<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
96 Käyttäjää paikalla!
0.0086021423339844
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995 1996
1997
1998
1999
2000
A_1995_1 | A_1995_2 | A_1995_3 | A_1995_4 | A_1995_5 | A_1995_6 | B_1995_1 | B_1995_2 | C_1995 | D_1995 | E_1995_1 | E_1995_2 | F_1995_1 | F_1995_2 | Hak_1995 | PTK_1995_1 | PTK_1995_2 | PTK_1995_3 |
1: Vuoden 1995 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E1 10: Lakialoitteet 1-70 11: Toivomusaloitteet 1-351 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-9901 18: OY EDITAAB, HELSINKI1996 19: SISÄLLYSLUETTELO 20: 21: 22: 23: Lakialoitteet 1-70 24: 25: Seppänen: Laiksi neuvoa-antavasta kansanäänes- 18 Paasio ym.: Laiksi rintamasotilastunnuksen 26: tyksestä Suomen osallistumisesta Euroopan ta- myöntämisestä vuosina 1945-1950 merimii- 27: lous- ja rahaunionin kolmanteen vaiheeseen nojen raivaukseen osallistuneille Suomen kansa- 28: laisille 29: 2 Helle ym.: Laiksi rakennuslain muuttamisesta 30: 19 Puisto ym.: Laiksi rintamasotilastunnuksesta 31: 3 Lahtela ym.: Laiksi työttömyysturvalain muutta- 32: misesta 20 Jääskeläinen ym.: Laeiksi lasten kotihoidon tuesta 33: annetun lain 2 §:n ja kunnallisten viranhaltijain ja 34: 4 Rajamäki ym.: Laiksi kalastuslain muuttamisesta työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta 35: 36: 5 Komi: Laiksi tuloverolain JOI §:n muuttamisesta 21 Vehkaoja ym.: Laiksi työsopimuslain muuttami- 37: sesta 38: 6 A. Ojala ym.: Laiksi tuloverolain JOO ja JOI §:n 39: muuttamisesta 22 Vehkaoja ym.: Laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n 40: muuttamisesta 41: 7 J. Koskinen ym.: Laiksi tallettajien saamisten tur- 42: vaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa 23 U-M. Kukkonen m.fl.: Förslag tilllag om upphä- 43: osuuskunnassa annetun lain muuttamisesta vande av 2 § 3 a punkten och 5 § 4 mom. lagen om 44: åtgärder för inskränkande av tobaksrökning 45: 8 Ala-Nissilä ym.: Laiksi tuloverolain 149 a §:n 46: muuttamisesta 23 U-M. Kukkonen ym.: Laiksi toimenpiteistä tupa- 47: koinnin vähentämiseksi annetun lain 2 §:n 3 a koh- 48: 9 Ihamäki: Laiksi puoluelain 2 §:n muuttamisesta danja 5 §:n 4 momentin kumoamisesta 49: 50: JO Ihamäki ym.: Laiksi tupakkaverosta annetun lain 24 0. Ojala ym.: Jalkaväkimiinojen käytön, maahan- 51: muuttamisesta tuonnin, maastaviennin, varastoinnin ja valmis- 52: tuksen kieltäväksi lainsäädännöksi 53: 11 Pulliainen ym.: Laiksi vesilain muuttamisesta 54: 25 Lämsä ym.: Laiksi yleisistä teistä annetun lain 55: 12 Ala-Nissilä ym.: Laiksi tuloverolain 93 §:n muutta- 67 §:n muuttamisesta 56: misesta 57: 26 Saario ym.: Laiksi metsästyslain 56 §:n muuttami- 58: 13 Aula ym.: Laiksi opintotukilain II §:n muuttami- sesta ja laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupa- 59: sesta ja väliaikaisesta muuttamisesta maksusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 60: 61: 14 Jääskeläinen ym.: Laiksi lasten päivähoidosta an- 27 Kiljunen ym.: Laiksi maamiinojen valmistuksen, 62: netun lain II a §:n muuttamisesta myynnin ja käytön kieltämisestä 63: 64: 15 Peltomo ym.: Laiksi palkansaajien määräaikaises- 28 Tiusanen ym.: Laiksi edustajanpalkkion väliaikai- 65: ta sukupolvenvaihdoseläkkeestä sesta alentamisesta 66: 67: 16 Penttilä ym.: Laiksi valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n 29 Kankaanniemi ym.: Laiksi alkoholilain 58 §:n 68: muuttamisesta muuttamisesta 69: 70: 17 Tarkka ym.: Laiksi työsopimuslain 17 §:n muutta- 30 Penttilä ym.: Laiksi lasten päivähoidosta annetun 71: misesta lain 11 a §:n muuttamisesta 72: 73: 250322 74: 4 Sisällysluettelo 75: 76: 77: 31 M. Koskinen ym.: Eläinsuojelulaiksi 49 Ala-Nissilä ym.: Laiksi tuloverolain 131 §:n muut- 78: tamisesta 79: 32 Lindqvist ym.: Laeiksi sairausvakuutuslain ja työ- 80: terveyshuoltolain eräiden säännösten kumoami- 50 Tiuri ym.: Laiksi sotilasvammalain 6 §:n muutta- 81: sesta sekä laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksus- misesta 82: ta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 83: 51 Rantanen ym.: Laiksi yksityismetsälain 2 §:n 84: 33 Elo ym.: Laiksi työllisyyslain muuttamisesta muuttamisesta 85: 86: 34 Elo ym.: Laiksi kunnan kiinteistöinsinööristä an- 52 Elo ym.: Laiksi peruskoululain 27 §:n muuttami- 87: netun lain 2 §:n muuttamisesta sesta 88: 89: 35 Lapintie ym.: Laiksi väliaikaisista poikkeuksista 53 Jääskeläinen ym.: Laiksi arvonlisäverolain 3 ja 90: työaikalakien sallimiin ylitöiden enimmäismää- 85 §:n muuttamisesta 91: riin 92: 54 Pekkarinen ym.: Työttömyysvakuutusmaksuja 93: 36 U. Anttila ym.: Eläinsuojelulaiksi sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja 94: koskevaksi Iainsäädännöksi 95: 37 Hyssälä ym.: Laiksi maatalousyrittäjien luopumis- 96: korvauksesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta 55 Aula: Laiksi arvonlisäverolain 114 §:n muuttami- 97: sesta 98: 38 Tiusanen ym.: Eläinsuojelulaiksi 99: 56 Manninen ym.: Laiksi eräistä kuntien valtion- 100: 39 Aula ym.: Laiksi epäsiveellisten julkaisujen levit- osuusjärjestelyistä vuonna 1996, laiksi kuntien 101: tämisen ehkäisemisestä annetun lain muuttami- kantokykyluokituksesta annetun lain kumoami- 102: sesta sesta sekä laiksi kansaneläkelain 62 §:n muuttami- 103: sesta 104: 40 M. Pietikäinen m.fl.: Förslag tilllag om ändring av 105: fastighetsskattelagen 57 Tennilä ym.: Laiksi työttömyysvakuutusmaksusta 106: vuonna 1996 107: 40 M. Pietikäinen ym.: Laiksi kiinteistöverolain 108: muuttamisesta 58 Tiusanen ym.: Laiksi tuloverolain 106 §:n muutta- 109: misesta 110: 41 Rehn ym.: Laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muutta- 111: misesta 59 Pekkarinen ym.: Laiksi tuloverolain muuttamises- 112: ta 113: 42 Bremer m.fl.: Förslag tilllag om ändring av lagen 114: om fordonsskatt på vissa fordon 60 MarkkuJa-Kivisilta ym.: Laiksi hiilivoiman raken- 115: tamisesta 116: 42 Bremer ym.: Laiksi eräistä ajoneuvoista suoritetta- 117: vasta ajoneuvoverosta annetun lain muuttamises- 61 Ala-Nissilä ym.: Laiksi arvonlisäverolain 162 §:n 118: ta muuttamisesta 119: 120: 43 Aula ym.: Laiksi opintotukilain muuttamisesta 62 Ala-Nissilä ym.: Laiksi elinkeinotulon verottami- 121: sesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voi- 122: 44 Väistö: Laiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa maantulosäännöksen muuttamisesta 123: 124: 45 J. Andersson ym.: Laiksi siviilipalveluksen kor- 63 Peltomo ym.: Laiksi tuloverolain muuttamisesta 125: vaamisesta humanitaarisella työllä 126: 64 Kiljunen ym.: Laiksi kadun ja eräiden yleisten 127: 46 Kantalainen ym.: Laiksi työsopimuslain väliaikai- alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun 128: sesta muuttamisesta lain 4 ja 10 §:n muuttamisesta 129: 130: 47 Karjalainen ym.: Laiksi metsästyslain 37 §:n muut- 65 Elo: Laiksi peruskoululain 8 §:n muuttamisesta 131: tamisesta 132: 66 Vuorensola ym.: Laiksi maatilatalouden tulovero- 133: 48 Viitamies ym.: Eläinsuojelulaiksi lain 10 a §:n 1 momentin muuttamisesta 134: Sisällysluettelo 5 135: 136: 67 M. Pietikäinen m.fl.: Förslag tilllag om besöksför- 69 Mähönen ym.: Laiksi leimaverolain 26 §:n muutta- 137: bud misesta 138: 139: 67 M. Pietikäinen ym.: Laiksi tapaaruiskiellosta 70 Tahvanainen ym.: Laiksi tieliikennelain 42 §:n 140: muuttamisesta 141: 68 J. Kukkonen ym.: Laiksi tieliikennelain 72 §:n 142: muuttamisesta 143: 144: 145: 146: 147: Toivomusaloitteet 1-351 148: Sivu Sivu 149: Perustuslakivaliokunta 12 Kallis ym.: Näytön arviointia tuomio- 150: istuimessa koskevien säännösten muutta- 151: Aittoniemi: Perustuslakituomioistuimen misesta .................................................... . 13 152: tarpeellisuuden selvittämisestä ................ . 153: 13 Kallis ym.: Korvauksen maksamisesta 154: 2 Aittoniemi: Vaalirahoituksen julkistami- valtion varoista rikoksen uhrille ............. . 14 155: sesta eduskuntavaaleissa ......................... . 2 156: 14 Kallis ym.: Talousrikollisuuden torjumi- 157: 3 Jansson: Om utvecklande av Å!ands seksi tarvittavista toimista ...................... . 15 158: självstyrelse ............................................. . 3 159: 15 Kallis ym.: Täysraittiuden periaatteen to- 160: 3 Jansson: Ahvenanmaan itsehallinnon teuttamisesta vesiliikenteessä .................. . 17 161: kehittämisestä ......................................... . 4 162: 16 Kallis ym.: Täysraittiuden periaatteen to- 163: 4 Jääskeläinen ym.: Ennakkoäänestysajan teuttamisesta tieliikenteessä .................... . 18 164: lyhentämisestä ........................................ . 5 165: 17 Kankaanniemi ym.: Huumausainerikolli- 166: 5 Jääskeläinen ym.: Presidentinvaaleissa suuden torjumiseksi tarvittavista toimen- 167: käytettävistä ehdokasnumeroista ............ . 6 piteistä .................................................... . 19 168: 169: 6 Kallis ym.: Valtiollisten vaalien ja kunnal- 18 Kemppainen ym.: Talousrikosten vanhen- 170: lisvaalien ajankohdan yhdistämisestä ..... . 7 tumisaikojen pidentämisestä ................... . 20 171: 172: 7 Smeds: Vaalilainsäädännön uudistamista 19 Kuosmanen: Velkojien ja takaajien ase- 173: tarkoittavan selvitystyön suorittamisesta 8 man parantamisesta yksityishenkilön 174: velkajärjestelystä annetussa laissa ........... . 21 175: 176: 20 Kuosmanen: Yrityksen saneerauksesta 177: Lakivaliokunta annetun lain epäkohtien korjaamisesta .... 22 178: 179: 8 Aittoniemi: Rikoksen kautta saadun hyö- 21 Mikkola: Kunnallisten osakeyhtiöiden 180: dyn takaisinperinnän tehostamisesta ...... . 9 erityispiirteiden huomioon ottamisesta 181: osakeyhtiölaissa ...................................... . 23 182: 9 Aittoniemi: Ministeriöiden välisen yhteis- 183: työn kehittämisestä lainvalmistelussa ..... . 10 22 Myllyniemi: Vanhempien taloudellisen 184: vastuun lisäämisestä lastensa tekemisistä 24 185: 10 Ala-Harja ym.: Esitutkintakuulustelujen 186: nauhoittamisesta törkeitä rikoksia käsi- 23 M. Pohjola ym.: Lapsipomografian hal- 187: te! täessä ..................................... :............ . li lussapidon saattamisesta rangaistavaksi 188: teoksi ...................................................... . 25 189: II Kallis ym.: Konkurssisäännösten muut- 190: tamisesta tavarantoimittajan aseman 24 Räsänen ym.: Lapsipomon hallussapi- 191: parantamiseksi ........................................ . 12 donkieltämisestä .................................... . 26 192: 6 Sisällysluettelo 193: 194: Sivu Sivu 195: 25 Räsänen ymo: Hoitohenkilöstön oikeu- 39 Kallis ymo: Leimaveron poistamisesta 196: desta kieltäytyä virkatehtävistä omantun- ensiasunnon ostavan avioparin velka- 197: nonsyistäoooooooooOOOOOOOOOOooooooooooooooooooooooooooooooo 27 kirjoilta 0 0 0 0 0000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 000 000 00 0 0 44 198: 199: 26 Räsänen ymo: Seksibisneksen rajoittami- 40 Kallis ymo: Arvonlisäverotuksen vaiku- 200: seksi tarvittavista toimenpiteistä oooooooooooooo 28 tuksista eri elinkeinoihin 00000000000000000000000000 45 201: 202: 27 Smeds: Nuorisorikollisuuden ehkäisypro- 41 Kallis ymo: Sovittelijan nimeämisestä val- 203: jektien tukemisesta 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29 tiontalouden ja työllisyyden hoitamiseksi 46 204: 205: 28 Vistbacka: Velkomisasioiden käsittelyn 42 Kankaanniemi ymo: Takuu-Säätiön toi- 206: yksinkertaistamisesta käräjäoikeudessa 000 30 minnan tukemisesta oooooo 00 00 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 47 207: 208: 29 Vistbacka: Salassapitosäännösten Iieven- 43 Kantalainen ymo: Henkilöyhtiöiden jaka- 209: tämisestä rikostutkinnan helpottamiseksi 31 mattoman tulon verottamisesta 000000000000000 48 210: 211: 30 Vistbacka: Pankeissa ja rahoituslaitok- 44 Kantalainen ymo: Työnantajamaksujen 212: sissa tehtyjen tai niihin kohdistuneiden yhdistämisestä pk-yritysten osalta yhdelle 213: talousrikosten vanhentumisajan pidentä- tilille kerran kuukaudessa tilitettäväksi 0000 49 214: misestä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 33 215: 45 Karjalainen ymo: Vapaaehtoisen eläke- 216: vakuutusmaksun verovähennysoikeuden 217: Ulkoasiainvaliokunta poistamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . . 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 50 218: 219: 31 Aittoniemi: Itsenäisen puolustuksen ja 46 Karpio: Työnantajilta perittävien en- 220: sotilaallisen sitoutumattomuuden säilyt- nakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksujen 221: tämisestä ooooooooooooooooooooooooooooooOOoOOOOOOOOOOOoooooo 35 yksinkertaistamisesta 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0 0000 000 000 000 0 0 00 0 51 222: 223: 47 Mo Koskinen ymo: Puun kantorahatulois- 224: Valtiovarainvaliokunta ta maksettavan verotuksen korotta- 225: misesta ja metsätuloverotuksen yksin- 226: 32 Aittoniemi: Julkisten menojen leikkaami- kertaistamisesta 0 0 0000 0 0 0 . . 00 0 0 0000 000 0 00 0 0 0 0 000000 0 0 00 52 227: sen kohtuullistamisesta 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 36 228: 48 Lahtela: Eläkkeensaajien kansaneläke- 229: 33 Aittoniemi: Inflaation hallitusta liikkeelle vakuutusmaksun perimisestä ooooooooooooooOoOOO 53 230: laskemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 37 231: 49 Myllyniemi: Rintamaveteraanien vero- 232: 34 Ala-Harja ym: Henkilöyhtiöiden verotus- tuksen keventämisestä 0 0 0 0 00 0 0 0 , 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 54 233: mallin uudistamisesta oooooooooooooooooooooooooooooo 38 234: 50 Nurmi ymo: Kotiin palkatun henkilön 235: 35 Aula: Työnantajamaksujen porrastami- palkkauksen verovähennyskelpoisuudesta 55 236: sesta pieniä yrityksiä suosivaksi ooooooooooooooo 39 237: 51 Polvi: Invalidien autoveron palautusten 238: 36 Bremer moflo: Om befriande av de frivil- korottamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 . . 0 0 0 0 0 0 0 0 0000 0 0 0 0000 0 00000 0 0 56 239: liga brandkårema från fastighetsskatt 00000 40 240: 52 Pykäläinen: Auton käyttömaksun poista- 241: 36 Bremer ymo: Vapaapalokuntien vapautta- misesta oOOOOOOOoooooooOOooOOOOOOOOOOOOOOoooooooooooooooooooo 57 242: misesta kiinteistöverosta 00000000000000000000000000 41 243: 244: 37 Jääskeläinen ymo: Arvonlisäveron poista- 53 Pykäläinen: Auton vuosittaisen käyttö- 245: misesta ympäristönsuojeluinvestoinneilta 42 ajan huomioon ottamisesta auton käyttö- 246: maksua määrättäessä 00 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58 247: 38 Jääskeläinen ymo: Uusiaraaka-aineen val- 248: mistuksen vapauttamisesta arvonlisä- 54 Rajamäki: Henkilöstöruokailun vapaut- 249: verosta oooooooooooooooooooOOOooooooooooooooooOOOOOOOOOOooooo 43 tamisesta arvonlisäverotuksesta 000000000000000 59 250: Sisällysluettelo 7 251: 252: Sivu Sivu 253: 55 Rimmi ym.: Työpaikkaruokailun arvon- 71 Jääskeläinen ym.: Suuronnettomuusval- 254: lisäveron poistamisesta tai alentamisesta 60 miuden parantamisesta ........................... . 76 255: 256: 56 Räsänen ym.: Lapsenhoitajan palkasta 72 Kemppainen ym.: Aluekehittämisrahan 257: maksettujen työnantajamaksujen vähen- säilyttämisestä valtion talousarviossa ..... . 77 258: tämisestä verotuksessa ............................ . 61 259: 73 Kemppainen ym.: Päätäntävallan siirtä- 260: 57 Salo: Työnantajamaksujen alentamisesta misestä maakuntiin eli EU:n subsidiari- 261: opiskelunsa päättävien nuorten työllis- teettiperiaatteen toteuttamisesta ............. . 78 262: tämiseksi ................................................. . 62 263: 74 Lahtela: Niiralan rajanylityspaikan muut- 264: 58 Vistbacka: Vakuutuskorvausten arvonlisä- tamisesta viralliseksi passintarkastuspai- 265: veron poistamisesta ............................... .. 63 kaksi ....................................................... . 79 266: 267: 59 Vistbacka: Palvelusektorin arvonlisävero- 75 Luhtanen: Vihkiruisoikeuden liittämi- 268: prosentin alentamisesta ........................... . 64 sestä papin virkaan tai toimeen ulko- 269: mailla ...................................................... . 80 270: 271: Hallintovaliokunta 76 Manninen: Pohjoisen politiikka -ohjel- 272: man laatimisesta ..................................... . 81 273: 60 Aittoniemi: Poliisin toimintaresurssien 274: turvaamisesta .......................................... . 65 77 M. Pohjola ym.: Pelastuspalvelukeskuk- 275: sen rakentamisesta Hankoon .................. . 82 276: 61 Aittoniemi: Kihlakuntauudistuksen lop- 277: puunsaattamisesta .................................. . 66 78 T. Pohjola: Kuntien veivoittamisesta elä- 278: kerahastojen perustamiseen .................... . 83 279: 62 Aittoniemi: Pirkanmaan poliittis-talou- 280: dellisesta kehittämisestä .......................... . 67 79 Ranta-Muotio: Suupohjan seutukunnan 281: ottamisesta kehitysalueiden 1 tukialueeksi 84 282: 63 Aittoniemi: Ulkomaalaisten muodosta- 283: mien rikollisliigojen toiminnan ehkäise- 80 Vistbacka: Poliisin voimavarojen lisää- 284: misestä .................................................... . 68 misestä talous- ja kansainvälisen rikolli- 285: suuden torjumiseksi ................................ . 85 286: 64 Aittoniemi: Somalipakolaisten sekä ns. 287: Kosovon albaanien palauttamisesta koti- 288: maahansa ...... ... .. .. .. ........ ...... ....... .... ... ..... 69 289: 290: 65 Aittoniemi: Ulkomaalaisvaltuutetun vaih- Liikennevaliokunta 291: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ...... . 70 292: 81 Aittoniemi: Talvirajoituksista luopu- 293: 66 Aittoniemi: Luvattomien aseiden saatta- misesta maantieliikenteessä ..................... . 86 294: misesta yhteiskunnan haltuun ................. . 71 295: 82 Aittoniemi: Moottoriteistä ympäristön 296: 67 Ala-Nissilä: Selvityksen laatimisesta EU taloudelliseen toimintaan aiheutuvien 297: -sopimuksen taloudellisista vaikutuksista haittavaikutusten vähentämisestä ........... . 87 298: maan eri osissa ........................................ . 72 299: 83 Aittoniemi: Valtatie 9:n perusparannuksen 300: 68 Aula: Kunnallisten peruspalvelujen tur- toteuttamisesta ....................................... . 88 301: vaamisesta .............................................. . 73 302: 84 Ala-Harja: Seinäjoen ja Vaasan välisen 303: 69 Hurskainen ym.: Uukuniemen rajanylitys- rataosuuden sähköistäruisestä ................. . 89 304: paikan kehittämisestä ............................. . 74 305: 85 Ala-Nissilä: Ns. HAKU-tien rakentami- 306: 70 Ihamäki: Päijätsalon~IIolan~Suopellon sesta välillä Aura~Mynämäki~Mietoi- 307: alueen kehittämisestä Sysmän kunnassa .. 75 nen .......................................................... . 90 308: 8 Sisällysluettelo 309: 310: 311: Sivu Sivu 312: 86 Ala-Nissilä ym.: Someron ja Palikkalan 104 Ihamäki: Koirakiven-Pertunmaan pai- 313: välisen tien rakentamisesta ja peruskor- kallistien 1319 perusparantamisesta 00 0 0 0 0 0 0 109 314: jauksesta oooOoooooooooooooooooo·oo··oooooo•••ooooooooooo•·· 91 315: 105 Ihamäki: Mäntyharjun kanavahank- 316: 87 Ala-Nissilä ym.: Turku-Toijala-radan keen edistämisestä 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 110 317: sähköistäruisestä 0 0 0 0 0 0 . 0 0 0 0 • • • o o o o • • • 0 0 . 0 0 00 0 0 0 • • • 0 0 0 . 92 318: 106 Kankaanniemi ym.: Uuraisten ja Kin- 319: 88 Ala-Nissilä: Karhunojan ja Riihikosken tauden välisen maantien perusparannus- 320: välisen tieyhteyden rakentamisesta Pöy- työn jatkamisesta 0 0 . 0 0 0 • • • 0 0 0 0 . 0 0 0 0 0 0 0 • • 0 0 . 0 0 0 0 0 0 0 0 00 111 321: tyälle.oo •• oo.ooooooo····oo·oooooooooooooooooooo•oo····ooooooo 93 322: 107 Kankaanniemi ym.: Keiteleen kanavan 323: 89 Alaranta ym.: Pyhäjoki-Vihanti-maan- alikulkukorkeuksien korottamisesta 00 0 0 0 0 . 112 324: tien perusparantamisesta 0000000000000000000000000 94 325: 108 Kankaanniemi ym.: Kristillisten lehtien 326: 90 Alaranta ym.: Maaseudun teiden perus- tukemisesta ............................................ . 113 327: korjaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . o o • . 00 0 0 . o o o o . 00 o o . 00 • • 0 0 0 0 0 • • • • 95 328: 109 Kemppainen ym.: Ratapenkan laskemi- 329: 91 Apukka: Rautatien rakentamisesta Kei- sesta Paltamossa lisäraiteen rakentami- 330: vitsaan oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo•··oo 96 sen yhteydessä 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 114 331: 332: 92 Hurskainen ym.: Rautjärventien paranta- 110 Koistinen ym.: Iisalmi-Kontiomäki- 333: misesta Asemanseudun taajamassa 000000 00 00 97 Oulu-radan sähköistäruisestä 000000000000000000 115 334: 335: 93 Hurskainen ym.: Simpeleen paikallistien 111 Koistinen ym.: Kontiomäki-Murto- 336: siirtämisestä ... 0000.00 •• oooooo •• 000000000.00000 000 •• 0000. 98 mäki-rataosan raiteen vaihtamisesta 337: Paltamon kunnassa ja Kajaanin kaupun- 338: 94 Hurskainen ym.: Simpele-Sarajärvi-pai- gissa ....................................................... . 116 339: kallistien parantamisesta 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 99 340: 112 M. Koskinen: Valtatie 8:n korjaustöi- 341: 95 Hurskainen ym.: Kevytliikenteen järjes- den loppuunsaattamisesta Raisiossa 0000000 117 342: telyistä Simpeleen taajamassa 000000000000000000 100 343: 113 Kuosmanen: Helsinki-Porvoo-Kou- 344: 96 Ihamäki: Järvenpään-Lahden-Heino- vola-ratavaihtoehdon tutkimisesta ja 345: lan-Lusin moottoritien suunnittelemi- suunnittelusta ooooooooooooooooooooo•ooooooooooooooooooo 118 346: sestaooooooooooooooooooooooooooooooo•••oooooooooooooooooOOoooO 101 347: 114 Kuosmanen: Valtatie 26:n parantami- 348: 97 Ihamäki: RuskeaJan ja Tammihaaran sesta välillä Summa-Taavetti 0000000000000000 119 349: välisen maantien peruskorjauksesta 000000000 102 350: 115 Kuosmanen: Valtatie 15:n rakentami- 351: 98 Ihamäki: Valtatie 5:n perusparantamisen sesta moottoriliikennetieksi Kouvolan 352: jatkamisesta ooooooooooooooooooooooooooo •• oooooooOoooooooo 103 ja Kotkan välillä 000000 0000 000000 . . 00000000 0000 oOoooo. 120 353: 354: 99 Ihamäki: Sysmän ja Suopellon välisen 116 Kuosmanen: E 18 -tiehankkeen toteutta- 355: maantien perusparantamisesta 00000000000000000 104 misesta Loviisan ja Vaalimaan välillä 00000 121 356: 357: 100 Ihamäki: Savonradan yleissuunnittelusta 105 117 Kuosmanen: Kymijoen kanavahank- 358: keen toteuttamisesta 0000 . . 0000 . . 000000 . . 0000 . . 0000. 122 359: 101 Ihamäki: Kymijoen kanavoinuin suunnit- 360: telutyön aloittamisesta 0000000000000000000000000000 106 361: 118 Kuosmanen: Rautatieliikenteen paranta- 362: 102 Ihamäki: Kymijoen kanavaselvityksen misesta välillä Helsinki-Pietari .. 00 . . . . 0000. 123 363: jatkamisesta ... 0 0 0 0 0 0 0 • • • 0 0 0 • • • • 0 0 0 0 00 • • • • 0 0 0 0 . 0 0 • • • • • • • 107 364: 119 Lindqvist ym.: Vesivehmaan ja Kalkkis- 365: 103 Ihamäki: Savonlinnan liikennejärjeste- ten välisen Kopsuon tien peruskorjauk- 366: lyjen edistämisestä 0000000000000000000000000000000000 108 sen aloittamisesta ... 000 • • • 00000 • • 0000 . . . . . . 000 . . . . . 00 124 367: Sisällysluettelo 9 368: 369: Sivu Sivu 370: 120 Lindqvist ym.: Kymijoen kanavointi- 137 Tiusanen ym.: Rantaradan rakentami- 371: hankkeen toteuttamisesta ...................... . 125 sesta pääkaupunkiseudulta Venäjän 372: rajalle .................................................... . 143 373: 121 M. Pietikäinen: Om ombyggnad av stam- 374: väg 53 på avsnittet Hangö-Skogby ...... . 126 138 Tulonen ym.: Liikenneturvallisuusjär- 375: jestelyjen toteuttamisesta välillä Mak- 376: 121 M. Pietikäinen: Kantatie 53:n perus- karaoja-Siekkinen, Virrat .................... . 144 377: parantamisesta välillä Hanko-Skogby .. 127 378: 139 Vehkaoja: Vaasan radan sähköistärui- 379: 122 M. Pohjola: Eurooppatie 18:n raken- sestä ....................................................... . 145 380: tamisesta moottoriväyläksi Turun ja 381: Vaalimaan välillä ................................... . 128 140 Vihriälä ym.: Järvi-Suomen radan perus- 382: parantamisesta ...................................... . 146 383: 123 M. Pohjola ym.: Maantie 167:n paran- 384: tamisesta välillä Orimattila-Myrskylä .. 129 141 Vistbacka: Paikallistie 1754l:n perus- 385: parantamisesta Alajärvellä .................... . 147 386: 124 M. Pohjola ym.: Kantatie 53:n paranta- 387: misesta välillä Hanko-Skogby ............. . 130 142 Vistbacka: Paikallistie 18091:n peruskor- 388: jauksesta välillä Tikkakoski-Haukilahti 148 389: 125 Puisto: Invalidin autoa koskevan erityis- 390: pysäköintiluvan muuttamisesta henki- 143 Vistbacka: Pihlajakankaan ja Alakylän 391: lökohtaiseksi .......................................... . 131 välisen valtatien parantamisesta Ala- 392: järvellä ................................................... . 149 393: 126 Pulliainen: Oulujärven ylitystiehankkees- 394: ta luopumisesta ...................................... . 132 144 Vistbacka: Pienlentokenttien rakennus- 395: ja perusparannushankkeista .................. . 150 396: 127 Pykäläinen ym.: Valtatie 6:n perusparan- 397: tamisesta ................................................ . 133 145 Vistbacka: Menkijärven pienlentokentän 398: kunnostamisesta Alajärvellä .................. . 151 399: 128 Ranta-Muotio: Vaasan tiepiirin perus- 400: tienpidon edellytysten parantamisesta .... 134 146 Vistbacka: Itäkylän ja Huopanan välisen 401: paikallistien perusparantamisesta Vaa- 402: 129 Rantanen ym.: Moottoritienjatkoraken- san tiepiirissä ......................................... . 152 403: tamisesta Iittalasta Kuljuun ................... . 135 404: 405: 130 Rimmi ym.: Helsingin-Tampereen ra- Maa- ja metsätalousvaliokunta 406: dan kehittämisestä alkuperäisen aika- 407: taulun mukaisesti ................................... . 136 147 Aittoniemi: Euroopan unionin suoma- 408: laiselle maataloustuotannolle ja elintar- 409: 131 Ryhänen ym.: Puutossalmen ja Vehmer- viketeollisuudelle aiheuttamien ongel- 410: salmen siltojen rakentamisesta ............... . 137 mien selvittämisestä ............................... . 153 411: 412: 132 Salo: Someron ja Nummi-Pusulan Kois- 148 Aittoniemi: Luontaistalouden kehittä- 413: järven välisen tien rakentamisesta .......... . 138 misestä ................................................... . 154 414: 415: 133 Skinnari ym.: Savonradan rakentamisen 149 Ihamäki: Itä-Hämeen kuntien saatta- 416: nopeuttamisesta ..................................... . 139 misesta maataloudelle maksettavan 417: pohjoisen tuen piiriin ............................. . 155 418: 134 Skinnari ym.: Järvenpää-Lahti-Hei- 419: nola-Lasi-moottoritien rakentamisesta 140 150 Ihamäki: Mäntyharjun kunnan saami- 420: sesta maataloudelle maksettavan poh- 421: 135 Smeds: Etelä-Karjalan gateway-asemaa joisen tuen piiriin ................................... . 156 422: hyödyntävien hankkeiden tukemisesta ... 141 423: 151 Ihamäki: Kansanterveydellisten tavoit- 424: 136 Smeds: Kotkan syväsataman laajenta- teiden huomioon ottamisesta maata- 425: misesta ................................................... . 142 louspoliittisessa päätöksenteossa ........... . 157 426: 2 250322 427: 10 Sisällysluettelo 428: 429: 430: Sivu Sivu 431: 152 Kankaanniemi ym.: Metsätaloustilojen 167 Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin kasar- 432: perustamisen tukemisesta ...................... . 158 mien peruskorjauksesta ......................... . 173 433: 434: 153 Kemppainen ym.: Metsähallituksen met- 168 Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin sotilas- 435: sätalouskäyttöön osoitettavista metsä- kodin muutostöiden toteuttamisesta ...... . 174 436: alueista Pohjois-Suomessa ..................... . 159 437: 169 Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin varus- 438: 154 Koistinen ym.: Kainuun kalanviljelylai- kunta-alueelle rakennettujen asuntojen 439: toksen toiminnan varmistamisesta ......... . 160 peruskorjauksesta .................................. . 175 440: 441: 155 Lahtela: Metsätalousasioiden keskittä- 170 Lindqvist ym.: Hämeen rykmentin huol- 442: misestä yhden ministerin hoidettavaksi ... 161 tokoulutuskeskuksen asekoulun kent- 443: tätykistön opetuskorjaamon rakenta- 444: 156 Lahtela: Suden metsästyksen sallimi- misesta ................................................... . 176 445: sesta raja-alueen ja Pohjois-Suomen 446: kunnissa ................................................ . 162 171 Lindroos ym.: Lylyn viestivarikon raken- 447: tamisesta ................................................ . 177 448: 157 Lahtela: Läänikohtaisen viehekortin 449: käyttöön ottamisesta ............................. . 163 172 Myllyniemi: Reserviläiskoulutuksen li- 450: säämisestä .............................................. . 178 451: 158 Manninen ym.: Tornionjoen ja Simo- 452: joen luonnonlohikantojen turvaamisesta 164 173 A. Ojala ym.: Oriveden asevarikon ra- 453: kennustöiden aloittamisesta ................... . 179 454: 159 Manninen ym.: Pohjois-Suomen metsä- 455: teollisuuden raaka-aineen saannin tur- 174 Pykäläinen: Väkivallattoman maanpuo- 456: vaamisesta ............................................. . 165 lustuskoulutuksen suunnittelusta ja to- 457: teutuksesta ............................................. . 180 458: 160 Pehkonen ym.: Kalastusoikeuden myön- 459: tämisestä veteraanikortin haitijoille ........ 166 460: 461: 161 Ranta-Muotio: Metsänparannustöiden Sivistysvaliokunta 462: tehostamisesta ....................................... . 167 463: 175 Aittoniemi: Opintolainojen lyhennysten 464: 162 Vanhanen ym.: Alue- tai läänikohtaisen maksuajan pidentämisestä eräissä ta- 465: viehekortin toteuttamisesta .................... . 168 pauksissa ............................................... . 181 466: 467: 163 Veteläinen ym.: Parlamentaarisen metsä- 176 Aittoniemi: Ajo-opetuksen sisällyttämi- 468: poliittisen neuvoston asettamisesta ........ . 169 sestä perusopetukseen ............................ . 182 469: 470: 177 Aittoniemi: Työvoiman tarpeen huo- 471: mioon ottamisesta koulutuksen suunnit- 472: telussa..................................................... 183 473: Puolustusvaliokunta 474: 178 Aittoniemi: Ruotsinsuomalaisten kielel- 475: 164 Ihamäki: Puolustusvoimien Toivakan ase- lisen, koulutuksellisen ja kulttuuriase- 476: varikon Hartolan varasto-osaston 2 man parantamisesta Ruotsissa ............... . 184 477: alueen rakentamisesta............................. 170 478: 179 Alaranta ym.: Oulaisten Petäjäskosken 479: 165 Kantalainen ym.: Parkanon pioneeriva- ala-asteen rakentamisesta ...................... . 185 480: rikon monitoimirakennuksen rakenta- 481: misesta ................................................... . 171 180 Alaranta ym.: Pyhäjoen lukion uusien 482: tilojen rakentamisesta ............................ . 186 483: 166 Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin Kuh- 484: mon Vuosangassa sijaitsevan leiri- ja 181 Aula: Nuorten elämäntilannetta kartoit- 485: harjoitusalueen saunan uudelleen raken- tavan kokonaisselvityksen toteuttami- 486: tamisesta ................................................ . 172 sesta ....................................................... . 187 487: Sisällysluettelo 11 488: 489: Sivu Sivu 490: 182 Aula: Opintotukiuudistuksen jatkami- 199 A. Ojala ym.: Peruskoulun vammaisten 491: sesta ....................................................... . 188 ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden jälki- 492: seurannan aloittamisesta .... ................ .... 205 493: 183 Aula: Nuorten koulutus-, työ- ja harjoit- 494: telupaikkojen järjestämisestä ................ .. 189 200 A. Ojala ym.: Vammaisten koulunkäynti- 495: avustajien koulutuksen järjestämisestä ... 206 496: 184 Hurskainen ym.: Suomen Nuorisokirjal- 497: lisuuden Instituutin valtiollistamisesta .... 190 201 A. Ojala ym.: Vilppulan yläasteen sa- 498: neeraus- ja uudisrakentamisen aienta- 499: 185 Ihamäki: Opetushallituksen Heinolan misesta .. ......... ... ...... ... .. ... ....... ... ....... ..... .. 207 500: kurssikeskuksen kehittämisestä ............ .. 191 501: 202 Perho-Santala ym.: Valtakunnallisen 502: 186 Ihamäki: Matkailualan korkeakoulutuk- maatalouskonemuseon rakentamisesta 503: sen edistämisestä Joensuun yliopiston Loimaalle .. ...... ...... .. .. .. .. .. .. .. .... ...... .. .. .. .. . 208 504: Savonlinnan yksikössä .......................... .. 192 505: 203 M. Pietikäinen: Om inrättande av en 506: 187 Ihamäki: Mikkelin ympäristötekniikan teckenspråksskola.......... .... .. .... ...... .. .. .. .. . 209 507: instituutin kehittämisestä ...................... .. 193 508: 203 M. Pietikäinen: Viittomakielen koulun 509: 188 Jääskeläinen: Koulujen homevaurioiden perustamisesta........................................ 210 510: kartoituksesta ja korjaamisesta .............. . 194 511: 204 Rajamäki: Raaistavien ja epäsiveellisten 512: 189 Kallis ym.: Alle 20-vuotiaiden opiskeli- video-ohjelmien leviämisen estämisestä .. 211 513: joiden opintotuen korottamisesta .......... . 195 514: 205 Ryhänen ym.: Nuorten harrastusmahdol- 515: 190 Kallis ym.: Kristillisten kansanopistojen lisuuksien parantamisesta....................... 212 516: toiminnan turvaamisesta ...................... .. 196 517: 206 Räsänen: Kansanopisto-oikeuksien saa- 518: 191 Kallis ym.: Lasten ja nuorten liikennekas- misesta Kansanlähetyksen Ryttylän oppi- 519: vatuksen kehittämisestä ........................ .. 197 laitokselle ............................................... 213 520: 521: 192 Kemppainen ym.: Hiihtoputkihankkeen 207 Smeds: Video- ja elektroniikkapelien si- 522: toteuttamisesta Vuokatissa .................... . 198 sällön tarkastamisesta............................. 214 523: 524: 193 R. Korhonen: Opintolainojen takaisin- 208 Smeds: Opettajien tietotekniikkakoulu- 525: maksua koskevien säännösten muutta- tuksen kehittämisestä ............................. 215 526: misesta ................................................... . 199 527: 209 Smeds: Opintosetelikokeilun tukemi- 528: 194 R. Korhonen: Opintotuen saattami- sesta........................................................ 216 529: sesta täysimääräiseksi myös alle 20-vuo- 530: tiaille keski- ja korkea-asteen opiskeli- 210 Tiusanen ym.: Kymenlaakson ammat- 531: joille ....................................................... . 200 tikorkeakoulun toiminnan vakinaista- 532: misesta.. ...... ...... .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .... .. . .. . .. .. 217 533: 195 Kuoppa ym.: Pirkanmaan terveyden- 534: huolto-oppilaitoksen peruskorjauksesta 211 Tykkyläinen: Opettajien sijaisten palk- 535: ja lisärakentamisesta .............................. . 201 kaamisesta ammattioppilaitoksiin .......... 218 536: 537: 196 Kuoppa ym.: Ruokailukustannusten kor- 212 Tykkyläinen ym.: Tuntiopettajien palve- 538: vaamisesta ammatilliseen aikuiskoulu- lussuhteen ehtojen parantamisesta .......... 219 539: tukseen osallistuville .............................. . 202 540: 213 Tykkyläinen: Suomen Kansanmusiikki- 541: 197 Kuosmanen: Kymenlaakson ammatti- liiton toiminnan tukemisesta ................ .. 220 542: korkeakoulun perustamisesta ................ . 203 543: 214 Väistö: Koulutuksen ja työelämän tar- 544: 198 Mönkäre ym.: Karjalan Ympäristötie- peiden yhteensovittamisesta Pohjois- 545: teen laitoksen perustamisesta ................ .. 204 Karjalassa .............................................. . 221 546: 12 Sisällysluettelo 547: 548: 549: Sivu Sivu 550: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 231 Ihamäki: Indeksikorotuksen suorittami- 551: sesta sotilasvammakorvauksiin .. ...... ... .... 238 552: 215 Aittoniemi: Kotiavun järjestämisestä 553: kotona asuville ikääntyville puolisoille ... 222 232 Ihamäki: Lievävammaisten sotainvali- 554: dien kuntoutuksen lisäämisestä ............. . 239 555: 216 Aittoniemi: Luopumiseläkettä vastaa- 556: van järjestelmän kehittämisestä työ- 233 Ihamäki: Ympäristön tupakansavun 557: markkinoille .......................................... . 223 määrittelemisestä syöpävaaralliseksi ai- 558: neeksi .................................................... . 240 559: 217 Aittoniemi: Perustoimeentulon kehittä- 560: misestä ................................................... . 224 234 Jääskeläinen ym.: Lasten päivähoidon 561: vaihtoehtojen kehittämisestä ................. . 241 562: 218 Aittoniemi: Eläkeläisten taloudellisen 563: aseman parantamisesta .......................... . 225 235 Jääskeläinen ym.: Kotihoidon tuen kehit- 564: tämisestä sosiaali- ja eläketurvan takaa- 565: 219 Ala-Harja ym.: Äitiyslomasta työnan- vaksi hoitopalkaksi ................................ . 242 566: tajalle aiheutuvien kustannusten siirtä- 567: misestä valtion maksettavaksi ................ . 226 236 Jääskeläinen ym.: Miesten isyys- ja van- 568: hempainlomien käytön lisäämisestä ....... . 243 569: 220 Ala-Harja ym.: Päivähoitopaikkojen jär- 570: jestämisestä myös sairastuneille lapsille .. 227 237 Kallis ym.: Vammaisten ja pitkäaikais- 571: sairaiden kokonaisvaltaisen kuntoutuk- 572: 221 Ala-Harja ym.: Päivähoitomaksun mää- sen järjestämisestä ................................. . 244 573: räytymisen muuttamisesta nettotulope- 574: rusteiseksi .............................................. . 228 575: 238 Kallis ym.: Saattohoidon järjestämisestä 245 576: 222 Ala-Harja ym.: Osapäivätyön ja osa- 577: eläkkeen yhteensovittamisesta julkisella 239 Kallis ym.: Kokonaisvaltaisen sairaala- 578: sektorilla ................................................ . 229 ja muun laitoshoidon toteuttamisesta ..... 246 579: 580: 223 Alaranta ym.: Kehitysvammaisten palve- 240 Kallis ym.: Työnantajien vapauttamisesta 581: lujen turvaamista koskevien ohjeiden työttömyysvakuutusmaksusta ............... . 247 582: antamisesta ............................................ . 230 583: 584: 224 Alaranta ym.: Valtakunnallisen vam- 241 Kankaanniemi ym.: Väestöpoliittisen toi- 585: maisasiamiehen viran perustamisesta ..... . 231 menpideohjelman laatimisesta vanhus- 586: väestön osuuden kasvaessa .................... . 248 587: 225 Alaranta ym.: Alkoholin aiheuttamien 588: sikiövaurioiden ehkäisemisestä .............. . 232 242 Kankaanniemi ym.: Kristillisten järjestö- 589: jen päihdehuoltotyön tukemisesta ......... . 249 590: 226 Aula: Sosiaaliturvan ja verotuksen yh- 591: teensovittamisesta pienituloisten aseman 243 Kankaanniemi ym.: Aborttia harkitse- 592: parantamiseksi ...................................... . 233 vien neuvontapalvelujen lisäämisestä ..... . 250 593: 227 Aula: Korkeimpien eläkkeiden rajoitta- 244 Kankaanniemi ym.: Raskauden keskeyt- 594: misesta ................................................... . 234 tämisedellytysten valvonnan tehostami- 595: sesta ....................................................... . 251 596: 228 Aula: Työttömyysturvan uudistamisesta 597: lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista 598: palkitsevaksi .......................................... . 235 245 Kantalainen ym.: Yrittäjän työkyvyttö- 599: myyseläkkeen myöntämistä koskevan 600: 229 Ihamäki: Alkon voittovarojen kohden- ennakkopäätösmenettelyn käyttöönotta- 601: tamisesta päihdeongelmaisten hoitoon ... 236 misesta ................................................... . 252 602: 603: 230 Ihamäki: Rintamaveteraanien vähim- 246 Kantalainen ym.: Yrittäjän sairausva- 604: mäiseläketurvan kehittämisestä ............. . 237 kuutuksen karenssiajan lyhentämisestä .. 253 605: Sisällysluettelo 13 606: 607: Sivu Sivu 608: 247 Kemppainen ym.: Indeksitarkistuksen 262 Lahtela: Opiskelijoiden työttömyysturva- 609: tekemisestä eläkkeisiin ja muihin so- järjestelmän parantamisesta ................... . 269 610: siaalietuuksiin ........................................ . 254 611: 263 Lahtela: Työ- ja kansaneläkkeiden in- 612: 248 Kemppainen ym.: Erityistunnuksen luo- deksitarkistusten palauttamisesta .......... . 270 613: misesta miinanraivaajille ja muille sodan- 614: kaltaisissa olosuhteissa palvelemaan jou- 264 Mönkäre ym.: Sotainvalidien etuisuuk- 615: tuneille ................................................... . 255 sien haitta-asterajan poistamisesta ......... . 271 616: 617: 249 Koistinen ym.: Sotilasvammalain mu- 265 Nurmi ym.: Kotiäidin eläketurvan järjes- 618: kaisten korvausten indeksitarkistuksista 256 tämisestä ................................................ . 272 619: 620: 250 Koistinen ym.: Rintamaveteraanien kun- 266 Nyby m.fl.: Om behovsprövat ekono- 621: toutuksen lisäämisestä ........................... . 257 miskt stöd tili rehabiliteringsinrättning ... 273 622: 623: 251 Koistinen ym.: Rintamaveteraanien vä- 266 Nyby ym.: Kuntoutuslaitosten harkin- 624: himmäiseläketurvan parantamisesta ...... . 258 nanvaraisesta taloudellisesta tukemisesta 274 625: 626: 252 Koistinen ym.: Rintamaveteraanien asun- 267 A. Ojala ym.: Vaikeimmin kehitys- 627: non muutostöiden korvaukseen oikeut- vammaisten opetuksen siirtämisestä 628: tavan työkyvyttömyysasteen alarajan opetusministeriön hallinnonalalle .......... . 275 629: alentamisesta ......................................... . 259 630: 268 A. Ojala ym.: Keliakiapotilaiden ruoka- 631: 253 Koistinen ym.: Sotainvalidien puolisoi- valion aiheuttamien kustannusten kor- 632: denja vaikeavammaista sotainvalidia ko- vaamisesta ............................................. . 276 633: tona hoitaneiden leskien kuntoutusmää- 634: rärahan korottamisesta .......................... . 260 269 A. Ojala ym.: Kansainvälisen naisten- 635: päivän saattamisesta yleiseksi liputus- 636: 254 Koistinen ym.: Ylimääräisen rintamali- päiväksi ................................................. . 277 637: sän indeksitarkistuksista ........................ . 261 638: 270 Paasilinna ym.: Eläkkeensaajien kansan- 639: 255 Koistinen ym.: Sotaleskien kuntoutuksen eläkevakuutusmaksun perimisestä luopu- 640: lisäämisestä ............................................ . 262 misesta ................................................... . 278 641: 642: 256 Koistinen ym.: Sotainvalidien puhelimen 271 M. Pietikäinen: Om inrättande av en 643: hankintaan myönnettävän tuen perus- handikappombudsmannatjänst ............. . 279 644: teista ...................................................... . 263 645: 271 M. Pietikäinen: Vammaisvaltuutetun 646: 257 Koistinen ym.: Vetaraanien hammas- viran perustamisesta ...... .... ... .......... .. .. .... 280 647: huollon protetiikkakustannusten korvaa- 648: misesta ................................................... . 264 272 M. Pietikäinen: Om beviljande av front- 649: tjänsttecken åt luftvämslottorna ............. 281 650: 258 Koistinen ym.: Sairaankuljetuksen järjes- 651: tämisestä omalla tai muulla yksityisellä 272 M. Pietikäinen: Rintamapalvelustun- 652: autolla ................................................... . 265 nuksen myöntämisestä ilmavalvonta- 653: lotille .... ... . ...... ...... .... ....... .. ..... ... ....... .... .. 282 654: 259 Koistinen: Rintamasotilastunnuksen 655: myöntämisperusteiden selvittämisestä .... 266 273 M. Pietikäinen: Om en handikappolitisk 656: redogörelse .. .. .... .... ... ... ....... .. .. ...... ....... ... 283 657: 260 Kokkonen ym.: Ihmisen kudoksen kerää- 658: misestä, säilyttämisestä ja hyödyntämi- 273 M. Pietikäinen: Vammaispoliittisen selon- 659: sestä ....................................................... . 267 teon antamisesta .......................... ....... .... 284 660: 661: 261 Kuoppa ym.: Kansalaisten perusturvan 274 Polvi: Kansalaistulokokeilun käynnistä- 662: parantamisesta ...................................... . 268 misestä Ylä-Savon talousalueella ............ 285 663: 14 Sisällysluettelo 664: 665: 666: Sivu Sivu 667: 275 Rajamäki: Valtakunnallisten sosiaali- Talousvaliokunta 668: ja terveydenhuollon kurssien järjestä- 669: misestä ................................................... . 286 292 Aittoniemi: Osakeyhtiö Arsenalin toi- 670: minnan valvonnan tehostamisesta ......... . 304 671: 276 Rajamäki: Omaishoidon tukea koskevan 672: järjestelmän kehittämisestä .................... . 287 293 Aittoniemi: Yritystukien käytön valvon- 673: nan tehostamisesta ................................ . 305 674: 277 Rajamäki: Työkyvyttömyyseläkehake- 675: musten käsittelystä vakuutusyhtiöissä .... 288 294 Aittoniemi: Kaupparekisteri-ja yhtiölain- 676: säädännön kehittämisestä rikollisuuden 677: 278 Rajamäki: Yrittäjien puolisoiden työttö- vähentämiseksi ...................................... . 306 678: myysturvan parantamisesta .................... 289 679: 295 Aittoniemi: Kirpputorimyynnin valvon- 680: 279 Smeds: Huumeiden käytön vähentämi- nan tehostamisesta ................................ . 307 681: seksi tarvittavista toimenpiteistä............. 290 682: 296 Aittoniemi: Lapin matkailun edistämi- 683: 280 Smeds: Omaishoitajan vapaa-aika- ja sestä ....................................................... . 308 684: lomaoikeuksien saamisesta lakisääteisiksi 291 685: 297 Alaranta ym.: Graniitin kotimaisen jat- 686: 281 Tennilä ym.: Varhaiseläkkeelle siirty- kojalostuksen kehittämisestä ................. . 309 687: misen helpottamisesta työllisyyden paran- 688: tamiseksi................................................. 292 298 Apukka: Veitsiluodon Kemijärven teh- 689: taan voimalan rakentamisesta ............... . 310 690: 282 Tiusanen ym.: Lääkekustannusten alenta- 691: misesta ja korvattavuudesta.................... 293 299 Aula: Pienten ja keskisuurten yritysten 692: tukien toimialarajoitusten lieventämi- 693: 283 Tykkyläinen: Vanhusten kotipalvelutoi- sestä ....................................................... . 311 694: minnan tehostamisesta . ..... .. ....... .......... .. 294 695: 300 Ihamäki: Maakunnallisen pääomasijoi- 696: 284 Tykkyläinen: Suomen Kriminaaliyhdis- tusjärjestelmän luomisesta Etelä-Savon 697: tyksen tukihenkilöverkoston kehittämi- pääomaköyhälle alueelle ........................ . 312 698: sestä........................................................ 295 699: 301 Juurola ym.: Teknologian kehittämis- 700: 285 Vehkaoja: Työeläkkeen karttumasään- keskuksen konsultointiyksikön sijoit- 701: töjen uudistamisesta . ....... ... .... ...... ....... .. . 296 tamisesta Lahteen .................................. . 313 702: 703: 286 Vehkaoja: Omaisuuden ja omaisuus- 302 Kankaanniemi ym.: Energiansäästön 704: tulon huomioon ottamisesta vähim- tehostamiseksi tarvittavista toimenpi- 705: mäisturvaa harkittaessa ........ ....... ........... 297 teistä ...................................................... . 314 706: 707: 287 Vistbacka: Etelä-Pohjanmaan vammais- 303 Kemppainen ym.: Aluepoliittiseen tu- 708: matkailukeskuksen perustamisesta ......... 298 keen tarkoitettujen määrärahojen säilyt- 709: tämisestä ................................................ . 315 710: 288 Vistbacka: Vähimmäiseläkkeen ja eläke- 711: katon toteuttamisesta ............................. 299 712: 304 Kuosmanen: Vastuu- ja luottovakuu- 713: tuksista vakuutuksen välitystoimintaa 714: 289 Vistbacka: Sairauskuluvähennyksen pa- 715: varten .................................................... . 316 716: lauttamisesta pienituloisille..................... 301 717: 718: 290 Vistbacka: Lastenhoitovapaan laske- 305 Kuosmanen: Euroopan pohjoisen maa- 719: misesta eläkkeeseen vaikuttavaksi ajaksi 302 kaasureitin selvittämisestä ..................... . 317 720: 721: 291 Väistö: Maatalousyrittäjien lomitus- 306 Kuosmanen: Öljynsiirtoputken rakenta- 722: palvelujen turvaamisesta......................... 303 misesta Venäjältä Suomeen .,_,_................ . 318 723: Sisällysluettelo 15 724: 725: Sivu Sivu 726: 307 Kuosmanen: Vähittäismyymälöiden auki- 321 Kemppainen ym.: Työllistämistukivaro- 727: oloaikojen vapauttamisesta ............ ........ 319 jen käyttämisestä myös kunnan omis- 728: tamien vuokra-asunto-osakeyhtiöiden 729: 308 Lahtela: Lähialueyhteistyön hallinto- ja korjausavustuksiin Kainuussa................ 335 730: ohjauskeskuksen perustamisesta Poh- 731: jois-Karjalaan......................................... 320 322 Kuoppa ym.: Ympäristönsuojelua koske- 732: van yhteistoiminnan järjestämisestä työ- 733: 309 Lahtela: Yritys- ja maataloustukien paikoilla ................................................. 336 734: suuntaamisesta uutta luovaan toimin- 735: taan ........................................................ 321 323 Lahtela: Erityistyöllistämistoimien suun- 736: taamisesta Pohjois-Karjalaan ................. 337 737: 3 JO Manninen: Pienyritysten toimintaedelly- 738: tysten parantamisesta ............................. 322 324 Lahtela: Työllisyysasetuksen muuttami- 739: sesta tukityön määritelmän osalta .......... 338 740: 311 Manninen: Kuntien peruspalveluiden tur- 741: vaamisesta ... .. .... .. ..... ..... ..... ... .... .... .... .. ... 323 325 Salo: Lomautussakon poistamisesta 742: uusien työpaikkojen luomiseksi .............. 339 743: 312 M. Pietikäinen: Om ett heltäckande 744: innovationsprogram .............. ................. 324 326 Smeds: Työllisyysmäärärahojen jako- 745: perusteiden yhdenmukaistamisesta......... 340 746: 312 M. Pietikäinen: Kokonaisvaltaisen inno- 747: vaatio-ohjelman laatimisesta .................. 325 327 Vihriälä ym.: Lomautussakkojen poista- 748: misesta pienyrittäjiltä ............................. 341 749: 313 M. Pietikäinen: Om bildande av en fond 750: för det bankstöd som äterbetalas ............ 326 328 Vihriälä ym.: Nuorten työllistämisen edis- 751: tämisestä kesätyöpaikkoja lisäämällä ..... 342 752: 313 M. Pietikäinen: Takaisin maksettavan 753: pankkituen rahastoimisesta ..... ............... 327 754: 755: 314 Ranta-Muotio ym.: Polttoaine-etanolin Ympäristövaliokunta 756: valmistuksen käynnistämisestä Ilmajoella 328 757: 329 Aittoniemi: Rakennuslain uudistamista 758: 315 Vistbacka: Veteliin suunnitellun voima- koskevan esityksen antamisesta edus- 759: laitoksen perustamisesta ........................ . 329 kunnalle ................................................. . 343 760: 761: 316 Väistö: Kyläkauppojen palvelutoiminnan 330 Aittoniemi: Korjausrakentamiseen tar- 762: monipuolistamisesta .............................. . 330 koitettujen määrärahojen lisäämisestä .... 344 763: 764: 331 Aittoniemi: Valtion korjausavustusten 765: laajentamisesta koskemaan tanssilavoja 345 766: Työasiainvaliokunta 767: 332 Alaranta ym.: Pyhäjoen virkistyskäytön 768: 317 Ala-Harja ym.: Lyhyiden työsuhteiden parantamisesta ...................................... . 346 769: käyttöönoton lisäämisestä ..................... . 331 770: 333 Alaranta ym.: Pyhäjokisuun toisen kun- 771: 318 Aula: Työvuorottelujärjestelmän käyt- nostusvaiheen toteuttamisesta ............... . 347 772: töönotosta ............................................. . 332 773: 334 Gustafsson ym.: Siirtoviemärin ja yh- 774: 319 Kallis ym.: Uusien työllistämiskeinojen dysvesijohdon rakentamisesta välille 775: käyttöön ottamisesta ............................. . 333 Viljakkalan kk-Vilpee-Hämeenkyrö .. 348 776: 777: 320 Karpio: Työlainsäädännön muuttami- 335 Ihamäki: Sotainvalidien asunnonmuu- 778: sesta uusien työpaikkojen perustamisen tostöiden korvattavuuden laajentami- 779: helpottamiseksi ...................................... . 334 sesta ....................................................... . 349 780: 16 Sisällysluettelo 781: 782: 783: Sivu Sivu 784: 336 Ihamäki: Haapakosken tehdas Oy:n 344 Pehkonen ym.: Asumistukijärjestelmän 785: suojelurakennusten siirtämisestä valtion yhtenäistäruisestä ................................... . 358 786: omistukseen ........................................... . 350 787: 345 Pulliainen: Varustetasoltaan riisuttujen 788: 337 Kaarilahti ym.: Valtion öljyntorjuntaka- asuntojen rakentamisen tukemisesta ...... . 359 789: lustohankintojen turvaamisesta ............. . 351 790: 346 Rimmi ym.: Lempäälän kunnassa sijait- 791: 338 Kankaanniemi ym.: Ympäristörahaston sevien ongelmajätekaatopaikkojen puh- 792: perustamisesta ....................................... . 352 distamisesta ........................................... . 360 793: 794: 339 Kemppainen ym.: Paltamon-Mies- 347 Ryhänen: Likojoen kunnostamisesta 795: lahden vesihuoltohankkeen käynnistämi- Kiuruvedellä .......................................... . 361 796: sen tukemisesta ...................................... . 353 797: 348 Vistbacka: Vetelin Räyringinjärven kun- 798: 340 Kuoppa ym.: Rehevöityneiden vesistöjen nostamisesta .......................................... . 362 799: kunnostamisesta .................................... . 354 800: 349 Vistbacka: Vesistöjen kunnostustoimen- 801: 341 Kuosmanen: Korjausrakentamisen lisää- piteiden suorittamisesta ......................... . 363 802: misestä ................................................... . 355 803: 350 Vistbacka: Laser- ja kopiokasettien 804: 342 Manninen ym.: Pohjaveden käytön tur- uusiakäytön tukemisesta ....................... . 364 805: vaamisesta Kemin-Tornion alueella ..... 356 806: 351 Vuorensola ym.: Siirtoviemärin ja yh- 807: 343 Manninen: Meltosjärvien kunnostami- dysvesijohdon rakentamisesta Luopioi- 808: sesta linnustonsuojelujärviksi Ylitor- sten kirkonkylän, Aitoon ja Rauta- 809: niolla ..................................................... . 357 järven välille .......................................... . 365 810: LA 1/1995 vp 811: 812: Lakialoite 1 813: 814: 815: 816: 817: Seppänen: Lakialoite laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä 818: Suomen osallistumisesta Euroopan talous- ja rahaunionin kol- 819: manteen vaiheeseen 820: 821: 822: Eduskunnalle 823: 824: 825: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 826: 827: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki neu- Valtioneuvoston äänestyksen johdosta laati- 828: voa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen massa tiedotteessa tulisi selostaa EMUn kolman- 829: osallistumisesta Euroopan talous- ja r~haunio teen vaiheeseen osallistumisen merkitystä Suo- 830: nin (EMU) kolmanteen vaiheeseen. Aänestys men talouspoliittiselle päätöksenteolle ja erityi- 831: toimitettaisiin ennen kuin Suomi päättää omalta sesti niitä vaikutuksia, joita sillä on Suomen työl- 832: osaltaan asiasta Maastrichtin sopimuksen aika- lisyyteenja työmarkkinoiden toimintaan. Tiedo- 833: taulun mukaan tai EU:n hallitustenvälisessä ko- te tulisi toimittaa kaikille, joille toimitetaan il- 834: kouksessa aikaisintaan vuonna 1996 sovittavalla moitus äänestysoikeudesta, ja se tulisi saattaa 835: tavalla. Äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saata- 836: seuraava kysymys: "Tuleeko Suomen osallistua ville. 837: Euroopan talous- ja rahaunionin kolmanteen Valtion talousarvioon tai mahdollisesti lisäta- 838: vaiheeseen, mikä merkitsee Suomen markan lousarvioon on ennen ääänestystä otettava mää- 839: poistumista käytöstä ja rahapoliittisen päätök- räraha avustuksiksi eri vaihtoehdoista tiedotta- 840: senteon siirtymistä.. Suomen Pankilta Euroopan misen tukemiseen. Avustukset myöntäisi valtio- 841: keskuspankkiin?" Aän~.stäjän tulisi ~!lstata kysy- neuvoston kanslia. 842: mykseenjoko "KYLLA" tai "EI''. Aänestyksen Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 843: tulos vahvistettaisiin 4. päivänä äänestyksen jäl- maan siinä tapauksessa, että Suomen hallitus 844: keen. esittää eduskunnalle lainmuutoksia EMUn kol- 845: mannen vaiheen hyväksymistä varten. 846: 847: 848: 849: 850: PERUSTELUT 851: 852: 1. Johdanto kitsisi sen politiikan institutionalisoimista, jossa 853: työttömyys hyväksytään politiikanteon väli- 854: Päätöksessä Suomen osallistumisesta EMUn neeksi; työttömyyttä ei torjuttaisi. 855: kolmanteen vaiheeseen on kysymys kansakun- Vaikka kansanvalta maassamme perustuukin 856: nan kannalta keskeisen tärkeästä päätöksestä edustuksellisuuden periaatteelle, on poliittista 857: oman rahan poistuessa käytöstä ja rahapoliitti- päätöksentekojärjestelmäämme jo Suomen Hal- 858: sen vallan siirtyessä maamme rajojen ulkopuolel- litusmuodossakin tarkoitetulla tavalla perustel- 859: le. Koska kyse olisi rahapoliittisesta regiimistä, tua näin tärkeässä asiassa täydentää antamalla 860: johon Suomen näkökulmasta liittyisi valuutta- kansalaisille myös välitön mahdollisuus vaikut- 861: kurssin ja korkojen joustamattomuus, se vaatisi taa tähän jokaista koskevaan ratkaisuun. Kan- 862: aivan uudenlaisia joustoja työllisyyden turvaa- sanäänestysmenettelystä on sitä paitsi muodos- 863: misessa ja palkanmuodostuksessa. Itse asiassa tumassa yleiseurooppalainen käytäntö integraa- 864: EMUn kolmanteen vaiheeseen siirtyminen mer- tion syvenemistä koskevissa asioissa. Muissakin 865: 250250 866: 2 LA 1/1995 vp 867: 868: EMUun sitoutuvissa maissa saatetaan järjestää voa-antavissa kansanäänestyksissä noudatetta- 869: asiasta kansanäänestys. Sitä paitsi Suomessa pi- vasta menettelystä. Tarvittavia lisäsäännöksiä 870: dettiin sangen yleisesti ED-jäsenyyden hyväksy- annetaan kunkin yksittäisen kansanäänestyksen 871: misen jälkeen uusien neuvoa-antavien kansan- toimeenpano laissa. 872: äänestysten järjestämistä mahdollisena ja tar- Äänestysviranomaisilla kansanäänestyksessä 873: peellisena. toimivat valtiollisten vaalien vaaliviranomaiset. 874: Neuvoa-antava kansanäänestys voidaan toi- Vaalien yhteydessä toimitettavissa kansanää- 875: mittaa valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleis- nestyksissä käytetään vaaleja varten laadittavia 876: ta erillisenä. Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että vaaliluetteloita. Vaaleista erillisinä toimitettavia 877: tämä kansanäänestys toimitetaan vaaleista erilli- kansanäänestyksiä varten laaditaan sen sijaan 878: senä, mikä on ollut lähtökohtana myös neuvoa- omat äänestysalueiden äänestysluettelot ja vaa- 879: antavasta kansanäänestyksestä säädettäessä. Jos lipiirien äänestysluettelot, joista on voimassa, 880: kansanäänestys tulee toimitettavaksi vaalien yh- mitä vastaavista vaaliluetteloista säädetään 881: teydessä, tarvitaan lähinnä teknisluonteisia sään- kansanedustajain vaaleista annetussa laissa 882: nöksiä enemmän kuin tämä ehdotus sisältää. (391169). Oikeusministeriön asiana on vahvistaa 883: luetteloita varten tarvittavien lomakkeiden kaa- 884: vat. 885: 2. Lainsäädäntö ja käytäntö Menettelylaissa on annettu yleissäännökset 886: kansanäänestyksissä käytettävistä äänestysli- 887: Kansalaisten yhteiskunnallisten vaikutus- puista. Vain oikeusministeriön P..ainattamia ää- 888: mahdollisuuksien lisäämiseksi täydennettiin nestyslippuja saadaan käyttää. Aänestyslipusta 889: hallitusmuotoa vuonna 1987 neuvoa-antavaa tulee ilmetä kansanäänestyksen aihe ja ajankoh- 890: valtiollista kansanäänestystä koskevin säannök- ta sekä äänestäjille esitettävät vaihtoehdot. Tar- 891: sin (570/87). Edustuksellista järjestelmäämme kemmat säännökset äänestyslippujen ulkomuo- 892: haluttiin täydentää välittömän demokratian dosta, sisällöstä, mitättömyydestä ja äänestysli- 893: keinoin. Hallituksen esitystä neuvoa-antavaa puilla äänestämisestä on jätetty annettaviksi 894: kansanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi kuJlkin kansanäänestyksen toimeenpanolaissa. 895: (HE 25111984 vp) annettaessa korostettiin sitä, Aänestäjille esitettävät vaihtoehdot voivat si- 896: että edustuksellisessa järjestelmässä ei ollut sältyä samaan äänestyslippuun tai käytettävissä 897: osoitettavissa· epäkohtia, joiden poistaminen voi olla oma äänestyslippu kutakin vaihtoehtoa 898: edellyttäisi järjestelmän perusteiden muutoksia. varten. Kunkin kansanäänestyksen toimeenpa- 899: Kysymys oli siis vain uuden yhteiskunnallisen nolaissa säädetään käytettävien äänestyslippu- 900: vaikutusmahdollisuuden tarjoamisesta kansa- jen lukumäärästä. Menettelylain mukaan äänes- 901: laisten käyttöön. täjillä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ää- 902: Hallitusmuodon 22 a §:n mukaan neuvoa-an- nestyslipulla ilmaista, ettei hän kannata mitään 903: tavan kansanäänestyksen toimeenpanosta pää- esitetyistä vaihtoehdoista. Neuvoa-antavaa kan- 904: tetään kussakin tapauksessa erikseen lailla. Täs- sanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi anne- 905: sä niin sanotussa toimeenpanolaissa tulee säätää tun hallituksen esityksen perustelujen mukaan 906: äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettä- tällaisen mahdollisuuden käyttämisen katsotaan 907: vistä vaihtoehdoista. Toimeenpanolaissa on sää- kuvastavan näkemystä" ei osaa sanoa" tai "ei ota 908: dettävä myös, miten valtio tiedottaa vaihtoeh- kantaa". Esityksen mukaan "sitä ei näin voitaisi 909: doista ja tukee eri vaihtoehtoja koskevaa tiedo- tulkita kannanotoksi minkään vaihtoehdon puo- 910: tusta. lesta tai mitään vastaan, kuten saattaisi olla asian 911: Äänestysoikeus neuvoa-antavassa kansanää- laita äänestämättä jättämisessä". 912: nestyksessä on jokaisella, jolla on valtiopäiväjär- Menettelylakiin sisältyvät myös säännökset 913: jestyksen mukaan vaalioikeus kansanedustajain kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta ja 914: vaaleissa. ilmoittamisesta. Vaalipiirien keskuslautakunnat 915: Neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä nou- vahvistavat kansanäänestyksen tuloksen vaali- 916: datettavasta menettelystä on säädettävä lailla. piirissä. Vaalipiirikohtaiset tulokset ilmoitetaan 917: Laki menettelystä neuvoa-antavissa kansanää- Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslauta- 918: nestyksissä (571187), jäljempänä menettelylaki, kunnalle, jonka asiana on vahvistaa kansanää- 919: annettiin samassa yhteydessä kuin laki hallitus- nestyksen valtakunnallinen tulos. Tämä tulos il- 920: muodon muuttamisesta. Menettelylakiin sisälty- moitetaan oikeusministeriölle,joka huolehtii sen 921: vät yleiset säännökset kaikissa valtiollisissa neu- julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa. 922: LA 1/1995 vp 3 923: 924: Menettelylain 6 §sisältää valituskiellon. Kiel- Sen jälkeen kun rahapoliittinen valta siirtyy 925: to koskee sekä vaalipiirikohtaista että valtakun- Maastrichtin sopimuksen mukaan Euroopan 926: nallista vaalipiirin keskuslautakunnan päätöstä, keskuspankille (EKP), rahapolitiikkaa tekee 927: jolla äänestyksen tulos on vahvistettu. Kielto on Suomen puolesta EKP:n 6-jäseninenjohtokunta, 928: hallituksen esityksen perustelujen mukaan nähty jossa ei ole käytännössä yhtään suomalaista, 929: perustelluksi "neuvoa-antavan kansanäänestyk- mutta jonka käyttöön Suomi alistaa rahansa, 930: sen luonteen huomioon ottaen". valuuttavarantoosa ja raha politiikkansa. 931: Menettelylaissa on lisäksi säännökset äänes- EKP:sta tehdään näillä institutionaalisillajär- 932: tyslippujen säilyttämisestä, äänestyksestä aiheu- jestelyillä rahapolitiikan Vatikaani, joka kertoo 933: tuvien kustannusten jaosta ja siitä, että sen lisäk- kansallisvaltioille rahan jumalallisen tahdon, ja 934: si, mitä menettelylaissa säädetään tai sen nojalla sen politiikan subjekteina eli toimitsijoina toimi- 935: määrätään taikka kunkin kansanäänestyksen vat ns. markkinavoimat. 936: toimeenpanosta annetussa laissa säädetään, nou- Korkojen avulla markkinavoimat kiristävät 937: datetaan kansanäänestyksessä soveltuvin osin jo nyt julkista valtaa ja koko poliittista järjestel- 938: kansanedustajain vaaleista annettua lakia. Vii- mää. Niiden tavoitteena on heikentää hyvinvoin- 939: meksi mainittu merkitsee muun muassa sitä, että tipalveluja,ja välineenäänne käyttävät korkoja: 940: kansanäänestyksessä voidaan äänestää ennakol- jos hyvinvointia ei leikata, korot nousevat. 941: ta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oikeus- Korkoaseen käytön kynnys näyttää alenevan 942: ministeriölle on annettu valtuus antaa tarvittaes- kaiken aikaa: markkinavoimat esittävät koroilla 943: sa tarkempia määräyksiä ja ohjeita menettelylain vaatimuksia yhä pienempiin ja pienempiin poliit- 944: soveltamisesta. tisiin asioihin. Korot on politisoitu hyvinvointi- 945: yhteiskunnan alasajon tarkoituksiin. 946: Suomessa monetarismia edustaa puhtaimmin 947: 3. Äänestyksen kohde nykyinen Suomen Pankin johtokunta, jonka 948: suunnitelmiin kuuluu rahapolitiikan ruunaami- 949: ED-jäsenyyteen liittyvän Maastrichtin sopi- nen eli ottaminen kokonaan pois eduskunnan- 950: muksen mukaan Suomen kansantalouden raken- ja kansan - vallasta. Poliittinen eliitti on Suo- 951: teita lähennetään muiden EU-maiden kansanta- messa valmis siihen, että Suomen itsenäisyyden 952: louksiin. Mentäessä mukaan talous- ja rahaunio- symboleihin kuuluva markka otetaan pois käy- 953: niin (EMU) Suomelle aiheutuu sellaisia kovan töstä ja että Suomen Pankista tulee EKP:n epäit- 954: markan rahapolitiikan mukanaan tuomia ongel- senäinen haarakonttori. EKP:tä ei valvo mtkään 955: mia, jotka maksetaan työttömyytenä. demokraattinen elin, eikä EU :n rahapoliittisessa 956: Lähentymisohjelman mukaan rahapolitiikka päätöksenteossa tunneta subsidiariteettiperiaa- 957: on ensisijaista finanssipolitiikkaan nähden. Se on tetta. 958: Maastrichtin sopimuksen artikloissa 105-109 m Maastrichtin sopimuksen mukaan EMUn 959: esitetyllä tavalla ja sopimuksen liitteinä olevien kolmas vaihe alkaa viimeistään vuonna 1999, ja 960: EMU-kriteereiden mukaan EU:n keskuspankin siihen mennessä jäsenmaat yhtenäistävät talous- 961: valtaa Suomen Pankkiin ja rahapolitiikassa yli- politiikkansa. Siihen tarkoitukseen ne käyttävät 962: kansallisten viranomaisten valtaa hallitukseen. Maastrichtissa hyväksyttyjä EMU-kriteerejä,lä- 963: EMU-kriteerit ovat siis budjettileikkausten filo- hentymiskriteerejä. Ne ovat kaikille jäsenmaille 964: sofia, ja niiden myötä Suomen päälle puetaan samat, eikä niissä niin ollen oteta huomioon eri 965: työttömyyden pakkopaita. EMUn kautta raha- maiden kansantalouksien erilaista rakennetta ja 966: politiikka nousee poliittisessa päätöksenteossa tilaa. 967: hallitsevaan asemaan, ja "kova markka" sekä EMU siis toteutetaan huolimatta siitä, että 968: "hellittämätön inflaation vastainen taistelu työt- Eurooppa ei ole- kansantaloustieteen käsitteis- 969: tömyydestä piittaamatta" ovat niissä oloissa tön mukaan - optimaalinen valuutta-alue. Sii- 970: Suomen talouspolitiikan regiimi. hen EU-maat ovat liian erilaisia. Optimaalinen 971: Sellaisen politiikan perustana on monetaris- valuutta-alue edellyttää pääomien vapaan liik- 972: mi, ja siinä ideologisessa kehyksessä myös sosia- kuvuuden ohella myös työvoiman tosiasiallista 973: listinen monetarismi pitää sisällään työttömyy- liikkuvuutta, ay-liikkeestä riippumatonta pal- 974: den ja deflaation hyväksymisen samalla tavalla kanmuodostusta ja joustavaa aluepolitiikkaa. 975: kuin uusliberalistinenkin monetarismija edustaa USA täyttää nämä vaatimukset, EU ei. 976: sosiaalista dumppausta ja hyvinvointivaltion Suomessa on jo joitakin vuosia harjoitettu 977: polkumyyntiä. emupolitiikkaa,ja sen seurauksena meillä on en- 978: 4 LA 1/1995vp 979: 980: nätystyöttömyys. Ahon hallituksella oli vain yksi 4. Lakiehdotus 981: ainoa oikea oppi: inflaation vastainen taistelu. Se 982: - ja pääomien etujen turvaaminen - on 4.1. Kansanäänestyksen toimittaminen 983: Maastrichtin henki. EMU-kriteerit ovat ristirii- 984: dassa kaikenlaisen elvytyksen, työllistämisen ja Toimeenpanolaissa tarvittavat säännökset 985: Suomen uuden nousun kanssa. 986: Se, että Suomi sitoutui EMUun ns. ensimmäi- Kuten edellä on todettu, edellyttää neuvoa- 987: sessä ryhmässä, oli ED-neuvottelujen suurin vir- antavan kansanäänestyksen toimeenpano aina 988: hearvio. Se oli samanlainen virhe kuin oli pää- erityisen tätä koskevan lain säätämistä. Siinä on 989: omamarkkinoiden hallitsematon liberalisointi, oltava säännökset: 990: mistä syntyi kasinotalous. Nyt virhe tehdään - äänestyksen ajankohdasta, 991: päinvastaiseen suuntaan. - kansanäänestyksen aiheesta, 992: Englanti ja Tanska ovat tehneet varaumat, -äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista, 993: joiden mukaan ne on vapautettu kolmanteen vai- - siitä, käytetäänkö yhtä vai useampaa ää- 994: heeseen siirtymisestä Maastrichtin sopimuksen nestyslippua, 995: aikataulun mukaan, ja kun kaikki maat eivät -äänestyslippujen ulkomuodosta, 996: osallistu EMUun, myös Suomen on pyrittävä - äänestyslippujen sisällöstä: aihe, ajankoh- 997: käyttämään hyväksi sitä mahdollisuutta. Sen li- ta, vaihtoehdot, tila äänestämismerkinnöille ja 998: säksi Suomella täytyy olla sama mahdollisuus tarvittavat äänestämisohjeet, 999: päättää tästä asiasta itsenäisesti omien perustus- -äänestyslippujen mitättömyydestä, 1000: lakiensa mukaan niin kuin Saksa päättää asiasta - äänestämistavasta, 1001: itse perustuslakituomioistuimensa kannan jäl- -siitä, miten valtio tiedottaa vaihtoehdoista, 1002: keenja Luxemburgin ED-tuomioistuimen tietyn ja 1003: ennakkopäätöksen pohjalta. - eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen 1004: Maastrichtissa määritellyt EMU-kriteerit tukemisesta. 1005: eivät tunne työllisyyden parantamista, eikä työt- Nämä säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi 1006: tömyyden torjuntaa tai työllisyyttä voida ottaa tähän lakialoitteeseen. Muilta osin kansanäänes- 1007: EMU-kriteereiden joukkoon. Esimerkiksi Sak- tyksessä sovellettaisiin siitä hallitusmuodossa 1008: san keskuspankin pääjohtaja Hans Titmeyer olevia säännöksiä, edellä mainittua menettelyla- 1009: sanoo, että EMU-kriteerejä ei voida muuttaa kia ja tämän nojalla soveltuvin osin kansanedus- 1010: eikä niitä tulla muuttamaan. Jos niin tehdään, tajain vaaleista annettua lakia. 1011: EMU ei ole EMU. "Kriteerien höllentäminen 1012: merkitsisi tuhoa", sanoo Titmeyer, ja jatkaa, Ennakkoäänestys (2 §) 1013: että" rahaliiton on oltava myös poliittinen liitto". 1014: Se on työttömyyspoliittinen liitto, jota johde- Kansanäänestyksessä järjestettäisiin ennak- 1015: taan monetaristisella kurilla; työttömyyden tor- koäänestys noudattaen valtiollisissa vaaleissa 1016: juntaa ei voida julistaa rahapolitiikaksi eikä työl- omaksuttua menettelyä. Ennakkoäänestys olisi 1017: lisyyttä voida nostaa EMU-kriteereiden jouk- näin ollen mahdollista kotimaassa asetuksella 1018: koon. määrättävissä postin toimipaikoissa ja tilapäisis- 1019: Kun Suomeen erikoistunut suuri amerikkalai- sä ennakkoäänestyspaikoissa, kansanedustajain 1020: nen investointipankki Merrill Lynch sanoo, että vaaleista annetun lain 63 §:ssä tarkoitetuissa lai- 1021: EMUun osallistumisesta saattaisi olla pohjois- toksissa sekä kotiäänestyksessä. Ulkomailla voi- 1022: maille enemmän haittaa kuin hyötyä, varoitus on taisiin äänestää ennakkoon asetuksella määrät- 1023: syytä ottaa vakavasti. Samaa henkeä on myös tävissä Suomen edustustoissa ja suomalaisissa 1024: muualla, ja Kanadan keskuspankissa on selvästi laivoissa. Toimitetussa tasavallan presidentin 1025: ilmoitettu Suomen pankkivaltuutetuille, että he vaalissa ja ED-kansanäänestyksessä saatujen 1026: eivät olisi valmiita menemään vastaavanlaiseen kokemusten pohjalta ehdotetaan, että ennakko- 1027: rahaliittoon suuren naapurinsa USA:n kanssa. äänestys kestäisi vain viikon. 1028: He ovat valmiita puolustamaan oman maansa 1029: etuja säilyttämällä sitä varten käytössään tar- Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot ( 3 §) 1030: peellisen rahapoliittisen välineistön. 1031: EMU-positiivisuus ja emupolitiikka merkitse- Kansanäänestyksen kysymyksenasettelu eli 1032: vät luopumista Suomen etujen puolustamisesta se, millä tavoin äänestäjille esitettävä kysymys ja 1033: ja taistelusta työttömyyttä vastaan. heidän vastattavakseen esitettävät vaihtoehdot 1034: LA 1/1995 vp 5 1035: 1036: on muotoiltu, liittyy olennaisesti kansanäänes- töä hyväksyessään mahdollisimman selkeän tie- 1037: tyksen järjestämistä koskevaan päätöksente- don äänestäjien kannasta asiaan. Tämä tieto saa- 1038: koon. Tämän vuoksi tästä on säädettävä kunkin daan parhaiten siten, että äänestäjille varataan 1039: kansanäänestyksen toimeenpanolaissa. Kysy- vain kaksi vaihtoehtoa ottaa kantaa jäsenyysky- 1040: myksenasettelu ei saa olla epäselvä eikä johdatte- symykseen. Heidän odotetaanjoko kannattavan 1041: leva, eivätkä vastausvaihtoehdot saa antaa aihet- Suomen markan ottamista pois käytöstä ja raha- 1042: ta erilaisiin tulkintoihin. Aänestäjien käsitys kan- poliittisen päätöksenteon luovuttamista Euroo- 1043: sanäänestyksen kohteena olevan kysymyksen pan keskuspankille taikka vastustavan sitä. Lo- 1044: ratkaisemisesta tulee voida selvittää mahdolli- pullinen päätösvalta asiassa kuuluu eduskunnal- 1045: simman yksiselitteisesti. le,ja kansanäänestyksessä on kysymyksessä kan- 1046: Parhaiten kansanäänestyksessä vastattavaksi salaisten eduskunnalle antama neuvo. Tämän 1047: sopii kysymys, joka koskee äänestäjien ennalta vuoksi ehdotetaan, että tässä kansanäänestyk- 1048: tuntemaa asiaa taikka asiaa, jota heidän on help- sessä ei sovelleta menettelylain 5 §:n 1 momenttia 1049: po saamansa tiedon pohjalta arvioida. Lisäksi siltä osin kuin siinä säädetään äänestäjän mah- 1050: kysymys tulisi voida esittää lyhyesti ja turvautu- dollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mitään 1051: matta äänestäjille vieraisiin sanontoihin. Euroo- esitetyistä vaihtoehdoista (5 §:n 2 momentti). 1052: pan integraatioon liittyvissä asioissa tällainen 1053: kysymyksenasettelu on mahdollinen, koska ky- Äänestyslippu ( 4 §) 1054: symys voidaan asettaa koskemaan tietyn selkeäs- 1055: ti määriteltävän asiakirjan tai neuvottelutulok- Kansanäänestyksessä ehdotetaan käytettä- 1056: sen hyväksymistä. Eri asia on, että vastausvaih- väksi yhtä äänestyslippua. Se olisi valkoinen ja 1057: toehtojen taustaksi tarvitaan huomattava määrä samaa vakiokokoa 148 x 210 mm kuin yleisissä 1058: osin hyvinkin vaikeaselkoista taustatietoa. vaaleissa. Tästä ei aiheutuisi sekaantumisvaaraa, 1059: Menettelylain 5 §:stä käy ilmi, että varsinaisia kos~a vaaleja ei toimitettaisi samassa yhteydes- 1060: vastausvaihtoehtoja voi olla useampia kuin kak- sä. Aänestyslipusta tulisi selvästi käydä ilmi, mi- 1061: si. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestys- ten se on tarkoitettu taittaa kokoon. Lisäksi ää- 1062: lippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla nestyslippu on laadittava siten, että äänestyssa- 1063: oma äänestyslippu. Eduskunnan perustuslakiva- laisuus ei vaarannu. Käytettävän paperin on ol- 1064: liokunta on kuitenkin aikoinaan katsonut, että tava riittävän paksua, ja soveltuvin teknisin kei- 1065: yksiselitteisen äänestystuloksen saavuttamiseksi noin on huolehdittava siitä, että äänestysmerkin- 1066: tulisi yleensä pyrkiä siihen, että äänestäjien valit- tä t:~ näy paperin läpi (4 §:n 1 momentti). 1067: tavana olisi vain kaksi toisistaan selvästi erottu- Aänestyslipussa olisi sisäpuolella otsikko teks- 1068: vaa vaihtoehtoa. Toisaalta valiokunta ei ole ha- ti, josta kävisi ilmi, missä kansanäänestyksessä 1069: lunnut sulkea mahdollisuuksien ulkopuolelle si- äänestyslippua käytetään, sekä äänestyslipun 1070: täkään, että vaihtoehtoja olisi useampiakin, mi- taitekohdan oikealla puolella äänestäjien vastat- 1071: käli asian laatu tätä edellyttää. tavaksi esitettävä kysymys ja vastausvaihtoeh- 1072: Menettelylain 5 §:n 1 momentin mukaan ää- dot. Kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ää- 1073: nestäjällä tulee aina olla mahdollisuus ilmaista, nestyslipussa olisi ruutu ja sanat "KYLLÄ" ja 1074: ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoeh- "EI". Lisäksi äänestyslipussa olisi ohje äänes~ys 1075: doista. Lakia valmistellut kansanäänestyskomi- merkinnän tekemisestä (4 §:n 2 momentti). Aä- 1076: tea oli ajatellut tämän voivan tapahtua esimer- nestyslippu laadittaisiin suomeksi ja ruotsiksi 1077: kiksi siten, että äänestäjä äänestäessään jättäisi (4 §:n 3 momentti). 1078: merkitsemättä rastin minkään vaihtoehdon koh- 1079: dalle, mikä tarkoittaisi, että äänestäjä äänestäisi Äänestäminen ( 5 §) 1080: asiassa tyhjää. Tällainen "ei osaa sanoa" tai "ei 1081: ota kantaa" -äänestäminen vaikuttaisi äänestys- Äänestettäessä merkittäisiin rasti (X) jom- 1082: prosenttiin sikäli, että "sitä ei voitaisi tulkita kan- paankumpaan äänestyslipussa olevista ruudu.~s 1083: nanotoksi minkään vaihtoehdon puolesta tai ta, mikä siis merkitsisijoko vastausta "KYLLA" 1084: kansanäänestyksen järjestämistä vastaan". tai vastausta "EI" (5 §:n 1 momentti). 1085: Kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä Poiketen siitä, mitä menettelylain 5 §:n 1 mo- 1086: Euroopan unionin jäseneksi tällaiselle mahdolli- mentissa säädetään, äänestäjälle ei varattaisi 1087: suudelle äänestää tyhjää ei ollut tarvetta, eikä sitä mahdollisuutta ilmaista, ettei hän kannata kum- 1088: ole myöskään tässä käsillä olevassa asiassa. paakaan esitetyistä vaihtoehdoista (5 §:n 2 mo- 1089: Eduskunta tarvitsee asiaan liittyvää lainsäädän- mentti). Ehdotuksen perustelujen osalta viita- 1090: 6 LA 1/1995vp 1091: 1092: taan siihen, mitä on lausuttu edellä kohdassa valtaan voida pitää asiattomana. Vastaavin edel- 1093: Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot (3 §). lytyksin olisi hyväksyttävä myös äänestyslippu, 1094: jossa jompaankumpaan ruutuun tehdyn äänes- 1095: Äänestyslipun mitättömyys ( 6 §) tysmerkinnän lisäksi olisi äänestäjän tarkoitusta 1096: selventävä muu merkintä (6 §:n 2 momentti). 1097: Kansanäänestyksessä jätettyjen äänestyslip- 1098: pujen mitättömyyden arvioinnissa sovellettaisiin Äänestyksen tuloksen vahvistaminen (7 §) 1099: kansanedustajain vaaleissa noudatettavia mität- 1100: tömyysperusteita siltä osin kuin ne voivat kan- Kuten menettelylaissa säädetään, vahvistavat 1101: sanäänestyksessä olla merkityksellisiä (kansan- vaalipiirien keskuslautakunnat äänestyksen tu- 1102: edustajain vaaleista annetun lain 83 §:n 1 mo- loksen vaalipiirissään ja Helsingin kaupungin 1103: mentin 1--4 ja 6 kohta). Äänestyslippu olisi tä- vaalipiirin keskuslautakunta koko maan tulok- 1104: män mukaisesti mitätön, jos ennakkoäänestyk- sen. Tämän tulisi tapahtua vaalipiireissä 3. päi- 1105: sessä käytettävässä vaalikuoressa olisi useampia vänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 18 1106: äänestyslippuja tai muutakin kuin äänestyslippu alkavassa kokouksessa, siis äänestyksen jälkei- 1107: taikka jos vaalikuori olisi avonainen tai siihen tai sen viikon keskiviikkoiltana. Helsingin kaupun- 1108: äänestyslippuun olisi kirjoitettu äänestäjän nimi gin vaalipiiri puolestaan vahvistaisi äänestyksen 1109: tai erityinen tuntomerkki tai siihen olisi tehty valtakunnallisen tuloksen vaalipiireissä vahvis- 1110: muunlainen asiaton merkintä. Asiattornana tuli- tettujen tulosten pohjalta seuraavana päivänä eli 1111: si pitää "EN OSAA SANOA", "EN OTA KAN- torstaina kello 12 alkavassa kokouksessaan. 1112: TAA" tai muuta vastaavaa merkintää, koska Koko maan tuloksen julkaisemisesta Suomen 1113: kansanäänestyksessä äänestäjälle ei varattaisi säädöskokoelmassa huolehtii sitten menettely- 1114: mahdollisuutta ilmaista tällaista kantaa. Vielä lain mukaan oikeusministeriö saatuaan ilmoi- 1115: äänestyslippu olisi mitätön, jos se olisi leimaama- tuksen tuloksen vahvistamisesta. 1116: ton tai jos äänestettäessä olisi käytetty muuta 1117: kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslip- Tarkemmat määräykset ja ohjeet (9 §) 1118: pua. 1119: Jos äänestäjä ei tekisi äänestysmerkintää kum- Myös toimeenpanolain soveltamisesta oikeus- 1120: paankaan äänestyslipussa olevista ruuduista, ministeriöllä tulee olla oikeus antaa tarvittaessa 1121: vaan jättäisi tässä mielessä "tyhjän" äänestysli- tarkempia määräyksiä ja ohjeita, mitä tarkoitta- 1122: pun, äänestyslippu katsottaisiin meillä yleisissä va säännös ehdotetaan lain 9 §:n 1 momentiksi. 1123: "Y_aaleissa omaksuttuun tapaan mitättömäksi. Säännös valtioneuvoston kanslian oikeudesta 1124: Aänestyslippu olisi mitätön myös, jos äänestys- antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita kansan- 1125: merkintä olisi tehty kumpaankin äänestyslipussa äänestyksen kohteena olevasta asiasta tiedotta- 1126: olevista ruuduista. Edelleen äänestyslippu olisi miseen myönnettävien avustusten tarkemmista 1127: mitätön, jos merkintä olisi niin epäselvä, ettei jakoperusteista sekä niiden hakemisesta, myön- 1128: siitä kävisi ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä tämisestä, maksamisesta ja valvonnasta sisältyisi 1129: on kannattanut. Tällainen olisi esimerkiksi ko- 9 §:n 2 momenttiin. 1130: konaisuudessaan ruutujen ulkopuolelle tehty 1131: merkintä, jota ei selvästi voisi yhdistää kumpaa- 4.2. Tiedottaminen ja sen tukeminen 1132: kaan vaihtoehtoa ilmaisevaan sanaan (6 §:n 1 1133: mo!llentti). Kansanäänestyksestä tiedottamisen tavoite 1134: Aänestyslippujen hyväksyttävyyttä arvioi- on antaa kansalaisille kuva siitä, mistä kansan- 1135: taessa äänestäjän tarkoituksen selville saaminen äänestyksessä on kysymys. Kansanäänestyksen 1136: on tärkeää. Tämän vuoksi lakiehdotukseen sisäl- tarkoituksen kannalta on tärkeää, että kansalai- 1137: tyy säännös siitä, miten olisi meneteltävä sellais- silla on riittävä tietous kansanäänestyksen koh- 1138: ten äänestyslippujen suhteen, joissa kumpaan- teena olevasta kysymyksestä. Vaikka integraa- 1139: kaan ruutuun ei ole tehty äänestysmerkintää, tioprosessista ja Euroopan unionin jäsenyydestä 1140: mutta joista äänestäjän tekemän muun merkin- käytiin laaja kansalaiskeskustelu, on syytä ko- 1141: nän perusteella kuitenkin selvästi käy ilmi äänes- rostaa talous- ja rahaunionin erillistä merkitystä 1142: täjän myönteinen tai kielteinen kanta äänestyk- itsenäiselle rahapoliittiselle päätöksenteolle. Se 1143: sen kohteena olevaan kysymykseen. Tällainen myös syventää EU:n liittovaltioluonnetta, joka 1144: äänestyslippu tulisi hyväksyä, mikäli merkinnän on ristiriidassa valtioiden liiton luonteen kanssa. 1145: voidaan katsoa vain selventävän äänestäjän tar- Tiedottaminen on erityisen tärkeää myös kan- 1146: koitusta eikä sitä sisällöltään tai merkitsemista- sanäänestyksen lopputuloksen hyväksyttävyy- 1147: LA l/1995vp 7 1148: 1149: den kannalta, ja ne virheet, jotka liittyivät ED- vähimmäistason saavuttamiseksi laadittaisiin vi- 1150: jäsenyyttä koskeneen kampanjan epätasapuoli- rallinen tiedote, jossa selostettaisiin Suomen 1151: suuteen hyväksymisvaihtoehdon puolesta, olisi mahdollista osallistumista EMDn kolmanteen 1152: tässä yhteydessä korjattava. vaiheeseen ja sen merkitystä erityisesti jousta- 1153: Kansanäänestyksen kysymyksenasettelu on mattoman rahapolitiikan ja työttömyyden ja pal- 1154: selkeästi määriteltävissä, mutta kysymyksen kanalennusten suuntaan joustavan työllisyy- 1155: kohteena oleva ongelma on niin monimuotoinen, den näkökulmasta. Valtioneuvosto hyväksyisi 1156: että kansalaisille on varattava tarpeeksi aikaa tiedotteen oikeusministeriön esittelystä (8 §:n l 1157: riittävän tiedon saavuttamiseksi. momentti). Tämä tiedote toimitettaisiin ilmoi- 1158: Valtaosa tiedottamisesta tapahtuisi lehdistön, tuskortin ja -kirjeen yhteydessä taikka muulla 1159: radion ja television välityksellä. Nämä tiedotus- tavoin kaikille niille, joille lähetetään ilmoitus 1160: välineet ovat kansanäänestyksessä, samoin kuin äänestysoikeudesta, sekä saatettaisiin muullakin 1161: yleisissä vaaleissakin, kansalaisten laajasti saa- tavalla yleisesti tiedoksi. 1162: vutettavissa, mutta kun ne tutkimusten mukaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 1163: olivat ED-kansanäänestyksen aikaan yksipuoli- 1164: sia ja puolueellisia, niille on tämän kansanäänes- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1165: tyksen yhteydessä asetettava moraalinen velvoite lakiehdotuksen: 1166: tasapuolisesta tiedottamisesta. Tiedottamisen 1167: 1168: 1169: 1170: Laki 1171: neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suomen osallistumisesta Euroopan talous- ja rahaunionin 1172: kolmanteen vaiheeseen 1173: 1174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1175: 1176: 1§ 3§ 1177: Kansanäänestyksen toimittamisaika ja Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot 1178: -menettely 1179: Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien 1180: Suomen osallistumisesta Euroopan talous- ja vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suo- 1181: rahaunionin kolmanteen vaiheeseen toimitetaan men osallistua Euroopan talous- ja rahaunionin 1182: neuvoa-antava kansanäänestys. kolmanteen vaiheeseen, mikä merkitsee Suomen 1183: Kansanäänestyksessä noudatetaan menette- markan poistumista käytöstä ja rahapoliittisen 1184: lystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä an- päätöksenteon siirtymistä ~uomen Pankilta Eu- 1185: nettua lakia (571/87),jolleijäljempänä toisin sää- roopan keskuspankkiin?" Aäne~.täjän tulee vas- 1186: detä. tata kysymykseenjoko "KYLLA" tai "EI". 1187: 1188: 2§ 4§ 1189: Ennakkoäänestys Äänestyslippu 1190: Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä en- Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänes- 1191: nen äänestyspäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. tyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen 1192: päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen äänes- on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on 1193: tyspäivää. Postin tilapäisissä ennakkoäänestys- selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, 1194: paikoissa ja Suomen edustustoissa ennakkoää- ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilymi- 1195: nestys voi, sen mukaan kuin asetuksella sääde- nen. 1196: tään, kestää lyhyemmänkin ajan. Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko, 1197: Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan II. jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään 1198: päivänä ja viimeistään 5. päivänä ennen äänes- neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Suomen 1199: tyspäivää. Kotiäänestykseen on ilmoittaudutta- osallistumisesta Euroopan t~lous- ja rahaunio- 1200: va viimeistään 12. päivänä ennen äänestyspäi- nin kolmanteen vaiheeseen. Aänestyslipun taite- 1201: vää. kohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mai- 1202: 8 LA 1/1995 vp 1203: 1204: nittu kysymys ja sanat "KYLLÄ" ja "EI" sekä tuaan kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta 1205: kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ruutu si- tiedon äänestyksen tuloksesta vaalipiirissä Hel- 1206: ten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta selvästi singin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta 1207: käy ilmi, kumpaa vastausvaihtoehtoa se tarkoit- vahvistaa äänestyksen tuloksen koko maassa 4. 1208: taa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje äänes- päivänä äänestyksen jälkeen pidettävässä kello 1209: tys~erkinnän tekemisestä. 12 alkavassa kokouksessa. 1210: Aänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin 1211: kieltä. 8§ 1212: Tiedottaminen ja sen tukeminen 1213: 5§ 1214: Å·änestäminen Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön 1215: esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa se- 1216: Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti lostetaan niitä vaikutuksia, joita on Suomen 1217: (X) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista mahdollisella osallistumisella Euroopan talous- 1218: ruuduista. ja rahaunionin kolmanteen vaiheeseen, ja sen 1219: Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä vaikutuksia erityisesti rahapoliittiseen päätök- 1220: neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun sentekoon sekä työllisyyteen. Tiedote toimite- 1221: lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestäjän taan niille, joille lähetetään ilmoitus äänestysoi- 1222: mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mi- keudesta, sekä saatetaan muullakin tavoin kan- 1223: tään esitetyistä vaihtoehdoista. salaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan 1224: toimittaa ilmoituskortin ja -kirjeen yhteydessä. 1225: 6§ Tarkoitukseen varattava määräraha on jaet- 1226: Äänestyslipun mitättömyys tava harkinnanvaraisina avustuksina tasapuoli- 1227: sesti eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tu- 1228: Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaaleista kemiseen. 1229: annetun lain (391/69) 83 §:n 1 momentin 1, 4 ja 6 Avustukset myöntää valtioneuvoston kanslia. 1230: kohdassa säädetään, on äänestyslippu mitätön, 1231: jos äänestysmerkintä on tehty kumpaankin ää- 9§ 1232: nestyslipussa olevaan ruutuun tai jos sitä ei ole Tarkemmat määräykset ja ohjeet 1233: tehty lainkaan taikka jos se on niin epäselvä, ettei 1234: siitä käy ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem- 1235: kannattanut. pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltami- 1236: Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta sesta. 1237: tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat 1238: kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoi- 1239: ei ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua tettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista 1240: tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä. sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, maksa- 1241: misesta ja valvonnasta. 1242: 7§ 1243: Äänestyksen tuloksen vahvistaminen 10 § 1244: Voimaantulo 1245: Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa äänes- 1246: tyksen tuloksen vaalipiirissä 3. päivänä äänes- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1247: tyksen jälkeen pidettävässä kello 18 alkavassa kuuta 19. 1248: kokouksessa ja ilmoittaa tuloksen heti Helsingin Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 1249: kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. Saa- täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 1250: 1251: 1252: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1995 1253: 1254: Esko Seppänen 1255: LA2/1995vp 1256: 1257: Lakialoite 2 1258: 1259: 1260: 1261: 1262: Helle ym.: Lakialoite laiksi rakennuslain muuttamisesta 1263: 1264: Eduskunnalle 1265: 1266: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1267: 1268: Aloitteessa ehdotetaan koko maan kattavaa minenkin olisi mahdollista. Lisäksi olemassa ole- 1269: yleistä säännöstä rantojen jättämisestä rakenta- vien kesä- ja pysyvien asuntojen samoin kuin 1270: matta. Sen mukaan rantaviivasta 100 metrin pää- maatilan tilakeskusten yhteyteen olisi edelleen- 1271: hän ulottuisi vyöhyke, jolle ei voisi rakentaa. kin mahdollista rakentaa talousrakennuksia. 1272: Rakentamiskielto ei rajoittaisi rantavyöhyk- Esityksen tarkoituksena on varjella maamme 1273: keen muuta käyttöä esimerkiksi maa- tai metsä- vesistöjen rantoja rakentamiselta, jolloin ranta- 1274: talouteen. maisema säilyisi ja rantojen yleinen virkistys- 1275: Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista, käyttö olisi mahdollista. 1276: milloin alueella on rakentamiseen oikeuttava Esitys ei poista tarvetta suojella erityistapauk- 1277: asemakaava tai rakennuskaava. sissa erityisen arvokkaita biologisia kokonai- 1278: Myös olemassa olevat rakennukset säilyisivät, suuksia muun lainsäädännön nojalla. 1279: ja niiden korjaaminen ja tavanomainen laajenta- 1280: 1281: 1282: 1283: 1284: PERUSTELUT 1285: 1286: 1. Yleisperustelut ollut vähäistä. Paine rantojen rakentamiseen li- 1287: sääntyy kuitenkin Euroopan taloudellisen yh- 1288: Vapaat rannat ovat siinä määrin häviämässä, dentymisen myötä. Kun vapaita rantoja Euroo- 1289: ettei ulkoilun, matkailun ja muun virkistystoi- passa on niukalti, paine kohdistuu entistä enem- 1290: minnan tarpeita voida riittävästi tyydyttää. Ti- män Suomeen. On harhaista kuvitella, että yleis- 1291: lanne on vain pahenemassa. Puutavarayhtiöt ja kaavoilla rantojen suojelu saadaan hoidetuksi. 1292: muut suuryhtiöt ovat nopeassa tahdissa palstoit- Tämä johtuu seuraavista syistä: 1293: taneet vapaina säilyneitä rantojaan loma-asu- - ensinnäkin yleiskaavan teko on vapaaeh- 1294: tukseen. toista, ja niitä laaditaan enimmäkseen vain osaan 1295: Rantakaavalainsäädäntö on osoittautunut kuntaa; 1296: järjestelmäksi, joka tarjoaa hyvin vähän edelly- - yleiskaava on helppo tehdä sellaisella 1297: tyksiä virkistys- ja suojelualueiden turvaamiselle. alueella, jossa maanomistus on yhtenäistä; siellä 1298: Sen sijaan maanomistajalle rantakaava tarjoaa missä maanomistus on pirstoutunut, tasapuoli- 1299: keinon optimoida taloudellinen hyöty käytettä- nen rakennusoikeuden jako kaikille maanomis- 1300: vissä olevasta rantaviivasta periaatteella: par- tajille merkitsee kaiken rakentamista; 1301: haat rantapalstat myyntiin ja soistuneet rämeet - se, että yleiskaavoituksesta ylipäänsä ale- 1302: yleiskäyttöön. taan keskustella jossakin kunnassa, saa maan- 1303: Paineet rantojen lisärakentamiseen ovat edel- omistajat liikkeelle palstoittamaan ja myymään 1304: leenkin olemassa. Ulkomaisen omistuksen mah- rantaansa, ja näin kaavan suojelukohteet tuho- 1305: dollistaminen lisää kiinnostusta rantojen raken- taan jo ennen kaavan toteuttamista; 1306: tamiseen, vaikka kiinnostus näin alkuun onkin - on pelättävissä, että yleiskaavan laatimi- 1307: 250250 1308: 2 LA2/1995vp 1309: 1310: nen käytännössä johtaisi runsaskätiseen raken- kään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua 1311: nusoikeuden jakeluun. tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei 1312: Kaiken lisäksi yleiskaavan perusheikkous on voi sanottavassa määrin kulkea; eikä 1313: se, että rakennuslupia voidaan kuitenkin myön- 2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenotta- 1314: tää, kunhan ei vaikeuteta alueen käyttöä yleis- moa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa. 1315: kaavan määrittelemään yleistarkoitukseen. Ra- Vesilain 1luvun 6 §:n mukaan vesialueen raja- 1316: kennuslautakunnatja viime kädessä korkein hal- na maata vastaan pidetään keskivedenkorkeu- 1317: linto-oikeus taannevat tulkinnoillaan sen, että den mukaista rantaviivaa. 1318: yleiskaavan jo alun perinkin riittämätön ranto- Näitä määritelmiä sovellettaisiin myös tämän 1319: jen suojelu murenee käytännössä. säännöksen tulkinnassa. 1320: Mikäli siis rantoja halutaan varjella rakenta- 6 a §:n 2 momentti. Milloin muusta syystä 1321: miselta, jää ainoaksi keinoksi rakennuslain ei olisi estettä, voitaisiin ehdotuksen mukaan 1322: muuttaminen. kuitenkin 6 a §:n 1 momentin tarkoittamalle 100 1323: Ruotsissa tärkeimmät rantojen rakentamista metrin vyöhykkeelle myöntää rakennuslupa ole- 1324: koskevat rajoitukset sisältyvät naturvårdslage- massa olevan rakennuksen korjaamiseen ja vä- 1325: nin rantojen suojelua koskeviin säännöksiin. Jot- häiseen laajentamiseen. Tällöin rajana on pidet- 1326: ta yleisölle turvattaisiin pääsy uinti- ja ulkoilu- tävä sitä, että laajennus ei lisää huoneistolukua. 1327: paikkoihin, koskee merta, järviä ja muita vesistö- Esimerkiksi kesämökkiin tai maatilan päära- 1328: jä rantasuoja (strandskydd). Tämä tarkoittaa, kennukseen voitaisiin rakentaa laajennus, kun- 1329: että 100 metrin vyöhykkeellä rantaviivasta ra- han tuloksena ei ole toisen asunnon rakentami- 1330: kentaminen on kielletty. Ruotsissa hallituksella nen. 1331: tai hallituksen määräämällä viranomaisella, ta- Sellaiset rakennukseen kohdistuvat toimenpi- 1332: vallisesti lääninhallituksella, on tarvittaessa oi- teet, jotka eivät edellytä rakennuslupaa, olisivat 1333: keus laajentaa suojavyöhyke 300 metriksi ranta- luonnollisesti aina sallittuja. 1334: viivasta. Ruotsissa rantasuojasta voidaan poike- Luonnollista on myös, että jonkin aikaa käyt- 1335: ta asemakaavalla tai aluemääräyksillä. Poik- tämättömänä olleen rakennuksen voisi kunnos- 1336: keuslupaviranomainen on lääninhallitus. taa ja esimerkiksi palossa vaurioituneen korvata 1337: uudella. Hyväksyttävänä on pidettävä sitäkin, 1338: että ikänsä ja kuntonsa takia olemassa oleva ra- 1339: 2. Yksityiskohtaiset perustelut kennus korvataan uudella. 1340: Milloin tontilla on asuinrakennus, voitaisiin 1341: 6 a §:n 1 momentti. Uudisrakentaminen kiel- sen yhteyteen rakentaa myös siihen kuuluvia ta- 1342: lettäisiin vyöhykkeellä, joka ulottuisi rantavii- lousrakennuksia kuten venevaja, puuvarasto 1343: vasta 100 metrin päähän. ym. 1344: Uudisrakentaminen olisi kuitenkin mahdollis- Lain voimaantulosäännöksessä säädettäisiin, 1345: ta, mikäli alueella olisi vahvistettu asemakaava, ettei uusia rantakaavoja enää voisi laatia. Voi- 1346: rakennuskaava tai rantakaava. Koska rantakaa- massa olevat rantakaavat jäisivät edelleen voi- 1347: voja ei ehdotuksen mukaan enää voitaisi laatia, maan, mutta niiden muuttaminen olisi vastedes 1348: voitaisiin vastedes sanotolle 100 metrin vyöhyk- muuhun tarkempaan kaavaan verrattava toimi. 1349: keelle rakentaa vain asema- tai rakennuskaavan Jottei syntyisi kohtuuttomuuksia, voitaisiin 1350: puitteissa. kuitenkin vahvistaa sellaisia rantakaavoja, joi- 1351: Rakentamiselta rajoitettu rantavyöhyke kos- den laatiminen tosiasiallisesti on ollut tekeillä 1352: kisi merta ja muita vesistöjä. Se ei kuitenkaan säädettynä siirtymäkautena. 1353: koskisi niitä tapauksia, joita vesilaissa ei ole luet- 1354: tu vesistöihin: ojia ja vähäisiä poroja, lähteitä ja 1355: tekolammikoita. 3. Muu suojelutarve 1356: Vesilain 1 §:n 2 momentin mukaan vesistöjä 1357: ovat sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisi- Koska esityksellä rajoitetaan vain rakenta- 1358: ne osineen niitä vesiä lukuun ottamatta, jotka mista, mutta ei alueen muuta käyttöä, tulisi 1359: vesilain 1 luvun 2 §:ssä mainitaan. muusta tätä pidemmälle menevästä suojelusta 1360: Vesilain 1luvun 2 §:n mukaan vesistönä tai sen päättää muun lainsäädännön nojalla. 1361: osana ei pidetä: Ei ole katsottu mahdolliseksi sisällyttää tähän 1362: 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei lakialoitteeseen säännöksiä, joilla tällaiseen eri- 1363: jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänä- tyiseen suojelutavoitteeseen pyrittäisiin. 1364: LA 2/1995vp 3 1365: 1366: 4. Taloudelliset vaikutukset Verotuksessa rantavyöhyke arvostettaisiin 1367: tällöin aina sen käytön mukaan, joka sillä on, eli 1368: Tällä lailla suojellun rantavyöhykkeen omis- useimmiten maa- ja metsätalouskäytön mukaan. 1369: tajalle ei myönnettäisi korvauksia rantavyöhyk- Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä val- 1370: keen rakennuskiellosta. Rantavyöhykettä voitai- tiontaloudellisia vaikutuksia. 1371: siin edelleenkin käyttää siihen tarkoitukseen, jos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1372: sa se on ollut ennen lain säätämistä. nioittaen, 1373: 1374: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1375: lakiehdotuksen: 1376: 1377: 1378: 1379: 1380: Laki 1381: rakennuslain muuttamisesta 1382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1383: lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annettuun rakennuslakiin (370/58) uusi näin kuuluva 6 a §: 1384: 1385: 6a§ 3) jo olevaan asuntoon tai maanviljelystilaan 1386: Ellei alueella ole vahvistettua asemakaavaa, kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen. 1387: rakennuskaavaa tai rantakaavaa, 130 §:ssä tar- 1388: koitettua uudisrakennusta ei saa rakentaa 100 1389: metriä lähemmäksi meren tai vesilain (264/61) Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1390: tarkoittaman vesistön keskivedenkorkeuden 1995. 1391: mukaista rantaviivaa. Sanotusta päivästä lukien ei rantakaavaa enää 1392: Mikäli siihen muutoin on edellytyksiä, raken- saa hyväksyä eikä vahvistaa, vaan ranta-alueella 1393: nuslupa voidaan kuitenkin 1 momentista poike- rakentamiseen sovelletaan tämän lain 6 a §:n 1394: ten myöntää: säännöksiä. 1395: 1) jo olevan rakennuksen korjaamiseen, ra- Erityisestä syystä valtioneuvosto voi kuiten- 1396: kenteiden muuttamiseen tai sellaiseen laajenta- kin myöntää luvan rantakaavan hyväksymiseen 1397: miseen,jossa rakennuksen huoneistojen määrä ei ja vahvistamiseen sanotun päivämäärän jälkeen, 1398: siitä lisäänny, milloin rantakaavan laatimiseen on ilmeisesti 1399: 2) jo olevan tai tuhoutuneen rakennuksen kor- ryhdytty ennen 1 päivää toukokuuta 1995. 1400: vaamiseen edellyttäen, että rakennuksen huo- 1401: neistojen määrä ei siitä lisäänny, ja 1402: 1403: 1404: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1995 1405: 1406: Esko Helle Kari Uotila Outi Ojala 1407: LA 3/1995vp 1408: 1409: Lakialoite 3 1410: 1411: 1412: 1413: 1414: Lahtela ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta 1415: 1416: 1417: 1418: Eduskunnalle 1419: 1420: Vuoden 1994 alusta voimaan tullut työttö- kokoaikatyötä tekevien henkilöiden työttömyys- 1421: myysturvalain muutos toi käyttöön ns. sovitelluo turvaetuuksien saaminen on hidastunut. Koko- 1422: työttömyyspäivärahan. Lainmuutoksen tavoit- naisuudessaan lainmuutos on ollut omiaan vai- 1423: teena oli yhdenmukaistaa kaikkien vajaata työai- keuttamaan vajaata työaikaa tekevien henkilöi- 1424: kaa tekevien henkilöiden työttömyyspäivärahan den toimeentuloa ja lisäämään halukkuutta jät- 1425: ja työtulon yhteensovittaminen. tää satunnaiset työsuhteet viranomaisille ilmoit- 1426: Sovitelluo päivärahan mukainen järjestelmä tamatta. 1427: on käytännössä heikentänyt vajaata työaikaa te- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1428: kevien työttömyysturvaa. Lyhennettyä työviik- 1429: koa tekevien henkilöiden kokonaisansiotaso on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1430: alentunut. Satunnaista, alle kuukauden mittaista lakiehdotuksen: 1431: 1432: 1433: 1434: 1435: Laki 1436: työttömyysturvalain muuttamisesta 1437: 1438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1439: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5luvun otsikko ja 17- 1440: 19 §, 1441: sellaisina kuin ne ovat, 5 luvun otsikko, 17 ja 19 § 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa 1442: (1537/93) ja 18 §muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetulla lailla 1443: (586/94), sekä 1444: lisätään lakiin mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla kumotun 20 ja 21 §:n tilalle 1445: uusi 20 ja 21 §seuraavasti: 1446: 1447: 5luku 18 § 1448: Lyhennetty työaika sekä osa-aika- ja sivutyö Lyhennetty työpäivä 1449: 17 § Jos kokoaikatyötä tehneen työntekijän työ- 1450: Lyhennetty työviikko ajan lyhennys toteutetaan 17 §:ssä tarkoitetusta 1451: syystä lyhentämällä päivittäistä työaikaa ja vä- 1452: Työntekijällä, jonka työaikaa on lyhennetty hentämällä palkkaa vastaavasti, on hänellä oi- 1453: työsopimuslain (320/70) mukaisesta syystä työn- keus työttömyyspäivärahaan tämän lain mukai- 1454: antajan suorittaman lomautuksen johdosta yh- sesti työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä työt- 1455: dellä tai useammalla päivällä viikossa ja palkkaa tömyyspäiviltä edellyttäen, että keskimääräinen 1456: vähennetty vastaavasti, on oikeus työttömyys- työaika viikossa lyhentyy vähintään viidennek- 1457: päivärahaan näiltä työttömyyspäiviltä tämän selläja henkilö on ollut yhdenjaksoisesti kokoai- 1458: lain 1 ja 2 §:ssä sekä 2-6 luvussa säädetyin edel- kaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan vä- 1459: lytyksin. hintään edelliset 12 kuukautta. 1460: 250250 1461: 2 LA3/1995 vp 1462: 1463: Työttömyyspäivärahaa maksetaan tämän py- teen, päivärahaoikeuttaan menettämättä irtisa- 1464: kälän mukaan lomautuskertaa kohti enintään noutua osa-aikatyöstään. 1465: 150 täyttä työttömyyspäivää vastaavalta ajalta, 1466: kuitenkin vähintään 18 kuukauden ajan. 20§ 1467: Kun henkilö on työskennellyt yhdenjaksoises- Lyhennettyä työaikaaja osa-aikatyötä tekevän 1468: ti vähintään kuusi kuukautta työssä, jossa työ- 1469: ansioon suhteutetun päivärahan enimmäissuuruus 1470: aika on alalla normaalisti sovellettavan kokoai- 1471: kaisen työntekijän enimmäistyöajan pituinen, Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan 1472: katsotaan sen jälkeen 1 momentin mukaisesti maksaa 17-19 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 1473: toteutettu työajan lyhentäminen uudeksi lomau- niin paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksi- 1474: tuskerraksi. Jos henkilön työaikaa lyhennetään neen ja työstä saatu palkka yhteensä ovat enin- 1475: uudelleen 1 momentin mukaisesti kuuden kuu- tään 90 prosenttia ansioon suhteutetun päivära- 1476: kauden kuluessa edellisestä työajan lyhennykses- han perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vä- 1477: tä, katsotaan se samaksi työajan lyhentämiseksi hintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus 1478: 2 momenttia sovellettaessa. saada perusturvana. 1479: 1480: 21 § 1481: 19 § 1482: Sivutyö 1483: Osa-aikatyön vastaanottaminen 1484: Jos henkilö on joutunut työttömäksi päätoi- 1485: Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika- mestaan ja hänellä on ollut sen ohella sivu työ, ei 1486: työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi- tästä saatua palkkaa tai muuta työtuloa oteta 1487: muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-aikai- huomioon ansioon suhteutetun päivärahan suu- 1488: seksi, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyys- ruutta määriteltäessä. 1489: päivärahaan siten, että päiväraha ja 75 prosent- Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan 1490: tia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä osasta, sivutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huo- 1491: joka ylittää 700 markkaa, voivat kuukaudessa mioon siten, että päiväraha ja 75 prosenttia palk- 1492: yhteensä nousta määrään, joka päivärahana ka- tai muun työtulon siitä osasta, joka ylittää 1493: muutoin olisi voitu maksaa. 700 markkaa, voivat kuukaudessa yhteensä 1494: Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makseta, nousta perusturvassa henkilön täysimääräisen 1495: jos työaika ylittää neljä viidesosaa alalla sovellet- peruspäivärahan määrään tai ansioturvassa 1496: tavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyö- määrään, joka hänelle ansioon suhteutettuna 1497: ajasta. päivärahana muutoin olisi voitu maksaa. 1498: Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä vero- 1499: enintään 150 täyden työttömyyspäivärahan suu- tuksessa todettu työtuloksi katsottu osa liike- ja 1500: ruinen määrä, kuitenkin vähintään 18 kuukau- ammattitulosta tai maataloudesta taikka muusta 1501: den ajan. ansiotoiminnasta saadusta tulosta. Työtuloksi 1502: Jos tässä pykälässä tarkoitettu henkilö työs- voidaan kuitenkin vahvistaa työttömyyspäivära- 1503: kentelee yhdenjaksoisesti vähintään kuuden han maksamisajankohdan tilannetta vastaava 1504: kuukauden ajan työssä, jossa työaika on alalla arvioitu tai muutoin todettavissa oleva markka- 1505: normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työnte- määrä. 1506: kijän enimmäistyöajan pituinen, työttömyyspäi- Mitä 2ja 3 momentissa säädetään, sovelletaan 1507: vien ja 18 kuukauden laskentajakso aloitetaan myös henkilöön, joka on aloittanut yritystoimin- 1508: alusta henkilön otettua työttömäksijouduttuaan nan työttömänä ollessaan tai jolla muutoin on 1509: uudelleen vastaan osa-aikatyötä. yritystoiminnasta saatua työtuloa. 1510: Tässä pykälässä tarkoitettu henkilö voi sen 1511: jälkeen, kun 3 momentissa tarkoitettu työttö- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1512: myyspäivärahojen enimmäismäärä on tullut täy- kuuta 199. 1513: 1514: 1515: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1995 1516: 1517: Esa Lahtela Kari Rajamäki Reijo Laitinen 1518: Jukka Gustafsson Esko-Juhani Tennilä Risto Kuisma 1519: Reijo Lindroos Erkki J. Partanen Sinikka Hurskainen 1520: Matti Puhakka Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist 1521: Tuija Pohjola Riitta Prusti 1522: LA4/1995 vp 1523: 1524: Lakialoite 4 1525: 1526: 1527: 1528: 1529: Rajamäki ym.: Lakialoite laiksi kalastuslain muuttamisesta 1530: 1531: 1532: Eduskunnalle 1533: 1534: Aloitteessa ehdotetaan, että onkiminen ja hekalastusmaksun maksanut henkilö olisi oi- 1535: pilkkiminen tehtäisiin jokamiehenoikeudeksi ja keutettu kalastamaan vavalla ja vieheellä niiden 1536: viehekalastusta varten säädettäisiin läänikohtai- läänien alueilla, joita koskevan maksun hän on 1537: nen viehekalastusmaksu. Henkilökohtaisen vie- maksanut. 1538: 1539: 1540: 1541: 1542: PERUSTELUT 1543: 1544: Virkistyskalastus on Suomessa suosittu va- maa- ja metsätalousministeriö ei vaivaudu te- 1545: paa-ajan harrastus ja luontoliikuntamuoto. Har- hokkaasti valmistelemaan kansalaisten odotta- 1546: rastajia on kautta maan ja kaikissa yhteiskunta- mia uudistuksia kalastuslainsäädäntöömme. 1547: ryhmissä. Kalastustapoja vaihdellen he voivat Tästä on hyvänä esimerkkinä eduskunnan 1548: kalastaa kautta vuoden. Virkistyskalastajat hyö- vuoden 1993 lopulla edellyttämä selvitystyö lää- 1549: dyntävät talouskalakantoja pyydystämällä kalo- nikohtaisesta viehekortista. Asiaa valmistele- 1550: ja ja käyttämällä näin hyväkseen vesistöjemme maan asetetun työryhmän mietinnön valmistu- 1551: kalojen muodostamaa uusiutuvaa luonnonva- misajankohdaksi määriteltiin kuluvan vuoden 1552: raa. Saaliinsa he käyttävät, silloin kun sitä saa- helmikuun viimeinen päivä, ja näin selvitystyötä 1553: vat, kotitalouksissaan. edellyttäneelle eduskunnalle ei enää jäänyt mah- 1554: Vesistöjemme talouskalakantojen muodosta- dollisuutta käsitellä asiaa uudelleen. Nykyisessä 1555: maa luonnonvaraa ei Suomessa pyydetä tuoton eduskunnassa on läänikohtaista viehekorttia 1556: sallimassa laajuudessa. Kestävän käytön mukai- koskeva ratkaisu tehtävä mahdollisimman no- 1557: nen kalastus mahdollistaa vielä nykyistä run- peasti. Sen vaikutusten pohdinta jo tiedossa ole- 1558: saamman pyynnin, joten tilaa vesillämme on niin vien selvitysten, saalistietojen ja kansalaismieli- 1559: nykyisille kuin kasvavillekin virkistyskalastaja- piteen nojalla ei näytä olevan vaikeata muille 1560: joukoille. Kalastusharrastuksen lisääminen edel- kuin johtaville kalastusviranomaisillemme. 1561: lyttää kuitenkinjärkevää ja vesiluontomme edel- Yhteiskuntamme voimavarojen käyttö ve- 1562: lytysten mukaista suhtautumista tähän harras- siemme tilan ja laadun parantamiseen on jo niin 1563: tukseen. Eduskunta on jo vuonna 1982 katsonut mittavaa ja kasvanee vielä tulevaisuudessa, että 1564: onginnan ja pilkinnän olevan sellaista kalasta- vesistöistä hyötyminen talouskalakantojen osal- 1565: mista, joka sopii jokamiehenoikeudeksi, koska ta ei saa olla vain vesialueiden omistajien tai 1566: niiden avulla saatu saalis ei vaaranna kalaveden ammattimaisesti kalastavien yksinoikeus. Kyllä 1567: omistajien mahdollisuutta käyttää muutoin te- myös vapaa-ajankalastajille - kotitarve-ja vir- 1568: hokkaasti hyväkseen vesiensä kalatuottoa. Ym- kistyskalastajat-on niistä saatava etua paran- 1569: päristöviranomaisten toimesta taas kehotetaan tamalla "keveiden kalastustapojen" kohdallajo- 1570: kansalaisia ja kalaveden omistajia tehokalasta- kamiehenoikeuksia ja laajentamalla kansalaisten 1571: maan vesiään, koska runsaat kalansaaliit ovat maksullisia yleiskalastusoikeuksia. Maksullisen 1572: hyödyksi rehevöityvien vesiemme ravinteiden viehekortin rinnalla jokamiehenoikeutena- siis 1573: vähentämiseksi. Edellä selostetusta huolimatta ilman kalastuksenhoitomaksun suorittamistakin 1574: 250250 1575: 2 LA4/1995vp 1576: 1577: - mahdollinen onkiminen ja pilkkiminen ovat muutos, jolla heidät alle 18-vuotiaiden lailla va- 1578: juuri näitä kalastustapoja. pautettaisiin kalastuksenhoitomaksun nimellä 1579: Suomessa on johdonmukaisesti kehitettävä kerättävästä verosta. Samoin veronluonteinen 1580: vesien luonnonvarojen hyödyntämiseen perus- kalastuksenhoitomaksu olisi voitava maksaa 1581: tuvia luontoliikuntamuotoja. Terveellisinä, elä- myös viikkomaksuna kalenterivuotta koskevan 1582: myksellisinäjajoskus saalista kotikäyttöön anta- maksun rinnalla. Tätä uudistusta odottavat eri- 1583: vina harrastuksina onkiminen, pilkkiminen ja tyisesti matkailukalastusta järjestävät matkailu- 1584: viehekalastus sopivat laajoille kansalaisjoukoille ja ohjelmapalveluyrittäjät. 1585: ja liittyvät hyvin marjastuksen ja sienestyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1586: kaltaisiin luonnonkäytön muotoihin. 1587: Samalla olisi vihdoinkin saatettava voimaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 1588: eläkeläisten ja veteraanien kauan toivoma lain- kiehdotuksen: 1589: 1590: 1591: 1592: 1593: Laki 1594: kalastuslain muuttamisesta 1595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1596: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 88 ja 89 §, sellaisina kuin ne 1597: ovat 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa (1355/93), sekä 1598: lisätään 9 §:ään, siitä mainitulla 22 päivänäjoulukuuta 1993 annetulla lailla kumotun 2 momentin 1599: tilalle uusi 2 momentti, ja lakiin uusi 88 a §, seuraavasti: 1600: 9§ taavasti tarkistettuina. Tarkistus tehdään täysin 1601: kymmenin prosentein. 1602: Kalastusta vavalla ja vieheellä saa läänin 1603: alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa mainituin poik- 88 a § 1604: keuksin harjoittaa henkilö, joka on suorittanut Edellä 9 §:ssä mainittu viehekalastusmaksu on 1605: tähän kalastukseen mainitulla alueella oikeutta- 100 markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö pe- 1606: van viehekalastusmaksun. Alle 18-vuotiaalla ja rii maksut elinkustannusindeksin nousua vas- 1607: yli 65-vuotiaalla on kuitenkin oikeus viehekalas- taavasti tarkistettuina. Tarkistus tehdään täysin 1608: tusmaksua suorittamatta harjoittaa kalastusta kymmenin prosentein. 1609: vavalla ja vieheellä kaikkien läänien alueella. Viehekalastusmaksusta kertyneet tulot vähen- 1610: Mitä tässä momentissa on sanottu kalastuksesta nettynä maksun kannosta valtiolle aiheutuneilla 1611: vavalla ja vieheellä, ei kuitenkaan koske kilpai- kuluilla jaetaan kokonaisuudessaan kalastus- 1612: luja tai muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia, alueille, joiden tehtävänä on jakaa varat edelleen 1613: vaan niitä varten on saatava kalastusoikeuden kalastuskunnille ja vesialueen omistajille. Varo- 1614: haltijan lupa. jenjaossa on otettava maa- ja metsätalousminis- 1615: teriön vahvistaman pistelaskuperusteen mukai- 1616: 88 § sesti eri vesialueille osoitettaviavaroja laskettaes- 1617: Jokaisen 18 vuotta täyttäneen henkilön, joka sa huomioon kyseessä olevan kalaveden pinta- 1618: harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, tulee vuosit- ala ja siihen kohdistunut viehekalastusmaksuun 1619: tain suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. perustuvan kalastuksen rasitus. 1620: Maksua ei kuitenkaan peritä 65 vuotta täyttä- 1621: neeltä henkilöltä eikä henkilöltä, joka harjoittaa 89 § 1622: onkimista ja piikkimistä asetuksella säädetyllä Todistus kalastuksenhoitomaksun suoritta- 1623: tavalla. Kalenterivuotta koskeva kalastuksen- misesta sekä viehekalastusmaksun suorittami- 1624: hoitomaksu on 80 markkaa ja 7 vuorokauden sesta on pidettävä mukana kalastusta harjoitet- 1625: kalastusjaksoa koskeva kalastuksenhoitomaksu taessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen 1626: on 20 markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle tai sil- 1627: perii maksut elinkustannusindeksin nousua vas- le, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä ole- 1628: LA 4/1995 vp 3 1629: 1630: valla alueella kalastuksesta annettujen säännös- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1631: ten ja määräysten noudattamista. kuuta 1996. 1632: 1633: 1634: 1635: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1995 1636: 1637: Kari Rajamäki Reijo Laitinen Matti Vähänäkki 1638: Väinö Saario Esa Lahtela Vaito Koski 1639: Arja Ojala Maija Rask Virpa Puisto 1640: Markku Markkula Sinikka Mönkäre Johannes Koskinen 1641: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Timo Laaksonen 1642: Kyösti Karjula Juha Karpio Minna Karhunen 1643: Sulo Aittoniemi Toimi Kankaanniemi Kalevi Lamminen 1644: Maija-Liisa Lindqvist Mauri Salo Anssi Rauramo 1645: Sinikka Hurskainen Esko-Juhani Tennilä Klaus Bremer 1646: Ulla-Maj Kukkonen Jukka Roos Kirsti Ala-Harja 1647: Markku Vuorensola Hanna Markkula Kaarina Dromberg 1648: Pehr Löv KimmoSasi Maija Perho-Santala 1649: Marjut Kaarilahti AnneKnaapi Kari Kantalainen 1650: Heikki Koskinen Paula Kokkonen Tauno Pehkonen 1651: Sakari Smeds Raimo Vistbacka Pentti Tiusanen 1652: Veijo Puhjo Annika Lapintie Eila Rimmi 1653: Anne Huotari Terttu Huttu Esko Seppänen 1654: Mikko Kuoppa Pertti Virtanen VuokkoRehn 1655: Ossi Korteniemi Matti Ryhänen Heikki Rinne 1656: Kari Uotila Jukka Mikkola Erkki Pulliainen 1657: Janne Viitamies Jouni Backman Oiva Savela 1658: Ilkka Joenpalo Matti Louekoski Reino Paasilinna 1659: Pertti Paasio Jorma Rantanen Reino Ojala 1660: Tapio Karjalainen Jukka Gustafsson Pia Viitanen 1661: Matti Puhakka Kalevi Olin Klaus Heliberg 1662: Liisa Jaakonsaari AskoApukka Jarmo Wahlström 1663: Riitta Korhonen Jorma Vokkolainen Mikko Immonen 1664: Markus Aaltonen Pekka Kuosmanen Erkki J. Partanen 1665: Erkki Tuomioja Kerttu Törnqvist Tuulikki Hämäläinen 1666: Jouko Skinnari Marjatta Vehkaoja Matti Saarinen 1667: Reijo Kallio Pirkko Peltomo Riitta Prusti 1668: Risto Kuisma Arto Bryggare Kimmo Kiljunen 1669: Leena Luhtanen Säde Tahvanainen Jorma Kukkonen 1670: Reijo Lindroos Tuija Pohjola Markku Pohjola 1671: Mikko Elo Marjaana Koskinen Tarja Filatov 1672: LA 5/1995vp 1673: 1674: Lakialoite 5 1675: 1676: 1677: 1678: 1679: Komi: Lakialoite laiksi tuloverolain 101 §:n muuttamisesta 1680: 1681: 1682: Eduskunnalle 1683: 1684: Aloitteessa ehdotetaan, että eläkkeensaajien on eläketulon lisäksi muuta ansiotuloa. Tämä 1685: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen las- johtaa siihen, että ke- ja sv-maksu kannetaan 1686: kennassa kunnallisverotuksen eläketulovähen- korotettuna "liian suuresta" määrästä eläketu- 1687: nys kohdennettaisiin pelkästään eläketuloon. loa. 1688: Nykyisin eläkkeensaajien kansaneläke- ja Edellä olevan perusteella ehdotan, 1689: sairausvakuutusmaksujen laskennassa eläke- 1690: tulovähennys kohdennetaan muuhun kuin eläke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 1691: tuloon niissä tapauksissa, joissa eläkkeensaajana kiehdotuksen: 1692: 1693: 1694: Laki 1695: tuloverolain 101 §:n muuttamisesta 1696: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1697: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 101 §:n 1 momentti seuraa- 1698: vasti: 1699: 101 § Tämä laki tulee voimaan päivänä 1700: Kunnallisverotuksen eläketulovähennys kuuta 199 . 1701: 1702: Verovelvollisen eläketulosta vähennetään 1703: kunnallisverotuksessa eläketulovähennys. 1704: 1705: 1706: 1707: 1708: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995 1709: 1710: ArmasKomi 1711: 1712: 1713: 1714: 1715: 250250 1716: LA 6/1995vp 1717: 1718: Lakialoite 6 1719: 1720: 1721: 1722: 1723: A. Ojala ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 100 ja 101 §:n muutta- 1724: misesta 1725: 1726: 1727: Eduskunnalle 1728: 1729: Viime vuosina eläkkeensaajien ja muiden pie- tulovähennyksen osalta, jossa laki ei kohtele 1730: nituloisten kansalaisten verotus on kohtuutto- eläkkeensaajia eriarvoisella tavalla. 1731: masti kiristynyt. Lisäksi voimassa olevassa tulo- Kun muutenkin pienituloisten eläkkeensaa- 1732: verolaissa on suoranaisia epäoikeudenmukai- jien verotusta tulee keventää, niin tämä edellyt- 1733: suuksia. tää sekä valtionverotuksen että kunnallisvero- 1734: Suurin epäoikeudenmukaisuus ilmenee siinä, tuksen eläketulovähennyksien tarkistamista si- 1735: että samasta tulosta puolisoeläkkeensaaja joutuu ten, että eläketulovähennyksiä pienennettäisiin 1736: maksamaan enemmän kunnallisveroa ja siihen 70 prosentin asemesta 50 prosenttia siltä osin 1737: määrättyjä liitännäisiä kuin yksinäinen eläk- kuin puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulo- 1738: keensaaja. Tämä oikeudenmukaisuutta louk- vähennyksen määrän. Muutoksen aikaansaami- 1739: kaava epäkohta on seurausta tuloverolaissa ole- seksi tulee tuloverolain 100 §:n 3 momentti ja 1740: vasta kunnallisverotuksen eläketulovähennyk- 101 §:n 2 momentti muuttaa edellä esitetyllä ta- 1741: sestä, joka kohtaantuu nykyisessä muodossaan valla. 1742: ensisijaisesti vain pienituloisiin eläkkeensaajiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1743: Epäkohdan korjaamiseksi tulee tuloverolain 1744: 101 §:n 4 ja 5 momentti kumota. Tällä muutok- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 1745: sella voidaan lisäksi yksinkertaistaa verotusta kiehdotuksen: 1746: niin kuin jo tapahtuu valtionverotuksen eläke- 1747: 1748: 1749: 1750: 1751: Laki 1752: tuloverolain 100 ja 101 §:n muuttamisesta 1753: 1754: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1755: kumotaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 101 §:n 4 ja 5 momentti, sekä 1756: muutetaan 100 §:n 3 momentti ja 101 §:n 2 momentti seuraavasti: 1757: 1758: 100 § 101 § 1759: Valtionverotuksen eläketulovähennys Kunnallisverotuksen eläketulovähennys 1760: 1761: Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla elä- Täyden eläketulovähennyksen määrä laske- 1762: ketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen taan siten, että luvulla 1,37 kerrotuo täyden kan- 1763: puhdas ansiotulo on suurempi kuin täyden elä- saneläkkeen määrästä vähennetään täyden pe- 1764: ketulovähennyksen määrä, eläketulovähennystä rusvähennyksen määrä ja jäännös pyöristetään 1765: pienennetään 50 prosentilla määrästä, jolla puh- seuraavaan täyteen sadan markan määrään. Elä- 1766: das ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyk- ketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon 1767: sen määrän. määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas 1768: ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen 1769: 250250 1770: 2 LA 6/1995vp 1771: 1772: määrän, eläketulovähennystä pienennetään 50 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 1773: prosentilla ylimenevän osan määrästä. mikuuta 1996, ja sitä sovelletaan ensimmäisen 1774: kerran samalta vuodelta suoritettavassa vero- 1775: tuksessa. 1776: 1777: 1778: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1995 1779: 1780: Arja Ojala Jorma Rantanen Pia Viitanen 1781: Kalevi Olin Sinikka Mönkäre Marjatta Vehkaoja 1782: Marja-Leena Viljamaa Maija Rask Markku Pohjola 1783: Tapio Karjalainen Liisa Jaakonsaari Reino Ojala 1784: Leena Luhtanen Risto Kuisma Kerttu Törnqvist 1785: Erkki J. Partanen Reijo Laitinen Riitta Prusti 1786: Kimmo Kiljunen Reijo Kallio Pirkko Peltomo 1787: Tarja Filatov Matti Saarinen Jukka Gustafsson 1788: Klaus Heliberg Ulla Juurola Matti Vähänäkki 1789: Esa Lahtela Reino Paasilinna Eila Rimmi 1790: Iivo Polvi Outi Ojala Irja Tolonen 1791: Timo Laaksonen 1792: LA 7/1995 vp 1793: 1794: Lakialoite 7 1795: 1796: 1797: 1798: 1799: J. Koskinen ym.: Lakialoite laiksi tallettajien saamisten turvaami- 1800: sesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa an- 1801: netun lain muuttamisesta 1802: 1803: 1804: Eduskunnalle 1805: 1806: Maamme vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen dossa on mm. tapaus, jossa huoltokonttorin pit- 1807: liittyen on viime aikoina esiintynyt isojen keskus- käaikainen asiakas lainasi lapselleen palkkape- 1808: liikkeiden konkursseja tai yrityssaneerauksia. rusteisia talletuksiaan 50 000 markkaa yhdeksi 1809: Näissä massaselvityksiä edellyttävissä oikeudel- viikoksi asunnonoston yhteydessä tarvittavaa 1810: lisissa toimenpiteissä ovat useat pienvelkojat jou- käsirahaa varten. Huoltokonttorin asiakkaan 1811: tuneetjopa täysin kohtuuttomiin tilanteisiin. palautettua kyseisen summan viikon kuluttua 1812: Näin on tapahtunut esimerkiksi Osuuskunta takaisin tililleen on hänen tulkittu menettäneen 1813: EKA:n huoltokonttoritallettajien osalta. Edus- tämän talletuksen osalta etuoikeutetun saamisen 1814: kunta hyväksyi 13 päivänäjoulukuuta 1993lain, aseman. Kyseisellä summalla on hyvin olennai- 1815: jolla valtion toimesta suojattiin säästökassatal- nen vaikutus hänen taloudelliseen asemaansa. 1816: lettajien asema valtion lunastaessa säästökassa- Lisäksi tiedossa on tapauksia, joissa mm. 1817: talletukset itselleen. Tässä yhteydessä huolto- asunnon vaihtotilanteessa huoltokonttorin 1818: konttoritalletukset jätettiin turvaamatta. Tehty asiakkaat ovat lyhytaikaista talletusta varten tal- 1819: rajaus on sittemmin yrityssaneerauksen yhtey- lettaneet aiemman asunnon myynnistä saatuja 1820: dessä osoittautunut kohtuuttomaksi. varoja, jotka on ollut tarkoitus käyttää uuden 1821: Huoltokonttorin asiakkaiksi on hyväksytty asunnon ostoon. Näitä jopa satojentuhansien 1822: vain osuuskunnan tai sen tytäryhtiöiden työnte- markkojen summia on nyt jäädytettynä ja etuoi- 1823: kijöitä tai eläkeläisiä. Huoltokonttorin ei siis voi- keuden ulkopuolelle katsottuna. Edelleen epäoi- 1824: da katsoa olleen kilpailuasemassa esimerkiksi keudenmukaiseksi on koettu lapsilisien ja kan- 1825: yleistä pankkitoimintaa harjoittavien yritysten saneläkkeiden lukeminen etuoikeutettujen saata- 1826: kanssa. vien ulkopuolelle. Kansaneläkkeen perusosahan 1827: Huoltokonttorin asiakkaat ovat osoittaneet on itse asiassa suojattu ulosmittaukseltakin. 1828: palkkansa ja eläkkeensä huoltokonttorin tilille. Tallettajien saamisten turvaamisesta säästö- 1829: Tilille on osoitettu myös mm. lapsilisiä, sairaus- kassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa 1830: kassan korvauksia ja kansaneläkkeitä. Selvittä- annetun lain perusteella valtion toimesta suori- 1831: jät ovat tulkinneet yrityssaneerauksen yhteydes- tettavan lunastusmenettelyn piiriin kuuluneita 1832: sä puhtaat palkka- tai eläkeperusteiset talletuk- säästökassatalletuksia oli yhteensä noin 1,25 mil- 1833: set etuoikeutetuiksi saataviksi, jotka tulee mak- jardia markkaa jakaantuen noin 100 000 talletta- 1834: saa tallettajille yrityssaneerauksen valmistuttua. jalle. Lunastusmenettelystä annettujen määräys- 1835: Valtaosa huoltokonttorissa olleista noin 80 mil- ten mukaiseen määräaikaan mennessä haettiin 1836: joonasta markasta on tällaisia etuoikeutettuja lähes kaikki saamiset menettelyn piiriin. Talle- 1837: saatavia. Saneerausohjelman mukaan maksa- tuspääomaa jäi kuitenkin hakematta 9,9 miljoo- 1838: mattajäisi yhteensä 13,5 miljoonan markan saa- naa markkaa, mikä jakautui noin 50 000 tilille. 1839: tavat. Summa on sangen vähäinen, kun otetaan Tilien keskisaldo oli pieni, noin 200 markkaa. 1840: huomioon saneerausvelan koko määrä, 5,6 mil- Näin ollen siitä saatavien turvaamisesta, joi- 1841: jardia markkaa. Yksittäisille pienipalkkaisille hin valtio sitoutui eduskunnan hyväksyttyä lain 1842: huoltokonttorin asiakkaille jo joidenkin tuhan- säästökassatalletusten turvaamisesta, jäi käyt- 1843: sien markkojen saatavien epäämisellä on kuiten- tämättä mainitut 9,9 miljoonaa markkaa. Sum- 1844: kin huomattava merkitys. ma vastaa valtaosaltaan sitä riitautetuksi tullut- 1845: Yrityssaneerauksen yhteydessä tehdyt tulkin- ta 13,5 miljoonan markan osuutta, joka olisi 1846: nat ovat lisäksi olleet äärimmäisen tiukkoja. Tie- muutoin jäämässä maksamatta huoltokonttorin 1847: 250250 1848: 2 LA 7/1995 vp 1849: 1850: asiakkaille yrityssaneerauksen yhteydessä ote- Todettakoon samalla, että nyt kyseenä olevien 1851: tusta ankarasta etuoikeutettujen saamisten tul- huoltokonttorisaatavien yhteissumma 13,5 mil- 1852: kinnasta johtuen. Lunastusmenettelyn piiriin ha- joonaa markkaa on jopa pienempi summa kuin 1853: kematta jätettyjen saatavien maksuun varattuja . pesänselvittäjille yhteensä maksetut noin 20 mil- 1854: rahoja voitaisiin hyvin perustellusti käyttää joonan markan palkkiot. 1855: huoltokonttorisaatavien kattamiseen. Jotta lailla pystytään turvaamaan Osuuskunta 1856: Mikäli riitaotetut huoltokonttorisaatavat jä- EKA:n yrityssaneerauksen yhteydessä riitaotet- 1857: tetään tässä yhteydessä maksamatta, on seurauk- tujen huoltokonttorisaatavien maksaminen, tu- 1858: sena useiden ilmeisesti pitkiksi ja eri osapuolille lee laki säätää taannehtivasti voimaan tulevaksi. 1859: kalliiksi muodostuvien oikeudenkäyntien synty- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1860: minen. Huoltokonttoritalletusten riitaottaminen 1861: ei nimittäin ole tulkinnaltaan mitenkään yksise- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1862: litteisen selvää. Vastaavia saatavia on riitaotettu lakiehdotuksen: 1863: jo esimerkiksi Noveran konkurssin yhteydessä. 1864: 1865: 1866: 1867: 1868: Laki 1869: tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain 1870: muuttamisesta 1871: 1872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1873: muutetaan tallettajien saamisten turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnas- 1874: sa 22 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1361/93) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 1875: momentti sekä 4 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti: 1876: 1877: 1§ 1878: Jos säästökassatoimintaa harjoittava osuus- dettävä saatavilla osuuskunnan kaikissa toimi- 1879: kunta on maksukyvytön, tilinomistajan tilille pisteissä, joissa säästökassa- tai huoltokonttori- 1880: osuuskunnan säästökassaan ja huoltokonttoriin toimintaa on harjoitettu. 1881: tehtyyn talletukseen perustuva saaminen turva- 1882: taan siten, kuin tässä laissa säädetään. 1883: 4§ 1884: Talletuksen lunastamista on vaadittava kirjal- 1885: 2§ lisesti valtiovarainministeriölle osoitettavalla ha- 1886: Tämän lain perusteella turvataan saaminen, kemuksella. Hakemus jätetään todisteellisesti 1887: joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöl- osuuskunnan säästökassan tai huoltokonttorin 1888: lä (tilinomistaja) on maksukyvyttömältä osuus- toimipisteeseen tai erityisestä syystä muuhun val- 1889: kunnalta sen säästökassaan tai huoltokonttoriin tiovarainministeriön määräämään paikkaan. 1890: ennen osuuskunnan maksukyvyttömyyden alka- Hakemukseen liitetään tilinomistajan säästökir- 1891: mista tehdyn rahamääräisen talletuksen perus- ja tai muu talletuksesta annettu todistus tai, jos 1892: teella (tilinomistajan talletus). sellainen on annettu, todistus 2 §:n 3 momentin 2 1893: kohdassa tarkoitetusta lunastuksesta. 1894: Jollei lunastettavaa talletusta makseta suo- 1895: 3§ raan säästökassasta tai huoltokonttorista, hake- 1896: Valtiovarainministeriön on julkisella koulu- muksessa on ilmoitettava talletuspankissa tai toi- 1897: tuksella kehotettava tilinomistajia valtiovarain- sen osuuskunnan säästökassassa oleva tili tai 1898: ministeriölle osoitetulla hakemuksella vaati- postisiirtotili, jonne talletuksen lunastamiseen 1899: maan talletuksensa lunastamista. Kuulotus on perustuva suoritus maksetaan. 1900: maksukyvyttömän osuuskunnan kustannuksella 1901: julkaistava Virallisessa lehdessä. Koulutus on pi- 1902: LA 7/1995 vp 3 1903: 1904: Tämä laki tulee voimaan pmvana nan konkurssin tai yrityssaneerauksen piiriin 1905: kuuta 199 . Lakia sovelletaan niihin huolto- 1.1.1993 jälkeen. 1906: konttoritalletuksiin,jotka ovat tulleet osuuskun- 1907: 1908: 1909: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1995 1910: 1911: Johannes Koskinen Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen 1912: Raimo Mähönen Vaito Koski Janne Viitamies 1913: Jorma Kukkonen Tuija Pohjola Esa Lahtela 1914: S~de Tahvanainen Maija Rask Matti Vähänäkki 1915: Tarja Kautto Ulla Juurola Pertti Paasio 1916: Klaus Heliberg Markku Pohjola Matti Saarinen 1917: Kimmo Kiljunen Riitta Prusti Virpa Puisto 1918: Jukka Mikkola Matti Louekoski Pia Viitanen 1919: Kalevi Olin Matti Puhakka Jouko Skinnari 1920: Markus Aaltonen Jorma Rantanen Arja Ojala 1921: Marjatta Vehkaoja Marja-Leena Viljamaa Reijo Kallio 1922: Risto Kuisma Marjaana Koskinen Reino Ojala 1923: Reijo Laitinen Pirkko Peltomo Tapio Karjalainen 1924: Kari Rajamäki Anne Huotari Eila Rimmi 1925: Iivo Polvi Annika Lapintie Mikko Kuoppa 1926: Pekka Leppänen Esko Helle Esko-Juhani Tennilä 1927: Kari Uotila Jorma Vokkolainen Kerttu Törnqvist 1928: Reijo Lindroos Arto Bryggare Tarja Filatov 1929: Mikko Elo Marja-Liisa Tykkyläinen Antero Kekkonen 1930: Jukka Roos Minna Karhunen 1931: LA 8/1995vp 1932: 1933: Lakialoite 8 1934: 1935: 1936: 1937: 1938: Ala-Nissilä ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 149 a §:n muuttami- 1939: sesta 1940: 1941: Eduskunnalle 1942: 1943: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1944: 1945: Aloitteessa ehdotetaan, että lakia tuloverolain Tämän lisäksi myös vähennykseen oikeutetun 1946: muuttamisesta muutetaan yhtymien osalta siten, verovelvollisen jakamaHornalla kuolinpesällä, 1947: että sopeutumisvähennykseen oikeuttavien, joka jatkaa maatalouden harjoittamista, tulisi 1948: maatalouteen kohdistuvien pitkäaikaisten velko- olla oikeus samansuuruiseen vähennykseen kuin 1949: jen vähimmäismäärä 280 000 mk vuoden 1993 vainajalla itsellään olisi ollut. 1950: lopussa olisi yhtymä- eikä osakaskohtainen. 1951: 1952: 1953: 1954: PERUSTELUT 1955: Vuodesta 1993 alkaen verotusyhtymän varat ronalaiseksi tuloksi, jona hänen todetaan lopet- 1956: on jaettu verotettavaksi osakkaiden varoina nii- taneen maatalouden harjoittamisen. Varausta ei 1957: den osuuksien mukaan, joita heillä on yhtymän kuitenkaan lueta tuloksi verovelvollisen kuole- 1958: varoihin. Sama koskee verotusyhtymän velkoja man johdosta, jos hänen jakamaton kuolinpe- 1959: ja niistä maksettavia korkoja. Varsinaisia yhty- sänsä jatkaa maatalouden harjoittamista. Samaa 1960: mäitä verotettavia varoja sen paremmin kuin vä- menettelyä noudatetaan maatalouden tasausva- 1961: hennettäviä korkojakaan ei siis enää ole. Näin rauksen suhteen (MVL 10 a §, 24.8.1990/718). 1962: ollen yhtymän maatalouteen saattaa kohdistua Sopeutumisvähennystä koskevassa lainkoh- 1963: huomattaviakin velkamääriä, mutta yhdellä- dassa ei vastaavaa mainintaa ole. Tämän johdos- 1964: kään yhtymän osakkaana yksinään tai yhdessä ta verovelvollisen maatalouttajatkava kuolinpe- 1965: puolisonsa kanssa sopeutumisvähennykseen oi- sä menettää oikeuden sopeutumisvähennykseen, 1966: keuttava vähimmäisvelkamäärä 280 000 mk ei joka verovelvolliselle olisi kuulunut, jos hän olisi 1967: ylity. elänyt. Kuolinpesä ei kuitenkaan menetä tasaus- 1968: Jotta yhtymämuodossa tapahtuva maatalou- varauksen suomaa etua. Sopeutumisvähennystä 1969: den harjoittaminen ei olisi verotuksellisesti epä- koskevaan lainkohtaan on verotuksen yhtenäis- 1970: edullisempaa kuin luonnollisten henkilöiden tämiseksi lisättävä maininta, jonka mukaan so- 1971: kohdalla, verotusyhtymässä sopeutumisvähen- peutumisvähennykseen on oikeutettu verovel- 1972: nyksen velkaraja tulisi määrätä yhtymäkohtai- vollisen kuolinpesä, mikäli se jatkaa maatalou- 1973: sesti. den harjoittamista. 1974: Maatalouden investointivarauslain (30.12. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1975: 1982/1103) mukaan maatalouden harjoittamisen 1976: lopettaneen verovelvollisen käyttämättömät in- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 1977: vestointivaraukset luetaan sen verovuoden ve- lakiehdotuksen: 1978: 1979: 1980: 1981: 1982: 250250 1983: 2 LA 8/1995 vp 1984: 1985: Laki 1986: tuloverolain 149 a §:n muuttamisesta 1987: 1988: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1989: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 149 a §:n 1 momentti, 1990: sellaisena kuin se on 8 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (11 09/94), ja 1991: lisätään 149 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 8 päivänäjoulukuuta 1994 annetussa laissa, 1992: uusi 7 momentti seuraavasti: 1993: 1994: 149 a § vaatimuksesta vuosilta 1995-1999 toimitetta- 1995: vissa verotuksissa ylimääräinen vähennys (sopeu- 1996: Sopeutumisvähennys 1997: tumisvähennys). 1998: Jos maataloutta harjoittavalla luonnollisella 1999: henkilöllä, kuolinpesällä tai maataloutta yhdessä Oikeus sopeutumisvähennyksen tekemiseen ei 2000: harjoittavilla puolisoilla on vuoden 1993lopussa lakkaa verovelvollisen kuoleman johdosta, jos 2001: ollut maatalouteen kohdistuvaa tai maataloutta hänen jakamaton kuolinpesänsä jatkaa maata- 2002: harjoittavan verotusyhtymän osakkailla yhteen- louden harjoittamista. 2003: sä yhtymän maatalouteen kohdistuvaa 149 §:n 4 2004: momentissa tarkoitettua pitkäaikaista velkaa Tämä laki tulee voimaan patvana 2005: vähintään 280 000 markkaa, edellä tarkoitetusta kuuta 199 ja sitä sovelletaan ensi kerran vuodel- 2006: maatalouden tulosta tehdään verovelvollisen ta 199 toimitettavassa verotuksessa. 2007: 2008: 2009: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1995 2010: 2011: Olavi Ala-Nissilä Aapo Saari Kari Myllyniemi 2012: Mauri Salo Timo Kalli Johannes Leppänen 2013: Markku Koski Juha Korkeaoja Markku Vuorensola 2014: TeroMölsä Aulis Ranta-Muotio Hannes Manninen 2015: Matti Väistö 2016: LA 9/1995 vp 2017: 2018: Lakialoite 9 2019: 2020: 2021: Ihamäki: Lakialoite laiksi puoluelain 2 §:n muuttamisesta 2022: 2023: Eduskunnalle 2024: 2025: ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2026: 2027: Aloitteessa ehdotetaan, että puolueiden puo- 2028: luerekisteriin pääsyn rajaa nostettaisiin 5 000 2029: kannattajasta 20 000 kannattajaan. 2030: 2031: 2032: 2033: 2034: PERUSTELUT 2035: 2036: Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli ehdolla Kaikki kokemukset ehdolla olevien puoluei- 2037: enemmän puolueita kuin koskaan aikaisemmin. den lukumäärästä viittaavat siihen, että puolueen 2038: Niitä oli kaikkiaan 18. Pienten puolueiden osalta perustaminen on Suomessa säädetty liian hei pok- 2039: vaalien tulos oli kuitenkin hyvin heikko. Kolme si. Useista yrityksistä huolimatta valta Suomessa 2040: suurinta puoluetta keräsi 66 prosenttia äänistä ja ei ole siirtynyt pois perinteisiltä puolueilta. Pienil- 2041: kuusi suurinta peräti 89,2 prosenttia. Kahdek- le puolueille on jäänyt vain puoluekentän hajot- 2042: san puoluetta ei saanut edes yhtä prosenttia ää- tajan rooli. Puolueiden määrän lisäys ei liioin 2043: nistä. Kolmen puolueen äänipotti jäi peräti alle näytä nopeuttavan puoluejärjestelmän sinänsä 2044: 5 OOO:n, vaikka uurnilla kävi lähes 2,8 miljoonaa tarpeellista uudistumista. On tapauksia, että puo- 2045: suomalaista. lueita on perustettu vain pelkän vaalijulkisuuden 2046: Demokratian perusolemukseen kuuluu luon- vuoksi, mikä on ollut omiaan vähentämään poli- 2047: nollisesti vapaa oikeus puolueiden perustami- tiikan yleistä arvostusta. 2048: seen. On kuitenkin olemassa painavia seikkoja Edellä olevan perusteella ehdotan, 2049: sen puolesta, että puoluerekisteriin pääsyn rajaa 2050: nostettaisiin 5 000 kannattajasta 20 000 kannat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 2051: tajaan. kiehdotuksen: 2052: 2053: Laki 2054: puoluelain 2 §:n muuttamisesta 2055: 2056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2057: muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain (1 0/69) 2 §:n 2 kohta seuraavasti: 2058: 2059: 2§ 2) jolla on vähintään 20 000 kansanedustajain 2060: Puolueena rekisteröidään kirjallisesta hake- vaaleissa vaalioikeutettua kannattajaa, 2061: muksesta yhdistys, 2062: 2063: Tämä laki tulee voimaan päivänä 2064: kuuta 199. 2065: 2066: 2067: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1995 2068: 2069: Timo Ihamäki 2070: 250250 2071: LA 10/1995 vp 2072: 2073: Lakialoite 10 2074: 2075: 2076: 2077: 2078: Ihamäki ym.: Lakialoite laiksi tupakkaverosta annetun lain muutta- 2079: misesta 2080: 2081: 2082: Eduskunnalle 2083: 2084: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2085: 2086: Lakialoitteen tarkoituksena on tupakkaveron 1 000 kappaletta yksikköveron lisäksi pienpak- 2087: tavoitteiden selkeä määrittäminen ja toteuttami- kauksen yksikköveroa 50 mk/1 000 kappaletta 2088: nen. Aloitteessa korostetaan tupakkaveron mer- kohden. 2089: kitystä haittaverona, jonka perusteella tupakka- Edelleen ehdotamme tupakkaverolakiin lisät- 2090: verona tulisi primaarisesti kattaa tupakkatuot- täväksi nuuskan ja purutupakan sekä ryhmän 2091: teiden käytöstä aiheutuvat kulut sekä samalla muut tupakkatuotteet Nämä luokat puuttuvat 2092: vähentää kulutusta. kokonaan nykyisestä tupakkaverolaista, eikä ole 2093: Koska tupakkatuotteiden vaikutuksissa ter- selkeitä fiskaalisia tai kansanterveydellisiä syitä 2094: veyteen ei ole olennaisia eroja, tulisi niitä kohdel- jättää verottamatta mitään tupakkatuotteita. 2095: la verotuksessa yhdenmukaisesti ja veron tulisi Tupakkaveron voimaantulo on verotustekni- 2096: määräytyä ensisijaisesti kunkin tupakkatuotteen sesti samanlainen kaikille tupakkatuotteille, jo- 2097: sisältämän tupakkamäärän mukaan. Yksikkö- ten erilaiset voimaantuloajat eri tupakkatuottei- 2098: veron tarkoituksena on varmistaa määrätty vä- den verotuksessa tulisi poistaa. Ehdotuksessa 2099: himmäisverokertymä kaikista tupakkatuotteis- esitetään, että tupakkaverolaista (1470/94) pois- 2100: ta. tetaan lain 16 §:n ensimmäisessä momentissa esi- 2101: Ehdotamme, että savukkeiden yksikkövero tetty 5 §:n 2 momentissa mainituille tuotteille an- 2102: on 100 mk/1 000 kappaletta ja muiden tupakka- nettava muita tupakkatuotteita alhaisempi vero- 2103: tuotteiden 154 mk/ 1 000 grammaa, jolloin yksik- tuksellinen siirtymäaika. 2104: kövero olisi kaikilla tupakkatuotteilla keskimää- Ehdotamme lakiin lisättäväksi säädöksen, 2105: räisen tupakkapitoisuuden mukaan samalla ta- jossa tupakkaverolain muutosten ja uudistuksen 2106: solla. Lisäksi ehdotamme kaikille tupakkatuot- valmisteluvastuu on sosiaali- ja terveysministe- 2107: teille yhtenäistä 50 %:n tupakka veroa. riöllä ja valtiovarainministeriöllä. 2108: Edelleen ehdotamme, että myytäessä savuk- Aloite liittyy vuoden 1996 talousarvioesityk- 2109: keita pienemmissä kuin 20 savukkeen pakkauk- seenjaon tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydes- 2110: sissa savukkeisiin lisätään tavanomaisen 100 mk/ sä. 2111: 2112: 2113: 2114: 2115: PERUSTELUT 2116: 2117: Tämän vuoden maaliskuussa voimaan tulleen laissa säädöksiin onkin kirjattu tarkoitus edistää 2118: ja eduskunnan yksimielisesti hyväksymän tupak- laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähentämisek- 2119: kalain uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena si (693/76) esitettyjä tavoitteita. 2120: on lasten ja nuorten tupakoinnin ehkäisy. Käy- Maailman terveysjärjestön asiantuntijoiden 2121: dyssä keskustelussa on tullut selvästi ilmi, että arvion mukaan Suomessa kuolee tupakoinnin 2122: tupakkalainsäädäntö tarvitsee tuekseen kulutus- takia 1990-luvulla vuosittain yli 6 000 ihmistä. 2123: ta vähentävää hintapolitiikkaa. Tupakkavero- Nyt edelliseen vuosikymmeneen verrattaessa ale- 2124: 2125: 250250 2126: 2 LA 10/1995 vp 2127: 2128: neva suuntaus johtuu miesten tupakoinoissa den valmistevero, alkoholijuoma- ja virvoitus- 2129: 1970-luvulla alkaneesta selvästä tupakoinnin vä- juomaveron lisävero sekä valmisteveroihin rin- 2130: hentymisestä. Kuitenkin samanaikaisesti 1950- nastettava öljyjätemaksu. Tupakkaveron mää- 2131: luvulta alkaneen naisten tupakoinnin yleistymi- rittämisellä haittaveroksi korostetaan ensisijais- 2132: sen seuraukset näkyvät nyt jo mm. keuhkosyöpä- ta tavoitetta kattaa tupakkatuotteiden käytöstä 2133: määrien lisääntymisenä. aiheutuvat kulut sekä samalla vähentää niiden 2134: Tupakasta aiheutuvat sairaudet vaativat ta- kulutusta, mitkä ovat myös tupakka verolain kes- 2135: vallisesti kalliita ja pitkäaikaisia hoitoja. Pitkäai- keisiä tavoitteita. 2136: kaistenja vaikeiden sairauksien hoitaminen aset- 2137: taakio lisäpaineita terveydenhuoltohenkilöstöl- 1. Fiskaalinen tavoite 2138: le, kun kunnat taloudellisten paineiden myötä 2139: joutuvat tinkimään terveydenhuollon ja sairaan- Vaikka tupakkatuotteiden verotuksen ensisi- 2140: hoidon tavanomaisistakin kustannuksista. Toi- jainen tavoite on ollut fiskaalinen, nykyinen tu- 2141: saalta esimerkiksi keuhkosyövän hoitotulokset pakkaverotus on toteuttanut päämäärää huo- 2142: eivät ole kahdenkymmenen viime vuoden aikana nosti. Tohtori Markku Pekurisen vuonna 1991 2143: parantuneet, vaikka vastaavana aikana lääketie- valmistuneen terveystaloustieteen väitöskirjan 2144: teellinen hoito on huomattavasti edistynyt. mukaan tupakkaveron kertymä ei kata tupakka- 2145: Tupakkatuotteiden valmistuksen, markki- tuotteiden terveyshaitoista valtiolle aiheutuvia 2146: noinninja kulutuksen kokonaisvaikutus on Suo- kustannuksia. Vuonna 1987 tupakoinnista ai- 2147: men kansantalouteen erittäin kielteinen. Tupak- heutuneet kokonaismenot ja menetykset olivat 2148: katuotteet heikentävät suomalaisten yritysten yli 4,5 miljardia markkaa. Samana vuonna tu- 2149: kilpailukykyä huonootamaila työntekijöiden pakkaveron kokonaistuotto oli 2,1 miljardia ja 2150: terveyttä, lisäämällä sairauslomia ja työkyvyttö- vuonna 1991 3,2 miljardia markkaa. 2151: myyseläkkeitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon Tupakoinnista johtuva sairaanhoito sitoo sai- 2152: menojen kasvaminen kuormittaa puolestaan raansijoja ympäri vuoden noin kahden keskus- 2153: sekä työntekijöitä että työnantajia. Nyt tehtävil- sairaalan verran. Suomen Lääkäriliitto on esittä- 2154: lä ehkäisevää terveydenhuoltoa tukevilla pää- nyt, että vuoden 1987 kustannustasolla tervey- 2155: töksillä tulisi varautua myös suurten ikäluokkien denhuoliolle tupakoinnista koituu vuosittain 2156: eläkeikään tulemisesta aiheutuvien sosiaali- ja noin 520 - 600 miljoonan markan kustannuk- 2157: terveysmenojen kasvamiseen. set. Suomen Syöpäyhdistyksen laskelmien mu- 2158: Nykyisessä laissa sikarien verotaso laskettiin kaan tupakkasyöpien, jotka ovat useimmiten 2159: 30,90 prosentista 20 prosenttiin, mikä ei ole kan- hengityselinten syöpiä, hoitoon käytettiin vuon- 2160: santerveydellisesti eikä fiskaalisesti perusteltua. na 1989 Suomessa noin 122 miljoonaa markkaa, 2161: Tätä korostettiin jo vuoden 1991 tupakkavero- kun hoitopäivän hinta oli noin 1 200 markkaa. 2162: toimikunnan mietintöön (komiteanmietintö 25/ Vielä enemmän rahaa kuluu muiden tupakoin- 2163: 1991) jätetyssä eriävässä mielipiteessä. Tupakka- nista aiheutuvien sairauksien hoitoon. 2164: tuotteiden veron alentaminen tai verottamatta Yhdysvalloissa laadittuja laskelmia Suomeen 2165: jättäminen on myös tupakkaverolain tavoittei- sovellettuna tupakointi aiheutti vuonna 1993 2166: den vastaista. maamme terveydenhuoliolle noin 2,5 miljardin 2167: Markkinoille tulleet 10 ja 18 savukkeen rasiat markan kustannukset. Toisin sanoen vuonna 2168: näyttävät helpottavan halpuudellaan erityisesti 1993 pelkästään terveydenhuoliolle aiheutui 2169: nuorten tupakoinnin aloittamiskokeiluja. Poh- noin 10 markan lisäkustannus jokaista poltettua 2170: jois-Karjalan nuorisoprojektin 15-vuotisseuran- savukerasiaa kohden. Tupakoinnin kokonais- 2171: tatutkimuksessa on todettu, että tupakointi ylä- kustannukset yhteiskunnanemme ovat monin- 2172: asteella ennusti tupakointia aikuisuudessa. Ni- kertaiset. 2173: kotiiniriippuvuus pitää tavallisesti nämä nuoret Vaikka viime vuosina tupakkatuotteiden hin- 2174: tupakoivina lopun elämäänsä. Tämä ei ole perus- toja on korotettu kansanterveydellisistä ja fis- 2175: teltua uudistetun tupakkalain tavoitteiden kan- kaalisista syistä inflaatiota keskimääräisesti 2176: nalta kuten ei myöskään kansantaloudellisesti. enemmän, jolloin kaupan sekä teollisuuden pro- 2177: Nuorten tupakoinnin ehkäisyä tulisi edistää sentuaalinen osuus on laskenut, kaupan ja teolli- 2178: myös verotuksellisin keinoin. suuden markkamääräiset voitot ovat lisäänty- 2179: Lisäksi tupakkavero tulee nähdä ympäristö- neet. Näin ollen merkittävä osa tupakkatuottei- 2180: poliittisena valmisteverona samalla tavoin kuin den lisähintoina kuluttajilta kootuista varoista 2181: valmisteverotuslaissa on määritelty polttoainei- näkyy tupakkateollisuuden ja kaupan voitoissa. 2182: LA 10/1995 vp 3 2183: 2184: Tämä verotuksen mahdollistama voitollisuus ka) väliset hintasuhteet pysyivät ennallaan, irto- 2185: havaittiin vuoden 1994 elokuussa, kun kulutuk- tupakkaa suosivana. Näin ollen kuluttajien osto- 2186: sen vähentyessä teollisuus pystyi laskemaan hal- voiman alentuessa ja reaalihintojen noustessa 2187: vimpien savukkeidensa hintoja kuitenkin säilyt- tupakkatuotteiden kokonaiskulutus laski, mutta 2188: täen kaupan myyntipalkkion ennallaan. Myös kulutus painottui halvempiin tuotteisiin, piippu- 2189: tällä pyritään pitämään kulutus vähintään ennal- ja savuketupakkaan. Myös päivittäin tupakoivat 2190: laan sekä kannustetaan nuorten tupakointiko- nuoret siirtyivät lopettamisen sijaan aikaisempaa 2191: keiluja. enemmän itsekäärittyihin savukkeisiin. 2192: Tupakkatuotteiden vähittäismyyntihinnoilla 2193: on erittäin suuri vaikutus lasten ja nuorten tupa- 2194: 2. Kulutuksen vähentäminen kointiin. Kun tarjolla on heidän ostovoimaansa 2195: nähden halpoja tupakkatuotteita, lisääntyy en- 2196: Suomi on Maailman terveysjärjestön Terveyt- simmäisten kokeilujen todennäköisyys ja vakiin- 2197: tä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa sitoutunut tuminen vakavaksi tupakkariippuvuudeksi jo 2198: terveyden edistämiseen. Siinä päätoimintalinjoi- ennen 16 vuoden ikää. Koska lapsilla ja nuorilla 2199: na ovat mm. terveellisten elintapojen edistämi- on useimmiten käytettävänään vähän rahaa, tu- 2200: nen ja ehkäistävissä olevien terveysongelmien pakkariippuvuuden kehittymisen kannalta on 2201: vähentäminen. WHO:n asettamia tavoitteita tu- olennaisinta halpojen tupakkatuotteiden, kuten 2202: pakan kulutuksen vähentämiseksi ei Suomessa itsekäärittävien savukkeiden ja uusien halpasa- 2203: ole saavutettu. vukkeiden saatavuus. Saadakseen uusia kulutta- 2204: Tupakkatuotteiden hinta vaikuttaa voimak- jasukupolvia tupakkateollisuus pyrkii pitämään 2205: kaasti kulutukseen. Lapsilla ja nuorilla tupakka- verotason mahdollisimman matalana voidak- 2206: tuotteiden hinnalla on jopa merkittävämpi ase- seen markkinoida halpoja tupakkatuotteita lap- 2207: ma tupakoinnissa kuin aikuisilla. Nuorten ter- sille ja nuorille. 2208: veystapatutkimuksissa on havaittu, ettei savuk- Tupakkaverossa tulee ottaa huomioon laissa 2209: keiden hintakehitys ole seurannut nuorten käyt- määriteltyjen tavoitteiden, kulutuksen vähentä- 2210: tövarojen lisääntymistä. Savukkeet ovat olleet misen ja valtion tulojen saamisen ohella myös 2211: nuorten ostovoimaan nähden halpoja. Lisäksi kaupan ja teollisuuden osuus. Lisäksi tulee kiin- 2212: markkinoille tulleilla 20 savuketta pienemmillä nittää huomiota eri tupakkatuotteiden hintojen 2213: pakkauksilla pidetään savukkeiden hintataso keskinäisiin suhteisiin kulutukseen verrattuna. 2214: näennäisesti alhaisena, vaikka tupakkatuottei- Tilastokeskuksen laatiman tupakkatilaston mu- 2215: den hintaa jouduttaisiin reaalisesti nostamaan. kaan piippu-ja savuketupakan kulutus on kasva- 2216: Tupakkatuotteiden kokonaiskulutus kasvoi nut viime vuosina vuosittain huomattavasti ja 2217: voimakkaasti taloudellisen noususuhdanteen ai- kasvoi vuoden 1993 joulukuun ja vuoden 1994 2218: kana, jolloin myös lasten ja nuorten tupakointi marraskuun välilläkin 10 %. Tupakkaverolaissa 2219: lisääntyi. Vaikka tupakkatuotteiden hinnat nou- mainittujen tavoitteiden vastaista on suosia vero- 2220: sivat keskimääräisiä kuluttajahintoja enemmän, tuksellisesti näiden tuotteiden käyttöä. 2221: eri tupakkatuoteryhmien (savukkeet-irtotupak- 2222: 2223: 2224: YKISTYISKOHTAISET PERUSTELUT 2225: 2226: 1. Laki tupakkaverosta Tupakkaveron luonteen ja tavoitteiden sel- 2227: ventämiseksi ehdotamme yleisten säännösten 2228: 1.1. Yleiset säännökset 1 §:n toista momenttia tarkennettavaksi siten, 2229: että tupakkaveron perusteeksi määritellään sel- 2230: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole keästi ensisijaiseksi kulutuksen vähentämiseen 2231: fiskaalisesti eikä kansanterveydellisesti perustel- pyrkivät ja toissijaiseksi fiskaaliset tavoitteet. 2232: tua jatkaa tupakkatuotteiden entistä veropoli- Edelleen ehdotamme, että 1 §:ään lisätään mo- 2233: tiikkaa. Tupakkavero on luonteeltaan selvä hait- mentti, jossa tupakkavero määritellään haittave- 2234: tavero,jolloin veron suuruutta arvioitaessa tulisi roksi. Tämän seurauksena veron valtiontalou- 2235: ottaa huomioon verokertymän ja tuotteen ai- dellinen ja kansanterveydellinen perustavoite on 2236: heuttamien haittojen suhde. yhteiskunnalle aiheutuvien menojen kompensoi- 2237: 4 LA 10/1995 vp 2238: 2239: minen sekä tupakkatuotteiden kulutuksen vähe- Suomen tupakkaveron Euroopan unionin mää- 2240: neminen. rittelemälle vähimmäisverotasolle, monissa ED- 2241: Minkään tupakkatuotteen käyttöä ei tule suo- maissa verotaso on tätäkin korkeampi. 2242: sia verotuksenisin keinoin, sillä verottamatta jät- Näin ollen ehdotamme 8 §:ssä yksikköveron 2243: täminn antaa terveyspoliittisesti väärän viestin korottamista 75 markasta 100 markkaan/l 000 2244: tuotteista. Näin ollen ehdotamme 2 §:n ensim- kappaletta, jolloin kokonaisveroprosentti nou- 2245: mäisessä momentissa määriteltyjen tupakka- see 60,6 %:iin. Lisäksi ehdotamme, että 20 savu- 2246: tuotteiden luetteloon lisättäväksi purutupakanja ketta pienemmille pakkauksille säädetään 50 2247: nenänuuskan,joiden myynti ei ole Suomessa eikä markan pienpakkausvero l 000 kappaletta koh- 2248: EU:ssa kiellettyä. Lisäksi 2 §:n ensimmäiseen den. Samalla ehdotamme, että verotuskäytän- 2249: momenttiin ehdotamme lisättäväksi termin nön yhtenäistämiseksi myös muille tupakkatuot- 2250: muut tupakkatuotteet. teille määrätään vastaavansuuruinen gramma- 2251: Ehdotamme myös lisättäväksi 5 §:n viidenteen kohtainen yksikkövero eli 154 markkaa/l 000 2252: momenttiin purutupakan ja nenänuuskan. grammaa. 2253: Edelleen ehdotamme, että 6 §:n ensimmäisessä Grammakohtaisen yksikköveron laskennan 2254: momentissa tarkennetaan käsitettä muut tupak- perusteena on Tilastokeskuksen arvio siitä, että 2255: katuotteet. Ehdotamme, että näitä ovat tupak- yhdessä savukkeessa on 0,65 grammaa tupak- 2256: kaverolain 3, 4 ja 5 §:ssä esitettyjen määritelmien kaa. Tämä määrä on suhteutettu 1 000 savuk- 2257: ulkopuolelle jäävät tupakkatuotteet, jotka on keelle määrättyyn sadan markan yksikköveroon. 2258: kokonaan tai osittain valmistettu luonnontupa- Näin saadaan muille tupakkatuotteille savukkei- 2259: kasta. Nykyisessä tupakkaverolaissa näitä ei ole ta vastaava grammakohtainen yksikkövero. 2260: rinnastettu tupakkatuotteiksi. Nykyisessä tupakkaverolaissa savuke- ja piip- 2261: putupakan vero on 48%. Jo 1970-luvulla tupak- 2262: kaverolakia valmisteltaessa oli esillä, ettei vero- 2263: 1.2. Veron määräämisen perusteet tuksella tule suosia itsekäärittyjä savukkeita, joi- 2264: den kulutus on viime vuosina jyrkästi yleistynyt, 2265: Nykyisessä laissa tupakkatuotteiden vero on erityisesti nuorilla. Näin ollen nykyisestä tupak- 2266: säädetty erisuuruiseksi eri tupakkatuotteille. Sa- kaverolaista poiketen ehdotamme, että niiden 2267: moin yksikköveron määrääminen vain savuk- veroaste nostetaan samalle tasolle kuin tehdas- 2268: keille suosii verotuksellisesti muita tupakka tuot- valmisteisten savukkeiden eli 50 %:iin. 2269: teita. Tälle vaihtelulle ei ole lain tavoitteiden Edelleen ehdotamme, että 8 §:ssä säädetään, 2270: mukaisia perusteluja. että mahdollisesti Suomen markkinoille tulevia 2271: 8 §:ssä ehdotamme, että kaikille tupakkatuot- Euroopassa jo myynnissä olevia esikäärittyjä sa- 2272: teille määrätään l 000 kappaletta kohden lasket- vukkeita verotetaan tehdasvalmisteisten savuk- 2273: tu tai grammakohtainen yksikkövero. keiden tavoin ja siihen kuuluvaa holkkia savuke- 2274: Tällä hetkellä savukkeiden vero on 50% kysy- paperin verotussäädösten mukaisesti. 2275: tyimmän hintaluokan savukkeiden vähittäis- Kaikkien tupakkatuotteiden vaarallisuuden 2276: myyntihinnasta. Lisäksi savukkeilla on 75 mar- vuoksi mitään tupakkatuotetta ei ole syytä jättää 2277: kan yksikkövero/l 000 kappaletta. Ehdotamme verottamatta. Verotuskäytännön muuttamisen 2278: säädösten yhtenäistämiseksi kaikkien tupakka- myötä markkinoille saattaa tulla tupakkaa, joka 2279: tuotteiden veroa nostettavaksi ainakin samalle ei ole määriteltävissä verotaulukossa esitettyihin 2280: tasolle kuin savukkeilla eli 50 %:iin. luokkiin, jolloin se olisi myös verotonta. Kuiten- 2281: Euroopan unionin säädösten mukaisesti sa- kin kaikilla tupakkatuotteilla tulee olla vähin- 2282: vukkeiden verotason tulee olla 57 % kysytyim- tään sama verotaso kuin savukkeilla. Terveyspo- 2283: män hintaluokan savukkeiden vähittäismyynti- liittiset tai fiskaaliset tavoitteet eivät puolla tu- 2284: hinnasta. Nykyisen tupakkaverolain mukaansa- pakkatuotteiden kulutuksen siirtämistä verotuk- 2285: vukkeiden yksikkövero 75 markkaa 1 000 kappa- sellisin keinoin toisista tuotteista toisiin. Tämän 2286: letta kohden on nostanut veroprosentin perusteella ehdotamme, että verotaulukkoon li- 2287: 57,9 %:iin. Kuitenkaan savukkeiden verotasoa ei sätään uusi tuoteryhmä nimikkeellä muut tupak- 2288: ole syytäjättää vähimmäistasoa vain lievästi ylit- katuotteet. Tälle tuoteryhmälle määrätään 2289: täväksi, koska savukkeiden vähimmäismyynti- grammakohtainen yksikkövero 154 mk/1 000 2290: hintojen nouseminen aiheuttaa välittömiä muu- grammaa sekä vero,joka on 50% vähittäismyyn- 2291: tospaineita myös tupakkaveroon. Toisaalta tihinnasta. 2292: vaikka savukkeiden veron korottaminen nostaisi 2293: LA 10/1995 vp 5 2294: 2295: 1.3. Erinäiset säädökset Tupakkaverolaissa kansanterveydellisten ta- 2296: voitteiden huomioon ottamiseksi ehdotamme 2297: Lain 16 §:ssä ehdotamme nykyisestä tupakka- hallituksen esitykseen lisättäväksi 18 §:n, jossa 2298: verolaista poiketen, että lain 5 §:n 2 momentti säädetään, että tupakkaverolain muutoksen ja 2299: tulee voimaan samanaikaisesti kuin tämä laki uudistuksen valmistelijat ovat sosiaali- ja ter- 2300: kokonaisuudessaan. Näille tuotteille annettu veysministeriö sekä valtiovarainministeriö. Näin 2301: siirtymäaika vuoden 1998 alkuun saakka savuk- lain tavoitteiden toteutumisen vastuu siirtyy mo- 2302: keiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan ve- lempien ministeriöiden hallinnonalalle. 2303: rotuksen nostamiselle ei ole lain tavoitteiden Muilta osin kannatamme nykyistä tupakkave- 2304: kannalta perusteltua. Siirtymävaiheella pyritään ro lakia. 2305: ainoastaan tupakkatuotteiden kokonaiskulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2306: tuksen pitämiseen entisellä tasolla sekä tupakka- 2307: teollisuuden voittojen turvaamiseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2308: lakiehdotuksen: 2309: 2310: 2311: Laki 2312: tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta 2313: 2314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2315: muutetaan tupakkaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1470/94) 1 §:n 2 momentti, 2316: 2 §:n 1 momentti, 6 §, 8 §:n 2 momentti, 16 §ja lain liitteenä oleva verotaulukko sekä 2317: lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, 5 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:ään uusi 2 momentti, 8 §:ään uusi 3 2318: momentti sekä lakiin uusi 18 §seuraavasti: 2319: Yle~etsäännökset sieraimiin vedettäväksi tarkoitettua tupakkatuo- 2320: tetta. Purutupakalla tarkoitetaan suussa pures- 2321: 1§ keltavaksi tarkoitettua paloiteltua, puristettua 2322: tai muutoin tähän tarkoitukseen muotoiltua tu- 2323: Tupakkaveron tarkoituksena on kompensoi- pakkatuotetta. 2324: da tupakkatuotteiden käytöstä valtiolle aiheutu- 2325: via kustannuksia sekä vähentää tupakkatuottei- 6§ 2326: den kulutusta. Tupakkaveron tarkoituksena on Edellä 3, 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin tuotteisiin 2327: näiden ohella edistää niitä tavoitteita, joista sää- rinnastetaan myös muut tupakkatuotteet,joiden 2328: detään laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähen- koostumuksesta suurin yksittäinen osa on peräi- 2329: tämiseksi. sin tupakkakasvista tai jotka muuten täyttävät 2330: Tupakkavero on luonteeltaan haittavero. tupakkaverolain 3, 4 ja 5 §:ssä säädetyt edellytyk- 2331: set. 2332: 2§ Edellä 3, 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin tuotteisiin 2333: Tupakkatuotteilla tarkoitetaan tässä laissa rinnastetaan tuotteet, jotka on kokonaan tai osit- 2334: savukkeita, sikareitaja pikkusikareita, piippu- ja tain valmistettu muusta kuin tupakasta, mutta 2335: savuketupakkaa, savukkeiksi käärittävää hie- jotka täyttävät muut lainkohdissa säädetyt edel- 2336: noksi leikattua tupakkaa sekä purutupakkaa ja lytykset. Mikäli tupakkaa sisältämättömiä tuot- 2337: nenänuuskaa. Muilla tupakkatuotteilla tarkoite- teita käytetään ainoastaan lääkintätarkoituk- 2338: taan tämän luettelon ulkopuolelle jääviä tuottei- siin, niitä ei ole pidettävä tupakkatuotteina. 2339: ta, joiden koostumuksesta suurin yksittäinen osa 2340: Veron määräämisen perusteet 2341: on peräisin tupakkakasvista. 2342: 8§ 2343: 2344: 5§ Vero määrätään tuotteen vähittäismyyntihin- 2345: nasta. Savukkeista vero määrätään lisäksi yksik- 2346: Nenänuuskalla tarkoitetaanjauheena taijyvi- köverona tuhatta kappaletta kohden. Sikareista, 2347: nä olevaa tai muuhun muotoon hienonnettua pikkusikareista, piippu- ja savuketupakasta, sa- 2348: 6 LA 10/1995 vp 2349: 2350: vukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupa- misteisten savukkeiden tavoin ja siihen kuuluvaa 2351: kasta, purutupakasta, nenänuuskasta ja muista holkkia kuten savukepaperia. 2352: tupakkatuotteista vero määrätään myös yksik- 2353: köverona 1 000 grammaa kohden. Savukkeista, 16 § 2354: sikareista, pikkusikareista, piippu- ja savuketu- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettä- 2355: pakasta sekä savukkeiksi käärittävästä hienoksi vänä ajankohtana. 2356: leikatusta tupakasta, purutupakasta, nenänuus- 2357: kasta ja muista tupakkatuotteista suoritettavan 18 § 2358: veron määrä on kuitenkin aina vähintään vero- Tätä lakia koskevien muutosten ja uudistus- 2359: taulukon mukainen vähimmäisvero. ten valmistelemisesta vastaavat sosiaali- ja ter- 2360: Esikäärittyä savuketta verotetaan tehdasval- veysministeriö ja valtiovarainministeriö. 2361: 2362: 2363: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995 2364: 2365: Timo Ihamäki Kirsti Ala-Harja 2366: Maija Rask Tuija Nurmi 2367: LA 10/1995 vp 7 2368: 2369: Liite 2370: Tupakkaveroa on suoritettava seuraavasti: 2371: 2372: Tuote Tuoteryhmä Yksikkövero Prosenttia 2373: mklkpl/gr vähittäis- 2374: myyntihinnasta 2375: 2376: Savukkeet 100,0011 000 kpl/20 savukkeen 2377: pakkaukset 50,0 2378: 100,00+50,00/1 000 kpl/ 2379: 20 savuketta 2380: pienemmät pakkaukset 50,0 2381: 2382: Sikarit ja pikkusikarit 2 154,0011 000 gr 50,0 2383: 2384: Piippu- ja savuketupakka 3 154,00/1 000 gr 50,0 2385: 2386: Savukkeiksi käärittävä 2387: hienoksi leikattu tupakka 4 154,00/1 000 gr 50,0 2388: 2389: Savukepaperi 5 57,0 2390: 2391: Purotupakka ja nenänuuska 6 154,00il 000 gr 50,0 2392: 2393: Muut tupakkatuotteet 7 154,00/1 000 gr 50,0 2394: LA 11/1995 vp 2395: 2396: Lakialoite 11 2397: 2398: 2399: 2400: 2401: Pulliainen ym.: Lakialoite laiksi vesilain muuttamisesta 2402: 2403: 2404: Eduskunnalle 2405: 2406: 2407: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2408: 2409: Uittokuljetusten osuus metsäteollisuuden tojätteet, kun uitto vesistössä lakkaa eikä vii- 2410: puukuljetuksista on vähentynyt huomattavasti. meistä uittajaa voida velvoittaa poistamiseen. 2411: Jokiuitoista on jo luovuttu kokonaan. Uittojen Samalla on syytä kuitenkin korostaa, että vas- 2412: loputtua ja uittoyhdistysten lopetettua toimin- tuu uppotukeista on aiheuttamisperiaatteen mu- 2413: tansa jokialueilla ongelmaksi on muodostunut kaisesti ensi sijassa uittoyhdistyksillä. Niinpä sa- 2414: uppopuiden poistaminen vesistöstä. Kun toimi- malla ehdotamme muutettavaksi vesilain 5luvun 2415: vaa uittoyhdistystä ei ole, viimeisen uittajan vei- 78 §:n 2 momenttia siten, että uittoyhdistyksen 2416: voittaminen uppopuiden poistamiseen on käy- toiminnan loppuessa tulee lain nimenomaisen 2417: tännössä mahdotonta. Uppopuiden vesistön kehotuksen mukaan huolehtia, että jäljelle jää- 2418: käytölle aiheuttaman haitan vuoksi ehdotamme, neillä uittoyhdistyksen varoilla huolehdittaisiin 2419: että alueelliset ympäristökeskukset on vesilaissa uppopuiden poistamisesta vesistöstä. 2420: velvoitettava poistamaan uppopuut ja muut uit- 2421: 2422: 2423: 2424: 2425: PERUSTELUT 2426: 2427: Uittokuljetuksen vähennyttyä vielä tehtävät sen tai haitasta kärsivän tahon hakemuksesta 2428: uitot tapahtuvat nippu-uittoina tasavesissä ja ka- velvoittaa vesistön kunnossapitäjän tai, jos kun- 2429: navissa. Irrallisten puiden uitosta (irtouitto) on nossapitäjää ei ole, viimeksi uittoa vesistössä toi- 2430: luovuttu kokonaan, joten jokiuittokin on loppu- mittaneen uittajan puhdistamaan vesistön. Edel- 2431: nut. Uittosääntöjen kumoamissuunnitelmien lytyksenä on, että uitosta on jäänyt vesistöön 2432: laatimisen yhteydessä keskeiseksi ongelmaksi on uponneita tai uppoamistilassa olevia puita taik- 2433: noussut uppopuiden poistaminen silloin, kun ve- ka uitto tarvikkeita, joista on haittaa joko veden 2434: sistön alueella ei ole toimivaa uittoyhdistystä. juoksulle, liikenteelle tai kalastukselle vesistössä, 2435: Ongelma on tullut ajankohtaiseksi, kun Iijoen vesistön virkistyskäytölle taikka vesistön käyttä- 2436: pääuoman uittosääntöä ollaan kumoamassa. miselle muuhun tarkoitukseen. Mahdollisuudet 2437: Alueella ei ole toimivaa uittoyhdistystä. Uppo- velvoittaa viimeinen uittaja uppopuiden poista- 2438: puiden poistaminen on kuitenkin sekä Iin kun- miseen ovat kuitenkin varsin huonot mm. silloin, 2439: nan että Etelä-Iin ja Pohjois-Iin kalastuskuntien kun ei ole toimivaa uittoyhdistystä. 2440: käsityksen mukaan vesistön käytön kannalta _\'iranomaisten velvollisuudesta siivota uiton 2441: olennaisin osa-uittosäännön kumoamista. Vas- jälkiä vesistöistä on säädetty vesilain 5 luvun 2442: taava ongelma on odotettavissa myös Kemijoella 30 §:ssä. Säännöksen mukaan vesi- ja ympäristö- 2443: ja Ounasjoella, kun niiden uittosääntöjä ryhdy- hallituksen tulee uiton lakattua ryhtyä toimenpi- 2444: tään kumoamaan. teisiin uitosta jääneiden laitteiden ja rakennei- 2445: Uitossa vesistöönjääneiden uppopuiden pois- mien poistamiseksi tai muuttamiseksi, jos nämä 2446: tamisesta on säädetty vesilain 5 luvun 99 §:ssä. voivat olla vaaraksi tai haitaksi vesistöä käytet- 2447: Säännöksen mukaan vesioikeus voi viranomai- täessä. Uppopuiden ja muiden uittojätteiden 2448: 250250 2449: 2 LA 11/1995 vp 2450: 2451: poistamiseen vesi- ja ympäristöhallitusta ei tä- Nykyisen ympäristölainsäädännön keskeisiä 2452: män säännöksen perusteella voida velvoittaa. periaatteita on ns. aiheuttajaperiaate, jonka mu- 2453: Vesi- ja ympäristöhallitus on tehnyt periaatepää- kaan ympäristöä pilaavan on maksettava ympä- 2454: töksen siitä, ettei se enää poista uppopuita va- ristön ennalleen saattamisesta johtuvat kustan- 2455: paaehtoisesti. nukset. Aloitteen ajatus, että vesi- ja ympäristö- 2456: Koska entisillä uittovesistöillä on huomattava piirit veivoitetaan korjaamaan uittoyhdistyksien 2457: merkitys virkistys-, kalastus ja liikennöintivesi- jälkiä, on tämän periaatteen vastainen. Tämä on 2458: nä, on vesilain 5luvun 30 §:n 3 momentin vesi- ja kuitenkin välttämätöntä siltä osin kuin on kyse jo 2459: ympäristöhallitusta velvoittava säännös laajen- toimintansa lopettaneiden uittoyhdistysten jäl- 2460: nettava käsittämään myös vesistön käyttöä hait- jistä, sillä meillä ei ole mitään keinoa saada niitä 2461: taavien tai vaaraa aiheuttavien uppopuiden ja enää vastuuseen. 2462: uittojätteiden poistaminen. Sen sijaan vielä toimivien uittoyhdistysten 2463: Asia on erityisen merkittävä Lapin kannalta. osalta lakialoitteessa ehdotetaan, että niiden vas- 2464: Lapin vesi- ja ympäristöpiirin ympäristöhanke- tuu uppotukeista tehdään nykyistäkin selvem- 2465: selvityksen mukaan 7 550 kilometriä joista on mäksi tilanteessa, jossa uittoyhdistysten toimin- 2466: kunnostettu mm. uiton jäljiltä. Kunnostamaton- taa ollaan !opettamassa. Tämän vuoksi vesilain 5 2467: ta jokea, josta uitto on lopetettu, on jäljellä vielä luvun 78 §:ään tulee säätää nimenomainen viit- 2468: 2 000 kilometriä. Aioitteella on erittäin suuri taus saman lain saman luvun 30 §:n mukaisiin 2469: merkitys taloudellisesti ja myös työllisyyden kan- velvoitteisiin. 2470: nalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2471: On myös huomattava, että uppotukit ovat 2472: arvokasta rakennusmateriaalia. Niiden puu on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2473: kovaa ja kaunista mutta myrkytöntä, toisin lakiehdotuksen: 2474: kuin monet kyllästetyt materiaalit. Vuosien var- 2475: rella vesi on liuottanut sokerin pois uppotukeis- 2476: ta, joten muurahaiset eivät ole niistä kiinnostu- 2477: neita. 2478: 2479: 2480: 2481: Laki 2482: vesilain muuttamisesta 2483: 2484: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2485: muutetaan toukokuun 19 päivänä 1961 annetun vesilain (264/61) 5luvun 30 §:n 3 momentti ja 78 §:n 2486: 2 momentti, 2487: sellaisina kuin ne ovat, 5luvun 30 §:n 3 momentti 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (649/ 2488: 76) sekä 78 §:n 2 momentti 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (236/89), seuraavasti: 2489: 2490: 5luku teeseen ryhtyä jo ennen uittosäännön muutta- 2491: mista tai kumoamista. 2492: 30§ 2493: 2494: Kun uitto vesistössä tai sen osassa lakkaa, 78 § 2495: tulee jäljempänä tämän luvun 62 §:ssä tarkoite- 2496: tun toimitsijan, tai jos sellaista ei ole asetettu, Myynnistä saadut varat on, sen jälkeen kun 2497: alueellisten ympäristökeskuksien ryhtyä toimen- 30 §:n 3 momentissa tarkoitetut velvoitteet sekä 2498: piteisiin sellaisten laitteiden, rakennelmien, up- yhdistyksen muut vielä suorittamatta olevat vel- 2499: popuiden ja uittojätteiden poistamiseksi tai voitteet on ensin täytetty, käytettävä metsähalli- 2500: muuttamiseksi, jotka voivat olla vaaraksi tai hai- tuksen toimesta uiton hyväksi tai vesistön pa- 2501: taksi vesistöä käytettäessä. Jos toimenpiteestä ei lauttamista palvelevaan tarkoitukseen ensisijai- 2502: aiheudu 1 luvun 12-15 §:ssä tai 19 §:ssä tarkoi- sesti asianomaisella vesistöalueella. 2503: tettua muutosta tai seurausta, voidaan toimenpi- 2504: LA 11/1995 vp 3 2505: 2506: Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain voimaan tullessa keskeneräisessä 2507: kuuta 199. uittosäännön kumoamisessa noudatetaan tämän 2508: lain säännöksiä. 2509: 2510: 2511: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1995 2512: 2513: Erkki Pulliainen Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä 2514: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Oiva Savela 2515: Gunnar Jansson Kalevi Lamminen Timo Ihamäki 2516: Väinö Saario Eva Biaudet Timo Kalli 2517: ArmasKomi Tero Mölsä Olavi Ala-Nissilä 2518: Maria Kaisa Aula Hannes Manninen Pekka Kuosmanen 2519: Sulo Aittoniemi Bjarne Kallis Pertti Salolainen 2520: Sirpa Pietikäinen Pehr Löv Raimo Tiilikainen 2521: Aino Suhola Maija-Liisa Lindqvist Minna Karhunen 2522: OsmoKurola Ville Itälä Matti Väistö 2523: Raimo Liikkanen Markku Vuorensola Pauli Saapunki 2524: Annikki Koistinen Suvi Linden Juhani Alaranta 2525: AnneKnaapi Hanna Markkula Irja Tuloneo 2526: Riitta Korhonen Kari Kantalainen Paula Kokkonen 2527: Tauno Pehkonen Aulis Ranta-Muotio Kari Myllyniemi 2528: EeroLämsä Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen 2529: Sakari Smeds Jukka Tarkka Matti Ryhänen 2530: Liisa Hyssälä Mari Kiviniemi Juha Karpio 2531: Mauri Salo Hannu Kemppainen Markku Lehtosaari 2532: Seppo Kääriäinen Juha Korkeaoja Markku Koski 2533: Ossi Korteniemi Kyösti Karjula Toimi Kankaanniemi 2534: Jouko Jääskeläinen Kari Häkämies Tarja Kautto 2535: Matti Vähänäkki Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen 2536: Kari Rajamäki Pentti Tiusanen Markku Pohjola 2537: Raimo Vistbacka Kimmo Kiljunen Reijo Kallio 2538: Klaus Heliberg EsaLahtela Raimo Mähönen 2539: Reino Ojala Pirkko Peltomo Tuija Pohjola 2540: Riitta Prusti Janne Viitamies Arja Ojala 2541: Vaito Koski Risto Kuisma Jorma Kukkonen 2542: Tapio Karjalainen Jorma Vokkolainen Marjaana Koskinen 2543: Leena Luhtanen Eila Rimmi Matti Saarinen 2544: Veijo Puhjo Jukka Gustafsson Kauko Juhantalo 2545: Pia Viitanen Säde Tahvanainen HåkanMalm 2546: Maija Rask Kerttu Törnqvist Annika Lapintie 2547: Tarja Filatov Arto Bryggare Timo Laaksonen 2548: Outi Ojala MikkoElo Tuija Maaret Pykäläinen 2549: Mikko Immonen Tuija Brax Satu Hassi 2550: Ulla Anttila Janina Andersson Irina Krohn 2551: Margareta Pietikäinen Esko-Juhani Tennilä Kari Uotila 2552: Paavo Nikula Johannes Leppänen Antero Kekkonen 2553: Pekka Leppänen Martti Korhonen Jaakko Laakso 2554: Kalevi Olin Matti Vanhanen Markus Aaltonen 2555: Sinikka Hurskainen Jouko Skinnari Jarmo Wahlström 2556: AskoApukka Mikko Kuoppa Iivo Polvi 2557: Ilkka Joenpalo Jukka Roos Reino Paasilinna 2558: Reijo Lindroos Anne Huotari Virpa Puisto 2559: Markku Markkula Kirsi Piha Maija Perho-Santala 2560: Risto E. J. Penttilä Johannes Koskinen Ulla-Maj Kukkonen 2561: 1 2562: 1 2563: 1 2564: 1 2565: 1 2566: 1 2567: 1 2568: 1 2569: 1 2570: 1 2571: 1 2572: 1 2573: 1 2574: 1 2575: 1 2576: 1 2577: 1 2578: 1 2579: 1 2580: 1 2581: 1 2582: 1 2583: 1 2584: 1 2585: 1 2586: 1 2587: 1 2588: 1 2589: 1 2590: LA 12/1995 vp 2591: 2592: Lakialoite 12 2593: 2594: 2595: 2596: 2597: Ala-Nissilä ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta 2598: 2599: 2600: Eduskunnalle 2601: 2602: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2603: 2604: Aloitteessa ehdotetaan, että kodin ja työpai- vähentämisen ylärajaa korotetaan tuloverotuk- 2605: kan välisten päivittäisten matkojen kustannusten sessa 30 000 markkaan. 2606: 2607: 2608: 2609: 2610: PERUSTELUT 2611: 2612: Tulo- ja varallisuusverolaissa ei sen alkuperäi- koulun ja sosiaalisen ympäristön vaihtuminen 2613: sessä muodossa rajoitettu työmatkakulujen vä- sekä toisen puolison mahdollinen työpaikka 2614: hentämistä muutoin, kuin rajaamalla vähennys yleensä estävät koko perheen siirtymisen paikka- 2615: halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon kunnalta toiselle. 2616: kustannuksiin. Nykyisessä työttömyystilanteessa olisi kuiten- 2617: Vuoden 1981 verotuksesta alkaen on matka- kin erittäin suotavaa, että ammattitaitoinen työ- 2618: kustannusten vähennyksen enimmäismääräksi voima hakeutuisi mieluummin töihin toiselle 2619: säädetty 15 000 markkaa. Vuoden 1986 verotuk- paikkakunnalle kuin jäisi avustusten varaan ko- 2620: sesta lähtien työmatkakulujen enimmäismäärä tikuntaansa. Työmatkakulujen vähennysoikeus 2621: on ollut 16 000 markkaa. Vuoden 1989 verotuk- ilman ylärajaa, tai ainakin sen merkittävä nosta- 2622: sessa otettiin käyttöön 2 000 markan suuruinen minen, olisi yksilön kannalta merkittävä helpo- 2623: omavastuu. Omavastuu korotettiin 2 500 mark- tus mutta verokertymän kannalta mitätön uudis- 2624: kaan vuoden 1995 verotuksessa. Reaalisesti työ- tus. On huomattava, että työmatkakustannukset 2625: matkavähennyksen merkitys on vuodesta 1981 ovat erityisesti haja-asutusalueilla nousemassa 2626: puolittunut. mm. veroratkaisujen takia. 2627: Työmatka vähennysten enimmäismäärän sää- Vuoden 1993 maksuunpanotilaston mukaan 2628: täminen varsin alhaiselle tasolle on omiaan eh- enimmäismääräisenä työmatkavähennyksen on 2629: käisemään aktiivista työnhakua toiselta paikka- tehnyt 30 660 verovelvollista. 2630: kunnalta. Työsuhtdden ollessa entistä useam- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2631: min lyhytaikaisia, ei voida kohtuudella vaatia 2632: työntekijän perhettä muuttamaan paikkakun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2633: nalta toisen puolison työpaikan perässä. Omis- lakiehdotuksen: 2634: tusasunnon vaikea myyminen, perheen lasten 2635: 2636: 2637: 2638: 2639: 250250 2640: 2 LA 12/1995 vp 2641: 2642: Laki 2643: tuloverolain 93 §:n muuttamisesta 2644: 2645: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2646: muutetaan 30päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 93 §:n 1 momentti, sellaisena 2647: kuin se on 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetussa laissa (1465/94) seuraavasti: 2648: 2649: 93 § hentää enintään 30 000 markkaa ja vain siltä 2650: osin, kuin ne ylittävät verovuonna 2 500 mark- 2651: Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset 2652: kaa. 2653: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoi- 2654: na pidetään myös matkakustannuksia asunnosta 2655: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu- Tämä laki tulee voimaan paiVana 2656: von käyttökustannusten mukaan laskettuina. kuuta 199 ja sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 2657: Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vä- ran vuodelta 199 toimitettavassa verotuksessa. 2658: 2659: 2660: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1995 2661: 2662: Olavi Ala-Nissilä Aapo Saari MauriSalo 2663: Maija-Liisa Lindqvist Matti Väistö Johannes Leppänen 2664: Raimo Liikkanen Aino Suhola Maria Kaisa Aula 2665: Tero Mölsä Markku Vuorensola Mari Kiviniemi 2666: Vuokko Rehn Pauli Saapunki Toimi Kankaanniemi 2667: Kyösti Karjula Juha Korkeaoja Kari Myllyniemi 2668: Aulis Ranta-Muotio Sakari Smeds Päivi Räsänen 2669: Maija-Liisa Veteläinen Hannu Takkula 2670: LA 13/1995 vp 2671: 2672: Lakialoite 13 2673: 2674: 2675: 2676: 2677: Aula ym.: Lakialoite laiksi opintotukilain 11 §:n muuttamisesta ja 2678: väliaikaisesta muuttamisesta 2679: 2680: 2681: Eduskunnalle 2682: 2683: 2684: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2685: 2686: Aloitteessa ehdotetaan opintotukiuudistuk- kanssa. Tämä uudistus ehdotetaan toteutetta- 2687: sen jatkamista siten, että kodin ulkopuolella asu- vaksi l. 7.1996 alkaen. Muualla kuin vanhempien 2688: vien opiskelijoiden 20 vuoden ikään perustuvasta luona asuville 20 vuotta nuoremmille muussa 2689: opintorahan porrastuksesta luovutaan asteit- oppilaitoksessa opiskeleville esitetään opintora- 2690: tain. Näin ollen alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden han nostoa l 300 markkaan eli samalle tasolle 2691: epäoikeudenmukainen asema korjaantuu. vanhempien opiskelijoiden kanssa. Tämä uudis- 2692: Muualla kuin vanhempien luona asuville 20 tus ehdotetaan toteutettavaksi 1.7.1997 alkaen. 2693: vuotta nuoremmille korkeakoulussa opiskelevil- Lakialoitteen hyväksyminen edellyttää myös 2694: le esitetään opintorahan nostoa 1 570 markkaan luopumista Lipposen hallituksen esittämistä 2695: eli samalle tasolle vanhempien opiskelijoiden opintotuen leikkauksista. 2696: 2697: 2698: 2699: 2700: PERUSTELUT 2701: 2702: Ahon hallituksen aikana uudistettiin opinto- miljoonaa markkaa, niin vuonna 1998 tämä ra- 2703: tukijärjestelmää-taloudellisen niukkuudenkin hamäärä on korkeintaan noin 180 miljoonaa 2704: oloissa. Opintorahan suuruutta nostettiin tuntu- markkaa. Säästöä tähän vuoteen verrattuna olisi 2705: vasti samalla kun lainajärjestelmä muuttui mark- siis noin 220 miljoonaa markkaa. Säästyvä sum- 2706: kinakorkoiseksi. Toimenpiteiden taustalla oli es- ma voi olla huomattavasti suurempikin, kun val- 2707: tää opiskelijoiden liiallinen velkaantuminen sekä tion takausvastuut jäänevät paranevan työlli- 2708: mahdollistaa opiskelu vanhempien varallisuu- syyskehityksen oloissa arvioitua 100 miljoonaa 2709: desta riippumatta. markkaa pienemmiksi. Lisäksi opintolainajär- 2710: Opintotukeen jäi vielä puutteita. Keskustan jestelmän muuttaminen on tähän saakka tuonut 2711: tavoitteena on siksijatkaa opintotukiuudistusta. säästöä jo noin 100 miljoonaa markkaa. Kor- 2712: Tällä vaalikaudella - opintotukiuudistuksen keimmillaan valtio on maksanut opiskelijoiden 2713: toisessa vaiheessa - tulee korjata opintotuen lainojen korkotukena ja -avustuksina sekä ta- 2714: sisäisiä ongelmakohtia. Näistä kipein on alle 20- kausmaksuina noin 500 miljoonaa markkaa vuo- 2715: vuotiaiden opiskelijoiden ikään perustuva opin- dessa. 2716: torahan porrastus. Muualla kuin vanhempien Näillä säästyvillä varoilla voidaan siis asteit- 2717: luona asuvien opiskelijoiden osalta tulee ikärajat tain korjata alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden 2718: asteittain poistaa. epäoikeudenmukainen asema. Muualla kuin 2719: Varoja opintotukijärjestelmän kehittämiseen vanhempien luona asuvan alle 20-vuotiaan kor- 2720: saadaan säästyvistä vanhojen opintolainojen keakouluopiskelijan opintorahan määrä tulee 2721: korkotukimäärärahoista. Kun tänä vuonna val- nostaa 1 570 markkaan eli samalle tasolle mui- 2722: tio maksaa opiskelijoiden lainojen korkotukena den opiskelijoiden kanssa 1.7.l996lähtien. Kus- 2723: ja -avustuksina sekä takausmaksuina noin 400 tannusvaikutus ensi vuodelle on tällöin noin 22 2724: 250250 2725: 2 LA 13/1995 vp 2726: 2727: miljoonaa markkaa. Tähän lukuun sisältyy vaki- toraha on jo nyt perusturvaetuuksista alhaisin. 2728: naistettavien ammattikorkeakoulujen opiskeli- Opiskelijoiden velanoton tarvetta on päinvastoin 2729: joiden opintorahan korotus 1 570 markkaan. koetettava vähentää. Opintorahaa tulee kehittää 2730: Toisena askeleena opintotuen ikärajojen pois- asteittain vähimmäistoimeentulon takaavaksi. 2731: tamisessa on muussa oppilaitoksessa opiskele- Lisäksi opintolainan ottamiseen liittyviä riskejä 2732: van kodin ulkopuolella asuvan alle 20-vuotiaan tulee vähentää asevelvollisuuden, äitiyden ja 2733: opintorahan korottaminen 1 300 markkaan eli työttömyyden aikana esimerkiksi erityisellä kor- 2734: samalle tasolle vanhempien opiskelijoiden kans- koavustuksella. Samoin on etsittävä keinoja pit- 2735: sa. Tämä ns. toisen asteen oppilaitoksissa opiske- kään opiskelleiden väliinputoaja-aseman korjaa- 2736: levia koskeva uudistus tulee toteuttaa 1.7.1997 miseksi niin, ettei opiskelija joudu kaiken perus- 2737: lähtien. Sen kustannusvaikutus on vuoden 1997 turvan ulkopuolelle. 2738: osalta vajaat 150 miljoonaa markkaa ja sen jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2739: keen vuositasolla noin 300 miljoonaa markkaa. 2740: Lipposen hallituksen esittämiä leikkauksia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2741: opintorahan tasoon ei tule hyväksyä, sillä opin- lakiehdotuksen: 2742: 2743: 2744: Laki 2745: opintotukilain 11 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 2746: 2747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2748: muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) 11 §:n 1 momentin 2 kohta 2749: ja 2750: lisätään 11 §:n 1 momenttiin uusi 3 kohta, jolloin nykyinen 3 kohta siirtyy 4 kohdaksi, sekä lisätään 2751: väliaikaisesti 11 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti: 2752: 2753: 11 § 3 a) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 2754: Opintorahan määrä 20 vuotta nuoremmalle muussa oppilaitoksessa 2755: opiskelevalle 500 markkaa kuukaudessa; sekä 2756: Jollei 17-22 §:stä muuta johdu, opintorahan 2757: määrä on: 2758: Tämän lain 11 §:n 1 momentin 2 kohta tulee 2759: 2) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 20 voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996. Lain 11 §:n 2760: vuotta nuoremmalle korkeakoulussa opiskele- 1 momentin 3 kohta tulee voimaan 1 päivänä 2761: valle 1 570 markkaa; heinäkuuta 1997. Lakiin väliaikaisesti lisätty 2762: 3) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 20 11 §:n 1 momentin 3 a kohta tulee voimaan 1 2763: vuotta nuoremmalle muussa oppilaitoksessa päivänä heinäkuuta 1996, ja sen voimassaolo 2764: asuvalle 1 300 markkaa kuukaudessa; päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1997. 2765: 2766: 2767: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1995 2768: 2769: Maria Kaisa Aula Markku Vuorensola Seppo Kääriäinen 2770: ArmasKomi Ossi Korteniemi AapoSaari 2771: Aino Suhola Matti Väistö Annikki Koistinen 2772: Raimo Liikkanen Hannes Manninen Kyösti Karjula 2773: Mari Kiviniemi Jorma Huuhtanen Liisa Hyssälä 2774: Anu Vehviläinen Vuokko Rehn Aulis Ranta-Muotio 2775: Eero Lämsä Anneli Jäätteenmäki 2776: LA 14/1995 vp 2777: 2778: Lakialoite 14 2779: 2780: 2781: 2782: 2783: Jääskeläinen ym.: Lakialoite laiksi lasten päivähoidosta annetun 2784: lain 11 a §:n muuttamisesta 2785: 2786: 2787: Eduskunnalle 2788: 2789: Lasten päivähoidon vaihtoehtoja kehitettäes- Onkin järkevää, että päivähoito-oikeuden laa- 2790: sä tulee ensisijaisuuksista päätettäessä ohje- jentaminen alle kouluikäisiin toteutetaan asteit- 2791: nuorana olla tieto päivähoidon tarvitsijaneli lap- tain niin, että samalla pienimpien lasten subjek- 2792: sen kehityksestä ja tarpeista. tiivista oikeutta vähennetään, koska heille on 2793: Pieni lapsi tarvitsee mieluiten hoitajakseen osoitettavissa hyvän vaihtoehdon tarjoava koti- 2794: jompaakumpaa vanhemmistaan. Yli kolmivuo- hoidon tuki. Lisäksi tähän maksettava kuntalisä 2795: tias sen sijaan kaipaa jo ikäistensä seuraa ja mo- olisi monissa suurissa kaupungeissa halvempi ja 2796: nipuolisia sosiaalisia virikkeitä, joita kodin ulko- tehokkaampi ratkaisu kuin alle kaksivuotiaiden 2797: puolinen päivähoito tarjoaa erityisesti silloin, hoitaminen paljon henkilökuntaresursseja vaa- 2798: kun on kysymys yksilapsisesta perheestä. tien päiväkodeissa. 2799: Tällä hetkellä voimassa oleva kuntien velvolli- Ehdotettu laki ei luonnollisestikaan estä kun- 2800: suuksia säätelevä päivähoitolaki, joka sisältää tia järjestämästä päivähoitoa kaikille alle koulu- 2801: merkittävän päivähoito-oikeuden laajennuksen ikäisille iästä riippumatta, mikäli kunnan resurs- 2802: 1.1.1996 alkaen, merkitsee huomattavaa kustan- sit sen suinkin sallivat. Sekä kotihoidon tukea 2803: nusten nousua varsinkin runsasväestöisillä kau- että subjektiivista päivähoito-oikeutta tulee laa- 2804: punkialueilla, joilla päiväkotipaikkojen nykytar- jentaa taloudellisten resurssien puitteissa. 2805: jonta ei ole riittävä ajatellen lakimuutosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2806: Siirtyminen kaikkien alle kouluikäisten lasten 2807: päivähoito- ja kotihoito-oikeuteen tulee toteut- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2808: taa taitavasti ja kuntien sekä valtion todelliset lakiehdotuksen: 2809: resurssit huomioon ottaen. 2810: 2811: 2812: 2813: Laki 2814: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta 2815: 2816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2817: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/73) 11 a §:n 1 2818: momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1991 annetussa laissa (630/91), seuraavasti: 2819: 2820: 11 a § kunnes lapsi täyttää kolme ja puoli vuotta. Lap- 2821: Sen lisäksi, mitä 11 §:ssä on säädetty, kunnan sen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on oikeus 2822: on huolehdittava siitä, että sen ajan päätyttyä, saada lapselle valintansa mukaan 1 §:n 2 tai 3 2823: jona sairausvakuutuslaissa (364/63) tarkoitettua momentissa tarkoitetun kunnanjärjestämän päi- 2824: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa voidaan suo- vähoitopaikan siihen saakka, kunnes lapsi täyt- 2825: rittaa, lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voi- tää kolme vuotta. 1.1.1 996 alkaen oikeus päivä- 2826: vat saada lasten kotihoidon tuesta annetun lain hoitopaikkaan on niillä, joiden lapsi on täyttänyt 2827: (797/92) mukaista tukea siihen saakka, kunnes kaksi vuotta mutta on alle neljä ja puolivuotias. 2828: lapsi täyttää kolme vuotta. 1.1.1998 alkaen tämä Vuoden 1995 puolella saatu päivähoitopaikkaoi- 2829: oikeus on mainituilla henkilöillä siihen saakka, keus ei poistu. 1.1.1 997 alkaen oikeus päivähoi- 2830: 250250 2831: 2 LA 14/1995 vp 2832: 2833: topaikkaan on niillä, joiden lapsi on täyttänyt hoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettä- 2834: kaksi ja puoli vuotta mutta on vielä alle viisivuo- vä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toi- 2835: tias. Aiempi päivähoitopaikkaoikeus ei poistu. vomassa muodossa. 2836: 1.1.1998 yli kaksi ja puolivuotiaan lapsen van- 2837: hemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle 2838: päivähoitopaikan lapsen oppivelvollisuuden al- Tämä laki tulee voimaan päivänä 2839: kamiseen saakka. Kaikille esikouluikäisille on kuuta 199. 2840: tarjottava mahdollisuus esiopetukseen. Päivä- 2841: 2842: 2843: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995 2844: 2845: Jouko Jääskeläinen Sakari Smeds 2846: LA 15/1995 vp 2847: 2848: Lakialoite 15 2849: 2850: 2851: 2852: 2853: Peltomo ym.: Lakialoite laiksi palkansaajien määräaikaisesta suku- 2854: polvenvaihdoseläkkeestä 2855: 2856: 2857: Eduskunnalle 2858: 2859: Työttömyyden nopean kasvun myötä on pit- häisemmäksi kuin paremmin koulutettujen ja 2860: käaikaistyöttömyys noussut vielä yleistä työttö- nuorten työnhakijoiden, ja tästä syystä työllisty- 2861: myysastetta nopeammin. Kuluvan vuosikymme- minen ei ole helppoa. Samat tekijät, jotka vai- 2862: nen alussa oli maassamme parhaimmillaan vain keuttavat työllistymistä, vaikeuttavat myös työ- 2863: muutamia tuhansia yli 12 kuukautta työttömänä voimapoliittisen koulutuksen hyödyntämistä. 2864: olleita. Vuoden 1995 alussa pitkäaikaistyöttö- On perusteltua arvioida, että yli 55-vuotiaista 2865: mien lukumäärä on noussut jo noin 140 OOO:een. työttömistä suuri osa jää pysyvästi normaalien 2866: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on työmarkkinoiden ulkopuolelle. 2867: noussut noin kolmannekseen ja heidän osuuten- Kun talouden elpyminen tai työvoiman ky- 2868: sa koko työvoimasta yli viiteen prosenttiin. _ syntää lisäävät yhteiskunnan toimet eivät tuo 2869: Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kas- ratkaisua työttömyyteen, on otettava harkitta- 2870: vava pitkäaikaistyöttömyys on yksi pahimpia vaksi keinot, joilla työvoiman tarjontaa alenne- 2871: työttömyyden rakenteellisia ongelmia. Työttö- taan. Työvoiman tarjonnan alentaminen toteute- 2872: myyden nousu taloudellisten vaikeuksien aikana taan parhaiten jakamalla työtä oikeudenmukai- 2873: jää pysyväksi myös seuraavalle nousukaudelle sesti ja taloudellisesti. Työn jakamismalleja luo- 2874: juuri kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden vuok- taessa työajan tarkastelu koko elinkaaren mitas- 2875: si. Pitkään jatkuva työttömyys johtaa yksilöiden sa tuottaa parhaiten toteuttamiskelpoisia ratkai- 2876: työmarkkina-aseman heikkenemiseen. Työ- suja. Näissä malleissa työssä olevat ovat poissa 2877: markkina-asemaa heikentää yhtä hyvin ammat- työstään riittävän pitkiä jaksoja uusien mielek- 2878: titaidon jälkeenjääminen kuin toimeentulovai- käiden työtilaisuuksien luomiseksi. 2879: keuksien myötä paheneva sosiaalinen syrjäyty- Valittaessa keinoja työvoiman tarjontaan vai- 2880: minen. kuttamiseksi on pyrittävä mahdollisimman hy- 2881: Suomen pitkäaikaistyöttömyys on moni-il- vään taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. Pitkäai- 2882: meinen ja laaja ilmiö. Mitään yksittäistä tekijää kaistyöttömyyden torjumisessa tehokkuus mer- 2883: ei voida osoittaa sen syyksi ja selittäjäksi. Tarkas- kitsee toimenpiteiden kohdentamista 55-vuotiai- 2884: teltaessa pitkäaikaistyöttömien joukkoa ja ver- siin tai tätä vanhempiin työntekijöihin, eli ryh- 2885: rattaessa pitkäaikaistyöttömiä koko työvoimaan mään, jossa pitkäaikaistyöttömäksi joutumisen 2886: on kuitenkin kaksi selvää erityispiirrettä havait- todennäköisyys on suurimmillaan. 2887: tavissa. Pitkäaikaistyöttömistä suuri osa on saa- Taloudellisuutta harkittaessa lähtökohdaksi 2888: nut vain perusasteen koulutuksen. Toinen selkeä tulisi ottaa koko yhteiskunnan ja kansantalou- 2889: piirre pitkäaikaistyöttömissä on heidän korkea den näkökulma. Tässä mielessä toimenpiteiden 2890: keski-ikänsä. Suurin pitkäaikaistyöttömien ikä- tulisi eniten hyödyntää nuoria työnhakijoita. 2891: ryhmä ovat 55-59-vuotiaat, joiden lukumäärä Valtion ja työttömyyskassojen budjettitaloutta 2892: oli lähes 30 000 vuoden 1995 alussa. ajatellen nuoret työttömät eivät ole vaikein on- 2893: Varsin suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on gelma, sillä heidän työttömyyspäivärahansa taso 2894: henkilöitä, jotka ovat sekä suhteellisen iäkkäitä on keskimääräistä alempi. Pitkällä tähtäyksellä 2895: että keskimääräistä heikommin koulutettuja. kuitenkin juuri nuorten saattaminen tuottavaan 2896: Iäkkäät ja vähäisen muodollisen koulutuksen työhön on yhteiskunnalle välttämätöntä. 2897: saaneet henkilöt eivät ole huonoja työntekijöitä, Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi on to- 2898: päinvastoin heidän työ- ja elämänkokemuksensa teutettava työnjakojärjestelmä, jossa yhdistyvät 2899: on monestikin erittäin laaja ja arvokas. Silti työn- sekä ikääntyvien työntekijöiden mahdollisuus 2900: antajat usein katsovat heidän tuottavuutensa vä- välttää pitkäaikaistyöttömyyden riski että työt- 2901: 250250 2902: 2 LA 15/1995 vp 2903: 2904: tömien nuorten tilaisuus päästä mukaan työelä- sessä varhaiseläkkeessä ja työttömyyseläkkeessä. 2905: mään. Laki olisi määräaikainen, koska sillä pyritään 2906: Pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi ja vastaamaan juuri tämän hetken ongelmien rat- 2907: nuorten työllistämisen edistämiseksi on 55 vuot- kaisemiseen. Järjestelmän aiheuttamien kustan- 2908: ta täyttäneille palkansaajille luotava oma määrä- nusten rahoittamiseksi olisi korotettava työnte- 2909: aikainen sukupolvenvaihdoseläke. Sukupolven- kijöiden tai työnantajien eläkevakuutusmaksuja. 2910: vaihdoseläkkeen saamisen ehdoksi on asetettava Vastaavasti työttömyysvakuutusmaksuja voitai- 2911: alle 30-vuotiaiden työttömyyttä alentava työllis- siin alentaa työttömyysturvamenojen vähentyes- 2912: tämisehto. sä. 2913: Ehdotuksen mukaan ansioeläkelakeihin lisät- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2914: täisiin uusi sukupolvenvaihdoseläke, joka mää- 2915: räytyisi samalla tavalla kuin työkyvyttömyyselä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 2916: ke, joka puolestaan on perustana myös yksilölli- lakiehdotuksen: 2917: 2918: 2919: 2920: 2921: Laki 2922: palkansaajien määräaikaisesta sukupolvenvaihdoseläkkeestä 2923: 2924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2925: 2926: 1§ luopuu pysyvästi työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 2927: Sen estämättä, mitä 8 päivänä kesäkuuta 1956 momentissa mainituissa laeissa, eläkeohjesään- 2928: annetussa kansaneläkelaissa (347/56), 8 päivänä nössä tai eläkesäännöissä tarkoitetusta ansio- 2929: heinäkuuta 1961 annetussa työntekijäin eläke- työstään ja jos hänen ansiotulonsa voidaan ar- 2930: laissa (395/61), 26 päivänä tammikuuta 1956 an- vioida jäävän keskimäärin työntekijäin eläkelain 2931: netussa merimieseläkelaissa (72/56), 20 päivänä 1 §:n 1 momentissa mainittua markkamäärää 2932: toukokuuta 1966 annetussa valtion eläkelaissa pienemmiksi ja työnantaja ottaa toistaiseksi voi- 2933: (280/66) sekä 30 päivänä huhtikuuta 1964 anne- massa olevan työsopimuksen nojalla vastaavaan 2934: tussa kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin työhön työttömyysturvalain mukaisesti työttö- 2935: eläkelaissa (8202/64) on säädetty työkyvyttö- mäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ilmoit- 2936: myys- ja työttömyyseläkkeen saamisen edelly- tautuneen alle 30-vuotiaan henkilön. 2937: tyksistä, sovelletaan lisäksi, mitä tässä laissa on 2938: säädetty. 3§ 2939: Tämän lain perusteella myönnettyyn eläkkee- 2940: 2§ seen sovelletaan muilta osin, mitä työkyvyttö- 2941: Palkansaajana on oikeus sukupolvenvaihdos- myyseläkkeestä on 1 §:ssä mainituissa 1aeissa tai 2942: eläkkeeseen, jos hän on täyttänyt 55 vuotta ja niiden perusteella säädetty. 2943: LA 15/1995 vp 3 2944: 2945: 4§ 5§ 2946: Jos työnantaja laiminlyö lain 2 §:n 3 kohdan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2947: työllistämisvelvoitteen ilman pätevää syytä, ran- kuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2948: gaistakoon häntä sakolla. 1997. 2949: 2950: 2951: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1995 2952: 2953: Pirkko Peltomo Riitta Prusti Kalevi Olin 2954: Esa Lahtela Kalevi Lamminen Tapio Karjalainen 2955: Paavo Nikula Tuija Brax Irina Krohn 2956: Janina Andersson Raimo Vistbacka Pertti Virtanen 2957: Pia Viitanen Janne Viitamies Säde Tahvanainen 2958: Tuija Pohjola Reino Ojala Jukka Gustafsson 2959: Heikki Rinne Ulla Juurola Arja Ojala 2960: Tarja Kautto Kerttu Törnqvist Marja-Liisa Tykkyläinen 2961: Kari Rajamäki Timo Laaksonen Sinikka Hurskainen 2962: Virpa Puisto Mikko Kuoppa Esko-Juhani Tennilä 2963: Jaakko Laakso Veijo Puhjo Erkki J. Partanen 2964: Marjaana Koskinen Marjatta Vehkaoja Matti Saarinen 2965: Jorma Rantanen Matti Vähänäkki Markku Pohjola 2966: Reijo Kallio Johannes Koskinen Leena Luhtanen 2967: Jorma Vokkölainen Reijo Laitinen Tuija Maaret Pykäläinen 2968: Jorma Kukkonen Risto Kuisma Kari Uotila 2969: Mikko Immonen Annika Lapintie Pentti Tiusanen 2970: Eila Rimmi Iivo Polvi Martti Korhonen 2971: Reijo Lindroos Klaus Heliberg Mikko Elo 2972: Marja-Leena Viljamaa Arto Bryggare Raimo Mähönen 2973: Kimmo Kiljunen Hannu Takkula Ilkka Joenpalo 2974: Erkki Pulliainen Tauno Pehkonen Sakari Smeds 2975: Päivi Räsänen Valto Koski Antero Kekkonen 2976: Jukka Mikkola Maija Rask Ulla Anttila 2977: LA 16/1995 vp 2978: 2979: Lakialoite 16 2980: 2981: 2982: 2983: 2984: Penttilä ym.: Lakialoite laiksi valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muutta- 2985: misesta 2986: 2987: 2988: Eduskunnalle 2989: 2990: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2991: 2992: Aloitteessa ehdotetaan, että hallituksenjäsen- 2993: ten olisi luovuttava kansanedustajan tehtävistä 2994: hallitusjäsenyyden ajaksi. 2995: 2996: 2997: 2998: 2999: PERUSTELUT 3000: 3001: Tämä lakialoite selkeyttää roolijakoa toi- omaa työtään, äänestää omasta luottamukses- 3002: meenpanevan hallituksen ja sitä valvovan edus- taanjavoi asemansa kautta kohtuuttomasti vai- 3003: kunnan välillä. Lisäksi Iakiaioitteella poistetaan kuttaa muiden kansanedustajien äänestyspää- 3004: jääviysongelma, joka syntyy siitä, että hallituk- töksiin. 3005: sen ministeri äänestää eduskunnassa omasta Ministerin työ on vähintään kokopäivätoi- 3006: Iuottamuksestaan. Näiden periaatteellisten syi- mista. Sama pätee kansanedustajan työhön. Mi- 3007: den lisäksi ehdotusta puoltaa sekä ministerin että nisteri-kansanedustajan valtava työmäärä pa- 3008: kansanedustajan suuri työmäärä. kottaa tinkimään molempien töiden tehokkaasta 3009: Kaksi suurta historiallista muutosta tekevät hoitamisesta. Ministeriöissä tämä johtaa virka- 3010: lakialoitteesta ajankohtaisen. Suomen jäsenyys miesten vallan lisääntymiseen, eduskunnassa 3011: Euroopan unionissa ja siirtyminen enemmistö- taas kansanedustajan tehtävien laiminlyömiseen. 3012: parlamentarismiin ovat merkittävästi vahvista- Kansainvälinen vertailu osoittaa, ettei yleistä 3013: neet hallituksen toimeenpanovaltaa. Samat eurooppalaista käytäntöä ole tässä asiassa ole- 3014: muutokset ovat heikentäneet eduskunnan ase- massa. Eräissä maissa kansanedustaja voi toimia 3015: maa ja mahdollisuuksia valvoa hallitusta. Laki- ministerinä, toisissa (esimerkiksi Norjassa, 3016: aloitteen tarkoituksena on korostaa eduskunnan Ranskassa, Belgiassa ja Sveitsissä) tämä ei ole 3017: asemaaitsenäisenä valtiollisena toimijanaja vah- mahdollista. 3018: vistaa sen kykyä valvoa hallituksen toimia. Poliittisenjärjestelmämme toimintakyky edel- 3019: Sekä eduskunta että hallitus ovat viime aikoi- lyttää keskeisten valtiollisten toimijoiden työn- ja 3020: na puuttuneet kansanedustajien, ministerien ja vastuunjaon selkeyttämistä. 3021: virkamiesten jääviys- ja esteellisyyskysymyksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3022: On hämmästyttävää, että tässä yhteydessä ei ole 3023: puututtu ministeri-kansanedustajien jääviyteen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3024: eli siihen, että ministeri-kansanedustaja valvoo lakiehdotuksen: 3025: 3026: 3027: 3028: 3029: 250250 3030: 2 LA 16/1995 vp 3031: 3032: Laki 3033: valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta 3034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3035: lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen (7 /28) 9 §:ään, sellaisena kuin 3036: se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (278/83), uusi 2 momentti seuraavasti: 3037: 9§ senenä. Tänä aikana edustaja ei saa osallistua 3038: - - - - - - - - - - - - - - valtiopäivätoimiin. 3039: Jos edustaja nimitetään valtioneuvoston jäse- 3040: neksi, keskeytyy hänen toimikautensa edustaja- 3041: na ja varamies astuu hänen tilalleen valtiopäiville Tämä laki tulee voimaan päivänä 3042: siksi ajaksi, jonka edustaja toimii hallituksen jä- kuuta 199. 3043: 3044: 3045: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1995 3046: 3047: Risto Penttilä Jukka Tarkka 3048: LA 17/1995 vp 3049: 3050: Lakialoite 17 3051: 3052: 3053: 3054: 3055: Tarkka ym.: Lakialoite laiksi työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta 3056: 3057: 3058: 3059: Eduskunnalle 3060: 3061: Aloitteessa esitetään työsopimuslain (320/70) Eduskunnan hallitukselle 3 päivänä maalis- 3062: 17 §:n 1 ja 2 momentin muuttamista siten, että kuuta 1970 antamassa vastauksessa työsopimus- 3063: niistä johtuva työehtosopimusten yleissitovuus lain 17 § oli sosiaalivaliokunnan enemmistön 3064: kumotaan. Se korvataan säännöksellä työsopi- kannan mukainen. Lain perusteluissa todettiin 3065: muksessa vähintään noudatettavien palkka- ja kuitenkin, että eduskunnan 17 §:ään lisäämä 3066: muiden ehtojen määräytymisestä niissä yrityksis- kohta ei ollut hallituksen valmisteltavana ja että 3067: sä, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen, tämän vuoksi sitä ei voitu laatia kaikissa kohdin 3068: sekä työntekijälle maksettavasta palkasta, jos työelämässä esiintyvien erityistilanteiden vaati- 3069: palkasta ei ole sovittu työnantajaa sitovassa sopi- maan muotoon. Siksi eduskunta edellytti, että 3070: muksessa. "hallitus seuraa uusien säädösten soveltuvuutta 3071: Hallituksen vuonna 1969 eduskunnalle anta- ja vaikutusta työelämään sekä tarvittaessa antaa 3072: ma esitys työsopimuslain muuttamisesta (HE eduskunnalle esityksiä säännösten edelleen ke- 3073: 228/1969 vp) ei sisältänyt yleissitovuuden periaa- hittämisestä". Työsopimuslain säätämisen yh- 3074: tetta. Sen 17 §:n mukaan työstä on maksettava teydessä eduskunnassa ja sen ulkopuolella käy- 3075: tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Sosiaali- dystä keskustelusta ilmeni, että ainakin SAK:nja 3076: valiokunta totesi esityksestä 19 päivänä helmi- TVK:n päättävien elinten enemmistöt vastusti- 3077: kuuta 1970 antamassaan mietinnössä (n:o 33/ vat yleissitovuuden periaatetta. 3078: 1969 vp) tämän merkitsevän sitä, että "työnanta- Työsopimuslain säätämisen jälkeen työelämä 3079: ja, jota työehtosopimus ei sido, voi edelleen va- ja sopimuskäytäntö ovat monipuolistuneet kat- 3080: paasti sopia työntekijän kanssa tälle maksetta- tamaan palkan lisäksi monia muitakin työehtoja. 3081: vasta palkasta". Valiokunnan enemmistö piti Lain yleissitovuudesta seuraa, että työehtosopi- 3082: kuitenkin tärkeänä, että kaikille työntekijöille mukset sitovat kokonaisuudessaan myös sellai- 3083: "maksetaan ainakin tietty vähimmäispalkka", sia palkansaajaryhmiä ja työnantajia, jotka eivät 3084: vaikka työnantaja ei olisi järjestäytynyt. Se muut- ole voineet eivätkä halunneetkaan olla edustet- 3085: ti hallituksen esittämää 17 §:ää siten, että työnan- tuina alakohtaisiaja valtakunnallisia sopimuksia 3086: tajan on "noudatettava vähintään niitä palkka- ja solmittaessa. Yleissitovuus on ristiriidassa ylei- 3087: muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen sen sopimusvapauden kanssa. 3088: lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen Yleissitovat sopimukset ovat usein rakenteel- 3089: alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa taan monimutkaisia ja laajoja. Pienillä ja aioitte- 3090: työehtosopimuksessa on noudatettavaksi mää- levilla yrityksillä ei ole käytännössä voimavaroja 3091: rätty". Muutos sisälsi siis alakohtaisen minimi- edes selvittää, mitä velvoitteita yleissitovuus 3092: palkkasäädöksen, jonka yleissitovuus laajeni niille asettaa. Tilanne heikentää pienyrittäjien 3093: koskemaan palkan lisäksi myös muita työehtoja. oikeusturvaa. 3094: Mietintöön liittyi kaksi vastalausetta, joissa Yleissitovuus kiihdyttää myös inflaatiota. 3095: kiinnitettiin huomiota siihen, että valiokunnan Yritysten välinen kilpailu ei pääse vaimenta- 3096: enemmistön esittämä muutos antaisi työmarkki- maan ylisuuria palkankorotuksia, koska keske- 3097: najärjestöille laajan ja vailla viranomaisen val- nään kilpailevat yritykset joutuvat maksamaan 3098: vontaa olevan oikeuden määrätä yhdistyksiin samansuuruiset korotukset. Työmarkkinat ovat 3099: kuulumattomien työnantajien ja työntekijöiden muuttuneet työkartelliksi. 3100: välisistä oikeussuhteista. Molemmissa vastalau- Pääosa järjestäytymättömistä työnantajista 3101: seissa ehdotettiin 17 §:n säilyttämistä hallituksen on pienyrittäjiä, joilla on keskeinen asema työlli- 3102: esittämässä muodossa. syyden parantamisessa. Yleissitovuus pakottaa 3103: 250250 3104: 2 LA 17/1995 vp 3105: 3106: ne vastoin tahtoaan ja mahdollisuuksiaan nou- ryhmiä ja yrityksiä kohtaan. Muuten niiden itsel- 3107: dattamaan työehtoja, jotka ylittävät niiden voi- leen neuvottelemat edut siirtyvät myös sellaisille, 3108: mavarat ja johtavat kannattamattomaan toimin- jotka eivät ole ponnistelleet näiden etujen hank- 3109: taan. Yleissitovuus on luonut kynnyksen, joka kimiseksi. 3110: estää pienyrityksiä kehittämästä toimintaansa ja Aloitteen hyväksyminen palauttaa yleisen de- 3111: luomasta uusia työpaikkoja. Se siis heikentää mokratiakäsitteen ja sopimusvapauden mukai- 3112: työllisyyttä. Lisätyövoiman paikkaamista lykä- sen tilanteen, jossa sopimukset sitovat vain niitä, 3113: tään, vaikka tekemätöntä työtä olisi. Merkittä- jotka ovat olleet mukana niitä tekemässä. Yleis- 3114: västikin lisääntynyt työmäärä pyritään mahdol- sitovuuden purkaminen ei kaventaisi työmarkki- 3115: lisimman pitkään hoitamaan alimitoitetulla työ- najärjestöjen sopimusoikeutta eikä puuttuisi lak- 3116: voimalla, mikä rasittaa kohtuuttomasti henkilö- ko-oikeuteen. Se antaisi järjestäytymättömille 3117: kuntaa ja haittaa yrityksen kehittämistä. Matala- pienyrityksille uuden kasvusysäyksen vapautta- 3118: suhdanteissa yleissitovuus aiheuttaa tarpeetto- maila ne ulkopuolisten sanelemista ehdoista. Ne 3119: mia irtisanomisia ja konkursseja, sillä vaikeuk- pääsisivät neuvottelemaan henkilökuntansa 3120: siin joutuneet yritykset eivät voi noudattaa yri- kanssa yrityskohtaiset sopimukset, joissa voi- 3121: tyksen tulokseen kytkettyjä aitoja tulospalk- daan ottaa huomioon yrityksen kehitysvaihees- 3122: kausjärjestelmiä, joissa palkat voivat tilapäisesti ta, henkilöstön erityisosaamisesta ja tarpeista 3123: myös alentua. Yleissitovuus voi myös estää sekä kilpailutilanteesta aiheutuvat erityisvaati- 3124: uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä sellaisilla mukset. 3125: aloilla, joiden rakenne tai kilpailutilanne vaatisi- Koko yhteiskunta ja työelämä ovat muuttu- 3126: vat joustavuutta. neet perusteellisesti vuonna 1970 vallinneesta ti- 3127: Aloitteen tarkoituksena on poistaa työehtoso- lanteesta. Silloin tietyn toimialan palkansaajien 3128: pimusten yleissitovuus niin, että sopimukset vel- ja työntekijöiden tarpeet olivat varsin yhdenmu- 3129: voittavat vain sellaisia palkansaajaryhmiä ja kaiset. Nykyinen tuotantoteknologia on luonut 3130: työnantajia, jotka ovat järjestäytyneet sopijajär- tilanteen, jossa samalla alalla toimivien yritysten 3131: jestöihin. Yleisen oikeusperiaatteen mukaan so- työtehtävät, henkilöstön rakenne, työolosuhteet 3132: pimus sitoo niitä, jotka ovat sopimuksen tehneet. ja kilpailuasema saattavat olla hyvin erilaiset. 3133: Järjestöjen valtuutus ei voi ulottua niiden jäsen- Neljännesvuosisata sitten hätäisin ja poliittisesti 3134: kunnan ulkopuolelle. ristiriitaisin perustein hyväksytty yleissitovuus ei 3135: Aloite esittää, että järjestäytymättömät yri- enää vastaa sen enempää palkansaajien kuin 3136: tykset ja palkansaajat sopivat työehtojen vähim- työnantajienkaan etuja. 3137: mäistasosta yrityskohtaisesti yhteistoimintalain Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3138: (725/78) mukaisessa yhteistyömenettelyssä riip- 3139: pumatta yrityksessä säännöllisessä työsuhteessa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3140: olevan henkilöstön määrästä. Tämä on oikeu- lakiehdotuksen: 3141: denmukaista myös järjestäytyneitä palkansaaja- 3142: 3143: Laki 3144: työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta 3145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3146: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 17 §:n 1 ja 2 momentti 3147: seuraavasti: 3148: 17 § lyssä sen rajoittamatta, mitä mainitun lain 2 §:n 1 3149: Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista momentissa on säädetty. 3150: Jollei palkkaa ole sovittu työnantajaa sitovas- 3151: Työnantajan, joka ei ole sidottu työehtosopi- sa sopimuksessa, työntekijälle on maksettava ta- 3152: mukseen, on työsopimuksessa noudatettava vä- vanomainen ja kohtuullinen palkka. 3153: hintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka on 3154: sovittu työnantajan ja henkilöstön edustajien Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3155: kesken yhteistoiminnasta yrityksissä annetun kuuta 1996. 3156: lain (725/78) mukaisessa yhteistoimintamenette- 3157: 3158: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1995 3159: 3160: Jukka Tarkka Risto Penttilä 3161: LA 18/1995 vp 3162: 3163: Lakialoite 18 3164: 3165: 3166: 3167: 3168: Paasio ym.: Lakialoite laiksi rintamasotilastunnuksen myöntämi- 3169: sestä vuosina 1945-1950 merimiinojen raivaukseen osallistu- 3170: neille Suomen kansalaisille 3171: 3172: 3173: Eduskunnalle 3174: 3175: Rintamasotilaseläkelaissa (119/77) on rinta- osaltaan asemasotavaihetta maarintamalla. Silti 3176: masotilaan käsitteen täsmällinen määrittely sää- ei ole vähintäkään epäilystä siitä, etteikö meri- 3177: detty asetuksella tapahtuvaksi. Rintamasotilas- voimien aluksilla palvelleita olisi pidettävä rinta- 3178: tunnuksesta annetun asetuksen (772/69) l §:n masotilaina. 3179: mukaan rintamasotilastunnuksen saamisen kri- Välirauhan voimaantulo syyskuussa 1944 ja 3180: teerinä on, että henkilö on osallistunut vuosien Saksan antautuminen toukokuussa 1945 eivät 3181: 1939-1945 sotien aikana puolustusvoimienjou- sanottavasti muuttaneet miinanraivaustoimin- 3182: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, nan luonnetta, vaikka ulkopuolinen uhka vähe- 3183: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa nikin. Päävihollisina olivat edelleenkin lasketut 3184: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin miinat- omat sekä vieraat. Vaikka miinakent- 3185: osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka on todis- tien sijainnista olikin melko täsmälliset tiedot, 3186: tettavasti osallistunut taisteluihin rintamavas- etenkin jäiden liikkeet olivat tehneet niistä epä- 3187: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi luotettavia. 3188: sen alueella taikka ilma torjunta- ja rannikkojou- Huolimatta intensiivisestä raivaustoiminnas- 3189: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi- ta kesän 1945 purjehduskauden aikana, jolloin 3190: mien lentoyksiköissä. uusien miinojen laskemiseen ei ollut enää tarvet- 3191: Varsinaisten sotatoimien käsitettä on käytän- ta, olivat raivauskaudet 1946-1950 edelleen 3192: nössä tulkittu hyvinkin laajasti. Vuosien 1939- erittäin vaarallisia aiemmin mainitusta syystä. 3193: 1945 sodat ovat loppupäänsä osalta eräillä sota- Vaikka talvenjäät olivat tehneet miinoja vaarat- 3194: toimialueilla hyvin tulkinnanvarainen käsite. tomiksi, jäät olivat myös irrottaneet ja siirrelleet 3195: Niinpä mm. laissa sotilasvammalain soveltamis- miinoja tehden epävarmuuden myötä raivauksen 3196: alan laajentamisesta (390/56) on aikamääreitä yhä vaaralliseksi varsinkin, kunjoka vuosi palve- 3197: laajennettu koskemaan mm. ruumiinvammoja, lukseen astui uusi kokematon varusmiesikäluok- 3198: jotka ovat aiheutuneet ennen 1.1.1948 sattu- ka. 3199: neissa sotilasvammalain 1 §:n 2 momentissa tar- Rintamasotilaskäsite on nykyisen säännöstön 3200: koitetuissa tapaturmissa, taikka sairautta tai mukaan määritelty liian ahtaasti siten, että vuo- 3201: ruumiinvammaa, joka on aiheutunut puolus- sina 1946-1950 miinanraivausta suorittaneet 3202: tuslaitoksen linnoitus- tai tienrakennustöissä ol- Suomen kansalaiset ovat jääneet käsitteen ulko- 3203: leelle 1.10.1939-30.6.1945 välisenä aikana. puolelle. 3204: Jatkosodan merisota oli kesän 1941 ja kesän Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3205: 1944 välisen ajan pääosin miinasotaa, eräitä yk- 3206: sittäisiä taistelutoimia lukuun ottamatta. Kysy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3207: mys oli oman merenkulun suojaamisesta ja vihol- lakiehdotuksen: 3208: lisen merenkulun estämisestä. Tilanne vastasi 3209: 3210: 3211: 3212: 3213: 250250 3214: 2 LA 18/1995 vp 3215: 3216: Laki 3217: rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vuosina 1945--1950 merimiinojen raivaukseen osallistuneille 3218: Suomen kansalaisille 3219: 3220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3221: 3222: 1§ 2§ 3223: Sen lisäksi, mitä rintamasotilaseläkelaissa 1 §:n mukaisen rintamasotilastunnuksen 3224: (119/77) sekä asetuksessa rintamasotilastunnuk- myöntämisen tarkemmista edellytyksistä määrä- 3225: sesta (772/69) on säädetty rintamasotilastunnuk- tään erikseen asetuksella. 3226: sen myöntämisestä, voidaan rintamasotilastun- 3227: nus myöntää myös vuosina 1945-1950 puolus- 3§ 3228: tusvoimien joukoissa merimiinojen raivaukseen Tämä laki tulee voimaan päivänä 3229: osallistuneille Suomen kansalaisille. kuuta 1995. 3230: 3231: 3232: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1995 3233: 3234: Pertti Paasio Ilkka Joenpalo Tarja Kautto 3235: Antero Kekkonen Erkki J. Partanen Janne Viitamies 3236: Pia Viitanen Seppo Kääriäinen Säde Tahvanainen 3237: Tuija Pohjola Kauko Juhantalo Ilkka Kanerva 3238: Jarmo Wahlström Pertti Salolainen Pirkko Peltomo 3239: Maija Perho-Santala Satu Hassi Gunnar Jansson 3240: Kalevi Lamminen EskoAho Mauri Pekkarinen 3241: Hannu Kemppainen Timo Laaksonen Esko Helle 3242: Matti Puhakka 3243: LA 19/1995 vp 3244: 3245: Lakialoite 19 3246: 3247: 3248: 3249: 3250: Puisto ym.: Lakialoite laiksi rintamasotilastunnuksesta 3251: 3252: 3253: 3254: Eduskunnalle 3255: 3256: Lakialoitteessa ehdotetaan, että rintamasoti- ta itärintamasta. Myös linnoitusrakentajat ovat 3257: lastunnus myönnettäisiin rintamasotilaalle, joka saaneet tunnuksen. Muilta samalla seudulla kou- 3258: on vuosien 1939-1945 sotien aikana osallistu- lutuskeskusten kirjoissa tai komennustehtävissä 3259: nut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin so- palvelleilta rintamamiehiltä on tunnus evätty. 3260: tatoimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaa- ' Eri aselajeihin kuuluneet samanikäiset miehet 3261: ehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana. ovat näin ollen joutuneet tunnuksen myöntämi- 3262: Rintamasotilaan tunnukseen ovat aloitteen mu- sen suhteen eriarvoiseen asemaan. Varsinaisissa 3263: kaan oikeutettuja vuonna 1926 syntyneet jatko- rintamatehtävissäkin toimineet miehet ovat mo- 3264: sodan loppuvaiheessa rintamaolosuhteisiin ver- nissa tapauksissajääneet ilman tunnusta asiakir- 3265: rattavissa sotatehtävissä palvelleet veteraanit. jojen puutteellisuuden vuoksi. Tämä koskee eri- 3266: Rintamatunnusta koskeva hakemus on ehdotuk- tyisesti sodan loppuvaiheita,jolloin vuonna 1926 3267: sen mukaan tehtävä viimeistään 31 päivänä jou- syntyneet rintamamiehet olivat mukana taiste- 3268: lukuuta 1995. luissa. Lakiaioitteella tämä vääryys oikaistaan 3269: Voimassa olevan asetuksen mukaan rintama- myöntämällä tunnus tälle ikäluokalle. 3270: sotilastunnuksen saadakseen sotilaan on täyty- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3271: nyt kuulua rintamavastuujoukkoihin ja toimia 3272: sen alueella tai kuulua ilma torjunta- ja rannikko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3273: joukkoihin. Ilmatorjunta- ja rannikkojoukot lakiehdotuksen: 3274: saattoivat olla pitkän matkan päässä varsinaises- 3275: 3276: 3277: Laki 3278: rintamasotilastunnuksesta 3279: 3280: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3281: 3282: 1§ tatehtävissä. Rintamasotilaaksi katsotaan myös 3283: Rintamasotilaalle annetaan rintamasotilas- sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises- 3284: tunnus sen mukaisesti kuin tässä laissa sääde- ta annetun lain (390/56) 2 §:n 1 momentin 3 koh- 3285: tään. dassa tarkoitettu henkilö. 3286: Rintamasotilaana tarkoitetaan sellaista hen- Rintamaolosuhteisiin verrattavissa tehtävissä 3287: kilöä, joka on Suomen kansalaisena osallistunut katsotaan toimineen vuonna 1926 syntyneet so- 3288: taijoka nyt on Suomen kansalainen ja on osallis- tatoimiin kutsutut asevelvolliset. 3289: tunut vuosien 1939-1945 sotien aikana puolus- 3290: tusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin re- 3291: serviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai 2§ 3292: vakituisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin Rintamasotilastunnuksen antaa hakemukses- 3293: sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö, ta sen sotilasläänin esikunta, jonka valvontaan 3294: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihin hakija kuuluu tai on viimeksi kuulunut. Hake- 3295: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou- mus on tehtävä viimeistään 31 päivänäjoulukuu- 3296: koissa tai rintamaolosuhteisiin verrattavissa so- ta 1995. 3297: 250250 3298: 2 LA 19/1995 vp 3299: 3300: 3§ 4§ 3301: Tarkemmat määräykset rintamasotilastun- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3302: nuksesta annetaan asetuksella. kuuta 199. 3303: 3304: 3305: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1995 3306: 3307: Virpa Puisto Annikki Koistinen Jukka Vihriälä 3308: VuokkoRehn Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen 3309: Mauri Salo Aulis Ranta-Muotio Mari Kiviniemi 3310: Liisa Hyssälä Kyösti Karjula Juha Korkeaoja 3311: Markku Koski Johannes Leppänen Timo Kalli 3312: ArmasKomi Maria Kaisa Aula Olavi Ala-Nissilä 3313: Sulo Aittoniemi Maija-Liisa Lindqvist Jouko Jääskeläinen 3314: Jukka Tarkka Aino Suhola HåkanMalm 3315: Ola Rosendahl Pehr Löv Erkki Pulliainen 3316: Tauno Pehkonen Eila Rimmi TeroMölsä 3317: Seppo Kääriäinen Risto Penttilä Sakari Smeds 3318: Raimo Liikkanen Mauri Pekkarinen Matti Väistö 3319: Markku Lehtosaari Ossi Korteniemi Toimi Kankaanniemi 3320: Matti Ryhänen Kari Myllyniemi Anu Vehviläinen 3321: Päivi Räsänen Raimo Vistbacka Irina Krohn 3322: Pertti Virtanen Suvi Linden Hannes Manninen 3323: Janina Andersson Anneli Jäätteenmäki Risto Kuisma 3324: Erkki J. Partanen Esa Lahtela Jorma Kukkonen 3325: Irja Tolonen Kari Kantalainen Klaus Bremer 3326: Leena Luhtanen Ilkka Joenpalo Vaito Koski 3327: Marjaana Koskinen Säde Tahvanainen Raimo Mähönen 3328: Pirkko Peltomo Tuija Maaret Pykäläinen Paavo Nikula 3329: Kimmo Kiljunen Tapio Karjalainen Ulla Juurola 3330: Matti Saarinen Jorma Vokkolainen Kari Uotila 3331: Arto Bryggare Annika Lapintie Mikko Immonen 3332: Veijo Puhjo Marja-Liisa Tykkyläinen MatsNyby 3333: Jorma Rantanen Heikki Rinne Matti Vähänäkki 3334: Reijo Laitinen Jukka Roos Maija Rask 3335: Maija Perho-Santala Pertti Paasio AnneKnaapi 3336: Ilkka Kanerva Heikki Koskinen Pekka Kuosmanen 3337: Kirsti Ala-Harja Gunnar Jansson Oiva Savela 3338: Marjut Kaarilahti Pentti Tiusanen Martti Korhonen 3339: Jaakko Laakso Esko Helle Esko-Juhani Tennilä 3340: Jarmo Wahlström Mikko Kuoppa Ville Itälä 3341: TuijaNurmi Juha Karpio Hanna MarkkoJa 3342: Minna Karhunen Väinö Saario Riitta Korhonen 3343: LA 20/1995 vp 3344: 3345: Lakialoite 20 3346: 3347: 3348: 3349: 3350: Jääskeläinen ym.: Lakialoite laeiksi lasten kotihoidon tuesta anne- 3351: tun lain 2 §:n ja kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke- 3352: lain 1 §:n muuttamisesta 3353: 3354: Eduskunnalle 3355: 3356: Erilaiset työsuhteet ja yrittäjätoiminta ovat tuesta, joka kaikkine lisineen voi olla eläkkeen 3357: työeläkkeiden karttumiseen oikeuttavia. Myös pohjaksi laskettavaa palkkaa vastaava. 3358: perhehoitajat ja omaishoitajat ovat oikeutettuja Eläkkeisiin tarvittavat varat saadaan esimer- 3359: työeläkkeeseen. Sen sijaan kotona tapahtuvan kiksi niin, että nykyistä eläkkeen karttumispro- 3360: lastenhoitotyön eläketurva on yhä järjestämättä, senttia 1,5 % vuodessa lasketaan sen verran, että 3361: vaikka hoitotyö kotona on samanlaista työtä uusi eläkemuoto saadaan katettua. 3362: kuin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3363: pahtuva työ tai omaishoitajan työ. Pitkällä täh- 3364: täimellä on tavoitteeksi asetettava hoitopaikka, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la- 3365: josta eläketurva kertyy. Tässä taloudellisessa ti- kiehdotukset: 3366: lanteessa voidaan lähteä liikkeelle kotihoidon 3367: 3368: 3369: 3370: 3371: 1. 3372: Laki 3373: lasten kotihoidon tuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 3374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3375: muutetaan lasten kotihoidon tuesta 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (797/92) 2 §seuraavasti: 3376: 2§ perusosa ja lisäosa. Kotihoidon tukena lasta ko- 3377: Lasten kotihoidon tuki tona hoitavalle maksettavaan tukeen sovelletaan 3378: työntekijäin eläkelain 9 §:ää. 3379: Lasten kotihoidon tuella tarkoitetaan tässä 3380: laissa alle nelivuotiaan lapsen vanhemmille tai 3381: muille huoltajille lapsen hoidon järjestämiseksi Tämä laki tulee voimaan päivänä 3382: suoritettavaa taloudellista tukea, johon kuuluu kuuta 1996. 3383: 3384: 3385: 3386: 3387: 250250 3388: 2 LA 20/1995 vp 3389: 3390: 3391: 2. 3392: Laki 3393: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta 3394: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3395: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 3396: (202/64) 1 §:n 6 momentti, 3397: sellaisena kuin se on 18 päivänäjoulukuuta 1992 annetussa laissa (1366/92) seuraavasti: 3398: 3399: 1§ mukaista kotihoidon tukea saavalla kotona lasta 3400: hoitavalla on oikeus eläkkeeseen niin kuin tässä 3401: Kunnan tai kuntainliiton kanssa perhehoita- laissa säädetään. 3402: jalain (312/92) 1 §:ssä tarkoitetun toimeksianto- 3403: sopimuksen tehneellä perhehoitajalla ja kunnan 3404: kanssa sosiaalihuoltolain (710/82) 27 §:ssä tar- 3405: koitetun sopimuksen tehneellä hoitajalla sekä Tämä laki tulee voimaan päivänä 3406: lasten kotihoidon tuesta annetun lain (797/92) kuuta 1996. 3407: 3408: 3409: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1995 3410: 3411: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen Tauno Pehkonen 3412: Matti Ryhänen Sakari Smeds Toimi Kankaanniemi 3413: LA 21/1995 vp 3414: 3415: Lakialoite 21 3416: 3417: 3418: 3419: 3420: Vehkaoja ym.: Lakialoite laiksi työsopimuslain muuttamisesta 3421: 3422: 3423: 3424: Eduskunnalle 3425: 3426: Työvoiman vuokraus on viimeisten vuosien olevan lainsäädännön kiertämisenä. Ongelma 3427: aikana voimakkaasti lisääntynyt. Vuokraustoi- on, kuka on tosiasiallinen työnantaja. 3428: minnan lähtökohtana on alun perin ollut välittää Työvoiman vuokrauksen luvanvaraisuuden 3429: tilaajayritykselle tilapäistyövoimaa yrityksen poistaminen on johtanut hotelli- ja ravintola- 3430: ruuhkahuippujen tasaamiseen. Lisäksi työvoi- sekä monilla muilla aloilla siihen, että yritykset 3431: man vuokrauksen tarkoituksena on ollut erityis- eivät enää palkkaa työvoimaa toistaiseksi voi- 3432: henkilöstön paikkaaminen lyhytaikaisiin tilapäi- massa oleviin ja määräaikaisiin työsuhteisiin 3433: siin työsuhteisiin. vaan vuokraavat työntekijöitä yritykseensä 3434: Työvoiman vuokrauksesta annettu asetus ku- vuokrafirmoilta. Hotelli- ja ravintola-alalla 3435: mottiin vuonna 1993. Tämän seurauksena tilan- vuokrafirmojen palveluksessa on yli 4 000 työn- 3436: ne on riistäytynyt työmarkkinoilla villiksi. Vuok- tekijää, kun alan työvoiman määrä on kaikkiaan 3437: ratyövoimaa on käytetty tilanteissa, joissa esi- noin 45 000. Työvoimaa vuokraavat yrittäjät va- 3438: merkiksi hotellin tai ravintolan omille työnteki- pautuvat täten työnantajavelvoitteistaan ja kär- 3439: jöille ei ole tarjottu täyttä työaikaa vaan heitä on sijänä on työntekijä, joka näin menettää sosiaali- 3440: irtisanottu, osa-aikaistettu ja Iomautettu ja otet- ja palkkaetuja. 3441: tu tilalle yrityksen ulkopuolista työvoimaa vuok- Yhteistoimintalain 9 §:ssä on määräyksiä ul- 3442: rafirman kautta. Lisäksi vuokrafirmat ovat yh- kopuolisen työvoiman käytöstä. Sen mukaan ul- 3443: dessä tilaajayrityksen kanssa pyrkineet käyttä- kopuolisen työvoiman käytöstä tulee tiedottaaja 3444: mään voimassa olevan työ- ja sosiaalilainsäädän- ilmoittaa niille henkilöstöryhmän edustajille, joi- 3445: nön porsaanreikiä siten, että vuokrafirmat kier- ta asia koskee. Lisäksi laissa on määräykset neu- 3446: rättävät työntekijöitä vuokrayritykseltä toiselle, votteluvelvoitteista. 3447: jolloin työsuhteet jäävät lyhyiksi ja työntekijät Kyseinen yt-laki koskee yrityksiä, joissa on 3448: menettävät eläketurvan sekä sairas- ja vuosilo- vähintään 30 työntekijää, joten tämä laki ei kos- 3449: maetuudet ke moniakaan palvelualan yrityksiä. STK:n ja 3450: Eräissä tapauksissa työvoiman välittäjäfirmat SAK:n välillä on solmittu ulkopuolisen työvoi- 3451: ovat ravintoloiden ja muiden yritysten varsinai- man käyttöä koskeva sopimus. Sen sijaan Liike- 3452: sia omistajia, jotka vuokraavat työntekijöitä työnantajain Keskusliiton ja SAK:n välillä ei ole 3453: omille ravintoloilleen ja hotelleilleen lyhyisiin solmittu ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske- 3454: työsuhteisiin, jolloin heidän palveluksessaan ei vaa sopimusta, mikä merkitsee sitä, että yli 3455: ole juurikaan vakinaista työvoimaa. Tarkoituk- 300 000 palvelualan työntekijää jää näiden sään- 3456: sena on vapautua työnantajamaksuista. nösten ulkopuolelle. 3457: Vaikka vuokraustoiminta on yleistynyt, käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3458: tännössä kuitenkin tilaajayritys (hotelli, ravinto- 3459: la) hoitaa itse työnjohdon ja valvonnan sekä työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3460: vuorosuunnittelun ja käyttää vuokrafirmaa vain lakiehdotuksen: 3461: maksuapulaisena, mitä on pidettävä voimassa 3462: 3463: 3464: 3465: 3466: 250250 3467: 2 LA 21/1995 vp 3468: 3469: Laki 3470: työsopimuslain muuttamisesta 3471: 3472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3473: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 54§, sellaisena kuin se on 3474: 4 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (935/87), sekä 3475: lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti: 3476: 3477: 8a§ 54§ 3478: Yritysten on rajoitettava ulkopuolisen työvoi- Rangaistussäännökset 3479: man käyttöä vain työhuippujen tasaamisiin tai 3480: muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettui- Työnantaja, joka rikkoo 8 a §:ssä, 26 §:n 1 3481: hin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, momentissa, 47 tai 52 §:ssä taikka 53 §:n 2 mo- 3482: rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten mentissa olevia säännöksiä, on tuomittava työ- 3483: tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teet- sopimuslain säännösten rikkomisesta sakkoon. 3484: tää yrityksen omilla työntekijöillä. Työnantaja, joka rikkoo 17 §:n 3 tai 4 momen- 3485: Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pi- tissa olevia säännöksiä, on tuomittava työsopi- 3486: dettävä toimintaa, jossa työvoimaa värväävien muslain syrjintäkiellon rikkomisesta sakkoon tai 3487: eri yritysten toimittamat vuokratyöntekijät pi- vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. 3488: demmän aikaa työskentelevät saman yrityksen 3489: normaalissa työssä yrityksen vakinaisten työnte- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3490: kijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. kuuta 199. 3491: 3492: 3493: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995 3494: 3495: Marjatta Vehkaoja Reijo Lindroos Tapio Karjalainen 3496: Pirkko Peltomo Esa Lahtela Reino Paasilinna 3497: Klaus Heliberg Jukka Gustafsson Jouko Skinnari 3498: Heikki Rinne Reino Ojala Pia Viitanen 3499: Marjaana Koskinen Kalevi Olin Marja-Leena Viljamaa 3500: Sinikka Hurskainen Erkki J. Partanen 3501: LA 22/1995 vp 3502: 3503: Lakialoite 22 3504: 3505: 3506: 3507: 3508: Vehkaoja ym.: Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n muutta- 3509: misesta 3510: 3511: 3512: Eduskunnalle 3513: 3514: Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus- selvästi vailla perusteita. Jos hakija osoitetaan 3515: lain mukaista päivärahaa voitaisiin harkinnan lisätutkimuksiin, tämä on jo sinällään kannanot- 3516: mukaisena maksaa myös yli 300 päivää esimer- to siihen, että hakemukselle on asiallisia perustei- 3517: kiksi tapauksissa, joissa työeläkepäätös on te- ta. Näin ollen käytännössä ei juuri syntyisi tilan- 3518: keillä. teita, jolloin sairauspäivärahan maksamista 3519: Sairauspäivärahaa voidaan maksaa nykyisen eläkkeen käsittelyajalta voitaisiin käyttää väärin. 3520: lain mukaan enintään sen kuukauden loppuun, Sairauspäivärahaa voitaisiin maksaa yli 300 3521: jonka aikana 300 päivärahan maksupäivää tulee päivää ylittävältä ajalta alemman tason mukaan. 3522: täyteen. Säännös on ehdoton. Noin joka kolmas Normaalin sairauspäivärahan nettomäärä on 3523: työkyvyttömyyseläke alkaa vasta sen jälkeen, keskeisillä tuloalueilla kansaneläkkeen ja työ- 3524: kun päiväraha on ehtinyt lakata. Vähintään kah- eläkkeen yhdessä muodostamaa tasoa korkeam- 3525: den kuukauden mittainen katkos syntyy noin pi, eikä järjestely saisi johtaa siihen, että työky- 3526: joka viidennessä tapauksessa. Osuus on pysynyt vyttömyyseläkkeitä-taloudellisesti parempaan 3527: suhteellisen vakiona huolimatta siitä, että eläk- tulokseen tähdäten - haettaisiin nykyistä myö- 3528: keen hakemismenettelyä on kehitetty. hemmin. Eräs vaihtoehto olisi se, että nykyisen 3529: Useissa tapauksissa päivärahakausi on ollut enimmäisodotusajan jälkeisen päivärahan taso 3530: katkonainen, eikä työkyvyn kunnollinen ar- määriteltäisiin niin, että se vastaisi enintään täy- 3531: viointi ole ollut mahdollista. Henkilö ei ehkä simääräisiä kansaneläkettä. Näin ennakoitaisiin 3532: itsekään ole tehnyt ratkaisujaan suhteessa vähimmäiseläketurvan tasoa. 3533: omaan työ kykyynsä, ja työnteon jatkamisen on- Työkyvyttömyys ratkaistaisiin viime kädessä 3534: nistuminen on epäselvää. Työkyvyttömyyseläk- eläkejärjestelmissä, eikä sairauspäivärahan edel- 3535: keelle siirtyminen olisi joissakin tapauksissa väl- leenmaksamiseksi yli 300 päivän ajalta edellytet- 3536: tettävissä, jos sairauspäivärahaa voitaisiin yksit- täisi eläkeoikeuteen sitovasti vaikuttavaa kan- 3537: täistapauksissa maksaa harkinnan mukaan yli nanottoa työkykyasiassa. Päivärahan maksami- 3538: 300 päivältä, kuten esimerkiksi Ruotsinjärjestel- nen odotusajalta ei muuttaisi työeläkelain tai 3539: mässä on mahdollista menetellä. Tällainen jous- kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläk- 3540: to olisi tarpeellista myös silloin, kun hakija lähe- keen alkamisaikaa. Samalta ajalta päivärahan 3541: tetään aikaa vieviin työkyvyn arviointia koske- kanssa maksettu eläke suoritettaisiin sairausva- 3542: viin lisätutkimuksiin. kuutusrahastoon, kuten nykyisin menetellään, 3543: Jos päiväraha on lakannut, eläkkeen odotus- kun päivärahaoikeus jatkuu ensisijaisuusajan 3544: ajalta henkilöllä on yleensä oikeus toimeentulo- jälkeen ja samalle ajalle tulee myönnetyksi työ- 3545: tukeen. Käytännössä sitä on maksettu odotetta- eläke. 3546: vissa olevaa eläkettä vastaan. Tarkoituksenmu- Regressimenettelyn huomioon ottaen ratkai- 3547: kaisempaa olisi kuitenkin maksaa odotusajalta susta ei aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia 3548: harkinnanvaraisin ehdoin edelleen sairauspäivä- sairausvakuutusjärjestelmälle. Päivärahaa tulisi 3549: rahaa, kunnes eläkkeen maksaminen voi alkaa vuosittain maksetuksi arviolta runsaat 40 miljoo- 3550: tai hakemukseen on annettu hylkäävä päätös. naa markkaa nykyistä enemmän. Tästä runsaat 5 3551: Kun sairauspäivärahan saaja hakee työkyvyt- miljoonaa markkaa koskisi tapauksia, jolloin 3552: tömyyseläkettä, kansaneläkelaitos on jo kerran eläkehakemus lopulta tulee hylätyksi. Kun päi- 3553: tai useampaan otteeseen todennut hänet työky- värahaa maksettaisiin harkinnanvaraisenaja sel- 3554: vyttömäksi. Eläkehakemuksen vastaanottovai- västi perusteettomat tilanteet pyrittäisiin karsi- 3555: heessa olisi mahdollista todeta, ettei hakemus ole maan, päivärahaa ei yleensä tällöin perittäisi ta- 3556: 250250 3557: 2 LA 22/1995 vp 3558: 3559: kaisin. Tästä runsaan 5 miljoonan markan kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3560: tannuserästä osa jäisi korottamaan päiväraha- 3561: kustannuksia, mutta toimeentulotukimenot pie- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3562: nenisivät jonkin verran. lakiehdotuksen: 3563: 3564: 3565: Laki 3566: sairausvakuutuslain 19 §:n muuttamisesta 3567: 3568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3569: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 19 §:n 3 momentti, 3570: sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (471/81), seuraavasti: 3571: 3572: 19 § varaisin ehdoin maksaa myös yli 300 päivää ylit- 3573: tävältä ajalta. Yli 300 päivää ylittävältä ajalta 3574: Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalente- maksettavan päivärahan taso voi kuitenkin vas- 3575: rikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukau- tata enintään kansaneläkelain (347/56) mukaista 3576: den aikana päivärahan suorituspäivien luku nou- täysimääräistä kansaneläkettä. Enimmäisodo- 3577: sisi 300 päivään. Mainittua enimmäisaikaa las- tusajan jälkeisen päivärahan harkinnanvaraisis- 3578: kettaessa otetaan myös aikaisemmat suorituspäi- ta myöntämisperusteista ja määrästä säädetään 3579: vät huomioon kahden viimeisen vuoden ajalta tarkemmin asetuksella. 3580: välittömästi ennen sellaisen työkyvyttömyyden 3581: alkamista, jonka perusteella suoritettavaan päi- 3582: värahaan sovelletaan 1 momentissa tarkoitettua Tämä laki tulee voimaan päivänä 3583: omavastuuaikaa. Päiväraha voidaan harkinnan- kuuta 199. 3584: 3585: 3586: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1995 3587: 3588: Marjatta Vehkaoja Reijo Lindroos Tapio Karjalainen 3589: Pirkko Peltomo Johannes Koskinen Klaus Heliberg 3590: Marja-Leena Viljamaa Jukka Gustafsson Esa Lahtela 3591: Säde Tahvanainen Reino Paasilinna Maija Rask 3592: Kalevi Olin Sinikka Hurskainen Erkki J. Partanen 3593: LM 23/1995 rd 3594: 3595: Lagmotion 23 3596: 3597: 3598: 3599: 3600: U-M. Kukkonen m.fl.: Lagmotion med förslag tili lag om upphävan- 3601: de av 2 § 3 a punkten och 5 § 4 mom. lagen om åtgärder för 3602: inskränkande av tobaksrökning 3603: 3604: 3605: Tili Riksdagen 3606: 3607: 1 lagmotionen föreslås ett slopande av snusför- baksrökning, vilket definitivt inte är hälsosam- 3608: budet. Då riksdagen i slutet av f6rra valperioden mare. Dessutom får den som verkligen vili an- 3609: godkände omfattande ändringar i tobakslagen vända snus tag på det, om han vill. 1 en värld med 3610: (693/76), blev resultatet inkonsekvent och orätt- öppna gränser går det inte att hålla snuset borta 3611: vist ur olika tobakskonsumenters synvinkel. från vårt land. Snusförbudet har endast gjort 3612: Snusförbudet drabbar en relativt liten grupp och livet svårare för dem som använder snus och 3613: var därför ett enkelt beslut att fatta. Att stadga ingripit i konsumenternas rätt att välja fritt. 3614: lika strängt om övrig tobak är dock politiskt För att få tili stånd en rättvisare och kon- 3615: omöjligt. På det här sättet har snusanvändarna sekventare lagstiftning föreslås att f6rbudet mot 3616: på grund av sin grupps litenhet kommit i en försäljning av snus stryks i 5 § tobakslagen och 3617: annan ställning än rökare. 1 rättvisans namn bor- att definitionen av snus, tobak som är avsedd för 3618: de de behandlas lika. Lagstiftningen borde alltså oralt bruk, i 2 § stryks som överflödig. 3619: vara konsekvent. Med stöd av det ovan anförda föreslår vi 3620: Snusförbudet har knappast heller de hälso- 3621: främjande effekter som lagen egentligen finns tili att Riksdagen ska/1 godkänna följande 3622: för. Många snusanvändare övergår nu tili to- lagförslag: 3623: 3624: 3625: Lag 3626: om upphävande av 2 § 3 a punkten och 5 § 4 mom. lagen om åtgärder för inskränkande av 3627: tobaksrökning 3628: 3629: 1 enlighet med Riksdagens beslut stadgas: 3630: 3631: 1§ 2§ 3632: Härmed upphävs i lagen den 13 augusti 1976 Denna lag träder i kraft den 199 0 3633: 3634: 3635: 3636: 3637: om åtgärder för inskränkande av tobaksrökning 3638: (693/76) 2 § 3 a punkten och 5 § 4 mom. sådana de 3639: lyder i lag av den 19 augusti 1994 (765/94). 3640: 3641: 3642: Helsingforsden 15 september 1995 3643: 3644: Ulla-Maj Kukkonen Klaus Bremer 3645: HåkanMalm Eva Biaudet 3646: PehrLöv 3647: 3648: 3649: 3650: 3651: 250250 3652: LA 23/1995 vp 3653: 3654: Lakialoite 23 Suomennos 3655: 3656: 3657: 3658: 3659: U-M. Kukkonen ym.: Lakialoite laiksi toimenpiteistä tupakoinnin 3660: vähentämiseksi annetun lain 2 §:n 3 a kohdan ja 5 §:n 4 momen- 3661: tin kumoamisesta 3662: 3663: 3664: Eduskunnalle 3665: 3666: Lakialoitteessa ehdotetaan nuuskaa koskevan mikä ei varmasti ole terveellisempää. Nuuskan- 3667: kiellon poistamista. Kun eduskunta hyväksyi vii- käyttäjä saa sitä kyllä halutessaan. Avoimien ra- 3668: me vaalikauden lopulla laajoja muutoksia tupak- jojen maailmassa nuuskaa ei voida vetää pois 3669: kalakiin (693/76), tulos muodostui epäjohdon- maastamme. Nuuskaa koskeva kielto on ainoas- 3670: mukaiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi eri tupa- taan tehnyt nuuskankäyttäjien elämän vaikeam- 3671: kankuluttajien näkökulmasta. Nuuskaa koskeva maksija rajoittanut kuluttajien vapaata valinta- 3672: kielto kohdistuu suhteellisen pieneen ryhmään, oikeutta. 3673: minkä vuoksi päätöksen tekeminen oli helppoa. Oikeudenmukaisemman ja johdonmukaisem- 3674: Yhtä ankarien säännösten laatiminen muun tu- man lainsäädännön aikaansaamiseksi tupakka- 3675: pakan osalta on kuitenkin poliittisesti mahdo- lain 5 §:n mukainen nuuskan myyntikielto ehdo- 3676: tonta. Tällä tavalla nuuskankäyttäjät ovat ryh- tetaan poistettavaksi ja 2 §:n mukainen nuuskan 3677: mänsä pienuuden vuoksi joutuneet eri asemaan määritelmä suussa käytettävänä tupakkana 3678: kuin tupakoitsijat. Oikeudenmukaisuuden ni- poistettavaksi tarpeettomana. 3679: missä heitä tulisi kohdella yhdenvertaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3680: Nuuskan kieltämisellä on tuskin myöskään 3681: sellaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia, joita että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 3682: varten laki varsinaisesti on säädetty. Monet lakiehdotuksen: 3683: nuuskankäyttäjät siirtyvätkin nyt tupakointiin, 3684: 3685: 3686: Laki 3687: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 2 §:n 3 a kohdan ja 5 §:n 4 momentin 3688: kumoamisesta 3689: 3690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3691: 3692: 1§ 2§ 3693: Tällä lailla kumotaan 13 päivänä elokuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 3694: 1976 toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi kuuta 199. 3695: annetun lain (693/76) 2 §:n 3 a kohta ja 5 §:n 4 3696: momentti, sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä 3697: elokuuta 1994 annetussa laissa (765/94). 3698: 3699: 3700: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1995 3701: 3702: Ulla-Maj Kukkonen Klaus Bremer 3703: Håkan Malm Eva Biaudet 3704: Pehr Löv 3705: LA 24/1995 vp 3706: 3707: Lakialoite 24 3708: 3709: 3710: 3711: 3712: 0. Ojala ym.: Lakialoite jalkaväkimiinojen käytön, maahantuon- 3713: nin, maastaviennin, varastoinnin ja valmistuksen kieltäväksi 3714: lainsäädännöksi 3715: 3716: 3717: Eduskunnalle 3718: 3719: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 3720: 3721: Lakialaitteessa ehdotetaan, että Suomi ryhtyi- seen toimia henkilömiinojen täysin kieltävien 3722: si toimimaan yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tans- kansainvälisten sopimusten aikaansaamiseksi. 3723: kan kanssa jalkaväkimiinojen täydellisen kiellon Lakialaitteessa katsotaan, että jalkiväkimii- 3724: aikaansaamiseksi YK:n tavanomaisten aseiden nojen täyskieltoa koskevan vaatimuksen uskot- 3725: rajoitussopimuksiin. tava esittäminen edellyttää Suomen omien jalki- 3726: Aloitteen lähtökohtana on YK-viranomais- väkimiinojen (henkilömiinojen) kieltävää lain- 3727: ten, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja säädäntöä. Tältä osin ehdotuksessa halutaan 3728: kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön esit- synnyttää keskustelua Suomen omaksuman puo- 3729: tämät tiedot henkilömiinojen siviiliväestölle ai- lustusdoktriinin ajanmukaisuudesta ja käyttö- 3730: heuttamista hirvittävistä tuhoista eri puolilla kelpoisuudesta. Aloitteessa kyseenalaistetaan 3731: maailmaa olevilla tai olleilla kriisialueilla. Myös henkilömiinoitteiden käyttö uuden teknologian 3732: Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteek- aikakauden maasodankäynnissä. 3733: 3734: 3735: 3736: 3737: PERUSTELUT 3738: 3739: 1 Nykytilanteen arviointia panssarimiinoitteita tai ohjataan vihollisen kul- 3740: kusuuntaa. Välttääkseen miinakentän vaarat vi- 3741: 1. Jalkaväkimiinat sotilasdoktriinissa ja todelli- hollisen otaksutaan valitsevan toisen etenemis- 3742: suudessa väylän. Näin miina-aseen merkitys voitaisiin tii- 3743: vistää perinteisen sodankäynnin opeissa. 3744: Miina-aseen käytöllä perinteisessä sodan- Perinteisen sodankäynnin toimintatavat ovat 3745: käynnissä hidastetaan ihmisten ja ajoneuvojen kuitenkin muuttuneet ja muuttumassa. Entistä 3746: etenemistä. Miinakentän rakentaminen voi liit- motorisoidummat maavoimat ja entistä enem- 3747: tyä niin puolustussotaan kuin hyökkäyssotaan- män ilmasta käsin operoivat taistelujoukot ovat 3748: kin. Lisäksi miinoitteita käytetään myös valtioi- muuttamassa perinteistä kuvaa maasodankäyn- 3749: den sisäisissä aseellisissa selkkauksissa. Jalkavä- nistä. Maahanlaskujoukkojen torjuminen mii- 3750: ki- eli henkilömiinojen ensisijainen tarkoitus, noituksin ei ole helppoa verrattuna siihen, mikä 3751: joka on luettavissa muun muassa aseiden esittely- vaikutus miinoitteilla on maata myöten eteneviin 3752: asiakirjoista, suuntautuu ihmisten pysyvään taistelujoukkoihin. Jalkiväkimiinojen käyttämi- 3753: vammautumiseen, mutta ei useinkaan surmaa- nen ilmasta käsin tunkeutuvaa vihollista vastaan 3754: miseen. Jalkaväkimiinojen asentamisella pyri- on aikaisempaan nähden tuloksettomampaa ja 3755: tään aikaansaamaan sekasortoa ja vakavia hen- johtaa runsaaseen miinoituksen käyttöön oman 3756: kilövahinkoja, joiden otaksutaan Iamauttavan siviiliasutuksen keskellä. Tällaisen miinoituksen 3757: vihollisen taistelumoraalia ja sitovan sen kulje- pakollista merkitsemistä aluepuolustuksessa so- 3758: tuskalustoa. Henkilömiinoitteilla "suojataan" tilaat taas vastustavat. Voidaankin perustellusti 3759: 250250 3760: 2 LA 24/1995 vp 3761: 3762: kyseenalaistaa, että huipputeknologian aikakau- arvioitu, että tuhoamattomien miinojen luku- 3763: della henkilömiinoitteilla voitaisiin saavuttaa sel- määrän 67 maassa,jotka pahiten kärsivät miina- 3764: laista pelotevaikutusta kuin vallitseva sotilas- ongelmasta, olisi 65-110 miljoonan kappaleen 3765: doktriini otaksuu. välillä. 3766: Perinteisen sotilasdoktriinin nimenomaisista, Ainakin viidessä maassa voidaan puhua mii- 3767: rationaaliselta kuulostavista tavoitteista huoli- nakatastrofista: Afganistan, Angola, Kam- 3768: matta henkilömiinojen (antipersonal mines) tosi- bodza, Irak (Kurdistan) ja Pohjois-Somalia. En- 3769: asiallisina uhreina on useimmissa tapauksissa tisen Jugoslavian alueella miinaongelman usko- 3770: tarkoituksella tai tarkoituksettomasti taistelu- taan muodostuvan myös erittäin vakavaksi. 3771: alueiden siviiliväestö, naiset ja lapset. Henkilö- Henkilömiinojen laaja käyttäminen usein ali- 3772: miinojen uhreiksi siviiliväestö joutuu usein vielä kehittyneissä tai sodan runtelemissa maissa vai- 3773: pitkään sotien päättymisen jälkeenkin. keuttaa olennaisesti sotapakolaisten kotiutta- 3774: Miinoja kylvetään monissa maissa umpi- mista ja näiden valtioiden jälleenrakennustyötä. 3775: mähkäisesti ilman, että miinakenttiä voitaisiin Miinavahingot ja miinanraivaus sitovat huomat- 3776: jälkikäteen purkaa turvallisesti. Miinojen raivaa- tavan määrän taloudellisia voimavaroja. Teolli- 3777: mista vaikeuttavat useat tekijät. Huomattava osa set länsimaat sallivat vielä tällä hetkellä omissa 3778: laajasti käytössä olevista miinoitteista on ns. tyh- maissaan yhtäältä henkilömiinojen valmistuksen 3779: miä miinoja eli niihin ei sisälly itsensä tuhoavaa ja viennin, muutamaa poikkeusta lukuun otta- 3780: mekanismia. Lisäksi käytössä on runsaasti muo- matta (Belgian täyskielto), ja toisaalta tukevat 3781: vista valmistettuja henkilömiinoja, joita ei voida "toisella kädellä" kehitysavun muodossa sodan 3782: paljastaa mekaanisilla, metallinpaljastimen sisäl- kärsineiden maiden jälleenrakennusta. Kehitys- 3783: tävillä miinanraivaajilla, minkä vuoksi muovis- yhteistyöhön laajasti ottaen tarkoitettuja varoja 3784: ten henkilömiinojen raivaaminen täytyy tehdä joudutaan käyttämään miinaongelmista kärsi- 3785: ihmisvoimin ja käsityönä. Tämä on erittäin kal- vissä maissa muun muassa uusien proteesien val- 3786: lista ja aikaavievää sekä vaarallista työtä. Esi- mistukseen. Yli 30 prosenttia kaikista miinava- 3787: merkiksi YK:n miinanraivausyksikkö Kam- hingoista johtaa jalan amputoimiseen. Henkilö- 3788: bodzassa teki laskelman siitä, kuinka kauan vie miinoitteiden käytöstä aiheutuvat inhimilliset 3789: aikaa raivata miinat maasta ja tuli lopputulok- kärsimykset ja haitat globaalisesti ovat monin 3790: seen, että siihen menisi 250 vuotta. verroin suuremmat kuin niistä saatu turvalli- 3791: Miina on käyttäjälleen halpa ase, mutta rai- suushyöty, siksi miinoitteiden salliminen on epä- 3792: vaajalle erittäin kallis. Halvimpien henkilömii- tarkoituksenmukaista. 3793: nojen hankintahinnat liikkuvat 30-360 markan 3794: kappalehinnan välillä. Käsinraivattavan muovi- 3795: miinan vaarattomaksi tekeminen voi maksaa 2. Kansainvälisten sopimusten mahdollisuudet 3796: noin 5 000 markkaa siitä riippuen, käytetäänkö miinojen käyttörajoituksiin 3797: nykyaikaisia menetelmiä vai runsasta määrää ih- 3798: mistyövoimaa. Muovisten henkilömiinojen Kansainvälisessä yhteisössä keskustellaan 3799: käyttöön ei liity sotilasasiantuntijoidenkaan mu- vilkkaasti jalkaväkimiinojen (henkilömiinojen) 3800: kaan sinänsä mitään sodankäyntiin liittyviä stra- aiheuttamista tuhoista eri puolilla maailmaa ole- 3801: tegisia perusteita, vaan niiden runsas käyttämi- vien tai olleiden sotatoimialueiden siviiliväestöl- 3802: nen johtuu lähes yksinomaan tämän aseen hal- le, erityisesti naisille ja lapsille. Euroopan yhtei- 3803: vasta hankintahinnasta, minkä vuoksi niitä on sön parlamentti järjesti aiheesta julkisen kuule- 3804: käytetty runsaasti muun muassa kehitysmaissa. mistilaisuuden 21. maaliskuuta ja teki päätöksen 3805: Miinoihin liittyvä ongelma on hyvin tunnettu. 29. kesäkuuta kuluvaa vuotta toimia jalkaväki- 3806: Virallisen amerikkalaisen raportin mukaan maa- miinojen täydelliseksi kieltämiseksi kansainväli- 3807: ilmassa on tällä hetkellä 67 maata, joissa tämä sellä sopimuksella. ED-parlamentissa miina- 3808: ongelma on erittäin vakava. Miinoja on levitetty aseesta käyty keskustelu liittyy neuvotteluihin, 3809: vastuuHornasti viime vuosina useissa sodissa. joita on käyty Genevessä YK:n pääsihteerin 3810: YK:n mukaan henkilömiinoihin kuolee kuu- aloitteesta vuodesta 1994lähtien. Tässä ns. CCV- 3811: kausittain yli 800 ihmistä. 75 prosenttia kuolleis- neuvottelussa on valmisteltu uutta miinojen 3812: ta tai loukkaantuneista ilmoitetaan olevan lap- käyttöä käsittelevän sopimuksen tekstiluonnos- 3813: sia. Lisäksi on ilmeistä, että ongelma pahenee ta, jota käytetään pohjana kuluvan vuoden syys- 3814: jatkuvasti. Vuonna 1994 levitettiin 20 kertaa lokakuussa (1995) pidettävässä konferenssissa 3815: enemmän miinoja kuin niitä raivattiin pois. On uuden miinasopimuksen aikaansaamiseksi 3816: LA 24/1995 vp 3 3817: 3818: (YK:n summittaista ja kohtuutonta kärsimystä velvoitteesta vapautumisesta "tilanteissa, joissa 3819: tuottavia tavanomaisia aseita koskevan sopi- sitä on mahdoton noudattaa vihollisen välittö- 3820: muksen (1980) seurantakokous). män sotilastoiminnan vuoksi" veisi pohjan pois 3821: Ruotsin valtiopäivät päättivät yksimielisesti perussäännöltä, että vain itsensä tuhoavien mii- 3822: jo vuoden 1994 kesäkuussa Ruotsin politiikasta nojen käyttö on sallittuaja "tyhmiä miinoja" voi 3823: toimia kansainvälisellä tasolla henkilömiinojen käyttää vain silloin, kun ne voidaan aidata ja 3824: täyskiellon aikaansaamiseksi, ja tämän pohjalta niitä voidaan vartioida vaikeuksitta, kuten en- 3825: Ruotsin hallitus onkin esittänyt YK:n yleisko- nalta suunnitelluiiia raja-alueiden miinakentillä; 3826: kouksessa (11.1 0.1994) Ruotsin näkemyksen. 3) että havaittavuuden kannalta tarvitaan 3827: Lisäksi Ruotsin valtiopäivillä on tehty kolmen täsmällinen erittely miinan sisältämästä vähim- 3828: puolueen yhteinen eduskunta-aloite (Flerparti- mäismetallimäärästä, jotta varmistetaan, että 3829: motion 1994/95:v613) siitä, että Ruotsi säätäisi miinat voi havaita luotettavasti kaikissa maape- 3830: yksipuolisen henkilömiinojen täyskiellon (käyt- rätyypeissä nykyään käytettävissä olevin kei- 3831: tö, varastointi, maastavienti). Vastikään Tans- noin; 3832: kan kansankäräjät tekivät myös päätöksen, että 4) on vaikea varmistaa itsehävitysmekanis- 3833: Tanska toimii henkilömiinojen täyskiellon ai- mien luotettavuus; monetkaan valtiot eivät kehi- 3834: kaansaamiseksi (Folketingetin päätös 31.7. tä tai osta niitä lähitulevaisuudessa (sillä ne ovat 3835: 1995). Myös Norjan hallitus on päätynyt hen- ns. "tyhmiä miinoja" selvästi kalliimpia); 3836: kilömiinojen täyskiellon kannalle. 5) myös panssarimiinojen on oltava havaitta- 3837: Kansainvälisen yhteisön piirissä näyttääkin vissa eivätkä ne saa sisältää tunnistuksenestolait- 3838: vallitsevan melkoinen yksimielisyys jonkinastei- teita,jotka saavat ne räjähtämään havaittaessaja 3839: sista tiukennuksista miinojen käytön rajoittamis- jotka vaarantavat siten miinanraivaajien hengen; 3840: ta koskeviin sopimuksiin. ED-parlamentin ulko- kaikkien panssarimiinojen tulisi olla lisäksi itses- 3841: ja turvallisuusasiain- ·sekä puolustuspolitiikan tään neutraloituvia (esim. räjähtää määrätyn 3842: valiokunnan asiaa käsittelevässä mietinnössä to- ajan kuluttua asentamisesta tai syöpymisen seu- 3843: detaan, ettäTAE-sopimuksen seurantakokousta rauksena tulla vaarattomiksi); 3844: valmistelevien hallitustason asiantuntijoiden pii- 6) sopimukseen tulisi sisällyttää määräyksiä 3845: rissä näyttää olevan laaja yksimielisyys tuesta maamiinojen viennin rajoituksista; ellei näin teh- 3846: ainakin TAE-sopimuksen II pöytäkirjan (ns. dä, TAE-sopimuksen lisäksi tarvitaan muutakin 3847: maamiinapöytäkirja) laajentamiselle kattamaan kansainvälistä toimintaa; 3848: myös sisäiset aseelliset selkkauksetja uuden pöy- 7) todentamisen alalla näyttää olevan täydelli- 3849: täkirjan hyväksymisestä koskien sokeuttavien nen umpikuja; pöytäkirjan säännösten noudatta- 3850: lasereiden kieltämistä. Asiantuntijaryhmä on misen yksityiskohtaisesta todentamisesta ja to- 3851: myös pitkälti yksimielinen siitä, että kaikkien dentamiskomitean perustamisesta on laadittu 3852: jalkaväkimiinojen on oltava havaittavissa, että ehdotuksia; lisäksi on laadittu säännös todenta- 3853: kauko-ohjattavissa miinoissa on oltava itsehävi- mismenettelyn noudattamisesta; siihen sisältyy 3854: tysmekanismi ja että kaikissa jalkaväki- ja pans- tärkeä periaate, jonka mukaan maamiinapöytä- 3855: sarimiinoissa, joita käytetään merkittyjen, var- kirjan ankarat rikkomukset olisivat vuoden 1949 3856: tioitujen ja aidattujen miinakenttien ulkopuolel- Geneven sopimusten rikkomuksia ja ankaria rik- 3857: la, tulee olla itsehävitysmekanismi. komuksia koskevien säännösten alaisia; tämä 3858: Näitä tiukennuksia sopimukseen on pidetty tarkoittaisi, että maamiinojen väärinkäyttöä pi- 3859: kuitenkin sangen puolinaisina. Yleinen arvio on dettäisiin sotarikoksina. 3860: se, että käynnissä olevissa neuvotteluissa ei vielä Eräiden maiden edustajat, niiden joukossa 3861: tultaisi saavuttamaan yksimielisyyttä jalkaväki- Suomen hallituksen edustajat, ovat kansainväli- 3862: miinojen täysin kieltävästä sopimuksesta. Muun sellä areenalla suhtautuneet erittäin kielteisesti 3863: muassa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ehdotukseen henkilömiinojen täyskiellosta. Esi- 3864: (ICRC) on arvostellut kaavailtuja muutoksia merkiksi ED-parlamentin miinakysymystä kos- 3865: useilla eri perusteilla. Ne voidaan kiteyttää seu- kevassa julkisessa kuulemistilaisuudessa 3866: raaviin seitsemään näkökohtaan: 21.3.1995 Suomen ulkoasiainministeriön edusta- 3867: 1) että on vaikea saattaa voimaan rajoituksia ja vastusti lähes yksin henkilömiinojen täyskiel- 3868: jalkaväki- tai panssarimiinojen käytössä, koska toa. Kun ED-parlamentti 29. kesäkuuta kuluvaa 3869: "tyhmien miinojen" (= vailla itsehävitysmeka- vuotta päätti toimia henkilömiinojen täydellisen 3870: nismia olevat miinat) käyttö on yhä sallittua; kiellon aikaansaamiseksi, vain kolme edustajaa 3871: 2) että ehdotettu säännös vartiointi- ja aitaus- äänesti sitä vastaan (Ranskasta) ja kahdeksan 3872: 4 LA 24/1995 vp 3873: 3874: pidättäytyi äänestämästä (2 Ranskasta ja 6 Suo- Lakialoitteen keskeinen ajatus on se, että Suo- 3875: mesta). Ruotsin ja Norjan linjasta poiketen Suo- men tulisi säätää omassa maassa ensinjalkiväki- 3876: men hallituksen edustajat ovat vastustaneet hen- miinojen täyskielto ja osoittaa muulle maailmalle 3877: kilömiinojen niin osittaisia käyttörajoituksia esimerkkiä. Kansalliseen puolustusajatteluun on 3878: (laatuun tai miinoitteiden merkitsemiseen koh- liittynyt kiinteästi käsitys henkilömiinojen pelo- 3879: distuvat vaatimukset) kuin myös niiden täyskiel- tevaikutuksesta ja sen keskeisestä merkityksestä. 3880: toa kansainvälisin sopimuksin. Tätä he ovat pe- Sodankäynnin luonteessa tapahtuneet ja tapah- 3881: rustelleet miinojen merkityksellä alueellisen puo- tuvat muutokset tekevät entistä ajankohtaisem- 3882: lustuksen doktriinissa ja pitkällä maarajalla. So- maksi keskustelun maassamme omaksutusta 3883: tilaiden lähtökohtana on ajatus miinoitteiden hi- puolustusdoktriinista ja niistä perusteista, joilla 3884: dastevaikutuksesta ja se tosiasia, että Suomen jalkiväkimiinojen käytön rajoituksia on vastus- 3885: käytössä oleva miinoitemateriaali muodostuu tettu kansainvälisillä foorumeilla. 3886: pääasiassa ns. tyhmistä miinoista, jotka eivät si- Edellä esitetyt näkökohdat henkilömiinojen 3887: sällä itsetuhomekanismia. käytön aiheuttamista tuhoista sotaa käyvissä 3888: Osittaisia rajoituksia kansainväliseen sopi- maissa ovat myös painava perustelu muuttaa 3889: mukseen ovat esittäneet muun muassa USA:n omaa politiikkaamme. Kansainvälinen henkilö- 3890: (vientirajoitukset) ja Ranskan hallitukset (sallit- miinojen täyskielto, jota kontrolloitaisiin erityi- 3891: taisiin vain itsensä tuhoavat henkilömiinat). sesti niissä maissa, joihin miinojen valmistus ja 3892: Osittaiset rajoitukset eivät kuitenkaan poista ko- kauppa keskittyvät, on nähdäksemme ainoa te- 3893: konaan henkilömiinoista aiheutuvia kärsimyk- hokas keino ongelman asteittaiseksi lieventämi- 3894: siä. Pikemminkin ne saattavat antaa lisätodistus- seksi varsinkin sotaa käyvissä maissa. 3895: voimaa vastustaa rajoituksia niille maille, joilla Lakiehdotuksen hyväksyminen vaikuttaisi 3896: on vähän taloudellisia voimavaroja hankkia it- myös siten, että Suomessa jouduttaisiin lopetta- 3897: selleen uusinta miinateknologiaa. maan jalkaväkimiinojen valmistus. Sen sijaan 3898: TAE-sopimukseen sisältyvän maamiinapöy- Suomi ei ole tiettävästi vienyt ulkomaille henki- 3899: täkirjan nopeaan uudistamiseen niin, että kaik- lömiinoja tai sanottavassa määrin niiden kom- 3900: kien jalkaväkimiinojen käyttö, vienti, tuonti, va- ponentteja. Tästä huolimatta ehdotuksemme 3901: rastointi ja valmistus tulisi kielletyksi, ei näytä merkitsisi myös tulevaisuuden kannalta kieltoa 3902: olevan toiveita ainakaan tällä sopimuskierrok- tällaisten aseiden viennille. Valmiusvarastoissa 3903: sella. Täyskiellon aikaansaamisen puolesta toi- olevat miinat jouduttaisiin myös täyskiellon voi- 3904: mii EU-parlamentin päätökset ja yksittäisten maan tultua purkamaan. 3905: valtioiden yksipuoliset lainsäädäntöpäätökset Yleisimmät jalkaväkimiinat, joita on myös 3906: (EU-maista Belgia tällä hetkellä). Suomen puolustusvoimilla, ovat polkumiinat tai 3907: räjähdemiinat (blast mine/trampmina), sirpaloi- 3908: tuvat miinat (fragmentation mine) sekä hyppy- 3909: II Lakialoitteen sisältö miinat (bounding fragmentation mine). Voi- 3910: maan tultuaan kielto kohdistuisi välittömästi 3911: Tällä Iakiaioitteella pyritään myös osaltaan näihin miinoihin. 3912: avaamaan ulkopoliittinen keskustelu Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3913: kannasta henkilömiinojen täyskieltoon, jotta 3914: Suomi voisi osallistua yhdessä Ruotsin, Norjan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 3915: ja Tanskan kanssa toimintaan henkilömiinojen /akiehdotukset: 3916: täysin kieltävän kansainvälisen sopimuksen ai- 3917: kaansaamiseksi. 3918: LA 24/1995 vp 5 3919: 3920: 1. 3921: Laki 3922: jalkiväkimiinojen käytön, maahantuonnin, maastaviennin, varastoinoin ja valmistuksen kieltämisestä 3923: 3924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3925: 1§ laista maamiinaa, jonka ensisijaisena tarkoituk- 3926: Kiellot sena on henkilöiden surmaaminen tai vammaut- 3927: taminen siitä riippumatta, millä tavalla tällainen 3928: Tällä lailla kielletään jalkaväkimiinojen taik- miina asennetaan tai levitetään maastoon taikka 3929: ka niiden osien käyttö, maahantuonti ja maasta- laukaistaan. 3930: vienti, kauttakuljetus Suomen alueen kautta kol- 3931: manteen maahan tai tällaisten aseiden varastoin- 3§ 3932: ti tahi valmistus maassa. Voimaantulosäännös 3933: 2§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 3934: Määritelmä kuuta 199. 3935: 3936: Jalkaväkimiinalla tarkoitetaan tässä laissa sel- 3937: 3938: 3939: 3940: 3941: 2. 3942: Laki 3943: puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain muuttamisesta 3944: 3945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3946: muutetaan 9 päivänä maaliskuuta 1990 puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuk- 3947: sesta annetun lain (242/90) 1 §:n 1 momentti, 3948: sellaisena kuin se on 17 päivänä helmikuuta 1995 annetussa laissa (197/95), seuraavasti: 3949: 1§ nin, varastoinoin ja valmistuksen kieltämisestä 3950: Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja annetussa laissa ( 1 ), voimassa mitä tässä 3951: kuljetuksesta Suomen alueen kautta kolmanteen laissa säädetään. 3952: maahan (kauttakuljetus) on sen lisäksi, mitä 3953: Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuk- 3954: sista johtuu ja mitä on säädetty laissa jalkaväki- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3955: miinojen käytön, maahantuonnin, maastavien- kuuta 199. 3956: 3957: 3958: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1995 3959: 3960: Outi Ojala Tuija Maaret Pykäläinen Marjatta Vehkaoja 3961: Janina Andersson Eila Rimmi Pentti Tiusanen 3962: Mikko Immonen Jarmo Wahlström Pekka Leppänen 3963: Martti Korhonen Asko Apukka Anne Huotari 3964: Annika Lapintie Iivo Polvi Esko Helle 3965: Riitta Prusti Säde Tahvanainen Pirkko Peltomo 3966: Marjaana Koskinen Ulla Anttila 3967: LA 25/1995 vp 3968: 3969: Lakialoite 25 3970: 3971: 3972: 3973: Lämsä ym.: Lakialoite laiksi yleisistä teistä annetun lain 67 §:n 3974: muuttamisesta 3975: 3976: 3977: Eduskunnalle 3978: 3979: Aloitteessa ehdotetaan, että kunta olisi oikeu- tuneet eriarvoiseen asemaan sen mukaan onko 3980: tettu saamaan tienpitäjäitä korvaukset omista- vesihuolto toteutettu kunnan vai yhtiön toimes- 3981: mansa laitteen, rakennuksen tai muun omaisuu- ta. 3982: den siirrosta tai purkamisesta samojen perustei- Pienille kunnille tilanne on kohtuuton. Kun- 3983: den mukaan kuin yksityinen oikeudenomistaja. nan talous ei kestä sitä, että kunnan vesihuolto- 3984: Voimassa olevan lain mukaan kunta voi saada laitos joutuu rahoittamaan yleisten teiden raken- 3985: korvauksen vain mikäli valtioneuvosto erityises- tamista. 3986: tä syystä näin määrää. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3987: Käytännössä ongelma on tullut esiin tilanteis- 3988: sa, joissa syöttövesijohto on jouduttu siirtämään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 3989: tien parantamisen yhteydessä. Kunnat ovat jou- kiehdotuksen: 3990: 3991: 3992: 3993: 3994: Laki 3995: yleisistä teistä annetun lain 67 §:n muuttamisesta 3996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3997: muutetaan 21 päivänä toukokuuta 1954 yleisistä teistä annetun lain (243/54) 67 §:n 2 momentti, 3998: sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1970 annetussa laissa (32/70), seuraavasti: 3999: 67 § luvussa säädettyyn tai tässä laissa edellytetystä 4000: - - - - - - - - - - - - - - pakkolunastuksesta johtuvaan korvaukseen. 4001: Mikäli valtioneuvosto erityisestä syystä ei toi- 4002: sin määrää, valtiolla ei ole oikeutta edellä tässä Tämä laki tulee voimaan päivänä 4003: kuuta 199. 4004: 4005: 4006: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995 4007: 4008: Eero Lämsä Hannes Manninen Kari Myllyniemi 4009: Aulis Ranta-Muotio Hannu Takkula Anu Vehviläinen 4010: Mauri Salo Päivi Räsänen Vuokko Rehn 4011: Mikko Pesälä Juhani Alaranta Maija-Liisa Veteläinen 4012: Maija-Liisa Lindqvist Kyösti Karjula Johannes Leppänen 4013: Timo Kalli Maria Kaisa Aula Pauli Saapunki 4014: Seppo Kääriäinen Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa 4015: Hannu Kemppainen Jorma Huuhtanen Armas Komi 4016: Olavi Ala-Nissilä Matti Väistö Annikki Koistinen 4017: Aino Suhola Tero Mölsä Liisa Hyssälä 4018: Mari Kiviniemi Markku Vuorensola Raimo Mähönen 4019: Esa Lahtela llvo Polvi 4020: 250250 4021: LA 26/1995 vp 4022: 4023: Lakialoite 26 4024: 4025: 4026: 4027: 4028: Saario ym.: Lakialoite laiksi metsästyslain 56 §:n muuttamisesta ja 4029: laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun 4030: lain 3 §:n muuttamisesta 4031: 4032: 4033: Eduskunnalle 4034: 4035: Metsästyslain (615/93) 9luvun 56 §:ssä määri- Koska metsästysseurat ja vapaaehtoiseen jä- 4036: tellään valtion metsästystä ja riistanhoitoa kos- senyyteen perustuvat metsästäjäjärjestöt vastaa- 4037: kevia asioita valtion viranomaisten lisäksi hoita- vat valtaosasta käytännön riistanhoidon ja met- 4038: vat yhteisöt, joita ovat Metsästäjäin keskusjär- sästyksen järjestämistä, on lakiin riistanhoito- 4039: jestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistyk- maksusta ja pyyntiluvasta (3 §:n 2 mom.) tehtävä 4040: set. lisäys, joka mahdollistaa riistanhoitomaksuva- 4041: Laissa ei huomioida tässä yhteydessä vapaa- rojen käytön vapaaehtoiseen jäsenyyteen perus- 4042: ehtoiseen jäsenyyteen perustuvia metsästäjäjär- tuvien metsästäjäjärjestöjen ja metsästysseurojen 4043: jestöjä ja niiden perusjärjestöjä, metsästysseuro- valtakunnallisesti merkittävään toimintaan. 4044: ja. Riistan menestyminen riippuu ensisijaisesti 4045: Metsästysseurat vastaavat pääosin metsästä- sen elinympäristöstä ja siihen kohdistuvista 4046: jien koulutuksesta, riistanhoidosta, metsästyk- muutostoimista. Riistan elinympäristön käsitte- 4047: senjärjestämisestäja valvonnasta sekä suomalai- lystä päättää maanomistaja, joka vallitsevan 4048: sen eräkulttuurin vaalimisesta. Metsästyslaissa ei lainsäädännön puitteissa voi halutessaan merkit- 4049: ole huomioitu metsästysseuratoimintaa, vaikka tävästi edistää riistaeläinten menestymistä omis- 4050: suurin osa lain toteutumisesta riippuu metsästys- tamillaan alueilla. 4051: seurojen ja vapaaehtoisten metsästäjäjärjestöjen Metsästystä säätelevä lainsäädäntö ei nyky- 4052: toiminnasta. Koko suomalaista metsästystä aja- muodossaan luo edellytyksiä maanomistajien 4053: tellen metsästysseura on tärkein metsästyksen oma-aloitteiselle riistan elinympäristöjen paran- 4054: perusyhteisö. tamiselle. Tästä syystä laki riistanhoitomaksusta 4055: Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamak- ja pyyntilupamaksusta tulee muuttaa niin, että 4056: susta (616/93) määrittelee 3 §:ssä riistanhoito- kertyvillä riistanhoitomaksuilla voidaan tukea 4057: maksuina kertyvien varojen käyttökohteet ja maanomistajien toimia riistan elinympäristön 4058: käyttäjät. Riistanhoitomaksu on jokaiselta met- merkittäväksi parantamiseksi. 4059: sästäjäitä kerättävä veroluonteinen maksu, josta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4060: pääosa on käytetty Metsästäjäin keskusjärjes- 4061: tön, riistanhoitopiirien ja -yhdistysten toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 4062: taan. lakiehdotukset: 4063: 4064: 4065: 4066: 4067: 250250 4068: 2 LA 26/1995 vp 4069: 4070: 1. 4071: Laki 4072: metsästyslain 56 §:n muuttamisesta 4073: 4074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4075: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) 56 §:n 1 momentti seuraa- 4076: vasti: 4077: 56§ vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvat valta- 4078: Viranomaiset ja yhteisöt kunnalliset metsästäjäjärjestöt ja metsästysseu- 4079: rat. 4080: Metsästystä ja riistanhoitoa koskevia asioita 4081: hoitavat valtion viranomaisten lisäksi metsästä- 4082: jien omatoimisuuteen perustuvat Metsästäjäin 4083: keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoito- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4084: yhdistykset niin kuin tässä laissa säädetään sekä kuuta 199. 4085: 4086: 4087: 4088: 4089: 2. 4090: Laki 4091: riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 4092: 4093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4094: lisätään riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun lain 4095: (616/93) 3 §:n 2 momenttiin uusi 4 ja 5 kohta seuraavasti: 4096: 3§ 4097: 5) maanomistajien suorittamien riistan elin- 4098: Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa ympäristöä merkittävästi parantavien hankkei- 4099: voidaan käyttää: den toteuttamiseen. 4100: 4) vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien 4101: valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suoritta- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4102: maan valistustyöhön ja metsästysseurojen riis- kuuta 199. 4103: tanhoitoa edistävien hankkeiden tukemiseen ja 4104: 4105: 4106: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995 4107: 4108: Väinö Saario Anssi Rauramo 4109: Heikki Koskinen Kari Kantalainen 4110: LA 27/1995 vp 4111: 4112: Lakialoite 27 4113: 4114: 4115: 4116: 4117: Kiljunen ym.: Lakialoite laiksi maamiinojen valmistuksen, myynnin 4118: ja käytön kieltämisestä 4119: 4120: 4121: Eduskunnalle 4122: 4123: Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1980 noja suunnittelemattomasti ja miinoitteita kar- 4124: asesopimuksen päämääränä on kieltää ja rajoit- toittamatta. Tämä on omiaan sekä vaikeutta- 4125: taa sellaisten aseiden käyttöä, jotka aiheuttavat maan ihmisten omatoimista varautumista maa- 4126: sodankäynnin päämäärien kannalta tarpeetonta miinavaaraan että miinojen raivaamista. Vaikka 4127: kärsimystä ja joiden vaikutus on umpimähkäistä laajamittaisiin raivaustoimiin ryhdyttäisiinkin, 4128: ja ennalta arvaamatonta. Sopimukseen on liitty- miinoja löytyy ennalta arvaamattomista paikois- 4129: nyt 45 valtiota ja sitä ajanmukaistetaan syyskuun ta vielä vuosien ja vuosikymmentenkin kuluttua. 4130: 25 päivänä 1995 alkavassa seurantakokouksessa. Yhdistyneet Kansakunnat, Kansainvälinen 4131: Vuoden 1980 asesopimuksen alaan kuuluu myös Punainen Risti, useat YK-järjestöt ja Euroopan 4132: pyrkimys rajoittaa ja säädellä maamiinojen käyt- unionin parlamentti ovat katsoneet, että ainoa 4133: töä. tapa päästä eroon maamiinojen aiheuttamista 4134: Maamiinoja on levitetty tällä hetkellä noin 70 suunnattomista inhimillisistä kärsimyksistä on 4135: maahan yhteensä arviolta 110 miljoonaa kappa- niiden käytön kieltäminen ja jo asetettujen mii- 4136: letta. Tyypillisiä maamiinojen levityksen kohde- nojen tehokas raivaaminen. Euroopan unionin 4137: maita ovat Angolan, Afganistanin ja Kam- parlamentti on kehottanut kaikkia YK:n jäsen- 4138: bodzan kaltaiset valtiot, joissa sotien ja sisällisso- maita ottamaan käyttökiellon kansalliseen lain- 4139: tien osapuolille ovat maamiinat osana ulkoista säädäntöönsä. Näin on ensimmäisenä menetellyt 4140: sotilasapua. Belgia, ja hankkeella on kannatusta erityisesti 4141: Maamiinojen uhreina kuolee tai vammautuu Pohjoismaissa. 4142: keskimäärin 30 ihmistä joka päivä. Uhreista lä- Suomi on perinteisesti tukenut kansainvälisen 4143: hes kaikki ovat siviilejä. Miinat eivät valikoi koh- yhteisön pyrkimyksiä aseidenriisunnassa ja ase- 4144: teita sotatoimien aikana eikä niiden vaikutus rajoitussopimuksissa. Suomi on tukenut hank- 4145: pääty sotatoimien päättymisen myötä. keita joukkotuhoaseiden käyttöä ja niiden leviä- 4146: Miinojen suuren lukumäärän lisäksi ongelma mistä vastaan. Suhtautuminen maamiinojen val- 4147: on niiden tekninen kehitys. Uudenaikaiset miinat mistukseen ja käyttöön on sovitettava tähän rau- 4148: voidaan rakentaa lähes kokonaan muoveista, haa ja aseidenriisuntaa edistävään toimintaan. 4149: puusta tai muista materiaaleista, joita ei metal- Suomen tulee johdonmukaisesti omaksua sama 4150: lien tunnistukseen perustuvalla tavanomaisella suhtautumistapa niin umpimähkäisesti toimi- 4151: raivauskalustolla pystytä havaitsemaan. Uudet viin, lukemattomia siviiliuhreja vaativiin maa- 4152: miinat ovat myös entistä kestävämpiä: ne eivät miinoihin kuin joukkotuhoaseisiinkin. 4153: menetä toimintakykyään edes pitkään maastossa Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4154: ollessaan. 4155: Maamiinojen käytölle on tyypillistä, että so- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4156: taa käyneet osapuolet ovat levittäneet maamii- lakiehdotuksen: 4157: 4158: 4159: 4160: 4161: 250250 4162: 2 LA 27/1995 vp 4163: 4164: 4165: Laki 4166: maamiinojen valmistuksen, myynnin ja käytön kieltämisestä 4167: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4168: 4169: 1§ 4§ 4170: Soveltamisala Ansoja koskeva käyttökielto 4171: Tämä laki koskee tässä määriteltyjen miinojen Ansojen käytön kohdistaminen siviiliväes- 4172: ja ansojen käyttöä maalla mukaan luettuna mii- töön sinänsä tai yksityisiin siviilihenkilöihin joko 4173: nat, joita käytetään sulkemaan rantoja, vesitien- hyökkäyksessä tai puolustuksessa on kielletty 4174: risteyksiä taijoenristeyksiä. Tätä lakia ei sovelle- kaikissa oloissa. 4175: ta merellä tai sisävesillä käytettäviin merimiinoi- Ansojen umpimähkäinen käyttö on kielletty. 4176: hin. Umpimähkäistä käyttöä on sijoittaa ansoja paik- 4177: kaan, joka ei ole sotilaskohteessa, tai siten että 4178: 2§ aseita ei ole suunnattu sotilaskohteeseen; tai 4179: Määritelmät käyttämällä kuljetustapaa tai levitysmenetel- 4180: mää, jota ei voi suunnata yksilöityyn sotilaskoh- 4181: Tässä laissa miina tarkoittaa mitä tahansa teeseen; tai siten että käyttö aiheuttaa sattuman- 4182: ampumatarviketta, joka on sijoitettu maan tai varaisesti ihmishengen menetyksiä tai haavoittu- 4183: muun pintakerroksen alle, sen pinnalle tai sen misia siviilien keskuudessa, vahinkoa siviilikoh- 4184: lähelle ja on suunnattu räjähtämään tai laukea- teille tai molempia kohtuuttamassa määrin ver- 4185: maan henkilön tai ajoneuvon läsnäolosta, lähei- rattuna odotettavissa olevaan todelliseen ja välit- 4186: syydestä tai kosketuksesta; ansa tarkoittaa mitä tömään sotilaalliseen hyötyyn. 4187: tahansa laitetta tai materiaalia, joka on suunni- Kaikissa olosuhteissa on kiellettyä käyttää 4188: teltu, rakennettu tai muunnettu tappamaan tai ansaa,joka näyttää vaarattomalta kannettavalta 4189: haavoittamaanjajoka laukeaa odottamatta, kun esineeltä ja joka on erityisesti suunniteltu ja ra- 4190: henkilö koskettaa tai lähestyy vaarattomalta kennettu räjähtävää materiaalia sisältäväksi ja 4191: näyttävää kohdetta tai suorittaa turvalliselta räjähtämään, kun sitä kosketetaan tai lähesty- 4192: näyttävän toimenpiteen. tään. 4193: Tässä laissa sotilaskohde tarkoittaa mitä ta- Kaikissa olosuhteissa on kiellettyä käyttää 4194: hansa kohdetta, jonka luonne, sijainti, tarkoitus ansoja, jotka on jollakin tavalla kiinnitetty ja 4195: tai käyttö muodostaa tärkeän osan sotilaallisesta yhdistetty 4196: toiminnasta ja jonka täydellinen tai osittainen 1. kansainvälisesti tunnustettuihin suojelutun- 4197: tuhoaminen, haltuunotto tai vaarattomaksi saat- nuksiin tai merkkeihin, 4198: taminen merkitsee kulloinkin vallitsevissa olois- 2. sairaisiin, haavoittuneisiin tai kuolleisiin 4199: sa selvää sotilaallista hyötyä. Siviilikohteita ovat henkilöihin, 4200: kaikki kohteet, jotka eivät ole edellä määriteltyjä 3. hautausmaihin, krematoriolaitoksiin tai 4201: sotilaskohteita. hautoihin, 4202: 4. lääkintälaitoksiin, lääkintälaitteisiin, lää- 4203: kintätarpeisiin tai lääkintäkuljetuksiin, 4204: 3§ 5. lasten leluihin ja kannettaviin esineisiin tai 4205: Kielto valmistaa, viedä maasta, tuoda maahan tai 4206: tuotteisiin, jotka on nimenomaisesti tarkoitettu 4207: käyttää miinoja lasten ruokkimiseen, terveydenhoitoon, hygie- 4208: niaan, vaatetukseen tai kasvatukseen, 4209: Miinojen valmistaminen, maahantuonti ja 6. ruokaan tai juomaan, 4210: maastavienti sekä miinojen käyttäminen on kiel- 7. muihin kuin sotilaallisissa laitoksissa ole- 4211: lettyä. viin keittiövälineisiin tai -laitteisiin, 4212: LA 27/1995 vp 3 4213: 4214: 8. luonteeltaan selvästi uskonnollisiin esinei- 5§ 4215: siin, Voimaantulo 4216: 9. historiallisiin muistomerkkeihin, taideteok- 4217: siin tai kulttuuripaikkoihin,jotka edustavat kan- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4218: sojen kulttuuriperintöä tai henkistä perintöä, tai kuuta 1996. 4219: l 0. eläimiin tai niiden ruhoihin. 4220: Kaikissa oloissa on kiellettyä käyttää ansaa, 4221: joka on suunniteltu tuottamaan liiallisen vam- 4222: man tai tarpeetonta kärsimystä. 4223: 4224: 4225: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995 4226: 4227: Kimmo Kiljunen Tarja Filatov Jorma Kukkonen 4228: Marjaana Koskinen Riitta Prusti Säde Tahvanainen 4229: Pirkko Peltomo Esa Lahtela Raimo Mähönen 4230: Tuija Maaret Pykäläinen Janina Andersson Klaus Heliberg 4231: Pentti Tiusanen Mikko Kuoppa Ulla Juurola 4232: Jaakko Laakso Esko-Juhani Tennilä Marjatta Vehkaoja 4233: Annika Lapintie Veijo Puhjo Eila Rimmi 4234: Anne Huotari Iivo Polvi Jorma Vokkolainen 4235: Virpa Puisto Mikko Elo Sinikka Hurskainen 4236: Arto BryggaJ;e Matti Vanhanen Pia Viitanen 4237: Erkki Tuomioja Risto Kuisma Erkki Pulliainen 4238: Tuija Brax Ulla Anttila Irina Krohn 4239: Satu Hassi Tarja Kautto Jukka Mikkola 4240: Leena Luhtanen Jukka Roos Reijo Lindroos 4241: Paavo Nikula Tapio Karjalainen Osmo Soininvaara 4242: Pertti Virtanen Erkki J. Partanen Marja-Leena Viljamaa 4243: Heikki Rinne Jorma Rantanen Marja-Liisa Tykkyläinen 4244: Eero Lämsä Jouko Skinnari Kalevi Olin 4245: Asko Apukka Jarmo Wahlström Esko Helle 4246: Mats Nyby Pertti Paasio Maija Rask 4247: Toimi Kankaanniemi Hannu Takkula Tero Mölsä 4248: Päivi Räsänen Markus Aaltonen Jukka Gustafsson 4249: Eva Biaudet Pekka Leppänen Martti Korhonen 4250: Tytti Isohookana-Asunmaa Arja Ojala 4251: LA 28/1995 vp 4252: 4253: Lakialoite 28 4254: 4255: 4256: 4257: 4258: Tiusanen ym.: Lakialoite laiksi edustajanpalkkion väliaikaisesta 4259: alentamisesta 4260: 4261: 4262: Eduskunnalle 4263: 4264: Kansanedustajan palkkiosta säädetään alun saaminen valtiontalouden "säästötalkoisiin" 4265: perin vuonna 1947 annetulla lailla edustajan- juuri ole mahdollista. 4266: palkkiosta. Kuitenkin kansanedustajat voivat itse lähteä 4267: Kansanedustajan taloudellinen asema on va- mukaan "säästötalkoisiin". Teon valtiontalou- 4268: kaa. Kulukorvaukset ja muut etuisuudet huo- dellinen merkitys on luonnollisesti rajallinen. 4269: mioon ottaen se on erityisen vakaa. Kansanedus- Kuitenkin sillä on symbolimerkitys. Se viestittää 4270: tajat kuuluvat niihin, joita nykyinen vaikea siitä, että kansanedustajat välittävät myös henki- 4271: taloudellinen tilanne ei ole kohdannut. Mikäli lökohtaisesti. 4272: lapsilisäleikkaukset kansanedustajia kohtaisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4273: vatkin, ei niillä tässä tuloluokassa ole juuri mer- 4274: kitystä. Maan hallitus onkin toistuvasti valitta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 4275: nut sitä, ettei parempituloisten ihmisten mukaan kiehdotuksen: 4276: 4277: 4278: 4279: 4280: Laki 4281: edustajanpalkkion väliaikaisesta alentamisesta 4282: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä taval- 4283: la, säädetään: 4284: 1§ 2§ 4285: Poiketen siitä, mitä edustajanpalkkiosta anne- Tämä laki tulee voimaan patvana 4286: tussa laissa (328/47) on säädetty, sanotun lain kuuta 1995 ja sitä sovelletaan voimaantulopäi- 4287: 1 §:ssä määritelty edustajanpalkkio maksetaan vää seuraavan kuukauden alusta lukien 31 päi- 4288: 1 000 markalla kuukaudessa vähennettynä. vään maaliskuuta 1998 saakka. 4289: 4290: 4291: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1995 4292: 4293: Pentti Tiusanen Pekka Kuosmanen Veijo Puhjo 4294: Esa Lahtela Pertti Virtanen Janina Andersson 4295: Tauno Pehkonen Esko-Juhani Tennilä 4296: 4297: 4298: 4299: 4300: 250250* 4301: LA 29/1995 vp 4302: 4303: Lakialoite 29 4304: 4305: 4306: 4307: 4308: Kankaanniemi ym.: Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n muutta- 4309: misesta 4310: 4311: 4312: Eduskunnalle 4313: 4314: Aloitteessa esitetään muutettavaksi vuoden puistojen, katujen ja tori en epäsiisteys on lisään- 4315: 1995 alusta voimassa olleen alkoholilain 58 §:ää tynyt. Räikeimmin ongelmat näkyvät mm. kirk- 4316: siten, että alkoholin nauttiminen julkisella pai- kopuistoissa, joissa eri-ikäiset alkoholin käyttä- 4317: kalla olisi kielletty, kuten se oli aiemmin voimas- jät aiheuttavat häiriötä hiljaisuutta, virkistystä ja 4318: sa olleessa alkoholilaissa. Rajoitus koskisi naut- turvallista aluetta etsiville ihmisille. Myös ulko- 4319: timista kadulla, torilla, tiellä, puistossa ja muulla maisten matkailijoiden keskuudessa on aiheutta- 4320: yleisellä paikalla. nut hämmästystä uusi suomalainen alkoholin 4321: Uudesta alkoholilaista tehtiin puitelaki, joka käyttötapa. 4322: jätti yksityiskohtaisten määräysten antamisen Alkoholin nauttiminen vapaasti julkisilla pai- 4323: alemmanasteisten säädösten varaan. Näin ollen koilla on suurkäyttäjien ohella lisännyt myös 4324: myös nauttimisen mahdollinen kielto jätettiin mm. nuorten häiriökäyttäytymistä ja yleistä tur- 4325: kunnallisten järjestyssääntöjen varaan. Useim- vattomuutta. On todennäköistä, että tällaisen 4326: missa kunnissa ja kaupungeissa ei kuitenkaan kiellon puuttuminen lisää osaltaan alkoholin ko- 4327: tällaista järjestyssääntömääräystä ole. Kunta- konaiskulutusta ja täten aiheuttaa yhteiskunnal- 4328: laisten ja ennen kaikkea matkailijoiden kannalta le yhä enemmän kustannuksia. 4329: järjestyssäännön määräysten tunteminen on lä- Maassamme on tällä hetkellä erittäin runsaas- 4330: hes mahdotonta. Samoin saattaa olla yksittäista- ti ravintoloita ja muita anniskelupaikkoja, joissa 4331: pauksissa epäselvää, onko kielto jollakin alueella alkoholin nauttiminen on yleensä asianmukai- 4332: voimassa vai ei. Tämän johdosta on perusteltua sesti järjestetty. Yleisellä paikalla nauttimisen 4333: säätää asiasta kattavasti laissa. kieltäminen ei siten ole kohtuuton rajoitus ke- 4334: Uuden alkoholilain lyhyenä voimassaoloaika- nenkään kannalta. 4335: na on ilmennyt kaikkialla maassa varsin räikeästi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4336: se, että alkoholin nauttiminen yleisillä paikoilla 4337: ei enää ole kiellettyä. Erityisesti alkoholin suur- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4338: kuluttajien ilmestyminen yhä laajemmin julkisil- lakiehdotuksen: 4339: le paikoille on aiheuttanut ongelmia. Samalla 4340: 4341: 4342: 4343: 4344: 250250 4345: 2 LA 29/1995 vp 4346: 4347: Laki 4348: alkoholilain 58 §:n muuttamisesta 4349: 4350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4351: muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/94) 58 §:n 4 kohta sekä 4352: lisätään 58 §:ään uusi 5 kohta seuraavasti: 4353: 4354: 58§ 4) kotimaan liikenteen aluksessa, junassa, lin- 4355: Nauttimiskiellot ja-autossa sekä muussa yleisön käytettävänä ole- 4356: vassa kulkuneuvossa; sekä 4357: Alkoholijuoman nauttiminen on kielletty, 5) kadulla, torilla, tiellä, kirkko- ja muussa 4358: jollei tämän lain muista säännöksistä muuta puistossa tai muulla yleisellä paikalla. 4359: johdu: 4360: 4361: Tämä laki tulee voimaan päivänä 4362: kuuta 199. 4363: 4364: 4365: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995 4366: 4367: Toimi Kankaanniemi Matti Rvhänen Sakari Smeds 4368: Tauno Pehkonen Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen 4369: Aulis Ranta-Muotio Kari Myllyniemi Matti Vanhanen 4370: Annikki Koistinen Sulo Aittoniemi Markku Koski 4371: Marja-Liisa Tykkyläinen Pekka Leppänen Ossi Korteniemi 4372: Kyösti Karjula Maria Kaisa Aula Pertti Virtanen 4373: Oiva Savela Ola Rosendahl Hannu Takkula 4374: VuokkoRehn Jorma Kukkonen Risto Kuisma 4375: Vaito Koski Maija-Liisa Veteläinen 4376: LA 30/1995 vp 4377: 4378: Lakialoite 30 4379: 4380: 4381: 4382: 4383: Penttilä ym.: Lakialoite laiksi lasten päivähoidosta annetun lain 4384: 11 a §:n muuttamisesta 4385: 4386: 4387: Eduskunnalle 4388: 4389: Aloitteessa esitetään lasten päivähoidosta an- dentai kotihoidon tuen ulkopuolella. Aloitteessa 4390: netun lain 11 a §:n muuttamista siten, että kunta määritelty palveluseteli kelpaa vain yksityisten 4391: voi täyttää päivähoidon järjestäruisvelvollisuu- päivähoitopalveluiden ostoon. Kunta varmistaa 4392: tensa myös antamalla palvelusetelin lapsen hoi- tuen käytön tarkoitettuun palveluun. Aloitteessa 4393: toon oikeutetulle. Setelillä voidaan kattaa osa määritellään palvelusetelin pienin mahdollinen 4394: niistä kustannuksista, jotka lapsen vanhemmille arvo, joka on alempi kuin kunnan tuottamien 4395: syntyvät kunnallista päivähoitopalvelua korvaa- päivähoitopaikkojen keskimääräinen nettokus- 4396: van hoidon järjestämisestä. Palvelusetelillä voi- tannus lasta kohden. Mikään ei estä kuntaa päät- 4397: daan rahoittaa päivähoito joko yksityisessä päi- tämästä ruinimitasoa korkeammasta palveluse- 4398: väkodissa tai perhepäivähoidossa. Setelin saaja telistä. Palveluseteli voidaan myöntää myös osit- 4399: järjestää itse lapsen hoitopaikan, jonka kunta taisena lasten osapäivähoitoon. 4400: hyväksyy. Palvelusetelin myöntäminen ja käyttö ei saa 4401: Päivähoitolaki velvoittaa kunnat järjestä- aiheuttaa kunnille kohtuutonta hallinnollista li- 4402: mään päivähoitopalvelut kaikille alle kouluikäi- sätyötä. Siksi kunnallisen palvelun vaihtamista 4403: sille päivähoitoa tarvitseville lapsille 1.1.1996 al- palveluseteliin tai palvelusetelin vaihtamista 4404: kaen. Tämä on saavuttanut laajan hyväksynnän. kunnalliseen palveluun ei tule sallia ilman kun- 4405: Kunnissa on keskusteltu siitä, olisiko perheille nan suostumusta alle kolmen kuukauden jak- 4406: sallittava nykyistä laajempi oikeus valita palve- soissa. Yksinkertaisuuden vuoksi on perusteltua, 4407: lunjärjestämistapa,joka ottaa huomioon perhei- että palveluseteli on tasasuuruinen kussakin ikä- 4408: den erilaiset elämäntilanteet ja lasten hoitojärjes- ryhmässä. Arvoltaan riittävä ja samansuuruinen 4409: telyjen erityistarpeet. Tällä hetkellä 33 kunnassa palveluseteli poistaa ns. kannustinongelmia sekä 4410: on meneillään ns. palvelurahakokeilu. Suhtautu- takaa myös pienituloisille mahdollisuuden vaih- 4411: minen palvelurahaan samoin kuin siihen sovel- toehtoisten päivähoitopalveluiden käyttöön. 4412: lettavat säännöt vaihtelevat kokeilukunnissa. Palvelusetelin laaja käyttöönotto säästää kun- 4413: Mikäli palvelurahavaihtoehdon kehittäminenjä- tien kustannuksia. Valtion taloudellisen tutki- 4414: tetään kuntien oman päätöksen varaan, päivä- muskeskuksen mukaan kunnallisen päivähoito- 4415: hoitopalveluiden erilainen saatavuus ja taso aset- paikan nettokustannukset lasta kohden ovat kes- 4416: tavat eri kunnissa asuvat perheet eriarvoiseen kimäärin n. 3 000 markkaa kuukaudessa. Aloit- 4417: asemaan. Lasten päivähoidon järjestäminen liit- teessa ehdotetaan palvelusetelin suuruudeksi yk- 4418: tyy siten kysymyksiin lasten perusoikeuksien tur- sityisen päiväkotihoidon osalta vähintään 1 800 4419: vaamisesta, kansalaisten yhdenvertaisuudesta markkaa kuukaudessa lasta kohden. Yksityisen 4420: sekä kunnan ja kuntalaisten välisestä suhteesta. perhepäivähoidon osalta palvelusetelin suuruus 4421: On epäoikeudenmukaista, jos toinen vierekkäi- on vähintään 1 500 markkaa kuukaudessa alle 3- 4422: sistä kunnista tarjoaa mahdollisuuden vaihtoeh- vuotiailta ja vähintään 1 200 markkaa kuukau- 4423: toisten päivähoitopalveluiden tukemiseen ja toi- dessa yli 3-vuotiailta lapsilta. Palvelun ostaja te- 4424: nen tarjoaa ainoastaan kunnallista päivähoitoa. kee sopimuksen palvelun tuottajan kanssa. Pal- 4425: Eri kuntien lapsiperheiden yhdenvertaisen koh- velun ostajan kotikunta maksaa palvelusetelin 4426: telun turvaamiseksi on oikeudesta palveluseteliin mukaisen määrän perheen osoittamaan, kunnan 4427: säädettävä lailla. hyväksymään hoitopaikkaan kuntarajoista riip- 4428: Aloitteessa määritellään, millaiseen tukeen pumatta. Palveluseteli on palvelun tuottajalle 4429: kansalaisella on oikeus, mikäli hän haluaa järjes- verotettavaa tuloa. 4430: tää lapsensa päivähoidon kunnallisten palvelui- Lakiaioitteella ei ole tarkoitus vaikuttaa kun- 4431: 250250 4432: 2 LA 30/1995 vp 4433: 4434: tien ja valtion väliseen kustannusten jakoon. Kokemuksia laissa säädetyn päivähoidon pal- 4435: Aloitteessa määritelty palveluseteli katsotaan ta- velusetelistä tulee tarkoin seurata. Saatujen ko- 4436: vanmukaisten päivähoidon kustannusten kaltai- kemusten perusteella voidaan myöhemmin päät- 4437: seksi valtionosuuteen oikeuttavaksi menoksi. tää palvelusetelimallin laajentamisesta koske- 4438: Lakialoite vahvistaa kuntalaisten asemaa, sil- maan myös muita kunnan tuottamia hoivapalve- 4439: lä se lisää lapsiperheiden valinnanmahdollisuuk- luita esim. vanhusten ja vammaisten hoidossa. 4440: sia monipuolisiin lasten päivähoitopalveluihin. Jatkossa tulee tarkastella mahdollisuuksia yhdis- 4441: Samalla se luo myös tervettä kilpailua ja uusia tää kotihoidon tuki ja palveluseteli. 4442: työpaikkoja päivähoitoalalle sekä tuo harmaata Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4443: taloutta päivänvaloon. Kokonaisuudessaan tällä 4444: voidaan odottaa olevan myönteinen vaikutus että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4445: koko päivähoitoalan kehittymiselle. lakiehdotuksen: 4446: 4447: 4448: 4449: Laki 4450: lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta 4451: 4452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4453: muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36173) 11 a §:n 3 4454: momentti, 4455: sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (28/85), sekä 4456: lisätään 11 a §:ään uusi 4 momentti, seuraavasti: 4457: 4458: 11 a § lapsesta vähintään 1 500 markkaa kuukaudessa 4459: ja yli 3-vuotiaasta lapsesta vähintään 1 200 mark- 4460: Oikeus 1 momentissa tarkoitettuun kunnalli- kaa kuukaudessa. Lasten osapäivähoitoon käy- 4461: seen päivähoitoon voidaan lapsen vanhempien tettävän setelin suuruus määräytyy suhteessa 4462: tai huoltajien niin halutessa vaihtaa päivähoidon hoitoaikaan, kuitenkin niin, että se on enintään 4463: palveluseteliin, jota voidaan käyttää kunnan hy- 60 % kokopäivähoidon palvelusetelin arvosta. 4464: väksymän yksityisen päivähoitopaikan kustan- Palvelusetelin määrää tarkistetaan kalenterivuo- 4465: nusten maksamiseen. Palveluseteli on kunnan sittain sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka 4466: maksama lapsikohtainen tuki, joka maksetaan vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 4467: perheen osoittamaan lapsen yksityiseen hoito- (395/61) 9 §:n soveltamista varten. 4468: paikkaan. Tukea maksetaan niiltä kuukausilta, Asetuksella säädetään päivähoitopaikan ha- 4469: joina lapsi on hoidossa, kuitenkin enintään yh- kemisesta sekä määräajasta, jonka kuluessa lap- 4470: deltätoista (11) kuukaudelta kalenterivuodessa. sen vanhempien tai muiden huoltajien tulee ha- 4471: Kunnallista päivähoitoa ei ilman kunnan suostu- kea lasten päivähoitopaikkaa samoin kuin palve- 4472: musta vaihdeta palveluseteliin tai palveluseteliä lusetelin hakumenettelystä ja yksityisen päivä- 4473: kunnalliseen päivähoitoon alle kolmen (3) kuu- hoitopaikan hyväksymismenettelystä. 4474: kauden jaksoina. Palvelusetelin ruinimitaso on 4475: yksityisen päiväkotihoidon osalta 1 800 markkaa 4476: kuukaudessa lasta kohden. Yksityisen perhepäi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4477: vähoidon osalta palveluseteli on alle 3-vuotiaasta kuuta 1996. 4478: 4479: 4480: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1995 4481: 4482: Risto Penttilä Hannu Takkula Satu Hassi 4483: Irina Krohn Ulla Anttila Jukka Tarkka 4484: Sakari Smeds Päivi Räsänen Janina Andersson 4485: Tuija Brax KimmoSasi 4486: LA 31/1995 vp 4487: 4488: Lakialoite 31 4489: 4490: 4491: 4492: 4493: M. Koskinen ym.: Lakialoite eläinsuojelulaiksi 4494: 4495: 4496: 4497: Eduskunnalle 4498: 4499: Hallitus on antanut lakiesityksen eläinsuoje- lain päätavoitetta. Teurastuksen täytyy kaikissa 4500: lun uudistamisesta (HE 36/1995). Lain uudista- tapauksissa tapahtua siten, että teurastettava 4501: misen tavoitteena on edistää eläinten kohtelua eläin on ennen veren laskemista tainnutettu tai 4502: tavalla, joka vastaa kansalaisten keskuudessa lopetettu. 4503: yleistä näkemystä eläimille kuuluvasta arvosta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4504: sekä eläinten kohtelusta ja käsittelystä. Myös 4505: eläinten teurastuksesta ja siihen liittyvistä toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4506: menpiteistä on säädettävä tavalla, joka vastaa lakiehdotuksen: 4507: 4508: 4509: 4510: 4511: Eläinsuojelulaki 4512: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4513: 4514: 1-32§ taessa sitä taikka siitä verta laskettaessa. Eläimen 4515: (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) tulee olla asianmukaisesti tainnutettu tai lopetet- 4516: tu ennen verenlaskua. Eläimelle ei saa suorittaa 4517: 33 § muita teurastukseen liittyviä toimenpiteitä ennen 4518: Teurastus ja siihen liittyvät toimenpiteet kuin se on kuollut. 4519: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä 36/ 4520: Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsi- 1995 vp) 4521: mystä, kipua eikä tuskaa käsiteltäessä tai säily- 4522: tettäessä sitä teurastamossa, teurastuspaikassa 34-67§ 4523: tai muualla teurastuksen yhteydessä, tainnutet- (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) 4524: 4525: 4526: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995 4527: 4528: Marjaana Koskinen Janne Viitamies Pentti Tiusanen 4529: Kari Rajamäki Risto Kuisma Esa Lahtela 4530: Tuulikki Hämäläinen Tarja Filatov Pirkko Peltomo 4531: Pia Viitanen Jukka Mikkola Janina Andersson 4532: Klaus Heliberg Hannu Kemppainen Pertti Virtanen 4533: Johannes Koskinen Sirpa Pietikäinen Jukka Roos 4534: Jouko Skinnari Ulla Anttila Satu Hassi 4535: 4536: 4537: 4538: 4539: 250250 4540: ',:· 4541: LA 32/1995 vp 4542: 4543: Lakialoite 32 4544: 4545: 4546: 4547: 4548: Lindqvist ym.: Lakialoite laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveys- 4549: huoltolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä laiksi työn- 4550: antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n muuttami- 4551: sesta 4552: 4553: 4554: Eduskunnalle 4555: 4556: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4557: 4558: Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus- Korvauksen sijasta aloitteessa ehdotetaan 4559: laissa säädetystä työterveyshuollon kustannus- työnantajien sairausvakuutusmaksun alentamis- 4560: ten korvausjärjestelmästä luovuttaisiin kumoa- ta määrällä, joka vastaa nykyisin sairausvakuu- 4561: maila asianomaiset sairausvakuutuslain ja työ- tuslain perusteella maksettua vuotuista työter- 4562: terveyshuoltolain säännökset. veyshuollon korvauksen määrää. 4563: 4564: 4565: 4566: 4567: PERUSTELUT 4568: 4569: 1. Nykytila antajilta ja vakuutetuilta. Työnantajien maksuja 4570: kertyi vuonna 1994 noin 3,7 mrd markkaa. Va- 4571: Työnantajana on oikeus saada velvollisuu- kuutettujen maksuja kertyi 1,90 p/äyri eli yhteen- 4572: dekseen säädetyn työterveyshuollon kustannuk- sä 8,3 mrd markkaa. Vakuutusmaksuilla kate- 4573: sista sairausvakuutuslain (364/63) mukaista kor- taan pääosin sairausvakuutuksen ja työterveys- 4574: vausta. Samoin terveyskeskuksella on oikeus ha- huollon korvaukset lukuun ottamatta vanhem- 4575: kea korvausta yrittäjän terveyskeskuksesta itsel- pain- ja sairauspäivärahajärjestelmää, joiden 4576: leen ostamista työterveyshuollon kustannuksis- kustantamiseen valtio osallistui lakisääteisesti 4577: ta. vuoden 1994loppuun asti. Vuonna 1994 valtion- 4578: Ruotsissa kumottiin ko. korvausoikeus vuon- osuus oli noin 700 milj. markkaa. Vuonna 1995 4579: na 1991. Kumoamisen perustelut olivat seuraa- korvausjärjestelmä katettaneen kokonaan va- 4580: vat: 1) korvauksen maksamisella saavutetut oh- kuutusmaksuin. 4581: jailuvaikutukset olivat heikot, 2) mahdollisuus 4582: pienyritysten saamiseksi korvausten piiriin oli 1.1. Valvonta ja ohjailu 4583: pieni, jopa olematon, 3) RR V eli Riksrevisions- 4584: verket (valtion tilintarkastuslaitos) oli tullut työ- Työterveyshuollon toteutumista valvovat lää- 4585: terveyshuollon korvauksen selvitystyössään sii- nien työsuojelupiirit ja Työterveyslaitos sekä 4586: hen tulokseen, että se tulisi tehottomana poistaa. Kansaneläkelaitos korvausjärjestelmän kautta. 4587: Ruotsissa alennettiin työnantajien sosiaalimak- Kansaneläkelaitos saa työterveyshuollosta kor- 4588: suosuutta samalla suhteellisella prosenttimääräl- vausjärjestelmän avulla tilasto- ym. tietoa. Li- 4589: lä kuin aloitteessa on ehdotettu. Korvausjärjes- säksi Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevat 4590: telmä lienee ainutlaatuinen Euroopan unionin tarkastajat, joilla ei ole yleensä työterveyshuol- 4591: alueella. lon koulutusta, suorittavat vuosittain pistokoe- 4592: Työterveyshuollon korvaukset rahoitetaan luonteisia tarkastuksia työnantajien omiin työ- 4593: sairausvakuutusmaksuilla, jotka kerätään työn- terveyshuollon toimintayksiköihin. Tarkastus- 4594: 250250 4595: 2 LA 32/1995 vp 4596: 4597: ten ulkopuolelle jäävät kuitenkin terveyskeskuk- 2. Ehdotetut muutokset ja aloitteen vaikutukset 4598: set ja yksityiset terveysasemat, jotka tuottavat 4599: huomattavan osan (noin 90 %) työnantajien työ- Aloitteessa ehdotetaan luopumista nykyisestä 4600: terveyshuollon palveluista. korvausjärjestelmästä. Korvauksesta luopumi- 4601: Korvausten maksamisen edellytykset pääte- nen kompensoitaisiin työnantajille alentamalla 4602: tään Kansaneläkelaitoksessa, jonka näkemykset niiden sairausvakuutusmaksua esimerkiksi 0,4 4603: työterveyshuollosta ja sen kehittämisestä ovat prosenttiyksiköllä. Työterveyshuollon korvaus 4604: usein verrattain suppeat ja ristiriidassa käytän- maksetaan nykyisin pääosin työnantajille, jol- 4605: nön työterveystyötä toimintayksiköissä tekevien loin kertynyt säästö on tarkoituksenmukaista 4606: näkemysten kanssa. Korvausjärjestelmä lisää kohdentaa myös nimenomaan työnantajien 4607: alueellista eriarvoisuutta. Järjestelmän ulkopuo- maksuihin. Ehdotetuna työnantajakustannuk- 4608: lelle jäävät mm. työttömät, jolloin epätasa-arvo sien alennuksella on myös elvyttävä vaikutus 4609: kasvaa. mm. työllistämiseen. 4610: Yrittäjien kohdalla korvausjärjestelmä ei ole 4611: 1.2. Kustannukset toiminut toivotulla tavalla, koska yrittäjät ovat 4612: kokeneet korvauksen hakemisen saatuun kor- 4613: Vuonna 1994 työnantajien työterveyshuollon vaukseen nähden liikaa aikaa vieväksi, vaikeaksi 4614: kustannusten määrä arvioidaan noin 1,5 mrd ja byrokraattiseksi ja näin jättäneet korvauksen 4615: markaksi, joista sairausvakuutuslain perusteella hakematta. Yrittäjien työterveyshuoltokustan- 4616: korvataan noin 600 milj. markkaa. Korvausjär- nuksien, noin kuusi miljoonaa markkaa, korvaa- 4617: jestelmän hallinnolliset kulut olivat vastaavasti minen voidaan tarvittaessa järjestää sairaanhoi- 4618: noin 30-50 milj. markkaa. Luopumalla nykyi- tokorvausten yhteyteen. 4619: sen kaltaisesta korvausjärjestelmästä ja päällek- Korvausjärjestelmään liittyvä tilastollinen 4620: käisestä valvonnasta on mahdollista saada noin seurantajärjestelmä on mahdollista toteuttaa esi- 4621: 50 milj. markan säästö hallintokustannuksiin. merkiksi Työterveyslaitoksen tai Kansanterveys- 4622: Lisäkustannukset, jotka aiheutuvat työterveys- laitoksen toimesta, jolloin mm. korvausjärjestel- 4623: huollon korvauksen maksujärjestelmän atk-yh- mästä aiheutuvia viiveitä voidaan vähentää. 4624: teensovituksesta Kansaneläkelaitoksen muiden Vaikka korvausjärjestelmän lakkautus ei suo- 4625: maksujärjestelmien kanssa, pienentävät myös raan vaikuta valtion menoihin, on lakkautuksel- 4626: osaltaan hallinto kustannuksia. Kun hallintokus- la useita seurannaisvaikutuksia. Samaan asiaan 4627: tannuksiin luetaan mukaan myös työnantajille ja on kiinnittänyt huomiota myös Valtiontalouden 4628: kunnille korvauksen hakemiseen, käsittelyyn ja tarkastusvirasto kertomuksessaan 6/95. Epätar- 4629: tietojen tilastointiin liittyvät kustannukset, on koituksenmukaisen valvonnan ja byrokratian 4630: säästö noin 50--100 milj. markkaa. purkamisen aloittaminen yhdellä alueella lisää 4631: Korvausjärjestelmän lakkauttaminen merkit- mahdollisuuksia uudistaa myös muiden vanhan- 4632: sisi siis huomattavaa byrokratian vähenemistä ja aikaisten ja kalliiden organisaatioiden menette- 4633: parantaisi työterveyshuollon toimintayksikkö- lyjä. 4634: jen resurssien käyttöä työterveyshuollon palve- Aloitteessa ehdotetuilla muutoksilla olisi työ- 4635: luihin ja niiden kehittämiseen. Lisäksi työter- terveyshuoltoyksikköjen toimintaa ja voimava- 4636: veyshuollon kehitystä vinouttanut Kansaneläke- rojen käyttöä tehostava vaikutus. Työnantajat ja 4637: laitoksen ohjailu päättyisi ja toimintayksiköt työterveyshenkilökunta, joka on hyvin koulutet- 4638: pääsisivät itse tehokkaammin ja itsenäisemmin tua ja asiansa osaavaa, kykenevät yhteistyöhön 4639: suuntaamaan voimavarojaan sinne ja niihin toi- sekä itsenäisesti ja taloudellisesti hoitamaan työ- 4640: mintatapoihin, jotka kulloinkin parhaiten sopi- terveyshuollon tehtävät. Kun työterveyshuollon 4641: vat asianomaiseen työpaikkaan. suunnittelu ja kehittäminen voidaan tehdä omis- 4642: Työterveyshuollon korvausjärjestelmän pii- ta paikallisista lähtökohdista, saadaan aikaan 4643: riin kuuluu 1,5 milj. henkilöä. Korvausta työnan- parempia työpaikka- ja yksikkökohtaisia ratkai- 4644: tajille maksetaan näin ollen 400 mk/henkilö/vuo- suja ja voidaan toteuttaa hyvää työterveyshuol- 4645: si, mikä vastaa kertymää noin 20 000 äyristä eli to käytäntöä ilman korvausjärjestelmän luomaa 4646: 80 000 markan vuositulosta perittynä sairausva- kaavamaisuutta. 4647: kuutusmaksuna. Vakuutetun sairausvakuutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4648: maksuun ei ole tarkoituksenmukaista puuttua 4649: tässä yhteydessä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 4650: lakiehdotukset: 4651: LA 32/1995 vp 3 4652: 4653: 4654: 1. 4655: Laki 4656: sairausvakuutuslain eräiden säännösten kumoamisesta 4657: 4658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4659: 1§ 2§ 4660: Tällä lailla kumotaan 4 päivänä heinäkuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 4661: 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 29, kuuta 1996. 4662: 29 a, 30 c ja 54 a § niihin myöhemmin tehtyine 4663: muutoksineen. 4664: 4665: 4666: 4667: 4668: 2. 4669: Laki 4670: työterveyshuoltolain 7 §:n 2 momentin kumoamisesta 4671: 4672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4673: 1§ 2§ 4674: Tällä lailla kumotaan 29 päivänä syyskuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 4675: 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/78) 7 §:n kuuta 1996. 4676: 2 momentti. 4677: 4678: 4679: 4680: 4681: 3. 4682: Laki 4683: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 4684: 4685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4686: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/63) 4687: 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (613/78), seuraavasti: 4688: 1§ kuukauden aikana maksamiensa ennakkoperin- 4689: Työnantaja on velvollinen suorittamaan val- nän alaisten palkkojen määrästä. 4690: tiolle työnantajan lapsilisämaksua 2,25 prosent- 4691: tia sekä kansaneläkelaitokselle työnantajan sai- 4692: rausvakuutusmaksua 1,1 prosenttia kalenteri- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4693: kuuta 1996. 4694: 4695: 4696: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995 4697: 4698: Maija-Liisa Lindqvist Matti Vanhanen Olavi Ala-Nissilä 4699: LA 33/1995 vp 4700: 4701: Lakialoite 33 4702: 4703: 4704: 4705: 4706: Elo ym.: Lakialoite laiksi työllisyyslain muuttamisesta 4707: 4708: 4709: Eduskunnalle 4710: 4711: Suomea koetellut lama on johtanut ennennä- Nuorisotyöttömyys helpottuu talouden kas- 4712: kemättömän laajaan työttömyyteen. Erityisen vun ja yleisen työllisyyden paranemisen myötä. 4713: vaikeaksi ongelmaksi on noussut nuorisotyöttö- Siitä huolimatta nuorisotyöttömyys kaikkine sii- 4714: myys. Kuluvan vuosikymmenen alussa oli maas- tä seuraavine ongelmineen jää pysyväksi ilmiök- 4715: samme parhaimmillaan alle 20 000 15-20-vuo- si, ellei valtiovalta aktiivisilla toimilla paranna 4716: tiasta työtöntä työnhakijaa. Nuorten työttömien nuorten työmarkkina-asemaa. Erityistä vastuuta 4717: lukumäärä kohosi tästä vuoteen 1993 mennessä on kannettava nuorimmista työnhakijoista,joita 4718: noin kuusinkertaiseksi. Tämän jälkeen työvoi- on kaikin tavoin kannustettava työhön ja koulu- 4719: man kysynnän elpyminen ja nuorten omaehtoi- tukseen. 4720: nen hakeutuminen koulutukseen ovat vähentä- Nuorisotyöttömyyden voittamiseksi on kou- 4721: neet nuorisotyöttömyyttä, mutta vuoden 1995 lutuspaikkoja, työharjoittelupaikkoja ja työlli- 4722: elokuussa alle 25-vuotiaiden työttömien luku- syysasetuksen (130/93) nojalla ja työllisyyslain 4723: määrä oli työministeriön tietojen mukaan yhä (275/87) mukaisesti tuettuja työpaikkoja tarjot- 4724: 82 107. tava kohdennetusti nuorille työnhakijoille. Hei- 4725: Kansainväliset esimerkit osoittavat, että nuo- dät tulee asettaa etusijalle työvoimapoliittisten 4726: risotyöttömyys on yksi pahimpia työttömyyden tukienjakamisessa. Tämän varmistamiseksi olisi 4727: rakenteellisia ongelmia. Nuorille työttömyys ai- työllisyyslakia muutettava siten, että se entistä 4728: heuttaa toimeentulovaikeuksien lisäksi muita paremmin turvaisi juuri nuorten työnsaantia ja 4729: vakavia sosiaalisia ongelmia. Työttömät nuoret koulutusta. 4730: ajautuvat kierteeseen, jossa työkokemuksen tai Työllisyyslain mukainen työllistymissuunni- 4731: työharjoittelun puute heikentää heidän ase- telma olisi laadittava alle 20-vuotiaille työnhaki- 4732: maansa työmarkkinoilla,ja tämä taasjohtaa työ- joille viipymättä näiden ilmoittauduttua työvoi- 4733: markkinoiden sulkeutumiseen entistä tiiviim- matoimistoon. Alle 20-vuotiaille olisi taattava 4734: min. Työttömyyskierteeseen joutuneiden nuor- oikeus työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikkaan. 4735: ten ammattitaito jää jälkeen työmarkkinoiden Velvollisuus työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan 4736: vaatimuksista, ja samanaikaisesti toimettomuus järjestämiseen asetettaisiin nuoren kotipaikka- 4737: johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen. Työelämästä kunnan työvoimatoimistolle. Työvoimaviran- 4738: ja yhteiskunnasta vieraantuneet nuoret luovat omaisten olisi ensisijaisesti ohjattava nuoret ope- 4739: ennen pitkää alakulttuureja, joiden piiristä on tushallinnon tarjoamaan koulutukseen, oppiso- 4740: vaikea hankkiutua työhön tai koulutukseen. pimuskoulutukseen tai pyrittävä järjestämään 4741: Verrattaessa työttömien nuorten joukkoa sa- heille toistaiseksi voimassa oleva työsuhde yksi- 4742: manikäisiin nuoriin yleensä on selvästi havaitta- tyisten yritysten tai yhteisöjen palveluksessa. 4743: vissa, että työtä vailla olevienjoukossa koulutus- Mikäli tämä ei onnistuisi, tulisi nuori sijoittaa 4744: taso on keskimääräistä alhaisempi ja pelkän pe- määräaikaiseen työsuhteeseen yksityiselle tai jul- 4745: ruskoulun tai muuten ammatillisesti eriytymät- kiselle sektorille. 4746: tömän koulutuksen varassa olevien osuus on Ehdotuksen mukainen järjestelmä ei toisi uu- 4747: suuri. Erityisen selvä ero on nähtävissä kaikkein sia kustannuksia. Alle 20-vuotiaita kuuluu työ- 4748: nuorimpien työnhakijoiden, eli 15-19-vuotiai- voimaan alle 80 000 henkeä. Näistä suurin osa 4749: den keskuudessa. Tässä ikäryhmässä lukio- tai hakeutuu koulutukseen tai työhön oma-aloittei- 4750: ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimus- sesti. Näin ollen työllistämis- tai kouluttamisvel- 4751: tyyppiseen koulutukseen osallistuminen on yh- voitteen piiriin kuuluvat alle 20-vuotiaat voitai- 4752: teiskunnanja asianomaisten yksilöiden kannalta siin sijoittaa niihin työvoimapoliittisiin toimen- 4753: paras vaihtoehto. pideohjelmiin, joita kansallisella rahoituksella ja 4754: 250250 4755: 2 LA 33/1995 vp 4756: 4757: Euroopan unionin sosiaalirahaston tuella muu- työttömyysturvaan oikeutettujen henkilöiden 4758: tenkin toteutetaan. Lisäksi on otettava huo- alaikäraja nostettaisiin 20 ikävuoteen. 4759: mioon, että nuorten työnhakijoiden sijoittami- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4760: nen koulutukseen tai tuettuun työhön vähentäisi 4761: työttömyysturvan määrärahatarvetta. Määrära- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4762: hojen vähennys toteutuisi valtiontalouden kan- lakiehdotuksen: 4763: nalta edullisena rakenteellisena säästönä, mikäli 4764: 4765: 4766: 4767: 4768: Laki 4769: työllisyyslain muuttamisesta 4770: 4771: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4772: muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 17 §:n 2 momentti, sellaise- 4773: na kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa ( 1696/92), sekä 4774: lisätään lakiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla kumotun 18 §:n tilalle 4775: uusi 18 §seuraavasti: 4776: 4777: 17 § 18 § 4778: Alle 20-vuotiaalle, jolle työvoimaviranomai- 4779: Työllistymissuunnitelma on tehtävä viimeis- set eivät ole kolmen kuukauden kuluessa hänen 4780: tään siinä vaiheessa, kun työnhakijan työttö- ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon voi- 4781: myys on kestänyt kuusi kuukautta. Alle 20-vuo- neet osoittaa työtä, työharjoittelua tai työnsaan- 4782: tiaalle nuorelle työllistymissuunnitelma on laa- tia edistävää koulutusta, on työvoimaviran- 4783: dittava viipymättä tämän ilmoittauduttua työ- omaistenjärjestettävä työnhakijan työssäkäynti- 4784: voimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. alueella opiskelu-, työharjoittelu- tai työpaikka. 4785: 4786: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 4787: kuuta 1996. 4788: 4789: 4790: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995 4791: 4792: MikkoElo Reijo Kallio Tapio Karjalainen 4793: LA 34/1995 vp 4794: 4795: Lakialoite 34 4796: 4797: 4798: Elo ym.: Lakialoite laiksi kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 4799: 2 §:n muuttamisesta 4800: 4801: 4802: Eduskunnalle 4803: 4804: Eduskunta on hyväksynyt 17.2.1995 lain kun- mi-insinöörien nimikirjoitusten ostamista maan- 4805: nan kiinteistöinsinööristä ja tasavallan presi- mittausinsinöörin valmisteltua asian. 4806: dentti on vahvistanut lain 12.4.1995. Laki tulee Kunnan kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehto- 4807: voimaan 1.1.1997. Lain 2 §:ssä todetaan mm., ja tuleekin muuttaa siten, että maanmittauksen 4808: että kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtona on koulutusohjelman mukaiset ammattikorkea- 4809: maanmittauksen koulutusohjelman mukainen kouluinsinöörit täyttäisivät kunnan kiinteistö- 4810: tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto. insinöörin kelpoisuusehdot. Muutoksen tavoit- 4811: Koulutusuudistuksen myötä maanmittauksen teena on yksiselitteisesti taloudellisempi ja toimi- 4812: alalle koulutetaan nyt myös ammattikorkea- vampi laki, jossa otettaisiin käytännössä huo- 4813: koulutasoisia maanmittausinsinöörejä (AMK). mioon ammattikorkeakoulujärjestelmän tuomat 4814: Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa. Tut- mahdollisuudet. Valinnan mahdollisuus säilyisi 4815: kinto on korkeakoulututkintoasetuksen (203/94) edelleen kunnilla, koska kiinteistöinsinöörin vi- 4816: mukainen korkeakoulututkinto, ja se tuottaa ran täyttämisen ja tehtävän hoitotavan ratkaisisi 4817: asetuksen mukaisen korkeakoulututkinnon edel- lain mukaan kunta itse. 4818: lyttämän kelpoisuuden julkisiin virkoihin. Tässä aloitteessa esitetty muutos kunnan kiin- 4819: Hyväksytyssä laissa ei ole noudatettu nyky- teistöinsinöörin kelpoisuusehtoihin tulisi toteut- 4820: suuntauksen mukaista virkojen pätevyysvaati- taa siten, että se tulisi voimaan samanaikaisesti 4821: musten väljentämisen periaatetta. Tuleva laki aiemmin muilta osiltaan hyväksytyn lain (557/ 4822: johtaa käytännössä siihen, että niissäkin kunnis- 95) kanssa 1.1.1997. 4823: sa, joiden palkkalistoilla on oma maanmittausin- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4824: sinööri (AMK), joudutaan ostamaan kiinteistö- 4825: insinöörin palvelukset lain määräämällä tavalla. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4826: Todellisuudessa tämä tulee merkitsemään diplo- lakiehdotuksen: 4827: 4828: 4829: 4830: Laki 4831: kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain 2 §:n muuttamisesta 4832: 4833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 4834: muutetaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 kunnan kiinteistöinsinööristä annetun lain (557/95) 2 § 4835: seuraavasti: 4836: 4837: 2§ koulussa suoritettu maanmittauksen koulutus- 4838: Kiinteistöinsinöörin valitsee kunta. Kiinteis- ohjelman mukainen maanmittausinsinöörin tut- 4839: töinsinöörin tulee olla virkasuhteinen. Kiinteis- kinto. 4840: töinsinöörin kelpoisuusehtona on maanmittauk- 4841: sen koulutusohjelman mukainen tehtävään so- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4842: veltuva diplomi-insinöörin tai ammattikorkea- kuuta 1997. 4843: 4844: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1995 4845: 4846: Mikko Elo Sakari Smeds Reijo Kallio 4847: 250250 4848: LA 35/1995 vp 4849: 4850: Lakialoite 35 4851: 4852: 4853: 4854: 4855: Lapintie ym.: Lakialoite laiksi väliaikaisista poikkeuksista työaika- 4856: lakien sallimiin ylitöiden enimmäismääriin 4857: 4858: 4859: Eduskunnalle 4860: 4861: Lakialoitteessa ehdotetaan voimassa olevien taessa ja tuotannon noustessa työntekijäkohtai- 4862: työaikalakien saliimien ylityötuntien enimmäis- sia kokonaistyötuntimääriä ja ylitöiden teettä- 4863: määrien alentamista väliaikaisesti määräaikai- mistä. 4864: sella lailla. Laki olisi voimassa viiden vuoden Pidemmällä aikavälillä tehdyillä työtunneilla 4865: ajan eli 1.1.1996-31.12.2000. Ehdotuksen mu- on osaltaan merkitystä työ terveyteen, stressinsie- 4866: kaan vuorokautista ylityötä saisi teettää kalente- toonja viihtyvyyteen. Työajat vaikuttavat myös 4867: rivuoden aikana enintään 120 tuntia nykyisen työntekijöiden säilymiseen terveinä ja työkykyi- 4868: 200 tunnin sijasta ja viikoittaista ylityötä enin- sinä sekä heidän työmotivaatioonsa. 4869: tään 72 tuntia nykyisen 120 tunnin sijasta. Vas- Työajan keskipituuden voidaan ajatella koko 4870: taavasti periodityössä saisi ylitöitä teettää vuosit- kansantalouden tasolla olevan riippuvuussuh- 4871: tain enintään 200 tuntia nykyisen 320 tunnin teessa työllisyysasteeseen. Jos keskimääräinen 4872: sijasta. työaika lyhenee, niin vastaavasti työttömyysaste 4873: Tehtyjen ylityötuntien määrän on viime vuosi- alenee. Tutkimustiedon pohjalta on todettu, että 4874: na arvioitu useissakin eri yhteyksissä kasvaneen tällä hetkellä (1994) EU-maiden 20-59-vuo- 4875: runsaasti. Erityisesti taloudellisen lamakauden ja tiaista työllisistä 10 % tekee alle 20 tunnin työ- 4876: kasvaneen työttömyyden aikana on runsaat yli- viikkoa ja 17 % tekee 45 tunnin tai pidempää 4877: työtunnit koettu laajalti ongelmallisiksi. työviikkoa. Mitä enemmän ruinimiaikoja tai pit- 4878: Eri yhteiskuntapiirit, maan hallitus ja työ- kiä työaikoja on, sen epätasaisempi työaikajär- 4879: markkinajärjestöt ovat kaikki todenneet työttö- jestelmä on ja sen eriytyneemmät työmarkkinat 4880: myyden olevan suuri yhteiskunnallinen epäkoh- ovat (Julkunen-Nätti, Muuttuvat työajat ja 4881: ta. Eräänä tehokkaana keinona työttömyyden työsuhteet 1995, s. 18). 4882: vähentämiseksi on useasti esitetty työnjakamista Vuonna 1994 työllisyysaste EU-maiden keski- 4883: työaikaa lyhentämällä. määräisen (38,9 tuntia) työajan mukaan lasket- 4884: Jo tasavallan presidentin asettaman työlli- tuna oli alle 70 %. Lähimpänä 90 %:n työllisyys- 4885: syystyöryhmän (ns. Pekkasen työryhmän) rapor- tavoitetta oli Tanska (v. 1991 n. 80 %) ja kauim- 4886: tissa esitettiin vastaavan sisältöisesti kuin tässä pana Espanja (57 %). Suomen työllisyysastetta 4887: lakialoitteessa ylityötuntien vähentämistä yhte- kuvaavat tiedot kertovat, että Suomen vastaa- 4888: nä keinona työttömyyden alentamiseksi. valla tavalla laskettu työllisyysaste vuonna 1991 4889: Suomessa sallittujen normaalityöaikojen ja oli 68 %ja vuonna 1993 enää 62% (Julkunen- 4890: ylityötuntien enimmäismäärän kokonaistaso Nätti 1995, s. 17-18). 4891: näyttää kansainvälisessä vertailussa olevan huo- Jos EU-maissa otettaisiin käyttöön 30 tunnin 4892: mattavan korkea. Esimerkiksi Saksassa ovat sal- työviikko, se nostaisi laskennallisesti työllisyy- 4893: litut ylityötunnit noin 60 tuntia vuodessa. Suo- den 70 prosentista 90 prosenttiin. Tällaisen las- 4894: messa on työneuvoston luvalla mahdollista pitää kennallisen hyödyn realisoiminen on kuitenkin 4895: työntekijää ylityössä edellä mainittujen vuotuis- vaikeaa eri maiden erilaisen työvoimatilanteen 4896: ten enimmäisylityötuntien määrän lisäksi enin- johdosta. Jos Suomessa vuonna 1991 olisi ollut 4897: tään puolet niiden määrästä. käytössä 30 tunnin keskimääräinen työaika, se 4898: Tämä ylityötuntien ylittämismahdollisuus - olisi tuottanut 98 prosentin työllisyyden 20-59- 4899: yhdessä sen kanssa, että Vuorokautisesta nor- vuotiaiden ikäryhmässä ja 87 prosentin työlli- 4900: maalityöajasta voidaan joustaa työehtosopi- syysasteen vuonna 1993. Kyseinen työministe- 4901: muksilla työaikaa pidentävästi (mm. Metallin riön teettämä tutkimus toteaa, että mikäli am- 4902: työehtosopimus) -lisää ruuhkahuippuja tasat- mattiyhdistysliikkeen tavoite 35 tunnin työvii- 4903: 250250 4904: 2 LA 35/1995 vp 4905: 4906: kosta toteutettaisiin, se vaatisi EU-maiden koko- yritystaloudessa. Eri tutkimustulosten loppujoh- 4907: naistarkastelussa 77 prosentin työllisyysasteen. topäätökset poikkeavat rajusti toisistaan. Suo- 4908: Vuonna 1991 tuolla työajalla olisi voitu työllistää malaistutkijoiden mukaan työajan lyhentämisel- 4909: kaikki työttömät (Julkunen-Nätti 1995, s. 17). lä on selvästi olemassa työllisyysvaikutus, joka 4910: Yksityisten yritysten tasolla ovat tutkimustu- vaihtelee 35-80 prosentin puitteissa (Julku- 4911: lokset työajan lyhentämisen vaikutuksista työlli- nen-Nätti 1995, s. 37). Muissa yhteyksissä on 4912: syydelle kuitenkin melko ristiriitaisia. Tutkimus- arvioitu, että pelkästään ylitöillä tehtävien töi- 4913: ten mukaan työaikaa lyhennettäessä pienentää den määrä vastaa Suomessa työmäärää, jonka 4914: myönteistä työllisyysvaikutusta jonkin verran teettäminen toisi 30 000-40 000 uutta työpaik- 4915: tuottavuusjoustoksi nimetty ilmiö. Tuottavuu- kaa. 4916: den kasvu korvaa osan työajan lyhentämisestä. ED-komission kasvua, kilpailukykyä ja työlli- 4917: Tämän vaikutuksen on havaittu vaihtelevan syyttä koskevassa valkoisessa asiakirjassa 4918: 30-80 prosentin välillä. Karkeasti on arvioitu, (Growth ... 1993) katsotaan, että työajan lyhen- 4919: että tuottavuuden nousu kompensoi noin puolet täminen 1980-luvulla nosti työllisyyttä EY:ssä 8 4920: työajan lyhentämisestä. prosenttia. Alankomaissa katsotaan puolet työl- 4921: Työajan lyhentäminen vaikuttaa pienissä yri- lisyyden kasvusta, joka oli 30 prosenttia, johtu- 4922: tyksissä tehottomammin uusien työpaikkojen neen työajan lyhenemisestä. 4923: syntymiseen kuin suurissa. Tästä huolimatta Tilastotiedoissa eivät näy harmaan talouden 4924: kaikki yritykset joutuvat sopeuttamaan omaa yli työt. Käytännössä yhä kasvavaksi ongelmaksi 4925: toimintaansa, kun työaikaa lyhennetään lainsää- ovat muodostuneet "pimeästi" tehdyt ylityöt. 4926: dännöllisesti. Sopeutumisvaikutukset ovat mo- Tällöin tehtyjä ylitöitä ei kirjata eikä niistä usein- 4927: nensuuntaisia. Työajan lyhentäminen saa yrityk- kaan makseta säädettyjä ylityökorvauksia. Täl- 4928: sissä aikaan tuotannon ja työvoiman käytön te- laisia työnantajan ja työntekijän keskenään sopi- 4929: hostumista. Kansantaloudellisesti tämä vaikutus mia järjestelyjä on vaikea näyttää toteen, vaikka 4930: on myönteinen, vaikka se heikentääkin työajan toiminta olisi hyvinkin toistuvaa ja säännöllistä. 4931: lyhentämisen työllisyysvaikutuksen tehoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4932: Tuotannon tehostumisvaikutuksesta huoli- 4933: matta ylityöaikojen lyhentämisellä on kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 4934: työllisyyttä parantava vaikutus (työllisyysefekti) lakiehdotuksen: 4935: 4936: 4937: 4938: 4939: Laki 4940: väliaikaisista poikkeuksista työaikalakien sallimiin ylitöiden enimmäismääriin 4941: 4942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4943: 4944: 1§ työaikalaissa, vuorokautisen, viikoittaisen ja pe- 4945: Tätä lakia sovelletaan työaikalain 11 §:n 3 riodityön vuosittaisiin ylityön enimmäismääriin. 4946: momentin, talonmiesten työaikalain 6 §:n 2 mo- 4947: mentin, maatalouden työaikalain 12 §:n 3 mo- 2§ 4948: mentin, kotitaloustyöntekijöiden työsuhteesta Tämän lain 1 §:ssä mainittujen lakien estämät- 4949: annetun lain 7 §:n ja kauppaliikkeiden ja toimis- tä säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi 4950: tojen työaikalain 6 §:n 4 ja 5 momentin estämät- saadaan kalenterivuoden aikana teettää ylityötä 4951: tä, sekä sen estämättä mitä on säädetty leipomo- enintään 120 tuntia ja vastaavasti säännöllisen 4952: LA 35/1995 vp 3 4953: 4954: viikoittaisen työajan lisäksi kalenterivuoden ai- 3§ 4955: kana saadaan teettää ylityötä enintään 72 tuntia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4956: sekä työaikalain 6 §:ssä mainituissa töissä (perio- kuuta 1996 ja sen voimassaolo päättyy 31 päivä- 4957: dityö) saadaan säännöllisen työajan lisäksi ka- nä joulukuuta 2000. 4958: lenterivuoden aikana teettää ylitöitä enintään 4959: 200 tuntia. 4960: 4961: 4962: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995 4963: 4964: Annika Lapintie Mikko Immonen Marjatta Vehkaoja 4965: Marja-Leena Viljamaa Tuulikki Hämäläinen Martti Korhonen 4966: Jaakko Laakso AskoApukka Timo Laaksonen 4967: Pekka Leppänen Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne 4968: Matti Vähänäkki Reijo Kallio Klaus Heliberg 4969: Tapio Karjalainen Tuija Maaret Pykäläinen Pirkko Peltomo 4970: Kalevi Olin Reino Ojala Riitta Prusti 4971: Tuija Pohjola Pertti Virtanen Janina Andersson 4972: Marjaana Koskinen Vaito Koski Pentti Tiusanen 4973: Veijo Puhjo Kari Uotila Jorma Vokkolainen 4974: Iivo Polvi Outi Ojala Mikko Kuoppa 4975: Reijo Laitinen Leena Luhtanen Säde Tahvanainen 4976: Jukka Mikkola Ulla Anttila Eila Rimmi 4977: Arto Bryggare Ulla Juurola EsaLahtela 4978: Esko Helle Jarmo Wahlström Erkki Tuomioja 4979: Jouko Skinnari Matti Louekoski Esko Seppänen 4980: Esko-Juhani Tennilä Tarja Filatov Irina Krohn 4981: Reino Paasilinna Paavo Nikula Johannes Koskinen 4982: Anne Huotari Janne Viitamies 4983: LA 36/1995 vp 4984: 4985: Lakialoite 36 4986: 4987: 4988: 4989: 4990: V. Anttila ym.: Lakialoite eläinsuojelulaiksi 4991: 4992: 4993: 4994: Eduskunnalle 4995: 4996: Eduskunta sai keväällä 1995 käsiteltäväkseen erityisesti tuotantoeläinten aseman parantami- 4997: eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen. Lakieh- seksi. Se on myös askel kohti luonnonmukaisem- 4998: dotus sisältää monia parannuksia voimassa ole- paa maataloutta. 4999: vaan lakiin. Tässä lakialoitteessa hallituksen esi- Lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi sa- 5000: tystä n:o 36/1995 vp ehdotetaan täydennettäväk- manaikaisesti kuin HE 3611995 vp. 5001: si eläinten asemaa parantavalla muotoilulla 3 §:n Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5002: 1 momentiksi, koska eläinten oikeutta fysiologis- 5003: ten tarpeiden huomioon ottamiseen ja lajityypil- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5004: lisen käyttäytymisen toteuttamiseen ei ole kirjat- lakiehdotuksen: 5005: tu lakiehdotukseen. Muutosehdotus on tärkeä 5006: 5007: 5008: 5009: 5010: Eläinsuojelulaki 5011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5012: 5013: 1-2§ ten terveyden edistämistä. Eläimiä on pidettävä 5014: (Kuten hallituksen esityksessä 3611995 vp) siten, että niiden fysiologiset tarpeet otetaan huo- 5015: mioon ja eläimet voivat toteuttaa lajityypillistä 5016: 3§ käyttäytymistä. 5017: Yleiset periaatteet (2 mom. kuten hallituksen esityksessä 3611995 5018: vp) 5019: Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa 5020: aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman 4-67§ 5021: kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kiellet- (Kuten hallituksen esityksessä 3611995 vp) 5022: ty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläin- 5023: 5024: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1995 5025: 5026: Ulla Anttila Tuija Maaret Pykäläinen Eila Rimmi 5027: Pentti Tiusanen Marjatta Vehkaoja Irina Krohn 5028: Janina Andersson Paavo Nikula Satu Hassi 5029: Pertti Virtanen Janne Viitamies Marjaana Koskinen 5030: Risto Kuisma Annika Lapintie Esa Lahtela 5031: Tuulikki Hämäläinen Sirpa Pietikäinen 5032: 5033: 5034: 5035: 250250 5036: LA 37/1995 vp 5037: 5038: Lakialoite 37 5039: 5040: Hyssälä ym.: Lakialoite laiksi maatalousyrittäjien luopumiskor- 5041: vauksesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta 5042: 5043: 5044: Eduskunnalle 5045: 5046: Luopumiskorvaus perustuu maatalousyrittä- Luopumiskorvaus ei nykyisin oikeuta vero- 5047: jien luopumiskorvauksesta annettuun lakiin tuksessa eläketulovähennykseen. Tässä suhtees- 5048: (1330/92). Maatalousyrittäjien luopumiskorvaus sa se eroaa muista luopumisjärjestelmistä eli su- 5049: on osa maatalouden luopumisjärjestelmiä, joi- kupolvenvaihdoseläkkeestä ja luopumistuesta. 5050: den tarkoituksena on parantaa maatalouden ra- Myös luopumiskorvausta edeltänyt luopumis- 5051: kennetta. Luopumiskorvausjärjestelmällä pyri- eläke oikeutti eläketulovähennykseen verotuk- 5052: tään vähentämään maataloustuotantoa anta- sessa. Luopumiskorvausjärjestelmän tavoite on 5053: malla iäkkäille viljelijöille mahdollisuus luopua kuitenkin sama kuin mainituissa muissa luopu- 5054: maataloudesta ennen vanhuuseläkeikää. misjärjestelmissä, ja luopumiskorvaus monilta 5055: Luopumiskorvausjärjestelmä on määräaikai- osin muutoin rinnastetaan eläkkeisiin. Sen perus- 5056: nen siten, että luopumisen tulee tapahtua vuosina määrä lasketaan maatalousyrittäjien eläkelain 5057: 1993-1995. Luopumiskorvauksen saajia on nyt mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tavoin ja sen 5058: noin 750. Korvauksensaajien kokonaismäärä ei maksamisessa noudatetaan pitkälti samoja peri- 5059: merkittävästi enää kasva, koska luopumisen tu- aatteita kuin sukupolvenvaihdoseläkkeissä. 5060: lee tapahtua viimeistään 31.12.1995, jotta oikeus Ehdotamme luopumiskorvauksesta annetun 5061: luopumiskorvaukseen olisi. lain 37 §:ää muutettavaksi siten, että siihen otet- 5062: Luopumistuki muodostuu perusmäärästä ja taisiin uusi 4 momentti, jonka nojalla luopumis- 5063: luopumislisästä. Perusmäärä lasketaan samoin korvausta pidettäisiin verotuksessa tuloverolain 5064: kuin maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mu- (1535/92) mukaiseen eläketulovähennykseen oi- 5065: kainen työkyvyttömyyseläke laskettaisiin. Luo- keuttavana eläketulona. 5066: pumislisä lasketaan peltohehtaarien ja kotieläin- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5067: ten määrän perusteella. Perusmäärää ja luopu- 5068: mislisää maksetaan yleensä vanhuuseläkeikään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5069: asti. Vanhuuseläkeiässä perusmäärä muuttuu sa- lakiehdotuksen: 5070: mansuuruiseksi maatalousyrittäjien eläkelain 5071: mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi ja luopumislisän 5072: maksu pääsääntöisesti lakkaa. 5073: 5074: Laki 5075: maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta 5076: 5077: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5078: lisätään maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain 5079: (1330/92) 37 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 5080: 5081: 37§ lain (1535/92) 100 ja 101 §:ää sovellettaessa eläke- 5082: tulovähennykseen oikeuttavana eläketulona. 5083: Tässä laissa tarkoitettua luopumiskorvauksen 5084: perusmäärää ja luopumislisää pidetään tulovero- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 5085: kuuta 1996. 5086: 5087: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1995 5088: 5089: Liisa Hyssälä Kyösti Karjula Aulis Ranta-Muotio 5090: Toimi Kankaanniemi TeroMölsä Markku Vuorensola 5091: Olavi Ala-Nissilä 5092: 250250 5093: j 5094: j 5095: j 5096: j 5097: j 5098: j 5099: j 5100: j 5101: j 5102: j 5103: j 5104: j 5105: j 5106: j 5107: j 5108: j 5109: j 5110: j 5111: j 5112: j 5113: j 5114: j 5115: j 5116: j 5117: LA 38/1995 vp 5118: 5119: Lakialoite 38 5120: 5121: 5122: 5123: 5124: Tiusanen ym.: Lakialoite eläinsuojelulaiksi 5125: 5126: 5127: 5128: Eduskunnalle 5129: 5130: Hallituksen esityksessä (HE 36/1995 vp) läh- nuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen 5131: detään siitä, että luonnonvaraisten nisäkäs- ja esityksen 21 §olisi poistettava. 5132: lintulajien pitäminen lihan, munien ja siitoseläin- Samalla ehdotamme, että eläinten lajityypilli- 5133: ten tuottamiseksi tarhaoloissa olisi luvallista. nen käyttäytyminen mahdollistetaan ja ettei 5134: Tätä ei tulisi kuitenkaan sallia. Kokemukset mo- eläinten teurastuksessa sallita poikkeusta mil- 5135: nista maista ovat näet osoittaneet, että on erittäin lään perusteella. 5136: vaikea järjestää luonnonvaraisille eläimille koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5137: tuullisia tarhaoloja ilman, että tuotanto käy kan- 5138: nattamattomaksi, jolloin kannattavuuden takia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5139: tarhaoloista tingittäisiin. Taloudellinen tuotta- lakiehdotuksen: 5140: vuus tapahtuisikin eläinten hyvinvoinnin kustan- 5141: 5142: 5143: 5144: Eläinsuojelulaki 5145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5146: 5147: 1-2§ 21-31 § 5148: (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) (Kuten 22-32 § hallituksen esityksessä 36/ 5149: 1995 vp) 5150: 3§ 32§ 5151: Eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsi- 5152: aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman mystä, kipua eikä tuskaa käsiteltäessä tai säily- 5153: kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kiellet- tettäessä sitä teurastamossa, teurastuspaikassa 5154: ty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläin- tai muualla teurastuksen yhteydessä, tainnutet- 5155: ten terveyden edistämistä. Eläimiä on pidettävä taessa sitä taikka siitä verta laskettaessa. Eläimen 5156: siten, että niiden fysiologiset tarpeet otetaan huo- on oltava asianmukaisesti tainnutettu tai lopetet- 5157: mioon ja eläimet voivat toteuttaa lajityypillistä tu ennen veren laskua. 5158: käyttäytymistä. (2ja 3 mom. kuten 33 §:n 2ja 3 mom. hallituk- 5159: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä 36/1995 sen esityksessä 36/1995 vp) 5160: vp) 5161: 33-66§ 5162: 4-20§ (Kuten 34-67 § hallituksen esityksessä 36/ 5163: (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) 1995 vp) 5164: 5165: 5166: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995 5167: 5168: Pentti Tiusanen Ulla Anttila 5169: Marjaana Koskinen Janne Viitamies 5170: 250250 5171: LA 39/1995 vp 5172: 5173: Lakialoite 39 5174: 5175: 5176: Aula ym.: Lakialoite laiksi epäsiveellisten julkaisujen levittämisen 5177: ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta 5178: 5179: 5180: Eduskunnalle 5181: 5182: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5183: 5184: Aloitteessa ehdotetaan, että lasten suojaami- säksi myös lapsipomon hallussapito kriminali- 5185: seksi lapsipomon valmistuksen ja levityksen Ii- soidaan. 5186: 5187: 5188: 5189: PERUSTELUT 5190: Maahamme levittäytyvä seksikauppa vaatii ten suojaamiseksi pomografialta. Lasten hyväk- 5191: kiireellisiä toimenpiteitä lapsen koskematto- sikäyttöä vastaan on jo syntynyt laaja kansainvä- 5192: muuden suojaamiseksi. Epäsiveellisten julkaisu- linen kampanja, jonka vetäjänä on Suomessa 5193: jen levittämisen ehkäisemisestä annetun lain (23/ toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 5194: 27) nojalla voidaan puuttua lapsipomon valmis- Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemi- 5195: tamiseen ja levittämiseen. Sen sijaan hallussapi- seksi on kansainvälistä yhteistyötä tehostettava. 5196: toa ei ole kriminalisoitu, vaikka kyseessä on ri- Useat Euroopan maat ovatkin tiukentamassa 5197: kollisella tavalla syntynyt tuote. Hallussapidon lapsen koskemattomuutta suojaavaa lainsää- 5198: kriminalisointi edistää lapsipomografian valmis- däntöään. 5199: tajien ja välittäjien paljastumista ja heikentää Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5200: lapsipomon kysyntää. 5201: Suomi on ratifioidessaan vuonna 1991 YK:n että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5202: lasten oikeuksien yleissopimuksen sitoutunut to- lakiehdotuksen: 5203: teuttamaan kaikki tarpeelliset lainmuutokset Ias- 5204: 5205: 5206: Laki 5207: epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta 5208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5209: lisätään epäsiveellistenjulkaisujen levittämisen ehkäisemisestä 28 päivänä tammikuuta 1927 annet- 5210: tuun lakiin (23/27) uusi näin kuuluva 1 a §: 5211: 5212: Ia§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 5213: Mikäli tämän lain 1§:n 1 momentin mukaises- kuuta 199. 5214: sa pomografisessa tuotteessa on käytetty lapsia, 5215: rangaistaan tuotteen hallussapidosta sakolla tai 5216: enintään kuuden kuukauden vankeudella. 5217: 5218: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1995 5219: 5220: Maria Kaisa Aula Sinikka Hurskainen Erkki Pulliainen 5221: Maija Rask Pauli Saapunki VuokkoRehn 5222: 5223: 250250 5224: 2 LA 39/1995 vp 5225: 5226: Hannu Takkula Mauri Salo Ossi Korteniemi 5227: Seppo Kääriäinen Bjarne Kallis Esa Lahtela 5228: Markku Pohjola Tytti lsohookana-Asunmaa Kari Myllyniemi 5229: EeroLämsä Kyösti Karjula Markku Vuorensola 5230: Maija-Liisa Lindqvist Timo Kalli Ulla Anttila 5231: Juha Korkeaoja Johannes Leppänen Sulo Aittoniemi 5232: Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen Jorma Huuhtanen 5233: Markku Koski ArmasKomi Annikki Koistinen 5234: Tero Mölsä Aino Suhola Liisa Hyssälä 5235: Mari Kiviniemi Anu Vehviläinen Matti Väistö 5236: Olavi Ala-Nissilä Tarja Kautto Jouko Skinnari 5237: Ulla Juurola Matti Vähänäkki Säde Tahvanainen 5238: Johannes Koskinen Reino Paasilinna Jukka Gustafsson 5239: Reino Ojala Klaus Heliberg MatsNyby 5240: Arto Bryggare Marjaana Koskinen Tarja Filatov 5241: Pirkko Peltomo Reijo Kallio Kimmo Kiljunen 5242: Riitta Prusti Virpa Puisto Jukka Mikkola 5243: MikkoElo Risto Kuisma Kerttu Törnqvist 5244: Marja-Leena Viljamaa Marjatta Vehkaoja Pia Viitanen 5245: Arja Ojala Reijo Laitinen Jouko Jääskeläinen 5246: Matti Ryhänen Päivi Räsänen AnneKnaapi 5247: Riitta Korhonen Irja Tuloneo Jukka Tarkka 5248: HåkanMalm Janina Andersson Esko-Juhani Tennilä 5249: Mikko Kuoppa Anne Huotari Mikko Immonen 5250: Outi Ojala Jarmo Wahlström Jorma Vokkolainen 5251: Annika Lapintie Pentti Tiusanen AskoApukka 5252: Martti Korhonen Iivo Polvi Esko Helle 5253: Margareta Pietikäinen Gunnar Jansson Tuija Maaret Pykäläinen 5254: Raimo Vistbacka Marjut Kaarilahti Tauno Pehkonen 5255: Toimi Kankaanniemi Paavo Nikula Satu Hassi 5256: Juhani Alaranta OsmoKurola Aulis Ranta-Muotio 5257: Hannes Manninen Maija-Liisa Veteläinen Mauri Pekkarinen 5258: Eila Rimmi Sakari Smeds Matti Vanhanen 5259: Kari Rajamäki Paula Kokkonen Juha Karpio 5260: Kari Kantalainen 5261: LM 40/1995 rd 5262: 5263: Lagmotion 40 5264: 5265: 5266: 5267: M. Pietikäinen m.fl.: Lagmotion med forslag tilllag om ändring av 5268: fastighetsskattelagen 5269: 5270: 5271: Tili Riksdagen 5272: 5273: 1 lagmotionen f6reslås att fastighetsskattela- som är uppförda på större fastigheter. Därf6r 5274: gen (654/92) ändras så att en lägre fastighets- borde en lägre fastighetsskatteprocentsats kunna 5275: skatteprocentsats kan fastställas i sådana fall då fastställas för de fastigheter där en tiliämpning av 5276: en tillämpning av den allmänna fastighetsskatte- den allmänna fastighetsskatteprocentsatsen Ie- 5277: procentsatsen leder tili uppenbar oskälighet. der tili uppenbar oskälighet. Som uppenbar 5278: F astighetsskattelagen a v den 20 juli 1992 (654/ oskälighet skall ses fall där ett missförhållande 5279: 92) har under den tid den varit i kraft visat sig finns mellan fastighetens användning och dess 5280: vara behäftad med flera brister. Den allmänna värde enligt fastighetsskattelagens värderings- 5281: fastighetsskatteprocenten skall enligt lagen be- grunder. Det kan t.ex. gälla en fastighet som 5282: stämmas tili minst 0,20 och högst 0,80. Kommu- används enbart för ett enda egnahemshus, men 5283: nerna har fastslagit relativt höga procenttal för som i en pian reserverats för annan använding. 5284: denna skatt. 1 praktiken har skatten blivit mycket På basis av det ovan stående föreslår under- 5285: hög för egnahemshusägare med hus på relativt tecknade 5286: stora fastigheter på stadsplanerad mark. 1många 5287: kommuner är det speciellt äldre personer, ofta att Riksdagen skall godkänna följande 5288: pensionärer, som på grund av tidigare gällande lagförs/ag: 5289: kommunala byggnadsbestämmelser bor i hus 5290: 5291: 5292: Lag 5293: om ändring av fastighetsskattelagen 5294: 1 enlighet med riksdagens beslut 5295: ändras i fastighetsskattelagen av den 20 juli 1992 (654/92) II§ 3 mom. samt 5296: fogas tiliiagen en ny II a § som f6Ijer: 5297: II§ ll a§ 5298: Allmän fastighetsskatteprocentsats Lägre fastighetsskatteprocentsats 5299: Kommunfullmäktige kan bestämma en Iägre 5300: Den av kommunfullmäktige påförda allmän- fastighetsskatteprocentsats for fastigheter där en 5301: na fastighetsskatteprocentsatsen tillämpas på de tillämpning av den allmänna fastighetsskattepro- 5302: fastigheter som enligt denna lag är skattepliktiga, centsatsen leder tili uppenbar oskälighet. Den 5303: om ingenting annat foranleds av II a-I4 §§. lägre fastighetsskatteprocentsatsen skall bestäm- 5304: Den allmänna fastighetsskatteprocentsatsen mas tili minst 0,10 och högst 0,40. 5305: skall bestämmas tili minst 0,20 och högst 0,80. 5306: Denna Iag träder i kraft den 199. 5307: 5308: 5309: Helsingfors den 6 oktober 1995 5310: 5311: Margareta Pietikäinen HenrikLax Eva Biaudet 5312: HåkanMalm Gunnar Jansson PehrLöv 5313: Ola Rosendahl Ulla-Maj Kukkonen 5314: 250250 5315: LA 40/1995 vp 5316: 5317: Lakialoite 40 Suomennos 5318: 5319: 5320: 5321: M. Pietikäinen ym.: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain muutta- 5322: misesta 5323: 5324: 5325: Eduskunnalle 5326: 5327: Lakialaitteessa ehdotetaan kiinteistöverola- asuvat aikaisempien kunnallisten rakennusmää- 5328: kia (654/92) muutettavaksi siten, että kiinteistö- räysten johdosta suurehkoille kiinteistöille ra- 5329: veroprosentti voitaisiin määrätä alhaisemmaksi kennetuissa taloissa. Tämän vuoksi kiinteistöve- 5330: tapauksissa, joissa yleisen kiinteistöveroprosen- roprosentti tulisi voida määrätä alhaisemmaksi 5331: tin soveltaminen johtaa ilmeiseen kohtuutto- niiltä kiinteistöiltä, joilla yleisen kiinteistövero- 5332: muuteen. prosentin soveltaminen johtaisi ilmeiseen koh- 5333: Heinäkuun 20 päivänä 1992 annetussa kiin- tuuttomuuteen. Ilmeisenä kohtuuttomuutena on 5334: teistöverolaissa (654/92) on sen voimassaoloai- pidettävä tapauksia, joissa on olemassa epäsuh- 5335: kana ilmennyt monia puutteita. Lain mukaan de kiinteistön käytön ja sen kiinteistöverolain 5336: yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättä- arvostamisperusteiden mukaisen arvon välillä. 5337: vä vähintään 0,20 ja enintään 0,80. Kunnat ovat Kyse voi olla esim. kiinteistöstä, jolla on ainoas- 5338: määränneet tämän veron prosenttiluvut suhteel- taan yksi omakotitalo, mutta joka on kaavassa 5339: lisen suuriksi. Käytännössä vero on muodostu- varattu muuhun käyttöön. 5340: nut hyvin korkeaksi omakotitalonomistajalle, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5341: jonka talo sijaitsee suhteellisen suurella kiinteis- 5342: töllä asemakaavoitetulla maalla. Monissa kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5343: nissa varsinkin vanhat ihmiset, usein eläkeläiset, lakiehdotuksen: 5344: 5345: 5346: Laki 5347: kiinteistöverolain muuttamisesta 5348: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5349: muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/92) 11 §:n 3 momentti sekä 5350: lisätään lakiin uusi 11 a § seuraavasti: 5351: 5352: 11§ 11 a § 5353: Yleinen kiinteistöveroprosentti Alhaisempi kiinteistöveroprosentti 5354: Kunnanvaltuusto voi määrätä alhaisemman 5355: Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiin- kiinteistöveroprosentin kiinteistöille, joiden 5356: teistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mu- osalta yleisen kiinteistöveroprosentin soveltami- 5357: kaan veronalaisiin kiinteistöihin sikäli kuin nen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Alhai- 5358: 11 a-14 §:stä ei muuta johdu. Yleiseksi kiinteis- semmaksi kiinteistöveroprosentiksi on määrät- 5359: töveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,20 tävä vähintään 0,10 ja enintään 0,40. 5360: ja enintään 0,80. 5361: Tämä laki tulee voimaan päivänä 5362: kuuta 199. 5363: 5364: 5365: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995 5366: 5367: Margareta Pietikäinen HenrikLax Eva Biaudet 5368: HåkanMalm Gunnar Jansson PehrLöv 5369: Ola Rosendahl Ulla-Maj Kukkonen 5370: 250250 5371: LA 41/1995 vp 5372: 5373: Lakialoite 41 5374: 5375: 5376: 5377: 5378: Rehn ym.: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta 5379: 5380: 5381: 5382: Eduskunnalle 5383: 5384: Lakialoitteessa ehdotetaan, että kampaamo- sestäänkin laillisesti toimivien yritysten elinmah- 5385: ja parturipalveluista suoritettaisiin 12 prosenttia dollisuuksia. Alempi, 12 prosentin verokanta ei 5386: arvonlisäveroa. näin ollen olennaisesti vähentäisi valtion verotu- 5387: Voimassa oleva 22 prosentin arvonlisävero on loja. 5388: heikentänyt kohtuuttomasti parturi-kampaamo- Asiasta on neuvoteltava Euroopan unionin 5389: yritysten toimintaedellytyksiä. Nämä yritykset kanssa, koska Suomi on jäsenyyssopimuksessa 5390: ovat käsityövaltaisia vähennyskelpoisten tarvik- sitoutunut noudattamaan kuudetta neuvoston 5391: keiden osuuden ollessa vähäinen, joten arvon- direktiiviä (77 /388/ETY), jossa on lueteltu alem- 5392: lisävero tulee lähes täysimääräisenä hintoihin. paan verokantaan oikeutetut toimialat Kam- 5393: Palvelumaksuja on tutkimusten mukaanjoudut- paamo- ja parturipalvelut eivät ole tässä luette- 5394: tu korottamaan keskimäärin 17,6 %. lossa. Ottaen huomioon sen, että yleinen vero- 5395: Hintojen nousun ja liikevaihdon alenemisen kanta on muissa EU-maissa yleensä Suomen ta- 5396: vuoksi yritykset ovat joutuneet vähentämään soa alhaisempi ja sen, että Euroopan unioni mo- 5397: työvoimaansa niin, että tällä hetkellä koko maas- nin eri tavoin pyrkii vähentämään työttömyyttä 5398: sa on yli 2 000 työtöntä parturi-kampaajaa. ja kannustamaan pk-yrittäjyyttä, alennetun ve- 5399: Suomen Kähertäjäliiton teettämän tutkimuk- rokannan vaatimista voidaan pitää perusteltuna. 5400: sen mukaan kuluttajat ovat harventaneet kam- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5401: paamokäyntejään sekä siirtyneet yrityksistä har- 5402: maan talouden piirissä toimivien ns. kotipartu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5403: reiden asiakkaiksi. Tämä on aiheuttanut valtiolle lakiehdotuksen: 5404: merkittäviä veromenetyksiä ja vaikeuttanut enti- 5405: 5406: 5407: Laki 5408: arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta 5409: 5410: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5411: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 85 §:n 1 momenttiin, 5412: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1486/94), uusi 7 kohta seuraavasti: 5413: 5414: 85 § 7) kampaamo- ja parturipalvelut. 5415: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa- 5416: vien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta 5417: ja maahantuonnista suoritettava vero on 12 pro- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5418: senttia veron perusteesta: kuuta 199. 5419: 5420: 5421: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1995 5422: 5423: Vuokko Rehn Tauno Pehkonen Maria Kaisa Aula 5424: Liisa Hyssälä Kari Myllyniemi Mari Kiviniemi 5425: 250250 5426: 2 LA 41/1995 vp 5427: 5428: Tytti Isohookana-Asunmaa Jorma Huuhtanen Johannes Leppänen 5429: Hannes Manninen Toimi Kankaanniemi Markku Lehtosaari 5430: Sakari Smeds Riitta Prusti AnneKnaapi 5431: Maija-Liisa Veteläinen Kyösti Karjula Eero Lämsä 5432: Olavi Ala-Nissilä Hannu Takkula Markku Vuorensola 5433: Pauli Saapunki Timo Kalli Juha Korkeaoja 5434: Mauri Salo Annikki Koistinen Markku Markkula 5435: Matti Ryhänen Anu Vehviläinen Aapo Saari 5436: Päivi Räsänen Sinikka Hurskainen Outi Ojala 5437: Janina Andersson Aino Suhola Pia Viitanen 5438: Raimo Mähönen Pekka Kuosmanen Aulis Ranta-Muotio 5439: Matti Väistö Jukka Vihriälä Kauko Juhantalo 5440: Tero Mölsä Ossi Korteniemi EskoAho 5441: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Kantalainen Matti Vanhanen 5442: Jukka Tarkka Pertti Virtanen Janne Viitamies 5443: Tuija Brax Riitta Korhonen Heikki Koskinen 5444: Anne Huotari Eila Rimmi Erkki Pulliainen 5445: LM 42/1995 rd 5446: 5447: Lagmotion 42 5448: 5449: 5450: Bremer m.fl.: Lagmotion med förslag tilllag om ändring av lagen om 5451: fordonsskatt på vissa fordon 5452: 5453: 5454: Tili Riksdagen 5455: 5456: 1 regeringens proposition nr 133/1995 rd fOre- Priset för fem månaders avgift föreslås vara 5457: slås en ändring av den så kallade bruksavgiftens det halva jämfört med avgifterna för hela perio- 5458: skatteperiod. 1 lagmotionen föreslås att avgiften den på elva månader. Detta innebär enligt nuva- 5459: fOrutom för hela perioden också skall kunna rande avgifter att priset skulle bli 350 mk för nya 5460: betalas för fem månader. bilar och 250 för äldre. 1 praktiken skulle den 5461: 1 dagens läge drabbas de som endast använder halva avgiften märkas på så sätt att skattemärket 5462: sin bil under en del av året, i vanliga fall somma- halveras. Vid inlösningstillHillet antecknas inlös- 5463: ren, oskäligt hårt av att avgiften skall betalas för ningsdatumet på märkets stamdel och märket 5464: ett helt år. Främst är det fråga om ägare tili skulle vara i kraft fem månader efter det anteck- 5465: veteran- och hobbybilar som använder sina bilar nade inlösningsdatumet. Genom halveringen av 5466: i trafiken endast på sommaren, men också för märkena behövs det inte tryckas nya typer av 5467: familjer kan det vara praktiskt med en extra bil märken och bokföringen kan skötas Iätt i och 5468: på sommaren. Ett fem månaders märke skulle med att priset är exakt det halva. 5469: räcka väl tili för sommarsäsongen. Likaså drab- Lagmotionen är avsedd att behandlas samti- 5470: bas de som skaffar sig en bil i slutet av året digt med RP 133/1995 rd. 5471: oskäligt av att avgiften skall betalas för hela Med stöd av det ovan anförda föreslår vi 5472: skatteperioden. Detta kan också leda tili att 5473: många skjuter upp anskaffandet av en ny bil tili att Riksdagen skall godkänna följande 5474: början av året med onödiga fluktuationer i han- lagförslag: 5475: deln som följd. Också här skulle en fem månaders 5476: avgift lätta upp situationen. 5477: 5478: 5479: Lag 5480: om ändring av lagen om fordonsskatt på vissa fordon 5481: 5482: 1 enlighet med riksdagens beslut 5483: ändras i lagen den 18 februari 1994 om fordonsskatt på vissa fordon (135/94) 4 §, 6 § l mom., 7 § 1 5484: mom., 10 § 3 mom. och 11 § 2 mom. samt 5485: fogas till5 § sådan den 1yder i 1ag av den 29 december 1994 (1480/94) ett nytt 3 mom. som följer: 5486: 5487: 4§ ten hälften av de i l och 2 mom. angivna belop- 5488: Skatteperiod pen. 5489: 5490: Fordonsskatt betalas för en skatteperiod som 6§ 5491: börjar den 1 februari och utgår vid utgången av Betalning av skatten 5492: samma kalenderår eller för fem på varandra föl- 5493: jande månader under skatteperioden. Fordonsskatten betalas genom att den skatt- 5494: skyldige inlöser ett skattemärke som motsvarar 5495: 5§ skattebeloppet och fåster märket på bilen. Skat- 5496: Skattebelopp temärket för skatt som betalas för fem månader 5497: är ett halverat skattemärke på respektive belopp. 5498: För ett halverat märke anges inlösningsdatum på 5499: Då skatten betalas för fem månader är avgif- märkets stamdel. Ett halverat märke är i kraft 5500: 250250 5501: 2 LM 42/1995 rd 5502: 5503: fem månader efter inlösningsdatum. Skatten an- 10 och 11 § 5504: ses betald endast i det fall att skattemärket är fåst (Såsom i regeringens proposition 133/1995 rd) 5505: på bilen så som närmare anges i förordning. 5506: 5507: Denna lag träder i kraft den 1 januari 199. 5508: 7§ Denna lag tillämpas första gången på fordons- 5509: (Såsom i regeringens proposition 133/1995 rd) skatt som betalas för 199 . 5510: 5511: 5512: Helsingforsden 11 oktober 1995 5513: 5514: Klaus Bremer Tauno Pehkonen Risto Kuisma 5515: Marjaana Koskinen Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa 5516: Jaakko Laakso Maija-Liisa Lindqvist Jouko Skinnari 5517: Pertti Virtanen Mauri Salo Kari Myllyniemi 5518: Pekka Kuosmanen Tuija Nurmi Anne Knaapi 5519: Juha Karpio 5520: LA 42/1995 vp 5521: 5522: Lakialoite 42 Suomennos 5523: 5524: 5525: 5526: 5527: Bremer ym.: Lakialoite laiksi eräistä ajoneuvoista suoritettavasta 5528: ajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta 5529: 5530: 5531: Eduskunnalle 5532: 5533: Hallituksen esityksessä n:o 133/1995 vp ehdo- Viiden kuukauden maksuksi ehdotetaan puo- 5534: tetaan niin sanotun käyttömaksun verokauteen let koko 11 kuukauden kauden maksusta. Nykyi- 5535: muutosta. Lakialaitteessa ehdotetaan, että mak- sillä maksuilla tämä merkitsisi, että uusien auto- 5536: su voitaisiin koko kauden lisäksi maksaa myös jen maksu olisi 350 markkaa ja vanhempien 250 5537: viideltä kuukaudelta. markkaa. Käytännössä puolen maksun merkki- 5538: Nykyisessä tilanteessa auton käyttömaksun nä olisi puolitettu veromerkki. Merkkiä lunastet- 5539: maksaminen koko vuodelta kohdistuu kohtuut- taessa lunastuspäivämäärä merkittäisiin merkin 5540: toman raskaasti niihin, jotka käyttävät autoaan kantaosaan, ja merkki olisi voimassa viisi kuu- 5541: vain osan vuodesta, tavallisesti kesäkauden. Lä- kautta merkitystä lunastuspäivämäärästä. 5542: hinnä kyse on veteraaniautojen ja harrasteauto- Merkkien puolittamisen vuoksi uusia merkkejä 5543: jen omistajista, jotka käyttävät autojaan ainoas- ei tarvitsisi painattaa, ja kirjanpito hoituisi hel- 5544: taan kesäisin. Mutta myös perheissä voi käytän- posti, koska merkin hinta on täsmälleen puolet 5545: nön syistä olla kakkosauto kesällä. Viiden kuu- koko merkin hinnasta. 5546: kauden merkki riittäisi hyvin kesäkaudeksi. Lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi yhdes- 5547: Maksun maksaminen koko verokaudelta koh- sä hallituksen esityksen n:o 133/1995 vp kanssa. 5548: distuu kohtuuttomasti myös vuoden lopussa au- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5549: ton hankkiviin. Tämä voi myös johtaa siihen, 5550: että monet lykkäävät uuden auton hankinnan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5551: vuoden alkuun, mistä aiheutuu tarpeettomia hei- lakiehdotuksen: 5552: lahteluja autokauppaan. Myös tällaisissa ta- 5553: pauksissa viiden kuukauden maksu helpottaisi 5554: tilannetta. 5555: 5556: 5557: Laki 5558: eräistä ajoneovoista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta 5559: 5560: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5561: muutetaan eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta 18 päivänä helmikuuta 1994 5562: annetun lain (135/94) 4 §, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti, 10 §:n 3 momentti ja 11 §:n 2 momentti 5563: sekä 5564: lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetussa laissa (1480/94), uusi 5565: 3 momentti seuraavasti: 5566: 4§ 5§ 5567: Verokausi Veronmäärä 5568: Ajoneuvovero suoritetaan 1 päivänä helmi- 5569: kuuta alkavahaja saman kalenterivuoden lopus- Kun vero suoritetaan viideltä kuukaudelta, 5570: sa päättyväitä verokaudelta tai verokauden vii- maksu on puolet 1 ja 2 momentissa mainituista 5571: deltä peräkkäiseltä kuukaudelta. määristä. 5572: 2 LA 42/1995 vp 5573: 5574: 6§ 7§ 5575: Veron suorittaminen (Kuten hallituksen esityksessä 133/1995 vp) 5576: 5577: Ajoneuvovero suoritetaan siten, että verovel- 10 ja 11 § 5578: vollinen lunastaa autoon kiinnitettäväksi veron (Kuten hallituksen esityksessä 133/1995 vp) 5579: määrää vastaavan veromerkin. Viideltä kuukau- 5580: delta suoritettavan veron veromerkkinä on kul- 5581: loistakin veron määrää vastaava puolitettu vero- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 5582: merkki. Puolitetun merkin kantaosaan merki- kuuta 199. 5583: tään lunastuspäivä. Puolitettu merkki on voi- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 5584: massa viisi kuukautta lunastuspäivästä. Vero vuodelta 199 suoritettavaan ajoneuvoveroon. 5585: katsotaan suoritetuksi vain, jos veromerkki on 5586: kiinnitettynä autoon siten kuin asetuksella tar- 5587: kemmin säädetään. 5588: 5589: 5590: 5591: Helsingissä II päivänä lokakuuta 1995 5592: 5593: Klaus Bremer Tauno Pehkonen Risto Kuisma 5594: Marjaana Koskinen Esko-JuhaniTennilä Mikko Kuoppa 5595: Jaakko Laakso Maija-Liisa Lindqvist Jouko Skinnari 5596: Pertti Virtanen MauriSalo Kari Myllyniemi 5597: Pekka Kuosmanen TuijaNurmi AnneKnaapi 5598: JuhaKarpio 5599: LA 43/1995 vp 5600: 5601: Lakialoite 43 5602: 5603: 5604: 5605: 5606: Aula ym.: Lakialoite laiksi opintotukilain muuttamisesta 5607: 5608: 5609: Eduskunnalle 5610: 5611: 5612: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5613: 5614: Aloitteessa ehdotetaan opintotukiuudistuk- vuotiaiden opiskelijoiden epäoikeudenmukainen 5615: senjatkamista siten, että kodin ulkopuolella asu- asema korjaantuu. Samoin esitetään opintora- 5616: vien opiskelijoiden 20 vuoden ikään perustuvasta han ja sen asumislisän palauttamista Lipposen 5617: opintorahan porrastuksesta luovutaan asteittain hallituksen tekemiä leikkauksia edeltävälle tasol- 5618: vuosien 1996 ja 1997 aikana. Näin ollen alle 20- le. 5619: 5620: 5621: 5622: 5623: PERUSTELUT 5624: 5625: Ahon hallituksen aikana aloitettiin opintotu- Lakialoitteessa esitetään myös luopumista 5626: kijärjestelmän uudistaminen. Opintorahan suu- Lipposen hallituksen tekemistä opintorahan ja 5627: ruutta nostettiin tuntuvasti, samalla kun laina- sen asumislisän leikkauksista. Tehdyt leikkauk- 5628: järjestelmä muuttui markkinakorkoiseksi. Toi- set opintorahan tasoon tulee perua, sillä opinto- 5629: menpiteiden taustalla oli pyrkimys ehkäistä opis- raha on jo nyt perusturvaetuuksista alhaisin. 5630: kelijoiden liiallista velkaantumista. Opiskelijoiden velanoton tarvetta on päinvastoin 5631: Opintotukeenjäi vielä puutteita. Siksi opinto- koetettava vähentää. Opintorahaa tulee kehittää 5632: tukiuudistusta on tarpeen jatkaa. Tällä vaalikau- asteittain vähimmäistoimeentulon takaavaksi. 5633: della - opintotukiuudistuksen toisessa vaihees- Kun opintoraha palautetaan leikkauksia edel- 5634: sa - tulee korjata opintotuen sisäisiä ongelma- täneelle tasolle, voidaan opintolainan valtionta- 5635: kohtia. Näistä kipein on juuri alle 20-vuotiaiden kauksen enimmäismäärä samoin palauttaa enti- 5636: opiskelijoiden ikään perustuva opintorahan por- selle aiemmalle tasolle. 5637: rastus. Lakialoitteen tekee entistäkin ajankohtaisem- 5638: Muualla kuin vanhempien luona asuvan opis- maksi hallituksen suunnitelma säästää nuorten 5639: kelijan 20 vuoden ikärajaan perustuva opintora- työmarkkinatuesta. Säästöä perustellaan opin- 5640: han porrastus tulee asteittain poistaa. Niinpä totuen ja työttömyysturvan yhteensovittamisel- 5641: korkeakoulussa opiskelevalle 20 vuotta nuorem- la. Mutta jos nuoria todella halutaan kannustaa 5642: malle esitetään aloitteessa opintorahan nostoa opiskelemaan, tulisi edes alle 20-vuotiaiden opin- 5643: 1 570 markkaan eli samalle tasolle vanhempien totuen olla kohtuullinen ja opiskeluun kannusta- 5644: opiskelijoiden kanssa. Tämä uudistus ehdote- va. 5645: taan tulevaksi voimaan 1. 7.1996 alkaen. Samoin hallitus aikoo tehdä opintorahasta 5646: Muussa oppilaitoksessa eli ns. keskiasteella myös opiskelijoiden sairausajan turvan. Ehdo- 5647: opiskelevalle, muualla kuin vanhempien luona tusta ei ole syytä kannattaa, mutta sekin tekee 5648: asuville ja 20 vuotta nuoremmille esitetään opin- yhä vain kiireellisemmäksi opintorahan 20 vuo- 5649: torahan nostoa 1 300 markkaan eli samalle tasol- den ikään perustuvan porrastuksen poistamisen. 5650: le vanhempien opiskelijoiden kanssa 1. 7.1997 al- 5651: kaen. 5652: 250250 5653: 2 LA 43/1995 vp 5654: 5655: ALOITTEEN TALOUDELLISETVAIKUTUKSET 5656: 5657: Varoja opintotukijärjestelmän kehittämiseen Ikäporrastuksen poiston kustannukset vuo- 5658: saadaan säästyvistä vanhojen opintolainojen delle 1996 ovat noin 22 miljoonaa markkaa. Tä- 5659: korkotukimäärärahoista. Kun tänä vuonna val- hän lukuun sisältyy alle 20-vuotiaiden yliopisto- 5660: tio maksaa opiskelijoiden lainojen korkotukena opiskelijoiden sekä vakinaistettavien ammatti- 5661: ja -avustuksina sekä takausmaksuina noin 400 korkeakoulujen opiskelijoiden opintorahan ko- 5662: miljoonaa markkaa, niin vuonna 1998 tämä ra- rotus 1 570 markkaa. 5663: hamäärä on korkeintaan noin 180 miljoonaa Vuodelle 1997 ikäporrastuksen poiston kus- 5664: markkaa. Säästöä tähän vuoteen verrattuna olisi tannukset ovat 150 miljoonaa markkaa. Silloin 5665: siis noin 220 miljoonaa markkaa. toteutettaisiin keskiasteen oppilaitoksissa opis- 5666: Säästyvä summa voi olla huomattavasti suu- kelevia alle 20-vuotiaita koskeva uudistus. Aloit- 5667: rempikin, kun valtion takausvastuut jäänevät teen esittämän uudistuksen kustannus vuosita- 5668: paranevan työllisyyskehityksen oloissa arvioitua solla vuodesta 1998 eteenpäin on noin 300 mil- 5669: 100 miljoonaa markkaa pienemmiksi. Lisäksi joonaa markkaa ikäporrastuksen osalta. 5670: opintolainajärjestelmän muuttaminen on tähän Lisäksi on budjettiin palautettava Lipposen 5671: saakka tuonut säästöä jo noin 100 miljoonaa hallituksen tekemää opintorahan ja sen asumisli- 5672: markkaa. Korkeimmillaan valtio on maksanut sän alennusta vastaava määräraha. 5673: opiskelijoiden lainojen korkotukena ja -avustuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5674: sina sekä takausmaksuina noin 500 miljoonaa 5675: markkaa vuodessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5676: lakiehdotuksen: 5677: 5678: 5679: 5680: Laki 5681: opintotukilain muuttamisesta ja opintotukilain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 5682: 5683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5684: muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) 11 §:n 1 momentin 1 ja 2 5685: kohta, 14 §:n 2 momentti, 16 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä kesäkuuta 1995 5686: annetussa laissa (940/95), sekä 5687: lisätään 11 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa 5688: laissa, uusi 3 kohta, jolloin nykyinen 3 kohta siirtyy 4 kohdaksi, sekä lisätään väliaikaisesti 11 §:n 1 5689: momenttiin uusi 3 a kohta seuraavasti: 5690: 5691: 11§ 3 a) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 5692: Opintorahan määrä 20 vuotta nuoremmalle muussa oppilaitoksessa 5693: opiskelevalle 500 markkaa kuukaudessa; sekä 5694: Jollei 17-22 §:stä muuta johdu, opintorahan 5695: määrä on: 5696: 1) vanhempien luona asuvalle 20 vuotta nuo- 14 § 5697: remmalle korkeakoulussa opiskelevalle 350 Asumislisä 5698: markkaaja muussa oppilaitoksessa 250 markkaa 5699: sekä 20 vuotta täyttäneelle korkeakoulussa opis- 5700: kelevalle 7 50 markkaa ja muussa oppilaitoksessa Asumislisän määrä on 75 prosenttia kuukau- 5701: 500 markkaa kuukaudessa; sivuokrasta tai vastikkeesta. Asumislisää ei mak- 5702: 2) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 20 seta, jos asumismenot ovat alle 200 markkaa 5703: vuotta nuoremmalle korkeakoulussa opiskele- kuukaudessa. Asumislisää ei myöskään makseta, 5704: valle 1 570 markkaa; jos opiskelija olisi oikeutettu maksuttomaan 5705: 3) muualla kuin vanhempien luona asuvalle 20 asuntolapaikkaan, ellei asetuksella toisin sääde- 5706: vuotta nuoremmalle muussa oppilaitoksessa tä. Kansanopiston tai liikunnan koulutuskes- 5707: asuvalle 1 300 markkaa kuukaudessa; kuksen maksullisella linjalla opiskelevan, oppi- 5708: LA 43/1995 vp 3 5709: 5710: laitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumis- vuotias, takaus myönnetään 800 markan suurui- 5711: lisän määrä on kuitenkin 200 markkaa kuukau- sena. 5712: dessa. Asumislisää myönnettäessä asumismeno- 5713: ja ei oteta huomioon 1 275 markan ylittävältä 5714: osalta. 5715: Tämän lain 11 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, 5716: 16 § 14 §:n 2 momentti ja 16 §:n 1 momentti tulevat 5717: Valtiontakauksen suuruus voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996. Lain 11 §:n 5718: 1 momentin 3 kohta tulee voimaan 1 päivänä 5719: Opintolainan valtiontakauksen määrä tuki- heinäkuuta 1997. Lakiin väliaikaisesti lisätty 5720: kuukautta kohden on 18 vuotta täyttäneellä 11 §:n 1 momentin 3 a kohta tulee voimaan 1 5721: 1 200 markkaa, aikuisopintorahaa saavalla kui- päivänä heinäkuuta 1996 ja sen voimassaolo 5722: tenkin 1 700 markkaa. Jos hakija on alle 18- päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1997. 5723: 5724: 5725: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1995 5726: 5727: Maria Kaisa Aula Aapo Saari Anu Vehviläinen 5728: Markku Koski Timo Kalli Raimo Liikkanen 5729: Jorma Huuhtanen Olavi Ala-Nissilä Sirkka-Liisa Anttila 5730: Maija-Liisa Lindqvist Seppo Kääriäinen Tytti Isohookana-Asunmaa 5731: Mauri Pekkarinen Matti Väistö Aulis Ranta-Muotio 5732: Mauri Salo · Armas Komi Juhani Alaranta 5733: Ossi Korteniemi Kyösti Karjula Anneli Jäätteenmäki 5734: Hannes Manninen Esko Aho Johannes Leppänen 5735: Bjarne Kallis Aino Suhola Matti Vanhanen 5736: Risto Penttilä Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa 5737: Kauko Juhantalo Jukka Vihriälä Annikki Koistinen 5738: Maija-Liisa Veteläinen Mari Kiviniemi Toimi Kankaanniemi 5739: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen 5740: j 5741: j 5742: j 5743: j 5744: j 5745: j 5746: j 5747: j 5748: j 5749: j 5750: j 5751: j 5752: j 5753: j 5754: j 5755: j 5756: j 5757: j 5758: j 5759: LA 44/1995 vp 5760: 5761: Lakialoite 44 5762: 5763: 5764: 5765: 5766: Väistö: Lakialoite laiksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5767: 5768: 5769: Eduskunnalle 5770: 5771: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5772: 5773: Aloitteessa ehdotetaan, että rikosasiassa, jos- käyntimenettelyn uudistamista alioikeuksissa 5774: sa virallisen syyttäjän ajama syyte on hylätty, koskevaksi lainsäädännöksi liittyvään ensim- 5775: korvataan aiheettomasti syytetylle aiheutuneet mäiseen lakiehdotukseen laiksi oikeudenkäyn- 5776: oikeudenkäyntikulut valtion varoista. nistä rikosasioissa. 5777: Lakialoite on rinnakkaisaloite hallituksen esi- Aloite on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 5778: tykselle n:o 82/1995 vp rikosasioiden oikeuden- dollisimman pian. 5779: 5780: 5781: 5782: 5783: ALOITTEEN PERUSTELUT 5784: 5785: Voimassa olevan oikeutemme mukaan syyte- Kansalaisen oikeusturvaan kuuluu luonnollisesti 5786: tyllä ei ole oikeutta saada korvausta oikeuden- mahdollisuus puolustautua asiantuntevasti esi- 5787: käyntikuluistaan valtion varoista, kun häntä tettyä syytettä vastaan ja turvautua tällöin asian- 5788: vastaan virallisen syyttäjän toimesta ajettu syyte tuntija-apuun. Onhan syyttäjäkin oikeuden- 5789: on hylätty. Tätä on pidettävä kansalaisen oikeus- käynnissä asiantuntija. Voimassa oleva laki saat- 5790: turvaan liittyvänä vakavana epäkohtana, joka taa johtaa jopa siihen, että tavallinen kansalai- 5791: on välttämätöntä korjata ensi tilassa. nen ei voi ottaa avustajaa sen johdosta, että kus- 5792: Tämän lakialoitteen aiheuttamat kustannuk- tannukset ovat suuret, ja hän saattaa tulla tuomi- 5793: set ovat oikeusvaltion näkökulmasta vähäiset, tuksi tällöin sen johdosta, ettei ole osannut asian- 5794: vuositasolla arviolta noin 20 miljoonaa mark- tuntevasti puolustautua. 5795: kaa. Käytettävissä olevan tiedon perusteella va- 5796: Ulkomaiden lainsäädännöstä viitattakoon kuutusyhtiöt eivät enää ole halukkaita korvaa- 5797: tässä yhteydessä Ruotsissa voimassa oleviin maan syyttömän oikeudenkäyntikuluja rikos- 5798: säännöksiin. Jos Ruotsissa syyttäjän syyte hylä- asiassa. 5799: tään taikka jätetään tutkimatta tai sillensä, tuo- Valiokuntakäsittelyssä on harkittava aloit- 5800: mioistuin määrää yleisistä varoista syytetylle teen laajentamista siten, että syytteen hylkäämi- 5801: korvausta sellaisista kustannuksista, jotka ovat sen lisäksi syytetylle aiheutuneet kustannukset 5802: ::>lleet tarpeen syytetyn oikeuden valvomiseksi. korvattaisiin valtion varoista myös tilanteissa, 5803: Samoin syytetylle voidaan suorittaa korvausta joissa syyttäjän syyte jätetään tutkimatta tai asia 5804: ~änen saapumisestaan tuomioistuimeen. jää sillensä. Samalla on syytä pohtia sitä tilannet- 5805: On luonnollista, että rikostutkinnan, syyttä- ta, että myös esitutkinnassa aiheutuneet kustan- 5806: uisen ja tuomitsemisen edellytykset ovat erilai- nukset korvataan, jos syyte myöhemmin hylä- 5807: ;et. Tästä huolimatta ei voida pitää hyväksyttä- tään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä. Nämä- 5808: ränä, että rikosasiassa syytetty joutuu itse vas- kin kustannukset voivat olla toisinaan suuret. 5809: aamaan oikeudenkäyntikuluistaan tilanteessa, Edellä olevan perusteella lakialoitteessa ehdo- 5810: ossa virallisen syyttäjän ajama syyte häntä vas- tetaan, että hallituksen esitykseen n:o 8211995 vp 5811: aan on tullut hylätyksi. Kustannukset voivat liittyvän ensimmäisen lakiehdotuksen laiksi oi- 5812: >lla joskus yksilön kannalta hyvinkin suuret. keudenkäynnistä rikosasioissa liittyvään 9 luvun 5813: ~50250 5814: 2 LA 44/1995 vp 5815: 5816: 8 §:ään otettaisiin uusi näin kuuluva 1 momentti: Muilta osin tässä vaiheessa yhdyn hallituksen 5817: "Rikosasiassa, jossa virallisen syyttäjän ajama esitykseen laiksi oikeudenkäynnistä rikosasiois- 5818: syyte on hylätty, korvataan aiheettomasti syyte- sa. En ole tässä aloitteessa voinut ottaa kantaa 5819: tylle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut valtion muihin hallituksen esityksessä n:o 82/1995 vp 5820: varoista." Tällöin hallituksen esityksen 1-3 liittyviin lakiehdotuksiin. 5821: momentti siirtyy 2-4 momentiksi. Valiokunta- Edellä olevan perusteella ehdotan, 5822: käsittelyssä voidaan luonnollisesti harkita ehdo- 5823: tetun säännöksen ottamista muuallekin 9 lu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5824: kuun. Syytteen hylkäämisellä tarkoitetaan edellä lakiehdotuksen: 5825: lainvoimaista päätöstä. 5826: 5827: 5828: 5829: 5830: Laki 5831: oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5832: 5833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5834: 5835: 1 luku 6luku 5836: 5837: Syyteoikeudesta Pääkäsittelystä 5838: 5839: 1-17 § 1-13 § 5840: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5841: 5842: 21uku 7luku 5843: Asianomistajan avustamisesta Asianomistajan yksin ajaman rikosasian 5844: käsittelystä 5845: 1-11 § 5846: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 1-23§ 5847: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5848: 31uku 5849: 8luku 5850: Yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta 5851: Asianosaisista 5852: 1-11 § 5853: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 1-15 § 5854: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5855: 4luku 5856: 9luku 5857: Laillisesta tuomioistuimesta 5858: Oikeudenkäyntikuluista 5859: 1-14§ 5860: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 1-7§ 5861: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5862: 5luku 5863: 8§ 5864: Syytteen vireillepanosta Rikosasiassa, jossa virallisen syyttäjän ajama 5865: syyte on hylätty, korvataan aiheettomasti syyte- 5866: 1-20§ tylle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut valtion 5867: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) varoista. 5868: LA 44/1995 vp 3 5869: 5870: Oikeudenkäyntikuluista asianomistajan yksin llluku 5871: ajamassa rikosasiassa on soveltuvin osin voimas- 5872: sa, mitä riita-asioista säädetään. Tuomioistuimen ratkaisusta 5873: Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen 5874: asianomistajan velvollisuudesta korvata oikeu- 1-14§ 5875: denkäyntikulut ja hänen oikeudestaan korvauk- (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5876: seen sellaisista kuluista on soveltuvin osin voi- 5877: massa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 12luku 5878: 12 §:ssä säädetään väliintulijasta. Virallisen syyt- 5879: täjän syytteeseen yhtyneen asianomistajan edus- Oikeudenkäymiskaaren säännösten 5880: tajan, asiamiehen tai avustajan veivoittamisesta soveltamisesta 5881: korvaamaan kulut yhteisvastuullisesti asian- 5882: omistajan kanssa sovelletaan soveltuvin osin, 1§ 5883: mitä oikeudenkäymiskaaren 2lluvun 6 §:ssä sää- (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5884: detään. 5885: Jos asianomistaja perättömällä ilmiannolla tai 13Iuku 5886: muutoin tahallaan on aiheuttanut syytteen nos- 5887: tamisen, voidaan hänet velvoittaa korvaamaan Voimaantulo 5888: valtiolle osittain tai kokonaan 1 §:n 1 momentis- 5889: sa tarkoitetut kustannukset. 1§ 5890: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5891: 9-11 § 5892: (Kuten hallituksen ~sityksessä 82/1995 vp) 5893: 5894: 10 luku 5895: Äänestämisestä 5896: 5897: 1-6§ 5898: (Kuten hallituksen esityksessä 82/1995 vp) 5899: 5900: 5901: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995 5902: 5903: Matti Väistö 5904: LA 45/1995 vp 5905: 5906: Lakialoite 45 5907: 5908: 5909: 5910: 5911: J. Andersson ym.: Lakialoite laiksi siviilipalveluksen korvaamisesta 5912: humanitaarisella työllä 5913: 5914: 5915: Eduskunnalle 5916: Tällä hetkellä on siviilipalvelusmiehiä, jotka Tällainen laki kannustaisi vapaaehtoistyöhön, 5917: haluaisivat suorittaa palveluksensa humanitaari- mikä käytännössä merkitsisi siviilipalvelusajan 5918: ;;essa palveluksessa vaikka kriisialueella. Jotkut menetykseen verrattuna suurempaa kokonais- 5919: heistä menevät mieluummin vankilaan kuin ny- työpanosta sillä edistettävien päämäärien hyväk- 5920: kyisen kaltaiseen siviilipalvelukseen. Tässä laki- si. 5921: :doitteessa ehdotettu laki vähentäisi jonkin ver- Lain soveltamisessa olisi noudatettava siviili- 5922: ran totaalikieltäytyjien määrää, sillä niiden, joi- palveluslaissa säädettyä yhdenvertaisuusvaati- 5923: :len kritiikki on kohdistunut siviilipalveluksen musta. Tämä merkitsisi sitä, että siviilipalvelus- 5924: ;;isältöön, olisi mahdollista suorittaa palvelusta keskus joutuu punnitsemaan suoritetun työn 5925: tavalla, joka tyydyttäisi heidän vakaumustaan määrää, vaativuutta ym. verrattuna siviilipalve- 5926: ~ikä merkitsisi osallistumista asevelvollisuuslain lusmiehen työpalveluun. Tämän periaatteen mu- 5927: mukaista palvelusta korvaavaan palvelukseen. kaisesti myöskään vapaaehtoistyönä ei pidettäisi 5928: Laki koskisi käytännössä melko pientä osaa si- sellaista työtä, josta saadut etuisuudet kokonai- 5929: viilipalvelusmiehistä. suudessaan merkittävästi ylittäisivät siviilipalve- 5930: Palvelulla tarkoitetaan ns. kenttätyötä avus- lusmiehen lakisääteisten etuuksien tason. Sen si- 5931: tuskohteessa tai esimerkiksi sitä tukevassa lai- jaan ei ole merkitystä sillä, maksetaanko ne pal- 5932: toksessa tai yhteisössä, mutta ei esimerkiksi Suo- kan vai esimerkiksi päivärahan, ravinnon jama- 5933: messa sijaitsevassa virastossa. Esimerkkejä työs- joituksen muodossa. 5934: tä, joka täyttäisi vaatimukset, ovat keräily- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5935: pakkaustyö Emmaus-yhteisössä, elintarvike- ja 5936: lääkekuljetuksien hoitaminen Bosnian tapaisille että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 5937: kriisialueille taikka veden, elintarvikkeiden yms. lakiehdotuksen: 5938: jakelu kuivuudesta kärsiville alueille Afrikassa. 5939: 5940: 5941: 5942: 5943: Laki 5944: siviilipalveluksen korvaamisesta humanitaarisella työllä 5945: 5946: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5947: 5948: 1§ 2§ 5949: Siviilipalvelusvelvollinen, joka osoittaa suo- Hakemus 1 §:ssä tarkoitetun vapautuksen 5950: rittaneensa humanitaarista vapaaehtoispalvelua saamiseksi on toimitettava siviilipalveluskeskuk- 5951: (otimaassa tai ulkomailla, voidaan sen estämät- selle,joka voi sen perusteella myöntää vapautuk- 5952: :ä, mitä asevelvollisuuslaissa (452/50) ja siviili- sen koko jäljellä olevasta palvelusajasta tai ly- 5953: 'alveluslaissa (1723/91) on säädetty, vapauttaa hentää sitä enintään niin monella päivällä kuin 5954: ;iviilipalvelusvelvollisuudesta kokonaan tai palvelus on kestänyt. 5955: )Saksi siten kuin tässä laissa säädetään. Hakemukseen, jonka lomakkeen kaavan vah- 5956: !50250 5957: 2 LA 45/1995 vp 5958: 5959: vistaa työministeriö, tulee liittää palveluksen jär- noudatetaan soveltuvin osin, mitä siviilipalvelus- 5960: jestäjän antama todistus palveluksen alkamis- ja laissa on siviilipalvelusvelvollisuudesta vapaut- 5961: päättymisajankohdasta, mahdollisista keskey- tamisesta säädetty. 5962: tyksistä, palveluksen laadusta, työajasta ja tar- Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä siviili- 5963: vittaessa muista seikoista, joilla on merkitystä palveluslaissa on muutoksenhausta siviilipalve- 5964: vapautusta harkittaessa. Hakemus on käsiteltä- lukseen määräämisestä säädetty. 5965: vä viipymättä. 5966: 5967: 3§ 4§ 5968: Tämän lain nojalla kokonaan tai osaksi siviili- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5969: palvelusvelvollisuudesta vapautettuun nähden kuuta 199. 5970: 5971: 5972: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995 5973: 5974: Janina Andersson Irina Krohn Tuija Maaret Pykäläinen 5975: Säde Tahvanainen Erkki Pulliainen Maija Rask 5976: Ulla Anttila Kimmo Kiljunen Pentti Tiusanen 5977: Marjut Kaarilahti Marjaana Koskinen Maria Kaisa Aula 5978: Annika Lapintie Riitta Prusti Janne Viitamies 5979: Pertti Virtanen Pia Viitanen Tuija Brax 5980: Paavo Nikula Eila Rimmi Eva Biaudet 5981: LA 46/1995 vp 5982: 5983: Lakialoite 46 5984: 5985: 5986: 5987: 5988: Kantalainen ym.: Lakialoite laiksi työsopimuslain väliaikaisesta 5989: muuttamisesta 5990: 5991: 5992: Eduskunnalle 5993: 5994: Työttömyyden olennainen vähentäminen ei män kattavan kyselyn perusteella vain 17 pro- 5995: onnistu pelkän taloudellisen kasvun ja aktiivisen senttia yrityksistä oli palkannut uutta työvoimaa 5996: työvoimapolitiikan kautta. Tämän tosiasian muutoksen johdosta. Kun kysyttiin, ottaisiko 5997: ovat nyt useimmat tunnustaneet. Muutos on saa- yritys uusia työntekijöitä, jos määräaikaisia työ- 5998: tava myös niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat sopimuksia voitaisiin tehdä ilman nykyisiä mää- 5999: siihen, haluaako yksittäinen yritys ottaa uuden räaikaisuutta koskevia rajoituksia, niin 58 pro- 6000: työntekijän. senttia vastanneista yrityksistä ilmoitti voivansa 6001: Hyvin tunnettua on, että yritykset ovat erit- palkata uusia työntekijöitä. 6002: täin varovaisia ottamaan uutta työsuhteista hen- Jotta työttömyyden määrään voitaisiin vai- 6003: kilöstöä. Varovaisuuteen varsinkin pienissä yri- kuttaa nopeasti, olisi myös asianomaisia lain- 6004: tyksissä vaikuttavat ensinnäkin viime vuosien kohtia kyettävä muuttamaan nopeasti. Tässä ti- 6005: kokemukset tilanteista, joissa työvoimaa on jou- lanteessa ei ole mahdollista odottaa vuosikausia 6006: duttu vähentämään. Vähentämistilanteet ovat kestävää perusteellista lainvalmistelua. Sen 6007: olleet paitsi henkisesti vaikeita myös taloudelli- vuoksi muutokset olisi tarkoituksenmukaista 6008: sesti pienille yrityksille raskaita. Toiseksi varo- säätää väliaikaisiksi, esim. kolme vuotta voimas- 6009: vaisuuteen vaikuttaa se, että tilauskannat ovat sa oleviksi. 6010: lyhyitä, kapasiteettitarve vaihtelee suuresti eivät- Muutoksiakaipaavia asioita olisivat määräai- 6011: kä yritykset näin ollen voi olla varmoja töiden kaisen työsopimuksen tekemistä koskevien rajoi- 6012: määrän pysyvyydestä turvallisella tasolla. Vaik- tusten kumoaminen sekä uusissa työsuhteissa ir- 6013: ka määräaikaisia työsopimuksia voidaan tehdä tisanomisajan lyhentäminen ja korvausvastuun 6014: ja enin osa uusista työsopimuksista onkin juuri pienentäminen todettaessa irtisanominen sään- 6015: määräaikaisia, hyvin monessa tapauksessa mää- nösten vastaiseksi. Koska ongelmat kohdistuvat 6016: räaikainenkin sopimus jätetään tekemättä: ei erityisesti pieniin työnantaja yrityksiin, jotka toi- 6017: olla aivan varmoja siitä, onko määräaikaisuudel- saalta ovat käytännössä ainoita merkittäviä uu- 6018: le juuri laissa tarkoitettu peruste, tai kun samalle den työn tarjoajia, voitaisiin myös harkita lain- 6019: henkilölle voitaisiin tarjota vielä toista tai kol- muutosten kohdistamista vain niihin, siis esim. 6020: matta tilapäistä työsuhdetta uusien tilausten saa- alle 20 työntekijän yrityksiin. Yritysten erottelul- 6021: misen johdosta, herää epäilys, että työsopimuk- le on myös perusteena se, että mitä pienemmästä 6022: sen saatetaan katsoa muuttuneen toistaiseksi yrityksestä on kysymys, sitä suurempi riski suh- 6023: voimassa olevaksi. teessa yrityksen voimavaroihin sisältyy yksittäi- 6024: Edellä mainitut seikat pitävät työllistämiskyn- seen työhönottopäätökseen. 6025: nystä edelleen korkealla. Kuluvan vuoden alusta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6026: voimaan tullut väliaikainen lievennys määräai- 6027: kaisen työsuhteen solmimiseen ei ole olennaisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6028: auttanut. Suomen Yrittäjäin Keskusliiton teke- lakiehdotuksen: 6029: 6030: 6031: 6032: 6033: 250250 6034: 2 LA 46/1995 vp 6035: 6036: Laki 6037: työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta 6038: 6039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6040: kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 2 §:n 2 momentti, sellaise- 6041: na kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (125/84), sekä 6042: muutetaan 38 §:n 3 momentin 1 kohta ja 47 f §:n 1 momentti, 6043: sellaisina kuin ne ovat, 38 §:n 3 momentin 1 kohta 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa 6044: (723/88) ja 47 f §:n 1 momentti 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa (595/91 ), seuraavasti: 6045: 6046: 38 § perusteiden vastaisesti tai ilman 53 §:n 2 momen- 6047: Irtisanomisaika tissa tarkoitettua työntekijöiden enemmistön 6048: suostumusta päättänyt työntekijän toistaiseksi 6049: voimassa olevan työsopimuksen, on velvollinen 6050: Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä maksamaan korvausta perusteettomasta työso- 6051: muusta ole sovittu, on työnantajan irtisanoes- pimuksen päättämisestä. Korvauksena on suori- 6052: saan työsopimuksen noudatettava: tettava vähintään yhden ja enintään 12 kuukau- 6053: 1) yhden kuukauden irtisanomisaikaa,jos työ- den palkka. 6054: suhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 6055: 6056: 6057: 47 f§ Tämä laki tulee voimaan päivänä 6058: Korvaus perusteettomasta työsopimuksen 6059: kuuta 199. 6060: päättämisestä Laki on voimassa 31 päivään joulukuuta 1998. 6061: Tätä lakia sovelletaan työsopimukseen,joka teh- 6062: Työnantaja, joka on 3 tai 37 §:ssä säädettyjen dään lain voimaantulon jälkeen. 6063: 6064: 6065: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1995 6066: 6067: Kari Kantalainen Väinö Saario Paula Kokkonen 6068: Tuija Nurmi Anne Knaapi Riitta Korhonen 6069: Pekka Kuosmanen Jukka Tarkka Klaus Bremer 6070: Ville Itälä Pertti Virtanen Tauno Pehkonen 6071: Heikki Koskinen Osmo Kurola Liisa Hyssälä 6072: Irja Tolonen Matti Aura Timo Ihamäki 6073: Suvi Linden Markku Vuorensola Kauko Juhantalo 6074: Ilkka Kanerva Kirsti Ala-Harja Olavi Ala-Nissilä 6075: Timo Kalli Ola Rosendahl Anssi Rauramo 6076: Jouko Jääskeläinen Hanna MarkkuJa-Kivisilta Juha Karpio 6077: Kyösti Karjula Vuokko Rehn Raimo Tiilikainen 6078: Oiva Savela Mauri Salo Sakari Smeds 6079: Martti Tiuri Matti Vanhanen Eero Lämsä 6080: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen Maria Kaisa Aula 6081: Päivi Räsänen Tero Mölsä Jukka Vihriälä 6082: Raimo Liikkanen Marjut Kaarilahti Annikki Koistinen 6083: Seppo Kääriäinen Raimo Vistbacka Risto Penttilä 6084: Kaarina Dromberg Mauri Pekkarinen 6085: LA 47/1995 vp 6086: 6087: Lakialoite 47 6088: 6089: 6090: 6091: 6092: Karjalainen ym.: Lakialoite laiksi metsästyslain 37 §:n muuttami- 6093: sesta 6094: 6095: 6096: Eduskunnalle 6097: 6098: Nykyisen lain mukaan riistaeläinten rauhoi- metsästyksessä alkamisajankohdalla ja saaliin 6099: tusajat on säädetty asetuksella. Vesilintujen osal- määrällä on erittäin suuri merkitys. Muuttamal- 6100: ta asetuksessa määrätyt päivämäärät ovat käy- la vesilintujen rauhoitusaikaa siten, että metsäs- 6101: tännössä hankalia, koska metsästyksen aikaruis- tyskausi alkaisi aina viikon lopulta, luotaisiin 6102: ajankohta voi sattua keskelle viikkoa. Tällöin kaikille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti 6103: kaikilla halukkailla ei ole mahdollisuutta osallis- metsästykseen heti sen alkuvaiheessa. 6104: tua metsästykseen heti alkuvaiheessa mm. työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6105: tai opiskelusyiden johdosta. Saaliin saanti vesi- 6106: lintujen osalta riippuu kuitenkin paljon siitä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6107: kuinka pian metsästäjä ehtii metsästykseen mu- lakiehdotuksen: 6108: kaan metsästyskauden alkaessa. Vesilintujen 6109: 6110: 6111: Laki 6112: metsästyslain 37 §:n muuttamisesta 6113: 6114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6115: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) 37 §seuraavasti: 6116: 6117: 37§ riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa 6118: Jos riistaeläimen kannan säilyttämisen tai riis- eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. 6119: taeläinlajin häiritsemättömän lisääntymisen tur- Jäljempänä 39 §:ssä tarkoitetulla riistansuoja- 6120: vaaminen sitä edellyttää, riistaeläinlaji on rau- alueella voidaan maa- ja metsätalousministeriön 6121: hoitettava määräajaksi tai toistaiseksi. Rauhoi- päätöksellä poiketa yleisistä rauhoitusajoista. 6122: tettavista riistaeläinlajeista ja niiden rauhoitus- Koirakokeiden pitämisestä ja koiran koulutta- 6123: ajoista säädetään asetuksella. Tällöin voidaan misesta rauhoitusaikana säädetään 52 §:ssä. 6124: paikkakunnan vakituisten asukkaiden hyväksi 6125: poiketa yleisistä rauhoitusajoista. Vesilintujen 6126: osalta rauhoitusajat säädetään niin, että metsäs- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6127: tyskausi alkaa aina lauantaina. Rauhoitusaikana kuuta 199. 6128: 6129: 6130: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1995 6131: 6132: Tapio Karjalainen Esa Lahtela Jorma Kukkonen 6133: Reijo Kallio Reino Ojala Hannu Takkula 6134: Janne Viitamies Jukka Mikkola Johannes Koskinen 6135: Kalevi Olin Kari Rajamäki Tarja Filatov 6136: 6137: 6138: 6139: 250250 6140: LA 48/1995 vp 6141: 6142: Lakialoite 48 6143: 6144: 6145: 6146: 6147: Viitamies ym.: Lakialoite eläinsuojelulaiksi 6148: 6149: 6150: 6151: Eduskunnalle 6152: 6153: Eduskunta sai keväällä 1995 käsiteltäväkseen pitoa ammattimaisesti tai muuten laajassa mitas- 6154: eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen (HE 36/ sa harjoittavan on tunnettava eläinten hyvin- 6155: 1995 vp). Siinä on monia eläinsuojelun kannalta vointia vaarantavat tekijät. Omavalvontasuun- 6156: tärkeitä parannuksia verrattuna voimassa ole- nitelmassa vaaratekijät tulisi listataja esittää toi- 6157: vaan lakiin. Uudistus vastaa kohtalaisessa mää- mintatavat, joilla vaarat voidaan edeltäkäsin eh- 6158: rin muutokseen, jota yhteiskunnassa on jo tapah- käistä. 6159: tunut: kansalaisten käsitykset hyvästä eläinten- Omavalvontasuunnitelman tekeminen ei edel- 6160: pidosta ovat muuttuneet, ja eläinten harrastus- lytä viranomaishyväksyntää. Näin vältetään tur- 6161: mainen pitäminen on lisääntynyt erityisen huo- haa byrokratiaa ja korostetaan omavalvonnan 6162: mattavasti. Tässä lakialoitteessa edellä mainittua luonnetta. Omavalvonta kehittyisi eläväksi ja 6163: hallituksen esitystä ehdotetaan täydennettäväksi tarpeen tullen muutettavissa olevaksi järjestel- 6164: valvonnan ja eläintenpitokiellon osalta. mäksi. Eläinsuojelutarkastusten yhteydessä 6165: Eläinsuojeluvalvonta on ollut ja tulee hallituk- omavalvontasuunnitelma on näytettävä tarkas- 6166: sen ehdotuksen toteutuessa edelleenkin olemaan tuksen tekijöille. 6167: jälkikäteistä valvontaa. Lakiehdotusta tulisi Uuden järjestelmän käyttöönotto ja riittävän 6168: muuttaa niin, että valvonta pääasiallisesti olisi koulutuksen antaminen edellyttävät siirtymä- 6169: ennalta ehkäisevää neuvontaa ja ohjausta. Tä- säännösten käyttöönottoa. 6170: hän tulokseen päästään, jos eläinsuojelutarkas- 6171: tuksia tehdään säännöllisin väliajoin kaikkien 6172: niiden luona, jotka harjoittavat ammattimaista Eläintenpitokielto 6173: tai laajassa mitassa tapahtuvaa eläinten pitoa. 6174: Yhtenäisen käytännön luomiseksi tulisi lää- Hallituksen esityksessä on eläintenpitokiellon 6175: ninhallitusten laatia lääninvalvontasuunnitelma. käyttämismahdollisuuksia aivan oikein laajen- 6176: Lääninhallituksen tulisi selvittää lakiehdotuksen nettu. Valitettavasti eläintenpitokieltoa on yhä 6177: 3 luvun viranomaisten ja eläinsuojeluvalvojien edelleen mahdollista kiertää niin, ettei sillä käy- 6178: yhteistyömahdollisuudet eläinsuojeluyhdistys- tännössä ole todellista merkitystä. 6179: ten nimeämien, maa- ja metsätalousministeriön Eläintenpitokieltoa pitäisi tarkentaa niin, että 6180: hyväksymän koulutuksen saaneiden paikallisten se sisältäisi kiellon pitää tai hoitaa omia tai mui- 6181: eläinsuojeluvalvojien kanssa. Lisäksi suunnitel- den omistamia eläimiä. Lisäksi eläinrääkkäyk- 6182: masta olisi käytävä selville se, millä tavalla var- sestä tuomittu ei saisi muullakaan tavalla enää 6183: mistuttaisiin siitä, että läänin eri osissa on riittävä olla vastuussa eläinten hyvinvoinnista. 6184: määrä lääninhallituksen hyväksymiä vapaaeh- Edellä oleva ei kuitenkaan riitä. Eläintenpito- 6185: toisia eläinsuojeluvalvojia. kiellon rikkominen olisi lisäksi syytä kriminali- 6186: Lääninvalvontasuunnitelma koskisi vain yksi- soida. Rikokseen syyllistyisi myös se, joka kiel- 6187: köitä, joissa eläinten pitoa harjoitetaan ammatti- toon tuomitun välikätenä toimii kiellon kiertä- 6188: maisesti tai laajassa mitassa. miseksi. Tällaista rakennelmaa käytetään esi- 6189: Toimivaan eläinsuojeluvalvontaan kuuluu merkiksi liiketoimintakiellosta annetussa laissa. 6190: olennaisena osana myös eläinten omistajien oma Väliaikaisella eläintenpitokiellolla voidaan 6191: aktiivisuus. Tätä voidaan korostaa veivoittamal- ehkäistä ennakolta mahdollisia laiminlyöntejä. 6192: la ne eläinten omistajat, jotka harjoittavat eläin- Se koskisi vain sellaisia tapauksia, joissa viran- 6193: ten pitoa ammattimaisesti tai laajassa mitassa, omaiset eläinten hoidon törkeän laiminlyönnin 6194: laatimaan omavalvontasuunnitelma. Eläinten vuoksi ovat ottaneet eläimet huostaansa. Jos 6195: 250250 6196: 2 LA 48/1995 vp 6197: 6198: mahdollisuutta väliaikaiseen eläintenpitokiel- Lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi sa- 6199: toon ei ole, voi laiminlyöntiin syyllistynyt ennen manaikaisesti kuin hallituksen esitys 36/1995 vp. 6200: tapauksen tuomioistuinkäsittelyä ottaa vaikka Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6201: seuraavana päivänä uusia eläimiä kenenkään 6202: voimatta sitä estää. Väliaikaisen kiellon antajana että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6203: pitäisi olla lääninhallitus. lakiehdotuksen: 6204: 6205: 6206: 6207: 6208: Eläinsuojelulaki 6209: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6210: 6211: 1-38§ 39-43 § 6212: (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) 6213: 6214: 38 a§ 44§ 6215: Lääninvalvontasuunnitelma Kiireelliset toimenpiteet 6216: Lääninhallituksen on laadittava suunnitelma Jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, lääninhalli- 6217: siitä, millä tavalla läänin alueella toteutetaan tus, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuo- 6218: eläinten pitopaikkoihin, hoitoon ja kohteluun jeluvalvontaa hoitava viranhaltija, tarkastus- 6219: kohdistuvat säännölliset eläinsuojelutarkastuk- eläinlääkäri tai poliisi voi 42 §:n säännöksistä 6220: set sellaisissa paikoissa, joissa eläimiä pidetään poiketen ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläi- 6221: ammattimaisessa tai muutoin laajassa mitassa. men hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tässä tarkoi- 6222: Tarkemmat säännökset lääninvalvontasuun- tuksessa eläimelle voidaan hankkia hoitoa 6223: nitelmasta, siihen merkittävistä tiedoista ja to- muualta tai hoitaja taikka rehua tai muita eläi- 6224: teuttamisesta annetaan asetuksella. Asetuksella men hyvinvoinnin kannalta ehdottoman välttä- 6225: voidaan myös säätää, että maa- ja metsätalous- mättömiä aineita taikka, jos se ei ole mahdollista 6226: ministeriö voi antaa siitä tarkempia määräyksiä. tai tarkoituksenmukaista, eläin voidaan lopettaa 6227: tai toimittaa teurastettavaksi taikka myydä huu- 6228: 38 b§ tokaupalla tai muuten käyvästä hinnasta. Lää- 6229: Omavalvonta ninhallitus voi myös omasta aloitteestaan tai 6230: eläinsuojelueläinlääkärin, tarkastuseläinlääkä- 6231: Ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa rin tai poliisin pyynnöstä antaa eläimen omista- 6232: tapahtuvaa eläinten pitoa harjoittavan on tun- jalle väliaikaisen eläintenpitokiellon. 6233: nettava ne tilanteet ja olosuhteet, joissa eläinten (2 momentti kuten hallituksen esityksessä 36/ 6234: hyvinvointi voi vaarantua, ja laadittava kirjalli- 1995 vp) 6235: nen suunnitelma epäkohtien ehkäisemiseksi sekä 6236: toteutettava se (omavalvonta). Kunnan eläin- 45-54§ 6237: suojeluviranomainen on velvollinen antamaan (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) 6238: neuvoja omavalvontasuunnitelman laatimisessa 6239: ja toteuttamisessa. 6240: Omavalvontasuunnitelma on laadittaessa esi- 55§ 6241: tettävä 3 luvussa tarkoitetuille valvontaviran- Eläintenpitokielto 6242: omaisille ja eläinsuojeluvalvojalle. Omavalvon- 6243: tasuunnitelma on liitettävä 23 ja 24 §:ssä tarkoi- Se, joka tuomitaan eläinrääkkäyksestä, voi- 6244: tettuun ilmoitukseen. daan samalla tuomita menettämään oikeutensa 6245: Tarkemmat säännökset omavalvontasuunni- pitää tai hoitaa omia tai muiden omistamia eläi- 6246: telmasta ja siihen merkittävistä tiedoista anne- miä tai olla muulla tavalla vastuussa niiden hy- 6247: taan asetuksella. Asetuksella voidaan myös sää- vinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan määrä- 6248: tää, että maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tä myös henkilölle, joka jätetään rangaistukseen 6249: siitä tarkempia määräyksiä. tuomitsematta rikoslain 3 luvun 3 §:ssä tarkoite- 6250: LA 48/1995 vp 3 6251: 6252: tuista syistä. Eläintenpitokielto voi olla määräai- 44 §:ssä mainitun väliaikaisen eläintenpitokiel- 6253: kainen tai pysyvä ja se voi koskea määrättyjen lon on tuomittava eläintenpitokiellon rikkomi- 6254: eläinlajien pitämistä tai eläintenpitoa yleensä. sesta sakkoon. 6255: (2 ja 3 momentti kuten hallituksen esityksessä Edellä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta 6256: 36/1995 vp) tuomitaan myös se, joka toimii toisen välikätenä 6257: eläintenpitokiellon tai väliaikaisen eläintenpito- 6258: 55 a§ kiellon kiertämiseksi. 6259: Eläintenpitokiellon rikkominen 6260: 56-67§ 6261: Joka tahallaan rikkoo eläintenpitokiellon tai (Kuten hallituksen esityksessä 36/1995 vp) 6262: 6263: 6264: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1995 6265: 6266: Janne Viitamies Kari Rajamäki Tarja Filatov 6267: Tapio Karjalainen Esa Lahtela Jorma Kukkonen 6268: LA 49/1995 vp 6269: 6270: Lakialoite 49 6271: 6272: 6273: 6274: 6275: Ala-Nissilä ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 131 §:n muut- 6276: tamisesta 6277: 6278: Eduskunnalle 6279: 6280: Aloitteessa ehdotetaan, että alijäämähyvitystä tuksen esityksen mukaan ensiasunnon ostajan 6281: ensiasunnon korkojen perusteella laskettaessa suhteellinen etu verrattuna muihin asuntovelalli- 6282: prosenttina käytetään 35 prosenttia nykyisen 30 siin supistuisi siten kahteen prosenttiyksikköön. 6283: prosentin sijasta. Kynnys ensimmäisen omistusasunnon hank- 6284: Asuntolainan korkojen merkitys veronmak- kimiseen on korkea työpaikan epävarmuuden ja 6285: sukykyyn on suurimmillaan ensiasunnon ostajil- korkean reaalikoron vuoksi. Asunto- ja työlli- 6286: ta. Tyypillinen ensiasunnon hankkija on nuori syyspoliittisesti on perusteltua kannustaa asun- 6287: perhe, jolla on maksettavanaan sekä opinto- että nontarvitsijoita ostopäätöksen tekemiseen. So- 6288: asuntolainaa. siaalisesti on puolestaan järkevintä suunnata 6289: Tällä hetkellä lama koettelee erityisesti raken- asunnonostajan lisätuki ensiasuntoa hankkiville 6290: nusalaa asuntorakentamisen vähennyttyä mer- henkilöille. Valtion kannalta ei ole kyse suuresta 6291: kittävästi. Asuntojen kysyntää lisäämällä voi- tulonmenetyksestä. Kansantaloudelliset vaiku- 6292: daan siten vaikuttaa työllisyyteen myönteisesti tukset ovat myönteisiä. 6293: rakennusalalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6294: Hallituksen esitys tuloverolain muuttamiseksi 6295: (HE 63/1995 vp) sisältää ehdotuksen ensiasun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6296: non ostajan alijäämähyvityksen prosenttiosuu- lakiehdotuksen: 6297: den pitämisestä nykyisessä 30 prosentissa. Halli- 6298: 6299: 6300: Laki 6301: tuloverolain 131 §:n muuttamisesta 6302: 6303: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6304: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 131 §:n 3 momentti seuraa- 6305: vasti: 6306: 6307: 131 § 6308: 6309: Edellä 1 momentissa tarkoitettua tulovero- Tämä laki tulee voimaan pmvana kuuta 6310: prosentin mukaista prosenttiosuutta pääomatu- 199 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran toi- 6311: lolajin alijäämästä on korotettava seitsemällä mitettaessa verotusta vuodelta 1996. 6312: prosenttiyksiköllä siltä osin kuin alijäämä on 6313: muodostunut ensiasunnon hankintaan otetun 6314: asuntovelan koroista. 6315: 6316: 6317: 6318: 6319: 250250 6320: 2 LA 49/1995 vp 6321: 6322: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1995 6323: 6324: Olavi Ala-Nissilä Tero Mölsä Mari Kiviniemi 6325: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Hannu Kemppainen 6326: ArmasKomi Markku Koski Matti Väistö 6327: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen Juhani Alaranta 6328: Jorma Huuhtanen Anneli Jäätteenmäki Sulo Aitioniemi 6329: Jukka Vihriälä Mauri Pekkarinen Mikko Pesälä 6330: Seppo Kääriäinen Maria Kaisa Aula Timo Kalli 6331: Johannes Leppänen Kari Myllyniemi Mauri Salo 6332: Maija-Liisa Veteläinen Hannu Takkula Aulis Ranta-Muotio 6333: Maija-Liisa Lindqvist Markku Vuorensola Ossi Korteniemi 6334: Juha Korkeaoja 6335: LA 50/1995 vp 6336: 6337: Lakialoite 50 6338: 6339: 6340: 6341: 6342: Tiuri ym.: Lakialoite laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta 6343: 6344: 6345: 6346: Eduskunnalle 6347: 6348: Voimassa olevan sotilasvammalain 6 §:n 3 monien 20-25 prosentin sotainvalidien kohdal- 6349: momentin nojalla korvaa tapaturmavirasto vä- la kotona asumista niin, että ilman tarpeellisia 6350: hintään 30 prosentin sotainvalidin asunnon muutostöitä he eivät enää pystyisi asumaan ko- 6351: muutostöiden aiheuttamat kustannukset siltä tonaan. Yhteiskunnan kannalta on perusteltua 6352: osin, kuin on ollut kyse vammasta tai sairaudesta muuttaa sotilasvammalakia niin, että vähintään 6353: johtuvasta asunnon muutoksesta tai asuntoon 20 prosentin haitta-asteen omaavien sotainvali- 6354: tarvittavista välineistä. Tällaisia muutoksia ovat dien asunnonmuutostyöt tulevat korvattaviksi. 6355: esimerkiksi erilaisten liikkumista helpottavien Uudistuksen vaatima lisämääräraha sääste- 6356: liuskojen tai tukitankojen asentaminen sekä kun- tään laitoshoidon vähentymisenä. Lisäksi näin 6357: nollisten ja riittävien pesutilojen rakentaminen tuettaisiin palvelurakenteen muuttamista ajopal- 6358: samoin kuin lämmitysjärjestelmän muuttami- velupainotteiseksi sosiaali- ja terveysministeriön 6359: nen. Asunnossa suoritettavat korjaukset ja nii- suunnitelmien mukaisesti. 6360: den varustaminen perusmukavuuksilla ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6361: usein välttämättömiä, jotta sotainvalidi pystyy 6362: edelleen asumaan kotonaan. Näin vältetään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6363: myös yhteiskunnalle kallis laitoshoito. Vanhuu- lakiehdotuksen: 6364: den mukanaan tuoma lisähaitta vaikeuttaa myös 6365: 6366: 6367: 6368: Laki 6369: sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta 6370: 6371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6372: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 6 §:n 3 momentti, 6373: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1116/85), seuraavasti: 6374: 6375: 6§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 6376: kuuta 1996. 6377: Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- 6378: asunnon muutostöitä voidaan korvata vahin- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 6379: goittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttö- teisiin. 6380: myysaste on vähintään 20 prosenttia. 6381: 6382: 6383: 6384: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995 6385: 6386: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Oiva Savela 6387: Bjarne Kallis Kirsti Ala-Harja Matti Vähänäkki 6388: 6389: 250250 6390: LA 51/1995 vp 6391: 6392: Lakialoite 51 6393: 6394: 6395: 6396: 6397: Rantanen ym.: Lakialoite laiksi yksityismetsälain 2 §:n muuttami- 6398: sesta 6399: 6400: 6401: Eduskunnalle 6402: 6403: Vuoden 1967 yksityismetsälain mukaan met- Metsien puuntuotannon jatkuvuuden turvaa- 6404: sänomistajilla oli selvä velvoite hakkuiden jäl- miseksi tulisi maanomistaja nykyistä lakia sel- 6405: keen tehtävistä uuden puuston istutuksista, kos- keämmin velvoittaa uuden puuston muodosta- 6406: ka metsänomistajat joutuivat tekemään lain vel- van taimikon aikaansaamiseen uudishakkuun 6407: voittamina pakkotalletuksia saamistaan metsän jälkeen kohtuullisessa ajassa. Nykyisellään vel- 6408: myyntituloista. Talletukset palautettiin metsän- voitteet eivät ole riittävän tiukkoja. Tämän 6409: omistajille istutusvelvoitteen täyttymisen jäl- vuoksi selkeällä maa- ja metsätalousministeriön, 6410: keen. Selvän velvoitteen ja pakotteen seuraukse- metsäkeskusten ja metsälautakuntien valvonnal- 6411: na hakkuiden jälkeiset istuttamattomat metsä- la sekä riittävällä vakuudella kyettäisiin tilannet- 6412: alueet pysyivät vähäisinä. ta korjaamaan merkittävästi. 6413: Vuoden 199llainmuutoksenjälkeen uudistus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6414: velvoitteeseen liittyvät pakkotalletukset poistet- 6415: tiin, minkä seurauksena istuttamattomat alueet että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6416: ovat lisääntyneet aiempaan verrattuna selvästi. lakiehdotuksen: 6417: 6418: 6419: 6420: 6421: Laki 6422: yksityismetsälain 2 §:n muuttamisesta 6423: 6424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6425: muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1967 annetun yksityismetsälain (412/67) 2 §, sellaisena kuin se 6426: on osittain muutettuna 8 päivänä helmikuuta 1991 ja 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetuilla laeilla 6427: (266/91 ja 617/93), seuraavasti: 6428: 6429: 2§ 6430: Sen estämättä, mitä 1 §:n 2 momentissa on 2) jos metsää hakataan kotitarpeiksi eikä met- 6431: säädetty, ei metsän hävittämisenä kuitenkaan pi- sän luontainen uudistuminen sen johdosta joudu 6432: detä hakkuuta: vaaraan eikä metsää saateta vajaatuottoiseksi. 6433: 1) jos hakkuualue tehdään metsäpuiden sie- Viljelyllä toteutettava uudistaminen ja sitä 6434: menviljelmäksi, puutarhaksi tai pelloksi taikka edeltävä hakkuu on tehtävä 3 §:ssä mainitun met- 6435: käytetään rakennus- tai varastopaikaksi, teolli- sälautakunnan määräajaksi hyväksymän hak- 6436: suus- tai tiealueeksi tahi muuhun sellaiseen tar- kuu- ja uudistussuunnitelman mukaan ja sitä en- 6437: koitukseen; tai nen on asetettava sanotun lautakunnan vaatima 6438: 250250 6439: 2 LA 51/1995 vp 6440: 6441: riittävä vakuus uuden kasvun aikaansaamisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 6442: ja turvaamisesta. kuuta 199. 6443: 6444: 6445: 6446: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1995 6447: 6448: Jorma Rantanen Kari Rajamäki Reijo Laitinen 6449: Maija Rask Klaus Heliberg Virpa Puisto 6450: Heikki Rinne Jukka Roos Matti Vähänäkki 6451: Marja-Liisa Tykkyläinen Tapio Karjalainen Jouko Skinnari 6452: Tuija Pohjola Esa Lahtela Pekka Leppänen 6453: Matti Saarinen Arja Ojala Reino Ojala 6454: Kalevi Olin Markus Aaltonen Antero Kekkonen 6455: Mikko Elo Tarja Filatov Pirkko Peltomo 6456: Reijo Kallio Kerttu Törnqvist Marja-Leena Viljamaa 6457: LA 52/1995 vp 6458: 6459: Lakialoite 52 6460: 6461: 6462: 6463: 6464: Elo ym.: Lakialoite laiksi peruskoululain 27 §:n muuttamisesta 6465: 6466: 6467: Eduskunnalle 6468: 6469: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 6470: 6471: Aloitteessa esitetään ruotsin kielen opetuksen muuttamista valinnaiseksi aineeksi kaikilla koulu- 6472: tusjärjestelmämme tasoilla. 6473: 6474: 6475: ALOITTEEN PERUSTELUT 6476: 6477: Kielten opiskeluun käytetään maassamme Ruotsin kielen muuttaminen pakollisesta ai- 6478: runsaasti aikaa, vaivaaja rahaa. Kielten opiskelu neesta valinnaiseksi edellyttää lain tasoista muu- 6479: on toisaalta suomalaisille välttämätöntä, koska tosta vain peruskoulun osalta. Muutos tulee teh- 6480: meidän on vaikea selviytyä maamme rajojen ul- dä peruskoululain (476/83) 27 §:ään. Lisäksi tu- 6481: kopuolella suomen kielellä. lee muuttaa peruskouluasetuksen 35 §:n 1 mo- 6482: Suomen kieli vaikuttaa varmasti osaltaan sii- menttia. Ruotsin kielen muuttaminen valinnai- 6483: hen, että suomalaisten kielitaito on keskimäärin seksi lukiossa ja aikuislukiossa edellyttää puoles- 6484: riittämätön tämän päivän ED-Suomea ajatellen. taan lukioasetuksen 32 §:n ja aikuislukioasetuk- 6485: Yhä useampi suomalainenjoutuu työssään teke- sen 8 §:n sekä ylioppilastutkintoasetuksen 10 ja 6486: misiin kansainvälisten yhteyksien kanssa. 14 §:n muuttamista. 6487: Viime vuosien kehityksessä Suomi on suun- Ammatillisten oppilaitosten osalta ei oppiai- 6488: tautunut entistä enemmän Eurooppaan ja esi- neista ole säädetty lain tai asetuksen tasolla mi- 6489: merkiksi pohjoismainen yhteistyö on jäänyt vä- tään. Opetusministeriö on opetusministeriön 6490: hemmälle huomiolle. Tämä taas johtuu sekä ta- hallinnonalan koulutuksen ja korkeakouluissa 6491: loudellisesta että poliittisesta linjanvalinnastam- harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel- 6492: me. Suomi on eduskunnan päätöksellä kansan- masta annetun asetuksen (165/91) 4 §:n (sellaise- 6493: äänestyksen jälkeen päättänyt liittyä Euroopan na kuin se on muutettuna asetuksella 309/94) 6494: unioniin. nojalla päättänyt kaikille opiskelijoille yhteisistä 6495: Kuten tiedetään, on ruotsin kieli kaikille pa- oppiaineista ja muista opetussisällöistä ammatil- 6496: kollinen kieli peruskoulussa ja lukiossa. Tämän lisessa koulutuksessa. Näin ollen ammatillisissa 6497: lisäksi suomalaisilta korkeakoulu- ja ammatti- oppilaitoksissa ruotsin kielen asema yhteisenä 6498: korkeakouluopiskelijoilta vaaditaan ns. virka- aineena perustuu tällä hetkellä opetusministe- 6499: miestutkinto ruotsin kielessä. Tutkinto on varsin riön päätökseen, joka tulisi uudistuksen yhtey- 6500: vaativa ja vie opiskelijoilta runsaasti aikaa. dessä muuttaa. 6501: Verratessamme maamme tilannetta esimer- Ammattikorkeakoulujen osalta säädetään 6502: kiksi läntiseen naapurimaahamme Ruotsiin kielitaidosta ammattikorkeakouluopinnoista 6503: voimme havaita, että ruotsalaiset aloittavat annetun asetuksen (256/95) 8 §:ssä mm., että 6504: opintonsa yleensä englannin kielellä ja panosta- opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkin- 6505: vat pääasiallisesti juuri englannin kielen oppimi- toon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla 6506: seen. osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja 6507: Myös Suomessa monet syyt puoltavat sitä, ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä 6508: että luovumme ruotsin kielen pakollisuudesta vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) 6509: koululaitoksessamme. mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edel- 6510: 250250 6511: 2 LA 52/1995 vp 6512: 6513: lyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja tion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta an- 6514: joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen ke- netun lain säännökset tulisi muuttaa siten, että 6515: hityksen kannalta on tarpeen. Korkeakoulu- ruotsin kielen taito ei olisi pakollinen. 6516: opintojen osalta vastaava säännös kieliopinnois- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6517: ta sisältyy yleensä asianomaisesta korkeakoulu- 6518: tutkinnosta annettuun asetukseen. Myös nämä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6519: edellä mainitut säännökset mukaan luettuna val- lakiehdotuksen: 6520: 6521: 6522: Laki 6523: peruskoululain 27 §:n muuttamisesta 6524: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6525: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 27 §:n 2 momentti, 6526: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1448/94), seuraavasti: 6527: 27 § lenä oppilaan omaa äidinkieltä. Opetussuunni- 6528: telmaan voi kuulua muitakin peruskoulun tehtä- 6529: Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä vään kuuluvia oppiaineita sen mukaan kuin ase- 6530: aineena joko toista kotimaista kieltä tai vierasta tuksella säädetään. 6531: kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista kieltä 6532: että vierasta kieltä tai kahta oppilaalle vierasta 6533: kieltä. Saamenkieliselle, romanikieliselle ja vie- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6534: raskieliselle oppilaalle voidaan opettaa äidinkie- kuuta 199 . 6535: 6536: 6537: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1995 6538: 6539: Mikko Elo Sulo Aittoniemi Tapio Karjalainen 6540: Matti Ryhänen Markku Pohjola Mauri Salo 6541: EsaLahtela Tauno Pehkonen 6542: LA 53/1995 vp 6543: 6544: Lakialoite 53 6545: 6546: 6547: 6548: 6549: Jääskeläinen ym.: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 3 ja 85 §:n 6550: muuttamisesta 6551: 6552: 6553: 6554: Eduskunnalle 6555: 6556: Palvelualoilla toimivat työvaltaiset pienyri- Henkilöstöruokalat ovat arvonlisäveron voi- 6557: tykset ovat joutuneet kohtuuttomaan tilantee- maan tultua joutuneet suuriin vaikeuksiin. Kate 6558: seen 22 prosentin arvonlisäveron takia. Moni jää pieneksi, jopa alle kannattavuuden. Monien 6559: pienyritys on joutunut lomauttamaan tai vähen- elintarvikkeiden tukkuhinnat eivät ole laskeneet 6560: tämään työntekijöitään, minkä johdosta työttö- eikä ateriahintoja ole mahdollisuus juurikaan 6561: myys on lisääntynyt. Kuitenkin on todettu, että nostaa. Mikäli taas tingitään laadusta, johtaa se 6562: juuri pienyritysten pitäisi olla yhteiskunnassa se entistä vähempään ruokalan käyttöön. Silloin 6563: voimavara,joka voi työllistää lisää työntekijöitä. kun henkilöstöruokala palvelee vain työpaikan 6564: Nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa oli- työntekijöitä, olisi aiheellista määrätä arvonlisä- 6565: si otettava kaikki keinot käyttöön työpaikkojen vero alennettuna, 12 prosenttina veron perus- 6566: luomiseksi. Yksi mahdollinen keino on liikevaih- teesta. 6567: doltaan pienien, työvaltaisten yritysten arvonli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6568: säverotuksen toteuttaminen porrastetusti siten, 6569: että osan palkkakuluista voisi vähentää veron- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 6570: alaisesta tulosta. lakiehdotuksen: 6571: 6572: 6573: 6574: Laki 6575: arvonlisäverolain 3 ja 85 §:n muuttamisesta 6576: 6577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6578: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 3 §:n 1 momentti, 6579: sellaisena kuin se on 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetussa laissa (1486/94), sekä 6580: lisätään 85 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 7 kohta seuraa- 6581: vasti: 6582: 3§ dosta vähintään 80 prosenttia, on vähennys 70 6583: Vähäinen toiminta prosenttia näin määritellyistä palkkakuluista. 6584: Yli 200 000 markan liikevaihdon osuudesta on 6585: Verovelvolliselta ei peritä veroa, jos kalenteri- vähennys vastaavassa tapauksessa 400 000 mar- 6586: vuoden liikevaihto on enintään 50 000 markkaa, kan liikevaihtoon asti ao. palkkakuluista 35 pro- 6587: ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella mer- senttia. Palkkakulujen ollessa vähintään 60 pro- 6588: kitty verovelvolliseksi. Suoritettujen arvonlisä- senttia liikevaihdosta ovat vastaavat vähennyk- 6589: veromaksujen lisäksi saa työvaltainen pienyritys set 30 prosenttia 200 000 markan liikevaihtoon 6590: tehdä seuraavat vähennykset ennen arvonlisäve- asti ja siitä ylimenevästä osuudesta 400 000 6591: ron maksamista. Jos palkkakulut sosiaalimak- markkaan asti 15 prosenttia. 6592: suineen ovat enintään 200 000 markan liikevaih- 6593: 250250 6594: 2 LA 53/1995 vp 6595: 6596: 85 § 7) henkilöstöruokalan tarjoilutoiminta. 6597: Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa- 6598: vien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta 6599: ja maahantuonnista suoritettava vero on 12 pro- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6600: senttia veron perusteesta: kuuta 199. 6601: 6602: 6603: 6604: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1995 6605: 6606: Jouko Jääskeläinen Toimi Kankaanniemi Bjarne Kallis 6607: Tauno Pehkonen Sakari Smeds Matti Ryhänen 6608: Päivi Räsänen 6609: LA 54/1995 vp 6610: 6611: Lakialoite 54 6612: 6613: 6614: 6615: 6616: Pekkarinen ym.: Lakialoite työttömyysvakuutusmaksuja sekä kan- 6617: saneläke- ja sairausvakuutusmaksuja koskevaksi lainsäädän- 6618: nöksi 6619: 6620: 6621: 6622: Eduskunnalle 6623: 6624: 6625: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 6626: 6627: Kasinotaloutta seuranneen syvän sukelluksen rittävät työttömyysvakuutusmaksut ja työnan- 6628: jäljiltä Suomen talous on kasvanut kohta kaksi tajilta perittävät kansaneläke- ja sairausvakuu- 6629: vuotta Euroopan nopeinta vauhtia. Erityisesti tusmaksut. 6630: vientialojen tuotanto ja vienti on ollut voimak- Työttömyysvakuutusmaksun suuruus on tällä 6631: kaassa kasvussa. Positiivinen hintakehitys ja hetkellä 2 % palkkasumman ensimmäisen viiden 6632: vaihtosuhde ovat entisestään vauhdittaneet miljoonan markan osalta ja 6,1 %tämän ylittä- 6633: myönteistä kehitystä. vältä osalta. Kansaneläkemaksu on yrityksen 6634: Suomen talouden nousulle vientiteollisuuden pääomavaltaisuudesta riippuen tällä hetkellä 6635: voimakas elpyminen on ollut välttämätön ehto. 2,40, 4,00 tai 4,90 % ennakonpidätyksen alaisen 6636: Se ei ole kuitenkaan riittävä ehto laman jäljiltä palkan määrästä. Valtion liikelaitoksissa maksu 6637: aivan liian korkeana jatkuvan työttömyyden on 2,40%. 6638: voittamiseksi. Yksityisen työnantajan ja edellä mainitun lii- 6639: Työttömyyden radikaaliksi alentamiseksi tar- kelaitoksen sairausvakuutusmaksun suuruus on 6640: vitaan monia samansuuntaisia työvaltaisia pk- 1,60% palkoista. 6641: yrityksiä kannustavia toimenpiteitä. Työllistä- Tässä aloitteessa ehdotetaan pienten työval- 6642: miskynnyksen alentamiseksi tarvitaan työllistä- taisten yritysten sotu- ja työttömyysvakuutus- 6643: misen verokiilan madaltamista, pk-sektorin tar- maksujen poistamista ja osan tästä työllistämis- 6644: peet ymmärtäviä työelämäjoustoja, pk-yritysten taakasta siirtämistä suurempien ja pääomaval- 6645: vakuusjärjestelmän perusteellista kohentamista taisempien yritysten kannettavaksi. 6646: ja erityisesti palvelualoilla arvonlisäverotuksen Edellä selostetut yritysten välilliset työvoima- 6647: keventämistä. kustannukset ovat sellaisia pk-sektorin työllistä- 6648: Työvaltaisia yrityksiä rasittavista välillisistä mistä vaikeuttavia tekijöitä, joiden alentamiseen 6649: kustannuksista tärkeimpiä ovat työnantajilta pe- hallitus voi omin voimin vaikuttaa nopeasti. 6650: 6651: 6652: 6653: 6654: PERUSTELUT 6655: 6656: Työttömyysvakuutusmaksu loppuun mennessä ylikertymän määrän arvioi- 6657: daan nousevan 7 mrd mk:aan, josta suotavaan 6658: Kiitos Ahon hallituksen onnistuneen talous- "puskuriin" tarvitaan 1,5 mrd mk. 6659: politiikan työttömyyskassojen keskuskassaan Aloitteessa esitetään, sanottuun ylikertymään 6660: tulee jo tämän vuoden loppuun mennessä kerty- viitaten, että työnantajan työttömyysvakuutus- 6661: neeksi noin 3 mrd mk ylimääräistä. Vuoden 1996 maksu lasketaan 0,1 %:iin työnantajan maksa- 6662: 6663: 250250 6664: 2 LA 54/1995 vp 6665: 6666: man vuosipalkkasumman 6 milj. mk:aan saakka. Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että 6 milj. 6667: 6-60 milj. mk:n palkkasumman välillä maksun mk:n palkkasummaan saakka työnantajan sai- 6668: suuruus on 4% ja 60 milj. mk:n vuosipalkkasum- rausvakuutusmaksusta luovutaan kokonaan ja 6669: man ylittävältä osalta 5 %. että maksu sen ylittävältä palkkasumman osalta 6670: Ehdotus merkitsee erityisesti pienten työval- on 1% vuosipalkkasumman 60 milj. mk:aan 6671: taisten yritysten työttömyysvakuutusmaksura- saakka. 60 milj. mk ylittävältä palkkasumman 6672: sitteen keventymistä. Muodollisen 0,1 %:n mak- osalta maksu on 2,0 %. 6673: sun periminen on nähty po. järjestelmän kannal- Kansaneläkemaksua ei aloitteen mukaan pe- 6674: ta perustelluksi. ritä lainkaan yksityisen työnantajan ennakonpi- 6675: Suuremmasta, yli 60 milj mk:n vuosipalkka- dätyksenalaisen palkkasumman ensimmäisen 3 6676: summasta työnantajille aloitteessa esitetty työt- milj. mk:n osalta, mikäli poistojen määrä on alle 6677: tömyysvakuutusmaksu on 1 % korkeampi kuin miljoona markkaa. 6678: hallituksen ns. työllisyysohjelmassa esitetty. Käyttöomaisuuden hankintamenosta tehty- 6679: Vastaavasti työntekijän työttömyysvakuutus- jen säännönmukaisten poistojen ollessa yli 6680: maksun suuruus on perusteltua laskea 1,5 %:iin. 300 000 mk ja samalla vähintään 10 % ja enin- 6681: Tällä lakiesityksellä ei ole valtion budjettita- tään 30 %sanottuna aikana maksetuista palkois- 6682: louteen vaikutuksia. Kevennykset on toteutetta- ta kansaneläkemaksun suuruus on 4% ennakon- 6683: vissa edellä selostetun keskuskassan ylikertymän pidätyksen alaisista palkoista vuonna 1996. Jos 6684: sallimissa puitteissa. Lisäksi työvaltaisten yritys- mainittujen poistojen määrä on yli 300 000 mk ja 6685: ten työllistämiskynnyksen tässä a1oitteessa esi- samalla yli 30 % sanottuna aikana maksetuista 6686: tetty alentaminen merkitsee kassakertymän edel- palkoista, kansaneläkemaksun suuruus on 6687: leen kasvamista. 6,9%. 6688: Tässä esitetyillä työnantajan kansaneläke- 6689: maksujen ja sairausvakuutusmaksujen muutok- 6690: Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut silla ei ole olennaisia vaikutuksia valtiontalou- 6691: teen. Pääomavaltaisimpien yritysten kohdalla 6692: Työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuu- tapahtuva maksujen kiristyminen yhdessä aloit- 6693: tusmaksut merkitsevät pienille työvaltaisille yri- teen työllisyyttä parantavan vaikutuksen kanssa 6694: tyksille palkkasummasta laskien 4 %:n lisäkus- kompensoi pienten työvaltaisten yritysten mak- 6695: tannusta. Viitaten edellä todettuihin pk-yritysten sutaakan helpottamisen. 6696: pullonkauloihin yritysten keva- ja sava-maksu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6697: jen perusteet on uudistettava. Pienten taakkaa on 6698: kevennettävä ja siirrettävä sitä suuremmille yri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la- 6699: tyksille. kiehdotukset: 6700: 6701: 6702: 6703: 6704: 1. 6705: Laki 6706: työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1996 6707: 6708: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6709: 6710: 1§ 6711: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä 183/ Työttömyyskassalain 33 §:ssä tarkoitettua 6712: 1995 vp) työttömyysvakuutusmaksua ei peritä 2 momen- 6713: Työttömyyskassalain (603/84) 33 a §:n 4 mo- tissa tarkoitettujen työpalkkojen ensimmäisen 6714: mentissa tarkoitettu työttömyysvakuutusmaksu kuuden (6) miljoonan markan osalta. Kuuden ja 6715: on 2,6 prosenttia työttömyysturvalain (602/84) kuudenkymmenen (6-60) miljoonan markan 6716: l a §:n 1-2 kohdissa tarkoitetuilleyrityksen osa- palkkasumman välillä maksun suuruus on 4 pro- 6717: omistajille maksettujen työpalkkojen määrästä senttia ja kuusikymmentä (60) miljoonaa mark- 6718: vuonna 1996. kaa ylittävän palkkasumman osalta 5 prosenttia. 6719: LA 54/1995 vp 3 6720: 6721: 2§ momentin mukaisesti. Sosiaali- ja terveysminis- 6722: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä 183/ teriön vahvistamien tapaturmavakuutuksen 6723: 1995 vp) yleisten vakuutusehtojen kohdan 4.12 tarkoitta- 6724: Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1996 suoritet- ma ennakkovakuutusmaksu voidaan kuitenkin 6725: taviin työttömyysvakuutusmaksuihin siten, että periä 1 §:n 3 momentin mukaisesti työnantajan 6726: lopullinen vakuutusmaksu määrätään 1 §:n 2 ja 3 koko palkkasumman perusteella. 6727: 6728: 6729: 6730: 6731: 2. 6732: Laki 6733: vuodelta 1996 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta 6734: 6735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6736: 1 ja 2 § työntekijälle 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän 6737: (Kuten hallituksen esityksessä 103/1995 vp) joulukuuta 1996 välisenä aikana suoritetun en- 6738: nakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Kui- 6739: 3§ tenkin valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin 6740: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva- valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoite- 6741: maksusta annetun lain (366/63) 1 §:n 1 momen- tulta liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnal- 6742: tissa, sellaisena kuin se on II päivänä elokuuta ta, kunnalta ja kuntayhtymäitä sekä kunnallisel- 6743: 1978 annetussa laissa (613/78), säädetään työn- ta liikelaitokselta työnantajan sairausvakuutus- 6744: antajan sairausvakuutusmaksusta, yksityiseltä maksua peritään 2,85 prosenttia ja evankelis- 6745: työnantaja} ta ja sellaiselta valtion liikelaitoksel- luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seu- 6746: ta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista an- rakuntaliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokun- 6747: nettualakia(627/87), työnantajan työttömyysva- naltaja sen seurakunnalta sairausvakuutusmak- 6748: kuutusmaksua peritään työpalkkojen ensimmäi- sua peritään 7,85 prosenttia työntekijälle 1 päi- 6749: sen kuuden (6) miljoonan markan osalta 0,1 pro- vän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 1996 6750: senttia. Kuuden ja kuudenkymmenen (6-60) välisenä aikana suoritetun ennakonpidätyksen 6751: miljoonan markan palkkasumman välillä työn- alaisen palkan määrästä. 6752: antajan sairausvakuutusmaksu on yksi (1) pro- 6753: sentti ja yli kuudenkymmenen (60) miljoonan 4§ 6754: markan palkkasummasta kaksi (2) prosenttia (Kuten hallituksen esityksessä 103/1995 vp) 6755: 6756: 6757: 6758: 6759: 3. 6760: Laki 6761: vuodelta 1996 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta 6762: 6763: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6764: 1§ tuloverolain (1535/92) 77 §:n mukaisesta palkka- 6765: (Kuten hallituksen esityksessä 183/1995 vp) tulosta ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja va- 6766: rallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) 6767: 2§ 4 §:n tarkoittamasta palkasta. Jos kysymyksessä 6768: Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun on työttömyysturvalain (602/84) 1 a §:n 1-2 6769: suuruus on 1,5 prosenttia henkilön ennakkope- kohdissa tarkoitettu työntekijä (yrityksen omis- 6770: rintälain (418/59) 4 §:n tarkoittamasta palkasta, taja), palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 6771: 4 LA 54/1995 vp 6772: 6773: suuruus on 0,6 prosenttia edellä mainituista palk- 3-10§ 6774: katuloista. (Kuten hallituksen esityksessä 183/1995 vp) 6775: 6776: 6777: 6778: 4. 6779: Laki 6780: kansaneläkelain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 6781: 6782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6783: muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 3 §:n 2 6784: momentti, 6785: sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307/82), seuraavasti: 6786: 6787: 3§ nakonpidätysten alaisten vuosipalkkojen määrä 6788: on alle 3 miljoonaa markkaa ja yrityksen vuodel- 6789: Yksityinen työnantaja ja valtion liikelaitoksis- ta 1994 toimitettua verotusta varten antamassa 6790: ta annetussa laissa (627/87) tarkoitettu valtion veroilmoituksessa käyttöomaisuuden hankinta- 6791: liikelaitos suorittaa, niin kuin siitä erikseen sää- menosta tekemien säännönmukaisten poistojen 6792: detään, työnantajan kansaneläkemaksua 2 pro- määrä on alle 1 miljoona markkaa. Jos työnan- 6793: senttia 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulu- tajan tilikausi ei ole päättynyt vuonna 1994, käy- 6794: kuuta 1996 välisenä aikana maksamiensa enoa- tetään vuoden 1993 verotusta varten annetun 6795: kanpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. veroilmoituksen tietoja. Valtiolta ja sen muulta 6796: Kuitenkin jos työnantajan, joka harjoittaa liike- laitokselta kuin valtion liikelaitoksista annetussa 6797: toimintaaja on velvollinen suorittamaan valtiol- laissa tarkoitetulta liikelaitokselta, Ahvenan- 6798: le tuloveroa tai on tuloverolain (1535/92) 4 §:n 1 maan maakunnalta, kunnalliselta liikelaitoksel- 6799: momentin 1 kohdassa tarkoitettu liiketoimintaa ta, kunnalta ja kuntayhtymältä, evankelis-luteri- 6800: harjoittava elinkeinoyhtymä, vuodelta 1994 toi- laiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakun- 6801: mitettua verotusta varten antamassa veroilmoi- tainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta 6802: tuksessa ilmoitettujen kuluvan käyttöomaisuu- ja sen seurakunnalta maksua peritään 3,65 pro- 6803: den hankintamenoista tekemien säännönmu- senttia työntekijälle suoritetun enoakanpidätyk- 6804: kaisten poistojen määrä on yli 300 000 markkaa sen alaisen palkan määrästä. Siitä, mitä kunnalli- 6805: ja samalla vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia sella liikelaitoksella tarkoitetaan, säädetään tar- 6806: sanottuna aikana maksetuista palkoista, kansan- kemmin asetuksella. 6807: eläkemaksun suuruus on 4,00 prosenttia vuonna 6808: 1996 maksettavista ennakonpidätyksen alaisista 6809: palkoista. Jos mainittujen poistojen määrä on yli 6810: 300 000 markkaa ja samalla yli 30 prosenttia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 6811: sanottuna aikana maksetuista palkoista, kansan- kuuta 1996. 6812: eläkemaksun suuruus on 6,9 prosenttia. Yksityi- Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan 6813: sen työnantajan kansaneläkemaksua ei kuiten- vuonna 1996 maksetuista palkoista suoritetta- 6814: kaan peritä, jos po. työnantajan maksamien en- vaan työnantajan kansaneläkemaksuun. 6815: 6816: 6817: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1995 6818: 6819: Mauri Pekkarinen Mikko Pesälä Tytti Isohookana-Asunmaa 6820: Hannu Kemppainen Pauli Saapunki Olavi Ala-Nissilä 6821: Markku Koski Tero Mölsä Hannu Takkula 6822: Juha Korkeaoja VuokkoRehn Sulo Aitioniemi 6823: Matti Vanhanen Mauri Salo Timo Kalli 6824: Johannes Leppänen Aino Suhola Bjarne Kallis 6825: Toimi Kankaanniemi 6826: LA 55/1995 vp 6827: 6828: Lakialoite 55 6829: 6830: 6831: 6832: 6833: Aula: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 114 §:n muuttamisesta 6834: 6835: 6836: Eduskunnalle 6837: 6838: Arvonlisäverolain 114 § sisältää vähennysoi- Lakialoite sisältää muutosehdotuksen, jonka 6839: keuden rajoitukset kulkuneuvoille, joita voidaan mukaan matkailuperävaunu olisi henkilöauton 6840: käyttää sekä liiketoimintaan että yksityiseen tavoin arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoi- 6841: käyttöön. Valvontaongelmiin perustuen on sää- nen, jos se on hankittu yksinomaan vähennyk- 6842: detty, että muun muassa matkailuperävaunut seen oikeuttavaan käyttöön. 6843: kuuluvat tavaroihin, joita ei voi vähentää. Edellä olevan perusteella ehdotan, 6844: Pohjois-Suomessa on muun muassa koneyrit- 6845: täjiä, joille matkailuperävaunu on ainoa toimiva että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 6846: tilapäisasumismuoto esimerkiksi metsätöissä. kiehdotuksen: 6847: Näiden yrittäjien tulisi voida vähentää arvonlisä- 6848: verotuksessa matkailuperävaunun hankintakus- 6849: tannukset. 6850: 6851: Laki 6852: arvonlisäverolain 114 §:n muuttamisesta 6853: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 6854: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/93) 114 §:n 2 momentti 6855: seuraavasti: 6856: 114 § 6857: löautoa tai matkailuperävaunua, joka onhan- 6858: Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu vä- kittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan 6859: hennysoikeuden rajoitus ei koske ajoneuvoa ja käyttöön. 6860: alusta, joka on hankittu myytäväksi, vuokratta- 6861: vaksi taikka käytettäväksi ammattimaiseen hen- Tämä laki tulee voimaan päivänä 6862: kilökuljetukseen tai ajo-opetukseen, eikä henki- kuuta 199 . 6863: 6864: 6865: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1995 6866: 6867: Maria Kaisa Aula 6868: 6869: 6870: 6871: 6872: 250250 6873: LA 56/1995 vp 6874: 6875: Lakialoite 56 6876: 6877: 6878: 6879: 6880: Manninen ym.: Lakialoite laiksi eräistä kuntien valtionosuusjärjes- 6881: telyistä vuonna 1996, laiksi kuntien kantokykyluokituksesta 6882: annetun lain kumoamisesta sekä laiksi kansaneläkelain 62 §:n 6883: muuttamisesta 6884: 6885: 6886: Eduskunnalle 6887: 6888: 6889: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 6890: 6891: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki markkaa asukasta kohden tehtäisiin yleisestä 6892: eräistä kuntien valtionosuuksien järjestelyistä valtion osuudesta, 243 markkaa asukasta kohden 6893: vuonna 1996 sekä siihen liittyen kumottavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista 6894: kuntien kantokykyluokituksesta annettu laki ja ja 157 markkaa asukasta kohden opetus- ja kult- 6895: muutettavaksi kansaneläkelakia. Laissa on sään- tuuritoimen valtionosuuksista. Vähennys olisi si- 6896: nökset valtionosuuksien 2 283 miljoonan mar- ten kaikkien kuntien valtionosuuksista saman 6897: kan vähennyksistä vuodelle 1996. Säännökset suuruinen, 450 markkaa, asukasta kohden. 6898: koskevat yleistä valtionosuutta, sosiaali- ja ter- Kantokykyluokituksen kumoamisen myötä 6899: veydenhuoltoa sekä opetus- ja kulttuuritointa, poistuvat valtionosuuksien määräytymiseen vai- 6900: kotikuntakorvauksissa ja perustaruishankkeissa kuttavat kantokykyluokkiin sidotut kertoimet ja 6901: käytettävää valtionosuusprosenttia sekä kansan- valtionosuusprosentit Lukuisissa eri laeissa on 6902: eläkkeiden lisäosaosuutta vastaavan summan kuitenkin viittauksia kantokykyluokkiin, minkä 6903: vähentämistä kunnan valtionosuudesta. vuoksi aloitteessa ehdotetaan, että vuonna 1996 6904: Valtionosuuksien määräytymisessä ei vuonna kotikuntakorvauksia laskettaessa noudatettai- 6905: 1996 otettaisi huomioon arvioitua kustannusta- siin vuonna 1995 voimassa olleita säännöksiä ja 6906: son muutosta eikä markkamääriä tai yksikkö- perustaruiskustannusten valtionosuuksien osalta 6907: hintoja tarkistettaisi varainhoitovuoden aikana kymmenellä prosenttiyksiköllä alennettuja pro- 6908: tai senjälkeen kustannustason muutosten tai toi- sentteja vuoden 1995 tasoon verrattuna. 6909: minnan laadun ja laajuuden muutosten perus- Aloitteessa luovuttaisiin kunnilta perittävistä 6910: teella. Vuonna 1996 ei myöskään tehtäisi selvi- osuuksista kansaneläkkeiden lisäosien kustan- 6911: tystä valtion ja kuntien välisestä kustannusten nuksiin. Kuntien valtionosuuksia vähennettäi- 6912: jaosta eikä selvitykseen perustuvia keskimääräis- siin kuntakohtaisesti vastaavalla määrällä. Tämä 6913: ten markkamäärien tai yksikköhintojen tarkis- valtionosuuksien vähennys ei näin ollen vaikut- 6914: tuksia. taisi valtion ja kuntien väliseen eikä kuntien kes- 6915: Valtionosuuksia ehdotetaan vähennettäväksi kinäiseen kustannusten jakoon. 6916: vuonna 1996 vuoden 1995 tasosta 450 markkaa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 6917: asukasta kohden eli yhteensä 2 283 miljoonalla 1996 alusta. 6918: markalla. HallinnonaJoittain vähennyksestä 50 6919: 6920: 6921: 6922: ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT 6923: 6924: 1. Nykytila tien valtionosuuslaki (688/92), laki sosiaali- ja 6925: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- 6926: Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin desta (733/92) sekä laki opetus- ja kulttuuritoi- 6927: vuoden 1993 alusta. Tällöin tulivat voimaan kun- men rahoituksesta (705/92). 6928: 250250 6929: 2 LA 56/1995 vp 6930: 6931: Uudistetussa järjestelmässä valtionosuudet säännelty valtion ja kuntien välisen kustannusten 6932: määräytyvät laskennallisesti. Laskennallisuus jaon ja kuntien rahoitusaseman kehitystä. 6933: koskee kuntien käyttötalouden valtionosuuksia, Nykyisen valtionosuuslain perusteella myön- 6934: jotka myönnetään kunnille. Opetus- ja kulttuuri- netään verotulojen täydennystä kunnalle, jonka 6935: toimessa valtionosuuksia suoritetaan myös lai- veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa sille asu- 6936: tosten ylläpitäjille, joita myös koskee valtion- kastiheyden ja saaristoisuuden perusteella mää- 6937: osuuksien laskennallisuus. Kunnan yleinen val- räytyvän tasoitusrajan. Verotulojen täydennys 6938: tionosuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasketaan kertomalla tasoitusrajan ja kunnan 6939: opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet eivät asukasta kohti lasketun veroäyrimäärän erotus 6940: enää määräydy todellisten menojen mukaan. kuntien veroäyrimäärällä painotetuna keski- 6941: Valtionosuudet eivät ole myöskään käyttötar- määräisellä veroäyrin hinnalla ja kunnan sen 6942: koitussidonnaisia. vuodenvaihteen asukasluvulla, jonka tuloihin 6943: Yhtenä valtionosuuksien kuntakohtaisena verotus kohdistuu. 6944: määräytymisperusteena on kantokykyluokitus. Taloudellisen laman vuoksi kuntien valtion- 6945: Se perustuu kuntien kantokykyluokituksesta an- osuuksia on leikattu väliaikaisjärjestelyillä vuo- 6946: netun lain (649/85) mukaan kunnan veroäyri- sina 1994 ja 1995. Kuntien kantokykyluokat on 6947: määrään sekä palvelutarve-ja kustannustasote- lailla säilytetty muuttumattomina vuodesta 1992 6948: kijöihin. Luokitus ei ole puhtaasti laskennalli- lähtien. Se yhdessä vähennysperusteiden monilu- 6949: nen, vaan perustuu osittain viranomaisharkin- kuisuuden kanssa on lisännyt ongelmia hallita 6950: taan. Kuntien kantokykyluokat on lailla säilytet- niiden kuntakohtaista kokonaisvaikutusta. 6951: ty muuttumattomina vuodesta 1992lähtien. 6952: Valtionosuuslainsäädännössä on yksityiskoh- 2. Aloitteen tavoitteet 6953: taiset säännökset eri hallinnonalojen valtion- 6954: osuustehtävien laadun ja laajuuden muutosten Lipposen hallituksen tavoitteena on tehdä 6955: sekä arvioitujen kustannustason muutosten huo- vuoden 1997 alusta valtionosuusjärjestelmän ko- 6956: mioon ottamisesta vahvistettaessa valtionosuuk- konaisuudistus. Hallitus on antanut myös esityk- 6957: sia tai niiden määräämisen perusteena olevia kes- sen n:o 110/1995 vp laiksi eräistä kuntien valtion- 6958: kimääräisiä markkamääriä. Laissa säädetään osuuksien järjestelyistä vuonna 1996 ja eräistä 6959: myös kuntien ja valtion välisen kustannusten muutoksista valtionosuuslainsäädäntöön. Halli- 6960: jaon säilyttämiseksi tarkistuksista sekä neljän tuksen esitys on monimutkainen ja sekava. Sii- 6961: vuoden välein tehtävästä koko maan kattavasta hen sisältyy myös monia periaatteellisesti merkit- 6962: kustannusten jakoa koskevasta selvityksestä. täviä, pysyviä elementtejä huolimatta yhden vuo- 6963: Nykyiseen valtionosuusjärjestelmään liittyy den väliaikaisratkaisusta. Tämän esityksen ta- 6964: siirtymäkauden tasaus vuoteen 2000 saakka. voitteena on toteuttaa vuoden 1996 valtion- 6965: Tällä pyrittiin pienentämään vuoden 1993 alusta osuusjärjestelmä yksinkertaisenaja selkeänä rat- 6966: toteutetun uudistuksen voimaantulon johdosta kaisuna, jossa valtionosuuden vähennys on 450 6967: aiheutuvia kuntakohtaisia valtionosuuksien markkaa asukasta kohden jokaisessa kunnassa 6968: muutoksia kohtuullisiksi ja luomaan kunnille ja johon ei liity sen lisäksi erillisiä järjestelmän 6969: riittävän pitkä sopeutumisaika. muutoksia. 6970: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoi- Esityksen mukaan nykyinen kantokykyluoki- 6971: men perustamishankkeiden kantokykyluokituk- tus kumotaan vuoden 1996 alusta lukien. Kun- 6972: seen perustuva valtionosuusasteikko yhdenmu- tien velvollisuus osallistua kansaneläkkeiden li- 6973: kaistettiin vuoden 1993 alusta. Valtionosuutta säosien kustannuksiin poistetaan neutraalilla ta- 6974: perustamiskustannuksiin maksetaan sekä kun- valla kuntakohtaisesti ja vastaavalla summalla 6975: nille että kuntayhtymille ja opetus- ja kulttuuri- vähennetään kunkin kunnan valtionosuutta. 6976: toimessa myös yksityisille yhteisöille ja säätiöille. Esityksen tarkoituksena on, että yksivuotisel- 6977: Palo- ja pelastustoimen hankintoihin on myön- la uudistuksella ei sidottaisi tulevia uudistuksia. 6978: netty kunnille kantokykyluokitukseen perustu- Tästä syystä valtionosuuksien määräytymisen 6979: vaa, oman asteikkonsa mukaista valtionosuutta. tarve- ja kustannustekijöihin ei esitetä muutok- 6980: Kunnat maksavat kansaneläkelain 62 §:n no- sia, vaan valtionosuudet jäädytetään vuoden 6981: jalla kuluvana vuonna osuutena kansaneläkkei- 1995 tasolle leikkauksia lukuun ottamatta. Vuo- 6982: den lisäosien kustannuksiin 1,55 penniä veroäy- den 1997 alusta on siten mahdollisuus uudistaa 6983: riltä eli 4 220 miljoonaa markkaa. Kunnilta perit- valtionosuusjärjestelmää laajemmin ja pysyvästi 6984: tävällä lisäosuuksien määrällä on myös osaltaan ilman, että vuosi 1996 muodostaa sille pohjaa. 6985: LA 56/1995 vp 3 6986: 6987: 3. Aloitteen vaikutukset suhteita. Verotulojen täydennysjärjestelmä säi- 6988: lyy entisellään. Nykyisen valtionosuuslain ylei- 6989: Valtionosuuksien määräytymisperusteet vuo- sen valtionosuuden tasauskerrointa ei sovelleta 6990: delle 1996 on ehdotettu siten, että myönnettyjen vuonna 1996. Peruskoulujen valtionosuuksien 6991: valtionosuuksien määrä on mahdollisimman tar- määräytymisperusteiden muutos 1.8.1995lukien 6992: koin vuodelle 1995 myönnettyjen valtionosuuk- aiheuttaa kuntien välisiä muutoksia. Nämä sekä 6993: sien määrä asukasluvulla tarkistettuna ja vähen- muut kuntien ennalta arvaamattomat ja äkilliset 6994: nettynä kunnan vuonna 1995 maksamalla kan- taloudelliset vaikeudet huomioidaan jaettaessa 6995: saneläkkeiden lisäosakustannusten määrällä ja vuoden 1996 talousarvion harkinnanvaraista val- 6996: valtionosuuden leikkauksella 450 markkaa asu- tionavustusta. Valtionosuuksien vähennys 2 283 6997: kasta kohden. miljoonaa markkaa toteutetaan hallinnonaloit- 6998: Esitys ei muuta kuntien välisiä taloudellisia tain vuoden 1995 valtionosuuksien suhteessa. 6999: 7000: 7001: 7002: 7003: ALOITTEEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 7004: 7005: 1. Laki eräistä kuntien valtionosuusjärjestelyistä 1996 arvioitua kustannustason muutosta. Kus- 7006: vuonna 1996 tannustason muutosten tai toiminnan laadun ja 7007: laajuuden muutosten perusteella valtionosuuk- 7008: 1 § Lain soveltamisala sia ei myöskään vuonna 1996 tarkistettaisi va- 7009: rainhoitovuoden aikana eikä sen jälkeen. 7010: Lakia ehdotetaan sovellettavaksi vuodelle Pykälän 2 momentissa kaikilla tässä laissa tar- 7011: 1996 myönnettävään ja maksettavaan kuntien koitetuilla hallinnonaloilla ehdotetaan vuonna 7012: yleiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope- 1996luovuttavaksi kuntien valtionosuuslainsää- 7013: tus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Koska dännön 6 §:n 2 momentissa säädetystäjoka neljäs 7014: laki koskisi vain vuotta 1996, on tarkoituksen- vuosi tehtävästä valtion ja kuntien välisestä kus- 7015: mukaista, että lain soveltamisalaa koskevalla tannusten jaon selvityksestä ja sen perusteella 7016: säännöksellä syrjäytettäisiin väliaikaisesti siitä tehtävistä valtionosuuksien tarkistuksista. Selvi- 7017: poikkeavat eri hallinnonalojen valtionosuuksia tystä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä samanai- 7018: koskevat säännökset. Tällöin ei olisi tarpeen ku- kaisesti valtionosuusjärjestelmän uudistuksen 7019: mota tai muuttaa laajempaa osaa valtionosuus- kanssa. 7020: säännöksistä. Pykälässä esitetty menettely on 7021: perusteltua senkin vuoksi, että valtionosuuspe- 3 § Yleinen valtionosuus 7022: rusteiden pysyväksi tarkoitettu uudistus on halli- 7023: tusohjelman mukaan tarkoitus toteuttaa vuonna Pykälän 1 momentissa ehdotetaan yleisen val- 7024: 1997. tionosuuden määrä vuonna 1996 samaksi kuin 7025: Lailla säädettäisiin muun ohella vuonna 1996 vuonna 1995 asukasmäärän muutoksella tarkis- 7026: tehtävistä valtionosuuksien vähennyksistä. tettuna. Määräytymisperusteesta johtuen yleisen 7027: Kaikki vähennykset tehtäisiin yhdellä väliaikai- valtionosuuden tasausta ei sovelleta vuonna 7028: seksi säädettävällä lailla. 1996. Vuodelle 1996 ehdotettavasta leikkaukses- 7029: Lain piirissä olevaa valtionosuusjärjestelmää ta 450 markasta asukasta kohden kohdennetaan 7030: ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 50 markkaa yleisen valtionosuuden vähennyk- 7031: Tämän vuoksi myöskään vuotta 1996 koskevat seen. 7032: poikkeusjärjestelyt eivät koskisi Ahvenanmaan 7033: maakunnan kuntia. 4 § Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus 7034: 7035: 2 § Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että so- 7036: ja kustannustason tarkistus siaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten 7037: valtionosuus vuodelle 1996 määritellään siten, 7038: Pykälän 1 momentissa ehdotetaan valtionta- että kunnalle vuodelle 1995 myönnetty valtion- 7039: loudellisista syistä, että kuntien valtionosuuksien osuus jaetaan vuodenvaihteen 1993-1994 asu- 7040: määräytymisessä ei otettaisi huomioon vuoden kasmäärällä ja kerrotaan kunnan vuodenvaih- 7041: 4 LA 56/1995 vp 7042: 7043: teen 1994---1995 asukasmäärällä. Näin saadusta läisesti väestötietojärjestelmässä olevaa vuoden- 7044: määrästä vähennetään 293 markkaa asukasta vaihteen 1994---1995 kunnan asukaslukua. 7045: kohden. 7046: Esitetty poikkeama ikäryhmistä katsotaan pe- JO§ Voimaantulo 7047: rustelluksi lain väliaikaisuuden vuoksi ja siksi, 7048: että se on selkeä ja yksinkertainen eikä oleellisesti Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 7049: vaikuta kuntien välisiin suhteisiin. 1996 alusta lukien. 7050: 7051: 5 § Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 7052: 2. Laki kuntien kantokykyluokituksesta annetun 7053: Pykälässä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuu- lain kumoamisesta 7054: ritoimen valtionosuuksien yksikköhinnat määri- 7055: tellään vuoden 1995 tasolle. Valtionosuuksia ja Kuntien kantokykyluokituksesta annettu laki 7056: kotikuntien maksuosuuksia laskettaessa sovelle- (649/85) ehdotetaan kumottavaksi, koska ehdo- 7057: taan vuoden 1995 valtionosuuskertoimiaja -pro- tetussa uudessa valtionosuusjärjestelmässä luo- 7058: sentteja. Näin lasketusta kunnan valtionosuu- vutaan kuntien kantokykyluokista valtion- 7059: desta vähennetään 157 markkaa kunnan asukas- osuuksien määräytymisperusteina ja kuntien vä- 7060: ta kohden. listen taloudellisten erojen tasauskeinona. Perus- 7061: tamishankkeiden ja opetus- ja kulttuuritoimen 7062: 6 § Kotikuntakorvausten valtionosuus valtionosuuksia sekä kotikuntakorvauksia las- 7063: kettaessa sovelletaan kumoamisesta huolimatta 7064: Pykälässä säädetään, että siinä mainittujen vuonna 1995 voimassa olleita valtionosuuspro- 7065: koulujen kotikuntakorvauksia laskettaessa käy- sentteja. 7066: tetään vuonna 1995 voimassa olleita valtion- 7067: osuusprosentteja. 7068: 3. Laki kansaneläkelain 62 §:n muuttamisesta 7069: 7 § Perustamishankkeen valtionosuus 7070: 62 § 7071: Perustamishankkeen valtionosuusprosentit 7072: ehdotetaan aleunettavaksi kymmenellä prosent- Pykälässä säädetään kansaneläkkeiden lisä- 7073: tiyksiköllä vuoteen 1995 verrattuna. Tämä on osien rahoituksesta. Nykyisin rahoituksesta vas- 7074: perusteltua siksi, että valtion vuoden 1996 ta- taavat kansaneläkelaitos, valtio ja kunnat. Kun- 7075: lousarvioon varatuilla määrärahoilla saadaan tien rahoitusosuudesta ehdotetaan luovuttavaksi 7076: toteutetuksi useampia perustamiskustannus- valtion ja kuntien välisen maksuliikenteen yksin- 7077: hankkeita työllisyystilanteen parantamiseksi. kertaistamiseksi. Siksi pykälä ehdotetaan muu- 7078: tettavaksi siten, että eläkkeiden lisäosien kustan- 7079: 8 § Kansaneläkkeen lisäosakustannusten vähen- nuksista vastaisivat jatkossa valtio ja kansanelä- 7080: täminen valtionosuudesta kelaitos. Valtio vastaisi lisäosien kustannuksista 7081: siltä osin kuin kansaneläkelaitoksen entisen suu- 7082: Pykälässä ehdotetaan, että kunnan vuoden ruinen osuus ei niitä kattaisi. Käytännössä val- 7083: 1996 valtionosuudesta vähennetään kunnan tion rahoitusosuus kasvaisi noin 4,2 miljardia 7084: vuonna 1995 maksama kansaneläkkeen lisäosa- markkaa. Vastaavalla määrällä alenevat kuntien 7085: kustannusten markkamäärä. valtion osuudet. 7086: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7087: 9 § Kunnan asukasmäärä 7088: että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la- 7089: Valtionosuuksien eri hallinnonalojen vähen- kiehdotukset: 7090: nyksiä tehtäessä ehdotetaan käytettäväksi yhtä- 7091: LA 56/1995 vp 5 7092: 7093: 7094: 1. 7095: Laki 7096: eräistä kuntien valtionosuusjärjestelyistä vuonna 1996 7097: 7098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7099: 1§ viayksikköhintojen keskimääräisiä markkamää- 7100: Lain soveltamisala riä tai yksikköhintoja vuodelle 1996 ei oteta huo- 7101: mioon valtionosuustehtävien laajuuden ja laa- 7102: Sen estämättä, mitä kuntien valtionosuuslais- dun arvioituja muutoksia. 7103: sa (688/92), sosiaali- ja terveydenhuollon suun- 7104: nittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa 3§ 7105: (733/92) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 7106: Yleinen valtionosuus 7107: tuksesta annetussa laissa (705/92) sekä kunnille 7108: palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritetta- Kunnan yleinen valtionosuus vuonna 1996 on 7109: vista valtionosuuksista ja -avustuksista annetus- kunnalle vuodelle 1995 myönnetty yleinen val- 7110: sa laissa (560/75) säädetään, kunnille varainhoi- tionosuus jaettuna kunnan vuodenvaihteen 7111: tovuodelle 1996 myönnettävän valtionosuuden 1993-1994 asukasmäärällä ja kerrottuna kun- 7112: määräytymiseen sovelletaan tätä lakia. nan vuodenvaihteen 1994----1995 asukasmääräl- 7113: Tämän lain 2 §:ää sekä 5 §:n 1 ja 2 momenttia lä. 7114: sovelletaan myös niihin yksityisiin ja valtion yllä- Edellä 1 momentin mukaisesti kunnalle mää- 7115: pitämiin laitoksiin, joiden rahoitus määräytyy räytyvästä yleisestä valtionosuudesta vähenne- 7116: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne- tään 50 markkaa kunnan asukasta kohden. 7117: tun lain, valtionosuutta saavista kansanopistois- 7118: ta annetun lain (1218/93), valtionosuutta saavis- 4§ 7119: ta liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus 7120: (801/92) tai opintokeskuslain (1215/93) mukai- 7121: sesti taikka muun sellaisen lain mukaisesti, jossa Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 7122: rahoituksen osalta viitataan edellä tässä momen- 1996 käyttökustannusten valtionosuus on kun- 7123: tissa mainittuun lakiin. nalle vuodelle 1995 sosiaali- ja terveydenhuol- 7124: toon myönnetty käyttökustannusten valtion- 7125: 2§ osuus jaettuna vuodenvaihteen 1993-1994 asu- 7126: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon ja kasmäärällä ja kerrottuna kunnan vuodenvaih- 7127: kustannustason tarkistus teen 1994----199 5 asukasmäärällä. 7128: Edellä 1 momentin mukaan kunnalle määräy- 7129: Vahvistettaessa valtionosuuksia tai niiden tyvästä sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaali- ja 7130: määräämisen perusteena olevia keskimääräisiä terveydenhuollon käyttökustannusten valtion- 7131: markkamääriä tai yksikköhintoja vuodelle 1996 osuudesta vähennetään 243 markkaa kunnan 7132: ei oteta huomioon kustannustason arvioituja asukasta kohden. 7133: muutoksia mainittuna vuonna. Vuodelle 1996 7134: vahvistettuja valtionosuuksia taikka niiden mää- 5§ 7135: räämisen perusteena olevia keskimääräisiä Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 7136: markkamääriä tai yksikköhintoja ei tarkisteta 7137: varainhoitovuoden aikana tai sen jälkeen kus- Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoi- 7138: tannustason muutosten eikä toiminnan laadun ja men rahoituksesta annetussa laissa, nuorisotyö- 7139: laajuuden muutosten perusteella. laissa (235/95), valtionosuutta saavista kansan- 7140: Vuonna 1996 ei tehdä valtion ja kuntien välis- opistoista annetussa laissa, opintokeskuslaissa ja 7141: tä kustannustenjaon selvitystä eikä siihen perus- valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskes- 7142: tuvaa tarkistusta valtionosuuksiin tai niiden kuksista annetussa laissa säädetään, peruskou- 7143: määräämisen perusteena oleviin keskimääräisiin lun, lukion, ammatillisten oppilaitosten, amma- 7144: markkamääriin tai yksikköhintoihin. tillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten eri- 7145: Vahvistettaessa opetus- ja kulttuuritoimen koisoppilaitosten, liikunnan ja nuorisotyön, 7146: valtionosuuksien määräämisen perusteena ole- kansalaisopistojen, taiteen perusopetuksen, mu- 7147: 6 LA 56/1995 vp 7148: 7149: siikkioppilaitosten ja kirjastojen vuoden 1996 7§ 7150: yksikköhinnat vahvistetaan sekä kansanopisto- Perustamishankkeen valtionosuus 7151: jen, opinto keskusten, liikunnan koulutuskeskus- 7152: ten, museoiden, teattereiden ja orkestereiden Perustamishankkeen valtionosuusprosentti 7153: vuoden 1996 yksikköhinnat määrätään samaksi maksetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä alen- 7154: kuin vuonna 1995. nettuna vuoden 1995 tasoon verrattuna. 7155: Laskettaessa valtionosuuksia ja kotikuntien 7156: maksuosuuksia edellä 1 momentin perusteella 7157: määritellyistä yksikköhinnoista kunkin kunnan 8§ 7158: valtionosuuskertoimena tai -prosenttina käyte- Kansaneläkkeiden lisäosakustannusten vähentä- 7159: tään samaa lukua kuin vuonna 1995. minen valtionosuudesta 7160: Edellä mainitulla tavalla tämän sekä opetus- 7161: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain Edellä 3, 4 ja 5 §:n mukaisesti lasketusta kun- 7162: mukaisesti kunnalle lasketusta valtionosuudesta nan valtionavun yhteissummasta vähennetään 7163: vähennetään 157 markkaa kunnan asukasta kunnan kansaneläkelain (347/56) 62 §:n nojalla 7164: kohden. vuonna 1995 maksama markkamäärä. 7165: 6§ 7166: Kotikuntakorvausten valtionosuus 9§ 7167: Kunnan asukasmäärä 7168: Laskettaessa yksikköhintojen mukaisia koti- 7169: kuntakorvauksia kuulovammaisten ja näkövam- Edellä 3, 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuna kunnan 7170: maisten sekä liikuntavammaisten kouluista an- asukasmääränä käytetään väestötietojärjestel- 7171: netun lain (481/83), vieraskielisistä yksityisistä mässä olevaa kunnan asukasmäärää vuoden- 7172: kouluista annetun lain (373/63), harjoittelukou- vaihteessa 1994---1995. 7173: lulain (143/85), Suomalais-venäläisestä koulusta 7174: annetun lain (412176), Helsingin ranskalais-suo- 10§ 7175: malaisesta koulusta annetun lain (33/77), Stei- Voimaantulo 7176: ner-koulusta annetun lain (417177), steinerpeda- 7177: gogisista erityiskouluista annetun lain (932/86), Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7178: oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/ kuuta 1996. 7179: 92) ja Anna Tapion koulusta annetun lain (11971 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- 7180: 88) mukaisia kotikuntakorvauksia käytetään tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 7181: valtionosuusprosenttina vuonna 1995 voimassa teisiin keskimääräisten markkamäärien ja yksik- 7182: olleita valtionosuusprosentteja. köhintojen vahvistamiseksi vuodelle 1996. 7183: 7184: 7185: 7186: 7187: 2. 7188: Laki 7189: kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain kumoamisesta 7190: 7191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7192: 1§ 2§ 7193: Tällä lailla kumotaan kuntien kantokyky- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7194: luokituksesta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annet- kuuta 1996. 7195: tu laki (649/85) siihen myöhemmin tehtyine muu- 7196: toksineen. 7197: LA 56/1995 vp 7 7198: 7199: 3. 7200: Laki 7201: kansaneläkelain 62 §:n muuttamisesta 7202: 7203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7204: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 62 §,sellaisena kuin se on 7205: 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), seuraavasti: 7206: 62§ 7207: Eläkkeiden lisäosien kustannuksista vastaa- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7208: vat valtio ja kansaneläkelaitos. Eläkelaitoksen kuuta 1996 7209: osuus kustannuksista on 55 prosenttia maksettu- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh- 7210: jen lisäosien yhteismäärästä. Valtio vastaa lisä- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 7211: osien kustannuksista siltä osin kuin eläkelaitok- teisiin. 7212: sen osuus ei kata niitä. 7213: 7214: 7215: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1995 7216: 7217: Hannes Manninen Juhani Alaranta Matti Väistö 7218: Mauri Pekkarinen Aulis Ranta-Muotio Kari Myllyniemi 7219: Eero Lämsä 7220: LA 57/1995 vp 7221: 7222: Lakialoite 57 7223: 7224: 7225: 7226: Tennilä ym.: Lakialoite laiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuon- 7227: na 1996 7228: 7229: 7230: Eduskunnalle 7231: 7232: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7233: 7234: Lakialaitteessa esitetään, että vuonna 1996 palkkasummasta. Muilta osin työttömyysva- 7235: suurilta teollisuustyönantajilta perittäisiin edel- kuutusmaksu alenisi samalla tavalla kuin hallitus 7236: leen työttömyysvakuutusmaksuna 6, 1 prosenttia on esittänyt. 7237: 7238: 7239: 7240: YLEISPERUSTELUT 7241: 7242: Työnantajien työttömyysvakuutusmaksulla kaa vuonna 1996. Leikkaukset, jotka rajoittavat 7243: rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. oikeutta työmarkkinatukeen sekä pienentävät 7244: Maksua käytetään myös työeläkkeiden ns. työt- sen lapsikorotuksia, kohdistuvat työmarkkinoil- 7245: tömyyslisän, erorahojen ja palkkaturvan rahoit- la vaikeimmassa asemassa oleviin ammattikou- 7246: tamiseen. lutusta vailla oleviin nuoriin sekä pitkäaikais- 7247: Työttömyyden kasvaessa maksua on jouduttu työttömiin. Leikkaukset tekevät aukon perustur- 7248: korottamaan. Viime vuosina maksu on lisäksi vaan poistamalla oikeuden työttömyysturvaan 7249: porrastettu palkkasumman suuruuden mukaan. yhdeltä kansalaisryhmältä. 7250: Vuonna 1995 maksu on 6,1 prosenttia työnanta- Työttömyysturvan rahoituspohjan vahvista- 7251: jan maksamista palkoista, kuitenkin siten, että miseksi esitämme, että vuonna 1996 suurilta teol- 7252: palkkasumman ensimmäisen 5 miljoonan mar- lisuustyönantajilta perittäisiin edelleen 6,1 pro- 7253: kan osalta maksua peritään 2,1 prosenttia. sentin työttömyysvakuutusmaksu. Näin saata- 7254: Hallitus esittää (HE 183/1995 vp ), että vuonna valla työttömyysvakuutusmaksun lisätuotolla 7255: 1996 maksu alennettaisiin 4 prosenttiin, paitsi rahoitettaisiin työmarkkinatukea siten, että aio- 7256: palkkasumman ensimmäisen 5 miljoonan mar- tuilta leikkauksilta vältyttäisiin. Muilta osin 7257: kan osalta 1 prosenttiin. Näin suuret työnantajat työttömyysvakuutusmaksu olisi samansuurui- 7258: saisivat maksuun 2 prosenttiyksikön ja pienet 1 nen kuin hallituksen esityksessä. 7259: prosenttiyksikön alennuksen. Tällainen maksun kohdentaminen korostaisi 7260: Maksun alentaminen voi olla paikallaan siltä työpaikkoja runsaasti vähentäneiden suurten 7261: osin, kuin se perustuu työttömyyden supistumi- teollisuusyritysten vastuuta. Nämä ovat valta- 7262: seen. Tarvittavien maksujen suuruuteen vaikut- osin pääomavaltaisia, viime vuosina viennissä 7263: tavat kuitenkin myös työttömyysturvan leik- hyvin menestyneitä ja paljon ulkomaille sijoituk- 7264: kaukset sekä se, miten laajasti työttömät putoa- sia tehneitä yrityksiä. Kun korotettu maksu ra- 7265: vat 500 päivän rajan jälkeen ansiosidonnaiselta joitetaan teollisuuteen, sen ulkopuolelle jäisivät 7266: turvalta työmarkkinatuen varaan. Vuoden 1995 mm. työvaltaiset palvelualat sekä kunnat. 7267: kolmannesta lisätalousarviosta ilmenee, että työ- Porrastuksen rajaksi esitetään 60 miljoonan 7268: markkinatuen tarve on kasvanut ennustettua markan palkkasummaa. Tämä vastaa suurin 7269: enemmän, kun taas ansiosidonnaisen työttö- piirtein 500 henkilön rajaa yrityksen henkilö kun- 7270: myysturvan menoissa on syntynyt säästöä, joka nassa. Voidaan arvioida, että näin suuriin teolli- 7271: johtaa määrärahan pienentymiseen. suusyrityksiin kohdistuva 2,1 prosenttiyksikön 7272: Hallitus on esittänyt (HE 17211995 vp) työ- osuus työttömyysvakuutusmaksuista tuottaa 7273: markkinatukeen merkittäviä leikkauksia, joiden 600-700 miljoonaa markkaa, mikä riittäisi työ- 7274: vaikutukseksi arvioidaan 666 miljoonaa mark- markkinatuen leikkausten estämiseen. 7275: 7276: 7277: 250250 7278: 2 LA 57/1995 vp 7279: 7280: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 7281: 7282: 1 §.Pykälän 1, 2ja 3 momentti vastaavat hal- 2 §.Tässä pykälässä säädetään 1 §:n 4 momen- 7283: lituksen esitystä 183/1995 vp. Uusi 4 momentti tissa määritellyn maksun ja normaalin työttö- 7284: sisältää suuria teollisuusyrityksiä koskevan lisä- myysvakuutusmaksun tuloottamisesta valtion 7285: säännöksen. Palkkasumman rajaa arvioitaessa budjettiin. 7286: samaan konserniin kuuluvia yrityksiä tarkas- 3 §.Lakia sovellettaisiin vuonna 1996. 7287: tellaan yhdessä. Näin rajaa ei voisi kiertää 7288: esim. yhtiöittämällä. Konserni viittaa tässä osa- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7289: keyhtiölain ja kirjanpitolain konsernikäsittee- 7290: seen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la- 7291: kiehdotuksen: 7292: 7293: 7294: 7295: Laki 7296: työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1996 7297: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7298: 1§ Edellisestä poiketen tuotannollista toimintaa 7299: Työttömyysvakuutusmaksu määrätään sen harjoittava yritys tai konserni, jonka maksamien 7300: työpalkkojen määrän perusteella, jonka mukaan palkkojen summa ylittää 60 miljoonaa markkaa, 7301: työnantajan tapaturmavakuutusmaksu määräy- maksaa työttömyysvakuutusmaksua 6,1 pro- 7302: tyy. senttia palkkasummasta. 7303: Työttömyyskassalain (604/84) 33 a §:n 4 mo- 7304: mentissa tarkoitettu työttömyysvakuutusmaksu 2§ 7305: on yksi prosentti työttömyysturvalain (602/84) Se osa 1 §:n 4 momentissa määrätystä maksus- 7306: 1 a §:n 1-2 kohdissa tarkoitetuille yrityksen osa- ta, joka ylittää 1 §:n 3 momentissa määritellyn 7307: omistajille maksettujen työpalkkojen määrästä maksun, tulootetaan valtion talousarvioon. 7308: vuonna 1996. 7309: Työttömyyskassalain 33 §:ssä tarkoitettu 3§ 7310: työttömyysvakuutusmaksu on neljä prosenttia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 7311: työnantajan maksamien muiden kuin 2 momen- kuuta 1996 ja on voimassa vuoden 1996loppuun. 7312: tissa tarkoitettujen työpalkkojen määrästä vuon- Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1996 suoritet- 7313: na 1996, kuitenkin siten, että työttömyysvakuu- taviin työttömyysvakuutusmaksuihin. 7314: tusmaksu on 1 prosentti sanotun palkkasumman 7315: ensimmäisen viiden miljoonan markan osalta. 7316: 7317: 7318: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1995 7319: 7320: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa 7321: LA 58/1995 vp 7322: 7323: Lakialoite 58 7324: 7325: 7326: 7327: 7328: Tiusanen ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 106 §:n muuttamisesta 7329: 7330: 7331: 7332: Eduskunnalle 7333: 7334: ALOITTEEN PERUSTELUT 7335: 7336: 1. Kunnallisverotuksen perusvähennys Nykyinen kunnallisverotuksen perusvähen- 7337: nys vähentää kuntien, kansaneläkelaitoksen ja 7338: Lakialaitteessa ehdotetaan lisättäväksi pieni- kirkon saamia verotuloja valtiovarainministe- 7339: tuloisimpia koskevan kunnallisverotuksen pe- riön laskelman mukaan 1 515 miljoonaa mark- 7340: rusvähennyksen määrää. Lakialoite toteutues- kaa. Tästä kuntien verotulojen osuutta vähentä- 7341: saan merkitsisi, että kunnallisverotuksessa mui- vä vaikutus on 1 120 miljoonaa markkaa. 7342: den vähennystenjälkeen tehtäväksi säädetyn pe- Vastaavien laskelmien mukaan lakiehdotuk- 7343: rusvähennyksen nykytasoa nostettaisiin 8 800 sessa ehdotettavat muutokset kunnallisverotuk- 7344: markasta 12 000 markkaan ja alenemaprosenttia sen perusvähennykseen vähentäisivät edellä mai- 7345: nostettaisiin nykyisestä 20 %:sta 30 %:iin. nittujen veronsaajien verokertymiä nykyisen li- 7346: Aloite lisäisi pienituloisimpien käytettävissä säksi yhteensä 495 miljoonaa, josta kuntien 7347: olevien tulojen määrää. Alle 50 000 markkaa osuus olisi 400 miljoonaa. Vastaavasti kansan- 7348: vuodessa ansaitsevien nettotulojen lisäyksellä eläkelaitoksen osuus verotuloista vähenisi 70 7349: olisi myönteinen vaikutus kahdessa suunnassa. miljoonaaja kirkon 25 miljoonaa. Kuntien koko 7350: Yhtäältä käytettävissä olevien tulojen määrä pie- tuloveron osuus on arvioitu olevan vuoden 1994 7351: nentäisi kuntien vastuulla olevia toimeentulotu- verokertymissä 48 miljardia, johon nähden pe- 7352: kimenoja sitä kautta, että tyypillisesti toimeentu- rusvähennyksen lisäyksen vaikutus olisi noin 7353: lotukiasiakkaina olevien pienituloisten käytettä- 0,85 %. Muutoksen lopulliset vaikutukset kun- 7354: vissä olevat nettotulot lisääntyisivät. Toisaalta tien tuloslaskelmiin olisivat kuitenkin selvästi 7355: verohuojennus siirtyisi pienituloisissa kotita- 400 miljoonaa markkaa pienemmät, koska muu- 7356: louksissa välittömään kulutukseen, jolla olisi tos osaltaan vähentäisi tarveharkintaisia etuus- 7357: myös yleistä kulutuskysyntää osaltaan vahvista- menoja. Sinänsä muutos olisi vähäinen valtion ja 7358: va vaikutus. Aloitteen lähtökohtana on pyrki- kuntien tulojakaumaan nähden. Valtionavut 7359: mys helpottaa pahimmin köyhyysJoukkoihin kunnille vuonna 1994 olivat hiukan yli 40 miljar- 7360: joutuneiden kansalaisten asemaa. dia, ja vuonna 1995 ne ovat 39,7 miljardia. Vas- 7361: Muutos ei vaikuttaisi olennaisesti siihen vero- taavasti kuntien verotulot vuonna 1995 on ar- 7362: velvollisten määrään, jotka nykyisinkin ovat oi- vioitu 50-51 miljardiksi. 7363: keutettuja kunnallisverotuksen perusvähennyk- Pienituloisimpien käytettävissä olevien tulo- 7364: seen. Täysimääräisenä vähennyksen saisivat ne jen lisääminen on perusteltua myös siksi, että 7365: verovelvolliset, joiden puhtaan tulon määrä jäisi viime vuosina valtiontalouden menojen supista- 7366: 12 000 markkaan tai sen alle. Tämän tulon ylittä- minen on kohdentunut liian yksipuolisesti tulon- 7367: vistä tuloista 30 %:n suuruinen määrä vähentäisi saajien alimman viidenneksen käytettävissä ole- 7368: verovelvollisen saamaa vähennyksen määrää. viin tuloihin. Tulonsiirtojen osittainen purkami- 7369: Näin laskien vähennyksen vaikutus päättyisi nen ja sosiaaliturvaan liittyvien etuoksien leik- 7370: 52 000 markan tulon kohdalla. Toimeentulotu- kaukset sekä indeksikorotusten jäädyttäminen 7371: kiminimin tulorajalla olevien kunnallisveron ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet raskaimmin 7372: määrä alenisi nykyiseen nähden 16,5 %, mikä juuri alimman viidenneksen toimeentuloedelly- 7373: vaikuttaisi suoraan toimeentulotukea hakevien tyksiin. Menojen leikkaukset sosiaaliturvassa ja 7374: käytettävissä oleviin tuloihin, joiden perusteella työttömyydestä eniten kärsivien aseman kurjis- 7375: toimeentulotukipäätöksiä tehdään. tuminen tulee ottaa myös huomioon kansanta- 7376: 250250 7377: 2 LA 58/1995 vp 7378: 7379: louden noususuhdanteessa ja käytettävissä ole- edellä mamtttujen vähennysten jälkeen ei ole 7380: vien verotulojen kasvaessa. Huomattava osa so- 8 800 markan määrää suurempi, on siitä vähen- 7381: siaaliturvamenoista käytetään edelleenkin keski- nettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotu- 7382: tuloisten ja hyvätuloisten etuusmenojen ylläpitä- lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylit- 7383: miseen. Tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät pää- tää täyden perusvähennyksen määrän, vähen- 7384: sääntöisesti ne, joiden verotettava tulo jää alle nystä pienennetään 20 prosentilla yli menevän 7385: 50 000 markan vuodessa. Leikkauksia ei voida tulon määrästä. 7386: jatkaa loputtomasti vähimmäisetuuksia saavien Tässä lakialoitteessa ehdotetaan muutetta- 7387: ryhmässä ilman, että heidän toimeentuloedelly- vaksi vähennyksen määrä 12 000 markaksi ny- 7388: tyksiinsä aletaan kiinnittää nykyistä vakavam- kyisen 8 800 markan sijasta ja säännöksen vii- 7389: paa huomiota. meisen virkkeen alenemaprosenttia nostettavak- 7390: si 20 prosentista 30 prosenttiin. Jälkimmäisellä 7391: muutoksella pysytetään vähennyksen saajien 7392: 2. Yksityiskohtaiset perustelut määrä nykyisellään. 7393: 7394: Voimassa olevassa tuloverolain (1535/92) Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7395: 106 §:ssä säädetään kunnallisverotuksen perus- 7396: vähennyksestä. Nykyisen säännöksen mukaan, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7397: jos koko verovuoden Suomessa asuneen verovel- lakiehdotuksen: 7398: vollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo 7399: 7400: 7401: Laki 7402: tuloverolain 106 §:n muuttamisesta 7403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7404: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 106 §seuraavasti: 7405: 7406: 106 § määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää 7407: Kunnallisverotuksen perusvähennys täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä 7408: pienennetään 30 prosentilla yli menevän tulon 7409: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen vero- määrästä. 7410: velvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansio- 7411: tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 7412: 12 000 markkaa suurempi, on siitä vähennettävä Tämä laki tulee voimaan päivänä 7413: tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon kuuta 199. 7414: 7415: 7416: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1995 7417: 7418: Pentti Tiusanen Annika Lapintie Veijo Puhjo 7419: Esa Lahtela Hannu Takkula Timo Kalli 7420: Risto Kuisma Janina Andersson Sakari Smeds 7421: Päivi Räsänen Anne Huotari Eila Rimmi 7422: Mikko Immonen Mikko Kuoppa 7423: LA 59/1995 vp 7424: 7425: Lakialoite 59 7426: 7427: 7428: 7429: 7430: Pekkarinen ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta 7431: 7432: 7433: 7434: Eduskunnalle 7435: 7436: Kunnallisverotuksen kannustinvähennyksen kannalta hallituksen esittämää kevyempää vero- 7437: toteuttamisesta tusta 120 000 mk:n vuosituloon saakka. 7438: Verovelvollisille, joiden verotettavat tulot 7439: Hallituksen verolinja vuodelle 1996 merkitsee ovat vuodessa 0-120 000 mk, esitys merkitsee 7440: veronkevennysten painopisteen siirtämistä suu- yhteensä runsaan 700 milj. mk:n suuruista vero- 7441: rituloisimpiin verovelvollisiin. Lainaveron pois- tuksen kevenemistä. 7442: taminen ja työntekijän korotetun sairausvakuu- Koska vähennys sen kohtaannan sosiaalisen 7443: tusmaksun madaltaminen merkitsevät muita ve- oikeudenmukaisuuden vuoksi tehdään kunnal- 7444: rovelvollisia suurempia kevennyksiä suurituloi- lisverotuksessa, valtion ja kuntien väliseen kus- 7445: simmille, erityisesti yli 250 000 mk vuodessa an- tannus- tai tulonjakosuhteisiin ei ole kuitenkaan 7446: saitseville. tarkoitus kajota. Vastaava menetys korvataan 7447: Samaan aikaan monet hallituksen julkisten kunnille täysimääräisesti. 7448: menojen leikkaukset kohdistuvat lapsiperheisiin, 7449: jotka ovat yleensä nuoria ja pieni- tai keskituloi- 7450: sia, sekä muihin pienituloisiin. Ylimääräinen korkovähennys 7451: Tämä ei voi olla oikein. Pieni- ja keskituloisia 7452: tuleekin kannustaa veroratkaisuin kuluttamaan, Hallitus esittää, että ns. ylimääräisen korko- 7453: ja työttömistä puheen ollen myös hakeutumaan vähennyksen alenema laskisi 5 %:iin jo vuonna 7454: työelämään. Käyttökelpoisin keino tähän on sel- 1996. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan 7455: lainen verotuksen keventäminen, joka ei valu 5 %:n tasoon siirryttäisiin vasta vuonna 1998. 7456: suurituloisimpiin verovelvollisryhmiin. Enempää asunto- kuin sosiaalipoliittisiakaan 7457: Aloitteessa ehdotetaankin käyttöön otetta- perusteita ei tähän kuitenkaan ole. Niinpä alene- 7458: vaksi ns. kannustinvähennys. Se tehtäisiin kun- ma-aikataulu on perusteltua pitää ennallaan. 7459: nallisverotuksessa kunnallisveroprosenttiin. Se Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaisaloitteek- 7460: olisi suurimmillaan 1 prosenttiyksikön suurui- si hallituksen esitykselle 63/1995 vp. 7461: nen verotettavan tulon ensimmäisten 80 000 mar- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7462: kan osalta. Jokaiselta seuraavalta tulon 10 000 7463: markalta vähennyksen suuruus pienenee 0,2 pro- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7464: senttiyksiköllä. lakiehdotuksen: 7465: Käytännössä tämä merkitsee verovelvollisen 7466: 7467: 7468: 7469: 7470: 250250 7471: 2 LA 59/1995 vp 7472: 7473: Laki 7474: tuloverolain muuttamisesta 7475: 7476: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7477: kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 79 §:n 2 momentti ja 86 §, 7478: näistä 86 §sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla 7479: (1502/93), 7480: muutetaan 82 §:n edellä oleva alaotsake, 124 §:n 2ja 3 momentti, 131 §:n 3 momentti sekä 143 §:n 7 7481: momentti, 7482: näistä 143 §:n 7 momentti sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa laissa (520/94), 7483: ja 7484: lisätään 80 §:ään uusi 6 kohta, jolloin nykyinen 6 kohta siirtyy 7 kohdaksi, sekä lakiin uusi 130 a §, 7485: seuraavasti: 7486: 7487: 80, 82 ja 124 § tavan tulon jokaisen seuraavan 10 000 markan 7488: (Kuten hallituksen esityksessä 63/1995 vp) osalta kannustinvähennyksen suuruus pienenee 7489: 0,2 prosenttiyksiköllä. 7490: 130a§ 7491: Kunnallisverotuksessa verovelvollisen kun- 131 ja 143 § 7492: nallisveron pidätysprosenttiin tehdään ns. kan- (Kuten hallituksen esityksessä 63/1995 vp) 7493: nustinvähennys. Verotettavan tulon ensimmäi- 7494: seltä 80 000 markalta kunnallisveron pidätyspro- Voimaantulosäännös 7495: senttia lasketaan 1,0 prosenttiyksiköllä. Verotet- (Kuten hallituksen esityksessä 63/1995 vp) 7496: 7497: 7498: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1995 7499: 7500: Mauri Pekkarinen Olavi Ala-Nissilä Markku Koski 7501: LA 60/1995 vp 7502: 7503: Lakialoite 60 7504: 7505: 7506: 7507: 7508: Markkuta-Kivisilta ym.: Lakialoite laiksi hiilivoiman rakentami- 7509: sesta 7510: 7511: 7512: Eduskunnalle 7513: 7514: 7515: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7516: 7517: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi hiilivoi- väksymistä eduskunnassa. Kokonaisetua arvioi- 7518: man lisärakentaminen riippuvaiseksi valtioneu- taessa erityistä huomiota kiinnitettäisiin, ener- 7519: voston ja eduskunnan nimenomaisesta hyväksy- giahuollon näkökohtien ohella, ympäristövaiku- 7520: misestä. Rakentamisen olisi oltava yhteiskunnan tuksiin ja mahdollisuuksiin noudattaa Suomen 7521: kokonaisedun mukaista, ja se edellyttäisi, sa- kansainvälisiä sopimuksia, ensi sijassa vuonna 7522: maan tapaan kuin ydinvoiman osalta on säädet- 1992 Rio de Janeirossa allekirjoitettua ilmasto- 7523: ty, valtioneuvoston periaatepäätöstä ja sen hy- sopimusta. 7524: 7525: 7526: 7527: 7528: YLEISPERUSTELUT 7529: 7530: Tämänhetkisten arvioiden mukaan energian- myös hiilivoiman merkittävän lisärakentamisen 7531: kulutus maassa tulee säästötoimista huolimatta osalta voimaan samankaltainen menettely, jota 7532: kasvamaan niin, että olemassa oleva ja rakenteil- nyt sovelletaan ydinvoimaan. Valtioneuvostonja 7533: la oleva sähköntuotantokapasiteetti ei riitä. Kun eduskunnan mahdollisuudet ottaa toimissaan 7534: energian saatavuus halutaan varmistaa, on joko huomioon yhteiskunnan kokonaisetu tulisivat 7535: turvauduttava tuontiin tai rakennettava lisää näin entistä monipuolisemmiksi. 7536: tuotantokapasiteettia. Energian lisätarve voi- Hiilivoiman käyttö tullee lisääntymään joka 7537: daan tyydyttää mm. hiilivoimalla taikka muulla tapauksessa, sillä olemassa olevat hiilivoimalat 7538: tavoin. Kauppa- ja teollisuusministeri on ilmoit- eivät kaikin osin ole täydessä käytössä. Tähän 7539: tanut (Kauppalehti Optio 7.9 .1995), että hiilivoi- käyttöönottoon ja siis hiilidioksidipäästöjen li- 7540: man lisärakentaminen on todennäköistä ja että säämiseen ei kuitenkaan tarvittaisi tässä laissa 7541: se merkitsee sitä, ettei Suomi täytä Rion sopi- tarkoitettua lupaa, vaan sitä edellytettäisiin ai- 7542: muksen mukaisia kansallisia päästörajoja. noastaan uudelta merkittäväitä hiilivoimakapa- 7543: Hiilivoiman käyttö on keskeisistä energian- siteetilta. 7544: tuotantomuodoista kasvihuoneilmiön kannalta Valtioneuvoston ja eduskunnan olisi harkitta- 7545: haitallisinta. Ydinvoiman lisärakentamiseen, va, ovatko hiilivoiman lisärakentamisen ympä- 7546: josta ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä, tarvitaan ristövaikutukset hyväksyttäviä vai olisiko ener- 7547: ydinenergialain mukainen valtioneuvoston peri- giahuolto pyrittävä järjestämään muulla ympä- 7548: aatepäätös ja eduskunnan suostumus. Eduskun- ristön kannalta vähemmän haitallisella tavalla. 7549: nan syksyllä 1993 ottama kanta merkitsi energia- Samoin olisi tutkittava, estäisikö hiilivoiman li- 7550: vaihtoehtojen rajaamista ja ilmastosopimuksen särakentaminen kansainvälisten velvoitteidem- 7551: velvoitteiden täyttäruismahdollisuuksien vähe- me täyttämistä. Mikäli velvoitteiden täyttäminen 7552: nemistä. Jotta tältä kannalta vahingollisemmista vaarantuisija siitä huolimatta nähtäisiin hiilivoi- 7553: tuotantotavoista päätettäisiin samassa vaikeute- mavaihtoehto muista syistä pakottavaksi, olisi 7554: tussa järjestyksessä, on tarpeen saattaa voimaan harkittava, pyritäänkö kansainvälisten velvoit- 7555: 250250 7556: 2 LA 60/1995 vp 7557: 7558: teiden muuttamiseen, tai selvitettävä, mihin mui- vaihtoehtojen vaikutuksia myös tuotantoon, 7559: hin toimiin olisi ryhdyttävä, jotta mainittu vel- työllisyyteen ja kansantalouden tasapainoon. 7560: voitteiden täyttäminen ei ilmeisesti vaarantuisi. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7561: Merkittävillä energiaratkaisuilla on aina myös 7562: huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7563: vuoksi olisi erityisen huolellisesti punnittava eri lakiehdotuksen: 7564: 7565: 7566: 7567: Laki 7568: hiilivoiman rakentamisesta 7569: 7570: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 7571: 7572: 1§ koitetun periaatepäätöksen, sen on todettava, 7573: Lain tarkoitus että esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittavat, 7574: ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa hiilivoi- 7575: Hiilen polttamiseen perustuvan energian (hii- maa siten kuin 1 §:ssä edellytetään. 7576: livoiman) käytön pitämiseksi yhteiskunnan ko- Jos valtioneuvosto on todennut 1 momentissa 7577: konaisedun ja kansainvälisten sopimusten mu- säädettyjen edellytysten täyttyneen, sen on har- 7578: kaisena ja erityisesti sen varmistamiseksi, että kittava periaatepäätöstä yhteiskunnan koko- 7579: hiilivoiman käyttö on ympäristön kannalta tar- naisedun kannalta ja otettava huomioon hiilivoi- 7580: koituksenmukaista, säädetään tässä laissa hiili- masta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen 7581: voiman lisärakentamisen edellytyksistä. erityisesti huomiota: 7582: 1) hiilivoiman lisärakentamisen välttämättö- 7583: 2§ myyteen maan energiahuollon kannalta; 7584: Periaatepäätös 2) hiilivoimalan lisärakentamisen vaikutuk- 7585: siin kasvihuoneilmiöön ja muihin ympäristön 7586: Yleiseltä merkitykseltään huomattavan uu- kannalta keskeisiin seikkoihin; 7587: den hiilivoimalan rakentaminen tai olemassa ole- 3) Suomen edellytyksiin selviytyä kansainvä- 7588: van laitoksen laajentaminen edellyttää valtio- listen ilmastonmuutosta koskevien sopimusten 7589: neuvoston periaatepäätöstä siitä, että hiilivoi- määräysten täyttämisestä, sekä 7590: man lisärakentaminen on yhteiskunnan koko- 4) hiilivoimalan lisärakentamisen ja rakenta- 7591: naisedun mukaista. matta jättämisen taloudellisiin vaikutuksiin ja 7592: Yleiseltä merkitykseltään huomattavana hiili- taloudelliseen tarkoituksenmukaisuuteen. 7593: voiman rakentamisena pidetään hanketta, jonka 7594: aikaansaama teho tai sen lisäys on enemmän 7595: kuin 500 megawattia. 5§ 7596: Ilmoitus eduskunnalle ja eduskunnan päätös 7597: 3§ 7598: Periaatepäätöksen hakeminen ja tarvittavat Valtioneuvoston 2 §:n nojalla tekemä periaa- 7599: selvitykset tepäätös, jossa hiilivoiman lisärakentamisen on 7600: katsottu olevan yhteiskunnan kokonaisedun 7601: Periaatepäätöstä haetaan valtioneuvostolle mukaista, on valtioneuvoston viipymättä annet- 7602: osoitetulla hakemuksella, josta kauppa- ja teol- tava eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta 7603: lisuusministeriön on pyydettävä lausunto ulko- voi kumota periaatepäätöksen sellaisenaan tai 7604: asiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä päättää, että se jää sellaisenaan voimaan. 7605: sekä ympäristöministeriöltä. Ennen kuin eduskunta on tehnyt asiassa pää- 7606: töksensä, hakija ei saa ryhtyä sellaisiin asetuksel- 7607: 4§ la säädettäviin toimenpiteisiin, jotka taloudelli- 7608: Periaatepäätöksen harkinta valtioneuvostossa sen merkityksensä vuoksi saattavat vaikeuttaa 7609: eduskunnan ja valtioneuvoston mahdollisuuksia 7610: Ennen kuin valtioneuvosto tekee 2 §:ssä tar- ratkaista asia vapaan harkintansa mukaan. 7611: LA 60/1995 vp 3 7612: 7613: 6§ 8§ 7614: Muutoksenhaku Voimaantulo 7615: Valtioneuvoston 2 §:n nojalla tekemään peri- Tämä laki tulee voimaan päivänä 7616: aatepäätökseen ei saa hakea muutosta valitta- kuuta 199 . 7617: malla. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain 7618: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 7619: 7§ Lakia ei sovelleta sellaiseen hiilivoiman lisära- 7620: Asetuksenantovaltuus kentamiseen, josta hankkeesta vastaava on teh- 7621: nyt sitovat päätökset ja johon tarvittavat viran- 7622: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- omaisluvat on myönnetty ennen lain voimaantu- 7623: töönpanosta annetaan asetuksella. loa. 7624: 7625: 7626: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1995 7627: 7628: Hanna MarkkuJa-Kivisilta Väinö Saario Ville Itälä 7629: Anne Knaapi Riitta Korhonen Kari Kantalainen 7630: Heikki Koskinen Juha Karpio Matti Aura 7631: Timo Ihamäki Martti Tiuri Kirsi Piha 7632: LA 61/1995 vp 7633: 7634: Lakialoite 61 7635: 7636: 7637: 7638: 7639: Ala-Nissilä ym.: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 162 §:n muutta- 7640: misesta 7641: 7642: 7643: Eduskunnalle 7644: 7645: Arvonlisäverovelvolliset yritykset tilittävät tilitykset suoritetaan yleisesti joko kaikkien yri- 7646: arvonlisäveron noudattaen arvonlisäverolain tysten osalta joka toinen kuukausi, tai pienyri- 7647: 162 §:n mukaista kalenterikuukauden verokaut- tyksillä voi olla pidempi tilikausi. Myös EU:ssa 7648: ta. Tilitykset suoritetaan myyntikuukautta seu- valmistellun pienten ja keskisuurten yritysten ve- 7649: raavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä. rotusmenettelyä koskevan direktiiviehdotuksen 7650: Vain alkutuotannonharjoittajilla verokausi on lähtökohta on kevennettyjen hallintomenettelyi- 7651: kalenterivuosi, ja vero tilitetään kalenterivuotta den käyttö tietyn liikevaihdon rajan alittaville 7652: seuraavan helmikuun 15. päivään mennessä. yrityksille. Myös Suomessa tulisi pienille yrityk- 7653: Yhteisökauppaa käyvät yritykset antavat lisäksi sille sallia harvennettu tilitysmenettely,jota ei ole 7654: kalenterivuosineljänneksittäin yhteisömyynneis- toistaiseksi mahdollistettu lainsäädännöllä. 7655: tään ED-maihin arvonlisäverolain 162 b §:n mu- Ehdotamme, että arvonlisäverolain 162 §:ään 7656: kaisen yhteenvetoilmoituksen kalenterivuoden lisätään pienyrityksiä koskeva uusi momentti, 7657: neljännestä seuraavan toisen kuukauden 15. päi- jonka mukaan yrityksen,jolla edellisen kalenteri- 7658: vään mennessä. Yritykset, joilla on kuukauden vuoden liikevaihto on 1 miljoona markkaa tai 7659: pituinen verokausi, antavat lisäksi kotimaan tämän alle, verokausi on kolme kuukautta. Näi- 7660: myynneistään arvonlisäverolain 162 §:n mukai- den yritysten tulisi ilmoittaa ja tilittää vero kalen- 7661: sen vuosi-ilmoituksen, joka annetaan kalenteri- terivuoden neljännestä seuraavan toisen kuukau- 7662: vuotta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään den 15. päivään mennessä. Harvennettua tilitys- 7663: mennessä. menettelyä voisi käyttää myös toimintaa aloitta- 7664: Ankara kuukausikohtainen tilitysvelvollisuus va yritys, jonka liikevaihdon arvioidaan alitta- 7665: on pienille yrityksille hallinnollisesti työläs. Pien- van asetetun rajan. Verokausi olisi yhdenmukai- 7666: yrityksissä ei yleensä ole hallinnollisiin tehtäviin nen nykyisen yhteisömyyntiä koskevan kalente- 7667: erikoistuneita henkilöitä, vaan velvoitteet suori- rineljännesvuosi-ilmoitusajan kanssa. Yhteisö- 7668: tetaan käyttäen omistajayrittäjien tai muiden kauppaa käyvät pienyritykset voisivat antaa ar- 7669: tuottavia työtehtäviä suorittavien työpanosta tai vonlisäveroilmoituksensa nykyisen yhteenvetoil- 7670: ostamalla palvelut ulkopuolelta. Järjestelmällä moituksen yhteydessä. 7671: saatava suhteellinen hyöty kertyviin tilityksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7672: verrattuna on kuitenkin myös verottajan kannal- 7673: ta pieni. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7674: Useimmissa OECD-valtioissa arvonlisävero- lakiehdotuksen: 7675: 7676: 7677: 7678: 7679: 250250 7680: 2 LA 61/1995 vp 7681: 7682: Laki 7683: arvonlisäverolain 162 §:n muuttamisesta 7684: 7685: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7686: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501193) 162 §:ään, sellaisena kuin 7687: se on 29 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1486/94), uusi 8 momentti seuraavasti: 7688: 7689: 17luku nes (pienyrittäjien verokausi). Pienyrittäjän vero- 7690: Ilmoittamisvelvollisuus ilmoitus on annettava viimeistään kalenterivuo- 7691: den neljännestä seuraavan toisen kuukauden 15. 7692: 162 § päivään mennessä. 7693: 7694: Yrityksen, jolla edellisen kalenterivuoden lii- 7695: kevaihto on yksi miljoona markkaa tai sen alle, Tämä laki tulee voimaan päivänä 7696: verokausi on kuitenkin kalenterivuoden neljän- kuuta 199 . 7697: 7698: 7699: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995 7700: 7701: Olavi Ala-Nissilä Markku Lehtosaari Raimo Liikkanen 7702: Vuokko Rehn Maija-Liisa Lindqvist Maria Kaisa Aula 7703: Bjarne Kallis Markku Koski Hannu Kemppainen 7704: Sulo Aittoniemi Mauri Pekkarinen Kauko Juhantalo 7705: Juha Korkeaoja Markku Vuorensola Matti Vanhanen 7706: Tero Mölsä Toimi Kankaanniemi Kyösti Karjula 7707: Liisa Hyssälä Ossi Korteniemi Mari Kiviniemi 7708: Eero Lämsä Hannes Manninen Kari Myllyniemi 7709: Mauri Salo Maija-Liisa Veteläinen Anu Vehviläinen 7710: Kari Kantalainen Klaus Bremer 7711: LA 62/1995 vp 7712: 7713: Lakialoite 62 7714: 7715: 7716: 7717: 7718: Ala-Nissilä ym.: Lakialoite laiksi elinkeinotulon verottamisesta an- 7719: netun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 7720: muuttamisesta 7721: 7722: Eduskunnalle 7723: 7724: Aloitteessa ehdotetaan, että yhteisöt voivat mahdollisuus siirtää osa siirtymävarauksesta 7725: verovuosina 1995-1997 siirtää suoraan sidot- omaan pääomaan. 7726: tuun omaan pääomaan enintään 1 000 000 Norjassa sallittiin vastaavan uudistuksen yh- 7727: markkaa siirtymävarauksestaan. teydessä siirtää purkautuvat varaukset koko- 7728: Yhteisöverokannan nouseminen vuonna 1996 naan omaan pääomaan ja Ruotsissa 10 prosentin 7729: heikentää yritysten mahdollisuuksia parantaa osalta. Suomen verouudistus on toteutettu Poh- 7730: vakavaraisuuttaanja rahoitusrakennettaan tulo- joismaiden verouudistusten mukaisesti, jota peri- 7731: rahoituksen avulla. Pienet ja keskisuuret yrityk- aatetta tulee noudattaa myös varausten osalta. 7732: set eivät voi hyödyntää pääomamarkkinoita osa- Siirtymävarauksia oli verovuonna 1993 yh- 7733: ke-emissioillaan, koska niiden osakkeilla ei ole teensä 28,7 miljardia markkaa. Näistä osakeyh- 7734: markkinoita. Näiden yritysten ainoa todellinen tiöiden siirtymävaraukset olivat yhteensä 26,2 7735: mahdollisuus pääomarakenteen parantamiseen miljardia markkaa. Siirtymävarauksia oli yh- 7736: on tulorahoitus, koska yrittäjän omat mahdolli- teensä 17 681 osakeyhtiöllä. 7737: suudet lisäsijoituksiin ovat myös hyvin rajoite- 7738: tut. Vakavaraisuus on tärkeä yritysten toiminta- Siirtymävaraukset kohdentuivat osakeyhtiöl- 7739: ja työllistämismahdollisuuksien turvaamiseksi. lä seuraavasti: 7740: Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusra- 7741: kenteen parantaminen voisi tapahtua varauksen Varaus Osakeyhtiöiden Osuus varauksen 7742: siirrolla ilman, että tästä aiheutuisi merkittäviä lukumäärä tehneistä 7743: osakeyhtiöistä 7744: verotulojen menetyksiä. Järjestely olisi perustel- 7745: tu myös siksi, että yrityksen omistajatjoutuisivat alle 100 000 mk 8 646 49% 7746: maksamaan oman osuutensa pääomarakenteen 100 000--499 999 mk 5 319 30% 7747: vahvistamisesta. Verokannan ollessa 25 prosent- 500 000-999 999 mk 1 368 8% 7748: tia veronsaajien osuus on neljännes ja omistajien 1 000 000 mk tai yli 2 350 13% 7749: kolme neljännestä. Kun siirto tapahtuisi sidot- 7750: tuun omaan pääomaan, siirretty määrä ei olisi Jos kaikki osakeyhtiöt saisivat siirtää enin- 7751: jaettavissa voittoina omistajille eikä muutoin- tään miljoona markkaa siirtymävarauksesta si- 7752: kaan omistajien nostettavissa. dottuun omaan pääomaan ja kaikki yhtiöt tekisi- 7753: Pääomarakenteen vahvistaminen varausten vät sen, siirrettävät varaukset olisivatmaksimis- 7754: siirrolla voitaisiin kohdentaa erityisesti pieniin ja saan 4,8 miljardia markkaa. Tämä on 18 prosent- 7755: keskisuuriin yrityksiin yksinkertaisimmin siten, tia siirtymävarausten yhteismäärästä. Luku pe- 7756: että siirrettävä määrä voisi olla korkeintaan mil- rustuu vuoden 1993 varausten määrään. Yrityk- 7757: joona markkaa. Suurille yrityksille näin rajatusta set, joissa siirtymävaraus on yli miljoona mark- 7758: siirtomahdollisuudesta ei olisi juurikaan hyötyä, kaa, saisivat tällöin siirtää omaan pääomaan kes- 7759: mutta tämä mahdollistaisi vaikeiden rajanveto- kimäärin noin 10 prosenttia varauksestaan. 7760: ongelmien välttämisen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7761: Muilla yritysmuodoilla kuin yhteisöillä eli yk- 7762: sityisliikkeillä ja henkilöyhtiöillä on toimintava- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7763: rausmahdollisuus. Eri yritysmuotojen neutraalia lakiehdotuksen: 7764: verokohtelua edistetään, jos yhteisöille annetaan 7765: 7766: 250250 7767: 2 LA 62/1995 vp 7768: 7769: Laki 7770: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 7771: muuttamisesta 7772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7773: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1992 7774: annetun lain (1539/92) voimaantulosäännöksen 12ja 14 momentti seuraavasti: 7775: mävarausta tai sitä ei ole luettu veronalaiseksi 7776: 12 a) Siirtymävaraus saadaan lukea tuloksi tuloksi viimeistään verovuonna 1997 taikka yh- 7777: viimeistään verovuonna 1997 tai käyttää vero- teisö ei ole siirtänyt siirtymävaraosta voimaantu- 7778: velvollisen elinkeinotoiminnan välittömään losäännöksen 12 momentin b kohdan mukaisesti 7779: käyttöön verovuosina 1994-1997 hankittavan vararahastoon viimeistään verovuonna 1997, 7780: investointivarauslain 9 §:ssä tarkoitetun käyttö- luetaan käyttämättä, tuloksi lukematta tai vara- 7781: omaisuuden hankintamenojen ja mainitussa rahastoon siirtämättäjätetty osa siirtymävarauk- 7782: lainkohdassa tarkoitettujen muiden menojen sesta verovuoden 1997 veronalaiseksi tuloksi. Jos 7783: kattamiseen siltä osin kuin menojen suorittamis- verovelvollinen lopettaa elinkeinotoimintansa, 7784: velvollisuus on syntynyt verovuoden 1997 lop- luetaan siirtymävaraus toiminnan lopettamis- 7785: puun mennessä. vuoden veronalaiseksi tuloksi. 7786: 12 b) Edellä a kohdasta poiketen yhteisöllä on 7787: oikeus siirtää tekemästään siirtymävarauksesta 7788: enintään 1 000 000 markkaa suoraan vararahas- 7789: toon verovuoden 1997 loppuun mennessä. Tämä laki tulee voimaan patvana 7790: kuuta 1995. Lakia sovelletaan ensimmäisen ker- 7791: 14) Jos verovelvollinen ei ole käyttänyt siirty- ran vuodelta 1995 toimitettavassa verotuksessa. 7792: 7793: 7794: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1995 7795: 7796: Olavi Ala-Nissilä Matti Väistö Matti Aura 7797: LA 63/1995 vp 7798: 7799: Lakialoite 63 7800: 7801: 7802: 7803: 7804: Peltomo ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta 7805: 7806: 7807: Eduskunnalle 7808: 7809: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7810: 7811: Aloitteessa ehdotetaan tuloverolakiin lisättä- perhepäivähoitajille maksettava perhepäivähoi- 7812: väksi uusi 92 a §, jonka mukaan kunnallisille don kustannuskorvaus ei ole veronalaista tuloa. 7813: 7814: 7815: 7816: 7817: ALOITTEEN PERUSTELUT 7818: 7819: Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan lista verotusta toimitettaessa rahapalkan päälle 7820: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloihin ja sa- 7821: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus- malla tuloista myönnetään kulukorvauksen suu- 7822: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskor- ruinen tulonhankkimisvähennys. Ennakonpidä- 7823: vausta koskevan suosituksen mukaan. Kustan- tystä hoitokulukorvauksesta ei tulisi toimittaa, 7824: nuskorvausten tarkistusperusteina käytetään kun kysymyksessä on ennakkoperintälain 8 §:ssä 7825: elintarvikekustannusten osalta ravintoryhmäin- tarkoitettu palkansaajalle työn suorittamisesta 7826: deksiä ja muiden kustannusten osalta kuluttaja- aiheutuvien kustannusten korvauksena makset- 7827: hintaindeksiä. tu hyvitys. 7828: Vuoden 1995 loppuun asti voimassa olevan Vallitseva verotuskäytäntö on johtanut ongel- 7829: suosituksen mukaan maksetaan kunnalliselle miin perhepäivähoitajien ennakonpidätyspro- 7830: perhepäivähoitajalle hoitokulukorvauksena hoi- sentin määräämisessä sekä erityisesti useiden so- 7831: topäivältä,jona lapsi on ollut hoidossa: kokopäi- siaalietuuksien määräytymisperusteiden sovelta- 7832: vähoidosta elintarvikekustannuksena 14,07 mistilanteissa, joissa perhepäivähoitajan nimel- 7833: markkaaja muuna kustannuksena 7,64 markkaa listen bruttotulojen eli veronalaisten tulojen kir- 7834: ja osapäivähoidosta vastaavasti elintarvikekus- jautumisesta näin todellisia ansiotuloja kor- 7835: tannuksena 9,27 markkaa ja muuna kustannuk- keammalle tasolle aiheutuu selvää epäoikeuden- 7836: sena 3,84 markkaa. Ylipitkältä hoitoajalta ja mukaisuutta. Edelleen menettelystä aiheutuu se 7837: koululaisten osalta suosituksessa on määritetty merkittävä haitta, ettei perhepäivähoitaja käy- 7838: vastaavat kustannuskorvaukset. tännössä saa hyväkseen muiden verovelvollisten 7839: Kokopäivähoidossa olevalle lapselfe tulee tar- tavoin tuloverolain mukaista tulonhankkimisvä- 7840: jota kolme ateriaa eli aamu pala, lounas ja välipa- hennyksen perusmäärää. 7841: la. Osapäivähoidossa tarjotaan vastaavasti kaksi Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on tar- 7842: ateriaa. Hoitokulukorvauksen muita kustan- koitettu kattamaan nimenomaan lapsen hoidos- 7843: nuksia koskeva osuus sisältää korvauksen kai- ta aiheutuneita todellisia kuluja, minkä mukai- 7844: kista muista hoitoon liittyvistä tavanomaisista sesti myös suosituksen hinnoittelu on tarkoin 7845: menoista, kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, laskettu. Tuloverotuksen yleisten periaatteiden 7846: vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista, puhe- mukaisesti työnantajan maksamat selvät kulu- 7847: limen käytöstä yms. menoista. korvaukset ovat verovapaita. Korvaustaso voi- 7848: Koska hoitokulukorvausta ei ole säädetty ve- daan jättää verohallituksen määrättäväksi kun- 7849: rovapaaksi tuloksi, kulukorvaus lisätään lopul- tien keskusjärjestöjen suosituksen pohjalta. 7850: 250250 7851: 2 LA 63/1995 vp 7852: 7853: Perhepäivähoidon kustannuskorvauksen sää- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7854: täminen verovapaaksi selkeyttää merkittävästi 7855: perhepäivähoitajien verotusta ja saattaa heidät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7856: yhdenvertaiseen asemaan muiden verovelvollis- lakiehdotuksen: 7857: ten kanssa. Tällä ratkaisulla tuetaan samalla per- 7858: hepäivähoidon toimintaedellytyksiä ja kehitys- 7859: työtä. 7860: 7861: 7862: Laki 7863: tuloverolain muuttamisesta 7864: 7865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7866: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/92) uusi näin kuuluva 92 a §: 7867: 7868: 92a§ peittämiseksi. Verohallitus antaa vuosittain tar- 7869: Perhepäivähoidon kustannuskorvaus kemmat määräykset verovapaiden korvausten 7870: perusteista ja määristä. 7871: Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun- 7872: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 7873: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten kuuta 19 . 7874: 7875: 7876: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1995 7877: 7878: Pirkko Peltomo Maija Rask Kerttu Törnqvist 7879: Tarja Filatov Tuija Brax Janne Viitamies 7880: Tuija Pohjola Säde Tahvanainen Eila Rimmi 7881: Timo Laaksonen Vaito Koski Erkki J. Partanen 7882: Kalevi Olin Tapio Karjalainen Pertti Virtanen 7883: Riitta Prusti Raimo Mähönen Marjaana Koskinen 7884: Anne Huotari Pekka Leppänen 7885: LA 64/1995 vp 7886: 7887: Lakialoite 64 7888: 7889: 7890: 7891: 7892: Kiljunen ym.: Lakialoite laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden 7893: kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 4 ja 10 §:n muutta- 7894: misesta 7895: 7896: Eduskunnalle 7897: 7898: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 7899: 7900: Aloitteessa esitetään lakia kadun ja eräiden siin kadun ja jalkakäytävän kunnossa- ja puhtaa- 7901: yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta napitovelvoitteesta siirtämällä velvoite kunnille, 7902: muutettavaksi siten, että asuintarkoitukseen ra- jotka voivat huolehtia velvoitteen kustantami- 7903: kennetun pientalotontin omistajat vapautettai- sesta esimerkiksi kiinteistöveron tuotolla. 7904: 7905: 7906: 7907: 7908: ALOITTEEN PERUSTELUT 7909: 7910: Tontinomistajan velvollisuudet kadun kun- talovaltaisten alueiden kaduilla on jalkakäytävä 7911: nossa- ja puhtaanapidossa perustuvat rakennus- vain toisella puolella katua. Puhtaana- ja kun- 7912: lakiin (370/58) ja lakiin kadun ja eräiden yleisten nossapitovelvoite kohdistuu tällöin vain siihen 7913: alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/78). tontinomistajaan, jonka tontin puolella jalka- 7914: Rakennuslain 80 § (671 /78) määrää kadun luovu- käytävä on. Edelleen lainsäädäntö on siten eriar- 7915: tettavaksi yleiseen käyttöön korvauksetta. voinen, että pelkän jalkakäytävän talvikunnos- 7916: Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- sapito kuuluu tontinomistajalle, mutta kun kyse 7917: ja puhtaanapidosta annetun lain 4 §:n (569/82) on kevyen liikenteen väylästä eli yhdistetystäjal- 7918: mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. kakäytävästä ja polkupyörätiestä tai pelkästä 7919: Saman pykälän mukaan tontinomistajan velvol- polkupyörätiestä, kuuluu talvikunnossapito 7920: lisuutena on kuitenkin pitää tontin kohdalla ole- kunnalle. Tontinomistaja ei voi itse vaikuttaa 7921: va jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla siihen, kulkeeko hänen tonttinsa editse jalkakäy- 7922: jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia tävä vai kevyen liikenteen väylä, jolloin kunnos- 7923: liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. Lisäksi sapitovelvoite muodostuu sattumanvaraiseksi. 7924: tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa Tontinomistajien kunnossa- ja puhtaanapito- 7925: poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet velvoitteista muodostuu useita ongelmia erityi- 7926: lumivallit sekä pitääjalkakäytävän viereinen ka- sesti omakotitalojen osalta. Johtuen puuttuvasta 7927: tuojaja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä. kunnossa- ja puhtaanapidon ohjeistuksesta ja 7928: Edelleen saman lain 10 §:n mukaan tontinomista- omakotitalojen asukkaiden ikärakenteen ja va- 7929: jan velvollisuutena on pitää katu puhtaana ton- rallisuusaseman moninaisuudesta vaihtelee kun- 7930: tin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin nossapidon taso eri tonttien kohdalla olennaises- 7931: enintään 15 metrin leveydeltä. ti. Tontinomistajat saattavat myös olla pidem- 7932: Nykyinen lainsäädäntö oikeuttaa siis kunnan piäkin aikoja pois kotoaan, jolloin erityisesti 7933: ottamaan katualueen mahdollisine kevyen lii- puhtaanapito jää usein huolehtimatta. Tontin- 7934: kenteen väylineen yleiseen käyttöön, samalla omistajana on kuitenkin erityisen raskas vahin- 7935: kun laki velvoittaa tontinomistajan korvauksetta gonkorvausvelvollisuus, mikäli jalankulkija 7936: huolehtimaan kadun ja jalkakäytävän kunnossa- loukkaa itsensä liukastuessaan tontin kohdalla 7937: ja puhtaanapidosta. olevalla jalkakäytävällä. 7938: Lainsäädäntö kohtelee lisäksi etenkin omako- Mikäli esimerkiksi vanhemmat tontinomista- 7939: titontin omistajia eriarvoisesti, sillä useilla pien- jat eivät ole voineet katsoa selviytyvänsä lain 7940: 250250 7941: 2 LA 64/1995 vp 7942: 7943: asettamista velvoitteista, on heidän ollut mah- kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu pientalojen 7944: dollista sopia kunnan kanssa kunnossa- ja puh- tonttien osuudelta kokonaisuudessaan kunnalle. 7945: taanapidosta huolehtimisesta kunnan toimesta. Useiden asukkaiden yhteisesti omistamissa 7946: Kunta on tällöin perinyt maksua, joka perustuu asunto-osakeyhtiöissä,joissa voi olla useita kym- 7947: katualueen pituuteen. Erityisesti kulmatonttien meniäkin huoneistoja, ei rasite huolehtia katu- 7948: omistajien osalta maksuvelvoitteet ovat muodos- osuudesta ja jalkakäytävästä muodostu yhtä 7949: tuneet huomattaviksi. suureksi, koska käytännön työn tekee koneelli- 7950: Kunnat perivät omakotitonttien omistajilta sesti joko taloyhtiön oma talonmies tai sopimus- 7951: nykyisin useita eri maksuja, kuten esimerkiksi perusteisesti huoltoyhtiö. Lisäksi velvoitteen ta- 7952: kiinteistöveroa. Näiden maksujen tuotolla tulisi loudellinen merkitys muodostuu selvästi pienem- 7953: kyetä kattamaan myös katujen ja jalkakäytävien mäksi maksun jakautuessa useille osakkaille. 7954: kunnossa- ja puhtaanapidosta aiheutuvat kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7955: tannukset. Omakotitonttien eli rakennuslain tar- 7956: koittamien pientalojen omistajat tulisikin va- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 7957: pauttaa kyseisistä velvoitteista muuttamalla lain- lakiehdotuksen: 7958: säädäntöä siten, että katujen ja jalkakäytävien 7959: 7960: 7961: 7962: Laki 7963: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 4 ja 10 §:n muutta- 7964: misesta 7965: 7966: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 7967: lisätään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31 päivänä elokuuta 1978 7968: annetun lain 4 §:ään, 7969: sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta 1982 ja 16 päivänä tammikuuta 1987 annetuissa laeissa 7970: (569/82 ja 20/87) uusi 3 momentti ja 10 §:ään uusi 6 momentti, seuraavasti: 7971: 7972: 4§ 10 § 7973: 7974: Tässä pykälässä mainitut velvoitteet eivät kos- Tässä pykälässä mainitut velvoitteet eivät kos- 7975: ke kuitenkaan asuintarkoitukseen rakennetun ke kuitenkaan asuintarkoitukseen rakennetun 7976: pientalon tontinomistajaa. Näiden tonttien osal- pientalon tontinomistajaa. Näiden tonttien osal- 7977: ta kunnossapito kuuluu kunnalle. ta puhtaanapito kuuluu kunnalle. 7978: 7979: Tämä laki tulee voimaan päivänä 7980: kuuta 199. 7981: 7982: 7983: Helsingissä 14 päivänäjoulukuuta 1995 7984: 7985: Kimmo Kiljunen Tapio Karjalainen Reijo Kallio 7986: Ulla Juurola Klaus Hellberg Marja-Leena Viljamaa 7987: Marjatta Vehkaoja Matti Saarinen Tuija Pohjola 7988: Kalevi Olin Reino Paasilinna Pentti Tiusanen 7989: Paavo Nikula Raimo Vistbacka Johannes Koskinen 7990: Kauko Juhantalo Jarmo Wahlström Marjut Kaarilahti 7991: Erkki J. Partanen Jouko Skinnari Kaarina Dromberg 7992: Margareta Pietikäinen Matti Vanhanen Reijo Lindroos 7993: Pertti Paasio Timo Laaksonen Kari Uotila 7994: Raimo Mähönen Jorma Kukkonen Risto Kuisma 7995: LA 64/1995 vp 3 7996: 7997: V aito Koski Markku Pohjola Matti Vähänäkki 7998: Jukka Mikkola Ilkka Joenpalo Annika Lapintie 7999: Veijo Puhjo Eila Rimmi Markku Markkula 8000: Raimo Tiilikainen Maija Rask Esa Lahtela 8001: Jorma Rantanen Leena Luhtanen Janne Viitamies 8002: Marja-Liisa Tykkyläinen Martti Korhonen Satu Hassi 8003: Marjaana Koskinen Antero Kekkonen Sinikka Hurskainen 8004: Sirpa Pietikäinen Outi Ojala Mikko Kuoppa 8005: Jorma Vokkolainen Anne Huotari Ulla Anttila 8006: Pirkko Peltomo Pertti Virtanen Reino Ojala 8007: Riitta Prusti MatsNyby Jukka Gustafsson 8008: Reijo Laitinen Heikki Rinne Jukka Roos 8009: Arja Ojala Tarja Kautto Kerttu Törnqvist 8010: Kari Rajamäki Hannu Kemppainen Hanna MarkkuJa-Kivisilta 8011: Väinö Saario Klaus Bremer Anne Knaapi 8012: Pekka Kuosmanen Maria Kaisa Aula Maija-Liisa Lindqvist 8013: Hannes Manninen Aulis Ranta-Muotio Maija-Liisa V eteläinen 8014: Jukka Tarkka Sakari Smeds Tauno Pehkonen 8015: Ola Rosendahl Erkki Pulliainen Jaakko Laakso 8016: Matti Ryhänen Esko-Juhani Tennilä Juhani Alaranta 8017: Risto Penttilä Matti Väistö J anina Andersson 8018: Raimo Liikkanen Aino Suhola Olavi Ala-Nissilä 8019: Tero Mölsä Anu Vehviläinen Mikko Elo 8020: Virpa Puisto Pia Viitanen Säde Tahvanainen 8021: 1 8022: 8023: 8024: 1 8025: LA 65/1995 vp 8026: 8027: Lakialoite 65 8028: 8029: Elo: Lakialoite laiksi peruskoululain 8 §:n muuttamisesta 8030: 8031: 8032: Eduskunnalle 8033: 8034: Voimassa olevan peruskoululain 8 §:n mukaan vanhempien tulee itse huolehtia ja taloudellisesti 8035: koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrätään vastata koulukuljetuksista. 8036: piirijaossa. Käytännössä piirijaon suorittaa ku- Koulukuljetusten maksaruisvelvollisuus ai- 8037: kin kunta itse. heuttaa käytännössä tilanteen, jossa lapsi joutuu 8038: Peruskoululainsäädännön mukaan kukin edelleen käymään koulua, johon on selvästi pi- 8039: kunta vastaa pääsääntöisesti omien asukkaiden- dempi matka. Kokonaistaloudellisesti ajatellen 8040: sa peruskoulutuksesta. Peruskoululain 7 §:n mu- ei ole yhteiskunnankaan etu kustantaa nimen- 8041: kaan on kuitenkin mahdollista liittää useampia omaan pidempiä matkoja. Koulupiirien tiukois- 8042: kuntia tai niiden osia kuntien yhteiseksi koulupii- ta rajoista johtuvat ongelmat koskevat harvoin 8043: riksi. vain yksittäisiä lapsia, joten lähimpään kouluun 8044: Mikäli kuntia tai niiden osia ei ole yhdistetty kuljetettavia lapsia olisi käytännössä aina use- 8045: yhdeksi koulupiiriksi, joudutaan usein kuitenkin ampia, jolloin kuljetusten yksikkökustannukset- 8046: tilanteisiin, joissa naapurikunnan puolella toimi- kaan eivät nousisi. Näin varsinkin, kun matkat 8047: va peruskoulu on selvästi lähin koulu. Nyky- samalla lyhentyisivät. 8048: säännöstön mukaan kuntia ei voida kuitenkaan Peruskoululakiin tuleekin lisätä selvä säännös 8049: velvoittaa järjestämään peruskoulupaikkaa toi- siitä, että peruskoululaisella on oikeus, hänen 8050: sen kunnan asukkaalle ilman yhteisen koulupii- vanhempiensa niin tahtoessa, opiskella lähim- 8051: rin perustamista. Säännöstön tiukka toteuttami- mässä peruskoulussa, vaikka se sijaitsisikin toi- 8052: nen johtaa pienten koululaisten kannalta koh- sen kunnan alueella. 8053: tuuttomiin tilanteisiin, joissa he joutuvat kulke- Asian tarkemmasta säätäruisestä ja mahdolli- 8054: maanjoidenkin kilometrien koulumatkan sijasta sesta kustannustenjaosta kuntien kesken voitai- 8055: jopa kymmenien kilometrien päivittäisiä koulu- siin säätää asetuksella. 8056: matkoja. Koulupäivät muodostuvat usein koh- Edellä olevan perusteella ehdotan, 8057: tuuttoman pitkiksi. Sopimuspohjaisestijoissakin 8058: kunnissa on suostuttu lasten sijoittamiseen toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8059: >en kunnan kouluun, kuitenkin siten, että silloin lakiehdotuksen: 8060: 8061: 8062: Laki 8063: peruskoululain 8 §:n muuttamisesta 8064: 8065: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8066: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 8 §:n 1 momentti, 8067: ;ellaisena kuin se on 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa laissa (682/93), seuraavasti: 8068: 8069: 8§ nasta. Tästä oikeudesta säädetään tarkemmin 8070: Koulupiirien rajat ja koulujen paikat määrä- asetuksella. 8071: ään piirijaossa. Oppilaalla on kuitenkin oikeus, 8072: 1änen vanhempiensa niin tahtoessa, käydä lähin- 8073: .ä peruskoulua riippumatta koulun sijaintikun- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8074: kuuta 199. 8075: 8076: 8077: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995 8078: 8079: Mikko Elo 8080: 150250 8081: LA 66/1995 vp 8082: 8083: Lakialoite 66 8084: 8085: 8086: 8087: 8088: Vuorensola ym.: Lakialoite laiksi maatilatalouden tuloverolain 8089: 10 a §:n 1 momentin muuttamisesta 8090: 8091: 8092: Eduskunnalle 8093: 8094: Aloitteessa ehdotetaan, että maatilatalouden tään parannetaan. Luontevinta on tällöin kehit- 8095: tasausvarauksen tekemiselle asetettu markka- tää maatilatalouden tuloverolain tasausvaraus- 8096: määrän yläraja nostettaisiin 70 000 markkaan ja ta. 8097: suhteellinen yläraja 40 %:iin. Tasausvarauksen kehittäminen edistää mah- 8098: Suomen ED-jäsenyyden voimaantuloon liit- dollisuutta rahoittaa maatalouden investointeja 8099: tyy useita sellaisia maatalouden tulonmuodos- tulorahoituksella. Se täydentää osaltaan ED:n 8100: tusta koskevia seikkoja, joihin verovelvollinen maatalouspolitiikkaan sisältyvää investointitu- 8101: itse ei voi vaikuttaa. Lähinnä peltopinta-alaan ja kijärjestelmää. 8102: kotieläinten lukumäärään perustuvat tulotuet Tasausvamusta on tarpeellista kehittää myös 8103: muodostavat jopa yli puolet maatalouden veron- maatalouden rakenteen kehittämiselle välttä- 8104: alaisista tuloista. Niin ED:n varoista kuin myös mättömien investointien aikaansaamiseksi. Ta- 8105: Suomen kansallisista varoista suoritettavat tulo- sausvaraus koskee niitä maatalouden harjoitta- 8106: tuet maksetaan vuoden 1995 osalta lähes koko- jia,joilla vielä ED-olosuhteissakin on maatalou- 8107: naan vuoden 1995 aikana. Tämä aiheuttaa perus- den puhdasta tuloa. Tasausvarausmahdollisuu- 8108: teettoman verotuksellisen tulohuipun eritoten den suurentaminen antaisi näille elinkelpoisille 8109: niille maatalouden harjoittajille, jotka ovat käy- tiloille edellytyksiä investointien omarahoituk- 8110: tännön mukaan myyneet edellisen vuoden saton- seen ja tätä kautta rakenteen parantamiseen. 8111: sa seuraavana vuonna. Maatilatalouden tuloverolain 10 a §:ssä on 8112: Myös ED-jäsenyyden voimaantulon aiheutta- nykyisin asetettu tasausvarauksen tekemiselle 8113: masta eläinpääoman ja varastojen arvon alentu- verovuosikohtainen varsin alhainen markka- 8114: misesta maaliskuussa 1995 maksetut arvonalen- määräinen yläraja 40 000 mk. Markkamääräi- 8115: nuskorvaukset muodostavat verovuodelle 1995 nen yläraja tulisi nostaa 70 000 markkaan niin, 8116: sattuvan tuloerän,joka on poikkeuksellinen eikä että muutos koskisi jo verovuotta 1995. Tasaus- 8117: toistu. varauksen suhteellinen yläraja, joka nykyisin on 8118: ED-jäsenyyden myötä maataloustuotteiden enintään 30 prosenttia maatalouden puhtaasta 8119: hinnat määräytyvät ED:n sisämarkkinoilla ky- tulosta ennen varauksen vähentämistä, tulisi sa- 8120: synnän ja tarjonnan mukaan. Tämä merkitsee malla korottaa 40 prosenttiin. 8121: hintojen voimakasta vaihtelua. Myös tulonmuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8122: dostuksen kannalta keskeisten tulotukien raken- 8123: ne ja maksatusaikataulu voi jatkossa vaihdella. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8124: Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että maa- lakiehdotuksen: 8125: talouden tulontasausmahdollisuuksia nykyises- 8126: 8127: 8128: 8129: 8130: 250250 8131: 2 LA 66/1995 vp 8132: 8133: 8134: Laki 8135: maatilatalouden tuloverolain 10 a §:n 1 momentin muuttamisesta 8136: 8137: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8138: muutetaan 15 päivänäjoulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 10 a§:n 1 8139: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1541192) seuraavasti: 8140: 8141: 10 a § tasausvarausta ei kuitenkaan saa tehdä. Tasaus- 8142: Verovelvollinen voi vähentää maatilan maata- varauksen määrää laskettaessa jätetään täysien 8143: louden puhtaasta tulosta veroilmoituksessaan tuhansien markkojen yli menevä osa lukuun ot- 8144: tekemänsä varauksen ( tasausvaraus). Tasausva- tamatta. 8145: rauksen suuruus on enintään 40 prosenttia maa- 8146: tilan maatalouden puhtaasta tulosta ennen va- 8147: rauksen vähentämistä, kuitenkin enintään Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1995 ja sen 8148: 70 000 markkaa. Pienempää kuin 5 000 markan jälkeiseltä ajalta suoritettavassa verotuksessa. 8149: 8150: 8151: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1995 8152: 8153: Markku Vuorensola Pauli Saapunki Ossi Korteniemi 8154: Aapo Saari Mikko Pesälä Raimo Liikkanen 8155: Mari Kiviniemi Matti Väistö Juhani Alaranta 8156: Vuokko Rehn Tero Mölsä Hannu Takkula 8157: Johannes Leppänen Markku Lehtosaari Matti Vanhanen 8158: ArmasKomi Annikki Koistinen Mauri Pekkarinen 8159: Olavi Ala-Nissilä Kari Myllyniemi Aulis Ranta-Muotio 8160: Jukka Vihriälä Timo Kalli Maija-Liisa Veteläinen 8161: Kauko Juhantalo Hannu Kemppainen Markku Koski 8162: Juha Korkeaoja Mauri Salo 8163: LM 67/1995 rd 8164: 8165: Lagmotion 67 8166: 8167: 8168: 8169: 8170: M. Pietikäinen m.fl.: Lagmotion med förslag tili lag om besöks- 8171: förbud 8172: 8173: 8174: Tili Riksdagen 8175: 8176: Våldet är ett stort samhälieligt problem, också barligen sträcka sig längre än tili att enbart om- 8177: våldet inom familjen. Det är oftast kvinnor, men fatta ett förbud att begå lagstridiga handlingar, 8178: ibland också män, som hotas och misshandlas såsom hemfridsbrott och olaga hot. En föreskrift 8179: inom äktenskapet elier av sina f.d. partners. Det av detta innehåli skulie ju också te sig meningslös 8180: finns t.o.m. fali där ålderstigna föräldrar utsätts med hänsyn tili att sådana handlingar är förbjud- 8181: för hot av sina vuxna barn, som är ute efter na redan genom kriminaliseringen. Lämpligen 8182: föräldrarnas pensioner, för att själva kunna fi- bör en föreskrift efter omständigheterna till en 8183: nansiera sitt alkoholmissbruk. Vi bör givetvis början kunna innehålla att gärningsmannen för- 8184: komma åt våldet och dess grundläggande orsa- bjuds att söka upp offret men också att ta kon- 8185: ker med upplysning och förebyggande arbete, takt på annat sätt, t.ex. genom brev elier telefon- 8186: men det behövs också kraftåtgärder när hotet om samtal. Eftersom det kan hända att gärnings- 8187: våld redan är ett faktum. mannen skrämmer offret genom att ständigt 8188: 1 lagmotionen föreslås att vi också i Finland dyka upp i hans eller hennes närhet utan att i och 8189: skali kunna, enligt svensk och dansk modell, för sig ta kontakt, bör han också kunna förbjudas 8190: öppna möjligheten att i enskilda fall utfårda att utan anledning uppehålia sig i den omedelba- 8191: straffsanktionerade s.k. besöksförbud. Syftet ra närheten av offrets bostad, arbetsplats elier 8192: med ett besöksförbud är att hindra att någon som annan plats där han eller hon regelbundet befin- 8193: blivit utsatt för ett brott i en eller annan form blir ner sig. Här bör man naturligtvis iaktta försiktig- 8194: angripen på nytt av samma gärningsman. En het, så att gärningsmannens rörelsefrihet inte be- 8195: förutsättning för att ett sådant förbud skali kun- skärs mer än vad som är påkaliat med hänsyn till 8196: na meddelas är alitså att detfinnsen återfalisrisk. bestämmelsens syfte. Förbudet bör inte helier 8197: Sådana riskbedömningar är naturligtvis svåra, gälia om offret i ett visst fali gått med på att träffa 8198: men läget är klart i situationer som utmärks av den som har besöksförbud elier på annat sätt bli 8199: att den ena parten förföljer den andra. Om det rör kontaktad tillfåliigt. 8200: sig om en enstaka handling krä vs större försiktig- Behörig myndighet att utfårda besöksförbud 8201: het vid bedömningen. Omständigheter som här och de bestämmelser som hänför sig till det är 8202: kan beaktas är t.ex. hotfulia uttalanden som inte domstol. Förslaget utgår ifrån att ärendet blir 8203: är av sådan styrka att de kan betecknas som olaga anhängigt på ansökning och att lagen om be- 8204: hot elier att gärningsmannen på något annat sätt handling av ansökningsärenden vid alimän un- 8205: genom sitt uppträdande låter ana att han inte derrätt (307/86) därmed blir tillämplig. Den 8206: tänker lämna offret i fred. nämnda lagen följs sålunda vad gälier ärendets 8207: Besöksförbud skali komma ifråga endast på behandling och rättsmedel. Det är ur offrets syn- 8208: ansökan av den som utsatts för övergrepp. Något vinkel ytterst viktigt att ärenden som gälier be- 8209: annat förfarande skulie innebära ett allt för söksförbud behandlas skyndsamt. Behörig dom- 8210: långtgående ingrepp i den personliga integrite- stol är tingsrätt på den ort där förbudet helt elier 8211: ten. Däremot hindrar inget att ett brottsoffer av huvudsakligen avses bli tiliämpat elier på ort där 8212: sociala elier andra myndigheter görs uppmärk- gärningsmannen har sin hemvist elier mera var- 8213: sam på möjligheten att begära besöksförbud elier aktigt uppehålier sig. Samma bestämmelser skali 8214: t.o.m. övertalas till detta. följas för ett ärende som gälier upphävande av 8215: F ör att ett besöksförbud skali kunna fungera besöksförbud. 8216: effektivt som medel att förhindra fortsatta över- Besöksförbud bör alitid meddelas för viss tid. 8217: grepp mot en viss person bör föreskriften uppen- Denna tid bör inte vara längre än ett år. Vid 8218: 250250 8219: 2 LM 67/1995 rd 8220: 8221: behov kan sedan besöksförbudet förlängas ett år polisen får möjligheter att ingripa i akuta situa- 8222: i taget. Straffet för brott mot besöksförbudet tioner. 8223: föreslås vara böter eller fångelse i högst ett år. 1 Med stöd av det ovan anförda föreslår vi 8224: fall av förseelse skall inte dömas tili straff. Det 8225: bör vara klart att avsikten med besöksförbudet att Riksdagen skall godkänna följande 8226: inte skall vara att få någon straffad utan att lagförslag: 8227: 8228: 8229: 8230: 8231: Lag 8232: om besöksförbud 8233: 8234: 1 enlighet med riksdagens beslut stadgas: 8235: 8236: 1§ 4§ 8237: Enligt denna lag får förbud meddelas för en Besöksförbud skall meddelas för viss tid, 8238: person att besöka eller på annat sätt ta kontakt högst ett år. 8239: med en annan person eller att följa efter denna Besöksförbudet gäller omedelbart, om inte 8240: person (besöksförbud). annat bestäms. 8241: Besöksförbud får meddelas om det på grund Besöksförbudet får förlängas med högst ett år 8242: av särskilda omständigheter finns risk för att den i taget. 8243: mot viiken förbudet avses gälla kommer att begå 8244: brott mot, förfölja eller på annat sätt allvarligt 5§ 8245: trakassera den som förbudet avses skydda. Vid Ett ärende som gäller besöksförbud anhängig- 8246: bedömningen av om sådan risk föreligger skall görs genom ansökan av den som förbudet avses 8247: särskilt beaktas om den mot viiken förbudet av- skydda. 8248: ses gälla har begått brott mot den andra person- Ett ärende som gäller besöksförbud skall be- 8249: ens Iiv, hälsa, frid eller frihet. handlas skyndsamt. 8250: Behörig domstol är tingsrätten på den ort där 8251: förbudet helt eller huvudsakligen avses bli tilläm- 8252: 2§ 8253: pat eller på den ort där den mot viiken förbudet 8254: Om det kan antas att ett besöksförbud enligt 8255: avses gälla har sitt hemvist eller mera varaktigt 8256: 1 § inte är tillräckligt, får förbudet utvidgas tili att 8257: uppehåller sig. 8258: avse förbud att uppehålla sig i närheten av en 8259: annan persons bostad eller arbetsplats eller annat 8260: 6§ 8261: ställe där personeo i fråga brukar vistas. 8262: Den som bryter mot ett besöksförbud döms 8263: för överträdelse av besöksförbud tili böter eller 8264: 3§ fångelse i högst ett år. 8265: Ett besöksförbud skall förses med de begräns- 8266: ningar och undantag som är påkallade med hän- 7§ 8267: syn tili förhållandena i det enskilda fallet. Denna lag träder i kraft den 199 . 8268: 8269: Helsingforsden 20 december 1995 8270: 8271: Margareta Pietikäinen Ulla-Maj Kukkonen Ola Rosendahl 8272: HåkanMalm Eva Biaudet Satu Hassi 8273: Riitta Prusti Arja Ojala Tuija Pohjola 8274: Maija Perho Gunnar Jansson Kaarina Dromberg 8275: Matti Aura Marjut Kaarilahti Hanna MarkkuJa-Kivisilta 8276: Maria Kaisa Aula Maija-Liisa Lindqvist Aino Suhola 8277: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen Raimo Tiilikainen 8278: Pehr Löv Marja-Leena Viljamaa Marjatta Vehkaoja 8279: LM 67/1995 rd 3 8280: 8281: Hannes Manninen Maija-Liisa Veteläinen Vuokko Rehn 8282: Tuija Brax Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen 8283: Annikki Koistinen Mikko Kuoppa Maija Rask 8284: Tarja Kautto Erkki Pulliainen Paavo Nikula 8285: Janina Andersson Pirkko Peltomo Erkki J. Partanen 8286: Kalevi Olin Reino Ojala Raimo Mähönen 8287: Esa Lahtela Marjaana Koskinen Matti Saarinen 8288: Esko-Juhani Tennilä Pentti Tiusanen Annika Lapintie 8289: Mikko Immonen Jorma Vokkolainen Jorma Kukkonen 8290: Leena Luhtanen Hannu Takkula Matti Vanhanen 8291: Sakari Smeds Kari Uotila Anne Huotari 8292: Eila Rimmi Klaus Heliberg Ulla Juurola 8293: Reijo Kallio Tuija Maaret Pykäläinen Ulla Anttila 8294: Markku Markkula Paula Kokkonen Tuija Nurmi 8295: Kalevi Lamminen Klaus Bremer Jukka Tarkka 8296: Kirsti Ala-Harja Tarja Filatov Suvi Linden 8297: OsmoKurola Irina Krohn Liisa Hyssälä 8298: Tauno Pehkonen Heikki Koskinen Tytti Isohookana-Asunmaa 8299: Osmo Soininvaara Juha Korkeaoja Matti Väistö 8300: Pauli Saapunki Tero Mölsä Eero Lämsä 8301: Kari Kantalainen AnneKnaapi Ville Itälä 8302: Oiva Savela Jarmo Wahlström Kari Myllyniemi 8303: Raimo Vistbacka Markku Pohjola Markus Aaltonen 8304: Tuulikki Hämäläinen Irja Tolonen Jouko Skinnari 8305: Väinö Saario Jukka Roos Hannu Kemppainen 8306: Markku Vuorensola Martti Korhonen AskoApukka 8307: MatsNyby Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist 8308: LA 67/1995 vp 8309: 8310: Lakialoite 67 Suomennos 8311: 8312: 8313: 8314: 8315: M. Pietikäinen ym.: Lakialoite laiksi tapaamiskiellosta 8316: 8317: 8318: 8319: Eduskunnalle 8320: 8321: Väkivalta, myös perheväkivalta, on suuri yh- tiettyyn henkilöön kohdistuvat teot jatkossa, 8322: teiskunnallinen ongelma. Useimmiten naiset, määräyksen tulisi ilmeisesti olla laajempi kuin 8323: muttajoskus myös miehet, joutuvat uhkaustenja pelkästään lainvastaisiin tekoihin kuten kotirau- 8324: pahoinpitelyn kohteeksi avioliitossa tai aiempien han rikkomiseen ja laittomaan uhkaukseen koh- 8325: kumppaniensa taholta. On jopa tapauksia, joissa distuva kielto. Tämänsisältöinen määräys vai- 8326: aikuiset lapset, jotka tavoittelevat vanhempiensa kuttaisi myös turhalta siihen nähden, että kysei- 8327: eläkkeitä alkoholin väärinkäyttönsä rahoittami- set teot on jo kielletty kriminalisoimalla ne. Mää- 8328: seksi, uhkailevat omia vanhempiaan. Väkival- räykseen tulisi olosuhteiden mukaan sisältyä en- 8329: taan ja sen perussyihin on tietenkin puututtava sisijaisesti kielto,jolla kiellettäisiin tekijää tapaa- 8330: valistuksen ja ennalta ehkäisevän työn avulla, masta uhria, mutta myös pitämästä yhteyttä tä- 8331: mutta myös voimakkaat toimenpiteet ovat tar- hän muulla tavalla esimerkiksi kirjeitse tai puhe- 8332: peen väkivallan ollessa jo tosiasia. limitse. Koska tekijä saattaa säikytellä uhria il- 8333: Lakialoitteessa ehdotetaan, että myös Suo- mestymällä jatkuvasti hänen läheisyyteensä si- 8334: messa voitaisiin ruotsalaisen ja tanskalaisen mal- nänsä häntä tapaamatta, tekijää voitaisiin myös 8335: lin mukaisesti avata mahdollisuus rangaistuksin kieltää oleskelemasta ilman syytä uhrin asunnon, 8336: sanktioitujen ns. tapaamiskieltojen antamiseen työpaikan tai hänen muun säännöllisen oleskelu- 8337: yksittäistapauksissa. Tapaamiskiellon tarkoi- paikkansa läheisyydessä. Tässä on tietysti nou- 8338: tuksena olisi estää jollakin tavoin rikoksen koh- datettava varovaisuutta siten, että tekijän liikku- 8339: teeksi joutuneen henkilön joutuminen uudelleen misvapautta ei rajoiteta enempää kuin määräyk- 8340: saman henkilön teon kohteeksi. Edellytyksenä sen tarkoitus edellyttää. Kielto ei myöskään olisi 8341: tällaisen kiellon antamiselle olisi siis teon uusi- voimassa, jos uhri olisi tietyssä tapauksessa suos- 8342: misvaara. Tällaisen vaaran arviointi on tietysti tunut tapaamaan tapaamiskieltoon asetetun 8343: vaikeaa. Tilanne on kuitenkin selvä tapauksissa, henkilön tai häneen olisi muulla tavalla otettu 8344: joille on tunnusomaista toisen osapuolen toiseen tilapäisesti yhteyttä. 8345: kohdistama vaino. Jos kyse on yksittäisestä teos- Toimivaltainen viranomainen tapaamiskiel- 8346: ta, arvioinnissa vaaditaan suurempaa varovai- lon ja siihen liittyvien määräysten antamiseen 8347: suutta. Tässä huomioon otettavia seikkoja olisi- olisi tuomioistuin. Ehdotus lähtee siitä, että asia 8348: vat esimerkiksi uhkaavat lausumat, jotka eivät tulisi vireille hakemuksesta ja näin ollen sovellet- 8349: kuitenkaan ole niin voimakkaita, että niitä voi- taisiin lakia hakemusasioiden käsittelystä ylei- 8350: taisiin pitää Iaittornana uhkauksena, tai se, että sessä alioikeudessa (307/86). Mainittua lakia 8351: tekijä jotenkin muuten antaisi käytöksellään noudatettaisiin asian käsittelyssä ja muutoksen- 8352: ymmärtää, ettei hän aio jättää uhriaan rauhaan. haussa. Uhrin näkökulmasta tapaamiskieltoa 8353: Tapaamiskielto voisi tulla kyseeseen ainoas- koskevien asioiden nopea käsittely on tärkeää. 8354: taan teon kohteeksi joutuneen hakemuksesta. Toimivaltainen tuomioistuin olisi sen paikka- 8355: Muu menettely merkitsisi liian pitkälle menevää kunnan käräjäoikeus, jolla kieltoa yksinomaan 8356: puuttumista henkilökohtaiseen koskematto- tai pääasiallisesti on tarkoitus soveltaa tai jossa 8357: muuteen. Sen sijaan mitään estettä ei ole sille, että tekijällä on kotipaikkansa taijossa hän pääasial- 8358: sosiaali- tai muut viranomaiset kiinnittävät ri- lisesti oleskelee. 8359: koksen uhrin huomiota tapaamiskiellon pyytä- Tapaamiskielto olisi aina annettava määrä- 8360: misen mahdollisuuteen tai että hänet jopa suos- ajaksi. Tämä aika ei saisi olla yhtä vuotta pidem- 8361: tuteliaan siihen. pi. Tarvittaessa tapaamiskieltoa voitaisiin myö- 8362: Jotta tapaamiskielto voisi tehokkaasti estää hemmin pidentää vuodeksi kerrallaan. Tapaa- 8363: 250250 8364: 2 LA 67/1995 vp 8365: 8366: miskiellon rikkomisesta olisi rangaistuksena sak- mahdollisuuden antaminen poliisille puuttua 8367: ko tai enintään yksi vuosi vankeutta. Pelkän rik- akuutteihin tilanteisiin. 8368: komuksen ollessa kyseessä rangaistusta ei tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8369: mittaisi. Selvää on, että tapaamiskiellon tavoit- 8370: teena ei ole rangaistuksen määrääminen vaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8371: lakiehdotuksen: 8372: 8373: 8374: 8375: 8376: Laki 8377: tapaaruiskiellosta 8378: 8379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8380: 8381: 1§ 4§ 8382: Tämän lain mukaan henkilölle saadaan antaa Tapaaruiskielto annetaan määräajaksi, enin- 8383: kielto tavata toista henkilöä tai muulla tavalla tään vuodeksi. 8384: ottaa yhteyttä tähän henkilöön tai seurata kyseis- Tapaamiskielto tulee voimaan välittömästi, 8385: tä henkilöä ( tapaamiskielto). ellei toisin määrätä. 8386: Tapaamiskielto voidaan antaa, jos erityisten Tapaamiskieltoa voidaan pidentää enintään 8387: seikkojen perusteella on olemassa vaara, että yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 8388: henkilö, johon kielto kohdistuisi, tulisi kohdista- 8389: maan rikoksen kiellolla suojeltavaan henkilöön, 5§ 8390: vainoamaan tai muulla tavoin vakavasti häiritse- Tapaamiskieltoa koskeva asia pannaan vireil- 8391: mään kyseistä henkilöä. Tällaista vaaraa arvioi- le sen henkilön hakemuksesta, jota kiellolla on 8392: taessa on erityisesti otettava huomioon, onko tarkoitus suojata. 8393: henkilö, johon kielto kohdistuisi, tehnyt toisen Tapaamiskieltoa koskeva asia on käsiteltävä 8394: henkilön henkeen, terveyteen, rauhaan tai va- kiireellisesti. 8395: pauteen kohdistuvan rikoksen. Toimivaltainen tuomioistuin on käräjäoikeus 8396: sillä paikkakunnalla, jolla kieltoa yksinomaan 8397: tai pääasiallisesti on tarkoitus soveltaa tai sillä 8398: 2§ paikkakunnalla, jolla henkilöllä, johon kielto 8399: Jos voidaan olettaa, että 1 §:n mukainen ta- kohdistuisi, on kotipaikka taijolla hän pääasial- 8400: paamiskielto ei ole riittävä, kielto saadaan laa- lisesti oleskelee. 8401: jentaa kielloksi oleskella toisen henkilön asun- 8402: non tai työpaikan tai kyseisen henkilön muun 6§ 8403: tavanomaisen oleskelupaikan läheisyydessä. Tapaamiskieltoa rikkova tuomitaan tapaa- 8404: miskiellon rikkomisesta sakkoihin tai enintään 8405: yhdeksi vuodeksi vankeuteen. 8406: 3§ 8407: Tapaamiskieltoon on liitettävä kunkin yksit- 7§ 8408: täisen tapauksen vaatimien olosuhteiden edellyt- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8409: tämät rajoitukset ja poikkeukset. kuuta 199. 8410: 8411: 8412: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995 8413: 8414: Margareta Pietikäinen Ulla-Maj Kukkonen Ola Rosendahl 8415: HåkanMalm Eva Biaudet Satu Hassi 8416: Riitta Prusti Arja Ojala Tuija Pohjola 8417: Maija Perho Gunnar Jansson Kaarina Dromberg 8418: LA 67/1995 vp 3 8419: 8420: Matti Aura Marjut Kaarilahti Hanna MarkkuJa-Kivisilta 8421: Maria Kaisa Aula Maija-Liisa Lindqvist Aino Suhola 8422: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen Raimo Tiilikainen 8423: Pehr Löv Marja-Leena Viljamaa Marjatta Vehkaoja 8424: Hannes Manninen Maija-Liisa Veteläinen Vuokko Rehn 8425: Tuija Brax Jukka Gustafsson Marja-Liisa Tykkyläinen 8426: Annikki Koistinen Mikko Kuoppa MaijaRask 8427: Tarja Kautto Erkki Pulliainen Paavo Nikula 8428: Janina Andersson Pirkko Peltomo Erkki J. Partanen 8429: Kalevi Olin Reino Ojala Raimo Mähönen 8430: Esa Lahtela Marjaana Koskinen Matti Saarinen 8431: Esko-Juhani Tennilä Pentti Tiusanen Annika Lapintie 8432: Mikko Immonen Jorma Vokkolainen Jorma Kukkonen 8433: Leena Luhtanen Hannu Takkula Matti Vanhanen 8434: Sakari Smeds Kari Uotila Anne Huotari 8435: Eila Rimmi Klaus Heliberg Ulla Juurola 8436: Reijo Kallio Tuija Maaret Pykäläinen Ulla Anttila 8437: Markku MarkkoJa Paula Kokkonen Tuija Nurmi 8438: Kalevi Lamminen Klaus Bremer Jukka Tarkka 8439: Kirsti Ala-Harja Tarja Filatov Suvi Linden 8440: Osmo Kurola Irina Krohn Liisa Hyssälä 8441: Tauno Pehkonen Heikki Koskinen Tytti Isohookana-Asunmaa 8442: Osmo Soininvaara Juha Korkeaoja Matti Väistö 8443: Pauli Saapunki TeroMölsä EeroLämsä 8444: Kari Kantalainen AnneKnaapi Ville Itälä 8445: Oiva Savela Jarmo Wahlström Kari Myllyniemi 8446: Raimo Vistbacka Markku Pohjola Markus Aaltonen 8447: Tuulikki Hämäläinen Irja Tolonen Jouko Skinnari 8448: Väinö Saario Jukka Roos Hannu Kemppainen 8449: Markku Vuorensola Martti Korhonen AskoApukka 8450: MatsNyby Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist 8451: LA 68/1995 vp 8452: 8453: Lakialoite 68 8454: 8455: 8456: 8457: 8458: J. Kukkonen ym.: Lakialoite laiksi tieliikennelain 72 §:n muutta- 8459: misesta 8460: 8461: 8462: Eduskunnalle 8463: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 8464: 8465: Aloitteessa esitetään tieliikennelakia muutet- keuden haltijan menettäessä kokonaan tai osan 8466: tavaksi siten, että linja-auton ja raskaan ajoneu- työkyvystään eläkkeeseen oikeuttavalla tavalla. 8467: voyhdistelmän ajo-oikeus päättyisi aina ajo-oi- 8468: 8469: 8470: 8471: ALOITTEEN PERUSTELUT 8472: 8473: Tieliikennelain 72 §:n 1 momentin mukaan minen. Kuitenkin nykyiset eläkelait mahdollista- 8474: ajo-oikeus on voimassa, kunnes sen haltija täyt- vat osittaisen työnteon jopa täyttä työkyvyttö- 8475: tää 70 vuotta. Mainitun pykälän 3 momentin myyseläkettä nautittaessa. 8476: mukaan linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdis- Liikenneturvallisuuden kannalta on erittäin 8477: telmän ajo-oikeus päättyy aina ajo-oikeuden hal- merkittävää, että raskaalla massalla varustettu- 8478: tijan täyttäessä 70 vuotta. jen ajoneuvojen kuljettajat ovat työkykyisiä. 8479: Tieliikennelain 73 §:ssä on säädetty ajo-oikeu- Nykyisin voimassa oleva tieliikennelaki sallii 8480: den haltijoiden terveydentilan valvonnasta. Tie- osittain työkykynsä menettäneen raskaan liiken- 8481: liikennelaissa ja sen nojalla annetussa ajokortti- teen kuljettajan kuitenkin toimia raskaan liiken- 8482: asetuksessa on eräiltä osin lähinnä havaintoky- teen kuljettajana. 8483: kyyn liittyen täsmennetty ajo-oikeuden edelly- Lisäksi nykyisessä työllisyystilanteessa ei ole 8484: tyksenä olevaan terveydentilaan liittyviä kritee- perusteltua, että sellainen henkilö, joka on ter- 8485: reitä. veydentilassaan tapahtuneiden muutosten pe- 8486: Nykyiset terveydentilan arviointiin liittyvät rusteella oikeutettu esimerkiksi työkyvyttömyys- 8487: määräykset ovat luonnollisesti lähinnä huomio- eläkkeeseen, jatkaisi vielä eläkesäännöstön salli- 8488: kykyyn liikenteessä kiinniHyvien tekijöiden ana- missa rajoissa satunnaista työskentelyä. Esityk- 8489: lysointiin liittyviä normeja. Yhteiskunnan moni- sessä tarkoitettuja tapauksia on tullut ilmi myös 8490: muotoistuminen ja työelämän muuttuminen ns. harmaan talouden väärinkäytöksissä, joten 8491: ovat mahdollistaneet erilaisia vaihtoehtoja toi- lain muutoksella olisi tässäkin mielessä terveh- 8492: mia edelleen työelämässä alentuneellakin työky- dyttävä vaikutus. 8493: vyllä. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi raskaan 8494: Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän liikenteen osalta on perusteltua sisällyttää nykyi- 8495: kuljettajan vastuulla on merkittäviä inhimillisiä seen tieliikennelakiin määräys, jonka mukaan 8496: ja taloudellisia arvoja. Huomiokykyyn liittyvien kuljettajana raskaassa liikenteessä toimiminen ei 8497: aistien toimintakyvyn vajavaisuuden lisäksi kul- ole mahdollista, jos ajo-oikeuden haltija menet- 8498: jettajan terveydentila ylipäätään on omiaan vai- tää osankin työkyvystään. 8499: kuttamaan hänen kykyynsä selviytyä turvallises- Tästä syystä olisi mielestämme tieliikennelain 8500: ti liikenteessä. 72 §:n 3 momenttiin tehtävä lisäys, jonka mu- 8501: Täydelle tai osittaiselle työkyvyttömyyseläk- kaan linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistel- 8502: keelle taikka yksilölliselle varhaiseläkkeelle siir- män ajo-oikeus päättyy nykyisten säännösten li- 8503: tymisen edellytyksenä on aina työkyvyn alentu- säksi myös aina silloin, kun näiden ajoneuvo- 8504: 8505: 250250 8506: 2 LA 68/1995 vp 8507: 8508: luokkien ajo-oikeuden haltija menettää koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8509: naan tai osaksi työkyvyn eläkkeeseen oikeutta- 8510: valla tavalla. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8511: lakiehdotuksen: 8512: 8513: 8514: Laki 8515: tieliikennelain 72 §:n muuttamisesta 8516: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8517: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 72 §:n 3 momentti, sellaisena 8518: kuin se on 3 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (676/90), seuraavasti: 8519: 8520: 72§ silloin, kun ajo-oikeuden haltija menettää koko- 8521: naan tai osittain työkykynsä eläkkeeseen oikeut- 8522: Milloin ajokortti myönnetään 65 vuotta täyt- tavalla tavalla. 8523: täneelle henkilölle, sen nojalla saatava ajo-oikeus 8524: on 1 momentista poiketen voimassa viisi vuotta. 8525: Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän Tämä laki tulee voimaan päivänä 8526: ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina sekä silloin, kuuta 199 . 8527: kun ajo-oikeuden haltija täyttää 70 vuotta että 8528: 8529: 8530: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 8531: 8532: Jorma Kukkonen Risto Kuisma Tuija Pohjola 8533: Erkki J. Partanen Ilkka Joenpalo Reino Ojala 8534: Pirkko Peltomo Raimo Mähönen Tapio Karjalainen 8535: Esa Lahtela Riitta Prusti Tarja Filatov 8536: Reijo Kallio Kalevi Olin 8537: LA 69/1995 vp 8538: 8539: Lakialoite 69 8540: 8541: 8542: 8543: 8544: Mähönen ym.: Lakialoite laiksi leimaverolain 26 §:n muuttamisesta 8545: 8546: 8547: Eduskunnalle 8548: 8549: Voimassa olevan leimaverolain 26 §:n mukaan myös maalaiskunnan puolella olevia vuokra- 8550: silloin, kun kaupungissa olevaa vuokratonttia tontteja, mikäli maalaiskunta yhdistetään kau- 8551: rakennuksineen koskeva siirto on ilmoitettava punkiin. 8552: kunnalliselle viranomaiselle, luovutuskirja on Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hal- 8553: esitettävä kolmen kuukauden kuluessa omistus- litusohjelmassa todetaan kunnallishallintoa ja 8554: oikeuden siirtymisestä varustettuna merkinnällä kunnallistaloutta koskevassa jaksossa, että halli- 8555: leimaveron suorittamisesta kiinteistöä koskevan tus edistää toimintakykyisten ja taloudellisesti 8556: kauppakirjan leimaamisesta säädettyyn mää- toimivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista 8557: rään. sekä kuntaliitoksia. Yhtenä kuntaliitoksia edis- 8558: Säännös koskee vain siis kaupungeissa tapah- tävänä lainsäädäntömuutoksena voitaisiin pitää 8559: tuvia vuokratonttien siirtoja. Muissa kunnissa leimaverolain 26 §:n muutosta siten, että siinä ei 8560: vastaavaa velvoitetta ei ole. Kyseinen eriarvoi- enää eritellä erikseen kaupunkeja ja muita kun- 8561: suus on koettu epäoikeudenmukaiseksi ja perus- tia. Toisenaja itse asiassa toivottavampana vaih- 8562: teettomaksi varsinkin kaupunkien ja kuntien ra- toehtona olisi tietysti luopuminen kyseisestä lei- 8563: joilla olevien vastaavien tonttien tullessa kohdel- maverovelvollisuudesta myös kaupunkikuntien 8564: luksi eri tavoin lyhyestä fyysisestä välimatkasta osalta, mutta se lienee nykyisessä valtiontalou- 8565: riippumatta. dellisessa tilanteessa mahdotonta. 8566: Leimaverolain 26 §:n säännöksen aiheuttama Näin ollen leimaverolain 26 §:ää tulisi mieles- 8567: eriarvoisuus on noussut myös esteeksi keskustel- tämme muuttaa siten, että siitä poistetaan ero 8568: taessa kuntaliitoksista. Maataiskuntien puolella kaupunkien ja muiden kuntien välillä. 8569: olevat asukkaat ovat kuntaliitoksista käytävissä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8570: keskusteluissa esittäneet yhtenä kuntaliitosta 8571: vastustavana perusteena leimaverolain 26 §:n että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8572: mukaisen velvoitteen tulemisen koskemaan lakiehdotuksen: 8573: 8574: 8575: 8576: 8577: 250250 8578: 2 LA 69/1995 vp 8579: 8580: Laki 8581: leimaverolain 26 §:n muuttamisesta 8582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8583: muutetaan 6 päivänä kesäkuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 26 §,sellaisena kuin se on 3 8584: päivänäjoulukuuta 1993 annetussa laissa (1080/93), seuraavasti: 8585: 26§ misesta säädettyyn määrään. Silloin on myös so- 8586: Kun vuokratonttia rakennuksineen koskeva veltuvin osin noudatettava, mitä 17, 20-25 §:ssä 8587: siirto on ilmoitettava kunnalliselle viranomaisel- ja 30 §:n 1 momentin 1, 5 ja 8 kohdassa sekä 5 8588: le, luovutuskirja on esitettävä kolmen kuukau- momentissa säädetään. 8589: den kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä va- 8590: rustettuna merkinnällä leimaveron suorittami- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8591: sesta kiinteistöä koskevan kauppakirjan leimaa- kuuta 199 . 8592: 8593: 8594: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995 8595: 8596: Raimo Mähönen Erkki J. Partanen Pekka Kuosmanen 8597: Marjatta Vehkaoja Pertti Virtanen Janne Viitamies 8598: Pia Viitanen Timo Laaksonen Satu Hassi 8599: Irina Krohn Tuija Maaret Pykäläinen J anina Andersson 8600: Klaus Bremer Erkki Pulliainen Jorma Vokkolainen 8601: Annika Lapintie Reino Ojala Jukka Mikkola 8602: Markku Pohjola Maija Rask Jorma Rantanen 8603: Suvi Linden Ilkka Kanerva Timo Ihamäki 8604: Reijo Laitinen Ulla Juurola Ilkka Joenpalo 8605: Antero Kekkonen Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen 8606: Reijo Lindroos Osmo Soininvaara Esa Lahtela 8607: Matti Vähänäkki Paavo Nikula Kari Uotila 8608: Risto Kuisma Kalevi Olin Kalevi Lamminen 8609: Kirsti Ala-Harja Säde Tahvanainen Klaus Heliberg 8610: Tapio Karjalainen Heikki Koskinen Reino Paasilinna 8611: Reijo Kallio Riitta Korhonen Jorma Kukkonen 8612: Vaito Koski Marja-Leena Viljamaa Matti Saarinen 8613: Jukka Roos Kari Rajamäki Leena Luhtanen 8614: Arto Bryggare 8615: LA 70/1995 vp 8616: 8617: Lakialoite 70 8618: 8619: 8620: Tahvanainen ym.: Lakialoite laiksi tieliikennelain 42 §:n muuttami- 8621: sesta 8622: 8623: 8624: Eduskunnalle 8625: 8626: Kasvava tieliikenne ja erityisesti kasvava Vaaratilanteiden välttämiseksi porot tulisi 8627: matkailuliikenne ovat aiheuttaneet lisääntynei- merkitä omistajamerkinnän lisäksi asianmukai- 8628: tä poro-onnettomuuksia poronhoitoalueella. sin heijastimin. Heijastimien tulisi olla sellaisia, 8629: Myös porojen määrän lisääntyminen on vaikut- että ne eivät vaikeuttaisi porojen liikkumista 8630: tanut poro-onnettomuuksia lisäävästi. Esimer- luonnossa. Asianmukaisen heijastimen yksikkö- 8631: kiksi vuonna 1994 tapahtui poronhoitoalueena hinta on noin kymmenen markkaa. 8632: kaikkiaan 3 730 poroliikenneonnettomuutta. Ruotsissa on toteutettu laaja porojen heijas- 8633: Porot eivät ole enää varsinaisia luontoeläimiä, tinkokeilu, jossa 70 000 porolle asennettiin hei- 8634: vaan niitä ruokitaan ja hoidetaan muutoinkin jastava kaulapanta. Poro-onnettomuuksien to- 8635: osan vuotta samalla tavoin kuin muita kotieläi- dettiin vähentyneen 27 % heijastimien ansiosta. 8636: miä. Lisäksi porot kootaan vuosittain yhteen Vakuutusyhtiöiden laskettiin säästäneen kokei- 8637: poroerottelua varten. Poronhoitolain (848/90) lun ansiosta noin 3,8 miljoonaa kruunua ja sel- 8638: 23 §:n mukaan porojen tulee lisäksi olla omista- laisten autoilijoiden, joilla ei ollut poro-onnetto- 8639: jiensa mukaan merkittyjä, joten jokainen poro muusvakuutusta, laskettiin säästäneen noin 4, 7 8640: tulee omistajansa käsittelemäksi. miljoonaa kruunua. Kokeilun kustannukset oli- 8641: Varsinkin lumisina talvina porot hakeutuvat vat 700 000 kruunua. Kokeilun hyvien tulosten 8642: mielellään tieurille helpottaakseen liikkumistaan ansiosta Ruotsissa on päätetty varustaa vielä 8643: sekä syödäkseen tielle mahdollisesti levitettyä 230 000 poroa heijastimin. 8644: suolaa. Porot liikkuvat yleensä laumoissa aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8645: taen usein vaaratilanteita varsinkin pimeän ai- 8646: kaan, jota poronhoitoalueena on suurimman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 8647: osan talvesta. lakiehdotuksen: 8648: 8649: Laki 8650: tieliikennelain 42 §:n muuttamisesta 8651: 8652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 8653: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 42 §seuraavasti: 8654: 8655: 42§ asianmukaista heijastinta. Poronhoitolain (848/ 8656: Heijastimen käyttö 90) 2 §:n tarkoittamalla poronhoitoalueena tulee 8657: porot varustaa asianmukaisilla heijastimilla. 8658: Jalankulkijan, joka pimeän aikana liikkuu 8659: valaisemattomalla tiellä tai muualla kuin jalka- Tämä laki tulee voimaan päivänä 8660: käytävällä tai pyörätiellä, on yleensä käytettävä kuuta 199. 8661: 8662: 8663: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 8664: 8665: Säde Tahvanainen Jukka Gustafsson Valto Koski 8666: Raimo Mähönen Pertti Virtanen Janne Viitamies 8667: Pia Viitanen Riitta Prusti Reino Ojala 8668: Marjaana Koskinen Jorma Kukkonen Risto Kuisma 8669: 250250 8670: 2 LA 70/1995 vp 8671: 8672: Tarja Filatov Ulla Juurola Reijo Kallio 8673: Tapio Karjalainen Erkki J. Partanen Kalevi Olin 8674: Matti Saarinen Leena Luhtanen Johannes Koskinen 8675: Kari Uotila Erkki Tuomioja Irina Krohn 8676: Päivi Räsänen Toimi Kankaanniemi Sakari Smeds 8677: Pekka Kuosmanen Heikki Koskinen Ilkka Kanerva 8678: Markku Markkula Marja-Leena Viljamaa Kari Rajamäki 8679: Esa Lahtela Ilkka Joenpalo Jukka Roos 8680: MatsNyby Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Rantanen 8681: Arto Bryggare Klaus Heliberg Reino Paasilinna 8682: Pirkko Peltomo Tuija Brax Jorma Vokkolainen 8683: Eila Rimmi Anne Huotari Annika Lapintie 8684: Matti Vähänäkki 8685: TA 1/1995 vp 8686: 8687: Toivomusaloite 1 8688: 8689: 8690: 8691: 8692: Aittoniemi: Perustuslakituomioistuimen tarpeellisuuden selvittämi- 8693: sestä 8694: 8695: 8696: Eduskunnalle 8697: 8698: Suomalaisessa järjestelmässä eduskunnan pe- Useissa muissa maissa toimii erityinen perus- 8699: rustuslakivaliokunta tutkii ja antaa päätöksiä tuslakituomioistuin. 8700: perustuslakien suhteesta muuhun lainsäädän- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 8701: töön erityisesti eduskuntatyötä koskien. Vakiin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8702: tuneen käytännön mukaan ja tulevaisuudessa 8703: ehkä yhä enemmän tuomioistuimet käyttävät että hallitus tekisi vaalikauden aikana 8704: tätä mahdollisuutta tuomioistuintoiminnassa. perusteellisen selvityksen siitä, tulisiko 8705: Perustuslakivaliokunta on puhtaasti poliitti- Suomeen perustaa ns. perustuslakituo- 8706: nen ja poliittisia päätöksiä tekevä elin. Luotta- mioistuin ratkaisemaan perustuslakien 8707: mus sen perustuslakien tulkintaan on siksi horju- suhdetta muuhun lainsäädäntöön koskevat 8708: va. asiat. 8709: 8710: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8711: Sulo Aittoniemi 8712: 2 TA 2/1995 vp 8713: 8714: Toivomusaloite 2 8715: 8716: 8717: 8718: 8719: Aittoniemi: Vaalirahoituksen julkistamisesta eduskuntavaaleissa 8720: 8721: 8722: 8723: Eduskunnalle 8724: 8725: Kansanedustajien sidonnaisuuksia liike-elä- eduskuntatyössä. Vaalirahoitus jos mikä luo siis 8726: mään sekä sitä, onko kansanedustajalla velkaa sidonnaisuuksia, mutta sitä ei ole säädetty julki- 8727: vai ei, pyritään kovasti selvittelemään. Asia on seksi. 8728: esimerkiksi velkojen osalta kyseenalainen, koska Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 8729: siinä yleensä puututaan myös aviopuolison ta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8730: loudelliseen asemaan. 8731: Vaalibudjettien kerrotaan mm. viime vaaleis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 8732: sa nousseen jopa yli puolen miljoonan markan. eduskuntavaalien vaalirahoituksen ehdo- 8733: Raha ei ainakaan kaikissa tapauksissa ole taatus- kaskohtaiseksi julkistamiseksi jo seuraa- 8734: ti tullut omasta pussista vaan esimerkiksi yritys- vien eduskuntavaalien yhteydessä. 8735: elämästä. Rahaa taas ei anneta ilman velvoitteita 8736: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8737: 8738: Sulo Aittoniemi 8739: HM3/1995rd 3 8740: 8741: Hemställningsmotion 3 8742: 8743: 8744: 8745: 8746: Jansson: Om utvecklande av Ålands självstyrelse 8747: 8748: 8749: 8750: Till Riksdagen 8751: 8752: Statsminister Paavo Lipponens regeringspro- politiska och ekonomiska planet. Förhållandet 8753: gram anger, att regeringen anser det vara av mellan rikets och landskapets lagstiftnings- och 8754: central betydelse att Åland utvecklas enligt sin förvaltningsbehörighet enligt självstyrelselagen 8755: internationellt föredömliga självstyrelse. Ut- bör vara föremål för en kontinuerlig översyn. 1de 8756: vecklandet av självstyrelsen grundar sig på inter- pågående förberedelserna för regeringskonferen- 8757: nationella förpliktelser och på självstyrelselagen sen 1996 med EU bör Ålands särställning beak- 8758: för Åland samt är en gemensam angelägenhet för tas. Också detta kräver en fungerande dialog. 8759: statsmakten och självstyrelseorganen på Åland. Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 8760: Medlemskapet i EU och övrig integration i riksdagen hemställer 8761: Europa inverkar starkt på utvecklingen. Självsty- 8762: relsen som exempel på hur minoritetsfrågor kan att regeringen tillsammans med Ålands 8763: lösas röner stort internationellt intresse; därav självstyrelseorgan gör upp ett programför 8764: skrivningen i regeringsprogrammet. självstyrelsens internationella och natio- 8765: Ålands förhållande tili EU behöver regleras nella utvecklande enligt intentionerna i re- 8766: och följas upp på det parlamentariska, handels- geringsprogrammet. 8767: 8768: Helsingfors den 12 april 1995 8769: 8770: Gunnar Jansson 8771: 4 TA 3/1995vp 8772: 8773: Toivomusaloite 3 Suomennos 8774: 8775: 8776: 8777: 8778: Jansson: Ahvenanmaan itsehallinnon kehittämisestä 8779: 8780: 8781: 8782: Eduskunnalle 8783: 8784: Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjel- lain mukaisen valtakunnan ja maakunnan lain- 8785: man mukaan hallitus pitää keskeisenä Ahvenan- säädäntö- ja hallintotoimivallan välisen suhteen 8786: maan maakunnan kehittymistä kansainvälisesti tulee ollajatkuvan tarkistuksen kohteena. Käyn- 8787: esimerkillisen itsehallinnon mukaisesti. Kansain- nissä olevissa Euroopan unionin vuoden 1996 8788: välisiin velvoitteisiin ja Ahvenanmaan itsehallin- hallitusten välisen konferenssin valmisteluissa 8789: tolakiin perustuva itsehallinnon kehittäminen on Ahvenanmaan erityisasemaan on kiinnitettävä 8790: valtiovallan ja Ahvenanmaan itsehallintoelinten huomiota. Tämäkin vaatii osaltaan toimivaa 8791: yhteinen asia. Euroopan unioninjäsenyys ja muu vuoropuhelua. 8792: Euroopan yhdentyminen vaikuttavat voimak- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 8793: kaasti kehitykseen. Itsehallinto esimerkkinä vä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8794: hemmistökysymysten ratkaisemisesta saa osak- 8795: seen suurta kansainvälistä mielenkiintoa, mistä että hallitus laatisi yhdessä Ahvenan- 8796: hallitusohjelman kirjaus johtuukin. maan itsehallintoelinten kanssa ohjelman 8797: Ahvenanmaan suhdetta EU:hun on säännel- itsehallinnon kansainväliseksi ja kansalli- 8798: tävä ja seurattava parlamentaarisella, kauppa- seksi kehittämiseksi hallitusohjelman ta- 8799: poliittisella ja taloudellisella tasolla. Itsehallinto- voitteiden mukaisesti. 8800: 8801: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8802: 8803: Gunnar Jansson 8804: TA 4/1995 vp 5 8805: 8806: Toivomusaloite 4 8807: 8808: 8809: 8810: 8811: Jääskeläinen ym.: Ennakkoäänestysajan lyhentämisestä 8812: 8813: 8814: 8815: Eduskunnalle 8816: 8817: Ennakkoäänestyksen kesto on nykyisen lain että hallitus ryhtyisi toimiin ennakkoää- 8818: mukaan varsin pitkä. Yhtä viikkoa lyhyempi nestysajan lyhentämiseksi yhdellä viikolla. 8819: aika riittäisi varsin hyvin. 8820: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 8821: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8822: 8823: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8824: 8825: Jouko Jääskeläinen Sakari Smeds 8826: Päivi Räsänen Toimi Kankaanniemi 8827: Matti Ryhänen 8828: 6 TA 5/1995 vp 8829: 8830: Toivomusaloite 5 8831: 8832: 8833: 8834: 8835: Jääskeläinen ym.: Presidentinvaaleissa käytettävistä ehdokasnume- 8836: roista 8837: 8838: 8839: Eduskunnalle 8840: 8841: Viimeksi käytyjen presidentinvaalien yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 8842: dessä kävi ilmi, että ehdokkaille ensimmäisellä ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8843: toisella kierroksella annetut numerot 2ja 3 olivat 8844: vaarassa sekaantua. Tämän vaaran välttämiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta- 8845: on lakia tasavallan presidentin vaalista muutet- savallan presidentin vaalista annetun lain 8846: tava siten, että ensimmäisellä kierroksella aloite- muuttamiseksi siten, että ensimmäisen 8847: taan arvon ta numerosta 4. Näin numerot 2 ja 3 kierroksen numerot alkavat numerosta 4. 8848: jäävät käytettäviksi toisella kierroksella. 8849: 8850: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8851: 8852: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Tauno Pehkonen 8853: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Toimi Kankaanniemi 8854: TA 6/1995 vp 7 8855: 8856: Toivomusaloite 6 8857: 8858: 8859: 8860: 8861: Kallis ym.: Valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien ajankohdan 8862: yhdistämisestä 8863: 8864: 8865: Eduskunnalle 8866: 8867: Valtiollisista vaaleista kansanedustajain vaalit vähintään puoli vuotta ennen vaaleja. Voisi olla 8868: toimitetaan joka neljäs vuosi maaliskuun kol- perusteltua toimittaa kansanedustajain vaalit ja 8869: mantena sunnuntaina, milloin tasavallan presi- kunnallisvaalit samanaikaisesti ja siirtää ne toi- 8870: dentti ei ole määrännyt tomitettavaksi uusia vaa- mitettavaksi syys-lokakuuhun. 8871: leja. Vastaavasti kunnallisvaalit toimitetaan lo- Kunnallis- ja eduskuntavaalien yhdistäminen 8872: kakuun kolmantena sunnuntaina neljän vuoden merkitsisi myös huomattavaa kustannusten sääs- 8873: välein. Viime aikoina kehitys vaalikampanjoiden töä. 8874: osalta on ollut, että keskustelu niin kunnallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 8875: kuin eduskuntavaaleissakin on koskenut valta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8876: kunnantason yleistä politiikkaa. Lisäksi edus- 8877: kuntavaalikampanjoiden osalta on havaittavissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val- 8878: kampanjoinnin pituuden kasvaminen niin, että tiollisten vaalien ja kunnallisvaalien ajan- 8879: vaalitaistelu alkaa jo varhain edellisenä syksynä, kohdan yhdistämiseksi. 8880: 8881: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8882: 8883: Bjarne Kallis Päivi Räsänen Sakari Smeds 8884: 8 TA 7/1995 vp 8885: 8886: Toivomusaloite 7 8887: 8888: 8889: 8890: 8891: Smeds: Vaalilainsäädännön uudistamista tarkoittavan selvitystyön 8892: suorittamisesta 8893: 8894: 8895: Eduskunnalle 8896: 8897: Vapaa mielipiteenmuodostus ja sananvapaus misesta. Samalla vaalijärjestelmä pääsääntöisesti 8898: ovat perustuslaillisia oikeuksiamme. Kansanval- suosii suuria ryhmiä pienempien kustannuksella. 8899: taisen demokratian toimimisen kannalta on Vaalijärjestelmän tarkentamiseksi tulisikin 8900: myös olennaisen tärkeää, että kansalaisten tahto perustaa selvitystyöryhmä, joka punnitsisi eri- 8901: ja sen muutokset heijastuvat mahdollisimman laisten vaalijärjestelmien soveltuvuutta, ääni- 8902: suoraan eduskunnan kokoonpanoon. kynnyksen käyttöönottoa ja puolueen perusta- 8903: Maassamme tällä hetkellä käytössä oleva vaa- misen säädöksiä. 8904: lijärjestelmä ei kuitenkaan tästä keskeisestä nä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 8905: kökulmasta käsin ole optimaalinen. Vaaleissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8906: samantasoisen prosentuaalisen kannatuksen 8907: saaneet puolueet voivat saada hyvinkin eri mää- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vaa- 8908: rän kansanedustajia riippuen puolueiden kanna- lilainsäädännön epäoikeudenmukaisuuk- 8909: tuksen alueellisesta rakenteesta ja vaaliliittoutu- sien korjaamiseksi. 8910: 8911: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8912: 8913: Sakari Smeds 8914: TA 8/1995 vp 9 8915: 8916: Toivomusaloite 8 8917: 8918: 8919: 8920: 8921: Aittoniemi: Rikoksen kautta saadun hyödyn takaisinperinnän te- 8922: hostamisesta 8923: 8924: 8925: Eduskunnalle 8926: 8927: Laajamittaista rikollista toimintaa harjoitta- tehokkaat hyödyn periruistoimet ovat myrkkyä 8928: vat suunnittelevat jo etukäteen, miten voitot saa- rikollisen toiminnan toteuttajalle ja talousrikolli- 8929: tetaan yhteiskunnan tavoittamattomiin. Rikolli- suutta estävä tekijä. 8930: sen toiminnan todellinen hyötyjä todetaan usein Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 8931: varattomaksi ja hän saa vielä maksuttoman oi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8932: keudenkäynnin, mutta äkkirikastunut tyttöystä- 8933: vä omistaa parinsadan metrin mittaisen rivita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel- 8934: lonpätkän Havaijilla ynnä muuta maallista laisen lainsäädännön kehittämiseksi, joka 8935: mammonaa, joka todellisuudessa on rikollisen mahdollistaa rikoksen kautta saadun hyö- 8936: toiminnan toteuttajan omaisuutta. dyn takaisinperinnän myös ns. bulvaanien 8937: Talousrikollisuuden estämisessä nimenomaan hallusta. 8938: 8939: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8940: Sulo Aitioniemi 8941: 10 TA 9/1995 vp 8942: 8943: Toivomusaloite 9 8944: 8945: 8946: 8947: 8948: Aittoniemi: Ministeriöiden välisen yhteistyön kehittämisestä lain- 8949: valmistelussa 8950: 8951: 8952: Eduskunnalle 8953: 8954: Päättyneellä eduskuntakaudella eduskunnan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 8955: ja sen valiokuntien työtä haittasi se, että eräät nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8956: lakiehdotukset, joissa oli intressi usealla eri mi- 8957: nisteriöllä, tulivat eduskuntaan riitaisina. Tämä että hallitus keskuudessaan pyrkisi so- 8958: ilmiö sävytti lakien käsittelyä eduskunnassa, ja vittelemaan eduskunnalle annettavia laki- 8959: oli myös nähtävissä, että erimielisyyksissä näkyi ehdotuksia koskevat ministeriöiden väliset 8960: eri ministeriöiden lainvalmistelutyöhön osallis- ristiriidat ja näin helpottaisi eduskunnan 8961: tuneiden virkamiesten härkäpäisyys. Yksi tällai- lainsäädäntö työtä. 8962: nen esimerkki oli kihlakuntauudistus, jota kos- 8963: kevat lait sitten raukesivat eduskunnassa. 8964: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8965: 8966: Sulo Aittoniemi 8967: TA 10/1995 vp 11 8968: 8969: Toivomusaloite 10 8970: 8971: 8972: 8973: 8974: Ala-Harja ym.: Esitutkintakuulustelujen nauhoittamisesta törkeitä 8975: rikoksia käsiteltäessä 8976: 8977: 8978: Eduskunnalle 8979: 8980: Voimassa olevan esitutkintalainsäädännön käyttöön törkeitä rikoksia tutkittaessa. Pidätet- 8981: luominen on asettanut Suomen siihen oikeusval- tyjen ja vangittujen säilytysolosuhteet eivät vas- 8982: tion kansainväliset vähimmäisvaatimukset to- taa hyväksyttyä tasoa kaikilta osin. Tutkinta- 8983: teuttavaan tilanteeseen, että pidättäminen, van- vangilla tulisi olla mahdollisuus sellin ulkopuoli- 8984: gitseminenja muut pakkokeinot ratkaistaan riip- seen toimintaan muulloinkin kuin lyhyen ulkoi- 8985: pumattomassa tuomioistuimessa. Eurooppalai- lun ajan. 8986: nen kidutuksen ja muun huonon kohtelun vastai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 8987: nen komitea teki Suomeen tarkastuskäynnin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8988: 1992. Komitean raportti arvostelee eräiltä koh- 8989: din suomalaista esitutkintaa. Myös Suomen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 8990: Asianajajaliitto pitää välttämättömänä paran- joilla esitutkintalainsäädännön puutteita 8991: nusehdotusten huomioon ottamista. korjataan ja esitutkintakuulustelujen ääni- 8992: Esimerkiksi esitutkintakuulustelujen ääni- ja ja videonauhoittaminen otetaan käyttöön 8993: videonauhoittaminen tulisi ottaa laajemmin törkeitä rikoksia tutkittaessa. 8994: 8995: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 8996: 8997: Kirsti Ala-Harja Paula Kokkonen 8998: Kaarina Dromberg Martti Tiuri 8999: Gunnar Jansson 9000: 12 TA 11/1995 vp 9001: 9002: Toivomusaloite 11 9003: 9004: 9005: 9006: 9007: Kallis ym.: Konkurssisäännösten muuttamisesta tavarantoimitta- 9008: jan aseman parantamiseksi 9009: 9010: 9011: Eduskunnalle 9012: 9013: Vallitsevan käytännön mukaan konkurssita- maksamaton tavarantoimitus palautetaan kon- 9014: pauksissa kaikki toimitetut tavarat kuuluvat kurssitapauksessa toimittajalle. Tällaisen käy- 9015: konkurssipesälle, vaikka maksua toimituksesta tännön mahdollisuuksia tulisi tutkia Suomessa- 9016: ei olisi suoritettu. Suuren ja arvokkaankin tava- kin. 9017: raerän toimittaja on näin samassa asemassa mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9018: den velkojien kanssa ja joutuu odottamaan saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9019: taviaan konkurssi pesän, siis toimittamansa tava- 9020: ran, realisoinnista kertyvästä summasta. Tava- että hallitus ryhtyisi selvittämään mah- 9021: rantoimittajalla ei ole mitään mahdollisuutta dollisuutta muuttaa konkurssisäännöksiä 9022: noutaa pois toimittamaansa maksamatonta ta- niin, että tavarantoimittajalle voidaan pa- 9023: varaa. lauttaa maksamatlomat yksilöitävissä ole- 9024: Eräissä maissa selvästi yksilöitävissä oleva vat tavarat. 9025: 9026: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9027: 9028: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 9029: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9030: TA 12/1995 vp 13 9031: 9032: Toivomusaloite 12 9033: 9034: 9035: 9036: 9037: Kallis ym.: Näytön arviointia tuomioistuimessa koskevien säännös- 9038: ten muuttamisesta 9039: 9040: 9041: Eduskunnalle 9042: 9043: Eräässä pahoinpitelyä koskeneessa oikeuden- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9044: käynnissä ei näytön puuttumisen vuoksi tuomit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9045: tu ketään. 9046: Kuitenkin kansalaisten mielestä näyttö on sel- että hallitus ryhtyisi valmistelemaan 9047: vä, koskajoku paikalla olleista on lyönyt. Tällai- näytön arviointia koskevan lainsäädännön 9048: nen vapauttava päätös sotii yleistä kansalaismie- muutosta siten, että tuomioistuimen päätös 9049: lipidettä vastaan, ja juridiikka on sen kanssa vastaa kansalaisten käsityksiä syyllisyy- 9050: ristiriidassa. destä. 9051: 9052: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9053: 9054: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen Tauno Pehkonen 9055: 14 TA 13/1995 vp 9056: 9057: Toivomusaloite 13 9058: 9059: 9060: 9061: 9062: Kallis ym.: Korvauksen maksamisesta valtion varoista rikoksen 9063: uhrille 9064: 9065: 9066: Eduskunnalle 9067: 9068: Maassamme on kiinnitetty runsaasti huomio- Olisi oikeusvaltion periaatteen mukaista, että 9069: ta rikoksentekijän oikeusturvaan. On luotu jär- valtio tällaisissa tapauksissa suorittaisi maksun 9070: jestelmä oikeusapumenettelystä ja maksutto- rikoksen uhrille ja pyrkisi sitten jälkikäteen peri- 9071: masta oikeudenkäynnistä. Maassamme on ha- mään sen rikoksen tekijältä. Olisi siis luotava 9072: luttu luoda kuva oikeusvaltiosta. Rikoksen uhrin menettely, joka turvaisi, että kaikissa tapauksis- 9073: oikeudellinen asema on jäänyt vähemmälle huo- sa rikoksen uhri saisi lainvoimaisen päätöksen 9074: miolle. mukaisen korvauksen valtion varoista ilman 9075: Yksi rikoksen uhrin oikeusturvaan liittyvä suurta vaivaa ja pitkäaikaista prosessia. Tämä 9076: ongelma on lainvoimaisen korvauksen saami- parantaisi rikoksen uhrien oikeusturvaa. 9077: nen. Vaatii monesti paljon vaivaaja ponnisteluja, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9078: jotta rikoksen uhri saa hänelle oikeudessa mak- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9079: settaviksi määrätyt ko'rvaukset. Toisaalta varat- 9080: tomalta rikoksentekijäitä on mahdotonta niitä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel- 9081: saada, puhumattakaan sellaisista, jotka häipyvät laisen menettelyn luomiseksi, jolla turva- 9082: ta voittamattomiin. taan lainvoimaisen korvauksen maksami- 9083: nen valtion varoista rikoksen uhrille. 9084: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9085: 9086: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 9087: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9088: TA 14/1995 vp 15 9089: 9090: Toivomusaloite 14 9091: 9092: 9093: 9094: 9095: Kallis ym.: Talousrikollisuuden torjumiseksi tarvittavista toimista 9096: 9097: 9098: 9099: Eduskunnalle 9100: 9101: Aloitteen tarkoituksena on esimerkinomaises- Rekisteriviranomaisten valvontamahdolli- 9102: ti nostaa esiin talousrikollisuuden vähentämisek- suuksia on tehostettava. Lisäksi elinkeinoelämän 9103: si tarvittavia toimenpiteitä. Hallituksen tuleekin omaa toimintaa on kehitettävä niin, että mm. 9104: pikaisesti tarkistaa lainsäädäntöä, maamme kri- tilintarkastus- ja kauppakamaritoiminta osal- 9105: minaalipolitiikkaa ja hallintoa. taan on mukana ehkäisemässä rikollisuutta. En- 9106: Talousrikollisuuden myötä yhteiskunta me- nen muuta taloudellisen toimeliaisuuden valvon- 9107: nettää huomattavia summia vuosittain, mutta nassa on kehitettävä jatkuvuutta ja osaamista. 9108: lisäksi kilpailu vääristyy, omaisuutta siirretään Keskusrikospoliisin talousrikoksia tutkivan 9109: laittomasti, työntekijöiden oikeuksia laiminlyö- toimiston toimintaedellytyksiä tulee vahvistaaja 9110: dään ja ylipäätään demokraattinen valvonta yh- eri viranomaisten yhteistyötä on entisestään li- 9111: teiskunnassajää suurelta osin toteutumatta siten sättävä tarvittavassa laajuudessa. Lisäksi talous- 9112: kuin oli tarkoitettu. Kuitenkin vapaa demo- rikosten tutkimiseen on annettava riittävästi va- 9113: kraattinen järjestelmä rakentuu keskeisesti va- roja, jotta tutkinnassa on käytettävissä riittävä 9114: paan markkinatalouden varaan edellyttäen, että nopeus, pätevyys ja asiantuntemus. Tutkinnan 9115: markkinoilla toimitaan sovittujen sääntöjen mu- lisäksi olisi oikeudenkäynteihin tarvittaessa har- 9116: kaan. kittava myös yksityisten juristien paikkaamista. 9117: Aiemmin talousrikollisuus oli miltei puhtaasti Talousrikoksista tuomittavia rangaistuksia 9118: "valkokaulusrikollisuutta", mutta verotuksen ko- tulisi myös tarkistaa niin, että ne vastaavat yleistä 9119: keminen liian ankarana on saanut myös laajat oikeustajua, osaltaan ehkäisevät talousrikolli- 9120: kansanosat osallistumaan talousrikollisuuteen ve- suutta ja ovat suhteessa rikoksella tavoiteltuun 9121: renkierron muodossa. Talousrikollisuus merkitsi- tai saatuun hyötyyn. Talousrikokset poikkeavat- 9122: kin 1980-luvulla miltei yksinomaan verenkiertoa. kin ehkä juuri siinä muista rikoslajeista, että ri- 9123: Lainsäädännön katsottiin toimivan vastoin yleistä koksen suunnittelussa mahdollinen tuomio ote- 9124: oikeudentajua jokaista kansalaista vastaan ja koh- taanjo ennakkoon huomioon "kulupuolella" ri- 9125: tuuttomaksi koettua verotusta tukien. koksen kannattavuutta arvioitaessa. 9126: Talouden nousukausi peitti alleen koko ta- Talousrikosten ehkäisy ei kuitenkaan pääty 9127: lousrikollisuuden laajan kirjon, ja vasta tälle tuomion julistamiseen. Jatkossa on otettava 9128: vuosikymmenelle tultaessa havahduttiin jälleen myös yhä tarkemmin huomioon maassamme si- 9129: laajemmin huomaamaan talousrikollisuuden nänsä hyvää tarkoittavan kriminaalipolitiikan 9130: laajuus ja merkitys koko yhteiskunnalle. houkuttelevuus kansainvälisen talousrikollisuu- 9131: Rikoslakia on tarkistettava erityisesti ottaen den kannalta. Muun muassa on tutkittava mah- 9132: huomioon talousrikollisuutta koskevien lakien dollisuuksia estää rikollisen elinkeinotoiminnan 9133: selkeys ja sovellettavuus. Lisäksi talousrikolli- harjoittaminen vapausrangaistuksen suorittami- 9134: suuden vastustaminen on otettava huomioon sen aikana käyttäen hyväksi yhteiskuntaan so- 9135: muussakin lainsäädännössä. Esimerkiksi eri yh- peuttavaksi tarkoitettuja menettelyjä. 9136: tiömuotoja koskevaa säännöstöä on tarkistetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9137: va ja konsernimuodon väärinkäyttö on pyrittävä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9138: estämään. Lähtökohtana tulee olla yritystoimin- 9139: nan harjoittaminen yhdessä yhtiössä. Yhtymä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ta- 9140: muotoisessa toiminnassa yhtymänjokaisen osan lousrikollisuuden vastustamiseksi mm. 9141: tulee vastata itsenäisesti ainakin omasta toimin- seuraavasti: 9142: nastaan, mutta tarvittaessa myös koko yhtymän 9143: puolesta. 9144: 16 TA 14/1995 vp 9145: 9146: - talousrikollisuutta koskevan lain- - yhtymämuodon käyttäminen vas- 9147: säädännön tulee olla selkeää ja sovelletta- tuun välttämiseen tai talousrikoksella saa- 9148: vissa, dun hyödyn kätkemiseen on estettävä, 9149: - lainsäädännössä on otettava yleises- - talousrikosten tutkinta on keskitet- 9150: ti huomioon talousrikollisuuden ehkäisy tävä niin, että viranomaisten yhteistoimin- 9151: niin, että esim. yhtiömuotojen väärinkäyt- ta ja varat mahdollistavat tehokkaan tut- 9152: tö vähenee, kinnan, 9153: - elinkeinoelämän omaa toimintaa on - talousrikosten tutkinnassaja oikeu- 9154: ohjattava talousrikoksia ehkäisevään kehi- denkäyntiä avustamassa on käytettävä 9155: tykseen, tarvittavaa, osin yksityisiltä asiantuntijoil- 9156: - rekisteriviranomaisilla on oltava en- ta ostettua pätevyyttä ja osaamista, sekä 9157: tistä parempi mahdollisuus valvoa yritys- - talousrikosten rangaistuksia on tar- 9158: ten toimintaa ja lakkauttaa yhtiö pääoman kistettava. 9159: ollessa riittämätön tai yhtiön ilmoitetun 9160: tarkoituksen lakatessa, 9161: 9162: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9163: 9164: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 9165: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9166: TA 15/1995 vp 17 9167: 9168: Toivomusaloite 15 9169: 9170: 9171: 9172: 9173: Kallis ym.: Täysraittiuden periaatteen toteuttamisesta vesiliiken- 9174: teessä 9175: 9176: 9177: Eduskunnalle 9178: 9179: Vesiliikenteessä ruorijuopumukseksi maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9180: tellään vähintään 1,0 promillen verenalkoholin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9181: määrä. 9182: Poliisin tietoon tulleiden ruorijuopumusta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin 9183: pausten määrä on kasvanut vuosittain. Juopu- vesiliikennelainsäädännön muuttamiseksi 9184: neena vesillä liikkuva on vaarallinen paitsi itsel- täysraittiuden periaatteen toteuttamiseksi. 9185: leen, myös muille veneilijöille nykyisten tehok- 9186: kaiden moottoriveneiden aikana. 9187: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9188: 9189: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 9190: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9191: 18 TA 16/1995 vp 9192: 9193: Toivomusaloite 16 9194: 9195: 9196: 9197: 9198: Kallis ym.: Täysraittiuden periaatteen toteuttamisesta tieliiken- 9199: teessä 9200: 9201: 9202: Eduskunnalle 9203: 9204: Tieliikenteessä rattijuopumukseksi määritel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9205: lään vähintään 0,5 promillen verenalkoholin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9206: määrä ja törkeäksi rattijuopumukseksi 1,2 pro- 9207: millen verenalkoholin määrä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin 9208: Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusta- tieliikennelainsäädännön muuttamiseksi 9209: pausten määrä on kasvanut vuosittain. Liikenne- täysraittiuden periaatteen toteuttamiseksi. 9210: vahinkojen tutkijalautakunnan tutkimista 9211: kuolonkolareista lähes neljännes on rattijuopon 9212: aiheuttamia. 9213: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9214: 9215: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 9216: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9217: TA 17/1995 vp 19 9218: 9219: Toivomusaloite 17 9220: 9221: 9222: 9223: 9224: Kankaanniemi ym.: Huumausainerikollisuuden torjumiseksi tarvit- 9225: tavista toimenpiteistä 9226: 9227: Eduskunnalle 9228: 9229: Huumeiden käyttö on tuntuvasti lisääntynyt Huumepoliisien mukaan Suomessa on voi- 9230: viime vuosina. Huumausaineiden käyttäjät sor- makkaita huumeita, mm. LSD:tä on markkinoil- 9231: tuvat usein myös talousrikoksiin, joiden avulla la koko ajan. Jopa yksikin LSD-annos voi lau- 9232: he rahoittavat kalliit huumeannoksensa. Var- kaista psyykkisen häiriön, ja käyttäjä jää niin 9233: kaudet, ryöstötja kiristykset ovat hyvin tavallisia sanotusti ikuiselle matkalle. Siksi ongelmiin pi- 9234: rahanhankkimiskeinoja. täisi puuttua voimaperäisesti. Yksi keino olisi 9235: USA:ssa on sellainen käytäntö, että rikoksesta laajamittainen tietoisku huumeiden vaaroista 9236: epäilty henkilö, jolla on runsaasti rahaa, on vel- suunnattuna erityisesti koulunuorisolle. 9237: vollinen selvittämään poliisille, mistä hän on ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9238: hat saanut. Meillä tilanne on päinvastainen: to- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9239: distustaakka on poliisilla. Hänen on pystyttävä 9240: osoittamaan, että rahat on hankittu rikoksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,jot- 9241: kautta, ennen kuin hän voi takavarikoida rikolli- ta poliisit voisivat helpommin takavarikoi- 9242: selta rahat. USA:n menettelyllä on onnistuttu da rikoksilla hankittua rahaa, ja 9243: saamaan noin 80 % varastetuista rahoista takai- että huumeiden vaaroista tiedotellaisän 9244: sin. Meidän poliisimme pystyvät takavarikoi- nykyistä tehokkaammin. 9245: maan vain 5-10 % varastetuista rahoista. 9246: 9247: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9248: 9249: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 9250: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 9251: 20 TA 18/1995 vp 9252: 9253: Toivomusaloite 18 9254: 9255: 9256: 9257: 9258: Kemppainen ym.: Talousrikosten vanhentumisaikojen pidentämi- 9259: sestä 9260: 9261: 9262: Eduskunnalle 9263: 9264: Nykyinen talouslama aiheutui monista eri te- Keskeisenä oikeusperiaatteena Suomessa on 9265: kijöistä. Pääasiallisimpina syinä olivat nousu- mainittu, että takautuvasti voimaan tulevaa lain- 9266: ajan virheellinen talouspolitiikka, pääomamark- säädäntöä ei tule säätää. Ympäristörikoslainsää- 9267: kinoiden vapauttaminen ilman riittävän tarkkaa dännössä eduskunta kuitenkin äänesti eräiden 9268: seurantaa ja mm. virheellinen valuuttakurssipo- ympäristörikosten vanhenemisajat jatkettavaksi 9269: litiikka. Osa lama-ajan meille nyt lankeavasta 5 vuodesta 10 vuoteen. Samalla tavalla tulisi me- 9270: laskusta on aiheutunut myös epäterveistä ja jopa netellä myös talousrikosten kyseessä ollen. 9271: rikollisista toiminnoista. Yhteisesti verovaroista korvattavat vahingot 9272: Ihmisten usko ja luottamus yhteiskunnalliseen tulee voida tutkia ja niistä säätää rangaistus 9273: toimintaan ja poliittiseen järjestelmään edellyt- myös myöhemmin, jos erityisesti tutkimusresurs- 9274: tää, että rikollisella toiminnalla aiheutetut vahin- sien vähäisyyden takia niiden tutkimus voi vii- 9275: got selvitetään ja syylliset saatetaan edesvastuu- västyä. 9276: seen. Tämän toteuttamiseksi poliisi tarvitsee riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9277: tävät voimavarat, mutta yhteiskunnalla tulee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9278: olla sitä varten myös lainsäädännölliset perus- 9279: teet. Edellinen hallitus teki periaatepäätöksen ta- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi- 9280: lousrikostutkimuksen tehostamisesta ja perusti teisiin talousrikosten vanhentumisaikojen 9281: mm. sitä varten erityisen yksikön. Ongelmaksi pidentämiseksi. 9282: talousrikosten tutkimisessa on nousemassa ta- 9283: lousrikosten vanhentumisaika. 9284: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9285: 9286: 9287: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 9288: TA 19/1995 vp 21 9289: 9290: Toivomusaloite 19 9291: 9292: 9293: 9294: 9295: Kuosmanen: Velkojien ja takaajien aseman parantamisesta yksityis- 9296: henkilön velkajärjestelystä annetussa laissa 9297: 9298: 9299: Eduskunnalle 9300: 9301: Yksityishenkilön velkajärjestelylaki on ollut koko laki, koska lakia ei tarvita enää nykyisessä 9302: voimassa vuodesta 1993 alkaen. Lain valmiste- muodossaan. 9303: lun heikkouteen on alusta alkaen kiinnitetty huo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9304: miota. Lakia käytäntöön sovellettaessa on ha- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9305: vaittu, että maksuohjelma noin 40 prosentissa 9306: tapauksista on vahvistettu nollaksi markaksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yk- 9307: Tämän takia lehdistössä on yleisesti sanottu ko. sityishenkilön velkajärjestelyistä annetun 9308: lain olevan velkojen anteeksiantolaki. Tämä ei lain kumoamiseksi tai ainakin perusteelli- 9309: varmaan ollut lainsäätäjän tarkoitus. Lain epä- seksi muuttamiseksi siten, että velkojien ja 9310: kohtia tulisi korjata kiireellisesti tai kumota takaajien asema olisi oikeudenmukainen. 9311: 9312: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9313: Pekka Kuosmanen 9314: 22 TA 20/1995 vp 9315: 9316: Toivomusaloite 20 9317: 9318: 9319: 9320: 9321: Kuosmanen: Yrityksen saneerauksesta annetun lain epäkohtien 9322: korjaamisesta 9323: 9324: 9325: Eduskunnalle 9326: 9327: Yritysten saneerauksesta annettua lakia on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9328: sovellettu käytäntöön parin vuoden ajan. Sanee- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9329: rausmenettely on hyväksytty monissa jopa valta- 9330: kunnan laajuisissa yrityksissä. Menettelyä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yri- 9331: aiheesta moitittu siitä, että se vääristää tervettä tysten saneerauksesta annetun lain epä- 9332: kilpailua alalla. Saneerauksen alainen yhtiö saa kohtien ja monimutkaisuuden korjaami- 9333: velkoihinsa merkittävät leikkaukset, mikä pa- seksi siten, että kilpailutilanne säilyisi ta- 9334: rantaa kilpailukykyä samalla alalla normaalisti sapuolisena eikä saneeraus aiheuttaisi koh- 9335: toimiviin yrityksiin verrattuna. Lisäksi on ha- tuuttoman suuria kustannuksia saneerat- 9336: vaittu, että saneerausmenettely on turhan moni- tavalle yritykselle. 9337: mutkainen ja varsin kallis. 9338: 9339: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9340: 9341: Pekka Kuosmanen 9342: TA 21/1995 vp 23 9343: 9344: Toivomusaloite 21 9345: 9346: 9347: 9348: 9349: Mikkola: Kunnallisten osakeyhtiöiden erityispiirteiden huomioon 9350: ottamisesta osakeyhtiölaissa 9351: 9352: 9353: Eduskunnalle 9354: 9355: Osakeyhtiömuoto on viime vuosina yleistynyt emoyhtiönä ja osakeyhtiötä, jossa kunnalla on 9356: kuntasektorilla palvelutuotannossa ja erityisesti määräysvalta, tytäryhtiönä. 9357: liiketoiminnassa. Osakeyhtiölaki ei kuitenkaan Lisäksi osakeyhtiölakiin tulisi mielestäni ottaa 9358: millään tavalla ota huomioon kunnallisten osa- määräys siitä, että mikäli kunta yksin omistaa 9359: keyhtiöiden erityispiirteitä. osakeyhtiön osakkeet, yhtiökokouksena voisi 9360: Uusi kuntalaki edellyttää kunnan taloushal- toimia kunnanvaltuusto, kunnanhallitus tai muu 9361: linnossa konsernitaseen laatimista. Nykyinen kunnallinen organisaatio, mikäli osakeyhtiön 9362: osakeyhtiölaki ei anna mielestäni kunnalle riittä- yhtiöjärjestyksessä näin määrätään. 9363: västi mahdollisuuksia itsenäisen osakeyhtiön Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9364: valvontaan ja ohjaukseen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9365: Osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:ssä on määräykset 9366: emoyhtiöstä ja tytäryhtiöstä. Kyseistä säännöstä että hallitus ryhtyisi nopeasti toimenpi- 9367: tulisi mielestäni täydentää siten, että kuntaa, jol- teisiin osakeyhtiölain muuttamiseksi siten, 9368: la on määräysvalta osakeyhtiössä, käsitellään että siinä otettaisiin huomioon kunnallis- 9369: ten osakeyhtiöiden erityisluonne. 9370: 9371: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9372: 9373: Jukka Mikkola 9374: 24 TA 22/1995 vp 9375: 9376: Toivomusaloite 22 9377: 9378: 9379: 9380: 9381: Myllyniemi: Vanhempien taloudellisen vastuun lisäämisestä lasten- 9382: sa tekemisistä 9383: 9384: 9385: Eduskunnalle 9386: 9387: Hyvin harvoissa maissa on vanhemmilla tapa- sa huolettomasti oleilla yömyöhäisellä kaupun- 9388: na sallia aivan nuorten lasten oleskella isojenkin gilla. 9389: kaupunkien keskustoissa hyvin myöhään yöhön Tämä loisi uutta ryhtiä yhteiskuntaamme ja 9390: saakka. Suomessa on tämä huono tapa. Se johtaa antaisi vanhempien ottaa sen vastuun lapsistaan, 9391: lapsien ja nuorten joutumiseen huonoille tavoil- mikä heille kuuluu. Tämä kaikki koituisi ennen 9392: le, jopa rikollisuuteen. kaikkea nuorisomme hyväksi. 9393: Jos Suomessa käytännön lain soveltaminen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9394: toteutuisi siten, että nuoren, alle 18-vuotiaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9395: syyllistyttyä tahalliseen toisen omaisuuden va- 9396: hingoittamiseen taijopa toisen henkilön pahoin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9397: pitelemiseen olisi taloudellinen korvausvelvolli- vanhempien vastuun korostamiseksi las- 9398: suus yhteisvastuullisesti nuorella ja hänen van- tensa tekemisistä. 9399: hemmillaan, eivät vanhemmat enää sallisi lasten- 9400: 9401: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9402: 9403: Kari Myllyniemi 9404: TA 23/1995 vp 25 9405: 9406: Toivomusaloite 23 9407: 9408: 9409: 9410: 9411: M. Pohjola ym.: Lapsipornografian hallussapidon saattamisesta 9412: rangaistavaksi teoksi 9413: 9414: 9415: Eduskunnalle 9416: 9417: Suomi on vuonna 1991 ratifioinut YK:n las- Lapsipornografian hallussapito voitaisiin kri- 9418: tenoikeuksien yleissopimuksen, jossa Suomi on minalisoida joko rikoslain kokonaisuudistuksen 9419: sitoutunut suojaamaan lapset lapsipornografial- yhteydessä taikka säätämällä asiasta Norjan 9420: ta tarkoituksenmukaisin keinoin. mallin mukaisesti erillinen rikoslain pykälä. 9421: Pohjoismaista Norja on kieltänyt lapsiporno- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9422: grafian hallussapidon. Ruotsissa ja Tanskassa on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9423: kieltoa koskeva lakiesitys valmisteilla. 9424: Asiantuntijoiden mukaan lapsipornografian että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ri- 9425: katseleminen lietsoo pedofiliaan taipuvaisia ih- koslain uudistamiseksi saattamalla lapsi- 9426: misiä toimintaan. pornografian hallussapidon rangaistavaksi 9427: Jos Suomessa ei toteuteta lapsipornografian Suomessa. 9428: hallussapitokieltoa, on vaarana, että Suomesta 9429: tulee Euroopan lapsipornografian markkina- 9430: alue. 9431: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9432: 9433: Markku Pohjola Matti Saarinen 9434: 26 TA 24/1995 vp 9435: 9436: Toivomusaloite 24 9437: 9438: 9439: 9440: 9441: Räsänen ym.: Lapsipomon hallussapidon kieltämisestä 9442: 9443: 9444: 9445: Eduskunnalle 9446: 9447: Hallitus on sitoutunut iltakoulussaan viime ikäisen tyttövauvan raiskaus. Vauva kuolee väki- 9448: huhtikuussa lapsipomon hallussapidon kieltä- vallan seurauksena. Tämän videon yksityinen 9449: miseen, mitä Suomen allekirjoittamat kansain- hallussapito ja katselu on siis Suomen lain mu- 9450: väliset sopimuksetkin edellyttävät. Asia on kui- kaan sallittua. 9451: tenkinjäänyt makaamaan byrokratiaan, eivätkä Lapsipomon käyttö lisää väistämättä väkival- 9452: oikeusministeriön lainvalmistelijat ole saaneet taa lapsia kohtaan. Näiden ns. pedofiilien sairau- 9453: aikaiseksi esitystä asiasta eikä sellaista ole myös- den kehittyminen tulisi pyrkiä kaikin tavoin eh- 9454: kään tiedossa. käisemään ja heistä olisi tiedotettava niin van- 9455: Tällä hetkellä vain lapsipomon levitys ja hemmille kuin lapsillekin. Esimerkiksi Ruotsissa 9456: myynti on kiellettyä. Suomi on siis ainoa Pohjois- on ollut meneillään juuri tällainen valistuskam- 9457: maa, joka sallii lapsipomon hallussapidon. On panja pedofiliasta. 9458: selvää, että jos käyttö on sallittua, löytyy aina Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9459: myös laittomia myyjiä. Asiaa ei lievennä lain- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9460: kaan se, että Suomessa käytössä oleva lapsipor- 9461: no on pääosin ulkomailla tuotettua. että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin lap- 9462: Julkisuuteen on tullut mm. tapaus, jossa erään sipomon hallussapidon kieltämiseksi sekä 9463: suomalaismiehen illanistujaisissa katsottiin vi- pedofiliasta varoittavan valistuskampan- 9464: deota, jossa näytetään muutaman kuukauden jan toteuttamiseksi. 9465: 9466: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9467: 9468: Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 9469: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9470: Sakari Smeds 9471: TA 25/1995 vp 27 9472: 9473: Toivomusaloite 25 9474: 9475: 9476: 9477: 9478: Räsänen ym.: Hoitohenkilöstön oikeudesta kieltäytyä virkatehtä- 9479: vistä omantunnonsyistä 9480: 9481: 9482: Eduskunnalle 9483: 9484: Suomessa lääkäreillä ja muulla hoitohenkilö- suorittamisesta. Maailman Lääkäriliitto kannat- 9485: kunnalla ei ole juridista oikeutta kieltäytyä virka- taa omantunnonvapautta asiassa. Myös Suomen 9486: tehtäviinsä liittyvistä toimenpiteistä, vaikka ne Lääkäriliitto on sille varsin myönteinen. 9487: olisivat vastoin heidän omantuntonsa vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9488: sia. Tekemässään valassa lääkärit sitoutuvat elä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9489: män suojelemiseen. Kuitenkaan he eivät voi olla 9490: tekemättä raskaudenkeskeytykseen liittyviä toi- että hallitus ryhtyy toimiin, jotta lääkä- 9491: menpiteitä. rit ja muut hoitohenkilöstöön kuuluvat saa- 9492: Muun muassa Englannissa on kaikilla hoito- vat laillisen mahdollisuuden kieltäytyä 9493: henkilökuntaan kuuluvilla mahdollisuus oman- omantunnonsyistä elämän lopettamiseen 9494: tunnonsyistä kieltäytyä raskaudenkeskeytyksen liittyvistä toimenpiteistä. 9495: 9496: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9497: Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 9498: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9499: Sakari Smeds 9500: 28 TA 26/1995 vp 9501: 9502: Toivomusaloite 26 9503: 9504: 9505: 9506: 9507: Räsänen ym.: Seksibisneksen rajoittamiseksi tarvittavista toimenpi- 9508: teistä 9509: 9510: 9511: Eduskunnalle 9512: 9513: Elämme voimakkaan taloudellisen kriisin ja ja on tulossa Suomeen seksibisneksen työnteki- 9514: henkisen murroksen aikaa niin kansallisesti kuin jäksi. Erilaiset "ohjelmatoimistothan" hakevat 9515: kansainvälisestikin. Kansainväliset muutokset, viisumeita nuorille naisille ja miehille koulutusta, 9516: erityisesti entisen Neuvostoliiton hajoaminen ja esiintymisiä tai kyläilyä varten. Näin tuodaan 9517: Euroopan yhdentymiskehitys, ovat tuoneet Suomeen seksityöntekijöitä. Työluvan puuttu- 9518: myös Suomeen ilmiöitä, joihin ei ole voitu varau- minenkaan ei ole esteenä, koska kolmen kuukau- 9519: tua. Eräs tällainen muutos on kaupallisen seksin den viisumi oikeuttaa lyhytaikaiseen ja näytös- 9520: räjähdysmäinen kasvu erilaisine yhteiskunnalle luonteiseen esiintymiseen. 9521: haitallisine lieveilmiöineen. Erityisesti itäprosti- Irtolaislain kumoamisen myötä viranomaisil- 9522: tuoitujen määrän kasvun myötä myös sukupuo- ta vietiin mahdollisuudet puuttua ilman paritus- 9523: litautien ja HIV-tartuntojen määrä kasvaa ja vä- ta tapahtuvaan prostituutioon. Rikoslain pari- 9524: kivalta ja turvattomuus lisääntyvät. tuspykälää tulisikin pikaisesti muuttaa niin, että 9525: Viimeaikaisen kehityksen vakavimpia seu- se koskisi myös välillistä paritusta. 9526: rauksia on yhä nuorempien ja jopa lasten hyväk- Seksibisnesongelmaan on puututtava myös 9527: sikäyttö kaupallisessa seksissä. Maamme vai- Alkon ravintolavalvontaa tehostamalla. Erityis- 9528: keassa taloustilanteessa monet ovat menettäneet tä huomiota tulee tällöin kiinnittää ravintolan 9529: työpaikkansa ja yhä useammat ovat työpaikan toiminnan mahdolliseen muuttumiseen. Annis- 9530: menetysuhan edessä. Työnhakija ei voi enää vali- keluoikeudet voidaan ja tulee peruuttaa, mikäli 9531: ta työpaikkaansa, vaan hän saattaa joutua otta- ravintolasta onkin käytännössä tullut seksibis- 9532: maan vastaan työtä, joka on vastoin hänen arvo- neksen harjoittaja. 9533: jaan. Näin on viime aikoina yhä useammin ta- Olisi myös harkittava keinoja selvittää Suo- 9534: pahtunut ravintola-alan seksibisneksessä, jolla messa toimivan seksibisneksen omistussuhteet, 9535: ravintolan suosiota yritetään lisätä. Työntekijät taustat ja toimintatavat. On selvitettävä, miten 9536: joutuvat päivittäin kokemaan fyysistä ja henkis- lainsäädäntötoimin voidaan edistää seksibisnek- 9537: tä painostusta, uhkaituja ja aiheellisia pelkoja sen lopettamista maassamme. 9538: niin työpaikalla kuin kotimatkallaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9539: Seksibisneksen nopea kasvu on aiheuttanut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9540: maassamme yleistä huolestumista etenkin, kun 9541: viranomaiset ovat olleet asiassa varsin toimetto- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 9542: mia. Viranomaisten tulisikin puuttua seksibis- seksibisneksen lopettamiseksi, siihen liitty- 9543: neksen aiheuttamiin ongelmiin mm. selvittämäl- vän viisumikäytännön tarkistamiseksi, ri- 9544: lä bisneksen laajuus ja toimintatavat. koslain parituspykälän muuttamiseksi 9545: Maamme viisumikäytäntöä tulisi tarkistaa ja sekä ravintolavalvonnan tehostamiseksi ja 9546: antaa selkeät soveltamisohjeet niitä tapauksia anniskeluoikeuksien peruuttamiseksi sek- 9547: varten, joissa on syytä epäillä, että viisumin haki- sibisnesravintoloilta. 9548: 9549: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9550: 9551: Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 9552: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 9553: Sakari Smeds 9554: TA 27/1995 vp 29 9555: 9556: Toivomusaloite 27 9557: 9558: 9559: 9560: 9561: Smeds: Nuorisorikollisuuden ehkäisyprojektien tukemisesta 9562: 9563: 9564: 9565: Eduskunnalle 9566: 9567: Lapsen paras -projekti keskittyy nuorisorikol- ta tutkimuksiin ja kokeiluihin auttaisi kuntia ryh- 9568: lisuuden ehkäisyyn. Projektin kesto on 10 vuotta tymään vastaaviin projekteihin. Tätä varten tu- 9569: ja sen kohderyhmänä ovat nyt 5-6-vuotiaat lap- lisikin ottaa seuraavaan talousarvioon määrära- 9570: set ja heidän perheensä. Kokeilu on poikkihallin- ha em. hankkeiden rahoittamiseksi. 9571: nollinen ja mukana ovat sosiaali- ja terveysviran- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9572: omaiset, kouluviranomaiset sekä poliisi. Pro- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9573: jektia ollaan käynnistämässä Kotkassa tietyllä 9574: kokeilualueella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9575: Valtion osallistuminen taloudellisella tuella kunnissa toteutettavien poikkihallinnollis- 9576: Lapsen paras -projektin tyyppisiin nuorisorikol- ten nuorisorikollisuuden ehkäisyprojektien 9577: lisuutta ehkäiseviin poikkihallinnollisiin seuran- tukemiseksi. 9578: 9579: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9580: 9581: Sakari Smeds 9582: 30 TA 28/1995 vp 9583: 9584: Toivomusaloite 28 9585: 9586: 9587: 9588: 9589: Vistbacka: Velkomisasioiden käsittelyn yksinkertaistamisesta kä- 9590: räjäoikeudessa 9591: 9592: 9593: Eduskunnalle 9594: 9595: Ulosottotoimin perittävistä saatavista peri- Valtionhallinto pyrkii jatkuvasti löytämään 9596: tään valtaosa ilman tuomiota tai päätöstä, eikä uusia säästökohteita. Kyseinen velkomisasioi- 9597: kyseisellä tavalla tapahtuneesta perinnästä ole den turha käsittely tuomioistuimessa aiheuttaa 9598: saamisten oikeellisuuden suhteen ollut mainitta- runsaasti kustannuksia ja hyödyttää lähinnä yk- 9599: via ongelmia. Tämän perusteella voidaan perus- sityisiä perimistoimistoja. Mikäli selvät velko- 9600: tellusti kysyä, miksi sellaisen velkojan,jolle ei ole mistapaukset voitaisiin saattaa perintään ilman 9601: säädetty oikeutta periä ilman tuomiota tai pää- tuomioistuinkäsittelyä, toisi tämä uusi menettely 9602: töstä, saatavan pakkoperintä tulee velalliselle kustannussäästöä myös valtiolle, koska ulosot- 9603: maksamaan oikeudenkäyntikulujen verran toasiat paljolti kasaantuvat samoille velallisille. 9604: enemmän kuin em. ilman tuomiota tapahtuvat Näin ollen uudet asiat voitaisiin hoitaa samalla, 9605: perinnät, kuten esimerkiksi vakuutusmaksut kun velallisten kanssa asioitaisiin aikaisemmin 9606: Tästä saattaa jopa seurata, että velalliset jättävät perittäväksi tulleissa asioissa. Tuomioistuimet, 9607: velkojaan hoitamatta valikoidusti, riippuen vel- joita velkomisasiat nyt tarpeettomasti ruuhkaut- 9608: kojasta. tavat, eivät tällöin sitoisi henkilökuntaa velko- 9609: Nykyisessä lainsäädännössä on lähdetty siitä, misrutiinien hoitoon. 9610: että velallisella on oikeus esittää oma kantansa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9611: vireille tulleessa asiassa. Käräjäoikeudessa ta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9612: pahtuva käsittely näyttää kuitenkinjohtavan sii- 9613: hen, etteivät kansalaiset, joita velkomisasia kos- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin, 9614: kee, uskalla, osaa, saa aikaiseksi tai muusta syys- että velkomisasioiden tarpeeton käsittely 9615: tä vastusta kohtuuttomia oikeudenkäyntikuluja. käräjäoikeuksissa lopetetaan ja että aina- 9616: Myös velkojien oikeusturva kärsii nykyisestä ti- kin selvissä tapauksissa siirrytään ilman 9617: lanteesta eli kohtuuttomista kustannuksista, tuomiota tai päätöstä tapahtuvaan perin- 9618: koska velkojat kokevat tuomioistuinkäsittelyn tään sekä että käräjäoikeuksien yksipuo- 9619: hankalaksi. listen tuomioiden oikeudenkäyntikuluja 9620: kohtuullistetaan nykyisestä tasostaan. 9621: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9622: 9623: Raimo Vistbacka 9624: TA 29/1995 vp 31 9625: 9626: Toivomusaloite 29 9627: 9628: 9629: 9630: 9631: Vistbacka: Salassapitosäännösten lieventämisestä rikostutkinnan 9632: helpottamiseksi 9633: 9634: 9635: Eduskunnalle 9636: 9637: Pankkituki on nousemassa viimeisten arvioi- puolten kesken. Tällä hetkellä pankkien luotto- 9638: den mukaan jopa 80 miljardiin markkaan. Tällä tappioihin liittyvät tutkimukset ovat vasta alku- 9639: tuella estettiin suomalaisia pankkeja ajautumas- vaiheessaan, mutta siitä huolimatta on esimer- 9640: ta konkurssiin ja koko rahoituslaitossektoria kiksi SKOPin piiristä löytynyt useita rikoksiksi 9641: joutumasta täydelliseen kaaokseen. Pankkien epäiltäviä tapauksia. Valitettavasti tutkimukset 9642: konkurssit olisivat tienneet myös tallettajien ra- etenevät aivan liian verkkaisesti, että kaikissa 9643: hojen vaarantumista ja ennen kaikkea pankkien tuen kohteena olevissa pankeissa saataisiin kaik- 9644: laina-asiakkaiden joutumista tukalaan asemaan ki rikollinen ja vilpillinen toiminta kaivettua 9645: lainojen tullessa lyhyellä viiveellä maksuun. Täs- esiin. Tutkijavoimia on liian vähän ja pankkisa- 9646: sä valossa pankkituki oli välttämätön, vaikkakin laisuus häiritsee tutkintaa. Lisäksi on vaarana, 9647: yhteiskunnalle aivan liian kallis toimenpide, sillä että vanhimmat pankki- ja luottolaitoksissa teh- 9648: onhan valtio velkaantunut ulkomaille osittain dyt talousrikokset vanhenevat voimassa olevan 9649: pankkituen takia satoja miljardeja markkoja, ja lainsäädännön nojalla jo vuoden vaihteessa. 9650: lisäksi kansalaisten sosiaalisiin etuuksiin on jou- SMP onkin esittänyt talousrikosten vanhenemis- 9651: duttu kipeästi puuttumaan. Suurimmat pankki- ajan pidentämistä kahdesta tai viidestä vuodesta 9652: tuen maksajat ovat olleet etujaan menettäneet kymmeneen vuoteen tekemässään lakialoitteessa 9653: lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset, sairaat ja n:o 96/1994 vp. 9654: opiskelijat. Pankkituki on jokaista kansalaista Eduskunta edellytti hyväksyessään pankki- 9655: kohden jo noin 16 000 markkaa. tuen, että tuen kohteena olevissa pankeissa pi- 9656: Pankkien valtaviin tappioihin on luonnollises- detään erikoistilintarkastus ja että löytyneet 9657: ti useita syitä, joista osa selittyy kansainvälisillä epäselvyydet saatetaan rikosoikeudelliseen tut- 9658: pääomapiirien valuuttaoperaatioilla ja osa Suo- kintaan. Valitettavasti tämä vaatimus ei ole täy- 9659: men Pankin ja poliittisten päättäjien virheratkai- sin toteutunut edellä mainituista syistä. Lisäksi 9660: suilla. Viimeksi mainituista eräs oli rahamarkki- on tullut ilmi, että jo tutkituissa ja esille tulleis- 9661: noiden liian nopea vapauttaminen 1980-luvulla sa rikosepäilyissä on käymässä niin, että ne 9662: ja siitä seurannut "tyhjän päälle rakentunut" ka- "painuvat unohduksen yöhön". Tämä johtuu 9663: sinotalousvaihe, joka päättyi vakuusarvojen siitä, että esimerkiksi SKOPin tapauksessa 9664: jyrkkään romahdukseen 1990-luvun alussa. Täs- pankki ja Valtion vakuusrahasto ovat peruneet 9665: tä seurasi puolestaan konkurssiaalto, suurtyöttö- pankin johdon rikosepäilyt, jolloin ne voimassa 9666: myys ja hallituksen säästötoimien paisuttama olevien salassapitosäännösten takia jäävät sa- 9667: kotimarkkinakysynnän voimakas aleneminen. laisiksi ikuisiksi ajoiksi. Kyseessä ovat tässä esi- 9668: Näille päätöksille eivät pankit ole sinänsä voineet merkkitapauksessa kahteentoista lainakokonai- 9669: mitään ja niistä vastuun kantavat yhteiskunnan suuteen liittyvät rikosepäilyt sekä epäilyt pan- 9670: päättäjät. kin johtajien holtittomasta lainojen myöntämi- 9671: Pankkikriisiin liittyy kuitenkin myös merkit- sestä ja siitä aiheutuneista tappioista. Samaa 9672: tävä määrä sellaista toimintaa, joka voidaan lu- pankkia koskee myös ay-pamppujen Rapap 9673: kea väärinkäytöksiksija rikolliseksi toiminnaksi. Oy:n saama erikoiskohtelu, jossa kasinopelin 9674: Taloudellista rikollisuutta on esiintynyt niin tappiot on väitetty siirretyn ay-johtajilta pankin 9675: pankkien johdon kuin asiakkaidenkin taholla. ja sitä kautta veronmaksajien maksettaviksi. 9676: Pahimmillaan tämä rikollinen toiminta on tehty Voi vain kuvitella, millainen määrä vastaavia 9677: yhteisymmärryksessä pankin johdon ja asiak- tai astetta lievempiä talousrikoksia tai "junailu- 9678: kaan välillä ja saatu hyöty ilmeisesti jaettu osa- ja" löytyy, jos kaikki tuen kohteena olevat pan- 9679: 32 TA 29/1995 vp 9680: 9681: kit pengotaan "kassaholvin pohjapölyjä myö- Pahimman esteen talousrikostutkinnalle 9682: ten". muodostavat pankeissa harjoitettavan salailun 9683: SMP:n mielestä lain on oltava kaikille sama eli lisäksi muutamat lainsäädäntömme kohdat. 9684: suurhuijaria ja nälkäänsä näpistävää eläkeläistä Merkittävimmät esteet ovat luottolaitoslain 94 §, 9685: on kohdeltava samalla tavalla. Rikokset on pys- yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain 9 § 9686: tyttävä selvittämään ilman, että lait asettavat es- ja virkamieslain 23 §. Näihin tulisi saada poik- 9687: teitä toisen lain toteuttamiselle. On tärkeämpää keus pankeissa ja rahoituslaitoksissa tehtyjen ta- 9688: se, että kansaa kurjistaneeseen pankkitukeen lousrikosten selvittämiseen tarvittavien tietojen 9689: johtaneet syyt ja rikokset selvitetään ja syyllisiä osalta niin, etteivät kyseiset lainkohdat muodos- 9690: rangaistaan sekä korvaukset vaaditaan kuin että ta estettä talousrikosten selvittämiselle, syyllisten 9691: suurten pankkiasiakkaiden pankkisalaisuus säi- löytymiselle ja rankaisemiselle sekä korvausvaa- 9692: lytetään koskemattomana. Käytännön syistä on timusten osoittamiselle ja sitä kautta yhteiskun- 9693: aloitteessa salaisuuden poistaminen rajattu kui- nan mahdollisuudelle saada osittain takaisin ri- 9694: tenkin yritysasiakkaisiin ja luonnollisiin henki- koksista aiheutunutta pankkitukea. 9695: löihin, joiden anto- tai ottolainauksen määrä on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9696: yli 100 000 markkaa. Tällöin tavalliset pientallet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9697: tajat jäävät lain ulkopuolelle, sillä heidän mah- 9698: dollisuutensa rötöstelyyn ovat olemattomat. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 9699: "Rehellisyys maan perii" sanotaan vanhassa vii- lainsäädännössämme olevien taloudellis- 9700: saudessakinja tämän rehellisyyden vaatimuksen ten rikosten tutkintaa hidastavien tai jopa 9701: on oltava ehdoton ja kaikkia, myös pankkeja estävien salassapitosäännösten poistami- 9702: koskeva. Lainsäädännön on myös tuettava rehel- seksi, jotta pankeissa ja rahoituslaitoksis- 9703: lisyyttä, ei epärehellisyyttä ja asioiden salaamis- sa tehdyt talousrikokset saataisiin selvite- 9704: ta. tyksi ennen niiden vanhenemista. 9705: 9706: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9707: 9708: Raimo Vistbacka 9709: TA 30/1995 vp 33 9710: 9711: Toivomusaloite 30 9712: 9713: 9714: 9715: 9716: Vistbacka: Pankeissa ja rahoituslaitoksissa tehtyjen tai niihin koh- 9717: distuneiden talousrikosten vanhentumisajan pidentämisestä 9718: 9719: 9720: Eduskunnalle 9721: 9722: Yhteiskunnan eli veronmaksajien varoja on hokkaasti ja puolueettomasti sekä nopeasti tut- 9723: mennyt ja edelleen menee pankkitukeen niin, että kimaan tapahtumat kaikissa tukea saaneissa 9724: yhteissumman odotetaan nousevan ennen pank- pankeissa ja saattamaan oikeudelliseen vastuu- 9725: kikriisin lopullista selviämistä vähintään 70 mil- seen niin holtittomasti lainoja jaelleet johtajat 9726: jardiin markkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jo- kuin rikollisesti pankkeja hyväkseen käyttäneet 9727: kaisen suomalaisen kontolle - lapset mukaan velallisetkin. 9728: luettuina- tulee pankkitukea peräti noin 15 000 Eduskunnan hyväksyessä aikoinaan pankki- 9729: markkaa. Juuri julkaistujen tietojen mukaan tuen sille määriteltiin ehdot ja samalla edellytet- 9730: Suomen pankkikriisi tulee pohjoismaista ylivoi- tiin, että tuen kohteena olevissa pankeissa tai 9731: maisesti kalleimmaksi Ruotsin selvitessä puolella pankkiryhmittymissä järjestetään erikoistilintar- 9732: ja Norjan valtion jopa saadessa voittoa vastaa- kastus ja rikokselliseen toimintaan syyllistyneet 9733: vassa tapahtumaketjussa. Voidaan siis todeta, asetetaan oikeudelliseen vastuuseen teoistaan. 9734: että Suomessa pankkitukiasiat mitä todennäköi- Tämä oli mm. SMP:n ehdoton edellytys pankki- 9735: simmin hoidettiin muita pohjoismaita huonom- tuen hyväksymiselle nykyisessä muodossaan. 9736: min ja pankkien ongelmat olivat lisäksi pahem- Pankkikriisin alkamisesta on nyt kulunut aikaa 9737: mat. Kun vielä otetaan huomioon se, että Suo- jo yli kaksi vuotta, mutta tutkimukset pankeissa 9738: men kansantuote on merkittävästi Ruotsin ja ovat edenneet hyvin hitaasti, ja vielä hitaammin 9739: Norjan kansantuotetta alhaisempi, on rasitus jo- on edennyt vähäistenkin selville saatujen virheitä 9740: kaiselle kansalaiselle ollut erittäin tuntuva. Ei ole tehneiden pankinjohtajien tai velallisten syyttee- 9741: haettu johtopäätös se, että pankkikriisin takia seen asettaminen. Tämän takia on todellisena 9742: ovat lapsiperheet, sairaat, eläkeläiset ja opiske- vaarana se, että jopa erittäin törkeitä väärinkäy- 9743: lijat menettäneet kokonaan tai osittain monia töksiä tehneet ja pankeille satojen miljoonien 9744: aiemmin saamiaan sosiaalisia etuuksia ja veron- markkojen tappioita aiheuttaneet johtajat ja ve- 9745: maksajat lisäksi joutuneet maksamaan vuosit- lalliset pääsevät tilanteesta kuin koira veräjästä 9746: tain kohonneita tuloveroja. rikosten vanhentuessa kahdessa vuodessa nyky- 9747: Pankkikriisin syitä ja syyllisiä on pyritty lop- lainsäädännön ansiosta. Todellinen riski on, että 9748: pujen lopuksi etsimään varsin ponnettomasti. ennen kuin poliisi saa riittävät valtuudet ja val- 9749: Lähinnä on katsottu, että kriisiin johtaneet ta- miudet laajan ja perusteellisen tutkinnan suorit- 9750: pahtumat olivat pelkästään seurausta sarjasta tamiseksi niin pankeissa kuin pankkien yritysasi- 9751: epäonnistuneita valtiovallan ja Suomen Pankin akkaiden keskuudessa, pääsee suurin osa teh- 9752: päätöksiä sekä ulkoisia tekijöitä. Vastuunkanta- dyistä talousrikoksista oikeudellisesti vanhene- 9753: jaa ei ole ilmaantunut, eikä vastuuta ole myös- maan. Rötösherrat saavat silloin tehdä yhteis- 9754: kään haluttu sälyttää kenenkään henkilön tai kunnalle ja veronmaksajille miljardivahingon ja 9755: minkään tahon niskaan. On kuin olisi kyse jos- poistua partaansa nauraen Luxemburgin tai 9756: tain luonnonmullistuksesta, joka muodostaa Sveitsin pankkitiliensä kautta viettämään "an- 9757: "force majeure" -tilanteen ja vapauttaa kaikki saittua vanhuudenlepoaan" vaikka pankkituki- 9758: virheitä tehneet vastuusta ja ennen kaikkea kor- rahoilla rakennettuun Bahaman loistohotelliin. 9759: vausvelvollisuudesta yhteiskuntaa ja pankkeja SMP on aina peräänkuuluttanut rehellisyyttä 9760: kohtaan. Näin ei tulisi tämän luokan koko val- ja rötösherrojen kiinnisaamisen ja edesvastuu- 9761: tiontaloutta horjuttaneenja jokaisen kansalaisen seen saattamisen tärkeyttä. Se on mielestämme 9762: ruokalautasta koskeneen tapahtumaketjun osal- välttämätöntä niin yleisen lainkuuliaisuuden 9763: ta menetellä, vaan pyrkiä mahdollisimman te- vuoksi kuin tällä kertaa myös kansantaloudelli- 9764: 34 TA 30/1995 vp 9765: 9766: sesta syystä. Jos rötöstelystä selvitään tälläkin lapsiperheiden, sairaiden, eläkeläisten, opiskeli- 9767: kertaa ilman seuraamuksia, on ensi kerralla va- joiden ja työttömien hyväksi, jonne ne alun pe- 9768: hinko vieläkin suurempi. Myöskään kansalais- rinkin olisivat kuuluneet. On luonnollista, ettei 9769: ten perustuslaillinen tasavertaisuus ei salli satoja kaikkia hukattuja miljardeja ole mahdollista jäl- 9770: miljoonia rötöstelleen herran päästämistä vas- jittää - onhan osa pankkikriisistä Suomesta ja 9771: tuusta, kun nälkäänsä nakkipaketin näpistäneel- suomalaisista riippumattomista syistä johtuvaa 9772: le köyhälle luetaan takuuvarmasti lakia ja lähes tai talouselämän lainalaisuuksien seurausta - 9773: tiilenpäitä. Tämän takia on eduskunnan ryhdyt- mutta jokainen takaisin saatu markka vähentää 9774: tävä pikaisiin toimiin ennen kuin on liian myö- lisäleikkaustarvetta tai ulkomaisen lainanoton 9775: häistä. tarvetta valtiontaloudessa. 9776: Tämän takia tulisi kiireellisenä hyväksyä lain- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9777: muutos, jolla pankkeihin ja rahalaitoksiin koh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9778: distuneiden tai niissä tehtyjen talousrikosten 9779: vanhenemisaikaa jatkettaisiin nykyisen käytän- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 9780: nön kahdesta tai viidestä vuodesta kymmeneen pankeissa ja rahoituslaitoksissa tehtyjen 9781: vuoteen. Tällä taattaisiin se, että suurin osa tai niihin kohdistuneiden talousrikosten 9782: pankkikriisiin liittyvistä talousrikoksista ehdit- vanhentumisajan pidentämiseksi kymme- 9783: täisiin selvittää ja syyllisiä rangaista. Samalla neen vuoteen rikosnimikkeestäja siitä sää- 9784: pystyttäisiin korvausvelvollisuuden avulla saa- detystä kovimmasta rangaistuksesta riip- 9785: maan edes osa yhteiskunnan pankkitukeen sijoit- pumatta. 9786: tamista rahoista takaisin käytettäväksi jälleen 9787: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9788: 9789: Raimo Vistbacka 9790: TA 31/1995 vp 35 9791: 9792: Toivomusaloite 31 9793: 9794: 9795: 9796: 9797: Aittoniemi: Itsenäisen puolustuksen ja sotilaallisen sitoutumatto- 9798: muuden säilyttämisestä 9799: 9800: 9801: Eduskunnalle 9802: 9803: Suomi on tällä hetkellä vielä käytännössä soti- Tämä on vastoin sitä kuvaa, joka on kansalle 9804: laallisesti sitoutumaton. Kun yhteiskunnassa annettu kansanäänestystä edeltävänä aikana. 9805: keskusteltiin ED-jäsenyydestä valmistauduttaes- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9806: sa asiaa koskevaan kansanäänestykseen, valtaa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9807: pitävien taholta vakuutettiin näin olevan jatkos- 9808: sakin. että hallitus ryhtyisi toimiin Suomen pi- 9809: Käynnissä olevien hallitusneuvottelujen po- tämiseksi edelleen sotilaallisesti sitoutu- 9810: liittiset pääryhmittymät ovat liputtaneet varsin mattomana maana, jolla on itsenäinen us- 9811: selkeästi siihen suuntaan, että Suomen tulisi liit- kottava puolustus. 9812: tyä Nato-nimiseen puolustusjärjestelmään. 9813: 9814: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9815: Sulo Aittoniemi 9816: 36 TA 32/1995 vp 9817: 9818: Toivomusaloite 32 9819: 9820: 9821: 9822: 9823: Aittoniemi: Julkisten menojen leikkaamisen kohtuullistamisesta 9824: 9825: 9826: 9827: Eduskunnalle 9828: 9829: Säästämisestä julkisia menoja Ieikkaamalla on ja kauppa käy vain kirpputoreilla. Mitä enem- 9830: kehittynyt muoti-ilmiö. Uutta hallitusta muo- män säästetään, sitä enemmän vähenevät valtion 9831: dostettaessa ovat poliittiset ryhmittymät keskus- verotulot ja alijäämä pysyy samanlaisena. Sääs- 9832: taa lukuun ottamatta suorastaan kilpailleet sillä, tämme itsemme niin sanotusti kuoliaiksi. 9833: kuka uskaltaa esittää eniten leikkauksia. Esitys- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9834: ten tarkoituksena on valtion budjetin alijäämän nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9835: poistaminen pelkästään menoja vähentämällä. 9836: Tämä ei tule onnistumaan, sillä jokainen lisää että hallitus valtiontalouden säästöjä 9837: leikattu markka on välillisesti tai välittömästi suunnitellessaan pysyisi kohtuudessa ja 9838: poissa ostovoimasta ja kulutuksesta kotimarkki- näin edistäisi kotimarkkinoiden elpymistä 9839: noilla, jotka ovat lähes halvaantuneessa tilassa, ja valtion tulojen kasvua. 9840: 9841: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9842: 9843: Sulo Aittoniemi 9844: TA 33/1995 vp 37 9845: 9846: Toivomusaloite 33 9847: 9848: 9849: 9850: 9851: Aittoniemi: Inflaation hallitusta liikkeelle laskemisesta 9852: 9853: 9854: 9855: Eduskunnalle 9856: 9857: Hallinnassa oleva inflaatio on terveen kasvun Suomessa kaikki Suomen Pankkia myöten 9858: merkki ja yhteiskunnan rattaiden voiteluöljy. In- toimivat tällä hetkellä terveen kehityksen vastai- 9859: flaatio on velkaisten ystävä, ja sellaisen ystävän sesti. 9860: tarpeessa on maassamme tällä hetkellä useampi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9861: kuin koskaan aikaisemmin sotien jälkeisenä ai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9862: kana. Inflaatio on myös voima, joka ajaa säästöt 9863: pankkien holveista hankintoihin ja investointi- että hallitus ryhtyisi kaikin keinoin edis- 9864: toimintaan herättäen liikkeelle kotimaisen ky- tämään hallitun, noin 5 prosentin inflaa- 9865: synnänja ostovoiman sekä sitä kautta paranevan tion liikkeellelähtöä sisämarkkinoiden rat- 9866: työllisyyden. taiden liikkeelle saamiseksi ja työllisyyden 9867: parantamiseksi. 9868: 9869: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9870: 9871: Sulo Aittoniemi 9872: 38 TA 34/1995 vp 9873: 9874: Toivomusaloite 34 9875: 9876: 9877: 9878: 9879: Ala-Harja ym.: Henkilöyhtiöiden verotusmallin uudistamisesta 9880: 9881: 9882: 9883: Eduskunnalle 9884: 9885: Yritysverotuksen kehittämisen myötä henki- veromalli, jossa henkilöyhtiöiden jakamatonta 9886: löyhtiöt (kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt) tuloa verotetaan osakeyhtiöiden tapaan alhai- 9887: ovat syrjäytymässä suomalaisesta yrityselämäs- semmalla verokannalla ja osakasta vain yhtiöistä 9888: tä. Nykyverotuksella näihin yrityksiin ei pääse nostamastaan tulosta. Tällä tavalla mahdollistet- 9889: kertymään omaa pääomaa. Henkilöyhtiöitä ol- taisiin pk-yritysten oman pääoman rakenteen 9890: laan huomattavassa määrin muuttamassa osake- tervehtyminenja yritysten parempi laman- ja ris- 9891: yhtiöiksi. Kuitenkin on hyviä toimivia henkilö- kinsietokyky. Tulevaisuudessa tarvitaan useam- 9892: yhtiöitä, joilla pitäisi olla paikkansa jatkossakin. pia yritysmuotoja, ei yksistään elinkeinon har- 9893: Yhdestä viiteen henkilön yrityksissä ei aina löydy joittajana toimimista ja osakeyhtiöitä kuten ny- 9894: tarvittavaa osaamista asioiden hoitamiseksi mi- kysysteemissä. 9895: nimivaatimustenkaan mukaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9896: Toisaalta pienet yritykset eivät kaikissa olo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9897: suhteissa pysty käyttämään tarjolla olevaa asian- 9898: tuntemusta tai sitä pidetään liian kalliina. Seu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9899: rauksena ovat monet väärinkäsitykset yritysten pienten ja keskisuurten henkilöyhtiöiden 9900: ja viranomaisten välisissä suhteissa. Tämä estää verotuksen kehittämiseksi sellaiseksi, jos- 9901: uusien yritysten syntymisen. sa henkilöyhtiöiden jakamatonta tuloa ve- 9902: Nykyisten henkilöyhtiöiden pääomatuloksen rotetaan osakeyhtiöiden tapaan alhaisem- 9903: kannustimeksi ja ylivelkaantuneiden yhtiöiden malla verokannalla ja osakasta vain yh- 9904: pääomarakenteiden korjaamiseksi on luotava tiöstään nostamasta tulosta. 9905: 9906: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9907: 9908: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki 9909: TA 35/1995 vp 39 9910: 9911: Toivomusaloite 35 9912: 9913: 9914: 9915: 9916: Aula: Työnantajamaksujen porrastamisesta pieniä yrityksiä suosi- 9917: vaksi 9918: 9919: 9920: Eduskunnalle 9921: 9922: Korkeat työnantajan sosiaaliturvamaksut Siksi lyhyellä aikavälillä työllistämistä voidaan 9923: ovat yrittäjille tehtyjen tiedustelujen mukaan edistää porrastamaila työnantajamaksuja ny- 9924: yksi suurimpia uusien työpaikkojen syntymisen kyistä vielä selvemmin pieniä yrityksiä suosivak- 9925: esteenä olevia kynnyksiä. Sosiaaliturvan rahoi- si. 9926: tukseen tulee hakea siksi muita kuin palkkaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 9927: perustuvia rahoituskeinoja. Esimerkiksi asteit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9928: tain kohoavia ympäristö- ja haittaveroja tulee 9929: käyttää palkkaperusteisten maksujen sijasta so- että hallitus edistäisi uusien työpaikko- 9930: siaaliturvan rahoittamiseen. Suomen tulee olla jen luomista porrastamalla työnantajan 9931: tässä aloitteellinen EU:n piirissä. sosiaaliturvamaksuja nykyistä selvemmin 9932: Uusien rahoituskeinojen hakemiseen ja järjes- pieniä yrityksiä suosivaksi. 9933: telmien muuttamiseen menee yleensä pitkä aika. 9934: 9935: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9936: Maria Kaisa Aula 9937: 40 HM 36/1995 rd 9938: 9939: Hemställningsmotion 36 9940: 9941: 9942: 9943: 9944: Bremer m.fl.: Om befriande av de frivilliga brandkårerna från 9945: fastighetsskatt 9946: 9947: 9948: Tili Riksdagen 9949: 9950: Under hela den tid som fastighetsskattelagen Förutom den direkta brandkårsverksamheten, 9951: varit i kraft har beskattningen av allmännyttiga vars behövlighet klart har framkommit under 9952: föreningars fastigheter setts som ett stort pro- brandmannastrejken, hör tili verksamheten ar- 9953: blem. 1 slutet av sin valperiod beslöt den förra rangerande av danser, talkoverksamhet och inte 9954: riksdagen åtgärda problemet utgående från en minst en omfattande ungdomsverksamhet. 9955: lagmotion. Resultatet blev att kommunerna från Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att 9956: år 1996 kan besluta befria lantmannagillens, ung- riksdagen hemställer 9957: domsföreningars och arbetarföreningars fören- 9958: ingshus från fastighetsskatten. Från listan saknas att regeringen vidtar åtgärder för att 9959: de frivilliga brandkårerna. Fastighetsskatten är befria de frivilliga brandkårerna från fas- 9960: en stor börda för dem och deras verksamhet. tighetsskatt. 9961: 9962: Helsingforsden 12 april1995 9963: 9964: Klaus Bremer Ulla-Maj Kukkonen Margareta Pietikäinen 9965: Henrik Lax Gunnar Jansson HåkanMalm 9966: TA 36/1995 vp 41 9967: 9968: Toivomusaloite 36 Suomennos 9969: 9970: 9971: 9972: 9973: Bremer ym.: Vapaapalokuntien vapauttamisesta kiinteistöverosta 9974: 9975: 9976: 9977: Eduskunnalle 9978: 9979: Koko kiinteistöverolain Voimassaoloajan naisen palokuntatoiminnan, jonka tarpeellisuus 9980: yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöjen vero- on käynyt selvästi ilmi palomieslakon aikana, 9981: tusta on pidetty suurena ongelmana. Vaalikau- lisäksi toimintaan kuuluu tanssien ja taikootoi- 9982: den lopulla edellinen eduskunta päätti korjata minnan järjestämistä sekä varsin laajaa nuoriso- 9983: ongelman lakialoitteen pohjalta. Tuloksena oli, toimintaa. 9984: että kunnat voivat vuodesta 1996lähtien päättää Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9985: maamiesseurojen, nuorisoseurojen ja työväenyh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9986: distysten yhdistys- ja seurantalojen vapauttami- 9987: sesta kiinteistöverosta. Luettelosta puuttuvat va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va- 9988: paapalokunnat. Kiinteistövero on suuri rasitus paapalokuntien vapauttamiseksi kiinteis- 9989: vapaapalokunnille ja niiden toiminnalle. Varsi- töverosta. 9990: 9991: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 9992: 9993: Klaus Bremer Ulla-Maj Kukkonen Margareta Pietikäinen 9994: Henrik Lax Gunnar Jansson Håkan Malm 9995: 42 TA 37/1995 vp 9996: 9997: Toivomusaloite 37 9998: 9999: 10000: 10001: 10002: Jääskeläinen ym.: Arvonlisäveron poistamisesta ympäristönsuoje- 10003: luinvestoinneilta 10004: 10005: 10006: Eduskunnalle 10007: 10008: Maamme luonnossa on selvästi nähtävissä vestoinnit. Niiden käyntiin saattamiseksi arvon- 10009: merkkejä saastumisen lisääntymisestä. Järviem- lisäverovapaus olisi tehokas keino. 10010: me vesi ja maa happamoituvat. Vauriot metsis- Mikäli ympäristönsuojeluun tarvittavat inves- 10011: sämme mm. neulastuhoina ovat yhä ilmeisempiä. toinnit suoritettaisiin uudella suomalaisella tek- 10012: On kiire lisätä ponnisteluja puhtaan luonnon niikalla, saisi maamme teollisuus näyttää osaa- 10013: puolesta. mistaan, mikä olisi tarpeellista tekniikan viennin 10014: Teollisuuden ja energialaitosten päästöjen vä- vauhdittamiseksi. Vienti puolestaan korvaisi 10015: hentämistä on vauhditettava. Se on mahdollista runsaastikin valtiovallalle liikevaihdosta luopu- 10016: mm. vapauttamaHa ympäristönsuojeluinvestoin- misesta tulevan menetyksen. 10017: nit arvonlisäverosta. Suomessa on kehitetty sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10018: vukaasujen puhdistamiseksi tehokasta ja kilpai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10019: lukykyistä tekniikkaa. Senkin vuoksi tehostetut 10020: toimet ympäristönsuojelun puolesta voisivat al- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 10021: kaa. piteisiin arvonlisäveron poistamiseksi ym- 10022: Lasketaan, että maassamme tarvitaan noin päristönsuojeluinvestoinneilta. 10023: kahden miljardin markan ympäristönsuojeluin- 10024: 10025: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10026: 10027: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Tauno Pehkonen 10028: Sakari Smeds Matti Ryhänen Päivi Räsänen 10029: Toimi Kankaanniemi 10030: TA 38/1995 vp 43 10031: 10032: Toivomusaloite 38 10033: 10034: 10035: 10036: 10037: Jääskeläinen ym.: Uusioraaka-aineen valmistuksen vapauttamises- 10038: ta arvonlisäverosta 10039: 10040: 10041: Eduskunnalle 10042: 10043: Suomessa on erimuotoinen tuotteiden uusia- tomasti arvonlisävero. Kuitenkaan uusiaraaka- 10044: käyttö saavuttanut laajaa periaatteellista kanna- aineen varsin työvaltaista valmistusta, kuten 10045: tusta. Tätä toimintaa on osin jo nykyisellään esim. vanhan vaatteen purkamista, ei voitane 10046: harjoitettu eri muodoissa, joista eräs on tekstii- todellisuudessa pitää arvonlisäverollisena työnä. 10047: lien lajitteluun ja uusiakäyttöön perustuva mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10048: katastrofivalmiuteen ja osin humanitääriseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10049: toimintaan liittyvä materiaalien (öljynimeytys- 10050: matot, suojamatot, huovat, villasukat) valmis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin uu- 10051: tus. sioraaka-aineen valmistuksen vapauttami- 10052: Tätä toimintaa rasittaa tällä hetkellä tarpeet- seksi arvonlisäverosta. 10053: 10054: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10055: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Tauno Pehkonen 10056: Sakari Smeds Matti Ryhänen Päivi Räsänen 10057: Toimi Kankaanniemi 10058: 44 TA 39/1995 vp 10059: 10060: Toivomusaloite 39 10061: 10062: 10063: 10064: 10065: Kallis ym.: Leimaveron poistamisesta ensiasunnon ostavan aviopa- 10066: rin velkakirjoilta 10067: 10068: 10069: Eduskunnalle 10070: 10071: Nuoret avioparit ovat poikkeuksellisen vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10072: keassa tilanteessa hankkiessaan omistusasuntoa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10073: A vicpuolisot ovat usein kumpikin juuri opiske- 10074: lunsa päättäneitä nuoria. Työelämään sijoittu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lei- 10075: misen ja pysyvien ansioiden saamisen jälkeen al- maveron poistamiseksi rahalaitosten vel- 10076: kavat kohta lainojen lyhennykset ja koronmak- kakirjoilta, kun asunnon ostajana on ensi- 10077: sut. Taloudellinen tilanne on tukalimmassa vai- asuntoa hankkiva aviopari. 10078: heessa. Olisi kohtuullista, että ensiasunnon osta- 10079: ja voisi saada vapautuksen siitä leimaverosta, 10080: joka on maksettava pankin velkakirjalta. 10081: 10082: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10083: 10084: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 10085: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 10086: TA 40/1995 vp 45 10087: 10088: Toivomusaloite 40 10089: 10090: 10091: 10092: 10093: Kallis ym.: Arvonlisäverotuksen vaikutuksista eri elinkeinoihin 10094: 10095: 10096: 10097: Eduskunnalle 10098: 10099: Koska Suomi on Länsi-Euroopan viimeisten la keskimäärin 15 prosenttia, ja 16 prosenttia 10100: maiden joukossa siirtynyt arvonlisäverotukseen, Suomen Kähertäjäliitonjäsenliikkeistä on jo jou- 10101: on meidän syytä hyödyntää muiden maiden ko- tunut irtisanomaan ja 10 prosenttia 1omautta- 10102: kemukset arvonlisäverotuksen vaikutuksista eri maan työvoimaansa. Samanlaisia vaikutuksia on 10103: elinkeinoalojen kohdalla. Myös kotimaista ko- täyteen arvonlisäverotukseen siirtymisenjälkeen 10104: kemusta arvonlisäveron vaikutuksista on jo pian ollut myös muilla palvelualoilla. 10105: kahden vuoden ajalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10106: Eräissä maissa on jouduttu muuttamaan vero- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10107: tuskäytäntöä, koska on ollut elinkeinoaloja, jot- 10108: ka eivät ole arvonlisäverotuksen myötä noussut- että hallitus selvittäisi arvonlisävero- 10109: ta korkeaa verokantaa kestäneet. Näin tapahtui tuksen vaikutuksia palvelusektorin toimin- 10110: mm. Ruotsissa matkailuelinkeinon alalla. taan ja työllisyyteen sekä ryhtyisi alenta- 10111: Kotimaassamme on mm. kampaamoalalla ol- maan erityisesti matkailun ja kampaamo- 10112: lut huomattavissa selkeitä ongelmia. Tehdyn sel- alan arvonlisäveroprosenttia. 10113: vityksen mukaan liikevaihdon lasku on ollut alal- 10114: 10115: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10116: 10117: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 10118: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 10119: 46 TA 41/1995 vp 10120: 10121: Toivomusaloite 41 10122: 10123: 10124: 10125: 10126: Kallis ym.: Sovittelijan nimeämisestä valtiontalouden ja työllisyy- 10127: den hoitamiseksi 10128: 10129: 10130: Eduskunnalle 10131: 10132: Työttömyys ja valtion velkaantuminen ovat jonka mukaan toimimalla valtion tulojen ja me- 10133: saaneet mittasuhteet, joiden edessä perinteinen nojen vakava tasapainottomuus sekä työllisyys- 10134: poliittinen päätöksenteko on voimaton ilman tilanne on mahdollista korjata niin, että yhteis- 10135: poikkeuksellisia keinoja. Valtiontalous on tasa- kunnallinen oikeudenmukaisuus lisääntyy. 10136: painotettava alkaneen nelivuotiskauden aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10137: laajalla ja määrätietoisella yhteisvastuusopimuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10138: sella,johon kaikkien puolueiden ja taloudellisten 10139: eturyhmien olisi sitouduttava. että hallitus nimeäisi sovittelijan, joka 10140: Tätä tehtävää toteuttamaan olisi nimettävä yhteistyössä etujärjestöjen ja puolueiden 10141: erityinen sovittelija, joka yhteistyössä etujärjes- kanssa laatisi yhteisvastuusopimuksen ta- 10142: töjen ja puolueiden kanssa laatii sopimuksen, louden ja työllisyyden hoitamiseksi. 10143: 10144: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10145: 10146: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 10147: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 10148: TA 42/1995 vp 47 10149: 10150: Toivomusaloite 42 10151: 10152: 10153: 10154: 10155: Kankaanniemi ym.: Takuu-Säätiön toiminnan tukemisesta 10156: 10157: 10158: 10159: Eduskunnalle 10160: 10161: Takuu-Säätiö on perustettu vuonna 1990 tu- Takuu-Säätiön toiminnan suurimpana ongel- 10162: kemaan pääasiassa 1aitostaustaisia henkilöitä mana on täysin riittämätön pääoma, joka estää 10163: selviytymään omin avuin veloistaan. Säätiön toi- sitä auttamasta suurta pienvelallisten joukkoa. 10164: minta on laajentunut velkaneuvojien koulut- Jotta säätiö voisi laajentaa toimintaansa ja 10165: tamiseen, lainopillisten neuvojen antamiseen tavoittaa entistä suuremman ongelmaisten jou- 10166: (juristilinja) ja velallisten neuvontaan (asiakkail- kon, on sen pääomarakennetta voimakkaasti 10167: le ilmainen puhelinneuvontalinja "Velkalinja" vahvistettava nykyisestä 2,85 miljoonasta mar- 10168: -toiminta on alkanut maaliskuussa 1995). Uute- kasta 5,0 miljoonaan markkaan sekä vuodelle 10169: na toimintamuotona Takuu-Säätiö on 1.2.1995 1995 myönnetyn takaustoiminnan (Velkajärjes- 10170: aloittanut takaustoiminnan (VERA-projektin), telyrahaston) toimintaa jatkettava vuodelle 10171: jossa useaan paikkaan velkaantuneiden henki- 1996. 10172: löiden saneerausJuotolle Takuu-Säätiö antaa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10173: kauksenja edesauttaa näin vapaaehtoista velois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10174: ta selviytymistä omin avuin. 10175: Takuu-Säätiö on toimillaan osoittanut, että se että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin 10176: on ottanut vakavasti suomalaisten velkaongel- Takuu-Säätiön toiminnan avustamiseksi 10177: man hoitamisen ja että sillä on halua, osaamista sekä velkajärjestelytoiminnan jatkuvuuden 10178: ja oikeaa asennetta kehittää toimintaansa siihen turvaamiseksi vuosina 1996-1998. 10179: suuntaan, missä tarve on kipeintä. 10180: 10181: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10182: 10183: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 10184: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 10185: 48 TA 43/1995 vp 10186: 10187: Toivomusaloite 43 10188: 10189: 10190: 10191: 10192: Kantalainen ym.: Henkilöyhtiöidenjakamattoman tulon verottami- 10193: sesta 10194: 10195: 10196: Eduskunnalle 10197: 10198: Henkilöyhtiöitä (avoimia yhtiöitä ja kom- mihin toimenpiteisiin jäsenmaat ovat ryhtyneet 10199: mandiittiyhtiöitä) on nopeasti muutettu verouu- tämän ongelman poistamiseksi. 10200: distuksenjälkeen osakeyhtiöiksi, koska osakeyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10201: tiömuodossa on verotuksellisesti keveämpää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10202: kasvattaa yhtiön omaa pääomaa. Henkilöyhtiöt 10203: ovat myös katoamassa pienimuotoisen, aloitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10204: van yritystoiminnan yhtiömuotona verotukselli- henkilöyhtiöiden pääomanmuodostuksen 10205: sista syistä. kannustamiseksi ja ylivelkaantuneiden yh- 10206: Käytännössä uusia yrityksiä perustettaessa tiöiden pääomarakenteiden korjaamiseksi 10207: kilpailevia yritysmuotoja ovat yksityisenä elin- säätämällä vaihtoehtoisen vero mallin, jos- 10208: keinonharjoittajana toimiminen ja osakeyhtiö. sa henkilöyhtiöidenjakamatonta tuloa ve- 10209: EU:n komissio on vastaavista syistä antanut suo- rotettaisiin osakeyhtiöiden tapaan alhai- 10210: situksen, johon jäsenmaat joutuvat vastaamaan semmalla verokannalla ja osakasta vain 10211: jo kesällä 1995. Tästä vastauksesta tulee ilmetä, yhtiöstä nostamastaan tulosta. 10212: 10213: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10214: 10215: Kari Kantalainen Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa 10216: Riitta Korhonen Osmo Kurola Väinö Saario 10217: Kimmo Sasi Pekka Kuosmanen 10218: TA 44/1995 vp 49 10219: 10220: Toivomusaloite 44 10221: 10222: 10223: 10224: 10225: Kantalainen ym.: Työnantajamaksujen yhdistämisestä pk-yritysten 10226: osalta yhdelle tilille kerran kuukaudessa tilitettäväksi 10227: 10228: 10229: Eduskunnalle 10230: 10231: Työnantajilta peritään lakisääteisinä sosiaali- haisina suoritetut maksuttasataan vakuutuskau- 10232: vakuutusmaksuina sosiaaliturvamaksua, työelä- den päätyttyä vuosi-ilmoitusten perusteella. 10233: kemaksua, tapaturmavakuutusmaksua, työttö- Useista eri tahoille tilitettävistä maksuista 10234: myysvakuutusmaksua sekä ryhmähenkivakuu- koostuva tilitysjärjestelmä rasittaa myös hallin- 10235: tusmaksua. Sosiaalivakuutusmaksut suoritetaan nollisesti erityisesti pk-yrityksiä. Jokaisessa ka- 10236: ennakonpidätyksenalaisista palkoista mukaan lenterikuukaudessa on useita eräpäiviä, jolloin 10237: lukien mm. vuosilomakorvaukset ja lomarahat. eri maksut tilitetään. 10238: Vain sosiaaliturva- ja LEL-maksu suoritetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10239: todellisen palkkasumman perusteella. Muut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10240: maksut maksetaan ennakkomaksuina edellisen 10241: vuoden palkkasumman perusteellajoko yhdessä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10242: tai useammassa erässä. Esimerkiksi työttömyys- työnantajan suorittamien ennakonpidätys- 10243: vakuutusmaksu peritään vuonna 1995 neljässä ten ja kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen 10244: erässä, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkiva- yhdistämiseksi pk-yritysten osalta yhdelle 10245: kuutusmaksut pääsääntöisesti kerran vuodessa tilille kerran kuukaudessa tilitettäväksi 10246: ja työeläkemaksut kalenterivuosineljänneksit- työnantajamaksuksi, joka keventäisi byro- 10247: täin tai va1innaisesti myös kuukausierinä. En- kratiaa erityisesti muutamia ihmisiä työl- 10248: nakkomaksujen perusteella liian korkeina tai al- listävissä yrityksissä. 10249: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10250: 10251: Kari Kantalainen Minna Karhunen Tuula Liunaiomaa 10252: Riitta Korhonen Väinö Saario Osmo Kurola 10253: Pekka Kuosmanen Kimmo Sasi 10254: 50 TA 45/1995 vp 10255: 10256: Toivomusaloite 45 10257: 10258: 10259: 10260: 10261: Karjalainen ym.: Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun verovähen- 10262: nysoikeuden poistamisesta 10263: 10264: 10265: Eduskunnalle 10266: 10267: Pidämme epäoikeudenmukaisena ja suuritu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va- 10268: loisia suosivana sitä, että vapaaehtoiset eläkeva- paaehtoisen eläkevakuutusmaksun verovä- 10269: kuutusmaksut saa vähentää verotuksessa. hennysoikeuden poistamiseksi. 10270: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10271: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10272: 10273: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10274: 10275: Tapio Karjalainen Marjatta Vehkaoja 10276: TA 46/1995 vp 51 10277: 10278: Toivomusaloite 46 10279: 10280: 10281: 10282: 10283: Karpio: Työnantajilta perittävien ennakonpidätys- ja sosiaali- 10284: turvamaksujen yksinkertaistamisesta 10285: 10286: 10287: Eduskunnalle 10288: 10289: Työnantajilta peritään lakisääteisinä sosiaali- koostuva tilitysjärjestelmä rasittaa erityisesti pk- 10290: vakuutusmaksuina sosiaaliturvamaksua, työelä- yrityksiä, etenkin kun kalenterikuukaudessa on 10291: kemaksua, tapaturmavakuutusmaksua, työttö- useita eri erä päiviä. 10292: myysvakuutusmaksua sekä ryhmähenkivakuu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10293: tusmaksua. Sosiaalivakuutusmaksut suoritetaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10294: enoakanpidätyksen alaisista palkoista mukaan 10295: lukien mm. vuosilomakorvaukset ja lomarahat. että hallitus valmistelisi lakiehdotuk- 10296: Vain sosiaaliturva- ja LEL-maksu suoritetaan sen,jolla työnantajilta perittävät ennakon- 10297: todellisen palkkasumman perusteella muiden pidätys- ja sosiaaliturvamaksut voitaisiin 10298: maksujen tapahtuessa ennakkomaksuina edelli- suorittaa kerran kuukaudessa tapahtuvana 10299: sen vuoden palkkasumman perusteella. yhtenä työnantajamaksuna. 10300: Useista eri tahoille tilitettävistä maksuista 10301: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10302: 10303: Juha Karpio 10304: 52 TA 47/1995 vp 10305: 10306: Toivomusaloite 47 10307: 10308: 10309: 10310: 10311: M. Koskinen ym.: Puun kantorahatuloista maksettavan verotuksen 10312: korottamisesta ja metsätuloverotuksen yksinkertaistamisesta 10313: 10314: 10315: Eduskunnalle 10316: 10317: Säästöt ovat viime vuosina kohdistuneet epä- menot, metsätalouden koneiden ja kaluston han- 10318: oikeudenmukaisesti lähinnä sosiaaliturvan leik- kinta- ja käyttömenot, metsätalouden rakennus- 10319: kauksiin. Suomalaisella lapsiperheellä on maail- ten hankintamenot, metsänhoitomaksut, metsä- 10320: man korkein verotus; myös muiden väestöryh- vakuutusmaksut ja metsänsuojelumenot, met- 10321: mien palkka- ja eläketuloperusteinen verotus on sänhoitoyhdistysten ja metsälautakuntien toimi- 10322: ankaraa. tusmaksut sekä metsätalouden suunnittelusta, 10323: Päinvastainen tilanne on taas mm. kantoraha- neuvonnasta, tutkimuksesta ja kehitystyöstä ai- 10324: tuloista maksettavan verotuksen kohdalla, joka heutuvat menot. Pinta-alaverotuksen valinnei- 10325: on alhainen. Koska valtion velka on huippuluok- den yksityismetsänomistajien kohdalla veropro- 10326: kaa, on perusteltua, että metsätuloista makse- sentti on huomattavasti pienempi kuin 18 pro- 10327: taan veroa vähintään pääomaverotuksen verran. senttia. 10328: Tällä hetkellä metsätuloista maksetaan veroa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10329: keskimäärin 18 prosenttia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10330: Metsätuloista tehtävien lukuisten vähennys- 10331: ten takia vero jää alhaiseksi, ja järjestelmä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10332: monimutkainen. Vähennyksiä ovat mm. palk- kantorahatuloista maksettavan verotuk- 10333: kausmenot sivukuluineen, metsän uudistamiseen sen korottamiseksi sekä käynnistäisi sa- 10334: ja kasvatukseen liittyvät menot, metsäteiden ra- manaikaisesti metsätuloverotuksen yksin- 10335: kentamis- ja kunnossapitomenot, metsän ojitus- kertaistamisuudistuksen. 10336: 10337: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10338: 10339: Marjaana Koskinen Tuija Pohjola Matti Vähänäkki 10340: Johannes Koskinen Heikki Rinne Tarja Filatov 10341: Säde Tahvanainen Risto Kuisma Liisa Jaakonsaari 10342: Vaito Koski 10343: TA 48/1995 vp 53 10344: 10345: Toivomusaloite 48 10346: 10347: 10348: 10349: 10350: Lahtela: Eläkkeensaajien kansaneläkevakuutusmaksun perimi- 10351: sestä 10352: 10353: 10354: Eduskunnalle 10355: 10356: Eläkkeensaajat maksavat sairausvakuutus- Maksut ovat myös kansalaisten tasavertaisuu- 10357: maksua ja kansaneläkevakuutusmaksua vuonna den periaatteen vastaisia, ja kansaneläkevakuu- 10358: 1995 yhä edelleen neljä penniä enemmän kuin tusmaksun periminen eläkkeellä olevilta jo va- 10359: vastaavan suuruista tuloa saavat muut tulon- kuutusetua nostaviita on koko vakuutusperiaat- 10360: saajat. teen vastainen. 10361: Eläkkeellä olevien sosiaaliturvamaksut ovat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10362: 4,90-7,80 penniä tulojen määrästä riippuen. Yli nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10363: 80 000 markan vuositulon ylittävältä osalta peri- 10364: tään yhteensä 9,35 penniä, ja vaikka eläkkeen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10365: saajille myönnetäänkin eläketulovähennystä niin eläkkeensaajien kansaneläkemaksun pe- 10366: valtion- kuin kunnallisverotuksessa, korkeat rinnästä luopumiseksija että eläkkeensaa- 10367: maksut rasittavat erityisesti pienituloisia eläk- jien sosiaaliturvamaksut ja verotus saatet- 10368: keensaajia kohtuuttomasti, erityisesti kun ote- taisiin samalle tasolle kuin muidenkin tu- 10369: taan vielä huomioon leikkaukset asumistuen ja lonsaajaryhmien. 10370: sairausvakuutusturvan puolella. 10371: 10372: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10373: 10374: Esa Lahtela 10375: 54 TA 49/1995 vp 10376: 10377: Toivomusaloite 49 10378: 10379: 10380: 10381: 10382: Myllyniemi: Rintamaveteraanien verotuksen keventämisestä 10383: 10384: 10385: 10386: Eduskunnalle 10387: 10388: Sotiemme veteraanit ovat kohta viimeisellä senttiyksiköllä jokaisesta vuodesta, jonka vete- 10389: iltahuudolla. Siitä huolimatta myös heihin on raani on ollut rintamapalveluksessa. 10390: kohdistettu valtiovallan toimesta verotuksen ki- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10391: ristyksiä. Luulisi, että Suomen kansalla olisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10392: mahdollisuus vielä tässä vaiheessa hyvittää ja 10393: kiittää veteraaniemme uhrauksista edes taloudel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lie- 10394: lisessa mielessä. Koska kuitenkin valtion rahati- ventääkseen rintamalla olleiden sotavete- 10395: lanne on huono, niin tässä alkuvaiheessa tulisi raanien verotusta. 10396: rintamamiesten verotusta lieventää yhdellä pro- 10397: 10398: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10399: 10400: Kari Myllyniemi 10401: TA 50/1995 vp 55 10402: 10403: Toivomusaloite 50 10404: 10405: 10406: 10407: 10408: Nurmi ym.: Kotiin palkatun henkilön palkkauksen verovähennys- 10409: kelpoisuudesta 10410: 10411: 10412: Eduskunnalle 10413: 10414: Vastuu lapsista on ennen kaikkea perheellä. Kyseisellä toimenpiteellä voitaisiin mahdolli- 10415: Perheen vastuulla ovat myös vammaiset, sairaat sesti vähentää yhteiskuntamme kustannuksia. 10416: ja vanhukset. Niin lapsille, vammaisille, vanhuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10417: sille ja tietyissä tapauksissa sairaille on parasta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10418: saada olla kotona. On myös monia erilaisia syitä 10419: tilapäisesti tai pysyvästi palkata kotiin työvoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 10420: maa. Tämän vuoksi olisi jo työllistämispolitiik- piteisiin perheeseen palkatun hoitajan tms. 10421: kaakin ajatellen järkevää sallia perheenkin työl- työntekijän palkkauksen hyväksymiseksi 10422: listää hoitaja tai muu työntekijä kotiin, niin että verovähennyskelpoiseksi menoksi. 10423: hänen palkkauksensa olisi perheen verotuksessa 10424: vähennyskelpoinen. 10425: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10426: Tuija Nurmi Osmo Kurola 10427: 56 TA 51/1995 vp 10428: 10429: Toivomusaloite 51 10430: 10431: 10432: 10433: 10434: Polvi: Invalidien autoveron palautusten korottamisesta 10435: 10436: 10437: 10438: Eduskunnalle 10439: 10440: Erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei markkamääräisenä palautuksena invalideille ny- 10441: ole riittävää julkista liikennettä, auto on liikunta- kyisin maksettava moottoriajoneuvoveron osa 10442: vammaiselle yhteiskunnalliseen osallistumiseen, on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä ja sa- 10443: itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen sekä työs- malla muille veron palautukseen oikeutetuille 10444: säkäyntiin välttämätön apuväline, jonka hankki- palautettavaan veron määrään verrattuna. Se on 10445: minen pitäisi tehdä mahdollisimman edulliseksi. siten muodostunut esteeksi liikenne- ja liikku- 10446: Liikuntavammainen ei voi käyttää turvalli- misturvallisuuden kannalta välttämättömille 10447: suuttaan vaarantamatta laadultaan ja varuste- hankinnoille. 10448: tasoltaan normaaleja autoja. Toisaalta liikkumi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10449: sen turvallisuuden varmistamiseksi autoa on voi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10450: tava vaihtaa keskimääräistä useammin. 10451: Autoveron palautukseen oikeutetuille invali- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 10452: deille palauteHavan veron enimmäismäärä on teisiin invalidien käyttöönsä hankkimien 10453: pysynyt useita vuosia samansuuruisena siitä huo- moottoriajoneuvojen veron palautusten ko- 10454: limatta, että autojen hinnat ja samalla hintaan rottamiseksi samalle tasolle ammattimai- 10455: sisältyvä veron määrä on noussut. Sen sijaan seen liikenteeseen käytettävien ajoneuvo- 10456: muille autoveron palautukseen oikeutetuille pa- jen kanssa. 10457: lautettavaa määrää on korotettu. Siten kiinteänä 10458: 10459: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10460: Iivo Polvi 10461: TA 52/1995 vp 57 10462: 10463: Toivomusaloite 52 10464: 10465: 10466: 10467: 10468: Pykäläinen: Auton käyttömaksun poistamisesta 10469: 10470: 10471: 10472: Eduskunnalle 10473: 10474: Auton käyttömaksu ei ole kestävän kehityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin au- 10475: sen mukainen, kulutusta ohjaava. Se ei kannusta ton käyttömaksun poistamiseksi ja vastaa- 10476: säästöihin eikä joukkoliikenteen suosimiseen. van summan keräämiseksi bensiinin hintaa 10477: Järkevämpää on kerätä tarvittava summa bensii- korottamalla ja muilla haittaveroilla. 10478: nin hintaa korottamalla ja muilla haitta veroilla. 10479: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10480: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10481: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10482: 10483: Tuija Maaret Pykäläinen 10484: 58 TA 53/1995 vp 10485: 10486: Toivomusaloite 53 10487: 10488: 10489: 10490: 10491: Pykäläinen: Auton vuosittaisen käyttöajan huomioon ottamisesta 10492: auton käyttömaksua määrättäessä 10493: 10494: 10495: Eduskunnalle 10496: 10497: Auton käyttömaksu on pelkästään fiskaali- maksua ei voida poistaa, on kohtuullista puolit- 10498: nen. Se ei kannusta yksityisautoilun vähentämi- taa maksu niille, jotka eivät käytä yksityisautoa 10499: seen eikä joukkoliikenteen suosimiseen. Kestä- koko vuotta. 10500: vän kehityksen periaatteiden mukaisesti se ei Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10501: myöskään ole liikennepoliittisesti mielekäs vero- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10502: jenkeruutapa. Tärkeämpää on myös verotuksel- 10503: lisin keinoin kannustaa yksityisiä ihmisiä ympä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 10504: ristöystävällisiin valintoihin. Järkevämpi vaihto- piteisiin auton käyttömaksun puolittami- 10505: ehto käyttömaksulle on esim. bensiinin hinnan- seksi niiden auton omistajien osalta, jotka 10506: korotus. Varsinkin ne ihmiset, jotka ympäristö- vakuutusasiakirjalla osoittavat, että auto 10507: tai muista syistä pitävät autoaan seisontavakuu- on ollut osan vuotta seisontavakuutuksessa 10508: tuksessa osan vuotta, ovat eriarvoisessa asemas- vakuutusmaksua vähentävästi. 10509: sa käyttömaksun suhteen. Mikäli koko käyttö- 10510: 10511: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10512: 10513: Tuija Maaret Pykäläinen 10514: TA 54/1995 vp 59 10515: 10516: Toivomusaloite 54 10517: 10518: 10519: 10520: 10521: Rajamäki: Henkilöstöruokailun vapauttamisesta arvonlisävero- 10522: tuksesta 10523: 10524: 10525: Eduskunnalle 10526: 10527: Vuonna 1994 eduskunta äänestyksen jälkeen Kun nimenomaan seuraavan hallituksen eri- 10528: hyväksyi hallituksen esityksen henkilöstöruokai- tyiseksi tavoitteeksi on asetettu työllisyyden pa- 10529: lun saattamisesta täyden arvonlisäveron eli rantaminen, on kiinnitettävä huomiota siihen, 10530: 22 %:n piiriin. Tämä oli erittäin vahingollinen ja että katteen pienenemisen takia moni henkilöstö- 10531: turmiollinen järjestely nimenomaan työikäisen ravintola on joutunut jo vähentämään työvoi- 10532: väestön sairastuvuutta ajatellen. Se myös nosti maa. Arvonlisävero on poistettava pikaisesti työ- 10533: 10 %:lla aterioiden hintoja, mikä merkitsi käy- paikkaruokailun osalta, jotta pystytään laske- 10534: tännössä palkansaajille 500 markan veronkoro- maan hinnat entiselle tasolle ja myös vältytään 10535: tusta. Monissa EU-maissakaan, mm. Ranskassa, henkilöstövähennyksiltä. 10536: työpaikkaruokailu ei ole täyden arvonlisäveron Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10537: piirissä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10538: Arvonlisäveron tultua voimaan sen haittavai- 10539: kutukset näkyivät jo ensimmäisinä kuukausina. että hallitus ryhtyisi pikaisän toimenpi- 10540: Monissa henkilöstöravintoloissa asiakasmäärät teisiin henkilöstöruokailun poistamiseksi 10541: ovat pudonneet jopa 20 %. Henkilöstöravintolan arvonlisäverotuksen piiristä tai sitä koske- 10542: hankkimissa elintarvikkeissa on 17 %:n arvon- van verotuksen alentamiseksi huomatta- 10543: lisävero, ja siksi on kohtuutonta, että ne maksa- vasti nykyisestään. 10544: vat palvelusta vielä 20 %:n arvonlisäveron. Ra- 10545: vintola kärsii 5 %:n tappion käyttökatteessajoka 10546: kuukausi. 10547: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10548: 10549: Kari Rajamäki 10550: 60 TA 55/1995 vp 10551: 10552: Toivomusaloite 55 10553: 10554: 10555: 10556: 10557: Rimmi ym.: Työpaikkaruokailun arvonlisäveron poistamisesta tai 10558: alentamisesta 10559: 10560: 10561: Eduskunnalle 10562: 10563: Työpaikkaruokalat ovatjoutuneet huomatta- terveydelle välttämätön lämmin ateria korvataan 10564: viin vaikeuksiin sen jälkeen, kun arvonlisävero eväillä. Työntekijöiden terveyden ja työllisyyden 10565: säädettiin koskemaan myös niiden toimintaa. kannalta arvonlisäveron vaikutukset ovat olleet 10566: Työpaikkaruokalapalvelujen käyttäjät ovat hyvin kielteiset. 10567: vähentyneet huomattavasti ja on myös siirrytty Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10568: halvempiin aterioihin, joilla molemmilla seikoil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10569: la on vaikutusta työpaikkaruokailua ylläpitävien 10570: yritysten ja ruokalaosuuskuntien kannattavuu- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työ- 10571: teen. Kannattavuuden heikentymisen johdosta paikkaruokailun arvonlisäveron poistami- 10572: henkilöstöä irtisanotaan ja työsuhteita muute- seksi tai alentamiseksi. 10573: taan osa-aikaisiksi, puhumattakaan siitä, että 10574: 10575: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10576: 10577: Eila Rimmi Veijo Puhjo Kari Uotila 10578: Jorma Vokkolainen Terttu Huttu Pekka Leppänen 10579: Timo Laaksonen Jaakko Laakso Iivo Polvi 10580: Outi Ojala Mikko Kuoppa 10581: TA 56/1995 vp 61 10582: 10583: Toivomusaloite 56 10584: 10585: 10586: 10587: 10588: Räsänen ym.: Lapsenhoitajan palkasta maksettujen työnantaja- 10589: maksujen vähentämisestä verotuksessa 10590: 10591: 10592: Eduskunnalle 10593: 10594: Nykyisen verotuskäytännön mukaan yksityis- Myös työn vastaanottajalla on monestakin syys- 10595: henkilö ei voi vähentää verotuksessa työntekijän, tä suuri kiusaus tehdä ns. pimeää työtä. Onkin 10596: esim. lastenhoitajan tai rakennusmiehen paik- ehdottoman välttämätöntä saada laillisen työn 10597: kaamisesta aiheutuneita TEL- ja muita lakisää- teettäminen ja tekeminen nykyistä houkuttele- 10598: teisiä maksuja, vaan hän joutuu maksamaan ne vammaksi. 10599: puhtaasta bruttotulostaan. Eräs myönteinen keino siihen, että nykyistä 10600: Yrittäjän kohdalla tällaiset maksut ovat vä- suurempi osa kodeissa tehdystä pimeästä työstä 10601: hennyskelpoisia, mutta yksityishenkilön osalta saataisiin verotuksen piiriin ja siten vältettäisiin 10602: ne luokitellaan elantokustannuksiksi. Kuitenkin päällekkäisten tukien maksaminen, olisi se, että 10603: erityisesti lastenhoitajan palkkaamisen osalta ne yksityishenkilön lastenhoitajasta maksamat vä- 10604: ovat mitä suurimmassa määrin tulonhankkimis- lilliset palkkakustannukset tehtäisiin verovähen- 10605: kustannuksia. Onhan niin, ettei monillakaan nyskelpoisiksi. 10606: paikkakunnilla yli kolmivuotiaita lapsia saa kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 10607: nalliseen päivähoitoon ja näin ollen lastenhoita- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10608: jan paikkaaminen yksityisesti on ainoa vaihtoeh- 10609: to, jotta kummatkin vanhemmat voivat käydä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 10610: työssä. teisiin yksityishenkilön lastenhoitajan pal- 10611: Se, ettei mitään lastenhoitajan paikkaamisesta kasta maksamien lakisääteisten työnanta- 10612: aiheutuneita kuluja voi vähentää verotuksessa, jamaksujen muuttamiseksi verovähennys- 10613: houkuttelee teettämään nämä työt pimeästi. kelpoisiksi. 10614: 10615: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10616: 10617: Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen Toimi Kankaanniemi 10618: Tauno Pehkonen Tuija Nurmi AnneKnaapi 10619: Juha Karpio Irja Tuloneo Sakari Smeds 10620: 62 TA 57/1995 vp 10621: 10622: Toivomusaloite 57 10623: 10624: 10625: 10626: 10627: Salo: Työnantajamaksujen alentamisesta opiskelunsa päättävien 10628: nuorten työllistämiseksi 10629: 10630: 10631: Eduskunnalle 10632: 10633: Työttömyys on vakava yhteiskuntamme on- tettynä hän tuottaa verotuloja valtiolle ja kun- 10634: gelma. Meille on jäämässä nuorten ihmisten ikä- nalle. Jotta työnantaja tuntisi kiinnostusta ottaa 10635: ryhmä ilman työkokemusta. Kynnys palkata palvelukseensa nuoren, pitää siinä olla houkutin. 10636: nuori, opiskelunsa päättänyt työtön ihminen en- Siksi nuori olisi voitava työllistää 12 kuukauden 10637: simmäiseen työpaikkaan on korkea. ajaksi ilman palkan sivukuluja. Sosiaaliturva jäi- 10638: Palkatessaan uutta henkilökuntaa työnantaja si valtion kustannettavaksi. Tällä toimenpiteellä 10639: arvostaa kokemusta työelämässä. Siksi nuori saataisiin nuoret työelämään ja työnantaja saisi 10640: joutuu liian usein kuulemaan vastauksen: "Työ- korvauksen siitä, että sopeuttaa nuoren työelä- 10641: kokemuksen puute esti valintasi." Nuori ihminen mään, ja nuori saisi todennäköisesti jatkuvan 10642: on erityiskohtelun arvoinen. Siksi olisi hyvä to- vakinaisen työpaikan. 10643: teuttaa malli, josta hyötyy nuori ja koko yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10644: kunta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10645: Opiskelunsa päättäneen nuoren on voitava 10646: tehdä itsensä työnantajaa kohtaan kiinnostavak- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 10647: si ensimmäistä vakinaista työpaikkaa hakies- piteisiin nuoren, opiskelunsa päättäneen 10648: saan. Kun nuori sijoittuu ensimmäiseen työpaik- työntekijän palkanneen työnantajan mak- 10649: kaan, on jatko helpompaa. Nuori työttömänä samien palkan sivukulujen poistamiseksi 10650: aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, työllis- 12 kuukauden ajaksi. 10651: 10652: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10653: 10654: Mauri Salo 10655: TA 58/1995 vp 63 10656: 10657: Toivomusaloite 58 10658: 10659: 10660: 10661: 10662: Vistbacka: Vakuutuskorvausten arvonlisäveron poistamisesta 10663: 10664: 10665: 10666: Eduskunnalle 10667: 10668: Vakuutusyhtiöt eivät ole arvonlisäverovelvol- Kyseinen epäkohta on mahdollista korjata 10669: lisia eivätkä voi näin ollen vähentää vakuutusyh- verottajalta haettavalla muutoksella, mikäli 10670: tiöiden maksamista korvauksista menevää ar- menneen veron suuruus ylittää huomattavasti 10671: vonlisäveroa omassa kirjanpidossaan. Koska va- tilalle maksetun veron määrän. Tämä menettely 10672: kuutusyhtiöt ovat kuitenkin velvollisia perimään on kuitenkin erittäin vaikea ja aiheuttaa runsaas- 10673: maksamistaan korvauksista 22 %:n suuruisen ti paperisotaa. Useimmiten kyseisen hakemuk- 10674: veron, tulee tämä vero käytännössä vakuutus- sen laatiminen edellyttää asiantuntija-avun käyt- 10675: korvauksen saajan maksettavaksi. Maatilatalou- töä, mistä aiheutuu maatilatalouden harjoittajal- 10676: den osalta tämä menettely on ongelmallinen sik- le edelleen lisäkustannuksia. Huomattavasti hel- 10677: si, että arvoltaan suurempien vahinkojen ollessa pompi olisi muuttaa käytäntöä ja lainsäädäntöä 10678: kysymyksessä muodostuu kyseinen vero koh- siten, että maatilatalouden osalta kyseinen va- 10679: tuuttoman korkeaksi ja pienentää saatavaa kor- kuutusyhtiöiden korvauksista menevä arvonlisä- 10680: vausta. Muita arvonlisäverovelvollisia vakuu- vero jätettäisiin perimättä. Vakuutusyhtiöt voisi- 10681: tuskorvausten saajia tämä menettely ei koske vat kyseisten asiakkaiden saamien korvausten 10682: yhtä kipeästi, sillä yritykset pystyvät korjaamaan osalta tehdä ilmoituksen suoraan verottajalle, 10683: tämän asian kuukausittain tapahtuvassa arvon- joka tulisi näin informoiduksi kyseisestä asiasta. 10684: lisäverotilityksessään. Maatilojen osalta tämä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10685: tapahtuu ainoastaan kerran vuodessa, ja näin nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10686: ollen maatilatalouden harjoittaja joutuu odotta- 10687: maan vakuutuskorvauksesta maksamansa ar- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 10688: vonlisäveron hyvittämistä itselleen noin 1,5 vuot- maatilatalouden harjoittajille maksettujen 10689: ta. vakuutuskorvausten arvonlisäveron peri- 10690: misen lopettamiseksi. 10691: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10692: 10693: Raimo Vistbacka 10694: 64 TA 59/1995 vp 10695: 10696: Toivomusaloite 59 10697: 10698: 10699: 10700: 10701: Vistbacka: Palvelusektorin arvonlisäveroprosentin alentamisesta 10702: 10703: 10704: 10705: Eduskunnalle 10706: 10707: Uuden arvonlisäverolain voimaantulon myö- että harmaan talouden osuus palveluelinkeino- 10708: tä ovat useat palvelusektorin yrittäjät joutuneet jen liikevaihdosta onjo nyt huomattava, ja tilan- 10709: mittavien vaikeuksien eteen. Eräänä tällaisena ne tulee paheneroaan jatkuvasti alan työttömyy- 10710: alana voidaan mainita parturi-kampaamot. Suo- den ajaessa liikkeissä toimivia yrittäjiä kotona 10711: men Kähertäjäliiton viime vuoden syksylläjäsen- työskenteleviksi. Tämä harmaan talouden ai- 10712: liikkeissään tekemän tutkimuksen mukaan nii- heuttama vääristynyt kilpailutilanne aiheuttaa 10713: den liikevaihto oli alentunut noin 15 % veron puolestaanjulkisesti toimiville yrityksille omalta 10714: voimaantulon jälkeen. Samassa tutkimuksessa osaltaan liikkeiden ahdingon syvenemistä. Li- 10715: kävi selville, että liitonjäsenliikkeistä 16 %:ssa oli säksi myös kuluttajat näyttävät ohjautuvan ene- 10716: jouduttu irtisanomaan ja noin 10 %:ssa lomaut- nevässä määrin ns. pimeille palveluelinkeinon 10717: tamaan työntekijöitä. Tämän lisäksi 15% liik- harjoittajille, koska heidän palkkionsa ovat avoi- 10718: keistä suunnitteli tuolloin lomauttamisia. Alan mesti toimivia yrityksiä alhaisemmat. Tämä joh- 10719: työttömyys on tällä hetkellä noussut jo noin 2 000 tuu luonnollisesti yhteiskunnalle maksettavien 10720: henkeen, ja keväällä valmistuu alalle noin 600 erilaisten maksujen puuttumisesta kyseisistä 10721: uutta koulutettua työntekijää. Tämä tilanne tu- palkkioista. 10722: lee aiheuttamaan yhteiskunnalle mittavia kus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10723: tannuksia sosiaaliturvan muodossa sekä pitkit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10724: tyessään turhan koulutuksen aiheuttamia huk- 10725: kainvestointeja. Sama tilanne on osittain voi- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin 10726: massa myös muilla palveluelinkeinoaloilla, ku- palvelusektorin arvonlisäveroprosentin 10727: ten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalla. alentamiseksi mahdollisimman nopeasti 10728: Tilanne on lisäksi huolestuttava senkin takia, vähintään 12 %: iin. 10729: 10730: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10731: 10732: Raimo Vistbacka 10733: TA 60/1995 vp 65 10734: 10735: Toivomusaloite 60 10736: 10737: 10738: 10739: 10740: Aittoniemi: Poliisin toimintaresurssien turvaamisesta 10741: 10742: 10743: 10744: Eduskunnalle 10745: 10746: Saatujen kokemusten mukaan laman aikana Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10747: sekä järjestyshäiriöt että rikollisuus yleisesti jopa nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10748: vähenivät. Syitä tähän asiaan tutkivat tilastonik- 10749: karit parhaillaan. että hallitus tarkoin seuraisi talouden 10750: Vastakkaisesti ajateltuna on ilmeistä, että ylei- elpymisen vaikutusta rikollisuuden kas- 10751: nen järjestys häiriintyy ja rikollisuus kasvaa voi- vuun ja yleiseen järjestyksenpitoon ja va- 10752: makkaasti taloudellisen elpymisen myötä. Tä- raisi poliisille riittävät resurssit asioiden 10753: män vuoksi ei laman luomissa harhakuvitelmissa pitämiseksi hallinnassa. 10754: pitäisi edelleen vähentää poliisin toimintaresurs- 10755: seja vaan päinvastoin niitä lisätä, jotta tulevat 10756: tilanteet voidaan pitää hallinnassa. 10757: 10758: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10759: 10760: Sulo Aittoniemi 10761: 66 TA 61/1995 vp 10762: 10763: Toivomusaloite 61 10764: 10765: 10766: 10767: 10768: Aittoniemi: Kihlakuntauudistuksen loppuunsaattamisesta 10769: 10770: 10771: 10772: Eduskunnalle 10773: 10774: Viime eduskunnan aikana raukesivat hallituk- lukumäärän pienentämiseen varsin lyhyellä aika- 10775: sen esitykset kihlakuntauudistuksen osalta kos- taululla. Tämä johtaisi palvelujen merkittävään 10776: kien syyttäjä- ja ulosottotoimen järjestämistä. heikentymiseen paikallishallintoa koskevan pui- 10777: Raukeamista edistivät eri ministeriöiden eriävät telain perusteiden vastaisesti. 10778: näkemykset siitä, miten asia olisi pitänyt toteut- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10779: taa. Vastakkain olivat hallituksen esitys ja ns. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10780: hallintovaliokunnan malli, jonka tarkoituksena 10781: oli säilyttää kihlakuntajako myös jatkossa val- että hallitus antaisi uudelleen lakiesi- 10782: tioneuvoston vahvistaman jaon pohjalta. Vas- tykset syyttäjä- ja ulosottotoimen järjestä- 10783: takkaisessa ajattelussa oli selvästi nähtävissä misestä kihlakuntauudistuksen yhteydessä 10784: pyrkimys kihlakuntien koon suurentamiseen ja ns. hallintovaliokunnan mallin mukaisena. 10785: 10786: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10787: Sulo Aittoniemi 10788: TA 62/1995 vp 67 10789: 10790: Toivomusaloite 62 10791: 10792: 10793: 10794: 10795: Aittoniemi: Pirkanmaan poliittis-taloudellisesta kehittämisestä 10796: 10797: 10798: 10799: Eduskunnalle 10800: 10801: Pirkanmaa, joka käytännössä merkitsee sa- Pahimmat poliittis-taloudellisessa tyhjiössä 10802: maa kuin Hämeen pohjoinen vaalipiiri, on viime olemisen seuraukset nähdään taaksepäin lyhyel- 10803: vuosien aikana muodostanut eräänlaisen poliit- lä aikajänteellä. Tampereen alue, Pirkanmaan 10804: tis-taloudellisen tyhjiön. Alueelta ei ole ollut keskus, pudotettiin pois EU :n aluetuen piiristä, 10805: edustajia valtakunnanpolitiikan keskeisillä pai- ja Tampere läänin todellisena pääkaupunkina 10806: koilla, mikä tietysti on pelkästään alueen edusta- menetti ympäristökeskuksen. 10807: jiksi valittujen saamattomuutta. Sen seuraukse- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10808: na alue on jäänyt eräänlaiseen taloudellis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10809: toiminnalliseen tyhjiöön, ikään kuin kokonai- 10810: suudessaan alueena unohtunut jonnekin. Näin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10811: siitä huolimatta, että alue omaa erittäin korkean korkean teknologisen ja koulutuksellisen 10812: teknologisen ja koulutuksellisen tason sekä työ- tason omaavan Pirkanmaan alueen poliit- 10813: voimareservit, siis kaikki menestymisen mahdol- tis-taloudelliseksi kehittämiseksi. 10814: lisuudet. 10815: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10816: Sulo Aittoniemi 10817: 68 TA 63/1995 vp 10818: 10819: Toivomusaloite 63 10820: 10821: 10822: 10823: 10824: Aittoniemi: Ulkomaalaisten muodostamien rikollisliigojen toimin- 10825: nan ehkäisemisestä 10826: 10827: 10828: Eduskunnalle 10829: 10830: Suomessa on vuosikaudet puhuttu ns. itäma- neet. Rikollisliigojen syntymistä on pyrittävä es- 10831: fian vaarallisuudesta suomalaisen yhteiskunnan tämään tästä suunnasta. 10832: turvallisuudelle. Tässä on oltu perusteellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10833: väärässä, sillä esimerkiksi Venäjän suunnasta tu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10834: lee vain pikkurikollisia, pikkuvarkaita, viinan- ja 10835: itsensä myyjiä. Järjestelmällisen rikollisuuden että hallitus ns. itämafiaan liittyvän pe- 10836: osuus on vähäinen. Venäjän suunnasta tulleet lon sijaan kiinnittäisi huomionsa muualta 10837: niin sanotut "äkkirikastuneet" sen sijaan rikas- tänne erilaisista syistä muuttaneiden jou- 10838: tuttavat suomalaista liike-elämää ostoillaan. kossa esiintyvään alttiuteen järjestäyty- 10839: Kuten Ruotsissa, myös Suomessa tulevat ole- neeseen rikollisuuteen rikollisliigojen syn- 10840: maan tulevaisuuden ongelmana muualta tänne tymisen ehkäisemiseksi. 10841: erilaisista syistä ja hållitsemattomasti muutta- 10842: 10843: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10844: 10845: Sulo Aittoniemi 10846: TA 64/1995 vp 69 10847: 10848: Toivomusaloite 64 10849: 10850: 10851: 10852: 10853: Aittoniemi: Somalipakolaisten sekä ns. Kosovon albaanien palaut- 10854: tamisesta kotimaahansa 10855: 10856: 10857: Eduskunnalle 10858: 10859: Suomessa on erityisesti kaksi ns. pakolaisryh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10860: mää, joiden jäsenet eivät täytä Geneven sopi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10861: muksen mukaista pakolaisstatusta. Toisen muo- 10862: dostavat somalit, joiden kotimaassa olot ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 10863: rauhoittuneet, toisen taas ns. Kosovon albaanit, malipakolaisten ja ns. Kosovon albaanien 10864: jotka eivät ole koskaan täyttäneetkään pakolai- palauttamiseksi kotimaahansa. 10865: sen tunnusmerkkejä. Olisi aika ryhtyä toteutta- 10866: maan suunnitelmaa heidän palauttamisekseen 10867: kotimaahansa. 10868: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10869: 10870: Sulo Aittoniemi 10871: 70 TA 65/1995 vp 10872: 10873: Toivomusaloite 65 10874: 10875: 10876: 10877: 10878: Aittoniemi: Ulkomaalaisvaltuutetun vaihtamiseksi tarvittavista toi- 10879: menpiteistä 10880: 10881: 10882: Eduskunnalle 10883: 10884: Suomen ulkomaalaisvaltuutettuna toimii Ulkomaalaisvaltuutettuna tulee olla henkilö, 10885: Antti Seppälä -niminen henkilö. Hän tuntuu ot- joka suhtautuu asioihin tasapuolisesti ja viileästi 10886: taneen vastoin toimenkuvaansa pääasialliseksi myös yhteiskunnan edun huomioon ottaen. 10887: tehtäväkseen erilaisten pakolaisryhmien haali- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10888: misen Suomeen välittämättä siitä, ovatko he tur- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10889: vapaikan tarpeessa vai eivät. Ulkomaalaisval- 10890: tuutettu on jopa haeskellut rajalta laillisesti kar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ny- 10891: kotettuja takaisin Suomeen käytännössä yhteis- kyisen ulkomaalaisvaltuutetun vaihtami- 10892: kunnan varoilla. seksi uuteen, paremmin asiansa hallitse- 10893: vaan henkilöön. 10894: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10895: Sulo Aittoniemi 10896: TA 66/1995 vp 71 10897: 10898: Toivomusaloite 66 10899: 10900: 10901: 10902: 10903: Aittoniemi: Luvattomien aseiden saattamisesta yhteiskunnan hal- 10904: tuun 10905: 10906: 10907: Eduskunnalle 10908: 10909: Suomessa on suunnaton maara luvattomia peen luvattoman asearsenaalin putsaamiseksi 10910: aseita. On varastettuja, luvattomasti hankittuja esimerkiksi siten, että valtio tarvittaessa lunastai- 10911: sekä kuolinpesien kautta luvattamiksi muodos- si ainakin sellaiset luvattomat aseet, joihin ei liity 10912: tuneita. Muistaakseni jo 1950-luvulla oli erään- suoranaista varkausrikosta. 10913: lainen kampanja, jossa pyrittiin saamaan sotilai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10914: den rintamalta mukanaan tuomat sotilasaseet nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10915: pois piilosta. Silloin annettiin ymmärtää, että 10916: aseeseen oli saatavissa helposti lupa, jos se kierrä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel- 10917: tettiin asesepän kautta romusta valmistetuksi laisen kampanjan aikaansaamiseksi, jonka 10918: aseeksi. Tuhansia ns. "nurkantakuisia" aseita kautta luvattomat aseet saataisiin valtion 10919: saatiin silloin luvallisen hallussapidon piiriin. haltuun tai tapauksesta riippuen luvanva- 10920: Samantyyppinen kampanja olisi ehkä nytkin tar- raisiksi. 10921: 10922: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10923: 10924: Sulo Aitioniemi 10925: 72 TA 67/1995 vp 10926: 10927: Toivomusaloite 67 10928: 10929: 10930: 10931: 10932: Ala-Nissilä: Selvityksen laatimisesta ED-sopimuksen taloudellisis- 10933: ta vaikutuksista maan eri osissa 10934: 10935: 10936: Eduskunnalle 10937: 10938: Taloudellisen tilanteen ja tehdyn ED-ratkai- ovat joutumassa vastaaviin vaikeuksiin. Brutto- 10939: sun vuoksi on maamme voimakkaassa muutos- kansantuotteen kehitys Loimaan alueella on ol- 10940: murroksessa. Nämä muutokset ovat erityisesti lut maakunnan heikointa, ja BKT asukasta koh- 10941: kohdistumassa suomalaiseen maaseutuun. den on täällä alhaisin. 10942: Uuden hallituksen tavoitteet leikata kansallis- Seudun kunnat ovat sekä yhdessä että erikseen 10943: ta EU-tukiratkaisua ovat uusi paha uhkatekijä. lukuisissa eri yhteyksissä kiinnittäneet viran- 10944: Uutta kehityksessä on, että· käytettävissä olevan omaisten huomiota tapahtuneeseen kehitykseen. 10945: tietomateriaalin perusteella negatiivinen kehitys Siitä huolimatta, että kehitys alueella on ollut 10946: on kaikkein rajuimmin iskemässä sellaisiin etelä- naapureita selvästi hitaampaa, ei seutua ole hy- 10947: suomalaisiin alueisiin, joita perinteisessä ajatte- väksytty - 5b-tukea lukuun ottamatta - eri- 10948: lussa on totuttu pitämään varsin vauraina. tyisten tukitoimien piiriin. 10949: Tyypillinen esimerkki tällaisesta seudusta on Valtiovallan taholta on sekä ED-sopimusta 10950: Loimaan talousalue. Seutukunnan 12 kuntaa valmisteltaessa että tehdyn ratkaisun jälkeen eri 10951: ovat kylläkin jo pitkään olleet menettäjiä, sillä ne yhteyksissä vakuutettu, että kohtuuttomat seu- 10952: ovat 30 vuoden aikana menettäneet viidenneksen raukset estetään ja kotimaisen elintarviketuotan- 10953: väestöstään ja yli neljänneksen työpaikoistaan. nonjatkuminen turvataan. Siksi on välttämätön- 10954: Menetyksistä huolimatta on taloudellinen toime- tä, että riittävä puolueeton seuranta toteutetaan 10955: liaisuus seudulla kuitenkin näihin päiviin saakka heti alusta lähtien. 10956: pysynyt kohtuullisella tasolla. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10957: Nyt tilanne on muuttumassa. Viimeisimpien nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10958: tilastotietojen ja päiviitäisten käytännön koke- 10959: musten valossa on selkeästi nähtävissä epäedulli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 10960: sen kehityksen kiihtyminen. Ennen muuta ED- teisiin selvityksen laatimiseksi EU-sopi- 10961: päätös ja siihen liittyvät maatalouden tulonme- muksen taloudellisista vaikutuksista maan 10962: netykset ovat aiheuttamassa raskaita kielteisiä eri osissa, selvittäisi yhtenä esimerkki- 10963: seuraamuksia. Tämä puolestaan johtuu siitä, alueena yksityiskohtaisesti Loimaan seu- 10964: että maatalouden osuus seudun elinkeinojakau- tukunnan aseman sekä valmistelisi ehdo- 10965: massa on edelleen poikkeuksellisen korkea. tuksen siitä, miten suurimpien menetyksien 10966: Maatalouden myötä myös muut toimialat kärsijäitä tuettaisiin. 10967: 10968: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 10969: 10970: Olavi Ala-Nissilä 10971: TA 68/1995 vp 73 10972: 10973: Toivomusaloite 68 10974: 10975: 10976: 10977: 10978: Aula: Kunnallisten peruspalvelujen turvaamisesta 10979: 10980: 10981: 10982: Eduskunnalle 10983: 10984: Kuntien järjestämät peruspalvelut, erityisesti ja oikeudenmukaisesti huomioon kuntien vero- 10985: koulu-, sosiaali- ja terveystoimen palvelut, tulee tulopohjassa olevat huomattavan suuret erot. 10986: turvata kansalaisille likimäärin samalla hinnalla Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 10987: koko maassa. Kuntien mahdollisuuteen taata pe- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10988: ruspalvelut kuntalaisille vaikuttavat olennaisesti 10989: kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja se, miten että hallitus turvaa kunnalliset perus- 10990: säästöt kohdennetaan. Jatkossakin säästöt tulee palvelut kohdentamalla valtionosuuksien 10991: kohdentaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti leikkaukset siten, että 80 prosenttia leik- 10992: veropohjaltaan erilaisten kuntien kesken. kauksesta tehdään äyrimäärän kasvun 10993: Kuntien valtionosuuksien leikkaukset tulee suhteessa ja 20 prosenttia esimerkiksi asu- 10994: kohdentaa siten, että ne ensi sijassa kohdistuvat kasmäärän mukaan, ja siten, että valtion- 10995: kuntiin, joissa on ollut merkittävää verotulojen osuusjärjestelmässä jatkossakin otetaan 10996: kasvua. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa huomioon kuntien verotulopohjassa olevat 10997: on myös säilytettävä kantokykyluokitusta kor- huomattavan suuret erot. 10998: vaava järjestelmä, joka ottaa riittävässä määrin 10999: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11000: 11001: Maria Kaisa Aula 11002: 74 TA 69/1995 vp 11003: 11004: Toivomusaloite 69 11005: 11006: 11007: 11008: 11009: Hurskainen ym.: Uukuniemen rajanylityspaikan kehittämisestä 11010: 11011: 11012: 11013: Eduskunnalle 11014: 11015: Kesällä 1993 avatun Uukuniemen rajanylitys- omaiset mahdollisuudet yritystoiminnan kehit- 11016: paikan kehittäminen tulisi turvata. Ylityspaikka tämiseen, mukaan luettuna myös matkailu. 11017: avattiin valtioiden yhteisten etujen mukaisesti ja Tavoitteena onkin saada Uukuniemen ylitys- 11018: ylitysten määrä on noussut tasaisesti. Kuitenkin paikka mitä pikimmin rajoitetusti passintarkas- 11019: ylityspaikan status on virallisesti vieläkin "tila- tuspaikaksi, koska lukuisat viralliset vierailut, 11020: päinen", ja näin ollen on paikan hyödyntäminen ystävyyskuntatoiminta ja seuramatkat Karjalan 11021: jäänyt puolitiehen. Lisäksi alueemme yrittäjien tasavaltaan mahdollistuisivat. 11022: halu investoida erilaisiin yhteistoimintahankkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11023: siin on olematon ylityspaikan kehittämisen pit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11024: kittyessä. 11025: Ylityspaikka tehtiin pienin kustannuksin, mil- että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin 11026: tei kokonaan ilman julkista taloudellista tukea, Uukuniemen rajanylityspaikan saamiseksi 11027: yksityistieavustusta lukuun ottamatta. rajoitetuksi passintarkastuspaikaksi sekä 11028: Uukuniemi sijaitsee vain noin 30 km:n etäisyy- valitsee ylityspaikan kehittämisen nopeim- 11029: dellä Lahdenpohjan kaupungista, mikä luo erin- min toteutettavien hankkeiden joukkoon. 11030: 11031: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11032: 11033: Sinikka Hurskainen Vaito Koski 11034: Antero Kekkonen Matti Vähänäkki 11035: TA 70/1995 vp 75 11036: 11037: Toivomusaloite 70 11038: 11039: 11040: 11041: 11042: Ihamäki: Päijätsalon-Ilolan-Suopellon alueen kehittämisestä 11043: Sysmän kunnassa 11044: 11045: 11046: Eduskunnalle 11047: 11048: Sysmän kunnan kehittämistyön yksi tärkeim- Sysmän kunta on käynnistämässä aluekehitys- 11049: mistä painopistealueista on Päijätsalo-Ilola- projektina Päijätsalo-Ilola-Suopelto-alueen 11050: Suopelto-alue. Ilolan-Suopellon alueelle on kehittämisprojektia. Alueesta on mahdollista 11051: keskittynyt ravintola-, matkailu- ja majoituspal- saada erinomaisten luonnonolosuhteiden tar- 11052: veluita. Pääpaino toiminnassa on tällä hetkellä joamiin puitteisiin nojautuva vapaa-ajan, asumi- 11053: kesäaikana, jolloin alueella järjestetään myös sen, työn, kulttuurin ja matkailun muodostama 11054: kulttuuritapahtumia, mm. Sysmän suvisoiton toiminnallinen keskus. 11055: konsertteja. Suopellon alueelta liikennöi myös Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11056: autolautta Linta poikki Päijänteen. Myös vene- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11057: satamapalvelut ovat kehittyneet alueella viime 11058: vuosina merkittävästi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11059: Aluetta on tarkoitus kehittää edelleen keski- Päijätsalo-1/ola-Suopelto-alueen ke- 11060: sen Päijänteen matkailu- ja veneilykeskukseksi. hittämiseksi Sysmän kunnan alueella. 11061: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11062: 11063: Timo Ihamäki 11064: 76 TA 71/1995 vp 11065: 11066: Toivomusaloite 71 11067: 11068: 11069: 11070: 11071: Jääskeläinen ym.: Suuronnettomuusvalmiuden parantamisesta 11072: 11073: 11074: 11075: Eduskunnalle 11076: 11077: Maamme katastrofivalmius on tällä hetkellä Varastointitiloja on varustettava halleihin lä- 11078: varsin heikko. Sen parantamiseksi on välttämä- helle kuljetusmahdollisuuksia, esim. lentokent- 11079: töntä, että valmiusvarastot saatetaan toimivalle tien tuntumaan varsinkin Etelä-Suomeen. Tähän 11080: ja vaikuttavalle tasolle. On järkevää varautua varmuusvarastointiin voidaan viranomaisten ja 11081: yllättävien luonnonkatastrofien, ydinonnetto- Punaisen Ristin lisäksi käyttää myös vapaaeh- 11082: muuksien tai muiden äkillisten suuronnetto- toisten kansalaisjärjestöjen apua. 11083: muuksien varalta. Varastojen varustaminen antaa työtä monille 11084: Valmiusvarastoinnissa on kiinnitettävä eri- teollisuuden aloille ja on myös siten hyödyllistä 11085: tyistä huomiota ravinnonsaannin turvaamiseen, nykyisenä työttömyysaikana. 11086: johon liittyy myös keittimiin tarvittavan ener- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11087: gian saannin turvaaminen, hygieniaan ja sairaan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11088: hoitoon tarvittaviin tuotteisiin sekä riittävään 11089: vaate- ja sääsuojaan. On varauduttava siihen, että hallitus ryhtyisi toimiin maamme 11090: että vaikeissakin olosuhteissa voidaan huoltaa katastrofivalmiuden parantamiseksi. 11091: 50 000-100 000 henkeä. 11092: 11093: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11094: 11095: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Tauno Pehkonen 11096: Sakari Smeds Matti Ryhänen Päivi Räsänen 11097: Toimi Kankaanniemi 11098: TA 72/1995 vp 77 11099: 11100: Toivomusaloite 72 11101: 11102: 11103: 11104: 11105: Kemppainen ym.: Aluekehittämisrahan säilyttämisestä valtion ta- 11106: lousarviossa 11107: 11108: 11109: Eduskunnalle 11110: 11111: Aluepoliittisen lainsäädännön uudistaminen Mikäli maakunnallisilla liitoilla ei ole kehittä- 11112: vuoden 1994 alusta siirsi päätösvaltaa alueille, misrahoja, vaarantuu myös monen ED-rahoi- 11113: joissa kehittämistarpeet parhaiten tiedetään. tuksella tarkoitetun hankkeen toteutuminen ja 11114: Läänien kehittämisrahan toteuttamisesta ja sitä kautta myös ED:n aluerahojen saanti alueel- 11115: päättämisestä oli jo kokemuksia aikaisemmalta le, koska kehittämisrahaa on kaavailtu käytettä- 11116: ajalta. Kehittämisraha on tarjonnut joustavan väksi myös ED-hankkeiden omarahoitusosuu- 11117: tavan kohdistaa yhteiskunnan tukea pienempi- den varmistamiseksi. 11118: muotoisiin kehittämishankkeisiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11119: Tämän vuoden budjetissa alueiden kehittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11120: misrahaa on varattu 125 milj. mk. Tulevan halli- 11121: tuksen ohjelmaan on kaavailtu reilua, jopa 100 että hallitus turvaisi maakunnallisille 11122: milj. markan leikkausta kyseiseen määrärahaan. liitoille päätäntävaltaa alueiden kehittä- 11123: Jäljelle jäävä 25 milj. mk on jo tavallaan sidottu misrahan muodossa niin, että ne voisivat 11124: oppilaitosten teknologiahankkeisiin, jolloin toteuttaa tehtäväänsä uuden aluepoliitti- 11125: asiallisesti ottaen kehittämisrahaa ei jäisi ollen- sen lainsäädännön mukaisesti. 11126: kaan käytettäväksi alkuperäisen tarkoituksen 11127: mukaisesti uusiin hankkeisiin. 11128: 11129: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11130: 11131: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 11132: 78 TA 73/1995 vp 11133: 11134: Toivomusaloite 73 11135: 11136: 11137: 11138: 11139: Kemppainen ym.: Päätäntävallan siirtämisestä maakuntiin eli EU:n 11140: subsidiariteettiperiaatteen toteuttamisesta 11141: 11142: 11143: Eduskunnalle 11144: 11145: Suomen liityttyä vuoden 1995 alusta EU:n hokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi käyttä- 11146: jäseneksi myös meidän Suomessa tulee omassa miseksi alueilla. 11147: hallinnossamme ja päätöksenteossamme pyrkiä Valtionhallinnon sisältä samoin kuin hallitus- 11148: toteuttamaan EU:ssa keskeisiksi tavoitteiksi ohjelman valmisteluvaiheessa on kantautunut 11149: otettuja periaatteita. Yksi tällainen on ns. subsi- myös huolestuttavia vastakkaisia näkemyksiä 11150: diariteettiperiaate, läheisyysperiaate, joka tar- päätösvallan käyttämisestä. Tässä tilanteessa 11151: koittaa päätösvallan siirtämistä mahdollisim- uuden hallituksen tulisi toimia päättäväisesti. 11152: man lähelle päätöksenteon kohdetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11153: Suomessa uudistettiin vuoden 1994 alusta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11154: aluepoliittista lainsäädäntöä niin, että aluekehi- 11155: tysviranomaiseksi ni~ettiin maakuntien liitot. että hallitusjohdonmukaisesti toteuttai- 11156: Maakuntien liitoissa on nyt tehty parin vuoden si aluelainsäädännön ja myös EU:n subsi- 11157: ajan valmistelutyötä uuden aluelainsäädännön diariteettiperiaatteen mukaisesti johdon- 11158: soveltamiseksi, aluekehitysviranomaisvastuun mukaista linjaa, jossa päätösvaltaa asiois- 11159: toteuttamiseksi ja myös EU:n aluepolitiikkaan sa siirretään alaspäin ja aluekehityksessä 11160: osoittamien määrärahojen mahdollisimman te- maakunnallisille liitoille. 11161: 11162: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11163: 11164: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 11165: TA 74/1995 vp 79 11166: 11167: Toivomusaloite 74 11168: 11169: 11170: 11171: 11172: Lahtela: Niiralan rajanylityspaikan muuttamisesta viralliseksi 11173: passintarkastuspaikaksi 11174: 11175: 11176: Eduskunnalle 11177: 11178: Pohjois-Karjalassa Värtsilän kunnassa oleva myös Suomen ja Venäjän valtiot ovat satsanneet 11179: Niiralan rajanylityspaikka on ulkoisilta puitteil- huomattavia summia rajan infrastruktuuriin. 11180: taan, tiestön, rakennusten ja henkilöstönkin Nykyisellään Niiralan passintarkastuspaik- 11181: osalta täydessä valmiudessa kansainväliselle lii- kaa on rajoitettu siten, ettei sen kautta sallita 11182: kenteelle molemmilla puolilla rajaa. vielä kansainvälisen matkustajaliikenteen kaut- 11183: Värtsilä sekä muut Keski-Karjalan kunnat takulkua. 11184: ovat satsanneet matkailulliselle puolelle rajanyli- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11185: tyspaikan kansainvälistymisen lisääntymiseen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11186: Tämän on uskottu tuovan alueelle uutta työtä, 11187: josta tällä hetkellä on erityisen kova tarve työttö- että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin vai- 11188: myyden ollessa jokaisessa kunnassa yli kahden- kuttaen koko arvovallallaan virallisen 11189: kymmenen prosentin. passintarkastus"statuksen" saamiseksi 11190: Jostain ihmeen selittämättömästä syystä Nii- Värtsilän kunnassa olevalle Niiralan ra- 11191: ralan rajanylityspaikan virallistaminen on juut- janylityspaikalle jo tämän kevään aikana. 11192: tunutjohonkin byrokratian kiemuroihin, vaikka 11193: 11194: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11195: 11196: Esa Lahtela 11197: 80 TA 75/1995 vp 11198: 11199: Toivomusaloite 75 11200: 11201: 11202: 11203: 11204: Luhtanen: Vihkimisoikeuden liittämisestä papin virkaan tai toi- 11205: meen ulkomailla 11206: 11207: 11208: Eduskunnalle 11209: 11210: Kansainvälisestä perheoikeudesta annetun meen tai on jostain muusta syystä estynyt hoita- 11211: lain 3 §:n 2 momentin nojalla opetusministeriö masta virkaansa. Koska vihkimisoikeuden saa- 11212: voi - ulkoasiainministeriön lausunnon saa- minen uudelle viranhaltijalle saattaa viedä pit- 11213: tuaan - oikeuttaa suomalaisen uskonnollisen känkin ajan, eivät lain tarkoittamat vihkimispal- 11214: yhdyskunnan papin vihkimään kihlautuneita velut ole tällöin suomalaisten saatavissa. 11215: avioliittoon vieraassa valtiossa. Nykyisin lain Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11216: tarkoittama vihkimisoikeus annetaan nimen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11217: omaan mainitulle henkilölle, ei tietyn viran halti- 11218: jalle. Viranhaltijoiden nopean vaihtuvuuden että hallitus ryhtyisi toimiin vihkimisoi- 11219: vuoksi järjestelmä johtaa usein tilanteisiin, joissa keuden sitomisesta ulkomailla olevan pa- 11220: vihkimiseen oikeutettu henkilö on palannut Suo- pin virkaan tai toimeen, ei henkilöön. 11221: 11222: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11223: 11224: Leena Luhtanen 11225: TA 76/1995 vp 81 11226: 11227: Toivomusaloite 76 11228: 11229: 11230: 11231: 11232: Manninen: Pohjoisen politiikka -ohjelman laatimisesta 11233: 11234: 11235: 11236: Eduskunnalle 11237: 11238: Pohjois-Suomen ja koko Suurkalotin paino- Barentsin alueen ja pohjoisen Suomen elinkei- 11239: arvo on kasvamassa. Tämäjohtuu muun muassa noelämän yhteistyön kannalta on välttämättö- 11240: Luoteis-Venäjän suunnattomista raaka-aineva- mänä perusedellytyksenä Salla-Kantalahti- 11241: roista ja niihin liittyvistä rikkauksista sekä EU:n rautatien rakentaminen ja Suomen puolella Lau- 11242: ja Venäjän välisestä strategisesta raja-alueesta, rila-Kelloselkä-rataosan peruskorjaus. Vasta 11243: jota on vain Suomen rajalla. liikenneyhteyksien - yhdessä tietoliikenne- 11244: Suomen tulee osallistua aktiivisesti Pohjoiska- yhteyksien - parantumisen myötä avautuvat 11245: lotin ja Barentsin alueen kansainväliseen ja kah- todelliset mahdollisuudet kaupalliselle yhteis- 11246: denkeskiseen yhteistyöhön hankkeissa, jotka liit- työlle. Asiaa on kuitenkin vietävä suunnitelmalli- 11247: tyvät alueen liikenneyhteyksien kehittämiseen, sestija määrätietoisesti eteenpäin erikseen laadit- 11248: ympäristökysymysten ratkaisemiseen ja luon- tavan Pohjoisen politiikka -ohjelman puitteissa. 11249: nonvarojen hyödyntämiseen. Erityisen aktiivi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11250: nen tässä suhteessa on ollut Norja, mutta nyt nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11251: Suomi Euroopan unionin jäsenenä ja Barentsin 11252: neuvoston puheenjohtajamaana voi merkittä- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eri- 11253: västi parantaa asemaansa yhteistyöosapuolena. tyisen Pohjoisen politiikka -ohjelman laa- 11254: timiseksi ja toteuttamiseksi. 11255: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11256: 11257: Hannes Manninen 11258: 82 TA 77/1995 vp 11259: 11260: Toivomusaloite 77 11261: 11262: 11263: 11264: 11265: M. Pohjola ym.: Pelastuspalvelukeskuksen rakentamisesta Han- 11266: koon 11267: 11268: 11269: Eduskunnalle 11270: 11271: Pelastuspalvelukeskuksen sijaintipaikkana löin mm. meri- ja satama-alueilla tapahtuneiden 11272: Hangon kaupunki on merellisiin riskeihin näh- onnettomuuksien pelastustyöskentelyyn. 11273: den sijainniltaan optimipaikassa, koska kaupun- Jos Turun ja Helsingin välissä sijaitsevaan 11274: ki sijoittuu noin 40 kilometriä ulos Suomenlah- Hankoon sijoitettaisiin myös pelastushelikopte- 11275: delle. Täten Hankoniemellä on poikkeuksellinen ri, olisi sen avulla poistettavissa pelastuspalvelun 11276: maantieteellinen ja strateginen asema. etäisyydet. 11277: Hankoniemen ohi kulkee erittäin vilkas meri- Hangon kaupungilla ei ole mahdollisuuksia 11278: liikenne. On arvioitu, että joka päivä niemen lisätä omia resurssejaan pelastuspalveluun. 11279: ohittaa meritse näköetäisyydellä yli 10 000 ihmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11280: tä. Tämän lisäksi merkittävät lentoreitit suun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11281: tautuvat Hangon yli. Hangon alueella on niin 11282: ikään erittäin vilkas pienveneliikenne. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe- 11283: Viimeisten 15 vuoden aikana Hangon kau- lastuspalvelukeskuksen rakentamiseksi ja 11284: punki on joutunut mukaan kolmeentoista mer- helikopterin sijoittamiseksi Hankoon. 11285: kittävään onnettomuuteen ja on osallistunut täl- 11286: 11287: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11288: 11289: Markku Pohjola Matti Saarinen 11290: TA 78/1995 vp 83 11291: 11292: Toivomusaloite 78 11293: 11294: 11295: 11296: 11297: T. Pohjola: Kuntien veivoittamisesta eläkerahastojen perustami- 11298: seen 11299: 11300: 11301: Eduskunnalle 11302: 11303: Erityisesti pienillä kunnilla voi tulevina vuosi- (ikävuodet 60-65), joten nykyisellä maksupe- 11304: na olla vaikeuksia selvitä velvoitteistaan, kun ne, rusteella yksi pitkäaikaistyötön tulee maksa- 11305: työllistettyään ensin ikääntyneempiä pitkäai- maan kunnalle 90 000 mk. Kun pitkäaikaistyöt- 11306: kaistyöttömiä, joutuvat maksamaan näiden täy- tömyys koettelee varsinkin pohjoisen pieniä kun- 11307: tettyä 60 vuotta myös maksuun tulevia työeläk- tia ja kunta on lähes ainoa työllistäjä, on toden- 11308: keitä, mikäli työsuhde työllistetyille on jäänyt näköistä, että palkatessaan iäkkäitä pitkäaikais- 11309: viimeiseksi. työttömiä kunta joutuu tulevina vuosina koh- 11310: On pelättävissä, että kunnat eivät rohkene ny- tuuttomiin vaikeuksiin. 11311: kyisellään palkata ikääntyneempiä pitkäaikais- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11312: työttömiä, koska tulevien vuosien eläkevelvoit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11313: teisiin ei osata varautua. 11314: Vuonna 1994 alkaneiden työttömyyseläkkei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11315: den kuukausimaksu oli keskimäärin 2 500 mk, kuntien veivoittamiseksi rahastoimaan va- 11316: mistä kunnan vastuu on 60 %eli 1 500 mk. Työt- roja tulevien työeläkkeiden varalle. 11317: tömyyseläkettä maksetaan viideltä vuodelta 11318: 11319: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11320: 11321: Tuija Pohjola 11322: 84 TA 79/1995 vp 11323: 11324: Toivomusaloite 79 11325: 11326: 11327: 11328: 11329: Ranta-Muotio: Suupohjan seutukunnan ottamisesta kehitysaluei- 11330: den 1 tukialueeksi 11331: 11332: 11333: Eduskunnalle 11334: 11335: Suupohjan seutukuntaan kuuluvat Kauha- Suupohjan bruttokansantuote on ollut Etelä- 11336: joen, Isojoen, Karijoen, Jurvan ja Teuvan kun- Pohjanmaan seutukunnista alhaisin jo useita 11337: nat. Alue on elinkeinorakenteeltaan pienyritys- vuosia (64% koko maan keskiarvosta ja 85 % 11338: ja maatalousvaltainen. maakunnan keskiarvosta). Suupohjan seutukun- 11339: Viime vuosien taloudellinen lama on koetellut ta kuuluu kehitysalueiden II tukialueeseen. 11340: Suupohjan kuntien yritystoimintaa kovemmin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11341: kuin Vaasan läänin muita osia. Työttömyysluvut nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11342: ovat nousseet läänin korkeimmiksi. Työttömiä 11343: työnhakijoita oli vuoden 1994 lopussa Kauha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11344: joella l 896 (26% työvoimasta), Jurvassa 519 Suupohjan seutukunnan ottamiseksi kehi- 11345: (21,5 %), Teuvalla 678 (20,9 %), Isojoella 222 tysalueiden 1 tukialueeksi. 11346: (18,1 %)ja Karijoella 128(15,9%). 11347: 11348: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11349: 11350: Aulis Ranta-Muotio 11351: TA 80/1995 vp 85 11352: 11353: Toivomusaloite 80 11354: 11355: 11356: 11357: 11358: Vistbacka: Poliisin voimavarojen lisäämisestä talous- ja kansainvä- 11359: lisen rikollisuuden torjumiseksi 11360: 11361: 11362: Eduskunnalle 11363: 11364: Valtion vuoden 1995 talousarviossa on vähen- Talousrikollisuus on todettu hiljattain valmis- 11365: netty poliisitoimen toimintamenojen määrära- tuneessa tutkimuksessa erittäin mittavaksi il- 11366: hoja vuoden 1994 tasosta käytännössä 10 miljoo- miöksi maassamme. Onpajopa väitetty, että sen 11367: nalla markalla. Nämä määrärahat on tarkoitettu seurauksena yhteiskunta menettää lO miljardin 11368: lähinnä poliisin palkkaukseen ja muihin toimin- markan tulot vuosittain. Mikäli tämä pitää edes 11369: nallisiin kuluihin. Määrärahan vähennys tarkoit- osittain paikkansa, voitaisiin muutaman sadan 11370: taa käytännössä sitä, että poliisin resurssit pysty- talousrikoksiin erikoistuneen tutkijan lisäämisel- 11371: tään juuri ja juuri pitämään nykyisellä tasollaan, lä poliisin palvelukseen tuoda yhteiskunnalle 11372: ja mikäli toiminnallisia painopistemuutoksia miljardiluokkaa olevia lisätuloja. Toimintaan si- 11373: suoritetaan, ne merkitsevät supistuksia jossain joitetut varat tuottaisivat siis itsensä takaisin 11374: muussa toiminnassa. Tätä ei voida pitääjärkevä- ehkä noin satakertaisesti. Onkin eriskummallis- 11375: nä linjana vallitsevassa tilanteessa. ta, ettei tähän asiaan ole millään tavoin valtion 11376: Suomeen kohdistuu tällä hetkellä ja tulevina vuoden 1995 budjetissa puututtuja lisätty polii- 11377: vuosina yhä suuremmassa määrin mittavia pai- sin talousrikostutkintakapasiteettia. 11378: neita ulkomailta tulevan rikollisuuden osalta. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11379: Yleisesti on jo tiedossa ns. itämafian levittäyty- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11380: minen varsinkin suurimpiin Suomen kaupunkei- 11381: hin. Tästä on selkeitä todisteita. Tämä rikollisuus että hallitus varaisi valtion talousar- 11382: toimii lähinnä huumerikosten, prostituution vioon nykyistä enemmän määrärahoja po- 11383: sekä omaisuusrikosten alueilla. Vaarana on, että liisin talousrikostutkinnan ja ulkomaisen 11384: tämä toiminta tuo mukanaan myös väkivalta- ja rikollisuuden ehkäisytoiminnan resurssien 11385: henkirikosten määrän olennaisen kasvun. Kai- lisäämiseksi. 11386: ken tämän tietäen on varsin outoa, ettei poliisin 11387: toimintaedellytyksiä tarkisteta ja paranneta ti- 11388: lanteen kehityssuunnan ollessa hyvin tiedossa. 11389: 11390: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11391: 11392: Raimo Vistbacka 11393: 86 TA 81/1995 vp 11394: 11395: Toivomusaloite 81 11396: 11397: 11398: 11399: 11400: Aittoniemi: Talvirajoituksista luopumisesta maantieliikenteessä 11401: 11402: 11403: 11404: Eduskunnalle 11405: 11406: Tieverkostossamme sovelletaan varsin yleises- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11407: ti nopeusrajoitusta 80 km/tunnissa talviaikaan. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11408: Rajoitus ei tiestön kunnon ja autojen ominaisuu- 11409: det huomioon ottaen ole mielekäs, ja sitä riko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tal- 11410: taan yleisesti. Jatkuva ohittelu taas aiheuttaa vinopeusrajoitusten harkituksi käyttämi- 11411: vaaratilanteita liikenteessä. seksi vain sellaisilla tieosuuksilla, joilla se 11412: Rajoituksen käyttöä tulisi entistä enemmän tiestön kunnon ja muiden erityisalasuhtei- 11413: harkita sellaisille tieosuuksille, joilla olosuhteet den vuoksi on tarpeellista. 11414: luovat sille perusteet, ja luopua siitä hyväkuntoi- 11415: silla valtateillä. 11416: 11417: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11418: 11419: Sulo Aittoniemi 11420: TA 82/1995 vp 87 11421: 11422: Toivomusaloite 82 11423: 11424: 11425: 11426: 11427: Aittoniemi: Moottoriteistä ympäristön taloudelliseen toimintaan 11428: aiheutuvien haittavaikutusten vähentämisestä 11429: 11430: 11431: Eduskunnalle 11432: 11433: Hyviä liikenneyhteyksiä, siis erityisesti moot- menetettyjä työpaikkoja, koska moottoritieltä 11434: toriteitä, pidetään niiden vaikutuspiirissä olevien on rajoitetut mahdollisuudet poiketa käyttä- 11435: alueiden kannalta taloudellisen kehityksen pe- mään niiden palveluja. Kaikki ajavat vain ohi. 11436: rustekijöinä. Harvemmin puhutaan moottoritei- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11437: den haitallisista puolista. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11438: Moottoritie tuhoaa kaiken liike-elämän välit- 11439: tömästä läheisyydestään, nimenomaan sen tien että hallitus huolehtisi uusia moottori- 11440: varrelta, joka on aikaisemmin ollut kulkuväylä- teitä suunniteltaessa siitä, että väylän ne- 11441: nä ja joka moottoritien aikana palvelee paikallis- gatiiviset vaikutukset lähiympäristön liike- 11442: ym. mopoliikennettä. Elävä esimerkki tästä on ja elinkeinoelämälle jäisivät mahdollisim- 11443: moottoritie välillä Helsinki-Hämeenlinna: lo- man vähäisiksi. 11444: petettuja huoltoasemia ja liikkeitä, ehkä satoja 11445: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11446: 11447: Sulo Aittoniemi 11448: 88 TA 83/1995 vp 11449: 11450: Toivomusaloite 83 11451: 11452: 11453: 11454: 11455: Aittoniemi: Valtatie 9:n perusparannuksen toteuttamisesta 11456: 11457: 11458: 11459: Eduskunnalle 11460: 11461: Tampereelta Oriveden ja Jämsän kautta Jy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11462: väskylään kulkeva valtatie 9 odottaa edelleen nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11463: perusparannusta. Asiaan liittyy perusparannuk- 11464: sen tarpeellisuuden lisäksi mm. se ongelma, että että hallitus kiirehtisi Tampereelta Ori- 11465: Oriveden kaupungin kohdalla linjausta ei ole vi- veden ja Jämsän kautta Jyväskylään kul- 11466: rallisesti vahvistettu, mikä aiheuttaa epävar- kevan valtatie 9:n perusparannuksen suun- 11467: muutta kyseisen kaupungin osalta maankäyttöä nittelua ja aloittamista. 11468: suunniteltaessa. 11469: 11470: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11471: 11472: Sulo Aittoniemi 11473: TA 84/1995 vp 89 11474: 11475: Toivomusaloite 84 11476: 11477: 11478: 11479: 11480: Ala-Harja: Seinäjoen ja Vaasan välisen rataosuuden sähköistämi- 11481: sestä 11482: 11483: 11484: Eduskunnalle 11485: 11486: Seinäjoen-Vaasan rata, vajaat 80 kilometriä, vaa parannusta nykyisen höyryveturiliikenteen 11487: on vielä sähköistämättä. Vaasan kaupunki on tilalle. 11488: Vaasan läänin hallinnon keskus ja se on myös Seinäjoen seutuja Vaasan seutu ovat molem- 11489: merkittävä teollisuuskaupunki. Muun muassa mat vilkkaita taloudellisia painopistealueita, ja 11490: Wärtsilä ja Strömberg tarvitsevat erikoiskulje- sähköistymisenjälkeen rautatie Vaasan ja Seinä- 11491: tuksia rautateitse. Vaasa on eräs merkittävim- joen välillä yhdistäisi nämä kaksi talousaluetta ja 11492: mistä kasvavista satamakaupungeista, ja sen parantaisi merkittävästi niin alueellisesti kuin 11493: kautta kulkee sekä henkilöliikennettä että rahti- valtakunnallisesti yhteyksiä ja samalla tukisi ta- 11494: liikennettä Ruotsiin ja Pohjoismaihin. Jos Seinä- louselämää. 11495: joen-Vaasan rata saataisiin sähköistettyä, täy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11496: dentyisi rautatiekuljetusverkko merkittävästi. Se nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11497: antaisi myös edellytykset niin poikkiliikenteen 11498: kuin Ruotsin liikenteen lisääntymiselle. Sähköis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sei- 11499: täminen merkitsisi myös huomattavia rautatie- näjoen ja Vaasan välisen rataosuuden säh- 11500: kaluston taloudellisia säästöjä. Ympäristönsuo- köistämiseksi pikaisesti. 11501: jelullisesti sähköistäminen merkitsisi huomatta- 11502: 11503: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11504: 11505: Kirsti Ala-Harja 11506: 90 TA 85/1995 vp 11507: 11508: Toivomusaloite 85 11509: 11510: 11511: 11512: 11513: Ala-Nissilä: Ns. HAKU-tien rakentamisesta välillä Aura-Mynä- 11514: mäki-Mietoinen 11515: 11516: 11517: Eduskunnalle 11518: 11519: Seudullisen ns. HAKU-tien puuttuva osa on Tie tuo myös toimivan tieyhteyden EU:n 5b- 11520: Auran-Mynämäen-Mietoisten välinen tieyh- tukialueeseen kuuluvan Loimaan-Auranmaan 11521: teys. seutukunnan suunnasta Vakka-Suomeen, ja se 11522: Puuttuvasta osasta on valmistunut vuonna voisi toimia maakunnan sisempänä kehätienä. 11523: 1992 tarveselvitys, josta tielaitoksen keskushal- Vakka-Suomen ja Loimaan seutukunnassa ei 11524: linto on tehnyt 13.5.1993 hankepäätöksen. Tien ole meneillään merkittäviä suuria julkisia inves- 11525: yleissuunnitelma on valmistunut 30.3.1995. tointeja. 11526: Seuraavassa vaiheessa tarvitaan tiestä toimen- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11527: pidepäätös, joka käynnistää tien yksityiskohtai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11528: sen suunnittelun ja edelleen ajoittamisen toteut- 11529: tamisohjelmaan. että hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin 11530: HAKU-tie on tärkeä varsinkin elinkeinoelä- HAKU-tien Auran-Mynämäen-Mie- 11531: mälle nopeampien kulkuyhteyksien tuojana. Se toisten välisen tieyhteyden rakentamisen 11532: on erityisen tärkeä tien päätepisteessä olevalle aloittamiseksi. 11533: Vakka-Suomelle, joka nyt on rakennemuutos- 11534: aluetta ja EU :n tavoite 2 -ohjelma-aluetta. 11535: 11536: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11537: 11538: Olavi Ala-Nissilä 11539: TA 86/1995 vp 91 11540: 11541: Toivomusaloite 86 11542: 11543: 11544: 11545: 11546: Ala-Nissilä ym.: Someron ja Patikkalan välisen tien rakentamisesta 11547: ja peruskorjauksesta 11548: 11549: 11550: Eduskunnalle 11551: 11552: Someron kaupunki siirtyi Turun ja Porin lää- myös yhteyden maakunnan uloimmalle kehätiel- 11553: niin vuosikymmenen alussa. Liikenneyhteyksien le ja parantaisi vaihtoehtoisia yhteyksiä Helsin- 11554: toimivuus maakunnan sisällä on Someron alueen kiin Uudenkaupungin ja Loimaan suunnilta. 11555: ja maakunnan muiden talousalueiden kannalta Alueen kunnat ovat pitäneet Someron ja Loi- 11556: hyvin tärkeää. Salon suuntaan on toimiva tieyh- maan seudun välisten tieyhteyksien rakentamista 11557: teys olemassa, mutta Loimaan seutukunnan ja korjausta hyvin tärkeänä. 11558: suuntaan tieyhteys on huono. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11559: Yhteys Loimaan ja Someron välillä on varsin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11560: huonokuntoinen ja mutkainen osuudella Palik- 11561: kala-Somero. Tieyhteyden parantaminen on että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 11562: Someron ja Loimaan talousalueiden kannalta, piteisiin Someron ja Patikkalan välisen tie- 11563: joiden peruselinkeinoihin ED-jäsenyys tuo suu- yhteyden rakentamisen ja peruskorjauksen 11564: ria sopeutumispaineita, välttämätön kehitysteki- suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 11565: jä. Yhteys Somerolta Loimaan suuntaan toisi 11566: 11567: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11568: 11569: Olavi Ala-Nissilä Mauri Salo Sirkka-Liisa Anttila 11570: 92 TA 87/1995 vp 11571: 11572: Toivomusaloite 87 11573: 11574: 11575: 11576: 11577: Ala-Nissilä ym.: Turku-Toijala-radan sähköistämisestä 11578: 11579: 11580: 11581: Eduskunnalle 11582: 11583: Turun-Toijalan radan sähköistystyö ja työn Rataosan sähköistämisen on arvioitu maksa- 11584: edellyttämät radan osittaiset perusparannustyöt van 142 Mmk. Hanke on VR:nlähiajan suunni- 11585: tulee aloittaa siten, että radan sähköistystyömaa telmissa. 11586: voidaan aloittaa viimeistään rantaradan säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11587: köistämisen päättyessä. Vasta tällöin voidaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11588: kolmion Helsinki-Turku-Tampere henkilölii- 11589: kenne saattaa täysin ajanmukaiselle tasolle ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 11590: samalla varmistaa Turun, Naantalin ja Uuden- piteisiin Turku- Toijala-radan tason nos- 11591: kaupungin satamien pysyttäminen mukana rah- tamiseksi ja sähköistyksen toteuttamisek- 11592: tiliikenteen kehittymisessä. si. 11593: 11594: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11595: Olavi Ala-Nissilä Mauri Salo 11596: TA 88/1995 vp 93 11597: 11598: Toivomusaloite 88 11599: 11600: 11601: 11602: 11603: Ala-Nissilä: Karhunojan ja Riihikosken välisen tieyhteyden raken- 11604: tamisesta Pöytyälle 11605: 11606: 11607: Eduskunnalle 11608: 11609: Auramaan kuntien kesken on kehittymässä kannattavaksi. Suunnitelmat ovat olemassa. 11610: laaja-alainen yhteistyö. Erityisesti Auran, Kari- Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on yhdessä 11611: naisten, Pöytyän ja Yläneen kuntien yhteistoi- seutukaavaviraston ja lääninsuunnittelun kanssa 11612: minta aiheuttaa runsaasti päivittäistä liikenne- esittänyt tiepiirin toimenpideohjelmaan kuntien 11613: tarvetta (mm. koulu-, terveyskeskus-ja sosiaali- esitysten perusteella nimenomaan Karhunojan ja 11614: toimi) kuntakeskusten välillä. Toimivan poikit- Riihikosken välistä tieyhteyttä. 11615: taistieyhteyden saaminen välille Marttila- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11616: Kyrö-Riihikoski-Niitynpää on kuntien ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11617: elinkeinotoiminnan kannalta välttämätöntä. 11618: Tieyhteyden kiireeliisin ja ensimmäinen vaihe on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11619: Pöytyällä oleva osuus Karhunoja-Riihikoski, Karhunojan ja Riihikosken välisen tieyh- 11620: koska tämä tieyhteys puuttuu kokonaan. Tielai- teyden rakentamiseksi. 11621: tos on todennut hankkeen liiketaloudellisesti 11622: 11623: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11624: 11625: Olavi Ala-Nissilä 11626: 94 TA 89/1995 vp 11627: 11628: Toivomusaloite 89 11629: 11630: 11631: 11632: 11633: Alaranta ym.: Pyhäjoki-Vihanti-maantien perusparantamisesta 11634: 11635: 11636: 11637: Eduskunnalle 11638: 11639: Pyhäjoen ja Vihanuin maantie 790:n paranta- kaudesta. Tien vaikutuspiirissä ja tielle johtavien 11640: minen välillä Pyhäjoki-Keskikylä (Pahkasalon metsäautoteiden varrella sijaitsee huomattava 11641: tienristeys) on toteutunut. Tien pintaus valmistui osa Pyhäjoen ja Vihanuin kunnan energia varois- 11642: elokuussa 1988. ta: pienpuusta ja turpeesta. Pyhäjoelta kulje- 11643: Pyhäjoki-Vihanti-maantie on suorin Pyhä- tetaan Vihanuin perunatehtaan pääasiallinen 11644: joen ja Vihanuin kuntakeskusten välinen tieyh- raaka-aine. 11645: teys. Lisäksi se on ainoa tieyhteys kuntakeskuk- Kunnassa vallitsevan käsityksen mukaan ky- 11646: siin osalle Pyhäjoen ja Vihanuin kunnan asukkai- seinen tie on tiepiirin alueella lähes ainoa kunta- 11647: ta. Tie on myös tärkein kylien sisäinen liikenne- keskuksia yhdistävä liikenneväylä, joka on huo- 11648: väylä. Tien perusparantamisen tärkeyttä kuvas- mattavalta osalta korjaamaton ja sorapäällystei- 11649: taa se, että tien kunnostamista kiirehtivän vetoo- nen. 11650: muksen on allekirjoittanut 350 tien vaikutuspii- Tiesuunnitelma Vihanuin kunnan rajaan 11651: rissä asuvaa pyhäjokista ja vihantilaista. Perus- saakka on valmis ja hyväksytty liikenneministe- 11652: korjausta odottava tieosuus on nykyisin sorapin- riössä. 11653: tainen, heikkokuntoinen, kapea ja mutkainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11654: Tien heikko liikennöitävyys vaarantaa peruselin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11655: keinojen toimintamahdollisuuksia sekä heiken- 11656: tää tien varressa elävien kyläyhteisöjen kehitty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py- 11657: mismahdollisuuksia. Samoin työmatkaliikenne häjoki- Vihanti-maantien perusparanta- 11658: Pyhäjoelle, Vihantiin ja Raaheen kärsii tien heik- miseksi. 11659: 11660: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11661: 11662: Juhani Alaranta Markku Koski Maija-Liisa Veteläinen 11663: TA 90/1995 vp 95 11664: 11665: Toivomusaloite 90 11666: 11667: 11668: 11669: 11670: Alaranta ym.: Maaseudun teiden peruskorjaamisesta 11671: 11672: 11673: 11674: Eduskunnalle 11675: 11676: Maaseudun asuttuna pitäminen edellyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11677: ympärivuotisesti toimivia tieyhteyksiä maaseu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11678: tukyliin. Maa- ja metsätalouteen perustuva jalos- 11679: tus- ja muu yritystoiminta edellyttää raskaalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11680: kalustolla tapahtuvaa liikennöintiä myös paikal- maaseudun teiden peruskorjaamiseksi. 11681: listeillä. Valtion viranomaisten tulee kohdentaa 11682: tiemäärärahoista riittävän suuri osa kyläteiden 11683: peruskorjaukseen ja kunnossapitoon. 11684: 11685: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11686: 11687: Juhani Alaranta Markku Koski Maija-Liisa Veteläinen 11688: 96 TA 91/1995 vp 11689: 11690: Toivomusaloite 91 11691: 11692: 11693: 11694: 11695: Apukka: Rautatien rakentamisesta Keivitsaan 11696: 11697: 11698: 11699: Eduskunnalle 11700: 11701: Sodankylän Keivitsasta on löydetty kansain- toihin" tulisi tarrautua kiinni välittömästi, koska 11702: välisestikin erittäin lupaava ja laaja malmiesiin- jo kaivoksen avaamiseen liittyvät valmistelutyöt 11703: tymä, jonka tutkimustulokset valmistunevat ai- tarjoavat työtä melkoiselle joukolle. 11704: van lähiaikoina. Julkisuuteen tulleiden tietojen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11705: mukaan on kutakuinkin varmaa, että Keivitsaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11706: tullaan avaamaan kaivos. Julkisuudessa olleiden 11707: tietojen mukaan esiintymä on niin suuri, että että hallitus kiireesti ryhtyisi toimenpi- 11708: kuljetukset on suoritettava rautatiekuljetuksina. teisiin rautatien suunnittelemiseksi ja ra- 11709: Toisaalta Suomen lama on tällä hetkellä niin kentamiseksi Keivitsaan. 11710: syvä, että kaikkiin Keivitsan tapaisiin "lottovoit- 11711: 11712: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11713: 11714: Asko Apukka 11715: TA 92/1995 vp 97 11716: 11717: Toivomusaloite 92 11718: 11719: 11720: 11721: 11722: Hurskainen ym.: Raotjärventien parantamisesta Asemanseudun 11723: taajamassa 11724: 11725: 11726: Eduskunnalle 11727: 11728: Raotjärventiellä (pt 14900), joka on Raotjär- Raotjärven ajorataa tulee siirtää ja sille tulee 11729: ven Asemanseudun taajaman päätie, ei ole min- rakentaa kevytliikenteen väylä 1,8 kilometrin 11730: käänlaista kevytliikenteen väylää, vaan kaikki matkalle. Työn kustannukset ovat 3 milj. mark- 11731: liikenne käyttää samaa ajorataa. kaa. 11732: Asemanseudusta on tullut koko kunnan etelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11733: osan keskus kauppa- ja pankkipalvelujen vähen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11734: nyttyä lähikylistä. Kesällä 1995 valmistuu Ase- 11735: manseudun taajamaan uusi koulu, johon koo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11736: taan kaikki entisten Purnujärven, Miettiiän ja Rauljärventien parannustöiden aloittami- 11737: Raotjärven ala-asteiden oppilaat. Nämä kaikki seksi Asemanseudun taajamassa Rauljär- 11738: tekijät lisäävät huomattavasti liikennettä Ase- vellä vuonna 1995. 11739: manseudun taajamassa. 11740: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11741: 11742: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki 11743: 98 TA 93/1995 vp 11744: 11745: Toivomusaloite 93 11746: 11747: 11748: 11749: 11750: Hurskainen ym.: Simpeleen paikallistien siirtämisestä 11751: 11752: 11753: 11754: Eduskunnalle 11755: 11756: Rautjärven kunnan kannalta on sekä liiken- hankkeet. Kunnan ja tielaitoksen yhteistyönä on 11757: teellisesti että elinkeinopoliittisesti tärkein hanke selvitetty uusia linjausvaihtoehtoja. 11758: tällä hetkellä Simpeleen paikallistien 14925 siir- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11759: täminen pois tehdasalueelta. Nykyisellään Sim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11760: pele-Sarajärvi-paikallistien liikenne on johdet- 11761: tu siltaa pitkin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Sim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11762: peleen tehdasalueen halki. Tämä tiejärjestely es- Simpeleen tien rakentamiseksi uuden lin- 11763: tää tehtaan mahdolliset rakennus- ja laajennus- jauksen mukaisesti. 11764: 11765: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11766: 11767: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki 11768: TA 94/1995 vp 99 11769: 11770: Toivomusaloite 94 11771: 11772: 11773: 11774: 11775: Hurskainen ym.: Simpele-Sarajärvi-paikallistien parantamisesta 11776: 11777: 11778: 11779: Eduskunnalle 11780: 11781: Sarajärven paikallistie (pt 14916) on nykyisel- Joitakin yksittäisiä kohtia tiestä on kunnostet- 11782: lään erittäin mäkinen ja mutkainen eikä vastaa tu suunnitelmien mukaisesti Simpeleen tiemesta- 11783: tämän päivän liikenteellisiä tarpeita. Kun metsä- ripiirin varatyökohteina. 11784: autotie Sarajärveltä Punkaharjun puolelle Särki- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11785: lahteen valmistui, lisääntyi liikenne Simpeleen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11786: suuntaan huomattavasti. 11787: Tien rakenteen ja suuntauksen parantamiseen että hallitus varaisi riittävät määrära- 11788: ovat tarpeelliset suunnitelmat olemassa. Töiden hat Sarajärven paikallistien rakenteen ja 11789: kustannusarvio on 11,1 milj. markkaa. Tielaitok- suuntauksen parantamiseen. 11790: sen suunnitelmissa on vuosille 1995-1996 varat- 11791: tu 3 milj. markkaaja loput myöhemmille vuosil- 11792: le. 11793: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11794: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki 11795: 100 TA 95/1995 vp 11796: 11797: Toivomusaloite 95 11798: 11799: 11800: 11801: 11802: Hurskainen ym.: Kevytliikenteenjärjestelyistä Simpeleen taajamas- 11803: sa 11804: 11805: 11806: Eduskunnalle 11807: 11808: Rautjärven kunnan ja tielaitoksen yhteistyönä Lisäksi Kenraalintielle (pt 14928), joka on 11809: laaditussa Liikenneturvallisuussuunnitelmassa Simpeleen pääsisääntulotie, tulisi rakentaa ke- 11810: (1987) ja Rautjärven tie- ja katuverkkosuunnitel- vyen liikenteen väylä noin 500 metrin matkalle 11811: massa (1992) on kiinnitetty huomiota kevytlii- välille Reinikaisenkatu-Vihvilänsuonkatu. Tie- 11812: kenteen turvallisuuden parantamiseen Simpe- laitoksen suunnitelmissa hanke ajoittuu vuodelle 11813: leen taajamassa. 1996ja sen kustannukset ovat 0,5 milj. markkaa. 11814: Simpeleentielle (pt 4051 ), jolla on hyvin vilkas Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11815: ajoneuvoliikenne ja runsaasti koululaisten ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11816: heuttamaa kevytliikennettä, tulisi rakentaa uusi 11817: kevytliikenteen väylä noin kilometrin matkalle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 11818: Tielaitoksen suunnitelmissa työ on aiottu toteut- Simpeleen taajaman kevytliikenteen tur- 11819: taa vuonna 1996 ja sen kustannuksiksi on arvioi- vallisuutta parantavien hankkeiden toteut- 11820: tu 1,2 milj. markkaa. tamiseksi vuonna 1995. 11821: 11822: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11823: 11824: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki 11825: TA 96/1995 vp 101 11826: 11827: Toivomusaloite 96 11828: 11829: 11830: 11831: 11832: Ihamäki: Järvenpään-Lahden-Heinolan-Lusin moottoritien 11833: suunnittelemisesta 11834: 11835: 11836: Eduskunnalle 11837: 11838: Pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen Hankkeen kustannusarvio on noin 600 milj. 11839: suunniteltu moottoritie poistaa nykyiset koh- markkaa, josta suunnittelun osuus on noin 30 11840: tuuttomiksi käyneet ruuhkat ja helpottaa pää- milj. markkaa. 11841: kaupunkiseudun kasvun purkautumista Päijät- Moottoritien rakentamiskustannukset tulee 11842: Hämeeseen. ainakin osaksi rahoittaa tietullein. Tarvittava lai- 11843: Tieosuus Helsingistä Järvenpäähän ja Lahden noitus tulisi pyrkiä saamaan ulkomailta. 11844: Joutjärven 3 km:n osuus ovat jo moottoritietä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11845: Heinolan ja Lusin tieosuus on päätetty rakentaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11846: moottoritieksi vuoteen 1996 mennessä. Järven- 11847: pään-Lahden-Heinolan tieosuuden sillat on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Jär- 11848: jo rakennettu moottoritiesilloiksi. venpään-Lahden-Heino!an-Lusin 11849: Moottoritien suunnittelu käynnistyi tielaitok- moottoritien suunnittelemiseksi. 11850: sen Uudenmaan piirin alueella vuonna 1990. 11851: 11852: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11853: 11854: Timo Ihamäki 11855: 102 TA 97/1995 vp 11856: 11857: Toivomusaloite 97 11858: 11859: 11860: 11861: 11862: Ihamäki: RuskeaJan ja Tammihaaran välisen maantien peruskor- 11863: jauksesta 11864: 11865: 11866: Eduskunnalle 11867: 11868: Maantie 613 on erittäin huonokuntoinen ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11869: liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11870: Tien vaikutusalueella on useita kyläkuntia,jotka 11871: ovat yksinomaan tämän tien varressa. Tien lii- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 11872: kennettä on talvisaikaan lisännyt Purnuvuoren talousarvioesitykseen Ruskealan ja Tam- 11873: rinnehiihtokeskus,joka on ollut toiminnassa kol- mihaaran välisen maantie 613:n peruskor- 11874: me vuotta ja jonka kävijämäärä on noin 30 000. jausta varten tarvittavan määrärahan. 11875: Mikkelin tiepiirin toimesta on tälle tielle laa- 11876: dittu toimenpideohjelma. 11877: 11878: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11879: Timo Ihamäki 11880: TA 98/1995 vp 103 11881: 11882: Toivomusaloite 98 11883: 11884: 11885: 11886: 11887: Ihamäki: Valtatie 5:n perusparantamisen jatkamisesta 11888: 11889: 11890: 11891: Eduskunnalle 11892: 11893: Valtatie 5:n perusparantaminen on ohittamas- sujuvuuden kannalta katsoen. Tärkeintä on, että 11894: sa Heinolan ja saavuttamassa Lusin viimeistään tietyömaa jatkuu katkoitta siihen saakka, kun 11895: vuonna 1996. koko valtatie on saatu valmiiksi suunnitellulla 11896: Valtatie 5:lle on yleissuunnitelma valmis töi- tavalla. 11897: den jatkamiseksi Lusista Kuorttiin. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11898: osuuden kustannusarvio on 130 Mmk. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11899: Edelleen valtatie 5:lle on yleissuunnitelma val- 11900: miina välillä Toivola-Hietanen. Sen kustannus- että hallitus varaisi valtion vuoden 1996 11901: arvioksi muodostuu 85 Mmk. talousarvioesitykseen riittävän määrära- 11902: Valtatie 5 on tärkeää saada pikaisesti kuntoon han valtatie 5: n perusparantamisen toteut- 11903: niin liikenneturvallisuuden kuin myös liikenteen tamiseksi. 11904: 11905: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11906: 11907: Timo Ihamäki 11908: 104 TA 99/1995 vp 11909: 11910: Toivomusaloite 99 11911: 11912: 11913: 11914: 11915: Ihamäki: Sysmän ja Suopellon välisen maantien perusparantami- 11916: sesta 11917: 11918: 11919: Eduskunnalle 11920: 11921: Maantie 4131 välillä Sysmä-Suopelto on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11922: huonokuntoinen ja liikenneturvallisuuden kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11923: nalta vaarallinen. Tie on mm. matkailullisesti 11924: tärkeä, koska se johtaa useisiin alueen matkailu- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 11925: kohteisiin ja Päijänteen rannalla olevaan reitti- ja talousarvioesitykseen tarvittavan määrä- 11926: risteilyliikennettä palvelevaan laivalaituriin. rahan Sysmän ja Suopellon välisen maan- 11927: Tien perusparantamissuunnitelman kustannus- tien 4131 perusparantamiseen. 11928: arvio on 10 Mmk. 11929: 11930: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11931: 11932: Timo Ihamäki 11933: TA 100/1995 vp 105 11934: 11935: Toivomusaloite 100 11936: 11937: 11938: 11939: 11940: Ihamäki: Savonradan yleissuunnittelusta 11941: 11942: 11943: 11944: Eduskunnalle 11945: 11946: Liikenneministeriö on tehnyt päätöksen itä- Hankkeen suunniteltu aikataulu on seuraava: 11947: ratojen osalta valiten vaihtoehdon, joka kulkee - ympäristövaikutusselvitys on tehty 1992- 11948: Järvenpäästä Lahden ja Heinolan kautta Mikke- 1993 11949: liin, mistä Kajaaniin jatkuva rata perusparanne- - yleissuunnittelu 1993-1997, lunastukset 11950: taan. 1995-1999 11951: Hankkeen tarkoituksena on parantaa ja oi- - rakennussuunnittelu 1997-2002 ja raken- 11952: kaista Helsingistä itään suuntautuva rautatieyh- taminen 1998-2005. 11953: teys. Rata lyhentää merkittävästi kulkuaikoja, Hanke on siinä mielessä uusi, että se ei ole vielä 11954: parantaa radan vaikutuspiirissä olevien kuntien saanut valtion budjetissa hankekohtaista rahoi- 11955: kehitysmahdollisuuksia ja mahdollistaa nopei- tusta. 11956: den junien kulun radalla. Lisäksi radan rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11957: minen tasaa Helsingin kasvupaineita ja kehittää nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11958: tehokasta helminauhamaista yhdyskuntaraken- 11959: netta. Rata on liikenneministeriön selvityksessä että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 11960: todettu yhteiskuntataloudellisesti ja liiketalou- talousarvioesitykseen riittävän määrära- 11961: dellisesti kannattavaksi. han Savonradan yleissuunnitteluun 11962: 11963: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11964: 11965: Timo Ihamäki 11966: 106 TA 101/1995 vp 11967: 11968: Toivomusaloite 101 11969: 11970: 11971: 11972: 11973: Ihamäki: Kymijoen kanavoinoin suunnittelutyön aloittamisesta 11974: 11975: 11976: 11977: Eduskunnalle 11978: 11979: Keiteleen-Päijänteen kanavahanke on toteu- lun aloittamista pikaisesti, jotta maallamme-ja 11980: tunut. Merenkulkuhallitus selvittää parhaillaan erityisesti maan sisäosilla - on tulevaisuudessa 11981: sisävesien kana vointien jatkomahdollisuuksia. kilpailukykyiset kehittymisen mahdollisuudet. 11982: Tämän vuoksi Kymijoen kanavoinoin suun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 11983: nittelutyö tulee käynnistää pikaisesti. Hankkeel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11984: la on keskeinen merkitys Sisä-Suomen kuntien 11985: elinkeinoelämän kehittymiseen Mikkelin, Ky- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 11986: men, Keski-Suomen ja Hämeen lääneissä. talousarvioesitykseen riittävän määrära- 11987: Vesiteiden tärkeys 2000-luvun liikennemuoto- han Kymijoen kanavointihankkeen suun- 11988: na edellyttää Kymijoen kanavoinoin suunnitte- nittelutyötä varten. 11989: 11990: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 11991: Timo Ihamäki 11992: TA 102/1995 vp 107 11993: 11994: Toivomusaloite 102 11995: 11996: 11997: 11998: 11999: Ihamäki: Kymijoen kanavaselvityksen jatkamisesta 12000: 12001: 12002: 12003: Eduskunnalle 12004: 12005: Kymijoen kanavointihankkeen toteuttaminen Kymijoen kanavointihankkeen kannattavim- 12006: on nyt Keitele-Päijänne-kanavan valmistuttua maksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi. Merenkul- 12007: entistä ajankohtaisempi. Kanavointihankkeen kuhallitus on laatinut hankkeesta myös alusta- 12008: suunnittelua tuleekin tässä vaiheessa nopeuttaa. van ympäristöselvityksen. Kanavointihankkeen 12009: Kymijoen kanavointi tulisi lisäämään tuntu- kustannusarvio on väylän syvyydestä riippuen 12010: vasti vesistöalueen matkailumahdollisuuksia ja 1-1,5 mrd. mk. 12011: loisi aivan uusia mahdollisuuksia elinkeinojen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12012: kehittämiselle. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12013: Merenkulkuhallituksen laatima Kymijoen, 12014: Savon ja Mäntyharjun kanavavaihtoehtojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ky- 12015: kustannus- ja kannattavuuslaskelma osoittaa mijoen kanavaselvityksen jatkamiseksi. 12016: 12017: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12018: 12019: Timo Ihamäki 12020: 108 TA 103/1995 vp 12021: 12022: Toivomusaloite 103 12023: 12024: 12025: 12026: 12027: Ihamäki: Savonlinnan liikennejärjestelyjen edistämisestä 12028: 12029: 12030: 12031: Eduskunnalle 12032: 12033: Savonlinnan liikennejärjestelyjen toteuttami- laivaliikenteen kannalta turvallisempaan paik- 12034: nen vaatii valtatie 14:n parantamisen, Saimaan kaan Aholahteen. Nykyinen syväväylän osa Ky- 12035: syväväylän siirron sekä rautatien siirron käsittä- rönsalmessa on erittäin onnettomuusaltis. Hank- 12036: vän kokonaisuuden suunnittelun ja rakentami- keen hyötykustannussuhde on 1,9. 12037: sen aloittamisen. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12038: Hankkeessa parannetaan nykyään Savonlin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12039: nan keskustan läpi kulkevaa valtatietä. Keskus- 12040: tassa kaikki liikenne käyttää Olavinkatua, joka että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 12041: ruuhkautuu ja aiheuttaa ympäristöongelmia. Sy- talousarvioesitykseen riittävän määrära- 12042: väväyläliikenteelle avattava Kyrönsalmen silta han Savonlinnan liikennejärjestelyjen edis- 12043: aiheuttaa lisäruuhkia _laajalle alueelle. Saimaan tämiseksi. 12044: syväväyläliikenteelle rakennetaan uusi kanava 12045: 12046: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12047: 12048: Timo Ihamäki 12049: TA 104/1995 vp 109 12050: 12051: Toivomusaloite 104 12052: 12053: 12054: 12055: 12056: Ihamäki: Koirakiven-Pertunmaan paikallistien 1319 perusparan- 12057: tamisesta 12058: 12059: 12060: Eduskunnalle 12061: 12062: Pertunmaan kunta on tehnyt aloitteen Mikke- voimakkaasti. Tie on nykyisellään huonokuntoi- 12063: lin tie- ja vesirakennuspiirille Koirakiven-Per- nen eikä vastaa ajan vaatimuksia. 12064: tunmaan paikallistien ottamisesta ns. tehostet- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12065: tuun kunnossapitoon. Mainittu tie alkaa Pertun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12066: maan kirkonkylästä ja yhtyy valtatie 5:een Koi- 12067: rakiven risteyksessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12068: Liikenne kyseisellä tieosuudella on viime vuo- Koirakiven-Pertunmaan paikallistien 12069: sina lisääntynyt voimakkaasti. Tehtyjen kunta- 1319 kunnostamiseksi ja päällystämiseksi 12070: kohtaisten kaavaratkaisujen takia tien käyttäjä- ensi tilassa. 12071: määrät tulevat vastaisuudessakin lisääntymään 12072: 12073: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12074: Timo Ihamäki 12075: 110 TA 105/1995 vp 12076: 12077: Toivomusaloite 105 12078: 12079: 12080: 12081: 12082: Ihamäki: Mäntyharjun kanavahankkeen edistämisestä 12083: 12084: 12085: 12086: Eduskunnalle 12087: 12088: Päijänteen ja Saimaan vesistöjen yhdistämi- tava hanke. Se tulisikin saada EU :n suurten lii- 12089: nen kanavalla on ollut monien vesiliikennesuun- kennehankkeiden listalle, jolloin EU saataisiin 12090: nitelmien tavoitteena. Mäntyharjun kanavan ra- osallistumaan rahoitukseen. 12091: kentaminen avaisi yhteyden Saimaalta Päijän- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12092: teelle. Hankkeen toteuttaminen parantaisi oleel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12093: lisesti mm. metsäteollisuuden kuljetusmahdolli- 12094: suuksia. Samoin se parantaisi veneily- ja matkai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12095: lumahdollisuuksia. Mäntyharjun kanavahankkeen toteutta- 12096: Mäntyharjun kanavan rakentaminen on mit- miseksi. 12097: 12098: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12099: 12100: Timo Ihamäki 12101: TA 106/1995 vp 111 12102: 12103: Toivomusaloite 106 12104: 12105: 12106: 12107: 12108: Kankaanniemi ym.: Uuraistenja Kintauden välisen maantien perus- 12109: parannustyön jatkamisesta 12110: 12111: 12112: Eduskunnalle 12113: 12114: Uuraisten ja Petäjäveden Kintauden välisen kohteiden puute. Samalla voidaan oikaista Kes- 12115: maantie 625:n perusparannustyö aloitettiin ki-Suomen tierahoissa ilmenevää jälkeenjäänei- 12116: vuonna 1994 välillä Uurainen-Höytiä. Tien syyttä. 12117: kunnostaminen koko noin 30 km:n matkalta on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12118: tärkeää. Tie on k~skeinen mm. puutavarankulje- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12119: tusten kannalta Aänekoskenja Jämsänjokilaak- 12120: son suuntiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Uu- 12121: Perusparannustyön jatkamista puoltaa myös raisten ja Kintauden välisen maantien pe- 12122: alueen kuntien suuri työttömyys ja valtion työ- rusparannustyön jatkamiseksi. 12123: 12124: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12125: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 12126: Matti Ryhänen Päivi Räsänen 12127: 112 TA 107/1995 vp 12128: 12129: Toivomusaloite 107 12130: 12131: 12132: 12133: 12134: Kankaanniemi ym.: Keiteleen kanavan alikulkukorkeuksien korot- 12135: tamisesta 12136: 12137: 12138: Eduskunnalle 12139: 12140: Keiteleen-Päijänteen kanavan alikulkukor- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12141: keudet ovat riittämättömiä. Kanava on tältä osin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12142: keskeneräinen. Vesireitin hyödyntämiseksi Haa- 12143: pakosken ja Suolahden rautatiesillat sekä Vuon- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12144: teen maantiesilta tulee korottaa. Keiteleen kanavan alikulkukorkeuksien 12145: Haapakosken sillan pengerrystyöt on käyn- korottamiseksi. 12146: nistetty työllisyystyönä ratatöihin liittyen. Jatko 12147: on hoidettava. 12148: 12149: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12150: 12151: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 12152: Matti Ryhänen Päivi Räsänen 12153: TA 108/1995 vp 113 12154: 12155: Toivomusaloite 108 12156: 12157: 12158: 12159: 12160: Kankaanniemi ym.: Kristillisten lehtien tukemisesta 12161: 12162: 12163: 12164: Eduskunnalle 12165: 12166: Vuosien mittaan kristillisten lehtien tuki on tään. Yhteiskunnallisesti ja jo suomalaisen pe- 12167: jäänyt pahasti jälkeen yleisestä kustannuskehi- rinteisen kulttuurinkin kannalta olisi melkoinen 12168: tyksestä, ja tuen määrää on joinakin vuosina menetys, ellei nykyistä kristillisten lehtien tarjon- 12169: jopa alennettu. Siksi määräraha on aivan liian taa pystyttäisi jatkamaan. 12170: pieni. Se on pieni myös, kun ajatellaan sitä mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12171: kittävän suurta kansalaisten määrää, joka ha- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12172: luaa edelleen lukea kristillisiä lehtiä. 12173: Nämä lehdet ovat melkoisissa taloudellisissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12174: vaikeuksissa ja kamppailevat koko ajan elämäs- kristillisten lehtien tuen lisäämiseksi. 12175: 12176: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12177: 12178: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 12179: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 12180: 114 TA 109/1995 vp 12181: 12182: Toivomusaloite 109 12183: 12184: 12185: 12186: 12187: Kemppainen ym.: Ratapenkan laskemisesta Paltamossa lisäraiteen 12188: rakentamisen yhteydessä 12189: 12190: 12191: Eduskunnalle 12192: 12193: Oulu-Vartius-rautatieyhteyden parantami- maisemallista arvoa. Alustavien selvitysten mu- 12194: nen rautatieliikenteen Venäjälle lisääntymisen kaan on osoittautunut mahdolliseksi, että rata- 12195: johdosta aiheuttaa tarpeen rakentaa ohitusraitei- penkkaa voitaisiin melko pienin kustannuksin 12196: ta rautatieasemien yhteyteen. Paltamon kirkon- laskea nykyisestä 1,6 metriä. Se tarkoittaisi myös 12197: kylän kohdalla lisäraiteen rakentaminen tarkoit- rautatiesillan laskemista. Penkan laskemisesta 12198: taa ratapihan jatkamista lähes Kiehimän joen aiheutuisi se etu, että nykyisen ratapenkan sora- 12199: sillalle asti. Alustavissa suunnitelmissa lisärai- massoja voitaisiin käyttää ratapihan laajentami- 12200: teen rakentaminen on aiheuttamassa ratapenkan seen. 12201: korottamisen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12202: Ratapenkan korottamisvaihtoehto on ehdot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12203: tomasti torjuttava. Se tarkoittaisi koko kirkon- 12204: kylän ja ohikulkutien maiseman peittämistä au- että hallitus huolehtisi siitä, että rata- 12205: keavalle Oulujärvelle. Päinvastoin tässä yhtey- pihan laajennustöiden yhteydessä Palta- 12206: dessä tarjoutuisi mahdollisuus ratapenkan alen- mossa maisemaesteenä olevaa ratapenk- 12207: tamiseen. Tällä toimenpiteellä parannettaisiin kaa alennettaisiin. 12208: oleellisesti sekä tien että Paltamon kirkonkylän 12209: 12210: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12211: 12212: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 12213: TA 110/1995 vp 115 12214: 12215: Toivomusaloite 110 12216: 12217: 12218: 12219: 12220: Koistinen ym.: Iisalmi-Kontiomäki-Oulu-radan sähköistärui- 12221: sestä 12222: 12223: 12224: Eduskunnalle 12225: 12226: Transtech Oy on irtisanonut Vuotijoen Otan- Etuna on osaamisen ohella suhteellisen lyhyt kul- 12227: mäen tehtaaltaanjo satoja työntekijöitä. Loppu- jetusmatka tehtaalta radan eri pisteisiin. 12228: jen 400-500 työntekijän jatkaminen nykyisessä Hanke tulisi saada vuoden 1996 budjettiin. 12229: työpaikassaan on vaakalaudalla. Jotta ulkomail- Hankkeella olisi Vuotijoen kunnan taloudelli- 12230: ta voitaisiin hankkia tilauksia työväen työllistä- seen tilaan mitä suurin merkitys ja nettoinves- 12231: miseksi ko. tehtaalla, tulee kotimaisin toimin tointi jäisi suhteellisen vähäiseksi, kun otetaan 12232: pyrkiä ohjaamaan tilauksia sinne ainakin ylime- huomioon puolen tuhannen henkilön työttö- 12233: nokaudeksi. myydestä yhteiskunnalle kokonaisuudessaan ai- 12234: Merkittävä ratkaisu olisi Iisalmi-Kontio- heutuvat menot. 12235: mäki-Oulu-radan sähköistämisen aikaistami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12236: nen. Nyt se on suunnitelmissa vuosiksi 1998- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12237: 2003. Sähköistämiseen tarvittaisiin rahaa noin 12238: 300 milj. mk. Noin 6 000 alumiinipylvään raken- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 12239: taminen ja asentaminen antaisi Transtechin piteisiin lisalmi-Kontiomäki-Oulu-ra- 12240: Otanmäen tehtaalle merkittävän työtehtävän. dan sähköistämiseksi. 12241: 12242: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12243: 12244: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 12245: 116 TA 111/1995 vp 12246: 12247: Toivomusaloite 111 12248: 12249: 12250: 12251: 12252: Koistinen ym.: Kontiomäki-Murtomäki-rataosan raiteen vaihta- 12253: misesta Paltamon kunnassa ja Kajaanin kaupungissa 12254: 12255: 12256: Eduskunnalle 12257: 12258: Lisääntyvä liikenne ja kunnossapitokustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12259: nukset rataosalla Murtomäki-Kontiomäki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12260: vaativat raiteenvaihdon. Raiteenvaihdolla rata- 12261: osan rataluokka muuttuu B2-radasta C1-radak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12262: si, jolloin myös nopeudet nousevat esim. DR16- Kontiomäki-Murtomäki-rataosan rai- 12263: veturilla 110 kilometristä 120 kilometriin tunnis- teen vaihtamiseksi Paltamon kunnassa ja 12264: sa. Vaihdettavaa raidetta on noin 45 kilometriä. Kajaanin kaupungissa. 12265: Hankkeen suunnitelma on jo valmis ja kustan- 12266: nusarvio 85 Mmk. 12267: 12268: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12269: 12270: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 12271: TA 112/1995 vp 117 12272: 12273: Toivomusaloite 112 12274: 12275: 12276: 12277: 12278: M. Koskinen: Valtatie S:n korjaustöiden loppuunsaattamisesta Rai- 12279: siossa 12280: 12281: 12282: Eduskunnalle 12283: 12284: Tiepiiri on jäädyttänyt valtatie S:n rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12285: mismäärärahat, vaikka Raision kaupunki on ra- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12286: hoittanut Järämäentien väliltä Kustavintie- 12287: Raisiontie. Kustavintien risteys on kokonaisuu- että hallitus valmistellessaan vuoden 12288: dessaan saatava pikaisesti valmiiksi. Valtatie 8 1996 talousarvioesitystä ryhtyisi toimenpi- 12289: -hanke on perusteltavissa myös liikenneturvalli- teisiin riittävien määrärahojen osoittami- 12290: suudenja tiheyden sekä saaristomatkailun näkö- seksi valtatie 8:n rakentamiseen. 12291: kulmasta. 12292: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12293: 12294: Marjaana Koskinen 12295: 118 TA 113/1995 vp 12296: 12297: Toivomusaloite 113 12298: 12299: 12300: 12301: 12302: Kuosmanen: Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratavaihtoehdon tutki- 12303: misesta ja suunnittelusta 12304: 12305: 12306: Eduskunnalle 12307: 12308: Uusi Kouvolan rata erkanee nykyiseltä päära- radat ovat keskenään kustannuksiltaan noin 4- 12309: dalta Helsingin Tapanilassa. Rata lyhentää Hel- 5 miljardia markkaa. Kouvolan rata palvelee 12310: singin ja Kouvolan välistä junamatkaa 59 km. henkilöliikenteen lisäksi tavarankuljetuksia, eri- 12311: Matka lyhenee yhtä paljon Savon ja Karjalan tyisesti Sköldvikin tarpeita. 12312: ratojen suunnassa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12313: Uutta rataajoudutaan rakentamaan 113 km. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12314: Liittyminen nykyiseen rataverkkoon tapahtuisi 12315: Korialla. Uusia asemapaikkakuntia ovat Söder- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 12316: kuHa, Kulloo, Porvoo, Koskenkylä, Liljendal, piteisiin Helsinki-Porvoo-Kouvola-ra- 12317: Lapinjärvi ja Elimäki. Rakentamisen kustannus- tavaihtoehdon tutkimiseksi ja suunnittelun 12318: arvio on 3 miljardia m~rkkaa. Lahden ja Kotkan aloittamiseksi. 12319: 12320: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12321: 12322: Pekka Kuosmanen 12323: TA 114/1995 vp 119 12324: 12325: Toivomusaloite 114 12326: 12327: 12328: 12329: 12330: Kuosmanen: Valtatie 26:n parantamisesta välillä Summa-Taavetti 12331: 12332: 12333: 12334: Eduskunnalle 12335: 12336: Valtatie 26 on merkittävä elinkeinoelämän Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12337: kuljetusväylä Itä-Suomesta Kotkan ja Haminan nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12338: satamiin. Parikkalan rajanylityspaikan avau- 12339: tuessa satamiin on odotettavissa myös Karjalan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 12340: tasavallan ja Arkangelin-Komin alueen kulje- piteisiin valtatie 26:n tieosuuden Summa- 12341: tuksia. Laaditun selvityksen mukaan Summa- Taavetti parantamiseksi. 12342: Taavetti-välin parantamisen kustannusarvio on 12343: 206 miljoonaa markkaa. 12344: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12345: 12346: Pekka Kuosmanen 12347: 120 TA 115/1995 vp 12348: 12349: Toivomusaloite 115 12350: 12351: 12352: 12353: 12354: Kuosmanen: Valtatie 15:n rakentamisesta moottoriliikennetieksi 12355: Kouvolan ja Kotkan välillä 12356: 12357: 12358: Eduskunnalle 12359: 12360: Valtatie 15 on hyvin merkittävä teollisuus- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val- 12361: satamakuljetuksille. Kuljetustarpeiden vuoksi tatie 15:n rakentamiseksi nelikaistaiseksi 12362: Kouvolan ja Kotkan välinen liikennöitävyys on välillä Kouvola-Kotka. 12363: varmistettava parantamalla väli nelikaistaiseksi. 12364: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12365: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12366: 12367: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12368: 12369: Pekka Kuosmanen 12370: TA 116/1995 vp 121 12371: 12372: Toivomusaloite 116 12373: 12374: 12375: 12376: 12377: Kuosmanen: E 18 -tiehankkeen toteuttamisesta Loviisan ja Vaali- 12378: maan välillä 12379: 12380: 12381: Eduskunnalle 12382: 12383: E 18 -tie ulottuu Suomen puolelta Turusta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12384: Etelä-Kymenlaakson kautta Vaalimaalle. Lii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12385: kenteen kannalta tärkein aloitettava rakentamis- 12386: osuus on Koskenkylä-Loviisa. Seuraavana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin E 12387: vuorossa on välien Loviisa-Kotka ja Hamina- 18 -tien rakentamiseksi välillä Loviisa- 12388: Vaalimaa liikenteen sujuvuuden varmistaminen. Vaatimaa, jotta Suomesta tulisi merkittä- 12389: Rakentaminen tulisi ajoittaa suhdannepoliitti- vä tavarankuljetusväylä Venäjälle. 12390: sesti korkean työttömyyden aikaan, koska hank- 12391: keen edullisuus tulisi hyödyntää myös työllisyy- 12392: den kannalta. 12393: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12394: Pekka Kuosmanen 12395: 122 TA 117/1995 vp 12396: 12397: Toivomusaloite 117 12398: 12399: 12400: 12401: 12402: Kuosmanen: Kymijoen kanavahankkeen toteuttamisesta 12403: 12404: 12405: 12406: Eduskunnalle 12407: 12408: Kymijoen kanava toimisi Kymenlaakson ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12409: koko Päijänteen vesistöalueen teollisuuden kul- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12410: jetusten väylänä. Samalla kanava vahvistaisi 12411: maakunnan liikenteellistä kytkentää Euroop- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ky- 12412: paan ja Venäjän sisäosiin. Kimolan kanavan ja mijoen kanavan rakentamisen aloittami- 12413: Voikkaan sulun rakentaminen on perusteltua jo seksija että Kimolan kanavan ja Voikkaan 12414: nyt, koska voimakkaan puunjalostusteollisuu- sulun rakentaminen toteutettaisiin koko 12415: den puunkuljetukset tarvitsevat näitä rakenteita kanavahankkeen toteutuksesta erillisenä. 12416: ja Päijänteen laaja veneilyalue voidaan ulottaa 12417: Pohjois-Kymenlaaksoon. 12418: 12419: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12420: 12421: Pekka Kuosmanen 12422: TA 118/1995 vp 123 12423: 12424: Toivomusaloite 118 12425: 12426: 12427: 12428: 12429: Kuosmanen: Rautatieliikenteen parantamisesta välillä Helsinki- 12430: Pietari 12431: 12432: 12433: Eduskunnalle 12434: 12435: Rautateiden henkilöliikenteen kehittämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12436: matka-aikoja välillä Helsinki-Kouvola-Pieta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12437: ri tulisi lyhentää nostamalla matkanopeudet 220 12438: kilometriin tunnissa. Lisäksi tulee poistaa passi- etiä hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 12439: muodollisuuksien aiheuttamat pysähdykset. piteisiin Helsinki-Pietari-radan kilpailu- 12440: Seuraavana vaiheena olisi Kerava-Lahti-rata- kyvyn turvaamiseksi ainakin edellä mainit- 12441: oikaisun toteuttaminen ja Lahti-Kouvola- tuja toimenpiteitä koskevalta osalta. 12442: Vainikkala-rataosuuden perusparantaminen. 12443: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12444: 12445: Pekka Kuosmanen 12446: 124 TA 119/1995 vp 12447: 12448: Toivomusaloite 119 12449: 12450: 12451: 12452: 12453: Lindqvist ym.: Vesivehmaan ja Kalkkisten välisen Kopsuon tien 12454: peruskorjauksen aloittamisesta 12455: 12456: 12457: Eduskunnalle 12458: 12459: Kopsuon tien (mt 3132) rakentaminen Vesi- parantaminen tulisi aloittaa tieosuudella Vesi- 12460: vehmaalta (Asikkala) Kalkkisiin on hyvin kii- vehmaa-Vuorenmylly. Tämän 7,5 km pitkän 12461: reellinen hanke. Tie on mutkaisuudenjajyrkkien tieosuuden kustannusarvio on 11 milj. mk. 12462: mäkien vuoksi hyvin vaikeakulkuinen sekä lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12463: kenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12464: Kopsuon tietä käyttää runsaan henkilöauto- 12465: liikenteen lisäksi myös raskas puutavaraliikenne. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 12466: Tieosuuden Vesivehmaa-Kalkkinen pituus teisiin Vesivehmaan ja Kalkkisten välisen 12467: on 23 km ja perusparantamishankkeen kustan- Kapsuon tien peruskorjauksen aloittami- 12468: nusarvio noin 35 milj. mk. Kopsuon tien perus- seksi. 12469: 12470: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12471: Maija-Liisa Lindqvist Ulla Juurola 12472: Jouko Skinnari Tuija Nurmi 12473: TA 120/1995 vp 125 12474: 12475: Toivomusaloite 120 12476: 12477: 12478: 12479: 12480: Lindqvist ym.: Kymijoen kanavointihankkeen toteuttamisesta 12481: 12482: 12483: 12484: Eduskunnalle 12485: 12486: Kymijoen kanavointihankkeen toteuttaminen kustannus- ja kannattavuuslaskelma osoittaa 12487: on nyt Keitele-Päijänne-kanavan valmistuttua Kymijoen kanavointihankkeen kannattavim- 12488: entistä ajankohtaisempi. Kanavahanke on tar- maksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi. Merenkul- 12489: peellinen ennen kaikkea kuljetustaloudellisen kuhallitus on laatinut hankkeesta myös alusta- 12490: kokonaishyödyn ja ympäristöystävällisen kulje- van ympäristöselvityksen. Kanavointihankkeen 12491: tusmuodon vuoksi. Kanavointihankkeen toteut- kustannusarvio on väylän syvyydestä riippuen 12492: taminen luo Suomen kanavaverkostolle yhtey- 1-1,5 mrd. mk. 12493: den myös Euroopan kanavaverkostoon. Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan- 12494: Kymijoen kanavointi tulee palvelemaan en- sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö- 12495: nen kaikkea vienti- ja tuontiliikennettä sekä tulee nä. 12496: lisäämään tuntuvasti vesistöalueen matkailu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12497: mahdollisuuksia. Samalla se tulisi luomaan myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12498: aivan uusia mahdollisuuksia muun elinkeinotoi- 12499: minnan kehittämiselle. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 12500: Merenkulkuhallituksen laatima Kymijoen, teisiin Kymijoen kanavainUhankkeen to- 12501: Savon ja Mäntyharjun kanavavaihtoehtojen teuttamiseksi. 12502: 12503: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12504: 12505: Maija-Liisa Lindqvist Ulla Juurola 12506: Jouko Skinnari Tuija Nurmi 12507: 126 HM 121/1995 rd 12508: 12509: Hemställningsmotion 121 12510: 12511: 12512: 12513: 12514: M. Pietikäinen: Om ombyggnad av stamväg 53 på avsnittet 12515: Hangö-Skogby 12516: 12517: 12518: Tili Riksdagen 12519: 12520: Stamväg 53 är mycket 1ivligt trafikerad på vägverkets beräkningar var vägsträckans olycks- 12521: grund av den växande trafiken till hamnen (de kostnader 20 Mmk åren 1991-1992. Dessutom 12522: flesta fordonen är tunga transportfordon), ar- befinner sig vägen på grundvattenområde och 12523: meens övningsområde i Synda1en och turisttrafi- vägens livliga godstrafik utgör en fara för områ- 12524: ken tili Hangö. Vägen är den enda som 1eder tili dets grundvatten. 12525: Hangö. En förbättring av vägavsnittet Hangö-Skog- 12526: Generalpianeo över avsnittet Hangö-Ekenäs by minskar trafikolyckornas anta1 och skyddar 12527: blev klar år 1988. Också vägplanen är fårdig och grundvattnen. Projektets totala kostnader har 12528: arbetet på vägen kunde påbörjas i höst. Stamväg beräknats uppgå till91 Mmk. 12529: 53 kommer att uppgraderas tili riksväg under de Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 12530: närmaste åren. riksdagen hemställer 12531: Vägens tekniska nivå på avsnittet Hangö- 12532: Skogby är mycket 1åg. De otaliga trafikolyckor- att regeringen vidtar åtgärder för att 12533: na är ett teeken på detta. Dödsolyckor är tre ombyggnaden av stamväg 53 på avsnittet 12534: gånger vanligare på den här vägen än på hela Hangö-Skogby kan inledas. 12535: landets stam- och riksvägsnät i medeltal. Enligt 12536: 12537: Helsingforsden 12 april1995 12538: 12539: Margareta Pietikäinen 12540: TA 121/1995 vp 127 12541: 12542: Toivomusaloite 121 Suomennos 12543: 12544: 12545: 12546: 12547: M. Pietikäinen: Kantatie 53:n perusparantamisesta välillä Han- 12548: ko-Skogby 12549: 12550: 12551: Eduskunnalle 12552: 12553: Kantatie 53 on hyvin vilkkaasti liikennöity keskiarvoon verrattuna. Tielaitoksen laskelmien 12554: kasvavan satamaliikenteen (suuri osa ajoneo- mukaan tieosuuden onnettomuuskustannukset 12555: voista on raskaita kuljetusajoneuvoja), armeijan olivat 20 miljoonaa markkaa vuosina 1991- 12556: Syndalenissa sijaitsevan harjoitusalueen ja Han- 1992. Lisäksi tie kulkee pohjavesialueella, ja tien 12557: gon matkailuliikenteen vuoksi. Se on ainoa Han- vilkas tavaraliikenne muodostaa huomattavan 12558: koon johtava tie. riskin alueen pohjavesille. 12559: Kantatie 53:n osuudesta Hanko-Tammi- Hanko-Skogby-tieosuuden nopealla paran- 12560: saari on valmistunut yleissuunnitelma vuonna tamisella voidaan vähentää liikenneonnetto- 12561: 1988. Myös tiesuunnitelma on valmis ja tien ra- muuksia ja suojata pohjavesiä. Hankkeen koko- 12562: kentaminen voisi alkaa ensi syksynä. Kantatie 53 naiskustannusarvio on 91 miljoonaa markkaa. 12563: muutetaan valtatieksi lähivuosina. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12564: Tien tekninen taso välillä Hanko-Skogby on nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12565: hyvin alhainen. Merkkinä tästä ovat lukuisat lii- 12566: kenneonnettomuudet. Kuolemaanjohtaneet on- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12567: nettomuudet ovat kolme kertaa tavallisempia kantatie 53:n perusparantamiseksi välillä 12568: tällä tiellä koko maan valta- ja kantatieverkon Hanko-Skogby. 12569: 12570: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12571: 12572: Margareta Pietikäinen 12573: 128 TA 122/1995 vp 12574: 12575: Toivomusaloite 122 12576: 12577: 12578: 12579: 12580: M. Pohjola: Eurooppatie 18:n rakentamisesta moottoriväyläksi 12581: Turun ja Vaalimaan välillä 12582: 12583: 12584: Eduskunnalle 12585: 12586: Tielaitoksen selvityksen mukaan Eurooppatie Venäjän liikenne on kasvanut viime vuosina 12587: 18:n rakentaminen moottoriväyläksi Turun ja jopa 50 %:lla vuodessa. Tielaitos pitää E 18 12588: Vaalimaan välillä säästäisi ajokustannuksissa -väylää tulevaisuudessa yhtenä tärkeimmistä 12589: noin 800 miljoonaa markkaa vuodessa. Selvityk- Euroopan unionin ja Venäjän välisistä yhteyksis- 12590: sen mukaan moottoritietä voidaan pitää liiken- tä. Sen rakentamiseen tarvitaan lähes 20 000 hen- 12591: teellisesti välttämättömänä ja taloudellisesti kan- kilövuotta, jotka lisäävät huomattavasti kuntien 12592: nattavana. Eurooppatien Suomessa kulkeva verotuloja. E 18 -tiestä olisi kehitettävissä edellä- 12593: osuus olisi rakennettavissa moottoriväyläksi 15 kävijä keskittämällä sille tie- ja liikennetekniik- 12594: vuodessa 360 miljoonan markan vuosirahoituk- kaan liittyvää suomalaista tutkimus- ja kokeilu- 12595: sella. Tien kokonaiskustannukset ovat noin 6 toimintaa. 12596: miljardia markkaa, jo~ta jo noin 600 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12597: kaa on käytetty rakenteilla oleviin hankkeisiin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12598: E 18 -tie on osa ns. Pohjolan kolmiota, joka 12599: yhdistää Pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi- 12600: Hanke on samalla Euroopan unionin tärkeim- menpiteisiin Eurooppatie 18:n rakentami- 12601: piin liikenneyhteishankkeisiin kuuluva ja edulli- seksi moottoriväyläksi Turun ja Vaali- 12602: sin reitti valtaosalle EU:sta Venäjälle suuntautu- maan välille. 12603: vaa liikennettä. Euroopan unioni on hyväksynyt 12604: Pohjolan kolmion yhdeksi neljästätoista tär- 12605: keimmästä liikennehankkeesta. 12606: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12607: 12608: Markku Pohjola 12609: TA 123/1995 vp 129 12610: 12611: Toivomusaloite 123 12612: 12613: 12614: 12615: 12616: M. Pohjola ym.: Maantie 167:n parantamisesta välillä Orimattila- 12617: Myrskylä 12618: 12619: 12620: Eduskunnalle 12621: 12622: Maantie 167 tulisi kiireellisesti parantaa välil- tustietä noin 1 700 autoa vuorokaudessa. Ras- 12623: lä Orimattila-Myrskylä suuntaamaila se uuteen kaan liikenteen osuus on jo nyt poikkeuksellisen 12624: paikkaan. Tien rinnalle tulisi rakentaa kevyen suuri, mikä johtuu Loviisan sataman ja Lahden 12625: liikenteen väylä Orimattilan keskustasta Pakaal- välisistä tavarankuljetuksista. 12626: 1e ja Myrskyiän taajaman kohdalle. Nykyisen tien onnettomuusaste vammautu- 12627: Hankkeen kustannusarvio on noin 60 miljoo- misiinjohtaneissa onnettomuuksissa oli kolman- 12628: naa markkaa. Uudenmaan tiepiiri ja tielaitoksen neksen maan keskiarvoa suurempi. Kuolemaan 12629: keskushallinto puoltavat hanketta. johtaneissa onnettomuuksissa määrä oli sama 12630: Nykyinen maantie 167 välillä Orimattila- kuin maanteillä keskimäärin. 12631: Myrskylä on mutkainen, kapea ja paikoin erit- Parannettava tie kulkee Orimattilan taajamaa 12632: täin heikkokuntoinen. Sanotun tien liittyminen lukuun ottamatta pääasiassa maanviljelysaluei- 12633: etelästä Orimattilan kaupunkiin on hankala, den halki. Suunniteltu tie edistää nykyistä maan- 12634: koska se kulkee noin 4 kilometriä rakennuskaa- käyttöäja tukee kaavoitusta. Kaavamuutoksia ei 12635: va-alueella ja liittymätiheys on suuri. Tien keski- tarvita. 12636: määräinen liikenne on ollut vuonna 1991 Ori- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12637: mattilan taajaman eteläosassa 3 800 autoa vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12638: rokaudessa sekä Orimattilan ja Myrskyiän taaja- 12639: mien välillä 1 220 autoa vuorokaudessa. Vuoden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12640: 2010 keskimääräiseksi liikennemääräksi arvioi- maantie 167:n parantamiseksi välillä Ori- 12641: daan vastaavasti 5 000 autoaja 1 600 autoa vuo- mattila-Myrskylä. 12642: rokaudessa, joista taajaman sivuuttaa uutta ohi- 12643: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12644: 12645: Markku Pohjola Matti Saarinen 12646: 130 TA 124/1995 vp 12647: 12648: Toivomusaloite 124 12649: 12650: 12651: 12652: 12653: M. Pohjola ym.: Kantatie 53:n parantamisesta välillä Hanko- 12654: Skogby 12655: 12656: 12657: Eduskunnalle 12658: 12659: Kantatie 53 on ainoa Hankoon johtava tie. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 82 12660: Tieosuus Hanko-Skogby ei nykyisessä kunnes- miljoonaa markkaa. Tielaitos on katsonut kysei- 12661: saan vastaa tienkäyttäjien tarpeita. Tie on kapea, sen hankkeen kuuluvan kiireellisyysluokkaan 1. 12662: mutkainen ja liikenteellisesti erittäin vaarallinen. Tie- ja vesirakennushallitus on 20.2.1990 hyväk- 12663: Suurin osa hankolaistenja satamaliikenteen kul- synyt kyseisen tieosan yleissuunnitelman. Tekni- 12664: jetuksista tapahtuu raskailla kuljetusajoneuvoil- set edellytykset rakennustöiden aloittamiselle 12665: la. Lisäksi puolustusvoimien harjoitusalue Syn- ovat olemassa jo tänä vuonna. 12666: dalen ja vilkas matkailuliikenne ovat liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12667: määrää korottavia tekijöitä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12668: Uudenmaan Liitto pitää kyseisen tieosan pa- 12669: rantamista eräänä tärkeimmistä gateway-hank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12670: keista Uudellamaalla. Kyseisen tieosan paranta- kantatie 53:n parantamiseen välillä Han- 12671: minen on Hangon kaupunginhallituksen mieles- ko-Skogby. 12672: tä yksi Uudenmaan tärkeimmistä tiehankkeista. 12673: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12674: 12675: Markku Pohjola Matti Saarinen 12676: TA 125/1995 vp 131 12677: 12678: Toivomusaloite 125 12679: 12680: 12681: 12682: 12683: Puisto: Invalidin autoa koskevan erityispysäköintiluvan muuttami- 12684: sesta henkilökohtaiseksi 12685: 12686: 12687: Eduskunnalle 12688: 12689: Invaliditeetin perusteella myönnetään auto- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12690: kohtainen erityispysäköintilupa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12691: Käytännössä kaikki vaikeavammaiset eivät 12692: omista autoa, eivät kykene itse ajamaan tai ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12693: alaikäisiä. lainsäädännön muuttamiseksi siten, että 12694: Näiden henkilöiden kuljettaminen edellyttää invalidien erityispysäköintilupa saatetaan 12695: kuitenkin erityispysäköintiä, jolloin kuljettajana autokohtaisuuden sijaan henkilökohtai- 12696: toimivan autolta puuttuu kyseinen lupa. seksi. 12697: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12698: 12699: Virpa Puisto 12700: 132 TA 126/1995 vp 12701: 12702: Toivomusaloite 126 12703: 12704: 12705: 12706: 12707: Pulliainen: Oulujärven ylitystiehankkeesta luopumisesta 12708: 12709: 12710: 12711: Eduskunnalle 12712: 12713: Oulujärven ylitystie, jota monet kutsuvat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12714: Oulu-Kajaani -väliseksi tieoikaisuksi, lyhentäi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12715: si Oulun ja Kajaanin välistä henkilöautomatkaa 12716: varttitunnilla. Toteutettuna hanke pilaisi Oulu- että hallitus luopuisi Oulujärven ylitys- 12717: järven maisemaa ja aiheuttaisi merkittäviä eko- tiehankkeesta ja kieltäisi virkamiehistöä 12718: logisia haittoja ko. järvelle. Kun lisäksi kansalai- käyttämästä työaikaansa tämän hankkeen 12719: set eivät ole pystyneet osoittamaan vakuuttavaa suunnitteluun. 12720: näyttöä käyttösuunnitelmastaan tuolle neljän- 12721: nestunnille, on hanke syytä haudata ikuisesti. 12722: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12723: 12724: Erkki Pulliainen 12725: TA 127/1995 vp 133 12726: 12727: Toivomusaloite 127 12728: 12729: 12730: 12731: 12732: Pykäläinen ym.: Valtatie 6:n perusparantamisesta 12733: 12734: 12735: 12736: Eduskunnalle 12737: 12738: Valtatie 6 on itäisen Suomen tärkein tie. Se Onnettomuusriskin ja tien liikenteellisen pal- 12739: kulkee Helsingistä Kouvolan, Lappeenrannan ja velutason kannalta suurimmat puutteet ovat 12740: Joensuun kautta Kajaaniin asti. Pääosaa siitä on Koskenkylän-Kouvolan ja Lappeenrannan- 12741: esitetty myös kansainväliseen TEN-verkkoon. Imatran väleillä. Tien kapeus ja onnettomuusris- 12742: Valtatie 6:lta on yhteys Suomen ja Venäjän väli- kit korostuvat erityisesti kesäisin runsaan ja hi- 12743: sen liikenteen rajanylityspaikoille Niiralassa, taan maatalousliikenteen sekä vilkkaan viikon- 12744: Uukuniemellä, Imatralla ja Lappeenrannassa loppuliikenteen myötä. 12745: sekä vuonna 1995 myös Parikkalan tulevalle ra- Nykyistä tietä tulee parantaa turvallisemmak- 12746: janylityspaikalle. si ja sujuvammaksi Kouvolan-Koskenkylän 12747: Kuutostietä pitkin huolletaan Suomen mer- välillä tietä leventämällä, aikaisoin ja tasauksin 12748: kittävimpien puunjalostuskeskittymien, Etelä- sekä liittymäjärjestelyin. Kustannukset ovat 170 12749: Karjalan ja Kymenlaakson raakapuun saanti, ja Mmk. Hanke on liikennetaloudellisesti kannat- 12750: teollisuuden tuotteet toimitetaan suurelta osin tava. 12751: sitä pitkin Kotkan ja Haminan vientisatamiin. Valtatie 6:n turvallisuutta ja sujuvuutta tulee 12752: Lisäksi kuutostiellä kulkee Helsingin ja Kilpilah- parantaa Lappeenrannan ja Imatran välillä ra- 12753: den satamista tuleva tavara Itä-Suomeen. Ras- kentamalla väli Kärki-Mattila ja risteysjärjes- 12754: kaat raakapuu- ja paperinkuljetukset saattavat telyt valtatie 13:n kohdalle sekä eritasoliittymä 12755: tien rakenteen suurelle koetukselle. Lappeenrannan Teollisuustien kohdalle. Kus- 12756: Valtatie 6:n vuorokausiliikenne on merkittä- tannukset ovat 104 Mmk. Hanke on liikenneta- 12757: viltä osin yli 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. loudellisesti kannattava. Lisäksi Vuoksenniskan 12758: Raskaan liikenteen osuus on tasaisesti 9-12% ohikulkutien rakentaminen tulee saattaa lop- 12759: koko tiellä. Henkilövahinko-onnettomuusaste puun. Sen kustannukset ovat 150 Mmk. 12760: välillä Koskenkylä-Joensun on 12-15, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12761: luku valtateillä on keskimäärin 10. Henkilöva- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12762: hinko-onnettomuusriski on Koskenkylästä 12763: eteenpäin Itä-Uudenmaan puolella 0,34, Ky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val- 12764: menlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 0,26. Keski- tatie 6:n liikenteen turvallisuuden ja suju- 12765: määräisluku valtateillä on 0, 16. vuuden parantamiseksi. 12766: 12767: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12768: 12769: Tuija-Maaret Pykäläinen Raimo Liikkanen Sinikka Hurskainen 12770: Sinikka Mönkäre Pentti Tiusanen Sakari Smeds 12771: Kari Häkämies Antero Kekkonen Pekka Kuosmanen 12772: Vaito Koski 12773: 134 TA 128/1995 vp 12774: 12775: Toivomusaloite 128 12776: 12777: 12778: 12779: 12780: Ranta-Muotio: Vaasan tiepiirin perustienpidon edellytysten paran- 12781: tamisesta 12782: 12783: 12784: Eduskunnalle 12785: 12786: Vaasan tiepiirille osoitetut perustienpidon Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12787: määrärahat ovat olleet viime vuosina tiestön ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12788: liikenteen määriin suhteutettuina selvästi alle 12789: valtakunnan keskitason. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12790: Vaasan tiepiirille on kuluvallevuodelle budje- Vaasan tiepiirin perustienpidon määrä- 12791: toitu 327 milj. mk. Perustienpidon vuosirahoitus rahojen nostamiseksi 400 milj. markkaan 12792: tulisi nostaa 400 milj. markan tasolle, jotta kes- vuodessa. 12793: keneräiset hankkeet voitaisiin toteuttaa ja tämän 12794: lisäksi investoida liikenneturvallisuuteen. 12795: 12796: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12797: 12798: Aulis Ranta-Muotio 12799: TA 129/1995 vp 135 12800: 12801: Toivomusaloite 129 12802: 12803: 12804: 12805: 12806: Rantanen ym.: Moottoritien jatkorakentamisesta Iittalasta Kul- 12807: juun 12808: 12809: 12810: Eduskunnalle 12811: 12812: Aikaisemmissa kannanotoissaan eduskunta Hanketta voidaan pitää ennen kaikkea elin- 12813: on edellyttänyt päätieverkon, erityisesti Helsin- keinoelämää palvelevana infrastruktuuri-inves- 12814: ki-Tampere-päätieyhteyden yhtäjaksoista ra- tointina,jonka liikenteellinen vaikutus tien valta- 12815: kentamista. kunnallisen merkityksen johdosta säteilee hyvin 12816: Moottoritien päättyminen Hämeenlinnan laajalle alueelle. 12817: pohjoispuolelle olisi Pirkanmaan ja koko valta- Kun otetaan huomioon hankkeen työllistävä 12818: kunnan aluerakenteen ja elinkeinoelämän kehit- vaikutus, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuu- 12819: tymisen kannalta virheratkaisu. Laadittujen sel- den parantumisesta ja ajansäästöstä aiheutuvat 12820: vitysten mukaan Tampere-Helsinki-moottori- välittömät säästöt sekä rakennuskustannusten 12821: tie on Helsinki-Tampere-vyöhykkeen yksi pe- alentumisesta aiheutuva supistunut kustannus- 12822: rusedellytys. Tampere-Helsinki-vyöhyke on arvio, on investointi kansantaloudellisesti kan- 12823: väestöllisesti ja taloudellisesti maamme ydin- nattava ja perusteltu. 12824: aluetta, jonka pääliikenneyhteyden kuljetusky- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12825: vyn ylläpitäminen on kansantaloudellisesti edul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12826: lista vyöhykkeelle sitoutuneiden resurssien täysi- 12827: määräiseksi hyödyntämiseksi. Huonon liiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12828: teellisen palvelutason vuoksi nykyinen valtatie 3 moottoritien jatkorakentamiseksi Iitta- 12829: vaikeuttaa vyöhykkeen kehittymistä ja siten enti- lasta Kuljuun. 12830: sestään keskittää tuotannolliset investoinnit sekä 12831: väestö- ja työpaikkakasvun Helsingin ja Hä- 12832: meenlinnan väliselle alueelle. 12833: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12834: 12835: Jorma Rantanen Markku Vuorensola Jukka Gustafsson 12836: Eila Rimmi Arja Ojala Irja Tolonen 12837: Kari Kantalainen Mikko Kuoppa Reino Ojala 12838: Pia Viitanen Sulo Aittoniemi Reijo Lindroos 12839: 136 TA 130/1995 vp 12840: 12841: Toivomusaloite 130 12842: 12843: 12844: 12845: 12846: Rimmi ym.: Helsingin-Tampereen radan kehittämisestä alkupe- 12847: räisen aikataulun mukaisesti 12848: 12849: 12850: Eduskunnalle 12851: 12852: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhyk- Tämän valtakunnan pääradan alkuperäinen 12853: keellä asuu lähes kolmasosa maan asukkaista. kehittämisaikataulu on viivästynyt vuosittain ja 12854: Alueella sijaitsee niin ikään lähes kolmasosa tällä hetkellä näyttää siltä, että rataosa valmistuu 12855: maan työpaikoista. Vyöhykkeen rakenteen kes- aikaisintaan vuonna 2005, ellei hankkeelle saada 12856: keiset elementit ovat alueen kehittynyt infra- perusteltua lisärahoitusta. 12857: struktuuri, helminauhamainen taajamaketju Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12858: sekä tätä rakennetta tukevat päärata ja valtatie 3. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12859: Vyöhykkeen kehittäminen edellyttää Helsinki- 12860: Tampere-rataosan nopeustason nostamista kan- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pää- 12861: sainväliselle tasolle rataa ja kalustoa paranta- radan Helsinki-Tampere alkuperäisen 12862: malla. Rataosan nopeustason nostaminen on kehittämisaikataulun saavuttamiseksi. 12863: valtakunnallinen hanke, jolla on huomattava 12864: merkitys myös Pohjanmaan, Porin ja Keski-Suo- 12865: men jatkoyhteyksien kannalta. 12866: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12867: 12868: Eila Rimmi Markku Vuorensola Jorma Rantanen 12869: Sulo Aittoniemi Pia Viitanen Mikko Kuoppa 12870: Kari Kantalainen Irja Tolonen Arja Ojala 12871: Reino Ojala Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 12872: Anneli Taina Kimmo Sasi Pertti Virtanen 12873: Satu Hassi 12874: TA 131/1995 vp 137 12875: 12876: Toivomusaloite 131 12877: 12878: 12879: 12880: 12881: Ryhänen ym.: Puutossalmen ja Vehmersalmen siltojen rakentami- 12882: sesta 12883: 12884: 12885: Eduskunnalle 12886: 12887: Suomen suurimman saaren Soisalon matkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12888: lumahdollisuuksien hyödyntämiseksi on välttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12889: mätöntä, että saaren liikenneoloja parannetaan. 12890: Tämä edellyttää siltojen rakentamista Puutossal- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sil- 12891: meen ja Vehmersalmeen. tojen rakentamiseksi pikaisesti Puutossal- 12892: Hankkeet vaikuttaisivat edistävästi alueen meenja Vehmersalmeen. 12893: työllisyyteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyk- 12894: sellä. Samoin ne edistäisivät pysyvästi laajan 12895: alueen liikennettä tuoden merkittäviä säästöjä. 12896: 12897: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12898: 12899: Matti Ryhänen Tauno Pehkonen 12900: 138 TA 132/1995 vp 12901: 12902: Toivomusaloite 132 12903: 12904: 12905: 12906: 12907: Salo: Someron ja Nummi-Pusulan Koisjärven välisen tien rakenta- 12908: misesta 12909: 12910: 12911: Eduskunnalle 12912: 12913: Someron kaupunki on elinkeinorakenteeltaan kija Nummi-Pusula pitävät tieyhteyden rakenta- 12914: ollut hyvin maatalousvaltainen. Suomen liityttyä mista ja korjausta hyvin tärkeänä ja kiireellisenä. 12915: EU:n jäseneksi perinteisen maanviljelyn ja elin- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 12916: keinon on kehityttävä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12917: Pääkaupunkiseutu on Someron kaupungin 12918: elinkeinotoimintojen kannalta hyvin merkittävä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 12919: Somerolla ei ole rautatietä. Siksi maantieyhteys piteisiin Someron ja Nummi-Pusulan Kois- 12920: on tärkeä. Someron kaupungin sijainti on maan- järven välisen tien peruskorjauksen suun- 12921: tieteellisesti keskeinen, mutta Somerolie johtava nittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 12922: tiestö on erittäin heikko. Siksi Someron kaupun- 12923: 12924: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12925: 12926: Mauri Salo 12927: TA 133/1995 vp 139 12928: 12929: Toivomusaloite 133 12930: 12931: 12932: 12933: 12934: Skinnari ym.: Savonradan rakentamisen nopeuttamisesta 12935: 12936: 12937: 12938: Eduskunnalle 12939: 12940: Savonratahanke tulee toteutuessaan merkitse- kenneministeriön rahoittama esiselvitys valmis- 12941: mään raideliikenteen siirtymistä uuteen ja no- tui vuonna 1990. Ratakäytävä ja ympäristöselvi- 12942: peaan aikakauteen. Se merkitsee myös matka- tykset tehtiin Lahti-Pieksämäki-välillä vuonna 12943: aikojen lyhenemistä Helsingistä Lahteen ja siitä 1993. Liikenneministeriön asettamassa projek- 12944: edelleen Mikkelin ja Kuopion suuntaan lähes tissa itäratojen yhteiskuntataloudellisesta tar- 12945: puoleen nykyisestään nopeimpaan junaan ver- peesta todettiin Savonrata toteuttamiskelpoisim- 12946: rattuna. Oikoradan rakentaminen Helsingistä maksi vaihtoehdoksi. 12947: Lahteen tulee parantamaan tuntuvasti rautatie- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan- 12948: yhteyttä myös Pietariin. Helsingin ja Lahden oi- sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö- 12949: koradan kustannusarvio on 1,8 mrd. mk. nä. 12950: Savonradan aluepoliittiset, ympäristöpoliitti- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12951: set ja energiansäästön vaikutukset ovat merkittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12952: viä. Hanke on myös taloudellisesti perusteltu. 12953: Yhdentoista kunnan, viiden seutukaavaliiton, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 12954: pääkaupunkiseudun, YTV:n, viiden läänin ja lii- teisiin Savonradan toteuttamiseksi. 12955: 12956: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12957: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist 12958: Ulla Juurola Tuija Nurmi 12959: 140 TA 134/1995 vp 12960: 12961: Toivomusaloite 134 12962: 12963: 12964: 12965: 12966: Skinnari ym.: Järvenpää-Lahti-Heinola-Lusi-moottoritien ra- 12967: kentamisesta 12968: 12969: 12970: Eduskunnalle 12971: 12972: Helsingin ja Päijät-Hämeen välille tarvitaan Moottoritien suunnittelu käynnistyi tielaitok- 12973: nopea ja liikenneturvallinen moottoritie. Moot- sen Uudenmaan piirin alueella vuonna 1990. 12974: toritieosuuksia on jo rakennettu Helsingin ja Jär- Hankkeen kustannusarvio on noin 600 milj. mk. 12975: venpään välille sekä Lahden Joutjärven kohdalle Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan- 12976: ja niitä rakennetaan parasta aikaa Heinolan ja sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö- 12977: Lusin välille. nä. 12978: Moottoritie poistaisi nykyiset kohtuuttamiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12979: käyneet ruuhkat ja helpottaisi pääkaupunkiseu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12980: dun kasvun purkautumista Päijät-Hämeeseen. 12981: Moottoritien rakentamisella tulisi olemaan myös että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen- 12982: merkittävä vaikutus Päijät-Hämeen ja sen lähi- piteisiin Järvenpää-Lahti-Heinola- 12983: alueen työllisyyden hoitoon. Päijät-Hämeen Lusi-moottoritien toteuttamiseksi. 12984: työttömyysprosentti on tällä hetkellä noin 23 %. 12985: 12986: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 12987: 12988: Jouko Skinnari Maija-Liisa Lindqvist 12989: Ulla Juurola Tuija Nurmi 12990: TA 135/1995 vp 141 12991: 12992: Toivomusaloite 135 12993: 12994: 12995: 12996: 12997: Smeds: Etelä-Karjalan gateway-asemaa hyödyntävien hankkeiden 12998: tukemisesta 12999: 13000: 13001: Eduskunnalle 13002: 13003: Etelä-Karjalan sijainti Venäjän rajalla, lähellä man kiitotien pidentäminen, Lappeenranta- 13004: Pietarin 4,9 miljoonan ja Leningradin alueen 1, 7 Imatra-tieosuuden parantaminen, Imatran Pel- 13005: miljoonan asukkaan väestökeskittymiä avaa koJan rajanylityspaikan avaaminen kansainväli- 13006: maakunnalle ja koko maalle lupaavat mahdolli- selle liikenteelle ja Parikkalan Kolmikannan ra- 13007: suudet kaupan ja kulttuurivaihdon lisäämiseksi. janylityspaikan edelleen kehittäminen. 13008: Etelä-Karjalan merkitystä Venäjän ja Suomen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13009: lähialueyhteistyön kannalta korostaa myös se, nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13010: että niin maanteiden kuin rautateidenkin valta- 13011: kunnalliset runkoreitit Venäjälle kulkevat Etelä- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 13012: Karjalan kautta. Etelä-Karjalan gateway-asemaa tukevien 13013: Lähialueyhteistyön mahdollisuuksien hyö- hankkeiden valtion rahoitusosuuden va- 13014: dyntämiseksi tulee valtakunnallisestikin panos- raamiseksi vuosien 1996-1999 budjettei- 13015: taa Etelä-Karjalan gateway-asemaan. Keskeisiä hin. 13016: hankkeita ovat mm. Lappeenrannan lentoase- 13017: 13018: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13019: 13020: Sakari Smeds 13021: 142 TA 136/1995 vp 13022: 13023: Toivomusaloite 136 13024: 13025: 13026: 13027: 13028: Smeds: Kotkan syväsataman laajentamisesta 13029: 13030: 13031: 13032: Eduskunnalle 13033: 13034: Kotka on valtakunnan suurin vientisatama. altaan pohjalla. Samanaikaisesti rakennettaisiin 13035: Yhä kasvavat tarpeet merenkulun alalla ovat tä- sataman laiturit. Valutöiden tultua valmiiksi 13036: hän asti vaatineet huomattavia investointeja eri- avattaisiin työpato ja elementit uitettaisiin mää- 13037: tyisesti Kotkan kaupungilta. Valtio on osallistu- ränpäähänsä Tanskaan. 13038: nut hankkeeseen rakentamalla rautatien ja ruop- Elementtiurakan saaminen Kotkaan vaikut- 13039: paamalla väylän. taisi myönteisesti alueen taloudelliseen toimeliai- 13040: Nyt ollaan uuden rakentamisen alussa. Kas- suuteen ja työllisyyteen. Elementtien rakennus- 13041: vava liikenne vaatii sataman laajentamista. Ai- kustannukset ovat 800 000 000 markkaa. Koti- 13042: kataulu on aikaistunut mm. siitä syystä, että työ- maisuusaste olisi ainakin 70 prosenttia. Työtä 13043: yhteenliittymä Kasuunin osakkaat, rakennustoi- olisi kolmen vuoden aikana yhteensä vähintään 13044: misto A. Puolimatka Oy ja Terramare Oy valmis- 1 500 miestyövuotta. Tämän lisäksi tulisi itse sa- 13045: televat tarjouksen tekemistä Oresund Link-Tun- taman rakentaminen. 13046: nel ~projektin tunnelielementtien valmistamises- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13047: ta. Oresund Link-Tunnel -projektin tunneliele- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13048: mentit voitaisiin rakentaa Kotkan syväsataman 13049: toisen vaiheen rakentamisen yhteydessä. Kuiva- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Kot- 13050: työnä tehtävän sataman allas toimisi suurena kan syväsataman laajentamiseksi. 13051: kuivatelakkana. Betoniset elementit valettaisiin 13052: 13053: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13054: 13055: Sakari Smeds 13056: TA 137/1995 vp 143 13057: 13058: Toivomusaloite 137 13059: 13060: 13061: 13062: 13063: Tiusanen ym.: Rantaradan rakentamisesta pääkaupunkiseudulta 13064: Venäjän rajalle 13065: 13066: 13067: Eduskunnalle 13068: 13069: Maassamme tutkittiin 1980-luvun lopulla ra- joihin lisääntynyt liikenne väistämättä johtaa. 13070: taverkon kehittämisvaihtoehtoja. Samalla tut- Lyhyen ja pitemmän aikavälin tavoitteena tulee 13071: kittiin ns. itäratavaihtoehto. Tarkoituksena oli olla raskaan liikenteen siirtäminen maanteiltä 13072: luoda pääkaupunkiseudulta itään nopea ja teho- rautateille. Tavoite on yleisesti hyväksytty myös 13073: kas, nykyaikainen ja ympäristön kanssa tasapai- Euroopan unionissa. 13074: nossa oleva ratayhteys. Vuosia jatkuneet selvi- Euroopan unionin itärajan siirryttyä Suomen 13075: tykset typistyivät liikenneministeriön päätökses- ja Venäjän väliselle rajalle, henkilö- ja tavaralii- 13076: sä 4. helmikuuta 1994 Kerava-Lahti-radan oi- kenteen jatkuvasti lisääntyessä maamme läpi ja 13077: kaisuun. kehittääksemme Kaakkois-Suomen talousaluet- 13078: Merkittävin lähialueemme on Pietari ympäris- ta ja työllisyyttä sekä muuten edellä sanottuun 13079: töineen. Pääkaupunkiseutumme liittäminen ny- viitaten ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväk- 13080: kyaikaisella, rannikkoa seuraavalla ratayhtey- si toivomuksen, 13081: dellä Pietariin on koko Suomen vahvuustekijä. 13082: Se tukee erityisesti Kaakkois-Suomen ja sen sata- että hallitus käsittelisi itäisen Suomen 13083: mien kehittämistä. rataverkon kehittämisen perusratkaisun 13084: Ratayhteys pääkaupunkiseudulta suoraan uudelleen ja päättäisi rantaradan rakenta- 13085: Pietarin talousalueelle pystyy parhaimmalla ta- misesta pääkaupunkiseudulta Venäjän ra- 13086: valla vastaamaan niihin ympäristöonge1miin, jalle. 13087: 13088: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13089: 13090: Pentti Tiusanen Matti Vähänäkki Sinikka Hurskainen 13091: 144 TA 138/1995 vp 13092: 13093: Toivomusaloite 138 13094: 13095: 13096: 13097: 13098: Tolonen ym.: Liikenneturvallisuusjärjestelyjen toteuttamisesta vä- 13099: lillä Makkaraoja-Siekkinen, Virrat 13100: 13101: 13102: Eduskunnalle 13103: 13104: Virtain kaupungin keskustasta noin 4 km luo- heikentävät lisäksi suuret perinnekylään, kurssi- 13105: teeseen sijaitsee ns. Marttisensaaren alue, jonka keskukseen ja yliopiston tutkimusalueelle kään- 13106: halki kulkee Järvi-Suomen tie eli valtatie 23. Tien tyvät liikennemäärät. Koska kysymys on valta- 13107: pohjoispuolella on Virtain perinnekylä monine tiehen liittyvistä turvallisuusjärjestelyistä, liiken- 13108: rakennuksineen ja toimintoineen sekä nuoriso- teen kanavoinoista ja kevyen liikenteen alikulun 13109: kurssikeskus. Tien eteläpuolella on Tampereen rakentamisesta, tulee tielaitoksen vastata pää- 13110: yliopiston kulttuuritutkimusaseman toimintoja. osin toteutuskustannuksista. 13111: Marttisensaaren kehittämisen ongelmana on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13112: Järvi-Suomen tien liikenteen järjestelyt. Martti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13113: sensaaren kohdalla tie välittää valtatie 23:n ja 13114: kantatie 66:n liikenteen. Tällä kohdalla tiellä on- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii- 13115: kin sekaisin sekä valtakunnallista ja seudullista kenneturvallisuusjärjestelyjen toteuttami- 13116: pitkämatkaista liikennettä että lyhytmatkaista seksi välillä Makkaraoja-Siekkinen, Vir- 13117: paikallista liikennettä. Liikenneturvallisuutta rat. 13118: 13119: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13120: 13121: Irja Tolonen Kari Kantalainen Mikko Kuoppa 13122: Reino Ojala Pia Viitanen Sulo Aittoniemi 13123: Arja Ojala Eila Rimmi Markku Vuorensola 13124: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Kimmo Sasi 13125: Anneli Taina 13126: TA 139/1995 vp 145 13127: 13128: Toivomusaloite 139 13129: 13130: 13131: 13132: 13133: V ehkaoja: Vaasan radan sähköistämisestä 13134: 13135: 13136: 13137: Eduskunnalle 13138: 13139: Vaasan-Seinäjoen radan sähköistäminen on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13140: viipynyt. Läänin pääkaupungin yhteydet muu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13141: hun maailmaan eivät ole päässeet kehittymään 13142: ajan vaatimusten mukaisesti. Alueen taloudelli- että hallitus kiirehtii Vaasan radan säh- 13143: nen kehitys ja työllisyys puoltavat Vaasan radan köistämistä. 13144: sähköistämisen kiirehtimistä. 13145: 13146: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13147: 13148: Marjatta Vehkaoja 13149: 146 TA 140/1995 vp 13150: 13151: Toivomusaloite 140 13152: 13153: 13154: 13155: 13156: Vihriälä ym.: Järvi-Suomen radan perusparantamisesta 13157: 13158: 13159: 13160: Eduskunnalle 13161: 13162: Suomessa rautateiden poikittaisliikenteen ke- Ieminen on nähtävissä sekä kotimaisista että 13163: hittäminen on jäänyt vähälle huomiolle. Osa poi- myös kansainvälisistä tarpeista lähtien. Venäjän 13164: kittaisradoista on rappeutumassa. Yksi tällainen kehitys on mitä todennäköisimmin lähdössä liik- 13165: on ns. Järvi-Suomen rata, joka kulkee Vaasasta keelle. Suomesta Venäjälle tarvitaan ennen muu- 13166: Seinäjoen, Jyväskylän ja Savonlinnan kautta itä- ta rautatietä, koska Venäjän parhaiten toimiva ja 13167: rajalle Parikkalaan. Tämä ratalinja liittyy län- parhaiten liikenteen vastaanottava liikennemuo- 13168: nessä merenkurkun laivaliikenteen kautta poh- to on rautatieliikenne. 13169: joismaiseen liikenneverkkoon ja idässä Venäjän Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13170: rataverkostoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13171: Ratojen liikenteen etelä-pohjoissuuntaan yk- 13172: sipuolistumisen seuraukset ovat olleet monille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13173: alueille kohtalokkaat. Kokonaisten seutukun- Järvi-Suomen radan perusparantamiseksi 13174: tien liikennemaantieteellinen asema on ratkaise- välillä Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä- 13175: vasti heikentynyt. Järvi-Suomen rata on väli- Pieksämäki-Parikkala-Pietari. 13176: Suomene tärkeä yhdistävä väylä. Radan uusi tu- 13177: 13178: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13179: 13180: Jukka Vihriälä Aulis Ranta-Muotio Mari Kiviniemi 13181: TA 141/1995 vp 147 13182: 13183: Toivomusaloite 141 13184: 13185: 13186: 13187: 13188: Vistbacka: Paikallistie 17541 :n perusparantamisesta Alajärvellä 13189: 13190: 13191: 13192: Eduskunnalle 13193: 13194: Paikallistie 17541 on pohjaltaan erityisen huo- seisen tien korjaamisesta miljoonalla markalla. 13195: nokuntoinen, ja varsinkin kevään kelirikon ai- Tämä riittää kuitenkin vain osaan tien koko pi- 13196: kaan tien kunto heikkenee sellaiseksi, että pai- tuudesta, ja vaarana on lopun tiestä jääminen 13197: koin ajoneuvot juuttuvat kiinni pahimpiin routa- odottamaan korjausta pitkäänkin. Paras vaihto- 13198: vauriokohtiin. Välttämätön raskas ajoneuvolii- ehto niin tienvarren asukkaiden kuin valtion ta- 13199: kenne on erityisissä vaikeuksissa. Tie on lisäksi loudenkin kannalta olisi jatkaa töitä keskeytyk- 13200: kapea ja sisältää runsaastijyrkkiä kaarteita, min- settä tien loppuun saakka. Siksi tulisi saada lisää 13201: kä johdosta tien liikenneturvallisuus on heikko, määrärahoja valtion vuoden 1996 talousarvioon 13202: kun otetaan huomioon tiellä liikennöivä runsas paikallistie 1754l:n perusparannuksen loppuun- 13203: maatalouskonekalusto. Tien erityisen huono- saattamiseen keskeytyksettä. 13204: kuntoisuuden johdosta ne tienvarren asukkaat, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13205: joilla on mahdollisuus käyttää kiertotietä, joutu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13206: vat usein valitsemaan kyseisen vaihtoehdon. 13207: Näin heidän ajomatkansa muodostuvat kyseisen että hallitus varaisi valtion talousar- 13208: tien huonokuntoisuuden takia huomattavasti vioon riittävän määrärahan paikallistie 13209: normaalia pidemmiksi. 17541 :n perusparannuksen loppuunsaatta- 13210: Kuluvalle vuodelle on alustavasti päätetty ky- miseksi. 13211: 13212: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13213: 13214: Raimo Vistbacka 13215: 148 TA 142/1995 vp 13216: 13217: Toivomusaloite 142 13218: 13219: 13220: 13221: 13222: Vistbacka: Paikallistie 18091 :n peruskorjauksesta välillä Tikka- 13223: koski-Haukilahti 13224: 13225: 13226: Eduskunnalle 13227: 13228: Paikallistie 18091 on pohjaltaan huonokun- tui vuonna 1994, olisi tien parantamishankkeella 13229: toinen ja keväisin erityisen altis routavaurioille kiire. Perusparantamisella ennen lopullista jakoa 13230: välillä Tikkakoski-Haukilahti. Paikallistien vältyttäisiin valtiolle aiheutuvista turhista haitta- 13231: huonon kunnonjohdosta yleinen liikenne ohjau- korvauksista. 13232: tuu osittain Pulkkisen uusjaon yhteydessä raken- Lisäksi tien vaikutusalueella on useita Vapo 13233: netun Huuskon kärrytie -nimisen metsätien Oy:n soita, joita tullaan hyödyntämään Kokko- 13234: kautta valtatie 13:lle. lan turvevoimalan käytössä. Voimalasta IVO on 13235: Paikallistien linjauksessa välillä Tikkakoski- jo tehnyt päätöksensä. Turvetuotantoon alueella 13236: Haukilahti on vaikeita mutkia. Kaarteiden, ly- on yhteensä 705 hehtaaria, joka vastaa noin 13237: hyiden näkemienja runsaan maatalousliikenteen 400 000 kuution vuotuista turvetuotantoa. Ky- 13238: vuoksi liikenneturvallisuus on heikko. Lisäksi seinen määrä vastaa noin 4 000 rekkakuormaa 13239: Haukilahdessa Perhonjoen ylittävä silta on ka- vuodessa, jolloin yhdistelmäpaino on yhteensä 13240: pea, ja samalla alueella yksityisteiden tieverkkoa 52 000 kiloa/kuorma. Tien nykyinen kunto ei 13241: olisi mahdollista järkeistää mm. risteysjärjeste- kestä kauaa kyseistä lisääntynyttä liikennettä, 13242: lyin. joka alkoi tänä vuonna. 13243: Alueella vireillä olevassa Pulkkisen uusjako- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13244: toimituksessa n:o 402931 ollaanjakoehdotusvai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13245: heessa. Mikäli tien parantamishanke käsittäisi 13246: tielinjaan muutoksia, esimerkiksi oikaisuja, voi- että hallitus varaisi riittävän määrä- 13247: taisiin maanomistajille aiheutuvat haitat tilusten rahan valtion talousarvioon Pulkkisen- 13248: pirstoutumisesta suurelta osin välttää, jos paran- Kivikankaan paikallistie 18091 :n perus- 13249: tamispäätös tehdään ennen uusjaon jakoehdo- parantamiseksi välillä Tikkakoski-Hau- 13250: tuksen laillistumista. Koska jakoehdotus valmis- kilahti. 13251: 13252: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13253: 13254: Raimo Vistbacka 13255: TA 143/1995 vp 149 13256: 13257: Toivomusaloite 143 13258: 13259: 13260: 13261: 13262: Vistbacka: Pihlajakankaan ja Alakylän välisen valtatien paranta- 13263: misesta Alajärvellä 13264: 13265: 13266: Eduskunnalle 13267: 13268: Tielaitos on vahvistanut valtatie l6:n tiesuun- tusalueella on hotelli-ravintola,jonka yhteydessä 13269: nitelman kevytliikenneteiden rakentamiseksi toimii myös huoltoasema. Hankkeen toteuttami- 13270: Vaasan tiepiirin alueella välillä Pihlajakangas- nen parantaisi huomattavasti myös em. yrityk- 13271: Alakylä. Lisäksi suunnitelman mukaan valtatiel- sessä asioivien, kuten myös valtatietä käyttävien 13272: le tehdään maantie 736:n kohdalle oikealle kään- yleistä liikenneturvallisuutta. 13273: tyvien kaista ja väistötila. Parannushankkeen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13274: kokonaiskustannukset on arvioitu 5 300 000 nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13275: markaksi. 13276: Kyseinen valtatien kohta on liikenneturvalli- että hallitus varaisi valtion talousarvio- 13277: suusnäkökohdat huomioon ottaen vaarallinen, esitykseen riittävän määrärahan valtatie 13278: koska vilkasliikenteisellä valtatiellä liikkuu päi- 16:n liikenneturvallisuuden parantamiseen 13279: vittäin huomattava määrä ala-asteen oppilaita. välillä Pihlajakangas-Alakylä. 13280: Lisäksi suunnitellun parannushankkeen vaiku- 13281: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13282: 13283: Raimo Vistbacka 13284: 150 TA 144/1995 vp 13285: 13286: Toivomusaloite 144 13287: 13288: 13289: 13290: 13291: Vistbacka: Pienlentokenttien rakennus- ja perusparannushank- 13292: keista 13293: 13294: 13295: Eduskunnalle 13296: 13297: Valtion vuoden 1995 talousarviossa on osoi- mia, jotka kuitenkin kompastuvat valtionavus- 13298: tettu määrärahoja eräiden lentopaikkojen raken- tusten saannin hankaluuteen määrärahojen pie- 13299: tamiseen ja ylläpitoon tarkoitettuihin valtion- nuuden takia. Usein nämä kentät palvelisivat 13300: apuihin II miljoonaa markkaa. Summa on täs- sekä ympäristön harrastustoimintaa että myös 13301: mälleen sama kuin kahtena edellisenäkin vuon- avaisivat mahdollisuuksia kevyen reittiliikenteen 13302: na. Tätä määrärahaa käytetään avustuksina aloittamiseksi. Tämä puolestaan lisäisi kenttien 13303: muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitämien, lä- ympäristön matkailullisia ja myös elinkeinoelä- 13304: hinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen piirissä ole- män toimintamahdollisuuksia olennaisesti. 13305: vien lentopaikkojen rakenteiden ja laitteiden pa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13306: rantamiseen sekä kenttien ylläpidon avustami- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13307: seen ja rakentamiseen otettujen lainojen kustan- 13308: nuksiin. Osittain avustusten edellytyksenä on että hallitus varaisi valtion talousarvio- 13309: säännöllisen reitti- tai kevytreittiliikenteen har- esitykseen riittävän määrärahan pienlen- 13310: joittaminen kyseiseltä kentältä. tokenttien rakennus- ja perusparannus- 13311: Useilla eri paikkakunnilla on vireillä pienlen- hankkeiden valtionapuihin. 13312: tokenttien rakentamis- tai kehittämissuunnitel- 13313: 13314: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13315: 13316: Raimo Vistbacka 13317: TA 145/1995 vp 151 13318: 13319: Toivomusaloite 145 13320: 13321: 13322: 13323: 13324: Vistbacka: Menkijärven pienlentokentän kunnostamisesta Alajär- 13325: vellä 13326: 13327: 13328: Eduskunnalle 13329: 13330: Menkijärven Lentokenttäosuuskunnan, joka kentällä on lisääntynyt. Kentällä toimii myös 13331: on merkitty kaupparekisteriin 9.11.1982 ja jonka Järviseudun Lento Oy:n lentokoulu. 13332: kotipaikka on Alajärven kaupunki, toimintaan Lisääntyneen käytön johdosta on ajankohtai- 13333: kuuluvat mm. Menkijärven pienkonelentoken- seksi tullut kentän suoja-alueella olevan tien siir- 13334: tän saaminen mahdollisimman turvalliseksi ja täminen turvallisuussyistä riittävän etäälle sekä 13335: liikennekelpoiseksi sekä ilmailua ja lentotoimin- tarpeellisen turvalaitteiston rakentaminen. 13336: taa koskevan informaatio- ja valistustoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13337: edistäminen siviililentoliikenteen ja ilmailuhar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13338: rastuksen laajentamiseksi. 13339: Menkijärven pienkonelentokentän käyttö on että hallitus ryhtyisi toimiin Menkijär- 13340: lisääntynyt viime vuosina niin, että esimerkiksi ven pienkonelentokentän suoja-alueella 13341: vuonna 1992 nousuja siviili-ilmailun puolella oli olevan tien siirtämiseksi ja kentän turva- 13342: noin 6 700,ja ilmavoimien lentokoneiden käyttö laitteiston hankkimiseksi. 13343: 13344: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13345: 13346: Raimo Vistbacka 13347: 152 TA 146/1995 vp 13348: 13349: Toivomusaloite 146 13350: 13351: 13352: 13353: 13354: Vistbacka: Itäkylän ja Huopanan välisen paikallistien perusparan- 13355: tamisesta Vaasan tiepiirissä 13356: 13357: 13358: Eduskunnalle 13359: 13360: Lappajärven, Vetelin ja Vimpelin kuntien keen huomattavasti, sillä Vimpelin Sääksjärven, 13361: alueella sijaitsee Itäkylän-Huopanan paikallis- Vetelin ja Perhon suunnasta Lappajärvelle tule- 13362: tie 17803. Itäkylän päästä tietä on perusparan- ville aiheutuu ylimääräistä matkaa lähes puolet, 13363: nettu ja päällystetty 2 860 metrin matkalta. Lop- kun nyt joudutaan tien huonokuntoisuuden joh- 13364: puosa tietä eli Lamminkosketta Kokkolan tiehen dosta kiertämään Vimpelin keskustan kautta. 13365: saakka on 7 940 metrin matkalta erittäin heikko- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13366: kuntoinen ja sorapintainen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13367: Tien vaikutuspiirissä on 97 taloutta ja asuk- 13368: kaita yhteensä runsaat 300. Tie on vilkkaasti että hallitus varaisi valtion talousarvio- 13369: liikennöity. Tiellä on linja-autoliikennettä erityi- esitykseen riittävän määrärahan Itä- 13370: sesti kouluaikoina ja maitoauto kulkee joka toi- kylän-Huopanan paikallistie I 7803:n pe- 13371: nen päivä. Erityisen ongelmallinen tie on täyspe- rusparannukseen välillä Lamminkoski- 13372: rävaunuisille puurekoille ja teurasautoille. Li- Kokkolan tie. 13373: säksi tien käyttö lisääntyisi kunnostuksen jäi- 13374: 13375: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13376: 13377: Raimo Vistbacka 13378: TA 147/1995 vp 153 13379: 13380: Toivomusaloite 147 13381: 13382: 13383: 13384: 13385: Aittoniemi: Euroopan unionin suomalaiselle maataloustuotannolle 13386: ja elintarviketeollisuudelle aiheuttamien ongelmien selvittämi- 13387: sestä 13388: 13389: 13390: Eduskunnalle 13391: 13392: Jäsenyys Euroopan unionissa merkitsi maata- kansallisen tukipaketin romuttaminen. Tämä ta- 13393: louden tulorakenteen muutosta ja tulojen laskua pahtuu ilman minkäänlaista tarkempaa suunni- 13394: jo nykynäkymillä ainakin 15-20 prosenttia. telmaa ja ennustetta maatalouden ja siihen kiin- 13395: Tämä merkitsee vähintään neljänneksen karsiu- teästi liittyvän elintarvikeketjun tulevaisuudesta. 13396: tumista maataloustuottajien piiristä vuosituhan- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13397: nen vaihteeseen mennessä. Maataloustuotannon nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13398: supistuminen merkitsee vastaavanlaisia vaiku- 13399: tuksia myös elintarviketeollisuudessa. että hallitus ennen maataloustukeen 13400: Muodostettavan uuden hallituksen suunnitel- kohdistuvia leikkauksia tekisi ennusteen 13401: missa on maataloustuen leikkaaminen vielä niiden vaikutuksista ja maatalouden sekä 13402: 5 miljardilla markalla ja myös vastasovitun ns. elintarvikeketjun tulevaisuudesta. 13403: 13404: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13405: 13406: Sulo Aittoniemi 13407: 154 TA 148/1995 vp 13408: 13409: Toivomusaloite 148 13410: 13411: 13412: 13413: 13414: Aittoniemi: Luontaistalouden kehittämisestä 13415: 13416: 13417: 13418: Eduskunnalle 13419: 13420: Suomessa tapahtui 1950- ja 1960-luvulla suuri siitä 3 ha peltoa. Tietynasteinen luontaistalous 13421: maaltamuutto kaupunkeihin ja osin Ruotsiin. antaa uudet mahdollisuudet yhteiskunnan ra- 13422: Teollisuus kaipasi työvoimaa ja se sai sitä maa- kenteelliselle kehitykselle. 13423: seudulta. Monen torpan oveen lyötiin kakkosne- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13424: loset ristikkäin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13425: Nyt teollisuus näyttää punaista valoa eikä työ- 13426: voiman tarve tule riittävästi kasvamaan. Teolli- että hallitus ryhtyy tutkimaan ja suun- 13427: suudessa paikkansa menettäneiden on aika har- nittelemaan kaupunkien työelämässä 13428: kita paluuta juurilleen eli maaseudulle tietynas- paikkansa menettäneille mahdollisuuksia 13429: teiseen luontaistalouteen. Siihen antaa mahdolli- jonkinasteisen luontaistalouden harjoitta- 13430: suuden hiljattain hyväksytty laki, joka mahdol- miseen maaseudulla. 13431: listaa vapaan maanoston 10 hehtaariin saakka, 13432: 13433: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13434: 13435: Sulo Aittoniemi 13436: TA 149/1995 vp 155 13437: 13438: Toivomusaloite 149 13439: 13440: 13441: 13442: 13443: Ihamäki: Itä-Hämeen kuntien saattamisesta maataloudelle makset- 13444: tavan pohjoisen tuen piiriin 13445: 13446: 13447: Eduskunnalle 13448: 13449: Ratkaistaessa maataloudelle maksettavan Itä-Hämeen kunnat sijoitettaisiin pohjoisen tuen 13450: pohjoisen tuen rajaa Itä-Hämeen kunnat Sysmä, piiriin. Mikäli tukirajaa ei ole mahdollista muut- 13451: Hartola, Heinolan maalaiskunta ja Heinola pu- taa, olisi tuen muutoksen vaikutusta alueen kan- 13452: tosivat pois tuen piiristä. Tuen muutoksen vaiku- nalta merkittävään maatalouselinkeinoon voita- 13453: tus on maaseutukuntien osalta noin 8 miljoonaa va kompensoida kansallisella tuella. 13454: markkaa. Esimerkiksi Sysmän osalta tuen muu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13455: toksen aiheuttamat menetykset ovat vuositasolla nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13456: noin 2,9 miljoonaa markkaa. Mainitut Itä-Hä- 13457: meen kunnat on aiemmin luettu erilaisissa maa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Itä- 13458: talouden aluejaoissa Keski-Suomen alueeseen Hämeen kuntien sijoittamiseksi maatalou- 13459: kasvukauden yms. tekijöiden perusteella. Tätä delle maksettavan pohjoisen tuen piiriin. 13460: tukirajaa tulisikin tarkistaa niin, että mainitut 13461: 13462: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13463: 13464: Timo Ihamäki 13465: 156 TA 150/1995 vp 13466: 13467: Toivomusaloite 150 13468: 13469: 13470: 13471: 13472: Ihamäki: Mäntyharjun kunnan saamisesta maataloudelle makset- 13473: tavan pohjoisen tuen piiriin 13474: 13475: 13476: Eduskunnalle 13477: 13478: Ratkaistaessa maataloudelle maksettavan toksen vaikutusta alueen kannalta merkittävään 13479: pohjoisen tuen rajaa Mäntyharjun kunta putosi maatalouselinkeinoon voitava kompensoida 13480: tuen piiristä ainoana Etelä-Savon kuntana. Män- kansallisella tuella. 13481: tyharjun kunta on aiemmin luettu erilaisissa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13482: maatalouden aluejaoissa muuhun Mikkelin lää- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13483: niin ja myös Keski-Suomen alueeseen kasvukau- 13484: den yms. tekijöiden perusteella. Tätä tukirajaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13485: tulisikin tarkistaa niin, että Mäntyharjun kunta Mäntyharjun kunnan sijoittamiseksi maa- 13486: sijoitettaisiin pohjoisen tuen piiriin. Mikäli tuki- taloudelle maksettavan pohjoisen tuen pii- 13487: rajaa ei ole mahdollista muuttaa, olisi tuen muu- riin. 13488: 13489: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13490: Timo Ihamäki 13491: TA 151/1995 vp 157 13492: 13493: Toivomusaloite 151 13494: 13495: 13496: 13497: 13498: Ihamäki: Kansanterveydellisten tavoitteiden huomioon ottamises- 13499: ta maatalouspoliittisessa päätöksenteossa 13500: 13501: 13502: Eduskunnalle 13503: 13504: Maa- ja metsätalousministeriö tekee erittäin Suomen maitorasvan kotimaista käyttöä edistä- 13505: merkittäviä suomalaisten kansanterveyteen vai- viin EU-tukiohjelmiin, vaikka liiallinen tyydyt- 13506: kuttavia päätöksiä. Päätökset ovat olleet ja ovat tyneen rasvan käyttö jo nykyiselläänkin nostaa 13507: edelleen puhtaasti maatalouspoliittisia, eikä suomalaisen väestön kolesterolipitoisuutta ja ai- 13508: muita näkökohtia, esimerkiksi vaikutuksia kan- heuttaa verisuonten kalkkeutumista. 13509: santerveyteen, oteta juuri huomioon asioista Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13510: päätettäessä. EU-jäsenyytemme ei muuttanut ti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13511: lannetta, vaan pikemminkin pahensi sitä, sillä 13512: edellinen eduskunta sääti asiasta valtuuslain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13513: (11 00/94) ja oikeutti maa- ja metsätalousministe- kansanterveyden edistämisen säätämiseksi 13514: riön yksinvaitiaan oikeudella päättämään maa- yhdeksi maatalouspoliittiseen päätöksen- 13515: talouspoliittisista asioista. Esimerkiksi maa- ja tekoon vaikuttavaksi tekijäksi. 13516: metsätalousministeriö on pyrkinyt liittämään 13517: 13518: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13519: 13520: Timo Ihamäki 13521: 158 TA 152/1995 vp 13522: 13523: Toivomusaloite 152 13524: 13525: 13526: 13527: 13528: Kankaanniemi ym.: Metsätaloustilojen perustamisen tukemisesta 13529: 13530: 13531: 13532: Eduskunnalle 13533: 13534: Viime vuosina on erinäisin toimenpitein pyrit- Pikaisesti tulee selvittää ne toimenpiteet, joilla 13535: ty edistämään puhtaasti metsätaloudella toimi- voitaisiin ehkäistä perinnönjaossa metsätilojen 13536: vien tilojen perustamista. Näiden tilojen synty- pirstoutuminen elinkelvottomiksi puhtaan met- 13537: minen on kuitenkin ollut melko hidasta. Erityisi- sätalouden harjoittamisen kannalta. 13538: nä ongelmina päätoimisten metsätaloustilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13539: syntymiselle ovat verotus, eläkeoikeus ja metsä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13540: tilojen pirstoutuminen perinnönjakojen yhtey- 13541: dessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13542: Verotusta tulee uudistaa siten, että siinä ote- metsätaloustilojen perustamisen esteiden 13543: taan todellisina huomioon ne erityistekijät, jotka poistamiseksi ja tilojen synnyn edistämi- 13544: koskevat puhtaasti metsätaloudesta eläviä elin- seksi maaseudun elinvoimaisuuden turvaa- 13545: keinonharjoittajia. Voimassa oleva lainsäädäntö miseksi. 13546: ei vastaa näitä tarpeita. Metsätalouden harjoitta- 13547: jan osalta myöskään yrittäjäeläkeoikeus ei ole 13548: riittävä. 13549: 13550: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13551: 13552: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 13553: Sakari Smeds Matti Ryhänen 13554: Päivi Räsänen 13555: TA 153/1995 vp 159 13556: 13557: Toivomusaloite 153 13558: 13559: 13560: 13561: 13562: Kemppainen ym.: Metsähallituksen metsätalouskäyttöön osoitetta- 13563: vista metsäalueista Pohjois-Suomessa 13564: 13565: 13566: Eduskunnalle 13567: 13568: Pohjois-Suomessa on käynnissä Metsähalli- kovasti suojelu kohdistuisi nimenomaan Kai- 13569: tuksen mailla laaja-alainen vanhojen metsien nuuseen, jossa se aiheuttaisi 200 metsätyöpaikan 13570: kartoitus, jolla selvitetään suojeluun jäävät met- vähenemisen, joka kerrannaisvaikutuksineen 13571: säalueet. Alkuperäisestä aarniometsien kartoi- nousisi vähintään 1 000 työpaikkaan. Inventoin- 13572: tuksesta inventoitavien alueiden sallittiin kesken tialueilla olevan puuston arvoksi on arvioitu 42 13573: kartoituksen laajentua ns. vanhojen metsien suo- mrd. mk. On selvää, että muutoinkin huonom- 13574: jelukartoitukseksi, jolloin mm. inventoitavien mat kehitysnäkymät omaavilla kehitysalueilla ei 13575: metsien ikää pudotettiin 150 vuodesta 100 vuo- ole varaa näin suuriin menetyksiin. Luonnon 13576: teen. Tällä tavoin aiheutettiin kuluneena hak- monimuotoisuus ei säily museoimalla, vaan 13577: kuukautena vakavia vaikeuksia inventointialuei- mahdollisimman monipuolisella ja paikalliset 13578: den työllisyydelle. Nä~llä alueilla työllisyystilan- luonnonolosuhteet huomioivalla mosaiikki- 13579: ne on jo laman takia muutoinkin ollut poikkeuk- maisella metsämaiden hyötykäytöllä. 13580: sellisen huono. Esimerkiksi Pohjois-Kainuussa Aluetalouden lisävahinkojen välttämiseksi ja 13581: kaikki Metsähallituksen metsurit ovat olleet tä- metsätalouden työllisyyden turvaamiseksi tulisi 13582: män takia pitkiä aikoja lomautettuina. Useat nopeasti tehdä päätöksiä inventointialueiden va- 13583: koneurakoitsijat sekä puutavara-autoyrittäjät pauttamiseksi metsätalouskäyttöön. 13584: ovat joutuneet konkurssiin. Suomen ympäristö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13585: imagon säilyttämiseksi on aiheutettu paikalli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13586: sesti inhimillistä kärsimystä metsäelinkeinossa 13587: työskenteleville ja huomattavia tappioita alueta- että hallitus kiireellisesti rajaisi alusta- 13588: loudelle. van kartoituksen perusteella alueita metsä- 13589: Kaikkiaan inventoitavana olevien alueiden talouskäyttöön Pohjois-Suomen metsien 13590: pinta-ala on noin 700 000 hehtaaria, josta metsä- inventoitavina olevista alueista. 13591: maata yli 400 000 hehtaaria. Poikkeuksellisen 13592: 13593: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13594: 13595: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 13596: 160 TA 154/1995 vp 13597: 13598: Toivomusaloite 154 13599: 13600: 13601: 13602: 13603: Koistinen ym.: Kainuun kalanviljelylaitoksen toiminnan varmista- 13604: misesta 13605: 13606: 13607: Eduskunnalle 13608: 13609: Paltamon Hakasuolla sijaitsevan Kainuun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13610: kalanviljelylaitoksen täydellistä käynnistämistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13611: haittaa tarvittavien virkojen ja toimintarahojen 13612: puute. 70 milj. markan investoinnin pyörittämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13613: nen lähes kokonaan työllistämistyön tekijöillä ei Kainuun kalanviljelylaitoksen toiminnan 13614: takaa parasta mahdollista lopputulosta ja jatku- edellytysten varmistamiseksi. 13615: vuutta. Laitoksella on 5 vakinaista työntekijää, 13616: kun tarve olisi ainakin 10-15 henkilöä. Valtion 13617: kokonaismenot eivät kasvaisi. 13618: 13619: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13620: 13621: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 13622: TA 155/1995 vp 161 13623: 13624: Toivomusaloite 155 13625: 13626: 13627: 13628: 13629: Lahtela: Metsätalousasioiden keskittämisestä yhden ministerin 13630: hoidettavaksi 13631: 13632: 13633: Eduskunnalle 13634: 13635: Metsät ja metsäteollisuus ovat suomalaisen män huomiota maatalousministeriltä, joten 13636: hyvinvoinnin perusta. Metsiin liittyy tulevaisuu- maataloudelle pitäisi jättää oma ministerinsä ja 13637: dessakin yhä suurempia kansallisia kuin myös metsäpuolelle omansa. 13638: kansainvälisiä odotuksia sekä taloudellisen hy- On selvää, että metsään perustuvan tuotan- 13639: vinvoinnin että ympäristöllistenkin arvojen osal- non ja palvelutoiminnan mahdollisuuksia tulee 13640: ta. Metsäasioiden vastuullinen hoito ja osaami- edesauttaa. Sen vaikutukset ovat kiistattomat 13641: nen ovat entistäkin haastavampia. Samanaikai- työllisyyden parantamiseksi. Puun käytön lisää- 13642: sesti tulee sovittaa yhteen metsiemme tarjoamat misen tulee olla lähiajan tavoite, puurakentamis- 13643: kansantalouden kehittämismahdollisuudet ja se, ta tulee lisätä, mekaanisen puun jatkojalostusta 13644: että täytämme ne vaateet, joita meille ympäristöl- tehostaa ja puun energiakäytön mahdollisuuksia 13645: listen olosuhteiden puolesta asetetaan. Kansalli- hyödyntää. Metsäosaaminen ja asioiden vaatima 13646: nen etumme edellyttää näiden asioiden hoidossa monipuolinen asiantuntemus sekä voimavarat 13647: yhtenäisyyttä ja poliittisen painoarvon kasvua tulee koota yhteen uuden metsäministerin poliit- 13648: päätöksenteossa. tisen vastuun alueeseen. Samalla se myös merkit- 13649: Suomen liittyminen EU:hun vain lisäsi kyt- sisi sitä, että kotimaassa sekä kansainvälisesti 13650: kentää kansainväliseen talouteen, jossa kestä- osoittaisimme halua ja kykyä olla jatkossakin 13651: vään kehitykseen liittyvä keskustelu ja metsiä metsäasioissa ykkösluokassa. 13652: koskevien sopimusten solmiminen osoittavat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13653: metsäasioiden tärkeyttä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13654: Nykyisin metsätaloutta, metsäteollisuutta ja 13655: metsäympäristöä koskeva asioiden valmistelu ja että hallitus ryhtyisi mahdollisimman 13656: päätöksenteko valtionhallinnossa tapahtuvat nopeassa aikataulussa toimenpiteisiin met- 13657: useamman ministeriön alaisena. säministerin saamiseksi valtioneuvostoon 13658: Vaikka pääasiallinen vastuu onkin maa- ja ja että ministerin vastuualueena olisi koko- 13659: metsätalousministeriöllä, päätöksenteon malli ei naisvaltainen metsätalous, metsäteollisuus 13660: ole edustanut parasta päätöksentekoa. Maata- ja metsäympäristö. 13661: lous tulee EU:n myötä vaatimaan entistä enem- 13662: 13663: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13664: 13665: Esa Lahtela 13666: 162 TA 156/1995 vp 13667: 13668: Toivomusaloite 156 13669: 13670: 13671: 13672: 13673: Lahtela: Suden metsästyksen sallimisesta raja-alueen ja Pohjois- 13674: Suomen kunnissa 13675: 13676: 13677: Eduskunnalle 13678: 13679: Metsästysasetuksen 24 §:n mukaan susi tuli maan, koska rajakunnissa Venäjän puolelta su- 13680: rauhoitetuksi 1.4.1994 alkaen. Toimenpide on sia on tulossa jatkuvasti. 13681: aiheuttanut Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karja- Susikanta on hyvin elinvoimainen, joten su- 13682: lassa tilanteen, jossa susikannat ovat räjähdys- den rauhoittamiselle ei ole mitään perusteita, kun 13683: mäisesti kasvaneet aiheuttaen suuria hirvi- ja po- ottaa huomioon sen valtavan susikannan, mikä 13684: rotuhoja. Samoin kotieläimiin kohdistuvat va- Venäjän puolella on laajoilla asumattomilla kor- 13685: hingot ovat lisääntyneet. pialueilla Suomen rajan pinnassa. 13686: Valtion talousarvioon on varattu 4 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13687: markkaa petoeläinten tuhojen kattamiseen. Kor- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13688: vausanomusteD ja arvioitujen vahinkojen määrä 13689: on tälle vuodelle noin 6,7 miljoonaa markkaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin su- 13690: joka jo omalta osaltaan kuvaa sen kurjan tilan- den rauhoituspäätöksen purkamiseksi ja 13691: teen, minkä petoeläinkantojen lisääntyminen on metsästyksen saliimiseksi metsästysoikeu- 13692: aiheuttanut. teen perustuen raja-alueella ja Pohjois- 13693: Pelolla voi vain odottaa tulevaa kesäkautta, Suomen kunnissa. 13694: millaiseksi petoeläinvahinkotilanne tulee nouse- 13695: 13696: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13697: 13698: Esa Lahtela 13699: TA 157/1995 vp 163 13700: 13701: Toivomusaloite 157 13702: 13703: 13704: 13705: 13706: Lahtela: Läänikohtaisen viehekortin käyttöön ottamisesta 13707: 13708: 13709: 13710: Eduskunnalle 13711: 13712: Suomen vesistöt: järvet, joet ja meret tarjoa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13713: vat meille kaikille hyvät vapaa-ajanviettomah- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13714: dollisuudet ympäri vuoden. Ne ovat kansalli- 13715: saarteemme. että hallitus ryhtyy toimiin kalastuslu- 13716: Maassamme on yli kaksi miljoonaa vapaa- pakäytännön muuttamiseksi siten, että 13717: ajankalastajaa. Kalastuslupamenettelymme on läänikohtainen viehekortti saadaan käyt- 13718: kuitenkin perin jäykkä. Viehekalastukseenkin töön mahdollisimman pian. 13719: tarvitaan paikallinen lupa, joka etenkin viikon- 13720: loppuisin on hyvin vaikeasti saatavissa. 13721: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13722: 13723: Esa Lahtela 13724: 164 TA 158/1995 vp 13725: 13726: Toivomusaloite 158 13727: 13728: 13729: 13730: 13731: Manninen ym.: Tornionjoen ja Simojoen luonnonlohikantojen tur- 13732: vaamisesta 13733: 13734: 13735: Eduskunnalle 13736: 13737: Kalakantojen sääntelyn tärkein tavoite on Luonnonlohikannan säilyttämiseen liittyy 13738: riittävän kalamäärän säästäminen kalastukselta oleellisesti myös tutkimustoiminta. Siksi on erit- 13739: lisääntymään. Itämeren lohikantojen suhteen täin tärkeää, että Simossa sijaitsevan Riista- ja 13740: periaate näyttää unohtuneen, sillä Suomen vii- kalatalouden tutkimuslaitoksen Perämeren tut- 13741: meiset lohikannat, Tornionjoen ja Simojoen kan- kimusaseman rakentaminen käynnistetään mah- 13742: nat, uhkaavat kuolla sukupuuttoon lähivuosina dollisimman pian ja tutkimusaseman toimintaa 13743: emokalojen puutteen vuoksi. Se johtuu liiallisek- muutoinkin tehostetaan yhdessä Simossa toimi- 13744: si paisuneesta merikalastuksesta ja toisaalta syn- van kalatalouskoulutuksen kanssa. Tutkimus- 13745: tyneiden lohenpoikasten kasvavasta varhais- aseman rakennushankkeen kustannukset ovat 13746: kuolleisuudesta. 9 milj. mk. Avomerikalastuksen riittävällä sääte- 13747: Itämeren valtioista vain Suomi on kasvattanut lyllä ja kiintiöiden oikeudenmukaisella jakami- 13748: suuresti avomeripyyntiä ja rannikon rysäpyyn- sella sekä tutkimustoiminnan tehostamisella on 13749: tiä. Ajoverkko- ja ajosiimakalastus ottaa ny- mahdollista turvata uhanalaiset Tornionjoen ja 13750: kyään noin 75% kokonaissaaliista ja on siten Simojoen kannat. 13751: pääsyy kutukalojen puutteeseen. A vernerikalas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13752: tus kohdistuu keskenkasvuisiin kaloihin ja vää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13753: ristää kutukannan ikärakenteen. 13754: Suomen nykyinen lohikiintiö, 1 200 tonnia, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13755: alenee EU:n jäsenyyden johdosta 700 tonniin. Tornionjoen ja Simojoen luonnonlohikan- 13756: Kiintiö on jaettava tasapuolisesti joko alueittain tojen säilyttämiseksi ja turvaamiseksi tule- 13757: tai kalastajakohtaisesti. Kiintiön noudattamista vaisuudessa. 13758: on myös valvottava. 13759: 13760: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13761: 13762: Hannes Manninen Ossi Korteniemi Hannu Takkula 13763: TA 159/1995 vp 165 13764: 13765: Toivomusaloite 159 13766: 13767: 13768: 13769: 13770: Manninen ym.: Pohjois-Suomen metsäteollisuuden raaka-aineen 13771: saannin turvaamisesta 13772: 13773: 13774: Eduskunnalle 13775: 13776: Metsätaloudella on keskeinen merkitys Poh- tavoitteet ja periaatteet sekä vaikutukset työlli- 13777: jois-Suomen aluetaloudelle ja ihmisten hyvin- syyteen, alueen talouteen ja metsäteollisuuden 13778: voinnille. Alueella tapahtunut suojelualueiden li- puuhuoltoon. Mikäli uusia, todella erinomaisen 13779: sääminen on vaikuttanut kielteisesti ennen kaik- tärkeitä suojelukohteita löytyy, tulee vastaavasti 13780: kea työllisyyteen, kuntien talouteen ja metsäteol- harkita vapautettavaksi metsiä jo suojelluista 13781: lisuuden puuhuoltoon ja investointimahdolli- alueista. 13782: suuksiin tulevaisuutta varten. Pohjois-Suomen Metsien monimuotoisuuden ylläpitäminen ei 13783: asukkaat ovatkin erittäin huolissaan tilanteesta, voi perustua yksinomaan suojelualueiden va- 13784: jossa yli 90 prosenttia erilaisista suojelualueista raan. Muun muassa Metsähallitus on jo uudista- 13785: sijaitsee Lapin ja Oulun lääneissä. Tästä syystä nut metsien käsittelyä luonnon ehdot paremmin 13786: mahdollisesti tarvittavia uusia suojelualueita tu- huomioon ottavaksi. Myös yksittäiset metsän- 13787: lisikin harkita perustettavaksi ennen kaikkea omistajat ovat jo perinteisesti olleet valmiita met- 13788: Etelä-Suomeen. sien kestävän hoidon ja käytön periaatteiden hy- 13789: Parhaillaan on käynnissä Pohjois-Suomen väksymiseen. 13790: vanhojen metsien inventointi,ja inventoinnin pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13791: rusteella ollaan laatimassa ehdotusta Pohjois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13792: Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaksi. 13793: Metsien suojelua tulisi tarkastella kokonais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13794: valtaisesti, eikä ainakaan keskeisimpänä lähtö- Pohjois-Suomen metsäteollisuuden raaka- 13795: kohtana saisi olla suojelualueiden lisääminen. aineen saannin turvaamiseksi. 13796: Ennen päätöksentekoa tulisi määritellä suojelun 13797: 13798: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13799: 13800: Hannes Manninen Ossi Korteniemi Maria Kaisa Aula 13801: Kari Myllyniemi Pauli Saapunki Hannu Takkula 13802: Juhani Alaranta 13803: 166 TA 160/1995 vp 13804: 13805: Toivomusaloite 160 13806: 13807: 13808: 13809: 13810: Pehkonen ym.: Kalastusoikeuden myöntämisestä veteraanikortin 13811: haitijoille 13812: 13813: 13814: Eduskunnalle 13815: 13816: Eläkeiässä olevat sotiemme veteraanit kalas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13817: tavat mielellään mielenvirkistykseksi. Pienistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13818: eläkerahoista kalastuskorttien ostoon menevä 13819: summa on merkittävä. Myöntämällä veteraani- että hallitus ryhtyisi toimiin vapaan ka- 13820: kortin omaaville sotaveteraaneille oikeuden ka- lastusoikeuden myöntämiseksi veteraani- 13821: lastaa ilman kalastuskorttia osoittaisimme pie- kortin omaaville sotaveteraaneille. 13822: nellä eleellä suuren arvonautomme heidän työl- 13823: leen. 13824: 13825: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13826: 13827: Tauno Pehkonen Toimi Kankaanniemi Bjarne Kallis 13828: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen Matti Ryhänen 13829: Sakari Smeds 13830: TA 161/1995 vp 167 13831: 13832: Toivomusaloite 161 13833: 13834: 13835: 13836: 13837: Ranta-Muotio: Metsänparannustöiden tehostamisesta 13838: 13839: 13840: 13841: Eduskunnalle 13842: 13843: Etelä-Pohjanmaan metsänparannusvarat Suunnitelmien ja tarpeen mukaisten met- 13844: ovat viime vuosina jyrkästi vähentyneet. Metsän- sänparannustöiden toteuttaminen edellyttäisi 13845: parannustöiden tarve on sen sijaan kaiken aikaa Etelä-Pohjanmaan metsänparannusvaroihin 13846: kasvanut. Etelä-Pohjanmaan metsälautakunnan noin 3 milj. markan lisäystä. 13847: alueella suurin tarve on nuoren metsän kunnos- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13848: tustöillä (n. 3 500 ha/v), metsänuudistustöillä ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13849: metsäteiden rakennustöillä. Näissä töissä on 13850: mahdollisuus työllistää nuoria ja myös ammatti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin li- 13851: metsureita. sämäärärahojen osoittamiseksi metsänpa- 13852: rannuslainoihin ja -avustuksiin. 13853: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13854: 13855: Aulis Ranta-Muotio 13856: 168 TA 162/1995 vp 13857: 13858: Toivomusaloite 162 13859: 13860: 13861: 13862: 13863: Vanhanen ym.: Alue- tai läänikohtaisen viehekortin toteuttamisesta 13864: 13865: 13866: 13867: Eduskunnalle 13868: 13869: Suomessa on noin miljoona kalastusta harras- päätöksenteko ja vastuu kalavesistä säilyisi pai- 13870: tavaa kansalaista. Viehekalastuksen edistämi- kallisella tasolla, valtion tehtävät eivät lisääntyisi 13871: seksi ja helpottamiseksi esillä on ollut mahdolli- ja järjestelmä vahvistaisi kalastusaluetoimintaa. 13872: suus toteuttaa lakisääteinen alue- tai läänikoh- Kalastusaluekohtaisessa järjestelmässä sekä ka- 13873: tainen viehekalastuslupajärjestelmä. Tähän asti lastuspainetta että kalanistutuksia voitaisiin oh- 13874: kalastusaluekohtaiset kalastuslupajärjestelmät jata tarkoituksenmukaisesti. Myös hinta voisi 13875: ovat perustuneet vesialueiden omistajien ja ka- määräytyä joustavasti oikean hinta-laatu-suh- 13876: lastusalueiden vapaaehtoisiin sopimuksiin. teen mukaisesti. 13877: Julkisessa keskustelussa eniten on ollut esillä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13878: läänikohtainen viehekalastuskortti, jonka osalta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13879: voidaan kuitenkin perustellusti esittää monia 13880: ongelmia. Järjestelmä olisi valtiokeskeinen ja että hallitus ryhtyy kiireellisesti paran- 13881: epäonnistuessaan se heikentäisi kalastusaluetoi- tamaan viehekalastajien harrastusmahdol- 13882: minnan perusteita. Läänikohtaisen vieheluvan lisuuksia luomalla sellaisen kalastuslupa- 13883: sijasta on myös harkittava lakisääteistä kalastus- järjestelmän, joka on toimiva, kannustaa 13884: aluekohtaista viehekalastuslupaa. Kalastus- kalavesien hoitoon ja pitää päätösvallan 13885: alueet velvoitettaisiin lailla myymään viehekalas- kalavesien hoidosta läheisyysperiaatteen 13886: tuslupia. Kalastusaluekohtaisessa järjestelmässä mukaisesti paikallisella tasolla. 13887: 13888: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13889: 13890: Matti Vanhanen Tero Mölsä Jukka Vihriälä 13891: TA 163/1995 vp 169 13892: 13893: Toivomusaloite 163 13894: 13895: 13896: 13897: 13898: Veteläinen ym.: Parlamentaarisen metsäpoliittisen neuvoston aset- 13899: tamisesta 13900: 13901: 13902: Eduskunnalle 13903: 13904: Yksi keskeisimpiä Suomen elinkeinoelämän että hallitus asettaa parlamentaarisen 13905: menestystekijöitä on toimiva metsätalous ja met- metsäpoliittisen neuvoston toimimaan val- 13906: säteollisuus. Jokaisen suomalaisen tulee kokea tioneuvoston ja eduskunnan päätöksiä val- 13907: niiden merkittävyys hyvinvoinnin keskeisenä pe- mistelevana lausunnonantajana ja metsä- 13908: rustekijänä ja kokonaisuutena, joihin kansalli- politiikan suunnittelijana. 13909: sella tasolla voi keskeisesti vaikuttaa. 13910: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13911: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13912: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13913: 13914: Maija-Liisa Veteläinen Annikki Koistinen 13915: 170 TA 164/1995 vp 13916: 13917: Toivomusaloite 164 13918: 13919: 13920: 13921: 13922: Ihamäki: Puolustusvoimien Toivakan asevarikon Hartolan 13923: varasto-osaston 2. alueen rakentamisesta 13924: 13925: 13926: Eduskunnalle 13927: 13928: Toivakan asevarikon Hartolan varasto-osas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 13929: ton 2. alueen rakentaminen on jo kauan ollut nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13930: suunnitelmissa, mutta hanke ei ole edennyt. 13931: Maanomistussuhteet (valtio omistaa alueen) että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 13932: mahdollistavat laajennuksen. Myös majoitus- talousarvioesitykseen riittävän määrära- 13933: olot, eli vajaakäytössä oleva asuinkerrostalo, an- han Toivakan asevarikon Hartolan varas- 13934: tavat mahdollisuuden laajentamiseen. to-osaston 2. alueen rakentamiseen. 13935: 13936: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13937: 13938: Timo Ihamäki 13939: TA 165/1995 vp 171 13940: 13941: Toivomusaloite 165 13942: 13943: 13944: 13945: 13946: Kantalainen ym.: Parkanon pioneerivarikon monitoimirakennuk- 13947: sen rakentamisesta 13948: 13949: 13950: Eduskunnalle 13951: 13952: Parkanossa toimivalla pioneerivarikolla on vät ovat jatkuvasti lisääntyneet, joten hankkeen 13953: usean vuoden ajan ollut suunnitelmissa varikon toteuttaminen on varikolle välttämätöntä. Sa- 13954: toiminnan kannalta välttämättömän monitoimi- malla voidaan jatkossa tehtävien keskittämisen 13955: rakennuksen rakentaminen. Tähän rakennuk- ja töiden järjestelyjen avulla säästää toiminnalli- 13956: seen sijoittuisivat korjaamon tilat, paloasema, sia kustannuksia. 13957: pää vartio, toimistotilat ja varastotilat. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13958: Hankkeen suuruus on noin 1 000 m 2 ja alusta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13959: va kustannusarvio 9,6 Mmk. Varikoita puuttuu 13960: nykyisellään ajoneuvojen huoltotilat, ja paja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13961: toimii rakenteellisesti puutteellisissa lataamon Parkanon pioneerivarikon monitoimira- 13962: käyttöön rakennetuissa tiloissa. Varikon tehtä- kennuksen rakentamiseksi. 13963: 13964: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13965: 13966: Kari Kantalainen Arja Ojala Eila Rimmi 13967: Jorma Rantanen Markku Vuorensola Sulo Aittoniemi 13968: Pia Viitanen Reino Ojala Mikko Kuoppa 13969: Irja Tuloneo Jukka Gustafsson Anneli Taina 13970: Kimmo Sasi Reijo Lindroos Pertti Virtanen 13971: Pekka Kuosmanen 13972: 172 TA 166/1995 vp 13973: 13974: Toivomusaloite 166 13975: 13976: 13977: 13978: 13979: Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin Kuhmon Vuosangassa sijaitse- 13980: van leiri- ja harjoitusalueen saunan uudelleen rakentamisesta 13981: 13982: 13983: Eduskunnalle 13984: 13985: Kainuun Prikaati on kasvanut yhdeksi Suo- käyttökelvottomaksi. Alueen tarkoituksenmu- 13986: men suurimmista varuskunnista. Puolustusmi- kaisen käytön kannalta on saunan pikainen 13987: nisteriön laatimassa varuskuntien kehittämis- uudelleen rakentaminen välttämätöntä. 13988: suunnitelmassa Kainuun Prikaati kuuluu kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13989: tettävien varuskuntien joukkoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13990: Varuskuntien koulutuksellisten tehtävien hoi- 13991: tamiseksi prikaatin käyttöön on luovutettu ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 13992: asianmukaisesti varustettu leiri- ja harjoitusalue piteisiin uuden saunarakennuksen saami- 13993: Kuhmon Vuosangassa. Kyseisen leiri- ja harjoi- seksi Kuhmon Vuosangan leiri- ja harjoi- 13994: tusalueen sauna paloi vuoden 1994 syyskuussa tusalueelle. 13995: 13996: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 13997: 13998: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 13999: TA 167/1995 vp 173 14000: 14001: Toivomusaloite 167 14002: 14003: 14004: 14005: 14006: Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin kasarmien peruskorjauksesta 14007: 14008: 14009: 14010: Eduskunnalle 14011: 14012: Kainuun Prikaati on kasvamassa yhdeksi Välttämättömien peruskorjaustöiden lyk- 14013: maamme suurimmista varuskunnista. Puolus- kääminen tulee lisäämään tulevaisuudessa kor- 14014: tusministeriön laatimassa kehittämissuunnitel- jauksista aiheutuvia kustannuksia. 14015: massa Kainuun Prikaati kuuluu kehitettävien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14016: varuskuntien joukkoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14017: Jo vuosikymmeniä tehokkaasti puolustusvoi- 14018: mien tehtäviä palvelleet varuskunnan kiinteistöt että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 14019: ovat päässeet pahasti rapistumaan. Katot ja sei- piteisiin Kainuun Prikaatin kasarmien pe- 14020: närakenteet vaativat nopeaa korjausta, jotta ruskorjaustöiden aloittamiseksi. 14021: niissä voidaan jatkaa asianmukaista toimintaa. 14022: Myös sisäremontit ovat käytön kannalta välttä- 14023: mättömiä. 14024: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14025: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 14026: 174 TA 168/1995 vp 14027: 14028: Toivomusaloite 168 14029: 14030: 14031: 14032: 14033: Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin sotilaskodin muutostöiden to- 14034: teuttamisesta 14035: 14036: 14037: Eduskunnalle 14038: 14039: Kainuun Prikaati on kasvamassa yhdeksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14040: maamme suurimmista varuskunnista. Puolus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14041: tusministeriön laatimassa kehittämissuunnitel- 14042: massa Kainuun Prikaati kuuluu kehitettävien että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 14043: varuskuntien joukkoon. piteisiin Kainuun Prikaatin sotilaskodin 14044: Jo vuosikymmeniä tehokkaasti puolustusvoi- muutostöiden toteuttamiseksi. 14045: mia palvellut Kainuun Prikaatin sotilaskoti on 14046: kiireisten muutostöiden tarpeessa, jotta asian- 14047: mukainen toiminta siellä voisi jatkua. 14048: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14049: 14050: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 14051: TA 169/1995 vp 175 14052: 14053: Toivomusaloite 169 14054: 14055: 14056: 14057: 14058: Koistinen ym.: Kainuun Prikaatin varuskunta-alueelle rakennettu- 14059: jen asuntojen peruskorjauksesta 14060: 14061: 14062: Eduskunnalle 14063: 14064: Kainuun Prikaati on kasvamassa yhdeksi Korjaustöiden siirtäminen myöhempään 14065: maamme suurimmista varuskunnista. Puolus- ajankohtaan merkitsee valtiolle vain kustannus- 14066: tusministeriön laatimassa kehittämissuunnitel- ten lisääntymistä. 14067: massa Kainuun Prikaati kuuluu kehitettävien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14068: varuskuntien joukkoon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14069: Jo vuosikymmeniä tehokkaasti puolustusvoi- 14070: mien henkilökuntaa palvelleet varuskunta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14071: alueen asuinrakennukset ovat päässeet pahasti Kainuun Prikaatin varuskunta-alueen 14072: rapistumaan. Asuinrakennukset vaativat no- asuntojen peruskorjaamiseksi. 14073: peasti peruskorjausta, jotta asianmukainen asu- 14074: minen olisi jatkossakin mahdollista. 14075: 14076: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14077: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 14078: 176 TA 170/1995 vp 14079: 14080: Toivomusaloite 170 14081: 14082: 14083: 14084: 14085: Lindqvist ym.: Hämeen rykmentin huoltokoulutuskeskuksen ase- 14086: koulun kenttätykistön opetuskorjaamon rakentamisesta 14087: 14088: 14089: Eduskunnalle 14090: 14091: Puolustusministeriössä on tehty päätös ase- rakennetaan varuskunnan alueelle, jossa on tar- 14092: koulun siirtämisestä vuoden 1996 aikana Kok- koitukseen riittävästi tonttimaata. 14093: kolasta Lahteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14094: Asekoulun siirtyminen Hämeen rykmentin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14095: huoltokoulutuskeskuksen yhteyteen Lahteen 14096: edellyttää kenttätykistön opetuskorjaamon ra- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 14097: kentamista. Tilatarve on 2 500m 2• Kustannusar- teisiin Hämeen rykmentin huoltokoulutus- 14098: vio on 10 milj. mk. keskuksen asekoulun kenttätykistön ope- 14099: Tilojen käytön kannalta on tärkeää, että ne tuskorjaamon rakentamiseksi. 14100: 14101: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14102: 14103: Maija-Liisa Lindqvist Ulla Juurola 14104: Jouko Skinnari Tuija Nurmi 14105: TA 171/1995 vp 177 14106: 14107: Toivomusaloite 171 14108: 14109: 14110: 14111: 14112: Lindroos ym.: Lylyn viestivarikon rakentamisesta 14113: 14114: 14115: 14116: Eduskunnalle 14117: 14118: Lylyn viestivarikko Juopajoella vastaa puo- osiltaan vastaa myöskään sähköhuollosta ja on- 14119: lustusvoimien koko maan viestivälineistön pe- gelmajätteistä aiheutuvia varastointivelvoitteita. 14120: rushuollosta. Puolustusvoimien keskipitkän ai- Varastotilojen tarve kokonaisuudessaan on 14121: kavälin suunnitelmassa on varauduttu akku- laskettu 2 000-3 000 neliömetriksi. 14122: huollon rakennuksen tekemiseen. Erillisten va- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14123: rastotilojen rakentaminen varikolla on niin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14124: ikään ollut suunnitelmissa jo usean vuoden ajan, 14125: mutta rakentaminen on siirtynyt. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ly- 14126: Asianmukaisten kylmien ja kuivien varastoti- lyn viestivarikon rakennustöiden aloitta- 14127: lojen puuttuminen aiheuttaa varikolla tarpeetto- miseksi. 14128: mia työkustannuksia. Varastot eivät kaikilta 14129: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14130: 14131: Reijo Lindroos Anneli Taina Markku Vuorensola 14132: Jorma Rantanen Sulo Aitioniemi Pia Viitanen 14133: Reino Ojala Mikko Kuoppa Eila Rimmi 14134: Arja Ojala Kari Kantalainen Irja Tuloneo 14135: Jukka Gustafsson 14136: 178 TA 172/1995 vp 14137: 14138: Toivomusaloite 172 14139: 14140: 14141: 14142: 14143: Myllyniemi: Reserviläiskoulutuksen lisäämisestä 14144: 14145: 14146: 14147: Eduskunnalle 14148: 14149: Turvallisuuspoliittisen päätöksentekomme Sijoittamalla pieni prosentti puolustusmäärä- 14150: riippumattomuuden säilyttäminen on tärkein ta- rahoista vapaaehtoiseen reserviläiskoulutukseen 14151: voite lähivuosien ulkopolitiikkamme hoitamises- saataisiin aikaan helposti moninkertainen hyöty. 14152: sa. Tämän onnistuminen edellyttää, että me sa- Samalla se olisi selkeä viesti maamme rajojen 14153: malla pidämme huolta myös turvallisuuspolitii- ulkopuolelle Suomen kansan poikkeuksellisen 14154: kan toisen kivijalan eli maanpuolustuksen uskot- korkeasta maanpuolustustahdosta ja sille raken- 14155: tavuudesta. Materiaalisen valmiuden ohella eri- tuvasta kyvystä pitää ensi sijassa itse huolta 14156: tyistä huomiota tulee kiinnittää koulutukseen. omasta turvallisuudestaan. 14157: Reservin koulutustaso kokonaisuudessaan on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14158: kovin puutteellinen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14159: Merkittävää tehostumista supistuvien koulu- 14160: tusmäärärahojen käytössä tarjoaa puolustusvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin re- 14161: mienja maanpuolustusjärjestöjen yhteistyössä jo servin koulutustason nostamiseksi. 14162: käynnistämä vapaaehtoinen koulutus, joka kui- 14163: tenkin varojen puutteessa näyttää kutistuvan 14164: hyvin vähäiseksi. 14165: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14166: 14167: Kari Myllyniemi 14168: TA 173/1995 vp 179 14169: 14170: Toivomusaloite 173 14171: 14172: 14173: 14174: 14175: A. Ojala ym.: Oriveden asevarikon rakennustöiden aloittamisesta 14176: 14177: 14178: 14179: Eduskunnalle 14180: 14181: Oriveden asevarikko vastaa puolustusvoimien 1941 aseenkorjaushalliksi ja se on liian pieni ja 14182: ilmatorjuntakaluston huollosta sekä räjähtävän paloherkkä. Maanalainen varastoluolasto on 14183: materiaalin varastoinnista ja jakamisesta. Usean tarpeen, jotta räjähtävän materiaalin varastointi 14184: vuoden ajan varikon suunnitelmiin on kuulunut olisi varastointimääräysten mukaista ja mate- 14185: tykkikatosterminaalin rakentaminen, joka mah- riaalin säilyvyys turvattu. 14186: dollistaa huoltoon saapuvien ja lähtevien tykkien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14187: ja tavaroiden tarkoituksenmukaisen käsittelyn kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14188: sekä tehostaa huoltotoimintoja. 14189: Terminaalin lisäksi varikko tarvitsee varasto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14190: luolaston sekä ajoneuvokatoksen ja huoltohal- Oriveden asevarikon rakennustöiden aloit- 14191: lin. Nykyinen huoltoh~lli on rakennettu vuonna tamiseksi. 14192: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14193: 14194: Arja Ojala Eila Rimmi Markku Vuorensola 14195: Jorma Rantanen Sulo Aittoniemi Pia Viitanen 14196: Reino Ojala Mikko Kuoppa Kari Kantalainen 14197: Irja Tuloneo Jukka Gustafsson Reijo Lindroos 14198: Kimmo Sasi Anneli Taina 14199: 180 TA 174/1995 vp 14200: 14201: Toivomusaloite 174 14202: 14203: 14204: 14205: 14206: Pykäläinen: Väkivallattoman maanpuolustuskoulutuksen suunnit- 14207: telusta ja toteutuksesta 14208: 14209: 14210: Eduskunnalle 14211: 14212: Viimeaikaiset sodat ja aseelliset selkkaukset Muuttuneessa maailmantilanteessa tarvitaan 14213: ovat osoittaneet, että siviilit kärsivät tilanteesta uusi väkivallaton maanpuolustuskoulutus perin- 14214: ja seurauksista eniten. Sotien pitkittyessä ja eska- teisten aseellisen, aseettoman ja siviilipalvelun 14215: loituessa uhanalaisimpina ovat aina siviilit. lisäksi. 14216: Perinteisen maanpuolustuksen rinnalle tarvi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14217: taan uudenlaisia valmiuksia selviytyä erilaisista nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14218: sotatilanteista, ympäristökatastrofeista, poliitti- 14219: sista selkkauksista ja kriiseistä. Erilaisten kriisien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin uu- 14220: kansainvälinen ennakoiminen ja tehokas ennal- den väkivallatloman maanpuolustuskoulu- 14221: taehkäisy ovat halvinta maanpuolustusta ja rau- tuksen suunnittelemiseksi ja toteuttami- 14222: hantyötä. seksija varaisi valtion talousarvioon tähän 14223: tarkoitukseen tarvittavan määrärahan. 14224: 14225: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14226: 14227: Tuija Maaret Pykäläinen 14228: TA 175/1995 vp 181 14229: 14230: Toivomusaloite 175 14231: 14232: 14233: 14234: 14235: Aittoniemi: Opintolainojen lyhennysten maksuajanpidentämisestä 14236: eräissä tapauksissa 14237: 14238: 14239: Eduskunnalle 14240: 14241: Opintolainojen takaisin maksaminen aloite- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14242: taan 1,5 vuoden kuluttua lainaa ottaneen opiske- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14243: lijan valmistuttua oppilaitoksesta. Oppilaitok- 14244: sesta valmistuminen ei kuitenkaan merkitse tänä että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opin- 14245: aikana palkkatyön alkamista vaan usein pitkää tonsa päättäneiden, mutta vaille työtä ja 14246: työttömyyttä. ansiotuloja jääneiden henkilöiden opinto- 14247: Rästiinjääneet lainanlyhennykset merkitsevät lainojen lyhennysten siirtämiseksi niin, 14248: opiskelunsa päättäneelle työttömälle usein luot- että niistä ei aiheudu luottokelpoisuuden 14249: tokelpoisuuden menettämistä ja suuria tulevai- menetystä. 14250: suuden hankaluuksia. Tämä on kohtuutonta, jos 14251: syy ei ole henkilössä itsessään. 14252: 14253: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14254: Sulo Aittoniemi 14255: 182 TA 176/1995 vp 14256: 14257: Toivomusaloite 176 14258: 14259: 14260: 14261: 14262: Aittoniemi: Ajo-opetuksen sisällyttämisestä perusopetukseen 14263: 14264: 14265: 14266: Eduskunnalle 14267: 14268: Ajotaito eli lupa moottoriajoneuvon kuljetta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14269: miseen on tänä päivänä kansalaiselle yhtä tärkeä nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14270: perusvalmius kuin laskutaito. Viimeksi mainit- 14271: tua tosin ei enää osatakaan, koska vähäisimmät- että hallitus ryhtyy maan taloudellisen 14272: kin ynnäykset suoritetaan taskulaskimella. tilanteen niin salliessa toimenpiteisiin ajo- 14273: Ajotaidon valmiutta ei suomalaiselle nuorelle taidon luokittelemiseksi kansalaisen pe- 14274: kuitenkaan tarjota peruskoulutuksessa, vaan sen rusvalmiuksiin sekä asiaa koskevan koulu- 14275: joutuu hankkimaan huikean kalliilla hinnalla tuksen ja kokeen sisällyttämiseksi perus- 14276: yksityisissä autokouluissa. opetukseen ainakin osittain yhteiskunnan 14277: kustannuksella. 14278: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14279: 14280: Sulo Aittoniemi 14281: TA 177/1995 vp 183 14282: 14283: Toivomusaloite 177 14284: 14285: 14286: 14287: 14288: Aittoniemi: Työvoiman tarpeen huomioon ottamisesta koulutuk- 14289: sen suunnittelussa 14290: 14291: 14292: Eduskunnalle 14293: 14294: Lamanjossain määrin väistyessä on tullut esil- Asiaan pitäisi saada korjaus tulevaisuutta var- 14295: le eräitä ongelmia. Yksi on se, että tietyillä, la- ten. Koulutusta tulisi ennakoida yhteistyössä 14296: masta nopeasti elpyvillä aloilla kuten metalliteol- teollisuuden ja koulutusta suunnittelevien kes- 14297: lisuudessa ja elektroniikassa olisi työpaikkoja ken. 14298: tarjolla, mutta ei löydy koulutettuja ja ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14299: taitoisia työntekijöitä. Kysymys on siitä, että nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14300: koulutuksessa ei taannoisina vuosina osattu en- 14301: nakoida tulevaisuuden tarpeita ehkä siitäkään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin saa- 14302: syystä, että yhteistyö teollisuuden ja ammattiin dakseen aikaan aikaisempaa parempaa 14303: kouluttavien viranomaisten välillä ei ollut riittä- yhteistyötä teollisuuden ja kouluviran- 14304: vän hyvä. Osansa on myös siinä, että tiettyjä omaisten välillä työvoiman tarpeen ja kou- 14305: aloja kuten raskasta ja likaista metallialaa ei ar- lutuksen suunnittelussa. 14306: vostettu. 14307: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14308: 14309: Sulo Aittoniemi 14310: 184 TA 178/1995 vp 14311: 14312: Toivomusaloite 178 14313: 14314: 14315: 14316: 14317: Aittoniemi: Ruotsinsuomalaisten kielellisen, koulutuksellisen ja 14318: kulttuuriaseman parantamisesta Ruotsissa 14319: 14320: 14321: Eduskunnalle 14322: 14323: Suomenruotsalaisten edut ovat poikkeukselli- asemassa kaikilla aloilla. Osasyynä on se, että 14324: sen korostetussa asemassa kaikilla elämänaloil- Suomen hallitukset eivät pohjoismaisessa yhteis- 14325: la. Hiljattain hyväksyttiin eduskunnassa laki, työssä ole riittävästi korostaneet asian tärkeyttä. 14326: joka velvoittaa Pohjolan liikenteen kuljettajan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14327: palvelemaan tarvittaessa ruotsin kielellä esimer- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14328: kiksi Taivalkosken kunnassa tai Peräposiolla. 14329: Näin on hyvä, sillä vähemmistöistä tulee pitää että hallitus ryhtyy ponnisteluihin ruot- 14330: korostetun hyvää huolta. sinsuomalaisten kielellisen, koulutukselli- 14331: Ruotsinsuomalaisten asema Ruotsissa ei ole sen ja kulttuuriaseman parantamiseksi 14332: eräistä positiivisista suuntauksista huolimatta Ruotsissa. 14333: kehittynyt yhtä ripeästi. He ovat takapajuisessa 14334: 14335: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14336: 14337: Sulo Aittoniemi 14338: TA 179/1995 vp 185 14339: 14340: Toivomusaloite 179 14341: 14342: 14343: 14344: 14345: Alaranta ym.: Oulaisten Petäjäskosken ala-asteen rakentamisesta 14346: 14347: 14348: 14349: Eduskunnalle 14350: 14351: Oulaisten Petäjäskosken ala-asteen koulura- lun oppilasmäärä kasvaa. Siksi uudet koulutilat 14352: kennus on rakennettu vuonna 1923. Koulu ra- tulisi rakentaa kiireesti, jotta koulun toiminta 14353: kennettiin kaksiopettajaiseksi, ja nykyisin toimi- voidaan turvata. 14354: valle koululle kunnostettiin lisätilat entisistä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14355: opettaja-asunnoista. Nyt vanha koulurakennus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14356: on pahasti rapistunut, perustukset ovat liikku- 14357: neet ja seinät ja lattiat ovat vääntyilleet. Koululla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ou- 14358: ei ole liikuntatilaa eikä asianmukaisia teknisen laisten Petäjäskosken ala-asteen tilojen 14359: työn tiloja. Keittiönä toimii pieni komero. Kou- rakentamiseksi. 14360: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14361: 14362: Juhani Alaranta Markku Koski Maija-Liisa Veteläinen 14363: 186 TA 180/1995 vp 14364: 14365: Toivomusaloite 180 14366: 14367: 14368: 14369: 14370: Alaranta ym.: Pyhäjoen lukion uusien tilojen rakentamisesta 14371: 14372: 14373: 14374: Eduskunnalle 14375: 14376: Pyhäjoen lukio aloitti toimintansa 1.8.1987. Lukio toimii epätarkoituksenmukaisissa ti- 14377: Lukio toimii kirkonkylän ala-astetta varten sa- loissa. Toisaalta koulukeskuksessa vallitsee 14378: neeratuissa entisen opettajainasuntolan tiloissa. krooninen tilanpuute. Pyhäjoella on todettu uu- 14379: Pyhäjoen lukiossa tehdään voimakasta ope- den lukiorakennuksen tarpeellisuus. 14380: tuksellista kehittämistyötä. Ilman erillistä kokei- Suunnitelmat uudentyyppisestä lukioraken- 14381: lulupaa kehitetään ns. toiminnan teoriaan perus- nuksesta ovat olemassa. Rakennus on suunnitel- 14382: tuvaa oppimismenetelmää. tu yksilöllisiä opetusmenetelmiä ja oppilaiden 14383: Yhtenä osana lukion toimintaa on Pyhäjoki omatoimisuutta suosivaksi. 14384: Data Oy, jonka toimialana on mm. julkaisutoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14385: minta, koulutus ja atk-ohjelmien tuotanto. Yhtiö kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14386: on Pyhäjoen kunnan, lukion vanhempainyhdis- 14387: tyksen ja opettajien ammattiyhdistyksen lukiota että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14388: varten perustama osakeyhtiö. Yhtiön tarkoituk- Pyhäjoen lukion uusien tilojen rakenta- 14389: sena on varsinaisen toimintansa ohella toimia miseksi. 14390: yhtenä yrittäjyyslukiomme opetusvälineenä. 14391: 14392: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14393: 14394: Juhani Alaranta Kyösti Karjula 14395: Markku Koski Maija-Liisa Veteläinen 14396: TA 181/1995 vp 187 14397: 14398: Toivomusaloite 181 14399: 14400: 14401: 14402: 14403: Aula: Nuorten elämäntilannetta kartoittavan kokonaisselvityksen 14404: toteuttamisesta 14405: 14406: 14407: Eduskunnalle 14408: 14409: Nuorten elämäntilanne on 1980-luvun lopulta Ruotsissa on äskettäin tehty komiteatyönä 14410: lähtien nopeasti muuttunut. Velanottoon perus- sukupolviselvitys "Tillvarons trösklar", Elämän 14411: tuvat asumisen ja opintojen tukijärjestelyt eivät kynnykset, jossa käydään läpi eri näkökulmista 14412: toimi entiseen tapaan korkeiden reaalikorkojen nuorten elämäntilanteen muutosta 1970-luvulta 14413: tilanteessa. Järjestelmät on luotu aikoinaan 1980-luvulle ja 1990-luvun alkuun. Myös senjoh- 14414: 1970-luvulla nopean inflaation oloissa. Samaan topäätös on, että nuorten asunnonhankinta ja 14415: suuntaan vaikuttaa työmarkkinoiden muuttumi- työmarkkinoille pääsy sekä toimeentulo ovat 14416: nen nuorten kannalta epävakaammiksi. Yhä vaikeutuneet. Sukupolvien välisen oikeudenmu- 14417: useampi työskentelee ns. epätyypillisissä työsuh- kaisuuden toteuttamiseksi olisi tärkeää selvittää 14418: teissa. nuorten elämäntilanteen muutoksia sekä edistää 14419: Markku Lehdon johtamassa "Sukupolvien ns. sukupolvitilinpidon käyttöönottoa Suomes- 14420: välinen tulonjako" -selvityksessä sovellettiin en- sa. Tilinpidon avulla voidaan arvioida talouspo- 14421: simmäistä kertaa Suomessa amerikkalaisten liittisten päätösten vaikutuksia pitkällä aikavälil- 14422: ekonomistien mallia, jolla arvioitiin ns. sukupol- lä. 14423: vien välisiä kustannusten ja vastuiden siirtymiä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14424: Erityisesti se koskee eläke- ja velkaongelmien nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14425: merkitystä pitkällä aikavälillä. Selvitys oli alus- 14426: tava mutta osoitti, että vielä 3 prosentin talous- että hallitus laatisi selvityksen nuorten 14427: kasvulla tullaan nykyjärjestelmillä siirtämään tä- elämäntilanteen muutoksesta sekä edistäi- 14428: män päivän elintason kustannuksia tuleville su- si ns. sukupolvitilinpidon käyttöönottoa 14429: kupolville. Suomessa. 14430: 14431: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14432: 14433: Maria Kaisa Aula 14434: 188 TA 182/1995 vp 14435: 14436: Toivomusaloite 182 14437: 14438: 14439: 14440: 14441: Aula: Opintotukiuudistuksen jatkamisesta 14442: 14443: 14444: 14445: Eduskunnalle 14446: 14447: Eduskuntakauden 1991-1995 aikana aloitet- tamisesta aiheutuvia riskejä eräillä erityisryhmil- 14448: tiin opintotukiuudistus, jossa opintorahan lä. Siksi äitiyslomalla oleville sekä varusmiespal- 14449: osuutta opintotuesta korotettiin ja lainan osuut- velusta suorittaville opiskelijoille on syytä mak- 14450: ta vähennettiin. Uudistukseen on kuitenkin vielä saa korkoavustusta myös uusille ns. markkina- 14451: jäänyt puutteita, jotka on syytä alkavan edus- korkoisille lainoille. 14452: kuntakauden aikana korjata. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14453: Erityisen kiireistä on päästä eroon 20 vuoden nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14454: ikään perustuvasta porrastuksesta opintorahan 14455: suuruudessa. Samoissa olosuhteissa elävien alle että hallitus jatkaa opintotukiuudistus- 14456: ja yli 20-vuotiaiden opintorahan tulee olla sama. ta siten, että 20 vuoden ikään perustuva 14457: Uudistusta voidaan jatkaa valtion kokonaisme- opintorahan porrastus asteittain poiste- 14458: noja lisäämättä, kun siihen käytetään ns. vanho- taan ja käyttöön otetaan korkoavustus 14459: jen opintolainojen korkotukimenoista vuosittain myös ns. uusille opintolainoille äitiyslo- 14460: vapautuvaa rahoitusta. malla oleville ja varusmiespalvelusta suo- 14461: Lisäksi on tarpeen vähentää opintolainan ot- riitaville opiskelijoille. 14462: 14463: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14464: 14465: Maria Kaisa Aula 14466: TA 183/1995 vp 189 14467: 14468: Toivomusaloite 183 14469: 14470: 14471: 14472: 14473: Aula: Nuorten koulutus-, työ- ja harjoittelupaikkojen järjestämi- 14474: sestä 14475: 14476: 14477: Eduskunnalle 14478: 14479: Vaikka nuorten työttömyys on lähtenyt alene- vuoden ajalta työnantajalta,joka palkkaa vasta- 14480: maan, se on edelleen selvästi muuta väestöä kor- valmistuneen nuoren. Samoin oppilaitosten on 14481: keammalla tasolla. Siksi nuorisotyöttömyyden otettava entistä suurempi vastuu harjoittelu- ja 14482: alentamiseksi tarvitaan erityistoimia. N s. kans- ensimmäisten työpaikkojen järjestämisestä. 14483: liapäällikkötyöryhmän esitykset nuorisotyöttö- Nuorisotyöttömyyden alentamiseksi tarvi- 14484: myyden alentamiseksi lähivuosina on toteutetta- taan eri tahojen- kuntien, yritysten, oppilaitos- 14485: va. ten ja työvoimaviranomaisten -yhteistyötä. 14486: Koska peräti puolet työttömistä nuorista on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14487: vailla peruskoulun tai lukion jälkeistä ammatti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14488: tai jatkokoulutusta, on myös koulutuspaikkojen 14489: lisääminen tärkeä keino nuorisotyöttömyyden että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nuo- 14490: vähentämiseksi. · risotyöttömyyden alentamiseksi siten, että 14491: Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla helpote- jokaiselle peruskoulusta valmistuvalle tur- 14492: taan vastavalmistuneiden työllistymistä yrityk- vataanjatkokoulutuspaikka sekä Vastaval- 14493: siin. Eräs keino on työnantajan sosiaaliturva- mistuneelie työ- tai harjoittelupaikka. 14494: maksujen poistaminen esimerkiksi ensimmäisen 14495: 14496: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14497: 14498: Maria Kaisa Aula 14499: 190 TA 184/1995 vp 14500: 14501: Toivomusaloite 184 14502: 14503: 14504: 14505: 14506: Hurskainen ym.: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin valtiol- 14507: listamisesta 14508: 14509: 14510: Eduskunnalle 14511: 14512: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin 14513: edistää lasten ja nuorten kirjallisuuden doku- tutkimuskeskus on julkaissut noin 16 tutkimusta 14514: mentaatio- ja informaatio- sekä tutkimus- ja ope- sekä aikakauslehteä vuosittain. Samoin tutki- 14515: tustoimintaa. Instituutti ylläpitää Suomen aino- muskeskus osallistuu kansainväliseen tutkimus- 14516: aa lasten ja nuorten kirjallisuuden erikoiskirjas- toimintaan. 14517: toa sekä palvelee alan tietopankkina ja tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14518: keskuksena. Suomen Nuorisokirjallisuuden Ins- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14519: tituutti on toiminut kannatusyhdistyksen varas- 14520: sa Tampereen kaupungin avustuksella. Instituut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14521: ti on saanut valtionapua, mutta viime vuosien Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin 14522: aikana on kirjallisuusinstituutin valtionapu pie- valtiollistamiseksi, jolla turvattaisiin insti- 14523: nentynyt. Sen seurauksena on instituutin pitkä- tuutin toiminta. 14524: jänteinen työ vaikeutunut. 14525: 14526: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14527: 14528: Sinikka Hurskainen Marjatta Vehkaoja 14529: Valto Koski Matti Vähänäkki 14530: Ilkka Joenpalo 14531: TA 185/1995 vp 191 14532: 14533: Toivomusaloite 185 14534: 14535: 14536: 14537: 14538: Ihamäki: Opetushallituksen Heinolan kurssikeskuksen kehittämi- 14539: sestä 14540: 14541: 14542: Eduskunnalle 14543: 14544: Opetushallituksen Heinolan kurssikeskuksen opetus- sekä toimistokaluston ja eräiden toimis- 14545: edelleen kehittäminen tulee voida turvata. Viime tokoneiden hankinta. 14546: vuosina kalustomomentille on saatu enintään Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14547: noin kolmannes määrärahasta, jota opetushalli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14548: tus ja kurssikeskus ovat esittäneet. Vuoden 1996 14549: talousarviossa tulisi olla määräraha, jolla kyet- että hallitus ottaisi valtion vuoden 1996 14550: täisiin kattamaan mm. koulutustoiminnan suun- talousarvioesitykseen riittävän määrära- 14551: nittelu- ja hallintokäyttöön tarvittavien atk-lait- han opetushallituksen Heinolan kurssikes- 14552: teiden, monistuskoneen, datavideoprojektorin ja kuksen kalustohankintoihin 14553: 14554: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14555: 14556: Timo Ihamäki 14557: 192 TA 186/1995 vp 14558: 14559: Toivomusaloite 186 14560: 14561: 14562: 14563: 14564: Ihamäki: Matkailualan korkeakoulutuksen edistämisestä Joensuun 14565: yliopiston Savonlinnan yksikössä 14566: 14567: 14568: Eduskunnalle 14569: 14570: Joensuun yliopiston Savonlinnan täydennys- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14571: koulutusyksikkö toimii koordinoijana kahdek- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14572: san yliopistoa kattavassa matkailun verkostoyli- 14573: opistossa. Korkeakoulutasoista matkailukoulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14574: tusta ja tutkimusta lisätään Joensuun yliopiston matkailualan korkeakoulutuksen edistä- 14575: Savonlinnan yksikössä. Tämä tapahtuu osana miseksi Joensuun yliopiston Savonlinnan 14576: valtakunnallisen matkailun osaamiskeskusohjel- yksikössä. 14577: maa. Toimenpiteitä ovat opetusresurssien lisää- 14578: minen koulutukseen, kirjaston laajentaminen ja 14579: elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. 14580: 14581: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14582: 14583: Timo Ihamäki 14584: TA 187/1995 vp 193 14585: 14586: Toivomusaloite 187 14587: 14588: 14589: 14590: 14591: Ihamäki: Mikkelin ympäristötekniikan instituutin kehittämisestä 14592: 14593: 14594: 14595: Eduskunnalle 14596: 14597: Mikkelin seudun tavoitteena on luoda ympä- ympäristöteknologian sekä ympäristöalan kon- 14598: ristöyritystoiminnan alalla uusia yrityksiä ja työ- sultoinnin ja suunnitteluosaamisen uusia sovel- 14599: paikkoja niin, että alue saavuttaa aseman kan- luksia. 14600: sainvälisestikin merkittävän ympäristöyritystoi- Mikkelin ympäristötekniikan instituutin kol- 14601: minnan osaamisalueena. Tähän pyritään mm. men asiantuntijan vastuualueet kuvastavat insti- 14602: lisäämällä alan koulutusta ja tutkimusta sekä tuutin painopistealueita: ympäristöteknologiaa, 14603: tehostamalla alan tuotekehitystyötä. Yritysten, puuteknologiaa ja elintarviketeknologiaa. Ku- 14604: oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden synerginen kin sektori pitää sisällään ajatuksen nimen- 14605: verkostoituminen on välttämätöntä. omaan ympäristöystävällisen teknologian ja so- 14606: Kuvatun kehittämistyön yhtenä moottorina vellusten kehittämisestä. 14607: toimii Mikkelin ympäristöteknologian instituut- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14608: ti. Sen tehtävänä on ympäristön tilaan ja sen nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14609: ongelmien ratkaisemiseen liittyvän tutkimuksen 14610: -erityisesti soveltavan tutkimuksen- ja tuote- että hallitus varaa valtion talousarvioon 14611: kehityksen lisääminen. Keskeistä on ensisijaisesti riittävän määrärahan Mikkelin ympäris- 14612: elinkeinoelämän lähtökohdista tutkia ja kehittää tötekniikan instituutin kehittämiseksi. 14613: 14614: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14615: 14616: Timo Ihamäki 14617: 194 TA 188/1995 vp 14618: 14619: Toivomusaloite 188 14620: 14621: 14622: 14623: 14624: Jääskeläinen: Koulujen homevaurioiden kartoituksesta ja korjaa- 14625: misesta 14626: 14627: 14628: Eduskunnalle 14629: 14630: Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että var- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14631: sin monissa rakennuksissa on eri syistä homevau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14632: rioita. Tämä koskee myös julkisia rakennuksia, 14633: kuten kouluja. Muun muassa Porvoon Linnan- että hallitus teettää koulujen homevau- 14634: kosken lukion tila on saatujen tietojen mukaan rioista kattavan selvityksen ja että seuraa- 14635: varsin ongelmallinen. vien talousarvioiden yhteydessä korjaus- 14636: Toisaalta rakennusalalla on pulaa työllistävis- toimenpiteisiin osoitetaan riittävät määrä- 14637: tä kohteista. Korjausrakentaminen on erittäin rahat. 14638: merkittävä työllistämiskeino. Siksijuuri nyt olisi 14639: ajankohtaista ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin 14640: mm. pahenevien terveyshaittojen estämiseksi. 14641: 14642: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14643: 14644: Jouko Jääskeläinen 14645: TA 189/1995 vp 195 14646: 14647: Toivomusaloite 189 14648: 14649: 14650: 14651: 14652: Kallis ym.: Alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuen korottami- 14653: sesta 14654: 14655: 14656: Eduskunnalle 14657: 14658: Itsenäisesti asuva 20 vuotta täyttänyt korkea- kaan. Ovathan kaikki kustannukset itsenäisesti 14659: kouluopiskelija saa opiskelukuukausilta 1 570 eläville opiskelijoille samat iästä riippumatta, 14660: markkaa opintorahaa. Samanaikaisesti hänen eikä vanhemmillakaan ole huoltajuoden luomia 14661: niin ikään itsenäisesti asuva alle 20-vuotias opis- taloudellisia velvoitteita yli 18-vuotiaiden lasten- 14662: kelutoverinsa saa opintotukea vain 750 markkaa sa kohdalla. 14663: kuukaudessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14664: kansanopistoissa opiskeleville yli 20-vuotiaille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14665: tuki on 1 300 markkaa kuukaudessa ja alle 20- 14666: vuotiaille 500 markkaa kuukaudessa. Iän perus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 14667: teella määräytyvää korkeampaa opintorahaa al- teisiin alle 20-vuotiaiden täysi-ikäisten ja 14668: kaa saada sen kuukauden alusta lukien, jona itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opinto- 14669: opiskelija täyttää 20 vuotta. tuen korottamiseksi yli 20-vuotiaiden opin- 14670: Tätä ikärajaa ja sen myötä alle 20-vuotiaiden totukea vastaavaksi. 14671: opiskelijoiden syrjimistä ei voida perustella Iain- 14672: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14673: 14674: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 14675: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 14676: 196 TA 190/1995 vp 14677: 14678: Toivomusaloite 190 14679: 14680: 14681: 14682: 14683: Kallis ym.: Kristillisten kansanopistojen toiminnan turvaamisesta 14684: 14685: 14686: 14687: Eduskunnalle 14688: 14689: Monet kristilliset kansanopistot ovat talou- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14690: dellisesti suurissa vaikeuksissa. Kansanopistot kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14691: täydentävät koulujärjestelmäämme ja ovat mo- 14692: nelle opiskelijalle väylä jopa akateemisille jatko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14693: opinnoille. Opistojen ohjelmissa aikuiskoulutuk- kristillisten kansanopistojen toiminnanjat- 14694: sella on keskeinen sija. Ne ovat myös kulttuuri- kuvuuden turvaamiseksi. 14695: perinnön vaalijoina tärkeitä. 14696: 14697: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14698: 14699: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 14700: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 14701: TA 191/1995 vp 197 14702: 14703: Toivomusaloite 191 14704: 14705: 14706: 14707: 14708: Kallis ym.: Lasten ja nuorten liikennekasvatuksen kehittämisestä 14709: 14710: 14711: 14712: Eduskunnalle 14713: 14714: Peruskoulun liikennekasvatuksen puolesta on sesta ja liikenneopetuksesta. Ohjeen tulee johtaa 14715: sytytetty "hätävilkku". Tämä ongelma perustuu oppikirjojen tekijät sisällyttämään liikenneasioi- 14716: kouluopetuksen liikennekasvatuksen mahdolli- ta eri aineiden oppikirjoihin, jolloin voidaan 14717: seen vähenemiseen. Uuden kouluasetuksen mu- edellyttää, että ainakin jonkinlainen minimita- 14718: kaan kansalaistaitoa, jonka oppitunneilla liiken- voite voidaan saavuttaa. Laadittaessa kunnalli- 14719: nekasvatusta on korostettu, ei enää esiinny yläas- sia opetussuunnitelmia voidaan paikallisista olo- 14720: teella omana oppiaineenaan ensi vuodesta eteen- suhteistalähtienjohtaa liikenneopetuksen perus- 14721: päin. Liikennekasvatus olisi turvattava perus- asiat ja edetä sitä kautta oppilaan omaa koke- 14722: koulussa ja varsinkin sen yläasteella, jotta lasten musmaailmaa hyväksikäyttäen vaativampiin 14723: ja nuorten riski joutua liikenneonnettomuuksiin tehtäviin. Kirjaviisauden keskellä ei saa unohtaa 14724: ei ainakaan opetuksen puutteen takia kasvaisi. lasta ja hänen perusturvallisuuttaan. Näin liiken- 14725: Koululaisille ja nuorille yleensä sattuu liikenne- neturvallisuuden eteen on tehtävä kaikki mah- 14726: onnettomuuksia moninkertaisesti muihin ikä- dollinen. 14727: ryhmiin verrattuna. Koulu voi osaltaan pienen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14728: tää riskiä järjestelmällisellä liikennekasvatuksel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14729: la ja antaa siltäkin osin nuorille hyvät eväät ter- 14730: veelle, turvalliselle ja tasapainoiselle elämälle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las- 14731: Uusiin opetussuunnitelmiin tulee saada selvä ten ja nuorten liikennekasvatuksen turvaa- 14732: velvoittava ohje liikenneturvallisuuskasvatuk- miseksi. 14733: 14734: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14735: 14736: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 14737: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 14738: 198 TA 192/1995 vp 14739: 14740: Toivomusaloite 192 14741: 14742: 14743: 14744: 14745: Kemppainen ym.: Hiihtoputkihankkeen toteuttamisesta Vuokatissa 14746: 14747: 14748: 14749: Eduskunnalle 14750: 14751: Vuokatin alueesta ollaan kehittämässä johta- säksi, on tehty perusteelliset selvitykset. Samalla 14752: vaa kansainvälistä maastohiihtokeskusta. Erin- jäähdytysperiaatteella toimii lasketteluun tarkoi- 14753: omaiset hiihtomaastot ja maisemat sekä kauan tettu sisähalli ainakin Tokiossa Japanissa ja lehti- 14754: kestävä lumipeite luovat tavalliselle sunnuntai- uutisen mukaan myös Lontoossa. Kooltaan 14755: hiihtäjälle ja turistille hyvät hiihto-olosuhteet. Vuokattiin suunniteltu hiihtoputki olisi kuiten- 14756: Urheiluopistosta on kehitetty tutkimus- ja val- kin olennaisesti isompi. Putken pituudeksi on 14757: mennustyön merkittävä asiantuntemuskeskus. suunniteltu 1,5 km, mikä mahdollistaa 3 km:n 14758: Yhdessä Sotkamon ja kainuulaisten oppilaitos- pituisen hiihtoladun. Teknisesti toteuttamisrat- 14759: ten kanssa eri tasoilla opiskeleville nuorille on kaisut ovat valmiita, ja ne on läpikäyty parhaalla 14760: opintojen ohessa tarjottu mahdollisuudet ympä- mahdollisella teknisellä asiantuntemuksella. 14761: rivuotiseen valmentautumiseen. Alennetussa Hanketta pidetään ennakkoluulottomuutensa ja 14762: happipaineessa asuminen, ns. alppimajatoimin- uraauurtavuutensa takia eräänä tärkeimmistä 14763: nan käynnistyminen sekä mm. Kainuun Osuus- Kainuun kehittämishankkeista. Hanketta tarjo- 14764: meijerissä valmistettu ternimaitovalmiste val- taan yhdeksi Kainuun alueen EU:n aluepoliitti- 14765: mennuksen apuna ovat huippuesimerkkejä ny- silla rahoilla toteutettavaksi hankkeeksi. 14766: kyaikaisesta hiihtovalmennuksen kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14767: työstä. Uusittu K 90 metrin mäki lisää palvelu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14768: tarjontaa. 14769: Vuokatin urheiluopistolla kehitetystä ideasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14770: hiihtoputkesta, jossa keinotekoisesti jäähdyttä- hiihtoputkihankkeen nopeaksi toteuttami- 14771: mällä luodaan hiihtomahdollisuudet myös ke- seksi Vuokattiin. 14772: 14773: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14774: 14775: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 14776: TA 193/1995 vp 199 14777: 14778: Toivomusaloite 193 14779: 14780: 14781: 14782: 14783: R. Korhonen: Opintolainojen takaisinmaksua koskevien säännös- 14784: ten muuttamisesta 14785: 14786: 14787: Eduskunnalle 14788: 14789: Vastavalmistuneiden nuorten työllisyystilan- että hallitus pikaisesti selvittäisi, kuinka 14790: ne on vaikea. Tämä on aiheuttanut monelle on- opintolainajärjestelmää voitaisiin muuttaa 14791: gelmia valtion heille takaamien opintolainojen sellaiseksi, että lainan takaisinmaksussa 14792: takaisinmaksussa. otettaisiin nykyistä paremmin huomioon 14793: Vuonna 1994 maksettiin kaikkiaan 5 100 hen- henkilön sen hetkisessä tilanteessa maksu- 14794: kilön lainat. Takausvastuita lankesi valtiolle 126 kykyä olennaisesti heikentävät seikat, ja 14795: miljoonaa markkaa lainoina ja niiden korkoina. että hallitus ryhtyisi selvityksen pohjalta 14796: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- tarvittaviin toimenpiteisiin. 14797: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14798: 14799: Helsingissä 12 pä_ivänä huhtikuuta 1995 14800: 14801: Riitta Korhonen 14802: 200 TA 194/1995 vp 14803: 14804: Toivomusaloite 194 14805: 14806: 14807: 14808: 14809: R. Korhonen: Opintotuen saattamisesta täysimääräiseksi myös alle 14810: 20-vuotiaille keski- ja korkea-asteen opiskelijoille 14811: 14812: 14813: Eduskunnalle 14814: 14815: Keski- ja korkea-asteella opintojaan suoritta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14816: vat alle 20-vuotiaat ovat tällä hetkellä oikeutettu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14817: ja ainoastaan 50 prosenttiin täydestä opintora- 14818: hasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14819: Tämä aiheuttaa ongelmia monelle nuorelle ja opintotuen saattamiseksi täysimääräiseksi 14820: johtaa useissa tapauksissajopa opiskelujen aloit- myös alle 20-vuotiaille keski- ja korkea- 14821: tamisen lykkäämiseen. Tämä puolestaan aiheut- asteen opiskelijoille. 14822: taa yhteiskunnalle suurempia kustannuksia mui- 14823: den tukimuotojen kautta kuin mitä maksaisi näi- 14824: den nuorten täysimääräinen opintotuki. 14825: 14826: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14827: 14828: Riitta Korhonen 14829: TA 195/1995 vp 201 14830: 14831: Toivomusaloite 195 14832: 14833: 14834: 14835: 14836: Kuoppa ym.: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen peruskor- 14837: jauksesta ja lisärakentamisesta 14838: 14839: 14840: Eduskunnalle 14841: 14842: Pirkanmaan terveydenhuolta-oppilaitoksen kennustaiteellisesti arvokkaana kohteena säily- 14843: peruskorjaus- ja laajennushankkeen esisuunni- tettäviä. Rakennukset on suojeltu 2.12.1993 14844: telma on vahvistettu opetusministeriössä VN:n päätöksellä S2-luokkaan. Oppilaitokselle 14845: 5.6.1992; rakennushallitukselle on annettu suun- laaditun esisuunnitelman mukaan toimintoja ei 14846: nittelukehotus 10.6.1992. voida sijoittaa kokonaisuudessaan nykyisiin ra- 14847: Vahvistetun esisuunnitelman mukaan perus- kennuksiin, vaan lisärakennus on välttämätön. 14848: korjauksen kohteena on 8 868 bruttoneliömetriä, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14849: kustannusarvio on 43,9 Mmk ja laajennus käsit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14850: tää 2 750 bruttoneliömetriä,joiden kustannukset 14851: ovat 21,6 Mmk. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pir- 14852: Peruskorjattavana ovat opetuskäyttöön ote- kanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen 14853: tut entisen yleisen sairaalan tilat, jotka ovat ra- peruskorjaamiseksi ja lisärakentamiseksi. 14854: 14855: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14856: 14857: Mikko Kuoppa Pia Viitanen Kari Kantalainen 14858: Reino Ojala Sulo Aitioniemi Jorma Rantanen 14859: Reijo Lindroos Anneli Taina Markku Vuorensola 14860: Arja Ojala Eila Rimmi Irja Tuloneo 14861: Jukka Gustafsson Kimmo Sasi 14862: 202 TA 196/1995 vp 14863: 14864: Toivomusaloite 196 14865: 14866: 14867: 14868: 14869: Kuoppa ym.: Ruokailukustannusten korvaamisesta ammatilliseen 14870: aikuiskoulutukseen osallistuville 14871: 14872: 14873: Eduskunnalle 14874: 14875: Työttömyyden jatkuessa suurtyöttömyytenä sissa järjestettiin aamupala, lounas ja päivälli- 14876: nousee koulutuksen merkitys rakennemuutok- nen. Nyt nämä kaikki pitäisi saada 30 markan 14877: sen aiheuttamien ongelmien voittamiseksi ja kulukorvauksella. Pelkän työttömyysturvan pe- 14878: työllisyyden parantamiseksi entistä tärkeäm- ruspäivärahan varassa elävän on mahdotonta 14879: mäksi. Eduskunnassa koulutukseen on otettu jo hankkia riittävää ravintoa tällä rahalla. Työ- 14880: useassa yhteydessä aikaisemmin kantaa. Erityi- markkinatukea saavat eivät saa edes tätä 30 mar- 14881: sesti sosiaalivaliokunnassa, joka on paneutunut kan kulukorvausta, joten he ovat vielä huonom- 14882: toimeentulokysymyksiin, on korostettu koulu- massa asemassa, eikä heillä käytännössä usein- 14883: tukseen hakeutumisen kannustamiseksi sitä, että kaan ole mahdollisuutta edes opiskella. 14884: koulutusaikaisen toimeentulon on oltava työttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14885: myysaikaista toimeentuloa parempi. Koulutuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14886: seen osallistumisesta aiheutuu sitä paitsi usein 14887: huomattavia lisäkustannuksia varsinkin silloin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin am- 14888: kun koulutus tapahtuu muualla kuin kotipaikka- matilliseen aikuiskoulutukseen osallistu- 14889: kunnalla. vien kulukorvauksen korottamiseksi välit- 14890: Tästä huolimatta hallitus on heikentänyt am- tömästi ja muuttamiseksi niin, että myös 14891: matillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa opiskele- työmarkkinatuen saajat tulevat kulukor- 14892: vien toimeentuloa. Aikaisemmin kurssikeskuk- vauksen ja ruokaedun piiriin. 14893: 14894: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14895: 14896: Mikko Kuoppa Mikko Immonen Eila Rimmi 14897: TA 197/1995 vp 203 14898: 14899: Toivomusaloite 197 14900: 14901: 14902: 14903: 14904: Kuosmanen: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun perustamisesta 14905: 14906: 14907: 14908: Eduskunnalle 14909: 14910: Kymenlaakso on kansainvälisesti ja kansalli- nen eurooppalaisen kärkiosaamisen joukkoon. 14911: sesti tarkasteltuna merkittävä itä-länsi-toimin- AMK kouluttaa osaavia ammattilaisia työelä- 14912: nan tukikohta. Alueen menestyminen kytkeytyy män tarpeisiin ja antaa valmiuksia sekä edistää 14913: avainalojensa, puunjatkojalostuksen ja kuljetus- muutoskykyisyyttä työmarkkinoiden edellyttä- 14914: ten sekä niitä tukevan toiminnan kehittymiseen. män elinikäisen oppimisen sektorilla. 14915: Kymenlaakso on monilla koulutusaloilla niin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14916: alueellisesti kuin kansallisesti tärkeä ammatillis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14917: ten koulutuspalvelujen tuottaja. Tällä hetkellä 14918: ovat aloituspaikat suhteessa väestö- ja työvoima- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toi- 14919: ennusteisiin AMK:n koulutusaloilla Kymen lää- miluvan myöntämiseksi Kymenlaakson 14920: nin vähäisimmät. Ammattikorkeakoulun tavoit- ammattikorkeakoululle. 14921: teena on alueen itä-länsi-toiminnan nostami- 14922: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14923: Pekka Kuosmanen 14924: 204 TA 198/1995 vp 14925: 14926: Toivomusaloite 198 14927: 14928: 14929: 14930: 14931: Mönkäre ym.: Karjalan Ympäristötieteen laitoksen perustamisesta 14932: 14933: 14934: 14935: Eduskunnalle 14936: 14937: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinsti- min osana Euroopan liittoa toimineiden tutkijoi- 14938: tuutti ja Joensuun yliopiston biologian laitos den kanssa. 14939: ovat valmistelleet KarjalanYmpäristötieteen lai- Ympäristötieteen laitos toimii soveltavan ym- 14940: toksen perustamista Etelä-Karjalaan. Etelä- päristötutkimuksen ja opetuksen alalla. Laitok- 14941: Karjalassa ja sen lähialueilla Venäjällä on rik- sen tavoitteena on lisätä tietämystä luonnon toi- 14942: kaan ja monipuolisen luontonsa, voimakkaan minnasta ja ihmisen vaikutuksesta siihen. 14943: teollisuutensa ja merkittävän geopoliittisen si- Arvioiden mukaan Karjalan Ympäristötie- 14944: jaintinsa vuoksi suurta ympäristötutkimuksen li- teen laitoksen toiminnan käynnistäminen ja jär- 14945: säämisen tarvetta. jestäminen vaatii noin 800 000 markkaa. Tutki- 14946: Ympäristötieteen laitoksen toiminta kohdis- mushankkeiden ja rajayhteistyön toteuttamisek- 14947: tuu Suomen itärajan ja Venäjän lähialueiden si on tarkoitus myöhemmin hakea rahoitusta 14948: ympäristön tutkimukseen, esimerkkeinä ilman- Euroopan liitolta. 14949: saasteiden, happamoitumisen ja raskasmetallien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14950: vaikutukset ympäröivään luontoon ja ihmisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14951: terveyteen. Toiminta keskittyy pääasiallisesti Al- 14952: lergia- ja Ympäristöinstituutin toimitiloihin Ete- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14953: lä-Karjalan Joutsenoonja tapahtuu yhteistyössä Karjalan Ympäristötieteen laitoksen toi- 14954: venäläisten ja keskieurooppalaisten, jo aikaisem- minnan käynnistämiseksi. 14955: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14956: 14957: Sinikka Mönkäre Pentti Tiusanen 14958: TA 199/1995 vp 205 14959: 14960: Toivomusaloite 199 14961: 14962: 14963: 14964: 14965: A. Ojala ym.: Peruskoulun vammaisten ja pitkäaikaissairaiden op- 14966: pilaiden jälkiseurannan aloittamisesta 14967: 14968: 14969: Eduskunnalle 14970: 14971: Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 14972: huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14973: laistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko- 14974: opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan. Perus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 14975: koulun yleisopetuksessa oppivelvollisuutensa teisiin peruskoulun yleisopetuksessa oppi- 14976: suorittaneet vammaiset ja pitkäaikaisesti sairaat velvollisuutensa suorittaneiden vammais- 14977: oppilaat ovat jälkiseurannan ulkopuolella. Pe- ten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden jäl- 14978: ruskoulun tehtäviin kuuluisi myös tukea heidän kiseurannan järjestämiseksi. 14979: sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja 14980: yhteiskuntaan. 14981: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 14982: 14983: Arja Ojala Maija Rask Virpa Puisto 14984: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Marja-Leena Viljamaa 14985: Sinikka Hurskainen Leena Luhtanen Jouko Skinnari 14986: Johannes Koskinen Kalevi Olin Tapio Karjalainen 14987: Jukka Gustafsson Eila Rimmi Heikki Rinne 14988: 206 TA 200/1995 vp 14989: 14990: Toivomusaloite 200 14991: 14992: 14993: 14994: 14995: A. Ojala ym.: Vammaisten koulunkäyntiavustajien koulutuksen 14996: järjestämisestä 14997: 14998: 14999: Eduskunnalle 15000: 15001: Nykyisessä peruskoulussa on alusta asti toteu- väisistä arkielämän tilanteista koulussa sujuisi 15002: tettu vammaisten oppilaiden integrointia yleis- mahdollisimman hyvin. Täten myös opettaja ky- 15003: opetukseen. Tämän käytännön on todettu ole- kenee antamaan aikaansa kaikille oppilailleen 15004: van hyväksi niin eri vammaisryhmille kuin yleis- tasapuolisesti. 15005: opetuksen oppilaille. Täten on opittu hyväksy- Koulunkäyntiavustajien puute kuitenkin vai- 15006: mään erilaisuutta ja huomaamaan toinen ihmi- keuttaa vammaisten opiskelua. Samalla kun hei- 15007: nen tasavertaisena kanssakulkijana. dän lukumääräänsä lisätään, on huolehdittava 15008: Ongelmana on opettajan voimavarojen jaka- heidän koulutuksensa järjestämisestä sekä työ- 15009: minen. Sama ongelma koskee myös erityiskoulu- hön kuuluvista toimeentulon ehdoista. 15010: ja ja -luokkia, joissa opiskelee monivammaisia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15011: pitkäaikaissairaita oppilaita. Koulunkäynnin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15012: onnistuminen niin integroiduille vammaisille op- 15013: pilaille kuin monivammaisille ja pitkäaikaissai- että hallitus antaisi pikaisesti koulun- 15014: raille vaatii ehdottomasti oman henkilökohtai- käyntiavustajien koulutusta koskevat esi- 15015: sen koulunkäyntiavustajansa, jotta opiskelu, tykset eduskunnalle. 15016: liikkuminen ja selviytyminen erilaisista jokapäi- 15017: 15018: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15019: 15020: Arja Ojala Sinikka Hurskainen Leena Luhtanen 15021: Jouko Skinnari Kalevi Olin Säde Tahvanainen 15022: Tapio Karjalainen Jukka Gustafsson Eila Rimmi 15023: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Rinne 15024: TA 201/1995 vp 207 15025: 15026: Toivomusaloite 201 15027: 15028: 15029: 15030: 15031: A. Ojala ym.: Vilppulan yläasteen saneeraus- ja uudisrakentamisen 15032: aientamisesta 15033: 15034: 15035: Eduskunnalle 15036: 15037: Vilppulan yläasteen koulussa on kuluvana lu- kautta omaan luokkaansa. Viihtyisissä tiloissa 15038: kuvuonna yhteensä 245 oppilasta ja oppilasmää- tapahtuva päivittäinen ruokailuhetki on murros- 15039: rä on kasvava. iässä olevalle kasvavalle yläasteen oppilaalle erit- 15040: Koulun ensimmäinen osa on valmistunut täin tärkeä ja huomattavasti myös opiskelumoti- 15041: 1950-luvulla ja sitä on laajennettu 1960-luvulla. vaatiota lisäävä tapahtuma. Tämän vuoksi erilli- 15042: Viimeinen laajennus on valmistunut vuonna sen oppilasruokalan rakentaminen koululle on 15043: 1974. ehdoton välttämättömyys. 15044: Koulun eri osat erottuvat ulospäin tyyliltään Saneeraus- ja lisärakentamishanke on opetus- 15045: erilaisina. Koulun sisällä monessa vaiheessa ra- ministeriön 11.11.1993 vahvistamassa perusta- 15046: kentaminen näkyy monina rappusina, jotka ruishankkeiden rahoitussuunnitelmassa ajoitettu 15047: hankaloittavat oppilaiden ja henkilökunnan liik- vuodelle 1996. Hämeen lääninhallitus on esittä- 15048: kumista. nyt hankkeen rahoitusta jo vuodelle 1995 ja to- 15049: Koulu on titoiltaan nykyiselle oppilasmäärälle dennut koulun tilat lisärakentamista ja peruskor- 15050: ahdas ja rakenteeltaan epäkäytännöllinen. Kou- jausta tarvitseviksi sekä pitää rakennushanketta 15051: lussa on jouduttu ottamaan opetuskäyttöön tar- kiireellisenä ja tarpeellisena sekä puoltaa hanke- 15052: koitukseen soveltumattomia tiloja, mm. talon- suunnitelman hyväksymistä. 15053: miehen asunto ja käytävän pääty. Teknisen käsi- Rakentaminen olisi oppilasmäärän kasvun 15054: työn tilat sijaitsevat ala-asteen koulutalossa noin vuoksi saatava toteutetuksi mahdollisimman no- 15055: kilometrin etäisyydellä. peasti, koska rakennusaikaiset tilapäisjärjestelyt 15056: Koulun tilat pystytään muutostöillä saamaan ovat sitä kalliimpia mitä suurempia oppilasmää- 15057: huomattavasti nykyistä paremmin toimiviksi. riä joudutaan sijoittamaan väliaikaistiloihin. 15058: Tämän vuoksi perusteellinen saneeraus on kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15059: lun toiminnan kannalta tehtävä mahdollisim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15060: man nopeasti. 15061: Pahin ongelma koulussa on kuitenkin oppilas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 15062: ruokalan puuttuminen. Oppilaat joutuvat ruo- Vilppulan yläasteen saneeraus- ja uudisra- 15063: kailemaan luokissa ja kantamaan ruoan kuu- kentamisen toteuttamiseksi jo vuonna 15064: mennuskeittiöstä monien portaiden ja käytävien 1995. 15065: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15066: 15067: Arja Ojala Jukka Gustafsson Reino Ojala 15068: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Pia Viitanen 15069: 208 TA 202/1995 vp 15070: 15071: Toivomusaloite 202 15072: 15073: 15074: 15075: 15076: Perho-Santala ym.: Valtakunnallisen maatalouskonemuseon ra- 15077: kentamisesta Loimaalle 15078: 15079: 15080: Eduskunnalle 15081: 15082: Maassamme on lukuisia erikokoisia ja pää- päisvarastoissa. Valmiiksi luetteloituina, kortis- 15083: asiassa yksityisesti kerättyjä maatalouskoneko- toituina ja säilytykseen kunnostettuina on 114 15084: koelmia. Osa niistä on eriasteisen museon omi- kappaletta. 15085: naisuudet täyttäviä, mutta ne palvelevat joko Loimaan kunnassa todettiin laman alettua 15086: vain omistajansa keräilynhalua tai usein myös pienen kunnan varat täysin riittämättömiksi vaa- 15087: turismia. Sinänsä niitä on pidettävä arvokkaina timuksia vastaavan rakennuksen toteuttamisek- 15088: itse konemateriaalin sekä myös koneistumisen si. Vastuu museon tulevaisuudesta onkin siirretty 15089: historian kannalta. tarkoitusta varten perustetulle säätiölle. Sen hal- 15090: Maahamme on hiljattain saatu valtiovallan linnon muodostavat edustajat molempien Loi- 15091: toimesta sekä metsä- että metsästysmuseo. Nyt maiden, Alastaron ja Mellilän kunnista. 15092: tulisi vihdoin toteuttaa myös maatalouskonemu- Säätiön sidottujen varojen suhteellisen kor- 15093: seohanke. Sen toteuttamiseksi valtion tulo- ja kean määrän huomioon ottaen sen käyttövarat 15094: menoarvioissa hyväksyttiin jo määrärahaa kol- varainhankintatoiminnasta huolimatta ovat riit- 15095: mena vuonna 1980-luvun lopulla Loimaan kun- tämättömät edes nykymuotoisen toiminnan jat- 15096: nalle. Lamavuosien ja em. museohankkeiden ra- kamiseen. Samalla alkaa vaarantua koko hank- 15097: hoituksen takia hankkeen toteuttaminen on py- keen tulevaisuus. Siksi eduskunnan tulisi ottaa 15098: sähtynyt. Jotta tutkijoiden ja museovirkamiesten jo seuraavan vuoden talousarvioon varat mu- 15099: sekä museoyleisön tarpeet voitaisiin täyttää, ra- seon toiminnan turvaamiseksi sekä tehdä päätös 15100: kentamiseen pitäisi ryhtyä kiireesti. varsinaisen museohankkeen toteuttamiseksi lä- 15101: Tähän mennessä museon suunnittelu on eden- hivuosina. 15102: nyt arkkitehtikilpailun tuloksena hyväksyttyyn Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15103: malliin. Loimaan kunta on varannut tontin hy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15104: vän liikenneyhteyden läheisyyteen. Muitakin si- 15105: joituspaikkoja on käytettävissä. Konemateriaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val- 15106: lia museolla on tämän päivän tarpeita ja varoja takunnallisen maatalouskonemuseon ra- 15107: ajatellen ehkä liiaksikin eli noin 200 erilaista yk- kentamiseksi Loimaalle. 15108: sikköä, koska koneita on säilössä pääasiassa tila- 15109: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15110: 15111: Maija Perho-Santala Olavi Ala-Nissilä 15112: HM 203/1995 rd 209 15113: 15114: Hemställningsmotion 203 15115: 15116: 15117: 15118: 15119: M. Pietikäinen: Om inrättande av en teckenspråksskola 15120: 15121: 15122: 15123: Tili Riksdagen 15124: 15125: Teckenspråksskolan har teckenspråket som en privat teckenspråksskola av Dövas Förbund 15126: undervisningsspråk och majoritetsspråket som rf. Behovet av en sådan skola är aktuell bl.a. på 15127: andra språk. Målet är att döva elever skall bli grund av att dövskolan i Borgå lades ned och det 15128: tvåspråkiga, dvs. ha så goda kunskaper i svenska/ sålunda inte längre finns grundskoleundervis- 15129: finska att de utan hinder kan läsa och skriva. ning i Finland för döva och hörselskadade barn 15130: Skolan är en vanlig grundskola, inte en special- från svenska familjer. 15131: skola och har anpassad undervisning endast i Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 15132: samma utsträckning som i grundskolor i all- riksdagen hemställer 15133: männhet. En teckenspråksskola av ovan nämnda 15134: slag existerar veterligen inte någonstans, men fi- att regeringen vidtar åtgärder för att en 15135: losofin och pedagogiken tillämpas bl.a. i Sverige, teckenspråksskola skall kunna inrättas. 15136: Danmark, Kanada och USA. 1 Finland planeras 15137: 15138: Helsingforsden 12 aprill995 15139: Margareta Pietikäinen 15140: 210 TA 203/1995 vp 15141: 15142: Toivomusaloite 203 Suomennos 15143: 15144: 15145: 15146: 15147: M. Pietikäinen: Viittomakielen koulun perustamisesta 15148: 15149: 15150: Eduskunnalle 15151: 15152: Viittomakielen koulussa opetuskielenä on Suomessa Kuurojen Liitto ry. suunnittelee yksi- 15153: viittomakieli ja toisena kielenä enemmistökieli. tyistä viittomakielen koulua. Tällaisen koulun 15154: Tavoitteena on kuurojen oppilaiden kehittymi- tarve on ajankohtaistunut mm. siksi, että Por- 15155: nen kaksikielisiksi eli siis niin hyvän ruotsin kie- voon kuurojenkoulu on lakkautettu, ja näin ollen 15156: len/suomenkielen taidon saavuttaminen, että he Suomessa ei ole enää peruskouluopetusta ruot- 15157: pystyisivät lukemaan ja kirjoittamaan vaivatta. sinkielisten perheiden kuuroille ja kuulovammai- 15158: Koulu on tavallinen peruskoulu eikä erityiskou- sille lapsille. 15159: lu. Koululla on sopeutettua opetusta ainoastaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15160: samassa laajuudessa kuin peruskouluissa yleen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15161: sä. Mainitunlaista viittomakielen koulua ei tie- 15162: tääkseni ole olemassa missään, mutta tätä filoso- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin viit- 15163: fiaa ja pedagogiikkaa 'sovelletaan mm. Ruotsis- tomakielen koulun perustamiseksi. 15164: sa, Tanskassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. 15165: 15166: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15167: 15168: Margareta Pietikäinen 15169: TA 204/1995 vp 211 15170: 15171: Toivomusaloite 204 15172: 15173: 15174: 15175: 15176: Rajamäki: Raaistavien ja epäsiveellisten video-ohjelmien leviämi- 15177: sen estäruisestä 15178: 15179: 15180: Eduskunnalle 15181: 15182: Eduskunta hyväksyi aikoinaan hallituksen myös kulttuuripoliittisin perustein rakennetta- 15183: syyskuussa 1986 eduskunnalle antaman video- vaa maksun säätämistä kuvatallenteiden levittä- 15184: lain. Sen mukaan ohjelma ei saa hyväksyntää miselle. 15185: levitettäväksi, jos se on ilmeisesti lainvastainen Vuonna 1986 eduskunta piti tärkeänä myös 15186: tai ottaen huomioon, miten sen tapahtumat on sitä, että hallituksen tulee seurata liikkuvia kuvia 15187: kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, sisältävän viestinnän sisältöä kauttaaltaan ja 15188: se on epäsiveellinen tai raaistava taikka on ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin raaistavan, 15189: omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin kauhua herättävän ja epäsiveellisen aineiston le- 15190: vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti. vittämisen ehkäisemiseksi. 15191: Toinen lakivaliokunta totesi aikoinaan riittä- Viime vuosien tutkimukset ovat vain vahvista- 15192: vin tutkimus- ja asiantuntijanäytöin tulleen sel- neet toisen lakivaliokunnan kannanottojen oi- 15193: väksi, että väkivallan katselulla on haitallinen keellisuutta. Raaistavan väkivaltaviihteen vai- 15194: vaikutus katsojiin. Tämän vuoksi eduskunta piti kutukset lapsiin ja jo hyvinkin nuorten väkival- 15195: perusteltuna asettaa rajoituksia tällaisen aineis- tainen käyttäytyminen on tunnettua. Kuiten- 15196: ton levittämiselle. Puoltajien vastuun ohella on kaan viranomaiset eivät ole juurikaan reagoineet 15197: selvää, että myös viranomaisilla tulisi olla suu- tässä asiassa. 15198: rempi valta ennakkotarkastuksen kautta vaikut- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15199: taa video- ja muiden kuvaohjelmien tarjontaan. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15200: Aikoinaan eduskunta totesi, että mikäli lain 15201: tavoitteet eivät toteudu, tulisi harkita lainsää- että hallitus laatii pikaisesti ohjeet epä- 15202: dännön muuttamista esimerkiksi siten, että tar- siveellisten ja raaistavien tai kauhua he- 15203: kastaruisvelvollisuus koskisi myös tukkukaup- rättävien tai muulla tavoin mielenterveyttä 15204: paa, taikka siten, että muiden video- ja kuvatal- vahingoiltavien video- ja kuvaohjelmien 15205: lenteiden levittäminen saatettaisiin luvanvarai- tarkastamisesta ja levittämisen estämi- 15206: seksi elinkeinoksi. Eräänä keinona pidettiin sestä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. 15207: 15208: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15209: 15210: Kari Rajamäki 15211: 212 TA 205/1995 vp 15212: 15213: Toivomusaloite 205 15214: 15215: 15216: 15217: 15218: Ryhänen ym.: Nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamisesta 15219: 15220: 15221: 15222: Eduskunnalle 15223: 15224: Nuorison harrastustoiminta, joka tapahtuu Tämän vuoksi on välttämätöntä selvittää ja 15225: erilaisissa nuoriso- ja urheiluseuroissa, on ääret- luoda koko maahan edellytykset nuorten harras- 15226: tömän tärkeää monestakin syystä. Näissä seu- tustoiminnalle ja vapaaehtoisten ohjaajien ja val- 15227: roissa vapaaehtoiset ohjaajat ja valmentajat te- mentajien koulutus- ja harrastekulujen korvaa- 15228: kevät arvokasta työtä. miselle. 15229: Viime aikoina kaikenlainen harrastustoiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15230: on muuttunut salivuokrien ym. kustannusten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15231: nousunjohdosta kohtuuttoman kalliiksi perheil- 15232: le. Siksi monet perheet eivät yksinkertaisesti ky- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 15233: kene kustantamaan tarpeellista harrastustoimin- nuorten harrastusmahdollisuuksien paran- 15234: taa. tamiseksi koko maassa. 15235: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15236: 15237: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Tauno Pehkonen 15238: TA 206/1995 vp 213 15239: 15240: Toivomusaloite 206 15241: 15242: 15243: 15244: 15245: Räsänen: Kansanopisto-oikeuksien saamisesta Kansanlähetyksen 15246: Ryttylän oppilaitokselle 15247: 15248: 15249: Eduskunnalle 15250: 15251: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys tarpeen vaatima". Oppilaitoksella on koulutusti- 15252: ry. on jättänyt opetusministeriölle anomuksen, lat, joten perustamiskustannuksia ei tarvita. 15253: että sen Hausjärvellä Ryttylässä sijaitseva oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15254: laitos saisi kansanopisto-oikeudet. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15255: Oppilaitos on jo vuosien ajan antanut koulu- 15256: tusta, joka osittain vastaa yliopiston teologian että hallitus ryhtyisi toimiin kansan- 15257: kandidaatti -tasoa. Opetushallitus on toisessa opisto-oikeuksien myöntämiseksi Kansan- 15258: yhteydessä todennut, että "oppilaitos on Sivistys- lähetyksen Ryttylän oppilaitokselle. 15259: 15260: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15261: Päivi Räsänen 15262: 214 TA 207/1995 vp 15263: 15264: Toivomusaloite 207 15265: 15266: 15267: 15268: 15269: Smeds: Video- ja elektroniikkapelien sisällön tarkastamisesta 15270: 15271: 15272: 15273: Eduskunnalle 15274: 15275: Video- ja muut ohjelmapelit,joissa pelaaja voi tuijottaa vain yksioikoisesti välineeseen, vaan 15276: vaikuttaa näyttölaitteessa näkyviin tapahtumiin, sen sisältöön. 15277: on vapautettu tarkastuksesta sekä elokuvien tar- Viime vuosina tapahtunut tekniikan kehitys 15278: kastuksesta annetun lain että video- ja muiden erityisesti tietokoneiden osalta on ollut niin val- 15279: kuvaohjelmien tarkastuksesta annetun lain mu- taisaa, että tyypillinen kotimikro 486/33 riittää jo 15280: kaan. Niin ikään tuoteturvallisuutta valvovat vi- hyvin videokuvan katsomiseen. 15281: ranomaiset tutkivat vain tuotteiden materiaali- Monet nykyiset tietokonepelit digitoidaankin 15282: sen turvallisuuden, eivät niiden käytön henkisiä oikeista videokuvista. Oikeat näyttelijät näytte- 15283: vaikutuksia. levät pohjaksi todelliset kohtaukset, jotka muo- 15284: Osassa video- ja elektroniikkapeleistä on raa- kataan ja yhdistetään taustaan. Parhaimmillaan 15285: kaa väkivaltaisuutta ja pornografiaa. Yhtenä esi- kuva siis näyttää oikealta, huonoimmillaankin 15286: merkkinä tällaisista peleistä on paljon julkisuutta varsin totuudenmukaiselta. Erona videoiden 15287: saanut karatetaisteluohjelma Mortal Combat, katseluun on se, että niiden katsominen on passii- 15288: johon on olemassa käyttäjien keskuudessa leviä- vista, pelien käyttö taas interaktiivista, omaa ak- 15289: viä koodeja, joilla kaikkein verisimmät kohtauk- tiivisuutta vaativaa. 15290: set, kuten voitetun vastustajan sydämen ja pään Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15291: irti repiminen, saadaan katsottua. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15292: Pelien käyttäjiä ovat etupäässä selvästi ala- 15293: ikäiset lapset ja nuoret, jotka ovat erityisen alttii- että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin vi- 15294: ta pelien antamille vaikutteille. deo- ja muiden ohjelmapelien tarkastami- 15295: Perusteeksi sille, ettei video- ja muita ohjelma- seksi sekä lasten ja nuorten suojelemiseksi 15296: pelejä tarkasteta, on todettu, että pelien käyttö niiden käytön aiheuttamilta haitallisilta 15297: eroaa ratkaisevasti muiden kuvaohjelmien katse- vaikutteilta. 15298: lusta. Sääntöjä luotaessa ei kuitenkaan pitäisi 15299: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15300: 15301: Sakari Smeds 15302: TA 208/1995 vp 215 15303: 15304: Toivomusaloite 208 15305: 15306: 15307: 15308: 15309: Smeds: Opettajien tietotekniikkakoulutuksen kehittämisestä 15310: 15311: 15312: 15313: Eduskunnalle 15314: 15315: Hallituksen iltakoulun periaatekannanotossa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15316: 18.1.1995 otetaan kantaa toimenpiteisiin suoma- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15317: laisen tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Koulu- 15318: tusta koskevassa kohdassa todetaan: "Huolehdi- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi- 15319: taan siitä, että koulutuksen kaikilla tasoilla al- teisiin laajamittaisen opettajien tietotek- 15320: kaen peruskoulusta opetetaan tarvittavat tieto- niikkapainotteisen uudelleen- ja täyden- 15321: tekniikan, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot. nyskoulutuksen järjestämiseksi siten, että 15322: Opettajien koulutus on keskeinen kehittämisvai- se voidaan aloittaa jo vuonna 1996. 15323: he erityisesti uusien taitojen omaksumisessa." 15324: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15325: 15326: Sakari Smeds 15327: 216 TA 209/1995 vp 15328: 15329: Toivomusaloite 209 15330: 15331: 15332: 15333: 15334: Smeds: Opintosetelikokeilun tukemisesta 15335: 15336: 15337: 15338: Eduskunnalle 15339: 15340: Kotkan kaupungissa on käynnistymässä ko- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15341: keilu, jossa työtön saa työvoimaviranomaiselta nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15342: kaupungin kustantaman opintosetelin käytettä- 15343: väksi kaupungin aikuiskoulutusta antavissa op- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 15344: pilaitoksissa. Kotkassa on tähän hankkeeseen Kotkan opintosetelikokeilun rahoituksen 15345: varattu 600 000 markan määräraha. Hankkeen turvaamiseksi. 15346: rahoitukselle olisi tarpeen myös valtion osallistu- 15347: minen siihen. 15348: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15349: 15350: Sakari Smeds 15351: TA 210/1995 vp 217 15352: 15353: Toivomusaloite 210 15354: 15355: 15356: 15357: 15358: Tiusanen ym.: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toiminnan 15359: vakinaistamisesta 15360: 15361: 15362: Eduskunnalle 15363: 15364: Ammattikorkeakoulujen kokeiluvaihe on ta- joukko oppilaitoksia, jotka antavat tähän val- 15365: kanapäin. Kotka on ollut yhtenä kokeilupaikka- miuksia. Nämä oppilaitokset antavat mahdolli- 15366: kuntana. Kouvolan seutu on esittänyt oman am- suuden synergialle puun jalostusasteen kehittä- 15367: mattikorkeakouluhakemuksensa. miseksi ympäristön kanssa tasapainossa, ympä- 15368: Ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen jää ristöteknologian ja sen viennin edesauttamiseksi 15369: vuoden 1995 vaaleissa valitun eduskunnan luot- ja lähialueyhteistyön lisäämiseksi erityisesti Pie- 15370: tamusta nauttivan hallituksen ratkaistavaksi. tarin ja Baltian maiden suuntaan. 15371: Kymenlaakso muodostaa yhä selkeämmin ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15372: lousalueen, jonka merkitys integraation edetessä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15373: lisääntyy. 15374: Kymenlaaksoon on keskittynyt merkittävä että hallitus myöntäisi toimiluvan Ky- 15375: osa puun käsittelyn ja jalostuksen osaamisesta. menlaakson ammattikorkeakou/ulle. 15376: Kouvolan seudulla ja Kotkassa on merkittävä 15377: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15378: 15379: Pentti Tiusanen Kari Häkämies Sakari Smeds 15380: 218 TA 211/1995 vp 15381: 15382: Toivomusaloite 211 15383: 15384: 15385: 15386: 15387: Tykkyläinen: Opettajien sijaisten paikkaamisesta ammattioppi- 15388: laitoksiin 15389: 15390: 15391: Eduskunnalle 15392: 15393: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta yksi tämiseksi elinkeinoelämän uusimpiin menetel- 15394: oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja uusiin miin tulisi viranomaisten valvonnassa varata 15395: tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima saa kou- heille mahdollisuus täysin opettajan palkkaeduin 15396: lutuksensa yhteiskunnan ylläpitämissä oppilai- kerran 5-7 vuodessa mennä ulkopuolisen yri- 15397: toksissa sekä osin yritysten toimesta. tyksen palvelukseen yhden vuoden ajaksi. Sijai- 15398: Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat opet- sen paikkaaminen tulisi rahoittaa yritykseltä saa- 15399: tajat ovat työhönsä muodollisesti päteviä. Kun tavalla opettajan työkorvauksella sekä valtion 15400: he ovat työskennelleet opettajana useamman talousarvioon varattavalla määrärahalla. 15401: vuoden, alkaa heidän oma koulutuksensa van- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15402: hentua ja käytännön yritystoiminnan tuntemuk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15403: sensa unohtua. Lyhyet, muutaman päivänjatko- 15404: koulutustilaisuudet ja satunnaiset yritysvierailut että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin am- 15405: eivät tilannetta paranna. mattioppilaitosten opettajien sijaisten 15406: Ammatillisten koulujen opettajien perehdyt- palkkaamiseksi. 15407: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15408: 15409: Marja-Liisa Tykkyläinen 15410: TA 212/1995 vp 219 15411: 15412: Toivomusaloite 212 15413: 15414: 15415: 15416: 15417: Tykkyläinen ym.: Tuntiopettajien palvelussuhteen ehtojen paranta- 15418: misesta 15419: 15420: 15421: Eduskunnalle 15422: 15423: Kuntien säästötoimenpiteet ovat syvästi kos- Palvelussuhteen ehdoista on pyritty neuvotte- 15424: kettaneet opetustoimintaa. Kunnissa on yhä ene- lemaan paikallisesti, mutta vain harvassa kun- 15425: nevässä määrin siirrytty käyttämään päätoimisia nassa on saatu sovittua, että kaikki lukuvuoden 15426: tuntiopettajia vakinaisten opettajien sijaan. Pää- työajan työskentelevät tuntiopettajat palkataan 15427: toimisten tuntiopettajien palvelussuhteen ehdot koko lukuvuodeksi. Uusi virkaehtosopimus toi 15428: on uudistettu 1.8.1983 lukien. Tällöin he siirtyi- hieman parannusta eli koko lukuvuoden työ- 15429: vät kuukausipalkkaukseen, ja heidän palkkaus- ajaksi palkatuille maksetaan 2 päivän lomapäi- 15430: järjestelmänsä muutettiin lähemmäksi viranhal- väkorvaus kuukautta kohti. Lyhyemmäksi ajak- 15431: tijoiden järjestelmää. si palkatuille kaikki palvelussuhteen kestoajalle 15432: Silloin sovittiin, että tuntiopettajan palvelus- sattuvat koulun lomapäivät vähentävät tätä kor- 15433: suhde katsotaan pääsääntöisesti alkavaksi 1.8. vausta. 15434: lukien ja palvelussuhde päätetään pääsääntöises- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15435: ti lukuvuoden lopussa. Tämän katsottiin koske- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15436: van myös viransijaista ja väliaikaista viranhalti- 15437: jaa. että hallitus ryhtyy nopeasti toimenpi- 15438: Kunnat ovat viime vuosina säästösyistä pal- teisiin tuntiopettajien palvelussuhteen 15439: kanneet opettajia vain lukuvuoden työajaksi. muuttamiseksi lukuvuotiseksi ja oikeuden- 15440: Erityisesti pitkään opettajana toimineille yli kuu- mukaisen eläketurvan aikaansaamiseksi. 15441: kauden palvelussuhteen katkos kesällä voi ai- 15442: heuttaa huomattavan eläke-etujen heikennyksen 15443: eläke-etujen laskiessa TEL-tasolle. 15444: 15445: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15446: 15447: Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Mikkola 15448: 220 TA 213/1995 vp 15449: 15450: Toivomusaloite 213 15451: 15452: 15453: 15454: 15455: Tykkyläinen: Suomen Kansanmusiikkiliiton toiminnan tukemi- 15456: sesta 15457: 15458: 15459: Eduskunnalle 15460: 15461: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee laaja- Lasten ja nuorten kiinnostus kansanmusiikkia 15462: alaista sivistystyötä perinnemusiikkimme ja kohtaan on kasvanut ilahduttavasti viime vuosi- 15463: koko kansankulttuurimme hyväksi. Liitto ja sen na, ja Kansanmusiikkiliitto on ottanut heidän 15464: maakuntayhdistykset järjestävät koulutus- ja koulutustarpeensa keskeiseksi lähtökohdaksi 15465: ohjelmatilaisuuksia sekä toimittavat alan harras- toiminnalleen. Vaikka liitto onkin pyrkinyt oma- 15466: tajia palvelevia julkaisuja. Tämän lisäksi Suomen toimisella ja aktiivisella varainhankinnalla vas- 15467: Kansanmusiikkiliitto toimii maamme kansan- taamaan lisääntyneisiin haasteisiin, lisärahoitus 15468: musiikin harrastajien yhdyssiteenä ja tiedotuska- on tarpeen. 15469: navana. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15470: Kansanmusiikin harrastajien tukeminen on nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15471: keskeisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton toi- 15472: minnan varassa, sillä. musiikkioppilaitokset ja että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suo- 15473: koululaitos eivät kykene näitä palveluja tarjoa- men Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan 15474: maan. Kansanmusiikkiliitolla on tähän tehtä- tukemiseksi. 15475: vään valmis ja toimintakykyinen kenttä, sillä sen 15476: maakunnallisissa paikallisyhdistyksissä toimii 15477: useita tuhansia alan harrastajia. 15478: 15479: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15480: 15481: Marja-Liisa Tykkyläinen 15482: TA 214/1995 vp 221 15483: 15484: Toivomusaloite 214 15485: 15486: 15487: 15488: 15489: Väistö: Koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhteensovittamisesta 15490: Pohjois-Karjalassa 15491: 15492: 15493: Eduskunnalle 15494: 15495: Koulutus on pitkällä tähtäyksellä eräs tär- hyvin tOimiVa ammatillinen aikuiskoulutus ja 15496: keimmistä keinoista niin nuorison työllisyyden hyvät työelämäyhteydet. 15497: kuin yleensäkin työllisyyden hoidossa. Pulmaksi Nykyisellään Suomessa koulutetaan pääosin 15498: on muodostunut nuoria kiinnostavien koulutus- työntekijöitä ja toimihenkilöitä toisen palveluk- 15499: alojen ja työntekijöitä tarvitsevien työalojen seen. Tämän vuoksi käynnistettävässä kehittä- 15500: heikko kohtaaminen. mishankkeessa on tarpeen paneutua myös kou- 15501: Koulutuksen suuntaaminen ja mitoittaminen lutuksen suuntaamiseen yrittäjyyteen, omaehtoi- 15502: on tulevaisuudessa entistä vaativampi tehtävä. seen työhön ja monitaitoisuuteen. Työllisyyden 15503: Työhön johtamaton koulutus on yhteiskunnalle parantamiseksi on välttämätöntä nostaa oman 15504: kallista ja voi toisaalta merkitä nuorelle vaikeaa työn ja kotimaisen tuotteen arvostusta. Koulu- 15505: turhautuneisuutta, kun koulutus ei johdakaan tuksen ja työelämän vuorovaikutusta on myös 15506: työllistymiseen. saatava nykyistä tiiviimmäksi. 15507: Koulutusalojen ja työelämän tarpeiden yh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15508: teensopivuuden parantamiseksi tulisi käynnistää nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15509: kehittämishanke. Tälle tutkimushankkeelle Poh- 15510: jois-Karjala tarjoaa hyvät lähtökohdat valmiuk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 15511: siensa puolesta. Hyvän lähtökohdan antavat yli- piteisiin eri koulutusalojen ja työelämän 15512: opisto, ammattikorkeakoulu ja monipuolista tarpeiden yhteensopivuuden kehittämistä 15513: ammatillista koulutusta antava maakunnallinen koskevan tutkimus-ja kehittämishankkeen 15514: koulutuskuntayhtymä. Maakunnassa on myös käynnistämiseksi Pohjois-Karjalassa. 15515: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15516: 15517: Matti Väistö 15518: 222 TA 215/1995 vp 15519: 15520: Toivomusaloite 215 15521: 15522: 15523: 15524: 15525: Aittoniemi: Kotiavun järjestämisestä kotona asuville ikääntyville 15526: puolisoille 15527: 15528: 15529: Eduskunnalle 15530: 15531: Monet korkeassa iässä olevat puolisot asuvat siihen, että vastuussa oleva saisi tietyt päivittäiset 15532: kotonaan. Tämä on mahdollista siltä pohjalta, lepoajat. Yhteiskunnan kustantamana tällainen 15533: että he tukevat ja hoitavat toisiaan. Tämä tulee kotiapu olisijärjestettävissä ja olisi taloudellisesti 15534: myös yhteiskunnan kannalta huomattavasti hal- edullista pitemmän päälle. 15535: vemmaksi ja mielekkäämmäksi, kuinjos puolisot Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15536: olisivat laitoshoidossa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15537: Meillä on suuri määrä aviopuolisoita, joista 15538: toinen on kokonaan avun tarpeessa. Tämän että hallitus kiinnittäisi enemmän huo- 15539: avun antaa kotona paremmassa kunnossa oleva miota kahdestaan asuvien vanhusten huol- 15540: puoliso. Tauotta yötä päivää jatkuva hoivaami- toon erityisesti lepoaikojenjärjestämiseksi 15541: nen kuitenkin uuvuttaa, ja jonakin päivänä mo- jatkuvassa hoitovastuussa olevalle puoli- 15542: lemmat ovat laitoshoidossa. Yhteiskunnan ta- solle. 15543: holta tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota 15544: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15545: 15546: Sulo Aitioniemi 15547: TA 216/1995 vp 223 15548: 15549: Toivomusaloite 216 15550: 15551: 15552: 15553: 15554: Aittoniemi: Luopumiseläkettä vastaavan järjestelmän kehittämi- 15555: sestä työmarkkinoille 15556: 15557: 15558: Eduskunnalle 15559: 15560: Eduskunnan käsiteltävänä oli taannoin kan- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15561: sanedustajien taholta aikaansaatu lakialoite sii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15562: tä, että työelämässä oleva 55-vuotias henkilö voi- 15563: si vapaasti luopua työelämästä ja ottaa siihen että hallitus ryhtyisi selvittämään mah- 15564: mennessä ansaitun eläkkeen sillä edellytyksellä, dollisuuksia ns. luopumiseläkejärjestelmän 15565: että häneltä vapautuva työpaikka tulee uuden käyttöön ottamiseksi työelämässä 55 vuot- 15566: työntekijän käyttöön. Kyseessä olisi siis erään- ta täyttäneiden osalta edellyttäen, että va- 15567: lainen maatalouden luopumiseläkejärjestelmää pautuva työpaikka jää uuden työntekijän 15568: vastaava muoto. käytettäväksi. 15569: Asia ei ole edennyt, vaikka se kaiken järjen 15570: mukaan olisi mahdollista toteuttaa myös kustan- 15571: nussyistä. 15572: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15573: 15574: Sulo Aittoniemi 15575: 224 TA 217/1995 vp 15576: 15577: Toivomusaloite 217 15578: 15579: 15580: 15581: 15582: Aittoniemi: Perustoimeentulon kehittämisestä 15583: 15584: 15585: 15586: Eduskunnalle 15587: 15588: Suomalaisessa yhteiskunnassa heikoimmassa jotka todennäköisesti varsin pysyvästi ovat jää- 15589: sosiaalisessa asemassa olevien, mm. peruspäivä- neet työelämän ulkopuolelle. 15590: rahalla olevien työttömien elintulo koostuu mo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15591: nesta eri osasesta ja epätasaisesti. Koska mm. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15592: pitkäaikaistyöttömyys tulee todennäköisesti 15593: Suomessa olemaan pysyvä olotila, toimeentulo että hallitus ryhtyy toimiin ns. perustu- 15594: tulisi suunnitella uudelle ja selkeämmälle pohjal- /on aikaansaamiseksi esimerkiksipysyväs- 15595: le. Tämänsuuntainen askel olisi liikkuminen ns. ti työelämän ulkopuolelle jääneille. 15596: perustulon suuntaan esimerkiksi niiden osalta, 15597: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15598: 15599: Sulo Aittoniemi 15600: TA 218/1995 vp 225 15601: 15602: Toivomusaloite 218 15603: 15604: 15605: 15606: 15607: Aittoniemi: Eläkeläisten taloudellisen aseman parantamisesta 15608: 15609: 15610: 15611: Eduskunnalle 15612: 15613: Eläkeläisiä on viime vuodet rasitettu 4 prosen- jen kasvu tulee katkaista ja ryhtyä toimenpitei- 15614: tin suuruisella sairaus- ja eläkevakuutusmaksulla siin, joilla korvataan eläkeläisten suhteelliset 15615: sekä leikattu laissa määrätyt indeksitarkistukset, menetykset. 15616: jotka on tarkoitettu korvaamaan kustannusta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15617: son nousua. Eläkeläisten reaalinen ostovoima on nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15618: romahtanut, mikä merkitsee sitä, että pieneläke- 15619: läisillä ei raha riitä enää edes vaatimattomaan että hallitus selvittää eläkeläisten ja 15620: toimeentuloon. Samanaikaisesti kuitenkin palk- palkansaajien tuloissa tapahtuneen, elä- 15621: katyöläisille on annettu erityisesti viime aikoina keläisille negatiivisen kehityksen ja ryh- 15622: merkittäviä palkankorotuksia. tyy toimenpiteisiin syntyneiden epäkoh- 15623: Eläkeläisten ja palkansaajien välisten tuloero- tien korjaamiseksi. 15624: 15625: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15626: Sulo Aittoniemi 15627: 226 TA 219/1995 vp 15628: 15629: Toivomusaloite 219 15630: 15631: 15632: 15633: 15634: Ala-Harja ym.: Äitiyslomasta työnantajalle aiheutuvien kustannus- 15635: ten siirtämisestä valtion maksettavaksi 15636: 15637: 15638: Eduskunnalle 15639: 15640: Yrittäjien lisäksi myös muissa yhteiskuntapii- taloudellisia tai käytännön edellytyksiä palkata 15641: reissä on viime aikoina herätty huomaamaan, erikseen sijaista äitiyslomalaiselle, eihän sopivaa 15642: millaisia ongelmia aiheutuu siitä, että äitiyslo- henkilöä usein edes ole saatavissa. Näin ollen 15643: maan liittyvä ja jatkuvasti kasvava välillisten ainoaksi mahdollisuudeksi jää, että yrittäjä itse 15644: työvoimakustannusten rasite kohtaa eri työnan- hoitaa ainakin pääosan äitiyslomalla olevan teh- 15645: tajia hyvin epätasapuolisestija vaikeuttaa työllis- tävistä. Kuten edellä on todettu, voi tehtävää 15646: tämistä erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja työval- hoitaneista useampikin samanaikaisesti olla an- 15647: taisissa yrityksissä. Asiaan ovat mm. jotkut työn- saitsemassa yrittäjän maksettaviksi tulevia so- 15648: tekijäjärjestöt kiinnittäneet huomiota. Tämä on- siaalietuja. 15649: kin hyvin ymmärrettävää, koska naisvaltaisten Tällainen rasitusten kasaantuminen on hyvin 15650: liittojen jäsenet joutuvat kärsimään tilanteesta haitallista nuorille naisille sekä työntekijöinä että 15651: lisääntyvänä työttömyytenä. yrittäjinä. Työntekijänä se merkitsee työn saan- 15652: Tilanne on päässyt kehittymään nykyiselleen nin vaikeutumista, minkä lisäksi se merkitsee 15653: vähitellen ja ikään kuin huomaamatta sen vuok- yrittäjäuraa suunnittelevalle naiselle usein pelot- 15654: si, että silloin kun lomakorvaus on liitetty äitiys- tavan korkeaa kynnystä. Kun uusi naisyrittäjyys 15655: lomaan, mainittu loma on ollut varsin lyhyt, jo- on voimakkaasti alkanut kansainvälisten kehi- 15656: ten vaikutus ei ole ollut kovin tuntuva. Tuolloin tyslinjojen mukaisesti kasvaa meilläkin, mitä ke- 15657: ei myöskään ole tunnettu lomarahaa, joka on hitystä mm. valtiovalta on osaltaan kannustanut, 15658: tullut myöhemmin samalla kun äitiysloma on on palveluala ollut sille eräs hyvin luonnollinen 15659: pidentynyt moninkertaiseksi alkuperäiseen ver- kohde. Tutkimustenkin mukaan puolestaan ty- 15660: rattuna. Nykyisin tapahtuu niinkin, että samaa töt tuntevat entistä suurempaa kiinnostusta ha- 15661: tehtävää vakinaisesti tai tilapäisesti hoitaneita on keutua työhön palvelualoille. Edellä todetuista 15662: äitiyslomalla samanaikaisesti useampia. syistä kuitenkin nykyinen tilanne vaikeuttaa 15663: Yhteiskunnan kannalta on syntyvyyttä luon- asiaa ehkäisemällä sekä naisten yrittäjyyttä että 15664: nollisesti pyrittävä edistämään. Siksi ei ole syytä nuorten naisten pääsyä haluamiinsa tehtäviin. 15665: asettaa edellä mainittuja etuja kyseenalaisiksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15666: vaan kysymys on niiden entistä oikeudenmukai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15667: semmasta jakamisesta. Tällöin luonnollinen läh- 15668: tökohta on se tosiasia, että kyseessä on ensisijai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin äi- 15669: sesti koko yhteiskunnan etu. Näin ollen on joh- tiyslomaan liittyvien sosiaalisten etujen 15670: donmukaista, että myös asiasta aiheutuva rasite kustannusten oikeudenmukaisemmaksi ja- 15671: siirretään koko yhteiskunnan kannettavaksi. kamiseksi siten, että ainakin vuosi/oma- 15672: Muutoksen tarpeen havaitsee kärjistyneenä edut, lomakorvaus mukaan luettuna, siir- 15673: silloin, kun kysymys on pienestä yrityksestä, jos- rettäisiin kustannettavaksi yhteiskunnan 15674: sa ei ole vakituisia äitiyslomasijaisia ja jolla ei ole varoista. 15675: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15676: 15677: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki 15678: TA 220/1995 vp 227 15679: 15680: Toivomusaloite 220 15681: 15682: 15683: 15684: 15685: Ala-Harja ym.: Päivähoitopaikkojenjärjestämisestä myös sairastu- 15686: lleille lapsille 15687: 15688: 15689: Eduskunnalle 15690: 15691: Työssä käyvien vanhempien lasten sairastelu jotka aiheutuvat siitä, että koulunkäyntinsä al- 15692: aiheuttaa suuria ongelmia sekä vanhemmille että kuvaiheessa olevat lapset, jotka jo ehkä tulevat 15693: heidän työnantajilleen ja tietenkin myös lapsille. toimeen koulupäivän päättymisen jälkeisen ilta- 15694: Vaikka sairaus sinänsä olisi vaaratonkin, niin päivän yksin, ovat kuitenkin vielä liian pieniä 15695: että varsinaista sairaanhoitoa ei tarvita, joutuu olemaan yksin sairaana koko pitkän työpäivän 15696: jompikumpi vanhemmista tavallisesti jäämään ajan. 15697: kotiin, kun lasta ei voida viedä sairaana päivä- Asianjärjestämisestä koituvaa hyötyä ei voida 15698: hoitopaikkaan. Tästä aiheutuu pois jäävän työ- laskea yksinomaan kaavamaisesti esimerkiksi 15699: paikalla moninaisia ongelmia, jotka varsinkin säästyvien poissaolopäivien perusteella. Samalla 15700: epidemia-aikoina ovat lähes voittamattomia. suuri osa työpäivistä tulisi olemaan sellaisia, jol- 15701: Vain harvoin voidaan nykyisessä liikkuvassa yh- loin työpanos on täysitehoinen entisen puolite- 15702: teiskunnassa turvautua isovanhempien tai mui- hoisen asemesta, kun ei enää tarvitse kantaa 15703: den sukulaisten apuun, myöskään naapuriapu ei huolta ikään kuin heitteillä olevasta sairaasta 15704: tavallisesti toimi. Jos taas lapsi on jo niin iso, että lapsestaan. 15705: hänet uskaltaa jättää yksin kotiin, häiritsee huo- Uudessa palvelumuodossa ei ainakaan ensisi- 15706: len synnyttämä jännitystilanne sekä vanhempien jaisesti olisi kysymys tavanomaisesta sosiaalitoi- 15707: keskittymistä työhönsä että lapsen paranemista. minnasta, vaan ennen muuta luotaisiin turvalli- 15708: Asian laajakantoisuus on sitä luokkaa, että suutta siinä suhteessa, että sinänsä poikkeuksel- 15709: sen hoitamiseksi tarvitaan yhteiskunnan erityis- listen tilanteiden varalle olisi olemassa luotettava 15710: toimia. Sekä taloudelliselta että henkiseltä, jopa ratkaisu. Näin ollen palvelumuodon käytöstä ei 15711: mielenterveydelliseltä kannalta voitaisiinkin ai- ilmeisesti syntyisi vanhemmille kovin huomatta- 15712: van ilmeisesti suhteellisen pienin panoksin saa- via lisäkustannuksia, vaikka siitä perittäisiinkin 15713: vuttaa huomattavia positiivisia tuloksia. Yksin- maksu ainakin omakustannusperiaatteella. 15714: kertaisin keino olisi päivähoitopaikkojen perus- Tämä helpottaisi merkittävästi järjestelmän al- 15715: taminen erityisesti sairastuneita lapsia varten. kuunsaantia. 15716: Suuremmilla paikkakunnilla paikkojen tarve oli- Poikkeuksellisuus ja lyhytaikaisuus lapsen 15717: si sairastavuustilastojen perusteella varsin tar- kannalta merkitsisi myös sitä, että ainakaan 15718: koin arvioitavissa. säännönmukaisesti ei varmaankaan tarvittaisi 15719: Tärkeää olisi pitää selvä raja siinä suhteessa, uusia rakennuksia, vaan asian hoitaminen olisi 15720: että uutta palvelumuotoa ei olisi tarkoitettu var- useinkin ainoastaan järjestelykysymys. 15721: sinaista sairaalahoitoa tarvitseville lapsille. Lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15722: sia vastaanottavan henkilöstön kokemuksen tur- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15723: vin ilmeisesti myös osa tällaisista lapsista ohjau- 15724: tuisi välittömästi lääkärin vastaanotolle. Tällöin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel- 15725: hyötyä tulisi myös sitä kautta, että entistä useam- laisen lainsäädännön aikaansaamiseksi, 15726: massa tapauksessa vältyttäisiin hoidon viivästy- joka veivoittaisi kunnat tietyin edellytyk- 15727: misen aiheuttamilta vahingoilta. sin perustamaan päivähoitopaikkoja sai- 15728: Uusi palvelumuoto auttaisi myös ratkaise- rastuneita lapsia varten. 15729: maan niitä kodin ja koulun yhteisiä ongelmia, 15730: 15731: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15732: 15733: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki 15734: 228 TA 221/1995 vp 15735: 15736: Toivomusaloite 221 15737: 15738: 15739: 15740: 15741: Ala-Harja ym.: Päivähoitomaksun määräytymisen muuttamisesta 15742: nettotuloperusteiseksi 15743: 15744: 15745: Eduskunnalle 15746: 15747: Suomessa on alle 3-vuotiailla lapsilla lakisää- nettotuloista prosentuaalisesti maksimikattoon 15748: teinen oikeus joko kunnalliseen päivähoitoon tai saakka, olisi se toteutuessaan oikeudenmukai- 15749: kotihoidon tukeen. Monet kunnat järjestävät va- sempi nykyiseen verrattuna. 15750: paaehtoisesti päivähoitomahdollisuuden alle Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15751: kouluikäisille. Vaikeudeksi on noussut päivähoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15752: tomaksu, joka määräytyy huoltajan bruttotulon 15753: mukaan porrasteisesti aiheuttaenjopa epäoikeu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las- 15754: denmukaisuutta maksun suhteen. Joissakin kun- ten päivähoitomaksujärjestelmän kehittä- 15755: nissa vanhemmat ovat joutuneet ottamaan lap- miseksi sellaiseksi, että se määräytyy huol- 15756: sensa pois päivähoidosta kustannussyistä. tajan nettoansion mukaan prosentuaalises- 15757: Jos päivähoitomaksu määräytyisi huoltajan ti maksimikattoon saakka. 15758: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15759: 15760: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki 15761: TA 222/1995 vp 229 15762: 15763: Toivomusaloite 222 15764: 15765: 15766: 15767: 15768: Ala-Harja ym.: Osapäivätyön ja osaeläkkeen yhteensovittamisesta 15769: julkisella sektorilla 15770: 15771: 15772: Eduskunnalle 15773: 15774: Työttömyys on selvästi näkyvissä niin sosiaa- keen niin, ettei kokonaisnettoansio eivätkä tule- 15775: li- ja terveydenhuoltoalalla kuin myös opetus- vat eläkekertymät huononisi. Julkisella sektoril- 15776: alalla. Joustava eläkejärjestelmä julkisella sekto- la ei vain ole käytettävissä osapäivä virkoja. 15777: rilla tuo mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeel- Hyödyntääksemme ikääntyvienjäljellä olevaa 15778: le, jos terveydentila niin vaatii. Varhennettu van- työpanosta olisikin kiireesti perustettava julki- 15779: huuseläke antaa 60 vuotta täyttäneelle valinnan- selle sektorille osapäivävirkoja ja selvitettävä 15780: vapauden jatkaa työssä tai mennä pienennetyllä osapäivätyön ja osaeläkkeen yhteensovittami- 15781: eläkkeellä eläkkeelle. Monet 60-vuotiaat ja sitä nen. 15782: vanhemmatkin työntekijät ovat sekä fyysisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15783: että psyykkisesti hyvässä kunnossa ja heillä on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15784: vielä työkuntoakin jäljellä. Tosin kokopäivätyö 15785: voi olla monelle liian raskas. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 15786: Kuitenkin näillä työntekijöillä on pitkä työko- piteisiin osapäivävirkojen ja osaeläkkeen 15787: kemus ja monet voisivat hyvin tehdä puolipäivä- yhteensovittamiseksi julkisella sektorilla. 15788: työtä, kunhan samanaikaisesti saisivat osaeläk- 15789: 15790: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15791: 15792: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki 15793: 230 TA 223/1995 vp 15794: 15795: Toivomusaloite 223 15796: 15797: 15798: 15799: 15800: Alaranta ym.: Kehitysvammaisten palvelujen turvaamista koske- 15801: vien ohjeiden antamisesta 15802: 15803: 15804: Eduskunnalle 15805: 15806: Eduskunta on säätänyt vammaispalvelulain, vaikka lain 2 §:n mukaan tulee ottaa huomioon 15807: joka tulee voimaan asteittain. Jo tässä vaiheessa myös henkilön sosiaaliset olot ja elinympäristö. 15808: on syntynyt ongelmia lain soveltamisesta. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut asettaa kaikki 15809: Kehitysvammaisten Tukiliittoon on tullut ky- vammaiset tasaveroiseen asemaan vammaispal- 15810: selyjä vammaispalvelulaista. Ongelmina palve- velulain suhteen. Ei ole oikein, että yksi vam- 15811: luita ja tukitoimia haettaessa on yleisesti koettu maisryhmä- kehitysvammaiset-jäävät väliin- 15812: mm. seuraavanlaiset tulkinnat: putoajan asemaan sen vuoksi, että lain kohde- 15813: - kunnat katsovat edelleenkin, että vam- ryhmän tulkinta on epäselvä. 15814: maispalvelulaki ei koske lainkaan kehitysvam- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15815: maisia, koska heihin tulee soveltaa kehitysvam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15816: malakia 15817: - kehitysvammalåki tulkitaan ensisijaiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 15818: vammaispalvelulakiin nähden, vaikka vammais- vammaispalvelulain soveltamisohjeiden 15819: palvelulain palvelut ja tukitoimet olisivat parem- tarkentamiseksi siten, että kehitysvam- 15820: pia tai sopivampia vammaisen kannalta maiset pääsevät tasavertaiseen asemaan 15821: - palvelujen ja tukitoimien saaminen riip- muihin vammaisiin nähden. 15822: puu ainoastaan lääketieteellisestä diagnoosista, 15823: 15824: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15825: 15826: Juhani Alaranta Kyösti Karjula Markku Koski 15827: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen 15828: TA 224/1995 vp 231 15829: 15830: Toivomusaloite 224 15831: 15832: 15833: 15834: 15835: Alaranta ym.: Valtakunnallisen vammaisasiamiehen viran perusta- 15836: misesta 15837: 15838: 15839: Eduskunnalle 15840: 15841: Vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden valtuutettu ja kuluttajien asemia puolustaa ku- 15842: 1988 alusta. Sen tarkoituksena on parantaa vam- luttaja-asiamies. Vammaisjärjestöt ovat esittä- 15843: maisten kansalaisten elinolosuhteita sekä lisätä neet, että meillä tarvittaisiin vammaisten asioi- 15844: vammaisten tasa-arvoa muiden kansalaisten den valvojaksi valtakunnallinen vammaisasia- 15845: kanssa. mies. 15846: Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15847: keuksien julistuksen sekä kansainvälisen vam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15848: maisten vuoden periaatteet on meillä kirjattu la- 15849: kiin, mutta arkipäivän tasa-arvo ei ole vielä to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val- 15850: teutunut vammaisten elämässä. takunnallisen vammaisasiamiehen viran 15851: Tasa-arvolain soveltamista valvoo tasa-arvo- perustamiseksi. 15852: valtuutettu, kansalaisten tietosuojaa tietosuoja- 15853: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15854: 15855: Juhani Alaranta Kyösti Karjula Johannes Leppänen 15856: Markku Koski Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen 15857: 232 TA 225/1995 vp 15858: 15859: Toivomusaloite 225 15860: 15861: 15862: 15863: 15864: Alaranta ym.: Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisemi- 15865: sestä 15866: 15867: 15868: Eduskunnalle 15869: 15870: Lasta odottavan äidin runsaan alkoholinkäy- kiövaurioista. Heidät tulisi saada vakuuttuneiksi 15871: tön tiedetään aiheuttavan vakavia sikiövaurioi- siitä, että raittius on turvallisin vaihtoehto ras- 15872: ta. Näitä ovat esimerkiksi keskushermostohäi- kauden aikana. 15873: riöt, mikrokefalia eli pään pienikokoisuus, kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 15874: vuhäiriöt ja kasvoepämuodostumat. Jonkin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15875: asteisina näitä alkoholin aiheuttamia vaurioita 15876: tavataan 3---4lapsella tuhatta elävänä syntynyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin al- 15877: tä lasta kohden. koholin aiheuttamien sikiövaurioiden eh- 15878: Kaikille raskaana oleville naisille pitäisi te- käisemiseksi. 15879: hokkaasti tiedottaa alkoholin aiheuttamista si- 15880: 15881: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15882: 15883: Juhani Alaranta Kyösti Karjula Hannu Takkula 15884: TA 226/1995 vp 233 15885: 15886: Toivomusaloite 226 15887: 15888: 15889: 15890: 15891: Aula: Sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittamisesta pienitu- 15892: loisten aseman parantamiseksi 15893: 15894: 15895: Eduskunnalle 15896: 15897: Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa vitysten mukaan huomattava osa toimeentulotu- 15898: uudistamista sekä nykyistä oikeudenmukaisem- ki- sekä asumistukimenoista aiheutuu liian pie- 15899: maksi että kannustavammaksi. Uudistuksen pe- niin tuloihin kohdistuvasta kunnallisverosta ja 15900: rustaksi tarvitaan verotuksen ja sosiaaliturvan lakisääteisistä maksuista. 15901: yhteistarkastelua. Nykyisellään verotuksen ja Kunnallisverotuksen alarajaa tulisi siis korot- 15902: sosiaaliturvan yhteensovitus ontuu. Se jättää ih- taa. Tämä voi tapahtua korottamalla kunnallis- 15903: misiä köyhyysloukkuihin eikä rohkaise työnte- verotuksen perusvähennystä tai ulottamalla elä- 15904: koonja omatoimisuuteen. Liian monimutkaisen ketulovähennyksen kaltainen vähennys kaikkiin 15905: tilkkutäkin sijaan on sosiaaliturvasta uudistetta- veronalaisiin tuloihin. 15906: va kansalaisen omaa elämänhallintaa tukeva Uudistus on ensimmäinen askel ns. kansalais- 15907: ponnahduslauta. ten perustuloa kohti. 15908: Uudistuksessa on erityishuomio kiinnitettävä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15909: vähimmäisturvan varassa elävien toimeentulo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15910: ongelmiin ja perusturvan yksinkertaistamiseen. 15911: Sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten kan- että hallitus toteuttaa uudistuksen so- 15912: saneläkkeet, sairausvakuutuksen ja työttömyys- siaaliturvan ja verotuksen yhteensovitta- 15913: turvan vähimmäispäiväraha sekä opintoraha, miseksi pienituloisten asemaa parantavasti 15914: tulee koota ja yhtenäistää. Lisäksi pienituloisim- siten, että vähimmäisturvan etuudet yhte- 15915: pien verotusta tulee keventää siten, että vältytään näistetään ja kunnallisveron alarajaa ko- 15916: samanaikaisesti tapahtuvalta verottamiselta ja rotetaan. 15917: esimerkiksi toimeentulotuen maksamiselta. Sel- 15918: 15919: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15920: 15921: Maria Kaisa Aula 15922: 234 TA 227/1995 vp 15923: 15924: Toivomusaloite 227 15925: 15926: 15927: 15928: 15929: Aula: Korkeimpien eläkkeiden rajoittamisesta 15930: 15931: 15932: 15933: Eduskunnalle 15934: 15935: Eläkejärjestelmää on uudistettava siten, että nanottojen perusteella korkeimpien eläkkeiden 15936: sekä työnantajalle että työntekijälle tulevaisuu- rajoittaminen on myös oikeudenmukaisimmiksi 15937: dessa ennakoitu TEL-maksujen nousupaine saa- koettuja tapoja säästää. 15938: daan hallintaan. Tässä yhteydessä on selvitettävä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15939: myös keinot ns. eläkekaton asettamiseksi tulevil- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15940: le ja parhaillaan karttuville eläkkeille. Toinen 15941: vaihtoehto on hidastaa eläkkeiden karttumaa että hallitus eläkejärjestelmän uudista- 15942: tietyn eläketason, esim. 10 000-12 000 markan misen yhteydessä selvittää mahdollisuudet 15943: kuukausieläkkeen jälkeen. Kansalaisten kan- rajoittaa korkeimpia eläkkeitä. 15944: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15945: 15946: Maria Kaisa Aula 15947: TA 228/1995 vp 235 15948: 15949: Toivomusaloite 228 15950: 15951: 15952: 15953: 15954: Aula: Työttömyysturvan uudistamisesta lyhyiden työsuhteiden 15955: vastaanottamista palkitsevaksi 15956: 15957: 15958: Eduskunnalle 15959: 15960: Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen on tömän tulot ovat hyvin pienet ja hän elää "kädes- 15961: työttömäksi jääneelle nykyisin tehty liian byro- tä suuhun". 15962: kraattiseksi ja monimutkaiseksi. Muutaman Työttömyysturvajärjestelmää on uudistettava 15963: päivän työ työttömyyskauden aikana johtaa siten, että se aina suosii aktiivista ja omatoimista 15964: siihen, että työttömyyspäivärahan maksu vii- työtöntä. 15965: västyy. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15966: Työtön yleensä aina lopulta hyötyy myös ta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15967: loudellisesti siitä, että ottaa vastaan lyhyitä työ- 15968: suhteita. Siitä huolimatta ovat päivärahan mak- että hallitus uudistaa työttömyysturva- 15969: samiseen liittyvät monimutkaisuudet ja viivästy- järjestelmää siten, että se kannustaa työ- 15970: miset omiaan vähentämään lyhyiden työsuhtei- töntä lyhyiden työsuhteiden vastaanotta- 15971: den vastaanottamista. Näin käy etenkin, jos työt- miseen. 15972: 15973: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 15974: Maria Kaisa Aula 15975: 236 TA 229/1995 vp 15976: 15977: Toivomusaloite 229 15978: 15979: 15980: 15981: 15982: Ihamäki: Alkon voittovarojen kohdentamisesta päihdeongelmais- 15983: ten hoitoon 15984: 15985: 15986: Eduskunnalle 15987: 15988: Maastamme on viimeisten kahden vuoden ai- Tilannetta voitaisiin huomattavasti parantaa, 15989: kana lakkautettu useita päihdehuoltolaitoksia. jos Alkon voittovaroja kohdennettaisiin päihde- 15990: Näissä huoltolaitoksissa oli pitkät perinteet ongelmaisten ja heidän perheittensä hoitoon. Al- 15991: päihdeongelmaisten ja heidän perheittensä hoi- kon voittovaroilla maksettava hoito kohdennet- 15992: tamisessa. Jokaisessa laitoksessa oli erityisesti taisiin sellaisiin laitoksiin, joilla on pitkät perin- 15993: paneuduttu erilaisten hoitomenetelmien hallitse- teet päihdeongelmaisten hoidosta, hoitomuoto- 15994: miseen, niin että jokainen päihdeongelmainen jen kehittämisestä ja työntekijöiden kouluttautu- 15995: kykeni saamaan itselleen sopivimman hoidon. misesta, kuten kuntayhtymien, kuntien, säätiön, 15996: Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huoleh- yhdistysten sekä uskonnollisten yhteisöjen yllä- 15997: dittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisäl- pitämissä hoitopaikoissa on. 15998: löltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 15999: esiintyvä tarve edellyttää. Tässä taloudellisessa nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16000: tilanteessa kunnat eivät juuri myönnä maksusi- 16001: toumuksia laitoshoitoon. Perusteluna on laitos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Al- 16002: hoidon kalleus avohoitoon verrattuna. Päihde- kon voittovarojen kohdentamiseksi päihde- 16003: ongelmaiset eivät ole kuitenkaan vähentyneet, ongelmaisten ja heidän perheittensä hoi- 16004: mutta hoitomahdollisuudet ovat huonontuneet. toon. 16005: 16006: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16007: 16008: Timo Ihamäki 16009: TA 230/1995 vp 237 16010: 16011: Toivomusaloite 230 16012: 16013: 16014: 16015: 16016: Ihamäki: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketurvan kehittämi- 16017: sestä 16018: 16019: 16020: Eduskunnalle 16021: 16022: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimi- viivyttelyä, jos vanhimpien veteraanien elämän- 16023: kunta on yksimielisessä mietinnössään (1993: 18) ehtoon taloudellista tilaa ylipäätään halutaan 16024: esittänyt pienituloisten rintamaveteraanien vä- kohentaa. 16025: himmäiseläketurvaa parannettavaksi arvostus- Veteraanieläkekannan supistuminen pienen- 16026: näkökohtiin liittyvänä toimenpiteenä. Toimi- tää jo nyt absoluuttisesti valtion eläkemenoja. 16027: kunnan ehdotuksen mukaisesti, jota myös vete- Niinpä edellä ehdotetun uudistuksen toteuttami- 16028: raanijärjestöt ovat asettuneet tukemaan, rinta- sesta aiheutuva lisäkustannus jää pienemmäksi 16029: maveteraanien vähimmäiseläkkeen korottami- kuin vuosittainen eläkemenojen alenema. 16030: nen voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisim- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 16031: min nykyisin maksettavaa ylimääräistä rintama- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16032: lisäjärjestelmää kehittämällä. Ansioeläketuloa 16033: vailla oleville ja pientä ansioeläkettä saaville ve- että hallitus valtion talousarvioehdotus- 16034: teraaneille maksettaisiin nykyistä suurempaa ta valmistellessaan ottaisi siihen riittävän 16035: etuutta. määrärahan pienituloisimpien rintamave- 16036: Ikääntyneiden rintamaveteraanien rivit har- teraanien vähimmäiseläketurvan kehittä- 16037: venevat nopeasti. Poistuma on yli 12 000 veteraa- mistä varten. 16038: nia vuosittain, joten asian ratkaisu ei enää siedä 16039: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16040: 16041: Timo Ihamäki 16042: 238 TA 231/1995 vp 16043: 16044: Toivomusaloite 231 16045: 16046: 16047: 16048: 16049: Ihamäki: Indeksikorotuksen suorittamisesta sotilasvammakor- 16050: vauksiin 16051: 16052: 16053: Eduskunnalle 16054: 16055: Sotilasvammalain nojalla suoritettavat kor- tään vuodesta 1995 alkaen sotilasvammakor- 16056: vaukset ovat sidottuja TEL-indeksiin. Eläkkei- vausten indeksikorotukset tullaan tekemään 16057: den tarkistuksia koskeneet valtion vuoden 1993 alentamattomina. Jo aiemmin on myös valtio- 16058: ja 1994 talousarvioihin liittyneet leikkaukset neuvoston asettama rintamaveteraaniasiain neu- 16059: kohdentuivat siten myös sotainvalideille makset- vottelukunta esittänyt sotilasvammakorvausten 16060: taviin korvauksiin. Sotilasvammakorvaukset indeksikorotusten tekemistä täysimääräisinä. 16061: ovat kuitenkin ensisijaisesti korvausta isänmaata Suorittamatta jääneet indeksikorotukset ovat 16062: puolustettaessa saadun vamman tai sairauden merkinneet sotavammaisten perusturvan heiken- 16063: aiheuttamasta haitasta, joten niitä ei voida rin- tymistä ja toimeentulon vaikeutumista. 16064: nastaa eläkkeisiin. Niiden erityisluonne on tun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 16065: nustettu muun muassa tuloverolaissa, kansan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16066: eläkelaissa sekä työeläkesäädännössä. 16067: Eduskunta on valtion vuoden 1994 talousar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin in- 16068: vion käsittelyn yhteydessä hyväksynyt ponnen, deksikorotusten tekemiseksi sotilasvam- 16069: jossa edellytetään, että vastaisuudessa ja viimeis- malain mukaisiin korvauksiin. 16070: 16071: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16072: 16073: Timo Ihamäki 16074: TA 232/1995 vp 239 16075: 16076: Toivomusaloite 232 16077: 16078: 16079: 16080: 16081: Ihamäki: Lievävammaisten sotainvalidien kuntoutuksen lisäämi- 16082: sestä 16083: 16084: 16085: Eduskunnalle 16086: 16087: Sotilasvammalain nojalla on lievävammaisilla Kuntoutuksella voidaan tehokkaasti tukea 16088: 10-25 prosentin sotainvalideilla mahdollisuus kotona ja avohoidossa selviytymistä, mikä osal- 16089: päästä kahden viikon kuntoutukseen yleensä taan vähentää tarvetta kalliiseen laitoshoitoon. 16090: vain joka toinen vuosi. Sotavammaisten keski- Sotavammaisten suuri vuotuinen poistuma on 16091: iän lähestyessä 75:tä vuotta on todettu, että kah- omiaan alentamaan nopeutetun kuntoutuskier- 16092: den vuoden väli kuntoutushoidossa on liian pit- ron aiheuttamia kustannuksia. Lievävammais- 16093: kä aika ylläpitämään heidän itsenäistä toiminta- ten sotainvalidien lisätyn kuntoutuksen tarpeet 16094: kykyään. Hoidollisestijoka vuosi annettava kun- olisi mahdollista hoitaa kuntoutuslaitosten ny- 16095: toutus johtaisi huomattavasti parempaan tulok- kyisen kapasiteetin puitteissa. 16096: seen. Fyysisen toimintakyvyn kohentamisen li- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 16097: säksi on kuntoutuksella tärkeä merkitys ter- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16098: veys-, ravinto- ja liikuntaohjauksen kannalta. Se 16099: antaa myös virkistystä ja virikkeitä ikääntyvän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 16100: sotavammaisen arkeen, joka monasti on täynnä tilasvammalain muuttamiseksi siten, että 16101: erilaisia sairauksia ja vaivoja. 10-25 prosentin sotainvalidit voisivat 16102: saada kuntoutusta joka vuosi. 16103: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16104: 16105: Timo Ihamäki 16106: 240 TA 233/1995 vp 16107: 16108: Toivomusaloite 233 16109: 16110: 16111: 16112: 16113: Ihamäki: Ympäristön tupakansavun määrittelemisestä syöpä- 16114: vaaralliseksi aineeksi 16115: 16116: 16117: Eduskunnalle 16118: 16119: Ympäristön tupakansavu on osoitettu syöpä- Uusi tupakkalaki poisti ympäristön tupakan- 16120: vaaralliseksi aineeksi. Se aiheuttaa vuosittain savun aiheuttaman terveysvaaran kaikilta muilta 16121: 50-60 tupakoimattoman henkilön keuhkosyö- paitsi ravintoloiden, ravitsemisliikkeiden, hotel- 16122: päkuoleman. Kuolemista kaksi kolmannesta- lien ja muiden majoitusliikkeiden työntekijöiltä. 16123: kolme neljännestä on työpaikan ympäristön tu- Myös tupakkahuoneiden siivoushenkilökunta 16124: pakansavun aiheuttamia. voi altistua tupakansavun haitoille siivotessaan 16125: Työpaikalla, jossa tupakointi on sallittua, tupakkahuoneita ilman asianmukaisia suojaa- 16126: ympäristön tupakansavualtistus vastaa 1-2 sa- mistoimenpiteitä. 16127: vukkeen polttamista ja nostaa keuhkosyöpäkuo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 16128: lemanvaaran tasolle 5-10/10 000 altistunutta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16129: Työsuojeluriskinä vaara on samaa suuruusluok- 16130: kaa kuin bentseenin, årseenin ja asbestin aiheut- että hallitus tekisi päätöksen tai valmis- 16131: tama työturvallisuusvaara, siis suurin mahdolli- telisi eduskunnalle lain ympäristön tupa- 16132: nen vaara. kansavun syöpävaarallisuudesta. 16133: 16134: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16135: 16136: Timo Ihamäki 16137: TA 234/1995 vp 241 16138: 16139: Toivomusaloite 234 16140: 16141: 16142: 16143: 16144: Jääskeläinen ym.: Lasten päivähoidon vaihtoehtojen kehittä- 16145: misestä 16146: 16147: 16148: Eduskunnalle 16149: 16150: Lasten päivähoidon vaihtoehtoja kehitettäes- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16151: sä ensisijaisuuksista päättämisessä tulee ohje- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16152: nuorana olla tieto päivähoidon tarvitsijan, lap- 16153: sen kehityksestä: pieni lapsi tavallisesti tarvitsee että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot- 16154: vielä jompaakumpaa vanhempaaosa hoitajak- ta lasten päivähoidon vaihtoehtoja kehitet- 16155: seen, mutta yli kolmivuotias kaipaa jo ikäisten- täessä asetetaan painopiste pieniin, alle 16156: sä seuraa ja monipuolisia sosiaalisia virikkeitä, nelivuotiaisiin lapsiin ja että subjektiivinen 16157: joita kodin ulkopuolinen päivähoito tarjoaa oikeus päivähoitopaikkoihin turvataan 16158: varsinkin silloin, kun on kysymys yksilapsisesta kouluikää lähestyville, ensisijaisesti yli 16159: perheestä. kolmivuotiaille lapsille. 16160: 16161: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16162: 16163: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen Toimi Kankaanniemi 16164: Tauno Pehkonen Matti Ryhänen Bjarne Kallis 16165: 242 TA 235/1995 vp 16166: 16167: Toivomusaloite 235 16168: 16169: 16170: 16171: 16172: Jääskeläinen ym.: Kotihoidon tuen kehittämisestä sosiaali- ja eläke- 16173: turvan takaavaksi hoitopalkaksi 16174: 16175: 16176: Eduskunnalle 16177: 16178: Kotihoidon tuki ei vielä nykyisessä muodos- dellisesti päiväkotihoitoa edullisempaa vaihto- 16179: saan ja markkamääräisellä tasonaan ole todelli- ehtoa ja hoidettavalle inhimillistä hoitovaihtoeh- 16180: nen taloudellinen vaihtoehto vanhemmille. Vas- toa tutussa kotiympäristössä. 16181: ta kotihoidon tuen kehittäminen ns. hoitopal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16182: kaksi lasta hoitavalle merkitsisi todellisen päivä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16183: hoitovaihtoehdon luomista ja siten vanhempien 16184: valinnanmahdollisuuden toteutumista lasten että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 16185: päivähoidossa. kotihoidon tuen kehittämiseksi riittävän 16186: Sosiaali- ja eläketurvan hoitajalle takaava hoi- sosiaali- ja eläketurvan takaavaksi hoito- 16187: topalkka merkitsisi siten yhteiskunnalle talou- palkaksi lastaan kotona hoitavalle. 16188: 16189: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16190: 16191: Jouko Jääskeläinen Päivi Räsänen Toimi Kankaanniemi 16192: Tauno Pehkonen Sakari Smeds Matti Ryhänen 16193: Bjarne Kallis 16194: TA 236/1995 vp 243 16195: 16196: Toivomusaloite 236 16197: 16198: 16199: 16200: 16201: Jääskeläinen ym.: Miesten isyys- ja vanhempainlomien käytön li- 16202: säämisestä 16203: 16204: 16205: Eduskunnalle 16206: 16207: Perhettä ja lapsia koskevassa lainsäädännössä ten hoitoa varten olevien lomien käytöstä vaikut- 16208: tavoitteena pidetään vanhempien yhtäläisiä oi- tavat paitsi heidän omat ja vaimojensa näkemyk- 16209: keuksia ja velvollisuuksia lapsiinsa nähden. Käy- set myös miesten työpaikkojen eli työnantajienja 16210: tännön tasolla ei ole edetty näin pitkälle. työtovereiden suhtautuminen. Yleisen käsityk- 16211: Useimmat miehet pitivät 6-12 vuorokauden sen mukaan varsinkaan miesvaltaisissa työpai- 16212: isyysloman. Miesten osuus väheni siirryttäessä koissa nuoria isiä ei kannusteta tässä asiassa. 16213: isyyslomasta vanhempainlomaan ja hoitovapaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16214: seen. Vuonna 1990 vanhemmat tulivat samaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16215: asemaan sairaan lapsen hoitoloman käyttäjinä. 16216: Samoin kummallakin lapsen vanhemmista on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 16217: oikeus tehdä lyhyempää työaikaa. käynnistääkseen yhdessä työmarkkinajär- 16218: Naiset ovat työmarkkinoille hakeutuessaan jestöjen kanssa kampanjan miesten kan- 16219: usein syrjityssä asemassa, koska työhönottaja nustamiseksi käyttämään isyys- ja van- 16220: pelkää erityisesti naisten joutuvan laiminlyö- hempainlomaa sekä hoitovapaata, sairaan 16221: mään työtehtäviä perheen ja lasten takia. Mies- lapsen hoitolomaa ja lyhennettyä työai- 16222: ten tulisikin nykyistä enemmän kantaa vastuuta kaa. 16223: pienten lasten hoidosta. Miesten päätökseen Ias- 16224: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16225: 16226: Jouko Jääskeläinen Bjarne Kallis Tauno Pehkonen 16227: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Toimi Kankaanniemi 16228: 244 TA 237/1995 vp 16229: 16230: Toivomusaloite 237 16231: 16232: 16233: 16234: 16235: Kallis ym.: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaisen 16236: kuntootuksen järjestämisestä 16237: 16238: 16239: Eduskunnalle 16240: 16241: Kansaneläkelaitoksen kun tou tustu tkim us- että sairas lapsi lopulta joutuu laitokseen. Toi- 16242: keskuksessa on tutkittu pitkäaikaissairaiden ja saalta sellaisten kroonisten sairauksien yhteydes- 16243: heidän perheidensä kuntootustarvetta ja sen sä, joissa hoidon päävastuu on potilaalla tai hä- 16244: luonnetta. Tällöin on käynyt ilmi, että kuntoo- nen omaisillaan, henkinen väsyminen sairauteen 16245: tustarve on kokonaisvaltainen: se on sairaan tai ja sen tuottamiin rajoituksiin usein aiheuttaa lää- 16246: vammaisen ja hänen perheensä huomioon otta- kinnällisten toimenpiteitten laiminlyöntiä ja si- 16247: mista kokonaisuutena. Perheenjäsenen sairas- ten myös fyysisen tilanteen pahenemista. Kol- 16248: tuessa vaikeaan sairauteen ja tilanteen jatkuessa manneksi: psykosomaattisena kokonaisuutena 16249: päivästä toiseen, ehkä vuosikausia samanlaisena ihminen on fyysisesti paremmassa kunnossa, kun 16250: tai pahenevana, on henkisten voimavarojen löy- paineet henkisellä puolella vähenevät ja päinvas- 16251: täminen ja liikkeelle saaminen sekä potilaassa toin. 16252: itsessään että hänen läheisissään ensisijaisen tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16253: keää pärjäämisen kannalta, vaikkakin ilmeisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16254: kuntootuksen vaikein osa-alue. Esimerkiksi per- 16255: heet, joissa on kroonisesti sairas lapsi, ja usein että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 16256: yksinhuoltajaperhe, jota rasittaa yhden tai siaali- ja terveysministeriön veivoittami- 16257: useamman perheenjäsenen vaikea sairaus, hajoa- seksi huolehtimaan siitä, että vammaisten 16258: vat helposti: jompikumpi puolisoista ei kestä ti- ja pitkäaikaissairaiden kuntoutuksessa py- 16259: lannetta. He saavat kyllä taloudellista tukea ja ritään hoidettavan ja hänen perheensä ko- 16260: ehkä päivisin hoitoapua, mutta ovat illat ja vii- konaisvaltaiseen kuntoutukseen sekä vara- 16261: konloput sidottuja kotiin. He eivät itse pääse taan tarvittavat varat tämän edellyttä- 16262: virkistäytymään, solmimaan ihmissuhteita eivät- mään koulutukseen ja henkilöstön lisäämi- 16263: kä lomalle, vaan uupuvat usein seurauksena se, seen. 16264: 16265: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16266: 16267: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 16268: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 16269: TA 238/1995 vp 245 16270: 16271: Toivomusaloite 238 16272: 16273: 16274: 16275: 16276: Kallis ym.: Saattohoidon järjestämisestä 16277: 16278: 16279: 16280: Eduskunnalle 16281: 16282: Maassamme on viime aikoina keskusteltu ja asiantuntemuksella kuolevan potilaan hoitoon 16283: kuolevan potilaan hoidosta. Siihen on liitetty ja siihen kokonaisuuteen, mikä liittyy elämän 16284: eutanasian eli armomurhan käsite, jopa vastoin päättymiseen. Maailman terveysjärjestö WHO 16285: lääkärikunnan näkemystä asiasta. Eutanasia on on suositellut kaikille jäsenmailleen terminaali- 16286: kuitenkin perinteisesti tarkoittanut hyvää kuole- hoitoa koskevassa selonteossaan, että termi- 16287: maa eli sellaista kuolemaa, jossa kuoleva on saa- naali- eli saattohoito saatetaan kuntoon. 16288: nut kypsyä ajatukseen elämän päättymisestä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16289: ehtinyt selvittää haluamansa asiat. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16290: Jokaisella tulisi olla oikeus hyvään kuole- 16291: maan. Nykyaikainen saattohoito tarjoaa turval- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 16292: lisen mahdollisuuden kuolla arvokkaasti ja ilman tasavertaisen, eettisesti korkeatasoisen 16293: kipuja. saartohoidon aikaansaamiseksi kaikkiin 16294: Terveydenhuollossa tulee suhtautua vakavasti kuntiin ja sairaanhoitopiireihin 16295: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16296: 16297: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 16298: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 16299: 246 TA 239/1995 vp 16300: 16301: Toivomusaloite 239 16302: 16303: 16304: 16305: 16306: Kallis ym.: Kokonaisvaltaisen sairaala- ja muun laitoshoidon to- 16307: teuttamisesta 16308: 16309: 16310: Eduskunnalle 16311: 16312: Hoitotyö sairaaloissamme, terveyskeskusten kaissairaille myönnetään erilaisia vapauksia, 16313: vuodeosastoilla sekä vanhusten ja vammaisten osoittavat kuitenkin sen, että ihmisestä kokonai- 16314: huoltolaitoksissa on perinteisesti keskittynyt fyy- suutena aletaan olla kiinnostuneita hoitolaitos- 16315: sisen terveyden ylläpitämiseen ja siihen liittyviin ten piirissä ja että henkilökunta kokee kokonais- 16316: toimenpiteisiin. Potilaan tai asukkaan henkinen, valtaisen hoitotyön mielekkäämpänä kuin pel- 16317: sosiaalinen ja hengellinen minä ovat vain häiriö- kän toimenpiderutiinin. Nämä kokeilut ovat kui- 16318: tekijöitä tässä ihmisruumiin johonkin yksityis- tenkin vain häviävän pieni osa sairaaloistamme 16319: kohtaan kohdistuvassa hoidossa. Erityisen ra- ja muista hoitolaitoksistamme. Lääkintöhalli- 16320: j aittavanaja identiteettiään uhkaavana Jääkin tä- tuksen tulee nopeuttaa kokonaisvaltaisen hoi- 16321: teknologian kehityksen myötä vain yhä toimen- don toteutumista kaikissa sairaaloissamme ja 16322: piteistyvän sairaanhoidon kokee henkilö, joka muissa hoitolaitoksissamme. Niille tulee taata 16323: joutuu viettämään pitkiä aikoja sairaalassa tai riittävät henkilökuntaresurssit ja mahdollisuu- 16324: laitoksessa, sekä kuoleva ihminen, joka usein det henkilökunnan kouluttamiseen kokonaisval- 16325: siirtyy ajasta iankaikkisuuteen seuranaan vain taisen hoitotyön toteuttamiseen käytännössä. 16326: letkut ja infuusioteline. Ihminen ei pysty eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16327: häntä ole tarkoitettu kapeutumaan pelkäksi fyy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16328: siseksi olennoksi johonkin hoitolaitokseen jou- 16329: tuessaan. Lisäksi useat sairaudet ovat jo etiologi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vei- 16330: altaan psykosomaattisia ja niiden hoidon onnis- voittaakseen kaikki sairaalatyyppiset ja 16331: tumiseksi tarvitaan potilaan kokonaisuuden muut hoitolaitokset pikimmiten toteutta- 16332: huomioon ottamista. Kokonaisvaltaisen hoidon maan kokonaisvaltaista hoitoaja varatak- 16333: kokeilut muutamissa vanhustenhuoltolaitoksis- seen sitä varten riittävästi henkilökuntaa ja 16334: sa sekä Salon terveyskeskuksessa, jossa pitkäai- koulutusmäärärahoja. 16335: 16336: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16337: 16338: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen Tauno Pehkonen 16339: TA 240/1995 vp 247 16340: 16341: Toivomusaloite 240 16342: 16343: 16344: 16345: 16346: Kallis ym.: Työnantajien vapauttamisesta työttömyysvakuutus- 16347: maksusta 16348: 16349: 16350: Eduskunnalle 16351: 16352: Työllisyyttä vastaan on toiminut ns. verokiila varat menevät monen mutkan kautta työttö- 16353: eli työntekijälle käteenjäävän tulon ja työnanta- myyskorvauksilla työttömille. Vaihtoehtoisuus 16354: jalle kaikkineen syntyvien palkkakustannusten sallisi saman summan käyttämisen palkkojen 16355: välinen kestämättömän suuri ero. Vaikka talou- maksamiseen uusille työntekijöille, mikä merkit- 16356: den odotukset ovatkin jo pääasiallisesti myöntei- sisi kymmenientuhansien, teoreettisesti jopa 16357: siä, ei uusia työpaikkoja synny ennen kuin työl- 100 000 työpaikan syntymistä. 16358: listämisen esteet on raivattu. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16359: Työnantajien vapauttaminen työttömyysva- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16360: kuutusmaksun maksamisesta sillä ehdolla, että 16361: ne käyttävät samansuuruisen summan uusien että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 16362: työntekijöiden työllistämiseen, parantaisi työlli- piteisiin työnantajien vapauttamiseksi 16363: syystilannetta huomattavasti. työttömyysvakuutusmaksun maksamises- 16364: Työttömyysvakuutusmaksujen kertymä nou- ta, jos he samalla summalla palkkaavat 16365: see vuodessa noin 10 miljardiin markkaan. Nämä uusia työntekijöitä. 16366: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16367: 16368: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 16369: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 16370: 248 TA 241/1995 vp 16371: 16372: Toivomusaloite 241 16373: 16374: 16375: 16376: 16377: Kankaanniemi ym.: Väestöpoliittisen toimenpideohjelman laatimi- 16378: sesta vanhusväestön osuuden kasvaessa 16379: 16380: 16381: Eduskunnalle 16382: 16383: Suomen kansan tulevaisuus näyttää väestöpo- sia sosiaalisin perustein. Myös lapsiperheiden ta- 16384: liittiselta kannalta synkältä. Kun 1940- ja 1950- loudellinen asema on kohtuuttoman heikko. Päi- 16385: luvulla syntyneet suuret ikäluokat tulevat eläke- vähoito- ja asuntoasiat ovat olleet ja ovat yhäkin 16386: ikään 2000-luvun alkuvuosina ja -vuosikymme- hei~osti hoidettuja. 16387: ninä, ovat parhaassa työiässä 1970-, 1980- ja Aärettömän huolestuttavalta näyttävä kehi- 16388: 1990-luvulla syntyneet pienet ikäluokat. tys on vielä osittain korjattavissa. Toimenpiteillä 16389: Suuri vanhusväestö tarvitsee paljon hoitohen- on kuitenkin kiire. Tämän johdosta hallituksen 16390: kilöstöä ja myös eläkkeiden maksajia, joita ei ole tulisi kiireesti laatia väestöpoliittinen ohjelma, 16391: riittävästi, koska työikäisten määrä on tuolloin jossa määriteltäisiin ne toimenpiteet, joihin on 16392: liian pieni. Kehitys on ajautumassa väistämättä ryhdyttävä kansallisen kriisin ehkäisemiseksi. 16393: syvään kriisiin, jota syventää lisäksi kasvava en- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16394: nenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16395: vien määrä sekä elintavoista, mm. alkoholismista 16396: johtuva työkyvyn heikkeneminen nuorissa ikä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 16397: luokissa. teisiin väestöpoliittisen toimenpideohjel- 16398: Syntyvyys Suomessa on ollut parin viime vuo- man laatimiseksi edessä olevan väestö- ja 16399: sikymmenen aikana aivan liian alhainen. Suomi hoitokatastrofin ehkäisemiseksi Suo- 16400: on ollut tietoisesti lapsivihamielinen yhteiskunta. messa. 16401: Syntymättömiä lapsia on surmattu satojatuhan- 16402: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16403: 16404: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 16405: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 16406: TA 242/1995 vp 249 16407: 16408: Toivomusaloite 242 16409: 16410: 16411: 16412: 16413: Kankaanniemi ym.: Kristillistenjärjestöjen päihdehuoltotyön tuke- 16414: misesta 16415: 16416: 16417: Eduskunnalle 16418: 16419: Kuntien järjestämä päihdehuolto on viime tuloksellisuuden ansiosta. Niille tulee osoittaa 16420: vuosina supistunut tuntuvasti. Osa päihdeongel- tukea velkarasitteen keventämiseksi ja toimin- 16421: mista eroon pyrkivistä on jäänyt tarvittavaa hoi- nan tehostamiseksi. 16422: toa ja tukea vaille. Kipeimmin säästöt ovat iske- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16423: neet yksityistenjärjestöjen päihdehuoltotyöhön. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16424: Jos nämäjärjestöt kaatuvat talousvaikeuksiinsa, 16425: tapahtuu yhteiskunnan kannalta korvaamaton että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 16426: vahinko. piteisiin kristillisten päihdehuoltotyötä te- 16427: Kristillisellä perustalla toimivat hoitoyksiköt kevien järjestöjen toiminnan tukemiseksi. 16428: ovat saavuttaneet yleisen luottamuksen hoidon 16429: 16430: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16431: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 16432: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 16433: 250 TA 243/1995 vp 16434: 16435: Toivomusaloite 243 16436: 16437: 16438: 16439: 16440: Kankaanniemi ym.: Aborttia harkitsevien neuvontapalvelujen lisää- 16441: misestä 16442: 16443: 16444: Eduskunnalle 16445: 16446: Kun aborttitilastoja on seurattu, on tullut Ie sekä henkistä tukea ja tietoa sosiaaliturvaan 16447: ilmi, että iso ryhmä aborttiin päätyneistä naisista liittyvistä palveluista että tietoa adoptiomahdol- 16448: katuu koko loppuelämänsä, kun ei osannut ar- lisuuksista. 16449: vioida riittävän laajasti taloudellisia, henkisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16450: ym. seikkoja päätöstä tehdessään. Aborttikysy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16451: mystä täytyy tarkastella vakavana yksilökysy- 16452: myksenä ja Jaajana väestöpoliittisena kysymyk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin 16453: senä sekä eettisenä ja elämänsuojelukysymykse- Turun mallin mukaisen aborttia harkitse- 16454: nä. vien neuvonta-ja palvelupisteen saamiseksi 16455: Turussa olleen projektin pohjalta on päädytty jokaisen sitä tarvitsevan ulottuville koko 16456: käytäntöön, jossa neuvonta- ja palvelupisteen maassa. 16457: kautta tarjotaan kaikille aborttia hakeville naisil- 16458: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16459: 16460: Toimi Kankaanniemi Päivi Räsänen 16461: Jouko Jääskeläinen Tauno Pehkonen 16462: TA 244/1995 vp 251 16463: 16464: Toivomusaloite 244 16465: 16466: 16467: 16468: 16469: Kankaanniemi ym.: Raskauden keskeyttämisedellytysten valvon- 16470: nan tehostamisesta 16471: 16472: 16473: Eduskunnalle 16474: 16475: Voimassa oleva laki raskauden keskeyttämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16476: sestä asettaa suhteellisen tiukat edellytykset ras- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16477: kauden keskeyttämiselle. Tämä koskee sekä so- 16478: siaalisia että lääketieteellisiä perusteita. Julkisuu- että lakia raskauden keskeyttämisestä 16479: dessa on kuitenkin toistuvasti selvitetty, että käy- muutettaisiin siten, että terveydenhuollon 16480: täntö on muotoutunut lain tarkoitusta vastaa- oikeusturvakeskukselle asetetaan velvolli- 16481: mattomaksi siten, että käytännössä raskauden suus tarkoin seurata ja valvoa, että lain 16482: keskeytyksen saa lähes aina, kun nainen sitä vain mukaiset edellytykset täyttyvät niissä ta- 16483: pyytää. Tällainen lain valvomatta jättäminen pauksissa, joissa raskauden keskeytys to- 16484: heikentää yleistä Iainkuuliaisuutta. teutetaan. 16485: 16486: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16487: Toimi Kankaanniemi Päivi Räsänen 16488: Jouko Jääskeläinen Tauno Pehkonen 16489: 252 TA 245/1995 vp 16490: 16491: Toivomusaloite 245 16492: 16493: 16494: 16495: 16496: Kantalainen ym.: Yrittäjän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä 16497: koskevan ennakkopäätösmenettelyn käyttöönottamisesta 16498: 16499: 16500: Eduskunnalle 16501: 16502: Kun työkyvyn alentuminen vaikeuttaa yritys- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16503: toiminnan jatkamista, yrittäjä ei kuitenkaan voi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16504: turvallisesti tehdä yritystoimintansa lopettamis- 16505: ta koskevia ratkaisuja ennen kuin on saanut elä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 16506: kelaitokselta lopullisen päätöksen työkyvyttö- piteisiin eläkelaitosten veivoittamiseksi 16507: myydestään. Kun päätös on annettu, yritystoi- muuttamaan menettelytapoja siten, että 16508: minnasta luopumisen on tapahduttava nopeasti. myös yrittäjillä olisi mahdollisuus sitovan 16509: Jotta yritystoiminnasta sivuun siirtyminen voisi työkyvyttömyyttä koskevan ennakkorat- 16510: tapahtua hallitusti, se edellyttää, että yrittäjällä kaisun saamiseen, kuten yksilöllisessä var- 16511: on kohtuullinen aika käytettävissään tilanteen haiseläkejärjestelmässä. 16512: järjestelyyn. 16513: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16514: 16515: Kari Kantalainen Riitta Korhonen Pekka Kuosmanen 16516: TA 246/1995 vp 253 16517: 16518: Toivomusaloite 246 16519: 16520: 16521: 16522: 16523: Kantalainen ym.: Yrittäjän sairausvakuutuksen karenssiajan lyhen- 16524: tämisestä 16525: 16526: 16527: Eduskunnalle 16528: 16529: Yrittäjä saa sairaustapauksessa sairauspäivä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 16530: rahaa yhdeksännen päivän jälkeen. Maatalous- piteisiin saattaakseen yrittäjää koskevan 16531: yrittäjien kohdalla karenssiaika on kolme päi- sairausvakuutuksen karenssiajan yhden- 16532: vää. Työntekijöiden karenssiaika on kokonaan vertaisemmaksi maatalousyrittäjien ja 16533: poistettu useimpien alojen työehtosopimuksella. työntekijöiden karenssiaikoihin nähden ly- 16534: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- hentämällä yhdeksän päivän karenssiaikaa 16535: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tai tasaamalla kaikkien kohdalta karenssi- 16536: aikoja. 16537: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16538: 16539: Kari Kantalainen Riitta Korhonen Pekka Kuosmanen 16540: 254 TA 247/1995 vp 16541: 16542: Toivomusaloite 247 16543: 16544: 16545: 16546: 16547: Kemppainen ym.: Indeksitarkistuksen tekemisestä eläkkeisiin ja 16548: muihin sosiaalietuuksiin 16549: 16550: 16551: Eduskunnalle 16552: 16553: Työmarkkinoilla on kahtena vuotena päädyt- teltu ostovoiman lisäämisenä. Kotimaisen tuo- 16554: ty nollatasoiseen palkkaratkaisuun. Näillä kier- tannon kannalta ja myös yleensä elvyttämisen 16555: roksilla työpaikka- ja alakohtaistenjoustojen ta- kannalta tehokkaampaa on ostovoiman lisäämi- 16556: kia (paikallinen sopiminen, lomarahojen leik- nen alhaisempiin toimeentuloryhmiin. Näitä 16557: kaukset ym.) ansiotaso on itse asiassa alentunut. ovat kaikki erilaisten toimeentulojärjestelmien 16558: Tämän takia on ollut perusteltua (myös valtion- piirissä olevat kansalaiset. Yhteiskunnallisesti 16559: taloudellisista syistä), että eläkkeiden, työttö- oikeudenmukaisempaa on ohjata ostovoima juu- 16560: myysturvan ja muiden sosiaalietuuksien indeksi- ri näille ryhmille. Siksi indeksikorotukset eri so- 16561: tarkistuksia ei ole tehty tai ne on tehty vain osit- siaalietuuksiin tulisi tehdä täysimääräisinä. 16562: tain. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16563: Päättymässä olevalla työmarkkinakierrok- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16564: sella palkkataso on selvästi noussut. Palkkaso- 16565: pimukset ovat vaihdelleet jopa kymmenen pro- että hallitus suorittaisi sekä ostovoiman 16566: sentin korotuksista yleisimmin tehtyyn kolmen että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuu- 16567: prosentin korotukseen. Liukumat tulevat nos- den turvaamiseksi indeksikorotukset täysi- 16568: tamaan palkkatasoa sopimuskaudelle myös sel- määräisinä eläkkeisiin, työttömyystur- 16569: västi. vaan, opintotukeen ja muihin toimeentulo- 16570: Palkankorotusvaatimuksia on yleisesti perus- tuen muotoihin. 16571: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16572: 16573: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 16574: TA 248/1995 vp 255 16575: 16576: Toivomusaloite 248 16577: 16578: 16579: 16580: 16581: Kemppainen ym.: Erityistunnuksen luomisesta miinanraivaajille ja 16582: muille sodankaltaisissa olosuhteissa palvelemaan joutuneille 16583: 16584: 16585: Eduskunnalle 16586: 16587: Rintamasotilastunnus on edellytyksenä tie- esimerkiksi kauppalaivastossa palveleminen. 16588: tyille sosiaalituen muodoille kuten kuntoutus- Jotta he tulisivat yhteiskunnan taholta oikeuden- 16589: palveluille. Näillä palveluilla yritetään korvata, mukaisesti kohdelluiksi ja jotta yhteiskunta voisi 16590: lieventää ja poistaa niitä haittoja, joita raskaat maksaa heille kunnia velkaa, tulisi näille ryhmille 16591: sodanaikaiset velvollisuudet aiheuttivat sotaolo- muodostaa oma tunnus. Rintamasotilastunnuk- 16592: suhteissa ihmisille heidän täyttäessään kansalais- sen myöntämisperiaatteiden muuttaminen heitä 16593: velvollisuutta. Rintamatunnuksen saannin edel- koskevaksi ei olisi oikeudenmukaista todellisia 16594: lytyksenä on miesten kohdalla palvelu sodan ai- rintamaveteraaneja kohtaan ja toisi eteen myös 16595: kana sellaisessajoukko-osastossa,joka on toimi- vaikeasti ratkaistavia ongelmia. 16596: nut rintamaolosuhteissa ja naisten kohdalla käs- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16597: kettynä yhteiskunnallisen tehtävän suorittami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16598: nen sotatoimialueella. 16599: Tämä määritelmä rajaa tunnuksen ja myös että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 16600: sosiaalipalvelujen ulkopuolelle sellaisia ryhmiä, menpiteisiin erityistunnuksen luomiseksi 16601: jotka ovat asevelvollisina palvelleet sodanomai- asevelvollisena sodanaikaisissa olosuhteis- 16602: sissa olosuhteissa. Tällaisia ovat mm. miinanrai- sa palvelemaan joutuneille, jotka eivät voi 16603: vaustehtäviin osallistuminen asevelvollisena saada rintamasotilastunnusta. 16604: Suomenlahdella ja Lapissa sodan jälkeen sekä 16605: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16606: 16607: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 16608: 256 TA 249/1995 vp 16609: 16610: Toivomusaloite 249 16611: 16612: 16613: 16614: 16615: Koistinen ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvausten indeksitar- 16616: kistuksista 16617: 16618: 16619: Eduskunnalle 16620: 16621: Vuosina 1993, 1994 ja 1995 sotilasvammalain va, että ko. korvaukset ovat osa sotainvalidien 16622: mukaisiin korvauksiin ei toteutettu indeksikoro- lakisääteistä toimeentulon perusturvaa. 16623: tusta täysimääräisenä, vaan myös sitä vähensi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16624: palkansaajan työeläkemaksun huomioon otta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16625: minen korotusta määrättäessä. Eduskunta hy- 16626: väksyi vuoden 1995 talousarvion yhteydessä lau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 16627: suman, jonka mukaan se edellyttää, että vastai- tilasvammalain mukaisten indeksikorotus- 16628: suudessa ja viimeistään vuodesta 1996 alkaen ten maksamiseksi täysimääräisinä vuoden 16629: sotilasvammakorvausten indeksikorotukset tul- 1996 alusta lukien. 16630: laan tekemään alentamattomina. On huomatta- 16631: 16632: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16633: 16634: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16635: Bjarne Kallis Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola 16636: Tero Mölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16637: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen Mauri Salo 16638: Maria Kaisa Aula Hannu Kemppainen 16639: TA 250/1995 vp 257 16640: 16641: Toivomusaloite 250 16642: 16643: 16644: 16645: 16646: Koistinen ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuksen lisäämisestä 16647: 16648: 16649: 16650: Eduskunnalle 16651: 16652: Rintamaveteraanien kuntoutustoiminta on Kuntoutukseen pääsyä olisi ehdottomasti saata- 16653: veteraaniväestön huollon tärkein painopistealue va joudutetuksi. Näin tapahtuu vain kuntoutus- 16654: lähivuosina. Yhä suurempi osa veteraaniväestös- määrärahan nostamisella. Jo 10 milj. markan 16655: tä saavuttaa iän, jolloin toimintakyky heikkenee. nosto (180 milj. markkaan) helpottaa kuntoutus- 16656: Oikea-aikaisella kuntoutuksella veteraanin oma- kierron nopeuttamista. 16657: toimista selviytymistä kodissaan voidaan lisätä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16658: Tehdyn veteraanitutkimuksen mukaan noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16659: 40 % veteraaneista asetti kuntoutuksen tärkeim- 16660: mäksi tarpeekseen. Nykyisellä 170 milj. markan että hallitus valtion vuoden 1996 talous- 16661: määrärahalla voidaan laitoskuntoutusta antaa arvioesitystä valmistellessaan ryhtyisi toi- 16662: vuosittain vain noin kymmenesosalle siihen peri- menpiteisiin rintamaveteraanien kuntou- 16663: aatteessa oikeutetuista rintamaveteraaneista. tusmäärärahan nostamiseksi. 16664: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16665: 16666: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16667: Bjarne Kallis Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola 16668: TeroMölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16669: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen Mauri Salo 16670: Maria Kaisa Aula Hannu Kemppainen 16671: 258 TA 251/1995 vp 16672: 16673: Toivomusaloite 251 16674: 16675: 16676: 16677: 16678: Koistinen ym.: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketurvan paran- 16679: tamisesta 16680: 16681: 16682: Eduskunnalle 16683: 16684: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimi- Kun tiedetään, että rintamaveteraanienjouk- 16685: kunta on yksimielisessä mietinnössään (1993: 18) ko vähenee nopeasti, yli 12 000 heistä kuolee 16686: esittänyt pienituloisten rintamaveteraanien vä- yhden vuoden aikana, niin todellisuudessa em. 16687: himmäiseläketurvaa parannettavaksi arvostus- uudistuksen toteuttamisesta aiheutuva lisäkus- 16688: näkökohtiin liittyvänä toimenpiteenä. Toimi- tannus jää pienemmäksi kuin vuosittainen eläke- 16689: kunnan ehdotuksen mukaisesti, jota myös vete- menojen alenema. 16690: raanijärjestöt ovat asettuneet tukemaan, rin- Mikäli kaikkein pienituloisimpien ja ikäänty- 16691: tamaveteraanien vähimmäiseläkkeen korottami- neiden veteraanien elämänehtoon taloudellista 16692: nen voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisim- tilaa ylipäätään halutaan parantaa, ei asian 16693: min nykyisin maksettavaa ylimääräistä rintama- myönteistä ratkaisua saa enää siirtää tuonnem- 16694: lisäjärjestelmää kehittämällä. maksi. 16695: Ansioeläketuloa vailla oleville ja pientä ansio- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16696: eläkettä saaville veteraaneille maksettaisiin ny- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16697: kyistä suurempaa etuutta. Pelkästään kansan- 16698: eläkkeen varassa elävälle veteraanille ylimääräi- että hallitus valmistellessaan valtion 16699: nen rintamalisä olisi 45 % kansaneläkkeen lisä- vuoden 1996 talousarvioesitystä ryhtyisi 16700: osasta. Tämä tavoite tulisi toteuttaa kahdessa toimenpiteisiin rintamaveteraanien vähim- 16701: vaiheessa siten, että 1.1.1996 alkaen ylimääräi- mäiseläketurvan kehittämiseksi. 16702: nen rintamalisä olisi 35 % kansaneläkkeen lisä- 16703: osasta ja 1.1.1997 alkaen se olisi 45 %. 16704: 16705: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16706: 16707: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16708: Bjarne Kallis Sulo Aitioniemi Markku Vuorensola 16709: Tero Mölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16710: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen Mauri Salo 16711: Maria Kaisa Aula Hannu Kemppainen 16712: TA 252/1995 vp 259 16713: 16714: Toivomusaloite 252 16715: 16716: 16717: 16718: 16719: Koistinen ym.: Rintamaveteraanien asunnon muutostöiden kor- 16720: vaukseen oikeuttavan työkyvyttömyysasteen alarajan alenta- 16721: misesta 16722: 16723: 16724: Eduskunnalle 16725: 16726: Sekä sotainvalidien että yhteiskunnan kannal- va korjausneuvonta, jonka tarjoama tuki olisi 16727: ta paras ratkaisu on, että ikääntyvät sotainvalidit käytettävissä vielä vuonna 1996. 16728: voivat asua mahdollisimman pitkään omassa Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tuo 16729: kodissaan. Näin voidaan vähentää laitoshoidon alennus voitaisiin tehdä kahdessa erässä siten, 16730: tarvetta. Alentamalla nykyistä 30 prosentin työ- että vuoden 1996 alusta ko. alarajaa alennettai- 16731: kyvyttömyysasteen alarajaa pääsisivät myös lie- siin 30 prosentista 20 prosenttiin. Vuonna 1997 16732: vävammaiset asunnon muutostöiden piiriin. So- edettäisiin 10 prosentin tasolle. 16733: siaali- ja terveysministeriön asettama sotainvali- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16734: dien vanhuudenhuoltoryhmä esitti jo vuonna kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16735: 1990, että sotilasvammalain nojalla asunnon 16736: muutostöiden korvaukseen oikeuttavan työky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rin- 16737: vyttömyysasteen alaraja alennettaisiin aina 10 tamaveteraanien asunnon muutostöiden 16738: prosenttiin. Uudistuksen tarvetta on omiaan kii- korvaukseen oikeuttavan työkyvyttömyys- 16739: rehtimään sotainvalidien ikääntymisen lisäksi asteen alentamiseksi. 16740: Raha-automaattiyhdistyksen varoin toteutetta- 16741: 16742: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16743: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16744: Bjarne Kallis Sulo Aitioniemi Markku Vuorensola 16745: TeroMölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16746: Hannu Takkula Anu Vehviläinen Maija-Liisa Veteläinen 16747: Mauri Salo Hannu Kemppainen 16748: 260 TA 253/1995 vp 16749: 16750: Toivomusaloite 253 16751: 16752: 16753: 16754: 16755: Koistinen ym.: Sotainvalidien puolisoiden ja vaikeavammaista sota- 16756: invalidia kotona hoitaneiden leskien kuntootusmäärärahan 16757: korottamisesta 16758: 16759: Eduskunnalle 16760: 16761: Vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoi- mahdollisuuden 1 700puolisonja lesken kuntou- 16762: deoja leskien kuntootustoimintaan varattu mää- tukseen. 16763: räraha on ollut tarpeeseen nähden riittämätön. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16764: Puolisoiden ja em. leski en toimintakyvyn ylläpi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16765: täminen tukee osaltaan avohuoltopainotteista 16766: toimintastrategiaa, jota sosiaali- ja terveyspalve- että hallitus valtion vuoden 1996 talous- 16767: luissa painotetaan. Sotainvalidien ja heidän puo- arvioesitystä valmistellessaan ryhtyisi toi- 16768: lisoidensa ikääntymisen johdosta puolisoiden menpiteisiin sotainvalidien puolisoiden ja 16769: kuntootuksen ja kuntootuskierron tarve kasvaa vaikeavammaista sotainvalidia kotona 16770: lähivuosina. Määrärahan nostaminen nykyisestä hoitaneiden leskien kuntoutusmäärärahan 16771: 10,7 milj. markasta 12,7 milj. markkaan antaisi korottamiseksi. 16772: 16773: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16774: 16775: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16776: Bjarne Kallis Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola 16777: Tero Mölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16778: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen Mauri Salo 16779: Hannu Kemppainen 16780: TA 254/1995 vp 261 16781: 16782: Toivomusaloite 254 16783: 16784: 16785: 16786: 16787: Koistinen ym.: Ylimääräisen rintamalisän indeksitarkistuksista 16788: 16789: 16790: 16791: Eduskunnalle 16792: 16793: Vuosina 1993, 1994 ja 1995 ei ylimääräiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16794: rintamalisään ole tehty täysimääräisiä indeksi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16795: tarkistuksia. Vähimmäiseläketoimikunta onkin 16796: esittänyt, että ylimääräinen rintamalisä korotet- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden 16797: taisiin 1.1.1996 alkaen 35 %:iin ja 1.1.1997 1996 talousarvioesityksen valmistelun yh- 16798: 45 %:iin edun saajan kansaneläkkeen lisäosan teydessä toimenpiteisiin ylimääräisen rin- 16799: määrästä. Rintamaveteraanien lukumäärän vä- tamalisän korottamiseksi edellä ehdotetul- 16800: henemisenjohdosta esityksen toteuttamisesta ai- la tavalla. 16801: heutuva lisäkustannus jäisi vuotuista eläkeme- 16802: non alenemista pienemmäksi. 16803: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16804: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16805: Bjarne Kallis Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola 16806: Tero Mölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16807: Hannu Takkula Maija-Liisa Veteläinen Mauri Salo 16808: Maria Kaisa Aula Hannu Kemppainen 16809: 262 TA 255/1995 vp 16810: 16811: Toivomusaloite 255 16812: 16813: 16814: 16815: 16816: Koistinen ym.: Sotaleskien kuntootuksen lisäämisestä 16817: 16818: 16819: 16820: Eduskunnalle 16821: 16822: Kuntoutukseen oikeutettuja sotaleskiä, joille markkaa, sillä voitaisiin kuntouttaa noin 400 so- 16823: aviopuolison kuollessa tai kadotessa sodissa taleskeä. Se vastaa nykyistä kuntoutustarvetta. 16824: vuosina 1939-1945 jäi vähintään kaksi alaikäis- Edellä olevan lisäksi olisi välttämätöntä, että 16825: tä lasta huollettavaksi, on vielä noin 3 000. Hei- kuntoutukseen voisivat hakeutua myös ne sota- 16826: dän keski-ikänsä on 78 vuotta. Kuntoutukseen lesket, joille jäi yksi alaikäinen lapsi huolletta- 16827: heistä on päässyt vuosina 1990-1994 vajaat 800 vakseen. Tällaisia henkilöitä on noin 2 000. 16828: henkilöä. Vuoden 1995 1,45 milj. markan määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16829: rahalla voitiin kuntouttaa noin 200 sotaleskeä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16830: joista suurin osa on ollut kuntootusjonossa yli 16831: vuoden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 16832: Sotaleskien kuntootusmäärärahaa tulisi nos- taleskien kuntoutuksen parantamiseksi. 16833: taa. Jos määrärahaolisi vuonna 1996esim. 3 milj. 16834: 16835: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16836: 16837: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16838: Bjarne Kallis Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola 16839: TeroMölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16840: Hannu Takkula Anu Vehviläinen Maija-Liisa Veteläinen 16841: Mauri Salo Hannu Kemppainen 16842: TA 256/1995 vp 263 16843: 16844: Toivomusaloite 256 16845: 16846: 16847: 16848: 16849: Koistinen ym.: Sotainvalidien puhelimen hankintaan myönnettävän 16850: tuen perusteista 16851: 16852: 16853: Eduskunnalle 16854: 16855: Pieneltä osalta sotainvalideja puuttuu edelleen siin kymmeneen, arviolta noin 350 sotainvalidia 16856: puhelin. Sotilasvammalain nojalla on voitu hakisi avustusta puhelimen hankintaan. Kustan- 16857: myöntää puhelimen hankinta-avustusta vähin- nukset olisivat 0,5 milj. markkaa. 16858: tään 30 prosentin sotainvalideille, joille se on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16859: ollut tarpeellinen esim. sairauden vuoksi. Sotain- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16860: validien kotihoitoa ja neuvontapalvelun työtä 16861: voidaan helpottaa, mikäli tuen perusteita laajen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 16862: netaan ja lasketaan 10 prosenttiin. Nykyisin hin- tainvalidien puhelimen hankkimiseen 16863: nasta korvataan 3/4. Keskimääräinen korvaus myönnettävän tuen perusteitten väljentä- 16864: on noin 3 500 mk. Mikäli prosenttiraja laskettai- miseksi. 16865: 16866: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16867: 16868: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16869: Bjarne Kallis Sulo Aitioniemi Markku Vuorensola 16870: Tero Mölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16871: Hannu Takkula Anu Vehviläinen Maija-Liisa Veteläinen 16872: Mauri Salo Hannu Kemppainen 16873: 264 TA 257/1995 vp 16874: 16875: Toivomusaloite 257 16876: 16877: 16878: 16879: 16880: Koistinen ym.: Veteraanien hammashuollon protetiikkakustannus- 16881: ten korvaamisesta 16882: 16883: 16884: Eduskunnalle 16885: 16886: Veteraanien hammashuoltouudistuksen yh- merkitys yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Kun- 16887: teydessä selvitettiin myös proteettisen työn otta- niavelkamme sotiemme veteraaneille tulisi tältä- 16888: mista korvauksen piiriin. Yhteiskunnan veteraa- kin osin suorittaa kiireellisenä ja erillisenä muista 16889: neille nyt antama tuki kattaa esim. hammaspro- hammashuoltoon liittyvistä korvaushankkeista. 16890: teesien osalta vain noin puolet todellisista kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16891: tannuksista. Protetiikkaan liittyvän ja nyt koko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16892: naan korvattavan kliinisen työn lisäksi yhteis- 16893: kunnan tulisi korvata veteraaneille myös protee- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vete- 16894: sien tekniset valmistuskulut, jotka nyt rasittavat raanien hammashuollon protetiikkakus- 16895: useimpien veteraanien taloutta kohtuuttomasti. tannusten korvaamiseksi. 16896: Irrotettavilla koko- ja osaproteeseilla on suuri 16897: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16898: 16899: Annikki Koistinen Jukka Vihriälä Timo Kalli 16900: Bjarne Kallis Sulo Aittoniemi Markku Vuorensola 16901: Tero Mölsä Ossi Korteniemi Vuokko Rehn 16902: Hannu Takkula Anu Vehviläinen Maija-Liisa Veteläinen 16903: Mauri Salo Hannu Kemppainen 16904: TA 258/1995 vp 265 16905: 16906: Toivomusaloite 258 16907: 16908: 16909: 16910: 16911: Koistinen ym.: Sairaankuljetuksenjärjestämisestä omalla tai muulla 16912: yksityisellä autolla 16913: 16914: 16915: Eduskunnalle 16916: 16917: Kelan taksojen mukaan sairaankuljetus omal- ambulanssin saapumista, sikäli kuin puhelinta- 16918: la tai vastaavalla yksityisellä autolla on ollut vuo- kaan on käytettävissä apua haettaessa. Oma auto 16919: sia 75 penniä/km. Korvaus ei ole enää läheskään ja tuttu kuljettaja ovat usein paras mahdollinen 16920: kuluja vastaava, kun otetaan huomioon autojen ja turvallinen saattaja sairaalle terveyspalvelujen 16921: ja polttoaineiden hintojen nousu. Bensiinin hin- luo. 16922: nankorotus 1.1.1995 oli 40 p/1 ja uusi hallitus Niinpä oman tai jonkun muun yksityisen 16923: kaavailee saatujen tietojen mukaan uutta 50 p/1 auton käytön sairaankuljetuksessa tulisi vastata 16924: korotusta. nyky kustannuksia, joissa myös autonkuljettajan 16925: Perusteena vielä mainittakoon Itä- ja Pohjois- kuluaika otettaisiin huomioon sekä kulukorvaus 16926: Suomen pitkät matkat terveyspalvelujen luo. sidottaisiin kulloinkin vallitsevaan hintojen ja 16927: Linja-autoliikennettä ei ole tai jos vielä onkin polttoaineiden korotuksiin. 16928: joillakin paikoin, se ei aina palvele syrjäisiä seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16929: tuja. Näin ollen oman auton hankinta on välttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16930: mätön niin toimeentulon kui~. vanhusten ja sai- 16931: raiden kuljetuksen kannalta. Akillisissä sairaus- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sai- 16932: tapauksissa hoitoon pääsy omalla tai naapurin raankuljetuksen järjestämiseksi myös 16933: autolla on nopeampaa kuin jos joutuu odotta- omalla tai muulla yksityisautolla. 16934: maan kymmenien kilometrien päästä taksin tai 16935: 16936: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16937: 16938: Annikki Koistinen Hannu Kemppainen 16939: 266 TA 259/1995 vp 16940: 16941: Toivomusaloite 259 16942: 16943: 16944: 16945: 16946: Koistinen: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteiden selvit- 16947: tämisestä 16948: 16949: 16950: Eduskunnalle 16951: 16952: Vuoden 1994 valtiopäivillä jätettiin lakialoite Valiokunta lähetti aloitteen sosiaali- ja terveys- 16953: (101/94) laiksi rintamatunnuksesta. Lakialoit- ministeriölle ja kehotti kirjelmässään ministeriö- 16954: teessa ehdotettiin, että rintamasotilastunnus tä ottamaan huomioon valiokunnan lausumat 16955: myönnettäisiin rintamasotilaalle, joka on vuo- perustelut. Aikatauluksi sosiaali- ja terveysvalio- 16956: sien 1939-1945 sotien aikana osallistunut puo- kunta määräsi kirjeessään seuraavaa: "Asiasta 16957: lustusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin on saatava selvitys vuoden 1996 valtion talousar- 16958: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vion yhteydessä." 16959: vakinaisessa palveluksessa olevana. Tunnukseen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 16960: ovat aloitteen mukaan oikeutettuja vuonna 1926 nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16961: syntyneet jatkosodan loppuvaiheessa rintama- 16962: olosuhteisiin verrattavissa sotatehtävissä palvel- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi- 16963: leet veteraanit. teisiin rintamasotilastunnuksen myöntä- 16964: Lakialoitteen käsittely eduskunnan sosiaali- misperusteiden selvittämiseksi. 16965: ja terveysvaliokunnassa ei päätynyt mietinnöksi. 16966: 16967: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16968: 16969: Annikki Koistinen 16970: TA 260/1995 vp 267 16971: 16972: Toivomusaloite 260 16973: 16974: 16975: 16976: 16977: Kokkonen ym.: Ihmisen kudoksen keräämisestä, säilyttämisestä ja 16978: hyödyntämisestä 16979: 16980: 16981: Eduskunnalle 16982: 16983: Potilaitten tutkimuksen ja hoidon samoin sekä potilaitten että tutkijoiden keskuudessa. 16984: kuin lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä Kudosnäytteiden keräämis-, säilyttämis- ja hyö- 16985: otetaan potilaista ja tutkimushenkilöistä kudos- dyntämistavat näyttävät myös vaihtelevan tutki- 16986: näytteitä. Vuosikymmenten saatossa on kudos- muslaitoksittain ja sairaaloittain. 16987: näytteitä kertynyt runsaasti sairaaloihin ja tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 16988: kimuslaitoksiin. Geenitekniikan kehityksen seu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16989: rauksena voidaan ihmisyksilöstä selvittää vä- 16990: häisenkin kudosnäytteen perusteella seikkoja, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen- 16991: joiden keräämiseen, säilyttämiseen ja hyödyntä- piteisiin ihmisen kudoksen keräämisen, 16992: miseen liittyy samanlaisia ongelmia kuin muihin säilyttämisen ja hyödyntämisen sääntele- 16993: ihmisen terveydentilaa koskeviin arkaluontei- miseksi sekä potilaan ja tutkimushenkilön 16994: siin tietoihin. yksityisyyden suojaamiseksi asiaa koske- 16995: Tämä tilanne on aiheuttanut epävarmuutta valla lainsäädännöllä. 16996: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 16997: Paula Kokkonen Kari Häkämies 16998: 268 TA 261/1995 vp 16999: 17000: Toivomusaloite 261 17001: 17002: 17003: 17004: 17005: Kuoppa ym.: Kansalaisten perusturvan parantamisesta 17006: 17007: 17008: 17009: Eduskunnalle 17010: 17011: Monet kansalaisjärjestöt, kuten Eläkeläiset indeksiin. Pitemmän aikavälin tavoitteeksi tulisi 17012: ry., ovat asettaneet tavoitteeksi verottoman taata 4 000 markan suuruinen perusturva jokai- 17013: 3 500 markan yhtenäisen perusturvan aikaansaa- selle. Erityisesti suurtyöttömyyden jatkuminen 17014: misen. Uudistus tulisi aloittaa kuromalla um- aiheuttaa sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudelli- 17015: peen kansaneläkkeiden jälkeenjääneisyys työ- sia ongelmia, koska kansalaisilla ei ole kohtuul- 17016: eläkkeisiin nähden. Muut ensisijaiset sosiaali- lista perusturvaa. 17017: etuudet (työttömyysturvan peruspäiväraha, sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17018: raus- ja äitiyspäiväraha sekä opintoraha) koro- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17019: tettaisiin vastaavalle tasolle. Verotettavan tulon 17020: alarajaa tulisi korottaa niin, että muut etuudet että hallitus valmistelisi perusturvaoh- 17021: olisivat täyden kansaneläkkeen tavoin verotto- jelman, joka turvaisi jokaiselle perusturva- 17022: mia. Tasokorotuksen toteuduttua kansaneläke- na 4 000 markkaa kuukaudessa. 17023: järjestelmän mukaiset etuudet sidottaisiin TEL- 17024: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17025: 17026: Mikko Kuoppa Eila Rimmi 17027: TA 262/1995 vp 269 17028: 17029: Toivomusaloite 262 17030: 17031: 17032: 17033: 17034: Lahtela: Opiskelijoiden työttömyysturvajärjestelmän parantami- 17035: sesta 17036: 17037: 17038: Eduskunnalle 17039: 17040: Nykyisin opiskelijat eivät saa työttömyyspäi- Jutusta ja työkokemusta, tehdä ja hakea kesälo- 17041: värahaa kesälomien ajalta (eivätkä myöskään mienkin aikana samalla tavoin kuin työsuhteiset- 17042: opintorahaa). Kesäloma-aika voi olla parhaim- kin kesälomaseisokkien ja lomautusten aikana. 17043: millaan lähes neljä kuukautta. Varsinkin pitkään Varsinkin nykyisen suurtyöttömyyden aikana 17044: työelämässä olleet eivät hyväksy tällaista lakia. opiskelu on vaihtoehtoinen valinta työttömyy- 17045: Tämä järjestelmä estää monen työttömänä ole- den torjumiseksi jo mielenterveydenkin vuoksi. 17046: van aikuisopiskelijaksi aikovan uudelleenkoulu- Yhteiskunnallekin olisi halvempaa kouluttaa 17047: tuksen, koska kesäajan toimeentulosta ei ole kuin maksaa työttömyyskorvausta ja siten etään- 17048: minkäänlaista varmuutta. Moni aikuisiässä ole- nyttää työttömät ihmiset työelämästä lopullises- 17049: va haluaisi kehittää itseään työttömänä ollessaan ti. 17050: joko uudelleen- tai jatkokoulutuksella, mutta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17051: epävarmuus kesäajan toimeentulosta estää sen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17052: Työnvälitystoimiston ja työministeriön tul- 17053: kinta on, että "opiskelija hakee vain kesätöitä". että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,jot- 17054: Minne katoaa entinen koulutus ja ammattitaito, ta opiskelijat hyväksyttäisiin täysivaitai- 17055: kun siirrytään oppilaitoksen kirjoille? Mikä laki siksi työnhakijoiksi myös kesätyötä haet- 17056: estää aikaisemmin hankittua työkokemusta ja taessa ja jotta heillä olisi oikeus työttö- 17057: koulutusta vastaavan työn olevan työttömyys- myyskorvauksen saamiseen, jos työtä ei 17058: turvan piirissä? Voisihan sitä työtä, josta on kou- ole tarjolla. 17059: 17060: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17061: 17062: Esa Lahtela 17063: 270 TA 263/1995 vp 17064: 17065: Toivomusaloite 263 17066: 17067: 17068: 17069: 17070: Lahtela: Työ- ja kansaneläkkeiden indeksitarkistusten palautta- 17071: misesta 17072: 17073: 17074: Eduskunnalle 17075: 17076: Jo usean vuoden aikana työ- ja kansaneläkkei- tä indeksikorotuksien poisjättäminen tai vain 17077: siin ei ole tehty täysimääräisiä indeksitarkistuk- osittainen korottaminen loukkaa tätä periaatetta 17078: sia, mikä on aiheuttanut eläkkeellä olevien ihmis- ja on ollut mielestäni vailla perustetta. 17079: ten joutumisen taloudelliseen ahdinkoon. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17080: manaikaisesti kuitenkin myös eläkeläisille hinnat nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17081: ovat nousseet. Sairastamiseen liittyviä omavas- 17082: tuuosuuksia on nostettu, ja monet lääkkeet on että hallitus ryhtyisi toimiin työ- ja kan- 17083: jätetty pois kokonaan korvauksien piiristä. saneläkkeiden saattamiseksi sille tasolle, 17084: Indeksikorotuksien tarkoitushan on pitää jolle ne kuuluisivat ilman vuosien 1993- 17085: eläkkeen taso sillä ostovoimaisella tasolla, millä 1995 indeksijäädytyksiä. 17086: se eläkkeellepääsemishetkellä on ollut. Siitä syys- 17087: 17088: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17089: 17090: Esa Lahtela 17091: TA 264/1995 vp 271 17092: 17093: Toivomusaloite 264 17094: 17095: 17096: 17097: 17098: Mönkäre ym.: Sotainvalidien etuisuuksien haitta-asterajan poista- 17099: misesta 17100: 17101: 17102: Eduskunnalle 17103: 17104: Sotainvalidien yhteiskunnalta saarnat etuudet ve ovatjatkuvasti sotainvalidienjoukossa lisään- 17105: riippuvat olennaisesti heille määritellyistä haitta- tyneet. 17106: asteprosenteista. Sotainvalidien ikääntyessä ja Jäljellä olevien sotainvalidiemme ei pitäisi 17107: avuntarpeen lisääntyessä on seurauksena ollut enääjoutua käymään paperisotaa yhteiskuntam- 17108: jatkuva kirjeenvaihto sotainvalidien ja tapahtu- me kanssa sodassa saadun invaliditeetin haitta- 17109: maviraston välillä koskien haitta-asteprosenttien asteen määrittelyn kanssa. 17110: korjausvaatimuksia. Kaikille jäljellä oleville sotainvalideille tulisi 17111: Haitta-asteprosenttien uudelleenarviointi myöntää tietyt perusoikeudet: kuntoutusta tar- 17112: työllistää lääkäreitä, tapahtumaviraston henki- peen mukaan, ateriapalveluja tarpeen mukaan ja 17113: lökuntaa ja ennen kaikkea aiheuttaa sotainvali- ulkopuolista apua riippumatta haitta-astepro- 17114: deille tavattoman paljon mielipahaa, koska pro- sentista, kun sotainvaliditeetti on selvästi osoitet- 17115: senttien määrittelykäytäntö edustaa vanhastaan tu. 17116: tiukkaa linjaa ja kielteiset päätökset ovat hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17117: tavanomaisia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17118: Sotainvalideja joukossamme on enää vain 17119: 35 500. Sotainvalidien keski-ikä on reippaasti yli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 17120: 70 vuotta. On selvää, että kaikenlaiset sairauk- tainvalidien yhteiskunnalta saamien 17121: sien aiheuttamat haitat ja ulkopuolisen avun tar- etuuksien järjestämiseksi joustavammin. 17122: 17123: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17124: 17125: Sinikka Mönkäre Pehr Löv Pentti Tiusanen 17126: 272 TA 265/1995 vp 17127: 17128: Toivomusaloite 265 17129: 17130: 17131: 17132: 17133: Nurmi ym.: Kotiäidin eläketurvan järjestämisestä 17134: 17135: 17136: 17137: Eduskunnalle 17138: 17139: Hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin koto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17140: na työtä tekevän naisen tai miehen eläketurvan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17141: järjestämiseksi. 17142: Lapsia ja kotia hoitava nainen/mies tekee yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lap- 17143: teiskunnallisesti erittäin arvokasta työtä. Myös sia kotona hoitavan naisen/miehen työn 17144: se on saatava eläketurvan piiriin. saamiseksi eläketurvan piiriin. 17145: 17146: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17147: 17148: Tuija Nurmi Osmo Kurola 17149: HM 266/1995 rd 273 17150: 17151: Hemställningsmotion 266 17152: 17153: 17154: 17155: 17156: Nyby m.fl.: Om behovsprövat ekonomiskt stöd tili rehabiliterings- 17157: inrättningar 17158: 17159: 17160: Tili Riksdagen 17161: 17162: Utbyggnaden av rehabiliteringsanstalter har Att på grund av ovan citerade bestämmelse 17163: tiliåtits fortgå utan helhetssyn, även om den vård- tvingas stänga inarbetade och välfungerande re- 17164: behövandes vårdbehov i stället borde ha styrt habiliteringsanläggningar är nationalekono- 17165: utvecklingen. Det har lett tili att många kompe- miskt oförsvarbart och inhumant. 17166: tenta och etablerade inrättningar nu är Qedlägg- Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att 17167: ningshotade. Som exempel kan nämnas Ostanlid riksdagen hemställer 17168: sjukhus i Jakobstad. 17169: 1 7 § förordningen om rehabilitering som ord- att regeringen snarast vidtar åtgärder i 17170: nas av folkpensionsanstalten (1161/91) sägs föl- syfte att alla rehabiliteringsinrättningar 17171: jande: "Rehabiliteringstjänsterna ersätts dock efter prövning kan åtnjuta ekonomiskt stöd 17172: inte, om serviceproducenten får statsbidrag eller av folkpensionsanstalten. 17173: statsandel för denna verksamhet." 17174: Helsingforsden 12 apri11995 17175: 17176: MatsNyby Pehr Löv 17177: 274 TA 266/1995 vp 17178: 17179: Toivomusaloite 266 Suomennos 17180: 17181: 17182: 17183: 17184: Nyby ym.: Kuntoutuslaitosten harkinnanvaraisesta taloudellisesta 17185: tukemisesta 17186: 17187: 17188: Eduskunnalle 17189: 17190: Uusien kuntoutuslaitosten rakentamisen on Se, että edellä lainatun säännöksen mukaan 17191: sallittu jatkua ilman kokonaisvaltaista arviota, joudutaan sulkemaan toimintansa vakiinnutta- 17192: kun sen sijaan hoitoa tarvitsevien hoitotarpeiden neita ja hyvin toimivia kuntoutuslaitoksia, ei ole 17193: olisi tullut ohjata kehitystä. Tämä on johtanut kansantaloudellisesti puolusteltavissa ja se on 17194: siihen, että monet osaavat ja toimintansa vakiin- epähumaania. 17195: nuttaneet laitokset ovat nyt lakkaut~~misuhan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17196: alaisia. Esimerkkinä voidaan mainita Ostanlidin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17197: sairaala Pietarsaaressa. 17198: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 17199: tuksesta annetun asetuksen (116l/91) 7 §:ssä to- piteisiin, jotta kaikki kuntoutuslaitokset 17200: detaan: "Kuntoutuspalveluista ei kuitenkaan voisivat saada harkinnanvaraista taloudel- 17201: suoriteta korvausta, jos palvelun tuottajalle lista tukea kansaneläkelaitokselta. 17202: maksetaan valtionapua tai valtionosuutta kysei- 17203: seen toimintaan." 17204: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17205: 17206: MatsNyby Pehr Löv 17207: TA 267/1995 vp 275 17208: 17209: Toivomusaloite 267 17210: 17211: 17212: 17213: 17214: A. Ojala ym.: Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen siirtämi- 17215: sestä opetusministeriön hallinnonalalle 17216: 17217: 17218: Eduskunnalle 17219: 17220: Suomen lainsäädäntö takaa jokaiselle lapselle du opetuksen siirrosta, vaan siitä, että vaikeasti 17221: vammaisuudesta huolimatta oppioikeuden, eikä kehitysvammaisten opetus lopultakin järjeste- 17222: vuoden 1985 jälkeen lapsia ole saanut vapauttaa tään määrällisesti ja laadullisesti niin kuin lain- 17223: oppivelvollisuudesta. Vaikeimmin kehitysvam- säädäntö edellyttää. 17224: maisia oppilaita oli sosiaalitoimen erityisopetuk- Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut, 17225: sessa lukuvuonna 1993-1994 noin 700 ja luku- että vaikeimmin kehitysvammaisten opetus siir- 17226: vuonna 1994-1995 noin 680. Kuusi oppivelvol- retään opetusviranomaisille 1.8.1994 tai viimeis- 17227: lisuusikäistä vaikeasti kehitysvammaista lasta oli tään 1.8.1995 oppilaan siirtämisestä esittäminsä 17228: vuonna 1994 ilman opetusta ja monen oppilaan kustannuksin. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtu- 17229: kohdalla opetuksen tuntimäärät eivät täytä pe- nut. 17230: ruskouluopetuksessa säädettyjä normeja. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17231: Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17232: on tällä hetkellä yksi erityisopettaja 5,5lasta koh- 17233: den, kun sen pitäisi olla vähintään yksi opettaja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vai- 17234: 3, 7 lasta kohden. keimmin kehitysvammaisten opetuksen 17235: Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu- siirtämiseksi opetusviranomaisten alaisuu- 17236: kaan siirto aiheuttaa 6-12 miljoonan markan teen 1.8.1996 lähtien. 17237: lisäkustannukset. Lisäkustannukset eivät aiheu- 17238: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17239: 17240: Arja Ojala Säde Tahvanainen Jukka Gustafsson 17241: Eila Rimmi Marja-Leena Viljamaa Marja-Liisa Tykkyläinen 17242: Maija Rask Heikki Rinne Reino Paasilinna 17243: 276 TA 268/1995 vp 17244: 17245: Toivomusaloite 268 17246: 17247: 17248: 17249: 17250: A. Ojala ym.: Keliakiapotilaiden ruokavalion aiheuttamien kustan- 17251: nusten korvaamisesta 17252: 17253: 17254: Eduskunnalle 17255: 17256: Keliakia on toistaiseksi parantumaton sai- kuluihin. Ruokavalio on keliakiaa sairastavan 17257: raus, johon sairastunut ei voi syödä kotimaisia perushoitomuotoa ja toistaiseksi elinikäinen. 17258: viljatuotteita sisältäviä ruokia. Sairauden hoi- Tehtyjen arvioiden mukaan keliakiapotilaan 17259: dossa on keskeistä poistaa ruokavaliosta koti- ruokakustannukset muodostuvat merkittävästi 17260: maisen viljan valkuaista sisältävät ravintoai- suuremmiksi kuin normaalit ruokakustannuk- 17261: neet. set. Kustannusten korvaaminen on verrattavissa 17262: Suomalaisiin ruokatottumuksiin kuuluvat muiden sairauskulujen korvaamiseen. 17263: keskeisesti kotimaista viljaa sisältävät ruoka-ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17264: neet, ja niiden poistaminen ruokavaliosta on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17265: hankalaa ja erityisesti taloudellisesti kallista, 17266: koska pitää turvautua erikoistuotteisiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke- 17267: Keliakian hoidossa ruokavalio on verrattavis- liakiapotilaiden ruokavaliosta aiheutuvien 17268: sa lääkehoitoon ja sen lisäkustannukset sairaus- lisäkustannusten korvaamiseksi. 17269: 17270: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17271: 17272: Arja Ojala Maija Rask Sinikka Mönkäre 17273: Virpa Puisto Kari Rajamäki Tarja Kautto 17274: Tuulikki Hämäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen Marja-Leena Viljamaa 17275: Sinikka Hurskainen Leena Luhtanen Jouko Skinnari 17276: Johannes Koskinen Säde Tahvanainen Jukka Gustafsson 17277: Eila Rimmi Heikki Rinne 17278: TA 269/1995 vp 277 17279: 17280: Toivomusaloite 269 17281: 17282: 17283: 17284: 17285: A. Ojala ym.: Kansainvälisen naistenpäivän saattamisesta yleiseksi 17286: liputuspäiväksi 17287: 17288: 17289: Eduskunnalle 17290: 17291: Ensimmäinen kansainvälinen naistenpäivän- Suomessa on monien merkkipäivien kunniak- 17292: juhla pidettiin Wienissä vuonna 1911. Suomessa si yleinen liputuspäivä. Nyt kansainvälisen nais- 17293: ensimmäinen mielenosoituskulkue järjestettiin tenpäivän liputuksesta huolehtivat kunnat, joten 17294: 8.3.1914 kansainvälisen naistenpäivän merkeis- joissakin kunnissa liputetaan julkisissa raken- 17295: sä. Maaliskuun 8. päivä on muodostunut kan- nuksissa, mutta ei yksityisissä, ja joissakin kun- 17296: sainväliseksi naistenpäiväksi, jota nykyisin viete- nissa ei liputeta ollenkaan. 17297: tään käytännöllisesti katsoen kaikkialla maail- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17298: massa. Päivän kunniaksi naisetjärjestävät erilai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17299: sia tempauksia, juhlia ja mielenosoituksia. Eräis- 17300: sä maissa päivä on naisille paikallinen vapaapäi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 17301: vä. teisiin kansainvälisen naistenpäivän ( 8. 3.) 17302: saattamiseksi yleiseksi liputuspäiväksi. 17303: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17304: 17305: Arja Ojala Maija Rask Virpa Puisto 17306: Marja-Liisa Tykkyläinen Marja-Leena Viljamaa Sinikka Hurskainen 17307: Leena Luhtanen Jouko Skinnari Kalevi Olin 17308: Säde Tahvanainen Jukka Gustafsson EilaRimmi 17309: 278 TA 270/1995 vp 17310: 17311: Toivomusaloite 270 17312: 17313: 17314: 17315: 17316: Paasilinna ym.: Eläkkeensaajien kansaneläkevakuutusmaksun pe- 17317: rimisestä luopumisesta 17318: 17319: 17320: Eduskunnalle 17321: 17322: Eläkkeensaajat maksavat kansaneläkevakuu- nen eläkkeellä olevilta, jo vakuutusetua nostavil- 17323: tusmaksua ja sairausvakuutusmaksua vuonna ta, on vakuutusperiaatteen vastainen. 17324: 1995 edelleen neljä penniä enemmän kuin vastaa- Eläkkeensaajien sosiaalivakuutusmaksujen 17325: vansuuruista tuloa saavat muut tulonsaajat korotukset on säädetty tavallisessa lainsäädän- 17326: Eläkkeellä olevien sosiaaliturvamaksut ovat töjärjestyksessä. Kriittisesti katsoen näitä mak- 17327: 4,90-7,80 penniä tulojen määrästä riippuen sujen korotuksia voidaan pitää yhteen kansalais- 17328: 80 000 markan vuosituloon asti. Sen ylittävän ryhmään kohdistuvana perustuslailla suojatun 17329: tulon osalta maksuja peritään yhteensä 9,35 pen- omaisuuden pakko-ottona, joka on kierretty so- 17330: niä. siaalivakuutusmaksukorotuslaeilla. Ylikorkeita 17331: Vaikka eläkkeensaajille myönnetään verotuk- maksuja peritään, vaikka näille maksujen koro- 17332: sessa eläketulovähennys niin valtion- kuin kun- tuksille ei ole esitetty sosiaalivakuutuslaeista 17333: nallisverotukseenkin, ylikorkeat maksut rasitta- johtuvaa perustetta. 17334: vat pienituloisia eläkkeensaajia kohtuuttomasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17335: Maksut ovat myös kansalaisten tasavertaisuus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17336: periaatteen vastaisia. Sellaiset eläkkeensaajat, 17337: joiden tulot kuntaryhmästä riippuen ylittävät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17338: aviopuolisoilla 2 700 mk/kk ja yksinäisillä kansaneläkevakuutusmaksun perimisestä 17339: 4 600-4 800 mk/kk, maksavat tuloistaan neljä luopumiseksi ja eläkkeensaajien kansan- 17340: penniä enemmän sosiaalivakuutusmaksuja kuin eläkevakuutus-ja sairausvakuutusmaksun 17341: vastaavansuuruista muuta tuloa saavat. korotuksista luopumiseksi vuoden 1996 17342: Lisäksi kansaneläkevakuutusmaksun perimi- alusta lukien. 17343: 17344: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17345: 17346: Reino Paasilinna Kerttu Törnqvist Klaus Heliberg 17347: Kimmo Kiljunen Mikko Elo Jouko Skinnari 17348: Pentti Tiusanen 17349: HM 271/1995 rd 279 17350: 17351: Hemställningsmotion 271 17352: 17353: 17354: 17355: 17356: M. Pietikäinen: Om inrättande av en handikappombudsmanna- 17357: tjänst 17358: 17359: 17360: Tili Riksdagen 17361: 17362: De handikappade utgör en minoritet som lätt pade, som anser att deras subjektiva rättigheter 17363: glöms bort och därför drabbas hårt i tider då inte uppfyllts, tydet på en dylik utveckling. Både 17364: sparåtgärder drabbar alla befolkningsgrupper. preventiva åtgärder och sanktioner behövs tydli- 17365: Handikappservicelagen har stegvis ökat de han- gen för att handikappades rättigheter skall kun- 17366: dikappades subjektiva rättigheter, meni prakti- na tryggas. Också olika kommuners olika tolk- 17367: ken följs inte alltid lagstiftningens anda och bok- ning av lagen försätter de handikappade i orättvi- 17368: stav. När stat och korumun tvingas effektivera sa situationer. 1 detta läge behövs en statlig han- 17369: sin verksamhet och minska utgifterna, löper han- dikappombudsmannatjänst mer än någonsin. 17370: dikappade risk att drabbas och diskrimineras. Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 17371: Också det nya statsandelssystemet med större riksdagen hemställer 17372: självbestämmanderätt för kommunerna frestar 17373: tili kostnadsbesparingar ifråga om handikapp- att regeringen vidtar åtgärder för att 17374: service. Det ökade antalet besvär från handikap- inrätta en handikappombudsmannatjänst. 17375: 17376: Helsingforsden 12 aprill995 17377: 17378: Margareta Pietikäinen 17379: 280 TA 271/1995 vp 17380: 17381: Toivomusaloite 271 Suomennos 17382: 17383: 17384: 17385: 17386: M. Pietikäinen: Vammaisvaltuutetun viran perustamisesta 17387: 17388: 17389: 17390: Eduskunnalle 17391: 17392: Vammaiset muodostavat helposti unohtuvan dän subjektiivisia oikeuksiaan ei ole turvattu, 17393: vähemmistön, joka näin ollen joutuu koville ai- viittaa tällaiseen kehitykseen. Ilmeisesti tarvi- 17394: koina, jolloin säästötoimet kohdistuvat kaikkiin taan sekä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä että 17395: väestöryhmiin. Vammaispalvelulaki on lisännyt sanktioita, jotta vammaisten oikeudet voitaisiin 17396: asteittain vammaisten subjektiivisia oikeuksia, turvata. Myös eri kuntien erilainen laintulkinta 17397: mutta käytännössä lainsäädännön henkeä ja kir- saattaa vammaiset epäoikeudenmukaisiin tilan- 17398: jainta ei aina noudateta. Valtion ja kuntien jou- teisiin. Tässä tilanteessa valtakunnallista vam- 17399: tuessa tehostamaan toimintaansa ja vähentä- maisvaltuutettua tarvitaan aiempaa kipeämmin. 17400: mään menojansa vaarana on, että vammaiset Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17401: joutuvat kärsijöiksi ja syrjityiksi. Myös uusi val- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17402: tionosuusjärjestelmä,jossa kunnilla on suurempi 17403: itsemääräämisoikeus, houkuttelee kustannus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17404: säästöihin vammaispalveluissa. Lisääntyvä vali- vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi. 17405: tusten määrä vammaisilta, joiden mukaan hei- 17406: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17407: 17408: Margareta Pietikäinen 17409: HM 272/1995 rd 281 17410: 17411: Hemställningsmotion 272 17412: 17413: 17414: 17415: 17416: M. Pietikäinen: Om beviljande av fronttjänsttecken åt luftvärnslot- 17417: torna 17418: 17419: 17420: Tili Riksdagen 17421: 17422: Enligt förordningen om fronttjänsttecken är omfattande finns det flera grupper som faller 17423: (554/78), så som den är ändrad genom förordning utanför och inte har rätt tili fronttjänsttecken, 17424: (341/86), tilldelas fronttjänsttecken en kvinna, även om de tjänstgjort i försvarsuppgifter. Upp- 17425: som såsom finsk medborgare eller en kvinna, gifternas art verkar inte på beviljandet av front- 17426: som nu är finsk medborgare, under krigen tjänsttecknet utan enbart tilihörighet till enhet. 17427: 1939-1945 har tjänat vid trupp, hörande tili Bland de som faller utanför finns luftvärnslottor- 17428: operativ enhet med frontansvar, eller vid luft- na, som utfört mycket ansvarsfulla uppgifter. 17429: värns- eller kusttrupper, inom sjöstridskrafter- Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 17430: nas fartygsenheter eller luftstridskrafternas flyg- riksdagen hemställer 17431: enheter eller på annat sätt har verkat i med front- 17432: tjänst jämförbara uppgifter inom området för en att regeringen vidtar åtgärder för att 17433: operativ enhet med frontansvar. Trots att listan bevilja luftvärnslottornafronttjänsttecken. 17434: 17435: Helsingforsden 12 april1995 17436: Margareta Pietikäinen 17437: 282 TA 272/1995 vp 17438: 17439: Toivomusaloite 272 Suomennos 17440: 17441: 17442: 17443: 17444: M. Pietikäinen: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisestä ilma- 17445: valvontalotille 17446: 17447: 17448: Eduskunnalle 17449: 17450: Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk- oikeutta rintamapalvelustunnukseen, vaikka 17451: sen (554/78), sellaisena kuin se on muutettuna asianomaiset ovat palvelleet puolustustehtävis- 17452: asetuksella (341/86), naiselle, joka on Suomen sä. Rintamapalvelustunnuksen myöntämiseen ei 17453: kansalaisena palvellut, tai naiselle, joka nyt on vaikuta tehtävien luonne vaan pelkästään yksik- 17454: Suomen kansalainen ja on palvellut vuosien köön kuuluminen. Luettelon ulkopuolelle jää- 17455: 1939-1945 sotien aikana rintamavastuussa ol- neiden joukossa ovat ilmavalvontalotat, jotka 17456: leen sotatoimiyhtymän joukoissa taikka ilmator- ovat suorittaneet hyvin vastuullisia tehtäviä. 17457: junta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17458: yksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä tahi nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17459: muutoin toiminut rintamapalvelukseen rinnas- 17460: tettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen so- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rin- 17461: tatoimiyhtymän alueella, annetaan rintamapal- tamapalvelustunnuksen myöntämiseksi il- 17462: velustunnus. Luettelon laajuudesta huolimatta mavalvontalotille. 17463: sen ulkopuolelle jää monia ryhmiä, joilla ei ole 17464: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17465: 17466: Margareta Pietikäinen 17467: HM 273/1995 rd 283 17468: 17469: Hemställningsmotion 273 17470: 17471: 17472: 17473: 17474: M. Pietikäinen: Om en handikappolitisk redogörelse 17475: 17476: 17477: 17478: Tili Riksdagen 17479: 17480: Statsandelsreformen har i hög grad överflyttat medborgerliga rättigheter. Hit hör utan tvekan 17481: ansvaret för att handikappade medborgare er- ett ansvar för att servicen för handikappade med- 17482: håller adekvat service tili vårt lands kommuner. borgare fungerar så att full delaktighet och jäm- 17483: Denna utveckling är riktig. F .n. sker dock oro- likhet med övriga medborgare kan uppnås. 17484: väckande nedskärningar i kommunernas handi- Det är uppenbart att lagen angående omsorger 17485: kappvård. om utvecklingsstörda inte f.n. skapar en bas för 17486: Service för handikappade medborgare är in- en systematisk omstrukturering av resurser tili 17487: timt sammankopplad med tryggandet av de förmån för service i närsamhället. Inte heller han- 17488: mänskliga rättigheterna och rättigheterna som dikappservicelagen är tillräcklig i detta avseende. 17489: medborgare i Finland. Minskad fårdtjänst eller Därför bör regeringen tili riksdagen avge en 17490: nedskärningar i tiligången tili assistenthjälp kan handikappolitisk redogörelse. Denna redogörel- 17491: för en gravt handikappad person betyda avsevärt se bör ge riktlinjer för 1) hur en övergång till 17492: minskade möjligheter till ett Iiv som fullvärdig kommunbaserad service i närsamhället för ut- 17493: medborgare. vecklingsstörda och handikappade med speciellt 17494: Minskade platsantal vid institutionerna för omfattande servicebehov skall administreras, 2) 17495: psykiskt utvecklingsstörda (i en del distrikt be- på vilket sätt staten avser att genom övergångs- 17496: räknas platsantalet minska med ca 40 % fram till bestämmelser eller på annat sätt tilise att statens 17497: 1998) bör åtföljas av ökade resurser ute i kommu- kostnadsandel inom ramen för blockanslag i det- 17498: nerna. Nu minskar även de primärkommunala ta fall kan riktas mot handikappservice i närsam- 17499: anslagen för öppenvård. Denna utveckling bäd- hället, här inbegripet en fungerande stödinsats 17500: dar för betydande bakslag, resursmässigt och för hem med gravt handikappade barn, 3) hur 17501: psykologiskt, då det gäller utvecklingsstörda regeringens strategi bör utformas för att utbygga 17502: medborgares ställning i Finland. Service ute i och fortsatt garantera subjektiva rättigheter tili 17503: närsamhället kräver en omstrukturering av re- service för handikappade i närsamhället och 4) 17504: surserna. Familjer med handikappade barn be- viiken ny lagstiftning eller ändring av nuvarande 17505: höver ett kraftigt ökat stöd i form av avlösarser- lagstiftning som behövs för att uppnå dessa mål- 17506: vice, rådgivning och stödkontakter. Lagen om sättningar. 17507: närståendevård är här otillräcklig. Resurser för Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 17508: institutionsvård skall kunna kanaliseras till enhe- riksdagen hemställer 17509: ter för daglig sysselsättning, korttidsvård och 17510: samhällsbaserad social anpassningsträning. att regeringen tili riksdagen avger en 17511: Tili statsmaktens ansvar hör att trygga fulla handikappolitisk redogörelse. 17512: 17513: Helsingforsden 12 aprill995 17514: 17515: Margareta Pietikäinen 17516: 284 TA 273/1995 vp 17517: 17518: Toivomusaloite 273 Suomennos 17519: 17520: 17521: 17522: 17523: M. Pietikäinen: Vammaispoliittisen selonteon antamisesta 17524: 17525: 17526: 17527: Eduskunnalle 17528: 17529: Valtionosuusuudistus on pitkälti siirtänyt vas- täysimääräinen turvaaminen. Tähän kuuluu 17530: tuun vammaisten kansalaisten asianmukaisen epäilemättä vastuu vammaisten kansalaisten pal- 17531: hoidon järjestämisestä maamme kunnille. Tämä velujen toimivuudesta siten, että he voivat olla 17532: kehitys on oikea. Tällä hetkellä kuntien vam- täysimääräisesti mukana ja saavuttaa yhdenver- 17533: maishuollossa tapahtuu kuitenkin huolestutta- taisuuden muiden kansalaisten kanssa. 17534: via leikkauksia. Ilmeisesti laki kehitysvammaisten erityishuol- 17535: Vammaisten kansalaisten palvelut liittyvät losta ei luo tällä hetkellä pohjaa voimavarojen 17536: kiinteästi ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuk- järjestelmälliseen uudelleenjärjestelyyn lähiyh- 17537: sien turvaamiseen Suomessa. Kuljetuspalvelujen teisöpalvelujen hyväksi. Myöskään vammaispal- 17538: vähentäminen tai avustajan saamista koskevat velulaki ei tässä mielessä riitä. Tämän vuoksi 17539: leikkaukset voivat merkitä vaikeasti vammautu- hallituksen olisi annettava eduskunnalle vam- 17540: neiden henkilöiden måhdollisuuksien huomatta- maispoliittinen selonteko. Selonteossa pitäisi 17541: vaa vähenemistä täysivaltaisen kansalaisen elä- olla linjaukset siitä 1) miten siirtyminen laajoja 17542: mään. palvelutarpeita omaavien kehitysvammaisten ja 17543: Psyykkisesti kehitysvammaisten laitospaikko- vammaisten kuntapohjaisiin lähiyhteisöpalvelui- 17544: jen vähentämisen (joissakin piireissä paikkojen hin hallinnollisesti järjestetään, 2) millä tavoin 17545: arvioidaan vähenevän noin 40% vuoteen 1998 valtio aikoo joko siirtymäsäännöksin tai muuten 17546: mennessä) tulisijohtaa kuntien voimavarojen li- huolehtia siitä, että valtion kustannusosuus voi- 17547: säämiseen. Nyt myös kuntien järjestämän avo- daan tässä tapauksessa kokonaismäärärahan 17548: hoidon määrärahat vähenevät. Tällainen kehitys puitteissa kohdentaa vammaisten lähiyhteisöpal- 17549: luo pohjaa huomattavalle taantumalle kehitys- veluihin sisältyvän toimivan tuen kodeille, joissa 17550: vammaisten kansalaisten asemaan Suomessa on vaikeasti vammautuneita lapsia, 3) miten hal- 17551: niin voimavarojen kannalta kuin henkisestikin. lituksen strategia tulisi muotoilla, jotta vammais- 17552: Lähiyhteisöpalvelut edellyttävät voimavarojen ten subjektiivisia oikeuksia lähiyhteisöpalvelui- 17553: uudelleen järjestämistä. Perheet, joissa on vam- hin voitaisiin edelleen laajentaa ja taata nämä 17554: maisia lapsia, tarvitsevat tuntuvaa lisätukea lo- jatkossakin ja 4) millaista uutta lainsäädäntöä tai 17555: mituspalveluina, neuvontana ja tukikontakteina. nykyisen lainsäädännön muuttamista näiden ta- 17556: Laki omaishoidosta on tässä kohdin riittämätön. voitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. 17557: Laitoshoidon voimavarat on voitava kanavoida Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17558: päivittäistä toimintaa, lyhytaikaista hoitoa har- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17559: joittaville yksiköille ja yhteiskunnalliseen sopeu- 17560: tumisvalmennukseen. että hallitus antaisi eduskunnalle vam- 17561: Valtiovallan vastuulla on kansalaisoikeuksien maispoliittisen selonteon. 17562: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17563: 17564: Margareta Pietikäinen 17565: TA 274/1995 vp 285 17566: 17567: Toivomusaloite 274 17568: 17569: 17570: 17571: 17572: Polvi: Kansalaistulokokeilun käynnistämisestä Ylä-Savon talous- 17573: alueella 17574: 17575: 17576: Eduskunnalle 17577: 17578: Toimeentulotukeen turvautuneiden määrä on koituksenmukaista alkuvaiheessa kokeilla alim- 17579: viime aikoina kasvanut voimakkaasti erityisesti pien sosiaalietuuksien yhdistämistä ja tuen ko- 17580: työttömyyden lisääntymisen, asuntolainojen rottamista niin, että jokaiselle taataan vähim- 17581: korkojen korkeuden ja opintotuen riittämättö- mäisperusturvana 3 000 markan kansalaistulo, 17582: myyden vuoksi. milloin muu tuki jäisi sitä pienemmäksi. Kokei- 17583: Yleisestä vauraudesta huolimatta maassam- lun aikana tulisi tutkia kansalaistulon vaikutuk- 17584: me ei ole huolehdittu kaikkein vähätuloisimpien sia sen saajien elämään ja eri viranomaisten teh- 17585: kansalaisten riittävästä ja yhtenäisestä perustoi- tävien uudelleen muotoutumiseen, jolloin saatai- 17586: meentuloturvasta. siin perustietoa järjestelmän kokonaiseduista, 17587: Työttömyyden, sairauden tai muun sellaisen kustannuksista ja toimivuudesta. 17588: odottamattoman tapahtuman kohdatessa yhä Ylä-Savon talousalueella on meneillään moni- 17589: useammat ihmisetjoutuvat juoksemaan nöyryyt- puolinen kuntien välinen yhteistyö, jonka piirissä 17590: tävästi luukulta luukulle saadakseen välttämät- ovat talousalueen kunnat, väestöpohjaltaan run- 17591: tömän avun. Viimeisenä keinona on usein toi- saat 70 000 asukasta. Se muodostaisi niin kool- 17592: meentulotukeen turvaaminen. Näin ollen moni taan, alueeltaan kuin elinkeinorakenteeltaankin 17593: eri viranomainen joutuu käsittelemään samaa sopivan kansalaistulon kokeilualueen. 17594: asiaa, mikä sinänsä aiheuttaa tarpeetonta pääl- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17595: lekkäisyyttäja byrokratiaa. Edellä mainitun epä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17596: kohdan poistamiseksi maahamme tulee luoda 17597: yhtenäinen perustoimeentuloturvajärjestelmä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kan- 17598: joka takaa jokaiselle kansalaiselle minimitoi- salaistulokokeilun käynnistämiseksi Ylä- 17599: meentulon. Savon talousalueella ja vahvistaa kokeilul- 17600: Perustoimeentuloturvaa kehitettäessä on tar- le sisällön ja tutkimusohjelman. 17601: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17602: 17603: Iivo Polvi 17604: 286 TA 275/1995 vp 17605: 17606: Toivomusaloite 275 17607: 17608: 17609: 17610: 17611: Rajamäki: Valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kurssien 17612: järjestämisestä 17613: 17614: 17615: Eduskunnalle 17616: 17617: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat sen vaikutukset sekä yhteiskuntapolitiikan uudet 17618: jatkuvasti kovien säästötoimien kohteena. Nyt haasteet korostavat vastaavanlaisten kurssien 17619: on jo voitu todeta useiden hiljaisten potilasryh- järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon hal- 17620: mien syrjäytyneen, laitoshoidosta on siirretty linnonalalla. Kursseille tulisi saada vastaavasti 17621: potilaita avohoitoon, joka ei ole kunnossa, jne. mukaan poliittisten päättäjien ohella johtavat 17622: Talouspolitiikkaa tarkastellaan lyhyellä täh- valtionhallinnon virkamiehet unohtamatta val- 17623: täimellä unohtaen peruspalvelujen, erityisesti tiovarainministeriön virkamiehiä sekä talouselä- 17624: lasten ja työikäisten ennalta ehkäisevän tervey- män ja ammattiyhdistysliikkeen johtoa. Vähin- 17625: denhuollon merkitys. Jotta sosiaali- ja terveys- tään viikon mittaisia kursseja tulisi järjestää 17626: palvelujen merkitys yhteiskuntapolitiikassa olisi maanpuolustuskurssien lailla useampia vuodes- 17627: keskeinen ja jotta osattaisiin tarkastella niiden sa,jotta mm. kaikille kansanedustajille tarjoutui- 17628: järjestämisen vaikutusta ja riippuvuussuhteita si mahdollisuus niille osallistumiseen vaalikau- 17629: yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen, den aikana. 17630: tulisi niiden asemaa poliittisessa keskustelussa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17631: korostaa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17632: Kansanedustajille on järjestetty vuosittain 17633: valtakunnallisia maanpuolustuskursseja, joissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val- 17634: puolustusministeriön pääluokan tarpeet ja puo- takunnallisten sosiaali- ja terveydenhuol- 17635: lustuksen ulkopolitiikan merkitys on korostetus- lon kurssienjärjestämiseksi sosiaali-ja ter- 17636: ti käsitelty. veyspalvelujen yhteiskuntapoliittisen mer- 17637: Kasvava työttömyys ja valtionosuusuudistuk- kityksen korostamiseksi. 17638: 17639: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17640: 17641: Kari Rajamäki 17642: TA 276/1995 vp 287 17643: 17644: Toivomusaloite 276 17645: 17646: 17647: 17648: 17649: Rajamäki: Omaishoidon tukea koskevan järjestelmän kehittämi- 17650: sestä 17651: 17652: 17653: Eduskunnalle 17654: 17655: Omaishoidon tukia koskevat säännökset ovat Erityisesti valtiontalouden säästöjen aikana 17656: tulleet voimaan l. 7.1993. Omaishoidon järjestä- olisi ymmärrettävä, miten paljon yhteiskunta 17657: misvastuu on kunnalla. Omaishoidosta makset- säästäisi laitoshoitopaikkojen kustannuksia, jos 17658: tavat korvaukset ja kuntien sopimukset on kun- se tukisi omaisten kotihoitoa aktiivisemmin. Ta- 17659: tien talousvaikeuksien vuoksi hoidettu huonosti loudellisten edellytysten vahvistamisen osalta on 17660: ja minimikustannuksin. Yhteiskunnallisesti olisi hyvin tärkeätä juuri, että eduskunnan vuoden 17661: perusteltua osoittaa kunnille erillinen määräraha 1994 talousarvion yhteydessä esittämän lausu- 17662: omaishoidon menoihin. man edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään 17663: Asetukseen kirjattu omaishoitajalle maksetta- myös omaishoitajien tarvitsemien vapaapäivien 17664: va palkkio on kohtuuttoman pieni siihen työ- turvaamisessa. 17665: määrään ja hoidon sitovuuteen nähden, mitä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17666: jopa vuoteeseen sidotun perushoidettavan poti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17667: laan hoito vaatii. Kunnat maksavat sitä paitsi 17668: yleensä vain minimipalkkiota riippumatta hoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17669: don vaativuudesta. Monen omaishoitajan voi- omaishoidon käytännön toteutuksessa 17670: mavarat katkeavat, jollei heille järjestetä riittä- esiintyneiden epäkohtien korjaamiseksi ja 17671: vää vapaa-aikaa ja palautumista hoidon rasitta- omaishoidon laitoshoitoa korvaavan mer- 17672: vuudesta. kityksen vahvistamiseksi. 17673: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17674: 17675: Kari Rajamäki 17676: 288 TA 277/1995 vp 17677: 17678: Toivomusaloite 277 17679: 17680: 17681: 17682: 17683: Rajamäki: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä vakuu- 17684: tusyhtiöissä 17685: 17686: 17687: Eduskunnalle 17688: 17689: Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on selvästi Samaan aikaan kun maassa on suuri työttö- 17690: vaikeutunut. Jatkuvasti kansanedustajaankin myys ja mm. nuoria vailla työtilaisuuksia, ovat 17691: otetaan yhteyttä tilanteissa, joissa työyhteisössä yksilöllisten varhaiseläkkeiden hylkäysprosentit 17692: työkyvyttömäksi tunnetun ja erikoislääkärien nousseet. Erityisesti naisten hylkäysprosentit 17693: tutkiman henkilön eläkkeellepääsy paitsi pitkit- ovat lähennelleet jo 50:tä prosenttia. 17694: tyy, niin usein tulee myös hylätyksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17695: Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeestä päättä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17696: vät vakuutuslääkärit ja -yhtiöt näkemättä poti- 17697: lasta ja jättämällä liian vähälle huomiolle asian- että hallitus ryhtyisi ihmisoikeudet ja 17698: tuntijalääkäreiden lausunnot terveydentilasta ja oikeusturvan paremmin huomioon ottaviin 17699: työkyvystä. Samaan aikaan kun ihmisten on toimenpiteisiin vakuutusyhtiön veivoitta- 17700: helppo siirtyä mm. työttömyyseläkkeelle varsin- miseksi tutkimaan potilas sekä perustele- 17701: kin silloin, kun työnantajakin niin haluaa, on maan ratkaisunsa yksityiskohtaisin lääke- 17702: todella sairaiden ihmisten eläkepapereiden käsit- ja työterveydellisin näkökohdin, kun se jos- 17703: tely epäoikeudenmukaista ja viittaa jo mielival- tain syystä aikoo hylätä tarvittavilla eri- 17704: taan. koislääkärin lausunnoilla varustetun haki- 17705: jan työkyvyttömyyseläkehakemuksen 17706: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17707: 17708: Kari Rajamäki 17709: TA 278/1995 vp 289 17710: 17711: Toivomusaloite 278 17712: 17713: 17714: 17715: 17716: Rajamäki: Yrittäjien puolisoiden työttömyysturvan parantami- 17717: sesta 17718: 17719: 17720: Eduskunnalle 17721: 17722: Työttömyysturvalain ja eräiden muiden la- määrittelee yritystoimintaa harjoittavan ja lain 17723: kien muutoksella on kuluvan vuoden alusta lu- soveltamisalaan kuuluvat henkilöt. Mainitussa 17724: kien maahamme luotu järjestelmä, joka pyrkii lainkohdassa yrittäjäksi on katsottava henkilö, 17725: takaamaan yrittäjille oikeuden työttömyystur- joka työskentelee perheenjäsenensä määräämis- 17726: vaan. Järjestelmässä yrittäjillä on oikeus sekä vallassa olevassa yrityksessä. Tämä järjestely on 17727: peruspäivärahaan että ansioon suhteutettuun kuitenkin joissakin tapauksissa johtanut koh- 17728: päivärahaan. Järjestelmää luotaessa on pyritty tuuttomuuksiin, kun yrittäjien perheenjäsenet ei- 17729: ottamaan huomioon työmarkkinoiden muutos, vät pääse yleisen työttömyysturvan piiriin. Täl- 17730: joka on lisäämässä itsenäistä ja omaehtoista työl- löin toimeentuloedellytykset heikkenevät niissä- 17731: listymistä pienissä yrityksissä. kin perheissä, joissa yrityksen tulo ei ole riittävä. 17732: Yrittäjien työttömyysturvasta huolehdittaes- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17733: sa on tarpeen estää järjestelmän käyttämistä yri- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17734: tystoimintaan normaalisti kuuluvan yrittäjäris- 17735: kin välttämiseen. Tästä syystä työttömyysturva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17736: lakiin on otettu selkeästi päivärahaoikeuksia ra- yrittäjien puolisoiden työttömyysturvan 17737: jaavia säännöksiä. Oikeuksia täsmentäväksi on puutteiden korjaamiseksi. 17738: katsottava myös työttömyysturvalain 1 a §,joka 17739: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17740: 17741: Kari Rajamäki 17742: 290 TA 279/1995 vp 17743: 17744: Toivomusaloite 279 17745: 17746: 17747: 17748: 17749: Smeds: Huumeiden käytön vähentämiseksi tarvittavista toimen- 17750: piteistä 17751: 17752: 17753: Eduskunnalle 17754: 17755: Huumeiden käyttö on maassamme lisäänty- Lastensuojelulaki mahdollistaa jo nyt ala- 17756: nyt niin käyttäjämäärältään, ns. kovien huu- ikäisten tahdonvastaisen hoidon. Tämän lain so- 17757: mausaineiden käytön osalta kuin myös alueelli- veltamista myös päihdenuoriin tulee kehittää. 17758: sestikin ajateltuna. Huumeiden käytön vastai- Tällä hetkellä lain toteutuminen käytännössä 17759: seen toimintaan tarvitaan entistä monipuolisem- suojaa lasta ja nuorta ennen muuta perheeltään, 17760: paa ja laajempaa panostusta. Yhteiskunnan on muttei juurikaan hänen omalta itsetuhoiselta 17761: lujasti paneuduttava niin huumevalistuksen kuin käyttäytymiseltään. Tähän liittyen tulisi perhe- 17762: huumeiden käyttäjien hoitomuotojenkin kehit- kotityyppistä hoitoa olla saatavilla huomatta- 17763: tämiseen. vasti enemmän. 17764: Maamme huumausainepolitiikan tulee säilyä Yli 18-vuotiaiden osalta tulisi hoitomuotoja 17765: restriktiivisenä, sekä kysyntää että tarjontaa ra- niin ikään monipuolistaa. Erityistä huomiota oli- 17766: joittavana. Edellä mainitun tärkeys korostuu lii- si suunnattava huumeiden vastaiseen toimintaan 17767: tyttyämme Euroopan unioniin. Valitettavasti vankiloissa, joihin useat huumeiden käyttäjät ai- 17768: Suomessakin on jo huumepolitiikan liberalisoin- kaa myöten joutuvat. Vankiloissa tapahtuva 17769: tia vaativia - toistaiseksi marginaaliryhmiä - huumekauppa imee mukaansa jatkuvasti uusia 17770: jotka pyrkivät vaikuttamaan asennetasolla huu- ihmisiä, eikä huume- ja velkakierteeseen joutu- 17771: memyönteisesti niin nuorten kuin aikuistenkin nut pääse usein ahdinkoaan pakoon edes vanki- 17772: keskuudessa. laa vaihtamalla. 17773: Huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn ja ylei- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17774: sen mielipideilmaston muokkaamiseen tulee pa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17775: neutua entistä huolellisemmin erityisesti kouluis- 17776: sa. On selvää, että koko päihdepolitiikka yleensä että hallitus ryhtyisi monipuolisiin toi- 17777: ja myös muu yhteiskuntapolitiikka vaikuttavat menpiteisiin huumeiden käytön vähentämi- 17778: suoraan huumetilanteeseen. seksi ja ennalta ehkäisemiseksi. 17779: 17780: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17781: 17782: Sakari Smeds 17783: TA 280/1995 vp 291 17784: 17785: Toivomusaloite 280 17786: 17787: 17788: 17789: 17790: Smeds: Omaishoitajan vapaa-aika- ja lomaoikeuksien saamisesta 17791: lakisääteisiksi 17792: 17793: 17794: Eduskunnalle 17795: 17796: Vuonna 1993 voimaan tulleeseen lakiin Yhteiskunnan kannalta omaishoitoon panos- 17797: omaishoidon tuesta ei sisältynyt säädöstä taminen olisi selvästi laitoshoitoa edullisempaa. 17798: omaishoitajan oikeudesta vapaaseen, vaan se Myös yksilön kannalta omaishoito täydentää 17799: on asetuksessa. Omaishoitajien loman tarpeelli- tarpeellisella tavalla laitospalveluja. 17800: suus on jäänyt kuntien harkittavaksi. Huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17801: tava osa omaishoitajista onkin vailla sovittua nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17802: vapaa-aikajärjestelyä. Omaishoitajan työ on 17803: kuitenkin raskasta ja sitovaa, joten säädetty va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17804: paa-aika olisi välttämätön omaishoitajan itsen- omaishoitajan vapaa-aika- ja lomaoikeuk- 17805: sä jaksamisen kannalta. sien saamiseksi lakisääteisiksi. 17806: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17807: Sakari Smeds 17808: 292 TA 281/1995 vp 17809: 17810: Toivomusaloite 281 17811: 17812: 17813: 17814: 17815: Tennilä ym.: Varhaiseläkkeelle siirtymisen helpottamisesta työlli- 17816: syyden parantamiseksi 17817: 17818: 17819: Eduskunnalle 17820: 17821: On käynyt selväksi, ettei suurtyöttömyydestä tannukset eivät siten kasva halukkaan 55-vuo- 17822: päästä nojautumalla pelkkään talouskasvuun. tiaan siirtyessä eläkkeelle ja nuoren tullessa kor- 17823: Tarvitaan myös radikaaleja rakenteellisia toi- tistosta tilalle, mutta tarvitaan tietysti valtioval- 17824: mia. Eräs sellainen on 55-vuotiaiden varhaiseläk- lan toimia rahoitusjärjestelyssä. 17825: keen määräaikainen käyttöönotto siten, että On huomattava vielä sekin, että työnantajien 17826: eläkkeelle lähtevän tilalle tulee palkata työttö- palkkakustannukset ovat nuorten osalta pienem- 17827: mänä oleva alle 30-vuotias henkilö. mät, heillehän ei makseta ikälisää tai palveluvuo- 17828: Työelämässä on mukana noin 160 000- silisää. Mahdollisuus varhaiseläkkeeseen korjai- 17829: 170 000 55-64-vuotiasta. Heistä monet ovat si myös työpaikkojen ikärakennetta,joka monis- 17830: menneet työhön varsin nuorina, 15-18-vuotiai- sa tapauksissa on vinoutunut siksi, ettei nuoria 17831: na, joten työvuosia heille on kertynyt 55 vuoden ole palkattu pitkiin aikoihin. 17832: iässä jo lähes 40. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17833: Maataloudessa hyväksi osoittautunutta jär- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17834: jestelmää vastaavan "palkansaajien sukupolven- 17835: vaihdosjärjestelmän" osalta on tuotu esille eläke- että hallitus antaisi eduskunnalle viivyt- 17836: kustannusten kasvu. Eläkemenot lisääntyvätkin, telemättä esityksen palkansaajien mahdol- 17837: mutta samalla työttömyysturvakulut pienene- lisuudesta siirtyä varhaiseläkkeelle 55- 17838: vät. Vuonna 1993 työttömän ansioturva oli kes- vuotiaana siten, että varhaiseläkkeelle läh- 17839: kimäärin 4 622 mk kuukaudessa. Työttömyys- tevän tilalle palkataan alle JO-vuotias työ- 17840: eläke taas oli keskimäärin 4 484 mk ja yksilölli- tön vähintään kahden vuoden ajaksi. 17841: nen varhaiseläke 4 447 mk kuukaudessa. Kus- 17842: 17843: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17844: 17845: Esko-Juhani Tennilä Anne Huotari Pentti Tiusanen 17846: Mikko Immonen Veijo Puhjo Jarmo Wahlström 17847: Jorma Vokkolainen Kari Uotila Annika Lapintie 17848: Terttu Huttu AskoApukka Mikko Kuoppa 17849: Eila Rimmi Timo Laaksonen 17850: TA 282/1995 vp 293 17851: 17852: Toivomusaloite 282 17853: 17854: 17855: 17856: 17857: Tiusanen ym.: Lääkekustannusten alentamisesta ja korvattavuu- 17858: desta 17859: 17860: 17861: Eduskunnalle 17862: 17863: Viime vuosien aikana varsin monien sairauk- Ongelma on, että suuri joukko potilaita ei 17864: sien hoitamiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön pysty lunastamaan heille määrättyjä lääkkeitä. 17865: uusia lääkeryhmiä. Samaan aikaan lääkkeiden Esimerkiksi ruokatorven ja mahalaukun tuleh- 17866: korvauskäytäntöä on muutettu. Yhä useammat dukseen sekä vatsahaavan hoitoon määrättyjä 17867: lääkeryhmät-kuten mm. astmalääkkeet-on lääkkeitä ei aina pystytä lunastamaan niiden kor- 17868: poistettu kokonaan korvattavien lääkkeiden kean hinnan vuoksi. 17869: ryhmästä. Lääkkeiden ostajille on säädetty uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17870: maksuja, ja joukko lääkkeitä sekä lääkkeiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17871: kaltaisia valmisteita on poistettu kokonaan kor- 17872: vattavuuden piiristä. että hallitus päättäisi alentaa välittö- 17873: Kaiken kaikkiaan lääkkeiden hinnat ovat vii- mästi potilaille koituvia lääkekustannuk- 17874: meisten kahdeksan vuoden aikana voimakkaasti sia nostamalla niiden korvattavuuden vä- 17875: nousseet. Samalla noudatettu lääkkeiden kor- hintään Euroopan unionin keskitasolle. 17876: vauskäytäntö on johtanut siihen, että lääkkeet 17877: Suomessa ovat lähes kalleimpia Euroopan unio- 17878: nissa. 17879: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17880: 17881: Pentti Tiusanen Veijo Puhjo 17882: 294 TA 283/1995 vp 17883: 17884: Toivomusaloite 283 17885: 17886: 17887: 17888: 17889: Tykkyläinen: Vanhusten kotipalvelutoiminnan tehostamisesta 17890: 17891: 17892: 17893: Eduskunnalle 17894: 17895: Vanhusten määrä ja suhteellinen osuus väes- tajat ja kotiavustajat Ongelmana on kuitenkin 17896: töstä on viime vuosikymmeninä kasvanut erit- kotipalveluhenkilöstön riittämättömyys sekä eri- 17897: täin voimakkaasti. Väestöennusteiden mukaan tyisesti kotipalvelujen puuttuminen viikonvaih- 17898: kehitys lähivuosikymmeninä on sellainen, että teessa. Tämän ongelman poistamiseksi sekä sa- 17899: vanhusväestön määrän lisääntyminen tapahtuu malla vanhusten turvallisuuden ja suoriutumise- 17900: lähes kokonaan 75 vuotta täyttäneiden ryhmäs- dellytysten lisäämiseksi tulisi jokaiseen kuntaan 17901: sä. Vanhusväestön ja erityisesti juuri vanhem- saada tarvetta vastaavasti kotipalveluhenkilös- 17902: pien ikäluokkien voimakas kasvu merkitsee töä, jotta kunnat voisivat järjestää vanhuksille 17903: muun ohella huolto- ja hoitopalvelujen tarpeen kotipalveluiden saamisen myös viikonvaihtees- 17904: huomattavaa lisääntymistä. Lähinnä taloudelli- sa. 17905: sista ja inhimillisistä syistä on katsottu tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17906: senmukaiseksi kehittäa vanhustenhuoltoa siten, nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17907: että vanhukset voivat mahdollisimman pitkään 17908: asua kotonaan. Tässä onnistuminen asuntokysy- että hallitus ryhtyy kiireellisesti sosiaa- 17909: myksen hoitamisen ohella edellyttää kotona asu- lihuollon valtakunnallisessa suunnitelmas- 17910: mista edistävien erilaisten kotipalveluiden lisää- sa tehostamaan vanhusten kotipalvelutoi- 17911: mistä ja tehostamista. Käytännön kotipalvelu- mintaa kunnissa mm. järjestämällä viikon- 17912: tehtäviä kunnissa hoitavat keskitetysti kodinhoi- vaihdepäivystystä. 17913: 17914: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17915: 17916: Marja-Liisa Tykkyläinen 17917: TA 284/1995 vp 295 17918: 17919: Toivomusaloite 284 17920: 17921: 17922: 17923: 17924: Tykkyläinen: Suomen Kriminaaliyhdistyksen tukihenkilöverkos- 17925: ton kehittämisestä 17926: 17927: 17928: Eduskunnalle 17929: 17930: Suomen Kriminaaliyhdistyksen paikalliset siin erityisesti vaikeiden henkilöiden ja nuorten 17931: järjestöt ovat järjestäneet mm. kriminaalityön tukemiseksi omista paikallisista toimistoista. 17932: tukihenkilöiden vankilakäyntejä, tukihenkilö- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17933: koulutusta sekä päihdetyön tukihenkilötoimin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17934: taa. Näistä tärkeistä toimintamuodoista aiheutu- 17935: viin kustannuksiin tarvittaisiin avustusta, jonka että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi- 17936: maksaminen voitaisiin hoitaa Kriminaaliyhdis- teisiin kriminaali-ja päihdetyön tukihenki- 17937: tyksen paikallistoimistojen kautta ja sitä haettai- lökoulutuksen kehittämiseksi. 17938: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17939: Marja-Liisa Tykkyläinen 17940: 296 TA 285/1995 vp 17941: 17942: Toivomusaloite 285 17943: 17944: 17945: 17946: 17947: Vehkaoja: Työeläkkeen karuomasääntöjen uudistamisesta 17948: 17949: 17950: 17951: Eduskunnalle 17952: 17953: Epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet mer- Jokaisen tehdyn työtunnin ja ansaitun mar- 17954: kittävästi ns. TEL-aloilla ja jopa julkisessa hal- kan on kartutettava eläkettä. Keinotekoiset rajat 17955: linnossa. Pysyvän työn käsite on useille nuoril- esimerkiksi kuukauden vähimmäiskestosta tai 17956: Iemme jopa tuntematon. Oma ja perheen toi- kuukausittaisen vähimmäisansion määrästä 17957: meentulo on kerättävä monesta tulonlähteestä ja ovat saaneet työnantajat keinottelemaan työsuh- 17958: keikkatöistä. teilla. Kansalaiset tekevät työtä, mutta syrjäyty- 17959: Laskennallisesti täyden eläkkeen karttumis- vät eläketurvasta. 17960: aika on 40 vuotta, mikä voi olla erittäin vaikea Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17961: saavuttaa pitkittyneen koulutuksen takia, kun nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17962: eläkkeeseen oikeutetun ajan laskenta aloitetaan 17963: vasta henkilön täytettyä 23 vuotta. Tämä ikäraja että hallitus ryhtyy valmistelemaan yh- 17964: tulisi alentaa 18 ikävuoteen. dessä työmarkkinaosapuolien kanssa muu- 17965: Lainsäädännön on otettava huomioon ajassa toksia, joilla syrjäytymistä eläkeoikeuden 17966: tapahtuvat muutokset. Siitä riippumatta, minkä piiristä vähennetään uudistamalla eläke- 17967: eläkelain piiriin ao. työntekijä kuuluu, eläkkeen karttuman laskentaperusteet. 17968: olisi kartuttava yhtenäisenä tavalla. 17969: 17970: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 17971: 17972: Marjatta Vehkaoja 17973: TA 286/1995 vp 297 17974: 17975: Toivomusaloite 286 17976: 17977: 17978: 17979: 17980: Vehkaoja: Omaisuuden ja omaisuustulon huomioon ottamisesta 17981: vähimmäis turvaa har ki ttaessa 17982: 17983: 17984: Eduskunnalle 17985: 17986: Pohjoismainen hyvinvointimalli on pitänyt si- on useissa kohdin vielä auki. Esitänkin, että juus- 17987: sällään universaalit palvelut sekä ansiosidonnai- tohöyläperiaatteen sijaan tai koko etuuden kai- 17988: sen turvan ja vähimmäisturvan. Valtiontaloudel- kilta poistamisen sijaan selvitetään, voitaisiinko 17989: lisista syistä hallitusohjelman toteuttaminen uh- samat leikkaukset toteuttaa oikeudenmukaisesti 17990: kaa kutistaa syyperusteista vähimmäisturvaa ja siten, että käytetään tarveharkintaa, jossa asian- 17991: siirtää näin vähimmäistoimeentulon takaamisen omaisen omaisuusmassa ja omaisuustulo vaikut- 17992: toimeentulotukiluukulle. Tämänkaltaiset muu- tavat muiden tulojen ohella etuuden määrään. 17993: tokset lähentävät suomalaista mallia manner- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 17994: eurooppalaiseen malliin, jossa ansiotyössä olevil- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17995: le on omatjärjestelmät ja niitä täydentää suoraan 17996: köyhäinhoito - meillä toimeentulotuki. Toi- että hallitus selvittää mahdollisuudet 17997: meentulotukea ei aikaisemman vakiintuneen kä- kotitalouksien tulonsiirtojen leikkauksien 17998: sityksen mukaan ollut tarkoitettu laajojen kansa- toteuttamiseksi tarveharkintaa lisäämällä 17999: laisryhmien toimeentulon väyläksi. siten, että etuuttahakevan omaisuusmassa 18000: Syyperusteisten leikkausten toteuttamistapa ja omaisuustulo otetaan huomioon. 18001: 18002: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18003: 18004: Marjatta Vehkaoja 18005: 298 TA 287/1995 vp 18006: 18007: Toivomusaloite 287 18008: 18009: 18010: 18011: 18012: Vistbacka: Etelä-Pohjanmaan vammaismatkailukeskuksen perus- 18013: tamisesta 18014: 18015: 18016: Eduskunnalle 18017: 18018: Vuodesta 1993lähtien on Lehtimäen Matkai- seen, itsehoitoon, terveellisiin elämäntapoihin ja 18019: lu Oy:n omistama Valkealammen matkailu- ja elämänlaadun parantamiseen tähtäävää koulu- 18020: leirintäkeskus toiminut Lehtimäen opiston kurs- tusta ja toimintaa ammattitaitoisen henkilökun- 18021: sikeskuksena. Kyseisen opiston ylivertaisuus nan avulla. Tätä toimintaa on tarkoitus tarjota 18022: vammaismatkailukeskuksena toimimiseen pe- ennen kaikkea henkilöille, joilla on vaikeuksia 18023: rustuu siellä olevaan osaamiseen. Kyseistä paik- selvitä omin avuin tavanomaisissa matkailukes- 18024: kaa ovat käyttäneet aikaisemminkin moni- ja kuksissa. Kyseinen hanke liittyy seutukunnan 18025: vaikeavammaiset, kuten pyörätuolia käyttävät, strategiaan ja painoalueisiin sekä maaseutuohjel- 18026: epilepsiaa sairastavat, kuulo- ja näkövammaiset, maan. Hankkeen käyntiin saattaminen vaatisi 18027: hahmotushäiriöitä ja/tai mielenterveysongelmia ensiksi 400 000 markan suunnittelu- ja kehittä- 18028: potevat, sosiaalisesti sopeutumattomat, MBD- mismäärärahan ja myöhemmin n. 5 miljoonaa 18029: oireita potevat ja vaihtoehtoisia kommunikaa- markkaa opiston perusparantamiseen ja muihin 18030: tiokeinoja käyttävät. Tätä toimintaa tukevat investointeihin. Hankkeelle on mahdollista saa- 18031: opistolla vielä alueen monet nimenomaan vam- da myös omarahoitusta. 18032: maisille suunnitellut toiminnot kuten vammais- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18033: ratsastus, ratsastuspolut, hiihtoladut, pururata, nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18034: hiihtomaa, lohikalastus, uimahalli ja ainutlaatui- 18035: sen kaunis luonto. Viimeksi mainittu antaa vam- että hallitus varaisi valtion talousar- 18036: maisille rauhallisen, turvallisen ja häiriöttämän vioon määrärahan Etelä-Pohjanmaan 18037: keskittymisympäristön. vammaismatkailukeskuksen perustami- 18038: Etelä-Pohjanmaan vammaismatkailukeskuk- seen Lehtimäellä olevan Valkealammen 18039: sen toiminta-ajatuksena on tarjota kuntoutuk- matkailu- ja leirintäkeskuksen yhteyteen. 18040: 18041: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18042: 18043: Raimo Vistbacka 18044: TA 288/1995 vp 299 18045: 18046: Toivomusaloite 288 18047: 18048: 18049: 18050: 18051: Vistbacka: Vähimmäiseläkkeen ja eläkekaton toteuttamisesta 18052: 18053: 18054: 18055: Eduskunnalle 18056: 18057: Eläkeläiset ovat Suomessa tällä hetkellä koh- eläkettä saavilla on sen lisäksi vielä muita tuloja 18058: tuuttoman eriarvoisessa asemassa keskenään. kuten osinko-, vuokra-, liike- ja myyntituloja. 18059: Alimmillaan henkilö, joka ei ole ollut ansiotyös- Näin ollen todellinen yli 12 000 markkaa kuu- 18060: sä ennen eläkeikään tuloaan, saa kuukaudessa kaudessa eläkettä, muuta etuuttatai muita tuloja 18061: eläkettä vain hieman yli 2 400 markkaa. Eläke saavien joukko on edellä mainittua huomatta- 18062: koostuu kansaneläkkeen pohjaosasta, jota mak- vasti suurempi. 18063: setaan kaikille muista tuloista riippumatta 437 SMP:n eduskuntaryhmän mielestä yhteiskun- 18064: markkaa kuukaudessa, sekä muiden tulojen ku- nan vero- tai kansalaisilta kerätyillä ja rahastoi- 18065: ten työeläkkeen määrän mukaan pienenevästä duilla varoilla ei tule ylläpitää kenenkään koh- 18066: lisäosasta. Sen täysi määrä on yksinäisenä hen- tuuttomasti keskiarvoista parempaa elintasoa. 18067: kilöllä ensimmäisessä kuntakalleusluokassa Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eläkkeille 18068: 2 042 markkaa kuukaudessa. Pelkkää kansan- tulee säätää markkamääräinen katto yhdessä 18069: eläkkeen pohja- ja lisäosaa saavia oli vuonna muiden vakuutetulle maksettavien etuuksien ja 18070: 1993 noin 140 000 henkilöä. Tähän ryhmään verottajalle ilmoitettavien tulojen kanssa. Mie- 18071: kuuluvat lähinnä pitkän ja raskaan päivätyön lestämme 12 000 markan katto on riittävä, sillä se 18072: perheensä parissa tehneet kotiäidit, maatalou- turvaa hyvin työelämässä ansainneelle korkea- 18073: dessa työskennelleet ja muut syystä tai toisesta paikkaiselle henkilölle taloudellisesti huoletto- 18074: palkatun työn ulkopuolella olleet henkilöt. man vanhuuden. Mikäli henkilöllä on runsaasti 18075: Heidän asemansa ei ole kadehdittava pelkän muita kuin eläke- tai muita etuustuloja, tulee 18076: kansaneläkkeen turvin. hänelle tällöin maksaa vähimmillään vain kan- 18077: Tämän lisäksi on merkittävä joukko vete- saneläkkeen pohjaosa, joka kuuluu kaikille kan- 18078: raaneja, jotka eivät ehtineet tulla ennen työelä- salaisille samansuuruisena. Työ-, virka- tai muu- 18079: män ulkopuolelle joutumistaan työeläkejärjes- ta ansioeläkettä ei mielestämme tulisi maksaa 18080: telmän piiriin. He saavat edellä mainitun eläk- muista tulolähteistä jo 12 000 markkaa kuukau- 18081: keen lisäksi vain rintamalisän ja ylimääräisen dessa eli 144 000 markkaa vuodessa ansaitseville. 18082: rintamalisän. Lisäksi suurijoukko pien- ja perhe- Katto olisi siis yhteiskunnan ja sen säätelemien 18083: viljelmissä työnsä tehneitä viljelijöitä saa kansan- eläkejärjestelmien osalta ehdoton. 18084: eläkkeensä lisäksi vain pienen maatalousyrittäjä- Ehdotettu uusi 3 500 markan kuukausittainen 18085: eläkkeen, jonka vähäinen määrä johtuu aiem- minimi- ja 12 000 markan enimmäiseläke tulisi 18086: masta pienestä vakuutusmaksusta ja tilan pienes- maksamaan yhteiskunnalle arviolta 1,5 miljardia 18087: tä tuotosta. Keskimääräinen MYEL-eläke oli markkaa vuodessa. Uudistuksen myötä saatai- 18088: vuonna 1993 vain noin 800 markkaa, ja tätäkin siin suomalainen eläkejärjestelmä tasapuolisem- 18089: olennaisesti pienempiä kuukausieläkkeitä mak- maksi, oikeudenmukaisemmaksi ja entistä so- 18090: setaan runsaasti. siaalisemmaksi. Kun pienintä eläkettä saavien 18091: Toisaalta Suomessa on merkittävä joukko vanhusten eläke nousisijopa tuhannella markal- 18092: henkilöitä, jotka nauttivat huomattavaa eläket- la kuukaudessa, voisivat he hankkia parempaa 18093: tä. Sellaisia eläkeläisiä, joiden kokonaiseläke on ruokaa, kaikki tarpeelliset lääkkeet, vaatteita, 18094: yli 10 000 markkaa kuukaudessa, on noin 60 000 peruspalveluja ja muita sellaisia jokapäiväiseen 18095: henkeä. Yli 12 000 markkaa kuukaudessa eläket- elämään liittyviä hyödykkeitä tai asioita, joihin 18096: tä saaviaarvioidaan olevan noin 40 000. Tämän ei nykyisellä vähimmäiseläketasolla ole mahdol- 18097: lisäksi täytyy muistaa, että useilla jo korkeata lisuuksia. Tätä kautta suomalaisen yhteiskunnan 18098: 300 TA 288/1995 vp 18099: 18100: muuttuessa pehmeämmäksi, inhimillisemmäksi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18101: ja tasavertaisemmaksi pystyttäisiin luomaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18102: myös joukko uusia työpaikkoja vanhuspalvelun 18103: alueelle sekä annettaisiin runsaasti eläkeläisväes- että hallitus ryhtyisi toimiin kansanelä- 18104: töä omaaville alueille piristysruiske. Toimenpide kelain muuttamiseksi siten, että säädettäi- 18105: olisi mitä parhainta elvytystä ja aluepolitiikkaa siin 3 500 markan minimieläke ja samalla 18106: eläkepolitiikan ohella. 12 000 markan eläkekatto. 18107: 18108: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18109: 18110: Raimo Vistbacka 18111: TA 289/1995 vp 301 18112: 18113: Toivomusaloite 289 18114: 18115: 18116: 18117: 18118: Vistbacka: Sairauskuluvähennyksen palauttamisesta pienituloisille 18119: 18120: 18121: 18122: Eduskunnalle 18123: 18124: Sairauskuluvähennyksen poisto aiheutti mo- Sairauskuluvähennys valtionverotuksessa 18125: nille paljon sairastaville pienituloisille ihmisille Verotettava tulo muiden Sairauskuluvähennyksen 18126: merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Pahiten vähennysten jälkeen (mk) määrä hyväksyttävistä 18127: tämä kosketti pientä työeläkettä saavia ja lap- sairauskuluista (%) 18128: siperheitä. Kun lisäksi verottaja on tulkinnut 0--40 000 ·········· 100 18129: voimassa olevia säännöksiä niin, etteivät edes 40 001-50 000 ......... . 80 18130: 12,5 %:n lääkekulut tuloista merkittävästi 50 001-60 000 ·········· 60 18131: alenna henkilön veronmaksukykyä, ovat useat 60 001-70 000 ......... . 40 18132: joutuneet tinkimään heille lääkärin määrää- 70 001-80 000 ·········· 20 18133: mistä lääkkeistä vaarantaen jopa täten ter- 80 001- ................... . 0 18134: veyttään. 18135: Asiantilan korjaamiseksi tulisikin ryhtyä pi- Valitettavasti hallitus on tähän saakka päin- 18136: kaisiin toimenpiteisiin. Eräs malli sairauskuluvä- vastoin kiristänyt eläkeläisten, lapsiperheiden ja 18137: hennyksen palauttamiseksi entistä sosiaalisem- muiden pienituloisten verotusta poistamalla mm. 18138: massa muodossa olisi tulojen mukaan porraste- lapsivähennykset niin valtion- kuin kunnallisve- 18139: tusti aleneva sairauskuluvähennys. Samalla tulisi rotuksessakin. Mikäli linjaa ei muuteta, muodos- 18140: säännöksissä selkeästi määritellä, että ko. vähen- tuu em. kansalaisryhmistä pahoinvoivien b-kan- 18141: nys tehdään verotettavasta tulosta tehtävien salaisten joukko työttömien lisäksi. 18142: muiden vähennysten jälkeen eli todellisista vero- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18143: tettavista tuloista. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18144: Taulukko verotettavan tulon mukaan mää- 18145: räytyvästä sairauskuluvähennyksestä voisi olla että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin 18146: seuraavanlainen: sairauskuluvähennyksen palauttamiseksi 18147: pienituloisille. 18148: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18149: 18150: Raimo Vistbacka 18151: 302 TA 290/1995 vp 18152: 18153: Toivomusaloite 290 18154: 18155: 18156: 18157: 18158: Vistbacka: Lastenhoitovapaan laskemisesta eläkkeeseen vaikutta- 18159: vaksi ajaksi 18160: 18161: 18162: Eduskunnalle 18163: 18164: Nykyisen lainsäädännön mukaan työssä käy- kautta vaikuttaa myönteisesti väestön rakentee- 18165: vä palkansaajaäiti jää enintään kolmeksi vuo- seen ja tulevien sukupolvien eläkemaksuvalmiu- 18166: deksi lapsenhoitovapaalle äitiysloma mukaan lu- teen. 18167: kien. Tämä oikeus hänellä on jokaisen lapsen Nykyistä suuremman arvonannon suominen 18168: kohdalla. Näin ollen suomalainen äiti, joka käyt- kotona tehdylle hoitotyölle ja lasten kasvattami- 18169: tää mahdollisuutta hyväkseen, on keskimäärin selle toisi siis mukanaan monia myönteisiä seu- 18170: noin kuusi vuotta poissa työelämästä äitiyslo- rauksia. Tämän lisäksi yleinen arvostus kotiäite- 18171: malla ja hoitovapaalla. jä ja naisia kohtaan paranisi lisäten myös tasa- 18172: Epäkohtana vallitsevassa järjestelmässä on arvoa. Yhteiskunnalle tästä hoitovapaan aikai- 18173: jatkuvasti pienenevän kotihoidontuen lisäksi se, sen eläkekertymän korvaamisesta yhteiskunnan 18174: ettei äidille kerry eläkettä hoitovapaan ajalta. varoista ei koituisi suuria lisäkustannuksia, kun 18175: Äiti menettää siis useita vuosia eläkekertymäs- otetaan huomioon edellä mainitut menoja sääs- 18176: tään hoitaessaan lapsiaan kotonaan hoitova- tävät ja verokertymää lisäävät vaikutukset. 18177: paan turvin. Näin siitä huolimatta, että kotihoito Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18178: antaa lapselle laitoshoitoa paremmat lähtökoh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18179: dat niin henkisesti kuin terveydellisestikin, alen- 18180: taa yhteiskunnan päivähoitokustannuksia, vä- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin 18181: hentää työttömyyttä tarjoamalla pitkäaikaisia äideille lapsenhoitovapaan takia saamatta 18182: sijaisuuksia sekä hyvin hoidettuna lisää perhei- jäävän eläkekertymän maksamiseksi yh- 18183: den halukkuutta lasten hankkimiseen ja tätä teiskunnan varoista. 18184: 18185: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18186: 18187: Raimo Vistbacka 18188: TA 291/1995 vp 303 18189: 18190: Toivomusaloite 291 18191: 18192: 18193: 18194: 18195: Väistö: Maatalousyrittäjien Iomituspalvelujen turvaamisesta 18196: 18197: 18198: 18199: Eduskunnalle 18200: 18201: Maatalousyrittäjien lomituspalveluja on Suo- tessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lomitta- 18202: messa kehitetty osana viljelijöiden sosiaalitur- jakunnan säilymiseen ja ammattitaitoisen lomit- 18203: vaa. Maatalousyrittäjien sosiaaliturva perustuu tajan saatavuuteen. Tämän vuoksi tulisi harkita 18204: kansalliseen lainsäädäntöön. Sen rahoituksessa myös lomittajien kouluttamista huolehtimaan 18205: viljelijöiden rahoitusosuus on lomituspalvelujen nykyistä laajemmin maaseudun ihmisten tarvit- 18206: osalta noussut liiankin suureksi ja eräiltä osin semista palveluista. 18207: jopa käytön esteeksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18208: Erityisen tärkeänä lomituspalvelujen kehittä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18209: misessä on nähty karjatalousvaltaisen maatalou- 18210: den sidonnaisuuden lievittäminen. Yksikkökoon että hallitus turvaisi maatalousyrittä- 18211: kasvaessa ja työn rasittavuuden lisääntyessä lo- jien lomituspalvelujen rahoituksen ja saa- 18212: mituspalvelut ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. tavuuden ja että tarpeen mukaan ryhdy- 18213: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjes- tään toimiin maatalouslomittajien koulut- 18214: tämisessä ammattitaitoinen lomittajakunta on tamiseksi tarjoamaan nykyistä laajemmin 18215: avainasemassa. Lomituspalvelujen tarpeen vähe- maaseudun ihmisten tarvitsemia palveluja. 18216: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18217: 18218: Matti Väistö 18219: 304 TA 292/1995 vp 18220: 18221: Toivomusaloite 292 18222: 18223: 18224: 18225: 18226: Aittoniemi: Osakeyhtiö Arsenalin toiminnan valvonnan tehostami- 18227: sesta 18228: 18229: 18230: Eduskunnalle 18231: 18232: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal perustettiin Tämä ei ole ollut alkuperäinen tarkoitus eikä ole 18233: aikanaan tietyn pankkiryhmittymän hallosta yhteiskunnan etu. Sen vuoksi yhtiön toimintaa 18234: valtion haltuun siirtyneen omaisuuden ja vastui- pitäisi valvoa paremmin ja pyrkiä sen toiminnan 18235: den hoitamiseksi. Arsenalin henkilökunnan lopettamiseen mahdollisimman nopeasti. 18236: muodostavat pääasiassa nurin menneen pankki- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18237: ryhmittymän entiset pankinjohtajat. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18238: Arsenalin toiminnasta on hyvin vähän tietoa 18239: muuten, kuin että valtio hiljattain rahoittijälleen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 18240: sen toimintaa noin 8 miljardilla markalla. On omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimien 18241: epäiltävissä, että Arsenalista tehdään pysyvä ros- saamiseksi tarkempaan valvontaan ja sen 18242: kapankki, joka tarjoaa pysyvän työpaikan toi- toimintojen lopettamiseksi heti, kun se on 18243: minnassaan epäonnistuneille pankinjohtajille. mahdollista. 18244: 18245: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18246: 18247: Sulo Aittoniemi 18248: TA 293/1995 vp 305 18249: 18250: Toivomusaloite 293 18251: 18252: 18253: 18254: 18255: Aittoniemi: Yritystukien käytön valvonnan tehostamisesta 18256: 18257: 18258: 18259: Eduskunnalle 18260: 18261: Kauppa- ja teollisuusministeriön lohkolta on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18262: erityisesti taannoisina vuosina myönnetty suuret nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18263: määrät erilaista yritystukea epämääräisin perus- 18264: tein. Ministeriö on ollut varsin nihkeä käynnistä- että hallitus käynnistäisi tarkan tutki- 18265: mään tutkimuksia sellaisissakaan asioissa, joissa muksen kauppa- ja teollisuusministeriön 18266: on annettu selvät näytöt ilmeisten väärinkäytös- lohko/ta myönnetyistä yritystuista, niiden 18267: ten olemassaolosta. Tarkempi tutkimus saattaisi oikeellisuudesta ja ehtojen mukaisesta 18268: tuoda päivänvaloon asioita,joissa tietyillä henki- käytöstä. 18269: löillä on selittämistä. 18270: Asiat tulisi tutkia perusteellisesti tapaus ta- 18271: paukselta. 18272: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18273: 18274: Sulo Aittoniemi 18275: 306 TA 294/1995 vp 18276: 18277: Toivomusaloite 294 18278: 18279: 18280: 18281: 18282: Aittoniemi: Kaupparekisteri-ja yhtiölainsäädännön kehittämisestä 18283: rikollisuuden vähentämiseksi 18284: 18285: 18286: Eduskunnalle 18287: 18288: Nykyinen yhtiö- ja kaupparekisterilainsää- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18289: däntö antaa rajattomat mahdollisuudet perustaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18290: yhtiöryppäitä,jotka on alunperinkin suunniteltu 18291: rikolliseen toimintaan, rikollisen voiton maksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yh- 18292: mointiin ja vastuusuhteiden hämärtämiseen. Tä- tiö- ja kaupparekisterilainsäädännön 18293: män estämiseksi yhtiöitä muodostettaessa pitäisi muuttamiseksi niin, että pelkästään rikol- 18294: vaatia selvitys toiminnan liiketaloudellisista ja lisessa tarkoituksessa perustettavien yhtiö- 18295: yritystoiminnallisista tarkoitusperistä, ja jos sel- ryppäiden toiminta estettäisiin. 18296: laista ei pystytä esittämään, yhtiön perustaminen 18297: ja rekisteröiminen pitäisi kieltää. 18298: 18299: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18300: 18301: Sulo Aittoniemi 18302: TA 295/1995 vp 307 18303: 18304: Toivomusaloite 295 18305: 18306: 18307: 18308: 18309: Aittoniemi: Kirpputorimyynnin valvonnan tehostamisesta 18310: 18311: 18312: 18313: Eduskunnalle 18314: 18315: Kirpputoreja syntyy Suomessa kuin sieniä sa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18316: teella. Asiassa on positiivisia puolia, sillä niiden nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18317: kautta käyttökelpoinen tavara kiertyy käyttöön 18318: eikä joudu kaatopaikalle. Moni saa myös kipeäs- että hallitus kehittäisi kirpputorien toi- 18319: ti kaipaamiaan tuloja myydessään itselleen tar- minnan valvontaa niin, että tätä myyntitoi- 18320: peetonta mutta käyttökelpoista tavaraa. mintaa veronkiertotarkoituksessa hyväk- 18321: Kirpputoreja valtaavat nykyisin kuitenkin seen käyttävät joutuisivat verotuksen pii- 18322: bisnesmiehet, jotka myyvät jostain haalimaansa riin. 18323: uutta tavaraa verotuksen ulkopuolella. Joillakin 18324: myyntipaikoilla jopa suurin osa on tämäntyyp- 18325: pistä kauppatavaraa. 18326: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18327: Sulo Aittoniemi 18328: 308 TA 296/1995 vp 18329: 18330: Toivomusaloite 296 18331: 18332: 18333: 18334: 18335: Aittoniemi: Lapin matkailun edistämisestä 18336: 18337: 18338: 18339: Eduskunnalle 18340: 18341: Lappi on matkailualueena tuhansien mahdol- Niilo Tarvajärven aikanaan henkiin herättä- 18342: lisuuksien maa. Sitä ei vain osata käyttää oikein. mästä Joulumaa-projektista on jäljellä vain nimi, 18343: Kun Britanniastajoulun alla tulee Lappia katso- jonka senkin japanilaiset ovat taitaneet ostaa it- 18344: maan ylirikkaita ihmisiä lapsineen, Lappi voi selleen. 18345: tarjota vain parakkikylän Rovaniemen laitamil- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18346: la, ajelua ikääntyneellä porolla ja paistattelua nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18347: jätkänkynttilän valossa. Jos tarjottavana olisi 18348: kunnollinen joulumaa todellisessa Tunturi-La- että hallitus tutkisi mahdollisuuksia 18349: pissa tunturin alle kaivettuine joulupukin pajoi- Joulumaa-projektin virittämiseen Tunturi- 18350: neen, hotelleineen ja ihmemaineen, tungos ja ra- Lapissa. 18351: havirrat olisivat ennennäkemättömiä. 18352: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18353: 18354: Sulo Aittoniemi 18355: TA 297/1995 vp 309 18356: 18357: Toivomusaloite 297 18358: 18359: 18360: 18361: 18362: Alaranta ym.: Graniitin kotimaisenjatkojalostuksen kehittämisestä 18363: 18364: 18365: 18366: Eduskunnalle 18367: 18368: Graniitti on Suomessakin vanhaja paljon käy- Suomessa louhitaan markkinoille yleensä vain 18369: tetty monumentaalirakennusten materiaali. tasaväristä mustaa, harmaata ja punaista graniit- 18370: Maan pääkaupungissa sen näkyviä ja kansainvä- tia. Sekaväriset ja juovikkaat kivilajit jäävät 18371: listä huomiota saaneita käyttökohteita ovat mm. käyttämättä, vaikka ne saattaisivat olla suosittu- 18372: Eduskuntatalo, rautatieasema sekä Finlandia- ja ja käyttökelpoisia julkisivu- ja koristekivinä. 18373: talo. Nykyarkkitehtuuri suosii jälleen graniittia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 18374: julkisivumateriaalinakin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18375: Suomalaista graniittia viedään myös ulko- 18376: maille julkisivu- ja koristekiveksi. Sitä jaloste- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suo- 18377: taan esimerkiksi Italiassa, josta sitä markkinoi- malaisen graniitin jatkojalostuksen lisää- 18378: daan edelleen. miseksi kotimaassa ja etsisi tuotekehitte- 18379: Suomen räjähdeteollisuus on kehittänyt tarve- lyn avulla kivimateriaalille nykyistä laa- 18380: kiven louhintaan niin sanotun finnmetod-järjes- jempaa käyttöä. 18381: telmän,jonka avulla kivi pystytään räjäyttämään 18382: haluttuun kokoon. 18383: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18384: Juhani Alaranta Kyösti Karjula 18385: 310 TA 298/1995 vp 18386: 18387: Toivomusaloite 298 18388: 18389: 18390: 18391: 18392: Apukka: Veitsiluodon Kemijärven tehtaan voimalan rakenta- 18393: misesta 18394: 18395: 18396: Eduskunnalle 18397: 18398: Puu on Suomelle elintärkeä raaka-aine. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18399: sesti Lapille puunjalostuksen turvaaminen jat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18400: kossakin on välttämätöntä. Sen vuoksi Veitsiluo- 18401: don Kemijärven tehtaan kehittäminen on turvat- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi- 18402: tava rakentamalla jo pitkään suunniteltu lämpö- menpiteisiin Veitsiluoto Oy:n Kemijärven 18403: voimala. Lämpövoimala on tarpeen tehtaan ke- tehtaan lämpövoimalahankkeen toteutta- 18404: hittämisen kannalta, mutta sen rakentaminen on miseksi. 18405: myös paras tae sille, että tehtaan toimintaa aio- 18406: taan jatkaa tulevaisuudessakin. 18407: 18408: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18409: 18410: Asko Apukka 18411: TA 299/1995 vp 311 18412: 18413: Toivomusaloite 299 18414: 18415: 18416: 18417: 18418: Aula: Pienten ja keskisuurten yritysten tukien toimialarajoitusten 18419: lieventämisestä 18420: 18421: 18422: Eduskunnalle 18423: 18424: Pelkästään teollisen yritystoiminnan avulla Useissa EU:n jäsenmaissa valtio helpottaa 18425: tuskin saadaan perustetuksi kaikkia tarvittavia juuri tällä tavalla pienten ja keskisuurten yritys- 18426: uusia työpaikkoja. Siksi tarvitaan myös palvelu- ten toimintaedellytyksiä toimialasta riippumat- 18427: alojen toimintaedellytyksiä parantavaa pienyri- ta. Suomen uusi aluepolitiikka lähtee siitä, että 18428: tyspolitiikkaa. Viennin hyvän vedon takia teol- kussakin maakunnassa ollaan vastuussa oman 18429: listen yritysten kehittymismahdollisuudet ovat alueen elinkeinoelämän kehittämisestä. Maa- 18430: muutoinkin myönteiset. Sen sijaan monet alueel- kuntien liitot laativat aluekehitysohjelmat, joi- 18431: lisen ja paikallisen kysynnän varassa elävät pal- den perusteella haetaan myös rahoitusta EU:n 18432: velu- ja kaupan alan yritykset ovat edelleen vai- rakenne- ja sosiaalirahastoista. Näissä ei myös- 18433: keuksissa. Erityisesti tarvittaisiin helpotusta ra- kään tunneta toimialarajoituksia. 18434: hoitus- ja vakuusongelmiin. Useimmat palvelu- Edellä mainitut tekijät eli työllisyys, pk-yritys- 18435: alojen yritykset eivät kuitenkaan ole ns. toimiala- ten tasapuolinen kohtelu, eurooppalaiset esimer- 18436: rajoitusten vuoksi näiden tukien piirissä. kit sekä alueiden kehittäminen huomioon ottaen 18437: Yritystukiin ylipiiätään suhtaudutaan nykyi- on tarpeen pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin pien- 18438: sin aiempaa kriittisemmin. Varsinkin työllisyys- ten ja keskisuurten yritysten tukien toimialara- 18439: perustein myönnetyt suorat tuet ovatkin vääris- joitusten lieventämiseksi. 18440: täneet kilpailua. Yrittäjienkin keskuudessa ol- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18441: laan varsin yksimielisiä siitä, että valtion suoras- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18442: ta tuesta yrityksille on parempi päästä eroon. 18443: Valtion toimenpiteet tulisi siksi rajata pienten että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pien- 18444: ja keskisuurten yritysten rahoitus-, riskisijoitus- ten ja keskisuurten yritysten tukien toimi- 18445: ja vakuusongelmien helpottamiseen. Keinoina alarajoitusten lieventämiseksi niin, että 18446: voivat olla valtion takauksetja korkotuet. Tämä myös palvelualojen yritysten rahoitus- ja 18447: rajaus mahdollistaisi hyvin sen, että yritystuet vakuusongelmia lievitetään. 18448: voitaisiin ulottaa laajemmalle yritysten joukolle 18449: kuin tähän asti. 18450: 18451: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18452: 18453: Maria Kaisa Aula 18454: 312 TA 300/1995 vp 18455: 18456: Toivomusaloite 300 18457: 18458: 18459: 18460: 18461: Ihamäki: Maakunnallisen pääomasijoitusjärjestelmän luomisesta 18462: Etelä-Savon pääomaköyhälle alueelle 18463: 18464: 18465: Eduskunnalle 18466: 18467: Yritysten kehittämishankkeiden rahoittami- tustoiminnan mahdollisimman tehokas käynnis- 18468: seksi tarvitaan myös oman pääoman rahoitusta. täminen heti alkuvuosina vaatii valtion mukaan- 18469: Tässä tarkoituksessa Etelä-Savon maakunnassa tuloa. Maakuntayhtymä esittääkin vuoden 1996 18470: selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia pää- talousarvioon varattavaksi yhtiön käyttömenoi- 18471: omasijoitustoiminnan edistämiseen. hin riittävän summan (0,25 miljoonaa markkaa). 18472: Esillä on ollut oman maakunnallisen pääoma- Toinen puoli esitetään rahoitettavaksi EU:n 18473: sijoitusyhtiön perustaminen. Sen pääomaa on aluekehitysrahoituksesta maakunnan tavoite 6 18474: suunniteltu kartutettavan 10 miljoonaa mark- -ohjelman mukaisesti. 18475: kaa vuosittain viiden vuoden ajan siten, että pää- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18476: omaa olisi 50 miljoonaa markkaa vuonna 1999. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18477: Koko rahoituskauden (1995-1999) rahoitustar- 18478: peesta 25 miljoonaa markkaa tulisi EU:lta, 12,5 että hallitus osaltaan edesauttaisi maa- 18479: miljoonaa markkaa alueelta itseltään ja samaiset kunnallisen pääomasijoitusjärjestelmän 18480: 12,5 miljoonaa markkaa eduskunnan päätöksen luomista Etelä-Savon pääomaköyhälle 18481: mukaisesti perustetulta pääomasijoitustoimin- alueelle. 18482: taa harjoittavalta valtionyhtiöitä. Pääomasijoi- 18483: 18484: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18485: 18486: Timo Ihamäki 18487: TA 301/1995 vp 313 18488: 18489: Toivomusaloite 301 18490: 18491: 18492: 18493: 18494: Juurola ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen konsultointi- 18495: yksikön sijoittamisesta Lahteen 18496: 18497: 18498: Eduskunnalle 18499: 18500: Päijät-Hämeessä ja Etelä-Hämeessä on koettu Tekes on keskeisenä hankkeena mukana myös 18501: suurena puutteena Teknologian kehittämiskes- Lahden rakennemuutosalueohjelmassa ja Päijät- 18502: kuksen konsultointiyksikön puuttuminen alueel- Hämeen EU:n tavoite 2 -ohjelmassa. 18503: ta. Etelä-Häme onkin ainoa KTM:n yrityspalve- Tämä aloite on valmisteltu maakunnan kan- 18504: lun piiri, jonka alueella ei ole konsultointiyksik- sanedustajien ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyö- 18505: köä. nä. 18506: Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen eri yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 18507: työtahojen teettämän selvityksen mukaan alueel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18508: la on hyvin paljon konsultointiyksikön palveluja 18509: tarvitsevia yrityksiä. Päijät-Hämeessä näitä on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi- 18510: yli 500 ja Kanta-Hämeessä lähes 300. Yksikön teisiin Teknologian kehittämiskeskuksen 18511: luonnollinen sijoituspaikka on Lahti. konsultointiyksikön sijoittamiseksi Lah- 18512: teen. 18513: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18514: 18515: Ulla Juurola Maija-Liisa Lindqvist 18516: Jouko Skinnari Tuija Nurmi 18517: 314 TA 302/1995 vp 18518: 18519: Toivomusaloite 302 18520: 18521: 18522: 18523: 18524: Kankaanniemi ym.: Energiansäästön tehostamiseksi tarvittavista 18525: toimenpiteistä 18526: 18527: 18528: Eduskunnalle 18529: 18530: Energiantuotanto on yksi pahimmista ympä- Myös lasten ja nuorten kasvatus kouluissa 18531: ristön saastumisen aiheuttajista. Energian tarve ymmärtämään energiansäästön merkitys on tär- 18532: on kasvussa ja energiapoliittiset ongelmat lisään- keää. Tästä tulisi antaa kouluille selkeät ja vel- 18533: tyvät nopeasti. Energiansäästöön on kiinnitettä- voittavat ohjeet. Myös julkiset tiedotusvälineet 18534: vä entistä paljon suurempaa huomiota. tulisi saada mukaan säästötoimenpiteitä edistä- 18535: Valtion energiansäästöön tähtäävät toimenpi- mään. 18536: teet ovat olleet tähän asti liian vähäisiä. Ener- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 18537: giansäästöön liittyvään tutkimustyöhön panos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18538: tetaan yhä melko vaatimattomasti. Teollisuuden 18539: energiansäästöinvestointeja ei kannusteta riittä- että hallitus ryhtyisi nopeasti tehokkai- 18540: västi. siin toimenpiteisiin kattavien energian- 18541: Valtion omien laitosten ja muunjulkisen ener- säästöön tähtäävien toimenpiteiden toteut- 18542: giankulutuksen supistamiseksi ei ole kampanjoi- tamiseksi kaikilla aloilla ja monipuolisin 18543: tu tehokkaasti pitkään aikaan. Mainonnan ja keinoin. 18544: muun kaupallisen toiminnan rajoittamista ener- 18545: giansäästöä silmällä pitäen tulisi vakavasti harki- 18546: ta. 18547: 18548: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18549: 18550: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 18551: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 18552: TA 303/1995 vp 315 18553: 18554: Toivomusaloite 303 18555: 18556: 18557: 18558: 18559: Kemppainen ym.: Aluepoliittiseen tukeen tarkoitettujen määrä- 18560: rahojen säilyttämisestä 18561: 18562: 18563: Eduskunnalle 18564: 18565: Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu 1,5 mrd mään yrityshankkeita. Etäisyys ym. tekijät saat- 18566: markan vähennykset elinkeinoelämän tuista. On tavat kehitysalueilla toimivat yritykset myös jat- 18567: ilmeistä, että pitkän ajan kuluessa ja erityisesti kuvasti muuta maata huonompaan asemaan. 18568: lama-aikoina rakennettu yritystukien viidakko Aluepoliittisten määrärahojen karsiminen 18569: sekä vaatii että mahdollistaa karsimista. Terveen kärjistäisi lamasta toivuttaessa alueellisia eroja ja 18570: elinkeinoelämän tulee toimia ilman tukia. olisi omiaanjakamaan maata kahtia. Aluetukien 18571: Oikein toimivien elinkeinotukien periaatteena karsiminen saattaisi aiheuttaa myös omarahoi- 18572: on kuitenkin uuden ja toivottavasti pysyviä työl- tusosuuksien turvaamista kehitysalueiden EU- 18573: lisyysvaikutuksia aikaansaavan yritys- ja elinkei- kehittämishankkeille ja voisi vaikeuttaa Ell- 18574: notoiminnan synnyttäminen. Erityisen tärkeitä aluerahojen saamista Suomeen. 18575: yritystuet ovat aluepol_itiikan välineinä. Kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 18576: alueilta puuttuvat muihin alueisiin nähden sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18577: manlaiset rahoitus-, taitotieto-, tietoliikenne- 18578: ym. mahdollisuudet, joten erityisesti yritysten että hallitus elinkeinotukia karsiessaan 18579: käynnistäruisvaiheessa ilman aluepoliittisia mää- säilyttäisi aluepoliittisen rahoituksen vä- 18580: rärahoja ei pystytä riittävässä määrin käynnistä- hintään entisellä tasolla. 18581: 18582: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18583: 18584: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 18585: 316 TA 304/1995 vp 18586: 18587: Toivomusaloite 304 18588: 18589: 18590: 18591: 18592: Kuosmanen: Vastuu- ja luottovakuutuksista vakuutuksenvälitys- 18593: toimintaa varten 18594: 18595: 18596: Eduskunnalle 18597: 18598: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18599: to on julkaisemassaan määräyksessä säännellyt nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18600: sellaiset vakuutusmeklaritoimintaa koskevat 18601: vastuuvakuutuksen ehtovaatimukset, että kan- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 18602: sainväliset vakuutukset eivät täytä näitä ehtoja. piteisiin, jotta vakuutustoimintaa valvova 18603: Suomessa tosiasiallisesti vain kaksi vakuutusyh- viranomainen hyväksyisi suomalaisille va- 18604: tiötä myöntää näitä vakuutuksia. Toisaalta taas kuutusmeklareille alalla yleisesti käytössä 18605: ulkomainen meklari, joka on jo rekisteröity jos- olevat kansainväliset vakuutusehdot ja va- 18606: sakin ED-maassa, voi toimia Suomessa ilmoit- kuutuksen sellaisesta vakuutusyhtiöstä, 18607: taen tästä ministeriölle eikä tarvitse erillistä re- jonka kotipaikka on jossakin EU-maassa. 18608: kisteröintiä enää Suomen viranomaiselta. 18609: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18610: 18611: Pekka Kuosmanen 18612: TA 305/1995 vp 317 18613: 18614: Toivomusaloite 305 18615: 18616: 18617: 18618: 18619: Kuosmanen: Euroopan pohjoisen maakaasureitin selvittämisestä 18620: 18621: 18622: 18623: Eduskunnalle 18624: 18625: EU:n maakaasujärjestelmän edelleen kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18626: minen pyritään turvaamaan kytkemällä eri puo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18627: lilta Eurooppaan tulevia kaasunsiirtoputkia ko- 18628: konaisuuksiksi kaasutoimitusten varmistami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 18629: seksi muuttuvissa olosuhteissa. Uutena vaihto- pohjoisen maakaasuputkireitin selvittämi- 18630: ehtona on ns. pohjoinen reitti, joka käyttäisi hy- seksi ja suunnittelutyön käynnistämiseksi. 18631: väksi jo rakennettua kaasuputkea Pietariin saak- 18632: ka. Suomen puolella rakennettaisiin uusi putki 18633: nykyisen rinnalle. 18634: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18635: Pekka Kuosmanen 18636: 318 TA 306/1995 vp 18637: 18638: Toivomusaloite 306 18639: 18640: 18641: 18642: 18643: Kuosmanen: Öljynsiirtoputken rakentamisesta Venäjältä Suomeen 18644: 18645: 18646: 18647: Eduskunnalle 18648: 18649: Venäjältä voitaisiin rakentaa öljyputki Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18650: meen Porvoon jalostamolle, josta jalostetut nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18651: tuotteet kuljetettaisiin meritse kolmansiin mai- 18652: hin. Hanke vaatii toteutuakseen putken suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ve- 18653: nittelua ja yhteensovitusta muuhun maankäyt- näjältä Porvoon jaloslamolle rakennetta- 18654: töön. van öljyputken kannattavuuden tutkimi- 18655: seksi. 18656: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18657: 18658: Pekka Kuosmanen 18659: TA 307/1995 vp 319 18660: 18661: Toivomusaloite 307 18662: 18663: 18664: 18665: 18666: Kuosmanen: Vähittäismyymälöiden aukioloaikojen vapautta- 18667: misesta 18668: 18669: 18670: Eduskunnalle 18671: 18672: Kioskiasetuksen valvonnan laiminlyömisen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 18673: seurauksena markkinoilla on kioskeja, jotka toi- piteisiin liikeaikalain kumoamiseksi, jotta 18674: mivat elintarvikeliikkeinä. Vähittäiskauppa on vähittäiskaupalle saataisiin tasavertaiset 18675: joutunut valvonnan puutteen vuoksi eriarvoi- kilpailu- ja kehitysmahdollisuudet kioskien 18676: seen asemaan. ja huoltamaiden kanssa. 18677: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18678: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18679: 18680: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18681: 18682: Pekka Kuosmanen 18683: 320 TA 308/1995 vp 18684: 18685: Toivomusaloite 308 18686: 18687: 18688: 18689: 18690: Lahtela: Lähialueyhteistyön hallinto- ja ohjauskeskuksen perusta- 18691: misesta Pohjois-Karjalaan 18692: 18693: 18694: Eduskunnalle 18695: 18696: Lähialueyhteistyö erityisesti Karjalan tasaval- valtakunnallisesti selkeämpään suuntaan. Poh- 18697: lan kanssa on lähtenyt ripeästi liikkeelle Pohjois- joiskarjalaisen osaamisensa ja sijaintinsa vuoksi 18698: Karjalassa. Mukana yhteistyön kehittämisessä maakunta olisi paras paikka koko valtakunnan 18699: ovat alueen kunnat, Pohjois-Karjala-liitto, lää- tason lähialueyhteistyön hallintokeskukseksi. 18700: ninhallitus, yliopisto, kauppakamari ja monet Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18701: yrityksetkin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18702: Pohjois-Karjalaan on syntynyt lähialueyhteis- 18703: työn osalta runsaasti osaamista ja tietoa. Myös että hallitus valmistelisi lähialueyhteis- 18704: kaupallisen toiminnan puolella lähialueyhteistyö työn kehittämisohjelman siten, että Poh- 18705: on luonut pysyviä kaupallisia suhteita ja yhteis- jois-Karjalaan perustetaan nykyisiä ra- 18706: yritystoimintaa molemmille puolille rajaa. kenteita ja yhteistyösuhteita hyväksi käyt- 18707: Lähialueyhteistyö vaatii pitkäjänteistä toi- täen lähialueyhteistyön hallinto- ja ohjaus- 18708: mintaa ja voimavarojen tehokasta suuntaamista keskus. 18709: 18710: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18711: 18712: Esa Lahtela 18713: TA 309/1995 vp 321 18714: 18715: Toivomusaloite 309 18716: 18717: 18718: 18719: 18720: Lahtela: Yritys- ja maataloustukien suuntaamisesta uutta luovaan 18721: toimintaan 18722: 18723: 18724: Eduskunnalle 18725: 18726: Paheneva valtiontalouden syöksykierre ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18727: suuri massatyöttömyys edellyttävät uutta yritys- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18728: tukinäkökulmaa. Nykyisin yritysten investointi- 18729: tukea ovat saaneet sellaisetkin hankkeet, joilla että hallitus ryhtyisi toimiin yritys- ja 18730: automaatioastetta on vain nostettu, ja siten työ- maataloustukien suuntaamiseksi vain sel- 18731: voima on vähentynyt. laisiin toimiin ja hankkeisiin, joilla luodaan 18732: Maatalouden puolella tukea myönnetään pas- yhteiskuntaamme uusia työpaikkoja ja 18733: siivisiin hankkeisiin, joilla toimintaa lopetetaan. joilla kohotettaisiin kotimaisuusastetta. 18734: Tästä hyvänä esimerkkinä on kanantapporaha: 18735: kun kanat on tapettu ja toiminta lopetettu, 18736: maksetaan vielä luopumiseläke. 18737: 18738: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18739: Esa Lahtela 18740: 322 TA 310/1995 vp 18741: 18742: Toivomusaloite 310 18743: 18744: 18745: 18746: 18747: Manninen: Pienyritysten toimintaedellytysten parantamisesta 18748: 18749: 18750: 18751: Eduskunnalle 18752: 18753: Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa oli- työllisyyttä edistävä ja tasa-arvoa lisäävä vaiku- 18754: si tilaa useille kymmenille tuhansille uusille pien- tus. 18755: yrityksille. Pienyrityksillä tuleekin tulevaisuu- Toinen pienyritysten toimintaa vaikeuttava 18756: dessa olemaan keskeinen asema työttömyyson- asia on henkilöyhtiöiden verotus. Verouudistuk- 18757: gelman ratkaisussa. sen jälkeen henkilöyhtiöille on verotuksellisesti 18758: Työvoimavaltaisten pienyritysten keskeinen raskaampaa kerryttää omaa pääomaa. Siksi hen- 18759: ongelma ovat korkeat välilliset työvoimakustan- kilöyhtiöt ovat katoamassa pienimuotoisen 18760: nukset. Työnantajan työttömyysvakuutusmak- aloittavan yritystoiminnan yhtiömuotona vero- 18761: sujen porrastusta tulee nykyisestään jyrkentää tuksellisesta syystä. Tämä nostaa edelleen yrittä- 18762: pienyritysten hyväksi ja kaikkein pienimmät yri- misen kynnystä. Verotusta tulisikin muuttaa si- 18763: tykset tulisi vapauttaa kokonaisuudessaan työt- ten, että henkilöyhtiöiden jakamatonta tuloa ve- 18764: tömyysvakuutusmaksusta. rotetaan osakeyhtiöiden tapaan alhaisemmalla 18765: Pienyritysten välillisten työvoimakustannus- verokannalla ja osakasta vain yhtiöstä nosta- 18766: ten alentamisella on niiden kilpailuedellytysten mastaan tulosta. 18767: paranemisen ohella pitemmällä tähtäyksellä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18768: myös tasa-arvoa lisäävä vaikutus. Useat pienyri- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18769: tykset toimivat palveluvaltaisilla naisaloilla, ja 18770: siksi tulevaisuudessa on mahdollista nostaa nais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 18771: valtaisten palvelualojen palkkoja oikeudenmu- pienyritystoiminnan toimintaedellytysten 18772: kaisemmalle tasolle ilman, että palvelujen hinnat parantamiseksi. 18773: nykyisestään kohoavat. Uudistuksella olisi siten 18774: 18775: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18776: 18777: Hannes Manninen 18778: TA 311/1995 vp 323 18779: 18780: Toivomusaloite 311 18781: 18782: 18783: 18784: 18785: Manninen: Kuntien peruspalveluiden turvaamisesta 18786: 18787: 18788: 18789: Eduskunnalle 18790: 18791: Kunnat vastaavat pääosasta maamme perus- harvaan asutuille Pohjois-Suomen sekä Itä-Suo- 18792: palveluista. Se on kuitenkin mahdollista kuntien men kunnille. Toteutuessaan ne uhkaavat ro- 18793: alueellisten tuloerojen ja toimintaolosuhteiden muttaa kuntien talouden ja vaarantavat kansa- 18794: johdosta vain kuntien tarpeiden mukaan porras- laisten yhdenvertaisuuden peruspalveluiden 18795: tetun valtionosuuden pohjalta. saannissa. Siksi kuntien valtionosuuksien leik- 18796: Kuntien valtionosuuksia on leikattu viime kaaminen tulisi rajoittaa enintään 2,5 mrd. mark- 18797: vuosina. Leikkaustarvetta tulee olemaan myös kaan kuluvalla eduskuntakaudella ja kohdentaa 18798: tulevaisuudessa. Siksi on erityisen tärkeää, että se oikeudenmukaisesti siten, että 80% leikkauk- 18799: valtionosuusleikkaukset kohdeunetaan oikeu- sesta toteutetaan laskennallisen veroäyrimäärän 18800: denmukaisesti sillä tavoin, että myös maamme perusteella ja 20 %asukasta kohden laskettuna. 18801: pohjoisimmat ja itäisen Suomen syrjäiset kunnat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18802: pystyvät tarjoamaan kansalaisten peruspalvelut nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18803: koulutuksen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon 18804: aloilla. Vireillä olevat uudistukset kantokyky- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin val- 18805: luokituksen korvaamisesta verotulojen täyden- tionosuuksien mitoittamiseksi siten, että 18806: nysjärjestelmällä sekä kaavailut valtionosuuk- peruspalvelut turvataan kaikissa Suomen 18807: sien leikkaamisesta yksikköhinnoin merkitsevät kunnissa. 18808: suhteellisesti moninkertaisia leikkauksia monille 18809: 18810: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18811: Hannes Manninen 18812: 324 HM 312/1995 rd 18813: 18814: Hemställningsmotion 312 18815: 18816: 18817: 18818: 18819: M. Pietikäinen: Om ett heltäckande innovationsprogram 18820: 18821: 18822: 18823: Tili Riksdagen 18824: 18825: Bland enskilda personer och småföretagare Flera program har under de senaste åren upp- 18826: genereras oavbrutet uppfinningar och ideer för gjorts för att bredda företagsverksamheten i Fin- 18827: nya eller förbättrade produkter. En mycket stor land. Ett heltäckande program för innovationer 18828: del av dessa ideer blir outnyttjade. Av de ideer saknas dock. Ett dylikt program kunde utarbetas 18829: som granskas och bedöms som utvecklingsdugli- för att sammanlänka de nuvarande stödande sys- 18830: ga förs endast en del vidare och blir fårdiga pro- temen och avhjälpa brister som förekommer. 18831: dukter. Detta skulle vara ytterst viktigt för att nya upp- 18832: De uppfinnare och produktutvecklare som finningar, produktutvecklingar och nya ideer 18833: sammanslutit sig till uppfinnarföreningar och bättre kunde utnyttjas så att våra företag kunde 18834: -organisationer kan gemensamt vittna om ett dra nytta av dem, vilket skulle ge nya arbetsplat- 18835: otal problem de möter. Problemen gäller bl.a. ser. 18836: brist på kontaktkanaler, resursbrist avolika slag Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 18837: hos rådgivande och stödande myndigheter, av- riksdagen hemställer 18838: saknaden av en förutsättningslös och systematisk 18839: värdering av produktideer (också sådana med att regeringen vidtar åtgärder för att ett 18840: lägre uppfinningshöjd, som inte kan patenteras, heltäckande innovationsprogram uppgörs. 18841: men nog mönsterskyddas), etc. Också ett utbud 18842: på professionell utbildning av olika längd inom 18843: innovationsområdet saknas. 18844: 18845: Helsingforsden 12 aprill995 18846: 18847: Margareta Pietikäinen 18848: TA 312/1995 vp 325 18849: 18850: Toivomusaloite 312 Suomennos 18851: 18852: 18853: 18854: 18855: M. Pietikäinen: Kokonaisvaltaisen innovaatio-ohjelman laatimi- 18856: sesta 18857: 18858: 18859: Eduskunnalle 18860: 18861: Yksittäiset henkilöt ja pienyrittäjät tuottavat Viime vuosina on laadittu useita ohjelmia yri- 18862: jatkuvasti uusia tai parempia tuotteita koskevia tystoiminnan laajentamiseksi Suomessa, mutta 18863: keksintöjä ja ideoita. Hyvin suuri osa näistä kokonaisvaltainen innovaatio-ohjelma kuiten- 18864: ideoista jää käyttämättä. Tarkastettavista ja ke- kin puuttuu. Tällainen ohjelma voitaisiin laatia 18865: hityskelpoisiksi arvioitavista ideoista ainoastaan kokoamaan nykyiset tukijärjestelmät ja poista- 18866: osa viedään eteenpäin valmiiksi tuotteiksi. maan esiintyvät puutteet. Tämä olisi erittäin tär- 18867: Keksijäyhdistyksiin ja -järjestöihin liittyneet keää, jotta yrityksemme voisivat paremmin hyö- 18868: keksijät ja tuotekehittelijät voivat yhdessä todis- dyntää uusia keksintöjä, ideoita ja tuotekehitte- 18869: taa lukuisista kohtaamistaan ongelmista. Ongel- lyä. Näin syntyisi uusia työpaikkoja. 18870: mina on mm. yhteydenpitokanavien puute, neu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18871: vonta- ja tukiviranomaisten voimavarojen puu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18872: te, tuoteideoiden (myös alemman keksintötason, 18873: jota ei voida patentoida mutta kylläkin mallisuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko- 18874: ja ta) ennakkoluulottoman ja systemaattisen ar- konaisvaltaisen innovaatio-ohjelman laati- 18875: vioinnin puute jne. Myöskään eripituisen päte- miseksi. 18876: vän koulutuksen tarjontaa innovaatioalalla ei 18877: ole. 18878: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18879: 18880: Margareta Pietikäinen 18881: 326 HM 313/1995 rd 18882: 18883: Hemställningsmotion 313 18884: 18885: 18886: 18887: 18888: M. Pietikäinen: Om bildande av en fond för det bankstöd som 18889: återbetalas 18890: 18891: 18892: Tili Riksdagen 18893: 18894: Utbetalningen av bankstödet drabbar Fin- de företag. En tredjedel av medlen skulle anslås 18895: lands folk hårt. En självklarhet är att indrivning- för att förstärka fonden. Fonden skulle ledas av 18896: en av bankstödet bör ske effektivt. När återbetal- en styrelse sammansatt av finländska och inter- 18897: ningen sker bör den dock inte användas för att nationellt kända experter. 18898: finansiera statens löpande utgifter utan på ett Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att 18899: sådant sätt att den på sikt förstärker vårt lands riksdagen hemställer 18900: ekonomi och förmåga att avvärja kriser. Också 18901: skapandet av nya arbetsplatser är en nödvändig- att regeringen vidtar åtgärder för att 18902: het. Återbetalningen av bankstödet kunde med bilda enfond där återbetalningen av bank- 18903: fördel placeras i en fond. Två tredjedelar av fond- stödet placeras. Fondens medel skall anslås 18904: ens medel skulle anslås för forskning, produktut- för forskning, produktutveckling och inves- 18905: veckling och investeringar i nya eller expanderan- teringar. 18906: Helsingfors den 12 aprill995 18907: Margareta Pietikäinen 18908: TA 313/1995 vp 327 18909: 18910: Toivomusaloite 313 Suomennos 18911: 18912: 18913: 18914: 18915: M. Pietikäinen: Takaisin maksettavan pankkituen rahastoimisesta 18916: 18917: 18918: 18919: Eduskunnalle 18920: 18921: Pankkituen maksaminen on raskasta Suomen varoista käytettäisiin rahaston vahvistamiseen. 18922: kansalle. On selvää, että pankkituen takaisinpe- Rahastoa johtaisi hallitus, joka koostuisi suoma- 18923: rinnän tuleetapahtua tehokkaasti. Takaisinmak- laisista ja kansainvälisesti tunnetuista asiantunti- 18924: sun tapahtuessa tukea ei kuitenkaan pidä käyttää joista. 18925: valtion juoksevien menojen rahoittamiseen vaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 18926: maamme talouden ja kriisien torjumiskyvyn vah- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18927: vistamiseen pitkällä tähtäimellä. Myös uusien 18928: työpaikkojen luominen on välttämätöntä. Pank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ra- 18929: kituen takaisinmaksusta saatavat varat voitaisiin haston perustamiseksi takaisin maksetta- 18930: hyvin sijoittaa rahastoon. Kaksi kolmasosaa ra- vaa pankkitukea varten. Rahaston varat 18931: haston varoista käytettäisiin tutkimukseen, tuo- käytettäisiin tutkimukseen, tuotekehitte- 18932: tekehittelyyn ja investointeihin uusiin tai toimin- lyynja investointeihin. 18933: taansa laajentaviin yrityksiin. Yksi kolmasosa 18934: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18935: 18936: Margareta Pietikäinen 18937: 328 TA 314/1995 vp 18938: 18939: Toivomusaloite 314 18940: 18941: 18942: 18943: 18944: Ranta-Muotio ym: Polttoaine-etanolin valmistuksen käynnistämi- 18945: sestä Ilmajoella 18946: 18947: 18948: Eduskunnalle 18949: 18950: Ympäristöongelmien kasvu pakottaa vähen- taan perustaminen tukisi viljan viljelyä, karjata- 18951: tämään saastepäästöjä lainsäädännöllisin kei- loutta ja näihin liittyvää jalostustoimintaa. 18952: noin. Fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen ja Tehtaan sijoituspaikaksi on ehdotettu Etelä- 18953: erityisesti niiden saastuttavuus on otettava huo- Pohjanmaalta Ilmajoen Koskenkorvaa, jossa si- 18954: mioon ja kehitettävä uusia, saasteettomampia jaitsee ennestään Alkon etanoli-tärkkelystehdas- 18955: energiamuotoja. Tällöin uusiutuvien luonnonva- integraatti. Tehtaan perustamiselle on tärkeää 18956: rojen, kuten viljan, käyttö tehostuu. Polttoaine- raaka-aineen saatavuus, hinta, hyvä liikenteelli- 18957: etanolitehdas edistää luonnonsuojelua ja fossii- nen sijainti, mahdollinen olemassa oleva infra- 18958: listen polttoaineiden korvaamista ja käyttää ko- struktuuri, sivutuotteiden jalostusmahdollisuus 18959: timaisia, uusiutuvia luonnonvaroja. Tutkimuk- ja läheinen markkina-alue sivutuotteille. Vaasan 18960: set osoittavat, että Suomeen tulisi rakentaa ben- läänin alueella viljellään yli 22 % koko maan 18961: siinin lisäaineeksi käytettävän etanolin valmis- ohran viljelypinta-alasta. Vaasan läänissä on nel- 18962: tuslaitos. Ympäristökysymysten lisäksi hank- jännes maamme sioista sekä viidennes nautaeläi- 18963: keella olisi myönteisiä vaikutuksia myös kansan- mistä. 18964: taloudelle. Se vähentää etanolinja valkuaisrehun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 18965: tuontia, viljan ylijäämän vientiä ulkomaille ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18966: bensiinin tuontia. Vientitukea tarvittaisiin vä- 18967: hemmän ja polttoaineomavaraisuus kasvaisi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 18968: Tämäntyyppinen etanolitehdas olisi merkittä- polttoaine-etanolin valmistuksen käynnis- 18969: vä mahdollisuus Suomen maataloudelle. Teh- tämiseksi Ilmajoen Koskenkorvalla. 18970: 18971: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 18972: 18973: Aulis Ranta-Muotio Jukka Vihriälä 18974: TA 315/1995 vp 329 18975: 18976: Toivomusaloite 315 18977: 18978: 18979: 18980: 18981: Vistbacka: Veteliin suunnitellun voimalaitoksen perustamisesta 18982: 18983: 18984: 18985: Eduskunnalle 18986: 18987: Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto on jo vuo- vityksiään alueella. Selvityksissä on todettu seu- 18988: sia pitänyt maakunnan ykköshankkeena Veteliin dun turvevarat riittäviksi Haapaveden turvevoi- 18989: suunniteltua voimalaitosta. Voimalaitoksen pää- malaitoksen kokoiselle yksikölle. 18990: peittoaineeksi on kaavailtu turvetta, mutta laitos Vetelin voimalaitoshankkeen jatkosuunnitte- 18991: voitaisiin suunnitella sellaiseksi, että siellä voitai- lua varten olisi tehokkainta perustaa virka, jo- 18992: siin käyttää myös puuta, millä seikalla olisi mo- hon kuuluisi vastuu suunnittelusta. Tähän yh- 18993: nia positiivisia vaikutuksia. Raaka-ainepohja tiöön ovat jo nyt lupautuneet tulemaan mm. 18994: laajenisi ja mahdollistaisi suuremman yksikkö- Vapo Oy, maakunnalliset energiayhtiöt niin Kes- 18995: koen, voimalaitoksen vaikutusalue laajenisi ja ki-Pohjanmaalla kuin Keski-Suomessakin sekä 18996: ympäristövaikutukset jäisivät vähäisemmiksi. lähikunnat. Tämän takia hankkeen pikainen 18997: Sinänsä on myös otettava huomioon, että voima- käyntiin saattaminen olisi tärkeää ja myös alueen 18998: laitos voidaan toteuttaa p~Jkästään turvevoima- työllisyystilanteen huomioon ottaen erittäin pe- 18999: laitoksena myös ilman Ahtävänjoen vesistö- rusteltua. 19000: alueella olevia turvesoita. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19001: Kaavaillun Vetelin voimalaitoksen ympäris- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19002: tökuntien soita on tutkittu, niihin on hankittu 19003: käyttöoikeuksia ja niitä on valmistettu huomat- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin 19004: tavalta osalta myös turpeenottokuntoon. Hank- Veteliin suunnitellun voimalaitoksen pe- 19005: keen ympäristövaikutuksia on tutkittu perusteel- rustamiseksi ja käyntiin saattamiseksi. 19006: lisesti. Imatran Voima on tehnyt myös omia sel- 19007: 19008: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19009: 19010: Raimo Vistbacka 19011: 330 TA 316/1995 vp 19012: 19013: Toivomusaloite 316 19014: 19015: 19016: 19017: 19018: Väistö: Kyläkauppojen palvelutoiminnan monipuolistamisesta 19019: 19020: 19021: 19022: Eduskunnalle 19023: 19024: Toimivat kyläkaupat ovat löytämässä omat tarvittava tiedotus, koulutus ja toiminnan orga- 19025: vahvuutensa. Niistä on perinteisen palvelutehtä- nisointi ovat erittäin perusteltuja. 19026: vän ohella muodostumassa maaseudun ihmisiä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19027: monipuolisesti palvelevia keskuksia. Tätä kylä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19028: kauppojen palvelutoiminnan laajenemista tuke- 19029: malla on mahdollista säilyttää maaseudun palve- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarpeelli- 19030: luverkko toimivana. siin toimiin kyläkauppojen palvelutoimin- 19031: Maaseudun elinvoimasta ja palveluista on ny- nan monipuolistamiseksi ja kehittämisek- 19032: kyisessä muutostilanteessa entistä tärkeämpää si, jotta maaseudun palvelutarjonta turvat- 19033: huolehtia. Tähän tähtäävä kyläkauppojen tuke- taisiin. 19034: minen ja palvelutarjonnan kehittäminen sekä 19035: 19036: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19037: Matti Väistö 19038: TA 317/1995 vp 331 19039: 19040: Toivomusaloite 317 19041: 19042: 19043: 19044: 19045: Ala-Harja ym.: Lyhyiden työsuhteiden käyttöönoton lisäämisestä 19046: 19047: 19048: 19049: Eduskunnalle 19050: 19051: Suomen suuren työttömyyden hoitamiseksi tämä estää yrityksiä ottamasta työhön työttömiä 19052: on lyhyiden työsuhteiden vastaanotto ja teettä- lyhyisiin työtehtäviin. Tulevaisuudessa on mah- 19053: minen tehtäväjoustavaksi ja kannattavaksi. Ny- dollistettava jokaiselle työntekijälle työn vas- 19054: kyjärjestelmällä työttömän on edullisempaa olla taanotto vaikka lyhyemmäksikin aikaa ja sa- 19055: koko päivä työttömyyspäivärahalla kuin ottaa moin yksityiselle työnantajalle mahdollisuus ot- 19056: vastaan lyhyitä työsuhteita, jotka suhteutetun taa työntekijä lyhyeksi aikaa työhön. Nykyinen 19057: työttömyyspäivärahan muodossa voivat pienen- jäykkyys työsuhdelainsäädännössä ja työttö- 19058: tää käteen tulevaa tuloa, jota joudutaan odotta- myysturvaetuudet estävät joustavan työllistämi- 19059: maan kuukauden loppuun. Tämän epävarmuu- sen. 19060: den ja tulonmenetyksen vuoksi useat työttömät Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19061: ovat mieluummin kokopäiväisesti työttöminä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19062: kuin ottavat vastaan heille tarjottuja lyhyitä vii- 19063: kon parin työtehtäviä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pur- 19064: Toisaalta pienet yritykset ovat eriarvoisessa kaakseen lainsäädäntöä, joka estää lyhyen 19065: asemassa verrattuna kunta- ja yhdistystyönanta- työn vastaanottamisen ja joka sitoo yksi- 19066: jaan työllistäessään toistuvaistyöttömiä. Kunta tyiset yritykset, päinvastoin kuin julkiset ja 19067: ja yhdistys voivat työllistää pitkäaikaistyöttö- yhdistykset, työnantajana palkkaamansa 19068: miä, eikä siitä synny työsuhdetta. Yksityinen yri- työttömän työntekijän pysyvään työsuh- 19069: tys työllistäessään pitkäaikaistyöttömän huo- teeseen. 19070: maakin, että syntyy heti pysyvä työsuhde, ja 19071: 19072: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19073: 19074: Kirsti Ala-Harja Timo Ihamäki 19075: 332 TA 318/1995 vp 19076: 19077: Toivomusaloite 318 19078: 19079: 19080: 19081: 19082: Aula: Työvuorottelujärjestelmän käyttöönotosta 19083: 19084: 19085: 19086: Eduskunnalle 19087: 19088: Ilman työn uusjakoa suomalaiset jakautuvat monet iäkkäimmät työelämässä olevat olisivat 19089: rasittuneisiin ylityöllistettyihin ja jouten oleviin hyvinkin halukkaita kokeilemaan tätä työn uus- 19090: mutta työtä innokkaasti odottaviin. Työtä voi- jakoa nuorten kanssa, vaikka palkkatulot työ- 19091: daanjakaa uudelleen esimerkiksi työvuorottelul- ajan lyhentymisen takia jonkin verran vähenisi- 19092: la, jota sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä vätkin. 19093: on ehdottanut. Vakinainen työntekijä voisi ottaa Työpäivän jakamisesta pitäisi voida sopia ny- 19094: välivuoden vaikka opiskelua varten ja saisi sa- kyistäjoustavammin työpaikoilla, sillä siellä tun- 19095: malla työttömyyskorvausta. Työtön, joka tulisi netaan parhaiten paikalliset olosuhteet. Koke- 19096: hänen sijaansa, saisi työtä. Työvuorottelu hel- mukset yrityksistä, jotka ovat kokeilleet kahta 19097: pottaisi molempienjaksamista. Se olisi myös yksi kuusituntista vuoroa, ovat olleet hyviä. Työn 19098: lisäkeino auttaa vaikkapa nuorten työkokemuk- tuottavuus ja kilpailukyky ovat lisääntyneet ja 19099: sen saantia. työntekijöiden viihtyvyys parantunut. 19100: Työvuorottelun kokeilu on kuitenkin juuttu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19101: nut työmarkkinatahojen erimielisyyksiin sapatti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19102: vapaalle jäävän työntekijän korvaustasosta. Eri 19103: tahojen on löydettävä pikaisesti yhteisymmärrys että hallitus antaa pikaisesti eduskun- 19104: työvuorottelusta. nalle esityksen työvuorottelun käyttöön- 19105: Työvuorottelun ohella on tarpeen kokeilla otosta sekä hakee aktiivisesti myös muita 19106: kahdeksantuntisen työpäivänjakamista kahteen keinoja työn uudelleenjakamiseksi. 19107: kuusituntiseen työvuoroon. Todennäköisesti 19108: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19109: 19110: Maria Kaisa Aula 19111: TA 319/1995 vp 333 19112: 19113: Toivomusaloite 319 19114: 19115: 19116: 19117: 19118: Kallis ym.: Uusien työllistämiskeinojen käyttöön ottamisesta 19119: 19120: 19121: 19122: Eduskunnalle 19123: 19124: Korkea työttömyysaste on suuri yhteiskun- kaminen ja sapattivapaa. Lisäksi voitaisiin nuo- 19125: nallinen ongelma, jonka hoitaminen ei enää on- rille antaa koulutuksen ostamiseksi ns. vouche- 19126: nistu pelkästään perinteisin keinoin. On myös reita. 19127: laajasti tunnustettu, että talouskasvu ei poista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19128: työttömyyttä. Nyt on etsittävä ennakkoluulotto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19129: masti uusia keinoja työtilaisuuksien luomiseksi. 19130: Sellaisia keinoja on esitetty. Nyt on muutettava että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin 19131: puheet todeksi mahdollisimman pian, jo tämän uusien työllistämiskeinojen käyttöön otta- 19132: vuoden aikana. miseksi. 19133: Uusia työllistämistapoja ovat mm. töiden ja- 19134: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19135: Bjarne Kallis Jouko Jääskeläinen 19136: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen 19137: 334 TA 320/1995 vp 19138: 19139: Toivomusaloite 320 19140: 19141: 19142: 19143: 19144: Karpio: Työlainsäädännön muuttamisesta uusien työpaikkojen 19145: perustamisen helpottamiseksi 19146: 19147: 19148: Eduskunnalle 19149: 19150: Uusien työsuhteiden syntymistä vaikeuttavat pimuslain kokonaisuudistusta, jolloin myös yri- 19151: epävarman taloudellisen tilanteen lisäksi monet tysten kokoon liittyvät asiat otetaan huomioon 19152: työlainsäädännön vanhentuneet määräykset. työelämää koskevassa lainsäädännössä. 19153: Parannuksia olisi tehtävä mm. työttömyysturvan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19154: passivoivan vaikutuksen poistamiseksi, välillis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19155: ten työvoimakustannusten alentamiseksi sekä 19156: määräaikaisen työsuhteen käytön helpottami- että hallitus valmistelisi työlainsäädän- 19157: seksi. nön uudistamisen siten, että esteet uusien 19158: Työehtosopimusten yleissitovuuden piirissä työsuhteiden syntymiseltä poistetaan ja 19159: olevien yritysten on kuitenkin vaikea sopia työn- että yrityksillä on mahdollisuuksia irtisa- 19160: tekijöidensä kanssa muutoksista, joilla yritysten nomisten ja lomautusten lisäksi sopeuttaa 19161: toimintaa voidaan parantaa joustomahdolli- toimintaansa ja kustannuksiaan olosuhtei- 19162: suuksien ollessa vain rajoitetusti käytettävissä. den muuttuessa. 19163: Muutosten aikaansaaminen edellyttää työso- 19164: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19165: 19166: Juha Karpio 19167: TA 321/1995 vp 335 19168: 19169: Toivomusaloite 321 19170: 19171: 19172: 19173: 19174: Kemppainen ym.: Työllistämistukivarojen käyttämisestä myös 19175: kunnan omistamien vuokra-asunto-osakeyhtiöiden korjaus- 19176: avustuksiin Kainuussa 19177: 19178: 19179: Eduskunnalle 19180: 19181: Rakennusalan työttömyys on Kainuussa vuokratason sellaiseksi, että pienituloisilla ei ole 19182: poikkeuksellisen korkea ja selvästi korkeampi varaa niissä asua. Vuokra-asuntokannan ja nii- 19183: kuin muualla maassa. Uusien rakennushankkei- den kunnon ylläpitämiseksi avustaminen on var- 19184: den käynnistäminen lamatilanteessa on osoittau- sin perusteltua. Nyt näitä asuntoja on jäämässä 19185: tunut hyvin vaikeaksi. Tässä tilanteessa korjaus- tyhjiksi niiden huonon kunnon takia ja ilman 19186: rakentaminen on osoittautunut erittäin hyväksi avustusta saneerattaessa niiden korkean vuok- 19187: ja yhteiskunnan kannalta kaikin puolin kanna- ran takia. 19188: tettavaksi työllistämiskeinoksi. Kiinteistöosake- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19189: yhtiöihin on voitu osoittaa korjausavustuksia, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19190: joilla on ollut kaikinpuolisesti myönteiset vaiku- 19191: tukset. Korjausavustuksissa on ollut rajoitus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel- 19192: että niitä ei voida osoittaa kunnan omistamiin laisen menettelyn luomiseksi, että Kainuun 19193: asunto-osakeyhtiöihin. alueella ja ainakin alueen vaikeimman 19194: Kainuun poikkeuksellisen vaikean rakennus- työttömyysalueen kunnissa työvoimapiiri 19195: alan työttömyyden takia Kainuussa tulisi avus- voisi poikkeuksellisesti myöntää työlli- 19196: tuksia voida myöntää myös kunnan omistamiin syysrahoja myös kunnan omistamien 19197: vuokra-asuntokiinteistöihin. Ilman avustusta vuokra-asunto-osakeyhtiöiden korjaus- 19198: useissa kiinteistöissä korjaustoiminta nostaisi avustuksiin. 19199: 19200: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19201: 19202: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 19203: 336 TA 322/1995 vp 19204: 19205: Toivomusaloite 322 19206: 19207: 19208: 19209: 19210: Kuoppa ym.: Ympäristönsuojelua koskevan yhteistoiminnanjärjes- 19211: tämisestä työpaikoilla 19212: 19213: 19214: Eduskunnalle 19215: 19216: Työsuojelun valvontalain mukaan työpaikoil- voidaan järjestää työpaikan ongelmat, koko ja 19217: le on valittu työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet muut vastaavat tekijät huomioon ottaen vaihto- 19218: työntekijöiden edustajiksi työn turvallisuutta ja ehtoisilla tavoilla. Ympäristönsuojelukysymys- 19219: terveellisyyttä koskevissa kysymyksissä. Samoil- ten liittäminen työsuojeluorganisaatioon ja sen 19220: la tekijöillä, joilla on vaikutusta työn turvallisuu- kehittäminen laajentuneita tehtäviä vastaavaksi 19221: teen ja terveellisyyteen yhdellä työpaikalla, on on käyttökelpoinen vaihtoehto ongelmien yhtey- 19222: vaikutusta myös ympäristöön ja muiden ihmis- den vuoksi. 19223: ten terveyteen. Koska työsuojelu ja ympäristön- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19224: suojelu ovat kiinteästi kytkeytyneet toisiinsa, pi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19225: täisi työntekijöiden edustajilla olla mahdollisuus 19226: saada tietoa tuotantoprosessin vaikutuksista että hallitus ryhtyisi selvittämään ym- 19227: myös ympäristöön ja valvoa niitä. päristönsuojelun valvonnan ja yhteistoi- 19228: Työsuojeluorganisaatiota vastaavasti pitäisi minnan järjestämistä työpaikoilla työ- 19229: työpaikoille luoda yhteistoimintaorganisaatio suojeluorganisaatiota vastaavasti tai sen 19230: myös ympäristönsuojelua varten. Organisaatio osana. 19231: 19232: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19233: 19234: Mikko Kuoppa Eila Rimmi 19235: TA 323/1995 vp 337 19236: 19237: Toivomusaloite 323 19238: 19239: 19240: 19241: 19242: Lahtela: Erityistyöllistämistoimien suuntaamisesta Pohjois-Kar- 19243: jalaan 19244: 19245: 19246: Eduskunnalle 19247: 19248: Pohjois-Karjalassa työttömyys on jatkanut siin katkaista ja nuorten ajautuminen pitkä- 19249: edelleen kasvuaan, vaikka muualla työttömyy- aikaistyöttömiksi ehkäistä. 19250: den kasvu on pysähtynyt ja paikoin jo kääntynyt Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19251: laskuun. Pohjois-Karjala on yksi maamme vai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19252: keimmista työttömyysalueista, eikä hyvin liik- 19253: keelle lähtenyt viennin vetoapukaan ole sinne että hallitus ryhtyisi aktiivisiin työttö- 19254: oleellisesti vaikuttanut. myyttä lieventäviin toimiin ohjaten riittä- 19255: Jotta maakunta voisi myös tulevan nousukau- västi taloudellisia voimavaroja Pohjois- 19256: den aikana jatkaa kehitystään ja pitää työvoiman Karjalan kunnille ja kuntainliitoille työttö- 19257: maakunnassa, tarvitaanjuuri tässä suhdannevai- myyden lieventämiseen, mikä mahdollis- 19258: heessa erityistä huomiota työttömyyden hoita- taisi Pohjois-Karjalan asuttuna säilymisen 19259: miseen niin, että pitkäaikaistyöttömyys voitai- jatkossakin. 19260: 19261: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19262: Esa Lahtela 19263: 338 TA 324/1995 vp 19264: 19265: Toivomusaloite 324 19266: 19267: 19268: 19269: 19270: Lahtela: Työllisyysasetuksen muuttamisesta tukityön määritelmän 19271: osalta 19272: 19273: 19274: Eduskunnalle 19275: 19276: Uusi 1.4.1995 voimaan tullut työllisyysasetus Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19277: muutti työllistämistuen perusteita siten, että ase- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19278: tuksen mukaan tukityö on 85 prosenttia koko- 19279: aikatyöstä. Se tarkoittaa sitä, että työtön ei sil- että hallitus ryhtyisi ripeästi toimiin 19280: loin ole oikeutettu soviteltuun päivärahaan. Jos 1.4.1995 voimaan tulleen työllisyysasetuk- 19281: työ kestää pitempään kuin 26 viikkoa, tästä tuki- sen kumoamiseksi tukityön 85 %:n sään- 19282: työstä työttömäksijäävälle lasketaan uusi ansio- nön osalta siten, että prosentti palautettai- 19283: sidonnainen päiväraha. Käytännössä se johtaa siin 75:een, jolloin työtön olisi oikeutettu 19284: aikaisemmasta poiketen rajuun heikennykseenja sovitelluun päivärahaan. 19285: ajaa tähän oravanpyörään joutuneet köyhyys- 19286: loukkuun. 19287: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19288: 19289: Esa Lahtela 19290: TA 325/1995 vp 339 19291: 19292: Toivomusaloite 325 19293: 19294: 19295: 19296: 19297: Salo: Lomautussakon poistamisesta uusien työpaikkojen luo- 19298: miseksi 19299: 19300: 19301: Eduskunnalle 19302: 19303: Yritystoiminta, varsinkin pk-sektori, t01mn tään paljon ylitöitä jo olevalla henkilökunnalla. 19304: lyhyin aikajäntein. Uusien työpaikkojen synty ja Siksi uusien työpaikkojen synnyn kannalta on 19305: uudet työmahdollisuudet ovat yhteiskunnan tärkeää, että laki lomautussakosta kumotaan. 19306: kehittymisen kannalta välttämättömiä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19307: Yritysmaailmassa on kuitenkin edelleen epä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19308: varmuutta: onko tilauksia muutaman kuukau- 19309: den kuluttua, onko töitä? että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 19310: Lomautussakko estää yrityksiä palkkaamasta piteisiin lomautussakon poistamiseksi. 19311: lisää työvoimaa. Epävarmassa tilanteessa teete- 19312: 19313: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19314: 19315: Mauri Salo 19316: 340 TA 326/1995 vp 19317: 19318: Toivomusaloite 326 19319: 19320: 19321: 19322: 19323: Smeds: Työllisyysmäärärahojen jakoperusteiden yhdenmukaista- 19324: misesta 19325: 19326: 19327: Eduskunnalle 19328: 19329: Työllisyysmäärärahojen myöntämisestä on asetukset samat koko maassa. Työllisyysmäärä- 19330: säädetty asetuksilla. Viimeksi muutoksia työlli- rahojen käytöstä olisikin laadittava kattava val- 19331: syysasetukseen on tehty maaliskuun 3 päivänä takunnallinen ohjeistus, jotta kansalaiset eri työ- 19332: 1995 annetulla asetuksella. Ohjeita uuden ase- voimapiireissä saisivat yhdenmukaisen kohte- 19333: tuksen soveltamiseen työvoimapiireissä ei ole lun. 19334: vielä annettu, eikä niiden antamista myöskään Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19335: ole tiedossa. Myös aiempien asetusten soveltami- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19336: sessa on ollut eroavuuksia eri työvoimapiirien 19337: välillä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19338: Tämä on kuitenkin oikeudenmukaisuuden ja työllisyysmäärärahojen jakoperusteiden 19339: tasapuolisuuden kannalta valitettavaa, ovathan yhdenmukaistamiseksi. 19340: 19341: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19342: Sakari Smeds 19343: TA 327/1995 vp 341 19344: 19345: Toivomusaloite 327 19346: 19347: 19348: 19349: 19350: Vihriälä ym.: Lomautussakkojen poistamisesta pienyrittäjiltä 19351: 19352: 19353: 19354: Eduskunnalle 19355: 19356: Kevään 1993 työmarkkinaratkaisun viitoitta- luista kärsiville yrityksille. Sakko pidentää viime 19357: mana eduskunta hyväksyi vuoden 1993 valtio- vuonna alkaneita lomautuksia. Sakko on myös 19358: päivien loppupuolella lomautussakkojärjestel- osaltaan nostamassa edelleen korkeaa työllistä- 19359: män. Lomautussakko on osoittautunut epäoi- miskynnystä. 19360: keudenmukaiseksi pienille ja keskikokoisille Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19361: työllistäville yrityksille ja lisännyt selvästi työttö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19362: myyttä. Työvoimaviranomaisten joulukuun 19363: 1993 tilasto työttömistä on selvä näyttö tapahtu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lo- 19364: neesta. Lomautussakon perusteettomuus tulee mautussakkojärjestelmän poistamiseksi 19365: korostetusti esiin nyt talvikautena kausivaihte- pienyrittäjiltä. 19366: 19367: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19368: Jukka Vihriälä Ulla-Maj Kukkonen 19369: Aulis Ranta-Muotio Mari Kiviniemi 19370: 342 TA 328/1995 vp 19371: 19372: Toivomusaloite 328 19373: 19374: 19375: 19376: 19377: Vihriälä ym.: Nuorten työllistämisen edistämisestä kesätyö- 19378: paikkoja lisäämällä 19379: 19380: 19381: Eduskunnalle 19382: 19383: Nuorten käytännön työelämään perehdyttä- Nuorten työllistämiseksi tulisi koota kaikki 19384: minen tulee aloittaa jo koulunkäynnin ja opiske- voimat yhteiskunnassamme. Kaikki käyttökel- 19385: lun lomassa kesätyöpaikkojen kautta. On välttä- poiset ideat tulisi toteuttaa nuorten työllisyyden 19386: mätöntä, että opiskelijoille ja koululaisille pysty- edistämiseksi. Nuorten työllistämisen helpotta- 19387: tään järjestämään opiskeluun liittyvät pakolliset minen kesätyöpaikkoja luomalla olisi oikea askel 19388: työharjoittelut. Lisäksi olisi tärkeää, että niin työelämän tervehdyttämiseksi ja nuorten tulevai- 19389: monelle nuorelle kuin mahdollista järjestettäisiin suudenuskon palauttamiseksi. 19390: mahdollisuus kesätöihin. Opiskelijoiden ja kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19391: lulaisten kesätyöllistäminen ei kuitenkaan on- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19392: nistu - varsinkaan tässä vaikeassa taloustilan- 19393: teessa-samoilla työehtosopimuksilla kuin am- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja 19394: mattiin valmistuneiden nuorten työllistäminen. tekisi aloitteen työmarkkinaosapuolille 19395: Etelä-Pohjanmaalla käynnistettiin huhtikuus- neuvotteluista oman, hyvin yksinkertaisen 19396: sa 1993 maakunnallisten veteraanijärjestöjen yh- työehtosopimuksen laatimisesta opiskeli- 19397: teistyöelimen toimesta vapaaehtoisen kansalais- joiden ja koululaisten kesätyöllistämistä 19398: toiminnan ja työvoimahallinnon yhteiskampan- varten ja 19399: ja nuorten kesätyöpaikkojen hankkimiseksi. että työministeriö voisi sopimuksen mu- 19400: Kampanjan nimi oli "Auta nuoria töihin". Kam- kaisesti tulla mukaan Etelä-Pohjanmaalla 19401: panjan myötä lyhytaikainen 2-4 viikon pituinen toteutetun Auta nuoria töihin -kampanjan 19402: kesätyöjakso pystyttiin järjestämään 1 806 nuo- tapaisiin nuorten työllistämistempauksiin 19403: relle. Nuorille maksettiin palkkaa lahjoitustileil- siten, että työministeriö maksaisi työnan- 19404: tä ja nuorten työllistäjien toimesta noin 3 milj. tajien oheiskulut laskun mukaisesti. 19405: markkaa. Työministeriö maksoi kaikki työnan- 19406: tajan oheiskulut laskun mukaan. 19407: 19408: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19409: 19410: Jukka Vihriälä Ulla-Maj Kukkonen 19411: Aulis Ranta-Muotio Mari Kiviniemi 19412: TA 329/1995 vp 343 19413: 19414: Toivomusaloite 329 19415: 19416: 19417: 19418: 19419: Aittoniemi: Rakennuslain uudistamista koskevan esityksen antami- 19420: sesta eduskunnalle 19421: 19422: 19423: Eduskunnalle 19424: 19425: Uusi rakennuslakiesitys raukesi viime edus- keudenmukaisuuteen sellaisissa tapauksissa, 19426: kuntakaudella. Syynä olivat ehkä osaltaan vää- joissa ei enää ole mahdollisuutta rantakaavan 19427: rinkäytökset, joita ilmeni eräissä eteläisissä kau- laatimiseen runsaan rakentamisen vuoksi, mut- 19428: pungeissa lain käsittelyn aikana. ta oikeudenmukaisuussyyt puoltavat rakennus- 19429: Ottamatta kantaa muuhun on todettava, että luvan saamista. 19430: rakennuslakiesitys, siltä osin kuin se koski esi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19431: merkiksi kesämökkitonttien poikkeuslupahake- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19432: musten siirtämistä kunnille, oli oikeaan osunut. 19433: Lääninhallitukset ja ympäristöministeriö kun että hallitus antaisi esityksen uudeksi 19434: eivät tunnu hallitsevan asiaa lainkaan, vaan suh- rakennuslaiksi, jossa otettaisiin huo- 19435: tautuvat asiaan kaavamaisesti ja hylkäävät poik- mioon kuntien tarve itsenäiseen harkin- 19436: keuslupahakemukset kuntien myönteisiä lausun- taan ainakin loma-asuntojen poikkeuslu- 19437: toja huomioimatta. Tämä johtaa suureen epäoi- pahakemuksissa. 19438: 19439: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19440: 19441: Sulo Aittoniemi 19442: 344 TA 330/1995 vp 19443: 19444: Toivomusaloite 330 19445: 19446: 19447: 19448: 19449: Aittoniemi: Korjausrakentamiseen tarkoitettujen määrärahojen 19450: lisäämisestä 19451: 19452: 19453: Eduskunnalle 19454: 19455: Maassamme on kymmeniätuhansia asuinkiin- Jos korjausrakentamiseen ei saada rahaa, eri- 19456: teistöjä, jotka ovat välittömän korjauksen tar- tyisesti valtion ja kuntien vuokratalot tulevat lä- 19457: peessa niinjulkisivujen kuin muiden rakenteiden hivuosien aikana kasvavalta osin rakennuskel- 19458: osalta. Suuri osa näistä on vuokrataloja, joissa vottomiksi. 19459: aravatyyppinen rahoitusjärjestelmä on mennyt Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19460: pieleen alusta saakka. Vuokrat on haluttu poliit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19461: tisista syistä saada alhaisiksi, ja säästäminen 19462: tuleviin korjausinvestointeihin on jäänyt koko- että hallitus pyrkisi lisäämään erityises- 19463: naan toteuttamatta. Jopa korot on pääomitettu ti yhteiskunnan hallussa olevien vuokrata- 19464: vuosien varrella. lojen korjaamiseen Osoitettavia määrära- 19465: hoja. 19466: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19467: Sulo Aittoniemi 19468: TA 331/1995 vp 345 19469: 19470: Toivomusaloite 331 19471: 19472: 19473: 19474: 19475: Aittoniemi: Valtion korjausavustusten laajentamisesta koskemaan 19476: tanssilavoja 19477: 19478: 19479: Eduskunnalle 19480: 19481: Valtio myöntää vuosittain korjausavustuksia Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19482: erilaisille seurantaloille. Tämä on myönteinen nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19483: asia, koska seurantalot maaseudulla ovat tär- 19484: keitä kokoontumispaikkoja, mutta ne ränsisty- että hallitus muuttaisi käytäntöä ns. 19485: vät huollon puutteessa. seurantalojen korjausmäärärahojen myön- 19486: Korjausmäärärahoja ei myönnetä tanssila- tämisen suhteen siten, että määrärahoja 19487: voille, koska ne eivät ole ympärivuotiseen käyt- voitaisiin myöntää myös pitkän perinne- 19488: töön tarkoitettuja. Näin monet maaseudun pit- taustan omaavien tanssilavojen korjaami- 19489: kiä perinteitä omaavat tanssilavat lahoavat ja seen. 19490: katoavat. Niitä voitaisiin kuitenkin säästää var- 19491: sin pienillä korjausmäärärahoilla verrattuna ta- 19492: lotyyppisten rakennusten korjauksiin. 19493: 19494: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19495: 19496: Sulo Aittoniemi 19497: 346 TA 332/1995 vp 19498: 19499: Toivomusaloite 332 19500: 19501: 19502: 19503: 19504: Alaranta ym.: Pyhäjoen virkistyskäytön parantamisesta 19505: 19506: 19507: 19508: Eduskunnalle 19509: 19510: Pyhäjoen virkistyskäyttöä on parannettu vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19511: me vuosina. Pyhäjoki on parantamistöiden joh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19512: dosta kehittynyt jo luonnostaankin lohikantaa 19513: ylläpitäväksi vesistöksi. Kalastuksen harrastajat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py- 19514: ovat "löytäneet" Pyhäjoen. Esimerkiksi Oulais- häjoen virkistyskäytön parantamiseksi. 19515: tenkoskeoja Pyhänkosken alueet ovat suosittuja 19516: virkistyskalastuspaikkoja. Uudet istutukset lisäi- 19517: sivät joen virkistysmerkitystä oleellisesti. 19518: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19519: 19520: Juhani Alaranta Markku Koski Maija-Liisa Veteläinen 19521: TA 333/1995 vp 347 19522: 19523: Toivomusaloite 333 19524: 19525: 19526: 19527: 19528: Alaranta ym.: Pyhäjokisuun toisen kunnostusvaiheen toteuttami- 19529: sesta 19530: 19531: 19532: Eduskunnalle 19533: 19534: Oulun vest- Ja ympäristöpiirin ja Pyhäjoen tiin Kaukon veneranta ja uimaranta. Koska 19535: kunnan yhteistyönä on laadittu Pyhäjokisuun 2. ruoppaus käsitti vain veneväylät, suuri osa Pyhä- 19536: vaiheen kunnostussuunnitelma (Tnro 203 Ouv joen suuhaarastajäi edelleen rumaksi, kaislikkoi- 19537: 1:1 ). seksi matalikoksi. Tämä hanke mm. täydentää jo 19538: Suunnitelma käsittää Pyhäjoen pohjoishaa- toteutettua veneväylien ruoppausta. 19539: ran ja etelähaaran matalikoiden ruoppauksen, Hankkeella on tulvasuojelutoimenpiteiden 19540: uimarannan rakentamisen ja Ruukinkosken ka- ohella yleistä merkitystä myös sen vuoksi, että se 19541: lataloudellisen kunnostuksen. on osa Pyhäjoen kalataloudellista kunnostus- 19542: Hankkeen hyötyvaikutuksia ovat vesimaise- suunnittelua. 19543: man parantuminen, veneliikenteen helpottumi- Vesioikeuden lupa 2. vaiheelle on myönnetty. 19544: nen, kalojen liikkumismahdollisuuksien lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19545: tyminen, Ruukinkosken poikastuotannon elpy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19546: minen ja myös joen alajuoksun tulvatilanteen 19547: helpottuminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py- 19548: Pyhäjokisuun 1. vaiheen kunnostushanke val- häjokisuun toisen kunnostusvaiheen to- 19549: mistui vuonna 1987. Suuhaaroihin ruopattiin täl- teuttamiseksi. 19550: löin yli kuusi kilometriä veneväylää ja rakennet- 19551: 19552: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19553: 19554: Juhani Alaranta Markku Koski Maija-Liisa Veteläinen 19555: 348 TA 334/1995 vp 19556: 19557: Toivomusaloite 334 19558: 19559: 19560: 19561: 19562: Gustafsson ym.: Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamisesta 19563: välille Viljakkalan kk-Vilpee-Hämeenkyrö 19564: 19565: 19566: Eduskunnalle 19567: 19568: Viljakkalan kunnan vesihuollon kehittämista- ja edullinen vesihuoltoratkaisu, joka turvaa ve- 19569: voitteisiin on pitkään kuulunut yhdysvesijohdon densaannin myös erilaisissa häiriötilanteissa. 19570: rakentaminen kirkonkylästä Vilpeen asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19571: alueelle. Hanke on kunnan kannalta tärkeä ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19572: siihen liittyy yhteistyö Hämeenkyrön kunnan 19573: kanssa, sillä samassa yhteydessä yhdysvesijohto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin siir- 19574: töiden kanssa on tarkoitus rakentaa siirtoviemä- toviemärin ja yhdysvesijohdon rakenta- 19575: ri Viljakkalasta Hämeenkyrön puhdistamoon. miseksi välille Viljakkalan kk- Vilpee- 19576: Hanke on alueellisesti tarkoituksenmukainen Hämeenkyrö. 19577: 19578: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19579: 19580: Jukka Gustafsson Markku Vuorensola Jorma Rantanen 19581: Sulo Aittoniemi Pia Viitanen Reino Ojala 19582: Mikko Kuoppa Kari Kantalainen Arja Ojala 19583: Irja Tuloneo Eila Rimmi Reijo Lindroos 19584: Anneli Taina Pertti Virtanen 19585: TA 335/1995 vp 349 19586: 19587: Toivomusaloite 335 19588: 19589: 19590: 19591: 19592: Ihamäki: Sotainvalidien asunnonmuutostöiden korvattavuuden 19593: laajentamisesta 19594: 19595: 19596: Eduskunnalle 19597: 19598: Sotilasvammalain nojalla voidaan vähintään tarpeelliset kulut korvattavaksi valtion varoista. 19599: 30 prosentin sotainvalideille korvata vamman tai Näin saadaan myös aikaan merkittäviä säästöjä 19600: sairauden vuoksi tarpeelliset asunnonmuutos- laitoshoidon kustannusten vähentymisenä. Pois- 19601: työt. Korvauksen enimmäismäärä on tällä het- tamalla asuntojen puutteita ja varustamalla ne 19602: kellä 50 000 markkaa. perusmukavuuksilla, kuten esimerkiksi sisäves- 19603: Sodassa terveytensä menettäneet sotainvalidit salla, juoksevalla vedellä ja pesutiloilla, voidaan 19604: haluavat mahdollisimman pitkään asua omassa tehokkaasti tukea sotainvalidien kotihoitoa. 19605: kodissaan. Jotta tämä Suomen vapauden puoles- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19606: ta taistelleiden ja sodissa terveytensä menettänei- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19607: den miesten ja naisten perusteltu vanhuudentoi- 19608: ve voidaan nykyistä paremmin toteuttaa, tulee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so- 19609: sotilasvammalakia muuttaa niin, että kaikki vä- tilasvammalain nojalla korvattavien asun- 19610: hintään l 0 prosentin haitta-asteen omaavat so- nonmuutostöiden laajentamiseksi koske- 19611: tainvalidit saavat vammastaan tai sairaudestaan maan kaikkia vähintään JO prosentin sota- 19612: johtuvien asunnonmuutostöiden aiheuttamat invalideja. 19613: 19614: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19615: 19616: Timo Ihamäki 19617: 350 TA 336/1995 vp 19618: 19619: Toivomusaloite 336 19620: 19621: 19622: 19623: 19624: Ihamäki: Haapakosken tehdas Oy:n suojelurakennusten siirtämi- 19625: sestä valtion omistukseen 19626: 19627: 19628: Eduskunnalle 19629: 19630: Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitseva Haa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19631: pakosken ruukin alue on valtakunnallisesti arvo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19632: kas rakennus- ja miljöön suojelukohde. Sen säily- 19633: minen tuleville sukupolville olisi voitava turvata. että hallitus tekisi mahdollisimman no- 19634: Haapakosken tehdas Oy tehnyt valtioneuvostol- peasti periaatepäätöksen, että Haapakos- 19635: le esityksen Haapakosken ruukkialueenja suoje- ken tehdas Oy:n suojeltavat rakennukset 19636: lurakennusten siirtämisestä valtion omistukseen siirrettäisiin valtion omistukseen vaihto- 19637: maanvaihtokaupalla, koska suojelunäkökohdat kaupalla. 19638: ja niistä aiheutuvat taloudelliset rasitteet ovat 19639: tehneet mahdottomaksi kehittää Haapakosken 19640: tehdas Oy:n liiketoimintoja. 19641: 19642: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19643: 19644: Timo Ihamäki 19645: TA 337/11995 vp 351 19646: 19647: Toivomusaloite 337 19648: 19649: 19650: 19651: 19652: Kaarilahti ym.: Valtion öljyntorjuntakalustohankintojen turvaami- 19653: sesta 19654: 19655: 19656: Eduskunnalle 19657: 19658: Saaristomerellä merenpinnan alapuolella on kalusto on osin vanhentunutta eikä vastaa ny- 19659: useita satoja hylkyjä. Useat niistä sisältävät öl- kyisiä vaatimuksia. Torjuntatöissä oleellisesti 19660: jyä, ammoniakkia ym. ympäristömyrkkyjä. Voi- tärkeät puomikalustot ovat tässä mielessä ongel- 19661: daan sanoa, että ne ovat tikittäviä aikapommeja mallisimpia. Tilanteen korjaamiseksi valtion öl- 19662: ja on vain ajan kysymys, milloin ne aiheuttavat jyntorjuntakalustohankinnat voitaisiin suorittaa 19663: ympäristöonnettomuuksia. Saaristomeren vilkas samoin perustein kuin kuntienkin eli suoraan 19664: alusliikenne sekä väylien ahtaus ja karikkoisuus öljysuojarahaston varoista. 19665: lisäävät ympäristöonnettomuusriskiä. Toimen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19666: piteet onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19667: ovat välttämättömiä samoin kuin riittävän ja 19668: ajanmukaisen öljyntorjuntakaluston turvaami- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ym- 19669: nen. päristöonnettomuuksien ennalta ehkäise- 19670: Hankinnat valtion kalustovarastoihin tapah- miseksi ja valtion öljyntorjuntakalusto- 19671: tuvat talousarvion kautta. Vuotuiset hankinta- hankintojen turvaamiseksi. 19672: määrärahat ovat olleet siinä määrin pieniä, että 19673: 19674: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19675: 19676: Marjut Kaarilahti Ville Itälä Minna Karhunen 19677: Erkki Pulliainen Irina Krohn Hannu Takkula 19678: Maija Perho-Santala Pentti Tiusanen Timo Laaksonen 19679: Kirsti Ala-Harja Eva Biaudet Paavo Nikula 19680: Ulla Anttila Timo Ihamäki Margareta Pietikäinen 19681: Kirsi Piha Matti Vanhanen Gunnar Jansson 19682: Annika Lapintie Janina Andersson Jouko Skinnari 19683: Paula Kokkonen Maria Kaisa Aula Kyösti Karjula 19684: 352 TA 338/1995 vp 19685: 19686: Toivomusaloite 338 19687: 19688: 19689: 19690: 19691: Kankaanniemi ym.: Ympäristörahaston perustamisesta 19692: 19693: 19694: 19695: Eduskunnalle 19696: 19697: Viime vuosina on laadittu useita valtakunnal- tyä pikaisiin toimenpiteisiin erityisen ympäristö- 19698: lisia suojeluohjelmia, jotka koskevat mm. ranto- rahaston perustamiseksi tulevia vuosia varten. 19699: jen ja soiden suojelua. Suojeluohjelmien toteutta- Rahastoon voitaisiin kerätä varoja maksuina 19700: minen on lähes kokonaan pysähtynyt, koska tar- saastuttavalta tuotannoita ja ympäristöä rasitta- 19701: koitusta varten ei ole osoitettu riittäviä määrära- valta kulutukselta. Rahastosta voitaisiin tulevina 19702: hoja. Tällainen kehitys uhkaa jatkua ensi vuonna vuosina rahoittaa suojeluohjelmien toteuttamis- 19703: ja edelleen useita vuosia. ta ja ympäristöongelmien poistamisen aiheutta- 19704: Olemassa olevien suojeluohjelmien lisäksi on mia hankkeita. 19705: vanhojen metsien suojelulla kiire, koska muutoin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19706: niitä uhkaa tuhoutuminen. Myös saastuneiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19707: maa- ja vesialueiden puhdistus ja kunnostus vaa- 19708: tii lisävaroja. Eräissä tapauksissa ovat mm. poh- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi- 19709: javedet uhattuina. teisiin ympäristörahaston perustamiseksi 19710: Koska lähitulevaisuudessakin näyttää määrä- suojeluohjelmien ja ympäristönsuojelutoi- 19711: rahojen saaminen luonnonsuojeluun ja ympäris- menpiteiden tulevien vuosien rahoituksen 19712: tövaurioiden korjaamiseen vaikealta, tulee ryh- turvaamiseksi. 19713: 19714: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19715: 19716: Toimi Kankaanniemi Tauno Pehkonen Sakari Smeds 19717: Matti Ryhänen Päivi Räsänen Jouko Jääskeläinen 19718: TA 339/1995 vp 353 19719: 19720: Toivomusaloite 339 19721: 19722: 19723: 19724: 19725: Kemppainen ym.: Paltamon-Mieslahden vesihuoltohankkeen 19726: käynnistämisen tukemisesta 19727: 19728: 19729: Eduskunnalle 19730: 19731: Paltamon kunta on Kainuussa ainoa ja sisä- koko hanke jäteveden käsittely mukaan lukien 19732: maassa yksi harvoista kunnista, joissa vesihuolto merkitsisi nykyrahassa noin 15 miljoonan mar- 19733: on pintaveden varassa. Elinvoimaisella kyläkes- kan investointia. On selvää, että talousvaikeuk- 19734: kuksella Mieslahdella ei ole vielä järjestettyä ve- sissa oleva Paltamon kunta ei ilman valtion vesi- 19735: sihuoltoa. Varsin pian käy tarpeelliseksi, että huoltoavustuksia saa näitä hankkeita edes käyn- 19736: Mieslahden kokoinen talouskylä varustetaan jä- tiin. 19737: teveden puhdistuksella. Näiden hankkeiden to- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19738: teuttaminen kävisi mahdolliseksi, jos Paltamon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19739: kunnan hanke kunnan koillisosasta löydettyjen 19740: laajojen pohjavesivarojen käyttöön ottamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19741: koko kunnan tarpeisiin saadaan käynnistymään. Paltamon-Mieslahden vesihuoltohank- 19742: Pohjaveden saaminen aluksi kirkonkylän ja keen käynnistämiseksi ja jatkoavustuksen 19743: Mieslahden tarpeisiin olisi toteutettavissa noin turvaamiseksi. 19744: neljän miljoonan markan hankkeena, mutta 19745: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19746: 19747: Hannu Kemppainen Annikki Koistinen 19748: 354 TA 340/1995 vp 19749: 19750: Toivomusaloite 340 19751: 19752: 19753: 19754: 19755: Kuoppa ym.: Rehevöityneiden vesistöjen kunnostamisesta 19756: 19757: 19758: 19759: Eduskunnalle 19760: 19761: Suomen kymmenettuhannet järvet muodosta- alkuperäiseen tilaansa. Mm. Lahden Vesijärvi oli 19762: vat moniarvoisen kansallisvarallisuuden. Järvien erittäin pahoin rehevöitynyt. Särkikalojen teho- 19763: arvoon vaikuttavat ratkaisevasti niiden säilymi- kalastuksella ravinnekuormaa voidaan merkit- 19764: nen puhtaana ja mahdollisesti osittain likaantu- tävästi alentaa. Pikkujärvissä voitaisiin kokeilla 19765: neiden vesistöjen kunnostus ja puhdistus. Erityi- myös muita menetelmiä. 19766: sesti pikkujärvien pahin ongelma on niiden rehe- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19767: vöityminen eri syistä. Rehevöitymistä voidaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19768: torjua mm. suojavyöhykkeillä ja erilaisilla toi- 19769: milla ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tut- 19770: Halvin tapa on torjua rehevöityminen ennakolta, kimusten ja kokeilujen käynnistämiseksi 19771: mutta myös jo rehevöityneitä järviä voidaan eri- pienten rehevöityneiden vesistöjen kunnos- 19772: laisin toimenpitein kunnostaa ja palauttaa lähes tamiseksi. 19773: 19774: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19775: 19776: Mikko Kuoppa Eila Rimmi 19777: TA 341/1995 vp 355 19778: 19779: Toivomusaloite 341 19780: 19781: 19782: 19783: 19784: Kuosmanen: Korjausrakentamisen lisäämisestä 19785: 19786: 19787: 19788: Eduskunnalle 19789: 19790: Korjausrakentamiseen on Suomessa tarvetta, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19791: jotta nykyinen rakennuskanta saataisiin säilyte- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19792: tyksi mahdollisimman hyvänä ja taloudellisesti 19793: tuottavana. Korjausrakentaminen on työllisty- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen- 19794: misen kannalta todella merkittävää toimintaa. piteisiin ja varaisi vuosittain ainakin 500 19795: Valtion tuen korjausrakentamiseen tulisi olla miljoonaa markkaa korjausavustuksiin, 19796: vuosittain 500 miljoonaa markkaa. Sillä aikaan- mikä vähentäisi myös työttömyyden hoito- 19797: saataisiin 5 miljardin markan arvoinen talojen menoja. 19798: korjaustoiminta, jonka rahoitus muilta osin olisi 19799: yksityistä. 19800: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19801: Pekka Kuosmanen 19802: 356 TA 342/1995 vp 19803: 19804: Toivomusaloite 342 19805: 19806: 19807: 19808: 19809: Manninen ym.: Pohjaveden käytön turvaamisesta Kemin-Tornion 19810: alueella 19811: 19812: 19813: Eduskunnalle 19814: 19815: Pohjavesien käyttöönotto on tärkeä tavoite maasta. Tästä vedestä on kuitenkin poistettava 19816: niin yhdyskuntien vesihuollon turvaamiseksi rauta ja mangaani ennen sen käyttöä. Kaikkiaan 19817: kriisiaikoina kuin myös kansanterveydellisesti. Kemin-Tornion alueelle on saatavissa noin 19818: Tornion ja Kemin kaupungit käyttävät nykyi- 10 000-15 000 kuutiota pohjavettä vuorokau- 19819: sellään pääosinjokivettä. Lapin vesi- ja ympäris- dessa. 19820: töpiiri on yhdessä kaupunkien kanssa tutkinut Hankkeen kustannukset ovat kuitenkin kaik- 19821: mahdollisuuksia siirtyä pohjaveden käyttöön. kiaan 45 miljoonaa markkaa. Tornion ja Kemin 19822: Tutkimusten mukaan koko Kemin-Tornion kaupungeilla ei ole mahdollisuutta yksinään kus- 19823: alueella voidaan siirtyä pohjaveden käyttöön ja tantaa hanketta, minkä vuoksi valtion osallistu- 19824: pääosa pohjavedestä saadaan Tervolasta, josta minen rakentamiskustannuksiin on perusteltua. 19825: on rakennettava runkovesijohto Kemin kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19826: gin vedenottamolle. Sieltä vesi jaetaan noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19827: 50 OOO:n Kemin-Tornion alueen asukkaan käy- 19828: tettäväksi. Tervolasta saatava vesi kelpaa käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin hel- 19829: töön ilman minkäänlaista käsittelyä. Loput tar- pottaakseen pohjavesien käyttöönottoa 19830: vittavasta pohjavedestä saadaan Kemin Länki- Kemin -Tornion alueella. 19831: 19832: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19833: 19834: Hannes Manninen Maija Rask Maria Kaisa Aula 19835: TA 343/1995 vp 357 19836: 19837: Toivomusaloite 343 19838: 19839: 19840: 19841: 19842: Manninen: Meltosjärvien kunnostamisesta linnustonsuojelujär- 19843: viksi Ylitorniolla 19844: 19845: 19846: Eduskunnalle 19847: 19848: Ylitornion Meltosjärven kylän kyläkokous on Järvien kunnostaminen on tärkeää myös pai- 19849: yksimielisesti esittänyt Meltosjärvien kunnosta- kalliselle asutukselle, sillä järvet ovat kylän kes- 19850: mista linnustonsuojelujärvinä. Järvet kuuluvat kellä. 19851: valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Ylitornion kunta on lähettänyt ympäristömi- 19852: Ne ovat suojeluarvoltaan Lapin läänin parhai- nisteriölle esityksen, jonka mukaan Meltosjär- 19853: den joukossa. vien kunnostamisen suunnittelu on aloitettu ja 19854: Meltosjärvillä on jo nyt lintutorni. Järvien tila valmistuu lähiaikoina. 19855: on viime vuosina nopeasti huonontunut rehevöi- Mikäli korvauskysymyksistä tulee ongelmia, 19856: tymisen ja umpeenkasvun seurauksena. Jatkuva on vaihtomaina mahdollista käyttää Ylitornion 19857: umpeenkasvu alentaa järvien arvoa lintuvesinä. kunnassa lähellä sijaitsevia Metsähallituksen 19858: Kansainvälisen linnustonsuojelujärvien arvon runsaita metsiä. Hankkeen ei näin ollen tarvitse 19859: lisäksijärvillä on matkailullista merkitystä. Noin kaatua valtiontalouden ongelmien vuoksi. 19860: 10 km:n etäisyydellä sijaitsee lomakylä, leirikes- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19861: kus ja ampumaurheilukeskus. Tornionjokilaak- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19862: son matkailu tulee jatkossa entistä enemmän no- 19863: jautumaan lohenkalastusmatkailuun, joten jär- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 19864: vien kuntoon on kiinnitettävä erityistä huomio- menpiteisiin Ylitornion Meltosjärvien kun- 19865: ta. nostamiseksi linnustonsuojelujärveksi. 19866: 19867: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19868: 19869: Hannes Manninen 19870: 358 TA 344/1995 vp 19871: 19872: Toivomusaloite 344 19873: 19874: 19875: 19876: 19877: Pehkonen ym.: Asumistukijärjestelmän yhtenäistämisestä 19878: 19879: 19880: 19881: Eduskunnalle 19882: 19883: Erityisesti sen jälkeen kun yleisen asumistuen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19884: maksaminen siirrettiin Kansaneläkelaitokselle, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19885: on huomattu, että asumista tuetaan eri perustein. 19886: On nurinkurista, että eläkeläinen, lapsiperhe tai että hallitus ryhtyisi toimiin asumistu- 19887: opiskelija saavat kaikki saman etuuden eri perus- kea koskevien säännösten yhtenäistämi- 19888: tein. Lisäksi saattaa saajien joukkoon jäädä vä- seksi. 19889: liinputoajia. Tarkoituksenmukaisempaa ja kulu- 19890: ja vähentävää olisi myöntää asumistuki kaikille 19891: tarvitsijoille yhtenäisin perustein. 19892: 19893: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19894: 19895: Tauno Pehkonen Matti Ryhänen 19896: Toimi Kankaanniemi Jouko Jääskeläinen 19897: TA 345/1995 vp 359 19898: 19899: Toivomusaloite 345 19900: 19901: 19902: 19903: 19904: Pulliainen: Varustetasoltaan riisuttujen asuntojen rakentamisen tu- 19905: kemisesta 19906: 19907: 19908: Eduskunnalle 19909: 19910: Suomalaisia puhuttavat jatkuvasti asuntopu- on puutetta rakennuskohteista, hallituksen tulisi 19911: la ja asuntojen rakentamiskustannukset. Ainoa ottaa ohjelmaansa tällaisten riisuttujen asunto- 19912: todella merkittävä mahdollisuus alentaa näitä jen rakentamisen tukeminen. 19913: kustannuksia tuntuvasti on, että asunnon perus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19914: osa tehdään mahdollisimman yksinkertaiseksi ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19915: vähin rakennusosin siten suunniteltuna, että se 19916: voidaan haluttaessajoko ammattihenkilöiden tai että hallitus ryhtyisi suunnittelemaan 19917: tulevan asukkaan omin voimin täydentää nor- ns. riisuttu}en asuntojen rakennusohjelmaa 19918: maalia standardia vastaavaksi. Nyt kun varalli- osana kansallista asuntopolitiikkaa. 19919: suutta on laman vuoksi niukasti käytettävissä ja 19920: 19921: Helsingissä 12 pä.ivänä huhtikuuta 1995 19922: 19923: Erkki Pulliainen 19924: 360 TA 346/1995 vp 19925: 19926: Toivomusaloite 346 19927: 19928: 19929: 19930: 19931: Rimmi ym.: Lempäälän kunnassa sijaitsevien ongelmajätekaato- 19932: paikkojen puhdistamisesta 19933: 19934: 19935: Eduskunnalle 19936: 19937: Lempäälän kunnassa on kaksi ongelmajäte- pettää, minkä seurauksena vuotaisi ongelmajä- 19938: kaatopaikkaa,jotka sisältävät öljyjätettä, metal- tettä mm. Hulausjärveen sekä alueen pohjave- 19939: lia ja jonkin verran PCB:tä. Kaatopaikat ovat siin ja ympäristöön. 19940: olleet käytössä 1950-luvun puolivälistä lähtien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 19941: 1970-luvun alkuun saakka. Jäte on peräisin enti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19942: sen Kajomero Oy:n öljyn regenerointiprosessis- 19943: ta. Kaatopaikat sijaitsevat Hulaudessa ja Tulja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19944: mon alueella, ja jätettä on yhteensä noin 4 000 Lempäälässä sijaitsevien kaatopaikkojen 19945: kuutiometriä. kunnostamiseksi ja ympäristökatastrofin 19946: Kaatopaikat muodostavat erittäin suuren ris- välttämiseksi. 19947: kin ympäristölle. Vanhat altaat ovat vaarassa 19948: 19949: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19950: 19951: Eila Rimmi Tuija Brax 19952: Arja Ojala Mikko Kuoppa 19953: TA 347/1995 vp 361 19954: 19955: Toivomusaloite 347 19956: 19957: 19958: 19959: 19960: Ryhänen: Likojoen kunnostamisesta Kiuruvedellä 19961: 19962: 19963: 19964: Eduskunnalle 19965: 19966: Likojoki Kiuruvedellä on pahoin saastunut, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19967: 1iettynyt ja ruo' ottunut. Joen moninaisen virkis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19968: tys- ja hyötykäytön kannalta olisi välttämätöntä, 19969: että se kunnostettaisiin entiselleen. että hallitus ryhtyy toimiin Likajoen 19970: kunnostamiseksi. 19971: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 19972: 19973: Matti Ryhänen 19974: 362 TA 348/1995 vp 19975: 19976: Toivomusaloite 348 19977: 19978: 19979: 19980: 19981: Vistbacka: Vetelin Räyringinjärven kunnostamisesta 19982: 19983: 19984: 19985: Eduskunnalle 19986: 19987: Vetelin Isokylän uusjaossa toteutettu perus- Räyringinjärven tila on ollut vuoden 1994 ke- 19988: kuivatus ei miellytä Vetelin Räyringin kalastus- sän ajan erittäin heikko. Lahna ei ole kutenut, 19989: kuntaa eikä järven ympäristön asukkaita. Perus- uimarit ovat saaneet syyhyvaivojaja viemäreiden 19990: kuivatus on aiheuttanut Räyringinjärvelle ympä- laskupaikoille on kertynyt haisevaa lietettä. Li- 19991: ristöhaittaa ja järven veden laatu on huomatta- säksi viime aikoina on esiintynyt myös sinilevää. 19992: vasti heikentynyt. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 19993: Suunnitelmat järven kuivattamisesta tehtiin nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19994: 1980-1uvun puolivälissä Kokkolan vesipiirin toi- 19995: mesta. Järveen johdettiin putkessa iso viemäri ja että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin 19996: toinen viemärijärven laskuojaan Porasenjokeen. Vetelin Räyringinjärven kunnostamiseksi 19997: Kumpaankaan viemäriin ei rakennettu min- niin, että sen virkistyskäyttö tulee jälleen 19998: käänlaista puhdistusta. Lisäksi salaojituksen yh- mahdolliseksi. 19999: teydessä verkostoon liitettiin poikkeuksetta ky- 20000: län kaikki likavedet. 20001: 20002: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 20003: 20004: Raimo Vistbacka 20005: TA 349/1995 vp 363 20006: 20007: Toivomusaloite 349 20008: 20009: 20010: 20011: 20012: Vistbacka: Vesistöjen kunnostustoimenpiteiden suorittamisesta 20013: 20014: 20015: 20016: Eduskunnalle 20017: 20018: Valtion vuoden 1995 talousarviossa on mo- toa matalista vesistöistä ja tällä tavoin helpottaa 20019: mentilla 35.25.21 vesi- ja ympäristöhallinnon toi- vesistöjen happitasapainoa ja parantaa niiden 20020: mintamenoihin 52,8 miljoonan markan määrä- virkistys- ja kalastuskäyttöedellytyksiä. Samalla 20021: raha. Tämä määräraha on riittämätön kaikkiin nämä toimenpiteet toisivat mukanaan työpaik- 20022: tarvittaviin vesistöjen ja ennen kaikkea pienten koja haja-asutusalueille ja tällä tavoin helpottai- 20023: vesistöjen kunnostustöihin. Tällä hetkellä maas- sivat paikkakuntien vaikeaa työllisyystilannetta. 20024: samme on satoja ellei tuhansia pieniä järviä, jot- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 20025: ka ovat joko valumavesien saastuttamina lähes nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20026: uimakelvottomia tai kalastuskelvottomia tai sit- 20027: ten happosateiden pilaamina lähes hapettomia. että hallitus varaisi valtion talousar- 20028: Nämä järvet olisi mahdollista kohtuullisilla kus- vioon riittävät määrärahat pienten vesistö- 20029: tannuksilla palauttaa jälleen virkistys- ja kalas- jen kunnostustoimenpiteisiin niiden virkis- 20030: tuskäyttökelpoisiksi vesiksi. Samoin määrära- tys- ja kalastuskäyttöedellytysten paran- 20031: hoilla olisi mahdollista suorittaa vesikasvien niit- tamiseksi. 20032: 20033: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 20034: Raimo Vistbacka 20035: 364 TA 350/1995 vp 20036: 20037: Toivomusaloite 350 20038: 20039: 20040: 20041: 20042: Vistbacka: Laser- ja kopiokasettien uusiokäytön tukemisesta 20043: 20044: 20045: 20046: Eduskunnalle 20047: 20048: Suomeen tuodaan vuosittain noin 400 000 la- Valtiovalta ei ole toistaiseksi ollut millään 20049: ser- ja kopiokasettia, joita käytetään muun tavoin tukemassa tai edistämässä kasettien 20050: muassa laser- ja mikrofilmilukulaitteiden tulosti- uudelleenlatausta eikä siten myöskään vähentä- 20051: missa sekä kopiokoneissa. Laitevalmistajat ovat mässä ongelmajätekuormitusta. Kasettien koti- 20052: pitkään markkinoineet kyseisiä kasetteja kerta- maisella uudelleenlatauksella on myös välitön 20053: käyttöisinä, jolloin käytetyistä kaseteista on tul- vaikutus maamme vaihtotaseeseen sekä työlli- 20054: lut ongelmajätettä. syyttä edistävä vaikutus niin suoranaisesti kuin 20055: Laitevalmistajien väitteistä huolimatta kehi- välillisestikin. 20056: tystyön tuloksena kasetteja on alettu ladata uu- Yhtenä keinona uudelleenlatauksen lisäämi- 20057: delleen. Sen johdosta esimerkiksi USA:ssa ja Ja- seksi voisi olla esimerkiksi maahan tuotaville 20058: panissa uusiointimäärät ovat kokonaiskulutuk- uusille kaseteille määrättävä ympäristövero, 20059: sesta noin 50 prosenttia ja Sveitsissä ja Saksassa joka omalta osaltaan vähentäisi kaseteista synty- 20060: noin 60 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku viä ympäristöhaittoja. 20061: on ollut vain noin 10-15 prosenttia. Suomessa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 20062: kasettien uudelleenlataus on kehitetty niin pit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20063: källe, että sopivalla väriaineella ladatulla kasetil- 20064: ta päästään jopa 7 700-8 400 kappaleen jäljen- että hallitus ryhtyisi toimiin säätääk- 20065: nösmääriin, kun uusien kasettien keskimääräi- seen maahan tuotaville uusille kaseteille 20066: nenjäljennösmäärä on noin 4 500-5 000 kappa- esimerkiksi määräprosenttisen ympäristö- 20067: letta. Kasetit voidaan uusioida useampaan ker- veron, joka välillisesti parantaisi Suomen 20068: taan, kunhan kasetti muutoin vain on virheetön. vaihtotasetta ja suoranaisesti lisäisi työlli- 20069: Uudelleen ladatun kasetin hankintahinta on syyttä ja vähentäisi käytetyistä kaseteista 20070: huomattavasti uutta alhaisempi. syntyviä ympäristöongelmia. 20071: 20072: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 20073: 20074: Raimo Vistbacka 20075: TA 351/1995 vp 365 20076: 20077: Toivomusaloite 351 20078: 20079: 20080: 20081: 20082: Vuorensola ym.: Siirtoviemärinja yhdysvesijohdon rakentamisesta 20083: Luopioisten kirkonkylän, Aitoon ja Rautajärven välille 20084: 20085: 20086: Eduskunnalle 20087: 20088: Luopioisten kunnan vesihuollon kehittämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 20089: tärkein tavoite on pitkään ollut kirkonkylän, Ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20090: toon ja Rautajärven taajamien välille rakennet- 20091: tava siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hanke var- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin siir- 20092: mistaa häiriöttämän vedenjakelun Aitoon ja kir- toviemärin ja yhdysvesijohdon rakenta- 20093: konkylän alueilla sekä mahdollistaa Rautajärven miseksi Luopioisten kirkonkylän, Aitoon 20094: alueen vedenhankinnan toteutumisen. Linjan pi- ja Rautajärven välille. 20095: tuus on kaikkiaan noin 18 km. 20096: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995 20097: 20098: Markku Vuorensola Jukka Gustafsson Jorma Rantanen 20099: Sulo Aittoniemi Pia Viitanen Reino Ojala 20100: Mikko Kuoppa Kari Kantalainen Arja Ojala 20101: Eila Rimmi Anneli Taina 20102:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025