiden han-
16115: Erittäin voimakas kuorma-autoliikenteen kas- kinta on kiireellinen Vaalimaan ja Nuijamaan
16116: vu ja tullirikosten lisääntyminen itärajan tullitoi- suurien liikennemäärien vuoksi. Lisäksi on suun-
16117: mipaikoissa ovat tuoneet esille tarpeen kuorma- niteltu auton alustalle rakennetun siirrettävän
16118: auton lastitilan läpivalaisun mahdollistavien lait- röntgenlaitteiston hankintaa, jolloin sitä voitai-
16119: teiden hankkimisesta. siin hyödyntää koko maan alueella.
16120: Lastitilan tarkastaminen epäilyttävissä ta- Olettaen, että Suomi liittyy EU:n jäseneksi,
16121: pauksissa joudutaan nykyisin suorittamaan pur- Suomen tullijoutuu vastaamaan EU:n ulkorajal-
16122: kamalla lasti rajalla. Tämä aiheuttaa tavaran- la koko yhteisön tullivarmuudesta. Selviytyäk-
16123: haltijalle kustannuksia ja kuljetusviiveitä sekä semme tästä tehtävästä laitteen hankinta on vält-
16124: haittoja liikenteen sujumiseen rajalla. tämätön.
16125: Laite mahdollistaa lastitilan ja siinä kuljetetta- Läpivalaisun mahdollistavan röntgenlaitteen
16126: vien tavaroiden nopeamman ja perusteellisem- hinta on noin 60 milj. markkaa.
16127: man tarkastamisen verrattaessa tavaroiden yhtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16128: pitävyyttä annettuihin tullausasiakirjoihin. Lait- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16129: teen avulla voidaan paljastaa myös laittoman ta-
16130: varan salakuljetus (mm. huumausaineiden, alko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16131: holin ja kansainvälisten sopimusten kieltämien rekka-auton läpivalaisun mahdollistavan
16132: ydin- ja sotatarvikkeisiin luettavien tavaroiden laitteen hankkimiseksi Nuijamaalle ja
16133: kuljetukset). Vaalimaalle.
16134:
16135: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16136: Anna-Liisa Kasorineo Anna-Kaarina Louvo Markku Laukkanen
16137: Matti Vähänäkki Raimo Liikkanen Tuija Maaret Pykäläinen
16138: Antero Kekkonen Jussi Ranta Raili Puhakka
16139: Sinikka Hurskainen Kari Häkämies
16140: 42 1994 vp
16141:
16142: Toivomusaloite 35
16143:
16144:
16145:
16146:
16147: Laakkonen ym.: Talousrikosten tutkimisen tehostamisesta
16148:
16149:
16150:
16151: Eduskunnalle
16152:
16153: Keskusrikospoliisin tutkimusten mukaan mättä tutkia luottotappioiden taustat. On koh-
16154: pankkituella maksetaan myös talousrikoksista tuutonta, että poliisi joutuu odottamaan vas-
16155: aiheutuneita tappioita. Nämä rikokset tulisi tausta pankkitiedusteluun jopa puolikin vuotta.
16156: ehdottomasti perinpohjaisesti selvittää. Poliisin Myös lainsäädäntöämme talousrikosten osalta
16157: kannalta on ongelmalliseksi koettu tutkimusvoi- tulisi uusia länsimaisen käytännön mukaiseksi.
16158: mavarojen vähyys, viranomaisten huono yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16159: työ, vanhentunut lainsäädäntö sekä rahalaitos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16160: ten haluttomuus tehdä tutkiotapyynnöt rikosta
16161: epäiltäessä. että hallitus yhdessä Valtion vakuusra-
16162: Jos epäilyjä rikoksista ilmenee, on pankeilta haston kanssa ryhtyisi pikaisiin toimiin ta-
16163: vaadittava rikosilmoitus ja poliisille lupa viipy- lousrikosten tutkimisen helpottamiseksi.
16164:
16165: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16166:
16167: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö
16168: Leea Hiltunen Jouko Jääskeläinen
16169: 1994 vp 43
16170:
16171: Toivomusaloite 36
16172:
16173:
16174:
16175:
16176: Pykäläinen ym.: Imatran rajanylityspaikan avaamisesta kansain-
16177: väliselle liikenteelle
16178:
16179:
16180: Eduskunnalle
16181:
16182: Imatran alemmanasteinen passintarkastus- Henkilöliikenteen rajanylitykseen tarvitaan
16183: paikka on ollut vl!odesta 1990 lähtien avoinna passi ja viisumi. Imatran rajanylityspaikan avaa-
16184: taloudelliseen toimintaan ja kulttuurin vaihtoon misesta kansainväliselle liikenteelle on tehty peri-
16185: Iiittyvälie liikenteelle sekä kesäkaudella rajoite- aatepäätös. Rajanylityspaikan avaaminen kan-
16186: tusti matkailuun. Rajanylityspaikan kautta on sainväliselle liikenteelle edellyttää, että rajavar-
16187: hyvät maantie- ja rautatieyhteydet Maantielii- tiostolle ja tullille rakennetaan tarvittavat tilat
16188: kenteen rajanylitysten määrä on kehittynyt vuo- ja tien paikkaa muutetaan. Kustannusarvio on
16189: sina 1990--1993 seuraavasti: noin 10 miljoonaa markkaa. Hanke voitaisiin
16190: nopeasti käynnistää vuoden 1994 valtion toisen
16191: 1990 ............................................ . 4 750 lisätalousarvion määrärahoilla ja työllisyys-
16192: 1991 ............................................ . 11 238 varoilla. Imatran rajanylityspaikan avaaminen
16193: 1992 ............................................ . 24900 kansainväliselle liikenteelle helpottaisi merkittä-
16194: 1993 ............................................ . 71 727 västi Nuijamaan ja osittain myös Vaalimaan
16195: ruuhkia.
16196: Rautateiden kuljetukset ovat pääasiassa olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16197: puun tuontia Venäjältä. Määrät ovat olleet vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16198: sina 1990--1993 seuraavat:
16199: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16200: 1990 ................................ . 1 270 000 m3 Imatran rajanylityspaikan avaamiseksi
16201: 1991 ................................ . 920000 m 3 kansainväliselle liikenteelle.
16202: 1992 ................................ . 1 000 000 m 3
16203: 1993 ................................ . n. 1 700 000 m 3
16204:
16205: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16206:
16207: Tuija Maaret Pykäläinen Anna-Liisa Kasurinen Matti Vähänäkki
16208: Sinikka Hurskainen Kari Häkämies Jussi Ranta
16209: Raimo Liikkanen Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo
16210: Antero Kekkonen
16211: 44 1994 vp
16212:
16213: Toivomusaloite 37
16214:
16215:
16216:
16217:
16218: Ukkola: Oulun läänin kehittämisestä yhteistoiminta-alueeksi yh-
16219: dentyvässä Euroopassa
16220:
16221:
16222: Eduskunnalle
16223:
16224: Maantieteellisesti tarkasteltuna Oulu sijaitsee Verkoston luominen ja toimintaedellytysten
16225: keskeisellä paikalla niin etelää, pohjoista kuin ns. kehittäminen vaativat taakseen valtion vahvan
16226: Pohjoiskalottialuetta ajatellen. Oulu ja Oulun tuen. Erityisesti lähialueiden kanssa harjoitettava
16227: lääni ovat osoittaneet paitsi korkeakoulukau- yhteistoiminta ei onnistu ilman valtion rahallista
16228: punkina myös yritys- ja kulttuurikaupunkina tai liiketoiminnallista tukea. Ensisijaisena raken-
16229: vahvaa ulospäinsuuntautuvuutta ja potentiaalis- nuskohteena on ratayhteys Kostamuksen kau-
16230: ta kapasiteettia kehittyä kansainvälisestikin kil- punginja Murmanskin radan välillä, joka valmis-
16231: pailukykyiseksi alueelliseksi keskukseksi. tuessaan tuo yhteyden Suomesta Pohjois-Venä-
16232: Oulun läänin tavoitteena on kehittyä yhdenty- jälle Kuolaan sekä Arkangelin seudulle. Myös
16233: vän Euroopan myötä lääniksi, jonka yritysten ja suhteet Eurooppaan on luotava toimintakykyi-
16234: kansalaisten kansainväliset yhteydet ovat moni- siksi. Tämä tarkoittaa yhteistyön rakentamista
16235: puoliset, kulttuurien ja tapojen tuntemus ja kieli- eurooppalaisten osaamis- ja tiedekeskusten kans-
16236: taito ovat korkealla, sekä markkina-alueiltaan sa ja valtion tuella oululaisen huipputekniikan
16237: ja yritysverkostoltaan kiinnostavaksi lääniksi. saattamista kansainväliseen tietoisuuteen. Oulun
16238: Tavoitteina ovat lisäksi ympäristöasioiden ko- lääni on osoittanut Suomea alueellisesti tarkas-
16239: rostaminen paitsi alueellisesti myös ylikansalli- tellen voimakasta kasvu- ja kilpailukykyä. Val-
16240: sesti sekä Oulun läänin ns. gateway-roolin vah- tion tuki Oulun läänille kansainvälistymisprojek-
16241: vistaminen. Tämän tarkoituksena on lähteä liik- tissa tulee nähdä paitsi alueellista toiminta- ja
16242: keelle läänissä olemassa olevista resursseista ja kilpailukykyä tukevana myös työllistämismah-
16243: pyrkiä muodostamaan vuoteen 2000 mennessä dollisuuksia edistävänä välttämättömänä tuke-
16244: voimakas kansainvälisesti riittävän kiinnostava na.
16245: eurooppalaisille verkkosuhteille perustuva yh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16246: teistoiminta-alue eli Euroregion-Oulu. Käytän- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16247: nössä tämä tarkoittaa toimivia suhteita Pohjois-
16248: Ruotsiin, Pohjois-Norjaan, Pohjois-Suomeen, että hallitus tukisi Oulun läänin kan-
16249: M urmanskiinja Arkangelin alueisiin, Karjalan ja sainvälistymisverkostoa ja Euroregion-
16250: Komin tasavaltoihin ja lisäksi eräisiin eurooppa- Oulun toteuttamista vuoteen 2000 men-
16251: laisiin alueisiin. nessä.
16252:
16253: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16254:
16255: Tuulikki Ukkola
16256: 1994vp 45
16257:
16258: Toivomusaloite 38
16259:
16260:
16261:
16262:
16263: Väistö: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan toimintaedellytysten
16264: järjestämisestä
16265:
16266:
16267: Eduskunnalle
16268:
16269: Värtsilän Niiralan rajaliikenne on erittäin vil- Erittäin vilkas ja monipuolinen rajaliikenne
16270: kas. Viime vuonna rajanylityksiä oli jo lähes edellyttää Niiralan rajanylityspaikan henkilös-
16271: 200 000. Liikenne suuntautuu pääosin Sorta- tön riittävyyden turvaamista. Toistaiseksi henki-
16272: valaan mutta myös Petroskoihin ja muuanne löresurssit on pystytty pitämään kohtuullisina.
16273: Venäjän Karjalan alueelle. Sortavalan kaupunki Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16274: on Keski-Karjalan kuntien yhteinen ystävyys- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16275: kaupunki. Toistaiseksi Niirala on ns. rajoitettu
16276: passintarkastuspaikka. että hallitus huolehtisi Värtsilän Niira-
16277: Niiralan rajanylityspaikka palvelee sekä mat- lan rajanylityspaikan henkilöstön riittä-
16278: kailijoita että entistä enemmän myös taloudelli- vyydestä raja-aseman toiminnan vi/kas-
16279: sen yhteistyön, yritystoiminnan, tavaraliikenteen tuessa.
16280: ja koulutusyhteistyön tarpeita.
16281: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16282:
16283: Matti Väistö
16284: 46 1994 vp
16285:
16286: Toivomusaloite 39
16287:
16288:
16289:
16290:
16291: Aittoniemi: Valtatie 3:n linjauksen muuttamisesta
16292:
16293:
16294:
16295: Eduskunnalle
16296:
16297: Helsingistä Tampereelle rakenteilla olevan katsoen, että Toijalan vaihtoehto repii uuden tie-
16298: moottoritien rakennustöitä suunnitellaan jatket- uran osin neitseelliseen luontoon. Valkeakosken
16299: tavaksi lisätalousarviossa myönnettävien varo- kautta tämän haitta olisi ollut minimaalinen. Toi-
16300: jen pohjalta Hämeenlinnasta Iittalaan. Tämä on nen merkittävä seikka on, että voimakas teolli-
16301: positiivinen asia sekä hankkeen edistymisen kan- suuspaikkakunta Valkeakoski jää tämän jälkeen
16302: nalta että myös työllisyyttä koskien. syrjään sekä rautatiestä että tiestön valtaväy-
16303: Moottoritien suunniteltu linjaus edelleen lästä.
16304: Tampereelle kulkee ns. Toijalan linjausta nou- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16305: dattaen. Tähän on päädytty kahdesta vaihto- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16306: ehdosta, joista toinen koski linjausta nykyisen
16307: valtatie 3:n linjauksen mukaisesti Valkeakosken että hallitus selvittäisi vielä Toijalan ja
16308: kautta. Valkeakosken Iinjauslen tarkoituksenmu-
16309: Linjaus Toijalan kautta on virheellinen mo- kaisuutta ennen valtatie J:n Helsinki-
16310: nestakin syystä, mutta siltäkin näkökannalta Tampere-moottoritien toteuttamista.
16311:
16312: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16313:
16314: Sulo Aittoniemi
16315: 1994 vp 47
16316:
16317: Toivomusaloite 40
16318:
16319:
16320:
16321:
16322: Aittoniemi: Taksilupien tarveharkinnan säilyttämisestä
16323:
16324:
16325:
16326: Eduskunnalle
16327:
16328: Suomessa tiettävästi suunnitellaan luovut- miehiä ei valita tarkkojen kriteeri en mukaan ja he
16329: tavaksi tarveharkinnasta taksilupien suhteen. eivät valitse vastuullisesti renkejään, se aiheuttaa
16330: Asiasta on kokemusta Ruotsista ja siitä saa par- sekä henkilökohtaista että omaisuuteen liittyvää
16331: haan kuvan Arlandan lentokentällä, josta saattaa turvattomuutta asiakkaissa.
16332: saada minkälaisen suharin sattuu ja millä hinnal- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16333: la milloinkin. Tähän suuntaan viittaavaa toimin- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16334: taa näkyy kyllä myös Helsinki-Vantaan lento-
16335: kentällä, mutta toisista syistä. että hallitus säilyttäisi taksilupien tarve-
16336: Taksimiehen työ on vaativaa ja vastuullista. harkinnan ja tiukat kriteerit nimenomaan
16337: Hänellä on vastuu monta kertaa sekä ihmisestä asiakkaiden turvallisuutta ja palveluiden
16338: että tämän mukana olleista tavaroista. Jos taksi- tasoa koskevien vaatimusten johdosta.
16339:
16340: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16341:
16342: Sulo Aittoniemi
16343: 48 1994vp
16344:
16345: Toivomusaloite 41
16346:
16347:
16348:
16349:
16350: Aittoniemi: Valtatie 9:n perusparannuksen toteuttamisesta Ori-
16351: vedellä
16352:
16353:
16354: Eduskunnalle
16355:
16356: Tampereelta Oriveden ja Jämsän kautta Jy- teuttamista tulisi sitovasti tietää valtatie 9:n lo-
16357: väskylään kulkeva valtatie 9 odottaa peruspa- pullinen sijainti kaupungin alueella. Samanlaisia
16358: rannusta. Tähän saakka on annettu ymmärtää, vaikeuksia maankäytön ja suunnittelun suhteen
16359: että mainittuun perusparannukseen ei toistaisek- on varmasti monella muullakin paikkakunnalla
16360: si liikene varoja. kyseiseen tiehen liittyen.
16361: Asiaan liittyy kuitenkin eräs merkittävä ongel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16362: ma,joka ei ole yhteydessä itse rakentamismäärä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16363: rahoihin. Kysymys on suunnittelun keskeneräi-
16364: syydestäja siihen liittyvistä haitoista. Esimerkiksi että hallitus kiirehtisi valtatie 9:n perus-
16365: Oriveden kohdalla tiellä on kolme eri linjausvaih- parannuksen linjausta erityisesti Oriveden
16366: toehtoa, joista ei ole päästy ratkaisuun. Ratkai- kaupungin keskustaajaman kohdalla, mut-
16367: sun viipyminen on taas aiheuttanut Oriveden ta myös muissa vastaavissa kohdissa tar-
16368: kaupungille merkittäviä vaikeuksia alueen ja peettoman haitan poistamiseksi alue- ja
16369: maankäytön suunnittelussa, koska ennen sen to- maankäytön suunnittelussa.
16370:
16371: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16372:
16373: Sulo Aittoniemi
16374: 1994 vp 49
16375:
16376: Toivomusaloite 42
16377:
16378:
16379:
16380:
16381: Ala-Harja ym.: Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisesta
16382:
16383:
16384:
16385: Eduskunnalle
16386:
16387: Seinäjoella raskas ohikulkuliikenne, esimerk- Seinäjoen itäisen ohituksen kiireellisyysluokkaan
16388: kinä turve- ja muu rekkaliikenne, kulkee 2 ja sen on arvioitu maksavan 138 miljoonaa
16389: laajalla alueella läpi kaupungin keskustan sekä markkaa. Toisen kiireellisyysluokan hankkeiden
16390: Törnävän, Kivistö-Kasperin ja Hallilan asunto- arvioidaan suunnitelmassa ajoittuvan vuositu-
16391: alueilla. Tämä aiheuttaa liikenneturvallisuuson- hannen vaihteen molemmin puolin. Itäisestä ohi-
16392: gelmia, erityisesti Kivistöntien raskas liikenne ja kulkutiestä laadittu yleissuunnitelma on valmis-
16393: suuret, lisääntyvät liikennemäärät koetaan on- tunut vuonna 1994, jolloin hankkeen kustannus-
16394: gelmallisiksi. Tarvitaan ohikulkutie, jonne rek- arvio oli 125 miljoonaa markkaa vuoden 1989
16395: kaliikenne ohjataan. tasolla. Nyt elämme vuotta 1994. Liikenne on
16396: Tielaitoksen sekä valtakunnalliset että Vaasan kasvanut ja sen tuomat liikenneturvallisuus- ja
16397: lääniä koskevat valtatieverkon kehittämissuun- ympäristöhaitat ovat lisääntyneet.
16398: nitelmat vuodelle 20 l 0 luovat laajemmat puitteet, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16399: joihin Seinäjoen itäinen ohikulkutiehanke sijoit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16400: tuu osaksi niin sanottua Pohjanmaan väylää.
16401: Väylä tulisi kulkemaan valtatietasoisena Jalas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sei-
16402: järveltä Seinäjoen kautta Uuteenkaarlepyyhyn. näjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen
16403: Vaasan läänin tieverkon kehittäminen vuo- aikaistamiseksi ja nopeuttamiseksi.
16404: teen 2010 (Tiehallitus, Helsinki 1992) sijoittaa
16405:
16406: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16407:
16408: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
16409:
16410:
16411:
16412:
16413: 4 240261
16414: 50 1994 vp
16415:
16416: Toivomusaloite 43
16417:
16418:
16419:
16420:
16421: Ala-Nissilä: Karhunojan ja Riihikosken välisen tieyhteyden raken-
16422: tamisesta Pöytyälle
16423:
16424:
16425: Eduskunnalle
16426:
16427: Auramaan kuntien kesken on kehittymässä kannattavaksi. Suunnitelmat ovat olemassa.
16428: laaja-alainen yhteistyö. Erityisesti Auran, Kari- Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on yhdessä
16429: naisten, Pöytyän ja Yläneen kuntien yhteistoi- seutukaavaviraston ja lääninsuunnittelun kanssa
16430: minta aiheuttaa runsaasti päivittäistä liikenne- esittänyt tiepiirin toimenpideohjelmaan kuntien
16431: tarvetta (mm. koulu-, terveyskeskus-ja sosiaali- esitysten perusteella nimenomaan Karhunojan ja
16432: toimi) kuntakeskusten välillä. Toimivan poi- Riihikosken välistä tieyhteyttä.
16433: kittaistieyhteyden saaminen välille Marttila- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16434: Kyrö-Riihikoski-Niitynpää on kuntien ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
16435: elinkeinotoiminnan kannalta välttämätöntä. Tie-
16436: yhteyden kiireeliisin ja ensimmäinen vaihe on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16437: Pöytyällä oleva osuus Karhunoja-Riihikoski, Karhunojan ja Riihikosken välisen tieyh-
16438: koska tämä tieyhteys kokonaan puuttuu. Tie- teyden rakentamiseksi.
16439: laitos on todennut hankkeen liiketaloudellisesti
16440:
16441: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16442:
16443: Olavi Ala-Nissilä
16444: 1994 vp 51
16445:
16446: Toivomusaloite 44
16447:
16448:
16449:
16450:
16451: Ala-Nissilä ym.: Someron ja Palikkalan välisen tien peruskorjauk-
16452: sesta
16453:
16454:
16455: Eduskunnalle
16456:
16457: Someron kunta siirtyi Turun ja Porin lääniin maan suunnilta. Alueen kunnat ovat pitäneet
16458: edellisvuoden alusta. Liikenneyhteyksien toimi- Someron ja Loimaan seudun välisten tieyhteyk-
16459: vuus maakunnan sisällä on Someron alueen ja sien parantamista hyvin tärkeänä.
16460: maakunnan muiden talousalueiden kannalta hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16461: vin tärkeää. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16462: Yhteys Loimaan ja Someron välillä on varsin
16463: huonokuntoisen ja mutkaisen tieyhteyden varas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin So-
16464: sa osuudella Palikkala-Somero. Yhteys Some- meron ja Palikka/an välisen tieyhteyden
16465: rolta Loimaan suuntaan toisi myös yhteyden korjaamisen ja rakentamisen suunnittele-
16466: maakunnan uloimmalle kehätielle ja parantaisi miseksi.
16467: yhteyksiä Helsinkiin Uudenkaupungin ja Loi-
16468:
16469: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16470:
16471: Olavi Ala-Nissilä Sirkka-Liisa Anttila
16472: 52 1994vp
16473:
16474: Toivomusaloite 45
16475:
16476:
16477:
16478:
16479: Ala-Nissilä ym.: Turku-Toijala-radan parantamisesta
16480:
16481:
16482:
16483: Eduskunnalle
16484:
16485: Turun-Toijalan radan sähköistystyö ja työn Rataosan sähköistämisen on arvioitu maksa-
16486: edellyttämät radan osittaiset perusparannustyöt van 142 mmk.
16487: tulisi aloittaa siten, että radan sähköistystyömaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16488: voidaan aloittaa viimeistään rantaradan sähköis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16489: tämisen päätyttyä tänä vuonna. Vasta tällöin
16490: voidaan kolmion Helsinki-Turku-Tampere että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16491: henkilöliikenne saattaa täysin ajanmukaiselle ta- Turku-Toijala-radan tason nostamiseksi
16492: solle ja samalla varmistaa Turun, Naantalin ja ja sähköistyksen suunnittelemiseksi.
16493: Uudenkaupungin satamien pysyttäminen muka-
16494: na Tahtiliikenteen kehittymisessä.
16495:
16496: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16497:
16498: Olavi Ala-Nissilä Ensio Laine
16499: 1994vp 53
16500:
16501: Toivomusaloite 46
16502:
16503:
16504:
16505:
16506: Alaranta: Maaseudun teiden peruskorjaamisesta
16507:
16508:
16509:
16510: Eduskunnalle
16511:
16512: Maaseudun asuttuna pitäminen edellyttää kyläteiden peruskorjaukseen ja kunnossapi-
16513: ympärivuotisesti toimivaa tieyhteyttä maaseu- toon.
16514: tukyliin. Maa- ja metsätalouteen perustuva ja- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16515: lostus- ja muu yritystoiminta edellyttää ras- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16516: kaalla kalustolla tapahtuvaa liikennöintiä myös
16517: paikallisteillä. Valtion viranomaisten tulee koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16518: dentaa tiemäärärahoista riittävän suuri osa maaseudun teiden peruskorjaamiseksi.
16519:
16520: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16521: Juhani Alaranta
16522: 54 1994 vp
16523:
16524: Toivomusaloite 47
16525:
16526:
16527:
16528:
16529: Alaranta: Pyhäjoki-Vihanti-maantien perusparantamisesta
16530:
16531:
16532:
16533: Eduskunnalle
16534:
16535: Pyhäjoki-Vihanti-maantie 790:n paranta- tien heikkoudesta. Tien vaikutuspiirissä ja tielle
16536: minen välillä Pyhäjoki-Keskikylä (Pahkasalon johtavien metsäautoteiden varrella sijaitsee huo-
16537: tienristeys) on toteutunut. Tien pintaus valmistui mattava osa Pyhäjoen ja Vihanoin kunnan ener-
16538: elokuussa 1988. giavaroista: pienpuusta ja turpeesta. Pyhäjoelta
16539: Pyhäjoki-Vihanti-maantie on suorin Pyhä- tapahtuu Vihanoin perunatehtaan pääasiallinen
16540: joen ja Vihanoin kuntakeskusten välinen tie- raaka-ainekuljetus.
16541: yhteys. Lisäksi se on ainoa tieyhteys kuntakes- Kunnassa vallitsevan käsityksen mukaan ky-
16542: kuksiin osalle Pyhäjoen ja Vihanoin kunnan seinen tie on tiepiirin alueella lähes ainoa kunta-
16543: asukkaita. Tie on myös tärkein kylien sisäinen keskuksia yhdistävä liikenneväylä, joka on huo-
16544: liikenneväylä. Tien perusparantamisen tärkeyttä mattavalta osalta korjaamatooja sorapäällystei-
16545: kuvastaa se, että tien kunnostamista kiirehtivän nen.
16546: vetoomuksen on allekirjoittanut 350 tien vaiku- Tiesuunnitelma Vihanoin kunnan rajaan
16547: tuspiirissä asuvaa pyhäjokista ja vihantilaista. saakka on valmis ja hyväksytty liikenneministe-
16548: Peruskorjausta odottava tieosuus on nykyisin riössä.
16549: sorapintainen, heikkokuntoinen, kapea ja mut- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
16550: kainen. Tien heikko liikennöitävyys vaarantaa hyväksyttäväksi toivomuksen,
16551: peruselinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä
16552: heikentää tien varressa elävien kyläyhteisöjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16553: kehittymismahdollisuuksia. Samoin työmatka- Pyhäjoki- Vihanti-maantien perusparan-
16554: liikenne Pyhäjoelle, Vihantiin ja Raaheen kärsii tamiseksi.
16555:
16556: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16557: Juhani Alaranta
16558: 1994 vp 55
16559:
16560: Toivomusaloite 48
16561:
16562:
16563:
16564:
16565: Apukka ym.: Venejärvi-Kurtakko-tieyhteyden rakentamisesta
16566:
16567:
16568:
16569: Eduskunnalle
16570:
16571: Venejärven kylältä on Kolarin kirkonkylän kylässä voitaisiin harrastaa kotimajoitusta elin-
16572: kautta matkaa Ylläksen hiihtokeskukseen noin keinona. Samoin sieltä voitaisiin tarjota Ylläksen
16573: 70 km. Suoraan Kurtakon kylän kautta ajettuna matkailijoille erilaisia ohjelmapalveluita jne.
16574: matka lyhenisi noin 40 kilometriin, mutta Vene- Myös työllisyyden kannalta ajatellen po. työ-
16575: järven ja Kurtakon väliltä puuttuu tietä noin 15 kohde olisi äärimmäisen tärkeä kyläläisille ja
16576: km. Edellisenä talvena, kun kyläläiset pitivät tal- koko vaikeuksissa kamppailevalle Kolarin kun-
16577: koovoimin po. tieyhteyttä auki, oli osuudella nalle.
16578: melkoisesti liikennettä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16579: Ylläksen matkailukeskus on alueella melkoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16580: nen työnantaja. Venejärven kylässä on asukkaita
16581: noin 250, joille kyseiset työpaikat olisivat tuiki että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16582: tärkeitä. Nyt ko. tieyhteys toisi Venejärven kylän Venejärvi-Kurtakko-tieyhteyden raken-
16583: myös siinä mielessä Ylläksen ulottuville, että tamiseksi.
16584:
16585: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16586:
16587: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16588: 56 1994 vp
16589:
16590: Toivomusaloite 49
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: Apukka ym.: Nellimin tien peruskorjaamisesta
16596:
16597:
16598:
16599: Eduskunnalle
16600:
16601: Nellimin kylä Inarin kunnassa on vireä noin tien parantamisesta on puhuttu 40 vuotta, joten
16602: 250 asukkaan kylä. Tieyhteys mt 9681, Keväjär- olisi jo aika ryhtyä tekoihinkin. Osuuden kustan-
16603: vi-Nellim, on yksi maan huonokuntoisimmista nusarvio on vain l 0 milj. markkaa.
16604: ja mutkaisimmista. Po. tieosuudella on vilkas lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16605: kenne mm. puutavaranajon sekä nellimiläisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16606: Ivaloon suuntautuvan työ- ym. liikenteen joh-
16607: dosta. Tie on erittäin mutkainen ja kapea ja on että hallitus ryhtyisi kiireesti toimenpi-
16608: ihme, ettei tieosuudella ole sattunut enempää teisiin Nellimin tien peruskorjaamiseksi.
16609: ja useampia vakavia onnettomuuksia. Kyseisen
16610:
16611: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16612:
16613: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
16614: 1994vp 57
16615:
16616: Toivomusaloite 50
16617:
16618:
16619:
16620:
16621: Apukka ym.: Rautatien rakentamisesta Keivitsaan
16622:
16623:
16624:
16625: Eduskunnalle
16626:
16627: Sodankylän Keivitsasta on löydetty kansain- toihin" tulisi tarrautua kiinni välittömästi, koska
16628: välisestikin erittäin lupaava ja laaja malmiesiin- kaivoksen avaamiseen liittyvät valmistelutyöt jo
16629: tymä, jonka tutkimustulokset valmistunevat ai- tarjoavat työtä melkoiselle joukolle.
16630: van lähiaikoina. Julkisuuteen tulleiden tietojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16631: mukaan on kutakuinkin varmaa, että Keivitsaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16632: tullaan avaamaan kaivos. Julkisuudessa olleiden
16633: tietojen mukaan esiintymä on niin suuri, että kul- että hallitus kiireesti ryhtyisi toimen-
16634: jetukset on suoritettava rautatiekuljetuksina. piteisiin rahoituksen osoittamiseksi rauta-
16635: Toisaalta Suomen lama on tällä hetkellä niin tien suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
16636: syvä, että kaikkiin Keivitsan tapaisiin "lottovoit- Keivitsaan.
16637:
16638: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16639:
16640: AskoApukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
16641: 58 1994 vp
16642:
16643: Toivomusaloite 51
16644:
16645:
16646:
16647:
16648: Hiltunen ym.: Hyvelän-Söörmarkun tieosan nelikaistaistamisen
16649: nopeuttamisesta
16650:
16651:
16652: Eduskunnalle
16653:
16654: Valtatie 8 Turusta Rauman ja Porin kautta seudun vaikeaa työllisyystilannetta. Välittömät
16655: Ouluun yhdistää koko maamme länsirannikon työllisyysvaikutukset ovat noin 250 miestyö-
16656: satamineen. Hyvelän-Söörmarkun tieosa (vt 8 vuotta. Hankkeen kustannukset ovat 135 milj.
16657: Porista pohjoiseen) on voimakkaasti kuormittu- mk.
16658: nut (noin 13 000 autoa/vrk). Tieosa välittää myös Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16659: Järvi-Suomen suunnan valtatieliikenteen (vt 23). kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16660: Ruuhkautumisen estämiseksi on tieosan välitys-
16661: kykyä parannettava rakentamalla tieosuus neli- että hallitus päättäisi nopeuttaa Hy-
16662: kaistaiseksi. velän-Söörmarkun tieosan nelikaistais-
16663: Hanke on valmis toteutettavaksi pikaisesti tusta.
16664: ja töillä voitaisiin osaltaan vähentää Porin
16665:
16666: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16667:
16668: Leea Hiltunen Juha Korkeaoja Timo Laaksonen
16669: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Heikki Rinne
16670: Timo Kalli Lea Mäkipää RailaAho
16671: TimoRoos
16672: 1994 vp 59
16673:
16674: Toivomusaloite 52
16675:
16676:
16677:
16678:
16679: Ihamäki ym.: Kymijoen kanavaselvityksen jatkamisesta
16680:
16681:
16682:
16683: Eduskunnalle
16684:
16685: Kymijoen kanavointihankkeen toteuttaminen joen kanavointihankkeen kannattavimmaksi ja
16686: on nyt Keitele-Päijänne-kanavan valmistuttua toteuttamiskelpoisimmaksi. Merenkulkuhallitus
16687: entistä ajankohtaisempi. Kanavointihankkeen on laatinut hankkeesta myös alustavan ympä-
16688: suunnittelua tuleekin tässä vaiheessa nopeuttaa. ristöselvityksen. Kanavointihankkeen kustan-
16689: Kymijoen kanavointi tulisi lisäämään tuntu- nusarvio on väylän syvyydestä riippuen 1-1,5
16690: vasti vesistöalueen matkailumahdollisuuksia ja mrd. mk.
16691: loisi aivan uusia mahdollisuuksia elinkeinojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16692: kehittämiselle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16693: Merenkulkuhallituksen laatima Kymijoen,
16694: Savon ja Mäntyharjun kanavavaihtoehtojen kus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ky-
16695: tannus- ja kannattavuuslaskelma osoittaa Kymi- mijoen kanavaselvityksen jatkamiseksi.
16696:
16697: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16698: Timo Ihamäki ArmasKomi
16699: 60 1994 vp
16700:
16701: Toivomusaloite 53
16702:
16703:
16704:
16705:
16706: Ihamäki ym.: Järvenpään-Lahden-Heinolan-Lusin moottori-
16707: tien suunnittelemisesta
16708:
16709:
16710: Eduskunnalle
16711:
16712: Pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen markkaa, josta suunnittelun osuus on noin 30
16713: suunniteltu moottoritie poistaa nykyiset koh- milj. markkaa.
16714: tuuttomiksi käyneet ruuhkat ja helpottaa pää- Moottoritien rakentamiskustannukset tulee
16715: kaupunkiseudun kasvun purkautumista Päijät- ainakin osaksi rahoittaa tietullein. Tarvittava lai-
16716: Hämeeseen. noitus tulisi pyrkiä saamaan ulkomailta.
16717: Tieosuus Helsingistä Järvenpäähän ja Lahden Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan-
16718: Joutjärven 3 km:n osuus ovat jo moottoritietä. sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteis-
16719: Heinolan ja Lusin tieosuus on päätetty rakentaa työnä.
16720: moottoritieksi vuoteen 1996 mennessä. Järven- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16721: pään-Lahden-Heinolan tieosuuden sillat on jo kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16722: rakennettu moottoritiesilloiksi.
16723: Moottoritien suunnittelu käynnistyi tielaitok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jär-
16724: sen Uudenmaan piirin alueella vuonna 1990. venpään-Lahden-Heinolan-Lusin
16725: Hankkeen kustannusarvio on noin 600 milj. moottoritien suunnittelemiseksi.
16726:
16727: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16728: Timo Ihamäki ArmasKomi Kyösti Toivonen
16729: 1994vp 61
16730:
16731: Toivomusaloite 54
16732:
16733:
16734:
16735:
16736: Ihamäki ym.: Vierumäen-Heinolan-Lusin moottoritien rakenta-
16737: misesta
16738:
16739: Eduskunnalle
16740:
16741: Useita vuosia rakenteilla olevan valtatie 5:n etenkin viikonloppuisin. Kun Heinolan Tähtinie-
16742: loppuosuuden Vierumäki-Heinola-Lusi ra- men silta on nyt valmistunut, on tärkeää, että tie
16743: kentaminen hidastuu, mikäli valtion vuoden tästä eteenpäin Lusiin saataisiin kuntoon aika-
16744: 1994 lisäbudjettiesitykseen ei varata esitettyä taulun mukaisesti.
16745: suurempaa määrärahaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16746: Mikkelin tiepiirin suunnitelmassa on vuodelle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16747: 1994 esitetty 80 milj. markkaa, mutta valtion
16748: budjettiesityksessä on vain 41,8 milj. markkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Vie-
16749: Tien pitäisi tiepiirin suunnitelmien mukaan val- rumäen-Heinolan-Lusin moottoritien/
16750: mistua 1996. moottoriliikennetien rakentamisen nopeut-
16751: Vierumäen-Heinolan-Lusin tieosuus on tamiseksi valtatie 5:/lä.
16752: hyvin mutkainen ja liikenne ruuhkautuu pahasti
16753: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16754: Timo Ihamäki ArmasKomi Kyösti Toivonen
16755: 62 1994 vp
16756:
16757: Toivomusaloite 55
16758:
16759:
16760:
16761:
16762: Kallis ym.: Moottorikelkan liikennevakuutuksen keskeyttämisestä
16763:
16764:
16765:
16766: Eduskunnalle
16767:
16768: Moottorikeikoilla on liikennevakuutuslain keikkaa tarvitseville täysin tarpeettomia kustan-
16769: 3 §:n mukaisesti oltava liikennevakuutus, vaikka nuksia.
16770: niillä ajettaisiin vain yksityisalueilla, maastossa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16771: tai jäällä. Liikennevakuutus jatkuu aina siihen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16772: saakka, kunnes vakuutusyhtiölle toimitetaan sel-
16773: vitys kelkan tuhoutumisesta tai rikkoutumisesta että hallitus ryhtyisi toimiin moottori-
16774: käyttökelvottomaksi. Minkäänlaista mahdolli- keikkojen rekisteröimiseksi, jotta vakuu-
16775: suutta kelkan pitämiseksi seisontavakuutuksessa tusjärjestelmää voidaan kehittää siten, että
16776: ei ole, vaikka keikkaa ei koko vuotena käytettäisi seisonta-aika otetaan huomioon.
16777: lainkaan. Tämä aiheuttaa vain harvoin moottori-
16778:
16779: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16780:
16781: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
16782: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
16783: Leea Hiltunen
16784: 1994 vp 63
16785:
16786: Toivomusaloite 56
16787:
16788:
16789:
16790:
16791: Kasurinen ym.: Moottoritien rakentamisesta välillä Turku-Hel-
16792: sinki-Pietari
16793:
16794:
16795: Eduskunnalle
16796:
16797: Koko valtatie 7:ää (E 18 -tie) välillä Vaali- palvelemaan mm. aluepoliittisen lainsäädännön
16798: maa-Loviisa (-Koskenkylä) on tarkasteltava raja-alueohjelman ja lähialueyhteistyön tarpeita.
16799: Venäjän kehityspotentiaali tiedostaen. Esisuun- Hankkeella on erityistä merkitystä Kaakkois-
16800: nittelu välillä Summa-Vaalimaa on käynnissä ja Suomelle, jotta Idänportti-asemaa kyettäisiin
16801: välillä Loviisa-Petäjäsuo on jo olemassa moot- hyödyntämään koko laajuudessaan.
16802: toriväylävaraus. Sisääntulojärjestelyt Haminan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16803: Tervasaaren kohdalla kaupunkiin ovat käynnis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16804: tettävissä heti osuuden OtsoJa-Summa valmis- muksen,
16805: tuttua vuoden 19941opulla. Näiden lisäksi käyn-
16806: nistetään koko välin Vaalimaa-Turku Euroop- että hallitus ottaisi anneftavaan valtion
16807: patien kokonaisvaltainen selvittäminen Kaak- vuoden 1994 lisätalousarvioon kansainvä-
16808: kois-Suomen, Uudenmaan ja Turun tiepiirien lisen E 18 -moottoriväylän rakentamisen
16809: kesken. välillä Turku-Helsinki-Pietari niillä
16810: E 18 -tiellä on olemassa suunnitteluvalmiuksia osuuksilla, joilla suunnitteluvalmius mah-
16811: aloittaa rakentamistyöt pikaisesti, jotta kansain- dollistaa töitten pikaisen käynnistämisen
16812: välinen itä-länsi-yhteys saataisiin toimimaan ja (vt 7, kehä///, vt 1).
16813:
16814: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16815:
16816: Anna-Liisa Kasurinen Matti Vähänäkki Kari Häkämies
16817: Jussi Ranta Raimo Liikkanen Raili Puhakka
16818: Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen
16819: 64 1994 vp
16820:
16821: Toivomusaloite 57
16822:
16823:
16824:
16825:
16826: Kasorineo ym.: Lappeenrannan lentokentän kiitotien jatkamisesta
16827:
16828:
16829:
16830: Eduskunnalle
16831:
16832: Lappeenrannan lentokenttä on Kymen läänin teet.
16833: ainoa kaupallinen ja kansainvälinen lentoasema. Kiitotien jatkohankkeen suunnitelmat ovat
16834: Kysyntää on rahtilennoille lähialueita varten valmiinaja kaavoitus kunnossa, joten hankkeella
16835: molempiin suuntiin sekä Siperian kuljetuksille, ei ole maankäytöllisiä eikä teknisiä esteitä. Len-
16836: ja viimeisimpänä on tiedusteltu rahtilentoja toaseman ympäristön suunniteltu maankäyttö
16837: USA:sta Lappeenrantaan ja edelleen Venäjälle. luo hyvän kokonaisuuden rahtilentojen ja hen-
16838: Lentoväylä Petroskoihin ja edelleen mm. Sipe- kilökuljetusten huomattavalle lisäämiselle. Ny-
16839: riaan on valmis ja Pietarin väylä tulee, kun vas- kyisen 2 000 metrin kiitotien jatkaminen 500 met-
16840: tapuoli saa kartat painetuksi. rillä maksaa 6---8 milj. markkaa. Hanke voitai-
16841: Lappeenrannan lentokentältä tulee aloittaa siin nopeasti käynnistää valtion vuoden 1994 toi-
16842: kansainväliset reittiyhteydet Pietariin ja Tukhol- sen lisätalousarvion määrärahoilla ja työllisyys-
16843: maan. Neuvottelut Lappeenrannan ja Pietarin varoilla.
16844: välisen ilmasillan avaamisesta ovat Venäjän il- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16845: mailuviranomaisten kanssa edistyneet ripeästi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16846: Lentokentän kiitotien jatkaminen edistää Etelä- muksen,
16847: Karjalan kansainvälistymispyrkimyksiä ja lisää
16848: mahdollisuuksia hyödyntää Pietarin markki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16849: noille suuntaavien länsiyritysten etabloitumista Lappeenrannan lentokentän kiitotien jat-
16850: kaakkoiseen Suomeen. Hankkeen toteutuksella kamisen käynnistämiseksi.
16851: on selkeät elinkeino- ja työllisyyspoliittiset perus-
16852:
16853: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16854:
16855: Anna-Liisa Kasurinen Matti Vähänäkki Sinikka Hurskainen
16856: Kari Häkämies Jussi Ranta Raimo Liikkanen
16857: Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen
16858: 1994 vp 65
16859:
16860: Toivomusaloite 58
16861:
16862:
16863:
16864:
16865: Kohijoki ym.: Valtatie 2:n (Helsinki-Pori) kehittämisestä
16866:
16867:
16868:
16869: Eduskunnalle
16870:
16871: Valtatie 2 (Pori-Helsinki) on Satakunnan lutasotavoitteen ja sen päällysteleveydessä sekä
16872: keskeinen päätie, joka yhdistää maakunnan ran- kantavuudessa on puutteita.
16873: nikon sisämaahan kulkien pitkin erästä maam- Valtatie 2:n kehittämisen perusteet tulisi selvit-
16874: me merkittävintä yhdyskuntavyöhykettä, Ko- tää yhtenäisin perustein koko välillä Helsinki-
16875: kemäenjokilaaksoa. Valtatie 2 muodostaa pää- Pori. Tien välityskyvyn lisäämiseksi on pikaisesti
16876: yhteyden pääkaupunkiseudulta laajalle alueelle, käynnistettävä ohituskaistojen suunnittelu niin,
16877: johon Satakunnan lisäksi kuuluvat mm. Hä- että rakennustyöt voidaan käynnistää v. 1995.
16878: meen ja Pirkanmaan lounaisosat, Varsinais- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16879: Suomen koillisosa sekä Etelä-Pohjanmaan län- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16880: siosat.
16881: Tie on rakennettu pääosin 1950-luvulla, sen että hallitus päättäisi selvittää valtatie
16882: palvelutaso alittaa jo nykyisin valtateiden palve- 2:n kehittämisen yhtenäiset perusteet.
16883:
16884: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16885: Maunu Kohijoki Juha Korkeaoja Timo Laaksonen
16886: Kalevi Lamminen Heikki Rinne Timo Kalli
16887: Leea Hiltunen Lea Mäkipää Raila Aho
16888: Timo Roos
16889:
16890:
16891:
16892:
16893: 5 240261
16894: 66 1994 vp
16895:
16896: Toivomusaloite 59
16897:
16898:
16899:
16900:
16901: Laaksonen ym.: Tampereen-Porin/Rauman radan perusparannus-
16902: ja sähköistystöiden toteuttamisesta
16903:
16904:
16905: Eduskunnalle
16906:
16907: Tampereen-Porin/Rauman rata on merkit- köistys tulee toteuttaa pikaisesti. Hankkeen ra-
16908: tävä kuljetusyhteys Pirkanmaan ja Keski-Suo- hoitukseen on varauduttu mm. hallituksen edus-
16909: men teollisuuden ja kaupan sekä länsirannikon kunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä.
16910: satamien välillä sekä lisääntyvässä määrin myös Nopeuksien nostaminen tavoitetasoon edellyttää
16911: Venäjältä tulevan kauttakulkuliikenteen kulje- lisäksi aikanaan koko rataosan suojastuksen ja
16912: tusreitti. Satakunnan ja pääkaupunkiseudun vä- kauko-ohjauksen rakentamista.
16913: lisen matkustajaliikenteen kehittämiseksi kilpai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16914: lukykyiseksi muiden liikennemuotojen kanssa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16915: olisi välillä Helsinki-Pori/Rauma oltava riittä-
16916: vän nopea ja korkeatasoinen junatarjonta. Tämä että hallitus päättäisi turvata Tampe-
16917: mahdollistaisi myös henkilöliikenteen käynnistä- reen-Porin/Rauman radan perusparan-
16918: misen uudelleen välillä Rauma-Kokemäki. nus- ja sähköistystöiden pikaisen toteutta-
16919: Rataosan Tampere-Pori/Rauma peruspa- misen ilman keskeytyksiä.
16920: rannus puuttuvilta osin sekä koko rataosan säh-
16921:
16922: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16923:
16924: Timo Laaksonen Juha Korkeaoja Maunu Kohijoki
16925: Kalevi Lamminen TimoRoos Heikki Rinne
16926: Timo Kalli Leea Hiltunen Lea Mäkipää
16927: Raila Aho
16928: 1994 vp 67
16929:
16930: Toivomusaloite 60
16931:
16932:
16933:
16934:
16935: Lahikainen ym.: Savonradan yleissuunnittelun käynnistämisestä
16936:
16937:
16938:
16939: Eduskunnalle
16940:
16941: Liikenneministeriö on tehnyt päätöksen itä- - ympäristövaikutusselvitys, joka on tehty
16942: ratojen osalta valiten vaihtoehdon, joka kulkee 1992-93
16943: Järvenpäästä Lahden ja Heinolan kautta Mikke- - yleissuunnittelu 1993-97, lunastukset
16944: liin, mistä Kajaaniin jatkuva rata perusparanne- 1995-99
16945: taan. - rakennussuunnittelu 1997-2002 ja ra-
16946: Hankkeen tarkoituksena on parantaa ja oi- kentaminen 1998-2005.
16947: kaista Helsingistä itään suuntautuva rautatie- Hanke on siinä mielessä uusi, että se ei ole vielä
16948: yhteys. Rata lyhentää merkittävästi kulkuaikoja, saanut valtion budjetissa hankekohtaista rahoi-
16949: parantaa radan vaikutuspiirissä olevien kuntien tusta.
16950: kehitysmahdollisuuksia ja mahdollistaa nopei- Suunnittelun aloittamiseksi tarvitaan nyt 10
16951: den junien kulun radalla. Lisäksi radan rakenta- Mmk:n määräraha vuoden 1995 budjettiin.
16952: minen tasaa Helsingin kasvupaineita ja kehittää Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16953: tehokasta helminauhamaista yhdyskuntaraken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16954: netta. Rata on liikenneministeriön selvityksessä
16955: todettu yhteiskuntataloudellisesti ja liiketalou- että hallitus varaisi valtion vuoden 1995
16956: dellisesti kannattavaksi. talousarvioon riittävän määrärahan Sa-
16957: Hankkeen suunniteltu aikataulu on seuraava: vonradan yleissuunnittelun käynnistämistä
16958: varten.
16959: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16960:
16961: Erja Lahikainen Kari Rajamäki Kyllikki Muttilainen
16962: Tero Mölsä Markku Rossi Aarno von Bell
16963: Jouni Backman Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen
16964: Pekka Räty Väinö Saario Matti Luttinen
16965: Iiris Hacklin Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila
16966: Leena Luhtanen Marja-Leena Viljamaa Reijo Laitinen
16967: Tarja Kautto Annikki Koistinen Heikki Riihijärvi
16968: Erkki Pulliainen Timo Ihamäki Riitta Saastamoinen
16969: Markku Lehtosaari Sirkka-Liisa Anttila Kauko Heikkinen
16970: Hannu Kemppainen Pauli Saapunki Mirja Ryynänen
16971: Riitta Kauppinen Kyösti Toivonen
16972: 68 1994 vp
16973:
16974: Toivomusaloite 61
16975:
16976:
16977:
16978:
16979: Lahikainen: Valtatie 5:n parantamisenjatkamisesta
16980:
16981:
16982:
16983: Eduskunnalle
16984:
16985: Valtatie 5 on pian ohittamassa Heinolan ja sujuvuuden kannalta katsoen. Tärkeintä on, että
16986: saavuttamassa Lusin, viimeistään vuonna 1996. tietyömaa jatkuu katkoitta siihen saakka, kun
16987: Valtatie 5:11e on yleissuunnitelma valmis töi- koko valtatie on saatu valmiiksi suunnitellulla
16988: denjatkamiseksi Lusista Kuorttiin. Tämän osuu- tavalla.
16989: den kustannusarvio on 130 Mmk. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16990: Edelleen valtatie 5:1le on yleissuunnitelma val- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16991: miina välillä Toivola-Hietanen. Sen kustannus-
16992: arvioksi muodostuu 85 Mmk. että hallitus varaisi valtion vuoden 1995
16993: Valtatie 5 on tärkeää saada pikaisesti kuntoon talousarvioesitykseen riittävän määrära-
16994: niin liikenneturvallisuuden kuin myös liikenteen han valtatie 5:n toteuttamiseksi.
16995:
16996: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
16997:
16998: Erja Lahikainen
16999: 1994 vp 69
17000:
17001: Toivomusaloite 62
17002:
17003:
17004:
17005:
17006: Laine ym.: Suomen ja Pietarin välisten liikenneyhteyksien kehittä-
17007: misestä
17008:
17009:
17010: Eduskunnalle
17011:
17012: Maassamme vallitsevan taloudellisen laman ja kaupallistaloudellisten suhteiden kehittämiseen.
17013: suurtyöttömyyden lievittämiseksi ja uusien työ- Samoin tulisi käyttää hyödyksi Viipurin erityis-
17014: paikkojen luomiseksi tarvitaan uusia ennakko- alueen antamat uudet mahdollisuudet taloudelli-
17015: luulottomia avauksia. Sellainen voisi olla esim. sen yhteistyön kehittämiseen. Mukaan tulisi saa-
17016: Suomen ja Pietarin yhteyksien laajentamisen työ- da myös rahoituslaitosten, korkeakoulujen, kun-
17017: ohjelma. Tämän ohjelman tulisi käsittää esim. nallishallinnon ja ammattiyhdistysliikkeen asian-
17018: rautatie-, tie-, vesi-, liikenne- ja viestintäyhteyk- tuntemus.
17019: sien laaja kehittäminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17020: Suomen ja Pietarin yhteyksien kehittämisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17021: työohjelma loisi tuhansia uusia työpaikkoja vä-
17022: littömästi. Sen lisäksi se antaisi mahdollisuuksia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17023: työpaikkojen tuntuvaan lisäämiseen oheistoi- Suomen ja Pietarin välisten yhteyksien ra-
17024: mintojen ja palvelujen piirissä. Se sysäisi liikkeel- kentamisen ja kehittämisen työohjelman
17025: le muita investointeja ja vähentäisi näin työttö- laatimiseksi sisällyttäen ohjelmaan mm.
17026: myyttä. rautatie-, tie- ja vesiliikenneyhteyksien
17027: Työohjelman laatimisessa tulisi hyödyntää sekä viestintäyhteyksien laajan kehittä-
17028: suomalaisten ja Pietarin kaupungissa sekä sen misen.
17029: lähiseudulla toimivien yritysten kiinnostusta
17030:
17031: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17032:
17033: EnsioLaine Heli Astala Virpa Puisto
17034: 70 1994 vp
17035:
17036: Toivomusaloite 63
17037:
17038:
17039:
17040:
17041: P. Leppänen ym.: Keuruun-Liesjärven tien perusparantamisesta
17042:
17043:
17044:
17045: Eduskunnalle
17046:
17047: Keuruun-Liesjärven tie on erittäin mutkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17048: nen ja mäkinen ja aiheuttaa näin paljon vaara- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17049: tilanteita.
17050: Tien perusparannushanke on ollut esillä vii- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1995
17051: meiset 30 vuotta. talousarvioesitykseen riittävän määrära-
17052: han Keuruun-Liesjärven tien perusparan-
17053: tamiseen.
17054: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17055:
17056: Pekka Leppänen Reijo Laitinen Tina Mäkelä
17057: 1994rd 71
17058:
17059: Hemställningsmotion 64
17060:
17061:
17062:
17063:
17064: Metsämäki m.fl.: Om byggande av småbåts- och fiskebryggor i
17065: västra Nyland
17066:
17067:
17068: Tili Riksdagen
17069:
17070: Längs den västnyländska kusten finns det ett kobyn och i Bågaskär. Anslagsbehovet i 1995 års
17071: flertal mindre allmänna bryggor och bryggpro- budget är 11 miljoner mark.
17072: jekt som betjänar såväl yrkesfisket som den liv- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
17073: liga båtturismen. Dessa bryggor är också viktiga riksdagen hemställer
17074: för sjöbevakningen, sjöräddningen och oljebe-
17075: kämpningen. att regeringen i samband medfärdigstäl-
17076: F ör närvarande finns det ett flertal aktuella landet av 1995 års budgetförslag säkerstäl-
17077: projekt; i Ekenäs Baggö fiskehamn, bryggorna i ler behövliga anslag för småbåts- och fis-
17078: Box och Sandnäsudd och i lngå bryggorna i kyr- keprojekt i västra Nyland
17079:
17080: Helsingfors den 15 februari 1994
17081:
17082: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
17083: 72 1994 vp
17084:
17085: Toivomusaloite 64 Suomennos
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Metsämäki ym.: Pienveneilyä ja kalastusta palvelevien laitureiden
17091: rakentamisesta Länsi-Uudellemaalle
17092:
17093:
17094: Eduskunnalle
17095:
17096: Länsi-Uudenmaan rannikolla on useita niin ve vuoden 1995 talousarviossa on 11 miljoonaa
17097: ammattikalastusta kuin vilkasta venematkailua- markkaa.
17098: kio palvelevia pienehköjä yleisiä laitureita ja lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17099: turihankkeita. Nämä taiturit ovat tärkeitä myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17100: merivartioinnille, meripelastukselle ja öljyntor-
17101: junnalle. että hallitus valmistellessaan vuoden
17102: Monet hankkeet ovat tällä hetkellä ajankoh- 1995 talousarviota turvaa riittävät määrä-
17103: taisia: Baggön kalasatama, Boxin ja Sandnäs- rahat pienveneilyäja kalastusta palveleviin
17104: uddin taiturit Tammisaaressa ja Inkoossa kir- laiturihankkeisiin Länsi- Uudellamaalla.
17105: konkyläoja Bogaskärin taiturit. Määrärahan tar-
17106:
17107: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17108:
17109: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
17110: 1994 vp 73
17111:
17112: Toivomusaloite 65
17113:
17114:
17115:
17116:
17117: Metsämäki ym.: Valtatie 25:n perusparantamisesta välillä Lohjan-
17118: harju-Mustia ja Hanko-Skogby
17119:
17120:
17121: Eduskunnalle
17122:
17123: Vt 25 kulkee läpi koko läntisen Uudenmaan Vt 25:n perusparannukseen sisältyy Lohjalla
17124: Hangosta Vihtiin. Se on liikenteellisesti ylivoi- nykyisen tien nelikaistaistamista, uuden ajo-
17125: maisesti tärkein valtaväylä koko alueelle. Tietä radan rakentamista sekä kevyen liikenteen järjes-
17126: on osittain peruskorjattu, mutta mainituilta osil- telyjä: Virkkalan ja M ustion sekä Hangon ja
17127: ta Lohjanharju-Mustia ja Hanko-Skogby se ei Skogbyn välillä uuden ajoradan rakentamista,
17128: vastaa nykyajan vaatimuksia. Hankoniemellä myös osittain uutta linjausta.
17129: Merkittävän osan vt 25:n liikenteestä muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17130: tavat alueen teollisuuden raskaat kuljetukset. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17131: Myös vienti ja transitoliikenne Hangon sataman
17132: kautta on voimakkaasti lisääntynyt, mikä enti- että hallitus valmistellessaan valtion
17133: sestään on lisännyt raskaan liikenteen määrää vuoden 1995 talousarvioesitystä ottaisi
17134: vt 25:llä. huomioon vt 25:n perusparannuksen.
17135:
17136: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17137:
17138: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
17139: 74 1994 vp
17140:
17141: Toivomusaloite 66
17142:
17143:
17144:
17145:
17146: Metsämäki ym.: Hangon-Hyvinkään radan peruskorjauksen to-
17147: teuttamisesta
17148:
17149:
17150: Eduskunnalle
17151:
17152: Hangon-Hyvinkään radan peruskorjaus on Radan peruskorjaukseen liittyy myös eräitä
17153: käynnissä ja kokonaisurakasta on noin puolet liikenteen turvallisuusjärjestelyjä. Esimerkiksi
17154: suoritettu. Kysymys on nyt työn jatkamisen var- Rajamäen taajaman liikenneturvallisuus edellyt-
17155: mistamisesta. Hankkeen kustannusarvio on noin tää Isokalliontien eritasoristeystä, joka aluksi
17156: 120 miljoonaa markkaa, josta noin puolet on voidaan korvata 700 000 markkaa maksavilla
17157: käytetty. suojalaitteilla.
17158: Peruskorjaus on tärkeä koko läntisen Uuden- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17159: maan kehitykselle ja erityisesti Hangon satama- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17160: liikenteelle. Nykyisin joudutaan suuri osa Han-
17161: gon sataman kautta tulevista junista kierrättä- että hallitus valmistellessaan valtion
17162: mään Pasilan kautta Hangon-Hyvinkään ra- vuoden 1995 talousarvioesitystä ottaisi
17163: dan painorajoitusten vuoksi. Tämä sekä lisää huomioon Hangon ja Hyvinkään välisen
17164: kustannuksia että hidastaa liikennettä. radan peruskorjaukseen tarvittavat määrä-
17165: rahat.
17166: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17167: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
17168: 1994vp 75
17169:
17170: Toivomusaloite 67
17171:
17172:
17173:
17174:
17175: Muttilainen: Valtatie 5:n parantamisesta Mikkelin läänissä
17176:
17177:
17178:
17179: Eduskunnalle
17180:
17181: Mikkelin läänin tärkeä liikennehanke on val- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17182: tatie 5:n parantaminen. Valtatie 5 on liikennetur- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17183: vallisuuden ja liikenteen sujuvuuden vuoksi pa-
17184: rannettava koko pituudeltaan läänin alueella. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
17185: Erityisen tärkeää on tien parantamisen välitön valtatie 5:n parantamiseksi Mikkelin lää-
17186: jatkaminen kohti Mikkeliä sen edellisen vaiheen nin alueella.
17187: (Heinola-Lusi) valmistuttua.
17188:
17189: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17190: Kyllikki Muttilainen
17191: 76 1994 vp
17192:
17193: Toivomusaloite 68
17194:
17195:
17196:
17197:
17198: Myller ym.: Itärataprojektin toteuttamisesta Helsinki-Kouvola-
17199: vaihtoehdon mukaisesti
17200:
17201:
17202: Eduskunnalle
17203:
17204: Liikenneministeriön asettaman Itäprojektin - vaikutusalue on laajin ja sille ohjautuu eni-
17205: tehtävänä oli selvittää, onko jokin Helsingistä ten matkustajia,
17206: itään suuntautuva uusi rautatieyhteys yhteiskun- - toteuttaminen keventää eniten maantielii-
17207: tataloudellisesti niin toteuttamiskelpoinen, jotta kennettä ja on ympäristöystävällinen ja
17208: yleissuunnitelman teko voitaisiin käynnistää. - yhdessä Kotkan vaihtoehdon kanssa pa-
17209: Tarveselvityksessä tarkasteltiin neljää eri toteut- rantaa parhaiten Suomen ja Venäjän välisiä no-
17210: tamisvaihtoehtoa: nykyisen ratalinjan käsittävää peita yhteyksiä.
17211: 0-vaihtoehtoa sekä uusista ratalinjoista muodos- Tarveselvityksen johtopäätöksissä on selvi-
17212: tuvia Mikkelin, Kouvolan ja Kotkan vaihtoeh- tyksen tuloksia selvästi vähätelty. Lisäksi itä-
17213: toja. rajan ylittävän liikenteen kehitysnäkymiä ei ole
17214: Tarveselvityksessä todettiin, että kaikki esite- otettu riittävästi huomioon. Pietarin ja Karjalan
17215: tyt uudet vaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudelli- tasavallan liikenteen parempi huomioon ottami-
17216: sesti kannattavia. Hyvin yksioikoisesti päädyttiin nen vahvistaa Kouvolan vaihtoehtoa Mikkelin
17217: kuitenkin esittämään, että selvitetyistä vaihtoeh- vaihtoehtoon nähden.
17218: doista valittaisiin Mikkelin vaihtoehto ja siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17219: tehtäisiin hankepäätös. Tarveselvityksen johto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17220: päätös ei ole johdonmukainen, koska huomioon
17221: ei ole otettu mm. sitä, että selvitysten mukaan että hallitus arvioisi Itärataprojektin tu-
17222: Kouvolan vaihtoehdon lokset uudelleen, että toteuttamispäätöseh-
17223: - rakentamiskustannukset ovat edullisem- dotus tehtäisiin koko hallituksen toimesta
17224: mat, ja että lopullinen päätös toteuttamisvaihto-
17225: - yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on ehdoista tehtäisiin eduskunnassa.
17226: paras,
17227:
17228: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17229:
17230: Riitta Myller Kerttu Törnqvist
17231: 1994 vp 77
17232:
17233: Toivomusaloite 69
17234:
17235:
17236:
17237:
17238: Myller ym.: Yöpikajunayhteyden palauttamisesta välille Helsinki-
17239: Joensuu-Oulu
17240:
17241:
17242: Eduskunnalle
17243:
17244: Helsinki- Joensuu- Oulu-pikajunayhteys ten näin menetetyn julkisen liikenteen yhteyden
17245: lakkautettiin syksyllä 1993. Yhteys korvattiin korvaa henkilöauto.
17246: osittain kuljettamalla Joensuusta yömatkustajat Supistusten sijaan Karjalan radan yhteyksiä
17247: Pieksämäen kautta Helsinkiin. Pohjoisesta liityn- olisi pitänyt tehostaa ja kehittää. Matkailu on
17248: täliikenne korvattiin linja-autoyhteydellä, sen si- viriämässä Ylä-Karjalassa ja Kainuussa, näitä
17249: jaan etelästä ei ole järjestetty mitään korvaavaa mahdollisuuksia raideliikenteen kehittämiseksi ei
17250: liikennettä. Joensuusta yhteys Ouluun on kat- ole tutkittu riittävästi.
17251: kennut kokonaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17252: Henkilöliikenteen osittainen lakkauttaminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17253: ja reitin muuttaminen ei ole tuonut niitä säästöjä,
17254: joita hankkeelta odotettiin. Päinvastoin matkus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17255: tajamäärät ovat vähentyneet ja ihmiset ovat siir- H elsinki-Oulu-Joensuu-yöpikajunayh-
17256: tymässä pois raideliikenteen käytöstä. Useimmi- teyden palauttamiseksi.
17257:
17258: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17259:
17260: Riitta Myller Kerttu Törnqvist
17261: 78 1994 vp
17262:
17263: Toivomusaloite 70
17264:
17265:
17266:
17267:
17268: Mäkelä ym.: Keski-Suomen perustienpidon rahoituksen turvaami-
17269: sesta
17270:
17271:
17272: Eduskunnalle
17273:
17274: Keski-Suomen teiden päällystysprosentti on mius tiepiirissä olemassa. Tämän takia perustien-
17275: maan alhaisimpia ja vilkkaiden sorateiden osuus pidossa on turvattava Keski-Suomen erityison-
17276: suuri eli 14,9 %. Tämän vuoksi perustienpidon gelman eli vilkkaiden sorateiden päällystämisen
17277: rahoituksella ylläpidettävien teiden kustannuk- vaatima rahoitus varaamalla 270 miljoonan mar-
17278: set ovat poikkeuksellisen suuret ja nykyrahoituk- kan määräraha perustienpitoon Keski-Suomen
17279: sella tätä jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaa- tiepiirin alueella.
17280: maan. Perustienpidon määrärahan jakomenette- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17281: lyssä tulisi ottaa huomioon myös rakenne ja tila kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17282: sekä piirien väliset alueelliset erot. Tämä vaatisi
17283: tielaitoksessa käytössä olevaa tuotantosopimus- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
17284: menettelyn muuttamista siten, että perustienpi- määrärahojen varaamiseksi Keski-Suo-
17285: don päätösvalta olisi piiritasolla ja menettelyn men perustienpitoon vuonna 1995 vilkkai-
17286: sisältämää byrokratiaa purettaisiin. Uudistuksen den sorateiden päällystämiseksi.
17287: toteuttaminen on mahdollista ja siihen on vai-
17288:
17289: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17290:
17291: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
17292: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
17293: 1994 vp 79
17294:
17295: Toivomusaloite 71
17296:
17297:
17298:
17299:
17300: Mä~~lä ym.: Vaasan valtatien rakentamisesta välillä Multia-
17301: Ahtäri
17302:
17303:
17304: Eduskunnalle
17305:
17306: Jyväskylä-Vaasa-valtatie kuuluu liikennemi- mahdollisimman nopeasti saada riittävät määrä-
17307: nisteriön vahvistamaan valtatieverkkoon. Se on rahat eli noin 5 miljoonaa markkaa tien suunnit-
17308: valtakunnallisista pääväylistä ainoa, joka on vie- teluun ja maastotutkimuksiin.
17309: lä osittain rakentamatta. Valtatiestä puuttuu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17310: osuus Multia-Ähtäri, joka kuuluu kehittämis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17311: hankkeissa uusiin tieyhteyksiin. Tien suunnittelu
17312: ja maastotutkimukset tulisi saada käyntiin siten, että hallitus ryhtyisi toimiin riittävän
17313: että tien rakentaminen voitaisiin aloittaa välittö- määrärahan saamiseksi Vaasan valtatien
17314: mästi Petäjäveden-M ultian tietyön jatkotyönä. suunnittelun ja maastotutkimusten teke-
17315: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 104 mil- miseksi välillä Multia-Å.htäri.
17316: joonaa markkaa. Hankkeen edistämiseksi tulisi
17317: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17318:
17319: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
17320: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
17321: 80 1994 vp
17322:
17323: Toivomusaloite 72
17324:
17325:
17326:
17327:
17328: Mäkelä ym.: Valtatie 4:n parantamisesta välillä Äänekoski-Keski-
17329: Pohjanmaan piirin raja
17330:
17331:
17332: Eduskunnalle
17333:
17334: Valtakunnan pääväylällä vt 4:llä on P..aljon myöskään esteenä välin Lohikoski-Kirri perus-
17335: pitkämatkaista ja raskasta liikennettä. Aäne- P.arannuksen käynnistämiselle. Kustannusarvio
17336: koskelta pohjoiseen mentäessä tie kulkee mäki- Aänekoskelta pohjoiseen Viitasaaren ja Pihtipu-
17337: sessä maastossa ja on liikenteen huomioon ottaen taan taajamaliittymät mukaan lukien on yhteen-
17338: kapea ja estää täten ohituksia. Tieosuutta ollaan sä 81 miljoonaa markkaa ja välin Jyväskylä-
17339: osin leventämässä ja rakentamassa sille 10 ohi- Huutomäki 350 miljoonaa markkaa. Olennaista
17340: tuskaistaa. Samoin on tarkoitus suorittaa tie- olisi, että mahdollisimman nopeasti saataisiin
17341: järjestelyt Viitasaaren ja Pihtiputaan taajamien määrärahat valtatie 4:llä Äänekosken ja Keski-
17342: kohdalla. Pohjanmaan piirin rajan sekä Lohikosken ja
17343: Valtatie 4:n kehittämiseksi ja Jyväskylän len- Kirrin välisten osuuksien rakennustyön aloitta-
17344: toaseman toimintaedellytysten turvaamiseksi tu- miseksi. Nämä hankkeet vaatisivat yhteensä noin
17345: lisi kiirehtiä moottoritien rakentamista välille 70 miljoonan markan määrärahan.
17346: Jyväskylä-Tikkakoski sekä liikenneympäristön Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17347: parantamista liittymäjärjestelyin ja ohituskais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17348: toin välillä Vehniä-Huutomäki. Kiireisintä oli-
17349: si käynnistää työt vilkkaana Lohikoski-Kirri- että hallitus ryhtyisi toimiin valtatie 4:n
17350: välillä. ( E 75) peruskorjaamiseksi ja liikenteelli-
17351: Valtatie 4:lle Äänekoskelta pohjoiseen on val- seksi parantamiseksi väleillä Å·änekoski-
17352: tion talousarviossa myönnetty jo 34 miljoonan Keski-Pohjanmaan piirin raja sekä Lohi-
17353: markan määrärahat. Suunnitelmat eivät ole koski-Kirri moottoritietasoisena.
17354:
17355: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17356: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
17357: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
17358: 1994 vp 81
17359:
17360: Toivomusaloite 73
17361:
17362:
17363:
17364:
17365: Mäkelä ym.: Valtatie 9:n perusparantamisesta välillä Orivesi-
17366: Jämsä
17367:
17368:
17369: Eduskunnalle
17370:
17371: Nykyinen valtatie 9 (E 80) ei täytä valtateille Hankkeen toteuttamisen edistämiseksi tulisi
17372: asetettuja vaatimuksia. Keskimääräiset liikenne- suunnittelu saattaa loppuun ja rakennustyöt
17373: virrat ovat nykyisellä 80 kilometrin nopeusrajoi- käynnistää mahdollisimman nopeasti. Nämä
17374: tetulla tiellä 5 000-7 000 ajoneuvoa vuorokau- vaatisivat pikaisesti 2 miljoonan markan määrä-
17375: dessa. Valtatieverkon kehittämissuunnitelmassa rahat.
17376: vt 9 on esitetty erityisen tärkeänä valta tienä, mut- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17377: ta vain väliltä Muurame-Jämsä siihen on esitet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17378: ty moottoriväylää. Myös Jämsän ja Oriveden vä-
17379: lillä tulee pitkällä tähtäimellä varautua moottori- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
17380: väylään. Vt 9:n uudelleen rakentaminen on koko määrärahojen osoittamiseksi Oriveden ja
17381: maakunnan ja erityisesti Jämsän seudun raskaan Jämsän välisen vt 9:n perusparannuksen
17382: vientiteollisuuden kehittämisen eräs ydinkysy- suunnittelun loppuun saattamiseksi ja ra-
17383: mys. Hankkeesta on valmiina peruslinjaus ja kennustöiden käynnistämiseksi jo vuoden
17384: sen kustannusarvio on 47 miljoonaa markkaa. J994loppupuolella.
17385:
17386: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17387:
17388: TinaMäkelä Pekka Leppänen
17389: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
17390:
17391:
17392:
17393:
17394: 6 240261
17395: 82 1994vp
17396:
17397: Toivomusaloite 74
17398:
17399:
17400:
17401:
17402: Mäkelä ym.: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan säh-
17403: köistyksen toteuttamisesta
17404:
17405:
17406: Eduskunnalle
17407:
17408: Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki-radan säh- Haapakosken rautatiesilta 21 miljoonaa mark-
17409: köistyksen loppuun saattaminen sekä Haa- kaaja Pönttövuoren tunneli 40 miljoonaa mark-
17410: pakosken rautatiesillan ja Pönttövuoren tunnelin kaa. Näistä pitäisi mahdollisimman nopeasti saa-
17411: rakentaminen merkitsevät Keski-Suomen rauta- da käyttöön radan sähköistämistä varten noin 60
17412: tieyhteyksien merkittävän kehittämistyön loppuun miljoonaa markkaa, Haapakosken rautatiesillan
17413: saattamista. Nämä sekä Keski-Suomen ja Mikke- rakentamiseen noin 6 miljoonaa markkaa ja
17414: lin läänien alueella sijaitsevat hankkeet, joista Pönttövuoren tunnelin rakentamiseen 23 miljoo-
17415: Haapakosken rautatiesilta on merenkulkuhalli- naa markkaa.
17416: tuksen rahoittama hanke, josta VR:n osuus on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17417: noin 1 miljoona markkaa, ovat erittäin tärkeitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17418: koko keskisen Suomen elinkeinoelämän kehittä-
17419: misen kannalta. Tällä hetkellä sähköistys on val- että hallitus ryhtyisi toimiin määräraho-
17420: mis rautateillä välillä Tampere-Jyväskylä ja jat- jen saamiseksi Tampereen-Jyväskylän-
17421: kuu Pieksämäen suuntaan. Haapakosken sillan Pieksämäen radan sähköistyksen loppuun
17422: osalta sillan pengerrystyö on meneillään ja Pönt- viemiseen sekä Haapakosken rautatiesil-
17423: tövuoren tunnelin suunnitelmat ovat valmiit. lan ja Pönttövuoren tunnelin rakentami-
17424: Kustannuksiltaan hankkeet merkitsevät yhteen- seen siten, että työt voidaan käynnistää jo
17425: sä hieman alle 400 miljoonaa markkaa, josta ra- kuluvan vuoden aikana.
17426: dan sähköistys vaatii 330 miljoonaa markkaa,
17427:
17428: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17429:
17430: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
17431: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
17432: 1994 vp 83
17433:
17434: Toivomusaloite 75
17435:
17436:
17437:
17438:
17439: Mäkelä ym.: Valtionrautateiden kevytkaluston kehittämisestä
17440:
17441:
17442:
17443: Eduskunnalle
17444:
17445: Mm. Haapamäki-Jyväskylä-rataosuuden VR:n henkilöliikennekäyttöön 2-3 vuoden ku-
17446: kunto on heikentynyt liian vähäisten kunnossa- luessa. Tällä tavoin liikenne voitaisiin turvata
17447: pitomäärärahojen vuoksi ja vaarana on liiken- siirtymäkauden aikana radan kunnon huomioon
17448: nöintinopeuksien jatkuva alentaminen. Tämän ottaen. Kevytkaluston hankkimisella ja kehittä-
17449: kaltaisia rataosuuksia on maassamme useita misellä on kuitenkin kiire, mikäli aiotaan turvata
17450: kymmeniä, jotka kaikki ovat omalle alueelleen henkilöliikenteen jatkuminen edes valtaosalla
17451: erittäin tärkeitä niin henkilöliikenteen kuin myös nykyisistä heikkokuntoisista rataosuuksista. Lii-
17452: tavarankuljetuksen osalta. Mikäli tämän kaltai- kenteen lopettaminen aiheuttaisi puolestaan va-
17453: sia rataosuuksia ei pikaisesti perusk01jata ja lii- kavia ongelmia useille alueille maassamme.
17454: kennöintinopeus koko ajan alenee, merkitsee se Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17455: henkilöliikenteen pikaista loppumista. Tämän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17456: takia tulisi kaikille tällä hetkellä heikossa
17457: kunnossa oleville henkilöliikennettä omaaville että hallitus ryhtyisi toimiin uuden hen-
17458: rataosuuksille, kuten esimerkiksi väleille Haapa- kilöliikenteen kevytkaluston kehittämisek-
17459: mäki-Jyväskylä ja Orivesi-Seinäjoki, varata si ja hankkimiseksi vuosien 1995 ja 1996
17460: riittävät vuosittaiset kunnossapitomäärärahat. aikana henkilöliikenteen turvaamiseksi pe-
17461: Eräs ratkaisu, joka turvaisi hieman pidemmän ruskorjauksen vaatiman siirtymäkauden
17462: ajan ratojen peruskorjaushankkeiden toteutta- aikana heikkokuntoisilla henkilöliikennet-
17463: miselle, olisi uuden kevytkaluston saaminen tä omaavilla rataosuuksilla.
17464:
17465: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17466: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
17467: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
17468: 84 1994 vp
17469:
17470: Toivomusaloite 76
17471:
17472:
17473:
17474:
17475: Mölsä: Valtatie 6:n perusparantamisesta välillä Koskenkylä-Eli-
17476: mäki-Kuusankoski
17477:
17478:
17479: Eduskunnalle
17480:
17481: Valtatie 6 on Koskenkylästä eteenpäin osoit- Tie on mukana Tiepiirin kehittämisohjelmas-
17482: tautunut kunnoltaan ja liikenneturvallisuuden sa, ja suunnitelmat tien kunnostamiseksi ovat
17483: kannalta erittäin vaaralliseksi tieosuudeksi. Eri- valmiina.
17484: tyisenä syynä tähän ovat liikenteeseen nähden Hankkeen kustannusarvio on 62 milj. mk.
17485: tien kapeus sekä huonot näkyvyysolosuhteet Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17486: Toisaalta alueen elinkeinotoimintojen kehittä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17487: misen kannalta tien nopea kuntoon saattaminen
17488: on ensiarvoisen tärkeää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
17489: tatie 6:n perusparantamisen aloittamiseksi.
17490:
17491: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17492:
17493: Tero Mölsä
17494: 1994 rd 85
17495:
17496: Hemställningsmotion 77
17497:
17498:
17499:
17500:
17501: Nordman m.tl.: Om grundförbättring av vägavsnittet Nyby-
17502: Dalback
17503:
17504:
17505: Tili Riksdagen
17506:
17507: Vasa vägdistrikt tvingas ständigt framflytta förverkligas med det snaraste, dvs. grundförbätt-
17508: planerade vägprojekt p.g.a. otillräckliga stats- ring på vägsträckan Nyby-Dalback verkställas.
17509: anslag. Detta är oroväckande med tanke på väg- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
17510: nätets skick. riksdagen hemställer
17511: Tili projekt som upprepade gånger framskju-
17512: tits i vägdistrikets åtgärdsprogram hör landsväg att regeringen verkar för att grundför-
17513: 678, där arbetena överraskande avbrutits i Nyby. bättringen av landsväg 678, Nyby-Dal-
17514: Eländiga förhållanden talar för att vägplanen bör back kanpåbörjas 1995.
17515:
17516: Helsingforsden 15 februari 1994
17517:
17518: Håkan Nordman HåkanMalm Boris Renlund
17519: 86 1994 vp
17520:
17521: Toivomusaloite 77 Suomennos
17522:
17523:
17524:
17525:
17526: Nordman ym.: Nybyn ja Dalbackin välisen tieosuuden peruskorjaa-
17527: misesta
17528:
17529:
17530: Eduskunnalle
17531:
17532: Vaasan tiepiiri joutuu jatkuvasti lykkäämään mista mitä pikimmin eli tieosuuden Nyby-Dal-
17533: suunniteltuja tiehankkeita valtion määrärahojen back peruskorjauksen toimeenpanoa.
17534: riittämättömyyden vuoksi. Tämä on huolestutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17535: vaa tieverkon kunnon kannalta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17536: Tiepiirin toimenpideohjelmassa lukuisia ker-
17537: toja lykättyihin hankkeisiin kuuluu maantie 678, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17538: jolla työt on yllättäen keskeytetty Nybyssä. Kur- maantien 678 peruskorjauksen aloittami-
17539: jat olosuhteet tukevat tiesuunnitelman toteutta- seksi välillä Nyby-Dalback vuonna 1995.
17540:
17541: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17542:
17543: Håkan Nordman HåkanMalm Boris Renlund
17544: 1994vp 87
17545:
17546: Toivomusaloite 78
17547:
17548:
17549:
17550:
17551: Näsi: Matkailun kannalta tärkeiden tieyhteyksien rakentamisesta
17552: Lapissa
17553:
17554:
17555: Eduskunnalle
17556:
17557: Matkailuelinkeino työllistää Lapissa 5 000 - Unari-Meltaus
17558: henkilöä. Elinkeinolla on edelleen suotuisat kehi- - Tepaston silta Ounasjoessa
17559: tysnäkymät pitkällä tähtäyksellä. Tärkeimmät - Lokka-Mäntypää.
17560: tieyhteydet ovat päätiet. Niiden ohella on useita Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17561: lyhyempiä tieyhteyksiä, jotka tulisi saattaa kii- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17562: reellisesti nykyaikaiselle tasolle. Tällaisia teitä
17563: ovat mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17564: - Raattama-Pallasjärvi matkailun kannalta keskeisten tieyhteyk-
17565: - Raattama-Tepasto-Sirkka sien rakentamiseksi ja kunnostamiseksi
17566: - Luosto-Torvinen Lapissa.
17567:
17568: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17569: Lasse Näsi
17570: 88 1994vp
17571:
17572: Toivomusaloite 79
17573:
17574:
17575:
17576:
17577: Pykäläinen ym.: Transitoliikenteen turvallisuuden parantamisesta
17578: välillä Vainikkala-Kouvola-Kotka/Hamina
17579:
17580:
17581: Eduskunnalle
17582:
17583: Transitoradan junaliikenne (Vainikkala- että hallitus ottaisi annettavaan vuoden
17584: Kouvola-Kotka/Hamina) on kasvanut voi- 1994 seuraavaan lisätalousarvioesitykseen
17585: makkaasti. Riski sekä yleisten että yksityisteiden ja vuoden 1995 talousarvioesitykseen
17586: tasoristeyksissä on suuri. Tiepiiri on yhdessä 20 000 000 markan määrärahan ratapiho-
17587: VR:nkanssa laatinut asiasta esiselvityksen, jossa jen turvajärjestelmien kehittämiseksi ja
17588: on hahmoteltu ongelmat ja niiden poistamisesta tasoylikäytävien turvallisuuden paranta-
17589: aiheutuvat kustannukset (noin 200 milj. mk). miseksi välillä Vainikkala-Kouvola-
17590: Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain. Kotka/ Hamina.
17591: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17592: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17593:
17594: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17595: Tuija Maaret Pykäläinen Raimo Liikkanen Raili Puhakka
17596: Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen Anna-Liisa Kasorineo
17597: 1994 vp 89
17598:
17599: Toivomusaloite 80
17600:
17601:
17602:
17603:
17604: Tennilä: Rautatieyhteyden rakentamisesta Lapista Murmanskin
17605: alueelle
17606:
17607:
17608: Eduskunnalle
17609:
17610: Lapin ja myös Ruotsin pohjoisalueen sekä muiden Pohjoismaiden välitöntä mukanaoloa
17611: Kuolan alueen välisen laajamittaisen talous- tarvittavan noin 70 kilometrin rataosuuden ra-
17612: yhteistyön edellytys on rautatien rakentaminen kentamisen rahoitukseen lainoituksella.
17613: Sallan Kelloselän ja Murmanskin alueen Ala- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17614: kortin välille, minkä jälkeen on olemassa kulku- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17615: yhteys Lapista Murmanskin kaupunkiin ja sen
17616: satamaan ja vastaavasti Kuolan malmialueilta että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rau-
17617: Kemin satamaan. Kuljetusmääriä on arvioitu ja tatieyhteyden aikaansaamiseksi Lapista
17618: niissä on päädytty useisiin miljooniin tonneihin Murmanskin alueelle.
17619: vuodessa. Nyt tarvitaankin Suomen ja myös
17620:
17621: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17622:
17623: Esko-Juhani Tennilä
17624: 90 1994 vp
17625:
17626: Toivomusaloite 81
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: Tennilä: Kemin ja Rovaniemen välisen rataosuuden peruskorjaami-
17632: sesta
17633:
17634:
17635: Eduskunnalle
17636:
17637: Rautatiekuljetusten osuuden kasvattaminen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17638: kuljetuksista on perusteltua niin kokonaistalou- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17639: dellisista ja liikenneturvallisuus- kuin myös ym-
17640: päristösyistä. Jotta tähän päästään, on kannetta- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Ke-
17641: va huolta rautateiden kunnosta. Näin myös poh- min ja Rovaniemen välisen rataosuuden
17642: joisessa, jossa kiireisin tarvittava toimi on Kemin peruskorjaamiseksi ja kiskotuksen uusi-
17643: ja Rovaniemen välisen rataosuuden peruskorjaus miseksi.
17644: ja kiskotuksen uudistaminen. Työkohteen avaa-
17645: minenjuuri nyt on perusteltua myös työttömyyt-
17646: tä vähentävänä elvytystoimena.
17647:
17648: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17649:
17650: Esko-Juhani Tennilä
17651: 1994 vp 91
17652:
17653: Toivomusaloite 82
17654:
17655:
17656:
17657:
17658: UkkoJa: Kuusamon lentoaseman kiitotien jatkamisesta
17659:
17660:
17661:
17662: Eduskunnalle
17663:
17664: Valtion ylläpitämä Kuusamon lentoasema Kuusamon kasvavan lentomatkustajien mää-
17665: rakennettiin suihkuliikennekelpoiseksi vuosina rän ja lentoliikenteen varmuuden kannalta on
17666: 1988-1989. Lentomatkustajien määrä on kään- kiitotien jatkaminen nykyisestä 1 950 metristä
17667: tynyt voimakkaaseen kasvuun ja määrän arvioi- 2 500 metriin kiireellinen ja tärkeä tehtävä. Ny-
17668: tiin sittemmin ylittävän 60 000 matkustajan rajan. kyinen kiitotie on erittäin ongelmallinen Kuusa-
17669: Kuusamon maantieteellinen sijainti ja etäi- mon pitkän talvikauden olosuhteissa. Hankkeen
17670: syydet merkitsevät sitä, että lentoliikenteellä on rakennustyöt tulisi saada käyntiin työllisyysva-
17671: erittäin keskeinen vaikutus Kuusamolle ja lähi- roin - ja työllisyyssyistä - mahdollisimman
17672: seudun kehitykselle. Koillismaan talousalueen pian syksyllä 1994.
17673: vaikutuspiirissä on yli 40 000 asukasta. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17674: alueella on niin elinkeinosektorin kuin kuntien hyväksyttäväksi toivomuksen,
17675: toimesta investoitu uuden tuotannon ja palvelu-
17676: tason kohottamiseen. Matkailu ja siihen liittyvät että hallitus ryhtyisi toteuttamaan Kuu-
17677: toiminnot työllistävät Kuusamossa lähes 12% samon lentoaseman kiitotienjatkamishan-
17678: kunnan työvoimasta. kettajo vuoden 1994 aikana.
17679:
17680: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17681:
17682: Tuulikki Ukkola
17683: 92 1994 vp
17684:
17685: Toivomusaloite 83
17686:
17687:
17688:
17689:
17690: Ukkola: Oulun lentoaseman kiitotienjatkamisesta
17691:
17692:
17693:
17694: Eduskunnalle
17695:
17696: Oulun lentoasema on maan toiseksi vilkkaim- ja uusi matkustajaterminaali valmistuu vuoden
17697: min liikennöity. Matkustajamäärien on arvioitu 1994 alkupuolella. Kiitotienjatkamishanke tulisi
17698: olevan vuoden 2000 tienoilla noin 1,2 miljoonaa toteuttaa pikaisesti liikenneministeriön ja työ-
17699: matkustajaa vuodessa. Lentojen lisääntymiseen ministeriön erillisrahoituksella vuoden 1995 ai-
17700: on vaikuttanut ennen kaikkea suorien kansainvä- kana. Hanketta voidaan perustella myös työlli-
17701: listen lentojen lisääntyminen. Kiitotien jatkami- syyssyillä.
17702: nen 2,5 kilometristä 3,2 kilometriin parantaisi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17703: mahdollisuuksia kansainvälisten yhteyksien ke- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17704: hittämiseen. Oulun lentoasema voisi toimia sekä
17705: risteysasemana eri maanosiin että lisäksi kansain- että hallitus ryhtyisi toteuttamaan Ou-
17706: välisten yhteyksien henkilöliikenne- ja rahtiase- lun lentoaseman kiitotien jatkamissuunni-
17707: mana. telmaa, jotta Oulun lentoaseman merkitys
17708: Oulun lentoaseman laajennus on käynnissä, kansainvälisenä risteysasemana tehostuisi.
17709:
17710: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17711:
17712: Tuulikki Ukkola
17713: 1994 vp 93
17714:
17715: Toivomusaloite 84
17716:
17717:
17718:
17719:
17720: Vihriälä: ltäkylän-Huopanan paikallistien kunnostamisesta
17721:
17722:
17723:
17724: Eduskunnalle
17725:
17726: Lappajärven kunta on vuosille 1994--1998 Perhon suunnasta tapahtuvalle liikenteelle sekä
17727: laatimassaan kuntasuunnitelmassa teiden pe- Veteliin että Kaustisille.
17728: rusparannushankkeiden kiireellisyysjärjestykses- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17729: tä asettanut Itäkylän-Huopanan paikallistien hyväksyttäväksi toivomuksen,
17730: 17803 kunnostamisen ensimmäiselle sijalle. Tä-
17731: män paikallistien tuntumassa on 97 taloutta, jois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Itä-
17732: sa asuu runsaat 300 asukasta. Kylän asukkaille kylän-Huopanan paikallistien kunnosta-
17733: tämä paikallistie on erittäin tärkeä. Tiellä on miseksi.
17734: myös suuri merkitys Viropelin Sääksjärven ja
17735:
17736: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17737:
17738: Jukka Vihriälä
17739: 94 1994 vp
17740:
17741: Toivomusaloite 85
17742:
17743:
17744:
17745:
17746: Vihriälä ym.: Järvi-Suomen radan perusparantamisesta
17747:
17748:
17749:
17750: Eduskunnalle
17751:
17752: Suomessa rautateitse tapahtuva poikittaislii- nähtävissä sekä kotimaisesta tarpeesta lähtien
17753: kenteen kehittäminen on jäänyt vähälle huomiol- mutta myös kansainvälisistä tarpeista. Venäjän
17754: le. Osa poikittaisradoista on rappeutumassa. kehitys on mitä todennäköisimmin lähdössä liik-
17755: Yksi tällainen on ns. Järvi-Suomen rata, joka keelle. Suomesta Venäjälle tarvitaan ennen muu-
17756: kulkee Vaasasta Seinäjoen, Jyväskylän ja Savon- ta rautatietä, koska Venäjän parhaiten toimiva ja
17757: linnan kautta itärajalle Parikkalaan. Tämä rata- parhaiten liikenteen vastaanottava liikennemuo-
17758: linja liittyy lännessä merenkurkunlaivaliikenteen to on rautatieliikenne.
17759: kautta pohjoismaiseen liikenneverkkoon ja idäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17760: sä Venäjän rataverkostoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17761: Ratojen liikenteen etelä-pohjoissuuntaan yk-
17762: sipuolistumisen seuraukset ovat olleet monille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17763: alueille kohtalokkaat. Kokonaisten seutukuntien Järvi-Suomen radan perusparantamiseksi
17764: liikennemaantieteellinen asema on ratkaisevasti välillä Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä-
17765: heikentynyt. Järvi-Suomen rata on väli-Suomene Pieksämäki-Parikkala-Pietari.
17766: tärkeä yhdistävä väylä. Radan uusi tuleminen on
17767:
17768: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17769:
17770: Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki
17771: Markku Lehtosaari Johannes Leppänen Kari Rajamäki
17772: 1994 vp 95
17773:
17774: Toivomusaloite 86
17775:
17776:
17777:
17778:
17779: Vistbacka: Alarannan tien peruskorjaamisesta Kortesjärvellä
17780:
17781:
17782:
17783: Eduskunnalle
17784:
17785: Kortesjärven kunnassa oleva ns. Alarannan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17786: tie (12 km), joka lähtee Voltin-Kortesjärven hyväksyttäväksi toivomuksen,
17787: tiestä ja päättyy Kortesjärven-Kauhavan tie-
17788: hen, on vilkasliikenteinen ja erittäin huonokun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
17789: toinen. Tien peruskorjausta on osittain jo suori- teisiin Alarannan tien perusparantamisen
17790: tettu. loppuunsaattamiseksi Kortesjärvellä.
17791:
17792: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17793:
17794: Raimo Vistbacka
17795: 96 1994 vp
17796:
17797: Toivomusaloite 87
17798:
17799:
17800:
17801:
17802: Vistbacka: Auneksen paikallistien rakentamisesta Seinäjoella
17803:
17804:
17805:
17806: Eduskunnalle
17807:
17808: Vaasan tiepiirin alueella Seinäjoella kulkevan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17809: Auneksen paikallistien parantamisesta on val- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17810: miit suunnitelmat. Hankkeen pituus on 2,08 km
17811: ja kustannusarvio 2 412 000 markkaa. Tien pa- että hallitus ryhtyisi toimiin määrära-
17812: rannushankkeeseen on aikaisemmin ollut jo va- hojen saamiseksi Auneksen paikallistien
17813: rat osoitettuna, mutta ne on vedetty pois. Hank- 17497 parantamiseksi vuoden 1994 aikana.
17814: keen pikainen toteuttaminen olisi kuitenkin tär-
17815: keätä tien vilkkaan liikenteen vuoksi.
17816:
17817: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17818:
17819: Raimo Vistbacka
17820: 1994vp 97
17821:
17822: Toivomusaloite 88
17823:
17824:
17825:
17826:
17827: Vistbacka: Kivarin tien perusparantamisesta Pudasjärvellä
17828:
17829:
17830:
17831: Eduskunnalle
17832:
17833: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on rakentanut muodostaa keskeisen liikenneyhteyden kunnan
17834: Pudasjärven kunnan alueella olevan Kivarin yk- pohjoisosan, jossa tien vaikutuspiirissä on useita
17835: sityistienja luovuttanut sen 30.11.1989 Pudasjär- kyliä ja arviolta ehkä 2 000 asukasta, ja kuntakes-
17836: ven kunnan hoitoon. Kunnanvaltuusto on tehnyt kuksen välillä lyhentäen ajomatkaa entiseen tie-
17837: 26.3.1990 aloitteen tien muuttamiseksi paikallis- yhteyteen verrattuna 20-25 kilometriä.
17838: tieksi. Tiehallituksen määräyksestä paikalla pi- Kuntoonpanokustannusjakoehdotuksen mu-
17839: dettiin 3.12.1991 katselmus, jossa sovittiin kus- kaan tielaitoksen osuus olisi 1 800 000 markkaa.
17840: tannusten jaosta. Kunnanvaltuusto on 15.4.1992 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17841: pitämässään kokouksessa hyväksynyt esitetyn hyväksyttäväksi toivomuksen,
17842: kustannusten jaon ja osoittanut tiepiirin käyt-
17843: töön 200 000 markkaa tien kuntoonpanokus- että hallitus ryhtyisi toimiin huolehtiak-
17844: tannuksiin kustannusjakoehdotuksen mukaises- seen siitä, että tielaitos ryhtyy mitä pikim-
17845: ti. Liikenne on kyseisellä tiellä lisääntynyt huo- min Pudasjärven kunnan alueella olevan
17846: mattavasti edellisestä liikennelaskennasta. Tie Kivarin tien perusparantamiseen.
17847:
17848: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17849:
17850: Raimo Vistbacka
17851:
17852:
17853:
17854:
17855: 7 240261
17856: 98 1994 vp
17857:
17858: Toivomusaloite 89
17859:
17860:
17861:
17862:
17863: Vistbacka: Maantien 741 perusparantamisesta välillä Purmojärvi-
17864: Söyrinki
17865:
17866:
17867: Eduskunnalle
17868:
17869: Vaasan tiepiirin alueella kulkeva maantie 741 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17870: välillä Purmojärvi (Kortesjärvi)-Söyrinki hyväksyttäväksi toivomuksen,
17871: (Lappajärvi) on tällä hetkellä erittäin mutkainen,
17872: kapea ja huonokuntoinen. Tämän takia tien pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
17873: ruskorjauksen määrärahat tulisi turvata saamal- tävien varojen varaamiseksi maantien 741
17874: la ne mukaan varsinaiseen perusparannusohjel- perusparantamisen aloittamiseksi välillä
17875: maan. Purmojärvi-Söyrinki.
17876:
17877: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17878:
17879: Raimo Vistbacka
17880: 1994 vp 99
17881:
17882: Toivomusaloite 90
17883:
17884:
17885:
17886:
17887: Vistbacka: Menkijärven pienlentokentän turvallisuuden paranta-
17888: misesta
17889:
17890:
17891: Eduskunnalle
17892:
17893: Menkijärven Lentokenttäosuuskunnan, joka on niin ikään lisääntynyt. Lisäksi kentällä toimii
17894: on merkitty kaupparekisteriin 9.11.1982 ja jonka Järviseudun Lento Oy:n lentokoulu.
17895: kotipaikka on Alajärven kaupunki, toimintaan Lisääntyneen käytön johdosta on ajankohtai-
17896: kuuluu mm. saada Menkijärven pienkonelento- seksi tullut kentän suoja-alueella olevan tien siir-
17897: kenttä mahdollisimman turvalliseksi ja liikenne- täminen turvallisuussyistä riittävän etäälle sekä
17898: kelpoiseksi sekä edistää ilmailua ja lentotoimin- tarpeellisen turvalaitteiston rakentaminen.
17899: taa koskevaa informaatio- ja valistustoimintaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17900: siviililentoliikenteen ja ilmailuharrastuksen laa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17901: jentamiseksi.
17902: Kyseisen pienkonelentokentän käyttö on li- että hallitus varaisi riittävät määrärahat
17903: sääntynyt viime vuosina siten, että esimerkiksi Menkijärven pienkonelentokentän suoja-
17904: vuonna 1992 nousuja siviili-ilmailun puolella oli alueella olevan tien siirtämiseksi ja tar-
17905: noin 6 700 kappaletta ja lisäksi ilmavoimien käyt- peellisen turvalaitteiston rakentamiseksi
17906: tämien lentokoneiden käyttö mainitulla kentällä kentälle.
17907:
17908: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17909:
17910: Raimo Vistbacka
17911: 100 1994 vp
17912:
17913: Toivomusaloite 91
17914:
17915:
17916:
17917:
17918: Vistbacka: Paikallistien 17541 perusparantamisesta Alajärvellä
17919:
17920:
17921:
17922: Eduskunnalle
17923:
17924: Paikallistie 17541 on pohjaltaan erityisen huo- reittiä. Näin heidän ajomatkansa muodostuvat
17925: nokuntoinen, ja erityisesti keväisin kelirikko- tien huonokuntoisuudenjohdosta huomattavasti
17926: aikana tien kunto heikkenee siinä määrin, että normaalia pidemmiksi.
17927: paikoin ajoneuvot juuttuvat pahimpiin routa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17928: vauriokohtiin. Välttämätön raskas ajoneuvolii- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17929: kenne on erityisissä vaikeuksissa. Tie on lisäksi
17930: kapea ja sisältää runsaastijyrkkiä kaarteita, min- että hallitus huolehtisi siitä, että Ala-
17931: kä johdosta tien liikenneturvallisuus on heikko järven tiemestaripiirin alueella sijaitsevan
17932: ottaen huomioon myös sen, että tiellä on runsaas- Levijoen-Kortekylän-Jokiperän paikal-
17933: ti maatalousliikennettä. Tien erityisen huono- listien 17541 perusparantaminen aloite-
17934: kuntoisuuden johdosta ne tienvarren asukkaat, taan pikaisesti siten, että tien varrella asu-
17935: joilla on jonkinlainen mahdollisuus käyttää kier- vien asukkaiden liikkumismahdollisuudet
17936: toteitä, joutuvat usein käyttämään muita reitti- normalisoituisivat ja että myös raskas lii-
17937: vaihtoehtoja kuin kyseisen tien kautta kulkevaa kenne voisi käyttää tietä.
17938:
17939: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17940:
17941: Raimo Vistbacka
17942: 1994 vp 101
17943:
17944: Toivomusaloite 92
17945:
17946:
17947:
17948:
17949: Vistbacka: Peruskorjauksen aloittamisesta Soinin kk:n ja Lehti-
17950: mäen kk:n välisellä tieosuudella
17951:
17952:
17953: Eduskunnalle
17954:
17955: Maantie Soinin kk-Lehtimäen kk on tällä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17956: hetkellä heikossa kunnossa. Peruskorjauksen hyväksyttäväksi toivomuksen,
17957: saamista on kiirehditty useilta tahoilta, mm. kun-
17958: nan toimesta. Hanke on tiepiirin toimintaohjel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17959: massa, ja suunnitelmat peruskorjauksesta ovat riittävien määrärahojen varaamiseksi pe-
17960: valmistuneet. Tien peruskorjaus tulisi aloittaa ruskorjauksen aloittamiseksi maantiellä
17961: välittömästi viimeistään kevään 1994 aikana. Soinin kk-Lehtimäen kk.
17962:
17963: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
17964:
17965: Raimo Vistbacka
17966: 102 1994 vp
17967:
17968: Toivomusaloite 93
17969:
17970:
17971:
17972:
17973: Vistbacka: Paikallistien 18091 peruskorjauksesta välillä Tikka-
17974: koski-Haukilahti
17975:
17976:
17977: Eduskunnalle
17978:
17979: Paikallistie 18091 on pohjaltaan huonokuntoi- keella kiire. Perusparantamisella ennen lopullista
17980: nen ja keväisin erityisen altis routavaurioille välil- jakoa vältyttäisiin valtiolle aiheutuvista turhista
17981: lä Tikkakoski-Haukilahti. Paikallistien huonon haittakorvauksista.
17982: kunnon johdosta yleinen liikenne ohjautuu osit- Lisäksi tien vaikutusalueella on useita Vapo
17983: tain Pulkkisen uusjaon yhteydessä rakennetun Oy:n soita, joita tullaan hyödyntämään Kokko-
17984: Huuskon kärrytie -nimisen metsätien kautta val- lan turvevoimalan käytössä. Voimalasta IVO on
17985: tatie 13:lle. jo tehnyt päätöksensä. Turvetuotantoon alueella
17986: Paikallistien linjauksessa välillä Tikkakoski- on yhteensä 705 hehtaaria, joka vastaa noin
17987: Haukilahti on vaikeita mutkia. Kaarteiden, ly- 40 000 kuution vuotuista turvetuotantoa. Kysei-
17988: hyiden näkemienja runsaan maatalousliikenteen nen määrä vastaa noin 400 rekkakuormaa vuo-
17989: vuoksi liikenneturvallisuus on heikko. Lisäksi dessa, jolloin yhdistelmäpaino on yhteensä
17990: Haukilahdessa Perhonjoen ylittävä silta on ka- 52 000 kiloa/kuorma. Nykyinen tien kunto ei
17991: pea, ja samalla alueella yksityisteiden tieverkkoa kestäisi kyseistä lisääntyvää liikennettä, joka
17992: olisi mahdollista järkeistää mm. risteysjärjeste- alkaa vuoteen 1995 mennessä.
17993: lyin. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
17994: Alueella vireillä olevassa Pulkkisen uusjako- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17995: toimituksessa n:o 402931 ollaan jakoehdotusvai-
17996: heessa. Mikäli tien parantamishanke käsittäisi että hallitus ryhtyisi toimiin Pulkki-
17997: tielinjaan muutoksia, esimerkiksi oikaisuja, voi- sen-Kivikankaan paikallistien 18091 pe-
17998: taisiin maanomistajille aiheutuvat haitat tilusten rusparantamiseksi välillä Tikkakoski-
17999: pirstoutumisesta suurelta osin välttää, jos paran- Haukilahti pikaisesti ja ennen Pulkkisen
18000: tamispäätös tehdään ennen uusjaon jakoehdo- uusjaon jakoehdotuksen laillistumista, jol-
18001: tuksen laillistumista. Koska jakoehdotus valmis- loin samalla vältyttäisiin valtiolle aiheutu-
18002: tunee vuonna 1994, olisi tien parantamishank- vista turhista haittakorvauksista.
18003:
18004: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18005:
18006: Raimo Vistbacka
18007: 1994 vp 103
18008:
18009: Toivomusaloite 94
18010:
18011:
18012:
18013:
18014: Vistbacka: Ranta-ahon-Lassilan paikallistien peruskorjauksesta
18015: Evijärvellä
18016:
18017:
18018: Eduskunnalle
18019:
18020: Evijärven kunnassa sijaitseva paikallistie em. paikallistietä oikotienä maantielle 742 jat-
18021: 17873 on huonokuntoinen ja sorapintainen. Tien kaessaan matkaa etelään.
18022: kantavuus on heikko, routavauriot ovat keväisin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18023: suuret, kuivatus ei toimi ja ojat sekä rummut hyväksyttäväksi toivomuksen,
18024: patoavat vettä pitkään, mikä toisaalta hidastaa
18025: suuresti tienvarsialueidenkin kuivatusta. Kesäi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
18026: sin ovat lisäksi pölyhaitat kiusana tienvarsiasuk- teisiin Ranta-ahon-Lassilan paikallistien
18027: kaille. 17873 peruskorjaussuunnitelman laatimi-
18028: Tien liikennemäärä on suhteellisen suuri. Lii- seksi ja sen kautta mainitun paikallistien
18029: kennemäärää on lisännyt vuonna 1986 peruskor- peruskorjauksen aloittamiseksi.
18030: jattu maantie 740, jolta tuleva liikenne käyttää
18031: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18032: Raimo Vistbacka
18033: 104 1994 vp
18034:
18035: Toivomusaloite 95
18036:
18037:
18038:
18039:
18040: Vistbacka: Pihlajakankaan ja Alakylän välisen valtatie 16:n paran-
18041: tamisesta Alajärvellä
18042:
18043:
18044: Eduskunnalle
18045:
18046: Tielaitos on vahvistanut valtatie 16:n tiesuun- toimii myös huoltoasema. Hankkeen toteuttami-
18047: nitelman kevytliikenneteiden tekemiseksi Vaasan nen parantaisi huomattavasti myös em. yrityk-
18048: tiepiirin alueella välillä Pihlajakangas-Alakylä. sessä asioivien kuten myös valtatietä käyttävien
18049: Lisäksi suunnitelman mukaan valtatielle tehdään yleistä liikenneturvallisuutta.
18050: maantien 736 kohdalle oikealle kääntyvien kaista Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18051: ja väistötila. Parannushankkeen kokonaiskus- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18052: tannukset on arvioitu 5 300 000 markaksi.
18053: Kyseinen valtatien kohta on liikenneturvalli- että hallitus huolehtisi siitä, että Alajär-
18054: suusnäkökohdat huomioon ottaen vaarallinen, ven tiemestaripiirin alueella suunniteltu lii-
18055: koska vilkasliikenteisellä valtatiellä liikkuu päi- kenneturvallisuutta edistävä valtatie 16:n
18056: vittäin huomattava määrä ala-asteen oppilaita. parantaminen välillä Pihlajakangas-Ala-
18057: Lisäksi suunnitellun parannushankkeen vaiku- kylä aloitetaan pikaisesti.
18058: tusalueella on hotelli-ravintola, jonka yhteydessä
18059:
18060: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18061:
18062: Raimo Vistbacka
18063: 1994vp 105
18064:
18065: Toivomusaloite 96
18066:
18067:
18068:
18069:
18070: Vistbacka: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien peruskorjaamisen
18071: aloittamisesta
18072:
18073:
18074: Eduskunnalle
18075:
18076: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuus (70 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18077: km) on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä hyväksyttäväksi toivomuksen,
18078: yhdystie Keski-Suomeen mm. Viropelissä olevan
18079: Paraisten kalkkikivijauhetehtaan tuotteiden kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18080: jettamista varten. Tien heikko kunto on kuiten- Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien perus-
18081: kin suurena haittana liikenteelle. korjauksen aloittamiseksi.
18082:
18083: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18084:
18085: Raimo Vistbacka
18086: 106 1994 vp
18087:
18088: Toivomusaloite 97
18089:
18090:
18091:
18092:
18093: Aittoniemi: Luontaistalouden kehittämisestä työttömyyden vähen-
18094: tämiseksi
18095:
18096:
18097: Eduskunnalle
18098:
18099: Työttömyys, toimettomuus ja turhautuminen Suomi kulkee todennäköisesti uudelleen täl-
18100: kasvavat Suomessa. On todennäköistä, että työt- laista yhteiskuntaa kohti, jossa pientilat otetaan
18101: tömien määrä jää jatkossakin korkeaksi, pysy- uudelleen käyttöön luontaistalouden tarkoituk-
18102: västi ehkä 400 OOO:n seutuville. Vaikka nämä jou- sessa. Työttömyyden ja turhautuneisuuden pai-
18103: tuvat elämään niukan toimeentulon varassa, ne asutuskeskuksissa johtaa vääjäämättömästi
18104: työttömyydestä tulee siitä huolimatta pitkällä tähän. Tälle luo tilaa myös mahdollinen liittymi-
18105: tähtäimellä yhteiskunnalle suuri taloudellinen nen Euroopan unioniin ja sen vaikutukset maa-
18106: rasite puhumattakaan siitä henkisestä tyhjiöstä, talouselinkeinoon. Maatalous ei kannata, mutta
18107: johon työelämän ulkopuolelle pysyvästi joutu- luontaistalous luo mahdollisuudet elinkeinon
18108: neet ajautuvat. harjoittamiseen ja maaseudun asuttuna pitämi-
18109: Tällaiselle kehitykselle luotiin pohja aikanaan seen.
18110: jo silloin, kun tapahtui suuri muutto maaseudulta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18111: kaupunkeihin. Monet jättivät vaikkakin niukan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18112: mutta turvallisen toimeentulon ns.luontaistalou-
18113: den piirissä, toiminnassa, jossa pientilalta saatiin että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
18114: perheen elanto kalastuksella ja muilla luonnon- vähentää työttömyyttä ja turhautunei-
18115: tuotteilla lisättynä, vaikka rahalliset tulot jäivät suutta ryhtymällä harjoittamaan luontais-
18116: pieneksi. taloutta autioUla pientiloilla.
18117:
18118: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18119:
18120: Sulo Aitioniemi
18121: 1994 vp 107
18122:
18123: Toivomusaloite 98
18124:
18125:
18126:
18127:
18128: Aittoniemi: Metsäteollisuuden tarvitseman puutavaran hankkimi-
18129: sesta kotimaasta
18130:
18131:
18132: Eduskunnalle
18133:
18134: Suomessa metsien ylituotanto on viime vuosi- epäonnistuvat, puuntuonti ulkomailta kasvaa
18135: na ollut kulutukseen verrattuna noin 25 miljoo- edelleen.
18136: naa kuutiometriä vuodessa. Siitä huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18137: meille metsäteollisuus tuo puuta etupäässä Venä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18138: jältä miljoonia kuutiometrejä vuodessa.
18139: Asiaa on pidettävä järjettömänä ja epäillään, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
18140: että kysymyksessä on metsäteollisuuden ja met- laisen neuvottelutuloksen saavuttamiseksi,
18141: sänomistajien tietynlainen jälkisota menneiden joka mahdollistaisi metsäteollisuuden tar-
18142: vuosien puunmyyntilakoista. Tätä aloitetta vitseman puutavaran hankkimisen koti-
18143: tehtäessä asiasta jälleen neuvotellaan näiden maasta.
18144: kahden osapuolen kesken, ja mikäli neuvottelut
18145:
18146: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18147:
18148: Sulo Aittoniemi
18149: 108 1994 vp
18150:
18151: Toivomusaloite 99
18152:
18153:
18154:
18155:
18156: S-L. Anttila ym.: Maatalouden EU-sopeutuksen tuotantopoliitti-
18157: sista keinoista
18158:
18159:
18160: Eduskunnalle
18161:
18162: Hyvin keskeinen osa Suomen maatalouden antavat kustannussäästöjä. Viljelijöiden kiinnos-
18163: EU-sopeutusta ovat tuotantopoliittiset toimet. tusta yhteistyöhön voidaan lisätä neuvonnalla ja
18164: Tämän vuoden alusta voidaan maitokiintiöitä rahoitustukia kohdentamalla.
18165: 50-prosenttisesti myydä eteenpäin toisen 50 %:n Rehuviljan hinta on kotieläintaloudelle mer-
18166: jäädessä maaseutuelinkeinopiirille jaettavaksi kittävä kustannustekijä. Hinta- ja tukipolitiikas-
18167: edelleen nuorille maidontuottajille. Tämän lisäk- sa on tehtävä ratkaisut, joilla rehuviljan hinta-
18168: si on mahdollisuus perustaa tuotantorenkaita tasoa voidaan alentaa suhteellisen nopeasti mui-
18169: kotieläintilojen kesken ja siten pyrkiä tuotanto- hin tavoitehintatuotteisiin verrattuna maksamal-
18170: toiminnan tehokkaampaan käyttöön. Samoin on la vastaavasti vajemaksuperusteista tulotukea
18171: mahdollisuus vaihtaa tuotantosuuntaa tietyissä viljan hinnan alennuksen kompensaationa.
18172: perustelluissa tapauksissa erityisesti erilaisia tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18173: tantoja tilalla yhdistämällä. Tämä ei kuitenkaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18174: vielä riitä.
18175: Tuotantopolitiikassa tulee ensisijaisesti pyrkiä että hallitus ryhtyy nopeisiin toimenpi-
18176: olemassa olevan tuotantokapasiteetin täysimää- teisiin maatalouden tuotantokustannusten
18177: räiseen käyttöönottoon. Maitokiintiöiden osto- alentamiseksi lisäämällä viljelijöiden yh-
18178: ja myyntioikeuden tulee johtaa tehokkuuden teistoimintaa, pyrkimällä tuotantotoimin-
18179: lisääntymiseen eikä tuotantokustannusten ko- nassa ensisijaisesti tuotantokapasiteetin
18180: hoamiseen. Siksi maitokiintiön ostohinta ei saa tehokkaaseen käyttöönottoon sekä alenta-
18181: muodostua korkeaksi, koska siten tulee rahoitus- malla rehuviljan hintaa siten, että vastaa-
18182: ongelmia. Viljelijöiden yhteistoimintaa tulisi lisä- vasti suoralla tulotuella kompensoidaan
18183: tä, erityisesti tuotantovälineiden yhteiskäyttöä, vajemaksujärjestelmän mukaisesti näin
18184: yhteisinvestointeja ja hankintoja, jotka kaikki menetetty viljan hinnan alennus viljelijälle.
18185:
18186: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18187:
18188: Sirkka-Liisa Anttila Olavi Ala-Nissilä
18189: 1994 vp 109
18190:
18191: Toivomusaloite 100
18192:
18193:
18194:
18195:
18196: S-L. Anttila: Maatalouden ylituotannon markkinointivastuun
18197: muuttamisesta tuotannonaJoittain määräytyväksi
18198:
18199:
18200: Eduskunnalle
18201:
18202: Maatalouden markkinointivastuu on vuosi nointivastuun kantamiseen aiheuttamisperiaat-
18203: vuodelta entistä enemmän siirtynyt viljelijöille teen mukaan.
18204: itselleen. Tänä vuonna maatalouden oma mark- Toisaalta kaikki ne verot ja maksut, jotka
18205: kinointivastuu noussee yli 1,5 miljardin markan maatalouden ylituotannon markkinointia varten
18206: ja ensi vuodeksi, mikäli hallituksen säästöta- kerätään niin lannoiteverona, valkuaisverona,
18207: voitteet toteutuvat sellaisenaan, se tietää viljeli- rasvaverona, sianlihan markkinointimaksuna
18208: jöiden oman markkinointivastuun nousemista jne., ovat elintarviketalouden tuotantoketjussa
18209: yli 2 miljardin markan. Toisaalta ottaen huo- tuotantokustannuksina mukana, ja ne myös vii-
18210: mioon ne lupaukset, joita hallituksen pääminis- me kädessä nostavat elintarvikkeiden hintaa kau-
18211: teri on eduskunnan edessä antanut 16.3.1992 pan kassalla. Maatalouden kilpailukyvyn paran-
18212: maatalouden kilpailukyvyn parantamisesta, ei tamiseksi ja erityisesti elintarvikkeiden hinnan
18213: olisi realistisia mahdollisuuksia maatalouden alentamiseksi tulisi ketjua rasittavat kaikki yli-
18214: oman markkinointivastuun jatkuvaan kasvat- määräiset verot ja maksut poistaa. Jo pelkästään
18215: tamiseen, koska se on suoraa leikkausta maa- liikevaihtoverorasitus on yli 7 miljardia markkaa
18216: taloustulosta. Kun nyt kuitenkin mitä toden- koko 50 miljardin markan ruokalaskussa.
18217: näköisimmin vastuu entistä enemmän on vil- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18218: jelijöiden harteilla, korostuu silloin erityisesti hyväksyttäväksi toivomuksen,
18219: markkinointivastuun jakaminen aiheuttamispe-
18220: riaatteen mukaan. että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimenpi-
18221: Jo nyt on selvästi nähtävissä vilja-Suomessa teisiin maatalouden ylituotannon markki-
18222: liikehdintää viljan markkinointivastuun uudel- nointivastuun kantamiseksi aiheuttamispe-
18223: leen kohdentamiseksi. Markkinointivastuun ja- riaatteen mukaan tuotannonaloittain, sekä
18224: kamisessa ainoa kestävä periaate on aiheutta- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
18225: misperiaate tuotannonaloittain. Nykyinen uusi sen elintarviketalouden tuotantoketjua ra-
18226: maataloustulojärjestelmä jättää markkinointi- sittavien ylimääräisten verojen ja maksu-
18227: vastuun neuvottelun täysin valtion ja maata- jen, kuten liikevaihtoveron poistamisesta
18228: loustuottajien väliseksi asiaksi. Maataloustuot- peruselintarvikkeilta ja vastaavan veron
18229: tajien ja valtion välisissä neuvotteluissa tulisi keräämisestä pisteverona ylellisyys- ym.
18230: pyrkiä ehdottomasti nykyistä enemmän markki- vähemmän tärkeiltä hyödykkeiltä.
18231:
18232: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18233:
18234: Sirkka-Liisa Anttila
18235: 110 1994 vp
18236:
18237: Toivomusaloite 101
18238:
18239:
18240:
18241:
18242: S-L. Anttila: Sikatalouden tutkimusaseman saneerauksesta Hyvin-
18243: käällä
18244:
18245:
18246: Eduskunnalle
18247:
18248: Maatalouden tutkimuskeskus on suunnitellut kaan pidä missään tapauksessa tehdä, koska tut-
18249: Hyvinkäänsikalaan peruskorjausta ja laajennus- kimuksella vastaamme nimenomaan kovenevan
18250: ta. Hyvinkään sikalan peruskorjauksen ja laajen- kilpailun haasteisiin.
18251: nuksen tarkoituksena on taata Suomessa mah- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18252: dollisimman korkea huippuosaaminen sikojen hyväksyttäväksi toivomuksen,
18253: tutkimuksen ja kehitystyön sektorilla. Tehtävänä
18254: on tuottaa sikojen osalta tutkimuksella ja kehi- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
18255: tystyöllä asiantuntija tietoa, uutta teknologiaa ja piteisiin Hyvinkäälie suunnitteilla olevan
18256: palveluja eläintuotannossa ja sen lähisektoreilla sikatalouden tutkimusaseman peruskor-
18257: toimiville tahoille alan kilpailukyvyn parantami- jauksen ja laajennuksen toteuttamiseksi
18258: seksi tuotettaessa korkealaatuisia eläintuotteita. tavoitteena tutkimuksella ja kehitys työllä,
18259: Nyt kuitenkin hanke on jostain syystä maa- ja uudella teknologialla ja asiantuntijatiedol-
18260: metsätalousministeriössä jäädytetty ja tuntuu sil- la parantaa alan kilpailukykyä tuotettaes-
18261: tä, että halutaan koko sikataloustutkimus Suo- sa korkealaatuisia eläintuotteita.
18262: messa asettaa kyseenalaiseksi. Näin ei kuiten-
18263:
18264: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18265:
18266: Sirkka-Liisa Anttila
18267: 1994 vp 111
18268:
18269: Toivomusaloite 102
18270:
18271:
18272:
18273:
18274: Haavisto ym.: Vanhojen metsien suojelutarpeen huomioon ottami-
18275: sesta Metsähallituksen tuottotavoitetta määriteltäessä
18276:
18277:
18278: Eduskunnalle
18279:
18280: Metsähallituksesta muodostettiin 1.1.1994 Myös Etelä-Suomen useilla hoitoalueilla (mm.
18281: valtion liikelaitos. Metsähallituksesta annetun Ilomantsi, Nurmes, Lieksa) vanhojen luonnon-
18282: lain yleisperusteluissa todetaan: "Esityksen yhte- suojelullisesti arvokkaiden metsien päätehakkuu
18283: nä tavoitteena on toteuttaa valtion metsien osalta jatkuu. Monet arvokkaat metsät ovat jääneet
18284: niitä metsien hoidon ja käytön sekä biologisen suojeluhankkeiden ulkopuolelle siksi, että hoito-
18285: monimuotoisuuden yleisperiaatteita, jotka Suo- alueille asetetut taloudelliset tavoitteet ovat muo-
18286: mi allekirjoitti kesäkuussa 1993 Helsingissä pide- dostaneet esteen luonnonsuojelun kannalta tär-
18287: tyssä ministerikonferenssissa metsien suojelemi- keiden alueiden suojelulle.
18288: seksi Euroopassa." Ylimitoitetut hakkuusuunnitteet mainituilla
18289: Lain 2 §:n mukaan "biologisen monimuotoi- alueilla perustuvat lain kanssa ristiriidassa ole-
18290: suuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisäämi- vaan käsitykseen kaikkien nyt olemassa ole-
18291: nen tulee luonnonvarojen kestävän hoidon ja vien luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten met-
18292: käytön olennaisena osana ottaa riittävästi huo- sien saattamisesta päätehakkuiden piiriin. Mm.
18293: mioon yhdessä metsien hoidolle, käytölle ja suo- soidensuojelualueiden talousmetsiksi aikoinaan
18294: jelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa". katsotut alueet ovat mukana laskelmissa. Juuri
18295: Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan julkaistun Metsähallituksen ympäristöoppaan
18296: "biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja noudattamisen vaikutuksetkin ovat vielä vähen-
18297: tarkoituksenmukainen lisääminen olisi Metsä- tämättä hakkuumahdollisuuksien arvioista.
18298: hallituksen kaikkea toimintaa rajaava reuna- Muutamien hoitoalueiden hakkuusuunnittei-
18299: ehto". den on ilman suojeluvähennyksiäkin todettu ole-
18300: Asetus Metsähallituksesta määrittelee luon- van puuntuotannollisesti ylimitoitettuja. Ne joh-
18301: nonsuojelualueet Metsähallituksen hallinnassa tavat tilanteeseen, jossa hakkuiden määrää on
18302: olevaksi kansallisomaisuudeksi (8 §), kun ne on joka tapauksessa rajusti vähennettävä. Ns. ikä-
18303: asianmukaisesti perustettu suojelualueiksi. kuilu kertoo näillä alueilla aivan nuorten ja van-
18304: Metsähallituksen tulostavoitteet ja sen rooli hojen metsien väliin jäävien, tulevaisuuden hak-
18305: Suomen kansallisomaisuuden vaalijana ovat kui- kuumahdollisuudet turvaavien metsiköiden vä-
18306: tenkin tällä hetkellä ristiriidassa. Vaikein tilanne häisestä määrästä. Lupaavat kokonaiskuutio-
18307: on niillä Metsähallituksen hoitoalueilla, joissa määrä- ja kasvuluvut eivät näillä päätehakkuu-
18308: nykyinen hakkuusuunnite nojaa suurimmalta alueilla kerro tämän päivän ja lähitulevaisuuden
18309: osin vanhojen metsien päätehakkuun kautta ta- puunkäyttömahdollisuuksista.
18310: pahtuvaan uudistamiseen. Näillä alueilla nykyis- Metsähallituksen budjetissa vuodelle 1994
18311: ten hakkuusuunnitteiden ylläpitäminen on risti- tuetaan Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä pi-
18312: riidassa vanhojen metsien luonnonarvojen eli tämällä puunkorjuun koneellistamisaste 30%
18313: kansallisomaisuuden säilyttämisen kanssa. alhaisemmalla tasolla kuin se olisi liiketaloudelli-
18314: Alustavissa selvityksissä on ns. Pohjois-Suo- sestijärkevää. Tästä todetaan Metsähallitukselle
18315: men vanhojen metsien kartoituksessa todettu koituvan 54 Mmk:n vuosikustannukset.
18316: keskimäärin noin kolmanneksen vanhan kehi- Tämä työllisyyssubventio kohdistuu tällä het-
18317: tysluokan metsistä olevan luonnonsuojelullisesti kellä moniin luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin
18318: arvokkaita vanhoja luonnonmetsiä. Arvokkaita alueisiin, ja sen vuoksi suojeluhankkeiden näh-
18319: vanhoja metsiä on erityisesti Kuhmon, Suomus- dään olevan pahassa ristiriidassa työllisyyden
18320: salmen, Hyrynsalmen, Taivalkosken, Pudasjär- kanssa. Esimerkiksi Kuhmon hoitoalueelia esi-
18321: ven ja Ranuan hoitoalueilla. tettyjen vanhojen metsien suojelun toteuttami-
18322: 112 1994 vp- TA 102
18323:
18324: nen vähentäisi metsurityöpaikkoja nykyisestä Luonnonsuojelutehtävän täyttäminen edel-
18325: 100 metsurityövuodesta 75:een. Näitä työpaik- lyttää myös Metsähallituksen tuotto-odotusten
18326: koja ei voida kokonaisuudessaan korvata 1uon- laskemista vanhojen metsien osalta sekä korvaa-
18327: nonsuojelutehtävissä, vaan valtion tulisi osoittaa vien työpaikkojen luomista työllistämisvelvoit-
18328: muita korvaavia työtehtäviä alueella. teen täyttämiseksi.
18329: Metsäluonnon monimuotoisuuden ja vanho- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18330: jen metsien suojelussa Metsähallitus on avainase- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18331: massa. Kun Suomessa vanhojen metsien luon-
18332: nonarvojen kartoitus ja suojelualueiden perusta- että hallitus talousarvioesitystä valmis-
18333: minen on edelleen kesken, Metsähallituksen tulisi tellessaan ottaisi nykyistä paremmin huo-
18334: noudattaa erityistä huolellisuutta luonnonsuoje- mioon vanhojen metsien suojelutarpeen ja
18335: lullisesti arvokkaiden vanhojen metsien säästä- laskisi Metsähallituksen tuottotavoitetta
18336: misessä täyttääkseen laissa edellytetyt luonnon- niiden osalta.
18337: suojeluvelvoitteensa.
18338:
18339: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18340:
18341: Pekka Haavisto Tuija Maaret Pykäläinen
18342: 1994 vp 113
18343:
18344: Toivomusaloite 103
18345:
18346:
18347:
18348:
18349: Laakkonen ym.: Maaperän peruskartoitustyön loppuunsaattami-
18350: sesta
18351:
18352:
18353: Eduskunnalle
18354:
18355: Suomen maaperän peruskartoituksesta ovat Ennakoitu kehitys on kansantalouden ja
18356: tähän saakka huolehtineet Geologian tutkimus- ympäristön hoidon kannalta erittäin vahingol-
18357: keskus (GTK) ja Maanmittauslaitos (MML) yh- lista, koska maaperäkartat kuuluvat tärkeänä
18358: teisvastuullisesti. Maamme pinta-alasta on tähän osana monen tahon suunnittelutyöhön. Maa-
18359: mennessä kartoitettu noin kolmannes yhteistyön perän tunteminen on nykyaikana välttämätöntä
18360: tuloksena. yhteiskunnan kehittämisen, maankäytön järki-
18361: Valtion vuoden 1994 talousarvion mukaan peräisen suunnittelun ja ympäristön hoidon
18362: MML on luopumassa maaperäkartoituksen yh- kannalta.
18363: teistyöstä vuoden 1995 aikana. Maaperäkartoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18364: tuksen toteuttaminen jäisi näin ollen pelkästään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18365: GTK:n hoidettavaksi. Tästä olisi seurauksena
18366: maaperäkartoituksen romahtaminen maassam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
18367: me, koska GTK:n antamien tietojen mukaan sillä ta keskeneräinen maaperän kartoitus voi-
18368: ei ole mahdollisuuksia järjestää lisäresursseja taisiin suorittaa loppuun.
18369: maaperäkartoitukseen.
18370: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18371: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö
18372: Leea Hiltunen Jouko Jääskeläinen
18373:
18374:
18375:
18376:
18377: 8 240261
18378: 114 1994 rd
18379:
18380: Hemställningsmotion 104
18381:
18382:
18383:
18384:
18385: Malm m.fl.: Om stöd för anpassning av lantbruket
18386:
18387:
18388:
18389: Tili Riksdagen
18390:
18391: Oberoende av om Finland blir medlem av EU När regeringen begärde riksdagens bifall tili en
18392: eller inte så kommer det finländska lantbruket att EU-medlemsansökan så utlovade den åtgärder
18393: genomgå stora förändringar under de närmaste för en anpassning av det finländska lantbruket tili
18394: åren. Det kommer att ske en anpassning tili den den europeiska lantbrukspolitiken. Den nya lag-
18395: europeiska lantbrukspolitiken. Också det nyligen stiftningen som vi redan har kräver motsvarande
18396: ingångna GATT-avtalet kommer att medföra av- anpassningsåtgärder. De åtgärder som närmast
18397: sevärda förändringar. De lagar som riksdagen kommer i fråga för statens del är kapitalförsörj-
18398: stiftade i slutet av 1993 och som berör lantbruks- ningen och beskattningen både när det gäller den
18399: inkomsten kommer att medföra större intern direkta beskattningen som beskattningen av pro-
18400: konkurrens, den automatiska kostnadskompen- duktionsmedlen.
18401: sationen försvinner och konkurrensen från im- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
18402: porterade livsmedel kommer att öka. riksdagen hemställer
18403: Förutsättningarna för att bedriva en lönsam
18404: livsmedelsproduktion kommer att förändras. In- att regeringen i samband med 1995 års
18405: vesteringar som gjorts under andra förutsättning- budgetproposition föreslår åtgärder som
18406: ar kommer synbarligen att bli för tunga för gör det möjligt för det finländska /antbru-
18407: många lantbrukare. Vi får troligen en prispress på ket att anpassa sig tili den kommande ut-
18408: produkterna som näringen inte klarar av utan vecklingen i lantbrukspolitiken.
18409: a vsevärda kostnadssänkningar.
18410: Helsingfors den 15 februari 1994
18411:
18412: HåkanMalm Henrik Westerlund
18413: 1994 vp 115
18414:
18415: Toivomusaloite 104 Suomennos
18416:
18417:
18418:
18419:
18420: Malm ym.: Maatalouden sopeutumisesta eurooppalaiseen maa-
18421: talouspolitiikkaan
18422:
18423:
18424: Eduskunnalle
18425:
18426: Riippumatta siitä, tuleeko Suomesta EU:njä- Kun hallitus pyysi eduskunnan suostumusta
18427: sen vai ei, Suomen maataloudessa tapahtuu suu- EU-jäsenhakemukseen, se lupasi toimenpiteitä
18428: ria muutoksia lähivuosina. Maataloutemme so- Suomen maatalouden sopeuttamiseksi euroop-
18429: peutuu eurooppalaiseen maatalouspolitiikkaan. palaiseen maatalouspolitiikkaan. Meillä jo ole-
18430: Myös äskettäin solmittu GATT-sopimus aiheut- massa oleva uusi lainsäädäntö vaatii vastaavia
18431: taa huomattavia muutoksia. Eduskunnan vuo- sopeutumistoimia. Valtion osalta lähinnä kysy-
18432: den 1993 lopussa säätämät maataloustulolait li- mykseen tulevina toimenpiteinä olisivat pääoma-
18433: säävät sisäistä kilpailua, automaattinen kustan- huolto ja verotus niin välittömän kuin tuotanto-
18434: nuskompensaatio poistuu ja elintarvikkeiden välineiden verotuksenkin osalta.
18435: tuonti lisää kilpailua. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18436: Edellytykset kannattavan elintarviketuotan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18437: non harjoittamiseen muuttuvat. Toisenlaisilla
18438: edellytyksillä tehdyt investoinnit ovat ilmeisesti että hallitus esittäisi vuoden 1995 ta-
18439: liian raskaita monille viljelijöille. Tuotteisiin tulee lousarvioesityksessä toimenpiteitä, jotka
18440: luultavasti kohdistumaan hintapaine, josta elin- mahdollistaisivat Suomen maatalouden so-
18441: keino ei selviä ilman huomattavia kustannusten peutumisen tulevaan maatalouspolitiikan
18442: alennuksia. kehitykseen.
18443:
18444: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18445:
18446: HåkanMalm Henrik Westerlund
18447: 116 1994 rd
18448:
18449: Hemställningsmotion 105
18450:
18451:
18452:
18453:
18454: Metsämäki m.fl.: Om byggande av laxtrappor i Svartåns vattendrag
18455:
18456:
18457:
18458: Tili Riksdagen
18459:
18460: Helsingfors vatten- och miljödistrikt har får- 1 vattendraget finns fem kraftverk: Åminne-
18461: digställt en undersökning och planering av Svar- fors, Billnäs, Akerfors, Svartå och Högfors som
18462: tåns framtida användning. Undersökningen och alla borde förses med laxtrappor för att möjliggö-
18463: planeringen har gjorts med sikte på vattendragets ra laxens stigning och fortplanting i den tidigare
18464: allsidiga användning. så fiskrika ån.
18465: Fram tili 1920-talet då de första kraftverken Hänvisande tili det ovan anförda föreslår un-
18466: byggdes i ån yar Svartån en av södra Finlands dertecknade att riksdagen måtte hemställa
18467: bästa laxåar. Annu i dag stiger Iaxen fram tili det
18468: första kraftverket i Åminnefors. att regeringen i skyndsam ordning vidtar
18469: För vattendragets framtida användning skulle åtgärder som säkerstäl/er byggandet av
18470: detvara av största betydelse om Iaxen åter skulle laxtrappor i Svartåns vattendrag.
18471: kunna stiga tili sina forna lekplatser i vattendra-
18472: gets övre lopp i Lojo, Vichtis och Högfors.
18473:
18474: Helsingforsden 15 februari 1994
18475:
18476: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
18477: 1994 vp 117
18478:
18479: Toivomusaloite 105 Suomennos
18480:
18481:
18482:
18483:
18484: Metsämäki ym.: Lohiportaiden rakentamisesta Karjaanjoen vesis-
18485: töön
18486:
18487:
18488: Eduskunnalle
18489:
18490: Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on saanut val- Vesistössä on viisi voimalaa: Åminneforsin,
18491: miiksi Karjaanjoen tulevaa käyttöä koskevan Pinjaistenkosken, Peltokosken, Mustionkosken
18492: tutkimuksen ja suunnitelman. Tutkimus ja suun- ja Högforsin voimalat. Nämä kaikki olisi varus-
18493: nitelma on laadittu vesistön kaikinpuolista käyt- tettava lohiportaio lohen nousun ja lisääntymi-
18494: töä ajatellen. sen mahdollistamiseksi aiemmin niin kalaisassa
18495: Aina 1920-luvulle saakka, jolloin ensimmäiset joessa.
18496: voimalat rakennettiin jokeen, Karjaanjoki oli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18497: yksi Etelä-Suomen parhaimmista lohijoista. Vie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18498: lä nykyäänkin lohi nousee ensimmäisen voimalan
18499: kohdalle Åminneforsissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18500: Vesistön tulevan käytön kannalta olisi mitä menpiteisiin turvatakseen lohiportaiden ra-
18501: merkittävintä, että lohi pystyisi nousemaan jäl- kentamisen Karjaanjoen vesistöön.
18502: leen muinaisille kutupaikoille vesistön yläjuok-
18503: sulla Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa.
18504:
18505: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18506:
18507: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
18508: 118 1994 vp
18509:
18510: Toivomusaloite 106
18511:
18512:
18513:
18514:
18515: Muttilainen: Paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksien li-
18516: säämisestä Läsäkoskella
18517:
18518:
18519: Eduskunnalle
18520:
18521: Läsäkoski sijaitsee Mikkelin läänissä Kangas- Tämän vuoksi olisi tärkeää että hallitus selvit-
18522: niemen kunnassa. Läsäkosken alueella on 4--5 täisi mahdollisuuden muuttaa kalastuslakia niin,
18523: kalastuskuntaa. Paikallisille asukkaille ei ole an- että paikalliset asukkaat voisivat halutessaan liit-
18524: nettu mahdollisuutta liittyä kalastuskuntienjäse- tyä asuinalueensa kalastuskuntiin ja saada kalas-
18525: niksi eikä siten kalastaa Läsäkoskessa. tusoikeuden asuinalueensa kalastusvesiin.
18526: Paikallisetjokivarren asukkaat osallistuisivat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18527: mielelläänkalankasvatus-ja kalavesien hoitotyö- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18528: hön sekä toivovat kalastusmahdollisuutta Läsä-
18529: koskessa tai ellei koskessa niin ainakin suvanto- että hallitus ryhtyisi toimiin kalastusoi-
18530: paikoissa ja vähemmän virtaavissa paikoissa. keuden mahdollistamiseksi paikallisille
18531: Hyvän yhteistyön rakentamiseksi ulkopuolis- asukkaille asuinalueel/aan.
18532: ten kalastuskuntien ja paikallisten jokivarren
18533: asukkaiden kesken kalastusoikeuden salliminen
18534: on erittäin tärkeää.
18535:
18536: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18537:
18538: Kyllikki Muttilainen
18539: 1994 vp 119
18540:
18541: Toivomusaloite 107
18542:
18543:
18544:
18545:
18546: Vistbacka: Kalaportaiden rakentamisesta Pyhäjoen Venetpalon ja
18547: Haapakosken voimalaitoksiin
18548:
18549:
18550: Eduskunnalle
18551:
18552: Tällä hetkellä Pyhäjoessa olevien Venetpalon niin väestön kuin joen itsensä kannalta. Nämä
18553: (Kärsämäki) ja Haapakosken (Haapavesi) voi- uudet rakennelmat mahdollistaisivat nykyisin es-
18554: malaitosten ohitse on lohien kulkeminen lähes tyneen lohien luonnonmukaisen lisääntymisen ja
18555: mahdotonta. Tämäjohtuu siitä, etteivät nykyiset tätä kautta poistaisivat virkistyskalastukselle
18556: rakennelmat ole toimivia, ja sen johdosta luon- muodostuneen suuren haitan.
18557: nonmukainen lohikanta joessa on hävinnyt. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18558: Tämä heikentää merkittävästi joen virkistys- ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
18559: mahdollista ammattikalastuskäyttöä ja alentaa
18560: sen ympäristön asukkailleen tarjoamaa hyöty- että hallitus ryhtyisi toimiin luonnonmu-
18561: käyttömahdollisuutta. kaisten koskien ja kalaportaitten rakenta-
18562: Tilanteen korjaamiseksi tulisi Venetpalon ja miseksi Pyhäjoessa olevien Kärsämäen
18563: Haapakosken voimalaitosten yhteyteen rakentaa Venetpalon ja Haapaveden Haapakosken
18564: kalaportaat ja luonnonmukaiset kosket. Tämä ei voimalaitosten yhteyteen luonnonmukai-
18565: vaatisi suuria investointeja, mutta sillä olisi suuri sen lohikannan palauttamiseksi Pyhäjo-
18566: myönteinen vaikutus Pyhäjoen tulevaisuuteen keen.
18567:
18568: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18569:
18570: Raimo Vistbacka
18571: 120 1994 vp
18572:
18573: Toivomusaloite 108
18574:
18575:
18576:
18577:
18578: Väistö: Metsätalousyrittäjyyden edistämisestä Pohjois-Karjalassa
18579:
18580:
18581:
18582: Eduskunnalle
18583:
18584: Metsätalousyrittäjyyttä on Pohjois-Karjalas- edellytykset piensahauksen ja mekaanisen puun-
18585: sa edistetty määrätietoisesti sekä koulutuksen jalostuksen lisäämiseen. Parhaiten tässä tavoit-
18586: että neuvonnan keinoin. Lisäksi on muun muassa teessa onnistutaan, kun asiakaslähtöisyys ote-
18587: J uuan kunnassa toteutettu erityinen metsätalous- taan huomioon jo puunhankinnassa ja vahviste-
18588: tilaprojekti. Kokemukset tehostetusta neuvon- taan metsäta1ousyrittäjyyttä.
18589: nasta ja koulutuksesta ovat myönteiset. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18590: Pohjois-Karjalassa metsä on perinteisesti ollut hyväksyttäväksi toivomuksen,
18591: merkittävä työn ja toimeentulon antaja maaseu-
18592: dulla. Metsätalous on monilla tiloilla luontainen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18593: vaihtoehto. määrärahan osoittamiseksi metsätalous-
18594: Käynnissä oleva Puu-Suomi-projekti on osoit- yrittäjyyden edistämiseen Pohjois-Karja-
18595: tanut, että Pohjois-Karjalassa on erinomaiset lassa.
18596:
18597: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18598:
18599: Matti Väistö
18600: 1994 vp 121
18601:
18602: Toivomusaloite 109
18603:
18604:
18605:
18606:
18607: Aittoniemi: Ilmavoimien teknillisen koulun säilyttämisestä Kuore-
18608: vedellä
18609:
18610:
18611: Eduskunnalle
18612:
18613: Puolustusministeriön ns. Puukan komitean vottomiksi, kuten on monessa hallituksen hyväk-
18614: mukaan suunnitelmien alaisena on muun muassa symässä siirtomuutoksessa tapahtunut viime
18615: ilmavoimien teknillisen koulun siirtäminen Kuo- vuosien aikana.
18616: revedeltä Kauhavalle, josta se siirtyi nykyiseen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18617: paikkaansa vuonna 1976. hyväksyttäväksi toivomuksen,
18618: Suunnitelma on hämmästyttävä, koska Kuo-
18619: revedellä on valmiit tilat, joihin voitaisiin siirtää että hallitus päättäisi säilyttää ilmavoi-
18620: myös laskuvarjojääkärikoulu sen sijaan, että mien teknillisen koulun nykyisessä poikas-
18621: Kauhavalie jouduttaisiin rakentamaan koko- saan Kuorevedellä, jonne voidaan siirtää
18622: naan uudet tilat mainittua teknillistä koulua var- myös nykyisin Utissa sijaitseva laskuvarjo-
18623: ten. Kysymys on tuhlauksesta, jonka seuraukse- jääkärikoulu.
18624: na uudet ja nykyaikaiset tilat jäävät käyttökel-
18625:
18626: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18627:
18628: Sulo Aittoniemi
18629: 122 1994 vp
18630:
18631: Toivomusaloite 110
18632:
18633:
18634:
18635:
18636: Myller ym.: Pohjois-Karjalan varuskuntien ja sotilassoittokunnan
18637: toiminnan turvaamisesta
18638:
18639:
18640: Eduskunnalle
18641:
18642: Pääesikunta suunnittelee Ylämyllyn varus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18643: kunnan lakkauttamista. Resursseja ollaan siirtä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18644: mässä Itä-Suomesta Länsi-Suomeen. Tätä ei voi
18645: pitää millään tavalla perusteltuna. Sotilassoitto- että hallitus ei lakkauttaisi Pohjois-Kar-
18646: kunta on myös kiinteässä yhteistyössä Joensuun jalan sotilassoittokuntaa ja että hallitus
18647: Konservatorion sekä muun maakunnallisen mu- kehittäisi Pohjois-Karjalan prikaatin toi-
18648: siikkitoiminnan kanssa. Sotilassoittokunnan lak- mintoja niin, että Kontiorannan ja Ylämyl-
18649: kauttamisesta aiheutuisi suurta haittaa maakun- lyn varuskuntien toiminta tapahtuujatkos-
18650: nan kulttuurielämälle. sakin vähintään nykyisessä laajuudessa.
18651:
18652: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18653:
18654: Riitta Myller Kerttu Törnqvist
18655: 1994 vp 123
18656:
18657: Toivomusaloite 111
18658:
18659:
18660:
18661:
18662: A. Ojala ym.: Asevarikko 6:n tykkikatosterminaalin rakentamisesta
18663:
18664:
18665:
18666: Eduskunnalle
18667:
18668: Orivedellä toimiva Asevarikko 6 vastaa puo- Luonnospiirustukset rakennusta varten ovat val-
18669: lustusvoimien tykkikaluston huollosta. Usean miina. Kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa
18670: vuoden ajan suunnitelmiin on kuulunut tykkika- markkaa.
18671: tosterminaalin rakentaminen. Tähän tilaan si- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18672: joittuisivat maalaamon kuivaustila sekä saapu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18673: vaoja lähtevän tavaran varastotila ja ongelmajät-
18674: teiden varastointitila. Samalla vapautuisi noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18675: 600 neliömetrin varastotila varikon muuhun vält- määrärahan osoittamisesta Asevarikko
18676: tämättömään käyttöön. Tykkikatosterminaalin 6:n tykkikatosterminaalin rakentamista
18677: rakentaminen parantaisi töiden järjestelyjä ja varten.
18678: alentaisi jatkossa varikon työkustannuksia.
18679: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18680:
18681: Arja Ojala Aarno von Bell Eila Rimmi
18682: Reijo Laitinen Anna-Liisa Kasurinen Heli Astala
18683: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
18684: 124 1994 vp
18685:
18686: Toivomusaloite 112
18687:
18688:
18689:
18690:
18691: Aittoniemi: Ruotsinsuomalaisten kielellisen, koulutuksellisen ja
18692: kulttuuriaseman parantamisesta
18693:
18694:
18695: Eduskunnalle
18696:
18697: Ruotsiin pysyvästi asumaanjääneet suomalai- mitään Ruotsissa pysyvästi asuvien suomalaisten
18698: set täyttävät selkeästi kansallisen vähemmistön auttamiseksi näissä asioissa.
18699: tunnusmerkit siitä huolimatta, että heidän histo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18700: riallinen taustansa ei ehkä ole niin syvä kuin hyväksyttäväksi toivomuksen,
18701: suomenruotsalaisen vähemmistön. Ruotsissa
18702: asuvat suomalaiset ovat kuitenkin jääneet huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18703: noon asemaan sekä kielellisesti, koulutuksellises- menpiteisiin ruotsinsuomalaisen vähem-
18704: ti että kulttuurillisesti. He ovat tietyllä tavoin mistön kielellisen, koulutuksellisen ja kult-
18705: muukalaisia omassa maassaan, mikä on häpeäksi tuuriaseman kohentamiseksi sekä viralli-
18706: pohjoismaiselle yhteistyölle. sen vähemmistöaseman saamiseksi Ruot-
18707: Suomen valtiojohto ei ole tehnyt käytännössä sissa.
18708:
18709: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18710:
18711: Sulo Aittoniemi
18712: 1994vp 125
18713:
18714: Toivomusaloite 113
18715:
18716:
18717:
18718:
18719: Aittoniemi: Opintolainojen lyhennysten maksuajan pidentämisestä
18720:
18721:
18722:
18723: Eduskunnalle
18724:
18725: Opintolainojen takaisin maksaminen aloite- kohtuuton seuraus silloin, kun syy ei sellaisenaan
18726: taan 1,5 vuoden kuluttua lainaa ottaneen opiske- ole opintonsa päättäneessä velallisessa itsessään.
18727: lijan valmistuttua oppilaitoksesta. Valmistumi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18728: nen ei kuitenkaan nykyaikana merkitse työhön ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
18729: palkkaan kiinni pääsemistä eikä näin ollen velan-
18730: maksukykyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18731: Opintolainojen lyhennysten joutuminen ulos- opintonsa päättäneiden, mutta vaille työtä
18732: ottoon merkitsee nuoren ihmisen joutumista ja ansiotuloja jääneiden opintolainojen ly-
18733: myös luottotietojen mustalle listalle ja sitä, että hennysten siirtämiseksi siten, että niistä ei
18734: henkilö menettää pitkäksi aikaa mahdollisuuten- aiheudu esimerkiksi luottokelpoisuuden
18735: sa lainansaantiin eli si~s luottokelpoisuuden me- menettämisen kautta kohtuuttomia seu-
18736: nettämistä. Tämän tyyppiset tapahtumat ovat rauksia.
18737:
18738: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18739:
18740: Sulo Aittoniemi
18741: 126 1994 vp
18742:
18743: Toivomusaloite 114
18744:
18745:
18746:
18747:
18748: Aittoniemi: Opintolainojen korkojen alentamisesta
18749:
18750:
18751:
18752: Eduskunnalle
18753:
18754: Opintotukiuudistuksella on ollut sekä myön- Opintolainojen kohtuuttomat, mutta lai-
18755: teisiä että kielteisiä vaikutuksia. Opintolainojen nanantoa korkeammat korot ovat velkaantumi-
18756: markkinakorkoisuuden vuoksi useat opiskelijat sen vähenemisestä huolimatta kiristäneet opiske-
18757: ovat luopuneet nostamasta opintolainojaan ja lijoiden toimeentuloa kohtuuttomasti.
18758: välttyneet näin ve1kaantumasta. Toisaalta näillä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18759: opiskelijoilla taas on suunnattomia vaikeuksia hyväksyttäväksi toivomuksen,
18760: taloudellisten asioidensa järjestämisessä, koska
18761: opintoraha ja asumistuki eivät riitä elämiseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18762: aikana, jolloin kesätyöpaikan ja tätä kautta lisä- opintolainojen korkojen alentamiseksi vä-
18763: ansioiden saaminen on useassa tapauksessa mah- hintään yleisessä Iainanannassa käytettä-
18764: dotonta. välle alimmalle korkotasolle.
18765:
18766: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18767:
18768: Sulo Aittoniemi
18769: 1994 vp 127
18770:
18771: Toivomusaloite 115
18772:
18773:
18774:
18775:
18776: Aittoniemi: Ajo-opetuksen sisällyttämisestä perusopetukseen
18777:
18778:
18779:
18780: Eduskunnalle
18781:
18782: Ajotaito eli lupa moottoriajoneuvon kuljetta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18783: miseen on tänä päivänä kansalaiselle yhtä tärkeä hyväksyttäväksi toivomuksen,
18784: perusvalmius kuin laskutaito. Viimeksi mainittua
18785: tosin ei enää tarvitakaan, eikä laskea tarvitse edes että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ajo-
18786: osatakaan, koska tietokoneet ja taskulaskimet taidon luokittelemiseksi kansalaisen perus-
18787: korvaavat tämän taidon mutta eivät ajotaitoa. valmiuksiin ja auton ajoluvan saamisen
18788: Ajotaidon perusvalmiutta ei suomalaiselle edellytyksenä olevan koulutuksen ja ko-
18789: nuorelle kuitenkaan tarjota peruskoulutuksessa, keen sisällyttämiseksi perusopetukseen ai-
18790: vaan sen joutuu hankkimaan huikean kalliilla nakin osittain yhteiskunnan kustannuksel-
18791: hinnalla yksityisistä autokouluista. la.
18792:
18793: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18794:
18795: Sulo Aittoniemi
18796: 128 1994 vp
18797:
18798: Toivomusaloite 116
18799:
18800:
18801:
18802:
18803: Ala-Harja ym.: Vaasan kaupunginteatterin valtionosuuden lasku-
18804: perusteen muuttamisesta
18805:
18806:
18807: Eduskunnalle
18808:
18809: Vaasan kaupunginteatterin uudisrakennus Toimintaedellytysten turvaamiseksi olisi vält-
18810: valmistui keväällä 1992, johon saakka viiden tämätöntä, että valtionosuuden perusteena ole-
18811: vuoden ajan teatteri toimi vanhassa elokuvateat- via henkilötyövuosia määrättäessä teatterille
18812: terissa. Tänä aikana toimintaajouduttiin supista- myönnettäisiin henkilötyövuodet vuoden 1993
18813: maan ja useita toimia oli täyttämättä, mikä johti työvuosien mukaan, jolloin teatterin toiminta ta-
18814: poikkeuksellisen alhaiseen henkilötyövuosien pahtui jo kokonaan uudessa teatteritalossa ja
18815: määrään. Tämän vuoksi Vaasan kaupunginteat- henkilötyövuosien pohjaksi tulisi 59 kappaletta.
18816: terin laskennalliset henkilötyövuodet olivat 40 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18817: vuonna 1990 ja 43 vuonna 1991. Vuoden 1993 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18818: valtionosuuden perustana olevaksi henkilötyö-
18819: vuosien määräksi opetusministeriö vahvisti 40. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18820: Vuonna 1993, jolloin teatterin toiminta tapahtui Vaasan kaupunginteatterin valtionosuuden
18821: kokonaan uudessa teatteritalossa, henkilötyö- laskennallisen pohjan nostamiseksi vuoden
18822: vuosien määrä oli todellisuudessa 59 kappaletta. 1993 henkilötyövuosien määrään eli 59
18823: Kuitenkin Vaasan kaupunginteatterin valtion- henkilötyövuoteen
18824: osuus vuonna 1994 määräytyi edellä olevilla pe-
18825: rusteilla markkamääräisesti pienemmäksi kuin
18826: vuoden 1992 valtionavustus.
18827:
18828: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18829:
18830: Kirsti Ala-Harja Håkan Nordman
18831: 1994 vp 129
18832:
18833: Toivomusaloite 117
18834:
18835:
18836:
18837:
18838: Alaranta: Maunulan myllyrakennuksen kunnostamisesta Oulai-
18839: sissa
18840:
18841:
18842: Eduskunnalle
18843:
18844: Oulaisten kaupunki on hankkinut omistuk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18845: seensa Oulaisten keskustassa Pyhäjoen Oulais- hyväksyttäväksi toivomuksen,
18846: tenkosken partaalla sijaitsevan vanhan myllyra-
18847: kennuksen, Maunulan myllyn. Sijaintinsa perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18848: teella myllyrakennus soveltuisi hyvin esimerkiksi Maunulan myllyn kunnostamiseksi Oulai-
18849: kahvila-, myymälä- tai näyttelykäyttöön. sissa.
18850:
18851: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18852:
18853: Juhani Alaranta
18854:
18855:
18856:
18857:
18858: 9 240261
18859: 130 1994 vp
18860:
18861: Toivomusaloite 118
18862:
18863:
18864:
18865:
18866: Alaranta: Oulaisten Petäjäskosken ala-asteen rakentamisesta
18867:
18868:
18869:
18870: Eduskunnalle
18871:
18872: Oulaisten Petäjäskosken ala-asteen koulura- oppilasmäärä kasvaa. Siksi uudet koulutilat tulisi
18873: kennus on rakennettu vuonna 1923. Koulu ra- kiireesti rakentaa, jotta koulun toiminta voidaan
18874: kennettiin kaksiopettajaiseksi, ja nykyisin toimi- turvata.
18875: valle koululle kunnostettiin lisätilat entisistä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18876: opettaja-asunnoista. Nyt vanha koulurakennus hyväksyttäväksi toivomuksen,
18877: on pahasti rapistunut, perustukset ovat liikku-
18878: neet, seinät ja lattiat ovat vääntyilleet. Koululla ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ou-
18879: ole liikuntatilaa eikä asianmukaisia teknisen työn laisten Petäjäskosken ala-asteen tilojen ra-
18880: tiloja. Keittiönä toimii pieni komero. Koulun kentamiseksi.
18881:
18882: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18883:
18884: Juhani Alaranta
18885: 1994 vp 131
18886:
18887: Toivomusaloite 119
18888:
18889:
18890:
18891:
18892: Alaranta: Pyhäjoen lukion uusien tilojen rakentamisesta
18893:
18894:
18895:
18896: Eduskunnalle
18897:
18898: Pyhäjoen lukio aloitti toimintansa 1.8.1987. Lukio toimii epätarkoituksenmukaisissa ti-
18899: Lukio toimii kirkonkylän ala-astetta varten sa- loissa. Toisaalta koulukeskuksessa vallitsee
18900: neeratuissa entisen opettajainasuntolan tiloissa. krooninen tilanpuute. Pyhäjoella on todettu uu-
18901: Pyhäjoen lukiossa suoritetaan voimakasta den lukiorakennuksen tarpeellisuus.
18902: opetuksellista kehittämistyötä. Ilman erillistä ko- Suunnitelmat uudentyyppisestä lukioraken-
18903: keilulupaa kehitetään ns. toiminnan teoriaan pe- nuksesta ovat olemassa. Rakennus on suunnitel-
18904: rustuvaa oppimismenetelmää. tu yksilöllisiä opetusmenetelmiä ja oppilaiden
18905: Yhtenä osana lukion toimintaa on Pyhäjoki omatoimisuutta suosivaksi.
18906: Data Oy, jonka toimialana on mm. julkaisutoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18907: minta, koulutus ja atk-ohjelmien tuotanto. Yhtiö hyväksyttäväksi toivomuksen,
18908: on Pyhäjoen kunnan, lukion vanhempainyhdis-
18909: tyksen ja opettajien ammattiyhdistyksen lukiota että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py-
18910: varten perustama osakeyhtiö. Yhtiön tarkoituk- häjoen lukion uusien tilojen rakentamisek-
18911: sena on varsinaisen toimintansa ohella toimia si.
18912: yhtenä yrittäjyyslukiomme opetusvälineenä.
18913:
18914: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18915:
18916: Juhani Alaranta
18917: 132 1994 vp
18918:
18919: Toivomusaloite 120
18920:
18921:
18922:
18923:
18924: S-L. Anttila: Lukion perustamisesta Lopen kuntaan
18925:
18926:
18927:
18928: Eduskunnalle
18929:
18930: Lopen kunta on usean vuoden ajan pyrkinyt saada kuntaan oma lukio. Lopen kunta on tehnyt
18931: saamaan omaa lukiota. Hankkeen on kuitenkin asiasta jälleen esityksen ja toivoo hankkeelle
18932: ensi sijassa tyrmännyt Hämeen liitto ja sen jäl- myönteistä suhtautumista eri tahoilla.
18933: keen valtion viranomaiset. Hämeen liitossa läh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18934: detään itsekkäistä päämääristä, joilla pyritään hyväksyttäväksi toivomuksen,
18935: estämään erityisesti kaupunkikuntien lukioiden
18936: oppilaiden väheneminen. Kuitenkin Lopen lu- että hallitus myöntäisi Lopen kunnalle
18937: kiolaisille matkat Riihimäen ja Hyvinkään lu- sen anoman lukioluvan 1.8.1995 lukien.
18938: kioihin ovat niin pitkät, että olisi välttämätöntä
18939:
18940: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18941: Sirkka-Liisa Anttila
18942: 1994 vp 133
18943:
18944: Toivomusaloite 121
18945:
18946:
18947:
18948:
18949: S-L. Anttila: Jokioisten Agropoliskeskuksen hyväksymisestä osaa-
18950: ruiskeskukseksi
18951:
18952:
18953: Eduskunnalle
18954:
18955: Uuden aluepoliittisen lainsäädännön mukaan hallitus tulee nimeämään, saadaan nimenomaan
18956: tullaan kuluvan kevään aikana hyväksymään 10 perustuotannon, tutkimuksen ja huippuosaami-
18957: huippuosaamisen keskusta eri puolilla Suomea. sen alueelle Jokioisiin.
18958: Jokioisissa Maatalouden tutkimuskeskuksen yh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
18959: teydessä toimii Agropolis-osaamiskeskus, joka hyväksyttäväksi toivomuksen,
18960: on hakenut pääsemistä yhdeksi Suomen osaamis-
18961: keskukseksi. Agropolis Maatalouden tutkimus- että hallitus hyväksyisi kevään aikana
18962: keskus Jokioisilla edustaa huippututkimusta ja - Maatalouden tutkimuskeskuksen yhtey-
18963: osaamista maatalouden, ympäristötalouden ja dessä Jokioisissa toimivan Agropolis-kes-
18964: elintarviketalouden alalla. Siksi on erittäin tär- kuksen osaamiskeskukseksi.
18965: keätä, että yksi näistä osaamiskeskuksista, jotka
18966: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
18967: Sirkka-Liisa Anttila
18968: 134 1994 vp
18969:
18970: Toivomusaloite 122
18971:
18972:
18973:
18974:
18975: Astala ym.: Erityislukioiden toiminnan turvaamisesta
18976:
18977:
18978:
18979: Eduskunnalle
18980:
18981: Maahamme on luotu erityislukiojärjestelmä. Valtiovallan on -leikkaamisen sijasta- riit-
18982: Näissä lukioissa voivat oppilaat kehittää nor- tävästi tuettava lukiokoulutusta ja turvattava sa-
18983: maalin koulunkäynnin rinnalla mm. taiteellisia malla erityislukioiden toiminta.
18984: taipumuksia. Suomen kannattaa monestakin Hallituksen esityksen n:o 176/1993 vp yhtey-
18985: syystä vaalia taiteellisia lahjakkuuksiaan. dessä eduskunta hyväksyi seuraavan ponnen:
18986: Taidelukioiden kuten muidenkin erityislukioi- "Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii
18987: den tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Lukiot vuoden 1995 talousarvion valmistelun yhteydes-
18988: tarvitsevat erityistehtäväänsä riittävät tuntimää- sä erityislukioiden tuntikehystarpeista niin, että
18989: rät. Lukioiden resursseja on päinvastoin vähen- musiikki-, urheilu- ja kuvataidelukiot sekä kan-
18990: netty. sainväliset lukiot voivat säilyä ja kehittyä niille
18991: Eduskunnan enemmistö hyväksyi lukiolain annettujen erityistehtävien osalta."
18992: muuttamisen (HE 176/1993 vp) yhteydessä lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18993: kioiden resurssien vähentämisen 50 milj. markal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18994: la vuodessa. Tällöin valtionosuusmenot väheni-
18995: vät n. 30 milj. markkaa. Lukion laskennallista että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
18996: tuntikehystä leikattiin lukioverkoston saneeraa- teisiin erityislukioiden toiminnan turvaa-
18997: miseksi jo heinäkuussa 1993 siten, että kustan- miseksi.
18998: nussäästöä syntyi 59 milj. markkaa, josta valtion-
18999: osuus on 32 miljoonaa.
19000:
19001: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19002:
19003: Heli Astala Ensio Laine Claes Andersson
19004: Martti Korhonen Raila Aho Hannele Luukkainen
19005: Arja Ojala
19006: 1994 vp 135
19007:
19008: Toivomusaloite 123
19009:
19010:
19011:
19012:
19013: Astala ym.: Vanhojen opintolainojen koron alentamisesta
19014:
19015:
19016:
19017: Eduskunnalle
19018:
19019: Suomen Ylioppilaskuntien Liitto sekä mm. jo valmistuneita opiskelijoita, joille valtio ei enää
19020: Turun yliopiston ylioppilaskunta, Åbo Akade- maksa korkotukea. Tällä hetkellä moni ei kykene
19021: mis Studentkår ja Turun kauppakorkeakoulun maksamaan lainojensa korkoja jäädessään työt-
19022: ylioppilaskunta vaativat vanhojen opintolaino- tömäksi.
19023: jen koron alentamista välittömästi. Nykyinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19024: 10,1 prosentin korko on kohtuuton. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19025: Tällä hetkellä asunto- ja jopa kulutusluottojen
19026: korot ovat huomattavasti vanhojen opintolaino- että hallitus ryhtyy välittömästi toimen-
19027: jen korkotasoa alhaisempia. piteisiin vanhojen opintolainojen korkojen
19028: Eniten vanhojen opintolainojen korko rasittaa alentamiseksi.
19029:
19030: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19031:
19032: Heli Astala Ensio Laine Claes Andersson
19033: Esko-Juhani Tennilä AskoApukka Martti Korhonen
19034: Raila Aho Hannele Luukkainen Arja Ojala
19035: 136 1994 vp
19036:
19037: Toivomusaloite 124
19038:
19039:
19040:
19041:
19042: Astala ym.: Koulukirjastojen toiminnan tukemisesta
19043:
19044:
19045:
19046: Eduskunnalle
19047:
19048: Koulutoimessa korostetaan erityisesti oppilai- hes kaikissa kouluissa säästetty. On odotettavis-
19049: den ohjaamista omaehtoiseen tiedonhankintaan, sa, että säästötoimet kohdistuvat myös kirjasto-
19050: tiedon kokonaisvaltaisuutta, tiedon analysointia määrärahoihin entistä kovempana. Monissa
19051: ja kriittistä tarkastelua. Koulukirjastoilla on kouluissa tultaneen tänä vuonna koulukirjasto-
19052: merkittävä rooli oppilaan ohjaamisessa kyseisiin jen erilliset määrärahat kokonaan pyyhkimään
19053: tavoitteisiin. yli.
19054: Vuoden 1992lopussa oli Suomessa 6 406 eri- Näkemys, että kunnan alueella sijaitseva ylei-
19055: laista oppilaitosta. Samana vuonna oppilaitosten nen kirjasto ja koulujen kirjastot muodostaisivat
19056: määrä väheni 87:llä. Onko jäljelle jääneissä kou- yhteisen kirjastoverkon, etenee todella hitaasti.
19057: luissa vielä koulukirjastoja, ei selviä mistään ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19058: sestä asiakirjasta. Millään valtion tai kunnan hal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19059: lintoviranomaisella ei ole kokonaiskäsitystä kou-
19060: lukirjastotilanteesta. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
19061: Myöskään kuntatasolla ei enää välttämättä teisiin koulukirjastotilanteen kartoittami-
19062: ole tietoa koulukirjastojen kokonaistilanteesta. seksija niiden toiminnan tukemiseksi, jotta
19063: Lamaan liitetyt säästöleikkaukset eivät ole vie- oppilasta voidaan ohjata omaehtoiseen tie-
19064: lä kokonaan lopettaneet koulukirjastohankinto- donhankintaan ja kriittiseen tarkasteluun.
19065: ja, mutta kirjastomäärärahoista on ilmeisesti lä-
19066:
19067: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19068:
19069: Heli Astala Ensio Laine Jaakko Laakso
19070: Eila Rimmi Outi Ojala Jarmo Wahlström
19071: 1994 vp 137
19072:
19073: Toivomusaloite 125
19074:
19075:
19076:
19077:
19078: Astala ym.: Erityisopetuksen turvaamisesta lukihäiriöistä kärsiville
19079:
19080:
19081:
19082: Eduskunnalle
19083:
19084: Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on kan- vuonna lukikursseja. Suomen ensimmäinen luki-
19085: sainvälisestikin osoitettavana hyviä saavutuksia. keskus toimii myös siellä. Oppimistulokset ovat
19086: OECD on vertaillut raportissaan 24 jäsenmaansa olleet rohkaisevia.
19087: koulutusjärjestelmiä. On arvioitu koulutuksen Lukihäiriössä on kysymys oppimisvaikeudes-
19088: kustannuksia, prosesseja ja tuloksia. Vertailu ta. Lukivaikeudet eivät ole riippuvaisia älykkyy-
19089: koskee vuotta 1991. Työssä on keskitytty alueille, destä. Ne ilmenevät mm. toistoina, katkoina,
19090: joista voidaan parhaiten tehdä johtopäätöksiä väärinä sanoina ja puuttuvina kirjaimina. Vai-
19091: koulutuspolitiikan onnistuneisuudesta. keudet heijastuvat monin tavoin arkielämään.
19092: OECD on analysoinut tarkemmin kansainvä- Oman äidinkielen osaaminen on kuitenkin
19093: lisen lukutaitotutkimuksen tuloksia. Suomi on kaiken oppimisen edellytys. Ilman sitä muu ope-
19094: lukutaidon huippumaa. Koulutukselliseen tasa- tus menee hukkaan. Peruskoulun opettajatkaan
19095: arvoon tähdänneen koulutuspolitiikkamme on- eivät riittävästi ymmärrä, että oppilaan huonojen
19096: nistuneisuudesta kertoo se, että mm. peruskou- numeroiden, häiriköinninja koulun keskeyttämi-
19097: lun yläasteiden keskinäiset erot lukutaidossa sen takana usein on lukihäiriö,joka olisi korjatta-
19098: ovat maassamme pienemmät kuin missään vissa. Kohtalokasta tässä suhteessa on se, että
19099: muussa OECD-maassa. juuri koulujen erityisopetukselta on määrärahoja
19100: Huolimatta siitä, että Suomi on lukutaidon leikattu voimakkaasti.
19101: huippumaa maailmassa, joka viides suomalainen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19102: aikuinen kärsiijonkinasteisesta luku- ja kirjoitus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19103: häiriöstä. Tuoreimman tutkimuksen mukaan on-
19104: gelma kärjistyy vankiloissa niin, että neljällä van- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luki-
19105: gilla viidestä on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa. kurssien järjestämiseksi luku- ja kirjoitus-
19106: Suomi on aikuisten luki-opetuksessa 10-15 häiriöistä kärsiville aikuisille sekä erityis-
19107: vuottajäljessä muista Pohjoismaista. Turun kris- opetuksen takaamiseksi lukihäiriöstä kär-
19108: tillisessä opistossa on järjestetty jo useampana siville peruskoululaisi//e.
19109:
19110: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19111:
19112: Heli Astala Ensio Laine Jaakko Laakso
19113: Marja-Liisa Tykkyläinen Eila Rimmi Jarmo Wahlström
19114: Outi Ojala
19115: 138 1994 vp
19116:
19117: Toivomusaloite 126
19118:
19119:
19120:
19121:
19122: Astala ym.: Lapsen oikeudesta äidinkielen opetukseen ja kaksikieli-
19123: syyteen
19124:
19125:
19126: Eduskunnalle
19127:
19128: Kansainvälisillä lapsen oikeuksia koskevilla Myös maamme kielipääoman säilyttämisen ja
19129: sopimuksilla on pyritty turvaamaan mm. lasten lisäämisen kannalta tulisi kouluissa opettaa tääl-
19130: oikeudet omaan äidinkieleen ja kulttuuri-identi- lä olevien ja tänne tulevien kielivähemmistöjen
19131: teettiin. Suomessa on ainakin yli 5 000 alle 16- kieliä. Vähemmistökieliimme kuuluu sekä eu-
19132: vuotiasta,joiden äidinkieli on muu kuinsuomitai rooppalaisia että Euroopan ulkopuolisia kieliä,
19133: ruotsi. Kieli- ja kulttuurivähemmistöihimme joiden opettamista on pidettävä perusteltuna
19134: kuuluu saamelaisten ja romanien lisäksi siirtolai- myös eurooppalaistumisen ja kansainvälistymi-
19135: sia, pakolaisina siirtolaisuuteen tulleita, turva- sen johdosta. Ruotsissa ja Norjassa on jo usean
19136: paikan hakijoita, paluumuuttajia ja muita äidin- vuoden ajan opetettu peruskoulussa oppilaan
19137: kieleltään vieraskielisiä. Kieliä on yhteensä yli 60. ensimmäisenä kielenä hänen omaa äidinkieltään
19138: Lapsen kielellinen ja muu kehitys turvataan ja kaksikielisyystavoitteen mukaan maan kieltä.
19139: parhaiten äidinkielen ja äidinkielisen opetuksen Myös päivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuk-
19140: avulla. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla sessa otetaan huomioon lasten äidinkieli.
19141: oikeus oppia äidinkieltään ja äidinkielellään Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19142: (ajattelukielellään). Näin opitaan myös toisia kie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19143: liä ja saavutetaan kaksi- ja monikielisyys.
19144: Mikäli päivähoidossa ja koulussa ei tueta riit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin päi-
19145: tävästi lapsen äidinkielen oppimista, vaan opete- vähoitoa ja peruskoulua koskevan lainsää-
19146: taan tehokkaasti vain valtakieltä, voidaan puhua dännön muuttamiseksi siten, että kieli- ja
19147: kielenriistosta. Seurauksena voi olla puolikieli- kulttuurivähemmistöihimme kuuluville
19148: syyttä, oppimisvaikeuksia ja häiriöitä tunne-elä- lapsille turvataan oikeus oman äidinkielen
19149: män kehityksessä sekä sosiaalistumisessa. Identi- opetukseen ja kaksikielisyyteen.
19150: teetiltään vahva lapsi ja nuori selviytyy myös
19151: jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.
19152:
19153: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19154:
19155: Heli Astala Riitta Jouppila Tuija Maaret Pykäläinen
19156: Margareta Pietikäinen Pekka Räty Marja-Liisa Tykkyläinen
19157: Jukka Gustafsson Tarja Halonen Jaakko Laakso
19158: Ensio Laine Eila Rimmi Claes Andersson
19159: Jarmo Wahlström Outi Ojala
19160: 1994 rd 139
19161:
19162: Hemställningsmotion 127
19163:
19164:
19165:
19166:
19167: Biaudet: Om sänkta räntor på gamla studielån
19168:
19169:
19170:
19171: Tili Riksdagen
19172:
19173: När räntorna på de så kallade gamla studielå- En sänkning av räntan på de gamla studielå-
19174: nen, dvs. de studielån för vilka betalas räntestöd, nen är motiverad av flera orsaker. Dels skulle
19175: 1991lösgjordes från Finlands Banks grundränta statens räntestödsutgifter minska. Det är väl inte
19176: bands de tili bankernas depositionsränta. Detta meningen att studielånen skall användas tili stöd-
19177: gjordes för att dels trygga att studiestödsräntan ande av bankerna. De1s skulle det lätta upp situa-
19178: skulle höjas vid en räntehöjning men också för att tionen för dem som inte längre åtnjuter räntestöd.
19179: trygga en förmånlig, långsammare ränteutveck- Det är här ofta frågan om unga människor och
19180: ling i en situation av stigande räntor. 1 dagens läge familjer som drabbats hårt av det ekonomiska
19181: har räntorna sjunkit relativt kraftigt. Det här har läget och sparåtgärderna. En sänkning av studie-
19182: lett tili att studiestödsräntorna ligger betydligt stödsräntorna skulle för dem vara en välkommen
19183: över grundräntenivån. För de studie1åntagare räntestimulans.
19184: som åtnjuter räntestöd innebär det i praktiken Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
19185: endast att statens räntestöd är större. De som inte riksdagen hemställer
19186: längre åtnjuter räntestöd betalar däremot 10,1
19187: procent i ränta, vilket med beaktande av dagens att regeringen vidtar brådskande åtgär-
19188: ränteläge är oskäligt högt. Situationen är i och för der för att sänka räntorna på de gamla
19189: sig paradoxal eftersom det i varje fall tidigare har studielånen och vid behov ändrar beräk-
19190: varit statens mål att hålla studielånen attraktiva ningsgrunden så att en motsvarande situa-
19191: och räntorna förmånliga. tion tili den vi har idag inte upprepas.
19192:
19193: Helsingfors den 15 februari 1994
19194:
19195: Eva Biaudet
19196: 140 1994 vp
19197:
19198: Toivomusaloite 127 Suomennos
19199:
19200:
19201:
19202:
19203: Biaudet: Vanhojen opintolainojen korkojen alentamisesta
19204:
19205:
19206:
19207: Eduskunnalle
19208:
19209: Kun ns. vanhojen opintolainojen eli korko- Vanhojen opintolainojen koron alentaminen
19210: tuettujen opintolainojen korot irrotettiin vuonna on perusteltua monestakin syystä. Toisaalta val-
19211: 1991 Suomen Pankin peruskorosta, ne sidottiin tion korkotukimenot vähenisivät. Ei kai ole tar-
19212: pankkien talletuskorkoihin. Tällä turvattiin toi- koitus, että opintolainoja käytettäisiin pankkien
19213: saalta opintotuen koron nousu korkojen korotta- tukemiseen. Toisaalta tämä helpottaisi niiden ti-
19214: misen yhteydessä mutta myös edullinen, hitaam- lannetta, jotka eivät enää saa korkotukea. Tässä
19215: pi korkokehitys korkojen noustessa. Nykyisessä on usein kyse nuorista ihmisistä ja perheistä, joi-
19216: tilanteessa korot ovat laskeneet suhteellisen voi- hin taloudellinen tilanne ja säästötoimet ovat is-
19217: makkaasti. Tämä on johtanut siihen, että opinto- keneet pahoin. Opintotuen korkojen alentami-
19218: tuen korot ovat huomattavasti peruskorkotason nen olisi heille tervetullutta korkoelvytystä.
19219: yläpuolella. Korkotukea saavalle opintovelalli- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19220: selle tämä merkitsee käytännössä ainoastaan sitä, hyväksyttäväksi toivomuksen,
19221: että valtion korkotuki on suurempi. Sen sijaan
19222: ne, jotka eivät saa korkotukea, maksavat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19223: 10,1 prosentin korkoa, mikä on kohtuuttoman menpiteisiin vanhojen opintolainojen kor-
19224: korkea nykyisessä korkotilanteessa. Tilanne on kojen alentamiseksi ja tarvittaessa muut-
19225: sinänsä paradoksaalinen, koska ainakin aikai- taisi laskentaperustetta siten, ettei nykyi-
19226: semmin valtion tavoitteena oli pitää opintolainat nen tilanne toistuisi.
19227: houkuttelevina ja korot edullisina.
19228:
19229: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19230:
19231: Eva Biaudet
19232: 1994 rd 141
19233:
19234: Hemställningsmotion 128
19235:
19236:
19237:
19238:
19239: Enestam: Om tryggande av högskolornas resurser
19240:
19241:
19242:
19243: Tili Riksdagen
19244:
19245: Utbildning och forskning är hörnstenar som och tillräcklig utveckling av resurserna inom hög-
19246: Finlands framgång vilar på. Det är viktigt att skoleväsendet. Lagen gäller åren 1987-1996.
19247: hålla vårt kunnande på en hög nivå under alla Under den här tiden skall enligt lagen de sam-
19248: omständigheter, men synnerligen viktigt är det manlagda anslagen för högskoleväsendet höjas
19249: för att ta oss upp ur den ekonomiska krisen. Vi med ett belopp som minst motsvarar stegringen
19250: behöver framgång inom den tillämpade forsk- av kostnadsnivån. Den här regleringen sågs som
19251: ningen och produktutveckli~gen för att hålla vår nödvändig för att säkra en effektiv och resultatrik
19252: industri konkurrenskraftig. A ven regeringen har verksamhet inom högskolorna. Som nämnt har
19253: i sitt program uttryckt tanken att det är viktigt att detta inte kunnat följas under de senaste åren.
19254: fåsta stor vikt vid utbildning och kultur oberoen- Linjen med nedskärningar kan dock inte fortsät-
19255: de av de ekonomiska konjunkturerna. Trots det ta.
19256: har budgetanslagen skurits ned i budgeterna för Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
19257: 1993 och 1994. Nedskärningarna har möjlig- riksdagen hemställer
19258: gjorts av att man genom lag har frångått tilläm-
19259: pandet av 3 § i 1agen om utveckling av högskole- att regeringen från 1995 tillämpar re-
19260: väsendet, den sk. resursparagrafen. sursbestämme/serna i /agen om utveck/ing
19261: 1 Lagen om utveckling av högskoleväsendet av högsko/eväsendet.
19262: (1052/86) stiftades för att trygga en planmässig
19263: 1
19264:
19265:
19266:
19267:
19268: Helsingfors den 15 februari 1994
19269:
19270: Jan-Erik Enestam
19271: 142 1994 vp
19272:
19273: Toivomusaloite 128 Suomennos
19274:
19275:
19276:
19277:
19278: Enestam: Korkeakoulujen voimavarojen turvaamisesta
19279:
19280:
19281:
19282: Eduskunnalle
19283:
19284: Koulutus ja tutkimus ovat kulmakiviä, joiden toksen voimavarojen suunnitelmallinen ja riittä-
19285: varassa on Suomen menestys. Osaamisemme ta- vä kehitys. Laki koskee vuosia 1987-1996. Lain
19286: son pitäminen korkeana on tärkeää kaikissa mukaan tänä aikana korkeakoululaitoksen ko-
19287: oloissa, mutta erityisen tärkeää se on taloudelli- konaismäärärahoja on korotettava määrällä,
19288: sesta kriisistä selviytymiseksi. Tarvitsemme me- joka vastaa vähintään kustannustason nousua.
19289: nestystä soveltavassa tutkimuksessa ja tuoteke- Tätä järjestelyä pidettiin välttämättömänä kor-
19290: hittelyssä teollisuutemme pitämiseksi kilpailuky- keakoulujen tehokkaan ja tuloksellisen toimin-
19291: kyisenä. Myös hallitus on ohjelmassaan ilmaissut nan turvaamiseksi. Kuten sanottua, tätä ei ole
19292: ajatuksen, jonka mukaan on tärkeää kiinnittää voitu noudattaa viime vuosina. Leikkauslinja ei
19293: suurta huomiota koulutukseen ja kulttuuriin ta- voi kuitenkaan jatkua.
19294: loudellisista suhdanteista riippumatta. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19295: huolimatta budjettimäärärahoja on leikattu vuo- hyväksyttäväksi toivomuksen,
19296: sien 1993 ja 1994 talousarvioissa. Leikkaukset on
19297: tehty mahdollisiksi siten, että lailla on luovuttu että hallitus soveltaisi vuodesta 1995
19298: soveltamasta korkeakoululaitoksen kehittämi- lähtien korkeakoululaitoksen kehittämi-
19299: sestä annetun lain 3 §:ää, ns. resurssipykälää. sestä annetun lain säännöksiä voimavarois-
19300: Laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä ta.
19301: (1 052/86) säädettiin turvaamaan korkeakoululai-
19302:
19303: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19304:
19305: Jan-Erik Enestam
19306: 1994 vp 143
19307:
19308: Toivomusaloite 129
19309:
19310:
19311:
19312:
19313: Hacklin ym.: Parlamentaarisen asiantuntijaelimen asettamisesta sel-
19314: vittämään koulutuksen tilaa
19315:
19316:
19317: Eduskunnalle
19318:
19319: Suomen selviytymisstrategioista pidetään var- miesjohtoinen. Oppilaiden vanhempien, opetta-
19320: sin yksimielisesti tärkeimpänä korkeaa koulutus- jien, kuntien opetusviranomaisten ja päättäjien
19321: tasoa. Parhaillaan maassa on meneillään koulun- sekä kasvatusalan asiantuntijoiden mahdollisuu-
19322: uudistus, jossa hallintoa hajautetaan ja opetus- det vaikuttaa prosessiin ovat sen menestymisen
19323: suunnitelmia uudistetaan tavoitteena henkisesti kannalta elintärkeitä. Muuttuvassa yhteiskun-
19324: ja rakenteellisesti joustava koulujärjestelmä. nallisessa ympäristössä kansalaiset tarvitsevat
19325: Kansalaisilla ja päättäjillä ei kuitenkaan ole sel- selkeää tietoa koulutuksessa vallitsevasta tilan-
19326: keää kuvaa meneillään olevan prosessin koko- teesta ja toteutettavasta koulutuspolitiikasta.
19327: naisuudesta ja sen vaikutuksista. Prosessin to- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19328: teuttaminen samanaikaisesti koulutukseen koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19329: distuvien raskaiden säästöleikkausten kanssa he-
19330: rättää epäilyt alueelliseen ja sosiaaliseen tasa-ar- että hallitus perustaisi viipymättä parla-
19331: voon perustuvan koulutuspolitiikan romuttami- mentaarisen asiantuntijaelimen selvittä-
19332: sesta. Uudistuksen perusteet ja tavoitteet ovat mään koulutuksen tilan toteutettujen sääs-
19333: epämääräisiä ja monitulkinnallisia. Koulutuk- töleikkausten jälkeen ja määrittelemään
19334: seen liitetty liiketaloudellisuus vaatii laajempaa selkeästi toteutettavan koulutuspolitiikan
19335: pohdintaa. Muiden maiden, esimerkiksi Norjan, käsitteet, tavoitteet, kustannukset, arvioi-
19336: Englannin ja Uuden Seelannin, negatiivisia koke- dut kokonaisvaikutukset sekä arvioinnissa
19337: muksia koulujen kilpailuttamisesta ei ole pohdit- käytettävät indikaattorit.
19338: tu. Meneillään oleva uudistusprosessi on virka-
19339:
19340: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19341:
19342: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Lea Savolainen
19343: Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila Tarja Kautto
19344: Heli Astala Aarno von Bell MatsNyby
19345: Antero Kekkonen Timo Roos Anna-Liisa Kasurinen
19346: Tuija Maaret Pykäläinen
19347: 144 1994 vp
19348:
19349: Toivomusaloite 130
19350:
19351:
19352:
19353:
19354: Hiltunen ym.: Video- ja elektroniikkapelien sisällön tarkastamisesta
19355:
19356:
19357:
19358: Eduskunnalle
19359:
19360: Elokuvien tarkastamisesta annetun lain 2 §:n elektroniikkapelit kiehtovat eniten lapsia ja nuo-
19361: mukaan tarkastuksesta on vapautettu mm. vi- ria, jotka ovat erityisen alttiita niiden antamille
19362: deo- ja muut ohjelmapelit, joissa pelaaja voi vai- vaikutteille.
19363: kuttaa näyttölaitteessa näkyviin tapahtumiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19364: Niin ikään tuoteturvallisuutta valvovat viran- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19365: omaiset tutkivat vain tuotteiden materiaalisen
19366: turvallisuuden, eivät niiden käytön henkisiä vai- että hallitus ryhtyisi toimiin video- ja
19367: kutuksia. muiden ohjelmapelien tarkastamiseksi
19368: Kuitenkin osassa em. peleistä on raakaa väki- sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi niiden
19369: valtaisuutta tai pornografiaa. Erilaiset video- ja sisältämiltä haitallisilta vaikutteilta.
19370:
19371: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19372:
19373: Leea Hiltunen Ismo Seivästö
19374: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
19375: Eeva-Liisa Moilanen
19376: 1994 vp 145
19377:
19378: Toivomusaloite 131
19379:
19380:
19381:
19382:
19383: Hiltunen: Opintososiaalisten tukien tulorajojen korottamisesta
19384:
19385:
19386: Eduskunnalle
19387:
19388: Opintotukiuudistuksen yhteydessä kiristettiin kelevan vanhemman tai vanhempien välttämä-
19389: opiskelijan tulojen perusteella tapahtuvaa tarve- töntä hankkia lisäansioita tiukkatahtisenkin
19390: harkintaa. Työtulot pienentävät opintorahaa ja opiskelun rinnalla. Näitä lapsiperheitä ajatellen
19391: -lainaa, jos ne ylittävät kuukausittain 1 700 nykyinenjärjestelmä on tyrmäävä, koska se tekee
19392: markkaa, asumislisän kohdalla 2 400 markkaa. opiskelujen ohella tehtävän osa-aikatyön jopa
19393: Lopullinen raja tulee opintotuen ja -lainan osalta täysin kannattamattomaksi.
19394: vastaan, kun bruttotulot ovat kuukaudessa yli Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19395: 4 000 markkaa ja asumislisän osalta yli 5 500 hyväksyttäväksi toivomuksen,
19396: markkaa.
19397: Opintotukiuudistuksen tarkoituksena on ollut että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta opin-
19398: kannustaa opiskelijoita tiiviiseen työtahtiin, tososiaalisten tukien saamista koskevia tu-
19399: mikä onkin perusteltua. On kuitenkin opiskelija- lorajoja korotettaisiin opiskelevien van-
19400: lapsiperheitä,joissa toimeentulon vuoksi on opis- hempien kohdalla.
19401:
19402: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19403:
19404: Leea Hiltunen
19405:
19406:
19407:
19408:
19409: 10 240261
19410: 146 1994 vp
19411:
19412: Toivomusaloite 132
19413:
19414:
19415:
19416:
19417: Jääskeläinen ym.: Opintotuen ulkopuolelle jäävien opiskelijoiden
19418: toimeentulon turvaamisesta
19419:
19420:
19421: Eduskunnalle
19422:
19423: Opintotukea myönnetään korkeakouluopin- saattamisen vaatima aika olisi kutakuinkin yhtä
19424: toja varten enintään 70 kuukaudeksi, mistä 55 pitkä kuin työttömyysturvan mahdollistama työ-
19425: kuukaudeksi yhtä perustutkintoa varten. Ne, jot- voimakoulutusjakso.
19426: ka ovat saaneet opintotukea kesken oleviin kor- Ottaen huomioon yleisen vaikean työttömyys-
19427: keakouluopintoihinsa ennen 1.7.1992, voivat tilanteen ja senkin vuoksi korostuvan opiskelun
19428: saada tukea enintään 7 opintovuodeksi. Muihin tarpeen olisi erittäin tärkeää turvata perustoi-
19429: opintoihin tukea voi saada vahvistetun koulutus- meentulo em. opiskelijaryhmälle. Jotta kunnat
19430: pituuden mukaiseksi ajaksi. eivät joutuisi kohtuuttomasti ja epätasaisesti ra-
19431: Väliinputoajaryhmäksi muodostuvat ne opis- sittumaan toimeentulotuen myöntämisestä, olisi
19432: kelijat, jotka kesken opintojensa putoavat aika- niiden voitava saada osa tarvittavista toimeentu-
19433: rajoituksen vuoksi opintotuen ulkopuolelle ja joi- lotuen määrärahoista valtiolta.
19434: den työttömyysturvan piiriin päästäkseen pitäisi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19435: keskeyttää opintonsa. On esimerkkejä, joissa so- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19436: siaaliviranomaiset eivät ole myöntäneet opiskeli-
19437: jalle myöskään toimeentulotukea, jolloin tilanne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19438: on muodostunut suorastaan kohtuuttomaksi. opintotuen ulkopuolelle putoavien opiskeli-
19439: Tämä tuntuu erityisen epäoikeudenmukaiselta joiden perustoimeentulon turvaamiseksi.
19440: niissä tapauksissa, joissa opiskelujen loppuun
19441:
19442: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19443:
19444: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis
19445: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
19446: Leea Hiltunen
19447: 1994 vp 147
19448:
19449: Toivomusaloite 133
19450:
19451:
19452:
19453:
19454: Kallis ym.: Alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuen korottami-
19455: sesta
19456:
19457:
19458: Eduskunnalle
19459:
19460: Itsenäisesti asuva 20 vuotta täyttänyt korkea- kaan. Ovathan kaikki kustannukset itsenäisesti
19461: kouluopiskelija saa opiskelukuukausilta 1 570 eläville opiskelijoille samat iästä riippumatta,
19462: markkaa opintorahaa. Samanaikaisesti hänen eikä vanhemmillakaan ole huoltajuoden luomia
19463: niin ikään itsenäisesti asuva alle 20-vuotias opis- taloudellisia velvoitteita yli 18-vuotiaiden lasten-
19464: kelutoverinsa saa opintotukea vain 750 markkaa sa kohdalla.
19465: kuukaudessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19466: kansanopistoissa opiskeleville yli 20-vuotiaille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19467: tuki on 1 300 markkaa kuukaudessa ja alle 20-
19468: vuotiaille 500 markkaa kuukaudessa. Iän perus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
19469: teella määräytyvää korkeampaa opintorahaa al- teisiin, jotta alle 20-vuotiaiden täysi-ikäis-
19470: kaa saada sen kuuk11;uden alusta lukien, jona ten ja itsenäisesti asuvien opiskelijoiden
19471: opiskelija täyttää 20 vuotta. opintotukea korotetaan yli 20-vuotiaiden
19472: Tätä ikärajaa ja sen myötä alle 20-vuotiaiden opintotukea vastaavaksi.
19473: opiskelijoiden syrjimistä ei voida perustella lain-
19474:
19475: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19476:
19477: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
19478: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
19479: Leea Hiltunen
19480: 148 1994 vp
19481:
19482: Toivomusaloite 134
19483:
19484:
19485:
19486:
19487: Laakkonen ym.: Opintolainojen korkojen laskemisesta ja lainojen
19488: lyhennysten siirtämisestä
19489:
19490:
19491: Eduskunnalle
19492:
19493: Nykyinen velkaantumiseen perustuva opinto- siä ja moni on tänä aikana myös työtön. Jos
19494: lainajärjestelmä ei toimi korkeiden korkojen ja opintovelallinen ei pysty maksamaan lainan ly-
19495: työttömyyden aikana. hennystä, se jää valtiolle, joka perii velalliselta
19496: Suomen Pankin peruskorkoa on laskettu usein 16 %:n koron. Siksi työttömälle asuntovelkaiselle
19497: menneinä vuosina. Myös asunto- ja ns. kulutus- tulisi antaa mahdollisuus siirtää lainan lyhennys-
19498: luottojen korot ovat laskeneet niin, että asunto- tä siihen asti kun hän on löytänyt työtä.
19499: luottoja saa tällä hetkellä 8-9 %:n korolla ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19500: kulutusluottoja 8,5-9,5 %:n korolla. Sen sijaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19501: valtion takaamaa ja pankeille riskitöntä opinto-
19502: lainaa ottaneet joutuvat maksamaan korkoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
19503: 10,1 %. ta opintolainojen korkoa Iasketaanja työt-
19504: Opintovelkaisia on tällä hetkellä yli 200 000 ja tömiksi joutuneille opintovelallisille anne-
19505: keskimäärin heillä on 60 000 mk opintolainaa. taan lainan lyhennykseen lykkäystä.
19506: Usein he ovat myös asuntovelkaisia ja perheelli-
19507:
19508: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19509:
19510: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
19511: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
19512: 1994 vp 149
19513:
19514: Toivomusaloite 135
19515:
19516:
19517:
19518:
19519: Laakkonen ym.: Monimuoto-opiskelijoiden toimeentulon turvaa-
19520: misesta
19521:
19522:
19523: Eduskunnalle
19524:
19525: Työvoimahallinto katsoo työministeriön an- kirjavaksi, mikä ei ole kansalaisten yhdenvertai-
19526: taman suosituksen mukaisesti, että monimuoto- suusperiaatteen mukaista. Tarkoituksenmukai-
19527: opiskelun sivutoimisille jaksoille ei myönnetä sempaa olisi, että myös monimuoto-opiskelun
19528: työttömyysturvaa, jos koulutuksessa lähiopetuk- opintojen rahoitus tapahtuisi kokonaan opinto-
19529: sen osuus on yli 25 %. Kun työtäkään ei ole tarjol- tukijärjestelmän kautta.
19530: la etäjaksojen aikana, jäävät monimuoto-opiske- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19531: lijat tuolloin kokonaan vaille perustoimeentulo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19532: turvaa.
19533: Ongelmalliseksi on muodostunut myös pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19534: toimisen opiskelun määrittely. Lopulta työvoi- jotta työttömille monimuoto-opiskelijoille
19535: matoimikunta päättää tapauskohtaisesti, milloin taattaisiin perustoimeentulo eläjaksojen
19536: opiskelu voidaan katsoa päätoimiseksi, jolloin aikana joko työttömyysturvalain tai opin-
19537: opiskelun katsotaan olevan este kokoaikatyön totukijärjestelmän kautta ja että työttö-
19538: vastaan ottamiselle. myysturvalain tulkinnan tarkentamiseksi
19539: Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin JO ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttami-
19540: kohdan tulkinta on osoittautunut ongelmallisek- seksi päätoiminen opiskelu määriteltäisiin
19541: si ja tapauskohtaisten käsittelyjen vuoksi myös asetuksella.
19542:
19543: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19544:
19545: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
19546: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
19547: 150 1994 vp
19548:
19549: Toivomusaloite 136
19550:
19551:
19552:
19553:
19554: Laakkonen ym.: Kansanopistojen peruskouluopintoja koskevien
19555: rajoitusten poistamisesta
19556:
19557:
19558: Eduskunnalle
19559:
19560: Kansanopistojen peruskoulu- ja lukiolinjoilla opiskellessaan peruskoululinjalla. Kuitenkin
19561: opiskeli työvuonna 1991/92 noin 1 000 henkeä. nämä nuoret ovat hyvin usein sellaisia, joilla on
19562: Peruskoululinjojen opiskelijoista noin 70 pro- ollut vaikeuksia peruskoulun suorittamisessa ja
19563: senttia oli suorittanut peruskoulututkinnon, jotka eniten tarvitsevat sisäoppilaitosmuotoisen
19564: mutta he halusivat korottaa arvosanojaan tavoit- opiskelun persoonallisuuden kehitystä tukevia
19565: teenaan parantaa jatko-opiskelumahdollisuuk- myönteisiä vaikutuksia. Todennäköisenä vaihto-
19566: siaan. Useat näistä opiskelijoista oli 16---18-vuo- ehtona nykyisessä tilanteessa näillä nuorilla on
19567: tiaita. työttömyys, etenkin kun kunnat ovat karsineet
19568: Kansanopistojen valtionapua koskevaa ase- peruskoulun kymmenensien luokkien määrää.
19569: tusta muutettiin vuonna 1992 siten, että opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19570: ministeriö voi asettaa yleissivistävien tutkintota- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19571: voitteisten linjojen opiskelijoiden ottamista kos-
19572: kevia rajoituksia. Rajoitus koskee alle 18-vuotiai- että hallitus ryhtyisi toimiin kansanopis-
19573: ta nuoria, jotka peruskoulututkinnon suoritet- tojen peruskoululinjoja koskevien rajoitus-
19574: tuaan eivät voi saada kotikunnan maksuosuutta ten poistamiseksi.
19575:
19576: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19577:
19578: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
19579: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
19580: 1994 vp 151
19581:
19582: Toivomusaloite 137
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: Moilanen ym.: Reumatologian professorin viran perustamisesta
19588: Oulun yliopistoon
19589:
19590:
19591: Eduskunnalle
19592:
19593: Suomen Reumaliitto ry. ja sen paikalliset jä- messa ilman alan professuuria. Reumatologinen
19594: senyhdistykset ovat saaneet usean vuoden ajan tutkimustyö on vähäistä ja alan kehitys on näin
19595: palautetta reumapotilailta Pohjois-Suomen jäämässä jälkeen.
19596: puutteellisista hoitopalveluista. Reumatautien Alan ammattiopetuksen kehittäminen on tae
19597: erikoislääkäripalvelujen saanti on ollut erityinen asiantuntemuksen säilymiseen ja kehittämiseen
19598: ongelma. Virkoja ei ole ollut riittävästi tai niitä on Pohjois-Suomessa. Suomen Reumaliitto pitää
19599: ollut vaikea täyttää pätevien hakijoiden puuttu- kiireellisenä reumatologian professuurin perus-
19600: essa. tamista Oulun yliopistoon. Sen ensisijaisena ta-
19601: Reumaliitto on selvittänyt Pohjois-Suomen voitteena olisi kehittää lääkäreiden perus-,jatko-
19602: reumahoitopalveluja. Selvitysten mukaan alueen ja täydennyskoulutusta reumataudeissa sekä vas-
19603: keskeisin ongelma on reumatologisen lääketie- tata alan tutkimustoiminnasta. Näin parannet-
19604: teellisen asiantuntemuksen puute. Perustervey- taisiin Pohjois-Suomen reumahoitoa.
19605: denhuollossa työskentelevien lääkäreiden taito- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19606: tieto ei riitä reumapotilaiden hoitoon. Konsul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19607: tointimahdollisuudet ovat riittämättömät, koska
19608: alueen keskussairaaloista puuttuu virkoja ja pä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpi-
19609: teviä viranhaltijoita. teisiin perustaakseen Oulun yliopistoon
19610: Ammattitaitoa on vaikeaa ylläpitää alueelli- reumatologian professorin viran ja vara-
19611: sen täydennyskoulutuksen puuttuessa. Erikois- takseen siihen tarvittavan määrärahan
19612: lääkärikoulutusta taas ei Suomen Reumaliiton vuoden 1995 valtion talousarvioesitykseen
19613: käsityksen mukaan voida järjestää Pohjois-Suo-
19614: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19615:
19616: Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
19617: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
19618: Leea Hiltunen
19619: 152 1994 vp
19620:
19621: Toivomusaloite 138
19622:
19623:
19624:
19625:
19626: Muttilainen: Mikkelin liiketalouden instituutin laajennuksen toteut-
19627: tamisesta
19628:
19629:
19630: Eduskunnalle
19631:
19632: Mikkelin liiketalouden instituutti on Mikke- Laajennuksen hoitaminen ja muutoksen to-
19633: lissä toimiva ammattikorkeakoulu. Ammattikor- teuttaminen suunnitellun ohjelman mukaisesti
19634: keakoulutuksen myötä opetussuunnitelmat on erittäin tärkeää ammattikorkeakoulun ope-
19635: muuttuvat ja oppilasmäärät kasvavat, joten lisä- tuksen kannalta.
19636: tiloja tarvitaan välttämättä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19637: Opetusministeriö on päätöksellään 10.9.1992 hyväksyttäväksi toivomuksen,
19638: vahvistanut Mikkelin liiketalouden instituutin
19639: laajennuksenja muutoksen perustamissuunnitel- että hallitus ryhtyisi toimiin Mikkelin
19640: man. Päätöksen mukaan valtionosuus rakennus- ammattikorkeakoulun laajennuksen to-
19641: hankkeelle maksetaan jälkirahoituksena. teuttamiseksi.
19642:
19643: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19644:
19645: Kyllikki Muttilainen
19646: 1994 vp 153
19647:
19648: Toivomusaloite 139
19649:
19650:
19651:
19652:
19653: Mäkelä ym.: Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteen III rakennusvai-
19654: heen loppurahoituksesta
19655:
19656:
19657: Eduskunnalle
19658:
19659: Ylistönrinteelle rakennetaan tilat nykyisin ah- 26.8.1992). Aikaisemmin hankkeeseen on myön-
19660: taissa ja epäasianmukaisissa vuokratiloissa ole- netty 6 ja 7 miljoonaa markkaa kuluvalle vuodel-
19661: ville luonnontieteen laitoksille. III rakennusvaihe le. Kaiken kaikkiaan fysiikan laitosrakennuksen
19662: sisältää fysiikan laitosrakennuksen ja ruokalan. ja ruokalan kustannusarvio on 34 miljoonaa
19663: Laitoksen päätutkimusväline hiukkaskiihdytin markkaa. Hankkeen mahdollisimman nopeaksi
19664: on valmistunut Ylistönrinteelle noin 5 kilometrin toteuttamiseksi tarvittaisiin jo kuluvallevuodelle
19665: päähän nykyisestä laitoksesta. Vallitseva ylime- ja pikaisesti vuoden 1995 alkupuolelle loppura-
19666: nokausi tulee saada mahdollisimman lyhyeksi, hoituksena 20 miljoonaa markkaa ja biologian
19667: sillä se vaikeuttaa olennaisesti laitoksen jokapäi- laitoksen suunnittelun käynnistämiseksi riittävät
19668: väistä toimintaa. määrärahat.
19669: Biologian laitos jää edelleen erilleen ahtaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19670: ja epäkäytännöllisiin tiloihin. Tämän takia myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19671: yliopiston näiden tilojen suunnittelua tulisi kii-
19672: rehtiä uuden biologian laitoksen rakennustyön että hallitus ryhtyisi toimiin Jyväskylän
19673: käyntiin pääsemiseksi mahdollisimman nopeassa Ylistönrinteen /II rakennusvaiheen loppu-
19674: aikataulussa. rahoituksen turvaamiseksi sekä biologian
19675: Hankkeiden esisuunnitelma on vahvistettu ja laitoksen suunnittelumäärärahojen varaa-
19676: rakennustöiden alkamisajankohdaksi on ilmoi- miseksi.
19677: tettu maaliskuu kuluvana vuonna (OPM:n kirje
19678:
19679: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19680:
19681: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
19682: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
19683: 154 1994 vp
19684:
19685: Toivomusaloite 140
19686:
19687:
19688:
19689:
19690: Mäkelä ym.: Keski-Suomen ammattioppilaitoksen muutostöiden
19691: käynnistämisestä
19692:
19693:
19694: Eduskunnalle
19695:
19696: Keski-Suomen ammattioppilaitoksen muu- miljoonaa markkaa ja toisen vaiheen noin 20
19697: tostyöhanke liittyy Keski-Suomen ja Jyväskylän miljoonaa markkaa. Mahdollisimman pikaisesti
19698: ammattioppilaitosten väliseen koulutustehtävä- tulisi saada määrärahat hankkeen käynnistämi-
19699: rationalisointiin. Keski-Suomen ammattioppi- seksijo vuoden 1994loppupuolella.
19700: laitos hoitaa koko Keski-Suomen ja Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19701: Suomen graafisen alan koulutuksen. Oppilaitok- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19702: seen keskitetään rainapainon ja jälkikäsittelyn
19703: koulutus koko Suomessa. Muutoin vapautuvia että hallitus varaisi määrärahan Keski-
19704: tiloja peruskorjataan graafisen tekniikan tiloiksi. Suomen ammattioppilaitoksen muutostöi-
19705: Perustaruissuunnitelma hankkeesta on tekeillä ja den ensimmäisen vaiheen aloittamiseksi
19706: sen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 24,8 vuoden 1994 loppupuolella.
19707:
19708: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19709:
19710: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
19711: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
19712: 1994 vp 155
19713:
19714: Toivomusaloite 141
19715:
19716:
19717:
19718:
19719: Mäkelä ym.: Keski-Suomen maatalous- ja metsäopiston opetustyö-
19720: pajan peruskorjauksen toteuttamisesta
19721:
19722:
19723: Eduskunnalle
19724:
19725: Yhdistyneestä Keski-Suomen maatalous- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19726: metsäopistosta on tarkoitus kehittää seudun vah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19727: va yrittäjäkoulutuskeskus. Opetusta on tarkoitus
19728: edelleen laaja-alaistaa. Edelleen tulisi tutkia met- että hallitus varaisi riittävän määrära-
19729: säntutkimuksen sisällyttämistä opiston toimin- han Keski-Suomen maatalous- ja metsä-
19730: taan. Valmiita suunnitelmia hankkeesta on ole- opiston (Tarvaala) opetustyöpajan perus-
19731: massa ja ne edellyttäisivät opetustyöpajan perus- korjauksen aloittamiseksi vuoden 1995
19732: korjausta. Kyseisen peruskorjauksen kustannus- alussa.
19733: arvio on II ,4 miljoonaa markkaa, josta ensi vai-
19734: heessa tarvittaisiin noin 6,4 miljoonaa markkaa.
19735:
19736: Helsingissä I5 päivänä helmikuuta I994
19737:
19738: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
19739: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
19740: 156 1994vp
19741:
19742: Toivomusaloite 142
19743:
19744:
19745:
19746:
19747: Mäkelä ym.: Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksen vanho-
19748: jen rakennusten muutostöistä
19749:
19750:
19751: Eduskunnalle
19752:
19753: Opetusministeriön TTS-palautteeseen sisälty- vitaan atk-installointi ja kulunvalvonta. Toisen
19754: vää peruskorjauksen viimeistä vaihetta Keski- vaiheen hankkeen laajuus on kaiken kaikkiaan
19755: Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksen vanho- 3 753 hyötyneliömetriä. Hankesuunnitelma van-
19756: jen rakennusten osalta esitetään aikaistettavaksi. hojen rakennusten muutostöistä on valmistu-
19757: Oppilaitoksen lisärakennus valmistui 31.7.1993 massa ja sen kustannusarvio on 4,7 miljoonaa
19758: ja asuntolarakennuksen muutostyö syyskuussa markkaa.
19759: 1993. Vanhan oppilaitosrakennuksen sekä toisen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19760: asuntolan muutostyö olisi järkevintä toteuttaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19761: heti valmistuneiden korjaustoimien jatkoksi.
19762: Kaikkien rakennusten tulee olla toiminnallises- että hallitus varaisi riittävät määrära-
19763: sa yhteydessä keskenään. Suunniteltu peruskor- hat Keski-Suomen terveydenhuolto-oppi-
19764: jaus sisältää paloturvallisuuden edellyttämät laitoksen vanhojen rakennusten muutostöi-
19765: portaat sekä ilmastointitöitä. Tämän lisäksi tar- den toteuttamiseksi vuoden 1995 aikana.
19766:
19767: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19768:
19769: Tina Mäkelä Pekka Leppänen
19770: Reijo Laitinen Iiris Hacklin
19771: 1994 vp 157
19772:
19773: Toivomusaloite 143
19774:
19775:
19776:
19777:
19778: Mäkipää: Vilppulan yläasteen uudisrakennushankkeen toteuttami-
19779: sesta
19780:
19781:
19782: Eduskunnalle
19783:
19784: Vilppulan yläasteen koulussa oli lukuvuonna kalan rakentaminen koululle on täysin välttämä-
19785: 1992-1993 yhteensä 230 oppilasta ja rehtorin töntä.
19786: lisäksi 19 päätoimista opettajaa. Muuta henkilö- Koulun saneerausta ja ruokalan uudisraken-
19787: kuntaa koululla on yhteensä 6 henkeä. Koulun nusta varten on laadittu suunnitelma, jonka kus-
19788: ensimmäinen osa on valmistunut 1950-luvulla, tannusarvio on noin 17 miljoonaa markkaa. Sa-
19789: sitä on laajennettu myöhemmin 1960-luvulla ja neerauksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa ny-
19790: viimeinen laajennus on valmistunut 1974. Kou- kyiset opetustilat ja rakentaa lisäksi koululle op-
19791: lun eri osat erottuvat ulospäin tyyliltään erilaisi- pilasruokala sekä teknisen työn tilat, kirjastotila,
19792: na. Lisäksi koulun sisällä monessa vaiheessa suo- yksi luokkahuone sekä suurryhmäopetustilana
19793: ritettu rakentaminen näkyy monina rappuina, käytettävä auditorio. Myöhemmin säästötoi-
19794: jotka hankaloittavat 9ppilaiden ja henkilökun- menpiteiden vuoksi saneeraus- ja uudisrakenta-
19795: nan liikkumista. misohjelmaa on karsittu siten, ettäjäljellä on vain
19796: Vilppulan yläasteen koulu on tiloiltaan nykyi- koulun peruskorjaus, kustannuksiltaan 5,62 mil-
19797: selle oppilasmäärälle ahdas ja rakenteeltaan epä- joonaa markkaa, sekä keittiö-ruokalan rakenta-
19798: käytännöllinen. Koulussa on jouduttu ottamaan minen, kustannuksiltaan 2,6 miljoonaa markkaa,
19799: opetuskäyttöön tarkoitukseen soveltumattomia eli hankkeen nykyiset kokonaiskustannukset oli-
19800: tiloja kuten mm. talonmiehen asunto ja käytävän sivat 8,22 miljoonaa markkaa.
19801: pääty. Teknisen käsityön tilat sijaitsevat ala-as- Koulun saneeraus- ja lisärakentamishanke on
19802: teen koulutalossa noin kilometrin etäisyydellä. Hämeen lääninhallituksen toiminta- ja talous-
19803: Koulun tiloja pystytään kuitenkin muutostöillä suunnitelmassa jo vuodelle 1996. Osa tiloista on
19804: saamaan huomattavasti nykyistä paremmin toi- kuitenkin niin huonossa kunnossa, että koulun
19805: miviksi. Tämän vuoksi perusteellinen saneeraus kannalta tilanne käy vuosi vuodelta yhä kestä-
19806: on koulun toiminnan kannalta tehtävä mahdolli- mättömämmäksi. Hanketta tulisi näin ollen no-
19807: simman nopeasti. peuttaa siten, että sitä päästäisiin toteuttamaan
19808: Suurin ongelma koulussa on kuitenkin oppi- jo kuluvan vuoden aikana.
19809: lasruokalan puuttuminen. Oppilaat joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19810: ruokailemaan luokissa ja kantamaan ruuan kuu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
19811: mennuskeittiöstä monien portaiden ja käytävien
19812: kautta omaan luokkaansa. Yhteisissä ja viihtyi- että hallitus varaisi riittävät määrärahat
19813: sissä tiloissa tapahtuva päivittäinen ruokailu olisi Vilppulan yläasteen saneeraus- ja uudisra-
19814: kuitenkin ko. iässä olevalle kasvavalle oppilaalle kentamishankkeen aloittamiseksi jo vuon-
19815: erittäin tärkeä ja opiskelumotivaatiota lisäävä na 1994 ja loppuunsaattamiseksi vuoden
19816: tapahtuma. Tämän vuoksi erillinen oppilasruo- 1995 aikana.
19817:
19818: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19819:
19820: Lea Mäkipää
19821: 158 1994 vp
19822:
19823: Toivomusaloite 144
19824:
19825:
19826:
19827:
19828: Nordman: Professorin viran perustamisesta Vaasan yliopistoon
19829:
19830:
19831:
19832: Eduskunnalle
19833:
19834: Vaasan yliopistolla on muista yliopistoista ganisaatiotutkimuksessaja kvalitatiivisissa tutki-
19835: poikkeava humanistinen ja yhteiskuntatieteelli- musmenetelmissä.
19836: nen profiili ja rakenne. Humanistisessa tiedekun- Filosofia on perusoppiaine sekä humanistisis-
19837: nassa keskeinen tutkimusalue on ammattikielten sa tieteissä että yhteiskuntatieteissä. Koska Vaa-
19838: tutkimus, jonka kautta syntyy vahva yhteys tie- san yliopiston humanistisenja yhteiskuntatieteel-
19839: teen teoriaan. Viestintätieteiden koulutus (1990 lisen tiedekunnan tarpeet tieteenteorian ja herme-
19840: alkanut tiedottamisen koulutus) luo yhteyksiä neutiikan suhteen ovat samanlaisia, pidetään tar-
19841: tieteen kommunkaation filosofisiin suuntauk- koituksenmukaisena, että tiedekunnat saavat yh-
19842: siin. Kielten ja kulttuurien tutkimuksella ja ope- teisen filosofian professuurin. Viralla olisi merki-
19843: tuksella on yhteyksiä filosofiaan, etenkin tekstien tystä yliopiston kaikille opetusaloille.
19844: ymmärtämisen ja tulkinnan osalta, mikä on her- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
19845: meneutiikan keskeinen tehtävä. hyväksyttäväksi toivomuksen,
19846: Yhteiskuntatieteiden osalta on yhteyksiä tie-
19847: teenteoriaaoja hermeneutiikkaan, koska Vaasan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tie-
19848: yliopiston yhteiskuntatieteellisen alan opetuksen teenteorian ja hermeneutiikan professorin
19849: ja tutkimuksen painopiste on ymmärtävässä or- viran perustamiseksi Vaasan yliopistossa.
19850:
19851: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19852:
19853: Håkan Nordman
19854: 1994 rd 159
19855:
19856: Hemställningsmotion 145
19857:
19858:
19859:
19860:
19861: Nordman m.fl.: Om ökade resurser för undervisning i finska språket
19862: vid Vasa universitet
19863:
19864:
19865: Tili Riksdagen
19866:
19867: Finska språket är ett av huvudämnen i som modersmål, speciellt fackspråk och popula-
19868: fil.kand.examen vid Vasa universitet ända sedan risering av text. Behovet av undervisning och
19869: starten 1980. Tyngdpunkten i undervisningen forskning inom modern finska och dess fack-
19870: och forskningen ligger i översättning och kon- språk är uppenbart. En dylik uppgift är välanpas-
19871: trastiva språkjämförelser samt i finskans fack- sad tiii institutionens verksamhet.
19872: språk. Institutionen för finska är den enda insti- Inom finska språket behövs ytterligare en lära-
19873: tutionen i 1andet, där svenskspråkiga studenter re med forskarutbildning. Ämnet har ca 200 tim-
19874: med finska som huvudämne kan bli översättare mar seminarier samt mycket föreläsningsunder-
19875: med de inhemska språken i sin examen. Efterfrå- visning. Vidare har institutionen ansvar för post-
19876: gan på översättare är stor både inom den privata graduala studerande. För så krävande uppgifter
19877: och den statliga sektorn. Flera utdimitterade är räcker inte en professur tiii. En biträdande pro-
19878: t.ex. anställda av statsrådets translatorsbyrå, och fessorstjänst bör inrättas eller eventuellt ett lekto-
19879: en del har efter anskultering anställts som 1ärare i rat ombildas redan 1995.
19880: finska vid svenskspråkiga skolor. Med hänvisning tiii det ovan anförda föreslår
19881: Den professorstjänst som finns vid institutio- undertecknade att riksdagen måtte hemställa
19882: nen har inriktning på kontrastiva studier samt
19883: undervisning i finska som andra språk för svensk- att regeringen verkar för att förstärka
19884: språkiga. Sedan intagningen av studerande med undervisningen av finska språket samt f5r
19885: finska som modersmål ökats hösten 1993, är be- att få ba/ans i tjänstestrukturen vid Vasa
19886: hovet av en biträdande professorstjänst stort. universitet, humanistiska fakulteten.
19887: Tjänsten behövs främst för att undervisa finska
19888:
19889: Helsingforsden 15 februari 1994
19890:
19891: Håkan Nordman Boris Renlund Kirsti Ala-Harja
19892: Marjatta Vehkaoja Rose-Marie Björkenheim Pentti Mäki-Hakola
19893: Anneli Jäätteenmäki
19894: 160 1994 vp
19895:
19896: Toivomusaloite 145 Suomennos
19897:
19898:
19899:
19900:
19901: Nordman ym.: Suomen kielen opetuksen voimavarojen lisäämisestä
19902: Vaasan yliopistossa
19903:
19904:
19905: Eduskunnalle
19906:
19907: Suomen kieli on ollut yksi Vaasan yliopistossa äidin kielenä, erityisesti erikoiskielien opetukseen
19908: suoritettavan filosofian kandidaatin tutkinnon ja tekstin popularisointiin. Nykysuomen ja sen
19909: pääaineista sitten toiminnan käynnistymisen erikoiskielten opetuksen ja tutkimuksen tarve on
19910: 1980. Opetuksen ja tutkimuksen pääpaino on ilmeinen. Tällainen tehtävä sopii hyvin laitoksen
19911: kääntämisessä ja kielten kontrastiivisessa vertai- toimintaan.
19912: lussa sekä suomen erikoiskielissä. Suomen kielen Suomen kielessä tarvitaan lisäksi opettaja, jol-
19913: laitos on maan ainoa laitos, josta suomea pääai- la on tutkijakoulutus. Aineessa on noin 200 tun-
19914: neena opiskelevat ruotsinkieliset ylioppilaat voi- tia seminaareja sekä paljon luento-opetusta. Li-
19915: vat valmistua kielenkääntäjiksi kotimaisten kiel- säksi laitoksella on vastuu jatko-opiskelijoista.
19916: ten tutkinnossaan. Kielenkääntäjien kysyntä on Näin vaativiin tehtäviin ei riitä yksi professorin
19917: suurta sekä yksityisellä että valtion sektorilla. virka. Onkin perustettava apulaisprofessorin vir-
19918: Monia valmistuneita on esimerkiksi palkattu val- ka tai mahdollisesti tehtävä lehtorin virkaan
19919: tioneuvoston käännöstoimistoon, osa on auskul- muutos jo vuonna 1995.
19920: toinninjälkeen palkattusuomenkielen opettajik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19921: si ruotsinkielisiin kouluihin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19922: Laitoksen professorin virka on suuntautunut
19923: kontrastiiviseen tutkimukseen ja suomen kielen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suo-
19924: opetukseen toisena kielenä ruotsinkielisille. Sen men kielen opetuksen vahvistamiseksi ja
19925: jälkeen kun suomea äidinkielenään puhuvien virkarakenteen tasapainottamiseksi Vaa-
19926: opiskelijoiden sisäänottoa lisättiin syksyllä 1993, san yliopiston humanistisessa tiedekunnas-
19927: apulaisprofessorin viran tarve on suuri. Virkaa sa.
19928: tarvitaan ensi sijassa suomen kielen opetuksen
19929:
19930: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19931:
19932: Håkan Nordman Boris Renlund Kirsti Ala-Harja
19933: Marjatta Vehkaoja Rose-Marie Björkenheim Pentti Mäki-Hakola
19934: Anneli Jäätteenmäki
19935: 1994 rd 161
19936:
19937: Hemställningsmotion 146
19938:
19939:
19940:
19941:
19942: Nordman m.fl.: Om bättre verksamhetsbetinge1ser för högsko1orna
19943:
19944:
19945:
19946: Tili Riksdagen
19947:
19948: Högskolorna har i stöd av lagen om utveckling även om högskoleväsendet förmått effektivera
19949: av högskoleväsendet haft en bra anslagstilidel- sin verksamhet. En åtgång tili den s.k. resurslagen
19950: ning under en rad år. Star enighet har rått om att bör ske.
19951: det ligger i landets intresse att satsa på en hög Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
19952: utbildnings- och kunskapsnivå. Detta under- undertecknade att riksdagen måtte hemställa
19953: stryks även i regeringsprogrammet. Men i de se-
19954: naste statsbudgeterna har anslagen trots allt att regeringen i beredningen av 1995 års
19955: minskats kännbart: 321 miljoner mark fOr 1993 budget förbättrar högskolornas verksam-
19956: och 229 miljoner mark för 1994. En sådan bud- hetsförutsättningar.
19957: getpolitik drabbar utbildningen och forskningen,
19958:
19959: Helsingforsden 15 februari 1994
19960:
19961: Håkan Nordman Håkan Malm Jan-Erik Enestam
19962: Boris Renlund Rose-Marie Björkenheim Anneli Jäätteenmäki
19963:
19964:
19965:
19966:
19967: II 240261
19968: 162 1994 vp
19969:
19970: Toivomusaloite 146 Suomennos
19971:
19972:
19973:
19974:
19975: Nordman ym.: Korkeakoulujen toimintaedellytysten parantamises-
19976: ta
19977:
19978:
19979: Eduskunnalle
19980:
19981: Korkeakoulut ovat korkeakoululaitoksen ke- ja tutkimus kärsii tällaisesta budjettipolitiikasta,
19982: hittämisestä annetun lain nojalla saaneet monina vaikka korkeakoululaitos on pystynyt tehosta-
19983: vuosina määrärahoja hyvin. Yksimielisyys on maan toimintaansa. Onkin palattava ns. resurssi-
19984: vallinnut siitä, että panostaminen koulutuksen ja lakiin.
19985: tiedon korkeaan tasoon on maan edun mukaista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19986: Tätä korostetaan myös hallitusohjelmassa. Tästä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19987: huolimatta määrärahoja on vähennetty kuiten-
19988: kin tuntuvasti valtion viimeisimmissä talousar- että hallitus vuoden 1995 talousarviota
19989: vioissa: 321 miljoonaa markkaa vuonna 1993 ja valmistellessaan parantaisi korkeakoulu-
19990: 229 miljoonaa markkaa vuonna 1994. Koulutus jen toimintaedellytyksiä.
19991:
19992: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
19993:
19994: Håkan Nordman HåkanMalm Jan-Erik Enestam
19995: Boris Renlund Rose-Marie Björkenheim Anneli Jäätteenmäki
19996: 1994 rd 163
19997:
19998: Hemställningsmotion 147
19999:
20000:
20001:
20002:
20003: Nordman m.fl.: Om renovering av utrymmen för Vasa svenska
20004: hälsovårdsläroanstalt
20005:
20006:
20007: Ti/1 Riksdagen
20008:
20009: Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt har länge damålsenlig för alla parter och har fått positivt
20010: väntat på en tillbyggnad och renovering av nuva- mottagande hos statens myndigheter. Planering-
20011: rande fastighet. Skolbyggnaden från 1959 bygg- en pågår. Preliminärt har planeringen beräknats
20012: des för 150 elever, ungefår en fjärdedel av nuva- kosta 2 milj. mk, renoveringen 9,6 och tillbyggna-
20013: rande elevantal. Läroanstalten har ett tiotal år den 19 milj. mk. En del av finansieringen kan ske
20014: tvingats verka i hyrda utrymmen i flera byggna- genom försäljning av nuvarande skolbyggnad
20015: der. Enligt en anläggningsplan från 1989 skulle en jämte tomt.
20016: nybyggnad uppföras i nära anslutning tili nuva- En uppgörelse med Vasa sjukvårdsdistrikt bör
20017: rande skolbyggnad. Projektet har framskjutits ske snarast möjligt, och renoveringsarbetena
20018: under årens lopp och byggstarten skulle enligt komma i gång redan 1995 och tillbyggnaden på-
20019: undervisningsministeriets verksamhets- och eko- börjas så snart renoveringen genomförts.
20020: nomipian ske 1997. Ett planeringsanslag, 0,5 milj. Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
20021: mk, har beviljats. undertecknade att riksdagen måtte hemställa
20022: Ett nytt och förmånligare alternativ har nu
20023: aktualiserats: övertagande av det s.k. B-sjukhuset att regeringen verkar för att renovering-
20024: i Roparnäs. Gamla utrymmen skulle renoveras en av nya utrymmenför Vasa svenska hä/-
20025: och en nybyggnad uppföras i omedelbar anslut- sovårdsläroansta/t kan påbörjas 1995.
20026: ning. Denna lösning skulle vara synnerligen än-
20027:
20028: Helsingforsden 15 februari 1994
20029:
20030: Håkan Nordman HåkanMalm Boris Renlund
20031: 164 1994 vp
20032:
20033: Toivomusaloite 147 Suomennos
20034:
20035:
20036:
20037:
20038: Nordman ym.: Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt -nimisen oppilai-
20039: toksen tilojen peruskorjaamisesta
20040:
20041:
20042: Eduskunnalle
20043:
20044: Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt on pit- Iille, ja se on saanut myönteisen vastaanoton val-
20045: kään odottanut lisärakennusta ja nykyisen kiin- tion viranomaisilta. Suunnittelu on käynnissä.
20046: teistön peruskorjausta. Vuodelta 1959 peräisin Alustavasti suunnittelun on arvioitu maksavan 2
20047: oleva koulurakennus rakennettiin 150 oppilaalle, miljoonaa markkaa, peruskorjauksen 9,6 miljoo-
20048: mikä on noin neljännes nykyisestä oppilasmää- naa markkaa ja lisärakennuksen 19 miljoonaa
20049: rästä. Oppilaitos on joutunut toimimaan kym- markkaa. Osa rahoituksesta voi tapahtua nykyi-
20050: menkunta vuotta vuokratiloissa useissa raken- sen koulurakennuksen ja sen tontin myynnillä.
20051: nuksissa. Vuodelta 1989 peräisin olevan perusta- Ratkaisun Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa
20052: missuunnitelman mukaan uudisrakennus raken- tulisikin tapahtua mahdollisimman pian, ja pe-
20053: nettaisiin nykyisen koulurakennuksen läheiseen ruskorjaustyöt pitäisi käynnistää jo vuonna 1995
20054: yhteyteen. Hanketta on lykätty vuosien kuluessa, ja lisärakentaminen aloittaa peruskorjauksen
20055: ja opetusministeriön toiminta- ja taloussuunni- valmistuttua.
20056: telman mukaan rakentaminen alkaisi vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20057: 1997. Tarkoitukseen on myönnetty 0,5 miljoonan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20058: markan suunnittelumääräraha.
20059: Nyt kuitenkin ajankohtaiseksi on tullut uusi ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20060: edullisempi vaihtoehto: Huutoniemen ns. B-sai- uusien toimitilojen peruskorjauksen aloit-
20061: raalan haltuunottaminen. Vanhat tilat peruskor- tamiseksi Vasa svenska hälsovårdsläro-
20062: jattaisiinja uudisrakennus rakennettaisiin sairaa- anstalt -nimiselle oppilaitokselle vuonna
20063: lan välittömään läheisyyteen. Tämä ratkaisu olisi 1995.
20064: erityisen tarkoituksenmukainen kaikille osapuo-
20065:
20066: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20067:
20068: Håkan Nordman HåkanMalm Boris Renlund
20069: 1994 rd 165
20070:
20071: Hemställningsmotion 148
20072:
20073:
20074:
20075:
20076: Nordman m.fl.: Om byggande av en regional idrottshall i Korsho1m
20077:
20078:
20079:
20080: Tili Riksdagen
20081:
20082: 1 Vasa-regionen saknas en ordentlig idrotts- förutsättning för att hallen skall byggas är att
20083: hall. Nu har kommunerna i nejden enats om en statsstöd erhålls.
20084: föredömlig 1ösning: en fullstor hall för bollspe1, Projektet överensstämmer med undervisnings-
20085: friidrott samt konferenser, konserter o. dyl. En- ministeriets rekommendationer om idrottshalls-
20086: 1igt den preliminära p1anen skall idrottshall Bot- lösningar och finns med i preliminära program
20087: nia ha en bruttoyta på ca 9 800 m2 och en volym för 1995.
20088: på ca 100 000 m3• Kostnaderna uppskattas tili Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
20089: 25-30 miljoner mark. Hallen skall byggas i undertecknade att riksdagen måtte hemställa
20090: Korsholms kommuns centrum, dvs. i Smedsby.
20091: Utgångspunkten är att tio kommuner i nejden att regeringen verkar för att region-
20092: skall bidra med ett aktiekapital på drygt 14 miljo- idrottshallen i Korsholm kan börja byggas
20093: ner mark, varav Korsholms kommun och Vasa med hjälp av statsstöd 1995.
20094: stad med 5,5 miljoner mark vardera. En grund-
20095:
20096: Helsingfors den 15 februari 1994
20097:
20098: Håkan Nordman HåkanMalm Boris Renlund
20099: 166 1994 vp
20100:
20101: Toivomusaloite 148 Suomennos
20102:
20103:
20104:
20105:
20106: Nordman ym.: Alueellisen urheiluhallin rakentamisesta Mustasaa-
20107: reen
20108:
20109:
20110: Eduskunnalle
20111:
20112: Vaasan alueelta puuttuu kunnollinen urheilu- ren kunnan ja Vaasan kaupungin kummankin
20113: halli. Nyt seudun kunnat ovat sopineet mallikel- osuus olisi 5,5 miljoonaa markkaa. Perusedelly-
20114: poisesta ratkaisusta: riittävän suuren hallin ra- tyksenä hallin rakentamiselle on valtion tuen saa-
20115: kentamisesta palloilua, yleisurheilua sekä konfe- minen.
20116: rensseja, konsertteja jne. varten. Alustavan suun- Hanke vastaa opetusministeriön urheiluhalli-
20117: nitelman mukaan Botnia-urheiluhallin brutto- ratkaisuja koskevia suosituksia ja sisältyy alusta-
20118: pinta-ala olisi noin 9 800 m2 ja tilavuus noin vaan ohjelmaan vuodeksi 1995.
20119: 100 000 m3• Kustannukset arvioidaan 25-30 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20120: miljoonaksi markaksi. Halli rakennettaisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20121: Mustasaaren kunnan keskustaan eli Sepänky-
20122: lään. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin alu-
20123: Lähtökohtana on, että seudun kymmenen eellisen urheiluhallin rakennustöiden aloit-
20124: kuntaa osallistuisivat hankkeeseen runsaan 14 tamiseksi Mustasaaressa valtion tuella
20125: miljoonan markan pääomalla, josta Mustasaa- vuonna 1995.
20126:
20127: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20128:
20129: Håkan Nordman HåkanMalm Boris Renlund
20130: 1994 vp 167
20131:
20132: Toivomusaloite 149
20133:
20134:
20135:
20136:
20137: A. Ojala ym.: Peruskoulun suorittaneiden vammaisten ja pitkäai-
20138: kaissairaiden jälkiseurannasta
20139:
20140:
20141: Eduskunnalle
20142:
20143: Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huol- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20144: ta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20145: ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin,
20146: työelämään ja yhteiskuntaan. Peruskoulun yleis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
20147: opetuksessa oppivelvollisuutensa suorittaneet ruskoulun yleisopetuksessa oppivelvolli-
20148: vammaiset ja pitkäaikaissairaat oppilaat ovatjäl- suutensa suorittaneiden vammaisten ja pit-
20149: kiseurannan ulkopuolella. Peruskoulun tehtäviin käaikaissairaiden oppilaiden jälkiseuran-
20150: kuuluisi myös tukea heidän sijoittumistaanjatko- nan järjestämiseksi.
20151: opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan.
20152:
20153: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20154:
20155: Arja Ojala Eila Rimmi TimoRoos
20156: Aarno von Bell Iiris Hacklin Sinikka Hurskainen
20157: Maija Rask Jukka Roos Marjatta Vehkaoja
20158: Reijo Laitinen Anna-Liisa Kasurinen Tuija Maaret Pykäläinen
20159: Heli Astala Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
20160: 168 1994 vp
20161:
20162: Toivomusaloite 150
20163:
20164:
20165:
20166:
20167: A. Ojala ym.: Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen siirtämi-
20168: sestä opetusministeriön hallinnonalalle
20169:
20170:
20171: Eduskunnalle
20172:
20173: Suomen lainsäädäntö takaa jokaiselle lapselle kaan siirto aiheuttaa 6-12 miljoonan markan
20174: vammaisuudesta huolimatta oppioikeuden, eikä lisäkustannukset. Lisäkustannukset eivät aiheu-
20175: vuoden 1985 jälkeen lapsia ole saanut vapauttaa du opetuksen siirrosta, vaan siitä, että vaikeasti
20176: oppivelvollisuudesta. Viimeisimmän selvityksen kehitysvammaisten opetus lopultakin järjeste-
20177: mukaan vaikeimmin kehitysvammaisia oppilaita tään määrällisesti ja laadullisesti niin kuin lain-
20178: on sosiaalitoimen erityisopetuksessa tänä luku- säädäntö edellyttää.
20179: vuonna (1993-1994) noin 700 ja lukuvuoden Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut,
20180: 1994-1995 oppilasmääräarvio on 680. Kuusi että vaikeimmin kehitysvammaisten opetus siir-
20181: oppivelvollisuusikäistä vaikeasti kehitysvam- retään opetusviranomaisille 1.8.1994 tai viimeis-
20182: maista lasta on tänä vuonna ilman opetusta ja tään 1.8.1995 oppilaan siirtämisestä esittäminsä
20183: monen oppilaan kohdalla opetuksen tuntimäärät kustannuksin.
20184: eivät täytä peruskouluopetuksessa säädettyjä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20185: normeja ja opetushallituksen antamia ohjeita. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20186: Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa
20187: on tällä hetkellä yksi erityisopettaja 5,5lasta koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vai-
20188: den, kun sen pitäisi olla vähintään yksi opettaja keimmin kehitysvammaisten opetuksen
20189: 3,7lasta kohden. siirtämisestä opetusviranomaisten alaisuu-
20190: Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu- teen 1.8.1994 lähtien.
20191:
20192: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20193:
20194: Arja Ojala Timo Roos Aarno von Bell
20195: Iiris Hacklin Sinikka Hurskainen Maija Rask
20196: Jukka Roos Marjatta Vehkaoja Eila Rimmi
20197: Reijo Laitinen Anna-Liisa Kasurinen Tuija Maaret Pykäläinen
20198: Heli Astala Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
20199: 1994 rd 169
20200:
20201: Hemställningsmotion 151
20202:
20203:
20204:
20205:
20206: M. Pietikäinen m.fl.: Om ökade resurser för miljöundervisning
20207:
20208:
20209:
20210: Tili Riksdagen
20211:
20212: 1 rapporten som Finland avgav tili UNCED svaret för skolornas miljöundervisning och miljö-
20213: -konferensen 1992 står det att utbildningsstyrel- fostran. Något budgetansvar vili man däremot
20214: sen har huvudansvaret för utvecklandet av miljö- inte erkänna. T.ex. fOr naturskolan i Sjundeå,
20215: fostran i skolorna. 1 de nya förslag tililäroplaner som upprätthålls av Natur och Miljö rf. och ver-
20216: för grundskolorna som utbildningsstyrelsen gjort kar på ideell basis och är den enda svenska natur-
20217: upp poängteras många gånger hur viktig miljö- skolan i Finland, har understödet i statsbudgeten
20218: fostran är. från 1991 tili 1993 minskat från 100 000 mk tili
20219: Med miljöfostran vili man lära individerna att 40 000 mark. För 1994 har inga medel beviljats.
20220: bry sig om naturen och miljön och att ta ansvar Undervisningsministeriet har motiverat beslutet
20221: för den. Miljöfostran bidrar tili den attitydför- att slopa stödet tili naturskolan i Sjundeå med att
20222: ändring som behövs för att vi skall kunna uppnå Natur och Miljö r.f. inte uppfyller kriterierna för
20223: ett hållbart samhälle med en bärkraftig utveck- en ungdomsorganisation och m.a.o. inte längre
20224: ling. Miljömedvetenheten och -ansvaret kräver kan beviljas stöd för s.k. ungdomsverksamhet.
20225: kunskap och känsla. Här spelar naturskolorna en Problemet ligger med andra ord i det att miljö-
20226: viktig roll. Undervisningen i dem är ett komple- fostran inte har ett eget moment i statsbudgeten.
20227: ment tili skolans ofta teoretiska biologiundervis- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
20228: ning. 1 Danmark fungerar redan 45 naturskolor riksdagen hemställer
20229: och i Sverige 50. Finland har idag 7 naturskolor
20230: och flera planeras. att regeringen inför ett särskilt moment
20231: 1 en rapport utgiven av utbildningsstyrelsen för miljöfostran i statsbudgeten under un-
20232: och undervisningsministeriet 1992 (Selvitys dervisningsministeriets huvudtitel ur vilket
20233: ympäristökasvatuksen tilasta Suomessa, Fin- organisationer som bedriver verksamhet
20234: lands landsrapport för OECD/CERI:s projekt som stöder miljöfostran i skolorna kan an-
20235: Environmental and School Initiatives) framgår söka om medel.
20236: att undervisningsministeriet har påtagit sig an-
20237: Helsingforsden 15 februari 1994
20238:
20239: Margareta Pietikäinen Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund
20240: Eva Biaudet Håkan Nordman Henrik Lax
20241: Gunnar Jansson HåkanMalm Boris Renlund
20242: 170 1994 vp
20243:
20244: Toivomusaloite 151 Suomennos
20245:
20246:
20247:
20248:
20249: M. Pietikäinen ym.: Ympäristökasvatuksen voimavarojen lisäämi-
20250: sestä
20251:
20252:
20253: Eduskunnalle
20254:
20255: Suomen UNCED-konferenssille vuonna 1992 ristöopetuksesta ja -kasvatuksesta. Budjettivas-
20256: antaman raportin mukaan opetushallituksella on tuuta ei sen sijaan haluta tunnustaa. Esimerkiksi
20257: päävastuu koulujen ympäristökasvatuksen ke- Siuntion luontokoulun,jota ylläpitää Natur och
20258: hittämisestä. Opetushallituksen laatimissa perus- Miljö rf. ja joka toimii aatteellisella pohjalla ai-
20259: koulun uusissa opintosuunnitelmaehdotuksissa noana ruotsinkielisenä luontokouluna Suomes-
20260: korostetaan ympäristökasvatuksen tärkeyttä sa, tukea on valtion budjeteissa vuodesta 1991
20261: moneen kertaan. vuoteen 1993 vähennetty 100 000 markasta
20262: Ympäristökasvatuksella halutaan opettaa yk- 40 000 markkaan. Vuodeksi 1994 ei varoja ole
20263: silöitä huolehtimaan ja ottamaan vastuuta luon- myönnetty. Opetusministeriö on perustellut pää-
20264: nosta ja ympäristöstä. Ympäristökasvatus edis- töksen tuen lopettamisesta Siuntion luontokou-
20265: tää kestävän kehityksen yhteiskunnan saavutta- lulle siten, että Natur och miljö rf. ei täytä nuori-
20266: miseen tarvittavaa asennemuutosta. Ympäristö- sojärjestölle asetettavia kriteereitä eikä sille toisin
20267: tietoisuus ja -vastuu edellyttää niin tietoa kuin sanoen voida myöntää tukea ns. nuorisotoimin-
20268: tunnettakin. Tässä luontokouluilla on tärkeä taan. Ongelmana on toisin sanoen se, että ympä-
20269: rooli. Niiden antama opetus täydentää koulun ristökasvatuksella ei ole valtion talousarviossa
20270: usein teoreettista biologian opetusta. Tanskassa omaa momenttia.
20271: toimii jo 45 luontokoulua ja Ruotsissa 50. Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20272: messa toimii tällä hetkellä seitsemän luontokou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20273: lua ja useita on suunnitteilla.
20274: Opetushallituksen ja opetusministeriön vuon- että hallitus ottaisi valtion talousarvion
20275: na 1992 julkaisemasta raportista (Selvitys ympä- opetusministeriön pääluokkaan erityisen
20276: ristökasvatuksen tilasta Suomessa, Suomen maa- ympäristökasvatukselle tarkoitetun mo-
20277: raportti OECD/CERI:n projektista Environ- mentin, josta koulujen ympäristökasvatus-
20278: mental and School Initiatives) ilmenee, että ope- ta toiminnassaan tukevat järjestöt voivat
20279: tusministeriö on ottanut vastuun koulujen ympä- hakea varoja.
20280:
20281: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20282:
20283: Margareta Pietikäinen Jan-Erik Enestam Henrik Westerlund
20284: Eva Biaudet Håkan Nordman HenrikLax
20285: Gunnar Jansson Håkan Malm Boris Renlund
20286: 1994rd 171
20287:
20288: Hemställningsmotion 152
20289:
20290:
20291:
20292:
20293: M. Pietikäinen m.fl.: Om inrättande av en teckenspråksskola
20294:
20295:
20296:
20297: Tili Riksdagen
20298:
20299: Teckenspråksskolan har teckenspråket som Behovet av en sådan skola är aktuell sedan döv-
20300: undervisningsspråk och majoritetsspråket som skolan i Borgå lades ned och det sålunda inte
20301: andra språk. Målet är att döva elever skall bli längre finns grundskoleundervisning i Finland
20302: tvåspråkiga, dvs. ha så goda kunskaper i svenska/ för döva och hörselskadade barn från svenska
20303: finska att de utan hinder kan läsa och skriva. familjer. Inrättandet aven privat, riksomfattande
20304: Skolan är en vanlig grundskola, inte en special- teckenspråksskola kräver antingen en lagändring
20305: skola och har anpassad undervisning endast i eller en ny lag.
20306: samma utsträckning som i grundskolor i allmän- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
20307: het. En teckenspråksskola av ovan nämnda slag riksdagen hemställer
20308: existerar veterligen inte någonstans, men filosofin
20309: och pedagogiken tilläl)lpas bl.a. i Sverige, Dan- att regeringen vidtar åtgärder för att en
20310: mark, Kanada och USA. 1 Finland planeras en teckenspråksskola ska/1 kunna inrättas.
20311: privat teckenspråksskola av Dövas Förbund rf.
20312: Helsingfors den 15 februari 1994
20313:
20314: Margareta Pietikäinen Gunnar Jansson Håkan Nordman
20315: HåkanMalm HenrikLax Eva Biaudet
20316: 172 1994vp
20317:
20318: Toivomusaloite 152 Suomennos
20319:
20320:
20321:
20322:
20323: M. Pietikäinen ym.: Viittomakielen koulun perustamisesta
20324:
20325:
20326:
20327: Eduskunnalle
20328:
20329: Viittomakielen koulussa viittomakieli on ope- Tällaisen koulun tarve on käynyt ajankohtaiseksi
20330: tuskielenä ja enemmistökieli toisena kielenä. Ta- Porvoon kuurojenkoulun lakkauttamisen jäl-
20331: voitteena on, että oppilaista tulisi kaksikielisiä eli keen, ja näin ollen Suomessa ei ole enää perus-
20332: heillä olisi siis niin hyvät tiedot ruotsin/suomen kouluopetusta ruotsinkielisten perheiden kuu-
20333: kielessä, että he pystyisivät Iukemaanja kirjoitta- roille ja kuulovammaisille lapsille. Yksityisen,
20334: maan vaikeuksitta. Koulu on tavallinen perus- valtakunnallisen viittomakielen koulun perusta-
20335: koulu eikä erityiskoulu, ja sillä on sopeutettua minen edellyttää joko lain muuttamista tai uutta
20336: opetusta ainoastaan samassa laajuudessa kuin lakia.
20337: peruskouluissa yleensä. Edellä mainitun laista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20338: viittomakielen koulua ei tietääkseni ole olemassa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20339: missään, mutta tätä filosofiaa ja pedagogiikkaa
20340: sovelletaan mm. Ruotsissa, Tanskassa, Kanadas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin viit-
20341: sa ja Yhdysvalloissa. Suomessa Kuurojen Liitto tomakielen koulun perustamiseksi.
20342: ry. suunnittelee yksityistä viittomakielen koulua.
20343:
20344: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20345:
20346: Margareta Pietikäinen Gunnar Jansson Håkan Nordman
20347: HåkanMalm Henrik Lax Eva Biaudet
20348: 1994vp 173
20349:
20350: Toivomusaloite 153
20351:
20352:
20353:
20354:
20355: Rinne ym.: Satakunnan ammattikorkeakoulun vakinaistamisesta ja
20356: Rauman ammattikorkeakoulukokeilun aloittamisesta
20357:
20358:
20359: Eduskunnalle
20360:
20361: Satakunnan väliaikainen ammattikorkea- Ammattikorkeakoulun vakinaistamisesta laa-
20362: koulu on toiminut kokeiluna 1.8.1992 alkaen. ditaan suunnitelma vuoden 1994 aikana. Rau-
20363: Ammattikorkeakoulukokeilussa ovat mukana man ammattikorkeakoulukokeilusta, jossa on
20364: Porin teknillinen oppilaitos, Porin terveyden- mukana myös Harjavallan terveydenhuolto-op-
20365: huolto-oppilaitos, Porin hotelli- ja ravintolaoppi- pilaitos, on suunnitelma valmiina. Maakunnassa
20366: laitos sekä Etelä-Satakunnan, Pohjois-Satakun- yhteisesti tehtävän suunnittelun yhteydessä rat-
20367: nan, Porin ja Rauman kauppaoppilaitokset Ko- kaistaan Satakunnan vakinaisen ammattikor-
20368: keilun ulkopuolella on ollut merkittävä osa yliop- keakoulun sekä Rauman ammattikorkeakoulu-
20369: pilaspohjaisesta ammatillisesta koulutuksesta, kokeilun yhteensovitus sekä selvitetään muun
20370: jolloin koulutustarjonta ei ole ollut alueellisesti koulutustarjonnan kytkennät ammattikorkea-
20371: tasapainoista. kouluihin.
20372: Satakunnan ammattikorkeakoululaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20373: kehittämisen päätavoitteena on nostaa ja laajen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20374: taa koulutuksen tasoa maakunnassa. Tavoite on
20375: vakinaistaa nykyinen kokeilu siten, että Satakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
20376: nan monialainen ammattikorkeakoulu aloittaa takunnan ammattikorkeakoulun vakinais-
20377: toimintansa 1.8.1996. Tavoitteena myös on, että tamiseksi 1.8.1996 alkaen ja Rauman am-
20378: Rauman ammattikorkeakoulu käynnistyy ko- mattikorkeakoulukokeilun aloittamiseksi
20379: keiluna 1.8.1995. 1.8.1995.
20380:
20381: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20382:
20383: Heikki Rinne Juha Korkeaoja Timo Laaksonen
20384: Maunu Kohijoki Kalevi Lamminen Timo Kalli
20385: Leea Hiltunen Lea Mäkipää Raila Aho
20386: TimoRoos
20387: 174 1994 vp
20388:
20389: Toivomusaloite 154
20390:
20391:
20392:
20393:
20394: T. Roos ym.: Koululaitosta koskevien säästötoimenpiteiden rajoit-
20395: tamisesta
20396:
20397:
20398: Eduskunnalle
20399:
20400: Kunnat on pakotettu tekemään merkittäviä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20401: säästöjä myös koulumenoissaan. Eräissä kunnis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20402: sa tämä on johtanut kohteita etsittäessä huonoi-
20403: hin valintoihin. Monin paikoin säästetään jo me- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
20404: nestykselliselle opiskelulle aivan välttämättömis- teisiin koulusäästöjen pysyttämiseksi edes
20405: sä tarvikkeissa ja oppikirjoissa. Jotta näin ei jat- järkevän kohtuuden rajoissa.
20406: kuisi, olisi hallituksenkin piirissä vakavasti poh-
20407: dittava, missä kulkee järkevän säästämisen raja.
20408:
20409: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20410:
20411: TimoRoos Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
20412: Aarno von Bell Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
20413: 1994 vp 175
20414:
20415: Toivomusaloite 155
20416:
20417:
20418:
20419:
20420: T. Roos ym.: Kansalais- ja työväenopistojen toiminnan turvaami-
20421: sesta
20422:
20423:
20424: Eduskunnalle
20425:
20426: Vuosittain opiskelee kansalais- ja työväen- Nyt kuitenkin opistoväen keskuudessa ollaan
20427: opistoissa maassamme noin 640 000 suomalaista. huolestuneita siitä, että kunnissa säästöjä teh-
20428: Opistojen monipuolinen ja useasti paikkakunnan täessä on tehty ratkaisuja, joiden vaikutuksia ei
20429: olosuhteet ja tarpeet huomioon ottava opetus- tunnu kovinkaan perusteellisesti mietityn.
20430: ohjelma tarjoaa erityisesti näin vaikean työttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20431: myyden aikana tärkeitä henkisiä virikkeitä. Opis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20432: tot ovat organisaatioltaan keveitä ja toimintata-
20433: voiltaanjoustaviaja näin voivat varsin hyvin elää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20434: myös tarjonnaltaan reaaliajassa. kansalais-ja työväenopistojen toiminnanja
20435: monipuolisen tarjonnan turvaamiseksi.
20436: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20437:
20438: Timo Roos Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
20439: Aarno von Bell Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
20440: 176 1994 vp
20441:
20442: Toivomusaloite 156
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: Seivästö ym.: Uusnatsismia koskevan tutkimuksen tekemisestä
20448: Turun yliopistossa
20449:
20450:
20451: Eduskunnalle
20452:
20453: Suomalainen yhteiskunta elää voimakkaassa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20454: murroksessa yhdessä muun Euroopan kanssa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20455: Tässä yhteydessä on esiintynyt myös uusnatsistis-
20456: ta toimintaa eri puolilla Suomea. Maassamme, että hallitus ryhtyisi avustamaan tieteel-
20457: mm. Turun seudulla, on löydettävissä voimak- lisen tutkimuksen tekemistä Turun yliopis-
20458: kaita rotusyrjintää korostaviaaatteita ja ryhmiä, tossa suomalaisen uusnatsismin taustoista,
20459: joista osa käyttää julkisesti hakaristilippua. päämääristä ja toimintatavoista.
20460:
20461: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20462:
20463: Ismo Seivästö Leea Hiltunen Pirkko Laakkonen
20464: 1994 vp 177
20465:
20466: Toivomusaloite 157
20467:
20468:
20469:
20470:
20471: Vistbacka: Alajärven Alakylän koulun uudisrakennushankkeen
20472: toteuttamisesta
20473:
20474:
20475: Eduskunnalle
20476:
20477: Alakylän koulu on kolmiopettajainen perus- tustila, käsityön varastotilat, opettajain huone ja
20478: koulun ala-asteen koulu, jossa on 66 oppilasta. wc-tilat. Koulun saattaminen tilojen puolesta
20479: Oppilasennusteen mukaan koulu tulee tulevai- ajan tasalle vaatii uusia tiloja yhteensä 486,5 ne-
20480: suudessakin säilymään vahvana kolmiopettajai- liömetriä. Tilojen yksikköhintojen mukaiset kus-
20481: sena kouluna. Koulu toimii nykyisin kahdessa tannukset olisivat 4 831 000 markkaa, josta val-
20482: vuosisadan alkupuolella rakennetussa rakennuk- tionosuus (70 %) olisi 3 381 700 markkaa.
20483: sessa, joista vanhempi koulurakennus suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20484: mien mukaan poistetaan koulukäytöstä. Koulun hyväksyttäväksi toivomuksen,
20485: tilat ovat varsin puutteelliset, sillä koululta puut-
20486: tuvat kokonaan liikuntatila, peseytymis- ja pu- että hallitus varaisi riittävät määrärahat
20487: keutumistilat, liikuntavälineistön säilytystilat ja Alajärven Alakylän koulun rakennushank-
20488: keittiön varastotilat. Lisäksi puutteellisia ovat keen valtionapuun.
20489: vielä yksi normaali luokkatila, teknisen työn ope-
20490:
20491: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20492:
20493: Raimo Vistbacka
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: 12 240261
20499: 178 1994 vp
20500:
20501: Toivomusaloite 158
20502:
20503:
20504:
20505:
20506: Vistbacka: Alajärven kauppaoppilaitoksen peruskorjauksen toteut-
20507: tamisesta
20508:
20509:
20510: Eduskunnalle
20511:
20512: Alajärven kauppaoppilaitoksen käytössä ole- sekä luokkatiloja ja toimistotilat aikuiskoulutuk-
20513: vat nykyiset tilat ovat valmistuneet 1973 ollen sen tarpeisiin. Valtionosuusperustein laskettuna
20514: pinta-alaltaan 1 489 hyötyneliömetriä. Oppilai- hankkeen kustannusarvio tulisi kokonaisuudes-
20515: toksella on suurin puute juhlasali-liikuntatiloista saan olemaan peruskorjauksen ja uudisrakenta-
20516: sekä opetustiloista. Tämän takia oppilaitoksella misen osalta noin 13,5 miljoonaa markkaa.
20517: on ollut tarkoitus toteuttaa nykyisten tilojen sa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20518: neerausta ja uudisrakentamista siten, että raken- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20519: taminen aloitettaisiin kuluvana vuonna ja saatet-
20520: taisiin päätökseen vuoden 1995 aikana. Nykyisis- että hallitus varaisi riittävät määrärahat
20521: tä tiloista on tarkoitus saneerata 528 neliömetriä Alajärven kauppaoppilaitoksen peruskor-
20522: ja uudisrakennusalaa olisi 1 150 neliömetriä. Uu- jaus- ja uudisrakennushankkeen valtion-
20523: disrakentaminen käsittäisi juhlasali-liikuntatilan osuuteen vuosille 1994 ja 1995.
20524:
20525: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20526:
20527: Raimo Vistbacka
20528: 1994 vp 179
20529:
20530: Toivomusaloite 159
20531:
20532:
20533:
20534:
20535: Vistbacka: Alajärven musiikkikoulun saamisesta lakisääteisen val-
20536: tionosuuden piiriin
20537:
20538:
20539: Eduskunnalle
20540:
20541: Alajärven musiikkikoulu on perustettu vuon- vellä opetus tapahtuu lukion tiloissa ja Soinissa
20542: na 1979 ja sen omistaa Alajärven kaupunki. Toi- Soinin kirjastossa. Koulun talousarvion käyttö-
20543: minta-alueena ovat Alajärven kaupunki sekä suunnitelman loppusumma ilman huoneistome-
20544: Lappajärven ja Soinin kunnat, ja lisäksi neuvot- noja, korkoja ja poistoja on hieman vajaat mil-
20545: telut Lehtimäen kunnan liittämisestä toiminta- joona markkaa. Menoista valtion harkinnanva-
20546: alueeseen käynnistyvät lähiaikoina. Lisäksi oppi- rainen valtionavustus 38 000 markkaa kattaa
20547: laitokseen kuuluu musiikkileikkikoulu. vain 3,96 %, oppilaiden lukukausimaksut
20548: Koulun tarkoituksena on antaa musiikin pe- 14,17 %. Kuntien nettotappiokustannuksiksi jää
20549: rusopetusta sekä valmiuksia oppilaille keskias- lähes 800 000 markkaa eli noin 81 %. Oppilasta
20550: teen opiskelua varten ja laajentaa ja monipuolis- kohti kustannukset ovat 5 650 markkaa. Näin
20551: taa toimialueensa kuntien musiikkitarjontaa. ollen lukukausimaksujen huomattavakaan ko-
20552: Koulun oppilasmäärä lukuvuonna 1992-1993 rottaminen ei ratkaise pienessä oppilaitoksessa
20553: oli 168, josta 141 oli opiskellut varsinaisessa mu- rakenteellisia talousongelmia. Näin ollen vain
20554: siikkikoulussa. Varsinainen musiikkikoulun op- valtion tuen lisääminen joko valtionosuuden tai
20555: pilasmäärä on vakiintunut 140:n tasolle. Koulus- huomattavan avustuksen muodossa mahdollis-
20556: sa on rehtorin virka ja kaksi pianonsoiton opetta- taa koulun toiminnan häiriöttömän jatkumisen.
20557: jan virkaa. Lukuvuoden 1991-1992 alusta reh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20558: torin virkaan valittiin päätoiminen henkilö. hyväksyttäväksi toivomuksen,
20559: Myös molemmat pianonsoiton opettajan virat on
20560: täytetty vakinaisesti. Lähivuosina muutetaan että hallitus varaisi riittävät määrärahat
20561: viulunsoiton päätoimisen tuntiopettajan toimi Alajärven musiikkikoulun ottamiseksi la-
20562: viulunsoiton opettajan viraksi. kisääteisen valtionosuuden piiriin mahdol-
20563: Alajärven musiikkikoululla on Alajärven toi- lisimman nopeasti tai ainakin harkinnan-
20564: mipisteessä koulukeskuksen yhteydessä 1.8.1989 varaisen valtionavustuksen nostamiseksi
20565: alkaen ollut käytössä uudet toimitilat. Lappajär- 25 %:iin menoista.
20566:
20567: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20568:
20569: Raimo Vistbacka
20570: 180 1994 vp
20571:
20572: Toivomusaloite 160
20573:
20574:
20575:
20576:
20577: Vistbacka: Vihertietokeskuksen perustamisesta Alajärvelle
20578:
20579:
20580:
20581: Eduskunnalle
20582:
20583: Ympäristönsuojeluneuvosto asetti 19.10.1988 viime vuonna, ja siinä alueelliset vihertietokes-
20584: työryhmän ja antoi sen tehtäväksi valtakunnalli- kukset on asetettu etusijalle.
20585: sen vihervuoden 1985 jatkotoimenpiteenä laatia Alajärven kaupunki on tehnyt aloitteen, että
20586: suunnitelmia puutarhaharrastajien opastuskes- Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen
20587: kuksesta. Työskentelyn edistyessä työryhmä yhteyteen perustettaisiin vihertietokeskus. Sen
20588: päätyi siihen, että hanke on nähtävä laajempana, toiminta-ajatuksena on keskisen ja läntisen Suo-
20589: jotta se johtaa toivottuun tulokseen. Myös nimi- men ja erityisesti Pohjanmaan ja Suomenselän
20590: tys puutarhaharrastajien opastuskeskus laajeni kulttuurimaiseman hoito ja ylläpito. Alueellisen
20591: vihertietokeskukseksi. Työryhmä ehdotti, että vihertietokeskuksen perusedellytyksenä on saa-
20592: Suomeen perustetaan piha-, puutarha- ja ympä- vutettavuus, hankkeen valmiusaste ja erityis-
20593: ristöneuvontaan erikoistuvia vihertietokes- osaaminen. Alajärven hankkeen osalta kaikki
20594: kuksia. Työryhmän mukaan vihertietokeskuk- em. ehdot täyttyvät. Alajärven maatalous- ja
20595: sen kantavana ajatuksena on luoda puutarha- puutarhaoppilaitokseen tuleva miljöörakentami-
20596: neuvontaan uusi toiminnallinen, harrastajaa ja sen (maataiteen) opintosuunta luo valmiuksia es-
20597: jokaista suomalaista puutarhatiedon tarvitsijaa teettiseen, luonnonolosuhteet huomioon otta-
20598: lähellä oleva muoto. vaan ympäristön rakentamiseen. Myös vihertie-
20599: Vihertietokeskustyöryhmän mietinnön luo- tokeskuksen ns. perustoiminnot tulevat täytty-
20600: vuttamisen jälkeen ympäristöministeriön ja maa- mään Alajärven hankkeessa. Perustoimintojen
20601: ja metsätalousministeriön kesken on käyty neu- toteuttaminen onnistuu nykyisten toimintojen
20602: votteluja hankkeen edelleen kehittämisestä. Nii- uudelleen järjestelyillä sekä koordinoinnilla.
20603: den tuloksena maa- ja metsätalousministeriö Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20604: asetti vuoden 1991 alkupuolella työryhmän ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
20605: antoi sen tehtäväksi tehdä ehdotus puutarhahar-
20606: rastuksen, kansalaisten ympäristökasvatuksen ja että hallitus varaisi riittävät määrärahat
20607: viherrakentamisen edistämisestä sekä siihen liit- Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilai-
20608: tyvän ohjaus- ja neuvontatoiminnan järjestämi- toksen yhteyteen perustettavalleläntisen ja
20609: sestä. Työryhmä on jo jättänyt välimietintönsä keskisen Suomen vihertietokeskukselle.
20610:
20611: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20612:
20613: Raimo Vistbacka
20614: 1994 vp 181
20615:
20616: Toivomusaloite 161
20617:
20618:
20619:
20620:
20621: Vistbacka: Hiekkatekonurmen rakentamisesta Alajärven pesäpal-
20622: lostadionille
20623:
20624:
20625: Eduskunnalle
20626:
20627: Alajärven kaupunki on kehittänyt pesäpallon hallitukseen. Voidaan lisäksi todeta, että Alajär-
20628: harjoittamismahdollisuuksia varsin merkittäväs- ven Ankkurit on voimakkaasti mukana hank-
20629: ti. Kaupunki rakensi ensimmäisten kuntien jou- keen toteuttamisessa. Hankkeen kokonaiskus-
20630: kossa koko maassa kunnallisen, katetuo katso- tannukset ovat noin 400 000 markkaa. Myös
20631: mon pesäpallokentälleen vuonna 1990. Alajär- eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen
20632: ven kaupunki investoi hankkeeseen yhteensä lä- kuluvan vuoden talousarvioesitykseen, että pesä-
20633: hes 4 miljoonaa markkaa saaden siihen työlli- pallokenttien perusparantamista tulee nopeut-
20634: syysperusteista valtionapua 0,6 miljoonaa mark- taa. Näin ollen hankkeen pikainen toteuttaminen
20635: kaa. Näin ollen Alajärven kaupunki on satsannut olisi linjassa eduskunnan omaksuman kannan
20636: varsin merkittävästi pesäpallo-olosuhteiden pa- kanssa.
20637: rantamiseen alueellaan. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20638: Katsomo-olosuhteiden tultua kuntoon pesä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20639: pallostadionilta puuttuu lajin kehittymisen kan-
20640: nalta välttämätön hiekkatekonurmi. Tämän että hallitus osoittaisi pikaisesti riittävät
20641: puutteen korjaamiseksi Alajärven kaupunki on määrärahat Alajärven pesäpallostadionin
20642: tehnyt päätöksen hiekkatekonurmen rakentami- hiekkatekonurmen rakentamiseen tarvitta-
20643: sesta pelikaudelle 1994. Tätä hanketta koskeva vaan valtionapuun.
20644: valtionapuhakemus on toimitettu Vaasan läänin-
20645:
20646: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20647:
20648: Raimo Vistbacka
20649: 182 1994 vp
20650:
20651: Toivomusaloite 162
20652:
20653:
20654:
20655:
20656: Vistbacka: Ympäristötaiteen opetuksen käynnistämisestä Alajär-
20657: vellä
20658:
20659:
20660: Eduskunnalle
20661:
20662: Vaasan läänissä käynnistettiin 1970-luvun lo- Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja
20663: pulla perusteellinen työ suomenkielisen ja ruot- Alajärven kaupunki ovat 10.4.1990 ja 2.10.1990
20664: sinkielisen taideopetuksen kehittämiseksi. Tästä tehneet valtioneuvostolle esitykset suomenkieli-
20665: ensimmäisenä toteutukseen eteni ruotsinkielinen sen maa- ja ympäristötaiteeseen erikoistuneen
20666: opetus, Kokkolan Pohjoismainen Taidekoulu ja taidekoulun perustamisesta Alajärvelle. Vaasan
20667: Uudenkaarlepyyn taidekoulu. Myös suomenkie- läänin taidetoimikunta on 14.8.1990 tehnyt esi-
20668: lisen taidekoulun kehittämistyö on jatkunut. Se tyksen ympäristötaiteen jatkolinjan perustami-
20669: on suuntautunut vähitellen maa- ja ympäristö tai- sesta Alajärvelle nopeuttaakseen vakinaisen kou-
20670: teeseen, koska siinä on havaittu koulutuksellinen lutuksen aloittamista. Hanke on esitelty myös
20671: puute ja kokonaisuutena luonnon ja ympäristön ammattikasvatushallitukselle. Lisäksi Alajärven
20672: huomioon ottaminen on tullut tärkeäksi monen- maatalous- ja puutarhaoppilaitoksella on toteu-
20673: laisen tuhoutumisen johdosta. tettu kaksi maa- ja ympäristötaiteenjatkolinjaa,
20674: Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilaitos jotka ovat kestäneet 4-6 kuukautta. Opiskelijat
20675: on ilmoittanut valmiutensa Vaasan läänin suo- ovat olleet eri ammateista ja päästötodistuksen
20676: menkielisen taidekoulun paikaksi. Koululla on on tähän mennessä saanut 26 henkeä.
20677: maa- ja ympäristötaideopetukseen tilat, harjoit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20678: telualueet ja -maastot, asuntolat, oppilashuol- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20679: toon ja hallintoon liittyvät asiat sekä yhteisiä
20680: opettajia. Kulttuurilautakunta on kehitellyt ku- että hallitus ryhtyisi toimiin Alajärven
20681: vataideopetustoimintaa 1980-luvun alusta asti ja maa- ja ympäristötaidekoulun perustami-
20682: suunnannut sitä kurssimuotoisena ammatissa seksi Alajärven maatalous- ja puutarhaop-
20683: olevalle väestölle sekä koulumuotoisena lapsille pilaitokselle kuluvana kansallisen kulttuu-
20684: ja peruskoulun/ylioppilastutkinnon suorittaneil- rin juhlavuonna.
20685: le nuorille.
20686: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20687:
20688: Raimo Vistbacka
20689: 1994 vp 183
20690:
20691: Toivomusaloite 163
20692:
20693:
20694:
20695:
20696: Aittoniemi: Eläkkeiden indeksitarkistusten palauttamisesta
20697:
20698:
20699:
20700: Eduskunnalle
20701:
20702: Monet pieneläkeläiset ovat eläneet toimeentu- Nämä sadattuhannet ihmiset joutuvat yhä
20703: lominimin rajoilla. Erilaisten maksujen korotus- kurjempaan asemaan, kun heidän tulojaan ei tar-
20704: ten kautta on käynyt niin, että kasvava osa pienil- kisteta enää indeksiperusteisesti. Näin on siitä
20705: lä eläkkeillä elävistä näkee nälkää. Tämä tarkoit- huolimatta, että elinkustannukset ovat todelli-
20706: taa sitä, että vaikka he juuri ja juuri saisivat suudessa merkittävästi kohonneet.
20707: ravinnontarpeensa tyydytetyiksi, he joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20708: luopumaan sen hyväksi monesta muusta välttä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20709: mättömästä ja ihmisarvon vaatimasta tarpeesta.
20710: Nämä pienillä eläkkeillä elävät ovat juuri Suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20711: men nälkäänäkeviä, heitä ei tarvitse kansainväli- eläkkeiden indeksitarkistusten palauttami-
20712: sen lehdistönkään etsi_ä leipäjonosta Pelastusar- seksi täysimääräisinä.
20713: meijan takapihalta.
20714:
20715: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20716:
20717: Sulo Aittoniemi
20718: 184 1994 vp
20719:
20720: Toivomusaloite 164
20721:
20722:
20723:
20724:
20725: Aittoniemi: Pitkäaikaistyöttömien toimeentulon turvaamisesta
20726:
20727:
20728:
20729: Eduskunnalle
20730:
20731: Suomessa on tällä hetkellä 540 000 työtöntä. paikan sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle, on vielä
20732: Tällä hetkellä yleisesti tunnustetaan, että työttö- vaikeampi ongelma.
20733: mien osalta tuskin palataan tällä vuosituhannella Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20734: ainakaan alle 300 000 työttömän tasoon. hyväksyttäväksi toivomuksen,
20735: Jos työttömyydestä tulee siis pysyvä ja mittava
20736: ilmiö maassamme, on ryhdyttävä nopeasti miet- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti selvit-
20737: timään, miten näiden ihmisten aineellinen, mutta tämään, miten turvataan niiden ihmisten
20738: myös henkinen toimeentulo järjestetään. Aineel- aineellinen ja henkinen toimeentulo, jotka
20739: Iista toimeentuloa ei voida turvata työttömän jäävät pysyvästi työttömiksi taloudellisen
20740: peruspäivärahalla pysyvästi. Henkinen tyhjiö, lamankin väistyttyä.
20741: joka työttömälle syntyy hänen siirtyessään työ-
20742:
20743: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20744:
20745: Sulo Aittoniemi
20746: 1994 vp 185
20747:
20748: Toivomusaloite 165
20749:
20750:
20751:
20752:
20753: Aittoniemi: Oleskeluluvan saaneille ja turvapaikkapäätöstä odotta-
20754: ville ulkomaalaisille myönnettävistä avustuksista
20755:
20756:
20757: Eduskunnalle
20758:
20759: Erityisesti julkisen sanan kirjoitusten kautta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20760: on tullut tietoon, että Suomessa oleskeluluvalla hyväksyttäväksi toivomuksen,
20761: olevat tai turvapaikkakäsittelyä odottavat ulko-
20762: maalaiset ovat saaneet kohtuuttomia rahallisia että hallitus täsmentäisi ohjeita sekä tiu-
20763: etuja ja myös omia kansalaisia syrjivää parempaa kentaisi valvontaa niin, että oleskeluluvan
20764: kohtelua asuntojen saannissa. Osa tiedoista on saaneet tai turvapaikkapäätöstä odottavat
20765: osoittautunut perättömiksi, mutta osa taas on ulkomaalaiset saavat vain sellaisen elinta-
20766: ollut totuudenmukaisia. Erityisesti silloin, kun son, jota on ohjeissa ja laissa edellytetty ja
20767: omista kansalaisista suuri osa joutuu tinkimään jonka osalta kohtuullisena on pidettävä
20768: jokapäiväisestä Ieivästään, tämäntyyppisten ta- alinta suomalaista perusturvaa.
20769: pahtumien todellisuus ei ole hyväksyttävää. Tän-
20770: ne turvaa hakemaan tulleiden tulee tulla toimeen
20771: sillä, mikä on alin suomalainen perusturva.
20772: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20773:
20774: Sulo Aittoniemi
20775: 186 1994 vp
20776:
20777: Toivomusaloite 166
20778:
20779:
20780:
20781:
20782: Alaranta: Omaishoidon tukemisesta
20783:
20784:
20785:
20786: Eduskunnalle
20787:
20788: Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1994 linjaan, jonka mukaan edistetään kotitalouksien
20789: sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan yleispe- työllistämismahdollisuuksia. Keskustan edus-
20790: rusteluissa todetaan muun muassa: "Väestön kuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa budjetin
20791: omatoimisuutta edistetään jatkamalla omaishoi- lähetekeskustelussa todettiin muun muassa:
20792: don järjestämistä koskevaa uudistustyötä, tuke- "Välttämättömiä säästöjä toteutetaan siirtämäl-
20793: malla kansalaisten osallistumista ja purkamalla lä palveluissa painopistettä laitoksista avopalve-
20794: vapaaehtoistyön tekemiseen liittyviä esteitä sekä luihin. Tämän edellytyksenä on muun muassa
20795: kehittämällä ammatillisen hoidon ja omaishoi- omaishoitajien aseman parantaminen."
20796: don yhteensovittamista." Valtiovarainministeriö Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20797: on jättänyt yleisperusteluihin em. tekstin mutta hyväksyttäväksi toivomuksen,
20798: poistanut momentilta 33.32.30 asianomaisen
20799: määrärahan. Omaishoidon tukeminen on sääs- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20800: töä valtiolle, koska se vapauttaa laitospaikkoja. omaishoidon tukemiseksi.
20801: Omaishoito sopii osana hallituksen valitsemaan
20802:
20803: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20804: Juhani Alaranta
20805: 1994 vp 187
20806:
20807: Toivomusaloite 167
20808:
20809:
20810:
20811:
20812: S-L. Anttila: Eläkemenojen supistamiseksi tarvittavista toimenpi-
20813: teistä
20814:
20815:
20816: Eduskunnalle
20817:
20818: Tulevaisuudessa yhä harvempi on työelämäs- Kestävin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisin
20819: sä maksamassa kasvavan vanhusjoukon eläkkei- keino olisi leikata ylisuuret eläkkeet ja tyytyä
20820: tä. Ns. ansaituista eläkkeistä vain pieni osa on jo esimerkiksi 12 000 markan kuukausieläketasoon
20821: rahastoitu. Jos kaikki lain mukaiseteläkkeet pan- ylimpänä eläkkeenä, jonka yli menevän eläkkeen
20822: taisiin heti maksuun, kassasta uupuisi eräiden jokainen voisi hankkia esimerkiksi yksityisen elä-
20823: laskelmien mukaan peräti biljoona markkaa eli kevakuutuksen kautta itse rahoittamana. Tie-
20824: tuhat miljardia. dän, että valtiosäännön valossa kyseisen päätök-
20825: Paineita eläkejärjestelmän muutoksiin ja etu- sen tekeminen vaatii hyvin laajaa 5/6 eduskunta-
20826: jen leikkauksiin on, koska rahat eivät yksinker- enemmistöä, mutta minusta siihen pitäisi pyrkiä,
20827: taisesti riitä nykyisen järjestelmän ylläpitämi- koska se on ainoa keino säästää järkevällä ja
20828: seen. Keskusteluissa on esitetty työeläkkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vuoden
20829: 60 %:n tavoitetason leikkaamista 50 %:iin, mutta 1993 alusta voimaan tullut laki, jonka mukaan
20830: tavoitetason leikkaamisesta on kuitenkin jo luo- uusissa työsuhteissa eläkekertymä yli 12 000
20831: vuttu. markkaa kuukaudessa ansaitsevilla on pienempi
20832: Toisena mahdollisuutena on laskea eläkkeet kuin aikaisemmin, on sinänsä oikeansuuntainen
20833: koko työuran ansioiden perusteella. Nyt työeläke toimenpide, mutta riittämätön.
20834: määräytyy työsuhteisiin TEL:ssä viimeisten nel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
20835: jän vuoden ajalta kahden ansiotasoltaan keskim- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20836: mäisen palkan mukaan. Täysi 60 %:n eläke ker-
20837: tyy nykysysteemillä 40 vuodessa 1,5 %vuosi pal- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi-
20838: kasta. Ikävuosilta 60-65 maksetaan 2,5 %:n teisiin sellaisten esitysten antamiseksi
20839: kertymä. Tämän vuoden alussa työntekijän elä- eduskunnalle, joilla välttämättömät sääs-
20840: kemaksu muuttui pysyväksi. Työntekijät maksa- töt toteutetaan eläkesektorilla siten, että
20841: vat 3 % palkoista eläkemaksua ja työnantajat eläkkeet jatkossa lasketaan koko työuran
20842: keskimäärin 15,6 %: TEL-maksu on kokonai- ansioiden perusteella ja ylin kertyvä kuu-
20843: suudessaan 20,6% palkoista, mutta 2% jätetään kausieläke on 12 000 markkaa.
20844: perimättä ja kuoletetaan myöhemmin. Vuodelle
20845: 1995 onkin pakkautumassa 5 %:n maksupaine.
20846:
20847: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20848:
20849: Sirkka-Liisa Anttila
20850: 188 1994 vp
20851:
20852: Toivomusaloite 168
20853:
20854:
20855:
20856:
20857: Hiltunen ym.: Raha-automaattien käytön valvonnan tehostami-
20858: sesta
20859:
20860:
20861: Eduskunnalle
20862:
20863: Raha-automaattiasetuksen 3 §:ssä (884/76) to- On havaittu, että varsin nuoriliekin koululai-
20864: detaan, että raha-automaattia saa pitää vain pai- sille on kehittynyt jopa vakava pelihimo, jonka
20865: kassa, jossa sen käyttöä voidaan valvoa. Alle 15 seuraukset ovat arvaamattomia. Mm. Espanjas-
20866: vuoden ikäinen henkilö saa käyttää raha-auto- sa lasten varjelemiselta pelihimolta onkin säädet-
20867: maattiavain samaan perheeseen kuuluvan täysi- ty, etteivät alle 16-vuotiaat saa käyttää raha-au-
20868: ikäisen henkilön läsnäollessa. tomaattilaitteita edes vanhempiensa seurassa.
20869: Kuitenkin käytännössä monet mm. kahvilois- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20870: sa ja kauppakeskuksissa olevista raha-automaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20871: teista on sijoitettu niin, ettei liikkeiden henkilö-
20872: kunta pysty vaivattomasti seuraamaan raha-au- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
20873: tomaattien käyttöä. Ja vaikka vaivaton näköyh- raha-automaattien käytön valvonnan te-
20874: teys olisikin, on henkilökunta monesti liian kiirei- hostamiseksi.
20875: nen tai välinpitämätön, kenties suorastaan tietä-
20876: mätön huolehtiakseen siitä, etteivät alle 15-vuoti-
20877: aat käytä yksin automaatteja.
20878:
20879: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20880:
20881: Leea Hiltunen Ismo Seivästö
20882: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
20883: Eeva-Liisa Moilanen
20884: 1994 vp 189
20885:
20886: Toivomusaloite 169
20887:
20888:
20889:
20890:
20891: Ihamäki ym.: Alkon voittovarojen kohdentamisesta päihdeongel-
20892: maisten hoitoon
20893:
20894:
20895: Eduskunnalle
20896:
20897: Maastamme on viimeisten kahden vuoden ai- Tilannetta voitaisiin huomattavasti parantaa,
20898: kana lakkautettu useita päihdehuoltolaitoksia. jos Alkon voittovaroja kahdennettaisiin päihde-
20899: Näissä huoltolaitoksissa oli pitkät perinteet päih- ongelmaisten ja heidän perheittensä hoitoon. Al-
20900: deongelmaisten ja heidän perheittensä hoitami- kon voittovaroilla maksettava hoito kohdennet-
20901: sessa. Jokaisessa laitoksessa oli erityisesti paneu- taisiin sellaisiin laitoksiin, joilla on pitkät perin-
20902: duttu erilaisten hoitomenetelmien hallitsemiseen, teet päihdeongelmaisten hoidosta, hoitomuoto-
20903: niin että jokainen päihdeongelmainen kykeni jen kehittämisestä ja työntekijöiden kouluttautu-
20904: saamaan itselleen sopivimman hoidon. misesta kuten kuntayhtymien, kuntien, säätiön,
20905: Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huoleh- yhdistysten sekä uskonnollisten yhteisöjen ylläpi-
20906: dittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisäl- tämissä hoitopaikoissa on.
20907: löltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20908: esiintyvä tarve edellyttää. Tässä taloudellisessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20909: tilanteessa kunnat eivät juuri myönnä maksusi-
20910: toumuksia laitoshoitoon. Perusteluna on laitos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Al-
20911: hoidon kalleus avohoitoon verrattuna. Päihde- kon voittovarojen kohdentamiseksi päihde-
20912: ongelmaiset eivät ole kuitenkaan vähentyneet, ongelmaisten ja heidän perheitiensä hoi-
20913: mutta hoitomahdollisuudet ovat huonontuneet. toon.
20914:
20915: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20916:
20917: Timo Ihamäki ArmasKomi
20918: Kyösti Toivonen Kyllikki Muttilainen
20919: 190 1994 vp
20920:
20921: Toivomusaloite 170
20922:
20923:
20924:
20925:
20926: Kallis ym.: Kansalaisten perustoimeentulon turvaamisesta
20927:
20928:
20929:
20930: Eduskunnalle
20931:
20932: Perustuslakien perusoikeussäännöksiin ehdo- tilanteen. Siksi perustoimeentuloa koskeva oi-
20933: tetaan hallituksen antaman esityksen mukaan keus tulee saada pikaisesti täytäntöön, niin että
20934: otettavaksi kansalaisten perustoimeentuloturva. jokaiselle on olemassa yksinkertainen mahdolli-
20935: Sellaiselle ihmiselle, joka ei syystä tai toisesta suus saada tarvittaessa perustoimeentulonsa yh-
20936: pysty hankkimaan itselleen ihmisarvoisen elä- teiskunnalta.
20937: män edellyttämää perustoimeentuloa, perustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20938: laki takaisi esityksen toteutumisen myötä subjek- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20939: tiivisen oikeuden perustoimeentuloon.
20940: Tämä periaate on merkittävä ja tärkeä, elää- että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmiste-
20941: hän maassamme joukko kansalaisia, joiden pe- lemaan lainsäädäntöä, jolla konkreettisesti
20942: rustoimeentulo ei ole käytännön elämässä itses- turvataan kansalaisten oikeus saada tarvit-
20943: täänselvyys. Vakavan työttömyyden, sairauksien taessa perustoimeentulonsa ilman epävar-
20944: ja velkakierteen vaikutukset ovat aiheuttaneet muutta.
20945: monille perheille suorastaan ylipääsemättömän
20946:
20947: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20948:
20949: Bjarne Kallis Eeva-Liisa Moilanen
20950: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
20951: Jouko Jääskeläinen
20952: 1994 vp 191
20953:
20954: Toivomusaloite 171
20955:
20956:
20957:
20958:
20959: Kohijoki ym.: Lievävammaisten sotainvalidien kuntootuksen lisää-
20960: misestä
20961:
20962:
20963: Eduskunnalle
20964:
20965: Sotilasvammalain nojalla on lievävammaisilla Kuntootoksella voidaan tehokkaasti tukea
20966: 10--25 %:n sotainvalideilla mahdollisuus päästä kotona ja avohoidossa selviytymistä, mikä osal-
20967: kahden viikon kuntoutukseen yleensä vain joka taan vähentää tarvetta kalliiseen laitoshoitoon.
20968: toinen vuosi. Nopeutetun kuntootuskierron aiheuttamia kus-
20969: Sotavammaisten keski-iän lähestyessä 75:tä tannuksia on omiaan alentamaan sotavammais-
20970: vuotta on todettu, että kahden vuoden väli kun- ten suuri vuotuinen poistuma. Lievävammaisten
20971: tootushoidossa on liian pitkä aika ylläpitämään sotainvalidien lisätyn kuntootuksen tarpeet olisi
20972: heidän itsenäistä toimintakykyään. Hoidollisesti mahdollista hoitaa kuntootuslaitosten nykyisen
20973: joka vuosi annettava kuntootusjohtaisi huomat- kapasiteetin puitteissa.
20974: tavasti parempaan tulokseen. Fyysisen toiminta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20975: kyvyn kohentamisen lisäksi on kuntootoksella kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20976: tärkeä merkitys terveys-, ravinto- ja liikuntaoh-
20977: jauksen kannalta. Se antaa myös virkistystä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin soti-
20978: virikkeitä ikääntyvän sotavammaisen arkeen, lasvammalain muuttamiseksi siten, että
20979: joka monasti on täynnä erilaisia sairauksia ja 10-25 prosentin sotainvalidit voisivat saa-
20980: vaivoja. da kuntoutusta joka vuosi.
20981:
20982: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
20983:
20984: Maunu Kohijoki Timo Ihamäki Väinö Saario
20985: Kyösti Toivonen Irmeli Takala Päivi Varpasuo
20986: Riitta Saastamoinen
20987: 192 1994 vp
20988:
20989: Toivomusaloite 172
20990:
20991:
20992:
20993:
20994: Kohijoki ym.: Indeksikorotuksen suorittamisesta sotilasvamma-
20995: korvauksiin
20996:
20997:
20998: Eduskunnalle
20999:
21000: Sotilasvammalain nojalla suoritettavat kor- vausten indeksikorotukset tullaan tekemään
21001: vaukset ovat sidottuja TEL-indeksiin. Eläkkei- alentamattomina. Jo aiemmin on myös valtio-
21002: den tarkistuksia koskeneet valtion vuoden 1993 neuvoston asettama rintamaveteraaniasiain neu-
21003: ja 1994 talousarvioihin liittyneet leikkaukset vottelukunta esittänyt sotilasvammakorvausten
21004: kohdentuivat siten myös sotainvalideille makset- indeksikorotusten tekemistä täysimääräisenä.
21005: taviin korvauksiin. Sotilasvammakorvaukset Suorittamatta jääneet indeksikorotukset ovat
21006: ovat kuitenkin ensisijaisesti korvausta isänmaata merkinneet sotavammaisten perusturvan heiken-
21007: puolustettaessa saadun vamman tai sairauden ai- tymistä ja toimeentulon vaikeutumista.
21008: heuttamasta haitasta, joten niitä ei voida rinnas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21009: taa eläkkeisiin. Niiden erityisluonne on tunnus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21010: tettu muun muassa tuloverolaissa, kansaneläke-
21011: laissa sekä työeläkelainsäädännössä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in-
21012: Eduskunta on valtion vuoden 1994 talousar- deksikorotuksen tekemiseksi sotilasvam-
21013: vion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt ponnen, malain mukaisiin korvauksiin 1. 7.1994 lu-
21014: jossa edellytetään, että vastaisuudessa ja viimeis- kien.
21015: tään vuodesta 1995 alkaen sotilasvammakor-
21016:
21017: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21018:
21019: Maunu Kohijoki Timo Ihamäki Väinö Saario
21020: Riitta Saastamoinen Kyösti Toivonen Irmeli Takala
21021: Päivi Varpasuo
21022: 1994 vp 193
21023:
21024: Toivomusaloite 173
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Kohijoki ym.: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketurvan kehittä-
21030: misestä
21031:
21032:
21033: Eduskunnalle
21034:
21035: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimi- dostuisi kuntaryhmästä ja perhesuhteista riip-
21036: kunta on yksimielisessä mietinnössään (Komi- puen 3 035-3 609 mk/kk suuruiseksi.
21037: teanmietintö 1993: 18) esittänyt pienituloisten lkääntyneiden rintamaveteraanien rivit harve-
21038: rintamaveteraanien vähimmäiseläketurvaa pa- nevat nopeasti- poistuma on yli 12 000 veteraa-
21039: rannettavaksi arvostusnäkökohtiin liittyvänä nia vuosittain, joten asian ratkaisu ei enää siedä
21040: toimenpiteenä. Toimikunnan ehdotuksen mu- viivyttelyä, jos vanhimpien veteraanien elämän-
21041: kaisesti, jota myös veteraanijärjestöt ovat asettu- ehtoon taloudellista tilaa ylipäätään halutaan
21042: neet tukemaan, rintamaveteraanien vähimmäis- kohentaa.
21043: eläkkeen korottaminen voitaisiin toteuttaa tar- Veteraanieläkekannan supistuminen pienen-
21044: koituksenmukaisimmin nykyisin maksettavaa tää jo nyt absoluuttisesti valtion eläkemenoja.
21045: ylimääräistä rintamali~äjärjestelmää kehittämäl- Niinpä edellä ehdotetun uudistuksen toteuttami-
21046: lä. Ansioeläketuloa vailla oleville ja pientä ansio- sesta aiheutuva lisäkustannus jää pienemmäksi
21047: eläkettä saaville veteraaneille maksettaisiin ny- kuin vuosittainen eläkemenojen alenema.
21048: kyistä suurempaa etuutta. Pelkästään kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21049: eläkkeen varassa elävälle veteraanille ylimääräi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21050: nen rintamalisä olisi 45 % kansaneläkkeen lisä-
21051: osasta. Lisäosatulojen noustessa 1 000 markkaan että hallitus valtion vuoden 1995 talous-
21052: kuukaudessa ylimääräisen rintamalisän määräy- arvioesitystä valmistellessaan ottaisi siihen
21053: tymisprosentti alenisi varsin nopeasti 45 %:sta riittävän määrärahan pienituloisimpien
21054: nykyiseen 25 %:iin kansaneläkkeen lisäosasta. rintamaveteraanien vähimmäiseläketur-
21055: Tällöin veteraanin vähimmäiseläketurva muo- van kehittämistä varten.
21056:
21057: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21058:
21059: Maunu Kohijoki Timo Ihamäki Väinö Saario
21060: Päivi Varpasuo Riitta Saastamoinen Kyösti Toivonen
21061: Irmeli Takala
21062:
21063:
21064:
21065:
21066: 13 240261
21067: 194 1994 vp
21068:
21069: Toivomusaloite 174
21070:
21071:
21072:
21073:
21074: Kohijoki ym.: Sotainvalidien asunnonmuutostöiden korvattavuu-
21075: den laajentamisesta
21076:
21077:
21078: Eduskunnalle
21079:
21080: Sotilasvammalain nojalla voidaan vähintään saadaan myös aikaan merkittäviä säästöjä laitos-
21081: 30 prosentin sotainvalideille korvata vamman tai hoidon kustannusten vähentymisenä.
21082: sairauden vuoksi tarpeelliset asunnon muutos- Poistamalla asuntojen puutteita ja varusta-
21083: työt. Korvauksen enimmäismäärä on tällä het- malla ne perusmukavuuksilla, kuten esimerkiksi
21084: kellä 50 000 markkaa. sisävessalla, juoksevalla vedellä ja pesutiloilla,
21085: Sodassa terveytensä menettäneet sotainvalidit voidaan tehokkaasti tukea sotainvalidien koti-
21086: haluavat mahdollisimman pitkään asua omassa hoitoa.
21087: kodissaan. Jotta tämä Suomen vapauden puoles- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21088: ta taistelleiden ja sodissa terveytensä menettänei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21089: den miesten ja naisten perusteltu vanhuudentoive
21090: voidaan nykyistä paremmin toteuttaa, tulee soti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin soti-
21091: lasvammalakia muuttaa niin, että kaikki vähin- lasvammalain nojalla korvattavien asun-
21092: tään 10 prosentin haitta-asteen omaavat sotain- non muutostöiden laajentamiseksi koske-
21093: validit saavat vammastaan tai sairaudestajohtu- maan kaikkia vähintään JO prosentin sota-
21094: vien asunnonmuutostöiden aiheuttamat tarpeel- invalideja.
21095: liset kulut korvattavaksi valtion varoista. Näin
21096:
21097: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21098:
21099: Maunu Kohijoki Timo Ihamäki Väinö Saario
21100: Kyösti Toivonen Irmeli Takala Päivi Varpasuo
21101: Riitta Saastamoinen
21102: 1994 vp 195
21103:
21104: Toivomusaloite 175
21105:
21106:
21107:
21108:
21109: Laakkonen ym.: Työttömyysturvalain ja työllisyysasetuksen tuki-
21110: työtä koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta
21111:
21112:
21113: Eduskunnalle
21114:
21115: Työllisyysasetuksen (TLA 41 §)mukaan kuu- naisajaksi tuleekin yli kahdeksan kuukautta, kos-
21116: den kuukauden tukityö voidaan tehdä yhdeksän ka mikään osapuoli ei systemaattisesti valvo
21117: kuukauden sisällä, kun taas työttömyysturvalais- asiaa.
21118: sa (TTL 26 §:n 4 mom.) edellytetään sama jakso Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21119: tehtäväksi kahdeksan kuukauden sisällä, jottei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21120: henkilön työttömyysturva tulevaisuudessa heik-
21121: kenisi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
21122: Jos työllistäminen jostain syystä tehdään pie- ta tukityöllistämistä koskeva työllisyyslain
21123: nissä jaksoissa kokonaiskeston ollessa yli kah- ja työttömyysturvalain välinen ristiriita
21124: deksan kuukautta, ei työssäoloehdon täyttymistä poistettaisiin.
21125: tapahdu. Käytännössä on vaarana, että koko-
21126:
21127: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21128:
21129: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
21130: 196 1994 vp
21131:
21132: Toivomusaloite 176
21133:
21134:
21135:
21136:
21137: Laakkonen ym.: Työttömyysturvalain muuttamisesta opiskelumah-
21138: dollisuuksien parantamiseksi kansanopistoissa
21139:
21140:
21141: Eduskunnalle
21142:
21143: Työttömyys on monelle suuri onnettomuus. Monipuolista yleissivistävää koulutusta voi-
21144: Lähivuosina on työttömyyden arveltu jatkuvan daan antaa erityisestijulkisen valvonnan alaisuu-
21145: suurena. On aivan oikein panostettu sellaisiin dessa toimivien kansanopistojen toimesta vähin-
21146: opiskelumahdollisuuksiin, jotka auttavat työ- tään neljä viikkoa kestävillä kursseilla.
21147: markkinoille palaamisessa. Mutta nyt tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21148: panostusta myös yleissivistävän pohjakoulutuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21149: sen antamiseen tai oman elämäntilanteen hallin-
21150: taan tähtäävään koulutukseen. Kohtuullisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21151: koulutustason omaavat voisivat parantaa esi- työttömyysturvalain muuttamiseksi siten,
21152: merkiksi kielitaitoaan. Tämän opiskelun estää että työtön voi hakeutua päätoimisUn opin-
21153: kuitenkin se, että työtön menettää työttömyys- toihin kansanopistoissa menettämättä
21154: turvansa. Kun opintoraha on pienempi kuin työttömyysturvaansa.
21155: työttömyysturva, tulee monelle, varsinkin per-
21156: heelliselle, mahdottomaksi opiskella.
21157:
21158: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21159:
21160: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
21161: 1994 vp 197
21162:
21163: Toivomusaloite 177
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: Laakkonen ym.: Kertausharjoituksiin osallistumisen vaikutuksesta
21169: työttömyyskorvausten maksamiseen
21170:
21171:
21172: Eduskunnalle
21173:
21174: Kertausharjoitukset ovat jokaisen varusmies- mukaista työttömiä kertausharjoituksiin tulevia
21175: palveluksen suorittaneen velvollisuus, kun kutsu kohtaan eikä se ole maanpuolustushengenkään
21176: käy. Nykyisen työttömyysturvalain (TTL 5 §:n 2 mukaista. Siksi kertausharjoitukset pitäisi saada
21177: mom.) ja kertausharjoitusten välillä on ristiriita, ns. 0-ajaksi.
21178: joka aiheuttaa sen, että kertausharjoitukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21179: meno nollaa ns. työttömyyskertymän. Kertaus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21180: harjoitukseen kutsutulla saattaa olla koossa jo
21181: esimerkiksi kahdeksan työttömyyskuukautta, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
21182: mutta kertausharjoitusten jälkeen hänen on jäl- ta kertausharjoitusten ja työttömyysturva-
21183: leen aloitettava nollasta. Tämä on epäoikeuden- lain välinen ristiriita poistettaisiin.
21184:
21185: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21186:
21187: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
21188: 198 1994 vp
21189:
21190: Toivomusaloite 178
21191:
21192:
21193:
21194:
21195: Louvo: Aikuisten järjestelmällisen hammashuollon toteuttamisesta
21196:
21197:
21198:
21199: Eduskunnalle
21200:
21201: Järjestelmällisen hammashuollon ulottaminen din markan arvoisen sairauskuluvähennyksen
21202: koko aikuisväestöön on siirretty alkavaksi poistuttua.
21203: 1.1.1996lukien. Jos valtiontaloudellisista syistä uudistusta ei
21204: Vuonna 1991 hyväksytyn aikuisten hammas- todellakaan voida saattaa voimaan kokonaisuu-
21205: huoltoa koskevan lain perustelujen mukaan uu- dessaan vielä ensi vuonnakaan, sitä on ainakin
21206: distus on osakorvaus sairauskuluvähennyksen asteittain alettava toteuttaa. Mikäli vuoden 1995
21207: poistamisesta. Lakiesityskokonaisuudesta on to- alusta otettaisiin kaikki 65 vuotta täyttäneet ja
21208: teutunut ns. hammashuollon kuntarahoituksen sitä vanhemmat vuonna 1991 hyväksytyn halli-
21209: poisto, maksuuoman hammashuollon ulottami- tuksen esityksen n:o 145/1991 vp mukaisen lain
21210: nen alle 19-vuotiaisiin eli lisääminen kahdella piiriin, tästä tulisi lisäkustannuksia noin 50 mil-
21211: uudella ikäluokalla sekä maksujen periminen joonaa markkaa. Koko uudistuksen loppuosa
21212: alentamattomina terveyskeskushammashoidos- tulee toteuttaa viimeistään vuonna 1996. Rinta-
21213: sa 19-vuotiailta ja sitä vanhemmilta eli maksujen maveteraanien erityisasema hammashuollon
21214: 40 o/o:n korotus nuorille aikuisille muutoinkin korvauksissa tulee tietenkin edelleen säilyttää.
21215: huomattavasti kohonneiden terveyskeskusham- Kun koko aikuisväestö on järjestelmällisen
21216: mashoitotaksojen lisäksi. On huomattava, että hammashuollon piirissä, syntyy muussa tervey-
21217: rintamaveteraanien ottaminen sairausvakuutus- denhuollossa huomattavaa säästöä, koska hoita-
21218: korvausten piiriin, kun aikuisten hammashuolto- mattomat hammassairauksista johtuneet tuleh-
21219: uudistusta siirrettiin, toteuttaa lakia osalle van- dukset ovat mm. sydän- ja aivoinfarktien saami-
21220: husväestöä ja vielä paremmin ehdoin kuin vuon- selle yhtä suuri riskitekijä kuin tupakka. Hoita-
21221: na 1956 syntyneillä ja sitä nuoremmilla. mattomat hammassairaudet aiheuttavat yhteis-
21222: Muiden aikuisten osalta lakia on siirretty vuo- kunnalle myös sairauslomapäivinä suuria kus-
21223: desta toiseen valtiontaloudellisista syistä. tannuksia.
21224: Näin ennen vuotta 1956 syntyneet eli tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21225: kellä 38-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat hyvin hyväksyttäväksi toivomuksen,
21226: eriarvoisessa asemassa maksujen suhteen asuin-
21227: paikkakunnasta riippuen. Suuremmilla paikka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21228: kunnilla, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ter- määrärahan varaamiseksi valtion vuoden
21229: veyskeskushammashoitoon, he eivät saa ham- 1995 talousarvioon 65 vuotta täyttäneiden
21230: mashuoltoonsa muusta terveydenhuollosta poi- ja sitä vanhempien saamiseksi aikuisten
21231: keten mitään yhteiskunnan tukea, ei sairausva- järjestelmällisen hammashuollon piiriin.
21232: kuutuksesta eikä enää edes verotukea 1,3 miljar-
21233:
21234: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21235:
21236: Anna-Kaarina Louvo
21237: 1994 vp 199
21238:
21239: Toivomusaloite 179
21240:
21241:
21242:
21243:
21244: Moilanen ym.: Hengityslaitetta käyttävien lihassairaiden aseman
21245: parantamisesta
21246:
21247:
21248: Eduskunnalle
21249:
21250: Vuoden 1993 alusta voimaan tullutta valtion- Suuri huoli on hengitystuen aloittamisen viiväs-
21251: osuusuudistusta aikanaan eduskunnassa käsitel- tyminen. Samoin hengityshalvauspotilaan mää-
21252: täessä hyvin monet esittivät epäilynsä lain haitta- rittely on tuottanut ongelmia. Aiemmin potilas
21253: vaikutuksista. Tuolloin kuitenkin vakuutettiin, saattoi tässä asiassa vedota edes jonkinlaiseen
21254: ettei muutos vaikeuta erikoishoitoon pääsyä. lääkintöhallituksen ohjeeseen. Nyt hengityslai-
21255: Toisin kuitenkin kävi, kun samanaikaisesta la- tetta käyttävien lihassairaiden oikeudellinen ase-
21256: masta johtuva kuntien rahapula vielä kärjisti ma on heikko ja epäselvä. Siksi tarvittaisiin ny-
21257: muutoksen haittavaikutuksia. Nyt ovat maksusi- kyistä selkeämpiä raameja toiminnalle. Nykyti-
21258: toumukset kiven takana. Kuntoutukseen ja so- lanteessa hengitystukea tarvitsevat ihmiset joutu-
21259: peutumisvalmennuskursseille pääsy sekä apuvä- vat kohtuuttomasti kärsimään tilanteen vuoksi ja
21260: lineiden ja henkilökohtaisen avustajan saanti al- sen vuoksi, että myös avuntarvetta määrittele-
21261: kavat olla näitä palveluja tarvitseville lottovoit- vien viranomaisten mielipide-erot vaikeuttavat
21262: toja. välttämättömien palvelujen saantia.
21263: Sairaat ovat täysin eriarvoisessa asemassa sen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21264: mukaan, missä kunnassa heidän kotipaikkansa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21265: sattuu olemaan. Kunnilla onkin aivan liian suuri
21266: harkintavalta tässä asiassa ja lainsäädäntöä olisi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
21267: pikaisesti korjattava. hengityslaitetta käyttävien lihassairaiden
21268: Hengityslaitetta käyttävät lihassairaat ovat aseman selkiyttämiseksi ja parantamisek-
21269: eräs tällainen erityisryhmä, jonka palvelujen si.
21270: saanti on olennaisesti kärsinyt viime aikoina.
21271:
21272: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21273:
21274: Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
21275: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
21276: Leea Hiltunen
21277: 200 1994 vp
21278:
21279: Toivomusaloite 180
21280:
21281:
21282:
21283:
21284: Moilanen ym.: Erikoishoitoon pääsyn helpottamisesta
21285:
21286:
21287:
21288: Eduskunnalle
21289:
21290: Hallitus lupasi tarkoin seurata vuoden 1993 littamaan ja muistuttamaan hoidon viivästymi-
21291: alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen sestä. On täysin kohtuutonta ajatella, että sairas
21292: vaikutuksia mm. erikoishoitoon pääsyyn ja mak- ihminen sairautensa aikana pystyisi pitämään
21293: susitoumusten saantiin, koska jo lain eduskunta- puoliaan vahvan ja suuren organisaation rattais-
21294: käsittelyn aikana esitettiin voimakkaita epäilyjä sa tai että sukulaiset ja tuttavat voisivat niin pa-
21295: lain haittavaikutuksista. Epäilijät pelkäsivät kan- neutua asiaan, että pystyisivät laatimaan riittä-
21296: salaisten joutuvan perusteettomasti eriarvoiseen vän seikkaperäisen valituksen tai muistutuksen
21297: asemaan asuinpaikkansa perusteella. viranomaisille. Palvelujen järjestäjillä tulee olla
21298: Nyt laki on ollut voimassa runsaan vuoden. vastuuntuntoa siinä määrin, ettei oikeusturvan
21299: Tämä aika on osoittanut epäilyt oikeiksi. Epä- toteutuminenjää asianomaisen potilaan ja hänen
21300: kohdat eivät edusta vain joitakin poikkeuksia, läheistensä valituskyvyn varaan.
21301: joita aina terveydenhuollossa löytyy, vaan voi- Onkin toivottavaa, että hallitus paneutuu eri-
21302: daan jo puhua varsin yleisestä tendenssistä tinkiä koishoitoon pääsyn ongelmiin avoimin silmin ja
21303: erikoishoidosta näennäissäästöjen vuoksi. ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöön muutosta
21304: Eduskuntakyselyihin annetuissa vastauksissa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi ja erikois-
21305: on korostettu, että mahdolliset kuntakohtaiset hoidon turvaamiseksi sitä lääketieteellisin perus-
21306: erot johtuvat paikallisista oloista sekä väestön tein tarvitseville. Asuinkunnan rahatilanne ei saa
21307: tarpeista ja rakenteesta. Edelläsanotunlaiset ratkaista hoidon saantia tai sen saamatta jäämis-
21308: eroavuudet ovat täysin hyväksyttäviä. Mutta täs- tä edes nykyisessä lama tilanteessa.
21309: tä ei olekaan kyse vaan siitä, että asianmukaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21310: erikoishoitoon pääsy on viivästynyt taijopa esty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21311: nyt kokonaan ja siten hoitotulos vaarantunut
21312: kunnan viranomaisten pallottelun vuoksi. Siinä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
21313: on kyse paniikkisäästämisen aiheuttamasta epä- erikoishoitoon pääsyä estävien epäkohtien
21314: kohdasta, jonka valtionosuusuudistus on tehnyt poistamiseksi ja hoitoon pääsyn turvaami-
21315: mahdolliseksi. seksi sekä tarvittaessa valtionosuuslain
21316: Kyselyjen vastauksissa on myös kehotettu va- tarkistamiseksi.
21317:
21318: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21319:
21320: Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
21321: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
21322: Leea Hiltunen
21323: 1994 vp 201
21324:
21325: Toivomusaloite 181
21326:
21327:
21328:
21329:
21330: Moilanen ym.: Kuulovammaisille tarkoitettujen tekstipuhelinpalve-
21331: lujen lisäämisestä
21332:
21333:
21334: Eduskunnalle
21335:
21336: Kuulovammaisilla on käytössään Telen hoita- asiakasryhmien, kuten aivovammasta kärsivien
21337: ma tekstipuhelinpalvelu. Tele on sitoutunut hoi- tarve saada käyttää tekstipuhelinpalveluja.
21338: tamaan tätä tappiollista palvelumuotoa kuluvan Tele ei ole rahoitusepävarmuuden vuoksi us-
21339: vuoden ajan. Vuoden 1995 alusta liikenneminis- kaltanut ryhtyä tekstipuhelinpalvelujen määrän
21340: teriö on luvannut avustaa Teleä palvelun järjestä- ehdottomasti vaatimiin investointeihin. Telen
21341: misessä. laitteisto on jo 10 vuotta vanhaa, eikä niihin voi-
21342: Tarve tekstipuhelinpalvelujen käyttöön on da enää saada varaosia, jolloin laitekanta jatku-
21343: huomattavasti suurempi kuin mitä Telen nyky- vasti vähenee, vaikka tarvetta olisi huomattavasti
21344: kapasiteetilla pystytään hoitamaan. Soittoja py- suurempaan laitteiston määrään.
21345: ritään rajoittamaan mm. siten, että soittaja saa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21346: varata kerrallaan vain yhden puhelun, ja puhelu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21347: jen välitystä tapahtuu vain kello 7:n ja 22:n väli-
21348: senä aikana. Tekstipuhelinpalvelujen jatkuvasti että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
21349: kasvavaan kysyntään on vaikuttanut yhä uusien tekstipuhelinpalvelujen lisäämiseksi.
21350:
21351: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21352:
21353: Eeva-Liisa Moilanen Bjarne Kallis
21354: Jouko Jääskeläinen Ismo Seivästö
21355: Leea Hiltunen
21356: 202 1994 vp
21357:
21358: Toivomusaloite 182
21359:
21360:
21361:
21362:
21363: Mäkipää: Epilepsiaan määrättyjen lääkkeiden säilyttämisestä ko-
21364: konaan korvattavina lääkkeinä
21365:
21366:
21367: Eduskunnalle
21368:
21369: Epilepsia on aivosähkötoiminnan häiriö, jota on saatu myönteisiä tuloksia, myönnetään oikeus
21370: hoidetaan ensi sijassa lääkkeillä. Säännöllisellä kokonaan korvattavuuteen.
21371: lääkehoidolla saadaan kohtaukset hallintaan tai Epilepsiaa sairastavista huomattava osa on jo
21372: kokonaan pois noin 2/3:1ta. Hoitamattomana lapsuudestaan lähtien sairastanut epilepsiaa. Hy-
21373: kohtaukset lisäävät sairaalahoidon tarvetta ja vistä lääkehoidon tuloksista huolimatta osalta eli
21374: hengenvaarallisten, pitkittyneiden kohtausten 20 %:lta ei kohtauksia saada pois. Nämä ovat
21375: määrää. Lääkehoidon on oltava säännöllistä, sil- henkilöitä, jotka 16 vuotta täytettyään joutuvat
21376: lä epäsäännöllinen lääkkeiden nauttiminen lisää suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Heillä ei ole
21377: kohtausriskiä ja sairaalahoidon tarvetta. Lääk- työsuhteiden perusteella syntynyttä työeläkettä,
21378: keiden epäsäännöllinen hankkiminen ja käyttö joten heidän taloudellinen tilanteensa on hyvin
21379: lisääntyvät puolestaan, mikäli hankinta on riip- tiukka pelkän kansaneläkkeen varassa. Näin ol-
21380: puvainen kulloisistakin rahavaroista. len on tärkeää erityisesti tämän heikoimmassa
21381: Epilepsiaa sairastaa maassamme noin 41 000 asemassa olevan ryhmän takia, että epilepsia-
21382: henkeä. Uusia tapauksia tulee vuosittain noin lääkkeillä säilytetään kokonaan korvattavuus.
21383: 3 000. Hyvän lääkehoidon ansiosta lopetetaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21384: lääkitys noin 2 000 hengeltä vuosittain, koska hyväksyttäväksi toivomuksen,
21385: kohtaukset ovat jääneet kokonaan pois. He ovat
21386: siten taas työkykyisiä ja aktiivisia veronmaksajia. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
21387: Koska epilepsiaa on monta eri tyyppiä, tarvi- epilepsialääkkeiden kokonaan korvatta-
21388: taan kullekin tyypille oma lääkityksensä. Näin vuuden turvaamiseksi.
21389: ollen on tärkeää, että uusiliekin lääkkeille, joista
21390:
21391: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21392:
21393: Lea Mäkipää
21394: 1994 rd 203
21395:
21396: Hemställningsmotion 183
21397:
21398:
21399:
21400:
21401: Nordman m.tl.: Om inrättande av en barnombudsmannatjänst
21402:
21403:
21404:
21405: Tili Riksdagen
21406:
21407: 1 ett nordiskt forskningsprojekt väcks frågan Det är motiverat att försöka se barndomen ur
21408: om det behövs en speciell barndomspolitik- och barnens, föräldrarnas och samhällets synvinkel:
21409: speciella ansvariga myndigheter och organ. Barn- se deras intressen, roller och ansvar, skilt för sig
21410: domen är ett långt och viktigt skede i en männis- och samordnade, med barnens bästa för ögonen.
21411: kas Iiv. En del brister i det skedet är svåra, rentav 1 Norge finns ett speciellt ministerium för
21412: omöjliga att reparera. Beroendet av föräldrar och barnfamiljepolitiken och i Sverige har en barn-
21413: vuxna har förlängts, även om försök görs att lösa ombudsmannatjänst tilisatts den 1 juli 1993.
21414: de ekonomiska bindningarna. Detta är en följd av Bamombudsmannen skall bevaka barn och ung-
21415: värderingar och samhällsförändringar. domars rättigheter och intressen och bidra tili att
21416: U tredningsmaterial bekräftar att det förekom- bamperspektivet förstärks på alla nivåer i sam-
21417: mer motstridiga intres~en mellan barn och vuxna, hället. Någonting liknande skulle behövas i vårt
21418: familj och samhälle. Barnen har inordnats i ar- land. Jämför hur jämställdhetsombudsmannen
21419: rangemang i fråga om dagvård och skola som i - jämte medhjälpare- verkar!
21420: högre grad beaktar samhällets behov än barnens Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
21421: och föräldrarna har ålagts ett ansvar- inte minst undertecknade att riksdagen måtte hemställa
21422: ekonomiskt - som passar samhället bättre än
21423: barnfamiljen med fårre barn och brister i upp- att regeringen verkar för att en barnom-
21424: växtmiljön som följd. budsmannatjänst inrättas.
21425:
21426: Helsingforsden 15 februari 1994
21427:
21428: Håkan Nordman HåkanMalm
21429: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
21430: Anneli Jäätteenmäki
21431: 204 1994 vp
21432:
21433: Toivomusaloite 183 Suomennos
21434:
21435:
21436:
21437:
21438: Nordman ym.: Lapsiasiamiehen viran perustamisesta
21439:
21440:
21441:
21442: Eduskunnalle
21443:
21444: Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa on On perusteltua pyrkiä näkemään lapsuus las-
21445: noussut esiin kysymys erityisen lapsipolitiikan- ten, vanhempien ja yhteiskunnan näkökulmasta:
21446: ja erityisten vastuullisten viranomaisten ja elinten nähdä heidän intressinsä, roolinsa ja vastuunsa
21447: tarpeesta. Lapsuus on pitkä ja tärkeä vaihe ihmi- erikseen ja yhdessä pitäen tavoitteena lasten pa-
21448: sen elämässä. Osaa tämän vaiheen puutteista on rasta.
21449: vaikea, suorastaan mahdoton korjata. Riippu- Norjassa on erityinen lapsiperhepolitiikan mi-
21450: vuus vanhemmista ja aikuisista on pidentynyt, nisteriö, ja Ruotsiin on perustettu lapsiasiamie-
21451: vaikka taloudellisten sidonnaisuuksien purka- hen virka 1.7.1993. Lapsiasiamiehen tulee valvoa
21452: mista yritetäänkin. Tämä on seurausta arvostuk- lapsien ja nuorten oikeuksia ja etua ja edistää
21453: sista ja yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksis- lapsinäkökulman vahvistumista yhteiskunnan
21454: ta. kaikilla tasoilla. Maassamme tarvittaisiinjotakin
21455: Tutkimusaineisto vahvistaa lasten ja aikuis- vastaavaa. Verratkaamme tasa-arvovaltuutetun
21456: ten, perheen ja yhteiskunnan väliset ristiriitaiset ja hänen avustajiensa toimintaa!
21457: intressit. Lapset on pantu päivähoito- ja koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21458: järjestelyihin, jotka ottavat suuremmassa määrin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21459: huomioon yhteiskunnan kuin lasten tarpeet, ja
21460: vanhemmille on asetettu vastuu - ei vähiten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lap-
21461: taloudellinen -joka sopii paremmin yhteiskun- siasiamiehen viran perustamiseksi.
21462: nalle kuin lapsiperheille, mistä on seurauksena
21463: lasten määrän pieneneminen ja puutteita kasvu-
21464: ympäristössä.
21465: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21466:
21467: Håkan Nordman HåkanMalm
21468: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
21469: Anneli Jäätteenmäki
21470: 1994rd 205
21471:
21472: Hemställningsmotion 184
21473:
21474:
21475:
21476:
21477: Nordman m.tl.: Om inrättande av handikappombudsmannatjänst
21478:
21479:
21480:
21481: Tili Riksdagen
21482:
21483: Vårt land har en handikapplagstiftning med va rättigheter inte uppfyllts, tyder på en dylik
21484: målsättningar som kan tjäna som föredöme för utveckling. Både preventiva åtgärder och sank-
21485: många länder. Speciellt handikappservicelagen tioner behövs tydligen för att handikappades rät-
21486: från 1988 väckte stora förväntningar. Enligt den tigheter skall kunna tryggas.
21487: har en del subjektiva rättigheter införts stegvis för 1 Sverige bereds inrättande av en handikapp-
21488: att garantera handikappade viktig service i kom- ombudsman, som skall få en rådgivande och ypp-
21489: munerna. Vid årsskiftet togs det sista steget, som lysande funktion samt vara granskare och utvär-
21490: ger rätt tili tolktjänster. derare av aktuell lagstiftning. Jämför med jäm-
21491: Men praktiken motsvarar inte alltid lagstift- ställdhetsombudsmannainstitutionen i vårt land!
21492: ningens anda och bokstav. När stat och kommun Någonting liknande skulle de handikappade be-
21493: tvingas effektivera sin verksamhet och minska höva i vårt land.
21494: utgifterna, löper h~_ndikappade risk att drabbas Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
21495: och diskrimineras. A ven det nya statsandelssyste- undertecknade att riksdagen måtte hemställa
21496: met med större självbestämmanderätt för kom-
21497: munerna frestar tili kostnadsbesparingar ifråga att regeringen verkar för att en handi-
21498: om handikappservice. Det ökande antalet besvär kappombudsmannatjänst inrättas.
21499: från handikappade, som anser att deras Subjekti-
21500:
21501: Helsingfors den 15 februari 1994
21502:
21503: Håkan Nordman HåkanMalm
21504: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
21505: 206 1994 vp
21506:
21507: Toivomusaloite 184 Suomennos
21508:
21509:
21510:
21511:
21512: Nordman ym.: Vammaisasiamiehen viran perustamisesta
21513:
21514:
21515:
21516: Eduskunnalle
21517:
21518: Maamme vammaislainsäädännössä on tavoit- ka katsovat, ettei heidän subjektiivisia oikeuk-
21519: teita, jotka voivat olla esikuvana monille maille. siaan ole turvattu, viittaa tällaiseen kehitykseen.
21520: Erityisesti vammaispalvelulaki vuodelta 1988 he- Sekä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä että sank-
21521: rätti suuria odotuksia. Sen mukaisesti asteittain tioita tarvitaan ilmeisesti, jotta vammaisten oi-
21522: on luotu joukkosubjektiivisia oikeuksia vammai- keudet voitaisiin turvata.
21523: sille tärkeiden palvelujen takaamiseksi kunnissa. Ruotsissa valmistellaan vammaisasiamiehen
21524: Vuodenvaihteessa otettiin viimeisin askel, joka viran perustamista. Asiamiehen tehtävänä olisi
21525: antaa oikeuden tulkkipalveluihin. neuvojen antaminen ja valistuksen jakaminen
21526: Käytännössä kuitenkaan lainsäädännön hen- sekä toimiminen ajankohtaisen lainsäädännön
21527: ki ja kirjain eivät ole aina sopusoinnussa. Valtion tarkistajanaja arvioijana. Vertaa maamme tasa-
21528: ja kuntien joutuessa tehostamaan toimintaansa arvovaltuutettuinstituutiota! Maamme vammai-
21529: ja vähentämään menojansa vaarana on vam- set kaipaisivat jotakin vastaavaa.
21530: maisten joutuminen kärsijöiksi ja syrjinnän koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21531: teeksi. Myös uusi valtionosuusjärjestelmä, jossa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21532: kunnilla on suurempi itsemääräämisoikeus, hou-
21533: kuttelee kustannussäästöihin vammaispalveluis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21534: sa. Lisääntyvä valitusten määrä vammaisilta,jot- vammaisasiamiehen viran perustamiseksi.
21535:
21536: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21537:
21538: Håkan Nordman Håkan Malm
21539: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
21540: 1994 rd 207
21541:
21542: Hemställningsmotion 185
21543:
21544:
21545:
21546:
21547: Nordman m.fl.: Om bättre ställning för adoptivföräldrar
21548:
21549:
21550:
21551: Tili Riksdagen
21552:
21553: Adoptivföräldrarna har inte samma samhälls- adoptionskostnaderna, åsamkas adoptivföräld-
21554: förmåner som normalt gäller för föräldrar i vårt rar betydande extra kostnader, speciellt vid adop-
21555: Iand, även om vissa förbättringar skett de senaste tion av barn från utlandet.
21556: åren. Bl.a. höjdes åldersgränsen för utbetalning Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
21557: av föräldrapenning från två tili sex år 1991. Men undertecknade att riksdagen måtte hemställa
21558: även äldre barn adopteras. Många av dem kom-
21559: mer från svåra förhållanden och förtjänar extra att regeringen verkar för förbättrande
21560: omsorg. Begränsningen av föräldrapenningen av adoptivföräldrarnas situation, specie/lt i
21561: och anpassningstiden tili 100 dagar kan kritiseras samband med adoption av barnfrån utlan-
21562: på flera grunder. Eftersom vårt land inte deltar i det.
21563:
21564: Helsingforsden 15 februari 1994
21565:
21566: Håkan Nordman HåkanMalm
21567: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
21568: 208 1994 vp
21569:
21570: Toivomusaloite 185 Suomennos
21571:
21572:
21573:
21574:
21575: Nordman ym.: Ottovanhempien aseman parantamisesta
21576:
21577:
21578:
21579: Eduskunnalle
21580:
21581: Ottovanhemmilla ei ole samoja yhteiskunnal- Koska maamme ei osallistu adoptiokustannuk-
21582: lisia etuja, jotka maassamme normaalisti kuulu- siin, ottovanhemmille aiheutuu huomattavia lisä-
21583: vat vanhemmille, vaikka eräitä parannuksia on- kustannuksia varsinkin lasta ulkomailta adoptoi-
21584: kin tapahtunut viime vuosina. Muun muassa taessa.
21585: vanhempainrahan maksamisikärajaa korotettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21586: kahdesta vuodesta kuuteen vuoteen vuonna kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21587: 1991. Kuitenkin myös vanhempia lapsia adoptoi-
21588: daan. Monet heistä tulevat vaikeista oloista ja että hallitus ryhtyisi parantamaan otto-
21589: ansaitsevat ylimääräistä huolenpitoa. Vanhem- vanhempien asemaa erityisesti lapsen
21590: painrahan ja sopeutumisajan rajoittamista 100 adoption tapahtuessa ulkomailta.
21591: päivään voidaan arvostella monestakin syystä.
21592:
21593: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21594:
21595: Håkan Nordman HåkanMalm
21596: Jan-Erik Enestam Boris Renlund
21597: 1994 vp 209
21598:
21599: Toivomusaloite 186
21600:
21601:
21602:
21603:
21604: A. Ojala ym.: Lasten-ja nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon kehittä-
21605: misestä
21606:
21607:
21608: Eduskunnalle
21609:
21610: Psyykkisistä syistä on vuosittain sairaalahoi- tulisi kuitenkin kyetä korvaamaan lastensuojelu-
21611: dossa noin 2 500 alle 18-vuotiasta. Heistä alle laitosten ja sairaaloiden joustavammalla yhteis-
21612: kolmasosa hoidetaan lasten ja nuorten psykiatri- työllä.
21613: silla osastoilla. Kaksi kolmesta hoidetaan muilla On välttämätöntä, että sairaanhoitopiireissä
21614: osastoilla, lähinnä lastentautien, lastenneurolo- suunnataan voimavaroja nuorten psykiatrisen
21615: gian tai aikuisille tarkoitetuilla eri osastoilla. hoidon kehittämiseen niin, että sekä nuorten va-
21616: 15-17-vuotiaiden hoidosta yli puolet tapahtuu paaehtoinen että tahdosta riippumaton psykiat-
21617: aikuisille tarkoitetuilla osastoilla. rineo hoito voidaanjärjestääjoko omana toimin-
21618: Nuoret, joilla on todettu psyykkinen häiriö tana tai yliopistollisen vastuualueen sisällä. Koko
21619: mutta joiden on katsottu olevan psykiatriseen maassa nuorten psykiatrista sairaalahoitoa var-
21620: hoitoon sopeutumattomia, ovat joko jääneet il- ten tulee olla saman verran voimavaroja kuin
21621: man hoitoa tai heitä on hoidettu koulukodeissa lastenpsykiatriassa.
21622: ilman riittävää koulutusta ja henkilökuntaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21623: Ajankohtaisin työnjakoa vaikeuttava ongel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21624: ma on nuorten psykiatrisen hoidon voimavaro-
21625: jen vähäisyys. Suuressa osassa maata sairaalahoi- että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
21626: toa ei voida toteuttaa mielenterveyslain edellyttä- nopeasti toimenpiteisiin lasten- ja nuoriso-
21627: mällä tavalla. Vuonna 1990 vain kolmannes psykiatrisen sairaalahoidon akuuttitoimin-
21628: nuorten psykiatrisesta sairaalahoidosta toteutui nan, kriisityön sekä päivystysvalmiuksien
21629: nuorille tarkoitetuissa yksiköissä. parantamiseksi, lisäisi voimavaroja ja jär-
21630: Laskelmien perusteella on nuorten psykiatri- jestäisi vastaavasti pidempiaikaista psyyk-
21631: seen sairaalahoitoon arvioitu tarvittavan noin kistä sekä sosiaalista kuntoutusta ja hoitoa
21632: 450 sairaansijaa ja 300 avohoidon työntekijää. siihen paneutuvissa lasten- ja nuorisoko-
21633: Osa näin lasketusta sairaalahoidon perusteesta deissa.
21634:
21635: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21636:
21637: Arja Ojala Aarno von Bell Iiris Hacklin
21638: Sinikka Hurskainen Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Laitinen
21639: Eila Rimmi Maija Rask Jukka Roos
21640: Marjatta Vehkaoja Anna-Liisa Kasurinen Jukka Gustafsson
21641: Tuija Maaret Pykäläinen Heli Astala
21642:
21643:
21644:
21645:
21646: 14 240261
21647: 210 1994 vp
21648:
21649: Toivomusaloite 187
21650:
21651:
21652:
21653:
21654: A. Ojala ym.: Keliakiapotilaiden ruokavalion aiheuttamien kustan-
21655: nusten korvaamisesta
21656:
21657:
21658: Eduskunnalle
21659:
21660: Keliakia on toistaiseksi parantumaton sairaus, Tehtyjen arvioiden mukaan keliakiapotilaan
21661: johon sairastunut ei voi syödä kotimaisia vilja- ruokakustannukset muodostuvat merkittävästi
21662: tuotteita sisältäviä ruokia. Sairauden hoidossa suuremmiksi kuin normaalit ruokakustannukset.
21663: on keskeistä poistaa ruokavaliosta kotimaisen Kustannusten korvaaminen on verrattavissa
21664: viljan valkuaista sisältävät ravintoaineet. muiden sairauskulujen korvaamiseen.
21665: Suomalaisiin ruokatottumuksiin kuuluvat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21666: keskeisesti kotimaista viljaa sisältävät ruoka- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21667: aineet, ja niiden poistaminen ruokavaliosta on
21668: hankalaa ja erityisesti taloudellisesti kallista, kos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
21669: ka pitää turvautua erikoistuotteisiin. liakiapotilaiden ruokavaliosta aiheutuvien
21670: Keliakian hoidossa ruokavalio on verrattavis- lisäkustannusten korvaamiseksi.
21671: sa lääkehoitoon ja sen lisäkustannukset sairaus-
21672: kuluihin. Ruokavalio on keliakiaa sairastavan
21673: perushoitomuotoa ja toistaiseksi elinikäinen.
21674:
21675: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21676:
21677: Arja Ojala Aarno von Bell Iiris Hacklin
21678: Sinikka Hurskainen Maija Rask Jukka Roos
21679: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Tuija Maaret Pykäläinen
21680: Marjatta Vehkaoja Eila Rimmi Reijo Laitinen
21681: Anna-Liisa Kasurinen Heli Astala
21682: 1994 rd 211
21683:
21684: Hemställningsmotion 188
21685:
21686:
21687:
21688:
21689: M. Pietikäinen: Om ekonomiskt stöd tili adoptivförä1drar
21690:
21691:
21692:
21693: Tili Riksdagen
21694:
21695: Sedan början av 1970-talet har ca 700 utländ- teras dock också sexåringar och äldre barn. För
21696: ska barn adopterats av finländska föräldrar. Un- dessa barn, som i många fall upplevt många för-
21697: der de närmaste åren beräknas antalet stiga med ändringar och otrygghet under sina första lev-
21698: 80-100 per år. nadsår, skulle det vara av stor vikt att den ena
21699: En adoption av ett utländskt barn kan kosta föräldern kunde stanna hemma och vårda barnet
21700: mellan 20 000-70 000 mark. Det finska samhäl- under en längre tid.
21701: let deltar inte i adoptionskostnaderna på något Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
21702: sätt. Somjämförelse kan nämnas att Sverige beta- riksdagen hemställer
21703: lar ut 24 000 SEK, Norge 10 000 NOK och Dan-
21704: mark 30 000 DDK i understöd tili adoptivföräld- att regeringen vidtar åtgärder för att
21705: rar. avskaffa åldersgränsen för utbetalningen
21706: 1 fråga om föräldrapenning gäller att utbetal- avföräldrapenningen samtför att ge under-
21707: ning sker för barn under sex år som en adoptiv- stöd tili adoptivföräldrar för att täcka en
21708: mor eller -far sköter i hemmet. 1 praktiken adop- del av själva adoptionskostnaderna.
21709:
21710: Helsingfors den 15 februari 1994
21711:
21712: Margareta Pietikäinen
21713: 212 1994 vp
21714:
21715: Toivomusaloite 188 Suomennos
21716:
21717:
21718:
21719:
21720: M. Pietikäinen: Ottovanhempien taloudellisesta tukemisesta
21721:
21722:
21723:
21724: Eduskunnalle
21725:
21726: Sitten 1970-luvun alun suomalaiset vanhem- vanhempia lapsia adoptoidaan. Näille lapsille,
21727: mat ovat adoptoineet noin 700 ulkomaista lasta. jotka ovat monissa tapauksissa kokeneet useita
21728: Lähivuosina määrän arvioidaan nousevan 80- muutoksia ja turvattomuutta ensimmäisten elin-
21729: 100 lapsella vuodessa. vuosiensa aikana, olisi hyvin tärkeää, että toinen
21730: Ulkomaisen lapsen adoptoiminen maksaa vanhemmista voisi jäädä kotiin hoitamaan lasta
21731: 20 000-70 000 markkaa. Suomalainen yhteis- pidemmäksi aikaa.
21732: kunta ei osallistu adoptiokustannuksiin millään Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21733: tavoin. Vertailuna voidaan mainita, että Ruotsi hyväksyttäväksi toivomuksen,
21734: maksaa 24 000 Ruotsin kruunua, Norja JO 000
21735: Norjan kruunuaja Tanska 30 OOOTanskan kruu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21736: nua tukea ottovanhemmille. poistaakseen vanhempainrahan maksami-
21737: Vanhempainrahaa maksetaan alle 6-vuotiaas- sen ikärajan ja myöntääkseen tukea otto-
21738: ta lapsesta, jota adoptioäiti tai -isä hoitaa kotona. vanhemmille osan kattamiseksi itse adop-
21739: Käytännössä kuitenkin myös 6-vuotiaita ja tätä tiokustannuksista.
21740:
21741: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21742:
21743: Margareta Pietikäinen
21744: 1994 rd 213
21745:
21746: Hemställningsmotion 189
21747:
21748:
21749:
21750:
21751: M. Pietikäinen: Om en handikappolitisk redogörelse
21752:
21753:
21754:
21755: Tili Riksdagen
21756:
21757: Statsandelsreformen har i hög grad överflyttat Tili statsmaktens ansvar hör att trygga fulla
21758: ansvaret för att handikappade medborgare erhål- medborgerliga rättigheter. Hit hör utan tvekan
21759: ler adekvat service tili vårt lands kommuner. ett ansvar för att servicen för handikappade med-
21760: Denna utveckling är riktig. F.n. sker dock oro- borgare fungerar så att full delaktighet och jäm-
21761: väckande nedskärningar i kommunernas handi- likhet med övriga medborgare kan uppnås.
21762: kappvård. Det är uppenbart att 1agen angående omsorger
21763: Service för handikappade medborgare är in- om utvecklingsstörda inte f.n. skapar en bas för
21764: timt sammankopplad med tryggandet av de en systematisk omstrukturering av resurser tili
21765: mänskliga rättigheterna och rättigheterna som förmån för service i närsamhället. Inte heller
21766: medborgare i Finland. Minskad fårdtjänst eller handikappservicelagen är tiliräcklig i detta av-
21767: nedskärningar i tillgången tili assistenthjälp kan seende. Därför bör regeringen tili riksdagen avge
21768: för en gravt handikappad person betyda avsevärt en handikappolitisk redogörelse. Denna redogö-
21769: minskade möjligheter tili ett Iiv som fullvärdig relse bör ange riktlinjer för 1) hur en övergång tili
21770: medborgare. kommunbaserad service i närsamhället för ut-
21771: Minskade platsantal vid institutionerna för vecklingsstörda och handikappade med speciellt
21772: psykiskt utvecklingsstörda (i en del distrikt be- omfattande servicebehov skall administreras, 2)
21773: räknas platsantalet minska med ca 40 % fram tili på vi1ket sätt staten avser att genom övergångsbe-
21774: 1998) bör åtföljas av ökade resurser ute i kommu- stämmelser eller på annat sätt tillse att statens
21775: nerna. Nu minskar även de primärkommunala kostnadsandel inom ramen för blockanslag i det-
21776: anslagen för öppenvård. Denna utveckling bäd- ta fall kan riktas mot handikappservice i närsam-
21777: dar för betydande bakslag, resursmässigt och hället, här inbegripet en fungerande stödinsats
21778: psykologiskt, då det gäller utvecklingsstörda för hem med gravt handikappade barn och 3) hur
21779: medborgares ställning i Finland. Service ute i regeringens strategi bör utformas för att utbygga
21780: närsamhället kräver en omstrukturering av resur- och fortsatt garantera subjektiva rättigheter tili
21781: serna. Familjer med handikappade barn behöver service för handikappade i närsamhället.
21782: ett kraftigt ökat stöd i form av avlösarservice, Med stöd av det ovan anförda föres1år jag att
21783: rådgivning och stödkontakter. Lagen om närstå- riksdagen hemställer
21784: endevård är här otillräcklig. Resurser för institu-
21785: tionsvård skall kunna kanaliseras tili enheter för att regeringen tili riksdagen avger en
21786: daglig sysselsättning, korttidsvård och samhälls- handikappolitisk redogörelse.
21787: baserad social anpassningsträning.
21788:
21789: Helsingfors den 15 februari 1994
21790:
21791: Margareta Pietikäinen
21792: 214 1994vp
21793:
21794: Toivomusaloite 189 Suomennos
21795:
21796:
21797:
21798:
21799: M. Pietikäinen: Vammaispoliittisen selonteon antamisesta
21800:
21801:
21802:
21803: Eduskunnalle
21804:
21805: Valtionosuusuudistus on pitkälti siirtänyt vas- Valtiovallan vastuulla on kansalaisoikeuksien
21806: tuun vammaisten kansalaisten asianmukaisen täysimääräinen turvaaminen. Tähän kuuluu
21807: hoidon järjestämisestä maamme kunnille. Tämä epäilemättä vastuu vammaisten kansalaisten pal-
21808: kehitys on oikea. Tällä hetkellä kuntien vam- velujen toimivuudesta siten, että he voivat osallis-
21809: maishuollossa tapahtuu kuitenkin huolestuttavia tua täysimääräisesti ja saavuttaa yhdenvertaisuu-
21810: leikkauksia. den muiden kansalaisten kanssa.
21811: Vammaisten kansalaisten palvelut liittyvät On ilmeistä, että laki kehitysvammaisten eri-
21812: kiinteästi ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien tyishuollosta ei tällä hetkellä luo pohjaa voima-
21813: turvaamiseen Suomessa. Kuljetuspalvelujen vä- varojen järjestelmälliseen uudelleenjärjestelyyn
21814: hentäminen tai avustajan saamista koskevat leik- lähiyhteisöpalvelujen hyväksi. Myöskään vam-
21815: kaukset voivat merkitä huomattavaa vaikeasti maispalvelulaki ei ole riittävä tässä mielessä. Tä-
21816: vammautuneiden henkilöiden mahdollisuuksien män vuoksi hallituksen olisi annettava eduskun-
21817: vähenemistä täysivaltaisen kansalaisen elämään. nalle vammaispoliittinen selonteko. Selonteon
21818: Psyykkisesti kehitysvammaisten laitospaikko- pitäisi sisältää suuntaviivat siitä, 1) miten siirty-
21819: jen vähentämisen Goissakin piireissä paikkojen minen laajoja palvelutarpeita omaavien kehitys-
21820: arvioidaan vähenevän noin 40 prosenttia vuoteen vammaisten ja vammaisten kuntapohjaisiin lähi-
21821: 1998) tulisijohtaa kuntien voimavarojen lisäämi- yhteisöpalveluihin hallinnoidaan, 2) millä tavoin
21822: seen. Nyt myös avohoidon kunnalliset määrära- valtio aikoo joko siirtymäsäännöksin tai muuten
21823: hat vähenevät. Tällainen kehitys luo pohjaa huo- huolehtia siitä, että valtion kustannusosuus voi-
21824: mattavalle taantumalle kehitysvammaisten kan- daan tässä tapauksessa kokonaismäärärahan
21825: salaisten asemaan Suomessa niin voimavaroja puitteissa kohdentaa vammaisten lähiyhteisöpal-
21826: ajatellen kuin psykologisestikin. Lähiyhteisöpal- veluihin, mm. toimivaksi tukipanokseksi kodeil-
21827: velut edellyttävät voimavarojenjärjestämistä uu- le, joissa on vaikeasti vammautuneita lapsia, ja
21828: delleen. Perheet, joissa on vammaisia lapsia, tar- 3) miten hallituksen strategia tulisi muotoilla
21829: vitsevat voimakasta tukea lomituspalveluina, laajentamaan ja takaamaan edelleen subjektiivi-
21830: neuvontana ja tukikontakteina. Laki omaishoi- set oikeudet vammaisten lähiyhteisöpalveluihin.
21831: dosta on tässä riittämätön. Laitoshoidon voima- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21832: varat on voitava kanavoida yksiköiden päivittäi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
21833: seen toimintaan, lyhytaikaiseen hoitoon ja yhteis-
21834: kuntapohjaiseen sosiaaliseen sopeutumisharjoit- että hallitus antaisi eduskunnalle vam-
21835: teluun. maispoliittisen selonteon.
21836:
21837: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21838:
21839: Margareta Pietikäinen
21840: 1994 vp 215
21841:
21842: Toivomusaloite 190
21843:
21844:
21845:
21846:
21847: T. Roos ym.: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain muutta-
21848: misesta
21849:
21850:
21851: Eduskunnalle
21852:
21853: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki vero- kuin tutkijalautakunnassa toimiminen kui-
21854: tuli voimaan 1.1.1978. Siitä alkaen on luottamus- tenkin on täysin kunnalliseen lautakuntatoimin-
21855: henkilöille maksettuja sekä eläkkeeseen oikeutta- taan verrattavaa.
21856: via palkkioita ja ansionmenetyskorvauksia ke- Luottamushenkilöinä suoritetuista tehtävistä
21857: rätty Kuntien eläkevakuutuksen ylläpitämään tuleva eläke on suuruudeltaan varsin vaatimaton.
21858: luottamushenkilöiden palkkiorekisteriin. Harvalie saajistaan sillä on taloudellista ratkaise-
21859: Nykyisen lain mukaan kuitenkaan luottamus- vaa merkitystä. Syystäkin se kuitenkin koetaan
21860: henkilöt eivät ole aivan samanarvoisessa asemas- tunnustukseksi usein pitkäänkin tehdystä työstä.
21861: sa. Toisesta luottamustoimesta tulee eläkekerty- Siksi olisi tärkeätä, että kunnan taholta nime-
21862: mää, toisesta ei. Kuitenkaan tehtävät luonteel- tyistä luottamustehtävistä kaikista kertyisi sa-
21863: taan tai niihin käytetyltä ajaltaan eivät olennai- malla tavalla eläkettä, vaikka vähäistäkin.
21864: sesti poikkea toisistaan. Jos on toiminut luotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21865: mushenkilönä esim. ammattikoulukuntainliitos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21866: sa, on se laskettu eläkekertymään. Ammatillisen
21867: kurssikeskuksen valtuuskunnassa toimiminen ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21868: kertymää ole lisännyt. Syyksi on katsottu se, että kunnallisten luottamushenkilöiden eläke-
21869: ko. kurssikeskus ei ole Kuntien eläkevakuutuk- lain muuttamiseksi koskemaan myös vero-
21870: sen jäsenyhteisö. hallinnon luottamustehtäviä sekä esim.
21871: Myöskään verohallinnon luottamustoimet ei- ammatillisen kurssikeskuksen luottamus-
21872: vät ole tällaiseen eläkkeeseen oikeuttavia. Niin tehtävissä toimimista.
21873:
21874: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21875:
21876: Timo Roos Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
21877: Aarno von Bell Arja Ojala Pentti Lahti-Nuuttila
21878: 216 1994 vp
21879:
21880: Toivomusaloite 191
21881:
21882:
21883:
21884:
21885: Vistbacka: Lastenhoitovapaan laskemisesta eläkkeeseen vaikutta-
21886: vaksi ajaksi
21887:
21888:
21889: Eduskunnalle
21890:
21891: Nykyisen lainsäädännön mukaan työssä käy- taa myönteisesti väestön rakenteeseen ja tulevien
21892: vä palkansaajaäitijää enintään kolmeksi vuodek- sukupolvien eläkemaksuvalmiuteen.
21893: si lapsenhoitovapaalle äitiysloma mukaan lu- Nykyistä suuremman arvonannon suominen
21894: kien. Tämä oikeus hänellä on jokaisen lapsen kotona tehdylle hoitotyölle ja lasten kasvattami-
21895: kohdalla. Näin ollen suomalainen äiti, joka käyt- selle toisi siis mukanaan monia myönteisiä seu-
21896: tää mahdollisuutta hyväkseen, on keskimäärin rauksia. Tämän lisäksi yleinen arvostus kotiäitejä
21897: noin kuusi vuotta poissa työelämästä äitiyslo- ja naisia kohtaan paranisi lisäten myös tasa-ar-
21898: malla ja hoitovapaalla. voa. Yhteiskunnalle tästä hoitovapaan aikaisen
21899: Epäkohtana vallitsevassa järjestelmässä on eläkekertymän korvaamisesta yhteiskunnan va-
21900: jatkuvasti pienenevän kotihoidontuen lisäksi se, roista ei koituisi suuria lisäkustannuksia, kun
21901: <?.ttei äidille kerry eläkettä hoitovapaan ajalta. otetaan huomioon edellä mainitut menoja sääs-
21902: Aiti menettää siis useita vuosia eläkekertymäs- tävät ja verokertymää lisäävät vaikutukset.
21903: tään hoitaessaan lapsiaan kotonaan hoitovapaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21904: turvin. Näin siitä huolimatta, että kotihoito an- hyväksyttäväksi toivomuksen,
21905: taa lapselle laitoshoitoa paremmat lähtökohdat
21906: niin henkisesti kuin terveydellisestikin, alentaa että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin
21907: yhteiskunnan päivähoitokustannuksia, vähentää äideille lapsenhoitovapaan takia saamatta
21908: työttömyyttä tarjoamalla pitkäaikaisia sijaisuuk- jäävän eläkekertymän maksamiseksi yh-
21909: sia sekä hyvin hoidettuna lisää perheiden haluk- teiskunnan varoista.
21910: kuutta lasten hankkimiseen ja tätä kautta vaikut-
21911:
21912: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21913: Raimo Vistbacka
21914: 1994 vp 217
21915:
21916: Toivomusaloite 192
21917:
21918:
21919:
21920:
21921: Vistbacka: Sairauskuluvähennyksen palauttamisesta pienituloisille
21922:
21923:
21924:
21925: Eduskunnalle
21926:
21927: Sairauskuluvähennyksen poisto aiheutti mo- Sairauskuluvähennys valtionverotuksessa
21928: nille paljon sairastaville pienituloisille ihmisille
21929: merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Pahiten Verotettava tulo muiden Sairauskuluvähennyksen
21930: tämä kosketti pientä työeläkettä saavia ja lapsi- vähennysten jälkeen (mk) määrä hyväksyttävistä
21931: perheitä. Kun lisäksi verottaja on tulkinnut voi- sairauskuluista (%)
21932: massa olevia säännöksiä niin, etteivät edes 0-40000 100
21933: 12,5 %:n lääkekulut tuloista merkittävästi alenna 40 001-50 000 80
21934: henkilön veronmaksukykyä, ovat useat joutu- 50 001-60 000 60
21935: neet tinkimään heille lääkärin määräämistä lääk- 60 001-70 000 40
21936: keistä vaarantaen jopa täten terveyttään. 70 001-80 000 20
21937: Asiantilan korjaamiseksi tulisikin ryhtyä pi- 80001- 0
21938: kaisiin toimenpiteisiin. Eräs malli sairauskuluvä-
21939: hennyksen palauttamiseksi entistä sosiaalisem- Valitettavasti hallitus on tähän saakka päin-
21940: massa muodossa olisi tulojen mukaan porraste- vastoin kiristänyt eläkeläisten, lapsiperheiden ja
21941: tusti aleneva sairauskuluvähennys. Samalla tulisi muiden pienituloisten verotusta poistamalla mm.
21942: säännöksissä selkeästi määritellä, että ko. vähen- lapsivähennykset niin valtion- kuin kunnallisve-
21943: nys tehdään verotettavasta tulosta tehtävien mui- rotuksessakin. Mikäli linjaa ei muuteta, muodos-
21944: den vähennystenjälkeen eli todellisista verotetta- tuu em. kansalaisryhmistä pahoinvoivien b-kan-
21945: vista tuloista. salaisten joukko työttömien lisäksi.
21946: Taulukko verotettavan tulon mukaan mää- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21947: räytyvästä sairauskuluvähennyksestä voisi olla hyväksyttäväksi toivomuksen,
21948: seuraavanlainen:
21949: että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin
21950: sairauskuluvähennyksen palauttamiseksi
21951: pienituloisille.
21952: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21953:
21954: Raimo Vistbacka
21955: 218 1994vp
21956:
21957: Toivomusaloite 193
21958:
21959:
21960:
21961:
21962: Aittoniemi: Henkilötakaukseen liittyvän takausvastuun rajoittami-
21963: sesta
21964:
21965:
21966: Eduskunnalle
21967:
21968: Erityisesti pienyritysten ja yksityisten henki- Asiaan voitaisiin saada korjaus rajoittamalla
21969: löiden joutuminen taloudellisiin vaikeuksiin on lailla henkilötakauksen takausriski tiettyyn sum-
21970: aiheuttanut suunnattomia vaikeuksia henkilö- maan, esimerkiksi enimmillään 50 000 markkaan
21971: kohtaiseen takaukseen menneille takuumiehille. tai 100 000 markkaan, jolloin riskin )aukeaminen
21972: Vaikka yleisen periaatteen mukaan takuuseen ei veisi takaajalta koko elämää, vaan siitä olisi
21973: menneen tulee tietää asiasta aiheutuva riski, mo- vielä mahdollisuus selvitä. Eräs asia olisi myös
21974: netkin vastuuseen joutuneet takuumiehet on yhteisvastuulliseen takaukseen liittyvien lain-
21975: houkuteltu mukaan antamalla ymmärtää, että säännösten muuttaminen.
21976: kyseessä on lähinnä muodollisuus ilman todellis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21977: ta vastuuta. Tällaisia maksumiehiksi joutuneita hyväksyttäväksi toivomuksen,
21978: on paljon eläkeläisten. piirissä, jotka pitkän elä-
21979: mäntyön aikana ovat säästäneet itselleen vaati- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
21980: mattoman asunnon vanhuuden turvaksi. Kun sen henkilötakaukseen liittyvän takausvas-
21981: sitten omavelkaisessa yhteisvastuullisessa ta- tuun rajoittamisesta ja ns. yhteisvastuu//i-
21982: kauksessa muut varattomiksi osoittautuneet ta- seen takaukseen liittyvien säännösten
21983: kuumiehet ovat keplotelleet itsensä vastuusta, muuttamisesta.
21984: vähävarainen eläkeläinen on menettänyt kaiken
21985: satojentuhansien markkojen takuuvastuun mak-
21986: samiseksi.
21987:
21988: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
21989:
21990: Sulo Aittoniemi
21991: 1994 vp 219
21992:
21993: Toivomusaloite 194
21994:
21995:
21996:
21997:
21998: Aittoniemi: Kirpputoritoiminnan kehityksen seuraamisesta
21999:
22000:
22001:
22002: Eduskunnalle
22003:
22004: Kirpputoreja syntyy Suomessa kuin sieniä sa- miehet kyllä itse osaavat ne hinnoitella. Tällainen
22005: teella. Asiassa on paljon positiivisia puolia. Nii- kauppamiesten välitystoiminta ja siitä saatavat
22006: den kautta käyttöön siirtyy halvalla erilaista tulot lienevät verotuksen ulkopuolella. Kun kirp-
22007: käyttötavaraa, joka aikaisemmin on joutunut putorien alkuperäisestä tarkoituksesta on siirryt-
22008: kaatopaikalle. Monet taloudellisissa vaikeuksis- ty bisneksen suuntaan, siitä pitäisi myös maksaa
22009: sa olevat saavat kipeästi kaipaamiaan tuloja et- veroa valtiolle.
22010: siessään nurkistaan vielä käyttökelpoista mutta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22011: itselle tarpeetonta tavaraa myyntipöydillä myy- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22012: täväksi. Kirpputoreja valtaavat kuitenkin yhä
22013: suuremmalla osuudella bisnesmiehet, jotka ke- että hallitus seuraisi ns. kirpputoritoi-
22014: räilevät maaseudulta vanhaa tavaraa myytäväk- minnan luonteen kehittymistä sen alkupe-
22015: si. Kauppa on heille edullista, koska monetkaan räisestä luonteesta kauppamiesten tulon-
22016: ihmiset eivät kehtaa pyytää mitään hintaa olla- hankinnan suuntaan ja ryhtyisi tarvittaessa
22017: koiltaan löytyneistä tavaroista, mutta kauppa- asian vaatimiin toimenpiteisiin.
22018:
22019: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22020:
22021: Sulo Aittoniemi
22022: 220 1994 vp
22023:
22024: Toivomusaloite 195
22025:
22026:
22027:
22028:
22029: S-L. Anttila ym.: Pankkituen käytön valvonnan tehostamisesta ja
22030: pankkituen takaisinperinnästä
22031:
22032:
22033: Eduskunnalle
22034:
22035: Veronmaksajat ovat maksaneet tähän men- pitäisi sitoa yhtiöihin siirretyn omaisuuden reali-
22036: nessä liki 40 mrd markkaa pankkitukea. Pankki- sointitulokseen. Se kannustaisi toimimaan par-
22037: tuki on suurin ja epäoikeudenmukaisin elinkei- haalla mahdollisella tavalla. Pankkien erityisti-
22038: notuen muoto. Verovaroja kuluu sen kautta vää- lintarkastuksessa esiin tulleet toimivaltuuksien
22039: rien investointien maksamiseen epärealistisen si- ylitykset, väärinkäytökset ja suoranaiset rikokset
22040: joitustoiminnan ja osaamattoman yritystoimin- on tarkoin tutkittava ja vahingot on vaadittava
22041: nan virheiden kattamiseen sekä suoranaisten ri- korvattaviksi veronmaksajille. Valtion vakuusra-
22042: kostenkin kuluihin. Mahdollisimman suuri osa jo haston on julkistettava säännöllisin väliajoin ve-
22043: myönnetystä pankkituesta on saatava takaisin. ronmaksajille tilanne pankkikentän saneerauk-
22044: Se on meidän veronmaksajien selkeä vaatimus. sen etenemisestä ja pankkituen takaisinperinnäs-
22045: Säästöpankkien raunioille perustetulla omaisuu- tä. Tällainen selonteko tarvitaan myös eduskun-
22046: denhoitoyhtiö Arsenalilla on erityisen suuri vas- nalle vähintään kaksi kertaa vuodessa.
22047: tuu veronmaksajille. Säästöpankki-ryhmään on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22048: upotettu noin 78 %kaikista pankkitukeen käyte- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22049: tyistä varoista. Siksi hallituksen onkin kiireelli-
22050: sesti valmistettava toimia, joilla pankkituen käyt- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi-
22051: töä voidaan jatkossa minimoida. Siksi veron- teisiin
22052: maksajien vastuu talletuksista on rajattava esi- - pankkikentän saneeraamiseksi
22053: merkiksi 200 000 markkaan siten kuin valmisteil- - pankkituen käytön estämiseksi ylika-
22054: la olevan Euroopan unionin talletussuojadirek- pasiteetin ylläpitämiseen ja korkokilpai-
22055: tiivi tulee aikanaan suosittelemaan. Valtion va- luun
22056: kuusrahaston on pidettävä huolta siitä, että - pankkituen myöntämiseksi ainoas-
22057: pankkikentän saneeraus toteutuu nopeasti eikä taan takausmuotoisena
22058: pankkitukea saa käyttää ylikapasiteetin ylläpitä- - vuonna 1992 tehtyjen pääomasijoi-
22059: miseen eikä korkokilpailun kuluihin. Suomi ei tustenja korkojen takaisinperimiseksi
22060: tarvitse nykyistä määrää pankkien konttoreita - omaisuudenhoitoyhtiöiden valvomi-
22061: eikä automaatteja. Korkotasojen alentuminen, seksi, erilaisten väärinkäytösten tutkimi-
22062: pörssikurssien nousu ja kiinteistöjen hintojen seksi ja vahinkojen korvaamiseksi veron-
22063: kääntyminen nousuun luovat edellytykset pank- maksajille sekä
22064: kituen lopettamiselle. Siksijatkossa pitäisi myön- - valtion vakuusrahaston toimintaa
22065: tääkin ensi sijassa vain takausmuotoista tukea. koskevan selvityksen antamiseksi eduskun-
22066: Vuonna 1992 tehdyt valtion pääomasijoitukset nalle ja veronmaksajille vähintään kaksi
22067: on perittävä korkoineen takaisin heti, kun pank- kertaa vuodessa; tällöin on erityisesti selvi-
22068: kikenttä tervehtyy riittävästi. Meillä veronmak- tettävä pankkikentän saneerauksen etene-
22069: sajilla on moraalinen etuoikeus saataviimme. minen ja pankkituen takaisinperintätilan-
22070: Omaisuudenhoitoyhtiöiden toimintaa on valvot- ne.
22071: tava hyvin tarkasti ja yhtiön johdon palkkaus
22072:
22073: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22074:
22075: Sirkka-Liisa Anttila Olavi Ala-Nissilä
22076: 1994vp 221
22077:
22078: Toivomusaloite 196
22079:
22080:
22081:
22082:
22083: S-L. Anttila: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisesta
22084:
22085:
22086:
22087: Eduskunnalle
22088:
22089: Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoitukse- kuten muutkin yhtiöt. Valtionyhtiöiden myyn-
22090: na on valtionyhtiöiden omistuspohjan laajenta- nistä saatavien rahojen käyttö tulee ehdottomasti
22091: minen. Kyseessä on yhteensä 15 yhtiötä ja noin ohjata suomalaisen teollisuuden ja tuotannon
22092: 40-80 mrd markan omaisuus. Valtionyhtiöistä hyväksi. Varoja pitäisi siirtää riski- ja teknologia-
22093: erityisesti vientiyritykset ovat parantaneet tulos- rahoitukseen, joka mahdollistaisi parempien
22094: taan mm. markan arvon heikennyttyä. Yhtiöiden edellytysten luomisen yritysten kehittymiselle.
22095: tulosten parannuttua osakkeiden myyminen on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22096: tullut järkeväksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyttäväksi toivomuksen,
22097: on jo saanut eduskunnalta valtuudet luopua ko-
22098: konaan valtion omistuksesta Enso-Gutzeitissaja että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi-
22099: laskea omistusta kolmasosan Outokummussa ja teisiin valtionyhtiöiden omistuspohjan laa-
22100: Valmetissa. Puolet osakkeista ja äänistä voidaan jentamiseksi siten, että valtio luopuu omis-
22101: myös myydä Nesteessä, Rautaruukissa, Sisu-Au- tusosuuksistaan, lukuun ottamatta sellai-
22102: tossa ja Veitsiluodossa. sia yhtiöitä, joissa suomalaisen yhteiskun-
22103: Valtionyhtiöt etsivät siis uusia omistajia aivan nan intressi on erittäin suuri.
22104:
22105: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22106:
22107: Sirkka-Liisa Anttila
22108: 222 1994 vp
22109:
22110: Toivomusaloite 197
22111:
22112:
22113:
22114:
22115: Apukka ym.: Veitsiluodon tehtaiden lämpövoimaloiden rakentami-
22116: sesta
22117:
22118:
22119: Eduskunnalle
22120:
22121: Puu on edelleenkin eräs Suomen elintärkeim- Kyseiset voimaloiden rakennustyöt olisivat
22122: mistä hyödykkeistä. Erityisesti Lapille puunja- välttämättömiä myös Lapin valtavan työttömyy-
22123: lostuksen turvaaminen jatkossa on välttämätön- den vuoksi. Molemmat hankkeet toisivat heti
22124: tä. Siksi Veitsiluodon sekä Kemin että Kemijär- melkoisen määrän rakentamisaikaisia työpaik-
22125: ven tehtaiden kehittäminen on turvattava. Kum- koja suhteellisen pienellä valtion rahoituksella.
22126: mankin toiminnan kannalta suunnitellut lämpö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22127: voimalat ovat välttämättömiä jatkuvuuden var- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22128: mistamiseksi. Sitä paitsi Kemijärvelle ja koko
22129: Keski- ja Koillis-Lapille Kemijärven tehtaan että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
22130: lämpövoimalan toteuttaminen on ainoa tae siitä, menpiteisiin Veitsiluoto Oy:n Kemin ja
22131: että tehtaan toiminta aiotaan tulevaisuudessakin Kemijärven tehtaiden lämpövoimalahank-
22132: turvata. keiden toteuttamiseksi.
22133:
22134: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22135:
22136: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
22137: 1994 rd 223
22138:
22139: Hemställningsmotion 198
22140:
22141:
22142:
22143:
22144: Enestam: Om främjande av användningen av flis som bränsle
22145:
22146:
22147:
22148: Tili Riksdagen
22149:
22150: Användningen av flis borde i dagens Iäge efter qer eftersom anläggningarna är många och små.
22151: de senaste tidernas energipolitiska linjedragning- A ven sysselsättningsmässigt är de här åtgärderna
22152: ar på alla sätt understödas. Flisen är inhemsk och motiverade. Därför borde den här utveckligen
22153: miljövänlig, vilket är två mycket viktiga aspekter understödas.
22154: inom energipolitiken. Användningen av flis är Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
22155: skogsvårdsmässigt förnuftig och har sysselsätt- riksdagen hemställer
22156: ningsfrämjande effekter. Det sysselsättningsläge
22157: vi har idag gör att den här aspekten inte borde att regeringen vidtar sådana åtgärder
22158: förbises. att det blir ekonomiskt intressant att ersät-
22159: Den största konkurrenskraften har flisen i frå- ta värmeanläggningar som använder lätt
22160: ga om ersättandet av anläggningar som drivs med bränno/ja med flisvärmeanläggningar.
22161: Iättolja. Fördelarna här är låga transportkostna-
22162:
22163: Helsingfors den 15 februari 1994
22164:
22165: Jan-Erik Enestam
22166: 224 1994 vp
22167:
22168: Toivomusaloite 198 Suomennos
22169:
22170:
22171:
22172:
22173: Enestam: Hakkeen käytön edistämisestä polttoaineena
22174:
22175:
22176:
22177: Eduskunnalle
22178:
22179: Hakkeen käyttöä tulisi viimeaikaisten energia- etuna ovat alhaiset kuljetuskustannukset, koska
22180: poliittisten linjausten mukaisesti tukea kaikin ta- laitoksia on useita ja ne ovat pieniä. Myös työlli-
22181: voin nykyisessä tilanteessa. Hake on kotimainen syyden kannalta nämä toimenpiteet ovat perus-
22182: ja ympäristöystävällinen energiamuoto. Nämä teltuja. Siksi tällaista kehitystä olisi tuettava.
22183: kaksi seikkaa ovat erittäin tärkeitä näkökohtia Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22184: energiapolitiikassa. Hakkeen käyttö on metsän- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22185: hoidollisesti järkevää, ja sillä on työllisyyttä edis-
22186: täviä vaikutuksia. Nykyisessä työllisyystilantees- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
22187: sa tätä näkökohtaa ei tulisi sivuuttaa. ten, että kevyttä polttoöljyä käyttävät läm-
22188: Kilpailukykyisintä hake on kevyttä poltto- pölaitokset olisi taloudellisesti kiinnosta-
22189: öljyä käyttäviä laitoksia korvattaessa. Hakkeen vaa korvata hakelämpölaitoksilla.
22190:
22191: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22192:
22193: Jan-Erik Enestam
22194: 1994 vp 225
22195:
22196: Toivomusaloite 199
22197:
22198:
22199:
22200:
22201: Jääskeläinen ym.: Kioskikaupan rajoittamisesta
22202:
22203:
22204:
22205: Eduskunnalle
22206:
22207: Kioski- ja siihen verrattavaa kauppaa sekä joittaa kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina,
22208: automaattikauppaa koskevan asetuksen (726/91) mikä supistaa varsinkin haja-asutusalueella liik-
22209: 6 §:n mukaan tiettyjä tuoteryhmiä, joiden ilmoi- keiden toimintamahdollisuuksia ja vääristää kil-
22210: tettu vähittäishinta on yli 500 markkaa, ei saa pailua.
22211: myydä kioskeissa tai vastaavissa paikoissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22212: Käytännössä asetuksessa ilmoitetut varsin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22213: vaatimattomat rajoitukset ovat saaneet aikaan
22214: sen, että niin monista kioskeista kuin myös huol- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla rajoi-
22215: tamaiden kahvioista on tullut varsin laajankin tetaan ja valvotaan kioski- ja siihen verrat-
22216: tuotevalikoiman käsittäviä "sekatavarakauppo- tavaa kauppaa, jotta kilpailuneutraliteetti
22217: ja". Kuitenkin niissä tehtävää kauppaa saa har- säilyisi.
22218:
22219: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22220:
22221: Jouko Jääskeläinen Pirkko Laakkonen
22222: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
22223: Eeva-Liisa Moilanen
22224:
22225:
22226:
22227:
22228: 15 240261
22229: 226 1994 vp
22230:
22231: Toivomusaloite 200
22232:
22233:
22234:
22235:
22236: Laine ym.: Maakaasuverkon rakentamisesta Lounais-Suomeen
22237:
22238:
22239:
22240: Eduskunnalle
22241:
22242: Suomessa runsaan 20 vuoden ajan käytetyn Kun otetaan huomioon se, että maamme si-
22243: maakaasun kulutus ylitti viime vuonna ensim- jaitsee lähellä suuria kaasuntuottajamaita ja että
22244: mäisen kerran 3 miljardin kuutiometrin rajan. maakaasu on myös ympäristösyistä suositeltava
22245: Näin tapahtui siitä huolimatta, että teollisuuden energiamuoto, tulisi Suomen omalta osaltaan
22246: kapasiteetista on taloudellisen taantuman ja la- valmistautua kaasuverkon laajentamiseen mm.
22247: man johdosta huomattava osa käyttämättä. Lounais-Suomeen sekä kaasun käyttömäärien
22248: Maakaasun käytön lisääntyminen osoittaa, että ostamiseen esim. läntisen Euroopan tasolle.
22249: maassamme on syytä valmistautua maakaasu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22250: verkoston laajentamiseen odottamatta Ruotsin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22251: tai muiden lähinaapurien energiaratkaisuja.
22252: Luonnollinen maakaasuverkoston laajenta- että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
22253: misen suunta on Lounais-Suomi kokonaan siitä suunnitelmaa maakaasun käytön lisäämi-
22254: riippumatta, tuleeko maakaasu nykyiseen tapaan sestä maassamme ja maakaasuverkon laa-
22255: idästä vai esim. Norjan rannikon kaasukentiltä jentamisesta ulottamalla se mm. Lounais-
22256: taikka Barentsinmereltä. Lounaisen Suomen Suomeen.
22257: kaasunkäyttäjät kuluttaisivat kaasua noin 2 mil-
22258: jardia kuutiometriä vuodessa. Kulutusta voitai-
22259: siin lisätä myös nykyisen verkoston alueella.
22260:
22261: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22262:
22263: Ensio Laine Heli Astala Virpa Puisto
22264: 1994vp 227
22265:
22266: Toivomusaloite 201
22267:
22268:
22269:
22270:
22271: Laine ym.: Korkotuen myöntämisestä pk-yrityksille
22272:
22273:
22274:
22275: Eduskunnalle
22276:
22277: Suomessa on lukuisia yritystoiminnan tuki- rahalaitosvelka ylittää miljoonan markan rajan,
22278: muotoja. Eräät niistä koskevat korkotuen mak- pudottaa valtaosan pienimmistä yrityksistä tuen
22279: samista yrityksille. Voimassa olevat ehdot tuki- ulkopuolelle.
22280: muotojen käytölle eli tuen saamiselle pudottavat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22281: valtaosan pienyrityksistä tuen ulkopuolelle. Eräi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22282: den arvioiden mukaan jopa noin 90 prosenttia
22283: pk-sektorin yrityksistä jää yleensä julkisten tuki- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
22284: verkkojen ulkopuolelle. KTM:n yrityksille myöntämän korkotuen
22285: Erityisesti KTM:n korkotuen saamiselle ase- ehtojen muuttamiseksi sellaisiksi, että
22286: tettu ehto, jonka mukaan korkotukea annetaan myös pienimmillä yrityksillä olisi mahdol-
22287: vain sellaisille yrityksille, joiden pankki- tai muu lisuus sitä hakea ja saada.
22288:
22289: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22290:
22291: EnsioLaine Heli Astala Virpa Puisto
22292: 228 1994 vp
22293:
22294: Toivomusaloite 202
22295:
22296:
22297:
22298:
22299: Myller ym.: Lähialueyhteistyön koordinaatiokeskuksen perustami-
22300: sesta Pohjois-Karjalaan
22301:
22302:
22303: Eduskunnalle
22304:
22305: Lähialueyhteistyö, erityisesti yhteistyö Karja- Pohjois-Karjalassa on olemassa jo edellä maini-
22306: lan Tasavallan kanssa on lähtenyt ripeästi käyn- tut rakenteet, joiden yhteistyötä tiivistämällä ja
22307: tiin Pohjois-Karjalassa. Mukana yhteistyön ke- eri osaamisalueita kehittämällä maakuntaan on
22308: hittämisessä ovat niin alueen kunnat, Pohjois- luotavissa tehokas ja osaava valtakunnan tason
22309: Karjalan liitto, lääninhallitus, yliopisto, kauppa- keskus koordinoimaan ja kehittämään lähialue-
22310: kamari kuin monet yksityiset yrityksetkin. Poh- yhteistyötä.
22311: jois-Karjalaan on syntynyt runsaasti osaamista ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22312: halua kehittää maakunnan elinkeinoelämää pit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22313: käjänteisesti käyttäen apuna niitä mahdollisuuk-
22314: sia, joita hyvin hoidettu lähialueyhteistyö tuo. että hallitus valmistelisi ohjelman lähi-
22315: Lähialueyhteistyöhön liittyy kuitenkin paljon alueyhteistyön kehittämisestä siten, että
22316: ylisuuria odotuksia ja hetkellisen hyödyn tavoit- Pohjois-Karjalaan perustetaan nykyisiä
22317: telua. Lähialueyhteistyön vaatima pitkäjäntei- rakenteita ja yhteistyösuhteita hyväksi
22318: syysjaniukkojen taloudellisten voimavarojen te- käyttäen lähialueyhteistyön koordinaatio-
22319: hokas suuntaaminen edellyttävät nykyistä sel- keskus.
22320: keämpää valtakunnallista koordinaatiovastuuta.
22321:
22322: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22323:
22324: Riitta Myller Kerttu Törnqvist
22325: 1994 vp 229
22326:
22327: Toivomusaloite 203
22328:
22329:
22330:
22331:
22332: Mäkipää: Yrityksille tarkoitettujen tukien käsittelyn keskittämi-
22333: sestä
22334:
22335:
22336: Eduskunnalle
22337:
22338: Yritystoiminta saa tällä hetkellä hyvin erilaista taistettaisiin siten, että ne voitaisiin ainakin anoa
22339: tukea riippuen toiminta-alasta, yrityksen koosta ja saada "yhdeltä luukulta". Tämä merkitsisi sitä,
22340: ja monista muista tekijöistä. Tukea antavat lisäk- että tukien hakeminen ja käsittely keskitettäisiin
22341: si monet eri tahot kuten KTM, Kera jne. Lisäksi johonkin valtion virastoon tai laitokseen, jonka
22342: on mahdollista saada työttömyyden lieventämi- kautta sitten varat ohjattaisiin mahdollisesti bud-
22343: seen tarkoitettuja määrärahoja työministeriön jetin eri momenteilta hakijalle.
22344: kautta työllistämiseen sekä myös opetusministe- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22345: riön varojen saaminen on joissain tapauksissa hyväksyttäväksi toivomuksen,
22346: mahdollista. Tämä kaikki aiheuttaa sosiaalitur-
22347: vaa muistuttavan viidakon, jossa yrittäjä joutuu että hallitus ryhtyisi toimiin yrittäjien
22348: poimimaan mahdolli~ia tukivaroja usealta eri eri tukimuotojen hakemisen, käsittelyn ja
22349: luukulta,jolloin niiden saaminen on monasti erit- maksatuksen keskittämiseksi "yhdelle luu-
22350: täin monimutkaista, kuluja aiheuttavaaja aikaa kulle" kulujen vähentämiseksi ja toiminnan
22351: vievää. Tämän takia tulisi pyrkiä siihen, että yri- yksinkertaistamiseksi.
22352: tysten tukimuodot yhtenäistettäisiin ja yksinker-
22353:
22354: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22355:
22356: Lea Mäkipää
22357: 230 1994rd
22358:
22359: Hemställningsmotion 204
22360:
22361:
22362:
22363:
22364: M. Pietikäinen: Om bildande av en fond för det bankstöd som
22365: återbetalas
22366:
22367:
22368: Tili Riksdagen
22369:
22370: Utbetalningen av bankstödet drabbar Fin- panderande företag. En tredjedel av mellan skulle
22371: lands folk hårt. En självklarhet är att indrivning- anslås för att förstärka fonden. Fonden skulle
22372: en av bankstödet bör ske effektivt. När återbetal- ledas av en styrelse sammansatt av finländska och
22373: ningen sker bör den dock inte användas för att internationellt kända experter.
22374: finansiera statens löpande utgifter utan på ett Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
22375: sådant sätt att den på sikt förstärker vårt lands riksdagen hemställer
22376: ekonomi och förmåga att avvärja kriser. Också
22377: skapandet av nya arbetsplatser är en nödvändig- att regeringen vidtar åtgärder för att
22378: het. Återbetalningen av bankstödet kunde med bilda en fond där återbetalningen av bank-
22379: fördel placeras i en fond. Två tredjedelar av stödet placeras. Fondens medel ska/1 ans/ås
22380: fondens medel skulle anslås för forskning, pro- för forskning, produktutveckling och inves-
22381: duktutveckling och investeringar i nya eller ex- teringar.
22382:
22383: Helsingfors den 15 februari 1994
22384:
22385: Margareta Pietikäinen
22386: 1994 vp 231
22387:
22388: Toivomusaloite 204 Suomennos
22389:
22390:
22391:
22392:
22393: M. Pietikäinen: Takaisin maksettavan pankkituen rahastoimisesta
22394:
22395:
22396:
22397: Eduskunnalle
22398:
22399: Pankkituen maksaminen on raskasta Suomen osa varoista käytettäisiin rahaston vahvistami-
22400: kansalle. On selvää, että pankkituen takaisinpe- seen. Rahastoa johtaisi hallitus, joka koostuisi
22401: rinnän tulee tapahtua tehokkaasti. Takaisinmak- suomalaisista ja kansainvälisesti tunnetuista asi-
22402: sun tapahtuessa tukea ei kuitenkaan pidä käyttää antuntijoista.
22403: valtion juoksevien menojen rahoittamiseen vaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22404: maamme talouden ja kriisien torjumiskyvyn vah- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22405: vistamiseen pitkällä tähtäimellä. Myös uusien
22406: työpaikkojen luominen on välttämätöntä. Pank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra-
22407: kituen takaisinmaksusta saatavat varat voitaisiin haston perustamiseksi takaisin maksetta-
22408: rahastoida menestyksellisesti. Kaksi kolmasosaa vaa pankkitukea varten. Rahaston varat
22409: rahaston varoista käytettäisiin tutkimukseen, käytettäisiin tutkimukseen, tuotekehitte-
22410: tuotekehittelyyn ja investointeihin uusiin tai toi- lyynja investointeihin.
22411: mintaansa laajentaviin yrityksiin. Yksi kolmas-
22412:
22413: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22414:
22415: Margareta Pietikäinen
22416: 232 1994 rd
22417:
22418: Hemställningsmotion 205
22419:
22420:
22421:
22422:
22423: M. Pietikäinen m.fl.: Om ett heltäckande innovationsprogram
22424:
22425:
22426:
22427: Tili Riksdagen
22428:
22429: Bland enskilda personer och småföretagare Flera program har under de senaste åren upp-
22430: genereras oavbrutet uppfinningar och ideer för gjorts för att bredda företagsverksamheten i Fin-
22431: nya eller förbättrade produkter. En mycket stor land. Ett heltäckande program för innovationer
22432: del av dessa ideer blir outnyttjade. Av de ideer saknas dock. Ett dylikt program kunde utarbetas
22433: som granskas och bedöms som utvecklingsdugli- för att sammanlänka de nuvarande stödande sys-
22434: ga förs endast en del vidare och blir fårdiga pro- temen och avhjälpa brister som förekommer.
22435: dukter. Detta skulle vara ytterst viktigt för att nya upp-
22436: De uppfinnare och produktutvecklare som finningar, produktutvecklingar och nya ideer
22437: sammanslutit sig tili uppfinnarföreningar och bättre kunde utnyttjas så att våra företag kunde
22438: -organisationer kan gemensamt vittna om ett dra nytta av dem, vilket skulle ge nya arbetsplat-
22439: otal problem de möter. Problemen gäller bl.a. ser.
22440: brist på kontaktkanaler, resursbrist av olika slag Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
22441: hos rådgivande och stödande myndigheter, av- riksdagen hemställer
22442: saknaden av en förutsättningslös och systematisk
22443: värdering av produktideer (också sådana med att regeringen vidtar åtgärder för att ett
22444: lägre uppfinningshöjd, som inte kan patenteras, heltäckande innovationsprogram uppgörs.
22445: men nog mönsterskyddas), etc. Också ett utbud
22446: på professionell utbildning av olika längd inom
22447: innovationsområdet saknas.
22448: Helsingforsden 15 februari 1994
22449:
22450: Margareta Pietikäinen Gunnar Jansson Håkan Nordman
22451: HenrikLax Eva Biaudet HåkanMalm
22452: 1994vp 233
22453:
22454: Toivomusaloite 205 Suomennos
22455:
22456:
22457:
22458:
22459: M. Pietikäinen ym.: Kokonaisvaltaisen innovaatio-ohjelman laati-
22460: misesta
22461:
22462:
22463: Eduskunnalle
22464:
22465: Yksittäiset henkilöt ja pienyrittäjät tuottavat Viime vuosina on laadittu useita ohjelmia yri-
22466: jatkuvasti uusia tai parempia tuotteita koskevia tystoiminnan laajentamiseksi Suomessa, mutta
22467: keksintöjä ja ideoita. Hyvin suuri osa näistä kokonaisvaltainen innovaatio-ohjelma puuttuu.
22468: ideoista jää käyttämättä. Tarkastettavista ja ke- Tällainen ohjelma voitaisiin laatia kokoamaan
22469: hityskelpoisiksi arvioitavista ideoista ainoastaan nykyiset tukijärjestelmät ja poistamaan esiinty-
22470: osa viedään eteenpäin valmiiksi tuotteiksi. vät puutteet. Tämä olisi erittäin tärkeää, jotta
22471: Keksijäyhdistyksiin ja -järjestöihin liittyneet uusia keksintöjä, tuotekehittelyä ja uusia ideoita
22472: keksijät ja tuotekehittelijät voivat yhdessä todis- voitaisiin hyödyntää siten, että yrityksemme voi-
22473: taa lukuisista heitä kohtaavista ongelmista. On- sivat käyttää niitä hyväkseen. Näin saataisiin
22474: gelmina ovat mm. yhteydenpitokanavien puute, uusia työpaikkoja.
22475: neuvonta- ja tukiviranomaisten voimavarojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22476: puute, tuoteideoiden (myös alemman keksintöta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22477: son, jota ei voida patentoida mutta kyllä malli-
22478: suojata) ennakkoluuloUoman ja systemaattisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
22479: arvioinnin puute jne. Myös eripituisen ammatilli- konaisvaltaisen innovaatio-ohjelman laati-
22480: sen koulutuksen tarjonta innovaatioalueella on miseksi.
22481: puutteellista.
22482:
22483: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22484:
22485: Margareta Pietikäinen Gunnar Jansson Håkan Nordman
22486: Henrik Lax Eva Biaudet HåkanMalm
22487: 234 1994vp
22488:
22489: Toivomusaloite 206
22490:
22491:
22492:
22493:
22494: Väistö: Energiapuun korjuumenetelmien kehittämishankkeen
22495: käynnistämisestä Keski-Karjalassa
22496:
22497:
22498: Eduskunnalle
22499:
22500: Metsähaketta voidaan tuottaa nykyisin jo jyr- korjuukustannukset Korjuunkehittämistyössä
22501: sinturpeen hinnalla, kun energiapuun korjuu yh- tarvitaan yrittäjien, tuotekehittelijöidenja metsä-
22502: distetään nuoren metsän kunnostukseen. Tällöin ammattilaisten yhteistyötä. Parhaat ja toimivim-
22503: hankkeelle myönnetään metsänparannusvaroja. mat ratkaisut löytyvät, kun kehittelytyö tapah-
22504: Hakkeen korjuumenetelmät kaipaavat kuiten- tuu käytännön korjuutoiminnan yhteydessä.
22505: kin edelleen kehittämistä. Tällaista kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22506: toimintaa on suoritettu muun muassa Pohjois- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22507: Karjalassa, Kiteellä ja muiden Keski-Karjalan
22508: kuntien alueella. Kiteen lämpökeskuksen ener- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22509: giapuun hankinnassa on jo saavutettu hyviä tu- määrärahan osoittamiseksi energiapuun
22510: loksia ja kehittämistyötä halutaan jatkaa. korjuumenetelmien kehittämishankkee-
22511: Puun kilpailukykyisyyden energialähteenä seen Keski-Karjalassa.
22512: ratkaisevat paljolti juuri korjuumenetelmät ja
22513:
22514: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22515:
22516: Matti Väistö
22517: 1994 vp 235
22518:
22519: Toivomusaloite 207
22520:
22521:
22522:
22523:
22524: Aittoniemi: Lomarahan yhdenmukaisen maksukäytännön toteutta-
22525: misesta
22526:
22527:
22528: Eduskunnalle
22529:
22530: Vuonna 1993 pyrittiin työnantajien palkka- Kun lomarahasta on aikanaan sovittu valta-
22531: kustannuksia alentamaan erilaisin keinoin. Yhte- kunnallisesti, myös siihen liittyvistä toimista olisi
22532: nä tällaisena toimenpiteenä oli lomarahoista luo- pitänyt sopia valtakunnallisella tasolla. Näin
22533: puminen työntekijöiden taholta. Ottamatta kan- myös jatkossa.
22534: taa kyseisen palkka- tai tulomuodon luonteeseen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22535: sinänsä on todettava, että lomarahaan kohdistu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22536: vat toimenpiteet saivat tietynasteisen farssin
22537: muotoja. Niinjulkisella kuin yksityisellä sektorit- että hallitus ryhtyisi mahdollisuuksiensa
22538: lakin oli ehkäpä kymmeniä erilaisia malleja lo- mukaisesti toimenpiteisiin lomarahaa kos-
22539: marahan suhteen. Toiset saivat sen kokonaan, kevan maksukäytännön soveltamiseksi yh-
22540: toiset tietyn prosenttiosuuden ja toiset luopuivat denmukaisena koko maassa ja eri työnan-
22541: siitä vallan riippuen työpaikasta. Hajanainenjär- tajien palveluksessa valtakunnallisen sopi-
22542: jestelmä oli omiaan lisäämään eriarvoisuutta, ja muksen mukaisesti.
22543: erityisesti pienipaikkaiset suurissa vaikeuksissa
22544: olevien työnantajien palveluksessa olleet menetti-
22545: vät eniten.
22546: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22547:
22548: Sulo Aittoniemi
22549: 236 1994 vp
22550:
22551: Toivomusaloite 208
22552:
22553:
22554:
22555:
22556: Aittoniemi: Oma-aloitteisen työnhaun palkitsemisesta
22557:
22558:
22559:
22560: Eduskunnalle
22561:
22562: Suurtyöttömyyttä leimaa 1990-luvun Suomes- Suomalaisen yhteiskunnan tulisi siis siirtyä
22563: sa passiivisuus myös työttömien itsensä taholta. passiivisuuden palkitsemisesta aktiivisuuden pal-
22564: Tätä passiivisuutta on lisännyt holhousyhteis- kitsemiseen: maksaa palkkio sille, joka etsii itse
22565: kunta itse, koska se ei millään tavalla kannusta itselleen työpaikan ilman työvoimatoimiston
22566: omaehtoiseen aktiiviseen työn etsintään. Työttö- apua. Silloin oltaisiin oikeilla jäljillä ja työpaikka
22567: män aktiivisuus perustuu vain siihen, että teh- sekä työntekijä kohtaisivat toisensa, kun kumpi-
22568: dään ne välttämättömät ilmoittautumis- ym. toi- kin etsisivät.
22569: menpiteet, joita vaaditaan päivärahaoikeuden yl- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22570: läpitämiseksi. hyväksyttäväksi toivomuksen,
22571: Suomessa on siis unohdettu vanha hyvä sa-
22572: nanlasku "kyllä tekevä työtä löytää". Vuosikym- että hallitus ryhtyisi passiivisen työvoi-
22573: meniä sitten työpaikat olivat yhtä hakusessa kuin mapolitiikan sijasta kannustamaan aktii-
22574: tänäkin päivänä, mutta silloin ei jääty aamulla vista työnhakua maksamalla palkkion niil-
22575: makaamaan sänkyyn puoleenpäivään, vaan otet- le työttömille, jotka itse etsivät itselleen
22576: tiin polkupyörä alle ja lähdettiin työn etsintään. pysyvän työpaikan.
22577: Ja aina työtä löytyi, kun tarpeeksi etsi. Ei niin
22578: huonoa aikaa ollutkaan. Eikä ole tänäkään päi-
22579: vänä.
22580:
22581: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22582:
22583: Sulo Aittoniemi
22584: 1994 vp 237
22585:
22586: Toivomusaloite 209
22587:
22588:
22589:
22590:
22591: Apukka ym.: Kriisiohjelman laatimisesta työttömyyden vähentämi-
22592: seksi
22593:
22594:
22595: Eduskunnalle
22596:
22597: Suomen työttömyys ei ole koskaan ollut niin vain huononnettu. Eräs tällainen merkittävä
22598: hälyttävissä lukemissa kuin nyt. Pahinta tilan- huononnus oli velvoitetyöllistämisen poistami-
22599: teessa on se, että vaikka vienti vetää, näyttää nen.
22600: työttömyys vain kasvavan kaiken aikaa. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22601: sen hälyttävää on nuorten työttömyyden huima kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22602: lisääntyminen samoin kuin pitkäaikaistyöttö-
22603: myydenkin paisuminen. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
22604: Työttömyyden jättimäisestä kasvusta huoli- menpiteisiin kattavan kriisiohjelman laati-
22605: matta hallituksen toimet ovat olleet vaatimatto- miseksi työttömyyden helpottamiseksi ja
22606: mia, eikä niillä ole kyetty juurikaan vaikutta- ottaisi ohjelmassa huomioon myös velvoite-
22607: maan työttömyyden kasvua hillitsevästi, päin- työllistämisen palauttamisen.
22608: vastoin. Monin hallituksen toimin tilannetta on
22609:
22610: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22611:
22612: Asko Apukka Martti Korhonen Esko-Juhani Tennilä
22613: 238 1994 vp
22614:
22615: Toivomusaloite 210
22616:
22617:
22618:
22619:
22620: Kallis ym.: Uusien työllistämiskeinojen käyttöönottamisesta
22621:
22622:
22623:
22624: Eduskunnalle
22625:
22626: Korkea työttömyysaste on suuri yhteiskunnal- Uusia työllistämistapoja ovat mm. töiden ja-
22627: linen ongelma, jonka hoitaminen ei enää onnistu kaminen ja sapattivapaa. Lisäksi voitaisiin nuo-
22628: pelkästään perinteisin keinoin. On myös laajasti rille antaa koulutuksen ostamiseksi ns. vouche-
22629: tunnustettu, että talouskasvu ei poista työttö- reita.
22630: myyttä. Nyt on etsittävä ennakkoluulottomasti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22631: uusia keinoja työtilaisuuksien luomiseksi. Sellai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22632: sia keinoja on esitetty. Nyt on muutettava puheet
22633: todeksi mahdollisimman pian, jo tämän vuoden että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
22634: aikana. uusien työllistämiskeinojen käyttöönotta-
22635: miseksi.
22636: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22637:
22638: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen
22639: Eeva-Liisa Moilanen Ismo Seivästö
22640: Leea Hiltunen
22641: 1994 vp 239
22642:
22643: Toivomusaloite 211
22644:
22645:
22646:
22647:
22648: Laakkonen ym.: Sukupuolten välistä tasa-arvoa loukkaavien työ-
22649: paikkojen välittämisen kieltämisestä
22650:
22651:
22652: Eduskunnalle
22653:
22654: Työministeriö on 18.1.1994 lähettämällään tullutkin vetoomuksia, että tämä velvoite tulisi
22655: kirjeellä tiedottanut tasa-arvolain soveltamisoh- poistaa.
22656: jeisiin tekemästään muutoksesta, jonka mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22657: ns. eroottisia työpaikkoja ei aktiivisesti välitettäi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22658: si eikä valtion työllistämisvaroja voitaisi käyttää
22659: seksibisnestä harjoittavien yrittäjien tukemiseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin su-
22660: Toimenpide on oikean suuntainen, mutta riit- kupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi
22661: tämätön. Ns. eroottisten työpaikkojen välittämi- työnvälityksessä ja määräisi lopetettavaksi
22662: nen passiivisestikin "tiskin alta" on vastoin tasa- kaikenlaisten ns. eroottisten työpaikkojen
22663: arvolakia. Se on myös alentavaa ja nöyryyttävää välittämisen työvoimatoimistojen kautta.
22664: työnvälitystä hoitavalle virkailijalle, ja heiltä on
22665:
22666: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22667:
22668: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
22669: Ismo Seivästö Leea Hiltunen
22670: 240 1994 vp
22671:
22672: Toivomusaloite 212
22673:
22674:
22675:
22676:
22677: Laakkonen ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden nykyistäjoustavammas-
22678: ta määrittelystä
22679:
22680:
22681: Eduskunnalle
22682:
22683: Pitkäaikaistyöttömäksi määritellään henkilö, "13 kuukauden aikana 12 kuukautta työttömyyt-
22684: joka on yhtäjaksoisesti ollut työttömänä 12 kuu- tä",jolloin käytäntö muuttuisi inhimillisemmäk-
22685: kautta. Määritelmä on jäykkä ja aiheuttaa käy- si.
22686: tännössä epäinhimillisiä tilanteita. Esim. muuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22687: man viikon sairausloma (periaatteessa jo yhden- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22688: kin päivän sairaus) katkaisee työttömyyden ker-
22689: tymän, vaikka taustalla saattaa olla jo pitkäkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
22690: työttömyys. Tällöin henkilön työttömyysviikot ta pitkäaikaistyöttömän määrittely muu-
22691: nollautuvat ja laskenta aloitetaan alusta. Siksi tettaisiin joustavammaksi.
22692: pitkäaikaistyöttömän määrittelyksi tulisi laittaa
22693:
22694: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22695:
22696: Pirkko Laakkonen Ismo Seivästö Leea Hiltunen
22697: 1994 vp 241
22698:
22699: Toivomusaloite 213
22700:
22701:
22702:
22703:
22704: Laakkonen ym.: Työllisyyslainsäädännössä käytetyn vajaakuntoi-
22705: nen-nimikkeen muuttamisesta "työrajoitteiseksi"
22706:
22707:
22708: Eduskunnalle
22709:
22710: Työllisyyslainsäädännössä puhutaan vanhan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22711: aikaisesti vajaakuntoisista, kun nykyaikana jo jotta myös työlainsäädännössä muutet-
22712: muuten käytetään nimikettä "työrajoitteinen". taisiin vajaakuntoinen-nimike "työrajoit-
22713: Sekä virkailijat että itse työrajoitteiset kokevat teiseksi".
22714: tilanteen joskus kiusalliseksi.
22715: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22716: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22717:
22718: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22719:
22720: Pirkko Laakkonen Jouko Jääskeläinen
22721: Isino Seivästö Leea Hiltunen
22722:
22723:
22724:
22725:
22726: 16 240261
22727: 242 1994 vp
22728:
22729: Toivomusaloite 214
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: Lahikainen: Työllisyyden parantamisesta Mikkelin läänissä
22735:
22736:
22737:
22738: Eduskunnalle
22739:
22740: Työvoima-asioiden merkitys tulee korostu- Valtionosuutta työttömyyden lieventämiseen,
22741: maan siirryttäessä ohjelmaperusteiseen aluepoli- työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopal-
22742: tiikkaan. Mikkelin läänin asema on Euroopan veluihin ja työllisyysperusteisiin investointeihin
22743: Liiton keskimääräistasoa selvästi heikompi. Ete- tarvittaisiin kaikkiaan 205 Mmk.
22744: lä-Savon maakunnan aluetuote on asukasta koh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22745: ti laskettuna vain 66 prosenttia Euroopan Liiton hyväksyttäväksi toivomuksen,
22746: maiden vastaavasta keskiarvosta.
22747: Työllisyystilanne on heikentynyt Mikkelin että hallitus varaisi valtion vuoden 1995
22748: läänissä enemmän kuin keskimäärin koko maas- talousarvioesitykseen riittävän määrära-
22749: sa ja lähivuosien kehitysnäkymät ovat heikot. han työllisyyden hoitamiseen Mikkelin lää-
22750: Siksi Mikkelin läänin työllisyysmäärärahoihin nissä.
22751: tulee saada tasokorotus.
22752:
22753: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22754:
22755: Erja Lahikainen
22756: 1994 vp 243
22757:
22758: Toivomusaloite 215
22759:
22760:
22761:
22762:
22763: A. Ojala ym.: Kansainvälisen naistenpäivän saamisesta yleiseksi
22764: liputuspäiväksi
22765:
22766:
22767: Eduskunnalle
22768:
22769: Ensimmäinen kansainvälinen naistenpäivän- Suomessa on monien merkkipäivien kunniaksi
22770: juhla pidettiin Wienissä Itävallassa vuonna 1911. yleinen liputuspäivä. Nyt kansainvälisen naisten-
22771: Suomessa ensimmäinen mielenosoituskulkue jär- päivän liputuksesta huolehtivat kunnat, minkä
22772: jestettiin 8.3.1914 kansainvälisen naistenpäivän seurauksena joissakin kunnissa liputetaan julki-
22773: merkeissä. Maaliskuun 8. päivä on muodostunut sissa rakennuksissa, mutta ei yksityisissä, ja jois-
22774: kansainväliseksi naistenpäiväksi, jota nykyisin sakin kunnissa ei liputeta ollenkaan.
22775: käytännöllisesti katsoen vietetään kaikkialla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22776: maailmassa. Päivän kunniaksi naiset järjestävät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22777: erilaisia tempauksia, juhlia ja mielenosoituksia.
22778: Eräissä maissa päivä on naisille paikallinen va- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22779: paapäivä. teisiin kansainvälisen naistenpäivän saami-
22780: seksi yleiseksi liputuspäiväksi.
22781: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22782:
22783: Arja Ojala Eila Rimmi Iiris Hacklin
22784: Sinikka Hurskainen Maija Rask Jukka Roos
22785: Timo Roos Kyllikki Muttilainen LasseNäsi
22786: Marjatta Vehkaoja Liisa Jaakonsaari Reijo Laitinen
22787: Anna-Liisa Kasurinen Tuija Maaret Pykäläinen Maija-Liisa Lindqvist
22788: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Heli Astala
22789: Rose-Marie Björkenheim Jarmo Laivoranta
22790: 244 1994 vp
22791:
22792: Toivomusaloite 216
22793:
22794:
22795:
22796:
22797: Vihriälä ym.: Lomautussakkojen poistamisesta pienyrittäjiltä
22798:
22799:
22800:
22801: Eduskunnalle
22802:
22803: Kevään 1993 työmarkkinaratkaisun viitoitta- luista kärsiville yrityksille. Sakko pidentää viime
22804: mana eduskunta hyväksyi vuoden 1993 valtio- vuonna alkaneita lomautuksia. Sakko on myös
22805: päivien loppupuolella lomautussakkojärjestel- osaltaan nostamassa edelleen korkeaa työllistä-
22806: män. Lomautussakko on osoittautunut epäoi- miskynnystä.
22807: keudenmukaiseksi pienille ja keskikokoisille Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22808: työllistäville yrityksille ja lisännyt selvästi työt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22809: tömyyttä. Työvoimaviranomaisten joulukuun
22810: 1993 tilasto työttömistä on selvä näyttö tapahtu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin /o-
22811: neesta. Lomautussakon perusteettomuus tulee mautussakkojärjestelmän poistamiseksi
22812: korostetusti esiin nyt talvikautena kausivaihte- pienyrittäjiltä.
22813:
22814: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22815: Jukka Vihriälä Markku Rossi Olavi Ala-Nissilä
22816: Sirkka-Liisa Anttila Kauko Heikkinen Matti Lahtinen
22817: Kalevi Lamminen Tellervo Renko Esko Jokiniemi
22818: 1994 vp 245
22819:
22820: Toivomusaloite 217
22821:
22822:
22823:
22824:
22825: Vihriälä ym.: Nuorten työllistämisen edistämisestä kesätyöpaikkoja
22826: lisäämällä
22827:
22828:
22829: Eduskunnalle
22830:
22831: Nuorten käytännön työelämään perehdyttä- Nuorten työllistämiseksi tulisi koota kaikki
22832: minen tulee aloittaa jo koulunkäynnin ja opiske- voimat yhteiskunnassamme. Kaikki käyttökel-
22833: lun lomassa kesätyöpaikkojen kautta. On välttä- poiset ideat tulisi toteuttaa nuorten työllisyyden
22834: mätöntä, että opiskelijoille ja koululaisille pysty- edistämiseksi. Nuorten työllistämisen helpotta-
22835: tään järjestämään opiskeluun liittyvät pakolliset minen kesätyöpaikkoja luomalla olisi oikea askel
22836: työharjoittelut. Lisäksi olisi tärkeää, että niin työelämän tervehdyttämiseksi ja nuorten tulevai-
22837: monelle nuorelle kuin mahdollista järjestettäisiin suudenuskon palauttamiseksi.
22838: mahdollisuus kesätöihin. Opiskelijoiden ja kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22839: lulaisten kesätyöllistäminen ei kuitenkaan onnis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22840: tu- varsinkaan tässä vaikeassa taloustilanteessa
22841: -samoilla työehtosopimuksilla kuin ammattiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja
22842: valmistuneiden nuorten työllistäminen. tekisi aloitteen työmarkkinaosapuolille
22843: Etelä-Pohjanmaalla käynnistettiin huhtikuus- neuvotteluista oman, hyvin yksinkertaisen
22844: sa 1993 maakunnallisten veteraanijärjestöjen yh- työehtosopimuksen laatimisesta opiskeli-
22845: teistyöelimen toimesta vapaaehtoisten kansalais- joiden ja koululaisten kesätyöllistämistä
22846: toiminnanja työvoimahallinnon yhteiskampanja varten ja
22847: nuorten kesätyöpaikkojen hankkimiseksi. Kam- että työministeriö voisi sopimuksen mu-
22848: panjan nimi oli auta nuoria töihin. Kampanjan kaisesti tulla mukaan Etelä-Pohjanmaalla
22849: myötä lyhytaikainen 2--4 viikon pituinen kesä- toteutetun Auta Nuoria -kampanjan tapai-
22850: työjakso pystyttiin järjestämään 1 806 nuorelle. siin nuorten työllistämistempauksiin siten,
22851: Nuorille maksettiin palkkaa lahjoitustileiltä ja että työministeriö maksaisi työnantajien
22852: nuorten työllistäjien toimesta noin 3 milj. mark- oheiskulut laskun mukaisesti.
22853: kaa. Työministeriö maksoi kaikki työnantajan
22854: oheiskulut laskun mukaan.
22855:
22856: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22857:
22858: Jukka Vihriälä Matti Vanhanen Kirsti Ala-Harja
22859: Tellervo Renko Maria Kaisa Aula Esko Jokiniemi
22860: Timo E. Korva
22861: 246 1994 vp
22862:
22863: Toivomusaloite 218
22864:
22865:
22866:
22867:
22868: Aittoniemi: Rantojen kaavoittamiseen liittyvän byrokratian purka-
22869: misesta
22870:
22871:
22872: Eduskunnalle
22873:
22874: Rantojen kaavoittaminen loma-asuntojen ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22875: kentamiseen liittyvässä tarkoituksessa on hidas- rantojen kaavoittamiseen liittyvän byro-
22876: ta, kankeaa ja byrokraattista toimintaa, ja usein kratian purkamiseksi, kaavoituspäätösten
22877: tuntuu, että myös järjen käyttäminen annetuissa nopeuttamiseksi ja tapauskohtaisen har-
22878: päätöksissä on kiellettyä. Byrokraattiset päätök- kinnan lisäämiseksi eri valitusasteissa
22879: set ja se, että valitusasteissa usein asiaa tarkem- annettaessa päätöksiä kaava- ja poikkeus-
22880: min harkitsemaHa päädytään alemman päätök- lupa-asioissa.
22881: sentekijän ratkaisuun, on useassa tapauksessa
22882: loukannut yksityisten maanomistajien oikeuksia.
22883: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22884: hyväksyttäväksi toivomuksen,
22885:
22886: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22887:
22888: Sulo Aittoniemi
22889: 1994 vp 247
22890:
22891: Toivomusaloite 219
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Alaranta: Pyhäjoen virkistyskäytön parantamisesta
22897:
22898:
22899:
22900: Eduskunnalle
22901:
22902: Pyhäjoen virkistyskäyttöä on parannettu vii- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22903: me vuosina. Pyhäjoki on parantamistöiden joh- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22904: dosta kehittynyt jo luonnostaankin lohikantaa
22905: ylläpitäväksi vesistöksi. Kalastuksen harrastajat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py-
22906: ovat "löytäneet" Pyhäjoen. Esimerkiksi Oulais- häjoen virkistyskäytön parantamiseksi.
22907: tenkoskeoja Pyhänkosken alueet ovat suosittuja
22908: virkistyskalastuspaikkoja. Uudet istutukset lisäi-
22909: sivät joen virkistysmerkitystä oleellisesti.
22910:
22911: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22912:
22913: Juhani Alaranta
22914: 248 1994 vp
22915:
22916: Toivomusaloite 220
22917:
22918:
22919:
22920:
22921: Alaranta: Pyhäjokisuun toisen kunnostusvaiheen toteuttamisesta
22922:
22923:
22924:
22925: Eduskunnalle
22926:
22927: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Pyhäjoen tiin Kaukon veneranta ja uimaranta. Koska
22928: kunnan yhteistyönä on laadittu Pyhäjokisuun 2. ruoppaus käsitti vain veneväylät, suuri osa Pyhä-
22929: vaiheen kunnostussuunnitelma {Tnro 203 Ouv joen suuhaarasta jäi edelleen rumaksi, kaislikkoi-
22930: 1:1 ). seksi matalikoksi. Tämä hanke mm. täydentää jo
22931: Suunnitelma käsittää Pyhäjoen pohjoishaaran toteutettua veneväylien ruoppausta.
22932: ja etelähaaran matalikoiden ruoppauksen, uima- Hankkeella on tulvasuojelutoimenpiteiden
22933: rannan rakentamisen ja Ruukinkosken kalata- ohella yleistä merkitystä myös sen vuoksi, että se
22934: loudellisen kunnostuksen. on osa Pyhäjoen kataloudellista kunnostussuun-
22935: Hankkeen hyötyvaikutuksia ovat vesimaise- nittelua.
22936: man parantuminen, veneliikenteen helpottumi- Vesioikeuden lupa 2. vaiheelle on myönnetty.
22937: nen, kalojen liikkumismahdollisuuksien lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22938: minen, Ruukinkosken poikastuotannon elpymi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22939: nen ja myös joen alajuoksun tulvatilanteen hel-
22940: pottuminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py-
22941: Pyhäjokisuun 1. vaiheen kunnostushanke val- häjokisuun toisen kunnostusvaiheen toteut-
22942: mistui vuonna 1987. Suuhaaroihin ruopattiin täl- tamiseksi.
22943: löin yli kuusi kilometriä veneväylää ja rakennet-
22944:
22945: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22946:
22947: Juhani Alaranta
22948: 1994 vp 249
22949:
22950: Toivomusaloite 221
22951:
22952:
22953:
22954:
22955: S-L. Anttila: Maisemaapilaavan vaalimainonnan kieltämisestä
22956:
22957:
22958:
22959: Eduskunnalle
22960:
22961: Eduskuntavaalit ovat vuoden kuluttua. Erityi- sijoitetuista vaalitauluista ja siirryttäväksi yksin-
22962: sesti eduskuntavaaleissa ulkomainonta maaseu- omaan vaalitelineissä oleviin vaalitauluihin. On
22963: dulla on erittäin runsasta ja se on samalla suuri kuntien asia hankkia vaalitaulut kaikkiin kyliin,
22964: ympäristöhaitta. Melkoinen osa näistä vaalitau- mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
22965: luista jää keräämättä ja siten rumentavat maise- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22966: maa ja ovat ympäristöongelma. Siksi olisi täysin hyväksyttäväksi toivomuksen,
22967: perusteltua siirtyä vaalimainonnassa yksin-
22968: omaan telineissä oleviin vaalitauluihin, jotka ke- että hallitus antaisi eduskunnalle vaalien
22969: rätään vaalien jälkeen pois. Siksi kiirehdinkin ulkomainontaa koskevan esityksen, jolla
22970: ympäristöministeriä antamaan eduskunnalle la- luovuttaisiin haja-asutusalueen holtitto-
22971: kiesityksen, jolla määritellään vaalien ulkomai- masta maisemaa pilaavasta vaalimainon-
22972: nonta siten, että se ei haittaa ympäristöä ja on nastaja siirryttäisiin yksinomaan vaaliteli-
22973: kaikille puolueille yhtä neutraali. Esitän luovut- neissä oleviin vaalimainoksiin.
22974: tavaksi haja-asutusalueiden pelloille ja metsiin
22975:
22976: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
22977: Sirkka-Liisa Anttila
22978: 250 1994 vp
22979:
22980: Toivomusaloite 222
22981:
22982:
22983:
22984:
22985: Kohijoki ym.: Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestely-
22986: suunnitelman toteuttamisesta
22987:
22988:
22989: Eduskunnalle
22990:
22991: Kokemäenjoki ja Loimijoki ovat vuosikym- nilleen samoihin korkeuksiin kuin ennätystulvan
22992: menien ajan tulvineet toistuvasti Kokemäen, aikana vuonna 1966. Silloin tulvavedet tunkeu-
22993: Huittisten, Vampulan sekä Alastaron kuntien tuivat Huittisten kaupungin kaava-alueilla kym-
22994: alueilla aiheuttaen suurta haittaa ja vahinkoa menien kiinteistöjen alakerta- ja kellaritiloihin.
22995: seudun asutukselle ja elinkeinoelämälle. Loimankosken yläpuolella tulva levittäytyi yli
22996: Tulvien poistamiseksi on vesi- ja ympäristö- 1 000 peltohehtaarin viljelysalueelle jättäen saar-
22997: hallituksen sekä Turun vesipiirin yhteistyönä val- roksiin ja vahingoittaen lukuisia asuntoja sekä
22998: mistunut Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen talous- ja kotieläinrakennuksia. Myös Alastaron
22999: järjestelysuunnitelma, joka sisältää Kokemäen- kunnan alueella tulva tuolloin tunkeutui raken-
23000: joessa Säpilän oikaisukanavan tekemisen ja Kyt- nusten alakerta- ja kellaritiloihin. Silloin myös
23001: tälänhaaran perkauksen sekä Loimijoessa Pappi- kunnan jätevesilaitos verkostoineen oli tulva-
23002: lankarin, Loimankoskenja Sailiian voimalaitok- uhan alaisena. Tulvaherkkyyden lisääntymistä
23003: sen yläpuolisen osan perkauksen. Hankkeen kus- Kokemäenjoen keskiosalla kuvastaa myös se,
23004: tannusarvio on 46 miljoonaa markkaa. Järjeste- että kevät- ja kesätulvan aikana vuonna 1988
23005: lysuunnitelmassa on edellytetty voimatalouden tulvavedet levittäytyivät Kokemäenjokisui~.ton
23006: osallistuvan kustannuksiin saamansa hyödyn viljelylakeuksilla Kokemäellä, Huittisissa ja Aet-
23007: määrällä. sän seudulla aina kesäkuun alkupuolelle asti.
23008: Oikaisukanavan tekemisellä ja perkauksella Paitsi tulvien ja tulvavahinkojen estämisen
23009: poistuvat tulvat noin 1 000 hehtaarin alueelta, kannalta, olisi nopeasti käyntiin saatettavilla
23010: joka pääasiallisesti on korkealuokkaista viljelys- Kokemäenjoen ja Loimijoen perkaustöillä suo-
23011: maata, myös erikoiskasvien viljelyyn soveltuvaa. tuisa vaikutus väestökadosta ja pitkäaikaisesta
23012: Koko hankkeen toteuttamisella saadaan maa- työttömyydestä kärsivässä Satakunnassa.
23013: tilatalouden toimintaedellytysten paranemisen li- Koko hankkeen toteuttaminen ja rahoitus oli-
23014: säksi muita merkittäviä hyötyjä, joita ovat ranta- sijaettavissa muutaman vuoden ajalle, mutta nyt
23015: alueiden kaavoituksen helpottuminen, loma-asu- vihdoin ripeällä perkaustöiden aloittamisella val-
23016: tuksen toimintaedellytysten paraneminen, joki- tiovallan taholta voitaisiin käytännössä osoittaa
23017: varsiasutuksen toimintaedellytysten turvaami- todeksi pyrkimykset maaseutuelinkeinojen ja
23018: nen sekä vedenlaadun paraneminen ja maantielii- koko maaseudun kehittämiseksi.
23019: kenteen helpottuminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23020: Perkauksilla estetään tulva vahingot, jotka jo kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23021: yhdessä vaikeassa tulvatilanteessa voivat olla ar-
23022: vioiden mukaan 15 miljoonaa markkaa. että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
23023: Erikseen todettakoon, että keväällä ja keskike- Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen tul-
23024: sään asti 1988 Kokemäenjoen keskiosan alueilla vien poistamiseksi tarkoitetun järjestely-
23025: oli yksi tämän vuosisadan pahimmista tulvista. suunnitelman toteuttamiseksi niin, että
23026: Vuonna 1984 kevättulvan aikana Huittisten perkaustyöt voitaisiin aloittaa viimeistään
23027: Pappilankarin yläpuolella tulvavesi nousi suun- vuonna 1995.
23028:
23029: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23030:
23031: Maunu Kohijoki Timo Ihamäki
23032: 1994 vp 251
23033:
23034: Toivomusaloite 223
23035:
23036:
23037:
23038:
23039: Korkeaoja ym.: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Satakunnan
23040: toimipisteen perustamisesta
23041:
23042:
23043: Eduskunnalle
23044:
23045: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä toimen- mahdollista perustaa sivutoimipisteitä maakun-
23046: piteistä valtion keskus- ja aluehallinnon uudista- takeskuksiin. Poriin tulee perustaa vahva Lou-
23047: miseksi 17.3.1993 todetaan, että ympäristöhallin- nais-Suomen Satakunnan toimipiste. Tätä edel-
23048: to aluetasolla kootaan ympäristöhallinnon alue- lyttää myös uusi ohjelmallinen aluepolitiikka,
23049: keskuksiksi yhdistämällä vesi- ja ympäristöpiirit jonka valmistelussa ja toteuttamisessa valtion
23050: ja lääninhallitusten ympäristötehtävät. aluehallintoviranomaisten maakunnallisilla toi-
23051: Tarkoituksena on, että Turun ja Porin lääniin mijoilla on keskeinen osa.
23052: perustetaan Lounais-Suomen ympäristökeskus. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23053: Uudistus merkitsee, että nykyisin Tampereen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23054: vesi- ja ympäristöpiirin toimialueeseen kuuluvat
23055: kunnat siirtyvät Loun~is-Suomen ympäristökes- että hallitus päättäisi ryhtyä toimenpi-
23056: kuksen toimipiiriin. teisiin Lounais-Suomen ympäristökeskuk-
23057: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen pää- sen Satakunnan toimipisteen perustami-
23058: paikka tulee olemaan Turku. 1.3.1995 voimaan seksi 10-15 henkilön vahvuisena yksikkö-
23059: tulevan uudistuksen yhteydessä on kuitenkin nä 1.3.1995 alkaen.
23060:
23061: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23062:
23063: Juha Korkeaoja Timo Laaksonen Maunu Kohijoki
23064: Kalevi Lamminen Heikki Rinne Timo Kalli
23065: Leea Hiltunen Lea Mäkipää Raila Aho
23066: Timo Roos
23067: 252 1994 vp
23068:
23069: Toivomusaloite 224
23070:
23071:
23072:
23073:
23074: Lahikainen: Rantojensuojeluohjelman toteuttamisesta Mikkelin
23075: läänissä
23076:
23077:
23078: Eduskunnalle
23079:
23080: Vuonna 1993 on luonnonsuojeluohjelmia to- päätöksessään 21.12.1990 rantojensuojeluohjel-
23081: teutettu Mikkelin läänissä noin 34 Mmk:lla. Täs- man toteutuvan 15 vuodessa. Tähän ei tulla pää-
23082: tä summasta 20 Mmk on käytetty vuoden 1993 semään, ellei maanomistajien nykyistä suurta
23083: budjettivaroista ja 14 Mmk on käytetty sitomalla myyntitarjousruuhkaa (80 Mmk) saada puretuk-
23084: vuosien 1994-1996 määrärahoja. si.
23085: Painopiste on ollut rantojensuojeluohjelman Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23086: toteuttamisessa. Mikkelin lääni on ollut tämän hyväksyttäväksi toivomuksen,
23087: ohjelman toteuttamisessa koko maan painopiste-
23088: alue. että hallitus varaisi valtion vuoden 1995
23089: Nykyisen suuruisilla määrärahoilla voidaan talousarvioesitykseen riittävän määrära-
23090: toteuttaa ainoastaan 5% ohjelmasta vuosittain. han rantojensuojeluohjelman toteuttami-
23091: Valtioneuvosto on kuitenkin esittänyt periaate- seen Mikkelin läänissä.
23092:
23093: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23094:
23095: Erja Lahikainen
23096: 1994vp 253
23097:
23098: Toivomusaloite 225
23099:
23100:
23101:
23102:
23103: Luukkainen ym.: Kytäjän kartanon alueiden hankkimisesta valtion
23104: retkeilyalueeksi
23105:
23106:
23107: Eduskunnalle
23108:
23109: Hyvinkään, Riihimäen ja Lopen rajamailla si- yhdistys on hankkinut alueelta retkeilyn tukikoh-
23110: jaitseva Kytäjän rr.etsäalue on yksi Uudenmaan dan käyttöönsä.
23111: harvoista laajoista rakentamattomista metsäko- Kytäjän alue on myös osa pääkaupunkiseutua
23112: konaisuuksista. ympäröivää viher- ja virkistysaluevyöhykettä.
23113: Kytäjän metsäalue on erämainen, järviä ja Virkistyskäytön kannalta keskeisten Kytäjän
23114: lampia on 30-40. Alueen itäosassa on Metsähal- kartanon konkurssipesän alueiden voidaan ar-
23115: lituksen hallitsema noin 250 hehtaarin valtion vioida maksavan noin 20 miljoonaa markkaa.
23116: luonnonhoitometsä. Alueen länsiosassa on noin Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
23117: 1 500 hehtaarin laajuinen, maaseutuelinkeinopii- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
23118: rin hallitsema, yhteismetsäksi suunniteltu alue. nassa.
23119: Pääosa alueesta on kuulunut Kytäjän karta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23120: nolle, joka teki konkurssin loppuvuodesta 1993. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23121: Kytäjän metsäalueelia on suuri virkistyskäy-
23122: töllinen arvo ja sen luonnonsuojelullisetkin arvot että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vir-
23123: ovat huomattavat. Alueen laajat metsät ovat pit- kistyskäytön kannalta keskeisten Kytäjän
23124: kään olleet lähinnä hyvinkääläisten ja riihimäke- kartanon konkurssipesän alueiden hankki-
23125: läisten suosimaa marjastus-, sienestys- ja muuta miseksi valtion retkeilyalueeksi.
23126: retkeilyaluetta. Myös Uudenmaan virkistysalue-
23127:
23128: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23129:
23130: Hannele Luukkainen Kaarina Dromberg Margareta Pietikäinen
23131: Tarja Kautto Paavo Nikula Outi Ojala
23132: Ulpu Iivari Leila Lehtinen Jaakko Laakso
23133: Heidi Hautala Tuulikki Hämäläinen Henrik Lax
23134: Arja Alho Martti Tiuri Leena Luhtanen
23135: Jouko Jääskeläinen
23136: 254 1994 rd
23137:
23138: Hemställningsmotion 226
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Metsämäki m.fl.: Om en informationscentral för Ekenäs national-
23144: park
23145:
23146:
23147: Tili Riksdagen
23148:
23149: Ekenäs nationalpark som grundades 1989 är För att komma i gång med verksamheten bör
23150: i stort behov av en informationscentral som byggnaden saneras. Därtill behövs det en del in-
23151: dels skulle betjäna parkens informationsverk- ventarier mm. Projektets totalkostnader rör sig
23152: samhet och dels de människor som från andra om två miljoner mark.
23153: orter besöker parken. Kasnäs informationscen- Hänvisande till ovanstående föreslår under-
23154: trum i Dragsfjärd som betjänar Skärgårdshavets tecknade att riksdagen skall hemställa
23155: nationalpark har i det avseendet visat sig vara en
23156: lyckad satsning. att regeringen i samband med förbe-
23157: Ekenäs stad har för ändamålet tili forststyrel- redelserna för 1995 års budgetförslag re-
23158: sen överlåtit en centralt belägen byggnad i Norra serverar ett tillräck/igt anslag för för-
23159: hamnen i Ekenäs: ett gammalt saltmagasin som verkligandet av en informationscentral för
23160: under de senare åren har fungerat som diskotek Ekenäs nationalpark.
23161: under namnet Gnägget.
23162:
23163: Helsingforsden 15 februari 1994
23164:
23165: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
23166: 1994 vp 255
23167:
23168: Toivomusaloite 226 Suomennos
23169:
23170:
23171:
23172:
23173: Metsämäki ym.: Tammisaaren kansallispuiston opastuskeskuksen
23174: perustamisesta
23175:
23176:
23177: Eduskunnalle
23178:
23179: Vuonna 1989 perustettu Tammisaaren kansal- Jotta toiminta saataisiin käyntiin, rakennus on
23180: lispuisto tarvitsee kipeästi opastuskeskusta. Kes- peruskorjattava. Lisäksi tarvitaan irtaimistoa
23181: kus palvelisi toisaalta puiston tiedotustoimintaa ym. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kaksi
23182: ja toisaalta muilta paikkakunnilta puistossa vie- miljoonaa markkaa.
23183: railevia ihmisiä. Dragsfjärdissä toimiva Kasnäsin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23184: opastuskeskus, joka palvelee Saaristomeren kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23185: sallispuistoa, on tässä mielessä osoittautunut on-
23186: nistuneeksi panostukseksi. että hallitus varaisi vuoden 1995 talous-
23187: Tammisaaren kaupunki on luovuttanut Met- arvioesityksen valmistelussa riittävän
23188: sähallitukselle tähän tarkoitukseen keskeisellä määrärahan Tammisaaren kansallispuis-
23189: paikalla sijaitsevan rakennuksen Tammisaaren ton opastuskeskuksen toteuttamiseen.
23190: Pohjoissatamassa: vanhan suolamakasiinin,joka
23191: on viime vuosina toiminut diskoteekkinä nimellä
23192: Gnägget.
23193:
23194: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23195:
23196: Lauri Metsämäki Antti Kalliomäki
23197: 256 1994 vp
23198:
23199: Toivomusaloite 227
23200:
23201:
23202:
23203:
23204: Mäkelä ym.: Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin laboratorio-
23205: rakennuksen laajennuksesta
23206:
23207:
23208: Eduskunnalle
23209:
23210: Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin labora- markkaa, josta pikainen rahoitustarve olisi noin
23211: toriorakennusta on tarpeen laajentaa aluelabora- 8 miljoonaa markkaa.
23212: toriotoiminnan lisääntyviä ja monipuolistuvia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23213: tehtäviä varten. Myös ko. aluelaboratorioon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23214: hankittavat uudet laitteet ja yhteistyö yliopiston
23215: kanssa vaativat arviolta noin 700 neliömetrin li- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
23216: sätilat. Hankkeen kiireellisyyden takia se tulisi määrärahojen varaamiseksi Keski-Suo-
23217: aloittaa jo kuluvan vuoden aikana. Hankkeelle men vesi- ja ympäristöpiirin laboratoriora-
23218: on jo myönnetty suunnittelurahat ja suunnittelu- kennuksen laajennushankkeen käynnistä-
23219: työ on koko ajan käynnissä. Rakennushankkeen miseksijo vuoden 1994 aikana.
23220: kokonaiskustannusarvio on 10,5 miljoonaa
23221:
23222: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23223:
23224: Tina Mäkelä Reijo Laitinen
23225: Pekka Leppänen Iiris Hacklin
23226: 1994 vp 257
23227:
23228: Toivomusaloite 228
23229:
23230:
23231:
23232:
23233: Mäkelä ym.: Vihtavuoren-Leppäveden-Jyväskylän siirtoviemä-
23234: rin rakentamistöiden aloittamisesta
23235:
23236:
23237: Eduskunnalle
23238:
23239: Laukaan keskuspuhdistamon ylikuormituk- hankkeesta ovat valmiit ja sen kokonaiskustan-
23240: sen johdosta kunta on tehnyt periaatepäätöksen nukset ovat 32 miljoonaa markkaa, josta valtion
23241: jätevesiensä johtamisesta ja käsitteleruisestä Ne- osuudeksi tulee 10 miljoonaa markkaa. Tästä
23242: näin niemen puhdistamolla Jyväskylässä. Vihta- tulisi vuoden 1994 aikana saada valtion talousar-
23243: vuori Oy:n tehtaanjätevesien käsittely täytyy jär- vioon vähintään 6,5 miljoonaa markkaa.
23244: jestää vesioikeuden päätösten nojalla nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23245: tehokkaammin kuluvan vuoden aikana, mikä ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23246: pahtuisijohtamalla myös ne keskuspuhdistamol-
23247: le Jyväskylään. Samalla on tarkoitus rakentaa että hallitus ryhtyisi toimiin siirtovie-
23248: yhdysvesijohto pohjavesien johtamiseksi kau- märin ja yhdysvesijohdon rakentamiseksi
23249: punkiseudulle. Kyseinen hanke on osa Jyvässeu- välille Vihtavuori-Leppävesi-Jyväskylä
23250: dun vesihuollon kehittämishanketta ja tulee kii- siten, että työt aloitettaisiin jo vuoden 1994
23251: reellisyytensä vuoksi käynnistää työllisyysrahoi- aikana työllisyysmäärärahojen turvin.
23252: tuksella jo kuluvana vuonna. Suunnitelmat
23253:
23254: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23255:
23256: Tina Mäkelä Reijo Laitinen
23257: Pekka Leppänen Iiris Hacklin
23258:
23259:
23260:
23261:
23262: 17 240261
23263: 258 1994 vp
23264:
23265: Toivomusaloite 229
23266:
23267:
23268:
23269:
23270: Mäkipää: Kaatopaikalle menevän tavaran uudelleenkäytön tehos-
23271: tamisesta
23272:
23273:
23274: Eduskunnalle
23275:
23276: Tällä hetkellä maamme kaatopaikoille vie- tämistä joko sellaisenaan tai uusien tuotteiden
23277: dään hyvin monenlaista tavaraa: mm. pahvia, raaka-aineena. Tämä olisi omalta osaltaan pa-
23278: muovia ja romua. Merkittävä osa näistä ja mo- rantamassa Suomen kuvaa ympäristöystävällise-
23279: nista muistakin kaatopaikalle toimitettavistajät- nä ja kestävään kehitykseen ja luonnonvarojen
23280: teistä olisi kuitenkin hyödynnettävissä joko suo- säästämiseen perustuvana yhteiskuntana.
23281: rassa käytössä tai uusien tuotteiden raaka-ainee- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23282: na. Maassamme on pyritty tehostamaan jättei- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23283: den hyötykäyttöä ja kierrätystoimintaa jatkuvas-
23284: ti, mutta silti ollaan merkittävästi jäljessä mm. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
23285: Saksan ja monien muiden Keski-Euroopan mai- kaatopaikalle tällä hetkellä menevien
23286: den tämänhetkisestä jätteiden hyötykäyttötasos- jätteiden nykyistä tarkemmaksi lajittele-
23287: ta. Tämän takia tulisi merkittävästi nopeuttaa miseksi ja uudelleen käyttämiseksi joko
23288: laadittujen suunnitelmien toteuttamista niiltä sellaisenaan tai uusien tuotteiden raaka-
23289: osin kuin ne koskevat jätteiden lajitteluaja käyt- aineena.
23290:
23291: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23292:
23293: Lea Mäkipää
23294: 1994 vp 259
23295:
23296: Toivomusaloite 230
23297:
23298:
23299:
23300:
23301: Näsi: Meltosjärvien kunnostamisesta linnustonsuojelujärveksi Yli-
23302: torniolla
23303:
23304:
23305: Eduskunnalle
23306:
23307: Ylitornion Meltosjärven kylän kyläkokous on kalliselle asutukselle, sillä järvet ovat kylän kes-
23308: yksimielisesti esittänyt Meltosjärvien kunnosta- kellä.
23309: mista linnustonsuojelujärvenä. Järvet kuuluvat Ylitornion kunta on lähettänyt ympäristömi-
23310: valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. nisteriölle vuosi sitten esityksen, jonka mukaan
23311: Ne ovat suojeluarvoltaan Lapin läänin parhaiden Meltosjärvien kunnostamisen suunnittelu aloi-
23312: joukossa. tettaisiin ja sen perusteella hankittaisiin vesioi-
23313: Meltosjärvellä on jo nyt lintutorni. Järvien tila keusluvat.
23314: on viime vuosina nopeasti huonontunut rehevöi- Mikäli korvauskysymyksistä tulee ongelmia,
23315: tymisen ja umpeenkasvun seurauksena. Jatkuva on vaihtomaina mahdollista käyttää Ylitornion
23316: umpeenkasvu alentaa järvien arvoa lintu vesinä. kunnassa lähellä sijaitsevia Metsähallituksen
23317: Kansainvälisen linnustonsuojelujärven arvon runsaita metsiä. Hankkeen ei näin ollen tarvitse
23318: lisäksijärvillä on matkailullista merkitystä. Noin kaatua valtiontalouden ongelmien vuoksi.
23319: 10 km:n etäisyydellä sijaitsee lomakylä, leirikes- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23320: kus ja ampumaurheilukeskus. Tornionjokilaak- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23321: son matkailu tulee jatkossa entistä enemmän no-
23322: jautumaan lohenkalastusmatkailuun, joten jär- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
23323: vien kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. menpiteisiin Ylitornion Meltosjärvien kun-
23324: Järvien kunnostaminen on tärkeää myös pai- nostamiseksi linnustonsuojelujärveksi.
23325:
23326: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23327:
23328: LasseNäsi
23329: 260 1994 vp
23330:
23331: Toivomusaloite 231
23332:
23333:
23334:
23335:
23336: Pykäläinen ym.: Ympäristö-ja yhdyskuntateknologiakeskuksen pe-
23337: rustamisesta Korialle
23338:
23339:
23340: Eduskunnalle
23341:
23342: Kymen Pioneeripataljoona siirretään pois miskeskuksen toiminnan painopisteitä ovat eko-
23343: Elimäeltä Korian varuskunta-alueelta kesällä loginen korjaus- ja uudisrakentaminen, yhdys-
23344: 1994. Noin 70 hehtaarin suuruisella alueella si- kuntasuunnittelu, tuotteiden kierrätys ja uus-
23345: jaitsee esikuntarakennuksia, kasarmirakennuk- käyttö, teollisuuden ja taajamien ympäristökysy-
23346: sia, asuinrakennuksia sekä puisto, urheilukenttä mykset sekä uuteen yhdyskuntatekniikkaan ja
23347: ja laaja harjoitusmaasto. Rakennukset ovat val- ympäristöön liittyvä taideteollinen tuotekehit-
23348: mistuneet pääosin vuosina 1911-1939 ja niiden tely.
23349: kokonaiskerrosala on 20 000 m2 sekä kokonais- Keskuksen toimintaa tukemaan luodaan Eko-
23350: tiiavous noin 100 000 m3· Varuskunta-alueelle on Palvelukeskus, joka tarjoaisi monipuolisia kou-
23351: hyvät valtatie- ja rautatieyhteydet (vt 6 ja 12 lutus-, tiedotus-, liikunta- ja ravitsemusalan pal-
23352: sekä päärata Helsingistä) sekä vesitieyhteys veluja osaamiskeskukselle, alueen tuleville asuk-
23353: Kymijoella välillä Kuusankoski-Myllykoski. kaille sekä keskuksen koko markkina-alueelle.
23354: Alueelle valmistellaan kehittämisohjelmaa, Myös majoituspalvelut sisältyvät suunnitelmiin.
23355: jonka pohjalta entinen varuskunta-alue ja sen Pohjois-Kymenlaakson teollisuudella ja ra-
23356: historiallisesti arvokkaat rakennukset otetaan kennustoiminnalla on hyvät valmiudet toteuttaa
23357: kokonaan uuteen käyttöön perustamalla alueelle EkoKoria sekä muodostaa kestävä yhteistyöver-
23358: ympäristö- ja yhdyskuntatekniikkaan keskittyvä kosto eri yritysten, korkeakoulujen ja muiden
23359: osaamis- ja palvelukeskus EkoKoria. Lisäksi alu- oppilaitosten sekä tulevan markkina-alueen kes-
23360: eelle suunnitellaan nykyaikainen asuinalue pe- ken. EkoKoria loisi pysyviä työpaikkoja alueelta
23361: ruskorjaamalla nykyiset asuinrakennukset ja täy- poistuvien työpaikkojen tilalle sekä kohentaisi
23362: dentämällä kokonaisuutta myöhemmin uudisra- merkittävällä tavalla Pohjois-Kymenlaakson ra-
23363: kennuksilla. kennusalan työllisyyttä monen vuoden ajan.
23364: Keskuksesta tulee imagoltaan ekologisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23365: suuntautunut sekä toteuttamistavaltaan että tu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23366: levilta toimionoiltaan siten, että se palvelee moni-
23367: puolisesti Kymen läänin ja Venäjän lähialueiden että hallitus turvaisi Korian entisen va-
23368: ajankohtaisia ja tulevia ympäristö- ja yhdys- ruskunta-alueen arvokkaan rakennuskan-
23369: kuntateknisiä tuotanto-, palvelu- ja koulutus- nan säilymisen sekä ryhtyisi pikaisiin toi-
23370: tarpeita. Hankkeen käytännön toteutusta varten menpiteisiin ympäristö- ja yhdyskuntatek-
23371: perustetaan laajapohjainen EkoKorian kehitys- nologiakeskuksen perustamiseksi alueelle
23372: yhtiö Oy. ja olemassa olevan rakennuskannan perus-
23373: Ympäristö- ja yhdyskuntateknologisen Osaa- korjaamiseksi tähän tarkoitukseen.
23374:
23375: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23376:
23377: Tuija Maaret Pykäläinen Anna-Liisa Kasorineo Matti Vähänäkki
23378: Sinikka Hurskainen Kari Häkämies Jussi Ranta
23379: Raimo Liikkanen Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo
23380: Antero Kekkonen
23381: 1994 vp 261
23382:
23383: Toivomusaloite 232
23384:
23385:
23386:
23387:
23388: Pykäläinen ym.: Lemin siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon jatkora-
23389: hoituksen turvaamisesta
23390:
23391:
23392: Eduskunnalle
23393:
23394: Lemin kunnan taajamienjätevedet on käsitel- puhdistamolla. Sen kapasiteetti riittää nykyisel-
23395: ty tähän asti kirkonkylän ja Kuukanniemen eril- lään tähän hyvin. Sijoittamalla vesijohto samaan
23396: lisissä kemiallisella selkeytyksellä varustetuissa kaivantoon saadaan taajamien vesihuollon toi-
23397: suopuhdistamoissa. Kirkonkylän jätevedet joh- mintavarmuus oleellisesti parantumaan ja haja-
23398: detaan Valkealan reitin latvoille Lahnajärveen ja asutusta vedenhankinnan piiriin.
23399: Kuukanniemen jätevedet Pien-Saimaaseen. Mo- Hanke on käynnistynyt vuonna 1993 ja sille on
23400: lemmat purkuvesistöt ovat yhdyskuntien veden- myönnetty rahaa tähän asti 300 000 mk. Koko-
23401: hankintavesistöjä. Verkostot yhdistetään ja joh- naiskustannusarvio on 17,9 milj. mk, josta val-
23402: detaan siirtoviemärissä Lappeenrannan Toikan- tion osuus on 8,5 milj. mk. Valtion työosuuden
23403: suon puhdistamolle. Molemmat taajamat ovat kesto on yhteensä 25 kuukautta ja arvioitu työl-
23404: oman yhden vedenottaman varassa. Vesijohto- listävä vaikutus 200 henkilötyökuukautta.
23405: verkostot yhdistetään keskenään ja Lappeenran- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23406: taan, jolloin vesihuollon toimintavarmuus pa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23407: rantuu oleellisesti.
23408: Tarkoituksena on saada aikaan Lappeenran- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Le-
23409: nan seudulle keskitetty alueellinen jäteveden kä- min siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon jat-
23410: sittely,jossa Lemin, Taipalsaarenja Lappeenran- korahoituksen varmistamiseksi jo vuoden
23411: nan kuntien jätevedet käsitellään Toikansuon 1994 seuraavissa lisätalousarvioissa.
23412:
23413: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23414:
23415: Tuija Maaret Pykäläinen Anna-Liisa Kasurinen Matti Vähänäkki
23416: Sinikka Hurskainen Kari Häkämies Jussi Ranta
23417: Raimo Liikkanen Raili Puhakka Anna-Kaarina Louvo
23418: Antero Kekkonen
23419: 262 1994 vp
23420:
23421: Toivomusaloite 233
23422:
23423:
23424:
23425:
23426: Seivästö ym.: Hyvälaatuisenjuomaveden saatavuuden turvaamises-
23427: ta Turun seudulla
23428:
23429:
23430: Eduskunnalle
23431:
23432: Puhdas vesi kuuluu elämän välttämättömiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23433: perustarpeisiin. Pohjavesien suojelu on osoittau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23434: tunut entistä tärkeämmäksi, sillä ilmasta laskeu-
23435: tuvat saasteet heikentävät helposti pintavesien että hallitus ryhtyisi riittäviin toimen-
23436: laatua. Samalla ympäristönsuojelun merkitys piteisiin hyvälaatuisen juomaveden saannin
23437: korostuu kaikin tavoin. turvaamiseksi Turun seudulle.
23438: Turun seudulla ollaan luopumassa ns. Pyhä-
23439: järvi-hankkeesta, johon jo oltiin varattu mm.
23440: suunnittelumäärärahoja.
23441:
23442: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23443:
23444: Ismo Seivästö Jarmo Laivoranta
23445: EnsioLaine Jaakko Laakso
23446: 1994 vp 263
23447:
23448: Toivomusaloite 234
23449:
23450:
23451:
23452:
23453: UkkoJa: Kuhmon Ystävyyden puiston opastuskeskuksen henkilös-
23454: tön lisäämisestä
23455:
23456:
23457: Eduskunnalle
23458:
23459: Ystävyyden puiston rakennus on valmistunut konaisvahvuuden tulisi olla 21 pysyvää työpaik-
23460: maaliskuussa 1993. Päätökset keskuksen tarvit- kaa vuoteen 1995 mennessä. Hankkeelle on myös
23461: semasta henkilökunnasta puuttuvat. Kuhmon jatkokehittämissuunnitelmia.
23462: kaupungin Ystävyyden puiston perustamiselle Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23463: myönteisen kannan ehtona on ollut keskuksen hyväksyttäväksi toivomuksen,
23464: rakentaminen ja siihen muodostuvat metsätalou-
23465: den menetyksiä kompensoivat työpaikat. Vaki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23466: naista henkilökuntaa on tällä hetkellä vain kol- Kuhmon Ystävyyden puiston henkilökun-
23467: me. Asianmukaisella henkilöstöllä toimiva Ystä- nan palkkaamiseksi ja näin liittäisi Ystä-
23468: vyyden puiston opastuskeskus muodostaisi mer- vyyden puiston toimivaksi osaksi koko Ka-
23469: kittävän osan koko Kalevala-alueen toiminnalli- levala-aluetta.
23470: suutta. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti ko-
23471:
23472: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23473:
23474: Tuulikki Ukkola
23475: 264 1994 vp
23476:
23477: Toivomusaloite 235
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: Vistbacka: Laser- ja kopiokasettien uusiokäytön tukemisesta
23483:
23484:
23485:
23486: Eduskunnalle
23487:
23488: Suomeen tuodaan vuosittain noin 400 000 Valtiovalta ei ole toistaiseksi ollut millään ta-
23489: laser- ja kopiokasettia, joita käytetään muun voin tukemassa tai edistämässä kasettien uudel-
23490: muassa laser- ja mikrofilmilukulaitteiden tu- leenlatausta eikä siten myöskään vähentämässä
23491: lostimissa sekä kopiokoneissa. Laitevalmistajat ongelmajätekuormitusta. Kasettien kotimaisella
23492: ovat pitkään markkinoineet kyseisiä kasetteja uudelleenlatauksella on myös välitön vaikutus
23493: kertakäyttöisinä, jolloin käytetyistä kaseteista maamme vaihtotaseeseen sekä työllisyyttä edis-
23494: on tullut ongelmajätettä. tävä vaikutus niin suoranaisesti kuin välillisesti-
23495: Laitevalmistajien väitteistä huolimatta kehi- kin.
23496: tystyön tuloksena kasetteja on alettu uudelleenla- Eräänä keinona uudelleenlatauksen lisäämi-
23497: data. Sen johdosta esimerkiksi USA:ssa ja Japa- seksi voisi olla esimerkiksi maahan tuotaville uu-
23498: nissa uusiointimäärät ovat kokonaiskulutukses- sille kaseteille määrättävä ympäristövero, joka
23499: ta noin 50 prosenttia ja Sveitsissä ja Saksassa noin omalta osaltaan vähentäisi kaseteista syntyviä
23500: 60 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on ympäristöhaittoja.
23501: ollut vain noin 10-15 prosenttia. Suomessa ka- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23502: settien uudelleenlataus on kehitetty niin pitkälle, hyväksyttäväksi toivomuksen,
23503: että sopivalla väriaineella ladatulla kasetilla
23504: päästäänjopa 7 700-8 400 kappaleen jäljennös- että hallitus ryhtyisi toimiin säätääk-
23505: määriin, kun uusien kasettien keskimääräinen seen maahan tuotaville uusille kaseteille
23506: jäljennösmäärä on noin 4 500-5 000 kappaletta. esimerkiksi määräprosenttisen ympäristö-
23507: Kasetit voidaan uusioida useampaan kertaan, veron, joka välillisesti parantaisi Suomen
23508: kunhan kasetti muutoin vain on virheetön. Uu- vaihtotasetta ja suoranaisesti lisäisi työlli-
23509: delleen ladatun kasetin hankintahinta on huo- syyttä ja vähentäisi käytetyistä kaseteista
23510: mattavasti uutta alhaisempi. syntyviä ympäristöongelmia.
23511:
23512: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23513:
23514: Raimo Vistbacka
23515: 1994 vp 265
23516:
23517: Toivomusaloite 236
23518:
23519:
23520:
23521:
23522: Väistö: Asuntojen peruskorjaustoiminnan lisäämisestä Pohjois-
23523: Karjalassa
23524:
23525:
23526: Eduskunnalle
23527:
23528: Asuntojen peruskorjaustoiminnan tarve on Asuntojen peruskorjaustoiminnassa määrära-
23529: Pohjois-Karjalassa moninkertainen käytettävis- hoja tulee kohdistaa vanhusten sekä sotiemme
23530: sä oleviin määrärahoihin verrattuna. veteraanien asunto-olojen kohentamiseen. Poh-
23531: Vaikean työttömyyden oloissa asuntojen vält- jois-Karjalassa onkin tätä silmällä pitäen selvitet-
23532: tämättömän peruskorjaustoiminnan lisääminen ty veteraanien asunto-olojen parantamistarve.
23533: on erittäin perusteltua myös työllisyyssyistä. Pe- Samoin monissa kunnissa on tehty selvityksiä
23534: ruskorjaustoiminta on erittäin työllistävää. eläkeläisten asuntojen peruskorjaustarpeesta.
23535: Peruskorjauksen yhteydessä on hyvät edelly- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23536: tykset myös asuntojen lämmitysjärjestelmien uu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23537: distamiseen. Erityistä huomiota tulee etenkin
23538: maaseudun oloissa kiinnittää uunilämmityksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23539: lisäämiseen samoin kuin puun energiakäytön li- määrärahan osoittamiseksi asuntojen pe-
23540: säämiseen ylipäätänsä. ruskorjaustoiminnan lisäämiseen Pohjois-
23541: Karjalassa.
23542: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
23543: Matti Väistö
23544:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025