<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
126 Käyttäjää paikalla!
0.0077040195465088
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998 1999
2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 |
1: Vuoden 1998
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakialoitteet 1-207
11: Toivomusaloitteet 1-279
12:
13:
14:
15:
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9901
19:
20: OY EDITA AB. HELSINKI2000
21: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
22: ASIAKIRJAT A-F
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
25: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy- jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
26: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
27: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
28: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val- päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
29: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an- myös sisällysluettelo.
30: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
31: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja A-, B-, C- ja 0-osat julkaistaan myös ruotsin
32: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
33: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
34: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat. F-osiin.
35: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
36:
37:
38: PÖYTÄKIRJAT
39: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
40: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen. nelmä Protokoll i sammandrag.
41:
42:
43: HAKEMISTO
44: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo, avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
45: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette- mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
46: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
47: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk- sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
48: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu, vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
49: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy. asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
50: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
51: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus,jonka nä.
52:
53:
54: INTERNET
55: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo- tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
56: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis- jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
57: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta omista kokoelmista tai kaukolainana.
58: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
59:
60:
61: SARJAN TOIMITTAMINEN
62: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun- nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
63: nan asiakirja toimisto. Niiden asiakirjojen osalta, vain sisällysluettelo ja sidotus.
64: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
65:
66: 280192
67: SISÄLLYSLUETTELO
68:
69:
70:
71:
72: Lakialoitteet 1-207/1998 vp
73:
74: Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi rikoslain 17 15 Sinikka Hurskainen /sd: Laiksi autoverolain 3 §:n
75: luvun muuttamisesta muuttamisesta
76:
77: 2 Risto Penttilä /nuors ym.: Laiksi neuvoa-antavas- 16 Pekka Kuosmanen /kok: Laiksi tieliikennelain
78: ta kansanäänestyksestä valtion alkoholiyhtiön yk- 89 §:n muuttamisesta
79: sinoikeudesta harjoittaa alkoholin vähittäismyyn-
80: tiä 17 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi arvonlisävero-
81: lain 39 §:n muuttamisesta
82: 3 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Laiksi tuloverolain
83: 93 §:n muuttamisesta 18 Margareta Pietikäinen /sv: Förslag tili lag om
84: ändring av II§ Iagen om barndagvård
85: 4 Tapio Karjalainen /sd ym.: Laiksi työaikalain
86: muuttamisesta
87: 18 Margareta Pietikäinen /r: Laiksi lasten päivähoi-
88: 5 Aapo Saari /kesk ym.: Laiksi kotitaloustyön työl- dosta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
89: Iistämisvähennyksestä
90: 19 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Laiksi sairausvakuutus-
91: 6 Henrik Lax /sv: Förslag tili ny Regeringsform för lain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta anne-
92: Finland tun lain muuttamisesta
93:
94: 6 Henrik Lax/r: Uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi 20 Kimmo Sasi /kok: Laiksi työriitojen sovittelusta
95: annetun lain 7 §:n muuttamisesta
96: 7 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Laiksi työntekijäin elä-
97: kelain 4 §:n muuttamisesta 21 Pekka Leppänen /vas ym.: Laiksi tuloverolain
98: 127 §:n muuttamisesta
99: 8 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Laiksi rajoitetusti vero-
100: velvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 22 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi työttömyysturvalain
101: annetun lain 7 §:n muuttamisesta 19 §:n muuttamisesta
102:
103: 9 Markku Pohjola /sd ym.: Laiksi talvirenkaiden 23 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Laiksi eräiden työ-
104: käyttämisestä suhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien elä-
105: kelain 7 a §:n muuttamisesta
106: 10 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi kalastuslain 6 a §:n
107: muuttamisesta 24 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Laiksi tuloverolain
108: 14 ja 105 a §:n muuttamisesta
109: II Mikko Elo /sd ym.: Kansanedustajien palkkiota
110: koskevaksi Iainsäädännöksi 25 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi eläkeläisten ja työttö-
111: mien neuvotteluoikeudesta
112: 12 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Laiksi vammaisuuden
113: perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi- 26 Päivi Räsänen /skl: Laiksi rikosrekisterilain 4 §:n
114: mista annetun lain 9 §:n muuttamisesta muuttamisesta
115:
116: 13 Riitta Prusti /sd: Laiksi kuolleeksi julistamisesta 27 Pia Viitanen /sd ym.: Laiksi sairausvakuutuslain
117: annetun lain 3 §:n muuttamisesta 18 a §:n muuttamisesta
118:
119: 14 Outi Siimes /kok: Laiksi siviilipalveluslain 3 §:n 28 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Vuoden 1999 vero-
120: muuttamisesta asteikkolaiksi
121: 6 Sisällysluettelo
122:
123:
124: 29 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Laiksi tuloverolain 47 Esko Helle /vas: Vaalilaiksi ja eräiksi siihen liitty-
125: 105 a §:n muuttamisesta viksi laeiksi
126:
127: 30 Veijo Puhjo /va-r ym.: Laiksi tuloverolain 124 §:n 48 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Laiksi tuloverolain
128: muuttamisesta 92 §:n muuttamisesta
129:
130: 31 Helena Vartiainen /sd ym.: Laiksi miinanraivaaja- 49 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Laiksi ammattikor-
131: tunnuksesta keakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta
132:
133: 32 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi lapsityövoimalla tuotet- 50 Irina Krohn /vihr ym.: Vaalilaiksi
134: tujen tavaroiden maahantuonnin estäruisestä
135: 51 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi huumehoidosta
136: 33 Bjarne Kallis /skl ym.: Laiksi varainsiirtoverolain
137: muuttamisesta 52 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Laiksi rintama-
138: sotilastunnuksesta
139: 34 Timo Ihamäki /kok: Laeiksi makeis- ja virvoitus-
140: juomaverosta annetun lain 1 §:n ja mainitun lain 53 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi työttömyys-
141: liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon turvalain 12 §:n muuttamisesta
142: muuttamisesta
143:
144: 35 Eila Rimmi /vas ym.: Laiksi sosiaalihuoltolain 54 Liisa Hyssälä /kesk: Laiksi tuloverolain muuttami-
145: 27 b §:n muuttamisesta sesta
146:
147: 36 Seppo Kanerva /kok ym.: Laiksi kiinteistöverolain 55 Helena Vartiainen /sd ym.: Laiksi peruskoululain
148: muuttamisesta 102 §:n muuttamisesta
149:
150: 37 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Laiksi toimeentulotues- 56 Klaus Bremer /r ym.: Laiksi osakeyhtiölain muut-
151: ta annetun lain muuttamisesta tamisesta
152:
153: 38 Pentti Tiusanen /vas: Laiksi tapaturmavakuutus- 57 Markku Pohjola /sd ym.: Laiksi pakkokeinolain
154: lain 4 §:n muuttamisesta 3 luvun 1 §:n ja 4luvun 1 §:n muuttamisesta
155:
156: 39 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Laiksi tuloverolain 58 Klaus Heliberg /sd ym.: Laiksi jätelain 4 §:n muut-
157: 66 §:n muuttamisesta tamisesta
158:
159: 40 Kari Uotila /vas ym.: Laiksi asuinhuoneiston 59 Pentti Tiusanen /vas ym.: Laiksi työttömyysturva-
160: vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta lain 16 §:n muuttamisesta
161:
162: 41 Toimi Kankaanniemi /skl: Laiksi moottoriveneen 60 Riitta Korhonen /kok: Laiksi jäteverolain 5 §:n
163: käyttömaksusta mu ottamisesta
164:
165: 42 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi kiinteistöverolain 61 Virpa Puisto /sd ym.: Laiksi metsästyslain 37 §:n
166: muuttamisesta muuttamisesta
167:
168: 43 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Laiksi sosiaali- ja tervey- 62 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Laiksi eräiden
169: denhuollon asiakasmaksuista annetun lain muut- saamisten periruisestä kerta kaikkiaan annetun
170: tamisesta lain 1 §:n muuttamisesta
171:
172: 44 Toimi Kankaanniemi /skl: Laiksi nimilain 9 §:n 63 Annika Lapintie /vas: Laiksi arvonlisäverolain
173: muuttamisesta muuttamisesta
174:
175: 45 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Laiksi yksityisistä 64 Raimo Mähönen /sd ym.: Laiksi metsästyslain
176: teistä annetun lain muuttamisesta 87 §:n muuttamisesta
177:
178: 46 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Eräiden eläkelakien 65 Riitta Korhonen /kok: Laiksi ilmailulain 66 §:n
179: muuttamisesta muuttamisesta
180: Sisällysluettelo 7
181:
182: 66 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Laiksi sairausvakuu- 84 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Laiksi tuloverolain
183: tuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta muuttamisesta
184: annetun lain muuttamisesta
185: 85 Markku Pohjola /sd ym.: Laiksi rikoslain 2 luvun
186: 67 Jaakko Laakso /vas ym.: Laiksi siviilipalveluslain 16 §:n ja pakkokeinolain muuttamisesta
187: muuttamisesta
188: 86 Kari Rajamäki /sd ym.: Kalastuslain 91 §:n muut-
189: 68 Anne Huotari /vas ym.: Laeiksi työttömyysturva- tamisesta
190: lain 5 §:n ja työmarkkinatuesta annetun lain
191: 22 a §:n muuttamisesta 87 Erkki Pulliainen /vihr ym.: Laiksi kalastuslain
192: 6 a §:n muuttamisesta
193: 69 Heikki Rinne /sd: Laiksi työllisyyslain muuttami-
194: sesta 88 Seppo Kanerva /kok ym.: Laiksi sotilasvammalain
195: 6 §:n muuttamisesta
196: 70 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Laiksi alkoholilain
197: muuttamisesta 89 Seppo Kanerva /kok ym.: Laiksi kansaneläkelain
198: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännök-
199: 71 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Laiksi kansa- sen muuttamisesta
200: laispalveluksesta
201: 90 Timo Ihamäki /kok ym.: Hallinto-oikeuslaiksi
202: 72 Anu Vehviläinen /kesk: Laiksi kansalaistyökokei-
203: lusta 91 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Laiksi vuodelta
204: 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista,
205: 73 Tauno Pehkonen /skl: Laiksi tieliikennelain muut- työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan
206: tamisesta lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n kumoamisesta
207:
208: 74 Virpa Puisto /sd ym.: Laiksi sosiaalihuoltolain 92 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi asuinhuoneis-
209: 49 §:n muuttamisesta ton vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta
210:
211: 75 Arto Bryggare /sd: Laiksi tuloverolain 69 §:n 93 Timo Ihamäki /kok ym.: Laiksi toimenpiteistä tu-
212: muuttamisesta pakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttami-
213: sesta
214: 76 Tuija Brax /vihr ym.: Laiksi rikoslain muuttami-
215: sesta 94 Kimmo Sasi /kok: Laiksi asuntokauppalain 6 lu-
216: vun 16 §:n muuttamisesta
217: 77 Maria Kaisa Aula /kesk: Laiksi opintotukilain
218: 19 §:n muuttamisesta 95 Satu Hassi /vihr ym.: Laiksi siviilipalveluslain
219: muuttamisesta
220: 78 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Laiksi tieliikennelain
221: 83 §:n muuttamisesta 96 Jaakko Laakso /vas ym.: Laiksi rikoslain muutta-
222: misesta annetun lain 17 luvun 10 §:n muuttami-
223: 79 Tuula Haatainen /sd ym.: Laiksi sairausvakuutus- sesta
224: lain 23 §:n muuttamisesta
225: 97 Aija Ojala /sd ym.: Laiksi vuodelta 1999 suoritet-
226: 80 Kari Rajamäki /sd: Laiksi tuloverolain 124 §:n tavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan
227: muuttamisesta kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisä-
228: maksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
229: 81 Timo Ihamäki /kok ym.: Laiksi toimenpiteistä tu-
230: pakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n 98 Ulla Juurola /sd ym.: Laiksi työntekijäin eläkelain
231: muuttamisesta 8 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
232: säännöksen muuttamisesta ja laiksi valtion eläke-
233: 82 Annika Lapintie /vas ym.: Laiksi rikoslain 39 lu- lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
234: vun 1 §:n muuttamisesta säännöksen muuttamisesta
235:
236: 83 Timo Ihamäki /kok: Laiksi makeis- ja virvoitus- 99 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi työttömyysturvalain
237: juomaverosta annetun lain kumoamisesta 16 §:n muuttamisesta
238: 8 Sisällysluettelo
239:
240:
241: 100 Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Laiksi kehitysalueel- 117 Pentti Tiusanen /vas ym.: Laiksi Suur-Saimaan
242: le tehtävien investointien korotetuista poistoista kansallispuistosta
243: annetun lain muuttamisesta
244: 118 Markku Pohjola /sd ym.: Laiksi tuloverolain
245: 101 Kyösti Karjula /kesk ym.: Laiksi työsopimuslain 66 §:n muuttamisesta
246: 17 §:n muuttamisesta
247: 119 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi ikääntyvien työnteki-
248: 102 Kyösti Karjula /kesk ym.: Laiksi työaikalain 9 ja jöiden osa-aikatyö-ja osa-aikaeläkejärjestelyistä
249: 12 §:n muuttamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
250:
251: 103 Kyösti Karjula /kesk ym.: Laiksi tuloverolain 120 Erkki Tuomioja /sd ym.: Laeiksi edustajanpalk-
252: muuttamisesta kiosta annetun lain 6 §:n ja tuloverolain 70 §:n
253: muuttamisesta
254: 104 Kyösti Karjula /kesk ym.: Laiksi tuloverolain 117
255: ja 119 §:n muuttamisesta 120 Erkki Tuomioja /sd m.fl.: Förslag tili lagar om
256: ändring av 6 § lagen om riksdagsmannaarvode
257: 105 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Laiksi tuloverolain och 70 § inkomstskattelagen
258: muuttamisesta
259: 121 Erkki Tuomioja /sd ym.: Laiksi edustajanpalk-
260: 106 Johannes Koskinen /sd ym.: Laiksi ulosottolain kiosta annetun lain 1 b §:n muuttamisesta
261: 4luvun muuttamisesta
262: 121 Erkki Tuomioja /sd m.fl.: Lagmotion med förslag
263: tili lag om ändring av 1 b § lagen om riksdags-
264: 107 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Laiksi työttömyystur- mannaarvode
265: valain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttami-
266: sesta annetun lain voimaantulosäännöksen muut- 122 Riitta Prusti /sd ym.: Laiksi tuloverolain muutta-
267: tamisesta misesta
268: 108 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi työttömyysturvalain 123 Kari Myllyniemi /kesk ym.: Laiksi vahingonkor-
269: 19 §:n muuttamisesta vauslain 2 luvun muuttamisesta
270: 109 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi taloudellisilla ja tuo- 124 Pentti Tiusanen /vas: Laiksi vuodelta 1999 suori-
271: tannollisilla syillä tapahtuvien lomautusten ra- tettavista sairausvakuutusmaksuista, työnanta-
272: joittamisesta julkisella sektorilla jan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsili-
273: sämaksusta annetun lain 2 §:n kumoamisesta
274: 110 Maija-Liisa Veteläinen /keskym.: Laiksi tieliiken-
275: nelain 89 §:n muuttamisesta 125 Bjarne Kallis /skl ym.: Laiksi tuloverolain 53 §:n
276: muuttamisesta
277: 111 Markku Pohjola /sd ym.: Laeiksi rikoslain 28 lu-
278: vun ja nuorisorangaistusten kokeilemisesta anne- 126 Kari Myllyniemi /kesk: Laiksi rikoslain 39luvun
279: tun lain 3 §:n muuttamisesta 1 §:n muuttamisesta
280: 112 Gunnar Jansson /r ym.: Laiksi merenkulun veron- 127 Matti Vanhanen /kesk ym.: Laeiksi työsopimus-
281: huojennuksista annetun lain muuttamisesta lain ja työaikalain 40 §:n muuttamisesta
282:
283: 113 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Laiksi sotilasvamma- 128 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Laiksi työttömien
284: lain 6 §:n muuttamisesta omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain
285: 4 §:n muuttamisesta
286: 114 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Laiksi tuloverolain
287: 124 §:n muuttamisesta 129 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi siviilipalve-
288: luslain muuttamisesta
289: 115 Ulla Anttila /vihr ym.: Laiksi vammaisuuden pe-
290: rusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimis- 130 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi työsopimuslain 28 §:n
291: ta annetun la}n 8 §:n muuttamisesta muuttamisesta
292:
293: 116 Sirkka Lekman /kok: Laiksi tieliikennelain 4 §:n 131 Helena Vartiainen /sd ym.: Laiksi tuloverolain
294: muuttamisesta muuttamisesta
295: Sisällysluettelo 9
296:
297: 132 Markku Pohjola /sd ym.: Laiksi tuloverolain 151 Päivi Räsänen /skl ym.: Laiksi asevelvollisuuslain
298: muuttamisesta 9 ja 31 §:n muuttamisesta
299:
300: 133 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi eläkeläisneuvostoista 152 Arja Ojala /sd ym.: Laiksi työsopimuslain 51 §:n
301: muuttamisesta
302: 134 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi työkyvyn arvioinnista
303: 153 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Laiksi radiovastuu-
304: 135 Mikko Elo /sd ym.: Laiksi valtiontalouden tarkas- lain muuttamisesta
305: tuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
306: 154 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Laiksi rin-
307: 136 Jaakko Laakso /vas: Laiksi tuloverolain 31 §:n tamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta ja vä-
308: muuttamisesta liaikaisesta muuttamisesta
309:
310: 137 Päivi Räsäneniski ym.: Laiksi raskauden keskeyt- 155 Jukka Gustafsson /sd ym.: Laiksi vuorotteluva-
311: tämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta paakokeilusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
312:
313: 138 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi tuloverolain 156 Seppo Kanerva /kok ym.: Laiksi hoitovapaalla-
314: 130 §:n muuttamisesta oloajan hyväksymisestä ikälisiin ja eläkkeeseen
315: oikeuttavaksi ajaksi julkishallinnon virka- ja työ-
316: 139 Hannu Takkula /kesk: Laiksi Lapin vajaatuot- suhteissa
317: toisten metsien kunnostamisesta annetun lain
318: 1 §:n muuttamisesta 157 Eva Biaudet /sv: Förslag tili lag om användning av
319: könsceller och embryon vid assisterad befrukt-
320: 140 Raimo Holopainen /sd ym.: Laiksi yritysten auto- ning och lag om ändring av lagen om faderskap
321: maatiomaksusta
322:
323: 141 Kari Rajamäki /sd: Laiksi ulosottolain 3 luvun 157 Eva Biaudet /r: Laiksi sukusolujen ja alkioiden
324: muuttamisesta käytöstä avusteisessa hedelmöityksessä ja laiksi
325: isyyslain muuttamisesta
326: 142 Virpa Puisto /sd ym.: Laeiksi lastensuojelulain ja
327: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 158 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Laiksi osakeyhtiölain
328: 4 luvun 2 §:n muuttamisesta
329: 143 Armas Komi /kesk: Laiksi autoverolain 3 §:n
330: muuttamisesta 159 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi rikoslain muuttami-
331: sesta
332: 144 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi maahan-
333: muuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhaki- 160 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi perintätoiminnan
334: joiden vastaanotosta luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta
335:
336: 145 Klaus Heliberg /sd ym.: Laiksi kunnallisen viran- 161 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi kansaneläkelain
337: haltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain muuttamisesta
338: muuttamisesta
339: 162 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi oikeudenkäynnistä
340: 146 Tuula Haatainen /sd ym.: Laiksi vanhusten suoje- rikosasioissa annetun lain 8 luvun II ja 12 §:n
341: lusta muuttamisesta
342:
343: 147 Sinikka Hurskainen /sd: Laiksi varainsiirtovero- 163 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi tieliikennelain
344: lain 6 §:n muuttamisesta muuttamisesta
345:
346: 148 Sinikka Hurskainen /sd: Laiksi varainsiirtovero- 164 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi metsästyslain 33 §:n
347: lain 2 §:n muuttamisesta 1 momentin 12 kohdan kumoamisesta
348:
349: 149 Esa Lahtela /sd ym.: Laiksi tieliikennelain 72 §:n 165 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi pakkokeinolain 5 a
350: muuttamisesta luvun 4 §:n muuttamisesta
351:
352: 150 Raimo Mähönen /sd ym.: Laiksi metsästyslain 166 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi rikoslain 28 luvun
353: 87 §:n muuttamisesta 1 ja 4 §:n muuttamisesta
354: 10 Sisällysluettelo
355:
356:
357: 167 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 28 luvun 186 Säde Tahvanainen /sd ym.: Laiksi pysäköintivir-
358: 3 §:n muuttamisesta hemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
359:
360: 168 Eero Lämsä/kesk ym.: Laiksi maaseutuelinkeino- 187 Säde Tahvanainen /sd ym.: Laiksi vuokra-asunto-
361: lain 47 §:n muuttamisesta jen ammattimaisesta välityksestä
362:
363: 169 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 17 luvun 188 Mikko Kuoppa /va-rym.: Laiksi työntekijäin elä-
364: 13 §:n muuttamisesta kelain 4 c §:n muuttamisesta
365:
366: 170 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi pelastustoimilain 189 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Laiksi nestemäisten
367: muuttamisesta polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 4 §:n
368: muuttamisesta
369: 171 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 17 luvun
370: 8 §:n 2 momentin kumoamisesta 190 Jaakko Laakso /vas: Laeiksi perusopetuslain
371: 30 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta
372: 172 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Laiksi tulove-
373: rolain 8 §:n muuttamisesta 191 Markku Pohjola /sd ym.: Laiksi poliisilain muut-
374: tamisesta
375: 173 Mari Kiviniemi /kesk ym.: Laiksi tuloverolain
376: 64 §:n muuttamisesta 192 Kari Kantalainen /kok: Laiksi arvonlisäverolain
377: muuttamisesta
378: 174 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Laiksi työttö-
379: myysturvalain 18 §:n muuttamisesta 193 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi televisioluvasta va-
380: pauttamisesta tilapäisen asumisen johdosta
381: 175 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi arestirangaistuk-
382: sesta
383: 194 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 16luvun
384: 176 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi alkoholilain 58 §:n 5 §:n muuttamisesta
385: muuttamisesta
386: 195 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 16 luvun
387: 177 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
388: muuttamisesta
389: 196 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi työntekijäin eläke-
390: 178 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 15 luvun lain 9 §:n muuttamisesta
391: 1 ja 9 §:n muuttamisesta
392: 197 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi pakkokeinolain 5 a
393: 179 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 20 luvun luvun 2 §:n muuttamisesta
394: muuttamisesta
395:
396: 180 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 17luvun 198 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi tuomioistuinten ja
397: 6 §:n muuttamisesta eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista
398: perittävistä maksuista annetun lain 6 §:n muutta-
399: 181 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rikoslain 16luvun misesta
400: 2 ja 3 §:n muuttamisesta
401: 199 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi hallintolainkäyttö-
402: 182 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi rintamasotilastun- lain 41 §:n muuttamisesta
403: nuksen myöntämisestä eräille Suomen sodan lop-
404: puvaiheessa asepalvelukseen kutsutuille 200 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi lapsen huoltoa ja
405: tapaaruisoikeutta koskevan päätöksen täytän-
406: 183 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi ulosottomaksuista töönpanosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
407: annetun lain muuttamisesta
408: 201 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi valtion oikeusapu-
409: 184 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi Suomen Hallitus- toimistoista annetun lain 7 §:n muuttamisesta
410: muodon 2 §:n muuttamisesta
411: 202 Sulo Aittaniemi /kesk: Laiksi esitutkintalain
412: 185 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Laiksi tuloverolain 15 §:nja pakkokeinolain !luvun 10 §:nja 2luvun
413: 48 §:n muuttamisesta 3 §:n muuttamisesta
414: Sisällysluettelo 11
415:
416: 203 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi yhdyskuntapalve- 206 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi holhoustoimen
417: lusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun
418: lain muuttamisesta
419: 204 Marjaana Koskinen /sd ym.: Laiksi työturvalli-
420: suuslain muuttamisesta 207 Janina Andersson /vihr ym.: Laiksi tieliikennelain
421: 53 §:n muuttamisesta
422: 205 Sulo Aittoniemi /kesk: Laiksi rikosvahinkojen
423: korvaamiseksi valtion varoista annetun lain
424: 14 §:n muuttamisesta
425:
426:
427:
428: Toivomusaloitteet 1-279/1998 vp
429: Sivu Sivu
430: Perustuslakivaliokunta 12 Raimo Vistbacka /ps: Kansanedustajan
431: lahjonnan rangaistavuodesta .................. . 12
432: Esko Helle /vas: Eduskuntavaaleja koske-
433: van vaalitavan muuttamisesta ................. . 13 Matti Väistö /kesk: Velkajärjestelyn ulko-
434: puolella olevien velallisten aseman paran-
435: 2 Bjarne Kallis /skl: Tasauspaikkajärjestel- tamisesta ................................................. . 13
436: män lisäämisestä kansanedustajien vaaleja
437: koskevaan lakiin .................................... .. 2
438: Valtiovarainvaliokunta
439: 3 Toimi Kankaanniemi /skl: Sitovan kan-
440: sanäänestyksen käyttöönotosta .............. . 3 14 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Ansiotulovero-
441: tuksen uudistamisesta ............................. . 14
442: 4 Jaakko Laakso /vas: Vaalirahoituksenjul-
443: kisuuden lisäämisestä .............................. . 4 15 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Työllistämis-
444: tä tukevan arvonlisäverotuksen alentami-
445: 5 Sakari Smeds /skl: Vaalijärjestelmän sesta ........................................................ . 15
446: uudistamisesta ........................................ . 5
447: 16 Jouko Jääskeläinen Iski ym.: Kotitalous-
448: työtä tukevan verovähennysoikeuden
449: myöntämisestä kaikissa lääneissä ............ 16
450: Lakivaliokunta
451: 17 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Perhevero-
452: 6 Sulo Aittoniemi /kesk: Kaikkinaisen vää- kortin myöntämisestä ............................. . 17
453: ryyden poistamisesta maastamme ........... . 6
454: 18 Toimi Kankaanniemi /skl: Arvonlisäveron
455: 7 Esa Lahtela /sd: Lääninoikeuksien sijaan palauttamisesta yksityisteiden hoitokun-
456: perustettavien hallinto-oikeuksien luku- nille ......................................................... . 18
457: määrästä ................................................. . 7
458: 19 Ossi Korteniemi /kesk: Autoverolainsää-
459: 8 Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Rikosten dännön muuttamisesta ja autoveron tason
460: sovittelutoiminnan turvaamisesta ........... . 8 laskemisesta ............................................ . 19
461:
462: 9 Päivi Räsänen /skl: Oikeudenkäyntikulu- 20 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Ajoneuvoveron
463: jen kasvun hillitsemisestä ........................ . 9 perinnän kohtuullistamisesta .................. . 20
464:
465: 10 Anu Vehviläinen /kesk: Hallinto-oikeus- 21 Pekka Kuosmanen /kok: Suomen ja Venä-
466: yksikköjen sijoittamisesta lääninoikeus- jän yhteisen tullitarkastusaseman rakenta-
467: paikkakuntiin hallinto-oikeusmuutoksen misesta Nuijamaan rajanylityspaikalle ..... 21
468: yhteydessä .............................................. . 10
469: 22 Pekka Kuosmanen /kok: Suomen ja Venä-
470: 11 Raimo Vistbacka /ps: Velkajärjestelyä jän yhteisen tullitarkastusaseman rakenta-
471: koskevan lainsäädännön kehittämisestä .. 11 misesta Vaalimaan rajanylityspaikalle ..... 22
472: 12 Sisällysluettelo
473:
474: Sivu Sivu
475: 23 Jaakko Laakso /vas: Pääoma- ja ansio- 41 Pentti Tiusanen /vas: Yhteisöveron kehit-
476: tuloverotuksen uudistamisesta ooooooooooooooooo 23 tämisestä 0 0 ...... 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 .. 0 .. 0 0 0 0 ...... 0 .. 0 ...... 0 0 .. 0 0 41
477:
478: 24 Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Yleishyödyl- 42 Anu Vehviläinen /kesk: Arvonlisäveron
479: listen järjestöjen verollepanosuunnitel- poistamisesta osakeyhtiöpohjaisilta am-
480: mista luopumisesta ................................ .. 24 mattikorkeakouluilta .............................. 0 42
481:
482: 25 Tuija Nurmi /kok: Arvonlisäverokannan 43 Anu Vehviläinen /kesk: Palvelualojen ar-
483: alentamisesta ooooOooooooooooOOOooooOOooooOooooooOOooooOO 25 vonlisäveron alentamisesta .................... .. 43
484:
485: 26 Pirkko Peltomo /sd: Työvaltaisten palve- 44 Anu Vehviläinen /kesk: Määräaikaisten
486: luiden arvonlisäverokannan alentamisesta 26 veronhuojennuskokeilujen toteuttamises-
487: ta Itä-Suomessa ...................... ooOOOOOOOoOOOOOOO 44
488: 27 Iivo Polvi /vas: Takauksen perusteella
489: maksettavan velan koron vähennysoikeu- 45 Raimo Vistbacka /ps: Yritysten suoritta-
490: desta verotuksessa .................................. 0 27 mien lakisääteisten maksujen tilityksestä 45
491:
492: 28 Veijo Puhjo /va-r: Ydinvoimalaitosten
493: kiinteistöveron korottamisesta ................ 0 28
494: Hallintovaliokunta
495: 29 Eila Rimmi /vas ymo: Elintarvikkeiden ar-
496: vonlisäverokannan alentamisesta ............ 0 29 46 Juhani Alaranta /kesk: Kuntien valtion-
497: osuusjärjestelmän uudistamisesta OOOOooOOOOoo 46
498: 30 Päivi Räsänen /skl: Yleishyödyllisten yh-
499: distysten verotuksen kohtuullistamisesta 30 47 Toimi Kankaanniemi /skl: Hallinnollisen
500: tietoverkon kehittämisestä oooo .. oooo .. ooooooooooo 47
501: 31 Päivi Räsänen /skl: Perhekohtaisen vero-
502: tusjärjestelmän selvittämisestä ................ 0 31 48 Toimi Kankaanniemi /skl: Maakunnan
503: liittojen asiantuntemuksen hyväksikäytön
504: 32 Päivi Räsänen /skl: Lääkkeiden arvonlisä- tehostamisesta oo .. oo o o oo .... o o.. 0 .... 00 0 0 . . 0 00 . . . . 0 0 0 .. 48
505: verokannan alentamisesta........................ 32
506: 49 Mari Kiviniemi /kesk: Etelä-Pohjanmaan
507: 33 Hannu Takkula /kesk: Polttoaineiden ta- sisällyttämisestä 1-tavoitealueeseen .... oo .... 49
508: sahintajärjestelmään siirtymisestä .......... .. 33
509: 50 Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Kuntatalou-
510: 34 Hannu Takkula /kesk: Moottorikeikkojen den turvaamisesta 0 0 . . . . 0 0 . . . . 0 0 0 0 . . . . 0 0 0 0 . . 00 0 0 . . 0 0 . . 50
511: verotuskohtelun muuttamisesta .............. 0 34
512: 51 Hannes Manninen /kesk: Kuntien perus-
513: 35 Hannu Takkula /kesk: Luonnonvaraisten palveluiden turvaamisesta ........ oo 00 . . 0 0 0 0 00 0 0 00 51
514: marjojen ostajien, välittäjien ja edelleen-
515: myyjien vapauttamisesta arvonlisäverosta 35 52 Tuija Nurmi /kok: Poliisivoimien resurs-
516: sien turvaamisesta oo .... oo oo .... oo 00 . . . . 0 0 . . . . . . 00 0 0 . . 52
517: 36 Hannu Takkula /kesk: Ajoneuvoveroli-
518: puista luopumisesta ................................ 0 36 53 Veijo Puhjo /va-r: Talousrikollisuuden tut-
519: kinnan tehostamisesta .. oo .. oooo .. oooo ............ .. 53
520: 37 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin pk-yri-
521: tysten vapauttamisesta sivukuluista ........ 0 37
522:
523: 38 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Polttoaineve- Liikennevaliokunta
524: ron alentamisesta Lapissa ...................... .. 38
525: 54 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Kyrön ja Riihi-
526: 39 Pentti Tiusanen /vas: Palvelualojen arvon- kosken välisen tieyhteyden parantamises-
527: lisäveron alentamisesta .......................... .. 39 ta oooo ...... oo .... OO .. OOoOOOOooOOOOOooOOOOOoOOOOOooOOOOO .. OOOoo 54
528:
529: 40 Pentti Tiusanen /vas: Energiaverotuksen 55 Juhani Alaranta /kesk: Valtatie 8:n liittä-
530: uudistamisesta .. oo ................ oooo ...... oooo .. o.. .. 40 misestä TEN-tieverkkoon .. oo ...... oo .. 00 . . . . . . . . 55
531: Sisällysluettelo 13
532:
533: Sivu Sivu
534: 56 Esko Helle lvas: Korkeatasoisen rautatie- 72 Jaakko Laakso lvas: Talvirenkaiden käyt-
535: y~~e~den_luot?isesta välille Turku-Riihi- töpakon ulottamisesta ulkomailla rekiste-
536: makt-Ptetan ......................................... . 56 röityihin autoihin .................................... . 72
537:
538: 57 Raimo Holopainen lsd: Yksityisteiden val- 73 Esa Lahtela lsd: Talvirengaspakon ulotta-
539: tionapujen korottamisesta ...................... . 57 misesta koskemaan ulkomailla rekisteröi-
540: tyjä autoja ............................................... . 73
541: 58 Raimo Holopainen lsd: Alempiasteisen
542: tieverkon perusparantamisesta ja ylläpi- 74 Esa Lahtela lsd: Mertalammen yksityistien
543: dosta ....................................................... . 58 peruskorjauksesta ................................... . 74
544:
545: 59 Anne Huotari lvas ym.: Rataosien säh- 75 Esa Lahtela lsd: Ohvanan ja Lotokan-
546: köistäruisestä .......................................... . 59 Kostamon paikallisteiden peruskorjaami-
547: sesta ........................................................ . 75
548: 60 Tytti Isohookana-Asunmaa lkesk: Kuiva-
549: niemen Oijärven tien päällystämisestä ..... 60 76 Esa Lahtela lsd: Maljasalmen paikallistien
550: peruskotjaamisesta Outokummussa ....... . 76
551: 61 Tytti Isohookana-Asunmaa lkesk: Meri-
552: liikenteen täyden kustannusvastaavuuden
553: käyttöön ottamisen siirtämisestä ja suun- 77 Esa Lahtela lsd ym.: Kymijoki-Mänty-
554: nitelluista väylämaksukorotuksista luopu- hatju-kanavan rakentamisen aloittami-
555: misesta .................................................... . 61 sesta ........................................................ . 77
556:
557: 62 Tytti Isohookana-Asunmaa lkesk: Pendo- 78 Esa Lahtela lsd: Tavarajunayhteyden säi-
558: lino-tasoisen raideliikenteen ulottamisesta lyttämisestä välillä Joensuu-Nurmes-
559: Ouluun ................................................... . 62 Kontiomäki-Oulu ................................. . 78
560:
561: 63 Ulla Juilrolalsd ym.: Valtatie 12:n liittämi- 79 Reijo Laitinen lsd: Jyväskylän-Haapa-
562: sestä TEN-verkkoonja Lahden saamisesta mäen-Seinäjoen ja Jyväskylän-Haapa-
563: TEN-verkon tavaraliikennekeskukseksi .. 63 järven rataosien kunnostuksesta ............. . 79
564:
565: 64 Reijo Kallio lsd ym.: Valtatie 8:n liittämi- 80 Maija-Liisa Lindqvist/kesk: Maantien 295
566: sestä TEN-verkkoon ............................... . 64 välin Järvelä-Marttila rakentamisesta ... 80
567: 65 Toimi Kankaanniemi Iski: Keskisuurten 81 Hannes Manninen lkesk: Rautateiden säh-
568: tiehankkeiden rahoituksen uudistamisesta 65 köistäruisestä Oulusta pohjoiseen ........... . 81
569: 66 Mari Kiviniemi lkesk: Merenkurkun lii-
570: kenteen jatkamisesta ............................... . 66 82 Tuija Nurmi lkok: Maantien 295 välin Jär-
571: velä-Marttila rakentamisesta ................ . 82
572: 67 Armas Komi lkesk: Yksityisteiden rapis-
573: tumisen ehkäisemisestä ........................... . 67 83 Tuija Nurmi lkok ym.: Valtatie 4:n tie-
574: osuuden Lusi-Hartola kunnostamisesta 83
575: 68 Ossi Korteniemi lkesk: Valtatie 21 :n liittä-
576: misestä TEN-verkkoon ........................... . 68 84 Tauno Pehkonen Iski: Posti- ja pankkipal-
577: veluiden turvaamisesta ............................ . 84
578: 69 Marjaana Koskinen lsd ym.: Postin palve-
579: luksessa olevan henkilökunnan lisäämi- 85 Pirkko Peltomo lsd: Talvirengaspakon
580: sestä ........................................................ . 69 ulottamisesta ulkomailla rekisteröityihin
581: autoihin .................................................. . 85
582: 70 Pekka Kuosmanen lkok: Kimolan-Kuu-
583: saanlammen sulkujen ja linjauksen raken- 86 Kari Rajamäki lsd: Lahden oikoratahank-
584: tamisesta ................................................. . 70 keen rahoituksen selvittämisestä ............. . 86
585:
586: 71 Pekka Kuosmanen lkok: Liikenteen suju- 87 Juha RehuJa lkesk ym.: Valtatie 24:n pe-
587: vuuden parantamisesta valtatie 6:lla välillä rusparantamisesta välillä Holma-Kal-
588: Lappeenranta-Imatra ........................... . 71 liola ........................................................ . 88
589: 14 Sisällysluettelo
590:
591: Sivu Sivu
592: 88 Jukka Roos /sd: Sauvon-Pyhäloukkaan Maa- ja metsätalousvaliokunta
593: tien parantamisesta Turun tiepiirissä Oooooo 89
594: 104 Juhani Alaranta /kesk: Maatalousyrittä-
595: 89 Sakari Smeds /skl: Liikenneturvallisuu- jien aseman helpottamisesta 0000 00 00 .. oo 00 00 00 0 105
596: den parantamisesta Kymenlaakson ja
597: Etelä-Karjalan alueella ooOOOoooOOOoooOoooooOOooOoO 90 105 Maria Kaisa Aula /kesk ymo: Lapin vajaa-
598: tuottoisten metsien kunnostamisesta an-
599: 90 Hannu Takkula /kesk ymo: Toljajärven netun lain voimassaolon jatkamisesta 00 000 106
600: paikallistien 19592 kunnostamisesta OOooOOO 91
601: 106 Toimi Kankaanniemi /skl: Kuttutalouden
602: 91 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sallan ja Ala- edistämisestä 00 00000 00000000 000 0000 .. 00 000 0000000 000 000 0 107
603: kortin välisen rautatieyhteyden aikaan-
604: saamisesta 000 0000000 000 000000 0000 000 0000000 000 000 0OOo 0000 92 107 Toimi Kankaanniemi /skl: Viljelijöiden
605: kansallisten EU-tukien maksatuksen no-
606: 92 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Oulu- peuttamisesta 000000000 0.. 0000 000 0000000000 0oo,oo ooo 000 108
607: Kemi-Rovaniemi-rataosuuden sähköis-
608: tämisestäoooOOooooooooooOooooooooooooooooooooooooooooooooo 93 108 Toimi Kankaanniemi /skl: Nuorten met-
609: sien hoitotöiden lisäämisestä 00 00 00 .... 00 .. 00 00 109
610: 93 Pentti Tiusanen /vas: Saimaan kanavan
611: peruskorjaamisesta 00000.. o000 000 000000 000 00 000 00000 94
612: 109 Armas Komi /kesk: Maatalouden tulo-
613: 94 Anu Vehviläinen /kesk: Saimaan vesilii- kehityksen turvaamisesta 000oo000000000oOOOOOOOOO 110
614: kenteen kehittämisestä oooooooooooooooooooooooooooo 95
615: 110 Ossi Korteniemi /kesk: Lapin vajaatuot-
616: 95 Jukka Vihriälä /kesk: Paikallistien 17027 toisten metsien kunnostamisesta annetun
617: (Vanhakylä-Kärjenkoski) perusparan- lain voimassaolon jatkamisesta oOOOOOOO OOOoooO 111
618: tamisen loppuun saattamisesta Isojoella 96
619: 111 Esa Lahtela /sd: Luonnontuotealan am-
620: 96 Jukka Vihriälä /kesk: Takaluoman pai- mattikoulutuksen järjestämisestä OOoOOOoO .. oo 112
621: kallistien kunnostamisesta Kuortaneella 97
622: 112 Tero Mölsä /kesk: Maatalouden tukijär-
623: 97 Jukka Vihriälä/kesk: Paikallistien Hanhi- jestelmän valvonnasta 00 0000000000 .. 00 00 .. 00 00 .. oo 0 113
624: koski-Malkamäki peruskorjaamisesta
625: Ylistarossa 0000000000000000000000000000000000000000000000 98 113 Tero Mölsä /kesk: Viljelijöiden tulotason
626: saattamisesta ED-sopimuksen edellyttä-
627: 98 Jukka Vihriälä /kesk: Nikkolantien ke- mälle tasolle oooooooooooooooo .... oooooooooooooO .. ooOOoooo 114
628: vyen liikenteen väylän rakentamisesta Il-
629: majoella oooOOOoooOOooooooooooOOoooooOo .. oooooooooooooooooo 99 114 Tauno Pehkonen /skl: Maatalouden lo-
630: mittajatoiminnan turvaamisesta .... 000000000 115
631: 99 Jukka Vihriälä /kesk: Maantien 7034 (La-
632: pua-Kitinoja) peruskorjaamisesta välil-
633: lä Malkamäki-Simpsiö OOoOOOOOOOOOOOOOOOOOooOOO 100 115 Tauno Pehkonen /skl: EU-olojen maa-
634: talousväestölle aiheuttaman henkisen
635: 100 Jukka Vihriälä/kesk: Uuden tien rakenta- uupumisen syiden selvittämisestä 00 00 0000 0000 116
636: misesta Ilmajoella välille Rengonkylä-
637: HonkakyläoooooOoOoooOOoooOOOOooooOooooO .. ooooOooooooooo 101 116 Erkki Pulliainen /vihr: Pohjois-Suomen
638: järvialueiden kalatalouden kehittämises-
639: 101 Jukka Vihriälä /kesk: Paikallistien 17479 tä ooooooooooooooooooooooooooooooOOOoooOOOooooOoooOOOoooooooooo 117
640: (Varismäki-Kiikeri) peruskorjaamisesta
641: Ilmajoella OOOoooOOOOooOOooooOOooooooo .. ooooooooo .. ooooooo 102 117 Erkki Pulliainen /vihr: Nurmirehntuotan-
642: non tukemisesta Pohjois-Suomessa 00 OOOo 000 118
643: 102 Jukka Vihriälä/kesk: Maantien 6991 (La-
644: pua-Mikkilä) peruskorjaamisen lop- 118 Aulis Ranta-Muotio /kesk: EU:n maata-
645: puun saattamisesta OOOOOOOOOOoOooOOOOOOOOoOooOOooooO 103 loustukien maksamisesta OOoOoo 00 00 0000 00 00 00 00 .. 119
646:
647: 103 Matti Vähänäkki /sd: Liikenneturvalli- 119 Sakari Smeds /skl: Maatalouden kansalli-
648: suuden parantamisesta oooooo .. oooOooOOoOoOOOooooo 104 sen tuen lisäämisestä 00 00 00 .. 00 00000000 .. oOOOOOOO 00 0 120
649: Sisällysluettelo 15
650:
651: Sivu Sivu
652: 120 Hannu Takkula/kesk: Jäkälän ostamises- 135 Sakari Smeds Iski: Suomen ja Ruotsin
653: ta poronrehuksi Kovdorin piirin Jonan puolustusyhteistyön tiivistämisestä ........ . 136
654: kylästä Venäjältä ................................... . 121
655: 136 Hannu Takkula/kesk: Sodankylänjääkä-
656: 121 Hannu Takkula /kesk: Kemijoen ja Ou- riprikaatin rakennushankkeiden toteutta-
657: nasjoen luontaisten vaelluskalakantojen misesta ................................................... . 137
658: elvyttämisestä ........................................ . 122
659:
660: 122 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin vajaa- Sivistysvaliokunta
661: tuottoisien metsien kunnostamisesta an-
662: netun lain voimassaolon jatkamisesta ..... 123 137 Maria Kaisa Aula /kesk: Aluepoliittisen
663: opintolainojen huojennusjärjestelmän
664: 123 Anu Vehviläinen /kesk: Luomutuotan- luomisesta .............................................. . 138
665: non lisäämisestä kotieläintuotannossa ja
666: elintarvikkeiden jatkoja!ostuksessa ........ . 124 138 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Rakenta-
667: misen velkaannuttamien kansanopistojen
668: 124 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Tärkkelysperu- toimintaedellytysten turvaamisesta ........ . 139
669: nan tuotantokiintiön nostamisesta ........ . 125
670: 139 Kyösti Karjula /kesk: Oppisopimuskou-
671: 125 Matti Väistö /kesk: Pohjois-Karjalan lutuksen tehostamisesta ......................... . 140
672: maatalouden tuotantoedellytysten tur-
673: vaamisesta ............................................. . 126 140 Mari Kiviniemi /kesk: Kuusivuotiaiden
674: maksuUoman esiopetuksen toteuttami-
675: Puolustusvaliokunta sesta ....................................................... . 141
676:
677: 126 Toimi Kankaanniemi /skl: Puolustusvoi- 141 Anne Knaapi /kok: Koululaisten iltapäi-
678: mien helikopteritoiminnan keskittämises- väkerhotoiminnan kehittämisestä .......... . 142
679: tä Luonetjärvelle .................................... . 127
680: 142 Mikko Kuoppa/va-r: Pirkkalan yläasteen
681: 127 Juha Korkeaoja /kesk: Diabeetikkojen ja lukion peruskorjaamisesta ................. . 143
682: oikeudesta suorittaa varusmiespalvelus .. 128
683: 143 Jaakko Laakso /vas: Koulukirjastojen
684: 128 Esa Lahtela /sd ym.: Taisteluhelikopteri- toiminnan turvaamisesta ....................... . 144
685: hankinnan lykkäämisestä ...................... . 129
686: 144 Timo Laaksonen /vas ym.: Satakunnan
687: 129 Tuija Nurmi /kok: Uudenkylän varikon osaamiskeskuksen perustamisesta ......... . 145
688: asuinrakennuksen peruskorjaamisesta .... 130
689: 145 Esa Lahtela /sd: Peltolan koulun perus-
690: 130 Tuija Nurmi /kok: Hämeen rykmentin so- korjauksen aloittamisesta Lieksassa ...... . 146
691: tilaskodin peruskorjaamisesta ................ . 131
692: 146 Esa Lahtela /sd: ReijoJan urheilukentän
693: 131 Tuija Nurmi /kok: Hämeen rykmentin rakentamisen aloittamisesta Pyhäselässä 147
694: koulutushallin rakentamisen jatkamises-
695: ta ........................................................... . 132 147 Reijo Laitinen /sd: Vammaistutkimuksen
696: keskuksen toiminnan turvaamisesta Jy-
697: 132 Tuija Nurmi /kok: Hennalan kasarmi- väskylän yliopistossa ............................. . 148
698: alueen kasarmi 23:n pohjoispään perus-
699: korjaamisesta ......................................... . 133 148 Reijo Laitinen /sd: Nuijasota-projektin
700: loppuun saattamisesta ........................... . 149
701: 133 Eila Rimmi /vas ym.: Parkanon pioneeri-
702: varikon monitoimirakennuksen rakenta- 149 Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Erityisope-
703: misesta ................................................... . 134 tuksen tuntimäärän säilyttämisestä perus-
704: opetuksessa ............................................ . 151
705: 134 Outi Siimes /kok: Harkinta-ajan käyt-
706: töönotosta siviilipalvelukseen hakeudut- !50 Arja Ojala /sd ym.: Näkövammaisten kir-
707: taessa ..................................................... . 135 jaston toiminnan turvaamisesta ............. . !52
708: 16 Sisällysluettelo
709:
710: &w S~u
711: 151 Tauno Pehkonen /skl: Koulukiusaamisen Sosiaali- ja terveysvaliokunta
712: torjumisesta ... ... ... .... ....... ....... .... ......... ... . 153
713: 166 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Ikääntyviä
714: 152 Margareta Pietikäinen /sv: Inrättandet av työntekijöitä koskevan työnantajan TEL-
715: en skoltrygghetsnämnd ...................... oooo· 154 maksuprosentin alentamisesta pk-sekto-
716: rilla ........................................................ . 170
717: 152 Margareta Pietikäinen /r: Kouluturvalau-
718: takunnan perustamisesta .. 0000 . . . . . . 0000000000 . . 155 167 Maria Kaisa Aula /kesk: Perhepolitiikkaa
719: koskevan kokonaisarvion tekemisestä .... 171
720: 153 Margareta Pietikäinen /sv: Tryggande av
721: verksamheten vid det finlandssvenska re- 168 Maria Kaisa Aula /kesk: Vammaisten
722: surscentret o o o o o • · · · · · · · o o · · . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . oo . . . . . 156 nuorten työllistymistä edistävän sosiaali-
723: turvan kehittämisestä oooooooooooooooooo . . . . . . . . oo. 172
724: 153 Margareta Pietikäinen /r: Ruotsinkielisen
725: resurssikeskuksen toiminnan turvaami- 169 Tuula Haatainen /sd: Perusturvalauta-
726: sesta ....................................................... . 157 kunnan toiminnan tehostamisesta .. oo 0 0 0 0 0 0 173
727:
728: 154 Aulis Ranta-Muotio /kesk: Koulujen ho- 170 Tuula Haatainen /sd: Eläkeläisten ham-
729: meongelmien korjaamisesta .. 00 . . 00 000000 000000 158 mashoidon tukemisesta oooo . . oo . . oo . . 0 0 0 0 0 0 oooo 0 0 174
730:
731: 155 Päivi Räsänen /skl: Sosiaali- ja terveys- 171 Raimo Holopainen /sd: Erityismäärära-
732: alan ammattikorkeakoulututkintojen ke- han varaamisesta terveydenhoitomenojen
733: hittämisestä oo· . . . . . . 0 0 0 0 0 0 . . . . . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . . . oo. 0 0 0 0 159 kattamiseen ........................................... . 175
734:
735: 156 Päivi Räsänen /skl: Ympäristönsuojelun 172 Liisa Hyssälä /kesk: Terveyden edistämi-
736: ammatillisen koulutuksen kehittämisestä 160 sen keskuksen perustamisesta Turkuun 00 176
737:
738: 157 Päivi Räsänen /skl: Lastensuojelun huo- 173 Liisa Hyssälä/kesk: Vanhusväestön ham-
739: mioon ottamisesta elokuvien ennakkotar- mashuollon parantamisesta 0000 . . . . . . . . . . . . 00 00 177
740: kastusta uudistettaessa oooooooooooooooooooooooooo· 161
741: 174 Mikko Immonen /vas: Lääkekorvauksen
742: 158 Sakari Smeds /skl: Dopingaineiden käy- korottamisesta ja omavastuurajan alen-
743: tön vähentämisestä ................................ . 162 tamisesta ................................................ . 178
744:
745: 159 Sakari Smeds /skl: Ryttylän lähetyskou- 175 Mikko Immonen /vas: Kansaneläkkeen
746: lun tukemisesta oooooooooooooooooooooooooooooooooo . . . . . 163 pohjaosan palauttamisesta 000000 . . . . 00 . . . . . . . . . 179
747: 160 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Osaamisella 176 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Työt-
748: ammattiin -koulutuskokeilun aloittami- tömyysvarojen siirtämisestä sairaaloiden
749: sesta ....................................................... . 164 hoitohenkilökunnan palkkaamiseen .... 00. 180
750: 161 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Liikunta- 177 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Pienten kou-
751: paikkarakentamisen ja seuratoiminnan lulaisten turvallisuuden parantamisesta 00 181
752: rahoituksen turvaamisesta oooooOoooooooooooooooo 165
753: 178 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Terveyden-
754: 162 Anu Vehviläinen /kesk: Joensuun Tiede- huollon resurssien suuntaamisesta .. oooooooo 182
755: puiston kehittämisestä oooooooooooooooo . . . . oo . . oooo 166
756: 179 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kansallisen
757: 163 Anu Vehviläinen /kesk: Itä-Suomen muo- arvokomitean asettamisesta oooooo . . . . oo . . oooo . . 183
758: vi-metallikeskuksen nimeämisestä osaa-
759: miskeskukseksi .... 0000 . . . oo . . . . . . . . . . . . . 0 0 0 0 0 • • 0 0 0 0 0 0 167 180 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Rintama-
760: veteraanien kuntootuksen kehittämisestä 184
761: 164 Jukka Vihriälä /kesk: Vimpelin kirkonky-
762: län ala-asteen peruskorjaamisesta 00000000 . . . 168 181 Toimi Kankaanniemi /skl: Pienten ap-
763: teekkien toiminnan turvaamisesta .... 00 . . 00 185
764: 165 Matti Väistö /kesk: Pohjois-Karjalan
765: maaseudun tietotekniikkaosaamisen vah- 182 Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeloukussa
766: vistamisesta oooooo· . . . . . . . . . . oooooo· . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 0 169 olevien aseman parantamisesta 000000000000000 186
767: Sisällysluettelo 17
768:
769: Sivu Sivu
770: 183 Toimi Kankaanniemi /skl: Tupakkatuot- 200 Arja Ojala /sd ym.: Vähätuloisimpien rin-
771: teiden ja alkoholijuomien poistamisesta tamaveteraanien taloudellisen aseman pa-
772: elinkustannusindeksistä ........................ .. 187 rantamisesta .......................................... . 204
773:
774: 184 Mari Kiviniemi /kesk: Koululaisten ilta- 201 Margareta Pietikäinen /sv: Inrättande av
775: päivähoidon järjestämisestä .................. .. 188 en enhet för barnens rättigheter ............ .. 205
776:
777: 185 Marjaana Koskinen /sd: Eläkekaton sää- 201 Margareta Pietikäinen /r: Lasten oikeuk-
778: tämisestä ja pienten eläkkeiden korotta- sista huolehtivan yksikön perustamisesta 206
779: misesta ................................................... . 189
780: 202 Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaispotilaiden
781: 186 Marjaana Koskinen /sd: Paluumuuttajien hoitomaksujen kohtuullistamisesta ......... 207
782: eläkeverotuksesta ja sairausvakuutus-
783: maksusta ............................................... . 190 203 Eila Rimmi/vas ym.: Työttömien maksut-
784: toman hammashoidon järjestämisestä .... 208
785: 187 Mikko Kuoppa /va-r: Ylöjärven terveys-
786: aseman saneerauksen aloittamisesta ....... 191 204 Jukka Roos /sd: Sotilasvammakorvauk-
787: sen hakemiseen liittyvän velvollisuuden
788: 188 Pekka Kuosmanen /kok: Eläkeläisjärjes- helpottamisesta ...................................... . 209
789: töjen vaikuttamismahdollisuuksien lisää-
790: misestä ................................................... . 192 205 Päivi Räsänen /skl: Lasten kanssa työs-
791: kenteleviä koskevista taustaselvityksistä 210
792: 189 Jaakko Laakso /vas: Eläkkeiden indeksi-
793: tarkistusmenettelyn korjaamisesta .......... 193 206 Päivi Räsänen /skl: Uusien lääkkeiden
794: saamisesta sairausvakuutuksen piiriin .... 211
795: 190 Esa Lahtela /sd: Omais- ja perhehoitajien
796: asemasta työttömyyskassojen jäseninä ... 194 207 Päivi Räsänen /skl: Keliakiapotilaiden
797: ruokavalion aiheuttamien kustannusten
798: 191 Esa Lahtela /sd: Valtion eläkejärjestelmän korvaamisesta ........................................ . 212
799: korjaamisesta rajavartijoiden väliinpu-
800: toamisten estämiseksi ............................ . 195 208 Päivi Räsänen /skl: Apteekkipalvelujen
801: turvaamisesta haja-asutusalueilla .......... . 213
802: 192 Esa Lahtela /sd: Eläkeläisten sairausva-
803: kuutusmaksun alentamisesta ................ .. 196 209 Päivi Räsänen /skl: Eläkeläisten vaikutus-
804: mahdollisuuksien parantamisesta .......... . 214
805: 193 Esa Lahtela /sd: Omais- ja perhehoitajien
806: työn laskemisesta työttömyysturvan työs- 210 Hannu Takkula /kesk: Eläkeindeksien yh-
807: säoloehtoon oikeuttavaksi ajaksi .......... .. 197 tenäistämisestä ...................................... . 215
808:
809: 194 Esa Lahtela /sd ym.: Dementialääkkeiden 211 Hannu Takkula /kesk: Eläkeläisten yli-
810: saamisesta sairausvakuutuskorvauksen määräisen sairausvakuutusmaksun pois-
811: piiriin ..................................................... . 198 tamisesta ................................................ . 216
812: 195 Hannes Manninen /kesk: Lapsiperheiden 212 Hannu Takkula /kesk: Koululaisten ilta-
813: aseman parantamisesta .......................... . 199 päivähoidon järjestämisestä .................. .. 217
814: 196 Hannes Manninen /kesk: Eläkeindeksin
815: yhtenäistämisestä .................................. .. 200 213 Hannu Takkula /kesk: Jatkosodassa par-
816: tisaanien hyökkäysten kohteeksi joutu-
817: 197 Tero Mölsä /kesk ym.: Maatalouden Io- neiden Lapin erämaakylien asukkaiden
818: mitusjärjestelmien turvaamisesta .......... .. 201 olosuhteiden selvittämisestä .................. .. 218
819:
820: 198 Tuija Nurmi /kok: Koululaisten iltapäivä- 214 Pentti Tiusanen /vas: Työmarkkinatuki-
821: hoidon turvaamisesta ............................ . 202 lain uudistamisesta ................................ . 219
822:
823: 199 Arja Ojala /sd ym.: Eläkkeensaajilta perit- 215 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Syöpäpoti-
824: tävän ylimääräisen sairausvakuutusmak- laiden tukiasematoiminnan käynnistämi-
825: sun poistamisesta .................................. .. 203 sestä ....................................................... . 220
826: 18 Sisällysluettelo
827:
828:
829: Sivu Sivu
830: 216 Anu Vehviläinen /kesk: Yrittäjien oikeu- 231 Kyösti Karjula /kesk: Verkostojen Suomi
831: desta sairauspäivärahaan ....................... . 221 -hankkeesta ........................................... . 237
832:
833: 217 Anu Vehviläinen /kesk: Keliakiapotilai- 232 Mari Kiviniemi /kesk: Viljaraaka-aineen
834: den erikoisruokavalion korvaamisesta hyödyntämisestä polttoaineena ............. . 238
835: sairausvakuutuksesta ............................. . 222
836: 233 Armas Komi /kesk: Suomen varautumi-
837: 218 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Rintamavete- sesta EMUn III vaiheeseen .................... . 239
838: raanien vähimmäiseläketurvan kehittä-
839: misestä ................................................... . 223 234 Pekka Kuosmanen /kok: Ydinvoiman li-
840: särakentamisesta ................................... . 240
841: 219 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ulkomailta
842: Suomeen palanneiden eläkeläisten sai- 235 Esa Lahtela /sd: Työvoima- ja elinkeino-
843: rausvakuutusmaksun poistamisesta ....... . 224 keskusten hallinnon päällekkäisyyksien
844: purkamisesta ......................................... . 241
845: 220 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Aikuisväestön
846: hammashoidon saattamisesta sairausva- 236 Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Tekno-
847: kuutuksen korvausjärjestelmän piiriin .... 225 logian kehittämiskeskuksen pysyvien pal-
848: velujen sijoittamisesta Hämeen TE-kes-
849: 221 Raimo Vistbacka /ps: Rintamalisän mak- kukseen Lahteen .................................... . 242
850: samisesta Suomessa asuville toisen maan
851: kansalaisuuden omaaville veteraaneille .. 226 237 Pirkko Peltomo /sd: Osaaruiskeskuksen
852: perustamisesta Satakuntaan .................. . 243
853: 222 Raimo Vistbacka /ps: Työttömän opiske-
854: lumahdollisuuksien lisäämisestä ............ . 227 238 Aulis Ranta-Muotio /kesk: Teknologian
855: kehittämiskeskuksen kautta yrityksille tu-
856: 223 Raimo Vistbacka /ps: Työttömyysturvan levan rahoituksen ohjaamisesta ............. . 244
857: ja lyhytkestoisista työsuhteista saatavan
858: työtulon yhteensovittamisesta ............... . 228
859: 239 Vuokko Rehn /kesk: Etelä-Savon elintar-
860: 224 Matti Vähänäkki /sd: Työeläkejärjestel- viketalouden osaaruiskeskuksen toimin-
861: män toimivuuden valvonnan turvaami- nan turvaamisesta .................................. . 245
862: sesta ....................................................... . 229
863: 240 Vuokko Rehn /kesk: EU:n yritystukien
864: 225 Matti Väistö /kesk: Maatalousyrittäjien kohdentamisesta Etelä-Savon pk-yrityk-
865: vuosilomapäivien lisäämisestä ............... . 230 sille ........................................................ . 246
866:
867: 241 Eila Rimmi /vas ym.: Maakunnallisen
868: Talousvaliokunta puuosaamiskeskuksen perustamisesta
869: Pirkanmaalle ......................................... . 247
870: 226 Tuula Haatainen /sd: Suomen Kuluttaja-
871: liiton toiminnan turvaamisesta .............. . 231 242 Outi Siimes /kok ym.: Ympäristöteknolo-
872: gian osaaruiskeskuksen perustamisesta
873: 227 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Tekno- Päijät-Hämeeseen .................................. . 248
874: logia- ja kehittämisvarojen alueellisesta
875: tasapainottamisesta ............................... . 233 243 Sakari Smeds /skl: Vaihtoehtoisten ener-
876: giantuotantomuotojen tukemisesta ........ . 249
877: 228 Kyösti Karjula /kesk: Seudullisten kehit-
878: tämiskeskusten vahvistamisesta ............. . 234 244 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Valtiojohtoi-
879: sen kaivosyhtiön perustamisesta ............ . 250
880: 229 Kyösti Karjula /kesk: Malminetsinnän te-
881: hostamisesta .......................................... . 235 245 Anu Vehviläinen /kesk: Puun energiakäy-
882: tön lisäämisestä ..................................... . 251
883: 230 Kyösti Karjula /kesk: Multimediatoimis-
884: tojen perustamisesta vientikeskusten yh- 246 Anu Vehviläinen /kesk: Innovaatioidenja
885: teyteen ................................................... . 236 tutkimustulosten kaupallistamisesta ...... . 252
886: Sisällysluettelo 19
887:
888: Sivu Sivu
889: 247 Anu Vehviläinen /kesk: Biopolttoainei- 263 Anu Vehviläinen /kesk: Työllisyysperus-
890: den käytön edistämisestä ....................... . 253 teisten investointivarojen käytöstä vai-
891: keilla työttömyysalueilla ........................ . 270
892: 248 Anu Vehviläinen /kesk: Keran lainojen
893: suuntaamisesta naisyrittäjille ................. . 254 264 Anu Vehviläinen /kesk: Kansalaistyöko-
894: keilun aloittamisesta Valtimossa ............ . 271
895: 249 Raimo Vistbacka /ps: Luottotietojen vai-
896: kutuksesta pankkitilin avaamiseen ......... 255
897:
898: Ympäristövaliokunta
899: Työasiainvaliokunta
900: 265 Tuula Haatainen /sd: Toimikunnan aset-
901: 250 Anne Huotari /vas ym.: Työllisyyskokei- tamisesta vanhusten asuntojen peruskor-
902: lujen toteuttamisesta Kainuussa ............ . 256 jaamista koskevan suunnitelman laati-
903: miseksi ................................................... . 272
904: 251 Jouko Jääskeläinen /sk1: Työvoimapoliit-
905: tisen atk-koulutuksen lisäämisestä ......... . 258 266 Tuula Haatainen /sd: Vuokrasääntelyn
906: palauttamisesta pääkaupunkiseudulle .... 273
907: 252 Kyösti Karjula /kesk: Työvoimatoimisto-
908: jen aseman vahvistamisesta yrittäjyyden 267 Juha Korkeaoja /kesk ym.: Satakunnan
909: edistäjinä ............................................... . 259 ympäristökeskuksen perustamisesta ...... . 274
910:
911: 253 Kyösti Karjula /kesk: Työelämän raken- 268 Mikko Kuoppa/va-rym.: Valtion lainoit-
912: teiden uudistamisesta ............................. . 260 taman vuokra-asuntotuotannon lisäämi-
913: sestä........................................................ 275
914: 254 Armas Komi /kesk: Työmarkkinariidois-
915: ta kolmannelle osapuolelle aiheutuvien 269 Esa Lahtela /sd: Ilomantsin kirkonkylän
916: vahinkojen vähentämisestä .................... . 261 ympäristöhankkeen toteuttamisesta ...... . 276
917:
918: 255 Marjaana Koskinen /sd: Kuuden tunnin 270 Esa Lahtela/sd: Rakentamistukien tehok-
919: minimityöajan säätämisestä ................... . 262 kaammasta suuntaamisesta Itä-Suomeen 277
920:
921: 256 Pekka Kuosmanen /kok: Tukilakkojen 271 Esa Lahtela /sd: Liikuntaesteiden poista-
922: kieltämisestä .......................................... . 263 misesta korjaus- ja uudisrakentamisessa 278
923:
924: 257 Esa Lahtela /sd: Työmarkkinat-lehden 272 Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Päijän-
925: postittamisesta harvaan asuttujen seutu- teen ranta-alueiden rehevöitymisen ehkäi-
926: jen työttömille ....................................... . 264 semisestä ................................................ . 279
927:
928: 258 Esa Lahtela /sd: Työllistämistuen ehtojen 273 Tero Mölsä /kesk ym.: Porvoonjoen vir-
929: muuttamisesta ....................................... . 265 kistys- ja kalastuskäytön kehittämisestä 280
930:
931: 259 Reijo Laitinen /sd: Työllisyyttä turvaa- 274 Tuija Nurmi /kok ym.: Hämeen ympäris-
932: vien investointien lisäämisestä ............... . 266 tökeskuksen Lahden toimipisteen resurs-
933: sien lisäämisestä ..................................... . 281
934: 260 Maija-Liisa Lindqvist/kesk: Työllisyyden
935: parantamiseksi tarvittavista toimenpiteis- 275 Erkki Pulliainen /vihr: Pohjois-Suomen
936: tä···························································· 267 jokivesistöjen hoitosuunnitelmien laati-
937: misesta ................................................... . 282
938: 261 Päivi Räsänen /skl: Vuorotteluvapaan
939: myöntämisestä hoitovapaan ja vanhem- 276 Eila Rimmi /vas ym.: Kasvukeskusten
940: painrahakauden jälkeen ......................... . 268 vaikean asuntotilanteen helpottamisesta 283
941:
942: 262 Sakari Smeds /skl: Laittomien lakkojen 277 Eila Rimmi /vas ym.: Ongelmajätekaato-
943: lopettamisesta ........................................ . 269 paikkojen puhdistamisesta Lempäälässä 284
944: 20 Sisällysluettelo
945:
946:
947: Sivu Sivu
948: 278 Ola Rosendahl /sv: Miljösanering av 279 Pentti Tiusanen /vas: Suomenlahden ja
949: Lappträsk-Lovisa å ............................. . 285 Itämeren suojelusta ................................ . 287
950:
951: 278 Ola Rosendahllr: Loviisanjoen kunnosta-
952: misesta . ........ .. .. ........ ........... ......... ......... .. 286
953: LA 1/1998 vp
954:
955: Lakialoite 1
956:
957:
958:
959:
960: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun
961: muuttamisesta
962:
963:
964: Eduskunnalle
965:
966: Hallituksen esitys eduskunnalle oikeuden- harkintansa mukaan antaa eläintenpitokiellon.
967: käyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vas- Erityisesti maatalousvaltaisilla alueilla elinkei-
968: taan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia nonharjoittajien intressi eläinten pitämiseen kat-
969: koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 6/ sotaan helposti niin painavaksi, ettei kieltoa tuo-
970: 1997 vp) sisältää säädöksen, jolla pyritään estä- mita.
971: mään eläinrääkkäyksiin syyllistyneitä henkilöitä Lakiesitystä tulee rikoslain 17 luvun 24 §:n 1
972: uusimasta rikostaan. Turvaamistoimista annettu momentin osalta muuttaa siten, että eläintenpi-
973: esitys rikoslain 17 luvun 24 §:n 1 momentiksi tokielto olisi määrättävä tuomittaessa eläinsuo-
974: antaa mahdollisuuden tuomita eläinsuojeluri- jelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta.
975: koksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta tai lie- Kielto voitaisiin tapauskohtaisen harkinnan mu-
976: västä eläinsuojelurikkomuksesta tuomittu me- kaan jättää määräämättä. Tällöin tulisi harkin-
977: nettämään oikeutensa pitää eläimiä. Eläinsuoje- nassa suhteellisuusperiaatetta noudattaen ottaa
978: lulle ehdotettu turvaamistoimenpide on välttä- huomioon rikoksen vakavuus ja asiaan liittyvät
979: mätön: eläintenpidon valvonta ei voi koskaan taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Sääntely eläin-
980: olla riittävän tehokasta ja kattavaa, rikkomuksia ten pidon kieltämisestä eläinsuojelulain 54 §:n 1
981: on ehkäistävä ennalta. Hallituksen esityksessä momentin tarkoittamasta eläinsuojelurikko-
982: on kuitenkin eläintenpidon estävä turvaamistoi- muksesta tai eläinten hoitoon kykenemättömiltä
983: mijätetty vaille riittävää tehokkuutta. Ehdotuk- voitaisiin säilyttää ennallaan.
984: sen mukaan turvaamistoimenpidettä ei ole lähtö- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
985: kohtaisesti tuomittava eläinsuojelurikoksesta,
986: lievästä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
987: lain 54 §:n 1 momentin tarkoittamasta eläinsuo- kiehdotuksen:
988: jelurikkomuksesta. Sitä vastoin tuomioistuin voi
989:
990:
991:
992:
993: 280044
994: 2 LA 1/1998vp
995:
996:
997: Laki
998: rikoslain 17 luvun muuttamisesta
999:
1000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1001: muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 17luku, siihen myöhemmin
1002: tehtyine muutoksineen, seuraavasti:
1003:
1004: 17luku mana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläin-
1005: ten hyvinvoinnista. Kielto voidaan antaa määrä-
1006: Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
1007: ajaksi tai pysyvästi. Kielto voi koskea määrätty-
1008: jen eläinlajien pitämistä tai eläinten pitämistä
1009: 1-23§ yleensä. Eläintenpitokielto voidaan määrätä
1010: (Kuten HE) myös henkilölle, joka jätetään rangaistukseen
1011: tuomitsematta 3 luvun 3 §:n nojalla. Kielto on
1012: 24§ voimassa muutoksenhausta huolimatta, kunnes
1013: Seuraamuksia koskevia säännöksiä asia on ratkaistu lainvoimaisesti.
1014: (2--4 mom. kuten HE)
1015: Joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta tai lie-
1016: västä eläinsuojelurikoksesta, on samalla tuomit- 25-27 §
1017: tava menettäneeksi oikeutensa pitää eläimiä. Eri- (Kuten HE)
1018: tyisen painavista syistä kielto voitaisiin jättää
1019: määräämättä. Eläintenpitokielto voidaan mää-
1020: rätä myös henkilölle, joka tuomitaan eläinsuoje- Voimaantulosäännös
1021: lulain 54 §:n 1 momentin nojalla eläinsuojelurik- (Kuten HE)
1022: komuksesta ja jota voidaan pitää soveltumatto-
1023:
1024:
1025: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
1026:
1027: Marjaana Koskinen /sd Janina Andersson /vihr Jukka Roos /sd
1028: Risto Kuisma /nuors Tapio Karjalainen /sd Mikko Immonen /vas
1029: Sinikka Hurskainen /sd Jukka Gustafsson /sd Reijo Lindroos /sd
1030: Kari Uotila /vas Erkki Pulliainen /vihr Esko-Juhani Tennilä /va-r
1031: Janne Viitamies /sd Reino Ojala /sd Esa Lahtela /sd
1032: Anne Huotari /vas Raimo Mähönen /sd Säde Tahvanainen /sd
1033: LA 2/1998 vp
1034:
1035: Lakialoite 2
1036:
1037:
1038:
1039:
1040: Risto Penttilä /nuors ym.: Lakialoite laiksi neuvoa-antavasta kan-
1041: sanäänestyksestä valtion alkoholiyhtiön yksinoikeudesta har-
1042: joittaa alkoholin vähittäismyyntiä
1043:
1044: Eduskunnalle
1045:
1046: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1047:
1048: Aloitteessa ehdotetaan, että keväällä 1999 koholijuomien osalta, 3. Alkon vähittäismyynti-
1049: eduskuntavaalien yhteydessäjärjestettäisiin neu- monopoli tule~ purkaa kaikkien alkoholijuo-
1050: voa-antava kansanäänestys valtion alkoholiyh- mien osalta". Aänestäjän tulee rastittaa äänes-
1051: tiön yksinoik~udesta harjoittaa alkoholin vähit- tyslipusta jokin näistä kolmesta vaihtoehdoista.
1052: täismyyntiä. Aänestäjien valittaviksi esitettäisiin Valtioneuvoston äänestystä varten laatimassa
1053: kolme vaihtoehtoa: "1. Alkon vähittäismyynti- tiedotteessa tulee kertoa kansanäänestyksen eri
1054: monopoli tulee säilyttää ennallaan, 2. Alkon vä- vaihtoehdot.
1055: hittäismyyntimonopoli tulee purkaa mietojen al-
1056:
1057:
1058:
1059: PERUSTELUT
1060:
1061: Suomalaisten luottamus edustukselliseen de- lainsäädäntöön perustuvaa normiohjausta vai
1062: mokratiaan on yhä korkea. Viime vuosina tämä haluavatko he siirtää lisää vastuuta itselleen.
1063: luottamus on kuitenkin vähentynyt. Tilanteen Kansanäänestyksen tulos kertoo, mihin suun-
1064: parantamiseksi on tärkeää, että eduskunta kan- taan kansalaiset haluavat kehittää suomalaista
1065: taa ensisijaisen vastuun vaikeista ja monimutkai- alkoholikulttuuria ja yhteiskuntaa.
1066: sistakin asioista. Sellaisissa asioissa, joihin ihmi- Kansanäänestyksen järjestäminen on tärkeää
1067: sillä on omaan kokemukseen perustuvaa tietoa, myös siksi, että Euroopan unionin jäsenyys ei
1068: voi neuvoa-antava kansanäänestys harkiten käy- ratkaise kysymystä alkoholijuomien vähittäis-
1069: tettynä vahvistaa luottamusta poliittisen järjes- myynnistä. Se on kansalliseen päätäntävaltaan
1070: telmämme toimivuuteen. kuuluva asia.
1071: Alkoholijuomien saatavuus on asia, joka vä- Alkoholijuomien saatavuutta koskevan kan-
1072: littömästi vaikuttaa yksityisten ihmisten ja per- sanäänestyksenjärjestämistä tukee historiallinen
1073: heiden elämään. Suhtautuminen alkoholijuo- esimerkki: kieltolain kumoamisesta järjestettiin
1074: mien vähittäismyyntiinjakaa poliittiset puolueet kansanäänestys vuonna 1932.
1075: ja on ihmisen henkilökohtaisista arvoista ja ko- Lakialaitteessa ehdotetaan, että kansanäänes-
1076: kemuksista riippuva kysymys. Yleisissä valtiolli- tystä ei suoriteta mekanistisena kyllä-ei-äänes-
1077: sissa vaaleissa ei kansan mielipide tällaisissa ky- tyksenä, vaan haetaan hienosyisempää kannan-
1078: symyksissä tule selvästi ilmi. Se hukkuu muiden määritystä antamalla äänestäjälle kolme vaihto-
1079: kysymysten joukkoon. Näistä syistä on perustel- ehtoa. Tällä tavoin lainsäätäjä saa suuremman
1080: tua, että vaaleiiia valitut kansanedustajat kysy- informaation ja voi paremmin ottaa huomioon
1081: vät kansalaisten mielipidettä tästä asiasta. kansalaisten mielipiteen.
1082: Viime aikoina on käyty kansalaiskeskustelua Kustannusten minimoimiseksi lakialaitteessa
1083: tilaisuuksinja adressein alkoholin asemasta suo- ehdotetaan, että kansanäänestys suoritetaan
1084: malaisessa yhteiskunnassa. Tässä kansanäänes- eduskuntavaalien 1999 yhteydessä.
1085: tyksessä ei kuitenkaan ole kysymys vain alkoho- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1086: lista. On kysymys vastuun jaosta julkisen vallan
1087: ja kansalaisten kesken. Tässä kansanäänestyk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1088: sessä kysytään, haluavatko kansalaiset jatkaa kiehdotuksen:
1089: 2 LA2/1998 vp
1090:
1091:
1092: Laki
1093: neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä valtion alkoholiyhtiön yksinoikeudesta harjoittaa alkoholin
1094: vähittäismyyntiä
1095: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1096:
1097: 1§ se tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä
1098: ohj~ äänestysmerkinnän tekemisestä.
1099: Kansanäänestyksen toimittamisaikaja -menet-
1100: Aänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin
1101: tely
1102: kieltä.
1103: Valtion alkoholiyhtiön yksinoikeudesta har-
1104: joittaa alkoholin vähittäismyyntiä toimitetaan 4§
1105: neuvoa-antava kansanäänestys keväällä 1999 Äänestäminen
1106: toimitettavien kansanedustajain vaalien yhtey-
1107: dessä. Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti
1108: Kansanäänestyksessä noudatetaan lakia me- (X) yhteen kolmesta äänestyslipussa olevasta
1109: nettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksis- ruudusta.
1110: sä (571/1987), jollei jäljempänä toisin säädetä. Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä
1111: neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun
1112: lain (570/1987) 5 §:n 1 momentissa säädetään
1113: 2§ äänestäjän mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän
1114: kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista.
1115: Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot
1116: Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien
1117: valittaviksi kolme vaihtoehtoa: "1. Alkon vähit- 5§
1118: täismyyntimonopoli tulee säilyttää ennallaan, 2. Å·änestyslipun mitättömyys
1119: Alkon vähittäismyyntimonopoli tulee purkaa
1120: mietojen alkoholijuomien osalta, 3. Alkon vähit- Sen lisäksi, mitä kansanedustajain vaaleista
1121: täismyyntimonopoli tulee purkaa kaikkien alko- annetun lain (391/1969) 83 §:n 1 momentin 2, 3, 4
1122: hol~juomien osalta". ja 6 kohdassa säädetään, on äänestyslippu mitä-
1123: Aänestäjän tulee valita yksi esitetyistä vaihto- tön, jos äänestysmerkintä on tehty useampaan
1124: ehdoista rastittamalla vaihtoehdon kohdalla ole- kuin yhteen äänestyslipussa olevista ruuduista
1125: va ruutu. tai jos sitä ei ole tehty lainkaan taikka jos se on
1126: niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, mitä vaihtoeh-
1127: toa..äänestäjä on kannattanut.
1128: 3§ Aänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta
1129: Å·änestyslippu tehtyä merkintää, jota ainoastaan selventää,
1130: mitä vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei
1131: Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänes- ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua
1132: tyslippua. Se painetaan keltaiselle paperille, sen tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä.
1133: on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on
1134: selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon,
1135: ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilymi- 6§
1136: nen. Tiedottaminen
1137: Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko,
1138: jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön
1139: neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä valtion esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa se-
1140: alkoholiyhtiön yksinoik~_udesta harjoittaa alko- lostetaan kansanäänestyksen eri vaihtoehdot.
1141: holin vähittäismyyntiä. Aänestyslipun taitekoh- Tiedote toimitetaan kansanedustajain vaaleis-
1142: dan oikealle puolelle painetaan 2 §:ssä mainitut ta annetun lain (391/1969) mukaisen ilmoitus-
1143: vaihtoehdot ja jokaista vastausvaihtoehtoa var- kortin ja tämän ennakkoäänestyksen ilmoitus-
1144: ten ruutu siten sijoitettuna, että ruudun sijoituk- kortin yhteydessä sekä saatetaan muullakin ta-
1145: sesta selvästi käy ilmi, mitä vastausvaihtoehtoa voin kansalaisten tiedoksi ja saataville.
1146: LA 2/1998 vp 3
1147:
1148: 7§ 8§
1149: Tarkemmat määräykset ja ohjeet Voimaantulo
1150: Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
1151: pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltami- ta 19 .
1152: sesta. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
1153: täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1154:
1155:
1156: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
1157:
1158: Risto Penttilä /nuors Jukka Tarkka /nuors
1159: Paula Kokkonen /kok Klaus Bremer /r
1160: Eva Biaudet /r
1161: LA 3/1998 vp
1162:
1163: Lakialoite 3
1164:
1165:
1166:
1167:
1168: Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n
1169: muuttamisesta
1170:
1171:
1172: Eduskunnalle
1173:
1174: Aloitteessa ehdotetaan, että työmatkakustan- aiheuttaa ns. tuloloukun etenkin syrjäseuduilla
1175: nusten vähennysoikeus ansiotulosta olisi 24 000 asuville ihmisille ja usein myös taajamien asuk-
1176: markkaa vuodessa siltä osin kuin kustannukset kaille. Linja-autovuoroja on entisestäänkin vä-
1177: ylittävät 2 500 markkaa. hennetty, joten auto on pakko hankkia työmat-
1178: Tulo- ja varallisuusverolaissa ei sen alkuperäi- koja varten. Ei ole oikein, että työssä käyminen
1179: sessä muodossa rajoitettu työmatkakulujen vä- on niin kallista, ettei pienituloiselle monissa ta-
1180: hentämistä muutoin kuin rajaamaHa vähennys pauksissajää ansiotulosta käteenjuurikaan työt-
1181: halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon tömyyskorvausta suurempaa summaa. Oman
1182: kustannuksiin. auton käyttökustannukset ovat kohonneet vii-
1183: Vuoden 1981 verotuksesta alkaen oli matka- meisen vuoden aikana myös autonkäyttömaksun
1184: kustannusten vähennyksen enimmäismääräksi johdosta.
1185: säädetty 15 000 markkaa. Vuoden 1986 verotuk- Työmatkavähennysten enimmäismäärän sää-
1186: sesta lähtien työmatkakulujen vähennysoikeu- täminen alhaiselle tasolle on lisäksi omiaan eh-
1187: denenimmäismääräoli 16 OOOmarkkaa. Vuoden käisemään aktiivista työnhakua toiselta paikka-
1188: 1989 verotuksessa otettiin käyttöön 2 000 mar- kunnalta. Työsuhteiden ollessa entistä useam-
1189: kan suuruinen omavastuu. Omavastuu korotet- min lyhytaikaisia ei voida kohtuudella vaatia
1190: tiin 2 500 markkaan vuoden 1995 verotuksessa. työntekijän perhettä muuttamaan paikkakun-
1191: Reaalisesti työmatkavähennyksen merkitys vuo- nalta toisen puolison työpaikan perässä. Omis-
1192: desta 1981 puolittui. tusasunnon myymisen vaikeus, perheen lasten
1193: Hallitus korotti tästä verovuodesta alkaen koulun ja sosiaalisen ympäristön vaihtuminen
1194: omavastuun 3 000 markkaan ja ylärajan 20 000 yleensä estävät koko perheen siirtymisen paikka-
1195: markkaan. Verotus kiristyi tätä kautta 110 mil- kunnalta toiselle.
1196: joonaa markkaa. Samaan aikaan toteutui liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1197: teen polttonesteiden hintojen sekä joukkoliiken-
1198: teen arvonlisäverokannan nousu. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1199: Työmatkakustannukset ovat yksi tekijä, joka lakiehdotuksen:
1200: 2 LA 3/1998 vp
1201:
1202: Laki
1203: tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
1204:
1205: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1206: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 93 §:n 1 momentti,
1207: sellaisena kuin se on laissa 1263/1997, seuraavasti:
1208:
1209: 93 § hentää enintään 24 000 markkaa ja vain siltä osin
1210: Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset kuin ne ylittävät verovuonna 2 500 markkaa.
1211:
1212: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoi-
1213: na pidetään myös matkakustannuksia asunnosta
1214: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
1215: von käyttökustannusten mukaan laskettuina. ta 1998. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
1216: Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vä- vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa.
1217:
1218:
1219: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
1220:
1221: Olavi Ala-Nissilä /kesk Matti Väistö /kesk Timo Kalli /kesk
1222: Armas Komi /kesk Markku Lehtosaari /kesk Aino Suhola lkesk
1223: Tero Mölsä /kesk Raimo Liikkanen /kesk Johannes Leppänen /kesk
1224: Kyösti Karjula /kesk Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
1225: Kari Myllyniemi /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk Vuokko Rehn /kesk
1226: Mauri Pekkarinen lkesk Anneli Jäätteenmäki /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
1227: Sulo Aitioniemi /kesk Juhani Alaranta /kesk Juha Korkeaoja /kesk
1228: Toimi Kankaanniemi /skl Risto Kuisma /nuors Timo Järvilahti /kesk
1229: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
1230: Matti Ryhänen /kesk Anu Vehviläinen /kesk Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
1231: LA 4/1998 vp
1232:
1233: Lakialoite 4
1234:
1235:
1236:
1237:
1238: Tapio Karjalainen /sd ym.: Lakialoite laiksi työaikalain muuttami-
1239: sesta
1240:
1241:
1242: Eduskunnalle
1243:
1244: Suurtyöttömyys uhkaa Suomessa jäädä pysy- Huomattava hyöty tuottavuudelle ja kilpailuky-
1245: väksi olotilaksi ja syrjäyttää huomattavan väes- vylle muodostuu jo pelkästään työprosessin
1246: tönosan pysyvästi työelämästä. Tämä johtaa uudelleen järjestämisestä. Työllisyys ei välttä-
1247: väistämättä yhteiskunnan sosiaalisen yhteen- mättä lisäänny samassa suhteessa kuin työaikaa
1248: kuuluvaisuuden rapautumiseen ja sitä kautta lyhennetään. Euroopassa tehtyjen tutkimusten
1249: syrjäytymiseen myös muusta yhteiskunnasta. mukaan työllisyysvaikutus vaihtelee 35:stä
1250: Suurtyöttömyys aiheuttaa entistä raskaam- 80:een prosenttiin työajan lyhennyksestä. Loput
1251: mat kustannukset työttömyysavustusten, mui- vie tuottavuuden kiihtyvä kasvu. Suomessa vas-
1252: den toimeentulotukimenojen, maksamattomien taavaksi prosenttiosuudeksi on saatu 60. Työlli-
1253: sosiaalivakuutusmaksujen ja moninkertaistunei- syysvaikutus vaihtelee toimialan, yrityksen koon
1254: den työllisyyskurssien muodossa. Välittömät ja yritysten välillä. Silloin kun työajan lyhentämi-
1255: kustannukset työttömyydestä ovat noin 18 mil- nen merkitsee irtisanomisten välttämistä, vaiku-
1256: jardia markkaa, välillisten noustessa eräiden ar- tusta on hyvin vaikea mitata.
1257: vioiden mukaan yli 100 miljardiin markkaan. Työajan lyhennyksiä on toteutettu muualla
1258: Lisäksi sen seurauksena on ihmisen pätevyy- Euroopassa eri muodoin; työpäivää lyhentäen,
1259: den, sosiaalisen omanarvontunnon, turvatun tu- nelipäiväisenä työviikkona sekä vaihtelemalla eri
1260: levaisuuden ja jopa henkilökohtaisen sekä per- tavoin vuorojärjestelmiä. Työajan lyhennyksiä
1261: heen sisäisen henkisen tasapainon menetys. Yhä on tehty esim. vuosiansioitajossain määrin alen-
1262: suuremman väestönosan syrjäytymisestä seuraa taen, mutta puuttumatta kuukausipalkkaan.
1263: toisaalta yhteiskunnallista passivoitumista, toi- Kustannuksia katetaan valtion varoista anta-
1264: saalta yhteiskuntarauhaa rikkovaa häiriökäyt- malla alennuksia työnantajamaksuihin lyhentä-
1265: täytymistä. Nämä aiheuttavat kustannuksia, joi- misen määrästä riippuen. Samalla pyritään
1266: ta on mahdotonta tarkkaan ennakkoon arvioida. käynti- ja palveluaikojen pidentämiseen. Belgian
1267: Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite hallituksen työaikapolitiikka muistuttaa pitkälti
1268: hallitusohjelmassa on työttömyyden puolittami- ranskalaisten mallia.
1269: nen hallituskauden aikana. Vaikka hallituksen Saatujen kokemusten myötä viikoittaisen
1270: toimenpitein nykyisen talouskasvun myötä työt- enimmäistyöajan lyhentäminen on osoittautunut
1271: tömyyttä on tuntuvasti saatu alenemaan, alenee kaikkein tehokkaimmaksi. Jos työaikaa lyhenne-
1272: työttömyys nykyisistä toimenpiteistä huolimatta tään vain hyvin vähän, sen vaikutukset tasaantu-
1273: liian hitaasti. vat pian tuottavuuden lisääntymisen seuraukse-
1274: Kokemukset muista maista tukevat käsitystä na eivätkä ulotu työllisyyteen. Tämän vuoksi
1275: työajan lyhentämisen työllistävistä vaikutuksis- työaikaa on lyhennettävä tuntuvasti, vähintään
1276: ta. Esimerkiksi Saksan metalliteollisuudessa noin 10 % nykyisestä kestosta.
1277: otettiin käyttöön 35 tunnin työviikko ansioita Tässä tapauksessa suhteellinen ansionmene-
1278: alentamatta. Se on laajentunut graafiseen teolli- tys on kuitenkin liian suuri huomattavalle osalle
1279: suuteen ja näyttää laajenevan muillekin aloille palkansaajista. Toisaalta yritykset eivät voi ottaa
1280: vähitellen. Euroopan autoteollisuus on havain- huolehtiakseen tämänkaltaisten ansionmenetys-
1281: nut vapaista ja lyhyistä työajoista olevan etua ten korvaamisesta, sillä se vaikuttaisi niiden kil-
1282: verrattuna esim. USA:ssaja Japanissa noudatet- pailukykyyn.
1283: taviin pitkiin työaikoihin. Työttömyyden torjuntaan käytettävätjulkiset
1284: Työajan lyhentämisen työllisyysvaikutus on menot ovat valtavat. Jos työttömyys laskee, jul-
1285: suuresti riippuvainen lyhentämisen muodosta. kinen valta tai sosiaali- ja työttömyysturvalai-
1286: 2 LA 4/1998 vp
1287:
1288: tokset saavuttavat huomattavia säästöjä. Ne voi- menpiteitä, joista työaikaa koskevat toimenpi-
1289: daan siirtää yrityksille, jotta ne käyttäisivät ky- teet tuottavat epäilemättä eniten tulosta.
1290: seiset säästöt eri tavoin muussa tapauksessa tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1291: peelliseen ansionmenetysten korvaamiseen.
1292: On selvää, että nykyisen kaltaisen suurtyöttö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
1293: myyden poistaminen vaatii erittäin mittavia toi- kiehdotuksen:
1294:
1295:
1296:
1297:
1298: Laki
1299: työaikalain muuttamisesta
1300:
1301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1302: muutetaan 9 päivänä elokuuta 1996 annetun työaikalain (605/1996) 6 ja 7 § sekä 9 §:n 1 momentti,
1303: seuraavasti:
1304: 6§ 9) meijeriliikkeissä;
1305: 10) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä
1306: Yleissäännös
1307: 11) taide- ja huvittelulaitoksissa sekä eloku-
1308: Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan vien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuiten-
1309: tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. kaan näiden laitosten työpajoissa.
1310: Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi
1311: järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi enintään tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työ-
1312: 52 viikon ajanjakson aikana. vuorojen välttämiseksi voidaan säännöllinen
1313: työaika 1 momentissa säädetystä poiketenjärjes-
1314: 7§ tää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan
1315: Jakso työaika kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toi-
1316: siaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aika-
1317: Säännöllinen työaika saadaan 6 §:ssä sääde- na enintään 210 tuntia. Säännöllinen työaika ei
1318: tystä poiketen järjestää niin, että se on kolmen saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson ai-
1319: viikon pituisena ajanjaksona enintään 105 tuntia kana ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kahden
1320: tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.
1321: 70 tuntia:
1322: 1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radio- 9§
1323: laitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten kone-
1324: Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen
1325: ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä; työaika
1326: 2) sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuo-
1327: rokauden toimivissa lasten päiväkodeissa, kesä- Työnantaja tai sellainen työnantajien yhdis-
1328: siirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitok- tys,jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sekä
1329: sissa sekä vankiloissa; työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri kä-
1330: 3) henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, sittää koko maan, voivat työehtosopimuksessa
1331: kääntösilloilla ja losseilla; sopia säännöllisestä työajasta 6-8 §:n säännök-
1332: 4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja pur- sistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva
1333: kaustyössä; säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enin-
1334: 5) alusten koeajon aikana tehtävässä työssä; tään 35 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajan-
1335: 6) maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, jakson aikana.
1336: metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetus-
1337: työssä;
1338: 7) kotitaloustyössä; Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
1339: 8) vartiointityössä; ta
1340: LA 4/1998 vp 3
1341:
1342: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
1343:
1344: Tapio Karjalainen /sd Jukka Gustafsson /sd Kimmo Kiljunen /sd
1345: Reijo Kallio /sd Marjaana Koskinen /sd Eila Rimmi /vas
1346: Pirkko Peltomo /sd Helena Vartiainen /sd Raimo Holopainen /sd
1347: Sulo Aitioniemi /kesk Janne Viitamies /sd Mikko Elo /sd
1348: Kari Uotila /vas Erkki Partanen /sd Paavo Nikula /vihr
1349: Ulla Juurola /sd Erkki Pulliainen /vihr Reino Ojala /sd
1350: Raimo Mähönen /sd Esa Lahtela /sd Klaus Heliberg /sd
1351: Markku Pohjola /sd Tuula Haatainen /sd Arto Lapiolahti /sd
1352: Heikki Rinne /sd Matti Vähänäkki /sd Pentti Tiusanen /vas
1353: Esko Helle /vas Kari Rajamäki /sd Annika Lapintie /vas
1354: Mikko Immonen /vas Maija Rask /sd Jorma Kukkonen /sd
1355: Jaakko Laakso /vas Matti Saarinen /sd Marjatta Vehkaoja /sd
1356: Raimo Vistbacka /ps Tuija Brax /vihr Jorma Vokkolainen /vas
1357: Esko-Juhani Tennilä /va-r Mikko Kuoppa /va-r Pekka Saarnio /vas
1358: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Pia Viitanen /sd Ulla Anttila /vihr
1359: Jukka Roos /sd Jorma Rantanen /sd Pekka Leppänen /vas
1360: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Juhani Alaranta /kesk Asko Apukka /vas
1361: Timo Laaksonen /vas Reino Laine /vas Tuija Pohjola /sd
1362: Riitta Prusti /sd Anne Huotari /vas Vei jo Puh jo /va-r
1363: Janina Andersson /vihr Irina Krohn /vihr Pertti Virtanen /evir
1364: Marja-Leena Viljamaa /sd
1365: LA 5/1998 vp
1366:
1367: Lakialoite 5
1368:
1369:
1370:
1371:
1372: Aapo Saari /kesk ym.: Lakialoite laiksi kotitaloustyön työllistämis-
1373: vähennyksestä
1374:
1375:
1376: Eduskunnalle
1377:
1378: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1379:
1380: Lakialoitteessa ehdotetaan kotitaloustyön suoritettavasta verosta ja toissijaisesti kunnalle
1381: työllistämisvähennysoikeuden ulottamista koko suoritettavasta verosta. Voimassa olevaa lakia
1382: maahan. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan verovä- esitetään muutettavaksi myös niin, että lasten
1383: hennysoikeuden korottamista nykyisestä 5 000 kotihoidon tuki tai saatu omaishoidon tuki ei ole
1384: markasta ensi vaiheessa 10 000 markkaan kotita- esteenä verovähennyksen tekemiselle. Lakia esi-
1385: loutta kohden vuodessa. Verovähennysoikeutta tetään pysyväksi.
1386: esitetään vähennettäväksi ensisijaisesti valtiolle
1387:
1388:
1389:
1390:
1391: PERUSTELUT
1392:
1393: Kotien työllistämismahdollisuuksien kautta Nykyisen lain mukaan kotitalouden työllistä-
1394: voidaan luoda uusia työpaikkoja, vähentää har- misvähennys voidaan tehdä vain valtion vero-
1395: maata taloutta ja helpottaa perheiden arkipäi- tuksessa. Vähennys tulee voida tehdä myös tois-
1396: vää. Verokannustin on osoittautunut tehok- sijaisesti kunnallisverotuksessa, jotta pienituloi-
1397: kaimmaksi tavaksi kannustaa työllistämiseen. set verovelvolliset pääsevät vähennyksen piiriin.
1398: Tukimalli sen sijaan on jo osoittautunut heikosti Veromenetykset on kompensoitava kunnille täy-
1399: toimivaksi. simääräisesti. Nyt lain mukaan saatu lasten koti-
1400: Kotitalouksien työllistämistä edistetään lailla hoidon tukija saatu omaishoidontuki ovat estee-
1401: kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta ja lailla nä verovähennysoikeuden tekemiselle. Tämä
1402: kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä este tulee poistaa.
1403: lokakuun alusta lähtien. Alusta lähtien ongelma- Laki on tarkoituksenmukaista saattaa voi-
1404: na on ollut, että kokeiluja suoritetaan vain osassa maan jo tänä vuonna.
1405: maata. Erityisen kohtuutonta on se, että osassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1406: maata voidaan tehdä verovähennys ja osassa
1407: maata verotus on korkeampi. Koko maata tulee että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1408: kohdella molempien tukijärjestelmien osalta sa- lakiehdotuksen:
1409: malla tavalla. Kotitalouden työllistämisvähen-
1410: nys tulee voida tehdä koko maassa ensi vuoden
1411: alusta lähtien.
1412: 2 LA 5/1998 vp
1413:
1414:
1415: Laki
1416: kotitaloustyön työllistämisvähennyksestä
1417:
1418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1419:
1420: 1§ nakkoperintärekisteriin merkitylle veronalaista
1421: Vähennykseen oikeuttava työ toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauk-
1422: sesta 40 prosenttia.
1423: Tämän lain perusteella myönnetään valtion
1424: tuloverosta vähennys (kotitalousvähennys) yksi- 5§
1425: tyisen tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoi- Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ja
1426: totyön sekä asunnon kunnossapito- tai peruspa- vähennyksen tekeminen
1427: rannustyön perusteella.
1428: Tavanomaisena hoiva- ja hoitotyönä ei pidetä Kotitalousvähennys tehdään valtion tulove-
1429: sellaisia terveyden- tai sairaudenhoitopalveluja, rosta, ja sen enimmäismäärä on 10 000 markkaa
1430: joiden myynti on arvonlisäverolain (150111993) vuodessa. Vähennys tehdään valtion tuloverosta
1431: 34-36 §:ssä säädetty verovapaaksi. Asunnon tehtävien muiden vähennysten jälkeen. Se osa
1432: kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja työllistämisvähennyksestä, jota ei ole vähennetty
1433: laitteiden korjaus- ja asennustyötä. valtiolle tulevasta tuloverosta, vähennetään
1434: verovelvollisen kunnallisverosta.
1435: 2§
1436: 6§
1437: Kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn
1438: tekem ispaikka Kotitalousvähennyksen myöntäminen puolisoille
1439: Kotitalousvähennykseen oikeuttava työ on Puolisoista kotitalousvähennys myönnetään
1440: tehtävä verovelvollisen asunnossa tai vapaa- sille puolisolle, jonka valtion tulovero on verosta
1441: ajanasunnossa. tehtävien vähennysten jälkeen suurempi. Siltä
1442: osin k~in puolison tulovero ei riitä vähennyksen
1443: 3§ tekemiseen, vähennys voidaan tehdä toisen puo-
1444: lison tuloverosta.
1445: Tukien vaikutus vähennykseen
1446: Vähennystä ei myönnetä asunnon kunnossa- 7§
1447: pito- tai perusparannustyön perusteella, jos Vähennyksestä annettava selvitys
1448: asunnon korjaukseen on myönnetty valtion va-
1449: roista korjausavustusta. Vähennyksen myöntä- Verovelvollisen on annettava selvitys vähen-
1450: mistä ei kuitenkaan estä työllisyysasetuksen ~ysva~timuksen perusteista. Lisäksi palkansaa-
1451: (130/1993) 6luvun nojalla yrittäjäksi ryhtyvälle Jan ta1 työkorvauksen saajan on annettava koti-
1452: myönnetty työllistämistuki. talousvähennystä vaativalle verovelvolliselle il-
1453: moitus, ettei hänen tiedossaan ole 4 §:ssä tarkoi-
1454: 4§ tettua estettä.
1455: Vähennyksen perusteena olevat kustannukset 8§
1456: Verovelvollinen saa vähentää maksamansa Kotitalousvähennyksen vaatimisen ajankohta
1457: työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen Kotitalousvähennystä on pyydettävä ennen
1458: työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, verovelvollisen verotuksen päättymistä.
1459: työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkiva-
1460: kuutusmaksun hänelle määrättävästä valtion tu- 9§
1461: loverosta. Siltä osin kuin työnantajana on oikeus
1462: periä palkansaajalta työntekijän työeläkemaksu Kotitalousvähennyksen myöntäminen
1463: ja työttömyysvakuutusmaksu, maksu ei ole vä- Kotitalousvähennys myönnetään verotuksen
1464: hennyskelpoinen. toimittamisen yhteydessä. Vähennystä ei oteta
1465: Verovelvollinen saa myös vähentää ennakko- huomioon ennakonpidätyksessä eikä ennakon-
1466: perintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle en- kannossa.
1467: LA 5/1998 vp 3
1468:
1469: JO§ tiedot, jotka saattavat olla vähennyksen myöntä-
1470: mistä tai tutkimustoimintaa varten tarpeen.
1471: !lmoittamisvelvollisuus
1472: II §
1473: Sen lisäksi, mitä verotusmenettelystä annetus-
1474: sa laissa säädetään sivullisen tiedonantovelvolli- Voimaantulo
1475: suudesta, tässä laissa tarkoitettu palkansaaja tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
1476: työkorvauksen saaja on velvollinen antamaan ne ta 1998.
1477:
1478:
1479: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
1480:
1481: Aapo Saari /kesk Anu Vehviläinen /kesk Matti Vanhanen /kesk
1482: Aulis Ranta-Muotio /kesk Vuokko Rehn /kesk Matti Ryhänen /kesk
1483: Juha RehuJa /kesk Kari Myllyniemi /kesk Eero Lämsä /kesk
1484: Kyösti Karjula lkesk Ossi Korteniemi /kesk Aino Suhola /kesk
1485: Matti Väistö /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk Timo Kalli /kesk
1486: Johannes Leppänen /kesk Annikki Koistinen /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
1487: Anneli Jäätteenmäki /kesk Jukka Vihriälä /kesk Timo Järvilahti /kesk
1488: Hannu Kemppainen /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Mauri Pekkarinen /kesk
1489: Markku Lehtosaari /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Pauli Saapunki /kesk
1490: Maria Kaisa Aula /kesk Armas Komi /kesk Mari Kiviniemi /kesk
1491: Hannes Manninen /kesk Liisa Hyssälä /kesk Markku Vuorensola /kesk
1492: Tero Mölsä lkesk Raimo Liikkanen /kesk
1493: LM6/1998rd
1494:
1495: Lagmotion 6
1496:
1497:
1498:
1499:
1500: Henrik Lax /sv: Lagmotion med förslag tili ny Regeringsform för
1501: Finland
1502:
1503:
1504: Tili Riksdagen
1505:
1506: En av de centrala principerna för vår konstitu- vai. Förlusten av medborgerligt förtroende var
1507: tion är maktdelningen där de grundläggande misslyckad ur kriminalpolitisk synvinkel och av-
1508: statliga funktionerna åtskiljs i lagstiftande, verk- skaffades år 1969. 1 samband med avskaffandet
1509: stäliande och dömande makt. 28 §4 mom. i reger- infördes nuvarande system med motiveringen att
1510: ingens proposition med förslag tili ny Regerings- riksdagen måste ges möjlighet att befria sig från
1511: form för Finland (RP 1/1998 rd) strider mot den en sådan riksdagsman vars deltagande i riksdags-
1512: här principen. Enligt ifrågavarande moment kan arbetet svårt kunde skada riksdagsinstitutionens
1513: riksdagen pröva om en riksdagsledamot som anseende.
1514: dömts till fångelse för ett uppsåtligt brott elier tili 1 lagmotionen, som är en parallelilagmotion
1515: straff för valbrott fortfarande skali få vara riks- till regeringens proposition 1/1998 rd, föreslås att
1516: dagsledamot. Stadgandet motsvarar i sak 8 § domstol i samband med dömandet tili straff för
1517: 4 mom. riksdagsordningen. Denna reglering vissa brott kan skilja riksdagsledamot från hans
1518: innebär att riksdagen utövar domsmakt, vilket är uppdrag. Det skali handla om fångelsestraff för
1519: olämpligt med tanke på maktdelningen. Det är uppsåtligt brott elier straff för valbrott. Brotten
1520: viktigt att den som väljs elier har valts tili offent- skali i strafflagen elier annan lag anges som brott
1521: liga uppdrag på förhand vet vilka regler som som möjliggör att uppdraget avbryts. En förut-
1522: gäller. sättning är att det handlar om brott som visar att
1523: Följden av gäliande och den i regeringens pro- den dömde inte är värd det förtroende och den
1524: position föreslagna reglering är att riksdagen fat- aktning som uppdraget som riksdagsledamot
1525: tar beslutet på basis av politiska lidelser och be- förutsätter.
1526: räkningar. Dessutom gäller avskiljandet bara Regleringen förutsätter ändringar i strafflagen
1527: pågående valperiod. En riksdagsledamot som och eventuelit andra lagar. Tekniskt kan änd-
1528: skiljts från sitt uppdrag är valbar i följande riks- ringarna göras så att det i strafflagen införs en ny
1529: dagsval, även om hans straff inte är fulit avtjänat. paragraf där det nämns vilka brott som kan göra
1530: Systemet är alitså ohållbart, vilket erfarenheter- RF 28 § 4 mom. tiliämplig och i viiken det närma-
1531: na från föregående riksdagsperiod visar. re anges förutsättningarna för avskiljandet. En
1532: Lagstiftningen bör ändras så att den dömande annan möjlighet är att samma sak näm12s i para-
1533: makten ges behörighet att skilja en riksdagsleda- graferna för de ifrågavarande brotten. Andring-
1534: mot från uppdraget i motsvarande situation. Ti- arna bör beredas snabbt så att de kan träda i kraft
1535: digare kunde en person i samband med straff samtidigt som Regeringsformen.
1536: dömas till förlust av medborgerligt förtroende, Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
1537: viiken förlust automatiskt skulie ha avbrutit ett
1538: riksdagsmannauppdrag. Personen ifråga hade att Riksdagen skall godkänna följande
1539: samtidigt gått miste om valbarheten i alimänna förs/ag tili grundlag:
1540:
1541:
1542:
1543:
1544: 2 280044
1545: 2 LM 6/1998 rd
1546:
1547: Regeringsform för Finland
1548: 1en1ighet med riksdagens bes1ut, tillkommet i den ordning 67 § riksdagsordningen anger, föreskrivs:
1549:
1550: 1-27§ aktning som uppdraget som riksdagsledamot
1551: (Såsom RP) förutsätter, kan domstolen samtidigt besluta att
1552: han eller hon ski1js från uppdraget som riksdags-
1553: 28 § ledamot. Den som skiljts från uppdraget som
1554: Avbrott i samt befriande och skiljande från riksdagsledamot i samband med att ha b1ivit
1555: uppdrag som riksdagsledamot dömd för brott är inte valbar i riksomfattande val
1556: så länge han eller hon avtjänar straffet för brottet
1557: (1-3 mom. såsom RP) som lett till avski1jandet.
1558: Om en riksdags1edamot döms till fångelse för
1559: ett uppsåtligt brott eller till straff för valbrott och
1560: dessai lag anges som brott vilka visar att den som 29-131 §
1561: döms för dem inte är värd det förtroende och den (Såsom RP)
1562:
1563:
1564: Helsingfors den 25 februari 1998
1565:
1566: Henrik Lax /sv
1567: LA 6/1998 vp
1568:
1569: Lakialoite 6 Suomennos
1570:
1571:
1572:
1573:
1574: Henrik Lax /r: Lakialoite uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi
1575:
1576:
1577:
1578: Eduskunnalle
1579:
1580: Keskeisimpiä valtiosääntömme periaatteita oli kriminaalipoliittisesta näkökulmasta katsot-
1581: on vallanjako,jossa perustavaa laatua olevat val- tuna epäonnistunut, ja siitä luovuttiin vuonna
1582: tiolliset toiminnot jaetaan lainsäädäntö-, toi- 1969. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön nykyi-
1583: meenpano- ja tuomiovaltaan. Hallituksen esityk- nen järjestelmä, jota perusteltiin sillä, että edus-
1584: sen 28 §:n 4 momentti uudeksi Suomen Hallitus- kunnalle on annettava mahdollisuus vapautua
1585: muodoksi (HE 111998 vp) on ristiriidassa tämän sellaisesta kansanedustajasta, jonka osallistumi-
1586: periaatteen kanssa. Kyseisen momentin mukaan nen eduskuntatyöhön voisi vahingoittaa pahoin
1587: eduskunta voi tutkia, sallitaanko kansanedusta- kansanedustuslaitoksen arvovaltaa.
1588: jan,joka on tuomittu tahallisesta rikoksesta van- Tässä hallituksen esitykselle 111998 vp rinnak-
1589: keuteen tai vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta kaisessa lakialoitteessa ehdotetaan, että tuomio-
1590: rangaistukseen, olla edelleen kansanedustajana. istuin voisi tietyistä rikoksista rangaistukseen
1591: Säännös vastaa asiallisesti valtiopäiväjärjestyk- tuomitessaan erottaa kansanedustajan edusta-
1592: sen 8 §:n 4 momenttia. Tämän sääntelyn mukai- jantoimestaan. Kyse olisi tahallisesta rikoksesta
1593: sesti eduskunta käyttää tuomiovaltaa, mikä on annetusta vankeustuomiosta tai vaaleihin koh-
1594: vallanjaon kannalta sopimatonta. On tärkeää, distuneesta rikoksesta annetusta rangaistukses-
1595: että julkisiin tehtäviin valittavat tai valitut tietä- ta. Rikokset olisi rikoslaissa tai muussa laissa
1596: vät ennakkoon kyseeseen tulevat säännöt. määriteltävä rikoksiksi, jotka mahdollistavat
1597: Voimassa olevan ja hallituksen esityksessä eh- edustajantoimen keskeytymisen. Yhtenä edelly-
1598: dotetun sääntelyn seurauksena eduskunta tekee tyksenä olisi, että kyseessä on rikos, joka osoit-
1599: päätöksen poliittisten intohimojen ja laskelmoin- taa, että tuomittu ei ansaitse edustajantoimen
1600: tien perusteella. Lisäksi erottaminen koskee vain edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta.
1601: meneillään olevaa vaalikautta. Toimestaan ero- Sääntely edellyttää muutoksia rikoslakiin ja
1602: tettu kansanedustaja on vaalikelpoinen seuraa- mahdollisesti muihin lakeihin. Teknisesti muu-
1603: vissa eduskuntavaaleissa, vaikka hänen saaman- tokset voidaan tehdä ottamalla rikoslakiin uusi
1604: sa rangaistus ei olisikaan täysin sovitettu. Järjes- pykälä, jossa mainitaan hallitusmuodon 28 §:n 4
1605: telmä on siis kestämätön, minkä edellisen vaali- momentin soveltamisen mahdollistavat rikokset
1606: kauden kokemukset osoittavat. ja jossa määritellään tarkemmin erottamisen
1607: Lainsäädäntöä on muutettava siten, että tuo- edellytykset. Toisena mahdollisuutena on saman
1608: miovallalle annetaan oikeus erottaa kansanedus- asian mainitseminen kyseisiä rikoksia koskevissa
1609: taja toimestaan vastaavassa tilanteessa. Aikai- pykälissä. Muutokset olisi valmisteltava nopeas-
1610: semmin henkilö voitiin rangaistukseen liittyen ti,jotta ne voisivat tulla voimaan samanaikaisesti
1611: tuomita menettämään kansalaisluottamuksensa, hallitusmuodon kanssa.
1612: mikä olisi automaattisesti keskeyttänyt edusta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
1613: jantoimen hoitamisen. Kyseinen henkilö olisi sa-
1614: malla menettänyt vaalikelpoisuuden yleisissä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1615: vaaleissa. Kansalaisluottamuksen menettäminen perustuslakiehdotuksen:
1616: 2 LA6/1998 vp
1617:
1618: Suomen Hallitusmuoto
1619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä taval-
1620: la, säädetään:
1621: 1-27§ että niistä tuomittu ei ansaitse edustajantoimen
1622: (Kuten HE) edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, tuo-
1623: mioistuin voi samalla päättää hänen erottamises-
1624: 28 § taan edustajantoimesta. Edustajantoimesta ri-
1625: Edustajantoimen keskeytyminen sekä siitä koksesta tuomitsemisen yhteydessä erotettu ei
1626: vapauttaminen ja erottaminen ole vaalikelpoinen valtakunnallisissa vaaleissa,
1627: ennen kuin hän on sovittanuterottamiseenjohta-
1628: (1-3 mom. kuten HE) neen rikoksen.
1629: Jos kansanedustaja tuomitaan tahallisesta ri-
1630: koksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistu-
1631: neesta rikoksesta rangaistukseen ja jos nämä 29-131 §
1632: määritellään laissa rikoksiksi, jotka osoittavat, (Kuten HE)
1633:
1634: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
1635:
1636: Henrik Lax /r
1637: LA 7/1998 vp
1638:
1639: Lakialoite 7
1640:
1641:
1642:
1643:
1644: Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Lakialoite laiksi työntekijäin eläkelain
1645: 4 §:n muuttamisesta
1646:
1647:
1648: Eduskunnalle
1649:
1650: Työterveyslaitoksessa valmistui vuonna 1997 nökset. Kaavamainen yleinen 65 vuoden eläke-
1651: laaja epidemiologinen seurantatutkimus, jossa ikäjohtaa kuitenkin siihen, että raskaissa amma-
1652: selvitettiin lähes 18 000 metallityöntekijän kuol- teissa vain harva pääsee terveenä vanhuuseläk-
1653: leisuutta, työkyvyttömyyttä, sairastavuutta ja keelle. Työkyvyttömyyseläkkeen tai yksilöllisen
1654: terveydellistä valikoituvuutta vuodesta 1950 läh- varhaiseläkkeen hakeminen on usein vaikea ja
1655: tien. (Ks. Riitta Salo-Koskela: Mortality, mor- pitkäaikainen prosessi. Eläketilastoista voidaan
1656: bidity and health selection among metal workers, päätellä, että työkyvyttömyyseläkkeelle ja yksi-
1657: Scandinavian Journal ofWork, Environmenth & lölliselle varhaiseläkkeelle pääsyä on 1990-luvul-
1658: Health, Voi. 23, Supplement 2, 1997). la selvästi vaikeutettu. Sitä paitsi yksilöllisen var-
1659: Tutkimuksessa jaettiin työntekijät kolmeen haiseläkkeen ikäraja on nostettu 55 vuodesta 58
1660: ryhmään työoloihin liittyvien altistustasojen mu- vuoteen.
1661: kaan: raskaaseen, keskiraskaaseen ja kevyeen. Mielestämme mm. raskaissa teollisuustöissä
1662: Käytännössä raskaiksi töiksi luokiteltiin valimo- on perusteltua soveltaa yleistä eläkeikää alempaa
1663: työn useimmat ammatit. Keskiraskaat työt ovat eläkeikää. Tällöin työntekijällä olisi paremmat
1664: tyypillisiä metallituote-ja konepajateollisuudes- mahdollisuudet nauttia eläkevuosista terveenä
1665: sa ja kevyemmät työt sähköteknisessä teollisuu- samalla tavalla kuin muissa ammateissa, joihin ei
1666: dessa. liity yhtä paljon rasitustekijöitä. Vaivalloiselta
1667: Tutkimus osoitti, että erityisesti raskasta vali- työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessilta voitai-
1668: motyötä tekevillä oli korkeampi kuolleisuus ja siin useissa tapauksissa välttyä. Myös nuoriso-
1669: sairastavuus kuin muilla metallityöntekijöillä. työttömyys sekä korkea työttömyys 55-64-
1670: Suurempiin kuolleisuus- ja sairastavuuslukuihin vuotiaiden ikäryhmissä puoltaa eläkesäännösten
1671: vaikuttivat mm. suurempi todennäköisyys sai- kehittämistä.
1672: rastua tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, veren- Edellä mainittu työterveyslaitoksen tutkimus
1673: kierto- ja hengityselinten sairauksiin sekä erilai- osoittaa, että raskas valimotyö ja muu raskas
1674: siin syöpäsairauksiin. metallialan työ vaatisi normaalia alempaa eläke-
1675: Nämä tekijät johtavat siihen, että yli 50 vuo- ikää. Kohtuullinen eläkeikä olisi 55 vuotta. On
1676: den iässä harvalla valimoalan työntekijällä on luonnollisesti edellytettävä, että takana on riittä-
1677: enää erinomainen työkyky. Merkittävä osa työn- vän pitkä työura näissä töissä. Sopivana rajana
1678: tekijöistä on silloin jo joko kuollut tai työkyvyt- voisi olla 20 vuotta. Lisäksi voitaisiin edellyttää,
1679: tömyyseläkkeellä. Niistä, jotka ovat töissä, että työsuhteiden pituus kaiken kaikkiaan on
1680: useimmilla on joko haittaava sairaus tai alentu- vähintään 30 vuotta, jolloin osa työstä on voinut
1681: nut työkyky. tapahtua muilla aloilla.
1682: Vaikka viime vuosikymmeninä työolot ovat Käyttämällä hyväksi mm. Metallityöväen lii-
1683: kohentuneet ja työsuojelussa on edistytty, työn ton sekä Työterveyslaitoksen asiantuntemusta
1684: luonne ei ole kovin paljon muuttunut. Raskas työ voitaisiin asetuksella tarkemmin määrätä ne am-
1685: sekä altistuminen erilaisille kaasuille, kemikaa- mattinimikkeet tai työnkuvat, joihin alennettua
1686: leille ja pölyille on edelleen tyypillistä erityisesti eläkeikää sovelletaan.
1687: valimoteollisuudessa ja muualla raskaassa me- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1688: talliteollisuudessa.
1689: Viime vuosina työnantajien ja valtiovallan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1690: pyrkimyksenä on ollut poistaa kaikki ammatti- lakiehdotuksen:
1691: ala- tai yrityskohtaiset alennetut eläkeikäsään-
1692: 2 LA 7/1998 vp
1693:
1694:
1695: Laki
1696: työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta
1697:
1698: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1699: lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 4 §:ään, sellaisena
1700: kuin se on laeissa 639/1966, 603/1986, 1482/1995, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3-7 momentti
1701: siirtyvät 4---8 momentiksi, seuraavasti:
1702:
1703: 4§ kempia määräyksiä siitä, mitä ammatteja alen-
1704: nettu eläkeikä koskee.
1705: Työntekijällä, joka on työskennellyt raskaas-
1706: sa valimotyössä tai muussa raskaassa metalli-
1707: teollisuuden työssä vähintään 20 vuotta ja jonka Tämä laki tulee voimaan pa1vana
1708: työsuhteiden kesto on yhteensä vähintään 30 kuuta 199 . Lakia sovellettaessa otetaan huo-
1709: vuotta, on oikeus saada vanhuuseläkettä hänen mioon työsuhteet, jotka ovat kertyneet ennen
1710: täytettyään 55 vuotta. Asetuksella annetaan tar- lain voimaantuloa.
1711:
1712:
1713: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998
1714:
1715: Mikko Kuoppa /va-r Reijo Lindroos /sd Jaakko Laakso /vas
1716: Sulo Aitioniemi /kesk Marjaana Koskinen /sd Esko-Juhani Tennilä /va-r
1717: Jorma Vokkolainen /vas Jukka Roos /sd Jukka Gustafsson /sd
1718: Vei jo Puh jo /va-r
1719: LA 8/1998 vp
1720:
1721: Lakialoite 8
1722:
1723:
1724: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Lakialoite laiksi rajoitetusti verovelvolli-
1725: sen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain 7 §:n
1726: muuttamisesta
1727:
1728:
1729: Eduskunnalle
1730:
1731: Suomesta ulkomaille maksettavien pienten Näin ankaran veroprosentin kokevat epäoi-
1732: työeläkkeiden verotusta kiristettiin vuonna 1993 keudenmukaiseksi etenkin monet Ruotsissa asu-
1733: muuttamalla lakia rajoitetusti verovelvollisen tu- vat eläkeläiset, joilla on pientä eläketuloa Suo-
1734: lon ja varallisuuden verottamisesta (627 /1978). mesta. Epäsuhtaa lisää se, että Ruotsi perii 25
1735: Sitä ennen eläketulosta oli vapautettu 1 500 prosentin lähdeveron esimerkiksi Suomeen mak-
1736: markkaa kuukautta kohden. Vuonna 1993 tämä settavista eläkkeistä.
1737: vapaamäärä poistettiin. Samalla tosin vapautet- Kun otetaan huomioon eläkkeen luonne toi-
1738: tiin ulkomaille maksettavat kansaneläkkeet läh- meentuloa turvaavana tulonsiirtona ja se, että
1739: deverosta. monet eläkkeensaajat ovat pienituloisia, olisi hy-
1740: Ulkomaille maksettavasta eläkkeestä peritään vin perusteltua, että eläkkeen lähdevero olisi pie-
1741: 35 prosentin lähdevero, ellei verosopimuksista nempi kuin palkkojen ja myös pääomatulojen
1742: muuta seuraa. Etenkin pienten työeläkkeiden lähdevero. Jos veroprosentti olisi 25 prosenttia,
1743: verotus muodostuu näin ankaraksi. Eläkkeen Suomen ja Ruotsin verojärjestelmät eivät tässä
1744: saajat eivät hyödy eläketulovähennyksestä, jon- suhteessa olisi epäsuhdassa keskenään.
1745: ka Suomessa olevat eläkeläiset saavat ja joka Edellä olevan perusteella ehdotan,
1746: vapauttaa silloin pienet eläkkeet kokonaan ve-
1747: rosta. Eläkkeiden lähdeveroprosentti on voimas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1748: sa olevan lain mukaan 35 % ja näin tuntuvasti lakiehdotuksen:
1749: suurempi pääomatulojen lähdeveroprosenttia,
1750: joka on 28.
1751:
1752:
1753:
1754: Laki
1755: rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
1756:
1757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1758: muutetaan II päivänä elokuuta 1978 rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottami-
1759: sesta annetun lain (62711978) 7 §,sellaisena kuin se on laissa 1120/1996, seuraavasti:
1760:
1761: 7§ prosenttia 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tai-
1762: Lähdevero on 28 prosenttia osingosta, koros- teilijan ja urheilijan toimintaan perustuvasta
1763: ta, rojaltista ja yhtiöveron hyvityksestä. Lähde- korvauksesta. Lähdevero tilitetään kokonaisuu-
1764: vero on 35 prosenttia palkasta, henkilöstörahas- dessaan valtiolle.
1765: ton rahasto-osuudesta ja ylijäämästä sekä muus-
1766: ta ennakonpidätyksen alaisesta suorituksesta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
1767: Lähdevero on 25 prosenttia eläkkeestä. Lähdeve- kuuta
1768: ro on 18 prosenttia puun myyntitulosta ja 15
1769:
1770:
1771: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1998
1772:
1773: Esko-Juhani Tennilä /va-r
1774: LA 9/1998 vp
1775:
1776: Lakialoite 9
1777:
1778:
1779:
1780:
1781: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi talvirenkaiden käyttämi-
1782: sestä
1783:
1784:
1785: Eduskunnalle
1786:
1787: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1788:
1789: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan au- autot velvollisuudesta käyttää joulu-, tammi- ja
1790: ton, auton perävaunun ja hinattavan laitteen ren- helmikuun aikana talvirenkaita. Aloitteessa eh-
1791: kaiden ominaisuuksista päätetään asetuksella dotetaan säädettäväksi laki, joka säätäisi talvi-
1792: ajoneuvojen käytöstä tiellä (4.12.1992/1257). rengaspakosta ja joka kumoaisi edellä mainitut
1793: Asetuksen 16 §:n kohdassa 2 a) ja b) vapautetaan asetuksen kohdat.
1794: ulkomailta tulevat ja ulkomailla rekisteröidyt
1795:
1796:
1797:
1798: PERUSTELUT
1799:
1800: Suomeen saapuvien turistien joukossa eniten vaikuttaa venäläismatkaajien autoilun teknisiin
1801: lukumääräänsä ja osuuttaan kasvattanut ryhmä puitteisiin. Kiireellisimpänä tässä asiassa olisi
1802: ovat Venäjän federaation kansalaiset. Venäläis- talvirengaspakon soveltaminen samoin perustein
1803: ten turisti- ja liikematkailun kasvaessa kasvaa kuin suomalaisiin. Talvirengaspakkoa ei millään
1804: myös venäläisten autojen määrä Suomen liiken- tavoin voi pitää syrjivänä tai edes loukkaavana:
1805: teessä. Tämä ilmiö on sellaisenaan ymmärrettävä samaa normia sovelletaan oman maan kansalai-
1806: ja hyväksyttävä. Venäläisten autoiluun liittyy siin. Sanomattakin on selvää, että tällaisen vel-
1807: kuitenkin eräitä varjopuolia: maidemme liiken- voitteen muotoilun tulisi olla yleinen eri ulko-
1808: nekulttuuri on jossain määrin erilainen. Syy tä- maalaisryhmien välillä: ei voida puhua Venäjälle
1809: hän on ymmärrettävä, eikä mitenkään toista osa- rekisteröidyistä, vaan yleisesti ulkomaisista ajo-
1810: puolta loukkaava: vähäinen autotiheys ja uusien neuvoista.
1811: ajajien suuri suhteellinen osuus ovat missä tahan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1812: sa maassa tai kulttuurissa omiaan lisäämään aja-
1813: misen vaara- ja haittatilanteita. Ulkomaalaisten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1814: liikennekulttuuriin emme voi puuttua kovinkaan lakiehdotuksen:
1815: tehokkaasti. Meillä on kuitenkin mahdollisuus
1816: 2 LA 9/1998vp
1817:
1818:
1819: Laki
1820: talvirenkaiden käyttämisestä
1821:
1822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1823: 1§ maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen tai kat-
1824: Talvirengaspakko ja siitä poikkeaminen
1825: sastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa;
1826: 2) paripyörien molemmissa pyörissä;
1827: Henkilö- ja pakettiautossa, kokonaismassal- 3) museoautoissa tai sellaisessa autossa tai sen
1828: taan enintään 3,5 tonnin erikoisautossa sekä ko- perävaunussa,johon ei ole talvirenkaita saatavis-
1829: konaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 sa.
1830: tonnin perävaunussa on joulu-, tammi- ja helmi-
1831: kuun aikana käytettävä talvirenkaita,joiden ku- 2§
1832: lutuspintojen pääurien syvyys on vähintään 3,0 Lain voimaantulo
1833: mm.
1834: Talvirenkaita ei tarvitse käyttää: Tämä laki tulee voimaan 1päivänä joulukuuta
1835: 1) auton tai sen perävaunun valmistukseen, 1998.
1836:
1837:
1838: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1998
1839:
1840: Markku Pohjola /sd Lauri Metsämäki /sd Maija Rask /sd
1841: Arja Ojala /sd Marjatta Vehkaoja /sd Arto Lapiolahti /sd
1842: Tapio Karjalainen /sd Reijo Kallio /sd Ulla Juurola /sd
1843: Pirkko Peltomo /sd Heikki Rinne /sd Jukka Roos /sd
1844: Leena Luhtanen /sd Reijo Laitinen /sd Matti Saarinen /sd
1845: Marja-Leena Viljamaa /sd
1846: LA 10/1998 vp
1847:
1848: Lakialoite 10
1849:
1850:
1851:
1852:
1853: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi kalastuslain 6 a §:n muuttami-
1854: sesta
1855:
1856:
1857: Eduskunnalle
1858:
1859: Voimassa olevan kalastuslain 6 a §:n mukaan ainoastaan siiankalastuksella ei kukaan enää voi
1860: "Ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka saavuttaa edes nykyisten prosenttirajojen alara-
1861: harjoittaa kalastusta ja saa siitä toimeentulonsa jaa.
1862: tai oleellisen osan siitä. Henkilön katsotaan saa- Kaikkien ammattikalastajien määrää voidaan
1863: van kalastuksesta toimeentulonsa tai oleellisen seurata MYEL:n tilastosta 2/1997. Eläkevakuu-
1864: osan siitä, jos hänen kalastuksesta saamansa val- tusmaksunsa maksaneita kalastusyrityksiä oli
1865: tionverotuksessa verotettavan tulon määrä on kaikkiaan 963. Kun perheenjäsenet lasketaan
1866: vähintään 30 prosenttia hänen valtionverotuk- mukaan, kertyy vakuutettuja 1 337. Lukuun si-
1867: sessaan verotettavista kokonaistuloistaan". sältyy myös sisävesien ammattikalastajat.
1868: Saman pykälän 2 momentin mukaan "henki- Ammattikalastajien alhainen lukumäärä ja
1869: löä, jonka 1 momentissa tarkoitettu ka1astukses- työtulon pienuus osoittaa sen, että pääosa am-
1870: ta saatu tulon osuus on alle 30 prosenttia mutta mattimaista kalastusta harjoittavista kalastajista
1871: yli 15 prosenttia, pidetään ammattikalastajana on osa-aikakalastajia. Tämä tarkoittaa käytän-
1872: tämän lain 6 §:n 4 momenttia sekä kalansaaliin nössä sitä, että kalastuksen väliajoilla tehdään
1873: ilmoittamista ja kalastuksen sääntelyä koskevia muuta työtä tai kalastetaan muun ammatin ohel-
1874: säännöksiä sovellettaessa". la.
1875: Suomen nykyisillä lohikiintiöillä ja voimassa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1876: olevilla rajoituksilla ei Suomessa voi olla kuiten-
1877: kaan enää todellisia ammattikalastajia ehkä si- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1878: Iakkatroolareita lukuun ottamatta. Esimerkiksi lakiehdotuksen:
1879:
1880:
1881:
1882:
1883: Laki
1884: kalastuslain 6 a §:n muuttamisesta
1885:
1886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1887: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 6 a §,sellaisena kuin se on
1888: laissa 526/1996, seuraavasti:
1889:
1890: 6a§ saa kalastuksesta valtionverotuksessa verotetta-
1891: Ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka vaa tuloa.
1892: harjoittaa kalastusta ja saa siitä toimeentulonsa
1893: tai osan siitä. Henkilön katsotaan saavan kalas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuu-
1894: tuksesta toimeentulonsa tai osan siitä, mikäli hän ta 1998.
1895:
1896:
1897: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
1898:
1899: Mikko Elo /sd Tapio Karjalainen /sd
1900: LA 11/1998 vp
1901:
1902: Lakialoite 11
1903:
1904:
1905:
1906:
1907: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite kansanedustajien palkkiota koske-
1908: vaksi lainsäädännöksi
1909:
1910:
1911: Eduskunnalle
1912:
1913: Suomen Hallitusmuodon 2 §:n mukaan kor- Edustajanpalkkiojärjestelmän uudistamiseksi
1914: keinta valtaa maassa käyttää valtiopäiville ko- olisijärjestelmää muutettava siten, että eduskun-
1915: koontunut eduskunta. Tämän periaatteen mu- ta valitsisi ulkopuolisen palkkiolautakunnan
1916: kaisesti eduskunta on tähän asti päättänyt myös päättämään edustajantoimesta maksettavasta
1917: edustajanpalkkiosta, josta on säädetty erikseen palkkiosta ja edustajantoimen hoitamisesta
1918: lailla (328/1947). Voidaan kuitenkin perustellusti aiheutuvien kulujen maksamisesta. Palkkiolau-
1919: väittää, että kansanedustajat ovatjäävejä päättä- takunta koostuisi kolmesta yleistä yhteiskunnal-
1920: mään omista paikoistaan. lista arvostusta nauttivasta henkilöstä ja päättäi-
1921: Edustajien palkkiojärjestelmän uudistamisen si eduskunnan puolesta edustajanpalkkiosään-
1922: tarpeellisuus on laajasti tunnettu ja tunnustettu. nöstä, joka sisältyisi eduskunnan työjärjestyk-
1923: Nykyisessä järjestelmässä edustajille maksetaan seen. Eduskunta vahvistaisi vuosittain palkkio-
1924: palkkiota, joka vaihtelee edustajavuosien mu- säännön mukaiset menot valtion talousarvion
1925: kaan. Toisaalta edustajille maksetaan mm. koti- hyväksyessään.
1926: paikkakunnan perusteella kulukorvausta, jonka Ruotsissa siirryttiin edellä kuvattuunjärjestel-
1927: yhteys edustajantoimen hoitamisesta johtuviin mään 1.1.1994lukien.
1928: kuluihin ei aina ole selkeä. Palkkiolautakunnan perustaminen edellyttää
1929: Edustajanpalkkiojärjestelmän muuttaminen erillislakia ja muutoksia hallituksen esitykseen
1930: on tarpeellista, mutta poliittisesti hyvin vaikeaa. uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 111998
1931: Hyvässä tarkoituksessa tehdyt ja yleiseen etuun vp) ja vanhaan edustajanpalkkiolakiin.
1932: pyrkivät uudistukset voidaan tulkita edustajien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1933: oman edun tavoitteluksi. Tällaisen tulkinnan
1934: pelko estää edustajia ottamasta aloitetta käsiinsä että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
1935: ja uudistamasta palkkiojärjestelmää. kiehdotukset:
1936:
1937:
1938:
1939: 1.
1940: Suomen Hallitusmuoto
1941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
1942: tavalla, säädetään:
1943:
1944: 1-35 § tarvittavia toimielimiä sen mukaan kuin tässä
1945: (Kuten HE) hallitusmuodossa, muussa laissa tai eduskunnan
1946: työjärjestyksessä säädetään.
1947: 36§ (3 mom. kuten HE)
1948: (1 mom. kuten HE)
1949: Eduskunta valitsee palkkiolautakunnan, jon- 37-131 §
1950: ka tehtävänä on päättää edustajantoimesta mak- (Kuten HE)
1951: settavasta palkkiosta. Eduskunta valitsee muita
1952: 2 LA 11/1998 vp
1953:
1954:
1955: 2.
1956: Laki
1957: kansanedustajien palkkiolautakunnasta
1958:
1959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1960: 1§ 3§
1961: Eduskunnan palkkiolautakunta päättää edus- Eduskunnan palkkiolautakunta kokoontuu
1962: tajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukai- puheenjohtajansa kutsusta. Lautakunta on pää-
1963: sesta, kansanedustajalle maksettavasta palkkios- tösvaltainen täysilukuisena. Lautakunta voi kui-
1964: ta sekä muista korvauksista. tenkin päätöksellään antaa puheenjohtajalleen
1965: oikeuden yksin lautakunnan nimissä tehdä pää-
1966: 2§ töksiä asioissa, joilla ei katsota olevan huomatta-
1967: Eduskunnan palkkiolautakuntaan kuuluu vaa merkitystä.
1968: kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja. Lau-
1969: takunnalla on sihteeri,jonka lautakunta valitsee. 4§
1970: Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä maalis-
1971: kuuta 1999.
1972:
1973:
1974:
1975:
1976: 3.
1977: Laki
1978: edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1979:
1980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä ta-
1981: valla,
1982: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1947 edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) 1 §,sellaisena
1983: kuin se on laeissa 464/1977, 1295/1988 ja 1185/1994, seuraavasti:
1984: 1§ Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä maalis-
1985: Edustajalle maksetaan vuotuista palkkiota ja kuuta 1999.
1986: vuotuista korvausta edustajantoimesta aiheutu-
1987: vista kuluista.
1988:
1989:
1990: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1998
1991:
1992: Mikko Elo /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
1993: LA 12/1998 vp
1994:
1995: Lakialoite 12
1996:
1997:
1998:
1999:
2000: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lakialoite laiksi vammaisuuden perus-
2001: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain
2002: 9 §:n muuttamisesta
2003:
2004:
2005:
2006: Eduskunnalle
2007:
2008: Voimassa olevan vammaispalvelulain 9 §:n pe- em. taloudellista tukitointa. Henkilökohtaisen
2009: rusteella "vammaiselle henkilölle korvataan hä- avustajan sijasta monille vammaisille riittäisi tu-
2010: nen vammansa tai sairautensa edellyttämän tar- kihenkilö. Tukihenkilöt olisivat erittäin tarpeelli-
2011: peen mukaisesti kokonaan tai osittain kustan- sia esimerkiksi psykiatrisille potilaille, jotka on
2012: nukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtai- siirretty laitoshoidosta avohoitoon. Todellisuu-
2013: sen avustajan paikkaamisesta". Henkilökohtai- dessa avohoito on nimittäin saattanut supistua
2014: sen avustajan kustannukset korvataan käytän- vain asunnoksi, josta lähteminen ulos palvelujen
2015: nössä usein vain erittäin intensiivisen avun ja ja harrastusten piiriin on ollut vaikeata tai ei ole
2016: tuen tarpeessa oleville. Asetuksen 16 §:ssä tode- onnistunut ollenkaan.
2017: taan: "Kustannukset henkilökohtaisen avustajan Avohoidossa asuu paljon muihinkin vam-
2018: paikkaamisesta voidaan korvata sellaiselle vam- maisryhmiin kuuluvia yksinäisiä, jotka hyötyisi-
2019: maiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toi- vät tukihenkilöistä. Tukihenkilön avulla avohoi-
2020: sen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elä- dossa asuva voi ylläpitää omaehtoista aktiviteet-
2021: mään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella tiaan ja kuntoutua. Käytännössä tukihenkilöt
2022: asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksis- löytynevät helpoiten erilaisten kansalaisjärjestö-
2023: sa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistu- jen kautta. Vammaisuuden perusteella myönnet-
2024: misessa." tyä taloudellista tukea maksettaessa tukihenkilö
2025: Vakiintuneen käytännön mukaan esimerkiksi olisi rinnastettava henkilökohtaiseen avustajaan.
2026: psykiatriset potilaat ovat harvoin hakeneet ja Kunnille tukihenkilöistä johtuvat kustannuk-
2027: näin myös varsin harvoin saaneet myönteistä set olisivat marginaalisia, mutta ne nostaisivat
2028: päätöstä henkilökohtaista avustajaa koskevassa merkittävästi avohoidossa elävien vammaisten
2029: asiassa. Vammaispalvelulakia voidaan ja pitää elämisenlaatua. Koska henkilökohtaisen avusta-
2030: soveltaa myös psykiatrisiin potilaisiin ja kehitys- jan nimike on nykykäytössään melko vakiintu-
2031: vammaisiin. nut, niin sekaannusten välttämiseksi ehdotetaan
2032: Huomattavaa on, että vaikeavammaisuus ei lakialoitteessa, että tässä yhteydessä otetaan
2033: ole laissa mainittu edellytys saada henkilökohtai- käyttöön uusi termi "tukihenkilö".
2034: sen avustajan palkkaamiseen taloudellista tukea Lainmuutoksenjohdosta on muutettava myös
2035: kunnalta. Voidaan esittää myös kysymys siitä, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-
2036: onko asetus ristiriidassa lain kanssa sen johdosta, luista ja tukitoimista koskevan asetuksen 16 §:ää.
2037: että siinä asetetaan lisäedellytyksiä tuen saannil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2038: le, mikä käytännössä supistaa lain soveltamis-
2039: alaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2040: Vammaiset,joiden avun ja tuen tarve on ollut lakiehdotuksen:
2041: vähäisempi tai tilapäisempi, ovat jääneet vaille
2042: 2 LA 12/1998 vp
2043:
2044: Laki
2045: vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 9 §:n muuttamisesta
2046:
2047: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2048: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1987 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
2049: tukitoimista annetun lain (380/1987) 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 101/1995, seuraa-
2050: vasti:
2051:
2052: 9§ den edellyttämän tarpeellisen vaatetuksen ja eri-
2053: Taloudelliset tukitoimet tyisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toi-
2054: minnoista suoriutumisessa tarvittavien välinei-
2055: Vammaiselle henkilölle korvataan hänen den, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheu-
2056: vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen tuvat kustannukset korvataan siten kuin asetuk-
2057: mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, sella tarkemmin säädetään.
2058: jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avus-
2059: tajan tai tukihenkilön paikkaamisesta ja muista
2060: tämän lain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2061: mista. Vastaavasti korvataan ylimääräiset kus- kuuta 199.
2062: tannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairau-
2063:
2064:
2065: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1998
2066:
2067: Marjatta Vehkaoja /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Reijo Laitinen /sd
2068: Erkki Partanen /sd Raimo Mähönen /sd Helena Vartiainen /sd
2069: Leena Luhtanen /sd Riitta Prusti /sd Virpa Puisto /sd
2070: Pirkko Peltomo /sd Tarja Filatov /sd Martti Tiuri /kok
2071: Esko-Juhani Tennilä /va-r Tapio Karjalainen /sd Mikko Elo /sd
2072: Matti Saarinen /sd Heikki Rinne /sd Arja Ojala /sd
2073: Arja Alho /sd Pia Viitanen /sd Kalevi Olin /sd
2074: Kimmo Kiljunen /sd Reijo Kallio /sd Klaus Heliberg /sd
2075: Esa Lahtela /sd Mats Nyby /sd Marjaana Koskinen /sd
2076: Tarja Kautto /sd Ulla Juurola /sd Jukka Roos /sd
2077: Kari Rajamäki /sd Raimo Holopainen /sd Jorma Kukkonen /sd
2078: Paula Kokkonen /kok Pehr Löv /r Anne Huotari /vas
2079: Hannes Manninen /kesk Mikko Kuoppa /va-r Veijo Puhjo /va-r
2080: LA 13/1998 vp
2081:
2082: Lakialoite 13
2083:
2084:
2085:
2086:
2087: Riitta Prusti /sd: Lakialoite laiksi kuolleeksi julistamisesta annetun
2088: lain 3 §:n muuttamisesta
2089:
2090:
2091: Eduskunnalle
2092:
2093: Voimassa olevan kuolleeksi julistamista kos- muuksissa kadonneiden henkilöiden kohtalon
2094: kevan lain 3 §:ssä on säädetty kolmen vuoden onnettomuustutkinnan yhteydessä.
2095: aikaraja esimerkiksi haaksirikon yhteydessä ka- Nykyinen kolmen vuoden aikaraja on osoit-
2096: donneen henkilön kuolleeksi julistamiselle. Ta- tautunut ongelmalliseksi muun muassa siksi, että
2097: voitteena tällä vuodelta 1930 peräisin olevalla virallisen kuolleeksi julistamista koskevan pää-
2098: säädöksellä on varmistaa, että edellä mainitun töksen odottaminen läheisen kadottua onnetto-
2099: kaltaisissa onnettomuuksissa kadonneet henki- muudessa on vaikeuttanut ja tarpeettomasti pit-
2100: löt ovat suurella todennäköisyydellä menehty- kittänyt surutyön tekemistä. Toisaalta lähi-
2101: neet kuolleeksi julistamisen hetkellä. omaisten sosiaali- ja vakuutusturva on ollut yh-
2102: Nykyajan tietotekniikka ja tiedonvälityksen teydessä virallisen kuolleeksi julistamista koske-
2103: keinot eivät kuitenkaan edellytä näin pitkää ai- van päätöksen tekemiseen.
2104: kaa asian varmistamiseen. Haaksirikon tai vas- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2105: taavan onnettomuuden yhteydessä kadonnut
2106: henkilö saa varmasti yhteyden omaisiinsa kaik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2107: kialta maailmasta. Viranomaiset pystyvät suu- lakiehdotuksen:
2108: rella todennäköisyydellä selvittämään onnetto-
2109:
2110:
2111:
2112:
2113: Laki
2114: kuolleeksi julistamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
2115:
2116: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2117: muutetaan 23 päivänä huhtikuuta 1901 kuolleeksi julistamisesta annetun lain (15/1901) 3 §,
2118: sellaisena kuin se on laissa 373/1930, seuraavasti:
2119:
2120: 3§ !astuneen, saatakoon hänet julistaa kuolleeksi
2121: Jos kadonnut henkilö on sodassa tai aseellises- kahdentoista kuukauden kuluttua siitä kuukau-
2122: sa kapinassa joutunut tietymättömiin, taikka ol- desta, jolloin hän viimeksi tiettävästi oli elossa.
2123: lut laivassa, joka on haaksirikkoutunut tai josta
2124: vähintään vuoteen ei ole saatu tietoa, tahi muu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2125: ten ollut hengenvaarassa, eikä tiedetä hänen pe- kuuta 199.
2126:
2127:
2128: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
2129:
2130: Riitta Prusti /sd
2131:
2132:
2133:
2134:
2135: 3 280044
2136: LA 14/1998 vp
2137:
2138: Lakialoite 14
2139:
2140:
2141: Outi Siimes /kok: Lakialoite laiksi siviilipalveluslain 3 §:n muuttami-
2142: sesta
2143:
2144:
2145: Eduskunnalle
2146:
2147: Asevelvollisuuslakia (452/1950) on hiljattain lus on rauhanajan vaihtoehto niille, joilla uskon-
2148: muutettu muun muassa siten, että uudet pisim- nolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat
2149: mät palvelusajat pitenevät entisestä 330 vuoro- vakavat omantunnonsyyt estävät asepalveluksen
2150: kaudesta 362 vuorokauteen. Pisimmän palvelus- suorittamisen. Siviilipalveluksen ei tule olla kei-
2151: ajan tulevat suorittamaan kaikki reservin upsee- no päästä asevelvollisuudesta helpommalla. Sik-
2152: reiksija aliupseereiksi koulutettavat varusmiehet si siviilipalveluksen ei myöskään tule olla hou-
2153: sekä suuri joukko erikoistehtäviin koulutettavia kutteleva vaihtoehto lähtökohtana olevaan ase-
2154: varusmiehiä. Asevelvollisilla itsellään ei ole oi- palveluksen suorittamiseen verrattuna. Kuiten-
2155: keutta päättää, mihin tehtävään heidät koulute- kinjo tällä hetkellä, vanhojen varusmiespalvelus-
2156: taan, vaikka halukkuus valintoihin vaikuttaakin. aikojen vielä voimassa ollessa, on siviilipalveluk-
2157: Samalla koulutuksen tehokkuutta on tarkoitus sesta jo muodostunut keino päästä helpommalla,
2158: parantaa, mikä tarkoittaa käytännössä enem- mikä johtuu edellä kuvatuista eroista asepalve-
2159: män koulutusta myös iltaisin ja viikonloppuisin luksen ja siviilipalveluksen välillä. Kun varus-
2160: sekä lisääntyviä maastoharjoitusvuorokausia. miesten palvelusajat muuttuvat, on siviilipalve-
2161: Siviilipalvelus on tällä hetkellä 65 vuorokautta lusaikaakin tarkistettava. Siviilipalveluksen on
2162: entistä pisintä varusmiespalvelusaikaa pidempi, oltava kestoltaan selkeästi pisimpiä varusmies-
2163: mutta käytännössä silti huomattavasti kevyem- ten palvelusaikoja pidempi, jotta varusmiespal-
2164: pi, koska illat ja viikonloput ovat vapaat, eikä veluksen rasittavuus tulee kompensoiduksi eikä
2165: siviilipalvelus muutoinkaan ole rasittavuudel- siviilipalveluksesta muodostu keinoa päästä hel-
2166: taan verrattavissa kurinalaisessa, tiiviissä yhtei- pommalla. Sopiva pituus siviilipalvelukselle olisi
2167: sössä suoritettavaan ja huomattavia fyysisiäkin 450 vuorokautta (15 x 30 vrk).
2168: rasituksia sisältävään asepalvelukseen. Edellä olevan perusteella ehdotan,
2169: Laajaan koulutettuun reserviin nojautuvan
2170: puolustusjärjestelmämme toimivuuden edellytys että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
2171: on, että mahdollisimman suuri osa asevelvollisis- kiehdotuksen:
2172: ta suorittaa varusmiespalveluksen. Siviilipalve-
2173:
2174:
2175: Laki
2176: siviilipalveluslain 3 §:n muuttamisesta
2177:
2178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2179: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/1991) 3 §seuraavasti:
2180:
2181: 3§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
2182: kuuta 199.
2183: Siviilipalvelusaika
2184: Siviilipalvelusaika on 450 päivää.
2185:
2186:
2187: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
2188:
2189: Outi Siimes /kok
2190: LA 15/1998 vp
2191:
2192: Lakialoite 15
2193:
2194:
2195:
2196:
2197: Sinikka Hurskainen /sd: Lakialoite laiksi autoverolain 3 §:n muutta-
2198: misesta
2199:
2200:
2201: Eduskunnalle
2202:
2203: Autoverolain 3 §:n mukaan ajoneuvo verote- kuin vuonna 1990valmistettuihin. Vanhanauton
2204: taan uudelleen, jos ajoneuvon osista 50 prosent- korjaaminen voi tuoda omistajalleen yllättäviä
2205: tia tai enemmän vaihdetaan. Ulkomailta käytet- veroseuraamuksia. Ajoneuvoharrastus maas-
2206: tynä tuotu ajoneuvo verotetaan uudelleen jo sil- samme vaarantuu nykyisen lainsäädännön ja ve-
2207: loin, kun sen osista vaihdetaan 25 prosenttia tai rotuskäytännön tiukkuuden takia. Tämä ei kui-
2208: enemmän. tenkaan ole lain tarkoitus, ainoastaan ehkäistä
2209: Sanottua säännöstä on perusteltu autovero- veronkierto. Asiaan voidaan puuttua säätämällä
2210: lain kiertämisen ehkäisemisellä. Säännöksen tar- laki, jossa on otettu huomioon harrastuskäyt-
2211: koituksena ei ole estää tai vaikeuttaa normaalia töön tarkoitettujen ajoneuvojen erityisasema.
2212: auton tai moottoripyörän käyttöaikana tarpeel- Ajoneuvon osien vaihtamista koskeva 3 §:n
2213: lista huolto- tai korjaustoimintaa. 1 momentin säännös vaikeuttaa tarpeettomasti
2214: Autoverolaki ei tee mitään eroa siinä suhtees- iäkkäiden, usein huonokuntoisten ja lähinnä eri-
2215: sa, vaihdetaanko rikkoutunut osa sen kulumisen laiseen harrastekäyttöön tulevien ajoneuvojen
2216: johdosta vai tehdäänkö osan vaihto jossain kunnostamista. Tämän vuoksi ehdotan, että 25
2217: muussa tarkoituksessa. Eroa ei ole myöskään sen vuoden ikäisten tai sitä vanhempien ajoneuvojen
2218: suhteen, ovatko vaihdettavat osat alkuperäisen kohdalla palattaisiinjo ennen vuotta 1995 auto-
2219: osan kanssa samanlaisia, erilaisia, uusia vara- ja moottoripyöräverosta annetun lain aikana
2220: osia, käytettyjä varaosia tai uustuotanto-osia. vallinneeseen käytäntöön. Ajoneuvo, jonka
2221: Laki edellyttää ainoastaan, että fyysisesti samas- valmistusvuoden päättymisestä on kulunut 25
2222: ta auto- tai moottoripyöräyksilöstä eli niin sano- vuotta tai enemmän, tulisi siten verotetuksi
2223: tusta kanta-autosta tai kantamoottoripyörästä uudelleen ensi kertaa käyttöön otettuna ajoneu-
2224: on jäljellä säädetty osuus. vona vasta, kun ajoneuvon osista 50 prosenttia
2225: Autoverolaissa ei ole erityistä säännöstä siitä, tai enemmän on vaihdettu.
2226: kuinka vanhoihin käytettynä ulkomailta tuotui- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2227: hin ajoneuvoihin edellä mainittua 25 prosentin
2228: sääntöä sovelletaan. Ennen vuotta 1950 valmis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2229: tettuihin autoihin sovelletaan samoja sääntöjä lakiehdotuksen:
2230: 2 LA 15/1998 vp
2231:
2232:
2233: Laki
2234: autoverolain 3 §:n muuttamisesta
2235:
2236: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2237: muutetaan 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun autoverolain (1482/1994) 3 §:n 1 momentti seuraa-
2238: vasti:
2239:
2240: 3§ päättymisestä on kuitenkin autoveroilmoituksen
2241: Maassa aiemmin rekisteröity ajoneuvo on antamisen ajankohtana kulunut 25 vuotta tai
2242: uudelleen verotettava ensi kertaa käyttöön otet- enemmän, sitä verotetaan uudelleen vasta, kun
2243: tavana tai rekisteröitävänä ajoneuvona, jos se 50 prosenttia tai enemmän ajoneuvon osista
2244: otetaan käyttöön sen jälkeen, kun 50 prosenttia vaihdetaan. Liikenneministeriö määrää, miten
2245: tai enemmän ajoneuvon osista on vaihdettu. Jos edellä tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan.
2246: ajoneuvo on tuotu maahan käytettynä, ajoneuvo
2247: verotetaan uudelleen, jos 25 prosenttia tai enem-
2248: män ajoneuvon osista vaihdetaan. Jos käytettynä Tämä laki tulee voimaan päivänä
2249: maahantuodun ajoneuvon valmistusvuoden kuuta 199.
2250:
2251:
2252: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1998
2253:
2254: Sinikka Hurskainen /sd
2255: LA 16/1998 vp
2256:
2257: Lakialoite 16
2258:
2259:
2260:
2261:
2262: Pekka Kuosmanen /kok: Lakialoite laiksi tieliikennelain 89 §:n
2263: muuttamisesta
2264:
2265:
2266: Eduskunnalle
2267:
2268: Pyöräilykypärän käytöllä on tärkeä turvalli- jää sen takia, että kypärän käyttö ei ollut pakol-
2269: suutta lisäävä merkitys onnettomuustilanteissa. lista.
2270: Pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti pään vaka- Lisäksi terveydenhuollon resurssit ovat rajalli-
2271: vilta vammailta kaatumis- ja törmäysonnetto- set. Jo vuosia on keskusteltu, voidaanko enää
2272: muuksissa. Yleisin kuolinsyy pyöräilyonnetto- kaikkia sairauksia hoitaa, vaikka taitotieto on
2273: muuksissa on päähän kohdistuneet vammat. Lii- olemassa. Tämän takia tulisi ainakin minimoida
2274: kenneturvan tekemän selvityksen mukaan pyö- niitä tapaturmia,joita voidaan helposti ja halval-
2275: räilykypärän käyttö vähentää selvästi pyöräily- la ehkäistä. Pyöräilykypäräpakko on ainoa ja
2276: kuolemia. nopein tapa vähentää sekä turhia kuolemia että
2277: Liikenneturvan tilaston mukaan Suomessa aivovammoja. Kypäräpakko olisi myös tärkeää
2278: kuoli vuosina 1990-1996 yhteensä 510 polku- kansanterveyden ja kansantalouden kannalta.
2279: pyöräilijää. Heistä 17 prosenttia oli alle 18-vuo- Pyöräilykypärille tulisi asettaa tietyt vähimmäis-
2280: tiaita, 36 prosenttia 18-64-vuotiaita ja 47 pro- laatuvaatimukset, jotka niiden on täytettävä.
2281: senttia yli 64-vuotiaita. Samana ajanjaksona Kypärän käyttö tiedetään liikenneturvallisuu-
2282: loukkaantuneita oli virallisen tilaston mukaan den kannalta perustelluksi. Australiassa ja Uu-
2283: 10 194. Todellisuudessa loukkaantuneiden mää- dessa Seelannissa sen käyttö on ollut pakollista jo
2284: rä on paljon suurempi kuin tilastoista ilmenee. muutamien vuosien ajan. Esimerkiksi Kanadan
2285: Liikenneturvan oman selvityksen mukaan louk- Ontarion osavaltiossa, Brittiläisessä Kolumbias-
2286: kaantuneita on vuosittain noin 30 000. sa sekäUSA:nuseassa osavaltiossa lasten suoja-
2287: Liikenneturvan tekemän viimeisimmän las- kypärän käyttö pyöräiltäessä on ollut pakollista
2288: kennan mukaan pyöräilykypärän keskimääräi- vuodesta 1995. New Jerseyn osavaltiossa lasten
2289: nen käyttöaste on 21 prosenttia. Käyttöaste vaih- kypäräpakko tuli voimaan vuonna 1992 ja se
2290: telee kuitenkin maan eri osissa siten, että kypärää lisäsi suojakypärän käyttöä kolmesta prosentista
2291: käytetään eniten maan eteläosien taajamissa ja 60 prosenttiin. Pyöräilyonnettomuuskuolemat
2292: vähiten maaseudulla maan itäosissa. Pyöräilyon- vähenivät lapsilla peräti 80 prosenttia. Maini-
2293: nettomuuksissa menehtyneiden määrä on vähen- tuissa maissa suojakypärän käytön yleistyminen
2294: tynyt sitä mukaa kuin pyöräilykypärän käyttö on onnistui ainoastaan lainsäädännön avulla ja sen
2295: yleistynyt. käyttö voitiin kaksinkertaistaa käytännössä yh-
2296: Kaksi laajaa suomalaista selvitystä ovat osoit- dessä yössä.
2297: taneet, että joka toinen pyöräilijän kuolema olisi Edellä olevan perusteella ehdotan,
2298: voitu estää, jos pyöräilijä olisi käyttänyt asian-
2299: mukaista pyöräily kypärää. Tämä tarkoittaa sitä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2300: että vuosina 1990-1996 kuoli noin 250 pyöräili- lakiehdotuksen:
2301: 2 LA 16/1998 vp
2302:
2303: Laki
2304: tieliikennelain 89 §:n muuttamisesta
2305:
2306: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2307: lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 89 §:ään, sellaisena kuin se
2308: on laissa 671/1991, uusi 2 momentti seuraavasti:
2309:
2310: 89 § 1 momentissa säädetyn mukaisesti suojakypä-
2311: Moottoripyöräilijän, mopoilijan ja moottori- rää.
2312: kelkkailijan suojakypärän käyttö
2313: Tämä laki tulee voimaan päivänä
2314: Polkupyöräilijän on ajon aikana käytettävä kuuta 199 .
2315:
2316:
2317: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
2318:
2319: Pekka Kuosmanen lkok
2320: LA 17/1998 vp
2321:
2322: Lakialoite 17
2323:
2324:
2325:
2326:
2327: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain
2328: 39 §:n muuttamisesta
2329:
2330:
2331: Eduskunnalle
2332:
2333: Kun arvonlisäveropohjaa laajennettiin na myyntituloina tai suurempana myyntikattee-
2334: 1.1.1995, muuttui opiskelijakahviloiden toiminta na.
2335: arvonlisäverolliseksi. Verovapaata toimintaa oli Teknotori ei tyytynyt Turun lääninveroviras-
2336: tästä eteenpäin ainoastaan valtion tukema opis- ton ennakkotietopäätökseen, vaan teki siitä vali-
2337: kelijaruokailu. tuksen Uudenmaan lääninoikeuteen 7.2.1996.
2338: Eräs iso, valtakunnallinen ravintola-alan yri- Valituksen perusteluina mainittiin mm. kilpailun
2339: tys käynnisti valitusprosessin asiasta. Yritys kat- vääristyminen ja kahvila/ruokalatoiminnan
2340: soi, että rajanveto varsinaisen opiskelijaruokai- luonne. Uudenmaan lääninoikeus hyväksyi vali-
2341: lunja muun tarjoilun välillä on erittäin vaikeaaja tuksen ja antoi uuden ennakkopäätöksen, jonka
2342: vaati korkeimmalta hallinto-oikeudelta kaiken mukaan Teknotorin ei tarvitse suorittaa veroa
2343: tarjoilun verottomuutta opiskelijaruokaloissa. kahvila toiminnastaan.
2344: Korkein hallinto-oikeus päättikin 21.9 .1995, Turun lääninveroviraston veroasiamies vei
2345: että verotonta tarjoilua on kaikki elintarvikkei- asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Peruste-
2346: den tarjoilu, kunhan se tapahtuu opiskelijaruo- luna käytetään palvelujen yleistä arvonlisäverol-
2347: kalassa, joka toimii verotonta koulutusta anta- lisuutta,johon on tehty poikkeus ainoastaan op-
2348: vassa oppilaitoksessa. Näin ruokalat voivat myy- pilaitosten ruokaloiden osalta. Korkein hallinto-
2349: dä verovapaasti ruuan lisäksi kahvia, kahvilei- oikeus päätti 7.3.1997 kumota Uudenmaan lää-
2350: piä, virvokkeita ym. Tätä päätöstä sovellettiin eri ninoikeuden päätöksen ja saattaa voimaan Tu-
2351: tavoin eri lääninverovirastoissa, toisissa myös run lääninveroviraston päätöksen. Päätöksen
2352: oppilaitoksissa harjoitettava kahvilatoiminta mukaan Teknotori ei harjoita ruokala toimintaa,
2353: katsottiin verovapaaksi. Tilanne oli kuitenkin vaan sen harjoittama kahvilatoiminta on arvon-
2354: varsin epäselvä ja tulkinnanvarainen ja vaikeutti lisäverolain yleisten säännösten nojalla verollista
2355: erityisesti opiskelijayhdistysten kahvilatoimin- tarjoilutoimintaa.
2356: taa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on
2357: Turun teknillisen oppilaitoksen oppilaskunta valtakunnallinen ennakkopäätös. Päätöstä tul-
2358: ry:n kahvilatoiminta siirrettiin oppilaskunnan kitaan tai on jätetty tulkitsematta vielä eri tavoin.
2359: omistamalle osakeyhtiölle, Teknotori Oy:lle (ai- Ennen pitkää verottaja kuitenkin saattaa pää-
2360: kaisemmin Teknomania) keväällä 1995. Turun töksen voimaan koko Suomessa. Päätös vääris-
2361: tekussa ruokailutoimintaa harjoittaa Amica, jo- tää kilpailua merkittävällä tavalla niissä oppilai-
2362: ten Teknotori halusi selvittää, koskeeko verova- toksissa, joissa on ruokalasta erillinen kahvila.
2363: paus myös kahvilatoimintaa, joka tapahtuu op- Kahvilatoiminnassa, jossa on suuret kiinteät
2364: pilaitoksen tiloissa. Tätä varten pyydettiin Turun palkkakustannukset, pienikin myyntikatteen
2365: lääninverovirastolta ennakkotietopäätöstä. nousu on merkittävä kilpailuetu. Yleensä erilliset
2366: Turun lääninverovirasto päätti 10.1.1996, että kahvilat ovat vielä opiskelijayhdistysten hallin-
2367: Teknotorin kahvilatoiminta on arvonlisäverol- nassa, jotka toimivat hyvin pienillä katteilla.
2368: lista, koska sen toiminta ei ole välittömästi kou- Korkeimman hallinto-oikeuden päätös saattaa
2369: lutukseen liittyvää vaan normaalia kahvilatoi- opiskelijayhdistysten kahvilatoiminnan erittäin
2370: mintaa. Verovapaus koskee siis ainoastaan oppi- suuriin vaikeuksiin, useat joutuvatkin lopetta-
2371: laitosten ruokatoissa tapahtuvaa tarjoilua. Tämä maan toimintansa, jos tilanne pysyy tällaisena.
2372: päätös asetti Turun tekulla toimivat ravintola- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2373: kahvila-alan yritykset, Amican ja Teknotorin,
2374: eriarvoiseen asemaan verotuskohtelun osalta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2375: Amica voi hyödyntää verottomuuden halvempi- lakiehdotuksen:
2376: 2 LA 17/1998 vp
2377:
2378:
2379: Laki
2380: arvonlisäverolain 39 §:n muuttamisesta
2381:
2382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2383: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:n 3 momentti,
2384: sellaisena kuin se on laissa 1218/1994, seuraavasti:
2385:
2386: 39 § tuvasta tarjoilusta, kun tarjoilu tapahtuu yleis-
2387: hyödyllisen yhteisön tai säätiön tai sellaisen ko-
2388: Oppilaitoksessa koulutuksensaajalle tapahtu- konaan omistaman yhtiön toimesta.
2389: vasta tarjoilusta ei kuitenkaan suoriteta veroa,
2390: kun tarjoilu tapahtuu koulutuksen yhteydessä ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
2391: tarjoilu liittyy tavanomaisesti koulutukseen. Ve- 1998.
2392: roa ei myöskään suoriteta oppilaitoksessa tapah-
2393:
2394:
2395: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998
2396:
2397: Marjaana Koskinen /sd Tuija Pohjola /sd Tarja Filatov /sd
2398: Kimmo Kiljunen /sd Virpa Puisto /sd Pirkko Peltomo /sd
2399: Mikko Elo /sd Raimo Mähönen /sd Matti Saarinen /sd
2400: Klaus Heliberg /sd Mats Nyby /sd Esa Lahtela /sd
2401: Tapio Karjalainen /sd Raimo Holopainen /sd Johannes Koskinen /sd
2402: Jorma Kukkonen /sd
2403: LM 18/1998 rd
2404:
2405: Lagmotion 18
2406:
2407:
2408:
2409:
2410: Margareta Pietikäinen /sv: Lagmotion med f6rslag tili lag om
2411: ändring av 11 § lagen om barndagvård
2412:
2413:
2414: Tili Riksdagen
2415:
2416: Barndagvården borde mer än tidigare ses som Som grund för en gemensam förvaltning för
2417: en del a v begreppet det livslånga lärandet. Redan dagvården och utbildningen ligger tanken om ett
2418: idag är dagvården mera än endast vård. Dagvår- livslångt lärande och en språklig och kulturell
2419: den tillskrivs i allt högre grad en pedagogisk fostran som har sin början redan före skolstarten.
2420: funktion, vilket tydligt framgår bl.a. av den för- 1 de flesta Iänder i Europa ses barndagvården
2421: skoleundervisning som bedrivs inom dagvården. som en naturlig del av utbildningssektorn. Bland
2422: Alla barn har idag en subjektiv rätt tili dag- annat i Sverige har de flesta kommunerna över-
2423: vård. Kommunernas skyldighet att ordna barn- fört barndagvården tili utbildningsväsendet. 1
2424: dagvård omfattar nu alla barn under skolåldern. Finland har vi det läget att 11 § 3 mom. lagen om
2425: Den subjektiva rätten har ökat vårdnadshavar- barndagvård (36/1973) stadgar att socialnämn-
2426: nas medvetenhet om dagvårdens pedagogiska den i kommunerna skall ansvara för dagvårds-
2427: innehåll. Dagvården är inte idag längre en servi- tjänsterna i kommunerna. Dennya kommunalla-
2428: ceform som erbjuds familjerna på sociala grun- gen å andra sidan ger kommunerna rätt att själva
2429: der utan på jämlika grunder. En primär målsätt- besluta om förvaltningen av barndagvården.
2430: ning bör vara att kvaliteten på dagvården hålls på Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
2431: en hög nivå oberoende av producenten av dag-
2432: vårdsplatserna. att Riksdagen skall godkänna följande
2433: lagförslag:
2434:
2435:
2436:
2437: Lag
2438: om ändring av 11 § lagen om barndagvård
2439:
2440: 1 enlighet med riksdagens beslut
2441: ändras i lagen den 19 januari 1973 om barndagvård (36/1973) II§ 3 mom., sådant det lyder i lag 875/
2442: 1981, som följer:
2443:
2444: 11 § Denna lag träder i kraft den
2445: 199 .
2446: De å1igganden som en1igt denna lag ankom-
2447: mer på kommun sköts av socialnämnden eller
2448: utbi1dningsnämnden.
2449:
2450:
2451:
2452: Helsingfors den 1 april 1998
2453:
2454: Margareta Pietikäinen /sv
2455: LA 18/1998 vp
2456:
2457: Lakialoite 18 Suomennos
2458:
2459:
2460:
2461:
2462: Margareta Pietikäinen /r: Lakialoite laiksi lasten päivähoidosta
2463: annetun lain II §:n muuttamisesta
2464:
2465:
2466: Eduskunnalle
2467:
2468: Lasten päivähoito tulisi aiempaa enemmän Perusteena päivähoidon ja opetuksen yhteisel-
2469: nähdä osana elinikäisen oppimisen käsitettä. Jo le hallinnolle on ajatus elinikäisestä oppimisesta
2470: nykyisellään päivähoito on enemmän kuin ai- ja jo ennen koulun aloittamista alkavasta kielelli-
2471: noastaan hoitoa. Päivähoidolle annetaan yhä sestä ja kulttuurisesta kasvatuksesta. U seimmis-
2472: suuremmassa määrin kasvatuksellinen tehtävä, sa Euroopan maissa lasten päivähoitoa pidetään
2473: mikä ilmenee selvästi mm. päivähoidon piirissä luonnollisena osana opetussektoria. Muun
2474: tapahtuvasta esiopetuksesta. muassa Ruotsissa useimmat kunnat ovat siirtä-
2475: Kaikilla lapsiiia on nykyään subjektiivinen oi- neet lasten päivähoidon opetustoimeen. Suomes-
2476: keus päivähoitoon. Kunnan velvollisuus lasten sa tilanne on se, että lasten päivähoidosta anne-
2477: päivähoidon järjestämiseen ulottuu nyt kaikkiin tun lain (36/1973) II §:n 3 momentin mukaan
2478: alle kouluikäisiin lapsiin. Subjektiivinen oikeus sosiaalilautakunta vastaa kunnan päivähoito-
2479: on lisännyt huoltajien tietoisuutta päivähoidon palveluista. Uusi kuntalaki antaa toisaalta kun-
2480: kasvatuksellisesta sisällöstä. Päivähoito ei enää nille oikeuden päättää itse lasten päivähoidon
2481: nykyisellään ole sosiaalisin vaan yhdenvertaisin hallinnosta.
2482: perustein perheille tarjottava palvelumuoto. En- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2483: sisijaisena tavoitteena tulee olla päivähoidon laa-
2484: dun pitäminen korkealla tasolla päivähoitopaik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2485: kojen tuottajasta riippumatta. lakiehdotuksen:
2486:
2487:
2488:
2489: Laki
2490: lasten päivähoidosta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
2491:
2492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2493: muutetaan I9 päivänä tammikuuta I973 lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) II §:n 3
2494: momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/I98I, seuraavasti:
2495:
2496: II § Tämä laki tulee voimaan päivänä
2497: kuuta I99 .
2498: Kunnalle tämän lain mukaan kuuluvista teh-
2499: tävistä huolehtii sosiaalilautakunta tai opetus-
2500: lautakunta.
2501:
2502:
2503:
2504: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta I998
2505:
2506: Margareta Pietikäinen /r
2507: LA 19/1998 vp
2508:
2509: Lakialoite 19
2510:
2511:
2512:
2513:
2514: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 5 ja
2515: 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttami-
2516: sesta
2517:
2518:
2519: Eduskunnalle
2520:
2521: Aloitteessa ehdotetaan, että väliaikainen ra- beteksessa, jatkuvasti oireilevassa keuhkoast-
2522: joitus hampaiden tarkastuksen ja ehkäisevän massa, nivelreumassa ja MS-taudissa korvataan
2523: hoidon korvauksesta kumotaan, eli poistetaan lääkärin lähetteen perusteella vain suoranaiset
2524: lakiin sisältyvä väliaikainen rajaus korvauksen tulehduksen hoitoon liittyvät toimenpiteet hoito-
2525: maksamisesta vuonna 1955 ja sitä ennen synty- jaksolta.
2526: neille vain kerran kolmessa vuodessa. Lisäksi Näiden tautien kurissa pitäminen edellyttää
2527: ehdotetaan, että oikeus tarpeellisen hammashoi- kuitenkin sitä, että ennalta ehkäisevin toimin es-
2528: don sairausvakuutuskorvauksiin olisi pysyvä tetään tulehdusten muodostuminen. Useat koti-
2529: kroonisissa sairauksissa. maiset ja myös ulkomaiset tutkimukset ovat
2530: Suun ja hampaiden tarkastuksesta ja ehkäise- osoittaneet, että hoitamattomat suun alueen tu-
2531: västä hoidosta maksetaan vuonna 1955 ja sitä lehdukset lisäävät riskiä sairastua muun muassa
2532: ennen syntyneille korvausta vain kerran kolmes- sydän- ja verisuonitauteihin. Myös eräitten kroo-
2533: sa vuodessa. Millään muulla terveydenhuollon nisten sairauksien hoitovasteen on voitu osoittaa
2534: osa-alueella ei ole vastaavaa rajoitusta. Rajaus olevan huonompi niillä potilailla, joilla on suun
2535: voi ohjata potilaiden käyttäytymistä siten, että alueella hoitamattomia tulehduksia.
2536: suun alueen sairaudet saavat kehittyä pitkälle Nykykäytäntö merkitsee lisäkustannuksia po-
2537: ennen hoitoon hakeutumista, jolloin hoitokus- tilaalle, koska hänjoutuujoka kerta ennen ham-
2538: tannukset nousevat huomattavasti. Hammassai- mashoitoa hakemaan lähetteen lääkäriltä, vaik-
2539: raudet ovat alkuvaiheessa myös usein oireetto- ka muuta syytä käyntiin ei olisikaan. Tästä ai-
2540: mia. Siten riittävän usein tapahtuva, säännölli- heutuu potilaan kustannusten lisäksi kuluja
2541: nen suun ja hampaiden tutkimus on välttämä- myös sairausvakuutusrahastolle.
2542: töntä sairauksien hoitamiseksi jo varhaisessa vai- Tehty esitys tulee laajentamaanjonkin verran
2543: heessa. sairausvakuutuskorvaukseen oikeuttavien pal-
2544: Sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentin mu- velujen käyttöä, mutta vastaavasti pienentää sai-
2545: kaan hammashoito korvataan vain, jos kyse on rausvakuutusrahastolle lääkärin palvelujen käy-
2546: muun sairauden kuin hammassairauden paran- töstä syntyviä kustannuksia. Siten esityksen ei
2547: tamiseksi välttämättömästä hoidosta. Vaatimus arvioida aiheuttavan valtion taloudelle olennai-
2548: taudin parantamisesta on rajannut Kelan ohjei- sia lisäkustannuksia.
2549: den mukaan korvauksen saamisen siten, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2550: hammashoitoa on korvattu vain esimerkiksi en-
2551: nen sydän- tai tekonivelleikkausta. Lisäksi hoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2552: toa rajataan siten, että esimerkiksi labiilissa dia- lakiehdotuksen:
2553: 2 LA 19/1998 vp
2554:
2555: Laki
2556: sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
2557:
2558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2559: kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamises-
2560: ta annetun lain (121311996) 5 b §,sekä
2561: muutetaan 5 §:n 2 momentti seuraavasti:
2562:
2563: 5§ don takia tarpeellinen hammashoito. Hammas-
2564: huollon korvaamisesta sairaanhoitona sääde-
2565: Mitä 1 momentissa säädetään sairaanhoidon tään 5 b §:ssä.
2566: korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammas-
2567: sairauksiin, jos kysymyksessä on muun sairau-
2568: den hoidon kannalta tarpeellinen hammashoito. Tämä laki tulee voimaan päivänä
2569: Lisäksi korvataan sädehoidon tai sytostaattihoi- kuuta 199 .
2570:
2571:
2572: Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1998
2573:
2574: Jukka Vihriälä /kesk Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
2575: Juhani Alaranta /kesk Annikki Koistinen /kesk Markku Lehtosaari /kesk
2576: Markku Vuorensola /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk Vuokko Rehn /kesk
2577: Kari Myllyniemi /kesk Eero Lämsä /kesk
2578: LA 20/1998 vp
2579:
2580: Lakialoite 20
2581:
2582:
2583:
2584:
2585: Kimmo Sasi /kok: Lakialoite laiksi työriitojen sovittelusta annetun
2586: lain 7 §:n muuttamisesta
2587:
2588:
2589: Eduskunnalle
2590:
2591: Lakko on länsimaisen markkinatalousyhteis- siä arvovaltasyitä taijoissa vuosien kuluessa syn-
2592: kunnan keskeisiä perusoikeuksia. Silloin kun tynyt negatiivinen neuvotteluperintö on kasva-
2593: työn tekemisen ehdoista ei ole sovittu, on luon- nut tarpeettomankin suureksi. Esimerkiksi äs-
2594: nollista, että työntekijäpuolella tulee olla viimei- kettäin koetun paloalan lakon kaltaisen lakon
2595: senä keinona etujensa puolustamiseksi ja paran- tuskin kukaan toivoo toistuvan.
2596: tamiseksi oikeus ryhtyä lakkoon. Lakko merkit- Valitettavana piirteenä työmarkkinoilla on
2597: see kuitenkin aina sekä työntekijä- että työnanta- viime aikoina esiintynyt myös valmius ryhtyä
2598: japuolelle taloudellisia menetyksiä. Siksi työ- laittomiin lakkoihin. Vaikka työtuomioistuin
2599: markkinajärjestelmää on pyrittävä kehittämään onkin selvästi todennut jonkin lakon laittomak-
2600: siten, että tarpeettomia lakkoja voitaisiin välttää si, sillä ei ole ollut vaikutusta tehtyyn lakkopää-
2601: ja että niihin ei järjestelmän huonon toiminnan tökseen. Koska näissä tilanteissa moraalisella
2602: vuoksi ajauduttaisi. arvostuksella on erityisen suuri merkitys, tulisi
2603: Demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa lakkoon ryhtyvän järjestön jäsenkuntaa ehdot-
2604: kansalaisten osallistumiselle heitä koskevaan tomasti myös tällaisissa tapauksissa kuulla. Jos-
2605: päätöksentekoon on asetettava erityisen suuri kin järjestön luonnollisesti tulisi pidättäytyä lait-
2606: arvo. Kansalaisten kuulemismenettelyä on lisät- tomasta lakosta.
2607: ty olennaisesti yhteiskunnan päätöksenteossa, ja Myös työtaistelutoimenpiteeseen ryhtyvälle
2608: valtiojärjestykseemme on lisätty myös mahdolli- liitolle itselleen jäsenäänestys lakosta olisi erityi-
2609: suus kansanäänestykseen. Myös yhdistyslakia sen arvokas. Jäsenkunnan selvä mielipide antaa
2610: on kehitetty siten, että järjestöjen sisäinen demo- liitonjohdolle nykyistä selvästi tukevaruman sel-
2611: kratia turvataanjajäsenten suorat vaikutusmah- känojan käytäviä työehtosopimusneuvotteluja
2612: dollisuudet voidaan toteuttaa. Erityisen tärkeää varten ja auttaa myös lakkorintaman yhtenäise-
2613: kansalaisten päätöksentekoon osallistuminen on nä pitämisessä.
2614: tilanteessa, jossa päätökset vaikuttavat heihin Englannin työmarkkinajärjestelmää uudistet-
2615: suoranaisesti taloudellisesti. taessa muutettiin 1980-luvulla lainsäädäntöä si-
2616: Suomessa työtaistelutoimenpiteet voidaan ten, että laki velvoittaa lakkoon ryhdyttäessä
2617: kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisesti alistamaan lakkopäätöksen lakkoon aikovan lii-
2618: kohdistaa ei pelkästään työehtosopimusneuvot- ton jäsenäänestykseen. Englannissa tällaisesta
2619: telujen yhteydessä itse työehtosopimuksen sisäl- menettelystä on saatu hyviä kokemuksia. Tar-
2620: lön muuttamiseen, vaan myös ns. myötätunto- peettomien ja epäsuosittujen lakkojen määrä on
2621: taistelutoimet ja poliittiset lakot ovat Suomessa selvästi vähentynyt. Myös ammattiliittojen jä-
2622: laillisia. Erityisesti myötätuntolakkojen ja poliit- senkunta on ollut tyytyväistä. Englannin työ-
2623: tisten lakkojen osalta on luonnollista, että niihin väenpuolueen hallituksen tarkoituksena on pitää
2624: osallistuvien mielipidettä tulisi kuulla, koska kiinni tästä hyväksi osoittautuneesta järjestel-
2625: kyse on yhteiskunnallisista arvostuksista ja nii- mästä.
2626: den ajamisesta. Myös Suomessa kansalaismielipide tukee voi-
2627: Nykyisellään päätös lakkoon ryhtymisestä makkaasti sitä, että lakosta tulisi päättää jäsen-
2628: voidaan muodollisesti joskin harvemmin asialli- äänestyksellä lakkoon aikovassa liitossa. Talous-
2629: sesti tehdä jopa jäsenkunnan enemmistön mieli- tutkimus kysyi helmikuussa 1998 mielipidemit-
2630: piteen vastaisesti. Erityisen ongelmalliseksi ovat tauksessa seuraavan kysymyksen: "Jos työsopi-
2631: osoittautuneet tilanteet, joissa työtaistelutoi- musasiatjohtavat lakkouhkaukseen, niin pitäisi-
2632: menpiteeseen ryhtyvän liiton johdolla on erityi- kö lakkoon menemisestä päättää kyseisen työn-
2633:
2634:
2635: 4 280044
2636: 2 LA 20/1998 vp
2637:
2638: tekijäliiton jäsenäänestyksen perusteella?" 73 % tön ryhtyvän lakkoilmoituksen jälkeen välittö-
2639: vastaajista vastasi kyllä ja 12 % ei. Tulos oli mästi toimenpiteisiin jäsenäänestyksen järjestä-
2640: suurin piirtein sama ammattijakaumasta, tulota- miseksi niissä järjestöissä, joita ilmoitettu työn-
2641: sosta tai asuinpaikasta riippumatta. Nuoret oli- seisaus tai sen laajentaminen koskisi. Lakkoon
2642: vat kuitenkin aavistuksen verran voimakkaam- voitaisiin ryhtyä vain, mikäli ennen lakon alka-
2643: min jäsenäänestyksen kannalla. mista järjestössä on toimitettu jäsenäänestys, jos-
2644: Edellä olevan perusteella ottaen huomioon sa enemmän kuin puolet työnseisauksen piirissä
2645: erityisesti kansalaisyhteiskunnan kehittämisen, olevien järjestöjen jäsenäänestykseen osallistu-
2646: kansalaisten kuulemisen, kansalaisten mielipide- neista jäsenistä on kannattanut työnseisauksen
2647: tiedustelussa osoittaman selvän käsityksen, työ- aloittamista tai sen laajentamista. Lisäksi edelly-
2648: markkinajärjestelmän toimivuuden ja lakon to- tetään, että itse jäsenäänestykseen on osallistu-
2649: dellisten maksumiesten edut on tärkeää, että vä- nut vähintään puolet lakkoon aikovien järjestö-
2650: littömästi ryhdytään toimenpiteisiin siten, että jen jäsenistä. Tämä on taas välttämätöntä, jotta
2651: lainsäädännöllä veivoitetaan työtaistelutoimen- lakolla olisi edes kohtuullisen suuri aktiivinen
2652: piteeseen aikova liitto järjestämään jäsenäänes- hyväksyntä jäsenistön keskuudessa. Luonnollis-
2653: tys ennen lakkoon ryhtymistä. ta olisi, että jäsenäänestystä varten liiton johto
2654: Tarkoituksenmukaisemmin tätä koskeva toimittaisi äänestysaineiston, jossa kuvattaisiin
2655: säännös voidaan sijoittaa lakiin työriitojen sovit- ansio kehitys, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen
2656: telusta (27. 7.1962/420). Mainitun lain 7 §:ssä sää- tekemät tarjoukset sekä alan kannattavuus ja
2657: detään työnseisauksen toimeenpanemisen me- työllisyystilanne. Jäsenäänestyksen menettelyta-
2658: nettelystä ja siitä, että ennen lakkoon ryhtymistä voissa noudatettaisiin asianomaisen järjestön
2659: on valtakunnansovittelijalle ja lakon vastapuo- sääntöjä.
2660: lelle toimitettava kirjallinen ilmoitus, jossa aio- Edellä olevan perusteella ehdotan,
2661: tun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt,
2662: alkamishetkija laajuus on mainittu. Mainittuun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2663: säännökseen tulisi lisätä uusi 3 momentti, jossa lakiehdotuksen:
2664: edellytettäisiin työnseisaukseen ryhtyvän järjes-
2665:
2666:
2667:
2668: Laki
2669: työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
2670:
2671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2672: lisätään 27 päivänä heinäkuuta 1962 työriitojen sovittelusta annetun lain (42011962) 7 §:ään,
2673: sellaisena kuin se on laissa 668/1970, uusi 3 momentti seuraavasti:
2674:
2675: 7§ män kuin puolet työnseisauksen piirissä olevien
2676: järjestöjen jäsenäänestykseen osallistuneista jä-
2677: Ilmoituksen jättämisen jälkeen ilmoituksen senistä on kannattanut työnseisauksen aloitta-
2678: tekijän on järjestettävä jäsenäänestys työnsei- mista tai sen laajentamista ja mikäli jäsenäänes-
2679: saukseen tai sen laajentumiseen ryhtymisestä tykseen on osallistunut vähintään puolet työnsei-
2680: niissä järjestöissä, joita ilmoitettu työnseisaus tai sauksen piirissä olevien järjestöjen jäsenistä.
2681: sen laajentaminen koskisi. Työnseisaus tai sen
2682: laajentaminen voi alkaa ilmoitettuna alkamis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2683: hetkenä vain, mikäli jäsenäänestyksessä enem- kuuta 19
2684:
2685: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
2686:
2687: Kimmo Sasi /kok
2688: LA 21/1998 vp
2689:
2690: Lakialoite 21
2691:
2692:
2693:
2694:
2695: Pekka Leppänen /vas ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 127 §:n
2696: muuttamisesta
2697:
2698:
2699: Eduskunnalle
2700:
2701:
2702: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2703:
2704: Lakialoitteessa ehdotetaan valtionverotuksen teella taikka niiden elatusapumaksujen perus-
2705: elatusvelvollisuusvähennyksen laajentamista teella,jotka ovat erääntyneet ennen lapsen täysi-
2706: koskemaan niitä elatusapumaksuja, jotka mak- ikäiseksi tuloa, mutta jotka maksetaan vero-
2707: setaan verovuonna 18-20-vuotiaan lapsen ela- vuonna tuon ajankohdan jälkeen.
2708: tukseen erillisen sopimuksen tai tuomion perus-
2709:
2710:
2711:
2712:
2713: PERUSTELUT
2714:
2715: 1. Nykyinen tilanne pauksissa on sosiaalipoliittisesti perusteltua laa-
2716: jentaa vähennysoikeus mainittuihin ryhmiin.
2717: Voimassa olevan tuloverolain 127 §:n mukaan Ensin mainitussa ryhmässä tämä on perusteltua
2718: verovelvollisen, joka on verovuonna suorittanut siksi, että elatusvelvollinen maksaa osaltaan lap-
2719: lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mukai- sen normaalia pidemmän koulutuksen aiheutta-
2720: sella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua ela- mia kuluja. Toisen ryhmän osalta se on perustel-
2721: tusapua, ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tua siksi, että maksamattomien elatusapumaksu-
2722: tuloverosta vähennetään kahdeksasosa hänen jen maksuhalukkuutta voidaan vähennysoikeu-
2723: verovuonna maksamaosa elatusavun määrästä, den avulla hiukan lisätä.
2724: kuitenkin enintään 450 markkaa alaikäistä lasta
2725: kohden.
2726: Säännös merkitsee sitä, että kaikki elatus- 2. Ehdotus
2727: velvolliset, jotka ovat suorittaneet verovuoden
2728: aikana alle 18-vuotiaan osalta elatusapumak- Ehdotamme, että tuloverolain 127 §:n nykyi-
2729: suja, voivat saada hyväkseen vähennyksen, joka seen tekstiin lisätään seuraavat virkkeet: Vero-
2730: on vähintään kahdeksasosa hänen maksamiensa velvollinen saa tehdä mainitun vähennyksen
2731: elatusapujen määrästä ja enintään 450 markkaa. myös, milloin hän maksaa erillisen sopimuksen
2732: Vähennys on varsin vaatimaton, mutta sen tai tuomion perusteella 18-20-vuotiaan lapsen
2733: lisäksi vähennysoikeuden ulkopuolelle on rajattu alatusapumaksuja. Vastaavan vähennyksen voi
2734: kaikki ne elatusvelvolliset, jotka jatkavat elatus- tehdä myös niiden maksujen perusteella, jotka
2735: apujen maksua verovuonna, kun lapsi on tullut ovat erääntyneet ennen lapsen täysi-ikäiseksi tu-
2736: täysi-ikäiseksi, joko siitä syystä, että tällaisesta loa, mutta jotka maksetaan tuon ajankohdan
2737: järjestelystä on sovittu tai siitä on erillinen tuo- jälkeen.
2738: mio lapsen koulutuksen turvaamiseksi. Lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2739: vähennysoikeuden ulkopuolelle on rajattu ne
2740: elatusvelvolliset, jotka maksavat verovuonna että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2741: erääntyneitä elatusapuvelkoja sen jälkeen, kun lakiehdotuksen:
2742: lapsi on tullut täysi-ikäiseksi. Molemmissa ta-
2743: 2 LA 21/1998 vp
2744:
2745: Laki
2746: tuloverolain 127 §:n muuttamisesta
2747:
2748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2749: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 127 §seuraavasti:
2750:
2751: 127 § hennyksen myös, milloin hän maksaa erillisen
2752: Valtionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys sopimuksen tai tuomion perusteella 18-20-vuo-
2753: tiaan lapsen elatusapumaksuja. Vastaavan vä-
2754: Verovelvollisen, joka on verovuonna suoritta- hennyksen voi tehdä myös niiden maksujen pe-
2755: nut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön mu- rusteella, jotka ovat erääntyneet ennen lapsen
2756: kaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistettua täysi-ikäiseksi tuloa, mutta jotka maksetaan
2757: elatusapua, ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuon ajankohdan jälkeen.
2758: tuloverosta vähennetään kahdeksasosa hänen
2759: verovuonna maksamansa elatusavun määrästä,
2760: kuitenkin enintään 450 markkaa alaikäistä lasta Tämä laki tulee voimaan päivänä
2761: kohden. Verovelvollinen saa tehdä mainitun vä- kuuta 199 .
2762:
2763:
2764: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1998
2765:
2766: Pekka Leppänen /vas Pekka Saarnio /vas
2767: Reino Laine /vas Kari Uotila /vas
2768: Pentti Tiusanen /vas
2769: LA 22/1998 vp
2770:
2771: Lakialoite 22
2772:
2773:
2774:
2775:
2776: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain 19 §:n
2777: muuttamisesta
2778:
2779:
2780: Eduskunnalle
2781:
2782: Työttömyysturvalain soviteltua päivärahajär- Sellaisten henkilöiden osalta, joilla sovitellun
2783: jestelmää koskeviin säännöksiin sisältyy ongel- päivärahan enimmäismäärä ei tullut täyteen
2784: mia, jotka toimivat kynnyksenä osa-aikaisten ja l. 7.1994 mennessä, soviteltua päivärahaa makse-
2785: määräaikaisten töiden vastaanottamiselle. Työt- taan ilman enimmäisrajaa, mikä johtuu vuosit-
2786: tömyysturvalain 19 §:ssä asetetaan sovitellun päi- tain vahvistetuista laeista, joilla enimmäisaiko-
2787: värahan maksamiselle rajoitus, jonka seuraukse- jen laskuri on pysäytetty.
2788: na ennen 1. 7.1994 sovitellun päivärahan enim- Edellä todettuun tilanteeseen joutunut ryhmä
2789: mäismäärän saaneelia henkilöllä ei ole oikeutta tulee saattaa takaisin sovitellun päivärahan pii-
2790: saada soviteltua päivärahaa ennen työttömyys- riin mahdollistamaila heille sovitellun päivära-
2791: turvalain 19 §:n 5 momentissa säädettyjen edelly- han saantioikeus silloin, kun työssäoloehto on
2792: tysten täyttymistä. 1.7.1994 jälkeen täyttynyt.
2793: Henkilöllä, jolla on tullut työttömyysturvan Työttömyysturvalain 1.1.1997 voimaan tul-
2794: sovitellun päivärahan 150 päivän enimmäismää- leet muutokset ansiosidonnaisen päivärahan las-
2795: rä täyteen ennen 1.7.1994, ei ole oikeutta sovitel- kusäännön sekä työssäoloehdon kertymisen
2796: tuun päivärahaan ennen kuin hän on ollut yhtä- osalta ovat johtaneet siihen, että ei ole perustel-
2797: mittaisessa kuuden kuukauden täysiaikaisessa tua rajata sovitellun päivärahan piirissä olevien
2798: työssä. henkilöiden määrää edellä kuvatulla tavalla.
2799: Työssäoloehdon täyttyminen ei riitä, mikäli Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2800: uusi työssäoloehto on hankittu osa-aikaisten tai
2801: lyhyiden määräaikaisten työsuhteiden avulla. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2802: Ansiosidonnaisen päivärahan laskeminen aloite- lakiehdotuksen:
2803: taan alusta, mutta soviteltuun päivärahaan ei ole
2804: oikeutta.
2805: 2 LA 22/1998 vp
2806:
2807:
2808: Laki
2809: työttömyysturvalain 19 §:n muuttamisesta
2810:
2811: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2812: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 19 §:n 5 momentti,
2813: sellaisena kuin se on laissa 1537/1993, seuraavasti:
2814:
2815: 19 § tai hankkinut uudelleen oikeuden työttömyys-
2816: päivärahaan 16 §:n mukaisesti, työttömyyspäi-
2817: Sovitellun päivärahan kesto
2818: vien sekä 18 ja 24 kuukauden laskentajaksot aloi-
2819: tetaan alusta.
2820: Jos henkilö on työskennellyt yhdenjaksoisesti
2821: vähintään kuuden kuukauden ajan työssä, jossa
2822: työaika on alalla normaalisti sovellettavan koko- Tämä laki tulee voimaan päivänä
2823: aikaisen työntekijän enimmäistyöajan pituinen kuuta 199 .
2824:
2825:
2826:
2827: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
2828:
2829: Esa Lahtela /sd Raimo Holopainen /sd Raimo Mähönen /sd
2830: Marjaana Koskinen /sd Erkki Pulliainen /vihr Erkki Partanen /sd
2831: LA 23/1998 vp
2832:
2833: Lakialoite 23
2834:
2835:
2836:
2837:
2838: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Lakialoite laiksi eräiden työsuhteessa
2839: olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 7 a §:n muuttami-
2840: sesta
2841:
2842:
2843: Eduskunnalle
2844:
2845: Rekisteröimättömän työnantajan, kotitalou- TaEL-vakuutusmaksun lisäksi työnantaja-
2846: den ja vastaavien ongelmana on erilaisten mak- asemassa oleva maksaa siis samalla lomakkeella
2847: sujen suorittamisen monimutkaisuus silloin, kun myös lakisääteisen työttömyysvakuutusmaksun,
2848: työntekijä palkataan lyhyeen, tilapäiseen työ- 0,9 prosenttia työnantajalta ja 1,4 prosenttia
2849: hön. Tämä monimutkaisuus on omiaan lisää- työntekijäitä perittynä vuonna 1998 sekä tapa-
2850: mään harmaan talouden osuutta kansantalou- turmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmak-
2851: dessaja se heikentääjopa yleistä lain kunnioitta- sun. Jälkimmäisten vakuutusten perintäprosent-
2852: mista. ti voisi olla normaalitasosta pyöristettynä alas-
2853: Yksityisten alojen lyhyitä työsuhteita koske- päin, koska vakuutusmaksujen saanti kaikkiaan
2854: van taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuulu- hieman lisääntyisi ja myös varmistuisi. Tapatur-
2855: vien työntekijöiden eläkelain mukaan työnantaja ma- ja ryhmähenkivakuutusmaksun LEL-eläke-
2856: joutuu maksamaan eläkevakuutusmaksun jokai- kassa siirtäisi sitten sille tapaturmavakuutusyh-
2857: sesta maksamastaan markasta. Lisäksi hän jou- tiölle, jonka työnantaja olisi ensimmäisen suori-
2858: tuu maksamaan työntekijäitä perimänsä työttö- tuksen yhteydessä valinnut. Vakuutusmaksu-
2859: myysvakuutusmaksun ja tapaturmavakuutus- prosentit vahvistaisi sosiaali- ja terveysministe-
2860: maksun sekä ryhmähenkivakuutusmaksun. riö.
2861: Jotta erilaiset maksut olisi helpompi hoitaa, Tämä käytäntö merkitsisi muutosta tapatur-
2862: pitää niiden suorittamistapoja yksinkertaistaa. mavakuutuslakiin siinä suhteessa, että 12 päivän
2863: On mahdollista päästä yhdellä pankkikäynnillä vähimmäisraja ja alle 3 400 markan kunnallisve-
2864: kahteen eri suoritukseen kahdella lomakkeella rotuksessa verotetun summan maksuvapaus
2865: siten, että toisella maksetaan ennakonpidätys ja poistuisivat. Näin lyhyet työsuhteet olisivat sa-
2866: työnantajan sosiaaliturvamaksu ja toisella hoi- massa asemassa kaikkien vakuutusten suhteen.
2867: detaan kaikki eläkevakuutus- ja tapaturmava- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2868: kuutusmaksut. Tällainen käytäntö olisi omiaan
2869: lisäämään rehellistä työntekoa ja myös yhteis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2870: kunnan säätämien lakien toteutumista ja kun- lakiehdotuksen:
2871: nioitusta. Suoritukset tapahtuisivat siis yhdistel-
2872: mälomakkeella, johon liittyisi myös itse palkan
2873: suoritus palkansaajalle.
2874: 2 LA 23/1998 vp
2875:
2876: Laki
2877: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 7 a §:n muuttamisesta
2878:
2879: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2880: lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimit-
2881: tajien eläkelain (662/1985) 7 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 56111993 ja 392/1995, uusi 4 momentti
2882: seuraavasti:
2883:
2884: 7a§ taisen suuruuden määrää sosiaali- ja terveysmi-
2885: nisteriö. Maksu tapahtuu yhdistelmälomakkeel-
2886: Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydes- la, jolla samalla kun maksetaan palkka, myös
2887: sä työntekijän työttömyysvakuutusmaksun ja suoritetaan sosiaaliturvamaksu ja ennakonpidä-
2888: maksaa sen yhdessä tapaturmavakuutus- ja ryh- tys verottajalle.
2889: mähenkivakuutusmaksun sekä työeläkemaksun
2890: kanssa esiintyvien taiteilijoiden ja erityisryhmien
2891: kassalle, joka tilittää sen työnantajan valitsemal- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2892: le tapaturmavakuutusyhtiölle. Maksun vuosit- kuuta 1999.
2893:
2894:
2895: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
2896:
2897: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
2898: Toimi Kankaanniemi /skl Päivi Räsänen /skl Bjarne Kallis /skl
2899: LA 24/1998 vp
2900:
2901: Lakialoite 24
2902:
2903:
2904:
2905:
2906: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 14 ja
2907: 105 a §:n muuttamisesta
2908:
2909:
2910: Eduskunnalle
2911:
2912:
2913: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2914:
2915: Tutkimusten mukaan perheet eivät ole vero- Kannustinvähennys luotiin vuodelle 1997.
2916: tuksessa samanarvoisessa asemassa keskenään. Sen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä otta-
2917: Jos toinen puolisoista hankkii perheen tulot, on maan vastaan pientäkin palkkatuloa antamalla
2918: verotus huomattavasti korkeampi kuin tilantees- tästä vähäinen veroetuus. Hallitus esittää vähen-
2919: sa, jossa molemmat puolisot saavat verotettavaa nyksen nostamista, mutta varsin vähän. Samalla
2920: tuloa. Tämä ehdotetaan korjattavaksi ensi vai- vähennyksen vaikutus ulottuu tarpeettoman
2921: heessa osittaisella siirtymisellä perheverotuk- korkeisiin tulonsaajaryhmiin.
2922: seen. Ehdotuksen mukaan ne perheet, joissa hoi- Tässä esitetään, että vähennyksen määrää
2923: detaan alle oppivelvollisuusikäistä lasta, vanhus- nostettaisiin korkeimmillaan 11 000 markkaan
2924: ta, vammaista tai pitkäaikaissairasta, voisivat ja samalla vähennys poistuisi alemmalla tulota-
2925: halutessaan laskea perheen tulot yhteen ja jakaa solla kuin mitä nykyisin ja hallituksen uudessa
2926: ne kahteen osaan puolisoiden erikseen verotetta- esityksessä tapahtuu. Muutos keventäisi verotus-
2927: vaksi. ta oikeassa kohdassa eli pientä palkkatuloa saa-
2928: vien osalta.
2929:
2930:
2931:
2932:
2933: PERUSTELUT
2934:
2935: Siirtyminen osittaiseen perheverotukseen työtä tekevät henkilöt ovat yhä työeläketurvan
2936: ulkopuolella. Tällaisen työn yhteiskunnallinen ja
2937: Nykyinen verotusjärjestelmä kohtelee eriar- inhimillinen arvo on tunnustettava.
2938: voisesti sellaisia perheitä, joissa vain toisella Verolainsäädäntöä tulisi korjata kohti perhe-
2939: huoltajista on palkkatuloja, toisen ollessa esi- verotusta silloin kun perheessä hoidetaan alle
2940: merkiksi kotona hoitamassa lasta, vanhusta tai oppivelvollisuusikäistä lasta tai vanhusta, vam-
2941: vammaista tai työttömänä. Kun erillisverotus on maista tai pitkäaikaissairasta. Tällöin perheen
2942: viety näin pitkälle, ei perheen hyvinvoinnin kan- saama tulo, puolisoiden niin halutessa, jaettaisiin
2943: nalta välttämätöntä tuloa helposti synny yhden kahtia ja vero määrättäisiin tältä perustalta.
2944: ansaitsijan mallilla, eivätkä perheen nettotulot
2945: välttämättä paljoa kasva toisen puolison työhön
2946: menemisestä. On ongelmallista, että perheitä Kannustinvähennyksen korottaminen
2947: kohdellaan eri tavoin sosiaaliturvassa ja verotuk-
2948: sessa. Tämä johtaa helposti varsinkin lapsiper- Kansantalouttamme kohdanneet lamavuodet
2949: heiden kohdalla tulo loukkuun, jossa ainoan an- ja raju työttömyyden kasvu saivat hyvinvointi-
2950: saitsijan palkkatyöstä saatu hyöty ei ole paljoa valtion rahoituksen epävakaalle pohjalle. Sa-
2951: suurempi kuin toimeentulotukinormit. manaikaisesti verotus on noussut kohtuuttomal-
2952: Lisäksi on syytä todeta muun muassa, että le tasolle ja tarvittavien sosiaalisten tulonsiirto-
2953: kotona lasten, vanhusten tai vammaisten hoito- jen määrä on noussut. Nyt tarvitaan kannustimia
2954: 2 LA 24/1998 vp
2955:
2956: työn tekemiseen. Verotuksen, sosiaaliturvan ja teltua sekä työllistämisen kannalta että sosiaali-
2957: palkkojen tulee muodostaa sellainen kokonai- sesti. Uudistus helpottaisi erityisesti nuorten työ-
2958: suus,jolloin myös pienten palkkojen ja osa-aika- markkinoille pyrkivien ensi askelia työuralle. On
2959: työn houkuttelevuus suhteessa tuilla elämiseen erityisen tärkeää ehkäistä työelämästä syrjäyty-
2960: nousee. Lisäksi palkkatyöhön kohdistuvan vero- mistä. Kannustinvähennyksen kohdentamisen
2961: tuksen ja pääomaveron kohtuutonta eroa tulisi avulla kansantaloudelle koituvat dynaamiset
2962: pienentää. Työnteon tulee olla itsestään selvä ja hyödyt lisääntyvät nimenomaan pienituloisten
2963: kannattava toimeentulomalli. Työn kannusta- ostovoimaa lisäämällä. Se lisäisi myös yritysten
2964: vuutta lisäämällä tuetaan työtaitojen kehittämis- työllistämismahdollisuuksia pienentäen verokii-
2965: tä ja ylläpitoa sekä pitkäaikaistyöttömien työllis- laa.
2966: tymistä. Kannustinvähennyksen noston lisäksi olisi
2967: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on välttämätöntä alentaa valtion tuloveroastetta
2968: nykyisellä tasollaan kannustimena riittämätön. varsinkin pieni- ja keskituloisilla. Kannustinvä-
2969: Esimerkiksi runsaan 40 000 markan vuositulois- hennyksen nosto pienentäisi kuntien verotuloja,
2970: sa vähennys on korkeimmillaan eli 5 500 mark- mutta vähentäisi samalla mm. niiden toimeentu-
2971: kaa vuodessa, joka lisää kuukausituloja noin 90 lotukimenoja. Esitetty uudistus tulisi tehdä osa-
2972: markalla. Hallitus esittää ylärajan nostamista na sellaista kokonaisuutta, jossa kuntien asema
2973: 8 500 markkaan ja sallii vähennyksen vaikutuk- suhteessa valtioon ja kansantalouden kokonai-
2974: sen tarpeettoman korkeisiin tulonsaajaryhmiin. suuteen ei entisestään heikkene.
2975: Esitettävän lainmuutoksen myötä kannustin- Samalla esitetään, että kannustinvähennyk-
2976: vähennys olisi korkeimmillaan 52 000 markan seen oikeuttaisi myös kotihoidontukena ja
2977: vuosituloissa eli 11 000 markkaa vuodessa, jol- omaishoitajan tukena saatu verotettava tulo.
2978: loin lisätuloja nykyiseen verrattuna tulisi kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2979: kaudessa 183 markkaa. Kannustinvähennystä
2980: tulee nostaa selvästi pienituloisilla ja katkaista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2981: sen vaikutus 152 000 markan vuosiansioihin, hie- lakiehdotuksen:
2982: man keskipalkkojen yläpuolelta. Tämä on perus-
2983:
2984:
2985:
2986:
2987: Laki
2988: tuloverolain 14 ja 105 a §:n muuttamisesta
2989:
2990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2991: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §,sellaisena kuin se
2992: on laissa 112611996, sekä
2993: lisätään 14 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi,
2994: seuraavasti:
2995:
2996: 14 § 105 a §
2997: Puolisoiden erillisverotus Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
2998: Kunnallisverotuksessa verovelvollisen puh-
2999: Jos perheessä hoidetaan alle oppivelvollisuus- taasta ansiotulosta vähennetään kunnallisvero-
3000: ikäistä lasta, vanhusta, vammaista tai pitkäai- tuksen ansiotulovähennys. Vähennys lasketaan
3001: kaissairasta, puolisoiden niin halutessa perheen verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palk-
3002: ansiotulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia, katulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä,
3003: jolloin vero määrätään näin saaduista summista tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotu-
3004: kummastakin erikseen. lojen, lasten kotihoidon tuen, omaishoidontuen,
3005: jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä
3006: LA 24/1998 vp 3
3007:
3008: yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maa- 52 000 markkaa vähennyksen määrä pienenee 10
3009: talouden ansiotulo-osuuden perusteella. prosentilla puhtaan ansiotulon 52 000 markkaa
3010: Vähennys on 30 prosenttia näiden tulojen ylittävältä osalta.
3011: 15 000 markkaa ylittävältä osalta. Vähennyksen
3012: enimmäismäärä on kuitenkin 11 000 markkaa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
3013: Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä kuuta 199 .
3014:
3015:
3016: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1998
3017:
3018: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
3019: Toimi Kankaanniemi /skl Päivi Räsänen /skl Bjarne KaHis /skl
3020: LA 25/1998 vp
3021:
3022: Lakialoite 25
3023:
3024:
3025:
3026:
3027: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi eläkeläisten ja työttömien
3028: neuvotteluoikeudesta
3029:
3030:
3031: Eduskunnalle
3032:
3033: Maamme eläkeläiset kokevat asemansa hei- kulma huomioon asioiden valmistelussa ja pää-
3034: kentyneen 1990-luvun aikana. Samaan aikaan töksenteossa. Työttömien aseman parantaminen
3035: työttömyys on kasvanut ennen kokemattomaan ja työllisyyden hoito edellyttää samoin työttö-
3036: mittasuhteeseen. Huolimatta viime vuosien mien omien näkemysten selvittämistä asioiden
3037: myönteisestä työllisyyden kehityksestä ei ongel- valmistelussa ja päätöksenteossa.
3038: maa ole kokonaisuudessaan pystytty ratkaise- Asia on järjestettävissä lainsäädännöllä. Lail-
3039: maan. Eläkeläisten ja työttömien aseman paran- la säädettäisiin erityisen neuvottelijan toimen pe-
3040: tamiseksi pitää heille turvata lakisääteinen neu- rustamisesta. Valtioneuvosto nimittäisi neuvot-
3041: votteluoikeus maan hallituksen kanssa. Käytän- telijan,jota kutsuttaisiin valtakunnanneuvotteli-
3042: nössä asiasta vastaisivat eläkeläisten ja työttö- jaksi (vertaa valtakunnansovittelija). Hänen teh-
3043: mien valtakunnalliset järjestöt. täväkseen asetettaisiin neuvottelujen käyminen
3044: Suomessa tulee mahdollisimman pian säätää valtakunnallisten eläkeläisten ja työttömien jär-
3045: laki, joka takaa maamme eläkeläisille ja työttö- jestöjen kanssa. Valtakunnanneuvottelija rapor-
3046: mille heidän etujärjestöjensä kautta neuvottelu- toisi suoraan valtioneuvostolle toimistaan. Edus-
3047: oikeuden maan hallituksen kanssa. Näin turvat- kunta käsittelisi vuosittain valtakunnanneuvot-
3048: taisiin myös eläkkeensaajille ja työttömille mah- telijan toimintakertomuksen.
3049: dollisuus nykyistä paremmin neuvotella heitä Valtakunnanneuvottelija vo1s1 käymiensä
3050: koskevista asioista. neuvottelujen pohjalta antaa toimenpidesuosi-
3051: Sosiaali- ja terveysministeriön 20.3.1996 teke- tuksia esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi.
3052: mällä päätöksellä asettama vanhuus- ja eläkepo- Valtakunnanneuvottelijan toimisto olisi sijoi-
3053: liittinen neuvottelukunta ei ole riittävä toimenpi- tettu sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen.
3054: de yksistään siksi, että työttömien valtakunnalli- Lakialoitteen taloudelliset kustannukset vas-
3055: sillajärjestöillä ei ole siinä edustusta eikä muuta- taavat valtakunnansovittelijan toimiston kus-
3056: kaan virallista foorumia, missä olisi mahdollista tannuksia.
3057: aidosti neuvotella heitä koskevista asioista val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3058: tiovallan kanssa. Neuvottelukunnan toimikau-
3059: deksi on asetettu 1.4.1997-31.3.2000. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3060: Väestön vanhentuessa ikärakenteeltaan on lakiehdotuksen:
3061: erityisen tärkeää ottaa vanhuspoliittinen näkö-
3062: 2 LA 25/1998 vp
3063:
3064: Laki
3065: eläkeläisten ja työttömien neuvotteluoikeudesta
3066:
3067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3068:
3069: 1§ sekä annettava kerran vuodessa toimintakerto-
3070: Eläkeläisten ja työttömien neuvotteluoikeus
3071: mus eduskunnalle.
3072:
3073: Eläkeläisten ja työttömien neuvotteluoikeu- 4§
3074: den toteuttamiseksi valtioneuvosto nimittää neu- Valtakunnanneuvottelijan toimisto
3075: vottelijan, jota kutsutaan valtakunnanneuvotte-
3076: lijaksi, käymään neuvotteluja eläkeläisten ja Valtakunnanneuvottelijalla on sosiaali- ja ter-
3077: työttömien valtakunnallisten järjestöjen kanssa. veysministeriössä toimisto, jonka esimiehenä
3078: Valtakunnanneuvottelija päättää siitä, mitkäjär- hän toimii.
3079: jestöt on katsottava valtakunnallisiksi eläkeläis-
3080: ten ja työttömien järjestöiksi. Valtakunnanneu- 5§
3081: vottelija voi neuvottelujen perusteella antaa toi- Salassapitovelvollisuus
3082: menpidesuosituksia.
3083: Valtakunnanneuvottelija ei saa luvattomasti
3084: 2§ ilmaista ammatti- tai liikesalaisuutta, jonka hän
3085: Valtakunnanneuvottelija on virassaan tai tehtävässään saanut tietää, eikä
3086: asiaa, joka hänelle on salassapidon ehdolla an-
3087: Valtakunnallisten eläkeläisten ja työttömien nettu tiedoksi.
3088: järjestöjen sekä valtiovallan välisten neuvottelu- Rangaistus virkamiehen ja julkisyhteisön
3089: jen järjestämistä varten on valtakunnanneuvot- työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomi-
3090: telijan virka. sesta on säädetty rikoslain 40 luvun 5 §:ssä.
3091: Määrättyä neuvottelutehtävää varten voi-
3092: daan asettaa tilapäinen neuvottelija. 6§
3093: Valtakunnanneuvottelijan ja tilapäisen neu- Virka-apu
3094: vottelijannimittää virkaan valtioneuvosto.
3095: Viranomaiset ovat velvolliset tarvittaessa an-
3096: 3§ tamaan valtakunnanneuvottelijalle hänen pyytä-
3097: Valtakunnanneuvottelijan tehtävät määnsä virka-apua tässä laissa säädettyjen tehtä-
3098: vien suorittamiseksi.
3099: Valtakunnanneuvottelijan on:
3100: 1) pyrittävä yhteistoiminnassa eläkeläisten ja 7§
3101: työttömien järjestöjen kanssa edistämään näiden Tarkemmat määräykset
3102: ja valtiovallan välisiä suhteita;
3103: 2) annettava harkintansa mukaan toimenpi- Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
3104: desuositus valtakunnallisten eläkeläisten ja työt- sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
3105: tömienjärjestöjen kanssa käymiensä neuvottelu-
3106: jen perusteella asiassa, jonka ratkaiseminen edel- 8§
3107: lyttää valtiovallan toimenpiteitä; Voimaantulo
3108: 3) raportoitava käydyistä neuvotteluista ja
3109: yhteyksistä valtakunnallisiin eläkeläisten ja työt- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3110: tömien järjestöihin ja näiden yhteyksien aikana kuuta 199 .
3111: esille nousseista ongelmista valtioneuvostolle
3112:
3113:
3114: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1998
3115:
3116: Mikko Elo /sd Sinikka Hurskainen /sd Marjaana Koskinen /sd
3117: Mikko Immonen /vas Timo Laaksonen /vas Pentti Tiusanen /vas
3118: Jaakko Laakso /vas Tapio Karjalainen /sd
3119: LA 26/1998 vp
3120:
3121: Lakialoite 26
3122:
3123:
3124:
3125:
3126: Päivi Räsänen /skl: Lakialoite laiksi rikosrekisterilain 4 §:n muutta-
3127: misesta
3128:
3129:
3130: Eduskunnalle
3131:
3132:
3133: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3134:
3135: Esityksessä ehdotetaan mahdollistettavaksi työtehtäviin hakevien luotettavuuden selvittä-
3136: rikosrekisteritietojen Iuovuttaminen lapsia koh- mistä varten muuttamalla rikosrekisterilain
3137: taan tehdyistä rikoksista langetettujen tuomioi- 4§:ää.
3138: den osalta lasten kanssa työskentelyä sisältäviin
3139:
3140:
3141: PERUSTELUT
3142:
3143: Lasten hyväksikäyttö on tällä vuosikymme- Rikosrekisteriasetuksen 14 §mahdollistaa pe-
3144: nellä noussut vakavasti otettavaksi yhteiskun- riaatteessa rikosrekisteritietojen Iuovuttamisen
3145: nalliseksi kysymykseksi. Lastensuojelun keskus- painavista syistä muillekin kuin laissa tarkemmin
3146: liiton tekemän tutkimuksen mukaan alle murros- määritellyille viranomaisille. Tätä mahdollisuut-
3147: ikäisistä tytöistä noin seitsemän prosenttia kokee ta ei kuitenkaan tiettävästi ole viime vuosina
3148: joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. käytetty. Asetuksen 14 §:n mahdollistama me-
3149: Poikien kohdalla vastaava luku on noin kolme nettely on luonteeltaan muutenkin niin poik-
3150: prosenttia. Poliisin tiedossa on kymmenen viime keuksenomainen, ettei voida olettaa taustaselvi-
3151: vuoden ajalta yhteensä noin 500 lapsiin kohdis- tyksiä voitavan tehdä sen perusteella. Tämän ja
3152: tunutta siveellisyysrikosta, mukaan lukien laaja- asian yleisen tärkeyden vuoksi tietojen saamisen
3153: mittaisia hyväksikäyttötapauksia ja murhiin mahdollisuudesta nyt käsiteltävien kaltaisissa ta-
3154: päättyneitä seksuaalirikoksia. Huolimatta kan- pauksissa tulee säätää yksilöidystija lain tasolla.
3155: sainvälisesti suhteellisen alhaisista luvuista ky- Vastaavanlaisia taustaselvityksiä tehdään lu-
3156: seessä on rikosryhmä,jonka seuraukset ovat erit- kuisilla muilla aloilla. Mikäli esimerkiksi ylino-
3157: täin vakavia ja jota pidetään yleisesti erittäin peussakot voivat eräillä aloilla estää koulutuksen
3158: tuomittavana. ja työn saannin, lapseen kohdistuneiden rikosten
3159: Suomen lainsäädäntö on kuitenkin edelleen selvittäminen ei liene kohtuuton edellytys työs-
3160: monelta osin puutteellinen. Tuomio lapseen koh- kentelylle lasten kanssa.
3161: distuneesta seksuaalirikoksesta ei esimerkiksi Ainakin Norjassa ja Yhdysvalloissa on voi-
3162: estä saamasta työpaikkaa alalta, jolla työsken- massa tämänsisältöiset säädökset. Kansainväli-
3163: nellään lasten kanssa. Tunnetaan tapauksia, jois- sistä velvoitteistamme YK:n lapsen oikeuksien
3164: sa hyväksikäytöstä tuomittu lasten kanssa työs- julistuksen koulutusta ja hyväksikäyttöä koske-
3165: kennellyt on onnistunut saamaan uudelleen sa- vat 29 ja 34 §velvoittavat valvomaan lapsen tur-
3166: man alan työpaikan ja syyllistynyt uudelleen hy- vallisuutta käsillä olevan ongelman suhteen. Esi-
3167: väksikäyttöön. tyksessä uusiksi koululaeiksi taataan lapselle oi-
3168: Ratkaisuna tähän ongelmaan tulisi säätää laki keus turvalliseen oppimisympäristöön, mihin
3169: lasten kanssa työskentelyä sisältäviin työtehtä- luonnollisesti sisältyy oikeus välttyä seksuaali-
3170: viin hakevien taustojen selvittämisen mahdolli- selta ahdistelulta.
3171: suudesta. Työnantajana tulisi olla mahdollisuus Lainmuutoksen yhteydessä tulee asetuksella
3172: saada tiedot hakijan mahdollisista lapsiin koh- säätää kysymykseen tulevista ammattiryhmistä
3173: distuneista rikoksista Iangetetuista tuomioista. ja säädöksen muusta tarkemmasta soveltamises-
3174: 2 LA 26/1998 vp
3175:
3176: ta. On mahdollista, että nykyistä rikosrekisteri- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3177: asetusta tulee 2 §:n osalta muuttaa, jotta esimer-
3178: kiksi lapsiin kohdistuneet väkivaltarikokset pys- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3179: tytään erittelemään. lakiehdotuksen:
3180:
3181:
3182: Laki
3183: rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta
3184:
3185: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3186: muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (770/1993) 4 §:n 1 momentin 4 ja 5
3187: kohta, sekä
3188: lisätään 4 §:n 1 momenttiin uusi 6 kohta seuraavasti:
3189:
3190: 4§ 6) työnantajalle tiedot lapsiin kohdistuneista
3191: Rikosrekisteristä luovutetaan henkilöä koske- rikoksista langetetuista tuomioista lasten kanssa
3192: va tieto: työskentelyä sisältäviin työtehtäviin hakevan
3193: luotettavuuden arvioimista varten.
3194: 4) valtioneuvoston oikeuskanslerille ja edus-
3195: kunnan oikeusasiamiehelle lain noudattamisen
3196: valvontaa varten; Tämä laki tulee voimaan päivänä
3197: 5) esitutkintaviranomaiselle pakkokeinoasiaa kuuta
3198: varten; sekä
3199:
3200:
3201: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
3202:
3203: Päivi Räsänen /skl
3204: LA 27/1998 vp
3205:
3206: Lakialoite 27
3207:
3208:
3209:
3210:
3211: Pia Viitanen /sd ym.: Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 18 a §:n
3212: muuttamisesta
3213:
3214:
3215: Eduskunnalle
3216:
3217: Sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana tännössä on ilmennyt ongelmia tapauksissa, jois-
3218: korvataan ansionmenetystä. Päiväraha määräy- sa päätoiminen opiskelija ei ole saanut kesätöitä
3219: tyy pääsääntöisesti työkyvyttömyyttä edeltänee- eikä ole edellisenä vuonna ansainnut muutakaan
3220: nä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen verotettavaa tuloa. Tämä on johtanut tilantee-
3221: työtulojen perusteena. Päiväraha voidaan vah- seen, jossa elokuussa sairastunut opiskelija jää
3222: vistaa myös välittömästi ennen päivärahakautta ilman opintorahaa sekä sairauspäivärahaa pit-
3223: oneiden tulojen perusteena, jos tulot ovat oneet käksikin ajaksi.
3224: olennaisesti suuremmat kuin verotuksessa tode- Tilanteen korjaamiseksi on sairausvakuutus-
3225: tut. lain 18 a §:ää muutettava siten, että opiskelija,
3226: Päivärahaa ei makseta vakuutetun vuosityö- joka on saanut opintorahaa neljän edellisen kuu-
3227: tulojen jäädessä alle 5 080 markan. Jos sairaus kauden aikanajonakin näistä kuukausista, tulee
3228: jatkuu yli 60 päivää, on vakuutetulla mahdolli- oikeutetuksi sairauspäivärahaan, joka on vähin-
3229: suus saada tarveharkintaista sairauspäivärahaa. tään 86 prosenttia opintorahan päivää kohti las-
3230: Opiskelijan toimeentulo turvataan opinto- ketusta määrästä. Jos opiskelijana on onut vero-
3231: tuella. Sairastuessaan opiskelija saa yleensä tettavaa työtuloa edellisenä vuonna tai kuuden
3232: opintotukea vielä noin kahden kuukauden ajal- sairastumista edeltävän kuukauden aikana, las-
3233: ta. Opintorahan maksun lakattua opiskelijan toi- ketaan sairauspäiväraha tästä summasta, mikäli
3234: meentulo turvataan sairauspäivärahalla. Mikäli sen määrä johtaa edunisempaan tulokseen.
3235: opiskelija on päivärahakauden alkamista edeltä- Lakiesitys ei johda kokonaisuuden kannalta
3236: vän kuukauden aikana ollut oikeutettu opintora- kustannusten nousuun siitä syystä, että nykyisin
3237: haan tai aikuisopintorahaan, hänelle on makset- opiskelija on vastaavassa tilanteessa ollut oikeu-
3238: tava työkyvyttömyydenjohdosta päivärahaa vä- tettu toimeentulotukeen.
3239: hintään 86 prosenttia opintorahan päivää koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3240: den lasketusta määrästä.
3241: Jos päivärahakausi alkaa elokuussa, on päivä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3242: rahakautta edeltävä kuukausi heinäkuu, jonoin lakiehdotuksen:
3243: tavallisesti opiskelija ei saa opintorahaa. Käy-
3244:
3245:
3246:
3247:
3248: 5 280044
3249: 2 LA 27/1998 vp
3250:
3251:
3252: Laki
3253: sairausvakuutuslain 18 a §:n muuttamisesta
3254:
3255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3256: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 18 a §:n 2 momentti,
3257: sellaisena kuin se on laissa 1500/1995, seuraavasti:
3258:
3259: 18 a § hänelle viimeksi suoritetun opintorahan tai ai-
3260: kuisopintorahan kahdeskymmenesviidesosasta.
3261: Jos vakuutettu on päivärahan alkamista edel-
3262: tävän neljän kuukauden aikana saanut opintotu-
3263: kilain mukaista opintorahaa tai aikuisopintora-
3264: haa, hänelle työkyvyttömyyden johdosta suori- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3265: tettava päiväraha on vähintään 86 prosenttia kuuta 199 .
3266:
3267:
3268: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
3269:
3270: Pia Viitanen /sd Säde Tahvanainen /sd
3271: Reino Ojala /sd Jorma Kukkonen /sd
3272: Helena Vartiainen /sd
3273: LA 28/1998 vp
3274:
3275: Lakialoite 28
3276:
3277:
3278:
3279:
3280: Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Lakialoite vuoden 1999 veroasteik-
3281: kolaiksi
3282:
3283:
3284: Eduskunnalle
3285:
3286: Hallitus esittää (HE 25/1998 vp), että vuoden tuksen keventämisen. Varsin kohtuullisena raja-
3287: 1999 verotuksessa tuloveroasteikkoon tehdään na verohelpotuksille voisi olla 200 000 markkaa.
3288: noin kahden prosentin inflaatiotarkistus ja että Esitämme tuloveroasteikkoa, jossa ylimpänä
3289: asteikon marginaaliveroprosentteja alennetaan marginaaliveroprosenttina on edelleen 39, kuten
3290: 0,5 prosenttiyksiköllä ylintä tuloluokkaa lukuun ennen vuotta 1997. Noin 180 000 markan tulora-
3291: ottamatta. Esitys on jatkoa vuoden 1997 verorat- jasta lähtien verokevennys on pienempi kuin hal-
3292: kaisulle, jolla marginaaliveroprosenttia alennet- lituksen esityksessä. Suunnilleen 280 000 markan
3293: tiin kaikissa tuloluokissa yhdellä prosenttiyksi- rajasta lähtien veroasteikko on jonkin verran ki-
3294: köllä ja jolla siten myös suurituloiset saivat mer- reämpi kuin vuoden 1998 veroasteikko ja suun-
3295: kittävän verohelpotuksen. nilleen samalla tasolla kuin veroasteikko ennen
3296: Mielestämme suurituloisille annettavat vero- vuotta 1997.
3297: helpotukset eivät ole perusteltuja varsinkaan ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3298: kytilanteessa, kun pienituloisten sosiaaliturvaa
3299: ja julkisia palveluja on leikattu monilla päätök- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3300: sillä. Hyväksymme pieni- ja keskituloisten vero- lakiehdotuksen:
3301:
3302:
3303: Vuoden 1999 veroasteikkolaki
3304: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3305:
3306: 1§ 3-5§
3307: (Kuten HE) (Kuten HE)
3308:
3309: 2§
3310: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
3311: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan
3312: ansiotulo kohdalla ylittävästä tulon
3313: osasta
3314: 47 000 50 5,5
3315: 63 000 930 15,5
3316: 80 000 3 565 19,5
3317: 112 000 9 805 25,5
3318: 176 000 26 125 32
3319: 200 000 33 805 33,5
3320: 306 000 69 315 39
3321:
3322:
3323: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1998
3324:
3325: Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo /va-r Mikko Kuoppa Iva-r
3326: LA 29/1998 vp
3327:
3328: Lakialoite 29
3329:
3330:
3331:
3332:
3333: Mikko Kuoppa /va-r ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 105 a §:n
3334: muuttamisesta
3335:
3336:
3337: Eduskunnalle
3338:
3339: Tuloverotuksen muutokset 1990-luvulla ovat Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
3340: suosineet suurituloisia. Erityisesti suurten pää- ulkopuolelle jäävät myös eläketulot. Kun ansio-
3341: omatulojen verotus on keventynyt pääomatulo- tulovähennystä on korotettu, eläkeläisten suh-
3342: jen verouudistuksen sekä yhtiöverotuksen hyvi- teellinen asema verotuksessa on heikentynyt.
3343: tysjärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Suurten Vuoden 1997 veropaketissa kunnallisverotuk-
3344: palkkatulojen verotusta on keventänyt korkeim- sen ansiotulovähennystä laajennettiin niin, että
3345: pien marginaaliveroprosenttien alentaminen vähennyksen vaikutus katoaa vasta varsin suu-
3346: vuosina 1990, 1991 ja 1997. Mitä suuremmat rissa, yli 300 000 markan tuloluokissa. Tätä on
3347: ovat palkkatulot, sitä suurempi on verohelpo- vaikea perustella, kun otetaan huomioon, että
3348: tuksista seuraava käytettävissä olevien tulojen vähennys kaventaa merkittävästi kuntien vero-
3349: nousu. pohjaa.
3350: Kun otetaan huomioon myös vuodelle 1999 Hallitus esittää (HE 28/1998 vp), että vuonna
3351: esitetyt muutokset tuloverotukseen ja vakuutet- 1999 kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä
3352: tujen sairausvakuutusmaksuun (HE 12/1998 vp, edelleen laajennetaan sen enimmäismäärää ko-
3353: HE 25/1998 vp ja HE 28/1998 vp), voidaan las- rottamalla sekä tulorajoja väljentämällä. Esitetty
3354: kea, että miljoonan markan palkkatuloissa ny- muutosjohtaa siihen, että vähennyksen vaikutus
3355: kyisen hallituksen veroratkaisut alentavat veroja häviää vasta 361 000 markan vuositulon jälkeen.
3356: noin 36 000 markalla vuodessa eli 3 000 markalla Pienipaikkaisilie suunnatut verohelpotukset
3357: kuukaudessa. Käytettävissä oleviin tuloihin se ovat perusteltuja. Nykyisessä tilanteessa, kun
3358: merkitsee lähes 9 prosentin nousua. julkisen sektorin velkaantumista on käytetty pe-
3359: Keskituloisilla verohelpotuksista syntyvä rusteluna mittaville sosiaaliturvan leikkauksille
3360: käytettävissä olevien tulojen nousujää 4-5 pro- ja julkisten palvelujen heikentämiselle, on sen
3361: senttiin, kun verrataan vuoden 1999 reaalisia ve- sijaan vaikea nähdä perustetta hyvätuloisille
3362: roperusteita vuoden 1995 veroperusteisiin. Pie- suunnattaville verohelpotuksille. Mielestämme
3363: nillä palkkatuloilla verokevennysten vaikutus on verohelpotukset pitäisi rajata noin 200 000 mar-
3364: vielä vaatimattomampi. kan vuosituloon. Kunnallisverotuksen ansiotu-
3365: Ns. tulolaukkupaketin yhteydessä kunnallis- lovähennyksen kohdalla tämä voitaisiin toteut-
3366: verotuksen ansiotulovähennys rajoitettiin työtu- taa hallituksen esityksestä poiketen siten, että
3367: loihin, jolloin se ei enää koske sosiaaliturvan tai vähennystä pienennetään 75 000 markan vuosi-
3368: tulonsiirtojen varassa eläviä kuten työttömiä, tulon jälkeen 6,5 prosentilla tulorajan ylitteestä
3369: opiskelijoita, sairaus- tai vanhempainpäivärahan eikä 3 prosentilla. Toisaalta katsomme, että kun-
3370: varassa olevia tai lasten kotihoidon tuen saajia. nallisverotuksen ansiotulovähennyksen tulisi
3371: Käytännössä näin on rajattu hyvin suurijoukko koskea kaikkia ansiotuloja, siis myös työttö-
3372: pienituloisia verohelpotusten ulkopuolelle. Voi- myyspäivärahoja, sairauspäivärahoja ja muita
3373: daan laskea, että tuloluokissa 20 000-40 000 vastaavia tulonsiirtoja.
3374: markkaa verotus ei kevene nykyisen hallituksen Koska eläkeläisillä eläketulovähennys täyttää
3375: aikana lainkaan, jos kyse on esim. pitkäaikais- osittain samaa tehtävää, voitaisiin lähteä siitä,
3376: työttömästä, jonka ainoana tulona on peruspäi- että eläketulosta voidaan tehdä ansiotulovähen-
3377: väraha tai työmarkkinatuki. Peruspäivärahalla nys siltä osin kuin se on kunnallisverotuksen elä-
3378: tai työmarkkinatuella elävän tulot jäävätkin ketulovähennystä suurempi. Tällöin eläketulosta
3379: mainittuun haarukkaan. ei voisi tehdä päällekkäin kahta vähennystä,
3380: 2 LA 29/1998 vp
3381:
3382: mutta eläkeläisten verotus ei myöskään olisi mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3383: lään tasolla kireämpi kuin vastaavan suuruisen
3384: palkkatulon verotus. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3385: lakiehdotuksen:
3386:
3387:
3388:
3389:
3390: Laki
3391: tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
3392:
3393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3394: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §, sellaisena kuin
3395: se on laissa 1126/1996, seuraavasti:
3396:
3397: 105 a § määrä pienenee 6,5 prosentilla puhtaan ansiotu-
3398: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys lon 75 000 markkaa ylittävältä osalta. Eläketulon
3399: saajalle vähennyksestä myönnetään vain se osa,
3400: Kunnallisverotuksessa verovelvollisen puh- joka ylittää kunnallisverotuksen eläketulovähen-
3401: taasta ansiotulosta vähennetään kunnallisvero- nyksen määrän.
3402: tuksen ansiotulovähennys. Vähennys on 20 pro-
3403: senttia näiden tulojen 15 000 markkaa ylittävältä Tätä laki tulee voimaan patvana
3404: osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuiten- kuuta 199 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
3405: kin 8 600 markkaa. Verovelvollisen puhtaan an- vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
3406: siotulon ylittäessä 75 000 markkaa vähennyksen
3407:
3408:
3409:
3410: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
3411:
3412: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo Iva-r
3413: LA 30/1998 vp
3414:
3415: Lakialoite 30
3416:
3417:
3418:
3419:
3420: Veijo Puh jo Iva-r ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n muutta-
3421: misesta
3422:
3423:
3424: Eduskunnalle
3425:
3426: Pääomatulojen ja yhteisöjen tuloveroprosen- inflaatio on kuitenkin merkittävästi hidastunut,
3427: tiksi säädettiin vuoden 1993 verouudistuksen yh- joten tätä perustetta alhaiselle verokannalle ei
3428: teydessä 25 prosenttia. Vuodesta 1996 lähtien enää ole.
3429: veroprosentti on ollut 28. Kansainvälisesti ver- On outoa, jos omaisuustuloja, jotka eivät pe-
3430: taillen etenkin yhteisöjen veroprosentti on Suo- rustu työpanokseen vaan usein täysin ansiotto-
3431: messa edelleen alhainen. Erityisesti suuret pää- maan arvonnousuun ja keinotteluun, verotetaan
3432: omatulot ovat etuoikeutetussa asemassa suhtees- työtuloja kevyemmin. Suhteen pitäisi olla pikem-
3433: sa samansuuruisiin ansiotuloihin. minkin päinvastainen.
3434: Tulonjakotilaston mukaan tuloerot ovat Kohtuullinen pääomatulojen ja yhteisöjen ve-
3435: kääntyneet kasvuun vuonna 1996. Sitä ennen roprosentti voisi olla 32 prosenttia, mikä on lä-
3436: tuloerot kasvoivat jo vuonna 1993, jolloin pää- hellä keskituloisen palkansaajan todellista vero-
3437: omatulojen verouudistus tuli voimaan. astetta.
3438: Alhaisen pääomatuloveroprosentin keskei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3439: seksi perusteeksi esitettiin uudistusta valmistel-
3440: taessa inflaatio. Katsottiin, että inflaation vuoksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3441: osa omaisuuden tuotosta on vain nimellistä eikä lakiehdotuksen:
3442: inflaatiovoittoja pitäisi verottaa. Viime vuosina
3443:
3444:
3445: Laki
3446: tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
3447:
3448: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3449: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 2 momentti,
3450: sellaisena kuin se on laissa 1263/1997, seuraavasti:
3451:
3452: 124 § valtion osuus 18,24 prosenttiyksikköä,
3453: Veron määräytyminenjajakautuminen veron- kunnan osuus 12,8 prosenttiyksikköä,
3454: saajien kesken seurakunnan osuus 0,96 prosenttiyksikköä.
3455:
3456:
3457: Pääomatulon tuloveroprosentti on 32. Yhtei- Tätä laki tulee voimaan patvana
3458: sön ja yhteisöetuuden tuloveroprosentti on niin kuuta 199 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
3459: ikään 32, joka jakautuu eri veronsaajille tuleviin vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
3460: osuuksiin seuraavasti:
3461:
3462:
3463: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
3464:
3465: Veijo Puhjo /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Mikko Kuoppa /va-r
3466: LA 31/1998 vp
3467:
3468: Lakialoite 31
3469:
3470:
3471:
3472:
3473: Helena Vartiainen /sd ym.: Lakialoite laiksi miinanraivaajatunnuk-
3474: sesta
3475:
3476:
3477: Eduskunnalle
3478:
3479: Syksyn 1944 välirauhansopimuksen mukaan messa vasta 27.9.1947, mutta rintamasotilastun-
3480: Suomen oli kiireellisesti raivattava miinat määrä- nusta ei ole voitu myöntää miinanraivaajille, kos-
3481: tyiltä merialueilta. Ensimmäisen raivausvaiheen ka rintamalla voidaan olla ainoastaan sodassa.
3482: henkilöstö kotiutettiin marraskuussa 1944. Sen Etenkin meriraivaus on olosuhteiden vaikeu-
3483: jälkeen perustettuun raivaajalaivastoon kuului den sekä tehtävien raskauden ja vaativuuden
3484: 205 alusta. Henkilövahvuudeksi vahvistettiin vuoksi ollut paljolti rinnastettavissa sodan ajan
3485: 2 134. Palveluksessa oli laivaston ja rannikkoty- rintamatehtäviin. Tästä syystä perusteita rinta-
3486: kistön vakinaista henkilöstöä ja varusmiehiä masotilastunnuksen myöntämiseen välittömästi
3487: sekä noin 300 värvättyä. Pariisin rauhansopi- sodanjälkeen tehtyyn miinanraivaukseen osallis-
3488: muksen tultua voimaan syyskuussa 1947 ja väli- tuneille olisi ollut riittävästi.
3489: rauhansopimuksen määräysten samalla lakates- Miinanraivaajien jääminen rintamasotilas-
3490: sa olemasta voimassa Suomi saattoi aiempaa va- tunnuksen ulkopuolelle ja toisaalta heidän teke-
3491: paammin määrätä raivaajavoimiensa käytöstä. mänsä työn suuri merkitys ovat perusteita erityi-
3492: Pakko-otettuja aluksia luovutettiin takaisin ja selle miinanraivaajatunnukselle, joka tässä laki-
3493: henkilöstöä supistettiin. Erillisraivaus päättyi aloitteessa esitetään perustettavaksi. Miinan-
3494: heinäkuussa 1950. raivaajatunnus oikeuttaa sen saajaneräisiin niis-
3495: Pohjois-Suomessa pioneerit aloittivat raivaus- tä erityiseduista, joita on myönnetty rintamaso-
3496: työt jo sodan aikana. Koska pian kävi selväksi, tilas-, rintamapalvelus- ja rintamatunnuksen
3497: ettei miinanraivausta saada tehdyksi yksin- saaneille. Miinanraivaajat ovat keskimäärin sa-
3498: omaan pioneerijoukoin, luotiin miinanraivaus- manikäisiä kuin rintamaveteraanitunnusten saa-
3499: organisaatio, johon johto ja raivausosastojen jat, joten lakialoitteen tarkoittamat edut ovat
3500: runko saatiin osin pioneerijoukoista. Pääosin myös itsenäisen selviytymisen kannalta tarpeel-
3501: henkilöstö palkattiin siviilistä. Vuoden 1945 hei- lisia heidän elinolojensa, kuntonsa ja terveyten-
3502: nä-, elo- ja syyskuussa raivaukseen osallistui sä ylläpitämiseksi. Miinanraivaajille tarpeellisia
3503: 1 481 henkilöä. Vuonna 1946 henkilöstössä oli etuuksia ovat rintamalisä, josta on säädetty rin-
3504: 484 siviilityöntekijää. Erikseen organisoitu rai- tamasotilaseläkelaissa, kuntoutus, josta on sää-
3505: vaus päättyi syksyllä 1952. detty rintamaveteraanien kuntoutuksesta anne-
3506: Sodan jälkeen puolustusvoimienjohdolla teh- tussa laissa sekä suun ja hampaiden hoidon
3507: tyyn miinanraivaukseen osallistui kaikkiaan korvaaminen, josta on säädetty sairausvakuu-
3508: noin 6 000 henkilöä. Merialueilta raivattiin tuslaissa. Ylimääräisen rintamalisän myöntä-
3509: 1945-1950 yli 8 500 miinaa ja raivausestettä. mistä tai asuntojen korjaustuen suuntaamista
3510: Pohjois-Suomessa raivattiin 1945-1952 kaik- miinanraivaajille ei esitetä. Miinanraivausmita-
3511: kiaan 79 000 miinaa, 3 300 lentopommia ja leita on myönnetty 1 518, joten miinanraivaus-
3512: 600 000 kranaattia. Merimiinojen raivauksessa tunnuksia todennäköisesti myönnetään hieman
3513: sai surmansa 28 miestä ja vammautui 35 miestä. tätä vähemmän. Valtion talousarvioesityksessä
3514: Pohjois-Suomen miinanraivauksessa sai sur- vuodelle 1998 hallitus on esittänyt, että se antaa
3515: mansa 72 miestä ja vammautui 144 miestä. talousarvioon liittyvän esityksen laiksi, joka si-
3516: Miinanraivaajat tekivät merkittävän työn sältäisi säännökset kuntoutuksen antamisesta
3517: Suomen siirtyessä sodasta rauhanoloihin ja täyt- eräille sodassa tai siihen välittömästi liittyvissä
3518: täessä välirauhansopimuksen ehtoja. Kyseessä tehtävissä palvelleille henkilöryhmille. Tällä la-
3519: oli rauhansopimusehdoissa määrätty työ, jota kialoitteella miinanraivaajat saavat aseman, jos-
3520: valvontakomissio valvoi. Sotatila päättyi Suo- sa heille taataan kuntoutuksen lisäksi rintama-
3521: 2 LA 31/1998 vp
3522:
3523: lisä sekä suun ja hampaiden hoidon korvaami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3524: nen. Tämä järjestely vastaa paremmin miinan-
3525: raivaajien tehtävien erityistä raskautta, vaati- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3526: vuutta ja vaarallisuutta. lakiehdotuksen:
3527:
3528:
3529: Laki
3530: miinanraivaa jatunnuksesta
3531:
3532: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3533:
3534: 1§ 2§
3535: Suomen kansalaisella, joka todistettavasti on Tämän lain soveltamisesta aiheutuneet tar-
3536: palvellut virallisessa miinanraivausorganisaa- peelliset kustannukset otetaan valtion vuotui-
3537: tiossa taikka sitä edeltäneessä raivaus- tai pio- seen talousarvioon tarkoitusta varten varatusta
3538: neeriyksikössä merialueella syyskuun 15 päivän määrärahasta. Tämän lain mukaisesta kuntou-
3539: 1944 ja heinäkuun 17 päivän 1950 välisenä aika- tuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta aiheutu-
3540: na tai Pohjois-Suomessa syyskuun 5 päivän 1944 neisiin tarpeellisiin kustannuksiin voidaan käyt-
3541: ja syyskuun 14 päivän 1952 välisenä aikana, on tää myös Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa
3542: oikeus saada miinanraivaajatunnus sekä siihen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrä-
3543: perustuvina etuuksina varsinaista rintamalisää, rahan rajoissa.
3544: kuntoutusta sekä korvausta suun ja hampaiden
3545: hoidosta niiden säännösten mukaisesti, jotka 3§
3546: ovat voimassa rintamasotilastunnuksen saanei- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
3547: den osalta. töönpanosta annetaan asetuksella.
3548: Miinanraivaajatunnusta ei kuitenkaan anneta
3549: henkilölle, joka on saanut rintamasotilas-, rinta- 4§
3550: mapalvelus- tai rintamatunnuksen. Tunnuksen Tämä laki tulee voimaan palVana
3551: myöntämisestä päättää Pääesikunta. kuuta 199 . Ennen tämän lain voimaantuloa voi-
3552: daan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
3553: toimiin.
3554:
3555:
3556: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1998
3557:
3558: Helena Vartiainen /sd Virpa Puisto /sd Säde Tahvanainen /sd
3559: Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd Kalevi Olin /sd
3560: Raimo Holopainen /sd Raimo Tiilikainen /r Jukka Mikkola /sd
3561: Marjaana Koskinen /sd Tuija Pohjola /sd Reijo Lindroos /sd
3562: Markku Koski /kesk Maija Rask /sd Riitta Prusti /sd
3563: Arto Bryggare /sd Sulo Aittoniemi /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk
3564: Matti Väistö /kesk Johannes Koskinen /sd Reino Laine /vas
3565: Pekka Saarnio /vas Annikki Koistinen /kesk Ulla Anttila /vihr
3566: Tarja Filatov /sd Janina Andersson /vihr Leena Luhtanen /sd
3567: Raimo Mähönen /sd Reino Ojala /sd Erkki Partanen /sd
3568: Mikko Immonen /vas Reijo Kallio /sd Veijo Puhjo Iva-r
3569: Arto Lapiolahti /sd Hannu Takkula /kesk Marjut Kaarilahti /kok
3570: Ville Itälä /kok Sakari Smeds /skl Matti Vähänäkki /sd
3571: Janne Viitamies /sd Vaito Koski /sd Mikko Kuoppa /va-r
3572: Pauli Saapunki /kesk Ulla Juurola /sd Jukka Roos /sd
3573: Heikki Rinne /sd Pia Viitanen /sd Kalevi Lamminen /kok
3574: Ulla-Maj Wideroos /r Tauno Pehkonen /skl Eila Rimmi /vas
3575: Antero Kekkonen /sd Seppo Kanerva /kok Tuula Haatainen /sd
3576: LA 31/1998 vp 3
3577:
3578: Raimo Vistbacka /ps Matti Saarinen /sd Kari Uotila /vas
3579: Iivo Polvi /vas Jaakko Laakso /vas Gunnar Jansson /r
3580: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Mats Nyby /sd Risto Kuisma /rem
3581: Jorma Rantanen /sd Arja Ojala /sd Markku Pohjola /sd
3582: Tero Mölsä /kesk Heikki Koskinen /kok Lauri Metsämäki /sd
3583: Vuokko Rehn /kesk Maria Kaisa Aula /kesk Pekka Leppänen /vas
3584: Marja-Leena Viljamaa /sd Ilkka Kanerva /kok Reijo Laitinen /sd
3585: Osmo Kurola /kok Pirkko Peltomo /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
3586: Kari Myllyniemi /kesk Markus Aaltonen /sd Sinikka Hurskainen /sd
3587: Timo Järvilahti /kesk Timo Kalli /kesk Annika Lapintie /vas
3588: Aino Suhola /kesk Mikko Elo /sd Juhani Alaranta /kesk
3589: Anne Huotari /vas Markku Vuorensola /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
3590: Håkan Malm /r Markku MarkkoJa /kok Tapio Karjalainen /sd
3591: Maija Perho /kok Kari Kantalainen /kok Eero Lämsä /kesk
3592: Jorma Huuhtanen /kesk Klaus Bremer /r Tuija Nurmi /kok
3593: Pekka Kuosmanen /kok Juha RehuJa /kesk Päivi Räsänen /skl
3594: LA 32/1998 vp
3595:
3596: Lakialoite 32
3597:
3598:
3599:
3600:
3601: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi lapsityövoimalla tuotettujen
3602: tavaroiden maahantuonnin estämisestä
3603:
3604:
3605: Eduskunnalle
3606:
3607: Lasten taloudellinen hyväksikäyttö on jatku- mainittu maana, jossa lapsityövoiman käyttö on
3608: vasti lisääntyvä ongelma niin Euroopassa kuin yleisintä maailmassa. Kuitenkin esimerkiksi Kii-
3609: kaikkialla maailmassa. Kuitenkin lapsityövoi- nan olosuhteista ei ole riittävää tietoa, jotta voi-
3610: man hyväksikäyttöön on kiinnitetty tähän asti taisiin tehdä oikeat johtopäätökset lapsityövoi-
3611: suhteellisen vähän huomiota. Noin kymmenen man hyväksikäytön laajuudesta Kiinassa.
3612: vuotta sitten kansainvälinen työjärjestö ILO (In- Euroopassa lapsityö on yllättävän yleistä. Ita-
3613: ternational Labour Organisation, jäljempänä liassa on todennäköisesti suurin määrin työssä
3614: myös ILO) ryhtyi päättäväiseen taisteluun lapsi- käyviä lapsia Länsi-Euroopassa, ja heidän luku-
3615: työvoiman hyväksikäyttöä vastaan. Tässä työssä määränsä arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa.
3616: ILO kuitenkin kohtasi melkoista epäilyä sekä Erityisen ongelmallinen alue on Etelä-Italia. Es-
3617: kehitysmaissa että kehittyneissä maissa. Kehitys- panjassa arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa
3618: apua antavat maat eivät nähneet lapsityön käyt- lasta, jotka työskentelevät laittomasti.
3619: töä kovinkaan mielenkiintoiseksi asiaksi, ja toi- Entisissä sosialistimaissa, kuten Bulgariassa,
3620: saalta monet kehitysmaat katsoivat kohtalon- Romaniassa, Puolassa ja Unkarissa lapsityövoi-
3621: omaisesti, että lapsityö oli luonnollinen osa asioi- man käytön arvellaan yleistyneen viime vuosien
3622: den kulkua ja että se oli väistämätön seuraus aikana. Turkki on maa, jossa lapsityövoiman
3623: alikehittyneisyydestä ja köyhyydestä. käyttö on erittäin yleistä. Turkissa myös pakolli-
3624: Aivan viime vuosina suhtautuminen lapsityö- nen koulunkäynti loppuu 12 vuoden iässä,jolloin
3625: hön on muuttunut merkittävästi. Lapsityövoi- viimeistään monet lapset alkavat työnsä omien
3626: man hyväksikäyttö on noussut erääksi keskei- perheittensä liikkeissä tai maataloudessa.
3627: simmistä kansainvälisen politiikan kysymyksis-
3628: tä. Tällä hetkellä on jo nähtävissä voimakas maa- Toimenpiteet
3629: ilmanlaajuinen liikehdintä, joka vaatii välitöntä
3630: toimintaa lapsityön väärinkäyttöä vastaan. Vii- Kansainvälinen yhteisö ei ole kaikesta päätel-
3631: me vuoden syksyllä pidettiin esimerkiksi Oslossa len löytänyt riittävän tehokkaita keinoja lapsi-
3632: lapsityövoiman käyttöä koskeva konferenssi, työvoiman käytön ja lisääntymisen estämiseksi.
3633: joka sai laajaa huomiota ympäri maailmaa. Useimmiten kansainvälisissä yhteyksissä puhu-
3634: taan positiivisten kannustimien luomisesta lapsi-
3635: Ongelman laajuus
3636: työvoiman käyttöä vastaan. Tärkeimpänä kei-
3637: nona nähdään useimmiten taistelu köyhyyttä ja
3638: Lapsityövoiman hyväksikäyttöä on totuttu köyhyyden syitä vastaan sekä taistelu työttö-
3639: pitämään ei-eurooppalaisena ilmiönä. Kuitenkin myyttäja sosiaalista syrjäytymistä vastaan. Kan-
3640: tosiasia on, että myös Euroopassa on monia mai- sainväliset järjestöt ovat vaatineet myös oikeutta
3641: ta, joissa lapsityövoimaa käytetään väärin hy- koulunkäyntiinjokaiselle lapselle. Yleisen tietoi-
3642: väksi. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on erityi- suuden lisääminen lapsityövoiman käytön laa-
3643: sesti lisääntymässä entisissä sosialistimaissa ja juudestaja sen vaaroista on myös nähty tärkeäk-
3644: Aasiassa. Tällä hetkellä kansainvälinen työjär- si. Koska lapsityö on yleismaailmallinen ongel-
3645: jestö ILO arvioi, että maailmassa on kaikkiaan ma, on nähty välttämättömäksi sisällyttää maail-
3646: 250 miljoonaa lasta, jotka käyvät työssä, kun man kauppajärjestön (World Trade Organisa-
3647: heidän pitäisi olla koulussa. Näistä arvioidaan tion) sopimuksiin sosiaalisia ehtoja, jotka kan-
3648: 120 miljoonan lapsen tekevän kokopäivätyötä ja nustaisivat kehitysmaita vähentämään lapsityö-
3649: usein olosuhteissa, joissa he joutuvat vaaranta- tä ja ottamaan käyttöön minimi-iän lasten työs-
3650: maan terveytensä ja turvallisuutensa. Intia on säkäynnille.
3651: 2 LA 32/1998 vp
3652:
3653: Voidaan kuitenkin perustellusti esittää kysy- sitiivisella kannustamisella ja kansainvälisellä
3654: mys, kuinka pitkälle kansainvälinen yhteisö pää- yhteistyöllä lapsityövoiman käytön estämisessä.
3655: see lapsityövoiman käytön estämisessä pelkäs- Kansainväliset esimerkit muilta aloilta osoitta-
3656: tään yhteistoiminnalla ja myönteisillä toimenpi- vat, että kauppasaarrot ovat tehokkaita, vaikka-
3657: teillä ilman pakottavia sanktioita. Eri kansainvä- kin ne saattavat luonnollisesti aiheuttaa vaikeuk-
3658: lisissä yhteyksissä on mainittu esimerkkinä sia koko kansakunnalle.
3659: Bangladesh, jossa 15 %lapsista kuolee ennen vii- Suomen pitäisi ryhtyä entistä ponnekkaam-
3660: dettä syntymäpäivää ja vähemmän kuin 50 % min vastustamaan kaikkea globalisaation nimis-
3661: lapsista käy loppuun viisiluokkaista koulua. sä tapahtuvaa ympäristöarvojen, sosiaaliturvan
3662: Bangladeshissa vaatetusteollisuus on tärkeä am- ja ihmisoikeuksien dumppausta. Lapsityövoi-
3663: mattitaidottoman työvoiman työllistäjä, ja las- man hyväksikäyttö on vähiten hyväksyttävä, jos
3664: ten arvioidaan muodostavan noin viisi prosenttia ei kaikkein inhottavin ihmisoikeuksien polkemi-
3665: tämän alan työvoimasta. sen muoto. Siksi Suomen tulee olla edelläkävijä
3666: Vuonna 1992 Yhdysvalloissa tehtiin lakialoi- ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin vaikutta-
3667: te, jota Yhdysvaltojen ammattiyhdistysliike tuki. maan sekä itse että yhteistyössä muiden ihmisoi-
3668: Lakialoite tähtäsi sellaisten tuotteiden tuonnin keuksia kunnioittavien maiden kanssa siihen,
3669: kieltämiseen, joiden valmistamiseen oli osallistu- että lapsityövoiman käyttöä vähennetään ja lo-
3670: nut alle 15-vuotiaita lapsia (the Harkin Bill). pullisena tavoitteena tulee olla sen poistaminen
3671: Sanktioiden uhka aiheutti kuitenkin paniikkia kokonaan.
3672: teollisuudessa ja muutaman kuukauden kuluessa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3673: 55 000 lasta irtisanottiin.
3674: Kaikesta huolimatta on vaikea nähdä niitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3675: tuloksia, joita voidaan saavuttaa ainoastaan po- lakiehdotuksen:
3676:
3677:
3678: Laki
3679: lapsityövoimalla tuotettujen tavaroiden maahantuonnin estämisestä
3680:
3681: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3682:
3683: 1§ tietoon, jolle on annettava kohtuullinen aika itse
3684: Lapsityövoimalla tuotetut tavarat keskeyttää tavaran maahantuonti tai tilaisuus
3685: antaa selvitys tavaran valmistuksessa käytetystä
3686: Lapsityövoimalla tuotettujen tavaroiden työvoimasta sekä siitä, vaarantaako tehtävä työ
3687: maahantuonti on kiellettyä, jollei Suomea sito- lapsen terveyttä tai henkistä hyvinvointia. Selvi-
3688: vista kansainvälisistä tai kahdenvälisistä sopi- tys annetaan tullihallitukselle.
3689: muksista muuta johdu. Lapsityövoiman käytöllä
3690: tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden lapsien hyväksi- 3§
3691: käyttöä tavaran valmistamisessa tavalla, joka on Tullihallituksen päätös
3692: omiaan vaarantaruaan lapsen terveyttä tai hen-
3693: kistä hyvinvointia. Tullihallitus tekee päätöksen siitä, onko tava-
3694: raa pidettävä 1 §:ssä mainitulla tavalla valmistet-
3695: 2§ tuna sekä siitä, voidaanko jo maahantuodut ta-
3696: Takavarikko varat saattaa markkinoille. Tullihallituksen on
3697: päätöstä tehdessään otettava mahdollisuuksien
3698: Jos tavaran maahantuonnin yhteydessä ilme- mukaan huomioon tavaran tuotannossa vallitse-
3699: nee perusteltua syytä epäillä tavaran olevan vat työolosuhteet sekä lapsille järjestetty koulu-
3700: 1 §:ssä mainitulla tavalla valmistettu, on tullivi- tus ja terveydenhuolto arvioitaessa sitä, onko
3701: ranomaisten estettävä kyseisen tavaran maahan- tehtävä työ lapsen terveydelle tai henkiselle hy-
3702: tuonti sekä otettava jo maahantuodut tavarat vinvoinnille vaarallista.
3703: väliaikaiseen takavarikkoon. Tullihallituksen päätöksestä voidaan hakea
3704: Ennen tavaran maahantuonnin estämistä sekä muutosta Uudenmaan lääninoikeudelta, jonka
3705: takavarikkoa on asia saatettava maahantuojan on käsiteltävä asia kiireellisenä.
3706: LA 32/1998 vp 3
3707:
3708: 4§ 5§
3709: Tarkemmat määräykset Voimaantulo
3710: Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3711: sesta annetaan asetuksella. kuuta 199 .
3712:
3713:
3714: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
3715:
3716: Mikko Elo /sd Pentti Tiusanen /vas
3717: LA 33/1998 vp
3718:
3719: Lakialoite 33
3720:
3721:
3722:
3723:
3724: Bjarne Kallis /skl ym.: Lakialoite laiksi varainsiirtoverolain muutta-
3725: misesta
3726:
3727:
3728: Eduskunnalle
3729:
3730: 1. Nykytila Ehdotettu 0,1 prosenttia on kuitenkin varsin
3731: pieni eikä pörssikauppa sen takia siirry ulkomail-
3732: Varainsiirtoverolain mukaan arvopaperin le. Todettakoon lisäksi, että ainakin Ranskassa
3733: omistusoikeuden luovutuksesta on suoritettava ja Isossa-Britanniassa peritään arvopaperipörs-
3734: veroa 1,6 prosenttia. Veroa ei kuitenkaan ole sissä käydystä kaupasta veroa ilman, että kauppa
3735: suoritettava ns. pörssikaupasta. Arvopaperi- olisi siirtynyt ulkomaille.
3736: pörssissä tapahtuvasta kaupasta leimaveroa pe-
3737: rittiin vielä tämän vuosikymmenen alussa tasan
3738: yksi prosentti. Arvopaperikaupan elvyttämiseksi 3. Esityksen vaikutukset
3739: vero poistettiin edellisellä eduskuntakaudella.
3740: Arvopaperipörssissä käydyn kaupan liike-
3741: vaihto on noin 500 miljardia markkaa vuodessa.
3742: 2. Ehdotetut muutokset Aloitteessa ehdotetun 0, 1 prosentin veron tuotto
3743: olisi nykyisen liikevaihdon mukaan noin 500 mil-
3744: Arvopaperikaupan vilkastuttua ja osakekurs- joonaa markkaa.
3745: sien noustua uusiin ennätyksiin on ns. pörssive-
3746: ron palauttamisesta ollut keskustelua eri yhtey-
3747: dessä. Perusteluna verolle on ollut fiskaalisten 4. Voimaantulo
3748: syiden lisäksi arvopaperikaupan ylikuumenemi-
3749: sen ja erityisesti sen keinottelun hillitseminen. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdolli-
3750: Ehdotusta on vastustettu lähinnä väitteellä, simman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja
3751: että tämäntyyppinen arvopaperikauppa siirtyisi vahvistettu.
3752: kokonaan Suomesta pois, mikäli se tulisi veron- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3753: alaiseksi. Näin saattaisikin tapahtua, mikäli vero
3754: olisi suurehko ja mikäli Suomi olisi ainoa maa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3755: jossa pörssikauppa kuuluisi verotuksen piiriin. lakiehdotuksen:
3756:
3757:
3758:
3759:
3760: 6 280044
3761: 2 LA 33/1998 vp
3762:
3763: Laki
3764: varainsiirtoverolain muuttamisesta
3765:
3766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3767: kumotaan 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (931/1996) 15 §:n 5 momentti,
3768: ja
3769: lisätään 20 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
3770:
3771: 20§ tä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun
3772: lain (772/1988) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa op-
3773: Verokantaja veron peruste
3774: tioyhteisössä vakioidun johdannaissopimuksen
3775: perusteella vero on 1 momentista poiketen 0,1 %.
3776: Myytäessä tai vaihdettaessa pörssiarvopape-
3777: reita tai markkina-arvopapereita arvopaperi-
3778: pörssissä arvopaperimarkkinalain (495/1989) Tämä laki tulee voimaan päivänä
3779: 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa julkisessa kaupassa kuuta 199 .
3780: ja luovutuksesta, joka tapahtuu kaupankäynnis-
3781:
3782:
3783: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1998
3784:
3785: Bjarne Kallis /skl Mauri Pekkarinen /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
3786: LA 34/1998 vp
3787:
3788: Lakialoite 34
3789:
3790:
3791:
3792: Timo Ihamäki /kok: Lakialoite laeiksi makeis- ja virvoitusjuoma-
3793: verosta annetun lain 1 §:n ja mainitun lain liitteenä olevan
3794: virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta
3795:
3796:
3797: Eduskunnalle
3798:
3799: Luonnon kivennäisvesien kaupallista hyödyn- vastaavien tuotteiden kannalta neutraalia. Jaos-
3800: tämistä Suomessa haittaa makeis- ja virvoitus- to esitti, että kaikki luonnon kivennäisvedet jä-
3801: juomaverolaki, jossa määrätään luonnon kiven- tettäisiin virvoitusjuomaveron ja sen lisäveron
3802: näisvesille virvoitusjuomavero ja ympäristöpe- ulkopuolelle. Jaoston kannanotot eivät kuiten-
3803: rusteinen lisä vero. Luonnosta saatava talousvesi kaan ole johtaneet lainsäädäntötoimiin.
3804: on vapaa kummastakin verosta. Rajana on ko- Luonnon kivennäisvesien verovapaus edellyt-
3805: konaiskivennäispitoisuus 500 mg/1. Tämä val- täisi Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön perus-
3806: misteverolain kohta on myönnetty ongelmaksi. tuvan syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti
3807: Virvoitusjuomien valmisteveroista säädetään sitä, että verosta olisi vapautettava myös vastaa-
3808: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetussa lais- vat maahantuodut kivennäisvedet. Suomessa
3809: sa (1474/1994). Vero kannetaan perusverona itse myynnissä olevista ulkomaalaisista kivennäisve-
3810: juomista ja lisäverona niiden päällyksistä. Verot- sistä vain Perrier vapautuisi veroista. Ruotsalai-
3811: liset tuotteet luetellaan lain liitteenä olevassa vir- nen Ramlösa pakataan Hartwallin kanssa teh-
3812: voitusjuoma verotaulukossa. Verotaulukossa dyn sopimuksen mukaan kierrätettäviin pulloi-
3813: mainituista tuotteista kannetaan virvoitusjuo- hin,joten kertakäyttöpulloon siirtyminen ei liene
3814: maveron perusveroa 0,27 markkaa litralta. Tä- todennäköistä. Ranskalaisen Evianin kokonais-
3815: män lisäksi kannetaan lisäveroa päällyksistä,joi- kivennäispitoisuus on alle 500 mg/1, jolloin se on
3816: hin on pakattu verotaulukon tuoteryhmiin 4, 5, 9 jo nyt vapaa kaikista veroista. Huoli kertakäyt-
3817: ja 12 kuuluvia juomia, lähinnä limonadeja tai töpakkausten lisääntymisestä on siis aiheeton
3818: kivennäisvesiä. ensinnäkin, koska ulkomaalaisten kivennäisve-
3819: Säädettäessä aikoinaan makeis- ja virvoitus- sien myynti on vähäistä Suomessa ja toiseksi
3820: juomaveroa sekä siihen liittyen kertakäyttöpak- koska vain Perrier vapautuisi veroista. Perrieriä
3821: kausten lisäveroa jätettiin kertakäyttöpakkauk- myydään erittäin pieniä määriä Suomessa, koska
3822: seen pakattu talousvesi kummankin veromuo- se ei ole ollenkaan vähittäismyynnissä. Lisäksi
3823: don ulkopuolelle. Perrier pakataan omaan, tavaramerkkinä toimi-
3824: Tällöin ei maassamme tunnettu ainoatakaan vaan erikoispulloonsa, josta tuskin tullaan luo-
3825: kivennäisvesiesiintymää, jota olisi voitu kaupal- pumaan.
3826: lisesti hyödyntää. Kun esiintymä sitten löytyi Nykyisellään makeis- ja virvoitusjuomavero
3827: Heinolasta, joutui se kummankin edellä maini- asettaa suomalaisen Viquan epätasa-arvoiseen
3828: tun veron kohteeksi, vaikka olisi ollut kohtuullis- asemaan verrattuna ulkomaalaisiin kivennäisve-
3829: ta rinnastaa se talousveteen. siin, koska kertakäyttöpullojen lisävero koskee
3830: EU-direktiivin mukaan luontainen kivennäis- vain Viquaa. Pahimmassa tapauksessa Viquan
3831: vesi onpakattava lähteellä. Tämä aiheuttaa sen, puHottaminen joudutaan lopettamaan. Jako ve-
3832: että kertakäyttöpullot ovat ainoa pakkausvaih- rottomiin ja verollisiin luonnon kivennäisvesiin
3833: toehto Heinolan Viquan kivennäisvedelle. kokonaiskivennäispitoisuuden perusteella on
3834: Ympäristöministeriö asetti 12.10.1994 jaoston keinotekoinen ja siitä tulisikin luopua.
3835: tutkimaan valmisteverolainsäädäntöä ja EU:n Tällä perusteella ehdotan, että luonnon ta-
3836: siihen vaatimia muutoksia. Jaosto asettui sille lousvedet vapautettaisiin kokonaan virvoitus-
3837: kannalle, että luonnon kivennäisvedet tulisi va- juomaverosta.
3838: pauttaa kokonaan valmisteverolainsäädännön Edellä olevan perusteella ehdotan,
3839: piiristä. Ongelmaksi katsottiin se, että veropoh-
3840: jaan kuuluivat vain tiettyjen nestemäisten juo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3841: mien päällykset, mikä ei ole toisiaan läheisesti lakiehdotukset:
3842: 2 LA 34/1998 vp
3843:
3844:
3845: 1.
3846: Laki
3847: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3848:
3849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3850: muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain ( 1474/1994)
3851: 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
3852:
3853: 1§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
3854: Makeis- ja virvoitusjuomista, lukuun otta- kuuta
3855: matta hapotettuja tai hapottamattomia luonnon
3856: kivennäisvesiä sekä hiilihapotettua vettä, on suo-
3857: ritettava valtiolle makeis- ja virvoitusjuomave-
3858: roa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
3859:
3860:
3861:
3862:
3863: 2.
3864: Laki
3865: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon
3866: muuttamisesta
3867:
3868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3869: muutetaan makeis- ja virvoitusjuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1474/1994)
3870: liitteenä olevaa virvoitusjuomaverotaulukkoa, sellaisena kuin se on osaksi laissa 148/1996, seuraavas-
3871: ti:
3872:
3873: VIRVOITUSJUOMA VEROTAULUKKO
3874:
3875: Tullitariffin Tuote Tuoteryhmä Veron määrä
3876: nimike
3877:
3878: 2201 :stä Vesi, myös keinotekoinen kivennäisvesija lisättyä sokeria
3879: tai muuta keinotekoista makeutusainetta sisältämätön ja
3880: maustamaton; jää ja lumi:
3881: -keinotekoinen kivennäisvesi, jonka kivennäissuolapi-
3882: toisuus on vähintään 500 milligrammaa litraa kohti 4 0,27 mk/1
3883:
3884: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
3885:
3886:
3887: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
3888:
3889: Timo Ihamäki /kok
3890: LA 35/1998 vp
3891:
3892: Lakialoite 35
3893:
3894:
3895:
3896:
3897: Eila Rimmi /vas ym.: Lakialoite laiksi sosiaalihuoltolain 27 b §:n
3898: muuttamisesta
3899:
3900:
3901: Eduskunnalle
3902:
3903:
3904: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3905:
3906: Lakialaitteessa ehdotetaan omaishoitajille vat ovat osan arkipäivästä hoidossa päivähoito-
3907: kuluvan vuoden alusta säädetyn lomaoikeuden keskuksessa, päiväsairaalassa tai vastaavassa lai-
3908: (1 vrk/kuukausi) laajentamista koskemaan vai- toksessa.
3909: keavammaisten omaishoitajia, joiden hoidetta-
3910:
3911:
3912:
3913:
3914: PERUSTELUT
3915:
3916: 1. Nykytila omaishoitajat. Tältä osin lain kaavamaista sään-
3917: töä tulisi korjata.
3918: Omaishoidon tuesta säädetään sosiaalihuol- Tuoreen lain perusteluissa todetaan vapaapäi-
3919: tolain 27 a ja 27 b §:ssä. Vuoden 1997 marras- vän saamisen edellytyksistä, että sidonnaisuus
3920: kuussa säännöksiä muutettiin niin, että hoitotyöhön olisi ratkaiseva tekijä arvioitaessa
3921: omaishoitaja voi saada yhden paikallisen vapaa- sitä, onko omaishoitajalla Iakisääteinen oikeus
3922: päivän sellaista kalenterikuukautta kohden, jon- vapaaseen. Hoito voi olla sitovaa silloinkin, kun
3923: ka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin se painottuu esimerkiksi huolehtimiseen demen-
3924: keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokauti- toituneen vanhuksen turvallisuudesta. Pelkäs-
3925: sesti tai jatkuvasti päivittäin (lailla 1109/1997, tään hoidon fyysinen ja psyykkinen raskaus tai
3926: joka tuli vireille hallituksen esityksellä HE 166/ hoitotyön vaativuus ei perustaisi oikeutta laki-
3927: 1997 vp ja joka tuli voimaan 1.1.1998). sääteiseen vapaaseen, jollei hoito samalla ole eh-
3928: Lisäksi säännöksessä määrätään, että lakisää- dotetussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla sito-
3929: teisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalk- vaa.
3930: kion määrää. Säännös asettaa kunnalle velvolli- Jostain kummallisesta syystä uudessa laissa
3931: suuden huolehtia hoidon tarkoituksenmukaises- otetaan sellainen kanta, että hoidettavan osallis-
3932: ta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan tuminen päiväkotitoimintaan tai säännölliseen
3933: aikana. hoitoon päiväsairaalassa - osankin päivää ja
3934: Omaishoitajienjaksamisen kannalta lainmuu- riippumatta hoidon vaativuudesta - vie
3935: tos oli erittäin tarpeellinen ja kannatettava. Sa- omaishoitajalta oikeuden vapaapäivään, vaikka
3936: malla kuitenkin lakiin jäi määrätty kaavamai- esimerkiksi vaikeasti vammaisen lapsen hoito
3937: suus. Esimerkiksi sellaisten vaikeavammaisten vaatii omaiselta täyttä sitoutumista päiväsairaa-
3938: lasten omaishoitajien kannalta, joiden hoidetta- la tai-kotikäyntien ulkopuolella vammaisen hoi-
3939: va lapsi osallistuu osan arkipäivästä päiväkoti- toon. Hallituksen esityksessä HE 166/1997 vp
3940: toimintaan tai vastaavaan aktiivitoimintaan ko- (s. 4) todetaan tästä, että "Sidonnaisuus voisi
3941: din ulkopuolella, ei voi saada Iomapäiväoikeut- väistyä esimerkiksi silloin, kun hoidettava viet-
3942: ta. Tästä huolimatta vaikeasti vammaisen lapsen tää säännöllisesti useamman tunnin arkipäivistä
3943: omaishoitaja on sidottu kaikkina muina vuoro- päiväkeskuksessa, päiväsairaalassa tai muun
3944: kauden aikoina hoidettavaansa kuten muutkin vastaavan toiminnan piirissä. Sama voisi koskea
3945: 2 LA 35/1998 vp
3946:
3947: muitakin hoitojärjestelyjä, jos omaishoidon tu- suutta hoidettavaansa tavalla, joka veisi häneltä
3948: keen liittyy huomattava määrä säännöllisiä kun- lomaoikeuden. Sen sijaan esim. vammaisen lap-
3949: nan järjestämiä palveluja, joiden avulla hoitaja sen tai vanhuksen kerhotoiminta tai päiväsairaa-
3950: voi irrottautua hoitotyöstä." latoiminta olisi sellaista aikaa, jonka vuoksi
3951: Nykyisen lain perustelujen mukaan säännök- omaisella ei olisi korvattua vapaapäiväoikeutta.
3952: sessä tarkoitettua sidonnaisuutta ei poistaisi se,
3953: että hoitaja itse silloin tällöin järjestää hoidetta-
3954: van tilapäisen hoidon esimerkiksi perheenjäsen- 2. Säännösehdotus
3955: ten tai naapurien avulla. Hoidon sitovuus ja hoi-
3956: tajan oikeus vapaaseen olisi tarkoituksenmu- 27 b §.Ehdotamme tällä lakialoitteella sosiaa-
3957: kaista todeta hoito- ja palvelusuunnitelmassa. lihuoltolain 27 b §:ään yhtäjaksoisen hoidon kes-
3958: Oikeus vapaapäiviin kertyisi niiltä kuukausilta, keytyksestä säädettäväksi, että vaikeavammai-
3959: joiden aikana hoitajan sidonnaisuus on yhtäjak- sen yhtäjaksoisen omaishoidon keskeytykseksi ei
3960: soista tai jatkuu vähäisin keskeytyksin joko ym- katsota tämän lain soveltamisessa hoidettavan
3961: pärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin (HE kannalta tarpeellisen kuntoutuksen, terapian tai
3962: 166/1997 vp). niihin verrattavan hoidon saamista taikka osal-
3963: Hallituksen esityksen mukaan yhtäjaksoineo listumista päiväkeskustoimintaan tai hoidon
3964: sidonnaisuus on kyseessä, kun hoito tapahtuu saamista päiväsairaalassa tahi osallistumista vas-
3965: kuukauden jokaisena päivänä. Vähäiset keskey- taavaan toimintaan näihin rinnastettavissa lai-
3966: tykset jokapäiväisessä hoidossa eivät katkaise toksissa arkisin ja osapäiväisesti. Tätä säännöstä
3967: sidonnaisuutta siten, että hoitaja menettäisi oi- sovellettaessa vaikeavammaisella tarkoitetaan
3968: keutensa vapaaseen. Vähäisenä voidaan pitää vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-
3969: hoidon keskeytymistä esimerkiksi silloin, kun luista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2 momen-
3970: sen syynä on hoitajan tai hoidettavan tilapäinen tissa (1 0 111995) tarkoitettua vaikea vammaista,
3971: sairastuminen tai osallistuminen tutkimus- tai joka ei selviytyisi laitoshoidon ulkopuolella il-
3972: hoitotoimenpiteisiin tai kun hoito on keskeyty- man omaishoitajan antamaa hoitoa. Ministeriön
3973: nyt muusta vastaavanlaisesta syystä. Ympäri- tulisi laatia asetuksen muutos, jolla ohjeistettai-
3974: vuorokautinen sidonnaisuus merkitsee, että hoi- siin tämän lisäyksen tarkoittama rajaus vam-
3975: tajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava maisten ja vanhusten omaishoitajien lomaoikeu-
3976: valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikki- den laajennuksena.
3977: na vuorokauden aikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3978: Hoidettavan osallistuminen hoitotoimenpitei-
3979: siin on siis nykyisenkin lain mukaan sellaista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3980: aikaa, ettei se katkaise omaishoitajan sidonnai- lakiehdotuksen:
3981: LA 35/1998 vp 3
3982:
3983: Laki
3984: sosiaalihuoltolain 27 b §:n muuttamisesta
3985:
3986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3987: muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (71 0/1982) 27 b §:n 2 momentti,
3988: sellaisena kuin se on laissa 1109/1997, seuraavasti:
3989:
3990: 27 b§ järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan
3991: ajaksi.
3992: Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopi-
3993: muksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää va-
3994: paata vähintään vuorokausi sellaista kalenteri-
3995: kuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3996: jaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoi- kuuta 1999.
3997: toon ympärivuorokautisesti taijatkuvasti päivit- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
3998: täin. Vaikeavammaisen yhtäjaksoisen omaishoi- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
3999: don keskeytykseksi ei katsota tämän lain sovelta- Kunnan on viipymättä ryhdyttävä toimen-
4000: misessa hoidettavan kannalta tarpeellisen kun- piteisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa
4001: toutuksen, terapian tai niihin verrattavan hoidon olevan omaishoitoa koskevan sopimuksen tar-
4002: saamista taikka osallistumista päiväkeskustoi- kistamiseksi vastaamaan tätä lakia siten, että tä-
4003: mintaan tai hoidon saamista päiväsairaalassa män lain mukainen oikeus voidaan toteuttaa vii-
4004: tahi osallistumista vastaavaan toimintaan näihin meistään 1 päivästä kuuta 199 . Jos hoi-
4005: rinnastettavissa laitoksissa arkisin ja osapäiväi- tajalla on tämän lain voimaan tullessa voimassa
4006: sesti. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä olevan sopimuksen mukaan laajempi oikeus va-
4007: hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehditta- paaseen kuin tässä laissa säädetään, hoitajan oi-
4008: va hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta keus vapaaseen määräytyy sopimuksen mukaan.
4009:
4010:
4011: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
4012:
4013: Eila Rimmi /vas Anne Huotari /vas Pentti Tiusanen /vas
4014: Asko Apukka /vas Timo Laaksonen /vas Esko Helle /vas
4015: Jorma Vokkolainen /vas Heikki Rinne /sd Arja Ojala /sd
4016: Reijo Laitinen /sd Johannes Koskinen /sd Riitta Prusti /sd
4017: Jarmo Wahlström /vas Kari Uotila /vas Annika Lapintie /vas
4018: Iivo Polvi /vas Pekka Saarnio /vas Matti Saarinen /sd
4019: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Ulla Anttila /vihr Maija-Liisa Veteläinen /kesk
4020: Irina Krohn /vihr Mikko Immonen /vas Helena Vartiainen /sd
4021: LA 36/1998 vp
4022:
4023: Lakialoite 36
4024:
4025: Seppo Kanerva /kok ym.: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain muut-
4026: tamisesta
4027:
4028:
4029: Eduskunnalle
4030:
4031: Kiinteistöverojärjestelmä, joka luotiin vuon- keasti eroteltavissa, kuten lukuisat verovalituk-
4032: na 1992 (654/1992) on osoittautunut epätarkoi- set osoittavat. Epäoikeudenmukaisuutta lisää se,
4033: tuksen- ja epäoikeudenmukaiseksi. Kun asunto- että vuokratonteista ei peritä kiinteistöveroa.
4034: jen kiinteistöveron maksimimäärä on 0,4% Tämänjohdosta tuntuisi kohtuulliselta ja asumi-
4035: asunnon arvosta, on vastaava vero tonttien osal- sen verotusta selkeyttävältä, että asumiskäyt-
4036: ta maksimissaan 0,8 %. Verotuksen tarkoitukse- töön otettujen tonttien kiinteistövero asetetaan
4037: na oli yksinkertaistaa eräitä kiinteistöjen kuluja, samansuuruiseksi asuntojen kiinteistöveron
4038: kuten katuhoitomaksut. Helsingissä tonttien kanssa. Tämä edellyttää muutoksia kiinteistöve-
4039: kiinteistöveron maksimiarvon käyttöönotto rolaista tehtyyn hallituksen esitykseen (HE 29/
4040: nosti kuitenkin rajusti asumiskustannuksia. 1998 vp).
4041: Omistustonttien osalta kustannukset nousivat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4042: jopa 450 %. Erityisesti ongelma koskee omakoti-
4043: taloja sekä rivi- ja paritaloja, joissa tontin osuus että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4044: on kerrostalokiinteistöön verrattuna suhteelli- lakiehdotuksen:
4045: sesti suurempi ja asunnon kokonaisarvosta vai-
4046:
4047: Laki
4048: kiinteistöverolain muuttamisesta
4049:
4050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4051: muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n 3 momentti,
4052: 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 13 aja 14 §, sellaisena kuin niistä on 13 a §laissa 280/1995,
4053: seuraavasti:
4054:
4055: 11 § prosentiksi on määrättävä vähintään 0,10 ja
4056: Yleinen kiinteistöveroprosentti enintään 0,40.
4057:
4058: 12-14§
4059: Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiin- (Kuten HE)
4060: teistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mu-
4061: kaan veronalaisiin kiinteistöihin sikäli kuin 12- Voimaantulosäännös
4062: 14 §:stä ei muuta johdu. Yleiseksi asuntojen ja (Kuten HE)
4063: asumiskäytössä olevien tonttien kiinteistövero-
4064:
4065:
4066: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
4067:
4068: Seppo Kanerva /kok Pentti Tiusanen /vas Helena Vartiainen /sd
4069: Tauno Pehkonen /skl Reino Ojala /sd Sulo Aittoniemi /kesk
4070: Esa Lahtela /sd Bjarne Kallis /skl Annikki Koistinen /kesk
4071: Vuokko Rehn /kesk Päivi Räsänen /skl Kari Myllyniemi /kesk
4072: Pekka Kuosmanen /kok Kari Kantalainen /kok Markku Markkula /kok
4073: Kalevi Lamminen /kok Tero Mölsä /kesk Ossi Korteniemi /kesk
4074: Kauko Juhantalo /kesk Risto Kuisma /rem Timo Ihamäki /kok
4075: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Risto Penttilä /nuors Jukka Tarkka /nuors
4076: LA 37/1998 vp
4077:
4078: Lakialoite 37
4079:
4080:
4081:
4082:
4083: Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Lakialoite laiksi toimeentulotuesta anne-
4084: tun lain muuttamisesta
4085:
4086:
4087: Eduskunnalle
4088:
4089: Maaliskuussa 1998 voimaan tullut laki toi- Toimeentulotuen avulla ei voida ratkaista
4090: meentulotuesta (1412/1997) leikkaa viimesijaista kansalaisten toimeentulo-ongelmia. Ensisijaista
4091: toimeentuloturvaa, kun toimeentulotuen perus- on hyvän työllisyyden turvaaminen, sillä toi-
4092: asaan on nyt sisällytetty omavastuu asumiskus- meentulovaikeudet ja syrjäytymisilmiöt ovat
4093: tannuksista ja kun alaikäisten lasten perusasia suurelta osin seurausta työttömyydestä. Ensisi-
4094: on alennettu. Toimeentulotuen leikkaus voi olla jaisen toimeentuloturvan pitäisi olla myös niin
4095: tuntuva etenkin monilapsisissa perheissä, joissa riittävä, että toimeentulotukeen tarvitsisi vain
4096: se kohoaa useisiin satoihin markkoihin. Viimesi- harvoin turvautua. Ongelmana on erityisesti
4097: jaisen toimeentuloturvan huonontaminen no- työttömien perusturvan riittämättömyys. Paljon
4098: peuttaa pitkäaikaistyöttömien ja muiden huo- ongelmia liittyy asumiskustannusten korkeuteen
4099: nossa asemassa olevien väestöryhmien syrjäyty- ja terveydenhoidon suuriin maksuihin.
4100: mistä. Perusturvan heikentäminen johtaa hel- Kuitenkin myös itse toimeentulotukijärjestel-
4101: posti vuokrarästeihin, häätöihin ja ennen pitkää mä kaipaa kehittämistä. Jos yhteiskunta ei voi-
4102: myös asunnottomuuden yleistymiseen. makkaasta talouskasvusta huolimatta pysty tur-
4103: Tiedossamme on esimerkiksi neljän lapsen vaamaan kansalaisille toimeentuloa työn ja nor-
4104: yksinhuoltaja, jonka kohdalla toimeentulotuen maalin sosiaaliturvan avulla, kansalaisilla on ol-
4105: perusasia leikattiin 660 markalla ja lisäksi asu- tava oikeus myös kunnolliseen viimesijaiseen tur-
4106: miskustannusten tukea 210 markalla. Yhteensä vaan. Viimesijaista turvaa on kehitettävä kun-
4107: leikkaus oli 870 markkaa kuukaudessa. nollisen perusturvan suuntaan vähentämällä sii-
4108: Toteutetun uudistuksen etuna on, että toi- nä olevia harkinnanvaraisia elementtejä.
4109: meentulotuen normit on nyt pääosin määritelty Toimeentulotuen tasoa tulisi korottaa nosta-
4110: laissa eikä vain valtioneuvoston päätöksellä malla yksinäisen perusosa vähintään täyden kan-
4111: kuten aikaisemmin. Kuitenkin muun muassa saneläkkeen määrään. Asumiskustannusten
4112: indeksitarkistuksista säädetään vain asetuksella. omavastuu sekä huonettavien lasten perusasaan
4113: Uudistus ei ratkaissut ongelmia, jotka liittyvät tehdyt rakenteelliset muutokset voidaan hyväk-
4114: muun muassa opiskelijoiden, yrittäjien ja ylivel- syä, jos ne liittyvät toimeentulotuen tason korot-
4115: kaisten perheiden asemaan toimeentulotuessa. tamiseen. Rakenteelliset muutokset ovat parem-
4116: Kunnilla on toimeentulotuen soveltamisessa min puolustettavissa ja ymmärrettävissä, jos ne
4117: edelleen hyvin paljon harkintavaltaa. Harkinta- liittyvät sosiaaliturvan kehittämiseen sen sijaan,
4118: valta on tarpeellista yksilöllisten olosuhteiden ja että kyse on vain sosiaaliturvan yksipuolisesta
4119: tilanteiden huomioon ottamiseksi, mutta se voi leikkaamisesta.
4120: merkitä myös mielivaltaisuutta ja kansalaisten Kansaneläkelaitoksen vuonna 1996 julkaise-
4121: epätasa-arvoista kohtelua. man tutkimuksen mukaan väestön mielestä koh-
4122: Toimeentulotuen taso arvioidaan yleensä al- tuullinen sosiaaliturvalla taattava rahamäärä
4123: haiseksi. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysturvan yhdelle aikuiselle olisi keskimäärin 2 500 mk sen
4124: keskusliiton sosiaalibarometreissä huomattava jälkeen, kun verot ja vuokrat on maksettu. (Jar-
4125: osa vastaajista on viime vuosina pitänyt toimeen- mo Marski: Suomalaisten käsitykset sosiaalitur-
4126: tulotuen tasoa huonona. Niitä, jotka moittivat vasta 1995. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja ter-
4127: toimeentulotuen tasoa on enemmän kuin niitä, veysturvan tutkimuksia 7, Helsinki 1996).
4128: jotka pitävät sitä hyvänä. Toimeentulotuen pe- Esitämmekin, että toimeentulotuesta annetun
4129: rusosan markkamääriin ei ole tehty indeksitar- lain 9 §muutetaan nostamalla yksinäisen ja yk-
4130: kistusta vuosina 1996-1998. sinhuoltajan perusosa 1 kuntaryhmässä 2 591
4131: 2 LA 37/1998 vp
4132:
4133: markkaan ja II kuntaryhmässä 2 481 markkaan. Kohtuullista olisi, että toimeentulotuen asia-
4134: Tämä vastaa täyden kansaneläkkeen suuruutta kas voi käyttää esimerkiksi yllättäen ilmaantuvia
4135: vuoden 1998 indeksi tasossa. Esitys merkitsee toi- tuloja tai varallisuutta velkojen maksuun. Mai-
4136: meentulotuen perusosan korottamista yli 20 pro- nittujen puhelinosakkeiden ohella tällainen ti-
4137: sentilla. Koska perheellisten henkilöiden sekä lanne voi syntyä esimerkiksi pienen perinnön
4138: perheen muiden jäsenten ja lasten perusosat on saamisesta, tavanomaisesta arpajaisvoitosta tai
4139: sidottu yksinäisen henkilön perusosan suuruu- muusta sellaisesta. Olisi myös kohtuullista sallia
4140: teen, kaikki perusosat nousevat samassa suh- ainakin toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille
4141: teessa. tietty säästösumma yllättäviä menoja, kuten esi-
4142: Toimeentulotukea koskevaan lakiin olisi syy- merkiksi kotitalouskaluston hankkimista ynnä
4143: tä tehdä myös muita tarkennuksia ja muutoksia. muuta sellaista varten. Tätä varten voitaisiin täs-
4144: Esitämme, että määräys indeksitarkistuksista mentää lain 12 §:n 1 momenttiaja 12 §:n 2 mo-
4145: otettaisiin lakiin (9 §:n 4 momentti). Lisäosalla mentin 4 kohtaa siten, että varoja arvioitaessa
4146: katettavista menoista olisi myös säädettävä lais- otetaan huomioon velat ja että kohtuulliset sääs-
4147: sa eikä vain asetuksessa (7 §:n 3 momentti). töt voidaan jättää huomiotta. Nämä muotoilut
4148: Laki toimeentulotuesta ei sisällä tarkempia jättäisivät sosiaaliviranomaisille edelleen paljon
4149: määräyksiä siitä, miten suurina asumiskustan- harkinta valtaa, mutta ne rajaisivat pois kohtuut-
4150: nukset otetaan huomioon toimeentulotukea tomia ratkaisuja.
4151: määrättäessä. Kunnilla on tässä ollut melko kir- Opintolainojen huomioon ottaminen toi-
4152: javia käytäntöjä. Olisi lähdettävä siitä, että toi- meentulotuessa on jatkuvasti tuottanut ongelmia
4153: meentulotuella korvattavat asumismenot eivät ja tulkintaristiriitoja. Vallitseva tulkinta on, että
4154: voi olla ainakaan asumistukilain perusteella valtion takaama opintolaina otetaan opiskelijan
4155: määriteltyjä kohtuullisia asumismenoja eli niin tulona huomioon, vaikka opiskelija ei olisi lainaa
4156: sanottuja normivuokria pienemmät. Se lienee nostanut tai sitä edes anonut. Joissakin kunnissa
4157: myös yleisin lähtökohta kuntien käytännössä. on vaadittu opintolainan nostamista jopa kesä-
4158: Sen sijaan yksilöllisissä tilanteissa ja muun muas- kuukausina, jolloin oppilaitoksissa ei ole opetus-
4159: sa lyhyen ajan toimeentulotukea maksettaessa ta. Toisaalta opintolainan korkoja ja lyhennyk-
4160: olisi oltava mahdollista myös suurempien asu- siä ei kuitenkaan oteta huomioon menona, kuten
4161: mismenojen huomioon ottaminen. Sen vuoksi ei yleensäkään velkojen lyhennyksiä ja korkoja.
4162: esitämme lain 7 §:ään uutta 4 momenttia, jonka Ongelma poistuisi suurelta osin, jos opintotu-
4163: mukaan tarpeellisiksi asumismenoiksi on katsot- kea kehitettäisiin edelleen opintorahan osuutta
4164: tava vähintään asumistukilain 7 §:ssä määritellyt nostamalla ja opintolainan osuutta pienentämäl-
4165: kohtuulliset asumismenot Nämä niin sanotut lä. Muuten toimeentulotuen soveltamisessa ole-
4166: normivuokrat valtioneuvosto määrää vuosit- va selvä ristiriitaisuus pitäisi poistaa ainakin ot-
4167: tain. tamalla opintolainan lyhennykset ja korot huo-
4168: Varojen ja velkojen huomioon ottaminen toi- mioon menona. Tämä on nimenomaan vain
4169: meentulotukea myönnettäessä on osoittautunut opintolainoihin liittyvä erityisratkaisu. Esimer-
4170: ongelmalliseksi asiaksi. Uusi laki ei juuri sel- kiksi aravatainoissa ei samanlaista ongelmaa
4171: vennä tilannetta. Ongelmaksi on osoittautunut synny, koska sosiaaliviranomaiset eivät voi vaa-
4172: esimerkiksi tilanne, jossa puhelinliittymän tia ketään aravalainan nostamiseen. Jos yhteis-
4173: osuustodistukset on muutettu osakkeiksi. Ke- kunta pakottaa opiskelijan velkaantumaan, on
4174: väällä vuonna 1998 Tampereen sosiaalivirasto melko johdonmukaista lähteä siitä, että velkojen
4175: lähti siitä, että toimeentulotuesta vähennetään takaisinmaksu otetaan huomioon viimesijaisessa
4176: näiden osakepakettien arvo. Näin on vaadittu toimeentulotuessa. Tätä varten lisäosalla katet-
4177: siitä huolimatta, että monilla puhelinyhtiön taviin menoihin (7 §:n 3 momentti) liitettäisiin 5
4178: osuustodistus oli pantattuna. Sosiaalivirasto ei kohtana valtion takaaman opintolainan korot ja
4179: sallinut osakkeiden käyttämistä panttivelan lyhennykset. Tämä ei tietenkään koske niitä kor-
4180: maksuun, vaan katsoi, että osakkeista saatava koja, jotka opintotukilain perusteella korvataan
4181: myyntihinta on kokonaisuudessaan käytettävä valtion varoista esimerkiksi työttömälle opiskeli-
4182: toimeentulotuella katettaviin menoihin. Kun jalle.
4183: kuitenkin myyntihinnasta suuri osa meni panUi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4184: velan maksuun, moni toimeentulotuen asiakas
4185: jätettiin käytännössä ilman käyttörahaa pitkäksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4186: aikaa. lakiehdotuksen:
4187: LA 37/1998 vp 3
4188:
4189: Laki
4190: toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta
4191:
4192: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4193: muutetaan toimeentulotuesta 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1412/1997) 7 §:n 3 moment-
4194: ti, 9 §:n 1 momentin 1 kohta ja 4 momentti, sekä 12 §:n 1 momentti ja 2 momentin 4 kohta sekä
4195: lisätään 7 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
4196:
4197: 7§ 9§
4198: Huomioon otettavat menot Perusasan suuruus
4199: Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti
4200: Toimeentulotuen lisäosalla katetaan tarpeelli- on:
4201: sen suuruisena: l) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla kansan-
4202: 1) muu kuin perusosaan sisältyvä osuus asu- eläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäi-
4203: mistukilain (408/1975) 6 §:ssä tarkoitettujen asu- sessä kuntaryhmässä 2 591 markkaa ja toisessa
4204: mismenojen määrästä ja muut asumisesta aiheu- kuntaryhmässä 2 481 markkaa;
4205: tuvat menot;
4206: 2) muut kuin perusosaan sisältyvät terveyden- Edellä 1 momentissa säädettyjä markkamää-
4207: huoltomenot; riä tarkistetaan samasta ajankohdasta ja samassa
4208: 3) lasten päivähoitomenot; sekä suhteessa kuin täyden kansaneläkkeen määrää.
4209: 4) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai
4210: olosuhteistajohtuvat toimeentulon turvaamisek- 12 §
4211: si tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tar- Huomioon olettavat varat
4212: peellisiksi harkitut menot; sekä
4213: 5) valtion takaaman opintolainan korot ja ly- Varoina otetaan huomioon henkilön ja per-
4214: hennykset. heenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä
4215: Edellä 3 momentin 4 kohdan mukaisina me- käytettävissä olevat varat. Varoja arvioitaessa
4216: noina voidaan poikkeuksellisesti ottaa huo- otetaan huomioon mahdollisuudet käyttää niitä
4217: mioon 2 momentin nojalla toimeentulotuen pe- velkojen maksuun.
4218: rusosalla katettavia asumismenoja. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:
4219: Tarpeellisen suuruisiksi asumismenoiksi on
4220: katsottava vähintään asumistukilain (408/1975) 4) muita varoja, kuten kohtuullisia säästöjä,
4221: 7 §:n mukaiset kohtuulliset asumismenot. joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toi-
4222: meentulon turvaamiseksi.
4223:
4224: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4225: kuuta 199 .
4226:
4227:
4228: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
4229:
4230: Mikko Kuoppa Iva-r Veijo Puhjo Iva-r Esko-Juhani Tennilä Iva-r
4231: LA 38/1998 vp
4232:
4233: Lakialoite 38
4234:
4235:
4236:
4237:
4238: Pentti Tiusanen /vas: Lakialoite laiksi tapaturmavakuutuslain 4 §:n
4239: muuttamisesta
4240:
4241:
4242: Eduskunnalle
4243:
4244:
4245: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4246:
4247: Aloitteessa ehdotetaan työtapaturman määri- siä syitä, jotka osoittaisivat todennäköisemmän
4248: telmän osittaista muuttamista tapaturmavakuu- syyn sairaudelle. Näyttötaakka tällaisten syiden
4249: tuslakiin siten, että erilaiset, nykyisin ammatti- olemassaololle asetettaisiin tapaturmavakuutus-
4250: tautiepäilytapauksina tutkittavat sairaudet, kat- yhtiölle.
4251: sottaisiin suoraan lain säännösten perusteella Tapaturmavakuutuslain työtapaturman mää-
4252: työtapaturmiksi, mikäli työntekijä altistuessaan ritelmän muuttaminen edellä kuvatulla tavalla
4253: tai altistuttuaan erilaisille laissa luetelluille hait- merkitsisi sitä, että nykyisestä poiketen työtapa-
4254: tatekijöille on saanut työperäisen vamman tai turma voisi ilmetä muunakio kuin äkillisesti il-
4255: sairauden ja mikäli ei ole painavia lääketieteelli- menevänä vammana tai sairautena.
4256:
4257:
4258:
4259: PERUSTELUT
4260:
4261: 1. Nykytilanne muksen perusteella, työntekijänä, vastikkeesta
4262: tekee työtä toiselle, työnantajalle, tämän johdon
4263: 1.1 Tapaturmavakuutus ja valvonnan alaisena, on oikeus saada korvausta
4264: työtapaturmasta, sen mukaan kuin tässä laissa
4265: 1.1.1 Vakuutetut ja vakuutuksen lakisääteisyys säädetään. Vastikkeeksi katsotaan jokainen etu,
4266: jolla on taloudellista arvoa (1 §:n 1 momentti).
4267: Tapaturman määritelmä Työntekijää kohdanneesta työtapaturmasta suo-
4268: ritetaan korvausta myös hänen omaisilleen sekä
4269: Kaikki työsuhteessa olevat työntekijät kuulu- hautausapua tapaturmavakuutuslain mukaan
4270: vat Suomessa pakollisen, lakisääteisen tapatur- (1 §:n 2 momentti).
4271: mavakuutuksen piiriin. Vakuutus takaa työnte- Vakuuttamisvelvollisuus yksityisten työnan-
4272: kijälle turvan työtapaturman ja ammattitaudin tajien ja kuntien työntekijöiden osalta on toteu-
4273: varalta. Työtapaturma työ- ja virkasuhteisten tettu ja rahoitettu säätämällä työnantajalle vel-
4274: työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta määri- vollisuus ottaa tapaturmavakuutus. Valtiolla ei
4275: tellään ja korvaukset säännöstetään tapaturma- ole vakuuttamisvelvollisuutta, vaan korvaukset
4276: vakuutuslaissa (608/1948). Ammattitautien mää- hoitaa Valtiokonttori. Yksityisten ja kuntasekto-
4277: rittämisen osalta säännökset ovat ammattitauti- rin työtapaturmavakuutuksia hoitavat yksityiset
4278: laissa (1343/1988) ja -asetuksessa (1347 /1988), tapaturmavakuutusyhtiöt,joista työnantajan tu-
4279: mutta korvaukset määräytyvät ammattitautien- lee ottaa vakuutus.
4280: kin osalta tapaturmavakuutuslain säännösten Tapaturmavakuutuksen historiallinen lähtö-
4281: pohjalta. kohta on niin sanottu työnantajan isännänvas-
4282: Oikeus työtapaturmakorvaukseen on työ- tai tuu vahingonkorvausoikeudessa. Nykyinen ta-
4283: virkasuhteessa olevilla. Vastaava turva on myös paturmavakuutuslaki on vuodelta 1948. Lain-
4284: eräillä opiskelijoilla ja maatalousyrittäjillä. Ta- mukainen korvausvelvollisuus on riippumaton
4285: paturmavakuutuslain mukaan sillä, joka sopi- työnantajan tuottamuksesta. Lakiin on sen sää-
4286: 2 LA 38/1998 vp
4287:
4288: tämisen jälkeen tehty monia muutoksia, viimei- kuin työtapaturman aiheuttaman vamman tai
4289: simpinä korvauksia koskevat uudistukset vuosil- sairauden olennainen paheneminen, kun pahene-
4290: ta 1982 ja 1993. minen on todennäköisesti aiheutunut työtapa-
4291: Alkuperäinen periaate työnantajan vastuusta turmasta. Korvausta maksetaan tällöin sairau-
4292: on yhä voimassa siltä osin, että työnantaja voi- den tai vamman pahenemisen ajalta.
4293: daan yleisen vahingonkorvauslain nojalla saat-
4294: taa vastuuseen työntekijälle sattuneesta vahin- Ammattitaudin määritelmä
4295: gosta. Tästä koituva korvausvelvollisuus voi
4296: jopa ylittää tapaturmavakuutuslain mukaisen Ammattitauti on ammattitautilain mukaan
4297: korvauksen. Tämän varalta työnantaja voi ottaa sairaus, joka työssä todennäköisesti on pääasial-
4298: vastuuvakuutuksen. Järjestelmän lähtökohta on lisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai
4299: kuitenkin se, että työtapaturmakorvaukset mak- biologisesta tekijästä.
4300: setaan ensisijaisesti ja työnantajan tuottamuk- Ammattitautilain 1 §:n mukaan ammattitau-
4301: sesta riippumatta. dilla, josta on suoritettava korvausta tapaturma-
4302: Työtapaturmana tapaturmavakuutuslain vakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmava-
4303: 4 §:ssä (526/1981) tarkoitetaan tapaturmaa, joka kuutuslain (1 026/1981) tai valtion viran- ja toi-
4304: aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut menhaltijain tapaturmakorvauksesta annetun
4305: työntekijää (vain kursivoitu teksti laista): lain ( 154/1935) mukaan, tarkoitetaan sairautta,
4306: 1) työssä joka sanotuissa laeissa tarkoitetun työ- tai virka-
4307: (-eli esimerkiksi tavallisessa työsuoritukses- suhteen perusteella tai maatalousyrittäjänä suo-
4308: sa, ylitöissä jne., liikkuvassa työssä työpaikan ritetussa työssä todennäköisesti on pääasiallises-
4309: ulkopuolellakin, edustustehtävissä ym.) ti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai bio-
4310: 2) työstä johtuvissa olosuhteissa: a) työpaikal- logisista tekijöistä.
4311: la tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b) matkal- Sanotun pykälän 2 momentin mukaan ammat-
4312: la asunnosta työpaikalle tai päinvastoin; tai c) titaudista annettuja säännöksiä sovelletaan myös
4313: hänen ollessaan työnantajan asioilla; muun kuin työtapaturmaksi tai ammattitaudiksi
4314: (-työvälineiden haku, peseytyminen, pukeu- katsottavan vamman tai sairauden olennaiseen
4315: tuminen työpaikalla, ruokailu työpaikalla yms. pahenemiseen tämän pahenemisen ajalta.
4316: -matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvas- Ammattitautilain 2 §:n mukaan asetuksessa
4317: toin tarkoittaa normaalilla suoralla työmatkarei- voidaan säätää, että 1 §:n 1 momentissa tarkoite-
4318: tillä, myös poikkeamaila lapsen päivähoitomat- tun sairauden ja työssä esiintyvän fysikaalisen,
4319: kan tai päivittäisen ruokakaupassa käynnin kemiallisen tai biologisen tekijän välisen syy-yh-
4320: vuoksi työmatkalla, teyden katsotaan olevan olemassa silloin, kun
4321: - oltaessa työnantajan asioilla tarkoittaa asetuksessa mainittua tekijää on ollut työssä sii-
4322: muun muassa koulutus- ja edustustilaisuuksia, nä määrin, että se voi pääasiallisesti aiheuttaa
4323: pankki- ja postiasioita, määräaikaisia terveystar- asetuksessa tarkoitetun sairauden.
4324: kastuksia tms.) Ammattitautilain 3 §:n mukaan korvausvel-
4325: 3) hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työn- vollisuudesta, korvauksesta ja korvausasioiden
4326: antajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa yhtey- käsittelystä on voimassa, mitä tapaturmavakuu-
4327: dessä, ihmishenkeä. tuslaissa, maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
4328: Saman säännöksen 2 momentin mukaan työn- tuslaissa ja valtion viran- ja toimenhaltijain tapa-
4329: tekijän 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa turmakorvauksesta annetussa laissa on säädetty.
4330: saama vamma, joka on syntynyt lyhyehkönä, Olennainen ero varsinaisten, äkillisesti ilme-
4331: enintään yhden vuorokauden pituisena aikana ja nevien työtapaturmien ja hitaammin ilmenevien
4332: jota ei korvata ammattitautina, voidaan, sen ammattitautien määrittelyn välillä on aikateki-
4333: mukaan kuin asetuksessa määrätään, katsoa jän lisäksi se, että ammattitaudit on ammattitau-
4334: työtapaturman aiheuttamaksi. Työtapaturmaksi tiasetuksen 3 §:ssä luetteloitu haittatekijän ja sii-
4335: katsotaan 3 momentissa myös sellainen työnteki- tä aiheutuvan tunnetun oireen mukaan tyhjentä-
4336: jää 1 momentissa mainituissa olosuhteissa koh- västi.
4337: dannut tapaturma, joka on aiheutunut sodasta
4338: tai aseellisesta selkkauksesta. 1.1.2 Tietoja korvattavista tapauksista
4339: Vuoden 1989 alusta voimaan tulleen kyseisen
4340: pykälän 4 momentin (134411988) mukaan työta- Vuoden 1995 tietojen valossa työtapaturmia
4341: paturman seurauksena korvataan myös muun ja ammattitauteja sattuu maassamme yhden vuo-
4342: LA 38/1998 vp 3
4343:
4344: den aikana 130 000. Määrät vaihtelevat vuosit- melu, tärinä ja ergonomiset haittatekijät ovat
4345: tain taloudellisen tilanteen ja tehdyn työn mää- näistä selkeimmin mitattavia. Sen sijaan vaikeas-
4346: rän mukaan. Tilastollisesti on kuitenkin havaittu ti arvioitavia tekijöitä ovat altistuminen erilaisille
4347: pidemmällä aikavälillä sattuneiden tapaturmien, vaaratekijöille kuten palo- ja räjähdysvaaralle,
4348: erityisesti vakavien turmien osalta, että määrät loukkaantumisen ja vammautumisen vaaralle,
4349: ovat vähentyneet suhteessa tehtyihin työtuntei- fysikaalisille tekijöille kuten terveydelle vaaralli-
4350: hin. Kaikista työtapaturmiksi luettavista 7 000 selle pölylle sekä nykyisten normien ulkopuolella
4351: ilmenee ammattitauteina ja loput ovat varsinai- ilmeneville kemiailisille ja biologisille altisteille.
4352: sia, äkillisesti sattuneita työtapaturmia. Ammat- Tässä ajattelussa eri haittatekijät, kun ne ovat
4353: titautien suurin ryhmä on nykyään työstä aiheu- käsillä, halutaan ymmärtää sekä fyysisten että
4354: tuvina korvattavat yläraajakipeytymiset. Tyypil- psyykkisten vammojen ja sairauksien altisteina
4355: lisiä ammattitauteja ovat sen lisäksi ihottumatja eli aiheuttajina. Lääketieteellisen asiantunte-
4356: meluvammat. Varsinaisista työtapaturmista muksen käyttäminen tulisikin kohdistaa sen to-
4357: suurimpana ryhmänä ovat varsinaiset työssä sat- distamiseen, ettei tietyssä työssä sairastuneen
4358: tuvat tapaturmat ja työstä johtuvista olosuhteis- työntekijän sairaus ole sillä tavoin työperäinen,
4359: ta sattuvat työpaikkaturmat. että se voisi olla esiintyvän sairauden todennä-
4360: köinen syy. Nyt lähtökohtana on se, että lääke-
4361: tieteellisesti on todistettava todennäköinen ja
4362: 1.2 Nykytilan ongelmat
4363: pääasiallinen syy sairaudelle.
4364: Nykyinen ammattitautilaki ja -asetus yksityis- Uusittu, vuonna 1995 voimaan tullut perusoi-
4365: kohtaisuudessaan sulkee pois työntekijän sellai- keussuoja hallitusmuodossa edellyttää muun
4366: set sairaudet, joita ammattitautiasetus ei tunne. muassa, että lailla taataan jokaiselle perustoi-
4367: Toisaalta haittatekijää (altistetta), vaikka se olisi- meentulon turva työttömyyden, sairauden ja työ-
4368: kin työperäisen vamman tai sairauden oireiden kyvyttömyyden aikana (HM 15 a §:n 2 moment-
4369: todennäköisin syy, on usein vaikeaa ehdottomasti ti). Säännöksen tulkinnan mukaan näitä syype-
4370: todistaa sen pääasialliseksi syyksi. Kun näin on, rusteisia oikeuksia ei voi korvata niin sanotulla
4371: saattaa sairaus helposti jäädä määrittelemättä vähimmäis- eli minimiturvalla. Perustuslakiva-
4372: ammattitaudiksi. Koska se on hitaasti kehittynyt, liokunta on usein kiinnittänyt huomiota syype-
4373: sitä ei myöskään voida katsoa työtapaturmaksi rusteisessa sosiaaliturvajärjestelmässä ilmene-
4374: tapaturmavakuutuslain 4 §:n perusteella. Näin viin väliinputoamistapauksiin ja katsonut tällai-
4375: työntekijä jää tapaturmavakuutuslain sovelta- set tapaukset perusoikeusloukkauksiksi.
4376: misalan ulkopuolelle ja vaille korvauksia.
4377: Tällä hetkellä säännösten rakenne ja todistus- 1.3 Korvauslajit
4378: taakka monissa tapauksissa aiheuttaa sairastu-
4379: neen työntekijän väliinputoamisen tapaturman Koska tämän aloitteen tarkoituksena on eh-
4380: ja ammattitaudin määritelmistä. Tämän järjes- dottaa ainoastaan muutosta tapaturmavakuu-
4381: telmän ulkopuolellejääminen ei myöskään takaa tuslain 4 §:ään siten, että määrätyt työssä esiinty-
4382: sitä, että sairastunut, entiseen työhönsä kykene- vät tekijät määritellään altistumistekijöiksi, joi-
4383: mätön työntekijä, katsottaisiin oikeutetuksi pää- den esiintyminen työssä tai työpaikalla luovat
4384: semään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläk- olettaman, että työntekijällä esiintyvä työperäi-
4385: keelle, jonka edellytykset ovat toiset. nen vamma tai sairaus on työtapaturma, sivuu-
4386: Nykyisen järjestelmän puitteissa työntekijä, tamme lain korvaussäännökset tässä yhteydessä.
4387: joka epäilee sairastuneensa ammattitautiin, on Toteamme, että tapaturmavakuutuslain mukaan
4388: tavallaan näyttövelvollinen siitä, että hänen sai- voidaan maksaa ansionmenetyskorvauksia, kus-
4389: rautensa ja työolosuhteidensa välillä on todennä- tannusten korvauksia, haittarahaa, kuntoutus-
4390: köinen syy-yhteys ja että vamma tai sairaus on korvausta ja perhe-eläkettä omaisille.
4391: pääasiallisesti haittatekijän aiheuttama. Tällöin
4392: lääketieteellisillä asiantuntijoilla ja luonnontie-
4393: teellisillä syiden ja seurauksien selityksillä on eh- 2. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut
4394: doton etusija, jotka sivuuttavat potilaan koke-
4395: muksen omasta sairaudestaan ja työnsä rasitta- 4 §:n 1 momentin uusi 2 d kohta. Uuteen lain
4396: vuudesta. 4 §:n 1 momentin 2 d kohtaan esitetään säännös-
4397: Altistuminen vaarallisille työssä esiintyville tä, jonka mukaan erilaiset säännöksessä maini-
4398: tekijöille voi ilmetä monella tavalla. Säteily, tut, työssä esiintyvät haittatekijät (altisteet) kat-
4399:
4400:
4401: 7 280044
4402: 4 LA 38/1998 vp
4403:
4404: sotaan lain säännöksen perusteella työperäisen tatekijöistä, ellei ole painavia lääketieteellisiä syi-
4405: vamman tai sairauden syyksi, ellei ole painavia tä, jotka osoittavat todennäköisemmän syyn sai-
4406: lääketieteellisiä syitä, jotka osoittavat todennä- raudelle.
4407: köisemmän syyn sairaudelle. Mikäli työntekijä Koska vamma tai sairaus ei kuitenkaan aina
4408: altistuessaan tai altistuttuaan vaarallisille työssä johdu tosiasiassa altistumistekijöistä, lakiin sisäl-
4409: esiintyville tekijöille, säteilylle, melulle, tärinälle, tyvä olettamus voitaisiin kumota lääketieteelli-
4410: ergonomisille haittatekijöille, palo- ja räjähdys- sellä vastanäytöllä. Näyttötaakka tästä olisi ensi-
4411: vaaralle, loukkaantumisen ja vammautumisen sijaisesti lakisääteisen vakuutuksen hoitaneella
4412: vaaralle, fysikaalisille tekijöille kuten terveydelle vakuutusyhtiöllä.
4413: vaaralliselle pölylle sekä kemiallisille ja biologi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4414: sille altisteille ja saadessaan työperäisen vamman
4415: tai sairauden, katsotaan hänen vammansa tai että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4416: sairautensa aiheutuneen edellä mainituista hait- lakiehdotuksen:
4417:
4418:
4419:
4420: Laki
4421: tapaturmavakuutuslain 4 §:n muuttamisesta
4422:
4423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4424: muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (60811948) 4 §:n 1 momentti,
4425: sellaisena kuin se on osaksi laissa 526/1981, seuraavasti:
4426:
4427: 4§ misen vaaralle, fysikaalisille tekijöille kuten ter-
4428: Työtapaturmana tarkoitetaan tässä laissa ta- veydelle vaaralliselle pölylle sekä kemiailisille ja
4429: paturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairau- biologisille altisteille ja saadessaan työperäisen
4430: den on kohdannut työntekijää: vamman tai sairauden, katsotaan hänelle vam-
4431: 1) työssä tai; man tai sairauden aiheutuneen edellä mainituista
4432: 2) työstä jobtuvissa olosuhteissa: haitta tekijöistä, ellei ole painavia lääketieteellisiä
4433: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla syitä, jotka osoittavat todennäköisemmän syyn
4434: alueella; sairaudelle;
4435: b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvas- 3) hänen yrittäessään varjella tai pelastaa
4436: toin; tai työnantajansa omaisuutt~ tahi, työtoimintansa
4437: c) hänen ollessaan työnantajan asioilla; tahi yhteydessä, ihmishenkeä.
4438: d) altistuessaan tai altistuttuaan vaarallisille
4439: työssä esiintyville tekijöille, säteilylle, melulle, tä-
4440: rinälle, ergonomisille haittatekijöille, palo- ja rä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4441: jähdysvaaralle, loukkaantumisen ja vammautu- kuuta 19
4442:
4443:
4444: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1998
4445:
4446: Pentti Tiusanen /vas
4447: LA 39/1998 vp
4448:
4449: Lakialoite 39
4450:
4451:
4452:
4453:
4454: Esko-Juhani Tennilä Iva-r ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 66 §:n
4455: muuttamisesta
4456:
4457:
4458: Eduskunnalle
4459:
4460: Pörssiyhtiöissä ovat viime vuosina yleistyneet johtajat hankkivat optioiden avulla itselleenjopa
4461: järjestelyt,joissajohtajille ja avainhenkilöille tar- kymmenien miljoonien markkojen lisätulot. On
4462: jotaan osakeoptioita edullisin ehdoin. Järjestely- myös vaikea ymmärtää sitä, että yritysjohtajien
4463: jen tarkoituksena on kannustaa yhtiöidenjohto- kannustaminen tehokkaaseen ja hyvään työhön
4464: henkilöitä yhtiön tuloksen parantamiseen ja vaatii niin suuria tuloja ja lisäpalkkioita kuin
4465: pörssikurssien nostamiseen. Viime aikoina op- optioeduilla turvataan.
4466: tiojärjestelyjen suosiota on lisännyt pörssiyhtiöi- Johtajien kannustaminen optioeduilla ei ole
4467: den voittojen ja osinkojen kasvu sekä siihen liit- enää missään suhteessa siihen, miten tavallisia
4468: tyvä pörssikurssien nousu. Helsingin arvopaperi- työntekijöitä toisinaan palkitaan erilaisilla tulos-
4469: pörssissä on osakkeiden hintoja mittaavan HEX- palkkaus- ja bonusjärjestelmillä. Esimerkiksi
4470: indeksin ennätysarvot ylitetty vuoden 1998 alku- Nokia maksoi vuoden 1997 hyvän tuloksen pe-
4471: puolella useita kertoja. rusteella joillekin henkilöstöryhmille viiden pro-
4472: Näin tarjotut optioedut ovat kohonneet jo sentin bonuspalkan, mutta yhtiön johtajien op-
4473: erittäin suuriin summiin. Esimerkiksi Nokia- tioedut vastaavat nykyisen pörssikurssin mu-
4474: konsernin johtajien optioedut arvioitiin vuoden kaan lähes kolmattaosaa konsernin koko palk-
4475: 1997 marraskuussa 3 150 miljoonaksi markaksi kasummasta.
4476: (Taloussanomat 27.11.1997). Henkilökohtaiset Optiomiljoonat herättävät huomiota myös
4477: optioedut kohoavat myös erittäin kunnioitetta- sen vuoksi, että viime vuosina kansalaisilta on
4478: viksi. Esimerkiksi Nokian toimitusjohtajan Jor- vaadittu uhrauksia lamaan ja valtiontalouden
4479: ma Ollilan optioedut ovat julkisuudessa olleiden velkaantumiseen vedoten. Sosiaaliturvaa on mo-
4480: tietojen mukaan 62,2 miljoonaa markkaa, Hart- nilta osin leikattu. Esimerkiksi vuoden 1998 maa-
4481: wallin toimitusjohtajan Jorma Länsiön optio- liskuussa toteutettu toimeentulotuen leikkaus on
4482: edut 43,8 miljoonaa markkaa ja Finnlinesin toi- pahentanut monien pienituloisten väestöryh-
4483: mitusjohtajan Antti Lagerroosin optiot ovat 33,1 mien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien ahdin-
4484: miljoonaa markkaa (Helsingin Sanomat koa.
4485: 1.3.1998). Miljoonien markkojen optiovoittoja Keskustelussa on huomautettu, että yritysjoh-
4486: on luvassa jo useille kymmenille ellei sadoille tajien optioedut sotivat maltillisen tupon linjaa
4487: suuryhtiöiden johtaville toimihenkilöille. vastaan. Optioiden takia saatetaan kasvattaa yri-
4488: Optioetujen paisuminen herättää monia kysy- tyksen voittoja työpaikkoja karsimalla ja huo-
4489: myksiä nykyisen talous- ja sosiaalipolitiikan pe- nontarualla työntekijöiden ehtoja. On outoa, jos
4490: rusteista ja samalla talouselämän huipulla nou- työntekijöitä irtisanoneitajohtajia palkitaan mil-
4491: datettavista moraalisista periaatteista. joonien markkojen optioeduin. Runsaskätiset
4492: Optiojärjestelyillä jo ennestään suurituloisille optiojärjestelyt edesauttavat tuloerojen kasvua.
4493: ja hyvässä asemassa oleville henkilöille annetaan Optioiden edullisuuteen vaikuttaa osittain ve-
4494: etuoikeuksia. Optioiden haltijat voivat hankkia rolainsäädäntö. Niin sanottujen työsuhdeoptioi-
4495: pörssiyhtiöiden osakkeita huomattavasti edulli- den verotusta on viime vuosina muutettu kahdes-
4496: sempaan hintaan kuin tavalliset sijoittajat tai ti. Vuonna 1994 annetulla lailla (1465/1994) op-
4497: säästäjät. Optiot ovat haltijoilleen täysin riskittö- tioedut siirrettiin pääomatulojen verotuksesta
4498: miä, sillä optiota ei ole pakko lunastaa, jos osak- ansiotulojen verotukseen. Heinäkuussa 1997 voi-
4499: keen kurssikehitys on epäedullinen. Tavallisten maan tulleella lailla (584/1997) poistettiin por-
4500: kansalaisten näkökulmasta on käsittämätöntä, saanreikä, joka mahdollisti optioetujen siirtämi-
4501: että jo muutenkin miljoonatuloilla elävät yritys- sen lapsille tai muille lähiomaisille verotuksen
4502: 2 LA 39/1998 vp
4503:
4504: kiertämiseksi. Verotuksen muutokset eivät ole si siten optioedun suuruudesta ja samalla henki-
4505: kuitenkaan vähentäneet edullisten optiojärjeste- lön muiden tulojen vaikutuksesta marginaalive-
4506: lyjen suosiota. roasteeseen. Mitä suurempi optioetu on ja mitä
4507: Mielestämme johtajien optiojärjestelyjä tulisi suuremmat ovat verovelvollisen muut ansiotu-
4508: rajoittaa verotuksen avulla. Optioedusta tulisi lot, sitä korkeammaksi veroaste muodostuu.
4509: tietyn markkamääräisen rajan jälkeen maksaa Kun korkein marginaaliveroaste on nyt keski-
4510: normaalia tuloveroa ankarampi vero. Tällaisena määräisellä kunnallisveroprosentilla noin 58,5
4511: rajana voisi olla 50 000 markkaa. Raja varmistai- prosenttia, hyvin suurten optioetujen verotus
4512: si sen, etteivät kohtuullisiksi katsottavat, esimer- kohoaisi lähelle 90 prosenttia. Muutos voitaisiin
4513: kiksi koko henkilöstölle suunnatut optioedut toteuttaa lisäämällä tuloverolain 66 §:ään uusi
4514: tule normaalia ankaramman verotuksen koh- 4 momentti.
4515: teeksi. Teknisesti verotuksen kiristäminen voitai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4516: siin toteuttaa siten, että optioetu luetaan verotet-
4517: tavaan tuloon puolitoistakertaisena siltä osin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4518: kuin se ylittää 50 000 markkaa. Veroaste riippui- lakiehdotuksen:
4519:
4520:
4521:
4522: Laki
4523: tuloverolain 66 §:n muuttamisesta
4524:
4525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4526: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain ( 1535/1992) 66 §:ään, sellaisena kuin se
4527: on osaksi laissa 1465/1994, uusi 4 momentti seuraavasti:
4528:
4529: 66 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
4530: kuuta 199 . Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran
4531: Työsuhdeoptioedun arvo luetaan veronalai- vuodelta 1998 toimitetta vassa verotuksessa.
4532: seksi ansiotuloksi puolitoistakertaisena siltä osin
4533: kuin se ylittää 50 000 markkaa.
4534:
4535:
4536:
4537: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1998
4538:
4539: Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo Iva-r Mikko Kuoppa /va-r
4540: LA 40/1998 vp
4541:
4542: Lakialoite 40
4543:
4544:
4545:
4546:
4547: Kari Uotila /vas ym.: Lakialoite laiksi asuinhuoneiston vuokrauk-
4548: sesta annetun lain muuttamisesta
4549:
4550:
4551: Eduskunnalle
4552:
4553:
4554: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4555:
4556: Aloitteessa ehdotetaan vuokralaisten oikeus- sissa. Vuokranantajat ovat käyttäneet tilannetta
4557: turvaa parantavia muutoksia voimassa olevaan hyväkseen, ja vuokrataso on paikoin noussut
4558: lakiin asuinhuoneistojen vuokrauksesta. Asun- kohtuuttomaksi. Erityisen huolestuttavia ovat
4559: toviranomaisille ehdotetaan mahdollisuutta an- eräiden suurten vuokranantajien suuret kertako-
4560: taa yleisiä tai alueellisia korotusyleisohjeita,jotta rotukset, paikoinjopa 30 %,jotka ovat aiheutta-
4561: voitaisiin hillitä vuokra-asuntomarkkinoilla kei- neet vuokralaisille kohtuuttoman tilanteen.
4562: nottelua, joka paikoin on johtanut kohtuutto- Vuokranantajien menettelytavat ovat eräissä
4563: miin vuokrankorotuksiin. Lisäksi ehdotetaan, tapauksissa olleet vastoin asuinhuoneiston vuok-
4564: että vuokralaisen asemaa parannettaisiin eräiltä rauksesta annetun lain henkeä, jonka mukaan
4565: osin vuokranantajan yksipuolisesti korottaessa vuokrankorotuksista pitää sopia osapuolten kes-
4566: vuokraa ja irtisanoessa vuokralaisen. ken. Yksipuoliset vuokrankorotusilmoitukset ja
4567: Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute uhkailut irtisanomisista ovat ajaneet vuokralai-
4568: suurimmissa kasvukeskuksissa on johtanut epä- set ahtaalle. Vuokralaisten oikeusturvan paran-
4569: terveisiin ilmiöihin vuokra-asuntomarkkinoilla. taminen edellyttää muutoksia voimassa olevaan
4570: Vaikka vuokra-asuntokanta on kasvanut vuok- lakiin, jotta kohtuuttomuuksiin voidaan puut-
4571: rasääntelyn purun jälkeen, kysyntä ja tarjonta tua.
4572: eivät kuitenkaan kohtaa erityisesti kasvukeskuk-
4573:
4574:
4575:
4576: PERUSTELUT
4577:
4578: 1. Nykyinen tilanne ka mukaan ratkaistaan, kumman lain alaisuu-
4579: teen huoneenvuokrasuhde kuuluu. Molemmat
4580: 1.1 Vuoden 1995 vuokra-asuntojen sääntelyn lait koskevat myös niitä kiinteistön tai rakennuk-
4581: purku sen yhteisiä tiloja ja laitteita, joita vuokralainen
4582: vuokrasopimuksen nojalla saa käyttöönsä.
4583: Asuinhuoneistojen vuokrasuhteet vapautet- Lainuudistuksen taustalla oli laajalle levinnyt
4584: tiin säännöstelystä vuoden 1995 alussa. Samalla näkemys siitä, että säännellyt asuinhuoneistojen
4585: asuinhuoneistojen ja liikehuoneistojen sääntely vuokramarkkinat johtivat vuokra-asuntojen
4586: erotettiin kahteen eri lakiin. Hallituksen esityk- tyhjillään pitämiseen ja sijoituspääoman ohjau-
4587: sestä säädettiin laki asuinhuoneiston vuok- tumiseen muihin kohteisiin. Eduskunta edellytti,
4588: rauksesta (481/1995) ja laki liikehuoneiston että hallitus valmistelee uuden huoneenvuokra-
4589: vuokrauksesta (482/1995). Näihin liittyen muu- lain ja että laki kirjoitetaan selkeäksi ja helposti
4590: tettiin asunto-osakeyhtiö lakia, avioliittolakia ja ymmärrettäväksi. Lisäksi uudistusta pohjusti
4591: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annettua vuokrien sääntelyn purkaminen osittain vuoden
4592: lakia. 1991 alusta, jota laajennettiin vuoden 1992 hel-
4593: Nyt voimassa olevan lain mukaan huoneiston mikuun alusta. Sääntelystä vapaiden sopimusten
4594: pääasiallinen käyttötarkoitus on se kriteeri, jon- määrä kasvoi nopeasti.
4595: 2 LA 40/1998 vp
4596:
4597: Sääntelyn purkamisen hyvänä puolena oli Tämän jälkeen tuotto sijoitetulle pääomalle on
4598: vuokra-asuntokannan kasvu. Taloudellisen kasvanut 4,5-5 %:iin. Vuodelle 1998 on arvioi-
4599: taantuman oloissa vuokrataso ei myöskään mer- tu, että tuotto olisi 4,4 %.
4600: kittävästi noussut, mikä osaltaan helpotti lopul- Asuinhuoneistojen vuokrasuhteita oli vuoden
4601: lista luopumista vuokrasääntelystä 1.5.1995 lu- 1994 syksyllä noin 620 000 (HE 304/1994 vp),
4602: kien. joista noin puolet oli aravavuokra-asuntoja.
4603: Sekä asuinhuoneiston vuokrauksesta että lii- Asiantuntija-arvioiden mukaan tällä hetkellä
4604: kehuoneiston vuokrauksesta annetuissa laeissa koko maan vuokra-asuntokanta on noin 700 000
4605: lisättiin olennaisesti sopimisen vapautta. Voi- vuokra-asuntoa, ja näistä edelleen noin puolet on
4606: massa oleva asuinhuoneiston vuokrauksesta an- aravavuokra-asuntoja. Kun arvioidaan vuokra-
4607: nettu laki sallii, että kaikissa huoneenvuokrasuh- markkinoiden ylisuuria vuokrankorotuksia, on
4608: teissa voidaan vuokrasuhteen kestosta sopia va- asiantuntijoiden arvio se, että viimeisen vuoden
4609: paasti. Sopiruisvapauden piiriä laajennettiin aikana tapahtuneet huomattavat vuokrankoro-
4610: myös huoneiston kuntoa, kunnossapitoa, vas- tukset ovat koskeneet koko maan vuokra-asun-
4611: tuuta huoneistoa käytettäessä sekä sopimusehto- tokannasta noin 100 000 asuntoa. Nämä vuokra-
4612: jen täyttämisen turvaamista koskevan vakuuden asunnot sijoittuvat tiettyjen kuntien määrätyille
4613: osalta. kasvukeskusalueille. Ongelman laajuus voitai-
4614: siin hahmottaa myös niin, että hiukan yli kol-
4615: manneksessa vapaarahoitteisista vuokra-asun-
4616: 1.2 Nykyisen ongelman hahmottaminen noista on ilmennyt kohtuuttomia vuokria.
4617: Kestävä ratkaisu tähän, sangen alueelliseen
4618: Keskeistä nykyiselle laille on se, että nyt vuok- ongelmaan on löydettävissä vain lisäämällä koh-
4619: rasta voidaan sopia vapaasti. Ainoastaan koh- tuuhintaisia vuokra-asuntoja. Markkinoiden
4620: tuuttomia sopimusehtoja niin vuokran kuin mui- vuokra-asuntotarjonnassa voidaan ajatella ole-
4621: denkin ehtojen osalta voidaan tuomioistuimessa van tällä hetkellä 100 000 kohtuuhintaisen vuok-
4622: vaatia soviteltaviksi. Voimassa oleva laki ei tun- ra-asunnon vajaus. Valtion tukemaa kohtuuhin-
4623: ne korotus- ja tasoyleisohjeita asuinhuoneistojen taista asuntotuotantoa lisäämällä vajausta voi-
4624: vuokrien määräytymisperusteina. daan pienentää, mutta vuokra-asuntomarkki-
4625: Viimeisten vuosien aikana voimakkaan talou- noilla ilmenneisiin kohtuuttomuuksiin tulee kui-
4626: dellisen kasvun oloissa vuokra-asuntojen tarjon- tenkin puuttua pikaisesti lainsäädännön muu-
4627: ta on muodostunut selvästi asuntojen kysyntää toksilla.
4628: pienemmäksi erityisesti suurissa kaupungeissa ja
4629: kasvukeskuksissa. Voimassa olevan lain sopi-
4630: musvapaus on alkanut houkutella huomattaviin,
4631: jopa 30 %:n suuruisiin vuokrankorotuksiin no- 2. Yksityiskohtaiset perustelut
4632: peiden voittojen toivossa. Kasvukeskusten vuok-
4633: rankorotuspaineet ilmenevät erityisesti siellä, 28 §:n uusi 2 ja 3 momentti. Vuokraa koskevat
4634: missä asuntokaupan hintataso nousee ja mihin suositukset ja korotusyleisohje. Jotta keinottelu
4635: muuttaa väestöä muualta maasta. Kohtuuhin- vuokra-asuntomarkkinoilla ei johtaisi vuokra-
4636: taisten vuokra-asuntojen liian vähäinen tarjonta laisten kannalta täysin kohtuuttamaan tilantee-
4637: antaa sijaa kohtuuttamille kiskurivuokrille. seen vuokrankorotuksien osalta, tässä aloittees-
4638: Vanhan huoneenvuokralain mukaan korotus- sa ehdotetaan otettavaksi käyttöön asuntoviran-
4639: yleisohjeen laskennassa tuli ottaa huomioon omaisille mahdollisuus antaa korotusyleisohjei-
4640: vuokraan sisältyvä kohtuullinen keskimääräinen ta, jotka voitaisiin yleisohjeen ohella tai sijasta
4641: tuotto. Vuoden 1987lain perusteluissa tällaisena ulottaa vanhasta huoneenvuokralaista poiketen
4642: tuottona pidettiin noin neljää prosenttia. Tilasto- myös tietylle alueelle, jossa erityisesti esiintyy
4643: keskukselta saatu, Helsingin keskustan yksiöi- vuokra-asuntojen alitarjontaa. Ehdotus ei pidä
4644: den vuokratasoa kuvaava tilasto osoittaa, että sisällään palaamista vanhaan tasoyleisohjeiden
4645: tutkittujen asuntojen tuotto sijoitetulle pääomal- vuokrasääntelyyn.
4646: le (verotuksen jälkeen) oli vielä vuonna 1987 huo- Lisäksi ehdotetaan, että vuokralaisen asemaa
4647: neenvuokralain säätämisen aikaan 1,9 %. Tästä parannettaisiin eräiltä osin vuokranantajan yksi-
4648: tasosta tuotto kasvoi hitaasti aina vuoteen 1991 puolisesti korottaessa vuokraa ja irtisanoessa
4649: saakka (2,7 %) eli sääntelyn purkamisen alkuun. vuokralaisen.
4650: LA 40/1998 vp 3
4651:
4652: 29 §:n 2 momentti. Vuokran kohtuullisuuden Tähän säännökseen liittyy jäljempänä esitetty
4653: selvittäminen. Kohtuuttomienja toistuvien koro- muutosehdotus lain 54 §:n 1 momentista.
4654: tusten hillitsemiseksi aloitteessa ehdotetaan, että 54 §:n 1 momentti. lrtisanomisilmoitus ja sen
4655: vuokranantaja ei saa irtisanoa vuokrasopimusta tiedoksiantaminen. Momentin mukaan vuokran-
4656: vuokrankorotuksen perusteella ilman tuomiois- antajan tulee irtisanoessaan vuokrasopimuksen
4657: tuimen päätöstä sellaisen vuokrasopimuksen liittää kirjalliseen irtisanomisilmoitukseen uuden
4658: osalta, joka on viimeisten viiden vuoden aikana vuokran määrä, jos irtisanominen nojaa yksi-
4659: tehty tai uusittu ajantasalle. Säännöksestä voitai- puoliseen vuokrankorotusvaatimukseen.
4660: siin luopua sitten, kun kohtuuhintaisten vuokra- Voimaantulosäännös. Säännöksessä olisi eri-
4661: asuntojen tuotanto on tasapainottanut markki- tyinen määräys lain 28 §:n uusien 2ja 3 moment-
4662: noiden ylikuumentuneen tilanteen. tien osalta siitä, että mikäli vuokrasuhde on syn-
4663: 52 §:n 2 momentti. Vuokrasopimuksen irtisa- tynyt ennen asuinhuoneistojen vuokrauksesta
4664: nomisaika (vuokranantajan irtisanoessa). Pykä- annetun lain (481/1995) voimaantuloa 1.1.1995
4665: län 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että ja vuokraa ei ole korotettu tämän jälkeen, koro-
4666: mikäli vuokrasopimus on irtisanottu vuokranan- tus tulee jaksottaa tämän lain voimaantulon jäl-
4667: tajan yksipuolisen vuokrankorotuksen johdosta, keen tätä seuraavalle kolmelle vuodelle siten, että
4668: on vuokralaisella oikeus pitää vuokrasuhde voi- vuosittainen korotus ei ylitä 10 prosenttia korot-
4669: massa ilmoittamalla hyväksyvänsä uuden vuok- tamattoman vuokran määrästä.
4670: ran määrän vähintään viikkoa ennen irtisano- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4671: misajan päättymistä ja uuden vuokran määrää
4672: koskeva ehto tulee tällöin voimaan irtisanomis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4673: ajan päätyttyä. lakiehdotuksen:
4674:
4675:
4676:
4677: Laki
4678: asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta
4679:
4680: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4681: muutetaan asuinhuoneiston vuokrauksesta 31 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (48111995)
4682: 29 §:n 2 momentti, 52 §:n 2 momentti ja 54 §:n 1 momentti, sekä
4683: lisätään 28 §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
4684:
4685: 28 § 29 §
4686: Vuokraa koskevat suositukset ja korotusyleisohje Vuokran kohtuu!lisuuden selvittäminen
4687:
4688: Valtioneuvoston on asuntoneuvoston vuok- Vuokranantaja ei saa irtisanoa vuokrasopi-
4689: rajaostoa kuultuaan ainakin kerran kalenteri- musta sinä aikana, kun vuokran kohtuullisuus
4690: vuodessa todettava, onko kiinteistökustannus- on vuokralaisen vaatimuksesta alioikeuden tut-
4691: ten muutokset huomioon ottaen perusteltua ai- kittavana, eikä vuokrankorotuksen perusteella
4692: hetta asuinhuoneistojen vuokrien korottamiseen ilman tuomioistuimen päätöstä sellaisen vuokra-
4693: koko maassa tai joillakin paikkakunnilla, sekä sopimuksen osalta, joka on viimeisten viiden
4694: annettava yleisohje tai paikallinen ohje korotus- vuoden aikana tehty tai uusittu njantasalle.
4695: ten enimmäismääristä ja ajankohdasta (korotus-
4696: yleisohje tai alueellinen korotusohje). 52§
4697: Korotusyleisohjeesta tai alueellisesta korotus- Vuokrasopimuksen irtisanomisaika
4698: ohjeesta päätettäessä kiinteistökustannuksina
4699: otetaan huomioon varsinaiset hoitomenot sekä
4700: pääomakustannukset, joihin lasketaan myös Vuokranautajan Irtlsanoessa vuokrasopi-
4701: vuokraan sisältyvä kohtuullinen keskimääräinen muksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos
4702: tuotto. huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen
4703: 4 LA 40/1998 vp
4704:
4705: irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään teen päättymisajankohta, irtisanomisen peruste
4706: yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme ja mikäli irtisanomisen peruste nojaa vuokranan-
4707: kuukautta (vuokranantajan irtisanomisaika). tajan yksipuoliseen vuokrankorotusvaatimuk-
4708: Mikäli vuokrasopimus on irtisanottu vuokran- seen, uuden vuokran määrä.
4709: antajan yksipuolisen vuokrankorotuksen joh-
4710: dosta, on vuokralaisella oikeus pitää vuokrasuh-
4711: de voimassa ilmoittamalla hyväksyvänsä uuden
4712: vuokran määrän vähintään viikkoa ennen irtisa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4713: nomisajan päättymistä ja uuden vuokran määrää kuuta 19
4714: koskeva ehto tulee tällöin voimaan irtisanomis- Tämän lain 28 §:n 2 ja 3 momenttia sovelle-
4715: ajan päätyttyä. taan uusiin vuokrasuhteisiin niin kuin valtioneu-
4716: voston päätöksessä todetaan. Mikäli vuokrasuh-
4717: de on syntynyt ennen asuinhuoneistojen vuok-
4718: 54§ rauksesta annetun lain (481/1995) voimaantuloa
4719: Irtisanomisilmoitus ja sen tiedoksiantaminen 1.1.1995 ja vuokraa ei ole korotettu tämän jäl-
4720: keen, korotus tulee jaksottaa tämän lain voi-
4721: Vuokranautajan trtlsanoessa vuokrasopi- maantulonjälkeen tätä seuraavalle kolmelle vuo-
4722: muksen on vuokralaiselle annettava kirjallinen delle siten, että vuosittainen korotus ei ylitä 10
4723: irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuh- prosenttia korottamattoman vuokran määrästä.
4724:
4725:
4726: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1998
4727:
4728: Kari Uotila /vas Pekka Saarnio /vas
4729: LA 41/1998 vp
4730:
4731: Lakialoite 41
4732:
4733:
4734:
4735:
4736: Toimi Kankaanniemi /skl: Lakialoite laiksi moottoriveneen käyttö-
4737: maksusta
4738:
4739:
4740: Eduskunnalle
4741:
4742:
4743: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4744:
4745: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki, ammattimaiseen kalastukseen tai muuhun elin-
4746: jolla moottoriveneille määrättäisiin vuotuinen keinotoimintaan käytettäviä moottoriveneitä.
4747: käyttömaksu. Maksu perittäisiin veneliikenne- Maksu olisi porrastettu moottorin tehon mu-
4748: asetuksen perusteella venerekisteriin merkityistä kaan.
4749: veneistä. Maksu ei koskisi pienimpiä veneitä eikä
4750:
4751:
4752:
4753:
4754: PERUSTELUT
4755:
4756: Suomessa on erittäin paljon moottoriveneitä. ri. Tällaisia moottoriveneitä on Suomessa noin
4757: Moottoriveneet aiheuttavat rasitusta herkälle 160 000 kpl. Pieniä moottoriveneitä maksu ei siis
4758: järvi- ja saaristoalueen luonnolle siitä huolimat- koskisi. Maksua ei kuitenkaan ole kohtuullista
4759: ta, että veneilijät yhä paremmin osaavat ottaa säätää ammattikalastukseen tai muutoin elinkei-
4760: ympäristöarvot huomioon. Haitta on yleensä non harjoittamiseen käytettäville moottorive-
4761: sitä suurempi, mitä isompi on moottorin teho ja neille. Maksu, jonka suuruus olisi aloitteen mu-
4762: veneen koko. Suurien veneiden määrä on jälleen kaan vähintään 500 markkaa, mutta enintään
4763: lamavuosienjälkeen kääntynyt selvään kasvuun, 5 000 markkaa vuodessa, voitaisiin määrätä val-
4764: mikä lisää vesiliikennettä haittoineen. tioneuvoston päätöksellä esimerkiksi kolmipor-
4765: On perusteltua sekä yleensä liikenteen vero- taiseksi moottorin tehon perusteella. Maksun
4766: tuksen tasapuolisuuden ja ympäristönäkökoh- perinnän suorittaisi venerekisteriä pitävä viran-
4767: tien että valtiontaloudenkin näkökulmasta, että omainen ja maksu säädettäisiin ulosottokelpoi-
4768: moottoriveneille säädetään vuotuinen käyttö- seksi ilman eri päätöstä.
4769: maksu autojen tapaan. Jos maksu olisi keskimäärin 1 000 markkaa
4770: Aloitteessa esitetään, että maksu määrättäi- venettä kohden, tuottaisi se tuloa valtiolle noin
4771: siin niille moottoriveneen omistajille, joilla on 160 miljoonaa markkaa vuodessa.
4772: veneliikenneasetuksen mukaan velvollisuus re- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4773: kisteröidä veneensä. Tällaisia veneitä ovat ne,
4774: joissa on vähintään 20 hevosvoiman perämoot- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4775: tori tai vähintään 50 hevosvoiman keskimootto- lakiehdotuksen:
4776: 2 LA 41/1998 vp
4777:
4778: Laki
4779: moottoriveneen käyttömaksusta
4780:
4781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4782:
4783: 1§ 2§
4784: Moottoriveneestä, joka on veneliikennease- Vuotuisen käyttömaksun panee maksuun se
4785: tuksen mukaan rekisteröitävä, on maksettava viranomainen, joka pitää moottorivenerekiste-
4786: vuotuista käyttömaksua valtioneuvoston vuosit- riä. Maksu on ulosottokelpoinen ilman eri tuo-
4787: tain vahvistama määrä. Maksun suuruudeksi on miota.
4788: kuitenkin määrättävä vähintään 500 markkaa, 3§
4789: mutta enintään 5 000 markkaa vuodessa riip- Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
4790: puen moottorin tehosta. sesta annetaan asetuksella.
4791: Maksua ei peritä, jos moottorivenettä käyte-
4792: tään ammattimaisessa kalastuksessa tai muutoin 4§
4793: elinkeinotoiminnan harjoittamisessa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
4794: kuuta 199 .
4795:
4796:
4797: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
4798:
4799: Toimi Kankaanniemi /skl
4800: LA 42/1998 vp
4801:
4802: Lakialoite 42
4803:
4804:
4805:
4806:
4807: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain muuttami-
4808: sesta
4809:
4810:
4811: Eduskunnalle
4812:
4813: Yhdistystoiminta on maassamme vilkasta ja jotka tarvitsevat toimintansa jatkuvuuden tur-
4814: siihen osallistuu merkittävä osa maamme väes- vaamiseksi samankaltaisen ratkaisun. Voimassa
4815: töstä. Yhdistystoiminnan peruspilareita ovat va- olevan kiinteistöverolain 13 a §:n perusteella kun-
4816: paaehtoisuus ja yleishyödyllisyys. Taikoiden ja nanvaltuusto voi määrätä maamiesseuran, nuo-
4817: muiden vastaavien varojen hankinnan muotojen risoseuran, työväenyhdistyksen tai urheiluseu-
4818: ohella yhdistyksille myönnetään erilaisia avus- ran omistaman yhdistys- ja seurantalon kiinteis-
4819: tuksia toimintaan. Hallituksen 3 päivänä huhti- töveroprosentiksi nolla. Tämä jättää kuitenkin
4820: kuuta 1998 antaman esityksen (HE 29/1998 vp) esimerkiksi kylä- ja kaupunginosayhdistykset
4821: perusteella osalle näistä yleishyödyllisistä yhdis- sekä urheiluseurat soveltamisalansa ulkopuolel-
4822: tyksistä voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä le.
4823: antaa helpotusta kiinteistöveron maksamisesta. Edellä esitetyn perusteella Iakialoitteessa esi-
4824: Tämä vastaa aiempaa kiinteistöverolain tetään kunnanvaltuustolle mahdollisuutta mää-
4825: 13 a §:ssä säädettyä menettelyä. Tässä yhteydessä rätä kiinteistöverolain 13 a §:ssä lueteltujen yh-
4826: on kuitenkin syytä harkita tämän mahdollisuu- distysten lisäksi kiinteistöveroprosentiksi nolla
4827: den ulottamista muihinkin yleishyödyllisten yh- myös muiden yleishyödyllisten yhdistysten omis-
4828: distysten omistamiin kiinteistöihin. tamien kiinteistöjen kohdalla. Koska kunnat
4829: Monet yhdistykset ovat elinkaarensa aikana yleisesti jakavat avustuksia yhdistysten toimin-
4830: onnistuneet saamaan haltuunsa kiinteistöjä, joi- taan ja kiinteistöveroprosentin määrääminen
4831: den pääasiallinen käyttötarkoitus on yhdistyk- nollaksi on vapaaehtoista, Iakiaioitteella ei ole
4832: sen toimintaan liittyvä. Nykyisen kiinteistövero- kokonaisuuden kannalta välittömiä kustannus-
4833: lain 13 a §:ssä on huomioitu yhdistysten toimin- vaikutuksia kunnille.
4834: nan luonteen erityispiirteet säätämällä tietyn- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4835: tyyppisten yhdistysten kiinteistöt vapaiksi kiin-
4836: teistöverosta. Näiden lisäksi on kuitenkin ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4837: massa joukko muita yleishyödyllisiä yhdistyksiä, lakiehdotuksen:
4838: 2 LA 42/1998 vp
4839:
4840: Laki
4841: kiinteistöverolain muuttamisesta
4842: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4843: muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (65411992) 11 §:n 3 momentti,
4844: 12 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 13 aja 14 §,sellaisena kuin niistä on 13 a §laissa 280/1995,
4845: seuraavasti:
4846:
4847: 11-13 § rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis-
4848: (Kuten HE) hyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoi-
4849: tetun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voi-
4850: 13 a § daan määrätä myös 0,00.
4851: Yhdistys- ja seurantalon veroprosentti
4852: 14 §
4853: Poiketen siitä, mitä 11 §:ssä säädetään kiinteis- (Kuten HE)
4854: töveroprosentin alarajasta, kunnanvaltuusto voi
4855: määrätä maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-
4856: väenyhdistyksen tai muun yleishyödyllisen yh- Voimaantulosäännös
4857: distyksen omistaman yhdistys- ja seurantalon (Kuten HE)
4858: kiinteistöveroprosentin alemmaksi kuin 0,30,jos
4859:
4860:
4861:
4862: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
4863:
4864: Esa Lahtela /sd Heikki Rinne /sd Marjaana Koskinen /sd
4865: Raimo Holopainen /sd Pertti Virtanen /evir Anu Vehviläinen /kesk
4866: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Arto Lapiolahti /sd
4867: LA 43/1998 vp
4868:
4869: Lakialoite 43
4870:
4871:
4872:
4873:
4874: Liisa Hyssälä /kesk ym.: Lakialoite laiksi sosiaali- ja terveyden-
4875: huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
4876:
4877:
4878: Eduskunnalle
4879:
4880: Omaishoito mahdollistaa ihmisten asumisen Omaishoidon maksu ja omaishoitoa tukevien
4881: pitempään kodeissaan. Se on hoidettavan kan- palvelujen maksullisuus ovat ristiriidassa omais-
4882: nalta inhimillinen ja yhteiskunnan kannalta hoitojärjestelmän perusperiaatteiden kanssa.
4883: edullinen hoitomuoto. Omaishoitotuki tuli so- Näiden maksujen periminen on lisäksi terveen
4884: siaalihuoltolakiin vuonna 1993. Sen nojalla van- järjen vastaista: toisella kädellä annetaan tukea
4885: huksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona samaan talouteen, josta sitä toisella kädellä ote-
4886: tapahtuvan hoidon tai huolenpidon turvaami- taan pois.
4887: seksi annetaan hoitopalkkio ja palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-
4888: Omaishoitaja tekee kunnan kanssa sopimuksen ta annettua lakia (734/1992) tulee muuttaa siten,
4889: palkkiosta, joka on määrältään yleensä varsin että omaishoidossa ei omaishoidostaja sitä tuke-
4890: vaatimaton. vista avohuollon palveluista saa periä maksuja.
4891: Joissakin kunnissa on hoidettavalta peritty Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4892: omaishoidon maksua kunnalle, sen mukaan,
4893: kuinka vaativaksi hänen hoitamisensa on arvioi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4894: tu. Lisäksi jotkut kunnat ovat perineet maksua lakiehdotuksen:
4895: omaishoitoa tukevista kunnan avopalveluista.
4896:
4897:
4898:
4899: Laki
4900: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
4901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4902: lisätään 3 päivänä elokuuta 1992 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin
4903: (734/1992) uusi 6 a §seuraavasti:
4904: 6a§ tonta, mikäli hänen hoidostaan maksetaan
4905: Omaishoidon maksuttomuus omaishoidon tukea.
4906:
4907: Tämän lain perusteella maksullinen kotona Tämä laki tulee voimaan päivänä
4908: annettava palvelu on palvelun käyttäjälle maksu- kuuta 199 .
4909:
4910:
4911:
4912: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
4913:
4914: Liisa Hyssälä /kesk Anu Vehviläinen /kesk Aino Suhola /kesk
4915: Päivi Räsänen /skl Ossi Korteniemi /kesk Maija-Liisa Veteläinen /kesk
4916: Tero Mölsä /kesk Armas Komi /kesk
4917: LA 44/1998 vp
4918:
4919: Lakialoite 44
4920:
4921:
4922:
4923:
4924: Toimi Kankaanniemi /skl: Lakialoite laiksi nimilain 9 §:n muuttami-
4925: sesta
4926:
4927:
4928: Eduskunnalle
4929:
4930: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4931:
4932: Lakialaitteessa esitetään, että voimassa ole- on ottanut toisen puolison sukunimen, olisi su-
4933: van nimilain (694/1985) 3 luvun 9 §:ään lisättäi- kunimen alkuperäisen haltijan vaatimuksesta
4934: siin uusi 3 ja 4 momentti, joissa säädettäisiin, että velvollinen luopumaan yhteisestä sukunimestä
4935: se puoliso, joka avioliiton solmimisen yhteydessä avioeron jälkeen.
4936:
4937:
4938:
4939:
4940: PERUSTELUT
4941:
4942: Nimilain 9 §:ssä säädetään puolison sukuni- On perusteltua, että avioeron yhteydessä se
4943: men muuttamisesta avioliiton purkautumisen puoliso, jonka sukunimen toinen puoliso on
4944: jälkeen. Mainitun pykälän ensimmäisen momen- avioliiton perusteella saanut, voisi vaatia avio-
4945: tin mukaan puoliso voi avioliiton purkautumi- eronjälkeen puolisoa luopumaan sukunimestä ja
4946: sen jälkeen muuttaa sukunimensä, jonka hän on entinen puoliso olisi velvollinen suostumaan vaa-
4947: saanut toiselta puolisoita avioliittonsa perus- timukseen.
4948: teella ottamalla sen nimen, joka hänellä viimeksi Oikeutta vaatia sukunimestä luopumista ja
4949: oli naimattomana ollessaan. Laki ei kuitenkaan luopumisvelvollisuutta esitetään koskemaan
4950: velvoita luopumaan puolison sukunimestä. Sillä myös ennen tämän lain voimaantuloa tapahtu-
4951: puolisolla, jonka sukunimestä alun perin on ky- neita eroja. Vaatimuksen esittämiselle ehdote-
4952: symys, ei myöskään ole oikeutta vaatia eronnut- taan säädettäväksi kuitenkin kuuden kuukauden
4953: ta puolisoa luopumaan sukunimestä. määräaika lain voimaantulosta alkaen.
4954: A vioeroissa usein puolisoiden välit ovat tuleh- Lapsen sukunimestä on säädetty nimilain 2
4955: tuneet. Jos kysymyksessä ovat julkisuuden hen- luvussa. Siihen ei esitetä muutoksia.
4956: kilöt, aiheuttaa sukunimen säilyminen huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4957: tavaa haittaa ja ongelmia sille puolisolle ja hänen
4958: samansukunimisille omaisilleen, joiden nimestä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4959: on kysymys. Sukunimi siirtyy usein vielä uuteen lakiehdotuksen:
4960: avioliittoon. Tämä on eräissä tapauksissa koh-
4961: tuutonta sukunimen alkuperäisen haltijan ja hä-
4962: nen sukulaistensa kannalta.
4963: 2 LA 44/1998 vp
4964:
4965:
4966: Laki
4967: nimilain 9 §:n muuttamisesta
4968:
4969: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4970: lisätään 9 päivänä elokuuta 1985 annetun nimilain (694/1985) 9 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
4971: laissa 253/1991, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
4972:
4973: 9§ Mitä edellä 3 momentissa säädetään, koskee
4974: Puolison sukunimen muuttaminen avioliiton myös ennen tämän lain voimaantuloa vahvistet-
4975: purkautumisen jälkeen tuja avioerotapauksia. Puolison on tehtävä tätä
4976: koskeva vaatimus kuuden kuukauden kuluessa
4977: tämän lain voimaantulosta.
4978: Siitä riippumatta mitä 1 ja 2 momentissa sää-
4979: detään, on puolison avioeronjälkeen luovuttava
4980: avioliiton solmimisen yhteydessä ottamastaan
4981: puolisonsa sukunimestä, jos viimemainittu puo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4982: liso tätä avioeron käsittelyn yhteydessä vaatii. kuuta 199 .
4983: Sukunimeksi tulee tällöin se sukunimi, mikä hä-
4984: nellä viimeksi oli naimattomana ollessaan.
4985:
4986:
4987:
4988: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4989:
4990: Toimi Kankaanniemi /skl
4991: LA 45/1998 vp
4992:
4993: Lakialoite 45
4994:
4995:
4996:
4997:
4998: Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Lakialoite laiksi yksityisistä teistä
4999: annetun lain muuttamisesta
5000:
5001:
5002: Eduskunnalle
5003:
5004:
5005:
5006:
5007: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5008:
5009: Lakialoitteessa ehdotetaan yksityisistä teistä siin annettavaksi valtion varoista avustusta laki-
5010: annetun lain (358/1962) 13 luvun muuttamista sääteisesti vuosittain tien kunnossapitoon ja har-
5011: siten, että yksityisten teiden tiekunnille säädettäi- kinnanvaraisesti tien tekemiseen.
5012:
5013:
5014:
5015:
5016: PERUSTELUT
5017:
5018: Yksityiset tiet ovat erittäin keskeinen osa nossapitoon palautettaisiin lakisääteiseksija tien
5019: maamme kokonaistieverkkoa. Ne ovat osa yh- tekemiseen voitaisiin antaa harkinnanvaraista
5020: teistä arvokasta kansallisvarallisuutta. Vuosi- valtionavustusta. Kunnossapitoavustuksen edel-
5021: kymmenten ajan valtio osallistui vuosittain yksi- lytyksenä olisi se, että tienpitoa varten on perus-
5022: tyisten teiden rakentamis- ja kunnossapitokus- tettu tiekunta ja tie on autolla-ajokelpoinen. Li-
5023: tannuksiin. Näin varmistettiin tämän tiestön säksi edellytyksenä olisi, että tiellä on paikka-
5024: syntyminen ja asianmukainen kunnossapito ja kunnalla huomattava merkitys tai että tie on
5025: pitkäjänteinen hoito. Samalla valtio turvasi mah- tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä vä-
5026: dollisimman tasa-arvoisen kohtelun kansalaisille hintään 800 metrin matkalla ja että tien vaikutus-
5027: heidän asuinpaikastaan riippumatta. piirissä on vähintään yksi pysyvästi asuttu ta-
5028: Pääministeri Paavo Lipposen hallitus purki lous.
5029: vuodesta 1996 alkaen yksityisteiden valtionapu- Lain 93 a §esitetään muutettavaksi siten, että
5030: järjestelmän. Hallitus esitti luopumista koko- siinä säädettäisiin kunnossapitoavustuksen
5031: naan avustuksista. Eduskunta ei kuitenkaan tätä enimmäis- ja vähimmäismäärät prosentteina tien
5032: hyväksynyt. Voimassa oleva laki antaakin mah- kunnossapidosta aiheutuneista kustannuksista
5033: dollisuuden valtion talousarviossa tähän tarkoi- siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
5034: tukseen osoitettujen määrärahojen rajoissa vuo- Tien tekemiseen annettaisiin valtionavustusta
5035: sittain myöntää avustusta yksityisteiden kunnos- harkinnanvaraisesti valtion talousarvioon vara-
5036: sapitoon ja parantamiseen. Käytännössä tämä tun määrärahan puitteissa.
5037: on merkinnyt sitä, että yksityistiet ovat jääneet Lisäksi esitetään lakiin palautettavaksi 94 §
5038: ilman valtionavustusta, koska valtion talousar- asiallisesti siinä muodossa, jossa se oli ennen
5039: vioon on varattu vain 30 miljoonan markan mää- vuotta 1996, mikä mahdollistaa tientekemisavus-
5040: räraha, josta suuri osa on varattu vanhojen met- tusten maksamisen.
5041: sien suojelupäätösten kompensointiin. Valtionavustuksen antaminen saattaa ihmiset
5042: Lakialaitteessa ehdotetaan, että yksityisistä keskenään nykyistä tasa-arvoisempaan ase-
5043: teistä annetun lain 13 luvun 93 § muutettaisiin maan. Se turvaa teiden hyvän hoidon. Lisäksi se
5044: siten, että valtion avustus yksityisten teiden kun- lisää turvallisuutta haja-asutusalueilla, kun ties-
5045:
5046: 8 280044
5047: 2 LA 45/1998 vp
5048:
5049: tön kunto turvataan. Muun muassa metsäpalo- kan määrärahaa eli noin 70 miljoonan markan
5050: jen ja muiden onnettomuuksien sattuessa nopea lisäystä vuoden 1998 määrärahatasoon. Osa
5051: paikallepääsy on tärkeää. Avustuksilla voidaan määrärahasta palautuu yhteiskunnalle vero- ja
5052: myös varmistaa yksityisteiden vapaa käyttö- muina tuloina ja osa korvaa talousvaikeuksissa
5053: oikeus, mikä on jokamiehen oikeuden käytän- olevien kuntien avustuksia tiekunnille.
5054: nön toteutumisen kannalta merkittävää. Asuk- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
5055: kaiden lisäksi aluepoliittisesti ja kuntien talou- 1999 alusta alkaen.
5056: den kannalta valtionavustuksilla on tärkeä mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5057: kitys.
5058: Lakialoite edellyttää lakisääteisesti valtion ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5059: lousarvioon vuosittain noin 100 miljoonan mar- lakiehdotuksen:
5060:
5061:
5062:
5063:
5064: Laki
5065: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta
5066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5067: muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1962 yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 13 luvun 93 §:n
5068: 1 momentti ja 93 a §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1606/1995, sekä
5069: lisätään lakiin siitä mainitulla lailla 1606/1995 kumotun 94 §:n tilalle uusi 94 § seuraavasti:
5070:
5071: 93 § loutta kohti. Laskennallisista kunnossapitokus-
5072: Valtion varoista annetaan vuosittain avustus- tannuksista säädetään tarkemmin asetuksella.
5073: ta sellaisen autolla-ajokelpoisen yksityisen tien Lauttapaikan ja vuosittain purettavan sillan
5074: kunnossapitoon, jota koskevien asioiden hoita- osalta avustuksen enimmäismäärä on 80 pro-
5075: mista varten on perustettu tiekunta ja senttia ja talvitien osalta 65 prosenttia hyväksyt-
5076: 1) jolla on paikkakunnalla huomattava liiken- tävistä todellisista käyttö- ja kunnossapitokus-
5077: teellinen merkitys; tai tannuksista. Lauttapaikkojen ylläpitoon ja vuo-
5078: 2) joka on tarpeellinen pysyvän asutuksen sittain purettaviin siltoihin myönnettävistä val-
5079: pääsytienä vähintään 800 metrin matkalla ja jon- tionavustuksista voidaan maksaa yksityistiekun-
5080: ka vaikutuspiirissä on vähintään yksi pysyvästi nille ennakkona enintään 80 prosenttia edellisen
5081: asuttu talous. vuoden toteutuneista kustannuksista.
5082:
5083: 94§
5084: 93 a § Valtion varoista voidaan antaa avustusta
5085: Edellä 93 §:n 1 momentissa tarkoitetun avus- 93 §:n 1 momentissa tarkoitetun tien tekemiseen
5086: tuksen määrä on momentin 1 kohdassa mainitul- vuosittain valtion talousarvioon otetun määrä-
5087: la tiellä enintään 75 prosenttia ja vähintään 60 rahan rajoissa sen mukaan kuin asetuksella tar-
5088: prosenttia tien laskennallisista kunnossapitokus- kemmin säädetään. Erityisestä syystä voidaan
5089: tannuksista ja 2 kohdassa mainitulla tiellä enin- valtionavustusta myöntää myös sellaisen yksityi-
5090: tään 75 prosenttia ja vähintään 60 prosenttia tien sen tien tekemiseen, jota koskevien asioiden hoi-
5091: sen osan laskennallisista kunnossapitokustan- tamista varten ei ole perustettu tiekuntaa.
5092: nuksista,jokajääjäljelle, kun tien avustuskelpoi-
5093: sesta pituudesta vähennetään 100 metriä kutakin Tämä laki tulee voimaan päivänä
5094: sen vaikutuspiirissä olevaa pysyvästi asuttua ta- kuuta 1999.
5095:
5096:
5097:
5098: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5099:
5100: Toimi Kankaanniemi /skl Tauno Pehkonen /skl
5101: LA 46/1998 vp
5102:
5103: Lakialoite 46
5104:
5105:
5106:
5107:
5108: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lakialoite eräiden eläkelakien muutta-
5109: misesta
5110:
5111:
5112: Eduskunnalle
5113:
5114: Monien työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden palaute saattaisi parantaa tehtyjen hylkäävien
5115: anomukset eläkkeestä hylätään. Hylkäämisestä päätösten perustelemista, mikä olisi niin hakijan
5116: ilmoitetaan kyllä asianomaiselle itselleen, mutta kannalta kuin koko työttömyyseläkkeen haku-
5117: ei esimerkiksi häntä hoitaneelle työkyvyttömyys- prosessin laadun kannalta erittäin tärkeää.
5118: lausunnon kirjoittaneelle lääkärille. Hylkäävän Edellä olevien puutteiden korjaamiseksi ehdo-
5119: päätöksen perusteluteksti on useille hakijoille tetaan, että kansaneläkelain 84 §:ään, työnteki-
5120: vaikeaa kieltä, eikä todellinen päätöksen syy tule jäin eläkelain 18 §:ään, valtion eläkelain 26 §:ään
5121: riittävästi esille. Hylkäävän päätöksen saanut ja kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-
5122: hakija kokee suurta pettymystä niissä tapauksis- kelain 12 a §:ään tehdään lisäykset, jotka koske-
5123: sa, joissa hoitaneiden ja lausunnon antaneiden vat hylkäävän päätöksen ilmoittamista lausun-
5124: lääkäreiden mielipiteet ovat yksiselitteisesti puol- non antaneelle lääkärille. Tietosuojan vuoksi eh-
5125: taneet eläkettä. Lääkäreiden eettisen vastuun tu- dotetaan, että hylkäävästä päätöksestä voidaan
5126: lisikin ulottua hakijan jälkihoitoon. Tähän lää- ilmoittaa lääkärille ainoastaan, mikäli hakija on
5127: kärillä ei ole omasta aloitteestaan mahdollisuut- esittänyt tällaisen vaatimuksen ja ilmoittanut
5128: ta, kun eläkelaitos ei toimita hylkäämistä tiedok- kyseisen lääkärin osoitteen. Jos tässä tarkoitet-
5129: si. tuja lääkäreitä on useita, on hakijan valittava
5130: Kun hylkäävistä päätöksistä ei ilmoiteta työ- heistä yksi.
5131: kyvyttömyyslausunnon kirjoittaneelle lääkärille, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5132: jää lääkäriltä myös saamatta tärkeä palaute, jolla
5133: hän voisi kehittää omaa työtään lausunnon anta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat !a-
5134: jana. Lausunnon kirjoittaneen lääkärin saama kiehdotukset:
5135:
5136:
5137:
5138:
5139: 1.
5140: Laki
5141: kansaneläkelain 84 §:n muuttamisesta
5142:
5143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5144: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 84 §:ään, sellaisena kuin se
5145: on laissa 827/1996, uusi 2 momentti seuraavasti:
5146: 84§ vain, jos hakija on esittänyt tällaisen vaatimuk-
5147: senja ilmoittanut kyseisen lääkärin osoitteen. Jos
5148: Jos eläkelaitos hylkää tämän lain mukaista tässä tarkoitettuja lääkäreitä on useita, on haki-
5149: työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen, jan valittava heistä yksi.
5150: eläkepäätös lähetetään tiedoksi myös lääkärille,
5151: joka on kirjoittanut hakemuksen liitteenä olevan Tämä laki tulee voimaan päivänä
5152: lääkärinlausunnon. Näin menetellään kuitenkin kuuta 199.
5153: 2 LA 46/1998 vp
5154:
5155: 2.
5156: Laki
5157: työntekijäin eläkelain 18 §:n muuttamisesta
5158:
5159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5160: lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 18 §:ään, sellaisena
5161: kuin se on laeissa 459/1986 ja 621/1995, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät
5162: 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
5163: 18 § esittänyt tällaisen vaatimuksen ja ilmoittanut
5164: kyseisen lääkärin osoitteen. Jos tässä tarkoitet-
5165: Hylätty työkyvyttömyyseläkehakemus voi- tuja lääkäreitä on useampia, on hakijan valittava
5166: daan kuitenkin 2 momentin estämättä lähettää heistä yksi.
5167: tiedoksi lääkärille, joka on allekirjoittanut hake-
5168: muksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon.
5169: Näin menetellään kuitenkin vain, jos hakija on Tämä laki tulee voimaan päivänä
5170: kuuta 199.
5171:
5172:
5173:
5174:
5175: 3.
5176: Laki
5177: valtion eläkelain 26 §:n muuttamisesta
5178:
5179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5180: muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/1966) 26 §:n 1 momentti,
5181: sellaisena kuin se on laissa 1528/1993, seuraavasti:
5182: 26§ kehakemus lähetetään tiedoksi myös lääkärille,
5183: Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön joka on allekirjoittanut hakemuksen liitteenä
5184: viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, va- olevan lääkärinlausunnon. Näin voidaan mene-
5185: kuutus- ja eläkelaitos, yksityinen työnantaja, sai- tellä kuitenkin vain, jos hakija on esittänyt tällai-
5186: raala sekä 5 aja 10 a §:ssä tarkoitettuja etuuksia sen vaatimuksen ja ilmoittanut kyseisen lääkärin
5187: myöntävät viranomaiset ja laitokset ovat velvol- osoitteen. Jos tässä tarkoitettuja lääkäreitä on
5188: liset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokont- useampia, on hakijan valittava heistä yksi.
5189: torille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vai-
5190: kuttaa käsiteltävänä olevan eläkeasian ratkaise-
5191: miseen, noudattaen kuitenkin, mitä muussa lais- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5192: sa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Näi- kuuta 199.
5193: den lakien estämättä hylätty työkyvyttömyyselä-
5194: LA 46/1998 vp 3
5195:
5196:
5197: 4.
5198: Laki
5199: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 12 a §:n muuttamisesta
5200:
5201: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5202: lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
5203: (202/1964) 12 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 941/1979 ja 80511989, uusi 2 momentti, jolloin
5204: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi seuraavasti:
5205: 12 a § kyseisen lääkärin osoitteen. Jos tässä tarkoitet-
5206: tuja lääkäreitä on useampia, on hakijan valittava
5207: Jos eläkelaitos hylkää työkyvyttömyyseläke- heistä yksi.
5208: hakemuksen lähetetään eläkepäätös l momentin
5209: estämättä myös lääkärille, joka on kirjoittanut
5210: hakemuksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon. Tämä laki tulee voimaan päivänä
5211: Näin menetellään kuitenkin vain, jos hakija on kuuta 199.
5212: esittänyt tällaisen vaatimuksen ja ilmoittanut
5213:
5214:
5215: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5216:
5217: Marjatta Vehkaoja /sd Raimo Vistbacka /ps Pekka Saarnio /vas
5218: Mikko Elo /sd Kimmo Kiljunen /sd Kalevi Olin /sd
5219: Tuija Brax /vihr Maria Kaisa Aula /kesk Jouko Jääskeläinen /skl
5220: Irja Tolonen /kok
5221: LA 47/1998 vp
5222:
5223: Lakialoite 47
5224:
5225:
5226:
5227:
5228: Esko Helle /vas: Lakialoite vaalilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
5229: laeiksi
5230:
5231:
5232: Eduskunnalle
5233:
5234:
5235: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5236:
5237: Lakialoite on ensisijaisesti rinnakkaisaloite Toissijaisesti, vaalijärjestelmään kohdistuvien
5238: hallituksen esitykselle vaalilaiksi ja eräiksi siihen muutosten johdosta, aloite on rinnakkaisaloite
5239: liittyviksi laeiksi (HE 48/1998 vp). Aloitteen kes- myös hallituksen esitykselle Suomen Hallitus-
5240: keiset erot hallituksen vaalilakiesitykseen ovat muodoksi (HE 1/1998 vp). Uuden hallitusmuo-
5241: esitykset tasauspaikkajärjestelmän käyttöönot- don osalta aloitteessa ehdotetaan, että hallituk-
5242: tamisesta, 3 %:n suuruisen äänikynnyksen to- sen esityksessä (HE 111998 vp) Suomen Hallitus-
5243: teuttamisesta ja vaaliliittojen solmimista koske- muodoksi, sen 25 §:n vaalipiirien määritelmään
5244: van kiellon sisällyttämisestä lakiin eduskunta- lisätään maininta kiinteistä vaalipiiripaikoista ja
5245: vaaleja koskeviita osin. Yhteisiin, eri vaaleja kos- tasauspaikoista ja että näistä säädettäisiin tar-
5246: keviin säännöksiin ei ole tehty muita kuin tekni- kemmin lailla, mikä viittaus tarkoittaisi aloitteen
5247: siä, eduskuntavaaleja koskevasta vaaliliittokiel- mukaista vaalilakiesitystä.
5248: tosäännöksestä johtuvia muutoksia. Aloite puut- Aloitteen esikuvana ovat Ruotsin eduskunta-
5249: tuisi ainoastaan eduskuntavaalijärjestelmän pe- vaalientasauspaikka-ja äänikynnyssäännökset.
5250: rusteisiin edellä mainituin osin.
5251:
5252:
5253:
5254:
5255: PERUSTELUT
5256:
5257: 1. Johdanto seksi vaalilaiksi, ei valitettavasti kovin hyvin vas-
5258: taa vaatimukseen, jonka mukaan eri puolueiden
5259: Demokratia poliittisena, enemmistöperiaat- saamien äänten tulisi painoarvoltaan vaikuttaa
5260: teeseen nojaavana järjestelmänä vaatii toteu- samalla tavalla vaalin lopputulokseen, ts. suh-
5261: tuakseen oikeuden vapaaseen mielipiteen muo- teessa edustajanpaikkojen jakoon.
5262: dostukseen, oikeuden informaation saantiin ja Käsitykseni mukaan vallitsee melko laaja yk-
5263: kansalaisten poliittisen yhdenvertaisuuden. Val- simielisyys siitä, että Suomen kansanedustajain
5264: tiomuoto on sitä demokraattisempi, mitä vaalissa on tällä hetkellä tosiasiallisesti monenta-
5265: useammat poliittiset päätöksentekoelimet vali- soisia äänikynnyksiä vaalipiirin koosta ja valitta-
5266: taan vaaleilla; mitä vapaammat vaalit ovat; vien lukumäärästä riippuen. Eri puolueilla on eri
5267: mitä suuremmalla osalla kansasta on äänioi- määrä sellaisia ääniä, jotka jäävät ikään kuin
5268: keus; mitä vähemmän on eroavaisuuksia äänten käyttämättä ehdokkaan jäädessä valitsematta.
5269: painoarvossa ja mitä useammat päätökset teh- Tällaisten äänien antaminen turhauttaa äänestä-
5270: dään enemmistön tahdon mukaan (prof. jiä, sillä jos esimerkiksi puolue ei saa lainkaan
5271: A. Aarnio: Tuomioistuinlaitos ja demokratia ehdokkaita läpi määrätyssä vaalipiirissä, tällai-
5272: LM 3/97, s. 420). sen vaalipiirin äänet puolueelle jäävät vaille vai-
5273: Suomen nykyinen vaalilainsäädäntö, kuten kutusta lopullisessa valtakunnan edustajanpaik-
5274: myös eduskunnalle annettu uusi esitys yhtenäi- kojen jaossa.
5275: 2 LA 47/1998 vp
5276:
5277: Karkeasti voidaan sanoa, että nykyinen vaali- 2. Nykytila
5278: järjestelmä tarjoaa suurimmille puolueille ääni-
5279: määriin nähden yliedustuksen eduskunnassa ja 2.1. Lainsäädäntö
5280: keskisuurille sekä pienille puolueille järjestelmä
5281: johtaa hienoiseen aliedustukseen suhteessa näi- 2.1.1. Valtiopäiväjärjestys
5282: den puolueiden saamiin äänimääriin. Suurten
5283: puolueiden yliedustuksen ongelma kärjistyy pie- Tässä yhteydessä on tarpeetonta toistaa halli-
5284: nissä vaalipiireissä. Tätä vaalijärjestelmän ilmiö- tuksen esityksessä (HE 48/1998 vp) esitettyä ku-
5285: tä on kuvattu vaalilakien yhtenäistämistoimi- vausta nykyisten, eduskuntavaaleja koskevien,
5286: kunnan mietinnössä (KM 1997:15, s. 15). Sen säännösten sisällöstä perustuslaeissa (vuoden
5287: mukaan esimerkiksi vuoden 1995 eduskuntavaa- 1919 HM ja 1928 VJ) ja laissa kansanedustajain
5288: leissa vaalipiirissä, josta valittiin seitsemän kan- vaaleista (EVaaliL, 391/1969). Aloitteen kannal-
5289: sanedustajaa, sai puolue A äänistä 40 %ja edus- ta on olennaista, että niin nykyinen kuin mahdol-
5290: tajanpaikoista neljä eli 57 %. Sen sijaan puolue B lisesti tuleva uusi yhtenäinen hallitusmuoto edel-
5291: sai äänistä 27 %, mutta paikoista kaksi eli 28 %. lyttää vaalijärjestelmän toteuttavan suhteelli-
5292: Puolue C sai äänistä 7 %, mutta ei yhtään edusta- suutta, minkä eräänä sisäänrakennettuna ele-
5293: janpaikkaa. menttinä on puolueiden kannatuksen tasapuoli-
5294: Hallituksen esitys,joka on laadittu vaalilakien nen huomioon ottaminen kaikkialla maassa.
5295: yhtenäistämistoimikunnan esityksen mukaisena, Nykyisen valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n 1 mo-
5296: ei muuta pienten vaalipiirien lukumäärää. mentin mukaan edustajat valitaan välittömillä ja
5297: Oikeusministeriön komiteanmietinnöstä laatima suhteellisilla vaaleilla; sellaisia vaaleja varten tu-
5298: tiivistelmä korostaa, että syyskuun 1997 alussa lee maan olla jaettuna vähintään kahteentoista ja
5299: voimaan tulleen lääniuudistuksen jälkeen vaali- enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Valtio-
5300: piirijaolla ei enää ole selkeitä yhtymäkohtia val- päiväjärjestyksen 4 §:n 2 momentissa todetaan,
5301: tion aluehallintoon. Komitea ja hallitus esityk- että missä paikallisolot vaativat poikkeusta suh-
5302: sessään päätyivät ehdottamaan vaalipiirijaon teellisesta vaalitavasta, voidaan kuitenkin mai-
5303: pohjaksi maakuntajakoa eräin poikkeuksin. nittujen vaalipiirien lisäksi muodostaa jokin tahi
5304: Uusi hallitusmuoto asettaa piirien lukumäärälle joitakin vaalipiirejä ainoastaan yhden edustajan
5305: 18 vaalipiirin enimmäismäärän. Hallituksen esi- valitsemista varten. Saman säännöksen 3 mo-
5306: tyksessä vaalilaiksi (HE 48/1998 vp) ehdotetaan mentin mukaan vaaleissa on kaikilla vaalioikeu-
5307: vaalipiirien kokonaismääräksi 15 vaalipiiriä. tetuilla yhtäläinen äänioikeus.
5308: Edelleenkin 13 tai sitä pienemmän edustajanpai- Nykyisin vaalipiirit ovat sangen erisuuruisia.
5309: kan vaalipiirejä tulisi esityksen mukaan olemaan Tämän johdosta vaalipiirikohtaiset "äänikyn-
5310: sama lukumäärä (7 piiriä) kuin nykyisessä edus- nykset"(= pienin vertausluku, joka riittää edus-
5311: kuntavaalijärjestelmässä. tajanpaikan saamiseen vaalipiirissä) vaihtelevat
5312: Vaalilakien yhtenäistämistoimikunnan tulok- suuresti. Suurimman eli Uudenmaan vaalipiiris-
5313: set vaalijärjestelmän suhteellisuudesta oikeusmi- sä kynnys on vajaat 3 %, kun taas pienimmissä
5314: nisteriön mietintö tiivistää seuraavasti (KM (Pohjois-Karjala, Mikkeli, Lappi) se on 10 %:n
5315: 1997: 15): vaiheilla. Näin katsoen suhteellisuuden toteutu-
5316: "Jotta sekä alueellinen että poliittinen suhteel- minen ei ole täydellistä ja koko maan alueella
5317: lisuus eduskunnan kokoonpanossa nykyisen ti- äänten yhtäläisyys ei myöskään toteudu.
5318: lanteen mukaisesti turvattaisiin, toimikunta eh- Hallituksen käsillä olevilla valtiopäivillä teke-
5319: dottaa, että maakuntia eräiltä osin yhdistettäisiin mässä esityksessä uudeksi Suomen Hallitusmuo-
5320: siten, että kaksi tai useampi vierekkäistä maa- doksi esitetään ehdotuksen 25 §:n 1 momentissa,
5321: kuntaa muodostaisi yhden vaalipiirin niin, että että "Kansanedustajat valitaan välittömillä, suh-
5322: vaalipiiristä valittavien kansanedustajien luku- teellisilla ja salaisilla vaaleilla". Nyt samassa
5323: määrä olisi vähintään sama kuin viimeksi toimi- säännöksessä korostettaisiin myös, että "Jokai-
5324: tetuissa eduskuntavaaleissa. Toisaalta ehdote- sella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen
5325: taan, että suurimman maakunnan, Uudenmaan äänioikeus." Hallitusmuotoehdotuksen 25 §:n
5326: maakunnan alue jaettaisiin voimassa olevan lain- 1 momentin säännöskohtaisissa perusteluissa
5327: säädännön mukaisesti kahdeksi vaalipiiriksi, (HE 1/1998 vp, s. 81111) todetaan äänioikeuden
5328: Helsingin vaalipiiriksija Uudenmaan vaalipiirik- yhtäläisyydestä, että yhtäläisestä äänioikeudesta
5329: si, johon kuuluisi myös Itä-Uudenmaan maa- on perinteisesti säädetty eduskuntavaaleista an-
5330: kunnan alue." netuissa säännöksissä ja tämän historiallisen pe-
5331: LA 47/1998 vp 3
5332:
5333: rinteen vuoksi siitä ehdotetaan edelleen otetta- nyt perusperiaatteiltaan jo yhdeksänkymmentä
5334: vaksi maininta tähän pykälään, vaikka asiallises- vuotta ennallaan. 1950-luvulla vaalikausi piden-
5335: ti säännös olisi mahdollista sijoittaa myös perus- nettiin neljään vuoteen ja samalla siirryttiin täy-
5336: oikeuslukuun. Nykyiseen tilanteeseen hallitus ei sin ns. yhden hengen vaalilistoihin. Ehkä nyt olisi
5337: siis esitä muutosta. aika tehdäjoitakin varovaisia muutoksia vaalita-
5338: paamme.
5339: Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa väestö
5340: 2. 1. 2. Eduskuntavaalilaki
5341: tullee edelleenkin siirtymään maan sisällä haja-
5342: Tällä hetkellä eri vaaleja koskevat säännökset asutusalueilta taajamiin sekä Itä- ja Pohjois-Suo-
5343: on sijoitettu eri lakeihin. Suomen nykyiset vaali- mesta etelän kasvukeskuksiin. Tämä väestökehi-
5344: lait ovat: laki kansanedustajain vaaleista tys saattaa johtaa entistä pienempiin vaali piirei-
5345: (13.6.1969/391), laki tasavallan presidentin vaa- hin. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaalien
5346: lista (22. 7.1991/1 076), kunnallisvaalilaki suhteellisuuden toteutumisen kannalta tällainen
5347: (12.5.1972/361) ja laki Suomesta Euroopan par- kehitys pahentaisi tilannetta nykyisestään. Pien-
5348: lamenttiin valittavien edustajien vaalista ten vaalipiirien pieneneminen entisestään lisää
5349: (3.3.1995/272). Nyt hallitus esittää eri vaaleja äänestäjien passiivisuutta. Kun oman ehdok-
5350: koskevien säännösten kirjoittamista samaan la- kaan valituksi tuleminen muodostuu pienissä
5351: kiin. Muutoson-ehkä vaalipiirejä lukuun otta- vaalipiireissä kovin epätodennäköiseksi, haluk-
5352: matta -pitkälti lainsäädäntötekninen uudistus kuus yhtyä ehdokkaaksi ja yleinen kiinnostus
5353: eduskuntavaaleja silmällä pitäen. vaaleihin vähenee.
5354: Siirtyminen tasauspaikkajärjestelmään pois-
5355: taisi ainakin osittain kyseisen ongelman. Tasaus-
5356: 3. Lakialoitteen tavoitteet paikkojen avullajokaisen antama ääni vaikuttai-
5357: si vaalien kokonaistulokseen ja antaisi myös
5358: 3.1. Vaalituloksen saaminen vastaamaan pienten vaalipiirien ehdokkaille mahdollisuuden
5359: mahdollisimman tarkoin äänestystulosta tulla valituksi tasauspaikan avulla kansanedus-
5360: tajaksi. Tällöin pienissäkin vaalipiireissä vaali-
5361: Kuten edellä todettiin, eduskuntavaalien tu- piirin keskisuurten ja pienten ryhmien aktiivinen
5362: lokset osoittavat, että vaalipiirikohtaisesti on vaalityö mahdollistaisi edustajan valituksi tule-
5363: suuria eroja siinä, kuinka monta ääntä tarvitaan misen, vaikka puolue tai yhteislista ei kykenisi-
5364: yhden kansanedustajan valitsemiseen. Nykyiset kään saamaan edustajaa vaalipiirin varsinaiselta
5365: säännöt äänien laskemisesta ja vaalipiirikohtai- eli ns. kiinteäitä vaalipiiripaikalta läpi.
5366: sesta suhteellisuudesta eri vaalipiirien kesken ei- On todennäköistä, ettäjos tasauspaikkajärjes-
5367: vät anna kaikille äänestäjille samanlaisia vaiku- telmään ei siirrytä ja mikäli useassa vaalipiirissä
5368: tusmahdollisuuksia oman ehdokkaansa valituksi valittavien edustajien määrä laskee väestömuu-
5369: saamiseen. Eri puolueiden äänimäärissä ja edus- tosten vuoksi alle nykyisen minimin eli alle seitse-
5370: tajanpaikoissa ilmenevän suuren eron johdosta män (lukuun ottamatta Ahvenanmaata), vaalei-
5371: vaalituloksen suhteellisuus eri vaalipiireissä vaih- hin osallistumishalukkuus heikkenee maan pie-
5372: telee. Yhdenvertainen suhteellisuus eduskunta- nissä vaalipiireissä nykyisestään.
5373: vaaleissa - sikäli kuin hallituksen esitys uuden
5374: vaalilain vaalipiireistä säädetään laiksi - voi
5375: toteutua vain ottamalla käyttöön tasauspaikka-
5376: järjestelmä, joka tasaisi vaalipiirien koosta ja 4. Keinot
5377: väestömääristä aiheutuvat erot eri äänestäjien
5378: antamien äänten painoarvon suhteen. 4.1. Kiinteän vaalipiirin ja tasauspaikkojen
5379: paikkamäärän vahvistaminen
5380:
5381: 3.2. Osallistumisaktiivisuuden nostaminen Nyt vaalipiirien paikkamäärät vahvistetaan
5382: vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten luku-
5383: Viime vuosina äänestysaktiivisuus ja kiinnos- määrän perusteella. Lakialoitteessa ei esitetä
5384: tus kansanedustajain vaaleihin ovat maassamme muutosta kyseiseen perusteeseen. Koska ehdotus
5385: vähentyneet. Yleisten yhteiskunnallisten syiden tähtää paremmin suhteellisuuden toteutumiseen
5386: ohella on varmasti myös muita syitä. Eräänä tasauspaikka- ja äänikynnyssäännösten avulla,
5387: syynä saattaa olla se, että vaalitapamme on säily- aloite sisältää kahdenlaisia edustajanpaikkoja.
5388: 4 LA 47/1998 vp
5389:
5390: Kiinteiden vaalipiirien paikkamäärät vahviste- 5. Kansainvälisiä esimerkkejä
5391: taan vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten
5392: lukumäärän perusteella ja tällaisten paikkojen 5.1. Ruotsin ja Saksan vaalijärjestelmien
5393: kokonaislukumäärä on sata kahdeksankym- sovellukset
5394: mentä (180), johon sisältyy yksi (1) Ahvenan-
5395: maan edustajanpaikka. Tasauspaikkoja jaetaan Ruotsissa vertausluvut lasketaan Suomesta
5396: kaksikymmentä (20). poikkeavasti. Meillähän käytetään ns.
5397: d'Hondtin järjestelmää eli jakajina ovat koko-
5398: naisluvut (1, 2, 3, 4 jne). Ruotsissa käytetään sen
5399: 4.2. Äänikynnyksen käyttöön ottaminen sijaan ns. soviteltua St Laguesin järjestelmää,
5400: jossa ensimmäisenä jakajana on 1,4, jota seuraa-
5401: Aloitteessa ehdotetaan kolmen (3) prosentin vat parittomat kokonaisluvut (3, 5, 7 jne).
5402: äänikynnyksen käyttöön ottamista tasauspaik- Vielä oleellisempi ero Suomeen verrattuna on
5403: kojen jakamisessa. Jos puolueen tai valitsijayh- se, että Ruotsissa osa paikoista on ns. tasauspaik-
5404: distyksen yhteislista saisi koko maassa yli 3 %:n koja, jotka jaetaan niiden puolueiden kesken,
5405: kannatuksen kaikista hyväksytyistä ä~_nistä, se jotka ovat saaneet vähintään 4% maassa anne-
5406: olisi mukana tasauspaikkojen jaossa. Aänikyn- tuista äänistä.
5407: nyksen alittaminen aloitteessa esitetyssä mallissa Ruotsin järjestelmä toteuttaa suhteellisuutta
5408: ei estäisi puolueen tai yhteislistan ehdokkaan tu- paremmin kuin meillä käytetty.
5409: lemista valituksi vaalipiirin kiinteäitä edustajan- Saksassa puolet kansanedustajista valitaan
5410: paikalta, mikäli ehdokkaalla olisi riittävän suuri yhden hengen vaalipiireistä. Osavaltioittain toi-
5411: vertausluku. nen puoli paikoista täytetään puolueiden listoilta
5412: Perusteluna esitykselle äänikynnyksen käyt- niin, että niiden paikkamäärä vastaa ääniosuut-
5413: töön ottamisesta todetaan, että sillä estettäisiin ta. Tasauspaikkoja voivat saada vain valtakun-
5414: äärimmäisen suhteellisuuden aiheuttama poliit- nallisen 5 %:n äänikynnyksen ylittäneet puo-
5415: tisen kentän pirstoutuminen, mikä vaikeuttaa lueet, tosin eräin poikkeuksin. Tasauspaikkojen
5416: eduskunnassa järkevien enemmistöjen muodos- määrä saattaa tarvittaessa olla suurempi kuin
5417: tumista. osavaltion yhden hengen vaalipiirien paikka-
5418: määrä. Tälläkin hetkellä Saksan liittopäivillä on
5419: 16 "ylimääräistä" tasauspaikkaa.
5420: 4.3. Puolueiden ja yhteislistojen vaaliliittojen
5421: kielto
5422:
5423: Nykyinen vaalilakimme sallii muun muassa 5.2. Ruotsin eduskuntavaalijärjestelmästä
5424: puolueiden solmia keskenään vaaliliittoja. Jär- tarkemmin
5425: jestelmä on kuitenkin sellainen, että kyseiset vaa-
5426: liliitot ovat yleensä vain taktisia. Paikkojen ja- 5.2.1. Edustajanpaikkojen jakautuminen Ruotsin
5427: kautuminen vaaliliittokumppanien kesken ei ta- järjestelmässä
5428: pahdu suhteellisesti. Äänestäjä saattaa vaaliliit-
5429: tojen tähden joutua käytännössä tukemaan eh- Vaalijärjestelmä pyrkii niin oikeudenmukai-
5430: dokkaita ja puolueita, joita hän ei pidä alkuun- sesti kuin mahdollistajakamaan edustajanpaikat
5431: kaan hyväksyttävinä omalta kannaltaan. Vaali- puolueiden kesken suhteessa annettuihin ääniin.
5432: liittojen käyttäminen luo tilanteen, jossa äänestä- Periaatteessa äänet ovat yhtä arvokkaita. Mutta
5433: jä ikään kuin menettää äänensä vaalimatemaat- ainoastaan ne puolueet, jotka ovat saaneet mää-
5434: tisten syiden vuoksi kannattamansa puolueen tai rätyn määrän ääniä vaaleissa, saavat edustajan-
5435: yhteislistan vaaliliittokumppanin ehdokkaalle. paikkoja.
5436: Anpettu mandaatti on tältä osin vailla pohjaa. Eduskunnan 349 kokonaispaikkamäärästä on
5437: Aänestäjän kannalta on paljon reilumpaa, 310 kiinteän vaalipiirin edustanjapaikkaa. Ne
5438: että puolueet ja aatesuunnat esiintyvät selvästi asetetaan etukäteen jokaisen vaalipiirin äänioi-
5439: omina vaaliliittoinaan. Siksi lakiesityksessä eh- keutettujen lukumäärän perusteella. Vaalien jäl-
5440: dotetaan, ettei puolueiden välisiä eikä yhteislisto- keen jäljelle jääneet 39 tasauspaikkaa jaetaan
5441: jen välisiä vaaliliittoja sallittaisi, koska samalla suhteellisesti puolueiden kesken. Tasauspaikat
5442: aloitteessa esitetään tasauspaikkajärjestelmän menevät niille puolueille, jotka ovat saaneet
5443: käyttöön ottamista. omissa vaalipiireissään eniten ylijäämä-ääniä.
5444: LA 47/1998 vp 5
5445:
5446: 5.2.2. Å·änikynnys Ruotsinjärjestelmässä teiden vaalipiirien edustajanpaikkojen jakami-
5447: sen perusteella korkein vertausluku. Jos puolue
5448: Pääsääntö on se, että edustajanpaikkoja saa- ei ole saanut tietyssä vaalipiirissä yhtään edusta-
5449: vat ainoastaan vähintään 4 prosenttia äänistä janpaikkaa, puolueen vertailulukuna käytetään
5450: saaneet puolueet. siellä pelkkää äänimäärää.
5451: Tästä rajoitussäännöstä poikkeuksen tekee se,
5452: että puolue on saanut tietyssä vaalipiirissä 12 5.2.5. Henkilövaalija edustajanpaikkojen
5453: prosenttia äänistä. Tällainen puolue on mukana jakautuminen puolueen sisällä Ruotsin
5454: sellaisessa vaalipiirissä ja jakaa vaalipiirin edus- järjestelmässä
5455: tajanpaikkoja.
5456: Kun edustajanpaikkajako puolueiden kesken
5457: on selvä, on vielä laskettava, kuka tai ketkä eh-
5458: 5.2.3. Kiinteiden vaalipiirien edustajanpaikkojen
5459: jakautuminen Ruotsin järjestelmässä dokkaista tullaan asettamaan edustajiksi.
5460: Ensi kädessä ehdokkaiden valinta tapahtuu
5461: Vaalipiirin kiinteät edustajanpaikat jaetaan valitsemalla edustajat henkilökohtaisten ääni-
5462: puolueiden kesken seuraavalla tavalla. Ensin las- määrien perusteella. Henkilökohtainen ääni-
5463: ketaan kaikille mukana oleville puolueille ver- määrä on tietyn ehdokkaan saamien henkilöää-
5464: tausluku. Ensimmäinen vertausluku saadaan ja- nien lukumäärä tietyssä vaalipiirissä yhden ja
5465: kamalla yhden puolueen äänimäärä 1,4:llä. saman puoluetunnuksen puitteissa. Tullakseen
5466: Puolue, jolla on korkein vertausluku, saa vaa- valituksi vaaditaan ehdokkaalta sellaista henki-
5467: lipiirin ensimmäisen paikan. Sen jälkeen puo- lökohtaisten äänten määrää, joka vastaa vähin-
5468: lueen äänimäärä jaetaan kolmella. Seuraavaksi tään 8 prosenttia puolueen kaikista äänistä vaali-
5469: puolueen saama äänimäärä jaetaan viidellä, sen piirissä.
5470: jälkeen seitsemällä, yhdeksällä jne. Järjestelmää Jos puolueella on enemmän kuin yksi ehdo-
5471: kutsutaan parittomien lukujen menetelmäksi kas, joka on ylittänyt kynnyksen, ehdokkaat ja-
5472: (uddatalsmetod). kavat paikat henkilöäänten lukumäärän perus-
5473: Joka kerta lasketuista uusista vertausluvuista teella. Jos kaikkia ehdokkaita ei voida valita hen-
5474: haetaan sitä puoluetta, joka sijoittuu korkeim- kilöäänten perusteella, käytetään sen sijasta tä-
5475: malle sijalle ja joka antaa puolueelle asianomai- hän saakka sovellettua ns. kokonaislukumene-
5476: sen edustajanpaikan. Menettely jatkuu siihen telmää. Tätä koskevat säännöt on kirjoitettu
5477: asti, kunnes kaikki kiinteät edustajanpaikat vaa- Ruotsin vaalilain 20 lukuun (1997:157).
5478: lipiirissä on jaettu.
5479:
5480: 5.2.4. Tasauspaikkojenjakautuminen Ruotsin 6. Esimerkkinä äänikynnyksen ja tasauspaikka-
5481: järjestelmän soveltamisesta Suomessa vuoden
5482: järjestelmässä
5483: 1995 eduskuntavaalien tuloksen perusteella
5484: Vaalipiirin kiinteiden edustajanpaikkojen
5485: asettamisen jälkeen alkaa tasauspaikkojen jaka- 6.1. Kiinteiden vaalipiiripaikkojen jakaminen
5486: minen, jotta edustajanpaikkojen jakautuminen
5487: kokonaisuudessaan tulisi mahdollisimman oike- Alussa jaetaan kiinteät vaalipiiripaikat (179)
5488: udenmukaiseksi kaikkialla maassa. Tähän sovel- väestömäärän mukaan vaalipiireittäin. Ohessa
5489: letaan toista menetelmää. on käytetty vuoden 1995 lukuja, joiden pohjalta
5490: Ensin lasketaan, kuinka monta ääntä puolue päädytään paikkajakoon. Tarkkoja lukuja kun-
5491: on saanut koko maassa ja kuinka 349 edustajan- takohtaisten väestömäärien mukaan ei ole las-
5492: paikkaa olisi jaettu, jos maa olisi ollut yhtenä kettu, koska keskustelu vaalipiireistä on edelleen
5493: vaalipiirinä. Ero tämän ajatellun lukumäärän ja kesken, mutta idean esittelyn kannalta oheinen
5494: jo jaettujen kiinteiden edustajanpaikkojen välillä taulukko ajaa saman asian.
5495: muodostaa kunkin puolueen "jako-osuuden" 39 Jos valittaisiin siis 179 kiinteää vaalipiiripaik-
5496: tasauspaikasta. Mistä vaalipiireistä ne sattuvat kaa, niin paikat kiinteisiin vaalipiireihin olisivat
5497: tulemaan, riippuu siitä, missä puolueella on kiin- jakaantuneet vuonna 1995 vaaleissa seuraavasti:
5498: 6 LA 47/1998 vp
5499:
5500: KOKOMAA 5098754 %-osuus paikat etelä pohj.
5501: 180
5502: Uudenmaan lääni 1 309 549 25,68% 46 18 28 *)
5503: Turun ja Porin lääni 700 703 13,74% 25 15 10 *)
5504: Hämeen lääni 727 418 14,27% 26 12 14 *)
5505: Kymen lääni 333 411 6,54% 12
5506: Mikkelin lääni 206 682 4,05% 7
5507: Pohjois-Karjalan lääni 177917 3,49% 6
5508: Kuopion lääni 258 800 5,08% 9
5509: Keski-Suomen lääni 257 716 5,05% 9
5510: Vaasan lääni 449 366 8,82% 16
5511: Oulun lääni 449 709 8,82% 16
5512: Lapin lääni 202 325 3,97% 7
5513: Ahvenanmaa 25 158 0,49% 1 (tämä paikka pysyy riippumatta väestöstä)
5514:
5515: *) Koska väestömäärät on otettu lääneittäin vanhojen läänien mukaisesti, on jouduttu Uudenmaan, Turun ja Porin sekä
5516: Hämeen läänien osalta tulkitsemaan paikkajakoa etelän ja pohjoisen kesken. Laskelma on käytännössä vähentänytjoko yhden
5517: tai kaksi paikkaajajos vähennys on periaatteella toiselta 1 toiselta 2, on kaksi paikkaa otettu siltä, jolla niitä on ollut enemmän.
5518:
5519:
5520:
5521: Tasauspaikat (20) jaetaan puolestaan niille kannatusprosentit olivat seuraavan taulukon
5522: puolueille, joiden valtakunnallinen kannatus il- mukaisia. Näiden mukaan laskettuna kiinteät
5523: man Ahvenanmaan ääniä oli 3 % tai sitä enem- vaalipiiripaikat olisivat vuonna 1995 jakautuneet
5524: män. Vuoden 1995 eduskuntavaalien mukaan oikeanpuoleisimman sarakkeen mukaisesti.
5525:
5526:
5527:
5528: ÄÄNEST ÄNEIT Ä 2 771 016 100% KIINTEÄT PAIKAT (olisivat jakaantuneet)
5529:
5530: SDP 785 637 28,3% 60 kiinteää vaalipiiripaikkaa
5531: Kesk 552 003 19,8% 42
5532: Kok 497 624 17,9% 36
5533: Vas 310 340 11,2% 20
5534: Vihr 181 198 6,5% 9
5535: RKP 142 874 5,1% 10
5536: SKL 82 311 2,9% 0 *)
5537: Nuors. 78 066 2,8% 2 **)
5538: Ahvenanmaa 9905 0,49% 1
5539: Yht. 94,99% 180
5540:
5541: *)Vuoden 1995 tilanteesta tulee huomioida se, että vaaliliittokiellon johdosta Kristillinen puolue ei tässä mallissa olisi saanut
5542: yhtään kiinteää vaalipiiripaikkaa, ja mikäli se olisi saanut muutaman sata ääntä enemmän eli se olisi saavuttanut 3 %:n
5543: ääniosuuden se olisi saanut 6 tasauspaikkaa. Tässä mallissa ja näillä äänillä SKL ei olisi saanut myöskään yhtään tasauspaik-
5544: kaa.
5545: **)Nuorsuomalaiset saisivat tässä mallissa 2 kiinteää vaalipiiripaikkaa ilman vaaliliittoja, mutta koska heidän kannatuksensa
5546: jäi alle 3 %:n, puolue ei saisi tasauspaikkoja.
5547:
5548:
5549: 6.2. Tasauspaikkojen jakaminen voi laskea käyttäen hyväksi puolueiden saamia
5550: kiinteitä vaalipiiripaikkoja. Ensiksi lasketaan
5551: Tasauspaikkojen tavoitteena on, että puo- puolueille valtakunnalliset vertausluvut, joista
5552: lueen tai yhteislistan kannatusprosentti ja sen valitaan 20 suurinta vertauslukua. Se puolue,
5553: osuus edustanjapaikoista olisivat yhtä suuret. joka omistaa esim. 1. vertausluvun saa 1. tasaus-
5554: Siksi tasauspaikkojen jakoon on haettu malli, paikan ja se, jonka vertausluku on 20. suurin, saa
5555: joka lähtee puolueiden kannatuksesta ja jonka viimeisen tasoituspaikan.
5556: LA 47/1998 vp 7
5557:
5558: Puolueen 1. tasauspaikkavertausluvun laske- seuraava +2 jne. Tällä tavalla saadaan seuraava
5559: minen tapahtuu jakamalla puolueen saama ko- taulukko käyttäen hyväksi vuoden I995 vaalin
5560: konaisäänimäärä luvulla, joka on puolueen saa- tuloksia:
5561: ma kiinteiden vaalipiiripaikkojen lukumäärä+ I,
5562:
5563:
5564: PUOLUE ÄÄNET-95 1. jakaja tulokset (+1, +2, +3, +4, +5, +6, +7) tasauspaikat (lkm)
5565: SDP 785 637 60+ I= 6I 12879, I2672, 12470 3
5566: Kesk 552 003 42+ I= 43 12837, I2546, I2267 2
5567: Kok 497 624 36+I= 37 1344~ 13095, I2760, 124II 4
5568: Vas 310 340 20+ I= 2I 14778, 14106, 13493, 12931, I24I4 5
5569: Vihr I8I I98 9+ I= 10 18120, 16473, 15100, 13938, 12943, I2080 5
5570: RKP I42 874 10+ I= II 12989, 1I906 I
5571: Yht. 20
5572:
5573:
5574: 6.3. Esimerkki eduskunnan paikkajaosta Tämän jälkeen puolueiden saarnat tasauspai-
5575: kat jaetaan vaalipiireihin. Näissä puolueen ta-
5576: Tämän jälkeen lasketaan yhteen kiinteät vaa- sauspaikat saavat ne kyseisen puolueen kiinteille
5577: lipiiripaikat ja tasauspaikat, jolloin vuoden I995 vaalipiiripaikoille valitsematta jääneet ehdok-
5578: vaalien perusteella eduskunnan paikkajako olisi kaat, joilla on suurimmat vaalipiireistä lasketut
5579: ollut: vertausluvut.
5580:
5581: Puolue paikat muutos todelliseen
5582: vaalitulokseen nähden
5583: SDP 63 (-)
5584: Kesk 44 (-)
5585: Kok 40 +I
5586: Vas 25 +3
5587: Vihr I4 +5
5588: RKP II (-)
5589: SKL 0 -7
5590: -ÄÄNIKYNNYS
5591: Nuors 2 (-)
5592: EKO 0 -I
5593: SMP 0 -I
5594: Ahvenarimaa I (-)
5595: 200
5596:
5597:
5598:
5599: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5600:
5601: 1. Lakiehdotusten perustelut kumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja
5602: enintään kahdeksaantoista kiinteään vaalipii-
5603: 1.1. Suomen HalJitusmuoto riin. Ahvenanmaan maakunta muodostaa lisäksi
5604: oman kiinteän vaalipiirinsä yhden kansanedus-
5605: 25 §:n 2 mom. Eduskuntavaalien toimittami- tajan valitsemista varten. Näiden lisäksi osa
5606: nen. Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi muu- edustajanpaikoista valitaan tasauspaikoilta niin
5607: tos, joka mahdollistaa eduskuntavaalien toimit- kuin siitä tarkemmin lailla säädetään. Ne puo-
5608: tamisen ns. kiinteistä vaalipiiripaikoista ja ta- lueet tai yhteislistat, jotka ovat saaneet kaikista
5609: sauspaikoista. Aloitteen mukaan eduskuntavaa- vaaleissa annetuista hyväksytyistä äänistä Ahve-
5610: leja varten maa jaetaan Suomen kansalaisten lu- nanmaata lukuun ottamatta vähintään kolme
5611: 8 LA 47/1998 vp
5612:
5613: prosenttia, osallistuvat tasauspaikkojen jakoon 6 §:n uusi 4 mom. Tasauspaikkojen jakaminen.
5614: niin kuin siitä lailla tarkemmin säädetään. Säännöksessä määriteltäisiin alustavasti tasaus-
5615: Vaalipiirien lukumäärä mainittaisiin samalla paikkojen jakamisen sääntö. Sen mukaan kaksi-
5616: tavalla kuin hallituksen esityksessä. Myös Ahve- kymmentä tasauspaikkaa jaetaan siinä vertaus-
5617: nanmaan asema säilyisi hallituksen esityksen lukujärjestyksessä, minkä kiinteisiin vaalipiiri-
5618: mukaisena. Edustajien kokonaislukumäärään ei paikkoihin valitsematta jääneet saisivat, jos ver-
5619: liioin esitetä muutoksia. Suurin osa ehdokkaista tausluku laskettaisiin kunkin puolueen tai yhteis-
5620: valittaisiin ns. kiinteistä vaalipiiripaikoista. Va- listan kaikkien vaalipiirien yhteenlasketuista,
5621: linnassa kiinteisiin vaalipiiripaikkoihin, joita hyväksytyistä äänistä, niin kuin siitä jäljempänä
5622: aloitteessa ehdotetaan luotavaksi 180 (Ahvenan- tarkemmin säädetään. Puolueen tai yhteislistan
5623: maa mukaan lukien), noudatettaisiin nykyisiä tasauspaikat jaetaan kiinteisiin vaalipiiripaik-
5624: suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Ta- koihin valitsematta jääneiden ehdokkaiden kes-
5625: sauspaikkoja ehdotetaan luotavaksi kaksikym- ken vaalipiirissä laskettujen vertauslukujen suu-
5626: mentä, joissa noudatettaisiin aloitteeseen sisälty- ruusjärjestyksessä.
5627: vässä vaalilaissa olevia suhteellisen laskutavan 92 §:n uusi2 mom. Vaalien tuloksen määräämi-
5628: sääntöjä. nen tasauspaikkojen osalta. Säännöksen lisämo-
5629: mentissa todettaisiin, että eduskuntavaaleissa
5630: kaksikymmentä (20) paikkaa jaetaan tasaus-
5631: 1.2. Ehdotus vaalilaiksi paikkoina siinä vertauslukujärjestyksessä, min-
5632: kä kiinteisiin vaalipiiripaikkoihin valitsematta
5633: Ehdotuksessa on kolme hallituksen esitykses- jääneet saisivat, kun puolueen tai yhteislistan
5634: tä (HE 48/1998 vp) vaalilaiksi poikkeavaa esitys- kaikkien vaalipiirien yhteenlasketusta äänimää-
5635: tä. rästä lasketaan kullekin ehdokkaalle vertauslu-
5636: 1) Aloitteessa esitetään ehdokkaiden valinnan ku. Vaalien tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan
5637: jakamista kahdella tavalla: osa ehdokkaista - kaikkien ehdokkaiden nimet heidän vertauslu-
5638: luvultaan 180- valittaisiin kiinteistä vaalipiiri- kujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen
5639: paikoista hallituksen esityksen mukaisen vaali- koko maan ollessa laskennallisesti yhtenä vaali-
5640: piirijaotuksen mukaisesti. Toinen osa - luvul- piirinä. Näin tasauspaikkojen jakoa varten kun-
5641: taan 20- valittaisiin ns. tasauspaikoilta. kin puolueen sisällä muodostetaan vertausluku-
5642: 6 §:n 1 ja 3 mom. Ensin mainitun säännöksen jen perusteella paremmuusjärjestys, ja tästä nimi-
5643: mukaan kansanedustajat valitaan kiinteistä vaa- sarjasta ensimmäiseksi tasauspaikalta tulee vali-
5644: lipiiripaikoista ja tasauspaikoista. Kiinteissä tuksi se eri puolueiden tai yhteislistojen ehdok-
5645: vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan kaista, joka on saanut suurimman vertausluvun
5646: vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleilla yh- ja jota ei ole valittu kiinteiden vaalipiiripaikkojen
5647: teensä 179 kansanedustajaa. Ahvenanmaan laskennassa. Seuraavaksi tästä nimisarjasta vali-
5648: maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi taan toiseksi suurimman vertausluvun saanut
5649: kansanedustaja ja tasauspaikoista valitaan yh- kiinteästä vaalipiiripaikasta valitsematta jäänyt
5650: teensä 20 kansanedustajaa sillä tavoin kuin niistä ehdokas ja näin jatketaan, kunnes kaksikym-
5651: jäljempänä säädetään. mentä tasauspaikkaa on jaettu.
5652: Jälkimmäisen säännöksen mukaan kansan- 93 §:n 1 mom. Kansanedustajan varaedustaja
5653: edustajien paikkojen jako kiinteiden vaalipiirien (myös tasauspaikoille). Säännöksen mukaan
5654: kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lu- kansanedustajan varaedustaja 6 §:n l momentis-
5655: kuun ottamatta toimitetaan niiden Suomen kan- sa tarkoitetuissa kiinteissä vaalipiireissä määrä-
5656: salaisten lukumäärän perusteella, joilla tään siten, että varaedustajaksi tulee ensimmäi-
5657: väestötietojärjestelmän tietojen mukaan on ollut nen valitsemattajäänyt ehdokas siitä puolueesta
5658: kotikunta Suomessa asianomaisessa vaalipiirissä tai yhteislistasta, johon valittu kuului. Kansan-
5659: kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuu- edustajan varaedustaja 6 §:n 3 momentissa tar-
5660: kauden viimeisenä päivänä. Jako toimitetaan ja- koitetuilta tasauspaikoilta määrätään siten, että
5661: kamalla kunkin vaalipiirin Suomen kansalaisten varaedustajaksi tulee ensimmäinen 93 §:n 2 mo-
5662: lukumäärä vaalipiirien yhteenlasketulla Suomen mentissa tarkoitetulta tasauspaikalta valitsemat-
5663: kansalaisten lukumäärällä ja kertomalla saatu ta jäänyt ehdokas siitä puolueesta tai yhteislistas-
5664: luku luvulla 179. Kuhunkin vaalipiiriin tulee ta, johon valittu kuului.
5665: laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua 2) Aloitteessa ehdotetaan otettavaksi käyt-
5666: vastaava paikkamäärä. töön kolmen (3) prosentin äänikynnys.
5667: LA 47/1998 vp 9
5668:
5669: 6 §:n 2 mom. Ehdotuksen mukaan, jos puolue 109 §:n 2 mom. Oikeus asettaa ehdokkaita.
5670: tai yhteislista on saanut kolme prosenttia tai sitä Vaaliliittojen kielto. Säännöksen mukaan ehdok-
5671: enemmän annetuista hyväksytyistä äänistä Ah- kaita asetettaessa kahdella tai useammalla puo-
5672: venanmaata lukuun ottamatta, se osallistuu ta- lueella taikka valitsijayhdistyksellä ei ole oikeut-
5673: sauspaikkojen jakoon. Ehdotus merkitsee sitä, ta yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään.
5674: että myös alle kolmen prosentin kannatuksen Tältä osin viitataan edellä yleisperusteluissa esi-
5675: saaneet puolueet tai yhteislistat voivat saada tettyihin näkökohtiin.
5676: edustajanpaikkoja kiinteistä vaalipiiripaikoista, Edellä olevan perusteella ehdotan,
5677: jos ne saavuttavat paikallisesti riittävän kanna-
5678: tuksen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5679: 3) Aloitteessa ehdotetaan otettavaksi käyt- kiehdotukset:
5680: töön vaaliliittojen solmimiskielto.
5681:
5682: 1.
5683: Suomen Hallitusmuoto
5684: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
5685: tavalla, säädetään:
5686:
5687: 1-24§ denlisäksi osa edustajanpaikoista valitaan tasa-
5688: (Kuten HE) uspaikoilta niin kuin siitä tarkemmin lailla sää-
5689: detään. Ne puolueet tai yhteislistat, jotka ovat
5690: 25 § saaneet kaikista vaaleissa annetuista hyväksy-
5691: Eduskuntavaalien toimittaminen tyistä äänistä Ahvenanmaata lukuun ottamatta
5692: vähintään kolme prosenttia, osallistuvat tasaus-
5693: (1 mom. kuten HE) paikkojenjakoon niin kuin siitä lailla tarkemmin
5694: Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan Suo- säädetään.
5695: men kansalaisten lukumäärän perusteella vähin- (3 mom. kuten HE)
5696: tään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista
5697: kiinteään vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta 26-131 §
5698: muodostaa lisäksi oman kiinteän vaalipiirinsä (Kuten HE)
5699: yhden kansanedustajan valitsemista varten. Näi-
5700:
5701:
5702:
5703: 2.
5704: Vaalilaki
5705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5706:
5707: 1-5§ sauspaikoista valitaan yhteensä 20 kansanedus-
5708: (Kuten HE) tajaa sillä tavoin kuin jäljempänä säädetään.
5709: Jos puolue tai yhteislista on saanut kolme pro-
5710: 6§ senttia tai sitä enemmän annetuista hyväksytyis-
5711: Kansanedustajien paikkojen jako tä äänistä Ahvenanmaata lukuun ottamatta, se
5712: osallistuu tasauspaikkojen jakoon.
5713: Kansanedustajat valitaan kiinteistä vaalipiiri- Kansanedustajien paikkojen jako kiinteiden
5714: paikoista ja tasauspaikoista. Kiinteissä vaalipii- vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan
5715: reissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipii- vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitetaan niiden
5716: rissä valitaan suhteellisilla vaaleilla yhteensä 179 Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella,
5717: kansanedustajaa. Ahvenanmaan maakunnan joilla väestötietojärjestelmän tietojen mukaan on
5718: vaalipiirissä valitaan yksi kansanedustaja ja ta- ollut kotikunta Suomessa asianomaisessa vaali-
5719: 10 LA 47/1998 vp
5720:
5721: piirissä kuudennen vaalipäivää edeltävän kalen- kello 12. Ehdokashakemuksen hyväksymistä
5722: terikuukauden viimeisenä päivänä. Jako toimite- koskeva asia on peruutuksen johdosta käsiteltä-
5723: taan jakamalla kunkin vaalipiirin Suomen vä uudelleen.
5724: kansalaisten lukumäärä vaalipiirien yhteenlaske- (3 mom. kuten HE)
5725: tulla Suomen kansalaisten lukumäärällä ja Eduskuntavaaleissa ehdokashakemuksen rat-
5726: kertomalla saatu luku luvulla 179. Kuhunkin kaisemisen jälkeen päätökset tehdään vaaliiliit-
5727: vaalipiiriin tulee laskutoimituksen osoittamaa toja lukuun ottamatta soveltuvin osin siten kuin
5728: kokonaislukua vastaava paikkamäärä. 1-3 momentissa säädetään kunnallis- ja euro-
5729: Kaksikymmentä tasauspaikkaa jaetaan siinä parlamenttivaaleista.
5730: vertauslukujärjestyksessä, minkä kiinteisiin vaa-
5731: lipiiripaikkoihin valitsematta jääneet saisivat,jos 42 §
5732: vertausluku laskettaisiin kunkin puolueen tai Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen
5733: yhteislistan kaikkien vaalipiirien yhteenlaske-
5734: tuista, hyväksytyistä äänistä, niin kuin siitä jäl- Kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleis-
5735: jempänä tarkemmin säädetään. Puolueen tai yh- sa ehdokashakemukset käsittelevän viran-
5736: teislistan tasauspaikat jaetaan kiinteisiin vaali- omaisen on 31. päivänä ennen vaalipäivää pidet-
5737: piiripaikkoihin valitsemattajääneiden ehdokkai- tävässä kokouksessaan laadittava ehdokaslis-
5738: den kesken vaalipiirissä laskettujen vertausluku- tojen yhdistelmä, jossa on samalle puolelle lehteä
5739: jen suuruusjärjestyksessä. painettuna:
5740: (5 mom. kuten 3 mom. HE) 1) yhteinen otsikko, josta käy selville, mitä
5741: vaaleja varten yhdistelmä on laadittu; sekä
5742: 7-37§ 2) puolueiden ehdokaslistat, yhteislistat ja yh-
5743: (Kuten HE) teislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten
5744: ehdokaslistat.
5745: 38 § Kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa vaali-
5746: Ehdokkaiden järjestyksen fnäärääminen liittoon kuulumattomien ja vaaliliiton muodos-
5747: taneiden puolueiden ehdokaslistat sekä yhteislis-
5748: (1 mom. kuten HE) tat ja yhteislistaan kuulumattomien valitsijayh-
5749: Kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleis- distysten ehdokaslistat sijoitetaan 38 §:n 2, 3 ja 5
5750: sa arvotaan: momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten,
5751: 1) vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmi-
5752: vaaliliittojen keskinäinen järjestys; teltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat
5753: 2) vaaliliitossa sen muodostaneiden puoluei- vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi yh-
5754: den keskinäinen järjestys; teislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten
5755: 3) yhteislistojen keskinäinen järjestys. ehdokaslistat aakkosjärjestyksessä allekkain.
5756: (3-5 mom. kuten HE) Ehdokkaille annetaan tässä järjestyksessä nume-
5757: rot alkaen numerosta 2.
5758: 39 ja 40 § (3 mom. kuten HE)
5759: (Kuten HE) Jos kunnallis- tai eurovaaleissa puolueita, vaa-
5760: liliittoja tai yhteislistoja on niin paljon, että nii-
5761: 41 § den ryhmittely vasemmalta oikealle oleellisesti
5762: Ehdokashakemuksen ratkaisemisen jälkeen haittaisi yhdistelmän luettavuutta, ne tai osa niis-
5763: tehtävät päätökset tä voidaan ryhmitellä yhdistelmään arvonnan
5764: mukaista järjestystä noudattaen myös allekkain.
5765: (1 mom. kuten HE) Kunnallis- ja eurovaaleissa vaaliliiton muodos-
5766: Kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa puo- taneiden puolueiden ehdokaslistat erotetaan riit-
5767: lueella tai valitsija yhdistyksellä, jonka ilmoitusta tävän selkeästi vaaliliittoon kuulumattomien
5768: vaaliliittoon tai yhteislistaan liittymisestä kun- puolueiden ehdokaslistoista. Tällöin vaaliliiton
5769: nallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ei ole muodostaneiden puolueiden ehdokaslistojen
5770: hyväksytty, on oikeus peruuttaa ehdokashake- alapuolelle tehdään merkintä siitä, että kyseiset
5771: muksensa. Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaa- puolueet ovat vaaliliitossa. Europarlamenttivaa-
5772: liasiamiehen on tehtävä peruutus kirjallisesti eh- lien ehdokaslistojen yhdistelmään on lisäksi otet-
5773: dokashakemukset käsittelevälle viranomaiselle tava niiden puolueiden nimien ja niiden yhteislis-
5774: viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen tojen nimityksen jälkeen, jotka ovat asettaneet
5775: LA 47/1998 vp II
5776:
5777: ehdokkaita valtakunnallisessa ehdokasasettelus- Ieissa kirjoitetaan kaikkien ehdokkaiden nimet
5778: sa, merkintä, josta valtakunnallinen ehdokas- heidän vertauslukujensa suuruuden mukaiseen
5779: asettelu ilmenee. järjestykseen ja kunkin ehdokkaan nimen koh-
5780: (5-7 mom. kuten HE) dalle merkitään hänen vertauslukunsa. Tästä
5781: Eduskuntavaaleissa ehdokaslistojen yhdistel- nimisarjasta valitaan sarjan alusta alkaen niin
5782: män laatiminen toteutetaan vaaliliittoja lukuun monta ehdokasta, kuin vaalipiirissä on edustajia
5783: ottamatta soveltuvin osin siten kuin ehdokaslis- tai kunnassa valtuutettuja valittava.
5784: tojen laatimisesta on säädetty 1-7 momentissa Eduskuntavaaleissa kaksikymmentä (20)
5785: kunnallis- ja eurovaalien osalta. paikkaajaetaan tasauspaikkoina siinä vertauslu-
5786: kujärjestyksessä, minkä kiinteisiin vaalipiiri-
5787: 43-89§ paikkoihin valitsematta jääneet saisivat, kun
5788: (Kuten HE) puolueen tai yhteislistan kaikkien vaalipiirien
5789: yhteenlasketusta äänimäärästä lasketaan kulle-
5790: 90 § kin ehdokkaalle vertausluku. Vaalien tuloksen
5791: Vaalien tuloksen laskentatapa määräämiseksi kirjoitetaan kaikkien ehdokkai-
5792: den nimet heidän vertauslukujensa suuruuden
5793: Kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa vaali- mukaiseen järjestykseen koko maan ollessa las-
5794: liittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhun- kennallisesti yhtenä vaalipiirinä. Näin tasaus-
5795: kin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keski- paikkojen jakoa varten kunkin puolueen sisällä
5796: näinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa muodostetaan vertauslukujen perusteella parem-
5797: määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten muusjärjestys ja tästä nimisarjasta ensimmäisek-
5798: äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä si tasauspaikalta tulee valituksi se eri puolueiden
5799: ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että tai yhteislistojen ehdokkaista, joka on saanut
5800: kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen suurimman vertausluvun ja jota ei ole valittu
5801: ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yh- kiinteiden vaalipiiripaikkojen laskennassa. Seu-
5802: teislistan hyväksi annettujen äänten koko luku- raavaksi tästä nimisarjasta valitaan toiseksi suu-
5803: määrän, toinen puolet siitä, kolmas kolman- rimman vertausluvun saanut kiinteästä vaalipii-
5804: neksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. ripaikasta valitsematta jäänyt ehdokas ja näin
5805: Vaaliliittoon kuuluvien puolueiden ehdokkai- jatketaan kunnes kaksikymmentä tasauspaikkaa
5806: den keskinäinen järjestys 1 momentissa tarkoite- on jaettu.
5807: tuissa vaaleissa määräytyy puolueesta riippu-
5808: matta heidän saamiensa henkilökohtaisten ääni- 93 §
5809: määrien mukaan. Tässä järjestyksessä annetaan
5810: Kansanedustajien varaedustajat
5811: ehdokkaille vertausluvut siten, että ensimmäinen
5812: ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi Kansanedustajan varaedustaja 6 §:n 1 mo-
5813: annettujen äänten koko lukumäärän, toinen mentissa tarkoitetuissa kiinteissä vaalipiireissä
5814: puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljän- määrätään siten, että varaedustajaksi tulee
5815: neksen ja niin edelleen. ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä
5816: (3 mom. kuten HE) puolueesta tai yhteislistasta, johon valittu kuu-
5817: Eduskuntavaaleissa 6 §:n 1 momentissa tar- lui. Kansanedustajan varaedustaja 6 §:n 3 mo-
5818: koitetuissa kiinteissä vaalipiireissä vaalien tulok- mentissa tarkoitetuilta tasauspaikoilta määrä-
5819: sen laskenta suoritetaan ilman vaaliliittoja sovel- tään siten, että varaedustajaksi tulee ensimmäi-
5820: tuvin osin siten kuin 1-3 momentissa säädetään nen 93 §:n 2 momentissa tarkoitetulta tasauspai-
5821: kunnallis- ja europarlamenttivaalien osalta. kalta valitsemattajäänyt ehdokas siitä puoluees-
5822: ta tai yhteislistasta, johon valittu kuului.
5823: 91 § Jollei edustajalle muutoin saada varaedusta-
5824: (Kuten HE) jaa, tulee varaedustajaksi se valitsematta jäänyt
5825: ehdokas, jonka nimi on ensimmäisenä 92 §:ssä
5826: 92 § tarkoitetussa nimisarjassa.
5827: Vaalien tuloksen määrääminen eduskunta- (3 ja 4 mom. kuten HE)
5828: vaaleissa ja kunnallisvaaleissa
5829: Vaalien tuloksen määräämiseksi eduskunta- 94§
5830: vaalien kiinteissä vaalipiireissä ja kunnallisvaa- (Kuten HE)
5831:
5832:
5833: 9 280044
5834: 12 LA 47/1998 vp
5835:
5836: 95 § 110 §
5837: Eduskuntavaalien tuloksen vahvistaminen ja Ehdokkaiden enimmäismäärä
5838: julkaiseminen sekä siitä tiedottaminen
5839: Puolueella tai yhteislistalla voi olla kussakin
5840: (1-3 mom. kuten HE) vaalipiirissä neljätoista ehdokasta kansanedus-
5841: Helsingin keskusvaalilautakunta vahvistaa, tajiksi. Jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin
5842: julkaisee, toimittaa sekä antaa tiedon tasaus- neljätoista kansanedustajaa, ehdokkaita voi kui-
5843: paikkojen vaalituloksesta noudattaen soveltuvin tenkin olla niin monta kuin vaalipiiristä valitaan
5844: osin sitä, mitä 1-3 momentissa on säädetty. edustajia.
5845:
5846: 96-108 § 111-123 §
5847: (Kuten HE) (Kuten HE)
5848:
5849: 109 § 124 §
5850: (Poist.)
5851: Oikeus asettaa ehdokkaita
5852: (1 mom. kuten HE) 124-198 §
5853: Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useam- (Kuten 125-199 §HE)
5854: malla puolueella taikka valitsijayhdistyksellä ei
5855: ole oikeutta yhtyä vaaliliitoksi sopimaila siitä
5856: keskenään.
5857:
5858:
5859: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
5860:
5861: Esko Helle /vas
5862: LA 48/1998 vp
5863:
5864: Lakialoite 48
5865:
5866:
5867:
5868:
5869: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 92 §:n
5870: muuttamisesta
5871:
5872:
5873: Eduskunnalle
5874:
5875: Mielenterveyslain, kehitysvammaisten erityis- vauksena. Erikseen verovapaiksi on sittemmin
5876: huollosta annetun lain sekä päihdehuoltolain hallituksen esityksessä ehdotettu pelkästään hoi-
5877: mukaan kunnan on huolehdittava näissä laeissa dollisista tai kuntoutuksellisista syistä maksetta-
5878: tarkoitetuista palveluista ja hoidoista. Eräänä vat tuet. Avustus muuttui tuloverolain 92 §:n 23
5879: palvelu- ja hoitomuotona pidetään työ- tai päivä- kohdan mukaan 1.1.1998 alkaen kuitenkin ko-
5880: toimintaa, koska työnteko tukee tarkoituksen- konaan veronalaiseksi, mikäli se ylittää keski-
5881: mukaisella tavalla hoidettavan kuntoutumista, määräisen 50 markaksi määrätyn rajan. Ettei
5882: hoitoa tai yhteiskuntaan sopeutumista. Hoidet- veroa tarvitsisi maksaa, yhteisöt alensivat kun-
5883: tavalie maksetaan tästä toiminnasta terapia-, toutusrahaa useilla sadoilla markoilla kuukau-
5884: kuntoutus- tai ahkeruusrahaksi kutsuttua pieni- dessa, mikä siis koitui kuntoutujien menetyksek-
5885: muotoista avustusta. Näiden ahkeruus- ja kan- si.
5886: nustusrahojen verotusta koskeva oikeuskäytän- Ahkeruusrahaa koskeva sääntely ja käytäntö
5887: tö oli pitkään kirjavaa. on ollut pitkään epäyhtenäistä. Sen tarkoitus on
5888: Myös KHO on julkaisemattomassa ennakko- kuitenkin selkeästi katsottu ei-palkanomaiseksi;
5889: päätöksessään katsonut, että suojatyön järjestä- avustukset ovat käytännössä hyvin pieniä sum-
5890: misen tarkoituksena on työrajoitteisten kuntou- mia, ja ne on koettu luonteeltaan ehkäiseväksi
5891: tus eikä työn tuloksen saaminen kaupungille. Ve- toimeentulotueksi. Tämä tulkinta ei tue rahan
5892: rohallituksen vuonna 1997 tekemän päätöksen ennakko- eikä muutakaan verotusta missään
5893: mukaanjulkisyhteisön tai yleishyödyllisen yhtei- muodossa.
5894: sön maksamasta, saajaa kohden päivässä enin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5895: tään 50 markan määräisestä toiminta- tai muun
5896: nimisestä avustuksesta ei toimiteta ennakonpi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5897: dätystä, ellei suoritusta voida pitää ennakkope- lakiehdotuksen:
5898: rintälaissa tarkoitettuna palkkana tai työkor-
5899: 2 LA 48/1998 vp
5900:
5901: Laki
5902: tuloverolain 92 §:n muuttamisesta
5903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5904: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 23 kohta sellaisena
5905: kuin se on laissa 1263/1997 seuraavasti:
5906:
5907: 92§ työ- tai päivätoiminnasta maksettu keskimäärin
5908: Verovapaat sosiaalietuudet päivää kohden enintään 70 markan suuruinen
5909: toiminta- tai muun niminen avustus, jolla tue-
5910: Veronalaista tuloa eivät ole: taan asiakkaan hoitoa, kuntoutumista tai yhteis-
5911: kuntaan sopeutumista;
5912: 23) kunnan, muun sosiaali- tai terveydenhuol-
5913: toa harjoittavan julkisyhteisön tai yleishyödylli-
5914: sen yhteisön kehitysvammaiselle, mielenterveys- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5915: potilaalle, päihdehuollon asiakkaalle taikka kuuta 199 .
5916: muulle sosiaalihuollon asiakkaalle järjestämästä
5917:
5918:
5919: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
5920:
5921: Marjatta Vehkaoja /sd Pekka Saarnio /vas Raimo Vistbacka /ps
5922: Pirkko Peltomo /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Osmo Soininvaara /vihr
5923: Eero Lämsä /kesk Juha Rehula /kesk Eila Rimmi /vas
5924: LA 49/1998 vp
5925:
5926: Lakialoite 49
5927:
5928:
5929:
5930:
5931: Anneli Jäätteenmäki /kesk: Lakialoite laiksi ammattikorkeakoulu-
5932: opinnoista annetun lain muuttamisesta
5933:
5934:
5935: Eduskunnalle
5936:
5937: Ammattikorkeakoulukokeilut alkoivat syk- Aloitusvaiheessa ne lähtivät kuitenkin liikkeelle
5938: syllä 1992 kokeiluista annetun lain (391/1991) silloisesta opistotasosta ja kehittivät sitten toi-
5939: perusteella. Kokeilujen kautta on ollut tarkoi- mintojaan nykyiselle tasolle.
5940: tuksena luoda maahamme kattava ammattikor- On vahinko maan ammatillisen koulutuksen
5941: keakoulujärjestelmä korvaamaan aikaisempi kehittämiselle, jos jäljelle jääneiden vielä opisto-
5942: opistoasteen ja korkea-asteen järjestelmä. Ko- tasoisten oppilaitosten mukaanpääsy ammatti-
5943: keiluverkko onkin laajentunut vähitellen katta- korkeakouluun tehdään ylivoimaisen vaikeaksi.
5944: maan koko maan niin, että viimeiset kokeilut Erityisesti seuraavista syistä tulee lainmuutoksel-
5945: alkavat syyslukukaudella 1998. la helpottaa tätä pääsymahdollisuutta.
5946: Kokeilujen vakinaistamiseksi säädettiin Oppilaitokset ovat kehittäneet toimintaansa
5947: 3.3.1995 laki ammattikorkeakouluopinnoista pitkään tarkoituksenaan päästä mukaan ammat-
5948: (255/1995) ja vastaava asetus (256/1995). Elo- tikorkeakouluun. Useimmissa tapauksissa niillä
5949: kuun alusta 1999 lukien vakinaisia ammattikor- on pitkälle suunnitellut opetusohjelmat ja opet-
5950: keakouluja on jo 24 ja kouluissa on kahdeksan tajaresursseja niiden toteuttamiseen sekä toimi-
5951: kokeiluyksikköä. Järjestelmä opistoista kokeilu- via suhteita työelämään ja ulkomaille.
5952: yksiköiksi ja edelleen vakinaiseksi ammattikor- Oppilaitokset sijaitsevat maantieteellisesti sel-
5953: keakouluksi on hyvä pyrittäessä luomaan taso- laisissa paikoissa, ettei kokeiluyksiköitä ole voitu
5954: kas ja toimiva ammattikorkeakoulu. Kokeilun muodostaa yksinään.
5955: kestäessä oppilaitoksella on mahdollisuus kehit- Oppilaitoksen jääminen ammattikorkea-
5956: tää toimintojaan jo todellisuudessa korkea- kouluverkon ulkopuolelle on voinut johtua myös
5957: koulutasolla toimien. alueen sisäisistä tekijöistä, kilpailuasetelmista ja
5958: Kokeilulain voimassaolo päättyy vuonna epätasapainosta koulutusalojen kesken.
5959: 1999. Uusien kokeilujen käynnistäminen ei enää Oppilaitoksen mahdollisuudet antaa näyttöä
5960: tulle kysymykseen. Suuri joukko opistotason eräissä arviointikysymyksissä on varsin vaikeaa,
5961: oppilaitoksia, tällä hetkellä 76 ja vuonna 1999 ellei oppilaitos toimi edes kokeilussa mukana.
5962: vielä 54 yksikköä on ammattikorkeakoulun ul- Kokeilu on kehittämisen paras väline. Myös aito
5963: kopuolella. Lähestulkoon kaikissa näissä oppi- arviointi on mahdollista vain kokeilutilanteessa
5964: laitoksissa on kuitenkin tehty vuosia kehittämis- olevasta oppilaitoksesta.
5965: työtä ammattikorkeakouluun siirtymiseksi. Va- Oppilaitos saattaa toimia koulutusalalla, jolla
5966: kinainen ammattikorkeakoulu voi kuitenkin ot- valtakunnallisia keskiarvoja tarkastellen on riit-
5967: taa oppilaitoksia mukaansa vain laajennusten tävästi aloituspaikkoja. Kuitenkin oppilaitos voi
5968: kautta. Laajennusmenettelyyn noudatetaan so- tuoda uutta koulutuksellista lisäarvoa alueelli-
5969: veltuvin osin samoja säännöksiä kuin kokeilu- sesti esimerkiksi koulutusalat ylittävillä suuntau-
5970: kouluja vakinaistettaessa. Tällöin oppilaitoksen tumisilla. Tämä saattaajäädä arvioinneissa huo-
5971: tulee suoraan ilman kokeilua tulla hyväksytyksi maamatta. Elinkeinoelämän nopean muutoksen
5972: ammattikorkeakouluun. Kynnys muodostuu myötä kehittyy myös kaiken aikaa samankin
5973: useimmissa tapauksissa erittäin korkeaksi, eten- koulutusalan sisällä uusia tarpeita. Keskiarvo-
5974: kin sen jälkeen, kun opistotaso lähitulevaisuu- mittareiden soveltaminen alueellisesti ei muuten-
5975: dessa kokonaan lakkaa. Vakinaistetut oppilai- kaan anna oikeaa kuvaa koulutustarpeesta, sillä
5976: tokset ovat olleet ammattikorkeakoulutoimin- alueet eroavat toisistaan elinkeinojen painotuk-
5977: nassa ehkä jo vuodesta 1992lähtien, joten niiden sen suhteen.
5978: etumatka on pitkä uusiin pyrkijäihin nähden. Korkea-asteen ammatillisen koulutuksen tar-
5979: 2 LA 49/1998 vp
5980:
5981: ve on nopeasti kasvanut kouluasteen koulutus- tulisi kohottaa, ei laskea. Monille alueille am-
5982: paikkojen tarpeen taas vähentyessä. Tämä suun- mattikorkeakouluyksikkö toisi tullessaan yritys-
5983: taus jatkuu ehkä jopa kiihtyvästi. Monipuolisia elämän tarvitseman piristysruiskeen ilman val-
5984: osaajia tarvitaan etenkin pienissä ja keskisuuris- tiovallan lisäpanostusta.
5985: sa yrityksissä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
5986: Kehityskelpoisien ja -haluisten opistojen pu-
5987: dottaminen koulutasolle ei tässä tilanteessa tun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5988: nu mielekkäältä toimenpiteeltä. Koulutustasoa lakiehdotuksen:
5989:
5990:
5991:
5992:
5993: Laki
5994: ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta
5995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5996: lisätään 30 päivänä maaliskuuta 1995 ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin (255/1995)
5997: uusi 4 a § seuraavasti:
5998:
5999: 4a§ keytyessä. Kokeiluyksikössä suoritettu tutkinto
6000: Ammattikorkeakoulun kokeiluyksikkö on ammattikorkeakoulututkinto. Kokeilu vaki-
6001: naistetaan samassa järjestyksessä kuin ammatti-
6002: Vakinaiseen ammattikorkeakouluun voidaan korkeakoulun toiminnan muutoksen yhteydessä
6003: hakemuksesta ottaa mukaan väliaikaisesti ko- toiminnan laajentuminen tapahtuu. Muutoin
6004: keilua varten opistoasteen koulutusta antanut kokeiluyksikköön noudatetaan soveltuvin osin
6005: oppilaitos. Edellytyksenä on, että toiminta pe- laissa ammattikorkeakouluopinnoista annettuja
6006: rustuu koulutustarpeeseen tai muuten edistää määräyksiä.
6007: koulujärjestelmän kehittämistä. Lupa voidaan
6008: myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tämä laki tulee voimaan päivänä
6009: Tänä aikana aloitetut opinnot voidaan kuitenkin kuuta 199 .
6010: suorittaa loppuun kokeilun mahdollisesti kes-
6011:
6012:
6013: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
6014:
6015: Anneli Jäätteenmäki /kesk
6016: LA 50/1998 vp
6017:
6018: Lakialoite 50
6019:
6020:
6021:
6022:
6023: Irina Krohn /vihr ym.: Lakialoite vaalilaiksi
6024:
6025:
6026:
6027: Eduskunnalle
6028:
6029: Tämä lakialoite on rinnakkaisaloite hallituk- Vaalirahoituksen julkistamisen kiireellisyyttä
6030: sen esitykselle 48/1998 vp. puoltaa myös koko poliittisen järjestelmän us-
6031: Länsimainen kansanvalta ja demokratia vaa- kottavuusongelma, joka on johtanut kansalais-
6032: tii toimiakseen monella tavalla sekä avoimuutta ten vieraantumiseen politiikasta. Äänestysaktii-
6033: että julkisuutta. Viime vuosina on otettu edistys- visuus laski vuoden 1996 kunnallisvaaleissa liki
6034: askeleita julkisen vallan käyttäjien taloudellisiin kymmenen prosenttia. Maahamme on syntynyt
6035: sidonnaisuuksiin liittyvissä asioissa, muun muas- alueita, joissa vain alle puolet asukkaista äänes-
6036: sa valtioneuvoston jäsenet ilmoittavat velkansa, tää. Kun toisaalta paikallistasolle on siirretty
6037: varallisuutensa sekä luottamustoimensa. Aja- paljon valtaa kunnan yhteisten varojen käytöstä,
6038: tuksena on, että nämä kytkennät automaattisesti ja samaan aikaan ylätasolla luodaan uutta Eu-
6039: eivät aiheuttaisijääviyttä, mutta kansalaisella on rooppaa, on tärkeää, että kansalaisten luottamus
6040: oikeus julkisen tiedon valossa tehdä omat johto- ja osallistuminen päätöksenteon kaikkiin tasoi-
6041: päätöksensä asiasta. Seuraava askel julkisuuden hin vahvistuu.
6042: lisäämisessä olisi yksittäisten ehdokkaiden vaa- Tällaisissa asioissa pelkkä laki ei yksin riitä. Se
6043: leihin käyttämän vaalirahoituksen julkistami- on apuväline yhteisten tavoitteiden saavuttami-
6044: nen. seksi. Lain rajallisuus tulee kuitenkin vastaan
6045: Vuonna 1979 asetettiin komitea pohtimaan varsinkin, jos sillä ei ole aktiivista vahtikoiraa.
6046: puoluerahoituksen julkisuutta. Jo tuolloin kes- Tarvitaan vireä lehdistö, jotta kansalaiset voisi-
6047: keisinä seikkoina pidettiin poliittisen toiminnan vat arvioida rahoituksen merkityksen ehdok-
6048: rahoituksen julkisuutta, kontrolloitavuutta ja kaan toiminnassa. Kun herää epäilys ehdokkaan
6049: mahdollisten sidosten estämistä. Puoluerahoi- ilmoittamien tulojen pienuudesta kampanjan
6050: tuksen julkisuussäännöksiä uudistettiin 1980-lu- suuruuteen verrattuna, valpas lehdistö toivotta-
6051: vun puolessa välissä oikeansuuntaisesti. Sen si- vasti tekee aktiivista tulo- ja menoseurantaa.
6052: jaan ehdokkaiden vaalirahoituksen saattaminen Joskus vaikuttaa siltä, että kansalaisyhteis-
6053: julkiseksi on jostain syystä jäänyt toteuttamatta, kunta muuttuu yhä enemmän kuluttajayhteis-
6054: vaikka jo mainittu puoluerahoituskomitea piti kunnaksi. Ottamatta kantaa itse kehityssuun-
6055: sitä perusteltuna. taan, voi silti olla uusia näkökulmia antavaa kat-
6056: Avoimuuden ja julkisuuden arvo sekä merkit- soa vaaleja myös kuluttajan näkökulmasta. Vaa-
6057: tävyys on korostunut 1990-luvulla, muun muas- lirahoitus muodostaisi osan ehdokkaan tuotese-
6058: sa Suomen ED-jäsenyyden vuoksi. Yhteiskun- lostuksesta. Arviointijäisi luonnollisesti äänestä-
6059: nan muuttumisen myötä vaalit ovat yleisesti jälle.
6060: muuttuneet aate- ja puoluekeskeisistä henkilö- Vaalirahoitus sinänsä on hyvä asia, mutta
6061: keskeisiksi. Ehdokasasettelultaan valtakunnalli- vaalirahoituksen julkisuudella estetään sellaiset
6062: set europarlamenttivaalit ovat luoneet aivan lahjoitukset, jotka ovat omiaan saattamaan eh-
6063: uuden tilanteen. Käytännössä puolueet asettavat dokkaan riippuvaiseksi joistakin tahoista äänes-
6064: ehdokkaat, mutta usein äänestäjä ensisijaisesti täjien tietämättä.
6065: äänestää henkilöä. Mainonnaksi ei riitä puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6066: lueen yleismainonta, vaanjokainen ehdokas pro-
6067: filoituu henkilökohtaisesti. Valtakunnalliseen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6068: mainontaan tarvittavat rahasummat ovat kui- lakiehdotuksen:
6069: tenkin sellaisia, joita tavallinen kansalainen ei
6070: omin voimin saa kerättyä.
6071: 2 LA 50/1998 vp
6072:
6073:
6074: Vaalilaki
6075: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6076:
6077: 1-122§ (1 kohta kuten HE)
6078: (Kuten HE) 2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henki-
6079: lötunnuksenaan varustettu suostumus hänet
6080: 123 § asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja
6081: Puolueen ehdokashakemus suostumus ottaa vastaan edustajantoimi sekä
6082: vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suos-
6083: Puolueen ehdokashakemukseen on liitettävä: tunut toisen valitsijayhdistyksen eikä puolueen
6084: 1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on ehdokkaaksi eikä ehdokkaaksi toisessa vaalipii-
6085: mainittava siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat rissä;
6086: ehdokaslistojen yhdistelmässä asetetaan, kunkin 3) kunkin ehdokkaan allekirjoittama suostu-
6087: ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enin- mus saattaa pyydettäessä julkiseksi hänen vaali-
6088: tään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikunta; toimiensa rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas
6089: Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää sitoutuu kertomaan vaalitoimiensa rahoittami-
6090: yleisesti tunnettua ehdokkaan puhuttelunimeä seksi saatujen lahjoituksien yhteismäärän sekä
6091: tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokaslistassa ei lahjoittajien nimet, milloin yksityinen henkilö,
6092: saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tar- yritys, yhteisö tai säätiö on lahjoittanut yli
6093: peen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämi- 5 000 markkaa; ja
6094: seksi; (4 kohta kuten 3 kohta HE)
6095: 2) kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päi-
6096: henkilötunnuksenaan varustettu suostumus hä- vättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja
6097: net asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostu- vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoi-
6098: mus ottaa vastaan edustajantoimi sekä vakuutus, nen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse
6099: ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen allekirjoittaneet perustamiskirjan. Hänen on sa-
6100: puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi malla annettava sitoumus pyytää vaalien jälkeen
6101: eikä ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä; ja ehdokkailtaan 3 kohdassa säädetyt tiedot vaali-
6102: 3) kunkin ehdokkaan allekirjoittama suostu- rahoituksesta sekä sitoumus pyydettäessä julkis-
6103: mus saattaa pyydettäessä julkiseksi hänen vaali- taa yhteenveto kyseisistä tiedoista.
6104: toimiensa rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas
6105: sitoutuu kertomaan vaalitoimiensa rahoittami- 126-133§
6106: seksi saatujen lahjoituksien yhteismäärän sekä (Kuten HE)
6107: lahjoittajien nimet, milloin yksityinen henkilö,
6108: yritys, yhteisö tai säätiö on lahjoittanut yli 134§
6109: 5 000 markkaa. Puolueen ehdokashakemus
6110: Puolueen vaaliasiamiehen on päivättävä ja
6111: allekirjoitettava ehdokashakemus ja vakuutetta- Puolueen ehdokashakemuksessa on oltava:
6112: va siinä, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia. Puo- 1) ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi
6113: lueen vaaliasiamiehen on samalla annettava si- enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikun-
6114: toumus kerätä vaalien jälkeen kaikilta ehdok- ta; Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan
6115: kailtaan 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalirahoi- käyttää yleisesti tunnettua ehdokkaan puhutte-
6116: tuksesta sekä sitoumus pyydettäessä julkistaa lunimeä tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokkaas-
6117: yhteenvedot kyseisistä tiedoista. ta ei saa ehdokashakemuksessa olla muita tieto-
6118: ja, paitsijos ne ovat tarpeen ehdokkaan henkilöl-
6119: 124 § lisyyden täsmentämiseksi;
6120: (Kuten HE) 2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henki-
6121: lötunnuksenaan varustettu suostumus hänet
6122: 125 § asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus
6123: Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus ottaa vastaan presidentin toimi; ja
6124: 3) ehdokkaan allekirjoittama suostumus saat-
6125: Valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen on taa pyydettäessä julkiseksi hänen vaalitoimiensa
6126: liitettävä: rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas sitoutuu
6127: LA 50/1998 vp 3
6128:
6129: kertomaan vaalitoimiensa rahoittamiseksi saatu- l) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on
6130: jen lahjoituksien yhteismäärän sekä lahjoittajien mainittava siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat
6131: nimet, milloin yksityinen henkilö, yritys, yhteisö ehdokaslistojen yhdistelmässä asetetaan, kunkin
6132: tai säätiö on lahjoittanut yli 5 000 markkaa. ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enin-
6133: Puolueen nimen kirjoittamiseen oikeutettujen tään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikunta;
6134: henkilöiden on päivättäväja allekirjoitettava eh- Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää
6135: dokashakemus. Heidän on samalla annettava si- yleisesti tunnettua ehdokkaan puhuttelunimeä
6136: toumus pyytää vaalien jälkeen ehdokkaaltaan tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokaslistassa ei
6137: 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalirahoituksesta saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tar-
6138: sekä sitoumus pyydettäessä julkistaa yhteenveto peen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämi-
6139: kyseisistä tiedoista. seksi;
6140: (2 kohta kuten HE)
6141: 135 § 3) kunkin ehdokkaan allekirjoittama suostu-
6142: Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus mus saattaa pyydettäessä julkiseksi hänen vaali-
6143: toimiensa rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas
6144: Valitsijayhdistyksen ehdokashakemuksessa sitoutuu kertomaan vaalitoimiensa rahoittami-
6145: on oltava: seksi saatujen lahjoituksien yhteismäärän sekä
6146: l) ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi lahjoittajien nimet, milloin yksityinen henkilö,
6147: enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikun- yritys, yhteisö tai säätiö on lahjoittanut yli 5 000
6148: ta; Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan markkaa;
6149: käyttää yleisesti tunnettua ehdokkaan puhutte- (4 ja 5 kohta kuten 3 ja 4 kohta HE)
6150: lunimeä tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokkaas- Puolueen vaaliasiamiehen on päivättävä ja al-
6151: ta ei saa ehdokashakemuksessa olla muita tie- lekirjoitettava ehdokashakemus ja vakuutettava
6152: toja, paitsi jos ne ovat tarpeen ehdokkaan henki- siinä, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia. Puo-
6153: löllisyyden täsmentämiseksi; lueen vaaliasiamiehen on samalla annettava si-
6154: 2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henki- toumus kerätä vaalien jälkeen kaikilta ehdok-
6155: lötunnuksenaan varustettu suostumus hänet kailtaan 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalirahoi-
6156: asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja tuksesta sekä sitoumus pyydettäessä julkistaa
6157: suostumus ottaa vastaan presidentintoimi; ja yhteenvedot kyseisistä tiedoista.
6158: 3) ehdokkaan allekirjoittama suostumus saat-
6159: taa pyydettäessä julkiseksi hänen vaalitoimiensa 155 §
6160: rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas sitoutuu (Kuten HE)
6161: kertomaan vaalitoimiensa rahoittamiseksi saatu-
6162: jen lahjoituksien yhteismäärän sekä lahjoittajien 156 §
6163: nimet, milloin yksityinen henkilö, yritys, yhteisö
6164: Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus
6165: tai säätiö on lahjoittanut yli 5 000 markkaa.
6166: (2 mom. kuten HE) Valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen on
6167: Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päi- liitettävä:
6168: vättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja (1 kohta kuten HE)
6169: vakuutettava siinä, että valitsijayhdistyksen jä- 2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henki-
6170: senet ovat itse allekirjoittaneet kannattajakortit. lötunnuksenaan varustettu suostumus hänet
6171: Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on samalla asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja
6172: annettava sitoumus kerätä ehdokkaaltaan vaa- suostumus ottaa vastaan valtuutetuntoimi sekä
6173: lien jälkeen 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalira- vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suos-
6174: hoituksesta sekä sitoumus pyydettäessäjulkistaa tunut toisen valitsijayhdistyksen eikä puolueen
6175: yhteenvedot kyseisistä tiedoista. ehdokkaaksi;
6176: 3) ehdokkaan allekirjoittama suostumus saat-
6177: 136-153 § taa pyydettäessä julkiseksi hänen vaalitoimiensa
6178: (Kuten HE) rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas sitoutuu
6179: kertomaan vaalitoimiensa rahoittamiseksi saatu-
6180: 154§ jen lahjoituksien yhteismäärän sekä lahjoittajien
6181: Puolueen ehdokashakemus nimet, milloin yksityinen henkilö, yksi yritys,
6182: yhteisö tai säätiö on lahjoittanut yli 5 000 mark-
6183: Puolueen ehdokashakemukseen on liitettävä: kaa;ja
6184: 4 LA 50/1998 vp
6185:
6186: (4 kohta kuten 3 kohta HE) sesta sekä sitoumus pyydettäessä julkistaa yh-
6187: Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päi- teenvedot kyseisistä tiedoista.
6188: vättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja
6189: vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoi- 175 §
6190: nen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse (Kuten HE)
6191: allekirjoittaneet perustamisasiakirjan. Valitsija-
6192: yhdistyksen vaaliasiamiehen on samalla annetta- 176 §
6193: va sitoumus kerätä ehdokkaaltaan vaalien jäl- Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus
6194: keen 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalirahoituk-
6195: sesta sekä sitoumus pyydettäessä julkistaa yh- Valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen on
6196: teenvedot kyseisistä tiedoista. liitettävä:
6197: (1 ja 2 kohta kuten HE)
6198: 157-173 § 3) kunkin ehdokkaan allekirjoittama suostu-
6199: (Kuten HE) mus saattaa pyydettäessä julkiseksi hänen vaali-
6200: toimiensa rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas
6201: 174§ sitoutuu kertomaan vaalitoimiensa rahoittami-
6202: Puolueen ehdokashakemus
6203: seksi saatujen lahjoituksien yhteismäärän sekä
6204: lahjoittajien nimet, milloin yksityinen henkilö,
6205: Puolueen ehdokashakemukseen on liitettävä: yksi yritys, yhteisö tai säätiö on lahjoittanut yli
6206: (1 ja 2 kohta kuten HE) 5 000 markkaa;
6207: 3) kunkin ehdokkaan allekirjoittama suostu- (4 kohta kuten 3 kohta HE)
6208: mus saattaa pyydettäessä julkiseksi hänen vaali- 5) ehdokkaaksi asetetusta 4 kohdassa tarkoi-
6209: toimiensa rahoitus. Suostumuksellaan ehdokas tetusta Euroopan unionin muun jäsenvaltion
6210: sitoutuu kertomaan vaalitoimiensa rahoittami- kansalaisesta kotivaltion viranomaisen antama
6211: seksi saatujen lahjoituksien yhteismäärän sekä todistus ,josta ilmenee, että ehdokkaaksi asetettu
6212: lahjoittajien nimet, milloin yksityinen henkilö, ei ole menettänyt kotivaltiassaan vaalikelpoi-
6213: yksi yritys, yhteisö tai säätiö on lahjoittanut yli suutta europarlamenttivaaleissa tai että tällainen
6214: 5 000 markkaa; vaalikelpoisuuden menettäminen ei ole asian-
6215: (4 kohta kuten 3 kohta HE) omaisen viranomaisen tiedossa; sekä
6216: 5) jokaisesta ehdokkaaksi asetetusta 4 koh- (6 kohta kuten 5 kohta HE)
6217: dassa tarkoitetusta Euroopan unionin muun jä- (2 mom. kuten HE)
6218: senvaltion kansalaisesta kotivaltion viranomai- Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päi-
6219: sen antama todistus, josta ilmenee, että ehdok- vättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja
6220: kaaksi asetettu ei ole menettänyt kotivaltiassaan vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoi-
6221: vaalikelpoisuutta europarlamenttivaaleissa tai nen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse
6222: että tällainen vaalikelpoisuuden menettäminen ei allekirjoittaneet perustamisasiakirjan. Valitsija-
6223: ole asianomaisen viranomaisen tiedossa. yhdistyksen vaaliasiamiehen on samalla annetta-
6224: (2 mom. kuten HE) va sitoumus kerätä kaikilta ehdokkailtaan vaa-
6225: Puolueen vaaliasiamiehen on päivättävä ja lien jälkeen 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalira-
6226: allekirjoitettava ehdokashakemus ja vakuutetta- hoituksesta sekä sitoumus pyydettäessä julkistaa
6227: va siinä, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia. Puo- yhteenvedot kyseisistä tiedoista.
6228: lueen vaaliasiamiehen on samalla annettava si-
6229: toumus kerätä kaikilta ehdokkailtaan vaalien 177-199 §
6230: jälkeen 3 kohdassa säädetyt tiedot vaalirahoituk- (Kuten HE)
6231:
6232:
6233:
6234: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
6235:
6236: Irina Krohn /vihr Anne Huotari /vas Erkki Pulliainen /vihr
6237: Klaus Bremer /r Satu Hassi /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
6238: Ulla Anttila /vihr Osmo Soininvaara /vihr Veijo Puhjo /va-r
6239: Risto Kuisma /rem Tauno Pehkonen /skl Toimi Kankaanniemi /skl
6240: Eila Rimmi /vas Jaakko Laakso /vas Jorma Kukkonen /sd
6241: LA 50/1998 vp 5
6242:
6243: Klaus Heliberg /sd Esa Lahtela /sd Ulla J uurola /sd
6244: Raimo Holopainen /sd Tapio Karjalainen /sd Päivi Räsänen /skl
6245: Kalevi Lamminen /kok Markus Aaltonen /sd Reino Laine /vas
6246: Tarja Filatov /sd Tuija Brax /vihr Claes Andersson /vas
6247: Jukka Mikkola /sd Kari Rajamäki /sd Sulo Aittoniemi /kesk
6248: Heikki Rinne /sd Riitta Prusti /sd Marja-Leena Viljamaa /sd
6249: Virpa Puisto /sd Pekka Saarnio /vas Mikko Kuoppa /va-r
6250: LA 51/1998 vp
6251:
6252: Lakialoite 51
6253:
6254:
6255:
6256:
6257: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi huumehoidosta
6258:
6259:
6260:
6261: Eduskunnalle
6262:
6263: Yhteiskunnalla on erityinen vastuu nuorista ja neita. Huumehoitolain nojalla tahdonvastaiseen
6264: lapsista. Sosiaalitoimen on yhdessä vanhempien hoitoon otetun nuoren ja vanhempien mielipidet-
6265: kanssa huolehdittava siitä, että nuoret voivat tä on mahdollisuuksien mukaan kuultava ennen
6266: kasvaa turvallisessa ympäristössä ja suotuisissa tahdonvastaista hoitoa koskevan päätöksen te-
6267: elinoloissa. Sosiaalitoimi voi usein vapaaehtoisin kemistä. Päätöksenteossa noudatetaan lasten-
6268: keinoin antaa vanhemmille ja lapsille sitä tukea suojelulain periaatteita.
6269: ja apua, jota he tarvitsevat. Kun nuori tarvitsee Lakialoitteesta johtuvat taloudelliset kustan-
6270: yhteiskunnan tukea, täytyy yhteiskunnalla olla nukset asianmukaisen hoidonjärjestämisestä pa-
6271: keinot saattaa nuori hoitoon jopa vanhempien laavat takaisin yhteiskunnalle moninkertaisena
6272: tahdon vastaisesti. Tahdonvastaisesta nuorten huumerikollisuuden laskemisena sekä säästettyi-
6273: hoitoonsaattamisesta on säädettävä lailla. Kos- nä muina laitosmenoina, jotka ennemmin tai
6274: ka asia on vakava, on säädettävä, että tahdon- myöhemmin seuraavat hoidotta jätetyn nuoren
6275: vastaiseen hoitoon ottaminen on pakollista tiet- narkomaanin elämänkaaressa.
6276: tyjen kriteerien täyttyessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6277: Huumehoitolain nojalla nuori otetaan tah-
6278: donvastaiseen hoitoon, mikäli nuori asettaa it- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6279: sensä ilmeiseen hengen tai terveyden vaaraan lakiehdotuksen:
6280: käyttämällä väärin riippuvuutta aiheuttavia ai-
6281: 2 LA 51/1998 vp
6282:
6283: Laki
6284: huumehoidosta
6285: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6286:
6287: 1§ Jos hoitoa ei aloiteta neljän viikon kuluessa
6288: Hoitoon ottaminen päätöksen tultua lainvoimaiseksi, hoitopäätös
6289: raukeaa. Hoidon sisältöä ja muotoa säätelevät
6290: Tämän lain nojalla otetaan hoitoon alle 18- määräykset annetaan asetuksella.
6291: vuotias nuori, jos voidaan osoittaa, että tarpeel-
6292: lista hoitoa ei voida antaa yhteisymmärryksessä 3§
6293: hänen huoltajansa tai huoltajiensa kanssa tai hä- Hoidon seuranta
6294: nen itsensä kanssa ja nuori on täyttänyt 15 vuot-
6295: ta. Sosiaaliviranomaisen on tiiviisti seurattava
6296: Nuori tulee ottaa hoitoon, mikäli puutteet hoitoa. Kun hoitoa ei enää tarvita, viranomainen
6297: huollossa tai muissa olosuhteissa kotona aiheut- päättää hoidon lopettamisesta.
6298: tavat vaaraa hänen terveydelleen tilanteessa, jos- Jos nuori on otettu hoitoon tämän lain 1 §:n
6299: sa nuori saattaa terveytensä tai kehityksensä va- nojalla, pitää sosiaaliviranomaisten kuuden kuu-
6300: kavaan vaaraan käyttämällä huumausaineeksi kauden väliajoin päätöksen tekemisestä tutkia
6301: luettavia riippuvuutta aiheuttavia aineita. hoidon jatkumisen tarve.
6302: Hoitoa voidaan laajentaa koskemaan niitä,
6303: jotka ovat täyttäneet 18 vuotta mutta eivät 20 4§
6304: vuotta, jos hoito sosiaalitoimen piirissä on sove- Tarkemmat säännökset
6305: liaampaa kuin muu hoito ottaen huomioon nuo-
6306: ren tarpeet ja henkilökohtaiset olosuhteet. Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
6307: sesta annetaan asetuksella.
6308: 2§
6309: Päätöksen tekeminen 5§
6310: Voimaantulo
6311: Päätöksen hoidosta tekee lääninoikeus sosiaa-
6312: liviranomaisen hakemuksesta. Hakemuksessa Tämä laki tulee voimaan päivänä
6313: on oltava selvitys nuoren olosuhteista ja aikai- kuuta 199 .
6314: semmista toimenpiteistä sekä hoitosuunnitelma
6315: sosiaaliviranomaisen järjestämäksi hoidoksi.
6316:
6317:
6318: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
6319:
6320: Esa Lahtela /sd Toimi Kankaanniemi /skl
6321: Mikko Elo /sd Tauno Pehkonen /skl
6322: Raimo Mähönen /sd
6323: LA 52/1998 vp
6324:
6325: Lakialoite 52
6326:
6327:
6328:
6329: Maija-Liisa V eteläinen /kesk ym.: Lakialoite laiksi rintamasotilas-
6330: tunnuksesta
6331:
6332:
6333: Eduskunnalle
6334:
6335: Lakialaitteessa ehdotetaan, että rintamasoti- däntöä olisi ollut tällöin syytä muun muassa tun-
6336: lastunnus myönnettäisiin rintamasotilaalle, joka nusasioitten kohdalla tarkistaa.
6337: on vuosien 1939-1945 sotien aikana osallistu- Asetuksen (772/1969) mukaan eri aselajeihin
6338: nut puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin so- kuuluneet miehet ovat näin ollen joutuneet tun-
6339: ta toimiin reserviläisenä, nostomiehenä, vapaa- nuksen suhteen eriarvoiseen asemaan. Näyttää
6340: ehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa olevana. myös siltä, että vuonna 1944 palvelukseen astu-
6341: Rintamasotilastunnukseen ovat lain mukaan oi- neiden silloisesta palveluksesta on otettu sotilas-
6342: keutettuja vuonna 1944 palvelukseen määrätyt passeihin vain henkilötiedot uuden vuosina
6343: jatkosodan loppuvaiheessa rintamaolosuhteissa 1946-1947 tapahtuneen palveluksen passeihin
6344: ja rintamaolosuhteisiin verrattavissa sotatehtä- ja muihin asiakirjoihin. Näin ollen desantti- ja
6345: vissä palvelleet veteraanit. karkurietsiskelyt ynnä muut tunnuskelpoista
6346: Rintamasotilasasetuksen (772/1969) mukaan palvelua tuottavat palvelukset on varsin yleisesti
6347: rintamasotilastunnuksen saadakseen sotilaan on jätetty merkitsemättä passeihin. Tämä kävi ilmi
6348: täytynyt kuulua rintamavastuujoukkoihin ja toi- miesten ikäluokan vuodelta 1926 keskuudessa
6349: mia sen alueella tai kuuluailmatorjunta-ja ran- suoritetussa kyselytutkimuksessa. Varsinaisissa
6350: nikkojoukkoihin. Ilmatorjunta-ja rannikkojou- rintamatehtävissäkin toimineet miehet ovat mo-
6351: kot saattoivat olla pitkän matkan päässä varsi- nissa tapauksissajääneet ilman tunnusta asiakir-
6352: naisesta itärintamasta. Myös linnoitusrakentajat jojen puutteellisuuden vuoksi. Tämä koskee ni-
6353: ovat saaneet tunnuksen. Muilta samalla seudulla menomaan sodan loppuvaiheita, jolloin vuonna
6354: koulutuskeskusten kirjoissa tai komennustehtä- 1944 palvelukseen astuneet rintamamiehet olivat
6355: vissä palvelleilta rintamamiehiltä on tunnus evät- mukana taisteluissa tai muutoin rintaman oloi-
6356: ty. sissa tehtävissä. Lakiaioitteella ehdotetaan tä-
6357: Lokakuun 1997 alussa puolustusministeriössä män vääryyden oikaisemista ja tunnuksen myön-
6358: käydyn neuvottelun yhteydessä ministeriön kor- tämistä vuonna 1944 palvelukseen astuneille
6359: kea virkamies ilmoitti miehille, että ministeriössä miehille sekä niille, jotka olivat sotatehtävissä ja
6360: tehtiin aikanaan päätös, että koulutuskeskuksis- ovat edelleen rintamasotilastunnusta vailla.
6361: sa vuonna 1944 palvelleille miehille ei tunnuksia Eduskunnalle on aikaisemmin jätetty tästä
6362: myönnetä. Tämä suullisesti tehty päätös aiheutti asiasta jo kaksi lakialoitetta. Ensimmäinen laki-
6363: syrjintää niin, että esimerkiksi vuonna 1944 pal- aloite (LA 101/1995 vp) tehtiin vuonna 1994. Se
6364: velukseen määrätyt ja nostomiehinä palvelleet raukesi kuitenkin vaalien takia. Toinen lakialoite
6365: miehetjaettiin tunnuksen saaviinja toisaalta tun- (LA 19/1995 vp) vuodelta 1995 raukesi kuntou-
6366: nusta vaille jätettäviin miehiin niin, että esimer- tuslain yhteydessä vuoden 1997lopulla.
6367: kiksi vuonna 1944 desantti- ja karkurietsinnäissä Eduskunta hyväksyessään kuntoutuslain
6368: mukana olleille ei ole tunnuksia myönnetty. edellytti, "että hallitus selvittää edelleen mahdol-
6369: Suomen liityttyä ihmisoikeussopimukseen lisuuksia parantaa ilman rintamaveteraanitun-
6370: vuonna 1990 on Suomi sitoutunut siihen, että se nuksia olevien, vuosien 1939-1945 sotiin liitty-
6371: ei harjoita syrjintää. Tasa-arvovaltuutettu on neissä tehtävissä palvelleiden henkilöiden ase-
6372: kannanotossaan 2.3.1998 katsonut, että syrjin- maa, sekä kuntoutuksen riittävyyttä ja säännölli-
6373: tää on tapahtunut tunnusasioitten kohdalla nais- syyttä".
6374: ten ja miesten välillä miesten vahingoksi. Saattaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6375: olla, että syrjintää on tapahtunut muun muassa
6376: eri aselajien ja eri joukko-osastojen välillä - että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6377: jopa saman osaston sisälläkin -, joten lainsää- lakiehdotuksen:
6378: 2 LA 52/1998 vp
6379:
6380:
6381: Laki
6382: rintamasotilastunnuksesta
6383:
6384: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6385:
6386: 1§ Rintamaolosuhteisiin verrattavissa tehtävissä
6387: Rintamasotilaalle annetaan rintamasotilas- katsotaan toimineen vuonna 1944 sotatoimiin
6388: tunnus sen mukaisesti kuin tässä laissa sääde- kutsutut asevelvolliset, myös koulutuskeskuksis-
6389: tään. sa palvelleet.
6390: Rintamasotilaana tarkoitetaan sellaista hen-
6391: kilöä, joka on Suomen kansalaisena osallistunut 2§
6392: taijoka nyt on Suomen kansalainen ja on osallis- Rintamasotilastunnuksen antaa hakemukses-
6393: tunut vuosien 1939-1945 sotien aikana puolus- ta sen sotilasläänin esikunta, jonka valvontaan
6394: tusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin re- hakija kuuluu tai on viimeksi kuulunut. Hake-
6395: serviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai mus on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuu-
6396: vakituisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin ta 1999.
6397: sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö,
6398: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihin 3§
6399: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou- Tarkemmat määräykset rintamasotilastun-
6400: koissa tai rintamaolosuhteisiin verrattavissa so- nuksesta annetaan asetuksella.
6401: tatehtävissä. Rintamasotilaaksi katsotaan myös
6402: sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises- 4§
6403: ta annetun lain (390/1956) 2 §:n 1 momentin Tämä laki tulee voimaan päivänä
6404: 3 kohdassa tarkoitettu henkilö. kuuta 199 .
6405:
6406:
6407:
6408: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
6409:
6410: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Annikki Koistinen /kesk Virpa Puisto /sd
6411: Kari Myllyniemi Jkesk Liisa Hyssälä /kesk Juha Rehula /kesk
6412: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd
6413: Raimo Vistbacka /ps Sakari Smeds /skl Seppo Kanerva /kok
6414: Päivi Räsänen /skl Maija-Liisa Lindqvist /kesk Sulo Aittoniemi /kesk
6415: Matti Vähänäkki /sd Kari Uotila /vas Pentti Tiusanen /vas
6416: Pekka Kuosmanen lkok Pehr Löv /r Kyösti Karjula /kesk
6417: Janne Viitamies /sd Markku Markkula /kok Hanna Markkula-Kivisilta /kok
6418: Tapio Karjalainen /sd Maija Rask /sd Heikki Rinne /sd
6419: Tuula Haatainen /sd Matti Ryhänen /kesk Pirkko Peltomo /sd
6420: Klaus Heliberg /sd Kimmo Kiljunen /sd Suvi Linden /kok
6421: Tarja Kautto /sd Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Raimo Tiilikainen /r
6422: Markku Lehtosaari Jkesk Matti Vanhanen Jkesk Eila Rimmi /vas
6423: Juha Korkeaoja Jkesk Mari Kiviniemi Jkesk Reijo Laitinen /sd
6424: Eero Lämsä /kesk Veijo Puhjo /va-r Osmo Kurola /kok
6425: Armas Komi /kesk Timo Kalli /kesk Vuokko Rehn Jkesk
6426: Hannu Takkula /kesk Jouko Jääskeläinen /skl Seppo Kääriäinen /kesk
6427: Reijo Lindroos /sd Juhani Alaranta /kesk Pekka Saarnio /vas
6428: Pertti Virtanen /evir Aino Suhola /kesk Tauno Pehkonen /skl
6429: Kalevi Lamminen /kok Markku Koski Jkesk Jorma Vokkolainen /vas
6430: Pekka Leppänen /vas Iivo Polvi /vas Anu Vehviläinen /kesk
6431: Aulis Ranta-Muotio /kesk Jorma Rantanen /sd Toimi Kankaanniemi /skl
6432: Raimo Liikkanen /kesk Ossi Korteniemi /kesk Leena Luhtanen /sd
6433: LA 52/1998 vp 3
6434:
6435: Marja-Liisa TykkyJäinen /sd Jukka Vihriälä /kesk Matti Väistö /kesk
6436: Anneli Jäätteenmäki /kesk Timo JärviJahti /kesk Johannes Leppänen /kesk
6437: Helena Vartiainen /sd Riitta Prusti /sd Heikki Koskinen /kok
6438: Arja Ojala /sd Erkki PuJJiainen /vihr Jari Koskinen /kok
6439: Tuija Nurmi /kok Marjaana Koskinen /sd Raimo Holopainen /sd
6440: Kari Rajamäki /sd Mikko Immonen /vas Tero Mölsä /kesk
6441: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Mauri Pekkarinen /kesk Esko-Juhani Tennilä Iva-r
6442: Jaakko Laakso /vas Jorma Kukkonen /sd Annika Lapintie /vas
6443: Antero Kekkonen /sd Kauko Juhantalo /kesk Riitta Korhonen /kok
6444: Klaus Bremer /r Oiva Savela /kok Asko Apukka /vas
6445: Arto LapioJahti /sd Johannes Koskinen /sd Markku Pohjola /sd
6446: Juha Karpio /kok Kalevi Olin /sd Håkan Malm /r
6447: Mikko Elo /sd Timo Laaksonen /vas Esko HeJJe /vas
6448: Sinikka Hurskainen /sd
6449:
6450:
6451:
6452:
6453: 10 280044
6454: LA 53/1998 vp
6455:
6456: Lakialoite 53
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain
6462: 12 §:n muuttamisesta
6463:
6464:
6465: Eduskunnalle
6466:
6467: Työttömyysturvalain uudistuksen yhteydessä Epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyneet vii-
6468: säädettiin omavastuuajasta ennen varsinaisten me vuosina maassamme. Erilaiset osa-aikaiset ja
6469: työttömyyspäivärahojen maksamisen alkamista. määräaikaiset työt ovat lisääntyneet. Vain noin
6470: Uudistuksen yhteydessä siirryttiin käytäntöön, 77 prosenttia palkansaajista työskentelee koko-
6471: missä omavastuuaika lasketaan ainoastaan ker- aikaisessa, pysyvässä työsuhteessa. Loput ovat
6472: ran yhtä 500 päivän työttömyyspäivärahakautta määräaikaisissa, osa-aikaisissa tai määräaikai-
6473: kohden. Samalla omavastuupäivien lukumäärää sissa osa-aikaisissa työsuhteissa. Niiden synty-
6474: kasvatettiin seitsemään. Tämä seitsemän päivän mistä on osin edesauttanut myös työlainsäädän-
6475: omavastuuaika pitää kerätä kahdeksan viikon nön muuttaminen määräaikaisten työsuhteiden
6476: aikana. Uudistuksen yhteydessä ei puututtu sii- solmimista helpottavaan suuntaan, kuten lailla
6477: hen aikaan, missä omavastuuaika pitää kerätä, työsopimuslain 2 §:n väliaikaisesta muuttamises-
6478: vaan se jäi ennalleen huolimatta omavastuupäi- ta (56/1997) tehtiin lisäämällä vakiintumaton
6479: vien lukumäärän kasvamisesta viidestä seitse- kysyntä määräaikaisen työsuhteen solmimisen
6480: mään. Käytännössä tämä aiheuttaa ongelmia edellytyksiin. Samaan aikaan on laajalti puhuttu
6481: esimerkiksi silloin, kun siirrytään pitkään jatku- erilaisten kannustinloukkujen purkamisesta, tar-
6482: neesta määräaikaisesta tai vakinaisesta työsuh- koittaen tällä muun muassa edellä kuvatun kal-
6483: teesta epätyypillisiin työsuhteisiin siten, että mai- taisia tilanteita.
6484: nittu seitsemän päivän työttömyysaika ja siten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6485: omavastuupäivien lukumäärä ei ehdi täyttyä sää-
6486: detyssä kahdeksassa viikossa. Tällä saattaa olla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6487: työn vastaanottamista ehkäisevä vaikutus. Tä- lakiehdotuksen:
6488: män johdosta ehdotetaan mainitun kahdeksan
6489: viikon pidentämistä työttömyysturvalain 12 §:ssä
6490: kahteentoista viikkoon.
6491: 2 LA 53/1998 vp
6492:
6493: Laki
6494: työttömyysturvalain 12 §:n muuttamisesta
6495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6496: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 12 §:n 1 momentti,
6497: sellaisena kuin se on laissa 666/1996, seuraavasti:
6498:
6499: 12 § tettua työttömyyspäivärahan enimmäismaksuai-
6500: kaa kohti. Omavastuupäiviksi ei voida lukea nii-
6501: Omavastuuaika
6502: tä päiviä, joilta henkilöllä ei ole oikeutta sovitel-
6503: Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jäl- tuun päivärahaan 17 §:n 2 ja 3 momentissa sää-
6504: keen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhaki- dettyjen työaikarajojen ylittymisen vuoksi.
6505: jana työvoimatoimistossa yhteensä seitsemää
6506: täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kah-
6507: dentoista peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tämä laki tulee voimaan päivänä
6508: Omavastuuaika asetetaan kerran 26 §:ssä tarkoi- kuuta 199 .
6509:
6510:
6511:
6512: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
6513:
6514: Marjaana Koskinen /sd Raimo Mähönen /sd Tuija Pohjola /sd
6515: Esa Lahtela /sd Tapio Karjalainen /sd Tero Mölsä /kesk
6516: Pirkko Peltomo /sd Mikko Immonen /vas Erkki Pulliainen /vihr
6517: Tauno Pehkonen /skl Armas Komi /kesk Annikki Koistinen /kesk
6518: Kari Rajamäki /sd Reijo Lindroos /sd Reijo Laitinen /sd
6519: Virpa Puisto /sd Janina Andersson /vihr Klaus Heliberg /sd
6520: Ulla Juurola /sd Mikko Kuoppa /va-r Reino Ojala /sd
6521: Kimmo Kiljunen /sd Marjatta Vehkaoja /sd Arja Ojala /sd
6522: Heikki Rinne /sd Jukka Roos /sd Sinikka Hurskainen /sd
6523: Mikko Elo /sd Annika Lapintie /vas Pentti Tiusanen /vas
6524: Jaakko Laakso /vas Eila Rimmi /vas Timo Laaksonen /vas
6525: Raimo Holopainen /sd Arto Lapiolahti /sd Matti Saarinen /sd
6526: Reino Laine /vas Markku Koski /kesk Kari Uotila /vas
6527: Hannu Takkula /kesk Ville Itälä /kok Veijo Puh jo /va-r
6528: Esko-Juhani Tennilä /va-r Helena Vartiainen /sd Pia Viitanen /sd
6529: Tarja Filatov /sd Jorma Kukkonen /sd Arto Bryggare /sd
6530: Tuula Haatainen /sd Erkki Partanen /sd Anne Huotari /vas
6531: Pertti Virtanen /evir Matti Ryhänen /kesk Liisa Hyssälä /kesk
6532: Jukka Mikkola /sd Olavi Ala-Nissilä /kesk Jukka Gustafsson /sd
6533: Mats Nyby /sd Markku Pohjola /sd Riitta Prusti /sd
6534: Reijo Kallio /sd Kalevi Olin /sd Jorma Vokkolainen /vas
6535: Pekka Saarnio /vas Marja-Leena Viljamaa /sd Aulis Ranta-Muotio /kesk
6536: Matti Vähänäkki /sd Sulo Aittoniemi /kesk Timo Kalli /kesk
6537: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Janne Viitamies /sd Tarja Kautto /sd
6538: Lauri Metsämäki /sd Sakari Smeds /skl Juha Rehula /kesk
6539: Leena Luhtanen /sd Ulla Anttila /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
6540: Eero Lämsä /kesk Säde Tahvanainen /sd Arja Alho /sd
6541: Juhani Alaranta /kesk Maija-Liisa Veteläinen /kesk Aino Suhola /kesk
6542: Heikki Koskinen /kok Irina Krohn /vihr Matti Vanhanen /kesk
6543: Tuija Nurmi /kok Kalevi Lamminen /kok Jorma Rantanen /sd
6544: Asko Apukka /vas Kari Myllyniemi /kesk Jukka Vihriälä /kesk
6545: Markus Aaltonen /sd Pekka Kuosmanen /kok Jarmo Wahlström /vas
6546: Anneli Jäätteenmäki /kesk Esko Helle /vas Toimi Kankaanniemi /skl
6547: Margareta Pietikäinen /r Ola Rosendahl/r Risto Kuisma /rem
6548: LA 54/1998 vp
6549:
6550: Lakialoite 54
6551: Liisa Hyssälä /kesk: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
6552:
6553:
6554:
6555: Eduskunnalle
6556:
6557: Luopumiskorvaus perustuu maatalousyrittä- ruiseksi maatalousyrittäjien eläkelain mukaisek-
6558: jien luopumiskorvauksesta annettuun lakiin si vanhuuseläkkeeksi ja luopumislisän maksu
6559: (1330/1992). pääsääntöisesti lakkaa.
6560: Maatalousyrittäjien luopumiskorvaus oli osa Luopumiskorvaus ei nykyisin oikeuta vero-
6561: maatalouden luopumisjärjestelmiä, joiden tar- tuksessa eläketulovähennykseen. Tässä suhtees-
6562: koituksena oli parantaa maatalouden rakennet- sa se eroaa muista luopumisjärjestelmistä eli su-
6563: ta. Luopumisjärjestelmällä pyrittiin vähentä- kupolvenvaihdoseläkkeestä, luopumistuesta ja
6564: mään maataloustuotantoa antamalla iäkkäille luopumiseläkkeestä. Ne oikeuttavat eläketulo-
6565: viljelijöille mahdollisuus luopua maataloudesta vähennykseen. Luopumiskorvausjärjestelmän
6566: ennen vanhuuseläkeikää. tavoite on kuitenkin sama kuin mainituissa muis-
6567: Luopumiskorvausjärjestelmä oli määräaikai- sa luopumisjärjestelmissä, ja luopumiskorvaus
6568: nen siten, että luopumisen tuli tapahtua vuosina monilta osin muutoin rinnastetaan eläkkeisiin.
6569: 1993-1995. Luopumiskorvauksen saajia on nyt Sen perusmäärä lasketaan maatalousyrittäjien
6570: noin 1 200. Korvauksensaajien kokonaismäärä eläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ta-
6571: alenee, koska luopumisen tuli tapahtua viimeis- voin, ja sen maksamisessa noudatetaan pitkälti
6572: tään 31.12.1995, jotta oikeus luopumiskorvauk- samoja periaatteita kuin luopumistuessa.
6573: seen olisi syntynyt. Ehdotan, että tuloverolakiin lisätään pykälä,
6574: Luopumistuki muodostui perusmäärästä ja jonka nojalla luopumiskorvausta pidettäisiin ve-
6575: luopumislisästä. Perusmäärä laskettiin samoin rotuksessa eläketulovähennykseen oikeuttavana
6576: kuin maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) eläketulona.
6577: mukainen työkyvyttömyyseläke. Luopumislisä Edellä olevan perusteella ehdotan,
6578: laskettiin peltohehtaarien ja kotieläinten määrän
6579: perusteella. Perusmäärää ja luopumislisää mak- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6580: setaan yleensä vanhuuseläkeikään asti. Van- lakiehdotuksen:
6581: huuseläkeiässä perusmäärä muuttuu samansuu-
6582:
6583:
6584:
6585: Laki
6586: tuloverolain muuttamisesta
6587:
6588: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6589: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992), siitä lailla 1235/1993
6590: kumotun 109 §:n tilalle uusi 109 §,seuraavasti:
6591:
6592: 109§ sessa vähentää 100 ja 101 §:n mukaiset eläketulo-
6593: Luopumiskorvauksesta
6594: vähennykset.
6595:
6596: Maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
6597: annettuun lakiin (1330/1992) perustuvasta kor- kuuta
6598: vauksesta saadaan valtion- ja kunnallisverotuk-
6599:
6600:
6601: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
6602:
6603: Liisa Hyssälä /kesk
6604: LA 55/1998 vp
6605:
6606: Lakialoite 55
6607:
6608:
6609:
6610:
6611: Helena Vartiainen /sd ym.: Lakialoite laiksi peruskoululain 102 §:n
6612: muuttamisesta
6613:
6614:
6615: Eduskunnalle
6616:
6617: Jo ennen sairaalakoulujen siirtymistä perus- vuoden iän sijasta vasta sitten kun edellä maini-
6618: kouluun 1.8.1985 henkilökunnan eläketurva oli tut 15 ja 30 vuoden määräajat täyttyvät, kuiten-
6619: yleensä järjestetty kunnallisen eläkelain kin viimeistään 60 vuoden iässä. Kun TEL:n
6620: KVTEL:n nojalla. Tästä oli kaksi poikkeusta, mukainen eläkeikä on 65 vuotta, opettaja saa 60-
6621: Haukkalan erityiskansakoulu ja Reumasäätiön vuotiaana eläkkeelle jäädessään 30 prosenttia
6622: yksityinen erityiskansakoulu. Näiden opettajien alemman eläkkeen. Kun hän on tuolloin ennättä-
6623: eläketurva oli järjestetty työntekijäin eläkelain nyt kerätä VEL:n mukaista eläkeaikaa enintään
6624: TEL:n mukaisesti. 12 vuodelta, tilanne on opettajan kannalta talou-
6625: Peruskouluun siirtymisen jälkeen ongelmaksi dellisesti kestämätön.
6626: on muodostunut mainituissa kahdessa koulussa Valtion eläkelakeja 1.1.1994 muutettaessa
6627: palvelleiden eläkeikä. KVTEL:n piirissä olleet eduskunta lausui: "Eduskunta edellyttää viitaten
6628: ovat saaneet eläkeikää määrättäessä lukea hy- mm. perustuslakivaliokunnan lausuntoon halli-
6629: väkseen sairaalakoulun palvelun, mutta TEL:n tuksen huolehtivan siitä, että laitoksen ylläpitä-
6630: piirissä olleet eivät ole saaneet. Peruskoulua kos- jän mahdollisesta muuttumisesta aiheutuvat on-
6631: kevien säännösten mukaan erityisluokanopetta- gelmat selvitetään --- ja ryhdytään tarpeellisiin
6632: jan eläkeikä on ollut 55 vuotta, jos hän on toimi- säädösmuutoksiin, jotta voidaan varmistaa
6633: nut entistä apu- tai tarkkailuluokkaa vastaavan edunsaajien kannalta kohtuulliset ratkaisut".
6634: luokan opettajana 15 vuotta ja jos hänellä on Lakiehdotuksen hyväksymisen taloudelliset
6635: valtion eläkkeeseen (VEL) oikeuttavaa aikaa yh- vaikutukset olisivat vähäiset, sillä uudistus kos-
6636: teensä vähintään 30 vuotta. Erilaisen eläketur- kee vain noin kymmentä opettajaa.
6637: vanjohdosta mainitun kahden koulun opettajilla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6638: nämä edellytykset eivät voi täyttyä.
6639: Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mainit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6640: tujen koulujen opettajat pääsevät eläkkeelle 55 lakiehdotuksen:
6641:
6642:
6643:
6644:
6645: Laki
6646: peruskoululain 102 §:n muuttamisesta
6647:
6648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6649: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/1983) 102 §:n 4 momentti
6650: seuraavasti:
6651:
6652: 102 § täväänja jos hän on ennen siirtoaan tai siirtymis-
6653: tään ollut oikeutettu kunnallisten viranhaltijain
6654: Jos yksityisen kansakoulun tai harjaantumis- ja työntekijäin eläkelain (202/1964) tai työnteki-
6655: koulun palveluksessa ollut opettaja on siirretty jäin eläkelain (395/1961) mukaiseen eläkkeeseen,
6656: tai hän on siirtynyt entistä tointaan tai tehtä- luetaan tähän eläkkeeseen oikeuttava, välittö-
6657: väänsä vastaavaan peruskoulun virkaan tai teh- mästi siirtoa tai siirtymistä edeltävä aika tämän
6658: 2 LA 55/1998 vp
6659:
6660: lain 72 ja 73 §:n mukaiseen valtion varoista suo- ke ja perhe-eläke siltä osin kuin se perustuu sa-
6661: ritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen oi- maan palvelusaikaan.
6662: keuttavaksi ajaksi. Valtion varoista suoritetta-
6663: vasta eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä vähenne-
6664: tään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
6665: eläkelain tai työntekijäin eläkelain mukainen elä- ta 1998.
6666:
6667:
6668: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
6669:
6670: Helena Vartiainen /sd Virpa Puisto /sd Tarja Kautto /sd
6671: Arja Ojala /sd Leena Luhtanen /sd Maija Rask /sd
6672: Marja-Leena Viljamaa /sd Riitta Prusti /sd Kalevi Olin /sd
6673: Eila Rimmi /vas Tuula Haatainen /sd Tapio Karjalainen /sd
6674: Ulla Juurola /sd Maria Kaisa Aula /kesk Aino Suhola /kesk
6675: LA 56/1998 vp
6676:
6677: Lakialoite 56
6678:
6679:
6680:
6681:
6682: Klaus Bremer /r ym.: Lakialoite laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta
6683:
6684:
6685: Eduskunnalle
6686:
6687:
6688: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6689:
6690: Osakeyhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi si- yhteyspisteen ja yhden ilmoituslomakkeen peri-
6691: ten, että siihen lisätään pienyhtiötä koskeva luku. aatteet toteutuvat. Muiltakin osin ehdotus nou-
6692: Pienyhtiö on tarkoitettu enintään kuuden omis- dattaa komission suositusta.
6693: tajan yrityksille, joissa äänivallasta vähintään Pienyhtiössä selvitystilamääräykset ovat tiu-
6694: kaksi kolmasosaa on luonnollisilla henkilöillä. kat velkojien luottamuksen synnyttämiseksi.
6695: Pienyhtiössä hallinto on minimoitu kirjoitta- Tarpeettomien kenkurssien estämiseksi osak-
6696: malla lakiin sellaiset ratkaisut, joissa tavallisesti kaille tarjotaan selvitystilan vaihtoehdoksi oma-
6697: tehdään näennäispäätöksiä. vastuutila.
6698: Pienyhtiö tarjoaa pienyrityksille mahdollisuu- Ehdotettu lakimuutos on tarkoitettu tule-
6699: den osakeyhtiöverotukseen, joka on luvattu hal- maan voimaan mahdollisimman kiireellisesti,
6700: lituksen ohjelmassa kaikille yrityksille. koska pienyhtiötä kohtaan on toimivien yrittä-
6701: Pienyhtiö on tarkoitettu kaikkein pienimmil- jien ja yrittäjiksi ryhtyvien keskuudessa suuri
6702: Iekin yrityksille, joten sen ruinimiosakepääoma kiinnostus.
6703: on tuhat markkaa. Osakepääoman korottami- Erillisessä laissa on säädettävä menettelystä,
6704: nen on yksinkertaista. jolla yksityisen elinkeinonharjoittajan liike- tai
6705: Pienyhtiön perustaminenkin on yksinkertais- ammattitoiminta, avoin yhtiö, kommandiittiyh-
6706: ta. Siinä toteutuu hallituksen 2.5.1996 hyväksy- tiö ja osakeyhtiö muutetaan pienyhtiöksi.
6707: tyssä pk-yrityspoliittisessa ohjelmasså mainittu Karkeasti arvioiden 189 000 suomalaisesta
6708: yhteisrekisteriperiaate. Samalla myös euroopan yrityksestä (Tilastokeskuksen yritystilasto 1995)
6709: unionin komission suosituksessa 22.4.1997 aloit- 185 000 yritystä tulee käyttämään pienyhtiötä ja
6710: tavien yritysten toimintaolosuhteiden paranta- käytännöllisesti katsoen kaikki uudet yritykset
6711: misesta ja yksinkertaistamisesta mainitut yhden tullaan perustamaan pienyhtiöinä.
6712:
6713:
6714:
6715: YLEISPERUSTELUT
6716:
6717: Osakeyhtiölakia muutettiin Euroopan unio- tua rajoituksia lisäämällä, vaikka tämä ensikuu-
6718: nin yhtiöoikeudellisten direktiivien pakottavien lemaita tuntuu omituiselta. Vapauden lisäämi-
6719: määräysten mukaiseksi vuonna 1997. Samalla nen lisää myös monimutkaisuutta. Yksinkertai-
6720: lakiin tehtiin myös muita muutoksia. suus voidaan saavuttaa vain vapautta rajoitta-
6721: Uudistettu osakeyhtiölaki on entistäkin moni- malla. Jotta vapauteen ei kajottaisi tarpeetto-
6722: mutkaisempi. Pienyrittäjä ei voi hallita sitä ilman masti, on rajoitukset kohdistettava niihin seik-
6723: erikoisasiantuntijoiden apua. Tämä on usein koihin, joissa vapaus on näennäistä. Pienyhtiötä
6724: kohtuuttoman kallista. Lisäksi monessa tapauk- koskevissa säädöksissä ehdotetaan tarkkaa sää-
6725: sessa lakia ei noudateta kustannussyistä. telyä näennäisvapauksissa, mutta todellista va-
6726: Byrokratian kustannukset ovat pienyrityksille pautta koskevat seikat jätetään säätelemättä.
6727: suhteellisesti suuremmat kuin suurille ja keski- Esimerkiksi osakkeen nimellisarvoa koskeva
6728: suurille yrityksille (SK-yrityksille). Byrokratiaa päätös on usein merkityksetön. Siksi nimellisar-
6729: on vähennettävä ja se voi tehokkaimmin tapah- voksi ehdotetaan tuhat markkaa. Todellista va-
6730: 2 LA 56/1998 vp
6731:
6732: pautta tarjotaan osakkaille mm. selvitystilasta tehty, vaan rasitteita on lisätty. Euroopan unio-
6733: selviämiseen siten, että osakkaat voivat valita nin jäsenyyden seurauksena moni lainsäädäntö-
6734: omavastuutilan. hanke on merkinnyt lisärasitteita pienyrityksille.
6735: Vapautta ei olemassa olevaan lainsäädäntöön Pienyhtiömuodolla on välittömänä vaikutukse-
6736: verrattuna rajoiteta mitenkään, sillä edelleenjää- na yritysten byrokratian keventyminen.
6737: vät voimaan kaikki nykyiset yritysmuodot. Pien- Pienyhtiö on tarkoitettu kaikkein pienimmil-
6738: yhtiömuodon valitseminen on yrittäjän omassa lekin yrityksille, joten sen ruinimiosakepääoma
6739: harkinnassa. on tuhat markkaa. Osakepääoman korottami-
6740: Eri yritysmuotojen tasapuolinen verotus on nen on yksinkertaista.
6741: kirjattu hallituksen ohjelmaan, mutta sitä ei käy- Minimiosakepääoma ei ole todellinen velka-
6742: tännön syistä ole kyetty toteuttamaan (mm. laa- jansuojan tae, vaikka tällainen käsitys usein lau-
6743: jennusrahastohanke). Suurimpana ongelmana sutaan. Esimerkiksi voimassa olevan lainsäädän-
6744: ovat muiden yritysmuotojen epämääräisesti nön mukainen yksityisen osakeyhtiön 50 000
6745: säännellyt varojen käyttöoikeudet. Osakeyhti- markan osakepääoma ei ole yhtiön tilillä, kun
6746: öissä ja osuuskunnissa asia on selvä, joten osake- yhtiö joutuu konkurssiin. Minimiosakepääoma
6747: yhtiötyyppinen verotus soveltuu vain niille. Kun ei myöskään ole mikään tae siitä, että yritystoi-
6748: pienyhtiö on osakeyhtiö, sitä verotetaan auto- mintaa harjoitetaan vakavissaan. Esimerkiksi
6749: maattisesti osakeyhtiönä. siivoustyötä tekevä yksinyrittäjä tekee työtään
6750: Hallituksen ohjelmassa on luvattu muuttaa varmasti vakavasti, vaikka pääomantarve on
6751: verotuksen rakennetta työn tekemistä ja työn pieni.
6752: teettämistä suosivaksi. Työllistäminen edellyttää Pienyhtiö on kärkihanke. Se muodostaa pe-
6753: tervettä kasvua ja se voidaan saada aikaan riittä- rustan muille pienyritystoimintaa elvyttäville toi-
6754: vällä omarahoituksella. Verotuksen on kannus- mille. Siksi sen toteuttaminen on kiireistä. Ilman
6755: tettava yrityssäästämiseen, jotta investointien pienyhtiötä eri yrityksille ei voida sallia tasapuo-
6756: omarahoitusosuus kasvaisi. lista verotusta. Sen avulla voidaan toteuttaa yri-
6757: Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyys edel- tyssäästöjärjestelmään perustuva kustannuste-
6758: lyttää yrityksiltä aiempaa parempaa joustoky- hokas yritysten rahoitusjärjestelmä. Yrityssääs-
6759: kyä. Tämäkin voidaan saavuttaa yrityssäästämi- tämistä voidaan tehostaa laskemalla yhtiövero-
6760: sellä, jolloin yrityksen voittovaroja jätetään yri- kanta pääomatuloverokantaa alemmaksi. Pien-
6761: tykseen eikä jaeta omistajille. yhtiö yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja hallinto-
6762: Osakeyhtiöverotus edistää yrityssäästämistä. menettelyitä,joilla yritysten byrokratiaa voidaan
6763: Muissa yhtiömuodoissa vakavaraisuuden paran- entisestään vähentää ja hallinnon kustannuksia
6764: taminen on käytännössä mahdotonta. Hyvä va- alentaa.
6765: kavaraisuus auttaa yritystä kasvamaan, kun kas- Pienyhtiö ei rasita valtion budjettia. Se ei lain-
6766: vun mahdollisuus tarjoutuu, sekä selviämään kaan lisää valtion kustannuksia, mutta vähentää
6767: matalasuhdanteista ilman välittömiä henkilö- niitä merkittävästi hallintomenettelyjen yksin-
6768: kunnan irtisanomisia. kertaistumisen kautta.
6769: Yleisesti pidetään nykyisen työttömyysongel- Karkeasti arvioiden 189 000 suomalaisesta
6770: man tärkeimpänä ratkaisukeinona pienyritysten yrityksestä (Tilastokeskuksen yritystilasto 1995)
6771: mahdollisuutta työllistää. Kuitenkaan mitään 185 000 yritystä tulee käyttämään pienyhtiötä ja
6772: pienyritysten elämän helpottamiseksi ei ole tä- käytännöllisesti katsoen kaikki uudet yritykset
6773: män hallituskauden eikä edellistenkään aikana tullaan perustamaan pienyhtiöinä.
6774:
6775:
6776:
6777: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6778:
6779: 1 §. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaiset Suurten ja keskisuurten yritysten laaja omista-
6780: osakeyhtiömuodot on tarkoitettu joko pelkäs- japiiri synnyttää tarpeen saada tilinpäätös- ym.
6781: tään suurimmille yhtiöille (julkinen osakeyhtiö) informaatiota yhtiöstä. Pienyrityksille on tyypil-
6782: tai suurille ja keskisuurille yhtiöille (yksityinen listä, että omistajien määrä on vähäinen, jolloin
6783: osakeyhtiö). Ne soveltuvat huonosti pienyritys- muodolliset informaatiotarpeetkin ovat vähäi-
6784: ten käyttöön raskaan byrokratian ja siitä aiheu- semmät. Laajan omistajapiirin yhtiöissä päätök-
6785: tuvien suhteellisen suurten kustannusten vuoksi. senteon on noudatettava etukäteen määrättyjä
6786: LA 56/1998 vp 3
6787:
6788: muotoja, mutta pienen omistajapiirin yhtiöissä 4 §. Osakkaat muodostavat automaattisesti
6789: voidaan noudattaa kevyempiä ja vapaampia me- yhtiön hallituksen. Tällöin muodollista päätöstä
6790: nettelyjä. Tällöin myös byrokratian kustannuk- hallituksen valinnasta ei tarvitse lainkaan tehdä.
6791: set ovat vähäisemmät. Kun yhtiöllä on hallitus, voidaan osakeyhtiölain
6792: Pienyhtiö on tarkoitettu suppean omistajapii- hallitusta koskevia säännöksiä ja niiden tulkinto-
6793: rin yrityksille, joissa omistajista valtaosa on ja soveltaa sellaisenaan pienyhtiöön.
6794: luonnollisia henkilöitä. Tämä rajaus pitää sisäl- Pienyhtiön hallituksen muodostamisen vuok-
6795: lään suurimman osan kaikista suomalaisista yri- si on tärkeää, että osakasmäärä on rajattu enin-
6796: tyksistä. Karkeasti arvioiden 189 000 suomalai- tään kuuteen.
6797: sesta yrityksestä (Tilastokeskuksen yritystilasto Pienyhtiön hallituksen jäsenille ei valita vara-
6798: 1995) 185 000 yritystä tulee käyttämään pienyh- jäseniä, jotta tätäkään näennäispäätöstä ei tar-
6799: tiötä ja käytännöllisesti katsoen kaikki uudet yri- vitse tehdä. Käytännössä pienissä osakeyhtiöissä
6800: tykset tullaan perustamaan pienyhtiöinä. hallituksen varajäsenet ovat olleet tarpeeton
6801: Konsernit on syytä rajata pienyhtiökäsitteen muodollisuus.
6802: ulkopuolelle, sillä yhtiömuodosta on tarkoitus Hallituksen päätösvallan perusteeksi ehdote-
6803: tehdä yksinkertainen. Konsernirakenteet sovel- taan osakkeiden lukumäärää, että se vastaisi
6804: tuvat pääasiassa suurille ja keskisuurille yrityk- muiden osakeyhtiömuotojen päätöksentekoa.
6805: sille. Niissähän yhtiökokous valitsee hallituksen osak-
6806: Jos osakeyhtiö halutaan muodostaa siten, että keiden perusteella syntyvän äänimäärän mu-
6807: sen osakkeista suuri määrä on muilla kuin luon- kaan. Tämä hallitus sitten tekee päätöksiä siten,
6808: nollisilla henkilöillä, nykyiset osakeyhtiömuodot että kullakin jäsenellä on yksi ääni. Pienyhtiössä
6809: soveltuvat parhaiten. välivaiheet on karsittu siten, että osakkaat ovat
6810: Kun osakeomistus voi muuttua ennakoimat- samalla hallituksen jäseniä.
6811: tomasti, tarvitaan vuoden siirtymäaika, jolloin Selvyyden vuoksi määrätään, että pienyhtiös-
6812: osakkaat voivat pohtia vaihtoehtoja. Yhtiö voi sä ei voi olla hallintoneuvostoa.
6813: siirtyä muuhun osakeyhtiömuotoon tai osakkaat Pienyhtiössä on yhtiökokous, kuten muissa-
6814: voivat sopia uusista osakejärjestelyistä. kin osakeyhtiömuodoissa. Yhtiökokousmenet-
6815: 2 §. Pienyhtiössä on oltava vähintään yksi telyitä on yksinkertaistettu.
6816: osake, että se olisi osakeyhtiö. Tällä osakkeella Pienyhtiössä päätöksenteko sallitaan ilman
6817: tulee olla samasta syystä jokin nimellisarvo. Ni- kokouksia asiakirjoja allekirjoittamalla. Esimer-
6818: mellisarvo määrätään laissa, että siitä ei tarvitsisi kiksi lainan ottaminen voi tapahtua siten, että
6819: tehdä erillistä päätöstä. Tällaiset näennäiset pää- osakkaat allekirjoittavat velkakirjan. Nykyisin
6820: tökset lisäävät byrokratiaa tarpeettomasti. pankit vaativat jopa tilin !opetuksesta hallituk-
6821: Minimiosakepääomaksi esitetään tuhat sen pöytäkirjan, jolloin hallituksen on kokoon-
6822: markkaa, sillä se on jokaisen pienimmänkin yri- nuttava aivan mitättömän asian vuoksi.
6823: tyksen mahdollista hankkia. Enimmäismäärää ei Pienyhtiössä on voitava tehdä enemmistöpää-
6824: mitenkään rajoiteta. Yhtiön osakepääoman on töksiä myös silloin, kun kokouksia ei pidetä.
6825: ensisijaisesti määräydyttävä yhtiön tarpeiden Tällöin kuitenkin vähemmistöosakkaan etu vaa-
6826: mukaisesti. Kun tarpeet voivat muuttua esimer- tii tällaisen enemmistön allekirjoittaman asiakir-
6827: kiksi kasvun vuoksi, osakepääoman korottami- jan saamista tiedoksi heti päätöksenteon eli alle-
6828: sen on oltava yksinkertaista. Korkea ruinimiosa- kirjoituksen jälkeen.
6829: kepääoma ei ole velkojaosuojan tae. Todellinen 5 §. Pienyhtiön toimivuuden kannalta on tär-
6830: velkojaosuoja voidaan saada aikaan tiukenne- keätä, että sille voidaan valita toimitusjohtaja.
6831: tuilla selvitystilasäännöksillä ja omavastuutilal- Valinta tapahtuu yksinkertaisesti vain allekir-
6832: la, joihin palataan jäljempänä. joittamalla ja lähettämällä asiaa koskeva kaup-
6833: Pienyhtiössä ei voi olla eri osakelajeja. Tämän parekisteri-ilmoitus. Toimitusjohtaja voi olla
6834: rajoitteen tarkoituksena on vähentää byrokrati- joko osakas tai osakaspiirin ulkopuolinen henki-
6835: aa. lö.
6836: 3 §. Pienyhtiölle sallitaan vain yksi toiminimi. 6 §. Toiminimen allekirjoittajista laissa sääde-
6837: Tämän tarkoituksena on vähentää byrokratiaa. tään yksi vaihtoehto, jolloin sitä koskevia mer-
6838: Erikielisten rinnakkaistaiminimien salliminen kintöjä ei tarvitse tehdä kaupparekisteri-ilmoi-
6839: on välttämätöntä jo pelkästään Suomen kaksi- tukseen. Jos yhtiössä halutaan valitajokin toinen
6840: kielisyyden vuoksi. Myös pienimpien yritysten vaihtoehto, merkintä on tehtävä.
6841: kansainvälistyminen edellyttää erikielisiä nimiä. 7 §.Voimassa olevan lainsäädännön mukaan
6842: 4 LA 56/1998 vp
6843:
6844: voittoa tai tappiota koskeva päätöksenteko on tukset, mutta muutokset voidaan tehdä ao.
6845: kaksivaiheinen. Ensin hallitus tekee ehdotuksen enemmistöä edellyttävillä päätöksillä, joten alle-
6846: ja sitten yhtiökokous päättää asiasta. kirjoittajiksi riittää tarvittavaa enemmistöä
6847: Pienyhtiössä päätöksenteko on yksinkertais- edustava osakaspiiri.
6848: tettu. Kun hallitus kirjoittaa tilinpäätökseen Pienyhtiön rekisteri-ilmoitukset ehdotetaan
6849: voittoa tai tappiota koskevan ehdotuksen ja tilin- maksuttomiksi, koska rekisteriviranomainen pe-
6850: päätös allekirjoitetaan, päätös on tehty. Tilin- rii maksua näiden tietojen myymisestä ja koska
6851: päätöksen vahvistaminen tapahtuu vasta sitten, rekisteröintimenettely on yksinkertainen ja hal-
6852: kun tilintarkastaja on antanut 8 §:n mukaisen pa.
6853: kertomuksen, jos yhtiöllä on tilintarkastaja. Rekisteriviranomaisen velvollisuus toimittaa
6854: Tilinpäätöksen allekirjoituksella osakasiirin rekisteritiedot muille viranomaisille toteuttaa
6855: ulkopuolelta valitulle toimitusjohtajalle voidaan sekä yhteisrekisterin että yhden yhteyspisteen ja
6856: myöntää vastuuvapaus. yhden ilmoituslomakkeen periaatteet.
6857: 8 §. Pienyhtiön tilintarkastajan on kertomuk- Viranomaiset voivat kysyä pienyhtiöltä vain
6858: sessaan otettava kantaa pienyhtiön selvitystilaan sellaisia tietoja, joita ei jo aiemmin ole lähetetty
6859: asettamiseen. Tämä on mukana siksi, että pien- muille viranomaisille.
6860: yhtiön selvitystilasäännökset ovat tiukemmat JO§. Yrityksen toiminta on usein aloitettava
6861: kuin muiden osakeyhtiöiden. Selvitystilamäärä- nopeasti. Siksi pienyhtiölle sallitaan heti rekiste-
6862: yksillä pienyhtiölle saadaan riittävä uskottavuus ri-ilmoituksen jälkeen mahdollisuus hankkia oi-
6863: velkojien silmissä. keuksia ja tehdä sitoumuksia. Osakkaat vastaa-
6864: Pienyhtiön luonteen mukaisesti kaikki tilin- vat yhteisvastuullisesti ennen rekisteröintiä teh-
6865: tarkastusasiakirjat annetaan tiedoksi kaikille yh- dyistä yhtiön sitoumuksista. Rekisteröinnin jäl-
6866: tiön osakkaille. keen tämä vastuu siirtyy yhtiölle.
6867: Jos pienyhtiöllä on oltava tilintarkastaja, tilin- 11 §. Pienyhtiön osakepääoman voi maksaa
6868: päätös on vahvistettu vasta sitten, kun tilintar- mille tahansa Euroopan unionissa rekisteröidyn
6869: kastaja on ehdottanut tilinpäätöksen vahvista- pankin tilille.
6870: mista. Vahvistaminen edellyttää siis 7 §:n mu- 12 §. Pienyhtiöitä koskevat osakkeiden lunas-
6871: kaista osakkaiden hyväksymistä eli tilinpäätök- tusehdot kirjataan lakiin, koska nämä ovat ylei-
6872: sen allekirjoitusta ja 8 §:n mukaista tilintarkas- siä nykyisten pienten osakeyhtiöiden yhtiöjärjes-
6873: tuskertomusta. Ellei yhtiöön tarvitse valita tilin- tyksissä. Lakiin kirjaaminen vähentää erilaisia
6874: tarkastajaa, pelkkä tilinpäätöksen allekirjoitus tulkintoja. Tällä tavoin harvainyhtiöissä nämä
6875: riittää. Osingon maksaminen voidaan aloittaa elintärkeät määräykset eivät unohdu.
6876: tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Osakkeiden siirtyessä osakaspiirin ulkopuo-
6877: 9 §. Pienyhtiö perustetaan yhdellä lomakkeel- lelle, siirronsaajan on viipymättä ilmoitettava
6878: la,joka lähetetään rekisteriviranomaiselle. Muu- siirrosta osakkaille. Tässä viipymättä tarkoittaa
6879: tokset rekisteritietoihin voidaan päättää ja il- enintään kuukauden mittaista ajanjaksoa. Osak-
6880: moittaa samalla yksinkertaisella menettelyllä. kaan tulee kahden viikon kuluessa esittää lunas-
6881: Kun pienyhtiön osakkaat ovat samalla halli- tusvaatimuksensa. Tiukat aikarajat ovat välttä-
6882: tuksen jäseniä, on luonnollista ilmoittaa heidät mättömiä, että yhtiön toimintaa ei kohtuutto-
6883: rekisteriviranomaiselle. Tällöin pienillä lisätie- masti haitata.
6884: doilla rekisterissä päästään eroon pienyhtiön vel- Lunastushinta on ensisijaisesti tilinpäätök-
6885: vollisuudesta itse pitää osake- ja osakasluetteloi- seen perustuva arvo, että hinnalla ei voida keino-
6886: ta. tella.
6887: Pienyhtiöllä on velvollisuus tehdä rekisteri- Jos osakas aikoo myydä osakkeensa, hän voi
6888: ilmoitus kuukauden kuluessa sen allekirjoituk- etukäteen pyytää muilta osakkailta sitoumuk-
6889: sesta. Vastaavasti rekisteriviranomaisten on teh- sen, että nämä eivät käytä lunastusoikeuttaan.
6890: tävä samassa ajassa rekisteröintipäätös. Tämä vähentää turhaa byrokratiaa.
6891: Rekisteri-ilmoituksessa mainitaan kaikki 13 §. Pienyhtiön selvitystilaan asettaminen on
6892: välttämättömät asiat. Nämä tiedot sopivat yh- tehty tiukaksi, jotta yhtiö saisi velkojien luotta-
6893: delle A4-kokoiselle lomakkeelle, jolloin yrityk- muksen. Osakkaiden on joka kuukausi kahden
6894: sen perustaminen voidaan toteuttaa yksinkertai- kuukauden viiveellä tarkistettava selvitystilaan
6895: simmalla mahdollisella tavalla. asettamisen edellytykset. Tämä tapahtuu tehok-
6896: Perustamista koskevassa rekisteri-ilmoituk- kaasti kirjanpidon laadinnan yhteydessä. Yhtiö
6897: sessa on oltava kaikkien osakkaiden allekirjoi- on asetettava selvitystilaan heti, kun edellytykset
6898: LA 56/1998 vp 5
6899:
6900: ovat olemassa. Nopea selvitystilaan asettaminen 14 §. Pienyhtiötä koskevat osakkaiden väliset
6901: on sekä velkojien että osakkaiden edun mukais- riidat käsitellään käräjäoikeudessa. Menettely
6902: ta, sillä silloin varallisuutta ei ehditä tuhota tap- on pienyhtiölle kohtuuhintainen.
6903: piolliseen toimintaan liiaksi. 15 §. Pienyhtiöön sovelletaan muilta osin osa-
6904: Selvitystilaan asettamisen sijaan yhtiö voi- keyhtiölain muita säännöksiä. Näin ollen pien-
6905: daan asettaa omavastuutilaan, jossa osakkaat yhtiötä koskeva luku tarjoaa helpotuksia tarkas-
6906: vastaavat yhtiön sitoumuksista yhteisvastuum- ti rajatuissa asioissa tarkasti rajatuille yhtiöille.
6907: sesti koko omaisuudellaan. Kaikkien osakkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6908: den ei ole pakko ottaa omavastuuta. Vain oma-
6909: vastuun ottavilla on äänioikeus. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6910: Omavastuutila päättyy, kun yhtiö ei enää ole lakiehdotuksen:
6911: tilassa, jossa se pitää asettaa selvitystilaan.
6912:
6913:
6914:
6915:
6916: Laki
6917: osakeyhtiölain muuttamisesta
6918:
6919: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6920: muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 1 §:n 1 momentti
6921: sellaisena kuin se on laissa 145/1997 sekä
6922: lisätään lakiin uusi 1 a luku seuraavasti:
6923:
6924: lluku 2§
6925: Pienyhtiön osakkeen nimellisarvo on tuhat
6926: Yleisiä säännöksiä
6927: markkaa. Osakkeiden vähimmäismäärä on yksi.
6928: Enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Pienyhtiöllä
6929: 1§
6930: on vain yksi osakelaji.
6931: Tätä lakia sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöi-
6932: hin,jollei erikseen toisin säädetä. Osakeyhtiö voi
6933: 3§
6934: olla yksityinen (yksityinen osakeyhtiö) tai julki-
6935: Pienyhtiöllä voi olla yksi toiminimi ja yksi- tai
6936: nen (julkinen osakeyhtiö). Pienyhtiötä koskevista useampikielinen rinnakkaistoiminimi.
6937: poikkeuksista säädetään 1 a luvussa.
6938: 4§
6939: Osakkaat muodostavat yhdessä pienyhtiön
6940: 1 a luku hallituksen. Hallituksessa ei ole varajäseniä.
6941: Osakkaiden päätösvalta hallituksessa määräytyy
6942: Pienyhtiö
6943: osakkeiden lukumäärän perusteella. Pienyhtiöllä
6944: ei ole hallintoneuvostoa.
6945: 1§
6946: Osakkaat voivat päättää tässä laissa hallituk-
6947: Pienyhtiö on osakeyhtiö, jossa on enintään
6948: selle ja yhtiökokoukselle määrätyistä pienyhtiön
6949: kuusi osakasta, ja jonka osakkeista vähintään
6950: asioista myös vain asiakirjoja allekirjoittamalla.
6951: kaksi kolmasosaa on luonnollisten henkilöiden
6952: Josjoku osakkaista ei ole asiakirjan allekirjoitta-
6953: omistuksessa. Konsernin emo- tai tytäryhtiö ei
6954: ja, asiakirja on annettava hänelle tiedoksi viipy-
6955: voi olla pienyhtiö. mättä päätöksenteon jälkeen.
6956: Jos pienyhtiön osakasmäärä ylittää ensimmäi-
6957: sessä momentissa säädetyn osakkaiden määrän
6958: 5§
6959: tai alittaa luonnollisille henkilöille säädetyn vä-
6960: Pienyhtiöllä voi olla toimitusjohtaja, jonka
6961: himmäismäärän, ja tilanne ei vuoden kuluessa
6962: hallitus valitsee allekirjoittamalla yhdessä toimi-
6963: palaudu ensimmäisessä momentissa säädetyn
6964: tusjohtajan kanssa asiaa koskevan rekisteri-il-
6965: mukaiseksi, yhtiö on muutettava muun osakeyh-
6966: moituksen.
6967: tiön muotoon.
6968: 6 LA 56/1998 vp
6969:
6970: 6§ Rekisteri-ilmoituksessa on seuraavat tiedot:
6971: Pienyhtiön toiminimen kirjoittavat toimitus- 1) yhtiön toiminimi ja rinnakkaistoiminimet;
6972: johtaja yksin tai osakas yksin, jos osakkaat eivät 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta;
6973: ole päättäneet toisin. 3) yhtiön postiosoite;
6974: 4) yhtiön toimiala;
6975: 7§ 5) yhtiön tilikauden päättymispäivä;
6976: Pienyhtiön tilinpäätöksessä on päätettävä toi- 6) osakkaiden päättämä toiminimen kirjoitus;
6977: menpiteistä, joihin tilikauden voitto tai tappio 7) toimitusjohtajan nimi ja henkilötunnus;
6978: antaa aiheen. Osakkaat hyväksyvät tilinpäätök- 8) ilmoituksen laatimispäivä, sekä
6979: sen allekirjoittamalla sen. Mikäli pienyhtiön toi- 9) osakkaiden nimet, henkilö- tai yritystun-
6980: mitusjohtaja ei ole sen osakas, osakkaat myöntä- nukset ja osakemäärät.
6981: vät hänelle vastuuvapauden allekirjoittamalla ti- Pienyrityksen perustamista koskevassa rekis-
6982: linpäätöksen. teri-ilmoituksessa on oltava kaikkien osakkaiden
6983: allekirjoitus. Muut muutosilmoitukset allekir-
6984: 8§ joittaa osakkaiden päätösvaltainen enemmistö
6985: Tilintarkastuslain (936/1994) 19 §:ssä sääde- ottaen huomioon tässä laissa vähemmistölle sää-
6986: tyn lisäksi tilintarkastajan on kertomuksessaan detyt oikeudet. Pienyhtiön perustamista tai osa-
6987: otettava kantaa pienyhtiön selvitystilaan asetta- kepääoman muuttamista koskevan ilmoituksen
6988: miseen, mikäli pienyhtiöllä on oltava tilintarkas- allekirjoittaneet osakkaat vakuuttavat rekisteri-
6989: taja. ilmoituksella, että rekisteriin ilmoitettu osake-
6990: Tilintarkastajan on annettava tilintarkastus- pääoma on kokonaan maksettu ja pienyhtiön
6991: kertomus ja tilintarkastuksen perusteella mah- hallussa. Pienyhtiön rekisteri-ilmoitukseen ei lii-
6992: dollisesti laadittu muistio tiedoksi kaikille osak- tetä 2luvun 9 §:n neljännessä momentissa mainit-
6993: kaille. tua tilintarkastajan todistusta.
6994: Tilinpäätös on vahvistettu kun osakkaat ovat Pienyhtiön rekisteröinti- ja rekisteritietojen
6995: 7 §:n mukaisesti hyväksyneet sen ja tilintarkasta- muutosilmoitukset ovat maksuttomia.
6996: ja on antanut tilintarkastuskertomuksen, jossa Rekisteriviranomainen on velvollinen oma-
6997: tilintarkastaja ehdottaa tilinpäätöksen vahvista- aloitteisesti toimittamaan pienyhtiön rekisteri-
6998: mista. Osingon maksaminen voi alkaa kun tilin- tiedot muille viranomaisille.
6999: päätös on vahvistettu. Viranomainen, joka ei saa tarvitsemiaan pien-
7000: yhtiötä koskevia lisätietoja toisen viranomaisen
7001: 9§ rekistereistä, voi saada lisätietoja pienyhtiöltä
7002: Pienyhtiö perustetaan ja osakkeet merkitään lähettämällä rekisteritiedoilla esitäytetyn lomak-
7003: rekisteri-ilmoituksen allekirjoituksella. Rekiste- keen täydennettäväksi.
7004: ri-ilmoitus korvaa pienyhtiön perustamiskirjan,
7005: merkintälistan, yhtiöjärjestyksen ja perustavan 10 §
7006: yhtiökokouksen. Rekisteri-ilmoituksen allekirjoituksen jälkeen
7007: Pienyhtiön ei tarvitse pitää osakas- ja osake- pienyhtiö voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitou-
7008: luetteloa, eikä antaa osakekirjoja. Rekisterivi- muksia. Jos pienyhtiöllä on toimintaa ennen sen
7009: ranomaisella on velvollisuus täydentää rekisteri- rekisteröintiä, osakkaat vastaavat yhteisvastuul-
7010: tietoja siten, että ne korvaavat mainitut asiakir- lisesti koko omaisuudenaan yhtiön sitoumuksis-
7011: jat. ta, kunnes se on rekisteröity. Vastuu rekisteri-
7012: Pienyhtiön on ilmoitettava kirjallisesti rekiste- ilmoituksen allekirjoituksen jälkeen syntyneestä
7013: riviranomaiselle yrityksen perustamisesta tai sen velvoitteesta siirtyy yhtiölle, kun se on rekisteröi-
7014: rekisteritiedoissa tapahtuvista muutoksista kuu- ty.
7015: kauden kuluessa siitä, kun osakkaat tekivät
7016: asiasta päätöksen. Muussa tapauksessa muutos- 11§
7017: ta koskeva päätös raukeaa. Pienyhtiön osakepääoma on maksettava ra-
7018: Rekisteriviranomaisen on tehtävä päätös re- hana Euroopan unionin alueella toimivaan
7019: kisteröinnistä kuukauden kuluessa rekisteri-il- pankkiin. Osakepääoman on oltava kokonaan
7020: moituksesta tai ilmoitustietojen viimeisimmän maksettu yhtiölle ennen ilmoituksen jättämistä
7021: täydennyksen kirjaamispäivästä. rekisteri viranomaiselle.
7022: LA 56/1998 vp 7
7023:
7024: 12 § Osakkaat voivat selvitystilaan asettamisen si-
7025: Jos pienyhtiön osake siirtyy yhtiön ulkopuoli- jasta asettaa pienyhtiön omavastuutilaan, jossa
7026: selle uudelle omistajalle, on Siirronsaajan viipy- kaikki osakkaat tai osa osakkaista yhteisvastuul-
7027: mättä kirjallisesti ilmoitettava siitä osakkaille, ja lisesti vastaavat pienyhtiön sitoumuksista koko
7028: osakkailla on oikeus lunastaa osake. Ilmoituksen omaisoudellaan niin kauan kuin selvitystilan
7029: tulee sisältää osakkeiden lunastushinta. Osak- edellytykset ovat olemassa. Vastuun ottavien
7030: kaan tulee esittää lunastusvaatimuksensa kirjal- osakkaiden on tehtävä yksimielinen päätös asias-
7031: lisesti siirron saajalle kahden viikon kuluessa tie- ta. Muilla osakkailla on omavastuutilan alkaessa
7032: don saannista. oikeus luopua osakkuudestaan ilman vastiketta.
7033: Jos useat osakkaat haluavat käyttää lunastus- Omavastuutilan aikana vain vastuun ottaneilla
7034: oikeutta, on osakkeet jaettava lunastukseen ha- osakkailla on äänioikeus. Pienyhtiön asettami-
7035: lukkaiden kesken heidän omistamiensa osakkei- sesta omavastuutilaan on tehtävä ilmoitus rekis-
7036: den mukaisessa suhteessa. Mikäli osakkeiden teriviranomaiselle soveltaen selvitystilaan asetta-
7037: jako ei näin mene tasan, jaetaan ylijäävät osak- misesta tehtävää ilmoitusta koskevia säännök-
7038: keet lunastusta halunneiden kesken arvalla. siä.
7039: Lunastushinta on yhtiön viimeisen vahviste- Jos tilintarkastaja on kertomuksessaan esittä-
7040: tun tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteel- nyt pienyhtiön asettamista selvitystilaan, mutta
7041: Ia laskettu osakkeen arvo tai siirtäjän ja siirron- osakkaat eivät ole tehneet toisessa momentissa
7042: saajan sopima tätä alhaisempi hinta. mainittua päätöstä, pienyhtiön katsotaan siirty-
7043: Lunastushinta on suoritettava siirronsaajalle neen omavastuutilaan siitä lukien, kun tilintar-
7044: Suomen valuutassa käteisenä rahana tai Euroo- kastajan toteamat selvitystilan edellytykset oli-
7045: pan unionin alueella toimivan pankin varmenta- vat olemassa.
7046: malla sekillä kahden viikon kuluessa lunastus- Omavastuu päättyy, kun yhtiö ei enää ole ti-
7047: vaatimuksen tekemisestä tai samassa ajassa talle- lassa, jossa se pitää asettaa selvitystilaan.
7048: tettava ulosoton haltijalle.
7049: Osakas voi sitoutua olemaan käyttämättä tä- 14 §
7050: män pykälän mukaista lunastusoikeuttaan. Pienyhtiötä koskevat osakkaiden väliset riidat
7051: siirretään käräjäoikeuden ratkaistaviksi.
7052: 13 §
7053: Osakkaat päättävät yhdessä pienyhtiön aset- 15 §
7054: tamisesta selvitystilaan. Muilta osin pienyhtiöön sovelletaan sitä, mitä
7055: Osakkaiden on tarkistettava selvitystilaan muualla tässä laissa on säädetty.
7056: asettamisen edellytykset jokaisen kirjanpitolain
7057: (1336/1997) 2 luvun 4 §:n toisessa momentissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
7058: säädetyn kirjauskauden lopussa kirjanpidon laa- kuuta 19 .
7059: timiseen annetun ajan kuluessa. Pienyhtiö on
7060: asetettava selvitystilaan heti, kun osakkaat ovat
7061: havainneet selvitystilan edellytykset.
7062:
7063:
7064:
7065: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
7066:
7067: Klaus Bremer /r Kari Kantalainen /kok Kyösti Karjula /kesk
7068: Juhani Sjöblom /kok Håkan Malm /r Jukka Tarkka /nuors
7069: Risto Penttilä /nuors Osmo Soininvaara /vihr Irina Krohn /vihr
7070: Ulla-Maj Wideroos /r Raimo Vistbacka /ps Reijo Lindroos /sd
7071: Pekka Saarnio /vas Jorma Vokkolainen /vas Markus Aaltonen /sd
7072: Bjarne Kallis /skl Sakari Smeds /skl Olavi Ala-Nissilä /kesk
7073: LA 57/1998 vp
7074:
7075: Lakialoite 57
7076:
7077:
7078:
7079:
7080: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi pakkokeinolain 3 luvun
7081: 1 §:n ja 4 luvun 1 §:n muuttamisesta
7082:
7083:
7084: Eduskunnalle
7085:
7086: Voimassa olevan pakkokeinolain perusteella rikoksesta saadun hyödyn palauttamista ja mää-
7087: on oltava todennäköisiä syitä epäillä rikoksesta rättävien rangaistusten toteutusta, on sen käytön
7088: ennen kuin voidaan ryhtyä hukkaamiskiellon tai edellytyksiä laajennettava. Samalla selkiintyy
7089: vakuustakavarikon kaltaisiin toimenpiteisiin. tuomioistuimen, syyttäjälaitoksen ja esitutkin-
7090: Edelleen on ollut ongelmana takavarikon toimit- nan suorittavien viranomaisten välinen rooli.
7091: taminen, johon on samoin vaadittu todennäköi- Syyttäjä pystyy rakentamaan syytteensä tarvitta-
7092: siä syitä. Tuomioistuimet ovat viimeaikaisissa van materiaalin pohjalta eikä tuomioistuimen
7093: päätöksissään joutuneet jo varhain ottamaan tarvitse ottaa ennalta syvällistä kantaa epäillyn
7094: kantaa muun muassa siihen, onko rikosta toden- rikoksentekijän syyllisyyden todennäköisyydes-
7095: näköisesti tapahtunut, käsitellessään takavarik- tä.
7096: kopäätöstenjohdosta tehtyjä valituksia. Tällä on Esimerkiksi julkisuudessa esillä olleen Nosto-
7097: ollut ilmeistä vaikutusta syyteharkintaan. Jos ei konepalvelua koskevan syyteharkinnan yhtey-
7098: ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta tapahtu- dessä Turun hovioikeus joutui taka varikkoa kos-
7099: neen ja asiasta on tuomioistuimen nimenomai- kenutta päätöstä tehdessään harkitsemaan sitä,
7100: nen päätös, ei syyttäjälle käytännössäjää asiallis- onko olemassa todennäköisiä syitä epäillä Nos-
7101: ta perustetta nostaa syytettä. Rikoslain koko- tokonepalvelun syyllistyneen rikokseen. Koska
7102: naisuudistuksen yhteydessä ei ollut tarkoitus näitä syitä ei tuomioistuimen näkemyksen mu-
7103: muuttaa vallitsevaa käytäntöä, jonka perusteella kaisesti ollut, se joutui päättämän takavarikon
7104: tutkintakynnys on matalalla tasolla, syytekyn- peruuttamisesta ja näin ottamaan kantaa asiaan
7105: nys tätä korkeammalla ja tuomitsemiskynnys jo ennen varsinaisen syyteharkinnan valmistu-
7106: näitä kumpaakin korkeampi. Vallitsevan käy- mista.
7107: tännön ja lainsäädännön perusteella nämä kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7108: tenkin näyttävät lomittuvan tavalla, joka ei ole
7109: ollut tarkoitus. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7110: Koska pakkokeinolain yksi tarkoitus on tur- lakiehdotuksen:
7111: vata todistusaineiston hankkimista ja toisaalta
7112:
7113:
7114:
7115:
7116: II 280044
7117: 2 LA 57/1998 vp
7118:
7119: Laki
7120: pakkokeinolain 3 luvun 1 §:n ja 4 luvun 1 §:n muuttamisesta
7121:
7122: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7123: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 3luvun 1 §:n 1 mo-
7124: mentti, sekä
7125: lisätään 3 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 74511995, uusi 1 momentti, jolloin
7126: muutettu 1 momentti siirtyy 2 momentiksi ja nykyinen 2 ja 3 momentti 3 ja 4 momentiksi ja 4 luvun
7127: 1 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
7128:
7129: 3luku otaksuttavasti vastaa tuomittavaa sakkoa, kor-
7130: Hukkaamiskielto ja takavarikko vausta ja menettämisseuraamusta.
7131:
7132: 1§
7133: Hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon 4luku
7134: edellytykset
7135: Takavarikko
7136: Hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon
7137: edellytyksenä on, että on syytä epäillä rikoksesta 1§
7138: epäillyn henkilön syyllistyneen rikokseen.
7139: Takavarikon edellytykset
7140: Jos rikoksesta epäilty tai se, joka voidaan ri-
7141: koksen johdosta tuomita korvaamaan vahinko Takavarikon edellytyksenä on, jos rikoksesta
7142: tai menettämään valtiolle rahamäärä, pyrkii epäilty on tiedossa, että on syytä epäillä rikokses-
7143: välttämään sakon, korvauksen tai menetettäväk- ta epäillyn syyllistyneen rikokseen.
7144: si tuomittavan rahamäärän maksamista kätke-
7145: mällä tai hävittämällä omaisuuttaan, pa-
7146: kenemalla tai muulla näihin rinnastettavana ta-
7147: valla, saadaan hänen omaisuuttaan panna huk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7148: kaamiskieltoon, kuitenkin enintään määrä, joka kuuta 199 .
7149:
7150:
7151: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
7152:
7153: Markku Pohjola /sd Erkki Pulliainen /vihr Sulo Aittoniemi /kesk
7154: Matti Vähänäkki /sd Matti Saarinen /sd Vaito Koski /sd
7155: Reijo Laitinen /sd Arto Lapiolahti /sd Jorma Vokkolainen /vas
7156: Raimo Holopainen /sd Reino Ojala /sd Pia Viitanen /sd
7157: Klaus Heliberg /sd
7158: LA 58/1998 vp
7159:
7160: Lakialoite 58
7161:
7162:
7163:
7164:
7165: Klaus Hellberg/sd ym.: Lakialoite laiksijätelain 4 §:n muuttamisesta
7166:
7167:
7168:
7169: Eduskunnalle
7170:
7171: Voimassa olevan jätelain (1072/1993) 2 luku va merkitysjätelain 2Iuvun tavoitteiden saavut-
7172: velvoittaa toimenpiteisiin, joilla ehkäistään ja vä- tamiseksi. Kotitaloudet ovat valmiita kierrättä-
7173: hennetään jätteiden syntymistä. Tavoitteena on, miseen, ellei se muodostu kohtuuttoman vai-
7174: että taloudellinen ja muu toiminta aiheuttaisi keaksi.
7175: mahdollisimman vähän jätteitä ja että kaikki Kotitalouksiin ilmaisjakeluna tuleva aineisto
7176: käytettävä materiaali olisi helposti kierrätettä- on yhä useammin vaikeasti kierrätettävissä sen
7177: vissä. koostuessa useista erilaisista materiaaleista. 11-
7178: Nykyinen lainsäädäntö tai muukaan säännös maisjakelu on lisääntynyt ja näyttää lisääntyvän
7179: ei kiellä jakamasta kotitalouksiin ilmaisjakeluna jatkuvasti. Jätelakia tulisi muuttaa siten, että il-
7180: erilaisia mainoksia tai muutakaan materiaalia. maisjakelumateriaalin on oltava sellaisenaan
7181: Tällaisessa tapauksessa materiaalin passiivinen kierrätettävää.
7182: vastaanottaja ei voi vaikuttaa siihen, kuinka Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7183: tämä lisää kotitalouden jätemäärää.
7184: Kotitalouksiin jaettavista painotuotteista ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7185: muusta ilmaisjakeluaineistosta syntyy jätettä, lakiehdotuksen:
7186: jonka kierrättämiskelpoisuudella on huomatta-
7187:
7188:
7189:
7190: Laki
7191: jätelain 4 §:n muuttamisesta
7192:
7193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7194: lisätään 3 päivänäjoulukuuta 1993 annetunjätelain (1072/1993) 4 §:ään uusi 4 kohta seuraavasti:
7195:
7196: 4§
7197: Yleiset huolehtimisvelvollisuudet 4) kotitalouksiin ilmaisjakeluna toimitettavan
7198: materiaalin olla sellaisenaan ja lajittelematta
7199: Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien kierrätykseen kelpaavaa.
7200: mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy
7201: mahdollisimman vähän ja etteijätteestä aiheudu Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
7202: merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon ta 199 .
7203: järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle
7204: tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti:
7205:
7206:
7207: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
7208:
7209: Klaus Heliberg /sd Pentti Tiusanen /vas Sakari Smeds /skl
7210: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Pia Viitanen /sd Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
7211: Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok Ulla-Maj Wideroos /r Tarja Kautto /sd
7212: Eila Rimmi /vas
7213: LA 59/1998 vp
7214:
7215: Lakialoite 59
7216:
7217:
7218:
7219:
7220: Pentti Tiusanen /vas ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain
7221: 16 §:n muuttamisesta
7222:
7223:
7224: Eduskunnalle
7225:
7226:
7227:
7228:
7229: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7230:
7231: Aloitteessa ehdotetaan työttömyysturvalakia kauden ajalta kertyvän ajan luetuksi työssä-
7232: muutettavaksi siten, että omatta syyttään työta- oloehtoon, joka on eräänä työttömyysturvalain
7233: paturman vuoksi sairauslomalle joutunut olisi edellytyksenä ansiosidonnaiselle päivärahalle
7234: oikeutettu saamaan viiden (5) sairauslomakuu- pääsemiselle.
7235:
7236:
7237:
7238: PERUSTELUT
7239:
7240: 1. Nykytilanne tään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukai-
7241: nen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson
7242: 1.1 Työtapaturmasta johtuvan sairausloman
7243: aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia vii-
7244: vaikutus työttömyysturvan työssäoloehtoon
7245: kossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen
7246: tai, jollei työalalla ole työehtosopimusta, kokoai-
7247: Työttömyysturvalain 16 §:n voimassa olevas- katyön palkka vastaa vähintään peruspäivära-
7248: ta sisällöstä voidaan päätellä, että henkilö ei saa han 40-kertaista määrää kuukaudessa. Työssä-
7249: hyväkseen työssäoloehtoa siltä ajalta, jolloin hän oloehdon täyttymisessä voidaan henkilön pyyn-
7250: on sairauslomalla sen takia, että hän on syyttään nöstä ottaa huomioon myös sellainen neljän pe-
7251: joutunut työtapaturman uhriksi. Sairausloman räkkäisen viikon ajanjakso, jossa työaika on yh-
7252: alkamisen seurauksena hänen sairausajan palk- teensä vähintään 80 tuntia jakautuneena kullekin
7253: kansa maksaa ensimmäiseltä seitsemältä päiväl- viikolle. Työ voidaan lukea työssäoloehtoon
7254: tä joko työantaja tai tämän sijasta vakuutuslai- vain kerran.
7255: tos. Niiltä päiviltä, joilta sairausajan palkan
7256: työntekijälle maksaa työnantaja, kertyy työnte- 1.2 Työtapaturmasta aiheutuvan sairausloman
7257: kijälle myös työssäoloehtoon oikeuttavia päiviä. aikainen palkan tai korvauksen maksu
7258: Lain 16 §:n 1 momentin (666/1996) mukaan
7259: ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus 1.2.1 Työsopimuslain 28 §:n mukaan
7260: työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu), joka
7261: on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuu- Työsopimuslain sairausajan palkanmaksua
7262: kautta ja joka palkansaajakassassa vakuutettuna koskevat säännökset vaikuttavat myös työtapa-
7263: ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon. turmatilanteisiin. Työsopimuslain säännöksestä
7264: Lain 16 §:n 2 momentin mukaan työssäoloeh- ilmenee, että säännös on sopimuksenvarainen eli
7265: to täyttyy, kun henkilö on 24:n lähinnä edellisen työehtosopimuksilla voidaan sopia työnantajalle
7266: kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 myös seitsemää päivää lyhyemmästä palkan-
7267: viikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa työssä, maksuvelvollisuudesta (2 mom.). Tämä merkit-
7268: jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähin- see sitä, että eri toimialoilla työntekijät työehto-
7269: 2 LA 59/1998 vp
7270:
7271: sopir,nukse~ mää~äyksistä riippuen saavat työn- 1.2.2 Oikeus tapaturmavakuutuskorvaukseen
7272: a~taJ.~n sairausaJan palkkaa eri pituisen ajan.
7273: Ta~~yuole.st~an kerryttää eri toimialojen työn-
7274: Tapaturmavakuutuslain 16 a §:n 1 momentin
7275: (1642~1992) mukaan jos työntekijälle on tapatur-
7276: t~.k~)O~~le enla1sen määrän työssäoloehtopäiviä
7277: snta rnppu~n, ma~saako hänelle työnantaja vai man JOh~os~ suor~tettu ty~sopimuslain (320/
7278: vakuutuslaitos sauausloman ensimmäiset päi- 1?,?~! 28 §:ssa tark01tettua sa1rausajan palkkaa,
7279: vät. pmvaraha on palkanmaksuajalta, kuitenkin
7280: .Sen lisäksi säännöksestä ilmenee, että työnan- e~intään.l6 ~:n 1 momentissa tarkoitetulta neljän
7281: taJan säännöksen mukainen palkanmaksuvel- vnkon aJanJaksolta, kysymyksessä olevan työ-
7282: vollisuus on muihin korvauksiin nähden toissijai- suhteen osalta saman suuruinen kuin maksettu
7283: nen (3 mom.). Muutos palkanmaksuvelvollisuu- palkka.
7284: Sä~nnöksen? momentin mukaanjos tapatur-
7285: de~sa eli siinä kuka maksaa sairausajan palkan,
7286: vmku!taa myös työntekijän työttömyysturvalain man Johdosta e1 ole suoritettu sairausajan palk-
7287: muka1seen työssäoloehdon kertymiseen. kaa, päiväraha määrätään 1 momentissa tarkoi-
7288: Työsopimuslain 28 §:n 1 momentin mukaan tettu~n ajanjak~?on. sisältyvän työkyvyttömyy-
7289: jos työntekijä työsuhteen jatkuttua kuukauden d~~ aJ.alta ~.en.~yo~nslOn perusteella, joka työnte-
7290: k~~alla o~ tassa tyosuhteessa ollut enintään neljän
7291: on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapa-
7292: turman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahal- vukon !11kana ennen tapaturmaa, tai jos työsuh-
7293: lisesti tai törkeällä huolimattomuudella hänellä de on Jat~unut sanottua lyhyemmän ajan, työ-
7294: on työsuhteen jatkuessa oikeus saada p~lkkansa suhteen mkana .
7295: sanotun esteen kestämisaikana enintään sen al- . Säännöksen. 3 momentin mukaan jos sairaus-
7296: k~mispäivää seurannee.n seitsemännen arkipäi-
7297: aJan palkkaa et ole maksettu 1 momentissa tar-
7298: koit~ttuun ajat~.jaksoon sisältyvän koko työky-
7299: va~ loppuun saakka. Mllloin työsuhde edellä tar-
7300: kOltetun esteen alkaessa on kestänyt kuukautta vytton:yyde!l aJalta, määrätään päiväraha sellai-
7301: lyhyemmän ajan, työntekijällä on vastaavasti oi- selta aJalta, JOlta sairausajan palkkaa ei ole mak-
7302: keus saada esteen aikana 50 prosenttia palkas- settu, 2 momentin mukaan.
7303: taan. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain (364/ .. ~äännöksen. 4 momentin mukaan jos työnte-
7304: 1963) mukaan kuuluva oikeus päivärahaan al- klJa.lle on suontettu tapaturman johdosta saira-
7305: kaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta usaJan palkkana työsopimuslain 28 §:n 1 mo-
7306: ~entin nojalla vain osa palkasta taikka sairaus-
7307: palkkaa on maksettava (voimaan 1.6.1997 459/
7308: 1997). ' aJan palkkaa on lomautuksen tai muun vastaa-
7309: Lain 2~ §:~ 2 momen!in mukaan työntekijälle va.~. SY.Y.~. tak~~ ~_uoritettu lyhennetyltä työajalta,
7310: l ~ome~hsta JOh!uvaa 01keutta voidaan rajoittaa maarataan palvaraha koko 1 momentissa tarkoi-
7311: v~~~ !YO~~tosop1m~ksella. Työehtosopimuksen
7312: tettuu!l ajanjaksoo~ sisältyvän työkyvyttömyy-
7313: maaraysta.. s~a ~op1mukseen sidottu työnantaja den aJalta s1ten kmn 2 momentissa säädetään
7314: soveltaa nnhmkm työntekijöihin, jotka eivät ole (462/1997).
7315: työeh!osopimuks~en sidottuja, muttajoiden työ-
7316: Tapaturmavakuutuslain 17 §:n 1 momentin
7317: suhteissa muutom noudatetaan työehtosopi- mukaan päivärahaa suoritetaan tapaturman sat-
7318: muk~~n m~äräyksiä. Milloin työsopimuksessa tur,nispäi~~s~~ ~~tä päivää ~u~u_un ottamatta, jo-
7319: on mm ~ov1ttu, saadaan työehtosopimuksen sa- kmsel!a palValta, sunnuntm- Ja Juhlapäivät niihin
7320: notunlalsta määräystä noudattaa työehtosopi- luettuma, kunnes tapaturmasta aiheutunut vam-
7321: muksen lak.kaamisenjälkeen uuden työehtosopi- ma on parantunut tai siitä johtunut sairaus päät-
7322: muksen v01maantuloon asti niissä työsuhteissa tynyt, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan ta-
7323: jois~a mää~äystä saataisiin soveltaa, jos työehto~ paturmapäivästä lukien. Päivärahaa ei kuiten-
7324: ~aan suoriteta, jollei vahingoittunut ole ollut
7325: sop1mus ohs1 edelleen voimassa.
7326: Lain 28 §:n 3 momentin mukaan palkasta, jota JOko kokonaan tai osittain kykenemätön teke-
7327: on maksettava 1 momentin nojalla, saadaan ~.~ä~ txötään vähintä~n kolmena peräkkäisenä
7328: 26 §:n säännöksistä riippumatta vähentää, mitä palVana, tapaturmapäiVää lukuun ottamatta.
7329: työntekijälle samalta ajalta suoritetaan päivära-
7330: ~ana tai siihen verrattavana korvauksena pakol- 1.2.3 Ongelma
7331: hsen tapaturmavakuutuksen tai työnantajan ko-
7332: konaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuk- T~lanne työt~p~turman uhriksi joutuvan, mo-
7333: sen perusteella. nest1lyhytkest01sim pätkätöihin työllistetyn kan-
7334: LA 59/1998 vp 3
7335:
7336: nalta on se, että kun hän työhaluisena on hakeu- seksi virkkeeksi lisätään: Työssäoloehto täyttyy
7337: tunut lyhyeen työsuhteeseen ja saanut tässä työs- myös edellä tässä säännöksessä tarkoitetun työ-
7338: sä syyttään vamman tai sairauden, niin hän sen suhteen kestäessä sellaisen sairausloman ajalta,
7339: seurauksena ei saa hyväkseen ansiopäivärahalle jonka syyksi voidaan perustellusti olettaa tapa-
7340: pääsemisen kannalta välttämättömiä työssäolo- turmavakuutuslain 4 §:ssä (608/1948) tarkoitettu
7341: ehtopäiviä. Tilanne voi vaihdella tapauskohtai- vamma tai sairaus, enintään kuitenkin 5 kuukau-
7342: sesti riippuen siitä, kuka maksaa sairausajan pal- den ajalta
7343: kan työntekijälle. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7344:
7345: että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7346: ].. Ehdotus työttömyysturvalain 16 §:n 2 mo-
7347: lakiehdotuksen:
7348: mentin muuttamiseksi
7349: Ongelman ratkaisemiseksi ehdotamme, että
7350: työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentin viimei-
7351:
7352:
7353:
7354:
7355: Laki
7356: työttömyysturvalain 16 §:n muuttamisesta
7357:
7358: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7359: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (60211984) 16 §:n 2 momentti
7360: sellaisena kuin se on laissa 666/1996 seuraavasti:
7361:
7362: 16 § kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttymisessä
7363: voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon
7364: Palkansaajan oikeus ansioon suhteutettuun
7365: myös sellainen neljän peräkkäisen viikon ajan-
7366: päivärahaan
7367: jakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80
7368: tuntia jakautuneena kullekin viikolle. Työ voi-
7369: Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24:n daan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Työssä-
7370: lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelu- oloehto täyttyy myös edellä tässä säännöksessä
7371: jakso) ollut 43 viikkoa sellaisessa vakuutuksen- tarkoitetun työsuhteen kestäessä sellaisen sairas-
7372: alaisessa työssä, jossa työaika kunakin viikkona loman ajalta, jonka syyksi voidaan perustellusti
7373: on ollut vähintään 18 tuntia tai jonka työsopi- olettaa tapaturmavakuutuslain (608/1948)
7374: muksen mukainen säännöllinen työaika on ta- 4 §:ssä tarkoitettu vamma tai sairaus, enintään
7375: soittumisjakson aikana ollut keskimäärin vähin- kuitenkin 5 kuukauden ajalta
7376: tään 18 tuntia viikossa ja palkka työehtosopi-
7377: muksen mukainen tai, jollei työalalla ole työeh-
7378: tosopimusta, kokoaikatyön palkka vastaa vä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7379: hintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuuta
7380:
7381:
7382:
7383: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
7384:
7385: Pentti Tiusanen /vas Matti Vähänäkki /sd Anne Huotari /vas
7386: Jorma Vokkolainen /vas Mikko Elo /sd Sinikka Hurskainen /sd
7387: LA 60/1998 vp
7388:
7389: Lakialoite 60
7390:
7391:
7392:
7393:
7394: Riitta Korhonen /kok: Lakialoite laiksi jäteverolain 5 §:n muuttami-
7395: sesta
7396:
7397:
7398: Eduskunnalle
7399:
7400: Jäteverolain 5 §:n 2 kohdan mukaanjäteveroa voi olla jäteverolain tarkoituksena. Ihanteellinen
7401: ei tarvitse suorittaa hyödynnettävästä jätteestä, aika jätebetonin välivarastointiin olisi viisi vuot-
7402: joka välivarastoidaan kaatopaikalla tätä varten ta. Tuona aikanajätebetonia ehtisi kertyä kaato-
7403: varatulla erillisellä alueella ja joka toimitetaan paikalle sen verran, että sen kertamurskauksesta
7404: pois kaatopaikalta enintään vuoden kestävän aiheutuvat kulutjäisivät yritykselle pienemmiksi
7405: välivarastoinnin jälkeen. kuin kaatopaikkamaksut. Lisäksi olisi varsin to-
7406: Vuoden kestävä välivarastointiaika on osoit- dennäköistä, että viiden vuoden kuluessa syntyisi
7407: tautunut käytännössä liian lyhyeksi. Esimerkiksi tarvetta käyttää betonimursketta,joten betonijä-
7408: voidaan ottaa vaikkapa pienemmällä paikka- te voitaisiin murskata kannattavastijuuri silloin,
7409: kunnalla oleva yritys, jolta syntyy hyödyntämis- kun tarve vaatisi. Viiden vuoden määräajan tur-
7410: kelpoista betonijätettä noin 500---1 000 m3 vuo- vin myös muuta hyödynnettävää jätettä ehtisi
7411: dessa. Kertamurskausta ajatellen kyseinen mää- kertyä kaatopaikalle tarpeeksi sen taloudellista
7412: rä on liian pieni, sillä sen murskaamiseen menee jatkokäsittelyä varten.
7413: kahdesta kolmeen päivää. Murskauskaluston Valtiovarainministeriö on asettanut jätevero-
7414: paikalle tuontiin, asennukseen, purkuun ja pois- lakiin liittyviä kysymyksiä selvittävän jätevero-
7415: vientiin kuluu yhteensä kaksi viikkoa. Tämä ope- työryhmän. Myös työryhmä on havainnut, että
7416: raatio tulee sen verran kalliiksi, että sitä ei kanna- vuoden määräaika on osoittautunut liian lyhyek-
7417: ta tehdä parin kolmen päivän murskausta varten. si. Tämän takia jäteverotyöryhmä on ehdotta-
7418: Vuodessa syntyy käytännössä niin vähän beto- nut, että veroUoman varastoinnin määräaikaa
7419: nijätettä, että sen murskauksesta aiheutuvat ku- pidennettäisiin kolmeen vuoteen. Kolmen vuo-
7420: lut muodostuvat suuremmiksi kuin kaatopaik- den määräaika on varmasti paikallaan suurem-
7421: kakustannukset. Toisin sanoen tulee halvem- milla paikkakunnilla. Moni pienemmällä paik-
7422: maksi viedä hyödyntämiskelpoinen betonijäte kakunnalla sijaitseva kaatopaikka sen sijaanjou-
7423: kaatopaikalle kuin murskata se uusiakäyttöä tuu odottamaan tarvittavan suuren jätemäärän
7424: varten! syntymistä vielä pitempään. Sen vuoksi viiden
7425: Esimerkiksi jätebetonin osalta vuoden kierto- vuoden määräaika varmistaisi, että kaatopaikal-
7426: aika on ehdottomasti liian lyhyt. Betonimursket- le ehtisi kertyä riittävä määrä jätettä, jotta sen
7427: ta ei pienemmällä paikkakunnalla tarvita sään- hyödyntäminen olisi varmasti taloudellisesti
7428: nöllisesti vuosittain. Pitemmällä tähtäimellä be- kannattavaa.
7429: tonimursketta kuitenkin tarvitaan,joten sitä tuli- Edellä olevan perusteella ehdotan,
7430: si olla tarvittaessa saatavilla. Muussa tapaukses-
7431: sa hyödyntämiskelpoisen betonimurskeen sijasta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7432: käytetään luonnon kiviainesta. Tämäkään ei ole lakiehdotuksen:
7433: 2 LA 60/1998 vp
7434:
7435: Laki
7436: jäteverolain 5 §:n muuttamisesta
7437: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7438: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun jäteverolain (495/1996) 5 §:n 2 kohta seuraavasti:
7439:
7440:
7441: 5§ tetaan enintään viiden vuoden kestävän väliva-
7442: Veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista rastoinnin jälkeen pois kaatopaikalta;
7443: jätteistä eroteltuna toimitettavasta:
7444:
7445: 2) ongelmajätteestä ja hyödynnettävästä jät- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7446: teestä, jotka välivarastoidaan kaatopaikalle tätä kuuta
7447: varten vara tulla erillisellä alueella ja jotka toimi-
7448:
7449:
7450: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
7451:
7452: Riitta Korhonen /kok
7453: LA 61/1998 vp
7454:
7455: Lakialoite 61
7456:
7457:
7458:
7459:
7460: Virpa Puisto /sd ym.: Lakialoite laiksi metsästyslain 37 §:n muutta-
7461: misesta
7462:
7463:
7464: Eduskunnalle
7465:
7466: Metsästyslain (615/1993) 37 §:n nojalla on riis- kasvatusvaiheissa. Lintudirektiivin perusteella
7467: taeläimen kannan säilymisen tai riistaeläinlajin on mahdollista sallia valvotuissa oloissa ja vali-
7468: häiriintymättömän lisääntymisen turvaamiseksi koivasti tiettyjen lintujen pienien määrien pyy-
7469: rauhoitettava riistaeläinlaji määräajaksi. Rau- dystäminen, hallussa pitäminen ja muuten asial-
7470: hoitettavista eläinlajeista ja niiden rauhoitus- linen hyötykäyttö. Edellä selostetuista syistä ei
7471: ajoista säädetään pääosin metsästysasetuksen tätä lintudirektiivin poikkeusmahdollisuutta voi
7472: 24 §:ssä. Metsästyslain 37 §:n 1 momentin mu- katsoa olevan mahdollista soveltaa nykyajan
7473: kaan asetuksella voidaan paikkakunnan vaki- Suomessa. Kevätpyyntikaudelle ei enää ole pe-
7474: tuisten asukkaiden hyväksi poiketa yleisistä rau- rusteitaja tästä syystä lintujen lisääntymistä hait-
7475: hoitusajoista. Tällainen poikkeus on säädetty taavasta kevätpyyntikaudesta olisi syytä luopua.
7476: metsästysasetuksen 28 §:ssä koskemaan Uuden- Koska asiasta ei ole katsottu toistaiseksi aiheelli-
7477: maan sekä Turun ja Porin läänien rannikkokun- seksi antaa asetusta, on tilanne korjattava säätä-
7478: nissa tapahtuvaa allin sekä haahkan, telkän, tuk- mällä lain tasolla haahkan, allin, telkän sekä tuk-
7479: kakoskelon ja isokoskelon uroksien metsästystä kakoskelon ja isokoskelon rauhoittamisesta.
7480: 10.4.-21.5. välisenä aikana. Tämän niin kutsu- Rauhoitusajat vastaavat metsästysasetuksessa jo
7481: tun kevätpyyntikauden myöntäminen perustuu nyt säädettyjä rauhoitusaikoja sillä poikkeuksel-
7482: pääosin syihin, jotka eivät enää ole ajanmukai- la, että kevätpyyntimahdollisuus ei olisi enää
7483: sia: köyhien saaristolaisten oli saatava täyden- mahdollista asetuksen perusteella.
7484: nystä proteiiniköyhään kevätruokavalioon. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7485: EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) 7 artiklan
7486: 4 kohdan mukaan metsästystä ei tule harjoittaa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7487: pesimisaikana eikä eri lisääntymis- ja poikasten- lakiehdotuksen:
7488:
7489:
7490:
7491: Laki
7492: metsästyslain 37 §:n muuttamisesta
7493:
7494: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7495: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (61511993) 37 §:n 1 momentti sekä
7496: lisätään 37 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
7497:
7498: 37 § tään asetuksella. Tällöin voidaan paikkakunnan
7499: vakituisten asukkaiden hyväksi poiketa yleisistä
7500: Riistaeläinlajin rauhoittaminen rauhoitusajoista. Rauhoitusaikana riistaeläintä
7501: Jos riistaeläimen kannan säilymisen tai riista- ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta,
7502: eläinlajin häiritsemättömän lisääntymisen tur- pesintää tai poikasia saa häiritä.
7503: vaaminen sitä edellyttää, riistaeläinlaji on rau- Rauhoitettaviksi riistaeläinlajeiksi säädetään:
7504: hoitettava määräajaksi tai toistaiseksi. Muista 1) telkkä ja naarashaahka sekä saman vuoden
7505: kuin tässä laissa rauhoitettaviksi säädetyistä riis- poikanen 1.1.-20.8. kello 12.00 saakka;
7506: taeläinlajeista ja niiden rauhoitusajoista sääde- 2) uroshaahka 1.1.-31.5.;
7507: 2 LA 61/1998 vp
7508:
7509: 3) alli, tukkakoskelo ja isokoskelo 1.1.-31.8. Tämä laki tulee voimaan päivänä
7510: kuuta 199 .
7511:
7512:
7513:
7514: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
7515:
7516: Virpa Puisto /sd Marjaana Koskinen /sd Tarja Kautto /sd
7517: Jukka Mikkola /sd Janina Andersson /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
7518: Pia Viitanen /sd Säde Tahvanainen /sd Janne Viitamies /sd
7519: Tuija Pohjola /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Maija Rask /sd
7520: Reino Ojala /sd Helena Vartiainen /sd Heikki Rinne /sd
7521: Ulla Anttila /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Kimmo Kiljunen /sd
7522: Tapio Karjalainen /sd Pertti Virtanen /evir Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
7523: Maija Perho /kok Outi Siimes /kok Jouko Jääskeläinen /skl
7524: Jorma Kukkonen /sd Kalevi Olin /sd Erkki Partanen /sd
7525: Esa Lahtela /sd Pirkko Peltomo /sd Veijo Puhjo /va-r
7526: Esko-Juhani Tennilä /va-r Irina Krohn /vihr Satu Hassi /vihr
7527: Tuulikki Hämäläinen /sd Reijo Lindroos /sd Sinikka Hurskainen /sd
7528: Arja Alho /sd Mikko Kuoppa /va-r Johannes Koskinen /sd
7529: Eila Rimmi /vas Vaito Koski /sd Kari Uotila /vas
7530: LA 62/1998 vp
7531:
7532: Lakialoite 62
7533:
7534:
7535:
7536:
7537: Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.; Lakialoite laiksi eräiden saamis-
7538: ten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 §:n muuttami-
7539: sesta
7540:
7541: Eduskunnalle
7542:
7543: Kun lakia eräiden saamisten perimisestä kerta keen rahoitusehtoja silloin voimassa olleiden val-
7544: kaikkiaan (682/1966) muutettiin vuonna 1991, tion lainan takaisinperintäehtojen pohjalta. Heti
7545: johti se valtion lainoittamien peruskuivatus- hankkeen valmistumisen jälkeen lainan takaisin-
7546: hankkeiden takaisinperinnässä eräissä tapauk- perintäehdot oleellisesti muuttuivat.
7547: sissa kohtuuttomaan tilanteeseen. Erityisen han- Mutaojan perkaushankkeen osakkaina on yli
7548: kalaksi tilanne on muodostunut muutamissa 200 tilaa. Yli 150 tilaa on sellaisia, joiden lainan
7549: isoissa hankkeissa, joissa tilarakenne on pahoin takaisinmaksuaika on enintään kolme vuotta.
7550: pirstoutunut. Samalla omistajana saattaa olla Valtion lainan kokonaismäärä on 1 086 551,99
7551: useita, pahimmassa tapauksessa lähes kymme- markkaa. Käytännössä huomattavasti yli puolet
7552: nen tilaa yhtäaikaisessa takaisinperinnässä. tästä summasta peritään takaisin kolmen ensim-
7553: Maankuivatuslaina oli ennen lain muutosta mäisen vuoden aikana siinäkin selvästi ensim-
7554: luonteeltaan pitkäaikainen ja matalakorkoinen. mäistä ja toista vuotta painottaen. Useimmat
7555: Sitä se on vieläkin edellyttäen, että tilakohtainen tilat olivat omissa rahoitusjärjestelyissään varau-
7556: maksamaton pääoma on riittävän suuri. Käytän- tuneet yli kymmenen, jopa yli kahdenkymmenen
7557: nössä pienten tilojen ja pienistä tiloista koostu- vuoden maksuaikoihin. Normaalissa pankkitoi-
7558: vien tilayhdistelmien lainojen takaisinmaksuaika minnassa tuskin näin raju lainan takaisinmaksu-
7559: on enintään kolme vuotta. Lain muutoksen jäl- ajan lyhentäminen toista osapuolta mitenkään
7560: keen alle 2 000 markan laina on maksettava ta- kuulematta tulisi kysymykseen.
7561: kaisin yhdessä erässä. Jos maksamaton pääoma Epäkohdan korjaamiseksi esitämme, että
7562: on enintään 4 000 markkaa, se maksetaan takai- maankuivatuslainojen takaisinperintään liitty-
7563: sin kahdessa lähinnä seuraavassa kannossa yhtä västä tilakohtaisesta perinnästä siirrytään met-
7564: suurina erinä. Vastaavasti enintään 6 000 mar- sänparannuslainojen tapaan omistajakohtaiseen
7565: kan laina on maksettava takaisin kolmen vuoden perintään lainsäädäntöä ja hallinnollisia päätök-
7566: aikana tasasuuruisina erinä. siä muuttamalla niin, että saman omistajan eri
7567: Metsänparannuslainojen perintään verrattu- tilojen lainat voidaan yhdistää ja näin saatua
7568: na oleellinen ero on siinä, että metsänparannus- kokonaissummaa käsitellään takaisinperinnässä
7569: lainoissa eri tilat voidaan yhdistää ja yhtä omista- yhtenä lainana. Näin menetellen vältyttäisiin esi-
7570: jaa rasittaa vain yksi laina. Samanlainenjärjeste- merkin kaltaisilta kohtuuttomuuksilta. Samalla
7571: ly tulisi saada myös peruskuivatuslainojen takai- lain henki toteutuisi, koska selvästi lakia muutet-
7572: sinperintään. taessa yksi tavoite on ollut se, että yksittäisen
7573: Esimerkkinä nykyisen tilanteen kohtuutto- osakkaan vuotuinen kertalyhennys olisi lainan
7574: muudesta on Mutaojan ja sen sivuhaarojen per- pääomasta riippumatta enintään 2 000 markkaa.
7575: kaushanke Nivalan kaupungissa. Maanomis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7576: tajat tekivät päätöksen hankkeen toimeenpanos-
7577: ta käytännössä ojitustoimituksen aikana vuosina että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7578: 1988-1990, jolloin osakkaille selvitettiin hank- lakiehdotuksen:
7579: 2 LA 62/1998 vp
7580:
7581:
7582: Laki
7583: eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 §:n muuttamisesta
7584:
7585: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7586: lisätään 20 päivänä joulukuuta 1966 eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain
7587: (68211966) 1 §:ään siitä lailla 99711991 kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti, seuraavasti:
7588:
7589: 1§
7590: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
7591: Maankuivatuslainojen takaisinperinnässä sa- ta 199 .
7592: man omistajan eri tilojen lainoja käsitellään ta-
7593: kaisinperinnässä yhtenä lainana.
7594:
7595:
7596:
7597:
7598: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
7599:
7600: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Armas Komi /kesk Kyösti Karjula /kesk
7601: Annikki Koistinen /kesk Juha RehuJa /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
7602: LA 63/1998 vp
7603:
7604: Lakialoite 63
7605:
7606:
7607:
7608:
7609: Annika Lapintie /vas: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain muuttami-
7610: sesta
7611:
7612:
7613: Eduskunnalle
7614:
7615:
7616:
7617: PERUSTELUT
7618:
7619: Vasta puoli vuotta toiminut valtakunnansyyt- nyt poliittista tahtoa säätää sellaisia lakeja, jotka
7620: täjänvirasto on heti toimintansa alkumetreillä antavat todella, eikä vain nimellisesti, viranomai-
7621: saanut kyseenalaista julkisuutta. Turun kihla- sille mahdollisuudet puuttua epäiltyihin talousri-
7622: kunnansyyttäjä Tommi Teuri on julkisuudessa koksiin. Yhteiskunnan etua ajavan syyttäjälai-
7623: kertonut, että hänen esimiehenään toimiva valta- toksen ensisijainen tehtävä on epäiltyjen rikosten
7624: kunnansyyttäjänvirasto halusi hänen luopuvan vieminen oikeuteen. Vain näin voidaan usein
7625: syytteestä Nostokonepalvelu Oy:tä vastaan. Pai- monimutkaiset ja taitavasti suunnitellut talousri-
7626: nostuksen takia kihlakunnansyyttäjä kertoo jät- kosjutut saada perusteellisesti selvitettyä.
7627: täneensä syytteen nostamatta tässä veropetos- Arvonlisäverotusta koskevassa oikeuskäytän-
7628: epäilyjä koskevassa jutussa. nössä veronpalautusoikeus on myönnetty laajas-
7629: Nostokonepalvelun ja Watrexin johtoa epäil- ti ns. väliyhtiöille ja veron välttämiseksi ulko-
7630: tiin törkeästä veropetoksesta. Nostokonepalvelu maankauppaa harjoittavat ei-verovelvolliset voi-
7631: myi nostureita ulkomaille kierrättämällä ne hui- vat perustamiensa verovelvollisten yhtiöiden
7632: vaaniyhtiö Watrexin kautta, jolloin myydyistä avulla vapautua arvonlisäverosta.
7633: koneista oli mahdollista saada liikevaihtoveron Oikeuskäytännössä, johon myös Turun hovi-
7634: palautusta. Hyötyä kertyi tällä tavoin peräti 5,5 oikeuden Nostokonepalvelu Oy:n takavarikkoa
7635: miljoonaa markkaa. koskevan päätöksen purkamisessa viitataan, on
7636: Kansalaisten usko oikeuslaitoksen toimin- sallittua, että ei-verovelvollinen kone- ja laite-
7637: taan on viime aikoina saanut vakavia kolhuja. vuokrausta harjoittava yhtiö saa tällaisessa ase-
7638: Uusi valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut edes- telmassa, -ilman että sen omistajien perustama
7639: auttamassa yhtä käsittämätöntä ratkaisua, jossa väliyhtiö on maksanut todellista kauppahintaa
7640: poliisitutkinnassa pitkälle edennyt talousrikos- - arvonlisäveron palautuksen itselleen ja voi
7641: juttu jätetään syyttämättä. Yleinen oikeustaju ei tästä kaupasta huolimatta vuokrata jo kertaal-
7642: voi hyväksyä tällaista toimintaa, jossa syyttäjä- leen "myymiään" koneita ja laitteita.
7643: laitaskin alkaa toimia myös tuomarina. Jos tällainenjärjestely on nykyisen laintulkin-
7644: Asia on saanut uuden käänteen, kun eduskun- nan mukainen menettelytapa, arvonlisäverolain
7645: nan oikeusasiamies ehdotti uutta syyteharkintaa yhteisö- ja ulkomaankauppaa koskevia sään-
7646: jutussa. Nostokonepalvelu-jutun syyteharkinta nöksiä on pikaisesti muutettava, sillä kansalais-
7647: onkin nyt määrätty Helsingin kihlakunnansyyt- ten luottamus ja hyväksyntä verotusjärjestelmän
7648: täjän hoidettavaksi. Kaiken lisäksi on maamme oikeudenmukaisuuteen on tämän päätöksen jäl-
7649: hallitus sitoutunut talousrikollisuuden ja har- keen varmasti entistäkin vähäisempi.
7650: maan talouden vastaiseen kamppailuun. Juuri
7651: veronkierto ja ulkomaille laittomasti siirretyt va- Uusi säännös veronkierron estämiseksi
7652: rat aiheuttavat valtiontaloudelle mittavia vahin-
7653: koja. Huolellinen lakien valmistelu vaikuttaa 132 a §. Aloitteessa ehdotetaan arvonlisävero-
7654: keskeisesti myös talousrikollisuuden ehkäisemi- lakiin lisättäväksi uusi säännös (uusi 132 a §),
7655: seen. Silti viranomaisten lakien tulkinta aiheut- jonka mukaan tavaran maastaviejällä (kauppa
7656: taa joskus yllätyksiä. Eduskunnassa tarvitaan kolmansiin maihin) ja irtaimen esineen omistus-
7657: 2 LA 63/1998 vp
7658:
7659: oikeutta siirrettäessä yhteisön toisessa jäsenval- taisiin evätä muun muassa, mikäli tavarasta ei ole
7660: tiossa olevalle vastaanottajalle (kauppa ED-mai- maksettu todellista kauppahintaa ja muutoinkin
7661: den sisällä) siirtäjällä ei ole vähennysoikeutta tai on ilmeistä, että tavaraa liikutellaan ei-verovel-
7662: sitä vastaavaa veron palautusoikeutta sellaisen vollisen ja verollisen yhtiön välillä pelkästään
7663: sopimuksen tai sopimukseen rinnastettavan jär- veronpalautusoikeuden saamiseksi.
7664: jestelyn perusteella, joka on ilmeisesti tehty ai- Edellä olevan perusteella ehdotan,
7665: noastaan vähennysoikeuden saamiseksi.
7666: Säännöksen avulla vähennysoikeus tai ED- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7667: kaupassa sitä vastaava veron palautusoikeus voi- lakiehdotuksen:
7668:
7669:
7670:
7671:
7672: Laki
7673: arvonlisäverolain muuttamisesta
7674:
7675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7676: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1993 annettuun arvonlisäverolakiin (1501/1993) uusi 132 a §
7677: seuraavasti:
7678:
7679: Ulkomaankauppaaja verotonta toimintaa palautusoikeutta sellaisen sopimuksen tai sopi-
7680: harjoittavat yritykset mukseen rinnastettavan järjestelyn perusteella,
7681: joka on ilmeisesti tehty ainoastaan vähennysoi-
7682: 132 a § keuden saamiseksi.
7683: Tavaran maastaviejällä, tai irtaimen esineen
7684: omistusoikeutta siirrettäessä yhteisön toisessa jä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7685: senvaltiossa olevalle vastaanottajalle, siirtäjällä, kuuta 199 .
7686: ei ole vähennysoikeutta tai sitä vastaavaa veron
7687:
7688:
7689:
7690: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
7691:
7692: Annika Lapintie /vas
7693: LA 64/1998 vp
7694:
7695: Lakialoite 64
7696:
7697:
7698:
7699:
7700: Raimo Mähönen /sd ym.: Lakialoite laiksi metsästyslain 87 §:n muut-
7701: tamisesta
7702:
7703: Eduskunnalle
7704:
7705: Metsästysasetuksen (666/1993) 26 §:ssä on jen osalta on säädetty. Vaikka laissa sallitaan
7706: säädetty piisamin ja majavan pesän rauhoituk- vahingollisten asuttujen pesärakenneimien rik-
7707: sesta. Asetuksen perusteella piisaminja majavan kominen riistanhoitopiirin luvalla 1.8.-31.8. vä-
7708: asuttua pesää ei saa rikkoa. Kuitenkin asuttuun lisenä aikana, on toisinaan käynyt niin, että lu-
7709: pesään liittyvän padon tai muun rakennelman paa ei ole saatu ja vahinko on tapahtunut. Met-
7710: saa vahinkojen estämiseksi rikkoa 15.6.-15.9. sästysasetuksessa edellytetty tärkeä syy vahinko-
7711: välisenä aikana. Jos vahinkojen estämiseksi on jen estämiseen ei ole välttämättä ollut niin selväs-
7712: tärkeää, riistanhoitopiiri voi antaa luvan padon ti esillä, että lupa olisi voitu antaa.
7713: tai rakennelman rikkomiseen muunakin aikana, Koska piisamien ja majavien ja niiden pesien
7714: samoin kuin asutun pesän rikkomiseen 1.8.- ja muiden rakenneimien rauhoittamiselle on ole-
7715: 31.8. Edelleen piisamit ja majavat on rauhoitettu massa perusteltu syy, ei tästä ole syytä poiketa
7716: metsästysasetuksen perusteella metsästykseltä si- poistamalla rauhoitusta. Kuitenkin vahingon
7717: ten, että euroopanmajavan ja kanadanmajavan sattuessa on syytä ohjata vahingosta aiheutuvat
7718: metsästys on kielletty 1.5.-19.8 välisenä aikana kulut valtion vastattavaksi samoilla perusteilla
7719: ja piisamin 20.5.-30.9. kuin esimerkiksi hirvieläinten ja karhujen osalta
7720: Käytännössä on ilmennyt, että piisamien ja on toimittu.
7721: majavien pato- ja muista rakennelmista aiheutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7722: nut veden pinnan nousu on johtanut vahinkoihin
7723: metsätaloudelle. Näitä vahinkoja ei tällä hetkellä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7724: korvata metsästyslain 87 §:n perusteella, kuten lakiehdotuksen:
7725: esimerkiksi hirvieläinten aiheuttamien vahinko-
7726:
7727:
7728:
7729:
7730: Laki
7731: metsästyslain 87 §:n muuttamisesta
7732:
7733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7734: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (61511993) 87 §,seuraavasti:
7735: 87 § varoista. Erityisestä syystä voidaan asetuksella
7736: Eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
7737: säätää, että muunkin kuin edellä mainitun riista-
7738: eläimen aiheuttamat vahingot korvataan valtion
7739: Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten sekä varoista.
7740: karhun, suden, ahman, ilveksen, hallin, maja-
7741: vien, piisaminja itämeren norpan maataloudelle,
7742: metsätaloudelle, kalastukselle, liikenteelle sekä Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
7743: kotieläimille ja viljellyille eläimille aiheuttamat ta
7744: vahingot korvataan talousarvion rajoissa valtion
7745:
7746:
7747:
7748: 12 280044
7749: 2 LA 64/1998 vp
7750:
7751: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
7752:
7753: Raimo Mähönen /sd Marjaana Koskinen /sd Janina Andersson /vihr
7754: Kimmo Kiljunen /sd Esa Lahtela /sd Jorma Kukkonen /sd
7755: Jari Koskinen /kok Reijo Kallio /sd Jukka Mikkola /sd
7756: Ville Itälä /kok Johannes Koskinen /sd Erkki Partanen /sd
7757: Ossi Korteniemi /kesk Hannes Manninen /kesk Juha Rehula /kesk
7758: Sakari Smeds /skl Aino Suhola /kesk Pirkko Peltomo /sd
7759: Reino Ojala /sd Raimo Vistbacka /ps Mikko Elo /sd
7760: Matti Väbänäkki /sd Sulo Aittoniemi /kesk Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
7761: Helena Vartiainen /sd Aulis Ranta-Muotio /kesk Riitta Prusti /sd
7762: Pentti Tiusanen /vas Juha Karpio /kok Jukka Vihriälä /kesk
7763: Juha Korkeaoja /kesk Markku Vuorensola /kesk Eero Lämsä /kesk
7764: Annikki Koistinen /kesk
7765: LA 65/1998 vp
7766:
7767: Lakialoite 65
7768:
7769:
7770:
7771:
7772: Riitta Korhonen /kok: Lakialoite laiksi ilmailulain 66 §:n muutta-
7773: misesta
7774:
7775:
7776: Eduskunnalle
7777:
7778: Ilmapuolustus on Suomelle tärkeää. Jotta il- reistä on vaikeudetta nähtävissä, missä lentoja
7779: mapuolustuksemme toimisi, on ilmavoimien len- on suoritettuja milloin.
7780: nettävä ilmatilassamme. Ilmavoimat pyrkii Voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan
7781: suunnittelemaan lentoreittinsä ja lentokorkeu- suurin vastuu ylilennon ja aiheutuneen vahingon
7782: tensa siten, että ylilentojen aiheuttamasta lento- toteennäyttämisessä on tällä hetkellä turkistar-
7783: konemelusta ei aiheutuisi vahinkoa. Valitetta- haajalla. Käytännössä tämä johtaa siihen, että
7784: vasti turkistarhaus on kuitenkin elinkeino, joka turkistarhaaja on turkiseläinten poikimisaikaan
7785: on erityisen altis lentokonemelulle. Kaikista va- sidottu turkistarhalleen 24 tuntia vuorokaudes-
7786: rotoimenpiteistä huolimatta turkistarhaajille ai- sa, sillä hänen pitäisi olla jatkuvasti valmiina
7787: heutuu taloudellista vahinkoa ilmavoimien yli- tunnistamaan mahdollisia lentokoneita. Lisäksi
7788: lentojen takia, kun lentokonemelua pelästyneet jokaisen ylilennon jälkeen on hälytettävä eläin-
7789: turkiseläimet tappavat poikasiaan. lääkäri paikalle toteamaan puuttuvien pentujen
7790: Ilmavoimat korvaa lentokonemelusta aiheu- lukumäärä. Tämän vuoksi ylilentojen tarkka yk-
7791: tuvia vahinkoja vahingonkorvauslain (412/1974) silöinti muodostuu turkistarhaajalle kohtuutto-
7792: ja ilmailulain (281/1995) 66 §:n perusteella. Näi- man työlääksi ja hankalaksi.
7793: den lakien lähtökohtana on se, että korvaus suo- Korvauksen hakeminen ja maksaminen on
7794: ritetaan toteennäytetystä aiheutuneesta vahin- mahdollista järjestää kaikkien osapuolten kan-
7795: gosta. Toisin sanoen korvauksen saamiseksi on nalta yksinkertaisemmaksi. Käytännöllisintä on
7796: osoitettava syy-yhteys lentotoiminnan ja vahin- tutkia aluksi tilastoja, kuinka paljon vahinkoja
7797: kotapahtuman välillä sekä selvitettävä vahingon on aiheutunut kullakin alueella kullekin tarhalle
7798: määrä. Käytännössä korvausasian käsittelemi- esimerkiksi viimeisten viiden vuoden aikana. Vii-
7799: seen kuuluu lentotoiminnan selvittäminen sekä me vuosien ylilentojen ja haettujen korvausten
7800: tutustuminen mahdollisiin tutkiotapöytäkirjoi- määrän pohjalta voidaan laskea tilastollisena
7801: hin ja asiantuntijalausuntoihin. Lisäksi suorite- keskiarvona indeksisidonnainen kiinteä summa,
7802: taan tilastotietojen vertailua koskien kyseistä joka vuosittain maksetaan turkistarhaajalle kor-
7803: turkistarhaa, aluetta tai koko maata. Tilastotie- vauksena ylilentojen aiheuttamista vahingoista.
7804: tojen vertailun avulla arvioidaan tuhoutuneiden Maksettavaan summaan tulee tehdä vuosittain
7805: eläinten määrä ja vahinkotapauksen takia mah- yleistä elinkustannusten muutosta vastaavat
7806: dollisesti säästyneiden tuotantokustannusten korjaukset.
7807: osuus. Lisäksi arvioidaan hinta, joka nahoista Edellä kuvatun menettelyn avulla säästetään
7808: olisi voitu aikanaan saada, mikäli vahinkotapah- kaikkien osapuolten aikaa, vaivaaja kustannuk-
7809: tumaa ei olisi sattunut. sia. Ilmavoimien henkilökunta vapautuu tär-
7810: Vahingonkorvauslain mukaan vastuu tapah- keämpiin tehtäviin, kun jokaista korvaushake-
7811: tuneen vahingon toteennäyttämisestä on vahin- musta ei tarvitse käsitellä erikseen. Turkistar-
7812: gon kärsijällä, eli sillä, joka korvausta hakee. haaja voi keskittyä elinkeinonsa harjoittamiseen,
7813: Kun kysymyksessä ovat ilmavoimien ylilennois- eikä hänen tarvitse tunnistaa erikseenjokaista yli
7814: ta johtuvasta lentokonemelusta aiheutuneet va- lentänyttä lentokonetta. Taloudelliselta kannal-
7815: hingot, ei ole tarkoituksenmukaista sälyttää vas- ta on perustellustijärkevintä todeta tosiasia, että
7816: tuuta kokonaan vahingon kärsineelle turkistar- ilmailua harjoittaessa aiheutuu lentokonemelua,
7817: haajalle. Ilmavoimilla on jo valmiiksi parhaat mikä puolestaan aiheuttaa turkistarhaajille va-
7818: tiedot omista lennoistaan. Ilmavoimien rekiste- hinkoa. Kun vahinkoja aiheutuu tilastollisena
7819: 2 LA 65/1998 vp
7820:
7821: keskiarvona vuosittain tietyn verran, saman ver- Edellä olevan perusteella ehdotan,
7822: ran tulee vuosittain maksaa myös korvauksia
7823: aiheutuneiden vahinkojen takia. Kun indeksisi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7824: donnainen korvaus maksetaan automaattisesti, lakiehdotuksen:
7825: aiheutuu siitä kokonaistaloudellista säästöä vä-
7826: hentyneiden selvityskulujen muodossa.
7827:
7828:
7829:
7830:
7831: Laki
7832: ilmailolain 66 §:n muuttamisesta
7833:
7834: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7835: lisätään 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun ilmailulain (281/1995) 66 §:ään uusi 3 momentti,
7836: jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
7837: 66§ tujen korvausten määrän perusteella koskien
7838: Vahingonkorvausvastuu erikseen kutakin turkistarhaa. Korvaussummaa
7839: tarkistetaan vuosittain yleistä elinkustannusten
7840: muutosta vastaavalla indeksillä.
7841: Turkistarhaajalle ilmavoimien ylilennosta
7842: johtuvan lentokonemelun takia aiheutunut va-
7843: hinko korvataan vuosittain kiinteällä indeksisi-
7844: donnaisella summalla, joka lasketaan tilastollise- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
7845: na keskiarvona viiden vuoden ajalta ennen lain ta
7846: voimaantuloa tapahtuneiden ylilentojen ja haet-
7847:
7848:
7849: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
7850:
7851: Riitta Korhonen /kok
7852: LA 66/1998 vp
7853:
7854: Lakialoite 66
7855:
7856:
7857:
7858:
7859: Sinikka Hurskainen /sd ym.: Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain
7860: 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muutta-
7861: misesta
7862:
7863:
7864:
7865: Eduskunnalle
7866:
7867: Lakialoitteessa esitetään hammashuollon joutuivat kantamaan raskaan taakan itsenäisyy-
7868: ulottamista vanhusväestöön siten kuin rintama- temme puolesta. Koska sota-aika tavalla tai toi-
7869: veteraanien hammashuollon järjestämisestä ja sella koski laajaa osaa maamme kansalaisia,
7870: korvaamisesta annetussa laissa on säädetty. La- myös kotirintamalla, on seuraavaksi syytä tutkia
7871: kialoitteen perusteella korvataan vuonna 1926 niitä mahdollisuuksia, joita tämän ihmisryhmän
7872: tai sitä ennen syntyneille vastaavat kustannukset tilanteen kohentamiseksi on olemassa. Koska
7873: hammashuollosta kuin rintamaveteraanien ham- taloudellisten syiden vuoksi hammashuoltoa ei
7874: mashuollon järjestämisestä ja korvaamisesta an- voida edelleenkään järjestää välittömästi katta-
7875: netussa laissa on säädetty. Hammashuollon ulot- vana koko väestölle, on syytä harkita, että ensim-
7876: tuvuutta lisätään näin niihin vanhusryhmiin,jot- mäisenä ryhmänä hammashuolto lakialoitteessa
7877: ka eivät ole kyseisen lain piirissä. tarkoitetussa laajuudessa ulotettaisiin koske-
7878: Lakialoitteen perusteella arviolta 280 000 van- maan vuonna 1926 ja sitä ennen syntyneitä kan-
7879: husta tulisi tämän laajennetun hammashuollon salaisia. Tässä joukossa on myös paljon niitä
7880: piiriin. Nykyisen rintamaveteraanien hammas- henkilöitä, jotka eivät toistaiseksi ole saaneet eri-
7881: huollosta annetun lain piirissä on arviolta näisistä syistä rintamasotilastunnusta, rintama-
7882: 190 000 ihmistä. Kustannukset rintamaveteraa- palvelustunnusta, rintamatunnusta tai veteraa-
7883: nien hammashuollosta protetiikan kliinisen ja nitunnusta, vaikka olisivat siihen monista eri
7884: teknisen työn osalta ovat arviolta 26 miljoonaa syistä oikeutettuja. Esimerkiksi ikäluokasta 1926
7885: markkaa vuodessa. Lakialoitteessa tarkoitettu moni toimi tehtävissä, joita voi verrata rintama-
7886: laajennus tarkoittaa siten tältä osin noin 40 mil- olosuhteisiin.
7887: joonan markan lisäkustanousta vuodessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7888: Yhteiskunnallisten voimavarojen kohdenta-
7889: misessa on ollut tarkoituksenmukaista rajoitet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7890: tujen taloudellisten mahdollisuuksien vallitessa lakiehdotuksen:
7891: keskittyä ensin niihin ihmisiin, jotka sotavuosina
7892: 2 LA 66/1998 vp
7893:
7894:
7895: Laki
7896: sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
7897:
7898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7899: lisätään 20 päivänäjoulukuuta 1996 sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta
7900: annetun lain (1213/1996) 5 b §:ään uusi 4 ja 5 momentti, seuraavasti:
7901:
7902: Sb§ vahvistettu taksa edellyttää, taksan mukainen
7903: määrä.
7904: Vuonna 1926 tai sitä ennen syntyneeitä vakuu- Lisäksi hammaslääkärin tai erikoishammas-
7905: tetulta ei peritä maksua terveyskeskuksessa suo- teknikon suorittamasta protetiikan kliinisestä
7906: ritetusta hampaiden tarkastuksesta, ehkäiseväs- työstä korvataan 100 prosenttia ja teknisestä
7907: tä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliini- työstä 50 prosenttia tai, jos peritty palkkio on
7908: sestä työstä. Hammashuolto korvataan vuonna suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa
7909: 1926 tai sitä ennen syntyneelle henkilölle tämän edellyttää, taksan mukainen määrä. Korvausta
7910: lain mukaisesti, kuitenkin siten, että hammaslää- ei suoriteta hammasimplantista.
7911: kärin suorittamasta suun ja hampaiden tutki-
7912: muksesta sekä ehkäisevästä hoidosta perimästä Tämä laki tulee voimaan päivänä
7913: palkkiosta korvataan 100 prosenttia tai, jos pe- kuuta
7914: ritty palkkio on suurempi kuin noudatettavaksi Laki on voimassa 31.12. 1999 asti.
7915:
7916:
7917: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
7918:
7919: Sinikka Hurskainen /sd Kalevi Olin /sd Helena Vartiainen /sd
7920: Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Jukka Gustafsson /sd
7921: Juhani Alaranta /kesk Mikko Elo /sd
7922: LA 67/1998 vp
7923:
7924: Lakialoite 67
7925:
7926:
7927:
7928:
7929: Jaakko Laakso /vas ym.: Lakialoite laiksi siviilipalveluslain muutta-
7930: misesta
7931:
7932:
7933: Eduskunnalle
7934:
7935:
7936:
7937:
7938: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7939:
7940: Aloitteessa ehdotetaan siviilipalveluslakiin luokasta noin 65 prosenttia. Tämän perusteella
7941: muutoksia. Yhdenvertaisuusperiaatteen mu- ehdotamme, että siviilipalvelusmiesten nykyinen
7942: kaan siviilipalvelusaika tulisi lyhentää vastaa- noin 13 kuukauden pituinen palvelusaika lyhen-
7943: maan aseellisessa palveluksessa olevien varus- nettäisiin kahdeksaksi kuukaudeksi.
7944: miesten uusia lyhennettyjä palvelusaikoja. Ase- Lisäksi aloitteessa ehdotetaan muun muassa,
7945: velvollisuuslain 1.7.1998 voimaan tulevan muu- että uusia palveluspaikkoja ei tarvitsisi enää erik-
7946: toksen ja puolustusvoimien suunnitelmien mu- seen hyväksyttää asetuksen muutoksilla, mikä
7947: kaan yhdeksän kuukauden pituisen tai sitä ly- helpottaisi siviilipalveluspaikkojen saamista.
7948: hyemmän varusmiespalveluksen suorittaa ikä-
7949:
7950:
7951:
7952: PERUSTELUT
7953:
7954: 1. Nykytila lusaika lyhenee kuukaudella. Eduskunnan puo-
7955: lustusvaliokunnan asevelvollisuuslakiehdotuk-
7956: sesta antamasta mietinnöstä (PuVM 2/1997 vp)
7957: 1.1 Varusmiespalvelusajan lyhentäminen ja
7958: ilmenee, että suunnittelun perustana on, että
7959: siviilipalvelusaika ennallaan
7960: noin 50% varusmiehistä tulee palvelemaan 180
7961: Varusmiespalveluksesta säädetyssä asevelvol- vuorokautta, noin 15%270 vuorokautta ja noin
7962: lisuuslaissa olevia varusmiespalvelusaikoja muu- 35 % 362 vuorokautta. Aseettoman varusmies-
7963: tettiin vuonna 1997 annetulla hallituksen esityk- palvelun pituus päätettiinjättää tehdyn lainmuu-
7964: sellä. Lainmuutoksella toteutettiin varusmiesten toksen hyväksymisenjälkeenkin ennalleen eli 330
7965: palvelusaikauudistus, joka vahvistettiin 16.1. päiväksi.
7966: 1998 ja joka tulee voimaan 1.7.1998 lukien. Tässä yhteydessä hallitus ja eduskunta eivät
7967: Uusiksi varusmiesten palvelusajoiksi säädettiin tehneet päätöksiä vastaavista siviilipalvelusmies-
7968: 180, 270 ja 362 vuorokautta (HE 18411998 vp). ten palvelusaikojen lyhentämisistä. Lisäksi on
7969: Uuden lain mukaan noin puolet varusmiehistä tiedossa, että hallituksen piirissä valmistellaan
7970: suorittaa 180 päivän varusmiespalveluksen. Eri- siviilipalveluslakiin tarkistuksia, jotka koskevat
7971: koistehtäviin koulutettava miehistö palvelee muun muassa siviilipalvelusmiesten lomaoikeu-
7972: joko 270 tai 362 päivää ja johtajatehtäviin koulu- den yhdenmukaistamista varusmiesten vastaa-
7973: tettavat 362 päivää. Tämän seurauksena lyhyem- viin oikeuksiin nähden ja uuden hallintovalitus-
7974: män aikaa koulutettavan miehistön palvelusaika lain kirjaamista siviilipalveluslain muutoksenha-
7975: lyhenee, muttajohtajatehtäviin koulutettavienja kusäännöksiin. Tiettävästi hallitus ei tässäkään
7976: vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavan mie- esityksessä tule ehdottamaan vastaavia palvelus-
7977: histön palvelusaika pitenee. Keskimäärin palve- ajan lyhennyksiä siviilipalvelukseen kuin nyt to-
7978: 2 LA 67/1998 vp
7979:
7980: teutumassa olevassa varusmiesten palvelusaika- Säännös johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen
7981: uudistuksessa tapahtuu. ja on varsin epätarkoituksenmukainen.
7982:
7983: 1.2 Sodan ajan palvelu 2. Aloitteeseen sisältyvät ehdotukset
7984: Voimassa olevan siviilipalveluslain (1723/
7985: 1991) 1 §:ssä siviilipalvelusvelvollisuudesta sää- Siviilipalvelusmiesten palvelusajan lyhentäminen
7986: detään, että asevelvollinen, joka vakuuttaa us- 240 päivään
7987: konnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perus-
7988: 1. 7.1998 voimaan tuleva asevelvollisuuslain
7989: tuvien vakavien omantunnonsyiden estävän
7990: muutos merkitsee varusmiesten keskimääräisen
7991: häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (452/
7992: palvelusajan lyhenemistä kuukaudella ja yleisim-
7993: 1950) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suo-
7994: män palvelusajan lyhenemistä kahdella kuukau-
7995: rittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorit-
7996: della. Tämä merkitsee varusmiesten ja siviilipal-
7997: tamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa sää-
7998: detään. Asepalveluksesta voidaan tämän sään- velusmiesten palvelusaikojen keston suhteessa
7999: käytännössä paluuta väliaikaislain tilanteeseen
8000: nöksen mukaan vapauttaa vain rauhan aikana.
8001: (1987-1991 ). Verrattuna varusmiesten yleisim-
8002: Säännös mahdollistaa siviilipalveluksen rauhan
8003: pään palvelusaikaan siviilipalvelus olisi kestol-
8004: aikana suorittaneen määräämisen sodan aikana
8005: aseellisiin maanpuolustustehtäviin. Puolustus- taan jopa vielä epäsuhtaisempi kuin väliaikais-
8006: lain aikana: tuolloin se oli siihen nähden kaksin-
8007: voimien ja siviilipuolustuksen tehtävistä sodan
8008: aikana tai sotaan verrattavan kriisin aikana sää- kertainen (240/480 vrk), nyt siitä tulisi yli kaksin-
8009: kertainen (180/395 vrk).
8010: detään muun muassa puolustus- ja valmiustila-
8011: Jotta nykyinen tilanne palvelusaikojen suh-
8012: laeissa.
8013: teen säilyisi, tulisi siviilipalvelusaikaa lyhentää
8014: vastaavasti. Yleisimmän varusmiespalvelusajan
8015: 1.3 Palveluspaikkaa koskevat säännökset
8016: mukaan laskettuna siviilipalvelusaika olisi näin
8017: Voimassa olevan siviilipalveluslain 15 §:n ollen 300 päivää. On kuitenkin lisäksi otettava
8018: 1 momentin 4 kohdassa säädetään siviilipalvelus- huomioon, että siviilipalvelusaika on jo nyt huo-
8019: miesten palveluspaikoista muun muassa, että si- mattavan pitkä suhteessa varusmiespalvelusai-
8020: viilipalvelus suoritetaan asetuksella säädettävän kaan.
8021: suomalaisen yleishyödyllistä toimintaa harjoitta- Siviilipalvelusajan lyhentämistä puoltavat si-
8022: van yksityisoikeudellisen yhteisön tai säätiön viilipalvelusasiain neuvottelukunnalle annetut
8023: palveluksessa. Säännöksen nykyinen muotoilu oikeudelliset asiantuntijalausunnot Palvelusai-
8024: edellyttää sitä, että kaikki yksittäiset palveluspai- koihin on otettu kantaa myös kansainvälisissä
8025: kat tulee hyväksyttää siviilipalvelusasetuksessa. järjestöissä (YK:n ihmisoikeustoimikunta, Eu-
8026: Menettely on sangen jäykkä ja myös epätarkoi- roopan neuvoston ministeritoimikunnat sekä
8027: tuksenmukainen, koska se aiheuttaa uusien yksi- Euroopan unionin toimielimet),joissa on hyväk-
8028: tyisoikeudellisten palveluspaikkojen hyväksymi- sytty useita siviilipalvelusta koskevia suosituk-
8029: sen suhteen tarpeetonta viivytystä tilanteessa, sia. Näille kannanotoille on yhteistä periaate,
8030: jossa palveluspaikoista on pulaa. jonka mukaan siviilipalveluksen tulee olla kestol-
8031: taan kohtuullisessa suhteessa varusmiespalve-
8032: 1.4 Siviilipalvelusrikoksesta tuomitun ehdonalai- lukseen. Euroopan parlamentin hyväksymän
8033: nen vapaus lausuman ("Macciocchin julkilausuma" 7 .2.
8034: 1983) mukaan siviilipalveluksen ei pitäisi olla
8035: Voimassa olevan lain 29 §:n mukaan siviilipal- lainkaan asepalvelusta pidempi.
8036: velusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta Palvelusaikojen mitoituksessa ovat merkityk-
8037: suorittava voidaan päästää ehdonalaiseen va-
8038: sellisiä myös syrjintäkiellon sisältävät kansainvä-
8039: pauteen, jos hän ilmoittaa haluavansa ja voi suo- liset ihmisoikeussopimukset. Erään asiantuntija-
8040: rittaa hänelle osoitetussa paikassa asianmukai-
8041: lausunnon mukaan YK:n ihmisoikeuskomitea
8042: sesti loppuun jäljellä olevan siviilipalveluksen. saattaisi pitää siviilipalvelusaikaa syrjivänä, mi-
8043: Säännös merkitsee sitä, että jos tällainen henkilö
8044: käli siviilipalvelusaikaa ei lyhennetä. Lisäksi
8045: ei kykenisi suorittamaanjäljellä olevaa palvelus- asiantuntija toteaa, että Suomen hallitusmuodon
8046: aikaa sen vuoden loppuun mennessä, kun hän 16 a §:n 1 momentti "ilmentää ajatusta, jonka
8047: täyttää 30 vuotta, häntä ei voida nykyisen lain mukaan lainsäätäjän ja muiden julkisen vallan
8048: mukaan päästää enää ehdonalaiseen vapauteen.
8049: käyttäjien velvollisuutena ei ole ainoastaan pi-
8050: LA 67/1998 vp 3
8051:
8052: dättyä loukkaamasta perus- ja ihmisoikeuksia, aseellisen maanpuolustuksen kannalta tarpee-
8053: vaan myös edistää oikeuksien täysimääräistä to- tonta, että siviilipalvelusvelvollisuutta ei laissa
8054: teutumista" ja päätyy tämän perusteella tuke- rajattaisi ainoastaan rauhan aikaan. Ehdotam-
8055: maan siviilipalvelusajan lyhentämistä. me säännöksestä poistettavaksi sanoja "rauhan
8056: Vuosien 1987-1991 väliaikaislain aikana aikana".
8057: Amnesty International piti siviilipalveluksen kes- 3 §. Siviilipalvelusaika. Ehdotamme, että sivii-
8058: toa rangaistuksenomaisella ja adoptoi suomalai- lipalvelusmiesten palvelusaika mitoitetaan lä-
8059: sia totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina. Mikäli hemmäksi sitä aikaa, jonka suurin osa (noin
8060: siviilipalvelusaikaa ei lyhennetä, tulee Amnesty 65 %) tulevista varusmiehistä suorittaa uusien
8061: taas adoptoimaan totaalikieltäytyjiä mielipide- asevelvollisuuspalvelusaikamääräysten perus-
8062: vankeina. Tämän kannan Amnesty on ilmoitta- teella. Näin ollen siviilipalvelusmiesten nykyi-
8063: nut sekä Suomen viranomaisille että Aseistakiel- nen, noin 13 kuukauden palvelusaika (395 vuo-
8064: täytyjäliitolle. rokautta) lyhennettäisiin 8 kuukauteen (240 vuo-
8065: Siviilipalvelusaika on aina ollut sidoksissa rokaudeksi).
8066: varusmiesten palvelusaikaan. Vuoden 1986 lop- 15 §:n 1 momentin 4 kohta. Ehdotamme, että
8067: puun asti voimassa olleessa laissa siviilipalvelus- asetuksella ei tarvitsisi enää erikseen hyväksyttää
8068: aika laskettiin siten, että se oli 120 päivää pidem- yksityisoikeudellisissa yhteisöissä sijaitsevia pal-
8069: pi kuin asevelvollisuuslain mukainen yleinen pal- veluspaikkoja. Kohdasta poistettaisiin sanat
8070: velusaika. Vuonna 1987 pidennys korotettiin 240 "asetuksella säädetään".
8071: päivään. 29 §:n 1 momentti. Ehdonalainen vapaus. Eh-
8072: Viime vuonna hyväksytyn valtioneuvoston dotamme, että siviilipalvelusrikoksesta tuomittu
8073: turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan "siviili- voitaisiin päästää ehdonalaiseen vapauteen, jos
8074: palveluksen kehittämisessä on tärkeää huolehtia hän ilmoittaa haluavansa suorittaa hänelle osoi-
8075: siitä, että palvelusolosuhteet ja palvelusaika ke- tetussa paikassa asianmukaisesti loppuun jäljellä
8076: hittyvät vertailukelpoisesti varusmiespalveluk- olevan siviilipalveluksen. Tällöin jäljellä oleva
8077: seen nähden". palvelusaika voidaan suorittaa myös sen vuoden
8078: päätyttyä, jolloin hän on täyttänyt 30 vuotta.
8079: 3. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut Ehdotus poistaisi nykyiseen lakiin sisältyvän es-
8080: teen tuomita ehdonalaiseen vapauteen niissä ti-
8081: 1 §. Siviilipalvelusvelvollisuus (sodan ajan pal- lanteissa, jolloin jäljellä oleva palvelusaika jat-
8082: velu). Ehdotamme, koska sotilaallisesti koulut- kuisi yli sen, kun henkilö täyttää 30 vuotta.
8083: tamattomien henkilöiden määrääminen aseelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8084: siin tehtäviin sodan aikana olisi kyseenalainen
8085: toimenpide Suomen allekirjoittamien ihmisoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8086: keussopimusten kannalta ja koska olisi myös lakiehdotuksen:
8087: 4 LA 67/1998 vp
8088:
8089: Laki
8090: siviilipalveluslain muuttamisesta
8091:
8092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8093: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/1991) 1 ja 3 §, 15 §:n
8094: 1 momentin 4 kohta sekä 29 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 29 §:n 1 momentti osaksi laissa
8095: 127111993, seuraavasti:
8096:
8097: 1§ joittavan yksityisoikeudellisen yhteisön tai sää-
8098: tiön palveluksessa.
8099: Siviilipalvelusvelvollisuus
8100: Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolli-
8101: seen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien va-
8102: kavien omantunnonsyiden estävän häntä suorit- 29 §
8103: tamasta asevelvollisuuslaissa (452/1950) säädet- Ehdonalainen vapaus
8104: tyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta
8105: ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin Siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeus-
8106: kuin tässä laissa säädetään. rangaistusta suorittava voidaan päästää ehdon-
8107: alaiseen vapauteen, jos hän ilmoittaa haluavansa
8108: 3§ suorittaa hänelle osoitetussa paikassa asianmu-
8109: Siviilipalvelusaika
8110: kaisesti loppuun jäljellä olevan siviilipalveluk-
8111: sen. Tällöin jäljellä oleva palvelusaika voidaan
8112: Siviilipalvelusaika on 240 päivää. suorittaa myös sen vuoden päätyttyä, jolloin hän
8113: on täyttänyt 30 vuotta.
8114: 15 §
8115: Palveluspaikat
8116: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8117: Siviilipalvelus suoritetaan: kuuta 199 .
8118:
8119: 4) suomalaisen yleishyödyllistä toimintaa har-
8120:
8121:
8122: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
8123:
8124: Jaakko Laakso /vas Reino Laine /vas Irina Krohn /vihr
8125: Esko-Juhani Tennilä Iva-r Pekka Saarnio /vas Pentti Tiusanen /vas
8126: Janina Andersson /vihr Mikko Kuoppa /va-r Annika Lapintie /vas
8127: Anne Huotari /vas Iivo Polvi /vas Jorma Kukkonen /sd
8128: Säde Tahvanainen /sd Erkki Pulliainen /vihr Satu Hassi /vihr
8129: Tapio Karjalainen /sd Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Eva Biaudet /r
8130: Eila Rimmi /vas Heikki Rinne /sd Marjatta Vehkaoja /sd
8131: Esko Helle /vas Kalevi Olin /sd Risto Kuisma /rem
8132: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Pia Viitanen /sd
8133: Tuija Brax /vihr Tuula Haatainen /sd
8134: LA 68/1998 vp
8135:
8136: Lakialoite 68
8137:
8138:
8139:
8140:
8141: Anne Huotari /vas ym.: Lakialoite Iaeiksi työttömyysturvalain 5 §:n
8142: ja työmarkkinatuesta annetun lain 22 a §:n muuttamisesta
8143:
8144:
8145:
8146:
8147: Eduskunnalle
8148:
8149:
8150:
8151: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8152:
8153: Aloitteessa esitetään työttömyysturvalain ja Toiseksi aloitteessa esitetään, että työmarkki-
8154: työmarkkinatukilain muuttamista. Työttömyys- natukilain vuoden 1996 uudistuksen yhteydessä
8155: turvalain työttömyyspäivärahaoikeuden rajoi- säädetty muutos, joka nyt edellyttää, että ansio-
8156: tussäännökseen ehdotetaan sellaista muutosta, sidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle
8157: jolla kaikkien työttömäksijoutuvien työntekijöi- siirtyvä joutuu ensin viiden päivän omavastuu-
8158: den lomaoikeus vaikuttaisi samoilla perusteiiia ajalle, peruttaisiin ja omavastuuaika poistettai-
8159: työttömyyspäivärahaoikeuden aikaruishetkeen. siin tältä osin. Muutos tapahtui ilmeisesti tahat-
8160: Kaikkien työttömäksi joutuvien työttömyyspäi- tomasti ja osittain uuden lainsäädäntötekniikan
8161: värahaoikeus alkaisi siitä, kun vuosilomalain johdosta.
8162: mukaan laskettavat ja ansaitut lomapäivät olisi-
8163: vat kuluneet.
8164:
8165:
8166:
8167: PERUSTELUT
8168:
8169: 1. Työttömyysturvalain mukaisen lomakorvauk- neestä lomasta lomakorvaus työsuhteen päät-
8170: sen jaksottaminen tyessä. Esityksen mukaan käytännössä taloudel-
8171: listen menetysten suhteen henkilöt ovat olleet
8172: 1.1 Nykytilanne samassa asemassa. Siitä huolimatta työttömyys-
8173: päivärahaoikeus on lomakorvauksen saaneelia
8174: Vuonna 1996 toteutetulla työttömyysturva- alkanut aiemmin (HE 72/1996 vp).
8175: lain muutoksella (HE 72/1996 vp) säädettiin, että Hallituksen esityksessä korostettiin, että päi-
8176: päivärahaoikeutta ei ole ajalta, jolle työsuhteen värahaoikeuden kannalta ei voi olla merkitystä
8177: päättyessä tai myöhemmin saatu lomakorvaus sillä, maksetaanko henkilölle loma Iomakor-
8178: voidaanjaksottaa vakiintuneena pidettävän pal- vauksena vai pitääkö hän loman työsuhteen kes-
8179: kan perusteella. Kaikki työttömäksijoutuvat tu- täessä.
8180: levat työttömyyspäivärahan piiriin ikään kuin Esityksen perusteluissa muutosta luonnehdit-
8181: sen pituiselta omavastuuajalta, jolle loma-ajan tiin rakenteelliseksi säästötoimenpiteeksi, jonka
8182: palkka tai lomakorvaukset voidaan jaksottaa. tarkoituksena oli, ettei päivärahaa maksettaisi
8183: Ennen lainmuutosta vallinneessa tilanteessa ajalta, jolloin työttömyydestä aiheutuvia talou-
8184: ongelmaksi nähtiin se, että valtion ja kunnan dellisia menetyksiä ei ole, eikä henkilön toimeen-
8185: palveluksessa olevat pitävät pääsääntöisesti an- tulo ole riippuvainen maksetusta työttömyyspäi-
8186: saitsemansa loman työsuhteen kestäessä, kun värahasta. Muutoksen tarkoituksena oli, että
8187: taas yksityisellä sektoriiia maksetaan useassa ta- edellä mainitut tilanteet tulevat päivärahaoikeu-
8188: pauksessa työsuhteen kestäessä pitämättä jää- den kannalta samaan asemaan.
8189: 2 LA 68/1998 vp
8190:
8191: 1.2 Ongelma tyispiirteet ja joka ei tuottaisi millekään työnteki-
8192: järyhmälle kohtuutonta lopputulosta.
8193: Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lakiesi-
8194: tyksenjaksottamissääntöä kohtaan esitettiin kri- 1.3.1 Lomaoikeudenjaksottamiselle asetettava
8195: tiikkiä, vaikka se hyväksyttiin tulemaan voimaan enimmäisraja
8196: vuoden 1997 alusta lukien. Mietinnössään so-
8197: siaali- ja terveysvaliokunta totesi, että lomakor- Lyhyiden työsuhteiden toimialoilla, kuten ra-
8198: vausten jaksotus voi joissakin tilanteissa johtaa kennusalalla, työsuhteen päättyessä työsuhtees-
8199: siihen, että päivärahaoikeus menee useammalta ta kertynyt loma-aika on useimmiten joko osit-
8200: päivältä kuin mitä henkilöllä olisi ollut oikeutta tain tai kokonaan pitämättä. Lyhyissä työsuh-
8201: pitää vuosilomaa. Valiokunta edellytti, että lo- teissa loma-aikojen sopiminen työsuhteen sisään
8202: makorvauksen jaksotuksen vaikutuksia seura- ei tavallisesti onnistu. Rakennusalan työttö-
8203: taan. myyskassan oman selvityksen perusteella, jossa
8204: Syyskuussa 1997 eduskunnan sosiaali- ja ter- tutkittiin 326 tapauksen ryhmää, todettiin, että
8205: veysvaliokunta palasi asiaan ja pyysi sosiaali- ja nykyinen jaksottamismalli johtaa tulokseen, jos-
8206: terveysministeriötä selvittämään, mitä ongelmia sa evättävien työttömyyspäivien määrä on jopa
8207: lomakorvausten jaksottamisesta on aiheutunut kolme kertaa niin suuri kuin mitä henkilölle oli
8208: ja mitä ministeriö aikoo tehdä. Ed. Janssonin kertynyt lomapäiviä. Toisaalta eräissä tapauksis-
8209: kirjalliseen kysymykseen (KK 161/1998 vp),jos- sa jaksotettuja (evättyjä päiviä) oli puolet vähem-
8210: sa esitettiin korjattavaksi tätä epäoikeudenmu- män kuin lomapäiviä. Vain 25 prosentissa tutki-
8211: kaiseksi koettua jaksottamissäännöstä, sosiaali- tuista tapauksista ero jaksotettujen päivien ja
8212: ja terveysministeri Mönkäre vastasi, että kysees- lomapäivien välillä oli kohtuullinen. Tällöin eroa
8213: sä on rakenteellinen säästötoimenpide ja että mi- oli vähemmän kuin 25 prosenttia.
8214: nisteriön oman selvityksen yhteydessä ei tullut Nykyisen lain epäjohdonmukaisuutta lyhyi-
8215: esiin yksiselitteisiä, nykykäytäntöä parempia ja den työsuhteiden toimialoilla voitaisiin korjata
8216: toimeenpanen kannalta yksinkertaisia jaksotus- siten, että jaksottamisen ylärajaksi asetettaisiin
8217: vaihtoehtoja, joilla ei olisi ollut merkittäviä ta- työntekijän ansaitsemien vuosilomapäivien mää-
8218: loudellisia vaikutuksia. rä.
8219: Kun hallituksen esitys annettiin, ammattiyh-
8220: distysliikkeessä loma-oikeuden jaksotukseen
8221: suhtauduttiin sinänsä myönteisesti. Lainmuu- 2. Työmarkkinatukilain mukainen omavastuuai-
8222: toksen on kuitenkin nähty eri toimialoilla vaikut- ka siirryttäessä ansiopäivärahalta työmarkki-
8223: tavan eri tavoin riippuen työsuhteiden pituuksis- natuelle
8224: taja siitä, onko työttömäksijäävä voinut käyttää Vuonna 1996 säädetyn työttömyysturvalain
8225: lomaoikeuttaan vai onko hän saanut siitä loma- (666/1996) ja työmarkkinatukilain (665/1996)
8226: korvausta. Erityisesti kritiikkiä on kohdistettu muutoksen yhteydessä lähinnä sääntelytavan
8227: siihen, että toteutettu malli johtaa hyvin sattu- tekniikassa omaksutun ratkaisun johdosta myös
8228: manvaraisiin lopputuloksiin. Nyt toteutettu mal- ansiosidonnaisilta työttömyyspäivärahapäiviltä
8229: li käytännössä tarkoittaa sitä, että evättävien työmarkkinatuelle siirtyviin tuli sovellettavaksi
8230: työttömyyspäivien määrä lasketaan jakamalla viiden päivän pituinen omavastuuaika (työmark-
8231: maksettu lomakorvaus sillä päiväpalkalla, josta kinatukilain 22 a §).
8232: päivärahan suuruus on määritelty. Tähän lopputulokseen muutosta säädettäessä
8233: Erityisesti sellaisilla toimialoilla, joissa työ- ei tiettävästi pyritty, vaan tässä yhteydessä lain-
8234: suhteet ovat tyypillisesti lyhyitä ja jossa lomaoi- säädäntötyössä tapahtui epähuomiossa virhe.
8235: keus korvataan lomakorvauksella, päivärahan Pitkäaikaistyöttömän kannalta, kun hän on ollut
8236: perusteena oleva palkka voi poiketa huomatta- 500 päivää ansiosidonnaisella päivärahalla, siir-
8237: vastikin siitä palkasta, mistä lomakorvauksia tyminen työmarkkinatuelle ei merkitse sellaista
8238: maksetaan. muutosta, että omavastuuajan soveltaminen esi-
8239: merkiksi voisi kannustaa häntä erityisesti työllis-
8240: 1.3 Ehdotus lomaoikeuden jaksottamissäännön tymään tai että omavastuuajan soveltamisella
8241: muuttamisesta häneen nähden olisijokin muu hyväksyttävä työ-
8242: Lomaoikeuden jaksottamisongelmaan tulisi voimapoliittinen peruste. Valtiontalouden näkö-
8243: löytää sellainen ratkaisu, joka mahdollisimman kulmasta tällä muutoksella ei ole tiettävästi
8244: hyvin ottaisi huomioon kaikkien toimialojen eri- myöskään erityisen suurta merkitystä.
8245: LA 68/1998 vp 3
8246:
8247: 3. Yksityiskohtaiset perustelut Työmarkkinatukilain 22. a §:n ! mom. E~?o.~
8248: tamme että omavastuuaika poistetaan nnlta
8249: Työttömyysturvalain 5 §:n 1 moment!n__I 5 k?.h- työttö~iltä, jotka siirtyvät työttömyyst~rvalain
8250: ta. Ehdotamme, että kohta muutettmsnn mm, 16 §:n mukaiselta päivärahalta työmarkkm~~u~l
8251: että työttömyyspäivärahaan ei ole oi~eutta hen- le. Säännös muutetussa muodossaan kuulmsi tai-
8252: kilöllä siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada löin:
8253: vuosiloma-ajan palkkaa tai jolle ajalle ~änelle Työmarkkinatukea maksetaan sen jäl~~en,
8254: olisi vuosilomalain mukaan kertynyt vuosiloma- kun henkilö on ollut työttömänä työnhakiJana
8255: oikeutta, jonka hän olisi voi?ut käyttää, mikäli työvoimatoimistossa yhteensä viisi työp~_ivää
8256: työsuhde oli~i jatku:nyt. K~-~Ityksemme ~ukaan enintään kahdeksan peräkkäisen kalentenvnkon
8257: vuosilomalam mukamen pmvien laskemmen on aikana tai kun henkilö siirtyy suoraan työttömyys-
8258: riittävän yksikertainen tapa ~~teute~t~v~~~-i. turvalain 16 §:n mukaiselta päivärahalta työ-
8259: Muutos ei mielestämme myöskaån tulisi hsaa- markkinatuelle. Tältä viiden päivän omavastuu-
8260: mään työttömyyspäivärahamenoja,. koska ~illä ajalta ei makseta työmarkkinatukea. Omava~
8261: samalla poistettaisiin olennaisesti nykyisen
8262: tuupäiviksi ei katsota ~ 6---:-2.0 §:~s.~ tar~oit~!t~~
8263: lain kiertämismahdollisuuksia. Ehdottamamme hin odotus- ja määräatk01hm sisaltyvta tyotto-
8264: säännös, jossa poislaskettavien työttömyysp~i myyspäiviä.
8265: värahapäivien määrä ~i~otta_isii? vu~~ilom~~-~I~ Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8266: lomaoikeuteen kohtehsi kaikkia tyontekiJOita
8267: nykyistä lakia yhdenvertaisemmin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
8268: kiehdotukset:
8269:
8270:
8271:
8272:
8273: 1.
8274: Laki
8275: työttömyysturvalain 5 §:n muuttamiseksi
8276:
8277: Eduskunnan päätöksen mukaisesti .
8278: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttö~yysturvalam (38/1984) 5 §:n 1 momentin
8279: 15 kohta, sellaisena kuin se on laissa 666/1996, seuraavasti:
8280:
8281: 5§ oikeutta, jonka hän olisi voinut käyttää, mikäli
8282: työsuhde olisi jatkunut.
8283: Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
8284: Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henki-
8285: löllä: Tämä laki tulee voimaan päivänä
8286: kuuta 199 .
8287: 15) siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada
8288: vuosiloma-ajan palkkaa tai jolle ajalle ~änelle
8289: olisi vuosilomalain mukaan kertynyt vuostloma-
8290: 4 LA 68/1998 vp
8291:
8292: 2.
8293: Laki
8294: työmarkkinatuesta annetun lain 22 a §:n muuttamisesta
8295:
8296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8297: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) 22 a §:n
8298: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 681/1997, seuraavasti:
8299:
8300: 22 a § työmarkkinatuelle. Tältä viiden päivän omavas-
8301: Omavastuuaika tuuajalta ei makseta työmarkkinatukea. Oma-
8302: vastuupäiviksi ei katsota 16-20 §:ssä tarkoitet-
8303: Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, tuihin odotus- ja määräaikoihin sisältyviä työttö-
8304: kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana myyspäiviä.
8305: työvoimatoimistossa yhteensä viisi työpäivää
8306: enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon
8307: aikana tai kun henkilö siirtyy suoraan työttö- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8308: myysturvalain 16 §:n mukaiselta päivärahalta kuuta 199 .
8309:
8310:
8311: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
8312:
8313: Anne Huotari /vas Jorma Vokkolainen /vas Reino Laine /vas
8314: Pekka Saarnio /vas Matti HuutoJa /vas Pentti Tiusanen /vas
8315: Annika Lapintie /vas Eila Rimmi /vas Iivo Polvi /vas
8316: Jaakko Laakso /vas Kari Uotila /vas Mikko Kuoppa /va-r
8317: Vei jo Puh jo /va-r Erkki Partanen /sd Tuija Pohjola /sd
8318: Marjaana Koskinen /sd Marjatta Vehkaoja /sd Timo Laaksonen /vas
8319: Pekka Leppänen /vas Jarmo Wahlström /vas Raimo Mähönen /sd
8320: Raimo Holopainen /sd Maija Rask /sd Tapio Karjalainen /sd
8321: Riitta Prusti /sd Esa Lahtela /sd Heikki Rinne /sd
8322: Vaito Koski /sd Esko-Juhani Tennilä /va-r Mikko Immonen /vas
8323: LA 69/1998 vp
8324:
8325: Lakialoite 69
8326:
8327:
8328:
8329:
8330: Heikki Rinne /sd: Lakialoite laiksi työllisyyslain muuttamisesta
8331:
8332:
8333:
8334: Eduskunnalle
8335:
8336: Työpaikkoja ei luoda laiiia, mutta lailla voi- den olevan kokonaistaloudellisesti edullisempi
8337: daan julkinen valta velvoittaa ottamaan vastuu vaihtoehto kuin tuottava ja yhteiskunnallisesti
8338: syrjäytyneestä työttömästä. Laki on tarkoitettu välttämätön työ, ei ole.
8339: viimeiseksi perälaudaksi, joka estää ihmisen syr- Työhallinnon suorittavan tason virkamiehet
8340: jäytymisen työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. pitivät suoraa vastikkeellista tukea tehokkaim-
8341: Mikäli työllisyyspolitiikka toteutetaan täys- pana tapana katkaista syrjäyttävä työttömyys.
8342: työllisyyden periaatteella, lakia ei tarvitse sovel- Yksikään työbaliinnon käytännön työtä tehnyt
8343: taa lainkaan. virkailija ei oiiut toista mieltä.
8344: Vuonna 1991 yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti Seurantatutkimuksen mukaan sekä työnanta-
8345: työttöminä olleita oli 522 henkilöä. Vuonna 1995 jat että työllistetyt olivat yli 90-prosenttisesti erit-
8346: yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttöminä ollei- täin tyytyväisiä tai tyytyväisiä kokemuksiinsa.
8347: ta oli 51 019 henkilöä. Vuonna 1991 aiie 25-vuo- Vain yksi prosentti vastaajista oli tyytymättö-
8348: tiaiden yli vuoden työttöminä olleiden määrä oli miä, ja kysymyksessä oli työttömyyden kovin
8349: 77 henkilöä. Vuonna 1995 alle 25-vuotiaita yli ydin. Merkittävintä tuloksissa oli se, että täyden
8350: vuoden työttömänä olleita oli 7 582 henkilöä. tukioikeusajan jälkeen 62 prosenttia sai jäädä
8351: Vuonna 1991 alle 25-vuotiaita yli kaksi vuotta pysyvään työsuhteeseen samalle työnantajalle il-
8352: työttöminä olleita oli yksi henkilö. Vuonna 1995 man tukea. Osa työilistetyistä sijoittui muiile
8353: alle 25-vuotiaita yli kaksi vuotta työttöminä ol- työnantajille tuen päätyttyä.
8354: leita oli 1 305 henkilöä. Monet keskeyttivät tukityönsä ja ryhtyivät
8355: Syrjäyttävän työttömyyden eli pitkään jatku- yrittäjiksi, jatkoivat kesken jääneitä opintojaan
8356: van työttömyyden kasvu on vuoden 1995 jälkeen tai aloittivat ammatillisen koulutuksen.
8357: kyetty nuorten osalta kääntämään selvään las- Työllistyminen tapahtui lähes sataprosentti-
8358: kuunja muiden pitkäaikaistyöttömien osalta lie- sesti yksityiselle sektorille. Järjestelmä ei vääris-
8359: vään laskuun. Toimenpiteet eivät kuitenkaan rii- tänyt yritysten välistä kilpailua. Jokainen pitkä-
8360: tä ratkaisemaan syrjäytyneisyyttä. On palautet- aikaistyötön oli kaikkien yritysten palkattavissa
8361: tava julkisen vallan viimekätinen työllisyysvas- samoin tukiehdoin. Pisin katkaistu työttömyys
8362: tuu. oli kestänyt yhtäjaksoisesti 12 vuotta.
8363: Aiemmin 1980-luvulla ns. "Rinteen mallin" Varmuus työpaikasta lisää koulutusmotivaa-
8364: avulla pitkään työttömänä ollut työnhakija teh- tiota. Työttömyyden uhka hyydyttää innok-
8365: tiin kilpailukykyiseksi. Yrityksen kannatti ottaa kaimmankin opiskelijan. Tieto työpaikasta, jos-
8366: hänet työhönperehdytykseenja työpaikalla kou- sa opiskelun päätyttyä voi toteuttaa oppimaan-
8367: luttautumiseen. Tuki loppui, jos työnantaja vä- sa, on vapauttava kokemus. Työllisyystakuu,jol-
8368: hensi työntekijöitä toisaaiia. Järjestelmä loi net- la turvattaisiin ensimmäinen työpaikka vuoden
8369: tolisätyöpaikkoja. Myös kokonaistyöttömyys- ajaksi, on rahoitettavissa työttömyysturvan
8370: aste laski, eikä työttömyys siirtynyt kokeilu- säästöillä, työiiistetyn maksamaila verolla ja so-
8371: alueen ympäristöön. siaalikustannusten säästöllä.
8372: Valtiovarainministeriön ja työministeriön Euroopan unionin työllisyyspolitiikan suun-
8373: ekonomisteista koottu kokeilun tulosten seuran- taviivoissa ta voitteet ovat: Yli 25-vuotiaille anne-
8374: taryhmä arvioi, ettäjärjestelmä ei lisännytjulkis- taan uusi mahdollisuus, ennen kuin he ovat olleet
8375: talouden nettokokonaiskuluja. Muutakaan 12 kuukautta työttömänä, tarjoamalla heille
8376: alueeiiista, kansallista tai kansainvälistä tutki- koulutusta, työharjoittelua, työtä tai muuta toi-
8377: musta, joka osoittaisi syrjäyttävän työttömyy- mintaa,joka edistää pääsyä työelämään. AIIe 25-
8378: 2 LA 69/1998 vp
8379:
8380: vuotiaiHe annetaan uusi mahdollisuus, ennen Edellä olevan perusteella ehdotan,
8381: kuin he ovat olleet kuusi kuukautta työttömänä,
8382: tarjoamalla heille koulutusta, työharjoittelua, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8383: työtä tai muuta toimintaa, joka edistää pääsyä lakiehdotuksen:
8384: työelämään.
8385:
8386:
8387:
8388:
8389: Laki
8390: työllisyyslain muuttamisesta
8391:
8392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8393: muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/1987) 16 §:n 1 ja 2 momentti,
8394: 17 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 ja 4 momentti, 18 a §sekä 21 §:n 5 momentti sellaisina kuin ne ovat 16 §:n
8395: 1 ja 2 momentti, 17 §:n 2 momentti ja 21 §:n 5 momentti laissa 1696/1992 sekä 18 §:n 2ja 4 momentti
8396: ja 18 a §laissa 1329/1996, seuraavasti:
8397:
8398: 16 § lutus-, työharjoittelu- tai työpaikka on kunnan
8399: järjestettävä alle 25-vuotiaalle viimeistään kuu-
8400: Työttömän työllistymisen edistäminen ja työvoi-
8401: den kuukauden työttömyyden jälkeen ja yli 25-
8402: mapalvelujen ensisijaisuus
8403: vuotiaalle viimeistään kahdentoista kuukauden
8404: Työkykyinen 17-64-vuotias työmarkkinoilla työttömyyden jälkeen. Työllisyysjakso on yhden
8405: käytettävissä oleva työvoimatoimistoon työttö- vuoden mittainen.
8406: mäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö on
8407: pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyn-
8408: tialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoi- 17 §
8409: hin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan Työllistymissuunnitelma
8410: työnsaantia edistävään koulutukseen.
8411: Jos työnhakijaa ei ole 1 momentissa tarkoite-
8412: tuilla eikä työnhakijan yksilöllisen tilanteen edel- Työllistymissuunnitelma on tehtävä viimeis-
8413: lyttämillä tehostetuilla toimenpiteillä onnistuttu tään siinä vaiheessa, kun työnhakijan työttö-
8414: työllistämään, on valtion tai sen kunnan, jossa myys on kestänyt viisi kuukautta.
8415: henkilöllä on väestökirjalain mukainen kotipaik-
8416: ka, pyrittävä järjestämään tässä laissa tarkoitet- 18 §
8417: tujen työllisyysmäärärahojen avulla siten kuin
8418: Kuntoutus-, koulutus- ja työntekomahdollisuuden
8419: asetuksella erikseen säädetään mahdollisuus hä- järjestäminen
8420: nen työkykyään vastaavan toimeentulon turvaa-
8421: van työn tekemiseen työssäkäyntialueella omas-
8422: sa tai toisen yrityksessä, yhdistyksessä, kunnas- Jos 1 momentissa tarkoitettua työtöntä ei voi-
8423: sa, kuntainliitossa taikka valtion virastossa tai da työllistää avoimille työmarkkinoille eikä hä-
8424: laitoksessa. Työvoimaviranomaisten on työlli- nelle voida järjestää soveltuvaa koulutusta tai
8425: syysmäärärahoin työllistäessään annettava etu- kuntoutusta, on sen kunnan, joka kotikuntalain
8426: sija niille työnhakijoille, joiden työnsaannin tar- (201/1994) 2 §:n mukaan on henkilön kotikunta,
8427: ve on suurin. Työllisyysmäärärahoja kohdeune- työvoimaviranomaisten osoituksesta järjestettä-
8428: taan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien vä hänelle työntekomahdollisuus 12 kuukauden
8429: työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennal- ajaksi (työllistämisvelvollisuus). Kunnan on jär-
8430: ta ehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen jestettävä työntekomahdollisuus siten, että työl-
8431: työllisyyden edistämiseen. Työllisyysmäärära- listettävä voi aloittaa työn työttömyysturvalaissa
8432: hoista myönnetään tukea myös vajaakuntoisten säädetyn päivärahakauden enimmäisajan täyt-
8433: sekä muiden työttömien työllistämiseen ja muu- tyessä. Järjestettävän työn tulee olla alan sään-
8434: hun työllisyyden edistämiseen. Kuntoutus-, kou- nöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä.
8435: LA 69/1998 vp 3
8436:
8437: Työttömyysturvalaissa säädetyn tarkastelu- 2) työ, johon työnhakija on osoitettu, keskey-
8438: jakson kuluessa tehty työ tai koulutus, joka lue- tyy työnhakijasta johtuvasta syystä; tai
8439: taan työssäoloehtoon, ei vähennä 12 kuukauden 3) työnhakijalle ei voida työttömänä työnha-
8440: työllistämisvelvollisuutta. kijana olemisen päättymisen vuoksi järjestää
8441: työtä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
8442: työllistämisvelvollisuus on tullut voimaan.
8443: 18 a §
8444: 21 §
8445: Työllistämisvelvollisuuden lakkaaminen
8446: Työllistämistuki kunnalle
8447: Kunnan velvollisuus järjestää 16 tai 18 §:n
8448: nojalla työntekomahdollisuus siihen oikeutetulle
8449: lakkaa, jos Kunnalle voidaan maksaa työllistämistukea
8450: 1) työnhakija ilman työttömyysturvalain 19 §:n nojalla työttömän työllistämisestä kutakin
8451: 7 a §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytyy hä- työllistettyä kohti enintään kaksitoista kuukaut-
8452: nelle osoitetusta työkykyyn nähden sopivasta ta kerrallaan.
8453: työllistämisvelvollisuuden nojalla järjestetystä
8454: työstä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8455: kuuta 1999.
8456:
8457:
8458: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
8459:
8460: Heikki Rinne /sd
8461:
8462:
8463:
8464:
8465: 13 280044
8466: LA 70/1998 vp
8467:
8468: Lakialoite 70
8469:
8470:
8471:
8472: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Lakialoite laiksi alkoholilain muutta-
8473: misesta
8474:
8475:
8476: Eduskunnalle
8477:
8478: Alkoholijuomien myynnistä ja sen valvonnas- muassa valvonnan puutteellisuuden johdosta.
8479: ta Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa lii- Alkoholin hankinta voi tapahtua esimerkiksi
8480: kennevälineissä määritellään laissa ja sen asetuk- niin, että joku porukan vanhemmista saa alaikäi-
8481: sessa. sen maihinnousukortin ja ostaa sillä tax-free-
8482: Määräykset ja säädökset ovat hyvät, mutta myymälästä juomat, joita nautitaan hytissä. Li-
8483: valvonta ei aina toimi. Kaikki osapuolet vakuut- puissa ei kaikissa tapauksissa ole selkeää sulkua
8484: tavat intressin eli nuorten alkoholinkäytön estä- tai tietoa siitä, että kyseinen lippu kuuluu alaikäi-
8485: misen olevan yhteinen huoli ja tavoite. Silti nuo- selle.
8486: ret voivat kohtuuttoman helposti saada alkoholi- Matkustajina laivoilla olleet ovat nähneet,
8487: juomia laivoilla käsiinsä. Maihinnousukorteissa kuinka asiakkaat voivat ostaa juomia laivalla yli
8488: ei useinkaan ole muuta ikäkontrollointia kuin sallittujenkin määrien ostosreissullaan. Lippui-
8489: käsin yliviivaaminen laivayhtiön henkilökunnan hin ei tule tietokoneista huolimatta merkintää
8490: toimesta, mikäli asiakas rehellisesti kertoo ole- tehdystä ostoksesta, vaan se pitäisi nykyisin teh-
8491: vansa alaikäinen. Automaattista ikätietojen siir- dä käsin ruksaamalla kassalla.
8492: toa matkustajarekisteristä ei ainakaan kaikissa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8493: liikennevälineissä ole.
8494: Alaikäisten nuorten humaltuneisuus laivoilla että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8495: on silminnähtävää. Hornalansa he voivat hank- lakiehdotuksen:
8496: kia hyvin vaivattomasti matkalla ollessaan muun
8497:
8498:
8499:
8500: Laki
8501: alkohoJilain muuttamisesta
8502:
8503: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8504: lisätään 8 päivänäjoulukuuta 1994 annettuun alkoholilakiin (1143/1994) uusi 12 a §seuraavasti:
8505:
8506: 12 a § lä laivalla on. Laivanvarustajan on huolehditta-
8507: Laivanvarustajan vastuu myynnistä va, että myyntihenkilöstö kirjaa kassalla sähköi-
8508: sesti maihinnousukortin viivakoodiin tiedon os-
8509: Laivanvarustajan tulee ylläpitää henkilörekis- tetuista myyntirajoituksen alaisista tuotteista si-
8510: teriä. Matkustajien maihinnousukorttiin on kir- ten, että ostorajoituksia ei ole mahdollista ylit-
8511: jattava henkilötiedot, etu- ja sukunimi sekä syn- tää.
8512: tymävuosi. Maihinnousukortin kirjoittamisen
8513: yhteydessä siihen kirjataan kirjallisesti ja viiva- Tämä laki tulee voimaan päivänä
8514: koodilla tieto siitä, mitä osto-oikeuksia henkilö!- kuuta 1999.
8515:
8516:
8517: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
8518:
8519: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl
8520: LA 71/1998 vp
8521:
8522: Lakialoite 71
8523:
8524:
8525:
8526:
8527: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Lakialoite laiksi kansalaispalve-
8528: luksesta
8529:
8530:
8531: Eduskunnalle
8532:
8533: Parasta maanpuolustusta on sotien syiden toon ja antaisi kokemuksen sosiaaliseen ryh-
8534: poistaminen. On toimittava pitkäjänteisesti ra- mään kuulumisesta, estäisi syrjäytymistä ja an-
8535: kenteellista väkivaltaa, epätasa-arvoa ja ympä- taisi työkokemusta.
8536: ristön ja luonnonvarojen tuhoamista vastaan. Kansalaispalveluksen pituus olisi pääsääntöi-
8537: Kansainvälisen rauhan takaamisen täytyy suun- sesti 180 päivää. Vapaaehtoisena lisäpalvelukse-
8538: tautua yhä enemmän konfliktien ennaltaehkäi- na voisi suorittaa enintään 90 päivän lisäjakson.
8539: syyn sekä yhteistyöhön talous- ja ympäristön- Tämä mahdollistaisi esimerkiksi pitkähkön kou-
8540: suojelukysymyksissä. lutuksen vaativien tehtävien tuomisen kansalais-
8541: Muuttuva, kansainvälistä yhteistyötä tiivistä- palveluksen piiriin. Kansalaispalveluksen suorit-
8542: vä maamme tarvitsee myös aseellisen ja siviilipal- taminen perustuisi kansalaisten ja sukupuolten
8543: velusjärjestelmän uudistamista. Sotilaallisen täydelliseen tasa-arvoisuuteen.
8544: maanpuolustuksen yhä teknistyessä yleinen ase- Kansalaispalveluksen alussa olisi koulutus-
8545: velvollisuus ei enää ole Suomen puolustuksen jakso, joka koostuisi koulutuksesta palvelusteh-
8546: kannalta tarpeen. tävään, yhteiskunnallisesta ja rauhankasvatuk-
8547: Lähtökohta rauhaan pyrkivän, tasa-arvoisen sesta, ihmisoikeus- ja tasa-arvokoulutuksesta
8548: ja kansalaisia vastuullisina yksilöinä kunnioitta- sekä lailla ja asetuksella palvelustehtäväkohtai-
8549: vanjärjestelmän luomiselle on sukupuolesta riip- sesti säädettävästä muusta koulutuksesta.
8550: pumaton velvollisuus osallistua yhteiskuntaa Kansalaispalvelusta suorittavan henkilön so-
8551: hyödyttävään kansalaispalvelukseen. Kansalai- siaalisista etuuksista säädettäisiin erikseen niin,
8552: sella pitäisi olla mahdollisuus valita, minkätyyp- että henkilön ja hänen elätettäviensä toimeentulo
8553: pisissä tehtävissä hän tämän velvollisuutensa palveluksen aikana ja välittömästi sen jälkeen
8554: täyttää. Vaihtoehtoja olisivat mm. ympäristön- olisi turvattu. Kansalaispalveluksen hallinnoin-
8555: hoitotehtävät, sosiaali- tai terveydenhuollon teh- nista sekä palveluspaikkojen koordinoinnista
8556: tävät, kehitysyhteistyötehtävät, viestintätekno- vastaisi opetusministeriö.
8557: logiset tehtävät ja erilaiset kriisinehkäisy-ja hal- Lakialoitteen sisältämä uusi kansalaispalve-
8558: lintatoimet sekä aseellinen palvelu puolustusvoi- luslaki aiheuttaa lukuisia muutoksia voimassa
8559: missa. olevaan lainsäädäntöömme, kuten nykyisen ase-
8560: Opetusministeriö voisi hyväksyä muunkinlai- velvollisuuslain ja siviilipalveluslain kumoami-
8561: sia tehtäviä kansalaispalveluksen piiriin. sen ja uuden asepalveluslain säätämisen. Uuden
8562: Lakiehdotuksessa korostetaan kansalaisten asepalveluslain säätäminen on niin laaja-alainen
8563: valinnan vapautta. Erityyppisiin palvelustehtä- tehtävä, että puolustusministeriön tulee valmis-
8564: viin hakeuduttaisiin kunkin kiinnostuksen ja tai- tella se huolellisesti.
8565: pumusten mukaisesti, jolloin myös asepalveluk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8566: seen saataisiin siihen motivoituneita henkilöitä.
8567: Niille nuorille, jotka eivät valitsisi asepalvelua, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8568: kansalaispalvelus voisi olla työharjoittelua. lakiehdotuksen:
8569: Kansalaispalvelus kasvattaisi nuoria vastuunot-
8570: 2 LA 71/1998 vp
8571:
8572:
8573:
8574: Laki
8575: kansalaispalveluksesta
8576:
8577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8578:
8579: lluku Jos keskuksia on useampi kuin yksi, niiden
8580: toimivalta määräytyy siten kuin asetuksella sää-
8581: Yleiset säännökset detään.
8582: 1§ 5§
8583: Kansalaispalvelusvelvollisuus Kansalaispalveluksen suorittamispaikka
8584: Jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuutena Valtioneuvosto voi tarvittaessa vuosittain
8585: on suorittaa kansalaispalvelus. määrätä eri ministeriöille niiden hallinnonaloille
8586: sijoitettavien kansalaispalvelusta suorittavien
8587: 2§ vähimmäislukumäärän.
8588: Kansalaispalveluksen sisältö
8589: Kansalaispalveluksen sisältönä on yhteiskun-
8590: nalle hyödyllinen työ. Kansalaispalvelukseen si- 2luku
8591: sältyy koulutus, jonka tarkoituksena on tukea Kansalaispalvelusvelvollisuuden alkaminen
8592: yleistä kansalaiskasva~usta _ja antaa perusteet
8593: kansalaispalvelun suontt<l:m1selle. . . . 6§
8594: Kansalaispalvelus suontetaan sos1aah- tm ter-
8595: veydenhuoltoalalla, opetus- tai kulttu.urial~lla, Kansalaispalvelusvelvollisuuden alkaminen
8596: ympäristöns~oj~luu~, pel.as~_usala~~ ~m.. keh~tys Kansalaispalvelusvelvollisuus alkaa henkilön
8597: yhteistyötehtåvun lnttyv1ssa tehtav1ssa tmkka täyttäessä 18 vuotta. Kansalaispalvelukseen voi
8598: asepalveluna puolustusv~imi.s~a. Op~!u.~!lliniste hakea jo ennen täysikäisyyttä. Hakemuksen hy-
8599: riö voi hyväksyä muunkmlmsm tehtav1a kansa- väksyminen edellyttää erityisiä syitä palveluksen
8600: laispalveluksen piiriin. var hais tamiselle.
8601: 3§ 7§
8602: Kansalaispalvelusaika Kansalaispalvelukseen hakeminen
8603: Kansalaispalvelusaika on pääsääntöisesti 18~ Kansalaispalveluksen palveluskelpoisuuden
8604: päivää. Vapaaehtoisena lisäpalveluksena vo1 ja palvelukseen määrää!lliseksi lähetetään ~~o
8605: suorittaa 90 päivän lisäjakson muilla. p~lvelu sittain 18-vuotta täyttävllle Suomen kansala1sllle
8606: aloilla kuin asepalvelussa. PuolustusvOimissa ta- lääneittäin ilmoitus kansalaispalveluksen alka-
8607: pahtuvan aseellisen palvelun J?alvelusajoista sää- misesta. Ilmoituksen johdosta tulee täyttää hake-
8608: detään erikseen asepalvelusla1lla. muslomake kansalaispalveluksen suorittamisek-
8609: si. Kansalaispalveluskeskus haastattelee hakijat
8610: 4§ hakemuksen perusteella.
8611: Kansalaispalvelusviranomaiset
8612: 8§
8613: Kansalaispalvelusta johtaa ja valvoo yleisesti
8614: opetusministeriö. Aseellisen palveluksen osalt.a Kansalaispalveluksen toimeenpano
8615: johtaminen ja valvonta kuuluvat puolustusm~: Kansalaispalveluskeskus a~taa palvelusve_l-
8616: nisteriölle. Kansalaispalveluskeskus huolehtu volliselle määräyksen kansala1spalvelukseen Ja
8617: opetusministeriön alaisuudessa viranomaisas~ määrää kansalaispalveluslaitoksen, jossa tämä
8618: massa kansalaispalveluksen toimeenpano~ta J~ suorittaa työpalvelun.
8619: palvelusvelvollisten valvonnasta. Keskuksm vo1
8620: olla yksi tai useampi.
8621: LA 71/1998 vp 3
8622:
8623: 9§ Suomessa, jos hänellä ei ole tosiasiallisia siteitä
8624: Kansalaispalvelukseen määrääminen Suomeen.
8625: Sellaisen Suomen kansalaisen kansalaispalve-
8626: Kansalaispalveluskeskus antaa palvelusvel- lusvelvollisuudesta,jolla on myös Norjan, Ruot-
8627: vollisille palveluksen alkamista koskevan mää- sin tai Tanskan kansalaisuus, on lisäksi voimas-
8628: räyksen tiedoksi todisteellisesti hyvissä ajoin en- sa, mitä siitä on Suomen ja näiden valtioiden
8629: nen palveluksen alkamista. kesken sovittu.
8630: Laillisen esteen takia määräaikana kansalais-
8631: palvelukseen saapumatta jääneen on aloitettava 12 §
8632: palveluksensa heti esteen lakattua, jollei keskus Lykkäys
8633: ole määrännyt häntä palvelukseen muuna ajan-
8634: kohtana. Kansalaispalveluskeskus voi antaa kansalais-
8635: Jollei 10 §:n 1 momentista ja 12 §:stä muuta palveluksen suorittamisesta lykkäystä enintään
8636: johdu, palvelusvelvollinen on määrättävä aloit- kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jos lykkäys on
8637: tamaan palveluksensa palvelukseen astumismää- katsottava erittäin tarpeelliseksi ammattiin val-
8638: räyksen antamisvuodenja kahden sitä seuraavan mistautumisen, opintojen harjoittamisen, talou-
8639: kalenterivuoden kuluessa. dellisten olojen järjestämisen tai niihin verratta-
8640: van muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuok-
8641: 3luku si. Kansanedustajana toimivalle on annettava
8642: lykkäystä tämän tehtävän hoitamiseksi. Lyk-
8643: Vapauttaminen, lykkäys ja lomat kansalaispalve- käystä ei saa antaa pidemmäksi ajaksi kuin sen
8644: luksen suorittamisesta kalenterivuoden loppuun, jona palvelusvelvolli-
8645: nen täyttää 28 vuotta. Lykkäyshakemus on käsi-
8646: 10§ teltävä kiireellisesti.
8647: Vapauttaminen terveydellisistä syistä
8648: Lykkäystä voidaan hakea myös kansalaispal-
8649: veluksen aikana.
8650: Kansalaispalveluskeskus voi osoittamansa
8651: lääkärin lausunnon perusteella vapauttaa kansa- I3 §
8652: laispalveluksen suorittamisesta kokonaan tai Palveluksen aloittamisvelvollisuus
8653: määräajaksi palvelusvelvollisen, jolla ei ole kan-
8654: salaispalveluksen suorittamiseksi tarpeellisia Vapauttamista tai lykkäystä koskevan hake-
8655: ruumiillisia tai henkisiä edellytyksiä taikka joka muksen tekeminen ei ole laillinen este palveluk-
8656: ruumiinvamman tai sairauden vuoksi ei kykene seen saapumiselle.
8657: suorittamaan kansalaispalvelusta. Kansalaispalveluskeskus määrää palvelusvel-
8658: Kansalaispalveluskeskus määrää määräajaksi vollisen aloittamaan palveluksensa mahdollisim-
8659: vapautetun uudelleen lääkärintarkastukseen. man pian lykkäyksen päätyttyä ja määräajaksi
8660: palveluksen suorittamisesta vapautetun mahdol-
8661: II § lisimman pian hänen tultuansa palvelukseen ky-
8662: Vapauttaminen ulkomaan kansalaisuuden
8663: keneväksi.
8664: perusteella
8665: 14 §
8666: Kansalaispalveluskeskus voi hakemuksesta Lomat
8667: vapauttaa kokonaan tai osittain kansalaispaive-
8668: luksen suorittamisesta palvelusvelvollisen Suo- Palvelusvelvollisella on oikeus ilman erikseen
8669: men kansalaisen, jolla on ollut tai jolla Suomen esitettävää syytä 17 päivän henkilökohtaiseen
8670: kansalaisuuden lisäksi on toisen valtion kansa- lomaan. Jos palvelusvelvollinen on palvelusaika-
8671: laisuus ja joka on suorittanut toisessa valtiossa na erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan
8672: kansalaispalvelusta vastaavaa palvelusta. antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 30
8673: Kansalaispalveluskeskus voi erityisestä syystä päivää. Nämä lomat lasketaan palvelusaikaan.
8674: hakemuksesta vapauttaa kansalaispalveluksen Palvelusvelvolliselle voidaan antaa painavista
8675: suorittamisesta palvelusvelvollisen Suomen kan- henkilökohtaisista syistä lomaa yhteensä enin-
8676: salaisen, jolla on myös toisen valtion kansalai- tään kuusi kuukautta, jota aikaa ei lueta palve-
8677: suus ja jonka varsinainen asunto ja koti ei ole lusajaksi.
8678: 4 LA 71/1998 vp
8679:
8680: Palvelusvelvollisella on myös oikeus työsopi- kaumuksen, vammaisuuden, sukupuolisen suun-
8681: muslain mukaisiin äitiys-, isyys- ja vanhempain- tautumisen, poliittisen tai muun mielipiteen taik-
8682: lomaan. ka muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.
8683: Palveluspaikka päättää loman antamisesta.
8684: 18 §
8685: Palvelusvelvollisen ylläpito ja etuudet
8686: 4luku
8687: Palvelusvelvollisella on oikeus ilmaiseen ma-
8688: Kansalaispalveluksen suorittaminen ja palvelus- joitukseen, ruokailuun, vaatetukseen, terveyden-
8689: velvollisuuden päättyminen huoltoon sekä päivärahaan ja vapaisiin matkoi-
8690: hin asetuksella säädetyin tavoin. Palveluspaikka
8691: 15 § ei saa maksaa palvelusvelvolliselle palvelusaika-
8692: na palkkaa tai palkkiota.
8693: Palveluspaikat
8694: Kansalaispalvelus suoritetaan: 19 §
8695: 1) valtion hallintoviranomaisen tai liikelaitok-
8696: Palvelusvelvollisen velvollisuudet
8697: sen, valtion itsenäisen laitoksen tai julkisoikeu-
8698: dellisen yhdistyksen palveluksessa; Palvelusvelvollisen tulee suorittaa tunnollises-
8699: 2) kunnan tai kuntainliiton taikka niiden yh- ti hänelle määrätyt palvelustehtävät sekä nou-
8700: teistoimintaelimen palveluksessa; dattaa opetusministeriön, kansalaispalveluskes-
8701: 3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai kuksen ja palveluspaikan antamia, kansalaispal-
8702: ortodoksisen kirkkokunnan taikka niiden seura- veluksen järjestämiseksi ja suorittamiseksi tar-
8703: kunnan tai yhteistoimintaelimen palveluksessa peellisia määräyksiä.
8704: tai muussa uskonnollisessa seurakunnassa tai
8705: yhteisössä; 20 §
8706: 4) asetuksella säädettävän suomalaisen yleis- Palvelusvelvollisen työ- ja vapaa-aika sekä
8707: hyödyllistä toimintaa tai kehitysyhteistyötoimin- työturvallisuus
8708: taa harjoittavan yksityisoikeudellisen yhteisön
8709: tai säätiön palveluksessa; taikka Palvelusvelvollisen on noudatettava palvelus-
8710: 5) aseellisena palveluksena Suomen puolus- paikan hänelle määräämää työaikaa. Säännölli-
8711: tusvoimissa. nen työaika ei saa ylittää 40 viikkotuntia.
8712: Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna Palvelusvelvollisella on oikeus lepoa ja virkis-
8713: yhteisönä ei kuitenkaan pidetä puoluerekisteriin tystä varten tarpeelliseen riittävään vapaa-ai-
8714: merkittyjä puolueita eikä työntekijä- tai työnan- kaan.
8715: tajaetuja ajavia yhteisöjä eikä yhteisöjä, joiden
8716: pääasiallisena tarkoituksena on voiton tai muun 21 §
8717: välittömän taloudellisen ansion hankkiminen Kansalaispalveluksen päättyminen tai keskeyty-
8718: yhteisölle tai sen toimintaan osallisille. minen
8719: 16 § Palveluspaikan on huolehdittava palvelusvel-
8720: Kansalaispalveluksen järjestäminen vollisen kotiuttamisesta, kun:
8721: 1) hän on kokonaan suorittanut tämän lain
8722: Kansalaispalveluskeskus ja palveluspaikka mukaisen palveluksensa;
8723: sopivat kirjallisesti opetusministeriön kanssa 2) hänen palvelusvelvollisuutensa on päätty-
8724: kansalaispalveluksen järjestämisestä. nyt;
8725: Kansalaispalveluskeskuksen päällikkö ja kan- 3) hän on lääkärinlausunnon mukaan pitkäh-
8726: salaispalvelusasioita käsittelevä henkilöstö toi- kön ajan palvelukseen kykenemätön;
8727: mivat näissä tehtävissään virkavastuulla. 4) hänelle on palvelusaikana annettu lykkäys-
8728: tä;
8729: 17 § 5) hänet on 11 §:n mukaisesti vapautettu kan-
8730: salaispalveluksen suorittamisesta;
8731: Syrjinnän kielto
8732: 6) hän menettää Suomen kansalaisuutensa;
8733: Kansalaispalvelusta ei saa järjestää siten, että 7) häntä vastaan on tehty rikosilmoitus kansa-
8734: palvelusvelvollista syrjittäisiin sukupuolen, ro- laispalvelusrikoksesta niin kuin jäljempänä sää-
8735: dun, etnisen alkuperän, kielen, uskonnon tai va- detään; tai
8736: LA 71/1998 vp 5
8737:
8738: 8) muusta kuin kansalaispalvelusrikoksesta 22§
8739: tuomitun vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- Voimaantulosäännös
8740: llO alkaa.
8741: Jollei siitä, mitä 1 momentin 1-8 kohdassa on Tämä laki tulee voimaan päivänä
8742: säädetty, muuta johdu, kansalaispalvelus päät- kuuta
8743: tyy sen vuoden lopussa, jona palvelusvelvollinen Tällä lailla kumotaan 15 päivänä syyskuuta
8744: täyttää 30 vuotta. 1950 annettu asevelvollisuuslaki (452/1950) ja
8745: 30 päivänä joulukuuta 1991 annettu siviilipalve-
8746: luslaki (1723/1991) niihin myöhemmin tehtyine
8747: muutoksineen.
8748:
8749:
8750: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
8751:
8752: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Ulla Anttila /vihr Satu Hassi /vihr
8753: Kimmo Kiljunen /sd Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Irina Krohn /vihr
8754: Pertti Virtanen /evir Janina Andersson /vihr Annika Lapintie /vas
8755: Arja Ojala /sd Marjaana Koskinen /sd Tuija Brax /vihr
8756: LA 72/1998 vp
8757:
8758: Lakialoite 72
8759:
8760:
8761:
8762:
8763: Anu Vehviläinen /kesk: Lakialoite laiksi kansalaistyökokeilusta
8764:
8765:
8766:
8767: Eduskunnalle
8768:
8769: Lakialoitteen keskeisenä tavoitteena on tarjo- Valtimolta ja Kainuusta osoittavat. Kansalais-
8770: ta nykyisen passi voivan työttömyysturvan piiris- työaloitteiden sisältö on, että alueilla annettaisiin
8771: sä oleville ihmisille mahdollisuus osallistua aktii- mahdollisuus kokeiluun, jossa nykyisen työttö-
8772: visesti oman alueensa ja sen asukkaiden hyväksi myysturvan sijasta työttömät voisivat osallistua
8773: toimimiseen, kehittämiseen ja kunnossapitoon kansalaistyötulon turvin tehtävään kansalais- tai
8774: kansalaistyötulon turvin. yhteisötyöhön. Kokeilussa mukana olevien työt-
8775: Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on tar- tömien kanssa sovittaisiin tätä tuloa vastaan suo-
8776: koitettu turvaamaan työttömän henkilön työn- ritettavista tehtävistä ja niihin kuukausittain
8777: haunaikainen toimeentulo. Työttömyysturvan käytettävästä ajasta. Tällainen joustava malli
8778: saamisen ehtona on ollut, että henkilö on työ- helpottaisi alueella asuvien työttömien osallistu-
8779: markkinoiden käytettävissä eli että hän on ollut mista myös satunnaisiin, lyhytkestoisiinkin työ-
8780: valmis lähtemään töihin heti, kun hänelle avoin tilaisuuksiin, joita nykyisten säädösten vuoksi ei
8781: työpaikka osoitetaan. Tällainen työttömyystur- taloudellisesti ole kannattanut ottaa vastaan.
8782: van tulkinta toimi aikana, jolloin työttömyys oli Osallistuminen kokeiluun olisi alueella asuville
8783: kausiluonteista ja lyhytkestoista. Vaikean ja ra- työttömille vapaaehtoista.
8784: kenteelliseksi muuttuneen työttömyyden vuoksi Kokeilu kestää viisi vuotta ja siihen valittavat
8785: nyt tarvitaan perinteisen työttömyysturvajärjes- kunnat tai alueet valitaan erillisten hakemusten
8786: telmän uudelleen arviointia ja uusia keinoja. perusteella. Kokeilu tulee voimaan 1.1.1999 ja on
8787: Nyt pitää tunnustaa, että kaikkialle Suomeen voimassa 31.12.2003 asti.
8788: ei synny uusia ansiotyöpaikkoja itsestään. Toi- Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan
8789: saalta ei ole myöskään järkevää ohjata ihmisiä (Pe VL 19/1997 vp) korostanut, ettei yhdenvertai-
8790: muuttamaan kasvukeskuksiin kilpailemaan sa- suusperiaatteesta voijohtua tiukkoja rajoja lain-
8791: moista työpaikoista lukuisten muiden työttö- säätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yh-
8792: mien kanssa. teiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn. Va-
8793: Vaikeina työttömyysalueilla, jonne työpaik- liokunta toteaa myös, että kokeilu, jolla hanki-
8794: koja ei juurikaan synny, on kuitenkin paljon tär- taan tietoja ja kokemuksia tiettyjen suunnitteilla
8795: keää työtä tehtävänä. Esimerkkejä tällaisesta olevien uudistusten vaikutuksista, saattaa aina-
8796: työstä ovat mm. vanhustenhoito, metsän- ja mai- kin joissain rajoissa muodostaa sellaisen hyväk-
8797: semanhoito, matkailijoiden opastus ja kylien ke- syttävä» perustelun, jonka nojalla muodollisesta
8798: hittäminen. Ongelma kuitenkin on, että nykyi- yhdenvertaisuudesta voidaan tinkiä alueellisessa
8799: nen järjestelmämme ei salli työttömyysturvan suhteessa.
8800: piirissä olevien osallistumista tällaiseen niin sa- Edellä olevan perusteella ehdotan,
8801: nottuun kansalaistyöhön. Syrjäseuduilla on kui-
8802: tenkin tahtoa vastikkeelliseen kansalais- tai yh- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8803: teisötyöhön, kuten aloitteet Pohjois-Karjalan lakiehdotuksen:
8804: 2 LA 72/1998 vp
8805:
8806:
8807: Laki
8808: kansalaistyökokeilusta
8809:
8810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8811:
8812: 1§ 4) että henkilö raportoi työsuunnitelman
8813: etenemisestä työvoimaneuvojalle puolen vuoden
8814: Soveltamisala
8815: välein ja sopii samalla jatkosta; sekä
8816: Tämän lain mukaisesti edistetään työttömän 5) ettei samasta työsuorituksesta saada omais-
8817: henkilön mahdollisuutta osallistua työelämään hoidon tuesta annetussa asetuksessa (31811993)
8818: niin sanotun kansalaistyön kautta. Työntekoa tarkoitettua omaishoidon tukea, lasten kotihoi-
8819: tuetaan valtion varoista maksamalla työttö- don ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa
8820: myyskorvauksen sijasta tukea, jonka vastineeksi ( 112811996) tarkoitettua tukea taikka työllisyys-
8821: henkilö sitoutuu suorittamaan työtehtäviä esi- asetuksen (130/1993) mukaista työllistämistukea
8822: merkiksi ympäristön- ja maisemanhoidossa, ty önan tajalle.
8823: vanhusten hoidossa, kulttuuriperinteen vaalimi-
8824: sessa, matkailijoiden opastamisessa, kylien ke- 4§
8825: hittämisessä tai muissa yhteisöä hyödyttävissä Työtuntien määräytyminenja tuen suuruus
8826: tehtävissä.
8827: Tämän lain säännöksiä sovelletaan henkilöi- Osa-aikaisesta työstä maksettavan kansalais-
8828: hin, joiden kotipaikka sijaitsee valtioneuvoston työtulon suuruus on 3 000 markkaa kuukaudes-
8829: kokeilupaikkakunnaksi nimeämällä alueella ja sa. Työtuntien määrä saadaan jakamalla 3 000
8830: jotka vapaaehtoisesti haluavat itse osallistua ko- markkaa kyseessä olevan työn kaltaisesta työstä
8831: keiluun. tavanomaisesti saatavalla tuntipalkalla.
8832: Henkilö saa ansaita muita työ- ja yritystuloja
8833: 2§ 1 500 markkaa kuukaudessa ilman, että kansa-
8834: Kokeilupaikkakunnat laistyötulo pienenee. Muiden tulojen noustessa
8835: yli 1 500 markan kansalaistyötulon osuus piene-
8836: Kokeilupaikkakunnat valitaan erillisten ha- nee siten, että 5 000 markan kuukausittaisten li-
8837: kemusten perusteella niiden kuntien ja alueiden sätulojen kohdalla se poistuu kokonaan.
8838: joukosta, joiden työttömyysaste on maan keski-
8839: arvoa korkeampi. Alueiden valintakriteereinä 5§
8840: käytetään myös rakenteellista työttömyyttä ja Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
8841: muita erityisperusteluja.
8842: Kansalaistyöhön haluava henkilö tekee tukea
8843: 3§ koskevan hakemuksen kirjallisesti työvoimavi-
8844: Tuen myöntämisen edellytykset ranomaiselle.
8845: Työvoimaviranomainen päättää tuen myön-
8846: Tuen myöntämisen edellytyksenä on: tämisestä.
8847: 1) että henkilön kotipaikka on kokeilupaikka- Työvoimaviranomainen maksaa kansalais-
8848: kunnalla ja henkilö haluaa itse osallistua kokei- työtulon kuukausittain.
8849: luun;
8850: 2) että henkilö on työttömänä tai hänen koko- 6§
8851: naistulonsa jäävät alle 5 000 markkaa kuukau- Valvonta
8852: dessa;
8853: 3) että henkilö tekee työvoimaneuvojan kans- Tuen käyttöä valvoo alueellinen työvoima- ja
8854: sa puolen vuoden tai vuoden työsuunnitelman, elinkeino keskus. Työvoima- ja elinkeinokeskuk-
8855: jossa hän lupaa tehdä yhteiskunnallisesti hyödyl- sella ja sen valtuuttamilla viranomaisilla on oi-
8856: listä työtä esimerkiksi vanhusten hoidossa, kylän keus tarkastaa kansalaistyötukea saavan henki-
8857: kehittämisessä, maisemanhoidossa, matkailijoi- lön muut kuukausittaiset tulot tuen hakemisen ja
8858: den opastamisessa, kulttuuriperinteen vaalimi- käytön valvonnan edellyttämässä laajuudessa
8859: sessa, energiapuun talteenottamisessa tai muussa sekä saada tarkastuksen edellyttämät tiedot tuen
8860: vastaavanlaisessa työssä; saajalta.
8861: LA 72/1998 vp 3
8862:
8863: 7§ tu antamaan työvoimaviranomaisille tuen myön-
8864: Takaisinperintä
8865: tämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot sekä
8866: muut järjestelmän seurannan kannalta tarpeelli-
8867: Tuki on joko kokonaan tai osaksi määrättävä set tiedot. Tuensaajan tulee ilmoittaa työvoima-
8868: maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on: viranomaisille välittömästi muutoksista, joilla
8869: 1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa koh- saattaa olla merkitystä tuen suuruuteen.
8870: dassa väärän tiedon;
8871: 2) salannut tuen myöntämiseen tai maksami- 9§
8872: seen olennaisesti vaikuttavia seikkoja; Tietojensaantioikeus
8873: 3) kieltäytynyt antamasta tuen maksamista tai
8874: valvontaa varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen
8875: tai muuta aineistoa taikka avustamasta tarpeelli- yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos
8876: sessa määrin tarkastuksessa; tai sekä eläkesäätiö ovat velvollisia antamaan mak-
8877: 4) tuen myöntämisen edellytykset ovat päätty- sutta työvoima- ja elinkeinokeskukselle tämän
8878: neet esimerkiksi paikkakunnalta muuton vuoksi. lain toimeenpanossa tarvittavia tietoja.
8879: Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava
8880: sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa kor- 10§
8881: kolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun Tarkemmat säännökset
8882: korkokannan mukaan lisättynä kolmella pro-
8883: senttiyksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa tukea Asianomainen ministeriö voi antaa tarkempia
8884: makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.
8885: sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa kor-
8886: kolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokan- 11 §
8887: nan mukaan. Voimaantulo
8888: Tuen takaisinperintään ryhtymisestä päättää
8889: työvoima- ja elinkeino keskus, joka myös huoleh- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8890: tii tarvittavista takaisinperintätoimenpiteistä. kuuta 1999 ja on voimassa 31 päivään joulukuu-
8891: ta 2003.
8892: 8§ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
8893: Tietojenantovelvollisuus tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
8894: piteisiin.
8895: Kansalaistyötukea saava henkilö on velvoitet-
8896:
8897:
8898: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
8899:
8900: Anu Vehviläinen /kesk
8901: LA 73/1998 vp
8902:
8903: Lakialoite 73
8904:
8905:
8906:
8907: Tauno Pehkonen /skl: Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttami-
8908: sesta
8909:
8910:
8911: Eduskunnalle
8912:
8913: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8914:
8915: Aloitteessa ehdotan, että tieliikennelain (267/ uusi 90 §(polkupyöräilijän ja rullaluistelijan suo-
8916: 1981) 2 a § (ajoneuvojen ja liikennetarvikkeiden jakypärän käyttö).
8917: määritelmä) muutetaan ja että lakiin lisätään
8918:
8919:
8920:
8921: ALOITTEEN PERUSTELUT
8922:
8923: Polkupyörän käyttö liikkumiseen ja kuntoi- rauksena syntyneestä aivovammasta. Myös py-
8924: luun kasvaa tasaisesti vuosittain. Arvioiden mu- syvästi invalidisoituminen on seurausta aivojen
8925: kaan maassamme pyöräilee pyöräilykautena vammautumisesta. Saman selvityksen mukaan
8926: noin 800 000 henkilöä päivittäin, joko harrastuk- suojakypärän käyttö vähentää pyöräilykuole-
8927: senaan tai muuten. Rullaluistelijoiden lukumää- mia. Pyöräilyonnettomuuksissa menehtyneiden
8928: rä kasvoi vuonna 1997 100 OOO:sta 250 OOO:een. määrä on vähentynyt sitä mukaa kuin pyöräily-
8929: Tämä ylitti kaikki vuonna 1996 tehdyt arviot. kypärän käyttö on yleistynyt. Vaikka lähes joka
8930: Taajamissa tapahtuvat kevyen liikenteen onnet- viides suomalainen pyöräilijä käyttää suojakypä-
8931: tomuudet ovat myös lisääntyneet. Vuonna 1997 rää, ei tulos ole vielä riittävä. Lähes sadan onnet-
8932: pyöräilyonnettomuuksissa kuoli 60 henkilöä, tomuustapauksen analyysissä ilmeni kypärän
8933: mikä on 17 enemmän kuin vuonna 1996. Koska pelastaneen 37 ihmisen hengen. Vakavilta vam-
8934: kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä moiltaja vammautumiselta välttyi 43. Jos kaikki
8935: kasvaa, tulee lainsäädännön myös reagoida no- pyöräilijät käyttäisivät suojakypärää, säästettäi-
8936: peasti muuttuneeseen tilanteeseen siten, että pyö- siin vuosittain noin 50 ihmishenkeä, 700 vaka-
8937: räilijöiden ja rullaluistelijoiden turvallisuus ote- vasti vammautunuttaja 10 000 lievemmin louk-
8938: taan huomioon. kaantunutta. Pyöräilyonnettomuuksissa suoja-
8939: Aloitteessa ehdotan suojakypärän käyttöpak- kypärää käyttäneistä 53% ei tarvinnut lainkaan
8940: koa pyöräilijöille sekä rullaluistelijoille taajama- lääkärin hoitoa. Yhteiskunnalliset säästöt hoito-
8941: alueilla. Tutkimusten mukaan tämä on ainoa ym. kuluina olisivat useita satoja miljoonia
8942: tehokas keino vähentää kuolonuhreja ja vakavia markkoja, jos suojakypärän käyttö olisi yleisem-
8943: vammautumisia kevyen liikenteen onnetto- pää. Tutkimukset osoittavat siis kiistattomasti
8944: muuksissa. Usein turvavarusteiden, esimerkiksi suojakypärän välttämättömyyden pyöräilijöille.
8945: turvavöiden, käyttö saadaan tyydyttävälle tasol- Vastaavaa tutkimusta ei ole vielä tehty rullaluis-
8946: le vasta sitten, kun ne on määrätty pakollisiksi. telijoista, mutta liikkumisen samanlaisen luon-
8947: Mopokypärän käyttö saatiin nostettua melkein teen vuoksi voidaan edellä mainitun perustellusti
8948: nollasta lähes JOO-prosenttiseksi ja kuolemat katsoa soveltuvan myös heihin. Rullaluistelijoi-
8949: puolitettua vuonna 1982 säädetyllä käyttöpakol- den määrä kasvaa niin nopeasti, että heidän huo-
8950: la. Nykyiset polkupyörät saavuttavat jo mopon mioon ottamisensa kevyen liikenteen osana on
8951: sallitun maksiminopeuden, eivätkä keskinopeu- välttämätöntä.
8952: detkaan ole paljoa mopojen keskinopeuksia pie- Liikenneturvan tutkimuksen mukaan suurim-
8953: nempiä. mat riskiryhmät, eli ne joissa eniten sattui kuole-
8954: Liikenneturvan selvityksen mukaan pyöräily- maan johtavia pyöräilyonnettomuuksia, ovat
8955: onnettomuuksien aiheuttamista kuolemista yli 15-19- sekä 60-64-vuotiaissa pyöräilijöissä.
8956: 80 % johtuu päähän kohdistuneen iskun seu- Näissä ryhmissä myös käytetään vähiten pyöräil-
8957: 2 LA 73/1998 vp
8958:
8959: täessä suojakypärää. Suojakypärän tehokkuu- maltaanja tulosuunnaltaan. Tämä paljasti kypä-
8960: den selvittyä menehtymien ehkäisijänä ovat rien huomattavat laatuerot, jotka tulivat esille
8961: reaktiot olleet johdonmukaisia niissä maissa, lukkojen aukeamisina ja kypärän murtumina is-
8962: joissa kypärän käyttöä on jo pitkään pyritty edis- kun hetkellä. Myös kypärien värit olivat liian
8963: tämään. Näitä edelläkävijämaita ovat Australia, huomaamattomia, eikä kovinkaan monessa ollut
8964: Uusi-Seelanti, USA ja Kanada, joissa ollaan ky- tehdasasennettuna heijastimia. Kypäräpakkoa
8965: pärän käytön yleistämisessä noin kymmenen säädettäessä tulisikin kiinnittää erityistä huo-
8966: vuotta Eurooppaa edellä. Hyvien tulosten jäl- miota siihen, että kypärä täyttäisi eurooppalaista
8967: keen ei ole tyydytty enää tavanomaisen kehityk- kypärästandardia valmistelteen työryhmän esit-
8968: sen seuraamiseen, vaan kehitystä on nopeutettu tämät laatuvaatimukset ja siinä tulee olla tästä
8969: lainsäädäntöteitse. Näin pyöräilijöiden suojaky- eurooppalaisen standardin hyväksymismerkintä
8970: pärän käyttö on voitu kaksinkertaistaa yhdessä CE. Lisäksi alle kouluikäisten lasten kypärässä
8971: yössä ja aikaistaa tavoitteiden saavuttamista tulee olla ns. hätäaukeamismekanismi, riittävät
8972: jopa kymmenellä vuodella sekä vähentää pyöräi- laatustandardit sekä näkyvyyteen ja huomatuksi
8973: lyonnettomuuskuolemia. tulemiseen liittyvät tekijät. Tässä tarkoituksessa
8974: Australiassa ja Uudessa-Seelannissa käyttö tulisi myös ajoneuvojen rakennetta ja varusteita
8975: on ollut pakollista jo joitakin vuosia. Kanadan koskevaa asetusta (1256/1992) täydentää polku-
8976: Ontarion osavaltiossa, Brittiläisessä Kolumbias- pyöräilijän ja rullaluistelijan suojakypärää kos-
8977: sa sekäUSA:nuseissa osavaltioissa lasten suoja- kevin säännöksin.
8978: kypärän käyttö pyöräiltäessä on ollut pakollista Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mu-
8979: vuodesta 1995. New Jerseyn osavaltiossa on voi- kaan pyöräilyonnettomuuksista 30 % tapahtui
8980: massa määräys alle 14-vuotiaiden suojakypärän pääkaupunkiseudulla sekä suurimmissa kaupun-
8981: käytöstä pyöräiltäessä. Määräys tuli voimaan geissa. Siksi laki tulee saattaa koskemaan ainoas-
8982: 1. 7.1992 ja se lisäsi suojakypärän käytön 3 %:sta taan taajama-alueita.
8983: 60 %:iin. Pyöräilyonnettomuuskuolemat väheni- Edellä olevan perusteella ehdotan,
8984: vät tässä ikäryhmässä 80%.
8985: Tutkimuksissa on myös ilmennyt, että kypä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8986: rään kohdistuneet iskut ovat hyvin erilaisia voi- lakiehdotuksen:
8987:
8988:
8989: Laki
8990: tieliikennelain muuttamisesta
8991:
8992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8993: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /1981) 2 a §:n 1 kohta, sellaisena
8994: kuin se on laissa 989/1992, ja
8995: lisätään lakiin siitä mainitulla lailla 989/1992 kumotun 90 §:n tilalle uusi 90 §,seuraavasti:
8996:
8997: 2a§ 90§
8998: Ajoneuvojen ja liikennetarvikkeiden määritelmä Polkupyöräilijän ja rullaluistelijan suojakypärän
8999: käyttö
9000: Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
9001: 1) ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua Polkupyöräilijän ja rullaluistelijan on taaja-
9002: laitetta, joka ei kulje kiskoilla, mukaan lukien missa pyörällä tai rullaluistimilla liikkumisen
9003: ilman moottorivoimaa toimivat polkupyörä, rul- ajan käytettävä maliiltaan hyväksyttyä suojaky-
9004: laluistin, potkukelkka ja potkulauta; pärää, jollei hänen sairautensa tai vammansa
9005: taikka muu erityinen syy sitä estä.
9006:
9007: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9008: kuuta 1999.
9009:
9010:
9011: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
9012:
9013: Tauno Pehkonen /skl
9014: LA 74/1998 vp
9015:
9016: Lakialoite 74
9017:
9018:
9019:
9020:
9021: Virpa Puisto /sd ym.: Lakialoite laiksi sosiaalihuoltolain 49 §:n
9022: muuttamisesta
9023:
9024:
9025: Eduskunnalle
9026:
9027:
9028: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9029:
9030: Aloitteessa ehdotetaan 17 päivänä syyskuuta taan. Sen sijaan pykälässä ehdotetaan säädettä-
9031: 1982 annetun sosiaalihuoltolain (71 0/1982) väksi, että lääninoikeuden toimeentulotuen an-
9032: 49 §:n muuttamista siten, että siinä oleva mainin- tamista tai määrää koskevasta päätöksestä saa
9033: ta muutoksenhakukiellosta toimeentulotukea valittaa, jos korkein hallinto-oikeus myöntää va-
9034: koskevaan lääninoikeuden päätökseen poiste- litusluvan.
9035:
9036:
9037:
9038: PERUSTELUT
9039:
9040: Toimeentulotuesta annetun lain (141211997, Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vuon-
9041: toimeentulotukilaki) mukaan muutoksenhausta na 1994 lausunnossaan koskien sosiaalihuolto-
9042: laissa tarkoitetuissa asioissa on tällä hetkellä voi- lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
9043: massa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa sääde- muuttamista ottanut kantaa toimeentulotuki-
9044: tään. Näiden säännösten mukaan sosiaalihuol- asioiden muutoksenhakujärjestelmään (PeVL
9045: lon viranhaltijan päätökseen tyytymättömänä on 23/1994 vp). Valiokunta kiinnitti huomiota sii-
9046: oikeus saada asia sosiaalihuollon toimeenpanos- hen, että sosiaalihuoltolain jatkovalituskielto
9047: ta huolehtivan kunnan monijäsenisen toimieli- korkeimpaan hallinto-oikeuteen toimeentulo-
9048: men käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä 14 päivän tuen myöntämistä ja määrää koskevissa asioissa
9049: kuluessa tiedon päätöksestä saatuaan (oikaisu- saattaa estää yhtenäisen, koko maan kattavan
9050: pyyntö). Muutosta toimielimen päätökseen hae- oikeuskäytännön muodostumisen. Myös edus-
9051: taan valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän ku- kunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt
9052: luessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Lääninoi- huomiota toimeentulotukiasioiden muutoksen-
9053: keuden päätökseen, joka koskee toimeentulo- hakujärjestelmään päätöksessään 27.6.199 5,
9054: tuen antamista tai määrää, ei saa valittamalla joka koski kuntien viranhaltijoilleen antamien
9055: hakea muutosta. Sosiaalihuoltolain mukaan sel- toimeentulotuen myöntämisperusteita koskevia
9056: laisista lääninoikeuden päätöksistä, jotka koske- soveltamisohjeita. Sekä perustuslakivaliokunta
9057: vat kuntien välisiä erimielisyyksiä, saa valittaa, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies ehdotti-
9058: jos korkein hallinto-oikeus myöntää valituslu- vat harkittavaksi valituslupamenettelyyn perus-
9059: van. Tällöin kysymys on hallintoriita-asiasta, tuvan valitusmahdollisuuden avaamista toi-
9060: jossa korkein hallinto-oikeus on ainoa muutok- meentulotukiasioissa korkeimpaan hallinto-oi-
9061: senhakuaste. Lisäksi lääninoikeuden toimeentu- keuteen. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vali-
9062: lotuen takaisinperintää koskevaan päätökseen tuslupamahdollisuus voitaisiin rajoittaa tapauk-
9063: voidaan hakea muutosta valittamalla korkeim- siin, joissa on tarvetta saada ennakkopäätös.
9064: paan hallinto-oikeuteen. Näiden säännösten li- Hallintolainkäytön järjestelmän kehittämistä
9065: säksi sosiaalihuoltoon, mukaan lukien toimeen- selvittänyt hallintotuomioistuintoimikunta luo-
9066: tulotuki, sovelletaan hallintolainkäyttölain (586/ vutti mietintönsä 28.1.1997 (Komiteanmietintö
9067: 1996) 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muu- 1997:4). Toimikunta käsitteli mietinnössään
9068: toksenhausta. myös sosiaali- ja terveydenhuoltoasioiden muu-
9069:
9070: 14 280044
9071: 2 LA 74/1998 vp
9072:
9073: toksenhakujärjestelmää, mutta ei tehnyt yksi- tukea, tuen rakenne sekä myöntämismenettely
9074: tyiskohtaisia ehdotuksia järjestelmän uudistami- säilyivät pääosin ennallaan. Yksilön oikeustur-
9075: sesta. Toimikunnan selvityksen mukaan sosiaali- van kannalta ja valtakunnallisen yhdenmukai-
9076: huoltolain soveltamiskäytännössä suurin osa jul- suuden saavuttamiseksi olisi tärkeää, että mah-
9077: kaistuista lääninoikeuksien ratkaisuista koskee dollisesti epäyhtenäistä tulkintakäytäntöä ai-
9078: toimeentulotuen myöntämistä. Lisäksi selvitys- heuttavista säännöksistä voitaisiin saada kor-
9079: ten perusteella lääninoikeuksien ratkaisukäytän- keimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksiä.
9080: nössä esiintyy jonkin verran epäyhdenmukai- Ennakkopäätökset yhdenmukaistaisivat läänin-
9081: suutta. Mietinnössään toimikunta muun muassa oikeuksien ratkaisuja ja ohjaisivat tehokkaam-
9082: katsoi, että hallintolainkäytössä on lähtökohta- min kuntien käytäntöjä. Muutoksenhakutien
9083: na kaksiasteinen hallintotuomioistuinjärjestel- avaaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi
9084: mä. Valitusoikeutta ylimpään oikeusasteeseen myös hallintolainkäyttöjärjestelmän pääperiaat-
9085: voidaan rajoittaa erityisistä syistä silloin, kun teen mukainen.
9086: asianosaisilla on riittävä oikeusturva rajoitukses- Toimeentulotukea koskevan yhdenmukaisen
9087: ta huolimatta. Jos valitusoikeutta erityisistä syis- käytännön turvaamiseksi ehdotetaan, että so-
9088: tä rajoitetaan, ensisijaisesti tulisi käyttää valitus- siaalihuoltolain 49 §:n l momenttia muutetaan
9089: kieltojen sijasta valituslupajärjestelmää. siten, että siitä poistetaan maininta muutoksen-
9090: Lääninoikeudet ratkaisivat l 764 toimeentu- hakukiellosta toimeentulotukea koskevaan lää-
9091: lotukeen liittyvää asiaa vuonna 1996 ja vuonna ninoikeuden päätökseen. Pykälän 2 momenttia
9092: 1997 lääninoikeuksien arvioidaan ratkaisseen ehdotetaan muutettavaksi siten, että lääninoi-
9093: vajaat 2 000 toimeentulotukiasiaa. Vuonna 1996 keuden toimeentulotuen antamista tai määrää
9094: toimeentulotukea myönnettiin 349 591 kotita- koskevasta päätöksestä saa valittaa, jos korkein
9095: loudelle (Toimeentulotuki 1996, Sosiaaliturva hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Luvan an-
9096: 1997:3). Lääninoikeuksien ratkaisujen määrä on tamisen edellytyksistä nykyisen valitusmenette-
9097: suhteellisen vähäinen suhteessa toimeentulotuen lyn piirissä olevissa asioissa säädetään pykälän
9098: saajiin. 3 momentissa. Vastaavat edellytykset ehdote-
9099: Toimeentulotukijärjestelmän merkitystä niin taan ulotettavaksi toimeentulotuen antamista tai
9100: yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta korostaa määrää koskeviin asioihin. Lupa voidaan myön-
9101: toimeentulotuen yhteys hallitusmuodon sosiaali- tää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta
9102: siin perusoikeuksiin. Huolimatta tavoitteesta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäy-
9103: painottaa soveltamisen ennakollista ohjausta ja tännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa
9104: siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden purku- asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavak-
9105: ratkaisujen kautta on jo eräitä tulkintaongelmia si.
9106: ratkaistu, toimeentulotukijärjestelmässä on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9107: esiintynyt ja saattaa tulevaisuudessakin esiintyä
9108: erilaisia ratkaisukäytäntöjä samantyyppisissä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9109: asioissa. Uudessa toimeentulotukilaissa toi- lakiehdotuksen:
9110: meentulotuen tavoitteet ja tehtävät, oikeus saada
9111: LA 74/1998 vp 3
9112:
9113:
9114: Laki
9115: sosiaalihuoltolain 49 §:n muuttamisesta
9116:
9117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9118: muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (71 0/1982) 49 §:n 1 ja 2 momentti
9119: seuraavasti:
9120:
9121: 49 § kustannusten korvaamisesta, saa valittaa, jos
9122: Lääninoikeuden päätökseen, joka koskee so- korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
9123: siaalipa1velun antamista tai siitä määrätyn mak-
9124: sun suuruutta, ei saa hakea muutosta valittamal-
9125: la.
9126: Lääninoikeuden päätöksestä, joka koskee toi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9127: meentulotuesta annetussa laissa (141211997) tar- kuuta 1998.
9128: koitetun toimeentulotuen antamista tai määrää Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9129: taikka kuntien välistä erimielisyyttä laitoshuol- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
9130: lon antamisvelvollisuudesta tai laitoshuollon teisiin.
9131:
9132:
9133: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
9134:
9135: Virpa Puisto /sd Mikko Kuoppa /va-r Marjatta Vehkaoja /sd
9136: Maija Rask /sd Pirkko Peltomo /sd Matti Ryhänen /kesk
9137: Paula Kokkonen /kok Maija Perho lkok Pehr Löv /r
9138: Arja Ojala /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Kari Kantalainen /kok
9139: Liisa Hyssälä /kesk Timo Ihamäki /kok Eero Lämsä /kesk
9140: Marjaana Koskinen /sd Leena Luhtanen /sd Hannes Manninen /kesk
9141: Margareta Pietikäinen /r Anne Huotari /vas
9142: LA 75/1998 vp
9143:
9144: Lakialoite 75
9145:
9146:
9147:
9148:
9149: Arto Bryggare /sd: Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttami-
9150: sesta
9151:
9152:
9153: Eduskunnalle
9154:
9155: Kasvaneiden ja uusien tietoliikenneverkkojen Mikäli työnantaja rajoittaa tarjouksen lainata
9156: myötä kotitietokoneiden merkitys sekä tiedon- tietokoneita kotiin koskemaan ainoastaan yksit-
9157: lähteenä että koko kansan sivistyksellisenä väli- täisiä työntekijöitä tai erityiselle henkilöstöryh- /
9158: neenä on kasvanut merkittävästi. Uudenlaisen ja mälle, pitää kysymys mahdollisen verotettavan
9159: uudenmuotoisen tiedon merkitys on myös jat- tulon syntymisestä arvioida siitä lähtökohdasta,
9160: kossa korostumassa. Jotta koko kansan edelly- onko tietokoneella merkittävä merkitys työnte-
9161: tykset ja tasapuoliset mahdollisuudet informaa- kijän työtehtävien suorittamisessa. Toisaalta tie-
9162: tioyhteiskunnassa kyettäisiin turvaamaan, tulee tokoneiden määrä, joita yrityksellä on taloudelli-
9163: työnantajien työntekijöille hankkimien kotitie- set mahdollisuudet pitää, voi olla rajattu. Myös
9164: tokoneiden luovuttaminen saattaa verovapaak- näissä tapauksissa pitää periaatteessa koko hen-
9165: si. Tämän tulisi koskea myös sellaisia työnteki- kilökunnalla ilman erittelyä olla samat mahdolli-
9166: jöitä, jotka eivät työssään joudu päivittäin käyt- suudet osallistua tarjoukseen esimerkiksi arvon-
9167: tämään tietokonetta. nan kautta.
9168: Verovapauden edellytys olisi, että työnantaja Tietokonelaitteistolla tarkoitetaan tässä yh-
9169: vastaa tietokoneen kustannuksista joko ostamal- teydessä ensisijaisesti itse tietokonetta, sen näyt-
9170: la tai vuokraamalla sen. Verovapaus olisi mah- töä, näppäimistöä ynnä muuta sekä tarpeellisia
9171: dollista myös silloin, kun työntekijä maksaa kor- ohjelmia. Laitteistoon voi kuulua esimerkiksi
9172: vausta tietokoneesta, niin kauan kuin tämä ta- kirjoitin ja modeemi. Verovapaus kohdistuu ai-
9173: pahtuu tavalla, jota ei voida tulkita ostoksi. Ve- noastaan yhteen tietokonelaitteistoon työnteki-
9174: rovapaus ei siis koskisi toimenpiteitä, joiden tar- jää kohden.
9175: koituksena on, että laitteiston omistusoikeus siir- Päätöksen verovapaasta edusta lainata tai
9176: tyy työntekijälle työnantajan subventoimaan vuokrata tietokonelaitteisto työnantajalta pitää
9177: hintaan. Näissä tapauksissa pitää kysymys mah- kohdistua työpaikan henkilökuntaan. Työpai-
9178: dollisen verotettavan tulon syntymisestä arvioi- kalla tarkoitetaan tässä yhteydessä luonnollista
9179: da vallitsevien sääntöjen mukaisesti. rajattua työpaikkayksikköä, maantieteellisesti
9180: Pääkriteerinä pidetään, että tarjouksen tieto- tai toiminnallisesti. Niiden osalta, jotka työsken-
9181: koneen saamisesta kotikäyttöön pitää kohdistua televät yhdessä ja samassa rakennuksessa, on
9182: kaikille henkilöstöryhmille samalla työpaikalla. normaalisti kyse yhdestä ja samasta työpaikasta.
9183: Tämän ryhmän sisällä tarjous voi kohdistua esi- Samoin kun työ suoritetaan useammassa raken-
9184: merkiksi vain niille, jotka eivät ennestään käytä nuksessa, mutta ne sijaitsevat yhdessä hyvin raja-
9185: työnantajan osoittamaa lainatietokonetta koto- tulla alueella, on kyse yhdestä työpaikasta.
9186: na. Verovapauden edellytyksenä ei kuitenkaan Työsuhteen päättyessä on lähtökohtana pi-
9187: olisi se, että tarjous saada kotikäyttöön tietokone dettävä, että tietokonelaitteisto palautetaan
9188: koskisi määräaikaisissa työsuhteissa työskente- työnantajalle. Mikään ei kuitenkaan estä työnte-
9189: leviä. Toisaalta verovapaus koskisi myös näitä kijää lunastamasta laitteistoa. Mikäli tämä ta-
9190: työntekijöitä, mikäli työnantaja tarjoaa näille pahtuu markkinahintaan, ei verotettavaa tuloa
9191: työntekijöille lainatietokonetta. Jos henkilö, synny.
9192: joka kuuluu vakinaiseen henkilökuntaan, irtisa- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9193: nottaisiin, katsotaan hänen kuuluvan irtisano-
9194: misaikana vakinaiseen henkilökuntaan. Toimek- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9195: siantosopimuksilla töitä tekevät eivät kuuluisi lakiehdotuksen:
9196: lain piiriin, vaan verovapaus olisi rajattu työsuh-
9197: teessa töitä tekeviin, edellä mainituin rajoituksin.
9198: 2 LA 75/1998 vp
9199:
9200:
9201: Laki
9202: tuloverolain 69 §:n muuttamisesta
9203:
9204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9205: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 69 §:ään uusi 3 momentti,
9206: seuraavasti:
9207:
9208: 69 § jaan työsuhteessa oleville työntekijöille sillä eh-
9209: Tavanomainen henkilökuntaetu
9210: dolla, että omistusoikeus tietokoneeseen säilyy
9211: työnantajana ja työsuhteen päättyessä tietokone
9212: palautetaan työnantajalle.
9213: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota työntekijän
9214: työnantajalta saamaa kotikäyttöön luovutettua
9215: tietokonetta, mikäli tämä etu on tarjottu kaikille Tämä laki tulee voimaan päivänä
9216: samassa työpaikassa työskenteleville työnanta- kuuta 199 .
9217:
9218:
9219: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
9220:
9221: Arto Bryggare /sd
9222: LA 76/1998 vp
9223:
9224: Lakialoite 76
9225:
9226:
9227:
9228:
9229: Tuija Brax /vihr ym.: Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta
9230:
9231:
9232: Eduskunnalle
9233:
9234: Urheilu on keskeinen osa suomalaista kult- Keskeinen juridinen muutos nykyiseen tilan-
9235: tuuriaja sitä tuetaanjulkisin varoin merkittäväs- teeseen on se, että rangaistuksen piiriin tulisivat
9236: ti. Julkisen vallan voimakasta osallistumista ur- nykyistä selkeämmin muutkin henkilöt kuin ai-
9237: heiluun on perusteltu ennen kaikkea urheilun neiden käyttäjät. Dopingin käytössä on monesti
9238: terveyttä edistävillä vaikutuksilla, mutta myös kyse siitä, että valmentaja ohjaa dopingin käyt-
9239: kasvatuksellisilla ja sosiaalistavilla perusteilla. töön. Ranskan ympäriajon dopingskandaalissa
9240: Urheilulla ja liikunnalla onkin kiistatta mainit- on laajalti kyselty myös seurajohdon ja lajiliitto-
9241: tuja myönteisiä vaikutuksia, ja uusimpien tutki- jen sekä kisojen järjestäjien osallisuuden ja vas-
9242: musten mukaan voidaan sanoa, että liikunnan tuun perään. Siksi on erittäin oleellista, että syyl-
9243: merkitys ruumiin ja mielen terveydelle sekä las- lisyyttä mietitään perinteisten rikosoikeudellis-
9244: ten tasapainoiselle kehitykselle on osoittautunut ten osallisuusoppien nojalla eikä yksinomaan
9245: aiemmin luultuakio tärkeämmäksi. urheilumaailman osin ehkä kirjoittamattomien-
9246: Kilpaurheiluun on kuitenkin viime vuosina kin pelisääntöjen mukaan.
9247: liittynyt myös ikäviä piirteitä. Raja perinteisen Dopingin yhä kasvavan taloudellisen merki-
9248: urheilun ja pelkän liiketoiminnan välillä on hyvin tyksen ja toisaalta dopingin joskus terveydelle
9249: epäselvä. Kilpailun kovuus on tuonut urheilun todella tuhoisien vaikutusten vuoksi on tärkeätä,
9250: perimmäisten eettisten kysymysten eteen. Onko että lakialoitteessa määritellään erikseen myös
9251: urheilu kilpailua voitosta hinnalla millä hyvänsä törkeä tekomuoto. Vastaavasti lakialoitteeseen
9252: vai terveyttä edistävää ja ihmisen luontaisia suo- on kirjoitettu oma pykälänsä toimenpiteistä luo-
9253: rituskyvyn rajoja etsivää kilvoittelua? Tärkein, pumisesta niitä tapauksia varten, joissa tekijän
9254: joskaan ei ainoa syy, tämän kysymyksen esittä- ikä ja elämänkokemus huomioon ottaen rikos-
9255: miselle on doping, jonka käytön laajuudesta on prosessi olisi kohtuuton reaktio yhteiskunnan
9256: kuluvana kesänä taas saatu maailmalta näyttöjä. taholta.
9257: Maailmalla onkin laajasti kysytty, onko doping Dopingin kriminalisoinnilla ei pyritä puuttu-
9258: tullut urheiluun jäädäkseen. maan kaikkiin niin sanottuihin vippaskonstei-
9259: Doping on erittäin vaarallista ihmisen tervey- hin,joita urheilijat keksivät parantaakseen suori-
9260: delle, ja sen vuoksi tämä lakialoite lähtee siitä, tustaan. Jonkin aineen käytön kriminalisointi on
9261: että dopingia ei pidä hyväksyä missään muodos- hyvin poikkeuksellinen yhteiskunnallinen puut-
9262: sa eikä varsinkaan hiljaisesti. Tällä Iakiaioitteella tuminen yksilön toimintavapauteen ja siksi kri-
9263: kriminalisoitaisiin dopingaineiden kauppa, hal- minalisointi pitää olla vankasti perusteltu, eivät-
9264: lussapito, valmistus ja maahantuonti sekä niiden kä sen kohteena saa missään nimessä olla yhteis-
9265: yritys. Suomi on valtiona sitoutunut pohjoismai- kunnan kannalta harmittomat tai vain vähän
9266: seen dopingsopimukseen, Euroopan neuvoston harmilliset aineet. Siksi lakialoitteessa kielletään
9267: dopingin vastaiseen yleissopimukseen sekä kan- Ruotsin vastaavan lain tapaan vain kaikkein
9268: sainvälisen olympiakomitean suosituksiin. Sopi- vaarallisimmat aineet. Lakialoitteen neljännessä
9269: mukset mahdollistavat dopingaineiden käytön pykälässä määritellään lain kieltämät aineet. Tä-
9270: kieltämisen lainsäädännöllä tai urheilujärjestö- män ohella urheilujärjestöt valvoisivat jatkossa-
9271: jen määräyksillä. Suomessa doping on kielletty kin kiellettyjen aineiden käyttöä ja voivat tältä
9272: tähän asti ainoastaan urheilujärjestöjen toimes- osin kieltää- ja kansainvälisten sopimusten ja
9273: ta, minkä lisäksi dopingaineiden maahantuonti sääntöjen nojalla varmasti kieltävätkin- edel-
9274: on kriminalisoitu lääkelaissa ja rikoslaissa sala- leen esimerkiksi tiettyjen lääkeaineiden käytön.
9275: kuljetussäännösten osalta. Muut pohjoismaat Dopingin kriminalisointi Suomessa muiden
9276: monien muiden valtioiden ohella ovat kriminali- pohjoismaiden tapaan olisi varmasti tärkeä sig-
9277: soineet dopingin jo aiemmin. naali siitä, että suomalainen yhteiskunta ja urhei-
9278: 2 LA 76/1998 vp
9279:
9280: luelämä hyväksyy ja tukee vain terveyttä edistä- neen käytöksen vuoksi. Dopingin käyttäjiksi
9281: vää urheilua. Tällaisen viestin lähettäminen yksi- päätyvät usein hyvin nuoret ja manipuloitavissa
9282: nään ei kuitenkaan voi eikä saa olla kriminali- olevat henkilöt, joiden suojelemiseksi oleellisinta
9283: soinnin syy. Sen tärkein peruste on lakiehdotuk- on puuttua nimenomaan dopingteollisuuden
9284: sessa mainittujen dopingaineiden vaarallisuus. pyörittäjiin.
9285: Doping aiheuttaa vakavia, jopa kohtalokkaita, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9286: vaurioita käyttäjän terveydelle ja kustannuksia
9287: yhteiskunnalle. Dopingin käytöstä voi seurata että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9288: myös sellaisia vahinkoja, että käyttäjä on vaa- lakiehdotuksen:
9289: raksi muille ihmisille aggressiivisen tai hermostu-
9290:
9291:
9292: Laki
9293: rikoslain muuttamisesta
9294:
9295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9296: lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1898 annettuun rikoslakiin (39/1898) uusi 51 luku seuraavasti:
9297:
9298: 51 luku 5) levitetään dopingainetta alaikäisille tai
9299: muuten häikäilemättömällä tavalla
9300: Dopingainerikoksista ja dopingainerikos on myös kokonaisuutena
9301: arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
9302: 1§ törkeästä dopingainerikoksesta vankeuteen vä-
9303: Dopingainerikos hintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuo-
9304: deksi.
9305: Joka muuhun kuin lääketieteellisiin tai muihin 3§
9306: tieteellisiin tarkoituksiin laittomasti
9307: 1) valmistaa tai yrittää valmistaa dopingainet- Dopingainerikoksen valmistelu
9308: ta, Joka tehdäkseen 1 §:n 1-3 kohdassa tarkoite-
9309: 2) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai tun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai
9310: yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetut- vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen so-
9311: taa dopingainetta, veltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuo-
9312: 3) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla mittava dopingainerikoksen valmistelusta sak-
9313: tavoin levittää tai yrittää levittää dopingainetta,
9314: koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukau-
9315: tai deksi.
9316: 4) pitää hallussaan tai yrittää hankkia doping-
9317: ainetta, 4§
9318: on tuomittava dopingainerikoksesta sakkoon
9319: Määritelmät
9320: tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9321: Dopingaineena pidetään tässä luvussa
9322: 2§ 1) synteettisiä anabolisia steroideja,
9323: Törkeä dopingainerikos 2) testosteronia ja sen johdannaisia,
9324: 3) kasvuhormonia, ja
9325: Jos dopingainerikoksessa 4) kemiallisia aineita,jotka lisäävät testostero-
9326: 1) rikoksen kohteena on erittäin suuri määrä nin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuo-
9327: dopingainetta, tantoa tai vapautumista ihmiskehossa.
9328: 2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyö-
9329: tyä, 5§
9330: 3) rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laa- M enettämisseuraamus
9331: jamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäyty-
9332: neen ryhmän jäsenenä, Tässä luvussa mainitun rikoksen kohteena ol-
9333: 4) aiheuttaa usealle ihmiselle vakavaa hengen lut dopingaine on tuomittava valtiolle menete-
9334: tai terveyden vaaraa, tai tyksi. Jos dopingainetta ei voi tuomita menete-
9335: LA 76/1998 vp 3
9336:
9337: tyksi sen johdosta, että se on menettämisseuraa- 6§
9338: muksen välttämiseksi kätketty tai hävitetty, ri- Toimenpiteistä luopuminen
9339: koksen tekijä ja siihen osallinen voidaan tuomita
9340: dopingaineen asemasta menettämään sen arvo Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta voi-
9341: joko kokonaan tai osaksi. daan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, jät-
9342: Menetetyksi on tuomittava myös välineet, tar- tää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta,
9343: vikkeet tai aineet, joita on käytetty tässä luvussa jos tekijän ikä tai elämänkokemus huomioon ot-
9344: mainitun rikoksen tekemiseen tai jotka on tähän taen rangaistus muodostuisi kohtuuttomaksi ja
9345: tarkoitukseen hankittu. teko olosuhteet huomioon ottaen ei ollut omiaan
9346: Edellä 2 momentissa säädettyyn menettämis- heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta.
9347: seuraamukseen sovelletaan vastaavasti, mitä 46
9348: luvun 9-11 §:ssä säädetään. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9349: Rikoksen tuottaman hyödyn menettämisestä kuuta 199 .
9350: säädetään 2luvun 16 §:ssä.
9351:
9352:
9353: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
9354:
9355: Tuija Brax lvihr Irina Krohn lvihr Paula Kokkonen lkok
9356: Kalevi Olin lsd Kari Uotila lvas Klaus Heliberg /sd
9357: Jorma Vokkolainen lvas Markus Aaltonen lsd Janina Andersson /vihr
9358: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Satu Hassi lvihr
9359: Ulla Anttila lvihr Reino Laine lvas Säde Tahvanainen /sd
9360: Riitta Prusti lsd Tuija Pohjola lsd Margareta Pietikäinen /r
9361: Erkki Pulliainen lvihr Tuula Haatainen lsd Pirkko Peltomo /sd
9362: Ulla Juurola lsd Mikko Kuoppa Iva-r Sinikka Hurskainen lsd
9363: Arja Alho lsd Irja Tuloneo lkok Anu Vehviläinen /kesk
9364: Mari Kiviniemi /kesk Veijo Puhjo Iva-r Tapio Karjalainen /sd
9365: Hannu Takkula /kesk Pentti Tiusanen lvas Jorma Kukkonen /sd
9366: Erkki Partanen lsd Reino Ojala lsd Raimo Mähönen lsd
9367: Tarja Filatov lsd Esa Lahtela lsd Pauli Saapunki lkesk
9368: Esko-Juhani Tennilä Iva-r Pekka Saarnio /vas Matti HuutoJa /vas
9369: Maija Rask /sd Reijo Laitinen lsd Leena Luhtanen lsd
9370: Annika Lapintie lvas Eila Rimmi /vas Anne Huotari lvas
9371: Iivo Polvi /vas Maria Kaisa Aula lkesk Riitta Korhonen lkok
9372: Janne Viitamies /sd Suvi Lind(m lkok Jouko Jääskeläinen /skl
9373: Tauno Pehkonen Iski Aulis Ranta-Muotio lkesk Hannes Manninen /kesk
9374: Raimo Holopainen lsd Ossi Korteniemi lkesk Maija-Liisa Veteläinen lkesk
9375: Seppo Kanerva lkok Klaus Bremer /r Maija Perho /kok
9376: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Juha Karpio lkok Pehr Löv lr
9377: Helena Vartiainen lsd Matti Saarinen lsd Osmo Soininvaara /vihr
9378: Mauri Pekkarinen lkesk Kyösti Karjula lkesk Toimi Kankaanniemi Iski
9379: Juha Korkeaoja lkesk Heikki Koskinen /kok Pirkko Peltomo /sd
9380: Kalevi Lamminen lkok Timo Ihamäki /kok Sirpa Pietikäinen /kok
9381: Anneli Jäätteenmäki /kesk Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Päivi Räsänen Iski
9382: Risto Kuisma lrem Hannu Kemppainen lkesk Johannes Leppänen lkesk
9383: Maija-Liisa Lindqvist lkesk Jukka Vihriälä lkesk Kari Myllyniemi /kesk
9384: Matti Väistö lkesk Osmo Kurola lkok Ville Itälä lkok
9385: Jukka Mikkola lsd Marjut Kaarilahti lkok Jarmo Wahlström lvas
9386: Jukka Tarkka /nuors Raimo Vistbacka lps Pekka Kuosmanen lkok
9387: Virpa Puisto lsd Liisa Hyssälä lkesk Reijo Lindroos lsd
9388: Marja-Leena Viljamaa /sd Jukka Roos lsd Outi Siimes /kok
9389: Eva Biaudet lr Sakari Smeds Iski Minna Karhunen lkok
9390: Eero Lämsä lkesk Marjaana Koskinen lsd Raimo Tiilikainen lr
9391: Pia Viitanen lsd Tuija Nurmi lkok Kimmo Kiljunen lsd
9392: Jorma Huuhtanen lkesk Jaakko Laakso lvas
9393: LA 77/1998 vp
9394:
9395: Lakialoite 77
9396:
9397:
9398:
9399: Maria Kaisa Aula /kesk: Lakialoite laiksi opintotukilain 19 §:n
9400: muuttamisesta
9401:
9402:
9403: Eduskunnalle
9404:
9405:
9406: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9407:
9408: Aloitteessa ehdotetaan, että yli 18-vuotiailta vuoden aikana asteittain. Lisäksi esitetään lie-
9409: opiskelijoilta poistetaan vanhempien tuloihin pe- vennettäväksi alle 18-vuotiaiden osalta vanhem-
9410: rustuva tarveharkinta opintorahaa myönnet- pien tuloraja vastaamaan vuoden 1996 keski-
9411: täessä. Valtiolle aiheutuvien kustannusten tasaa- määräistä kahden tulonsaajan perheen tuloa.
9412: miseksi tämä ehdotetaan toteutettavaksi kahden
9413:
9414:
9415:
9416: PERUSTELUT
9417:
9418: Opintotukilain 19 § sisältää määräykset van- miljoonan markan vuosikustannukset. Laki-
9419: hempien tulojen huomioon ottamisesta opinto- uudistus ehdotetaan kustannusten tasaamiseksi
9420: tukea myönnettäessä. Laissa on säädetty, että toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäi-
9421: muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden van- sessä vaiheessa tarveharkinta poistettaisiin opin-
9422: hempien tulot otetaan huomioon opintorahaa torahan osalta 19-20-vuotiailta ja asumislisän
9423: myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, osalta noudatettaisiin voimassaolevaa käytäntöä
9424: sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on eli sanottua lisää myönnettäisiin, jos opiskelija
9425: alle 18-vuotias. Vanhempien tuloja ei kuitenkaan on alle 18-vuotias. Toisessa vaiheessa tarvehan-
9426: oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai kinta poistettaisiin 18-19-vuotiailta opiskeli-
9427: elatusvelvollinen. joilta.
9428: Vanhempien tuloraja on pysynyt samana Lisäksi opintorahaan ja asumislisään vaikut-
9429: opintotukiuudistuksesta saakka, mikä on mer- tavat vanhempien tulorajat tulisi tarkistaa keski-
9430: kinnyt tarveharkinnan kiristymistä. Tämä näkyy määräistä tulotasoa vastaaviksi. Tulorajat kos-
9431: alle 20-vuotiaiden tuensaajien keskimääräisen kevat kaikkia opintorahan ja asumislisän piirissä
9432: opintorahan pienenemisenä ja tuensaajien mää- olevia eli myös alle 18-vuotiaita. Muilla kuin
9433: rän vuosittaisena vähentymisenä. Esimerkiksi it- korkeakouluopiskelijoilla on oikeus täysimää-
9434: senäisesti asuvan 19-vuotiaan keskiasteen opis- räiseen opintorahaan ja asumislisään, jos van-
9435: kelijan opintoraha alkaa pienentyä jo silloin, jos hempien puhtaiden ansio- ja pääomatulojen
9436: molemmat vanhemmat ansaitsevat 7 083 mark- määrä on enintään 162 000 markkaa vuodessa.
9437: kaa kuukaudessa. Opintoraha evätään koko- Jos vanhempien tulorajaa tarkistettaisiin siten,
9438: naan, kun molemmat vanhemmat ansaitsevat että se vastaisi vuoden 1996 keskimääräistä kah-
9439: 10 083 markkaa kuukaudessa. Opintoraha siis den henkilön veronalaista tuloa, tulisi tulorajaa
9440: voidaan evätä opiskelijalta silloin, kun palkka on nostaa 177 000 markkaan ja vastaavasti rajaa,
9441: alle suomalaisten keskipalkan. jossa tuen saaminen lakkaa, 242 000 markasta
9442: Lisäksi vanhempien tulojen huomioiminen on 257 000 markkaan. Vuositasolla tästä aiheutuisi
9443: ongelmallista eri kouluasteilla opiskelevien tasa- noin 10 miljoonan markan kustannukset.
9444: arvoisuuden näkökulmasta. Korkeakouluopis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9445: kelijoiden opintotuen myöntämisperusteisiin ei
9446: kuulu vanhempien tulojen huomioon ottaminen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9447: Tarveharkinnan poistaminen kokonaan yli lakiehdotuksen:
9448: 18-vuotiailta opiskelijoilta aiheuttaisi noin 150
9449: 2 LA 77/1998 vp
9450:
9451: Laki
9452: opintotukilain 19 §:n muuttamisesta
9453:
9454: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9455: muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 19 §:n 2ja 3 momentti,
9456: sellaisena kuin niistä on 3 momentti laissa 940/1995, seuraavasti:
9457:
9458: 19 § Opiskelijana on oikeus täysimääräiseen opin-
9459: Vanhempien tulojen huomioon ottaminen torahaan ja asumislisään, jos vanhempien tulo-
9460: verolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio-
9461: ja pääomatulojen määrä on enintään 177 000
9462: Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden van- markkaa vuodessa. Tulosta vähennetään opiske-
9463: hempien tulot otetaan huomioon opintorahaa lijan pyynnöstä 20 000 markkaa kunkin opiske-
9464: myönnettäessä, jos opiskelija on alle 19-vuotias, levan sisaruksen kohdalla, josta ei makseta lapsi-
9465: ja asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on lisää ja jolla ei ole oikeutta 11 §:n 1 momentin
9466: alle 18-vuotias. Tämä ikäraja on voimassa 1 päi- 3 kohdassa tarkoitetun suuruiseen opintorahaan
9467: vään heinäkuuta vuonna 2000 asti. Tämän ajan- tai aikuisopintorahaan. Opintorahaa ja asumis-
9468: kohdan jälkeen on opintorahan sekä asumislisän lisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää
9469: myöntämisedellytyksenä se, että opiskelija on täyttä 4 000 markkaa kohden viisi prosenttia.
9470: alle 18-vuotias. Tulot otetaan huomioon maini-
9471: tun ikärajan täyttämistä edeltävän kalenterikuu-
9472: kauden loppuun. Vanhempien tuloja ei kuiten- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
9473: kaan oteta huomioon, jos opiskelija on aviolii- ta 1999.
9474: tossa tai elatusvelvollinen.
9475:
9476:
9477: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
9478:
9479: Maria Kaisa Aula /kesk
9480: LA 78/1998 vp
9481:
9482: Lakialoite 78
9483:
9484:
9485:
9486:
9487: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Lakialoite laiksi tieliikennelain 83 §:n
9488: muuttamisesta
9489:
9490:
9491: Eduskunnalle
9492:
9493: Matkapuhelinten käyttö on Suomessa räjäh- tuksena matkapuhelimia varten mikrofoni ja
9494: dysmäisesti levinnyt. Ihmiset puhuvat puheli- kaiotinlaitteet puhumisenjoustavaksi toteutumi-
9495: meen myös autolla ajaessaan. Tutkimusten mu- seksi.
9496: kaan on todettu, että hyvin monet liikenneonnet- Vakuutusmaksun alentamisella voisi vauhdit-
9497: tomuudet johtuvat matkapuhelimen käytöstä ja taa laitteiden asentamista myös vanhoihin autoi-
9498: siihen vastaamisesta ajon aikana. Liikenne vaa- hin.
9499: rantuo monin eri tavoin, kun kuljettajan huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9500: miokyky on muualla kuin liikenteessä.
9501: Liikenteen turvallisen sujumisen toteutumi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9502: seksi olisi harkittava velvoitteita auton valmis- lakiehdotuksen:
9503: tusteollisuudelle asentaa autoihin turvavarus-
9504:
9505:
9506:
9507: Laki
9508: tieliikennelain 83 §:n muuttamisesta
9509:
9510: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9511: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (26711981) 83 §:n 3 momentin
9512: 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 989/1992, seuraavasti:
9513:
9514: 83 § teet, kuten riittävän lujasti kiinnitetyt istuimet ja
9515: Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja ovet, riittävät pehmusteet ja pyöristykset niissä
9516: turvallisuusvarusteet kohdissa, joihin kuljettaja tai matkustaja voivat
9517: satuttaa itsensä, samoin kuin autossa turvavyöt
9518: sekä henkilöauton etuistuimella pääntuki; sekä
9519: Turvallista käyttämistä varten ajoneuvossa on mikrofoni ja kaiotinlaitteet matkapuhelimen
9520: oltava: käyttöä varten.
9521:
9522: 8) moottorikäyttöisen ajoneuvon ohjaamossa
9523: ja matkustajatilassa kuljettajaa ja matkustajia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9524: törmäystilanteessa suojaavat rakenteet ja lait- kuuta 1999.
9525:
9526:
9527: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
9528:
9529: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl
9530: LA 79/1998 vp
9531:
9532: Lakialoite 79
9533:
9534:
9535:
9536:
9537: Tuula Haatainen /sd ym.: Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain
9538: 23 §:n muuttamisesta
9539:
9540:
9541: Eduskunnalle
9542:
9543: Isien aktiivisuus osallistumisessa lapsen syn- makuukausi tulisi nykyisen vanhempainraha-
9544: nytykseenja isyyslomien käyttö on jo kiitettävää. kauden päälle ja siitä maksettaisiin vanhempain-
9545: Vanhempainlomien jakamismahdollisuudesta rahakauden tapaan päivärahaa. Mikäli isä ei
9546: huolimatta perheissä edelleen äidit pitävät van- käytä kuukauden oikeuttaan, silloin perhe me-
9547: hempainlomaa. Lapsen ja isän välisen suhteen nettää sen, koska se ei ole siirrettävissä äidille.
9548: kehittymisen kannalta olisi tärkeää kannustaa Lakiesitys ei näin ollen lyhennä nykyistä van-
9549: eri tavoin isiäjäämään vanhempainlomalle. Täl- hempainrahakautta eikä siten toimi rangaistuk-
9550: lä hetkellä esteinä ovat asenteet sekä usein myös sena niille perheille, jotka etuisuutta eivät käyt-
9551: työnantajien kielteinen suhtautuminen. täisi.
9552: Jotta isiä voitaisiin kannustaa myönteisellä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9553: tavalla hoivan jakamiseen, pitäisi isille tarjota
9554: omaa isälle omistettua vanhempainlomakuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9555: kautta, jota ei voi siirtää äidille. Vanhempainlo- lakiehdotuksen:
9556:
9557:
9558:
9559:
9560: Laki
9561: sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
9562:
9563: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9564: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 §:n 2 momentti,
9565: sellaisena kuin se on laissa 1210/1996, seuraavasti:
9566:
9567: 23 § ti. Jos äitiysrahakausi on 1 momentin mukaisesti
9568: alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen
9569: Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakau- laskettua synnytysaikaa, vanhempainrahan suo-
9570: den päättymisestä lukien lapsen äidille tai isälle, rittamisaikaa pidennetään niin monella arkipäi-
9571: kunnes äitiysrahakauden alkamisesta on kulunut vällä kuin äitiysrahakausi on alkanut 30 arkipäi-
9572: 263 arkipäivää. Tämän lisäksi lapsen isälle voi- vää aikaisemmalta ajalta.
9573: daan suorittaa vanhempainrahaa 30 arkipäivältä
9574: edellä mainitun 263 arkipäivän jälkeen. Kun lap-
9575: sia on syntynyt samalla kertaa useampi kuin yksi, Tämä laki tulee voimaan päivänä
9576: vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään kuuta 199.
9577: 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta koh-
9578: 2 LA 79/1998 vp
9579:
9580: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
9581:
9582: Tuula Haatainen /sd Jukka Gustafsson /sd Marja-Leena Viljamaa /sd
9583: Kalevi Olin /sd Marjatta Vehkaoja /sd Hannu Takkula /kesk
9584: Matti Saarinen /sd Jukka Roos /sd Arja Ojala /sd
9585: Pirkko Peltomo /sd Tarja Filatov /sd Pekka Saarnio /vas
9586: Tuija Brax /vihr Irina Krohn /vihr Ulla Anttila /vihr
9587: Mari Kiviniemi /kesk Esa Lahtela /sd Minna Karhunen /kok
9588: Mikko Elo /sd Janina Andersson /vihr Virpa Puisto /sd
9589: Marjaana Koskinen /sd Pia Viitanen /sd Riitta Prusti /sd
9590: Kimmo Kiljunen /sd Tapio Karjalainen /sd Johannes Koskinen /sd
9591: Pentti Tiusanen /vas Annika Lapintie /vas Eila Rimmi /vas
9592: livo Polvi /vas Maija Rask /sd
9593: LA 80/1998 vp
9594:
9595: Lakialoite 80
9596:
9597:
9598:
9599:
9600: Kari Rajamäki /sd: Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n muuttami-
9601: sesta
9602:
9603:
9604: Eduskunnalle
9605:
9606: Pääomatulojen ja yhteisöjen tuloveroprosen- oikeudenmukainen keino lisätä verotuloja. Ve-
9607: tiksi säädettiin vuoden 1993 verouudistuksen yh- rotulojen lisäämiseen on nyt lisäksi hyvät mah-
9608: teydessä 25 prosenttia. Vuodesta 1996 lähtien dollisuudet, koska mm. yritysten tulokset ovat
9609: veroprosentti on ollut 28. Voimassa oleva vero- hyviä ja osakkeiden arvot korkealla.
9610: prosentti edustaa kansainvälisessä vertailussa Oikeudenmukainen ja kohtuullinen pääoma-
9611: keskitasoa. Suhteellisen alhainen pääomavero- tulojen ja yhteisöjen veroprosentti olisi 30 pro-
9612: prosentti ja korkea ansiotulojen verotus on epä- senttia. Tällä verokannalla pääomaveroa ja yh-
9613: oikeudenmukainen ja houkuttelee veronkier- teisöveroja kertyisi voimassa olevaan tilantee-
9614: toon. Ansiotuloiksi luettavia tuloja siirretään al- seen verrattuna 1,7 mrd. markkaa enemmän.
9615: haisemmalle pääomaverokannalle. Tämä on so- Tällä voitaisiin rahoittaa muita tarpeellisia ensi
9616: siaalisesti väärin, kun pientä ansiotuloa saavat vuoden talousarvioesityksestä pois jääneitä koh-
9617: joutuvat maksamaan suhteellisen korkeaa ansio- teita.
9618: tuloveroa ja suurituloiset kiertävät sen alhaisella Lakialoitteen ohella teemme pääomatulojen
9619: pääomaverolla. ja yhteisöjen veroprosentin nostamisesta myös
9620: Valtiontalouden tasapainottamisessa viime talousarvioaloitteen.
9621: aikoina on puututtu vain menoihin, joita on kar- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9622: sittu varsin voimakkaasti. Sen sijaan tulopuoli on
9623: jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän vuoksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9624: pääomatulojen veroprosentin nosto on hyvä ja lakiehdotuksen:
9625:
9626:
9627: Laki
9628: tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
9629:
9630: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9631: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 2 momentti
9632: sellaisena kuin se on laissa 533/1998, seuraavasti:
9633:
9634: 124§ detään verontilityslaissa (532/1998). Yhteisön ja
9635: Veron määräytyminen yhteisetuuden Ahvenanmaan maakunnasta saa-
9636: dusta tulosta suoritetaan kuitenkin verovuosilta
9637: 2001-2003 veroa valtiolle 15,96 prosenttia.
9638: Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30. Yh-
9639: teisöjen ja yhteisetuuden tuloveroprosentti on
9640: niin ikään 30. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ve- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9641: ron jakautumisesta eri veronsaajien kesken sää- kuuta 199.
9642:
9643: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
9644:
9645: Kari Rajamäki /sd
9646:
9647:
9648: 15 280044
9649: LA 81/1998 vp
9650:
9651: Lakialoite 81
9652:
9653:
9654:
9655:
9656: Timo Ihamäki /kok ym.: Lakialoite laiksi toimenpiteistä tupakoin-
9657: nin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
9658:
9659:
9660: Eduskunnalle
9661:
9662: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9663:
9664: Lakialoite tähtää nuorten terveyden ja hyvin- Ehdotamme, että tupakkaveron vuosittain ar-
9665: voinnin edistämiseen tupakointia vähentämällä vioidusta tuotosta vähintään puolet käytetään
9666: sekä vuonna 1996 eduskunnalle annetun kansan- nuorten tupakointia koskevaan ja käytännön
9667: terveyskertomuksen ja siinä mainittujen terveys- työtä tukevaan ehkäisy-, tutkimus-, seuranta- ja
9668: politiikan lähiajan haasteiden toteutumiseen. valistustoimintaan.
9669: Aloitteessa pyritään nuorten tupakoinnin aloit-
9670: tamisen ehkäisyyn ja tupakoinnin vähentämi-
9671: seen.
9672:
9673:
9674: PERUSTELUT
9675:
9676: Tupakkalain tarkoituksena on ollut lainsää- kolmannes samanikäisistä pojista ilmoitti kokeil-
9677: dännön avulla tupakointia vähentämällä ehkäis- leensa tupakkaa. Tupakkaa kokeilemattomien
9678: tä tupakoinnista aiheutuvia huomattavia kan- 16---18-vuotiaiden osuudet ovat pysyneet noin
9679: santerveydellisiä haittoja. Vaikka erityisesti ai- 20 vuoden ajan suurin piirtein samalla tasolla,
9680: kuisten miesten tupakointi on vähentynyt huo- mutta vähentyneet selvästi nuoremmissa ikäryh-
9681: mattavasti 1960-luvun tasosta, nuorten tupa- missä. Vuonna 1997 14-vuotiaiden tyttöjen ja
9682: kointi on kansainvälisissä vertai1uissa maassam- poikien väliset erot katosivat, ja tämän ikäiset
9683: me varsin korkealla tasolla. tytöt kokeilivat tupakointia poikia tavallisem-
9684: Nuoret itse suhtautuvat tutkimuksissa myön- min.
9685: teisesti tupakoinnin vähentämiseen: lähes kaikki Vuonna 1997 noin joka neljäs 14--18-vuo-
9686: nuoret olivat Nuorten terveystapatutkimuksessa tiaista nuorista poltti päivittäin. Nuorten tupa-
9687: vuonna 1997 sitä mieltä, että tupakoimattomille kointi oli vuonna 1997 hieman vähäisempää kuin
9688: on järjestettävä savuttornia tiloja. Samoin valta- juuri ennen tupakkalain voimaantuloa 1970-lu-
9689: osa 12-18-vuotiaista nuorista hyväksyi tupak- vun lopussa ja selvästi harvinaisempaa kuin
9690: katuotteiden myyntikiellon alle 18-vuotiaille. 1970-luvun alkupuolella. Tytöillä 1990-luvun
9691: alun lievä tupakoivien osuuden lasku on käänty-
9692: nyt uudelleen nousuun. Päivittäin tupakoivien
9693: 1. Nuorten tupakoinnin ehkäisy tyttöjen osuudet ovat nyt samalla tasolla kuin
9694: vuosikymmenen alussa. Pojilla tupakoivien
9695: Tupakkalakimme tärkeimpiä perusteita oli osuus on sen sijaan laskenut tasaisesti 1990-lu-
9696: lasten ja nuorten tupakoinnin ehkäiseminen. vulla, eniten 16-vuotiailla. Poikien tupakoinnin
9697: Kun tieteellinen tutkimustieto tupakan aiheutta- väheneminen on osaksi korvautunut nuuskan
9698: masta voimakkaasta nikotiiniriippuvuudesta on käytöllä, joka on lisääntynyt nopeasti.
9699: yhä vahvistunut, nuorten tupakointikokeilujen Nuuskan ohella on lisääntynyt myös itse kää-
9700: ehkäisyyn tulisi panostaa nykyistä enemmän. rittyjen savukkeiden poltto. Vuonna 1997 savuk-
9701: Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan keensa ainakin osaksi itse kääriviä oli päivittäin
9702: vuonna 1997 neljännes 12-vuotiaista tytöistä ja tupakoivien joukossa lähes kolme kertaa enem-
9703: 2 LA 81/1998 vp
9704:
9705: män kuin vuonna 1989 ja selvästi enemmän kuin kohdistettu systemaattinen käytännön työtä tu-
9706: 1970-luvun alkupuolella. Itse käärittyjen savuk- keva ehkäisytyö tarvitsee rahallista tukea. Voi-
9707: keiden suosio väheni iän karttuessa. makkaan nikotiiniriippuvuuden vuoksi niin ter-
9708: Yllättävää on ollut 14-vuotiaiden tyttöjen ikä- veydellisesti kuin taloudellisestikin on kannatta-
9709: ryhmässä ilmennyt kaikkien päihteiden käytön vampaa panostaa tupakointikokeilujen ehkäi-
9710: ja tupakoinnin indikaattorien kielteinen kehitys. syyn. Monissa kunnissa tehdään ansiokasta nuo-
9711: Tämä suuntaus poikkeaa vastaavan ikäisten poi- riin kohdistuvaa tupakoinnin vähentämistyötä,
9712: kien ja myös vanhempien tyttöjen kehityksestä. mutta työhön annettavat resurssit ovat riittämät-
9713: Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen tytöt polttivat tömät. Valitettavasti useilla kunnilla ei ole nykyi-
9714: vuonna 1997 enemmän ja käyttivät enemmän sessä tilanteessa mahdollisuutta lisätä ehkäise-
9715: alkoholia sekä humaltuivat useammin kuin vas- vään terveydenhuoltoon käytettävien varojen
9716: taavan ikäiset pojat. osuutta, vaan niitä pitäisi olla mahdollisuus saa-
9717: da nykyistä enemmän suoraan valtion budjetista.
9718: Tupakoinnin vähentämistyöhön käytettävän
9719: 2. Tupakointia vähentävän terveyskasvatuksen määrärahan merkitystä korostaa se, että Suo-
9720: resurssit messa on noin miljoona tupakoivaa henkilöä.
9721: Suuri osa tupakoijista aloittaa tupakointinsa
9722: Tupakointia vähentävän terveyskasvatuksen 14--15-vuotiaana satunnaisena, vaarattomalta
9723: arvostus ja resurssit ovat laskeneet 1980-luvulla. tuntuvana kokeiluna, muttajääkin riippuvaisek-
9724: Tämä heijastui myös tupakoinnin vähentämi- si nikotiinista loppuelämäkseen. Valtaosa aikui-
9725: seen käytettyjen määrärahojen pienenemiseen sista tupakoijista katsoo tupakoivansa liikaa ja
9726: useilla miljoonilla 1980-luvun loppupuolella. haluaisi lopettaa tupakoinnin, ja monilla alle 20-
9727: Vuonna 1976 eduskunta päätti yksimielisesti, vuotiailla on takanaan useita lopettamisyrityk-
9728: että vähintään 0,5% tupakkaveron tuotosta käy- siä. Ihmisten oma-aloitteisia ponnisteluja tulisi
9729: tetään tupakoinnin vähentämistyöhön. Tämä ta- pystyä tukemaan määrätietoisilla terveyttä edis-
9730: voite ei ole koskaan toteutunut. Vuonna 1988 tävillä toimilla.
9731: hallituksen lakiesityksen 104/1988 perusteella tu- Tupakkalain 27 §:ssä säädetään valtion ta-
9732: pakkalain 27 §:ää muutettiin siten, että määrära- lousarvioon vuosittain otettavasta määrärahas-
9733: haa saa käyttää tupakoinnin vähentämistyön ta. Hallituksen esitykseen lisäten ehdotamme
9734: ohella myös muuhun terveyskasvatukseen ja ter- muutettavaksi tupakkalain 27 §:ää siten, että tä-
9735: veellisten elintapojen edistämistyöhön. Kun män pykälän mukaisista terveyden edistämiseen
9736: määrärahan käyttötarkoitus laajeni, tupakoin- suunnatuista määrärahoista puolet olisi käytet-
9737: nin vähentämistyöhön käytettävien varojen tävä nuorten tupakoinnin ehkäisyä ja vähentä-
9738: määrä väheni. mistä tukevaan käytännön työhön.
9739: Vaikka nykyisin tupakkavalmisteveron ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9740: vioidusta tuotosta kaikkeen terveyden edistämi-
9741: seen on käytetty noin 0, 75 %, tupakoinnin vähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9742: tämiseen käytettävien varojen osuus ei kuiten- lakiehdotuksen:
9743: kaan ole riittävällä tasolla. Erityisesti nuoriin
9744: LA 81/1998 vp 3
9745:
9746: Laki
9747: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 §:n muuttamisesta
9748:
9749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9750: muutetaan 13 päivänä elokuuta 1976 toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/
9751: 1976) 27 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1037/1987, seuraavasti:
9752:
9753: 27 § man käyttösuunnitelman mukaisesti. Puolet täs-
9754: tä määrärahasta on käytettävä nuorten tupa-
9755: Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa kointia ehkäisevään ja vähentävään käytännön
9756: käytetään tupakoinnin ehkäisytyöhön sekä ter- työhön.
9757: veyskasvatukseen sekä 7 luvussa tarkoitettuun
9758: tutkimus-, seuranta- ja valistustoimintaan so- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9759: siaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvista- kuuta 199.
9760:
9761:
9762: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
9763:
9764: Timo Ihamäki /kok Maija Rask /sd
9765: LA 82/1998 vp
9766:
9767: Lakialoite 82
9768:
9769:
9770:
9771:
9772: Annika Lapintie /vas ym.: Lakialoite laiksi rikoslain 39 luvun 1 §:n
9773: muuttamisesta
9774:
9775:
9776: Eduskunnalle
9777:
9778:
9779: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9780:
9781: Aloitteessa ehdotetaan erään niin sanotun mi- taa tietoisesti velkojien maksun saamisen mah-
9782: nisterivastuulain alaisen tapauksen käsittelyn dollisesti joutuessaan suoritustilaan. Tällöin
9783: yhteydessä julki tulleiden seikkojen perusteella myös pelkkä velkojien maksun saamisen vaaran-
9784: rikoslakiin muutosta. Velallisen epärehellisyys taminen velallisen tulevassa suoritustilassa täyt-
9785: on säädetty rangaistavaksi vuonna 1990 sääde- täisi epärehellisen velallisen rikostunnusmerkis-
9786: tyssä rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäi- tön, ja Iuotoilisen tilin luotolla ylläpidetty mak-
9787: sen vaiheen osauudistuksessa. Voimassa olevas- sukyky ei enää olisi teon rangaistavuuden poista-
9788: sa muodossaan velallisen epärehellisyytenä ran- va tekijä.
9789: gaistavaa on se, jos velallinen, joka tietäen jo Säännöksen nykyisen tulkinnan mukaan ve-
9790: olemassa olevien tai odotettavien taloudellisten lallinen voi kuitenkin vahingoittaa velkojiensa
9791: vaikeuksien perusteella tekonsa voivan vahin- etuja ilman rangaistuksen uhkaa ohjaamalla saa-
9792: goittaa velkojiensa taloudellisia etuja muun miaan tuloja pankin tai muun luottolaitoksen
9793: muassa lisää perusteettomasti velvoitteitaan ja luotolliselle tilille ja nostamalla varoja niin paljon
9794: siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tällaiselta tililtä, että tilin saldo on pysyvästi mii-
9795: tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään. nusmerkkinen. Luotollisen tilin luotolla velalli-
9796: Aloitteessa ehdotetaan, että pankissa tai nen voi ylläpitää maksukykyään, minkä vuoksi
9797: muussa luottolaitoksessa velallisen nimissä ole- hän ei myöskään syyllisty rikokseen. Vaikka Juo-
9798: vien Iuotoilisten tilien käyttäminen rinnastettai- tollisen tilin omistaja onkin tilin miinusmerkki-
9799: siin muihin säännöksessä tarkoitettuihin velvoit- sen saldon suuruisen määrän velkaa pankille,
9800: teiden lisäämistilanteisiin, mikäli velallinen tällä rikoslain nykyisessä tulkinnassa velallisen epäre-
9801: toiminnallaan on pyrkinyt aiheuttamaan oman hellisyysrikos ei täyty säännöksessä tarkoitetuis-
9802: maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti sa olosuhteissa.
9803: pahentanut maksukyvyttömyyttään tai vaaran-
9804:
9805:
9806:
9807:
9808: PERUSTELUT
9809:
9810: 1. Nykytila taloudellisia etuja 1) hävittää omaisuuttaan, 2)
9811: ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten
9812: Vuonna 1990 säädettiin hallituksen esityksen luovuttaa sitä, 3) siirtää omaisuuttaan ulkomail-
9813: mukaisesti rikoslain 39 luvun 1 §:ään velallisen le saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin
9814: epärehellisyys -nimisen rikoksen tunnusmerkistö tai 4) lisää perusteettomasti Velvoitteitaanja siten
9815: (HE 66/1988 vp, 769/1990). Säännöksen mukaan aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai
9816: velallinen, joka tietäen jo olemassa olevien tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on
9817: odotettavien taloudellisten vaikeuksiensa perus- tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon
9818: teella tekonsa voivan vahingoittaa velkojiensa tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9819: 2 LA 82/1998 vp
9820:
9821: Vuonna 1994 rikoslain 39lukuun lisättiin uusi kevia periaatteita ja säännöksiä. Rikoslain tar-
9822: 1 a §,jossa edellä mainituilla edellytyksillä toteu- koitus ei ole suojata maksuhalutonta, vilpillistä
9823: tettu epärehellisen velallisen toiminta katsotaan velallista, joka aikaisemmin saavuttamansa va-
9824: tietyissä erityisolosuhteissa ja kokonaisarvoste- rallisuusaseman perusteella voi toimia muista
9825: lun perusteella ns. tärkeäksi velallisen epärehelli- velallisista poikkeavana tavalla ja käyttää varo-
9826: syysrikokseksi (HE 268/1993 vp, 317/1994). jaan ja luottokelpoisuuttaan velkomusvaatimus-
9827: Tämä rikos saa lähtökohtaisen sisältönsä kuiten- ten torjumiseksi. Tilanne on normaalivelkaantu-
9828: kin teon normaalitunnusmerkeistä (1 §). mistilanteeseen nähden poikkeuksellinen ja täl-
9829: Vuoden 1990 uudistuksen 1 §:n säännöskoh- lainen mahdollisuus avaa yhteiskunnan hyvä-
9830: taisissa perusteluissa todetaan, että pykälän 1--4 osaisille keinon suojautua tarvittaessa velkojil-
9831: kohdassa tarkoitetut teot eivät olisi rangaistavia, taan.
9832: jos ne eivät vaikuta velallisen kykyyn suoriutua
9833: velvoitteistaan (HE 66/1988 vp, s.l62/I-II p ). 3. Aloite rikoslain 39 luvun 1 §:n muuttamisesta
9834: Tämä rajoitus on ilmaistu tunnusmerkistössä
9835: Ehdotamme, että rikostunnusmerkistö, sään-
9836: edellyttämällä, että teko
9837: - aiheuttaa velallisen maksukyvyttömäksi nöksen 4 kohta muutetaan kuulumaan, että jos
9838: tulemisen tai velallinen lisää perusteettomasti velvoitteitaan,
9839: -oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttä. velkojaan tai käyttää pankin tai muun luottolai-
9840: toksen Juotollisen tilin luottoa muiden velkojien-
9841: Samojen perusteluiden mukaan teon rangais-
9842: tavuus edellyttää, että teot ajoittuvat velallisen sa vahingoksi ja siten aiheuttaa maksukyvyttö-
9843: mäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa mak-
9844: taloudelliseen kriisitilanteeseen.
9845: sukyvyttömyyttään taikka kohdan 4 tarkoitta-
9846: missa tapauksissa vaarantaa tietoisesti velkojien
9847: 2. Ongelma
9848: maksun saamisen mahdollisestijoutuessaan suo-
9849: Velallisen epärehellisyysrikoksen säätämisen ritustilaan, on tuomittava velallisen epärehelli-
9850: yhteydessä ei nähdäksemme kiinnitetty huomio- syydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kah-
9851: ta siihen tilanteeseen, että velallinen saattaisi deksi vuodeksi.
9852: käyttää Iuotoilisia tilejä ja saada tuloja, jotka hän Säännöksen loppuosaan siis liitettäisiin lisäys
9853: tietoisesti ohjaa esimerkiksi ulosottovelkojien siitä, että velallisen epärehellisyysrikos 4 kohdan
9854: saavuttamattomiin ylläpitämällä Iuotoilisella ti- tilanteissa täyttyisi myös, vaikka velallinen ei ole
9855: lillään velkasaldoa. Tällä toimenpiteellä hän pys- joutunut maksukyvyttömäksi, mikäli Juotollisen
9856: tyy nykyoloissa välttämään maksukyvyttömyys- tilin käytöllä vaarannetaan mahdollisesti tule-
9857: tilanteen ja samalla estämään halutessaan mää- vassa suoritustilassa, konkurssissa tai tulokset-
9858: rättyjen velkojen maksamisen. Ylivelkaantunut tomassa ulosmittausmenettelyssä muiden velko-
9859: velallinen voi näin olla pankin tai muun rahalai- jien saatava.
9860: toksen kannalta maksukykyinen, mutta olla ha- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9861: lutessaan ulosottovelkojiin nähden maksukyvy-
9862: tön, jos hän ei halua suorittaa tiettyä velkaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9863: Tämä mahdollisuus on vastoin muualla lainsää- lakiehdotuksen:
9864: dännössä omaksuttuja velkojia ja velallista kos-
9865: LA 82/1998 vp 3
9866:
9867: Laki
9868: rikoslain 39 luvun 1 §:n muuttamisesta
9869:
9870: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9871: muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 39luvun 1 §,sellaisena kuin se
9872: on laissa 769/1990, seuraavasti:
9873:
9874: 39luku Juotollisen tilin luottoa muiden velkojiensa va-
9875: hingoksi,
9876: Velallisen rikoksista ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemi-
9877: sensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttö-
9878: 1§ myyttään, taikka kohdan 4 tarkoittamissa ta-
9879: Velallisen epärehellisyys pauksissa vaarantaa tietoisesti velkojien maksun
9880: saamisen mahdollisesti joutuessaan suoritusti-
9881: Velallinen, joka tietäen jo olemassa olevien tai laan, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä
9882: odotettavien taloudellisten vaikeuksiensa perus- sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
9883: teella tekonsa voivan vahingoittaa velkojiensa deksi.
9884: taloudellisia etuja
9885: Tämä laki tulee voimaan päivänä
9886: 4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan, velko- kuuta 199 .
9887: jaan tai käyttää pankin tai muun luottolaitoksen
9888:
9889:
9890: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
9891:
9892: Annika Lapintie /vas Eila Rimmi /vas Kari Uotila /vas
9893: Pentti Tiusanen /vas Pekka Leppänen /vas Anne Huotari /vas
9894: Jaakko Laakso /vas
9895: LA 83/1998 vp
9896:
9897: Lakialoite 83
9898:
9899:
9900:
9901:
9902: Timo Ihamäki /kok: Lakialoite laiksi makeis- ja virvoitusjuomave-
9903: rosta annetun lain kumoamisesta
9904:
9905:
9906: Eduskunnalle
9907:
9908: Aloitteessa ehdotetaan, että laki makeis- ja voitusjuomien menekkiä ja menetys olisi suhteel-
9909: virvoitusjuomaverosta kumotaan ja näiden vero- lisen pian korvattavissa arvonlisäveron ja tulove-
9910: jen perinnästä luovutaan. Verojen tuotto on val- rojen kertymisen kautta.
9911: tiontaloudellisesti varsin vähäinen, mutta verot Georgian valtionyliopisto Yhdysvalloissa on
9912: rasittavat etenkin lapsiperheiden elinkustannuk- tehnyt selvityksen virvoitusjuomien valmisteve-
9913: sia ja suomalaista elintarviketeollisuutta. Sitä ron poistamisen taloudellisista ja verotusvaiku-
9914: paitsi on osoitettavissa, että verojen poistamises- tuksista Irlannissa (Roy Bahl and Mary Beth
9915: ta aiheutuvat menetykset valtiontaloudelle ovat Walker: Discriminatory Taxation ofCarbonated
9916: suhteellisen nopeasti korvattavissa tuotteiden Beverages: The Case oflreland, February 1998).
9917: kysynnän johdosta lisääntyneinä verotuottoina. Valmistevero oli lähes 13 % tuotteen jälleen-
9918: Hallitus ehdottaa valtion talousarvioesityk- myyntihinnasta. Irlannin hallitus poisti veron
9919: sessä vuodelle 1999, että makeisverosta luovu- vuonna 1992, koska EU:n komission mukaan
9920: taan. Sen sijaan samaan lakiin (laki makeis- ja valmisteverotuksen harmonisointi on olennaisen
9921: virvoitusjuomaverosta, 1474/1994) kuuluva vir- tärkeää EU:n sisämarkkinoiden toimivuudelle.
9922: voitusjuomavero jäisi edelleen voimaan. Virvoi- Kun vero poistettiin, virvoitusjuomien hinnat
9923: tusjuomaveron tuotoksi arvioidaan kaikkiaan laskivat ja myyntivolyymi kasvoi. Jokaisesta
9924: 180 miljoonaa markkaa eli saman verran kuin 10 %:n hinnanalennuksesta myynti nousi
9925: vuoden 1998 talousarvioesityksessä. Makeisve- 15 %:lla.
9926: ron tuottoarvio vuodelle 1998 oli 160 miljoonaa Kun virvoitusjuomien valmistevero poistet-
9927: markkaa. Kaiken kaikkiaan makeis- ja virvoitus- tiin, se laski verotuloja. Kokonaistappio oli 16
9928: juomavero tuottanee kuluvana vuonna noin miljoonaa Irlannin puntaa, mutta virvoitusjuo-
9929: 1,5% valmisteverojen kokonaistuotosta. mien lisääntynyt myynti veron poistumisen jäl-
9930: Virvoitus- ja makeisjuomavero kuuluu kan- keen tuotti valtiolle korvaavia verotuloja noin
9931: sallisiin valmisteveroihin, jotka sopivat huonosti 4,5 miljoonaa Irlannin puntaa arvonlisäveron ja
9932: Euroopan unionin sisämarkkinoille. Niiden ke- tuloverojen muodossa. Vähentyneiden verotulo-
9933: rääminen aiheuttaa oman byrokratiansa ja verot jen nettokertymäksi jäi noin 11 ,5 miljoonaa pun-
9934: ovat hankalasti valvottavissa. Euroopan unionin taa. Luvussa ei ole otettu huomioon kuljetusten,
9935: komissio on jo kerran tehnyt Suomelle kyselyn tukkukaupan ja jälleenmyynnin kautta lisäänty-
9936: virvoitusjuomaveron keräämisestä, ja monien neitä verotuloja.
9937: asiantuntijoiden mukaan on vain ajan kysymys, Myös Suomessa on tehty selvityksiä, joiden
9938: milloin vero poistetaan. mukaan virvoitusjuomaveron poistamisesta koi-
9939: Virvoitusjuomaveroa kerätään 27 penniä lit- tuva verotulon menetys korvautuu suhteellisen
9940: ralta. Lisäksi tuotteen pakkauksista riippuen vir- nopeasti arvonlisäveron tuotolla.
9941: voitusjuomista voidaan kantaa lisäveroa 1 tai 4 Suomessa virvoitusjuomaveron piiriin kuulu-
9942: markkaa litralta. vat myös kotimaiset marjamehut sekä luonnon
9943: Virvoitusjuomaveron keräämistä perustellaan kivennäisvedet. PuUotettu talousvesi ei kuiten-
9944: sekä valtiontaloudellisilla että ympäristönsuoje- kaan ole virvoitusjuomaveron perusveron ja
9945: lullisilla seikoilla. Lähemmin tarkasteltuna kum- pakkausveron piirissä. Veroa ei myöskään kan-
9946: pikaan peruste ei ole kestävä. neta Ranskasta Suomeen tuotavalta Evian-ki-
9947: Kuten edellä todetaan, on virvoitusjuomave- vennäisvedeltä, koska sen kokonaiskivennäispi-
9948: ron tuotto suhteutettuna muiden valmistevero- toisuus on alle 500 mg/litra.
9949: jen tuottoon häviävän pieni. Lisäksi on oletetta- Kotimaisista luonnonmarjoista jalostettavien
9950: vissa, että virvoitusjuomaveron poisto lisäisi vir- lisäaineettomien mehujen valmistamisella sekä
9951: 2 LA 83/1998 vp
9952:
9953: Heinolan lähellä sijaitsevan luonnon kivennäis- mällä tai Alankomaissa käytössä olevilla ympä-
9954: vesilähteen hyödyntämisellä on merkitystä maa- ristösopimuksilla. Niissä jätteen tuottaja sitou-
9955: seudun työllisyydelle. Virvoitusjuomavero leik- tuu kierrätykseenja uudelleen käyttöön, ja sopi-
9956: kaa tällä hetkellä kyseisten tuotteiden kannatta- mukset on todettu ympäristön kannalta toimi-
9957: vuutta ja menekkiä. Viranomaiset ovat kuitenkin viksi.
9958: useaan otteeseen todenneet, ettei ED-lainsää- Virvoitusjuomilla on suuri kysynnän hinta-
9959: däntö anna mahdollisuuksia kotimaisen marja- jousta verrattuna muihin juomiin. Se tarkoittaa,
9960: mehun poistamiseen virvoitusjuomaveron piiris- että pienetkin hinnanmuutokset vaikuttavat ky-
9961: tä. Ainoaksi mahdollisuudeksi näyttää siis jää- syntään. Oletettavaa on, että virvoitusjuomillaja
9962: vän virvoitusjuomaveron kumoaminen. Päätös alkoholijuomilla on substituutiovaikutuksia toi-
9963: siitä olisi marjamehujen ja Viqua-kivennäisve- siinsa. Viinin alkoholiveroa alennettiin vuoden
9964: den kohdalla sukua hallituksen esitykselle pois- 1998 alustaja paineet alkoholiverotuksen keven-
9965: taa makeisvero, koska EU:n komissio ei salli tämiseen jatkuvat. Jos virvoitusjuomaveroa ei
9966: ksylitolin erikoiskohtelua. poisteta, se merkitsee, että virvoitusjuomien suh-
9967: Virvoitusjuomaveroon sisältyvää pakkausve- teellinen hinta alkoholijuomiin verrattuna nou-
9968: roa perustellaan ympäristösyillä. Perustelut eivät see edelleen. Sitä ei voi pitää alkoholipoliittisista
9969: ole kuitenkaan vakuuttavia, koska nykyistenjär- syistä perusteltuna.
9970: jestelmien ulkopuolelle on rajattu 65 %juoma- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9971: pakkauksista (maito, mehutiivisteet, pullotetut
9972: talousvedet). että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9973: Nykyisen pakkausveron voisi korvata esimer- lakiehdotuksen:
9974: kiksi Ruotsin mallin mukaisella panttijärjestel-
9975:
9976:
9977:
9978:
9979: Laki
9980: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain kumoamisesta
9981:
9982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9983:
9984: l § 2§
9985: Tällä lailla kumotaan makeis- ja virvoitusjuo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
9986: maverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annettu kuuta 199.
9987: laki (1474/1994) sellaisena kuin se on osaksi laeis-
9988: sa 148/1996 ja 240/1998.
9989:
9990:
9991: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
9992:
9993: Timo Ihamäki /kok
9994: LA 84/1998 vp
9995:
9996: Lakialoite 84
9997:
9998:
9999:
10000:
10001: Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muutta-
10002: misesta
10003:
10004:
10005: Eduskunnalle
10006:
10007: Henkilöyhtiöt ovat pienyrittäjyyden käyttö- nähden on sinänsä yritetty vahvistaa vuoden
10008: kelpoinen yritysmuoto. Verotuksenisin keinoin 1997 alusta lukien lisäämällä näiden nettovaralli-
10009: tulee mikroyritysten toimintaa ja syntymistä suuteen kaavamaisesti 30 prosenttia 12 kuukau-
10010: edistää. Nykyhallituksen aikana verotukselliset den palkoista ja korottamalla pääomatulon tuot-
10011: muutokset eivät ole edistäneet pienyritystoimin- toaste 18 prosenttiin. Pienimmillä yrityksillä ei
10012: taa. kuitenkaan välttämättä ole palkattua työvoi-
10013: Vuoden 1993 pääomatuloverotuksen yhtey- maa, jolloin kevennys ei kanavoidu näille.
10014: dessä säädettiin elinkeinonharjoittajille ja henki- Velkojen puolittamismahdollisuuden jatka-
10015: löyhtiöille eräitä siirtymäkauden huojennuksia. minen tarjoaisi kuitenkin käyttökelpoisen väli-
10016: Erityisesti tuloverolain 149 §:n 2 momentin pit- neen parantaa pienyritysmuotojen kilpailuky-
10017: käaikaisten velkojen puolittaminen, joka vuo- kyä. Velkojen puolittaminen huomioi kaavamai-
10018: sien 1993-1997 nettovarallisuuslaskentaan si- sesti myös sen tosiasian, että pienyritysten omis-
10019: dottuna vaikuttaa vielä vuoden 1998 verotukses- tajat ovat laajassa henkilökohtaisessa ja ensisijai-
10020: sa, on ollut veikaisille pienyrityksille usein ainoa sessa vastuussa yritystoimintansa veloista, mikä
10021: mahdollisuus saada yrityksestä edes pieni osa ei ilman erityissäännöstä näy nettovarallisuuden
10022: pääomatuloa. Velkojen puolittamismahdolli- laskentaperusteena olevasta yrityksen kirjanpi-
10023: suuden poistuminen tuleekin ilman erityistoi- dollisesta taseesta. Siksi tuloverolain 149 §:n si-
10024: menpiteitä vaikuttamaan verotusta kiristävästi sältöä tulee muuttaa henkilöyhtiöiden pitkäai-
10025: vuoden 1998 jälkeen. kaisten velkojen puolittamiseksi nettovaralli-
10026: Tulon jakaminen ansio- ja pääomatuloon suutta laskettaessa. Koska sanottu pykälä on
10027: suosii myös muutoin yrityksiä, joilla on keski- siirtymäsäännös ja voimassa käytännössä tämän
10028: määräistä enemmän nettovarallisuutta. Koska vuoden loppuun, ehdotetaan lisättäväksi uusi
10029: pienyritykset ovat edelleen velkaisia, ei niihin ole 41 a § tuloverolakiin.
10030: juuri kertynyt pääomatuloa ja mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10031: hyödyntää lievempää pääomatuloverotusta ovat
10032: jääneet vähäisiksi. Elinkeinonharjoittajien ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10033: henkilöyhtiöiden kilpailukykyä osakeyhtiöihin lakiehdotuksen:
10034:
10035:
10036: Laki
10037: tuloverolain muuttamisesta
10038:
10039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10040: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 41 a §seuraavasti:
10041:
10042: 41 a §
10043: Yritystulon pääomatulo-osuuden laskenta- yritystulon pääomatulo-osuus lasketaan vero-
10044: ajankohta eräissä tapauksissa vuoden päättyessä elinkeinotoimintaan tai maa-
10045: talouteen taikka yhtymän elinkeinotoimintaan
10046: Poiketen siitä, mitä 38--40 §:ssä säädetään tai maatalouteen kuuluvan nettovarallisuuden
10047: pääomatulo-osuuden laskenta-ajankohdasta, perusteella.
10048: 2 LA 84/1998 vp
10049:
10050: Poiketen siitä, mitä 41 §:ssä säädetään netto- siltä verovuodelta totmttettavan verotuksen
10051: varallisuutta laskettaessa, jätetään elinkeinohar- päättymistä, jota vaatimus koskee.
10052: joittajan ja elinkeinoyhtymän elinkeinotoimin- Edellä 1 momentissa pitkäaikaisella velalla
10053: nan pitkäaikaisista veloista sekä maatalouden tarkoitetaan velkaa tai sitä osaa velasta, joka
10054: harjoittajanja verotusyhtymän osakkaan maata- erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä
10055: louden pitkäaikaisista veloista verovelvollisen tai pitemmän ajan kuluttua, ei kuitenkaan luotto-
10056: elinkeinoyhtymän vaatimuksesta vähentämättä sopimusta, jossa on sovittu luottorajasta.
10057: määrä, joka vastaa 50 prosenttia verovelvollisen
10058: tai elinkeinoyhtymän tilikauden päättyessä ol- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10059: leista edellä mainituista pitkäaikaisista korolli- kuuta 1999.
10060: sista veloista, kuitenkin enintään 500 000 mark- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
10061: kaa. vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa.
10062: Asiaa koskeva vaatimus on esitettävä ennen
10063:
10064:
10065: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
10066:
10067: Olavi Ala-Nissilä /kesk Matti Ryhänen /kesk Maija-Liisa V eteläinen /kesk
10068: Juha RehuJa /kesk Eero Lämsä /kesk Vuokko Rehn /kesk
10069: Markku Lehtosaari /kesk Aapo Saari /kesk Kyösti Karjula /kesk
10070: Maria Kaisa Aula /kesk Mauri Pekkarinen /kesk Matti Väistö /kesk
10071: Timo Järvilahti /kesk Aino Suhola /kesk Markku Koski /kesk
10072: Hannes Manninen /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk Hannu Kemppainen /kesk
10073: Kari Myllyniemi /kesk
10074: LA 85/1998 vp
10075:
10076: Lakialoite 85
10077:
10078:
10079:
10080:
10081: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi rikoslain 2 luvun 16 §:n ja
10082: pakkokeinolain muuttamisesta
10083:
10084:
10085: Eduskunnalle
10086:
10087:
10088: PERUSTELUT
10089:
10090: Talous- ja huumerikollisuuden tutkinnan yh- Lakiaioitteella ei kuitenkaan haluta vaikeut-
10091: teydessä on havaittu, että törkeistä taloudellista taa tavallisen yrittäjän tai ihmisen toimintaa si-
10092: hyötyä tuottavista rikoksista tuomittujen tai hei- ten, että lakiehdotuksen mukaista käännettyä
10093: dän lähipiirinsä hallussa on hyvinkin suuria todistustaakkaa sovellettaisiin myös niissä ta-
10094: omaisuuksia, joiden alkuperää ei voida selvittää. pauksissa, missä vähäisellä tavalla on rikottu esi-
10095: Nykyisen lainsäädännön mukaan todistustaak- merkiksi verolainsäädäntöä. Käänteinen todis-
10096: ka hyödyn menettämisen perusteista ja hyödyn tustaakka olisi käytössä ainoastaan tärkeiksi
10097: määrästä on menettämisseuraamuksen vaatijal- Iuokiteltujen taloudellista hyötyä tuottavien ri-
10098: Ia. kosten osalta. Konfiskaatiota ei pidä kuitenkaan
10099: Käännetty todistustaakka hyödyn alkuperän nähdä eikä käyttää rangaistusluonteisena toi-
10100: selvittämisessä tarkoittaa sitä, että jos törkeästä menpiteenä. Tarkoitus on ainoastaan saada ri-
10101: taloudellista hyötyä tuottavasta rikoksesta tuo- kollisella toiminnalla hankittu omaisuus pois ri-
10102: mittu ei pysty antamaan riittävää näyttöä omai- koksentekijältä tai muulta rikoksesta hyötyneel-
10103: suuden lisäyksen laillisesta saannosta, se konfis- tä.
10104: koidaan valtiolle menetetyksi niiltä osin kuin sitä Lakialoitteesta ei synny lisämenoja valtion ta-
10105: ei käytetä vahingonkorvauksiin tai edunpalau- loudelle. Tulojen määrää on mahdotonta arvioi-
10106: tukseen. Käytännön syistä ja omaisuuden huk- da, kyseessä on kuitenkin mahdollisesti jopa
10107: kaamisen välttämiseksi on syytä samalla säätää useisiin miljooniin markkoihin nouseva summa.
10108: esitutkintaviranomaisille oikeus silloin, kun on Yhteiskunnallisesti katsoen lakialoitteessa esitet-
10109: syytä epäillä epäillyn syyllistyneen törkeään ta- ty käännetty todistustaakka on omiaan lisää-
10110: loudellista hyötyä tuottavaan rikokseen, takava- mään luottamusta oikeuslaitokseen ja yhteiskun-
10111: rikoida epäillyn omaisuutta niiltä osin kuin sen nalliseen oikeudenmukaisuuteen.
10112: alkuperä ei ole ilmeisesti laillinen.
10113: Hallitus on käynnistämässä kolmivuotista
10114: projektia talousrikollisuutta vastaan. Operaa- Rikoslain muuttamisesta
10115: tion kustannuksiksi on arvioitu 33 miljoonaa
10116: markkaa. Tämän summan on kuitenkin arveltu Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi uusi
10117: palautuvan moninkertaisena takaisin tehostu- momentti rikoslain 21uvun 16 §:ään. Uuden mo-
10118: neen tutkinnan ansiosta. Lakialoitteessa esitetty mentin perusteella todistustaakka omaisuuden
10119: käännetty todistustaakka rikoksesta saadun lisääntymisen alkuperästäjää törkeään taloudel-
10120: hyödyn selvittämisen osalta helpottaisi tutkijoi- liseen rikokseen syyllistyneelle. Tällä pyritään
10121: den työtä ja toimisi talousrikollisuutta ennalta helpottamaan tuomioistuimen työtä siten, että
10122: ehkäisevänä talousrikollisuuden suunnitelmalli- rikoksesta saadun hyödyn arvioinnissa voidaan
10123: suuden vuoksi. Kun enää ei voisi luottaa sii- tukeutua selkeisiin faktoihin pelkän arvioinnin
10124: hen, että vaikka jostain jäisi kiinni, rikosten tai osittain näytetyn hyödyn sijasta. Rikoslaki-
10125: kautta hankittu omaisuus olisi mahdollista säi- projektin yhteydessä on suunniteltu kokonaan
10126: lyttää, vaikuttaisi tämä suoraan rikoksen kautta uuden menettämisseuraamuksia koskevan luvun
10127: hankittavan hyödyn pienenemiseen verrattuna säätämistä. Koska tämä uudistus ei vielä ole ehti-
10128: riskiin. nyt eduskunnan käsittelyyn, on syytä edetä osit-
10129: 2 LA 85/1998 vp
10130:
10131: taisuudistuksin, jotta tuomioistuinten käytössä kostutkijoiden työtä ja annetaan heille enemmän
10132: olisi riittävästi mahdollisuuksia puuttua rikolli- mahdollisuuksia estää rikollisella toiminnalla
10133: sen toiminnan tuloksena saatuun taloudelliseen mahdollisesti saadun hyödyn kätkeminen.
10134: hyötyyn.
10135:
10136: Voimaantulo
10137: Pakkokeinolain muuttamisesta
10138: Lakiesitysten on tultava voimaan mahdolli-
10139: Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi pak- simman pian niiden hyväksymisen jälkeen yhä
10140: kokeinolakiin uusi 15 b §,jolla lisätään takavari- tiivistyvän talousrikostutkinnan johdosta ja sille
10141: kon mahdollisuuksia taloudellisen rikollisuuden näin saatavasta lisätuesta.
10142: yhteydessä. Takavarikkoon ei kuitenkaan katso- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10143: ta olevan syytä, mikäli takavarikon kohteeksi
10144: joutunut voi osoittaa omaisuuden lisäyksen ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
10145: van laillisella perustalla ja muuta syytä takava- kiehdotukset:
10146: rikkoon ei ole olemassa. Tällä tuetaan talousri-
10147:
10148:
10149:
10150:
10151: 1.
10152: Laki
10153: rikoslain 21uvun 16 §:n muuttamisesta
10154:
10155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10156: lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 2luvun 16 §:ään sellaisena kuin se
10157: on laeissa 143/1932 ja 413/1974, uusi 6 momentti, seuraavasti:
10158:
10159:
10160: 2luku laillinen, voi oikeus vapaan harkintansa mukaan
10161: tuomita omaisuuden selvittämättömältä osal-
10162: Rangaistuksista taan kokonaan tai osaksi valtiolle menetetyksi
10163: rikoksen tuottamana hyötynä ottaen huomioon
10164: 16 § esitetyt vahingonkorvausvaatimukset ja edunpa-
10165: lautus. Tämä hyöty voidaan periä rikoksen teki-
10166: Törkeästä taloudellista hyötyä tuottavasta ri- jäitä, osalliselta tai siltä, jonka puolesta tai hy-
10167: koksesta tuomittavan on vaadittaessa esitettävä väksi rikos on tehty, kultakin saamansa hyödyn
10168: riittävä näyttö siitä, miten hänelle kertynyt varal- osalta. Mikäli rikoksen tuottamasta hyödystä on
10169: lisuus on saatu. Edellytys vaatimuksen esittämi- muuten saatavissa selvitys, ei tuomittavan varal-
10170: selle on se, että tuomittava on syyllistynyt rikok- lisuuden lisäystä erikseen tutkita.
10171: seen, omaisuus on lisääntynyt ja saannon lailli-
10172: suudesta ei ole selvitystä. Mikäli tuomittava ei Tämä laki tulee voimaan päivänä
10173: pysty näyttämään omaisuuden saannon olevan kuuta 199.
10174: LA 85/1998 vp 3
10175:
10176: 2.
10177: Laki
10178: pakkokeinolain muuttamisesta
10179:
10180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10181: lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 4 lukuun uusi 15 b §,
10182: seuraavasti:
10183:
10184: 4luku epäillä, että omaisuus on hankittu muilla kuin
10185: laillisilla keinoilla. Edellytys takavarikolle on se,
10186: Takavarikko
10187: että epäillyn voidaan olettaa syyllistyneen rikok-
10188: seen ja että omaisuuden lisäyksen laillisesta saan-
10189: 15 b § nosta ei ole saatavissa riittävää näyttöä.
10190: Todistustaakan määräytyminen takavarikoin- Jos epäilty esittää riittävän näytön omaisuu-
10191: nissa den laillisesta saannosta, takavarikosta voidaan
10192: luopua, mikäli muita syitä takavarikkoon ei il-
10193: Jos on syytä epäillä epäillyn syyllistyneen tör- mene.
10194: keään taloudellista hyötyä tuottavaan rikokseen,
10195: voi esitutkintaviranomainen asettaa epäillyn Tämä laki tulee voimaan päivänä
10196: omaisuuden takavarikkoon, mikäli on syytä kuuta 199.
10197:
10198:
10199: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
10200:
10201: Markku Pohjola /sd Matti Saarinen /sd Arja Ojala /sd
10202: Marjatta Vehkaoja /sd Reijo Kallio /sd Reino Ojala /sd
10203: Raimo Mähönen /sd Erkki Partanen /sd Raimo Holopainen /sd
10204: Matti Vähänäkki /sd Sulo Aittoniemi /kesk
10205:
10206:
10207:
10208:
10209: 16 280044
10210: LA 86/1998 vp
10211:
10212: Lakialoite 86
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: Kari Rajamäki /sd ym.: Lakialoite kalastuslain 91 §:n muuttamisesta
10218:
10219:
10220:
10221: Eduskunnalle
10222:
10223: Aloitteessa ehdotetaan, että kalastuksenhoi- alusta tehtyjen muutosten mukaisesti valtiolle ei
10224: tomaksuina valtiolle kertyvistä varoista ei enää enää kerry kalastuksenhoitomaksuvaroja onki-
10225: jaettaisi korvauksia kalavesien yksityisille omis- miseen ja pilkkimiseen perustuen, koska näitä
10226: tajille ja kalastuskunnille kansalaisten yleiskalas- kalastusmuotoja harjoittavat kaikenikäiset kan-
10227: tusoikeutena harrastamaan onkimiseen ja pilkki- salaiset on vapautettu kalastuksenhoitomaksun
10228: miseen vedoten. Kalastuslakiin vuoden 1997 suorittamisesta.
10229:
10230:
10231:
10232:
10233: PERUSTELUT
10234:
10235: Vuoden 1997 alusta tuli voimaan kalastuslain- harjoittamisesta ei enää valtiolle kerry kalastuk-
10236: säädännön muutos, jonka mukaan onkiminen ja senhoitomaksujakaan. Maksuttomat yleiskalas-
10237: pilkkiminen ovat maksuttornia yleiskalastusoi- tusoikeudet voidaan rinnastaa jokamiehenoi-
10238: keuksia. Näitä kalastustapoja koskevat kalastus- keuksiin kuten marjastukseen ja sienestykseen.
10239: lain säännökset ovat 1990-luvulla muuttuneet jo Näin ollen mitään näiden kalastustapojen har-
10240: aikaisemminkin eli vuonna 1993. Silloin hyväk- joittajilta valtiolle kertyvää ja kalavesien omista-
10241: syttiin kalastuslainsäädäntöön muutokset, joilla jille edelleen jaettavaksi tarkoitettua maksuerää
10242: luovuttiin pilkintämaksujärjestelmästä ja yhdis- ei ole olemassakaan. Kalastuslain 91 §jäi kuiten-
10243: tettiin vuoden 1994 alusta kalenterivuotta koske- kin tässä yhteydessä eduskunnalta muuttamatta.
10244: va kalastuksenhoitomaksuja läänikohtainen pil- Tämä muutos olisikin nyt tehtävä, jotta kalas-
10245: kintämaksu uudeksi kalastuksenhoitomaksuksi. tuksenhoitomaksuina valtiolle kertyvistä varois-
10246: Sen maksaneet kansalaiset saivat oikeuden onki- ta ei enää maksettaisi kalastuskäytäntöön ja lain-
10247: miseen ja pilkkimiseen koko kalastuslain sovelta- säädännön nykytilaan soveltumattomia kor-
10248: misalueella. Valtiolle kertyneiden ja kalaveden vauksia, vaan kalastuksenhoitomaksuina kerty-
10249: omistajille edelleen jaettavien pilkintämaksujen vistä varoista voitaisiin edelleen osoittaa kalave-
10250: korvaamiseksi liitettiin kalastuslain 91 §:ään sien hoitoon ym. kalastuslain edistämistoimin-
10251: säännös, jonka mukaan valtiolle kertyneistä ka- taan varoja entisessä määrin.
10252: lastuksenhoitomaksuvaroista osa käytettäisiin Vuosina 1993-1996 voimassa olleiden sään-
10253: kalavesien omistajille kalavesien käytöstä mak- nösten mukainen kalastuksenhoitomaksukerty-
10254: settaviin korvauksiin. Näin läänikohtaisina pil- mä, jossa on siis mukana myös onkijoiden ja
10255: kintämaksuina valtiolle kertyneet ja kalavesien pilkkijöiden maksama osuus, heijastuu kalastus-
10256: omistajille jaettavat varat tulivat korvatuiksi tä- lain 90 §:n mukaisen kolmivuotisen takautuvan
10257: män pilkintämaksun ja kalastuksenhoitomaksun laskelman perusteella valtion talousarviossa ole-
10258: yhdistämisen jälkeen. vaan kalastuksenhoitomaksukertymään perus-
10259: Kun vuonna 1996 eduskunta aloitteen pohjal- tuvaan määrärahaan vielä vuosina 1997-2000.
10260: ta hyväksyi kalastuslainsäädäntöön muutokset, Kun maa- ja metsätalousministeriön määrära-
10261: joiden mukaan pilkkiminen ja onginta tulivat han jakoperusteet säilyvät entisellään vuonna
10262: maksuttamiksi yleiskalastusoikeuksiksija niiden 1999, korvauksina jaettujen kalastuksenhoito-
10263: 2 LA 86/1998 vp
10264:
10265: maksuvarojen osuudet voidaan hoitaa vuonna monista vesistöistä massapyydetään pauneteilla
10266: 2000 ja muuttaa ehdotetun lakiesityksen mukai- ja pikkunuotilla ko. vesistöjen rehevöitymisen
10267: siksi. rajoittamiseksi. Pilkkijät ja onkijat antavat siten
10268: Edellä sanottu on sopusoinnussa myös kala- oman panoksensa kalavesien hoitoon.
10269: vesien hoidon uusien suuntausten kanssa. Nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10270: sin kalastuskunnat jopa houkuttelevat onkijoita
10271: ja pilkkijöitä kilpailemaan vesilleen odotuksella, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10272: että he saavat saaliikseen särkiä ja ahvenia, joita lakiehdotuksen:
10273:
10274:
10275:
10276:
10277: Laki
10278: kalastuslain 91 §:n muuttamisesta
10279:
10280: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10281: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 91 §sellaisena kuin se on
10282: laissa 1355/1993, seuraavasti:
10283:
10284: 91 § den mukaan. Muihin 1 momentissa mainittuihin
10285: Kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat tarkoituksiin käytettävät varat myöntää maa- ja
10286: käytetään kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan metsätalousministeriö ja ministeriön määrää-
10287: järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämi- missä rajoissa työvoima- ja elinkeinokeskus.
10288: sestä sekä valtiolle kalastuksenhoitomaksurekis- Maa- ja metsätalousministeriö voi asettaa
10289: terin pidosta ja maksun kannosta aiheutuvien 1 momentissa tarkoitettujen varojen käyttöä
10290: menojen maksamiseen. koskevia tulostavoitteita varojen saajille.
10291: Kalastusalueiden toiminnasta aiheutuvien
10292: menojen maksamiseen myöntää varat asian- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10293: omainen työvoima- ja elinkeinokeskus maa- ja kuuta 2000.
10294: metsätalousministeriön vahvistamien perustei-
10295:
10296:
10297: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
10298:
10299: Kari Rajamäki /sd Erkki Pulliainen /vihr Raimo Mähönen /sd
10300: Raimo Holopainen /sd Mikko Immonen /vas Seppo Kanerva /kok
10301: Esa Lahtela /sd
10302: LA 87/1998 vp
10303:
10304: Lakialoite 87
10305:
10306:
10307:
10308:
10309: Erkki Pulliainen /vihr ym.: Lakialoite laiksi kalastuslain 6 a §:n
10310: muuttamisesta
10311:
10312:
10313: Eduskunnalle
10314:
10315:
10316: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10317:
10318: Aloitteessa ehdotetaan kalastuslain 6 a §:n am- lojen ilmoittamista sekä kalastuksen säätelyä
10319: mattimaisen kalastajuuden määritelmää muutet- koskevia säännöksiä ja ohjeita. Ammattikalasta-
10320: tavaksi ajan vaatimuksia vastaavaksi. Ammatti- jarekisteriin merkittyä henkilöä pidettäisiin am-
10321: maisesti harjoitettuna pidettäisiin kalastusta, mattikalastajana saman lain 6 §:n 4 momenttia
10322: milloin saaliit tai osa niistä ansiotarkoituksessa sovellettaessa. Ammattikalastajaan kohdistetta-
10323: myydään. Tällaista kalastusta harjoittavaa ka- vista elinkeinotuista, mahdollisuuksista liittyä
10324: lastajaa pidettäisiin ammattikalastajana, kun kalastusvakuutusjärjestelmään, erityiskalastus-
10325: hän on ilmoittautunut työvoima- ja elinkeino- lupien ja kalastuslisenssien jakoperusteista sekä
10326: keskusten pitämään ammattikalastajarekisteriin satelliittivalvontalaitteiden antoperusteista sää-
10327: ja sitoutunut noudattamaan luetteloon merkitty- dettäisiin erikseen.
10328: jä kalastajia koskevia kalansaaliin ja kalastustu-
10329:
10330:
10331:
10332:
10333: YLEISPERUSTELUT
10334:
10335: Maapallon kalastoilla, kuten kaikella muulla- lastuksen kohteen pitää olla silloin sellainen, että
10336: kin luonnon tuotannolla, on rajansa; ylikalas- se mahdollistaa jatkuvasti suuret saaliit tai kor-
10337: tuksen mahdollisuus on potentiaalisesti aina ole- kean kilohinnan. Jälkimmäisiä ei suomalaisten
10338: massa. Kalastusintensiteettiä joudutaankin ulottuvilla ole.
10339: kaikkialla tavalla tai toisella säätelemään. Se voi Jos ammattimainen kalastus sivuelinkeinona
10340: tapahtua joko kalastajien määrää rajoittamalla hävitettäisiin päätoimisuusvaatimuksen varjolla
10341: tai pyyntiajoilla ja/tai kiintiöillä intensiteettiä pois, johtaisi se edellä sanotun rinnalla markki-
10342: säätelemällä. noille tulevien kalalajien määrän pienentymi-
10343: Eräs huonoja tuloksia tuottanut vaihtoehto seen, suomukalalla käytävän kalakaupan loppu-
10344: on pyrkimys päätoimiseen kalastajuuteen. Pää- miseen, ainakin Perämeren alueella satojen ruo-
10345: toiminen kalastajuus muodostuu nimittäin hel- kakuntien tulonsaantimahdollisuuksien kaven-
10346: posti suuria pääomia vaativaksi toiminnaksi, tumiseen ja tehtyjen monipuolisten investointien
10347: mistä seuraavat suuret pääomakustannukset, arvon romahdukseen.
10348: joita ei voi väistää. Pääomakustannusten katta- Vaikutukset olisivat suurimmat juuri Peräme-
10349: minen taas johtaa helposti pakonomaiseen toi- ren rannikolla, jossa kalastus on ollut silakan
10350: mintaan, jossa yritetään kalastuksella hankkia kalastusta lukuun ottamatta keräilytaloutta eli
10351: riittävät tulot, vaikka esimerkiksi kalastot eivät ammattimaista sivuelinkeinona. Perinteinen si-
10352: sitä sillä hetkellä sallisikaan. Päätoimisuuskalas- vuammattikalastus on sopeutunut luonnon kul-
10353: tajuoden täytyy ylipäätään olla erikoistunutta loiseenkin tarjontaan luonnontaloutena, jossa
10354: päästäkseen riittävän suuriin saalismääriin. Ka- pyynti-intensiteettiä on vähennetty automaatti-
10355: 2 LA 87/1998 vp
10356:
10357: sesti, kun kalaa ei ole tullut verkko-, rysä- ja/tai lemalla voi havaita, että luonnoksen Iaatijan tar-
10358: nuottavesillä. Olennaista tässä on kaksi asiaa: koituksena on rajoittaa voimakkaasti yleistä ka-
10359: a) pyynti on sopeutunut kalakantojen tuottoon lastusoikeutta.
10360: ja b) kalastajat ovat muiden elinkeinojensa avulla Jos kaavailtu 8 a §:n asetusmuutos toteutuisi,
10361: selvinneet kalastuksellisesti kehnojen aikojen yli. niin yleisillä vesillä ei voitaisi harjoittaa edes ko-
10362: Pyyntitraditio on näin säilynyt ja välineet ovat titarvekalastusta, kun verkkoja saisi käyttää ve-
10363: olleet valmiina, kun luonto on taas kala-antiaan nettä kohti enintään 200 metriä. Muutoksella
10364: tarjonnut. vähennettäisiin myös siiman koukkujen määrää
10365: 250:stä 1OO:aan koukkuun.
10366: Edellä kuvatut rekisterimuutokset lopettaisi-
10367: Nykytilanteen ongelmat vat siis kokonaan pienimittakaavaisen ammatti-
10368: maisen kalastuksen Pohjanlahden alueelta niiltä
10369: Merialueella on voimassa maa- ja metsäta- kalastajilta, joilla ei ole kalastusoikeuksia kalas-
10370: lousministeriön päätös (20.8.1997) kalataloutta tuskuntien vesillä. Sama vaikutus olisi myös ka-
10371: koskevista rekistereistä. Tätä päätöstä arvioi- lastusasetuksen 8 a §:n muutoksella.
10372: taessa on olennaista, että Euroopan unioni vel- Maa- ja metsätalousministeriön taholta on
10373: voittaa kalastusalusrekisterin pitoon, mutta ei mainittu ED-säädösten kohdistavan säännösten
10374: kalastajarekisterin pitoon. Niinpä päätöksen 2 § ja rakenneohjelmien tarkoittamat toimenpiteet
10375: on ehdoton ja se siten velvoittaa merkitsemään vain "todellisiin ammattikalastajiin". Näin ei
10376: kalastusalusrekisteriin merialueella ammatti- kuitenkaan ole, sillä tuensaajina EU:n piirissä on
10377: maista kalastusta harjoittavat Suomen lipun alla ammattimaista kalastusta harjoittavien ohella
10378: purjehtivat alukset ja veneet. 6 §:n nojalla aluksen muun muassa laivanvarustajia ja alusten omista-
10379: rekisteriote on aluksen kalastuslisenssi. 12 §:n jia. EU-säädöksistä ja ohjelmista ei olekaan luet-
10380: nojalla taas ammattikalastajarekisteriin merki- tavissa tai johdettavissa mitään prosenttirajaa,
10381: tään "muukin merialueella ammattimaista kalas- jonka mukaisesti tukia hakevia kalatalousalalla
10382: tusta harjoittava henkilö" ("3) ryhmä 3: muut elinkeinokseen kalastaviatulee joustamattomas-
10383: ammattimaista kalastusta merialueella harjoitta- ti jakaa tuensaajiin ja tukitoimien ulkopuolelle
10384: vat kalastajat, ... ".) jääviin. Suomessa tosin on käytetty maa- ja met-
10385: Olennaista on nyt se, että maa- ja metsätalous- sätalousministeriön toimesta vuosikymmenet
10386: ministeriön kala- ja riistaosastolla on suunniteltu erilaisia prosenttirajoja jaettaessa elinkeinokseen
10387: tämän rekisteripäätöksen muuttamista (lausun- kalastavia henkilöitä kalastusvakuutuksen saa-
10388: topyyntö intressitahoille 21.11.1997) niin, että jiin, osa-aika- ja päätoimikalastajiin, polttoaine-
10389: merialueen ammattikalastajarekisteristä poistet- veronpalautusta saaviin jne.
10390: taisiin kalastajat, joiden kalataloudesta saarnat Tämän lakialoitteen allekirjoittajien mielestä
10391: tulot maa- ja metsätalousministeriön omaksu- näin ei tulisi elinkeinokalastuksen piirissä enää
10392: man määrittelyn mukaan ovat alle 15 prosenttia. toimia. Suomessa vesiluonnon tarjoamat kalas-
10393: Päätösluonnoksen mukaan siis poistettaisiin tusedellytykset ovat vuodenaikojen vaihtelujen,
10394: maa- ja metsätalousministeriön voimassa olevan kalakantojen vaelluksien, maantieteellisten ja
10395: päätöksen 12 §:n edellä siteerattu kohta 3) (eli muiden seikkojen johdosta varsin monipuoliset,
10396: ryhmä, jolla tarkoitetaan muuta ammattimaista joten mitään kaavamaista jaottelua ei voida so-
10397: kalastusta merialueella harjoittavia kalastajia). veltaa kalastajakuntaamme. Haluamme suoma-
10398: Toinen olennainen vireillä olevaksi ilmoitettu laisen vesiluonnon tarjoamien edellytysten puit-
10399: hanke on kalastusasetuksen 8 a §:n muuttami- teissa kalastavat henkilöt, riippumatta siitä, min-
10400: seen tähtäävä. Tämä pykälä koskee vain valtion kä osuuden he saavat vuotuisista kokonaistulois-
10401: yleisiä vesiä. Pohjanlahden avorannikolla kylään taan kalastuksesta, arvioitavan kalastukseen
10402: vedet ovat kapea nauha rannan tuntumassa, jo- kohdistettavien tukien osalta samalla tavalla
10403: ten tämä pykälä on "erityinen Pohjanlahti-pykä- kuin muutkin luonnon tuottokykyyn perustuvaa
10404: 1a.. " . elinkeinotoimintaa harjoittavat yrittäjät. Kan-
10405: Edellä mainitun lausunnolle lähetetyn luon- nattavasti hankittu pienikin tulo-osuus voi olla
10406: noksen 8 a §:ääja voimassa olevaa 8 a §:ää vertai- yrittäjän ja yhteiskunnan kannalta tärkeä.
10407: LA 87/1998 vp 3
10408:
10409: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10410:
10411: Nykyisellään edellä mainittua 15 prosentin Tässä on syytä todeta, että ammattikalastaja-
10412: tulo-osuusrajaa tulkitaan niin, että aina kun ka- rekisterin lisäksi on ratkaisevaa pääsy mukaan
10413: lastajan tulot, esimerkiksi sairauden tai kalojen kalastusalusrekisteriin. Kalastusalusrekisterin
10414: puutteen johdosta, putoaisivat rajan alapuolelle, alusten määrää ja kalastustehoa on rajoitettu
10415: hän putoaisi rekisteristä. Alusrekisteriin hänen Euroopan unionin MOO IV päätöksellä.
10416: alustaan ei voitaisi ottaa takaisin, sillä rekisteri
10417: on jo suljettu. Näin vähitellen kalastaja toisensa
10418: jälkeen- muutamaa silakoita troolilla pyytävää Taloudelliset vaikutukset
10419: kalastajaa lukuun ottamatta - putoaisi aluksi-
10420: neen rekistereistä ulos. Toisaalta ei ole olemassa Kun mahdollisuudesta saada elinkeinotukia
10421: rationaalisia perusteita mennä muuttamaan ja liittyä kalastusvakuutusjärjestelmään säädet-
10422: KA:n 8 a §:ää edellä kuvatulla tavalla. täisiin erikseen, ei aloitteen hyväksymisestä seu-
10423: Nykyinen 15 prosentin tulo-osuusrajan tul- raisi sellaisenaan menonlisäyksiä valtiolle. Työ-
10424: kinta johtaa myös kalastojen kestävän käytön voima- ja elinkeinokeskukset joutuvat jo nyt pi-
10425: kannalta mahdottomaan tilanteeseen, sillä ylit- tämään vakuutusasioissa ammattimaista kalas-
10426: tääkseenjoka vuosi mainitun rajan kalastajajou- tusta harjoittavista kalastajista rekisteriä, joten
10427: tuisi pakonomaisesti toimimaan niin, että tavoite aloitteen mukaiseen ilmoittautumisjärjestel-
10428: toteutuisi. mään siirtyminen ei toisi tullessaan lisäresurssi-
10429: Näin ollen mikään prosenttiraja ei ole sellaise- tarpeita. Aloitteen hyväksyminen toisi sekä val-
10430: naan käyttökelpoinen. On jopa helppo kuvitella tiolle että kunnille lisätuloja vähittäiskalakaupan
10431: malli, jossa kaikki kalastajat poistetaan vuoron laajentumisen ja kaikkien ammattimaisesta ka-
10432: perään rekisteristä pudottuaan tilapäisesti itses- lastuksesta saatavien tulojen tullessa verotuksen
10433: tään riippumattomien tekijöiden vuoksi asetetun piiriin.
10434: tulorajasadanneksen alapuolelle.
10435: Määritelmän tulee siis olla nykyisestä poike-
10436: ten joustava. Ehdotammekin kalastuslain 6 a §:n Ympäristövaikutukset
10437: muuttamista tämän mukaisesti. Ammattimaises-
10438: ti harjoitettuna pidettäisiin kalastusta, milloin Aloitteen hyväksyminen tukisi voimakkaasti
10439: saaliit tai osa niistä ansiotarkoituksessa myy- kalastojen kestävän käytön toteutumista käytän-
10440: dään. Tällaista kalastusta harjoittavaa pidettäi- nössä, kun pakonomaisuus poistuisi ammatti-
10441: siin ammattikalastajana, kun hän on ilmoittau- maisen kalastuksen harjoittamisesta. Säännök-
10442: tunut työvoima- ja elinkeinokeskusten pitämään sillä ja ohjeilla voitaisiin yleisellä tasolla ohjata
10443: ammattikalastajarekisteriin ja sitoutunut nou- kalastuksen intensiteettiä silloin, kun siihen on
10444: dattamaan luetteloon merkittyjä kalastajia kos- biologista tarvetta. Tätä ohjeistusta toteutettaes-
10445: kevia kalansaaliin ja kalastustulojen ilmoittamis- sa ei tarvitsisi ensimmäisenä miettiä korvausta
10446: ta sekä kalastuksen säätelyä koskevia säännöksiä kalastuksen rajoittamisesta, kun lähtökohtaises-
10447: ja ohjeita. Ammattikalastajarekisteriin merkit- ti koko järjestelmä perustuu sivuarumattina to-
10448: tyä henkilöä pidettäisiin ammattikalastajana so- teutettavaan ammattimaiseen kalastukseen.
10449: vellettaessa kalastuslain 6 §:n 4 momenttia. Am- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10450: mattikalastajaan kohdistettavista elinkeinotuis-
10451: ta, mahdollisuuksista liittyä kalastusvakuutus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10452: järjestelmään, erityiskalastuslupien ja kalastusli- lakiehdotuksen:
10453: senssien jakoperusteista sekä satelliittivalvonta-
10454: laitteiden antoperusteista säädettäisiin erikseen.
10455: 4 LA 87/1998 vp
10456:
10457: Laki
10458: kalastuslain 6 a §:n muuttamisesta
10459:
10460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10461: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (28611982) 6 a §,sellaisena kuin se on
10462: laissa 526/1996, seuraavasti:
10463:
10464: 6a§ lyä koskevia säännöksiä ja ohjeita. Ammattika-
10465: Ammattimaisesti harjoitettuna pidetään ka- lastajarekisteriin merkittyä henkilöä pidetään
10466: lastusta, milloin saaliit tai osa niistä ansiotarkoi- ammattikalastajana tämän lain 6 §:n 4 moment-
10467: tuksessa myydään. Tällaista kalastusta harjoitta- tia sovellettaessa.
10468: vaa kalastajaa pidetään ammattikalastajana, Ammattikalastajaan kohdistettavista elinkei-
10469: kun hän on ilmoittautunut työvoima- ja elinkei- notuista ja mahdollisuuksista liittyä kalastusva-
10470: nokeskusten pitämään ammattikalastajarekiste- kuutusjärjestelmään säädetään erikseen.
10471: riin ja sitoutunut noudattamaan luetteloon mer-
10472: kittyjä kalastajia koskevia kalansaaliin ja kalas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10473: tustulojen ilmoittamista sekä kalastuksen sääte- kuuta 199.
10474:
10475:
10476: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
10477:
10478: Erkki Pulliainen /vihr Kari Rajamäki /sd Timo Kalli /kesk
10479: Ola Rosendahl/r Mikko Immonen /vas Esa Lahtela /sd
10480: Raimo Mähönen /sd Raimo Holopainen /sd Tuija Nurmi /kok
10481: Janne Viitamies /sd Marjaana Koskinen /sd Tero Mölsä /kesk
10482: Aulis Ranta-Muotio /kesk Annikki Koistinen /kesk Armas Komi /kesk
10483: Tauno Pehkonen /skl Seppo Kanerva /kok Tapio Karjalainen /sd
10484: LA 88/1998 vp
10485:
10486: Lakialoite 88
10487:
10488:
10489:
10490:
10491: Seppo Kanerva /kok ym.: Lakialoite laiksi sotilasvammalain 6 §:n
10492: muuttamisesta
10493:
10494:
10495: Eduskunnalle
10496:
10497:
10498: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10499:
10500: Voimassa olevan sotilasvammalain 6 §:n Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Vete-
10501: 2 momentin nojalla tapaturmavirasto (nykyisin raaniprojekti I997 -työryhmä esitti osana itsenäi-
10502: Valtiokonttorin Sove-yksikkö) korvaa työkyvyt- syyden juhlavuoden tukitoimenpiteitä sotilas-
10503: tömyysasteeltaan vähintään 20 prosentin sotain- vammalakia muutettavaksi niin, että vähintään
10504: validin asunnon muutostöiden aiheuttamat kus- 10 prosentin haitta-asteen omaavien sotainvali-
10505: tannukset siltä osin kuin on ollut kyse vammasta dien asunnonmuutostyöt tulevat korvattavaksi.
10506: tai sairaudesta johtuvasta asunnon muutoksesta Tämä esitys sisältyi myös rintamaveteraaniasiain
10507: tai asuntoon tarvittavista välineistä. Tällaisia neuvottelukunnan sekä sosiaali- ja terveysminis-
10508: muutoksia ovat esimerkiksi erilaisten liikkumista teriön vuotta 1999 koskeviin budjettiesityksiin.
10509: helpottavien liuskojen tai tukitankojen asenta- Ehdotamme tämän mukaisesti, että sotilasvam-
10510: minen sekä kunnollisten ja riittävien pesutilojen malain 6 §:n 2 momenttia muutetaan mainitun
10511: rakentaminen samoin kuin lämmitysjärjestel- työryhmän esittämällä tavalla.
10512: män muuttaminen. Asunnossa suoritettavat kor- Uudistuksen vaatima noin 10 miljoonan mar-
10513: jauksetja niiden varustaminen perusmukavuuk- kan määräraha säästyy laitoshoidon menoissa
10514: silla ovat usein välttämättömiä, jotta sotainvalidi moninkertaisena. Lisäksi näin tuettaisiin palve-
10515: pystyy edelleen asumaan kotonaan. Vanhuuden lurakenteen muuttamista avopalvelupainottei-
10516: mukanaan tuoma lisähaitta vaikeuttaa myös seksi sosiaali- ja terveysministeriön suunnitel-
10517: monien työkyvyttömyysasteeltaan alle 20 pro- mien mukaisesti.
10518: sentin sotainvalidien kohdalla kotona asumista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10519: Asunnon muutostyökorvauksen ulkopuolelle
10520: jää noin II 000 sotainvalidia, joiden sotilasvam- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10521: malain mukaiseksi haitta-asteeksi on vahvistettu lakiehdotuksen:
10522: I 0 tai I5 prosenttia.
10523: 2 LA 88/1998 vp
10524:
10525: Laki
10526: sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
10527:
10528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10529: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (40411948) 6 §:n 2 momentti
10530: sellaisena kuin se on laissa 97711996, seuraavasti:
10531:
10532: 6§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10533: kuuta 1999.
10534: Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
10535: asunnon muutostöitä voidaan korvata vahin- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
10536: goittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttö- teisiin.
10537: myysaste on vähintään 10 prosenttia.
10538:
10539:
10540:
10541:
10542: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
10543:
10544: Seppo Kanerva /kok Pekka Kuosmanen /kok Tauno Pehkonen /skl
10545: Jari Koskinen /kok Riitta Korhonen /kok Heikki Koskinen /kok
10546: Tuija Nurmi /kok Raimo Vistbacka /ps Annikki Koistinen /kesk
10547: Armas Komi /kesk Tero Mölsä /kesk Erkki Pulliainen /vihr
10548: Marjaana Koskinen /sd Esa Lahtela /sd Kari Rajamäki /sd
10549: Mikko Immonen /vas Timo Kalli /kesk Ola Rosendahl/r
10550: Tapio Karjalainen /sd Raimo Holopainen /sd Raimo Mähönen /sd
10551: Eero Lämsä /kesk Helena Vartiainen /sd Reino Ojala /sd
10552: Pekka Saarnio /vas Kalevi Lamminen /kok Klaus Bremer /r
10553: Pauli Saapunki /kesk Kari Kantalainen /kok Raimo Tiilikainen /r
10554: Ossi Korteniemi /kesk Markku Vuorensola /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
10555: Vuokko Rehn /kesk Risto Kuisma /rem Reijo Kallio /sd
10556: Mari Kiviniemi /kesk Toimi Kankaanniemi /skl Kyösti Karjula /kesk
10557: Timo Järvilahti /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk Matti Väistö /kesk
10558: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Jorma Huuhtanen /kesk Aapo Saari /kesk
10559: Hannu Kemppainen /kesk Mauri Pekkarinen /kesk Sulo Aittoniemi /kesk
10560: Markku MarkkoJa /kok Juhani Alaranta /kesk Matti Vanhanen /kesk
10561: Seppo Kääriäinen /kesk Markku Lehtosaari /kesk Jukka Vihriälä /kesk
10562: Kauko Juhantalo /kesk Aino Suhola /kesk Irja Tuloneo /kok
10563: Outi Siimes /kok Juhani Sjöblom /kok Päivi Räsänen /skl
10564: Sakari Smeds /skl Juha RehuJa /kesk Hannu Takkula /kesk
10565: Jorma Rantanen /sd Jukka Gustafsson /sd Kari Myllyniemi /kesk
10566: Kimmo Kiljunen /sd Matti Saarinen /sd Mikko Kuoppa /va-r
10567: Matti HuutoJa /vas Iivo Polvi /vas Matti Vähänäkki /sd
10568: Bjarne Kallis /skl Timo Ihamäki /kok Markku Koski /kesk
10569: Riitta Prusti /sd Tuula Haatainen /sd Jorma Kukkonen /sd
10570: Kari Uotila /vas Klaus Heliberg /sd Sinikka Hurskainen /sd
10571: Maija Rask /sd Jouko Jääskeläinen /skl Ilkka Kanerva /kok
10572: Arto Lapiolahti /sd Janne Viitamies /sd Hannes Manninen /kesk
10573: Maria Kaisa Aula /kesk Marjatta Vehkaoja /sd Arja Ojala /sd
10574: Pirkko Peltomo /sd Ulla Juurola /sd Tuija Brax /vihr
10575: Esko-Juhani Tennilä Iva-r Veijo Puhjo /va-r Reijo Laitinen /sd
10576: Esko Helle /vas Johannes Leppänen /kesk Matti Ryhänen /kesk
10577: Pertti Virtanen /evir Osmo Kurola /kok
10578: LA 89/1998 vp
10579:
10580: Lakialoite 89
10581:
10582:
10583:
10584:
10585: Seppo Kanerva /kok ym.: Lakialoite laiksi kansaneläkelain muutta-
10586: misesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
10587:
10588:
10589: Eduskunnalle
10590:
10591: Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus koetaan eläkkeen pienentyessä kansaneläkkeen perus-
10592: eläkeläisten keskuudessa epäoikeudenmukaise- osan uudessa leikkauksessa. Nykyisin eläkkeelle
10593: na, sillä monet heistä,joilta nyt leikataan kansan- jääville ei suoriteta sovitusta, joten heidän eläk-
10594: eläkkeen perusosaa, ovat maksaneet sen täysi- keensä on kansaneläkkeen perusosan verran suu-
10595: määräisesti. Kansaneläkemaksu on monen koh- rempi.
10596: dalla ollut selvästi korvamerkittyä rahaa. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10597: kansaneläkkeen perusosa sovitettiin eläkkeeseen
10598: siten, että eläke pieneni kansaneläkkeen perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10599: osan verran, tuli se jo silloin kertaalleen leikatuk- lakiehdotuksen:
10600: si. Monen kohdalta se leikataan nyt toistamiseen
10601:
10602: Laki
10603: kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
10604:
10605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10606: muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain
10607: (1491/1995) voimaantulosäännöksen 2 momenttia seuraavasti:
10608:
10609: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10610: Ennen lainmuutoksen (149111995) voimaan- kuuta 1999.
10611: tuloa maksussa oleva kansaneläkkeen pohjaosa
10612: maksetaan sen tasoisena kuin mitä se on valtio-
10613: neuvoston päätöksen mukaisesti ollut helmi-
10614: kuun alussa 1998.
10615:
10616:
10617:
10618:
10619: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
10620:
10621: Seppo Kanerva /kok Pekka Kuosmanen /kok Kari Myllyniemi /kesk
10622: Aulis Ranta-Muotio /kesk Raimo Holopainen /sd Esa Lahtela /sd
10623: Raimo Mähönen /sd Matti Saarinen /sd Mikko Kuoppa /va-r
10624: Matti HuutoJa /vas Iivo Polvi /vas Matti Vähänäkki /sd
10625: Markku Vuorensola /kesk Ilkka Kanerva /kok Bjarne Kallis /skl
10626: Timo Ihamäki /kok Markku Koski /kesk Kari Kantalainen /kok
10627: Tuija Nurmi /kok Riitta Prusti /sd Mikko Immonen /vas
10628: Klaus Heliberg /sd Janne Viitamies /sd Hannes Manninen /kesk
10629: Maria Kaisa Aula /kesk Sinikka Hurskainen /sd Maija Rask /sd
10630: Marjatta Vehkaoja /sd Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo /va-r
10631: Reijo Laitinen /sd
10632: LA 90/1998 vp
10633:
10634: Lakialoite 90
10635:
10636:
10637:
10638:
10639: Timo Ihamäki /kok ym.: Lakialoite hallinto-oikeuslaiksi
10640:
10641:
10642:
10643: Eduskunnalle
10644:
10645: Lakialoite on rinnakkainen hallituksen esityk- kukset ja osa, kuten lääninhallinnon palvelut ja
10646: selle hallinto-oikeuslaiksi (HE 114/1998 vp ). Toi- työpaikat, on jaettu Itä-Suomen läänin sisällä
10647: sin kuin hallituksen esityksessä aloitteessa esite- hyvin tasan kolmen maakunnan kesken. Tässä
10648: tään perustettavan yksitoista alueellista hallinto- tilanteessa ei olisi perusteltua myöskään oikeus-
10649: oikeutta. Hallinto-oikeudet sijaitsisivat Helsin- hallinnossa keskittää kaikkea toimintaa yhteen
10650: gissä, Turussa, Vaasassa, Hämeenlinnassa, Kou- kaupunkiin.
10651: volassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa, Jy- Uudistuksenaasialla ei ole kovin suurta mer-
10652: väskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. kitystä valtakunnallisella tasolla, mutta aluepo-
10653: Hallituksen esityksessä hallinto-oikeuslaiksi liittisesti sillä on merkitystä. Hallitushan on
10654: ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi esitetään pe- eräissä päätöksissään päättänyt tukea Itä-Suo-
10655: rustettavaksi kahdeksan hallinto-oikeutta ny- men kehitystä ja perustanut erityisesti ns. Itä-
10656: kyisten yhdentoista lääninoikeuden tilalle. Halli- Suomi-projektin, jonka on kaikin tavoin edistet-
10657: tuksen esityksestä ei käy ilmi kovin perustellusti, tävä Itä-Suomen kehitystä. Oikeusministeriö
10658: miksi kolme entistä lääninoikeutta pitää lopet- kuitenkin toimii toisin tämän asian puitteissa.
10659: taa. Taloudellinen hyöty jää kovin vaatimatto- Valtioneuvosto on määritellyt päätöksellään
10660: maksi. alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisista
10661: Hallituksen esitys perustuu oikeusministeriön tavoiteohjelmista ja aluekehitysrahojen suuntaa-
10662: asettaman hallintotuomioistuintyöryhmän eh- misen yleisistä perusteista alueellisen kehityksen
10663: dotukseen,jonka mukaan Itä-Suomeen muodos- päämäärät. Edelleen valtioneuvosto korostaa
10664: tettaisiin nykyisistä kolmesta eli Kuopion, Joen- maan tasaisen kehityksen turvaajana keskuksiin
10665: suun ja Mikkelin lääninoikeudesta yksi hallinto- suunnattujen toimenpiteiden merkitystä. Halli-
10666: tuomioistuin, Kuopion hallinto-oikeus, ja sen tus esittää kehittämistoimia suunnattavaksi mm.
10667: toimialueena olisi koko nykyinen Itä-Suomen seuraavasti: "Maan eri osissa kehitetään valta-
10668: lääni. Jyväskylään tulisi vain Hämeenlinnan hal- kunnanosa- ja maakuntakeskuksia, jotka vai-
10669: linto-oikeuden istuntopaikka. kuttavat myönteisesti ympäröivän alueen kehi-
10670: Hallituksen ehdotuksessa ei ole tarkemmin tysedellytyksiin ja -mahdollisuuksiin. Erityisesti
10671: esitetty perusteluja hallinto-oikeuksien sijainti- tuetaan tavoite 6 -alueen maakuntakeskusten
10672: paikkojen valinnalle. Esityksessä todetaan, että (Rovaniemi, Kajaani, Joensuu ja Mikkeli) kehit-
10673: tuomioistuinyksiköiden sijaintiin vaikuttaa se, tämistä." Itä-Suomen läänin alueesta Etelä-Sa-
10674: millä tavalla saapuvat asiat alueellisesti jakaan- von ja Pohjois-Karjalan maakunnat kokonai-
10675: tuvat. Edelleen todetaan, että asianosaisten kan- suudessaan sekä Pohjois-Savosta Nilsiän seutu-
10676: nalta on tärkeää, että maantieteellinen etäisyys kunta kuuluvat EU:n tavoite 6 -ohjelman piiriin.
10677: hallintotuomioistuimeen ei muodostu tarpeetto- Pohjois-Savon maakunnasta on pääosa EU:n
10678: man suureksi. Itäisen Suomen osalta ehdotukses- tavoite 5b -aluetta lukuun ottamatta Kuopion
10679: sa ei ole otettu huomioon, että nykyisistä läänin- seutukuntaa, joka ei kuulu EU:n tukialueisiin.
10680: oikeuspaikkakunnista esimerkiksi myös Mikkeli Hallinto-oikeuksien sijaintipaikkaa valittaessa
10681: tarjoaisi hallinto-oikeuden toiminnalle vähin- tulisi ottaa huomioon myös aluepoliittiset seikat.
10682: tään yhtä hyvät edellytykset kuin Kuopio. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10683: Valtion alueellisen hallinnon tehostaminen
10684: Itä-Suomessa on toteutettu tähän asti tasapuoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10685: suuteen pyrkien. Osa toiminnoista on maakunta- lakiehdotuksen:
10686: kohtaisia, kuten TE-keskukset ja ympäristökes-
10687: 2 LA 90/1998 vp
10688:
10689: Hallinto-oikeuslaki
10690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10691:
10692: 1 luku Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Kou-
10693: Yleiset säännökset volan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Jyväsky-
10694: län, Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet.
10695: 1§ (2 mom. kuten 3 mom. HE)
10696: Hallinto-oikeudet
10697: 2-27§
10698: Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat (Kuten HE)
10699:
10700:
10701: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
10702:
10703: Timo Ihamäki /kok Armas Komi /kesk Tauno Pehkonen /skl
10704: Vuokko Rehn /kesk Janne Viitamies /sd Raimo Mähönen /sd
10705: Matti Väistö /kesk Reijo Laitinen /sd Juha Karpio /kok
10706: Anne Knaapi /kok
10707: LA 91/1998 vp
10708:
10709: Lakialoite 91
10710:
10711:
10712:
10713:
10714: Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Lakialoite laiksi vuodelta 1999 suo-
10715: ritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansanelä-
10716: kemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n
10717: kumoamisesta
10718:
10719:
10720: Eduskunnalle
10721:
10722: Eläketuloista on vuodesta 1993lähtien peritty paikalliset eläkeläisjärjestöt ovat vaatineet mak-
10723: korotettuja sosiaaliturvamaksuja, enimmillään sun poistamista. Maksun poistamista vaaditaan
10724: 4penniä veroäyriltä. Vuodelle 1999 säädetyn lain myös valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen val-
10725: mukaan korotettu sairausvakuutusmaksu on tuuskunnan kannanotossa syyskuussa 1997.
10726: edelleen 2,4 penniä veroäyriltä, jos vakuutettu Vuonna 1999 maksu alenee 0,3 prosenttiyk-
10727: saa eläketuloa. Ylimääräisten sosiaaliturvamak- sikköä. Jos maksuajatkossakin alennetaan näin
10728: sujen perimisellä ei ole ollut sosiaalipoliittisia pe- hitaasti, se poistuu vasta vuonna 2007.
10729: rusteita, vaan niitä on perusteltu valtiontalouden Kun valtiontalouden tasapaino on merkittä-
10730: epätasapainolla. västi kohentunut ja kun otetaan huomioon viime
10731: Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että elä- vuosien voimakas talouskasvu, olisi syytä luopua
10732: keläiset ovat itse rahoittaneet omaa eläke- ja sai- ylimääräisen sairausvakuutusmaksun perimises-
10733: rausturvaansa. Maksu asettaa eri väestöryhmät tä kokonaan. Tämä edellyttää vuoden 1999 so-
10734: verotuksessa eriarvoiseen asemaan. Muistetta- siaaliturvamaksuista annetun lain 2 §:n kumoa-
10735: koon, että pääomatuloista sosiaaliturvamaksuja mista.
10736: ei peritä lainkaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10737: Eläkeläiset ovat laajasti kokeneet ylimääräi-
10738: sen sairausvakuutusmaksun epäoikeudenmukai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10739: seksi lisärasitukseksi. Monet valtakunnalliset ja lakiehdotuksen:
10740:
10741:
10742:
10743:
10744: Laki
10745: vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnan-
10746: tajan lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n kumoamisesta
10747:
10748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10749:
10750: 1§ 2§
10751: Tällä lailla kumotaan vuodelta 1999 suoritet- Tämä laki tulee voimaan päivänä
10752: tavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kuuta
10753: kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisä-
10754: maksusta 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun
10755: lain (513/1998) 2 §.
10756:
10757: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
10758:
10759: Esko-Juhani Tennilä /va-r Mikko Kuoppa /va-r Veijo Puhjo /va-r
10760: LA 92/1998 vp
10761:
10762: Lakialoite 92
10763:
10764:
10765:
10766:
10767: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi asuinhuoneiston
10768: vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta
10769:
10770:
10771: Eduskunnalle
10772:
10773: Aloitteessa esitetään vuokrankorotusten hil- mukaiset korotukset. Pitkäjänteinen sijoittaja
10774: litsemiseksi siirtymistä osittain takaisin sitoviin voi olla varma siitä, että tuotto säilyy kilpailuky-
10775: vuokrien tasoyleisohjeiden antamiseen vuokrien kyisenä verrattuna muihin sijoitusmuotoihin ja
10776: korotusten osalta. Samalla kuitenkin sallittaisiin toisaalta vuokralainen voi rakentaa elämänsä
10777: vuokrien korotukset myös korotusyleisohjeesta tiettyjen oletusten varaan koskien muun muassa
10778: tai alueellisesta korotusohjeesta poikkeavasti asumiskustannuksia.
10779: kuitenkin niin, että vuotuinen korotus ei voisi Aiemmin on jäänyt vähäiselle huomiolle se
10780: nousta yli viisi prosenttia korotusyleisohjeen tai tosiasia, että vuokratason hallitsematon nousu
10781: alueellisen korotusohjeen mukaisesti korotetun johtaa menojen kasvuun muun muassa toimeen-
10782: vuokran lisäksi. Korotusyleisohjeen tai alueelli- tulotuenja asumistuen tarpeen kasvun takia. Jat-
10783: sen korotusohjeen mukainen korotus olisi mah- kossa onkin tarkemmin tutkittava vuokratason
10784: dollista toteuttaa vuokrasuhteen kestäessä vuok- nousun heijastusvaikutuksia yksityiseen kulu-
10785: ranantajan yksipuolisella ilmoituksella. Muusta tukseen ja sen kohdentumiseen sekä toimeentu-
10786: korotuksesta pitäisi sopia vuokranantajan ja lon ja asumistuen tarpeen kasvamiseen.
10787: vuokralaisen välillä. Ohjeita annettaisiin myös Esityksessä lähdetään siitä, että korotusyleis-
10788: alueellisesti rajoitettuina ja erisuuruisina eri ohjeen tai alueellisen korotusohjeen mukaiset
10789: alueille. korotukset olisivat mahdollisia suorittaa vuok-
10790: Vuokrasääntely poistui lopullisesti, kun vuo- ranantajan yksipuolisella ilmoituksella, mutta
10791: den 1995 alussa tuli voimaan laki asuinhuoneis- niiden yli menevät korotukset vaatisivat sopi-
10792: tojen vuokrauksesta. Asiaa perusteltiin muun musta vuokralaisen kanssa. Kyseessä ei siis olisi
10793: muassa sillä, että näin markkinoille tulisi muuten näiltä osin automaattinen korotus. Koska yksit-
10794: vuokraamaHajääviä asuntoja. Tarjonnan oletet- täisten asuntojen hintataso saattaa alueellisesti
10795: tiin kasvavan vastaamaan kysyntää vuokratason ja alueen sisälläkin vaihdella ja toisaalta vuokra-
10796: vaihteluiden avulla. Asuntomarkkinoiden nyky- taso on voinut alun perin olla alhaisempi kuin
10797: tila on kuitenkin osoittanut tämän toiveen pää- markkinoilla yleensä, aloitteessa esitetään mah-
10798: osin turhaksi. Vaikka vuokra-asuntojen määrä dollisuutta nostaa vuokria vuodessa viidellä
10799: on kasvanut, markkinoiden vapautuminen on prosentilla yli korotusyleisohjeen tai alueellisen
10800: johtanut selviin ylilyönteihin ja jopa yli 100 pro- korotusohjeen tarvittaessa, mikäli asiasta pääs-
10801: sentin kertaluonteisiin vuokrankorotuksiin. tään sopimukseen vuokralaisen kanssa. Jos so-
10802: Asuinhuoneistojen osalta on selvästi nähtävis- pimusta ei synny, on vuokralaisella kuitenkin
10803: sä, että vaikka paluuta täysin säänneltyyn mark- oikeus asua asunnossa hänelle voimassa olevan
10804: kinaan ei ole, tietyt perusasiat täytyy säännellä. irtisanomisajan verran tasoyleisohjeen mukai-
10805: Asian voi nähdä kaksijakoisena. Ensinnäkin on sesti korotetulla vanhalla vuokralla, jonka jäl-
10806: turvattava jatkossakin se, että vuokra-asuntojen keen vuokrasopimus päättyy.
10807: tarjonta säilyy. Tämä edellyttää sitä, että vuokra- Markkinoilla viime vuosina tapahtunut kehi-
10808: asuntojen kiinnostavuus sijoituskohteina säilyy. tys on osoittanut, että asuntojen hinnat saattavat
10809: Toisaalta on turvattava se, että vuokralaista ei vaihdella vuositasolla jopa 20-30 prosenttia
10810: jätetä yksin markkinavoimien armoille. Käytän- ylös- tai alaspäin. Pitkällä tähtäimellä viiden pro-
10811: nössä tämä tarkoittaa sitä, että poistetaan vuok- sentin vuotuisella korotustahdilla, joka tuleeko-
10812: ra-asunnoilla keinottelun mahdollisuus säätä- rotusyleisohjeen tai alueellisen korotusohjeen
10813: mällä vuotuisille vuokrankorotuksille selkeä kat- päälle, voidaan kuitenkin saavuttaa riittävä tuot-
10814: to siltä osin kuin ne ylittävät tasoyleisohjeen to kaikissa tilanteissa verrattuna esimerkiksi
10815:
10816: 17 280044
10817: 2 LA 92/1998 vp
10818:
10819: pörssiosakkeisiin, joiden arvonnousun on sanot- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10820: tu olevan pitkällä tähtäimellä arvioiden noin
10821: kymmenen prosentin keskimääräistä vuosittais- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10822: ta tuottoa vastaava. lakiehdotuksen:
10823: Koska laki koskee olemassa olevia yksityisoi-
10824: keudellisia sopimuksia, ehdotetaan sen säätämis-
10825: tä valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisesti.
10826:
10827:
10828: Laki
10829: asuinhuoneiston vuokraamisesta annetun lain muuttamisesta
10830:
10831: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä taval-
10832: la,
10833: muutetaan asuinhuoneiston vuokrauksesta 31 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (481/1995)
10834: 27 §:n 2 momentti sekä
10835: lisätään 28 §:ään uusi 2, 3 ja 4 momentti seuraavasti:
10836:
10837: 27§ 28 §
10838: Vuokran määräytyminen Vuokraa koskevat sitovat suositukset, korotus-
10839: yleisohje ja korotuskatto
10840: Vuokran tarkistamisesta voidaan sopia ottaen
10841: huomioon, mitä indeksiehdon käytön rajoitta- Valtioneuvoston on asuntoneuvoston vuok-
10842: misesta annetussa laissa (1222/1994) säädetään. rajaostoa kuultuaan ainakin kerran kalenteri-
10843: Jos on sovittu, että vuokranantaja saa vuokra- vuodessa todettava, onko vuokra-asuntojen saa-
10844: suhteen aikana yksipuolisesti määrätä vuokran- tavuuteen, asuntojen hintojen nousuun tai kiin-
10845: korotuksen ajankohdan tai määrän, tällainen teistön ylläpitoon liittyvien kulujen kasvuun liit-
10846: sopimusehto on mitätön, mikäli se johtaa sel- tyvää perusteltua aihetta asuinhuoneistojen
10847: laiseen vuokrankorotukseen, joka ei vastaa val- vuokrien korottamiseen koko maassa tai joilla-
10848: tioneuvoston antamaa korotusyleisohjetta tai kin erikseen määritellyillä alueilla, sekä annetta-
10849: alueellista korotusohjetta. Vuokranantajan on va vuokranantajia sitova yleis- tai alueellinen
10850: ennen korotetun vuokran voimaantuloa kirjalli- ohje korotusten enimmäismääristä ja ajankoh-
10851: sesti ilmoitettava vuokralaiselle uusi vuokra ja dasta (korotusyleisohje tai alueellinen korotus-
10852: sen voimaantuloajankohta. Mikäli vuokranan- ohje).
10853: taja haluaa korottaa vuokraa yli korotusyleisoh- Korotusyleisohjeesta tai alueellisesta korotus-
10854: jeen tai alueellisen korotusohjeen määrän koro- ohjeesta päätettäessä kiinnitetään erityistä huo-
10855: tuskaton rajoissa, hänen pitää ilmoittaa tästä miota vuokra-asuntojen saatavuuteen sekä koh-
10856: kirjallisesti irtisanomisilmoituksen muodossa tuulliseen tuottoon pääomakustannukset sekä
10857: vuokralaiselle, jolla on oikeus asua asunnossa hoitomenot huomioiden.
10858: irtisanomisajan korotusyleisohjeen tai alueelli- Korotusyleisohjeen tai alueellisen korotusoh-
10859: sen korotusohjeen mukaisesti muodostuvalla jeen lisäksi vuokranantajana on, siitä erikseen
10860: vuokralla. Mikäli korotuksesta ei tänä aikana vuokralaisen kanssa sovittuaan, oikeus korottaa
10861: päästä sopimukseen, vuokrasopimus päättyy vuokraa 5 prosenttiyksikköä (korotuskatto)
10862: irtisanomisajan kuluttua umpeen. Vuokralaisen vuodessa yli ohjeiden perusteella muodostuvan
10863: on kuitenkin ilmoitettava, hyväksyykö hän vuokran tämän lain 27 §:n mukaista menettelyä
10864: uuden vuokran kahta viikkoa ennen irtisanomis- noudattaen.
10865: ajan päättymistä, mikäli haluaa jatkaa vuokra-
10866: suhdetta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
10867: kuuta 199 .
10868:
10869:
10870: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
10871: LA 92/1998 vp 3
10872:
10873: Marjaana Koskinen /sd Tuija Pohjola /sd Reijo Laitinen /sd
10874: Jukka Gustafsson /sd Arja Ojala /sd Vaito Koski /sd
10875: Jukka Roos /sd Hannu Takkula /kesk Janina Andersson /vihr
10876: Tapio Karjalainen /sd Kari Uotila /vas Pentti Tiusanen /vas
10877: Mikko Kuoppa /va-r Veijo Puhjo /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r
10878: Pia Viitanen /sd Säde Tahvanainen /sd Janne Viitamies /sd
10879: Raimo Holopainen /sd Erkki Partanen /sd Kimmo Kiljunen /sd
10880: Pirkko Peltomo /sd Annika Lapintie /vas Anne Huotari /vas
10881: Mikko Immonen /vas Matti HuutoJa /vas Virpa Puisto /sd
10882: Tuula Haatainen /sd Tarja Filatov /sd Arto Bryggare /sd
10883: Marjatta Vehkaoja /sd Erkki Pulliainen /vihr Kalevi Olin /sd
10884: Reijo Lindroos /sd Jorma Rantanen /sd Reino Laine /vas
10885: Eila Rimmi /vas Iivo Polvi /vas Jaakko Laakso /vas
10886: Heikki Rinne /sd Pekka Saarnio /vas Mikko Elo /sd
10887: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Jorma Kukkonen /sd Marja-Leena Viljamaa /sd
10888: Matti Saarinen /sd Jarmo Wahlström /vas Esko Helle /vas
10889: Pekka Leppänen /vas Tuulikki Hämäläinen /sd Matti Vähänäkki /sd
10890: Irina Krohn /vihr Pertti Virtanen /evir Reijo Kallio /sd
10891: Leena Luhtanen /sd Timo Laaksonen /vas Raimo Vistbacka /ps
10892: Ulla Juurola /sd
10893: LA 93/1998 vp
10894:
10895: Lakialoite 93
10896:
10897:
10898:
10899:
10900: Timo Ihamäki /kok ym.: Lakialoite laiksi toimenpiteistä tupakoin-
10901: nin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta
10902:
10903:
10904: Eduskunnalle
10905:
10906:
10907: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10908:
10909: Lakialoite tähtää nuorten tupakoinnin ehkäi- ehdotamme, että lääninhallitus peruuttaJsl
10910: syyn ja tupakkalain säädösten valvonnan tehos- myyntiluvan toistuvasti alle kahdeksantoista
10911: tamiseen ja terveystavoitteisen tupakkapolitii- vuotta nuoremmalle tupakkatuotteita myyvältä
10912: kan toteutumiseen. Lakialoite on rinnakkaisla- korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Kuuden
10913: kialoite hallituksen esitykselle 82/1998 vp. kuukauden myyntiluvan menetys tulee asettaa
10914: Ehdotamme, että tupakkatuotteiden myynti myös silloin, kun myyjän menettelyä ei voida sen
10915: tulisi luvanvaraiseksi ja että myyntiluvan myön- laajuus tai vaikutukset huomioon ottaen pitää
10916: tävä viranomainen olisi lääninhallitus. Edelleen vähäisenä.
10917:
10918:
10919:
10920:
10921: YLEISPERUSTELUT
10922:
10923: 1. Yleistä myynti-ikärajan hyödyiltä. Samalla asetetaan
10924: kyseenalaisiksi tupakkalain terveydelliset perus-
10925: Tupakkatuotteiden ostamisessa ikärajan nos- teet.
10926: tamisen perusteluna 18 ikävuoteen oli tupakoin- Tupakka on suurin yksittäinen väestön ter-
10927: nin aloittamisen harkitsemisen siirtäminen ai- veydentilaa heikentävä ja sairauksia sekä ennen-
10928: kuisikään, mikä merkitsee tavallisesti tupakoin- aikaisia kuolemia aiheuttava tekijä. Sen kansan-
10929: nin aloittamatta jättämistä. Samoin perustein taloudelle tuottamat tappiot ovat suuremmat
10930: monet muut maat ovat seuranneet Suomen esi- kuin sen liiketoiminnasta tulevat tulot. Lisäksi
10931: merkkiä. riippuvuutta aiheuttavana tuotteena tupakkaa
10932: Tupakkatuotteiden selkeällä myynti-ikärajal- tulisi käsitellä ennen kaikkea sosiaali- ja terveys-
10933: la eduskunta halusi erityisesti suojella nuorten poliittisena kysymyksenä. Toisaalta lainsäädän-
10934: terveyttä. Nikotiiniriippuvuutta koskevat tutki- nön avulla voidaan tuskin kovin merkittävästi
10935: mukset osoittavat, että mitä nuorempana tupa- vaikuttaa nuorten tupakointiin,jos säädösten to-
10936: kointi aloitetaan, sitä vaikeampaa siitä on luo- teutumista ei voida valvoa riittävän tehokkaasti.
10937: pua. Nuorten tupakointikokeilut ovat vaaralli-
10938: sia, sillä riippuvuus voi syntyä jo melko lyhyessä
10939: ajassa. Näin ollen myynti-ikäraja on merkittävä 2. Nykytila
10940: tekijä tupakoimattomuuden edistämisessä.
10941: Kansainvälisissä tutkimuksissa ollaan varsin Keskusteluissa tupakkalain uudistuksesta
10942: yksimielisiä siitä, että huolellisesti valmisteltu ja vuonna 1994 eduskunnassa tuotiin esille, että
10943: määräajoin kaikkiin vähittäismyyntipaikkoihin nuoria pitäisi kannustaa tupakoimattomuuteen
10944: ulottuva ostokoe on tehokkain tapa valvoa ja antaa heille tupakoimattomuutta tukevia posi-
10945: myyntikieltoa. Kuitenkin riittämättömät val- tiivisia viestejä. Kuitenkin uusimpien tutkimus-
10946: vontakeinot vaikeuttavat huomattavasti lakia tulosten mukaan useimpien alaikäisten on ollut
10947: valvovien henkilöiden toimintaaja vievät pohjan helppoa hankkia tupakkatuotteita kaupoista ja
10948: 2 LA 93/1998 vp
10949:
10950: kioskeista myös tupakkalain uudistuksen voi- ikää kysytään erittäin harvoin. Näin ollen pi-
10951: maantulon jälkeen. Koska nikotiiniriippuvuus dämme hallituksen esityksessä (82/1998 vp) eh-
10952: voi syntyä jo muutaman viikon tupakoinnista, dotettuja toimenpiteitä valvonnan tehostamisek-
10953: jopa tupakointikokeilut ovat erittäin merkittäviä si riittämättöminä.
10954: nuorten terveyden kannalta. Hallituksen esityksen perustavoite ehkäistä
10955: Tutkimustulokset antavat hälyttävän kuvan alle 18-vuotiaiden tupakkaostot on erittäin mer-
10956: tupakkalaille asetettujen ja nuorten tupakoinnin kityksellinen. Kuitenkin vielä kolme vuotta edel-
10957: ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden toteutumisesta. lisen tupakkalain voimaantulon jälkeen lukuisat
10958: Ellei nuorten tupakointiin kiinnitetä nyt vakavaa selvitykset ovat osoittaneet, ettei myyntikieltoa
10959: huomiota, romutetaan myös tupakkalain perus- noudateta riittävästi: lähes jokainen 13-15-vuo-
10960: teet. Samalla nuorille annetaan kuva, etteivät tiaskin nuori saa ostettua tupakkatuotteita, eikä
10961: lain säädökset ole tarkoitettu noudatettaviksi. heiltä kysytä ostotilanteessa ikää tai henkilölli-
10962: Kuitenkin lainsäädäntö antaa vankan pohjan syystodistusta.
10963: muille terveyttä tukeville toimenpiteille. Nykytilanteen ristiriitaisuutta kuvastaa vielä
10964: Myyjän tulisi aina tarvittaessa varmistua nuo- se, että nuoret itse ovat tutkimuksissa ilmaisseet
10965: ren henkilön iästä pyytämällä nuorelta vaikutta- tukensa tupakkatuotteiden myyntirajoituksille.
10966: vaa henkilöä esittämään henkilöllisyystodistus, Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuon-
10967: erityisesti silloin, kun myyjä ei tunne ostavaa na 1997 yli 80% 18-vuotiaista ja yli 60% 16-
10968: nuorta tai ei ole varma siitä, onko nuori täysi- vuotiaista hyväksyi tupakkatuotteiden myynti-
10969: ikäinen. Siitä huolimatta saatujen tietojen perus- kiellon alaikäisille. Hyväksyvien osuus oli vielä
10970: teella henkilöllisyystodistusta tai edes nuoren suurempi 16-vuotiaita nuoremmissa ikäluokissa.
10971:
10972:
10973:
10974:
10975: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10976:
10977: 1. Lakiehdotuksen perustelut toistuvasta tupakkatuotteiden myymisestä alle
10978: 18-vuotiaille myyntiluvan peruuttaminen kor-
10979: 10 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 2 mo- keintaan kuudeksi kuukaudeksi. Myyntilupa
10980: mentti siten, että tupakkatuotteiden vähittäis- voidaan peruuttaa kuudeksi kuukaudeksi silloin,
10981: myyntiä saa harjoittaa se, jolle lääninhallitus on kun myyjän menettelyä ei voida sen laajuus tai
10982: myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan. vaikutukset huomioon ottaen pitää vähäisenä.
10983: Muutos tehostaa ja helpottaa vähittäismyyn- Myyntiluvan peruuttaa lääninhallitus kunnan
10984: nin valvontaa, koska sama viranomainen valvoi- valvontaviranomaisten ilmoituksesta.
10985: si sekä alkoholi- että tupakkalakia. Näin lisättäi- Muutos helpottaa paikallisten valvontaviran-
10986: siin myös tupakkavalvonnasta puuttuvia resurs- omaisten työtä sekä selkeyttää lain säädöksiä.
10987: seja. Valvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10988: ostokokein tai muulla riittävän tehokkaalla ta-
10989: valla. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10990: 31 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, lakiehdotuksen:
10991: että 4 momentissa määrätään seuraamukseksi
10992: LA 93/1998 vp 3
10993:
10994: Laki
10995: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta
10996:
10997: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10998: kumotaan 13 päivänä elokuuta 1976 toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain (693/
10999: 1976) 5 §:n 4 momentti ja 16 §,
11000: sellaisena kuin niistä on 5 §:n 4 momentti laissa 765/1994,
11001: muutetaan 2 §:n 5 kohta, 3 §:n 2 kohta, 6 §:n 3 ja 4 momentti, 7 §, 13 §:n 2 momentti, 14, 17 ja 20 §,
11002: 21 §:n 2 ja 5 momentti, 7 luvun otsikko, 23 §:n johdantokappale ja 1 kohta, 24 §, 27 §:n 2 momentti,
11003: 9 luvun otsikko, 28 §, 31 §:n 3-5 momentti ja 32 §:n 3 momentti,
11004: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 5 kohta sekä 6 §:n 3 ja 4 momentti laissa 953/1992, 7 §osaksi viimeksi
11005: mainitussa laissa, 13 §:n 2 momentti, 31 §:n 3-5 momentti ja 32 §:n 3 momentti mainitussa laissa 765/
11006: 1994, 14 ja 17 §sekä 20 §osaksi viimeksi mainitussa laissa ja laissa 1148/1994, 21 §:n 2 ja 5 momentti
11007: viimeksi mainitussa laissa, 23 §:njohdantokappale laissa 768/1992ja 27 §:n 2 momentti laissa 1037/
11008: 1987, sekä
11009: lisätään 10 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 765/1994, uusi 2-4 momentti sekä lakiin
11010: uusi 10 aja 30 a § seuraavasti:
11011:
11012: 2, 3, 6 ja 7 § 9 luvun otsikko, 28 ja 30 a §
11013: (Kuten HE) (Kuten HE)
11014:
11015: 10 § 31 §
11016:
11017: Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä saa har- (3 mom. kuten HE)
11018: joittaa se, jolle lääninhallitus on myöntänyt tätä Joka elinkeinotoiminnassa toistuvasti luovut-
11019: koskevan vähittäismyyntiluvan. Tupakkatuot- taa tupakkatuotteen alle kahdeksantoista vuotta
11020: teiden vähittäismyyntilupa voidaan myöntää sil- nuoremmalle henkilölle tai rikkoo 11 §:n sään-
11021: le, jolla harkitaan olevan tähän toimintaan tar- nöksiä, menettää tupakkatuotteiden myyntilu-
11022: vittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus. van korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Myynti-
11023: (3 ja 4 mom. kuten 2 ja 3 mom. HE) lupa voidaan peruuttaa kuudeksi kuukaudeksi
11024: silloin, kun myyjän menettelyä ei voida sen laa-
11025: 10 a, 13, 14, 17, 20 ja 21 §, 7luvun otsikko, juus tai vaikutukset huomioon ottaen pitää vä-
11026: 23 ja 24 § häisenä. Myyntiluvan peruuttaa lääninhallitus
11027: (Kuten HE) kunnan valvontaviranomaisten ilmoituksesta.
11028: Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen 1-3
11029: 27 § momentissa säädetystä teosta, lukuun ottamatta
11030: suussa käytettävän tupakan myyntiä tai muuta
11031: Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa luovutusta elinkeinotoiminnassa, vain sosiaali-
11032: käytetään tupakoinnin ehkäisytyöhön sekä ter- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen il-
11033: veyskasvatukseen sekä 7 luvussa tarkoitettuun moituksesta.
11034: tutkimus-, seuranta- ja valistustoimintaan so-
11035: siaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvista- 32 §
11036: man käyttösuunnitelman mukaisesti. Puolet täs- (3 mom. kuten HE)
11037: tä määrärahasta on käytettävä nuorten tupa-
11038: kointia ehkäisevään ja vähentävään käytännön (Voimaantulosäännös kuten HE)
11039: työhön.
11040:
11041:
11042: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
11043:
11044: Timo Ihamäki /kok Maija Rask /sd
11045: LA 94/1998 vp
11046:
11047: Lakialoite 94
11048:
11049:
11050: Kimmo Sasi /kok: Lakialoite laiksi asuntokauppalain 6luvun 16 §:n
11051: muuttamisesta
11052:
11053:
11054: Eduskunnalle
11055:
11056: Asunnon ostaminen on usein yksityishenkilöl- Näillä perusteilla ehdotan, että sekä asunnon
11057: le varsin merkittävä ja tärkeä taloudellinen pää- ostajalle että asunnon myyjälle annetaan oikeus
11058: töksentekotilanne. Asunnon hankintaa varten purkaa kauppa, mikäli asunnosta kauppakirjan
11059: joudutaan tavallisesti säästämään useita vuosia allekirjoittamisen jälkeen löytyy virhe, josta
11060: ja lisäksi asuntokauppoihin liittyy usein velka- kumpikaan kaupan osapuolista ei ole ollut kau-
11061: suhde, jonka asianmukainen hoitaminen vaatii pantekohetkellä tietoinen. Tällä hetkellä purku-
11062: kuluttajalta taloudellista pitkäjänteisyyttä. oikeus on asuntokauppalaissa annettu vain asun-
11063: Tästä syystä yhteiskunta on katsonut järke- non ostajalle.
11064: väksi suojata asunnon ostajaa monin eri tavoin, Antamalla kaupan molemmille osapuolille oi-
11065: muun muassa tarjoamalla lain suojaa tilanteissa, keus kaupan purkuun estetään se, ettei ostaja
11066: joissa asuntokaupan kohteessa on jokin virhe. havaittuaan virheen voi kiristää myyjänä toimi-
11067: Tämä on erityisen perusteltua siitä syystä, että vaa kuluttajaa kohtuuttomiin hinnanalennuk-
11068: asunnon kuntoon liittyvät virheet ovat usein pii- siin esimerkiksi pelottelemalla myyjää oikeusju-
11069: leviä ja ilmenevät vasta kaupan päättämisen jäl- tulla ja vahingonkorvausvaateilla. Tällaisessa ti-
11070: keen. lanteessa myyjällä olisi siis aina oikeus purkaa
11071: Ostajan oikeusturvan parantaminen ei saa kauppa ja palauttaa näin voimaan oikeustila,
11072: kuitenkaan tarkoittaa heikennystä asunnon joka vallitsi ennen kaupantekoa.
11073: myyjän asemaan, etenkin kun myös myyjänä toi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
11074: mii yksityinen kuluttaja. Kuten ostajan, myös
11075: myyjän mahdollisuudet saada tietoa asunnossa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11076: mahdollisesti olevista piilevistä virheistä ovat lakiehdotuksen:
11077: heikot.
11078:
11079: Laki
11080: asuntokauppalain 61uvun 16 §:n muuttamisesta
11081:
11082: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11083: muutetaan 23 päivänä syyskuuta 1994 annetun asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 16 §:n 2 ja 3
11084: momentti seuraavasti:
11085:
11086: 16 § siitä, kun on käynyt ilmeiseksi, että purkamisen
11087: edellytykset ovat käsillä. Ilmoittamisen laimin-
11088: Kaupan osapuolella on oikeus purkaa kaup- lyönnillä ei kuitenkaan ole tällaista vaikutusta,
11089: pa, mikäli kauppa kaupantekohetken jälkeen ii- jos toinen osapuoli on menetellyt törkeän huoli-
11090: menneen virheen takia aiheuttaa hänelle olen- mattomasti tai kunnianvastaisesti tai arvotto-
11091: naista haittaa eikä muuta seurausta voida pitää masti.
11092: kohtuullisena.
11093: Kaupan osapuoli menettää oikeutensa purkaa
11094: kauppa virheen vuoksi, jollei hän ilmoita purka- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11095: misesta toiselle osapuolelle kohtuullisessa ajassa kuuta 199 .
11096:
11097:
11098: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
11099:
11100: Kimmo Sasi /kok
11101: LA 95/1998 vp
11102:
11103: Lakialoite 95
11104:
11105:
11106:
11107:
11108: Satu Hassi /vihr ym.: Lakialoite laiksi siviilipalveluslain muuttami-
11109: sesta
11110:
11111:
11112: Eduskunnalle
11113:
11114:
11115: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11116:
11117: Yhdenvertaisuuteen vedoten ehdotetaan, että oikeudellisia yhteisöjä tai sääti öitä, joissa siviili-
11118: siviilipalvelusaikaa lyhennettäisiin vastaamaan palveluksen voi suorittaa, ei määriteltäisi enää
11119: aseettoman palveluksen mukaista palvelusaikaa erikseen asetuksessa. Ehdotuksessa mahdolliste-
11120: eli 330 vuorokautta. Lisäksi ehdotetaan, että taan myös siviilipalveluksen suorittaminen kehi-
11121: yleishyödyllistä toimintaa harjoittavia yksityis- tysyhteistyössä.
11122:
11123:
11124:
11125: PERUSTELUT
11126:
11127: Siviilipalvelusaika on aina ollut sidoksissa va- sainvälisissä järjestöissä (YK:n ihmisoikeustoi-
11128: rusmiesten palvelusaikaan. Varusmiesten palve- mikunta, Euroopan neuvoston ministeritoimi-
11129: lusaikauudistus toteutettiin vuonna 1997 asevel- kunnat sekä Euroopan unionin toimielimet),
11130: vollisuuslakia koskevalla lainmuutoksella, joka joissa on hyväksytty useita siviilipalvelusta kos-
11131: tuli voimaan 1.7.1998 lukien. Varusmiesten pal- kevia suosituksia.
11132: velusajoiksi säädettiin 180, 270 ja 362 vuorokautta. Näille kannanotoille on yhteistä periaate, jon-
11133: Muutoksen myötä varusmiesten keskimääräi- ka mukaan siviilipalveluksen kesto ei saa johtaa
11134: nen palvelusaika lyhenee kuukaudella ja yleisin syrjintään eikä olla rangaistuksen luonteinen.
11135: (50% asevelvollisista) palvelusaika kahdella Euroopan parlamentin hyväksymän kannan-
11136: kuukaudella. Verrattuna varusmiesten yleisim- oton mukaan siviilipalveluksen pitäisi olla sa-
11137: pään palvelusaikaan siviilipalvelus olisi kestol- manpituinen kuin asepalvelus, jotta kestoa ei pi-
11138: taan epäsuhtaisempi kuin aiemman lain voimas- dettäisi pakotteena tai pelotteena.
11139: sa ollessa. Tätä voidaan pitää kohtuuttomana. Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan
11140: Siviilipalvelusajan pidempää kestoa on usein kannalta on kyseenalaista, että Suomen aloit-
11141: perusteltu palvelusmuotojen kokonaisrasitta- teesta hyväksyttiin YK:n ihmisoikeustoimikun-
11142: vuuteen liittyvillä argumenteilla. Selvityksissä on nan kokouksessa päätöslauselma, joka tunnus-
11143: kuitenkin todettu, että kokonaisrasittavuuden taa aseistakieltäytymisen perustavaa laatua ole-
11144: erot ovat suuremmat asepalveluksessa eri koulu- vaksi ihmisoikeudeksi. Lisäksi Suomijohtaa Eu-
11145: tusyksikköjen välillä ja siviilipalveluksessa eri roopan neuvoston asiantuntijaryhmää, jonka
11146: palveluspaikkojen välillä kuin asepalveluksen ja tarkoituksena on luoda kansainvälisesti parem-
11147: siviilipalveluksen välillä sinänsä. Toisaalta koko- mat siviilipalveluslait erityisesti entisiin Itä-Eu-
11148: naisrasittavuutta arvioitaessa on huomioitava roopan maihin ja samalla oman maan lainsää-
11149: palvelusajan kestoon pohjautuvat vaikutukset däntö kehittyy huonompaan suuntaan.
11150: muun muassa taloudelliseen tilaan, perhesuhtei- Viime vuonna hyväksytyssä valtioneuvoston
11151: siin, opinnoissa ja työelämässä etenemiseen. turvallisuuspoliittisessa selonteossakin todetaan,
11152: Siviilipalvelusajan lyhentämistä puoltavat että "siviilipalveluksen kehittämisessä on tär-
11153: myös siviilipalvelusasiain neuvottelukunnalle keää huolehtia siitä, että palvelusolosuhteet ja
11154: annetut oikeudelliset asiantuntijalausunnot Pal- palvelusaika kehittyvät vertailukelpoisesti varus-
11155: velusaikoihin on otettu kantaa myös useissa kan- miespalvelukseen nähden".
11156: 2 LA 95/1998 vp
11157:
11158: Palveluksen kokonaiskestoajan perusteella Ia erikseen palveluspaikoiksi. Menettely on jäyk-
11159: määräytyy se tosiasiallinen aika, jonka varus- kä ja epätarkoituksenmukainen, koska se aiheut-
11160: mies tai siviilipalvelusmies on poissa esimerkiksi taa uusien palveluspaikkojen hyväksymisen tar-
11161: työelämästä tai opiskelusta. Palveluksen koko- peetonta viivästymistä esimerkiksi tilanteessa,
11162: naiskestolla on usein ratkaiseva merkitys myös jossa palveluspaikoista on pulaa. On riittävää,
11163: taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien kasautu- että työministeriö ja siviilipalveluskeskus yhdes-
11164: misessa. Siviilipalveluksen keston kohtuuton pi- sä hyväksyvät uudet palveluspaikat valtioneu-
11165: tuus aiheuttaakin käytännön ongelmia monille voston hyväksymien yleisten kriteerien pohjalta.
11166: opintoihin hakeutuville tai palveluksen vuoksi Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu
11167: opintonsa keskeyttäneille. Opiskelupaikan hake- yhä enemmän globalisoituvassa maailmassam-
11168: minen voi viivästyä yhdellä ylimääräisenä vuo- me, jolloin on epätarkoituksenmukaista rajoit-
11169: della, kun esimerkiksi pääsykokeisiin valmistau- taa siviilipalveluksen suorittaminen pelkästään
11170: tuminen tai osallistuminen on mahdotonta 13 Suomeen. Perinteisen siviilipalvelun rinnalla tuli-
11171: kuukauden palveluksen vuoksi. Yli vuoden pois- si olla vaihtoehto palvelun suorittamisesta Suo-
11172: saolo opinnoista hankaloittaa opintoihin palaa- men kehitysyhteistyötehtävissä siten, että siviili-
11173: mista, sillä vapautusta opinnoista voi joutua ha- palvelusajan voisi suorittaa joko kokonaan tai
11174: kemaan ei vain yhdeksi lukuvuodeksi vaan mah- osan siitä kehitysyhteistyötä tekevien kansalais-
11175: dollisesti kahdeksi, kun opiskelija jää jälkeen järjestöjen tai kirkon hankkeissa, joko osittain
11176: opetusohjelmasta. Nykyisessä työllisyystilan- tai kokonaan kehitysmaissa.
11177: teessa tuntuu kohtuuttomalta vaikeuttaa nuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11178: rien opintoja tällä tavoin.
11179: Nykyisellään edellytetään, että kaikki yleis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11180: hyödyllistä toimintaa harjoittavat yksityisoikeu- lakiehdotuksen:
11181: delliset yhteisöt ja säätiöt hyväksytään asetukset-
11182:
11183:
11184: Laki
11185: siviilipalveluslain muuttamisesta
11186:
11187: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11188: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/1991) 3 §, 15 §:n 1 momen-
11189: tin 4 kohta sekä 16 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä on 16 §:n 3 momentti laissa 1271/1993,
11190: seuraavasti:
11191: 3§ 16 §
11192: Siviilipalvelusaika Siviilipalveluksen järjestäminen
11193: Siviilipalvelusaika on 330 päivää.
11194: Siviilipalvelus voidaan suorittaa myös Suo-
11195: 15 § men ulkopuolella Suomen kehitysyhteistyö-
11196: Palveluspaikat hankkeissa. Lisäksi Suomessa suoritettavaan si-
11197: viilipalvelukseen voi liittyä lyhyehköjä komen-
11198: Siviilipalvelus suoritetaan: nusmatkoja ulkomaille.
11199:
11200: 4) suomalaisen yleishyödyllistä toimintaa har-
11201: joittavan yksityisoikeudellisen yhteisön tai sää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11202: tiön palveluksessa kuuta 199 .
11203:
11204:
11205:
11206: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
11207:
11208: Satu Hassi/ vihr Osmo Soininvaara /vihr Erkki Pulliainen /vihr
11209: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Ulla Anttila /vihr
11210: Irina Krohn /vihr
11211: LA 96/1998 vp
11212:
11213: Lakialoite 96
11214:
11215:
11216:
11217:
11218: Jaakko Laakso /vas ym.: Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta
11219: annetun lain 17 luvun 10 §:n muuttamisesta
11220:
11221:
11222: Eduskunnalle
11223:
11224:
11225: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11226:
11227: Lakialoitteessa ehdotetaan eduskunnan kesä- Jumalan pilkkaamista koskeva kohta rikoslain
11228: kuussa 1998 hyväksymän rikoslain uskonrauhaa 17 luvun 10 §:stä poistettaisiin.
11229: koskevan säännöksen muuttamista siten, että
11230:
11231:
11232:
11233:
11234: PERUSTELUT
11235:
11236: 1. Nykyinen tilanne ta koskeva lain kohta. Tasavallan presidentti
11237: vahvisti lain 24.7.1998 ja laki tulee voimaan
11238: 1.1 Rikoslain sisältö vuoden 1970 lain mukaan 1.1.1999. Hyväksytyssä muodossaan Uskonrau-
11239: han rikkominen -niminen rikos sai muodon:
11240: Vanhassa vuonna 1970 säädetyssä rikoslain 10 Joka
11241: luvun 1 §:ssä (827/1970) säädettiin, että joka jul- 1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaaruis-
11242: kisesti pilkkaa Jumalaa, on tuomittavajumalan- tarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä,
11243: pilkasta sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi mitä uskonnonvapauslaissa (267 /1922) tarkoitet-
11244: vankeuteen. Vastaavasti uskonrauhan rikkomi- tu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin
11245: nen oli säädetty erikseen rangaistavaksi rikoslain pitää pyhänä, tai
11246: 10 luvun 2 §:ssä, jonka mukaan joka julkisesti 2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään
11247: herjaa tai häpäisee sitä, mitä Suomessa toimivas- tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkol-
11248: sa uskontokunnassa muutoin pidetään pyhänä, lista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoi-
11249: on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sak- tusta taikka hautaustilaisuutta,
11250: koon tai enintään vuodeksi vankeuteen. on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sak-
11251: Näiden rikossäännösten lisäksi vuonna 1970 koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukau-
11252: säädetyssä rikoslain 10 luvussa oli erikseen sää- deksi.
11253: detty rangaistavaksi uskonnonharjoituksen estä- Lainmuutos säädettiin vuonna 1997 annetun
11254: minen (3 §)ja uskonnonharjoituksen häiritsemi- hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä kulu-
11255: nen (4 §),joista ensin mainitun enimmäisrangais- van vuoden kesäkuussa. Hallituksen uskonrau-
11256: tus oli kaksi vuotta vankeutta ja jälkimmäisen haan kohdistuvaan rikosnimikkeeseen ei sisälty-
11257: enintään kuusi kuukautta vankeutta. nyt jumalanpilkkasäännöstä (HE 611997 vp).
11258: Rangaistusmaksimi oli hallituksen esityksessä
11259: 1.2 Rikoslain sisältö vuoden 1998 uudistuksen
11260: kolme kuukautta vankeutta.
11261: Vanhaan lakiin nähden hallitus esitti muutos-
11262: perusteella
11263: ta, jossa selkeästi kristilliseen Jumalaan kohdis-
11264: Kuluvan vuoden kesäkuussa hyväksyttiin tuva pilkka rikoksena olisi dekriminalisoitu.
11265: eduskunnassa rikoslain 17 lukuun vanhan rikos- Hallituksen esityksen perusteluissa jumalanpilk-
11266: lain 10 luvun uskonrauhan rikkomista korvaavat kaa tarkoittavasta rikoksesta todettiin muun
11267: säännökset mukaan lukien Jumalan pilkkaamis- muassa (s. 127):
11268: 2 LA 96/1998 vp
11269:
11270: "Uskontorikoksia koskevien säännösten tar- käsitykset jumalasta ja siten jumalanpilkka voi
11271: peellisuus ja sisältö ovat olleet kiistanalaisia. tulla arvosteltavaksi 1 kohdan mukaisena teko-
11272: Olosuhteiden ja yhteiskunnallisten katsomusten na. Lakivaliokunnassa vähemmistöönjääneiden
11273: aikojen kuluessa muuttuessa on uskontoon koh- edustajien, jotka halusivat edelleen säilyttää ju-
11274: distuvien rikosten sisältö ja merkitys vastaavasti malanpilkan erikseen rangaistavana, vastalau-
11275: vaihdellut. seessa 4 todettiin muun muassa perusteluina, että
11276: Oikeustieteessä oli jo vuoden 1889 rikoslain kysymys ei perimmältään ole siitä, voiko Juma-
11277: säätämisen aikoihin kiistanalainen kysymys sii- laa pilkata, vaan siitä, saako Jumalaa pilkata
11278: tä, mitä oli pidettävä uskontorikosten suojelu- kansamme keskuudessa. On kysymys meidän
11279: kohteena. Rikoslaissa omaksuttiin silloisissa yhteiskuntamme asenteesta uskontoon ja kristil-
11280: oloissa verraten uudenaikainen käsitys. Rikos- lisiin arvoihin. Vastalauseen 4 mukaan Raama-
11281: lain valmistelutöistä ilmenee, että uskontorikok- tun sanasta nousevien perusteiden mukaan Ju-
11282: sia koskevien säännösten tarkoituksena oli suo- malan nimi tulee sisällyttää itse lakitekstiin.
11283: jella lähinnä kansalaisten uskonnollisia tunteita. Hallituksen säännösehdotus tutkittiin myös
11284: Kuitenkin vuoden 1889 rikoslain säännöksistä perustuslakivaliokunnassa perus- ja ihmisoi-
11285: katsottiin vielä löytyvän merkkejä aikaisemmin keuksien kannalta. Perustuslakivaliokunta totesi
11286: vallinneesta ja viime vuosisadan lopulla laajoissa lausunnossaan, että säännöksen sanamuotoa
11287: piireissä hyväksytystä käsityksestä, jonka mu- voidaan pitää rikosoikeudellisesta legaliteettipe-
11288: kaan eräät uskontorikokset kohdistuvat Juma- riaaatteesta johdettavan tarkkarajaisuusvaati-
11289: laan, kuten myös siitä käsityksestä, että rikosoi- muksen kannalta jossain määrin tulkinnanvarai-
11290: keuden tehtävänä on suojella vallitsevaa uskon- sena. Tulkinnanvaraisuus koskee rangaistus-
11291: toa harhaopeilta. Uskontorikoksia koskevien säännöksellä suojattavaa intressiä. Myös rekiste-
11292: rangaistussäännösten perusteena on katsottu röityjen uskonnollisten yhdyskuntien erilaisuu-
11293: olevan myös sen ajatuksen, että uskonto kuuluu desta ja monilukuisuudesta voi perustuslakiva-
11294: yhteiskuntajärjestystä yllä pitäviin rakenteisiin ja liokunnan mukaan seurata epätarkkuutta. Ran-
11295: että rangaistussäännösten yhtenä tarkoituksena gaistavuodelta edellytettävät lisävaatimukset-
11296: on kriminalisoida yleistä uskonnollisuutta mu- loukkaaruistarkoitus ja herjauksen tai häpäise-
11297: rentavia tekoja. misen julkisuus - rajaavat perustuslakivalio-
11298: Nykyisin katsotaan yleensä, ettei uskonto sel- kunnan mielestä kuitenkin säännöksen sovelta-
11299: laisenaan ole uskontorikosten suojelukohde. Suo- misalan riittävän selkeästi. Perustuslakivalio-
11300: jelukohteiksi katsotaan kansalaisten uskonnolliset kunta ei näin ollen käsitellyt lakivaliokunnan
11301: vakaumukset ja tunteet sekä uskonrauha yhteis- vähemmistön, sittemmin eduskunnan täysistun-
11302: kunnassa. Kiistanalaisena pidetään myös sitä, voi- non enemmistön hyväksymää säännöstä, johon
11303: ko ,rikosoikeudellisen suojan kohteena olla Juma- jumalanpilkka palautui rikosoikeudellisena kä-
11304: 1a. sitteenä.
11305: Lakivaliokunnan enemmistön mukaan tämä Eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelys-
11306: kohta olisi tullut säilyttää hallituksen esityksen sä äänin 74--69 jumalanpilkka lisättiin lakivalio-
11307: mukaisena(LaVM 3/1998 vp). Valiokunnan mie- kunnan mietinnön ehdotukseen ja näin täysis-
11308: tinnössä todettiin, että asian käsittelyn yhteydes- tunnon enemmistön kanta voitti suuressa valio-
11309: sä on keskusteltu jumalanpilkasta ja säännöseh- kunnassa äänin 13-12.
11310: dotusta on arvosteltu, koska siinä ei mainita Ju-
11311: malaa. Valiokunta kuuli muun muassa Suomen
11312: evankelisluterilaisen kirkon Kirkkohallitusta ja 2. Lakialoitteen perustelut jumalanpilkkasään-
11313: Suomen ortodoksisen kirkkokunnan Kirkollis- nöksen poistamisesta rikoslain 17 luvun
11314: hallitusta. Tämän pohjalta valiokunta päätyi sii- 10 §:stä
11315: hen, ettei ehdotettua säännöstä ole tältä osin
11316: syytä muuttaa. Lakivaliokunnan mielestä rikos- Koska mielestämme kuluvan vuoden kesä-
11317: lakiin ei tule sisällyttää jonkin tietyn uskonnolli- kuussa eduskunnassa ratkaistiin jumalanpilkkaa
11318: sen vakaumuksen elementtejä, esimerkeiksi mai- koskevan kohdan säilyttäminen uskonrauhaa
11319: nintaa Jumalasta. Rikoslain säännösten on olta- koskevassa rikosnimikkeessä varsin satunnaisel-
11320: va hyväksyttäviä myös niiden kannalta, jotka la eduskuntaenemmistöllä ja ilman, että hallituk-
11321: eivät tunnusta esimerkiksi kristillistä uskoa. sen esityksestä poikkeavaa säännösehdotusta
11322: Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien pyhi- olisi käsitelty perustuslakivaliokunnassa, ehdo-
11323: nä pitämiin asioihin kuuluu olennaisena osana tamme jumalanpilkkaa koskevan kohdan poista-
11324: LA 96/1998 vp 3
11325:
11326: mista säännöksestä. Laki on hyväksytyssä muo- maJa-käsityksen välineenä, silloin kun on kysy-
11327: dossaan epäilyttävä muun muassa hallitusmuo- mys erilaisten uskonnollisten tai maailmankatso-
11328: don 5 §:n kannalta, josta seuraa julkisen vallan muksellisten näkemysten kilpailusta. Jumalan
11329: käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuo- pilkkaamista merkitsevä teko hyväksytyssä ri-
11330: lisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai koslaissa voi toteutua myös ilman, että syyttäjän
11331: maailmankatsomuksellisia suuntauksia, 6 a §:n pitäisi osoittaa tekoon syyllisen toimineen louk-
11332: ilmaisemasta rikosoikeudellisesta legaliteettipe- kaamistarkoituksessa, mikä tässä yhteydessä te-
11333: riaatteesta jobdettavan tarkkarajaisuusvaati- kee hyväksytyn säännöksen erityisen epäoikeu-
11334: muksen kannalta, sekä 9 §:ssä turvatun uskon- denmukaiseksi. Harhaoppisuuden torjuminen ei
11335: non ja omantunnon vapauden ja 10 §:n takaa- kuulu mielestämme rikosoikeuden tehtäviin eikä
11336: man sananvapauden kannalta. Vastaavat oikeu- lain soveltajalla ole myöskään yleisesti hyväksyt-
11337: det on turvattu kansainvälisissä ihmisoi- tyjä perusteita ratkaisulleen, onko Jumalan pilk-
11338: keussopimuksissa. kaamiseksi väitetty teko tunnusmerkistön mu-
11339: Perusteluiden osalta viittaamme sekä hallituk- kainen.
11340: sen esityksen (HE 6/1997 vp) säännöskohtaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11341: perusteluihin että lakivaliokunnan mietinnössä
11342: (La VM 3/1998 vp) esitettyihin perusteluihin. Kä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11343: sityksemme mukaan modernin oikeusvaltion ri- lakiehdotuksen:
11344: koslaki ei voi toimia tietyn uskontokunnan Ju-
11345:
11346:
11347:
11348: Laki
11349: rikoslain muuttamisesta annetun lain 171uvun 10 §:n muuttamisesta
11350:
11351: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11352: muutetaan 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun rikoslain muuttamisesta annetun lain 17luvun 10 §
11353: (56311998) seuraavasti:
11354:
11355: 10 § on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sak-
11356: Uskonrauhan rikkominen koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukau-
11357: deksi.
11358: Joka
11359: 1) loukkaaruistarkoituksessa julkisesti herjaa
11360: tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa Tämä laki tulee voimaan päivänä
11361: (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen kuuta 199 .
11362: yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai
11363:
11364:
11365:
11366: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
11367:
11368: Jaakko Laakso /vas Iivo Polvi /vas Eila Rimmi /vas
11369: Timo Laaksonen /vas Jorma Vokkolainen /vas Annika Lapintie /vas
11370: Pentti Tiusanen /vas Mikko Immonen /vas Reino Laine /vas
11371: Matti HuutoJa /vas Pekka Saarnio /vas Mikko Kuoppa /va-r
11372: Veijo Puhjo /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Claes Andersson /vas
11373: Kari Uotila /vas Jarmo Wahlström /vas Anne Huotari /vas
11374: Esko Helle /vas Mikko Elo /sd Säde Tahvanainen /sd
11375: Kimmo Kiljunen /sd Jukka Tarkka /nuors Jukka Roos /sd
11376: Pekka Leppänen /vas Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Jorma Rantanen /sd
11377: Satu Hassi /vihr Marjaana Koskinen /sd Tapio Karjalainen /sd
11378: Risto Kuisma /rem Irina Krohn /vihr
11379: LA 97/1998 vp
11380:
11381: Lakialoite 97
11382:
11383:
11384:
11385:
11386: Arja Ojala /sd ym.: Lakialoite laiksi vuodelta 1999 suoritettavista
11387: sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta
11388: ja työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n muuttami-
11389: sesta
11390:
11391:
11392: Eduskunnalle
11393:
11394: Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairau- jotta sen määrä saataisiin lähemmäksi palkka-
11395: den varalta sairausvakuutuslain mukaisesti. Sai- tuloista perittävää sairausvakuutusmaksua. So-
11396: rausvakuutuslain mukaan vakuutetulle suorite- siaali- ja terveysvaliokunta on ottanut asiaan
11397: taan sairauden perusteella korvausta tarpeellisen kantaa ponnen muodossa.
11398: sairaanhoidon kustannuksista, sairaudesta joh- Sosiaalivakuutusjärjestelmän idea on, että va-
11399: tuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa sekä kuutusmaksut kerätään niiltä henkilöiltä, jotka
11400: raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta. ovat vakuutusperusteisen etuuden käyttäjiä. Ko-
11401: Sairausvakuutusmaksujen maksamiseen osallis- rotetun sairausvakuutusmaksun periminen elä-
11402: tuvat työnantajat ja vakuutetut. keläisiltä on epäloogista, koska eläkeläiset eivät
11403: Eläkkeistä on vuodesta 1993 lukien maksettu tarvitse ansionmenetyksen korvausta työkyvyt-
11404: muihin tuloihin nähden ylimääräistä sairausva- tömyyden, raskauden tai synnytyksen vuoksi.
11405: kuutusmaksua. Korkeimmillaan tämä ylimää- Korotettujen sairausvakuutusmaksujen lisäksi
11406: räinen maksu on ollut 3 penniä kunnallisverotet- on eläkeläisille viime vuosina tullut huomattavia
11407: tavasta vuositulosta. Viime vuosina tätä maksua lisäkuluja mm. sairauskuluvähennyksen poista-
11408: on laskettu, mutta ei sillä tahdilla kuin olisi ollut misen takia. Koska eläketuloa saavan henkilön
11409: suotavaa. korotetulle Sairausvakuutusmaksulie ei ole ole-
11410: Eläkkeiden verotus kevenee hieman vuoteen massa sosiaalivakuutuksesta tai oikeudenmukai-
11411: 1998 verrattuna, kun eläketuloista perittävää sai- suuden periaatteista jobdettavia perusteita, on
11412: rausvakuutusmaksua alennetaan 0,3 penniä. Li- korotetun sairausvakuutusmaksun perimisestä
11413: säksi 80 000 markkaa ylittävästä tulosta peritty asteittain luovuttava.
11414: ylimääräinen 0,45 pennin suuruinen maksu pois- Lakialoitteesta johtuvat kustannukset vuon-
11415: tuu sekä eläke- että palkkatulojen osalta. Eläk- na 1999 ovat yhteensä noin 350 miljoonaa mark-
11416: keensaajien sairausvakuutusmaksu on silti edel- kaa. Lakialoitteeseen liittyen on tehty asianmu-
11417: leen 2,4 penniä korkeampi kuin palkansaajien. kainen talousarvioaloite.
11418: Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu on 3,9 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11419: penma kunnallisverotettavasta vuositulosta.
11420: Siksi tulisikin eläkeläisten ylimääräistä sairaus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11421: vakuutusmaksua alentaa vielä 0, 7 penniä äyriltä, lakiehdotuksen:
11422:
11423:
11424:
11425:
11426: 18 280044
11427: 2 LA 97/1998 vp
11428:
11429: Laki
11430: vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja
11431: työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
11432:
11433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11434: muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista,
11435: työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain (513/1998) 2 §,
11436: seuraavasti:
11437:
11438: 2§ verotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Tämä sai-
11439: Sairausvakuutusmaksun korotus rausvakuutusmaksun korotus on kuitenkin enin-
11440: tään 1,70 prosenttia veronalaisesta eläketulosta.
11441: Jos vakuutettu saa vuoden 1999 aikana eläke-
11442: tuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 §:ssä
11443: säädetään, sairausvakuutusmaksua 1,70 penniä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11444: hänelle vuodelta 1999 toimitettavassa kunnallis- kuuta 1999.
11445:
11446:
11447: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
11448:
11449: Arja Ojala /sd Pirkko Peltomo /sd Marjatta Vehkaoja /sd
11450: Kalevi Olin /sd Eila Rimmi /vas Arto Lapiolahti /sd
11451: Ulla J uurola /sd Raimo Mähönen /sd Tapio Karjalainen /sd
11452: Erkki Partanen /sd Raimo Holopainen /sd Reino Ojala /sd
11453: Esa Lahtela /sd Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd
11454: Kari Rajamäki /sd Helena Vartiainen /sd Jukka Gustafsson /sd
11455: Tuija Pohjola /sd Riitta Prusti /sd
11456: LA 98/1998 vp
11457:
11458: Lakialoite 98
11459:
11460:
11461:
11462:
11463: Ulla Juurola /sd ym.: Lakialoite laiksi työntekijäin eläkelain 8 §:n
11464: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muutta-
11465: misesta ja laiksi valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain
11466: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
11467:
11468:
11469: Eduskunnalle
11470:
11471: Vuoden 1996 alusta toteutetun kansaneläk- kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkee-
11472: keen pohjaosan poistamisen myötä ainakin tu- seen. Nyt tämä täydennysosakin poistuu, vaik-
11473: hansia eläkkeensaajia on kohdeltu tavalla, jota kakin eri aikataulussa kuin kansaneläkkeen poh-
11474: he eivät ymmärrä eivätkä voi hyväksyä. Eläkkei- jaosa. Valtion eläkelain mukaista vanhuuselä-
11475: den yhteensovituksessa heidän kohdallaan kan- kettä saavia, jotka ovat jo täyttäneet 65 vuotta,
11476: saneläkkeen pohjaosa on jo kertaalleen vähen- koskee myös kansaneläkkeen pohjaosan poista-
11477: netty kokonaiseläkettä mitoitettaessa, ja nyt vä- minen samalla tavoin kuin työeläkkeen saajia.
11478: hennys on tehty uudelleen pohjaosan poistami- Viittaussäännösten perusteella työntekijäin
11479: sen mukana. Kaikille eläkkeensaajillehan mak- eläkelakiin tehtyjä muutoksia sovelletaan mui-
11480: settiin aiemmin ainakin kansaneläkkeen pohja- hin työeläkejärjestelmän mukaisiin vanhuus-
11481: osa, koska he olivat osallistuneet järjestelmän eläkkeisiin. Vastaavasti muutokset on viety mui-
11482: rahoitukseenkin maksamalla kansaneläkeva- denjulkisyhteisöjen eläkesääntöihin (esim. Kun-
11483: kuutusmaksun. nallisen eläkelaitoksen eläkesääntö, Suomen
11484: Eläkepoliittisesti on perusteltua sovittaa eri Pankin ja Kansaneläkelaitoksen eläkesäännöt).
11485: lakien nojalla maksettavat eläkkeet yhteen, jol- Näistä syistä asia koskee tuhansia eläkkeensaa-
11486: loin saman henkilön eri eläkkeiden summa on jia. Eräiden tilastojen perusteella voitaneen ar-
11487: 60-66 % palkasta eläkejärjestelmästä riippuen. vioida olevan noin 20 000 eläkkeensaajaa, joita
11488: Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työeläkettä tämä kaksinkertainen kansaneläkkeen pohja-
11489: alennettiin ennen 1.1.1996 kansaneläkkeen poh- osan poistaminen koskee. Tämän arvion perus-
11490: jaosaa vastaavalla määrällä työeläkkeen ylittäes- teella kyse on siten noin 90 milj. markan eläke-
11491: sä tietyn tason. Nyt kuitenkin 1.1.1996 alkaen leikkauksesta viiden vuoden aikana. Tosin arvio-
11492: kansaneläkettä on vähennetty 60 markalla ja sen ta on vaikea tehdä, koska siihen vaikuttaa olen-
11493: jälkeen 20 %:lla vuosittain, vaikka se on jo ker- naisesti tällaisten eläkkeensaajien elinikä.
11494: taalleen eläkkeestä vähennetty yhteensovituksen Vanhimman eläkkeensaajaikäluokan oikeu-
11495: yhteydessä. denmukaiseksi kohteluksi on tarpeen muuttaa
11496: Valtion eläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen yhtey-
11497: on maksettu usein jo ennen kansaneläkelain mu- dessä muutettuja eläkkeiden yhteensovitussään-
11498: kaista 65 vuoden vanhuuseläkeikää. Tällaisissa nöksiä siten, että näiden eläkkeensaajien koko-
11499: tapauksissa on valtion eläkelain mukaiseen eläk- naiseläke pysyisi entisellään eikä jatkossakaan
11500: keeseen suoritettu täydennysosana lain 12 §:n vähentyisi kansaneläkkeen pohjaosan poistami-
11501: 5 momentin nojalla se määrä, joka kansaneläk- sen myötä.
11502: keen huomioon ottamisenjohdosta on vähennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11503: ty valtion eläkelain mukaisesta vanhuuseläk-
11504: keestä. Tätä täydennysosaa on maksettu siihen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
11505: saakka, kunnes eläkkeensaaja tuli oikeutetuksi kiehdotukset:
11506: 2 LA 98/1998 vp
11507:
11508: 1.
11509: Laki
11510: työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
11511:
11512: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11513: lisätään 18 päivänä joulukuuta 1995 työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta annetun lain (1495/
11514: 1995) voimaantulosäännökseen uusi 3 momentti seuraavasti:
11515:
11516: mällä 6 prosenttia ylitteestä, kuitenkin enintään
11517: Mikäli ennen tämän lain voimaantuloa voi- se kansaneläkkeen määrä, jonka eläkkeensaaja
11518: massa ollutta vanhuus- tai työkyvyttömyyselä- saa 18 päivänä joulukuuta 1996 kansaneläkelain
11519: kettä on yhteensovitusrajan ylityksen johdosta muuttamisesta annetun lain (149111995) ja sen
11520: vähennetty, niin eläkkeiden yhteensovitus toimi- voimaanpanosäännösten mukaisesti.
11521: tetaan työntekijäin eläkelain 8 a §:stä poiketen
11522: uudelleen 1 päivästä tammikuuta 1999 ja sitä
11523: myöhemmistä ajankohdista lukien siten, että yh- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11524: teensovitusraja saadaan ottamalla 60 prosenttia kuuta
11525: yhteensovitusperusteesta ja, jos yhteensovituspe- Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammi-
11526: ruste ylittää 586 markkaa kuukaudessa, vähentä- kuuta 1999lukien.
11527:
11528:
11529:
11530:
11531: 2.
11532: Laki
11533: valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
11534:
11535: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11536: muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1995 valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (167111995)
11537: voimaantulosäännöksen 13 momentti seuraavasti:
11538:
11539: uudelleen noudattaen soveltuvin osin työnteki-
11540: Tällä lailla kumottua 12 §:n 5 ja 6 momenttia jäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta annetun lain
11541: sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa alka- voimaantulosäännöksen muuttamisesta päi-
11542: neisiin eläkkeisiin siten, että täydennysosan mää- vana kuuta 199 annetun lain ( /199 )
11543: rä maksetaan 1 päivästä tammikuuta 1999lukien voimaantulosäännöksiä.
11544: sen suuruisena kuin se oli joulukuun 31 päivänä
11545: 1995. Kun tällainen eläkkeensaaja saavuttaa
11546: oikeuden eläkkeeseen kansaneläkelain nojalla, Tämä laki tulee voimaan päivänä
11547: tämän lain mukainen eläke yhteensovitetaan kuuta
11548:
11549:
11550: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
11551:
11552: Ulla Juurola /sd Helena Vartiainen /sd Kalevi Olin /sd
11553: Reino Ojala /sd Pentti Tiusanen /vas Mikko Immonen /vas
11554: Eila Rimmi /vas Esko Helle /vas Juhani Alaranta /kesk
11555: Matti Vähänäkki /sd Sulo Aittoniemi /kesk Anneli Jäätteenmäki /kesk
11556: Johannes Leppänen /kesk Arto Lapiolahti /sd Matti Saarinen /sd
11557: Raimo Holopainen /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Kari Rajamäki /sd
11558: Tapio Karjalainen /sd Esa Lahtela /sd Jukka Mikkola /sd
11559: Kari Uotila /vas Jukka Gustafsson /sd Pekka Saarnio /vas
11560: LA 98/1998 vp 3
11561:
11562: Arja Ojala /sd Reijo Kallio /sd Vaito Koski /sd
11563: Tuija Pohjola /sd Erkki Pulliainen /vihr Veijo Puhjo /va-r
11564: Iivo Polvi /vas Kaarina Dromberg /kok Juha Karpio /kok
11565: Pehr Löv /r Timo Järvilahti /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
11566: Hannes Manninen /kesk Jorma Kukkonen /sd Janne Viitamies /sd
11567: Maija Rask /sd Tarja Kautto /sd Sinikka Hurskainen /sd
11568: Markku Pohjola /sd Klaus Heliberg /sd Kimmo Kiljunen /sd
11569: Riitta Prusti /sd Pirkko Peltomo /sd Leena Luhtanen /sd
11570: Lauri Metsämäki /sd Heikki Rinne /sd Tuula Haatainen /sd
11571: Erkki Partanen /sd Säde Tahvanainen /sd Outi Siimes /kok
11572: Pekka Kuosmanen /kok Kari Kantalainen /kok Tuija Nurmi /kok
11573: Seppo Kanerva /kok Marjaana Koskinen /sd Mikko Kuoppa /va-r
11574: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Raimo Mähönen /sd
11575: LA 99/1998 vp
11576:
11577: Lakialoite 99
11578:
11579:
11580:
11581:
11582: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain 16 §:n
11583: muuttamisesta
11584:
11585:
11586: Eduskunnalle
11587:
11588: Vuonna 1996 eduskunnan hyväksymässä tu tehtävän nyt tapahtumassa olevan kaltaista
11589: työttömyysturvalaissa tuli voimaan säännös, heikennystä.
11590: jonka nojalla työttömyysturvan työssäoloeh- Työttömyysturvan työssäoloehdon ollessa
11591: toon voidaan lukea enintään 16 viikon ajanjakso nykyisin 43 viikkoa ei kyseinen 16 viikkoa muo-
11592: sitä aikaa, jonka henkilö on saanut työvoimapo- dosta sellaista osaa kokonaisajasta, että se rajoit-
11593: liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mu- taisi tai estäisi millään tavalla työn vastaanotta-
11594: kaista koulutustukea. Tämä säännös säädettiin mista. Työllistämistöiden kesto on ajallisesti käy-
11595: olemaan voimassa kaksi vuotta ja sen voimassa- tännössä enintään 26 viikkoa, joten pelkästään
11596: olo päättyy vuoden 1998 lopussa. yhdistämällä koulutusta ja työllisyystöitä ei työs-
11597: Tiettävästi hallituksella ei ole aikomusta jat- säoloehto täyty. Koulutuksen avulla ihmisen
11598: kaa tämän määräaikaisen lain voimassaoloa. työmarkkinakelpoisuus kuitenkin lisääntyy ja
11599: Tämä tarkoittaisi sitä, että ensi vuoden alusta ei mahdollisuudet työllistyä kasvavat.
11600: työvoimapoliittista aikuiskoulutusta voisi enää Lakialoitteen mukaisesti työssäoloehtoon
11601: laskea työttömyysturvan työssäoloehtoon. voisi jatkossa lukea enintään 16 viikon ajalta
11602: Jos näin kävisi, se merkitsisi sitä, että yksi myös ajanjakson, jolta henkilö on saanut työvoi-
11603: työttömyysturvaan sisältyvä työttömien akti- mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
11604: voinnin keino poistuisija syrjäytymisen riski kas- mukaista koulutustukea. Laki on tarkoitettu tu-
11605: vaisi. Asia on myös periaatteellinen. Hallitus on lemaan voimaan 1.1.1999. Näin mitään ajallista
11606: luvannut, ettei työttömyysturvaan tulla teke- katkosta entisen väliaikaisesti voimassa olleen
11607: mään heikennyksiä. Jos lain voimassaoloa eijat- lain ja uuden lainkohdan välillä ei tulisi olemaan.
11608: keta, se kuitenkin merkitsisi heikennystä vallitse- Säädökset ovat sisällöltään identtiset.
11609: vaan tilanteeseen. Edelleen työmarkkinapolitii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11610: kan kannalta on perusteltua säätää tämä laki
11611: olemaan voimassa myös vuoden 1998 jälkeen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11612: Tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä lakiehdotuksen:
11613: esillä oli myös työttömyysturva, eikä siihen sovit-
11614:
11615:
11616: Laki
11617: työttömyysturvalain 16 §:n muuttamisesta
11618:
11619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11620: lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 16 §:ään, sellaisena
11621: kuin se on osaksi laeissa 554/1993, 1317/1994 ja 666/1996, uusi 9 momentti seuraavasti:
11622:
11623: 16 § työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-
11624: tun lain mukaista koulutustukea.
11625: Edellä 2 momentissa tarkoitettuun työssäolo-
11626: aikaan voidaan rinnastaa enintään 16 viikon Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11627: ajalta myös ajanjakso, jolta henkilö on saanut kuuta 1999.
11628: 2 LA 99/1998 vp
11629:
11630: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
11631:
11632: Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd Jorma Kukkonen /sd
11633: Klaus Heliberg /sd Helena Vartiainen /sd Tuula Haatainen /sd
11634: Marjaana Koskinen /sd Janne Viitamies /sd Pia Viitanen /sd
11635: Tuija Pohjola /sd Kalevi Olin /sd Säde Tahvanainen /sd
11636: Jorma Rantanen /sd Mikko Immonen /vas Reino Ojala /sd
11637: Timo Järvilahti /kesk Reijo Lindroos /sd Sulo Aitioniemi /kesk
11638: Erkki Partanen /sd Raimo Holopainen /sd Tapio Karjalainen /sd
11639: Kari Rajamäki /sd Arto Lapiolahti /sd Johannes Koskinen /sd
11640: Matti Vähänäkki /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Heikki Rinne /sd
11641: Matti Saarinen /sd Pekka Saarnio /vas Sinikka Hurskainen /sd
11642: Seppo Kanerva /kok Raimo Vistbacka /ps Anne Huotari /vas
11643: Reijo Kallio /sd Ulla Juurola /sd Mikko Kuoppa /va-r
11644: Reino Laine /vas Matti HuutoJa /vas Jorma Vokkolainen /vas
11645: Kari Uotila /vas Pentti Tiusanen /vas Annika Lapintie /vas
11646: Jaakko Laakso /vas Iivo Polvi /vas Eila Rimmi /vas
11647: Timo Laaksonen /vas Pekka Leppänen /vas Claes Andersson /vas
11648: Veijo Puhjo /va-r Vaito Koski /sd Kimmo Kiljunen /sd
11649: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Esko Helle /vas Marjatta Vehkaoja /sd
11650: Erkki Pulliainen /vihr Juha Korkeaoja /kesk Leena Luhtanen /sd
11651: Virpa Puisto /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Pertti Virtanen /evir
11652: Hannu Takkula /kesk Matti Ryhänen /kesk Päivi Räsänen /skl
11653: Tauno Pehkonen /skl Aulis Ranta-Muotio /kesk Kari Myllyniemi /kesk
11654: Hannes Manninen /kesk Toimi Kankaanniemi /skl Jukka Gustafsson /sd
11655: Esko-Juhani Tennilä /va-r Reijo Laitinen /sd Matti Väistö /kesk
11656: Juhani Alaranta /kesk Jukka Roos /sd Lauri Metsämäki /sd
11657: Arto Bryggare /sd Markku Pohjola /sd Jukka Mikkola /sd
11658: Irina Krohn /vihr Tuija Brax /vihr Risto Kuisma /rem
11659: Aino Suhola /kesk Timo Kalli /kesk Pauli Saapunki /kesk
11660: Minna Karhunen /kok Jukka Vihriälä /kesk Tarja Kautto /sd
11661: Anneli Jäätteenmäki /kesk Mauri Pekkarinen /kesk Johannes Leppänen /kesk
11662: Armas Komi /kesk Annikki Koistinen /kesk Seppo Kääriäinen lkesk
11663: Matti Vanhanen /kesk Juha RehuJa /kesk Tero Mölsä /kesk
11664: Tarja Filatov /sd Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Raimo Tiilikainen /r
11665: Anu Vehviläinen /kesk Sakari Smeds /skl Mikko Elo /sd
11666: Liisa Hyssälä /kesk Arja Ojala /sd Mats Nyby /sd
11667: LA 100/1998 vp
11668:
11669: Lakialoite 100
11670:
11671:
11672:
11673:
11674: Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Lakialoite laiksi kehitysalueelle tehtä-
11675: vien investointien korotetuista poistoista annetun lain muutta-
11676: misesta
11677:
11678: Eduskunnalle
11679:
11680: Lakialoitteessa ehdotetaan, että matkailun Ohjelmapalvelutoiminta perustuu aktiviteet-
11681: ohjelmapalveluyritykset tulisivat kehitysalueelle tipakettien, kuten esimerkiksi moottorikelkkasa-
11682: tehtävien investointien korotetuista poistoista farien tuottamiseen. Ohjelmapalveluyritysten
11683: annetun lain soveltamisalaan. Kyseessä on rin- toiminta on perinteisesti rakentunut kevyille in-
11684: nakkaislakialoite hallituksen esitykselle 125/ vestoinneille tai toiminta on tukeutunut majoi-
11685: 1998 vp. tustoimintaan. Ohjelmapalveluiden rooli mat-
11686: Hyväksyessään vastaavan lain viime vuonna kailussa on kuitenkin viime vuosina voimak-
11687: valtiovarainvaliokunta korosti mietinnössään kaasti korostunut. Ne toimivat nykyisin matkai-
11688: seuraavaa: "jos lakia jatketaan vuoden 1998 jäl- lualueiden ja majoittajien "vetureina" matkailu-
11689: keen, on selvitettävä, onko tarkoituksenmukais- markkinoinnissa. Yhä suurempi osa ulkomaalai-
11690: ta sisällyttää lain piiriin ohjelmapalveluyritykset sista matkailijoista tulee Lappiin ja Kuusamoon
11691: tai matkailuun vastaavalla tavalla liittyvät yri- aktiviteettilomalle, jolloin ohjelmapalvelut ovat
11692: tykset". Hallituksen esitykseen ei tästä huolimat- päätuote ja majoitus sivutuote. Myös paineita
11693: ta sisälly asiasta tehtyä selvitystä saati sitten tar- investointien lisäämiseen on olemassa ohjelma-
11694: vittavaa muutosehdotusta lain soveltamisalaan. palvelutoiminnan laajentuessa. Matkailuyritys-
11695: Laissa kehitysalueelle tehtävien investointien toiminnan kehittäminen Lapissa on suuntautu-
11696: korotetuista poistoista (1262/1993) säädetään massa elämystuotantoon ja siihen liittyvän osaa-
11697: kehitysalueen tuotantotoiminnan ja matkailuyri- misen kehittämiseen.
11698: tystoiminnan edistämiseksi tuloverotuksessa Laki kehitysalueelle tehtävien investointien
11699: myönnettävistä veronhuojennuksista. Lain korotetuista poistoista ei siis ota huomioon oh-
11700: 3 §:ssä on määritelty tuotantolaitos ja matkailu- jelmapalveluyritysten osuutta tärkeänä matkai-
11701: yritys. Matkailuyritykseksi on määritelty ensin- lupalvelun tuottajana. Se asettaa yrittäjät eriar-
11702: näkin majoitusliikkeet kuten hotelli, motelli ja voiseen asemaan ja heikentää ohjelmapalveluyri-
11703: muut vastaavat, toiseksi majoitusliikkeen yhtey- tysten mahdollisuuksia kehittää tuotteitaan.
11704: dessä harjoitettu saman omistajan ravitsemuslii- Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että
11705: ke sekä kolmanneksi maatalouden yhteydessä matkailuyritykseksi määriteltäisiin myös ohjel-
11706: harjoitettu maatilasta erillinen majoitustoimin- mapalveluyritys tai vastaava matkailupalvelun
11707: ta. Matkailun ohjelmapalveluyrityksiä ei ole si- tuottaja.
11708: sällytetty kuuluvaksi lain piiriin, vaikka lain tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11709: koituksena on 1 §:n mukaan edistää juuri mat-
11710: kailuyritystoimintaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11711: lakiehdotuksen:
11712: 2 LA 100/1998 vp
11713:
11714:
11715: Laki
11716: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
11717:
11718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11719: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulukuuta
11720: 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti
11721: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 3211998 sekä
11722: lisätään lain 3 §:n 2 momenttiin uusi 4 kohta seuraavasti:
11723:
11724: 2§ 8§
11725: (Kuten HE) (Kuten HE)
11726:
11727: 3§
11728: Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen (Voimaantulosäännöksen 1 ja 2 mom. kuten
11729: HE)
11730: määritelmä
11731: Lain 2 §:n 2 momentissa säädettyä toimialara-
11732: (1 mom. kuten HE) joitusta ja 3 §:n muutosta sovelletaan kuitenkin
11733: Tässä laissa matkailuyrityksellä tarkoitetaan: jo verovuodelta 1998.
11734:
11735: 4) matkailuun liittyvää ohjelmapalvelua tuot-
11736: tavaa yritystä.
11737:
11738:
11739: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
11740:
11741: Maria Kaisa Aula /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk Maija Rask /sd
11742: Matti HuutoJa /vas Esko-Juhani Tennilä /va-r Ossi Korteniemi /kesk
11743: Hannes Manninen /kesk Pauli Saapunki /kesk Hannu Takkula /kesk
11744: Matti Väistö /kesk Osmo Kurola /kok Mauri Pekkarinen /kesk
11745: LA 101/1998 vp
11746:
11747: Lakialoite 101
11748:
11749:
11750:
11751:
11752: Kyösti Karjula /kesk ym.: Lakialoite laiksi työsopimuslain 17 §:n
11753: muuttamisesta
11754:
11755:
11756: Eduskunnalle
11757:
11758: Työehtosopimusten sitovuutta säännellään Yleissitovuusjärjestelmän luominen on tuonut
11759: kahdella normistolla: yhtäältä työehtosopimus- koko työehtosopimusten kirjon kaikkiin yrityk-
11760: lain 4 §:ssä olevalla normaalisitovuutta koske- siin. Jos laissa olisi pysytty vähimmäispalkan
11761: valla normistolla, ja toisaalta työsopimuslain säätämisen tasolla, sen soveltaminen olisi ongel-
11762: 17 §:ssä säädetyllä yleissitovuussäännöksellä. mattomampaa. Pienet yritykset ovat kokeneet
11763: Tietyt valtakunnalliset työehtosopimukset saa- vaikeaksi työehtosopimuksen oikean soveltami-
11764: vat työsopimuslain 17 §:n mukaan yleissitovuu- sen ja oikean sopimuksen löytämisen. Järjestel-
11765: denja määräävät siten vähimmäispalkkatasonja mä on yksipuolinen, velvoittaa työnantajia, mut-
11766: eräitä muitakin vähimmäisehtoja siitä riippu- ta antaa työntekijöille pelkästään oikeuksia.
11767: matta, ovatko työnantajat tai työntekijät järjes- Toisaalta työehtosopimusten yleissitovuudel-
11768: täytyneitä vai eivät. la voidaan nähdä monia puoltavia seikkoja.
11769: Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan Yleissitovuusjärjestelmä turvaa yleissitovuus-
11770: on työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten aloilla työsuhteen vähimmäisehdot. Varsin mo-
11771: noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita nessa EU-maassa on voimassa jonkinlainen mi-
11772: ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä nimipalkkasysteemi, joko Iakiperusteinen sään-
11773: rinnastettavasta työstä asianomaisen yleiseksi tely tai työehtosopimusjärjestelmään nojautuva
11774: katsottavassa työehtosopimuksessa on nouda- yleissitovuusmekanismi. Tämä voisi toimia työ-
11775: tettavaksi määrätty. Jos työsopimus joitain osin voimakustannusten rajasuojana työvoiman pol-
11776: on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen kumyyntiä vastaan.
11777: määräysten kanssa, on työsopimus näiltä osin Koska yleissitovuudella on myös puoltavia
11778: mitätön ja sen sijaan on noudatettava työehtoso- näkökulmia, onkin tarpeellista, että yleissitova
11779: pimuksen vastaavia määräyksiä. työehtosopimusjärjestelmä on perälautana sil-
11780: Tämänhetkinen yleissitovien työehtosopi- loin, kun paikallista työehtosopimusta tai muuta
11781: mustenjärjestelmäjäykistää työmarkkinoita tar- paikallista sopimusta ei ole tai kun paikallisen
11782: peettomasti. Se rajoittaa työnantajan ja työnteki- sopimuksen neuvotteluissa ei ole päästy yhteis-
11783: jän mahdollisuutta sopia työehdoista tilanteiden ymmärrykseen.
11784: mukaan silloinkin, kun molemmat olisivat asias- Ehdotettavan työsopimuslain 17 §:n muutok-
11785: ta yksimielisiä. Työehtosopimusjärjestelmä estää sella on tarkoitus säätää lakitasaisesti mahdolli-
11786: paikallisten ja alakohtaisten sopimusten synty- suus yritystasolla sopia poikkeavasti yleissitovis-
11787: mistä, koska niiden vähimmäisehtojen on oltava ta työehtosopimuksista. Paikallinen sopimus
11788: vähintään yleissitovan työehtosopimuksen tasol- voisi syntyä työntekijän ja työnantajayhdistyk-
11789: la. Kansainvälisestikin harvinaisen tiukkajärjes- sen välillä (paikallinen työehtosopimus) tai työn-
11790: telmä johtaa siihen, että työehdoissa voidaan antajan ja yrityksen työntekijöiden välillä (yri-
11791: joustaa vain ylöspäin, jolloin laskusuhdanteiden tyskohtainen sopimus) tai myös työnantajan ja
11792: aikana työllistämisen kynnys nousee tarpeetto- yksittäisen työntekijän välillä (työsopimus).
11793: man korkealle. Samalla on luotu työehtosopi- Myös tällä hetkellä sovitaan monista työsuhtee-
11794: musten sitovuusjärjestelmä, jossa järjestäyty- seen ja työehtoihin liittyvistä asioista paikallises-
11795: mättömillä työnantajilla ei ole mahdollisuutta ti. Lainmuutoksen takana on kuitenkin aikaan-
11796: vaikuttaa heitä velvoittavien ehtojen muodosta- saada oikeustila, jossa näillä paikallisilla sopi-
11797: miseen. Tämä koskee ennen muuta pieniä yrityk- muksilla voitaisiin syrjäyttää yleissitova työehto-
11798: siä. Yleissitovan työehtosopimuksen noudatta- sopimus. Tällöin paikallinen sopimus olisi mo-
11799: minen ei silti takaa työrauhaa. lempia osapuolia oikeudellisesti myös sitova. Jos
11800: 2 LA 101/1998 vp
11801:
11802: tällaista lainmuutoksessa tarkoitettua paikallista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11803: sopimusta ei yrityksessä saataisi aikaan, sovellet- lakiehdotuksen:
11804: taisiin normaalisti yleissitovaa työehtosopimus-
11805: ta.
11806: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11807:
11808:
11809:
11810:
11811: Laki
11812: työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta
11813:
11814: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11815: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/1970) 17 §:n 1 momentti
11816: seuraavasti:
11817:
11818: 17 § nallisessa työehtosopimuksessa on noudatetta-
11819: Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista vaksi määrätty, ellei näistä työehdoista ole pai-
11820: kallisesti muuta sovittu työnantaja- ja työnteki-
11821: Työnantajan on työsopimuksessa tai työsuh- jäosapuolten välillä.
11822: teessa muuten noudatettava vähintään niitä
11823: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta
11824: tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asian- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11825: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun- kuuta 199.
11826:
11827:
11828: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
11829:
11830: Kyösti Karjula /kesk Armas Komi /kesk Maria Kaisa Aula /kesk
11831: Olavi Ala-Nissilä /kesk Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
11832: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Eero Lämsä /kesk Vuokko Rehn /kesk
11833: Hannu Kemppainen /kesk Matti Vanhanen /kesk
11834: LA 102/1998 vp
11835:
11836: Lakialoite 102
11837:
11838:
11839:
11840:
11841: Kyösti Karjula /kesk ym.: Lakialoite laiksi työaikalain 9 ja 12 §:n
11842: muuttamisesta
11843:
11844:
11845: Eduskunnalle
11846:
11847: Aloitteen tarkoituksena on saattaa voimaan ja työnantajan säännöllisestä työajasta tehtävän
11848: oikeustila, jossa yleissitovat työehtosopimukset sopimuksen sisältöä. Osapuolet voisivat tehdä
11849: eivät rajoita yritystasolla tapahtuvaa työajoista paikallisen sopimuksen yleissitovassa työehtoso-
11850: sopimista, vaan kaikki työaikasopimuksiin liitty- pimuksessa määrätyissä rajoissa, mutta myös sii-
11851: vät rajoitukset sisältyisivät työaikalakiin. nä määritellyistä rajoista poiketen.
11852: Lakiin perustuva paikallinen sopimus sään- Ehdotetun 12 §:n mukaan työpaikoilla voitai-
11853: nöllisestä työajasta sisältyy työaikalain 12 §:ään. siin tarvittaessa sopia säännöllinen työaika kes-
11854: Pykälässä säädetään työnantajan ja yksittäisen kimäärin 40 tunniksi enintään kolmen kuukau-
11855: työntekijän oikeudesta sopia 6 §:n 1 momentin den ajanjakson aikana. Säännöllisen työajan ko-
11856: säännöksestä poikkeavasti. Säännös poikkeaa 9 konaispituudesta ei tällaisilla paikallisilla sopi-
11857: ja 10 §:n paikallista sopimista koskevista sään- muksilla saisi sopia. Vuorokautiseksi säännölli-
11858: nöksistä siinä, että sen soveltamisala on yleinen. seksi työajaksi voitaisiin sopia enintään kymme-
11859: Säännös tulee näin ollen sovellettavaksi paitsi nen tuntia ja viikoittaiseksi säännölliseksi työ-
11860: aloilla ja työsuhteissa, joissa työnantaja ei ole ajaksi enintään 50 tuntia.
11861: velvollinen noudattamaan mitään työehtosopi- Maataloustyössä on voimassa olevan lain 12
11862: musta, myös tilanteissa, joissa työehtosopimusta §:ssä säädetty tasoittamisjaksoksi kolme kuu-
11863: sovelletaan työehtosopimuslain 4 §:n tai työsopi- kautta. Koska tasoittamisjakso myös muilla
11864: muslain 17 §:n nojalla. Voimassa olevan lain aloilla nousisi samaan, ei maatalouden tasoitta-
11865: mukaan viimeksi mainituissa tapauksissa oikeus misjaksoa tarvitsisi erikseen säätää. Näin ollen
11866: 12 §:n mukaiseen paikalliseen sopimiseen edellyt- 12 §:n 2 momentti poistettaisiin kokonaan.
11867: täisi kuitenkin sitä, että työehtosopimuksessa ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11868: ole rajoitettu yksittäisen työnantajan ja työnteki-
11869: jän sopimusoikeutta. Nyt ehdotetussa 12 §:n että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11870: muutoksessa on tarkoitus, että yleissitovat työ- lakiehdotuksen:
11871: ehtosopimukset eivät voisi rajoittaa työntekijän
11872:
11873:
11874:
11875: Laki
11876: työaikalain 9 ja 12 §:n muuttamisesta
11877:
11878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11879: kumotaan 9 päivänä elokuuta 1996 annetun työaikalain (60511996) 12 §:n 2 momentti sekä
11880: muutetaan 9 §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 momentti seuraavasti:
11881:
11882: 9§ tyskohtaisessa työehtosopimuksessa sopia sään-
11883: Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen
11884: nöllisestä työajasta 6-8 §:n säännöksistä poike-
11885: työaika ten. Työehtosopimukseen tai edellä mainittuun
11886: muuhun sopimukseen perustuva säännöllinen
11887: Työnantaja tai työnantajien yhdistys sekä työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia
11888: työntekijät tai työntekijöiden yhdistys voivat viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
11889: työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai yri-
11890: 2 LA 102/1998 vp
11891:
11892: 12 § tulee tällöin tasoittua keskimäärin 40 tunniksi
11893: viikossa enintään kolmen kuukauden ajanjakson
11894: Lakiin perustuva paikallinen sopimus säännölli-
11895: aikana. Viikoittainen työaika saa olla enintään
11896: sestä työajasta
11897: 50 tuntia.
11898: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia Vuoro-
11899: kautisen säännöllisen työajan pidentämisestä Tämä laki tulee voimaan päivänä
11900: enintään kahdella tunnilla. Säännöllisen työajan kuuta 199.
11901:
11902:
11903: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
11904:
11905: Kyösti Karjula /kesk Armas Komi /kesk Maria Kaisa Aula Jkesk
11906: Olavi Ala-Nissilä /kesk Liisa Hyssälä lkesk Hannu Kemppainen /kesk
11907: Matti Vanhanen /kesk
11908: LA 103/1998 vp
11909:
11910: Lakialoite 103
11911:
11912:
11913:
11914:
11915: Kyösti Karjula /kesk ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttami-
11916: sesta
11917:
11918:
11919: Eduskunnalle
11920:
11921: Lakiehdotuksen tarkoituksena on saada ai- sä kuin osakeyhtiöissä (VM 1996:7). Ehdotus sai
11922: kaan oikeustila, missä yrittäjän elinkeinotulo osakseen voimakasta arvostelua, eikä sitä saatet-
11923: voidaan katsoa kokonaan ansiotuloksi hänen tu voimaan. Ehdotuksen sijaan muiden yritys-
11924: erikseen esittämästä vaatimuksestaan. Tällaisen muotojen kuin osakeyhtiön pääomatulo-osuu-
11925: vaatimuksen yrittäjä tekisi silloin, kun hänen den laskennassa käytettävää prosenttia nostet-
11926: elinkeinotulonsa jäävät niin pieniksi, että ansio- tiin viidestätoista kahdeksaan toista. Pidättämäl-
11927: tulojen veroprosentti olisi alle pääomatulojen tu- lä tulon yrityksessä yrittäjä voi lisätä yrityksen
11928: loveroprosentin. nettovarallisuutta ja sitä kautta pääomatulona
11929: Jaettavasta yritystulosta katsotaan tulovero- verotettavaa määrää.
11930: lain 38 §:n mukaan pääomatuloksi 18 prosentin Uudistuksen yhteydessä jäi kuitenkin huo-
11931: vuotuista tuottoa vastaava määrä elinkeinotoi- maamatta, että monissa pienissä yrityksissäjaet-
11932: mintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen tava yritystulo tai tulo-osuus on niin pieni, että
11933: verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovaralli- sen katsominen osittain pääomatuloksi on vero-
11934: suudesta. Vastaava määrä luonnollisen henkilön velvolliselle epäedullisempaa kuin jaettavan yri-
11935: tai kuolinpesän osuudesta verotusyhtymän maa- tystulon tai tulo-osuuden katsominen ansiotu-
11936: talouden puhtaaseen tuloon katsotaan lain 39 §:n loksi. Tämä johtuu ansiotulojen verotuksen
11937: mukaan pääomatuloksi. Luonnollisen henkilön progressiivisuudesta. Vuoden 1999 tuloverope-
11938: ja kuolinpesän osuudesta elinkeinoyhtymän elin- rusteisiin ehdotetut muutokset huomioon ottaen
11939: keinotoiminnan tai maatalouden tuloon katso- ansiotulojen tuloveroaste nousee pääomatulove-
11940: taan lain 40 §:n mukaan pääomatuloksi myös 18 roprosenttiin eli 28 prosenttiin vasta noin 100 000
11941: prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä markan tuloissa. Jos jaettava yritystulo tai tulo-
11942: osakkaan osuudesta elinkeinoyhtymän elinkei- osuus elinkeinoyhtymästä jää alle sadantuhan-
11943: notoimintaan tai maatalouteen verovuotta edel- nen markan, on verovelvolliselle edullisempaa
11944: täneen verovuoden päättyessä kuuluneesta net- saada käsiteltyä koko yritystuloa tai tulo-osuutta
11945: tovarallisuudesta. ansiotulona.
11946: Näiden yritysmuotojen verotus suhteessa osa- Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuuden
11947: keyhtiöihin on koettu olevan epäedullisemmassa laskentaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että
11948: asemassa siinä mielessä, että myös yrityksessä verovelvollisen vaatimuksesta jaettava yritystulo
11949: pidätetty voitto tulee useimmiten verotetuksi ai- katsottaisiin kokonaan ansiotuloksi. Verotusyh-
11950: nakin osittain yrittäjän ansiotulona. Muiden yri- tymän osakkaan tulo-osuus voitaisiin niinikään
11951: tysmuotojen verotuksen osakeyhtiöverotusta katsoa kokonaan ansiotuloksi. Elinkeinoyhty-
11952: edullisemmat piirteet, kuten toimintavaraus- män osakkaana olevan luonnollisen henkilön ja
11953: mahdollisuus, eivät läheskään aina korvaa osa- kuolinpesän osuus elinkeinoyhtymän elinkeino-
11954: keyhtiön tarjoamia verotuksellisia etuja, eikä eri toiminnan tuloksesta katsottaisiin myös verovel-
11955: yritysmuotojen verotusta yleisesti koeta tasapuo- vollisen vaatimuksesta kokonaan ansiotuloksi.
11956: liseksi. Tästä aiheutuu osaltaan myös kannusti- Vastaavaa säännöstä ehdotetaan sovellettavaksi
11957: mia muuttaa muita yrityksiä osakeyhtiöiksi. elinkeinoyhtymän osakkaan osuuteen yhtymän
11958: Valtiovarainministeriön asettama pienyritys- maatalouden tulosta.
11959: ten verotuksen uudistamistyöryhmä teki kevääl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11960: lä 1996 ehdotuksen niin sanotusta laajennusra-
11961: hastosta, joka olisi mahdollistanut tulon säästä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11962: misen yhtiöverokannalla myös muissa yrityksis- lakiehdotuksen:
11963: 2 LA 103/1998 vp
11964:
11965: Laki
11966: tuloverolain muuttamisesta
11967:
11968: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11969: muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (153511992) 38 §:n 1 momentti, 39 §:n
11970: l momentti ja 40 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1126/1996, seuraavasti:
11971:
11972: 38 § talouteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisem-
11973: Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus
11974: milta verovuosilta vahvistetut osakkaan maata-
11975: louden tappiot yhtymästä, katsotaan kuitenkin
11976: Edellä 30 §:ssä tarkoitettu jaettava yritystulo kokonaan ansiotuloksi.
11977: katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saak-
11978: ka, joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maata-
11979: louteen verovuotta edeltäneen verovuoden päät- 40§
11980: tyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle laskettua Elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuuden
11981: 18 %:n vuotuista tuottoa. Verovelvollisen ennen pääomatulo-osuus
11982: verovuodelta toimitettavan verotuksen päätty-
11983: mistä esittämästä vaatimuksesta voidaan jaetta- Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus
11984: va yritystulo katsoa myös kokonaan ansiotulok- elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tulokses-
11985: si. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut ta katsotaan pääomatuloksi siihen määrään
11986: elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoitta- saakka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhty-
11987: misen, pääomatulo-osuus lasketaan elinkeino- män elinkeinotoimintaan verovuotta edeltäneen
11988: toimintaan tai maatalouteen verovuoden päät- verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovaralli-
11989: tyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. suudesta laskettavaa 18 prosentin vuotuista tuot-
11990: toa. Verovelvollisen vaatimuksesta luonnollisen
11991: henkilön ja kuolinpesän osuus elinkeinoyhtymän
11992: 39 § elinkeinotoiminnan tuloksesta katsotaan kuiten-
11993: Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pääoma-
11994: kin kokonaan ansiotuloksi.
11995: tulo-osuus Jos elinkeinoyhtymällä on maatalouden tu-
11996: loa, osakkaan osuus yhtymän maatalouden tu-
11997: Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus losta katsotaan pääomatuloksi siihen määrään
11998: verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta, saakka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhty-
11999: josta on vähennetty osakkaan yhtymän maata- män maatalouteen verovuotta edeltäneen vero-
12000: louteen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmil- vuoden päättyessä kuuluneesta nettovarallisuu-
12001: ta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalou- desta laskettavaa 18 prosentin vuotuista tuottoa.
12002: den tappiot yhtymästä, katsotaan pääomatulok- Verovelvollisen vaatimuksesta osakkaan osuus
12003: si siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan yhtymän maatalouden tulosta katsotaan kuiten-
12004: yhtymävarallisuudelle laskettua 18 prosentin kin kokonaan ansiotuloksi.
12005: vuotuista tuottoa. Verovelvollisen vaatimukses-
12006: ta edellä mainittu luonnollisen henkilön ja kuo-
12007: linpesän osuus verotusyhtymän puhtaasta tulos- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
12008: ta, josta on vähennetty osakkaan yhtymän maa- 199 0
12009:
12010:
12011:
12012:
12013: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
12014:
12015: Kyösti Karjula /kesk Armas Komi /kesk Maria Kaisa Aula /kesk
12016: Olavi Ala-Nissilä /kesk Liisa Hyssälä /kesk Matti Vanhanen /kesk
12017: LA 104/1998 vp
12018:
12019: Lakialoite 104
12020:
12021:
12022:
12023:
12024: Kyösti Karjula /kesk ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 117 ja 119 §:n
12025: muuttamisesta
12026:
12027:
12028: Eduskunnalle
12029:
12030: Useille pienyrityksille on muodostunut ongel- -järjestelmä. Carry back -järjestelmässä tappiot
12031: maksi talouden suhdannevaihtelut ja niiden mu- voidaan vähentää rajoitetusti myös tappion syn-
12032: kanaan tuomat riskit. Liiketoiminnan kannatta- tymisvuotta edeltävien vuosien tuloista.
12033: vuus saattaa vaihdella suurestikin alalla tapahtu- EY:n komission vuonna 1984 tekemään esi-
12034: vien lasku- ja nousukausien mukana. Pk-yritys- tykseen tappiontasaussäännösten harmonisoin-
12035: ten reagointi edeltäkäsin suhdannevaihteluihin nista sisältyy oikeus ajallisesti rajoittamatto-
12036: on hankalampaa kuin suurilla yrityksillä. 1990- maan carry over -järjestelmään sekä oikeus tap-
12037: luvun alussa koetun taloudellisen laman aikana pion vähentämiseen kahden edellisen vuoden tu-
12038: useita pieniä yrityksiä ajautui konkurssiin tai loista. Myös yritysverotuksen veropohjatyöryh-
12039: joutui lopettamaan toimintansa heti ensimmäis- mä toteaa muistiossaan (VVM 1992: 13), että tu-
12040: ten tappiollisten tilikausien jälkeen, vaikka kysei- loksen tasausvarausten poistamisenjohdosta tar-
12041: sen alan tulevaisuudennäkymät olisivatkin olleet ve laajempaan tappioidenvähentämisoikeuteen
12042: positiiviset. korostuu. Työryhmän mielestä tulisi carry back
12043: Tappiontasaussäännöstö on merkittävä vero- -järjestelmän käyttöönottamista Suomessakin
12044: lainsäädännön instrumentti, jolla voidaan vai- harkita. Tarve tappioiden vähentämiseen edellis-
12045: kuttaa oleellisesti yrityksen kykyyn selvitä suh- ten vuosien tulosta on erityisesti verovelvollisen
12046: dannevaihteluista ja tappiollisista tilikausista. harjoittaman elinkeinotoiminnan ja maatalou-
12047: Voimassa olevan tuloverolain säännösten mu- den osalta.
12048: kaan vahvistetut tappiot voidaan vähentää seu- Tuloverolain tappiontasaussäännöstöjä eh-
12049: raavien vuosien voitoista (TVL 117 §).Elinkeino- dotetaan muutettavaksi siten, että elinkeinotoi-
12050: toiminnan tappio voidaan vähentää seuraavan minnanja maatalouden tappiot voitaisiin vähen-
12051: 10 vuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy tää rajoitetusti myös kahden tappiota edeltäneen
12052: (TVL 119 §).Verotuksessa tappio huomioidaan vuoden elinkeinotoiminnan tuloista. Tällöin
12053: siis vasta tulevina vuosina (carry over -järjestel- elinkeinonharjoittaja/yritys voisi tappiollisen
12054: mä). Tappiot vahvistetaan ja vähennetään erik- vuodenjälkeen hakea takaisin kahtena edellisenä
12055: seen kussakin tulolähteessä, eikä tulolähteiden vuonna syntyneistä voitoista maksettuja veroja
12056: välisiä kuittauksia sallita. Tulolähdejaolla on verovuonna vahvistetun tappion osalta.
12057: näin ollen erityisen suuri merkitys tappioiden Tuloverolain tappiontasaussäännösten muut-
12058: käsittelyssä. Erillisen tulolähteen muodostavat taminen siten, että myös edeltävien vuosien tu-
12059: verovelvollisen harjoittama elinkeinotoiminta loista voitaisiin vähentää tappio, ei vaikuta val-
12060: (elinkeinotoiminnan tulolähde), maatalous tion verotulojen määrään. Verotulojen kertymä
12061: (maatalouden tulolähde) ja muu toiminta (henki- jaksottuu vain eri ajankohtaan.
12062: lökohtainen tulolähde). Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12063: Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa
12064: mukaan lukien Alankomaat, Saksa ja Iso-Bri- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12065: tannia on käytössä tappiontasauksessa carry lakiehdotuksen:
12066: over -järjestelmän lisäksi niin sanottu carry back
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: 19 280044
12072: 2 LA 104/1998 vp
12073:
12074:
12075: Laki
12076: tuloverolain 117 ja 119 §:n muuttamisesta
12077:
12078: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12079: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 117 §:n 1 momentti ja
12080: 119 §:n 1 momentti seuraavasti:
12081:
12082: 117 § 119 §
12083: Tappio ja sen vähentäminen Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappio
12084: Vahvistettu tappio vähennetään seuraavien Elinkeinotoiminnan ja maatalouden verovuo-
12085: tai edeltävien vuosien tulosta siten kuin tässä den tappio vähennetään kahden edellisen vero-
12086: osassa säädetään. vuoden elinkeinotoiminnan ja maatalouden tu-
12087: loksesta tai seuraavan 10 verovuoden elinkeino-
12088: toiminnan tai maatalouden tuloksesta sitä mu-
12089: kaa kuin tuloa syntyy.
12090:
12091:
12092: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12093: kuuta 199.
12094:
12095:
12096: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
12097:
12098: Kyösti Karjula /kesk Armas Komi /kesk Maria Kaisa Aula /kesk
12099: Olavi Ala-Nissilä /kesk Hannes Manninen /kesk Eero Lämsä /kesk
12100: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Kari Myllyniemi /kesk Vuokko Rehn /kesk
12101: Hannu Kemppainen /kesk Matti Vanhanen /kesk
12102: LA 105/1998 vp
12103:
12104: Lakialoite 105
12105:
12106:
12107:
12108:
12109: Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muutta-
12110: misesta
12111:
12112:
12113: Eduskunnalle
12114:
12115: Verotusta uudistettava työllisyyden ehdoin Kotityön verovähennysoikeus tulee ulottaa
12116: koko maahan.
12117: Kuluvalla vaalikaudella Lipposen hallituksen Työn verotuksen kokonaisuudistus jää ensi
12118: veropolitiikka on ollut passiivista. Tällä vaali- vaalikauden tärkeimmäksi veropoliittiseksi teh-
12119: kaudella on vain energiaverotusta uudistettu ja täväksi.
12120: sitäkin ympäristövaikutuksiltaan väärään suun-
12121: taan. Viime vaalikaudella tehtiin viisi rakenteel- Työn vastaanottamista helpotettava matka- ja
12122: lista verouudistusta. asumisvähennyksellä
12123: Keväällä hyväksytyt hallituksen esitykset ensi
12124: vuoden ja osin jo kuluvan vuoden uusiksi vero- Hallituksen esityksestä kuluvallevuodelle työ-
12125: laeiksi jatkavat hallituksen jo vakiintunutta lin- matkavähennyksen omavastuun alaraja nostet-
12126: jaa. Esitysten yhteisvaikutus keventää jonkin tiin 3 000 markkaan ja ylärajaa korotettiin 4 000
12127: verran kokonaisveroastetta, joka kuitenkin jät- markalla. Kokonaisvaikutus oli se, että verotus-
12128: tää sen edelleen viime vuosikymmenien korkeim- ta kiristettiin työmatkavähennyksen heikentämi-
12129: pien veroasteiden tasoon. sen kautta 110 miljoonaa markkaa. Hallituksen
12130: Hallituksen verolinja ei kokonaisuutena pa- esityksessä liikenteen polttonesteiden veroa ko-
12131: ranna työllisyyden edellytyksiä. Linja lisää so- rotettiin kaikkiaan 820 miljoonalla markalla ja
12132: siaalista eriarvoisuutta, suosii suurituloisia sekä joukkoliikenteen arvonlisäverokantaa nostet-
12133: eriarvoistaa kuntien edellytyksiä palveluiden ta- tiin.
12134: savertaiseen tuottamiseen. Työmatkavähennys on ollut kutakuinkin en-
12135: Ensi vuoden veroratkaisuja voidaan kuitenkin nallaan yli kymmenen vuotta eli se on reaalisesti
12136: vielä korjata. Ehdotamme ansiotulojen verotuk- puolittunut. Nyt, kun työsuhteet ovat entistä ly-
12137: sen kevennysvaran käyttämistä hallituksen esit- hyempiä ja kun varsinkaan haja-asutusalueilla ei
12138: tämää painokkaammin ja suuntaamista enem- ole julkisia kulkuyhteyksiä, on työmatkavähen-
12139: män matalapalkkaisille sekä pieni- ja keskituloi- nystä parannettava tuntuvasti.
12140: sille. Kunnille näin syntyvät veromenetykset Matkakustannusten lisäksi tulisi voida vähen-
12141: edellytämme valtion korvaavan niille täysimää- tää ns. kakkosasunnosta aiheutuvat kulut, silloin
12142: räisesti. Emme hyväksy sitä, että nykytilanteessa kun työpaikka on niin kaukana vakituisesta
12143: kevennysten ulkopuolelle jätettäisiin hallituksen asuinpaikasta, ettei sieltä käsin voi päivittäin
12144: esittämällä tavalla perusturvaetuudet, kuten äi- matkustaa töihin. Näin voidaan kannustaen
12145: tiys- ja sairauspäivärahaa saavat, työttömyyden myös lyhytkestoisiin työsuhteisiin alentaa työ-
12146: perusturvan tai työmarkkinatuen varassa elävät. hön hakeutumisen kynnystä.
12147: Verotusta ja sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia Mielestämme työmatka- ja työasumisvähen-
12148: on ensin uudistettava ja yhteensovitettava. nyksen alaraja tulee palauttaa aiemman matka-
12149: Työmatkavähennystä tulee tehostaa ja samal- vähennyksen tasolle eli 2 500 markkaan ja ylä-
12150: la pitää perua toteutettu omavastuun nostami- raja nostaa 6 000 markalla 26 000 markkaan.
12151: nen. Tämän lisäksi tulee nopeasti selvittää ja to- Omavastuu tulee alentaa työttömyyskuukausien
12152: teuttaa esitys valtion tuloverotuksesta tehtävästä osalta, jolloin lyhytaikaisissa työsuhteissa olevat
12153: vähennyksestä,jonka suuruus riippuisi asuinpai- pääsevät samaan asemaan pysyvässä työssä ole-
12154: kan sijainnista tai syrjäisyydestä. vien kanssa.
12155: 2 LA 105/1998 vp
12156:
12157: Pieni- ja keskituloisille verokevennys Kotityön verovähennysoikeus koko maahan
12158:
12159: Ansiotuloverotusta tulee työllisyyssyistä Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien
12160: uudistaa siten, että verokevennys ensi vaiheessa parantamiseksi esitämme verovähennysoikeu-
12161: painotetaan matalapalkkaisiin. Ongelmana kui- den ulottamista koko maahan. Esityksemme
12162: tenkin nyt on, ettei kunnallisveron ansiotulovä- mukaan verovelvollinen saisi verosta vähentää
12163: hennys koske lainkaan mm. sairaus- ja äitiyspäi- 30 prosenttia niistä työn teettämisen kustannuk-
12164: värahaa, työmarkkinatukea ja työttömyystur- sista, joita hänelle on aiheutunut kotitalouden
12165: van peruspäivärahaa. Kun sosiaaliturvan perus- kunnossapitoon ja perheenjäsenten hoitoon liit-
12166: etuuksia ei ole tarkistettu ja yhteen sovitettu, tyvistä palveluista. Vähennyksen enimmäismää-
12167: johtavatko. veroratkaisut käytännössä sosiaalis- rä on 10 000 markkaa kotitalouttakohti vuodes-
12168: ten erojen kasvuun. Keskusta ei voi hyväksyä sa. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtiolle suo-
12169: tällaista menettelyä. Ehdotammekin, että ansio- ritettavasta tuloverosta. Se osa, jota ei ole vähen-
12170: tulovähennys ulotetaan myös edellä sanottuihin netty valtionverosta, vähennetään kunnallisve-
12171: sosiaalietuuksiin. rosta.
12172: Ansiotulovähennyksen enimmäismäärän eh- Kotityön verovähennysoikeus on nyt voimas-
12173: dotamme korotettavaksi l 0 000 markkaan. Vä- sa vain osassa maata 5 000 markan suuruisena.
12174: hennys alkaisi pienentyä hallituksen esittämän Tuloverotuksen eriyttäminen ihmisten asuinpai-
12175: 75 000 markan sijasta 90 000 markan yli mene- kan mukaan ei ole tällä tavalla perusteltua.
12176: vän tulon osalta. Vähennyksen aleneman suu- Verovähennysoikeuden avulla voidaan paran-
12177: ruudeksi ehdotamme hallituksen esittämän kol- taa työllisyyttä, helpottaa perheiden arkea ja hil-
12178: men prosentin sijasta viittä prosenttia. Vähennys litä harmaata taloutta.
12179: poistuisi hallituksen esittämän 361 000 markan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12180: vuositulon sijasta selvästi alle 300 000 markan
12181: tuloilta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12182: Valtion tulee kompensoida kunnallisveron lakiehdotuksen:
12183: ansiotulovähennys täysimääräisesti kunnille.
12184:
12185:
12186:
12187:
12188: Laki
12189: tuloverolain muuttamisesta
12190:
12191: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12192: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 93 §:n otsikko ja
12193: 1 momentti sekä 105 a §,sellaisina kuin ne ovat 93 §:n otsikko ja 1 momentti laissa 1263/1997 ja 105 a §
12194: laissa 1126/1996, sekä
12195: lisätään lakiin uusi 127 a §seuraavasti:
12196:
12197: 93 § joutuu työssäkäynnin vuoksi hankkimaan vaki-
12198: Työstä aiheutuvat matka- ja asumiskustannukset tuisen asuntonsa lisäksi toisen asunnon. Näitä
12199: kustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enin-
12200: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina ruenoi- tään 26 000 markkaa ja vain siltä osin kuin ne
12201: na pidetään myös matkakustannuksia asunnosta ylittävät verovuonna 2 500 markkaa. Omavas-
12202: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu- tuu vähenee 1/11 jokaista vuoden työttömyys-
12203: von käyttökustannusten mukaan laskettuina. kuukautta kohden.
12204: Tällaisina menoina pidetään myös asumiskus-
12205: tannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että työntekijä
12206: LA 105/1998 vp 3
12207:
12208: 105 a § 127 a §
12209: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys Kotitalouden työllistämisvähennys
12210: Kunnallisverotuksessa verovelvollisen puh- Verovelvollinen saa vähentää valtiolle suori-
12211: taasta ansiotulosta, sairaus- ja äitiyspäivärahas- tettavasta tuloverosta 30 prosenttia niistä työhön
12212: ta sekä työttömyysturvan peruspäivärahasta ja kohdistuvista kustannuksista, joita hänellä on
12213: työmarkkinatuesta vähennetään kunnallisvero- ollut kotitaloudessaan teettämästä hoivatyöstä
12214: tuksen ansiotulovähennys. Vähennys lasketaan sekä kotitalous- ja kunnostustöistä. Vähennys
12215: verovelvollisen saamien sairaus- ja äitiyspäivära- on vähintään 500 markkaa ja enintään 10 000
12216: hojen, työttömyysturvan peruspäivärahan ja markkaa kotitaloutta kohden. Vähennys teh-
12217: työmarkkinatuen sekä hänen ansaitsemiensa ve- dään sen puolison verosta, jonka valtion tulove-
12218: ronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suori- ron määrä on suurempi, elleivät puolisot ole toi-
12219: tetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatu- sin vaatineet. Se osa työllistämisvähennyksestä,
12220: jen ansiotulojen,jaettavan yritystulon ansiotulo- jota ei ole vähennetty valtiolle tulevasta tulove-
12221: osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoi- rosta, vähennetään verovelvollisen kunnallisve-
12222: minnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden pe- rosta.
12223: rusteella.
12224: Vähennys on 20 prosenttia näiden tulojen
12225: 15 000 markkaa ylittävältä osalta. Vähennyksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
12226: enimmäismäärä on kuitenkin 10 000 markkaa. kuuta
12227: Verovelvollisen vähennykseen oikeuttavien tulo- Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
12228: jen ylittäessä 90 000 markkaa vähennyksen mää- delta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
12229: rä pienenee 5 prosentilla puhtaan ansiotulon
12230: 90 000 markkaa ylittävältä osalta.
12231:
12232:
12233: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
12234:
12235: Olavi Ala-Nissilä /kesk Aapo Saari /kesk Jukka Vihriälä /kesk
12236: Kauko Juhantalo /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Hannu Kemppainen /kesk
12237: Mauri Pekkarinen /kesk Juhani Alaranta /kesk Sulo Aittoniemi /kesk
12238: Tero Mölsä /kesk Aino Suhola /kesk Hannes Manninen /kesk
12239: Vuokko Rehn /kesk Raimo Liikkanen /kesk Mari Kiviniemi /kesk
12240: Markku Koski /kesk Timo Järvilahti /kesk Pauli Saapunki /kesk
12241: Anneli Jäätteenmäki /kesk Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk Mikko Pesälä /kesk
12242: Maria Kaisa Aula /kesk Juha Korkeaoja /kesk Timo Kalli /kesk
12243: Matti Väistö /kesk Markku Lehtosaari /kesk Matti Vanhanen /kesk
12244: Ossi Korteniemi /kesk Eero Lämsä /kesk Hannu Takkula /kesk
12245: LA 106/1998 vp
12246:
12247: Lakialoite 106
12248:
12249:
12250:
12251:
12252: Johannes Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi ulosottolain 4 luvun
12253: muuttamisesta
12254:
12255:
12256: Eduskunnalle
12257:
12258: Julkisuudessa on keskusteltu jo pitkään ulos- Ulosottolain kokonaisuudistus tulee edus-
12259: ottolain puutteellisuudesta sen mahdollistaessa kunnan käsittelyyn toivottavasti lähiaikoina.
12260: Juotollisten pankkitilien käytön siten, että velalli- Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa
12261: sen tuloista ei voida ulosmitata velkasaldoiselle siitä, tullaanko Juotollisten pankkitilien ongel-
12262: tilille ohjattuja tuloja. maan puuttumaan tässä yhteydessä. Ongelmaan
12263: Ulosottolain viimeisin uudistus, jossa lisättiin on yleisen lainkuuliaisuuden tähden syytä puut-
12264: kolmannen osapuolen velvollisuutta antaa tie- tua välittömästi.
12265: toja velallisen tuloista, on poistanut ongelman Lakialaitteessa esitetään liitettäväksi ulosot-
12266: vain osaksi. Vaikka asia ei enää ole keskeinen tolain 4 lukuun uusi 34 §, jonka tavoitteena on
12267: ongelma niiden tietojen mukaan, joita ulosotosta estää Juotollisten pankkitilien järjestelmällinen
12268: on saatu, on yleisen lainkuuliaisuuden ja yhden- käyttö perintätoimien karttamiseen. Lakialait-
12269: vertaisuuden takia tämä aukko ulosottolaissa teessa annetaan ulosottomiehelle oikeus antaa
12270: paikattava pikaisesti. Toisinaan tulot saadaan kirjallinen kehotus siitä, että velallisen pitää oh-
12271: sellaisesta lähteestä, että tuomioiden täytäntöön- jata palkkatulonsa, elinkeinotulonsa tai muut
12272: pane ei ole mahdollista esimerkiksi puutteellisen suoritukset muulle kuin Iuotoiiiselle tilille. Kir-
12273: kansainvälisen sääntelynja virka-avun johdosta. jallisen kehotuksen saatuaan velallisella on kaksi
12274: Näissä tilanteissa ulosmittaus ei ole mahdollista kuukautta aikaa järjestää tulonsa niin, että ne
12275: siten, että tulon maksaja pidättäisi ulosmitatta- ohjautuvat muulle kuin mainitun kaltaiselle tilil-
12276: van osuuden tuloista. Siksi ulosmittaus on näissä le. Järjestelyyn on varattu tämä aika siksi, että
12277: tilanteissa tehtävä siinä vaiheessa, kun tulot ovat velallinen ehtii muuttaa tilinumeronsa suoritus-
12278: jo saapuneet velkasaldoiselle tilille. ten maksajalle sekä sopia pankin kanssa velka-
12279: Keskustelua on herättänyt elinkeinotulojen saldoisen tilin hoitamisesta jatkossa. Mikäli ke-
12280: palkkatuloja korkeampi suojaosuus. Kun palk- hotusta ei mainitun ajan kuluessa noudateta, on
12281: katuloista voidaan ulosmitata kolmannes, on ulosottomiehellä oikeus ulosmitata ulosmitatta-
12282: elinkeinotulon osalta sama raja yksi kuudesosa. vissa oleva osuus Iuotoiiiselle pankkitilille ohja-
12283: Ulosottolain 4 luvun 8 a §:ssä ongelmaan on tuista tuloista siitä huolimatta, että tili on velka-
12284: suurien elinkeinotulojen osalta haettu ratkaisua saldoinen. Kehotus annetaan tiedoksi myös sille
12285: siten, että ulosmittaamatta jäävä elinkeinotulo rahoituslaitokselle, jossa tili on.
12286: voidaan määrätä viittä kuudesosaa pienemmäk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12287: si, kun sitä voidaan pitää kohtuullisena ottaen
12288: huomioon velallisen varallisuusasema ja muut että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12289: maksuvelvollisuudet lakiehdotuksen:
12290: 2 LA 106/1998 vp
12291:
12292:
12293: Laki
12294: ulosottolain 4 luvun muuttamisesta
12295:
12296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12297: lisätään 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain (37 /1895) 4lukuun uusi 34 §,seuraavasti:
12298:
12299: 34§ hoituslaitokselle, jossa tili on. Mikäli kehotusta
12300: Mikäli velallisen palkka tulo, elinkeinotulo tai ei noudateta, voidaan ulosotto toimittaa myös
12301: muu tulo ohjataan toistuvasti luotolliselle pank- luotolliselle tilille ohjatuista tuloista sen estämät-
12302: kitilille siten, että ulosottoa tästä tulosta ei voida tä, että tili on velkasaldoinen.
12303: suorittaa, on velallisen ulosottomiehen kirjalli-
12304: sesta kehotuksesta purettava järjestely kahden Tämä laki tulee voimaan päivänä
12305: kuukauden kuluessa kehotuksen tiedoksisaan- kuuta 199 .
12306: nista. Kehotus annetaan tiedoksi myös sille ra-
12307:
12308:
12309: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
12310:
12311: Johannes Koskinen /sd Raimo Holopainen /sd Säde Tahvanainen /sd
12312: Esa Lahtela /sd Tapio Karjalainen /sd Matti Vähänäkki /sd
12313: Mats Nyby /sd Raimo Mähönen /sd Erkki Partanen /sd
12314: Helena Vartiainen /sd Tuija Pohjola /sd Jorma Kukkonen /sd
12315: Kari Rajamäki /sd Ulla Juurola /sd Marjaana Koskinen /sd
12316: Matti Saarinen /sd Riitta Prusti /sd Kimmo Kiljunen /sd
12317: Pirkko Peltomo /sd Jukka Mikkola /sd Reijo Lindroos /sd
12318: Reijo Laitinen /sd Leena Luhtanen /sd Markus Aaltonen /sd
12319: Heikki Rinne /sd Arto Lapiolahti /sd Esko Helle /vas
12320: Heikki Koskinen /kok Marjut Kaarilahti /kok Tuija Brax /vihr
12321: Anneli Jäätteenmäki /kesk
12322: LA 107/1998 vp
12323:
12324: Lakialoite 107
12325:
12326:
12327:
12328:
12329: Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain
12330: muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
12331: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
12332:
12333:
12334: Eduskunnalle
12335:
12336: Kun työttömyysturvalakiin säädettiin vuonna putoaa pois ansiosidonnaiselta torvalta tai pe-
12337: 1996 merkittäviä muutoksia, ansiosidonnaisen ruspäivärahalta työmarkkinatuelle. Se merkitsee
12338: päivärahan työssäoloehtoa määrittelevään lain tällöin useimmille toimeentulon merkittävää vai-
12339: 16 §:ään lisättiin väliaikaisesti uusi 9 momentti, keutumista. Myös motiivi osallistua työvoima-
12340: jonka mukaan työssäoloaikaan voidaan rinnas- koulutukseen heikkenee, kun koulutusta ei enää
12341: taa enintään 16 viikon ajalta ajanjakso, jolta hen- oteta huomioon työttömyyspäivärahan saami-
12342: kilö on saanut työvoimapoliittisessa aikuiskou- sen edellytyksissä. Monien pitkäaikaistyöttö-
12343: lutuksessa annetun lain mukaista koulutustukea. mien asema huonontoisi entisestään. Kun maas-
12344: Vastaava muutos tehtiin myös peruspäivärahan sammejatkuu vaikea työttömyys ja koska pitkä-
12345: ehtoihin lisäämällä lain 13 §:ään uusi 5 momentti. aikaistyöttömien määrä on edelleen suuri, ei ole
12346: Toisin sanoen työssäoloaikaan voidaan rinnas- mielestämme perusteltua kiristää työttömyystur-
12347: taa 16 viikkoa työvoimakoulutusta, jos siltä ajal- van ehtoja. Säännös työvoimakoulutuksen huo-
12348: ta on maksettu koulutustukea. Lain voimaantu- mioon ottamisesta työttömyysturvan työssä-
12349: losäännöksen mukaan nämä momentit ovat voi- oloehdossa tulisi mielestämme säätää pysyväksi.
12350: massa vuoden 1998 loppuun, joten vuoden 1999 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12351: alussa työssäoloehdon määrittely tiukentuu il-
12352: man lain muutosta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12353: Työttömyysturvan työssäoloehdon tiukenta- lakiehdotuksen:
12354: minen johtaa siihen, että yhä useampi työtön
12355:
12356:
12357:
12358: Laki
12359: työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
12360: säännöksen muuttamisesta
12361:
12362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12363: muutetaan 6 päivänä syyskuuta 1996 työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muutta-
12364: misesta annetun lain (666/1996) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti:
12365:
12366: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12367: kuuta 1997. Lain 19 §:n 7 momentti on voimassa kuuta.
12368: vuoden 1997loppuun.
12369:
12370:
12371:
12372: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
12373:
12374: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo /va-r
12375: LA 108/1998 vp
12376:
12377: Lakialoite 108
12378:
12379:
12380: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturvalain 19 §:n
12381: muuttamisesta
12382:
12383:
12384: Eduskunnalle
12385:
12386: Sovitelluu päivärahan keston määräytymistä on kulunut umpeen. Nämä muutokset ovat joh-
12387: koskevat säännökset ovat muun työttömyystur- taneet siihen, että sovitelluu päivärahan katto on
12388: vaa koskevan lainsäädännön kehittyessä muo- muodostunut turhaksi. Kun sovitellulla päivära-
12389: dostuneet osin tarpeettomiksi. Nykyisin sovitel- halla oleva henkilö on työskennellyt kymmenen
12390: tua päivärahaa koskee niin sanottu 150 päivän kuukautta, määritellään hänen palkkansa uudel-
12391: katto. Kun soviteltua päivärahaa on ansaittu 150 leen, jolloin sovitelluu päivärahan maksaminen
12392: kokopäivärahaa vastaava määrä, sitä ei enää joko päättyy tai sen määrä vähintään alenee.
12393: makseta ennen kuin laissa mainitut edellytykset Säännöksen alkuperäinen idea estää työttö-
12394: on uudelleen täytetty. Tämä säännös on kuiten- myysturvan käyttäminen eräänlaisena palkka-
12395: kin ollut jo vuoden 1994 heinäkuusta väliaikai- kompensaationa on näin jo työttömyysturvaan
12396: sen lainsäädännön nojalla jäädytettynä. tehtyjen muiden muutosten takia menettänyt
12397: Kyseisen kattosäännöksen säätämisenjälkeen merkityksensä.
12398: on työttömyysturvalakia muutettu siten, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12399: työssäoloehto on muutettu kymmeneksi kuu-
12400: kaudeksi ja työttömyyspäivärahan määräytymi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12401: sen perusteena oleva palkka määritellään aina lakiehdotuksen:
12402: uudelleen, kun kyseinen kymmenen kuukautta
12403:
12404:
12405:
12406: Laki
12407: työttömyysturvalain 19 §:n muuttamisesta
12408:
12409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12410: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 19 §sellaisena kuin
12411: se on laeissa 1537/1993 ja 1401/1997, seuraavasti:
12412:
12413: 19 § si työttömyyspäivärahapäiviksi lukuun ottamat-
12414: Sovitellun päivärahan kesto ta sellaista soviteltua päivärahaa, joka määräy-
12415: tyy 17 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesti.
12416: Laskettaessa 26 §:n mukaisia enimmäisaikoja
12417: otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12418: maksettu määrä huomioon muunnettuna täysik- kuuta 1999.
12419:
12420:
12421: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
12422:
12423: Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd Tuija Pohjola /sd
12424: Reino Ojala /sd Mikko Kuoppa /va-r Klaus Heliberg /sd
12425: Heikki Rinne /sd Mikko Elo /sd Jukka Gustafsson /sd
12426: Helena Vartiainen /sd Jorma Kukkonen /sd Reijo Laitinen /sd
12427: Johannes Koskinen /sd Virpa Puisto /sd Tarja Kautto /sd
12428: Mikko Immonen /vas Raimo Holopainen /sd Erkki Partanen /sd
12429: Marjaana Koskinen /sd Janne Viitamies /sd Pia Viitanen /sd
12430: Arja Ojala /sd
12431: LA 109/1998 vp
12432:
12433: Lakialoite 109
12434:
12435:
12436:
12437:
12438: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi taloudellisilla ja tuotannollisilla
12439: syillä tapahtuvien lomautusten rajoittamisesta julkisella sekto-
12440: rilla
12441:
12442:
12443:
12444: Eduskunnalle
12445:
12446:
12447:
12448:
12449: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12450:
12451: Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi laki, tuksella säädettäisiin, mitkä työtehtävät kuulu-
12452: jolla estetään lomautukset taloudellisin syin eräi- vat lain piiriin. Irtisanomista ja työn vähäisyy-
12453: den julkisen sektorin työtehtävien osalta. Ase- teen perustuvia lomautuksia lakialoite ei koske.
12454:
12455:
12456:
12457:
12458: PERUSTELUT
12459:
12460: Lomautusten käyttäminen säästökeinona on kaikilla alueilla. Erityisesti henkilökunta joutuu
12461: erityisesti julkisella sektorilla yleistynyt viime työskentelemään suuren paineen alla.
12462: vuosien aikana. Syynä tähän kehitykseen on ta- Lakialoitteessa esitetään lomautusten käytön
12463: loudellisen tilanteen jyrkkä heikkeneminen vuo- rajoittamista erikseen asetuksella säädettävien
12464: sikymmenen alkupuoliskolla. Julkisten palvelu- julkisen palvelun tehtäviä suorittavien henkilöi-
12465: jen tuottamiseen käytettävistä varoista yritettiin den osalta. Mahdollisuus säästää Iomauttamalla
12466: säästää Iomauttamalla niitä ihmisiä, jotka suorit- henkilöstömenoista on kaivamassa perustaa jul-
12467: tivat käytännön työtehtävät. Konkreettiset esi- kisten palvelujen tuottamiselta ja tarjonnalta.
12468: merkit löytyvät opetustoimesta, vanhusten hoi- Mikäli resurssit eivät aidosti riitä toteuttamaan
12469: dosta, lasten päivähoidosta, terveydenhuollosta lakisääteisiä palveluja, joihin ohjataan tukea val-
12470: sekä eräiltä muilta aloilta. tion talousarvion kautta, pitää harkita palvelu-
12471: Valtio tukee kyseisiä toimintoja talousarvion jen tasoa kokonaisvaltaisesti, ei ryhtyä romutta-
12472: puitteissa. Lisäksi osa tehtävistä on lakisääteisiä. maan järjestelmää lomautuksin.
12473: Saavutetut säästöt ovat useimmissa tapauksissa Lakialoitteen mukaan lakia sovelletaan ase-
12474: lisämenoja pidemmällä ajanjaksolla. Säästöjen tuksella erikseen määriteltyihinjulkisen palvelun
12475: hankkiminen lomautuksilla ei ole kenenkään tehtäviin. Asetuksen antaminen asiasta jää val-
12476: etujen mukaista. Lisäksi tämä on omiaan rapaut- tioneuvoston harkintaan.
12477: tamaan työmarkkinaosapuolten mahdollisuuk- Lakialoitteessa halutaan rajoittaa mahdolli-
12478: sia sopia keskitetysti palkankorotuksista. Kun- suutta lomauttaa julkisen sektorin henkilöstöä
12479: nat ovat ottaneet sovitut vähäisetkin korotukset taloudellisin perustein. Koska julkisella sektoril-
12480: pois lomautuksilla, toisinaan myös silloin, kun la työskennellään vaihtelevasti erilaisissa työ- ja
12481: siihen ei olisi ollut välttämätöntä taloudellista palvelussuhteissa, joita koskevat omat erityisla-
12482: syytä. Lomautukset alentavat vanhustenhuol- kinsa, on syytä säätää näitä kaikkia koskeva eri-
12483: lon, lasten päivähoidon, terveydenhuollon sekä tyislaki, jonka pääsiallinen sisältö on rajata lo-
12484: opetuksen tasoa ja aiheuttavat suuria ongelmia mautuksen perusteiden joukosta pois yksin-
12485: 2 LA 109/1998 vp
12486:
12487: omaan taloudelliseen tilanteeseen perustuvat korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1994 te-
12488: syyt. Tällä ei estetä lomautuksia työn vähäisyy- kemän päätöksen perusteella katsottu oikeutta-
12489: den perusteella. Jos esimerkiksi hoidettavia van- vansamaan (KHO 1994 A 9). Eräissä työehtoso-
12490: huksia ei ole, on lomautus mahdollista, mutta ei pimuksissa saattaa olla lomautuksia koskevia
12491: silloin, kun hoidettavia vanhuksia ja töitä löytyy, säännöksiä. Sikäli kuin lainsäädännössä on sal-
12492: mutta taloudelliset resurssit eivät riittämättömän littu poiketa työehtosopimuksella lomautusta
12493: talousarvioon perustuvan rahoituksen takia täy- koskevista säädöksistä, ei lakiaioitteelia ole tar-
12494: ty. Edelleen irtisanominen myös taloudellisella koitusta muuttaa vallitsevaa tilannetta. Käytän-
12495: perusteella on mahdollista siten kuin asiaa kos- nössä lakialoitteen voimaan tullessa jää myös
12496: kevat säädökset ja oikeuskäytäntö sallivat. Oi- oikeuskäytännön varaan se, milloin tulkitaan lo-
12497: keuskäytännössä on otettu kantaa lomautuksen mautuksen tapahtuneen työn vähentymisen, mil-
12498: mahdollisuuteen tilanteessa, missä työn ei edes loin pelkästään taloudellisin perustein.
12499: väitetty vähentyneen vaan vedottiin yksinomaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12500: säästötarpeeseen. Korkein oikeus totesi tämän
12501: olevan mahdollista työsopimuslain lomautusta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12502: koskevien säännösten puitteissa (KKO 1997:21). lakiehdotuksen:
12503: Valtion virkamieslain vastaavien säännöksien on
12504:
12505:
12506:
12507:
12508: Laki
12509: taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tapahtuvien lomautusten rajoittamisesta julkisella sektorilla
12510:
12511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12512:
12513: 1§ määrärahojen vähäisyys, ovat kiellettyjä asetuk-
12514: Soveltamisala sella erikseen säädettyjä julkisen palvelun tehtä-
12515: viä hoitavien henkilöiden osalta sen estämättä
12516: Tätä lakia sovelletaan työsopimuslain (320/ mitä työsopimuslain 30 §:ssä, valtion virkamies-
12517: 1970), valtion virkamieslain (29111993) ja lain lain 36 §:ssä tai kunnallisen viranhaltijan palve-
12518: kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta lussuhdeturvasta annetun lain 17 §:ssä sääde-
12519: (484/1996) mukaisiin taloudellisilla ja tuotannol- tään.
12520: lisilla syillä tapahtuviin lomautuksiin.
12521: 3§
12522: 2§
12523: Voimaantulo
12524: Lomautuskielto
12525: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
12526: Sellaiset tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä kuuta 1999.
12527: tapahtuvat lomautukset, joiden perustana on
12528:
12529:
12530:
12531: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
12532:
12533: Mikko Elo /sd Kalevi Olin /sd Tapio Karjalainen /sd
12534: LA 110/1998 vp
12535:
12536: Lakialoite 110
12537:
12538:
12539:
12540:
12541: Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Lakialoite laiksi tieliikennelain
12542: 89 §:n muuttamisesta
12543:
12544:
12545: Eduskunnalle
12546:
12547: Aloitteessa ehdotetaan, että suojakypärän Mopoilijoille säädetty velvollisuus suojakypä-
12548: käyttö säädettäisiin pakolliseksi polkupyöräili- rän käyttöön on osoittautunut hyväksi ratkai-
12549: jälle. suksi. Kypärättömiä ajajia ei ainakaan vilkkaasti
12550: Pyöräily on kansanterveyden ja ympäristön liikennöidyillä tieosuuksilla enää näy. Tämä on
12551: kannalta erinomainen kulkutapa. Polkupyörillä pelastanut monta nuorta ihmistä vammautumi-
12552: ajetaan usein kovalla nopeudella muun liiken- selta ja kuolemalta.
12553: teen seassa. Yhä useampi liikkuu pyörällä ympä- Lainsäädännön ei tule ainoastaan myötäillä jo
12554: ri vuoden kelissä kuin kelissä. Joka vuosi liiken- vallalla olevia asenteita, vaan sen tulee muuttaa
12555: teessä kuolee kymmeniä pyöräilijöitä, joista mo- totuttuja käyttäytymismalleja entistä turvalli-
12556: net olisi pyöräilykypärä pelastanut. semmiksi. Aikanaan turvavyöpakkoa vastustet-
12557: Kypärän käyttöaste on tällä hetkellä noin 20 tiin monella perusteella. Vöitä pidettiin kalliina,
12558: %. Pienet lapset pitävät vielä kiltisti kypärää hankalina ja vaarallisina. Ei ole pitkää aikaa
12559: päässä, mutta teini-iässä kypärä tahtoo jäädä siitä, kun pienet lapset istuivat äidin sylissä etu-
12560: käyttämättä, vaikka se olisi hankittu. Kypärän penkillä. Nyttemmin turvakaukalo on vastasyn-
12561: käyttöpakko parantaisi tilannetta olennaisesti. tyneen lapsen turvallinen sijoituspaikka. Kun
12562: Kypärän käyttöpakkoa on vastustettu muun lapsi vauvasta lähtien oppii, ettei liikenneturval-
12563: muassa sillä perusteella, että vastuukysymys itse- lisuudesta saa tinkiä, on pyöräkypärän käyttökin
12564: näisesti pyöräilevien alaikäisten kohdalla on on- itsestään selvä asia.
12565: gelmallinen. Mielestäni tämä ei ole pätevä syy, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12566: onhan alaikäisen noudatettava muitakin liiken-
12567: nesääntöjä, vaikkei hän ole rikosoikeudellisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12568: vastuunalaisessa iässä. lakiehdotuksen:
12569:
12570:
12571: Laki
12572: tieliikennelain 89 §:n muuttamisesta
12573:
12574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12575: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain 89 §sellaisena kuin se on laissa 390/
12576: 1998, seuraavasti:
12577:
12578: 89 § mansa taikka muu erityinen syy sitä estä. Asetuk-
12579: Pyöräilijän, moottoripyöräilijän, mopoilijan ja
12580: sella voidaan säätää ajoneuvon erityisestä raken-
12581: moottorikelkkailijan suojakypärän käyttö teesta tai ajotehtävän erityislaadusta johtuvia
12582: vapautuksia.
12583: Pyöräilijän, moottoripyöräilijän, mopoilijan
12584: ja moottorikelkkailijan sekä matkustajan on Tämä laki tulee voimaan päivänä
12585: ajon aikana käytettävä maliiltaan hyväksyttyä kuuta 199 .
12586: suojakypärää, jollei hänen sairautensa tai vam-
12587:
12588: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
12589:
12590: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Hannu Takkula /kesk Juha RehuJa /kesk
12591: LA 111/1998 vp
12592:
12593: Lakialoite 111
12594:
12595:
12596:
12597:
12598: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laeiksi rikoslain 28 luvun ja
12599: nuorisorangaistusten kokeilemisesta annetun lain 3 §:n muutta-
12600: misesta
12601:
12602:
12603: Eduskunnalle
12604:
12605:
12606: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12607:
12608: Lakialoitteessa esitetään moottoriajoneuvon rangaistuksen osalta muutosta siten, että nuori-
12609: luvattoman käyttöönoton rankaisemista jatkos- sorangaistuksen käyttö olisi mahdollista ennen
12610: sa varkautena. Lievä tekomuoto tulisi rangaista ensimmäistä ehdollista vankeusrangaistusta.
12611: lievänä varkautena ja törkeä luvaton käyttö tör- Edelleen oheissakko säädetään pakolliseksi an-
12612: keänä varkautena. Varkausrikosten rangaistus- nettaessa ehdollinen vankeusrangaistus mootto-
12613: asteikot ovat luvattomaan käyttöönottoon ver- riajoneuvon luvattomasta käyttöönotosta.
12614: rattuna ankarampia, mutta lakiaioitteelia ei kui- Tavoitteena on saada autoihin kohdistettu ri-
12615: tenkaan tarkoiteta sitä, että tuomioiden pitäisi kollisuus kääntymään laskuun ja toisaalta antaa
12616: sinällään asettua sen ankarammiksi kuin tilanne viranomaisille mahdollisuus puuttua rikoskier-
12617: käytännössä nyt on. teeseen joutuneen nuoren tilanteeseen mahdolli-
12618: Seuraamusjärjestelmään esitetään nuoriso- simman ajoissa.
12619:
12620:
12621:
12622: PERUSTELUT
12623:
12624: Autoihin kohdistuvat rikokset, kuten luvaton Arkikielessä puhutaan varkaudesta, mutta tuo-
12625: käyttöönotto sekä ilkivalta, ovat viime aikoina miot annetaan luvattomasta käyttöönotosta.
12626: lisääntyneet huimasti. Vuodesta 1997 on kasvu Näin siitä huolimatta, että vakuutusyhtiöiden
12627: ollut 18 prosentin luokkaa. Pelkästään kahdessa antamien tietojen mukaan kustannus yhtä luvat-
12628: Helsingin kaupunginosassa, Töölössä ja Kallios- tomasti vietyä autoa kohden on keskimäärin
12629: sa, on autoja varastettu tai otettu luvatta käyt- 4 500 markkaa.
12630: töön alkuvuoden 1998 aikana yli 200 kappaletta. Aktiivisimmat autojen luvattorniin käyttöön-
12631: Vantaalla oli alkuvuoden aikana otettu luvatta ottoihin syyllistyvät henkilöt ovat usein lähinnä
12632: käyttöön yli 1 000 autoa. huumeriippuvuuden takia hoidon tarpeessa.
12633: Poliisin antamien tietojen mukaan tekijät ovat Heidän tilannettaan autetaan varmasti parhaiten
12634: nykyisin tyypillisesti noin 20-vuotiaita miehiä, puuttumalla tähän riippuvuuteen. Mutta unoh-
12635: jotka usein käyttävät myös huumeita. Rikoskier- taa ei voi niitä nuoria, jotka ovat vasta ottamassa
12636: re on alkanut nuorena juuri autojen luvattomalla ensimmäisiä askelia rikoskierteen tiellä. Heitä
12637: käyttöönotolla. Autoihin kohdistuvat rikokset varten pitää seuraamusjärjestelmää kehittää ja
12638: ovatkin usein ponnahduslauta vakavampiin ri- toisaalta antaa vaihtoehtoja elämään.
12639: koksiin. Autoihin kohdistuvista rikoksista tuo- Nyt esillä oleva lakialoite lähtee siitä, että
12640: mittavat rangaistukset eivät ole estäneet rikos- moottoriajoneuvon luvaton käyttöönotto tuo-
12641: kierteeseen joutumista. Tyypillinen tuomio alle mitaan aina varkautena, joko lievänä varkaute-
12642: 18-vuotiaalle nuorelle rikoksentekijälle on eh- na, varkautena tai törkeänä varkautena. Tarkoi-
12643: dollinen vankeusrangaistus. Tätä eivät nuoret tus ei kuitenkaan ole tiukentaa nykyistä tuomio-
12644: mieliä rangaistukseksi. Myös rikoslain määritte- istuinkäytäntöä, vaan oletus on, että näistä ri-
12645: ly auton luvattomasta käyttöönotosta voidaan koksista tuomitaan edelleen noudattaen sitä lin-
12646: tulkita niin, että kyseessä ei ole vakava rikos. jaa, mikä on oikeuskäytännössä viime vuosina
12647:
12648: 20 280044
12649: 2 LA 111/1998 vp
12650:
12651: muodostunut. Uutena asiana rikoslakiin tuo- on seuraamusjärjestelmään tehtävällä muutok-
12652: daan lievän varkauden käsite, joka koskisi moot- sella vaikutusta myös muiden rikosten osalta.
12653: toriajoneuvon luvatonta käyttöönottoa. Koska Tämä on kuitenkin yksistään positiivinen asia.
12654: ongelmia on ilmennyt myös seuraamusjärjestel- Kansainvälisesti ajatellen Suomessa on hyvin
12655: mässä, joka on puutteidensa takia osoittautunut vähän erilaisia seuraamusjärjestelmiä. Nuoriso-
12656: tehottomaksi autorikoskierteeseen joutuneiden rangaistus on siksi hyvä lisä muuten sangen vä-
12657: nuorten kohdalla, on tarpeen tehdä muutoksia hän vaihtoehtoja sisältävään järjestelmään. Sen
12658: myös siihen. Ehdoton vankeus on rikosten eh- kehittäminen saatujen kokemusten perusteella
12659: käisemisen kannalta monen nuoren kohdalla pi- on tärkeää. Yksi kehittämisen kohde on nuoriso-
12660: kemmin portti rikolliseen maailmaan kuin tapa rangaistuksen käytön nykyinen rajaaminen si-
12661: päästä siitä pois. Ehdollista vankeusrangaistusta ten, että käytännössä vaaditaan vähintään yksi
12662: ei taas koeta rangaistukseksi ollenkaan. Laki- ehdollinen tuomio ennen nuorisorangaistukseen
12663: alaitteessa esitetään siksi nuorisorangaistuksen tuomitsemista. Tämä tarpeeton rajaus estää nuo-
12664: kokeilemisesta annetun lain muuttamista siten, risorangaistuksen käytön siinä vaiheessa kun sii-
12665: että se mahdollistaisi kyseisen rangaistuksen an- tä olisi eniten hyötyä. Vaikka ensikertalaista
12666: tamisen ensi kertaa tuomittavalle nuorelle rikok- nuorta on usein turha rangaista muuten kuin
12667: sentekijälle silloin, kun pelkkää sakkorangais- sakoilla, on niissä tilanteissa, joissa ehdollisen
12668: tusta ei katsota riittäväksi. vankeusrangaistuksen käyttö on mahdollinen,
12669: Järjestely täyttäisi hyvin niitä aukkoja, joita syytä asettaa nuorisorangaistus ensisijaiseksi. Li-
12670: nykyisessä seuraamusjärjestelmässä on. Edelleen säksi on siirryttävä käytäntöön, jossa ehdollisen
12671: nuorisorangaistuksen sisältö on enemmän nuo- vankeusrangaistuksen lisäksi on tuomittava
12672: ren kokonaisongelmia huomioon ottava, eikä oheissakko henkilölle, jonka todetaan syyllisty-
12673: johda ainoastaan passiiviseen laitokseen sulke- neen moottoriajoneuvon luvattomaan käyttöön.
12674: miseen, joka toimii usein enemmän rikoskierret- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12675: tä vahvistavana kuin sen katkaisevana tekijänä.
12676: Vaikka lakialaitteessa keskitytään ensisijaisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
12677: autoihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseen, kiehdotukset:
12678:
12679: 1.
12680: Laki
12681: rikoslain 28 luvun muuttamisesta
12682:
12683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12684: lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se
12685: on laissa 769/1990 uusi 3 momentti, 2 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 769/1990 uusi
12686: 3 momentti ja 3 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 769/1990 uusi 3 momentti, seuraavasti:
12687:
12688: 1§ tuomitaan tämän lainkohdan nojalla. Tuomit-
12689: Varkaus taessa ehdollinen vankeusrangaistus moottori-
12690: ajoneuvon törkeästä luvattomasta käytöstä on
12691: aina samalla tuomittava oheissakko.
12692: Moottoriajoneuvon luvaton käyttö tuomi-
12693: taan tämän lainkohdan nojalla. Tuomittaessa 3§
12694: ehdollinen vankeusrangaistus moottoriajoneu- Näpistys
12695: von luvattomasta käytöstä on aina samalla tuo-
12696: mittava oheissakko.
12697: Moottoriajoneuvon lievä luvaton käyttö tuo-
12698: 2§ mitaan tämän lainkohdan nojalla, mutta teko
12699: nimetään lieväksi varkaudeksi.
12700: Törkeä varkaus
12701: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12702: Moottoriajoneuvon törkeä luvaton käyttö kuuta 1999.
12703: LA 111/1998 vp 3
12704:
12705:
12706: 2.
12707: Laki
12708: nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
12709:
12710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12711: muutetaan 12 päivänäjoulukuuta 1996 nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain (1058/
12712: 1996) 3 §:n 1 momentti, seuraavasti:
12713:
12714: 3§ dottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
12715: Nuorisorangaistukseen tuomitseminen Nuorisorangaistus on ensisijainen ehdolliseen
12716: vankeusrangaistukseen nähden.
12717: Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voi-
12718: daan tuomita nuorisorangaistukseen, jos sakkoa
12719: on rikoksen vakavuus ja tekoon liittyvät olosuh-
12720: teet huomioon ottaen pidettävä riittämättömänä Tämä laki tulee voimaan päivänä
12721: rangaistuksena eivätkä painavat syyt vaadi eh- kuuta 1999.
12722:
12723:
12724: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
12725:
12726: Markku Pohjola /sd Arto Lapiolahti /sd Matti Saarinen /sd
12727: Arja Ojala /sd Tapio Karjalainen /sd Esa Lahtela /sd
12728: Raimo Mähönen /sd
12729: LA 112/1998 vp
12730:
12731: Lakialoite 112
12732:
12733:
12734:
12735:
12736: Gunnar Jansson /r ym.: Lakialoite laiksi merenkulun veronhuojen-
12737: nuksista annetun lain muuttamisesta
12738:
12739:
12740: Eduskunnalle
12741:
12742:
12743: YLEISPERUSTELUT
12744:
12745: Lakialoite liittyy hallituksen esitykseen 126/ Alankomaissa on vuoden 1996 alusta otettu
12746: 1998 vp. Lakialoitteen tarkoitus on saattaa Suo- käyttöön tonnistovero normaalin yritysverotuk-
12747: men kauppamerenkulku verotuksellisesti samal- sen vaihtoehtona. Tonnistovero 4 000 nettoton-
12748: le tasolle kuin useimmissa muissa EU-maissa ko- nin lastialukselta on vuosittain 64 000 Suomen
12749: mission vahvistamien merenkululle myönnettä- markkaa. Varustamo voi valita, sovelletaanko
12750: vien valtiontukia koskevien suuntaviivojen mu- siihen tonnistoveroa vai perinteistä yritysvero-
12751: kaisesti on tehty. Esityksessä ehdotetaan muutet- tusta,johon sisältyy myös varustamoille edullisia
12752: tavaksi merenkulun veronhuojennuksista annet- poistosäännöksiä.
12753: tua lakia siten, että hallituksen esittämäjäämak- Saksassa siirrytään vuoden 1999 alusta tonnis-
12754: suluokkavähennys palautetaan vuotta 1994 edel- toverotukseen kansainvälisessä liikenteessä ole-
12755: täneelle tasolle, eli kolmeen prosenttiin neljältä vien alusten osalta. Saksalainen varustamo voi
12756: verovuodelta ja siten, että varustamoille myön- valita tonnistoveron ja normaalin yritysverotuk-
12757: netään mahdollisuus vuosina 1998-2004 tehdä sen välillä. Saksassa varustamotoimintaan koh-
12758: alushankintavarauksia periaatteessa samalla ta- distuu normaalin yritysverotuksen puitteissa
12759: valla kuin 1950-luvulta aina vuoteen 1993 asti. useita verohuojennuksia. Tonnistoveron budjet-
12760: tivaikutuksiksi Saksassa arvioidaan vuosittain
12761: noin 360 milj. markkaa.
12762: Varustamoiden verotuksesta yhteisömaissa Tanskassa suunnitellaan tonnistoveroon siir-
12763: tymistä vuonna 1999. Tanskassa yritysverotuk-
12764: Varmistaakseen, että yhteisömaiden varusta- seen sisältyy jo tänään alushankintoja tukevia
12765: mot selviytyvät kansainvälisessä kilpailussa ko- poistosäännöksiä. Varustamo voi tehdä ns. ti-
12766: missio on keväällä 1997 vahvistanut suuntaviivat lauspoiston samana vuonna, kun alusta koskeva
12767: (State Aid Guidelines for Maritime Transport), tilaussopimus solmitaan. Alusten vuotuinen
12768: joita noudattaen jäsenvaltiot voivat kansallisesti enimmäispoistoprosentti on Tanskassa 30.
12769: tukea omaa kauppamerenkulkuaan. Suomi on Ranskassa voidaan tehdä verottomia alushan-
12770: ollut mukana työstämässäja hyväksymässä mai- kintavarauksia.
12771: nittua komission päätöstä. Komission suuntavii- Kreikassa on siirrytty tonnistoveroon. Varus-
12772: vojen keskeisin kohta koskee varustamoiden ve- tamoihin ei sovelleta normaalia yritysverotusta.
12773: rotusta. Komissio hyväksyy varustamoiden tulo- Irlannissa yritysvero on 10 %,jota sovelletaan
12774: verotuksen alentamisen alushankintavarausten myös varustamoverotuksessa.
12775: ja edullisten poisto-oikeuksien muodossa sekä Italiassa on tänä vuonna alennettu varusta-
12776: tonnistoveron kautta. Enimmillään verotuki voi moiden tuloveroa 53,2 prosentista 7,5 prosent-
12777: kattaa varustamoiden tuloverot kokonaisuudes- tiin.
12778: saan. Komissio pitää näitä veropoliittisia tuki- Luxemburgissa varustamoilla on mahdolli-
12779: muotoja hyväksyttävinä, kunhan ne ovat omiaan suus tehdä hankintavarauksia ilman veroseuraa-
12780: kehittämään merenkulkua ja työllisyyttä. muksia.
12781: Tällä hetkellä merenkulkuelinkeinoa tuetaan, Portugalissa on perustettu alusrekisteri Ma-
12782: komission suositusten mukaisesti, verotukselli- deiralle, jonka piirissä olevat portugalilaiset va-
12783: sesti monin eri tavoin yhteisömaissa. rustamot eivät maksa mitään veroja. Muutoin
12784: 2 LA 112/1998 vp
12785:
12786: Portugalissa on mahdollisuus tehdä hankintava- poisto-oikeus ja tonnistovero) on muodostumas-
12787: rauksia ilman veroseuraamuksia. sa eurooppalainen normisto, yleismalli. On il-
12788: Espanja on perustanut kansainvälisen alusre- meistä, että varustamoelinkeinoa lähitulevaisuu-
12789: kisterin Kanariansaarille, jonka piirissä toimi- dessa voidaan harjoittaa vain niissä yhteisömais-
12790: vien varustamoiden veroprosentti on 3,5. Tähän sa, joissa valtiovalta on toteuttanut komission
12791: liittyy myös mahdollisuus tehdäjälleenhankinta- suosittelemia veromalleja.
12792: varauksia ilman veroseuraamuksia. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on
12793: Ruotsissa 25 %varustamon voitoista voidaan 22.4.1998 valtioneuvostolle osoittamassaan kir-
12794: varata alushankintoihin verottomasti. jeessä kiinnittänyt erityistä huomiota merenku-
12795: Isossa Britanniassa on varustamoille luotu lun huoltovarmuuden turvaamiseen ja esittänyt,
12796: edullinen jälleenhankintavarausjärjestelmä. että kotimaisten kauppa-alusten toimintaedelly-
12797: Tänä syksynä hallitus tulee ottamaan kantaa tykset turvattaisiin vuoden 1999 talousarvioesi-
12798: muun muassa tonnistoveron käyttöönottoon tyksen valmistelussa saattamalla sen yleiset toi-
12799: yritysverotuksen vaihtoehtona. mintaedellytykset keskeisiä EU-maita vastaaval-
12800: Norjassa on siirrytty tonnistoveroon vuonna le tasolle.
12801: 1997.
12802: Yhteenveto kansainvälisen merenkulun vero-
12803: tuksesta liitteenä. Esityksen taloudelliset vaikutukset
12804:
12805: Jäämaksuluokkavähennyksen verotuottovai-
12806: Varustamoiden verokohtelu Suomessa kutuksen arvioiminen on vaikeaa, sillä sen suu-
12807: ruus riippuu vuosina 1999 ja 2000 tilattavienjää-
12808: Suomessa on aikaisemmin voimassa olleista vahvisteisten alusten hankinnasta. Jos oletetaan,
12809: verotuista jäljellä ainoastaan jäämaksuluokka- että vuosina 1999 ja 2000 tilataan keskimäärin
12810: vähennys, jolla kompensoidaan niitä varusta- yhtä monta alusta kuin viimeisten kymmenen
12811: moita, jotka ovat tilanneet uusia aluksia kor- vuoden aikana, ehdotettu jäämaksuluokkavä-
12812: keimpiinjääluokkiin (AI Super ja lA). Tällaisten hennys aiheuttaisi noin 10 miljoonan markan
12813: alusten hankintahinta on 10-15 % korkeampi verotuoton alentamisen vähennyksen myöntä-
12814: kuin alempiin jääluokkiin rakennetut alukset. misvuosina.
12815: Sen lisäksijäävahvistettu alus suuren konetehon- Alushankintavarauksen myöntäminen ei ole
12816: sa takia käyttää enemmän polttoainetta kuin lopullinen veronhuojennus, vaan tulonjaksotta-
12817: vastaava normaali alus. Näin ollen hallituksen missäännös. Myös alushankintavarauksen vero-
12818: esittämä verokannustin - 3 %:n ylimääräinen tuottovaikutus on vaikeasti arvioitavissa, sillä on
12819: poisto-oikeus kahtena vuotena - korkeimpiin vaikeaa arvioida, miten varustamot lähivuosina
12820: jäämaksuluokkiin kuuluvien alusten hankkimi- tulevat tilaamaan uusia aluksia. Jos teemme sa-
12821: seksi ei korvaa varustamoille jäävahvisteisten man olettamuksen kuin edellä jäämaksuluokka-
12822: alusten hankinnasta syntyviä ylimääräisiä kus- vähennyksen osalta, päädytään siihen, että noin
12823: tannuksia. 50 miljoonan markan verotuotto siirtyisi vuosit-
12824: Aina vuoteen 1994 Suomessa oli mahdollisuus tain myöhempinä vuosina maksettavaksi.
12825: tehdä alushankintavarauksia. Hyväksyessään Mikäli em. verouudistuksia ei Suomessa to-
12826: hallituksen tuolloin esittämän muutoksen me- teuteta, joutuvat suomalaiset varustamot kestä-
12827: renkulun veronhuojennuslakiin, jolla alushan- mättömään kilpailutilanteeseen verrattuna kaik-
12828: kintavarausmahdollisuus poistettiin, eduskunta kiin muihin EU :n jäsenmaihin, joissa vastaavan-
12829: edellytti, että hallitus pikaisesti selvittää mahdol- laiset verouudistukset on toteutettu tai ollaan
12830: lisuudet ottaa käyttöön merenkulkuelinkeinon toteuttamassa. Tämä johtaisi vääjäämättömästi
12831: verotuksessa kaikkia varustamoelinkeinon eri suomalaisen tonniston nopeaan ja voimakkaa-
12832: lohkoja tasapuolisemmin kohteleva veronhuo- seen pienenemiseen, jonka seurauksena suuri
12833: jennuslainsäädäntö, esimerkiksi alushankinta- määrä merenkulkijoita joutuisi työttömäksi.
12834: varausta käyttämällä. Tästä johtuvat kasvavat työttömyyskorvaukset
12835: Hallituksen ohjelmassa todetaan merenkulun olisivat selvästi suuremmat kuin väitetyistä vero-
12836: osalta, että suomalaista merenkulkua tuetaan uudistuksista johtuva verotuoton alentuminen.
12837: kansainvälisesti hyväksyttävillä toimenpiteillä. Näin ollen verouudistusten toteuttaminen
12838: Komission suosittamista varustamoverotuksen säästäisi valtion menoja.
12839: malleista (alushankintavaraukset, nopeutettu
12840: LA 112/1998 vp 3
12841:
12842: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12843:
12844: 6 § Jäämaksuluokkavähennys tona, esitetään uudelleen käyttöönotettavaksi.
12845: Alushankintavarauksen käyttö olisi rajattu kos-
12846: Vuosina 1981-1993 jäämaksuluokkavähen- kemaan ainoastaan alushankintoja.
12847: nyksen sai tehdä siltä verovuodelta, jona alus on Alushankintavarauksen piiriin tulisivat, siten
12848: otettu käyttöön ja kolmelta seuraavalta vuodelta kuin muissakin yhteisömaissa, sekä alusten luo-
12849: toimitettavassa verotuksessa kunakin vuotena vutuksesta saatu tulo että muusta varustamotoi-
12850: määränä, joka on 3 % aluksen hankintamenois- minnasta saatu tulo. Saadakseen vähentää alus-
12851: ta. Tässä esitetään, että jäämaksuluokka vähen- hankintavarauksen verovelvollisen olisi talletet-
12852: nys palautetaan vuotta 1994 edeltäneelle tasolle. tava Suomen Pankkiin erityisesti avattavalle tilil-
12853: le rahamäärä, joka vastaa tehdystä varauksesta
12854: myöhemmin mahdollisesti maksettavaa veroa,
12855: 7 § Alushankintavaraus eli 28%.
12856: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12857: Alushankintavarausjärjestelmä, joka Suo-
12858: messa oli voimassa toisen maailmansodan päät- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12859: tymisestä aina vuoteen 1994 ja jota komissio suo- lakiehdotuksen:
12860: sittaa yhtenä varustamoelinkeinon verotusmuo-
12861:
12862:
12863:
12864:
12865: Laki
12866: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta
12867:
12868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12869: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain (433/1981)
12870: 6 §:n 1 momentti, 7 §ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti
12871: laissa 1258/1996 sekä 7 §laissa 1543/1992, seuraavasti:
12872:
12873: 6§ 7§
12874: Verovelvollisella,joka vuosina 1981-1993 tai Verovelvollisella on oikeus vähentää laivan-
12875: 1999-2000 tilaa Suomesta IA tai sitä korkeam- varustustoiminnan tulosta tilinpäätöksessään
12876: paan jäämaksuluokkaan rakennettavan, netto- vuosilta 1998-2004 tekemänsä varauksen mää-
12877: vetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteritonnin rä (alushankintavaraus). Saadakseen vähentää
12878: aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, jona alus alushankintavarauksen verovelvollisen on kuu-
12879: on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä seuraavalta den kuukauden kuluessa tilikauden päättymi-
12880: verovuodelta toimitettavissa verotoksissa vähen- sestä talletettava Suomen Pankkiin erityisesti
12881: tää laivanvarustustoiminnan tulosta muiden sal- avattavalle tilille rahamäärä, joka on 28% alus-
12882: littujen vähennysten lisäksi kunakin vuonna hankintavarauksen määrästä (alushankintatalle-
12883: määrä, joka on 3 % aluksen hankintamenosta tus).
12884: (jäämaksuluokkavähennys). Vero velvollisella,
12885: joka vuosina 1994-1998 tilaa Suomesta tai ul- 14 §
12886: komailta edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
12887: vähentää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 1981-1995 toi-
12888: verovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja mitettavissa verotuksissa. Lain 6, 7, 8 aja 10 §:ää
12889: sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa ve- sovelletaan kuitenkin myös vuosilta 1996-2006
12890: rotuksessa molempina vuosina määrä, joka on toimitettavissa verotuksissa.
12891: 3 % aluksen hankintamenosta.
12892: 4 LA 112/1998 vp
12893:
12894: Tämä laki tulee voimaan päivänä Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
12895: kuuta 199 . delta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
12896:
12897:
12898: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
12899:
12900: Gunnar Jansson /r Mikko Elo /sd Håkan Malm /r
12901: Klaus Bremer /r Matti Saarinen /sd Kari Uotila /vas
12902: Minna Karhunen /kok Olavi Ala-Nissilä /kesk Virpa Puisto /sd
12903: Heikki Järvenpää /kok Jukka Mikkola /sd
12904: KANSAINVÄLINEN MERENKULUN VEROTUS
12905:
12906:
12907:
12908: Varal nainen tulovero·% Poisloi Alustan myyntivoiton
12909: -- tuloutua Varauk..t Tonniaiovaro
12910: Suomi 28,00% 30% meno).llänniispoislo (25% lllllllilhllan) Kirjataan multa aluksia vaalaan Suunnltlallla
12911: Yllm.polalo 3% 2 vuoden alk11n11
12912: No_rlll aa,oor. 20% manoJUnnöapolato 20% vuosittain eald ollla KyiUI
12913: Belgia 311,00% 20% l.vuoal Voidaan ldrjala uu•h•nklntoja Kytlil Suunnitteilla
12914: (toalaa. 40, 17%) 15% 2.Ja 3. vuoal vulaan 3 vuoden kuluaua
12915: 10% aaur. 5 vuotta
12916:
12917: Kanada 28,12% liittovaltiovaro KirJataan mutr. af ukl Ia vastaan
12918: 38,27%-48,12% yhteensä 20% El
12919: T-ka 34,00% 30% meno)iännl!spo lato KirJataan multa alukala vastaan Suu nnlttellla !
12920:
12921: mauspol&lo 30% (enlnt. 1S% p&7 vuoal)
12922: Ranska 39,30% 12,5% taaapolalo ViUtlln tuloutua Kyllä El
12923: Uusille yrltyllailla verohuoLennuksla Verotukeen siirto varauelen avulf•
12924: Kralkh 0,00% Merenkulkua al varoiala Raklaterlmabu
12925:
12926:
12927:
12928: --
12929: HongKong O,DO% Merenkulkua ei verotala Raldalerlmab u t""
12930: Irlanti 10,00% 15% meno )iänn !lapoislo El >
12931: Italia 41,25% 7,5-15% I&BIIpola!O Tuloutataan 5 vuoden aikana El
12932: 8,25% 2. raklaterissä olevat alukaal KaksfnkerLpolato 3 ens. vuoden 11fkana ~
12933:
12934: ~
12935: Hollanti 85,00% 20% taaapofato Voidaan klr)•la uuahanklntoja Kyllä Kyllä
12936: (38% Joa varotallavllltuotot (poialoperuale 85% kuatannukafata) vastaan 4 vuodan kuluesa11
12937: <1 00.000 NLG)
12938: <
12939: 1
12940: ~
12941:
12942: Portugali 11,22% 12,5% laaapolsto laJ Voidaan kiri•'- uuehankfnloJa Kyllä El
12943: (30% tuotoiala varolelun 31,25% meno)åånllöapolato vaalaan 3-4 vuoden kuluessa
12944: 37,4%:n mukaan)
12945: Madalrallllrekl•t•r61dy1aluk..l
12946: vapautenu veroela i
12947: SlngllpOra O,OD% Merenkulkua al verotala Reldalarlmakau
12948: EapanJa 85,00% 5·10% tasapoisto Voidaan kirjata uuehankfntoJa Kylli Ei
12949: Kanllrl•naaarfffa raklslaröllyjen vastaan
12950: alustan varo on 3,5%
12951: fto-Brltannla 31,0D% (30% 1119 llhtfan) Zli% meno)iånnöspolslo KirJataan mu lla af ukal a vaal11an, El
12952: ntaua_polalo aalllllu nag. saldo tulou Ia! aan 8 vuoden aik11na
12953: Ruotsi :za,OO% 20% lasilpolato l.ai3D% mano)iilnnöspolalo Kf r/ alaan mu 1Ia af ukala vaar..an Kyllä Su unn lllellla
12954: 25% voitosta
12955: S11kaa 45,00% 8,33% tasapolaio tai 2&% menoJiiinnöapolato 60% voidaan ldrjala uuahanklntoja Kyili Kyllä
12956: taalaa. 58,7%) l!enlnL~%1_____ ----- --- -
12957: vaala•n 4 vuoden
12958: - -- -
12959: kuluaase
12960: -- -
12961: (!899 lähtien)
12962: 13.10.1898
12963: t:;
12964: ~· Vl
12965: LA 113/1998 vp
12966:
12967: Lakialoite 113
12968:
12969:
12970:
12971:
12972: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Lakialoite laiksi sotilasvammalain 6 §:n
12973: muuttamisesta
12974:
12975:
12976: Eduskunnalle
12977:
12978: Aloitteessa ehdotetaan, että sotainvalidien pidempään. Uudistus vähentäisi kalliin laitos-
12979: asuntojen muutostöiden ehtona olevaa haitta- hoidon tarvetta. Haitta-asteen alentaminen on
12980: astetta alennetaan 10 prosenttiin. perusteltua myös siksi, että ihmisen vanhetessa
12981: Sotilasvammalain mukaisten sotainvalidien vaivat nuortuvat.
12982: asuntojen muutostöiden korvattavuuden ehtona Valtion talouden kannalta uudistus on vähäi-
12983: on, että vamman haitta-aste on vähintään 20 nen. Kyseessä on alkuvaiheessa noin 10 miljoo-
12984: prosenttia. Haitta-astetta alennettiin 30 prosen- naa markkaa vuodessa. Kokonaiskustannukset
12985: tista 20 prosenttiin vuonna 1997. Veteraanipro- alenevat nopeasti ja lain voimaantulonjälkeisenä
12986: jekti -97:n esitykseen sisältyi haitta-asterajan vuotena niiden arvioidaan puolittuvan.
12987: alentaminen edelleen vuonna 1998 10 prosent- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12988: tiin. Hallitus ei ole kuitenkaan antanut tämän
12989: sisältöistä ehdotusta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12990: Haitta-asterajan lasku mahdollistaisi ikäänty- lakiehdotuksen:
12991: vien sotainvalidien asumisen kotonaan nykyistä
12992:
12993:
12994: Laki
12995: sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
12996:
12997: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12998: muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 3 momentti
12999: sellaisena kuin se on laissa 997/1996, seuraavasti:
13000:
13001: 6§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
13002: kuuta 199 .
13003: Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä
13004: asunnon muutostöitä voidaan korvata vahin-
13005: goittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttö-
13006: myysaste on vähintään 10 %.
13007:
13008:
13009:
13010:
13011: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
13012:
13013: Jukka Vihriälä /kesk Markku Vuorensola /kesk Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
13014: Annikki Koistinen /kesk Juhani Alaranta /kesk Sulo Aittoniemi /kesk
13015: Johannes Leppänen /kesk Kyösti Karjula /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
13016: Hannes Manninen /kesk Kari Myllyniemi /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk
13017: Ossi Korteniemi /kesk Eero Lämsä /kesk
13018: LA 114/1998 vp
13019:
13020: Lakialoite 114
13021:
13022:
13023:
13024:
13025: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lakialoite laiksi tuloverolain 124 §:n
13026: muuttamisesta
13027:
13028:
13029: Eduskunnalle
13030:
13031: Pääomatulojen ja yhteisöjen tuloveroprosen- omapakoon". Myös pääomatulojen veroprosen-
13032: tiksi säädettiin vuoden 1993 verouudistuksen yh- tiksi 35 on kohtuullinen.
13033: teydessä 25 prosenttia. Vuodesta 1996 lähtien Yhteisöjen verokannan korottaminen auttaisi
13034: veroprosentti on ollut 28. julkisen talouden tasapainottamisessa. Veron
13035: Kansainvälisesti vertaillen etenkin yhteisöjen korotuksesta saatavaa tuottoa tulisi ohjata pieni-
13036: veroprosentti on Suomessa edelleen alhainen. tuloisten sosiaaliturvan parantamiseen ja kun-
13037: Kuten esimerkiksi valtiovarainministeriön jul- tien palveluihin, joihin julkisen talouden leik-
13038: kaisusta Julkisen talouden näkymiä ja haasteita kaukset ovat viime vuosina ankarasti kohdistu-
13039: (toukokuu 1998) ilmenee, 28 prosenttia on neet. Vuonna 1997 yhteisöveroa kertyi 24,5 mil-
13040: OECD-maiden alin yhteisöveroprosentti. Täl- jardia markkaa. Jos yhteisöjen verotettava tulo
13041: laista verokantaa sovelletaan Suomessa, Ruot- pysyy samalla tasolla, verokannan korotus 7 pro-
13042: sissa ja Norjassa. Useimmissa maissa yhtiövero- senttiyksiköllä voisi tuottaa yli 6 miljardia mark-
13043: kanta on 30 ja 40 prosentin välillä. Vähintään 40 kaa valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Tuotto
13044: prosentin verokantaa sovelletaan USA:ssa, Bel- luonnollisesti vaihtelee yhtiöiden tuloksen mu-
13045: giassa, Italiassa ja Ranskassa ja yli 50 prosentin kaan. Lisäksi pääomatulojen veron korottami-
13046: verokantaa Japanissa ja Ranskassa. nen tuottaisi noin miljardi markkaa.
13047: Kohtuullinen yhteisöjen veroprosentti voisi Edellä olevan perusteella ehdotan,
13048: olla 35 prosenttia, mikä vastaa hyvin OECD-
13049: maiden keskiarvoa. OECD-maiden keskitasoa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13050: vastaava vero tuskin johtaisi väitettyyn "pää- lakiehdotuksen:
13051:
13052: Laki
13053: tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
13054:
13055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13056: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 2 momentti,
13057: sellaisena kuin se on laissa 533/1998, seuraavasti:
13058:
13059: 124 § suoritetaan kuitenkin verovuosilta 2001-2003
13060: veroa valtiolle 15,96 prosenttia.
13061: Pääomatulon tuloveroprosentti on 35. Yhtei-
13062: sön ja yhteisöetuuden tuloveroprosentti on 35.
13063: Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumi-
13064: sesta eri veronsaajien kesken säädetään verontili- Tämä laki tulee voimaan patvana
13065: tyslaissa (532/1998). Yhteisön ja yhteisetuuden kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
13066: Ahvenanmaan maakunnasta saadusta tulosta ran vuoden 1999 verotuksessa.
13067:
13068:
13069: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
13070:
13071: Esko-Juhani Tennilä /va-r
13072: LA 115/1998 vp
13073:
13074: Lakialoite 115
13075:
13076:
13077:
13078: Ulla Anttila /vihr ym.: Lakialoite laiksi vammaisuuden perusteella
13079: järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n
13080: muuttamisesta
13081:
13082:
13083: Eduskunnalle
13084:
13085: Vammaisten lasten tarpeet poikkeavat mones- Aioitteella halutaan korostaa vammaisten las-
13086: ti muiden ikäistensä lasten tarpeista. Vammaisen ten ja heidän perheidensä erityistarpeita, jotka
13087: lapsen urheilu- tai muut harrastukset eivät usein- liittyvät lapsen kuntoutukseen, vapaa-aikaan ja
13088: kaan ole pelkästään harrastustoimintaa vaan kuljettamiseen. Nykyisessä laissa ei eroteta vam-
13089: hänen kehittymiselleen välttämätöntä kuntou- maisia lapsia muista vammaisista henkilöistä.
13090: tusta. Kunnat kuitenkin yleensä edellyttävät, Lain tarkoituksena on tarjota vammaisille palve-
13091: että vanhemmat itse huolehtivat vammaisten las- luita ja tukitoimia siten, että se auttaa heitä elä-
13092: tensa ns. vapaa-ajantoiminnastaja heidän kuljet- mään muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskun-
13093: tamisestaan. Vammaiselle lapselle ei välttämättä nanjäsenenä mahdollisimman normaalia elämää
13094: myöskään myönnetä vammaispalvelulain mu- sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheutta-
13095: kaisia avustajapalveluja, vaikka hän tarvitsisi mia haittoja ja esteitä.
13096: niitä kotikuntoutuksessa. Syynä näihin tulkin- Haluamme aloitteella edistää vammaisten las-
13097: toihin on se, että lasta ei pidetä itsenäisenä sub- ten ja heidän perheidensä oikeutta palveluihin ja
13098: jektina, joka tarvitsee kyseisiä palveluita, vaan tukitoimiin, joilla ehkäistään ja poistetaan vam-
13099: lapsena, joka ei ikätasonsa huomioon ottaen maisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä heidän
13100: muutenkaan toimisi vielä itsenäisesti. kasvulleen ja kehitykselleen kohti yhdenvertaista
13101: Nykytietämyksen mukaan vammaisten lasten aikuisuutta.
13102: varhaiskuntoutus on yleensä erittäin tuloksellis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13103: ta. Varhaiskuntoutus ei muodostu vain erillisistä
13104: terapioista, vaan kuntoutuksella päivähoidossa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13105: koulussa, kotona ja harrasteissa on siinä tärkeä lakiehdotuksen:
13106: sijansa. Palvelujärjestelmää onkin muutettava
13107: kokonaisvaltaisen varhaiskuntoutuksen kehittä-
13108: miseksi.
13109:
13110: Laki
13111: vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n muuttamisesta
13112:
13113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13114: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1987 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
13115: tukitoimista annetun lain (380/1987) 8 §:n 1 momentti seuraavasti:
13116:
13117: 8§ heidän perheidensä erityistarpeet huomioidaan.
13118: Vammaisille tarkoitetut palvelut Palveluja voidaan antaa myös vammaisen henki-
13119: lön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalletaikka
13120: Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutus- muutoin läheiselle henkilölle.
13121: ohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita
13122: tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeel-
13123: lisia palveluja. Näitä palveluja annettaessa kun- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13124: nan tulee huolehtia, että vammaisten lasten ja kuuta 199 .
13125:
13126:
13127: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998
13128: 2 LA 115/1998 vp
13129:
13130: Ulla Anttila /vihr Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Jukka Vihriälä /kesk
13131: Ulla Juurola /sd Jukka Roos /sd Arto Lapiolahti /sd
13132: Riitta Prusti /sd Erkki Pulliainen /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
13133: Satu Hassi /vihr Hannu Takkula /kesk Kyösti Karjula /kesk
13134: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Tuija Pohjola /sd Raimo Mähönen /sd
13135: Raimo Holopainen /sd Erkki Partanen /sd Kalevi Olin /sd
13136: Esa Lahtela /sd Matti Saarinen /sd Pekka Saarnio /vas
13137: Kari Uotila /vas Johannes Koskinen /sd Pentti Tiusanen /vas
13138: Minna Karhunen /kok Tuija Brax /vihr Janina Andersson /vihr
13139: Markku MarkkoJa /kok Reijo Laitinen /sd Bjarne Kallis /skl
13140: Kari Rajamäki /sd Mats Nyby /sd Maija Rask /sd
13141: Timo Laaksonen /vas Jorma Vokkolainen /vas Olavi Ala-Nissilä /kesk
13142: Markku Lehtosaari /kesk Heikki Järvenpää /kok Arja Ojala /sd
13143: Mauri Pekkarinen /kesk Sakari Smeds /skl Irina Krohn /vihr
13144: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Päivi Räsänen /skl Juha RehuJa /kesk
13145: Mari Kiviniemi /kesk Kimmo Kiljunen /sd Raimo Vistbacka /ps
13146: Säde Tahvanainen /sd Marjatta Vehkaoja /sd Margareta Pietikäinen /r
13147: Marja-Leena Viljamaa /sd Ossi Korteniemi /kesk Tuula Haatainen /sd
13148: Vei jo Puh jo /va-r Pirjo-Riitta Antvuori /kok Tarja Kautto /sd
13149: Anne Huotari /vas Tarja Filatov /sd Pia Viitanen /sd
13150: Anu Vehviläinen /kesk Matti Vähänäkki /sd Tauno Pehkonen /skl
13151: Ville Itälä /kok Jaakko Laakso /vas Sinikka Hurskainen /sd
13152: Claes Andersson /vas Klaus Heliberg /sd Reino Laine /vas
13153: Jarmo Wahlström /vas Antero Kekkonen /sd Kari Myllyniemi /kesk
13154: Sulo Aittoniemi /kesk Risto Kuisma /rem Esko-Juhani Tennilä /va-r
13155: Mikko Kuoppa Iva-r Risto Penttilä /nuors Maija Perho /kok
13156: Juhani Alaranta /kesk Paula Kokkonen /kok Kaarina Dromberg /kok
13157: Leena Luhtanen /sd Arto Bryggare /sd Liisa Hyssälä /kesk
13158: Heikki Koskinen /kok Toimi Kankaanniemi /skl Eila Rimmi /vas
13159: Vuokko Rehn /kesk Maria Kaisa Aula /kesk Eva Biaudet /r
13160: Klaus Bremer /r Sirkka Lekman /kok Jukka Gustafsson /sd
13161: Iivo Polvi /vas Annika Lapintie /vas Mikko Immonen /vas
13162: Markku Koski /kesk Heikki Rinne /sd Virpa Puisto /sd
13163: Matti Väistö /kesk Markku Vuorensola /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
13164: Marjaana Koskinen /sd Anneli Jäätteenmäki /kesk Aino Suhola /kesk
13165: Matti Vanhanen /kesk Johannes Leppänen /kesk Riitta Korhonen /kok
13166: Outi Siimes /kok Jouko Jääskeläinen /skl
13167: LA 116/1998 vp
13168:
13169: Lakialoite 116
13170:
13171:
13172:
13173:
13174: Sirkka Lekman /kok: Lakialoite laiksi tieliikennelain 4 §:n muutta-
13175: misesta
13176:
13177:
13178: Eduskunnalle
13179:
13180: Liikennevalojen perustarkoitus on tehdä lii- Tämä Right-Turn-on-Red-sääntö on voimassa
13181: kenteestä turvallisempi ja sujuvampi. Nämä ta- lähes kaikissa osavaltioissa. Säännös hyväksyt-
13182: voitteet eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa to- tiin energiakriisin seurauksena. Sen tavoitteena
13183: teudu. Usein liikennevalot toimivat lähinnä lii- on energiansäästö ja liikenteen sujuvuuden edis-
13184: kenteen sujuvuuden esteenä. Liikennevaloista täminen.
13185: johtuva liikenteen huono sujuvuus osaltaan taas Yhdysvalloissa tehtyjen selvitysten mukaan
13186: voi aiheuttaa mm. autoilijoiden keskittymisky- mahdollisuus kääntyä oikealle punaisten valojen
13187: vyn heikkenemistä ja täten vaikuttaa kielteisesti palaessa tekee liikenteen sujuvammaksija vähen-
13188: liikenneturvallisuuteen. tää polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupääs-
13189: Usein täysin turha seisominen punaisissa va- töjä merkittävällä tavalla. Myös meluhaitat eten-
13190: loissa on liikennevalojen perustarkoituksen vas- kin raskaan liikenteen osalta vähenivät.
13191: taista. Tämä turha seisominen johtaa taajama- Käännyttäessä vihreillä valoilla autoilijan on
13192: ajossa siihen, että ajoneuvot ovat vähän väliä annettava jalankulkijoille ja pyöräilijöille estee-
13193: tyhjäkäynnissä ja senjälkeen kiihdyttävät pysäh- tön kulku. Sama sääntö pätee silloin, kun auto
13194: tyäkseen kääntymisen jälkeen taas punaisiin va- kääntyy oikealle punaisten liikennevalojen pa-
13195: loihin. Tämä on paitsi ihmisten ajan, myös polt- laessa. Jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen
13196: toaineen täysin mielivaltaista ja turhaa tuhlaus- huomioon ottaminen ja erityinen varovaisuus on
13197: ta. aina oltava lähtökohtana risteyksessä käännyt-
13198: Tilannetta voisi korjata siten, että risteyksessä täessä. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivätkö
13199: oikealle kääntyminen olisi sallittua punaisen va- autoilijat osaisi kääntyä yhtä varovaisesti pu-
13200: lon palaessa silloin, kun se ei aiheuta vaaraa naisten valojen palaessa risteyksessä oikealle,
13201: muulle liikenteelle. Punaisten liikennevalojen pa- kuin he osaavat liikennevalottomissa, esimerkik-
13202: laessa kääntyvän ajoneuvon olisi kuitenkin väis- si STOP-merkillä varustetuissa risteyksissä.
13203: tettävä kaikkea muuta liikennettä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
13204: Yhdysvalloissa liittovaltion lainsäädäntö teki
13205: 1970-luvun puolessa välissä mahdolliseksi kään- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13206: tymisen oikealle punaisella liikennevaloissa. lakiehdotuksen:
13207:
13208:
13209:
13210:
13211: 21 280044
13212: 2 LA 116/1998 vp
13213:
13214:
13215: Laki
13216: tieliikennelain 4 §:n muuttamisesta
13217:
13218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13219: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 4 §:n 2 momentti seuraa-
13220: vasti:
13221:
13222: 4§ tava muulla ohjauslaitteella annetusta ohjeesta
13223: Liikenteen ohjaus
13224: huolimatta. Risteyksessä oikealle kääntyminen
13225: on kuitenkin sallittua punaisen tai keltaisen va-
13226: lon palaessa silloin, kun se ei aiheuta vaaraa
13227: Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta muulle liikenteelle.
13228: on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkea-
13229: mista liikennesäännöistä. Jos liikennettä ohja- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13230: taan liikennevaloin, valo-opastetta on noudatet- kuuta 199 .
13231:
13232:
13233:
13234: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
13235:
13236: Sirkka Lekman /kok
13237: LA 117/1998 vp
13238:
13239: Lakialoite 117
13240:
13241:
13242:
13243:
13244: Pentti Tiusanen /vas ym.: Lakialoite laiksi Suur-Saimaan kansallis-
13245: puistosta
13246:
13247:
13248: Eduskunnalle
13249:
13250:
13251: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13252:
13253: Aloitteessa ehdotetaan, että Taipalsaaren, luonnonsuojelualue. Aloitteen tarkoittama alue
13254: Puumalan, Ruokolahden ja Joutsenon kunnissa ilmenee liitteenä olevasta kartasta.
13255: olevalle valtion omistamalle ja omistukseen han- Ehdotettu laki saatettaisiin voimaan asetuk-
13256: kittavalle alueelle perustetaan Suur-Saimaan sella sen jälkeen, kun kansallispuiston maa-
13257: kansallispuisto, joka on luonnonsuojelulain mu- alueet on hankittu valtion omistukseenjoko etu-
13258: kaisen kansallispuiston edellytykset täyttävä osto-oikeutta käyttämällä tai lunastamalla.
13259:
13260:
13261:
13262: PERUSTELUT
13263:
13264: 1. Nykytila ja esityksen tavoitteet lyn, norpan ja muun luonnon suojelemisen ta-
13265: voitteet voitaisiin kansallispuiston avulla rat-
13266: Maamme kansallispuistoverkkoa on kehitetty kaista. Vuosikymmenien mittaan alue tyhjentyisi
13267: määrätietoisesti 1980-luvun alusta lähtien. Ta- mökeistä ja muodostaisi laajan ainutlaatuisen
13268: voitteena on, että puistoverkosta saataisiin sekä suojelu- ja retkeilykohteen.
13269: biologisesti että maantieteellisesti mahdollisim- Koko Saimaan alueen norppakanta oli vuon-
13270: man edustava. Kansallispuistoiksi soveliaita riit- na 1997 päivitetyn tiedon mukaan n. 200 yksilöä.
13271: tävän laajoja ja kutakuinkin luonnontilaisia Suur-Saimaan alueella näistä arvioitiin elävän
13272: alueita on maamme eteläosassa erittäin vähän. vakituisesti 12-14 yksilöä. Se on laskenut 40-
13273: Suur-Saimaalla on kuitenkin vielä erinomainen 50 yksilöstä nykyiseen määräänsä muutamassa
13274: mahdollisuus kansallispuiston luomiseen tässä vuosikymmenessä. Viimeaikaisesta kehityksestä
13275: lakialoitteessa kuvatuin keinoin. kertoo Metsähallituksen norpparyhmän arvio,
13276: Aloitteen mukaisen kansallispuiston rajat on jonka mukaan Suur-Saimaan norppakanta on
13277: merkitty aloitteen liitteessä olevalle kartalle pak- kasvanut luontaisesti vähintään 3 norpalla 1990-
13278: sunnetulla viivalla ja sen sisäpuoliset alueet koos- luvulla. Tämä osoittaa, että norpalla on mahdol-
13279: tuvat Taipalsaaren, Puumalan, Ruokolahden ja lisuuksia Suur-Saimaalla, joka Saimaan alueen
13280: Joutsenon kuntien osista. suurimpana vesialueena luontaisesti onkin nor-
13281: Suur-Saimaan alueeseen kuuluu laajoja selkä- palle hyvin soveltuva.
13282: vesiä, saaria ja saariryhmiä, monipuolisia har- Vapaaehtoisten Sopimusrauhoitusten alue
13283: jumuodostelmia ja harjurantoja. Vesistöalueella Suur-Saimaalla on ollut n. 58 neliökilometriä
13284: on runsaasti luonnonkauniita silokallioisia ran- (ympäristöministeri Haaviston vastaus kirjalli-
13285: ta-alueita. Kasvustoa hallitsee komea havumet- seen kysymykseen 35511997 vp). Poikastuotanto
13286: sävyöhyke ja saimaannorpan lisäksi alueen mui- tullee olemaan kuitenkin luontaisen lisääntymi-
13287: ta uhanalaisia eläinlajeja on mm. harjusinisiipi. sen kautta sangen hidasta. Mikäli alueella ei ryh-
13288: Alueen halki kulkee toinen Salpausselkä. dytä merkittäviin suojelutoimenpiteisiin, esimer-
13289: Suur-Saimaan alue on suosittua veneily- ja kiksi kesäasutusta rajoittamalla ja alueen vesi- ja
13290: retkeilyaluetta. Suur-Saimaan kansallispuiston talviliikennettä ohjaamalla, saimaannorpan kan-
13291: tulisikin olla kansalaisten retkeilypuisto. Retkei- nan elvyttäminen ei ehkä ole mahdollista.
13292: 2 LA 117/1998 vp
13293:
13294: Rantojensuojeluohjelman, Natura 2000 -oh- alueen perusosa. Alueella on noin 120 kesäasun-
13295: jelman ja saimaannorpan suojelun vuoksi Suur- toa.
13296: Saimaan alueella on alettu hankkia saarialueita Tämän aloitteen mukaan kesäasuntojen ja
13297: valtiolle. Nykyisissä suunnitelmissa on hankkia muiden yksityisten maanomistus säilyisi ennal-
13298: kaikki rantayleiskaavoissa määritellyt SL-alueet laan, kunnes niiden omistajat haluaisivat luopua
13299: valtiolle tai lunastaa rantojen rakennusoikeudet niistä. Aloitteen tarkoituksena on, että tällöin
13300: Tämän lisäksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö maa lunastettaisiin etuosto-oikeutta käyttäen
13301: on jo hankkinut yleiseen retkeilykäyttöön mer- valtiolle.
13302: kittäviä alueita. Hankkeen valtiontaloudelliset vaikutukset
13303: Ympäristöministeriöstä saatujen tietojen mu- syntyisivät pääosin alueiden hankinnasta. Va-
13304: kaan kyseessä oleva alue ei kuulu tällä hetkellä roja maa-alueiden hankintaan on arvioitu kulu-
13305: oleviin kansallispuistosuunnitelmiin. Vuoden van 40-50 miljoonaa markkaa. Kansallispuis-
13306: 1996 hallituksen talouspoliittisen ministerivalio- ton hoitoon, yleisöpalveluiden rakentamiseen ja
13307: kunnan aiepäätöksessä varattiin uusien luon- alueen valvontaan käytetään valtion talousar-
13308: nonsuojeluohjelmien rahoitukseen vuosille viossa luonnonsuojelualueiden hoitoon vuosit-
13309: 1996-2007 yhteensä 3,2 miljardia markkaa. Mi- tain osoitettuja määrärahoja. Kansallispuiston
13310: käli aloitteen mukainen Suur-Saimaan kansallis- perustamisen valtiontaloudelliset vaikutukset
13311: puisto päätetään perustaa, maa-alueiden lunas- vuositasolla ovat joka tapauksessa verraten vä-
13312: taminen valtiolle on joko sisällytettävä tähän ra- häiset.
13313: hoituskokonaisuuteen tai kansallispuiston lu-
13314: nastamisen aloittaminen on siirrettävä vuoden 2.2 Suur-Saimaan kansallispuiston alueella
13315: 2007 jälkeiseen aikaan. Aloitteen säännösehdo- sallitut toimet ja rajoitukset
13316: tukset on laadittu lähtien siitä tilanteesta, että
13317: kansallispuistoon kuuluvat maa-alueet on lain Asetuksella säädettäisiin tarkemmin seuraa-
13318: voimaan tullessa jo lunastettu valtiolle. Tämän vista toiminnoista:
13319: vuoksi aloitteen voimaantulo on kytketty asetuk- Kansallispuiston alueella saa:
13320: sella tarkemmin päätettävään ajankohtaan. -kalastaa,
13321: Uuden vuonna 1996 hyväksytyn luonnonsuo- -mutta ei norpalle vaarallisilla kalanpyy-
13322: jelulain (1 096/1996) 11 §:n mukaan kansallispuis- dyksillä ja kalastustavoilla (vahvat lohiverkot,
13323: ton perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään suojaamattomat rysät ja katiskat sekä iskukou-
13324: lailla. Kansallispuisto voidaan perustaa vain val- kut ym.),
13325: tion omistamalle alueelle. Säännöksen 2 momen- -eikä verkkokalastaa 1.2.-30.6. välisenä
13326: tin mukaan kansallispuiston pinta-alan on oltava aikana kahden kilometrin säteellä kaikilta tunne-
13327: vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava tuilta hylkeen poikaspesiltä,
13328: merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai -rakentaa uusia rakennuksia muutoin kuin
13329: muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai kansallispuiston tarpeisiin,
13330: yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Suur- - veneillä, retkeillä ja leiriytyä
13331: Saimaan kansallispuiston alue täyttää tässä lain- -paitsi niillä alueilla, joilla sitä on erikseen
13332: säännöksessä asetetut edellytykset. suojelusyistä jollain tavalla rajoitettu.
13333: Kansallispuistossa ei saa:
13334: - ojittaa, ottaa maa-aineksia eikä muutoin-
13335: 2. Aloitteen taloudelliset ja muut vaikutukset kaan vahingoittaa maa- ja kallioperää,
13336: - ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita,
13337: 2.1 Aloitteen taloudelliset vaikutukset kasveja tai niiden osia, paitsi siinä määrin kuin
13338: kansallispuiston johto niitä osoittaa retkeilijöi-
13339: Suur-Saimaan kansallispuisto sijoittuisi noin den ja puiston tarvepuiksi,
13340: 300 km 2:n alueelle, josta noin 15 km 2 muodostuu - tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnon-
13341: maa-alueista. Maa-alueista suurin osa on joko varaisia eläimiä,
13342: saaria tai mantereen ranta-alueita. Tämän aloit- -pitää irti koiria, kissoja ja muita kotieläimiä
13343: teen laatimishetkellä näistä on valtion omistuk- ellei kyse ole puiston hoitotyöstä, kuten laidun-
13344: sessa vain pari prosenttia ja sama määrä Etelä- niittyjen ylläpidosta,
13345: Karjalan virkistyssäätiöllä. Metsäyhtiöt omista- - ajaa moottorikeikalla ja muulla moottori-
13346: vat alueista hiukan yli puolet. Metsäyhtiöiden ajoneuvolla paitsi puiston ohjesäännön sallimilla
13347: maista olisikin nopeasti saatavissa tarvittavan väylillä ja kalastuksen tarpeisiin puistonjohtajan
13348: LA 117/1998 vp 3
13349:
13350: osoittamilla väylillä sekä puistoalueen sisällä ole- voimaan saattamista. Suur-Saimaan kansallis-
13351: ville loma-asunnoille puiston johtajan osoitta- puistohankkeen toteuttamiseksi Junastamalla tai
13352: milla väylillä. etuosto-oikeutta käyttäen hankittu alue tulee
13353: Lisäksi asetuksessa todettaisiin, että edellä ensi vaiheessa ympäristöministeriön hallintaan.
13354: mainituista kielloista voitaisiin poiketa ympäris- Se siirtyisi puiston perustamisen myötä Metsä-
13355: töministeriön tai puistonjohtajan luvalla, jos on hallituksen hallintaan.
13356: perustellut syyt ja kansallispuiston tarkoitusta ei Kansallispuiston hoitoa ja yleisöpalvelujen
13357: vaaranneta. kehittämistä varten on tarkoitus laatia hoito- ja
13358: käyttösuunnitelma, jonka ympäristöministeriö
13359: vahvistaa. Alueelle suuntautuvaa retkeilyä on
13360: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstö- tarpeen ohjata, jotta retkeilystä ei aiheutuisi hait-
13361: vaikutukset taa alueen luonnolle eikä yksityisille kiinteistöil-
13362: le. Myös kansallispuiston opastuksen ja luon-
13363: Laki kokonaisuudessaan tulee voimaan vasta, nonhoidon tarve ja laajuus selvitetään tässä yh-
13364: kun puistoalueeseen kuuluvat maa-alueet on os- teydessä.
13365: tettu tai lunastettu valtiolle taikka käyttörajoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13366: tukset korvattu yksityisille maanomistajille.
13367: Aloitteen 4 §:ssä tarkoitettua maanhankintaa tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13368: lisi toteuttaa ennen lain asetuksella tapahtuvaa lakiehdotuksen:
13369:
13370:
13371:
13372:
13373: Laki
13374: Suur-Saimaan kansallispuistosta
13375:
13376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13377:
13378: 1§ 3§
13379: Kansallispuiston perustamistarkoitus Haltuunotto-oikeus
13380: Kaakkois-Suomessa poikkeuksellisen edusta- Kansallispuiston hallinnasta vastaavan lai-
13381: van Suur-Saimaan saaristo- ja ranta-alueen sekä toksen palveluksessa olevalla luonnonsuojelu-
13382: Saimaan hylkeen suojelemiseksi, monipuolisten alueen valvojalla on oikeus ottaa haltuunsa met-
13383: harjumuodostelmien sekä harjurantojen ja sästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytet-
13384: alueen halki kulkevan toisen Salpausselän osien ty tai aiotaan käyttää vastoin kansallispuistossa
13385: säilyttämiseksi, sekä retkeilyä, opetusta ja tutki- noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Sama
13386: musta varten perustetaan luonnonsuojelulain haltuunotto-oikeus koskee myös alueelta luvat-
13387: (1 096/1996) mukaiseksi erityiseksi suojelu- tomasti pyydystettyjä eläimiä ja luvattomasti
13388: alueeksi Suur-Saimaan kansallispuisto. otettuja kasveja sekä kaikkea muuta sellaista,
13389: mitä luonnonsuojelualueelta on kielletty otta-
13390: 2§ masta tai siellä käyttämästä.
13391: Kansallispuiston sijainti ja rajat
13392: 4§
13393: Suur-Saimaan kansallispuistoon kuuluu lo- Alueen liittäminen kansallispuistoon
13394: pullisessa koossaan noin 1 500 hehtaaria valtion
13395: omistamia alueita, jotka sijaitsevat Taipalsaaren, Sellainen valtion omistukseen siirtynyt alue,
13396: Puumalan, Ruokolahden ja Joutsenon kunnissa jonka käytöstä kansallispuiston laajennusaluee-
13397: ja sen rajat on merkitty paksunnetulla viivalla na on tehty päätös hankinnan tai saannon yhtey-
13398: tämän lain liitteenä olevaan karttaan. dessä, luetaan kuuluvaksi kansallispuistoon.
13399: 4 LA 117/1998 vp
13400:
13401: Kansallispuistoon liitettäväksi hankitulla 6§
13402: alueella tulevat voimaan kansallispuiston rau-
13403: Voimaantulo
13404: hoitussäännöksetja määräykset, kun liittäminen
13405: on merkitty kiinteistörekisteriin. Liitettävää Tämä laki tulee voimaan myöhemmin asetuk-
13406: aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta sella tarkemmin säädettävänä ajankohtana. En-
13407: on voimassa, mitä jakolaissa säädetään. nen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
13408: lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimen-
13409: 5§ piteisiin, kuten 4 §:ssä tarkoitettuihin toimenpi-
13410: teisiin.
13411: Tarkemmat säännökset
13412: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
13413: töönpanosta annetaan asetuksella.
13414:
13415:
13416: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
13417:
13418: Pentti Tiusanen /vas Erkki Pulliainen /vihr Mikko Elo /sd
13419: Sinikka Hurskainen /sd Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Sirpa Pietikäinen /kok
13420: Matti HuutoJa /vas Janina Andersson /vihr Marjaana Koskinen /sd
13421: Mikko Kuoppa /va-r Päivi Räsänen /skl Kalevi Olin /sd
13422: Kari Uotila /vas Eila Rimmi /vas Matti Saarinen /sd
13423: Seppo Kanerva /kok Heikki Rinne /sd Veijo Puhjo /va-r
13424: Tuula Haatainen /sd Annika Lapintie /vas Satu Hassi /vihr
13425: Reijo Lindroos /sd Claes Andersson /vas Ulla Anttila /vihr
13426: Minna Karhunen /kok Pekka Leppänen /vas Tarja Kautto /sd
13427: Ulla-Maj Wideroos /r Suvi Linden /kok Tuija Brax /vihr
13428: Pia Viitanen /sd Hannu Takkula /kesk
13429: LA 117/1998 vp 5
13430:
13431: Liite
13432: LA 118/1998 vp
13433:
13434: Lakialoite 118
13435:
13436:
13437:
13438:
13439: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 66 §:n muut-
13440: tamisesta
13441:
13442:
13443: Eduskunnalle
13444:
13445: Työsuhdeoptioita koskeva erillinen säätely on Yksi näistä aukoista on se, että ulkomaanko-
13446: verrattain uutta. Asiaa koskeva säännös lisättiin mennuksen aikana realisoitu optiovoitto jää
13447: tuloverolakiin vuoden 1995 alusta voimaan tul- Suomen verotuksen ulkopuolelle. Oleskelemalla
13448: leella lainmuutoksella (1465/1994). Tämän jäl- puolisen vuotta veroparatiisissa niin sanotuissa
13449: keen on verotukseenjouduttu puuttumaan muun työtehtävissä ja myymällä optiot tänä aikana, on
13450: muassa siksi, että etuja saaneet yritysjohtajat verotus mahdollista välttää kokonaan tai osit-
13451: välttivät verotuksen lahjoittamalla optio-oikeu- tain riippuen oleskeluvaltion verotuksesta.
13452: tensa lähiomaisilleen. Tämä estettiin muuttamal- Yhteiskunnan moraalin ja yleisen lainkun-
13453: la tuloverolain 66 §:ää keväällä 1997. nioituksen takia on syytä säätää laki, jolla tämä
13454: Korkein hallinto-oikeus on antanut lokakuus- mahdollisuus välttää verotusta estetään. Laki-
13455: sa 1998 päätöksen liittyen työsuhdeoptioiden ve- aloitteessa esitetään otettavaksi käyttöön sään-
13456: rotukseen. Päätöksessä todetaan, että vuonna tö, jonka mukaan optioedusta verotetaan Suo-
13457: 1995 voimaan tullut laki sai koskea takautuvasti men lainsäädännön mukaisesti siitä huolimatta,
13458: 16.9.1994 alkaen tehtyä optioetujen käyttöä. että etu on saatu ulkomailla oleskelun aikana.
13459: Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei optioiden Suomessa maksuun tulevasta verosta voi kuiten-
13460: verotuksen kiristys ole perustuslain omaisuuden kin vähentää sen veron, mitä oleskeluvaltioon on
13461: suojan vastainen. Korkein hallinto-oikeus totesi joutunut maksamaan. Edelleen silloin, kun edun
13462: samalla, että ulkomaankomennuksella voitto voi saamisesta on kulunut yli kaksi vuotta, ei vero-
13463: muuttua Suomessa verottomaksi. tusta Suomessa enää toimitettaisi. Pidempi oles-
13464: Työsuhdeoptioiden verotushistoria osoittaa kelu ulkomailla poissa Suomen verovelvollisuu-
13465: selvästi, että etua saaneiden yritysjohtajien ei voi- den piiristä jää siten lakialoitteen perusteella ny-
13466: da katsoa noudattavan kovinkaan korkeaa mo- kyisten sääntöjen varaan. Lakiaioitteella on tar-
13467: raalia yrittäessään välttää verotusta kaikin käy- koitus estää ainoastaan suoranainen keinottelu
13468: tettävissä olevin keinoin. On oletettavissa, että ulkomaanverotusta koskevien sääntöjen avulla.
13469: myös jatkossa kaikki verolainsäädännön per- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13470: saanreiät tutkitaan tarkasti verotuksen välttämi-
13471: seksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13472: lakiehdotuksen:
13473: 2 LA 118/1998 vp
13474:
13475: Laki
13476: tuloverolain 66 §:n muuttamisesta
13477:
13478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13479: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 66 §:ään, sellaisena kuin se
13480: on laissa 58411997, uusi 4 momentti, seuraavasti:
13481:
13482: 66§ messa paluuvuoden verotuksessa niiden vero-
13483: sääntöjen mukaisesti, jotka olivat voimassa työ-
13484: Työsuhteeseen perustuva osakeanti
13485: suhdeoptiota käytettäessä. Muussa valtiossa
13486: suoritettu vero vähennetään siitä verosta, joka
13487: Jos työsuhdeoptiota käytetään ulkomaanko- tulisi maksaa Suomessa.
13488: mennuksen aikana ja paluu Suomen verotuksen
13489: piiriin tapahtuu kahden vuoden sisällä tästä käy- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13490: töstä, verotetaan työsuhdeoption käyttöä Suo- kuuta 199 .
13491:
13492:
13493:
13494: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
13495:
13496: Markku Pohjola /sd Heikki Rinne /sd Reino Ojala /sd
13497: Pekka Saarnio /vas Säde Tahvanainen /sd Matti Saarinen /sd
13498: LA 119/1998 vp
13499:
13500: Lakialoite 119
13501:
13502:
13503:
13504:
13505: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi ikääntyvien työntekijöiden
13506: osa-aikatyö- ja osa-aikaeläkejärjestelyistä annetun lain 1 §:n
13507: muuttamisesta
13508:
13509:
13510:
13511: Eduskunnalle
13512:
13513:
13514:
13515:
13516: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13517:
13518: Lakialoitteessa esitetään osa-aikaeläkkeelle tajia työllistävät yritykset. Määräaika alkaisi
13519: siirtymisen edellytyksenä olevan työajan lyhen- 1.1.1999 ja päättyisi 31.12.2000. Saatavien koke-
13520: nyksen järjestämisen tekemistä pakolliseksi tie- musten perusteella voitaisiin arvioida järjestelyn
13521: tyllä alalla määräajaksi. laajentamisen tarpeellisuutta.
13522: Alaksi on valittu kuorma- ja linja-autonkuljet-
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: PERUSTELUT
13528:
13529: Erilaisten varhaiseläkkeiden lisääntynyt käyt- aikatyön mahdollisuuksia työpaikalla. Mitään
13530: tö on johtanut eläkkeellejäämisiän laskemiseen varsinaista pakkoa järjestää osa-aikatyö ei kui-
13531: Suomessa noin 59 ikävuoteen. Monilla aloilla on tenkaan ole, vaikka asia oli muun muassa viimei-
13532: tullut käytännöksi siirtyä työkyvyttömyyseläk- sen tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä
13533: keelle ennen varsinaista eläkeikää. Tähän on syy- esillä.
13534: nä työn raskaus ja vaativuus. Eläkeiän laskemi- Kansainvälisessä vertailussa on esimerkiksi
13535: nen yleistä eläkeikää alhaisemmaksi näissä am- Saksassa työehtosopimuksin otettu lainsäädän-
13536: mateissa ei eläkepoliittisesti vaikuta mahdollisel- nön tukemana eräillä aloilla käyttöön säännöstö,
13537: ta. Tulopoliittisten ratkaisujen yhteydessä on jonka mukaan työnantaja on viime kädessäjopa
13538: noussut esille osa-aikaeläkkeen käytön laajenta- velvoitettu järjestämään osa-aikatyötä osa-aika-
13539: minen osana ongelman ratkaisua. On arvioitu, eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle. Suomessa mi-
13540: että osa-aikaeläkkeelle siirtyminen antaa työnte- tään velvoitetta ei ole.
13541: kijälle mahdollisuuden jatkaa työelämässä pi- Suomessa olisi syytä harkita kokeiluluontei-
13542: dempään kuin kokoaikatyössä ollessa tapahtui- sestijärjestelmää,jossa työnantaja olisi velvoitet-
13543: si. Toisaalta näin mahdollisesti kohennettaisiin tu järjestämään työtehtävät siten, että osa-aika-
13544: työllisyyttä. eläkkeelle siirtyminen olisi mahdollista. Kokei-
13545: Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä koskevaa lain- lun ajoittaminen ajankohtaan, jossa muutenkin
13546: säädäntöä uudistettiin tänä keväänä siten, että kokeillaan osa-aikaeläkkeen vaikutuksia ja ha-
13547: osa-aikaeläkkeelle pääsemisen ikärajaa alennet- luttavuutta työmarkkinoilla antaisi parhaat läh-
13548: tiin väliaikaisesti 56 ikävuoteen. Samalla työnan- tötiedot järjestelmän jatkokehitykselle. Koska
13549: tajalle asetettiin velvoite pyrkiä etsimään osa- voimassa olevasta kokeilusta on saatavissa jo
13550: 2 LA 119/1998 vp
13551:
13552: vähintään alustavia tietoja, on nyt hyvä hetki Lain piiriin tuleville yrityksille muutos ei ole
13553: selvittää, miten osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen kohtuuttoman suuri. Yrityksen koosta riippuen
13554: liittyvien työaikajärjestelyjen säätäminen pakol- voi osa-aikaeläkejärjestely olla myös taloudelli-
13555: liseksi ja työaikajärjestelyjen muodon sitominen sesti kannattavaa, mikäli sillä vältetään työky-
13556: viime kädessä lainsäädännöllä vaikuttaa osa-ai- vyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Edelleen sai-
13557: kaeläkkeen käyttöön. Kokeilu on syytä rajoittaa rauspoissaolojen mahdollinen väheneminen on
13558: koskemaan ainoastaan tiettyä alaa. Jotta kokei- positiivista niin työnantajan kuin työntekijän ja
13559: lusta saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri, yhteiskunnankin kannalta. Toisaalta lakialoit-
13560: kokeilualaksi kannattaa valita sellaiset työtehtä- teen johdosta yritykset voivat joutua palkkaa-
13561: vät, jonka suorittajat yleisesti siirtyvät eläkkeelle maan uusia työntekijöitä osa-aikaeläkkeelle siir-
13562: ennen varsinaista eläkeikää. tyneiden töiden järjestämisen takia. Yhteiskun-
13563: Ammattimaisessa tieliikenteessä rekka- ja lin- nallisesti ajatellen tämä ei kuitenkaan ole ongel-
13564: ja-autojen kuljettajina toimivat henkilöt ja alan ma.
13565: yritykset ovat lakialaitteessa valittu kohderyh- Koska asiasta ei kuitenkaan ole vielä käytän-
13566: mäksi alan luonteen johdosta. Tässä työssä on nön tietoa siinä mielessä, kuinka paljon järjeste-
13567: erityisen tärkeää se, missä muodossa työajan ly- ly, jossa työajan lyhentämiseen liittyvät järjeste-
13568: hentäminen tehdään. Ammatin luonteen vuoksi lyt säädetään pakollisiksi, lisää osa-aikaeläkkeen
13569: työajat ovat vaihtelevia ja satunnaisten hajavuo- käyttöä ja sitä kautta vähentää työkyvyttömyys-
13570: rojen ajattaminen osa-aikaeläkkeelle siirtyneillä eläkkeiden käyttöä ja sairauspoissaoloja, on sitä
13571: ihmisillä ei houkuttele, vaikka osa-aikaeläkkee- syytä lakialaitteessa esitetyllä tavalla rajatusti
13572: seen muuten mahdollisuus olisikin. Siksi osa- kokeilla. Samalla saadaan käytännön tietoa siitä,
13573: aikaeläke tulee toteuttaa siten, että jollei toisin mitä vaikutuksia tällä järjestelyllä on yritysten
13574: sovita, työajan lyhennys toteutetaan niin, että toimintaan. Saatavat kokemukset voidaan hyö-
13575: työskennellään pidempiä jaksoja ja toisaalta ol- dyntää myöhemmässä vaiheessa harkittaessa
13576: laan vapaalla samoin pidemmissä jaksoissa. osa-aikaeläkkeen käytön laajentamista ja mah-
13577: Käytännössä lakialoite ei muuttaisi yksittäisen dollista yhteensovittamista vuorotteluvapaan,
13578: työntekijän asemaa muuten kuin siinä suhteessa, koulutusvakuutuksen ja opintovapaan kaltais-
13579: että hänellä olisi ehdoton oikeus siirtyä osa-aika- ten järjestelmien kanssa.
13580: työhön, mikäli edellytykset osa-aikaeläkkeeseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13581: täyttyvät. Työoikeudellisesti vastaaviajärjestely-
13582: jä liittyy muun muassa eräisiin perhepoliittisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13583: vapaisiin, kuten osa-aikaiseen hoitovapaaseen. lakiehdotuksen:
13584: Järjestelmä sinällään ei siis ole uusi työmarkki-
13585: noilla.
13586: LA 119/1998 vp 3
13587:
13588:
13589: Laki
13590: ikääntyvien työntekijöiden osa-aikatyö- ja osa-aikaeläkejärjestelyistä annetun lain 1 §:n
13591: muuttamisesta
13592:
13593: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13594: . lisä~ä~:z 27 päivän~ maaliskuuta 19~~-ikään!yvien työntekij?iden osa-aikatyö-ja osa-aikae1äkejär-
13595: Jeste1ytsta annetun lam (22711998) 1 §:aan uusi 2-4 momentti, seuraavasti:
13596:
13597: 1§ lia työaikaa ja on seuraavat kaksi viikkoa osa-
13598: aikaeläkkeellä. Työajan lyhennyksen pitää kui-
13599: Jos työntekijä on työskennellyt yli viisi vuotta tenkin olla 50 prosenttia ennen osa-aikaeläkkeel-
13600: ammattimaisessa ajoneuvoliikenteessä kuorma- le siirtymistä noudatetusta työajasta.
13601: tai linja-auton kuljettajanaja haluaa tästä työstä Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän työntekijän tulee
13602: siirtyä osa-aikaeläkkeelle, on työnantajan ensim- säilyttää työajalta vähintään suhteellinen osuus
13603: mäisestä momentista poiketenjärjestettävä työn- kaikista lain ja työehtosopimuksen mukaan hä-
13604: tekijälle työt siten, että se mahdollistaa osa-aika- nelle kuuluvista oikeuksista kuten ennen osa-
13605: eläkkeelle siirtymisen. aikaeläkkeelle siirtymistä.
13606: Jos asiasta ei muuten päästä sopimukseen,
13607: työajan lyhentäminen toteutetaan siten, että Tämä laki tulee voimaan päivänä
13608: työntekijä työskentelee neljän viikon jaksoissa kuuta
13609: noudattaen kaksi ensimmäistä viikkoa normaa-
13610:
13611:
13612: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
13613:
13614: Esa Lahtela /sd Eila Rimmi /vas Mikko Kuoppa /va-r
13615: Raimo Mähönen /sd Markku Pohjola /sd Pia Viitanen /sd
13616: Mikko Elo /sd Jorma Kukkonen /sd Kari Rajamäki /sd
13617: Klaus Heliberg /sd Janne Viitamies /sd Kalevi Olin /sd
13618: Erkki Partanen /sd Raimo Holopainen /sd Heikki Rinne /sd
13619: Sinikka Hurskainen /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
13620: LA 120/1998 vp
13621:
13622: Lakialoite 120
13623:
13624:
13625:
13626:
13627: Erkki Tuomioja /sd ym.: Lakialoite laeiksi edustajanpalkkiosta an-
13628: netun lain 6 §:n ja tuloverolain 70 §:n muuttamisesta
13629:
13630:
13631: Eduskunnalle
13632:
13633: Valtiopäiväjärjestyksen 25 §:n mukaisesti mensa hoitamisesta johtuvista lisäkuluista siten
13634: eduskunta valitsee puhemiehen lisäksi kaksi va- kuin laissa edustajanpalkkiosta on säädetty pu-
13635: rapuhemiestä, joiden tehtävät eduskunnan työ- hemiehelle maksettavasta määrärahasta.
13636: järjestyksen ja muiden säännösten perusteella Edustajanpalkkiosta annetun lain muuttami-
13637: ovat monilta osin yhtenevät puhemiehen tehtä- nen edellyttää myös kansanedustajan kulukor-
13638: vien kanssa. Varapuhemiehet hoitavat puhemie- vausta koskevan tuloverolain 70 §:n muuttamis-
13639: hen tavoin valtiopäivien aikana varsinaisen edus- ta.
13640: kuntatyön ohella edustus- ja muita tehtäviä, joi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13641: den hoitamisesta heille koituu erityisiä kuluja.
13642: Tämän vuoksi tulisi myös eduskunnan varapu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
13643: hemiehille maksaa erillinen korvaus heidän toi- kiehdotukset:
13644:
13645:
13646:
13647:
13648: 1.
13649: Laki
13650: edustajanpalkkiosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
13651:
13652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä
13653: tavalla,
13654: muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/1947) 6 § seuraavas-
13655: ti:
13656: 6§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
13657: Eduskunta päättää valtiovarainvaliokunnan kuuta 199 .
13658: ehdotuksesta puhemiehelle ja varapuhemiehille
13659: valtiopäivien aikana koituvien kulujen korvaa-
13660: misesta.
13661: 2 LA 120/1998 vp
13662:
13663:
13664: 2.
13665: Laki
13666: tuloverolain 70 §:n muuttamisesta
13667:
13668: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13669: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 70 §:n 2 momentti,
13670: sellaisena kuin se on laissa 227/1995, seuraavasti:
13671:
13672: 70§ annetussa laissa (32811947) tarkoitettua puhe-
13673: Kansanedustajan kulukorvaus ja matkustusoikeus miehen tai varapuhemiesten määrärahaa ja
13674: sekä Euroopan parlamentinjäsenen kulu- muun selvityksen puuttuessa 80 prosenttia edus-
13675: korvaus tajan kulukorvauksesta.
13676:
13677:
13678: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13679: sena korvauksena pidetään edustajanpalkkiosta kuuta 199 .
13680:
13681:
13682: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
13683:
13684: Erkki Tuomioja /sd Ben Zyskowicz /kok Aapo Saari /kesk
13685: Osmo Soininvaara /vihr Eva Biaudet /r Martti Korhonen /vas
13686: Jouko Jääskeläinen /skl Raimo Vistbacka /ps Risto Kuisma /rem
13687: LM 120/1998 rd
13688:
13689: Lagmotion 120
13690:
13691:
13692:
13693:
13694: Erkki Tuomioja /sd m.fl.: Lagmotion med förslag tili lagar om
13695: ändring av 6 § lagen om riksdagsmannaarvode och 70 § in-
13696: komstskattelagen
13697:
13698:
13699: Tili Riksdagen
13700:
13701: 1 enlighet med 25 § riksdagsordningen väljer talmannen i lagen om riksdagsmannaarvode få
13702: riksdagen utöver talman också två vicetalmän, särskild ersättning för de extra kostnader de
13703: vilkas uppgifter enligt arbetsordningen för riks- åsamkas på grund av sin befattning.
13704: dagen och andra bestämmelser i mångt och Om lagen om riksdagsmannaarvode ändras,
13705: mycket sammanfaller med talmannens uppgifter. måste också 70 § inkomstskattelagen, som gäller
13706: Vicetalmännen sköter liksom taimaoneo inte riksdagsmännens kostnadsersättningar, ändras.
13707: bara sitt egentliga riksdagsarbete utan har också Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
13708: representations- och andra uppdrag, som medför
13709: särskilda utgifter för dem. Också de bör därför i att Riksdagen godkänner följande /ag-
13710: enlighet med vad som föreskrivs om anslag för förslag:
13711:
13712:
13713:
13714:
13715: 1.
13716: Lag
13717: om ändring av 6 § lagen om riksdagsmannaarvode
13718:
13719: 1 enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på det sätt som bestäms i 70 § riksdagsordningen,
13720: ändras i Iagen den 30 aprill947 om riksdagsmannaarvode (328/1947) 6 § som följer:
13721:
13722: 6§
13723: På förslag av statsutskottet beslutar riksdagen Denna lag träder i kraft den 199 .
13724: om ersättning av talmannens och vicetalmännens
13725: kostnader under riksdagen.
13726:
13727:
13728:
13729:
13730: 22 280044
13731: 2 LM 120/1998 rd
13732:
13733:
13734: 2.
13735: Lag
13736: om ändring av 70 § inkomstskattelagen
13737:
13738: 1 enlighet med riksdagens beslut
13739: ändras i inkomstskattelagen av den 30 december 1992 (1535/1992) 70 § 2 mom., sådant det lyder i
13740: lag 227/1995, som följer:
13741:
13742: 70§ enligt lagen om riksdagsmannaarvode (328/
13743: Riksdagsmans kostnadsersättningar och reserätt 1947) och, om inte något annat visas, 80 procent
13744: samt kostnadsersättningar för ledamöter i
13745: av en riksdagsmans kostnadsersättning.
13746: Europaparlamentet
13747:
13748: Såsom i 1 mom. nämnd skälig ersättning be- Denna lag träder i kraft den 199 .
13749: traktas talmannens och vicetalmännens ans1ag
13750:
13751:
13752: Helsingfors den 3 november 1998
13753:
13754: Erkki Tuomioja /sd Aapo Sari /cent Eva Biaudet /sv
13755: Jouko Jääskeläinen /fkf Risto Kuisma /ref Ben Zyskowicz /saml
13756: Osmo Soininvaara /gröna Martti Korhonen /vänst Raimo Vistbacka /saf
13757: LA 121/1998 vp
13758:
13759: Lakialoite 121
13760:
13761:
13762: Erkki Tuomioja /sd ym.: Lakialoite laiksi edustajanpalkkiosta anne-
13763: tun lain 1 b §:n muuttamisesta
13764:
13765:
13766: Eduskunnalle
13767:
13768: Kansanedustajien työskentelymahdollisuuk- mioon näitä kuluja, on perusteltua korvata osa
13769: sia parannettiin hankkimalla keväällä 1995 edus- matkapuhelinkuluista erikseen.
13770: tajille eduskunnan gsm-puhelimet. Eduskunta Käytännönisin ratkaisu on hyväksyä kannet-
13771: maksaa näiden puhelimien kiinteän kuukausi- tavien puhelimien aiheuttamat kulut eduskun-
13772: maksun, mutta ei puhelimien käyttökustannuk- nan maksettavaksi tiettyyn markkamääräiseen
13773: sia. rajaan saakka. Kun rajaa joudutaan tarkista-
13774: Nykyaikainen tapa hoitaa asioita on johtanut maan, on tarkoituksenmukaista, että sitä ei sää-
13775: siihen, että matkapuhelimiin jätetään soitto- dettäisi laissa vaan sen määrääminenjää kanslia-
13776: pyyntöjä ja asioiden asianmukainen hoitaminen toimikunnan päätöksenteon varaan. Jos kuu-
13777: edellyttää niihin vastaamista välittömästi. Yh- kausikorvauksen enimmäismäärä olisi 300
13778: teyksien hoitoa ei voi keskittää eduskuntatalossa markkaa ja kaikki edustajat käyttäisivät edun
13779: vietettävään aikaan. Matkapuhelimesta aiheutu- täysimääräisesti, vuosikustannus olisi edustajaa
13780: vat kulut ovat uusi kustannus, josta ei tiedetty kohti enintään 3 600 markkaa ja yhteensä enin-
13781: mitään kulukorvausjärjestelmän tullessa voi- tään 720 000 markkaa.
13782: maan vuoden 1986 alussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13783: Kun kansanedustajan tehtäviin liittyvien pu-
13784: heluiden hoitaminen yhä enemmän siirtyy mat- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13785: kapuhelimilla tapahtuvaksi ja kun varsinaisen lakiehdotuksen:
13786: kulukorvauksen mitoituksessa ei ole otettu huo-
13787:
13788:
13789:
13790: Laki
13791: edustajanpalkkiosta annetun lain 1 b §:n muuttamisesta
13792:
13793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä
13794: tavalla,
13795: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1947 edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) 1 b §sellaisena
13796: kuin se on laissa 33011976 seuraavasti:
13797:
13798: lb§ misesta aiheutuvista matkustamiskustannuksis-
13799: Eduskunnan kansliatoimikunta voi myöntää ta ja tietoliikennekustannuksista.
13800: edustajalle kohtuullisen korvauksen muista kuin
13801: 1 a §:ssä tarkoitetuista edustajan tehtävän hoita- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13802: kuuta 199 .
13803:
13804:
13805:
13806: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
13807:
13808: Erkki Tuomioja /sd Ben Zyskowicz /kok Aapo Saari /kesk
13809: Osmo Soininvaara /vihr Eva Biaudet /r Martti Korhonen /vas
13810: Jouko Jääskeläinen /skl Raimo Vistbacka /ps
13811: LM 121/1998 rd
13812:
13813: Lagmotion 121
13814:
13815:
13816:
13817:
13818: Erkki Tuomioja /sd m.fl.: Lagmotion med f6rslag tilllag om ändring
13819: av 1 b § lagen om riksdagsmannaarvode
13820:
13821:
13822: Tili Riksdagen
13823:
13824: Riksdagsledamöternas arbetsmöjligheter för- kostnaderna för detta inte beaktats vid dimensio-
13825: bättrades genom att riksdagen skaffade dem neringen av den egentliga kostnadsersättningen,
13826: GSM-telefoner våren 1995. Riksdagen står för är det motiverat att särskilt ersätta en del av
13827: den fasta månatliga avgiften för telefonerna, men mobiltelefonkostnaderna.
13828: inte för användningskostnaderna. Den mest praktiska lösningen är att godkänna
13829: Dagens sätt att sköta ärenden har lett tili att en kostnader för användning av mobiltelefon för
13830: begäran om att mottagaren skall ringa lämnas på betalning upp till ett visst belopp. Då beloppet
13831: mobiltelefonen och mottagaren förutsätts efter- måste justeras, är det lämpligast att det inte slås
13832: komma begäran omedelbart för att ärendena fast i lag, utan att kanslikommissionen beslutar
13833: skall kunna skötas på lämpligt sätt. Riksdagsle- om det. Om maximibeloppet för ersättningen är
13834: damöterna kan inte sköta sina kontakter enbart 300 mark per månad och alla ledamöter utnyttjar
13835: under den tid de tillbringar i riksdagshuset. Ut- förmånen till dess fulla belopp, kommer den årli-
13836: gifterna för mobiltelefonerna är en ny kostnad ga kostnaden att vara högst 3 600 mark per leda-
13837: som man inte kunde ana sig tili när kostnadser- mot och totalt 720 000 mark.
13838: sättningssystemet trädde i kraft i början av 1986. Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
13839: Eftersom riksdagsledamöterna allt mer över-
13840: går till att använda mobiltelefon när de ringer i att Riksdagen godkänner följande lag-
13841: anslutning tili sitt riksdagsarbete och eftersom förslag:
13842:
13843:
13844:
13845: Lag
13846: om ändring av 1 b § lagen om riksdagsmannaarvode
13847:
13848: 1 enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på det sätt som bestäms i 70 § riksdagsordningen,
13849: ändras i lagen den 30 april 1947 om riksdagsmannaarvode (32811947) 1 b §, sådan den lyder i lag
13850: 330/1976, som följer:
13851:
13852: 1b§ värvet föranledda fårdkostnader och telekom-
13853: Riksdagens kanslikommission kan bevilja munikationskostnader.
13854: riksdagsman skälig ersättning för andra än i 1 a §
13855: avsedda, av handhavandet av riksdagsmanna- Denna lag träder i kraft den 199 .
13856:
13857:
13858: Helsingforsden 3 november 1998
13859:
13860: Erkki Tuomioja /sd Aapo Sari /cent Eva Biaudet /sv
13861: Jouko Jääskeläinen /fkf Ben Zyskowicz /saml Osmo Soininvaara /gröna
13862: Martti Korhonen /vänst Raimo Vistbacka /saf
13863: LA 122/1998 vp
13864:
13865: Lakialoite 122
13866:
13867:
13868:
13869:
13870: Riitta Prusti /sd ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
13871:
13872:
13873:
13874: Eduskunnalle
13875:
13876:
13877:
13878: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13879:
13880: Lakialoitteessa esitetään tuloverolain muutta- vähennyskelpoisiksi. Humanitäärisellä työllä
13881: mista siten, että yksityisten henkilöiden antamat tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka kohdistuu
13882: vähintään 500 markan ja enintään 20 000 mar- yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän elämänti-
13883: kan suuruiset lahjoitukset sellaiselle verohalli- lanteen helpottamiseen Suomessa tai ulkomailla
13884: tuksen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, esimerkiksi kouluttamalla, jakamalla avustuksia
13885: laitokselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tar- tai aktivoimalla muuhun yksilön hyvinvointia
13886: koituksena on humanitäärinen työ, säädettäisiin lisäävään toimintaan.
13887:
13888:
13889:
13890:
13891: PERUSTELUT
13892:
13893: Julkisen sektorin lisäksi joukko yleishyödylli- tehostaneet viime aikoina erilaisten yleishyödyl-
13894: siä yhteisöjä harjoittaa ansiokkaasti toimintaa liseksi itsensä ilmoittaneiden järjestöjen toimin-
13895: yhteiskuntamme syrjäytyneiden hyväksi. Kansa- nan tarkastuksia. Väärinkäytästen estämiseksi se
13896: laisjärjestöt ovat varsinkin lamavuosien aikana on välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan saa ai-
13897: aktivoituneet ja osallistuvat merkittävällä pa- heuttaa sitä, että myös ne järjestöt, joiden toimin-
13898: noksella yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämi- ta on asiallisella pohjalla, joutuvat sijaiskärsi-
13899: seen. On yhteiskunnan edun mukaista tukea sel- jöiksi. Lakialoitteessa lähdetään siitä, että vä-
13900: laista varainhankintaa,joka kohdistuu tähän toi- hennysoikeus myönnetään vain niille yhdistyk-
13901: mintaan. Lakialoitteessa esitetään siksi vähen- sille, laitoksille tai säätiöille,jotka verohallitus on
13902: nysoikeuden myöntämistä tätä toimintaa har- erityisesti nimennyt. Lakialoitteessa on tarkoi-
13903: joittaville yleishyödyllisille yhteisöille, laitoksille tuksella jätetty avoimeksi ne tarkat toiminta-
13904: ja säätiöille annettujen lahjoitusten osalta. Nämä muodot ja kohteet, joihin annettavat lahjoitukset
13905: yhteisöt täydentävät työllään julkisen sektorin ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Humani-
13906: palvelujen katveita. Niiden merkitystä yhteis- täärisen työn käsite on laaja, mutta toisaalta ei
13907: kunnallemme 1990-luvun alussa koetun laman ole haluttu tehdä keinotekoisia rajoja eri avustus-
13908: aikana ja senjälkeen ei voi kiistää. Yhteiskunnan muotojen tai kohteiden välille. Lain kiertäminen
13909: kannalta niiden merkitys on jatkuvasti kasvanut. on estetty sillä, että yhdistyksen, laitoksen tai
13910: Kolmannen sektorin tekemän työn merkitys ko- säätiön on haettava edellä mainittu verohallituk-
13911: rostuu, kun otetaan huomioon se, että käyttöön sen nimeäminen ennen kuin sille annettavat lah-
13912: tulleen yhdistelmätuen avulla työllistetään tä- joitukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.
13913: män vuoden aikana 10 000 pitkäaikaistyötöntä Yksityiset ihmiset ovat valmiita tekemään lah-
13914: muun muassa humanitääristä työtä tekeviin yh- joituksia humanitäärisen toiminnan tukemiseen,
13915: teisöihin. mutta vähennysoikeuden puuttuminen on osal-
13916: Verottaja ja muut kontrolliviranomaiset ovat taan vaikuttanut niiden suuruuteen.
13917: 2 LA 122/1998 vp
13918:
13919: Lakialoitteesta aiheutuvat verotulojen mene- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13920: tykset ovat vaikeasti ennustettavissa, koska tämä
13921: riippuu tehtävien lahjoitusten määrästä. Toisaal- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13922: ta se työ, jota nämä järjestöt tekevät esimerkiksi lakiehdotuksen:
13923: lasten päihdeongelmien ehkäisemiseksi, on osal-
13924: taan keventämässä valtion menoja sekä lyhyellä
13925: että pitkällä tähtäimellä.
13926:
13927:
13928:
13929:
13930: Laki
13931: tuloverolain muuttamisesta
13932:
13933: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13934: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 98 a §seuraavasti:
13935:
13936: 98 a§ hallituksen nimeämälle suomalaiselle yhdistyk-
13937: selle, laitokselle tai säätiölle, jonka varsinaisena
13938: Lahjoitusvähennys
13939: tarkoituksena on humanitäärinen työ Suomessa
13940: Verovelvollinen saa vähentää puhtaasta an- tai ulkomailla.
13941: siotulostaan valtion- ja kunnanverotuksessa vä-
13942: hintään 500 markan ja enintään 20 000 markan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13943: suuruisen rahalahjoituksen,joka on tehty huma- kuuta 1999.
13944: nitääristä työtä edistävään tarkoitukseen vero-
13945:
13946:
13947: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
13948:
13949: Riitta Prusti /sd Jorma Kukkonen /sd Esko Helle /vas
13950: V aito Koski /sd Vei jo Puh jo /va-r Osmo Kurola /kok
13951: Heikki Koskinen /kok Anneli Jäätteenmäki /kesk Maija-Liisa Veteläinen /kesk
13952: Janne Viitamies /sd Tuija Pohjola /sd Irina Krohn /vihr
13953: Osmo Soininvaara /vihr Satu Hassi /vihr Päivi Räsänen /skl
13954: LA 123/1998 vp
13955:
13956: Lakialoite 123
13957:
13958:
13959:
13960:
13961: Kari Myllyniemi /kesk ym.: Lakialoite laiksi vahingonkorvauslain
13962: 2 luvun muuttamisesta
13963:
13964:
13965: Eduskunnalle
13966:
13967: Aloitteessa ehdotetaan, että vanhemmat jou- vain, mikäli he ovat laiminlyöneet valvontavel-
13968: tuvat vastuuseen alaikäisen lapsensa tahallisesti vollisuutensa. Koskajoidenkin vanhempien oma
13969: aiheuttamasta vahingosta, mikäli lapsi on teon vastuuntunto on hämärtynyt niin, ettei lasten ja
13970: tehdessään yöaikaan ollut ilman aikuisen ihmi- nuorten tekemisiä edes yöaikaan valvota, on la-
13971: sen valvontaa. Aloitteen tarkoituksena on sel- kia syytä selventää.
13972: ventää vanhempien kasvatusvastuuta ja vähen- Joissakin kaupungeissa ulkomailla on nuori-
13973: tää nuorisorikollisuutta. soa kielletty liikkumasta kaupungilla kello 23:n
13974: Rikolliselle tielle ajautuvat helpoimmin sellai- ja 6:n välillä ilman aikuista seuraa. Tässä laki-
13975: set nuoret, joilla ei ole säännöllisiä kotiintuloai- alaitteessa ei mennä näin pitkälle. Nuoriso saa
13976: koja eikä muitakaan vanhempien asettamia rajo- edelleen liikkua öiseen aikaan ulkona. Saliies-
13977: ja. Yöaikaan kaupungilla näkee entistä nuorem- saan tämän vanhemmat ottavat sen riskin, että
13978: pia lapsia, monesti alkoholin tai huumeiden vai- he saattavat joutua vahingonkorvausvastuuseen
13979: kutuksen alaisena. Tällaiset lapset hakevat usein lapsensa teoista.
13980: turvaa rikoksia harjoittavista jengeistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13981: Nuorisorikollisuuden kohteeksi joutunut va-
13982: hingonkärsijä jää usein ilman korvausta, koska että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13983: tekoon syyllistynyt lapsi ei pysty maksamaan lakiehdotuksen:
13984: korvausta. Vanhemmat ovat korvausvastuussa
13985:
13986:
13987: Laki
13988: vahingonkorvauslain 2 luvun muuttamisesta
13989:
13990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13991: lisätään 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain 2lukuun uusi 1 a §seuraavasti:
13992:
13993: 2luku heuttanut alaikäinen lapsi tai nuori, jonka on
13994: sallittu olla ilman aikuisen valvontaa yöaikaan
13995: Vahingon aiheuttajan korvausvastuu sellaisissa olosuhteissa, joita ei ole pidettävä hy-
13996: väksyttävinä.
13997: 1a §
13998: Vanhempien katsotaan aiheuttaneen vahin- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13999: gon tuottamuksellaan, mikäli vahingon on ai- kuuta 199.
14000:
14001:
14002: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
14003:
14004: Kari Myllyniemi /kesk Klaus Bremer /r Timo Ihamäki /kok
14005: Olavi Ala-Nissilä /kesk Pertti Virtanen /evir Pekka Kuosmanen /kok
14006: Matti Väistö /kesk Juhani Alaranta /kesk Matti Vanhanen /kesk
14007: Hannes Manninen /kesk Tauno Pehkonen /skl Ossi Korteniemi /kesk
14008: Tero Mölsä /kesk
14009: LA 124/1998 vp
14010:
14011: Lakialoite 124
14012:
14013:
14014:
14015:
14016: Pentti Tiusanen /vas: Lakialoite laiksi vuodelta 1999 suoritettavista
14017: sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta
14018: ja työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n kumoami-
14019: sesta
14020:
14021:
14022: Eduskunnalle
14023:
14024: Pienten ja keskisuurten eläkkeiden tulovero- eläkeläisten erilaiset asumisolosuhteet asuuko
14025: jen ja veronluonteisten maksujen prosenttiosuus eläkeläinen yksityisin vaijulkisin varoin ylläpide-
14026: on näennäisesti vähäisempi kuin vastaavansuu- tyssä hoitolaitoksessa tai asuuko hän itsenäisesti
14027: ruisten palkkatulojen kohdalla. Tällöin kuiten- omistus- taikka vuokra-asunnossa. Eläkkeen-
14028: kin unohdetaan, että kansaneläkkeessä on kyse saajien eriasteiset toimeentulovaikeudet saatta-
14029: verottomasta etuudesta, jota ei voi verrata brut- vat johtua myös heidän erilaisesta terveydellises-
14030: toetuuteen. tä tilanteestaan, hoito- ja lääkekustannuksista.
14031: Kun ns. SOVE-uudistuksessa kansaneläke Vuoden 1999 valtion talousarvossa ja sään-
14032: pantiin verolle, tarkoitus ei ollut alentaa eläkettä nöksessä eläkkeensaajan sairausvakuutusmak-
14033: veron määrällä. Tällöin olisi ollut mahdollista susta eläkkeiden verotus kevenee hieman vuo-
14034: korottaa kansaneläkettä niin, että veron jälkeen teen 1998 verraten (EV 63/1998 vp- HE 12/1998
14035: se olisi ollut entisen suuruinen. Tämä olisi kuiten- vp), sillä eläketuloista perittävää sairausvakuu-
14036: kin merkinnyt joko kansaneläkemaksun korot- tusmaksua alennetaan 0,3 penniä. Lisäksi 80 000
14037: tamista veron verran tai veron palauttamista ta- markkaa ylittävistä tuloista peritty ylimääräinen
14038: kaisin kansaneläkejärjestelmään. SOVE-uudis- 0,45 pennin suuruinen maksu poistuu sekä eläke-
14039: tuksen yhteydessä valittiin kuitenkin toinen tapa että palkkatulojen osalta.
14040: säilyttää käteen jäävä kansaneläke entisen suu- Näistä myönteisistä muutoksista huolimatta
14041: ruisena: verottomuus toteutettiin erityisellä elä- eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu on edel-
14042: ketulovähennyksellä. Näin ollen kansaneläkettä leen 2,4 penniä korkeampi kuin palkansaajien.
14043: saavan ja vastaavaa palkkatuloa saavan verotuk- Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu on 3,9
14044: sen tasoa ei voida verrata suoraan keskenään, penniä kunnallisverotettavasta vuositulosta.
14045: vaan nettoetuusluonteinen kansaneläke olisi ver- Käsitykseni mukaan eläkeläisten ylimääräi-
14046: tailua varten itse asiassa muutettava brut- nen sairausvakuutusmaksu tulisi poistaa vuoden
14047: toetuudeksi vertailukelpoisen luvun saamiseksi. 1999 alusta lukien. Tämän vuoksi esitän kuluvan
14048: Kansaneläkkeen nettotausta ja SOVE-uudistus vuoden heinäkuussa eduskunnassa hyväksytyn
14049: näyttävät kuitenkin unohtuneen julkisessa kes- lain 2 §:n kumoamista (L vuodelta 1999 suoritet-
14050: kustelussa. tavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan
14051: Pieniä ja keskisuuria eläkkeitä (alle 70 000 kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisä-
14052: markan vuosieläkkeet) saavien ryhmässä on maksusta annettu laki, 513/1998).
14053: myös paljon sellaisia eläkeläisiä, joiden nettotu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14054: lot alittavat asumiskulujen jälkeen välttämättö-
14055: mien elinkustannusten kattamiseksi tarvittavan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14056: tulotason. Eri eläkkeensaajaryhmien käytettä- lakiehdotuksen:
14057: vissä oleviin tuloihin vaikuttaa muun muassa
14058: 2 LA 124/1998 vp
14059:
14060: Laki
14061: vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnan-
14062: tajan lapsilisämaksusta annetun lain 2 §:n kumoamisesta
14063:
14064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14065:
14066: 1§ 2§
14067: Tällä lailla kumotaan vuodelta 1999 suoritet- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14068: tavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kuuta 1999.
14069: kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisä-
14070: maksusta 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun
14071: lain (513/1998) 2 §.
14072:
14073:
14074: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
14075:
14076: Pentti Tiusanen /vas
14077: LA 125/1998 vp
14078:
14079: Lakialoite 125
14080:
14081:
14082:
14083:
14084: Bjarne Kallis /skl ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 53 §:n muuttami-
14085: sesta
14086:
14087:
14088: Eduskunnalle
14089:
14090: Hallitus on esittänyt vuoden 1999 budjettive- vuonna muita luovutusvoittoja, joista tappio
14091: rolakeihin liittyen, että elinkeinotoimintaan tai voidaan vähentää, koska vastaava myyntivoitto
14092: maatalouteen liittyvän takausvelan korko sää- on verovapaa.
14093: dettäisiin vähennyskelpoiseksi (HE 12911998 vp). Oikeuskäytännön kehittymisestä nykyisenlai-
14094: Uudistus laajentaisi tuloverolain (535/1982) kor- seksi on ollut sen verran epävarmuutta, että esi-
14095: kovähennysjärjestelmää, jonka mukan vain merkiksi KHO:ssa ensimmäinen ratkaisu oli ää-
14096: omasta velasta maksetut korot ovat olleet vähen- nestyspäätös ja toisessa myös valtionasiamies
14097: nyskelpoisia. Laajennus koskisi vain elinkeino- esitti valitusta hyväksyttäväksi sillä perusteella,
14098: toimintaan tai maatalouteen liittyvää korkoa. että takaaja ei saanut tuloa itselleen eivätkä
14099: Takausvelallisten verotuksessa on myös mer- myöskään hänen omat velkansa myynnin joh-
14100: kittävä käytännön epäkohta, joka liittyy luovu- dosta olleet vähentyneet.
14101: tusvoittoverotukseen silloin, kun pantinhaltija Luovutusvoitosta verottaminen silloin, kun
14102: on realisoinut vakuuden. Vaikka vakuuden ku- takaaja ei ole saanut osaakaan pääomasta itsel-
14103: ten liikehuoneiston tai osakkeiden luovutuksesta leen, on takaajan kannalta kohtuuton. Käytän-
14104: koko rahamäärä menee omistajan sijasta pantin- nössä takausvelallinen joutuu usein ottamaan
14105: haltijalle eli yleensä pankille, oikeuskäytäntö on velkaa veronmaksuun, koska hänen oma varalli-
14106: vakiintumassa sen suuntaiseksi, että omistajaa suutensa ei ole myynnin yhteydessä lisääntynyt.
14107: verotetaan luovutusvoitosta, vaikka pantinhalti- Kohtuullistettaessa takaajien korkovähennysoi-
14108: ja käyttää kauppahinnan kokonaan kolmannen keutta tulisi siksi korjata myös takaajien luovu-
14109: henkilön velan maksuun. tusvoittoverokohtelu, silloin kun takaaja on me-
14110: Vakuuden antanut takausvelallinenjoutuu si- nettänyt koko pantin myyntitulon pantinhaltijal-
14111: ten maksamaan veroa 28 prosenttia lasketusta le. Kohtuullistamisen tulisi koskea kaikkien eikä
14112: luovutusvoitosta, vaikka hän ei saa itselleen lain- vain elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liitty-
14113: kaan pääomaa eikä hänen oma varallisuutensa vien lainojen takauksia. Omaisuuden luovutus-
14114: lisäänny (näin esim. KHO 1996/1641 ja 1872). voittoa ei siten tulisi verottaa, kun tulo on synty-
14115: Tulkintaa on perusteltu lähinnä sillä, että nyt takaussitoumuksen nojalla tapahtuneesta
14116: TVL:ssa ovat vähennyskelpoisia vain tulon omaisuuden myynnistä toisen henkilön velkojen
14117: hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet me- suorittamiseksi eikä omistaja ole saanut luovu-
14118: not, eivät sen sijaan menetykset kuten EVL:ssa. tuksesta tuloa itselleen tai hänen omat velkansa
14119: Menetysten vähennysoikeus on käytännössä voi- eivät ole luovutuksen johdosta vastaavalta osin
14120: tu myöntää lähinnä jos menetys on liittynyt vähentyneet.
14121: omaan tulonhankkimistoimintaan (esim. KHO Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14122: 1996/2979). Varsinaiset luovutustappiot voidaan
14123: puolestaan TVL:n 50 §:n nojalla vähentää, jos että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14124: myyjällä on samana tai kolmena seuraavana lakiehdotuksen:
14125: 2 LA 125/1998 vp
14126:
14127:
14128: Laki
14129: tuloverolain 53 §:n muuttamisesta
14130: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14131: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 53 §:ään, sellaisena kuin se
14132: on osaksi laissa 1465/1994, uusi 8 kohta seuraavasti:
14133:
14134: 53§ denmyynnistä toisen henkilön velkojen suoritta-
14135: Eräät verovapaat pääomatulot miseksi eikä omistaja ole saanut luovutuksesta
14136: tuloa itselleen tai hänen omat velkansa eivät ole
14137: Veronalaista tuloa ei ole: luovutuksen johdosta vastaavalta osin vähenty-
14138: neet.
14139: 8) Omaisuuden luovutusvoitto ei ole veron-
14140: alaista tuloa siltä osin kuin tulo on syntynyt taka- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14141: ussitoumuksen nojalla tapahtuneesta omaisuu- kuuta
14142:
14143: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
14144:
14145: Bjarne Kallis /skl Olavi Ala-Nissilä /kesk Mauri Pekkarinen lkesk
14146: LA 126/1998 vp
14147:
14148: Lakialoite 126
14149:
14150:
14151:
14152:
14153: Kari Myllyniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 39 luvun 1 §:n
14154: muuttamisesta
14155:
14156:
14157: Eduskunnalle
14158:
14159: Aloitteessa ehdotetaan, että rikoslain 39luvun Mikäli teko samanaikaisesti aiheuttaa kriisitilan-
14160: 1 § muutettaisiin siten, että sen soveltamisala teen, tulee sen myös olla rangaistavaa.
14161: huomattavasti laajenisi ja sen ansiosta voitaisiin Alkutilannetta ei voi pitää olennaisena velko-
14162: paremmin päästä toteuttamaan lakia, koska ny- jien vahingoittamisen kannalta. Olennaista on
14163: kyisin lakia ei edes tarvitse "kiertää", vaan se sen sijaan lopputulema (velkojien kannalta) sekä
14164: sanamuotonsa ja perustelujensa mukaan ei to- teon määrä, jolloin myös alkutila on tarkastelus-
14165: teuta oikeudenmukaisuutta. sa mukana automaattisesti teon määrän kautta.
14166: Nyt voimassa olevassa lainkohdassa sano- Tällöin alkutilanne sinänsä ei kuitenkaan ole rat-
14167: taan: kaiseva velkojille vahingon vaaran aiheuttami-
14168: "Velallinen, joka tietäen jo olemassa olevien sen kannalta, vaan olennaista on nimenomaan
14169: tai odotettavien taloudellisten vaikeuksiensa pe- teon suuruus ja varsinkin tila teon jälkeen. Ta-
14170: rusteella tekonsa voivan vahingoittaa velkojien- loudellisten vaikeuksien alkupisteen kiinteydelle
14171: sa taloudellisia etuja ei ole olemassa loogista perustetta, koska teko
14172: 1) hävittää omaisuutta, ... ja siten aiheuttaa vaikuttaa koko määrällään lopputulemaan.
14173: maksukyvyttömyytensä tai ... , on tuomittava ve- Mikäli alkutilaa ja lopputilaa halutaan tarkas-
14174: lallisen epärehellisyydestä sakkoon tai ... ". tella samassa ulottuvuudessa, voisi ehdottaa, että
14175: Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan ta- velallisen epärehellisyydestä poistettaisiin määri-
14176: loustieteen osaston väitöstilaisuudessa on rikos- telmä "olemassa olevien tai odotettavissa olevien
14177: tarkastaja, YTM Ilpo Kähkönen käsitellyt väi- taloudellisten vaikeuksien perusteella". Sen tilal-
14178: töskirjaansa "Velallisen epärehellisyyden mallit- le ei välttämättä tarvittaisi mitään määritelmää,
14179: taminen" (Julkaisija: Keskusrikospoliisi, Haka- koska velkojien vahingoittamisvaara tulee lop-
14180: paino Oy, Helsinki 1998), josta ilmenee muun putuleman kautta."
14181: muassa seuraavaa: Taloudelliseen rikollisuuteen on pureudutta-
14182: "Hallituksen esityksen mukaan, jos varalli- va kaikilla mahdollisilla tavoilla. Lakien muutta-
14183: suusasemaa huonontava teko on suoritettu en- minen tarkoituksenmukaisiksi on yksi toimi, jo-
14184: nen velallisen joutumista kriisitilanteeseen (uh- hon juuri eduskunta voi vaikuttaa. Tätä mahdol-
14185: kaava maksukyvyttömyys), se ei voi olla rangais- lisuutta on käytettävä hyväksi ja on huomioitava
14186: tavaa, vaikka sen lopulliset seuraukset ilmenisi- alan ammattimiesten esittämät arvostelut ny-
14187: vätkin vasta kriisivaiheessa. Sen sijaan teko voi kyistä lainsäädäntöä vastaan.
14188: olla suoritettu samanaikaisesti kriisitilanteen ai- Edellä olevan perusteella ehdotan,
14189: heuttamisen kanssa, jolloin teon suuruusluokka
14190: vaikuttaa tarkasteluun (alkutilanteen muuttumi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14191: seen lopputilanteeksi). Oleellista on se, että ai- lakiehdotuksen:
14192: heuttaako teko samalla itsessään kriisitilanteen.
14193: 2 LA 126/1998 vp
14194:
14195: Laki
14196: rikoslain 39 luvun 1 §:n muuttamisesta
14197:
14198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14199: muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 39luvun 1 §,sellaisena kuin se
14200: on laissa 769/1990, seuraavasti:
14201:
14202: 39luku 3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaak-
14203: seen sen velkojiensa ulottumattomiin tai
14204: Velallisen rikoksista 4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan
14205: ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemi-
14206: 1§
14207: sensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttö-
14208: Velallisen epärehellisyys myyttään, on tuomittava velallisen epärehelli-
14209: syydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kah-
14210: Velallinen, joka tietäen tekonsa voivan vahin- deksi vuodeksi.
14211: goittaa velkojiensa taloudellisia etuja
14212: 1) hävittää omaisuuttaan, Tämä laki tulee voimaan päivänä
14213: 2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai kuuta 199.
14214: muuten luovuttaa sitä,
14215:
14216:
14217: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
14218:
14219: Kari Myllyniemi /kesk
14220: LA 127/1998 vp
14221:
14222: Lakialoite 127
14223:
14224:
14225:
14226:
14227: Matti Vanhanen /kesk ym.: Lakialoite laeiksi työsopimuslain ja
14228: työaikalain 40 §:n muuttamisesta
14229:
14230:
14231: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14232:
14233: Aloitteessa ehdotetaan otettavaksi työsopi- van työnantajan tavoin soveltaa myös niitä työ-
14234: muslakiin yleiset säännökset, joilla työehtosopi- ehtosopimuksen määräyksiä, jotka ovat työnan-
14235: musta yleissitovuuden perusteella noudattava tajan kannalta laissa säädettyä edullisempia. Eh-
14236: työnantaja asetetaan työehtosopimukseen sisäl- dotettavat uudet säännökset koskisivat sekä työ-
14237: tyvien työsuhteen ehtojen noudattamisvelvolli- ehtosopimukseen kirjattujen laista poikkeavien
14238: suuden suhteen samaan asemaan niin sanotun määräysten soveltamismahdollisuutta että tilan-
14239: järjestäytyneen työnantajan kanssa. netta, jossa poikkeusjärjestelyn noudattaminen
14240: Työnantajien erilainen asema tulee esille kysy- edellyttää työehtosopimuksen mukaan työpaik-
14241: myksen ollessa sellaisten työehtosopimusmää- kakohtaista sopimista.
14242: räysten soveltamisesta, joilla on poikettu laissa Sen tilanteen varalta, että lain säännöksestä
14243: annetun valtuutuksen nojalla lain muuten pakot- poikkeaminen on työehtosopimuksessa määrät-
14244: tavasta säännöksestä. ty riippumaan paikallisesta sopimisesta, ehdote-
14245: Työehtosopimuksen yleissitovuuden piirissä taan työsopimuslakiin otettavaksi säännökset
14246: oleva työnantaja ei eräitä poikkeuksia lukuun siitä, miten työpaikkakohtainen tai muu vastaa-
14247: ottamatta saa voimassa olevan oikeuden mu- va paikallinen sopimus voidaan tehdä yleissito-
14248: kaan noudattaa niitä yleissitovan työehtosopi- vuuden piirissä olevassa yrityksessä. Sopimisme-
14249: muksen määräyksiä, joilla on poikettu laissa ole- nettelyä koskevien säännösten tarkoitus on var-
14250: vasta säännöksestä työntekijän kannalta hei- mistaa paikallisen sopimuksen osapuolten ase-
14251: kompaan suuntaan. man tasapainoisuus sopimuksentekotilanteessa.
14252: Työsopimuslakiin lisättäväksi ehdotetuissa Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
14253: uusissa säännöksissä esitetään, että työehtosopi- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne
14254: musta yleissitovuuden perusteella noudattava on hyväksytty ja vahvistettu.
14255: työnantaja saisi työnantajayhdistykseen kuulu-
14256:
14257:
14258:
14259:
14260: YLEISPERUSTELUT
14261:
14262: 1. Nykytila niiden seikkojen osalta, keihin niiden nojalla teh-
14263: tyjä työehtosopimusmääräyksiä saadaan sovel-
14264: Työlainsäädännössä on joukko pakottavia taa ja minkälaiset vaikutukset työehtosopimus-
14265: säännöksiä, joista voidaan kuitenkin poiketa määräyksellä on työehtosopimuskauden paätty-
14266: työehtosopimuksella. Nämä säännökset ovat si- misen jälkeen ennen uuden työehtosopimuksen
14267: ten työsopimuksen osapuoliin nähden pakotta- solmimista.
14268: via, mutta niistä voidaan sopia poikettavaksi Säännöksiä, joista työehtosopimuksella voi-
14269: joko työnantajan ja työntekijäjärjestön tai valta- daan sopia toisin, on työsopimuslaissa (320/
14270: kunnallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen 1970), kotitaloustyöntekijän työsuhteesta anne-
14271: välisellä työehtosopimuksella. Työlainsäädän- tussa laissa (951/1977), työaikalaissa (605/1996),
14272: nön puolipakottavat säännökset poikkeavat toi- yötyötä tekevälle työntekijälle järjestettävästä
14273: sistaan paitsi materiaaliselta sisällöltään myös kuljetuksesta annetussa valtioneuvoston päätök-
14274:
14275:
14276: 23 280044
14277: 2 LA 127/1998 vp
14278:
14279: sessä (869/1996), vuosilomalaissa (272/1973), muksen ehtoina. Niillä ei siten ole työehtosopi-
14280: opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa- muksen oikeusvaikutuksia. Yleissitovan työeh-
14281: asetuksessa (864/1979). tosopimuksen määräyksiä koskevat riidat kuulu-
14282: Edellä mainittuihin säädöksiin sisältyvien kel- vat yleisen alioikeuden toimivaltaan. Yleissito-
14283: puuttavien säännösten nojalla tehtyjä työehtoso- vien työehtosopimusten noudattamisen valvonta
14284: pimusmääräyksiä sovelletaan työehtosopimuk- kuuluu työsuojeluviranomaisille.
14285: seen sidottujen välisissä työsuhteissa työehtoso- Työehtosopimuslain 8 §:ssä veivoitetaan työ-
14286: pimuslain (436/1946) 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. ehtosopimukseen osalliset ja muuten sidotut
14287: Lisäksi edellä tarkoitettuja työehtosopimusmää- välttämään kaikkia työtaistelutoimia,jotka koh-
14288: räyksiä saa työehtosopimukseen sidottu työnan- distuvat työehtosopimukseen. Tämä niin sanottu
14289: taja soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät työrauhavelvoite ei sen sijaan koske työehtosopi-
14290: ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden musta yleissitovuuden perusteella noudattavia.
14291: työsuhteissa muutoin on noudatettava työehto- Näin ollen yrityksissä, joita työehtosopimus vel-
14292: sopimuksen määräyksiä. Sen sijaan työnantaja, voittaa yleissitovuuden perusteella, voidaan ryh-
14293: joka noudattaa työehtosopimusta työsopimus- tyä työtaistelutoimiin, joiden tarkoituksena on
14294: lain 17 §:n perusteella eli työehtosopimuksen vaikuttaa noudatettaviin työehtoihin.
14295: yleissitovuuden johdosta, ei eräitä poikkeuksia Seuraavassa selostetaan niiden lainsäädän-
14296: lukuun ottamatta saa soveltaa mainittuja laista nössä olevien säännösten pääasiallinen sisältö,
14297: poikkeavia työehtosopimusmääräyksiä. joista voidaan työehtosopimuksella poiketa.
14298: Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan Työsopimuslain 28 §:n mukaan työntekijällä
14299: on työsopimuksessa ja työsuhteessa muuten nou- on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän on työ-
14300: datettava vähintään niitä palkka- ja muita ehto- suhteen jatkuttua kuukauden estynyt tekemästä
14301: ja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rin- työtään sairauden tai tapaturman vuoksi, jota
14302: nastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä
14303: katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopi- huolimattomuudella. Työsuhteen jatkuessa
14304: muksessa on noudatettavaksi määrätty. Työnan- työntekijällä on oikeus saada palkkansa sanotun
14305: tajan on siten noudatettava yleissitovan työehto- esteen kestäruisaikana enintään sen aikaruispäi-
14306: sopimuksen määräyksiä työsuhteen vähim- vää seuranneen seitsemännen arkipäivän lop-
14307: mäisehtoina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, puun saakka. Jos työsuhde on sairauden alkaessa
14308: että yleissitovan työehtosopimuksen määräykset kestänyt kuukautta lyhyemmän ajan, työnteki-
14309: syrjäyttävät tahdonvaltaiset lainsäännökset sekä jällä on vastaavalla tavalla oikeus esteen aikana
14310: työsopimuksen vastaavat ehdot paitsi, jos työso- saada 50 prosenttia palkastaan. Saman pykälän 2
14311: pimuksen ehdot ovat työntekijän kannalta edul- momentin mukaan työntekijälle 1 momentista
14312: lisempia. Tämä johtuu 17 §:n sanamuodosta ja johtuvaa oikeutta voidaan rajoittaa työehtosopi-
14313: työlainsäädännössä sovellettavasta edullisem- muksella. Työehtosopimuksen määräystä saa
14314: muussäännöstä. sopimukseen sidottu työnantaja soveltaa niihin-
14315: Työsopimuslain 17 §:n vähimmäisehtoluon- kin työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopi-
14316: teesta on katsottu johtuvan, että yleissitova työ- mukseen sidottuja, mutta joiden työsuhteissa on
14317: ehtosopimus tuo työntekijälle pelkästään oi- työehtosopimuslain mukaan noudatettava työ-
14318: keuksia ja vastaavasti työnantajalle pelkästään ehtosopimuksen määräyksiä. Milloin työsopi-
14319: velvollisuuksia. Näin ollen työsopimuslain 17 §:n muksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopi-
14320: nojalla työehtosopimusta noudattava työnanta- muksen sanotunlaista määräystä noudattaa työ-
14321: ja ei saa soveltaa sellaisia työehtosopimuksen ehtosopimuksen lakkaamisenjälkeen uuden työ-
14322: määräyksiä, joilla on jollakin tavoin vähennetty ehtosopimuksen voimaantuloon asti niissä työ-
14323: tai muutettu työntekijän lain pakottaviin sään- suhteissa, joissa määräystä saataisiin soveltaa,
14324: nöksiin perustuvia etuja tai järjestelyjä, ellei lais- jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa.
14325: sa ole nimenomaisesti toisin säädetty. Työnteki- Työsopimuslain 30 §:n 3 momentin mukaan
14326: jöiden kannalta tämä merkitsee, että työntekijät työehtosopimuksella voidaan laajentaa työnan-
14327: yleissitovuuden piirissä olevissa yrityksissä saa- tajan lomauttamisoikeutta siitä, mikä se lain
14328: vat hyväkseen keskimäärin paremmat etuudet säännösten mukaan on.
14329: kuin niin sanotuissajärjestäytyneissä yrityksissä. Työsopimuslain 47 j §:n mukaan työnantajain
14330: Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä ja työntekijäin valtakunnallisilla keskusjärjes-
14331: noudatetaan järjestäytymättömän työnantajan töillä on oikeus työehtosopimuksin poiketa työ-
14332: ja työntekijän välisessä työsuhteessa työsopi- sopimuksen päättämistä koskevista lain 3 a
14333: LA 127/1998 vp 3
14334:
14335: 1uvunja 37 §:n 3 momentin säännöksistä. Muista Työaikalain 9 §:n mukaan työnantaja ja työn-
14336: kuin laittomasta irtisanomisesta tuomittavaa tekijöiden valtakunnallinen yhdistys voivat sopia
14337: korvausta koskevasta säännöksestä sopiruisoi- saännöllisen työajan järjestelyistä lain 6-8 §:n
14338: keus on myös työnantajain ja työntekijäin valta- säännöksistä poiketen. Työaikalain 10 §:ssä sää-
14339: kunnallisilla yhdistyksillä. detään lisäksi nimenomaisesti työehtosopimusta
14340: Vuosilomalain 16 §:n mukaan työnantajain ja työsopimuslain 17 §:n nojalla noudattavan työn-
14341: työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri antajan oikeudesta tehdä säännöllistä työaikaa
14342: käsittää koko maan, on oikeus sopia talviloman koskeva paikallinen sopimus. Työaikalain 40 §:n
14343: sisällyttämisestä muuhun keskenään sopimaansa mukaan työehtosopimuksin voidaan sopia muun
14344: työajan lyhennykseen samoin kuin lomakaudes- muassa työajaksi luettavasta ajasta, liukuvan
14345: ta, vuosiloman pituudesta sen määräytyessä 3 §:n työajan järjestelyistä, säännöllisen työajan ylittä-
14346: 3 momentin toisen virkkeen mukaisesti, säästö- vältä työajalta maksettavista korvauksista, le-
14347: vapaasta, vuosiloman jakamisesta sekä vuosilo- poajoista, yötyöstä ja työaika-asiakirjoista. Työ-
14348: mapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja aikalain 40 §:ssä ei ole, toisin kuin säännöllisen
14349: maksamisesta toisin kuin laissa säädetään. Työ- työajanjärjestelyjä koskevissa säännöksissä, sää-
14350: ehtosopimuksen tällaisia määräyksiä saa sopi- detty yleissitovaa työehtosopimusta noudatta-
14351: mukseen sidottu työnantaja soveltaa niihinkin van työnantajan oikeudesta tehdä työehtosopi-
14352: työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimuk- mukseen perustuvia paikallisia sopimuksia.
14353: seen sidottuja, mutta joiden työsuhteissa muu-
14354: toin noudatetaan työehtosopimuksen määräyk-
14355: siä. Työehtosopimusmääräysten niin sanotusta 2. Muutoksen syyt
14356: jälkivaikutuksesta on säädetty samalla tavoin
14357: kuin sairausajan palkkaa koskevassa säännök- Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä
14358: sessäkin. merkitsee, että työnantajaan tulevat lainsäädän-
14359: Opintovapaalain ja opintovapaa-asetuksen nön perusteella sovellettaviksi erilaiset normit
14360: mukaan työehtosopimuksella voidaan poiketa riippuen siitä, kuuluuko työnantaja yleissitovana
14361: siitä, mitä laissa säädetään opintovapaaoikeu- noudatettavan työehtosopimuksen tehneeseen
14362: desta, opintovapaan hakemis- ja myöntämisme- työnantajayhdistykseen vai ei. Sellaisen työnan-
14363: nettelystä ja opintovapaan keskeyttämisestä. tajan, joka on velvollinen noudattamaan työeh-
14364: Vastaavasti työehtosopimuksella voidaan poike- tosopimusta yleissitovuuden perusteella, nouda-
14365: ta opintovapaa-asetuksen säännöksistä muun tettavana ovat kaikki työehtosopimukseen ote-
14366: muassa siltä osin kuin ne koskevat opintovapaa- tut työnantajan kannalta lakia ankarammat
14367: seen oikeuttavaa koulutusta, opiskelun muotoja, määräykset, mutta lakia lievempiä määräyksiä
14368: opintovapaan antamistapaa, opintovapaan ha- tällainen työnantaja ei saa soveltaa. Näin ollen
14369: kemista ja keskeyttämistä sekä työntekijän oi- työnantaja, joka ei kuulu tai liity työehtosopi-
14370: keutta siirtää opintovapaata. muksen tehneeseen työnantajayhdistykseen,
14371: Työaikalain 9 ja 40 §:n mukaan työnantaja saattaa olla työehtosopimuksen sisällöstä riip-
14372: saa soveltaa mainitun lain kelpuuttavien sään- puen velvollinen noudattamaan ankarampia oi-
14373: nösten nojalla tehtyjä työehtosopimusmääräyk- keussääntöjä kuin yhdistykseen kuuluva työnan-
14374: siä niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka taja.
14375: eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentin mukaan
14376: joiden työsuhteissa muuten noudatetaan työeh- jokaisella olevaan yhdistymisvapauteen sisältyy
14377: tosopimuksen määräyksiä. Työaikalain mainit- oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen.
14378: tujen säännösten mukaan myös työsopimuslain Oikeuden olla kuulumatta yhdistykseen voidaan
14379: 17 §:n nojalla työehtosopimusta soveltava työn- katsoa sisältävän sen, että yhdistykseen kuulu-
14380: antaja saa noudattaa yleissitovien työehtosopi- mattomuudesta ei saa aiheutua haitallisia seu-
14381: musten työaikamääräyksiä sellaisenaan eli sekä raamuksia. Hallitusmuodon 5 §:n 1 momentin
14382: työntekijän kannalta lakia edullisempia että mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
14383: laista työntekijän haitaksi poikkeavia määräyk- Kuten edellä on selvitetty, voimassa olevalla työ-
14384: siä. Myös jälkivaikutuksen osalta työehtosopi- ehtosopimusten yleissitovuutta koskevalla sään-
14385: mukseen sidottu työnantaja ja työehtosopimus- telyllä niin sanotut järjestäytyneet ja järjestäyty-
14386: ta yleissitovuuden perusteella noudattava työn- mättömät työnantajatjoutuvat keskenään erilai-
14387: antaja ovat työaikalakia sovellettaessa samassa seen asemaan, kun on kysymys velvollisuudesta
14388: asemassa. noudattaa työlakien säännöksiä. Hallitusmuo-
14389: 4 LA 127/1998 vp
14390:
14391: don 10 a §:n 3 momentin mukaan tarkempia minen eivät vaadi ylläpitämään rajoituksia, jotka
14392: säännöksiä yhdistymisvapauden käyttämisestä kohdistuvat työehtosopimusten yleissitovuuden
14393: annetaan lailla. piirissä olevien työnantajien yhdistymisvapau-
14394: Jos perusoikeutta rajoitetaan lailla, on edelly- teen ja yhdenvertaisuuteen.
14395: tetty, että rajoitusperusteen tulee olla hyväksyt- Mainittujen rajoitusten ylläpitämiselle ei ole
14396: täväja itse rajoituksen on oltava painavan yhteis- esitetty muitakaan hyväksyttäviä ja painavan
14397: kunnallisen tarpeen vaatima. Rajoituksen on li- yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia syitä.
14398: säksi oltava suhteellisuusvaatimuksen mukainen
14399: eli välttämätön hyväksyttävän tarkoituksen saa-
14400: vuttamiseksi. 3. Ehdotetut muutokset
14401: Työsopimuslain 17 §:ssä säädetyn yleissito-
14402: vuusjärjestelmän tarkoituksena on ollut turvata Aloitteen tavoitteena on saattaa työsopimus-
14403: kaikille työntekijöille tietty vähimmäispalkka ja lain 17 §:n nojalla työehtosopimusta noudatta-
14404: muut työsuhteessa noudatettavat vähimmäiseh- va työnantaja samaan asemaan sellaisen työn-
14405: dot siitä riippumatta, kuuluuko työnantaja työ- antajan kanssa, joka soveltaa työehtosopimusta
14406: ehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdistyk- työehtosopimuslain 4 §:n nojalla. Tämän vuoksi
14407: seen vai ei. Sääntelyllä on haluttu varmistaa ehdotetaan työsopimuslakia ja työaikalakia
14408: työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu työelä- muutettavaksi siten, että työsopimuslain 17 §:n
14409: mässä. Tämä tavoite on edelleen hyväksyttävä. nojalla työehtosopimusta noudattava työnan-
14410: Esillä olevassa asiassa joudutaan arvioimaan, taja voisi noudattaa myös sellaisia työlakien tai
14411: onko yleissitovuuden yksipuolisen vaikutuksen muiden säädösten nojalla solmittuja työehtoso-
14412: ylläpitäminen välttämätöntä työsuhteen vähim- pimuksen määräyksiä, joilla on rajoitettu työn-
14413: mäisehtojen ja työntekijöiden yhdenvertaisen tekijälle työlainsäädännön mukaan tulevia
14414: kohtelun turvaamiseksi. Nykyinen sääntely an- etuuksia.
14415: taa työntekijälle, joka työskentelee yleissitovuu- Muutos ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä
14416: den piirissä olevan työnantajan palveluksessa, työsopimuslakiin uudet 17 aja 17 b §. Ehdotetun
14417: vähintään samat etuudet kuin jos hän olisi järjes- 17 a §:n mukaan työehtosopimusta lain 17 §:n
14418: täytyneen työnantajan palveluksessa. Hän saa nojalla noudattava työnantaja saisi soveltaa työ-
14419: sillä tavoinjopa paremmat etuudet, että työehto- suhteissaan myös työehtosopimuksen laista
14420: sopimukseen sisällytettyjä työntekijän kannalta poikkeavia määräyksiä.
14421: lain säännöstä heikompia määräyksiä ei hänen Ehdotetut muutokset koskisivat myös sitä ta-
14422: työsuhteessaan saa soveltaa. pausta, että laista poikkeavan työehtosopimus-
14423: Jos yleissitovuuden piirissä olevan yrityksen määräyksen soveltaminen edellyttää työpaikka-
14424: työntekijän työsuhteessa sovellettaisiin myös kohtaisen tai muun vastaavan paikallisen sopi-
14425: mainittuja laista poikkeavia työehtosopimus- muksen tekemistä. Sopimustasapainon varmis-
14426: määräyksiä, järjestäytyneen ja järjestäytymättö- tamiseksi paikallisessa sopimisessa yleissitovuu-
14427: män yrityksen työntekijät tulisivat etuuksien den piirissä olevissa yrityksissä ehdotetaan käyt-
14428: puolesta samaan asemaan. Yleissitovuuden yksi- töön otettavaksi samansisältöinen sopimisjärjes-
14429: puolisen vaikutuksen poistamisella ei voida kat- telmä kuin työaikalaissa on säädetty. Paikallinen
14430: soa olevan vaikutusta työsuhteen vähimmäiseh- sopimus olisi tehtävä joko työntekijöiden edusta-
14431: tojen ja työntekijöiden yhdenvertaisuuden tur- jan kanssa taikka henkilöstön tai henkilöstöryh-
14432: vaamisessa. Työpaikassa, jossa työehtosopimus- män kanssa, jollei työehtosopimuksessa anneta
14433: ta noudatetaan yleissitovuuden perusteella, olisi mahdollisuutta sopimiseen suoraan yksittäisen
14434: sovellettava vähintään niitä työehtoja, jotka on työntekijän kanssa.
14435: määrätty työehtosopimuksessa ja joita siten nou- Koska esillä oleva ongelma kytkeytyy kaik-
14436: datetaan myös työnantajaliittoon kuuluvassa kiin erilaisiin työehtosopimusmääräyksiin, jotka
14437: yrityksessä. Uutta työaikalakia säädettäessä ei perustuvat eri työlaeissa oleviin kelpuuttaviin
14438: myöskään katsottu, että työsuhteen vähimmäis- säännöksiin, on perusteltua toteuttaa muutos
14439: ehtojen tai työntekijöiden yhdenvertaisuuden työsopimuslakiin lisättävillä yleisillä säännöksil-
14440: turvaamistarve olisi ollut esteenä, kun yleissito- lä sen sijasta, että vastaavat säännökset liitettäi-
14441: vuuden piirissä oleva työnantaja saatettiin sa- siin erikseen kuhunkin lainsäädännössä nyt ole-
14442: maan asemaan työnantajayhdistykseen kuulu- vaan ja vastaisuudessa säädettävään kelpuutta-
14443: van työnantajan kanssa. Työntekijöiden vähim- vaan säännökseen. Muutoksen toteuttaminen
14444: mäistyöehtojen ja yhdenvertaisuuden toteutta- vaihtoehtoisesti siten, että tarpeelliset säännök-
14445: LA 127/1998 vp 5
14446:
14447: set kytkettäisiin edellä selostetulla tavalla erik- kyetessä järjestämään aikaisempaa tarkoituk-
14448: seen jokaiseen kelpuuttavaan lainsäännökseen, senmukaisemmalla tavalla toimintaansa.
14449: ei ole lainsäädäntöteknisesti yhtä hyvä ratkaisu Työntekijöiden asemaan muutokset vaikutta-
14450: kuin yleinen säännös. Muutoksen toteuttaminen vat siten, että työntekijät tulevat samaan ase-
14451: kytkemällä säännökset toisaalta vain johonkin maan riippumatta siitä, työskenteleekö henkilö
14452: tai joihinkin nykyisistä kelpuuttavista säännök- työehtosopimuksen tehneeseen työnantajayhdis-
14453: sistä merkitsisi sitä, että ongelma jäisi edelleen tykseen kuuluvassa yrityksessä vai työehtosopi-
14454: muilta osin korjaamatta. musta yleissitovuuden perusteella noudattavassa
14455: yrityksessä. Voimassa olevat säännökset turvaa-
14456: vat yleissitovuuden perusteella työehtosopimus-
14457: 4. Muutoksen vaikutukset ta noudattavassa yrityksessä työskentelevälle
14458: henkilölle lähtökohtaisesti muita edullisemmat
14459: Ehdotetuilla muutoksilla ei arvioida olevan työsuhteen ehdot. Kun toisaalta työehtosopi-
14460: välittömiä taloudellisia vaikutuksia. musten mukaiset mahdollisuudet sopia työnteon
14461: Aloite vaikuttaa työnantajayritysten asemaan järjestelyistä työpaikalla ovat näissä yrityksissä
14462: siten, että yritykset asetetaan keskenään samaan rajoitetummat kuin työnantajaliittoon kuuluvis-
14463: asemaan, kun kysymys on siitä, mitä työehtoso- sa yrityksissä, ei myöskään ole ollut mahdolli-
14464: pimusten työehtoja koskevia määräyksiä niiden suutta ottaa käyttöön järjestelyjä, jotka olisivat
14465: tulee tai ne voivat noudattaa. Ehdotetut muutok- työntekijöiden edun mukaisia.
14466: set poistaisivat yritysten keskinäisessä kilpailu- Aioitteella ei arvioida olevan välittömiä val-
14467: asemassa olevan eron. tiontaloudellisia tai julkisyhteisöjen organisaa-
14468: Yleissitovuuden piirissä olevat työnantajat tioon ulottuvia vaikutuksia. Ehdotettu työsuoje-
14469: ovat valtaosalta pieniä yrityksiä. Muutoksilla luviranomaisten valvontavaltuuksien lisääminen
14470: voidaan arvioida olevan myönteistä vaikutusta ei aiheuta merkittävää lisäystä viranomaisten
14471: näiden yritysten toimintaedellytyksiin niiden tehtäviin.
14472:
14473:
14474:
14475: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14476:
14477: 1. Työsopimuslaki Nämä työehtosopimuksiin otettavat lain paa-
14478: säännöstä poikkeavat määräykset voivat olla
14479: 17 a §. Pakottavasta laista poikkeavat yleissi- kahdenlaisia. Ensinnäkin työehtosopimuksessa
14480: tovan työehtosopimuksen määräykset. Ehdotetut voidaan suoraan sopia se normi, jota noudate-
14481: 17 a ja 17 b § kytkeytyvät lain 17 §:n 1 ja 2 taan lain säännöksen sijasta. Toisena vaihtoehto-
14482: momentin säännöksiin, joissa on säädetty työeh- na on laatia työehtosopimus niin, että laista poik-
14483: tosopimusten yleissitovuudesta. Jos työehtosopi- keava normi tulee sovellettavaksi vain,jos yrityk-
14484: musta on 17 §:n perusteella pidettävä yleissitova- sessä tai työpaikalla siitä sovitaan. Työehtosopi-
14485: na, se merkitsee, että sopimuksen tarkoittamalla muksissa on käytetty kumpaakin menettelyä.
14486: alalla toimivassa yrityksessä on vähimmäisehtoi- Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että työeh-
14487: na työsopimuksissa ja työsuhteissa muuten nou- tosopimusta yleissitovuuden perusteella noudat-
14488: datettava työehtosopimuksen määräyksiä. Jos tava työnantaja saisi työsuhteissaan noudattaa
14489: kuitenkinjossakin asiassa laissa olevat säännök- myös niitä työehtosopimuksen määräyksiä, joil-
14490: set antavat työntekijälle paremman oikeuden tai la on rajoitettu lain säännösten mukaan työnte-
14491: aseman kuin työehtosopimuksen vastaava mää- kijälle tulevia etuuksia. Ehdotettu säännös on
14492: räys, on yrityksessä, joka noudattaa työehtosopi- sillä tavoin yleinen niin kuin 17 §:n 1ja 2 moment-
14493: musta yleissitovuuden vuoksi, sovellettava ky- tikin, että se tulisi sovellettavaksi riippumatta
14494: seistä lain säännöstä työehtosopimuksen mää- siitä, perustuuko työehtosopimuksella poikkea-
14495: räyksen sijasta. misen mahdollisuus esillä olevan työsopimuslain
14496: Kuten yleisperusteluissa on selostettu, työ- johonkin kelpuuttavaan säännökseen vai jossa-
14497: lainsäädännössä on säännöksiä, joiden nojalla kin muussa laissa olevaan vastaavaan säännök-
14498: työehtosopimuksella voidaan sopia laissa yksi- seen. Yleissitovuuden piirissä olevissa työsuh-
14499: löidystä asiasta toisin kuin laissa on säädetty. teissa tulisivat tässä tarkoitetut työehtosopimuk-
14500: 6 LA 127/1998 vp
14501:
14502: sen poikkeavat määräykset noudatettaviksi sekä neuvotellaan tavalla tai toisella kollektiivisesti.
14503: silloin, kun poikkeavat normit on otettu suoraan Tällainen työntekijöiden yhteinen osallistumi-
14504: työehtosopimukseen että silloin kun poikkeuk- nen sopimuksentekoon voi tapahtua joko yhtei-
14505: sen soveltaminen on työehtosopimuksessa jätet- sen edustajan välityksellä tai sitten niin, että
14506: ty työpaikkatasolla sovittavaksi. asiasta neuvottelevat ja sopimuksen tekevät
14507: Työehtosopimuksen laista poikkeavien mää- kaikki asianomaiset työntekijät yhdessä. Vii-
14508: räysten niin sanotustajälkivaikutuksesta säädet- meksi mainittu menettelytapa on mahdollinen
14509: täisiin 1 momentin toisessa virkkeessä. Sen mu- lähinnä silloin, kun sopimus kohdistuu vain sel-
14510: kaan työehtosopimuksen mukaiset laista poik- laiseen määrään työntekijöitä, että neuvottelu ja
14511: keavat määräykset voisivat olla voimassa kysei- sopiminen on käytännössä mahdollista toteuttaa
14512: sen työehtosopimuksen voimassaolaajan päätty- kaikkien työntekijöiden siihen yhteisesti osallis-
14513: misen jälkeenkin uuden työehtosopimuksen voi- tuen.
14514: maantuloon asti, jos työsopimuksessa olisi niin Pykälän 2 momentin mukaan paikallisen sopi-
14515: sovittu. Jälkivaikutus ei siten olisi automaatti- muksen saisivat tehdä ensi sijassa työnantaja ja
14516: nen, vaan vaatisi, että siitä on sovittu työntekijän työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmies.
14517: ja työnantajan välillä. Tätä tarkoittava sopimus Tässä luottamusmiehellä tarkoitetaan työehto-
14518: voitaisiin tehdä siinäkin vaiheessa, kun työehto- sopimuksen nojalla ja sen mukaisesti valittua
14519: sopimus on lakannut olemasta voimassa. Ehdo- luottamusmiestä. Jollei tällaista luottamusmies-
14520: tettu sääntely vastaa lain 28 ja 47 j §:ssä olevaa tä ole valittu, sopimuksen voisi tehdä muu henki-
14521: jälkivaikutuksen sääntelyä. löstön edustaja, jolle henkilöstö on antanut val-
14522: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- tuuden tehdä itseään koskeva sopimus. Tässä
14523: väksi sopiruismenettelystä siinä tapauksessa, että tarkoitettu edustaja voi olla myös esimerkiksi
14524: laista poikkeavan työehtosopimusmääräyksen lain 53 §:ssä tarkoitettu luottamusmies tai työ-
14525: soveltaminen vaatii kyseisen työehtosopimuksen suojeluvaltuutettu. Jollei henkilöstö ole valinnut
14526: mukaan työpaikkakohtaista tai muuta vastaa- edustajaa tekemään puolestaan sopimusta, sopi-
14527: vaa paikallista sopimusta. Työehtosopimuksessa muksen saisi tehdä yrityksen henkilöstö, tai sopi-
14528: on näissä tapauksissa myös sovittu menettelystä, muksen kohdistuessa vain osaan henkilöstöstä,
14529: jolla tällainen paikallinen sopimus voidaan teh- asianomainen henkilöstöryhmä yhdessä. Jos yri-
14530: dä. Työehtosopimuksessa saatetaan edellyttää tyksessä on vain yksi työntekijä, tässä tarkoite-
14531: esimerkiksi, että sopimus on hyväksytettävä tun sopimuksen voisi aina tehdä suoraan hänen
14532: asianomaisilla liitoilla. Työehtosopimusta yleis- kanssaan.
14533: sitovuuden perusteella noudattava työnantaja ei Työehtosopimuksissa oikeus laista poikkea-
14534: välttämättä voi soveltaa työehtosopimuksissa vasta järjestelystä sopimiseen on voitu antaa
14535: määrättyjä menettelymuotoja. Yleensä paikalli- myös suoraan työnantajalle ja työntekijälle. Työ-
14536: sen sopimisen menettelytapamääräyksillä pyri- ehtosopimusta tehtäessä on tällöin arvioitu, että
14537: tään varmistamaan sopimustasapainon säilymis- sopimus voidaan sopimustasapainonjärkkymät-
14538: tä sopimistilanteessa. tä tehdä suoraan työnantajan ja työntekijän kes-
14539: Koska työehtosopimuksen määräykset pai- ken. Jos työehtosopimuksessa on sovittu tällai-
14540: kallisen sopimisen menettelystä eivät ainakaan sesta sopimismenettelystä, se olisi ehdotuksen
14541: kaikissa tapauksissa voi sellaisenaan tulla sovel- mukaan sallittu myös yleissitovuuden piirissä
14542: lettaviksi yrityksissä, joissa työehtosopimusta olevassa yrityksessä.
14543: noudatetaan vain yleissitovuuden perusteella, Luottamusmiehelle ehdotetaan annettavaksi
14544: ehdotetaan 2 momentissa säädettäväksi siitä, oikeus tutustua edellä sanottuihin työnantajan ja
14545: ketkä voisivat tehdä työpaikkakohtaisen tai yksittäisen työntekijän välillä tehtyihin sopimuk-
14546: muun vastaavan paikallisen sopimuksen edellä siin. Tiedonsaantioikeus olisi sekä työehtosopi-
14547: mainituissa yrityksissä. Ehdotus vastaa asialli- muksessa tarkoitetulla että lain 53 §:n mukaisella
14548: sesti työaikalain 10 §:ssä olevaa vastaavaa järjes- luottamusmiehellä. Luottamusmiehellä olisi oi-
14549: telyä. Ehdotetuna sääntelyllä samoin kuin työ- keus saada nähtäväkseen tai muutoin tiedokseen
14550: aikalain vastaavilla säännöksillä pyritään var- työnantajan ja työntekijän keskenään tekemä
14551: mistamaan, että laista poikkeavaa sopimusta sopimus. Koska sopimus voitaisiin 17 b §:n mu-
14552: tehtäessä osapuolten välillä vallitsisi sopimusta- kaan tehdä suullisestikin, luottamusmiehen tie-
14553: sapaino. Työsuhteen osapuolten sopimustasa- donsaantioikeus voitaisiin täyttää selostamalla
14554: painon voidaan arvioida olevan työntekijän kan- sopimuksen sisältö hänelle. Tietojensaantioikeus
14555: nalta paremman, jos häntä koskeva sopimus ei koskisi sellaisen henkilöstöryhmän tekemää
14556: LA 127/1998 vp 7
14557:
14558: sopimusta, johon luottamusmies ei kuulu. Luot- suoraan siitä, että paikallinen sopimus voidaan
14559: tamusmiehen tietojensaantioikeuden tehosteeksi tehdä suullisesti. Suullinen sopimusmuoto olisi
14560: ei ehdoteta säädettäväksi erityisiä tehosteita, tällöin aina mahdollinen myös 17 a §:ssä tarkoi-
14561: koska 55 §:n 2 momenttiin ehdotetun muutoksen tettua sopimusta tehtäessä.
14562: mukaan työsuojeluviranomaisilla olisi niin ikään Paikallinen sopimus voidaan tehdä olemaan
14563: oikeus saada tutustua kaikkiin 17 a §:ssä tarkoi- voimassa sovitun ajan tai toistaiseksi. Jos sopi-
14564: tettuihin sopimuksiin. Jos työnantaja kieltäytyy mus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi, voi-
14565: antamasta tietoa sopimuksesta luottamusmie- daan samalla sopia irtisanomisajasta, jonka jäl-
14566: helle, hän voisi kääntyä asian johdosta työsuoje- keen palataan aiemmin noudatettuihin työehtoi-
14567: luviranomaisen puoleen. hin. Irtisanomisaika voidaan haluttaessa määrä-
14568: Työehtosopimukseen mahdollisesti otettuja tä eripituiseksi sopijapuolille. Sen tilanteen varal-
14569: määräyksiä esimerkiksi paikallisen sopimuksen ta, että toistaiseksi voimassa olevan paikallisen
14570: hyväksyttämisestä asianomaisilla liitoilla taikka sopimuksen irtisanomisajasta ei ole sovittu, eh-
14571: sopimuksen toimittamisesta liitolle tiedoksi ei dotetaan 1 momenttiin otettavaksi säännös,
14572: sovellettaisi esillä olevan pykälän nojalla tehtyi- jonka mukaan sopimus voidaan tällöin irtisanoa
14573: hin sopimuksiin. noudattaen kahden kuukauden irtisanomisai-
14574: Ehdotetuilla säännöksillä ei ole tarkoitus kor- kaa.
14575: vata työaikalain 10 ja 11 §:ssä säädettyä säännöl- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä-
14576: lisen työajan järjestelyjä koskevaa paikallisen väksi sopimuksen sitovuutta ja eräitä menettely-
14577: sopimisen menettelyä. Tämän vuoksi pykälän tapoja koskevista seikoista silloin, kun paikalli-
14578: 3 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi to- sen sopimuksen tekee työntekijöiden edustaja.
14579: dettavaksi, että säännöllisen työajan järjestelyis- Edustajalla tarkoitetaan tässä sekä työehtosopi-
14580: tä sovittaessa noudatetaan erityissäännöksinä muksessa tarkoitettua luottamusmiestä että hen-
14581: edelleen mainittuja työaikalain säännöksiä. Sen kilöstön valitsemaa muuta edustajaa.
14582: sijaan esillä olevan pykälän 2ja 3 momenttia sekä Työntekijöiden edustajan tekemä sopimus si-
14583: 17 b §:ää olisi soveltuvin osin noudatettava teh- toisi lähtökohtaisesti kaikkia niitä työntekijöitä,
14584: täessä yleissitovuuden piirissä olevassa yritykses- joita hänen on katsottava edustavan. Jotta edus-
14585: sä työpaikkakohtaista tai muuta vastaavaa pai- tajan tekemää sopimusta voitaisiin ryhtyä nou-
14586: kallista sopimusta työaikalain 40 §:ssä tarkoite- dattamaan, se olisi annettava tiedoksi työnteki-
14587: tuissa tilanteissa. jöille viimeistään kuukautta ennen soveltamisen
14588: Esillä olevan pykälän mukainen paikallinen alkamista. Jos sopimus koskee vain osaa työnte-
14589: sopimus olisi oikeudelliselta luonteeltaan työso- kijöistä, se olisi annettava tiedoksi kyseisille
14590: pimus ja sillä olisi työsopimuksen oikeusvaiku- työntekijöille. Tiedoksiantamiselle ei ehdoteta
14591: tukset esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyn säädettäväksi erityisiä muotovaatimuksia.
14592: suhteen. Ehdotetuilla säännöksillä ei pakoteta ketään
14593: 17 b §. Yleissitovaan työehtosopimukseen pe- työntekijää vastoin tahtoaan suostumaan sellai-
14594: rustuva paikallinen sopimus. Pykälässä ehdote- siin työehtojensa muutoksiin, joista työntekijöi-
14595: taan säädettäväksi sopimuksen tekemismuodos- den edustaja on tehnyt sopimuksen. Tämän
14596: ta sekä sen sitovuudesta. vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että
14597: Työehtosopimuksessa, jossa on lain kelpout- työntekijällä olisi oikeus vaatia sopimuksente-
14598: tavien säännösten nojalla annettu työpaikkata- koa edeltäneiden ehtojen edelleen soveltamista
14599: solla sovittavaksi laista poikkeavien määräysten omassa työsuhteessaan. Tätä koskeva vaatimus,
14600: noudattamisesta, on voitu samalla sopia siitä, joka voidaan ilmoittaa vapaamuotoisestikin,
14601: missä rajoissa paikallisia sopimuksia voidaan työntekijän olisi esitettävä työnantajalle viimeis-
14602: tehdä. Pykälän 1 momentin ensimmäisessä virk- tään kahta viikkoa ennen sopimuksen sovelta-
14603: keessä todetaan selvyyden vuoksi, että näitä ra- misen aiottua alkamista. Työntekijällä olisi näin
14604: joituksia on noudatettava myös tehtäessä paikal- ollen kahden viikon pituinen harkinta-aika saa-
14605: lista sopimusta yrityksessä, jossa työehtosopi- tuaan sopimuksen tiedokseen. Sopimuksen tie-
14606: musta noudatetaan lain 17 §:n nojalla. doksiantamisesta voisi huolehtia sekä työnteki-
14607: Sopimus olisi 1 momentin mukaan tehtävä jöiden edustaja että työnantaja. Vastuu tiedok-
14608: yleensä kirjallisesti. Se voitaisiin tehdä myös siantamisesta olisi kuitenkin viime kädessä
14609: suullisesti, jos sopijapuolet yhdessä pitävät kir- työnantajalla, koska sopimuksen soveltamisen
14610: jallisen muodon käyttämistä tarpeettomana. aloittaminen vaatii tiedoksiannan toimitta-
14611: Työehtosopimuksessa on saatettu määrätä myös mista.
14612: 8 LA 127/1998 vp
14613:
14614: Sopimus, jonka henkilöstö tai henkilöstöryh- vaativat työehtosopimuksiin sisältyvät, laista
14615: mä tekee yhdessä työnantajan kanssa, sitoo kaik- poikkeavat määräykset voisivat tulla sovelletta-
14616: kia sopimuksenteossa mukana olevia. Jos joku viksi myös yrityksissä, joissa työehtosopimuksen
14617: taijotkut työntekijät eivät ole halukkaita hyväk- noudattaminen perustuu työsopimuslain
14618: symään sopimusta, sen ulkopuolelle jää työnte- 17 §:ään, ehdotetaan 40 §:ään lisättävässä uudes-
14619: kijä, joka ei ole osallistunut sopimuksen tekemi- sa 4 momentissa, että työaikalain 40 §:ää sovellet-
14620: seen. Lopputulos on tällöin sama kuin jos työnte- taessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä työ-
14621: kijä irtautuu edustajan tekemästä sopimuksesta. sopimuslakiin nyt ehdotetuissa 17 a §:n 2 ja 3
14622: 55§. Valvonta. Työsopimuslain samoin kuin momentissa sekä 17 b §:ssä säädetään paikallisis-
14623: muiden työlakien noudattamista valvovat työ- ta sopimuksista. Tällöin esimerkiksi ylityökor-
14624: suojeluviranomaiset. Näiden lisäksi työsopimus- vausta koskeva työehtosopimuksen laista poik-
14625: lain noudattamista valvovat tämän pykälän keava määräys, jonka käyttöönotto yrityksessä
14626: 1 momentin mukaan ne työnantajain ja työnteki- vaatii paikallista sopimista, voisi tulla ehdotettu-
14627: jäin yhdistykset, joiden tekemän valtakunnalli- jen 17 aja 17 b §:n mukaisten sopimusten kautta
14628: sen työehtosopimuksen määräyksiä kysymyk- sovellettavaksi yleissitovuuden piirissä olevassa
14629: sessä olevassa työsopimuksessa tai työsuhteessa yrityksessä.
14630: muuten olisi noudatettava. Kuten edellä työsopimuslain 17 a §:n 3 mo-
14631: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mentin perustelujen kohdalla on selostettu, nyt
14632: säännös työsuojeluviranomaisen oikeudesta saa- ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta työaikalain
14633: da nähtäväkseen tai muutoin tiedokseen ehdote- 9 §:ään liittyvää paikallisen sopimisen järjestel-
14634: tun 17 a §:n perusteella tehty paikallinen sopi- mää, josta säädetään työaikalain 10 ja II §:ssä.
14635: mus. Viranomaisen tiedoksisaantioikeudella jär-
14636: jestetään niiden paikallisten sopimusten lainmu-
14637: kaisuuden valvonta, joita tultaisiin tekemään 3. Voimaantulo
14638: 17 a §:n nojalla. Jos paikallinen sopimus on tehty
14639: kirjallisesti, siitä olisi työsuojeluviranomaisen Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tule-
14640: sitä pyytäessä annettava jäljennös. Viranomaisen maan voimaan mahdollisimman pian senjälkeen
14641: käytettävissä olevista pakkokeinoista säädetään kun ne on hyväksytty.
14642: työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta Laista poikkeavat työehtosopimusmääräyk-
14643: työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/1973). set, jotka nyt tulisivat koskemaan myös yrityk-
14644: siä, joissa työehtosopimusta noudatetaan yleissi-
14645: tovuuden perusteella, eivät kuitenkaan tulisi so-
14646: 2. Työaikalaki vellettaviksi työsopimusten ehtoihin, joista on
14647: sovittu ennen lain voimaantuloa. Lailla ei siis
14648: 40 §. Säännösten pakottavuus. Poikkeaminen muuteta jo tehtyjen työsopimusten sisältöä. Jos
14649: valtakunnallisella työehtosopimuksella. Lain laista poikkeavaa työehtosopimusmääräystä ha-
14650: 40 §:ssä säädetään valtakunnallisten työnantaja- lutaan ryhtyä soveltamaan ennen lain voimaan-
14651: ja työntekijäjärjestöjen mahdollisuudesta sopia tuloa tehtyyn työsopimukseen, työnantajan ja
14652: työehtosopimuksella toisin pykälässä luetelluista työntekijän olisi sovittava siitä.
14653: lain säännöksistä. Esillä olevan 40 §:n nojalla Sikäli kuin laista poikkeavan työehtosopi-
14654: sovittuja laista poikkeavia määräyksiä saadaan musmääräyksen soveltaminen riippuu paikalli-
14655: noudattaa myös yrityksissä, joissa työehtosopi- sen sopimuksen tekemisestä, muutetuilla sään-
14656: musta sovelletaan työsopimuslain 17 §:n perus- nöksillä ei olisi välitöntä vaikutusta jo olemassa
14657: teella. Tämä koskee kuitenkin vain sellaisia työ- oleviin työsopimuksiin. Kyseisissä työehtosopi-
14658: ehtosopimuksen määräyksiä, joissa välittömästi musmääräyksissä tarkoitetut laista poikkeavat
14659: ilmaistaan se normi, jota voidaan noudattaa lain ehdot voisivat tulla sovellettaviksi jo tehtyihin
14660: säännöksen sijasta. Jos sen sijaan työehtosopi- työsopimuksiin, jos asiasta sovitaan paikallisesti
14661: muksessa on määrätty, että laista poikkeavajär- sillä tavoin kuin ehdotetuissa 17 aja 17 b §:ssä
14662: jestely voidaan ottaa käyttöön vain paikallisen säädetään.
14663: sopimisen kautta, kyseinen työehtosopimuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14664: poikkeusmääräys ei voi tulla sovellettavaksi
14665: yleissitovuuden piirissä olevassa yrityksessä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
14666: Jotta edellä tarkoitetut, paikallista sopimista kiehdotukset:
14667: LA 127/1998 vp 9
14668:
14669:
14670: 1.
14671: Laki
14672: työsopimuslain muuttamisesta
14673:
14674: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14675: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/1970) 55 §:n 2 momentti, sekä
14676: lisätään lakiin uusi 17 aja 17 b § seuraavasti:
14677:
14678: 17 a § 17 b §
14679: Pakollavasta laista poikkeavan yleissitovan Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva
14680: työehtosopimuksen määräykset paikallinen sopimus
14681: Jos edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa Edellä 17 a §:ssä tarkoitettu sopimus on tehtä-
14682: työehtosopimuksessa on sovittu laissa säädetyn vä työehtosopimuksessa määrätyissä rajoissa.
14683: kelpuutuksen perusteella laissa poikkeavista Sopimus on tehtävä kirjallisesti, jolleivät sopija-
14684: määräyksistä, työnantaja saa 17 §:n 2 momentis- puolet pidä tätä tarpeettomana taijollei työehto-
14685: sa säädetystä poiketen soveltaa myös näitä mää- sopimuksesta muuta johdu. Toistaiseksi tehty
14686: räyksiä työsuhteissaan. Milloin työsopimuksessa sopimus voidaan irtisanoa päättymään noudat-
14687: on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen sa- taen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jollei
14688: notunlaisia määräyksiä noudattaa työehtosopi- toisin ole sovittu.
14689: muksen lakkaamisenjälkeen uuden työehtosopi- Työntekijöiden edustajan tekemä sopimus on
14690: muksen voimaantuloon asti niissä työsuhteissa, annettava työntekijöille tiedoksi viimeistään
14691: joissa näitä määräyksiä saataisiin soveltaa, jos kuukautta ennen sen soveltamisen alkamista.
14692: työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita
14693: Jos 1 momentissa tarkoitetun työehtosopi- sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan on
14694: musmääräyksen soveltaminen edellyttää työ- katsottava edustavan. Työnantajan on kuitenkin
14695: paikkakohtaista tai muuta vastaavaa paikallista sovellettava työsuhteessa paikallista sopimusta
14696: sopimusta, tällaisen sopimuksen saavat ensisijas- edeltäneitä ehtoja, jos työntekijä vaatii sitä kahta
14697: sa tehdä työnantaja ja työehtosopimuksessa tar- viikkoa ennen sopimuksen soveltamista.
14698: koitettu luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei
14699: ole valittu, sopimuksen voi tehdä muu henkilös- 55§
14700: tön edustaja tai jos tällaistakaan ei ole valittu, Valvonta
14701: henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä. Työn-
14702: antaja ja työntekijä saavat kuitenkin tehdä pai-
14703: kallisen sopimuksen, jos työehtosopimuksessa Työsuojeluviranomaisten on valvontatehtä-
14704: on näin sovittu. Luottamusmiehellä on pyynnös- vää suorittaessaan toimittava kiinteässä yhteis-
14705: tään oikeus saada nähtäväkseen tai muutoin tie- työssä 1 momentissa tarkoitettujen yhdistysten
14706: dokseen työnantajan ja työntekijän tekemä sopi- kanssa. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnös-
14707: mus. tään oikeus saada nähtäväkseen tai muutoin tie-
14708: Säännöllisen työajan järjestelyjä koskevista dokseen 17 a §:ssä tarkoitetut työpaikkakohtai-
14709: paikallisista sopimuksista ja niiden tekemisestä set ja muut vastaavat paikalliset sopimukset. Kir-
14710: säädetään erikseen työaikalain (605/1996) 10 ja jallisesta sopimuksesta työsuojeluviranomaiselle
14711: II §:ssä. on annettava jäljennös.
14712:
14713:
14714: Tämä laki tulee voimaan paiVana
14715: kuuta 199 . Tätä lakia sovelletaan työsopimuk-
14716: seen tai sen muutokseen, josta sovitaan tämän
14717: lain voimaantulon jälkeen.
14718: 10 LA 127/1998 vp
14719:
14720:
14721: 2.
14722: Laki
14723: työaikalain 40 §:n muuttamisesta
14724:
14725: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14726: lisätään 9 päivänä elokuuta 1996 annetun työaikalain (605/1996) 40 §:ään uusi 4 momentti seuraa-
14727: vasti:
14728:
14729: 40§ tissa sekä 17 b §:ssä säädetään työpaikkakohtai-
14730: sista ja muista vastaavista paikallisista sopimuk-
14731: Säännösten pakottavuus. Poikkeaminen valta-
14732: kunnallisella työehtosopimuksella. sista.
14733:
14734: Tämä laki tulee voimaan pmvana
14735: Jos työnantaja on velvollinen soveltamaan kuuta 199 . Tätä lakia sovelletaan työsopimuk-
14736: työehtosopimusta työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 seen tai sen muutokseen, josta sovitaan tämän
14737: momentin nojalla, on soveltuvin osin noudatet- lain voimaantulon jälkeen.
14738: tava, mitä työsopimuslain 17 a §:n 2 ja 3 momen-
14739:
14740:
14741: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
14742:
14743: Matti Vanhanen /kesk Aapo Saari /kesk Matti Ryhänen /kesk
14744: Timo Järvilahti /kesk Tero Mölsä /kesk Juha Korkeaoja /kesk
14745: Kauko Juhantalo /kesk Raimo Liikkanen /kesk Kari Myllyniemi /kesk
14746: Hannu Kemppainen /kesk Eero Lämsä /kesk Markku Koski /kesk
14747: Jukka Vihriälä /kesk Markku Vuorensola /kesk Juha Rehula /kesk
14748: Vuokko Rehn /kesk Markku Lehtosaari /kesk Klaus Bremer /r
14749: Bjarne Kallis /skl Mari Kiviniemi /kesk Anu Vehviläinen /kesk
14750: Maria Kaisa Aula /kesk Johannes Leppänen /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
14751: LA 128/1998 vp
14752:
14753: Lakialoite 128
14754:
14755:
14756: Anu Vehviläinen /kesk ym.: Lakialoite laiksi työttömien omaehtoi-
14757: sen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
14758:
14759:
14760: Eduskunnalle
14761:
14762: Laki työttömien omaehtoisesta opiskelusta koarvioita osallistujamääristä liian opttmtstlSl-
14763: tuli voimaan 1.8.1998. Tämä koulutusvakuutuk- na. Muun muassa SAK ja STTK pitivät tavoit-
14764: sen toiseksi vaiheeksi nimetty uudistus laajensi teita hyvin korkeina. Nyt elävä elämä on osoitta-
14765: työttömien oikeutta työttömyysturvan tasoiseen nut tämän todeksi.
14766: toimeentuloon omaehtoisen opiskelun ajalta. Keskeinen syy oletettua vähäisemmälle osal-
14767: Järjestelmä on tarkoitettu pysyväksi. listujamäärälle on, että lain kriteerit ovat liian
14768: Työministeriö arvioi vuosi sitten lain edus- tiukat. Laki edellyttää mm. l 0 vuoden työhisto-
14769: kuntakäsittelyssä, että työttömien omaehtoiseen riaa edellisen 15 vuoden aikana. Jotta omaehtoi-
14770: koulutukseen hakeutuisi tänä vuonna 6 600 ja seen koulutukseen löytyisi tavoitteeksi asetettu
14771: vuonna 1999 II 000 lain edellyttämät kriteerit määrä osallistujia, tulee 15 vuoden aikarajoitus
14772: täyttävää työtöntä henkilöä. Osallistujamäärät työhistorian tarkastelujaksona poistaa.
14773: ovat jääneet kuitenkin kauaksi tavoitteista: tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14774: hetkellä tähän koulutusvakuutuksen toiseen vai-
14775: heeseen on osallistunut vain noin l 000 henkilöä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14776: Jo vuosi sitten, kun laki oli eduskuntakäsitte- lakiehdotuksen:
14777: lyssä, monet tahot pitivät työministeriön ennak-
14778:
14779: Laki
14780: työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
14781:
14782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14783: kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1997 työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain
14784: (l402/l997) 4 §:n 3 momentti ja
14785: muutetaan 4 §:n 2 momentti seuraavasti:
14786:
14787: 4§ 3) tehnyt työntekijäin eläkelain (395/1961)
14788: Tuen saamisen edellytykset 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun peruseläkkeen tai
14789: muuhun siihen verrattavan työ- tai virkasuhtee-
14790: seen perustuvan eläkkeen edellyttämää työtä yh-
14791: Tuen saamisen edellytyksenä on, että hakija teensä vähintään 10 vuotta; aikaa laskettaessa
14792: on koulutuksen aloittaessaan: luetaan hyväksi myös työ,jonka hakija on tehnyt
14793: 1) työttömänä työnhakijana työvoimatoimis- ennen kuin hän on täyttänyt 23 vuotta.
14794: tossa;
14795: 2) saanut välittömästi edeltäneen 12 kuukau-
14796: den aikana työttömyyspäivärahaa tai työmark- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14797: kinatukea vähintään 86 työttömyyspäivältä; kuuta
14798: sekä
14799:
14800:
14801: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
14802:
14803: Anu Vehviläinen /kesk Ossi Korteniemi /kesk Mari Kiviniemi /kesk
14804: Vuokko Rehn /kesk Matti Väistö /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
14805: Timo Kalli /kesk Armas Komi /kesk Liisa Hyssälä /kesk
14806: Juha Rehula /kesk Hannu Kemppainen /kesk
14807: LA 129/1998 vp
14808:
14809: Lakialoite 129
14810:
14811:
14812:
14813:
14814: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi siviilipalveluslain
14815: muuttamisesta
14816:
14817:
14818: Eduskunnalle
14819:
14820: Lakialaitteessa esitetään siviilipalvelusajan ly- nen. Nykyinen 395 päivän kesto ei kaikilta osil-
14821: hentämistä 365 päivään nykyisestä 395 päivästä. taan täytä tätä vaatimusta. Yhdenvertaisuuden
14822: Lakialaitteessa esitetään lisäksi palveluspaikko~ kannalta ongelmana on nähtävä myös se, että
14823: jen saannin helpottamista suomalaisen yleishyö- nykyinen kolmentoista kuukauden palvelusaika
14824: dyllistä toimintaa harjoittavan yksityisoikeudel- sopii huonosti esimerkiksi koulujen ja muiden
14825: lisen yhteisön tai säätiön palveluksessa. Lakialoi- oppilaitosten ohjelmiin.
14826: te liittyy hallituksen esitykseen 152/1998 vp. Palveluspaikkojen osalta ongelmaksi on muo-
14827: Siviilipalvelusajan pituus on nykyisin 395 päi- dostunut se, että niiden saatavuus on ollut huo-
14828: vää eli kolmetoista kuukautta. Ajan lyhentämi- no. Tämä on johtanut palveluksen alkamisen
14829: seen löytyy useita eri perusteita. Hallitusmuodon viivästymiseen sekä siihen, että siviilipalveluskes-
14830: 5 §:n 2 momentissa todetaan: "Ketään ei saa il- kuksessa on jatkuvasti palvelustaan suorittavia
14831: man hyväksyttävää perustetta asettaa eri ase- siviilipalvelusmiehiä, jotka eivät ole löytäneet
14832: maan sukupuolen, iän, kielen, uskonnon, va- palveluspaikkaa koulutusjakson päättyessä. Si-
14833: kaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam- viilipalveluslaissa säädetty "yhteiskunnalle yleis-
14834: maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn hyödyllinen työ" tarkoittaa heidän osaltaan käy-
14835: perusteella." Tämä suomalainen syrjinnän kiel- tännössä palveluspaikan etsimistä ja sen löytymi-
14836: tävä säännös menee pidemmälle kuin monet syr- sen odottamista. Nykyisin edellytetään, että
14837: jinnän kieltävät solmimamme kansainväliset so- yleishyödyllistä toimintaa harjoittavat yksityis-
14838: pimukset. Yhdenvertaisuuden toteutumista ar- oikeudelliset yhteisöt ja säätiöt hyväksytään ase-
14839: vioitaessa on siviilipalvelusajan pituutta verrat- tuksella erikseen palveluspaikoiksi. Tämä menet-
14840: tava asepalvelusaikaan. Varusmiesten palvelus- tely on osoittautunutjäykäksija on todennäköis-
14841: aikauudistus toteutettiin vuonna 1997 asevelvol- tä, että työministeriön ja siviilipalveluskeskuksen
14842: lisuuslakia koskevalla lainmuutoksella, joka tuli hyväksyntä olisi riittävä. Tämä voisi tapahtua
14843: voimaan 1. 7.1998lukien. Varusmiesten palvelus- etukäteen päätettyjen yleisten kriteerien pohjal-
14844: ajoiksi säädettiin 180, 270 ja 362 vuorokautta. ta. Tällä menettelyllä saataisiin palveluspaikko-
14845: Käytännössä tämä tarkoitti asepalvelusajan ly- jen määrä kasvuun ja vältettäisiin edellä kuvattu
14846: hentymistä. Samassa yhteydessä ei puututtu si- turha oleskelu siviilipalveluskeskuksessa.
14847: viilipalvelusajan pituuteen. Mitään merkittävää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14848: perustetta pysyttää nykyinen pidempi siviilipal-
14849: velusaika ei ole. Siviilipalveluksen kesto ei saa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14850: johtaa syrjintään eikä olla rangaistuksen luontei- lakiehdotuksen:
14851: 2 LA 129/1998 vp
14852:
14853:
14854: Laki
14855: siviilipalveluslain muuttamisesta
14856:
14857: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14858: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/1991) 3 §, 14 §:n 1 moment-
14859: ti, 15 §:n 1 momentin 4 kohta, 37 §:n 2 momentti, 56 §:n 2 momentti, 58 § ja 59 §:n 1 momentti,
14860: sellaisina kuin niistä on 59 §:n 1 momentti laissa 1271/1993, seuraavasti:
14861:
14862: 3§ 4) suomalaisen yleishyödyllistä toimintaa har-
14863: Siviilipalvelusaika joittavan yksityisoikeudellisen yhteisön tai sää-
14864: tiön palveluksessa.
14865: Siviilipalvelusaika on 365 päivää.
14866:
14867: 14 § 37 §, 56 §, 58 §ja 59 §
14868: (Kuten HE) (Kuten HE)
14869:
14870: 15 §
14871: Palveluspaikat (Voimaantulosäännös kuten HE)
14872:
14873: Siviilipalvelus suoritetaan:
14874:
14875:
14876:
14877: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
14878:
14879: Marjaana Koskinen /sd Virpa Puisto /sd Raimo Holopainen /sd
14880: Janne Viitamies /sd Esa Lahtela /sd Erkki Pulliainen /vihr
14881: Anne Huotari /vas Jorma Kukkonen /sd Mikko Kuoppa /va-r
14882: Klaus Heliberg /sd Pia Viitanen /sd Heikki Rinne /sd
14883: Tarja Filatov /sd
14884: LA 130/1998 vp
14885:
14886: Lakialoite 130
14887:
14888:
14889:
14890:
14891: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi työsopimuslain 28 §:n muutta-
14892: misesta
14893:
14894:
14895: Eduskunnalle
14896:
14897: Lakialoitteessa esitetään työsopimuslain toksella opintovapaaoikeus ulotettiin rajoitetusti
14898: 28 §:n muuttamista. Lain 28 §:n 2 momentin myös lyhyisiin työsuhteisiin.
14899: nojalla on voitu poiketa työntekijän oikeudesta Työsopimuslain 28 §:n mukaan, jos työntekijä
14900: sairausajan palkkaan työehtosopimuksella työn- työsuhteenjatkuttua kuukauden on estynyt teke-
14901: tekijän oikeuksia vähentäen. Lain tarkoituksen mästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi,
14902: toteutuminen laajasti koko työmarkkinakentäs- jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeäl-
14903: sä edellyttää sitä, että poikkeaminen työehtoso- lä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen
14904: pimuksella työntekijän oikeuksia heikentäen es- jatkuessa oikeus saada palkkansa sanotun esteen
14905: tetään. Hallituksen esitys järjestäytymättömien kestämisaikana enintään sen alkamispäivää seu-
14906: työnantajien oikeudesta soveltaa työehtosopi- ranneen seitsemännen arkipäivän loppuun saak-
14907: musten sairausajan palkanmaksusta annettuja ka. Milloin työsuhde edellä tarkoitetun esteen
14908: säännöksiä myös silloin, kun ne ovat lain tasoa alkaessa on kestänyt kuukautta lyhyemmän
14909: alemmat, lisää tarvetta muuttaa työsopimuslain ajan, työntekijällä on vastaavasti oikeus saada
14910: 28 §:n 2 momenttia. esteen aikana 50 prosenttia palkastaan. Jos työn-
14911: Niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ovat vii- tekijälle sairausvakuutuslain (364/1963) mukaan
14912: me vuosina lisääntyneet merkittävästi. Uusia kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin,
14913: työsuhteita alkaa vuosittain noin 800 000- lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on mak-
14914: 900 000. Tilapäisten työsuhteiden osuus näistä settava. Työntekijän oikeutta sairausajan palk-
14915: on ollut viime vuosina noin kaksi kolmasosaa. kaan voidaan rajoittaa vain työehtosopimuksel-
14916: Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä nuor- la. Työehtosopimuksen määräystä saa sopimuk-
14917: ten kuin ikääntyvien palkansaajien kohdalla. seen sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työn-
14918: Muun muassa näistä syistä hallitus antoi 1997 tekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimukseen
14919: eduskunnalle esityksen,jossa lyhytaikaisissa työ- sidottuja, mutta joiden työsuhteissa muutoin
14920: suhteissa työskentelevien sairausajan turvaa pa- noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
14921: rannettiin. Hallitus katsoi olevan aiheellista pyr- Sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on
14922: kiä korjaamaan niitä epäkohtia, joita erityisesti säännelty laajalti työehtosopimuksin. Työehto-
14923: lyhyiden ja satunnaisten työsuhteiden suojaan sopimuksilla on pääsääntöisesti laajennettu
14924: liittyy pysyvään kokoaikatyöhön verrattuna. työntekijöiden oikeutta sairausajan palkkaan si-
14925: Oikeus sairausajan palkkaan ulotettiin rajoi- ten, että monilla aloilla sairausajan palkkaa mak-
14926: tetusti myös alle kuukauden kestäneisiin työsuh- setaan usean kuukaudenkin ajalta. Joidenkin
14927: teisiin. Esitys oli osa hallitusohjelman mukaista alojen työehtosopimusten mukaan sairausajan
14928: epätyypillisen työn turvan parantamiseen täh- palkkaa maksetaan vasta toisen sellaisen sairaus-
14929: täävää kokonaisuutta, johon liittyvät palkkato- päivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi
14930: distuksen antamisvelvollisuutta koskenut työso- ollut työntekijän työpäivä.
14931: pimuslain (320/1970) muutos vuodelta 1996 sekä Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla
14932: työsopimuslain 2 §:n 2 momentin toistuvien mää- työnantaja, joka ei ole asianomaisen alan yleissi-
14933: räaikaisten työsopimusten tekemistä koskenut tovaan työehtosopimukseen osallinen tai muu-
14934: muutos tammikuulta 1997, työturvallisuuslain toin sidottu, on velvollinen noudattamaan tällai-
14935: (299/1958) vuokratyöntekijöiden työturvallisuu- sen työehtosopimuksen palkkaehtoja ja muita
14936: den parantamista koskenut muutos samoin tam- ehtoja. Näin ollen työnantaja on tällöin velvolli-
14937: mikuulta 1997 ja opintovapaalain (273/1979) nen noudattamaan yleissitovan työehtosopi-
14938: muutos niin ikään tammikuulta 1997,jolla muu- muksen sairausajan palkanmaksua koskevia
14939: 2 LA 130/1998 vp
14940:
14941: määräyksiä, joiden nojalla työntekijän oikeus pimuksella poistettaisiin. Hallitus on antanut
14942: sairausajan palkkaan on laissa säädettyä pidem- eduskunnalle esityksen (HE 253/1998 vp ), jonka
14943: pi, olematta kuitenkaan oikeutettu poikkeamaan perusteella myös ne työnantajat, jotka eivät ole
14944: työehtosopimukseen sidottujen työnantajien ta- sidottuja tai muuten osallisia työehtosopimuk-
14945: voin työsopimuslain 28 §:n 1 momentissa sääde- siin, voisivat soveltaa yleissitovassa työehtosopi-
14946: tystä vähimmäistasosta. muksessa olevia työlainsäädännön heikennyk-
14947: Hallitus perusteli tehtyä muutosta sairausajan siä. Tämä vie pohjaa siltä tavoitteelta, joka halli-
14948: palkan maksuvelvollisuuteen sillä, että näin tur- tuksella on ollut työsopimuslain 28 §:n uudista-
14949: vataan epätyypillisissä työsuhteissa työskentele- misessa. Siksi on syytä estää mahdollisuus poike-
14950: vien oikeuksia. Koska tavoite on laajasti se, että ta lain tasosta alaspäin sairausajan palkan mak-
14951: saatetaan epätyypillisissä työsuhteissa työsken- suvelvollisuuden osalta.
14952: televät sairausajan palkan osalta lain sateenvar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14953: jon alle, on syytä ottaa harkintaan se, että mah-
14954: dollisuus poiketa sairausajan palkan maksuvel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
14955: vollisuudesta heikompaan suuntaan työehtoso- kiehdotuksen:
14956:
14957:
14958:
14959: Laki
14960: työsopimuslain 28 §:n muuttamisesta
14961:
14962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14963: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/1970) 28 §:n 2 momentti
14964: seuraavasti:
14965:
14966: 28 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14967: kuuta 1999.
14968: Sairausajan palkka
14969:
14970: Työntekijälle 1 momentista johtuvaa oikeutta
14971: voidaan ainoastaan laajentaa työehtosopimuk-
14972: sella.
14973:
14974:
14975:
14976:
14977: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
14978:
14979: Esa Lahtela /sd Klaus Heliberg /sd Erkki Partanen /sd
14980: Mikko Kuoppa /va-r Helena Vartiainen /sd Heikki Rinne /sd
14981: Jorma Kukkonen /sd Sinikka Hurskainen /sd Raimo Holopainen /sd
14982: Marjaana Koskinen /sd
14983: LA 131/1998 vp
14984:
14985: Lakialoite 131
14986:
14987:
14988:
14989:
14990: Helena Vartiainen /sd ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttami-
14991: sesta
14992:
14993:
14994: Eduskunnalle
14995:
14996:
14997: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14998:
14999: Aloitteessa ehdotetaan tuloverolakiin lisättä- perhepäivähoitajille maksettava perhepäivähoi-
15000: väksi uusi 92 b §, jonka mukaan kunnallisille don hoitokulukorvaus ei ole veronalaista tuloa.
15001:
15002:
15003:
15004:
15005: PERUSTELUT
15006:
15007: Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan Hoitokulukorvauksen perusongelma on se,
15008: palkan lisäksi hoitokulukorvausta hoidosta ai- että lopullisessa verotuksessa hoitokulukorvauk-
15009: heutuneista välittömistä kustannuksista. Kor- sen suuruinen vähennys "syö" tulonhankkimis-
15010: vaus on määrältään Suomen Kuntaliiton vuosit- vähennyksen, jonka kunnallinen perhepäivähoi-
15011: tain antaman suosituksen mukainen ja sen tar- taja muutoin saisi. Tämä kiristää perhepäivähoi-
15012: kistusperusteina käytetään elintarvikekustan- tajan verotusta 0,5-l prosenttiyksikköä eli
15013: nusten osalta ravintoryhmäindeksiä ja muiden 350-750 markkaa vuodessa hoidettavien lasten
15014: kustannusten osalta kuluttajahintaindeksiä. lukumäärästä riippuen. Summat saattavat tun-
15015: Hoitokulukorvausta maksetaan niiltä päivil- tua pieniltä, mutta pienipaikkaiselle ammatti-
15016: tä, joina lapsi on hoidossa. Kokopäivähoidossa ryhmälle niillä on merkitystä. Valtiontalouden
15017: olevalle lapselle tarjotaan kolme ateriaa, osapäi- kannalta merkitys on vähäinen.
15018: vähoidossa kaksi ateriaa päivittäin. Korvaus Tässä yhteydessä on syytä todeta, että ns. kol-
15019: kattaa ruokamenojen lisäksi muut hoitoon liitty- miperhehoidossa - myös kunnallista päivähoi-
15020: vät tavanomaiset kustannukset, kuten askartelu- totoimintaa - täsmälleen perhepäivähoitoon
15021: tarvikkeet sekä sähkön, veden ja puhelimen käy- rinnastuvissa tapauksissa lasten vanhemmille
15022: tön. maksettavia hoitokulukorvauksia ei myöskään
15023: Vaikka ennakonpidätystä hoitokulukorvauk- ole säädetty verovapaiksi, mutta niiden suhteen
15024: sesta ei toimiteta, koska kyse on ennakkoperintä- menetellään aivan kuin ne olisivat verovapaita.
15025: lain 8 §:ssä tarkoitettu palkansaajalle työn suorit- Myöskään yksityisen perhepäivähoitajan hoi-
15026: tamisesta aiheutuvien kustannusten korvaukse- tokulukorvausta vastaavaa etuutta ei lueta vero-
15027: na maksettu hyvitys, korvausta ei ole säädetty tettavaksi tuloksi, vaan palkkaukseksi katsotaan
15028: verovapaaksi tuloksi, vaan se lisätään lopullises- vanhempien maksamasta hoitomaksusta ainoas-
15029: sa verotuksessa perhepäivähoitajan veronalaisiin taan hoitokuluilla alennettu määrä.
15030: tuloihin. Samalla tuloista myönnetään suosituk- Edellä olevan perusteella on selvää, että kun-
15031: sen mukaisen hoitokulukorvauksen suuruinen nalliset perhepäivähoitajat ovat eriarvoisessa
15032: tulonhankkimisvähennys. asemassa muihin samaa työtä tekeviin verrattu-
15033: Tämä monimutkainen järjestely aiheuttaa na ja että siksi hoitokulukorvaus tulisi säätää
15034: kunnallisille perhepäivähoitajille ongelmia. verovapaaksi.
15035:
15036:
15037:
15038: 24 280044
15039: 2 LA 131/1998 vp
15040:
15041: Tutuin verovapaaksi säädetty kulukorvaus on jaan. Perhepäivähoidon hoitokulukorvauksen
15042: oman auton käytöstä työssä maksettava kilo- säätäminen verovapaaksi selkeyttää perhepäivä-
15043: metrikorvaus. Se on katsottu voitavan säätää hoitajien verotusta ja saattaa heidät yhdenvertai-
15044: verovapaaksi. Toki oman kodin käytöstä työvä- seen asemaan muiden verovelvollisten kanssa.
15045: lineenä pitäisi voida säätää samoin, kuten myös Tällä ratkaisulla tuetaan samalla perhepäivähoi-
15046: lasten ravinnosta. don toimintaedellytyksiä ja kehitystyötä.
15047: Verotuksen kehittämisen keskeisenä peruslin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15048: jana on ollut suurten vähennysten poistaminen.
15049: Perhepäivähoidon kulukorvauksen tuloon lisää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan la-
15050: minen ja sitten vähentäminen ei sovi tähän lin- kiehdotuksen:
15051:
15052:
15053:
15054:
15055: Laki
15056: tuloverolain muuttamisesta
15057:
15058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15059: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 92 b §seuraavasti:
15060:
15061: 92 b § peittämiseksi. Verohallitus antaa vuosittain tar-
15062: kemmat määräykset verovapaiden korvausten
15063: Perhepäivähoidon hoitokulukorvaus perusteista ja määristä.
15064: Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun-
15065: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15066: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten kuuta 19
15067:
15068:
15069:
15070: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
15071:
15072: Helena Vartiainen /sd Tuija Pohjola /sd Tuula Haatainen /sd
15073: Jorma Kukkonen /sd Leena Luhtanen /sd Raimo Mähönen /sd
15074: Esa Lahtela /sd Säde Tahvanainen /sd Marjaana Koskinen /sd
15075: Kalevi Olin /sd Erkki Partanen /sd Annikki Koistinen /kesk
15076: Raimo Holopainen /sd Arto Lapiolahti /sd Tarja Kautto /sd
15077: Mikko Immonen /vas Anne Huotari /vas Tapio Karjalainen /sd
15078: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Reijo Kallio /sd Riitta Prusti /sd
15079: Janne Viitamies /sd Valto Koski /sd Ulla Juurola /sd
15080: Kimmo Kiljunen /sd Kari Rajamäki /sd Marja-Leena Viljamaa /sd
15081: Tauno Pehkonen /skl Maija Rask /sd Heikki Koskinen /kok
15082: Raimo Tiilikainen /r Klaus Heliberg /sd Reino Ojala /sd
15083: Virpa Puisto /sd Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Jukka Mikkola /sd
15084: Veijo Puhjo Iva-r Tarja Filatov /sd Jukka Gustafsson /sd
15085: Pekka Saarnio /vas Heikki Rinne /sd Jorma Rantanen /sd
15086: Marjatta Vehkaoja /sd Reijo Lindroos /sd Arja Ojala /sd
15087: Matti Vähänäkki /sd Mikko Elo /sd Arto Bryggare /sd
15088: Mikko Kuoppa /va-r Päivi Räsänen /skl Pauli Saapunki /kesk
15089: Johannes Koskinen /sd Mari Kiviniemi /kesk Esko-Juhani Tennilä /va-r
15090: Reino Laine /vas Kari Uotila /vas J anina Andersson /vihr
15091: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Kari Myllyniemi /kesk Vuokko Rehn /kesk
15092: Maija Perho /kok Matti Huntola /vas Markku Koski /kesk
15093: LA 131/1998 vp 3
15094:
15095: Ulla-Maj Wideroos /r Lauri Metsämäki /sd Jorma Vokkolainen /vas
15096: Annika Lapintie /vas Markus Aaltonen /sd Markku Pohjola /sd
15097: Matti Saarinen /sd Eila Rimmi /vas Jaakko Laakso /vas
15098: Iivo Polvi /vas Hannu Takkula /kesk Jukka Roos /sd
15099: Mats Nyby /sd Reijo Laitinen /sd Juha RehuJa /kesk
15100: Sakari Smeds /skl Eero Lämsä /kesk Anne Knaapi /kok
15101: Aulis Ranta-Muotio /kesk Jorma Huuhtanen /kesk Timo Ihamäki /kok
15102: Timo Laaksonen /vas Pekka Leppänen /vas Ilkka Kanerva /kok
15103: Sulo Aittoniemi /kesk Sinikka Hurskainen /sd Pehr Löv /r
15104: Ossi Korteniemi /kesk Kyösti Karjula /kesk Sirkka Lekman /kok
15105: Juhani Alaranta /kesk Gunnar Jansson /r Oiva Savela /kok
15106: Margareta Pietikäinen /r Timo Kalli /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
15107: Pia Viitanen /sd Tero Mölsä /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk
15108: LA 132/1998 vp
15109:
15110: Lakialoite 132
15111:
15112:
15113: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain muuttami-
15114: sesta
15115:
15116:
15117: Eduskunnalle
15118:
15119: Lakialaitteessa esitetään tuloverolain muutta- nerikosten vastaista työtä tarvittavalla tehok-
15120: mista siten, että poliisin ylijohdon hyväksymät kuudella. Poliisi on keskittynyt huumausaineri-
15121: vihjepalkkiot olisivat kokonaan verosta vapaita. kostorjunnassaan toisaalta huumausaineiden
15122: Useiden rikoslakirikosten muuttuminen viime kysynnän ja toisaalta niiden tarjonnan hillitsemi-
15123: vuosina suunnitelmallisemmiksi ja monimutkai- seen. Kysynnän hillitsemisessä on kysymys käyt-
15124: semmiksi on johtanut tilanteeseen, jossa erilais- täjiin kohdistuvan riittävän kiinnijäämisriskin
15125: ten vihjepalkkioiden käyttäminen on tullut yhä ylläpitämisestä. Tarjonnan hillitsemisessä tor-
15126: tärkeämmäksi osaksi poliisin työtä. Lisääntyneet juntatyön painopiste on suuria eriä maahantuo-
15127: henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat vissa ja välittävissä henkilöissä sekä rikollisryh-
15128: samalla raaistuneet. Kokeneetkin rikostutkijat missä. Varsinkin näiden osalta olisi vihjepalk-
15129: tarvitsevat entistä enemmän ulkopuolisten apua. kioiden avulla saatavissa tarpeellisia tietoja.
15130: Kansalaisten ja poliisin omien "tiedottajien" vih- Lakialaitteessa esitetään sellaisten vihjepalk-
15131: jeet ovat tässä ratkaisevan tärkeässä asemassa. kioiden saattamista verovapaiksi, jotka poliisin
15132: Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos- ylijohto on hyväksynyt. Yksityisten henkilöiden
15133: ten määrä kasvaa edelleen. Takavarikoiduo huu- suoraan antamiin vihjepalkkioihin verottomuus
15134: mausaineen määrä on kasvanut. Erityisesti am- ei väärinkäytösten välttämiseksi ulottuisi.
15135: fetamiinia tuodaan Baltian maiden, varsinkin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15136: Viron kautta. Suomen ja Viron poliisi- ja tulli-
15137: viranomaisten yhteistyöllä on toistaiseksi pystyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15138: ty tuontiajonkin verran hillitsemään. Vihjepalk- lakiehdotuksen:
15139: kioiden avulla on mahdollista jatkaa huumausai-
15140:
15141: Laki
15142: tuloverolain muuttamisesta
15143:
15144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15145: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakin (1535/1992) uusi 92 b § seuraavasti:
15146:
15147: 92 b§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15148: Viranomaisen hyväksymä vihjepalkkio kuuta 1999.
15149:
15150: Verotonta tuloa saajalleen on poliisin ylijoh-
15151: don hyväksymä vihjepalkkio.
15152:
15153:
15154:
15155: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
15156:
15157: Markku Pohjola /sd Reino Ojala /sd Pekka Saarnio /vas
15158: Matti Saarinen /sd Jukka Gustafsson /sd Arto Bryggare /sd
15159: Reijo Kallio /sd Ulla Juurola /sd Pirkko Peltomo /sd
15160: Jukka Mikkola /sd Virpa Puisto /sd Kimmo Kiljunen /sd
15161: Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd Erkki Partanen /sd
15162: Raimo Holopainen /sd Vaito Koski /sd Arto Lapiolahti /sd
15163: Johannes Koskinen /sd
15164: LA 133/1998 vp
15165:
15166: Lakialoite 133
15167:
15168:
15169:
15170:
15171: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi eläkeläisneuvostoista
15172:
15173:
15174:
15175: Eduskunnalle
15176:
15177: Eläkeläisten määrä on voimakkaasti lisäänty- Ia on mahdollisuus valittaa mm. kotipalveluista
15178: nyt viime vuosien aikana. Eläkeläiset ovat myös valitusneuvostolle. Valitusneuvosto käsittelee
15179: entistä parempikuntoisia ja useat heistä haluavat sille tulevat valitukset. Se voi kritisoida epäkoh-
15180: osallistua yhteiskunnallisten asioiden hoitami- tia ja antaa muutosehdotuksia kunnanvaltuus-
15181: seen ja erityisesti heitä itseään koskevien kysy- tolle, mutta se ei tee päätöksiä.
15182: mysten käsittelyyn. Kuntalain 27 §:n mukaan kunnan asukkailla
15183: Eläkeläisillä sen paremmin kuin heidän järjes- ja palvelujen käyttäjillä tulee olla edellytykset
15184: töilläänkään ei tällä hetkellä ole lakisääteistä ase- osallistuen vaikuttaa kunnan asioihin. Samoin
15185: maa kunnallisella eikä valtakunnallisella tasolla. kunnan asukkailla on oikeus tehdä kunnalle
15186: Eräissä muissa maissa ja erityisesti Tanskassa aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Suo-
15187: on jo lakisääteiset vanhusneuvostot. Vanhusneu- meen on perustettu vanhusneuvostoja jo 13 kun-
15188: vosto on kaikissa Tanskan 275 kunnassa. Laki taan, lähinnä Etelä-Suomeen ja rannikkoseudul-
15189: tuli voimaan Tanskassa 1. 7.1998. Kunnanval- le. Tämän lisäksi monissa kunnissa keskustellaan
15190: tuusto asettaa vanhusneuvoston, joka neuvoo parhaillaan vanhusneuvostojen perustamisesta.
15191: kunnanvaltuustoa vanhuspoliittisissa asioissa ja Lakialoitteen mukaan Suomenjokaiseen kun-
15192: toimii välittäjänä kansalaisten ja kunnanvaltuus- taan tulisi perustaa eläkeläisneuvosto, jolla on
15193: ton välillä vanhuksia koskevissa asioissa. Van- vähintään 5 ja enintään 12 jäsentä sekä kaikilla
15194: husneuvostossa tulee olla vähintään viisi jäsentä jäsenillä varajäsenet. Kunnanvaltuusto voi valita
15195: ja lisäksi saman verran varajäseniä. Neuvoston eläkeläisneuvostoon yli 55-vuotiaita eläkkeellä
15196: jäsenet valitaan suoralla vaalilla. Vanhusneuvos- olevia kuntalaisia. Eläkeläisneuvoston tärkein
15197: to ei tee sitovia päätöksiä, vaan poliittisilla päät- tehtävä on neuvoa ja antaa lausuntoja kunnan-
15198: täjillä kunnissa on edelleenkin päätösvalta. Neu- valtuustolle eläkeläisiä koskevissa asioissa ja toi-
15199: vostolla on kuitenkin epäsuora vaikutus ratkai- mia välittäjänä kansalaisten ja kunnanvaltuus-
15200: suihin, koska se voi vaikuttaa lehdistön, radion ja ton välillä eläkeläisiä koskevissa asioissa. Eläke-
15201: television välityksellä. Vanhusneuvosto kokoon- Iäisneuvostolle voivat eläkkeellä olevat kuntalai-
15202: tuu kerran kuukaudessa ja sillä on kolme kertaa set tehdä aloitteita ja valituksia, jotka koskevat
15203: vuodessa tai tarvittaessa useamminkin yhteinen heidän elinolosuhteitaan. Eläkeläisneuvostojen
15204: kokous sosiaalilautakunnan kanssa. Vanhus- toimikausi on sama kuin kunnanvaltuuston, eli
15205: neuvosto ei ole valituselin eikä se aja yksittäisen neljä vuotta.
15206: henkilön asiaa, vaan kaikkia vanhuksia koskevia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15207: asioita.
15208: On kuitenkin syytä huomata, että Tanskassa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15209: on vanhusneuvostoihin läheisesti liittyvät vali- lakiehdotuksen:
15210: tusneuvostot ja yli 67 -vuotiaina vanhusasiakkail-
15211: 2 LA 133/1998 vp
15212:
15213:
15214: Laki
15215: eläkeläisneuvostoista
15216:
15217: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15218:
15219: 1§ 5§
15220: Eläkeläisneuvosto Tehtävät
15221: Jokaisessa Suomen kunnassa pitää olla eläke- Eläkeläisneuvoston tehtävänä on neuvoa ja
15222: läisneuvosto. antaa lausuntoja kunnanvaltuustolle eläkeläisiä
15223: koskevissa asioissa ja toimia välittäjänä kansa-
15224: 2§ laisten ja kunnanvaltuuston välillä eläkeläisiä
15225: koskevissa asioissa.
15226: Eläkeläisneuvoston jäsenet
15227: Eläkeläisneuvostolle voivat eläkkeellä olevat
15228: Eläkeläisneuvoston jäseneksi voidaan valita kuntalaiset tehdä aloitteita ja valituksia, jotka
15229: täysivaltainen 55 vuotta täyttänyt eläkkeellä ole- koskevat heidän elinolosuhteitaan. Eläkeläis-
15230: va kunnan asukas. neuvosto käsittelee aloitteet sekä valitukset ko-
15231: Eläkeläisneuvostossa on 5-12 jäsentä sen kouksessaanja antaa lausuntonsa asiasta. Mikäli
15232: mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää. eläkeläisneuvosto niin päättää, toimitetaan elä-
15233: Mikäli kunnan asukasluku alittaa 1 000 hen- keläisneuvostolle saapuneet valitukset ja aloit-
15234: keä, voi valtuusto päättää viittä henkeä alem- teet niihin liittyvine lausuntoineen kunnan asian-
15235: masta jäsenmäärästä, mikäli halukkaita ehdok- omaisen toimielimen käsittelyyn. Mikäli valituk-
15236: kaita ei löydy riittävästi. sen tekemiselle jostain asiasta on asetettu erityi-
15237: nen määräaika, sen kuluminen ei katkea valituk-
15238: sen toimittamisella eläkeläisneuvoston käsitte-
15239: 3§ lyyn. Vastuu määräajan noudattamisesta on va-
15240: littajalla.
15241: Jäsenten valinta
15242: Eläkeläisneuvoston tehtävänä on lisäksi seu-
15243: Eläkeläisneuvoston jäsenet valitsee kunnan- rata kunnan eläkeläisväestön oloja kokonaisuu-
15244: valtuusto noudattaen soveltuvin osin mitä kun- tena ja tehdä näitä asioita koskevia esityksiä
15245: nan muiden toimielinten vaalista on kuntalaissa asianomaiselle kunnan toimielimelle.
15246: (365/1995) säädetty.
15247: 6§
15248: 4§ Tarkemmat määräykset
15249: Toimikausi
15250: Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami-
15251: Eläkeläisneuvoston jäsenten toimikausi on sesta annetaan asetuksella.
15252: sama kuin kunnanvaltuuston. Jos eläkeläisneu-
15253: voston jäsen muuttaa asuinpaikkakuntaa tai 7§
15254: muuten tulee estyneeksi toimimaan neuvoston Voimaantulo
15255: jäsenenä, tulee kunnanvaltuuston valita uusi jä-
15256: sen asuinpaikkakuntaa muuttaneen tai muuten Tämä laki tulee voimaan päivänä maalis-
15257: estyneen jäsenen tilalle. kuuta 1999.
15258:
15259:
15260: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
15261:
15262: Mikko Elo /sd Tapio Karjalainen /sd
15263: Marjaana Koskinen /sd Kalevi Olin /sd
15264: LA 134/1998 vp
15265:
15266: Lakialoite 134
15267:
15268:
15269:
15270:
15271: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi työkyvyn arvioinnista
15272:
15273:
15274:
15275: Eduskunnalle
15276:
15277: Lakialaitteessa esitetään perustettavaksi Hallitusohjelman nojalla sosiaali- ja terveys-
15278: alueelliset työkyvyn arviointikomiteat. Arvioin- ministeriö asetti 12.5.1995 työkyvyttömyyseläk-
15279: tikomitean tehtävänä on antaa sitova arvio työ- keisiin liittyviä ongelmia selvittävän niin sano-
15280: kyvystä niissä tilanteissa, joissa hoitavan lääkä- tun Letka-työryhmän, jonka määräaika on
15281: rin arvio poikkeaa esimerkiksi vakuutusyhtiön päättynyt. Työryhmässä olivat mukana sosiaali-
15282: kannasta. Työkyvyn arviointikomitea on puo- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön
15283: lueeton elin, joka toimii sairaanhoitopiirin edustajien lisäksi Kansaneläkelaitoksen, Eläke-
15284: alueella. Organisatorisesti komiteat eivät kuulu turvakeskuksen, Työeläkelaitosten Liiton ja
15285: sairaanhoitopiirien alaisuuteen, vaan muodosta- työmarkkinajärjestöjen edustajat. Työryhmän
15286: vat itsenäisen yksikön. Yhtenäisen käytännön eräänä tehtävänä oli selvittää eri eläkejärjestel-
15287: turvaamiseksi sekä oikeusturvan toteutumisen mien työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja
15288: varmistamiseksi on alueellisen työkyvyn arvioin- tarve näiden määritelmien selkeyttämiseen sekä
15289: tikomitean päätöksestä mahdollista valittaa val- tehdä mahdolliset muutosehdotukset eläkelain-
15290: takunnalliselle työkyvyn arviointikomitealle. säädäntöön. Tavoitteena oli aikaansaada entistä
15291: Arviointikomiteat koostuvat lähinnä lääkärijä- yhtenäisempi ratkaisukäytäntö työkyvyttö-
15292: senistä. Tarvittaessa voidaan kutsua myös mui- myyseläkkeiden osalta. Työryhmä suosittaa
15293: den alojen erityisasiantuntijoita jäseniksi komi- mietinnössään kuntoutusta työntekijän subjek-
15294: teaan. Komiteoiden puheenjohtajina toimivat la- tiiviseksi oikeudeksi. Kuntoutuksen pitäisi joka
15295: kimiesjäsenet, joita on yksi jokaisessa komiteas- tapauksessa olla ensisijainen vaihtoehto ennen
15296: sa. Heidän tehtävänään on järjestää puitteet toi- eläkettä. Työryhmä, jossa myös työmarkkina-
15297: minnalle sekä selvittää päätöksenteon juridinen osapuolet olivat edustettuina, oli yksimielinen
15298: tausta tarvittaessa muun muassa jääviyskysy- subjektiivisesta oikeudesta kuntoutukseen. Täs-
15299: mysten osalta. Työkyvyn arviointikomitean on säkin yhteydessä nousee esille työkyvyn arvioin-
15300: aina tavattava henkilökohtaisesti se ihminen, nin tärkeys, jotta kyseinen subjektiivinen oikeus
15301: jonka työkykyä arvioidaan. voidaan käytännössä toteuttaa tarvittavalla ta-
15302: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäys- valla.
15303: prosentit ovat olleet nousussa. Hylätyn päätök- Eläkelaitokset ovat toistuvasti torjuneet työ-
15304: sen saaneet ovat kiinnittäneet huomiota siihen kyvyttömyyseläkkeiden myöntämiskäytännön
15305: tosiasiaan, että heidän haitavalta lääkäriitään kiristymisen. Eräiden arvioiden mukaan tämä on
15306: saama arvio työkykyisyydestä on usein sivuutet- kuitenkin tapahtunut tosiasia. Koska työkyvyn
15307: tu työeläkelaitosten ja Kansaneläkelaitoksen arvioinnin lopputulos ei saa riippua pelkästään
15308: päätöksenteossa. Työkykyisyys on arvioitu kor- siitä käsityksestä, mikä vallitsee yhteiskunnan
15309: keammaksi kuin hoitavan lääkärin arviossa il- mahdollisuuksista kustantaa tätä kautta saata-
15310: man, että asianomaista itseään on nähty tai kuul- vaa etua, pitää työkyvyn arviointi suorittaa kai-
15311: tu. Päätökset on tehty pelkkien paperien perus- kissa olosuhteissa samalla perusteella. Kustan-
15312: teella. Luottamusta järjestelmään on lisäksi hor- nuskysymykset ovat tästä erillään oleva asia, jo-
15313: juttanut se, että arvion edun myöntäjänä toimi- hon pitää tarvittaessa puuttua niitä keinoja käyt-
15314: van tahon puolesta tekee sen palveluksessa oleva täen, jotka liittyvät maksettavien etujen koko-
15315: henkilö. Valitusasteissa ei hakijan työkykyisyyt- naismäärään ja tasoon yleisesti.
15316: tä käytännössä arvioida lääketieteellisin perus- Lakiaioitteella pyritään saamaan aikaan tilan-
15317: tein vaan arviointi perustuujuridisiin seikkoihin. ne, jossa ihmiset saattavat luottaa siihen, että
15318: Valittajaa ei nähdä henkilökohtaisesti. heidän työkykynsä on puolueettomasti arvioitu
15319: 2 LA 134/1998 vp
15320:
15321: ja että päätös on asianmukaisesti perusteltu. Ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15322: ky käytännössä ihmisten luottamus tähän yksilön
15323: kannalta erittäin tärkeään oikeusturvaan liitty- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15324: vään kysymykseen on horjunut. lakiehdotuksen:
15325:
15326:
15327: Laki
15328: työkyvyn arvioinnista
15329:
15330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15331:
15332: 1§ vat tutkimukset ja selvitykset siitä riippumatta,
15333: onko niitä ennen arviointia tehty.
15334: Työkyvyn arviointikomiteat
15335: Mikäli henkilö, jonka työkykyä arvioidaan,
15336: Jokaisen sairaanhoitopiirin alueella t01mn kieltäytyy arviointikomitean esittämistä lisätut-
15337: työkyvyn arviointikomitea, joka antaa osapuo- kimuksista, katsotaan työkyvyn olevan edun-
15338: len vaatimuksesta osapuolia sitovan arvion hen- maksajan arvioiman mukainen.
15339: kilön työkyvystä. Kustannukset lisätutkimuksista maksaa
15340: edunmaksaja. Mikäli tämä kieltäytyy maksa-
15341: 2§ masta, katsotaan työkyvyn olevan edunsaajan
15342: hoitavan lääkärin arvioima.
15343: Työkyvyn arviantikomitean jäsenet
15344: Komiteassa on viisi lääkärijäsentä sekä pu- 5§
15345: heenjohtajana yksi lakimiesjäsen. Komitean jä- Valtakunnallinen työkyvyn arviointikomitea
15346: senet toimivat tuomarin vastuulla tutkiessaan
15347: työkykyä. Tarvittaessa komitea voi puheenjoh- Valtakunnallinen työkyvyn arviointikomitea
15348: tajan päätöksellä kutsua tiettyä tapausta tutki- koostuu viidestä lääkärijäsenestä, puheenjohta-
15349: maan erityisasiantuntijan, joka toimii tuomarin jana toimivasta lakimiesjäsenestä sekä puheen-
15350: vastuulla. Edunsaajan hoitava lääkäri tai edun- johtajan päätöksellä kutsuttavista erityisasian-
15351: maksajan käyttämä lääkäri tai muu aikaisem- tuntijoista.
15352: paan työkyvyn arviointiin osallistunut henkilö ei Valtakunnallisen työkyvyn arviointikomitean
15353: saa olla komiteanjäseninä arvioitaessa työkykyä tehtävänä on käsitellä alueellisten työkyvyn ar-
15354: komiteassa. viointikomiteoiden tekemistä ratkaisuista tehdyt
15355: valitukset. Valituksen käsittelyn yhteydessä on
15356: 3§ valtakunnallisen komitean tavattava henkilö-
15357: Asioiden vireilletulo kohtaisesti se ihminen, jonka työkykyä arvioi-
15358: daan. Mikäli tämä kieltäytyy, voidaan päätös
15359: Jos jonkun etu riippuu siitä, miten hänen työ- asiassa tehdä tästä huolimatta. Muuten valta-
15360: kykynsä arvioidaan ja edunmaksajanja edunsaa- kunnallisen työkyvyn arviointikomitean oikeu-
15361: jan välille syntyy erimielisyys edunsaajan työky- det ja velvollisuudet vastaavat alueellisen työky-
15362: vystä, on kummallakin osapuolella oikeus saat- vyn arviointikomitean oikeuksia ja velvollisuuk-
15363: taa asia työkyvyn arviointikomitean tutkittavak- sia.
15364: si. Vireilletulo tapahtuu asetuksella erikseen sää- Valituksen muodosta ja siihen liitettävistä
15365: dettyä lomaketta käyttäen ja siihen on liitettävä asiakirjoista säädetään asetuksella. Valitusaika
15366: asetuksessa mainitut asiakirjat ja muut tiedot. on 30 päivää alueellisen työkyvyn arviointikomi-
15367: tean ratkaisun tiedoksisaannista.
15368: 4§
15369: 6§
15370: Työkyvyn arvioiminen
15371: Komiteoiden jäsenten kelpoisuusvaatimukset
15372: Työkykyä arvioidessaan on arviointikomi-
15373: tean aina tavattava henkilökohtaisesti henkilö, Puheenjohtajana toimivalta komitean laki-
15374: jonka työkykyä arvioidaan. Arviointikomitealla miesjäseneltä vaaditaan oikeustieteen kandidaa-
15375: on oikeus teettää työkyvyn arvioinnissa tarvitta- tin tutkinto. Lääkärijäseniltä vaaditaan lailliste-
15376: LA 134/1998 vp 3
15377:
15378: tun lääkärin pätevyys. Muiden erikseen komi- 8§
15379: tean jäseniksi kutsuttavien jäsenten osalta ei ole Voimaantulo
15380: erityistä muodollista kelpoisuusvaatimusta.
15381: Kaikkien on oltava itseään ja omaisuuttaan hal- Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
15382: litsevia Suomen kansalaisia. kuuta 2000.
15383:
15384: 7§
15385: Tarkemmat säännökset
15386: Tarkemmat säännökset lain soveltamisesta
15387: annetaan asetuksella.
15388:
15389:
15390: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
15391:
15392: Mikko Elo /sd Tapio Karjalainen /sd
15393: Marjaana Koskinen /sd Kalevi Olin /sd
15394: LA 135/1998 vp
15395:
15396: Lakialoite 135
15397:
15398:
15399:
15400:
15401: Mikko Elo /sd ym.: Lakialoite laiksi valtiontalouden tarkastukses-
15402: ta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
15403:
15404:
15405: Eduskunnalle
15406:
15407: Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä Valtiontalouden tarkastusta suorittavan vi-
15408: on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta raston sijoittaminen toimeenpanosta vastaavan
15409: ja tarkoituksenmukaisuutta sekä talousarvion hallituksen, eli sen elimen, alaisuuteen, mihin tar-
15410: noudattamista. Viraston suorittama valvonta ja kastustoiminta kohdistuu, on kansainvälisesti
15411: tarkastus kohdistuu valtioneuvostoon ja ministe- vertaillen nykyisin varsin poikkeuksellinen. Tar-
15412: riöihin, niiden alaisiin hallintoyksiköihin, valtion kastusvirasto on valtiovarainministeriön alai-
15413: Iiikelaitoksiin, valtionosuuksia ja valtionapuja suudessa, ja ministeriön käytännön tarkastustoi-
15414: saaviin yhteisöihin, valtioenemmistöisiin osake- minnassa on ajauduttu usein ongelmiin. Yleisesti
15415: yhtiöihin, talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin ongelmallisena on pidetty tarkastuselimen alista-
15416: sekä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä va- mista tarkastuskohteelleen ja katsottukin tämän
15417: rainsiirtoja hallinnoiviin ja varoja käyttäviin ta- johdosta sen kuuluvan toimeenpanovallasta riip-
15418: hoihin. Lisäksi virastolla on eräitä muita koti- pumattamaan asemaan parlamentin alaisuuteen.
15419: maisia ja ulkomaisia tilintarkastustehtäviä. Tar- Ulkomaisissa järjestelmissä on kriittisesti arvioi-
15420: kastusvirasto vastaa myös eräistä toimialaansa tu eritoten hallituksen mahdollisuutta estää
15421: kuuluvista asiantuntija- ja neuvontatehtävistä. oman toimintansa arviointia.
15422: Valtiontalouden tarkastusviraston mahdolli- Vaikka edellä kuvattu esimerkki ei sellaise-
15423: nen siirtäminen eduskunnan alaisuuteen on ollut naan ole ollut nähtävissä Suomessa, voidaan kui-
15424: koko itsenäisyyden ajan määräajoin esillä. Edus- tenkin olettaa jonkinlaisen lojaliteetin muodos-
15425: kunta itsekin on lausunut pariin otteeseen toivo- tuminen mahdolliseksi tarkastusviraston ja re-
15426: muksen, että hallitus selvityttäisi, olisiko valtion- sursseja myöntävien esimiesten välillä.
15427: talouden tarkastusta pyrittävä tehostamaan siir- Tavoitelainsäädäntö, normiohjauksen vähe-
15428: tämällä valtiontalouden tarkastusvirasto edus- neminen, uusi tietotekniikka sekä talousarvion
15429: kunnan alaiseksi. Asiaa on selvitelty myös useis- rakenteen karkeistuminen muuttavat tarkastus-
15430: sa komitean- ja toimikuntamietinnöissä. toiminnan luonnetta. Tämä ilmene mm. siinä,
15431: Viime vuosikymmenien aikana ovat valtion että tarkastusviraston toiminnassa on painottu-
15432: tehtävät lisääntyneet ja monipuolistuneet mer- nut yhä enemmän toiminnan tarkoituksenmu-
15433: kittävästi. Laajat hallinnon uudistukset ovat hei- kaisuuden tarkastus. Siksi on tärkeätä seurata,
15434: jastuneet myös valtion talousarvion sisältöön. miten eduskunnan eri lainsäädännölle asettamat
15435: Eduskunnan mahdollisuudet tarkastaa hallintoa tavoitteet on voitu toteuttaa ja miten talousar-
15436: sekä talousarvion noudattamista ovat vähäiset. viossa myönnetyillä määrärahoilla päämäärät
15437: Edellä mainittu valtion hallinnon ja talouden laa- saavutetaan. Tämän johdosta tarkastusviraston
15438: jeneminen sekä tehtävien lisääntyminen ovat ja eduskunnan alaisten valtiontilintarkastajien
15439: edelleen kaventaneet eduskunnan mahdollisuut- tarkastustoiminnan yhtymäkohdat ovat lisään-
15440: ta toteuttaa parlamentaarista tehtäväänsä val- tyneet.
15441: voa hallituksen alaista valtiokoneistoa. Koska Valtiontilintarkastajien ja tarkastusviraston
15442: talousarvion rakenne on muuttunut varsin yleis- toiminnan kohteet ovat päällekkäiset, vaikka nii-
15443: piirteiseksi, tulisi vastapainoksi lisätä eduskun- den toimintatavat eroavatkin olennaisesti. Pääl-
15444: nan mahdollisuuksia valtionhallinnon ja -talou- lekkäistä tarkastustoimintaa on pyritty kartta-
15445: den valvomiseen. Tulosohjaukseen liittyy olen- maan lisääntyneellä tarkastustoiminnan suun-
15446: naisena piirteenä virastojen itsenäisyyden kasva- nittelun yhteistyöllä, mutta tästä huolimatta käy-
15447: minen ja toisaalta niitä koskevan seurannan te- tännön toiminta voisi olla vieläkin tehokkaam-
15448: hostuminen. paa ja yhteistyöhakuisempaa.
15449: 2 LA 135/1998 vp
15450:
15451: Tarkastusviraston asema eduskunnan alai- Kansaneläkelaitoksen kaltainen itsenäinen ja
15452: suudessa ja toisaalta valtioneuvoston alaisuudes- riippumaton asema. Tämä linjaus sisältyy halli-
15453: sa poikkeaa luonteeltaan. Hieman kärjistäen voi- tuksen esitykseen uudesta hallitusmuodosta (HE
15454: daan väittää, että eduskunta käyttäisi tarkastus- 111998 vp). Ei kuitenkaan ole estettä sillä, että
15455: virastoa hallituksen ja hallinnon toimien valvon- lakia valtiontalouden tarkastuksesta muutetaan
15456: ta välineenä. Valtioneuvoston tulisi vuorostaan nykyisen hallitusmuodon voimassa ollessa siten,
15457: käyttää sitä hallinnon toiminnan kehittämiseen että se siirretään eduskunnan alaisuuteen. Lain
15458: ja parantamiseen. muutos ei edellytä perustuslain säätämisjärjes-
15459: Eduskunnan alaisuuteen siirrossa on nähty tystä.
15460: suurimpana uhkana puoluepolitiikan ulottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15461: nen tarkastukseen. Tällainen pelko voitaisiin
15462: poistaa siten, että tarkastusvirastolle järjestettäi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15463: siin eduskunnan alaisuudessa Suomen Pankin ja lakiehdotuksen:
15464:
15465:
15466:
15467: Laki
15468: valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
15469:
15470: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15471: muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1947 valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain (967/1947)
15472: 1 §:n 3 momentti seuraavasti:
15473:
15474: 1§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
15475: kuuta 199 .
15476: Valtiontalouden tarkastusvirasto, jota jäljem-
15477: pänä sanotaan tarkastusvirastoksi, on eduskun-
15478: nan alainen.
15479:
15480:
15481:
15482: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
15483:
15484: Mikko Elo /sd Timo Laaksonen /vas
15485: LA 136/1998 vp
15486:
15487: Lakialoite 136
15488:
15489:
15490:
15491:
15492: Jaakko Laakso /vas: Lakialoite laiksi tuloverolain 31 §:n muuttami-
15493: sesta
15494:
15495:
15496: Eduskunnalle
15497:
15498: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15499:
15500: Lakialoitteessa ehdotetaan tuloverolain tu- se on aiheutettu teolla, joka on johtunut törkeäs-
15501: lonhankkimisvähennyksen muuttamista niin, tä tuottamuksesta. Yksittäistapauksellisesti ve-
15502: että verovelvollisella ei olisi oikeutta vähentää rovelvollisella olisi edelleen käytössään voimassa
15503: verotuksessaan hänelle tuomittuja elinkeinotoi- olevat veronmaksun huojennusta ja lykkäystä
15504: minnasta syntyneitä vahingonkorvauksia tai nii- koskevat säännökset, joita soveltaen voitaisiin
15505: den suorittamiseksi otetun lainan hoitokuluja, ottaa huomioon muun muassa verovelvollisen
15506: mikäli aiheutettu vahinko on tuottanut verovel- veronmaksukyvyn olennainen vähentyminen.
15507: volliselle henkilökohtaista taloudellista etua tai
15508:
15509:
15510:
15511:
15512: PERUSTELUT
15513:
15514: Pankkikriisin jälkiselvittelyihin liittyen pank- lista etua ja se on lisäksi ollut kiinteässä yhteydes-
15515: kien johdossa olleille henkilöille tuomittuja va- sä hänen elinkeinotoimintaansa. Tällainen lain-
15516: hingonkorvauksia on viranomaisten tietojen säädännön tila loukkaa vakavasti kansalaisten
15517: mukaan pyritty ja pyritään kohtuullistamaan käsitystä oikeudenmukaisesta verokohtelusta.
15518: vastaisuudessakin Arsenal-Silta Oy:n sekä mui- Yhdessä säännönmukaiseksi tulevan vahin-
15519: den vastaavien yhteisöjen ja korvausvelvollisten gonkorvausten anteeksiannon lisäksi verovähen-
15520: välisin sopimuksin. Valtiovarainministeriön mu- nysoikeus saattaa johtaa sellaiseen kohtuutto-
15521: kaan näin menetellään siksi, että korvauksiksi muuteen, että vahingon aiheuttanut ja siitä mah-
15522: saataisiin vahingoista edes jotain maksetuksi. dollisesti jopa hyötynyt voi vähennysoikeuden
15523: Samalla on todettu (ministeri Alhon vastaus kir- avulla saada moitittavasta menettelystään yritys-
15524: jalliseen kysymyksen 35911995 vp ja ministeri toiminnassa enemmän etua kuin joutuu maksa-
15525: Skinnarin vastaus kirjalliseen kysymykseen 904/ maan vahingonkorvauksia. Tällaisen toiminnan
15526: 1997 vp ), että nykyisen tuloverolain 29 ja 31 §:n kannustaminen ei ole omiaan ylläpitämään kan-
15527: tulkinta mahdollistaa sen, että vahinkoa aiheut- salaisten luottamusta julkisen vallan tasapuoli-
15528: tanut ja vahingonkorvauksensa maksanut voi suuteen ja verotusjärjestelmän oikeudenmukai-
15529: vähentää ns. luonnollisina vähennyksinä tulove- suuteen. Elinkeinotoiminnan johtotehtävissä
15530: rotuksessaan elinkeinotoiminnan yhteydessä olevien yleinen vahingonkorvauksen vähentä-
15531: syntyneet ja tuomitut vahingonkorvaukset. Mi- misoikeus ei näissä olosuhteissa enää voi olla
15532: nisteri Skinnarin vastauksesta myös ilmenee ny- perusteltua.
15533: kyisen lain epäjohdonmukaisuus sikäli, että ny- Aloitteessa ehdotetaan tuloverolain 31 §:ään
15534: kyisin Juonnollisina vähennyksinä voidaan hy- lisättäväksi uusi 6 momentti, jonka mukaan ve-
15535: väksyä myös sellaisten vahingonkorvausten rovelvollisella ei ole oikeutta vähentää verotuk-
15536: maksusuorituksia, joissa vahinko on samalla sessaan hänelle tuomittuja elinkeinotoiminnasta
15537: tuottanut saajalleen henkilökohtaista taloudel- syntyneitä vahingonkorvauksia tai niiden suorit-
15538: 2 LA 136/1998 vp
15539:
15540: tamiseksi otetun lainan hoitokuluja, 1) mikäli misesta tai säilyttämisestä johtuvaksi menoksi
15541: aiheutettu vahinko on tuottanut verovelvolliselle (TVL 29 §, 1535/1992).
15542: henkilökohtaista taloudellista etua tai 2) se on Taloudellisella hyödyllä tässä tarkoitetaan
15543: aiheutettu teolla, joka on johtunut törkeästä sellaista taloudellista arvoa, jota verovelvollinen
15544: tuottamuksesta. on saanut vahingosta riippumatta siitä, onko hän
15545: Vuonna 1997 tehdyssä kansanedustajan laki- nimenomaan tavoitellut tällaista lopputulosta
15546: aloitteessa (LA 103/1997 vp) ehdotettiin, että vai ei. Törkeällä tuottamuksella taas tässä yhtey-
15547: elinkeinotoiminnassa valtiolle vahinkoa aiheut- dessä tarkoitetaan vahingonkorvauslaissa ja sen
15548: taneet eivät voisi saada verotuksellista etua ja tulkinnassa omaksuttua käsitystä törkeästä tuot-
15549: ylimääräistä maksuhuojennusta luonnollisten tamuksesta.
15550: vähennysten muodossa maksamistaan vahin- Laki tulisi voimaan siten, että se koskisi muu-
15551: gonkorvauksista. Koska eduskunnan valtiova- toin verovuotta 1998 paitsi, että säännöksen
15552: rainvaliokunta hylkäsi tämän aloitteen (V a VM 2 kohtaa (henkilökohtainen taloudellinen etu)
15553: 15/1998 vp - HE 28/1998 vp) ilmeisesti lakitek- sovellettaisiin takautuvasti verovuoteen 1997.
15554: nisin syin, esitämme tässä lakialoitteessa vahin- Nähdäksemme tällainen verolain takautuva
15555: gonkorvausten verovähennysoikeuden rajoitta- muutos voidaan hyväksyä tavallisen lain säätä-
15556: mista vuoden 1997 aloitteesta poikkeavasti. misjärjestyksessä perustuslakivaliokunnan tul-
15557: Ensinnäkin vähennysoikeuden rajoitusta ei kintaankin nojaten, koska lain säätämisessä on
15558: ole tässä aloitteessa kytketty ainoastaan valtiolle kysymys tärkeästä kokonaisyhteiskunnallisesta
15559: aiheutettuihin vahinkoihin. Tässä mielessä rajoi- edusta (verotuksen oikeudenmukaisuus) ja kos-
15560: tus on aikaisempaa aloitetta laajempi. Vähennys- ka takautuvuus on vähäinen.
15561: oikeuden rajoitusta ei ole tässä kytketty toimin- Yksittäistapauksellisten kohtuuttomuuksien
15562: nan laadun osalta muuhun kuin siihen, että va- välttämiseksi eri verolaeissa on useita veronmak-
15563: hingon on tullut syntyä elinkeinotoiminnassa. sun kohtuullistamiseen tähtääviä säännöksiä.
15564: Toisaalta luonnollisen vähennyksen käyttä- Erityisesti voidaan mainita verotusmenettelylain
15565: minen esitetään tässä aloitteessa poistettavaksi 10 luvun säännökset veronhuojennuksesta ja ve-
15566: ainoastaan niistä elinkeinotoiminnasta aiheutu- ronlykkäyksestä. Verotusmenettelylain (1558/
15567: neista vahingonkorvauksista, joissa vahinko on 1995) 88 §:n mukaan vapautus voidaan myöntää
15568: tuottanut verovelvolliselle henkilökohtaista ta- muun muassa, jos verovelvollisen veronmaksu-
15569: loudellista hyötyä. Myöskään sellaisia vahingon- kyky on olennaisesti alentunut käytettävissä ole-
15570: korvauksia ei voitaisi vähentää luonnollisina vä- vat tulot ja varallisuus huomioon ottaen elatus-
15571: hennyksinä verotuksessa, mikäli vahinko on ai- velvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai
15572: heutettu teolla, joka on johtunut törkeästä tuot- muun erityisen syyn johdosta, ( ... ) tai jos veron
15573: tamuksesta. Näissä suhteissa tämä aloite on sup- periminen on muusta erityisestä syystä ilmeisesti
15574: peampi kuin vuoden 1997 vastaavaa tarkoittava kohtuutonta.
15575: lakialoite (LA 103/1997 vp). Tällä ehdotuksen Edellä olevan perusteella ehdotan,
15576: muotoilulla ei kuitenkaan ole tarkoitus poistaa
15577: verottajan harkintavaltaa muiden vahingonkor- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15578: vausten osalta siitä, missä tilanteissa muut vahin- lakiehdotuksen:
15579: gonkorvaukset voidaan hyväksyä tulon hankki-
15580: LA 136/1998 vp 3
15581:
15582: Laki
15583: tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
15584:
15585: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15586: lisätään 31 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 31 §:ään, sellaisena kuin se
15587: on osaksi laissa 1383/1997, uusi 6 momentti seuraavasti:
15588:
15589: 31 § 1) mikäli aiheutettu vahinko on tuottanut ve-
15590: Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset rovelvolliselle henkilökohtaista taloudellista
15591: etua, tai
15592: säännökset
15593: 2) se on aiheutettu teolla, joka on johtunut
15594: törkeästä tuottamuksesta.
15595: Verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää ve-
15596: rotuksessaan hänelle tuomittuja elinkeinotoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15597: minnasta syntyneitä vahingonkorvauksia tai nii- kuuta 1998. Lain 31 §:n 6 momentin 1 kohtaa
15598: den suorittamiseksi otetun lainan hoitokuluja, sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 1997 ve-
15599: rotuksessa.
15600:
15601:
15602: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
15603:
15604: Jaakko Laakso /vas
15605:
15606:
15607:
15608:
15609: 25 280044
15610: LA 137/1998 vp
15611:
15612: Lakialoite 137
15613:
15614:
15615:
15616:
15617: Päivi Räsänen /skl ym.: Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä
15618: annetun lain 5 a §:n kumoamisesta
15619:
15620:
15621: Eduskunnalle
15622:
15623: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15624:
15625: Lakiehdotuksessa esitetään kumottavaksi dalla ehdoton yläraja on 20 raskausviikkoa. Kes-
15626: aborttilakiin vuonna 1985lisätty vanhentunut ja koshoidon edistyessä sikiön elinkelpoisuusraja
15627: arvojuuriltaan kyseenalainen ns. eugeeninen py- on laskenut tuoiloisesta 24. raskausviikosta.
15628: kälä, jonka nojalla raskaus voidaan keskeyttää Jopa 22.-23. raskausviikolla syntyneitä lapsia
15629: sikiön vammaisuuden perusteella aina 24. ras- on jo jäänyt eloon.
15630: kausviikon loppuun, kun terveiden lasten koh-
15631:
15632:
15633:
15634:
15635: PERUSTELUT
15636:
15637: Vuonna 1986 tuli voimaan aborttilakiin tehty Lainmuutoksen yhteydessä myös talousvalio-
15638: lisäys, joka mahdollistaa raskauden keskeyttä- kunta korosti mietinnössään, että raskauden kes-
15639: misen aina 24. raskausviikon loppuun asti, mikä- keyttämiseen oikeuttavana vaikeana sairautena
15640: li sikiödiagnostisin menetelmin todetaan sikiön tai ruumiinvammana voidaan pitää lähinnä kes-
15641: vaikea sairaus tai ruumiinvamma. Vammaisjär- kushermoston vaikeaa vajavuutta tai yleistä elin-
15642: jestöt vastustivat tuolloin lainmuutosta vedoten kyvyttömyyttä.
15643: terveiden ja sairaiden sikiöiden eriarvoiseen ase- Kuitenkin eugeenisin perustein tehdyissä ras-
15644: maan. Muista syistä raskautta ei saa keskeyttää kauden keskeytyksissä valtaosa on huomatta-
15645: 20. raskausviikon jälkeen. vasti lievemmin sairaita sikiöitä, kuten Downin
15646: Muutoksen tarvetta perusteltiin silloisten si- syndroomaa sairastavia lapsia. Downin synd-
15647: kiödiagnostisten menetelmien ongelmilla. Vas- roomaa potevat lapset ovat yhtä lailla tasapai-
15648: taukset lapsivesitutkimuksessa mahdollisesti noisiaja onnellisia ihmisiä kuin muutkin, eivätkä
15649: paljastuvasta kromosomipoikkeavuudesta saa- he itse kärsi kromosomiston poikkeavuudestaan.
15650: tiin usein vasta 20. raskausviikon jälkeen, jolloin He eivät myöskään yleensä vaadi kallista laitos-
15651: aborttia ei enää voitu suorittaa. Nykyisin tutki- hoitoa, vaan pärjäävät kotihoidossa muiden las-
15652: muskäytännöt ovat muuttuneet, ja tulokset saa- ten tavoin. Lain tarkoitus niin sen perustelujen
15653: daan varhaisemmassa raskauden vaiheessa. Kro- kuin valiokunnan mietinnön osalta onkin ristirii-
15654: mosomipoikkeavuuksien seulonnassa käytetään dassa nykykäytännön kanssa, jossa Downin
15655: varhaisraskauteen kohdistuvia ultraääniseulon- syndrooma muodostaa suurimman yhtenäisen
15656: taa sekä veriseulontaa. diagnoosiryhmän eugeenisten aborttien joukos-
15657: Lainmuutosta koskeneen hallituksen silloisen sa. Eugeenisin perustein abortteja tehdään noin
15658: esityksen (HE 26/1985 vp) perusteluissa vedottiin 200-250 vuosittain, ja vain noin kymmenellä
15659: erittäin vaikeiden sikiöepämuodostumien ai- näistä sikiöisiä on lain perusteluissa mainittu
15660: heuttamaan henkiseenjärkytykseen synnyttäväl- elinkyvyttömyyden aiheuttava aivojen täydelli-
15661: le naiselle käyttäen ainoana esimerkkinä harvi- nen puuttuminen.
15662: naista lapsen elinkyvyttömyyden aiheuttavaa ai- Samoin valiokunta korosti, että raskauden
15663: vojen täydellistä puuttumista. keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pi-
15664: 2 LA 137/1998 vp
15665:
15666: dettävä ajankohtaa, josta lapsella on parhaissa kauden keskeyttämisen ehdotonta takarajaa tu-
15667: mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä lisikin laskea vähintään 20. raskausviikkoon. Ei
15668: äidin ruumiin ulkopuolella. voi olla oikein, että kun pientä keskoslasta kaikin
15669: Keskoshoidon edistyessä ollaan absurdissa ti- mahdollisin keinoin tehohoidetaan, niin vierei-
15670: lanteessa, jossa aborttirajaa varmuudella nuo- sestä huoneesta viedään hävitettäväksi saman-
15671: rempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehitty- ikäistä abortoitua Down-lasta, jonka sydän vielä
15672: neen tekniikan ansiosta. Lisäksi WHO:n suosi- lyö.
15673: tuksen mukaisesti nykyisin 22. raskausviikolla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15674: syntynyt tai 500 grammaa painavampi rekisteröi-
15675: dään lapseksi, syntyypä hän elävänä tai kuollee- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15676: na. Talousvaliokunnan mietinnön pohjalta sai- lakiehdotuksen:
15677: rauden tai vamman perusteella suoritetun ras-
15678: LA 137/1998 vp 3
15679:
15680: Laki
15681: raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta
15682:
15683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15684:
15685: 1§ 2§
15686: Tällä lailla kumotaan 24 päivänä maaliskuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
15687: 1970 raskauden keskeyttämisestä annetun lain kuuta 1999.
15688: (239/ 1970) 5 a §, sellaisena kuin se on laissa 1085/
15689: 1992.
15690:
15691:
15692: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
15693:
15694: Päivi Räsänen /skl Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Sakari Smeds /skl
15695: Jouko Jääskeläinen /skl Toimi Kankaanniemi /skl Ossi Korteniemi /kesk
15696: Jorma Kukkonen /sd Hannu Takkula /kesk Raimo Vistbacka /ps
15697: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Juha RehuJa /kesk Risto Kuisma /rem
15698: Aulis Ranta-Muotio /kesk Juhani Alaranta /kesk Pekka Kuosmanen /kok
15699: Pehr Löv /r Raimo Tiilikainen /r Tauno Pehkonen /skl
15700: Kyösti Karjula lkesk Matti Ryhänen /kesk Veijo Puh jo /va-r
15701: Esa Lahtela /sd Tapio Karjalainen /sd Aino Suhola /kesk
15702: Bjarne Kallis /skl Vuokko Rehn /kesk Helena Vartiainen /sd
15703: Riitta Prusti /sd Hannu Kemppainen /kesk Timo Ihamäki /kok
15704: Pentti Tiusanen /vas Irja Tolonen /kok Raimo Holopainen /sd
15705: Armas Komi /kesk Jukka Vihriälä lkesk Heikki Rinne /sd
15706: Klaus Bremer /r Maija Rask /sd Tuija Nurmi /kok
15707: Olavi Ala-Nissilä /kesk Jorma Huuhtanen /kesk Anu Vehviläinen /kesk
15708: Sinikka Hurskainen /sd Eila Rimmi /vas Anne Huotari /vas
15709: Erkki Partanen /sd Liisa Hyssälä /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
15710: Erkki Pulliainen /vihr Kimmo Kiljunen /sd Reino Laine /vas
15711: Seppo Kanerva /kok Heikki Järvenpää /kok Matti Väistö /kesk
15712: Timo Kalli /kesk Hannes Manninen /kesk Maija-Liisa Lindqvist /kesk
15713: Outi Siimes /kok Marja-Leena Viljamaa /sd Kimmo Sasi /kok
15714: Mats Nyby /sd Timo Järvilahti /kesk Riitta Korhonen /kok
15715: Tuija Pohjola /sd Sirkka Lekman /kok Eero Lämsä /kesk
15716: Mari Kiviniemi /kesk Johannes Leppänen /kesk Minna Karhunen /kok
15717: Annikki Koistinen /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Tero Mölsä /kesk
15718: Matti Vähänäkki /sd Pauli Saapunki /kesk Jukka Tarkka /nuors
15719: Gunnar Jansson /r Håkan Malm /r Matti Vanhanen lkesk
15720: Klaus Heliberg /sd Markku Koski /kesk Markku Vuorensola /kesk
15721: Oiva Savela /kok Reino Ojala /sd Säde Tahvanainen /sd
15722: Leena Luhtanen /sd Markku Lehtosaari /kesk Juha Korkeaoja /kesk
15723: Markku Pohjola /sd Heikki Koskinen /kok Ola Rosendahl/r
15724: Marjaana Koskinen /sd Pirkko Peltomo /sd Kari Uotila /vas
15725: Arja Ojala /sd Mikko Elo /sd Juha Karpio /kok
15726: Esko Helle /vas Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
15727: Mauri Pekkarinen /kesk Raimo Mähönen /sd Matti Saarinen /sd
15728: Pertti Virtanen /evir Marjatta Vehkaoja /sd Maija Perho /kok
15729: Kari Myllyniemi /kesk Kirsti Ala-Harja /kok
15730: LA 138/1998 vp
15731:
15732: Lakialoite 138
15733:
15734:
15735:
15736:
15737: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 130 §:n
15738: muuttamisesta
15739:
15740:
15741: Eduskunnalle
15742:
15743: Lakialaitteessa esitetään kunnallisveron vain osan vuotta tuloja ansaitsevat saavat näin
15744: muuttamista progressiiviseksi. Verotettavan tu- ylimääräistä etua. Edelleen myös ne ihmiset, jot-
15745: lon alaraja sekä veroportaikko on muuttuva si- ka tekevät satunnaisesti töitä lähinnä suurtenkin
15746: ten, että vain osan vuotta tuloja saavien osalta pääomatulojen lisäykseksi saisivat verohelpo-
15747: verotus alkaa aiemmin verrattuna jatkuvasti tu- tuksen. Lakialaitteessa ongelma on ratkaistu si-
15748: loja saaviin. Käytäntö vastaa matkakulujen vä- ten, että verotettavan tulon alaraja laskee. Mikäli
15749: hennysten osalta omaksuttua järjestelmää. tulot kertyvät pääasiassa muutamana kuukaute-
15750: Kunnallisverotus ei ole progressiivista. Koska na vuodessa tai muuten alittavat tietyn markka-
15751: yhä suurempi osa verotuksesta tapahtuu kunnal- määrän kuukaudessa. Koska tällä on vaikutusta
15752: lisverotuksen kautta, on syytä tulonjaon oikeu- toimeentulotuen tarpeeseen sekä asumistukeen,
15753: denmukaisuuden vuoksi säätää kunnallisvero- on tätä kautta saavutettavissa säästöjä.
15754: tukseen lievä progressio. Tämä kasvattaa kun- Lakialoite merkitsee verotuksen keventymistä
15755: tien tuloja ja siksi on valtionosuuksia vastaavasti niiden ihmisten osalta, joilla on ympäri vuoden
15756: laskettava. Samalla voidaan valtion verotuksen pieniä tuloja, joiden taso ylittää noin 2 170 mar-
15757: progressioon puuttua siten, että kokonaisvero- kan summan. Lakialoite saattaa merkitä vero-
15758: tuksen taso ei kasva. Vaikutukset eri kunnissa tuksen kiristymistä satunnaisesti pieniä tuloja
15759: ovat erilaiset ja niiden laskemiseen on varattava saavien ihmisten osalta. Nämä ihmiset saavat
15760: riittävä aika. Laki on siksi ehdotettu tulemaan kuitenkin usein muuta kautta toimeentulon tur-
15761: voimaan vasta 1.1.200 1. Kunnallisverotuksessa vaavan ansion.
15762: ei enää verotettaisi pieniä tuloja. Verovelvolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15763: suus alkaa vasta 36 000 markan verotettavasta
15764: tulosta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15765: Aikaisemmin pienten tulojenjättämistä verot- lakiehdotuksen:
15766: tamaHa on kritisoitu muun muassa siksi, että
15767: 2 LA 138/1998 vp
15768:
15769: Laki
15770: tuloverolain 130 §:n muuttamisesta
15771:
15772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15773: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 130 §, sellaisena kuin se
15774: on osaksi laissa 1126/1996, seuraavasti:
15775:
15776: 130 § ritettava ansiotulostaan tuloveroa kunnalle seu-
15777: Kunnallisveron laskentaperuste raavasti:
15778:
15779: Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suo-
15780:
15781:
15782: Verotettavan tulon ollessa
15783:
15784: 0- 36 000 markkaa ................................ . kunnalle ei suoriteta veroa
15785: 36 001- 80 000 markkaa ............................... .. 0,8 kertaa kantavero
15786: 80 001-120 000 markkaa ................................ . 1,0 kertaa kantavero
15787: 120 001 markkaa - ......................................... . 1,2 kertaa kantavero
15788:
15789:
15790: Jos verovelvolliselle kunnassa vahvistettavan vähintään kansaneläkkeen toisessa kalleusluo-
15791: kantaveron määrä jäisi alle sadan markan, se kassa perheelliselle maksettavaa kunnallisvero-
15792: jätetään määräämättä. tuksessa verotuskelpoista tuloa, vähentää 1 mo-
15793: Kantaverolla tarkoitetaan kunnallisverotuk- mentissa mainittua 36 000 markan suuruista ve-
15794: sessa kuntalain (365/1995) 66 §:ssä mainittua tu- rotuksen alarajaa 3 000 markalla sekä muita ve-
15795: loveroprosenttia. roportaita vastaavasti 3 000 markalla.
15796: Verotettavan tulon alaraja kunnallisverotuk-
15797: sessa määräytyy siten, että jokainen kuukausi, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15798: jonka aikana verovelvollinen ei ole ansainnut kuuta 2001.
15799:
15800:
15801: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
15802:
15803: Marjaana Koskinen /sd Tuija Pohjola /sd Esa Lahtela /sd
15804: Raimo Holopainen /sd Tarja Filatov /sd Vei jo Puh jo /vas
15805: Reijo Lindroos /sd Vaito Koski /sd Matti Saarinen /sd
15806: Mikko Kuoppa /va-r Jukka Roos /sd Annika Lapintie /vas
15807: Janina Andersson /vihr Virpa Puisto /sd Tapio Karjalainen /sd
15808: Mikko Immonen /vas Janne Viitamies /sd Reijo Laitinen /sd
15809: Pirkko Peltomo /sd Klaus Heliberg /sd Säde Tahvanainen /sd
15810: Erkki Partanen /sd Reino Ojala /sd Jukka Gustafsson /sd
15811: Jaakko Laakso /vas Arja Ojala /sd Päivi Räsänen /skl
15812: Marja-Leena Viljamaa /sd Kari Uotila /vas Mikko Elo /sd
15813: Kalevi Olin /sd Pia Viitanen /sd Tauno Pehkonen /skl
15814: Lauri Metsämäki /sd Pentti Tiusanen /vas
15815: LA 139/1998 vp
15816:
15817: Lakialoite 139
15818:
15819:
15820:
15821:
15822: Hannu Takkula /kesk: Lakialoite laiksi Lapin vajaatuottoisten met-
15823: sien kunnostamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
15824:
15825:
15826: Eduskunnalle
15827:
15828: Vuonna 1982 Lapin vajaatuottoisten metsien kin, että lain voimassaoloajan umpeutuessa met-
15829: kunnostamisesta annetun lain mukaisesti on La- sien uudistamistyö on jäämässä kesken.
15830: pin läänissä ja Kuusamon kunnassa toteutettu Uutena perusteluna Lapin lainjatkamiselle on
15831: metsätalouden alueellista suunnittelua ja edis- vanhojen metsien suojelun aiheuttama haittojen
15832: tetty vajaatuottoisten alueiden kunnostamista. kompensointi. Vanhojen metsien kompensaatio-
15833: Laki on määräaikainen ja sen voimassaolo lak- ryhmä onkin esittänyt Lapin lainjatkamista vuo-
15834: kaa vuoden 1998lopussa. Laki on tähän mennes- teen 2004 saakka. Näin kompensaatio kohden-
15835: sä osoittanut tarpeellisuutensa. Vajaatuottoisten toisi juuri niille paikkakunnille ja ammattiryh-
15836: metsien pinta-alaa on Lapissa saatu lain voimas- mille, jotka suojelun takia kärsivät menetyksiä.
15837: saoloaikana pienennetyksi, mutta edelleenkin 1990-luvun aikana metsänparannusvarojen
15838: niiden osuus on Lapissa selvästi suurempi kuin niukkuus sekä alan ED-rahoituksen Lapin kan-
15839: Etelä-Suomessa. Tätä osoittaa sekin, että yksi- nalta epäsopivat ehdot ovat hidastaneet metsien
15840: tyismetsien hakkuumahdollisuuksista yli 70 pro- kunnostamistyötä ja kasanneet uudistamisräs-
15841: senttia kertyy Lapissa päätehakkuukohteista. tejä. Tästäkin syystä Lapin lain jatkaminen on
15842: Vajaatuottoisten metsien uudistaminen edellyt- perusteltua.
15843: tää Lapissa viljelypainotteista tukimuotoa, kos- Edellä olevan perusteella ehdotan,
15844: ka keskimääräiset uudistamiskustannukset ovat
15845: korkeat verrattuna kohteesta saatuun kantora- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15846: hatuloon. Ilman Lapin lain mukaista tukea met- lakiehdotuksen:
15847: sät uhkaavat jäädä uudistamatta. Siksi katson-
15848:
15849:
15850: Laki
15851: Lapin vajaatuottoisien metsien kunnostamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
15852:
15853: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15854: muutetaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 30 päivänä joulukuuta 1982 annetun
15855: lain (105711982) 1 §,sellaisena kuin se on laissa 1125/1994, seuraavasti:
15856:
15857: 1§ Ia. Töiden suunnittelun ja toteuttamisen rahoit-
15858: Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa vuo- tamisesta ja myönnettävän tuen enimmäismää-
15859: sina 1999-2004 toteutetaan metsätalouden rästä säädetään asetuksella.
15860: alueellista suunnittelua ja edistetään vajaatuot- Tässä laissa tarkoitettu alueellinen suunnitel-
15861: toisten alueiden kunnostamista, joka käsittää ma voidaan laatia muille kuin valtion maille, jos
15862: luontaisen uudistumisen edistämisen, metsänvil- niillä ennestään ei ole alueellista suunnitelmaa.
15863: jelyn ja uuden kasvun turvaamisen (kunnostamis- Kunnostamistäitä ei saa suorittaa alueilla,joiden
15864: työt), sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. omistaja on yhtiö, yhteisö tai säätiö. Mitä tässä
15865: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpi- momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske yh-
15866: teitä rahoitetaan valtion talousarvioon vuosit- teismetsän osakaskuntaa tai yhteisaluelaissa
15867: tain kestävän metsätalouden rahoituksesta anne- (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakas-
15868: tun lain (1 094/1996) mukaisesti otettavilla varoi!- kuntaa eikä pääasiallisena tarkoituksenaan maa-
15869: 2 LA 139/1998 vp
15870:
15871: tila- tai metsätaloutta harjoittavaa luonnollisten ja ympäristönhoidon samoin kuin metsien biolo-
15872: henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskuntaa gisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta
15873: tai muuta yhteisöä. Kunnostaruistöistä tehdään tarkoituksenmukaisia ja ne on keskitettävä, mi-
15874: suunnitelma siten kuin asetuksella tarkemmin käli mahdollista siten, että ne voidaan toteuttaa
15875: säädetään. taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Metsäta-
15876: Tässä laissa tarkoitetut kunnostaruistyöt on lousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa
15877: ohjattava ensi sijassa puuntuotannon kannalta tarkempia yleisiä määräyksiä töiden yleisistä
15878: edullisimpiin kohteisiin ottaen samalla huo- vaatimuksista.
15879: mioon alueen eri osien olosuhteet sekä ympäris-
15880: tönsuojelu- ja työllisyysnäkökohdat. Kunnosta- Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
15881: ruistöiden on oltava taloudellisesti sekä luonnon- kuuta 1999.
15882:
15883:
15884: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
15885:
15886: Hannu Takkula /kesk
15887: LA 140/1998 vp
15888:
15889: Lakialoite 140
15890:
15891:
15892:
15893:
15894: Raimo Holopainen /sd ym.: Lakialoite laiksi yritysten automaatio-
15895: maksusta
15896:
15897:
15898: Eduskunnalle
15899:
15900: Lakialaitteessa esitetään säädettäväksi auto- taa 11 prosentin maksu ainoastaan 2,75 prosent-
15901: maatiomaksu, joka on 11 prosenttia vuosittain tia investoinnista ensimmäisenä vuotena. Pelko
15902: tehtävistä poistoista. Automaatiomaksuna ker- siitä, että teollisuus siirtyisi ulkomaille, jos auto-
15903: tyneet varat kohdennetaan edelleen helpotta- matisointiin kohdistetaan jokin maksu, on hätä-
15904: maan työvoiman sivukuluja, mistä hyötyisivät varjelun Iiioittelemista. Pikemminkin teollisuus
15905: nimenomaan työvoimavaltaiset yritykset. Laki- siirtyy ulkomaille korkeiden työvoimakustan-
15906: alaitteessa on kaikki poistot säädetty maksun nusten ansiosta ja niitä tällä Iakiaioitteella juuri
15907: piiriin riittävän veropohjan saamiseksi sekä tul- pienennetään. Tämän lakialoitteen toteutumi-
15908: kintaongelmien välttämiseksi. nen helpottaisi työvoimavaltaisilla aloilla työllis-
15909: Automatisoinnin tavoitteena on toisaalta ras- tämistä. Samalla sillä olisi psykologinen vaiku-
15910: kaiden ja epämieluisien töiden siirtäminen konei- tus, että yritykset harkitsisivat nykyistä tarkem-
15911: den tehtäväksi, mutta ennen kaikkea tuottavuu- min, ennen kuin lähtevät vaihtamaan henkilö-
15912: den lisääminen siten, että se koituu koko yhteis- kuntansa laitteisiin.
15913: kunnan eli kaikkien ihmisten hyödyksi. Näin voi Lakialaitteessa korvataan työnantajan kan-
15914: tapahtua ainoastaan, jos automatisointi on ta- saneläkemaksu ja sairausvakuutusmaksu uudel-
15915: loudellisesti kannattavaa ilman, että sitä pönki- la automaatiomaksulla, jonka määrä on tietty
15916: tetään verotuskäytännöllä. Automatisoinnin on prosentti tehdyistä poistoista. Vuonna 1996 teh-
15917: toisaalta pystyttävä kattamaan ne yhteiskunnal- tyjen poistojen yhteismäärä oli noin 87 miljardia
15918: liset kulut, jotka se aiheuttaa. Nykyisin nämä markkaa. Lakialaitteessa esitetty 11 prosentin
15919: kustannukset on Suomessa siirretty sekä työvoi- automaatiomaksu tuottaisi siis noin 9,5 miljardia
15920: makustannuksiin että verotukseen. markkaa. Nykyisen käytännön mukainen palk-
15921: Yhteiskunnallisella tasolla on automatisointi koihin perustunut maksu tuotti vuonna 1997
15922: saatu kannattavaksi sälyttämällä osa sen aiheut- noin II ,8 miljardia markkaa. Lakialoite tarkoit-
15923: tamista kustannuksista toiselle sen kanssa vaih- taa noin 2 miljardin markan kevennystä sosiaali-
15924: toehtoiselle kustannustekijälle eli palkkoihin. turvamaksuihin. Osa tästä laskennallisesta me-
15925: Osa automatisoinnin aiheuttaman työttömyy- netyksestä voidaan valtion taloutta kokonaisuu-
15926: den kustannuksista kerätään verotuksella ja dessaan tarkastellen kattaa parantuvana työlli-
15927: maksetaan kansalaisille toimeentulotukina ja syytenä. Käytännössä lakialoite tarkoittaa kui-
15928: työttömyyskorvauksilla. On korkea aika ruveta tenkin yritysten maksujen keventymistä siten,
15929: kohtelemaan tuotannontekijöitä tasapuolisem- että maksukertymä alenee.
15930: min eli sälyttää automatisoinnin maksettavaksi Lakialoitteen voimaantulosäännöksen mu-
15931: ainakin pieni osa sen aiheuttamista kustannuk- kaisesti uutta käytäntöä aletaan noudattaa vasta
15932: sista. vuodesta 2000, jotta tarvittaviin muutaksin jää
15933: Työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta riittävästi aikaa. Lisäksi eduskunta on jo hyväk-
15934: voidaan lisätä ja samalla edistää työllistämistä synyt lain vuodelta 1999 suoritettavista sairaus-
15935: alentamalla työn sivukustannuksia. Tämä ta- vakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläke-
15936: pahtuu verottamalla poistoja samoin perustein maksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta.
15937: kuin työtä. Koska palkkojen ja kiinteän kulumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15938: sen (poistojen) välinen suhde on 7:3, aiheuttaa
15939: 5 prosentin alennus sosiaaliturvamaksuissa noin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15940: 11 prosentin maksun poistoihin. Koska vuotui- lakiehdotuksen:
15941: nen enimmäispoisto on 25 prosenttia, muodos-
15942: 2 LA 140/1998 vp
15943:
15944:
15945: Laki
15946: yritysten automaatiomaksusta
15947:
15948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15949:
15950: 1§ peritään automaatiomaksuna, jonka määrä on
15951: 11 prosenttia tuloverolaissa säädetyllä tavalla
15952: Automaatiomaksu
15953: tehtyjen poistojen rahamäärästä. Maksujen ja-
15954: Yrityksen suorittamista poistoista on makset- kautumisesta kansaneläkelaissa tarkoitetun
15955: tava tässä laissa säädettyä automaatiomaksua. työnantajan kansaneläkemaksun ja sairausva-
15956: kuutuslaissa tarkoitetun työnantajan sairausva-
15957: 2§ kuutusmaksun kesken säädetään asetuksella.
15958: Automaatiomaksun määrä
15959: 3§
15960: Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaalitur- Voimaantulo
15961: vamaksusta annetussa laissa (366/1963) sääde-
15962: tään työnantajan sairausvakuutusmaksun mää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15963: rästä ja perusteesta ja mitä kansaneläkelaissa kuuta 2000.
15964: (34711956) säädetään työnantajan kansaneläke- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
15965: maksun määrästä ja perusteesta, nämä maksut täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
15966:
15967:
15968: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
15969:
15970: Raimo Holopainen /sd Marjaana Koskinen /sd Tapio Karjalainen /sd
15971: Raimo Mähönen /sd Janina Andersson /vihr Esa L~htela /sd
15972: Erkki Partanen /sd Kalevi Olin /sd Jorma Kukkonen /sd
15973: Helena Vartiainen /sd Reino Ojala /sd Klaus Hellberg /sd
15974: Reijo Kallio /sd Säde Tahvanainen /sd Vaito Koski /sd
15975: Annikki Koistinen /kesk Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Matti Vähänäkki /sd
15976: Pekka Saarnio /vas Reino Laine /vas Mikko Kuoppa Iva-r
15977: Veijo Puhjo /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Riitta Prusti /sd
15978: Pertti Virtanen /evir Eila Rimmi /vas Päivi Räsänen /skl
15979: Mikko Elo /sd Pirkko Peltomo /sd Tuija Pohjola /sd
15980: Tauno Pehkonen /skl Marjatta Vehkaoja /sd Janne Viitamies /sd
15981: Matti HuutoJa /vas Pia Viitanen /sd Kimmo Kiljunen /sd
15982: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Jorma Vokkolainen /vas Annika Lapintie /vas
15983: Mikko Immonen /vas Pekka Leppänen /vas Marja-Leena Viljamaa /sd
15984: Hannu Takkula /kesk
15985: LA 141/1998 vp
15986:
15987: Lakialoite 141
15988:
15989:
15990:
15991:
15992: Kari Rajamäki /sd: Lakialoite laiksi ulosottolain 3 luvun muuttami-
15993: sesta
15994:
15995:
15996: Eduskunnalle
15997:
15998: Lakialaitteessa esitetään ulosottolain muutta- den, luottohäiriöiden rekisteröinnistä aiheutu-
15999: mista siten, että täytäntöönpanotoimenpiteitä ei vien vaikeuksien ja mahdollisten rikosoikeudel-
16000: voida jatkaa yli 10 vuotta, mikäli tässä ajassa ei listen tuomioiden lisäksi on kohtuuton seuraa-
16001: ole saatu perityksi yli 80 prosenttia alkuperäisen mus. Yhteiskunnan kannalta on perusteltua tar-
16002: saamisen korottomasta markkamäärästä. Mikä- jota myös näille ihmisille mahdollisuus päästä
16003: li velan alkuperäisestä markkamäärästä on perit- velkajärjestelyn kaltaisten menettelyjen kautta
16004: ty ulosoton avulla vähintään viidessä vuodessa tilanteeseen, jossa normaali elämä ja toisaalta
16005: 100 prosenttia tai yli, velka katsotaan kokonai- verojenmaksu voi alkaa. Tämä olisi omiaan estä-
16006: suudessaan maksetuksi. mään syrjäytyneisyyttä sekä harmaata työnte-
16007: Velkajärjestelyä on lain voimassa ollessa ha- koa. Käytännössä tämä voisi tapahtua ulosotto-
16008: kenut noin 55 000 henkilöä ja maksuohjelmia on lain ja velkajärjestelylain yhteen sovittamisella.
16009: vahvistettu 40 000. Hakemuksista 7 000 on hy- Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydes-
16010: lätty ja 2 000 järjestelyä on rauennut kesken. sä on otettava harkintaan ulosottovelkojen eri-
16011: Joka sadas maamme asukas on hakenut velkajär- tyinen vanhentumisaika. Miljooniin markkoihin
16012: jestelyä. Jos lasketaan velkajärjestelyä hakenei- nousevien velkojen maksaminen ei ole tavalliselle
16013: den perheenjäsenet mukaan tähän lukuun, voi- ihmiselle mahdollista ulosoton avulla. Tämän
16014: daan hyvin olettaa kahden prosentin väestöstä erityisen vanhentumisajan kuluttua umpeen olisi
16015: olevan suoranaisesti lain piirissä. Tässä ei ole enemmistä ulosottotoimenpiteistä luovuttava.
16016: mukana takaajien määrää, joka on velka-asiois- Mikäli velan alkuperäinen markkamäärä ilman
16017: sa yleensä huomattava ja joiden asema velkajär- viivästyskorkoja ja muita seuraamuksia olisi
16018: jestelypäätöksissä on heikko. maksettu kokonaisuudessaan viidessä vuodessa,
16019: Velkajärjestelyn kaltainen velkojen anteeksi- katsottaisiin velka kokonaan suoritetuksi.
16020: anto on mahdollistettava myös niiden ihmisten Ulosotto 2000 -toimikunta on tammikuussa
16021: osalta, jotka ovat ylivoimaisten velkojen edessä 1998 valmistuneessa mietinnössään pitänyt vält-
16022: ilman mahdollisuutta päästä velkajärjestelyyn. tämättömänä sellaisen järjestelmän luomista,
16023: Muun muassa velkajärjestelyyn pääsyn ehtona joka estäisi elinikäisen velkavastuun tai ainakin
16024: oleva kahden vuoden yhtäjaksoinen työttömyys täytäntöönpanotoimien kohdistamisen velalli-
16025: rajaa käytännössä suurimman osan pitkäaikais- seen kohtuuttoman pitkän ajan. Tässä tarkoituk-
16026: työttömistä velkajärjestelyn ulkopuolelle. Velat sessa toimikunta on ehdottanut harkittavaksi
16027: eivät nykyisen lain mukaan vanhene koskaan,jos yhtäältä mahdollisuutta säätää ulosottoperus-
16028: velkoja hakee saataviaan ulosoton kautta kerran teelle vanhentumisaika ja toisaalta sovitella suu-
16029: 10 vuodessa. ria velkoja velan syntyolosuhteisiin liittyvien syi-
16030: Ylivelkaantuneiden joukossa on varmasti ri- den perusteella.
16031: kollisen toiminnan perusteella vahingonkor- Edellä olevan perusteella ehdotan,
16032: vausvastuun johdosta velkaantuneita, samoin
16033: kevytmielisesti velkaa ottaneita. Kuitenkin koko että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16034: elämän kestävä velkavankeus ulosottotuomioi- lakiehdotuksen:
16035: 2 LA 141/1998 vp
16036:
16037:
16038: Laki
16039: ulosottolain 3 luvun muuttamisesta
16040:
16041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16042: lisätään 3 päivänäjoulukuuta 1895 annetun ulosottolain (37/1895) 3lukuun uusi 42 §seuraavasti:
16043:
16044: 3luku sestä markkamäärästä on peritty ulosoton avulla
16045: vähintään viidessä vuodessa 100 prosenttia tai
16046: Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten
16047: yli, velka katsotaan kokonaisuudessaan makse-
16048: täytäntöönpanosta tuksi.
16049: 42§
16050: Ulosottotoimenpiteitä ei voida jatkaa yli 10 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16051: vuotta, mikäli tässä ajassa ei ole saatu perityksi kuuta 1999.
16052: yli 80 prosenttia alkuperäisen saamisen korotto-
16053: masta markkamäärästä. Mikäli velan alkuperäi-
16054:
16055:
16056: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
16057:
16058: Kari Rajamäki /sd
16059: LA 142/1998 vp
16060:
16061: Lakialoite 142
16062:
16063:
16064:
16065:
16066: Virpa Puisto /sd ym.: Lakialoite laeiksi lastensuojelulain ja eräiden
16067: siihen liittyvien lakien muuttamisesta
16068:
16069:
16070: Eduskunnalle
16071:
16072: YLEISPERUSTELUT
16073:
16074: Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen yhtey- kuttaa merkittävästi kunnan talousarvioon. On-
16075: dessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon val- gelma todettiin jo valtionosuusjärjestelmää uu-
16076: tionosuudet muutettiin laskennallisiksi. Lasken- distettaessa.
16077: nallisesta valtionosuusjärjestelmästä on seuran- Koska on tärkeää, että kaikki kunnat ovat
16078: nut ongelmia rahoittaa kunnissa satunnaisesti lakisääteisesti mukana lastensuojelun suurten
16079: tarvittavia, kalliita erityispalveluita, esimerkiksi kustannusten tasausjärjestelmässä, sen toteutta-
16080: pitkäaikaisia lastensuojelun laitossijoituksia, joi- minen edellyttää, että kuntien sosiaali- ja tervey-
16081: den kustannuksia ei niiden harvalukuisuuden denhuollon valtionosuuksista erotetaan tasaus-
16082: vuoksi kyetä ottamaan huomioon laskennallises- järjestelmää varten vuosittain määräraha, jolla
16083: sa järjestelmässä. Ongelma korostuu asukaslu- valtio osallistuu tasausjärjestelmän rahoittami-
16084: vultaan pienissä kunnissa, joissa yhdenkin las- seen.
16085: tensuojelutapauksen kustannukset saattavat vai-
16086:
16087:
16088:
16089: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
16090:
16091: 1. Laki lastensuojelulain muuttamisesta 1 momentissa, sekä suorittavat kunnille toteutu-
16092: neisiin suuriin lastensuojelukustannuksiin perus-
16093: 5 a §. Suurten kustannusten tasausjärjestelmä. tuvat tasauskorvaukset.
16094: Säännöksen 1 momentista ilmenisi lastensuoje- 5 b §. Tasauskorvauksen perusteet. Säännök-
16095: lun tasausjärjestelmän tarkoitus. Säännöksen sen 1 momentissa säädetään niistä perusteista,
16096: mukaan tasausjärjestelmän tarkoituksena on ta- joiden mukaan kunnalla on oikeus saada kor-
16097: sata lastensuojelun suurten kustannusten kun- vausta jo toteutuneista suurista lastensuojelu-
16098: nalle aiheuttamaa taloudellista rasitusta sekä kustannuksista. Kustannukset lasketaan perhe-
16099: ohjata voimavaroja siten, että lastensuojelu- kohtaisesti. Korvaukseen oikeuttavia kustan-
16100: asiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset ja oikea- nuksia ovat sellaiset lastensuojelutoimenpiteistä
16101: aikaiset palvelut. Tämän tavoitteen varmistami- aiheutuneet kustannukset, jotka on kirjattu las-
16102: seksi jokaisella kunnalla on velvollisuus kuulua tensuojelulain 11 §:ssä tarkoitettuun huolto-
16103: lastensuojelun suurten kustannusten tasausjär- suunnitelmaan. Kunnalla on näistä kustannuk-
16104: jestelmän piiriin. sista säännöksessä säädetty vuosittainen oma-
16105: Tasausjärjestelmän toimeenpanosta vastaa- vastuu, joka jää omavastuurajan 150 000 mark-
16106: vat 2 momentin mukaan erityishuoltopiirien kaa alittavalta osin kokonaan kunnan maksetta-
16107: kuntayhtymät, jotka määräytyvät kehitysvam- vaksi. Omavastuurajan ylittävistä kustannuksis-
16108: maisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) ta kunta saa tasausjärjestelmästä korvauksena
16109: 7 §:n mukaan. Valtion korvaus tasausjärjestel- 70 %, ja kunnan maksettavaksi niistä jää 30 %.
16110: mään, josta säädetään 5 c §:n 2 momentissa, Vuosittaiset perhekohtaiset kustannukset laske-
16111: maksetaan erityishuoltopiirien kuntayhtymille. taan alkaen siitä päivästä, jona lastensuojelulain
16112: Erityishuoltopiirin kuntayhtymät perivät myös 11 §:n mukainen ensimmäinen huoltosuunnitel-
16113: kuntien rahoitusosuudet, joista säädetään 5 c §:n ma laadittaisiin. Erityishuoltopiirien kuntayhty-
16114: 2 LA 142/1998 vp
16115:
16116: millä on 2 momentin mukaan oikeus päättää, korvaus lastensuojelulaissa tarkoitettuun suur-
16117: että kunnan omavastuuraja ja omavastuupro- ten kustannusten tasaukseen maksetaan kehitys-
16118: sentti ovat alhaisemmat kuin 1 momentissa sää- vammaisten erityishuollosta annetun lain (517/
16119: detään. 1977) 7 §:n mukaan määräytyvälle erityishuolto-
16120: Tasausjärjestelmästä voidaan antaa tarvit- piirin kuntayhtymälle. Valtion korvaus makse-
16121: taessa yksityiskohtaisempia säännöksiä asetuk- taan kuntayhtymälle tasasumuisin erin kalente-
16122: sella. Kustannusten osalta tämä voi koskea aina- rikuukauden 11 päivään mennessä.
16123: kin avohuollon tukitoimien kustannusten kor- 30 b §. Korvauksen rahoitus. Säännöksen 1
16124: vaamista. momentin mukaan 30 a §:n 1 momentissa tar-
16125: 5 c §. Tasausjärjestelmän rahoitus. Säännök- koitetun valtion korvauksen kokonaismäärä vä-
16126: sen 1 momentin mukaan erityishuoltopiirin kun- hentää vastaavalla summalla tämän lain 10 §:n
16127: tayhtymän kunnat rahoittavat tasoituksen siltä mukaan määräytyvää käyttökustannusten val-
16128: osin kuin kuntayhtymän saama valtion korvaus tionosuutta. Säännöksen 2 momentissa sääde-
16129: ei kata tasausjärjestelmästä kunnille maksettujen tään, että valtion korvauksen kokonaismäärä
16130: korvausten kustannuksia. vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion yh-
16131: Valtion korvauksen on 2 momentin mukaan teydessä. Kuntayhtymien osuudet valtion kor-
16132: tarkoitus kattaa noin puolet tasausjärjestelmän vauksesta sen sijaan vahvistetaan vuosittain
16133: kokonaiskustannuksista. Valtion talousarviossa asianomaisen ministeriön päätöksellä. Kuntayh-
16134: korvaukseen vuosittain varattava määräraha tymien kesken jako-osuudet määräytyvät siten
16135: määritellään kaksi vuotta ennen toimintavuotta kuin lastensuojelulain uudessa 5 c §:n 2 momen-
16136: alkaneen vuoden aikana maksettujen tasauskor- tissa säädetään.
16137: vausten perusteella. Säännöksen mukaan valtion 30 c §. Tasauksen seuranta. Tasausjärjestel-
16138: korvaus jaetaan erityishuoltopiirien kesken puo- mästä kunnille maksettujen korvausten määrä
16139: liksi niiden alle 21-vuotiaiden asukkaiden mää- on pohjana, kun määritellään valtion korvauk-
16140: rien suhteessa ja puoliksijäsenkunnille maksettu- seen varattavaa määrärahaa valtion talousar-
16141: jen korvausten määrän suhteessa. vion yhteydessä sekä kun määritellään kuntayh-
16142: Pykälän 3 momentissa määritellään, miten tymien osuutta valtion korvauksesta. Tämä tieto
16143: kunnan asukasluku tässä säännöksessä määräy- kuntayhtymien tulee toimittaa asianomaiselle
16144: tyy. Valtion korvaukseen sovelletaan 4 momen- ministeriölle kalenterivuosittain maaliskuun lop-
16145: tin mukaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveyden- puun mennessä. Erityishuoltopiirien tulee myös
16146: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an- ilmoittaa korvausten perusteina olevista toimen-
16147: nettua lakia. piteistä. Asianomainen ministeriö antaa asiasta
16148: tarvittavat määräykset.
16149: 2. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 33 §. Oikaisumenettely. Säännökseen lisätään,
16150: annetun lain muuttamisesta että kunnalla tai kuntayhtymällä on oikeus tehdä
16151: oikaisuvaatimus valtionapuviranomaisen pää-
16152: 7 §. Lakiin lisätään 7 §,jonka perusteella eri- tökseen lastensuojelun suurten kustannusten ta-
16153: tyishuoltopiirien kuntayhtymät huolehtivat las- saamiseen tarkoitetusta korvauksesta.
16154: tensuojelulaissa tarkoitetun suurten kustannus- 39 §. Valtionapuviranomainen. Asianomaisen
16155: ten tasausjärjestelmän toimeenpanosta. ministeriön tehtäviin valtionapuviranomaisena
16156: lisätään 30 a §:ssä tarkoitetun korvauksen mak-
16157: 3. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- saminen erityishuoltopiirin kuntayhtymille.
16158: lusta ja valtionosuudesta annetun lain muutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16159: misesta
16160: että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
16161: 30 a §. Lastensuojelun suurten kustannusten kiehdotukset:
16162: tasaus. Säännöksen 1 momentin mukaan valtion
16163: LA 142/1998 vp 3
16164:
16165:
16166: 1.
16167: Laki
16168: lastensuojelulain muuttamisesta
16169:
16170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16171: lisätään 5 päivänä elokuuta 1983 annettuun lastensuojelulakiin (683/1983) uusi 5 a, 5 b ja 5 c §,
16172: seuraavasti:
16173: !luku kata. Jollei toisin ole sovittu, kuntien rahoitus-
16174: Yleiset säännökset osuus määräytyy kuntayhtymän jäsenkuntien
16175: kesken niiden alle 21-vuotiaiden asukkaiden lu-
16176: 5a§ kumäärän perusteella.
16177: Suurten kustannusten tasausjärjestelmä Valtio osallistuu tasauksen rahoitukseen siten,
16178: että valtion korvaus on puolet tasauksen arvioi-
16179: Lastensuojelun suurten kustannusten kunnal- dusta kokonaismäärästä. Valtion korvauksesta
16180: le aiheuttaman taloudellisen rasituksen tasaami- puolet määräytyy 5 a §:ssä tarkoitetun erityis-
16181: seksi sekä voimavarojen ohjaamiseksi siten, että huoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden
16182: lastensuojelun asiakkaat saavat tarkoituksen- asukkaiden Jukumäärän ja puolet erityishuolto-
16183: mukaiset ja oikea-aikaiset palvelut, tulee jokai- piirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvaus-
16184: sen kunnan kuulua tässä laissa tarkoitetun ta- ten määrän perusteella. Laskettaessa valtion kor-
16185: sausjärjestelmän piiriin. vausta käytetään kaksi vuotta ennen toiminta-
16186: Tasausjärjestelmän toimeenpanosta huolehti- vuotta alkaneen vuoden aikana maksettujen ta-
16187: vat kehitysvammaisten erityishuollosta annetun sauskorvausten määrää.
16188: lain (519/1977) 7 §:n mukaan määräytyvät eri- Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua kun-
16189: tyishuoltopiirin kunta yhtymät, joille 5 c §:ssä nan rahoitusosuutta ja 2 momentissa tarkoitet-
16190: tarkoitettu valtion korvaus maksetaan. tua valtion korvausta käytetään kunnan asukas-
16191: lukuna toimintavuotta edeltävän vuoden alussa
16192: 5b§ ollutta väestötietolain (507/1993) 18 §:n mukais-
16193: Tasauskorvauksen perusteet
16194: ta asukaslukua.
16195: Valtion korvauksen myöntämiseen ja suorit-
16196: Kunnalla on oikeus saada tasausjärjestelmäs- tamiseen sekä oikaisuvaatimukseen sovelletaan
16197: tä korvauksena 70 prosenttia sellaisista kustan- soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon
16198: nuksista, jotka aiheutuvat tämän lain II §:ssä suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua la-
16199: tarkoitettuun huoltosuunnitelmaan kirjatuista kia (733/1992).
16200: lastensuojelutoimenpiteistä ja perhekohtaisesti
16201: yhteenlaskettuina ylittävät 150 000 markkaa
16202: vuodessa (kunnan omavastuuraja) ensimmäisen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
16203: huoltosuunnitelman Jaatimispäivästä lukien. kuuta 1999.
16204: Erityishuoltopiirin kuntayhtymä voi päättää, Puolet valtion korvauksesta toimintavuosille
16205: että kunnan omavastuuraja on edellä 1 momen- 1999, 2000 ja 2001 määräytyy lastensuojelulain
16206: tissa säädettyä alempi tai että kunnalle korva- 5 c §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityishuolto-
16207: taan omavastuurajan ylittävistä kustannuksista piirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvaus-
16208: yli 70 prosenttia. ten sijasta niiden lasten ja nuorten lukumäärän
16209: Tasausjärjestelmän piiriin kuuluvista kustan- mukaan, jotka erityishuoltopiirin jäsenkunnat
16210: nuksista ja muista tasauskorvauksen perusteista ovat vuoden aikana sijoittaneet lastensuojelulain
16211: sekä järjestelmän toimeenpanosta säädetään tar- nojalla kodin ulkopuolelle. Laskettaessa valtion
16212: vittaessa tarkemmin asetuksella. korvausta käytetään tällöin kodin ulkopuolelle
16213: sijoitettujen lasten ja nuorten määränä kaksi
16214: Se§ vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden
16215: Tasausjärjestelmän rahoitus
16216: lastensuojelutilaston mukaista määrää.
16217: Jos perheen Jastensuojeluasiakkuus on alka-
16218: Kunnat rahoittavat tasauksen siltä osin kuin nut ja lastensuojelulain mukainen huoltosuunni-
16219: 2 momentissa säädetty valtion korvaus ei sitä telma on laadittu jo ennen tämän lain voimaantu-
16220:
16221:
16222: 26 280044
16223: 4 LA 142/1998 vp
16224:
16225: loa, lasketaan tasauskorvauksen perusteena ole- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
16226: van vuoden alkavan lain voimaantulopäivästä tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
16227: eikä 5 b §:n 1 momentissa tarkoitetusta ensim- teisiin.
16228: mäisen huoltosuunnitelman laatimispäivästä.
16229:
16230:
16231:
16232:
16233: 2.
16234: Laki
16235: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
16236:
16237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16238: lisätään kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annettuun lakiin (519/
16239: 1977) siitä lailla 702/1982 kumotun 7 §:n tilalle uusi 7 § seuraavasti:
16240:
16241: 7§
16242: Erityishuollon lisäksi 6 §:n 2 ja 3 momentissa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
16243: tarkoitetut erityishuoltopiirien kuntayhtymät kuuta 1999.
16244: huolehtivat lastensuojelulaissa (68311983) tar- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
16245: koitetun suurten kustannusten tasausjärjestel- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
16246: män toimeenpanosta.
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: 3.
16252: Laki
16253: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
16254:
16255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16256: muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta
16257: 1992 annetun lain (733/1992) 33 ja 39 §,
16258: sellaisena kuin ne ovat, 33 §laissa 1150/1996 ja 39 §laissa 1446/1995, sekä
16259: lisätään lakiin uusi 4 a luku seuraavasti:
16260:
16261: 4 a luku Korvaus suoritetaan tasasumuisin erin kalen-
16262: terikuukauden 11. päivään mennessä.
16263: Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus
16264: 30 b§
16265: 30 a§
16266: Korvauksen rahoitus
16267: Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus
16268: Edellä 30 a §:n 1 momentissa tarkoitetun val-
16269: Valtion korvaus lastensuojelulaissa (683/ tion korvauksen kokonaismäärä vähentää vas-
16270: 1983) tarkoitettuun lastensuojelun suurten kus- taavalla summalla 10 §:n mukaan määräytyvää
16271: tannusten tasaukseen maksetaan kehitysvam- käyttökustannusten valtionosuutta.
16272: maisten erityishuollosta annetun lain (51711977) Valtion korvauksen kokonaismäärä vahviste-
16273: 7 §:n mukaan määräytyvälle erityishuoltopiirin taan vuosittain valtion talousarvion yhteydessä
16274: kuntayhtymälle. ja kuntayhtymien osuudet korvaukseen vahviste-
16275: LA 142/1998 vp 5
16276:
16277: taan vuosittain asianomaisen ministeriön pää- tarkoitetusta korvauksesta, kunnalla tai kun-
16278: töksellä niiden määräytymisperusteiden mu- tayhtymällä on oikeus kolmen kuukauden ku-
16279: kaan, joista on säädetty lastensuojelulain 5 c §:n luessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä pää-
16280: 2 momentissa. töksen tehneelle valtionapuviranomaiselle kirjal-
16281: linen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Pää-
16282: 30 c§ tökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
16283: Tasauksen seuranta
16284: 39 §
16285: Erityishuoltopiirin kuntayhtymän on ilmoi- Valtionapuviranomainen
16286: tettava asianomaiselle ministeriölle vuosittain
16287: maaliskuun loppuun mennessä edellisenä vuon- Asianomainen ministeriö on kuntien valtion-
16288: na maksettujen tasauskorvausten kokonaismää- osuuslaissa tarkoitettu valtionapuviranomainen
16289: rä ja tiedot tasauksen perusteena olleista toimen- asioissa, jotka koskevat käyttökustannusten val-
16290: piteistä. Asianomainen ministeriö antaa tarkem- tionosuuksia, 30 a §:n 1 momentissa tarkoitettua
16291: mat määräykset ilmoitettavista tiedoista. korvausta ja 23 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja
16292: yhteisen hankkeen aloittamisvuodesta silloin,
16293: 33 § kun kysymyksessä on suuri hanke. Muissa asiois-
16294: Oikaisumenettely sa valtionosuusviranomainen on lääninhallitus.
16295:
16296: Milloin kunta tai kuntayhtymä on tyytymätön
16297: kuntien valtionosuuslain 20 §:ssä tarkoitettuun Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
16298: päätökseen valtionosuuden myöntämisestä, pää- kuuta 1999.
16299: tökseen perustaruishankkeeseen suoritettavasta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
16300: lopullisesta valtionosuudesta tai päätökseen las- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
16301: tensuojelun suurten kustannusten tasaamiseen
16302:
16303:
16304: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
16305:
16306: Virpa Puisto /sd Paula Kokkonen /kok Pirkko Peltomo /sd
16307: Maija Rask /sd Mikko Kuoppa /va-r Marja-Leena Viljamaa /sd
16308: Anne Huotari /vas Margareta Pietikäinen /r Juha RehuJa /kesk
16309: Hannes Manninen /kesk Liisa Hyssälä /kesk Kari Kantalainen /kok
16310: Marjatta Vehkaoja /sd Osmo Soininvaara /vihr Eero Lämsä /kesk
16311: Maija Perho /kok
16312: LA 143/1998 vp
16313:
16314: Lakialoite 143
16315:
16316:
16317: Armas Komi /kesk: Lakialoite laiksi autoverolain 3 §:n muuttami-
16318: sesta
16319:
16320: Eduskunnalle
16321:
16322: Käytettynä maahantuodulle ajoneuvolle ny- mahdollista käyttää toisesta ajoneuvoyksilöstä
16323: kyisessä autoverolaissa määritelty 25 prosentin peräisin olevia osia, taikka alkuperäisen kaltaista
16324: raja on poistettu, koska se asettaa ajoneuvot eri- tai tyyppistä valmistettua osaa, ilman että se vai-
16325: arvoiseen asemaan. Kolmas momentti on lisätty kuttaa identiteettiin.
16326: helpottamaan ajoneuvoharrastusta. Nykyinen Autoverolain 3 §:ssä säädetty verotus perus-
16327: 50 prosentin raja ja sen tiukka tulkinta haittaavat tuu osien vaihtamiseen, ja pykälässä mainittuun
16328: suuresti kaikkea ajoneuvoharrastusta. Tiukka liikenneministeriön päätöksen prosenttikaavan
16329: tulkinta on perusteltu ammattimaisen autove- käyttöön on annettu valtuutus vain 3 §:n kohdal-
16330: ronkierron valvonnalla, mutta se kohdistuu pa- la. Nykykäytännössä samaa kaavaa käytetään
16331: hasti harrastajakuntaan. Tässä esitetty lainmuu- kuitenkin myös 8 luvun kriteerinä.
16332: tos on yksinkertainen tapa lopettaa prosenttion- Kun yli 25 vuotta vanhan ajoneuvon verotuk-
16333: gelmat niissä ajoneuvoissa, jotka iän perusteella sellinen identiteetti on määritelty, sitä kautta voi-
16334: on määritelty lähinnä harrastekäyttöön tarkoite- daan estää autoveron tarkoituksellinen kierto si-
16335: tuiksi ajoneuvoiksi. ten, ettei kukaan tee uutta ajoneuvoa vanhoille
16336: Ajoneuvon identiteetin tulkintaan pitäisi papereille.
16337: käyttää autoverolain 8 lukua. Siihen tulee tehdä Verotuksellisesti identiteetin tulisi muuttua
16338: myös määritelmä, milloin ajoneuvo ei enää täytä vasta, kun ajoneuvosta todella tulee uutta vas-
16339: verottomuuden tai alennetun veron edellytyksiä. taava, lähinnä rakenneteknisesti tarkastellen.
16340: Valtion pitäisi myös säätää, mitä identiteetillä Edellä olevan perusteella ehdotan,
16341: tarkalleen ymmärretään. Ajoneuvon identiteetin
16342: ja iän ei tarvitse perustua 50 prosentin rajaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16343: Yli 25 vuotta vanhaan ajoneuvoon pitää olla lakiehdotuksen:
16344:
16345: Laki
16346: autoverolain 3 §:n muuttamisesta
16347:
16348: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16349: muutetaan 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun autoverolain (l482/l994) 3 §seuraavasti:
16350:
16351: 3§ hemmin tehtyjä muutoksia. Vakuutuksen perus-
16352: Maassa aiemmin rekisteröity ajoneuvo on teella lunastettua, tuhoutuneena rekisteristä
16353: uudelleen verotettava ensi kertaa käyttöön otet- poistetuksi ilmoitettua ajoneuvoa ei kuitenkaan
16354: tavana tai rekisteröitävänä ajoneuvona, jos se voida pitää kanta-ajoneuvona, jos se otetaan
16355: otetaan käyttöön sen jälkeen, kun 50 prosenttia uudelleen käyttöön tai merkitään rekisteriin.
16356: tai enemmän ajoneuvon osista on vaihdettu. Lii- Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta
16357: kenneministeriö määrää, miten edellä tarkoitettu ajoneuvoihin, joiden valmistusvuoden päättymi-
16358: prosenttiosuus lasketaan. sestä on kulunut 25 vuotta tai enemmän.
16359: Edellä 1 momentissa tarkoitettu osuus laske-
16360: taan siitä ajoneuvosta, joka on ensi kertaa otettu Tämä laki tulee voimaan päivänä
16361: käyttöön tai rekisteröity Suomessa (kanta-ajo- kuuta
16362: neuvo) ottamatta huomioon ajoneuvoon myö-
16363:
16364:
16365: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
16366:
16367: Armas Komi /kesk
16368: LA 144/1998 vp
16369:
16370: Lakialoite 144
16371:
16372:
16373:
16374:
16375: Marjaana Kos~inen !sd ym.: Lakialoite laiksi maahanmuuttajien
16376: kotouttamisesta Ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
16377:
16378:
16379: Eduskunnalle
16380:
16381: Lakialoite liittyy hallituksen esitykseen ja psyykkisiin ongelmiin. Yksilölliset mahdolli-
16382: 66/1998 vp maahanmuuttajien kotouttamisesta suudet kotoutua Suomeen vaihtelevat runsaasti.
16383: ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Laki- Länsimaisen taustan ja kulttuurin omaava hen-
16384: alaitteessa esitetään valtion vastuuta kotoutta- kilö, joka on englannin kielen taitoinen, kotou-
16385: missuunnitelmasta johtuvien kustannusten kor- tuu nopeasti, mutta vailla koulutusta oleva ihmi-
16386: vaamisesta pidennettäväksi viiteen vuoteen ny- nen aivan vieraasta kulttuurista tarvitsee tätä
16387: kyisestä kolmesta vuodesta. Asiasta otetaan la- huomattavasti pidemmän ajan. Nämä seikat tu-
16388: kiin nimenomainen määräys. Oikeutta kotoutta- kevat lakialaitteessa esitettyä kotouttamissuun-
16389: missuunnitelmaan esitetään pidennettäväksi vii- nitelman keston pidentämistä viiteen vuoteen ja
16390: teen vuoteen. Paikallistasan päävastuulliseksi vi- samalla valtion korvausvelvollisuuden pidentä-
16391: ranomaiseksi kotouttamisohjelman laatimisessa mistä vastaavasti viiteen vuoteen.
16392: säädetään kunnan sosiaaliviranomainen. Paikallistasolla tapahtuva kotouttamisohjel-
16393: Kuntien taholta on useassa yhteydessä tuotu man laatiminen kuuluu hallituksen esityksen pe-
16394: esille tarve pidentää valtion korvausvastuuta rusteella kunnalle yhdessä työvoimaviranomais-
16395: maahanmuuttajien kotouttamisesta johtuvien ten ja muiden viranomaisten kanssa. Ohjelma
16396: kustannusten osalta. Nykyisin valtio korvaa sisältää maahanmuuttajien kotouttamisen ta-
16397: nämä kulut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta, voi~teet, toiJ?~~piteet, voimavarat ja yhteistyön.
16398: mikä aika on kuitenkin osoittautunut usein riit- ~~Jelman pn~nn kuuluvat ne maahanmuuttajat,
16399: tämättömäksi. Kotouttamisella tarkoitetaan vi- JOilla on kotikunta Suomessa. Lakialaitteessa
16400: ranomaisten kotoutumista edistäviä toimenpitei- e~itetä~n k?touttamisohjelman päävastuullisek-
16401: tä ja voimavaroja, kotoutumisella maahanmuut- SI laatiJaksi kunnan sosiaaliviranomaista. Tällä
16402: tajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua hal~taa~ var~istaa riitt_ävä asiantuntemus juuri
16403: työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla sen Ihmisen tilanteesta, JOlle ohjelmaa laaditaan.
16404: omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotou- Tämä perustuu siihen, että juuri kunnan sosiaali-
16405: tuminen kolmessa vuodessa usein täysin erilai- yira~wmaiset ova_t ensi sijassa yhteistyössä sen
16406: seen kulttuuriin on yksin vieraan kielen oppimi- Ihmisen kanssa, JOlle kotouttamissuunnitelma-
16407: sen kannalta vaikeaa. On otettava huomioon kin laaditaan.
16408: myös se, että osa kotouttamisen kohteena olevis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16409: ta aikuisista ei osaa edes kirjoittaa tai lukea.
16410: Pitkä oleskelu eri pakolaisleireillä puutteellisissa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16411: olosuhteissa on saattanut johtaa laitastumiseen lakiehdotuksen:
16412: 2 LA 144/1998 vp
16413:
16414:
16415:
16416: Laki
16417: maahanmuuttajien kotoottamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
16418:
16419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16420:
16421: 1-3§ 10 §
16422: (Kuten HE) Oikeus kotouttamisohjelmaan
16423: 4§ (1 mom. kuten HE)
16424: Kustannusten korvaaminen Kotoutumissuunnitelma on laadittava vii-
16425: meistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai
16426: Tässä laissa tarkoitetun toiminnan kustan- toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuu-
16427: nuksia korvataan viiden vuoden ajalta valtion kautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutu-
16428: varoista valtioneuvoston päättämien perustei- missuunnitelmaan enintään viisi vuotta maahan-
16429: den mukaisesti. muuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötieto-
16430: järjestelmään merkitsemisestä.
16431: 5 ja 6 § (3 mom. kuten HE)
16432: (Kuten HE)
16433: 11 §
16434: 7§ (Kuten HE)
16435: Kotouttamisohjelma
16436: 12 §
16437: Kunnan sosiaaliviranomainen laatii päävas- Kotouttamistuki
16438: tuullisena kotouttamisohjelman yhteistyössä
16439: työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten (1 ja 2 mom. kuten HE)
16440: sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelma si- Kotoutumissuunnitelma on laadittava vii-
16441: sältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, meistään silloin, kun asiakkaan työttömyys tai
16442: voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuutta- toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuu-
16443: jien kotouttamisessa. kautta. MaahanmuuHajalla on oikeus kotoutu-
16444: (2 ja 3 mom. kuten HE) missuunnitelmaan enintään viisi vuotta maahan-
16445: muuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötieto-
16446: 8ja 9 § järjestelmään merkitsemisestä.
16447: (Kuten HE)
16448: 13--48§
16449: (Kuten HE)
16450:
16451:
16452: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
16453:
16454: Marjaana Koskinen /sd Mikko Kuoppa /va-r Janina Andersson /vihr
16455: Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd Tuula Haatainen /sd
16456: LA 145/1998 vp
16457:
16458: Lakialoite 145
16459:
16460:
16461:
16462:
16463: Klaus Heliberg /sd ym.: Lakialoite laiksi kunnallisen viranhaltijan
16464: palvelussuhdeturvasta annetun lain muuttamisesta
16465:
16466:
16467: Eduskunnalle
16468:
16469: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16470:
16471: Lakialaitteessa esitetään muutettavaksi kun- lain tasolla. Lakialoitteen perusteella siirtyvässä
16472: nallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta an- toiminnossa virkasuhteisena töitä tehnyt henkilö
16473: nettua lakia siten, että liikkeenluovutukseen rin- siirtyy toimintoa jatkavan yrityksen palveluk-
16474: nastettavan toimintojen ulkoistamisten yhtey- seen virkasuhteen muuttuessa samalla työsuh-
16475: dessä henkilöstön oikeudet tulevat säännellyiksi teeksi entisin ehdoin.
16476:
16477:
16478:
16479:
16480: PERUSTELUT
16481:
16482: Kuntien mahdollisuudet ja halu järjestää sekä aikaan sillä, että yksityinen palveluntuottaja
16483: lakisääteiset että muut kunnan tarjoamat palve- käyttää vähemmän tai ei lainkaan koulutettua
16484: lut muutoin kuin tuottamalla ne itse on kasvanut työvoimaa ja maksaa sille muun muassa tämän
16485: 1900-luvulla. Tähän on ollut syynä ennen kaik- johdosta heikompaa palkkaa. Ostopalveluihin
16486: kea kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemi- siirtymisen tarkoituksena on kuitenkin ollut ni-
16487: nen sekä se yleinen käsitys, että ostamalla palve- menomaan se, että palvelujen tuottaminen tehos-
16488: lut esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä voidaan tuisi, eikä niinkään se, että ne teetetään edulli-
16489: saavuttaa tarpeellisia säästöjä. Tämän linjan semmalla työvoimalla.
16490: mukaisesti myös kuntalain (365/1995) 2 §:n Laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhde-
16491: 3 momentissa säädetään "Kunta hoitaa sille lais- turvasta (484/1996) noudattaa pitkälti työsopi-
16492: sa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muslain työsuhdeturvasäännösten linjaa. Halli-
16493: muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edel- tuksen esityksessä (HE 44/1996 vp) todetaankin,
16494: lyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muil- että esitys "parantaa kunnallisten viranhaltijoi-
16495: ta palvelujen tuottajilta." Ennen uuden kuntalain den oikeusturvaa sekä yhtenäistää kaikkien kun-
16496: voimaantuloa ei kunta voinut antaa tehtävänsä tien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien vi-
16497: hoitamista yksityiselle ilman lain antamaa val- ranhaltijoiden palvelussuhteen päättymistä ja
16498: tuutusta, jos kunta oli laissa velvoitettu hoita- muut esitykseen sisältyvät palvelussuhdeturvaa
16499: maan jokin tehtävä. koskevat määräykset samansisältöisiksi".
16500: Kunnat ovatkin olleet yhä lisääntyvässä mää- Vaikka lailla kunnallisten viranhaltijain pal-
16501: rin valmiita kilpailuttamaan sekä varsinaisia että velussuhdeturvasta onkin onnistuttu yhtenäistä-
16502: tukipalveluja yksityisten yritysten kanssa. Kun- mään viranhaltijoiden palvelussuhdeturva, on se
16503: tien itsensä tuottamien palvelujen kustannuksia eräissä tapauksissa selvästi heikompi kuin samaa
16504: on näin voitu vertailla ostopalvelujen hintaan ja tai samankaltaista työtä työsuhteessa tekevien
16505: saada aikaan säästöjäjoko oman palvelutuotan- työsuhdeturva. Hallituksen esityksestä ja sen pe-
16506: non tehostamistoimilla tai ostamalla palvelut. rusteella säädetystä laista puuttuvat säännökset
16507: Läheskään aina ei kuitenkaan ole ollut tietoa sellaisista tilanteista, joissa virkasuhteessa kun-
16508: siitä, mistä nämä säästöt syntyvät. Eräitten tutki- taan oleville ei enää ole osoittaa työtä siksi, että
16509: musten mukaan on suurin osa säästöistä saatu kunta osin tai kokonaan lopettaa tietyn toimin-
16510: 2 LA 145/1998 vp
16511:
16512: nallisen kokonaisuuden ja hankkii saman tai sa- kuin työsuhteisten työntekijöiden, tulee lakiin
16513: mankaltaisen palvelun ulkopuoliselta, yksityisel- kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta
16514: tä elinkeinonharjoittajalta, yritykseltä tai muulta lisätä tarpeelliset säännökset.
16515: yhteisöltä. Työsopimuslain 7 ja 40 §:ssä nämä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16516: säännökset ovat, mutta ne koskevat vain työsuh-
16517: teessa kuntaan olevia henkilöitä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16518: Jotta virkasuhteessa kuntaan olevien henki- lakiehdotuksen:
16519: löiden asema voidaan saattaa samanarvoiseksi
16520:
16521:
16522:
16523:
16524: Laki
16525: kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain muuttamisesta
16526:
16527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16528: lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1996 kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain
16529: (484/1996) 7 §:n 2 momenttiin uusi 5 kohta sekä uusi 3 ja 4 momentti, seuraavasti:
16530:
16531: 7§ Edellä 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa
16532: Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomis- tapauksessa virkasuhde muuttuu työsopimus-
16533: perusteet lain 1 §:n tarkoittamaksi työsuhteeksi siten, että
16534: kunnan tai kuntayhtymän oikeudet ja velvolli-
16535: suudet siirtyvät sille, jolle toiminnon tai sen osan
16536: Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta suorittaminen on siirretty.
16537: irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, Ennen 3 momentissa tarkoitettua siirtoa
16538: kun: erääntyneestä palkka- tai muusta virkasuhtee-
16539: 5) irtisanomisen syynä on kunnan tai kuntayh- seen perustuvasta saamisesta vastaavat kunta tai
16540: tymän toiminnon lopettaminen siksi, että kunta kuntayhtymä ja uusi työnantaja yhteisvastuulli-
16541: tai kuntayhtymä on antanut tai siirtänyt sen toi- sesti.
16542: selle kunnalle, kuntayhtymälle tai työnantajalle.
16543: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
16544: kuuta 1999.
16545:
16546:
16547: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
16548:
16549: Klaus Heliberg /sd Janne Viitamies /sd Tapio Karjalainen /sd
16550: Veijo Puh jo /va-r Reino Laine /vas Jorma Vokkolainen /vas
16551: Lauri Metsämäki /sd Mats Nyby /sd Pentti Tiusanen /vas
16552: Arja Ojala /sd Jukka Gustafsson /sd Sinikka Hurskainen /sd
16553: Eila Rimmi /vas Esko Helle /vas Virpa Puisto /sd
16554: Pia Viitanen /sd Reijo Laitinen /sd Arto Lapiolahti /sd
16555: Olavi Ala-Nissilä /kesk Ulla-Maj Wideroos /r Timo Ihamäki /kok
16556: Hannu Takkula /kesk
16557: LA 146/1998 vp
16558:
16559: Lakialoite 146
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: Tuula Haatainen /sd ym.: Lakialoite laiksi vanhusten suojelusta
16565:
16566:
16567:
16568: Eduskunnalle
16569:
16570: Vanhustenhuollosta ei ole olemassa erillisla- masta rakennettu liikenne- ja toimintaympäristö
16571: kia, vaan asiaa koskevia säännöksiä on useissa palvelee myös lapsia, pienten lasten vanhempia
16572: sosiaalihuoltoa ja terveydenhoitoa koskevissa vaunuineen ja liikunta vammaisia.
16573: erillislaeissa. !kääntyvän väestön määrän kasva- Niin kauan kuin ikääntyvä ihminen kykenee
16574: minen ja tiedossa olevat ongelmat ovat peruste itse päättämään, ottamaan selvää ja hankkimaan
16575: erityisen puitelain säätämiselle. Tässä esitetyn virikkeitä sekä osallistumaan, suuria ongelmia ei
16576: lain täytäntöönpanosta annetaan tarkemmat ole. Koska yhteiskuntamme on työikäisten muo-
16577: säännökset asetuksella. vaama, jäävät vanhukset usein vaille itselleen
16578: Aivan samoin kuin kasvava lapsi tarvitsee vi- sopivia palveluja ja ne, jotka eivät kykene itse
16579: rikkeistä kasvuympäristöä ja kehityksensä suoje- hakeutumaan toimintakykyään ylläpitäviin pal-
16580: lua, tarvitsee ikääntyvä ihminen erityistoimenpi- veluihin, rapistuvat ja tulevat riippuvaisiksi hoi-
16581: teitä toimintakykynsä säilyttämiseen, liikuntaan, vapalveluista ennen aikojaan.
16582: ravintoon, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin Jotta vanhusten oikeus toimintakykyä ylläpi-
16583: nähden. Hän tarvitsee terveydentilan tarkistuk- tävään toimintaan ja hyvään hoitoon voitaisiin
16584: sia, itsehoidon opastusta ja tietoa ikääntyvän turvata, tarvitaan erillinen puitelaki, joka turvaa
16585: väestön sosiaali- ja terveyspalveluista, etuuksis- käytännössä, ettei ikäsyrjintää sisälly ainakaan
16586: ta, apuvälineistä ja lääkkeistä. viranomaistoimenpiteisiin ja yhteiskunnalliseen
16587: Yhteiskuntasuunnittelussa sekä asuin- että päätöksentekoon.
16588: toimintaympäristön suunnittelun pitää perustua Vanhustensuojelulain vaikutusten arvioimi-
16589: esteettömään liikkumiseen. Toimintakykyä yllä- seksi on tarkoituksenmukaista, että lain oltua
16590: pitävä ympäristö on suunniteltu siten, että asun- voimassa kaksi vuotta hallitus antaa eduskun-
16591: noissa voi liikkua rollaattorilla tai pyörätuolilla nalle selvityksen vanhustenhuollon tilasta.
16592: (hissit, kynnyksettömyys, riittävän leveät ovi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16593: aukot). Ikääntyneiden tarpeet on otettava huo-
16594: mioon joukkoliikenteen ja katujen sekä kävely- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16595: teiden suunnittelussa. Ikääntyneiden näkökul- lakiehdotuksen:
16596:
16597:
16598:
16599: Laki
16600: vanhusten suojelusta
16601:
16602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16603:
16604: 1§ sa on otettava huomioon vanhusväestön erityis-
16605: Oikeus vanhustenhuoltoon
16606: tarpeet.
16607:
16608: Vanhuksella on oikeus turvalliseen, monipuo- 2§
16609: liseen ja yksilön tarpeet huomioon ottavaan Ennalta ehkäisevät palvelut
16610: vanhustenhuoltoon. Yhteiskuntasuunnittelussa
16611: sekä asuin- ja toimintaympäristön rakentamises- Kunnan on huolehdittava siitä, että ikäänty-
16612: 2 LA 146/1998 vp
16613:
16614: villä kuntalaisilla on oikeus saada ennalta ehkäi- täessään pidettävä huolta siitä, että näiden palve-
16615: seviä palveluja, joilla voidaan ylläpitää toiminta- lujen avulla tuetaan vanhusten itsenäistä selviä-
16616: kykyä ja siirtää tai ehkäistä jatkuvaa hoitoa edel- mistä ja kyetään saamaan selville vanhusten-
16617: lyttävien hoito- tai hoivapalvelujen tarvetta. huollon erityistarpeet. Pitkäaikaishoidossa on
16618: huolehdittava hoidon ja hoivan riittävästä laa-
16619: 3§ dusta ja tasosta. Sosiaali- ja terveysministeriö
16620: Vanhustenhuollon järjestäminen
16621: vahvistaa hyvän pitkäaikaishoidon yleisperiaat-
16622: teet.
16623: Kunnan on huolehdittava siitä, että vanhus-
16624: tenhuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudel- 5§
16625: taan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve
16626: Tarkemmat säännökset
16627: edellyttää. Sosiaali- ja terveysasioista vastaava
16628: lautakunta hyväksyy yleiset perusteet ja ohjeet Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
16629: lautakunnan alaisen vanhustenhuollon järjestä- töönpanosta annetaan asetuksella.
16630: miseksi ja kehittämiseksi.
16631:
16632: 4§ 6§
16633: Palvelujen kehittäminen Voimaantulo
16634: Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
16635: muita vanhuksille tarkoitettuja palveluja kehit- kuuta 2000.
16636:
16637:
16638: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
16639:
16640: Tuula Haatainen lsd Arja Ojala lsd Raimo Holopainen lsd
16641: Maija Rask lsd Säde Tahvanainen lsd Riitta Prusti lsd
16642: Jorma Kukkonen lsd Tarja Filatov lsd Marjaana Koskinen lsd
16643: Reino Laine /vas Virpa Puisto lsd Pia Viitanen lsd
16644: Janina Andersson lvihr Ulla Juurola lsd Pirkko Peltomo lsd
16645: Irina Krohn lvihr Esa Lahtela lsd Anne Huotari lvas
16646: Matti Vähänäkki lsd Annika Lapintie lvas Pentti Tiusanen lvas
16647: Jaakko Laakso lvas Eila Rimmi lvas Iivo Polvi lvas
16648: Jukka Gustafsson lsd Sinikka Hurskainen lsd Markku Pohjola lsd
16649: Pekka Saarnio lvas Matti Huutola lvas Erkki Partanen lsd
16650: Rauha-Maria Mertjärvi lvihr Matti Ryhänen lkesk Tuija Maaret Pykäläinen lvihr
16651: Pertti Virtanen levir Tapio Karjalainen lsd Heikki Rinne lsd
16652: Marja-Leena Viljamaa lsd Pauli Saapunki lkesk Reijo Laitinen lsd
16653: Tarja Kautto lsd Marja-Liisa Tykkyläinen lsd Kari Rajamäki lsd
16654: Jorma Rantanen lsd Jukka Roos lsd Leena Luhtanen lsd
16655: Helena Vartiainen lsd Klaus Heliberg lsd Tuija Brax lvihr
16656: Sirkka Lekman lkok Pekka Kuosmanen lkok Seppo Kanerva lkok
16657: Maija-Liisa Veteläinen lkesk Hannu Takkula /kesk Raimo Vistbacka lps
16658: Raimo Mähönen lsd Reino Ojala lsd Reijo Kallio lsd
16659: Reijo Lindroos lsd Tuulikki Hämäläinen lsd Esko Helle lvas
16660: Arto Bryggare lsd Kaarina Dromberg lkok Vei jo Puh jo Iva-r
16661: Esko-Juhani Tennilä Iva-r Mikko Kuoppa Iva-r Jorma Vokkolainen lvas
16662: Kari Uotila lvas Timo Laaksonen lvas Jarmo Wahlström lvas
16663: Markku Markkula lkok Janne Viitamies lsd Päivi Räsänen lskl
16664: Sakari Smeds lskl Margareta Pietikäinen lr Marjut Kaarilahti lkok
16665: Pehr Löv lr Tuija Nurmi lkok Arto Lapiolahti lsd
16666: Johannes Koskinen lsd Matti Saarinen lsd Kalevi Olin lsd
16667: Tuija Pohjola lsd Klaus Bremer lr Kimmo Kiljunen lsd
16668: LA 147/1998 vp
16669:
16670: Lakialoite 147
16671:
16672:
16673:
16674:
16675: Sinikka Hurskainen /sd: Lakialoite laiksi varainsiirtoverolain 6 §:n
16676: muuttamisesta
16677:
16678:
16679: Eduskunnalle
16680:
16681: Kuntien hallinnassa olevien kiinteistöjen ja Yleisesti käyväliä arvolla tarkoitetaan mark-
16682: niiden hallintaan oikeuttavien osakkeiden siirto- kina-arvoa. Käsitteenä käypä arvo kunnallisen
16683: jen yhteydessä on tullut ilmi, että näistä siirroista omaisuuden arvoa määrättäessä on selkiytymä-
16684: on maksettava varainsiirtoverolain mukaista ve- tön. Kunnallisen rakennusomaisuuden realisoin-
16685: roa. Kyseistä veroa määriteltäessä ei pääomaan timahdollisuudet markkinoilla ovat lähes ole-
16686: kohdistuvia velkarasitteita huomioida. mattomat verrattuna yritysomaisuuteen. Va-
16687: Vuoden 1997 alussa tuli voimaan uusi kunta- rainsiirtovero maksetaan omaisuuden käyvästä
16688: laki, jossa kunnan käsitettä laajennettiin käsittä- arvosta. Laissa ei ole selvästi säädetty käyvän
16689: mään myös sen määrääruisvallassa olevat yhtei- arvon laskentaperusteista.
16690: söt (kuntakonserni). Olisi kohtuullista, että omaisuuteen kohdistu-
16691: Omaisuuden siirrossa kunnan suorassa omis- va vieras pääoma alentaisi omaisuuden arvoa.
16692: tuksessa oleva rakennuskanta siirtyy kunnan Mikäli omaisuus myytäisiin markkinoilla, huo-
16693: määrääruisvallassa olevalle yhtiölle. Kunta ja sen mioitaisiin omaisuuteen kohdistuvat lainat
16694: määrääruisvallassa oleva yhtiö muodostavat kir- myyntihinnassa. Sama koskee omaisuuteen koh-
16695: janpitolaissa ja kuntalaissa tarkoitetun konser- distuvia korjausinvestointeja. Ostettaessa omai-
16696: nin. Kysymyksessä on silloin luovutus saman suutta, johon välttämättä joudutaan investoi-
16697: konsernin sisällä. maan, pitää investoinnit voida laskea käypää
16698: Konserniajatuksen mukaisesti kunnat keskit- arvoa vähentävänä.
16699: tävät samankaltaisia toimintoja yhteen, kuten Paras vaihtoehto olisi säätää kuntien kyseessä
16700: vuokraustoiminnan asiantuntemuksen keskittä- olevat omaisuuden siirrot verottomiksi, mutta
16701: minen. Hyöty koituu viime kädessä asukkaille koska asiasta ei ole vielä varmuutta tehdystä
16702: laadukkaana asumisena ja kilpailukykyisinä lakialoitteesta huolimatta, on syytä muuttaa va-
16703: vuokrina. Useat kunnat ovat fuusioineet asumis- rainsiirtoverolain 6 §:ää siten, että pääomaan
16704: käytössä olevat kiinteistönsä yhden, kunnan kohdistuvat velat vähennetään kiinteistön arvos-
16705: määrääruisvallassa olevan yhtiön omistukseen. ta.
16706: Toimintojen tehostumisen ohella saavutetaan ta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
16707: loudellisia säästöjä muun muassa ylläpitokus-
16708: tannuksissa. Kunnat ovat fuusioinneissaan eriar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16709: voisessa asemassa ennen varainsiirtoverolakia ja lakiehdotuksen:
16710: sen jälkeen. Varainsiirtovero joudutaan kohdis-
16711: tamaan asuntojen vuokriin.
16712: 2 LA 147/1998 vp
16713:
16714:
16715: Laki
16716: varainsiirtoverolain 6 §:n muuttamisesta
16717:
16718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16719: muutetaan 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (931/1996) 6 §:n 2 momentti
16720: seuraavasti:
16721:
16722: 6§ on omaisuuden hankintahinta vähennettynä
16723: Verokanta ja veron laskentaperuste suunnitelman mukaisilla poistoilla ja omaisuu-
16724: teen kohdistuvalla vieraalla pääomalla.
16725:
16726: Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tilan-
16727: teissa vero lasketaan luovutetun omaisuuden Tämä laki tulee voimaan päivänä
16728: käyvästä arvosta luovutushetkellä. Käypä arvo kuuta 199.
16729:
16730:
16731: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
16732:
16733: Sinikka Hurskainen /sd
16734: LA 148/1998 vp
16735:
16736: Lakialoite 148
16737:
16738:
16739:
16740:
16741: Sinikka Hurskainen /sd: Lakialoite laiksi varainsiirtoverolain 2 §:n
16742: muuttamisesta
16743:
16744:
16745: Eduskunnalle
16746:
16747: Varainsiirtoverolain mukaan valtiolle on suo- Veroviranomaisten ennakkoratkaisun mu-
16748: ritettava varainsiirtoveroa kiinteistön ja arvopa- kaan kysymyksessä on omaisuuden siirto, josta
16749: perin luovutuksesta (1 §). Varainsiirtoverolain tulee maksaa varainsiirtoveroa. Lisäksi ennak-
16750: 4 §:n mukaan kiinteistön omistusoikeuden luo- koratkaisussa on lähdetty siitä, että luovutetta-
16751: vutuksesta on luovutuksensaajan suoritettava van omaisuuden käypänä arvona luovutushet-
16752: veroa. Veroa on suoritettava kiinteistön luovu- kellä on pidettävä kiinteistönvälittäjän antamaa
16753: tuksesta avoimeen yhtiöön, kommandiittiyh- arviota. Kunnalta yhtiölle siirtyviä lainoja ei voi-
16754: tiöön, osakeyhtiöön tai muuhun yhteisöön osa- taisi vähentää käypää arvoa laskettaessa. Lain
16755: ketta tai osuutta vastaan taikka muuna pääoman soveltaminen on tulkinnanvarainen, eikä ole en-
16756: sijoituksena. Näissä tapauksissa vero lasketaan nakkoratkaisuja siirrettäessä kunnan omaisuut-
16757: luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta luovu- ta kuntakonsernin sisällä.
16758: tushetkellä. Lakia tulee muuttaa niin, että kuntien ja nii-
16759: Kuntia laki velvoittaa verottajan antaman en- den määrääruisvallassa olevien yhtiöiden väliset
16760: nakkoratkaisun perusteella varainsiirtoveron omaisuuden siirrot olisivat verosta vapaita.
16761: maksamiseen tilanteessa, jossa kunta luovuttaa Edellä olevan perusteella ehdotan,
16762: omistamiaan kiinteistöjä asuntojen vuokrausta
16763: harjoittavalle yhtiölle. Vero tule maksaa omai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16764: suuden käyvästä arvosta. Käyvän arvon määrit- lakiehdotuksen:
16765: tämisessä ei voida vähentää omaisuuteen kohdis-
16766: tuvaa vierasta pääomaa.
16767:
16768:
16769: Laki
16770: varainsiirtoverolain 2 §:n muuttamisesta
16771:
16772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16773: lisätään 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (931/1996) 2 §:ään uusi 2
16774: momentti seuraavasti:
16775:
16776: 2§ olevan ja asumiskäyttöön jäävän kiinteistön tai
16777: Verosta vapaat yhteisöt kiinteistön hallintaan oikeuttavat osakkeet kun-
16778: nalle tai kunnan määrääruisvallassa olevalle yh-
16779: teisölle.
16780: Veroa ei ole suoritettava myöskään silloin,
16781: kun kunta tai kunnan määrääruisvallassa oleva Tämä laki tulee voimaan päivänä
16782: yhteisö luovuttaa omistamansa asumiskäytössä kuuta 199 .
16783:
16784:
16785: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
16786:
16787: Sinikka Hurskainen /sd
16788: LA 149/1998 vp
16789:
16790: Lakialoite 149
16791:
16792:
16793:
16794:
16795: Esa Lahtela /sd ym.: Lakialoite laiksi tieliikennelain 72 §:n muutta-
16796: misesta
16797:
16798:
16799: Eduskunnalle
16800:
16801:
16802:
16803: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16804:
16805: Lakialoitteessa esitetään tieliikennelakia täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavai-
16806: muutettavaksi siten, että linja-auton ja raskaan Ja tavalla heikentynyt, ei ajo-oikeutta voisi enää
16807: ajoneuvoyhdistelmän ajo-oikeus päättyisi aina myöntää linja-auton tai raskaan ajoneuvoyhdis-
16808: ajo-oikeuden haltijan menettäessä työkykynsä telmän kuljettamiseen. Lakialoitteessa esitetään
16809: täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavai- myös ajo-oikeuden lakkaamista aina linja-auton
16810: Ja tavalla, mikäli työkyvyttömyys koskee linja- ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän osalta oikeuden
16811: auton tai raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljetta- haltijan täyttäessä 65 vuotta.
16812: miseen liittyvää työntekoa. Mikäli työkyky olisi
16813:
16814:
16815:
16816:
16817: PERUSTELUT
16818:
16819: Tieliikennelain 72 §:n 1 momentin mukaan ta, on syytä olettaa, etteivät edellytykset toimia
16820: ajo-oikeus on voimassa, kunnes sen haltija täyt- liikenteessä sillä varovaisuudella ja tarkkuudella,
16821: tää 70 vuotta. Linja-auton ja raskaan ajoneuvo- mitä liikenneturvallisuus edellyttää, enää ole ole-
16822: yhdistelmän ajo-oikeus päättyy aina ajo-oikeu- massa.
16823: den haltijan täyttäessä 70 vuotta. Nykyisessä käytännössä ajo-oikeutta ei täy-
16824: Tieliikennelain 73 §:ssä on säädetty ajo-oikeu- delle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
16825: den haltijoiden terveydentilan valvonnasta. Tie- osalta poisteta, vaan poistaminenjää sen varaan,
16826: liikennelaissa ja sen nojalla annetussa ajokortti- miten kykyä linja-auton ja raskaan ajoneuvoyh-
16827: asetuksessa on eräiltä osin lähinnä havaintoky- distelmän kuljettamiseen yleisesti tulkitaan.
16828: kyyn liittyen täsmennetty ajo-oikeuden edelly- Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa täy-
16829: tyksenä olevaan terveydentilaan liittyviä kritee- dellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat kuljetta-
16830: reitä. Direktiivissä 911439/ETY on tarkennettu jat kuitenkin tekevät toisinaan töitä ammatti-
16831: näitä määräyksiä. Niiden perusteella lääkärin on maisessa liikenteessä. Usein tämä tapahtuu työ-
16832: otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet kyvyttömyyseläkkeeseen liittyvien säännösten
16833: riskit ja vaarat, jotka liittyvät ajo-oikeuden rajoissa. Nykyiset eläkelait mahdollistavat osit-
16834: myöntämiseen. On tärkeää selvästi ilmaista, mi- taisen työnteon jopa täyttä työkyvyttömyyselä-
16835: hin raja ajo-oikeuden myöntämisen ja sen kieltä- kettä nautittaessa. Toisinaan kyseessä on mm.
16836: misen osalta vedetään. Työkyvyttömyyseläk- niin sanottuun harmaaseen talouteen liittyvä toi-
16837: keen myöntäminen on selkeä raja. Mikäli henki- minta. Näiden harmaaseen talouteen liittyvien
16838: lön työkyvyn on todettu heikentyneen siten, että tapausten estämiseksi on perusteltua poistaa
16839: ammattimainen linja-auton ja raskaan ajoneuvo- ajo-oikeutta osoittava ajokortti täydelle työky-
16840: yhdistelmän kuljettaminen ei enää ole mahdollis- vyttömyyseläkkeelle siirtyneiltä henkilöiltä. Val-
16841:
16842:
16843: 27 280044
16844: 2 LA 149/1998 vp
16845:
16846: vonta tapahtuisi näin helposti normaalin tielii- ajo-oikeuden haltijoiden osalta. Näissä tapauk-
16847: kenteen valvonnan yhteydessä. sissa harkinta jäisi lääkärintarkastuksen tekevän
16848: Vaikka yhteiskunnan monimuotoistuminen ja lääkärin ja poliisiviranomaisten tehtäväksi.
16849: työelämän muuttuminen ovat mahdollistaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16850: erilaisia vaihtoehtoja toimia edelleen työelämäs-
16851: sä alentuneellakin työkyvyllä, lakialoitteessa ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16852: esitetä ajo-oikeuden ehdotonta poistamista osit- lakiehdotuksen:
16853: taiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
16854:
16855:
16856:
16857:
16858: Laki
16859: tieliikennelain 72 §:n muuttamisesta
16860:
16861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16862: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 72 §:n 3 momentti,
16863: sellaisena kuin se on laissa 1242/1997, seuraavasti:
16864:
16865: 72§ kin aina, kun ajo-oikeuden haltija täyttää 65
16866: vuotta ja silloin, kun ajo-oikeuden haltijan tode-
16867: Milloin ajokorttilupa myönnetään 65 vuotta taan menettäneen työkykynsä täyteen työkyvyt-
16868: täyttäneelle henkilölle, sen nojalla saatava ajo- tömyyseläkkeeseen oikeuttavalla tavalla linja-
16869: oikeus on 1 momentista poiketen voimassa mää- auton tai raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljetta-
16870: räajan, enintään viisi vuotta. Jos luvan saajalla miseen liittyvässä työssä.
16871: on ennestään ajo-oikeus, uusi ajo-oikeus saa-
16872: daan siitä jäljellä olevaksi ajaksi, kuitenkin enin-
16873: tään viideksi vuodeksi. Linja-auton ja raskaan Tämä laki tulee voimaan päivänä
16874: ajoneuvoyhdistelmän ajo-oikeus päättyy kuiten- kuuta
16875:
16876:
16877:
16878: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
16879:
16880: Esa Lahtela /sd Tapio Karjalainen /sd Reino Ojala /sd
16881: Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd Helena Vartiainen /sd
16882: Pekka Saarnio /vas Janne Viitamies /sd Kalevi Olin /sd
16883: Erkki Partanen /sd Marjaana Koskinen /sd Arto Bryggare /sd
16884: Matti Saarinen /sd Reino Laine /vas Pia Viitanen /sd
16885: Pirkko Peltomo /sd Erkki Pulliainen /vihr
16886: LA 150/1998 vp
16887:
16888: Lakialoite 150
16889:
16890:
16891:
16892:
16893: Raimo Mähönen /sd ym.: Lakialoite laiksi metsästyslain 87 §:n muut-
16894: tamisesta
16895:
16896:
16897: Eduskunnalle
16898:
16899: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16900:
16901: Lakialaitteessa esitetään karhun ja muiden nössä kyseeseen tulevat ainoastaan karhun ai-
16902: metsästyslain 87 §:ssä mainittujen riistaeläinten, heuttamat vahingot. Lakialaitteessa esitetään li-
16903: kuten suden, ihmiselle aiheuttamien henkilöva- säksi lakialoitteen 64/1998 vp mukaisesti piisa-
16904: hinkojen säätämistä korvattaviksi valtion varois- min ja majavan aiheuttamien vahinkojen kor-
16905: ta niiltä osin, kuin korvausta ei saada muun sopi- vaamista valtion varoista kyseisessä lakialait-
16906: muksen, lain tai asetuksen perusteella. Käytän- teessa mainituin perustein.
16907:
16908:
16909:
16910:
16911: PERUSTELUT
16912:
16913: Maamme karhukannan kasvaminen on johta- on kuitenkin noussut se, että karhun ihmiselle
16914: nut ihmisen ja karhun välisten kohtaamisten kas- aiheuttamia henkilövahinkoja ei korvata valtion
16915: vuun. Tämä on saanut karhut tottumaan ihmi- varoista. Metsästäjän korttiinkaan liittyvä va-
16916: seen siten, että niiden luontainen varovaisuus kuutus ei korvaa karhun aiheuttamia henkilöva-
16917: ihmistä kohtaan on vähentynyt. Karhu päästää hinkoja. Karhun maataloudelle, metsätaloudel-
16918: ihmisen lähemmäksi kuin aiemmin. Pentujen le, kalastukselle, liikenteelle sekä kotieläimille ja
16919: kanssa liikkuva karhu ei kuitenkaan ole kesy tai viljellyille eläimille aiheuttamat vahingot korva-
16920: vaaraton. Jos ihminen joutuu pentujen ja kar- taan talousarvion rajoissa valtion varoista met-
16921: huemon väliin, karhu hyökkää ja puolustaa pen- sästyslain 87 §:n perusteella. Henkilövahingot ei-
16922: tujaan. Karhu ei erottele sitä, onko kyseessä var- vät kuulu tämän korvausvelvollisuuden piiriin.
16923: tavasten karhun metsästykseen lähtenyt metsäs- Koska karhukannan kasvaminen on johtunut
16924: täjä vai marjametsällä samoileva marjanpoimija. valtiovallan toimenpiteistä eli karhun rauhoitta-
16925: Metsästyslaissa karhu on luokiteltu riistaeläi- misesta, on perusteltua, että karhukannan kas-
16926: meksi ja sen kantaa säädellään metsästämällä. vun johdosta kärsimään joutuvat ihmiset saate-
16927: Karhu on kuitenkin rauhoitettu metsästysase- taan valtion korvausvelvollisuuden piiriin henki-
16928: tuksenperusteella 1.11.-19.8. Tämänajan ulko- lövahinkojen osalta. Tämä on yhtä perusteltua
16929: puolella metsästys on mahdollista erityisen kiin- kuin metsätaloudelle aiheutuneiden kulujen kor-
16930: tiön puitteissa Lapin lääniin kuuluvassa kunnas- vaaminen. Koska yleinen sosiaaliturva ja vapaa-
16931: sa ja Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusa- ehtoiset vakuutukset saattavat kattaa osan va-
16932: mon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Risti- hingoista, on korvausvelvollisuus syytä rajata ai-
16933: järven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkos- noastaan niihin vahinkoihin, joita ei muun sopi-
16934: ken, Vaalan sekä Vuolijoen kunnissa. Kiintiön muksen, lain tai asetuksen perusteella korvata.
16935: suuruudesta päättää maa- ja metsätalousministe- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16936: riö. Muualla maassa karhun metsästykseen on
16937: oltava erillinen pyyntilupa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16938: Karhun rauhoittamiselle sekä sen metsästyk- lakiehdotuksen:
16939: sen sääntelylle on hyvät perusteet. Ongelmaksi
16940: 2 LA 150/1998 vp
16941:
16942:
16943: Laki
16944: metsästyslain 87 §:n muuttamisesta
16945:
16946: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16947: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/1993) 87 §seuraavasti:
16948:
16949: 87 § säätää, että muunkin kuin edellä mainitun riista-
16950: eläimen aiheuttamat vahingot korvataan valtion
16951: Eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
16952: varoista. Karhun tai muun tässä mainitun riista-
16953: Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten sekä eläimen ihmiselle aiheuttamat henkilövahingot
16954: karhun, suden, ahman, ilveksen, hallin, majavan, korvataan niiltä osin kuin korvausta ei ole muun
16955: piisaminja itämeren norpan maataloudelle, met- sopimuksen lain tai asetuksen perusteella kor-
16956: sätaloudelle, kalastukselle, liikenteelle sekä koti- vattava.
16957: eläimille ja viljellyille eläimille aiheuttamat va-
16958: hingot korvataan talousarvion rajoissa valtion Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä maalis-
16959: varoista. Erityisestä syystä voidaan asetuksella kuuta 1999.
16960:
16961:
16962: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
16963:
16964: Raimo Mähönen /sd Erkki Partanen /sd Tuija Pohjola /sd
16965: Reijo Kallio /sd Ossi Korteniemi /kesk Esa Lahtela /sd
16966: Riitta Korhonen /kok Raimo Tiilikainen /r Seppo Kanerva /kok
16967: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Tuija Nurmi /kok Outi Siimes /kok
16968: Raimo Holopainen /sd Kalevi Lamminen /kok Matti Huutola /vas
16969: Klaus Bremer /r Timo Kalli /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk
16970: Janne Viitamies /sd Ola Rosendahl/r Toimi Kankaanniemi /skl
16971: Juha Karpio /kok Heikki Koskinen /kok Kari Kantalainen /kok
16972: Pekka Kuosmanen /kok Vuokko Rehn /kesk Tauno Pehkonen /skl
16973: Jukka Vihriälä lkesk Juha Rehula /kesk Erkki Pulliainen /vihr
16974: Tapio Karjalainen /sd Kalevi Olin /sd Pekka Saarnio /vas
16975: Jorma Vokkolainen /vas
16976: LA 151/1998 vp
16977:
16978: Lakialoite 151
16979:
16980:
16981:
16982:
16983: Päivi Räsänen /skl ym.: Lakialoite laiksi asevelvollisuuslain 9 ja
16984: 31 §:n muuttamisesta
16985:
16986:
16987: Eduskunnalle
16988:
16989: Kansainvälisiä aseellisia selkkauksia koske- votteluissa kannattanut ikärajan nostamista
16990: vassa Geneven 1949 yleissopimusten lisäpöytä- 18 vuoteen.
16991: kirjan (elokuun 12 päivänä 1949 tehtyjen Gene- Suomessa miesten nostoväki-ikä alkaa jo sen
16992: ven yleissopimusten lisäpöytäkirja kansainvälis- vuoden alusta, jolloin asianomainen täyttää
16993: ten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta, 17 vuotta. Vapaaehtoinen palvelukseen astumi-
16994: SopS 81-8211980) 77 artiklan 2 kohdassa soti- nen on mahdollista 17 vuotta täyttäneelle. Nor-
16995: laiden vähimmäisikärajaksi on asetettu 15 vuot- jassa ja Tanskassa alaikäraja palvelukselle on
16996: ta. Lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18 vuotta, Ruotsissa normaalioloissa 19 vuotta.
16997: (Yleissopimus lapsen oikeuksista, SopS 59-60/ Jotta Suomi voisi johdonmukaisesti esiintyä
16998: 1991) 38 artikla toistaa Geneven lisäpöytäkirjan kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa lapsiso-
16999: ikärajat, vaikka sopimuksen solmimisen aikoihin tilaiden alaikärajan nostamiseksi 18 vuoteen, on
17000: useat valtiot esittivät ikärajan nostamista 18 ikä- mielestämme välttämätöntä, että myös Suomen
17001: vuoteen. oma asevelvollisuuslaki korjataan tämän peri-
17002: Rauhan aikana lapsen ikärajaksi on vakiintu- aatteen mukaiseksi.
17003: nut 18 vuoden ikä, mutta aseellisissa selkkauksis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17004: sa ikäraja on nykyisten sopimusten mukaan 15
17005: vuotta. YK:npiirissä käydään kuitenkin parhail- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17006: laan neuvotteluja, joissa pyritään ikärajan nosta- lakiehdotuksen:
17007: miseen 18 vuoteen. Myös Suomi on näissä neu-
17008:
17009:
17010:
17011:
17012: Laki
17013: asevelvollisuuslain 9 ja 31 §:n muuttamisesta
17014:
17015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17016: muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 9 §:n 1 momentti ja
17017: 31 §, sellaisena kuin niistä on 31 § laissa 1911998, seuraavasti:
17018:
17019: 9§ 31 §
17020: Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa palve- Jos 18 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa
17021: luksessa eikä kuulu reserviin, kuuluu nostovä- astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen,
17022: keen, siitä lähtien kun hän on täyttänyt kahdek- hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen
17023: santoista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän hakemuksensa asianomaisen sotilasläänin esi-
17024: täyttää kuusikymmentä vuotta. kunnalle puolustusministeriön määräämänä ai-
17025: kana.
17026:
17027: Tämä laki tulee voimaan päivänä
17028: kuuta 199.
17029: 2 LA 151/1998 vp
17030:
17031: Helsingissä ll päivänäjoulukuuta 1998
17032:
17033: Päivi Räsänen /skl Maija-Liisa Veteläinen /kesk Ulla Anttila /vihr
17034: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Tauno Pehkonen /skl Marjaana Koskinen /sd
17035: Arja Ojala /sd Kimmo Kiljunen /sd Tuula Haatainen /sd
17036: Jaakko Laakso /vas Satu Hassi /vihr Janina Andersson /vihr
17037: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Tuija Brax /vihr Irina Krohn /vihr
17038: Paula Kokkonen /kok
17039: LA 152/1998 vp
17040:
17041: Lakialoite 152
17042:
17043:
17044:
17045:
17046: Arja Ojala /sd ym.: Lakialoite laiksi työsopimuslain 51 §:n muutta-
17047: misesta
17048:
17049:
17050: Eduskunnalle
17051:
17052: Lakialaitteessa esitetään työsopimuslain Korkeimman oikeuden päätöstä voidaan tältä
17053: 51 §:n muuttamista siten, että tuomioistuimen osin pitää vääränä, koska takaisin perityt työttö-
17054: tuomitsemasta vahingonkorvauksesta ei enää myyspäivärahat eivät palaudu niiden maksajalle
17055: vähennettäisi nykyisen tuoreen oikeuskäytän- eli työttömyyskassalle. Päivärahat tulisi palaut-
17056: nön mukaisesti vahingonkorvauksen saajalle taa työttömyyskassoille, jotta myös työttömyys-
17057: mahdollisesti maksettuja työttömyyspäiväraho- päivien lukumäärä, takaisinperittyjen työttö-
17058: ja. myyspäivärahojen mukaisesti, vähenisi. Koska
17059: Rakennushallituksen lakkauttamisen yhtey- näin ei menetellä, ei vähentämiselle ole erityistä
17060: dessä osa työntekijöistä irtisanottiin. Oikeuskä- perustetta.
17061: sittely päätyi korkeimman oikeuden päätökseen, Korkeimman oikeuden omaksuma käytäntö
17062: jonka perusteella vahingonkorvaukset laitto- suosii vahingonkorvauksiin tuomittuja työnan-
17063: masta irtisanomisen aiheuttamasta vahingosta tajia ja näin laittomien irtisanomisten kynnys
17064: maksettiin. Samassa korkeimman oikeuden pää- madaltuu kohtuuttomasti.
17065: töksessä todettiin, että työntekijän työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17066: kassasta saarnat työttömyyspäivärahat oli pää-
17067: osaltaan eli 9/10 osalta otettava vähennyksenä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17068: huomioon vahingonkorvausta määrättäessä eli lakiehdotuksen:
17069: päivärahat vähennettiin saaduista korvauksista.
17070:
17071:
17072:
17073:
17074: Laki
17075: työsopimuslain 51 §:n muuttamisesta
17076:
17077: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17078: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/1970) 51 §:n 1 momentti,
17079: sellaisena kuin se on laissa 414/1974, seuraavasti:
17080:
17081: 51§ hennetä työttömyyskorvauksena maksettuja
17082: Vahingonkorvausvelvollisuus työttömyysturvalain (602/1984) mukaisia päivä-
17083: rahoja.
17084: Työnantajan, joka tahallaan tai huolimatto-
17085: muudesta laiminlyö tästä laista tai työsopimuk-
17086: sesta hänelle johtovien velvollisuuksien täyttämi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuu-
17087: sen, tulee korvata työntekijälle siten aiheutta- ta 1999.
17088: mansa vahinko. Vahingonkorvauksesta ei vä-
17089: 2 LA 152/1998 vp
17090:
17091: Helsingissä II päivänä joulukuuta 1998
17092:
17093: Arja Ojala /sd Tuija Pohjola /sd Reino Ojala /sd
17094: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Marjatta Vehkaoja /sd Marja-Leena Viljamaa /sd
17095: Erkki Partanen /sd Lauri Metsämäki /sd Mikko Elo /sd
17096: Kimmo Kiljunen /sd Klaus Heliberg /sd Tarja Kautto /sd
17097: Arja Alho /sd Maija Rask /sd Matti Vähänäkki /sd
17098: Johannes Koskinen /sd Esa Lahtela /sd Jorma Kukkonen /sd
17099: Eila Rimmi /vas Mikko Immonen /vas Pentti Tiusanen /vas
17100: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Jukka Gustafsson /sd Pia Viitanen /sd
17101: Raimo Holopainen /sd Raimo Mähönen /sd Tarja Filatov /sd
17102: Heikki Rinne /sd Jukka Roos /sd Jaakko Laakso /vas
17103: Annika Lapintie /vas Mikko Kuoppa /va-r
17104: LA 153/1998 vp
17105:
17106: Lakialoite 153
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Lakialoite laiksi radiovastuulain
17112: muuttamisesta
17113:
17114:
17115: Eduskunnalle
17116:
17117: Maassamme vallitsee yleinen tyytymättömyys tämä valikoituminen käytännössä toteudu. Eet-
17118: televisio-ohjelmien tasoon. Isät ja äidit ovat huo- tisesti ala-arvoiset ohjelmat ovat lapsen käsitys-
17119: lestuneina vedonneet monilla eri tavoilla ohjel- kyvylle liikaa. He eivät pysty käsittelemään väki-
17120: mien tason saattamiseksi eettisesti korkeatasoi- valtaaja vääristyneitä elämäntapoja. Sen tähden
17121: semmiksi. Väkivallan, rikollisuuden ja yliampu- on tarpeellista perustaa eettinen neuvottelukunta
17122: vien eroottisten, jopa pornoon viittaavien ohjel- luomaan pelisäännöt varsinkin television kautta
17123: mien ihannointi on noussut televisiossa monen tapahtuvalle sähköiselle tiedonvälitykselle. Jos
17124: katsojan sietokyvyn ylärajoille. näitä pelisääntöjä ei ole, osa välineiden omistajis-
17125: Viimeisin ylilyönti tapahtui 3.12.1998 TV1:n ta käyttää täysin sopimattomia keinoja sananva-
17126: Lista-ohjelmassa esitettäessä Metallica-yhtyeen pauden nimissä omien, pohjimmiltaan taloudel-
17127: musiikkivideossa kovaa pornoa parhaana katse- listen tavoitteittensa toteuttamiseksi. Julkisen
17128: luaikana. Vanhemmat ja jopa koululaiset ovat Sanan Neuvosto ei ilmeisesti ole riittävä tai oikea
17129: esittäneet, että radion ja television ohjelmien ta- toimielin tähän tehtävään.
17130: soa valvomaan voitaisiin perustaa valtakunnalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17131: nen eettinen neuvottelukunta.
17132: YK:n määrittelemät lapsen oikeudet velvoit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17133: tavat suojelemaan ja varjelemaan lapsia. Vaikka lakiehdotuksen:
17134: tietyt ohjelmat onkin tarkoitettu aikuisille, ei
17135:
17136:
17137:
17138: Laki
17139: radiovastuulain muuttamisesta
17140:
17141: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17142: lisätään 12 päivänä maaliskuuta 1971 annettuun radiovastuulakiin uusi 7 a §seuraavasti:
17143:
17144: 7a§ periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosi-
17145: Valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi ker- tuksia. Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja
17146: rallaan asianomaisen ministeriön yhteydessä toi- tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
17147: mivan valtakunnallisen sähköisen viestinnän pe-
17148: lisääntöjä luovan ja valvovan neuvottelukunnan, Tämä laki tulee voimaan päivänä
17149: jonka tehtävänä on käsitellä television ja radion kuuta
17150: ohjelmien eettiseen tasoon liittyviä kysymyksiä
17151:
17152: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
17153:
17154: Jouko Jääskeläinen /skl Päivi Räsänen /skl Sakari Smeds /skl
17155: Toimi Kankaanniemi /skl Tauno Pehkonen /skl Bjarne Kallis /skl
17156: LA 154/1998 vp
17157:
17158: Lakialoite 154
17159:
17160:
17161:
17162:
17163: Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.: Lakialoite laiksi rintamasoti-
17164: laseläkelain 9 a §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttami-
17165: sesta
17166:
17167:
17168: Eduskunnalle
17169:
17170: Lakialaitteessa ehdotetaan, että ylimääräisen Rintamalisääoja ylimääräiseen rintamalisään on
17171: rintamalisän tasoa nostetaan kahdessa vaiheessa vuodeksi 1999 varattu 778 miljoonaa markkaa.
17172: siten, että se olisi vuonna 1999 25-35 %ja vuon- Summa on 62 miljoonaa markkaa pienempi kuin
17173: na 2000 25-45 % kansaneläkkeen entistä lisä- tälle vuodelle varattu 840 miljoonaa markkaa.
17174: osaa vastaavasta määrästä, määräytymisprosen- Rintamalisän saajia arvioidaan olevan vuoden
17175: tin vaihdellessa lisäosatulon mukaan. 1999 lopussa 160 000 ja ylimääräisen rintamali-
17176: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on sän saajia 89 000.
17177: esittänyt usean vuoden ajan rintamaveteraanien Rintamaveteraanien keski-ikä nousee ensi
17178: vähimmäiseläketurvan kehittämistä vuoden vuonna jo 80 vuoteen. Nykylainsäädännön mu-
17179: 1993 keväällä mietintönsä jättäneen rintamave- kaisesti rintamasotilaseläkemenot vähenevät
17180: teraanien vähimmäiseläketoimikunnan mallin vuosittain noin 60 milj. markalla, koska vuosit-
17181: mukaisesti. Julkisen talouden vaikean rahoitusti- tainen veteraanien poistuma on noin 12 000 hen-
17182: lanteen vuoksi uudistus esitetään toteutettavaksi kilöä. Osa tästä vähennyksestä voitaisiin kana-
17183: kaksiportaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa yli- voida pienituloisten veteraanien taloudellisen
17184: määräinen rintamalisä korotetaan 35 %:iin kan- aseman kohentamiseen.
17185: saneläkkeen entistä lisäosaa vastaavasta määräs- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17186: tä ja toisessa vaiheessa 46 %:iin.
17187: Vuonna 1999 korotuksen saajien lukumäärä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17188: on arviolta 27 500 veteraania. Uudistus maksaa lakiehdotuksen:
17189: ensimmäisenä vuonna 27 miljoonaa markkaa.
17190:
17191:
17192: Laki
17193: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
17194:
17195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17196: muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (11911977) 9 a §:n
17197: 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 98311996, ja
17198: lisätään 9 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1494/1995 ja mainitussa laissa 983/1996, väliaikaisesti
17199: uusi 4 momentti seuraavasti:
17200:
17201: 9a§ malisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta kan-
17202: saneläkkeen sanottujen markkamäärien ylittä-
17203: Ylimääräinen rintamalisä on 45 prosenttia sii- västä osasta, joka maksettaisiin, jos mainittua
17204: tä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka elinkorkoa ei olisi otettu huomioon kansanelä-
17205: ylittää 3 868,32 markkaa vuodessa. Jos kansan- kettä määrättäessä. Ulkomailta maksettavaa elä-
17206: eläke on kansaneläkelain 25 a §:n mukaan lykät- kettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta
17207: ty tai varhennettu, korotetaan mainittua mark- saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen
17208: kamäärää lykkäysprosentilla tai alennetaan var- suuruisen kansaneläkkeen sanottujen markka-
17209: hennusvähennysprosentilla. Sotilasvammalain määrien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin,
17210: mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen rinta- jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansan-
17211: 2 LA 154/1998 vp
17212:
17213: eläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä elinkorkoa ei olisi otettu huomioon kansanelä-
17214: maksetaan kuitenkin aina vähintään 20 markan kettä määrättäessä. Ulkomailta maksettavaa elä-
17215: suuruisena. kettä tai siihen rinnastettavaa jatkuvaa etuutta
17216: saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy sen
17217: Ylimääräinen rintamalisä on 35 prosenttia sii- suuruisen kansaneläkkeen sanottujen markka-
17218: tä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka määrien ylittävästä osasta, joka maksettaisiin,
17219: ylittää 3 868,32 markkaa vuodessa. Jos kansan- jos mainitut tulot otettaisiin huomioon kansan-
17220: eläke on kansaneläkelain 25 a §:n mukaan lykät- eläkettä määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä
17221: ty tai varhennettu, korotetaan mainittua mark- maksetaan kuitenkin aina vähintään 20 markan
17222: kamäärää lykkäysprosentilla tai alennetaan var- suuruisena.
17223: hennusvähennysprosentilla. Sotilasvammalain
17224: mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen rinta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17225: malisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta kan- kuuta 2000. Lain 4 momentti tulee kuitenkin
17226: saneläkkeen sanottujen markkamäärien ylittä- voimaan l päivänä tammikuuta 1999 ja on voi-
17227: västä osasta, joka maksettaisiin, jos mainittua massa 31 päiväänjoulukuuta 1999.
17228:
17229:
17230: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
17231:
17232: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Timo Järvilahti /kesk Armas Komi /kesk
17233: Annikki Koistinen /kesk Anneli Jäätteenmäki /kesk Jorma Huuhtanen /kesk
17234: Juhani Alaranta /kesk Jukka Vihriälä /kesk Aapo Saari /kesk
17235: Kauko Juhantalo /kesk Hannu Kemppainen /kesk Mauri Pekkarinen /kesk
17236: Timo Kalli /kesk
17237: LA 155/1998 vp
17238:
17239: Lakialoite 155
17240:
17241:
17242:
17243:
17244: Jukka Gustafsson /sd ym.: Lakialoite laiksi vuorotteluvapaakokei-
17245: lusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17246:
17247:
17248: Eduskunnalle
17249:
17250: Lakialaitteessa esitetään lisättäväksi vuorot- kautta. Käsiteltäessä hallituksen esitystä (HE
17251: teluvapaalakiin säännös, jonka mukaan lakon 203/1997 vp) vuorotteluvapaakokeilusta anne-
17252: tai työsulun aika rinnastetaan vuorotteluvapaal- tun lain muuttamisesta eduskunta päätti lisätä
17253: le lähdön edellytyksenä olevan vuoden työssä- lakiin säännöksen, jonka mukaan sairaudesta tai
17254: oloehdon täyttymistä laskettaessa työssäoloon. tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan
17255: Määräaikainen vuorotteluvapaakokeilusta työssäoloon. Tässä yhteydessä ei huomattu teh-
17256: annettu laki (1663/1995) tuli voimaan 1 päivänä dä vastaavaa lisäystä työsulun tai lakonjohdosta
17257: tammikuuta 1996. Lain mukaan kokoaikatyön- tapahtuneista palkattomista poissaoloista.
17258: tekijä voijäädä työnantajansa kanssa tekemänsä Työsulku on työantajan päätöksellä toimeen-
17259: vuorottelusopimuksen perusteella yhdenjaksoi- pantava työtaistelun muoto. Lakko taas on työn-
17260: sesti vähintään 90 kalenteripäivän ja yhteensä tekijäpuolen vastaava laillinen tapa painostaa
17261: enintään 359 kalenteripäivän pituiselle vuorotte- työnantajaa sopimukseen esimerkiksi työehtoi-
17262: luvapaalle. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijäl- hin liittyen. Niiden ajalta ei makseta palkkaa.
17263: le maksetaan työttömyyspäivärahaan suhteutet- Nämä molemmat painostuksen muodot on tar-
17264: tua vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaan kasti säännelty muun muassa työriitalaissa ja ne
17265: edellytyksenä on, että työnantaja palkkaa va- on rinnastettu ihmisoikeuksiin. Se, että näiden
17266: paan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä kiistattomien oikeuksien käyttö saattaa johtaa
17267: työnhakijana olevan henkilön. jonkin muun edun menetykseen sillä tavalla kuin
17268: Vuorotteluvapaalle lähtevän työntekijän osal- vuorotteluvapaalain osalta tapahtuu, ei ole pe-
17269: ta vaaditaan, että työntekijän työssäolo ja palve- rusteita. Siksi asiasta on syytä ottaa nimen-
17270: lussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoi- omainen maininta vuorotteluvapaalakiin, siten,
17271: sesti kestänyt vähintään vuoden välittömästi en- että palkaton poissaolo työsulun tai lakon takia
17272: nen vuorotteluvapaan alkamista. Edellä mainit- rinnastetaan työssäoloon arvioitaessa työssäolo-
17273: tuun vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä ehdon täyttymistä vuorotteluvapaalain osalta.
17274: enintään 30 päivän palkaton poissaolo edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17275: täen, että henkilö viimeisten kolmentoista kuu-
17276: kauden aikana on ollut työssä saman työnanta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17277: jan palveluksessa vähintään kaksitoista kuu- lakiehdotuksen:
17278: 2 LA 155/1998 vp
17279:
17280: Laki
17281: vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17282:
17283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17284: muutetaan 22 päivänäjoulukuuta 1995 annetun lain vuorotteluvapaakokeilusta (1663/1995) 2 §:n
17285: 3 momentti sellaisena kuin se on osaksi laissa 1201/1997, seuraavasti:
17286:
17287: 2§ meisten kolmentoista kuukauden aikana on ollut
17288: työssä saman työnantajan palveluksessa vähin-
17289: Vuorotteluvapaan edellytykset ja ehdot
17290: tään kaksitoista kuukautta. Sairaudesta, tapa-
17291: turmasta, työsulusta tai lakosta johtuva poissa-
17292: Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa
17293: työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työssäoloon.
17294: työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vä-
17295: hintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluva-
17296: paan alkamista. Edellä mainittuun vuoden ajan- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17297: jaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän kuuta 1999.
17298: palkaton poissaolo edellyttäen, että henkilö vii-
17299:
17300:
17301: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
17302:
17303: Jukka Gustafsson /sd Matti Vähänäkki /sd Tarja Filatov /sd
17304: Tuula Haatainen /sd Erkki Partanen /sd Säde Tahvanainen /sd
17305: Kalevi Olin /sd Pia Viitanen /sd Tapio Karjalainen /sd
17306: Pekka Leppänen /vas Marjaana Koskinen /sd Matti Saarinen /sd
17307: Ulla Juurola /sd Tuija Pohjola /sd Esko-Juhani Tennilä /va-r
17308: Mikko Immonen /vas Reino Laine /vas Markku Pohjola /sd
17309: Arto Bryggare /sd Jorma Kukkonen /sd Raimo Holopainen /sd
17310: Vaito Koski /sd Arto Lapiolahti /sd Johannes Koskinen /sd
17311: Kari Rajamäki /sd Pirkko Peltomo /sd Reijo Kallio /sd
17312: Kimmo Kiljunen /sd Klaus Heliberg /sd Eila Rimmi /vas
17313: Iivo Polvi /vas Jaakko Laakso /vas Anne Huotari /vas
17314: Jorma Vokkolainen /vas Kari Uotila /vas Matti HuutoJa /vas
17315: Pekka Saarnio /vas Marja-Leena Viljamaa /sd Timo Laaksonen /vas
17316: Lauri Metsämäki /sd Jorma Rantanen /sd Heikki Rinne /sd
17317: Jukka Roos /sd Maija Rask /sd Mikko Kuoppa /va-r
17318: Veijo Puhjo /va-r Riitta Prusti /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
17319: Reino Ojala /sd Raimo Mähönen /sd Sinikka Hurskainen /sd
17320: Markku Vuorensola /kesk Sulo Aittoniemi /kesk Jarmo Wahlström /vas
17321: Esko Helle /vas
17322: LA 156/1998 vp
17323:
17324: Lakialoite 156
17325:
17326:
17327:
17328: Seppo Kanerva /kok ym.: Lakialoite laiksi hoitovapaallaoloajan
17329: hyväksymisestä ikälisiin ja eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi jul-
17330: kishallinnon virka- ja työsuhteissa
17331:
17332:
17333:
17334: Eduskunnalle
17335:
17336: Vanhemmat, jotka hoitavat kotonaan alle 3- eläkevuosista, luodaan vastaavaksi ajaksi työ-
17337: vuotiaita lapsiaan, jäävät lapsettorniin työtove- paikka työttömälle ja parannetaan julkishallin-
17338: reihinsa verrattuna huonompaan asemaan tule- non kilpailukykyä työnantajana sekä kevenne-
17339: van palkkauksen ja eläkkeiden osalta. Näin käy, tään kuntien alle 3-vuotiaiden hoitokustannuk-
17340: kun henkilö hoitaa kahta tai useampaa eri vuosi- sia.
17341: na syntynyttä lastaan. Töistä poissaoloaikana Asialla on myös myönteinen väestöpoliittinen
17342: eivät ikälisät eikä eläkkeeseen oikeuttava aika vaikutuksensa alenevan syntyvyyden kääntämi-
17343: kerry, vaikka kyseinen henkilö on kasvattanut seksi jälleen nousuun.
17344: maalle uusia veronmaksajia ja kuvitellun eläke- Edelliseltä budjettipäälliköltä saadun selvi-
17345: pommin purkajia. tyksen mukaan lailla olisi toteutuessaan noin
17346: Lakiaioitteella on myös suuri perhepoliittinen miljardin markan lisäävä vaikutus vuosittain val-
17347: sekä työllisyyttä tukeva vaikutus, sillä kompen- tion budjettiin.
17348: soitaessa lapsen kolmen ensimmäisen vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17349: hoito kunkin eri aikoina syntyneen tai kasvatiksi
17350: otetun osalta valtion ja kuntien palveluksessa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17351: yhdellä ikälisällä ja laskematta hoitovuosia pois lakiehdotuksen:
17352:
17353:
17354: Laki
17355: hoitovapaallaoloajan hyväksymisestä ikälisiin ja eläkkeisiin oikeuttavaksi ajaksi julkishallinnon virka-
17356: ja työsuhteissa
17357:
17358: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17359:
17360: 1§ 3§
17361: Sen estämättä mitä työntekijäin eläkelain Tämä laki tulee voimaan 1.1.2000 ja sitä sovel-
17362: (395/1961) 8 §:n 4 momentissa säädetään, aika, letaan vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneiden
17363: jonka alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmat ovat lasten vanhempiin siltä osin kuin lain voimaan
17364: hoitaneet lastaan kotonaan, lasketaan kokonai- tullessa henkilö on vielä alle 3-vuotiaiden hoito-
17365: suudessaan ikälisiin ja eläkkeeseen oikeuttavaksi vapaalla.
17366: ajaksi.
17367:
17368: 2§
17369: Laki koskee valtion ja kuntien palveluksessa
17370: olevia henkilöitä.
17371:
17372:
17373: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
17374:
17375: Seppo Kanerva /kok Pekka Saarnio /vas
17376: Sulo Aittoniemi /kesk Raimo Mähönen /sd
17377: LM 157/1998 rd
17378:
17379: Lagmotion 157
17380:
17381:
17382:
17383:
17384: Eva Biaudet /sv: Lagmotion med förslag tilllag om användning av
17385: könsceller och embryon vid assisterad befruktning och lag om
17386: ändring av lagen om faderskap
17387:
17388:
17389: Tili Riksdagen
17390:
17391:
17392: MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
17393:
17394: 1 motionen föreslås att det stiftas en lag om 18 år och som har godkänts vid hälsokontroll.
17395: användning av könsceller och embryon vid assis- Användningen av könsceller för assisterad be-
17396: terad befruktning samt en lag om ändring av fruktning skall förutsätta samtycke av donatorn.
17397: lagen om faderskap. Denne skall ha möjlighet att återkalla sitt sam-
17398: 1 den föreslagna lagen skall ingå bestämmelser tycke, varefter de donerade könscellerna inte
17399: om utförande av assisterad befruktning, som längre skall få användas.
17400: omfattar bl.a. insemination och provrörsbe- Rättsskyddscentralen för hälsovården skall
17401: fruktning. Assisterad befruktning kan ges såväl föra ett könscellsdonationsregister. Registret
17402: par som ensamstående kvinnor. Lagen ställer skall innehålla uppgifter om könscellsdonatorer-
17403: inga medicinska barnlöshetskrav för att assiste- nas identitet. Den som har sitt ursprung i en
17404: rad befruktning skall få ske. Vid den assisterade donerad könscell eller ett donerat embryo skall
17405: befruktningen får såväl egna könsceller och em- ha rätt att ur registret få uppgift om donatorns
17406: bryon som donerade könsceller och embryon identitet.
17407: användas. Assisterad befruktning skall enligt lagförsla-
17408: En persons könsceller eller embryon skall ald- get få utföras samt könsceller och em bryon lagras
17409: rig få användas för assisterad befruktning utan av sådana verksamhetsenheter som fått tillstånd
17410: hans eller hennes samtycke. Vid assisterad be- av Rättsskyddscentralen f6r hälsovården. Cen-
17411: fruktning skall inte få användas könsceller eller tralen kan återkalla tillståndet om bestämmelser
17412: embryon i vars arvsmassa ingrepp har gjorts eller och föreskrifter inte iakttas i verksamheten.
17413: som har använts för forskning. Användning av 1 lagen om faderskap föreslås ändringar som
17414: embryon som har erhållits genom mångfaldigan- innebär att barnets far skall vara den man som i
17415: de skall likaså vara förbjuden. Inverkan på ett samråd med barnets mor har givit sitt samtycke
17416: barns egenskaper genom vai av könsceller eller tili att assisterad befruktning får utföras. Häv-
17417: embryon skall vara tillåten endast om man på ning av en äkta mans faderskap skall inte vara
17418: detta sätt försöker trygga barnets hälsa. möjlig om barnet har f6tts såsom resultat av
17419: Könsceller för assisterad befruktning skall en- sådan befruktning.
17420: ligt lagförslaget doneras av personer som har fyllt
17421:
17422:
17423:
17424:
17425: ALLMÄN MOTIVERING
17426:
17427: A vsaknaden a v en lagstiftning om assisterad spektiv, utan därtill ansluter sig också flera frå-
17428: befruktning har inte i Finland resulterat i tillvä- gor, t.o.m. frågor i anslutning tili de grundläg-
17429: gagångssätt som kunde anses medicinskt förkast- gande värderingarna kring vad det innebär att
17430: liga. Utförandet av assisterad befruktning kan vara människa, vilka måste avgöras genom lag-
17431: dock inte betraktas enbart ur ett medicinskt per- stiftning.
17432:
17433:
17434:
17435: 28 280044
17436: 2 LM 157/1998 rd
17437:
17438: 1. Barnets bästa som utgångspunkt men som av en eller annan orsak inte vill eller har
17439: möjlighet att }nleda ett sådant parförhållande
17440: 1 artikel 3 i FN:s konvention om barnets rät- med en man. A ven en kvinna som inte lever i ett
17441: tigheter (F ördrS 6011991) föreskrivs att i domsto- parförhållande med en man bör kunna bilda fa-
17442: larnas åtgärder som gäller barn skall barnets milj. Kvinnans frihet att själv bestämma om sin
17443: bästa komma i främsta rummet. 1 konventionen fortplantning borde gälla också assisterad be-
17444: om avskaffande av all slags diskriminering av fruktning.
17445: kvinnor (F ördrS 68/1986), föreskrivs också i arti- 1 praktiken lever många barn avolika orsaker
17446: kell6, som gäller föräldraskap, att barnens bästa enbart tillsammans med den ena av sina föräld-
17447: alltid skall komma i första hand. Det är av vä- rar. Ett stort antal barn uppfostras tili harmonis-
17448: sentlig betydelse att barnets intressen tryggas ge- ka vuxna av mödrar som ensamma försörjer sina
17449: nom lag, eftersom ett barn inte på samma sätt barn. Ensamma mödrar är inte idag längre något
17450: som andra parter själv kan bevaka sina intressen onormalt, utan en vanlig företeelse oberoende
17451: i saken. hur barnen kommit tili. Ett barn som lever med
17452: Barnets rätt att få upplysning om sitt ur- en förälder kan ha fullt goda förutsättningar att
17453: sprung är motiverat med tanke på att ett barn växa tili en lycklig person. Eftersom barnet alltid
17454: som har kommit tili genom assisterad befrukt- skall ha rätt att veta sitt ursprung blir inte den
17455: ning är den enda av parterna som inte själv kan sociala faderslösheten ett större problem än van-
17456: bevaka sina intressen. Därför måste lagstiftaren ligt.
17457: se till att barnets ställning ordnas. Eftersom bara
17458: personen själv kan veta om frågan om biologiskt
17459: ursprung är viktig för honom, skall han ha be- 3. Etiska frågor i anknytning tili assisterad
17460: stämmanderätten i frågan. De övriga parterna befruktning
17461: kan däremot vägra donera könsceller eller ta
17462: emot sådana, om de inte kan acceptera att do- Motionen utgår från ståndpunkten att assiste-
17463: natorns identitet röjs. rad befruktning inte skall få användas för att ge
17464: För rätten att få upplysningar talar männis- barnet vissa önskvärda egenskaper. Det är skäl
17465: kans grundläggande rätt att få kännedom om sitt att förbudet iakttas också när metoder för assis-
17466: biologiska ursprung. Lagstiftningen skall inte terad befruktning anlitas för att avhjälpa ofrivil-
17467: föra med sig lösningar som på ett oåterkalleligt lig barnlöshet.
17468: sätt hindrar en persons möjlighet att få vetskap Det är dock skäl att göra ett undantag från
17469: om sitt eget ursprung. förbudet att påverka barnets egenskaper. Det
17470: Den som har sitt ursprung i en donerad köns- gäller fall där assisterad befruktning används
17471: cell kan uppleva sig haen bristande identitet och därför att ett barn av motsatt kön som har sitt
17472: anse att hans människovärde kränks, om han ursprung i parets egna könsceller löper avsevärd
17473: efter att ha fått kännedom om att assisterad be- risk att drabbas av en allvarlig sjukdom. 1 sådana
17474: fruktning använts inte kan ta reda på sina biolo- fall skall detvara tillåtet att påverka barnets kön
17475: giska rötter eller upplever att hans ursprung un- så att den assisterade befruktningen resulterar i
17476: danhållits honom. Det kan hända att personen i ett barn som inte riskerar att få ifrågavarande
17477: fråga inte kan släppa tanken på sitt ursprung och sjukdom. Att inverka på barnets egenskaper blir
17478: att frågan kan göra det svårare för honom att i detta fall tillåtet därför att man försöker med-
17479: leva ett normalt Iiv. Det är viktigt att inte rubba verka tili att barnet föds friskt.
17480: en ung människas växande identitet med uppgif- Vid assisterad befruktning får inte användas
17481: ter som plötsligt visar sig vara falska eller med könsceller och embryon i vilka arvsmassan har
17482: avsaknad av för hans identitet viktiga uppgifter. manipulerats eller som har använts för forskning.
17483: Förbudet motiveras med att människor som skall
17484: födas inte får bli medel för forskning. Av allmän-
17485: 2. Barnlöshet är mer än ett medicinskt problem- na etiska principer och numera också tilläggspro-
17486: komplex tokollet tili konventionen för mänskliga rättighe-
17487: ter och biomedicin följer också att ett mångfaldi-
17488: Ofrivillig barnlöshet borde inte uppfattas gat, dvs. klonat embryo inte får användas vid
17489: strikt medicinskt, utan inseminering med donera- assisterad befruktning.
17490: de spermier borde vara tillåten också för en kvin- 1 motionen föreslås att assisterad befruktning
17491: na som i och för sig kan bli gravid på normalt sätt, inte får utföras om kvinnan har fyllt 46 år. Gravi-
17492: LM 157/1998 rd 3
17493:
17494: diteten hos en kvinna som är över 45 år är för- Enligt motionen skall den som donerar köns-
17495: knippad med avsevärda hälsorisker såväl för celler eller embryon ha rätt att själv bestämma
17496: modern som barnet. Samtidigt är åldern vald för hur donationen får användas. Enligt lagförslaget
17497: att överensstämma så väl som möjligt med vanli- får donatorn fritt återkalla sitt samtycke tili att de
17498: ga graviditeter. donerade könscellerna eller embryona används
17499: 1 motionen föreslås inga stadganden om anli- för assisterad befruktning. Lagrade könsceller av
17500: tande av surrogatmor. Detta innebär att den be- denna donator får efter återkallelsen inte längre
17501: gränsade användning av denna behandlingsme- användas för assisterad befruktning. Återkallel-
17502: tod som blivit praxis kunde fortgå i Finland. Med sens verkningar sträcker sig inte tili könsceller
17503: anlitande av surrogatmor kan man hjälpa också eller embryon som redan har använts genom att
17504: vissa sådana familjer att få barn för vilka detta de har förts in i en kvinna. Donerat materia! skall
17505: annars vore omöjligt. Enligt finländsk lagstift- inte få användas för assisterad befruktning sedan
17506: ning är den som föder barnet mor tili barnet, mottagaren har fått veta att donatorn har avlidit.
17507: vilket förutsätter att den tilltänkta modern adop- Enligt motionen skall ovan nämnda principer
17508: terar barnet. På den här punkten föreslås heller tillämpas också vid donation av embryon, när
17509: inga ändringar i motionen. Ett problem i sam- sådan donation överhuvudtaget är tillåten. Em-
17510: manhanget är frågan om livmoderuthyrning, där bryon får inte användas om inte såväl äggcells-
17511: surrogatmodern får ersättning i pengar. Detta som spermiedonatorn har givit sitt samtycke där-
17512: arrangemang kan inte godtas, eftersom det leder till. Genom att återkalla sitt samtycke kan den
17513: tili att människor utnyttjas. Vid behov måste ena donatorn ensidigt förhindra användningen
17514: lagstiftningsåtgärder vidtas för att förhindra liv- av embryot.
17515: moderuthyrning.
17516:
17517:
17518: 4. Etiska frågor i anknytning tili donation av 5. Barnets släktskap
17519: könsceller och embryon
17520: 1 lagen om faderskap har inte beaktats att ett
17521: 1 lagförslaget föreslås att förutom parets egna barn kan födas såsom resultat av assisterad be-
17522: könsceller även donerade könsceller - såväl fruktning. Detta vållar missförhållanden, sär-
17523: spermier som äggceller- skall få användas. Det- skilt när donerade spermier används. 1 sådana
17524: ta ger möjlighet att behandla barnlöshet på lika fall kan detvara omöjligt att fastställa faderska-
17525: grunder oberoende av om barnlösheten beror på pet, eller också kan det bli möjligt att få faderska-
17526: mannen eller på kvinnan. Motionen tillåter pet upphävt på den grunden att barnet inte här-
17527: t.o.m. behandling med såväl donerade äggceller stammar från mannen i fråga. När antalet barn
17528: som donerade spermier. Detta kan bli aktuellt i som föds efter assisterad befruktning ökar, kan
17529: de uppenbarligen tämligen sällsynta fall där också antalet problemfall öka.
17530: barnlösheten beror på såväl mannen som kvin- Faderskapsfrågorna i anslutning tili assisterad
17531: nan samt när kvinnan har en medicinsk orsak tili befruktning borde regleras så att man redan när
17532: sin barnlöshet och inte lever i ett parförhållande behandlingen inleds vet hur faderskapet i sinom
17533: meden man. tid kommer att ordnas och hur en bestående
17534: Donation av embryon skall enligt motionen faderskapsrelation kan tryggas. När donerade
17535: vara möjlig när barnlöshet har behandlats med spermier används, är det parternas avsikt att
17536: parets egna könsceller och därvid har skapats barnet såsom far skall ha moderns äkta man eller
17537: flere embryon än vad som behövts för behandling den man som utan att ingå äktenskap med mo-
17538: av barnlösheten. F ör att man inte skall bli tvung- dern lever tillsammans med henne under äkten-
17539: en att låta dessa överblivna embryon och den skapsliknande förhållanden. Avsikten är också
17540: potential att utvecklas tili människa som finns i att inget juridiskt förhållande härvid skall uppstå
17541: dessa förbli outnyttjad, föreslås att paret skall ha mellan barnet och donatorn. Dessa avsikter skall
17542: möjlighet att donera sina överblivna embryon. tas såsom utgångspunkt för reglering av fader-
17543: Barnets släktskap kan härvid ordnas på liknande skapet.
17544: sätt som när provrörsbefruktning har utförts Om barnet föds inom äktenskapet, uppnås det
17545: med hjälp av en donerad äggcell och en donerad önskade resultatet redan med stöd av gällande
17546: spermie. lagstiftning. För att barnet även i de fall då paret
17547: 4 LM 157/1998 rd
17548:
17549: lever under äktenskapsliknande förhållanden 6. Reglering av verksamheten
17550: skall få normala släktskapsförhållanden, föreslås
17551: i motionen att mannens faderskap i dessa fall 1 lagförslaget föreslås att utförandet av sådan
17552: skall baseras på att han i samråd med modern har assisterad befruktning som avses i förslaget samt
17553: givit sitt samtycke tili den assisterade befrukt- lagring av könsceller och embryon skall vara
17554: ningen. beroende av tilistånd.Verksamheten innebär så-
17555: När donerade äggceller används, är parternas dan användning av människans könsceller och
17556: avsikt i allmänhet att den kvinna som föder bar- embryon som förutsätter effektiv tillsyn över
17557: net skall vara dess mor. Däremot har avsikten verksamheten. Serviceproducenten skall vara
17558: inte varit att skapa något juridiskt förhållande förpliktigad att informera och att ordna obliga-
17559: mellan donatorn och barnet. Motionen utgår torisk rådgivning.
17560: från samma tanke. Den gällande lagstiftningen Rättsskyddscentralen för hälsovården beviljar
17561: behöver inte ändras, eftersom de gällande be- tillstånd att lagra könsceller och embryon samt
17562: stämmelserna utgår från att den som föder barnet utföra assisterad befruktning. Rättsskyddscen-
17563: i samtliga fall är barnets mor. tralen skall föra ett könscellsdonationsregister.
17564:
17565:
17566:
17567: DETALJMOTIVERING
17568:
17569: 1. Lagen om användning av könsceller och orörd arvsmassa. Förbudet mot ingrepp i arvs-
17570: embryon vid assisterad befruktning massan motsvarar också bestämmelserna i arti-
17571: kel 13 i konventionen om mänskliga rättigheter
17572: 1 §. Lagen skall gälla all sådan assisterad be- och biomedecin, i viiken det föreskrivs att in-
17573: fruktning som innebär att en människas könscel- grepp i mänskans arvsmassa är tillåtna endast om
17574: ler eller embryon från människa förs in i en kvin- ingreppet inte inverkar på arvsmassan hos per-
17575: na för att åstadkomma graviditet. Lagförslaget sonens avkomma. Enligt 1 mom. 2 punkten får
17576: reglerar också donation och lagring av könsceller vid assisterad befruktning inte användas embry-
17577: och embryon för användning vid assisterad be- on som erhållits genom kloning. Avsikten med
17578: fruktning. 1 2 mom. bestäms för tydlighetens förslaget är att garantera att varje individ som
17579: skull att lagens bestämmelser om könsceller ock- kommer tili genom assisterad befruktning får en
17580: så skall gälla förstadier tili könsceller. Enligt be- egen, genetiskt unik karaktär.
17581: stämmelserna i 3 mom. skall lagen inte gälla Förbudet i 1 mom. 3 punkten som innebär att
17582: åtgärder som parterna privat och på egen hand man vid assisterad befruktning inte får använda
17583: vidtar för att åstadkomma graviditet. Det är inte könsceller och embryon som har använts för
17584: skäl att utsträcka lagens tillämpningsområde tili forskning syftar tili att garantera att könsceller
17585: att gälla denna typ av verksamhet som hör tili den och embryon som används vid assisterad be-
17586: privata sfåren. fruktning skall vara orörda. Med forskning avses
17587: 2 §. Enligt 1 mom. får vid assisterad befrukt- inte observation av könsceller eller embryon som
17588: ning användas egna könsceller och embryon från är avsedda för assisterad befruktning eller åtgär-
17589: dem som behandlas genom assisterad befrukt- der som syftar tili att bibehålla eller förbättra
17590: ning samt donerade könsceller och embryon. könscellernas befruktningsegenskaper och em-
17591: Detta ger omfattande möjligheter tili behandling, bryonas livsduglighet, förutsatt att observatio-
17592: oberoende av orsaken tili barnlösheten. Bestäm- nen eller åtgärden inte äventyrar embryots natur-
17593: melsen i 2 mom. behövs för att det inte skall vara liga utveckling, eller åtgärder genom vilka det
17594: möjligt att kringå lagens stadganden om dona- utan att äventyra embryots naturliga utveckling
17595: tor, donation samt donerade könsceller och em- är möjligt att fastställa att könscellen eller embry-
17596: bryon genom import av donerade könsceller eller ot har en frisk arvsmassa i fråga om en bestämd
17597: embryon. sjukdom eller genom vilka könstilihörigheten
17598: 3 §. Begränsningarna som föreslås i använd- kan fastställas i det syfte som nämns i 4 §.
17599: ningen av könsceller och embryon syftar tili att Könsceller från samma person skall inte i obe-
17600: skydda hälsan och den unika karaktären hos det gränsad utsträckning få användas för assisterad
17601: barn som har sitt ursprung i könscellen eller em- befruktning av andra. Detta begränsas i 2 mom.
17602: bryot. Det skall tryggas att varje barn får en Begränsningen gäller antalet par och kvinnor
17603: LM 157/1998 rd 5
17604:
17605: som får behand1as, men däremot inte anta1et Syftet med bestämme1sen i 2 mom. är att se tili att
17606: barn som får födas. Förs1aget begränsar inte he1- de som behand1as genom assisterad befruktning
17607: 1er möj1igheterna att med donatorns egna köns- med donerade könsceller får en möj1ighet att
17608: celler utföra assisterad befruktning av donatorn förbereda sig för en fami1jesituation där endast
17609: och donatorns partner. den ena förä1dern är eller ingendera är bio1ogisk
17610: Lagförs1aget tillåter 1agring av könsceller och förä1der tili barnet. 1 3 mom. bestäms ytterligare
17611: embryon. 3 och 4 mom. innehåller bestämme1ser om ob1igatorisk rådgivning om dessa frågor som
17612: om när 1agringen skall upphöra och könscellerna de som behand1as genom assisterad befruktning
17613: och embryona förintas. Det föres1ås ingen tids- skall genomgå med en sakkunnig person. För-
17614: gräns för 1agringen för behand1ing av egen barn- utom detta gäller stadgandena om rätt tili infor-
17615: 1öshet, för donerade könsceller och embryon fö- mation i 1agen om patientens ställning och rättig-
17616: res1ås tidsgränsen vara 15 år. Begränsningar före- heter (78511992). En1igt 5 § i nämnda 1ag skall
17617: s1ås också som fö1jd av att det inte är tillåtet att patienten få upp1ysningar bl.a. om o1ika vård-
17618: använda könsceller eller embryon sedan den vars och behand1ingsalternativ och deras verkningar.
17619: könsceller det är frågan om har av1idit eller när 7 §. 1 1 mom. ingår bestämme1ser om donators
17620: samtycket återtagits. å1der och hä1sokontroll av donator. Donation av
17621: 4 §. Det är förbjudet att genom att vä1ja köns- könsceller är en sådan viktig sak för individen att
17622: celler eller embryon eller på annat sätt inverka på tili donator kan godkännas endast en myndig
17623: egenskaperna hos det barn som skall födas. För- person. F örs1aget innebär också att könsceller
17624: s1aget grundar sig på åsikten att assisterad be- från minderåriga, ofödda eller döda inte får an-
17625: fruktning inte bör utföras för att åstadkomma vändas för assisterad befruktning av andra. An-
17626: särski1da egenskaper hos barnet. En1igt 2 mom. vändning av donerade könsceller kan medföra
17627: skall det däremot vara tillåtet att inverka på fara för kvinnans eller barnets hä1sa. Därför före-
17628: barnets hä1sa genom att vä1ja friska könsceller s1ås att donatorn skall godkännas vid hä1sokon-
17629: och embryon. Det skall också vara tillåtet att troll. Kravet motsvarar gällande praxis.
17630: påverka barnets könstillhörighet om ett barn av En1igt 2 mom. får donerade könsceller inte
17631: motsatt kön skulle 1öpa avsevärd risk att drabbas utan donatorns samtycke användas för assiste-
17632: av en allvar1ig sjukdom. Syftet är att barnet skall rad befruktning. Samtycket skall ges i en skriftlig
17633: födas friskt. Förs1aget motsvarar artike1 14 i hand1ing. 1 förordning skall föreskrivas vad som
17634: överenskommelsen om mänsk1iga rättigheter skall framgå av hand1ingen. 1 hand1ingen skall
17635: och biomedicin. t.ex. antecknas donatorns villkor för att donatio-
17636: 5 §. 1 paragrafen anges under vi1ka förutsätt- nen skall kunna användas. Innan donatorn ger
17637: ningar assisterad befruktning får utföras. Assis- sitt samtycke, skall han få tiliräck1ig information
17638: terad befruktning får utföras både för par och om de medicinska och rätts1iga omständigheter
17639: kvinnor. Med par avses ett gift par samt en kvin- som är förknippade med donation av könsceller,
17640: na och en man som 1ever tillsammans under äk- t.ex. om rätten att återta sitt samtycke .. Dona-
17641: tenskaps1iknande förhållanden. Assisterad be- torn skall upp1ysas om att den som har sitt ur-
17642: fruktning får utföras också om kvinnan 1ever sprung i hans könsceller har rätt att få uppgift om
17643: ensam eller tillsammans med en partner av sam- hans identitet. Den som tar emot donationen är
17644: ma kön. Det förutsätts ingen medicinsk orsak tili sky1dig att se tili att informationen ges.
17645: barn1ösheten. Det ankommer he1t på paret och En1igt 3 mom. skall donatorn i samtliga fall ha
17646: kvinnan att avgöra om de är i behov av assisterad rätt att återkalla sitt samtycke. När återkalle1sen
17647: befruktning. Förutsättningen för assisterad be- har skett får donatorns könsceller inte 1ängre
17648: fruktning för ett par är att båda parterna ger sitt användas för assisterad befruktning. Återkalle1-
17649: samtycke tili det. En förutsättning som gäller alla sen görs genom anmä1an tili den serviceprodu-
17650: är att det görs upp en skriftlig hand1ing över cent som har mottagit donationen. Donerade
17651: samtycket. 1 förordning skall stadgas vad som könsceller får inte heller användas efter att servi-
17652: skall ingå i denna hand1ing. 1 2 mom. anges när ceproducenten har fått veta att donatorn har
17653: assisterad befruktning inte får utföras. En1igt av1idit. Begränsningen är motiverad för att förut-
17654: 3 mom. är det 1äkaren som bes1utar om utföran- sättningarna tili assisterad befruktning i mån av
17655: det av assisterad befruktning. möj1ighet skall påminna om vilikoren för norma1
17656: 6 §. Enligt 1 mom. skall den som behand1as fortp1antning.
17657: genom assisterad befrukting få en redogöres1e När donatorn har godkänts vid hä1sokontro1-
17658: om barnets och övriga parters juridiska ställning. 1en skall han tillde1as en donatorskod. Koden
17659: 6 LM 157/1998 rd
17660:
17661: skall användas i stället för donatorns identifie- 11 §. 1 paragrafen bestäms för tydlighetens
17662: ringsuppgifter. Den skall antecknas pä det kärl i skull att de handlingar som avses i lagen är jour-
17663: vilket de donerade könscellerna förvaras. Koden nalhandlingar enligt lagen om patientens ställ-
17664: skall ocksä antecknas pä arkivexemplaret av do- ning och rättigheter. Uppgifterna i handlingarna
17665: natorns samtyckeshandling. När donerade köns- är därmed sekretessbelagda. Paret eller kvinnan
17666: celler och embryon används skall donatorskoden skall inte fä uppgifter om könscellsdonatorn och
17667: alltid antecknas pä arkivexemplaret av parets uppgifter om barnet får inte heller ges tili köns-
17668: samtycke. Serviceproducenten är skyldig att till- cellsdonatorn.
17669: ställa könscellsdonationsregistret uppgifter om 12 §. 1 paragrafen ingår ett allmänt bemyndi-
17670: donatorn. gande att utfårda förordning.
17671: 1 6 mom. föresläs att det skall vara förbjudet 13 §. Kriminaliseringarna i l mom. syftar tili
17672: att betala eller utlova arvode för donation av att se tili att barnets bästa uppfylls och att det inte
17673: könsceller. Det skall dock anses skäligt att dona- bryts mot de etiska utgångspunkterna i lagförsla-
17674: torn har möjlighet att fä ersättning för kostnader get. Straffet är böter eller fångelse i högst ett år.
17675: och ekonomisk förlust som donationen omedel- Förseelsen i 2 mom. gäller utbetalning av arvode.
17676: bart medför. Om detta kan föreskrivas närmare i Straffet är böter. Gärningarna i båda momenten
17677: förordning. skall underlyda allmänt åtal.
17678: 8 §. Enligt 1 mom. skall donation av embryon 14 §. I 1 mom. föres1ås bestämme1ser om la-
17679: för assisterad befruktning vara tillåten om em- gens ikraftträdande. Enligt 2 mom. fär åtgärder
17680: bryona har skapats av donat.~rsparets egoa köns- som verkställigheten av lagen förutsätter vidtas
17681: celler för deras eget bruk. Overb1ivna embryon innan lagen träder i kraft.
17682: får i dessa fall doneras. Vid donation av embryon
17683: tillämpas samma bestämme1ser som vid donation 2. Lagen om ändring av lagen om faderskap
17684: av könsceller. Donation av embryon förutsätter
17685: samtycke av såvä1 kvinnan som mannen. Varde- 3 a §. I paragrafen finns bestämmelser om hur
17686: ra kan separat återkalla sitt samtycke. Bestäm- faderskapet konstateras och fastställs när assiste-
17687: melsen i 2 mom. innebär att embryon som upp- rad befruktning av modern har utförts. Med as-
17688: stått med donerade könsceller inte får användas sisterad befruktning avses behandling enligt 1 §
17689: vid assiterad befruktning av tredje person. Denna lagen om användning av könsceller och embryon
17690: bestämme1se förhindrar vidaredonation av köns- vid assisterad befruktning. Om modern är gift
17691: celler. Donation skall kunna ske i bara ett steg. när barnet föds, är hennes man barnets far. Har
17692: 9 §. Enligt 1 mom. skall rättsskyddscentra1en behandlingen gällt ett par, skall den man faststäl-
17693: för hä1sovården föra ett register över donationer las vara far tili barnet som i samråd med barnets
17694: av könsceller och embryon för assisterad befrukt- mor har givit sitt samtycke tili den assisterade
17695: ning. Avsikten med detta könscellsdonationsre- befruktningen. Enligt 2 mom. skall lagens be-
17696: gister är att den som har sitt ursprung i en done- stämmelser om utredande, fastställande och upp-
17697: rad könscell skall ha möj1ighet att få kännedom hävande av faderskap också tillämpas när assis-
17698: om sitt bio1ogiska ursprung. Enligt 2 mom. exis- terad befruktning av modern har utförts.
17699: terar nämligen i samtliga fall rätten tili det. Moti- 34 §. Tili paragrafen föresläs fogas ett nytt
17700: veringen är att barnets bästa i samt1iga fall skall 3 mom., i vilket bestäms att en domstol inte skall
17701: uppfyllas. fä upphäva den äkta mannens faderskap tili ett
17702: 10 §. Enligt 1 mom. är verksamheten till- inom äktenskapet fött barn om barnet har kom-
17703: ståndspliktig. Rättsskyddscentra1en för hälso- mit tili genom assisterad befruktning och den
17704: värden kan bevi1ja tilistånd både åt verksam- äkta mannen har samtyckt tili åtgärden. Fader-
17705: hetsenheter inom hä1so- och sjukvärden och spe- skapet kan upphävas om den äkta mannen inte
17706: cialläkare med särskilda insikter i befruktnings- gett sitt samtycke eller om det kan visas att barnet
17707: handling. I förordning kan det stadgas om vili- inte avlats genom den assisterade befruktningen.
17708: kor för tillståndet. Centralen kan utfårda när- 42 §. 1 2 mom. föreslås en hänvisning tili nya
17709: mare bestämmelser i samband med tillståndet. 34§ 3 mom.
17710: Dessa kan gälla t.ex. tekniska arrangemang i
17711: anslutning tili lagring av könsceller. Tillständet Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
17712: kan återkallas och verksamheten avbrytas av
17713: centralen. I 2 mom. bestäms om förutsättning- att Riksdagen skall godkänna följande
17714: arna för detta. lagförslag:
17715: LM 157/1998 rd 7
17716:
17717:
17718:
17719:
17720: 1.
17721: Lag
17722: om användning av könsceller och embryon vid assisterad befruktning
17723:
17724: 1 eniighet med riksdagens besiut föreskrivs:
17725:
17726: I§ 3) könsceller och embryon som har använts
17727: för forskning.
17728: Tillämpningsområde
17729: När barn tili fem par eller kvinnor har skapats
17730: Denna Iag gäller utförande av insemination, med samma könscelldonators könsceller, får
17731: provrörsbefruktning eller annan sådan assisterad denna donators könsceller inte Iängre användas
17732: befruktning varvid en könscell eller ett embryo för assisterad befruktning av andra.
17733: från en annan mänska förs in i en kvinna för att Könsceller och embryon som Iagras för att
17734: åstadkomma graviditet. Lagen gäller också do- användas vid behandiing av egen barniöshet
17735: nation och Iagring av könsceller och embryon för skall förintas när det kommer tili serviceprodu-
17736: assisterad befruktning. centens kännedom att denperson vars könsceller
17737: Lagens bestämmeiser om könsceller gäller det är frågan om eller den ena av de personer ur
17738: ocksä förstadier tili könsceller. vars könsceller embryot har skapats har aviidit.
17739: Såsom assisterad befruktning eniigt denna Iag Könscellerna och embryona skall också förintas
17740: betraktas inte åtgärder genom viika en mans obe- när serviceproducenten av ifrågavarande person
17741: handiade och oiagrade sperma förs in i en kvinna har mottagit en begäran om att könscellerna eller
17742: utan att någon som har rätt att utöva Iäkaryrket embryona skall förintas.
17743: i detta värv eller någon annan utomstående per- Donerade könsceller och embryon skall utan
17744: son mot ersättning deitar i utförandet av åtgär- dröjsmåi förintas, om det i samband med en
17745: den. häisokontroll eller annars framgår att de inte kan
17746: användas för assisterad befruktning eller om do-
17747: 2§ natorn eniigt 7 § 4 mom. har återkallat sitt sam-
17748: tycke. Könscellerna eller embryona skall också
17749: Användning av könsceller och embryon vid
17750: assisterad befruktning utan dröjsmåi förintas när det har kommit tili
17751: serviceproducentens kännedom att könscellsdo-
17752: Vid assisterad befruktning fär under de förut- natorn eller den ena av dem som har donerat
17753: sättningar som föreskrivs i denna Iag användas embryot har aviidit. Donerade könsceller och
17754: egna könsceller och embryon från dem som be- embryon skall förintas senast när femton år har
17755: handias genom assisterad befruktning samt förflutit efter att donationen mottogs.
17756: könsceller och embryon som har donerats eniigt
17757: denna Iag.
17758: Importerade könsceller och embryon får an- 4§
17759: vändas vid assisterad befruktning av någon an- Inverkan på barnets egenskaper
17760: nan under de förutsättningar som denna Iag före-
17761: skriver i fråga om donator, donation samt done- Det är förbjudet att genom vai av könsceller
17762: rade könsceller och embryon. eller embryon eller på något annat sätt påverka
17763: egenskaperna hos det barn som skall födas tili
17764: 3§ föijd av assisterad befruktning, om inte något
17765: annat bestäms i 2 mom.
17766: Begränsningar i användningen och lagringen av
17767: könsceller och embryon Häisan hos det barn som skall födas får påver-
17768: kas genom vai av friska könsceller och embryon.
17769: Vid assisterad befruktning får inte användas Barnets könstillhörighet får påverkas, om den
17770: I) könscei,Ier eller embryon i vars arvsmassa assisterade befruktningen sker med parets egna
17771: ingrepp har gjorts, könsceller och ett barn av motsatt kön med dessa
17772: 2) embryon som har erhållits genom mångfai- könsceller skulle Iöpa avsevärd risk att få en
17773: digande, eller allvarlig sjukdom.
17774: 8 LM 157/1998 rd
17775:
17776: 5§ inte användas för assisterad befruktning sedan
17777: donatorn meddelat att han eller hon återkallar
17778: Förutsättningar för utförande av assisterad
17779: befruktning samtycket eller sedan den som har tagit emot
17780: donationen fått veta att donatorn har avlidit.
17781: Assisterad befruktning får utföras när ett par En serviceproducent som har mottagit en
17782: eller en kvinna har samtyckt därtill och det gjorts könscellsdonation skall omedelbart efter att do-
17783: upp en särs~ild handling över samtycket. natorn vid en hälsokontroll som avses i 1 mom.
17784: Assisterad befruktning får inte utföras, om har godkänts såsom könscellsdonator ge dona-
17785: 1) parets ena part är gift med en tredje person, torn en kod samt anteckna koden i i arkivexem-
17786: 2) kvinnan har fyllt 46 år, plaret av den handling som innehåller donatorns
17787: 3) parets ena part har återkallat sitt samtycke samtycke. Därefter skall donatorskoden använ-
17788: tili assisterad befruktning, eller das i stället för donatorns identifieringsuppgifter.
17789: 4) parets ena part har avlidit. När donatorn har tillde1ats en kod en1igt
17790: Om utförande av assisterad befruktning beslu- 4 mom., skall serviceproducenten utan dröjsmål
17791: tar den läkare som behandlar paret eller kvinnan, tillställa könscellsdonationsregistret uppgifter
17792: sedan han har försäkrat sig om att förutsättning- om donatorskoden, donatorns namn, personbe-
17793: arna för sådan befruktning föreligger. teckning eller födelsedatum samt ange huruvida
17794: det är frågan om donation av spermier, äggceller
17795: 6§ eller embryon.
17796: Information och obligatorisk rådgivning Arvode får inte utlovas eller betalas för dona-
17797: tion av könsceller.
17798: Den som behandlas genom assisterad befrukt-
17799: ning skall av serviceproducenten få en redogörel- 8§
17800: se för barnets och övriga parters juridiska ställ- Donation av embryon
17801: ning.
17802: Om donerade könsceller eller embryon an- Ett par med vilkas könsceller embryon har
17803: vänds vid assisterad befruktning, skall service- skapats för att användas vid behandling av paret
17804: producenten dessutom informera de som be- genom assisterad befruktning, får med båda par-
17805: handlas om de eventuella verkningar som barnets ternas samtycke donera överblivna embryon att
17806: biologiska ursprung kan ha på familjemedlem- användas vid assisterad befruktning av tredje
17807: marnas inbördes förhållanden samt hur eventu- person. Angående donation av sådana embryon
17808: ella problem kan förebyggas eller lindras. gäller vad denna lag föreskriver om donation av
17809: Innan behandlingen inleds skall serviceprodu- könsceller.
17810: centen ordna så att de som behandlas samtalar Andra embryon än de som avses i 1 mom. får
17811: om tili den assisterade befruktningen hörande inte mottas för användning eller användas vid
17812: frågor med en sakkunnig person. assisterad befruktning av tredje person.
17813:
17814: 7§ 9§
17815: Könscellsdonator Rätt för den som har sitt ursprung i en donerad
17816: äggcell eller ett donerat embryo att få uppgifter
17817: Könsceller kan doneras av en person som har
17818: fyllt 18 år och som har godkänts vid hälsokon- Rättsskyddscentralen för hä1sovården för ett
17819: troll. register över donationer av könsceller och em-
17820: En könscellsdonators könsceller får användas bryon för assisterad befruktning (könscellsdona-
17821: för assisterad befruktning endast om donatorn i tionsregistret).
17822: en särskild handling har givit ett samtycke med Den som har sitt ursprung i en donerad köns-
17823: detta innehåll tili den serviceproducent som har cell eller ett donerat embryo har rätt att ur köns-
17824: tagit emot donationen. Innan samtycket tas emot cellsdonationsregistret få uppgift om donatorns
17825: skall donatorn informeras om de rättsliga och identitet.
17826: medicinska omständigheter som är förknippade
17827: med donation av könsceller. 10 §
17828: Donatorn kan återkalla sitt samtycke genom Tillstånd för verksamheten
17829: ett meddelande tili den serviceproducent som har
17830: tagit emot donationen. Donatorns könsceller får Lagring av könsceller och embryon samt utfö-
17831: LM 157/1998 rd 9
17832:
17833: rande av assisterad befruktning förutsätter till- I3 §
17834: stånd av Rättsskyddscentraien för häisovården. I Strajjbestämmelser
17835: samband med beviijande av tillstånd kan centra-
17836: Ien också meddeia närmare föreskrifter om utöv- Den som
17837: ningen av verksamheten. I) i strid med bestämmeiserna i 3 § I mom.
17838: Om gällande bestämmeiser eller föreskrifter använder könsceller eller embryon för assisterad
17839: inte iakttas vid utförandet av assisterad befrukt- befruktning,
17840: ning eller Iagring av könsceller eller embryon, 2) i strid med 4 § påverkar eller försöker påver-
17841: kan centraien återkalla ett tillstånd som den be- ka ett barns egenskaper,
17842: viijat eniigt I mom. eller bestämma att verksam- 3) tar emot eller vid assisterad befruktning för
17843: heten skall avbrytas tills bristerna eller missför- åstadkommande av graviditet använder könscei-
17844: hållandena har avhjäipts. Ier eller embryon utan samtycke av den vars
17845: könsceller eller embryon det är frågan om,
17846: II § 4) försummar att iaktta bestämmeiserna om
17847: personuppgifter och handiingar, eller
17848: Sekretessbestämmelser
17849: 5) Iagrar könsceller eller embryon eller utför
17850: Handiingar som avses i denna Iag är journai- assisterad befruktning utan tillstånd som avses i
17851: handiingar eniigt Iagen om patientens ställning 10 §,
17852: och rättigheter (785/1992). Uppgifter ur den arki- skall för brott mot bestämmelserna om assiste-
17853: verade handiing som uppgjorts över ett pars sam- rad befruktning dömas tili böter eller fångeise i
17854: tycke och i viiken könscellsdonatorns kod har högst ett år.
17855: antecknats och uppgifter ur könscellsdonations- Den som i strid med 7 § 6 mom. betaiar arvode
17856: registret får i eniighet med denna Iag utlämnas eller ersättning för donation av könsceller, skall
17857: endast åt den som har sitt ursprung i donatorns för försee/se mot bestämmelserna om assisterad
17858: könscell. befruktning dömas tili böter.
17859: Brott mot tystnadspiikt som bestäms i II §
17860: I2 § bestraffas eniigt 38 kap. I eller 2 § strafflagen (39/
17861: Närmare bestämmelser I889), om inte gärningen skall bestraffas eniigt
17862: 40 kap. 5 § strafflagen eller strängare straff för
17863: Närmare bestämmeiser om verkställigheten gärningen bestäms någon annanstans i Iag.
17864: av denna Iag utfårdas genom förordning.
17865:
17866: I4 §
17867: Ikraftträdande
17868: Denna Iag träder i kraft den .
17869: Åtgärder som verställigheten av Iagen förut-
17870: sätter får vidtas innan Iagen träder i kraft.
17871: 10 LM 157/1998 rd
17872:
17873:
17874: 2.
17875: Lag
17876: om ändring av lagen om faderskap
17877:
17878: 1 en1ighet med riksdagens bes1ut
17879: ändras i 1agen den 5 september 1975 om faderskap (700/1975) 42 § 2 mom. sådant det lyder i lag 351/
17880: 1980, samt
17881: fogas tilllagen en ny 3 a § och till34 §, sådan den lyder delvis ändrad i lag 351/1980, ett nytt 3 mom.,
17882: varvid det nuvarande 3 mom. blir 4 mom., som följer:
17883:
17884: 3a§ barnet har fötts till följd av assisterad befrukt-
17885: ning som avses i 3 a § och den äkta mannen har
17886: Fadern till ett barn som har fötts tillföljd av
17887: givit sitt samtycke till åtgärden.
17888: assisterad befruktning
17889: Har assisterad befruktning av barnets mor ut-
17890: förts, är den man som i samråd med barnets mor
17891: har givit sitt samtycke tili assisterad befruktning 42§
17892: far till barnet, om det med beaktande av moderns Upphävande av erkänt faderskap
17893: samt mannens utsagor och samtliga övriga om-
17894: ständigheter kan anses vara styrkt att barnet har
17895: fötts till följd av den assisterade befruktningen. Angående talan om upphävande av erkänt
17896: Är barnet fött under äktenskap eller under den i faderskap gäller i tillämpliga delar 34 § 1 och 3
17897: 2 § nämnda tiden efter att äktenskapet hade upp- mom., 35 § 3 och 4 mom. samt 36-41 §.
17898: lösts på grund av mannens död är dock den äkta
17899: mannen barnets far, enligt vad som bestäms i 2 §.
17900: Vad denna lag föreskriver om utredande, fast- Denna lag träder i kraft den
17901: ställande och upphävande av faderskap skall Om barnet är fött innan denna lag har trätt i
17902: också tillämpas när assisterad befruktning har kraft skall angående fastställande av faderskap
17903: utförts så som avses i 1 mom. tillämpas de bestämmelser som gällde när denna
17904: lag trädde i kraft.
17905: 34§ Bestämmelserna i 34 § 3 mom. samt 42 §
17906: 2 mom. skall tillämpas också när assisterad be-
17907: Grundernaför upphävande av faderskap
17908: fruktning som avses i 3 a § har utförts innan den-
17909: na lag har trätt i kraft.
17910: Oberoende av vad som bestäms i 1 och 2 mom.
17911: kan faderskapet dock inte på talan upphävas, om
17912:
17913:
17914: Helsingforsden 13 januari 1999
17915:
17916: Eva Biaudet /sv
17917: LA 157/1998 vp
17918:
17919: Lakialoite 157 Suomennos
17920:
17921:
17922:
17923:
17924: Eva Biaudet /r: Lakialoite laiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä
17925: avusteisessa hedelmöityksessä ja laiksi isyyslain muuttamisesta
17926:
17927:
17928: Eduskunnalle
17929:
17930:
17931: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17932:
17933: Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki su- sytty terveystarkastuksessa. Sukusolujen käyttö
17934: kusolujen ja alkioiden käytöstä avusteisessa he- avusteisessa hedelmöityksessä edellyttää luovut-
17935: delmöityksessä ja laki isyyslain muuttamisesta. tajan suostumusta. Luovuttaja voisi peruuttaa
17936: Ehdotettuun lakiin sisältyisivät säännökset suostumuksensa, minkä jälkeen luovutettuja su-
17937: avusteisesta hedelmöityksestä, joka käsittäisi kusoluja ei saisi enää käyttää.
17938: mm. keinosiemennyksen ja koeputkihedelmöi- Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitäisi
17939: tyksen. Avusteinen hedelmöitys voidaan suorit- rekisteriä sukusolujen luovutuksista. Rekisteri
17940: taa sekä pareille että yksinäisille naisille. Laki ei sisältäisi tiedot sukusolujen luovuttajien henki-
17941: aseta lääketieteellisiä lapsettomuusvaatimuksia löllisyydestä. Luovutetusta sukusolusta tai luo-
17942: avusteiselle hedelmöitykselle, jossa saataisiin vutetusta alkiosta syntyneellä henkilöllä olisi oi-
17943: käyttää sekä omia sukusoluja ja alkioita että keus saada rekisteristä tieto luovuttajan henki-
17944: luovutettuja sukusoluja ja alkioita. löllisyydestä.
17945: Kenenkään sukusoluja tai alkioita ei saisi Lakiehdotuksen mukaan avusteista hedelmöi-
17946: käyttää avusteisessa hedelmöityksessä ilman hä- tystä saisivat suorittaa ja sukusoluja ja alkioita
17947: nen suostumustaan. Avusteisessa hedelmöityk- varastoida Terveydenhuollon oikeusturvakes-
17948: sessä ei saisi käyttää sukusoluja eikä alkioita, kukselta luvan saaneet terveydenhuollon toimin-
17949: joiden perimään on puututtu taijoita on käytetty tayksiköt Keskus voisi peruuttaa luvan, jos toi-
17950: tutkimustoiminnassa. Toisintarualla saatujen al- minnassa ei noudateta voimassa olevia säännök-
17951: kioiden käyttö olisi myös kielletty. Lapsen omi- siä ja määräyksiä.
17952: naisuuksiin vaikuttaminen sukusoluja tai alkioi- Isyyslakiin ehdotettavien muutosten mukaan
17953: ta valikoimaila olisi mahdollista vain, jos siten lapsen isä on se mies, joka yhdessä lapsen äidin
17954: pyritään turvaamaan syntyvän lapsen terveys. kanssa antoi suostumuksensa avusteiseen hedel-
17955: Sukusoluja saisi lakiehdotuksen mukaan luo- möitykseen. Aviomiehen isyyttä ei voitaisi ku-
17956: vuttaa käytettäväksi avusteisessa hedelmöityk- mota, jos lapsi on syntynyt tällaisesta hedelmöi-
17957: sessä 18 vuotta täyttänyt henkilö ,joka on hyväk- tyksestä.
17958:
17959:
17960:
17961:
17962: YLEISPERUSTELUT
17963:
17964: Avusteista hedelmöitystä koskevan lainsää- 1. Lähtökohdaksi lapsen paras
17965: dännön puuttuminen ei ole johtanut Suomessa
17966: menettelytapoihin, joita olisi pidettävä lääketie- Lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopi-
17967: teellisesti hylättävinä. Avusteista hedelmöitystä muksen (SopS 60/1991) 3 artiklassa määrätään,
17968: ei kuitenkaan voida tarkastella ainoastaan lääke- että tuomioistuinten lapsia koskevissa toimissa
17969: tieteellisestä näkökulmasta, vaan siihen liittyy on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
17970: useita ihmisyyden perusarvojakin koskevia kysy- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista kos-
17971: myksiä, jotka on ratkaistava lainsäädännöllä. kevassa yleissopimuksen (SopS 68/1986) van-
17972: 2 LA 157/1998 vp
17973:
17974: hemmuutta koskevassa 16 artiklassa määrätään, Yksinhuoltajaäidit kasvattavat suuren joukon
17975: että kaikissa tapauksissa lasten edut ovat ensisi- lapsia harmonisiksi aikuisiksi. Yksinhuoltajaäi-
17976: jaisia. Lapsen edun turvaaminen lailla on olen- dit eivät ole nykyisin enää mikään epänormaali
17977: naisen tärkeää, koska lapsi ei muiden osapuolten ilmiö, vaan tämä on tavallista siitä riippumatta,
17978: tavoin voi valvoa etujaan asiassa. miten lapset ovat syntyneet. Yhden vanhemman
17979: Lapsen oikeus tiedon saamiseen alkuperäs- kanssa elävällä lapsella voi olla täysin hyvät edel-
17980: tään on perusteltua myös siksi, että avusteisesta lytykset kasvaa onnelliseksi ihmiseksi. Koska
17981: hedelmöityksestä syntyvä lapsi on toiminnan ai- lapsella tulee aina olla oikeus tietoon alkuperäs-
17982: noa osapuoli, joka ei voi itse valvoa etujaan. Sen tään, sosiaalisesta isättömyydestä ei tule tavan-
17983: vuoksi lainsäätäjän on huolehdittava hänen ase- omaista suurempaa ongelmaa.
17984: mansa järjestämisestä. Koska vain tämä henkilö
17985: voi tietää, onko biologista alkuperää koskeva
17986: tieto hänelle tärkeä, hänellä tulee olla asiassa 3. Avusteiseen hedelmöitykseen liittyvät eettiset
17987: päätösvalta. Muut osapuolet voivat sitä vastoin kysymykset
17988: kieltäytyä sukusolujen luovuttamisesta tai vas-
17989: taanottamisesta, jos he eivät voi hyväksyä luo- Aloitteen lähtökohtana on, että avusteista he-
17990: vuttajan henkilöä koskevan tiedon paljastamis- delmöitystä ei saa käyttää tiettyjen toivottujen
17991: ta. ominaisuuksien antamiseksi lapselle. Tätä kiel-
17992: Tiedonsaantioikeutta puoltavat perusteet ko- toa on syytä noudattaa myös silloin, kun avustei-
17993: rostavat ihmisen perustavanlaatuista oikeutta sen hedelmöityksen menetelmiä käytetään tahat-
17994: saada tietää biologinen alkuperänsä. Lainsää- toman lapsettomuuden poistamiseksi.
17995: dännöllä ei saisi luoda sellaisia ratkaisuja, joilla On kuitenkin syytä tehdä yksi poikkeus lapsen
17996: mahdollisuus oman alkuperän selville saamiseen ominaisuuksiin vaikuttamista koskevasta kiel-
17997: peruuttamattomasti estetään. losta. Tämä koskee tapauksia, joissa avusteista
17998: Luovutetusta sukusolusta syntynyt saattaa hedelmöitystä käytetään sen vuoksi, että parin
17999: kokea identiteettinsä vajavaiseksi ja katsoa ih- omista sukusoluista syntyvällä, toista sukupuol-
18000: misarvonsa tulleen loukatuksi,jos hän hedelmöi- ta olevalla lapsella olisi huomattava vaara saada
18001: tyshoidosta tiedon saatuaan ei voi selvittää bio- vakava sairaus. Tällaisessa tapauksessa lapsen
18002: logisia juuriaan tai kokee alkuperänsä salatuksi sukupuoleen vaikuttaminen olisi sallittua siten,
18003: häneltä. Kysymys alkuperästä voi jäädä askar- että avusteisen hedelmöityksen tuloksena syntyi-
18004: ruttamaan ja vaikeuttamaan normaalia elämää. si lapsi,jolla ei olisi vaaraa saada kyseistä sairaut-
18005: On tärkeää, ettei nuoren ihmisen kehittyvää ta. Tässä tapauksessa lapsen ominaisuuksiin vai-
18006: identiteettiä järkytetä yhtäkkiä virheellisiksi kuttaminen on sallittua sen vuoksi, että tällä py-
18007: osoittautuvilla tiedoilla tai hänen identiteettinsä ritään myötävaikuttamaan siihen, että lapsi syn-
18008: kannalta tärkeiden tietojen puuttumisella. tyy terveenä.
18009: Avusteisessa hedelmöityksessä ei saa käyttää
18010: sellaisia sukusoluja ja alkioita, joiden perimään
18011: 2. Lapsettomuus on muutakin kuin lääketieteelli- on puututtu taijoita on käytetty tutkimustoimin-
18012: nen ongelma nassa. Tämän kiellon perusteena on se, etteivät
18013: syntyvät ihmiset saa joutua tutkimustoiminnan
18014: Tahatonta lapsettomuutta ei tulisi ymmärtää välikappaleiksi. Yleisistä eettisistä periaatteista
18015: tiukan lääketieteellisesti, vaan luovutetuilla siit- ja nykyisin myös ihmisoikeuksien ja biolääketie-
18016: tiöillä suoritettavan keinosiemennyksen tulisi teen sopimuksen lisäpöytäkirjasta seuraa se, ettei
18017: olla mahdollista myös naiselle, joka sinänsä ky- toisinnetun eli niin sanotusti kloonatun alkion
18018: kenisi tulemaan normaalisti raskaaksi, mutta käyttöä sallita avusteisessa hedelmöityksessä.
18019: joka ei syystä tai toisesta halua tai jolla ei ole Aloitteessa ehdotetaan, ettei avusteista hedel-
18020: mahdollisuutta luoda tällaista parisuhdetta mie- möitystä saa suorittaa, jos nainen on täyttänyt 46
18021: hen kanssa. Myös naisen, joka ei elä miehen vuotta. Yli 45-vuotiaan naisen raskauteen liittyy
18022: kanssa parisuhteessa, tulee voida muodostaa merkittäviä terveysriskejä sekä äidille että lapsel-
18023: perhe. Naisen vapauden päättää itsenäisesti li- le. Ikä on myös valittu siten, että se olisi mahdol-
18024: sääntymisestään tulisi koskea myös avusteista lisimman yhdenmukainen tavallisten raskauksi-
18025: hedelmöitystä. en kanssa.
18026: Käytännössä monet lapset elävät eri syistä Aloitteessa ei ehdoteta säännöksiä sijaissyn-
18027: yhdessä ainoastaan toisen vanhempansa kanssa. nyttäjän käytöstä. Tämän mukaisesti tämän hoi-
18028: LA 157/1998 vp 3
18029:
18030: tomuodon käytännössä rajoittuneeksi muodos- seen. Peruutuksen vaikutukset eivät ulotu suku-
18031: tunut käyttö voisijatkua Suomessa. Sijaissynnyt- soluihin tai alkioihin,jotka on jo käytetty viemäl-
18032: täjän avulla voidaan myös auttaa eräitä sellaisia lä ne naiseen. Luovutusta ei ole lupa käyttää
18033: perheitä lapsen saamisessa, joille tämä olisi muu- avusteiseen hedelmöitykseen enää sen jälkeen,
18034: ten mahdotonta. Suomen lainsäädännön mu- kun luovutuksen vastaanottaneen tietoon on tul-
18035: kaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti, mikä edel- lut, että luovuttaja on kuollut.
18036: lyttää lapsen ajatellun äidin adoptoivan lapsen. Edellä selostettuja periaatteita on aloitteen
18037: Tältä osin aloitteessa ei myöskään esitetä muu- mukaan sovellettava myös alkioiden luovutuk-
18038: toksia. Ongelmana tässä yhteydessä on kohdun- seen tapauksissa, joissa alkion luovuttaminen
18039: vuokraus, jossa sijaissynnyttäjä saa korvauksen ylipäätään on sallittua. Alkion käyttöön tarvi-
18040: rahana. Tätäjärjestelyä ei voi hyväksyä, koska se taan sekä munasolun että siittiön luovuttajan
18041: johtaa ihmisten hyväksikäyttöön. Tarvittaessa suostumus. Toinen osapuoli voi yksin estää al-
18042: on ryhdyttävä lainsäädäntötoimiin kohdun- kion käytön peruuttamaila suostumuksensa.
18043: vuokrauksen estämiseksi.
18044:
18045: 5. Lapsen sukuasema
18046: 4. Sukusolujen ja alkioiden luovuttamiseen
18047: liittyvät eettiset kysymykset Isyyslaissa ei ole otettu huomioon lapsen syn-
18048: tymistä avusteisen hedelmöityksen tuloksena.
18049: Lakiehdotuksessa esitetään sallittavaksi pa- Tästä aiheutuu epäkohtia erityisesti silloin, kun
18050: rien omien sukusolujen lisäksi myös luovutettu- avusteisessa hedelmöityksessä käytetään luovu-
18051: jen sukusolujen - sekä siittiöiden että munaso- tettuja siittiöitä. Isyyden vahvistaminen saattaa
18052: lujen - käyttö. Tämä mahdollistaisi lapsetto- tällöin olla mahdotonta, tai lisäksi isyys voidaan
18053: muuden yhtäläisen hoidon siitä riippumatta,joh- saada kumotuksi sillä perusteella, ettei lapsi pol-
18054: tuuko lapsettomuus miehestä vai naisesta. Aloit- veudu kyseisestä miehestä. Avusteisen hedelmöi-
18055: teen mukaan jopa luovutettujen sekä munasolu- tyksen avulla syntyvien lasten lukumäärän kas-
18056: jen että siittiöiden käyttö hoidossa on sallittua. vun seurauksena ongelmatapaukset voivat li-
18057: Tämä voisi ilmeisesti tulla kyseeseen jokseenkin sääntyä.
18058: harvinaisissa tapauksissa, joissa lapsettomuus Avusteiseen hedelmöitykseen liittyvät isyys-
18059: johtuu sekä miehestä että naisesta sekä silloin, kysymykset olisi säänneltävä siten, että jo hoi-
18060: kun naisella on lääketieteellinen syy lapsetto- toon ryhdyttäessä tiedetään, miten lapsen isyys
18061: muuteenja hän ei elä miehen kanssa parisuhtees- tullaan aikanaanjärjestämään ja miten isyyssuh-
18062: sa. teen pysyvyys turvataan. Silloin, kun avusteises-
18063: Alkioiden luovutus olisi esityksen mukaan sa hedelmöityksessä käytetään luovutettuja siit-
18064: mahdollista tilanteessa, jossa parin lapsettomuu- tiöitä, osapuolten tarkoituksena on, että lapsen
18065: den hoitamiseksi on luotu alkioita asianomaisen isäksi tulee äidin aviomies tai mies, joka avioliit-
18066: parin omista sukusoluista, ja alkioita on tällöin toa solmimatta elää äidin kanssa avioliitonomai-
18067: saatu enemmän kuin lapsettomuuden hoitami- sessa suhteessa. Tarkoituksena on myös, ettei
18068: seksi tarvittiin. Jotta ylijääneitä alkioita ja niissä lapsen ja luovuttajan välille tällöin synny min-
18069: olevaa ihmiseksi kehittymisen potentiaalia ei tar- käänlaista oikeudellista suhdetta. Isyyden sään-
18070: vitsisi jättää käyttämättä, ehdotuksen mukaan telyn lähtökohdaksi on perusteltua ottaa nämä
18071: pari voi luovuttaa ylijääneet alkiot. Lapsen suku- tarkoitukset.
18072: laisasema voidaan tällöin järjestää samaan ta- Jos lapsi syntyy avioliitossa, haluttuun tulok-
18073: paan kuin niissä tapauksissa, joissa koeputkihe- seen päästään jo voimassa olevan lainsäädännön
18074: delmöitys on suoritettu luovutettua munasolua perusteella. Jotta lapselle voitaisiin myös niissä
18075: ja siittiötä käyttäen. tapauksissa, joissa pari elää avioliitonomaisissa
18076: Aloitteen mukaan sukusolujen ja alkioiden olosuhteissa, turvata normaalit sukulaisuussuh-
18077: luovuttajalla on oikeus päättää luovutuksen käy- teet, aloitteessa ehdotetaan, että miehen isyys
18078: töstä. Luovuttajan suostumus luovutettujen su- perustettaisiin näissä tapauksissa siihen, että hän
18079: kusolujen tai alkioiden käyttöön avusteisessa he- on yhteisymmärryksessä äidin kanssa antanut
18080: delmöityksessä on lakiehdotuksen mukaan va- suostumuksensa avusteiseen hedelmöitykseen.
18081: paasti peruutettavissa. Peruutuksen tapahduttua Käytettäessä luovutettuja sukusoluja osa-
18082: ei luovuttajan varastossa olevia sukusoluja tai puolten tarkoitus on yleensä, että lapsen synnyt-
18083: alkioita saa käyttää avusteiseen hedelmöityk- tävä nainen on sen äiti. Sen sijaan tarkoituksena
18084: 4 LA 157/1998 vp
18085:
18086: ei ole ollut luoda oikeudellista suhdetta luovutta- kioiden varastointi ovat luvanvaraista toimintaa.
18087: janja lapsen välille. Aloitteessa lähdetään samas- Tässä toiminnassa käytetään ihmisen sukusoluja
18088: ta ajatuksesta. Voimassa olevaa lainsäädäntöä ei ja alkioita tavalla, joka edellyttää toiminnan te-
18089: tarvitse muuttaa, koska voimassa olevat sään- hokasta valvontaa. Palvelujen tuottaja on velvol-
18090: nökset lähtevät siitä, että lapsen synnyttäjä on linen tiedottamaan ja järjestämään pakollista
18091: kaikissa tapauksissa lapsen äiti. neuvontaa.
18092: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myön-
18093: tää luvan sukusolujen ja alkioiden varastoimi-
18094: 6. Toiminnan sääntely seen sekä avusteisen hedelmöityksen suorittami-
18095: seen. Oikeusturvakeskus pitää sukusolujen luo-
18096: Lakiehdotuksen mukaan siinä tarkoitettu vutusten rekisteriä.
18097: avusteinen hedelmöitys sekä sukusolujen ja al-
18098:
18099:
18100: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
18101:
18102: 1. Laki sukusolujen ja alkioiden käytöstä kaan avusteisessa hedelmöityksessä ei saa käyt-
18103: avusteisessa hedelmöityksessä tää kloonaamalla saatuja alkioita. Ehdotuksen
18104: tavoitteena on turvata jokaiselle avusteisen he-
18105: 1 §. Laki koskee kaikkea sellaista avusteista delmöityksen avulla syntyvälle yksilölle oma ge-
18106: hedelmöitystä, jossa ihmisen sukusolu tai alkio neettinen ainutlaatuisuutensa.
18107: viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetyn
18108: Lakiehdotuksessa säännellään myös sukusolujen kiellon, joka koskee tutkimustoiminnassa käy-
18109: ja alkioiden luovuttamista ja varastointia avus- tettyjen sukusolujen ja alkioiden käyttöä avustei-
18110: teista hedelmöitystä varten. Pykälän 2 momen- sessa hedelmöityksessä, tarkoituksena on turva-
18111: tissa säädetään selvyyden vuoksi, että lain sään- ta avusteisessa hedelmöityksessä käytettävien su-
18112: nökset sukusoluista koskevat myös sukusolujen kusolujen ja alkioiden koskemattomuus. Tutki-
18113: esiasteita. Pykälän 3 momentin säännösten mu- mustoiminnalla ei tarkoiteta sukusolujen tai al-
18114: kaan laki ei koskisi yksityisesti ja omatoimisesti kioiden havainnointia, tai toimenpiteitä, joiden
18115: suoritettavia toimenpiteitä raskauden aikaan- tarkoituksena on ylläpitää tai parantaa suku-
18116: saamiseksi. Lain soveltamisalaa ei ole syytä ulot- solujen hedelmöitymiskykyäja alkioiden elinkel-
18117: taa tällaiseen yksityisyyden piiriin kuuluvaan toi- poisuutta edellyttäen, ettei havainnointi tai toi-
18118: mintaan. menpide vaaranna alkion luonnollista kehitystä
18119: 2 §. Pykälän 1 momentin mukaan avusteisessa tai toimenpiteitä, joilla alkion luonnollista kehi-
18120: hedelmöityksessä saadaan käyttää avusteiseen tystä vaarantamatta voidaan todeta sukusolu tai
18121: hedelmöitykseen osallistuvien omia sukusoluja alkio tutkitun sairauden osalta perimäitään ter-
18122: ja alkioita sekä luovutettuja sukusoluja ja alkioi- veeksi tai vahvistaa sukupuoli 4 §:ssä mainitussa
18123: ta. Tämä antaa laajat mahdollisuudet hoidon tarkoituksessa.
18124: antamiseen syystä riippumatta. Pykälän 2 mo- Saman henkilön sukusoluja ei saa rajoittamat-
18125: mentin säännös on tarpeen, jotta luovuttajaa, tomasti käyttää muille suoritettavassa avustei-
18126: luovutusta sekä luovutettuja sukusoluja ja al- sessa hedelmöityksessä. Tämä rajataan 2 mo-
18127: kioita koskevien lain säännösten kiertäminen ei mentissa. Rajoitus koskee parien ja naisten mää-
18128: olisi mahdollista tuomalla maahan luovutettuja rää, mutta ei sen sijaan syntyvien lasten määrää.
18129: sukusoluja tai alkioita. Ehdotus ei myöskään rajoita luovuttajan ja hä-
18130: 3 §. Sukusolujen ja alkioiden käytölle ehdotet- nen kumppaninsa hoitamista luovuttajan omilla
18131: tujen rajoitusten tarkoituksena on suojata suku- sukusoluilla.
18132: solusta tai alkioista syntyvän lapsen terveys ja Lakiehdotus sallii sukusolujen ja alkioiden
18133: ainutlaatuisuus. Tällä turvataan jokaisen lapsen varastoinnin. Pykälän 3 ja 4 momentti sisältävät
18134: perimän koskemattomuus. Perimään puuttumi- säännökset varastoinnin lopettamisesta sekä su-
18135: sen kielto vastaa ihmisoikeuksien ja biolääketie- kusolujen ja alkioiden tuhoamisesta. Varastoin-
18136: teen sopimuksen 13 artiklaa, jossa ihmisen peri- nille ei esitetä minkäänlaista aikarajaa oman lap-
18137: mään puuttuminen sallitaan vain, jos puuttumi- settomuuden hoitoon. Luovutettujen sukusolu-
18138: sella ei ole vaikutuksia asianomaisen jälkeläisten jen ja alkioiden varastointiaikarajaksi ehdote-
18139: perimään. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mu- taan 15 vuotta. Rajoituksia ehdotetaan myös sen
18140: LA 157/1998 vp 5
18141:
18142: vuoksi, että sukusolujen tai alkioiden käyttö ei ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992). Mai-
18143: ole sallittua sen jälkeen, kun henkilö, jonka suku- nitun lain 5 §:n mukaan potilaan tulee saada tie-
18144: soluista on kysymys, on kuollut tai kun suostu- toja mm. eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaiku-
18145: mus on peruutettu. tuksista.
18146: 4 §. Vaikuttaminen syntyvän lapsen ominai- 7 §. Pykälän 1 momenttiin sisältyy säännökset
18147: suuksiin valikoimaila sukusoluja ja alkioita tai luovuttajan iästa ja terveystarkastuksesta. Suku-
18148: muulla tavalla on kiellettyä. Ehdotus perustuu solujen luovuttaminen on niin tärkeä yksilöä
18149: näkemykseen, jonka mukaan avusteista hedel- koskeva asia, että luovuttajaksi voidaan hyväk-
18150: möitystä ei tule käyttää haluttujen ominaisuuk- syä ainoastaan täysi-ikäinen. Ehdotus merkitsee
18151: sien saamiseksi syntyvälle lapselle. Pykälän 2 mo- lisäksi, ettei myöskään alaikäisiltä, syntymättö-
18152: mentin mukaan syntyvän lapsen terveyteen saa- miltä tai kuolleilta saatuja sukusoluja saa käyt-
18153: daan vaikuttaa valikoimaila terveiksi todettuja tää toiselle suoritettavassa avusteisessa hedel-
18154: sukusoluja ja alkioita. Lapsen sukupuoleen vai- möityksessä. Luovutettujen sukusolujen käyt-
18155: kuttaminen olisi myös sallittua, jos vastakkaista töön voi liittyä vaara naisen tai lapsen terveydel-
18156: sukupuolelta olevalla lapsella olisi huomattava le. Tämän vuoksi ehdotetaan, että luovuttajan
18157: vaara saada vakava sairaus. Tarkoituksena on tulee olla hyväksytty terveystarkastuksessa. Vaa-
18158: turvata lapsen syntyminen terveenä. Ehdotus on timus vastaa nykyistä käytäntöä.
18159: ihmisoikeuksien ja biolääketieteen sopimuksen Pykälän 2 momentin mukaan luovutettuja su-
18160: 14 artiklan mukainen. kusoluja ei saa käyttää ilman luovuttajan suostu-
18161: 5 §. Pykälässä määritellään avusteisen hedel- musta avusteiseen hedelmöitykseen. Suostumus
18162: möityksen edellytykset. A vusteinen hedelmöitys on annettava kirjallisessa asiakirjassa. Asetuk-
18163: saadaan suorittaa sekä pareille että naisille. Paril- sella säädetään asiakirjan sisällöstä. Asiakirjaan
18164: la tarkoitetaan avioliitossa olevaa paria sekä on esim. merkittävä luovuttajan asettamat ehdot
18165: naista ja miestä, jotka elävät yhdessä avioliiton- luovutuksen käytölle. Ennen suostumuksen an-
18166: omaisissa olosuhteissa. A vusteinen hedelmöitys tamista luovuttajalle on annettava riittävästi tie-
18167: saadaan suorittaa myös silloin, kun nainen elää toa luovutukseen liittyvistä lääketieteellisistä ja
18168: yksin tai yhdessä samaa sukupuolta olevan oikeudellisista seikoista, esim. oikeudesta suos-
18169: kumppanin kanssa. Lapsettomuuden edellytyk- tumuksensa peruuttamiseen. LuovuHajalle on
18170: senä ei ole lääketieteellinen syy. On kokonaan kerrottava, että hänen sukusolustaan syntyneellä
18171: parin ja naisen asia päättää hedelmöityshoidon henkilöllä on oikeus saada tieto hänen henkilölli-
18172: tarpeesta. Parille suoritettavan avusteisen hedel- syydestään. Luovutuksen vastaanottajan on
18173: möityksen edellytyksenä on, että molemmat osa- huolehdittava tietojen antamisesta.
18174: puolet ovat antaneet suostumuksensa. Kaikkia Pykälän 3 momentin mukaan luovuHajalla on
18175: koskevana ehtona on, että suostumuksesta laadi- kaikissa tapauksissa oikeus peruuttaa suostu-
18176: taan kirjallinen asiakirja. Tämän asiakirjan sisäl- muksensa. Peruutuksen tapahduttua ei luovutta-
18177: löstä säädetään asetuksella. Pykälän 2 momen- jan sukusoluja saa enää käyttää avusteiseen he-
18178: tissa määritellään, milloin avusteista hedelmöi- delmöitykseen. Suostumuksen peruuttaminen
18179: tystä ei saa suorittaa. Pykälän 3 momentin mu- tapahtuu ilmoittamalla siitä luovutuksen vas-
18180: kaan lääkäri päättää avusteisen hedelmöityksen taanottaneelle palvelujen tuottajalle. Luovutet-
18181: suorittamisesta. tuja sukusoluja ei saa myöskään käyttää sen jäl-
18182: 6 §. Pykälän 1 momentin mukaan sen, jolle keen, kun palvelujen tuottajan tietoon on tullut,
18183: suoritetaan avusteinen hedelmöitys, tulee saada että luovuttaja on kuollut. Rajoitus on katsottu
18184: selvitys lapsen ja muiden osapuolten oikeudelli- perustelluksi, koska avusteisen hedelmöityksen
18185: sesta asemasta. Pykälän 2 momentin säännöksen edellytysten tulisi mahdollisuuksien mukaan
18186: tarkoituksena on huolehtia siitä, että ne, joille muistuttaa normaalialkuista lisääntymistä kos-
18187: suoritetaan luovutetuilla sukusoluilla avusteinen kevia ehtoja.
18188: hedelmöitys, voivat valmentautua perhetilantee- Kun luovuttaja on hyväksytty terveystarkas-
18189: seen,jossa ainoastaan toinen vanhemmista on tai tuksessa, hänelle on annettava tunnus. Tunnusta
18190: jossa kumpikaan vanhemmista ei ole lapsen bio- käytetään luovuttajan tunnistamistietojen sijas-
18191: loginen vanhempi. Pykälän 3 momentissa sääde- ta. Tunnus on merkittävä siihen astiaan, jossa
18192: tään edelleen pakollisesta neuvonnasta näissä luovutettuja sukusoluja säilytetään. Tunnus on
18193: asioissa, jotka niiden, joille suoritetaan avustei- myös merkittävä luovuttajan suostumuksesta
18194: nen hedelmöitys, tulee käydä läpi asiantuntijan laaditun asiakirjan arkistoitavaan kappaleeseen.
18195: kanssa. Tämän lisäksi on voimassa, mitä sääde- Kun hedelmöityshoidossa käytetään luovutet-
18196: tään tiedonsaantioikeudesta potilaan asemasta tuja sukusoluja tai luovutettuja alkioita, luovut-
18197: 6 LA 157/1998 vp
18198:
18199: tajalle annettu tunnus on aina merkittävä parin koitettuja potilasasiakirjoja. Asiakirjojen tiedot
18200: suostumuksesta laaditun asiakirjan arkistokap- ovat näin ollen salassapidettäviä. Sukusolun luo-
18201: paleeseen. Palvelujen tuottajan on ilmoitettava vuttajasta ei voida antaa tietoja parille, eikä lap-
18202: sukusolujen luovutusten rekisteriin luovuttajaa sesta voida antaa tietoja sukusolun luovuttajalle.
18203: koskevat tiedot. 12 §. Pykälässä on yleinen asetuksenantoval-
18204: Pykälän 6 momentissa ehdotetaan kiellettä- tuus.
18205: väksi palkkion maksaminen tai lupaaminen su- 13 §. Pykälän 1 momentissa mainittujen teko-
18206: kusolujen luovuttamisesta. On kuitenkin pidet- jen kriminalisoinnin tarkoituksena on huolehtia,
18207: tävä kohtuullisena, että luovuttajalla on mahdol- että lapsen etu toteutuu ja että lakiehdotuksen
18208: lisuus saada korvausta kustannuksista ja luovu- eettisiä lähtökohtia ei rikota. Rangaistuksena on
18209: tuksen välittömästi aiheuttamasta taloudellisesta sakkoja tai vankeutta enintään 1 vuosi. Pykälän
18210: menetyksestä. Tästä säädetään tarkemmin ase- 2 momentin rikkomus koskee palkkion maksa-
18211: tuksella. mista, josta rangaistuksena on sakkoja. Molem-
18212: 8 §. Pykälän 1 momentin mukaan alkioiden pien momenttien mukaiset teot olisivat virallisen
18213: luovuttaminen avusteiseen hedelmöitykseen olisi syytteen alaisia.
18214: sallittua, jos alkiot on luotu luovuHajaparin 14 §.Pykälän 1 momentissa ehdotetaan sään-
18215: omista sukusoluista omaa käyttöä varten. Yli- nöksiä lain voimaantulosta. Pykälän 2 momentin
18216: jääneet alkiot saa näissä tapauksissa luovuttaa. mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
18217: Alkioiden luovutukseen sovelletaan samoja menpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaan-
18218: säännöksiä kuin sukusolujen luovutukseen. Al- tuloa.
18219: kioiden luovutus edellyttää sekä naisen että mie-
18220: hen suostumusta. Kumpikin voi erikseen peruut- 2. Laki isyyslain muuttamisesta
18221: taa suostumuksensa. Pykälän 2 momentin sään-
18222: nös merkitsee, että luovutettujen sukusolujen 3 a §. Pykälässä on säännökset isyyden totea-
18223: avulla aikaansaatuja alkioita ei saa käyttää toi- misesta ja vahvistamisesta tapauksissa, joissa äi-
18224: selle suoritettavassa avusteisessa hedelmöityk- dille on suoritettu avusteinen hedelmöitys. Avus-
18225: sessä. Tämä säännös estää sukusolujen edelleen teisella hedelmöityksellä tarkoitetaan sukusolu-
18226: luovuttamisen. Luovutuksen tulisi voida tapah- jen ja alkioiden käytöstä avusteisessa hedelmöi-
18227: tua siis vain yhdessä vaiheessa. tyksessä annettavan lain 1 §:n mukaista hoitoa.
18228: 9 §.Pykälän 1 momentin mukaan Terveyden- Jos äiti on avioliitossa lapsen syntyessä, hänen
18229: huollon oikeusturvakeskus pitää rekisteriä avus- miehensä on lapsen isä. Parille suoritettavan
18230: teista hedelmöitystä varten tehdyistä sukusolu- avusteisen hedelmöityksen avulla syntyneen lap-
18231: jen ja alkioiden luovutuksista. Sukusolujen luo- sen isäksi on vahvistettava mies, joka yhteisym-
18232: vutusten rekisterin tarkoituksena on antaa luo- märryksessä äidin kanssa antoi suostumuksensa
18233: vutetusta sukusolusta syntyneelle henkilölle avusteisen hedelmöityksen suorittamiseen. Py-
18234: mahdollisuus selvittää oma biologinen alkupe- kälän 2 momentin mukaan on isyyden selvittä-
18235: ränsä. Pykälän 2 momentin mukaan tähän on mistä, vahvistamista ja kumoamista koskevia
18236: nimittäin oikeus kaikissa tapauksissa. Perustelu- isyyslain säännöksiä sovellettava myös silloin,
18237: na on, että lapsen paras tulee toteutua kaikissa kun äidille on suoritettu avusteinen hedelmöitys.
18238: tapauksissa. 34 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3
18239: 10 §. Pykälän 1 momentin mukaan toiminta momentti, jonka mukaan tuomioistuin ei voi ku-
18240: on luvanvaraista. Terveydenhuollon oikeustur- mota aviomiehen isyyttä avioliitossa syntynee-
18241: vakeskus voi myöntää luvan sekä terveydenhuol- seen lapseen nähden, jos lapsi on syntynyt avus-
18242: lon toimintayksiköille että hedelmöityshoitoon teisen hedelmöityksen tuloksena ja jos aviomies
18243: erityisesti perehtyneelle erikoislääkärille. Ase- oli antanut suostumuksensa hoidon antamiseen.
18244: tuksella voidaan säätää luvan ehdoista. Keskus Isyys voidaan kumota, jos aviomies ei ole anta-
18245: voi antaa tarkempia määräyksiä luvan myöntä- nut suostumustaan ja jos voidaan näyttää, ettei
18246: misen yhteydessä. Nämä voivat koskea esim. su- lapsi ole syntynyt avusteisen hedelmöityksen tu-
18247: kusolujen varastointiin liittyviä teknisiä järjeste- loksena.
18248: lyjä. Keskus voi peruuttaa luvan ja keskeyttää 42 §. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan viit-
18249: toiminnan. Pykälän 2 momentissa säädetään tä- tausta uuteen 34 §:n 3 momenttiin.
18250: män edellytyksistä.
18251: 11 §. Pykälässä säädetään selvyyden vuoksi, Edellä olevan perusteella ehdotan,
18252: että tässä laissa tarkoitetut asiakirjat ovat poti-
18253: laan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
18254: kiehdotukset:
18255: LA 157/1998 vp 7
18256:
18257: 1.
18258: Laki
18259: sukusolujen ja alkioiden käytöstä avusteisessa hedelmöityksessä
18260:
18261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18262:
18263: 1§ luovuttajan sukusoluja ei saa käyttää enää muille
18264: suoritettavassa avusteisessa hedelmöityksessä.
18265: Soveltamisala
18266: Omaa lapsettomuuden hoitoa varten varastoi-
18267: Tässä laissa säädetään keinosiemennyksen, dut sukusolut ja alkiot on hävitettävä, kun palve-
18268: koeputkihedelmöityksen tai muun sellaisen lujen tuottajan tietoon on tullut, että se henkilö,
18269: avusteisen hedelmöityksen suorittamisesta, jossa jonka sukusoluista on kyse tai toinen niistä hen-
18270: ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen ras- kilöistä, joiden sukusoluista alkio on saanut al-
18271: kauden aikaansaamiseksi. Tässä laissa säädetään kunsa, on kuollut. Lisäksi sukusolut ja alkiot on
18272: myös sukusolujen ja alkioiden luovuttamisestaja hävitettävä, kun palvelujen tuottaja on vastaan-
18273: varastoinnista avusteista hedelmöitystä varten. ottanut asianomaisen pyynnön sukusolujen tai
18274: Tämän lain säännökset sukusoluista koskevat alkioiden hävittämisestä.
18275: myös sukusolujen esiasteita. Luovutetut sukusolut tai alkiot on viipymättä
18276: A vusteisena hedelmöityksenä ei tässä laissa hävitettävä,jos terveystarkastuksessa tai muuten
18277: pidetä toimenpidettä, jolla miehen käsittelemä- havaitaan, ettei niitä voida käyttää avusteisessa
18278: töntä ja varastoimatonta spermaa viedään nai- hedelmöityksessä, tai jos luovuttaja on 7 §:n 4
18279: seen ilman, että lääkärinammatin harjoittami- momentissa tarkoitetulla tavalla peruuttanut
18280: seen oikeutettu henkilö tässä toimessaan tai muu suostumuksensa. Sukusolut tai alkiot on myös
18281: ulkopuolinen henkilö korvausta vastaan osallis- viipymättä hävitettävä, kun palvelujen tuottajan
18282: tuu toimenpiteen suorittamiseen. tietoon on tullut, että sukusolun luovuHaja tai
18283: toinen alkion luovuttajista on kuollut. Luovute-
18284: tut sukusolut ja alkiot on hävitettävä viimeistään
18285: 2§ 15 vuoden kuluttua luovutuksen vastaanottami-
18286: Sukusolujen ja alkioiden käyttö avusteisessa sesta.
18287: hedelmöityksessä
18288: 4§
18289: A vusteisessa hedelmöityksessä saadaan tässä
18290: Lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen
18291: laissa säädetyin edellytyksin käyttää avusteiseen
18292: hedelmöitykseen osallistuvien omia sukusoluja Avusteisen hedelmöityksen avulla syntyvän
18293: ja alkioita sekä tämän lain mukaan luovutettuja lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen valikoi-
18294: sukusoluja ja alkioita. maila sukusoluja tai alkioita taikka muulla taval-
18295: Maahantuotuja sukusoluja ja alkioita saa- la on kielletty, jollei 2 momentissa toisin säädetä.
18296: daan käyttää toiselle suoritettavassa avusteisessa Syntyvän lapsen terveyteen voidaan vaikuttaa
18297: hedelmöityksessä, jos tässä laissa asetetut luo- valikoimalla terveeksi todettuja sukusoluja tai
18298: vuttajaa, luovutusta sekä luovutettuja sukusolu- alkioita. Lapsen sukupuolen määräytymiseen
18299: ja ja alkioita koskevat edellytykset täyttyvät. voidaan vaikuttaa, jos hedelmöityshoidossa käy-
18300: tetään parin omia sukusoluja ja näistä suku-
18301: 3§ soluista syntyväliä toista sukupuolta olevalla
18302: Sukusolujen ja alkioiden käytön rajoitukset lapsella olisi huomattava vaara saada vakava
18303: sairaus.
18304: Avusteisessa hedelmöityksessä ei saa käyttää:
18305: 1) sukusoluja ja alkioita, joiden perimään on 5§
18306: puututtu, A vusteista hedelmöitystä koskevat edellytykset
18307: 2) alkioita, joita on saatu toisintamalla, tai
18308: 3) sukusoluja ja alkioita, joita on käytetty tut- A vusteinen hedelmöitys saadaan suorittaa,
18309: kimustoiminnassa. jos pari tai nainen on antanut suostumuksensa
18310: Kun sukusolun luovuttajan sukusoluilla on siihen ja suostumuksesta on laadittu erillinen
18311: saatu lapsia viidelle parille tai naiselle, saman asiakirja.
18312:
18313:
18314: 29 280044
18315: 8 LA 157/1998 vp
18316:
18317: A vusteista hedelmöitystä ei saa suorittaa, jos kun luovuttaja on hyväksytty sukusolun luovut-
18318: 1) parin osapuoli on avioliitossa muun henki- tajaksi 1 momentissa tarkoitetussa terveystar-
18319: lön kanssa, kastuksessa, annettava luovuttajalle tunnus sekä
18320: 2) nainen on täyttänyt 46 vuotta, merkittävä tunnus luovuttajan suostumuksesta
18321: 3) parin osapuoli on peruuttanut suostumuk- laaditun asiakirjan arkistoitavaan kappaleeseen.
18322: sensa avusteiseen hedelmöitykseen tai Tämän jälkeen on luovuttajasta käytettävä tun-
18323: 4) parin osapuolista toinen on kuollut. nusta hänen yksilöintitietojensa asemesta.
18324: Paria tai naista hoitava lääkäri päättää avus- Kun luovuttajalle on annettu tunnus 4 mo-
18325: teisen hedelmöityksen suorittamisesta varmis- mentin mukaisesti, palvelujen tuottajan on viipy-
18326: tauduttuaan siitä, että edellytykset tällaiseen he- mättä toimitettava sukusolujen luovutusten re-
18327: delmöitykseen ovat olemassa. kisteriin tiedot luovuttajan tunnuksesta, nimes-
18328: tä, henkilötunnuksesta tai syntymäajasta ja siitä,
18329: 6§ onko kyse siittiöiden, munasolujen vai alkioiden
18330: Tietojen antaminen ja pakollinen neuvonta luovutuksesta.
18331: Sukusolujen luovuttamisesta ei saa luvata eikä
18332: Palvelujen tuottajan on selvitettävä sille, jolle suorittaa palkkiota.
18333: suoritetaan avusteinen hedelmöitys, syntyvän
18334: lapsen ja muiden osapuolten oikeudellinen ase- 8§
18335: ma. Alkioiden luovuttaminen
18336: Jos avusteisessa hedelmöityksessä käytetään
18337: luovutettuja sukusoluja ja alkioita, palvelujen Pari, jonka sukusoluista on luotu alkioita pa-
18338: tuottajan on lisäksi annettava hoitoa saaville tie- rin omaa avusteista hedelmöitystä varten, saa
18339: toja syntyvän lapsen biologisen alkuperän mah- luovuttaa ylijääneitä alkioita käytettäväksi toi-
18340: dollisista vaikutuksista perheenjäsenten keske- selle suoritettavaan avusteiseen hedelmöitykseen
18341: näisiin suhteisiin ja siitä, miten mahdollisia on- molempien suostumuksin. Tällaisten alkioiden
18342: gelmia voidaan ehkäistä tai lievittää. luovuttamiseen on sovellettava, mitä tässä laissa
18343: Ennen hoidon aloittamista palvelujen tuotta- säädetään sukusolujen luovuttamisesta.
18344: jan on järjestettävä hoitoa saaville mahdollisuus Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja alkioi-
18345: keskustella avusteiseen hedelmöitykseen liitty- ta ei saa vastaanottaa käytettäväksi eikä käyttää
18346: vistä kysymyksistä asiantuntijan kanssa. toiselle suoritettavassa avusteisessa hedelmöi-
18347: tyksessä.
18348: 7§
18349: Sukusolujen luovuttaja 9§
18350: Luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneen
18351: Sukusoluja voi luovuttaa 18 vuotta täyttänyt
18352: henkilön tiedonsaantioikeus
18353: henkilö, joka on hyväksytty terveystarkastukses-
18354: sa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitää
18355: Sukusolun luovuttajan sukusoluja saadaan rekisteriä avusteista hedelmöitystä varten teh-
18356: käyttää avusteisessa hedelmöityksessä vain, jos dyistä sukusolujen ja alkioiden luovutuksista (su-
18357: hän on antanut siihen suostumuksensa luovutuk- kusolujen luovutusten rekisteri).
18358: sen vastaanottavalle palvelujen tuottajalle. En- Luovutetusta sukusolusta tai alkiosta synty-
18359: nen suostumuksen vastaanottamista luovuttajal- neellä henkilöllä on oikeus saada sukusolujen
18360: le on selvitettävä sukusolujen luovutukseen liit- luovutusten rekisteristä tieto luovuttajan henki-
18361: tyvät oikeudelliset ja lääketieteelliset seikat. löllisyydestä.
18362: Luovuttaja voi peruuttaa suostumuksensa il-
18363: moittamalla siitä luovutuksen vastaanottaneelle 10§
18364: palvelujen tuottajalle. Luovuttajan sukusoluja ei
18365: Toimintaa koskeva lupa
18366: saa käyttää avusteisessa hedelmöityksessä sen
18367: jälkeen, kun luovuttaja on ilmoittanut suostu- Sukusolujen ja alkioiden varastointiin sekä
18368: muksensa peruuttamisesta tai luovutuksen vas- avusteisen hedelmöityksen suorittamiseen tulee
18369: taanottaneen tietoon on tullut, että luovuttaja on olla Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
18370: kuollut. lupa. Luvan myöntäessään terveydenhuollon oi-
18371: Sukusolujen luovutuksen vastaanottaneen keusturvakeskus voi antaa tarkempia määräyk-
18372: palvelujen tuottajan on välittömästi sen jälkeen, siä toiminnan harjoittamisesta.
18373: LA 157/1998 vp 9
18374:
18375: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi pe- 3) ottaa vastaan tai käyttää sukusoluja tai
18376: ruuttaa 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos alkioita avusteisessa hedelmöityksessä raskau-
18377: avusteisessa hedelmöityksessä tai sukusolujen ja den aikaansaamiseksi ilman sen suostumusta,
18378: alkioiden varastoinoissa ei noudateta voimassa jonka sukusolusta tai alkiosta on kysymys,
18379: olevia säännöksiä tai määräyksiä tai määrätä 4) laiminlyö henkilötietoja ja asiakirjoja kos-
18380: toiminnan keskeytettäväksi, kunnes puutteet tai kevien säännösten noudattamisen, tai
18381: epäkohdat on korjattu. 5) varastoi sukusoluja tai alkioita tai suorittaa
18382: avusteista hedelmöitystä ilman 10 §:ssä tarkoitet-
18383: II § tua lupaa,
18384: Salassapitosäännökset on tuomittava avusteista hedelmöitystä koske-
18385: vasta rikoksesta sakkoon tai vankeuteen enin-
18386: Tässä laissa tarkoitetut asiakirjat ovat poti- tään yhdeksi vuodeksi.
18387: laan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa Joka maksaa sukusolujen tai alkioiden luovut-
18388: (785/1992) tarkoitettuja potilasasiakirjoja. Parin tamisesta palkkiota tai korvausta 7 §:n 6 momen-
18389: suostumuksesta laaditusta arkistoidusta asiakir- tin säännösten vastaisesti, on tuomittava avus-
18390: jasta, johon on merkitty sukusolujen luovuttajan teista hedelmöitystä koskevasta rikkomuksesta
18391: tunnus ja sukusolujen luovutusten rekisteristä sakkoon.
18392: saadaan tämän lain mukaisesti antaa tietoja vain Rangaistus 11 §:ssä säädetyn salassapitovel-
18393: luovuttajan sukusoluista syntyneelle henkilölle. vollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain
18394: (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko
18395: 12 § ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan
18396: Tarkemmat säännökset tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa ran-
18397: gaistusta.
18398: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
18399: töönpanosta annetaan asetuksella. 14 §
18400: Voimaantulo
18401: 13 §
18402: Rangaistussäännökset Tämä laki tulee voimaan päivänä
18403: kuuta
18404: Joka Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
18405: 1) käyttää avusteisessa hedelmöityksessä su- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
18406: kusoluja tai alkioita 3 §:n 1 momentin vastaisesti, piteisiin.
18407: 2) vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa lapsen omi-
18408: naisuuksiin 4 §:n vastaisesti,
18409: 10 LA 157/1998 vp
18410:
18411:
18412: 2.
18413: Laki
18414: isyyslain muuttamisesta
18415:
18416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18417: muutetaan 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun isyyslain (70011975) 42 §:n 2 momentti, sellaisena
18418: kuin se on laissa 35111980, sekä
18419: lisätään lakiin uusi 3 a §ja 34 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 35111980, uusi 3 momentti,
18420: jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
18421:
18422: 3a§ isyyttä ei kuitenkaan voida kanteesta kumota,
18423: Avusteisen hedelmöityksen avulla syntyneen jos lapsi on syntynyt 3 a §:ssä tarkoitetun avustei-
18424: lapsen isä sen hedelmöityksen tuloksenaja aviomies on an-
18425: tanut suostumuksensa toimenpiteeseen.
18426: Jos lapsen äidille on suoritettu avusteinen he-
18427: delmöitys, on mies, joka yhteisymmärryksessä
18428: äidin kanssa antoi suostumuksensa avusteisen 42 §
18429: hedelmöityksen suorittamiseen, lapsen isä, jos Tunnustetun isyyden kumoaminen
18430: äidin sekä miehen lausumat ja kaikki muut seikat
18431: huomioon ottaen voidaan pitää todistettuna,
18432: että lapsi on syntynyt avusteisen hedelmöityksen Tunnustetun isyyden kumoamista koskevasta
18433: tuloksena. Silloin kun lapsi on syntynyt aviolii- kanteesta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä
18434: ton aikana tai 2 §:ssä tarkoitettuna aikana avio- 34 §:n 1 ja 3 momentissa, 35 §:n 3 ja 4 momentissa
18435: liiton purkauduttua miehen kuoleman vuoksi, sekä 36-41 §:ssä säädetään.
18436: aviomies on kuitenkin lapsen isä, kuten 2 §:ssä
18437: säädetään. Tämä laki tulee voimaan päivänä
18438: Isyyden selvittämistä, vahvistamista ja ku- kuuta
18439: moamista koskevia tämän lain säännöksiä sovel- Jos lapsi on syntynyt ennen tämän lain voi-
18440: letaan myös silloin, kun avusteinen hedelmöitys maantuloa, isyyden vahvistamiseen sovelletaan
18441: on suoritettu 1 momentissa tarkoitetuin tavoin. tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita
18442: säännöksiä.
18443: 34§ Mitä 34 §:n 3 momentissa sekä 42 §:n 2 mo-
18444: Isyyden kumoamisen perusteet mentissa säädetään, sovelletaan myös silloin,
18445: kun 3 a §:ssä tarkoitettu avusteinen hedelmöitys
18446: on suoritettu ennen tämän lain voimaantuloa.
18447: Toisin kuin 1 ja 2 momentissa säädetään,
18448:
18449:
18450: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
18451:
18452: Eva Biaudet /r
18453: LA 158/1998 vp
18454:
18455: Lakialoite 158
18456:
18457:
18458:
18459:
18460: Kimmo Kiljunen /sd ym.: Lakialoite laiksi osakeyhtiölain 4 luvun
18461: 2 §:n muuttamisesta
18462:
18463:
18464: Eduskunnalle
18465:
18466: Lakialaitteessa esitetään osakeyhtiölain johtanut kohtuuttomiin, useiden miljoonien
18467: muuttamista siten, että osakkeenomistajien mer- markkojen etuuksiin.
18468: kintäetuoikeudesta poiketen tehtävät optiojär- Tutkimukset eivät anna näyttöä optio-ohjel-
18469: jestelyt ovat mahdollisia ainoastaan siten, että mien positiivisesta vaikutuksesta osakkeen pörs-
18470: niiden osakkeenomistajien suhteellinen omistus sikursseihin. Todellisuudessa niiden vaikutus voi
18471: yrityksestä, jotka nimenomaisesti järjestelyä vas- olla jopa päinvastainen. Pahimmillaan optio-
18472: tustavat, säilyy ennallaan. voittojen houkuttelemina johtajat tekevät har-
18473: Osakeoptioilla tarkoitetaan yleisesti oikeutta kitsemattomiaja suuria riskejä aiheuttavia sijoi-
18474: merkitä ennalta määrättyyn hintaan ennalta tuksia. Jos näissä onnistutaankinja sen seurauk-
18475: määrättynä aikana yrityksen osakkeita. Käytän- sena normaalin ihmisen elinikäinen ansio on het-
18476: nössä merkintähinta on voitu kiinteän hinnan kessä realisoitavissa, niin kuinka käy työmoti-
18477: lisäksi määritellä riippumaan myös pörssikurs- vaation? Entä mistä ottaa aika yhtäkkiä saatujen
18478: sien yleisestä kehityksestä. Merkintäaika on voi- miljoonien markkojen käytölle.
18479: nut olla liikkuva. Optio-oikeus on voitu antaa On myös perusteltua kysyä, miksi osakekurs-
18480: joko koko yrityksen henkilöstölle tai vain sen sien noususta pitää erityisesti palkita yrityksen
18481: ylimmälle johdolle. Optio-ohjelmia on käytössä johtoa. Yrityksen tuloksen ja osakekurssien nou-
18482: tai tulossa käyttöön yli puoleen pörssissä notee- sun takana on kuitenkin aina koko yrityksen
18483: ratuista yhtiöistä. Noin kolmasosa optiojärjeste- henkilökunta. Yrityksen tulos tehdään yhdessä
18484: lyistä on kohdistettu koko henkilökunnalle. koko henkilöstön voimin.
18485: Osakeoptioilla pyritään motivoimaan niiden Osakeyhtiölain perusteella uusmerkinnässä
18486: saajia toimimaan mahdollisimman tehokkaasti sekä annettaessa optio-oikeuksia ja otettaessa
18487: yrityksen omistajien etujen ajajina. Suosio perus- vaihtovelkakirjalaina yhtiökokous voi päättää
18488: tuu siihen, että niiden avulla sellaiset omistajata- poiketa osakkeenomistajan merkintäetuoikeu-
18489: hot, jotka eivät aktiivisesti osallistu yrityksen desta,jos poikkeamiseen on yhtiön kannalta pai-
18490: johtamiseen, saavat ammattijohdon sitoutu- nava taloudellinen syy. Päätös on pätevä vain,
18491: maan omistajien tavoitteisiin. jos sitä ovat kannattaneet osakkeenomistajat,
18492: Osakkeenomistajien kannalta nämä järjeste- joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista
18493: lyt johtavat suhteellisen omistusosuuden pienen- äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
18494: tymiseen yrityksessä verrattuna tilanteeseen, jos- Käytännössä pienomistajat eivät ole pystyneet
18495: sa optio-oikeuksia ei olisi annettu. Tämä on hy- estämään edes itselleen tai yritykselle epäedullis-
18496: väksytty, koska on uskottu, että optioiden avulla ten optiojärjestelyjen toteutumista.
18497: yrityksen johto saadaan sitoutumaan yrityksen Julkisesti noteerattujen yritysten omistuksen
18498: osakekurssin myönteiseen kehitykseen ja tätä siirtyminen yhä enemmän institutionaalisten si-
18499: kautta yrityksen kokonaisarvo kasvaa siten, että joittajien käsiin on jättänyt piensijoittajien ase-
18500: osakkeiden määrän kasvamisen vaikutus elimi- maan toivomisen varaa. Piensijoittajien aseman
18501: noituu. Osa optio-ohjelmista on kuitenkin ollut turvaaminen siten, että heidän mielipiteensä ote-
18502: sisällöltään sellaisia, että yleinen osakekurssien taan paremmin huomioon päätettäessä osak-
18503: nousu on riittänyt saamaan positiivisen vaiku- keenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkea-
18504: tuksen aikaan, eikä johdon epäonnistuneiden- misessa on siksi tärkeää. Se on omiaan lisäämään
18505: kaan toimenpiteiden vaikutus ole estänyt optio- tavallisten ihmisten intoa sijoittaa säästöjään
18506: voittojen keräämistä. Monissa tapauksissa se on osakkeisiin ja toisaalta saa yrityksenjohdon kuu-
18507: 2 LA 158/1998 vp
18508:
18509: lemaan tarkemmalla korvalla myös heidän näke- päätösten takia herätä vastaavaa kiinnostusta,
18510: myksiään. Piensijoittajien näkemysten laajempi mutta muiden imussa senkin osakkeen kurssi
18511: huomioiminen optio-ohjelmista päätettäessä pa- nousee kaksinkertaiseksi. Kun optioiden lunas-
18512: kottaa asiaa esittävän tahon samalla myös perus- tus alkaa, yritys D:n osakkeen kurssi on 420
18513: telemaan päätöksen tarkemmin sekä tuomaan markkaa, mikä vastaa noin puolta siitä arvon-
18514: selkeästi esille, miten suunniteltu optio-ohjelma noususta, mitä muut keskeiset saman alan yritys-
18515: hyödyttää yritystä ja sitä kautta sen omistajia. ten osakkeet ovat kokeneet. Johto ottaa vastaan
18516: Näin on estettävissä täysin kohtuuttomat optio- palkintonsa eli noin 4 000 000 markkaa johtajaa
18517: järjestelyt, ja toisaalta osakesäästäminen tulee kohti. Piensijoittajat ovat samassa ajassa menet-
18518: uskottavammaksi piensijoittajien kannalta. täneet suhteellisesti omistustaan yhtiössä maini-
18519: Esimerkiksi tässä kuvatun kaltaisessa tilan- tun kolmen prosentin verran. Pörssikurssiin op-
18520: teessa piensijoittajien aseman turvaaminen olisi tiojärjestelyllä ei ole ollut positiivista vaikutusta.
18521: paikallaan: Edellä kuvatun kaltaiset optiojärjestelyt ovat
18522: Yritys D:n hallitus päättää esittää yhtiöko- todellisuutta nimenomaan silloin, kun yritysten
18523: koukselle optio-ohjelman luomista toimivalle ristiinomistus on korkealla tasolla ja omistajan
18524: johdolle. Esityksen sisältönä on, että yrityksen ääni kaukainen. Ongelmaan on mahdollista
18525: johdolle (kymmenen henkeä) annetaan optio-oi- puuttua siten, että merkintäetuoikeudesta poik-
18526: keus ostaa 10 000 yrityksen osaketta kiinteään keaminen on mahdollista yrityksen johdolle
18527: hintaan 120 markkaa/kpl kolmen vuoden kulut- suunnattujen optio-ohjelmien ja vastaavien jär-
18528: tua edun saamisesta. Tämä vastaa kolmea pro- jestelyjen osalta ainoastaan silloin, kun piensi-
18529: senttia yrityksen osakkeista. Osakkeen pörssi- joittajien suhteellinen omistusosuus koko yhtiös-
18530: kurssi on 140 markkaa edun myöntämishetkellä. tä ei järjestelyn perusteella laske. Käytännössä
18531: Yhtiökokous päättää hallituksen esityksen mu- tämä tarkoittaa sitä, että niille osakkeenomista-
18532: kaisesti asiasta. Piensijoittajien vastustus ei estä jille, jotka nimenomaisesti vastustavat optiojär-
18533: päätöksen tekemistä, koska enemmistö osak- jestelyä, on suunnattava vastaava optiojärjestely
18534: keista on muilla tahoilla. Vuosi päätöksen jäl- kuin yrityksen johdolle suhteutettuna omistuk-
18535: keen ilmenee, että yrityksen toimialaa kohtaan sen määrään yrityksessä.
18536: aletaan tuntea suurta kiinnostusta sijoitusrahas- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18537: tojen piirissä. Samalla toimialalla toimivien yri-
18538: tysten osakkeiden kurssit nousevat nopeasti kol- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18539: minkertaisiksi. Yritys D ei epäonnistuneen hen- lakiehdotuksen:
18540: kilöstöpolitiikkansa ja virheellisten investointi-
18541: LA 158/1998 vp 3
18542:
18543:
18544: Laki
18545: osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n muuttamisesta
18546:
18547: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18548: lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/1978) 4 luvun 2 §:ään sellaisena
18549: kuin se on laissa 145/1997 uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi,
18550: seuraavasti:
18551:
18552: 4luku nalla, on järjestelyä nimenomaisesti yhtiöko-
18553: kouksessa vastustaneille osakkeenomistajille tar-
18554: Osakepääoman korottaminen
18555: jottava vastaava etu heidän omistukseensa suh-
18556: teutettuna siten, että suhteellinen omistusosuus
18557: 2§ yhtiöstä säilyy ennallaan.
18558: Mikäli merkintäetuoikeudesta poikkeamisel-
18559: la on tarkoitus saada aikaan järjestely, jossa yri- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
18560: tyksen johdolle annetaan oikeus merkitä yhtiön kuuta 1999.
18561: osakkeita niiden käypää arvoa alemmalla hin-
18562:
18563:
18564: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
18565:
18566: Kimmo Kiljunen /sd Markku Pohjola /sd Kari Uotila /vas
18567: Pirkko Peltomo /sd Sinikka Hurskainen /sd Riitta Prusti /sd
18568: Virpa Puisto /sd Mikko Elo /sd Reijo Kallio /sd
18569: Matti Saarinen /sd Marjaana Koskinen /sd Jukka Roos /sd
18570: Tapio Karjalainen /sd Jorma Kukkonen /sd Tuija Pohjola /sd
18571: Raimo Holopainen /sd Erkki Partanen /sd Marja-Leena Viljamaa /sd
18572: Kalevi Olin /sd Pia Viitanen /sd
18573: LA 159/1998 vp
18574:
18575: Lakialoite 159
18576:
18577:
18578:
18579:
18580: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta
18581:
18582:
18583:
18584: Eduskunnalle
18585:
18586: Suomen lain mukaan rikollinen teko, joka lisääntyviin rikoksiin on pakko yhteiskunnassa
18587: muuten on rangaistava, jää rankaisematta, jos reagoida. Muuten käy niin, että asia luisuu pois
18588: siihen syyllistynyt on viittätoista vuotta nuorem- yhteiskunnan kontrollista.
18589: pi lapsi. Tällaiseen lapseen kohdistuvista toimen- Rikosoikeudellisen vastuun rajan alentami-
18590: piteistä säädetään lastensuojelulaissa. Yhteis- nen luonnollisesti merkitsee samalla sitä, että yk-
18591: kunnallisen kehityksen myötä kuitenkin yhä sittäisiä toimenpiteitä rangaistustoimenpiteiden
18592: nuoremmat syyllistyvät rikoksiin, joita silloin suhteen on ryhdyttävä valmistelemaan räätälin-
18593: kun rikoslakia säädettiin, ei voinut edes kuvitel- työnä muuttuva rangaistuskäytännön alue huo-
18594: la. Myös lasten ainakin ruumiillinen, mutta tie- mioiden. Lainmuutos vaatii vastaavien muutos-
18595: tyssä valossa myös henkinen kehitys on nopeutu- ten toteuttamisen myös muualla rikoslaissa sekä
18596: nut. 15-vuotias on tänä päivänä kokonaan erilai- muussa voimassa olevassa lainsäädännössä.
18597: nen kuin rikoslain säätämisen aikoihin. Syyntakeisuutta koskevan ikärajan alentami-
18598: Useissa Euroopan maissa rikosoikeudellisen nen aiheuttaa muutoksia ainakin esimerkiksi esi-
18599: vastuun raja on alempi kuin Suomessa. Näin tutkintalakiin sekä nuorista rikoksentekijöistä
18600: muun muassa Englannissa, jossa hiljattain 11- ja annettuun lakiin.
18601: 12-vuotiaat pojat tuomittiin henkirikoksesta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
18602: Näin pitkälle Suomessa tuskin on syytä mennä,
18603: mutta nykyisin voimassa olevan ikärajan alenta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18604: minen on välttämätöntä. Alle 15-vuotiaiden yhä lakiehdotuksen:
18605:
18606:
18607:
18608:
18609: Laki
18610: rikoslain muuttamisesta
18611:
18612: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18613: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 3 luvun 1 §:n 1 momentti ja 2 §
18614: sekä 4 luvun 1 §:n 1 momentti ja 5 luvun 3 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun l §:n l
18615: momentti laissa 263/1940 ja 2 §laissa 613/1974, seuraavasti:
18616: 3luku 2§
18617: Jos kolmetoista mutta ei kahdeksaatoista
18618: Perusteista, jotka poistavat teon rangaistavuuden vuotta täyttänyt tekee rikoksen, on tuomittava,
18619: tai sitä vähentävät milloin rikoksesta olisi saattanut seurata elin-
18620: kautinen vankeusrangaistus, vankeutta vähin-
18621: 1§ tään kaksi ja enintään kaksitoista vuotta. Jos
18622: Teko, joka muuten on rangaistava jääköön rangaistukseksi on säädetty määräaika vankeut-
18623: rankaisematta, jos sen tekee kolmetoista vuotta ta tai sakkoa, on tuomittava enintään kolme nel-
18624: nuorempi lapsi. jännestä säädetystä ankarimmasta rangaistuk-
18625: 2 LA 159/1998 vp
18626:
18627: se~ta ja vähintään pienin määrä, jonka sitä ran- 5luku
18628: gmstusta saa 2 luvun mukaan tuomita.
18629: Osallisuudesta
18630: 4luku 3§
18631: Yrityksestä Joka, toisen rikosta tehdessä tai sitä ennen
18632: tahallansa on neuvolla, toimena tahi kehotuksel~
18633: 1§ la tekoa e~istänyt, on avunannosta rikokseen, jos
18634: se saat~ttun täytäntöön, taikka, yrityksen ja täy-
18635: . K~n.. yritys ~ain mukaan on rangaistava, eikä
18636: entyista rangaistusta siitä ole määrätty, tuomit- tetyn nkoksen saman rangaistuksen alaisina ol-
18637: t~~~~? rang~istus sen lainpaikan mukaan, joka
18638: lessa, jäi ~rityks.e~n,. t.~wmittava sen lainpaikan
18639: saat~a rangaistuksen täytetystä rikoksesta, kui-
18640: mukaan, JOta olisi pitanyt käyttää, jos hän olisi
18641: tenkm v~?ent~mällä yleistä lajia olevan rangais- ollut :ikokse~ tek~jä, .mutta yleistä lajia oleva
18642: tuksen mm kmn 3 luvun 2 §:n mukaan vähenne- rangaistus kmtenkm sillä tavalla vähennettävä
18643: tään siltä, joka on täyttänyt kolmetoista vaan ei kuin 3 luvun 2 §:n mukaan vähennetään siltä'
18644: kahdeksaatoista vuotta. ' joka ?n täyttänyt kolmetoista, vaan ei kahdek~
18645: saato~sta vuotta. Jos rikos jäi sellaiseen yrityk-
18646: seen, JOka on 4luvu~ 1 §:n mukaan rangaistava,
18647: tuomi!takoon a~ttaJalle korkeintaan puoli siitä
18648: rangmstuksesta, JOka hänelle olisi voitu tuomita
18649: jos tekijä olisi rikoksen täyttänyt. '
18650:
18651:
18652: Tämä laki tulee voimaan päivänä
18653: kuuta 200.
18654:
18655:
18656: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
18657:
18658: Sulo Aittoniemi /kesk
18659: LA 160/1998 vp
18660:
18661: Lakialoite 160
18662:
18663:
18664:
18665:
18666: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi perintätoiminnan luvanva-
18667: raisuudesta annetun lain muuttamisesta
18668:
18669:
18670: Eduskunnalle
18671:
18672: Eduskunta on hyväksynyt talousvaliokunnan yksityisiä kuin julkisyhteisöjen antamia perintä-
18673: mietinnön pohjalta lain perintätoiminnan luvan- tehtäviä. Tästä syystä perintätoimistoille tulisi
18674: varaisuudesta (HE 178/1998 vp ja Ta VM 34/1998 säätää luvanvaraisuuden lisäksi velvollisuus va-
18675: vp). Eduskunnan käsittelyssä on edelleen perin- kuuden asettamisesta ennen toiminnan aloitta-
18676: tätoimintaa koskeva laki, joka koskee muun mista perinnän kautta saatujen varojen turvaa-
18677: muassa sitä, miten laajassa mitassa julkisten yh- miseksi.
18678: teisöjen, kuten valtion ja kunnan, saatavia jat- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18679: kossa annetaan yksityisten perintätoimistojen
18680: perittäviksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18681: Joka tapauksessa yksityiset perintätoimistot lakiehdotuksen:
18682: tulevat jatkossa suorittamaan yhä enemmän niin
18683:
18684:
18685:
18686: Laki
18687: perintätoimen luvanvaraisuudesta
18688:
18689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18690: lisätään päivänä kuuta 199 perintätoimen luvanvaraisuudesta annettuun lakiin
18691: ( 1 ) uusi 7 a §seuraavasti:
18692:
18693: 7a§ kuuden hyväksyy toimiluvan antaja. Vakuuden
18694: Vakuuden asettaminen määrästä ja muodosta säädetään tarkemmin ase-
18695: tuksella.
18696: Toimiluvan haltijan on ennen toiminnan aloit-
18697: tamista asetettava riittävä vakuus perintätoimen Tämä laki tulee voimaan päivänä
18698: kautta haltuun saatujen varojen vakuudeksi. Va- kuuta 1999.
18699:
18700:
18701: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
18702:
18703: Sulo Aittoniemi /kesk
18704: LA 161/1998 vp
18705:
18706: Lakialoite 161
18707:
18708:
18709:
18710:
18711: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi kansaneläkelain muuttami-
18712: sesta
18713:
18714:
18715: Eduskunnalle
18716:
18717: Kansaneläkelaitoksen päätökset erityisesti leiden lääkärintodistusten kanssa. Lukemalla
18718: työkyvyttömyyseläkkeitä koskevissa asioissa päätöksiä ja lääkärintodistuksia ei voi tulla muu-
18719: ovat herättäneet runsaasti närää ja keskustelua. hun käsitykseen kuin, että suomalaiset lääkärit
18720: Erityisen hankalaksi on muodostunut se, että ovat joko epärehellisiä tai taitamattomia.
18721: vaikka useatkin pätevät ja alalleen erikoistuneet Jotta hylkäävän päätöksen saanut voisi perus-
18722: lääkärit kunnian ja omantunnon kautta vakuut- tellusti valittaa päätöksestä, päätöksen pitäisi si-
18723: tavat, että eläkkeenhakija on työkyvytön ja pe- sältää tarkat perustelut siitä, miksi siinä on pää-
18724: rustelevat sen, kansaneläkelaitos tekee hylkää- dytty kokonaan toisiin näkökantoibio kuin eläk-
18725: vän päätöksen ilman, että sen asiantuntijalääkä- keenhakijaa hoitaneet ja häntä tutkineet lääkä-
18726: rit ovat nähneet, saati sitten tutkineet, eläkkeen rit.
18727: hakijaa. Hylkäävässä päätöksessään kansanelä- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18728: kelaitos saattaa nykyisin ylimalkaisesti perustel-
18729: la päätöksensä, mutta ei perustele sitä, miksi sen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18730: päätös on ristiriidassa hakemuksen mukana ol- lakiehdotuksen:
18731:
18732:
18733:
18734: Laki
18735: kansaneläkelain muuttamisesta
18736:
18737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18738: lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelakiin (34711956) siitä lailla 82711996
18739: kumotun 72 §:n tilalle uusi 72 § seuraavasti:
18740:
18741: 72§ se, miksi päätös poikkeaa esitetyistä lausunnois-
18742: Eläkelaitoksen tulee kirjallisesti perustella ta.
18743: päätöksensä. Jos eläkelaitoksen päätös on vas-
18744: toin eläkehakemusta tukevia lääkärinlausuntoja Tämä laki tulee voimaan päivänä
18745: kielteinen, tulee eläkelaitoksen tarkoin perustella kuuta 1999.
18746:
18747:
18748: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
18749:
18750: Sulo Aittoniemi /kesk
18751: LA 162/1998 vp
18752:
18753: Lakialoite 162
18754:
18755:
18756: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi oikeudenkäynnistä rikos-
18757: asioissa annetun lain 8 luvun II ja 12 §:n muuttamisesta
18758:
18759:
18760: Eduskunnalle
18761:
18762: Oikeudenkäynnin etenemistä erityisesti rikos- voi saada asian uudelleen käsiteltäväksi. 8 luvun
18763: asioissa haittaa se, ettei vastaajaa saada haastet- 12 §taas mahdollistaa enintään kuuden kuukau-
18764: tua tai että tämä ei haasteesta huolimatta tule den tuomion vastaajan poissaolasta huolimatta,
18765: paikalle. Tämä on ehkä prosessin pahimpia hi- jos hänet on sillä uhalla kutsuttuja hän on anta-
18766: dastavia tekijöitä. Oikeudenkäynnistä rikos- nut suostumuksensa.
18767: asioissa annetun lain 8 luvun 11 §:n mukaan Läsnäoloa vaativat säännökset ovat liian tiu-
18768: vastaaja voidaan tuomita enintään kolmen kuu- kat kummassakin tapauksessa. Niiden laventa-
18769: kauden vankeusrangaistukseen poissaolasta minen lisää oikeudenkäynnin joustavuutta ja oi-
18770: huolimatta, jos hänet on sellaisella uhalla kut- keuden nopeata toteutumista.
18771: suttu tuomioistuimeen ja jos hänen läsnäolonsa Edellä olevan perusteella ehdotan,
18772: asian selvittämiseksi ei ole tarpeen. Pykälän toi-
18773: sessa momentissa on takaportti sille, että vas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18774: taajalla on laillinen este, jolloin hän halutessaan lakiehdotuksen:
18775:
18776:
18777:
18778:
18779: Laki
18780: oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 ja 12 §:n muuttamisesta
18781:
18782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18783: muutetaan II päivänä heinäkuuta 1997 oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
18784: 8luvun II §:n l momentti ja 12 §seuraavasti:
18785:
18786: 8luku 12 §
18787: Asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan
18788: Asianosaisista
18789: suostumuksella hänen poissaolastaan huolimat-
18790: Rikosasian tutkiminen ja ratkaiseminen vastaa- ta, jos hänet on sellaisella uhalla kutsuttu tuo-
18791: jan poissaotosta huolimatta mioistuimeen ja jos hänen läsnäolonsa asian sel-
18792: vittämiseksi ei ole tarpeen. Rangaistukseksi ei
18793: 11 §
18794: tällöin voida tuomita kymmentä kuukautta an-
18795: Asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan karampaa vankeusrangaistusta.
18796: poissaolasta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa
18797: asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja jos hänet on Tämä laki tulee voimaan päivänä
18798: sellaisella uhalla kutsuttu tuomioistuimeen. Täl- kuuta 1999.
18799: löin voidaan rangaistukseksi tuomita sakkoran-
18800: gaistus tai enintään kuuden kuukauden vankeus-
18801: rangaistus.
18802:
18803:
18804:
18805: Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1999
18806:
18807: Sulo Aittoniemi /kesk
18808: LA 163/1998 vp
18809:
18810: Lakialoite 163
18811:
18812:
18813:
18814:
18815: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttami-
18816: sesta
18817:
18818:
18819: Eduskunnalle
18820:
18821: Rangaistavuuden raja moottorikäyttöisen kelvollinen turvallisesti jatkamaan ajamista.
18822: ajoneuvon kuljettamisessa alkoholin vaikutuk- Säännökset ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia, ei-
18823: sen alaisena on vähintään 0,5 promillea alkoholia vätkä anna suoraa vastausta tapaukseen, jossa
18824: veressä tai vähintään 0,25 milligrammaa alkoho- ajoneuvon kuljettaja puhaltaa puhalluskokeessa
18825: lia litrassa uloshengitysilmaa. Nämä ovat kaava- 0,40 promillen tuloksen, eikä näin ylitä rangais-
18826: maisia raja-arvoja, mutta yleisesti tiedetään, että tavuuden rajaa, mutta on ilmiselvästi epäiltävis-
18827: joillakin yksilöillä korkeammatkin alkoholimää- sä, että nautittu alkoholimäärä voi haitata ajo-
18828: rät vain vähäisesti vaarantavat ajamisen turvalli- neuvon kuljettamista ja hän saattaa olla vaarana
18829: suutta, kun taas joillakin näkyy selviä ajamis- ja liikenteelle. Poliisilla tulisi olla selkeä oikeus ajon
18830: käyttäytymishäiriöitäjo 0,2-0,3 promillen raja- estämiseen tällaisissa tapauksissa.
18831: arvoilla. Edellä olevan perusteella ehdotan,
18832: Poliisilla on oikeus tieliikennelain perusteella
18833: estää ajon jatkaminen havaitessaan, että kuljet- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18834: taja muun muassa terveydellisistä syistä ei ole lakiehdotuksen:
18835:
18836:
18837:
18838: Laki
18839: tieliikennelain muuttamisesta
18840:
18841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18842: lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin (267/1981) uusi 76 a §seuraavasti:
18843:
18844: 76 a § suutta, poliisilla on oikeus estää ajon jatkumi-
18845: Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajal- nen.
18846: la ajon aikana todetaan veren alkoholipitoisuu- Päätös ajon keskeyttämisestä on tehtävä kah-
18847: deksi alle 0,5 promillea tai alle 0,25 milligrammaa den poliisimiehen toimesta ja siitä on laadittava
18848: alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, mutta vas- asianmukainen pöytäkirja. Ajon jatkuminen voi
18849: taavasti kuitenkin vähintään 0,2 promillea tai tapahtua aikaisintaan kolmen tunnin kuluttua
18850: 0,10 milligrammaa ja hänen olostaan ja käyttäy- sen keskeyttämisestä.
18851: tymisestään on perustellusti epäiltävissä nauti-
18852: tun alkoholimäärän vaarantavan ajoturvalli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18853: kuuta 1999.
18854:
18855:
18856: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1999
18857:
18858: Sulo Aittoniemi /kesk
18859:
18860:
18861:
18862:
18863: 30 280044
18864: LA 164/1998 vp
18865:
18866: Lakialoite 164
18867:
18868:
18869:
18870:
18871: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi metsästyslain 33 §:n 1 mo-
18872: mentin 12 kohdan kumoamisesta
18873:
18874:
18875: Eduskunnalle
18876:
18877: Lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästykses- Iien käyttökieltoon liittyvät ilmeiset ongelmat on
18878: sä kiellettiin lailla 1 päivästä elokuuta 1996 al- muun muassa maa- ja metsätalousministeri Ka-
18879: kaen. Perusteena oli se, että vesilinnut pohjamu- levi Hemilä myöntänyt kirjalliseen kysymykseen
18880: dasta ruokaillessaan saavat suolistoonsa sinne 879/1998 vp antamassaan vastauksessa. Lyijy-
18881: painuneita lyijyhauleja. Lyijyhaulien sijaan käyt- haulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä
18882: töön tulleista teräs- ja vismuttihauleista haitat tulisi siis mahdollisimman nopeasti kumota.
18883: ovat metsästäjien kokemusten mukaan kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18884: kin huomattavasti suuremmat. Näitä kevyitä ja
18885: helposti särkyviä hauleja käytettäessä esimerkik- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18886: si sorsalinnut eivät kuole, vaan pääsevät vam- lakiehdotuksen:
18887: mautuneina siipirikkoina pakosalle. Lyijyhau-
18888:
18889:
18890:
18891:
18892: Laki
18893: metsästyslain 33 §:n 1 momentin 12 kohdan kumoamisesta
18894:
18895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18896:
18897: 1§ 2§
18898: Tällä lailla kumotaan 28 päivänä kesäkuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
18899: 1993 annetun metsästyslain (615/1993) 33 §:n 1 kuuta 1999.
18900: momentin 12 kohta.
18901:
18902:
18903: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
18904:
18905: Sulo Aittoniemi /kesk
18906: LA 165/1998 vp
18907:
18908: Lakialoite 165
18909:
18910:
18911: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi pakkokeinolain 5 a luvun
18912: 4 §:n muuttamisesta
18913:
18914:
18915: Eduskunnalle
18916:
18917: Suomalaisissa vankiloissa kuri ja järjestys peeksi kiinnitetty muuhun rikollisuuteen. Tämä
18918: ovat viime vuosikymmenen aikana merkittävästi näkyy erityisesti kyseiseen lakipakettiin kuulu-
18919: heikentyneet. Sen lisäksi, että huumeet ovat löy- vassa esityksessä pakkokeinolain 5 a luvun 4 §:n
18920: täneet tiensä ja saaneet pesäpaikkansa vankilois- muuttamisesta. Teknisen tarkkailun edellytyksiä
18921: sa, niistä on tullut kasvavassa määrin rikollisen on parannettu epäiltyä huumausainerikosta kos-
18922: toiminnan johtokeskuksia myös muiden rikosten kien, mutta muun rikollisuuden osalta kynnykse-
18923: kuin huumerikosten osalta. Rikollisen toimin- nä on, että teosta säädetty ankarin rangaistus on
18924: nan tieto vankiloista ulos ja sinne sisään kulkee vähintään neljä vuotta vankeutta. Opposition
18925: uskomattoman helposti. edustajat esittivät lain käsittelyssä kynnystä alen-
18926: Asiaa on hallituksen ja eduskunnan taholta nettavaksi kahteen vuoteen siinä onnistumatta.
18927: yritetty korjata muun muassa lakipaketilla (HE Asia voidaan korjata uudella käsittelyllä.
18928: 10/1998 vp). Sen kautta vankilaviranomaisille on Edellä olevan perusteella ehdotan,
18929: pyritty saamaan mahdollisuudet muun muassa
18930: vankien toiminnan tarkkailuun vankiloissa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18931: Kohde on ollut lähinnä huumerikollisuus, ja täl- lakiehdotuksen:
18932: tä osin lieneekin niin, että huomiota ei ole tar-
18933:
18934:
18935: Laki
18936: pakkokeinolain 5 a luvun 4 §:n muuttamisesta
18937:
18938: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18939: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 4 §:n
18940: 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 402/1995, seuraavasti:
18941:
18942: 5 a luku selle. Jos tekninen katselu kohdistuu 4 momentis-
18943: sa tarkoitettuun vankeinhoitolaitoksen huostas-
18944: Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu sa olevaan henkilöön, edellytetään kuitenkin,
18945: että epäily koskee rikosta, josta säädetty ankarin
18946: 4§ rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta,
18947: Teknisen tarkkailun edellytykset taikka huumausainerikoksesta tai näiden rikos-
18948: ten rangaistavaa yritystä, ja että katselulla saata-
18949: villa tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tär-
18950: Kun on syytä epäilläjotakuta rikoksesta, josta keä merkitys rikoksen selvittämiselle.
18951: säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin
18952: kuusi kuukautta vankeutta, epäiltyyn tai tiettyyn
18953: paikkaan, jossa hänen voidaan olettaa oleskele- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18954: van, saadaan kohdistaa teknistä katselua, jos kuuta 1999.
18955: katselulla saatavilla tiedoilla voidaan olettaa ole-
18956: van erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämi-
18957:
18958:
18959: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
18960:
18961: Sulo Aittoniemi /kesk
18962: LA 166/1998 vp
18963:
18964: Lakialoite 166
18965:
18966:
18967:
18968:
18969: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 28 luvun 1 ja 4 §:n
18970: muuttamisesta
18971:
18972:
18973: Eduskunnalle
18974:
18975: Rikoslain 28 luvun uudistamisen yhteydessä siihen, että aiemmin törkeätä tekomuotoa koske-
18976: päädyttiin sekä varkauden että kavalluksen pe- van lainkohdan mukaan rangaistut teot rangais-
18977: rustekomuotoja koskien varsin poikkeuksellisiin taan nykyisin perustekomuotona. Rangaistus-
18978: rangaistusasteikkoihin. Kummassakin ns. mak- käytäntö on siis lieventynyt. Tästä syystä olisi
18979: simirangaistus on 1 vuosi 6 kuukautta vankeutta, varkauden mutta samalla myös kavalluksen pe-
18980: kun esimerkiksi petoksen perustekomuodossa rustekomuodon rangaistusmaksimi nostettava
18981: rangaistusmaksimi on 2 vuotta vankeutta. Ky- kahteen vuoteen vankeutta,jolloin se noudattaisi
18982: seessä varkauden ja kavalluksen kohdalta oli il- myös yleisten rangaistusasteikkojen käytäntöä.
18983: meisestikin jonkinlainen poliittinen kompromis- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18984: si.
18985: Varkausrikokset ovat viime vuosina merkittä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18986: västi lisääntyneet ja rangaistuskäytäntö johtanut lakiehdotuksen:
18987:
18988:
18989:
18990: Laki
18991: rikoslain 28 luvun 1 ja 4 §:n muuttamisesta
18992:
18993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18994: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28 luvun 1 §:n 1 momentti ja
18995: 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 769/1990, seuraavasti:
18996:
18997: 28luku 4§
18998: Varkaudesta, kavalluksesta ja luvatlomasta Kavallus
18999: käytöstä
19000: Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai
19001: muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kaval-
19002: 1§
19003: luksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kah-
19004: Varkaus deksi vuodeksi.
19005: Joka anastaa toisen hallusta irtainta omai-
19006: suutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
19007: vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. kuuta 1999.
19008:
19009:
19010: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
19011:
19012: Sulo Aittoniemi /kesk
19013: LA 167/1998 vp
19014:
19015: Lakialoite 167
19016:
19017:
19018:
19019:
19020: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 28 luvun 3 §:n
19021: muuttamisesta
19022:
19023:
19024: Eduskunnalle
19025:
19026: Näpistys on rikoslain 28luvun 3 §:ssä krimina- todella tuottava ammatti. Teon toistuvuudesta
19027: lisoitu varkausrikoksen lievimmäksi tekomuo- huolimatta ei rangaistuslajia voida muuttaa, ja
19028: doksi, josta rangaistuksena voi seurata vain sak- sakon muuntorangaistuksesta voi sosiaalisin pe-
19029: koa. Varkausrikos voi olla näpistys ja tämän rustein päästä pelkällä säikähdyksellä.
19030: lainkohdan mukaan rangaistava silloin, kun teko Asiaan voisi korjauksen tuoda se, että toistuva
19031: huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai ja ammattimainen näpistely voitaisiin tuomita
19032: muut rikokseenjohtaneet seikat on kokonaisuu- rikoslain 28 luvun 1 §:n mukaisena varkautena,
19033: tena arvostellen vähäiset. joka mahdollistaisi vankeusrangaistuksen käyt-
19034: Tuomioistuinkäytäntänä on ollut, että näpis- tämisen.
19035: tyksenä rangaistavan teon kautta anastetun Edellä olevan perusteella ehdotan,
19036: omaisuuden arvo voi olla jopa 1 000 markkaa tai
19037: enemmän. Kun näpistyksestä vain harvoin jou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19038: tuu kiinni ja seurauksena tällöinkin vähätuloisel- lakiehdotuksen:
19039: la on pieni sakko, näpistelystä on monelle tullut
19040:
19041:
19042:
19043: Laki
19044: rikoslain 28 luvun 3 §:n muuttamisesta
19045:
19046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19047: lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28luvun 3 §:ään sellaisena kuin se
19048: on laissa 769/1990 uusi 3 momentti, seuraavasti:
19049:
19050: 28luku ammattimaiseksi toiminnaksi, tekijä voidaan
19051: tuomita kuten tämän luvun 1 §:ssä säädetään
19052: Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta varkaudesta.
19053: käytöstä
19054: Tämä laki tulee voimaan päivänä
19055: 3§ kuuta 1999.
19056: Näpistys
19057:
19058: Jos näpistys useasti toistuvana on katsottava
19059:
19060:
19061: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
19062:
19063: Sulo Aittoniemi /kesk
19064: LA 168/1998 vp
19065:
19066: Lakialoite 168
19067:
19068:
19069:
19070:
19071: Eero Lämsä /kesk ym.: Lakialoite laiksi maaseutuelinkeinolain
19072: 47 §:n muuttamisesta
19073:
19074:
19075: Eduskunnalle
19076:
19077: Aloitteessa ehdotetaan, että kunnille makset- teisen maatalouspolitiikan vaatimista erilaisista
19078: taisiin korvausta maaseutuelinkeinolain mukais- selvityksistä suoriudutaan maa- ja metsätalous-
19079: ten tehtävien hoidosta maataloustukea hakenei- ministeriön ja TE-keskusten maaseutuosastojen
19080: den tilojen lukumäärän mukaan. asettamissa määräajoissa. Näin voidaan turvata
19081: Laki maaseutuelinkeinojen hallinnosta kun- joko kokonaan tai osaksi EU:n rahoittamien
19082: nissa (1558/1991) velvoittaa kunnan huolehti- maataloustukien oikea ja viivytyksetön maksa-
19083: maan alueellaan maaseutuelinkeinolain (1295/ minen, jolla on ratkaiseva merkitys maatalouden
19084: 1990) sekä muiden maaseutuelinkeinoja koske- harjoittajien toimeentulon muodostumisessa.
19085: vien lakien, asetusten ja päätösten toimeenpa- Maa- ja metsätalousministeriöllä on maata-
19086: nosta. Kunnan on järjestettävä maaseutuelinkei- loustukien käsittelyä ja maksatusta varten jo val-
19087: nojen hallinto niin, että tehtävät tulevat asian- mis atk-järjestelmä, josta saa tiedot sekä tukia
19088: mukaisesti suoritettua. Kunnille myönnetään hakeneista tiloista että tukihakemusten määräs-
19089: valtionosuutta mainittujen tehtävien hoitami- tä. Esitys ei lisää valtion menoja, mutta kohden-
19090: seen siten kuin kuntien yleisestä valtionosuudes- taa valtionosuutta sinne, missä korvauksen pe-
19091: ta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetussa rusteena oleva työkin pääosin tehdään. Valtion-
19092: laissa (1273/1988) säädetään. Tämän johdosta osuudet vähenisivät lähinnä suurissa kaupunki-
19093: valtionosuutta maksetaan kunnille asukasluvun kunnissa ja lisääntyisivät maatalousvaltaisissa
19094: mukaisessa suhteessa. kunnissa, jotka ovat viime vuosina kokeneet suu-
19095: Suomen liityttyä Euroopanunioniin on maa- rimmat verotulojen alenemisetjajoissa on suurin
19096: seutuelinkeinojen hallinto kunnissa kokenut muuttotappio.
19097: melkoisen muutoksen. Käytännössä se on johta- Muutos varmistaisi sen, että maatalousvaltai-
19098: nut siihen, että kuntien maataloushallintoon siin kuntiin voidaan palkata riittävästi työvoi-
19099: palkkaamat viranhaltijat, yleisimmin maatalous- maa, jotta Suomi voisi noudattaa mahdollisim-
19100: sihteerit, ovat lähes pelkästään EU:n yhteisen man hyvin EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa
19101: maatalouspolitiikan toteuttajia, varsinkin maa- ja tukien maksaminen määräaikojen puitteissa
19102: talousvaltaisissa kunnissa. Muuhun maaseudun toteutuisi.
19103: kehittämiseen ei ole jäänyt aikaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19104: Varsinkin suuremmat maatalousvaltaiset
19105: kunnat ovat joutuneet ja jatkossa joutuvat yhä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19106: enemmän palkkaamaan lisä työvoimaa, jotta yh- lakiehdotuksen:
19107: 2 LA 168/1998 vp
19108:
19109:
19110: Laki
19111: maaseutuelinkeinolain 47 §:n muuttamisesta
19112:
19113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19114: muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 47 §:n 3
19115: momentti seuraavasti:
19116:
19117: 47 § taan maataloustukea hakeneiden tilojen luku-
19118: määrän mukaan. Korvauksen yksikköhinnasta
19119: Viranomaiset
19120: säädetään asetuksella.
19121:
19122: Tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitami- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19123: sesta kunnalle aiheutuvista kustannuksista mak- kuuta 1999.
19124: setaan valtion varoista korvaus. Korvaus makse-
19125:
19126:
19127: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1999
19128:
19129: Eero Lämsä /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Jukka Vihriälä /kesk
19130: Vuokko Rehn /kesk Juha Korkeaoja /kesk Anu Vehviläinen /kesk
19131: Mari Kiviniemi /kesk Timo Kalli /kesk Kyösti Karjula /kesk
19132: Matti V äistö /kesk Johannes Leppänen /kesk Raimo Mähönen /sd
19133: Tapio Karjalainen /sd Hannes Manninen /kesk Kari Rajamäki /sd
19134: Erkki Pulliainen /vihr Markku Vuorensola /kesk Aapo Saari /kesk
19135: Hannu Kemppainen /kesk Liisa Hyssälä /kesk Anne Huotari /vas
19136: Tauno Pehkonen /skl Jari Koskinen /kok Ola Rosendahl/r
19137: livo Polvi /vas
19138: LA 169/1998 vp
19139:
19140: Lakialoite 169
19141:
19142:
19143:
19144:
19145: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun 13 §:n
19146: muuttamisesta
19147:
19148:
19149: Eduskunnalle
19150:
19151: Ilkivalta on läheistä sukua vahingonteolle. Se mesta ottaa kiinni ja poistaa paikalta. Nyt sitä
19152: voidaan toteuttaa mitä moninaisemmalla tavalla mahdollisuutta ei ole. Ilkivallaksi katsottu rikos
19153: mm. julkista rauhaa rikkomalla. Ennen vuoden voi olla myös itse tekona arvostellen sellainen,
19154: 1998 lainmuutosta itkivallasta tuomittava ran- että sakkomahdollisuus ei ole riittävä.
19155: gaistus oli sakkoa tai enintään kolme kuukautta Edellä olevan perusteella ehdotan,
19156: vankeutta. Vankeusmahdollisuuden mukana
19157: oleminen merkitsi sitä, että esimerkiksi jossakin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19158: virastossa metelöitsijä voitiin kenen tahansa toi- lakiehdotuksen:
19159:
19160:
19161:
19162:
19163: Laki
19164: rikoslain 171uvun 13 §:n muuttamisesta
19165:
19166: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19167: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 17luvun 13 §, sellaisena kuin se
19168: on laissa 563/1998, seuraavasti:
19169:
19170: 17luku 2) aiheuttaa häiriötä soittamalla puheluita vi-
19171: rastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun
19172: Rikoksista yleistä järjestystä vastaan vastaavaan paikkaan,
19173: 3) ampumalla, esineitä heittämällä tai muulla
19174: 13 § vastaavalla tavalla aiheuttaa häiriötä,
19175: Ilkivalta 4) luvattomasti poistaa tai turmelee viran-
19176: omaisen yleisesti nähtäville asettaman julkisen
19177: Joka koulutuksen tai tiedonannon tai
19178: 1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla 5) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneu-
19179: aiheuttaa häiriötä yleisellä paikalla, virantoimi- von, hissin tai muun laitteen hätäjarrua tai häly-
19180: tuksen yhteydessä, kulttuuri- tai urheilutilaisuu- tintä aiheuttaa ilkivaltaisesti väärän hälytyksen,
19181: dessa, joukkoliikenteen kulkuneuvossa, yleisiä on tuomittava, jollei teosta muualla laissa sää-
19182: asioita varten tarkoitetussa kokouksessa tai detä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon tai van-
19183: muussa tilaisuudessa, virastossa, toimistossa, keuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
19184: liikkeessä tai tehtaassa taikka muussa vastaavas-
19185: sa paikassa, Tämä laki tulee voimaan päivänä
19186: kuuta 1999.
19187:
19188: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
19189:
19190: Sulo Aittoniemi /kesk
19191: LA 170/1998 vp
19192:
19193: Lakialoite 170
19194:
19195:
19196:
19197:
19198: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi pelastustoimilain muuttami-
19199: sesta
19200:
19201:
19202: Eduskunnalle
19203:
19204: Asuintaloihin tai niiden läheisyyteen on ra- Pelastustoimilakia koskevan hallituksen esi-
19205: kentamisen yhteydessä rakennettava väestön- tyksen (HE 76/1998 vp) yhteydessä on käsitelty
19206: suojat. Tämän lisäksi on olemassa kunnallisia toivomusaloite 63/1997 vp, jossa esitettiin edus-
19207: väestönsuojia, joihin ihmiset voivat kriisitilan- kunnan hyväksyttäväksi toivomus, jonka mu-
19208: teen tullessa suojautua. Väestönsuojien olemas- kaan kaupungeissa ja taajamissa, joissa on yhtei-
19209: saolon osalta tilanne lienee Suomessa tyydyttä- siä väestönsuojia, asuntoihin jaettaisiin selkeät
19210: vä. Ongelma on se, miten ihmiset löytävät kriisi- ohjeet toiminnasta kriisitilanteessa. Nämä ohjeet
19211: tilanteen sattuessa väestönsuojiin. Todennäköi- velvoitettaisiin pitämään asunnoissa esillä. Pe-
19212: sesti eivät lainkaan, ja näin kriisitilanteen sattu- lastustoimilain yhteydessä ei lakiin otettu tämän-
19213: essa syntyy kaaos. Tämä on todennäköistä nii- tyyppistä määräystä.
19214: den haastattelujen mukaan, jotka aikanaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
19215: asiasta on tehty. Vain 5-10 prosenttia ihmisistä
19216: arveli tietävänsä mihin mennä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19217: lakiehdotuksen:
19218:
19219:
19220:
19221:
19222: Laki
19223: pelastustoimilain muuttamisesta
19224:
19225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19226: lisätään päivänä kuuta 1999 annettuun pelastustoimilakiin ( 1 ) uusi 59 a §seuraavasti:
19227:
19228: 59 a§ väestönsuoja sekä mitä reittiä ja missä järjestyk-
19229: Kunnat ovat velvolliset huolehtimaan, ettäjo- sessä sinne kuljetaan.
19230: kaisessa asunnossa sekä kerrostalojen porrastau-
19231: luilla kunnan alueella on esillä selkeät ohjeet sii- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19232: tä, miten kriisitilanteessa toimitaan, missä on kuuta 1999.
19233: talon asukkaille tarkoitettu yksityinen tai yleinen
19234:
19235:
19236: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
19237:
19238: Sulo Aittoniemi /kesk
19239: LA 171/1998 vp
19240:
19241: Lakialoite 171
19242:
19243:
19244:
19245:
19246: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun 8 §:n 2
19247: momentin kumoamisesta
19248:
19249:
19250: Eduskunnalle
19251:
19252: Kun rikoslain 17lukua vuonna 1998 uudistet- kuttimet sekä ulkomaalaisen turvallisuuteen vai-
19253: tiin, sen 8 §:ssä kriminalisoitiin laittoman maa- kuttavat olot ja olosuhteet hänen kotimaassaan,
19254: hantulon järjestäminen. Laittoman maahantu- oli kokonaisuutena katsoen pidettävä hyväksyt-
19255: lon järjestäminen katsottiin rangaistavaksi siitä tävänä. Sellaisella kriminalisoinnilla, jossa toi-
19256: riippumatta, oliko maahantulon järjestäjällä ta- nen kohta kumoaa toisen, ei ole mitään merkitys-
19257: voitteena taloudellisen tai muun hyödyn saami- tä.
19258: nen vai ei. Kriminalisointi kuitenkin menetti käy- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19259: tännössä merkityksensä, kun eduskunta hyväk-
19260: syi lainkohtaan myös toisen momentin, jonka että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19261: mukaan laittoman maahantulon järjestämisenä lakiehdotuksen:
19262: ei pidetty tekoa, jos sitä huomioiden tekijän vai-
19263:
19264:
19265:
19266:
19267: Laki
19268: rikoslain 17 luvun 8 §:n 2 momentin kumoamisesta
19269:
19270: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19271:
19272: 1§ 2§
19273: Tällä lailla kumotaan 19 päivänä joulukuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
19274: 1889 annetun rikoslain (39/1889) 17luvun 8 §:n 2 kuuta 1999.
19275: momentti, sellaisena kuin se on laissa 563/1998.
19276:
19277:
19278: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1999
19279:
19280: Sulo Aittoniemi /kesk
19281:
19282:
19283:
19284:
19285: 31 280044
19286: LA 172/1998 vp
19287:
19288: Lakialoite 172
19289:
19290:
19291:
19292: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain
19293: 8 §:n muuttamisesta
19294:
19295:
19296: Eduskunnalle
19297:
19298: Laissa lapsen elatuksesta velvollisuus suorit- Elatusvelvollisuus ja sen vähennysoikeus eivät
19299: taa elatusapua päättyy kun lapsi täyttää 18 vuot- tätä vaatimusta täytä. Määräystä ei voida myös-
19300: ta,johon asti elatusvelvollinen vanhempi maksaa kään perustella sillä, että valtio tarvitsee sitä lisä-
19301: elatusapua. Tuloverolain 127 § määrittelee val- verotuottoa, joka vastaa lapsen 17. ikävuodelta
19302: tionverotuksen elatusvelvollisuusvähennysoi- maksettujen elatusmaksujen verovähennys-
19303: keuden alaikäistä lasta kohden. Tuloverolain osuutta, koska summa on täysin marginaalinen.
19304: määrittelyjen mukaisesti alaikäisenä tarkoite- Lainsäädännön yhdenmukaisuuden ja joh-
19305: taan lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole donmukaisuuden vuoksi tulee tuloverolain ala-
19306: täyttänyt 17 vuotta. Elatusapua on siis suoritet- ikäisyysmääritelmä muuttaa vastaamaan muuta
19307: tava siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta, mut- lainsäädäntöämme, jossa alaikäiseksi määritel-
19308: ta elatusvelvollisuusvähennysoikeus päättyy kui- lään alle 18-vuotias henkilö.
19309: tenkin lapsen täyttäessä 17 vuotta. Nämä lain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19310: määräykset ovat selkeästi epäloogisia ja ristirii-
19311: dassa toistensa kanssa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19312: Lainsäädännön tulee kaikilta osiltaan olla lakiehdotuksen:
19313: sekä oikeudenmukaista että johdonmukaista.
19314:
19315:
19316:
19317: Laki
19318: tuloverolain 8 §:n muuttamisesta
19319:
19320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19321: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 8 §:n 1 momentti seuraa-
19322: vasti:
19323: 8§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
19324: kuuta
19325: Alaikäinen lapsi ja kasvattilapsi
19326: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä laissa
19327: lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttä-
19328: nyt 18 vuotta.
19329:
19330:
19331:
19332: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
19333:
19334: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Markus Aaltonen /sd Jorma Vokkolainen /vas
19335: Arja Ojala /sd Tuija Brax /vihr Pertti Virtanen /evir
19336: Anne Huotari /vas Seppo Kanerva /kok Tuija Pohjola /sd
19337: Reijo Kallio /sd Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Timo Ihamäki /kok
19338: Jukka Vihriälä /kesk Klaus Bremer /r Jouko Jääskeläinen /skl
19339: Pehr Löv /r Eila Rimmi /vas
19340: LA 173/1998 vp
19341:
19342: Lakialoite 173
19343:
19344:
19345:
19346:
19347: Mari Kiviniemi /kesk ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 64 §:n muut-
19348: tamisesta
19349:
19350:
19351: Eduskunnalle
19352:
19353: Aloitteessa ehdotetaan, että työsuhde-etuna Kodinhoitoapu on useasti työsuhdeautoa tai
19354: saatavasta kodinhoitotyöstä katsottaisiin vero- -puhelinta parempi vaihtoehto työntekijän hy-
19355: tettavaksi tuloksi 75% Verohallituksen vahvista- vinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Se synnyttää
19356: masta käyvästä arvosta. uusia pysyviä työpaikkoja ja lisää kotitaloustyön
19357: Työelämän kiristyminen ja paineet opiskeluun arvostusta. Kotipalveluyritysten kannattavuu-
19358: myös työelämän ohessa ovat muuttaneet työssä den ja henkilöstömäärän lisääntyessä myös nii-
19359: käyvän ja yrittävän perheen arkea. Kodin ulko- den mahdollisuus vastata alati kasvaviin vanhus-
19360: puolella tehdyn päivätyön lisäksi pitäisi jaksaa ten kotipalveluiden tarpeisiin lisääntyy. Suoma-
19361: vielä kolmas työvuoro kotona. Perheen yhteistä laiset myös oppisivat käyttämään ulkopuolisia
19362: aikaa, aikaa kasvatukseen ja kotitöiden tekemi- työntekijöitä kotitalouksissaan.
19363: seen on niukasti. Ongelmana Suomessa on kuitenkin verotus.
19364: Ratkaisua perheen arjen helpottamiseen on Kodinhoitotyölle ei ole myönnetty samanlaista
19365: etsitty verovähennykseen sekä palveluyritysten verotuskohtelua kuin esim. työsuhdeautolle. Tä-
19366: suoraan tukeen perustuvien kokeilujen avulla. män lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa
19367: Kumpikaan ei ole toiminut toivotulla tavalla. lainsäädäntöä siten, että kodinhoitotyö saisi
19368: Molempien tukijärjestelmien ongelmana on ollut muiden luontoisetujen kaltaisen verokohtelun.
19369: tuen pienuus. Yritystuki puolestaan on osoittau- Lakialaitteessa kodinhoitoedun verotusarvoksi
19370: tunut liian byrokraattiseksi. Koska nykyiset jär- esitetään 75% palvelun arvioidusta käyvästä ar-
19371: jestelmät eivät toimi; uudet avaukset kotien arjen vosta.
19372: helpottamiseen ovat tervetulleita. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19373: Ruotsissa on jo parin vuoden ajan ollut mah-
19374: dollisuus kodinhoitoavun saamiseen työsuhde- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19375: etuna. Suomessakin on ilmennyt kiinnostusta lakiehdotuksen:
19376: yritysten perustamiseen, jotka tarjoaisivat yri-
19377: tyksille kodinhoitopalveluita ja siten helpottaisi-
19378: vat työntekijäperheiden arkea.
19379:
19380:
19381: Laki
19382: tuloverolain 64 §:n muuttamisesta
19383:
19384: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19385: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 §:ään uusi 2 momentti
19386: seuraavasti:
19387:
19388: 64§ lun arvioidusta käyvästä arvosta, sen mukaan
19389: Luontoisetu
19390: kuin verohallitus vuosittain tarkemmin määrää.
19391:
19392: Tämä laki tulee voimaan patvana
19393: Työnantajalta saadusta kodinhoitopalvelusta kuuta 1999. Lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
19394: on veronalaista ansiotuloa 75 prosenttia palve- ran vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
19395: 2 LA 173/1998 vp
19396:
19397: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
19398:
19399: Mari Kiviniemi /kesk Maria Kaisa Aula /kesk Vuokko Rehn /kesk
19400: Seppo Kääriäinen /kesk Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Kyösti Karjula /kesk
19401: Liisa Hyssälä /kesk Ossi Korteniemi /kesk Jukka Tarkka /nuors
19402: Juha Rehula /kesk Maija-Liisa Veteläinen /kesk Anu Vehviläinen /kesk
19403: Risto Penttilä /nuors Riitta Korhonen /kok Heikki Koskinen /kok
19404: Sakari Smeds /skl Janina Andersson /vihr
19405: LA 174/1998 vp
19406:
19407: Lakialoite 174
19408:
19409:
19410:
19411:
19412: Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Lakialoite laiksi työttömyysturva-
19413: lain 18 §:n muuttamisesta
19414:
19415:
19416: Eduskunnalle
19417:
19418: Työttömyysturvan sovitellussa päivärahassa Soviteltu päiväraha vaikeuttaa työvoiman
19419: oli ennen vuoden 1997 alussa voimaan tulleita saantia sellaisissa elinkeinoissa, joissa on tarvetta
19420: muutoksia ns. suojaosuutena 750 markkaa kuu- lyhytaikaiselle keikkatyölle. Ongelma koskettaa
19421: kaudessa. Toisin sanoen vasta 750 markkaa ylit- erityisesti vaikeita työttömyysalueita.
19422: tävä työtulo kuukaudessa johti siihen, että sovi- Suojaosan palauttaminen kannustaisi työttö-
19423: teitua päivärahaa koskevia pykäliä ryhdyttiin so- miä hankkimaan työtuloja samalla, kun se ke-
19424: veltamaan. Vuonna 1997 voimaan tulleessa lais- ventäisi työttömyysturvan hallinnointia. Suoja-
19425: sa työtulojen vaikutusta päivärahaan kylläkin osan palauttaminen tekisi sovitelluo päivärahan
19426: loivennettiin, mutta suojaosuuden poistaminen muutenkin työttömän kannalta nykyistä edulli-
19427: oli työttömien kannalta huononnus. Uusijärjes- semmaksi: muutoksen keventävä vaikutus tun-
19428: telmä on aikaisempaan verrattuna työttömille tuisi myös 750 markkaa suuremmissa lisätulois-
19429: ankarampi 2 000 markan lisätuloon saakka. sa.
19430: Soviteltu päiväraha on työttömälle vaikeasel- Muutos voitaisiin tehdä lisäämällä sovitelluo
19431: koinen ja hallinnollisesti raskas järjestelmä. Vä- työttömyyspäivärahan suuruuden määrittele-
19432: häinenkin lisätulo edellyttää, että päiväraha vään työttömyysturvalain 18 §:ään suojaosaa
19433: määritellään uudelleen. Se vaatii palkkatodistus- koskeva maininta.
19434: ten hankkimista ja mahdollisesti myös muutok- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19435: sia veronpidätykseen. Uuden päivärahapäätök-
19436: sen tekeminen voi tuntuvasti viivyttää päivära- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19437: han maksamista. Työttömälle jäävä nettohyöty lakiehdotuksen:
19438: lisätulosta on hyvin vaatimaton tai jopa olema-
19439: ton.
19440:
19441:
19442: Laki
19443: työttömyysturvalain 18 §:n muuttamisesta
19444:
19445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19446: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 18 §:n 1 momentti,
19447: sellaisena kuin se on laissa 666/1996 seuraavasti:
19448:
19449: 18 § kalenteriviikon aikana ( sovittelujakso) yhteensä
19450: Sovitellun työttömyyspäivärahan suuruus nousta määrään, joka päivärahana olisi voitu
19451: muuten maksaa.
19452: Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan
19453: siten, että päiväraha ja 50 prosenttia saadun tu-
19454: lon siitä osasta, joka ylittää 750 markkaa (suoja- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19455: osa), voivat kuukaudessa tai neljän peräkkäisen kuuta 19
19456:
19457:
19458: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
19459:
19460: Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo Iva-r Mikko Kuoppa /va-r
19461: LA 175/1998 vp
19462:
19463: Lakialoite 175
19464:
19465:
19466:
19467:
19468: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi arestirangaistuksesta
19469:
19470:
19471:
19472: Eduskunnalle
19473:
19474: Nuorten rikoksentekijöiden suhteen on ongel- messakin asiasta on puhuttu kymmenen vuoden
19475: mia sen suhteen, miten aikaansaada rangaistus- ajan. Alun perin niin kuin tapa on, hieman kau-
19476: muoto, joka ei olisi nuorelle kohtuuton, mutta histellen, mutta nykyisin jo selvästi uteliaana ja
19477: heti moitittavaan tekoon liitettynä konkreettisel- mahdollisuuksia pohtien. Hyvässä asiassa pitäisi
19478: la tavalla huomauttaisi, että nuori on harhautu- panna toimeksi. Tässä lakiehdotuksessa arestin
19479: nut arvetuttaville poluille ja että yhteiskunta ha- lyhin aika olisi 12 tuntia, pisin taas kolmen vuo-
19480: luaisi hänet takaisin normaalin yhteiskuntatoi- rokauden verran eli 144 tuntia. Aresti istuttaisiin
19481: minnan piiriin. Vankilaan nuorta ihmistä ei ole viikonloppuisin perjantai-illasta sunnuntai-il-
19482: syytä kovin herkästi laittaa, mutta toisaalta eh- taan ulottuvana aikana. Pisimmän rangaistuksen
19483: dollinen rangaistus on osoittautunut tehotto- kärsimiseen menisi siis 3 viikonloppua.
19484: maksi. Ehdollisesta rangaistuksesta on tullut Arestirangaistus voitaisiin langettaa saman-
19485: jopa tietynlainen ansa. Kun usean tehottoman laisista rikoksista, joissa nykyisin käytetään sak-
19486: ehdollisen rangaistuksen putki eräässä vaiheessa koa, ehdollista rangaistusta ja nuorisorangais-
19487: konkretisoituu pitkähkönä vankeutena, nuoren tusta. Arestirangaistusta voitaisiin käyttää yksi-
19488: ihmisen elämä saattaa olla lopullisesti menetetty. nään, mutta myös yhdessä ainakin ehdollisen
19489: Sakko on konkreettinen rangaistusmuoto, mutta vapausrangaistuksen kanssa. Rangaistus mää-
19490: kun nuori useinkin on vähävarainen tai varaton, rättäisiin yhden tuomarin istunnossa ja vain sel-
19491: asia voijoutua muuntomenettelyynjajohtaa va- laisissa asioissa, joissa syyllisyys on tunnustettu
19492: pauden menetykseen taikka sitten siihen, mikä ei tai joissa syyllisyys muuten on kiistaton. Tuo-
19493: ole mitään, eli että muuntomenettelystä luovu- miosta ei voisi valittaa, ainoastaan kannella. Se
19494: taan. Viimeisin sana nuoreen kohdistuvassa seu- pantaisiin täytäntöön välittömästi tuomionjulis-
19495: raamusmenettelyssä on ollut nuorisorangaistus, tamisen jälkeen.
19496: joka vastaa suunnilleen yhdyskuntapalvelua. Arestirangaistus pantaisiin täytäntöön Kri-
19497: Senkin tehoa epäillään, varsinkinjos teon ja ran- minaalihuoltoyhdistyksen valvonnassa poliisin
19498: gaistuksen välinen aika on kovin pitkä. virka-avun turvin. Asia vaatii resurssien lisää-
19499: Aresti, eli lyhytaikainen vapauden menettämi- mistä ja sopivien tilojen varaamista yhdistyksen
19500: nen valvotuissa oloissa, on suomalaisille jälki- käyttöön, minkä vuoksi lain voimaantulon suh-
19501: istunnon muodossa tuttu rangaistusmuoto jo teen on varattava riittävä aika käytännön asioi-
19502: kansakouluajoilta karttakepin ja nurkkaan tui- den järjestämiseen.
19503: jottelun lisäksi. Joissakin maissa on otettu vaarin Edellä olevan perusteella ehdotan,
19504: vanhoista keinoista ja toteutettu tai ollaan suun-
19505: nittelemassa tämän perinteisen rangaistusmuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19506: don käyttöönottamista nuorten kohdalla. Suo- lakiehdotuksen:
19507: 2 LA 175/1998 vp
19508:
19509:
19510: Laki
19511: arestirangaistuksesta
19512:
19513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19514:
19515: 1§ nut jäsen. Asiaa käsiteltäessä on oltava läsnä
19516: Arestirangaistus on lyhytaikainen vapauteen lastensuojeluun erikoistunut sosiaalialan viran-
19517: kohdistuva rangaistus, joka voidaan tuomita omainen. Arestirangaistuksen kohteena olevan
19518: henkilölle, joka rikoksen tehdessään on 15 mutta huoltajalle on varattava tilaisuus olla läsnä.
19519: ei 18 vuotta täyttänyt, sellaisesta teosta, josta
19520: voimassa olevan lain mukaan voidaan tuomita 4§
19521: sakko, ehdollinen vankeusrangaistus tai nuoriso- Arestirangaistusta koskevasta päätöksestä ei
19522: rangaistus. Arestirangaistus voidaan määrätä voi valittaa ja se pannaan täytäntöön mahdolli-
19523: joko yksinään tai yhdessä ehdollisen vankeus- simman nopeasti. Arestirangaistukseen tuomittu
19524: rangaistuksen kanssa. Arestirangaistus voidaan voi kannella asiasta hovioikeuteen, jonka on
19525: tuomita vain sellaisesta teosta, johon syyllisyy- otettava kantelussa mainittu asia esille kahden
19526: den syytetty on myöntänyt tai johon syyllisyys kuukauden kuluessa kantelun tekemisestä.
19527: muuten on varmuudella kiistaton.
19528: 5§
19529: 2§ Arestirangaistuksen täytäntöönpanosta huo-
19530: Arestia voidaan tuomita vähintään 12, enin- lehtii Kriminaalihuoltoyhdistys sitä varten vara-
19531: tään 144 tuntia. Arestirangaistuksen täytäntöön- tuissa ja varustetuissa tiloissa. Poliisi on velvolli-
19532: pane tapahtuu viikoittain perjantain kello 18 ja nen antamaan täytäntöönpanon yhteydessä tar-
19533: sunnuntain kello 18 välisenä aikana. Rangaistus- peellista virka-apua.
19534: ta ei saa panna täytäntöön viikonloppuna,johon
19535: sijoittuvat jouluaatto, joulupäivä tai ta panin päi- 6§
19536: vä. Tarkemmat säännökset ja ohjeet tämän lain
19537: täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
19538: 3§
19539: Arestirangaistus voidaan tuomita tuomiois- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19540: tuimen kokoonpanossa, jossa on yksi lainoppi- kuuta 200.
19541:
19542:
19543: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
19544:
19545: Sulo Aittoniemi /kesk
19546: LA 176/1998 vp
19547:
19548: Lakialoite 176
19549:
19550:
19551:
19552:
19553: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi alkoholilain 58 §:n muutta-
19554: misesta
19555:
19556:
19557: Eduskunnalle
19558:
19559: Alkoholilain uudistamisen yhteydessä tapah- holin nautiskelemisen yleisellä paikalla kieltää,
19560: tui paha virhe. Tai ehkä se ei ollut virhe sellaise- jos katsoo aiheelliseksi. On myös sanottu, että
19561: naan, mutta eduskunta joutui jonkinlaisen libe- voimassa olevan lain mukaan poliisilla on oikeus
19562: ralismin valtaan ja poisti laista kiellon alkoholi- kieltää alkoholin nauttiminen yleisellä paikalla
19563: juomien nauttimisesta yleisellä paikalla. Tämä yleisenjärjestyksen ylläpitämiseksi. Näkemys on
19564: johti siihen, että vahvassa humalatilassa olevat kovin läpinäkyvä. Ei poliisi ole läsnä joka paikas-
19565: häiriköt oikein ylvästelevät kaduilla ja puistoissa sa kieltämässä juopuneiden rähinöintiä pullonsa
19566: erityisesti vanhemmille ihmisille lain suomasta kanssa.
19567: vapaudesta ja merkittävällä tavalla häiritsevät Edellä olevan perusteella ehdotan,
19568: tavallisten ihmisten rauhaa. Myöhemmin, kun
19569: myös poliittisissa piireissä asiaan on kiinnitetty että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19570: huomiota, on lohduteltu muita ja itseä sillä, että lakiehdotuksen:
19571: kunnallisilla järjestyssäännöillä kunta voi alko-
19572:
19573:
19574:
19575:
19576: Laki
19577: alkoholilain 58 §:n muuttamisesta
19578:
19579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19580: kumotaan 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/1994) 58 §:n 2 momentti ja
19581: lisätään 58 §:n 1 momenttiin uusi 5 kohta seuraavasti:
19582:
19583: 58§ 5) kadulla, torilla, tiellä, puistossa tai muualla
19584: Nauttimiskiellot yleisellä paikalla.
19585:
19586: Alkoholijuoman nauttiminen on kielletty, jol-
19587: lei tämän lain muista säännöksistä muuta johdu: Tämä laki tulee voimaan päivänä
19588: kuuta 1999.
19589:
19590:
19591: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19592:
19593: Sulo Aittoniemi /kesk
19594: LA 177/1998 vp
19595:
19596: Lakialoite 177
19597:
19598:
19599:
19600:
19601: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi asevelvollisuuslain muutta-
19602: misesta
19603:
19604:
19605: Eduskunnalle
19606:
19607: Aina 1990-luvun alkupuolelle saakka asevel- Kotiuttamisraha on käytössä muissa Pohjois-
19608: vollisuutensa suorittaneelle maksettiin niin sa- maissa ja tietääkseni esimerkiksi Ruotsissa se on
19609: nottua kotiuttamisrahaa. Kotiuttamisrahan moninkertainen meillä aikaisemmin olleeseen ta-
19610: määrä oli vähäinen, vain 300 markkaa. Sillä oli soon nähden. Kotiuttamisraha on syytä palaut-
19611: kuitenkin suuri merkitys usein rahattomalle nuo- taa käytäntöön myös Suomessa.
19612: relle ensimmäisien päivien aikana siviilissä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
19613: Ahon hallituksen aikana 1990-luvun alun lama-
19614: vuosina kotiuttamisraha kuitenkin poistettiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19615: lakiehdotuksen:
19616:
19617:
19618:
19619: Laki
19620: asevelvollisuuslain muuttamisesta
19621:
19622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19623: lisätään 15 päivänä syyskuuta 1950 annettuun asevelvollisuuslakiin (452/1950) uusi 50 d §seuraa-
19624: vasti:
19625:
19626: 50d§ Kotiuttamisrahan määrä tarkistetaan vuosit-
19627: Asevelvolliselle tai asevelvollisuutensa siviili- tain elinkustannusten nousua vastaavasti. Tar-
19628: palveluksena suorittaneelle maksetaan vapautu- kemmat ohjeet kotiuttamisrahan maksamisesta
19629: misen yhteydessä kotiuttamisrahaa: annetaan asetuksella.
19630: 180 päivää palvelleelle 400 markkaa;
19631: 270 päivää palvelleelle 600 markkaa; Tämä laki tulee voimaan päivänä
19632: 362 päivää palvelleelle 800 markkaa; sekä kuuta 1999.
19633: asevelvollisuutensa siviilipalveluna suoritta-
19634: neelle 600 markkaa.
19635:
19636:
19637: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19638:
19639: Sulo Aittoniemi Jkesk
19640: LA 178/1998 vp
19641:
19642: Lakialoite 178
19643:
19644:
19645:
19646:
19647: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 15 luvun 1 ja 9 §:n
19648: muuttamisesta
19649:
19650:
19651: Eduskunnalle
19652:
19653: Henkilötodisteluu asema oikeudenkäynnissä Uutena kriminalisointina uudistamisen yhtey-
19654: on tärkeä. Tämän johdosta tärkeää on myös se, dessä tuli mukaan rikoslain 15 luvun 9 §, joka
19655: että todistajina kuullut henkilöt pysyvät totuu- säätää rangaistuksen oikeudenkäytössä kuulta-
19656: dessa. Väärä todistus voi aiheuttaa sen, että yh- van uhkaamisesta. Rangaistus koskee sitä, jos
19657: teiskunnan tahto oikeuden hakemisesta ei toteu- esimerkiksi väkivallalla tai uhkauksella estää to-
19658: du. Toisaalta vielä pahempi on, että joku viaton distajaa kertomasta totuutta oikeudenkäynnissä
19659: joutuu tuomituksi tai joku väärin tuomituksi. tai sitten käyttää väkivaltaajälkeenpäin kostoksi
19660: Vuoden 1998 rikoslain uudistuksessa väärän va- siitä, mitä todistaja on kertonut. Todistajan pai-
19661: lan eli oikeudessa annetun perättömän lausuman nostaminen ja väkivalloin kohteleminen on oi-
19662: antamista koskevan teon rangaistuksia alennet- keudenkäytössä tyystin karsittava. Tästä syystä
19663: tiin merkittävästi. Tämä oli virhe erityisesti siltä säädetty maksimirangaistus, vain 3 vuotta van-
19664: osin, kun on kysymys perättömän lausuman pe- keutta, on kovin alhainen.
19665: rusmuodosta rikoslain 15 luvun 1 §:ssä, jossa Edellä olevan perusteella ehdotan,
19666: aikaisempi maksimirangaistus, 4 vuotta van-
19667: keutta, alennettiin 3 vuoteen vankeutta. Se oli että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19668: huono signaali yhteiskunnan suuntaan. lakiehdotuksen:
19669:
19670:
19671:
19672:
19673: Laki
19674: rikoslain 15 luvun 1 ja 9 §:n muuttamisesta
19675:
19676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19677: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 15 luvun 1 ja 9 §sellaisina kuin
19678: ne ovat laissa 563/1998 seuraavasti:
19679:
19680: 15luku antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista
19681: syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuo-
19682: Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan mittava perättömästä lausumasta tuomioistuimes-
19683: sa vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
19684: 1§
19685: Perätön lausuma tuomioistuimessa 9§
19686: Jos Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen
19687: 1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa, Joka oikeudettomasti
19688: 2) asianosainen tuomioistuimessa totuusva- 1) väkivallalla tai uhkauksella estää tai yrittää
19689: kuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai estää toista antamasta lausuntoa todistajana,
19690: 3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai asiantuntijana, muuna kuultavana tai asianosai-
19691: vakuutuksen nojalla sena oikeudenkäynnissä, esitutkinnassa, poliisi-
19692: 2 LA 178/1998 vp
19693:
19694: tutkinnassa tai niihin rinnastettavassa muussa on tuomittava, jollei teosta muualla laissa sää-
19695: viranomaismenettelyssä tai vaikuttaa tai yrittää detä ankarampaa rangaistusta, oikeudenkäytös-
19696: vaikuttaa lausunnon sisältöön tai sä kuultavan uhkaamisesta vankeuteen enintään
19697: 2) tekee tai uhkaa tehdä väkivaltaa toiselle tai neljäksi vuodeksi.
19698: häneen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suh-
19699: teessa olevalle henkilölle sen vuoksi, mitä tämä Tämä laki tulee voimaan päivänä
19700: on lausunut edellä tarkoitetussa kuulustelussa, kuuta 1999.
19701:
19702:
19703: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19704:
19705: Sulo Aittoniemi /kesk
19706: LA 179/1998 vp
19707:
19708: Lakialoite 179
19709:
19710:
19711:
19712:
19713: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun muutta-
19714: misesta
19715:
19716:
19717: Eduskunnalle
19718:
19719: Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö misestä. Kyseiset rikokset ovat kriminaalin toi-
19720: uudistettiin vuonna 1998. Uudistus oli perusteel- minnan alhaisinta kastia.
19721: lisen työn tulos ja valtaosin perusteltu. Oikeute- Suomessa niin raiskauksista kuin myös lapsen
19722: tun arvostelun kohteena pidän sitä, johon silloin seksuaalisesta hyväksikäytöstä jaetut rangais-
19723: puutuin lakivaliokunnan mietintöönjättämässä- tukset ovat naurettavan alhaisia. Jos niitä verra-
19724: ni vastalauseessa, että eräiltä osin rangaistusas- taan muissa Euroopan maissa langetettuihin tuo-
19725: teikot jäivät liian mataliksi. Erityisesti näin oli mioihin, ero on hätkähdyttävä, puhumattakaan
19726: raiskauksen eri muotojen osalta sekä lapsen sek- rangaistuskäytännöstä katolisissa maissa. Jotta
19727: suaalista hyväksikäyttöä ja lapsen törkeätä sek- tuomioistuimet olisivat velvollisia ottamaan
19728: suaalista hyväksikäyttöä koskien. Raiskaukses- lainsäätäjän näkemykset riittävässä määrin huo-
19729: sa on kysymyksessä kaksimuotoinen teko, joka mioon, on näiden, niin raiskausten kuin lapsiin
19730: koostuu pakottamisesta ja väkivallasta ja louk- kohdistuvien rikosten rangaistusasteikkoja mer-
19731: kaa toisen, yleensä heikomman sukupuolen, eli kittävästi korotettava.
19732: naisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Lap- Edellä olevan perusteella ehdotan,
19733: sen seksuaalisessa hyväksikäytössä eri muodois-
19734: sa kysymys on vielä kypsymättömän ja puolus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19735: tuskyvyttämän ihmisen raa'asta hyväksikäyttä- lakiehdotuksen:
19736:
19737:
19738:
19739:
19740: Laki
19741: rikoslain 20 luvun muuttamisesta
19742:
19743: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19744: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n
19745: 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa
19746: 563/1998 seuraavasti:
19747:
19748: 20luku tuomittava raiskauksesta vankeuteen vähintään
19749: yhdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
19750: Seksuaalirikoksista
19751:
19752: 1§ 2§
19753: Raiskaus Törkeä raiskaus
19754: Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen Jos raiskauksessa
19755: käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa 1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiin vamma,
19756: tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa, on vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
19757:
19758:
19759: 32 280044
19760: 2 LA 179/1998 vp
19761:
19762: 2) rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan 2) koskettelemalla tai muulla tavoin tekee
19763: erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsi- kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksu-
19764: mystä, aalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan
19765: 3) rikos tehdään erityisen raa'alla, julmalla tai hänen kehitystään, tai
19766: nöyryyttäväliä tavalla tai 3) saa hänet ryhtymään 2 kohdassa tarkoitet-
19767: 4) käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta tuun tekoon,
19768: hengenvaarallista välinettä taikka muuten uha- on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksi-
19769: taan vakavalla väkivallalla käytöstä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enin-
19770: ja raiskaus on myös kokonaisuutena arvostel- tään neljäksi vuodeksi.
19771: len törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeäs-
19772: tä raiskauksesta vankeuteen vähintään kahdeksi
19773: ja enintään kahdeksitoista vuodeksi. 7§
19774: Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
19775: 3§ Jos lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä
19776: Pakottaminen sukupuoliyhteyteen 1) kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai
19777: kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan
19778: Jos raiskaus, huomioon ottaen väkivallan tai erityistä vahinkoa,
19779: uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liit- 2) rikos tehdään erityisen nöyryyttäväliä ta-
19780: tyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lie- valla tai
19781: ventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikok- 3) rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä va-
19782: sentekijä on tuomittava pakottamisesta sukupuo- hinkoa lapselle hänen tekijää kohtaan tunteman-
19783: liyhteyteen vankeuteen enintään neljäksi vuodek- sa erityisen luottamuksen tai muuten tekijästä
19784: SI. erityisen riippuvaisen asemansa vuoksi
19785: ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen
19786: törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
19787: 6§ lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeu-
19788: Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
19789: teen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksi-
19790: toista vuodeksi.
19791: Joka
19792: 1) on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuot-
19793: ta nuoremman lapsen kanssa, Tämä laki tulee voimaan päivänä
19794: kuuta 1999.
19795:
19796:
19797: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19798:
19799: Sulo Aittoniemi /kesk
19800: LA 180/1998 vp
19801:
19802: Lakialoite 180
19803:
19804:
19805:
19806:
19807: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 17 luvun 6 §:n
19808: muuttamisesta
19809:
19810:
19811: Eduskunnalle
19812:
19813: Kyseinen rikoslain 17 luvun 6 § sisältää kri- misessä on merkittävä. Näin ollen heitä on pyrit-
19814: minalisoinnin teosta, jossa joku käyttämällä tai tävä myös suojaamaan riittävin rangaistussään-
19815: uhkaamalla käyttää väkivaltaa, estää tai yrittää nöksin. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna lain-
19816: estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suoritta- kohdan rangaistusasteikko, jonka maksimi on
19817: masta lain ja asetuksen nojalla kuuluvaa tehtä- kuusi kuukautta vankeutta, on selvästikin liian
19818: vää jne. Lainkohta on tarkoitettu suojaamaan lievä.
19819: muun muassa joukkoliikenteessä työskenteleviä Edellä olevan perusteella ehdotan,
19820: henkilöitä, vartioiruisliikkeiden vartijoita sekä
19821: ravintoloiden ja huvitilaisuuksien vahtimestarei- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19822: ta. Vaikka nämä henkilöt eivät käytä julkista lakiehdotuksen:
19823: valtaa, heidän tehtävänsä järjestyksen ylläpitä-
19824:
19825:
19826:
19827:
19828: Laki
19829: rikoslain 17 luvun 6 §:n muuttamisesta
19830:
19831: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19832: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 17 luvun 6 §:n 1 momentti,
19833: sellaisena kuin se on laissa 563/1998 seuraavasti:
19834:
19835: 17luku tuksen nojalla kuuluvaa tehtävää, tai muuten
19836: vaikeuttaa sanotun tehtävän suorittamista, on
19837: Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
19838: tuomittava, jollei laissa muualla säädetä anka-
19839: rampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitävän hen-
19840: 6§ kilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen
19841: Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen enintään yhdeksi vuodeksi.
19842: Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää vä-
19843: kivaltaa, estää tai yrittää estää järjestystä ylläpi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19844: tävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai ase- kuuta 1999.
19845:
19846:
19847: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19848:
19849: Sulo Aittoniemi /kesk
19850: 1
19851: 1
19852: 1
19853: 1
19854: 1
19855: 1
19856: 1
19857: 1
19858: 1
19859: 1
19860: 1
19861: 1
19862: 1
19863: 1
19864: 1
19865: 1
19866: 1
19867: 1
19868: 1
19869: 1
19870: 1
19871: 1
19872: 1
19873: 1
19874: 1
19875: 1
19876: 1
19877: 1
19878: 1
19879: 1
19880: LA 181/1998 vp
19881:
19882: Lakialoite 181
19883:
19884:
19885: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun 2 ja 3 §:n
19886: muuttamisesta
19887:
19888:
19889: Eduskunnalle
19890:
19891: Kun lakivaliokunta ja senjälkeen eduskunnan rangaistus oli ollut 3 kuukautta vankeutta. Epä-
19892: täysistunto käsittelivät hallituksen esityksiä 6/ suhdetta rangaistusasteikkojen välillä ilmentää
19893: 1997 vp ja 117/1997 vp, rikoslain 16 lukuun tuli sekin, että niskoittelu poliisia vastaan, joka teko-
19894: virkamiehen väkivaltaista vastustamista ym. tä- na arvioiden vastaa suunnilleen haitantekorikos-
19895: hän liittyviä lainkohtia koskien merkillinen ja ta, sisältää nyt 3 kuukauden rangaistusuhan.
19896: epäjohdonmukainen sekasotku. Tämä johtui sii- Asia voidaan korjata korottamalla rikoslain
19897: tä, että aikaisempaa ns. pykäläjakoa mentiin 16 luvun 2 §:ssä kriminalisoidun virkamiehen
19898: muuttamaan ja aikaansaatiin uusi rikosnimike vastustamisen rangaistusmaksimi nykyisestä
19899: virkamiehen vastustaminen, josta myös käytet- kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta
19900: tiin nimikettä "lievä virkamiehen vastustami- ja ottamalla saman luvun 3 §:ssä kriminalisoi-
19901: nen". Perusvirhe oli, että viimeksi mainitun kri- tuun haitantekorikokseen mukaan myös van-
19902: minalisoinnin rangaistusmaksimiksi tuli vain 6 keusuhka kolmen kuukauden suuruisena.
19903: kuukautta vankeutta, mikä on ehdottomasti Edellä olevan perusteella ehdotan,
19904: liian vähän. Tästä johdannaisena jo aikaisem-
19905: massakin laissa ollut haitanteko virkamiehelle jäi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19906: kokonaan sakkorikokseksi, vaikka aikaisemmin lakiehdotuksen:
19907:
19908:
19909:
19910: Laki
19911: rikoslain 161uvun 2 ja 3 §:n muuttamisesta
19912:
19913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19914: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) l6luvun 2 §ja 3 §:n 1 momentti
19915: sellaisina kuin ne ovat laissa 563/1998 seuraavasti:
19916:
19917: 16luku 3§
19918: Rikoksista viranomaisia vastaan Haitanteko virkamiehelle
19919: Joka käyttämättä väkivaltaa taikka sen uhkaa
19920: 2§ oikeudettomasti estää tai yrittää estää 1 §:ssä
19921: Virkamiehen vastustaminen tarkoitetun virkatoimen suorittamista tai vai-
19922: keuttaa sitä, on tuomittava haitanteosta virka-
19923: Jos virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, miehelle sakkoon tai vankeuteen enintään kuu-
19924: huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vä- deksi kuukaudeksi.
19925: häisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on
19926: kokonaisuudessaan arvostellen lieventävien
19927: asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on Tämä laki tulee voimaan päivänä
19928: tuomittava virkamiehen vastustamisesta sakkoon kuuta 1999.
19929: tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
19930:
19931:
19932: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19933:
19934: Sulo Aittoniemi /kesk
19935: LA 182/1998 vp
19936:
19937: Lakialoite 182
19938:
19939:
19940:
19941: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rintamasotilastunnuksen
19942: myöntämisestä eräille Suomen sodan loppuvaiheessa asepalve-
19943: lukseen kutsutuille
19944:
19945:
19946: Eduskunnalle
19947:
19948: Rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä, jolle 26-syntyneiden joukko on joutunut rintamasoti-
19949: on annettu rintamasotilastunnus ja rintamapal- lastunnusta ja sen tuomia vähäisiä etuja koskien
19950: velukseen osallistuneella henkilöllä sellaista hen- ennennäkemättömän pallottelun kohteeksi, ja
19951: kilöä, jolle on annettu rintamapalvelustunnus tai pallottelu jatkuu edelleen. Se on häpeäksi yhteis-
19952: rintamatunnus siten kuin niistä on erikseen sää- kunnalle.
19953: detty. Mainittujen tunnusten haltijat ovat oikeu- Asia on saatavissa kuntoon vain säätämällä
19954: tettuja rintamasotilaseläkkeeseen, rintamalisään laki, jonka myötä sellaiset vuonna 1926 synty-
19955: ja ylimääräiseen rintamalisään. neet tai muut, jotka sodan loppuvaiheessa saivat
19956: Tunnusten ulkopuolelle ovat jääneet ns. 26- kutsun astua sotatoimiin ja sitä noudattivat ollen
19957: syntyneet veteraanit, jotka sodan loppuvaiheissa valmiudessa osallistua taistelutehtäviin, saisivat
19958: saivat kutsun puolustustehtäviin. Osa heistä oli tuon rintamatunnuksen, vaikka eivät olisi viralli-
19959: sotatoimialueella, osa valmiudessa astua taiste- sesti sotatoimialueelle ehtineet ennen taisteluiden
19960: lutehtäviin. Sota-arkistojen mukaan on osaksi loppumista.
19961: epäselvää, missä tilanteessa kukin oli. Voidaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
19962: jopa varmuudella sanoa, että monet sotatoimi-
19963: alueelia olleet ns. 26-syntyneet ovat joutuneet että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19964: oikeusmurhan kohteeksi, koska eivät ole pysty- lakiehdotuksen:
19965: neet todistamaan todellista tilannetta. Koko ns.
19966:
19967: Laki
19968: rintamasotilastunnuksen myöntämisestä eräille Suomen sodan loppuvaiheessa asepalvelukseen
19969: kutsutuille
19970:
19971: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19972:
19973: 1§ 2§
19974: Sen estämättä, mitä rintamasotilaseläkelaissa Rintamasotilastunnuksen myöntää hakemuk-
19975: (119/1977) ja rintamasotilastunnuksesta anne- sesta sen sotilasläänin esikunta, jonka valvon-
19976: tussa asetuksessa (772/1969) on säädetty rinta- taan hakija on viimeksi kuulunut. Hakemus on
19977: masotilastunnuksen myöntämisestä, voidaan tehtävä viimeistään vuoden 2001 loppuun men-
19978: rintamasotilastunnus myöntää myös rintama- nessä.
19979: olosuhteisiin verrattavissa tehtävissä toimineille 3§
19980: vuonna 1926 syntyneille sekä muille asepalveluk- Edellä 1 §:ssä tarkoitetun rintamasotilastun-
19981: seen kutsutuille asevelvollisille, jotka olivat kut- nuksen myöntämisen tarkemmista edellytyksistä
19982: sua noudattaneet ja näin asettuneet valmiuteen määrätään erikseen asetuksella.
19983: sotatoimiin osallistumista varten siitä huolimat-
19984: ta, että he eivät toimineet sotatoimialueena en- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19985: nen sotatoimien päättymistä. kuuta 1999.
19986:
19987:
19988: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
19989:
19990: Sulo Aittoniemi /kesk
19991: LA 183/1998 vp
19992:
19993: Lakialoite 183
19994:
19995:
19996:
19997:
19998: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi ulosottomaksuista annetun
19999: lain muuttamisesta
20000:
20001:
20002: Eduskunnalle
20003:
20004: Vuonna 1994 eduskunta hyväksyi lain ulosot- rinnänja yksityisten toimistojen välille on synty-
20005: tomaksuista, jonka mukaan ulosottoviranomai- mässä kilpailu toimeksiannoista. Tässä kilpailus-
20006: nen perii estemaksun toimeksiantajalta jokaista sa mainittu estemaksu, jollaista ei ole yksityisillä
20007: tuloksetonta perintäyritystä koskien. Asetuksel- perimistoimistoilla, rasittaa ulosottoviranomais-
20008: la estemaksun suuruus vahvistettiin 90 markaksi. ten kilpailukykyä. Tästä syystä se tulee poistaa.
20009: Periruistoiminta on koko ajan laajentumassa Edellä olevan perusteella ehdotan,
20010: yksityisten periruistoimistojen suuntaan niin,
20011: että perintätehtäviä perimistoimistoille antavat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20012: myös julkisyhteisöt, kunta ja valtio. Julkisen pe- lakiehdotuksen:
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Laki
20018: ulosottomaksuista annetun lain muuttamisesta
20019:
20020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20021: kumotaan 13 päivänä tammikuuta 1995 ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) 2 §:n 3 momentti
20022: ja 5 §:n 2 momentti, ja
20023: muutetaan 2 §:n 1 momentti ja 3 §:n 2 momentti, seuraavasti:
20024:
20025: 2§ 3§
20026: Maksulajit Maksujen suuruus
20027: Rahasaatavan täytäntöönpanossa ulosotto-
20028: maksuina ovat taulukkomaksu ja myyntimaksu. Myyntimaksu, täytäntöönpanomaksu, todis-
20029: tus- ja jäljennösmaksu säädetään kiinteiksi, enin-
20030: tään suoritteen tuottamisesta aiheutuvien keski-
20031: määräisten kokonaiskustannusten suuruisiksi.
20032:
20033:
20034: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20035: kuuta 1999.
20036:
20037:
20038: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
20039:
20040: Sulo Aittoniemi /kesk
20041: LA 184/1998 vp
20042:
20043: Lakialoite 184
20044:
20045:
20046:
20047:
20048: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi Suomen Hallitusmuodon
20049: 2 §:n muuttamisesta
20050:
20051:
20052: Eduskunnalle
20053:
20054: Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi Usean EU:n jäsenmaan perustuslaissa nämä
20055: sen kansallista lainsäädäntö valtaa, tuomiovaltaa rajoitukset on selkeästi todettu. Suomessa teh-
20056: ja hallitusvaltaa koskevat, unionin taholta tule- dään edelleen perustuslaille väkivaltaa jättämäl-
20057: vat rajoitukset ovat kasvaneet nopeasti. Suomen lä nämä asiat huomioimatta. Tosin uuden perus-
20058: eduskunta on velvollinen sopimuksen mukaan tuslain 8luvussa näihin asioihin puututaan, mut-
20059: liittämään Suomen lainsäädäntöön ne säädök- ta se ei ole riittävää. Asia pitäisi selkeästi sanoa jo
20060: set, jotka Euroopan unionin taholta annetaan valtiopäiväjärjestyksen perusteita koskevassa
20061: asetuksien tai direktiivien muodossa. Riippu- !luvussa.
20062: mattomiksi mainitut tuomioistuimemme joutu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20063: vat ottamaan vastaan sitovia ohjeita ja ennakko-
20064: päätöksiä EU:n tuomioistuimelta, ja myös halli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20065: tusvallan, paremminkin sanoen hallintovallan lakiehdotuksen:
20066: puolella Suvereenisuuden rajoitukset ovat kasva-
20067: neet nopeasti.
20068:
20069:
20070:
20071:
20072: Laki
20073: Suomen Hallitusmuodon 2 §:n muuttamisesta
20074:
20075: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
20076: tavalla,
20077: muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon (9411919) 2 §seuraavasti:
20078:
20079: 2§ Lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja hallitus-
20080: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota vallan käyttöä rajoittavat ja ohjaavat ne kansain-
20081: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. väliset sopimukset, jotka on solmittu Euroopan
20082: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallis- unionin ja muiden kansainvälisten sopimusosa-
20083: tuaja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön- puolten kanssa, sopimusasiakirjoista ilmeneväliä
20084: sä kehittämiseen. tavalla.
20085: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
20086: Kaikessajulkisessa toiminnassa on noudatettava Tämä laki tulee voimaan päivänä
20087: tarkoin lakia. kuuta
20088:
20089:
20090: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
20091:
20092: Sulo Aittoniemi /kesk
20093: LA 185/1998 vp
20094:
20095: Lakialoite 185
20096:
20097:
20098:
20099:
20100: Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Lakialoite laiksi tuloverolain 48 §:n
20101: muuttamisesta
20102:
20103:
20104: Eduskunnalle
20105:
20106: Lamavuosina monet suomalaiset pienyrittäjät jien hyväksi tulevaa pesäomaisuutta, luovutus-
20107: tekivät konkurssin, jonka seurauksista he kärsi- voittoveron maksaminen jää käytännössä usein
20108: vät edelleen. Etenkin pienyrittäjien osalta on hy- konkurssivelallisen henkilökohtaisesti vastatta-
20109: vin tavallista, että yritysomaisuuden kiinnityk- vaksi.
20110: sien lisäksi yrittäjä itse joutuu omavelkaisella ta- Mielestämme on perusteltua muuttaa tulove-
20111: kauksella takaamaan yrityksen liiketoimintaan- rolakiamme siten, että konkurssipesän saarnat
20112: sa varten ottamia lainoja. luovutusvoitot luetaan TVL:n 48 §:ssä luetel-
20113: Jos yritys lopulta ajautuu konkurssiin, yrityk- tuihin verovapaisiin luovutusvoittoihin. Tämä
20114: sen omaisuuden realisoinnista saatavat tulot ei- edesauttaa sitä, että yksityiset henkilöt, jotka
20115: vät usein riitä kaikkien konkurssivelkojen mak- ovat uskaltaneet panostaa yritystoimintaan ja
20116: suun ja osa velkarasitteesta jää näin ollen yrittä- antaneet toimeentuloa sekä työtä useille ihmi-
20117: jän henkilökohtaisesti vastattavaksi. sille, eivät kärsisi lopun elämäänsä raskaasta ja
20118: Päävelkoja hyvin monissa konkurssitilanteis- ylitsepääsemättömästä velkataakasta, joka nu-
20119: sa on valtio ja lähinnä sen veroviranomainen. jertaa kaiken tulevaisuudenuskon ja yrittämisen
20120: Tällä hetkellä konkurssipesän, jonka osakkaana halun.
20121: myös valtio itse velkojana on, tulee maksaa val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20122: tiolle luovutusvoittoveroa esim. yrityksen kiin-
20123: teistöoja muun omaisuuden pakkorealisoinnissa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20124: syntyneestä myyntitulosta. Koska luovutusvoit- lakiehdotuksen:
20125: toveron maksaminen vähentää konkurssivelko-
20126:
20127:
20128: Laki
20129: tuloverolain 48 §:n muuttamisesta
20130:
20131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20132: lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 48 §:n 1 momenttiin uusi 4
20133: kohta seuraavasti:
20134:
20135: 48 § 4) omaisuuttaan pakkohuutokaupassa kon-
20136: Verovapaat luovutusvoitot kurssipesän toimesta.
20137:
20138: Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole
20139: veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
20140: kuuta
20141:
20142:
20143: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
20144:
20145: Kirsti Ala-Harja /kok Ilkka Kanerva /kok Kalevi Lamminen /kok
20146: Kaarina Dromberg /kok Kari Kantalainen /kok Irja Tolonen /kok
20147: LA 186/1998 vp
20148:
20149: Lakialoite 186
20150:
20151:
20152:
20153:
20154: Säde Tahvanainen /sd ym.: Lakialoite laiksi pysäköintivirhemaksus-
20155: ta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
20156:
20157:
20158: Eduskunnalle
20159:
20160: Suomalaisessa liikennekulttuurissa noudate- Sekä kunnallisessa että poliisipiirin valvon-
20161: taan hyviä tapoja sekä lainsäädäntöä. Vammai- nassa olevat pysäköintialueet tarvitsevat lisää
20162: sille on varattu usein pysäköintiruutuja niin, että vammaisille osoitettuja pysäköintialueita, sekä
20163: liikkuminen virastoihin ja kauppoihin on mah- vammaiselle osoitettuun paikkaan väärin pysä-
20164: dollisimman esteetöntä ja matka lyhyt. köidylle autolle korkeampaa pysäköintivirhe-
20165: Valitettavan usein vammaisille varattuun maksua.
20166: paikkaan on pysäköity auto, jolla siihen ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20167: oikeutta. Tämä voi johtua parkkipaikkojen
20168: puutteesta tai ihmisten välinpitämättömyydestä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20169: lakiehdotuksen:
20170:
20171:
20172:
20173:
20174: Laki
20175: pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
20176:
20177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20178: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1970 pysäköintivirhemaksusta annetun lain (24811970) 7 §:n
20179: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 353/1990, seuraavasti:
20180:
20181: 7§ vammaisille varatulle pysäköintialueelle määrä-
20182: Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta tään kaksinkertainen pysäköintivirhemaksu,
20183: riippumatta viisikymmentä markkaa. Sisäasiain- enintään neljäsataa markkaa.
20184: ministeriö saa kuitenkin, milloin liikenteellisten
20185: syiden katsotaan vaativan, korottaa maksun
20186: määrän enintään kahdeksisadaksi markaksi.
20187: Korotus voi koskea myös kuntaa tai kunnan Tämä laki tulee voimaan päivänä
20188: tiettyä aluetta. Luvattarnasta pysäköinnistä kuuta
20189:
20190:
20191: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
20192:
20193: Säde Tahvanainen /sd Tuija Pohjola /sd Irina Krohn /vihr
20194: Hannu Takkula /kesk Ossi Korteniemi /kesk Aino Suhola /kesk
20195: Päivi Räsänen /skl Markku Markkula /kok Ulla-Maj Wideroos /r
20196: Kirsti Ala-Harja Jkok Claes Andersson /vas Reino Laine /vas
20197: Erkki Partanen /sd Jukka Gustafsson /sd Tapio Karjalainen /sd
20198: Kalevi Olin /sd Risto Kuisma /rem Virpa Puisto /sd
20199: Janne Viitamies /sd Maija Rask /sd Matti Vähänäkki /sd
20200: Mats Nyby /sd Klaus Heliberg /sd Reijo Kallio /sd
20201: 2 LA 186/1998 vp
20202:
20203: Tarja Filatov /sd Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd
20204: Marjatta Vehkaoja /sd Tuulikki Hämäläinen /sd Leena Luhtanen /sd
20205: Markus Aaltonen /sd Esa Lahtela /sd Jorma Kukkonen /sd
20206: Riitta Prusti /sd Veijo Puhjo /va-r Raimo Holopainen /sd
20207: Arto Bryggare /sd Matti Saarinen /sd Pekka Saarnio /vas
20208: Pentti Tiusanen /vas Anne Huotari /vas Iivo Polvi /vas
20209: Eila Rimmi /vas Matti Väistö /kesk Matti HuutoIa /vas
20210: Heikki Rinne /sd Sulo Aittoniemi /kesk Kari Myllyniemi /kesk
20211: Olavi Ala-Nissilä /kesk Mikko Elo /sd Timo Ihamäki /kok
20212: Mikko Kuoppa /va-r Kari Uotila /vas Jaakko Laakso /vas
20213: Arto Lapiolahti /sd Gunnar Jansson /r Juhani Alaranta /kesk
20214: Minna Karhunen /kok Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Raimo Vistbacka /ps
20215: Raimo Mähönen /sd Helena Vartiainen /sd Tuula Haatainen /sd
20216: Esko-Juhani Tennilä /va-r Vaito Koski /sd Marjaana Koskinen /sd
20217: Pirkko Peltomo /sd Ulla Juurola /sd Ulla Anttila /vihr
20218: Juha Korkeaoja /kesk Erkki Pulliainen /vihr Annika Lapintie /vas
20219: Mikko Immonen /vas Marja-Leena Viljamaa /sd Sinikka Hurskainen /sd
20220: Pekka Leppänen /vas Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Kimmo Kiljunen /sd
20221: Jarmo Wahlström /vas Matti Ryhänen /kesk Markku Vuorensola /kesk
20222: Tero Mölsä /kesk Matti Vanhanen /kesk Timo Kalli /kesk
20223: Armas Komi /kesk Jorma Huuhtanen /kesk Hannu Kemppainen /kesk
20224: Timo Järvilahti /kesk Markku Lehtosaari /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
20225: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Juha RehuJa /kesk Tauno Pehkonen /skl
20226: Eero Lämsä /kesk Juha Karpio /kok Raimo Tiilikainen /r
20227: Sakari Smeds /skl Jorma Rantanen /sd Pirjo-Riitta Antvuori /kok
20228: Tuija Brax /vihr Aulis Ranta-Muotio /kesk Toimi Kankaanniemi /skl
20229: Suvi Linden /kok Maija-Liisa Lindqvist /kesk Johannes Leppänen /kesk
20230: Annikki Koistinen /kesk Arja Alho /sd Anneli Jäätteenmäki /kesk
20231: LA 187/1998 vp
20232:
20233: Lakialoite 187
20234:
20235:
20236:
20237:
20238: Säde Tahvanainen /sd ym.: Lakialoite laiksi vuokra-asuntojen
20239: ammattimaisesta välityksestä
20240:
20241:
20242: Eduskunnalle
20243:
20244: Vuokra-asuntojen välitystoimintaa sääntelee minnanenintään kolmeksi kuukaudeksi. Kulut-
20245: 1 päivänä lokakuuta 1995 voimaan tullut asun- tajan ja asunnonvälittäjän väliset erimielisyydet
20246: nonvälittäjäasetus (76111993). Asetuksella pois- on lisäksi mahdollista ratkaista sovittelun tai oi-
20247: tettiin muun muassa toiminnan aikaisempi lu- keudenkäynnin ohella myös erityisin, kuluttajille
20248: vanvaraisuus. Vuoden 1993 asunnonvälittäjä- tarkoitetuin oikeussuojakeinoin.
20249: asetuksessa luovuttiin myös välitystoiminnan Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ongelmia
20250: yksityiskohtaisesta sääntelystä lukuun ottamatta siinä, miten asunnonvälittäjät noudattavat edellä
20251: eräitä vuokra-asuntojen välityksen kannalta kes- mainittuja lakeja ja asetuksia. Näistä syistä on
20252: keisiä periaatteita. syytä säätää asunnonvälityksestä oma laki, jossa
20253: Laissa kuluttajansuojasta kiinteistönvälityk- edellytetään, että asunnonvälitystoimintaa har-
20254: sessä on samoin useita kuluttajan asemaa turvaa- joittavalla on erityinen asunnonvälittäjätutkin-
20255: viasäännöksiä (68611988). Tämä kiinteistönväli- to. Käytännössä tämä vastaa kiinteistönvälittä-
20256: tystoimintaa koskeva kuluttajansuojalaki sisäl- jiltä jo nyt vaadittavaa tutkintoa.
20257: tää paljolti aikaisemmin hyvään kiinteistönväli- Edelleen asunnonvälitystoimintaa harjoitet-
20258: tystapaan perustuneita sääntöjä. taessa on ilmoitusten yhteydessä mainittava liit-
20259: Vuokra-asuntojen välitystoimintaan vaikut- teellä LA V tai laillistettu asunnonvälittäjä, että
20260: taa myös laki asuinhuoneiston vuokrauksesta kyseinen tutkinto on suoritettuna, kuten nykyi-
20261: (481/1995), joka tuli voimaan 1 päivänä touko- sin menetellään kiinteistönvälittäjien osalta. Il-
20262: kuuta 1995. Lakia sovelletaan sopimuksiin, joilla man oikeutta käyttää kyseistä liitettä vuokra-
20263: rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytet- asuntojen ammattimainen välittäminen on kiel-
20264: täväksi yksinomaan tai pääasiassa asumiseen. lettyä. Edelleen lääninoikeudelle annetaan oi-
20265: Asunnonvälitystoimintaa valvotaan läänin- keus kieltää liitteen käyttö toistuvien rikkomus-
20266: hallitusten toimesta. Lääninhallitus voi muun ten perusteella enintään kahdeksi vuodeksi.
20267: kuluttajien ilmoitusten perusteella puuttua Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20268: esiintyviin epäkohtiin antamalla asunnonvälittä-
20269: jäasetuksen vastaisesti menetelleelle asunnonvä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20270: littäjälle varoituksen tai keskeyttää liikkeen toi- lakiehdotuksen:
20271:
20272: Laki
20273: vuokra-asuntojen ammattimaisesta välittämisestä
20274:
20275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20276:
20277: 1§ 2§
20278: Soveltamisala Asunnonvälittäjä
20279: Tätä lakia sovelletaan asunnonvälitysliikkeen Asunnonvälitysliikkeen harjoittajana (asun-
20280: harjoittamiseen. nonvälittäjä) pidetään jokaista, joka ammatti-
20281: Lakia ei sovelleta kunnan tai muun viran- maisesti tai jatkuvasti palkkiota vastaan saattaa
20282: omaisen järjestämään eikä tuloverolain 22 §:ssä sopijapuolet kosketuksiin toistensa kanssa tar-
20283: tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön asunnon- koituksena aikaansaada asuinhuoneiston huo-
20284: välitykseen. neenvuokrasopimus.
20285:
20286: 33 280044
20287: 2 LA 187/1998 vp
20288:
20289: 3§ vä ammattitaitoisesti ja huolellisesti ottaen huo-
20290: Vastaava hoitaja mioon toimeksiantajan ja tämän vastapuolen
20291: edut.
20292: Asunnonvälitysliikkeessä on oltava vastaava Välitettävän kohteen markkinoinnissa ei saa
20293: hoitaja. antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tie-
20294: Sama henkilö ei voi yhtäaikaisesti ollaeri asun- toja.
20295: nonvälitysliikkeissä vastaavana hoitajana. Jos
20296: asunnonvälitystä harjoitetaan sivuliikkeestä, on 7§
20297: siinä oltava erikseen vastaava hoitaja. Vastaavan Toimeksiantosopimus
20298: hoitajan tulee hallita itseään ja omaisuuttaan.
20299: Asunnonvälityksen toimeksiantosopimus on
20300: 4§ tehtävä kirjallisesti kahtena kappaleena, joista
20301: Ammattipätevyys toinen jää toimeksiantajalle ja toinen asunnon-
20302: välittäjälle. Välittäjä ei voi vedota sopimuseh-
20303: Vastaavalla hoitajalla on oltava ammattipäte- toon,josta ei ole kirjallisesti sovittu. Välitettävän
20304: vyys, joka osoitetaan asunnonvälittäjäkokeessa. kohteen vuokrapyynnön määrästä voidaan kui-
20305: tenkin sopia myös suullisesti.
20306: 5§ Toimeksiantosopimuksessa on mainittava ai-
20307: Toiminnan aloittaminen nakin seuraavat tiedot:
20308: 1) toimeksiantajan nimi ja osoite;
20309: Ennen liikkeen toiminnan aloittamista on teh- 2) asunnonvälittäjän toiminimi ja liikkeen
20310: tävä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne- osoite sekä asiaa hoitavan henkilön nimi;
20311: tussa laissa säädetty ilmoitus. Lisäksi ennen toi- 3) toimeksiannon sisältö ja siitä suoritettava
20312: minnan aloittamista asunnonvälitysliikkeen ja korvaus riittävästi yksilöitynä; sekä
20313: sen sivuliikkeen sijaintipaikan lääninhallitukselle 4) toimeksiannon vastaanottopäivä ja voimas-
20314: on annettava seuraavat tiedot ja liiteasiakirjat: saoloaika.
20315: 1) liikkeen toiminimi ja osoite sekä vastaavan Toimeksiantosopimus voi olla voimassa enin-
20316: hoitajan nimi; tään neljä kuukautta kerrallaan. Sopimuksenjat-
20317: 2) todistus siitä, että vastaava hoitaja hallitsee kamisesta on sovittava erikseen, aikaisintaan
20318: itseään ja omaisuuttaan ja että hänellä on am- kuitenkin yhtä kuukautta ennen sopimuksen
20319: mattipätevyys; päättymistä.
20320: 3) todistus elinkeinon harjoittamisen oikeu-
20321: desta annetussa laissa säädetyn ilmoituksen teke- 8§
20322: misestä; sekä Toimeksiantopäiväkirja
20323: 4) ote kaupparekisteristä, jos toiminnan har-
20324: joittajana on yhteisö tai Suomessa sivuliikkeen Asunnonvälitysliikkeessä on pidettävä vas-
20325: rekisteröinyt ulkomainen yhteisö tai säätiö. taanotetoista toimeksiannoista päiväkirjaa.
20326: Vastaavan hoitajan vaihtumisesta on ilmoitet- Toimeksiantopäiväkirjaan on merkittävä toi-
20327: tava lääninhallitukselle kuukauden kuluessa sii- meksiantajan nimi ja osoite sekä toimeksiannon
20328: tä, kun edellisen tehtävä on päättynyt. Ilmoituk- järjestysnumero, sisältö, vastaanottopäivä sekä
20329: seen on liitettävä 1 momentin 2 kohdan mukaiset voimassaoloaika. Jos toimeksianto raukeaa tai
20330: todistukset. Liikkeen osoitteen muutoksesta ja peruuntuu taijos sen sisältöä muutetaan, on siitä
20331: toiminnan lakkaamisesta on ilmoitettava läänin- tehtävä merkintä päiväkirjaan.
20332: hallitukselle viipymättä. Kun vuokrasopimus on tehty, on päiväkirjaan
20333: Lääninhallitus pitää luetteloa asunnonvälittä- viivytyksettä merkittävä sopimuksentekopäivä,
20334: jistä. sopijapuolten nimet, vuokrauksen kohde sekä
20335: välityspalkkio.
20336: 6§ Päiväkirjaan, jota ei enää käytetä, on merkit-
20337: Liikkeen harjoittaminen
20338: tävä lopettamispäivämäärä. Päiväkirja on säily-
20339: tettävä viisi vuotta lopettamispäivämäärästä lu-
20340: Asunnonvälitysliikettä harjoitettaessa on sen kien.
20341: lisäksi, mitä muualla laissa ja tässä laissa sääde- Päiväkirjaa saadaan pitää myös automaatti-
20342: tään, noudatettava hyvää asunnonvälitystapaa. sen tietojenkäsittelyn avulla edellyttäen, että se
20343: Asunnonvälittäjän on suoritettava välitystehtä- on aina saatettavissa kirjalliseen muotoon.
20344: LA 187/1998 vp 3
20345:
20346: 9§ soveltuvin osin voimassa, mitä valtion komi-
20347: Tiedonantovelvollisuus asunnonhakijalle teoista määrätään.
20348:
20349: Asunnonvälittäjän on, tarjotessaan välitettä- 13§
20350: vää asuinhuoneistoa vuokrattavaksi, annettava Päätösvaltaisuus ja esteellisyys
20351: asunnonhakijalle kaikki ne tiedot, joiden välit-
20352: täjä tietää tai hänen pitäisi tietää vaikuttavan Lautakunnan kokous on päätösvaltainen,
20353: vuokrasopimuksen tekemiseen. kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vä-
20354: hintään kaksi muuta jäsentä ovat paikalla. Asias-
20355: 10§ ta äänestettäessä tulee l.~utakunnan päätökseksi
20356: Välityspalkkio enemmistön mielipide. Aäntenjakautuessa tasan
20357: tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjoh-
20358: Välityspalkkion on oltava kohtuullinen ot- taja on kannattanut.
20359: taen huomioon välitystehtävän laatu, suoritettu Lautakunnan puheenjohtajan, varapuheen-
20360: työmäärä ja tehtävän taloudellisesti tarkoituk- johtajan ja muiden jäsenten esteellisyydestä on
20361: senmukainen suoritustapa. soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteelli-
20362: Asunnonvälittäjä saa periä vain yhden välitys- syydestä säädetään.
20363: palkkion määrän, kun sekä asunnonhakija että
20364: vuokranantaja ovat erikseen hänen toimeksian-
20365: tajinaan. 15 §
20366: Valvonta
20367: II§
20368: Nimityksen käyttö Tämän lain noudattamista valvoo lääninhalli-
20369: tus.
20370: Nimitystä asunnonvälittäjä, asunnonvälitys-
20371: liike tai näidenjohdannaista saa käyttää vain se, I6 §
20372: joka on tehnyt 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun Tietojenantovelvollisuus valvontaviranomaiselle
20373: ilmoituksen ja antanut sanotussa momentissa
20374: tarkoitetut tiedot ja asiakirjat. Valvontaviranomaiselle on vaadittaessa esi-
20375: Asunnonvälittäjän on liikekilvessään ja il- tettävä asunnonvälitysliikkeen toimeksiantopäi-
20376: moittelussaan käytettävä merkintää "Laillistettu väkirja ja annettava muut valvontaa varten tar-
20377: asunnon välittäjä" tai lyhennettä "LA V". peelliset tiedot.
20378:
20379: 12 § 17 §
20380: Lautakunnan kokoonpano ja tehtävät Hallinnollisen seuraamuksen määrääminen
20381: Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa kol- Jos asunnonvälittäjä on laiminlyönyt noudat-
20382: meksi vuodeksi kerrallaan asunnonvälittäjälau- taa tämän lain säännöksiä, lääninhallitus voi an-
20383: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja, varapu- taa varoituksen.
20384: heenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Kullekin Jos laiminlyönti tai rikkomus on vakava taijos
20385: heistä määrätään henkilökohtainen varajäsen. ne annetusta varoituksesta huolimatta toistuvat,
20386: Lautakunnalla on oikeus ottaa sihteeri. lääninhallitus voi keskeyttää liikkeen toiminnan
20387: Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen- määräajaksi, kuitenkin enintään kahdeksi vuo-
20388: johtajan on oltava oikeustieteen kandidaatin tai deksi.
20389: vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittaneita
20390: henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan I8 §
20391: asunnonvälittäjiä. Muistajäsenistä kahden tulee Muutoksenhaku
20392: edustaa asunnonvälittäjiä.
20393: Lautakunnan tehtävänä on järjestää vähin- Muutoksenhausta lääninhallituksen päätök-
20394: tään kaksi kertaa vuodessa 4 §:ssä tarkoitettuja seen säädetään erikseen. Lääninhallituksen pää-
20395: asunnonvälittäjäkokeita sekä suorittaa muut mi- töstä on valituksesta huolimatta noudatettava,
20396: nisteriön sille määräämät tehtävät. jollei valitusviranomainen toisin määrää.
20397: Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa lau- Päätökseen, jolla on annettu varoitus, ei saa
20398: takunnan jäsenten palkkiot. Lautakunnasta on hakea muutosta.
20399: 4 LA 187/1998 vp
20400:
20401: 19 § den säännösten nojalla toimivat vuokra-asunto-
20402: jen välittäjät siirretään viran puolesta 5 §:n 3
20403: Rangaistussäännös
20404: momentissa tarkoitettuun luetteloon.
20405: Jos rikkoo tämän lain 7 §:n tai 11 §:n säännök- Mitä 4 §:ssä säädetään ammattipätevyyden
20406: siä, on tuomittava asunnonvälitysliikkeestä annet- osoittamisesta, ei koske henkilöä, joka ennen tä-
20407: tujen säännösten rikkomisesta sakkoon,jollei teos- män asetuksen voimaantuloa on saanut luvan
20408: ta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta. harjoittaa asunnonvälitysliikettä.
20409: Sellaisessa liikekilvessä ja ilmoitusaineistossa,
20410: 20§ joka on hankittu ennen tämän lain voimaantu-
20411: loa, saadaan merkintänä 11 §:n 2 momentissa
20412: Tarkemmat määräykset
20413: tarkoitetun merkinnän sijasta edelleen käyttää
20414: Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami- tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ol-
20415: sesta annetaan asetuksella. leiden säännösten mukaista merkintää.
20416:
20417: 22 §
20418: Siirtymäsäännös Tämä laki tulee voimaan päivänä
20419: kuuta 199 .
20420: Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-
20421:
20422:
20423: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
20424:
20425: Säde Tahvanainen /sd Tuija Pohjola /sd Janina Andersson /vihr
20426: Reino Ojala /sd Heikki Rinne /sd Marjaana Koskinen /sd
20427: Sulo Aittoniemi /kesk Erkki Partanen /sd Esa Lahtela /sd
20428: Jorma Kukkonen /sd Pekka Saarnio /vas Johannes Koskinen /sd
20429: Raimo Holopainen /sd Arja Alho /sd Kari Rajamäki /sd
20430: Ulla Juurola /sd Mats Nyby /sd Markku Pohjola /sd
20431: Riitta Prusti /sd Kimmo Kiljunen /sd Pirkko Peltomo /sd
20432: Pertti Virtanen /evir Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Raimo Vistbacka /ps
20433: Raimo Mähönen /sd Kalevi Olin /sd Reijo Kallio /sd
20434: Helena Vartiainen /sd Tuula Haatainen /sd Esko-Juhani Tennilä /va-r
20435: Mikko Kuoppa Iva-r Juha Korkeaoja /kesk Erkki Pulliainen /vihr
20436: Marjatta Vehkaoja /sd Leena Luhtanen /sd Arto Lapiolahti /sd
20437: Matti HuutoJa /vas Kari Uotila /vas Annika Lapintie /vas
20438: Pentti Tiusanen /vas Mikko Immonen /vas Matti Väistö /kesk
20439: Janne Viitamies /sd Pia Viitanen /sd Maija-Liisa Veteläinen /kesk
20440: Juha RehuJa /kesk Risto Kuisma /rem Jouko Jääskeläinen /skl
20441: Tauno Pehkonen /skl Eero Lämsä /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk
20442: Juha Karpio /kok Timo Ihamäki /kok Raimo Tiilikainen /r
20443: Päivi Räsänen /skl Anu Vehviläinen /kesk Jorma Rantanen /sd
20444: Maija Rask /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Pauli Saapunki /kesk
20445: Jukka Gustafsson /sd Mikko Elo /sd Sinikka Hurskainen /sd
20446: Claes Andersson /vas Pekka Leppänen /vas Markus Aaltonen /sd
20447: Reijo Lindroos /sd Reijo Laitinen /sd Klaus Heliberg /sd
20448: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Eila Rimmi /vas Jarmo Wahlström /vas
20449: Hannu Takkula /kesk Reino Laine /vas Jaakko Laakso /vas
20450: Matti Ryhänen /kesk Markku Vuorensola /kesk Tero Mölsä /kesk
20451: Aino Suhola /kesk Matti Vanhanen /kesk Timo Kalli /kesk
20452: Armas Komi /kesk Jorma Huuhtanen /kesk Hannu Kemppainen /kesk
20453: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Tuija Brax /vihr Aulis Ranta-Muotio /kesk
20454: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Johannes Leppänen /kesk Timo Järvilahti /kesk
20455: Markku Lehtosaari /kesk Annikki Koistinen /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
20456: Tarja Kautto /sd Arja Ojala /sd Tarja Filatov /sd
20457: Juhani Alaranta /kesk Tapio Karjalainen /sd Anne Huotari /vas
20458: LA 188/1998 vp
20459:
20460: Lakialoite 188
20461:
20462:
20463:
20464:
20465: Mikko Kuoppa /va-r ym.: Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain
20466: 4 c §:n muuttamisesta
20467:
20468:
20469: Eduskunnalle
20470:
20471: Laman ja suurtyöttömyyden perintönä Suo- oikeuden eläkettä hakiessaan. Tähän voivat joh-
20472: messa on suuri joukko 55-vuotiaita ja sitä van- taa päivärahattomat kaudet esim. erorahan va-
20473: hempia työttömiä, joiden mahdollisuudet päästä rassa. Myös lauantaitja sunnuntait, omavastuu-
20474: takaisin työelämään ovat hyvin heikot. Työttö- ajat ja karenssit syövät tulevan ajan oikeutta,
20475: myys ei ole juuri lainkaan helpottunut vanhim- joka riippuu työsuhteen päättymisen ja eläkkeen
20476: missa ikäryhmissä, vaikka työttömyys muuten alkamisen välillä olevan ajan pituudesta.
20477: on jonkin verran alentunut vuodesta 1994 läh- Pitkäaikainen työttömyys niukan tai olemat-
20478: tien. Työnantajien kielteiset asenteet ns. ikäänty- toman sosiaaliturvan varassa ennen vanhuus-
20479: neitä työttömiä kohtaan ovat yksi keskeinen syy eläkkeelle pääsyä on nöyryyttävä vaihtoehto ih-
20480: siihen, että heidän on vaikea löytää työtä. Mo- misille, jotka vasten tahtoaan on työnnetty työ-
20481: nien kohdalla puuttellinen koulutus ja heikenty- elämän ulkopuolelle. Työttömien oikeutta esim.
20482: nyt terveys vaikeuttavat työllistymistä. matkustamiseen on rajoitettu. Jos työtön on jou-
20483: Työttömyyseläke tarjoaa yhden ulospääsyn tunut toimeentulotuen varaan, toimeentulotuki
20484: osalle työttömistä. Työttömyyseläkkeen ehtoja on anottava kunnan Sosiaalitoimistosta aina
20485: kuitenkin tiukennettiin vuonna 1994 ja jo aikai- uudelleen lyhyin aikavälein. Monilla 55 vuotta
20486: semmin ikäraja oli nostettu 60 vuoteen. Tämän täyttäneillä työttömillä on kuitenkin takanaan
20487: vuosikymmenen aikana yksilöllisen varhaiseläk- pitkä työura, usein raskaissaja kuluttavissa am-
20488: keen ikäraja on nostettu 55 vuodesta 58 vuoteen. mateissa, ja heillä on oikeus odottaa yhteiskun-
20489: Suuri osa varhaiseläkehakemuksista ja myös nalta parempaa kohtelua iän karttuessa.
20490: normaaleista työkyvyttömyyseläkehakemuksis- Ensisijaisena keinona myös 55 vuotta täyttä-
20491: ta hylätään, mikä erityisesti työttömien kohdalla neiden työttömien aseman parantamiseen tulisi
20492: voi johtaa väliinputoamiseen sosiaaliturvassa. olla työpaikkojen lisääminen mm. valtion työllis-
20493: Työttömyyseläkkeeseen liittyy ns. eläkeputki tämisvaroilla. Tarvitaan myös työolojen paran-
20494: eli mahdollisuus jatkaa ansiosidonnaista päivä- tamista ja työnantajien menettelytapojen muu-
20495: rahakautta ilman 500 päivän rajaa 57 vuoden tosta, jotta vanhemmat ikäluokat voisivatjatkaa
20496: iästä 60 vuoden ikään. Eläkeputken arvostelijat kauemmin työelämässä.
20497: ovat kuvanneet eläkeputkea houkuttelevaksi Kuitenkin lyhyellä aikavälillä näyttää epärea-
20498: vaihtoehdoksi, joka ajaa työntekijöitä ennenai- listiselta, että jo työttöminä olevat 55 vuotta täyt-
20499: kaisesti eläkkeelle. Se merkitsee kuitenkin usean täneet työllistyisivät merkittävässä määrin.
20500: vuoden niukkaa toimeentuloa työttömyyspäivä- Työttömien aseman kohentamiseksi ja vanhem-
20501: rahan varassa. Keskimääräinen ansiopäiväraha pien ikäluokkien syrjäytymisen estämiseksi jou-
20502: vastaa noin 4 500 markan bruttotuloa kuukau- dutaan turvautumaan myös eläkepoliittisiin kei-
20503: dessa. Suuri ongelma on myös se, että osa työttö- noihin. Yksinkertaisin ratkaisu on työttömyys-
20504: mistä putoaa tästä eläkeputkesta ja jää työmark- eläkkeen ikärajan alentaminen 55 vuoteen. Sa-
20505: kinatuen tai sitäkin heikomman sosiaaliturvan malla olisi työttömyyseläkkeen ehtona oleva ns.
20506: varaan vanhuuseläkeikään asti. Jos 500 päivän tulevan ajan oikeus poistettava.
20507: raja ansiosidonnaisessa turvassa täyttyy ennen Jos työttömyyseläkkeen ikäraja näin alenne-
20508: 57 vuoden ikää, työttömän mahdollisuudet pääs- taan ja tulevan ajan oikeuteen liittyvä rajoitus
20509: tä eläkeputkeen ovat hyvin niukat. Oikeus työt- poistetaan, mahdollisuus eläkkeeseen avautuu
20510: tömyyseläkkeeseen voi myös jäädä toteutumat- useille kymmenille tuhansille työttömille, jotka
20511: ta, jos työtön on menettänyt ns. tulevan ajan nyt ovat 55 vuotiaita tai sitä vanhempia. Mah-
20512: 2 LA 188/1998 vp
20513:
20514: dollisuus koskee myös suurta osaa niistä työttö- Työttömyyseläkkeen ikärajan alentaminen ja
20515: mistä, jotka ovat pudonneet työmarkkinatuelle. tulevan ajan rajoituksen poistaminen edellyttä-
20516: Nuoremmista työttömistä siirtyy eläkeoikeuden vät työntekijäin eläkelain 4 c §:n 1 momentin
20517: piiriin henkilöitä sitä mukaa kuin he täyttävät 55 muuttamista vaihtamalla ikäraja 60 vuotta 55
20518: vuotta ja ovat olleet työttömyyspäivärahan va- vuodeksi, poistamalla tulevan ajan oikeutta kos-
20519: rassa vähintään 500 päivää, edellyttäen että he keva kohta 1) sekä muuttamalla muiden kohtien
20520: ovat työttöminä ja ettei heille voida osoittaa työ- numerointi. Vastaavat muutokset olisi tehtävä
20521: tä. myös muihin työ- ja virkaeläkelakeihin.
20522: Kun arvioidaan uudistuksen kustannuksia, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20523: on otettava huomioon, että valtaosin kyse on
20524: kustannusten siirtämisestä työttömyysturvasta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20525: eläketurvaan. lakiehdotuksen:
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Laki
20531: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
20532:
20533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20534: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 4 c §:n 1 momentin
20535: 1-3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 kohta laissa 5011985, 2 kohta laissa 148211995 ja 3 kohta
20536: mainitussa laissa 50/1985, seuraavasti:
20537:
20538: 4c§ 2) hän esittää työvoimaviranomaisen todis-
20539: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 55 vuotta tuksen siitä, että hän on työttömänä työnhakija-
20540: täyttäneellä pitkäaikaisesti työttömällä työnteki- na työvoimatoimistossa ja ettei hänelle voida
20541: jällä, edellyttäen että: osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamises-
20542: 1) hän on 3 momentissa tarkoitettua työttö- ta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
20543: mäksi joutumista välittömästi edeltäneiden 15 työttömyysturvalain (60211984) mukaiseen työt-
20544: kalenterivuoden aikana ansainnut 8 §:n 4 mo- tömyyspäivärahaan; ja että
20545: mentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muuta sii- 3) hän esittää työttömyyskassan tai kansan-
20546: hen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustu- eläkelaitoksen todistuksen siitä, ettei hänellä
20547: vaa eläkettä yhteensä vähintään viisi vuotta; ly- työttömyysturvalain 26 §:n 1 ja 2 momentin mu-
20548: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin kaan enää ole oikeutta työttömyyspäivärahaan.
20549: eläkelaissa tarkoitetuissa työsuhteissa saatujen
20550: ansioiden perusteella ansainta-aika otetaan täl-
20551: löin huomioon niin kuin sanotun lain 4 §:n 6 Tämä laki tulee voimaan päivänä
20552: momentissa säädetään; kuuta 19
20553:
20554:
20555: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
20556:
20557: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r Veijo Puhjo /va-r
20558: LA 189/1998 vp
20559:
20560: Lakialoite 189
20561:
20562:
20563:
20564:
20565: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lakialoite laiksi nestemäisten polttoai-
20566: neiden valmisteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
20567:
20568:
20569: Eduskunnalle
20570:
20571: Alueelliset erot Suomessa ovat uudelleen kär- dollisuudet maan eri osissa ovat hyvin erilaiset.
20572: jistymässä. Maataloustuotannon supistuminen Harvaan asutuilla seuduilla erityisesti Pohjois- ja
20573: ja tilakuolemat, julkisten palvelujen karsiminen Itä-Suomessa on käytännössä lähes mahdotonta
20574: ja myös yksityisten palvelujen keskittyminen ja tehdä päivittäisiä työ- ja asiointimatkoja muuten
20575: vähentyminen ovat viime vuosina kiihdyttäneet kuin omalla autolla. Näillä alueilla myös etäisyy-
20576: muuttoliikettä Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkau- den ovat paljon suurempia kuin keskuksissa,
20577: punkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. joissa asuinalueet, palvelut ja työpaikat ovat lä-
20578: Esimerkiksi vuosina 1993-1998 Lapin läänin hekkäin.
20579: väestö väheni lähes 6 300 hengellä. Samana aika- Lisäksi polttoaineiden kuljetuskustannukset
20580: na Uudenmaan maakunnan väestö kasvoi yli johtavat siihen, että bensiinin ja dieselöljyn vähi t-
20581: 83 000 hengellä. Keskimääräistä paljon kor- täishinta on näissä osissa maata korkeampi kuin
20582: keampi työttömyys on säilynyt mm. Lapissa, Etelä-Suomessa tai rannikkoseudulla. Aikaisem-
20583: Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tällaisen ke- min polttoaineiden yhtenäishintajärjestelmä ta-
20584: hityksen jatkuessa laajoja alueita maaseudulla sasi hinnan maan eri osissa.
20585: uhkaa autioituminen ja myös työttömyydestä Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että
20586: kärsivien kaupunkien ja taajamien tulevaisuus Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvan työmatkakus-
20587: vaikeutuu Pohjois- ja Itä-Suomessa. tannukset ja muut liikennekustannukset voivat
20588: Alueellisia eroja on 1950-luvulta lähtien pyrit- olla moninkertaiset esim. pääkaupunkiseudulla
20589: ty tasaamaan aluepolitiikalla. Viime vuosina asuvan työntekijän vastaaviin kustannuksiin
20590: aluepoliittinen ohjaus on kuitenkin selvästi vä- verrattuna.
20591: hentynyt. Valtion määrärahoja alueiden kehittä- Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun mu-
20592: miseen on supistettu. Mm. valtionyhtiöiden yksi- kaan vuonna 1996 polttoaineiden kulutukseen
20593: tyistäminen on supistanut aluepoliittista keino- käytettiin koko maassa kotitaloutta kohden
20594: valikoimaa. Alueellisesti porrastetut maatalous- 4 660 markkaa. Pohjois-Suomessa summa oli
20595: tuet ja EU:n tukijärjestelmät eivät ole estäneet 5 600 markkaa, Uudellamaalla 3 600 markkaaja
20596: viime vuosien kielteistä kehitystä. pääkaupunkiseudulla 3 100 markkaa. Pohjois-
20597: Tasapainoisemman alueellisen kehityksen Suomessa joudutaan käyttämään 2 500 markkaa
20598: turvaamiseksi tarvitaan entisiä ja myös uusia kei- enemmän kotitaloutta kohden polttoaineisiin
20599: noja. Yhden esimerkin aktiivisesta aluepolitii- kuin pääkaupunkiseudulla.
20600: kasta tarjoaa Norja, jossa pohjoisilla alueilla on Suuret työmatkakustannukset luovat myös
20601: käytössä koko joukko etuja ja helpotuksia. Alue- esteitä ihmisten työllistymiselle. Myös haja-asu-
20602: poliittiset edut eivät kohdistu vain yritystoimin- tusalueilla asuvat eläkeläiset joutuvat maksa-
20603: taan, vaan myös alueen väestöön verohelpotus- maan suuria polttoainekuluja, koska palvelupis-
20604: ten ja mm. alemman sähkön hinnan muodossa. teet on nykyisin keskitetty taajamiin. Polttoai-
20605: Suomessa uutta aluepolitiikkaa olisi se, että polt- neiden hintojen nousu alkaa myös haitata mat-
20606: toaineverotuksessa alueiden erilaisuus otetaan kailua. Erityisesti pohjoiskalottialueen matkai-
20607: huomioon. lussa polttoaineiden hinnat ovat yksi kilpailute-
20608: Liikennepolttoaineiden hinnat ja verot ovat kijä.
20609: viime vuosina nousseet tuntuvasti. Ympäristönä- Moottoribensiinin hinnasta keskimäärin yli
20610: kökulmasta on edelleen paineita verojen korotta- 80 prosenttia on veroja. Syyskuusta 1998 lähtien
20611: miseen. Entistä pahemmaksi ongelmaksi nousee perusvero on bensiinilaadusta riippuen 3,09-
20612: samalla kuitenkin se, ettäjoukkoliikenteen mah- 3,54 penniä litralta, jonka ohella hintaan sisältyy
20613: 2 LA 189/1998 vp
20614:
20615: lisävero 23,9 penniä ja huoltovarmuusmaksu 4 Pohjois-Savon maakunnissa. Tämä vastaisi ny-
20616: penniä litralta. kyisillä verokannoilla 60--70 pennin alennusta
20617: Alueelliset seikat voitaisiin ottaa huomioon bensiinin hintaan.
20618: polttoaineverotuksessa alentamalla bensiinin Edellä olevan perusteella ehdotan,
20619: polttoaineveron perusveroa 20 prosentilla sil-
20620: loin, kun polttoaine on vähittäismyynnissä La- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20621: pin tai Oulun lääneissä tai Pohjois-Karjalan tai lakiehdotuksen:
20622:
20623:
20624:
20625:
20626: Laki
20627: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
20628:
20629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20630: lisätään 29 päivänä joulukuuta 1994 nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
20631: (1472/1994) 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
20632:
20633: 4§ Lapin tai Oulun läänin tai Pohjois-Karjalan tai
20634: Pohjois-Savon maakuntien alueelle.
20635: Verotaulukosta poiketen moottoribensiinin
20636: perusvero peritään 20 prosentilla alennettuna, Tämä laki tulee voimaan päivänä
20637: kun polttoaine toimitetaan vähittäismyyntiin kuuta 19
20638:
20639:
20640: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
20641:
20642: Esko-Juhani Tennilä /va-r
20643: LA 190/1998 vp
20644:
20645: Lakialoite 190
20646:
20647:
20648:
20649: Jaakko Laakso /vas: Lakialoite laeiksi perusopetuslain 30 §:n ja
20650: lukiolain 9 §:n muuttamisesta
20651:
20652:
20653: Eduskunnalle
20654:
20655:
20656: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20657:
20658: Lakialoitteessa esitetään perusopetuslakiin tai lukiota käyvä nuori saisi itse valita uskonnon-
20659: (628/1998) ja lukiolakiin (629/1998) muutosta, opetuksen sijasta elämänkatsomustiedon oppi-
20660: jonka mukaan 15 vuotta täyttänyt peruskoulua määrän.
20661:
20662:
20663: PERUSTELUT
20664:
20665: 1. Nykyinen tilanne koskee myös uskontokuntiin kuulumattoman
20666: oppilaan perusopetusta siltä osin kuin elämän-
20667: 1.1. Vuoden 1999 alussa voimaan tulleet säännök- katsomustieto on valinnainen uskonnonopetuk-
20668: set uskonnonopetuksen valinnaisuudesta sen sijaan (perusopetuslain 6 ja 11 §). Koska op-
20669: pivelvollisuus peruskoulussa suoritettuna saat-
20670: Eduskunta hyväksyi viime vuoden kesäkuussa taa ulottua myös 15 vuotta täyttäneisiin oppilai-
20671: koululainsäädännön kokonaisuudistuksen yh- siin, heidänkin osaltaan perusopetuslaki jättää
20672: teydessä perus- ja lukio-opetusta koskevat lait valintaoikeuden oppilaan huoltajalle.
20673: (lakiehdotukset l.ja 2., HE 8611997 vp, hallituk- Vastaavan valintaoikeuden puitteissa uusi lu-
20674: sen esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännök- kiolaki antaa vasta 18 vuotta täyttäneelle lukio-
20675: si). Molempiin lakeihin sisältyy opetuksen sisäl- opiskelijalle itselleen valintaoikeuden uskonnon-
20676: tömääräyksenä, että opetukseen sisältyy muun opetuksen ja elämänkatsomustiedon välillä (lu-
20677: muassa uskonnonopetusta tai elämänkatsomus- kiolain 9 §:n 5 mom.). Uskonnonopetuksen läh-
20678: tietoa. tökohtana peruskouluissa ja lukioissa on edel-
20679: Lakien mukaan alle 18-vuotiaan oppilaan leen uskonnonopetuksen tunnuksellisuus.
20680: opetus on niin järjestetty, että oppilaan huoltajal-
20681: la on oikeus oppilaan puolesta valita joko uskon- 1.3. Elämänkatsomustiedon sisältö
20682: nonopetus tai elämänkatsomustieto. Valintaoi-
20683: keus on todellinen, jos koulussa on vähintään Mihinkään uskontokuntaan kuulumattoman
20684: kolme elämänkatsomustiedon valinnutta. Kou- saama, uskonnonopetusta korvaava elämänkat-
20685: lun velvollisuus on määritelty perusopetuslain somustieto on ei-tunnustuksellista, laaja-alaista
20686: 13 §:n 4 momentissa niin, että uskonnonopetuk- opetusta, jossa on painotettu useita yksilöpsyko-
20687: sesta vapautetulle vähintään kolmelle uskonto- logiaan, filosofiaan, maailmankatsomuksiin ja
20688: kuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan yhteiskuntaan liittyviä opetusaiheita, jotka
20689: elämänkatsomustietoa. Vastaava säännös on muun muassa tukevat yksilön elämänkatsomuk-
20690: myös lukiolaissa (lukiolain 9 §:n 4 mom.). sen muotoutumista. Vuoden 1994 peruskoulun
20691: opetussuunnitelmassa elämänkatsomustiedon
20692: 1.2. Valintaoikeus kuuluu alaikäisen koululaisen
20693: tavoitteista todetaan muun muassa (Peruskou-
20694: tai opiskelijan huoltajalle lun opetussuunnitelman perusteet, Opetushalli-
20695: tus 1994, s. 95-96), että
20696: Perusopetuksen osalta oppilaan huoltajalle on - oppilas ymmärtää erilaisia katsomukselli-
20697: annettu mahdollisuus päättää perusopetuksen sia näkökulmia ja osaa eritellä katsomuksellisten
20698: oppimäärän sisältöön liittyvistä valinnaisista ai- kysymysten ratkaisuja ihmisoikeusetiikan perus-
20699: neista (perusopetuslain 30 §:n 3 mom.). Tämä talta,
20700: 2 LA 190/1998 vp
20701:
20702: -tutkii eurooppalaisia ja muiden kulttuurien tu rippikouluun. Tämän opetuksen lähtökohta-
20703: perinteitä siten, että hänelle muodostuu moni- na on ja on ollut tunnustuksellinen kristinuskon
20704: puolinen katsomuksellinen yleissivistys, sekä opettaminen. Vastaavia kursseja ei-tunnustuk-
20705: -saa tukea oman elämänkatsomuksen muo- selliselta pohjalta on alettu kuluvan vuosikym-
20706: dostumiselle. menen aikana järjestää myös uskonnollisiin kirk-
20707: Samoissa ohjeissa täsmennetään peruskoulun kokuntiin kuulumattomille nuorille, mikä kertoo
20708: ala- ja yläasteelle tarkoituksenmukaiset elämän- osaltaan elämänkatsomustiedon lisääntyvästä
20709: katsomustieto-opetuksen sisällöt. tarpeesta.
20710: Vuoden 1994 lukion opetussuunnitelman pe- Hallitusmuodon yhdenvertaisuutta koskevas-
20711: rusteissa painotetaan samojen tavoitteiden ohel- ta 5 §:stä seuraajulkisen vallan käyttöön kohdis-
20712: la perehtymistä käsityksiin arvoista, normeista ja tuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia us-
20713: hyveistä sekä tiedon lisäämistä yksilön moraalin konnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuk-
20714: kehityksestä. Lukio-opetuksessa arvioidaan sellisia suuntauksia (HE 309/1993 vp, yksityis-
20715: muun muassa tieteen, katsomusten ja taiteen vä- kohtaiset perustelut 9 §:n kohdalla). Tätä perus-
20716: littämien maailmankuvien merkitystä ihmisen opetuslaki ja lukiolaki eivät toteuta. Ne voivat
20717: elämänkatsomukselle sekä tutkitaan käsityksiä johtaa hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin vastai-
20718: maailman perusluonteesta. Lukialaisen elämän- sesti alle 18-vuotiaan syrjivään kohteluun uskon-
20719: katsomustietoon sisältyy myös perehtymistä kä- non tai vakaumuksen perusteella.
20720: sityksiin valtiosta, yhteiskunnasta ja kulttuuris- Perusoikeusuudistuksen esitöissä on korostet-
20721: ta. Kurssilla tutkitaan oikeudenmukaisuuden ja tu perusoikeuksien kuulumista myös alaikäiselle.
20722: ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa ja Kysymys koskee sitä, käyttääkö niitä hän itse
20723: pohditaan tulevaisuuden kehityspolkuja ja käsi- vaiko hänen huoltajansa. Nykyinen perusope-
20724: tyksiä yhteiskunnista kestävän kehityksen näkö- tus- ja lukiolainsäädäntö ei täysin turvaa halli-
20725: kulmasta. Elämänkatsomustiedon opetuksen tusmuodon 9 §:n takaamaa uskonnon- ja oman-
20726: pyrkimyksenä on maailman tiedollisen ymmär- tunnonvapautta 15 vuotta täyttäneille, koska
20727: tämisen ja arjen toiminnan yhdistäminen (Lu- heillä itsellään ei ole valintaoikeutta saamansa
20728: kion opetussuunnitelman perusteet 1994, Ope- maailmankatsomuksellisen opetuksen suhteen.
20729: tushallitus, s. 91-92). Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen
20730: esityksen (HE 309/1993 vp) 9 §:n yksityiskohtai-
20731: 2. Aloitteen sisältö
20732: sissa perusteluissa lausutaan: "Pykälän turvaa-
20733: maan uskonnon tunnustamiseen ja harjoittami-
20734: Lakialaitteessa esitetään perusopetuslakiin ja seen kuuluu myös tunnustuksellinen uskonnon
20735: lukiolakiin sellaista muutosta, että 15 vuotta opetus (PeVL 13/1982 vp). Uskonnonvapaus
20736: täyttänyt peruskoulua tai lukiota käyvä nuori edellyttää yksilön mahdollisuutta saada uskon-
20737: saisi itse valita, suorittaako hän uskonnonope- nollista tai elämänkatsomuksellista opetusta.
20738: tuksen sijasta elämänkatsomustiedon oppimää- Opetuksessa ja kasvatuksessa tulisi yleisestikin
20739: rän. kunnioittaa yksilön vakaumusta, lapsen oikeuk-
20740: Aloitteen perusteluna esitän, että nykyisen tie- sia ja huoltajan oikeutta vastata lapsen kehityk-
20741: toyhteiskunnan oloissa voimakkaasti nopeutu- sestä." Hieman aiemmin on todettu: "Ketään ei
20742: nut tiedonvälitys ja lisääntynyt informaatio luo voitaisi velvoittaa osallistumaan omantuntonsa
20743: peruskoulua ja lukiota käyville nuorille henkilö- vastaisesti jumalanpalvelukseen tai muuhun us-
20744: kohtaisen tarpeen elämänkatsomustiedon ope- konnolliseen tilaisuuteen."
20745: tukseen. Nuoret varttuvat henkisesti aikaisempia Hallitusmuodon ja ihmisoikeussopimusten
20746: sukupolvia varhaisemmin. Heidän valmiutensa soveltamisessa tulee ottaa huomioon yksilön it-
20747: käsitellä elämänkatsomuksellisia ongelmia ovat semääräämisen kyvyn ja tarpeen kehitys: ainakin
20748: kenties kypsempiä kuin aikaisemmilla sukupol- vakaumuksen tai sen perusteita muodostaneen
20749: villa ja heillä on tiedon impulssien suuremman alle 18-vuotiaan nuoren tulisi voida valita saa-
20750: määrän johdosta suurempi tarve vastaanottaa mansa maailmankatsomuksellinen opetus. Esi-
20751: sellaista opetusta, jota elämänkatsomustieto tar- tetty lainmuutos vastaisi myös lapsen oikeuksia
20752: joaa. koskevan yleissopimuksen määräyksiä. Maini-
20753: Lisäksi on syytä muistaa, että evankelisluteri- tun sopimuksen 14 artiklan 1 kohta velvoittaa
20754: laisen kirkon piirissä 15 vuoden iän saavuttami- sopimusvaltiot kunnioittamaan lapsen oikeutta
20755: nen on perinteisesti katsottu myös sellaiseksi ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapau-
20756: ajankohdaksi,jolloin on suoritettu tai osallistut- teen, 2 kohta velvoittaa ne kunnioittamaan
20757: LA 190/1998 vp 3
20758:
20759: vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kans-
20760: velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oi- saan. Saman lain 7 §:n 1 momentissa säädetään,
20761: keuksiensa käyttämisessä tavalla, joka on sopu- että alaikäistä potilasta on hoidettava yhteisym-
20762: soinnussa hänen kehitystasonsa kanssa. Myös märryksessä hänen kanssaan, jos hän ikänsä ja
20763: muut sopimusmääräykset kuten 12ja 13 artiklan kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään
20764: määräykset tukevat kantaa, että Suomen tulee hoidostaan. Jo vuonna 1923 voimaan tulleessa
20765: tarkistaa lainsäädännössä nyt olevaa 18 vuoden uskonnonvapauslaissa turvattiin 15 vuotta täyt-
20766: ikärajaa. täneen oikeus olla seuraamatta vanhempiaan
20767: 15 vuoden ikärajan saavuttamiseen liittyy näiden liittyessä uskontokuntaan tai siitä erotes-
20768: Suomen oikeusjärjestyksessä useita itsemäärää- sa. On perusteetonta, syrjivää ja perusvapauksia
20769: misoikeutta ja vastuunalaisuutta koskevia vaiku- loukkaavaa, että 15-17-vuotiaita yhä estetään
20770: tuksia. Kuluneina vuosikymmeninä yleinen ke- Suomessa valitsemasta uskonnon ja elämänkat-
20771: hityssuunta on ollut ikärajojen alentaminen niin somustiedon opetuksen välillä.
20772: poliittisten toimintaoikeuksien kuin henkilökoh- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20773: taisen itsemääräämisen kohdalla. Esimerkiksi
20774: potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
20775: (785/1992) 6 §:ssä säädetään potilaan itsemää- kiehdotukset:
20776: räämisoikeudesta: potilasta on pääsääntöisesti
20777:
20778: 1.
20779: Laki
20780: perusopetuslain 30 §:n muuttamisesta
20781:
20782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20783: muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 30 §:n 3 momentti
20784: seuraavasti:
20785:
20786: 30§ toiseksi, jos opetusta ei voida tarkoituksenmu-
20787: Oikeus saada opetusta kaisesti järjestää oppilaan omassa eikä muussa
20788: koulussa. Koululaisella itsellään on kuitenkin 15
20789: vuotta täytettyään oikeus valita joko uskonnon-
20790: Oppilaan huoltaja päättää 11 §:ssä tarkoitet- tai elämänkatsomustiedon opetus.
20791: tuja oppiaineita ja oppimääriä koskevista valio-
20792: noista. Valittu aine tai oppimäärä voidaan, sen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
20793: jälkeen kun huoltajaa on asiasta kuultu, muuttaa 1999.
20794:
20795:
20796: 2.
20797: Laki
20798: lukiolain 9 §:n muuttamisesta
20799:
20800: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20801: muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 9 §:n 5 momentti seuraavasti:
20802:
20803: 9§ sa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatso-
20804: mustietoa.
20805: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
20806: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
20807: Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 1999.
20808: 15 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintan-
20809:
20810:
20811: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
20812:
20813: Jaakko Laakso /vas
20814: LA 191/1998 vp
20815:
20816: Lakialoite 191
20817:
20818:
20819:
20820:
20821: Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi poliisilain muuttamisesta
20822:
20823:
20824:
20825: Eduskunnalle
20826:
20827: Lakialoitteessa esitetään poliisilain muutta- den käyttäjät, merkitystä ei voi vähätellä. Näiden
20828: mista siten, että törkeiden huumausainerikosten lisäksi on pystyttävä tehokkaalla tavalla puuttu-
20829: selvittämiseksi poliisille annettaisiin oikeus tehdä maan huumekaupan rahoitukseen ja johtami-
20830: niin sanottuja valeostoja. Valeostoilla tarkoite- seen. Vankiloiden huumevapaat osastot ja avo-
20831: taan poliisin toimimista huumeiden ostajana vä- vankiloiden päihteettömyyden vaatimus ovat oi-
20832: littäjäketjun paljastamiseksi. keansuuntaisia ratkaisuja. Huumekauppojen to-
20833: Huumausaineiden kaupan liikevaihto Suo- teutus on usein johdettu vankiloista käsin. Näi-
20834: messa nousee nykyisin varovaisesti arvioiden den lisäksi tarvitaan tehokasta toimintaa myös
20835: useisiin satoihin miljooniin markkoihin. Lukuun tapahtuvien kauppojen paljastamiseksi. Vihje-
20836: päästään kertomalla arvioitu käyttäjämäärä, palkkioiden mahdollinen säätäminen verotto-
20837: noin 25 000 ihmistä, päivittäisen annoksen hin- maksi tuloksi sekä poliisin oikeuttaminen teke-
20838: nalla, joka liikkuu useissa sadoissa markoissa. mään tärkeimpien huumausainerikosten paljas-
20839: Rahoitus huumeisiin hankitaan pääasiassa rikol- tamiseksi valeostoja ovat tärkeitä elementtejä
20840: lisella toiminnalla. Huumeiden välitykseen puut- tässä työssä. Niillä olisi myös oma ennaltaehkäi-
20841: tuminen vaikuttaa siten välillisesti myös muuhun sevä vaikutuksensa, kun huumausaineiden välit-
20842: rikollisuuteen. Esimerkiksi tunnettu tosiasia on, täjä ei voisi koskaan olla aivan varma siitä, onko
20843: että varastetut maastopyörät ovat hyvin yleinen uusi suuren huume-erän ostajaehdokas liikkeellä
20844: tapa rahoittaa huumehankintoja. rikollisella mielellä vai yhteiskunnan etujen puo-
20845: Kun 1980-luvun alussa nuorista vain joka lustajana. Nykyisen näkemyksen mukaan tämä
20846: kymmenes tunsi lähipiirissään huumeiden käyt- ansoitukseksi luokiteltava rikostutkinnan muoto
20847: täjän, tunnisti jo lähesjoka toinen nuorista käyt- on esimerkiksi Helsingin hovioikeuden päätök-
20848: täjän vuonna 1995. Ongelma on siten laajentunut sen perusteella kiellettyä. Jotta siihen voitaisiin
20849: 1990-1uvun alkuvuosien aikana. ryhtyä, pitää laista löytyä erityinen valtuutus-
20850: Huumeiden vastaisessa taistelussa on käytet- säännös.
20851: tävä kaikkia mahdollisia keinoja. Hoitomahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20852: lisuuksien turvaaminen huumeiden käyttäjille on
20853: yksi osa tätä toimintaa. Valistustyön, jota usein että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20854: tekevät vapaaehtoiselta pohjalta entiset huumei- lakiehdotuksen:
20855: 2 LA 191/1998 vp
20856:
20857:
20858: Laki
20859: poliisilain muuttamisesta
20860:
20861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20862: lisätään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettuun poliisilakiin (493/1995) uusi 36 a §seuraavasti:
20863:
20864: 3luku mausaine-erien ostajana ja tehdä tätä koskevia
20865: tarjouksia huumausaineiden välittäjiksi epäillyil-
20866: Tiedonhankintaa koskevat säännökset le henkilöille. Luvan tähän toimintaan antaa ta-
20867: pauskohtaisesti poliisin ylijohto.
20868: 36 a§
20869: Törkeiden huumausainerikosten selvittämi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuu-
20870: seksi poliisilla on oikeus esiintyä suurten huu- ta 1999.
20871:
20872:
20873: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
20874:
20875: Markku Pohjola /sd Matti Vähänäkki /sd
20876: Reino Ojala /sd Sulo Aittoniemi /kesk
20877: Matti Saarinen /sd
20878: LA 192/1998 vp
20879:
20880: Lakialoite 192
20881:
20882:
20883:
20884:
20885: Kari Kantalainen /kok: Lakialoite laiksi arvonlisäverolain muutta-
20886: misesta
20887:
20888:
20889: Eduskunnalle
20890:
20891:
20892: ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20893:
20894: Lakialoitteessa esitetään arvonlisäverolakia sen suoraan lääninverovirastolta. Vastaavasti
20895: muutettavaksi siten, että vakuutusyhtiö voi kor- tulee vahingon kärsineeitä poistaa oikeus vähen-
20896: vata arvonlisäverovelvollisen kärsimän vahin- tää arvonlisäveron osuus omassa verotukses-
20897: gon kokonaisuudessaan saaden oikeuden hakea saan.
20898: korvaukseen sisältyvän arvonlisäveropalautuk-
20899:
20900:
20901: PERUSTELUT
20902:
20903: Vakuutustoiminta ei nykyisin kuulu arvon- Aikaviive voi tapauksesta riippuen vaihdella
20904: lisäverovelvollisuuden piiriin. Arvonlisäverolain parista kuukaudesta jopa yli vuoteen, jolloin yrit-
20905: 44 §:n 1 momentin mukaan veroa ei suoriteta täjä voi joutua rahoittamaan verojen määrän ly-
20906: vakuutuspalvelun myynnistä ja välityksestä. Ar- hytaikaisella lainalla. Ylimääräiset rahoitusku-
20907: vonlisäverolain 44 §:n 2 momentissa määritel- lut jäävät tällöin vahingon kärsineen vahingoksi,
20908: lään vakuutuspalvelut tarkemmin. Vakuutuspal- jolloin tilannetta on pidettävä vahingon kärsi-
20909: veluna pidetään mm. vakuutuskorvauksia kos- neen kannalta yllättävänä ja kohtuuttomana.
20910: kevia ratkaisu- ja päätöspalveluja sekä vakuutus- Erityisen kohtuuton tilanne on sellaisen pienyrit-
20911: korvausten suorituspalveluja. täjän kohdalla, joka on kärsinyt vahingon ilman
20912: Korvauskäytännössä arvonlisäverolain 44 §:n omaa tuottamustaan.
20913: säännöstä sovelletaan siten, että vakuutusyhtiöt Jos vakuutusyhtiö korvaisi arvonlisäverovel-
20914: eivät korvaa arvonlisäverovelvollisen yrityksen vollisen kärsimän vahingon kokonaisuudessaan,
20915: kärsimää vahinkoa kokonaisuudessaan, vaan ai- aikaviiveestä johtuva rahoitustarve ja ylimääräi-
20916: noastaan arvonlisä verottomat kustannukset. set rahoituskustannukset siirtyvät vahingon kär-
20917: Nykytilanteesta aiheutuu vahingon kärsineelle sineeitä vakuutusyhtiölle.
20918: lisähaittaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Samalla arvonlisäverolakia on muutettava si-
20919: Arvonlisäveron osuus ei jää vahingon kärsi- ten, että vahingon kärsineeitä tulee poistaa oi-
20920: neen yrityksen kustannukseksi, koska vahingon keus vähentää arvonlisäveron osuus omassa ve-
20921: kärsinyt saa vähentää veron omassa arvonlisäve- rotuksessaan, jotta arvonlisäverovelvollinen ei
20922: rotuksessaan. Ongelmana on aika viive, josta ai- perusteetta hyötyisi muuttuneesta tilanteesta.
20923: heutuu pienyrityksille rahoitusvaikeuksia. Esi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
20924: merkiksi kuljetusyrittäjä, jonka ainoa kuorma-
20925: auto on vaurioitunut liikenneonnettomuudessa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20926: joutuu itse rahoittamaan korjaamolaskusta jopa lakiehdotuksen:
20927: sataantuhanteen markkaan kohoavan arvonlisä-
20928: veron osuuden, kunnes hän saa vähennettyä ve-
20929: ron omassa arvonlisäverotuksessaan.
20930: 2 LA 192/1998 vp
20931:
20932:
20933: Laki
20934: arvonlisäverolain muuttamisesta
20935:
20936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20937: lisätään 30 päivänä joulukuuta 1993 annettuun arvonlisäverolakiin (1501/1993) uusi 114 b ja
20938: 132 a § seuraavasti:
20939:
20940: 114 b § Erityissäännöksiä
20941: Arvonlisäverovelvollinen ei saa tehdä vähen-
20942: nystä vahingonkorvauksesta, josta vakuutusyh- 132 a §
20943: tiö on saanut 132 a §:ssä tarkoitetun palautuk- Vakuutusyhtiöllä on, korvattuaan arvonlisä-
20944: sen. verovelvollisen kärsimän vahingon, oikeus saada
20945: palautuksena korvaukseen sisältyvä, verovelvol-
20946: lisen vähennettävissä oleva arvonlisävero.
20947:
20948: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20949: kuuta
20950:
20951:
20952: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
20953:
20954: Kari Kantalainen /kok
20955: LA 193/1998 vp
20956:
20957: Lakialoite 193
20958:
20959:
20960:
20961:
20962: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi televisioluvasta vapauttami-
20963: sesta tilapäisen asumisen johdosta
20964:
20965:
20966: Eduskunnalle
20967:
20968: Radiolaitteista annetun lain (8/1927) perus- sessa asunnossa on lunastettu televisiolupa. Yksi
20969: teella radiolaitteista annetun asetuksen (859/ esimerkki on rekkamies, joka yöpyy linjan pääte-
20970: 1992) mukaan television katselemiseen on han- pisteessä vuokratussa asunnossa yhden tai kaksi
20971: kittava lupa. Luvan ehdoista sekä vapautuksesta yötä viikossa. Toinen esimerkki on kansanedus-
20972: luvan hankkimiseen säädetään mainitussa ase- taja, joka pitää Helsingissä työhönsä liittyen ns.
20973: tuksessa sekä asiaa koskevassa valtioneuvoston kakkosasuntoa,jossa hän yöpyy pari yötä viikos-
20974: päätöksessä (861/1992) sekä ministeriön ohjeis- sa, mutta esimerkiksi kesän aikana ei lainkaan.
20975: sa. Tulkinnan mukaan perheen kesäasunnolla Televisiolupa on siitä huolimatta maksettava,
20976: oleva televisio ei tarvitse lupaa, jos vakinaisessa vaikka televisio on kansanedustajan työhön liit-
20977: asunnossa koskevaa katselua varten lupa on lu- tyen tietyssä mielessä välttämätön yhteiskunnal-
20978: nastettu, vaikka televisiota samanaikaisesti kat- listen tapahtumien seuraamisessa.
20979: seltaisiin niin vakinaisessa asunnossa kuin kesä- Vaikka kansanedustaja lienee huonona pidet-
20980: asunnolla. tävä esimerkki korkeiksi mainittuine palkkoi-
20981: Suuri ongelma ja epäoikeudenmukaisuus on neen ja vaikka heidät tästä syystä jätettäisiin tä-
20982: siinä, että perheenjäsenjoutuu viikoittain tilapäi- män lain ulkopuolelle, on asiaan yleisessä mieles-
20983: sesti majoittumaan toisella paikkakunnalla ns. sä syytä saada korjaus.
20984: kakkosasunnossa, jossa oleskelu samoin kuin Edellä olevan perusteella ehdotan,
20985: siellä mahdollisesti olevan television katselu jää
20986: vähäiseksi, jopa olemattomaksi. Siitä huolimatta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20987: lakia on tulkittu niin, että televisiolupa on täysi- lakiehdotuksen:
20988: määräisenä maksettava, vaikka perheen vakinai-
20989:
20990:
20991:
20992:
20993: Laki
20994: televisioluvasta vapauttamisesta tilapäisen asumisen johdosta
20995:
20996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20997:
20998: 1§ kuin edellä tässä pykälässä määritelty asunnon
20999: Television lupamaksua ei tarvitse suorittaa, haltija.
21000: jos vastaanotin sijaitsee sellaisessa asunnossa, 2§
21001: jota asunnon haltija tarvitsee vain tilapäisesti ja Lupamaksusta vapautuakseen on tilapäisen
21002: satunnaisesti vakinaisen asuinpaikkansa ulko- asunnon haltijan pyydettävä lupamaksusta va-
21003: puolella työmatkoihin liittyen ja edellyttäen, että pautusta tämän lain perusteella Telehallintokes-
21004: asunnon haltija maksaa television lupamaksua kukselta. Telehallintokeskuksen lupa on voimas-
21005: vakinaisessa asunnossaan tapahtuvan katselun sa vain, jos olosuhteet asumisen suhteen säilyvät
21006: perusteella. Lupamaksusta vapautuminen edel- samanlaisina kuin ne ovat olleet lupamaksusta
21007: lyttää, että tilapäisessä asunnossa ei asu muita vapautumista koskevan päätöksen aikana.
21008:
21009:
21010: 34 280044
21011: 2 LA 193/1998 vp
21012:
21013: 3§ 4§
21014: Tarkempia ohjeita tämän lain soveltamisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
21015: voidaan antaa asetuksella. kuuta 1999.
21016:
21017:
21018: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
21019:
21020: Sulo Aittoniemi /kesk
21021: LA 194/1998 vp
21022:
21023: Lakialoite 194
21024:
21025:
21026:
21027:
21028: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun 5 §:n
21029: muuttamisesta
21030:
21031:
21032: Eduskunnalle
21033:
21034: Ennen rikoslain uudistamista viranomaisen Rikoslakia uudistettaessa sama rikos eri nimi-
21035: erehdyttäminen oli kriminalisoitu 16 luvun senä edellyttää vain 6 kuukauden maksimiran-
21036: 20 a §:ssä. Maksimirangaistus oli 2 vuotta van- gaistusta. Rangaistus ei mahdollista siis esimer-
21037: keutta, joka merkitsi myös sitä, että viranomai- kiksi pidättämistä tutkimuksia varten. Kyseessä
21038: sen erehdyttämiseen henkilöllisyytensä suhteen on lainsäädännöllinen virhe, joka on syytä korja-
21039: syyllistynyt voitiin myös pidättää asian selvitte- ta.
21040: lyä varten. Pidättämisen mahdollisuus oli ja on Edellä olevan perusteella ehdotan,
21041: tarpeen, koska väärillä henkilötiedoilla liikkuva
21042: oli yleensä syyllistynyt johonkin raskaampaan- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21043: kin rikokseen ja henkilöllisyyden selvittäminen lakiehdotuksen:
21044: oli ja on tästä syystä tärkeätä.
21045:
21046:
21047:
21048: Laki
21049: rikoslain 16luvun 5 §:n muuttamisesta
21050:
21051: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21052: muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 16luvun 5 §,sellaisena kuin se
21053: on laissa 563/1998, seuraavasti:
21054:
21055: 16luku destään väärän tai harhaanjohtavan tiedon taik-
21056: ka sanotussa tarkoituksessa käyttää toisen hen-
21057: Rikoksista viranomaisia vastaan
21058: kilötodistusta, passia, ajokorttia tai muuta sen-
21059: kaltaista todistusta, on tuomittava väärän henki-
21060: 5§ lötiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen
21061: Väärän henkilötiedon antaminen enintään yhdeksi vuodeksi.
21062: Joka erehdyttääkseen viranomaista ilmoittaa Tämä laki tulee voimaan
21063: nimensä väärin tai antaa muutoin henkilöllisyy- päivänä
21064: kuuta 1999.
21065:
21066:
21067: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
21068:
21069: Sulo Aittoniemi /kesk
21070: LA 195/1998 vp
21071:
21072: Lakialoite 195
21073:
21074:
21075:
21076:
21077: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikoslain 16luvun muutta-
21078: misesta
21079:
21080:
21081: Eduskunnalle
21082:
21083: Ennen rikoslain kokonaisuudistusta sen 16 Väkivaltaista vankilan järjestyksen rikkomis-
21084: luvun 12 §:ssä säädettiin rangaistus väkivaltai- ta eli vankilakapinaa koskevan kriminalisoinnin
21085: sesta vankilan järjestyksen rikkomisesta. Kri- kumoaminen oli virhe. Vaikka kapinan asteelle
21086: minalisointi tarkoitti tekoa, jossa kaksi tai yltäviä tapahtumia suomalaisissa vankiloissa ei
21087: useampi vanki on tehnyt väkivaltaa sille tai niille, kovin usein olekaan, kriminalisointi on niiden
21088: jonka huostassa tai vartioitavina he ovat, mutta varalta tärkeätä.
21089: itse kunkin väkivallan käyttäjän osuutta tekoon Edellä olevan perusteella ehdotan,
21090: on vaikea eritellä. Kriminalisointi vastasi suures-
21091: sa määrin rikoslain 21 luvun 8 §:ää (tappelu), että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21092: joka rikoslain kokonaisuudistuksen II vaiheen lakiehdotuksen:
21093: yhteydessä saatiin jätettyä rikoslakiin, tosin eri
21094: nimisenä ja sitkeän poliittisen kädenväännön jäl-
21095: keen.
21096:
21097:
21098: Laki
21099: rikoslain 16luvun muuttamisesta
21100:
21101: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21102: lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 16 lukuun, sellaisena kuin se on
21103: laissa 563/1998, uusi 17 a §seuraavasti:
21104:
21105: 16luku neet hänelle vastarintaa, taikka pakottaneet tai
21106: yrittäneet pakottaa häntä johonkin tekoon, on
21107: Rikoksista viranomaisia vastaan tuomittava väkivaltaisesta vankilan järjestyksen
21108: rikkomisesta jokainen, joka on syyllistynyt väki-
21109: 17 a § vallantekoon tai uhkaukseen, vankeuteen enin-
21110: Väkivaltainen vankilan järjestyksen rikkominen tään kuudeksi vuodeksi ja muut vankeuteen
21111: enintään yhdeksi vuodeksi tai sakkoon.
21112: Jos kaksi tai useampia vankeja on liittynyt
21113: yhteen ja he yhdessä ovat tehneet väkivaltaa sille, Tämä laki tulee voimaan päivänä
21114: jonka huostassa tai vartioitavina he ovat, taikka kuuta 1999.
21115: väkivaltaa käyttäen tai väkivallalla uhaten teh-
21116:
21117:
21118: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
21119:
21120: Sulo Aittoniemi /kesk
21121: LA 196/1998 vp
21122:
21123: Lakialoite 196
21124:
21125:
21126:
21127:
21128: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi työntekijäin eläkelain 9 §:n
21129: muuttamisesta
21130:
21131:
21132: Eduskunnalle
21133:
21134: Joulukuussa 1995 voimaan tulleella lailla elä- korviaan lotkauttanut, ja eduskunta taas on luo-
21135: keläiset asetettiin eläkkeiden indeksitarkistusten punut asian eteenpäin vieruisestä ryhmäkurin
21136: suhteen eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, vallassa. Vain osa edustajista on pysynyt allekir-
21137: onko täyttänyt 65 vuotta vai ei. Laki loi yleiseen joittamansa aloitteen takana. Asiasta on siis ai-
21138: sanankäyttöön käsitteen ikärasismista, jota se heellista tehdä uusi aloite, jonka allekirjoittaa
21139: todella on, sillä minkäänlaisia kestäviä perusteita vain yksi kansanedustaja,joka myös pysyy aloit-
21140: ei laille ole esitetty. Eläkkeensaajien pitäisi olla teensa takana.
21141: samojen säännösten alaisia iästä riippumatta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
21142: Kansanedustaja Seppo Kanerva on tehnyt la-
21143: kialoitteen asian korjaamiseksi ja hankkinut että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21144: aloitteensa allekirjoittajiksi enemmän kuin 3/4 lakiehdotuksen:
21145: eduskunnan kansanedustajista. Hallitus ei ole
21146:
21147:
21148:
21149: Laki
21150: työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
21151:
21152: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21153: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:n 2 momentti,
21154: sellaisena kuin se on laissa 1482/1995, seuraavasti:
21155:
21156: 9§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
21157: kuuta 1999.
21158: Työntekijän eläketurva sidotaan indeksiin,
21159: jossa palkkatason muutoksen painokerroin on
21160: 0,5 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,5.
21161:
21162:
21163:
21164:
21165: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
21166:
21167: Sulo Aittoniemi /kesk
21168: LA 197/1998 vp
21169:
21170: Lakialoite 197
21171:
21172:
21173:
21174:
21175: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi pakkokeinolain 5 a luvun
21176: 2 §:n muuttamisesta
21177:
21178:
21179: Eduskunnalle
21180:
21181: Pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:ssä luetellaan ne kinnassa telekuuntelulla olisi merkittävästi edis-
21182: rikokset, joiden tutkinnassa poliisilla on mahdol- tävä vaikutus. Kysymyksessä on törkeä verope-
21183: lisuus saada lupa käyttää telekuuntelua. Luvan tos, joka aikanaan ehdotettiin lisättäväksi 2 §:n
21184: myöntää tuomioistuin. Luettelo sisältää koh- luetteloon, mutta sitä ei hyväksytty. Asia tulisi
21185: tuullisen kattavasti ne rikokset,jotka ovat yhteis- saattaa kiireellisesti vaatimusten tasolle.
21186: kunnan kannalta niin vaaraliisiaja merkitykselli- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21187: siä, että tähän pakkokeinoon on syytä ja perus-
21188: teita yksittäistapauksessa turvautua. Luettelosta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21189: kuitenkin puuttuu eräs rikos, joka on yhteiskun- lakiehdotuksen:
21190: nan kannalta hyvin vahingollinen ja jonka tut-
21191:
21192:
21193:
21194:
21195: Laki
21196: pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta
21197:
21198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21199: muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 5 a luvun 2 §:n 5 kohta,
21200: sellaisena kuin se on laissa 1026/1995, seuraavasti:
21201:
21202: 5 a luku 5) törkeästä ryöstöstä, törkeästä kiristyksestä
21203: ja törkeästä veropetoksesta;
21204: Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu
21205:
21206: 2§
21207: Tämä laki tulee voimaan päivänä
21208: Telekuuntelun edellytykset kuuta 1999.
21209: Kun on syytä epäillä jotakuta
21210:
21211:
21212:
21213: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
21214:
21215: Sulo Aittoniemi Jkesk
21216: LA 198/1998 vp
21217:
21218: Lakialoite 198
21219:
21220:
21221:
21222:
21223: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi tuomioistuinten ja eräiden
21224: oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuis-
21225: ta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
21226:
21227:
21228: Eduskunnalle
21229:
21230: Nykyisen lain mukaan joudutaan huoneen- seen liittyviä vuokra- ym. riitajuttuja. Oikeusval-
21231: vuokra-asioiden oikeuskäsittelyssä maksamaan tion perusteiden mukaista on, että käsittelymak-
21232: ns. käsittelymaksuja, toisin sanoen oikeuden- suista tuomioistuinkäytännössä luovutaan sil-
21233: käynti vuokrariidoissa on tältä osin maksullista. loin, kun kysymys on huoneenvuokralain mukai-
21234: Kyseistä menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- sista riita-asioista.
21235: kaisena, koska asuminen on ihmiselle perusasioi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21236: ta, joilla pitäisi olla erityinen oikeudellinen suoja.
21237: Vuokratason kohtuuttomasti noustessa tuomio- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21238: istuinten käsiteltävänä on yhä enemmän asumi- lakiehdotuksen:
21239:
21240:
21241:
21242:
21243: Laki
21244: tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
21245: 6 §:n muuttamisesta
21246:
21247: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21248: lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1993 tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
21249: suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (70 111993) 6 §:n 1 momenttiin siitä lailla 1651/1995
21250: kumotun 10 kohdan tilalle uusi 10 kohta seuraavasti:
21251:
21252: 6§ Tämä laki tulee voimaan päivänä
21253: Tämän lain mukaista käsittelymaksua ei peri- kuuta 1999.
21254: tä:
21255:
21256: 10) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun
21257: lain (481/1995) mukaisissa asioissa;
21258:
21259:
21260:
21261:
21262: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1999
21263:
21264: Sulo Aittoniemi /kesk
21265: LA 199/1998 vp
21266:
21267: Lakialoite 199
21268:
21269:
21270:
21271:
21272: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi hallintolainkäyttölain 41 §:n
21273: muuttamisesta
21274:
21275:
21276: Eduskunnalle
21277:
21278: Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan tuo- tyyppiseen katselmukseen, josta voitaisiin käyt-
21279: mioistuin voi suorittaa käsiteltävässä asiassa pai- tää nimitystä tarkastus. Sen voisi suorittaa yksi
21280: kan päällä katselmuksen, mikäli se on asian sel- tuomioistuimen jäsen. Kuten katselmuksessa,
21281: vittämiseksi tarpeen. Katselmus edellyttää kaik- myös tarkastuksessa tulisi asian eri osapuolille
21282: kien tuomioistuimen jäsenten paikalla oloa. Hy- varata mahdollisuus läsnäoloon.
21283: vin usein on kuitenkin kysymys jonkin paikan Edellä olevan perusteella ehdotan,
21284: päällä todettavan, sellaisenaan yksinkertaisen
21285: asian todentamisesta,joka ei vaadi koko tuomio- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21286: istuimen paikallaoloa. Tätä varten pitäisi laissa lakiehdotuksen:
21287: olla mahdollisuus tietyllä tavalla kevyemmän
21288:
21289:
21290:
21291:
21292: Laki
21293: hallintolainkäyttölain 41 §:n muuttamisesta
21294:
21295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21296: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun hallintolainkäyttölain (586/1996) 41 §seuraavasti:
21297:
21298: 41 § kastuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa,
21299: Katselmus mitä tässä laissa säädetään suullisesta käsittelys-
21300: tä.
21301: Asian selvittämiseksi voidaan toimittaa kat-
21302: selmus. Asian laadusta riippuen voidaan katsel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21303: muksen sijasta toimittaa tarkastus, johon osallis- kuuta 1999.
21304: tuu yksi oikeuden jäsen. Katselmuksesta ja tar-
21305:
21306:
21307: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
21308:
21309: Sulo Aittoniemi /kesk
21310: LA 200/1998 vp
21311:
21312: Lakialoite 200
21313:
21314:
21315:
21316:
21317: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi lapsen huoltoaja tapaamis-
21318: oikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain
21319: 2 §:n muuttamisesta
21320:
21321:
21322: Eduskunnalle
21323:
21324: Pieni lapsi on isän ja äidin välisissä avioliitto- vassa laissa on säädetty, että jos lapsi on täyttä-
21325: ja huoltajuusriidoissa usein pahiten kärsivä osa- nyt 12 vuotta, täytäntöönpanaan ei saa ryhtyä
21326: puoli. Herkässä iässä oleva lapsi ymmärtää asiat, vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei
21327: mutta ei voi omasta puolestaan vaikuttaa niiden myöskään saa ryhtyä vastoin 12 vuotta nuorem-
21328: kulkuun. Hän on vanhempiensa sekä viran- man lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt,
21329: omaisten pompoteltavana. Kun soppaan usein että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomio-
21330: laittavat vielä omat mausteensa niin isovanhem- ta. Erityisesti viimeksi mainittu kohta on tietyllä
21331: mat kuin naapuritkin, pahemmasta ei ole väliä. tavoin lapsen ihmisyyttä loukkaava. Jo alle 10-
21332: Lapsen kannalta vaikein on tilanne, kun hän vuotias lapsi pystyy normaalisti kehittyneenä
21333: on luonut kokemuksen perusteella mielikuvan ajattelemaan ja ilmaisemaan selkeästi sen, mitä
21334: siitä, kenen huostassa hän haluaa olla, mutta hän pitää parhaana ratkaisuna itsensä kannalta.
21335: lakipykälät määräävät toisin. Vastoin lapsen Viime aikojen esimerkit elävästä elämästä
21336: tahtoa toteutettava olotila voi murtaa lapsen elä- osoittavat sen, että lakia on syytä muuttaa lapsen
21337: män kokonaan. Lapsi ei muodosta näkemyk- nykyaikaista kehitystä vastaavaksi.
21338: siään sillä perusteella, kumpi huoltajista on rikas, Edellä olevan perusteella ehdotan,
21339: kumpi köyhä, vaan kokonaan toisin perustein-
21340: inhimillisistä syistä. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21341: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske- lakiehdotuksen:
21342:
21343:
21344: Laki
21345: lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 2 §:n
21346: muuttamisesta
21347:
21348: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21349: muutetaan 16 päivänä elokuuta 1996 annetun lapsen huoltoa ja tapaaruisoikeutta koskevan
21350: päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) 2 §seuraavasti:
21351:
21352: 2§ seen koulutuksenaan ja kokemuksenaan pereh-
21353: Lapsen tahdon huomioon ottaminen tynyt asiantuntija katsoo, että lapsen ilmaisema
21354: tahto perustuu lapsen oman edun kannalta riittä-
21355: Jos lapsi on täyttänyt 10 vuotta, täytäntöön- vän kehittyneeseen ajatteluun ja ilmaisuun.
21356: panaan ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täy-
21357: täntöönpanaan ei saa myöskään ryhtyä vastoin
21358: 10 vuotta nuoremman lapsen vapaasti ilmaise- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21359: maa tahtoa, jos lapsen sielunelämään ja kehityk- kuuta 1999.
21360:
21361:
21362: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
21363:
21364: Sulo Aittoniemi /kesk
21365: LA 201/1998 vp
21366:
21367: Lakialoite 201
21368:
21369:
21370:
21371:
21372: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi valtion oikeusaputoimis-
21373: toista annetun lain 7 §:n muuttamisesta
21374:
21375:
21376: Eduskunnalle
21377:
21378: Yleiset oikeusavustajat oikeusaputoimistoissa ajan. Oikeusavustajilta pitäisi siis kieltää sivutoi-
21379: ovat varsin työllistettyjä. He tuskin edes pystyvät miset tehtävät ja mieluummin nostaa heidän
21380: hoitamaan niitä tehtäviä, joita kasvava oikeus- palkkatasoaan niin, että päätulosta saa riittävän
21381: apupalvelujen tarve edellyttää. Oikeusavustajilla toimeentulon. Sivutoimien mahdollisuus poiste-
21382: on kuitenkin oikeus lain mukaan ottaa vastaan taan muuttamalla lain 7 §:ää.
21383: sivutoimiaja tehtäviä, mikä on varsin houkutte- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21384: levaa, kun oikeusavustajan palkkaus ei ole pilviä
21385: hipova. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21386: että oikeusavustajan tehtävästä muodostuu sivu- lakiehdotuksen:
21387: toimi muiden tehtävien viedessä päähuomion ja
21388:
21389:
21390:
21391:
21392: Laki
21393: valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 7 §:n muuttamisesta
21394:
21395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21396: muutetaan 6 päivänä helmikuuta 1998 valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (106/1998) 7 §
21397: seuraavasti:
21398: 7§ sellaista tehtäväänsä haittaavaa palkattua toin-
21399: Yleinen oikeusavustaja ei saa olla osakkaana, ta, josta on oikeus kieltäytyä.
21400: yhtiömiehenä tai jäsenenä asianajotoimintaa
21401: harjoittavassa yhtiössä tai muussa yhteisössä,
21402: eikä ottaa vastaan asianajotehtäviä omaan lu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21403: kuunsa. Hänellä ei myöskään saa olla muuta kuuta 1999.
21404:
21405:
21406: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1999
21407:
21408: Sulo Aittoniemi lkesk
21409:
21410:
21411:
21412:
21413: 35 280044
21414: LA 202/1998 vp
21415:
21416: Lakialoite 202
21417:
21418:
21419:
21420:
21421: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi esitutkintalain 15 §:n ja
21422: pakkokeinolain 1 luvun 10 §:n ja 2 luvun 3 §:n muuttamisesta
21423:
21424:
21425: Eduskunnalle
21426:
21427: Esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän tulee 3 §:ssä. Se saattaa johtaa ja on jo johtanutkin
21428: olla hedelmällisessä yhteistyössä toistensa kans- ristiriitatilanteisiin näiden kahden viranomaisen
21429: sa. Tämä takaa myös myöhemmän oikeusproses- välillä. Kun aikanaan lainsäädäntöä uudistettiin,
21430: sin häiriöttämän kulun. Niin syyttäjän kuin esi- käytiin ankaraa kädenvääntää siitä, voisiko
21431: tutkintaviranomaisen tulee kuitenkin toimia itse syyttäjä määrätä meneillään olevan esitutkinnan
21432: toiminnan suhteen omalla tontillaan. Siinä vai- lopetettavaksi. Siinäjärki voitti ja tällainen estet-
21433: heessa, kun asia on vielä esitutkinnassa, se on tiin, mutta edellä mainittujen lainkohtien osalta
21434: poliisin vastuulla. Myöhemmin syyteharkinta- asia jäi hoitamatta.
21435: vaiheessa taas asioista vastaa virallinen syyttäjä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
21436: Voimassa oleva laki antaa syyttäjälle liian pal-
21437: jon määräämisvaltaa esitutkintalain 15 §:ään että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
21438: sekä pakkokeinolain 1 luvun 10 §:ssä ja 2 luvun kiehdotukset:
21439:
21440:
21441:
21442:
21443: 1.
21444: Laki
21445: esitutkintalain 15 §:n muuttamisesta
21446:
21447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21448: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain (449/1987) 15 §:n 2 momentti,
21449: sellaisena kuin se on laissa 69211997, seuraavasti:
21450: 15 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
21451: kuuta 1999.
21452: Poliisin on syyttäjän pyynnöstä toimitettava
21453: esitutkinta tai lisätutkimuksia esitutkintalain
21454: 5 §:ssä säädettyjen tavoitteiden turvaamiseksi ja
21455: toteuttamiseksi.
21456: 2 LA 202/1998 vp
21457:
21458: 2.
21459: Laki
21460: pakkokeinolain 11uvun 10 §:n ja 2 luvun 3 §:n muuttamisesta
21461:
21462: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21463: muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) lluvun 10 § sekä
21464: 2luvun 3 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 693/1997, seuraavasti:
21465:
21466: lluku 2luku
21467:
21468: Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen Matkustuskielto
21469:
21470: 10§ 3§
21471: Vangitsemisvaatimuksen tekijä Matkustuskiellosta päättävä viranomainen
21472: Esitutkinnan aikana vangitsemisvaatimuksen Esitutkinnan aikana matkustuskieltoa koske-
21473: tekee pidättämiseen oikeutettu virkamies. Ennen vasta asiasta päättää pidättämiseen oikeutettu
21474: vaatimuksen tekemistä siitä on ilmoitettava syyt- virkamies. Kun asia esitutkinnan päätyttyä on
21475: täjälle. Kun asia esitutkinnan päätyttyä on siir- siirretty syyttäjälle, matkustuskieltoa koskevasta
21476: retty syyttäjälle, vangitsemisvaatimuksen teke- asiasta päättää syyttäjä. Vangitsemisvaatimusta
21477: misestä päättää syyttäjä. Tuomioistuin ei saa käsiteltäessä sekä 6 §:n 2 momentissa mainitussa
21478: omasta aloitteestaan määrätä rikosasiain vastaa- tapauksessa siitä päättää tuomioistuin. Jos tuo-
21479: jaa vangittavaksi. mioistuin on vangitsemisvaatimusta käsitelles-
21480: sään määrännyt epäillyn vangitsemisen sijasta
21481: matkustuskieltoon, se päättää tätä matkustus-
21482: kieltoa koskevasta asiasta myös ennen syytteen
21483: nostamista.
21484:
21485:
21486: Tämä laki tulee voimaan päivänä
21487: kuuta 1999.
21488:
21489:
21490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
21491:
21492: Sulo Aittoniemi /kesk
21493: LA 203/1998 vp
21494:
21495: Lakialoite 203
21496:
21497:
21498:
21499:
21500: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi yhdyskuntapalvelusta anne-
21501: tun lain 3 §:n muuttamisesta
21502:
21503:
21504: Eduskunnalle
21505:
21506: Lain mukaan yhdyskuntapalvelua voidaan harkintaa, ja se onkin selvästi vaikeuttanut eri
21507: tuomita enintään kahdeksan kuukauden ehdot- mahdollisuuksiin liittyvän harkinnan käyttämis-
21508: toman vankeusrangaistuksen sijasta. Voimassa tä. Tuomioistuimelle siis tulisi varata vapaa har-
21509: olevan lain mukaan yhdyskuntapalvelua ei kui- kinta valta, mitä rangaistusmuotoa käytetään il-
21510: tenkaan voida tuomita, jos ehdottomien van- man tuota määritettä.
21511: keusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalve- Edellä olevan perusteella ehdotan,
21512: luiden tai muiden painavien syiden katsotaan
21513: olevan siihen esteenä. Tuo määrite "painavien" että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21514: on liian rajoittava tuomioistuinten käyttäessä lakiehdotuksen:
21515:
21516:
21517:
21518:
21519: Laki
21520: yhdyskuntapalvelusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
21521:
21522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21523: muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1996 yhdyskuntapalvelusta annetun lain (1055/1996) 3 §:n
21524: 1 momentti seuraavasti:
21525:
21526: 3§ kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusran-
21527: Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen gaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei
21528: ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien
21529: Rikoksentekijä, yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden syi-
21530: 1) joka tuomitaan vankeuteen, den ole katsottava olevan esteenä yhdyskunta-
21531: 2) jolle määrätään yhteinen vankeusrangais- palveluun tuomitsemiselle.
21532: tus, tai
21533: 3) jonka ehdollinen vankeusrangaistus määrä-
21534: tään pantavaksi kokonaan tai osaksi täytäntöön, Tämä laki tulee voimaan päivänä
21535: tuomitaan pituudeltaan määrätyn, enintään kuuta 1999.
21536:
21537:
21538: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
21539:
21540: Sulo Aittoniemi /kesk
21541: LA 204/1998 vp
21542:
21543: Lakialoite 204
21544:
21545:
21546:
21547: Marjaana Koskinen /sd ym.: Lakialoite laiksi työturvallisuuslain
21548: muuttamisesta
21549:
21550:
21551: Eduskunnalle
21552:
21553: Lakialoitteessa esitetään työturvallisuuslakia alan työntekijöistä pelkää huonosti käyttäytyviä
21554: muutettavaksi siten, että yksintyöskentely kau- asiakkaita. Näistä puolet ilmoittaa pelkäävänsä
21555: pan alalla sekä anniskeluliikkeissä kiellettäisiin usein. Työnteko jatkuvassa pelossa on sinällään
21556: niiltä osin kuin työntekijöiden turvallisuutta ei työturvallisuuden kannalta ongelma. Se, että pel-
21557: muuten voida riittävällä tavalla turvata. ko konkretisoituu väkivallantekoina, johtaa sii-
21558: Myyjiinja tarjoilijoihin kohdistuneet väkival- hen, että asiassa on pikaisesti ryhdyttävä toimen-
21559: lanteot ovat lisääntyneet, mikä johtuu kahdesta piteisiin.
21560: lainsäädännössä toteutetusta toimenpiteestä. Tutkimusten mukaan kaupan alan työntekijät
21561: Ensinnäkin alkoholilainsäädännön liberalisoitu- pitävät asiakaspalvelutyöstä ja toisaalta kulutta-
21562: minen on johtanut siihen, että anniskeluoikeuk- jat pitävät kaupan valintaperusteena palvelua
21563: sia on helpompi saada kuin ennen ja toiseksi tärkeänä. Kuluttajan peruste kaupan vaihtami-
21564: kauppojen sekä liikkeiden kuten myös anniskelu- seen toiseen onkin useinjokin palvelutasoon liit-
21565: paikkojen aukioloajat ovat vapautuneet. tyvä ongelma. Jatkuvassa turvaHornuudessa elä-
21566: Samanaikaisesti henkilöstön määrää ei kui- minen ei ainakaan edistä palveluhalukkuutta.
21567: tenkaan ole riittävästi lisätty eikä henkilöstölle On sekä työnantaja- että työntekijäosapuolen
21568: ole järjestetty kuin harvoissa poikkeustapauksis- etu hoitaa tämä asia kuntoon.
21569: sa muutakaan turvaa päihtyneiden henkilöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21570: arvaamattomia väkivallantekoja vastaan. Tur-
21571: vattomuus työpaikoilla on näin lisääntynyt. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21572: Tutkimusten mukaan 85 prosenttia kaupan lakiehdotuksen:
21573:
21574: Laki
21575: työturvallisuuslain muuttamisesta
21576:
21577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21578: lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annettuun työturvallisuuslakiin (299/1958) uusi 36 a §ja sen
21579: edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
21580:
21581: Yksintyöskentely henkilöstön määrää voida riittävästi lisätä, on
21582: työnantajan huolehdittava työntekijöiden kou-
21583: 36 a § lutuksesta väkivallan riski huomioiden sekä jär-
21584: Mikäli työntekijäjoutuu työskentelemään sel- jestettävä tarpeelliset turvalaitteet sekä hälytys-
21585: laisessa asiakaspalvelussa, mihin liittyy riski jou- järjestelmät työntekijän käyttöön.
21586: tua väkivallan kohteeksi, on työpisteeseen sijoi-
21587: tettava työturvallisuuden kannalta riittävä mää- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuu-
21588: rä henkilöstöä. Mikäli työn luonteen johdosta ei ta 1999.
21589:
21590:
21591: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1999
21592:
21593: Marjaana Koskinen /sd Raimo Holopainen /sd Tapio Karjalainen /sd
21594: Reijo Lindroos /sd Esa Lahtela /sd Tuija Pohjola /sd
21595: Jorma Kukkonen /sd
21596: LA 205/1998 vp
21597:
21598: Lakialoite 205
21599:
21600:
21601:
21602:
21603: Sulo Aitioniemi /kesk: Lakialoite laiksi rikosvahinkojen korvaami-
21604: seksi valtion varoista annetun lain 14 §:n muuttamisesta
21605:
21606:
21607: Eduskunnalle
21608:
21609: Rikosvahinkojen korvaamisesta annetun lain men päätöksestä. Tilanne on varsin nurinkuri-
21610: mukaan rikoksen johdosta surmansa saaneen neujo siinä suhteessa, että hallintoviranomainen
21611: erityisen läheiselle henkilölle voidaan eräissä ta- yleensä on oikeutettu muuttamaan tuomioistui-
21612: pauksissa maksaa korvausta kärsimyksestä, joka men päätöstä. Toisekseen juuri tuomioistuin on
21613: hänelle on aiheutunut läheisen omaisen menettä- asiaa harkitessaan perustanut päätöksensä kaik-
21614: misen johdosta. Korvauksen suurin määrä on keen siihen tietoon, joka on olemassa. Asiaan
21615: 20 000 markkaa. Korvauksen suorittaa tuomio- tulee saada korjaus.
21616: istuimen päätöksen perusteella Valtiokonttori. Edellä olevan perusteella ehdotan,
21617: Valtiokonttori ei kuitenkaan ole sidottu tuomio-
21618: istuimen korvauksen määrää koskevaan päätök- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21619: seen, vaan se saa itsenäisesti poiketa tuomioistui- lakiehdotuksen:
21620:
21621:
21622:
21623:
21624: Laki
21625: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain 14 §:n muuttamisesta
21626:
21627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21628: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun
21629: lain (935/1973) 14 §,sellaisena kuin se on laissa 133/1987, seuraavasti:
21630:
21631: 14 § Tämä laki tulee voimaan päivänä
21632: Korvauksen suorittaa valtiokonttori. Valtio- kuuta 1999.
21633: koottorilla on salassapitosäännösten ja -mää-
21634: räysten estämättä oikeus saada tuomioistuimelta
21635: korvauksen maksamiseen tarvittavat tiedot.
21636:
21637:
21638:
21639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1999
21640:
21641: Sulo Aittoniemi /kesk
21642: LA 206/1998 vp
21643:
21644: Lakialoite 206
21645:
21646:
21647:
21648:
21649: Sulo Aittoniemi /kesk: Lakialoite laiksi holhoustoimen edunvalvon-
21650: tapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta
21651:
21652:
21653: Eduskunnalle
21654:
21655: Holhouslainsäädännön uudistamisen yhtey- kimiseksi yhteisölle. Edunvalvonnan tarpeessa
21656: dessä eduskunta päätti vastoin sosiaali- ja ter- olevat henkilöt ovat herkkiä uskonnollisille
21657: veysvaliokunnan lausuntoa, että edunvalvonta- asioille ja sopivia kohteita taloudellisen edun
21658: palveluiden tuottamiseen ovat oikeutettuja myös hankkimiseen. Lakiin on saatava korjaus, joka
21659: uskonnolliset ja tiettyä elämänkatsomusta edus- poistaa tämäntyyppisiltä yhteisöiltä mahdolli-
21660: tavat yhteisöt. Näin säätäminen oli paha virhe, suuden edunvalvojan tehtäviin.
21661: koska uskonnollista ja elämänkatsomuksellista Edellä olevan perusteella ehdotan,
21662: näkemystä levittävissä yhteisöissä on runsaasti
21663: sellaisia, jotka tunnetusti pyrkivät käyttämään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21664: tilaisuutta hyväkseen taloudellisten etujen hank- lakiehdotuksen:
21665:
21666:
21667:
21668: Laki
21669: holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä
21670:
21671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21672: muutetaan holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 3 §, sellaisena
21673: kuin se on laissa ( 1 ), seuraavasti:
21674:
21675: 3§ tamista ei kuitenkaan saa antaa uskonnolliselle
21676: tai tiettyä elämänkatsomusta edustavalle yhtei-
21677: Yhteisöjen tuottamat edunvalvontapalvelut
21678: sölle tai muulle sellaiselle yhteisölle, jonka muut
21679: Jos maistraatti ja kunta ovat sopineet, että tehtävät tai toiminnan luonne ja tarkoitus saatta-
21680: kunta ei tuota edunvalvontapalveluja tai että vat vaarantaa edunvalvonnan puolueettomuutta
21681: kunta tuottaa tarvittavista palveluista vain osan, ja asianmukaista hoitamista.
21682: maistraatin on huolehdittava siitä, että muu teh-
21683: tävään sopiva julkinen tai yksityinen yhteisö Tämä laki tulee voimaan päivänä
21684: tuottaa palvelut. Edunvalvontapalvelujen tuot- kuuta 1999.
21685:
21686:
21687: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1999
21688:
21689: Sulo Aittoniemi /kesk
21690: LA 207/1998 vp
21691:
21692: Lakialoite 207
21693:
21694:
21695:
21696:
21697: Janina Andersson /vihr ym.: Lakialoite laiksi tieliikennelain 53 §:n
21698: muuttamisesta
21699:
21700:
21701: Eduskunnalle
21702:
21703: Lakiaioitteella veivoitetaan tie- ja vesiraken- päristönsuojelusyistä kuin kuntoilumielessä.
21704: nuslaitos sekä erityisesti kunnat järjestämään ke- Pyöräileminen töihin tai kouluun olisi mitä par-
21705: vyen liikenteen väylät taajama-alueella tai vaih- hainta hyötyliikuntaa, mutta valitettavasti pyö-
21706: toehtoisesti alentamaan ajonopeus 40 km/h niillä rätietä ei useinkaan ole rakennettu ydinkeskus-
21707: kulku väylillä, joiden yhteyteen ei ole rakennettu taan, jossa työpaikat ja koulut usein sijaitsevat.
21708: erillistä kevyen liikenteen väylää, pihakatua tai Tämäjohtaa siihen, että monet vaihtavat pyörän
21709: tiehen kuuluvaa jalkakäytävää tai pyörätietä. johonkin toiseen kulkuvälineeseen ennen kuin
21710: Tieliikennelaki on ollut voimassa lähes kaksi- ottavat riskin kulkiessaan viimeiset katuosuudet
21711: kymmentä vuotta, mutta edelleenkin kevyen lii- autojen joukossa.
21712: kenteen väyliä, erityisesti pyöräteitä, on taajama- Kaupunkien keskustojen viihtyvyyttä on jo
21713: alueilla liian vähän. Kunnat ovat rakentaneet pitkään pyritty lisäämään muun muassa vähen-
21714: pyöräteitä pääosin sinne, missä niiden toteutta- tämällä autoliikennettä, mutta yhtenäinen pyö-
21715: minenja rakentaminen on ollut yksinkertaisinta. rätieverkosto puuttuu edelleen. Kaupunkilaisten
21716: Kaupunkien ruuhkaisiin keskustoihin pyöräteitä turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi tulee
21717: on rakennettu vasta aivan viime vuosina, mutta kaupunkeja velvoittaa rakentamaan erilliset ke-
21718: lähinnä vilkkaimmin liikennöityjen alueiden ul- vyen tien väylät tai vaihtoehtoisesti alentamaan
21719: kopuolelle. ajonopeudet 40:een km/h sellaisilla katuosuuk-
21720: Viime aikoina on tehty useita liikenneturvalli- silla, joissa erityisjärjestelyihin ei ole ryhdytty.
21721: suustutkimuksia, joissa on osoitettu, että piittaa- Ehdotamme, että lainmuutos tulee voimaan
21722: mattomuus liikenneturvallisuutta kohtaan on li- vasta 1 päivänä kesäkuuta 200l,jotta tie- ja vesi-
21723: sääntynyt. Ylinopeudet ovat kasvaneet ja yhä rakennuslaitoksella ja kunnilla on riittävästi ai-
21724: useammin ajetaan päin punaista valoa. Pyöräily- kaa rakentaa edelleenkin puuttuvat kevyen lii-
21725: kypärien käyttö on onneksi lisääntynyt, mutta kenteen väylät taajama-alueille.
21726: edelleenkin pyöräilijä tuntee olonsa hyvin turvat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21727: tomaksi kaduilla moottoriajoneuvoliikenteen
21728: seassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21729: Ihmisiä on innostettu pyöräilemään niin ym- lakiehdotuksen:
21730: 2 LA 207/1998 vp
21731:
21732:
21733: Laki
21734: tieliikennelain 53 §:n muuttamisesta
21735:
21736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21737: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 53§ seuraavasti:
21738:
21739: 53§ väylä, pihakatu tai tiehen kuuluva jalkakäytävä
21740: Kevyen liikenteen väylät ja pyörä tie. Jos taajama-alueella ei ole järjestetty
21741: kullekin kulkureitille erillistä kevyen liikenteen
21742: Tie- ja vesirakennuslaitoksen sekä kuntien on väylää, tulee ajonopeus alentaa 40:een km/h.
21743: mahdollisuuksien mukaan järjestettävä kevyttä
21744: liikennettä varten tarpeelliset yhteydet rakenta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
21745: malla tai osoittamalla liikenteen ohjauslaittein 2001.
21746: kullekin kulkureitille erillinen kevyen liikenteen
21747:
21748:
21749: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1999
21750:
21751: J anina Andersson /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
21752: Marjaana Koskinen /sd Satu Hassi /vihr Ulla Anttila /vihr
21753: Tuija Brax /vihr Erkki Pulliainen /vihr Irina Krohn /vihr
21754: TA 1/1998 vp
21755:
21756: Toivomusaloite 1
21757:
21758:
21759:
21760:
21761: Esko Helle /vas: Eduskuntavaaleja koskevan vaalitavan muuttami-
21762: sesta
21763:
21764:
21765: Eduskunnalle
21766:
21767: Maassamme on 19 maakuntaa, joista eräät vuilla jääneet valitsematta vaali piireissään, tule-
21768: ovat kovin vähäväkisiä. On siis aivan selvää, että vat valituiksi. Tai vaihtoehtoisesti tasoituspaikat
21769: jokaisesta maakunnasta ei voi tulla omaa vaali- voitaisiin täyttää valtakunnalliselta listalta.
21770: piiriään nykyjärjestelmän puitteissa, jos suhteel- Tekniikan kehittyessä myös valtiollisissa vaa-
21771: lisuudesta pidetään kiinni. Mutta maakuntavaa- leissa tulee kehittää äänestysmenettelyjä. Suo-
21772: lipiirit ovat mahdollisia, jos otetaan käyttöön ns. men yhä laajempien tietoverkkojen hyötykäyt-
21773: tasoituspaikkajärjestelmä. töä tulisi miettiä myös muun muassa äänestyksen
21774: Tasoituspaikkajärjestelmä edellyttää mieles- toimeenpanossa. Kun vaalisalaisuuteen ja mui-
21775: täni myös valtakunnallisen äänikynnyksen otta- hin vielä osin avoimiin kysymyksiin saadaan rat-
21776: mista käyttöön. Meillähän on jo nyt tosiasiassa kaisu, tulee miettiä esim. Internetin käyttömah-
21777: vaalipiirikohtainen äänikynnys. dollisuuksia vaaleissa. Tästä on jo kokeiluna
21778: Jos halutaan pitää myös nykyiset pienet ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:njärjestä-
21779: jopa pienenevät vaalipiirit, vaalitapaamme tulee mä NEUR0-96-vaali EP-vaaleissa.
21780: siis muuttaa siten, että otetaan käyttöön tasoitus- Vaalien äänestysosallistuminen on huolestut-
21781: paikat sekä esimerkiksi 3 %:n valtakunnallinen tavasti laskenut. Vaalitapamuutokset lisäisivät
21782: äänikynnys. Osa 200:sta kansanedustajan pai- ehkä vaalien kiinnostavuutta ja osanottoa. Eri-
21783: kasta tulee jättää ns. tasoituspaikoiksi. Niitä voi- tyisesti tietoverkoissa tapahtuva äänestäminen
21784: si olla esimerkiksi 20 paikkaa. Nämä paikat jaet- voisi nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta.
21785: taisiin valtakunnallisen äänikynnyksen ylittä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21786: neille puolueille siten, että suhteellisuus toteutuu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21787: mahdollisimman tarkasti. Muun muassa Ruot-
21788: sissa on tasoituspaikkajärjestelmä käytössä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21789: Tasoituspaikat voidaan täyttää monella eri eduskuntavaalien vaalitapaa koskevan
21790: tavalla. Esimerkiksi ne asianomaisen puolueen muutoksen selvittämiseksi tulevissa vaa-
21791: ehdokkaat, jotka ovat suurimmilla vertauslu- leissa.
21792:
21793: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
21794:
21795: Esko Helle /vas
21796: 2 TA 2/1998vp
21797:
21798: Toivomusaloite 2
21799:
21800:
21801:
21802:
21803: Bjarne Kallis /skl: Tasauspaikkajärjestelmän lisäämisestä kansan-
21804: edustajien vaaleja koskevaan lakiin
21805:
21806:
21807: Eduskunnalle
21808:
21809: Laki kansanedustajien vaaleista ei sisällä Jotta vaalijärjestelmämme johtaisi mahdolli-
21810: edustajanpaikkojen tasausjärjestelmää. Nykyi- simman oikeudenmukaiseen lopputulokseen
21811: nen vaalijärjestelmä ei näin ollen johda puoluei- kaikkien puolueitten osalta, ehdotan eduskun-
21812: den saaman äänimäärän perusteella oikeuden- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21813: mukaiseen lopputulokseen.
21814: Erityisesti pienet puolueet ovat yrittäneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21815: poistaa tämän epäkohdan vaaliliittoja solmimal- kansanedustajien vaaleja koskevan lain
21816: la. Vaaliliitot eivät kuitenkaan välttämättä aina muuttamiseksi niin, että siihen sisällytet-
21817: takaa oikeudenmukaisempaa lopputulosta. täisiin tasauspaikkajärjestelmä.
21818:
21819: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
21820:
21821: Bjarne Kallis /skl
21822: TA 3/1998 vp 3
21823:
21824: Toivomusaloite 3
21825:
21826:
21827:
21828:
21829: Toimi Kankaanniemi /skl: Sitovan kansanäänestyksen käyttöön-
21830: otosta
21831:
21832:
21833: Eduskunnalle
21834:
21835: Suomessa on muutaman vuoden ajan ollut sasta ja vain pieni enemmistö voisi saada aikaan
21836: mahdollisuus järjestää kansanäänestyksiä. Ne sitovaa tulosta, vaan eduskunta voisi vapaasti
21837: eivät kuitenkin ole sitovia, vaan aina neuvoa- harkita lopullista päätöstä.
21838: antavia Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21839: Perusteltua olisi, että eräin edellytyksin kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21840: sanäänestys olisi sitova. Sitovaksi kansanäänes-
21841: tys tulisi säätää kuitenkin vain siinä tapauksessa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
21842: että yli puolet äänioikeutetuista käyttäisi äänioi- ten, että kansanäänestyksen tulos olisi si-
21843: keuttaan. Lisäksi tulisi säätää, että sitovaksi tuli- tova, mikäli yli 50% äänioikeutetuista on
21844: si se kanta, jota vähintään 60 %annetuista äänis- käyttänyt äänioikeuttaan, ja sitovaksi tuli-
21845: tä on kannattanut. Muissa tapauksissa tulos olisi si kanta, joka on saanut taakseen vähin-
21846: aina neuvoa-antava. Näin ei vähäinen osa kan- tään 60% annetuista äänistä.
21847:
21848: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
21849:
21850: Toimi Kankaanniemi /skl
21851: 4 TA 4/1998 vp
21852:
21853: Toivomusaloite 4
21854:
21855:
21856:
21857:
21858: Jaakko Laakso /vas: Vaalirahoituksen julkisuuden lisäämisestä
21859:
21860:
21861:
21862: Eduskunnalle
21863:
21864: Kansalaisten luottamus Suomen poliittiseen Ulkopuolista, mm. ammattiyhdistysliikkeestä
21865: järjestelmään on rapistunut. Tämä näkyy suo- tai elinkeinoelämästä tulevaa vaalirahoitusta ei
21866: malaisten yhteiskunnallisena passiivisuutena, tule kieltää, mutta se on tehtävä julkiseksi, jotta
21867: vieraantumisena politiikasta ja äänestysprosen- äänestäjät saavat tietää, kenen intressejä ehdok-
21868: tin laskuna. kaat ovat sitoutuneet edistämään. Näin myös
21869: Osa ilmiöstä selittyy puolueiden samankai- vaalirahoituksen tarjoajat ymmärtävät, että ta-
21870: taistumisella ja valtiollistumisella. Kansalaiset loudellisen tuen on kestettävä julkisuus.
21871: kokevat, että yhteys äänestämisen ja itselle tär- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21872: keiden etujen ja arvojen toteutumisen välillä on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21873: hämärtynyt tai kadonnut kokonaan.
21874: Puolueilla ja niiden ehdokkailla eduskunta-, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21875: europarlamentti-, kunnallis- ja presidentinvaa- vaalilainsäädännön muuttamiseksi niin,
21876: leissa on myös kytköksiä erilaisiin taloudellisiin että eduskunta-, kunnal/is-, europarla-
21877: intresseihin. Nämä kytkökset eivät useinkaan ole mentti- ja presidentinvaalien ehdokkaat
21878: julkisia. Eräs tapa sitoa puolueet taloudellisiin ovat velvollisia julkistamaan vaalirahoi-
21879: intresseihin on ehdokkaille kanavoitu mittava tuksensa lähteet.
21880: ulkopuolinen vaalirahoitus.
21881:
21882: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
21883:
21884: Jaakko Laakso /vas
21885: TA 5/1998 vp 5
21886:
21887: Toivomusaloite 5
21888:
21889:
21890:
21891:
21892: Sakari Smeds /skl: Vaalijärjestelmän uudistamisesta
21893:
21894:
21895:
21896: Eduskunnalle
21897:
21898: Perustuslakimme edellyttää suhteellista vaali- lipiirirajojen muuttuessa Mikkelin vaalipiirissä,
21899: tapaa. Kansanvaltaisen demokratian toimimisen kun Heinolan talousalue siirtyy Hämeen eteläi-
21900: kannalta on olennaisen tärkeää, että kansalais- seen vaalipiiriin.
21901: ten tahto ja sen muutokset heijastuvat mahdolli- Siirtyminen suurempiin, esimerkiksi lääni-
21902: simman suoraan eduskunnan kokoonpanoon. pohjaisiin vaalipiireihin voisi olla ratkaisu tähän
21903: Nykyinen vaalijärjestelmämme ei kuitenkaan ole ongelmaan. Tämä tukisi talousalueiden välistä
21904: tältä kannalta optimaalinen eikä toteuta kansan yhteistyötä. Suhteellisuuden toteutuminen voi-
21905: tahtoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vaaleissa taisiin varmistaa myös siirtymällä tasauspaikka-
21906: samantasoisella prosentuaalisella kannatuksella järjestelmään tai muuttamalla vertauslukujen
21907: voidaan saada eri määrä kansanedustajia riip- laskentajärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi.
21908: puen puolueiden kannatuksen alueellisista vaih- Suhteellisuuden toteuttaminen valtiollisissa vaa-
21909: teluista ja vaaliliitoista. Vaalijärjestelmä pää- leissa edistäisi demokratian ja kansanvallan to-
21910: sääntöisesti suosii suuria puolueita pienten kus- teutumista maassamme.
21911: tannuksella. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21912: Perustuslakiesityksessä esitetään vaalipiiristä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21913: valittavien kansanedustajien ruinimimääräksi
21914: seitsemää. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan vaali- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suh-
21915: piiriä uhkaa väestökadon vuoksi tippuminen alle teellisuuden parantamiseksi vaalijärjestel-
21916: tuon rajan. Samoin käynee tulevaisuudessa vaa- mässämme.
21917:
21918: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
21919: Sakari Smeds /skl
21920: 6 TA 6/1998 vp
21921:
21922: Toivomusaloite 6
21923:
21924:
21925:
21926:
21927: Sulo Aittoniemi /kesk: Kaikkinaisen vääryyden poistamisesta maas-
21928: tamme
21929:
21930:
21931: Eduskunnalle
21932:
21933: Erityisesti Lipposen hallituksen aikana ovat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21934: eriarvoisuus, kavaluus, omanvoitonpyynti ja rie- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21935: tastelu lisääntyneet räjähdysmäisesti. Totaalinen
21936: vääryys on paljastanut todelliset kasvonsa. että hallitus ryhtyisi välittömiin toimen-
21937: Asialle tarttis kiireesti tehdä jotakin tai piru piteisiin kaikkinaisen vääryyden kitkemi-
21938: meidät perii, niin kuin vanhassa kansanhake- seksi maasta, sekä kansamme että täällä
21939: massa todetaan. oleskelevien ulkomaalaisten keskuudesta.
21940:
21941: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
21942:
21943: Sulo Aittoniemi /kesk
21944: TA 7/1998 vp 7
21945:
21946: Toivomusaloite 7
21947:
21948:
21949:
21950:
21951: Esa Lahtela /sd: Lääninoikeuksien sijaan perustettavien hallinto-
21952: oikeuksien lukumäärästä
21953:
21954:
21955: Eduskunnalle
21956:
21957: Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, köiden välillä lisäämällä saavutettavissa oikeu-
21958: jonka tehtävänä on valmistella ehdotus hallinto- dellisen tiedon siirron "vaje",jos sitä milloin tar-
21959: oikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. vitaan. Tarvittaessa on myös mahdollista siirtää
21960: Tehtäväksiannon tavoitteena on muodostaa juttuja toiseenkin hallinto-oikeuteen, jos asioi-
21961: alueiltaan ja toimenkuviltaan nykyistä laajem- den ruuhkautuminen on jossakin ongelmana.
21962: mat hallinto-oikeudet ottaen huomioon aluehal- Eikö valtionhallinnon henkilöstöpolitiikan tule
21963: linnon jaotuksessa tapahtuneet muutokset. olla mallikelpoista, mikä tässä tapauksessa tar-
21964: Tehtäväksianto tarkoittaa lääninoikeuksien koittaisi sitä, ettei nykyisten lääninoikeuksien
21965: eli tulevien hallinto-oikeuksien määrän vähene- määrää tarvitse vähentää eikä nykyisiä tuoma-
21966: mistä nykyisistä yhdestätoista lähes puoleen. reita ja henkilöstöä tarvitse hyppyyttää toisille
21967: Toteutuessaan tämä tarkoittaisi etäisyyksien paikkakunnille. Jotta tämä toteutuisi, on organi-
21968: kasvamista hallinto-oikeuksissa asioivien henki- saatio luotava siten, että tiedonkulku ja yhteis-
21969: löiden ja suullisten kuulemisten osalta. Pienet toiminta lisääntyy tulevien hallinto-oikeuksien
21970: lääninoikeudet ovat myös voineet perehtyä asioi- välillä.
21971: hin perusteellisemmin. Jos uusi keskitetympi Samalle turvattaisiin kansalaisten hallinto-oi-
21972: malli toteutetaan, tulee katselmuksien määrä keudellisten palveluiden saatavuus välimatkoista
21973: myös vähenemään välimatkojen kasvaessa, jolla riippumatta ja myös läheisyysperiaate toteutuisi,
21974: seikalla tullee olemaan päätösten laatua heiken- mitä ei tule tämänkään asian kohdalla vähätellä.
21975: tävä vaikutus. Tilastollisesti vertailtaessa nykyis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
21976: ten lääninoikeuksien taloudellisuutta, tuotta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21977: vuutta ja käsittelyaikoja voi todeta, etteivät pie-
21978: net oikeudetjuurikaan ole kalliimpia kuin suuret että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
21979: läänin oikeudet. Pienet oikeudet ovat käsittelyai- vittääkseen hallinto-oikeuslain valmistelun
21980: kojensa ansiosta jopa huomattavasti parempia, yhteydessä sen mahdollisuuden, että hal-
21981: esim. vuonna 1996 Uudellamaalla keskimääräi- linto-oikeuksia olisi yhtä monta kuin lää-
21982: nen käsittelyaika kuukausina oli 8,2 kuukautta, ninoikeuksia, jolloin hallinto-oikeudet voi-
21983: kun se Pohjois-Karjalassa oli 2,4 kuukautta. sivat toimia verkottuneina ja yhteistoimin-
21984: Myös päätösten laatu on ollut vertailukelpoinen. nassa toistensa kanssa. Samalla turvattai-
21985: Oikeusministeriön asettaman työryhmän siin kansalaisten hallinto-oikeudellisten
21986: odottaisi myös pohtivan, onko pienemmät yksi- palveluiden saatavuus välimatkoista riip-
21987: köt tulevassa hallinto-oikeusmallissakin mah- pumatta.
21988: dollista säilyttää. Olisiko yhteistoimintaa yksi-
21989:
21990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
21991:
21992: Esa Lahtela /sd
21993: 8 TA 8/1998 vp
21994:
21995: Toivomusaloite 8
21996:
21997:
21998:
21999:
22000: Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Rikosten sovittelutoiminnan turvaa-
22001: misesta
22002:
22003:
22004: Eduskunnalle
22005:
22006: Kunnat ja kaupungit ovat säästötoimien Esim. sovittelutoiminta voitaisiin kytkeä yh-
22007: vuoksi lopettaneet sovittelutoimintansa. teen oikeusaputoiminnan kanssa, joka on siirty-
22008: Näin ollen sovittelutoiminta ei ole kaikkien mässä valtion hoidettavaksi. Näin sovittelutoi-
22009: kansalaisten ulottuvilla. Kun sovittelutoiminta minta olisi kaikkien ulottuvilla eikä rasittaisi
22010: on huomioitu esim. laissa oikeudenkäynnistä ri- kuntataloutta.
22011: kosasioissa perusteena,jonka nojalla syyttäjä voi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22012: päätyä syyttämätiä jättämiseen, merkitsee toi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22013: minnan puuttuminen sitä, että toinen rikoksente-
22014: kijä voi hoitaa tekonsa korvauspuolen sovittelus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ri-
22015: saja toisen osalta teko voi johtaa käräjille; vaik- kosten sovittelutoiminnan turvaamiseksi
22016: ka kyse olisi varsin pienestä markkamäärästä ja kaikissa kunnissa.
22017: halua sovitteluun olisi. Tämäjohtaa kansalaisten
22018: kannalta eriarvoisuuteen ja aiheuttaa huomatta-
22019: via kustannuksia yhteiskunnalle.
22020:
22021: Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1998
22022:
22023: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
22024: TA 9/1998 vp 9
22025:
22026: Toivomusaloite 9
22027:
22028:
22029:
22030:
22031: Päivi Räsänen /skl: Oikeudenkäyntikulujen kasvun hillitsemisestä
22032:
22033:
22034:
22035: Eduskunnalle
22036:
22037: Asianajopalkkiot ja muut oikeusturvaan liit- turvakustannusten kasvun hillitsemiseksi. Näin
22038: tyvät kustannukset ovat viime vuosina nousseet voitaisiin osaltaan myös ylläpitää kansalaisten
22039: huimasti. Useissa tapauksissa oikeudenkäynti- luottamusta oikeusjärjestelmään.
22040: kustannukset nousevat huomattavasti jutun int- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22041: ressiä suuremmiksi. Tämä voi, yhdessä yleisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22042: oikeusapujärjestelmän keventämisen kanssa,
22043: helposti johtaa siihen, että kansalaisten yhden- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin oi-
22044: vertaisuus lain edessä käytännössä heikkenee. keusturvakustannusten kasvun hillitsemi-
22045: Kansalaisten mahdollisuus valvoa oikeuk- seksi.
22046: siaan tulisikin taata ryhtymällä toimiin oikeus-
22047:
22048: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22049:
22050: Päivi Räsänen /skl
22051: 10 TA 10/1998 vp
22052:
22053: Toivomusaloite 10
22054:
22055:
22056:
22057:
22058: Anu Vehviläinen /kesk: Hallinto-oikeusyksikköjen sijoittamisesta
22059: lääninoikeuspaikkakuntiin hallinto-oikeusmuutoksen yhtey-
22060: dessä
22061:
22062:
22063: Eduskunnalle
22064:
22065: Oikeusministeriö on asettanut virkamiestyö- taan täysin ristiriidassa Hallbergin komitean
22066: ryhmän selvittämään nykyisten lääninoikeuk- työn kanssa.
22067: sien uudelleenorganisointia hallinto-oikeuksiksi. Lääninoikeuksien lakkauttamista ei voi pe-
22068: Työryhmällä on aikaa maaliskuun loppuun rustella ns. pienten yksiköiden tehottomuudella
22069: 1998. Työryhmän toimeksiannon mukaan on tai asiantuntemattomuudella. Asioiden käsittely
22070: tarkoitus, että lääninoikeuksien määrää vähen- on pienemmissä yksiköissä useimmiten nopeam-
22071: nettäisiin nykyisestä 11 noin puoleen. Tämä mer- paa ja tehokkaampaa kuin suurissa lääninoi-
22072: kitsisi käytännössä asioidenkäsittelymäärältään keuksissa. On kansalaisten oikeudenmukaisen ja
22073: pienten lääninoikeuksien lakkauttamista. Muun tasapuolisen kohtelun kannalta välttämätöntä,
22074: muassa Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen yksi- että Suomessa on jatkossakin riittävän kattava
22075: köt olisivat lopettamisen kohteina. hallinto-oikeusverkosto.
22076: Jo aiemmin on kuitenkin Pekka Hallbergin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22077: johtama komitea selvittänyt lääninoikeuksien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22078: asemaa ja päätynyt ehdottamaan (helmikuussa
22079: 1997), että lääninoikeuksien supistamisesta huo- että hallitus valmistelisi hallinto-oikeus-
22080: limatta nykyisillä lääninoikeuspaikkakunnilla uudistuksen siten, että hallinto-oikeusyk-
22081: tulisi toimia hallinto-oikeuksien jaostoja. Oi- siköt säilyisivät myös nykyisillä lääninoi-
22082: keusministeriön työryhmä onkin toimeksiannol- keuspaikkakunnilla.
22083:
22084: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22085:
22086: Anu Vehviläinen /kesk
22087: TA 11/1998 vp 11
22088:
22089: Toivomusaloite 11
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: Raimo Vistbacka /ps: Velkajärjestelyä koskevan lainsäädännön ke-
22095: hittämisestä
22096:
22097:
22098: Eduskunnalle
22099:
22100: Velkajärjestelymenettely luotiin sitä ohjailevi- se tulee melko suurella varmuudella johtamaan
22101: ne lainsäädöntöineen siksi, että pankkikriisinjäl- loputtomaan ulosmittauskierteeseen, työmoti-
22102: keen Suomessa oli vähintäänkin tuhansia yrityk- vaation loppumiseen, työttömyyteen, avioeroon,
22103: siä tai yksityisiä kansalaisia, joille oli syystä tai alkoholisoitumiseen, mielenterveysongelmiin,
22104: toisesta jäänyt huomattavia velkavastuita ilman täydelliseen syrjäytymiseen sekä yhteiskuntavi-
22105: kiinteää realisoitavaa vakuutta. Ilman erityistoi- hamielisyyteen tai jopa itsemurhiin. Kun monis-
22106: mia nämä ihmiset olisivat olleet käytännössä täy- sa tapauksissa kyseessä ovat nuoret perheet ja
22107: dellisessä velkavankeudessa lopun elämäänsä il- henkilöt, tulisi yhteiskunnan tarjota heille aivan
22108: man mahdollisuutta normaaliin elämään. Järjes- toisenlainen mahdollisuus kuin edellä luetellut
22109: telyn ansiosta he pääsevät viiden vuoden "säästö- uhkakuvat. Valtiontaloudellisestikin olisi mer-
22110: liekillä" elämisenjälkeen aloittamaan "puhtaalta kittävästi edullisempaa "palauttaa elämänedelly-
22111: pöydältä". tykset" kaikille ylivelkaantuneille, jotta he pääsi-
22112: Valitettavasti voimassa olevan velkajärjestely- sivät jälleen yrittämään ja tekemään työtä ja sitä
22113: lainsäädännön avulla ei ole pystytty auttamaan kautta työllistämään ja maksamaan veroja sen
22114: läheskään kaikkia ylivelkaantuneita. Suomessa sijaan, että he ja heidän perheensä ajautuvat täy-
22115: on edelleen suuri joukko kansalaisia, jotka ovat dellisesti yhteiskunnan holhottaviksi vuosiksi tai
22116: ilman omaa syytään tai minkäänlaista laitonta vuosikymmeniksi.
22117: tai moitittavaa menettelyä joutuneet joko velalli- Nykyistä velkajärjestelyä koskevaa lainsää-
22118: sina tai takaajina tilanteeseen, jossa heidän mak- däntöä tulee pikaisesti kehittää niin, että sen pii-
22119: settavakseen on tullut mittavia velkavastuita. riin pääsevät kaikki ylivelkaantuneet lukuun ot-
22120: Vastuut ovat monasti niin suuret, ettei heillä tamatta laittomiin toimiin syyllistyneitä. Maksu-
22121: omaisuuden realisoinnin jälkeenkään ole käy- varan pienuus tai peräti sen puuttuminen ei saa
22122: tännön mahdollisuutta hoitaa niitä. Kaiken kuk- olla "tuomio lopulliseen velkaorjuuteen", vaan
22123: kuraksi monissa tapauksissa näiltä ihmisiltä on kaikilla ylivelkaantuneilla tulee olla mahdolli-
22124: mennyt samassa yhteydessä työpaikka oman yri- suus paluuseen normaaliin elämään.
22125: tyksen konkurssin myötä. Itse asiassa velkajär- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22126: jestelyyn tai Takuu-Säätiön takuisiin ei ole mah- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22127: dollisuutta niillä, joilla tilanne on kaikkein pa-
22128: hin, koska heille ei laskennallisesti jää riittävää että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
22129: määrää maksuvaraa. velkajärjestelyä koskevan lainsäädännön
22130: Tämänkaltainen umpikujatilanne on ylivel- muuttamiseksi niin, että sen piiriin pääsisi-
22131: kaantuneille ja heidän perheilleen kestämätön ja vät kaikki ylivelkaantuneet.
22132:
22133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22134:
22135: Raimo Vistbacka /ps
22136: 12 TA 12/1998 vp
22137:
22138: Toivomusaloite 12
22139:
22140:
22141:
22142:
22143: Raimo Vistbacka /ps: Kansanedustajan lahjonnan rangaistavuu-
22144: desta
22145:
22146:
22147: Eduskunnalle
22148:
22149: Julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan teen tullut kansanedustajan lahjontayrityskin
22150: erästä kansanedustajaa olisi yritetty rahallista koski juuri vaalituen antamista vastapalvelusta
22151: vaalitukikorvausta vastaan houkutella tuke- vastaan, tulisi kyseinen rikoslain epäkohta saada
22152: maan ydinvoiman lisärakentamista. Tämän jäl- korjattua pikaisesti hyvissä ajoin ennen vuoden
22153: keen on tullut ilmi se tosiseikka, ettei nykyisessä 1999 eduskuntavaalien vaalikamppailun ja mai-
22154: rikoslaissa ole lainkaan säännöstä kansanedusta- nonnan alkamista. Vain näin menetellen kysei-
22155: jan lahjonnasta. Virkamiesten osalta asia on sel- nen yritys jäisi viimeiseksi eikä kukaan sellaiseen
22156: vä ja heihin rinnastetaan luottamustoimisista enää voisi ilman rangaistusta syyllistyä. Tätä
22157: poliittisista päättäjistä kunnallisvaltuutetut, edellyttää jo poliittisen koneistomme uskotta-
22158: mutta kansanedustajia säännös ei koske. Minis- vuus ja sen rehellisyyden ja lahjomattomuuden
22159: terien osalta kielto on taas puolestaan selkeä. vaatimuskin. Myöskään kansan oikeustaju ei
22160: Kyseistä lain "porsaanreikää" ovat ihmetelleet ymmärrä sitä, että kansanedustajat olisivat lah-
22161: niin lainoppineet kuin myös eduskunnan puhe- jontaa harjoittaville tahoille "luvallista riistaa".
22162: mies haastattelussaan samaisen uutisen yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22163: dessä. Myös ao. ministeri on myöntänyt laissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22164: olevan puutteitaja lupaillut asiaa ehkä pohditta-
22165: van virkarikoksia käsittelevässä oikeusministe- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
22166: riön työryhmässä. rikoslainsäädännön muuttamiseksi niin,
22167: Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo noin vuo- että kansanedustajan lahjonta tulisi ran-
22168: den päästä maaliskuussa 1999. Koska julkisuu- gaistavaksi teoksi.
22169:
22170: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22171:
22172: Raimo Vistbacka /ps
22173: TA 13/1998 vp 13
22174:
22175: Toivomusaloite 13
22176:
22177:
22178:
22179:
22180: Matti Väistö /kesk: Velkajärjestelyn ulkopuolella olevien velallisten
22181: aseman parantamisesta
22182:
22183:
22184: Eduskunnalle
22185:
22186: Vuonna 1993 tuli voimaan ve1kajärjeste1ylaki. dalla kysymys on takauksen seurauksena tulleis-
22187: Tämän lain myötä loppui elinikäisen velkavas- ta vastuista. Heistä monet elävät pienen eläkkeen
22188: tuun perinne Suomesta. Viiden vuoden kuluessa tai muun toimeentuloturvan varassa ja hyvin
22189: moni lamavuosina konkurssiin ajautunut pien- monilta on ulosotossa jo mennyt asunto-osake
22190: yrittäjä tai muutoin velkavastuuseen joutunut tai muuta omaisuutta. Raskainta on se, että vel-
22191: kansalainen on saanut tai on lähivuosina saa- kavastuusta ei nykyisellään ole mitään edellytyk-
22192: massa velkavastuusta vapaan uuden alun elämäl- siä vapautua.
22193: leen. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22194: Paljon on kuitenkin myös sellaisia velkajärjes- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22195: telyn saaneita, joilla on vaikeuksia suoriutua
22196: maksuohjelmastaan. J"v1onen kohdalla jo alun että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22197: perin liian tiukaksi laadittu maksuohjelma on teisiin velkajärjestelyn ulkopuolella ole-
22198: johtanut ohjelman raukeamiseen. vien velallisten aseman parantamiseksi ja
22199: Erityisen vaikeana velkaongelma on niillä, vapauttamiseksi määräajan kuluttua vel-
22200: joilla ei ole ollut edellytyksiä velkajärjestelyn pii- kavastuusta.
22201: riin taijoiden ohjelma on rauennut. Monen koh-
22202:
22203: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22204:
22205: Matti Väistö lkesk
22206: 14 TA 14/1998 vp
22207:
22208: Toivomusaloite 14
22209:
22210:
22211:
22212:
22213: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Ansiotuloverotuksen uudistamisesta
22214:
22215:
22216:
22217: Eduskunnalle
22218:
22219: Ansiotuloverotusta ja työhön kohdistuvaa Työn verotuksen keventämiseen saadaan liik-
22220: välillistä verotusta tulisi uudistaa ja keventää te- kumavaraa ensisijaisesti työllisyyden ehdoin osa-
22221: hokkaasti työllisyyden ehdoin. Näin voidaan na laajaa uudistusohjelmaa. Rahoitusta saadaan
22222: edistää työllistämistä ja työllistymistä, purkaa myös verojärjestelmän sisäisin uudistuksin ja yh-
22223: tuloloukkuja, hillitä harmaata taloutta ja kaven- teensovittamalla verotusta ja sosiaaliturvajärjes-
22224: taa ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen telmiä.
22225: kuilua sekä vastata verokilpailuun. Yksittäisinä kysymyksinä uudistuksen yhtey-
22226: Edellisellä vaalikaudella uudistettiin verotus- dessä on tärkeää aikaansaada kotityön verovä-
22227: ta monin verouudistuksin. Kuluvalla vaalikau- hennyskannustin tehostettuna koko maahan ja
22228: della ei ole aikaansaatu juuri mitään. Edessä on keventää työmatkojen verorasitusta.
22229: jo kohta kuudes talouden kasvuvuosi, ja talou- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22230: den kasvun etsikkoaikaa tulee käyttää uudistus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22231: ten hyväksi. Aikaa ei pidä nyt hukata, vaan uu-
22232: distus tulee saada heti valmisteluun. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
22233: Ansiotuloverotusta tulee keventää kaikilta, menpiteisiin ansiotuloverouudistuksen to-
22234: mutta kevennykset tulee painottaa ensi vaiheessa teuttamiseksi siten, että erityisesti työlli-
22235: matalapalkka-aloille ja pieni- ja keskituloisiin. syyteen liittyvät näkökohdat otetaan huo-
22236: Verokiilan leikkaaminen matalapalkka-aloilta mioon työllisyyden ehdoin.
22237: edistää parhaiten työllisyyttä ja purkaa tulolouk-
22238: kuja.
22239:
22240: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22241:
22242: Olavi Ala-Nissilä /kesk
22243: TA 15/1998 vp 15
22244:
22245: Toivomusaloite 15
22246:
22247:
22248:
22249:
22250: Jouko Jääskeläinen /skl ym. :Työllistämistä tukevan arvonlisä vero-
22251: tuksen alentamisesta
22252:
22253:
22254: Eduskunnalle
22255:
22256: EU:n piirissä on valmisteltu ohjelma, joka vellutusta, jossa arvonlisäveron alennukseen lii-
22257: mahdollistaa maakohtaisen kokeilun alennetun tettäisiin työvoiman sivukustannusten alentami-
22258: arvonlisäverokannan käyttämisestä sellaisilla nen. Tämä olisi välttämätöntä pienten työvoima-
22259: määritellyillä palvelualoilla, joilla kilpailu on valtaisten yritysten toimintaedellytysten paran-
22260: alueellista eikä alennus aiheuta kilpailunrajoitus- tamiseksi.
22261: ta yhteismarkkinoilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22262: Keskusteltaessa arvonlisäverotuksen alenta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22263: misesta on esitetty epäily, ettei pelkkä arvonlisä-
22264: verotuksen alentaminen loisikaan riittävästi uu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
22265: sia työpaikkoja. Kuitenkin kokeilu tulisi Suo- teisiin alennetun arvonlisäverokannan so-
22266: messa pikaisesti käynnistää, jotta kokeilun aika- veltamisohjelman toteuttamiseksi EU:n
22267: na saatavat tulokset olisivat mahdollisimman kokeiluohjelman puitteissa ja liittäisi sii-
22268: laajoja ja kattavia. hen yritysten palkoista maksamien ns. si-
22269: Lisäksi tulisi harkita sellaista suomalaista so- vukulujen kohtuullisen alentamisen.
22270:
22271: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22272:
22273: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
22274: 16 TA 16/1998 vp
22275:
22276: Toivomusaloite 16
22277:
22278:
22279:
22280:
22281: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitaloustyötä tukevan verovähen-
22282: nysoikeuden myöntämisestä kaikissa lääneissä
22283:
22284:
22285: Eduskunnalle
22286:
22287: Viime vuonna alkanut kokeilu kotitaloustyön töä on syytä kokeilla kausi loppuun, tulisi vero-
22288: tukemisesta on jo tässä vaiheessa varsin selvästi vähennysoikeus tehdä jo nyt mahdolliseksi kai-
22289: osoittanut, että ns. yritysten kautta kanavoitava kissa lääneissä.
22290: tuki ei ole saanut riittävää kiinnostusta osakseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22291: Ihmiset kokevat tuen etäiseksi, eikä siitä ehkä ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22292: myöskään tiedotettu tarpeeksi. Suurin syy lienee
22293: kuitenkin taloudellinen, eli itse maksettavaksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ko-
22294: jäävän osuuden suuruus on estänyt tuen käyttöä. titaloustyötä tukevan verovähennyksen
22295: Yritystukea mielekkäämpi on suoran verovä- mahdollistamiseksi kaikissa lääneissä.
22296: hennysoikeuden käyttö. Vaikka yritystuen käyt-
22297:
22298: He1singissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22299:
22300: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
22301: TA 17/1998 vp 17
22302:
22303: Toivomusaloite 17
22304:
22305:
22306:
22307:
22308: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Perheverokortin myöntämisestä
22309:
22310:
22311:
22312: Eduskunnalle
22313:
22314: Verotuksen yksi pahimmista ongelmista on se, olisi mahdollisuus saada käyttöönsä yksi vero-
22315: että lapsiperheiden on varsin vaikea tulla toi- kortti, perheverokortti, jonka periaate olisi se,
22316: meen yhden ansaitsijan tuloilla. Verotuksen kan- että perheen saama tulo lasketaan yhteen ja jae-
22317: nalta on huomattavasti edullisempaa, jos tulo taan verotusta varten kahteen osaan. Ennakko-
22318: jakautuu kahden ansaitsijan osalle. Tällä on veroprosentti ja myös lopullinen veroprosentti
22319: omat vaikutuksensa muun muassa päivähoidon määräytyisivät tämän kahtia jaetun tulon mu-
22320: tarpeeseen. kaan.
22321: Verotuksessa tulisi tehdä mahdolliseksi siirty- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22322: minen niin sanottuun perheverotukseen siinä ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22323: pauksessa, että perhe itse hoitaa alle kouluikäistä
22324: tai ensimmäisellä luokalla olevaa lasta, vanhus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin per-
22325: ta, vammaista tai pitkäaikaissairasta. Helpoim- heverokortin mahdollistamiseksi.
22326: min tähän päästäisiin, jos perheellä halutessaan
22327:
22328: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22329:
22330: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
22331: 18 TA 18/1998 vp
22332:
22333: Toivomusaloite 18
22334:
22335:
22336:
22337:
22338: Toimi Kankaanniemi /skl: Arvonlisäveron palauttamisesta yksityis-
22339: teiden hoitokunnille
22340:
22341:
22342: Eduskunnalle
22343:
22344: Valtionavustukset yksityisteiden hoitokunnil- tienavustukset tulisi muutoinkin palauttaa en-
22345: ta leikattiin Lipposen hallituksen toimesta käy- nen Lipposen hallituksen leikkauksia vallinneelle
22346: tännöllisesti katsoen kokonaan pois. Tämä oli tasolle.
22347: raskas isku vasten kansalaisten tasa-arvoa. Li- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22348: säksi tämä johtaa tärkeän yksityistieverkon ra- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22349: pistumiseen kustannusten jäädessä useimmiten
22350: hyvin vähävaraisten osakkaiden vastuulle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yk-
22351: Tiehoitokunnat joutuvat maksamaan myös sityis teiden hoitokuntien vapauttamiseksi
22352: arvonlisäveroa kunnossapitopalveluista sen jäl- arvonlisäverosta tai veron palautusjärjes-
22353: keen, kun voimassa oleva verojärjestelmä tuli telmän luomiseksi.
22354: käyttöön. Tiekunnat tulisi vapauttaa arvonlisä-
22355: verosta tai luoda veron pa1autusjärjeste1mä. Vai-
22356:
22357: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22358:
22359: Toimi Kankaanniemi /skl
22360: TA 19/1998 vp 19
22361:
22362: Toivomusaloite 19
22363:
22364:
22365:
22366:
22367: Ossi Korteniemi /kesk: Autoverolainsäädännön muuttamisesta ja
22368: autoveron tason laskemisesta
22369:
22370:
22371: Eduskunnalle
22372:
22373: Suomessa on kansainvälisesti tarkastellen an- Epäselvyyttä aiheuttaa rajaseuduilla myös
22374: kara autoverolainsäädäntö. Niinpä esimerkiksi ulkomaan kansalaisten oikeus ajaa ulkomailla
22375: ulkomailta Suomeen muuttava joutuu maksa- rekisteröidyillä autoillaan Suomessa, jollei au-
22376: maan kohtuuttoman korkean veron myös käyte- tosta ole maksettu autoveroa Suomeen. Ratkai-
22377: tystä autosta. Vero saattaa olla jopa korkeampi sevaa verotuskohtelussa on asuinpaikan määrit-
22378: kuin auton todellinen arvo. Tämä on kohtuuton- tely. Ongelma on siinä, että viranomaisen ja kan-
22379: ta, kun auto on hankittu ulkomailla työstä saa- salaisen käsitys pysyvästä asuinpaikasta poik-
22380: duilla ansioilla ja siitä on asianomaisessa maassa keaa usein toisistaan. Siksi säädöksiä tulisi tältä-
22381: maksettu verot. On paljon esimerkkejä siitä, että kin osin tarkentaa ja soveltaa enemmän kansalai-
22382: monetjoutuvat tästä syystäjopa luopumaan pa- sen kuin verottajan kannalta.
22383: luusta vanhaan kotimaahansa. Suomessa autovero on kohtuuttoman korkea.
22384: Ongelmaksi on noussut myös rajaseudulla Siksi autoveron taso tulisi nopeasti laskea yleisel-
22385: asuvien autoverokohtelu. Suomessa asuva, mut- le eurooppalaiselle tasolle.
22386: ta Ruotsissa työskentelevä työntekijä ei saa edes Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22387: työasioissa ajaa ruotsalaisen työnantajansa au- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22388: toa Suomessa, ellei autosta ole maksettu autove-
22389: roa Suomessa. Näin estetään tosiasiallisesti hen- että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
22390: kilön oikeus valita vapaasti asuin- ja työpaikkan- teisiin autoverolaissa ilmenneiden epäkoh-
22391: sa. Tämä ei voi olla oikein siltä kannalta, että tien korjaamiseksi ja tekee esityksen auto-
22392: kansalaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Sää- veron laskemiseksi Suomessa yleiselle eu-
22393: dökset ovat varmasti kirjoitettavissa niin, että rooppalaiselle tasolle.
22394: väärinkäytökset voidaan estää.
22395: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22396:
22397: Ossi Korteniemi /kesk
22398: 20 TA 20/1998 vp
22399:
22400: Toivomusaloite 20
22401:
22402:
22403:
22404:
22405: Mikko Kuoppa /va-r ym.: Ajoneuvoveron perinnän kohtuullistami-
22406: sesta
22407:
22408:
22409: Eduskunnalle
22410:
22411: Autoilu on Suomessa eri tavoin erittäin kovas- lisesti huomioon sen, kuinka monta kuukautta
22412: ti verotettua; auto on välttämätön lähes kaikille vuodessa autoa käytetään. Samoin auton omis-
22413: perheille harvaan asutussa Suomessa. tajalle tai haltijalle pitäisi lähettää ennakkoilmoi-
22414: Ajoneuvovero peritään sen mukaan, kuka on tus riittävän ajoissa siitä, että hän on velvollinen
22415: auton omistaja tai haltija vuoden alussa. Nyt jo ajoneuvoveron maksuun määrätystä päivästä al-
22416: on ilmennyt tapauksia, että auto on joutunut pois kaen, jos auto on rekisterissä ja liikenteessä.
22417: liikenteestä onnettomuuden johdosta ja auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22418: vero joudutaan maksamaan, vaikka auto on kor- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22419: jauskelvoton. Ajoneuvoveron perintä oli yllätys
22420: myös monelle kesäautoilijalle, joka ei ollut huo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22421: mannut poistaa autoa rekisteristä viime vuoden piteisiin ajoneuvoverokäytännön kohtuul-
22422: puolella, joten hänjoutui nyt maksamaan veron. listamiseksi.
22423: Lakia pitäisi muuttaa niin, että se ottaisi kohtuul-
22424:
22425: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22426:
22427: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä Iva-r
22428: TA 21/1998 vp 21
22429:
22430: Toivomusaloite 21
22431:
22432:
22433:
22434:
22435: Pekka Kuosmanen /kok: Suomen ja Venäjän yhteisen tullitarkastus-
22436: aseman rakentamisesta Nuijamaan rajanylityspaikalle
22437:
22438:
22439: Eduskunnalle
22440:
22441: Nuijamaan tullitarkastustoimen nopeuttami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22442: seksi, helpottamiseksi ja ruuhkien syntymisen eh- Suomen ja Venäjän yhteisen tullitarkas-
22443: käisemiseksi, esim. rekkaliikenteessä, tulee Nui- tusaseman rakentamiseksi Nuijamaan ra-
22444: jamaalle rakentaa yhteinen tullitarkastusasema janylityspaikalle.
22445: Suomenja Venäjän välille.
22446: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22447: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22448:
22449: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22450:
22451: Pekka Kuosmanen /kok
22452: 22 TA 22/1998 vp
22453:
22454: Toivomusaloite 22
22455:
22456:
22457:
22458:
22459: Pekka Kuosmanen /kok: Suomen ja Venäjän yhteisen tullitarkastus-
22460: aseman rakentamisesta Vaalimaan rajanylityspaikalle
22461:
22462:
22463: Eduskunnalle
22464:
22465: Vaalimaan tullitarkastustoimen nopeuttami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22466: seksi, helpottamiseksi ja ruuhkien syntymisen es- Suomen ja Venäjän yhteisen tullitarkas-
22467: tämiseksi, esim. rekkaliikenteessä, tulee Vaali- tusaseman rakentamiseksi Vaalimaan ra-
22468: maalle rakentaa yhteinen tullitarkastusasema janylityspaikalle.
22469: Suomen ja Venäjän välille.
22470: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22471: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22472:
22473: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22474:
22475: Pekka Kuosmanen /kok
22476: TA 23/1998 vp 23
22477:
22478: Toivomusaloite 23
22479:
22480:
22481:
22482:
22483: Jaakko Laakso /vas: Pääoma- ja ansiotuloverotuksen uudistami-
22484: sesta
22485:
22486:
22487: Eduskunnalle
22488:
22489: Vuoden 1997 tietojen mukaan Suomessa on ron avulla. Yhden tulomuodon verottomuudelle
22490: läntisten teollisuusmaiden matalin osakeyhtiöi- ei ole yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
22491: den verokanta Norjaa ja Ruotsia lukuun otta- näkökulmasta perusteita.
22492: matta. Samalla ansiotulojen verotus on Ruotsin Ansio- ja pääomatulojen verotuksen suuri ero
22493: jälkeen kireintä koko Euroopassa. Mainittujen ei korjaannu vain ansiotulojen verotuksen alen-
22494: tulonlähteiden verotuksen epäsuhta on johtanut tamisella. Tarvitaan ennen kaikkea pääomavero-
22495: tilanteeseen, jossa verovelvolliset yrittävät keino- tuksen korottamista. Aloitteita pääomaverotuk-
22496: tekoisesti muuttaa palkkatulojaan pääomatu- sen nostamiseksi vastustetaan useimmiten väit-
22497: loksi. Nykyisin huomattava osa korkeimpaan teellä, jonka mukaan tämä johtaisi sijoitusten
22498: hallinto-oikeuteen tulevista valituksista koskee hakeutumiseen matalamman verotuksen maihin.
22499: juuri rajankäyntiä ans!o- ja pääomatulojen välil- Väite on kuitenkin kestämätön, sillä miltei kaikki
22500: lä. Suomen kilpailijamaat soveltavat Suomea kor-
22501: Ansio- ja pääomaverotuksen keskinäinen keampaa pääomaverokantaa.
22502: epäsuhtajohtaa myös yleisempään veromoraalin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22503: rapautumiseen. Kansalaiset kokevat epäoikeu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22504: denmukaiseksi sen, että omasta työstä tai eläk-
22505: keestä saatavasta tulosta kannetaan huomatta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22506: vasti enemmän veroa kuin pääomatulosta, joka palkka- ja pääomatuloverotuksen epäsuh-
22507: syntyy mahdollisuudesta käyttää hyväksi toisten dan korjaamiseksi pääomaverotusta ko-
22508: työn tuloksia. Erityisen suuri epäkohta on osin- rottamalla sekä osinkotulojen saattami-
22509: kotulojen verovapaus, joka on turvattu yhtiöve- seksi verotuksen kohteeksi.
22510: ron hyvitysjärjestelmään liittyvän täydennysve-
22511:
22512: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22513:
22514: Jaakko Laakso /vas
22515: 24 TA 24/1998 vp
22516:
22517: Toivomusaloite 24
22518:
22519:
22520:
22521:
22522: Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Yleishyödyllisten järjestöjen verolle-
22523: panosuunnitelmista luopumisesta
22524:
22525:
22526: Eduskunnalle
22527:
22528: Vapaaehtoinen kansalaistoiminta säästää yh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22529: teiskunnalle miljardeja markkoja vuodessa ja luo nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22530: samalla joustavan mahdollisuuden erilaisten
22531: vaihtoehtojen kokeilemiseen. Tätä tärkeää toi- että hallitus luopuisi lähinnä virkamies-
22532: mintaa tarvitaan jatkossakin. Siksi sen toiminta- tasolla toistaiseksi vireillä olleista yleis-
22533: edellytykset on turvattava. Kansalaisjärjestöjen hyödyllistenjärjestöjen verollepanosuunni-
22534: toiminnan kannalta yleishyödyllisten järjestöjen telmista ja turvaisi näin koko kansan kan-
22535: verovapaus on muodostanut tärkeän perustan. nalta tärkeän toiminnan häiriöttämän jat-
22536: Näin on oltava jatkossakin. kumisen.
22537:
22538: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22539:
22540: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
22541: TA 25/1998 vp 25
22542:
22543: Toivomusaloite 25
22544:
22545:
22546:
22547:
22548: Tuija Nurmi /kok: Arvonlisäverokannan alentamisesta
22549:
22550:
22551:
22552: Eduskunnalle
22553:
22554: Työllisyys on viime vuosina parantunut. Kui- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22555: tenkin vielä moni on vailla työtä. Moni yritys nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22556: taas kaipaa lisää työvoimaa, ei vain kykene sitä
22557: palkkaamaan useistakin syistä. Yksi keino saada että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pal-
22558: työllisyyttä paremmaksi ja "raha liikkumaan" on velusektorin arvonlisäverokannan alenta-
22559: arvonlisäveron alentaminen varsinkin palvelu- miseksi 22 %:sta 8 %:iin.
22560: sektorilla, mm. autonkorjaus-, parturi- ja kam-
22561: paamoaloilla sekä kosmetologeilla, palvelupe-
22562: suloissa, ravintoloissa ja optikoilla jne.
22563:
22564: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22565:
22566: Tuija Nurmi /kok
22567: 26 TA 26/1998 vp
22568:
22569: Toivomusaloite 26
22570:
22571:
22572:
22573:
22574: Pirkko Peltomo /sd: Työvaltaisten palveluiden arvonlisäverokan-
22575: nan alentamisesta
22576:
22577:
22578: Eduskunnalle
22579:
22580: Työttömyyden torjunta on suomalaisen ta- kautta työmarkkinoiden, kun taas teollisen ja
22581: lous- ja yhteiskuntapolitiikan toteuttamisessa teknisen työn kysyntä keskittyy alueellisesti ja
22582: ensimmäisellä ja tärkeimmällä sijalla. Työllisyy- koulutustason ja -alan mukaan.
22583: den parantamisessa avainasemassa on vakaata, Talouden palvelusektorin elvyttämisessä ra-
22584: kestävää taloudellista kasvua tukeva talouspoli- kenne- ja erityisesti veropolitiikka on avainase-
22585: tiikka. Kasvu luo uusia työpaikkoja. Talouden ja massa. Laajamittaisten suorien tukijärjestelmien
22586: työllisyyden kasvu vaatii kuitenkin tuekseen ra- luominen maatalouden ja teollisuuden tapaan ei
22587: kennepoliittisia toimenpiteitä. Teollisuuden ja ole valtiontalouden tasapainon ja kansantalou-
22588: muun vientiin suuntautuneen taloudellisen toi- den tehokkaan toiminnan kannalta suotavaa. Eri
22589: minnan päästyä vauhtiin on selkeästi nähtävissä, toiminnoille, alueille ja eri yrityksille yhdenmu-
22590: että talouden kasvun vara on tulevaisuudessa kainen veropolitiikka sitä vastoin on sekä välit-
22591: suurin palvelualoilla. Palveluiden kysyntää voi- tömästi tehoavaa että talouden terveitä rakentei-
22592: daan periaatteessa kasvattaa vielä pitkään: Pal- ta tukevaa.
22593: veluiden osuus kansantuotteesta kasvaa yhteis- Euroopan unionin piirissä on jo pitkään poh-
22594: kunnan kehittyessä ja elintason noustessa. Palve- dittu työvaltaisten palvelualojen arvonlisävero-
22595: luiden suhteen Suomen olosuhteita voi pitää eri- kannan alentamista työllisyyden parantamiseksi.
22596: tyislaatuisina: Suomi on itsepalveluyhteiskunta Suomessa tämänkaltaisen pohdinnan ja siltä
22597: ja automaatiota hyödyttävä yhteiskunta. pohjalta lähtevän toiminnan pitäisi olla vielä
22598: Palveluiden suhteellisen hinnan alentaminen muuta Eurooppaa tarmokkaampaa. Meillä työt-
22599: voi tuntuvasti kasvattaa niiden kysyntää. Kysyn- tömyys on yhä muuta Eurooppaa korkeampi,
22600: nän hintajousto saattaa olla monessa palvelutoi- meillä on selkeästi havaittavissa palveluiden va-
22601: minnassa yllättävän voimakasta: tietyn kynnyk- jausta kulutustottumuksissa ja- ennen kaikkea
22602: sen alittaessaan palvelut alkavat korvata kulut- - meidän arvonlisäveroprosenttimme on Eu-
22603: tajien omaa työtä ja valmishyödykkeitä. Tyypil- roopan korkeimpia. Viime mainittu seikka tekisi
22604: lisenä esimerkkinä tästä ovat ravintolapalvelut verotuksen suhteellisten muutosten varan erit-
22605: kohtuuhintaisen ravintolaruokailun tarjolla olo täin suureksi: vaihteluväli voisi olla periaatteessa
22606: saattaa muuttaa kulutustottumukset täysin uu- mitä tahansa nollasta 22 prosenttiin. Tällaiset
22607: denlaisiksi. muutokset olisivat jo tuntuvia.
22608: Palvelut ovat jo määritelmänsä mukaisesti Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22609: työvaltaista toimintaa. Palveluiden osuuden kas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22610: vaessa kansantuotteesta jo kohtuullinenkin kas-
22611: vuvauhti näkyy välittömästi työllisyydessä. Pal- että hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
22612: veluiden kasvulla on yleisen työllisyysvaikutuk- piteisiin alentaakseen työvaltaisten palve-
22613: sensa lisäksi se erityisen hyvä ominaisuus, että luiden arvonlisäverokantaa.
22614: niiden kautta kysyntä kanavoituu tasaisesti
22615:
22616: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22617:
22618: Pirkko Peltomo /sd
22619: TA 27/1998 vp 27
22620:
22621: Toivomusaloite 27
22622:
22623:
22624:
22625:
22626: Iivo Polvi /vas: Takauksen perusteella maksettavan velan koron
22627: vähennysoikeudesta verotuksessa
22628:
22629:
22630: Eduskunnalle
22631:
22632: Pankkikriisin aikana rahoitusjärjestelmän kaajat maksavat edelleen takaamiensa lainojen
22633: turvaamiseksi yhteiskunta otti vastatakseen ve- tai takauksesta vapautuakseen omiin nimiinsä
22634: ronmaksajien yhteiseen lukuun useiden kymme- ottamiensa lainojen lyhennyksiä ja korkoja saa-
22635: nien miljardien markkojen vastuut, jotka olivat matta edes maksamiensa korkojen osalta mitään
22636: syntyneet kuplatalouden aikana holtittoman vähennyksiä verotuksessa, mitä on pidettävä
22637: luotonannon ja usein myös keinottelun seurauk- kohtuuttomana. Takausvelkojen korkovähen-
22638: sena. Ja vastuut jäävät myös lopullisesti veron- nyksen myöntäminen verotuksessa olisi pieni
22639: maksajien vastattaviksi. kädenojennus monille takaustensa vuoksi ylivel-
22640: Sen sijaan monet yksityiset kansalaiset, jotka kaantuneille.
22641: olivat "joutuneet" menemään henkilökohtaiseen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22642: takaukseen joko pienyritysten tai asuntovelallis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22643: ten lainoista usein vielä tiedostamatta antamansa
22644: yleistakauksen merkitystä, jäivät kohtuuttoman että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22645: suureen takausvastuuseen pankkien realisoides- piteisiin verolainsäädännön muuttamiseksi
22646: sa kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina pienyri- niin, että takausvelan koroille myönnetään
22647: tysten konkurssiaallon ja asuntojen hintaromah- vähennysoikeus verotuksessa.
22648: duksen aikana velallisten omaisuutta. Monet ta-
22649:
22650: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22651:
22652: Iivo Polvi /vas
22653: 28 TA 28/1998 vp
22654:
22655: Toivomusaloite 28
22656:
22657:
22658:
22659:
22660: Veijo Puhjo /va-r: Ydinvoimalaitosten kiinteistöveron korottami-
22661: sesta
22662:
22663:
22664: Eduskunnalle
22665:
22666: Ydinvoimalaitokset ovat sijoituspaikkakun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22667: nillaan merkittäviä taloudellisia toimijoita. Nii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22668: den maksamat verot sijoituspaikkakunnilleen
22669: ovat myös erittäin merkittäviä. Ydinvoimalai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22670: tosten maksamien verojen määrä on kuitenkin kiinteistöverolain 14 §:n muuttamiseksi
22671: vuosittain laskenut huomattavasti voimassa ole- siten, että ydinvoimalaitokseen kuuluvien
22672: van kiinteistöverolain perusteella. Kuntien mah- rakennusten ja rakenneimien veroprosen-
22673: dollisuudet järjestää palvelutuotantoaan ovat tiksi voitaisiin määrätä enintään 2,50.
22674: yleisesti heikentymässä. Yleiset yhteiskuntapo-
22675: liittiset syyt ydinvoimaan liittyvine riskeineenkin
22676: puoltavat kiinteistöverolain muuttamista.
22677:
22678: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22679: Veijo Puh jo /va-r
22680: TA 29/1998 vp 29
22681:
22682: Toivomusaloite 29
22683:
22684:
22685:
22686:
22687: Eila Rimmi /vas ym.: Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alenta-
22688: misesta
22689:
22690:
22691: Eduskunnalle
22692:
22693: Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa kotimaiselle elintarviketuotannolle, sillä ulko-
22694: poikkeuksellisen korkea. Alhaisempi alv olisi to- maisilla kilpailijoilla on alhaisempi arvonlisä-
22695: teutettava viimeistään vuoden 1999 budjetissa. vero.
22696: Alempaa veroa puoltaa erityisesti se, että ruoka Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22697: muodostaa suuremman menoerän pienituloisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22698: kulutuksessa kuin suurituloisten. Erityistä mer-
22699: kitystä elintarvikkeiden arvonlisäveron alenta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22700: misella on nuorille, opiskelijoille, työttömille, elintarvikkeiden arvonlisäverokannan
22701: eläkeläisille ja lapsiperheille. Alhaisemmalla ar- alentamiseksi vähintään EU:n keskiarvoa
22702: vonlisäverolla olisi myös myönteinen vaikutus vastaavalle tasolle.
22703:
22704: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22705:
22706: Eila Rimmi /vas Arja Ojala /sd
22707: Mikko Immonen /vas Timo Laaksonen /vas
22708: 30 TA 30/1998 vp
22709:
22710: Toivomusaloite 30
22711:
22712:
22713:
22714:
22715: Päivi Räsänen /skl: Yleishyödyllisten yhdistysten verotuksen koh-
22716: tuullistamisesta
22717:
22718:
22719: Eduskunnalle
22720:
22721: Yleishyödyllisten yhdistysten verotuskohtelu suudessa on ainakin urheiluseurojen kohdalta
22722: on viime vuosina herättänyt runsaasti keskuste- ennakoitu. Yleishyödylliset yhdistyksethän ovat
22723: lua. Verottajan toiminta on aiheuttanut huomat- osa kansalaisyhteiskuntaa, jota tulee kaikin kei-
22724: tavaa haittaa useille yleishyödyllisille yhdistyk- noin tukea.
22725: sille. Esimerkiksi arvonlisäverovapauden sään- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22726: nösten tulkinta on aiheuttanut hankaluuksia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22727: Yleishyödyllisten yhdistysten verotusta uudistet-
22728: taessa tuleekin ottaa huomioon ensisijaisena te- että hallitus kiinnittäisi verotuksen
22729: kijänä yhteisöjen toimintamahdollisuuksien tur- uudistamisessa erityistä huomiota yleis-
22730: vaaminen eikä esim. mahdollisuuksia kirpputori- hyödyllisten yhteisöjen toimintamahdolli-
22731: toimintaan tule rajoittaa sillä tavoin kuin julki- suuksien turvaamiseen.
22732:
22733: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22734:
22735: Päivi Räsänen /skl
22736: TA 31/1998 vp 31
22737:
22738: Toivomusaloite 31
22739:
22740:
22741:
22742:
22743: Päivi Räsänen /skl: Perhekohtaisen verotusjärjestelmän selvittämi-
22744: sestä
22745:
22746:
22747: Eduskunnalle
22748:
22749: Nykyisen verotusjärjestelmämme on huomat- perheverotuksen mahdollisuutena oikeudenmu-
22750: tu kohtelevanvarsin epäoikeudenmukaisesti per- kaistaa järjestelmää. Mahdollisuus siirtyä aina-
22751: heitä,joissa vain toinen puolisoista on ansiotyös- kin osittaiseen perheverotukseen järkeistäisi
22752: sä. Toisen puolison työttömyys tai kotityö ovat myös perheiden ansiotulojen ja sosiaaliturvan
22753: perheen toimeentulon kannalta erittäin vaikeita yhteensovittamista huomattavasti. Perhevero-
22754: ongelmia, koska perhettä tarkastellaan sosiaali- tuksella olisi todennäköisesti myös merkittävän
22755: turvassa kokonaisuutena, usein bruttotuloineen, myönteisiä perhepoliittisia vaikutuksia.
22756: mutta tulonsaajia verotetaan samalla veroasteel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22757: Ia perheestä riippumatta. Niinpä perheen ainoan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22758: tulonsaajan verotus nousee suhteettoman kor-
22759: keaksi. että hallitus selvittäisi perhekohtaisien
22760: Useat verotuksen asiantuntijat ovat nähneet verotusmallien vaikutukset.
22761:
22762: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22763:
22764: Päivi Räsänen /skl
22765: 32 TA 32/1998 vp
22766:
22767: Toivomusaloite 32
22768:
22769:
22770:
22771:
22772: Päivi Räsänen /skl: Lääkkeiden arvonlisäverokannan alentamisesta
22773:
22774:
22775:
22776: Eduskunnalle
22777:
22778: Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa kohtuutto- Valtioneuvosto on suunnitellut puuttuvansa
22779: man korkealla tasolla. Kuluvalla vuosikymme- tänä vuonna lääkkeiden hintoihin mm.lääketak-
22780: nellä sairausvakuutuksen korvauksia on jatku- sanja apteekkimaksujen kautta. Arvonlisäveron
22781: vasti heikennetty. Esimerkiksi pienituloiset elä- alentaminen olisi kuitenkin aluepoliittisesti huo-
22782: keläiset joutuvat turvautumaan toimeentulotu- mattavasti oikeudenmukaisempi ratkaisu, joka
22783: keen usein juuri korkeiden lääkekustannuksien sisältäisi myös merkittäviä sosiaalipoliittisia seu-
22784: takia. rannaisvaikutuksia.
22785: Lääkkeiden arvonlisäveroa laskettiin viime Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22786: vuonna kahdestatoista kahdeksaan prosenttiin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22787: Tämä heijastui suoraan lääkkeiden hinnoissa.
22788: Suomalainen verokanta on kuitenkin edelleen yli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22789: EU:n kuuden prosentin keskiarvon. Esimerkiksi lääkkeiden arvonlisäverokannan alentami-
22790: Ruotsissa reseptilääkkeet on vapautettu koko- seksi.
22791: naan arvonlisäverosta.
22792:
22793: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22794:
22795: Päivi Räsänen /skl
22796: TA 33/1998 vp 33
22797:
22798: Toivomusaloite 33
22799:
22800:
22801:
22802:
22803: Hannu Takkula /kesk: Polttoaineiden tasahintajärjestelmään siirty-
22804: misestä
22805:
22806:
22807: Eduskunnalle
22808:
22809: Suomi on harvaan asuttu maa, jossa välimat- asutusseudulla asuvalla keskipaikkaisella toimi-
22810: kat ovat pitkiä. Erityisesti tähän tosiasiaan tör- henkilöllä menee reilun kuukauden nettopalkka
22811: mää kiertäessään Pohjois- ja Itä-Suomea. Näin vuosittain bensiiniveron maksuun. Lisäksi on
22812: ollen monelle suomalaiselle yksi elämisen elineh- muistettava, että myös työmatkakulujen verovä-
22813: toja on yksityisautoilu, sillä palveluiden keskitty- hennystä on heikennetty,joten autoa tarvitsevien
22814: misen ja asutusrakenteen muuttumisen myötä asema on haja-asutusseudulla tehty todella vai-
22815: monet palvelut ovat siirtyneet entistä kauem- keaksi.
22816: maksi. Myös julkisen liikenteen tarjoamat palve- Edellä esittämäni asioiden pohjalta on jo sel-
22817: lut ovat heikentyneet ja osasta maata jopa pois- västi havaittavissa se tosiasia, että ihmiset eivät
22818: tuneet kokonaan. ole tasavertaisessa asemassa asuinpaikastaan
22819: Pitkien etäisyyksien ja ohuiden kuljetusvirto- johtuen. Myös monet viimeaikaiset tilastot ovat
22820: jenjohdosta myös Pohjois- ja Itä-Suomen yritys- vahvistaneet sen tosiasian, että polttoaine on
22821: elämä rakentuu voimakkaasti maantiekuljetus- pääsääntöisesti kalliimpaa juuri haja-asutusseu-
22822: ten varaan. Esim. monet Lapin kunnista ovat dulla ja Pohjois-Suomessa, jossa tarve yksityis-
22823: rautatieliikenteen ja sisämaan vesiteiden ulottu- autoiluun heikon joukkoliikenteen vuoksi on
22824: mattomissa, joten kansantaloudellisesti kannat- suurin. Tästä syystä kansalaisten yhdenvertai-
22825: tavat kuljetukset voivat rakentua ainoastaan suuden vuoksi olisi kiireesti palattava takaisin
22826: vain henkilöautoliikenteen sekä kuorma- ja pa- polttoaineen hinnantasausjärjestelmään.
22827: kettiautoliikenteen varaan. Nyt kun hallitus on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22828: toistuvasti kiristänyt polttoaineiden verotusta, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22829: on se tiennyt haja-asutusseutujen ihmisille, niin
22830: asukkaille kuin yrittäjillekin tuntuvaa lisälaskua että hallitus ryhtyisi nopeasti selvittä-
22831: kiristyneen polttoaineverotuksen muodossa. mään mahdollisuuksia polttoaineiden tasa-
22832: Eräiden laskelmien mukaan suomalaisella haja- hintajärjestelmään siirtymiseksi.
22833:
22834: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
22835:
22836: Hannu Takkula /kesk
22837: 34 TA 34/1998 vp
22838:
22839: Toivomusaloite 34
22840:
22841:
22842:
22843:
22844: Hannu Takkula /kesk: Moottorikeikkojen verotuskohtelun muut-
22845: tamisesta
22846:
22847:
22848: Eduskunnalle
22849:
22850: Moottorikelkat ovat erityisesti Lapissa tärkeä tarkoituksen mukaisesti siten, että työkelkat sai-
22851: työväline. Poromiehille moottorikeikoista on sivat verotuksessa vapaa-ajan keikkoja edulli-
22852: tullut nykyaikaisen poronhoidon kannalta vält- semman kohtelun. Korkea työkeikkojen verotus
22853: tämättömiä. jarruttaa myös siirtymistä uusiin entistä ympäris-
22854: Moottorikeikkojen verotuksessa ei kuiten- töystävällisempiin ajoneuvoihin.
22855: kaan ole tehty luokittelua ns. työkeikkojen ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22856: vapaa-ajan keikkojen välillä. Molempia verote- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22857: taan yhtenäisin perustein. Verotus rakentuu siten
22858: myös työkeikkojen osalta pitkälti ajatukseen että hallitus muuttaisi autoverolakia si-
22859: moottorikelkan ostajien erityisestä veronmaksu- ten, että työkelkkoihin kohdistuva verotus
22860: kyvystä ja ylellisyysajatteluun. Verotuksen anka- olisi vapaa-ajan kelkkoihin kohdistuvaa
22861: ruus tulisi porrastaa moottorikeikkojen käyttö- verotusta pienempi.
22862:
22863: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22864:
22865: Hannu Takkula /kesk
22866: TA 35/1998 vp 35
22867:
22868: Toivomusaloite 35
22869:
22870:
22871:
22872:
22873: Hannu Takkula /kesk: Luonnonvaraisten marjojen ostajien, välit-
22874: täjien ja edelleenmyyjien vapauttamisesta arvonlisäverosta
22875:
22876:
22877: Eduskunnalle
22878:
22879: Itse poimittujen luonnonvaraisten marjojen lisäverolain mukaiseen liiketoimintaan. Myös
22880: myynti on arvonlisäverolaissa säädetty arvonli- kyseisen portaan vapauttaminen arvonlisäveros-
22881: säverottomaksi. Verottomuuden edellytyksenä ta mahdollistaisi ostajille ja välittäjille myös pa-
22882: on, että marjat myydään sellaisenaan muualta remman hinnan maksamisen poimijoille. Kun-
22883: kuin erityisestä myyntipaikasta. Sen sijaan mar- nollinen hinta takaisi puolestaan sen, että mar-
22884: jojen ostajan, välittäjän ja edelleenmyyjän toi- joja kerättäisiin entistä enemmän talteen.
22885: minta on normaalia arvonlisäverollista toimin- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22886: taa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22887: Nimenomaan luonnonvaraisiin marjoihin ra-
22888: jattuna ostajan, välittäjän ja edelleenmyyjän toi- että hallitus käynnistäisi arvonlisävero-
22889: minnanjättäminen yleisen kulutusverotuksen ul- lain muuttamiseen liittyvän valmistelun si-
22890: kopuolelle on perusteltua. Luonnonvaraisiin ten, että luonnonvaraisten marjojen osta-
22891: marjoihin liittyvällä toiminnalla on käytännössä jien, välittäjien ja edelleenmyyjien toiminta
22892: erityinen luonne verrattuna normaaliin arvon- olisi vapaa arvonlisäverovelvollisuudesta.
22893:
22894: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
22895:
22896: Hannu Takkula /kesk
22897: 36 TA 36/1998 vp
22898:
22899: Toivomusaloite 36
22900:
22901:
22902:
22903:
22904: Hannu Takkula /kesk: Ajoneuvoverolipuista luopumisesta
22905:
22906:
22907:
22908: Eduskunnalle
22909:
22910: Auton omistajat ovat jatkuvasti kovenevan Ajoneuvoverolipuin tapahtuva verotus koh-
22911: verorasituksen kohteena. Vuosittaisen bensiinin distuu epäoikeudenmukaisella tavalla eri kansa-
22912: hinnan korotuksen ohella ajoneuvokohtainen ja laisryhmiin. Varsinkin pienituloiset ihmiset ovat
22913: ajoneuvoverolipuin tapahtuva verotus lisäävät sen osalta kohtuuttamassa tilanteessa.
22914: verorasitusta. Tällainen verotus saattaa kansa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22915: laiset eriarvoiseen asemaan. Erityisesti maaseu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22916: dulla pitkien etäisyyksien ja julkisten kulkuneu-
22917: vojen palvelujen puuttuessa oma henkilökohtai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22918: nen auto on monelle välttämättömyys. Pääkau- piteisiin ajoneuvoverolipuin tapahtuvasta
22919: punkiseudulla pystyy tulemaan toimeen ilman autoilijoiden verotuksesta luopumiseksi.
22920: omaa autoa.
22921: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22922: Hannu Takkula /kesk
22923: TA 37/1998 vp 37
22924:
22925: Toivomusaloite 37
22926:
22927:
22928:
22929:
22930: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Lapin pk-yritysten vapauttamisesta si-
22931: vukuluista
22932:
22933:
22934: Eduskunnalle
22935:
22936: Norjan mallin mukaisesti on myös Suomessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin laa-
22937: ryhdyttävä tukemaan pienyritysten muodosta- tiakseen ns. "pohjoisen paketin" Lapissa
22938: mista pohjoiseen vapauttamaHa pienet yritykset toimivien pk-yritysten vapauttamiseksi si-
22939: ns. sivukuluista kokonaan ja pienet perheyrityk- vukuluista.
22940: set alv:sta.
22941: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22942: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22943:
22944: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22945:
22946: Esko-Juhani Tennilä /va-r
22947: 38 TA 38/1998 vp
22948:
22949: Toivomusaloite 38
22950:
22951:
22952:
22953:
22954: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Polttoaineveron alentamisesta Lapissa
22955:
22956:
22957:
22958: Eduskunnalle
22959:
22960: Polttoaineverojen korotukset ovat johtaneet samat 2,4 kertaa enemmän asukasta kohden.
22961: siihen, että matkakustannukset varsinkin har- Polttoaineveron alentaminen pohjoisessa on tar-
22962: vaan asutuilla ja samalla pitkien etäisyyksien peen myös nopeasti kasvavan matkailun edelly-
22963: alueilla ovat muodostuneet kohtuuttomiksi. tysten turvaamiseksi, ajaahan pääosa turisteista
22964: Tämä koskee erityisesti Lappia, jossa työmatkat tunturikohteisiin omalla autolla.
22965: on usein pakko tehdä omalla autolla puuttuvien Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22966: joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Sama on tilan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22967: ne maaseudulla asuvien osalta,joiden on ajettava
22968: lähimmässä taajamassa olevaan kauppaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22969: pankkiin ja jopa postiin usein jopa kymmeniä bensiini- ja dieselverotuksen eriyttämiseksi
22970: kilometrejä suuntaansa. Onkin laskettu, että La- siten, että matkakustannukset alenevat ny-
22971: pin ihminen joutuu ajamaan henkilöautollaan kyisestään Lapissa ja muilla pitkien kulku-
22972: 2,5 kertaa enemmän vuodessa kuin entisen Uu- etäisyyksien alueilla, joissa joukkoliiken-
22973: denmaan läänissä asuva. Tämä merkitsee, että neyhteydet ovat vähäiset tai puuttuvat jo
22974: Lapissa maksetaan bensaveroakin keskimäärin kokonaan.
22975:
22976: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
22977:
22978: Esko-Juhani Tennilä /va-r
22979: TA 39/1998 vp 39
22980:
22981: Toivomusaloite 39
22982:
22983:
22984:
22985:
22986: Pentti Tiusanen /vas: Palvelualojen arvonlisäveron alentamisesta
22987:
22988:
22989:
22990: Eduskunnalle
22991:
22992: Palveluille Suomessa määrätty arvonlisävero Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22993: vaikeuttaa palveluelinkeinon kysyntää ja kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22994: nattavuutta. Samalla tilanne vaikeuttaa alan
22995: työllisyyttä. että hallitus toimisi aioitteellisesti pal-
22996: Euroopan unionissa on käsitelty arvonlisäve- velujen arvonlisäveron alentamiseksi
22997: ron alentamista. Kokonsa puolesta Suomi sopisi EU:ssa ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan
22998: mm. palvelujen arvonlisäveron alentamisen ko- tässä EU-kokeilualueena.
22999: keilualueeksi. Tämän toteuttamiseen valtioneu-
23000: vostolla ei kuitenkaan ole ollut harrastusta.
23001:
23002: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23003:
23004: Pentti Tiusanen /vas
23005: 40 TA 40/1998 vp
23006:
23007: Toivomusaloite 40
23008:
23009:
23010:
23011:
23012: Pentti Tiusanen /vas: Energiaverotuksen uudistamisesta
23013:
23014:
23015:
23016: Eduskunnalle
23017:
23018: Suomen energiaverotusta muutettiin vuoden Edelleen valtiovallan verotulot muodostuvat
23019: 1996 lopulla. Samalla Suomi luopui ympäristön liiaksi työtä verottamalla, joka vaikuttaa työn
23020: kannalta kestävästä veromallista. Tätä hiilidiok- tekemisen motivaatioon ja ihmisten mahdolli-
23021: sidipäästöjen verotukseen pohjautuvaa mallia oli suuteen tulle toimeen palkallaan.
23022: ajanut EU:n piirissä komissio- kuitenkin tur- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23023: haan. Nykyisenkaltainen energiaveromalli suosii nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23024: kivihiiltä esimerkiksi maakaasun kustannuksel-
23025: la. että hallitus toimisi Euroopan unionissa
23026: Euroopan unionin komissio on kehittämässä hiilidioksidiveron aikaansaamiseksi yhtei-
23027: edelleen uutta koko yhteisöä koskevaa energia- sön piirissä ja ryhtyisi muuttamaan omaa
23028: veromallia, joka pohjautuu energiaraaka-aineen kansallista energiaverotustaan energia-
23029: hiilidioksidikuormalle. Globaali ilmastomuutos raaka-aineiden hiilidioksidi- ja muut ym-
23030: ja Kioton sopimus sen seurauksena ovat vauhdit- päristövaikutukset huomioivaksi ja että
23031: tamassa energiaverotuksen kehittämistä. hallitus samalla ryhtyisi toimenpiteisiin
23032: Samalla Suomessa pitkälle kehitetty uusiutu- uusiutuvien energialähteiden verotuksen
23033: vien energialähteiden kuten tuulivoiman tekno- uudistamiseksi niin, että sillä tuotettu säh-
23034: logia odottaa valtiovallan taholta liikkeelle pane- kö tulee kuluttajalle nykyistä edullisem-
23035: vaa impulssia. Tällainen voisi olla tuulivoimalla maksi.
23036: tai biopolttoaineena tuotetun sähkön uusi vero-
23037: tuskohtelu.
23038:
23039: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23040:
23041: Pentti Tiusanen /vas
23042: TA 41/1998 vp 41
23043:
23044: Toivomusaloite 41
23045:
23046:
23047:
23048:
23049: Pentti Tiusanen /vas: Yhteisöveron kehittämisestä
23050:
23051:
23052:
23053: Eduskunnalle
23054:
23055: Yhteisövero-osuustyöryhmän selvitys kuntien Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23056: yhteisövero-osuuksien muuttamiseksi on valmis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23057: tunut. Valtioneuvosto on ottamassa oikeansuun-
23058: taisen askeleen. Kuitenkin julkaistuista selvityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23059: sistä käy ilmi, että todellinen kunnissa tuotettu kehittääkseen yhteisöverokäytäntöä niin,
23060: bruttokansantuoteosuus ei koidu yhteisöveron että kunnissa tuotettu bruttokansantuot-
23061: kautta kuntien hyväksi. Uusi yhteisöverokäytän- teen arvo otetaan jakoperustan pohjaksi,
23062: tö verotulotasauksineen ei kylliksi poista teolli- johon erilaiset tasausjärjestelmät oikeu-
23063: suuspaikkakuntien kärsimää epäoikeudenmu- denmukaisuusnäkökohdat huomioon ot-
23064: kaisuutta. taen suhteutetaan.
23065:
23066: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
23067:
23068: Pentti Tiusanen /vas
23069: 42 TA 42/1998 vp
23070:
23071: Toivomusaloite 42
23072:
23073:
23074:
23075:
23076: Anu Vehviläinen /kesk: Arvonlisäveron poistamisesta osakeyhtiö-
23077: pohjaisilta ammattikorkeakouluilta
23078:
23079:
23080: Eduskunnalle
23081:
23082: Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä totmn Esimerkiksi Lahdessa ja Kokkolassa on selvitet-
23083: sekä yksityisiä että julkisia yhteisöjä. Vaikka am- ty, että palautusjärjestelmän puuttuminen osake-
23084: mattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän pe- yhtiö- ja säätiöomisteisilta ammattikorkea-
23085: rusperiaatteena on neutraalisuus omistuspohjan kouluilta on noin 4---5 %:n heikennys liikevaih-
23086: ja ylläpitojärjestelmän suhteen, ei periaate kui- toon kunnalliseen tai kuntayhtymäpohjaiseen
23087: tenkaan toteudu käytännössä arvonlisäverome- oppilaitokseen nähden. Lisäksi osakeyhtiölle li-
23088: nettelyn osalta. säkustannuksia aiheuttavat mm. talous- ja hen-
23089: Niin sanotun kuntapalautusjärjestelmän mu- kilöstöhallinnon sekä atk-palvelujen ostojen ar-
23090: kaan kunnat ja kuntayhtymät saavat palautukse- vonlisävero.
23091: na hankintoihinsa sisältyvän veron silloin, kun Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23092: ne eivät saa tehdä arvonlisäverolain 102 §:n mu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23093: kaista vähennystä, eli niiden ylläpitämät ammat-
23094: tikorkeakoulut voivat saada arvonlisävero- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ar-
23095: osuuden käyttöönsä. Palautusjärjestelmä ei kos- vonlisäverolain muuttamiseksi siten, että
23096: ke itsenäisiä osakeyhtiöitä eikä säätiöitä, vaikka osakeyhtiöpohjaisilta ammattikorkeakou-
23097: kunta olisi niissä osakkaana, joten arvonlisävero luilta poistettaisiin arvonlisävero.
23098: on niissä todellinen kustannuksia lisäävä tekijä.
23099:
23100: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23101:
23102: Anu Vehviläinen /kesk
23103: TA 43/1998 vp 43
23104:
23105: Toivomusaloite 43
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: Anu Vehviläinen /kesk: Palvelualojen arvonlisäveron alentamisesta
23111:
23112:
23113:
23114: Eduskunnalle
23115:
23116: Työllisyystilanteen parantamisessa ovat työ- Suomen arvonlisäverokanta on keskimäärin
23117: voimavaltaiset palvelualat avainasemassa. Pal- korkeampi kuin muissa EU-maissa. EU:n sisä-
23118: velualojen mahdollisuutta työllistää heikentää markkina-asioista vastaava komissionjäsen Ma-
23119: kuitenkin huomattavasti arvonlisävero. Arvonli- rio Monti on esittänyt, että EU-maat voisivat
23120: säveron kustannukset siirtyvät esimerkiksi par- työllisyyden parantamiseksi ottaa rajoitetuksi
23121: turi-kampaamoalan yrityksillä suoraan niiden ajaksi käyttöön alhaisemman alv-kannan run-
23122: hinnastoon tai ne jäävät yrityksen rasitteeksi, saasti työllistävillä palvelualoilla. Palvelualojen
23123: sillä niiden käyttämien vähennyskelpoisten tar- arvonlisäverokanta kuuluu myös unionin kuu-
23124: vikkeiden osuus on vähäinen. Hinnastoon siirty- dennen neuvoston direktiivin piiriin (77 /388/
23125: neet korotukset ovat vähentäneet asiakaskuntaa ETY), jossa on lueteltu alempaan verokantaan
23126: ja palvelujen käyttöä. Yrityksen omalle kontolle oikeutetut toimialat.
23127: jäänyt kustannusten lisäys taas on heikentänyt Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23128: muuten niiden kannattavuutta ja johtanut irti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23129: sanomisiin. Korkea arvonlisävero saattaa myös
23130: lisätä kiusausta tehdä ainakin osa töistä ns. pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pal-
23131: meänä. velualojen arvonlisäveron alentamiseksi.
23132:
23133: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
23134:
23135: Anu Vehviläinen /kesk
23136: 44 TA 44/1998 vp
23137:
23138: Toivomusaloite 44
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: Anu Vehviläinen /kesk: Määräaikaisten veronhuojennuskokeilujen
23144: toteuttamisesta Itä-Suomessa
23145:
23146:
23147: Eduskunnalle
23148:
23149: Hallitus on helmikuussa 1997 periaatepäätök- teella. Ulkomaisilla suorilla investoinneilla on
23150: sessään Itä-Suomen kehittämisestä todennut ollut tärkeä rooli Irlannin talouden suotuisassa
23151: mm., että "alueelliset työllisyys- ja muut kokeilut kehityksessä. Ulkomaisten yritysten ennustettiin
23152: käynnistetään Itä-Suomessa". Itä-Suomi-työ- vuonna 1997 synnyttävän 20% maan uusista
23153: ryhmän keskeisimpiin esityksiin, eli esityksiin työpaikoista ja ko. yritysten spinn off -vaikutus
23154: vapaan poisto-oikeuden kokeilusta sekä ulko- synnyttää toiset 20%. OECD:n tilastojen mu-
23155: maisten investointien veronhuojennuksista mää- kaan suorat investoinnit pelkästään Amerikasta
23156: räajaksi, valtiovarainministeriö on kuitenkin Irlantiin olivat vuoden 1994 lopussa 10 miljardia
23157: suhtautunut jyrkän kielteisesti. dollaria. Viimeisten kymmenen vuoden aikana
23158: Esimerkkejä vastaavanlaisista ja vielä mitta- Irlannin bruttokansantuote asukasta kohti on
23159: vammistakin onnistuneista valtiovallan aluepo- kasvanut nopeammin kuin missään muualla Eu-
23160: liittisista erityistoimista löytyy mm. Norjasta, roopassa.
23161: missä Finnmarkista ja Pohjois-Tromsin alueista Vaikka Irlannin menestys koostuu useista eri
23162: tehtiin valtiovallan päätöksellä 1980-luvun lo- tekijöistä, on alhainen liikevoittojen veroaste
23163: pulla erityisalue. Alueelle luotiin laaja toimenpi- edelleen heidän tärkein yksittäinen markkinoin-
23164: depaketti ihmisten elämisen helpottamiseksi ja tiargumenttinsa ulkomaisten investointien hou-
23165: yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. kuttelemiseksi maahan.
23166: Kyseessä oli ratkaisu,jonka takana oli kokonais- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23167: taloudellinen arviointi ja Oslon seudulle suun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23168: tautuvan muuttoliikkeen hillitseminen.
23169: Irlannissa on tarjottu maahan sijoittuville ul- että hallitus toteuttaisi määräaikaisena
23170: komaisille yrityksille huomattavia taloudellisia vapaan poisto-oikeuden kokeilun sekä ko-
23171: etuja sisältävää "pakettia", johon kuuluu mm. keilun ulkomaisten investointien veronhuo-
23172: että tuotannollisten ja kansainvälisten palvelu- jennuksista Itä-Suomessa.
23173: yritysten liikevoittoa verotetaan l 0 %:n veroas-
23174:
23175: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23176:
23177: Anu Vehviläinen /kesk
23178: TA 45/1998 vp 45
23179:
23180: Toivomusaloite 45
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: Raimo Vistbacka /ps: Yritysten suorittamien lakisääteisten maksu-
23186: jen tilityksestä
23187:
23188:
23189: Eduskunnalle
23190:
23191: Aikaisemmin, kun yritykset maksoivat val- va. Koska yrittäjä joutuu samoista kassaan tul-
23192: tiolle liikevaihtoveroa, oli kuukausittaisen tili- leista rahoista maksamaan koko kuukauden ajan
23193: tyksen maksupäivä kunkin kuukauden 25. päivä. tasaisesti mm. raaka-aineita, tarvikkeita, myyn-
23194: Tämä rytmittyi hyvin kunkin kuukauden 10. päi- titavaransa, palkat ja vuokrat, kahden lakisäätei-
23195: vänä tilitettävien palkoista pidätettyjen verojen sen maksatuksen suorittaminen näin lyhyellä ai-
23196: ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen kanssa, kavälillä on monasti ongelmallista varsinkin
23197: kun tilitysten väliinjäi kaksi viikkoa aikaa "kerä- työntekijävaltaisessa pienyrityksessä. Tämän ta-
23198: tä rahaa kassaan" tilityksiä varten. kia tulisi harkita arvonlisäverojen tilityspäivän
23199: Kun Suomessa siirryttiin liikevaihtoverosta siirtämistä eteenpäin, esimerkiksi aikaisempaan
23200: arvonlisäveroon, muuttui myös verojen kuukau- liikevaihtoveron tilityspäivään eli kunkin kuu-
23201: sittainen tilityspäivä kunkin kuukauden 15. päi- kauden 25. päivään.
23202: väksi. Koska palkoista pidätettyjen verojen tili- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23203: tys tapahtuu edelleenkin kunkin kuukauden l 0. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23204: päivänä, ovat tilitykset liian lähellä toisiaan,
23205: ovathan ne ääritapauksessa samalla viikolla. että hallitus ryhtyisi toimiin yritysten
23206: Vaikka kyseiset valtiolle tilitettävät varat eivät suorittamien kuukausitiaisten maksujen
23207: luonnollisesti olekaan yrittäjien omia rahoja, on uudelleen rytmittämiseksi nykyistä tasai-
23208: ne kuitenkin myynnin kautta kassaan hankitta- semmin koko kuukaudelle.
23209:
23210: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23211:
23212: Raimo Vistbacka /ps
23213: 46 TA 46/1998 vp
23214:
23215: Toivomusaloite 46
23216:
23217:
23218:
23219:
23220: Juhani Alaranta /kesk: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudista-
23221: misesta
23222:
23223:
23224: Eduskunnalle
23225:
23226: Siirryttäessä uuteen kuntien valtionosuusjär- lisi uudistaa siten, että nostettalSlm sellaisten
23227: jestelmään on voitu todeta muun muassa, että kuntien valtionosuuksia, joissa on suhteellisen
23228: heikoimpaan asemaan ovatjoutuneet ne kunnat, runsaasti lapsiväestöä.
23229: joissa lasten ja vanhusten lukumäärä on korkea. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23230: Näin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa on maa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23231: kuntana suhteellisena häviäjänä sen vuoksi, että
23232: kunnissa on paljon lapsiväestöä. Kun aleneva että hallitus uudistaisi kuntien valtion-
23233: syntyvyys ja väkilukukehitys on toisaalta nähty osuusjärjestelmää siten, että valtionosuuk-
23234: jopa kansalliksi ongelmiksi, on ristiriitaista, että sia lisättäisiin niille kunnille, joissa on run-
23235: kuntien valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia saasti lapsiväestöä.
23236: näin. Tämän vuoksi valtionosuusjärjestelmää tu-
23237:
23238: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23239:
23240: Juhani Alaranta /kesk
23241: TA 47/1998 vp 47
23242:
23243: Toivomusaloite 47
23244:
23245:
23246:
23247:
23248: Toimi Kankaanniemi /skl: Hallinnollisen tietoverkon kehittämisestä
23249:
23250:
23251:
23252: Eduskunnalle
23253:
23254: Keski-Suomeen tulisi rakentaa hallinnollinen daan vähentää fyysistä liikennettä ja ehkäistä
23255: tietoverkko Jaajana yhteistyönä julkisten palve- muuttoliikettä ja ruuhkautumista.
23256: lujen hyödyntämistä ja kansalaisten osallistumis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23257: ta varten. Samalla tulisi mahdollistaa tietoteknii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23258: kan hyödyntäminen lääketieteessä ja etähoidon
23259: järjestämisessä. Yksityisiä kansalaisia tulisi kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin hal-
23260: nustaa liittymään tietoverkkoon muun muassa linnollisen tietoverkon kehittämiseksi Kes-
23261: etätyöskentelyn, verkostokoulutuksen sekä jul- ki-Suomessa ja sen monipuolisen käytön
23262: kistenja henkilökohtaisten palvelujen hyödyntä- laajentamiseksi osanajärkevää sivistys- ja
23263: misen edistämiseksi. Tällaisella toiminnalla voi- aluepolitiikkaa.
23264:
23265: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23266:
23267: Toimi Kankaanniemi /skl
23268: TA 48/1998 vp
23269: 48
23270:
23271: Toivomusaloite 48
23272:
23273:
23274:
23275:
23276: Toimi Kankaanniemi /skl: Maakunnan liittojen asiantuntemuksen
23277: hyväksikäytön tehostamisesta
23278:
23279:
23280: Eduskunnalle
23281:
23282: Uusien suurläänien myötä lääninhallituksen omaa riittävää asiantuntemusta ja alueellista nä-
23283: ratkaistavien valtion investointihankkeiden to- kemystä.
23284: teuttaminen ja käytettävissä olevien varojen ja- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23285: kaminen on etääntynyt alueilta. Varat tulisi ja- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23286: kaa maakunnallisiin kiintiöihin. Maakunnan
23287: liittojen asiantuntemuksen hyväksikäyttöä tulee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23288: lisätä. Lääninhallinnon ja maakunnan liiton väli- maakunnan liittojen aseman vahvistami-
23289: siä neuvotteluja tulee tehostaa. Liitot edustavat seksi ja niiden asiantuntemuksen hyväksi-
23290: maakunnan kuntia, asukkaita ja elinkeinoelä- käytön tehostamiseksi valtion investointi-
23291: mää. Kaukainen lääninhallinto suurlääneissä ei hankkeita koskevassa päätöksenteossa.
23292:
23293: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23294:
23295: Toimi Kankaanniemi /skl
23296: TA 49/1998 vp 49
23297:
23298: Toivomusaloite 49
23299:
23300:
23301:
23302:
23303: Mari Kiviniemi /kesk: Etelä-Pohjanmaan sisällyttämisestä 1-tavoi-
23304: tealueeseen
23305:
23306:
23307: Eduskunnalle
23308:
23309: Etelä-Pohjanmaa on maamme maaseutuval- erittäin tärkeää, että sen erityistarpeet otetaan
23310: taisin alue, ja EU:n maatalouspolitiikan uudista- huomioon myös EU:n rakennerahastouudistuk-
23311: minen viljan hintaa laskemalla tulee merkitse- sessa. Maakunta täyttää bruttokansantuote-kri-
23312: mään Etelä-Pohjanmaan maatalouden rakenne- teerin ykkösalueen osalta, joten sen pääsy Eu-
23313: uudistuksen vauhdittumista entisestään. roopan unionin 1-tavoitealueeseen on oikeutet-
23314: Etelä-Pohjanmaalla muuttotappio on kohon- tu.
23315: nut ennätysmäiselle tasolle ja bruttokansantuote Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23316: asukasta kohti on hyvin alhainen. Kansallinen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23317: aluepolitiikka on vähentynyt ratkaisevasti ja ke-
23318: hittämisvarojen suuntaaminen on Etelä-Suomi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
23319: painotteista. sällyttääkseen Etelä-Pohjanmaan Euroo-
23320: Etelä-Pohjanmaan kehityksen kannalta on pan unionin ]-alueeseen.
23321:
23322: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23323:
23324: Mari Kiviniemi /kesk
23325: 50 TA 50/1998 vp
23326:
23327: Toivomusaloite 50
23328:
23329:
23330:
23331:
23332: Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Kuntatalouden turvaamisesta
23333:
23334:
23335:
23336: Eduskunnalle
23337:
23338: Monet kunnat ovat suurissa taloudellisissa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23339: ongelmissa, osittain suurten valtionosuusleik- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23340: kausten vuoksi.
23341: Useille kunnille tuottaa suuria vaikeuksia hoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23342: taa lakisääteiset tehtävänsä sosiaali- ja tervey- joilla vahvistetaan kuntataloutta ja siten
23343: denhoidossa, samoin koulutuspalveluissa. varmistetaan peruspalvelujen tuottaminen.
23344: Kunnat ovat joutuneet lomauttamaan ja irti-
23345: sanomaan henkilöstöään.
23346:
23347: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23348:
23349: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
23350: TA 51/1998 vp 51
23351:
23352: Toivomusaloite 51
23353:
23354:
23355:
23356:
23357: Hannes Manninen /kesk: Kuntien peruspalveluiden turvaamisesta
23358:
23359:
23360:
23361: Eduskunnalle
23362:
23363: Kuntien talous on viime vuosina vakavasti Tilanne tulee koskemaan satoja kuntia lähivuosi-
23364: heikentynyt. Ns. kriisikuntien määrä on voimak- na. Näin ei saa antaa tapahtua.
23365: kaassa kasvussa. Syynä tähän ovat olleet koh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23366: tuuttomat valtionosuuksien leikkaukset ja val- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23367: tionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuneet
23368: menetykset. Nyt uutena vaarana ovat yhteisöve- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
23369: ronjaon valtavat muutokset. Pahinta on, että ne teisiin kuntien välisten taloudellisten ero-
23370: kohdistuvat useimmiten samoihin kuntiin. jen supistamiseksi ja peruspalveluiden tur-
23371: Kuntien peruspalvelut ja kansalaisten yhden- vaamiseksi sekä kansalaisten yhdenvertai-
23372: vertaisuus on vaarantumassa eri puolilla maata. suuden takaamiseksi.
23373:
23374: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23375: Hannes Manninen /kesk
23376: 52 TA 52/1998 vp
23377:
23378: Toivomusaloite 52
23379:
23380:
23381:
23382:
23383: Tuija Nurmi /kok: Poliisivoimien resurssien turvaamisesta
23384:
23385:
23386:
23387: Eduskunnalle
23388:
23389: Maassamme turvattomuus ihmisten parissa asiakirjoja kohtaan. Mm. henkilökortit tulevat
23390: on lisääntynyt mm. huumerikollisuuden ja am- vastedes olemaan voimassa vain 10 vuotta jne.
23391: pumavälikohtauksien johdosta. Lähipoliisin toi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23392: mintaan ollaan tyytyväisiä. Siksi onkin tarpeen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23393: turvata poliisivoimille riittävät resurssit turvalli-
23394: suutta lisäävään toimintaan, jota on kaikki polii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin taa-
23395: silta saatava palvelu asiakirjojen anomista myö- takseen riittävät resurssit poliisin toimin-
23396: ten. EU :n yhdentyminen aiheuttaa paineita uusia taa varten.
23397:
23398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23399:
23400: Tuija Nurmi /sd
23401: TA 53/1998 vp 53
23402:
23403: Toivomusaloite 53
23404:
23405:
23406:
23407:
23408: Veijo Puhjo Iva-r: Talousrikollisuuden tutkinnan tehostamisesta
23409:
23410:
23411:
23412: Eduskunnalle
23413:
23414: Viime vuosina talousrikokset ovat koko ajan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23415: lisääntyneet. Rikostutkijamäärän lisääminen on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23416: auttanut rikosten selvittelyä ja yhteiskunta on
23417: saanut itselleen kuuluvia verovaroja enenevästi että hallitus lisäisi talousrikostutkinnan
23418: maksuun. Rikostutkiota on kuitenkin edelleen voimavaroja tuntuvasti mahdollisimman
23419: vaatimattomalla tasolla suhteessa talousrikolli- pian, kuitenkin viimeistään valtion vuoden
23420: suuden määrään. Siksi on perusteltua yleisen oi- 1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
23421: keusmoraalinja oikeudenmukaisuuden kannalta
23422: lisätä tuntuvasti sekä tutkimusmäärärahoja että
23423: henkilökuntaa.
23424: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23425:
23426: Veijo Puhjo /va-r
23427: 54 TA 54/1998 vp
23428:
23429: Toivomusaloite 54
23430:
23431:
23432:
23433:
23434: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Kyrön ja Riihikosken välisen tieyhteyden
23435: parantamisesta
23436:
23437:
23438: Eduskunnalle
23439:
23440: Auranmaan kunnille on kehittynyt vuosien 40 vuoden ajan. Pitkän odotuksenjälkeen hanke
23441: varrella vilkas yhteistoiminta ja tietty työnjako on lähtenyt etenemään 1990-luvun alussa. Turun
23442: erilaisten palveluiden suhteen; alueen kaupallis- tiepiirin vuonna 1992 tekemässä tarveselvityk-
23443: ten palveluiden keskus on Auran asemanseudul- sessä tiehanke on todettu liikennetaloudellisesti
23444: la, koulupalvelut (kuntien yhteinen yläaste ja lu- kannattavaksi. Turun tiepiiri teki asiassa hanke-
23445: kio) ovat Karinaisten Kyrössä sekä valtion viras- päätöksen 22.12.1992. Päätöksen perustelussa
23446: tot ja terveyskeskuksen pääterveysasema ovat on todettu mm. seuraavaa: "Uusi tie edesauttaa
23447: Pöytyän Riihikoskella. kuntien yhteistyön kehittämistä ja palvelutason
23448: Palveluiden käyttäminen, työmatkaliikenne nostamista kohtuullisin yhteiskunnan kustan-
23449: sekä koululaiskuljetukset edellyttävät, että nuksin."
23450: alueella on toimiva ja turvallinen tieverkko. Tieyhteyttä koskeva yleissuunnitelma valmis-
23451: Kipeimmin korjausta vaativa tieyhteys kol- tui kesäkuussa 1995. Turun tiepiiri on tehnyt
23452: miossa Aura-Riihikoski-Kyrö on Kyrön ja tietä koskevan toimenpidepäätöksen 20.12.1995.
23453: Riihikosken välinen maantie 2255. Nykyinen Hankkeesta laaditaan seuraavaksi tiesuunnitel-
23454: Riihikoskelta Lankkisten kautta Kyröön johta- ma. Hanke tulisi saada lähivuosina tiepiirin toi-
23455: va tie on niin heikkokuntoinen, että lähes kaikki minta- ja taloussuunnitelmaan ja tätä kautta val-
23456: Riihikosken ja Kyrön välinen liikenne suuntau- tion budjettirahoituksen piiriin.
23457: tuu joko Jalkalan paikallistien (n. 13 km) tai Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23458: Pöytyän kirkonkylän kautta (n. 14 km). Suora ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23459: kunnollinen tieyhteys lyhentäisi Kyrön ja Riihi-
23460: kosken välistä matkaa noin kahdeksaan kilomet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ky-
23461: riin. rön ja Riihikosken välisen tieyhteyden pa-
23462: Alueen kunnat ovat tehneet aloitteita ja ehdo- rantamiseksi.
23463: tuksia sanotun tieyhteyden parantamiseksi liki
23464:
23465: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23466:
23467: Olavi Ala-Nissilä /kesk
23468: TA 55/1998 vp 55
23469:
23470: Toivomusaloite 55
23471:
23472:
23473:
23474:
23475: Juhani Alaranta /kesk: Valtatie 8:n liittämisestä TEN-tieverkkoon
23476:
23477:
23478:
23479: Eduskunnalle
23480:
23481: Raahen kaupunki on tehnyt aloitteen valtatie senttia Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista.
23482: 8:n liittämisestä TEN-tieverkkoon. Aloitetta tu- Valtatie 8:n sisällyttäminen TEN-tieverkkoon
23483: kevat kaikki Suomen länsirannikon maakunnal- turvaisi elinkeinoelämän kuljetuksille ja koko
23484: liset liitot ja tiepiirit. Valtatie 8 jatkoyhteyksineen alueelle jatkuvan kehityksen.
23485: liittää Pohjanlahden rannikkoseudut toisiinsa ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23486: sisämaahanjohtaviin kulkuyhteyksiin. Valtatie 8 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23487: on yhdessä sisämaan valtatie 4:n kanssa tärkein
23488: pohjois-eteläsuuntainen kuljetusreitti, eikä kum- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
23489: pikaan voi korvata toisen kuljetustehtävää. Län- tatie 8:n liittämiseksi TEN-tieverkkoon.
23490: sirannikon satamien kautta kulkee noin 40 pro-
23491:
23492: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
23493:
23494: Juhani Alaranta /kesk
23495: 56 TA 56/1998 vp
23496:
23497: Toivomusaloite 56
23498:
23499:
23500:
23501:
23502: Esko Helle /vas: Korkeatasoisen rautatieyhteyden luomisesta välille
23503: Turku-Riihimäki-Pietari
23504:
23505:
23506: Eduskunnalle
23507:
23508: Kehitettäessä Suomen ja Venäjän välisen lii- loa myös laajemminkin Etelä-Suomeen, tulisi
23509: kenteen perusrakennetta on Suomessa panostet- perusrakenteen kehittämisessä tälle luoda myös
23510: tu yksipuolisesti Turku-pääkaupunkiseutu- edellytyksiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että Hämeen
23511: Pietari-yhteyden kehittämiseen. Tästä esimerk- ja Päijät-Hämeen, mutta myös Etelä-Savon lii-
23512: kinä on meneillään oleva yhtenäisen moottori- kenneyhteyksissä otettaisiin huomioon henkilö-
23513: tien rakentaminen Turusta Helsinkiin ja siitä ja tavaraliikenteen yhteyksien parantaminen Pie-
23514: edelleen itään päin. Keskittyminen moottoritien tarin suuntaan. On erityisen tärkeää, että rauta-
23515: rakentamiseen ohjaa liikennettä maanteille, tieyhteys on sellainen, että sille ei tarvitse asettaa
23516: vaikka ympäristösyistä olisi perusteltua saada paino- tai merkittäviä nopeusrajoituksia.
23517: mahdollisimman paljon liikennettä rautateille. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23518: Tästä syystä olisi nyt välttämätöntä saada aikaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23519: korkeatasoinen rautatieyhteys Turusta Riihi-
23520: mäelle ja edelleen Pietariin. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23521: Rautatieyhteys Turku-Riihimäki-Pietari piteisiin Etelä-Hämeen ja Päijät-Hämeen
23522: palvelisi Etelä-Hämettä ja Päijät-Hämettä sekä liikenneyhteyksien kehittämiseksi Pietarin
23523: lännen suuntaan että Pietarin suuntaan. Jotta suuntaan luomalla korkeatasoinen rauta-
23524: Pietarin alueen kanssa käytävä kauppa ja talou- tieyhteys välille Turku-Riihimäki-Pie-
23525: den yhteistyö voisivat tarjota työtä ja toimeentu- tari.
23526:
23527: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23528:
23529: Esko Helle /vas
23530: TA 57/1998 vp 57
23531:
23532: Toivomusaloite 57
23533:
23534:
23535:
23536:
23537: Raimo Holopainen /sd: Yksit)'isteiden valtionapujen korottamisesta
23538:
23539:
23540:
23541: Eduskunnalle
23542:
23543: Yksityisteiden valtionosuudet jätettiin pois Maaseutukuntien asukkaista merkittävä osa,
23544: valtion talousarviosta vuoden 1996 osalta. Seu- jopa lähes puolet, asuu vielä taajamien ulkopuo-
23545: raavana vuonna budjettiin kirjattiin 30 miljoo- lella ja on päivittäin riippuvainen yksityistiever-
23546: nan markan avustukset. Kuluvalle vuodelle hal- kostosta. Muun muassa kauppa-, koulu-, tervey-
23547: litus esitti ja eduskunta hyväksyi yksityisteiden denhoito- ja avohoitopalvelujen tavoittaminen
23548: valtionapuina niin ikään 30 miljoonaa markkaa. edellyttää ehdottomasti kunnossa olevia yksi-
23549: Parhaimmillaan kyseinen määräraha on ollut yli tyisteitä. Haja-asutusalueilla asuvat ihmiset ovat
23550: 100 miljoonaa markkaa. Valtio on joutunut ta- niin ikään riippuvaisia alempiasteisista teistä.
23551: loudellisen tilanteen takia toteuttamaan ankaraa Niidenkin kunto on olennaisesti heikentynyt vii-
23552: menojen säästöohjelmaa. Myös kuntatalouden me vuosina. Kuluvan vuoden budjettiin otettu 30
23553: tila on olennaisesti huonontunut. Niinpä sääs- miljoonan markan määräraha yksityisteiden val-
23554: töjä on jouduttu etsimään kaikkialta. Yksityis- tionapuun on myönteinen signaali yksityisteiden
23555: teiden valtionapujen romahtaessa vastuu siirtyi tarpeellisuudesta. Määrärahan korottaminen
23556: kunnille. Läheskään kaikilla kunnilla ei ole ollut vuoden 1999 budjettiin 60 miljoonaan markkaan
23557: varaa täyttää valtionapujen puuttumisesta syn- estäisi huomattavasti yksityistieverkon kunnon
23558: tynyttä aukkoa, vaan yksityisteihin on osoitettu heikkenemistä ja edistäisi ihmisten välistä tasa-
23559: entistä vähemmän rahaa. Näin ollen myös tiehoi- arvoa.
23560: tokuntien budjetit ovat pettäneet. Tiehoitokun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23561: nat ovat Säästötalkoiden lisäksijoutuneet korot- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23562: tamaan huomattavasti osakkailta perimiään yk-
23563: sikkömaksuja. Käytettävissä olevien varojen pie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin va-
23564: netessä ovat tiehoitokunnat joutuneet säästä- ratakseen valtion vuoden 1999 talousar-
23565: mään lanauksista, aurauksista, sorastuksista ja viossa riittävän määrärahan yksityisteiden
23566: ojituksista, puhumattakaan muusta kunnossapi- valtionapuun.
23567: dosta, kuten tienvarsien ja näkemäalueiden rai-
23568: vauksista. Pidemmällä aikavälillä tilanne on kes-
23569: tämätön.
23570: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23571:
23572: Raimo Holopainen /sd
23573: 58 TA 58/1998 vp
23574:
23575: Toivomusaloite 58
23576:
23577:
23578:
23579:
23580: Raimo Holopainen /sd: Alempiasteisen tieverkon perusparantami-
23581: sesta ja ylläpidosta
23582:
23583:
23584: Eduskunnalle
23585:
23586: Tienpidon rahoitus on merkittävästi vähenty- kan lisämääräraha nykytason säilyttämiseksi.
23587: nyt tällä vuosikymmenellä. Tämä on merkinnyt Myös alempiasteisen tieverkon kehittämiseen
23588: sitä, että erityisesti alemmanasteisen tieverkon tarvittaisiin määrärahoja.
23589: kunto on rapistumassa. Tämä alkaa olla erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23590: suuri ongelma jo liikenneturvallisuuden kannal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23591: ta ja heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä
23592: lisääntyneiden kustannusten muodossa. Tiestön että hallitus valmistellessaan valtion
23593: kunnon rapautuminen ei voijatkua loputtomiin, vuoden 1999 talousarvioesitystä lisäisi
23594: sillä lähes 100 miljardin markan omaisuusarvo määrärahoja alempiasteisen tieverkon hoi-
23595: hupenee vauhdilla. Tieverkon pääoman säilyttä- toon ja kehittämiseen.
23596: miseksi tarvittaisiin arviolta 500 miljoonan mar-
23597:
23598: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
23599:
23600: Raimo Holopainen /sd
23601: TA 59/1998 vp 59
23602:
23603: Toivomusaloite 59
23604:
23605:
23606: Anne Huotari /vas ym. : Rataosien sähköistämisestä
23607:
23608:
23609: Eduskunnalle
23610:
23611: Suomen rataverkon sähköistetyt osuudet Yhdysrataosuus Raahe-Tuomioja on mer-
23612: päättyvät Ouluun ja Iisalmeen. Sähköistys puut- kittävä tavaraliikenteen osalta. Kuljetukset ovat
23613: tuu myös Raahen yhdysrataosuudelta. Pohjoisen n. 3,5 milj. tn/v. Sähköistys on edellytys teollisuu-
23614: junaliikenne joutuu käyttämään sähköistämät- den kuljetusten rationalisoinnille ja kuljetusten
23615: tömillä osuuksilla kalliimpaa ja ympäristöä saas- nopeuttamiselle. Raskaat täysjunat edellyttävät
23616: tuttavampaa dieselvetovoimaa. Rataverkolla nyt yhtä aikaa kolmen dieselveturin käyttöä.
23617: keskenjäänyt sähköistys edellyttää kahden pääl- Kontiomäki-Vartius on kansainvälinen
23618: Iekkäisen vetojärjestelmän ylläpitämistä ja veto- TEN-tavarankuljetusreitti, jonka sähköistämät-
23619: kaluston vaihtamista kesken kuljetuksien. Säh- tömyys vaikeuttaa ja hidastaa erityisesti raskai-
23620: köistyksen puuttuminen estää henkilöliikentees- den täysjunakuormien kuljetuksia. Nykyisin ta-
23621: sä palvelutason parantamisen ja tavaraliiken- varankuljetuksia on noin 1,5 milj. tn/v ja kulje-
23622: teessä raskaampien junien taloudellisen liiken- tusmäärät ovat kasvussa. Arkangelin kuljetus-
23623: nöinnin. Pohjoisilla reiteillä sähköistyksen puut- käytävän kehittäminen on tavoitteena.
23624: tuminen heikentää rautateiden käyttökelpoi- Pohjoisen rataverkon sähköistyshankkeiden
23625: suutta kansainvälisinä kuljetusreitteinä. on syytä edellyttää etenevän nopeutetussa aika-
23626: Rautateiden kehittäminen on olennainen osa taulussa, kun Etelä-Suomen sähköistys alkaa
23627: Itä- ja Pohjois-Suomen strategista kehittämistä. olla kunnossa. VR 2000 -ohjelman mukaisesta
23628: Suomen rataverkon yhtenäinen kehittäminen toteuttamisohjelmasta ollaan jo myöhässä. Ra-
23629: edellyttää seuraavien pohjoisten rataosien säh- tahallintokeskus yhtynee mainittujen sähköistys-
23630: köistämistä: osuuksien nopeutettuun aikatauluun. Myös työl-
23631: Iisalmi-Kontiomäki-Oulu on TEN-reitti- lisyyssyistä ja elinkeinoelämän kannalta on tar-
23632: osuus,jolla nykyiset tavarakuljetukset ovat noin koituksenmukaista tehdä päätökset mahdolli-
23633: 2,5 milj. tn/v. Kyseessä olevan radan sähköistys simman nopeasti.
23634: on edellytyksenä Savonradan kautta Kainuuseen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23635: ja Ouluun jatkuvan matkustajaliikenteen no- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23636: peuttamiselle ja ajanmukaistamiselle sekä Poh-
23637: jois-Suomen, Pohjois-Ruotsin, Itä-Suomen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
23638: itärajan ylittävän tavaraliikenteen kuljetusten mistellakseen esityksen Iisalmi-Kontio-
23639: tason parantamiselle. mäki-Oulu, Oulu-Kemi-( Tornio)-
23640: Osuus Oulu-Kemi-(Tornio)-Rovaniemi Rovaniemi, Raahe-Tuomioja sekä Kon-
23641: on osittain TEN-reittiosuutta,ja sähköistys edes- tiomäki- Vartius -rataosien sähköistämi-
23642: auttaisi Lapin ja Ruotsin suunnan kansainvälis- sestä nopeutetussa aikataulussa.
23643: ten rautatiekuljetusten kehittämistä. Se on tär-
23644: keä myös Arkangelin käytävän ja Kaiottiväylän
23645: kehittämiselle.
23646:
23647: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
23648:
23649: Anne Huotari /vas Maija Rask /sd Esko-Juhani Tennilä /va-r
23650: Tuija Pohjola /sd Tapio Karjalainen /sd Hannu Takkula /kesk
23651: Maria Kaisa Aula /kesk Ossi Korteniemi /kesk Erkki Pulliainen /vihr
23652: Jorma Vokkolainen /vas Annikki Koistinen /kesk Hannu Kemppainen /kesk
23653: Martti Korhonen /vas Pentti Tiusanen /vas Riitta Korhonen /kok
23654: Tarja Filatov /sd Eero Lämsä /kesk Raimo Mähönen /sd
23655: Jorma Kukkonen /sd Raimo Holopainen /sd Kari Myllyniemi /kesk
23656: Vuokko Rehn /kesk Tauno Pehkonen /skl Armas Komi /kesk
23657: Oiva Savela /kok Juhani Alaranta /kesk Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
23658: Markku Lehtosaari /kesk Jorma Huuhtanen /kesk Pauli Saapunki /kesk
23659: 60 TA 60/1998 vp
23660:
23661: Toivomusaloite 60
23662:
23663:
23664:
23665:
23666: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Kuivaniemen Oijärven tien pääl-
23667: lystämisestä
23668:
23669:
23670: Eduskunnalle
23671:
23672: Kuivaniemen Oijärven ympäri kulkee kesto- Oijärven ympäri on jo kymmenkunta vuotta
23673: päällystetty tie lukuun ottamatta Olhava-Oi- ollut käytössä yhtenäinen öljysorapäällystetty
23674: järvi-tiestä erkanevaa Ruoholan tieosuutta, jolta tie, lukuun ottamatta juuri tuota tiheään asuttua
23675: puuttuu kestopäällystettä 2,8 kilometrin matkal- Ruoholan lyhyehköä osuutta. Tielaitoksen Ou-
23676: ta. Tämä hankaloittaa merkittävästi tieosuuden lun piirin arvion mukaan päällystystyön kustan-
23677: varrella asumista, joka on verrattain tiheää. Vä- nukset tiepohjan perustamistöineen ovat noin
23678: littömällä vaikutusalueella on 15 omakotitaloa, 1,4 miljoonaa markkaa.
23679: 25 vapaa-ajan asuntoa sekä kehitysvammaisten, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23680: vanhusten ja avohoidossa olevien psykiatristen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23681: potilaiden hoito koti. Liikuntarajoitteisille hoito-
23682: kodin asukkaille erityisesti kelirikkoaika merkit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23683: see todella vaivalloista liikkumista. Lisäksi tie- Kuivaniemen Oijärven tien kestopäällys-
23684: osuus palvelee läpiajoliikennettä. tystyön loppuun saattamiseksi.
23685:
23686: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23687:
23688: Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
23689: TA 61/1998 vp 61
23690:
23691: Toivomusaloite 61
23692:
23693:
23694:
23695:
23696: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Meriliikenteen täyden kustan-
23697: nusvastaavuuden käyttöön ottamisen siirtämisestä ja suunni-
23698: telluista väylämaksukorotuksista luopumisesta
23699:
23700:
23701: Eduskunnalle
23702:
23703: Valtioneuvosto on päättänyt yleisistunnos- jois-Suomen elinkeinoelämän perusedellytyksiä.
23704: saan 21.11.1996, että liikenneministeriö ryhtyy Kustannusvastaavuuteen ei pitäisi mennä etu-
23705: tarpeellisiin toimenpiteisiin meriliikenteen väylä- ajassa muuhun Eurooppaan verrattuna.
23706: maksuille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23707: Tämä tarkoittaa 100 prosentin kustannusvas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23708: tuun saavuttamista vuoteen 1999 mennessä.
23709: Hankkeen toteutuminen rasittaisi kuitenkin että hallitus ei tässä tilanteessa vaatisi
23710: kohtuuttomasti pohjoisen kauppamerenkulkua. täyteen kustannusvastuuseen menemistä
23711: Jo nyt väylämaksutaso on Suomessa selvästi kor- meriliikenteessä, ja että suunnitelluista
23712: keampi kuin kilpailijamaissa. Suurteollisuuden väylämaksujen korotuksista luovuttaisiin.
23713: kilpailukyvyn heikkeneminen uhkaa koko Poh-
23714: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23715: Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
23716: 62 TA 62/1998 vp
23717:
23718: Toivomusaloite 62
23719:
23720:
23721:
23722:
23723: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Pendolino-tasoisen raideliiken-
23724: teen ulottamisesta Ouluun
23725:
23726:
23727: Eduskunnalle
23728:
23729: Pääradan eli Pohjanmaan radan kehittämis- sa tulee olla pysähdyspaikat Ylivieskassa ja Ou-
23730: kaavailuissa on tiettävästi esillä ratkaisu, jonka laisissa.
23731: mukaan Pendolino-tasoinen liikenne ulotettai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23732: siin täystehoisena vain Seinäjoelle saakka. Lii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23733: kenne tulee kuitenkin ehdottomasti ulottaa Ou-
23734: luun, sillä alueen napanuora pääkaupunkiseu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23735: dulle ja muualle eteläisimpään Suomeen on säily- Pendolino-tasoisen raideliikenteen ulotta-
23736: tettävä. Luonnollisesti Ylivieskan seutukunnas- miseksi Ouluun saakka.
23737:
23738: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23739:
23740: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
23741: TA 63/1998 vp 63
23742:
23743: Toivomusaloite 63
23744:
23745:
23746:
23747:
23748: Ulla Juurola /sd ym.: Valtatie 12:n liittämisestä TEN-verkkoon ja
23749: Lahden saamisesta TEN-verkon tavaraliikennekeskukseksi
23750:
23751:
23752: Eduskunnalle
23753:
23754: Eurooppalaisten liikenneverkostojen tavoite- tärkeimpien logistiikkakeskusten sijainti. No-
23755: ohjelmaa ollaan tarkistamassa. Suomen kannal- peutuvien yhteyksien takia Lahdessa on nopeasti
23756: ta on tärkeää, että Venäjän yhteydet eri osiin kehittymässä koko Etelä-Suomea palveleva ta-
23757: maatamme ovat sujuvia ja yhtenäisen standardin varaliikenteen solmukohta. Lahden tavaralii-
23758: mukaisia. Valtatie 12 on tärkeää saada TEN- kenteen kasvu ja varautuminen valtakunnalliset
23759: verkon osaksi, koska se on nopein reitti Pietarista mitat täyttävään logistiikkakeskukseen osoittaa
23760: Turkuun ja muualle länsirannikolle. Valtatie Lahden olevan luonnollinen paikka TEN-ver-
23761: 12:n nostaminen TEN-verkostoon edellyttää sen koston tavaraliikennekeskukseksi.
23762: pullonkaulojen poistamista ja sujuvuuden pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23763: rantamista Lahdessa. Valtatie 12:n paikka Lah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23764: den seudulla tulee saada ratkaistua mahdollisim-
23765: man nopeasti ja suunnitteluvalmiutta on lisättä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23766: vä. piteisiin valtatie 12: n liittämiseksi T EN-
23767: TEN-verkostoon on otettu uutena elementti- verkon osaksi ja Lahden saamiseksi TEN-
23768: nä logistiikkakeskukset. Valtakunnallisessa lii- verkon tavaraliikennekeskukseksi.
23769: kennejärjestelmäsuunnittelussa on ratkaistava
23770:
23771: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23772:
23773: Ulla Juurola /sd Tero Mölsä /kesk Tuija Nurmi /kok
23774: Timo Ihamäki /kok Juha Rehula /kesk Outi Siimes /kok
23775: 64 TA 64/1998 vp
23776:
23777: Toivomusaloite 64
23778:
23779:
23780:
23781:
23782: Reijo Kallio /sd ym.: Valtatie 8:n liittämisestä TEN-verkkoon
23783:
23784:
23785:
23786: Eduskunnalle
23787:
23788: Valtatie 8 yhdistää Pohjanlahden rannikon talousvyöhykkeen kehittymiselle ja menestymi-
23789: kaupungit. Tien varrella olevien satamien kautta selle. Valtatie 8:n sisällyttäminen TEN-tieverk-
23790: kulkee noin 40 % Suomen tuonti- ja vientikulje- koon merkitsee sitä, että länsirannikon elinkei-
23791: tuksista. Tie on myös tärkeä Fin West-alueen noelämän kuljetuksille ja matkailulle turvataan
23792: matkailureitti,jonka satamien kautta kulkee pal- kilpailukykyinen palvelutaso. Todettakoon li-
23793: jon ulkomaan matkustajaliikennettä. säksi, että muiden Itämeren alueen rannikkotei-
23794: Länsirannikon kehittyvät kaupunkiseudut den merkitys on jo tunnustettu. Valtatie 8:n puut-
23795: muodostavat talousvyöhykkeen,joka on satami- tuminen TEN-tieverkosta merkitseekin sitä, että
23796: neen tärkeä ulkomaankaupan yhteys länteen. yleiseurooppalaisessa tieverkossa on oleellinen
23797: Valtatie 8 jatkoyhteyksineen liittää Pohjanlah- linkki, joka virallisesti puuttuu, mutta jonka toi-
23798: den rannikkoseudut toisiinsa ja keskeisiin sisä- mintahäiriö huomataan.
23799: maahanjohtaviin kulkuyhteyksiin. Valtatie 8 on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23800: yhdessä sisämaan valtatie 4:n (E 75) kanssa tär- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23801: kein pohjois-eteläsuuntainen kuljetusreitti.
23802: Kumpikaan ei voi korvata toisen kuljetustehtä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
23803: vää. tatie 8:n liittämiseksi TEN-tieverkkoon.
23804: Valtatie 8 onkin perusedellytys länsirannikon
23805:
23806: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23807:
23808: Reijo Kallio /sd Kalevi Lamminen /kok
23809: TA 65/1998 vp 65
23810:
23811: Toivomusaloite 65
23812:
23813:
23814:
23815:
23816: Toimi Kankaanniemi /skl: Keskisuurten tiehankkeiden rahoituksen
23817: uudistamisesta
23818:
23819:
23820: Eduskunnalle
23821:
23822: Nykyinen tierahoituksen rakenne on ongel- perustienpidon rahoitustasoa. Muun muassa lii-
23823: mallinen pienehköjen ja keskisuurten hankkei- kenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden
23824: den osalta. Tällaiset väliinputoajahankkeet, parantamisen kannalta tällaisten hankkeiden
23825: muun muassa sillat, eritasot ja moniongelmapa- merkitys on suuri.
23826: ketit eivät pääse valtakunnallisiin ohjelmiin, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23827: mutta niiden rahoitus ei myöskään onnistu pe- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23828: rustienpidon rahoista. Nämä hankkeet tulisi
23829: joko käsitellä omana uutena ryhmänään kehittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tie-
23830: mishankkeiden joukossa tai pilkkomalla kaikki rahoituksen rakenteen uudistamiseksi kes-
23831: kehittämishankkeet olennaisesti pienempiin ver- kisuurten kehittämishankkeiden toteutta-
23832: tailukelpoisiin osiin taikka nostamalla yleisesti misen nopeuttamiseksi.
23833:
23834: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
23835:
23836: Toimi Kankaanniemi /skl
23837: 66 TA 66/1998 vp
23838:
23839: Toivomusaloite 66
23840:
23841:
23842:
23843:
23844: Mari Kiviniemi lkesk: Merenkurkun liikenteen jatkamisesta
23845:
23846:
23847:
23848: Eduskunnalle
23849:
23850: Euroopan unionin seitsemän vuotta sitten te- dollisuudet on pidettävä kohtuullisina myös har-
23851: kemä päätös tax-free-myynnin lakkauttamisesta vaanasutuilla alueilla, eikä vain eurooppalaisten
23852: unionin sisäisessä liikenteessä tulee voimaan ensi suurten keskusten välillä. Verovapaan myynnin
23853: vuoden kesäkuussa. Ajankohdan lähestyessä jatkamista voidaan perustella myös alue- ja lii-
23854: vaatimukset päätöksen kumoamisesta ovat oi- kennepolitiikalla sekä työllisyydellä.
23855: keutetusti voimistuneet. Kysymys Merenkurkun liikenteen säilymises-
23856: Verovapaan myynnin lopettaminen olisi eri- tä on äärimmäisen tärkeä. Pelkkä huolestuminen
23857: tyisen ongelmallista juuri Merenkurkun Jaivalii- ei riitä, vaan hallituksen on toimittava järein ot-
23858: kenteelle, koska laivayhtiön tuloista 60% muo- tein.
23859: dostuu tax-free-myynnistä. Muihin Iinjoihin ver- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23860: rattuna Merenkurkun lauttaliikenne joutuu han- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23861: kalaan asemaan. Vaasasta ja Pietarsaaresta Jii-
23862: kennöivät laivat eivät voi hyödyntää Maarianha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23863: minan erityisasemaa eivätkä poiketa Virossa. Merenkurkun matkustajaliikenteen tur-
23864: Merenkurkun liikennettä voidaan pitää poh- vaamiseksi.
23865: jalaisten siltana maailmalle. Liikkumisen mah-
23866:
23867: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23868:
23869: Mari Kiviniemi /kesk
23870: TA 67/1998 vp 67
23871:
23872: Toivomusaloite 67
23873:
23874:
23875:
23876:
23877: Armas Komi /kesk: Yksityisteiden rapistumisen ehkäisemisestä
23878:
23879:
23880:
23881: Eduskunnalle
23882:
23883: Yksityisteiden kunto koskettaa eniten syrjä- juuttunut logistiikan lenkki aiheuttaa lisäkustan-
23884: seudun asujia. Heidän liikkumismahdollisuuten- nuksia ajassa ja rahassa.
23885: sa ovat suoraan riippuvaisia teiden kunnosta, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23886: koska vaihtoehtoja kulkureiteille ei juurikaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23887: ole.
23888: Sama ongelma koskettaa myös tavaran liikku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yk-
23889: mista. Yksityistieverkosto on elintärkeä, kun sityistieverkoston rapistumisen ehkäisemi-
23890: Suomen talouden kasvua ylläpidetään. Esimer- seksi.
23891: kiksi puu kulkee teitä pitkin, ja huonolle tielle
23892:
23893: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
23894:
23895: Armas Komi /kesk
23896: 68 TA 68/1998 vp
23897:
23898: Toivomusaloite 68
23899:
23900:
23901:
23902:
23903: Ossi Korteniemi /kesk: Valtatie 21 :n liittämisestä TEN-verkkoon
23904:
23905:
23906:
23907: Eduskunnalle
23908:
23909: Euroopan unionin tärkeimmät kansainväliset Kun TEN-verkkoa ollaan lähiaikoina täyden-
23910: tieyhteydet on liitetty TEN-verkkoon. Kun asiaa tämässä, tulisi valtatie 21 ottaa nyt mukaan tä-
23911: Suomen osalta valmisteltiin, esillä oli Lapista hän verkostoon.
23912: myös valtatie 21 :n (E 8) ottaminen mukaan tä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23913: hän verkostoon, sillä tämä Tornion ja Kilpisjär- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23914: ven välinen tieyhteys palvelee Norjaan ja Ruot-
23915: siin suuntautuvaa kansainvälistä tavara- ja mat- että hallitus ryhtyisi aktiivisesti toimen-
23916: kustajaliikennettä. Valmistelun viime vaiheessa piteisiin valtatie 21:n liittämiseksi TEN-
23917: tämä tie jäi kuitenkin pois TEN-verkosta. verkkoon.
23918:
23919: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
23920:
23921: Ossi Korteniemi /kesk
23922: TA 69/1998 vp 69
23923:
23924: Toivomusaloite 69
23925:
23926:
23927:
23928:
23929: Marjaana Koskinen /sd ym.: Postin palveluksessa olevan henkilö-
23930: kunnan lisäämisestä
23931:
23932:
23933: Eduskunnalle
23934:
23935: Maassamme on arviolta 2,5 miljoonaa postin- koonkannosta luukkuunkantoon ei lisää koh-
23936: saajataloutta. Tällä hetkellä posti kannetaan va- tuuttomasti kustannuksia. Posti Oy:n talous on
23937: jaalle puolelle talouksista luukkuunkantona ja hyvässä kunnossa ja satojen miljoonien markko-
23938: lopuille laatikkoonkantona. Vaikean työllisyys- jen vuotuisesta ylijäämästä se pystyisikin rahoit-
23939: tilanteen huomioon ottaen valtion tulisi tukea tamaan uudistuksen itse. Uudistus merkitsisi
23940: siirtymistä maan kaikissa taajamissa postinjake- myös huomattavaa postin palvelutason paranta-
23941: lussa luukkuunkantoon. Mikäli näin tehtäisiin, mista ja vastaisi niitä toiveita, joita kansalaisten
23942: eli siirryttäisiin postinjakelussa laatikkoonkan- taholta eri yhteyksissä on esitetty.
23943: nosta luukkuunkantoon, saataisiin aikaiseksi ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23944: nakin tuhat uutta työpaikkaa kohtuullisin perus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23945: tamiskustannuksin. Tämä toimenpide, tuhannen
23946: uuden työpaikan luominen nykyisessä vaikeassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23947: työllisyystilanteessa, tukisi hallituksen työttö- jotta maan kaikissa taajamissa siirryttäi-
23948: myyden puolittamistavoitetta. siin postin laatikkoonkannosta luukkuun-
23949: Postinjakelun kokonaiskustannukset ovat täl- kantoon, jolloin luotaisiin ainakin tuhat
23950: lä hetkellä noin I, 7 miljardia markkaa. Tähän uutta työpaikkaa.
23951: kustannuserään verrattuna siirtyminen laatik-
23952:
23953: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
23954:
23955: Marjaana Koskinen /sd Janina Andersson /vihr
23956: Ville Itälä /kok Jukka Roos /sd
23957: 70 TA 70/1998 vp
23958:
23959: Toivomusaloite 70
23960:
23961:
23962:
23963:
23964: Pekka Kuosmanen /kok: Kimolan-Kuusaanlammen sulkujen ja
23965: linjauksen rakentamisesta
23966:
23967:
23968: Eduskunnalle
23969:
23970: Pohjoisen Kymenlaakson uittokuljetusten Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23971: turvaamiseksi tulee vanhanaikaiset nippunostu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23972: rit niin Kimolassa kuin Voikkaallakin korvata
23973: mitä pikimmin uusilla sulkulaitteilla. Sulut tulee että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23974: rakentaa valmiiksi Kymijoki-mitoituksen mu- Kimolan-Kuusaanlammen sulkujen ja
23975: kaisesti, jotta myöhemmin rakennettava meriyh- linjauksen rakentamisen aloittamiseksi.
23976: teys pystyy hyödyntämään jo valmiita sulkulait-
23977: teita.
23978:
23979: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
23980:
23981: Pekka Kuosmanen /kok
23982: TA 71/1998 vp 71
23983:
23984: Toivomusaloite 71
23985:
23986:
23987:
23988:
23989: Pekka Kuosmanen /kok: Liikenteen sujuvuuden parantamisesta val-
23990: tatie 6:lla välillä Lappeenranta-Imatra
23991:
23992:
23993: Eduskunnalle
23994:
23995: Valtatie 6 on Kaakkois- ja Itä-Suomen tärkein Valtatie 6:n turvallisuutta ja sujuvuutta pa-
23996: tieyhteys, jota käytetään yhä kasvavassa määrin rannetaan välillä Lappeenranta-Imatra raken-
23997: sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. On huo- tamalla moottoritie välille Mattila-Muukko.
23998: mattava, että se on myös maamme vetovoimaisin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23999: matkailutie, sillä se kulkee useiden maakunnal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24000: listen keskusten - kuten Kouvolan, Lappeen-
24001: rannanja Joensuun- kautta. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
24002: Tien vuorokausiliikenne on merkittäviltä osin piteisiin valtatie 6: n liikenteen turvallisuu-
24003: yli 6 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen den ja sujuvuuden parantamiseksi välillä
24004: osuus on tasaisesti noin 9-12% koko tiellä. Tien Lappeenranta-Imatra.
24005: kehittäminen on perusteltua myös kansainvälisiä
24006: tarpeita ajatellen.
24007:
24008: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24009:
24010: Pekka Kuosmanen /kok
24011: 72 TA 72/1998 vp
24012:
24013: Toivomusaloite 72
24014:
24015:
24016:
24017:
24018: Jaakko Laakso /vas: Talvirenkaiden käyttöpakon ulottamisesta
24019: ulkomailla rekisteröityihin autoihin
24020:
24021:
24022: Eduskunnalle
24023:
24024: Julkisissa tiedotusvälineissä on kerrottu huo- ne liikenneturvallisuuden kannalta ei ole tämän
24025: lestuttavia tietoja Viron ja Venäjän rekisterissä vuoksi tyydyttävä, ja kesärenkaiden salliminen
24026: maahamme saapuvien ajoneuvojen heikosta eräiden maiden ajoneuvoille vaarantaa myös
24027: kunnosta ja erityisesti talviolosuhteissamme vaa- muiden tiellä kulkevien turvallisuutta.
24028: rallisiksi osoittautuneista kesärenkaiden käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24029: misestä mainituissa ajoneuvoissa. Lainsäädän- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24030: tömme velvoittaa asentamaan talvirenkaat ajo-
24031: neuvoihin ainoastaan Suomessa rekisteröityihin että hallitus ryhtyisi pikaisesti lainsää-
24032: ajoneuvoihin. EU-maistaja EU-alueen ulkopuo- däntötoimiin niin, että Suomen ulkopuolel-
24033: lelta tulevien ajoneuvojen omistajat ja haltijat ta tulevat ajoneuvot saatetaan talvirenkai-
24034: voivat noudattaa omien maidensa säännöksiä. den käyttöpakon piiriin ja että ulkomaan-
24035: Viranomaiset eivät voi käännyttää muista maista rekisterissä olevien autojen valvontaa ra-
24036: tulevia ajoneuvoja pelkästään sillä perusteella, joilla parannetaan, jolloin liikenneturvalli-
24037: että niihin ei ole asennettu talvirenkaita silloin, suutta lisääviä määräyksiä voidaan sovel-
24038: kun Suomessa on voimassa omia ajoneuvojam- taa kaikkiin maamme teillä liikkuviin ajo-
24039: me koskeva talvirenkaiden käyttöpakko. Tilan- neuvoihin.
24040:
24041: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24042:
24043: Jaakko Laakso /vas
24044: TA 73/1998 vp 73
24045:
24046: Toivomusaloite 73
24047:
24048:
24049:
24050:
24051: Esa Lahtela /sd: Talvirengaspakon ulottamisesta koskemaan ulko-
24052: mailla rekisteröityjä autoja
24053:
24054:
24055: Eduskunnalle
24056:
24057: Kuluvan talvikauden aikana Suomen tielii- autoja. Tällä toimenpiteellä parannettaisiin lii-
24058: kenteessä on sattunut useita ulosajoja ja kolarei- kenneturvallisuutta ja vältyttäisiin turhilta kola-
24059: ta ulkomaalaisille autoilijoille. Useimmissa ta- reilta, keliolosuhteet kun eivät kysy kansallisuut-
24060: pauksissa syynä näihin vahinkoihin ovat olleet ta, vaan ne ovat kaikille samat.
24061: talviolosuhteisiin sopimattomat renkaat. Ny- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24062: kyisten säännösten mukaan suomalaisilla autoil- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24063: la on talvirengaspakko, mutta ulkomaiset autoi-
24064: lijat voivat ajaa sellaisilla renkailla kuin halua- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
24065: vat. että talvirengaspakko koskisi ulkomaille
24066: Talvirenkaiden käyttöpakko tulisikin ulottaa rekisteröityjä autoja samalla tavoin kuin
24067: koskemaan kaikkia Suomen teillä liikennöiviä suomalaisia autoja.
24068:
24069: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
24070:
24071: Esa Lahtela /sd
24072: 74 TA 74/1998 vp
24073:
24074: Toivomusaloite 74
24075:
24076:
24077:
24078:
24079: Esa Lahtela /sd: Mertalammen yksityistien peruskorjauksesta
24080:
24081:
24082:
24083: Eduskunnalle
24084:
24085: Joensuun lentoaseman pohjoispuolella Lipe- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24086: rin kunnassa sijaitseva Mertalammen yksityistie nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24087: on alueen asukkaille tärkeä läpiajoväylä. Kuo-
24088: pion ja Polvijärven teiden risteys on ollut vaaral- että hallitus varaisi vuoden 1999 talous-
24089: linen, siinä on sattunut jopa kuolonkolareitakin. arvioesitystä laatiessaan riittävän määrä-
24090: Jos Mertalammen yksityistie peruskorjattaisiin, rahan Mertalammen yksityistien peruspa-
24091: se mahdollistaisi liikenteen ohjautumisen sitä rantamiseen.
24092: kautta Noljakan eritasoristeykseen. Kustannus-
24093: arvio perusparantamiselle olisin. 500 000 mark-
24094: kaa.
24095:
24096: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24097:
24098: Esa Lahtela /sd
24099: TA 75/1998 vp 75
24100:
24101: Toivomusaloite 75
24102:
24103:
24104:
24105:
24106: Esa Lahtela /sd: Ohvanan ja Lotokan-Kostamon paikallisteiden
24107: peruskorjaamisesta
24108:
24109:
24110: Eduskunnalle
24111:
24112: Ohvanan paikallistie 15685 ja Lotokan-Kos- Ohvanan kylä on elinvoimainen, joten tulevai-
24113: tamon paikallistie 15684 ovat Pyhäselän kunnan suuden turvaamisen kannalta olisi merkittävää,
24114: Ohvanan kylän kautta Tohmajärven kunnan että myös kulkuyhteydet saataisiin kuntoon, jol-
24115: puolelle menevä paikallistie. Tien vaikutuspiiris- loin liikenneturvallisuus ja kylän kehittyminen
24116: sä on yli 150 taloutta ja runsaasti kesämökkikiin- jatkossakin voitaisiin turvata.
24117: teistöjä. Tie on merkittävä läpikulkutie, lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24118: kylälle on ympäristökeskuksen ja kunnan yhteis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24119: työnä rakennettu kanoottireitistön lähtöpaikka,
24120: joka sekin osaltaan on lisännyt myös ulkopuoli- että hallitus varaisi vuoden 1999 talous-
24121: sen liikenteen määriä. arvioesitystä valmistellessaan riittävän
24122: Ohvanan kylällä toimii koulu, ja koululaisten- määrärahan Ohvanan ja Lotokan paikal-
24123: kin turvallisuuden kannalta tien huonokuntoi- listeiden peruskorjauksen aloittamiseksi jo
24124: suus aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita. ensi vuoden aikana.
24125:
24126: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
24127:
24128: Esa Lahtela /sd
24129: 76 TA 76/1998 vp
24130:
24131: Toivomusaloite 76
24132:
24133:
24134:
24135:
24136: Esa Lahtela /sd: Maljasalmen paikallistien peruskorjaamisesta
24137: Outokummussa
24138:
24139:
24140: Eduskunnalle
24141:
24142: Outokummun kaupungin alueella sijaitseva Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24143: Maljasalmen paikallistie 15654 on pikaisen kor- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24144: jauksen tarpeessa. Tie on pituudeltaan noin 10
24145: kilometriä. Tien vaikutuspiirissä on lähes sata että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24146: pysyvää taloutta ja noin 60 kesämökkikiinteis- Maljasalmen paikallistien peruskorjauk-
24147: töä. Tien liikenne tulee kasvamaan moninkertai- sen aloittamiseksi jo kuluvan vuoden ke-
24148: seksi Vapon ottaessa käyttöön Viurunsuon tur- vään aikana.
24149: vetuotantoalueen.
24150:
24151: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24152:
24153: Esa Lahtela /sd
24154: TA 77/1998 vp 77
24155:
24156: Toivomusaloite 77
24157:
24158:
24159:
24160:
24161: Esa Lahtela /sd ym.: Kymijoki-Mäntyharju-kanavan rakentami-
24162: sen aloittamisesta
24163:
24164:
24165: Eduskunnalle
24166:
24167: Saimaan kanavan vuokra-ajan päättyminen häisen ympäristön kuormittavuuden johdosta
24168: lähestyy yllättävän nopeasti. Suomen olisikin tulevaisuuden kuljetusmuoto, joka erityisesti so-
24169: mahdollisimman nopeasti lähdettävä linjoitta- piikin meille runsaslukuisten järviemme ja joki-
24170: maan tulevaa kanavapolitiikkaansa. Vaikka Sai- reitistön ansiosta. Teollisuuden näkökulmasta
24171: maan kanavan vuokra-aikaa olisikin mahdollis- katsoen erityisesti puunjalostusteollisuus on
24172: ta jatkaa, joka tapauksessa kanava jouduttaisiin myös sidoksissa edullisiin kuljetuksiin pärjätäk-
24173: saneeraamaan lähes kokonaan uuteen asuun. seen maailmanmarkkinoilla. Siitä syystä itäisen
24174: Kustannuksena tällainen remontti tulisi maksa- Suomen osalta kanavan rakentamispäätös antai-
24175: maan lähes saman verran kuin kokonaan uuden si myös tulevaisuuden uskoa raskaammankin
24176: kanavan rakentaminen. teollisuuden investointeihin, joita sinne kipeästi
24177: Nykyistä kanavaa parempana vaihtoehtona kaivataan.
24178: tulisikin vakavasti tutkia mahdollisuus Kymijo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24179: ki-Mäntyharju-kanavan rakentamiseksi. Sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24180: etuna olisi ympärivuotisen avovesiyhteyden
24181: mahdollisuus. Samalla poistuisi se epävarmuus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ky-
24182: myös, mikä venäläisen osapuolen taholta kana- mijoki-Mäntyharju-kanavahankkeen ra-
24183: vamaksujen suhteen on ollut olemassa. kentamisen aloittamiseksi jo vuosituhan-
24184: Vesiliikennejärjestelmät tulevat olemaan vä- nen vaihteessa.
24185:
24186: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24187:
24188: Esa Lahtela /sd Erkki Partanen /sd
24189: 78 TA 78/1998 vp
24190:
24191: Toivomusaloite 78
24192:
24193:
24194:
24195:
24196: Esa Lahtela /sd: Tavarajunayhteyden säilyttämisestä välillä Joen-
24197: suu-Nurmes-Kontiomäki-Oulu
24198:
24199:
24200: Eduskunnalle
24201:
24202: VR on suunnittelemassa ensi kesään mennessä Ko. rata on heikkokuntoinen. Jo useiden vuo-
24203: lopettavansa tavarajunayhteyden välillä Joen- sien ajan kyseiselle rataosuudelle on odotettu val-
24204: suu-Nurmes-Kontiomäki-Oulu. Tätä reittiä tion tukitoimia perusparantamisen aloittami-
24205: pitkin on rahdattu tavaraa Uimaharjusta, Liek- seen.
24206: sasta ja Nurmeksesta. Jatkossa tarkoitus on hoi- Hallituksen odottaisi työllisyydenkin paran-
24207: taa Joensuusta pohjoiseen suuntautuva tavaralii- tamiseksi jo nyt kuluvan vuoden talousarviosta
24208: kenne kierrättämällä se Viinijärven, Siilijärven, kohdentavan riittävät varat Joensuu-Nur-
24209: Iisalmen ja Kontiomäen kautta Ouluun. mes-Kontiomäki-rataosuuden perusparanta-
24210: Välille Nurmes-Kontiomäkijäisi ainoastaan miseen.
24211: jonkin verran raakapuu- ja talkkikuljetuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24212: Kyseisen tavaraliikenneyhteyden lopettamisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24213: voi katsoa olevan lopullinen kuolinisku Nurmek-
24214: sesta pohjoiseen Suuntautuvalle junaliikenteelle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24215: Jos tämä tulisi toteutumaan, se lisäisi passiivi- Joensuu-Nurmes-Kontiomäki-ratayh-
24216: sen mielialan lisääntymistä, samalla se merkitsisi teyden säilyttämiseksi tavaraliikennöinti-
24217: lisää elämisen edellytysten kaventumista Itä- kelpoisena ja että radan peruskorjaus aloi-
24218: Suomessa. tettaisiin jo kuluvan kevään aikana.
24219:
24220: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24221:
24222: Esa Lahtela /sd
24223: TA 79/1998 vp 79
24224:
24225: Toivomusaloite 79
24226:
24227:
24228:
24229:
24230: Reijo Laitinen /sd: Jyväskylän-Haapamäen-Seinäjoen ja Jyväs-
24231: kylän-Haapajärven rataosien kunnostuksesta
24232:
24233:
24234: Eduskunnalle
24235:
24236: Vähäliikenteisten ratojen kunto on monelta huonon kunnon vuoksi sille joudutaan lähivuosi-
24237: osin heikentynyt erityisesti 1970-1980-lukujen na asettamaan nopeusrajoituksia, jotka ovat ai-
24238: niukan rahoituksen vuoksi. Keski-Suomen heuttamassa vakavan esteen rataosalla käyttöön
24239: alueella Jyväskylän-Haapamäen-Seinäjoen otettavan uuden kevytkaluston hyödyntämiselle.
24240: radan ja Jyväskylän-Haapajärven radan kun- Keski-Suomen alueella olisi varattava vähälii-
24241: non heikkeneminen uhkaa suurta osaa maakun- kenteisten ratajaksojen perusradanpitoon 50
24242: nan rataverkosta ja liikennepalveluista. Koh- Mmk:n määräraha.
24243: tuulliset nopeudet ja akselipainot on kyettävä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24244: säilyttämään ja kaikilla olemassa olevilla rata- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24245: osilla on kyettävä hoitamaanjatkoyhteyksiä pal-
24246: veleva paikallisliikenne ja niille luontevasti ohjat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
24247: tavissa oleva tavaraliikene. Erityisesti Jyväsky- tävän määrärahan varaamiseksi talousar-
24248: län-Haapamäen-Seinäjoen rataosan päällys- vioon Keski-Suomen vähäliikenteisten ra-
24249: rakenne tulisi uusia viivyttelemättä. Rataosan tajaksojen perusradanpitohankkeisiin.
24250:
24251: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24252:
24253: Reijo Laitinen /sd
24254: 80 TA 80/1998 vp
24255:
24256: Toivomusaloite 80
24257:
24258:
24259:
24260:
24261: Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Maantien 295 välin Järvelä-Marttila
24262: rakentamisesta
24263:
24264:
24265: Eduskunnalle
24266:
24267: Peruspannustyö välillä Järvelä-Kärkölän kk Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24268: sekä Koskisen Oy:n lautatarha on aloitettu ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24269: valmistunee vuoden 1998 aikana. Tiesuunnitel-
24270: ma pitäisi laatia maantielle 295 esitetylle välille että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
24271: välittömästi, ettei jo aloitettu perusparannustyö teisiin maantien 295 tiesuunnitelman teke-
24272: keskeydy vahvistuneiden tiesuunnitelmien puut- miseksi välille Järvelä-Marttila aina tie-
24273: teeseen. Tien parannustyötä tulisi jatkaa tiehen hen 140 saakka (vanha Helsinki-Lahti-
24274: 140 saakka (vanha Helsinki-Lahti-tie) tie) ja osoittaisi hankkeeseen tarvittavat
24275: määrärahat.
24276: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24277:
24278: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
24279: TA 81/1998 vp 81
24280:
24281: Toivomusaloite 81
24282:
24283:
24284:
24285:
24286: Hannes Manninen /kesk: Rautateiden sähköistämisestä Oulusta
24287: pohjoiseen
24288:
24289:
24290: Eduskunnalle
24291:
24292: Hyvät liikenneyhteydet ovat välttämätön Oulu. Liikenne tapahtuisi junilla, jotka pystyisi-
24293: edellytys elinkeinoelämän kehittymiselle. Perä- vät liikennöimään raideleveyttä muuttaen. Ruot-
24294: meren kaari Raahesta Oulun ja Kemin-Tor- si onkin panostamassa erittäin voimakkaasti
24295: nion kautta Ruotsin Luulajaan muodostaa Eu- mm. ympäristösyistä raideliikenteeseen. Näin
24296: roopankin mittakaavassa merkittävän teolli- tulisi Suomenkin tehdä turvatakseen myös Poh-
24297: suuskeskittymän eli ns. talousbanaanin. Vastaa- jois-Suomen kehitysedellytykset.
24298: vasti Kemistä Rovaniemen ja Kemijärven kautta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24299: Saliaan on suunnitelmissa pohjoinen liikenne- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24300: käytävä Luoteis-Venäjälle. Näidenjärkevä hyö-
24301: dyntäminen tulevaisuudessa edellyttää ratojen että hallitus päättäisi mahdollisimman
24302: sähköistämistä. pian käynnistää rautatien sähköistämisen
24303: Perämeren kaaren alueella kaavaillaan rata- suunnittelun Oulusta Kemin kautta Tor-
24304: osuudella jo olevan suuren tavaraliikenteen li- nioon!Haaparannalle sekä Kemin kautta
24305: säksi henkilöjunaliikennettä välillä Luulaja- Rovaniemelle ja myöhemmin Sailaan.
24306:
24307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24308:
24309: Hannes Manninen lkesk
24310: 82 TA 82/1998 vp
24311:
24312: Toivomusaloite 82
24313:
24314:
24315:
24316:
24317: Tuija Nurmi /kok: Maantien 295 välin Järvelä-Marttila rakenta-
24318: misesta
24319:
24320:
24321: Eduskunnalle
24322:
24323: Perusparannustyö välillä Järvelä-Kärkölän Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24324: kk sekä Koskisen Oy:n lautatarha on aloitettu ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24325: valmistunee vuoden 1998 aikana. Tiesuunnitel-
24326: ma pitäisi laatia maantielle 295 esitetylle välille että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
24327: välittömästi, ettei jo aloitettu perusparannustyö teisiin maantien 295 tiesuunnitelman teke-
24328: keskeydy vahvistuneiden tiesuunnitelmien puut- miseksi välille Järvelä-Marttila aina tie-
24329: teeseen. Tien parannustyötä tulisi jatkaa tiehen hen 140 saakka (vanha Helsinki-Lahti-
24330: 140 saakka (vanha Helsinki-Lahti-tie). tie) ja osoittaisi hankkeeseen määrärahat.
24331:
24332: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
24333: Tuija Nurmi /kok
24334: TA 83/1998 vp 83
24335:
24336: Toivomusaloite 83
24337:
24338:
24339:
24340:
24341: Tuija Nurmi /kok ym.: Valtatie 4:n tieosuuden Lusi-Hartola
24342: kunnostamisesta
24343:
24344:
24345: Eduskunnalle
24346:
24347: Valtatie 4:n numeroinuin siirtyminen Päijän- Ie. Jyväskylään moottoritieltä erkanevan risteyk-
24348: teen länsipuolelta itäpuolelle on lisännyt Iiiken- sen lähestymisramppi on aivan liian lyhyt ja sa-
24349: nevirtoja huomattavasti Lahdesta Heinolaan ja malla hyvin huomaamaton. Hyvin useat Jyväs-
24350: sieltä edelleen mm. Jyväskylään. Liikennevirto- kylän suuntaan aikovat autoilijat ajavat huo-
24351: jen lisääntymisen seurauksena on noussut esille maamattomanja vaikeasti lähestyttävän risteyk-
24352: tarve parantaa tieyhteyttä Lusista Hartolaan, sen ohi.
24353: koska tien kunto ei vastaa lisääntyneen liikenteen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24354: vaatimuksia. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24355: Edellä mainitun tieyhteyden parantaminen
24356: tulisi aloittaa välittömästi, jotta voitaisiin taata että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
24357: liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus. Tien piteisiin valtatie 4:n parantamiseksi tie-
24358: kunnostus tulisi aloittaa risteysjärjestelyn paran- osuudella Lusi-Hartola.
24359: tamisesta moottoritieltä Lusista Jyväskylän tie!-
24360:
24361: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24362:
24363: Tuija Nurmi /kok Timo Ihamäki /kok Tero Mölsä /kesk
24364: Outi Siimes /kok Juha RehuJa /kesk Ulla Juurola /sd
24365: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
24366: 84 TA 84/1998 vp
24367:
24368: Toivomusaloite 84
24369:
24370:
24371:
24372:
24373: Tauno Pehkonen /skl: Posti- ja pankkipalveluiden turvaamisesta
24374:
24375:
24376:
24377: Eduskunnalle
24378:
24379: Postin yksityistäminen on johtanut postitoi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24380: mipaikkojen voimakkaaseen supistumiseen eri- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24381: tyisesti haja-asutusalueilla. Tästä on seurannut
24382: vanhuksille ja liikuntavammaisille huomattavia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pos-
24383: ongelmia. Monilla iäkkäämmillä henkilöillä ei ti- ja pankkipalveluiden turvaamiseksi si-
24384: ole postitoimipaikkojen lakkauttamisen seu- ten, että kaikilla kansalaisilla olisi tasa-
24385: rauksena enää postia eikä pankkia. Taajamissa puolinen mahdollisuus saada posti- ja
24386: asuville posti- ja pankkipalveluiden saaminen on pankkipalveluita ilman lisäkustannuksia.
24387: tuonut myös huomattavan kustannuslisän, kos-
24388: ka he joutuvat käyttämään siihen julkisia kulku-
24389: välineitä ja huomattavan määrän aikaa.
24390:
24391: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24392:
24393: Tauno Pehkonen /skl
24394: TA 85/1998 vp 85
24395:
24396: Toivomusaloite 85
24397:
24398:
24399:
24400:
24401: Pirkko Peltomo /sd: Talvirengaspakon ulottamisesta ulkomailla
24402: rekisteröityihin autoihin
24403:
24404:
24405: Eduskunnalle
24406:
24407: Suomeen saapuvien turistien joukossa eniten liikennekulttuuriin emme voi puuttua kovinkaan
24408: lukumääräänsä ja osuuttaan kasvattanut ryhmä tehokkaasti. Meillä on kuitenkin mahdollisuus
24409: ovat Venäjän Federaation kansalaiset. Venäläis- vaikuttaa venäläismatkaajien autoilun teknisiin
24410: ten maahantulo on erittäin myönteinen ilmiö: ei puitteisiin. Kiireellisimpänä tässä asiassa olisi
24411: ainoastaan kasvaneen turismin mukanaan tuo- talvirengaspakon soveltaminen samoin perustein
24412: ma tulonlisä, vaan myös muu lisääntynyt kanssa- kuin suomalaisiin. Talvirengaspakkoa ei millään
24413: käyminen on tervetullutta. Raja itsenäisen Suo- tavoin voi pitää syrjivänä tai edes loukkaavana:
24414: men ja Venäjän välillä ei tavallisten ihmisten ta- samaa normia sovelletaan oman maan kansalai-
24415: solta katsottuna koskaan ole ollut yhtä avoin, siin. Sanomattakin on selvää, että tällaisen vel-
24416: suhteillemme on tällä tavoin kehittymässä vakaa voitteen muotoilun tulisi olla yleinen eri ulko-
24417: perusta. maalaisryhmien välillä: ei voida puhua Venäjälle
24418: Venäläisten turisti- ja liikematkailun kasvaes- rekisteröidyistä, vaan yleisesti ulkomaisista ajo-
24419: sa kasvaa myös venäläisten autojen määrä Suo- neuvoista.
24420: men liikenteessä. Tämäkin ilmiö on ymmärrettä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24421: väja hyväksyttävä. Venäläisautoiluun liittyy kui- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24422: tenkin eräitä varjopuolia: maidemme liikenne-
24423: kulttuuri on jossain määrin erilainen. Syy tähän että hallitus ryhtyisi ennen marraskuun
24424: on ymmärrettävä, eikä mitenkään toista osa- 1 päivää 1998 toimiin saattaakseen voi-
24425: puolta loukkaava: vähäinen autotiheys ja uusien maan talvirengaspakon kaikille Suomessa
24426: ajajien suuri suhteellinen osuus ovat missä tahan- liikkuville, myös ulkomailla rekisteröidyil-
24427: sa maassa tai kulttuurissa omiaan lisäämään aja- le, henkilöautoille.
24428: misen vaara- ja haittatilanteita. Ulkomaalaisten
24429:
24430: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24431:
24432: Pirkko Peltomo /sd
24433: 86 TA 86/1998 vp
24434:
24435: Toivomusaloite 86
24436:
24437:
24438:
24439:
24440: Kari Rajamäki /sd: Lahden oikoratahankkeen rahoituksen selvittä-
24441: misestä
24442:
24443:
24444: Eduskunnalle
24445:
24446: Lahden oikorata on tarpeen toteuttaa lähim- Lahden oikorataosuuden toteuduttua ovat
24447: pien viiden vuoden aikana. Erityisinä perusteina matka-aikalyhennykset nopeilla junilla noin
24448: ovat rataosuuden Kerava-Riihimäki loppuva puoli tuntia nykyisiin aikatauluihin verrattuna.
24449: liikenteenvälityskyky sekä oikoratahankkeen Tämä edustaa noin puolta Suomen itäradoilla
24450: merkitys Suomen TEN/Pohjolan kolmion kan- aikanaan saavutettavista matka-aikaparannuk-
24451: sainvälisellä käytävällä. Eduskunta on viimeksi sista. Palvelutason parantamisen kannalta on
24452: kiirehtinyt Lahden oikoradan toteuttamista vuo- yhtä merkittävää myös oikoradan mahdollista-
24453: den 1998 budjettimietinnössään. ma junavuorojen lisääminen pääkaupunkiseu-
24454: Lisäraiteet pääkaupunkiseudun kaupunkira- dulta Itä-Suomeen, Hämeeseen ja Pohjanmaalle
24455: doille, mukaan lukien 3. vaihde välillä Tikkuri- suuntautuvassa liikenteessä ja kansainvälisessä
24456: la-Kerava, ovat lähivuosina toteutumassa. Ke- idän liikenteessä.
24457: rava-Lahti-oikoradan kevennys pääradan Lahden oikoratahankkeen lykkääntyminen
24458: kuormituksiin on tarpeen nyt, kunjunaliikennet- sekä Keravan pohjoispuolella olevan pullon-
24459: tä ollaan kehittämässä- kun nopeita junia ote- kaularataosuuden kasvu- ja kehittämisrajoituk-
24460: taan käyttöön ja palvelutason paranemisen myö- set aiheuttaisivat yhteisvaikutuksenaan taloudel-
24461: tä junavuoroja lisätään. Junaliikenteen kasvaes- lisina menetyksinä
24462: sa päärataosuus Keravalta pohjoiseen tarvitaan -mittavia yhteiskunnallisia tappioita. LM:n
24463: yksin Tampereen suunnan kauko-ja lähiliiken- tarveselvityksen yhteydessä on Kerava-Lahti-
24464: teelle. Tampereen ja Kouvolan suunnan matkus- oikoradanja itäverkon osalta laskettu yhteiskun-
24465: tajamäärä on nykyisin 5,5-6 milj. matk./v (kau- nallinen kannattavuus, hyötykustannussuhde on
24466: koliikenne). Vuoteen 2010 tämä kasvaa yli 10 2,5. Kun otetaan huomioon lisäksi se, että oiko-
24467: milj. matkaan/v, josta itäratojen (Savo-Kai- radan rakentaminen vasta mahdollistaa matkus-
24468: nuu, Karja, Vainikkala) suunnan osuus on 4- tajavirtojen ja hyötyjen kasvun Kouvolan ja
24469: 4,5 milj. matk./v. Tampereen suuntien junaliikenteen osalta, on
24470: Suomen rataverkon kehittämiskohteista on Lahden oikorataosuuden hyötykustannussuhde
24471: liikenneministeriön rataverkkotyöryhmä -96 to- merkittävästi korkeampi.
24472: dennut mietinnössään: "Tulevaisuuden rataver- - valtiontaloudelle lisäkustannuksia 0,3-0,5
24473: kossa TEN-rataverkon merkitys korostuu, kos- mrd mk/10 v (15-30 %) oikoradan viivästymi-
24474: ka se sisältää kaikki henkilöliikenteen tärkeät sestä ja hankkeen pitkittymisestä aiheutuvien
24475: rataosat ja valtaosan tavaraliikenteelle tärkeistä kustannustennousun vuoksi
24476: rataosista. TEN-rataverkko jakautuu kolmeen - elinkeinoelämälle menetyksiä kansainväli-
24477: rataluokkaan. Ensimmäisessä rataluokassa ovat sen kilpailukyvyn heikkenemisenä Keski-Eu-
24478: kansainvälisen nopean liikenteen radat: Pohjo- rooppaan nähden.
24479: lan kolmioon kuuluvat rataosat Turku-Helsin- Askettäin valmistuneen yleissuunnittelun jat-
24480: ki-Vainikkala sekä näihin kiinteästi liittyvä ra- kona tehtävien toimenpidepäätöksen pohjaksi
24481: taosa Helsinki-Seinäjoki. Näillä rataosilla on tarpeen tehdä ratkaisut Lahden oikoradan
24482: esiintyy nykyisin kapasiteettipulaa, jonka pää- rahoituksesta. Vaihtoehtona normaalin valtion
24483: kaupunkiseudun kaupunkiradat ja Lahden oiko- budjettirahoituksen rinnalla on julkis-yksityinen
24484: rata aikanaan poistavat." (PPP-) rahoitusmalli, jonka toteuttamismahdol-
24485: Eduskunta on osaltaan vuoden 1998 valtiova- lisuudetja mahdolliset hyödyt on tässä vaiheessa
24486: rainvaliokunnan mietinnössä kiirehtinyt Kera- selvitettävä. Selvitykseen on syytä sisällyttää li-
24487: va-Lahti-oikoradan rakentamista. säksi valtion omaisuuden myyntitulojen suun-
24488: TA 86/1998 vp 87
24489:
24490: taaminen aikaratahankkeeseen ja mahdollinen sen valmistuvan vuoden 1998 syksyyn men-
24491: EU/TEN-hanketuki osarahoituksena. Jotta ai- nessä, ja
24492: kataulussa pysytään, olisi rahoitusselvitysten ol- että hallitus varaisi riittävän määrära-
24493: tava valmiina syksyyn 1998 mennessä. Lahden han kuluvan vuoden talousarvioon Lahden
24494: oikoratahankkeen laajavaikutteisesta merkityk- oikoradan jatkosuunnittelua ja -tutkimuk-
24495: sestä ja kiireellisyydestä pullonkaulahankkeena sia sekä hanketoteutuksen valmistelua var-
24496: johtuu, että Suomen TEN-rataverkolla olisi ra- ten, ja
24497: kentamishanke saatava käyntiin vuoden 1999 että oikoratahankkeen toteutuminen
24498: syksyyn mennessä. pyrittäisiin käynnistämään vuonna 1999,
24499: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- jolloin liikenneministeriö/Ratahallintokes-
24500: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, kus valmistelisi vuoden 1998 aikana tarvit-
24501: tavat rahoitus- ja toteuttamisratkaisut
24502: että hallitus käynnistäisi välittömästi sekä tekisi esityksensä hankkeen aloitta-
24503: Lahden oikoratahankkeen rahoitusselvi- misen edellyttämästä määrärahatarpeesta
24504: tyksen liikenneministeriössä ja edellyttäisi vuodelle 1999.
24505:
24506: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
24507: Kari Rajamäki /sd
24508: 88 TA 87/1998 vp
24509:
24510: Toivomusaloite 87
24511:
24512:
24513:
24514:
24515: Juha RehuJa /kesk ym.: Valtatie 24:n perusparantamisesta välillä
24516: Holma-Kalliola
24517:
24518:
24519: Eduskunnalle
24520:
24521: Valtatien 24 perusparantaminen Lahdesta- hittämishankkeena tiepiirin ja Päijät-Hämeen lii-
24522: Vääksyyn on hyvin kiireellinen, koska tie on ton yhteiseen tieverkon kehittämisohjelmaan
24523: ruuhkautunut ja aiheuttaa Iisääntyvälie asutuk- vuosille 1996-2000.
24524: selle ongelmia. Valtatielle pääsy sivuteiltä on hy- Tarkoituksena on toteuttaa nelikaistainen
24525: vin ongelmallista ja tie aiheuttaa ympäristöhäi- maisematie ja osittain uusi moottoriliikennetie.
24526: riöitä. Kustannusarvio on 130 milj. mk.
24527: Tielle on laadittu oikaisusuunnitelma, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24528: tuo tarvittavan lisäkapasiteetin ja mahdollistaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24529: valtakunnallisen liikenteen sujuvuuden.
24530: Edellä mainittu tieosa on liikenneverkon ta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
24531: voitesuunnitelmissa valtatie. Se palvelee myös piteisiin valtatien 24 välin Holma-Kal-
24532: Lahden kaupunkiseudun sisäistä työmatkalii- liola rakentamisen nopeuttamiseksi aloit-
24533: kennettä. Tien parantaminen on hyväksytty ke- tamalla tiesuunnittelun välittömästi.
24534:
24535: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24536:
24537: Juha RehuJa /kesk Outi Siimes /kok Ulla Juurola /sd
24538: Timo Ihamäki /kok Tuija Nurmi /kok Tero Mölsä /kesk
24539: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
24540: TA 88/1998 vp 89
24541:
24542: Toivomusaloite 88
24543:
24544:
24545:
24546:
24547: Jukka Roos /sd: Sauvon-Pyhäloukkaan tien parantamisesta Tu-
24548: run tiepiirissä
24549:
24550:
24551: Eduskunnalle
24552:
24553: Sauvon ja Salon välisen tieyhteyden paranta- nettä. Erityisen ongelmallista Iiikennöinti on
24554: mista on viime aikoina käsitelty Turun tiepiiris- marras-joulukuussa kelien huononnuttua, jol-
24555: sä. Sauvon ja Halikon kunnat tekivät esityksen loin seudulta kuljetetaan huomattavia määriä so-
24556: siitä, että Sauvosta Saloon suuntautuvaa työ- kerijuurikasta Salon tehtaalle.
24557: matkaliikennettä voitaisiin parantaa korjaamal- Tien korjausta ei ole pidettävä kalliina, sillä
24558: la Sauvo-Pyhäloukas-maantien I8I2. Mainit- vuosisatojen aikana kulttuurimaisemaan sovit-
24559: takoon, että tien peruskorjaus oli merkitty Turun tautunutta väylää ei pidäkään tehdä kovin vaati-
24560: tiepiirin joissakin toimintasuunnitelmissa jo vien kriteereiden mukaisesti. Tien pohjaa tulisi
24561: I980-luvun puolelle. vahvistaa, pahimpia mutkia oikoa ja jyrkimpiä
24562: Tällä hetkellä suhteellisen tiheän työmatkalii- mäennyppyjä madaltaa kunnioittaen ympäris-
24563: kenteen on käytettävä Paimiosta valtatielle I tön työlle asettamia vaatimuksia.
24564: menevää tietä, jolloin matka on 7-8 kilometriä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24565: pidempi kuin jos käytettäisiin nyt puheena ole- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24566: vaa Korpelan-Pöylän kautta menevää tietä.
24567: Nykyisellään tien käyttöä rajoittaa sorapäällys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24568: teisyys ja useat hyvin hankalat mutkat. Jyrkät maantien 1812 peruskorjaamiseksi välillä
24569: mäet vaikeuttavat varsinkin kuorma-autoiiiken- Sauvo-Pyhäloukas.
24570:
24571: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
24572:
24573: Jukka Roos /sd
24574: 90 TA 89/1998 vp
24575:
24576: Toivomusaloite 89
24577:
24578:
24579:
24580:
24581: Sakari Smeds /skl: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Kymen-
24582: laakson ja Etelä-Karjalan alueella
24583:
24584:
24585: Eduskunnalle
24586:
24587: Liikennekuolemat Suomen teillä lisääntyivät papereiden, jarrujen, painorajoitusten ja muiden
24588: tilastokeskuksen mukaan 9 prosentilla viime määräysten valvontaan lisäresursseja. Näistä
24589: vuonna. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan teillä syistä olisi tarpeen tiukentaa ulkomaisten auto-
24590: ja varsinkin välillä Kotka-Hamina-Vaalimaa jen ja rekkojen valvontaa sekä rajalla että maan-
24591: liikenneturvallisuus on huolestuttavasti heiken- teillä mm. lisäämällä poliisi- ja tulliviranomais-
24592: tynyt. Tähän kehitykseen on suuresti vaikuttanut ten resursseja.
24593: ulkomaisten rekkojen ja autojen määrän kasvu. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24594: Huonokuntoiset autot ja jarrut, talvirenkaiden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24595: puuttuminen ja erilainen liikennekulttuuri ovat
24596: aiheuttaneet useita vaaratilanteita ja onnetto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ul-
24597: muuksia. Rajalla tehdyt tehotarkastukset ja au- komaisten rekkojen ja autojen valvonnan
24598: tojen käännyttämiset takaisin kertovat, että jat- lisäämiseksi sekä liikenneturvallisuuden
24599: kuvan valvonnan lisääminen on tarpeen. Varsin- parantamiseksi Kymenlaakson ja Etelä-
24600: kin rekkaliikenteen vilkkauden takia tarvitaan Karjalan alueella.
24601:
24602: Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1998
24603:
24604: Sakari Smeds /skl
24605: TA 90/1998 vp 91
24606:
24607: Toivomusaloite 90
24608:
24609:
24610:
24611:
24612: Hannu Takkula /kesk ym.: Taljajärven paikallistien 19592 kunnos-
24613: tamisesta
24614:
24615:
24616: Eduskunnalle
24617:
24618: Taljajärven paikallistie on Ranuan pisin sora- sestä koko alueelle Tielaitos on joutunut siltä
24619: pintainen paikallistie. Taljajärven paikallistien vähennettyjen taloudellisten resurssien vuoksi
24620: vaikutusalueeseen kuuluvat Toljan, Saukkojär- pudottamaan Taljajärven paikallistien talvi-
24621: venja Rynkänpuolen kylät. Päällystämättömänä Iuokituksen alimpaan kunnossapitoluokkaan.
24622: tie on erittäin huonokuntoinen. Kelirikon aikana Tämän seurauksena tietä ei mm. aurata viikon-
24623: se on paikoin ajokelvoton. loppujen aikana eikä tien pintatasauksiakaan
24624: Toljan-Saukkojärven alueella asuvien kylä- suoriteta, vaan sitä hoidetaan tavanomaisten
24625: läisten ohella paikallistie on säännöllisesti myös kunnossapitomäärärahojen puitteissa. Jotta tie
24626: raskaan liikenteen käytössä. Lisäksi alueella on olisi liikennemäärät sekä matkailun ja yrityselä-
24627: maatiloja sekä matkailupalvelu- ja muita maa- män vaatimukset täyttävässä kunnossa, olisi tie
24628: seutuyrityksiä. sisällytettävä Lapin tieohjelmaan, jotta sille voi-
24629: Erityisesti matkailuyritysten osalta huonot taisiin osoittaa ns. "korvamerkittyä" rahaa. Toi-
24630: tieyhteydet ovat muodostumassa tosiasialliseksi vottavaa tässä olisi myös se, että hallitus lisäbud-
24631: esteeksi kehitettäessä alueen matkailupalveluja. jettia valmistellessaan ottaisi Taljajärven paikal-
24632: Tulevaisuudessa matkailun merkitys vain koros- listien lisäksi laajemminkin huomioon Lapin
24633: tuu alueen elinkeinona. Kylällä on käynnistetty harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien maakun-
24634: EU-rahoitteinen matkailunkehittämisprojekti ja nan teiden tilan ja korottaisi Lapin tiepiirille tule-
24635: Simojoen alueelle tapahtuvan kalastusmatkailun via määrärahoja.
24636: odotetaan merkittävästi lisääntyvän. Vastaavas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24637: ti heikkokuntoista paikallistietä lisäävä kuormi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24638: tus kasvaa. Paikallistien kunnostamistöiden
24639: käynnistämisen myötä turvattaisiin myös paikal- että hallitus sisällyttäisi Taljajärven
24640: lisille maansiirtoyrittäjille ja kuorma-autoilijoille paikallistien kunnostamisen Lapin tieoh-
24641: työnsaantimahdollisuuksia. jelmaan.
24642: Huolimatta paikallistien tärkeästä merkityk-
24643:
24644: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24645:
24646: Hannu Takkula /kesk Hannes Manninen /kesk
24647: Maria Kaisa Aula /kesk Ossi Korteniemi /kesk
24648: 92 TA 91/1998 vp
24649:
24650: Toivomusaloite 91
24651:
24652:
24653:
24654:
24655: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sallan ja Alakurtin välisen rautatieyh-
24656: teyden aikaansaamisesta
24657:
24658:
24659: Eduskunnalle
24660:
24661: Suomen ja Venäjän pohjoisosien yhteistyön maan ratayhteyden avaamista yhteistyössä
24662: kehittäminen edellyttää Sallan rajanylityspaikan Ruotsin ja Venäjän kanssa ja myös Euroopan
24663: avaamisen ja maantien rakentamisen lisäksi rau- unionin kanssa. Tarvittavan noin 350 miljoonan
24664: tatieyhteyden avaamista. Samalla syntyy mah- markan investoinnin voisi suorittaa perustettava
24665: dollisuus myös Ruotsin ja Venäjän sekä laajem- yhteisyritys, jossa olisivat mukana Suomen puo-
24666: minkin muun Euroopan ja Venäjän välisen yh- lelta VR sekä puuta ja malmeja Kuolan alueelta
24667: teistyön lisäämiseen pohjoisalueella. tuovat pohjoiset suuryhtiöt sekä alueelle suun-
24668: Ensivaiheessa tarvittava investointi on rauta- tautumassa olevat suuryhtiöt. Yhtiöön voisivat
24669: tieyhteyden rakentaminen Sallan ja Alakurtin tulla mukaan myös pohjoiset satamat, sillä tie-
24670: välille. Puuttuva radanpätkä on vain noin 70 dossa on, että myös Kemin sataman kautta tulee
24671: kilometriä, jonka jälkeen sekä Suomen että kuljetusyhteyksien paranemisen myötä tapahtu-
24672: Ruotsin rautatiet on saatu yhdistetyksi Mur- maan hyvin paljon kuljetuksia Suomesta ja Eu-
24673: manskin rataan. Tehtyjen selvitysten mukaan roopasta Murmanskin alueelle ja päinvastoin.
24674: kuljetuksia löytyisija nyt tiedossa olevien tarpei- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24675: den pohjalta 2 miljoonaa tonnia vuodessa. On nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24676: myös muistettava, että Kuolan alueella jo käy-
24677: tössä ja tiedossa olevien valtavien malmivarojen että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä toi-
24678: lisäksi Barentsin alueelta on löytynyt kaasuva- menpiteisiin suomalais-ruotsalais-venäläi-
24679: roja. On olemassa myös kasvavat tarpeet huolin- sen yhteisyrityksen perustamiseksi Salla-
24680: takuljetuksille, asuuhan Murmanskin alueella Alakurtti-rataosuuden rakentamiseksi ja
24681: toista miljoonaa ihmistä. näin yhteyden avaamiseksi Murmanskin
24682: Suomen tuleekin ryhtyä aioitteellisesti aja- rataan.
24683:
24684: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24685:
24686: Esko-Juhani Tennilä /va-r
24687: TA 92/1998 vp 93
24688:
24689: Toivomusaloite 92
24690:
24691:
24692:
24693:
24694: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Oulu-Kemi-Rovaniemi-rataosuuden
24695: sähköistämisestä
24696:
24697:
24698: Eduskunnalle
24699:
24700: On olemassa vaara, että rautateiden kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24701: misessä pääpaino jää nopeiden junayhteyksien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24702: rakentamisenjälkeenkin etelään ja pohjoisin osa
24703: Suomesta jää jatkossakin lähes kokonaan kehit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24704: tämistoimien ulkopuolelle. osoittaakseen valtion vuoden 1999 talous-
24705: Onkin ryhdyttävä kehittämään rautatietoi- arvioesityksessä riittävät määrärahat
24706: mintaa myös pohjoisimmassa Suomessa siten, Oulu-Kemi-Rovaniemi-rataosuuden
24707: että aloitetaan viivyttelemättä Oulu-Kemi- sähköistämiseen.
24708: Rovaniemi-rataosuuden sähköistäminen. Koko-
24709: naiskustannuksiksi on arvioitu 350 miljoonaa
24710: markkaa.
24711:
24712: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
24713:
24714: Esko-Juhani Tennilä /va-r
24715: 94 TA 93/1998 vp
24716:
24717: Toivomusaloite 93
24718:
24719:
24720:
24721:
24722: Pentti Tiusanen /vas: Saimaan kanavan peruskorjaamisesta
24723:
24724:
24725:
24726: Eduskunnalle
24727:
24728: Saimaan kanava on merkittävä vesiyhteys, Onkin selvää, että Kymijoen uoman kana-
24729: jonka vuokra-aika päättyy vuonna 2010. Sai- vointi on mahdotonta ilman, että joen pohjan
24730: maan kanavan sulkujen perusparannus on suori- dioksiini- ja furaanipitoiset sedimentit lähtisivät
24731: tettava, jotta kanava pystyy vastaamaan nyky- liikkeelle. Tällöin niinjoen uoman kuin Suomen-
24732: hetken ja tulevaisuuden vaatimuksiin. lahdenkin luonnon tila vaarantuu. Tällä hetkellä
24733: Saimaan kanava on toimiva vesitieyhteys,jon- dioksiinit ovat sedimentoituneet joen pohjan sy-
24734: ka tulevaisuus on asetettu kyseenalaiseksi. Sa- vempiin kerroksiin.
24735: malla sen tulevaisuus on pyritty sitomaan Kymi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24736: joen kanavointiselvitykseen. Kuitenkin on tie- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24737: dossa Kymijoen pohjaan kerrostuneiden dioksii-
24738: nien ja furaanien määrät, joiden suuruusluokka että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
24739: on kymmeniä kiloja, mahdollisesti ne nousevat piteisiin Saimaan kanavan perusparannus-
24740: 100-200 kilogrammaan: Vertailun vuoksi on ta koskevan päätöksen tekemiseksi ja että
24741: mainittava tähän mennessä eniten julkisuutta päätöstä ei kytkettäisi Kymijoen kanava-
24742: saanut dioksiinionnettomuus, Pohjois-Italian selvitykseen eikä Kymijokea kanavoi taisi.
24743: Seveson dioksiinionnettomuuden, jossa vapau-
24744: tui ympäristöön yksi kilogramma dioksiinia.
24745:
24746: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24747:
24748: Pentti Tiusanen /vas
24749: TA 94/1998 vp 95
24750:
24751: Toivomusaloite 94
24752:
24753:
24754:
24755:
24756: Anu Vehviläinen /kesk: Saimaan vesiliikenteen kehittämisestä
24757:
24758:
24759:
24760: Eduskunnalle
24761:
24762: Suomen sisävesillä on luontevia vesireittejä, tenkaan hommaan ryhdy, ellei Suomessa vallitse
24763: joita ei ole haluttu taloudellisesti hyödyntää. Eri- kansallista yhteisymmärrystä sisävesireittien ke-
24764: tyisesti Saimaan vesiliikenteen mahdollisuudet hittämisestä.
24765: olisi arvioitava uudestaan. Esimerkiksi Kymijo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24766: ki-Mäntyharju-kanavaa ei ole sisällytetty Me- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24767: renkulkuhallituksen väyläohjelmaan. Sisävesi-
24768: reitit tuleekin nostaa potentiaalisiksi kehittämis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sai-
24769: hankkeiksi. maan vesiliikenteen kehittämiseksi ja eri-
24770: Ilmeisesti myös Euroopan unioni olisi kiin- tyisesti Kymijoki-Mäntyharju-kanavan
24771: nostunut kehittämään sisävesiväyliä. EU ei kui- rakentamiseksi.
24772:
24773: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24774:
24775: Anu Vehviläinen /kesk
24776: 96 TA 95/1998 vp
24777:
24778: Toivomusaloite 95
24779:
24780:
24781:
24782:
24783: Jukka Vihriälä /kesk: Paikallistien 17027 (Vanhakylä-Kärjenkos-
24784: ki) perusparantamisen loppuun saattamisesta Isojoella
24785:
24786:
24787: Eduskunnalle
24788:
24789: Paikallistien, Vanhakylä-Kärjenkoski, pe- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24790: rusparantaminen on lähtenyt käyntiin Vaasan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24791: tiepiirin toimesta. Tie onkin erittäin tärkeä
24792: alueen asukkaille. On tärkeää, että koko 3,9 että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
24793: km:n pituinen tieosuus peruskorjattaisiin alku- teisiin paikallistien 17027 ( Vanhakylä-
24794: peräisen suunnitelman mukaisesti. Isojoen kun- Kärjenkoski) perusparantamisen loppuun
24795: nan läntisen puolen asukkaat ja Kärjenkosken saattamiseksi Isojoen kunnassa.
24796: kyläseura ovat jo vuosia esittäneet paikallistien
24797: 17027 peruskorjaamista.
24798:
24799: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24800:
24801: Jukka Vihriälä /kesk
24802: TA 96/1998 vp 97
24803:
24804: Toivomusaloite 96
24805:
24806:
24807:
24808:
24809: Jukka Vihriälä /kesk: Takaluoman paikallistien kunnostamisesta
24810: Kuortaneella
24811:
24812:
24813: Eduskunnalle
24814:
24815: Kuortaneen kunnassa oleva Takaluoman pai- uutta yritystoimintaa esimerkiksi matkailun alal-
24816: kallistie on erittäin tärkeä Rantalan kylän asuk- la sekä helpottaisi läpikulku-ja lomaliikennettä.
24817: kaille ja yrityksille. Kylässä on Tilastokeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24818: mukaan yritystalouksia suhteellisesti eniten kai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24819: kista talouksista Etelä-Pohjanmaan muihin ky-
24820: liin verrattuna. Olemassa olevien yritysten ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Ta-
24821: muiden tien käyttäjien lisäksi tien parannus hel- ka/uoman paikallistien kunnostamiseksi
24822: pottaisi kyläläisten mahdollisuuksia kehittää Kuortaneen kunnassa.
24823:
24824: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24825:
24826: Jukka Vihriälä /kesk
24827: 98 TA 97/1998 vp
24828:
24829: Toivomusaloite 97
24830:
24831:
24832:
24833:
24834: Jukka Vihriälä /kesk: Paikallistien Hanhikoski-Malkamäki pe-
24835: ruskorjaamisesta Ylistarossa
24836:
24837:
24838: Eduskunnalle
24839:
24840: Ylistaron kunnassa oleva paikallistie Han- tä toimintaa. Hanhikosken kylätoimikunta kat-
24841: hikoski-Malkamäki, joka on pituudeltaan sookin, että tien peruskonnostaminen tulisi aloit-
24842: 7, 1 km, on tällä hetkellä erittäin vaarallinen sekä taa mahdollisimman pian.
24843: kevyelle että raskaalle liikenteelle. Malkakosken Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24844: rakennustyövoimaa-ajojen vuoksi tien perus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24845: konto on myös huonontunut. Tätä ei ole huo-
24846: mioitu normaalissa kunnossapidossa. Koululais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pai-
24847: kuljetukset on jouduttu tien huonon kunnon kallistien H anhikoski-Maikamäki perus-
24848: vuoksi järjestämään uudelleen, ja tie vaikeuttaa korjaamiseksi Ylistaron kunnassa.
24849: sen vaikutusalueella olevien yrittäjien päivittäis-
24850:
24851: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24852:
24853: Jukka Vihriälä /kesk
24854: TA 98/1998 vp 99
24855:
24856: Toivomusaloite 98
24857:
24858:
24859:
24860:
24861: Jukka Vihriälä/kesk: Nikkolantien kevyen liikenteen väylän raken-
24862: tamisesta Ilmajoella
24863:
24864:
24865: Eduskunnalle
24866:
24867: Ilmajoen kirkonkylässä olevalla Nikkolantiel- Kyläläiset ymmärtävät asian tärkeyden sekä lii-
24868: lä kulkee tiepiirin liikennelaskennan mukaan kenneturvallisuuden että viihtyvyyden kannalta.
24869: päivittäin noin 800 kulkuneuvoa. Tie onkin erit- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24870: täin vilkasliikenteinen ja vaarallinen jalankulki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24871: joille ja mm. kuntoilijoille. Liikenne näyttää kas-
24872: vavan mm. Alajoen kehittymisen myötä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24873: Röyskölän kyläseura on toiminut aktiivisesti ke- Nikkolantien kevyen liikenteen väylän ra-
24874: vyen liikenteen väylän saamiseksi Nikkolantielle. kentamiseksi Ilmajoen kunnassa.
24875:
24876: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24877:
24878: Jukka Vihriälä /kesk
24879: 100 TA 99/1998 vp
24880:
24881: Toivomusaloite 99
24882:
24883:
24884:
24885:
24886: Jukka Vihriälä /kesk: Maantien 7034 (Lapua-Kitinoja) peruskor-
24887: jaamisesta välillä Malkamäki-Simpsiö
24888:
24889:
24890: Eduskunnalle
24891:
24892: Simpsiön laskettelukeskuksesta Karhumä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24893: keen noin 5 km:n pituinen tieosuus on erittäin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24894: heikkokuntoinen ja erityisesti kelirikkoaikana
24895: lähes ajokelvottomassa kunnossa. Alueen asuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24896: kaille ja kaikelle liikenteelle olisi välttämätöntä, maantien 7034 (Lapua-Kitinoja) tien
24897: että tie saataisiin mitä pikimmin peruskorjatuksi. peruskorjaamiseksi välillä Malkamäki-
24898: Lapuan kaupunki on omalta osaltaan suhtautu- Simpsiö.
24899: nut myönteisesti tien peruskorjaukseen.
24900:
24901: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24902:
24903: Jukka Vihriälä /kesk
24904: TA 100/1998 vp lOI
24905:
24906: Toivomusaloite 100
24907:
24908:
24909:
24910:
24911: Jukka Vihriälä lkesk: Uuden tien rakentamisesta Ilmajoella välille
24912: Rengonkylä-Honkakylä
24913:
24914:
24915: Eduskunnalle
24916:
24917: Nykyinen liikenneyhteys välillä Rengonky- Ie ja sinne suuntautuvalle liikenteelle sekä palve-
24918: lä-Honkakylä kulkee paikallistien kautta, joka lisi alkupäästään Seinäjoen lentokentän sisään-
24919: on kunnoltaan huono. Tiellä on varsin vilkas tulotienä ja selkeyttäisi lentokenttäalueen yritys-
24920: liikenne, joka pääosiltaan on kauttakulkuliiken- toiminnan sijoittumista ja rakentumista.
24921: nettä Peräseinäjoen ja Ilmajoen suunnista. Uusi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24922: tie Rengonkylä-Honkakylä,joka tarkoittaa ns. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24923: Alasentien jatketta kantatieltä 64 Seinäjoki-Pe-
24924: räseinäjoki-tiellä. Tien pituus on noin 6---7 kilo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24925: metriä. Uusi tie olisi yksi Ilmajoen sisääntuloteis- uuden tien rakentamiseksi Ilmajoella vä-
24926: tä ja se toimisi varteenotettavana liikenneväylä- lille Rengonkylä-Honkakylä.
24927: nä Alavuden ja Peräseinäjoen suunnasta tuleva!-
24928:
24929: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
24930:
24931: Jukka Vihriälä /kesk
24932: 102 TA 101/1998 vp
24933:
24934: Toivomusaloite 101
24935:
24936:
24937:
24938:
24939: Jukka Vihriälä /kesk: Paikallistien 17479 (Varismäki-Kiikeri)
24940: peruskorjaamisesta Ilmajoella
24941:
24942:
24943: Eduskunnalle
24944:
24945: Ns. Könnin-Kiikerin paikallistie 17479 Il- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24946: majoen kunnassa on erittäin huonokuntoinen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24947: Sen varrella asuu lypsykarja-, sika-, broilertalou-
24948: teen ja viljantuotantoon erikoistuneita viljelijöi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pai-
24949: tä. Tiellä on erittäin runsas raskas liikenne, mikä kallistien 17479 ( Varismäki-Kiikeri) pe-
24950: erityisesti kelirikkoaikoina tuottaa suuria ongel- ruskorjaamiseksi Ilmajoen kunnassa.
24951: mia tien käyttäjille.
24952:
24953: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
24954:
24955: Jukka Vihriälä /kesk
24956: TA 102/1998 vp I03
24957:
24958: Toivomusaloite 102
24959:
24960:
24961:
24962:
24963: Jukka Vihriälä /kesk: Maantien 699I (Lapua-Mikkilä) peruskor-
24964: jaamisen loppuun saattamisesta
24965:
24966:
24967: Eduskunnalle
24968:
24969: Maantietä 6991 (Lapua-Mikkilä) on perus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24970: parannettu ja kunnostettu sekä Lapuan suunnas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24971: ta että Kuortaneen suunnasta. Pitäjien rajalla on
24972: kuitenkin noin 5 km:n pituinen matka edelleen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24973: erittäin heikkokuntoinen ja kunnostamatta. Ns. maantien 6991 ( Lapua-Mikkilä) perus-
24974: Vasunmäen tie on vuosikymmeniä ollut perus- korjauksen loppuun saattamiseksi.
24975: korjauksen alaisena. Olisi tärkeää, että loppuosa
24976: tiestä saataisiin vihdoinkin peruskorjattua ja
24977: päällystettyä.
24978:
24979: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
24980:
24981: Jukka Vihriälä /kesk
24982: 104 TA 103/1998 vp
24983:
24984: Toivomusaloite 103
24985:
24986:
24987:
24988:
24989: Matti Vähänäkki /sd: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
24990:
24991:
24992:
24993: Eduskunnalle
24994:
24995: Neuvostoliiton tultua lakkautetuksi ja Suo- vähentäneet holtitonta ajotapaa eivätkä mainit-
24996: men liityttyä Euroopanunioniin on ulkomaalais- tavasti parantaneet ajoneuvojen kuntoakaan sa-
24997: ten ajoneuvojen liikennöinti maassamme räjäh- man kuljettajan tullessa seuraavan kerran maa-
24998: dysmäisesti lisääntynyt. Aluekohtaisena esi- hamme.
24999: merkkinä mainittakoon, että pelkästään Vaali- Liikennekriisialueilla asuvien ihmisten, liiken-
25000: maan rajanylityspaikan kautta tuli maahamme nealan yrittäjien sekä autonkuljettajien keskuu-
25001: viime vuonna 1997 noin 3 500 moottoriajoneu- desta on useissa yhteyksissä tuotu esiin seuraavat
25002: voa vuorokaudessa, joista rekkoja oli noin 800- kaksi lainsäädännöllistä uudistusta, jotka toteu-
25003: 1 000, näistä venäläisiä n. 2/3 ja suomalaisia n. tuessaan saattaisivat osaltaan huomattavastikin
25004: 1/3, muunmaalaisia vain pieni määrä. Niin ikään parantaa liikenneturvattomuutta:
25005: ovat liikematkailu ja turistiliikenne lisääntyneet 1) Talvirengaspakko ulkomaalaisille autoille
25006: suuresti niin lännestä kuin idästäkin. on saatava voimaan pian eikä vasta tämän vuo-
25007: Tapahtunutta muutosta on tietysti tervehdit- den loppupuolella, kuten julkisuudessa on ker-
25008: tävä tyydytyksellä, itärajan avautumista ja länsi- rottu.
25009: liikenteen lisääntymistähän olemme jo vuosi- 2) On tutkittava mahdollisuudet sakko- ja ri-
25010: kymmeniä odotelleet. Valitettavasti ulkomaa- kesakkomääräyksien muuttamiseen siten, että
25011: laisten liikennöinti on aiheuttanut myös kielteisiä seuraamus on perittävissä heti esim. maantiellä,
25012: ilmiöitä eräillä alueilla. Erityisesti suurten rajan- kun liikennerikkomus on todettu. Näin varsinkin
25013: ylityspaikkojen lähialueilla tapahtuva ja niistä jos on aihetta olettaa, että asianomainen on pian
25014: eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin suuntau- siirtymässä ulkomaille tai aikoo muuten pyrkiä
25015: tuva liikenne on merkittävästi vaarantunut. En- välttämään maksua. Ohjeita tähän säätelyyn lie-
25016: tistä huomattavasti enemmän on esiintynyt tieltä nee saatavissa niistä Keski- ja Etelä-Euroopan
25017: suistumisia ja nokka- ym. kolareita niissä muka- EU-maista, joissa esitetyn kaltainen järjestelmä
25018: na olleiden vammautumisineen ja kuolemanta- on voimassa ja josta suomalaisillakin kuljettajilla
25019: pauksineen, puhumattakaan suurista taloudelli- on kokemuksia. Mielestäni uudistuksiin tulisi
25020: sista vahingoista. Edellä viitatuilla alueilla ja lii- pyrkiä, vaikka se aiheuttaisi suuriakin muutok-
25021: kenneväylillä ovatkin paikalliset asukkaat konk- sia sakotusjärjestelmäämme.
25022: reettisesti tunteneet liikenneturvallisuuden koh- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25023: daltaan suuresti vähentyneen jokapäiväisessä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25024: elämässään. Syiksi lisääntyneeseen liikennerau-
25025: hattomuuteen on mainittu riittämätön poliisival- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
25026: vonta, ulkomaalaisten ajoneuvojen huonokun- kenneturvallisuuden parantamiseksi no-
25027: toisuus ja ulkomaalaisten kuljettajien suomalai- peuttamalla ulkomaalaisten autojen talvi-
25028: sista suuresti poikkeava ajokulttuuri. Hyvin rengaspakon voimaantuloa sekä tehosta-
25029: usein on myös todettu, etteivät ulkomaalaisille malla sakkojen perintää.
25030: annetut rangaistusmääräykset tai rikesakot ole
25031:
25032: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25033:
25034: Matti Vähänäkki /sd
25035: TA 104/1998 vp 105
25036:
25037: Toivomusaloite 104
25038:
25039:
25040:
25041:
25042: Juhani Alaranta /kesk: Maatalousyrittäjien aseman helpottamisesta
25043:
25044:
25045:
25046: Eduskunnalle
25047:
25048: Suomalaiset ruoantuottajat ovat vaikeassa nyt kuluttaja. Siksi yhteiskunnan tulisi vastata
25049: asemassa. Suomen ED-jäsenyyden seurauksena, siitä haitasta, joka hintojen laskusta ruoantuot-
25050: niin sanotun siirtymäkauden loputtua, maatilo- tajille aiheutuu, ja helpottaa kotimaisin korvauk-
25051: jen tulokehitys romahtaa. Työmäärä on tiloilla sin maatalousyrittäjien vaikeaa tilannetta.
25052: lisääntynyt, mutta käteenjäävät ansiot ovat pie- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25053: nentyneet. Esimerkiksi Oulun maaseutukeskus nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25054: on selvittänyt, että maidontuotantotilojen netto-
25055: tulot ovat laskeneet 15 prosenttia ja niin sanotun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
25056: välitysvasikkatuotannon tulot peräti 56 prosent- piteisiin maatalousyrittäjien vaikean ase-
25057: tia. Porsastuotantotiloilla tulot alentuivat kol- man helpottamiseksi.
25058: manneksen. Tuottajahintojen laskusta on hyöty-
25059:
25060: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25061:
25062: Juhani Alaranta /kesk
25063: 106 TA 105/1998 vp
25064:
25065: Toivomusaloite 105
25066:
25067:
25068:
25069:
25070: Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Lapin vajaatuottoisten metsien kun-
25071: nostamisesta annetun lain voimassaolon jatkamisesta
25072:
25073:
25074: Eduskunnalle
25075:
25076: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami- pensaatio kohdentuisijuuri niille paikkakunnille
25077: seksi säädetyn niin sanotun Lapin lain voimassa- ja ammattiryhmille, jotka suojelun takia kärsivät
25078: olo päättyy vuoden 1998 lopussa. Laki on tähän menetyksiä.
25079: asti osoittanut tarpeellisuutensa. 1990-luvun aikana metsänparannusvarojen
25080: Vajaatuottoisten metsien pinta-alaa on Lapis- niukkuus sekä alan ED-rahoituksen Lapin kan-
25081: sa saatu lain voimassaoloaikana pienennetyksi, nalta epäsopivat ehdot ovat hidastaneet metsien
25082: mutta edelleenkin niiden osuus Lapissa on sel- kunnostustyötä ja kasanneet uudistamisrästejä.
25083: västi suurempi kuin Etelä-Suomessa. Tätä osoit- Tästäkin syystä Lapin lain jatkaminen on perus-
25084: taa sekin, että yksityismetsien hakkuumahdolli- teltua.
25085: suuksista yli 70 prosenttia kertyy Lapissa pääte- Hallituksen tuleekin aloittaa valmistelu Lapin
25086: hakkuukohteista. Vajaatuottoisten metsien lain jatkamiseksi viidellätoista vuodella. Lisäksi
25087: uudistaminen edellyttää Lapissa metsänparan- lain piiriin hyväksyttävien kohteiden rajausta tu-
25088: nuksessa myös viljelypainotteista tukimuotoa, lisi väljentää.
25089: koska keskimääräiset uudistamiskustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25090: ovat kovin korkeat verrattuna kohteista saatuun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25091: kantorahatuloon. Ilman Lapin lain mukaista
25092: tukea metsät jäävät uudistamatta. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25093: Uutena perusteluna Lapin lainjatkamiselle on piteisiin Lapin vajaatuottoisten metsien
25094: vanhojen metsien suojelun aiheuttamien haitto- kunnostamisesta annetun lainjatkamiseksi
25095: jen kompensointi. Vanhojen metsien suojelun viidellätoista vuodella ja lain piiriin hyväk-
25096: kompensaatiotyöryhmä onkin jo esittänyt Lapin syttävien kohteiden rajausten väljentämi-
25097: lain jatkamista vuoteen 2004 saakka. Näin kom- seksi.
25098:
25099: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
25100:
25101: Maria Kaisa Aula /kesk Hannes Manninen /kesk Hannu Takkula /kesk
25102: TA 106/1998 vp 107
25103:
25104: Toivomusaloite 106
25105:
25106:
25107:
25108:
25109: Toimi Kankaanniemi /skl: Kuttutalouden edistämisestä
25110:
25111:
25112:
25113: Eduskunnalle
25114:
25115: Kuttu on menneinä aikoina ollut tärkeä koti- Valtion tulisi rahoittaa kuttukonsulentin
25116: eläin erityisesti itäisessä Satakunnassa ja Iounai- paikkaaminen ja nostaa kuttutalous myös EU:n
25117: sella Pirkanmaalla, lähinnä Vammalan seudulla. maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä
25118: Olipa kuttu entisen Tyrvään kunnan vaakuna- voimakkaasti esille.
25119: eläinkin ja komeilee yhä Kiikoisten kunnan vaa- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25120: kunassa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25121: Kutun maidosta saadaan terveellistä juustoa.
25122: Väitetään myös, että kutunmaito sellaisenaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kut-
25123: parantaa jopa syöpäsairauksista. tutalouden edistämiseksi varaamalla ra-
25124: Kuttujen määrä on viime vuosina vähentynyt, hoituksen kuttukonsulentin paikkaamista
25125: koska kuttutaloudesta ei ole varsinkaan valtio- varten ja kuttukulttuurin vahvistamiseksi
25126: vallan puolella kannettu riittävää huolta. Erityis- myös EU·n maatalouspolitiikan uudistuk-
25127: toimenpiteitä tarvitaankin kuttukulttuurin nos- sen yhteydessä.
25128: tamiseksi sille kuuluvaan arvoon. Samalla on
25129: luonnollisesti otettava huomioon myös pukki,
25130: sillä kutulla ei ole tulevaisuutta ilman pukkia.
25131:
25132: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25133:
25134: Toimi Kankaanniemi /skl
25135: 108 TA 107/1998 vp
25136:
25137: Toivomusaloite 107
25138:
25139:
25140:
25141:
25142: Toimi Kankaanniemi /skl: Viljelijöiden kansallisten EU-tukien mak-
25143: satuksen nopeuttamisesta
25144:
25145:
25146: Eduskunnalle
25147:
25148: Maatalouden harjoittajien toimeentulon kan- Hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin toimenpi-
25149: nalta sekä EU- että kansallisten tukien merkitys teisiin niin keskus-, alue- kuin paikallistasoilakin
25150: on erittäin suuri, koska tuotteista saatavat hinnat tukien maksatusten nopeuttamiseksi.
25151: eivät usein vastaa edes tuotantokustannuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25152: Tukien maksatuksen viivästyminen on ollut erit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25153: täin vakava ongelma viljelijöille. Maksatus on
25154: muun muassa tarkastusten vuoksi lykkääntynyt että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25155: hyvin lähelle vuoden loppua. Näin tapahtui piteisiin maatalouden kansallisten ja EV-
25156: muun muassa vuonna 1997. tukien maksatuksen nopeuttamiseksi.
25157:
25158: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25159:
25160: Toimi Kankaanniemi /skl
25161: TA 108/1998 vp 109
25162:
25163: Toivomusaloite 108
25164:
25165:
25166:
25167:
25168: Toimi Kankaanniemi /skl: Nuorten metsien hoitotöiden lisäämisestä
25169:
25170:
25171:
25172: Eduskunnalle
25173:
25174: Suomen metsätalouden yksi kipeimmistä on- tyä myös toimenpiteisiin harvennushakkuupuun
25175: gelmista on nuorten metsien hoidon puutteet. käytön lisäämiseksi sekä energiantuotannossa
25176: Hoito vaatii paljon työtä ja tulee siksi kalliiksi. että muutoin.
25177: Siinä kertyvä puu ei kelpaa ostajille, joten talou- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25178: dellisesti se on lyhyellä tähtäyksellä metsänomis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25179: tajalle kannattamatonta. Jos hoitotöitä ei no-
25180: peasti lisätä, taloudelliset menetykset tulevaisuu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25181: dessa ovat sekä metsänomistajille, teollisuudelle piteisiin nuorten metsien hoitotöiden lisää-
25182: että koko kansantaloudelle erittäin suuret. Hoi- miseksi mm. työllisyysvaroin ja puun käyt-
25183: totöihin tulisi ohjata nykyistä enemmän muun töä lisäämällä.
25184: muassa työllisyysvaroja. Valtiovallan tulee ryh-
25185:
25186: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25187:
25188: Toimi Kankaanniemi /skl
25189: 110 TA 109/1998 vp
25190:
25191: Toivomusaloite 109
25192:
25193:
25194:
25195:
25196: Armas Komi /kesk: Maatalouden tulokehityksen turvaamisesta
25197:
25198:
25199:
25200: Eduskunnalle
25201:
25202: Tulopoliittisen kokonaissopimukseen saatiin jua, esimerkiksi tilojen lukumäärän nopean ale-
25203: syksyllä 1997laaja pohja. Sopimuksen ajankoh- nemisen suhteen. Aktiivitiloja on enää noin
25204: ta, ennen päätöstä vuoden 1998 valtion talousar- 90 000 kpl ja maatalouden tulot ovat laskeneet.
25205: viosta, huomioitiin, ja se lienee tuonut lisävaloa Eurostatin ennusteen mukaan Suomen maa-
25206: palkansaajien veroratkaisuihin. talouden tulot pienenivät 3,7 prosenttia viime
25207: Maatalouden osalta tällainen etukäteen huo- vuonna.
25208: miointi jäi pois ja vuoden 1998 tulokehityksen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25209: osalta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25210: Maatalouden tulokehitys ei ole hintojen osalta
25211: ollut suotuisaa. Lisäuhkana koetaan Agenda että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25212: 2000:ssa esitetyt muutokset maataloustuotteiden maatalouden tulokehityksen turvaamisek-
25213: hintoihin. Maatalouden rakennemuutos on ra- si.
25214:
25215: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25216:
25217: Armas Komi /kesk
25218: TA 110/1998 vp 111
25219:
25220: Toivomusaloite 110
25221:
25222:
25223:
25224:
25225: Ossi Korteniemi /kesk: Lapin vajaatuottoisien metsien kunnostami-
25226: sesta annetun lain voimassaolon jatkamisesta
25227:
25228:
25229: Eduskunnalle
25230:
25231: Lapin vajaatuottoisien metsien kunnostami- suuttammeja turvataan puuhuolto myös tulevai-
25232: sesta annetun määräaikaisen lain eli ns. Lapin suudessa. Tämä on erityisen tärkeää Lapissa,
25233: lain (1 057/1982) voimassaoloaika loppuun vuo- missä on menetetty vanhojen metsien suojeluun
25234: den 1998 lopussa. Lapissa on kuitenkin edelleen huomattava määrä metsiä.
25235: runsaasti tarvetta ylimääräiseen tehostettuun Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25236: yksityismetsien metsänparannustoimintaan. Sik- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25237: si lain voimassaoloaikaa tulisijatkaa 15 vuodella.
25238: Näin voitaisiin turvata metsänparannustöiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25239: täysipainoinen jatkuminen myös tulevina vuosi- Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta-
25240: na. Tällä toimenpiteellä olisi myös huomattava misesta annetun lain ( 105711982) Voimas-
25241: työllisyysvaikutus. On syytä korostaa, että met- saoloajan jatkamiseksi vuoden 2013 lop-
25242: sänparannustöillä kasvatetaan kansallisomai- puun.
25243:
25244: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
25245:
25246: Ossi Korteniemi /kesk
25247: 112 TA 111/1998 vp
25248:
25249: Toivomusaloite 111
25250:
25251:
25252:
25253:
25254: Esa Lahtela /sd: Luonnontuotealan ammattikoulutuksen järjestä-
25255: misestä
25256:
25257:
25258: Eduskunnalle
25259:
25260: Suomalaisissa metsissä kasvaa metsän ohella kokonaan luonnontuotealan ammattikoulutus.
25261: taloudellisestikin mittava määrä erilaisia luon- Tämä asia tulisi mitä pikimmin saattaa kuntoon.
25262: nontuotteita, marjoja, sieniä, yrttejä ym. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25263: hetkellä 90 prosenttia yrteistä ja mausteista on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25264: tuontitavaraa. Maassamme on lukuisia pieni-
25265: muotoisia hankkeita liittyen luonnontuotealasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25266: saatavien mahdollisuuksien parempaan hyödyn- luonnontuotealan ammattikoulutuksen
25267: tämiseen. Ala on osaamisen ja verkottumisen käynnistämiseksi sekä muutoinkin luon-
25268: osalta vasta alkutaipaleella. Yhtenä merkittävä- nontuotealan voimavarojen täysimääräi-
25269: nä puutteena on se, että maastamme puuttuu seksi hyödyntämiseksi.
25270:
25271: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25272:
25273: Esa Lahtela /sd
25274: TA 112/1998 vp 113
25275:
25276: Toivomusaloite 112
25277:
25278:
25279:
25280:
25281: Tero Mölsä /kesk: Maatalouden tukijärjestelmän valvonnasta
25282:
25283:
25284:
25285: Eduskunnalle
25286:
25287: EU:hun liittyminen toi Suomen maatalouteen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25288: tukijärjestelmiä, jotka laajuudeltaan ja moni- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25289: mutkaisuudeltaan ovat aikaisemmin käytettyjä
25290: kansallisia tukijärjestelmiä vaikeammin hallitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
25291: vissa ja valvottavissa. Näyttääkin selvältä, että joilla voidaan estää viljelijöille kuuluvien
25292: Suomen poikkeuksellisen alhaiset tuottajahinnat tukien valuminen ns. väliportaiden tas-
25293: ovatkin osaltaan seurausta tukien käyttämisestä kuun.
25294: keinotekoisesti alentamaan varsinaista tuottaja-
25295: hintaa.
25296: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25297:
25298: Tero Mölsä /kesk
25299: II4 TA 113/1998 vp
25300:
25301: Toivomusaloite 113
25302:
25303:
25304:
25305:
25306: Tero Mölsä /kesk: Viljelijöiden tulotason saattamisesta ED-sopi-
25307: muksen edellyttämälle tasolle
25308:
25309:
25310: Eduskunnalle
25311:
25312: Maatalouden ED-sopimuksesta on poikettu suorastaan romahtanut ED-sopimuksen edellyt-
25313: keskeiseltä osin Ieikkaamalla sopimukseen liitty- tämästä tasosta.
25314: vää kansallista tukiosuutta 750 milj. markalla. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25315: Sopimuksen edellyttämä tuottajahintataso ei ole nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25316: toteutunut, eivätkä tuotantokustannukset ole
25317: laskeneet sopimuksessa oletetulla tavalla. Kaikki että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25318: edellä mainittu on johtanut siihen, että Suomessa Suomen EU-sopimuksen saattamiseksi so-
25319: viljelijöiden tulotaso ei ole kehittynyt muiden pimuksen edellyttämälle tasolle.
25320: ED-maiden tavoin, vaan päinvastoin tulotaso on
25321:
25322: Helsingissä II pä_ivänä helmikuuta I998
25323:
25324: Tero Mölsä /kesk
25325: TA 114/1998 vp 115
25326:
25327: Toivomusaloite 114
25328:
25329:
25330:
25331:
25332: Tauno Pehkonen /skl: Maatalouden lomittajatoiminnan turvaami-
25333: sesta
25334:
25335:
25336: Eduskunnalle
25337:
25338: Kuluneella eduskuntakaudella hallitus on lei- tulotasoa. Liian nopeasta leikkausaikataulusta
25339: kannut maatalouden lomittajatoiminnasta sa- on seurauksena ammattitaitoisten lomittajien
25340: toja miljoonia markkoja. Tästä on seurauksena, väheneminen. Tämä on lisännyt maatalousväes-
25341: että useat kunnat ovat tehneet lomittajaviroista tön uupumustapauksia sekä mielenterveydellisiä
25342: määräaikaisia tai tuntitöinä toteutettavia. Am- ongelmia.
25343: mattitaitoisten lomittajien määrä vähenee jatku- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25344: vasti epävakaiden työsuhteiden vuoksi ja am- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25345: mattitaidottomien lomittajien määrä kasvaa no-
25346: peasti. Töiden jättäminen työvoimatoimistosta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25347: palkatuille on lähes mahdotonta ilman, että jat- maatalouslomittajien määrän ja laadun
25348: kuvasti kantaisi lomallaan huolta tilastaan. turvaamiseksi kaikissa kunnissa ja riittä-
25349: Maatalouden tukien leikkaaminen on toteutettu vien määrärahojen ohjaamiseksi tasapuoli-
25350: liian nopeasti ottamatta huomioon kasvavia tuo- sesti kaikille tiloille.
25351: tantokustannuksia sekä jatkuvasti pienenevää
25352:
25353: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
25354: Tauno Pehkonen /skl
25355: 116 TA 115/1998 vp
25356:
25357: Toivomusaloite 115
25358:
25359:
25360:
25361:
25362: Tauno Pehkonen /skl: EU-olojen maatalousväestölle aiheuttaman
25363: henkisen uupumisen syiden selvittämisestä
25364:
25365:
25366: Eduskunnalle
25367:
25368: Englannissa, mm. Edinburgin yliopistossa, on rittaa tutkimus niiden syistä ja siitä, kuinka ne
25369: tehty tutkimus maanviljelijöiden sopeutumisesta voidaan poistaa.
25370: ED-oloihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että EU:n Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25371: tuoma byrokratia aiheuttaa henkisiä paineita sii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25372: nä määrin, että viljelijöiden keskuudessa itse-
25373: murhat ovat lisääntyneet kaksinkertaisesti mui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
25374: hin ammattiryhmiin nähden. Suomessa on myös vityksen laatimiseksi maatalousväestön
25375: maatalousväestön keskuudessa havaittu lisään- henkisen uupumisen syistä EU:n aikana ja
25376: tyvää uupumusta ja masennusta EU:n aikana. ohjelman aikaansaamiseksi tarvittavista
25377: Siksi tulisi ministeriön toimesta viipymättä suo- toimenpiteistä.
25378:
25379: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25380:
25381: Tauno Pehkonen /skl
25382: TA 116/1998 vp 117
25383:
25384: Toivomusaloite 116
25385:
25386:
25387:
25388:
25389: Erkki Pulliainen /vihr: Pohjois-Suomen järvialueiden kalatalouden
25390: kehittämisestä
25391:
25392:
25393: Eduskunnalle
25394:
25395: Pohjois-Suomessa (Oulun ja Lapin lääneissä) Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25396: on suurehkojajärvialueita,joiden kalataloudelli- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25397: sia mahdollisuuksia ei ole käytetty niiden kalas-
25398: tojen tuoton sallimissa rajoissa hyväksi. Jotta että hallitus laatisi nykytilan kartoituk-
25399: nämä mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää, on seen perustuvan Pohjois-Suomen järvi- ja
25400: nykytilanne kartoitettava tarkoin ja laadittava allasalueiden kalastojen hyödyntämisen
25401: hyödyntämisen parannussuunnitelma. Tämä kehittämissuunnitelman.
25402: tehtävä kuuluu valtiolle, sillä yksityisin toimin se
25403: ei toteudu rahan ja toimijan puutteen takia.
25404:
25405: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
25406:
25407: Erkki Pulliainen /vihr
25408: 118 TA 117/1998 vp
25409:
25410: Toivomusaloite 117
25411:
25412:
25413:
25414:
25415: Erkki Pulliainen /vihr: Nurmirehutuotannon tukemisesta Pohjois-
25416: Suomessa
25417:
25418:
25419: Eduskunnalle
25420:
25421: Maitotaloudella on Pohjois-Suomen maata- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25422: loudessa ratkaisevan tärkeä merkitys. Rehuvil- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25423: jan hinnan alentuminen ja nurmituen alhaisuus
25424: ovat lisäämässä viljan osuutta lypsylehmien ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25425: vitsemuksessa eli märehtijöistä ollaan tekemässä nurmituen markkamäärän korottamiseksi
25426: näin ravitsemusmielessä yksimahaisia eläimiä. C-alueilla märehtijöiden oikean ruokinnan
25427: Näin ei saa tapahtua. Nurmituen määrää on nos- varmistamiseksi.
25428: tettava niin, että nurmirehun osuus nousee lypsy-
25429: lehmien ravitsemuksessa sille kuuluvaan merki-
25430: tykseen.
25431:
25432: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25433:
25434: Erkki Pulliainen /vihr
25435: TA 118/1998 vp 119
25436:
25437: Toivomusaloite 118
25438:
25439:
25440:
25441:
25442: Aulis Ranta-Muotio /kesk: EU:n maataloustukien maksamisesta
25443:
25444:
25445:
25446: Eduskunnalle
25447:
25448: Euroopan unionin jäsenyyden myötä merkit- tusjärjestelmät on pystyttävä järjestämään niin,
25449: tävä osa maatalousyrittäjien tuloista koostuu ettei viljelijöille aiheudu kohtuutonta haittaa
25450: EU:lta ja kansallisista varoista maksettavista maksujen viivästymisen johdosta.
25451: tuista. Tuet saadakseen on täytettävä hakemuk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25452: set määräpäivään mennessä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25453: Maataloushallinnon tekemät ristiintarkistuk-
25454: set ja niiden ajoitus on aiheuttanut esim. viime että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25455: vuonna ko. tukien maksun monille viljelijöille EU:n maataloustukien maksatuksen hoi-
25456: vasta joulukuussa. Tarkastustoiminta ja maksa- tamiseksi kaikille viljelijöille ajallaan.
25457:
25458: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25459:
25460: Aulis Ranta-Muotio /kesk
25461: 120 TA 119/1998 vp
25462:
25463: Toivomusaloite 119
25464:
25465:
25466:
25467:
25468: Sakari Smeds /skl: Maatalouden kansallisen tuen lisäämisestä
25469:
25470:
25471:
25472: Eduskunnalle
25473:
25474: Suomen liittyminen Euroopan unioniin ai- vää tukemista ja tuen oikeudenmukaista koh-
25475: heutti suuria rakenteellisia muutoksia ja tulon- dentamista. Maatalouden tukipolitiikalla voi-
25476: menetyksiä maanviljelijöille. Unionin komissio daan vahvasti vaikuttaa elintarvikkeiden omava-
25477: on viime heinäkuussa esittänyt EU :n maatalous- raisuusasteeseen sekä Suomen pitämiseen asut-
25478: politiikkaan vielä huomattavia leikkauksia nau- tuna. Maanviljelyn edellytysten alasajo ei ole vii-
25479: danlihan, viljan ja maidon tuottajahintoihin. sasta eikä tasapuolista aluepolitiikkaa.
25480: Tämä esitys merkitsisi noin 500 miljoonan mar- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25481: kan tulonmenetystä Suomen maataloustuotta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25482: jille.
25483: Suomen maatalouden erityisongelmat ja kus- että hallitus turvaisi kansallisella tuella
25484: tannusten oletettua selvästi pienempi alenema maanviljelijöiden mahdollisuuden elinkei-
25485: kansallisen ED-paketin oletuksiin verrattuna nonsa harjoittamiseen sekä elintarvikkei-
25486: asettavat viljelijöiden toimeentulon ja elinkeinon den omavaraisuusasteen pitämiseen kor-
25487: ahtaalle. Maaseudun pitäminen elävänä ja työl- kealla tasolla.
25488: listettynä edellyttää maaseutuelinkeinojen riittä-
25489:
25490: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25491:
25492: Sakari Smeds /skl
25493: TA 120/1998 vp 121
25494:
25495: Toivomusaloite 120
25496:
25497:
25498:
25499:
25500: Hannu Takkula /kesk: Jäkä1än ostamisesta poronrehuksi Kovdorin
25501: piirin Jonan kylästä Venäjältä
25502:
25503:
25504: Eduskunnalle
25505:
25506: Porotalous on yksi keskeisimmistä ja merkit- jäitä ja asialle on lämmennyt myös venäläinen
25507: tävimmistä elinkeinoista Lapissa. Suomen ED- osapuoli.
25508: jäsenyyden myötä porotalouden tulevaisuudesta Tällä hetkellä on kuitenkin vielä olemassa es-
25509: on Lapissa kannettu vakavaa huolta. Vasakadot teitä jäkälän kauppaan, joten useat porotalou-
25510: ja petojen aiheuttamat vahingot ovat asioita, jot- denharjoittajat toivoisivat selvitystä Savukosken
25511: ka tänä päivänä puhuttavat porotalouden piiris- ja Jonan kylän yhteistyömahdollisuuksien kehit-
25512: sä olevia. Eräs keskeinen huoli monien poromies- tämiseksi.
25513: ten keskuudessa on ollut laidunmaiden kulumi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25514: nen ja poroille tärkeän ravinnon jäkälän käymi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25515: nen vähiin.
25516: Savukosken kunta on viritellyt ystävyyssuh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25517: teita Venäjän puolella olevan Kovdorin piiriin piteisiin, jossa selvitettäisiin Kovdorin jä-
25518: kuuluvan Jonan kylän kanssa. Savukoskelta on kälän laatu sekä mahdollisuudet jäkälän
25519: vierailtu itärajan takana ja huomioitu siellä ole- ostamiseksi poronrehuksi Kovdorin Janan
25520: vat suuretjäkälälaitumet. Näin ollen on syntynyt kylästä Venäjältä.
25521: ajatus jäkälän ostamisesta Jonan kylästä Venä-
25522:
25523: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25524:
25525: Hannu Takkula /kesk
25526: 122 TA 121/1998 vp
25527:
25528: Toivomusaloite 121
25529:
25530:
25531:
25532:
25533: Hannu Takkula /kesk: Kemijoen ja Ounasjoen luontaisten vaellus-
25534: kalakantojen elvyttämisestä
25535:
25536:
25537: Eduskunnalle
25538:
25539: Vuonna 1996 aloitettiin Lapissa ns. Nousukas voimaloihin tulisi rakentaa myös ns. kalatiet. Ra-
25540: Kemijokeen -projekti. Tuon toiminnan tavoit- kennuskustannuksiltaankin kalateiden rakenta-
25541: teeksi asetettiin merilohen ja taimenen nousu- ja minen olisi kokonaistaloudellisesti edullista ni-
25542: laskumahdollisuuksien kehittäminen, Kemi- ja menomaan tässä vaiheessa. Mikäli kalatiet ra-
25543: Ounasjoen luontaisten vaelluslajien elvyttämi- kennettaisiin muutostöiden yhteydessä, ensim-
25544: nen sekä virkistyskalastuksen mahdollisuuksien mäiset nousukkaat olisivat Ounasjoellakin jo
25545: kehittäminen. Vaelluskalan palauttaminen kuu- kuuden vuoden kuluttua.
25546: luu myös oleellisesti Ounasjoen matkailukalastus Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25547: -projektin yhteyteen. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25548: Kemijoen pääuoman voimalaitosten koneis-
25549: tojen osalta muutos- ja uudistamistöitä ollaan että hallitus käynnistäisi Kemijoen ja
25550: aloittamassa siten, että Taivalkosken koneiston- Ounasjoen luontaisten vaelluskalakanto-
25551: muutostyöt aloitetaan jo kesällä 1998. Valajas- jen elvyttämisen edesauttaakseen katatei-
25552: kosken, Petäjäskosken ja Ossauskosken osalta den rakentamista Kemijoen voimalaitosten
25553: muutostyöt sijoittuvat vuosille 2000-2004. muutostöiden yhteydessä.
25554: Edellä esitettyjen muutostöiden yhteydessä
25555:
25556: Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1998
25557:
25558: Hannu Takkula lkesk
25559: TA 122/1998 vp 123
25560:
25561: Toivomusaloite 122
25562:
25563:
25564:
25565:
25566: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos-
25567: tamisesta annetun lain voimassaolon jatkamisesta
25568:
25569:
25570: Eduskunnalle
25571:
25572: Lappi on vahvaa, koko maan kannalta tär- vuonna 1999 päättyvää lakia jatketaan vähin-
25573: keää puunjalostusteollisuuden aluetta. Lapissa täänkin 15 vuodella. Lapin lain kautta metsien
25574: on myös mahdollisuuksia sekä suuri tarve lisätä kunnostamiseen menevät rahat ovat parasta in-
25575: puun käyttöä niin teollisuuslaitoksissa, mekaani- vestoimista tärkeimmän kansallisrikkautemme,
25576: sessa puunjalostuksessa kuin myös energiapuu- metsien, hoitoon.
25577: na. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25578: Lapin metsävarat antavatkin tähän hyvät nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25579: mahdollisuudet. Vielä paremmaksi tilanne saa-
25580: daan, kunjatketaan ja tehostetaan vajaatuottois- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
25581: ten metsien kunnostamista ja tehostetaan metsi- sen Lapin vajaatuottoisten metsien kun-
25582: köiden hoitoa ensiharvennuksilla. nostamisesta annetun lain voimassaolon
25583: Siksi onkin erittäin tärkeätä, että Lapin vajaa- jatkamisesta 15 vuodella.
25584: tuottoisten metsien kunnostamiseksi annettua ja
25585:
25586: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25587:
25588: Esko-Juhani Tennilä Iva-r
25589: 124 TA 123/1998 vp
25590:
25591: Toivomusaloite 123
25592:
25593:
25594:
25595:
25596: Anu Vehviläinen /kesk: Luomutuotannon lisäämisestä kotieläintuo-
25597: tannossa ja elintarvikkeiden jatkojalostuksessa
25598:
25599:
25600: Eduskunnalle
25601:
25602: Luomuviljely eroaa tavanomaisesta maata- Kuluttajien kannalta olisi toivottavaa, että
25603: loudesta lähinnä siten, että siinä ei käytetä lain- luomuraaka-aineista jatkojalostettaisiin luo-
25604: kaan väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-ai- muelintarvikkeita. Luomuperiaatteiden mukai-
25605: neita. Näiden sijasta luomuviljely käyttää hyväk- sesti tämä käytännössä vaatisi paikallisen jalos-
25606: seen luonnon omaa kierrätysjärjestelmää eli ra- tustoiminnan lisääntymistä esim. maatiloilla tai
25607: vinteiden kiertoa ekosysteemissä. Näin ollen luo- pienosuuskunnissa.
25608: mutuotanto on ympäristöystävällisempi vaihto- Vuonna 1996 EU:n ympäristötuista luomu-
25609: ehto kuin perinteinen maatalous. tuotannon kannustamiseen ohjautui n. 100 mil-
25610: Luomutuotantoon siirtyminen olisi järkevää joonaa markkaa. Viime vuonna ei myönnetty
25611: myös kansantalouden kannalta. Luomuviljelys- siirtymätukia uusille luomuhankkeille. Luomu-
25612: sä maatalouden tuontipanoksia, kuten rehuja, tuotteiden korkeahkot hinnat kuitenkin todista-
25613: lannoitteita ja torjunta-aineita korvattaisiin koti- vat, että kysyntää luomutuotteille on ollut enem-
25614: maisella työllä. Maatalouden taloudellisen tutki- män kuin tarjontaa.
25615: muslaitoksen mukaan luomutuotantoon siirty- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25616: minen vähentäisi kokonaistuontia noin prosen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25617: tilla ja vastaavasti kasvattaisi työllisyysastetta
25618: noin yhdellä prosenttiyksiköllä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin luo-
25619: Luomutuotanto on toistaiseksi ollut kannat- mutuotannon lisäämiseksi etenkin koti-
25620: tavampaa ja näin ollen myös yleisempää kasvin- eläintuotannossa ja elintarvikkeiden jatko-
25621: viljelyssä kuin kotieläintuotannossa. Luomuko- jalostuksessa ja lisäisi luomutuotannon
25622: tieläintuotteiden menekkiä on rajoittanut mm. siirtymätuen määrärahoja.
25623: se, että Suomessa toimii vasta kaksi luomumai-
25624: toa jalostavaa meijeriä ja teurastamot ottavat
25625: vain satunnaisesti lihan vastaan luomulihana.
25626:
25627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25628: Anu Vehviläinen /kesk
25629: TA 124/1998 vp 125
25630:
25631: Toivomusaloite 124
25632:
25633:
25634:
25635:
25636: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Tärkkelysperunan tuotantokiintiön nos-
25637: tamisesta
25638:
25639:
25640: Eduskunnalle
25641:
25642: Tärkkelysperuna on merkittävä rahakasvi lyksellä. Suomalaisella perunan tuotannolla olisi
25643: suomalaisessa maataloudessa. Eurooppalaiseen tärkkelysteollisuuden yhteydessä selkeä tuotan-
25644: perunatärkkelystuotantoon verrattuna Suomes- tomahdollisuus, jonka suhteellinen kilpailukyky
25645: sa suurin osa valmistetusta perunatärkkelyksestä on hyvä. Perunatärkkelyksen tuotantokiintiön
25646: käytetään paperiteollisuudessa. Toisin kuin mui- nostaminen lisäisi viljelymahdollisuuksia ja an-
25647: den tuottajamaiden markkinat, Suomessa tärk- taisi näin työtä ja toimeentuloa maaseudulle.
25648: kelyksen kysyntä on kasvanut viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25649: uusien paperikoneinvestointien ja myönteisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25650: kehittyneiden paperimarkkinoiden myötä. On
25651: ajauduttu tilanteeseen, jossa vain alle puolet koti- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
25652: maisesta perunatärkkelyksen kysynnästä pysty- piteisiin suomalaisen perunatärkkelyksen
25653: tään tyydyttämään suomalaisella perunatärkke- tuotantokiintiön nostamiseksi.
25654:
25655: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25656:
25657: Jukka Vihriälä /kesk Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
25658: 126 TA 125/1998 vp
25659:
25660: Toivomusaloite 125
25661:
25662:
25663:
25664:
25665: Matti Väistö /kesk: Pohjois-Karjalan maatalouden tuotantoedelly-
25666: tysten turvaamisesta
25667:
25668:
25669: Eduskunnalle
25670:
25671: Pohjois-Karjalan maataloustuotannon jatku- viljelyalan tai karjataloustuotannon laajentami-
25672: vuus on uhattuna. Toimivien maatilojen verkon selta. Viljelijäperheiden tai muuta maaseutuyrit-
25673: harvetessa on myös kylien tulevaisuus vaakalau- täjyyttä harjoittavien tulotason turvaamisen
25674: dalla. On vaara, että muuttoliike tyhjentää jat- ohella on varmistettava investointien rahoitus ja
25675: kuessaan rajamaakunnasta suuria alueita. Tämä palvelujen saatavuus.
25676: kehityskulku on pysäytettävä vahvistamalla eri- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25677: tyistoimenpitein alueen maataloustuotannon nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25678: kannattavan toiminnan edellytyksiä.
25679: Suomen ja Euroopan unionin on tunnustetta- että hallitus ryhtyisi ripeästi toimenpi-
25680: va luonnonoloista ja sijainnista johtuva EU:n teisiin Pohjois-Karjalan rajamaakunnan
25681: itäisimmän rajamaakunnan elinolojen vaikutus saamiseksi Euroopan unionin maatalou-
25682: ja poikkeavuus. Pohjois-Karjalan maataloudelle den erityistukialueeksi,jonka ohjelman to-
25683: ja maaseudun kehittämiselle on valmisteltava teutuksen rahoittaisi EU joko kokonaan
25684: EU:n kokonaan tai osittain rahoittama erityis- tai ainakin pääosin.
25685: ohjelma. Alueen maatiloilta on poistettava esteet
25686:
25687: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
25688:
25689: Matti Väistö /kesk
25690: TA 126/1998 vp 127
25691:
25692: Toivomusaloite 126
25693:
25694:
25695:
25696:
25697: Toimi Kankaanniemi /skl: Puolustusvoimien helikopteritoiminnan
25698: keskittämisestä Luonetjärvelle
25699:
25700:
25701: Eduskunnalle
25702:
25703: Puolustusvoimien helikopteritoiminnan kes- Jyvässeudun ja Äänekosken seudun korkean
25704: kittämiseen Luonetjärvelle Keski-Suomeen on teknologian osaamisen ja lentoaseman korjaa-
25705: hyvät perusteet. Jyväskylän lentoasemalla on mopalveluiden kehittämisen tarjoamat edut ovat
25706: olemassa valmiit perusinvestoinnit. Lentoasema merkittävät.
25707: toimii 24 h vuorokaudessa. Lennonjohto-, sää- ja Helikopteritoiminnan keskittäminen Luonet-
25708: kunnossapitopalvelut saadaan vuoden ympäri. järvelle on taloudellisin ja toiminnallisesti perus-
25709: Lentoasemalla on erinomainen lennonvarmis- tenuin ratkaisu.
25710: tustutkakalusto. Vastaavia valmiuksia ei enää Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25711: ole esimerkiksi Utissa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25712: Ilmavoimien viestivarikolla on varastointiti-
25713: loja luolastossa aivan Luonetjärven lentokentän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25714: vieressä. Lisäksi Kanavuoren suojeluvarikoita puolustusvoimien helikopteritoiminnan
25715: vapautuvia tiloja voidaanjärjestellä tarpeen mu- keskittämiseksi Luonetjärvelle Jyväskylän
25716: kaan. Myös helikopterilentäjien koulutuksen lentoaseman yhteyteen.
25717: järjestämiseen on Jyväskylän lentoasemalla toi-
25718: mivan yrityksen toimesta hyvät valmiudet.
25719:
25720: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25721:
25722: Toimi Kankaanniemi /skl
25723: 128 TA 127/1998 vp
25724:
25725: Toivomusaloite 127
25726:
25727:
25728:
25729:
25730: Juha Korkeaoja /kesk: Diabeetikkojen oikeudesta suorittaa varus-
25731: miespalvelus
25732:
25733:
25734: Eduskunnalle
25735:
25736: Asevelvollisuuslain mukaan asevelvollinen, vuoksi. Tehokkaan puolustuslaitoksen ylläpitä-
25737: jolla on sellainen parantumaton sairaus, että minen edellyttää paljon tuki- ja huoltotehtäviä,
25738: häntä ei missään oloissa voi käyttää palveluk- joiden suorittamisessa voitaisiin käyttää myös
25739: seen, vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden diabeetikkoja. Lisäksi diabeteksen hoitomene-
25740: suorittamisesta. Kutsunnoissa käytettävän lää- telmien kehittyminen viime vuosina tekisi dia-
25741: kärintarkastusohjeen mukaisesti diabetesta sai- beetikkojen osallistumisen varusmiespalveluk-
25742: rastavat insuliinihoitoa vaativat asevelvollisuus- seen entistä helpommaksi.
25743: ikäiset miehet siirretään D-palveluskelpoisuus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25744: luokkaan eli heidät vapautetaan kokonaan va- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25745: rusmiespalveluksesta. Diabeetikkojen vaatimaa
25746: lääkehuoltoa ei perustelujen mukaan voida taata että hallitus ryhtisi toimenpiteisiin, jotta
25747: sotatilanteessa. Varusmiespalvelusta suoritta- diabeetikot saisivat terveydentilansa huo-
25748: maan otetaan kuitenkin nykyistenkin ohjeiden mioon ottaen oikeuden varusmiespalvelun
25749: mukaan asevelvollisia, joiden palveluskelpoi- suorittamiseen.
25750: suusluokka on alentunut vamman tai sairauden
25751:
25752: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25753:
25754: Juha Korkeaoja /kesk
25755: TA 128/1998 vp 129
25756:
25757: Toivomusaloite 128
25758:
25759:
25760:
25761:
25762: Esa Lahtela /sd ym.: Taisteluhelikopterihankinnan lykkääruisestä
25763:
25764:
25765:
25766: Eduskunnalle
25767:
25768: Vaikka taloussuhdanteet olisivat vakaatkin, kin pitkälti yli 5 miljardin markan summasta ja
25769: valtionvelka nettomääräisesti tulee vielä ainakin sen päälle vuosittain huomattavista käyttökus-
25770: tämän ja ensi vuodenkin osalta kasvamaan. Ko- tannuksista. Niin kuin edellä kuvasin, taloudelli-
25771: konaisvelan määrä tullee nousemaan reilusti yli nen tilanne ei lähivuosina vielä tällaisia suurhan-
25772: 450 miljardin markan. Korkoja vuositasolla val- kintoja kestä. Talouden hoidossa tulee ensin saa-
25773: tionvelasta tulemme maksamaan noin 30 miljar- da velan määrä huomattavasti aiemmalle tasolle
25774: dia markkaa, joka summana on yli kaksinkertai- ja sitten käydä se arvokeskustelu, lähdetäänkö
25775: nen valtion tulo- ja varallisuusverokertymään Suomessa sittenkään ollenkaan hankkimaan hy-
25776: verrattuna. Osaltaan nämä luvut kertovat, kuin- vin "haavoittuvaa" kopterikalustoa. Vai näem-
25777: ka vaikeassa tilanteessa kuitenkin valtiontalous mekö kriisienhallintavalmiuden hoituvan muun-
25778: on, vaikka tilanne onkin tervehtymään päin. kinlaisella strategialla? Pienenä maana meidän
25779: Mutta meidän on muistettava se, että velka on on kuitenkin muistettava, että tärkein keino
25780: joskus maksettava poiskin, sillä jokainen mark- asioiden ratkomiseen on diplomatia; asemahdin
25781: ka,jota ei tarvitse maksaa korkoina rahoittajille, ja -pelotteen luomiseen meillä ei ole varaa, eikä
25782: voidaan käyttää hyvinvointipalveluiden tarjoa- tarvettakaan sen varaan rakentaa tulevaisuut-
25783: miseen sekä korkeiden maksujen ja verotuksen tamme.
25784: alentamiseen. Siitä syystä mitään uusia lisäme- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25785: noja eikä suurempia veronkevennyksiäkään tule kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25786: tehdä ennen kuin valtionvelka saadaan tasolli-
25787: sesti alemmas. että hallitus siirtäisi kaavailtujen taiste-
25788: Kuluvan vuoden talousarviokäsittelyn yh- luhelikoptereiden tilausvaltuuksien anta-
25789: teydessä helikopterihankintatilausvaltuuksista mispäätöksen tilanteeseen, jolloin valtion-
25790: päättäminenjäi lisäbudjetin yhteydessä päätettä- talouden kokonaisvelka on huomattavasti
25791: väksi. nykyistä alemmalla tasolla.
25792: Helikopterihankinnoissa kysymys on kuiten-
25793:
25794: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25795:
25796: Esa Lahtela /sd Heikki Rinne /sd
25797: 130 TA 129/1998 vp
25798:
25799: Toivomusaloite 129
25800:
25801:
25802:
25803:
25804: Tuija Nurmi /kok: Uudenkylän varikon asuinrakennuksen perus-
25805: korjaamisesta
25806:
25807:
25808: Eduskunnalle
25809:
25810: Hämeen rykmentin yhteyteen kuuluvalla kai ta, nyt vain puolessa asunnoista on asukkaita.
25811: Uudenkylän varikolla on tehty mittavat uudis- Peruskorjauksella olisi työllistävä ja muutenkin
25812: tustyöt viime vuosina ja kehittymistä tehok- toimintaa tukeva vaikutus Uudenkylän alueella.
25813: kaampaan toimintaan on lähivuosina tiedossa. Vaarana on, ellei peruskorjausta tehdä, että
25814: Asuinrakennus on kuitenkinjäänyt vain pintare- koko talo jää tyhjilleen rapistumaan.
25815: montin piiriin. N. 40 vuotta vanha rakennus on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25816: vailla peruskorjausta, putkistot vaatisivat kor- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25817: jausta, samoin lämmityssysteemi. Koko talon,
25818: johon kuuluu 12 asuntoa, korjaukseen kuluisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25819: arvioilta noin 3,8 milj. mk. Tämän korjauksen Uudenkylän varikon asuinrakennuksen
25820: jälkeen kaikki asunnot saataisiin täyteen asuk- ylläpitämiseksi asuinkelpoisina.
25821:
25822: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25823:
25824: Tuija Nurmi /kok
25825: TA 130/1998 vp 131
25826:
25827: Toivomusaloite 130
25828:
25829:
25830:
25831:
25832: Tuija Nurmi /kok: Hämeen rykmentin sotilaskodin peruskorjaami-
25833: sesta
25834:
25835:
25836: Eduskunnalle
25837:
25838: Vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 600/ nontumassa. Lisäksi Hämeen rykmentti on val-
25839: 1997 vp "puolustusministeriö on päättänyt sisäl- takunnallinen koulutuskeskus ja kehitettävä va-
25840: lyttää Lahden sotilaskotirakennuksen peruskor- ruskunta.
25841: jauksen valtion vuoden 1999 talousarvioesityk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25842: seen. Vaihtoehtoisesti puolustusministeriö voi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25843: esittää peruskorjausta työministeriön vuoden
25844: 1998 tai 1999 rakennushankkeeksi." Varoja pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25845: ruskorjaukseen ei ole vielä saatu. Lahden työlli- Hämeen rykmentin sotilaskodin peruskor-
25846: syystilanne on edelleen heikko ja paikallisesti jauksen aloittamiseksi.
25847: kaupungin taloudellinen tilanne on vielä huo-
25848:
25849: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25850: Tuija Nurmi /kok
25851: 132 TA 131/1998 vp
25852:
25853: Toivomusaloite 131
25854:
25855:
25856:
25857:
25858: Tuija Nurmi /kok: Hämeen rykmentin koulutushallin rakentamisen
25859: jatkamisesta
25860:
25861:
25862: Eduskunnalle
25863:
25864: Hämeen rykmentti on yksi harvoista puolus- 2. vaihe olisi pikaisesti saatava alkuun,jotta kehi-
25865: tusvoimien valtakunnallisista koulutuskeskuk- tettävän varuskunnan ja valtakunnallisesti huo-
25866: sista. Lisäksi Hämeen rykmentti Lahdessa on mattavan koulutuskeskuksen toimintatilat saa-
25867: kehitettävä varuskunta. Lahdessa kaupungin ta- daan asianmukaiselle tasolle.
25868: loudellinen tilanne on mm. korkean työttömyy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25869: den johdosta huono. Kyseessä on Kokkolasta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25870: Lahteen siirtyneen asekoulun kenttätykistöasei-
25871: den koulutushalliprojektin 2. vaiheen rakenta- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
25872: minen, jota on jo käsitelty toivomusaloitteessa teisiin Hämeen rykmentin koulutushalli-
25873: 191/1997 vp. Mielestäni koulutushalliprojektin projektin 2. vaiheen eteenpäin viemiseksi.
25874:
25875: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25876:
25877: Tuija Nurmi /kok
25878: TA 132/1998 vp 133
25879:
25880: Toivomusaloite 132
25881:
25882:
25883:
25884:
25885: Tuija Nurmi /kok: Hennalan kasarmialueen kasarmi 23:n pohjois-
25886: pään peruskorjaamisesta
25887:
25888:
25889: Eduskunnalle
25890:
25891: Kasarmi 23 on Hämeen rykmentin miehistö- maan vuosille 1998-2001. Korjaus on suunni-
25892: kasarmi, jonka majoituskapasiteetti on n. 196 teltu aloitettavaksi 1998. Rakennus esitetään
25893: vuodepaikkaa. Majoitettavia rakennuksessa korjattavaksi kuten ko. rakennuksen eteläpää
25894: vuosittain on noin 500 henkilöä. Muualla ryk- korjattiin vuonna 1995. Muut kasarmit on Hen-
25895: mentissä ei ko. majoitustiloja löydy ja siksi onkin nalassa peruskorjattu kehittämissuunnitelman
25896: ensiarvoisen tärkeää saada tämä kasarmi sellai- mukaisesti. Tämä kohde olisi kehittämissuunni-
25897: seksi, että se täyttää voimassa olevat suositukset telman viimeinen kasarmirakennuskohde.
25898: majoitustilojen varustusten ja kunnon osalta. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25899: Kouluttajilla ei ole sosiaalisia tiloja eivätkä luok- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25900: kahuoneet vastaa tämän päivän vaatimuksia.
25901: Kasarmi on peruskorjattu 1968. Hämeen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25902: rykmentin hallussa olevien kiinteistöjen sanee- piteisiin Bennalan kasarmialueen kasarmi
25903: rauksista esitetty kohde on kiireellisin. Nyt tar- 23:n pohjoispään peruskorjauksen ja ra-
25904: vittava korjaus on sisällytetty Hämeen Sotilas- hoituksen aikaansaamiseksi.
25905: läänin talonrakennushankkeiden KT -suunnitel-
25906:
25907: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25908: Tuija Nurmi /kok
25909: 134 TA 133/1998 vp
25910:
25911: Toivomusaloite 133
25912:
25913:
25914:
25915:
25916: Eila Rimmi /vas ym.: Parkanon pioneerivarikon monitoimiraken-
25917: nuksen rakentamisesta
25918:
25919:
25920: Eduskunnalle
25921:
25922: Parkanossa toimivalla pioneerivarikolla on ovat jatkuvasti lisääntyneet, joten hankkeen to-
25923: usean vuoden ajan ollut suunnitelmissa varikon teuttaminen on varikolle välttämätön. Samalla
25924: toiminnan kannalta välttämättömän monitoimi- voidaan jatkossa tehtävien keskittämisen ja töi-
25925: rakennuksen rakentaminen. Tähän rakennuk- den järjestelyjen avulla säästää toiminnallisia
25926: seen sijoittuisivat korjaamon tilat, paloasema, kustannuksia.
25927: pää vartio, toimistotilat ja varastotilat. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25928: Hankkeen suuruus on n. 1 000 m2 ja alustava kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25929: kustannusarvio 9,6 mmk. Varikoita puuttuvat
25930: nykyisellään ajoneuvojen huoltotilat ja paja toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25931: mii rakenteellisesti puutteellisissa lataamon käyt- Parkanon pioneerivankan monitoimira-
25932: töön rakennetuissa tiloissa. Varikon tehtävät kennuksen rakentamiseksi.
25933:
25934: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25935:
25936: Eila Rimmi /vas Arja Ojala /sd Timo Laaksonen /vas
25937: TA 134/1998 vp 135
25938:
25939: Toivomusaloite 134
25940:
25941:
25942:
25943:
25944: Outi Siimes /kok: Harkinta-ajan käyttöönotosta siviilipalvelukseen
25945: hakeuduttaessa
25946:
25947:
25948: Eduskunnalle
25949:
25950: Siviilipalveluslain mukaan asevelvollisella on ti usealla asevelvollisella samassa yksikössä tai
25951: mahdollisuus hakeutua siviilipalvelukseen ennen jopa samassa tuvassa. Valitettavan usein vaikut-
25952: asevelvollisuuslain mukaista palvelusta, sen ai- taa siltä, että uskonnolliseen tai eettiseen vakau-
25953: kana tai sen jälkeen uskonnolliseen tai eettiseen mukseen perustuvat vakavat omantunnon syyt
25954: vakaumukseen perustuvien vakavien omantun- ovat peitenimi halulle päästä helpommalla ase-
25955: non syiden estäessä häntä suorittamasta asevel- velvollisuutensa suorittamisesta. Monet asevel-
25956: vollisuuslaissa säädettyä palvelusta. Asevelvolli- volliset katuvat sittemmin pikaista ratkaisuaan
25957: sen jo ollessa palveluksessa hakemus siviilipalve- ja jotkut palaavat takaisin asepalvelukseen. Mi-
25958: lukseen on toimitettava joukko-osaston komen- käli siviilipalvelukseen hakemiselle asevelvolli-
25959: tajalle, jonka on toimitettava hakemus hyväksy- sen jo aloitettua palveluksensa olisi säädetty esi-
25960: mistä varten sotilasläänin esikunnalle. Hakemus merkiksi kahden viikon harkinta-aika, jonka
25961: on käsiteltävä viipymättä. Käytännössä tämä asevelvollinen jatkaisi normaalia palvelustaan ja
25962: tarkoittaa, että palvelustaan suorittamassa oleva jonka lopuksi vahvistaisi siviilipalvelushake-
25963: asevelvollinen pääsee lähtemään joukko-osas- muksensa, jäisi monta harkitsematonta siviili-
25964: tosta samana päivänä kuin on siviilipalvelusha- palvelushakemusta tekemättä ja moni asevelvol-
25965: kemuksen jättänyt. Hakemukseen liitteeksi vaa- linen välttyisi katumasta äkkipikaista ratkai-
25966: dittavaa vakuutusta vakaumukseen perustuvista suaan myöhemmin. Juuri löytynyt uskonnolli-
25967: vakavista omantunnon syistä ei kenelläkään ole nen tai eettinen vakaumuskin ehtisi kahden vii-
25968: mahdollisuutta kyseenalaistaa. Asevelvollinen kon harkinta-ajan kuluessa täsmentyä.
25969: voi siis hyvinkin tilapäisestä hetken mielijohtees- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25970: ta jättää joukko-osaston komentajalle siviilipal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25971: velushakemuksen ja päästä kotiin samana päivä-
25972: nä. Useissa tapauksissa asevelvolliset heräävät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin si-
25973: huomaamaan piilevän vakaumuksensa esimer- viilipalveluslain uudistamiseksi siten, että
25974: kiksijuuri ennen rasittavaksi kuviteltua maasto- asevelvollinen voisi hakeutua siviilipalve-
25975: harjoitusjaksoa tai kiinnioloviikonlopun kyn- lukseen riittävän pituisen harkinta-ajan
25976: nyksellä. Usein vakaumus löytyy samanaikaises- jälkeen.
25977:
25978: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
25979:
25980: Outi Siimes /kok
25981: 136 TA 135/1998 vp
25982:
25983: Toivomusaloite 135
25984:
25985:
25986:
25987:
25988: Sakari Smeds /skl: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistä-
25989: misestä
25990:
25991:
25992: Eduskunnalle
25993:
25994: Suomella ja Ruotsilla on takana yhteistä his- Tällainen kahdenvälinen yhteistyö vähentäisi
25995: toriaa, kulttuurimme ovat läheisiä ja geopoliitti- painetta kohtia Natoa ja tarjoaisi kolmannen
25996: sen asemamme takia ovat monet puolustukselli- tien, jolla voisimme uskottavasti pysyä liittoutu-
25997: set intressit yhdensuuntaisia. Suomen ja Ruotsin mattomaila linjallamme. Mahdollisen syvenevän
25998: ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perustunut yh- yhteistyön Suomen ja Ruotsin välillä ei kuiten-
25999: densuuntaisiin linjanvetoihin, mm. itsenäiseen kaan tarvitsisi sulkea pois asiallista ja etujemme
26000: puolustukseen ja liittoutumattomuuteen. Euroo- mukaista yhteistyötä Naton uusissa rakenteissa.
26001: pan yhdentymiskehitys on lisäksi vain vahvista- Kahden itsenäisen ja sotilasliittoihin kuulumat-
26002: nut näiden kahden maan kansantalouksienkin toman maan yhteistyö vahvistaisi turvallisuutta
26003: yhteyttä mm. yritysfuusioiden ja yhteisomistuk- ja vakautta koko Pohjolassa.
26004: sen kautta. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26005: Mielestäni nyt olisi perusteltua pohtia Suo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26006: men ja Ruotsin puolustuksellisen yhteistyön ke-
26007: hittämistä. Erityistä lisäarvoa yhteistyö voisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26008: tuoda tulevaisuuden kalustohankinnoissa, huol- puolustuksellisen yhteistyön tiivistämisek-
26009: lossa ja puolustusvarmuuden kehittämisessä. si Suomen ja Ruotsin välillä.
26010:
26011: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26012:
26013: Sakari Smeds /skl
26014: TA 136/1998 vp 137
26015:
26016: Toivomusaloite 136
26017:
26018:
26019:
26020:
26021: Hannu Takkula /kesk: Sodankylänjääkäriprikaatin rakennushank-
26022: keiden toteuttamisesta
26023:
26024:
26025: Eduskunnalle
26026:
26027: Sodankylän jääkäriprikaatin toimintojen su- Sodankylän jääkäriprikaatin kasarmien ja
26028: pistaminen tuli Lapille täytenä yllätyksenä. Va- muonituskeskusten peruskorjaus sekä hankittu-
26029: ruskunta on ollut yksi Sodankylän kunnan kehit- jen korjaamotilojen muutostyö ja vanhan kor-
26030: tämisen painopisteala ja hyvin merkityksellinen jaamon peruskorjaus ovat hankkeita, jotka tulisi
26031: myös turvallisuuspoliittisesti koko Lapille. Nyt saada heti liikkeelle. Hankkeiden vetkuttaminen
26032: yllätyksenä tulleet supistukset ovat aiheuttaneet ja lykkääminen ei voi olla kenenkään etu, eikä
26033: pelkoja myös sen suhteen, että varuskunnan mo- näin ollen asiallisesti perusteltavissa. Näiden
26034: net jo kauan olleet kiireelliset rakennus- ja perus- edellä mainittujen kiireellisten hankkeiden kaut-
26035: korjaustarpeet viivästyvät jääkäriprikaattia koh- ta Lappiin saataisiin myös selkeätä näyttöä siitä,
26036: danneiden yllättävien käänteiden johdosta. Näin että koko Suomen puolustamisesta halutaan
26037: ei voi olla. Valtiovalta varmasti haluaa kantaa edelleen huolehtia ja että se on myös istuvan
26038: huolta myös Pohjois-Suomen puolustuksesta ja hallituksen selkeä perusajatus ja tahto. Toiseksi
26039: turvata rauhanajan kriisivalmiuden. hankkeet ovat sellaisia, että ne on pakko joka
26040: Konkreettisena osoituksena tästä tulisi halli- tapauksessa tehdä ennemmin tai myöhemmin ja
26041: tuksen pikaisesti ryhtyä toimiin Sodankylän jää- juuri tästä syystä sekä kuluva vuosi 1998 että
26042: käriprikaatin rakennushankkeiden toteuttami- tulevat 1999 ja 2000 olisivat Sodankylän, Lapin
26043: seksi. Tämä on suorastaan velvollisuus, kun va- ja koko Suomenkin kannalta parhaat ajankoh-
26044: ruskunnan supistuminen osuu juuri ajankoh- dat.
26045: taan, jossa kunnan työttömyys on 28 %ja kun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26046: nan vuosikate uhkaa painua vuosina 1999 ja 2000 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26047: ensi kertaa negatiiviseksi. Tämän tilanteen tie-
26048: dostaen kunta on jo ryhtynyt erityistoimenpitei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
26049: siin talouden kunnossa pitämiseksi. Myös valtio- piteisiin aloittaakseen Sodankylän jääkä-
26050: vallan toimenpiteitä kaivataan tässä kiristynees- riprikaatin rakennushankkeet mahdolli-
26051: sä tilanteessa. simman pian elijo kuluvan kalenterivuoden
26052: 1998 aikana.
26053: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26054:
26055: Hannu Takkula /kesk
26056: 138 TA 137/1998 vp
26057:
26058: Toivomusaloite 137
26059:
26060:
26061:
26062:
26063: Maria Kaisa Aula /kesk: Aluepoliittisen opintolainojen huojennus-
26064: järjestelmän luomisesta
26065:
26066:
26067: Eduskunnalle
26068:
26069: Suomen hallitsematon muuttoliike on vakava Norjassa on koulutettuja nuoria houkuteltu
26070: ongelma. Kustannukset kasvavat sekä väestöä maan pcbjoisille alueille työntekoon erityisellä
26071: menettävillä alueilla että alueilla, joissa väestön- opintolainojen huojennuksella. Kahden pohjoi-
26072: määrä kasvaa liian nopeasti suhteessa tarjolla sen läänin alueelle muuttanut henkilö on voinut
26073: oleviin palveluihin. . kymmenessä vuodessa "kuolettaa" opintolai-
26074: Erityinen ongelma on koulutettujen nuorten nansa. Menettely on Norjassa arvioitu onnistu-
26075: keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin. Se vai- neeksi.
26076: keuttaa osaajien ja avainhenkilöiden löytämistä Vastaavanlaista mallia tulee kehitellä Suo-
26077: niin sanottujen kasvukeskusten ulkopuolella toi- messa. Valtio voisi kustantaa osana aluepolitiik-
26078: miviin yrityksiin. Ongelmia on alkanut ilmetä kaa rajoitetun osan opintolainan takaisinmak-
26079: myös pätevien viranhaltijoiden löytämisessä susta, kun opintonsa päättänyt sitoutuu työsken-
26080: maaseudun kuntien koulu-, terveys- ja sosiaali- telemään väestökarlosta kärsivillä alueilla.
26081: palveluihin. Tilannetta kärjistää se, että muuta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26082: ma vuosi sitten luovuttiin niin sanotusta syrjä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26083: seutulisästä kuntien viranhaltijoiden palkkauk-
26084: sessa. Uusia keinoja muuttoliikkeen jarruttami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
26085: seksi on etsittävä ennakkoluulottomasti. Nyt tu- piteisiin aluepoliittisen opintolainojen huo-
26086: lisi kokeilla sellaisten uusien aluepoliittisten kan- jennusjärjestelmän luomiseksi muuttoliik-
26087: nustimien luomista, jotka kohdistuvat yksilön keen hillitsemiseksi.
26088: omiin valintoihin ja jotka tekevät erityisesti kou-
26089: lutetulle väestölle houkuttelevammaksi työsken-
26090: nellä muuttotappiosta kärsivillä alueilla.
26091:
26092: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
26093:
26094: Maria Kaisa Aula /kesk
26095: TA 138/1998 vp 139
26096:
26097: Toivomusaloite 138
26098:
26099:
26100:
26101:
26102: Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Rakentamisen velkannuttamien
26103: kansanopistojen toimintaedellytysten turvaamisesta
26104:
26105:
26106: Eduskunnalle
26107:
26108: Suomessa toimii tällä hetkellä 91 kansanopis- kittävä vuokra-arvojärjestelmä tietyn siirtymä-
26109: toa. Yhteiskunnallinen muutos ja koulutuspalve- kauden kuluessa. Eduskunta edellytti vastauk-
26110: lujen kehittäminen 1980-luvulla edellytti kansan- sessaan hallituksen esitykseen, että niiden kan-
26111: opistoilta laajamittaista muuttumis- ja kehitys- sanopistojen, joilla on huomattavia rakentamis-
26112: työtä. Monet kansanopistotjoutuivat tilojen riit- ta varten otettuja velkoja, toimintaedellytykset
26113: tämättömyyden tai rakennuskannan heikon turvataan myös siirtymäkauden jälkeen ylimää-
26114: kunnon vuoksi mittaviin lisärakentamisiin. Esi- räisillä avustuksilla. 1980-luvun loppupuolella
26115: merkiksi Lapualla toimiva Karhunmäen kristilli- rakentaneilta opistoilta vuokra-arvon pääoma-
26116: nen kansanopisto joutui rakentamaan kokonaan korvaus on poistumassa. Esimerkiksi Karhun-
26117: uudet toimitilat. Kansanopistojen rakennustoi- mäen kristillinen kansaopisto saa vuokra-arvon
26118: minta 1980-luvun lopulla velkaannutti erityisesti pääomakorvausta kuluvan vuoden 1998 lop-
26119: toimintaedellytysten kehittämiseen voimakkaas- puun saakka, jonka jälkeen se kokonaan pois-
26120: ti panostaneita opistoja. Valtionosuusjärjestel- tuu.
26121: mässä tapahtunut muutos ja samanaikainen kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26122: kokannan ja rakennuskustannusten nousu ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26123: vaikuttaneet siihen, että valtiolta saamillaan ra-
26124: kennusavustuksilla kansanopistot eivät ole voi- että hallitus ryhtyisi konkreettisiin toi-
26125: neet lyhentää rakentamiseen ottamiaan velkoja, menpiteisiin taloudellisissa vaikeuksissa
26126: vaan ongelmat ovat siirtyneet eteenpäin. olevien kansanopistojen toimintaedellytys-
26127: Vuonna 1994 voimaan tulleessa laissa valtion- ten turvaamiseksi vuokra-arvon pääoma-
26128: osuutta saaviita kansanopistoilta poistettiin kan- korvauksen päättyessä.
26129: sanopistojen valtionrahoituksen kannalta mer-
26130:
26131: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26132:
26133: Anneli Jäätteenmäki /kesk Mari Kiviniemi lkesk Juhani Alaranta /kesk
26134: 140 TA 139/1998 vp
26135:
26136: Toivomusaloite 139
26137:
26138:
26139:
26140:
26141: Kyösti Karjula /kesk: Oppisopimuskoulutuksen tehostamisesta
26142:
26143:
26144:
26145: Eduskunnalle
26146:
26147: Oppisopimuskoulutuksen lisääminen on mer- tyksistä, jotka ovat valmiit oppisopimusyhteis-
26148: kittävä lähivuosien haaste erityisesti nuortemme työhön nuorten kanssa.
26149: työelämävalmiuksien kehittämisessä. Tällä het- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26150: kellä oppisopimuskoulutus jää pääsääntöisesti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26151: muun ammattikoulutuksen varjoon siitäkin
26152: syystä, että nuorilla ja yrittäjillä ei ole asiasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26153: riittävää tietoa. Oppisopimuskoulutuksesta ei oppisopimuskoulutuksen tarjontajärjestel-
26154: myöskään ole aktiivista tarjontaa. Sen vuoksi on män luomiseksijokaisen työvoima- ja elin-
26155: tärkeää tehostaa tiedotusta ja luoda työvoima- ja keinokeskuksen yhteyteen.
26156: elinkeinokeskuksittain aktiivinen tiedosto yri-
26157:
26158: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26159:
26160: Kyösti Karjula /kesk
26161: TA 140/1998 vp 141
26162:
26163: Toivomusaloite 140
26164:
26165:
26166:
26167:
26168: Mari Kiviniemi /kesk: Kuusivuotiaiden maksuttoman esiopetuksen
26169: toteuttamisesta
26170:
26171:
26172: Eduskunnalle
26173:
26174: Eduskunta käsittelee esityksiä uusiksi koulu- Yleensä Suomi mielletään kuuluvaksi hyvää
26175: laeiksi. Alun perin lakipakettiin piti sisältyä koulutusta arvostavien maiden joukkoon, mutta
26176: myös ehdotus esiopetuksesta. Kuusivuotiaille esiopetuksen suhteen Suomella ei ole aihetta yl-
26177: olisi taattu oikeus osallistua maksuttomaan joko peilyyn. Kun muissa Euroopan unionin maissa
26178: kouluissa tai päiväkodeissa järjestettävään vuo- kuusivuotiaat ovat joko koulussa tai maksutto-
26179: den mittaiseen esiopetukseen. Hanke kuitenkin massa esiopetuksessa, niin missä ovat suomalais-
26180: kaatui viime keväänä. lapset? Suomessa vain noin 60 % kuusivuotiaista
26181: Kuusivuotiaiden maksuttoman esiopetuksen kuuluu esiopetuksen piiriin.
26182: toteuttaminen olisi merkittävä edistysaskel elin- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26183: ikäisen oppimisen periaatteen muuttamisessa sa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26184: noista teoiksi. Esiopetuksella tasoitettaisiin las-
26185: ten kehitys- ja oppimiseroja sekä parannettaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
26186: heidän oppimisedellytyksiään. Näin taattaisiin joilla taattaisiin kuusivuotiaiden lasten oi-
26187: joustava siirtyminen varhaiskasvatuksesta varsi- keus maksuttomaan esiopetukseen.
26188: naiseen alkuopetukseen.
26189:
26190: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26191:
26192: Mari Kiviniemi /kesk
26193: 142 TA 141/1998 vp
26194:
26195: Toivomusaloite 141
26196:
26197:
26198:
26199:
26200: Anne Knaapi /kok: Koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan kehittä-
26201: misestä
26202:
26203:
26204: Eduskunnalle
26205:
26206: Helmikuun alussa luovutti opetusministeri toiminnan tavoitteena tulisi olla koulun ja kodin
26207: Olli-Pekka Heinoselle mietintönsä työryhmä, välisen yhteistyön tiivistäminen. Kerhotoimin-
26208: joka oli pohtinut peruskoululaisille suunnattua nanjärjestäjänä voisi toimia myös kolmas sekto-
26209: suunnitelmallista kerhotoimintaa. Työryhmän ri. Tulisikin pohtia, kuinka iltapäivien kerhotoi-
26210: mukaan jokaiselle peruskoululaiselle pitäisi tar- mintaa voitaisiin vauhdittaa eri toimijoiden, ku-
26211: jota ohjattua ja monipuolista kerhotoimintaa ten kansalaisjärjestöjen, seurakuntien sekä esi-
26212: koulupäivän jälkeen. Iltapäivien kerhotoimin- merkiksi liikuntaaja kulttuurielämää edustavien
26213: nalla voitaisiin tarjota lapsille ja nuorille moni- tahojen yhteistyönä.
26214: puolista harrastustoimintaa, auttaa heitä luo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26215: maan sosiaalisia suhteita ja synnyttää perustaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26216: elinikäiselle oppimiselle. Toimintaan voitaisiin
26217: yhdistää esimerkiksi tietotekniikan perustaitojen että hallitus käynnistäisi kokeiluja pe-
26218: opetusta, samalla nuorille tarjottaisiin mahdolli- ruskoululaisten iltapäivien kerhotoimin-
26219: suus myönteisten oppimiskokemusten muodos- nan vauhdittamiseksi eri toimijoiden väli-
26220: tamiseen tietotekniikan parissa. Iltapäiväkerho- senä yhteistyönä.
26221:
26222: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26223:
26224: Anne Knaapi /kok
26225: TA 142/1998 vp 143
26226:
26227: Toivomusaloite 142
26228:
26229:
26230:
26231:
26232: Mikko Kuoppa /va-r: Pirkkalan yläasteen ja lukion peruskorjaami-
26233: sesta
26234:
26235:
26236: Eduskunnalle
26237:
26238: Pirkkalan lukio ja yläaste ovat pikaisen sanee- taremontin ja ilmastoinnin uusimisen. Valtion
26239: rauksen tarpeessa, jotta tilat vastaisivat opetuk- osuus koko hankkeesta on 1,75 milj. mk
26240: sen asettamia vaatimuksia. Hyväkuntoiset tilat Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26241: luovat oppilaille ja opettajille edellytykset menes- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26242: tyksekkääseen opiskeluun ja työhön. Pajaraken-
26243: nuksen- ja lukion saneerauksen kustannukset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
26244: yhteensä ovat 5,9 milj. mk sisältäen irtaimiston. tion rahoitusosuuden turvaamiseksi Pirk-
26245: Työ käsittää pajarakennuksen peruskorjauksen, kalan lukion ja yläasteen saneerauksen to-
26246: lukion ikkunoiden uusimisen, huonetilojen pin- teuttamisessa.
26247:
26248: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
26249:
26250: Mikko Kuoppa /kesk
26251: 144 TA 143/1998 vp
26252:
26253: Toivomusaloite 143
26254:
26255:
26256:
26257:
26258: Jaakko Laakso /vas: Koulukirjastojen toiminnan turvaamisesta
26259:
26260:
26261:
26262: Eduskunnalle
26263:
26264: Nykyaikaisessa koulussa korostuvat aikai- nitse erikseen koulukirjastoja. Kansainvälisten
26265: sempaa enemmän tiedon hankkimiseen, käsitte- esimerkkien valossa tämä on erikoista. Esimer-
26266: lyyn, tuottamiseen ja ymmärtämiseen liittyvät kiksi Ruotsin uusi kirjastolaki sisältää useita
26267: taidot. Tällöin on oleellista, että kouluissa on kohtia koulukirjastojen merkityksestä koulu-
26268: riittävä määrä erilaisia tiedonlähteitä oppilaiden työssä.
26269: käytössä. Vain opettajan tiedot ja oppikirjat ei- Eri oppilaitosmuotojen koulukirjastojen voi-
26270: vät enää ole riittäviä tieto lähteitä. Näin sähköis- daankin sanoa nykyisin olevan uhanalainen vyö-
26271: ten tietoverkkojen ja oman koulukirjaston mer- hyke muutoin kehittyvässä koulutuksen ja kult-
26272: kitys korostuu. tuurin kentässä.
26273: Suomalaisten koulujen kirjastot eivät nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26274: kuitenkaan kestä kansainvälistä vertailua. Nii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26275: den kehittäminen on jäänyt koulun muun uudis-
26276: tamistyön varjoon. Hallituksen esitykseen uu- että hallitus turvaisi taloudellisesti ja
26277: deksi koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi ei lainsäädännöllisesti mahdollisuudet koulu-
26278: sisälly lainkaan mainintaa koulukirjastoista. kirjastojen perustamiseen, kehittämiseen
26279: Myöskään hallituksen esitys kirjastolaiksi ei mai- ja ylläpitämiseen.
26280:
26281: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26282:
26283: Jaakko Laakso /vas
26284: TA 144/1998 vp 145
26285:
26286: Toivomusaloite 144
26287:
26288:
26289:
26290:
26291: Timo Laaksonen /vas ym.: Satakunnan osaamiskeskuksen perusta-
26292: misesta
26293:
26294:
26295: Eduskunnalle
26296:
26297: Satakunnassa, kuten koko maassakin, auto- tista ja sitoutunutta ohjelmaa ja suunnitelmaa
26298: maatio-, elektroniikka-, tieto- ja materiaalitek- erityisesti alan yritykset eivät kuitenkaan ole ha-
26299: niikan toimialat ovat olleet voimakkaassa kas- lukkaita panostamaan merkittävästi Satakun-
26300: vussa. Ne ovat maakunnassa voineet osin nojau- taan.
26301: tua Porin korkeakouluyksikössä TTKK, TKKK Satakunnan tavoitteena on, että maakunnalle
26302: harjoitettavaan perustutkimukseen ja koulutuk- laaditaan automaation, elektroniikan, älyverk-
26303: seen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulussa kojen, ohjelmistotekniikan ja materiaaliteknii-
26304: harjoitettavaan soveltavaan tutkimukseen ja kan osaamiskeskusohjelma, johon myös valtio
26305: osaamisen siirtoon sekä palvelutoimintaan. Eri- sitoutuu.
26306: tyisesti automaatiossa, etälääketieteessä, Iaaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26307: kaistaisissa tietoverkoissa ja älyverkoissa Sata- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26308: kunnassa on osaamiskeskittymä. Maakunnassa
26309: on myös vahvaa materiaalitekniikan osaamista. että hallitus päättäisi ryhtyä toimenpi-
26310: Edellä mainitut alueet muodostavat hyvän teisiin Satakunnan osaamiskeskuksen pe-
26311: pohjan satakuntalaisten tietoliikennejärjestel- rustamiseksi.
26312: mienja-palveluiden klusterille. Ilman systemaat-
26313:
26314: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
26315:
26316: Timo Laaksonen /vas Juha Korkeaoja /kesk Timo Kalli /kesk
26317: Pirkko Peltomo /sd Heikki Rinne /sd Reijo Kallio /sd
26318: Veijo Puhjo /va-r Kalevi Lamminen /kok
26319: 146 TA 145/1998 vp
26320:
26321: Toivomusaloite 145
26322:
26323:
26324:
26325:
26326: Esa Lahtela /sd: Peltolan koulun peruskorjauksen aloittamisesta
26327: Lieksassa
26328:
26329:
26330: Eduskunnalle
26331:
26332: Suoritettujen mittausten perusteella Lieksan tei korjaushanketta yksin kaupungin varoin il-
26333: Peltolan koululla on tavattu korkeita homepitoi- man valtionosuuksia voi lähteä toteuttamaan.
26334: suuksia. Onkin selvää, ettei näitä haittoja voida Hanke ei ole läänin koulujen korjauslistalla vielä
26335: saada pois muuten kuin peruskorjaamalla ne ensi vuonnakaan. Kokonaiskustannusarvio on
26336: kohteet koulussa, joista kosteusvauriot johtuvat. vähintään 5 miljoonaa markkaa.
26337: Jos korjausta ei tehdä, terveysviranomaiset jos- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26338: sakin vaiheessa joutuvat harkitsemaan joidenkin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26339: luokkien, jopa koko koulun sulkemista.
26340: Koulun oppilasmäärä on noin 200, eikä kor- että hallitus kohdentaisi kuluvan vuoden
26341: vaavia tiloja näin suurelle oppilasmäärälle ole talousarviosta riittävät varat Lieksassa si-
26342: helposti löydettävissä, joten peruskorjaukseen jaitsevan Peltolan "homekoulun" perus-
26343: tulisi ryhtyä jo tulevan kesän aikana. Kaupungin korjaukseen jo kuluvana vuonna.
26344: taloustilanne on kuitenkin sen verran tiukka, et-
26345:
26346: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26347:
26348: Esa Lahtela /sd
26349: TA 146/1998 vp 147
26350:
26351: Toivomusaloite 146
26352:
26353:
26354:
26355:
26356: Esa Lahtela /sd: ReijoJan urheilukentän rakentamisen aloittamises-
26357: ta Pyhäselässä
26358:
26359:
26360: Eduskunnalle
26361:
26362: Pyhäselän kunta on vuoden 1998 talousar- loilijoiden harjoittelun. Joensuussa on huutava
26363: vioansa varautunut ReijoJan yleisurheilukentän puute juuri tällaisista mahdollisuuksista, ja Rei-
26364: rakentamisen aloittamiseen 3 miljoonan markan jolan kenttä tulisi keskeisen sijaintinsa puolesta
26365: summalla, mikäli valtion osuus hankkeelle tul- tarjoamaan harjoitusmahdollisuuden myös naa-
26366: laan saamaan. Kokonaiskustannukseksi kentän purikuntalaisille.
26367: rakentamisessa on arvioitu 6 miljoonaa mark- Todettakoon, että Pyhäselän alueella toimiva
26368: kaa. Kenttä rakennettaisiin vuosina 1998-1999. urheiluseura on tehnyt merkittävää nuorison- ja
26369: Suunnitelma lähtee siitä, että ReijoJan urhei- urheilukasvatustyötä. Kuuluisimpia seuran kas-
26370: lukenttä rakennettaisiin täysin uuteen paikkaan. vatteja ovat Aki ja Mika Parviainen sekä Ari
26371: Nykyinen Pyhäselän urheilukenttä sijaitsee kun- Pakarinen. Seura on myös valtakunnallisesti erit-
26372: takeskuksessa Hammaslahdessa. Kenttä on pie- täin menestynyt. Pyhäselän Urheilijat nousi tänä
26373: ni hiekkakenttä, jossa on vain 350 metriä pitkät vuonna ylempien sarjojen luokittelussa ns. super-
26374: juoksuradat. Lisäksi kentänjuoksuratojen mate- luokkaan, johon kuuluvat Suomen kaksikym-
26375: riaalina on käytetty savea ja hiekkaa, joten sa- mentä parasta urheiluseuraa.
26376: teella radat ovat käyttökelvottomia. Molempien Suomen 70 parhaasta seurasta Pyhäselän ur-
26377: em. syiden johdosta kentällä ei pystytä järjestä- heilijat on ainoa, jolla ei ole kestopäällysteistä
26378: mään esim. piirimestaruuskisoja. kenttää. Kestopäällysteisen kentän rakentami-
26379: Uuden kentän sijaintia mietittäessä on todet- nen antaisi mahdollisuuden nuorten SM-kilpai-
26380: tu, ettei maasto-olosuhteiden vuoksi olejärkevää lujen ja vetoapukisojen järjestämiseen paikka-
26381: lähteä rakentamaan ajanmukaista kenttää Ham- kunnalla.
26382: maslahteen. Uuden kentän rakentaminen Reijo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26383: laan tulee jopa edullisemmaksi kuin vanhan ken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26384: tän kunnostaminen. Toisena puoltavana seikka-
26385: na on sekin, että vanhaa kenttää voidaan hyö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Py-
26386: dyntää vielä harjoituskenttänä. häselän kunnan Reijolan yleisurheiluken-
26387: Reijolan uudelle kentälle on suunniteltu nur- tän rakentamiseksi.
26388: mipäällyste, joka mahdollistaisi myös jalkapal-
26389:
26390: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26391:
26392: Esa Lahtela /sd
26393: 148 TA 147/1998 vp
26394:
26395: Toivomusaloite 147
26396:
26397:
26398:
26399:
26400: Reijo Laitinen /sd: Vammaistutkimuksen keskuksen toiminnan tur-
26401: vaamisesta Jyväskylän yliopistossa
26402:
26403:
26404: Eduskunnalle
26405:
26406: Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja jen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden sekä vam-
26407: filosofian laitoksen yhteyteen on perustettu poik- maisjärjestöissä työskentelevien tutkijoiden yh-
26408: kitieteellinen Vammaistutkimuksen keskus, joka teistyötä. Kansainväliseen yhteistyöhön keskus
26409: on aloittanut toimintansa syksyllä 1995. Keskuk- on osallistunut EU:n ohjelmien ja kansainvälis-
26410: sen toiminnan suunnittelusta ja rahoituksesta ten järjestöjen kautta.
26411: vastaa vuonna 1991 perustettu Vammaistutki- Tutkimusyksikön toiminta on käynnistynyt
26412: muksen tukisäätiö. Säätiön hallinnossa ovat tutkimuskohtaisin projektein. Tutkimus-, ko-
26413: edustettuina Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän keilu- ja kehittämishankkeisiin on saatu tukea
26414: kaupunki, Kehitysvammaliitto, Näkövammais- Raha-automaattiyhdistykseltä. Kansainvälisen
26415: ten Keskusliitto ja Suomen Reumaliitto. konferenssinjärjestämiseen on saatu tukea EU:n
26416: Vammaistutkimuksen keskuksen toiminnan vammaisohjelmista.
26417: painopistealueita ovat yhteiskuntatieteellinen, Tutkimusyksikön toiminnan vakiinnuttami-
26418: kasvatustieteellinen ja liikuntatieteellinen tutki- nen kaipaa kipeästi lisäresursseja. Toiminnan
26419: mus. Keskuksen tavoitteena on kehittää vam- suunnitteluun, kansallisten ja kansainvälisten
26420: maisuuden kokonaiskuvan kannalta monipuoli- kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja koor-
26421: sia, poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. dinointiin sekä yksikön kehittämiseen tarvittava
26422: Tutkimusyksikön toimenkuvaan kuuluu tie- määräraha kiinteiden kulujen osalta on vuodelle
26423: teellinen perustutkimus ja soveltava tutkimus 1998 1,6 milj. mk, vuodelle 1999 2 milj. mk ja
26424: sekä ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus. vuodelle 2000 2,5 milj. mk. Kiinteisiin kuluihin
26425: Yksikkö organisoi vammaistutkimuksen jatko- sisältyvät lisäksi toimitilojen vuokrat, tieto- ja
26426: koulutusta ja ylläpitää kansallista vammaistie- neuvontapalvelun kehittäminen ja ylläpito, tieto-
26427: don ja -tutkimuksen tieto- ja neuvontapalvelua liikenne ja posti sekä kolmen tutkijan palkkaus.
26428: sähköisessä verkossa. Yksikkö tukee perusta- Muun projektirahoituksen osuus keskuksen n.
26429: mansa kansallisen vammaistutkimuksen verkos- 3,2 milj. mk:n budjetista vuodelle 1998 on n.
26430: ton (Finnish Network for Research on Disabili- 50%.
26431: ty) toimintaaja oli mukana kesällä 1997 perusta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26432: massa pohjoismaista vammaistutkimuksen ver- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26433: kostoa (Nordic Network on Disability Research)
26434: sekä yhteispohjoismaista vammaistutkimuksen että hallitus osoittaisi riittävän määrä-
26435: tieteellistä julkaisua (Scandinavian Journal of rahan Vammaistutkimuskeskuksen tuki-
26436: Disability Studies). Tukemalla vammaistutki- säätiölle Vammaistutkimuksen keskuksen
26437: muksen kansallista ja kansainvälistä verkostoi- toiminnan vakiinnuttamiseksi Jyväskylän
26438: tumista yksikkö pyrkii edistämään eri yliopisto- yliopistossa.
26439:
26440: Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1998
26441:
26442: Reijo Laitinen /sd
26443: TA 148/1998 vp 149
26444:
26445: Toivomusaloite 148
26446:
26447:
26448:
26449:
26450: Reijo Laitinen /sd: Nuijasota-projektin loppuun saattamisesta
26451:
26452:
26453:
26454: Eduskunnalle
26455:
26456: Eduskunta myönsi vuoden 1991 tulo- ja me- Projektissa on valmistunut kuvaustoiminnan
26457: noarviossa esisuunnittelumäärärahan elokuva- tietojärjestelmän prototyyppi Valtion teknillisen
26458: taiteen tutkimus- ja kokeilutoimintaan Nuijaso- tutkimuskeskuksen VTT:n tietojenkäsittelytek-
26459: ta-projektissa. Tavoitteena oli luoda valmius niikan laboratorion toimesta. Sitä ei voida kehit-
26460: Suomessa harjoitettavalle kuvausteknologian tää valmiiksi elokuvan ja TV-tuotannon työka-
26461: tutkimustoiminnalle, joka sai alkunsa Teknolo- luksi ilman laajaa testaustoimintaa. Tutkimuk-
26462: gian kehittämiskeskus Tekesin vuonna 1989 hy- sen vaatima testaustoiminta edellyttää volyymii-
26463: väksymästä integroidun kuvaustoiminnan tieto- tään ja toteuttamisympäristöltään pilottituotan-
26464: järjestelmän kehittämishankkeesta. toa, jonka rahoittaminen ilman eduskunnan
26465: Tässä tutkimushankkeessa on ensimmäisenä myöntämää suoraa valtion tukea siirtomäärära-
26466: maailmassa oltu luomassa täysin uutta tutkimus- han muodossa on Suomessa mahdotonta. Pro-
26467: aluetta: tiedon logistiikkaa. Onnistuessaan tie- jektissa on jo luotu useita innovaatioita, kuten
26468: don logistoiminen voisi mullistaa tuotannonoh- tuotantokoodit, jotka tulevat olemaan kansain-
26469: jaus-ja tietojenhallintatekniikat. Verrattuna ny- välisen kuvaustoiminnan ja sähköisen viestinnän
26470: kyaikana yleiseen tavaralogistiikkaan tiedon lo- tietohallinnon standardeja, kuten nykyisin aika-
26471: gistiikan soveltamisalueet olisivat moninkertai- koodi on kuvausmateriaalin jälkikäsittelyssä.
26472: set. Tiedon logistiikka olisi kansainvälisessä Projektin tavoitteena on luoda Suomeen kan-
26473: työnjaossa suomalaisen tutkimuksen ominta sainvälinen kuvaustoiminnan kehittämiskeskus,
26474: aluetta. jonka toiminta rahoitettaisiin integroidusta ku-
26475: Logistiikkatutkimuksen käynnistäjänä on toi- vaustoiminnan tietojärjestelmän käytöstä perit-
26476: minut Atlas-Filmi Oy:n perustama kansallinen tävillä rojalteilla. Osaltaan kansainvälinen tutki-
26477: kuvaustoiminnan kehittämiskeskus Atlas-Data muskeskus täydentäisi kuvaa maastamme maail-
26478: Oy. Teknologiatutkimuksen päärahoittajana on man eturivin huipputeknologian osaajana.
26479: ollut Teknologian kehittämiskeskus Tekes. Projektin vaatimaksi pilottituotannoksi on
26480: Em. esitutkimusmäärärahalla valmistunut suunniteltu yhteispohjoismaista elokuvaa Nuija-
26481: Atlas-Filmin raportti on luovutettu opetusminis- sodasta: suomalaisten ensimmäistä yritystä ottaa
26482: teriölle 20.5.1992. Siinä oleva dokumentaatio kohtalo omiin käsiin sitten Suomen miehityksen
26483: täydentää projektissa Teknologian kehittämis- ja ensimmäisen ristiretken nimellä tunnetun Suo-
26484: keskukselle Tekesille valmistuneita Atlas-Datan men alistamisen vuonna 1155. Nuijasota oli sa-
26485: useita teknologisia raportteja. malla suomalaisten talonpoikien voimakas pro-
26486: Projektissa luodut innovaatiot, kuten kuvaus- testi sitä vastaan, että maamme irrotettiin vuon-
26487: simulaatio ja ensimmäisenä tietoteknisiin kalen- na 1550 julkaistulla Suomen purjehdus- ja kaup-
26488: teriohjelmiin aikaulottuvuuden eli aikajanan paohjesäännöllä Euroopan talousyhteydestä.
26489: tuova kuvauskalenteri tulevat merkittävällä ta- Nuijasodalla elokuvan aiheena on maailman-
26490: valla edistämään suomalaista tietojenkäsittelyn laajuista mielenkiintoa erityisesti nykyisessä vai-
26491: tutkimusta ja kehitystyötä. Projektiin osallistu- keassa taloudellisessa tilanteessa etsittäessä uu-
26492: neista yhteistyökumppaneista Teknillinen kor- sia keinoja kansainväliseen työnjakoon. Elokuva
26493: keakoulu on ehdottanut projektin viemistä EU:n osoittaisi, kuinka riippuvainen hyvinvointimme
26494: korkeimpaan tieteelliseen tutkimusyhteistyöhön oli jo keskiajan väistyessä meitä ympäröivästä
26495: ESPRITiin. Tekes on ehdottanut projektin vie- maailmasta. Aihe koskettelee myös erittäin lähei-
26496: mistä eurooppalaiseen EUREKA-yhteistyöhön sesti useiden Suomen maakuntien syntyhisto-
26497: jo vuonna 1988. riaa, kuten eteläpohjalaisten nuijamiesten jälke-
26498: 150 TA 148/1998 vp
26499:
26500: Jäisten vuonna 1991 toteuttama talonpoikais- nykyoloissa mahdotonta. Ehdotettu valtion tuki
26501: marssi eduskuntaan osoitti. kattaisi noin 35 % pilottituotannon menoista.
26502: Elokuvan on tuotannon laajuudeltaan täytet- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26503: tävä kansainvälisen huipputeknologian tutki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26504: musvaatimukset sekä omattava riittävä rahoi-
26505: tuspohja, jotta projektissa harjoitettu tutkimus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
26506: toiminta voidaan tuotteistaa kilpailukykyiseksi tävän määrärahan varaamiseksi talousar-
26507: suomalaiseksi vientiosaamiseksi. Projektin tar- vioon Nuijasota-projektin loppuun saatta-
26508: vitseman testaustoiminnan rahoittaminen muis- mista varten.
26509: ta lähteistä on sekä teknisesti että taloudellisesti
26510:
26511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26512:
26513: Reijo Laitinen /sd
26514: TA 149/1998 vp 151
26515:
26516: Toivomusaloite 149
26517:
26518:
26519:
26520:
26521: Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Erityisopetuksen tuntimäärän säilyttä-
26522: misestä perusopetuksessa
26523:
26524:
26525: Eduskunnalle
26526:
26527: Tuoreet tutkimukset kertovat hyvistä tulok- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26528: sista, joita on saavutettu erityisopetuksen avulla, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26529: nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja elämän hal-
26530: linnan saavuttamisessa. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
26531: Erityisopetuksen tuntimäärää ollaan kuiten- teisiin riittävän erityisopetuksen turvaami-
26532: kin vähentämässä uudessa perusopetusasetuk- seksi, niin että erityisopetuksen tuntimää-
26533: sessa. rä on vähintään 30 tuntia.
26534: Kuitenkin syrjäytyminenja erilaiset ongelmat
26535: ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme.
26536:
26537: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26538:
26539: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
26540: 152 TA 150/1998 vp
26541:
26542: Toivomusaloite 150
26543:
26544:
26545:
26546:
26547: Arja Ojala /sd ym.: Näkövammaisten kirjaston toiminnan turvaa-
26548: misesta
26549:
26550:
26551: Eduskunnalle
26552:
26553: Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry. on pe- 10 000) ja lainattujen kirjojen määrän. 3% (v.
26554: rustettu vuonna 1889, ja järjestön tarkoituksena 1996 433 855 lainausta). Postin käyttö oli aiem-
26555: oli aluksi omalla kustannuksellaan tuottaa ja min ilmaista, mutta nyt postilähetysten ollessa
26556: postittaa sokeille pistekirjoja. Nykyisin yhdis- maksullisia Näkövammaisten kirjaston kehittä-
26557: tyksen yhtenä tehtävänä on toimia näkövam- miseen tarkoitetut määrärahat menevät posti-
26558: maisten etujärjestönä. Yhdistyksen sääntöjen maksuihin.
26559: mukaan Näkövammaisten kirjastoyhdistyksen Kirjasto tuottaa näkövammaisille opiskelijoil-
26560: tarkoituksena on edistää näkövammaisten kir- le myös niin peruskoulun kuin korkeakoulujen-
26561: jallisuusharrastusta, vaikuttaa näkövammaisten kin osalta oppimateriaalia.
26562: kirjastopalvelujen kehittämiseen sekä seurata Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26563: tiedonvälitystekniikan kehittymistä. Yhdistyk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26564: sessä on jäseniä tällä hetkellä 136 ja toiminta-
26565: alueena koko Suomi. Kirjaston omistus siirtyi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
26566: vuonna 1977 Suomen valtiolle. teisiin Näkövammaisten kirjaston toimin-
26567: Näkövammaisten kirjaston lainaajamäärä nan kaikinpuoliseksi turvaamiseksi.
26568: kasvaa vuosittain 8% (v. 1996 asiakkaita n.
26569:
26570: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26571:
26572: Arja Ojala /sd Ulla Juurola /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
26573: Eila Rimmi /vas Pirkko Peltomo /sd Jukka Gustafsson /sd
26574: TA 151/1998 vp 153
26575:
26576: Toivomusaloite 151
26577:
26578:
26579:
26580:
26581: Tauno Pehkonen /skl: Koulukiusaamisen torjumisesta
26582:
26583:
26584:
26585: Eduskunnalle
26586:
26587: Kiusaaminen niin koululaisten kuin opetta- heuta lisäkustannuksia ja on suhteellisen helppo
26588: jien kesken on yleisesti tunnettu asia. Tiedämme, toteuttaa.
26589: että kiusaamisen seuraukset ovat yleensä vaka- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26590: via, varsinkin lapsille, aiheuttaen mm. lisäänty- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26591: vää rikollisuutta ja henkistä tasapainottomuutta
26592: kasvuiässä. Siksi ministeriön tulisi suhtautua va- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin toi-
26593: kavasti kyseiseen ilmiöön ja laatia suunnitelma ja mintasuunnitelman laatimiseksi koulukiu-
26594: toimintaohje kouluille koulukiusaamistapauk- saamisen hoitamisesta ja torjumisesta.
26595: sissa ja niiden ehkäisemisessä. Toimenpide ei ai-
26596:
26597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26598:
26599: Tauno Pehkonen /skl
26600: 154 HM 152/1998 rd
26601:
26602: Hemställningsmotion 152
26603:
26604:
26605:
26606:
26607: Margareta Pietikäinen /sv: Inrättandet av en skoltrygghetsnämnd
26608:
26609:
26610:
26611: Till Riksdagen
26612:
26613: De nya skollagarna skall ge större frihet åt kommuner som väljer att permittera lärare under
26614: kommunerna och sko1orna att anordna under- pågående terminer.
26615: visningen. Denna frihet kan utnyttjas på ett posi- Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
26616: tivt sätt så att de sko1visa 1ärop1anerna ger sko1an riksdagen hemställer
26617: en profi1, som också e1everna sjä1va och förä1d-
26618: rarna är med om att utforma. 1 praktiken har det att regeringen vidtar åtgärder för att
26619: dock visat sig att kommunera satsar mycket o1ika inrätta en skoltrygghetsnämndpå nationell
26620: på utbi1dning och undervisning. Vissa kommu- nivå, dit elever ochföräldrar kan vända sig
26621: ner sparar inom skolsektorn i så hög grad att i de fall då de anser att kommunen brutit
26622: elevernas rätt tili jämlik utbildning i olika delar mot principen om jämlik och enhetlig ut-
26623: av vårt land blir lidande. Det gäller inte minst de bildning i olika delar av vårt land.
26624:
26625: Helsingforsden 11 februari 1998
26626:
26627: Margareta Pietikäinen /sv
26628: TA 152/1998 vp 155
26629:
26630: Toivomusaloite 152 Suomennos
26631:
26632:
26633:
26634:
26635: Margareta Pietikäinen /r: Kouluturvalautakunnan perustamisesta
26636:
26637:
26638:
26639: Eduskunnalle
26640:
26641: Uusien koululakien tarkoituksena on lisätä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26642: kuntien ja koulujen vapautta opetuksen järjestä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26643: misessä. Tätä vapautta voidaan hyödyntää
26644: myönteisesti siten, että koulukohtaisilla opetus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
26645: suunnitelmilla saataisiin koululle profiili, jonka takunnallisella tasolla toimivan koulutur-
26646: luomiseen osallistuisivat sekä itse oppilaat että valautakunnan perustamiseksi, jonka puo-
26647: heidän vanhempansa. Käytäntö on kuitenkin leen oppilaat ja vanhemmat voisivat kään-
26648: osoittanut kuntien panostavan hyvin eri tavalla tyä tapauksissa, joissa he katsovat kunnan
26649: koulutukseen ja opetukseen. Eräät kunnat teke- rikkoneen periaatetta yhdenvertaisen ja
26650: vät niin paljon säästöjä koulusektorilla, että op- yhtenäisen koulutuksen turvaamisesta
26651: pilaiden oikeus yhdenvertaiseen koulutukseen maan eri osissa.
26652: maan eri osissa kärsii. Tämä koskee varsinkin
26653: kuntia, jotka päättävät lomauttaa opettajat lu-
26654: kukausien aikana.
26655:
26656: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26657:
26658: Margareta Pietikäinen /r
26659: I56 HM 153/1998 rd
26660:
26661: Hemställningsmotion 153
26662:
26663:
26664:
26665:
26666: Margareta Pietikäinen /sv: Tryggande av verksamheten vid det
26667: finlandssvenska resurscentret
26668:
26669:
26670: Tili Riksdagen
26671:
26672: Vid Svenska skolan för synskadade, som är och att underiätta integreringen av eiever med
26673: den enda svenska handikappskoian i vårt Iand, särskiida behov i dagvården och de allmänna
26674: har ett resurscenter inrättats för att i samarbete skoiorna. Resurscentret riktar sig tili förskoie-
26675: med oiika handikapporganisationer och utbiid- barn, grundskoleiever, gymnasieelever och yr-
26676: ningsenheter arbeta för finlandssvenska eiever kesskolstuderande och deras Iärare och skolor.
26677: med oiika typer av funktionshinder. Måigruppen Under år I998 har det finiandssvenska re-
26678: omfattar barn och unga med oiika typer av funk- surscentret kunnat starta genom att ett mindre
26679: tionshinder, inte enbart de synskadade. Måisätt- anslag har reserverats för det i statsbudgeten. För
26680: ningen är bl. a. att skapa en översikt av behoven, att verksamheten skall kunna utvecklas vidare är
26681: att koordinera utbudet och att ta initiativ och ge det nödvändigt att fortsatta och utökade ansiag
26682: impuiser tili ny verksamhet. bör beviijas centret fr.o.m. år I999.
26683: F ör närvarande finns det många brister på Med stöd av det ovan anförda föresiår jag att
26684: svenskt håll. Det gäller bl. a. döva och hörseiska- riksdagen hemställer
26685: dade barn, som saknar en egen skola sedan Döv-
26686: skoian i Borgå drogs in. Också de svenska autis- att regeringen fortsatt och utökat be-
26687: terna är en speciellt utsatt grupp. Resurscentret viljar anslag för det finlandssvenska re-
26688: arbetar bl. a. för att öka utbudet av stödtjänster surscentretfr.o.m. år 1999.
26689:
26690: Helsingforsden II februari I998
26691:
26692: Margareta Pietikäinen /sv
26693: TA 153/1998 vp 157
26694:
26695: Toivomusaloite 153 Suomennos
26696:
26697:
26698:
26699:
26700: Margareta Pietikäinen /r: Ruotsinkielisen resurssikeskuksen toi-
26701: minnan turvaamisesta
26702:
26703:
26704: Eduskunnalle
26705:
26706: Maamme ainoaan ruotsinkieliseen vammais- jontaa ja helpottamaan erityistarpeita vaativien
26707: ten kouluun, Svenska skolan för synskadade, on lasten sopeuttamista päivähoitoon ja yleisiin
26708: perustettu resurssikeskus. Keskus toimii yhteis- kouluihin. Resurssikeskuksen palvelut on suun-
26709: työssä eri vammaisjärjestöjen ja koulutusyksik- nattu esikoululaisille, peruskoululaisille, lukio-
26710: köjen kanssa erilaisista toimintahäiriöistä kärsi- laisille ja ammattikoululaisille sekä heidän opet-
26711: vien suomenruotsalaisten oppilaiden hyväksi. tajilleen ja kouluilleen.
26712: Kohderyhmään kuuluu erilaisista toimintahäi- Suomenruotsalainen resurssikeskus on pysty-
26713: riöistä, ei pelkästään näkövammasta, kärsiviä nyt käynnistämään toimintansa vuonna 1998
26714: lapsia ja nuoria. Tavoitteena on luoda yleiskuva valtion talousarvioon varatun pienehkön määrä-
26715: tarpeista, koordinoida tarjontaa ja tehdä aloittei- rahan turvin. Toiminnan kehittämisen kannalta
26716: ta uusista toimintamuodoista ja antaa niihin vi- on välttämätöntä, että keskukselle myönnetään
26717: rikkeitä. edelleen lisää määrärahoja vuodesta 1999lukien.
26718: Ruotsinkielisten taholla on nykyisellään mo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26719: nia puutteita. Muun muassa kuuroilla ja kuulo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26720: vammaisilla lapsilla ei ole omaa koulua sitten
26721: Porvoossa toimineen kuurojen koulun lakkaut- että hallitus lisäisi edelleen suomenruot-
26722: tamisen. Myös ruotsinkieliset autistit ovat erityi- salaisen resurssikeskuksen määrärahoja
26723: sen vaikeassa asemassa oleva ryhmä. Resurssi- vuodesta 1999 lukien.
26724: keskus pyrkii mm. lisäämään tukipalvelujen tar-
26725:
26726: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26727:
26728: Margareta Pietikäinen /r
26729: 158 TA 154/1998 vp
26730:
26731: Toivomusaloite 154
26732:
26733:
26734:
26735:
26736: Aulis Ranta-Muotio /kesk: Koulujen homeongelmien korjaamisesta
26737:
26738:
26739:
26740: Eduskunnalle
26741:
26742: Lukuisissa kouluissa ja muissa julkisissa ra- yksittäisen ihmisen elämään voivat olla hyvin
26743: kennuksissa on ilmennyt kosteusvaurioista seu- merkittäviä. Myös työllisyystilanteen huomioon
26744: ranneita homeongelmia. Syynä on yleensä suun- ottaen olisi perusteltua valtion toimenpitein jou-
26745: nittelu- tai rakennusvirhe. Kyseisille rakennuk- duttaa homeongelmia poistavia korjausinves-
26746: sille täytyy nopeasti tehdä jotain, muuten raken- tointeja
26747: nuksissa toimivien henkilöiden, mm. opettajien Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26748: ja oppilaiden, terveys vaarantuu. Homeongel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26749: mien aiheuttamat terveysongelmat lisäävät tule-
26750: vaisuudessa huomattavasti yhteiskunnan tervey- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kou-
26751: denhoitokuluja, ja myös ongelmien vaikutukset lujen homeongelmien poistamiseksi.
26752:
26753: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26754:
26755: Aulis Ranta-Muotio /kesk
26756: TA 155/1998 vp 159
26757:
26758: Toivomusaloite 155
26759:
26760:
26761:
26762:
26763: Päivi Räsänen /skl: Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu-
26764: tutkintojen kehittämisestä
26765:
26766:
26767: Eduskunnalle
26768:
26769: Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämi- kohdattava kovenevat ammattitaidolliset vaati-
26770: nen on edelleen jossakin määrin kesken. Esimer- mukset. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että so-
26771: kiksi ammattikorkeakoulututkintojen erilaiset siaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutut-
26772: laajuudet ovat aiheuttaneet ongelmia. Sosiaali- kinto laajennettaisiin 160 opintoviikon laajuisek-
26773: ja terveysalalla tutkinnon laajuus on yleisen 160 si.
26774: opintoviikon sijasta 140 opintoviikkoa. Tämä on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26775: alalla koettu ongelmaksi, koska tutkintoon sisäl- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26776: tyy keskimääräistä selvästi enemmän työharjoit-
26777: telua ja laajeneva osa ammattikorkeakoulutut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26778: kintoon kuuluvia yhteisiä opintoja. sosiaali- ja terveysalan ammattikorkea-
26779: Hoitoalalla tullaan väestön vanhetessa tarvit- koulututkintojen laajentamiseksi 160 opin-
26780: semaan kasvava määrä henkilökuntaa, jonka on toviikon pituisiksi.
26781:
26782: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26783:
26784: Päivi Räsänen /skl
26785: 160 TA 156/1998 vp
26786:
26787: Toivomusaloite 156
26788:
26789:
26790:
26791:
26792: Päivi Räsänen /skl: Y mpäristönsuoje1un ammatillisen koulutuksen
26793: kehittämisestä
26794:
26795:
26796: Eduskunnalle
26797:
26798: Ympäristönsuojelun koulutusta annetaan täl- tönsuojelusektorin vaatimuksiin. Koulutuksen
26799: lä hetkellä lähinnä tiedekorkeakouluissa. Alan kehittämisen puolesta puhuu myös se, että ympä-
26800: asiantuntijoiden mukaan tämä ei kaikilta osin ristöteknologiasta on tullut Suomelle myös huo-
26801: vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Kehittyvän mattava vientiartikkeli.
26802: ympäristöteknologian alalla on yhä enemmän Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26803: työtehtäviä, joihin yliopistotasoinen tutkinto ei nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26804: ole tarkoituksenmukaisin koulutus.
26805: Olisikin tärkeää selvittää tarve ympäristön- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sel-
26806: suojelun ammatillisen koulutuksen kehittämi- vittääkseen ympäristönsuojelualan amma-
26807: seenja vastata näin osaltaan laajenevan ympäris- tillisen koulutuksen tarpeet.
26808:
26809: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26810:
26811: Päivi Räsänen /skl
26812: TA 157/1998 vp 161
26813:
26814: Toivomusaloite 157
26815:
26816:
26817:
26818:
26819: Päivi Räsänen /skl: Lastensuojelun huomioon ottamisesta eloku-
26820: vien ennakkotarkastusta uudistettaessa
26821:
26822:
26823: Eduskunnalle
26824:
26825: Opetusministeriön alainen toimikunta valmis- tystasonsa puolesta sopimattoman materiaalin
26826: telee parhaillaan esitystä, jolla uudistettaisiin haitallisen vaikutuksen lapsiin.
26827: suomalainen elokuvien ennakkotarkastussään- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26828: nöstö. Hallituksen tarkoituksena on tiettävästi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26829: kuluvan vuoden aikana antaa esityksensä asias-
26830: ta. On olennaisen tärkeää, että uudistusten yh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ot-
26831: teydessä otetaan huomioon lastensuojelulliset taakseen huomioon lastensuojelu!liset nä-
26832: näkökohdat. Tutkimustulokset ovat selkeästi kökohdat elokuvien ennakkotarkastus-
26833: osoittaneet raa'an väkivallan ja muun iän ja kehi- uudistusta valmistellessaan.
26834:
26835: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
26836:
26837: Päivi Räsänen /skl
26838: 162 TA 158/1998 vp
26839:
26840: Toivomusaloite 158
26841:
26842:
26843:
26844:
26845: Sakari Smeds /skl: Dopingaineiden käytön vähentämisestä
26846:
26847:
26848:
26849: Eduskunnalle
26850:
26851: Dopingaineiden hallussapito ja käyttäminen Suomi on vaalinut mainettaan suhteellisen
26852: ovat osoittautuneet ongelmaksi, vaikka niiden puhtaana urheilumaana. Vuoden 2006 talvikiso-
26853: valmistaminen, tuonti ja myynti ovat rangaista- jen hakijamaana voisimme tiputtaa doping-puh-
26854: via tekoja. Käytännössä on kuitenkin vaikea taiden kisojen puolesta ja mahdollisena isäntä-
26855: päästä laittoman kaupan jäljille, ellei myös hal- maana vaatia kansainväliseltä olympiakomiteat-
26856: lussapitoaja käyttämistä pystytä valvomaan ja ta mahdollisimman tarkkoja testejä kiellettyjen
26857: sanktioimaan tiukemmin. Dopingaineiden käyt- aineiden käytön valvomiseksi. Näin voisimme
26858: tö aiheuttaa vakavia terveysvaaroja sekä huippu- pitää yllä ja jatkaa Helsingin kesäkisojen puhdas-
26859: urheilijoille että lisääntyneelle määrälle kuntour- ta urheiluhenkeä.
26860: heilijoita. Tervettä urheiluhenkeä ja reilua kilpai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26861: lua tulee edistää mm. dopingin käytön tiukem- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26862: malla valvonnalla. Näin voitaisiin ehkäistä niitä
26863: ikäviä seurauksia ja terveysriskejä, joita dopin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin do-
26864: gin käyttö aiheuttaa. Tämä olisi erityisen tärkeää pingaineiden käytön valvonnan lisäämi-
26865: varsinkin ajatellen nuoria urheilijoita ja urheilun seksi.
26866: harrastajia, joihin tulisi myös kohdentaa valis-
26867: tusta dopingaineiden käytön vaaroista.
26868:
26869: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26870:
26871: Sakari Smeds /skl
26872: TA 159/1998 vp 163
26873:
26874: Toivomusaloite 159
26875:
26876:
26877:
26878:
26879: Sakari Smeds /skl: Ryttylän lähetyskoulun tukemisesta
26880:
26881:
26882:
26883: Eduskunnalle
26884:
26885: Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen lähetys- sityön saralla. Tehtäviensä toteuttamiseksi Kan-
26886: koulu on toiminut Ryttylässä vuodesta 1968 an- sanlähetyksenä on 18 maakunnallista piirijärjes-
26887: taen lähetystyötehtäviin valmentavaa teologista töä, jotka tekevät yhteistyötä paikallisseurakun-
26888: ja yleissivistävää koulutusta. Lisäksi koulussa tien kanssa. Ryttylän lähetyskeskuksella on tässä
26889: järjestetään mm. seurakuntien maallikkovastuu- työssä merkittävä koulutuksellinen rooli. Kes-
26890: koulutusta etäopiskeluna ja viikonvaihdekurs- kus sijaitsee Hausjärven kunnassa noin 10 kilo-
26891: sien muodossa. Kansanlähetys on yksi kirkon metriä Riihimäeltä.
26892: virallisista lähetysjärjestöistä ja kirkonjärjestöis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26893: tä lähettimäärältään toiseksi suurin. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26894: Kirkon lähetysjärjestöt omalla luotetta vallaja
26895: pitkäjänteisellä toimintatavallaan tukevat että hallitus varaisi valtion lisätalousar-
26896: maamme kehitysyhteistyötavoitteiden toteutu- vioesitykseen tai talousarvioesitykseen
26897: mista. Tämä työ ansaitsee yhteiskunnan arvos- määrärahan Ryttylän lähetyskoulun tuke-
26898: tuksen. Kansanlähetyksen työ on yhteiskunnalli- mista varten.
26899: sesti arvokasta myös nuoriso-, rippikoulu- ja lap-
26900:
26901: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
26902:
26903: Sakari Smeds /skl
26904: 164 TA 160/1998 vp
26905:
26906: Toivomusaloite 160
26907:
26908:
26909:
26910:
26911: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Osaamisella ammattiin -koulutusko-
26912: keilun aloittamisesta
26913:
26914:
26915: Eduskunnalle
26916:
26917: Osaamisella ammattiin -kokeilun tavoitteena set ja yritysten työtehtävät tai kehittämisprojek-
26918: on testata oppisopimustyyppisen koulutuksen tit tehdyn kartoituksen perusteella. Opiskelijat
26919: uudenlaista toteutusta, jonka tähtäimenä voi olla hakevat koulutukseen mahdollisesti kuuluvan
26920: ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Oppilai- työssäoppimispaikan kokeiluun valitusta yrityk-
26921: toksen antaman koulutuksen ja ohjauksen osuus sestä. Erityisistä syistä työssäoppimispaikka voi
26922: on laajempi kuin oppisopimuskoulutuksessa, olla myös muu yritys. Kokeilutoiminta alkaa ny-
26923: yleensä samoin vuorovaikutus eri osapuolten kyisen varsinaisen koulutuksen päättymisen jäl-
26924: kesken on tiiviimpää. Kokeilussa pyritään yhdis- keen. Kokeilun ajaksi pyritään löytämään työs-
26925: tämään oppilaitoksen ja työpaikkojen osaami- säoppimisen rahoitusmalli. Työssäoppimisen
26926: nen, jonka tuloksena opiskelijana on valmiudet kokeilu toteutetaan Kuopion ja Oulun ammatil-
26927: vaativiin työtehtäviin. Tavoitteena on, että opis- lisen aikuiskoulutuskeskuksen hankkeen pohjal-
26928: kelijoille kehittyy ammatillisten valmiuksien li- ta.
26929: säksi tämän päivän työelämän edellyttämiä tai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26930: toja, esim. itseohjautuvuus, joustavuus, vuoro- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26931: vaikutus- ja yhteistyötaidot. Jatkuva työsuhde
26932: yrityksen ja monitaitoisen, osaavan, yrityksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26933: tarpeita palvelevan työntekijän välillä on myös aloittaakseen uuden työllistävän Osaami-
26934: keskeinen tavoite. sella ammattiin -kou/utuskokeilun.
26935: Kokeiluun valitaan opiskelijaryhmät, yrityk-
26936:
26937: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
26938:
26939: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
26940: TA 161/1998 vp 165
26941:
26942: Toivomusaloite 161
26943:
26944:
26945:
26946:
26947: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Liikuntapaikkarakentamisen ja seu-
26948: ratoiminnan rahoituksen turvaamisesta
26949:
26950:
26951: Eduskunnalle
26952:
26953: Valtion tulo- ja menoarviossa tälle vuodelle ei kennuksia, jotka on pikaisesti saatava peruskor-
26954: huomioitu liikuntapaikkarakentamiseen ja seu- jattua. Peruskorjauksen avulla on mahdollista
26955: ratoimintaan määrärahoja. Vaikea työllisyysti- lisätä työllisyyttä.
26956: lanne aiheuttaa nuorison keskuudessa syrjäyty- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26957: misongelmia, joten seuratoiminta ja sen vahvis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26958: taminen olisi apu nuorille kunnolliseen harras-
26959: tustoimintaan,joka estäisi huumeiden ja päihtei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin lii-
26960: den väärinkäytön. Maassamme on paljon home- kuntapaikkarakentamisen ja seuratoimin-
26961: vaurioisia peruskorjattavia liikuntapaikkara- nan rahoituksen turvaamiseksi.
26962:
26963: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
26964: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
26965: 166 TA 162/1998 vp
26966:
26967: Toivomusaloite 162
26968:
26969:
26970:
26971:
26972: Anu Vehviläinen /kesk: Joensuun Tiedepuiston kehittämisestä
26973:
26974:
26975:
26976: Eduskunnalle
26977:
26978: Suomessa on käynnistetty viime vuosina usei- tiikka-alalla. Toinen huippuosaamisen alue on
26979: den yliopistojen ja muiden osaamiskeskittymien metsätieteen ja tutkimuksen sovellutukset. En-
26980: yhteyteen teknologian ja osaamisen siirtoyksik- simmäisenä suomalaisena teknologiakeskuksena
26981: köjä. Näiden teknologiakeskusten tavoitteena Tiedepuisto hyväksyttiin viime vuonna EU:n ra-
26982: on luoda toimintaedellytyksiä erityisesti sellaisil- hoittamaksi BIC-innovaatiokeskukseksi.
26983: le yrityksille, joiden toiminta-ajatus perustuu Tiedepuiston omistuspohjan muodostavat
26984: oppi- tai tutkimusympäristössä tehtyihin inno- Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan Liitto,
26985: vaatioihin. Kysymys on siitä, että tutkimus- ja Joensuun yliopiston tukisäätiö, Pohjois-Karja-
26986: opetustoiminnasta syntyneitä uusia ideoita ja so- lan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan
26987: velluksia siirretään hyödyntämään yritystoimin- koulutuskuntayhtymä. Omistajatahot ovat jat-
26988: taa. Tarvitsemme Suomessa yhä enemmän hen- kaneet Tiedepuiston kehittämistä mm. korotta-
26989: kilöitä innovatiivisuutta vaativiin keksintö-, malla osakepääomaa.
26990: suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Joensuun Tiedepuiston laajentaminen on vält-
26991: Joensuun Tiedepuisto on yksi uusista teknolo- tämätöntä, mikäli keskukseen halutaan lisää yri-
26992: giakeskuksista. Viime vuosien aikana se on tar- tyksiä ja uutta toimintaa. Kiireeliisin hanke Tie-
26993: jonnut pitkäkestoisia kehittämispalveluita yli sa- depuiston osalta on lisätilan rakentaminen. On
26994: dalle yrittäjälle tai yritykselle. Viimeisten kolmen välttämätöntä, että myös valtiovalta osallistuu
26995: vuoden aikana kehitys on ollut erityisen nopeaa. Joensuun Tiedepuiston kehittämiseen.
26996: Tällä hetkellä Tiedepuistossa toimii 40 yritystä ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
26997: yhteensä 170 työntekijää. Useimmat yritykset nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26998: ovat Joensuun yliopiston työntekijöiden, opiske-
26999: lijoiden tai siellä tutkintonsa suorittaneiden hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27000: kilöiden perustamia. Eniten yrityksiä on telema- Joensuun Tiedepuiston kehittämiseksi.
27001:
27002: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27003:
27004: Anu Vehviläinen /kesk
27005: TA 163/1998 vp 167
27006:
27007: Toivomusaloite 163
27008:
27009:
27010:
27011:
27012: Anu Vehviläinen /kesk: Itä-Suomen muovi-metallikeskuksen ni-
27013: meämisestä osaamiskeskukseksi
27014:
27015:
27016: Eduskunnalle
27017:
27018: Itä-Suomen muovi-metalliosaaminen keskit- ja erityisyritysten tarpeita, tarvitsee se jatkuvaa
27019: tyy erityisesti Pohjois-Karjalaan Joensuun seu- lisäpanostusta. Tällainen lisäpanostus olisi, että
27020: dulle. Viime vuoden elokuussa vihittiin käyttöön Itä-Suomen muovi-metallikeskus nimettäisiin
27021: Joensuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkea- valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman mu-
27022: koulun yhteydessä toimiva Itä-Suomen muovi- kaiseksi osaamiskeskukseksi.
27023: metallikeskus. Keskus on puhtaasti kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27024: yksikkö ja sen asiakkaat ovat ympäri Suomea. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27025: Osaamiskeskuksen erityisalaa on mm. ruisku-
27026: valu- ja työkaluvälinevalmistus sekä muottialan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Itä-
27027: erityisosaaminen. Suomen muovi-metallikeskuksen nimeä-
27028: Jotta Itä-Suomen muovi-metallikeskus voisi miseksi valtakunnalliseksi osaamiskes-
27029: parhaiten palvella myÖnteistä työllisyyskehitystä kukseksi.
27030:
27031: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
27032:
27033: Anu Vehviläinen /kesk
27034: 168 TA 164/1998 vp
27035:
27036: Toivomusaloite 164
27037:
27038:
27039:
27040:
27041: Jukka Vihriälä /kesk: Viropelin kirkonkylän ala-asteen peruskor-
27042: jaamisesta
27043:
27044:
27045: Eduskunnalle
27046:
27047: Syksyllä 1996 Viropelin kirkonkylän ala-as- rä kasvaa vuoteen 2001 mennessä 170:een. Hank-
27048: teella todettiin kosteusvaurioita. Otetuissa mik- keen kustannusarvio on noin 5,5 milj. mk, eikä se
27049: robinäytteissä todettiin toksiinia tuottavia mik- sisälly opetusministeriön vahvistamaan oppilai-
27050: robilajeja. Pitoisuudet olivat erittäin korkeat tosten perustamishankkeiden rahoitussuunnitel-
27051: varsinkin pohjakerroksessa, jossa sijaitsevat maan vuosille 1998-2001.
27052: mm. koulukeittola ja 1-2-luokkien ruokailuti- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27053: lat, tekstiili- ja teknisen työn opetustilat, av-luok- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27054: ka ja pienryhmätila, terveydenhoitajan tilat sekä
27055: suihku- ja pukeutumistilat. Terveyshaittojen ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27056: kia toiminnot edellä mainituissa tiloissa joudut- Vimpelin kirkonkylän ala-asteen perus-
27057: tiin siirtämään pois. Koulussa on tällä hetkellä korjaamiseksi.
27058: 132 oppilasta. Ennusteiden mukaan oppilasmää-
27059:
27060: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27061:
27062: Jukka Vihriälä /kesk
27063: TA 165/1998 vp 169
27064:
27065: Toivomusaloite 165
27066:
27067:
27068:
27069:
27070: Matti Väistö /kesk: Pohjois-Karjalan maaseudun tietotekniikka-
27071: osaamisen vahvistamisesta
27072:
27073:
27074: Eduskunnalle
27075:
27076: Maaseudun asutuksen vähenemisen ja palve- massa olevan yritystoiminnan toimintaedelly-
27077: luverkoston myötä on Pohjois-Karjalassa ja tyksiä, mutta samalla luodaan valmiuksia myös
27078: koko maassa nopeasti kasvanut tarve kehittää uudenlaiselle työllisyydelle ja etätyöpaikoille.
27079: sellaisia palvelumuotoja, joilla voidaan nopeasti Tietotyön mahdollisuuksien hyödyntäminen
27080: ja edullisesti hoitaa maaseudun ihmisten asumi- nähdäänkin Pohjois-Karjalassa maakunnallise-
27081: seen, elinkeinotoimintaan ja palveluihin liittyviä na kehittämistavoitteena.
27082: asioita. Tähän tarvitaan toimivat, maaseudun Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27083: ihmisten omatoimiseen käyttöön ja osaamiseen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27084: perustuvat tietoliikennejärjestelmät.
27085: Nykyaikaisen tietotekniikan käytön lisäämi- että hallitus koulutuksen, rahoituksen ja
27086: nen ja tietotekniikkaosaamisen vahvistaminen muiden kehittämistoimien avulla ryhtyisi
27087: on välttämätöntä maaseudulla niin maatalou- tehokkaisiin toimenpiteisiin Pohjois-Kar-
27088: den, metsätalouden, muun yritystoiminnan kuin jalan maaseudun tietotekniikkaosaamisen
27089: julkisten palvelujenkin osalta. Tietostrategian vahvistamiseksi ja työpaikkojen lisäämi-
27090: ulottaminen maaseudulle vahvistaa siis jo ole- seksi.
27091:
27092: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27093:
27094: Matti Väistö /kesk
27095: 170 TA 166/1998 vp
27096:
27097: Toivomusaloite 166
27098:
27099:
27100:
27101:
27102: Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Ikääntyviä työntekijöitä koskevan työn-
27103: antajan TEL-maksuprosentin alentamisesta pk-sektorilla
27104:
27105:
27106: Eduskunnalle
27107:
27108: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllis- Yli 45-vuotiaalla työntekijällä TEL-maksupro-
27109: tyminen on vaikeaa monestakin syystä. Työelä- sentti on jo yli 20, joten ikääntyvän työntekijän
27110: män nopeat muutokset vaativat jatkuvaa koulut- paikkaaminen pk-yritykseen tulee työnantajalle
27111: tautumista. lkääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä kalliimmaksi kuin nuoremman työntekijän paik-
27112: on useilla vain peruskoulu- ja ammattikoulutut- kaaminen, vaikka ikääntyvällä työntekijällä on
27113: kinto. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien pal- paljon kokemusta, tietoja ja taitoja,jota nuorem-
27114: veluselvitykset käynnistettiin vuonna 1996. Tä- malla työntekijällä ei ole. TEL-maksuprosentit
27115: hän mennessä haastatelluista noin 1/3 arvioi ole- on neuvoteltu yhdessä työmarkkinajärjestöjen
27116: vansa ensisijaisesti työhön tai koulutukseen kanssa. Siitä huolimatta työnantajien porrastei-
27117: suuntautuneita. Vajaa 1/3 haastatelluista suun- nen TEL-maksu eriarvoistaa työntekijöitä iän
27118: tautuu kuntoutustarpeen selvittämiseen ja kou- mukaan.
27119: lutukseen. Palvelutarveselvitykset ulottuvat nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27120: koko maahan. Koulutuksen ja kuntoutuksenjäl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27121: keen ikääntyneiden työttömien pääsy avoimille
27122: työmarkkinoille on vaikeaa. Erityisesti pk-sekto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yh-
27123: rilla korkeat työvoimakustannukset haittaavat dessä työmarkkinajärjestöjen kanssa pien-
27124: muun muassa ikääntyneiden ja yleensä vähem- ten ja keskisuurten yritysten työnantajien
27125: män koulutettujen työntekijöiden työllistämistä. omavastuun työeläkemaksuprosentin yh-
27126: Yhtenä kustannuksia lisäävänä ja työntekijöiden tenäistämiseksi, toisin sanoen alentami-
27127: tasa-arvoista kohtelua vääristävänä tekijänä seksi, ikääntyvien työntekijöiden kohdalla
27128: yrittäjät kokevat velvoitteen työnantajan maksa- työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun tur-
27129: man työeläkevakuutusprosentin porrastuksen. vaamiseksi.
27130:
27131: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27132:
27133: Kirsti Ala-Harja /kok Pirjo-Riitta Antvuori /kok Heikki Koskinen /kok
27134: Jukka Mikkola /sd Ulla Juurola /sd Vuokko Rehn /kesk
27135: Oiva Savela /kok
27136: TA 167/1998 vp 171
27137:
27138: Toivomusaloite 167
27139:
27140:
27141:
27142:
27143: Maria Kaisa Aula /kesk: Perhepolitiikkaa koskevan kokonaisar-
27144: vion tekemisestä
27145:
27146:
27147: Eduskunnalle
27148:
27149: 1990-luvun aikana perheet ja kodit ovat olleet kisen vallan tehtävistä on enemmän kuin tar-
27150: työttömyyden, huonosti ennakoitavissa olevan peen. Erityisen tarpeellista on sitoutua vakau-
27151: valtion menojen leikkausten ja työelämän tahdin teen ja ennustettavuuteen tulonsiirtojen, maksu-
27152: kiristymisen pyörteessä. Kuntien vaikeutunut jen ja verotuksen osalta, lisätä palvelujärjestel-
27153: rahatilanne on heikentänyt perheille tärkeiden män joustavuutta sekä löytää perhepolitiikkaan
27154: palveluiden laatua. Perheiden mahdollisuudet keinoja,joilla voidaan raivata lisää tilaa vanhem-
27155: valita elämäntilanteeseensa sopivin päivähoidon muudelle.
27156: vaihtoehto ovat kaventuneet. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27157: Perheiden tilanne on ristiriitainen: jos van- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27158: hemmilla olisi lapsille aikaa, ei heillä ole rahaa
27159: työttömyyden takia. Jos taas on rahaa, ei ole että hallitus laatisi pikaisesti kokonais-
27160: aikaa työtahdin kiireellisyyden johdosta. Van- arvion perheiden tilanteesta ja sen pohjalta
27161: hempien kasvatusvastuun kantaminen ei ole siis toimintaohjelman, jossa sitoudutaan va-
27162: helppoa. Vaikeudet näkyvät lasten ja nuorten kauteen ja ennustettavuuteen tulonsiirto-
27163: syrjäytymisuhkina. Esimerkiksi Sosiaaliturvan jen, maksujen ja verotuksen osalta, lisä-
27164: barometrin mukaan perheellisyydestä on yllät- tään palvelujärjestelmänjoustavuutta sekä
27165: täen tullut sosiaalinen riski. raivataan niin arjessa, työelämässä kuin
27166: Kokonaisarvio perheiden tilanteesta sekä jul- palveluissakin lisää tilaa vanhemmuudelle.
27167:
27168: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27169:
27170: Maria Kaisa Aula /kesk
27171: 172 TA 168/1998 vp
27172:
27173: Toivomusaloite 168
27174:
27175:
27176:
27177:
27178: Maria Kaisa Aula /kesk: Vammaisten nuorten työllistymistä edistä-
27179: vän sosiaaliturvan kehittämisestä
27180:
27181:
27182: Eduskunnalle
27183:
27184: On tarpeen uudistaa vammaispolitiikkaa ja lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja
27185: kohdentaa voimavaroja niin, että vammaisia enintään kahden vuoden ajaksi. Samalta ajalta
27186: henkilöitä voidaan rohkaista aktiivisuuteen, tulisi maksaa työllistymistä edistävää kannustin-
27187: omatoimisuuteen ja yhdenvertaiseen osallistumi- tukea, joka olisi nykyisen erityisvammaistuen
27188: seen yhteiskunnassa. Niin sanottu Vammaistyö- suuruinen (runsaat 1 900 markkaa).
27189: ryhmä 96 teki lukuisia tätä tavoittelevia ehdotuk- Sosiaali- ja terveysministeriön tulee aloittaa
27190: sia, mutta niiden toimeenpanoa ei ole sosiaali- ja nopeasti säädösvalmistelu Vammaistyöryhmä
27191: terveysministeriössä aloitettu. 96:n ehdotusten toteuttamiseksi. Erityisen kii-
27192: Kiireeliisin korjattava epäkohta on vammai- reellistä se on siltä osin, mikä koskee työkyvyttö-
27193: sille ja pitkäaikaissairautta sairastaville henki- myyseläkeoikeuden lepäämään jättämistä sekä
27194: löille nuorena myönnetyn työkyvyttömyyseläk- kannustintukea.
27195: keen joustamattomuus sellaisissa tilanteissa, jois- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27196: sa henkilö haluaa aktiivisesti työmarkkinakoulu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27197: tukseen tai työllistyä yleisille työmarkkinoille.
27198: Tästä syystä liian moni vammainen nuori ajau- että hallitus antaisi eduskunnalle esityk-
27199: tuu peruskoulun jälkeen suoraan eläkkeelle. sen, jolla mahdollistetaan vammaisen hen-
27200: Eläkevaihtoehdon sijaan tarvittaisiin sellaisia kilön työelämään osallistuminen niin, että
27201: tukimuotoja ja yksilöllisiä palveluita, jotka kan- työkyvyttömyyseläkeoikeuden voi jättää
27202: nustavat vammaisia ihmisiä työelämään ja työn- lepäämään osa- tai kokoaikaiseen ansio-
27203: antajia tarjoamaan heille työtä. työhön osallistumisen ajaksi ja että samal-
27204: Konkreettinen parannus tilanteeseen olisi se, ta ajalta voidaan vammaiselle maksaa eri-
27205: että työkyvyttömyyseläkeoikeuden voisi jättää tyistä kannustintukea.
27206:
27207: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27208:
27209: Maria Kaisa Aula /kesk
27210: TA 169/1998 vp 173
27211:
27212: Toivomusaloite 169
27213:
27214:
27215:
27216:
27217: Tuula Haatainen /sd; Perusturvalautakunnan toiminnan tehostami-
27218: sesta
27219:
27220:
27221: Eduskunnalle
27222:
27223: Valtionosuusuudistuksen ja kuntalainsäädän- jäivät toteutumatta. Lautakunta on ollut toimin-
27224: nön muutosten myötä kuntien itsenäinen pää- nassaan pidättyväinen eikä ole ottanut käsiteltä-
27225: töksentekovalta on lisääntynyt myös sosiaali- ja väkseen kaikkia sille tarjottuja tapauksia.
27226: terveystoimen alalla. Selvitysten mukaan jotkin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27227: kunnat ovatjoskus käyttäneet itsenäistä päätös- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27228: valtaansa väärin ja syyllistyneet ylilyönteihin.
27229: Esimerkiksi maksuttomiksi säädetyistä apuväli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pe-
27230: neistä eräät kunnat ovat perineet käyttömaksua. rusturvalautakunnan toiminnan tehosta-
27231: Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun takaami- miseksi ja riittävien toimintavaltuuksien
27232: seksi sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen pe- säätämiseksi kansalaisten tasa-arvoisen
27233: rustettiin perusturvalautakunta. Perusturvalau- kohtelun takaamiseksi maamme kaikissa
27234: takunnalle alun perin ajatellut valtuudet kansa- kunnissa.
27235: laisten tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi
27236:
27237: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27238:
27239: Tuula Haatainen /sd
27240: 174 TA 170/1998 vp
27241:
27242: Toivomusaloite 170
27243:
27244:
27245:
27246:
27247: Tuula Haatainen /sd: Eläkeläisten hammashoidon tukemisesta
27248:
27249:
27250:
27251: Eduskunnalle
27252:
27253: Kun sairauskuluvähennys poistettiin verotuk- 822 000. Koska hammashoito on kallista ja pro-
27254: sesta, järjestelmällisen hammashoidon ulkopuo- teettiset työt maksavat paljon, moni ikäihminen
27255: lella oleville ikäluokille luvattiin kompensaatio- on laiminlyönyt suunsa hoitamisen.
27256: na hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27257: Tämä lupaus on edelleen toteuttamatta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27258: Suun terveydestä huolen pitäminen on erityi-
27259: sen tärkeää ikäihmisille. Huonossa kunnossa ole- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27260: vat hampaat vaarantavat koko terveyden. Vete- eläkkeensaajien suun ja hampaiden hoidon
27261: raanien hammashoidon tukeminen koskee vain järjestämiseksi.
27262: 185 000 henkilöä. Yli 65-vuotiaita on kaikkiaan
27263:
27264: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27265:
27266: Tuula Haatainen /sd
27267: TA 171/1998 vp 175
27268:
27269: Toivomusaloite 171
27270:
27271:
27272:
27273:
27274: Raimo Holopainen /sd: Erityismäärärahan varaamisesta terveyden-
27275: hoitomenojen kattamiseen
27276:
27277:
27278: Eduskunnalle
27279:
27280: Valtionosuusleikkauksien ja verotulokerty- tettu, kannattaa ottaa huomioon, miten merkit-
27281: män pienenemisen seurauksena on kuntien ta- tävästä ongelmasta suomalaisessa yhteiskunnas-
27282: loudellinen tilanne olennaisesti heikentynyt. sa on kyse. Tilannetta voitaisiin korjata kohden-
27283: Monissa kunnissa tämä on vaikeuttanut jopa tamaila erityismäärärahaa terveydenhoitosek-
27284: terveydenhoidon järjestämistä. Henkilökunta on torille tai luopumalla osittain kuntasektorille
27285: säästöjen takia joutunut tiukalle, mikä on näky- suunnitellusta yhteisöverotuoton leikkauksesta.
27286: nyt väsyneinä ja stressaantuneina hoitajina. Sai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27287: rauslomat ovat lisääntyneet. Terveyskeskuksissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27288: on ollut potilaita ylipaikoilla mm. sen takia, että
27289: erikoissairaanhoidosta pyritään potilas kotiutta- että hallitus varaisijoko valtion kuluvan
27290: maan peruskuntoon mahdollisimman pian. vuoden lisätalousarvioon tai ensi vuoden
27291: Sosiaali-ja terveyssektorin osuus kuntien bud- varsinaiseen talousarvioesitykseen erityis-
27292: jeteista on kolmanneksen luokkaa, joten säästöt määrärahan kuntien terveydenhoitome-
27293: vääjäämättömästi kohdentuvat sinne, halusim- noihin tai luopuisi ainakin osittain yhteisö-
27294: mepa sitä tai emme. verotuoton leikkauksesta terveydenhoito-
27295: Vaikka valtiontalouden liikkumatila on rajoi- menojen rahoittamiseksi.
27296:
27297: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27298:
27299: Raimo Holopainen /sd
27300: 176 TA 172/1998 vp
27301:
27302: Toivomusaloite 172
27303:
27304:
27305:
27306:
27307: Liisa Hyssälä /kesk: Terveyden edistämisen keskuksen perustami-
27308: sesta Turkuun
27309:
27310:
27311: Eduskunnalle
27312:
27313: Terveys on laaja käsite, johon liittyy ihmisen lähivuosien keskeinen painopistealue. Terveyden
27314: käyttäytyminen, terveyttä tuottava ravinto, lii- edistämisen keskus olisi uusi konkreettinen tapa
27315: kunta, sairauksien ennaltaehkäisy ja lääketieteel- tukea myös ehkäisevän terveyspolitiikan kehittä-
27316: linen sairaanhoito. Varsinais-Suomessa on run- mistä. Varsinais-Suomessa on tarvittavaa huip-
27317: saasti terveyteen liittyvää huippuosaamista. puosaamista Terveyden edistämisen keskuksen
27318: Maatalous tuottaa huippuluokan elintarvikkei- perustamiseksi. Erityisen kattokäsitteen alle voi-
27319: ta. Kuntoiluväline-ja lääketieteen instrumentti- taisiin liittää laajasti erilaista osaamista. Teolli-
27320: teollisuudella on vahva asema. Sellaiset elintarvi- suus, tutkimus ja maatalous voitaisiin näin saada
27321: keteollisuuden tuotemerkit kuten Xylitol ja Be- puhaltamaan yhteen hiileen terveyden puolesta.
27322: necol ovat tunnettuja ympäri maailmaa. Turun Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27323: yliopiston piirissä tehdään merkittävää lääketie- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27324: teellistä tutkimustyötä.
27325: Valtioneuvosto hyväksyi 1.9.1997 valtakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ter-
27326: nallisen suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuol- veyden edistämisen keskuksen perustami-
27327: lonjärjestämisestä vuosina 1998-2001. Sen mu- seksi Turkuun.
27328: kaan ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka on
27329:
27330: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27331:
27332: Liisa Hyssälä /kesk
27333: TA 173/1998 vp 177
27334:
27335: Toivomusaloite 173
27336:
27337:
27338:
27339:
27340: Liisa Hyssälä /kesk: Vanhusväestön hammashuollon parantami-
27341: sesta
27342:
27343:
27344: Eduskunnalle
27345:
27346: Suun terveydenhuolto on tärkeä osa-alue ter- vuonna 1998 63-66-vuotiaisiin,
27347: veydenhuollossa. Tällä hetkellä aikuisten on kui- vuonna 1999 67-70-vuotiaisiin ja
27348: tenkin taloudellisista syistä vaikea käyttää vält- vuonna 2000 71-74-vuotiaisiin.
27349: tämättömiä hammashuoltopalveluja. 1.10.1997
27350: alkaen näihin ikäluokkiin kuuluvat saavat ham- Näiden ikäluokkien priorisointi perustuu sii-
27351: maslääkärin suorittamaan suun ja hampaiden hen, että heillä on eniten suun alueen sairauksia.
27352: tutkimukseen ja ennalta ehkäisevään hoitoon Heidän kohdallaan järjestelmällisenä hoidolla
27353: sairausvakuutuksesta korvausta noin 30 mark- saavutettaisiin nopeimmin tuloksia, joilla olisi
27354: kaa vuotta kohti laskettuna. Vähävaraisuus ra- vaikutusta yleisterveyteen ja jotka samalla hillit-
27355: joittaa siis edelleen merkittävällä tavalla ennen sisivät terveydenhuollon kustannusten kasvua.
27356: vuotta 1956 syntyneiden mahdollisuuksia hakeu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27357: tua ajoissa hammashuollon palveluihin. Sairaus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27358: vakuutuskorvausta tulisikin laajentaa vastaa-
27359: maan vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27360: oikeutta hammashoidon korvauksiin vaiheittain vanhusväestön hammashoitomahdolli-
27361: seuraavasti: suuksien parantamiseksi.
27362:
27363: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27364:
27365: Liisa Hyssälä /kesk
27366: 178 TA 174/1998 vp
27367:
27368: Toivomusaloite 174
27369:
27370:
27371:
27372:
27373: Mikko Immonen /vas: Lääkekorvauksen korottamisesta ja omavas-
27374: tuurajan alentamisesta
27375:
27376:
27377: Eduskunnalle
27378:
27379: Eläkkeensaajista on suuri osa minimituloihin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27380: pudonneita kansalaisia, mikä tarkoittaa 2 500 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27381: markan kuukausituloa. Ikääntyneiden ihmisten
27382: terveys heikkenee nopeammin, joten lääke- ym. että hallitus korottaisi lääkekorvauksia
27383: hoitokulut tulevat leikkaamaan suuren osan pe- sekä alentaisi sairausvakuutuksen omavas-
27384: rustoimeentulosta. tuurajoja nykyisestä puoleen.
27385:
27386: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27387:
27388: Mikko Immonen /vas
27389: TA 175/1998 vp 179
27390:
27391: Toivomusaloite 175
27392:
27393:
27394:
27395:
27396: Mikko Immonen /vas: Kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisesta
27397:
27398:
27399:
27400: Eduskunnalle
27401:
27402: Kansaneläkkeen pohjaosaan vaikuttava työ- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27403: eläkevähennys on pienentänyt entisestään mo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27404: nen pieneläkkeensaajan toimeentuloa. Varsinkin
27405: maaseudulla asuvien pieneläkkeensaajien tilanne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pa-
27406: on kulkuvaikeuksien vuoksi tuntuvasti lisäänty- lauttaakseen kansaneläkkeen pohjaosan
27407: nyt. Näin ollen jokainen kymppi on elämisen ennalleen ja turvatakseen kansaneläkkei-
27408: ehto. den tasokorotuksen
27409:
27410: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27411:
27412: Mikko Immonen /vas
27413: 180 TA 176/1998 vp
27414:
27415: Toivomusaloite 176
27416:
27417:
27418:
27419:
27420: Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk: Työttömyysvarojen siirtämisestä
27421: sairaaloiden hoitohenkilökunnan palkkaamiseen
27422:
27423:
27424: Eduskunnalle
27425:
27426: Tämänhetkiset valtion työllisyyskoulutus- ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27427: työttömyysmenot ovat ennätyksellisen suuret. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27428: Hoitoalan ammattilaisista noin 10 000 on työttö-
27429: mänä tai työllisyyskoulutuksessa. Samanaikai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin voi-
27430: sesti hoitoalalla on selvää työvoimapulaa. Tässä mavarojen siirtämiseksi työttömyyskuluis-
27431: tilanteessa olisikin järkevää siirtää työllisyyden ta sosiaali- ja terveysministeriölle sairaa-
27432: hoitoon tarkoitettuja varoja hoitoalan ammatti- loiden hoitohenkilökunnan lisäpalkkaami-
27433: laisten palkkaamiseen. Kahdella miljardilla mar- seen
27434: kalla saataisiin jo koko ammattilaisten joukko
27435: takaisin tärkeään työhönsä sairaaloihin.
27436:
27437: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27438: Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
27439: TA 177/1998 vp 181
27440:
27441: Toivomusaloite 177
27442:
27443:
27444:
27445:
27446: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Pienten koululaisten turvallisuuden
27447: parantamisesta
27448:
27449:
27450: Eduskunnalle
27451:
27452: Viime aikoina on julkisuuteen noussut voi- paaehtoisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen
27453: makkaasti monien pienten koululaisten kokema mukaantuloa, yhdistelmätuen käyttämistä hen-
27454: turvattomuus ja yksinäisyys koulun jälkeen. Joi- kilökunnan palkkaamiseen sekä koulun työaiko-
27455: takin ratkaisumalleja asiaan on esitetty. jen mahdollista muuttamista. Samalla on mietit-
27456: Tärkeintä kuitenkin olisi, että niillä tahoilla, tävä työnvuorotteluaja kotityön arvostusta ylei-
27457: joilla on merkittäviä yhteiskunnan turvaamia re- sestikin.
27458: sursseja, mietittäisiin niiden uudelleen suuntaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27459: mista. Aivan uusien taloudellisten panostusten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27460: löytäminen ongelman ratkaisemiseksi ei onnistu
27461: helposti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pa-
27462: Nyt tarvittaisiin toimenpideohjelma, jossa rantaakseen pienten koululaisten turvalli-
27463: mietittäisiin alle kouluikäisten lasten niin sano- suutta.
27464: tun subjektiivisen hoito-oikeuden sisältöä, va-
27465: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27466:
27467: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl
27468: Sakari Smeds /skl Toimi Kankaanniemi /skl
27469: 182 TA 178/1998 vp
27470:
27471: Toivomusaloite 178
27472:
27473:
27474:
27475:
27476: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Terveydenhuollon resurssien suuntaa-
27477: misesta
27478:
27479:
27480: Eduskunnalle
27481:
27482: Kansalaisten kokemus kertoo, että muun kohdeunetaan hoidon kannalta tehokkaimmalla
27483: muassa mielenterveyden ongelmista kärsivien mahdollisella tavalla.
27484: hoito ei kaikilta osin ole tyydyttävällä tasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27485: Monet kuntoutuksessa ja hoidossa olevat ja hei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27486: dän läheisensä kokevat, että avohoitoon siirty-
27487: minenja toisaalta lääkehoidon runsas käyttö sai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ter-
27488: raalaolosuhteissa eivät takaa parasta hoitotulos- veydenhuollon resurssien suuntaamiseksi
27489: ta. Kuntoutuksessa henkilökohtaiset keskustelut niin, että esimerkiksi mielenterveyspotilai-
27490: ja terapia voisivat antaa huomattavasti parempia den hoito ja kuntoutus voidaan turvata
27491: hoitotuloksia kuin esim. turvautuminen runsaa- niukkojenkin resurssien aikana ihmisarvon
27492: seen lääkitykseen. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla turvaavalla tavalla.
27493: nyt käytettävissä olevat sinänsä niukat resurssit
27494:
27495: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27496:
27497: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl Sakari Smeds /skl
27498: TA 179/1998vp 183
27499:
27500: Toivomusaloite 179
27501:
27502:
27503:
27504:
27505: Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kansallisen arvokomitean asettami-
27506: sesta
27507:
27508:
27509: Eduskunnalle
27510:
27511: Usein on korostettu sitä, että yhteiskunnalliset sa Norjassa jo sen valmisteluvaiheessa saatu hy-
27512: ongelmat johtuvat taloudellisista seikoista. To- viä kokemuksia. Arvokomitean tehtävänä olisi
27513: dellisuudessa niihin vaikuttavat monet muutkin sekä kartoittaa ongelmien syitä että esittää niihin
27514: tekijät. Huolimatta viime vuosikymmeninä koe- parannusehdotuksia. Ehdotusten ei tulisi olla
27515: tusta taloudellisesta noususta ihmisten pahoin- vain taloudellisia, vaan hahmottaa ihmisten elä-
27516: vointi on monelta osin myös lisääntynyt. Tätä ei mää laajalti eri näkökulmista.
27517: vuosikymmenen alun taloudellinen kriisi suin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27518: kaan ole helpottanut. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27519: Nyt Suomessa tarvittaisiin laajapohjainen eri
27520: yhteiskunta-aloilta koottu arvokomitea, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27521: miettisi, mistä yhteiskunnan pahimmat ongelmat kansallisen arvokomitean asettamiseksi.
27522: johtuvat. Tällaisesta ratkaisusta on muun muas-
27523:
27524: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
27525:
27526: Jouko Jääskeläinen /skl Tauno Pehkonen /skl
27527: Toimi Kankaanniemi /skl Sakari Smeds /skl
27528: 184 TA 180/1998 vp
27529:
27530: Toivomusaloite 180
27531:
27532:
27533:
27534:
27535: Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Rintamaveteraanien kuntootuksen
27536: kehittämisestä
27537:
27538:
27539: Eduskunnalle
27540:
27541: Suomessa on tänä päivänä yli 183 000 viime Muutoin kuntootustoiminnalla ei saavuteta tar-
27542: sotiemme veteraania. Riittävä ja asianmukainen koitettua tulosta. Kuntootus on lisäksi tarpeen
27543: kuntootus turvaa ja edistää ikääntyneiden vete- saada kauttaaltaan yksilölliseksi, suunnitelmalli-
27544: raanien kykyä selviytyä päivittäistoimista omin seksi ja monipuoliseksi.
27545: avuin ja kotioloissa sekä vähentää laitoshoidon Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu-
27546: tarvetta ja kustannuksia. ja säännöksiä on muutettava niin, että heillä olisi
27547: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun oikeus saada kuntoutusta samalla tavoin määrä-
27548: asetuksen 1.1.1998 voimaan tulleen muutoksen välein kuin lievävammaiset sotainvalidit saavat.
27549: nojalla rintamaveteraani voidaan hänen suostu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27550: muksellaan hyväksyä kuntoutukseen myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27551: omaisen taikka sosiaali- ja terveydenhuollon vi-
27552: ranomaisen tekemän kirjallisen aloitteen perus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rin-
27553: teella. Muutos lisää kuntootushakemusten mää- tamaveteraanien kuntoutukseen tarvitta-
27554: rää ja vaatii lisää voimavaroja. vien voimavarojen lisäämiseksi.
27555: Kuntoutukseen pääsyä on nopeutettava.
27556:
27557: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27558:
27559: Anneli Jäätteenmäki /kesk Annikki Koistinen /kesk
27560: Mari Kiviniemi /kesk Juhani Alaranta /kesk
27561: TA 181/1998 vp 185
27562:
27563: Toivomusaloite 181
27564:
27565:
27566:
27567:
27568: Toimi Kankaanniemi /skl: Pienten apteekkien toiminnan turvaami-
27569: sesta
27570:
27571:
27572: Eduskunnalle
27573:
27574: Apteekit tarjoavat välttämätöntä peruspalve- dessakin edellyttää sen tyyppisiä erityisjärjestely-
27575: lua, joka tulee turvata koko maassa sairaanhoi- jä, jollainen muun muassa apteekkimaksujärjes-
27576: to- ja terveyspalvelujen rinnalla. Eräiden arvioi- telmä on. Se takaa kansalaisten kohtuullisen
27577: den mukaan lääkkeiden hintojen suunnitteilla tasa-arvon asuinpaikasta riippumatta ja luo näin
27578: oleva tuntuva leikkaus ja apteekkimaksun mah- perusturvallisuutta koko kansalle.
27579: dollinen poistaminen merkitsisi 50-100 pienen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27580: apteekin toiminnan loppumista kannattamatto- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27581: mina. Apteekkien sulkeminen kohdistuisi lähin-
27582: nä pieniin paikkakuntiin. Näillä paikkakunnilla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ap-
27583: elää suhteellisen paljon ikääntynyttä väestöä, joi- teekkipalvelujen turvaamiseksi kattavasti
27584: den lääkkeiden tarve on muuta väestöä suurem- koko maassa ja pienten apteekkien toimin-
27585: pi. taedellytysten vahvistamiseksi.
27586: Apteekkipalvelujen turvaaminen tulevaisuu-
27587:
27588: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27589:
27590: Toimi Kankaanniemi /skl
27591: 186 TA 182/1998 vp
27592:
27593: Toivomusaloite 182
27594:
27595:
27596:
27597:
27598: Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeloukussa olevien aseman paranta-
27599: misesta
27600:
27601:
27602: Eduskunnalle
27603:
27604: Maassamme on tuhansia ihmisiä, jotka sai- eläkevaroja kohtuuttomana tavalla. Tällaiset ih-
27605: rauden tai vamman takia ovat tosiasiassa työky- miset ovat syvässä henkisessä ja taloudellisessa
27606: vyttömiä, mutta eivät kuitenkaan ole saaneet ahdingossa. Kestämätön tilanne vaatii erityistoi-
27607: määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyselä- menpiteitä pelkkien selitysten sijaan. Tilanteen
27608: kettä. Monien tällaisten henkilöiden asema on laukaisemiseksi tulisi säätää poikkeuslaki, jolla
27609: erittäin vaikea, koska he eivät kykene työhön, eläkeloukussa olevat päästettäisiin määräaikai-
27610: mutta eivät voi myöskään ilmoittautua työttö- selle tai pysyvälle eläkkeelle. Nykytilanne on hä-
27611: miksi työnhakijoiksi. Usein sairauspäivärahan peäksi sivistys- ja oikeusvaltiolle.
27612: maksukausi on jo päättynyt. Kunnallista toi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27613: meentulotukeakaan ei aina epäselvissä tapauk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27614: sissa anneta.
27615: Vaikka useat henkilön tutkineet lääkärit ovat että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpi-
27616: todenneet asianomaisen työkyvyttömäksi ja teisiin eläkeloukussa elävien sairaiden ja
27617: puoltaneet työkyvyttömyyseläkkeen myöntä- työkyvyttömiksi todettujen ihmisten pääs-
27618: mistä, hylkäävät eläkelaitokset hakemukset tämiseksi työkyvyttömyyseläkkeel/e.
27619: kerta toisensa jälkeen. Näin pyritään säästämään
27620:
27621: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27622:
27623: Toimi Kankaanniemi /skl
27624: TA 183/1998 vp 187
27625:
27626: Toivomusaloite 183
27627:
27628:
27629:
27630:
27631: Toimi Kankaanniemi /skl: Tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien
27632: poistamisesta elinkustannusindeksistä
27633:
27634:
27635: Eduskunnalle
27636:
27637: Tupakkatuotteet sekä alkoholijuomat sisälty- kuitenkin tulisi poistaa. Suomen hallituksen tu-
27638: vät elinkustannusindeksiin. Ne eivät kuitenkaan lee toimia aktiivisesti niin, että näin tapahtuisi
27639: ole välttämättömiä elintarvikkeita. Erityisesti tu- koko EU:n alueella.
27640: pakan hinnan korottaminen esimerkiksi Ruot- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27641: sissa vallitsevalle tasolle olisi perusteltua sekä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27642: terveydellisistä syistä että valtiontalouden kan-
27643: nalta. Alkoholijuomien hinnan korottaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tu-
27644: EU-oloissa saattaa olla vaikeaa, koska paineet pakkatuotteiden ja alkoholin poistamisek-
27645: ovat päinvastaiset. Elinkustannusindeksiin vai- si elinkustannusindeksistä sekä Suomessa
27646: kuttavien tuotteiden listasta molemmat tuotteet että koko Euroopan unionissa.
27647:
27648: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27649:
27650: Toimi Kankaanniemi /skl
27651: 188 TA 184/1998 vp
27652:
27653: Toivomusaloite 184
27654:
27655:
27656:
27657:
27658: Mari Kiviniemi /kesk: Koululaisten iltapäivähoidon järjestämisestä
27659:
27660:
27661:
27662: Eduskunnalle
27663:
27664: Uudella päivähoitolailla on ollut koululaisten te on vakava kehityksen riskitekijä. Tutkimuk-
27665: iltäpäivähoitoon kielteisiä vaikutuksia. Useat sissa on osoitettu, että suurin osa nuorten teke-
27666: kunnat ovat karsineet koululaisten päivähoito- mistä rikoksista tapahtuu iltapäivällä koulun jäl-
27667: paikkoja tai lopettaneet ne kokonaan, jotta alle keen.
27668: kouluikäisille voitaisiin järjestää pakolliset Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27669: hoitopaikat.Vain muutamat kunnat ovat pysty- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27670: neet järjestämään iltapäivähoitoa.
27671: Koululaisten iltapäivähoito on mitä parhain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27672: tapa tehdä ennalta ehkäisevää nuorisotyötä. koululaisten iltapäivähoidon järjestämi-
27673: Koululaisten yksinäisyys ja aikuissuhteiden puu- seksi.
27674:
27675: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27676:
27677: Mari Kiviniemi /kesk
27678: TA 185/1998 vp 189
27679:
27680: Toivomusaloite 185
27681:
27682:
27683:
27684:
27685: Marjaana Koskinen/sd: Eläkekaton säätämisestäja pienten eläkkei-
27686: den korottamisesta
27687:
27688:
27689: Eduskunnalle
27690:
27691: Eläkkeensaajilta on poistettu vuoden 1996 sujen helpotuksista eivätkä verotusmuutoksista.
27692: alusta keva-maksu,ja eläkkeensaajien sairausva- Hallitus on päätöksissään unohtanut kaikkein
27693: kuutusmaksu lasketaan 3,9 äyripenniin vuoden pienituloisimmat eläkeläiset, jotka ovat suurim-
27694: 1999 alusta lukien. Yli 80 000 ansaitsevat eläke- missa taloudellisissa vaikeuksissa. Säätämällä
27695: läiset ovat saaneet ja saavat sairausvakuutus- eläkekatto esimerkiksi 15 000 markkaan kuu-
27696: maksun helpotusta nykyhallituskauden aikana kaudessaja nostamalla alimpia eläkkeitä esimer-
27697: 2,45 äyripenniä ja alle 80 000 ansaitsevat eläke- kiksi kansaneläke-etuuksien kautta pystyttäisiin
27698: läiset yhden äyripennin. Samanaikaisesti kan- aikaansaamaan nykyistä oikeudenmukaisempi
27699: saneläkkeen pohjaosaa on leikattu ja toteutettu tilanne.
27700: taitettu indeksijärjestelmä. Hyvätuloiset eläke- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27701: läiset ovat saaneet vuoden 1997 alusta alkaen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27702: myös korkeamman verohelpotuksen kuin keski-
27703: tai pienitulokset eläkeläiset. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pie-
27704: Alle 39 000 markkaa eläketuloja vuodessa nituloisten eläkeläisten eläkkeiden korot-
27705: saaneet eivät ole hyötyneet sairausvakuutusmak- tamiseksi ja eläkekaton säätämiseksi.
27706:
27707: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27708:
27709: Marjaana Koskinen /sd
27710: 190 TA 186/1998 vp
27711:
27712: Toivomusaloite 186
27713:
27714:
27715:
27716:
27717: Marjaana Koskinen /sd: Paluumuuttajien eläkeverotuksesta ja sai-
27718: rausvakuutusmaksusta
27719:
27720:
27721: Eduskunnalle
27722:
27723: Yleisesti verovelvollisia ovat kansalaisuudesta keensaajien sairausvakuutusmaksuihin on tullut
27724: riippumatta eläkkeensaajat, jotka ovat yhtäjak- helpotusta. Vakuutetun sairausvakuutusmaksua
27725: soisesti olleet Suomessa yli kuusi kuukautta. peritään sekä Suomesta että ulkomailta saadusta
27726: Myös ulkomailta saadusta eläketulosta verote- eläketulosta, sillä verosopimukset eivät vapauta
27727: taan. Jos Suomen ja eläkettä maksavan valtion sairausvakuutusmaksun suorittamisesta. Ruot-
27728: välillä on verosopimus, voi olla niin, että lähde- sista Suomeen muuttaneiden eläkeläispaluu-
27729: valtiolla on oikeus verottaa, ja Suomi poistaa muuttajien kohdalla kaksinkertainen sairausva-
27730: kaksinkertaisen verotuksen tavallisesti vapautta- kuutusmaksun perintä on koettu epäkohtana.
27731: maila eläkkeen Suomen verotuksesta. Mutta jos He kokevat, että heiltä on Ruotsissa työssäoloai-
27732: verovelvollisella on tuloa Suomesta, ulkomaan- kana peritty riittävästi vakuutetun sairausva-
27733: eläke otetaan kuitenkin huomioon Suomen tulon kuutusmaksua. Ruotsin paluumuuttajien tahol-
27734: veroprogressiossa. Kyseisellä menettelyllä täh- ta on koettu ongelmaisena myös se, että yrittäjä-
27735: dätään siihen, että Suomesta saadun tulon vero- eläkettä ei makseta Suomessa täytenä, jos on
27736: prosentti on yhtä suuri kuin sellaisella eläkkeen- Ruotsissa maksanut eläkkeen.
27737: saajalla, joka saa vastaavan kokonaistulon pel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27738: kästään Suomesta. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27739: Tavoite ei toteutunut silloin, kun eläkkeen
27740: maksavan valtion verotuksen taso oli kyseisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pa-
27741: ulkomaaneläkkeen osalta korkeampi kuin Suo- luumuuttajien eläketulon (yrittäjäeläk-
27742: messa. Tämän vuoksi tuloverolain 136 §:ää on keen) verotuskohtelun ja kaksinkertaisen
27743: muutettu 1.8.1997 lähtien. sairausvakuutusmaksun muuttamiseksi oi-
27744: Paluumuuttajien sairausvakuutusmaksuihin keudenmukaiseksi.
27745: ei ole tullut parannusta, vaikka Suomessa eläk-
27746:
27747: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27748:
27749: Marjaana Koskinen /sd
27750: TA 187/1998 vp 191
27751:
27752: Toivomusaloite 187
27753:
27754:
27755:
27756:
27757: Mikko Kuoppa /va-r: Ylöjärven terveysaseman saneerauksen aloit-
27758: tamisesta
27759:
27760:
27761: Eduskunnalle
27762:
27763: Ylöjärvi on voimakkaasti kasvava kunta, jon- osan, jolla korvataan saneerauksen yhteydessä
27764: ka terveysasema on rakennettu vuonna 1979. Sa- menetetyt potilaspaikat Saneerauksen kustan-
27765: neeraustarve kohdistuu pääosin vuodeosastolle. nukset on arvioitu 5,67 milj. markaksi. Terveys-
27766: Terveysaseman potilashuoneet rakennettiin suu- aseman saneerauksen toteuttaminen parantaisi
27767: riksi viiden hengen potilashuoneiksi, joista osa myös osaltaan rakennusalan työllisyyttä.
27768: on ilman huonekohtaisia wc-ja pesutiloja. Poti- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27769: lasviihtyvyyden ja hoitohenkilöstön työn kan- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27770: nalta on välttämätöntä, että potilashuoneet sa-
27771: neerataan pienemmiksi ja varustetaan asianmu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
27772: kaisin huonekohtaisin wc-ja pesutiloin. Hoito- tion rahoitusosuuden turvaamiseksi Ylö-
27773: paikkojen määrää ei voi vähentää, ja saneeraus- järven terveysaseman saneerauksen toteut-
27774: suunnitelma pitää sisällään pienen laajennus- tamiseksi.
27775:
27776: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27777:
27778: Mikko Kuoppa /va-r
27779: 192 TA 188/1998 vp
27780:
27781: Toivomusaloite 188
27782:
27783:
27784:
27785:
27786: Pekka Kuosmanen /kok: Eläkeläisjärjestöjen vaikuttamismahdolli-
27787: suuksien lisäämisestä
27788:
27789:
27790: Eduskunnalle
27791:
27792: Väestön ikärakenteen vanhetessa on entistä yhteensovittaminen, tehostunut yhteistoiminta
27793: tärkeämpää ottaa vanhuspoliittinen näkökulma ja innovatiivisuus. On tärkeää korostaa ikäänty-
27794: osaksi eri tahoilla toteutettavaa valmistelua ja neiden ihmisten omaa panostaja tietoisuutta vai-
27795: päätöksentekoa. Vanhuspolitiikka on monialais- kuttaa omaan elämäänsä.
27796: ta ja monitasoista ikäihmisten hyvinvointia edis- Huomattava osa maamme runsaasta miljoo-
27797: tävää toimintaa. Hyvällä vanhuspolitiikalla voi- nasta eläkeläisestä kuuluu johonkin valtakun-
27798: daan lisätä koko yhteiskunnan hyvinvointia. Sil- nalliseen eläkeläisjärjestöön. Järjestöjen yhä tär-
27799: lä voidaan myös aikaansaada säästöjä. Tämä keämpänä tehtävänä on huolehtia eläkeläisten
27800: edellyttää tavoitteellista, ei pelkästään olosuhtei- edunvalvonnasta. Eläkeläisjärjestöillä ei kuiten-
27801: siin reagoivaa, vaan myös ennakoivaa ja ehkäise- kaan ole virallista asemaa, joka mahdollistaisi
27802: vää vanhuspolitiikkaa ja sen toteuttamista käy- osallistumisen eläkeläisiä koskevien asioiden kä-
27803: tännössä. sittelyyn. Suomi on tässä asiassa jäänyt jälkeen
27804: !kääntyneen väestön oikeudet ja hyvinvointi pohjoismaisesta käytännöstä.
27805: tulee turvata ensisijaisesti osana yhteiskunnan Eläkeläisjärjestöjen taholta on tuotu esille,
27806: normaalia toimintaaja yleisiä järjestelmiä. Se on että he haluavat vaikuttaa asioihin jo valmistelu-
27807: myös laadukkainta ja kustannustehokkainta vaiheessa ennen eduskuntakäsittelyä. Nyt eläke-
27808: vanhuspolitiikkaa. Toisaalta vanheneminen, toi- läiset kokevat, että he eivät pääse vaikuttamaan
27809: mintakyvyn heikkeneminen ja elinympäristön niillä areenoilla, joilla heidän asioistaan pääte-
27810: muuttuminen aiheuttavat sellaisia erityisvaati- tään. Esimerkiksi eläkkeiden indeksitarkistuk-
27811: muksia vanhusten selviytymiselle, että on tar- sista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken.
27812: peellista määritellä myös vanhusten erityistar- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27813: peista lähtevän vanhuspolitiikan tavoitteita ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27814: keinoja.
27815: Tulevaisuuden toimivaa ja kustannustietoista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin li-
27816: vanhuspolitiikkaa tulisi luonnehtia vanhuspoliit- sätäk:Seen eläkeläisjärjestöjen vaikutta-
27817: tisten toimijoiden voimavarojen entistä parempi mismahdollisuuksia.
27818:
27819: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27820:
27821: Pekka Kuosmanen /kok
27822: TA 189/1998 vp 193
27823:
27824: Toivomusaloite 189
27825:
27826:
27827:
27828:
27829: Jaakko Laakso /vas; Eläkkeiden indeksitarkistusmenettelyn kor-
27830: jaamisesta
27831:
27832:
27833: Eduskunnalle
27834:
27835: Vuonna 1996 tuli voimaan uusi eläkkeiden neet tätä ns. taitetun indeksin järjestelmää ikään
27836: indeksitarkistusjärjestelmä. Sen mukaan kalen- perustuvana syrjintänä, joka aiheuttaa vanhim-
27837: terivuoden loppuun, jolloin eläkkeensaaja täyt- mille ikäryhmille huomattavia taloudellisia me-
27838: tää 65 vuotta, eläketurva sidotaan indeksiin, jos- netyksiä.
27839: sa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27840: ja hintatason muutoksen painokerroin samoin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27841: 0,5. Sen jälkeiseltä ajalta palkkatason muutok-
27842: sen painokerroin on 0,2ja hintatason muutoksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yli
27843: painokerroin 0,8. 65-vuotiaiden eläkeläisten ns. taitetun in-
27844: Järjestelyn myötä eläkeläiset jaetaan eriarvoi- deksin poistamiseksi, jotta eri ikäryhmiin
27845: seen ryhmään, joiden eläkkeet eroavat nimen- kuuluvien eläkeläisten eriarvoinen kohtelu
27846: omaan iäkkäimpien tappioksi. loppuisi.
27847: Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ovat pitä-
27848:
27849: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27850:
27851: Jaakko Laakso /vas
27852: 194 TA 190/1998 vp
27853:
27854: Toivomusaloite 190
27855:
27856:
27857:
27858:
27859: Esa Lahtela /sd: Omais- ja perhehoitajien asemasta työttömyyskas-
27860: sojen jäseninä
27861:
27862:
27863: Eduskunnalle
27864:
27865: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut mukaiselta, koska omais- ja perhehoitajana olo
27866: 23.9.1997 tarkennetun ohjeistuksen työttömyys- rinnastetaan työttömyysturvalain ja hyväksyttä-
27867: kassoille koskien omais- ja perhehoitajien ase- viin muihin syihin olla pois työmarkkinoilta sa-
27868: maa. Ohjeistossa todetaan, että omaishoitajina moin kuin äitiysloma, sairaus- tai vanhempainlo-
27869: ja perhehoitajina toimiminen on pääsääntöisesti ma.
27870: työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentin tarkoit- Ministeriön tulisikin antaa tältä osin työttö-
27871: tamiin hyväksyttäviin syihin verrattava muu syy myyskassoille ohjeistus,jolla turvattaisiin omais-
27872: olla pois työmarkkinoilta, ellei hoitotyö ole vä- ja perhehoitajan asema työttömyyskassan jäse-
27873: häistä. nenä niin pitkään kuin laki mahdollistaa sen
27874: Tämän ko. henkilöiden työn ei katsota täyttä- muidenkin osalta, joilla katsotaan olevan hyväk-
27875: vän työsuhteelle kuuluvia ominaispiirteitä eikä syttävä syy olla poissa työmarkkinoilta.
27876: heitä voi pitää myöskään yrittäjinä, koska työn- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27877: antajana toimiva kunta tai kuntayhtymä maksaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27878: heidän eläkemaksunsa.
27879: Kuitenkin työttömyyskassat rinnastavat hei- että hallitus antaisi työttömyyskassoille
27880: dät yrittäjiksi, joten 18 kuukauden jälkeen tällai- ohjeet, joilla omais- ja perhehoitajien ase-
27881: selle henkilölle tulee kuin yllätyksenä työttö- ma turvataan työttömyyskassan jäseninä
27882: myyskassasta erottaminen, vaikka hän olisikin kuten muidenkin, joilla on työttömyystur-
27883: maksanutjäsenmaksunsa myös omais- tai perhe- valain mukainen hyväksyttävä syy olla pois
27884: hoitajana saamastaan hoitopalkkiosta. työmarkkinoilla.
27885: Nykyinen käytäntö tuntuukin epäoikeuden-
27886:
27887: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27888:
27889: Esa Lahtela /sd
27890: TA 191/1998 vp 195
27891:
27892: Toivomusaloite 191
27893:
27894:
27895:
27896:
27897: Esa Lahtela /sd: Valtion eläkejärjestelmän korjaamisesta rajavarti-
27898: joiden väliinputoamisten estämiseksi
27899:
27900:
27901: Eduskunnalle
27902:
27903: Valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin mukaan eläkkeelle, hänen eläkkeensä tulee jäämään suh-
27904: rajavartijalle luetaan palveluksen päättyessä hy- teettoman matalaksi.
27905: väksi vain rajavartijan palvelusaika. Sen sijaan Tällainen aukko tuntuu kohtuuttomalta val-
27906: muiden kuin rajavartijoiden osalta kaikki soti- tion eläkelaissa, ja se tulisi välittömästi tukkia
27907: lasviroissa palveltu aika otetaan huomioon elä- siten, että edellä mainitun laisissa tapauksissa
27908: keiän karttumisessa. eläke karttuisi koko ajan täysimääräisesti, vaik-
27909: Edellä mainituista syistä sellaisten rajavarti- ka henkilö olisikin väliilä ollut puolustusvoimien
27910: joiden kohdalla onkin epäkohta olemassa, jos palveluksessa.
27911: rajavartija on palvelusaikanaan toiminut myös Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27912: muussa sotilasvirassa puolustusvoimien tai raja- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27913: vartiolaitoksen palveluksessa. Tässä esimerkki
27914: elävästä elämästä: Henkilö on tullut rajavartijan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
27915: tehtävään vuonna 1970 ja sitten myöhemmin siir- tion eläkelain korjaamiseksi siten, että ra-
27916: tynyt puolustusvoimien palvelukseen ja taas pa- javartija/la olisi oikeus täyteen eläkkee-
27917: lannut rajavartijan tehtävään. Kokonaispalvelu- seen, vaikka hän osan palvelusaikaansa
27918: aikaa on yhteensä 28 vuotta, siitä yhteensä puo- olisi toiminut puolustusvoimissa tai raja-
27919: lustusvoimien tehtävää 9 vuotta 8 kuukautta ja vartiolaitoksen alaisissa sotilastehtävissä.
27920: loppu rajavartijana. Kun hän nyt on jäämässä
27921:
27922: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
27923:
27924: Esa Lahtela /sd
27925: 196 TA 192/1998 vp
27926:
27927: Toivomusaloite 192
27928:
27929:
27930:
27931:
27932: Esa Lahtela /sd: Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-
27933: sesta
27934:
27935:
27936: Eduskunnalle
27937:
27938: Ahon hallituksen perinnön, eläkeläisten yli- sv-maksun alentamista jouduttaa esim. siten,
27939: määräisen sairausvakuutusmaksun alentami- että vuonna 1999 alennus olisikin 0,8-1 penniä,
27940: seen päästiin viho viimein tämän vuoden alusta. jolloin tämän hallituksen aikana Ahon hallituk-
27941: Sairausvakuutusmaksua alennettiin 0,7 penniä ja sen aikaansaama korotus voitaisiin vähintään
27942: vuoden 1999 alusta on kaavailtu 0,3 pennin alen- puolittaa. Samoin selkeäksi tavoitteeksi tulisi
27943: nusta. Samanaikaisesti myös palkansaajien sv- asettaa, että lopun eron umpeen kurominen teh-
27944: maksua alennetaan 0,4 prosentilla. Todellisuu- täisiin uuden eduskunnan ja hallituksen kahtena
27945: dessa siis kahden vuoden aikana eläkeläisten sv- ensimmäisenä vuotena.
27946: maksujen taso lähenee 0,6 penniä palkansaajien Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27947: maksujen tasoa, mikä tarkoittaa, jos nykyistä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27948: suunnitelmaa ei muuteta, että eläkeläisillä vuon-
27949: na 1999 on yhä 2,4 penniä korkeampi sv-maksu että hallitus vuoden 1999 talousarvioesi-
27950: kuin palkansaajilla. tystä valmistellessaan ryhtyisi toimenpitei-
27951: Koska tulevan vuoden osalta kysymys on vain siin eläkeläisten sairausvakuutusmaksun
27952: alustavista suunnitelmista, tulisikin eläkeläisten alentamiseksi vähintään 0,8 pennillä.
27953:
27954: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27955:
27956: Esa Lahtela /sd
27957: TA 193/1998 vp 197
27958:
27959: Toivomusaloite 193
27960:
27961:
27962:
27963:
27964: Esa Lahtela /sd: Omais- ja perhehoitajien työn laskemisesta työttö-
27965: myysturvan työssäoloehtoon oikeuttavaksi ajaksi
27966:
27967:
27968: Eduskunnalle
27969:
27970: Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut dosta loppunut, on vasta nyt paljastunut, ettei
27971: 23.9.1997 tarkennetun ohjeistuksen työttömyys- hoitajana olo olekaan kartuttanut heidän työssä-
27972: kassoille koskien omais- ja perhehoitajien ase- oloehtoaan. Se on ollut suuri pettymys. Kuiten-
27973: maa. Ohjeistossa todetaan, että omaishoitajina kin he yhteiskunnan ja hoidettavan kannalta
27974: tai perhehoitajina toimimista ei voida lukea työt- ovat tehneet taloudellisesti edullista mutta inhi-
27975: tömyysturvan työssäoloehtoon oikeuttavaksi. millisesti samalla arvokasta hoitotyötä.
27976: Näitä omais- ja perhehoitajan hoitosopimuk- Jotta omais- tai perhehoitajana toimiminen ja
27977: sia ei pidetä työsopimuslain tarkoittamina työ- tähän työhön lähteminen olisi houkuttelevaa,
27978: suhteina niissäkään tapauksissa, joissa työtä ei tulisi sen ehtojenkin olla vertailukelpoiset työ-
27979: voida pitää vähäisenä ja vaikka saatu hoitokor- suhteessa olevien kanssa. Yksi merkittävä osa
27980: vauskin täyttäisi muutoin työttömyysturvasään- työntekijän turvallisuutta on työttömyysturva,
27981: nöstön minimiehdot. Työnantaja joutuu maksa- joka tulisi näidenkin omais- tai perhehoitoa teke-
27982: maan näiden henkilöiden eläkemaksut, mikä tar- vien henkilöiden osalta saada kuntoon, siten että
27983: koittaa, että heillä on oikeus kunnallisten viran- tällainen täysipäiväinen hoitotyö kartuttaisi
27984: haltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/1964) työttömyysturvan työssäoloehtoa.
27985: tarkoitettuun peruseläketurvaan. Näitä henki- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27986: löitä ei voi lukea myöskään yrittäjiksi. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27987: Nyt kun vanhusten ja vammaisten hoidossa
27988: yhä enemmän on laitoshoidon sijasta pyritty siir- että hallitus parantaisi omais- tai per-
27989: tymään avohoitoon, tällaisia em. hoivahenkilöi- hehoitajan asemaa siten, että heidän työs-
27990: tä tarvitaan enemmän. kentelynsä laskettaisiin jatkossa työttö-
27991: Monille henkilöille, jotka 1990-luvulla työttö- myysturvan työssäoloehtoon oikeuttavaksi
27992: mäksi jouduttuaan ryhtyivät omais- tai perhe- ajaksi.
27993: hoitajiksi ja hoitosuhde onkin jonkin syyn joh-
27994:
27995: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
27996:
27997: Esa Lahtela /sd
27998: 198 TA 194/1998 vp
27999:
28000: Toivomusaloite 194
28001:
28002:
28003:
28004:
28005: Esa Lahtela /sd ym.: Dementialääkkeiden saamisesta sairausvakuu-
28006: tuskorvauksen piiriin
28007:
28008:
28009: Eduskunnalle
28010:
28011: Dementialääkkeitä ei ole otettu sairausvakuu- on yleensä loppuiän kestävästä sairaudesta, olisi-
28012: tuskorvauksen piiriin. Käytössä olevien lääkkei- kin kohtuullista, että ko. tutkitut dementialääk-
28013: den osalta ei enää voi puhua vakiintumattomista keet otettaisiin sv-vakuutuksen korvattavuuden
28014: lääkkeistä. Niistä on osoitettavissa lääketieteel- piiriin.
28015: listä tutkittua näyttöä taudin kulun kannalta hi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28016: dastavasta ja parantavasta vaikutuksesta. De- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28017: mentiapotilaille lääkkeet ovat välttämättömiä,
28018: mutta ainakin köyhemmälle ihmiselle suhteetto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin de-
28019: man arvokkaita hinnaltaan. Kun sairautena de- mentialääkkeiden saamiseksi sairausva-
28020: mentiaa ei voida kokonaan parantaa ja kysymys kuutuksen piiriin.
28021:
28022: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28023:
28024: Esa Lahtela /sd Raimo Mähönen /sd
28025: Helena Vartiainen /sd Erkki Partanen /sd
28026: TA 195/1998 vp 199
28027:
28028: Toivomusaloite 195
28029:
28030:
28031:
28032:
28033: Hannes Manninen /kesk: Lapsiperheiden aseman parantamisesta
28034:
28035:
28036:
28037: Eduskunnalle
28038:
28039: Lapsiperheiltä ja erityisesti suurperheiltä on den asemaa tulisi tukea kaikin mahdollisin kei-
28040: leikattu tulonsiirtoja viime vuosina kaikkein voi- noin.
28041: makkaimmin. Näin tapahtui lapsilisäleikkauk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28042: sessa, päivähoitomaksujen määrittelyssä ja vii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28043: meksi toimeentulotukiuudistuksessa. Tällaista
28044: Iinjaa on vaikea käsittää samanaikaisesti, kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin per-
28045: valtakunnassa on suuri huoli väestön ikääntymi- hepoliittisen ohjelman laatimiseksi, jonka
28046: sestä ja alhaisesta syntyvyydestä. tavoitteena olisi parantaa lapsiperheiden ja
28047: Lapsissa ja nuorissa on maamme tulevaisuus. erityisesti suurperheiden asemaa oikeu-
28048: Se on kallein voimavaramme. Siksi lapsiperhei- denmukaisella tavalla.
28049: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28050: Hannes Manninen /kesk
28051: 200 TA 196/1998 vp
28052:
28053: Toivomusaloite 196
28054:
28055:
28056:
28057:
28058: Hannes Manninen /kesk: Eläkeindeksin yhtenäistämisestä
28059:
28060:
28061:
28062: Eduskunnalle
28063:
28064: Viime vuosien eläkepoliittisia ratkaisuja teh- jata myös siten, että lisärahaa ei tarvita, jos vain
28065: täessä eduskunnan enemmistö hyväksyi lain, tahtoa riittää. Heidän oikeutettu vaatimuksensa
28066: jonka mukaan yli 65-vuotiaiden eläkkeitä tarkis- edellyttääkin vain tasapuolista ja oikeudenmu-
28067: tetaan eri indeksillä kuin alle 65-vuotiaiden. Käy- kaista kohtelua.
28068: tännössä se merkitsee eräitä poikkeuksellisia olo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28069: ja lukuun ottamatta, että yli 65-vuotiaiden eläk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28070: keet nousevat selvästi vähemmän kuin nuorem-
28071: pien. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
28072: Tämä eläkeläisten "ikäsortoindeksi" on koet- miin yli 65-vuotiaiden ja sitä nuorempien
28073: tu eläkeläisten keskuudessa erittäin epäoikeu- eläkeläisten eläkeindeksien yhtenäistämi-
28074: denmukaiseksi ja syrjiväksi. He ovatkin vaati- seksi ja siten kansalaisten saattamiseksi
28075: neet sen pikaista korjaamista. Asia voidaan kor- yhdenvertaiseen asemaan.
28076:
28077: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28078:
28079: Hannes Manninen /kesk
28080: TA 197/1998 vp 201
28081:
28082: Toivomusaloite 197
28083:
28084:
28085:
28086:
28087: Tero Mölsä /kesk ym.: Maatalouden lomitusjärjestelmien turvaami-
28088: sesta
28089:
28090:
28091: Eduskunnalle
28092:
28093: Maatalouden lomitusjärjestelmä on joutunut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28094: sellaisten säästöjen kohteeksi, että ennestäänkin että lomitukseen osoitettuja määrärahoja
28095: vaatimattomia lomaoikeuksia on heikennetty. ei enää leikattaisi, vaan lomaan oikeutet-
28096: Lomaan oikeutettujen määrä on vuosittain jat- tujen vähenevä määrä voisi saada tasaver-
28097: kuvasti vähentynyt. Samoin on käynyt tarvitta- taisemmat lomaoikeudet muiden ammatti-
28098: vien määrärahojen. alojen kanssa.
28099: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28100: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28101:
28102: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28103:
28104: Tero Mölsä /kesk Juha Rehula /kesk
28105: 202 TA 198/1998 vp
28106:
28107: Toivomusaloite 198
28108:
28109:
28110:
28111:
28112: Tuija Nurmi /kok: Koululaisten iltapäivähoidon turvaamisesta
28113:
28114:
28115:
28116: Eduskunnalle
28117:
28118: Alle kouluikäisten päivähoito on lailla turvat- seuraukset lapsen kehityksessä. Sivistysvaltiona
28119: tu. Monet pienet koululaiset ovat vailla iltapäivä- olemme velvolliset takaamaan lapsille turvallisen
28120: huolenpitoa, koska vanhemmatjoutuvat molem- nuoruuden, jotta he pystyvät kasvamaan nor-
28121: mat olemaan töissä. maaleiksi aikuisiksi.
28122: Iltapäivähoito kuuluu joissakin EU:n maissa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28123: lakisääteiseen päivähoitoon. Suomessa monet nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28124: ns. kolmannet tahot ja yksityiset tahot turvaavat
28125: lasten iltapäivähoitoa. Tutkimukset osoittavat, että hallitus perehtyisi koululaisten ilta-
28126: että mitä enemmän lapsi joutuu olemaan kotona päivähoidon turvaamiseen ja ryhtyisi vaa-
28127: yksin koulupäivän jälkeen sitä tuhoisampia ovat dittaviin toimenpiteisiin.
28128:
28129: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28130:
28131: Tuija Nurmi /kok
28132: TA 199/1998 vp 203
28133:
28134: Toivomusaloite 199
28135:
28136:
28137:
28138:
28139: Arja Ojala /sd ym.: Eläkkeensaajilta perittävän ylimääräisen sai-
28140: rausvakuutusmaksun poistamisesta
28141:
28142:
28143: Eduskunnalle
28144:
28145: Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairau- Sosiaalivakuutusjärjestelmän idea on, että va-
28146: den varalta sairausvakuutuslain mukaisesti. Sai- kuutusmaksut kerätään niiltä henkilöiltä, jotka
28147: rausvakuutuslain mukaan vakuutetulle suorite- ovat vakuutusperusteiden etuuden käyttäjiä.
28148: taan sairauden perusteella korvausta tarpeellisen Korotetun sairausvakuutusmaksun periminen
28149: sairaanhoidon kustannuksista, sairaudesta joh- eläkeläisiltä on epäloogista, koska eläkeläiset ei-
28150: tuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa sekä vät tarvitse ansionmenetyksen korvausta työky-
28151: raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta. vyttömyyden, raskauden tai synnytyksen vuoksi.
28152: Sairausvakuutusmaksujen maksamiseen osallis- Korotettujen sairausvakuutusmaksujen lisäksi
28153: tuvat työnantajat ja vakuutetut. on eläkeläisille viime vuosina tullut huomattavia
28154: Eläkkeiden verotus kevenee hieman vuoteen lisäkuluja mm. sairauskuluvähennyksen poista-
28155: 1997 verrattuna, kun eläketuloista perittävää sai- misen takia.
28156: rausvakuutusmaksua alennettiin 0, 7 pennillä. Koska eläketuloa saavan henkilön korotetulle
28157: Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu on silti Sairausvakuutusmaksulie ei ole olemassa sosiaa-
28158: edelleen 2, 7 penniä korkeampi kuin palkansaaji- livakuutuksesta tai oikeudenmukaisuuden peri-
28159: en. Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksu on aatteista jobdettavia perusteita, on korotetun
28160: 4,2 penniä alle 80 000 markan kunnallisverotet- sairausvakuutusmaksun periruisestä eläkkeen-
28161: tavasta vuositulosta ja 4,65 penniä yli 80 000 saajilta luovuttava.
28162: markan eläketuloista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28163: Eläketuloa saavien korotetun sairausvakuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28164: tusmaksun ainoa peruste on, etteivät eläketuloa
28165: saavat maksa työeläkemaksua ja työttömyysva- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28166: kuutusmaksua. Eläkkeensaajilta on peritty lisä- piteisiin eläkkeensaajien ylimääräisen sai-
28167: veroa korotetun sairausvakuutusmaksun nimel- rausvakuutusmaksun poistamiseksi.
28168: lä.
28169: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28170:
28171: Arja Ojala /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Eila Rimmi /vas
28172: 204 TA 200/1998 vp
28173:
28174: Toivomusaloite 200
28175:
28176:
28177:
28178:
28179: Arja Ojala /sd ym.: Vähätuloisimpien rintamaveteraanien taloudel-
28180: lisen aseman parantamisesta
28181:
28182:
28183: Eduskunnalle
28184:
28185: Vuonna 1993 Rintamamiesveteraanien liitto milj. mk eli vähemmän kuin mitä 12 000 itsenäi-
28186: luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle mietin- syyden ja vapauden puolustajan poistumasta
28187: nön rintamaveteraanien vähimmäiseläkkeestä. kertyy valtiolle vuosisäästöä.
28188: Tähän esitykseen pohjautuva ylimääräisen rinta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28189: malisän kehittäminen ei kuitenkaan sisältynyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28190: vuoden 1998 budjettiesitykseen. Esityksellä pa-
28191: rannettaisiin huomattavasti vajaan 50 000 heik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin yli-
28192: kotuloisimman rintamaveteraanin toimeentu- määräisen rintamalisän myöntämiseksi
28193: loa. Sen on laskettu maksavan vain vajaat 70 vähätuloisimmille rintamaveteraaneil/e.
28194:
28195: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28196:
28197: Arja Ojala /sd Ulla Juurola /sd Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28198: Eila Rimmi /vas Pirkko Peltomo /sd Virpa Puisto /sd
28199: Jukka Gustafsson /sd
28200: HM 201/1998 rd 205
28201:
28202: Hemställningsmotion 201
28203:
28204:
28205:
28206:
28207: Margareta Pietikäinen /sv: Inrättande av en enhet för barnens
28208: rättigheter
28209:
28210:
28211: Tili Riksdagen
28212:
28213: Det finns många exempel på att barn mår illa i vinartat under de senaste åren. Antalet barn i
28214: vårt samhälle. 1 den riksomfattande planen för barnskyddets öppenvård har på fem år ökat från
28215: anordnandet av social- och hälsovården för åren 20 000 tili 30 000. Under samma tid har antalet
28216: 1997-2000 konstateras att vart tionde barn i barn placerade utanför hemmet ökat med 13 %.
28217: rådgivningsåldern lever i en familj, där barnets Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
28218: psykosociala utveckling äventyras. 1 familjen riksdagen hemställer:
28219: kan det finnas problem av varierande slag t.ex.
28220: mentala problem, rusmedelsproblem och/eller att regeringen vidtar åtgärder för att
28221: familjevåld. Barn och unga tillägnar sig också i grunda en enhet inom statsförvaltningen
28222: allt yngre ålder de vuxnas riskbeteende. Allt yng- med ansvar att arbetaför barnens rättighe-
28223: re och allt fler barn röker och prövar på rusmedel ter, bl.a. barnskyddsfrågor. Enhetenkunde
28224: och droger. ledas av en barnombudsman.
28225: Behovet av barnskyddsåtgärder har ökat la-
28226:
28227: Helsingfors den 9 februari 1998
28228:
28229: Margareta Pietikäinen /sv
28230: 206 TA 201/1998 vp
28231:
28232: Toivomusaloite 201 Suomennos
28233:
28234:
28235:
28236:
28237: Margareta Pietikäinen /r: Lasten oikeuksista huolehtivan yksikön
28238: perustamisesta
28239:
28240:
28241: Eduskunnalle
28242:
28243: Monet esimerkit osoittavat, että lapset voivat nut räjähdysmäisesti viime vuosina. Lastensuoje-
28244: pahoin yhteiskunnassamme. Sosiaali- ja tervey- lun avopalvelujen piirissä olevien lasten määrä
28245: denhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa on kasvanut viidessä vuodessa 20 OOO:sta
28246: vuosiksi 1997-2000 todetaan joka kymmenen- 30 OOO:een. Samana aikana kodin ulkopuolelle
28247: nen neuvolaiässä olevan lapsen elävän perheessä, sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt 13 %.
28248: jossa lapsen psykososiaalinen kehitys vaarantuu. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28249: Perheessä voi olla erilaisia ongelmia kuten esim. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28250: mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja/tai
28251: perheväkivaltaa. Lapset ja nuoret omaksuvat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin las-
28252: yhä nuoremmassa iässä aikuisten riskikäyttäyty- ten oikeuksista, mm. lastensuojeluasioista,
28253: misen. Yhä nuoremmat ja useammat lapset tupa- vastaavan yksikön perustamiseksi valtion-
28254: koivat ja kokeilevat päihteitä ja huumeita. hallintoon. Yksikköä voisi johtaa lapsi-
28255: Lastensuojelutoimenpiteiden tarve on kasva- asiavaltuuutettu.
28256:
28257: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28258:
28259: Margareta Pietikäinen /r
28260: TA 202/1998 vp 207
28261:
28262: Toivomusaloite 202
28263:
28264:
28265:
28266:
28267: Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaispotilaiden hoitomaksujen kohtuul-
28268: listamisesta
28269:
28270:
28271: Eduskunnalle
28272:
28273: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan poti- neen omaisten taloudellista asemaa. Puolison
28274: laan hoitomaksut määräytyvät tulojen mukaan aseman turvaamiseksi on hoitomaksuista annet-
28275: niin, että häneltä voidaan veiottaa maksuna 80 tava kunnille yhtäläiset ja sitovat ohjeet.
28276: prosenttia nettotuloista. Ongelma syntyy ta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28277: pauksessa, jossa perheen pääasiallinen tulon- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28278: saaja joutuu pitkäaikaishoitoon. Tällaisessa ta-
28279: pauksessa kotiin jäänyt, pienempituloinen puoli- että hallitus antaisi kunnille laitoshoito-
28280: so voi joutua syvään taloudelliseen ahdinkoon. maksuista yhtäläiset ja sitovat ohjeet, joil-
28281: Pahimmassa tapauksessa hän voi jopa menettää la estettäisiin perheen talouden ahdinkoon
28282: asuntonsa. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoito- saattaminen.
28283: maksut eivät saa rom~ttaa laitoshoitoon joutu-
28284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28285: Kari Rajamäki /sd
28286: 208 TA 203/1998 vp
28287:
28288: Toivomusaloite 203
28289:
28290:
28291:
28292:
28293: Eila Rimmi /vas ym.: Työttömien maksuUoman hammashoidon
28294: järjestämisestä
28295:
28296:
28297: Eduskunnalle
28298:
28299: Suun ja hampaiden terveydellä on erittäin suu- vastaan työpaikka tai kouluttautua,joten työttö-
28300: ri merkitys ihmisen kokonaishyvinvoinnille ja mien terveydestä huolehtiminen on kokonaisuu-
28301: terveydelle. Työttömien henkilöiden on taloudel- dessaan myös yhteiskunnan edun mukaista.
28302: lisesti vaikeaa pitää huolta hampaittensa kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28303: nosta, sillä hammashoito on varsin kallista. Suun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28304: ja hampaiden hyvä kunto on tärkeää työkykyi-
28305: syyden kannalta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28306: Terveyden säilyminen hyvänä vaikuttaa oleel- maksuttoman suun ja hampaiden hoidon
28307: lisesti työttömän mahdollisuuksiin saada työtä. turvaamiseksi työttömille.
28308: Terveellä ihmisellä on parempi motivaatio ottaa
28309:
28310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28311:
28312: Eila Rimmi /vas Pentti Tiusanen /vas
28313: Arja Ojala /sd Mikko Immonen /vas
28314: TA 204/1998 vp 209
28315:
28316: Toivomusaloite 204
28317:
28318:
28319:
28320:
28321: Jukka Roos /sd: Sotilasvammakorvauksen hakemiseen liittyvän
28322: velvollisuuden helpottamisesta
28323:
28324:
28325: Eduskunnalle
28326:
28327: Sotilasvammalain nojalla korvataan muun nykyiseen haittatilaan. Edellä kerrotuista syistä
28328: muassa sotapalveluksessa aiheutunut ruumiin- suuri määrä korvaushakemuksia tulee vuosittain
28329: vamma tai sairaus. Lisäksi ruumiinvammaa tai hylätyksi, koska korvausviranomainen katsoo
28330: sairautta, joka ilmeisesti liittyy korvattavan sota- selvitystä puuttuvan asiassa.
28331: vamman tai -sairauden taikka sotavankeudessa Ottaen huomioon sota-ajan poikkeukselliset
28332: vallinneiden olojen synnyttämään poikkeukselli- olosuhteet ja iäkkäiden veteraanien rajoitetut
28333: seen alttiuteen tai taipumukseen, pidetään olo- mahdollisuuden löytää sitovia todisteita sodassa
28334: suhteiden mukaanjoko kokonaan tai osaksi kor- saamistaan vammoista ja sairauksista myöntei-
28335: vattavana. sen korvauspäätöksen perustaksi pitäisi riittää
28336: Sotilasvammakorvauksia koskevat hake- se, että hakijan nykyisen haittatilan syy-yhteyttä
28337: mukset on ratkaissut tapaturmavirasto, joka hänen esittämäänsä sotapalveluksessa saatuun
28338: 1.1 0.1996lukien muutettiin Valtiokonttorin soti- vammaan tai sairauteen voidaan pitää todennä-
28339: lasvamma-ja veteraaniyksiköksi. Korvaushake- köisenä. Korvausviranomaisen tulisi tällaisissa
28340: musten käsittely tapahtuu yleensä hakijan esittä- tapauksissa hylätessään hakemuksen esittää kiel-
28341: män selvityksen sekä sodanaikaisten sairaala- ja teisen päätöksen tueksi selvitys siitä, että korvat-
28342: muiden asiakirjojen perusteella. Epäselvissä ta- tavaksi haettu vamma tai sairaus ei johdu sota-
28343: pauksissa korvausviranomainen pyytää usein palveluksesta tai liity jo aiemmin sotavammoiksi
28344: hakijaa nimeämään mahdolliset silminnäkijät. todettuihin vammoihin tai sairauksiin.
28345: Osa sota-ajan sairauskertomuksista on puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28346: teellisia, ja joitakin kenttäsairaaloiden asiakir- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28347: joja on myös tuhoutunut. Kiivaiden taisteluiden
28348: aikana on osa vammoista jäänyt pelkästään lää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin so-
28349: kintämiehen antaman ensiavun varaan eikä tilasvammalain muuttamiseksi siten, että
28350: joukkosidontapaikoillakaan ole aina ehditty pe- haettaessa korvausta sotaperäisistä vam-
28351: rusteellisesti tutkia tai kirjata vammoja. Yli vii- moista tai sairauksista hakijan todistus-
28352: den vuosikymmenen takaisille tapahtumille on taakkaa lievennettäisiin ja kielteisten pää-
28353: yhä vaikeampaa löytää paikalla olleita silminnä- tösten osalta näyttövelvollisuus siirrettäi-
28354: kijöitä. Nyt tehtävillä lääkärintutkimuksilla on siin osittain korvausasiat ratkaisevalle vi-
28355: vaikeata osoittaa selkeän sitovasti sota-ajan ranomaiselle.
28356: vammoja ja sairauksia sekä niiden syy-yhteyttä
28357:
28358: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28359:
28360: Jukka Roos /sd
28361: 210 TA 205/1998 vp
28362:
28363: Toivomusaloite 205
28364:
28365:
28366:
28367:
28368: Päivi Räsänen /skl: Lasten kanssa työskenteleviä koskevista tausta-
28369: selvityksistä
28370:
28371:
28372: Eduskunnalle
28373:
28374: Lasten hyväksikäyttö on tällä vuosikymme- Ainakin Norjassa ja Yhdysvalloissa on voi-
28375: nellä noussut vakavasti otetuksi yhteiskunnalli- massa tämän sisältöiset säädökset. Kansainväli-
28376: seksi kysymykseksi. Suomen lainsäädäntö on sistä velvoitteistamme YK:n lapsen oikeuksien
28377: kuitenkin edelleen monelta osin puutteellinen. julistuksen koulutusta ja hyväksikäyttöä koske-
28378: Tuomio lapseen kohdistuneesta seksuaalirikok- vat 29 ja 34 §velvoittavat valvomaan lapsen tur-
28379: sesta ei esimerkiksi estä saamasta työpaikkaa vallisuutta käsillä olevan ongelman suhteen.
28380: alalta, jolla työskennellään lasten kanssa. Taustaselvityksen ja työnsaannin esteen sää-
28381: Suomessa tunnetaan tapauksia, joissa hyväk- tämiseen liittyy lukuisia kysymyksiä, kuten mu-
28382: sikäytöstä tuomittu lasten kanssa työskennellyt kaan otettavien ammattiryhmien rajaaminen,
28383: on onnistunut saamaan uudelleen saman alan mahdolliset tietosuojakysymykset ja koko hy-
28384: työpaikan ja syyllistynyt uudelleen hyväksikäyt- väksikäytön ongelmakentän laajuuden selvittä-
28385: töön. minen.
28386: Ratkaisuna ongelmaan voisi olla laki, joka Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28387: mahdollistaisi lasten kanssa työskentelevien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28388: taustan tarkistamisen kattavasti. Aiempi tuomio
28389: lapseen kohdistuvasta rikoksesta muodostaisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28390: esteen työskentelylle kyseisellä alalla. Vastaa- että lasten kanssa työskentelevien taustan
28391: vanlaisia taustaselvityksiä tehdään lukuisilla tarkistamisesta säädettäisiin lailla, ja
28392: muilla aloilla. Mikäli esimerkiksi ylinopeussakot että lapseen kohdistunut rikos katsot-
28393: voivat eräillä aloilla toimia esteinä koulutuksen taisiin esteeksi lasten kanssa työskentelyl-
28394: ja työn saannille, lapseen kohdistuneiden rikos- le.
28395: ten selvittäminen ei liene kohtuuton edellytys
28396: työskentelylle lasten kanssa.
28397:
28398: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28399:
28400: Päivi Räsänen /skl
28401: TA 206/1998 vp 211
28402:
28403: Toivomusaloite 206
28404:
28405:
28406:
28407:
28408: Päivi Räsänen /skl: Uusien lääkkeiden saamisesta sairausvakuutuk-
28409: sen piiriin
28410:
28411:
28412: Eduskunnalle
28413:
28414: Valtion, Kansaneläkelaitoksen, kuntien ja yk- ta, joissa uusien lääkkeiden kehittyminen saattaa
28415: sityisten ihmisten välille on kehittynyt eturistirii- merkittävästi alentaa kustannuksia sairaalahoi-
28416: ta monien uusien ja tehokkaiden lääkkeiden sai- don tarpeen vähentyessä sekä lisätä potilaiden
28417: rausvakuutuskorvauksista. Valtion lyhyen täh- elämänlaatua. Tehokkaiden lääkkeiden pääsy
28418: täimen intressi on hillitä Kelan menojen kasvua. Kelan korvausten piiriin on kuitenkin osoittau-
28419: Tämän vuoksi Kelan korvauksista päättävä lau- tunut hitaaksi.
28420: takunta päätyy usein ratkaisuihin, joiden mu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28421: kaan uusia lääkeaineita ei korvata. Tämä johtaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28422: joissakin tapauksissa sairaalahoidon tarpeen li-
28423: sääntymiseen ja näin ollen lääkkeen hintaa suu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28424: remman korvauserän syntymiseen kunnille. että uudet lääkkeet hyväksyttäisiin nykyis-
28425: MS-tauti, kystinen fibroosi, Parkinsonin tauti tä nopeammin sairausvakuutuksesta kor-
28426: ja Alzheimerin tauti ovat esimerkkejä sairauksis- vattaviksi.
28427:
28428: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28429:
28430: Päivi Räsänen /skl
28431: 212 TA 207/1998 vp
28432:
28433: Toivomusaloite 207
28434:
28435:
28436:
28437:
28438: Päivi Räsänen /skl: Keliakiapotilaiden ruokavalion aiheuttamien
28439: kustannusten korvaamisesta
28440:
28441:
28442: Eduskunnalle
28443:
28444: Keliakiapotilaiden taloudellinen asema on jo sua ei ole kuitenkaan toistaiseksi löydetty. Suo-
28445: pitkään ollut ongelma. Sairauden ainoa hoito on men vajaan 10 000 keliaakikon kannalta olisi en-
28446: gluteeniton ruokavalio, jonka noudattaminen li- siarvoisen tärkeää, että gluteenittoman ruokava-
28447: sää ravintokustannuksia noin neljälläsadalla lion aiheuttamat lisäkustannukset saataisiin vih-
28448: markalla kuukautta kohden. Sairausvakuutus- doin sairausvakuutuksen piiriin.
28449: järjestelmä ei aikuisten potilaiden osalta kom- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28450: pensoi tätä kustannusten nousuaja kuntien mak- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28451: samat harkinnanvaraiset avustukset ovat kulu-
28452: valla vuosikymmenellä lähes loppuneet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
28453: Keliakiapotilaiden aseman parantamiseksi on liaakikkojen aseman parantamiseksi ja
28454: tehty lukuisia esityksiä ja asiaa on käsitelty useis- gluteenittoman ruokavalion saattamiseksi
28455: sa työryhmissä. Minkäänlaista kokonaisratkai- sairausvakuutuksen korvausten piiriin.
28456:
28457: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28458:
28459: Päivi Räsänen /skl
28460: TA 208/1998 vp 213
28461:
28462: Toivomusaloite 208
28463:
28464:
28465:
28466:
28467: Päivi Räsänen /skl: Apteekkipalvelujen turvaamisesta haja-asutus-
28468: alueilla
28469:
28470:
28471: Eduskunnalle
28472:
28473: Suomen apteekkiverkosto näyttää joutuvan apteekki on kymmenien kilometrien päässä, on
28474: lähiaikoina tuntuvan harventamisen kohteeksi. sosiaalisesti erittäin epätoivottava. Hallituksen
28475: Huhtikuun alussa voimaan tuleva lääketaksa tulisikin ryhtyä toimiin apteekkipalvelujen saan-
28476: leikkaa apteekkien katetta voimakkaasti ja alku- nin turvaamiseksi koko maassa.
28477: kesästä on tiettävästi tulossa esitys apteekkimak- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28478: sun poistamisesta. Näiden toimenpiteiden usko- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28479: taan aiheuttavan noin 40-60 apteekin kuole-
28480: man. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28481: Näyttää siltä, että lukuisat maaseutuvaltaiset apteekkipalvelujen saannin turvaamiseksi
28482: alueet jäävät täysin vaille apteekki palveluja. Ti- koko maassa.
28483: lanne, jossa kunnassa on terveyskeskus, mutta
28484: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28485:
28486: Päivi Räsänen /skl
28487: 214 TA 209/1998 vp
28488:
28489: Toivomusaloite 209
28490:
28491:
28492:
28493:
28494: Päivi Räsänen /skl: Eläkeläisten vaikutusmahdollisuuksien paran-
28495: tamisesta
28496:
28497:
28498: Eduskunnalle
28499:
28500: Väestön ikääntymisen myötä eläkeläisiä kos- oikeudet tulla kuulluiksi valtiovallan taholta.
28501: kevien ratkaisujen painoarvo tulee kasvamaan. Suomessakin tulisi kirjata lakiin säädökset eläke-
28502: Eläkeläisten vaikutuskanavat ovat Suomessa ol- läisten kansallisesta neuvottelukunnasta ja sen
28503: leet melko kehittymättömiä. Kontrasti esimer- oikeudesta tulla kuulluksi. Pelkkiä vanhuuseläk-
28504: kiksi työmarkkinajärjestöjen asemaan on muo- keen saajia on maassamme jo yli 800 000; tämä
28505: dostunut hyvin suureksi. Eläkeläisten vaikutus- ryhmä ei vielä ole päätöksenteossa edustettuna
28506: mahdollisuuksiatäytyy kehittää, jottei tämä kas- asianmukaisesti.
28507: vava väestöryhmä jäisi kuulematta etuaan kos- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28508: kevissa asioissa. Vuonna 1999 vietettävän YK:n nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28509: kansainvälisen vanhusten vuoden lähestyminen
28510: tarjoaa sopivan ajankohdan toimiin ryhtymisel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28511: le. lainsäädännön kehittämiseksi niin, että
28512: Muissa Pohjoismaissa eläkeläisjärjestöillä on eläkeläisjärjestöillä olisi oikeus tulla kuul-
28513: virallisemmat, lakeihin ja asetuksiin perustuvat luksi julkisessa päätöksenteossa.
28514:
28515: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28516:
28517: Päivi Räsänen /skl
28518: TA 210/1998 vp 215
28519:
28520: Toivomusaloite 210
28521:
28522:
28523:
28524:
28525: Hannu Takkula /kesk: Eläkeindeksien yhtenäistämisestä
28526:
28527:
28528:
28529: Eduskunnalle
28530:
28531: 65 vuotta täyttäneiden eläkeläisten eläke- Se tulee määritellä kasvavista eläkepaineista
28532: indeksitarkistus on selvästi pienempi kuin alle huolimatta niin, että eläkeläisiä ei eriarvoisteta
28533: 65-vuotiaiden. Alle 65-vuotiaiden TEL-indeksi iän perusteella.
28534: nousi vuosina 1996 2,8 prosentilla ja vuonna Eläkeläisillä on oikeus saada kokonaisena
28535: 1997 1,8 prosentilla. Yli 65-vuotiaiden muu- eläkkeensä. He ovat osallistuneet lamatalkoisiin
28536: tokset olivat selvästi pienemmät eli vastaavasti neljän viimeisen vuoden noususuhdanteenkin
28537: 1,5 ja 1,0 prosenttia. Pelkkää kansaneläkettä saa- ajan. Kaikkien kansalaisryhmien tasaveroisesta
28538: villa muutos oli vieläkin heikompi eli 0,3 ja 0,6 kohtelusta on huolehdittava edelleen Suomessa.
28539: prosenttia. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28540: Tällaista taitettua indeksiä voi hyvällä syyllä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28541: nimittää ikäsortoindeksiksi sen epäoikeudenmu-
28542: kaisuuden vuoksi, vaikka EU:n perustamisasia- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28543: kirja ei mainitsekaan ikää syrjintäperusteena. piteisiin ns. taitetun indeksin korjaamisek-
28544: Taitettu indeksi on siis välittömästi korjattava ja si ja yhden yhtenäisen eläkeindeksin ai-
28545: tilalle on luotava yksi yhtenäinen eläkeindeksi. kaansaamiseksi.
28546:
28547: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28548: Hannu Takkula /kesk
28549: 216 TA 211/1998 vp
28550:
28551: Toivomusaloite 211
28552:
28553:
28554:
28555:
28556: Hannu Takkula /kesk: Eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutus-
28557: maksun poistamisesta
28558:
28559:
28560: Eduskunnalle
28561:
28562: Eläkeläisiltä alettiin pena ylimääräistä sai- hinnä yhteiskunnan hyväosaisille ja eläkeläiset
28563: rausvakuutusmaksua kolme penniä äyriltä la- on jätetty syrjään. Näin ei voi enää jatkua. Poli-
28564: man ollessa syvimmillään. Perusteluina tähän tiikan uskottavuuden ja oikeudenmukaisuuden
28565: rasitukseen olivat ns. säästötalkoot,joihin kaikki nimissä tähän asiaan on saatava muutos. Eläke-
28566: väestöryhmät omalta osaltaan joutuivat. Ratkai- läisten ylimääräinen sairausvakuutusmaksu on
28567: sun piti olla väliaikainen ja siitä lupailtiin luopua, poistettava. Ihmistä ei saa rangaista vanhuudes-
28568: kunhan talous toipuu ja palaa kasvu-uralle. ta. Tämä on sivistysvaltion velvollisuus sen kes-
28569: Elämme nyt vuonna 1998 neljättä perättäistä keisiä rakentajia, eläkeläisiä, kohtaan.
28570: talouskasvun vuotta. Eläkeläiset ovat koko tä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28571: män ajan odottaneet heille vaalien alla luvattua nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28572: ja toden totta kohtuudella kuuluvaa uudistusta:
28573: ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alennusta että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28574: ja poistoa. Tämä odotus on ollut ainakin vielä piteisiin eläkeläisten ylimääräisen sairaus-
28575: turhaa, sillä talouskasvun hyöty on valutettu lä- vakuutusmaksun poistamiseksi.
28576:
28577: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28578:
28579: Hannu Takkula /kesk
28580: TA 212/1998 vp 217
28581:
28582: Toivomusaloite 212
28583:
28584:
28585:
28586:
28587: Hannu Takkula/kesk: Koululaisten iltapäivähoidonjärjestämisestä
28588:
28589:
28590:
28591: Eduskunnalle
28592:
28593: Monelle koululaiselle on arkipäivän todelli- Yleensä ottaen mitä pienemmistä lapsista on
28594: suutta viettää koulupäivän iltapäivä ilman van- kysymys, sitä varhaisemmin heidän koulupäi-
28595: hempien valvontaa ja huolenpitoa vanhempien vänsä päättyvät. Koulupäivien jälkeen tulisi jo-
28596: työpäivän päättymiseen saakka. Erityisen ki- kaisella lapsella olla mahdollisuus iltapäivähoi-
28597: peästi tämä koskettaa monia pieniä peruskoulu- toonjoko päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa,
28598: laisia 7-10-vuotiaita 1.-4. luokan oppilaita. mikäli kumpikaan vanhemmista ei ole kotona tai
28599: Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta saa- vanhemmat ei löydä lapsilleen turvallista ilta-
28600: da lapselleen iltapäivähoitopaikkaa eikä varaa päiväpaikkaa. Myös koulujen kerhotoiminnan
28601: palkata omaa lastenhoitajaa iltapäivien ajaksi kautta voitaisiin asiaan etsiä ratkaisua tarjoa-
28602: huolehtimaan lapsensa tai lastensa hoidosta ja malla heti koulupäivän jälkeen lasten tarpeiden
28603: turvallisuudesta. Tällainen vanhempien varalli- ja mieltymysten mukaista harrastustoimintaa
28604: suudesta riippuva päivähoidon järjestäminen esim. urheilu- ja musiikkiharrastusten parissa.
28605: saattaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tämä mahdollistaisi myös uusien työpaikkojen
28606: Lapset ovat yhteiskuntamme tärkein pääoma. syntymisen lasten ja nuorten parissa työskentele-
28607: Tästä syystä meillä ei ole varaa vaarantaa heidän ville henkilöille.
28608: tulevaisuuttaan, vaan velvollisuutemme on toi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28609: mia niin, että jokainen lapsi ja nuori voi elää nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28610: ehyttä ja turvattua lapsuutta. Tästä syystä myös
28611: päivähoidon järjestäminen on järjestettävä lap- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28612: sen näkökulmasta käsin. Lapselle on suotava piteisiin koululaisten iltapäivähoitoon liit-
28613: oikeus turvallisuuteen ja huolenpitoon myös tyvien epäkohtien poistamiseksi.
28614: koulupäivien jälkeen.
28615:
28616: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28617:
28618: Hannu Takkula /kesk
28619: 218 TA 213/1998 vp
28620:
28621: Toivomusaloite 213
28622:
28623:
28624:
28625:
28626: Hannu Takkula/kesk: Jatkosodassa partisaanien hyökkäysten koh-
28627: teeksi joutuneiden Lapin erämaakylien asukkaiden olosuhtei-
28628: den selvittämisestä
28629:
28630:
28631: Eduskunnalle
28632:
28633: Lähihistoriamme sodissa mukana olleet sota- neet kantamaan menetyksensä ja surunsa yksin.
28634: veteraanit, rintamanaiset ja lotat ovat oikeute- Jälkeenpäinkään heitä ei ole mitenkään huomioi-
28635: tusti saaneet ansaitsemansa arvonannon ja muis- tu. Yhteiskuntamme on velkaa noissa oloissa sil-
28636: tamisen. Myös asiaankuuluvista eläke- ja kun- loin eläneille, vielä jäljellä oleville ihmisille. Hei-
28637: toutusjärjestelyistä on heidän kohdaltaan pyritty dän koettelemuksensa ovat osa itsenäisyytemme
28638: huolehtimaan. hintaa ja historiaa.
28639: Yhteiskunta on kuitenkin unohtanut erään Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28640: ryhmän ihmisiä, joiden kohtaloista ja kärsimyk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28641: sistä on vaiettu. Tämän ryhmän muodostavat
28642: Lapin eräämaakylissä asuneet siviilihenkilöt,jot- että hallitus ryhtyisi tekemään koko-
28643: ka sota-aikana joutuivat paljon inhimillisiä kär- naisselvitystä jatkosodan aikaisten parti-
28644: simyksiä ja menetyksiä tuottavien partisaani-is- saanien hyökkäysten kohteeksi joutunei-
28645: kujen kohteiksi. Etupäässä tuo ihmisryhmä den Lapin erämaakylien asukkaiden olo-
28646: koostuu lapsista ja heitä oman henkensä uhalla suhteista, jota varten tulisi perustaa työ-
28647: suojelleista äideistään. Partisaanien tuhoiskujen ryhmä selvittämään elossa olevien ihmis-
28648: kohteiksi joutuneita rintamantakaisia kyliä ovat ten määrä, terveydelliset ja sosiaaliset
28649: olleet mm. Savukosken Kuoskunja Sallan Hau- olosuhteet sekä laatimaan tarvittavat laki-
28650: tajärven kylät. ehdotukset mm. sotaveteraanien ja lottien
28651: Partisaanien tuhoamissa kylissä silloin lapsina lisäeläkkeistä ja kuntoutusmahdollisuuk-
28652: olleet, monet äitinsä tuhossa menettäneet, nyt jo sista.
28653: eläkeikään tai sitä lähestyvät ihmiset ovat joutu-
28654:
28655: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28656:
28657: Hannu Takkula /kesk
28658: TA 214/1998 vp 219
28659:
28660: Toivomusaloite 214
28661:
28662:
28663:
28664:
28665: Pentti Tiusanen /vas: Työmarkkinatukilain uudistamisesta
28666:
28667:
28668:
28669: Eduskunnalle
28670:
28671: Vuoden 1997 alusta voimaan tullut työmark- Laki edustaa puuttumista ihmisten yksilölli-
28672: kinatukilaki epää alle 25-vuotiaalta ammatillista syyteen. Suomi on sitoutunut ihmisoikeuksien
28673: koulutusta vailla olevalta nuorelta työmarkkina- suojelemiseen, jotka torjuvat uravalintaan liitty-
28674: tuen, ellei hän ole hakenut vähintään kolmeen vän pakottamisen.
28675: yhteishaun piirissä olevaan koulutuspaikkaan. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28676: Yhteishaun piirissä eivät ole kansanopistot, op- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28677: pisopimusten, työpajojen ja yksilöllisten projek-
28678: tien tarjoamat vaihtoehdot. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin työ-
28679: Vuoden kokemus lain soveltamisesta on osoit- markkinatukilain ja sen soveltamisohjei-
28680: tanut sen ongelmallisuuden. Yhteishaun piirissä den purkamiseksi siltä osin, kuin ne koske-
28681: olevien määrä on kasvanut. Tämä kasvattaa by- vat niin sanotun pakkohaun eli alle 25-
28682: rokratiaa ja turhaa hakemusten käsittelyä. Useat vuotiaiden työmarkkinatuen saannin kyt-
28683: alle 25-vuotiaista nuorista ovat hakeneet oppilai- kemistä nykyisenkaltaiseen hakujärjestel-
28684: toksiin, joita he tosiasiallisesti eivät ole halukkai- mään
28685: ta käymään. Oppilaspaikkojen lisääntyneet pe-
28686: ruutukset ovat heikentäneet oppilaitosten toi-
28687: mintaedellytyksiä.
28688: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28689:
28690: Pentti Tiusanen /vas
28691: 220 TA 215/1998 vp
28692:
28693: Toivomusaloite 215
28694:
28695:
28696:
28697:
28698: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Syöpäpotilaiden tukiasematoimin-
28699: nan käynnistämisestä
28700:
28701:
28702: Eduskunnalle
28703:
28704: Syöpäpotilaiden tukiaseman yleisenä tavoit- joiden tuottamina palveluina henkilökohtaisen
28705: teena on toimia syöpäsairauden aiheuttamien huollon, ateriointi- ja virkistyspalveluja.
28706: kriisitilanteiden avohuollon tukipisteenä sekä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28707: syöpään sairastuneille että heidän omaisilleen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28708: erilaisissa elämän vaiheissa. Tukiaseman sisällöl-
28709: lisenä tavoitteena on tarjota ammattihenkilöiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin syö-
28710: toteuttamana sairaanhoidollisia ja sosiaalialan päpotilaiden tukiaseman toiminnan käyn-
28711: palveluja, vapaaehtoistyöntekijöiden toteutta- nistämiseksi.
28712: mia kotiapu- ja saattopalveluita sekä Opiskeli-
28713:
28714: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28715:
28716: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28717: TA 216/1998 vp 221
28718:
28719: Toivomusaloite 216
28720:
28721:
28722:
28723:
28724: Anu Vehviläinen /kesk: Yrittäjien oikeudesta sairauspäivärahaan
28725:
28726:
28727:
28728: Eduskunnalle
28729:
28730: Etenkin suurtyöttömyyden aikana yrittäjyy- makseta, tai silloin kun investoinneista ja pois-
28731: teen kannustaminen on ensiarvoisen tärkeää. In- toista aiheutuneista kirjanpidollisista syistä yrit-
28732: toa ryhtyä yrittäjäksi heikentää kuitenkin yrittä- täjällä ei ole verotettavaa tuloa. Silloinkin kun
28733: jien heikko sosiaaliturva poikkeustilanteissa, esi- yrittäjä on oikeutettu sairauspäivärahaan, voi
28734: merkiksi sairastumisen aikana. anomuksen tekeminen olla kohtuuttoman moni-
28735: Vuoden 1996 alusta sairausvakuutuslain muu- mutkaista ja hankalaa.
28736: toksen ohessa poistettiin 65 markan suuruinen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28737: yleispäiväraha. Muutoksen johdosta myös osa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28738: yrittäjistä on jäänyt sairauspäivärahajärjestel-
28739: män ulkopuolelle. Näin voi käydä esimerkiksi että hallitus parantaisi yrittäjien oikeut-
28740: silloin, kun yrittäjä on ottanut palkan osinkoina, ta sosiaaliturvaan, erityisesti sairauspäivä-
28741: koska pääomatuloista ei sairauspäivärahaa rahaan.
28742:
28743: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28744:
28745: Anu Vehviläinen /kesk
28746: 222 TA 217/1998 vp
28747:
28748: Toivomusaloite 217
28749:
28750:
28751:
28752:
28753: Anu Vehviläinen /kesk: Keliakiapotilaiden erikoisruokavalion kor-
28754: vaamisesta sairausvakuutuksesta
28755:
28756:
28757: Eduskunnalle
28758:
28759: Keliakia on sairaus, missä vehnän, kauran ja luUajaviraston laskelman mukaan keliakiapoti-
28760: ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa potilaalle laan erikoisruokavalion lisäkustannukset ovat
28761: ohutsuolen tulehdusta. Gluteenia sisältävä ruo- noin 300-400 markkaa kuukaudessa.
28762: kavalio on ongelma tällä hetkellä noin 10 000 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28763: suomalaiselle. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28764: Keliakian yksinkertainen hoitokeino on eri-
28765: tyisruokavalio. Ongelma on kuitenkin se, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ke-
28766: erikoisruokavalio on kallista ja että sitä ei korva- liakiapotilaiden erikoisruokavalion kor-
28767: ta sairausvakuutusjärjestelmämme kautta. Ku- vaamiseksi sairausvakuutuksen kautta.
28768:
28769: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
28770: Anu Vehviläinen /kesk
28771: TA 218/1998 vp 223
28772:
28773: Toivomusaloite 218
28774:
28775:
28776:
28777:
28778: Jukka Vihriälä lkesk ym.: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketur-
28779: van kehittämisestä
28780:
28781:
28782: Eduskunnalle
28783:
28784: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimi- suurempaa eläkettä. Rintamasotilaseläkemenot
28785: kunta on yksimielisessä mietinnössään esittänyt vähenevät vuosittain noin 60 milj. markalla, kos-
28786: pienituloisten rintamaveteraanien vähimmäis- ka veteraanien poistuma vuosittain on noin
28787: eläketurvaa parannettavaksi. Toimikunnan eh- I2 000 henkeä.
28788: dotuksen mukaisesti, jota veteraanijärjestöt ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28789: tukeneet, rintamaveteraanien vähimmäiseläk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28790: keiden korottaminen tulisi toteuttaa tarkoituk-
28791: senmukaisemmin nykyisin maksettavaa ylimää- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimenpi-
28792: räistä rintamalisäjärjestelmää kehittämällä. An- teisiin rintamaveteraanien vähimmäiselä-
28793: sioeläketuloa vailla oleville ja pientä ansioeläket- keturvan kehittämiseksi.
28794: tä saaville veteraaneille maksettaisiin nykyistä
28795:
28796: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
28797: Jukka Vihriälä /kesk Annikki Koistinen /kesk
28798: Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
28799: 224 TA 219/1998 vp
28800:
28801: Toivomusaloite 219
28802:
28803:
28804:
28805:
28806: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ulkomailta Suomeen palanneiden eläke-
28807: läisten sairausvakuutusmaksun poistamisesta
28808:
28809:
28810: Eduskunnalle
28811:
28812: Ulkomaaneläkkeiden verotus ja ulkomaan- sään tuloverolain muutoksen, että ulkomailta
28813: eläkkeiden perusteella perittävä vakuutetun sai- Suomeen palanneiden eläkeläisten sairausva-
28814: rausvakuutusmaksu ovat aiheuttaneet tilanteen, kuutusmaksuun liittyvät ongelmat selvitetään
28815: jossa pienituloisimmat eläkeläiset joutuvat koh- vuoden 1997loppuun mennessä. Sosiaali- ja ter-
28816: tuuttomaan tilanteeseen. Suomi perii Ruotsista veysministeriö on tehnyt muistion asiasta, mutta
28817: eläkettä saaviita vakuutetun sairausvakuutus- ei konkreettista ehdotusta epäkohdan korjaami-
28818: maksun, jolloin veron ja veronluonteisen mak- seksi.
28819: sunjälkeen verorasitus muodostuu suuremmaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28820: kuin jos eläke maksettaisiin Suomesta. Ruotsi ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28821: peri vakuutetun sairausvakuutusmaksua eläke-
28822: tulon perusteella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ul-
28823: Ruotsista maksettiin vuonna 1996 Suomeen komailta Suomeen palanneiden pienitu-
28824: eläkettä noin 15 000 eläkkeensaajalle yhteensä loisten eläkeläisten sairausvakuutusmak-
28825: noin 436 miljoonaa markkaa. sun poistamiseksi.
28826: Eduskunta edellytti viime vuonna hyväksyes-
28827:
28828: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28829:
28830: Jukka Vihriälä /kesk Annikki Koistinen /kesk
28831: Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
28832: TA 220/1998 vp 225
28833:
28834: Toivomusaloite 220
28835:
28836:
28837:
28838:
28839: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Aikuisväestön hammashoidon saattami-
28840: sesta sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän piiriin
28841:
28842:
28843: Eduskunnalle
28844:
28845: Sairauskulujen verovähennysoikeus poistet- järjestelmän avulla nykyisten voimavarojen puit-
28846: tiin vuonna 1991. Samassa yhteydessä sairausva- teissa. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että sekä
28847: kuutuslakia muutettiin siten, että asteittain koko yksilön että yhteiskunnan kannalta on järkevää
28848: väestön hammashoito olisi saatettu sairausva- saattaa koko aikuisväestö säännöllisen yhteis-
28849: kuutuksen korvausjärjestelmän piiriin. Valtion- kunnan tukeman hammashuollon piiriin.
28850: taloudellisista syistä uudistuksen voimaan saat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28851: tamista on lykätty useita kertoja, viimeksi vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28852: den 1997 alusta voimaan tulleella lailla vuoden
28853: 1999loppuun saakka. Hallituksen esityksen (HE että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
28854: 173/1996 vp) perustelujen mukaan hallituksen piteisiin saattaakseen asteittain koko ai-
28855: tarkoituksena on ennen vuotta 2000 selvittää kuisväestön hammashoidon sairausvakuu-
28856: mahdollisuudet hoitaa yleinen hammashuolto tuksen korvausjärjestelmän piiriin.
28857: sairausvakuutusjärjestelmän ja kuntien palvelu-
28858:
28859: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28860:
28861: Jukka Vihriälä /kesk Annikki Koistinen /kesk
28862: Liisa Hyssälä /kesk Hannes Manninen /kesk
28863: 226 TA 221/1998 vp
28864:
28865: Toivomusaloite 221
28866:
28867:
28868:
28869:
28870: Raimo Vistbacka /ps: Rintamalisän maksamisesta Suomessa asuvil-
28871: le toisen maan kansalaisuuden omaaville veteraaneille
28872:
28873:
28874: Eduskunnalle
28875:
28876: Suomalaisille rintamaveteraaneille on makset- viävän pieni, mutta kyseisille heimoveteraaneille
28877: tujo pitkään rintamalisää tunnustuksena maam- ikävä ja epäoikeudenmukainen. Myös Suomen
28878: me vapauden puolesta tehdystä arvokkaasta pa- Sotaveteraaniliitto on kiinnittänyt asiaan huo-
28879: noksesta. Muutama vuosi sitten myös virotaisille miotajärjestäen keräyksen näiden neljänkymme-
28880: heimoveljille, joita taisteli sotien aikana Suomen nen veteraanin auttamiseksi. Asia kuuluisi kui-
28881: joukoissa noin 6 700 miestä, myönnettiin vastaa- tenkin ratkaista rintamalisää koskevien säännös-
28882: va lisä kertakorvauksena. Tämän jälkeen on ten tarkistuksella.
28883: osoittautunut, että järjestelmien väliin on jäänyt Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28884: "porsaanreikä", mikä aiheuttaa noin 40 heimo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28885: veteraanille sen, etteivät he saa rintamalisää.
28886: Tämä johtuu siitä, että he ovat tulleet asumaan että hallitus ryhtyisi toimiin rintamali-
28887: Suomeen ollen kuitenkin toisen maan kansalai- sän maksamisen mahdollistamiseksi myös
28888: sia. Tämä aiheuttaa nykyisen lainsäädännön voi- Suomessa asuville jonkin muun maan kan-
28889: massa ollessa sen, ettei heille voida myöntää lisää salaisuuden omaaville veteraaneille.
28890: lainkaan. Ongelma on valtiontaloudellisesti hä-
28891:
28892: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28893:
28894: Raimo Vistbacka /ps
28895: TA 222/1998 vp 227
28896:
28897: Toivomusaloite 222
28898:
28899:
28900:
28901:
28902: Raimo Vistbacka /ps: Työttömän opiskelumahdollisuuksien lisää-
28903: misestä
28904:
28905:
28906: Eduskunnalle
28907:
28908: Työttömille sallitaan tällä hetkellä työttö- kelua ei kerry päätoimiseksi asti. Järkevämmältä
28909: myysturvaa menettämättä opiskelua varsin ra- kuin nyt noudatettu menettely tuntuisi muuttaa
28910: joitetusti. Periaatteena on pitkälti se, että opiske- työttömyysturvan maksuehtoja niin, että työtön
28911: lun on oltava harrastusluonteista ja yleissivistä- saisi menettämättä työttömyysturvaansa täyden-
28912: vää, iltaopiskelua tai muutoin mihinkään jatko- tää ammattitaitoaan esimerkiksi yliopiston täy-
28913: tutkintoon tähtäämätöntä. Toinen vaihtoehto dennysopiskelijana tietyn opintoviikkomäärän
28914: on tietysti työvoimahallinnon omat ns. työlli- vuodessa myös päiväopiskeluna sillä ehdolla,
28915: syyskurssit, joihin työtön veivoitetaan osallistu- että mahdollisen työpaikan löytyessä hän sitou-
28916: maan työttömyyskorvauksensa menettämisen tuu lopettamaan opiskelun ja ottamaan tarjotun
28917: uhalla. Lisäksi pitkäaikaistyöttömille on sallittu työn vastaan. Samoin tulisi sallia muu ammatilli-
28918: myös pitempikestoinen, johonkin perustutkin- nen täydennysopiskelu myös muualla kuin työ-
28919: toonkin tähtäävä päivälläkin tapahtuva opiske- voimahallinnon kursseilla, jotka valitettavan
28920: lu. usein osoittautuvat työn saamisen kannalta te-
28921: Mikäli työtön henkilö haluaisi työnsaanti- hottomiksi. Yhteiskunnalle olisi varmasti ny-
28922: mahdollisuuksiensa lisäämiseksi täydentää am- kyistä edullisempaa edellä esitetty menettely vie-
28923: mattitaitoaan tai tutkintoaan, hänelle ei tätä lä niinkin toteutettuna, että työtön saisi työvoi-
28924: mahdollisuutta sallita. Esimerkiksi yliopistossa matoimistosta "opintomääräyksen" haluamaan-
28925: perustutkinnon suorittanut työtön ei saa suorit- sa paikkaan, esimerkiksi yliopistoon tiettyyn tie-
28926: taa opintoviikkoja yliopiston päiväluennoilla dekuntaan tiettyä täydentävää opiskelua varten,
28927: menettämättä työttömyyspäivärahaansa, vaik- ja hänelle maksettaisiin päivärahan lisäksi vielä
28928: kei tarkoitus olisikaan suorittaa jatkotutkintoa ateriakorvausta ja matka-avustusta. Opintovii-
28929: esimerkiksi lisensiaatiksi. Samoin ammattikou- koille voitaisiin asettaa vaikka 5-10 opintovii-
28930: lun tai teknisen opiston jonkin linjan käynyt ei kon vuosittainen katto, jottei opiskelu muodos-
28931: saa käydä ammattitaitoaan lisäävää kurssia päi- tuisi päätoimiseksi.
28932: väsaikaan. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28933: Edellä kuvattu tilanne on mieletön, kun julki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28934: suudessa korostetaan työttömien aktiivisuuden
28935: tärkeyttä mutta toisaalta estetään heitä paranta- että hallitus ryhtyisi toimiin työttö-
28936: masta mahdollisuuksiaan työllistää itseään. myysturvasäännösten muuttamiseksi niin,
28937: Kuka tästä passiivisuuteen pakottamisesta hyö- että työttömällä olisi mahdollisuus nykyis-
28938: tyy? Myöskään vetoaminen opintotukeen ei ole tä laajemmin opiskella työttömyystur-
28939: mahdollinen esimerkkitapauksissa, koska opis- vaansa menettämättä.
28940:
28941: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28942:
28943: Raimo Vistbacka /ps
28944: 228 TA 223/1998 vp
28945:
28946: Toivomusaloite 223
28947:
28948: Raimo Vistbacka /ps: Työttömyysturvan ja lyhytkestoisista työsuh-
28949: teista saatavan työtulon yhteensovittamisesta
28950:
28951:
28952: Eduskunnalle
28953:
28954: Työvoimahallinnon määräyksiä siitä, miten olemassa varsin yksinkertainen ratkaisu: työviik-
28955: työttömän tekemä paikallinen lyhytkestoinen ns. ko olisi edelleen viiden päivän mittainen viikon-
28956: pätkätyö vaikuttaa hänen saamaansa työttö- päivien nimistä välittämättä, työttömällä olisi
28957: myyskorvaukseen, on muutettu toistuvasti. Ai- oikeus saada täysi työttömyyskorvaus ilman ka-
28958: nakin hallituksen lakiehdotustensa perusteluissa rensseja ja viivästymiä niiltä päiviltä, joina hän
28959: esittämä kanta on ollut se, että kyseisillä muutok- on työttömänä, ja niiltä päiviltä, joina hän on
28960: silla pyrittäisiin helpottamaan työttömän mah- työssä, hän saisi pitää palkkansa siitä vähennet-
28961: dollisuutta ottaa vastaan lyhyitäkin työsuhteita tyjen verojen ja muiden lakisääteisten maksujen
28962: ilman kohtuutonta paperisotaa, seuraavan työt- jälkeen lyhentämättömänä ilman työttömyystur-
28963: tömyysjakson korvauksen viivästymistä tai sen van leikkaamista minään tarkastelujaksona.
28964: alentumista kohtuuttomasti verrattuna saatui- Mikäli tarkastellaan kyseistä mallia tarkem-
28965: hin työtuloihin. Pyrkimyksenä on väitetty olevan min, on helppo laskea, että se olisi työttömän
28966: saada työttömät aktiivisemmiksi ja halukkaam- lisäksi edullinen myös yhteiskunnalle, sillä jo
28967: miksi ottamaan vastaan tarjolla olevia pätkätöi- muutaman työssäolopäivän tuoma verokertymä
28968: tä. ja työttömyysturvaa säästävä vaikutus yhdessä
28969: Valitettavastijärjestelmä on edelleenkin jäyk- työnantajalta tulevien maksujen kanssa kustan-
28970: kä ja byrokraattinen, sillä saadusta työtulosta taisi lukuisten työttömyyspäivien aiheuttaman
28971: leikkautuu työttömyyspäivärahan yhteensovi- menon. Lisäksi väistämättä myös sosiaalisekto-
28972: tuksessa ylisuuri osuus ja päivärahan maksatus- rin menot pienenisivät, kun riittämätöntä työttö-
28973: rytmi kangertelee aina työssäolojakson jälkeen myysturvaa voisi "ilman taloudellisia rangaistus-
28974: aiheuttaen "hallaa" työttömän taloustilanteelle. seuraamuksia" täydentää vaikka päivän parin
28975: Tämän takia edelleenkin on erittäin yleistä se, työllä, kuten jakamalla mainoksia, siivoamalla,
28976: että työttömät suostuvat lyhyisiin, yleensä muu- lastenhoitotyöllä jne. Nykyisin näistä töistä mer-
28977: taman päivän pituisiin työsuhteisiin vain sillä kittävä osa jää kokonaan tekemättä tekijöiden
28978: ehdolla, että palkka maksetaan "pimeänä" eli puuttuessa tai ne teetetään pimeänä työnä ohi
28979: ilmoittamatta sitä verottajalle tai työttömyystur- verotuksen ym. kontrollin. Kohtuullisen lyhyellä
28980: vaa maksavalle taholle. Tästä aiheutuu haitalli- aikavälillä esitetty käytäntö tulisi yhteiskunnalle
28981: nen tapahtumaketju useille eri tahoille: työnteki- kokonaistaloudellisesti nykyistä edullisemmaksi
28982: jä ei saa eläkettä saamastaan työtulosta, työnan- ja ennen kaikkea se toisi mielekkyyttä monen
28983: tajajoutuu hankkimaan pimeää tuloa ohi kirjan- työttömän elämään ja lähentäisi heitä yhteiskun-
28984: pidon maksaakseen ko. palkan, yhteiskunta jää taan sekä vähentäisi katkeruutta työssä käyviä
28985: vaille työntekijän tuloveroa, työnantajan laki- kohtaan.
28986: sääteisiä maksuja ja mahdollisia arvonlisäveroja, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28987: sekä maksaa aiheettomasti työttömyysturvaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28988: työssäolopäiviltä. Kaikki tämä vain liian jousta-
28989: mattoman, monimutkaisen ja kannattamatto- että hallitus ryhtyisi toimiin työttö-
28990: manjärjestelmän takia. myysturvalainsäädännön muuttamiseksi
28991: Käytännössä kaikki työttömänä olevat työn- tämän aloitteen mukaisesti niin, että työt-
28992: hakijat olisivat valmiita tekemään lyhyitäkin, tömälle tulisi taloudellisesti nykyistä edul-
28993: vaikka yhden päivän kestäviä työtehtäviä, mikäli lisemmaksi ja teknisesti yksinkertaisem-
28994: työttömyysturvan ja työtulon yhteensovittami- maksi tehdä kestoltaan lyhyitä ns. pätkä-
28995: nen olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja työnteki- töitä.
28996: jälle kannattavampaa. Tähän ongelmaan olisi
28997:
28998: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
28999:
29000: Raimo Vistbacka /ps
29001: TA 224/1998 vp 229
29002:
29003: Toivomusaloite 224
29004:
29005:
29006:
29007:
29008: Matti Vähänäkki /sd: Työeläkejärjestelmän toimivuuden valvon-
29009: nan turvaamisesta
29010:
29011:
29012: Eduskunnalle
29013:
29014: Eläketurvakeskuksen tehtävänä on sanottu vontaa oman jäsenistönsä eläketurvan kertymi-
29015: olevan valvoa, että työnantajat ottavat asianmu- sen puolesta ja ne ovat tässä asiassa jossakin
29016: kaiset ja lakisääteiset TEL-vakuutuksensa työn- määrin onnistuneetkin. Valtuuksien riittämättö-
29017: tekijöilleen. Eläketurvakeskus ei kuitenkaan val- myys on kuitenkin tehokkaamman valvonnan
29018: vo sitä, ovatko kaikki eläkelain piiriin kuuluvat esteenä. Sama pätee myös vakuutettuun työnte-
29019: työntekijät tulleet ilmoitetuiksi eläkelaitokseen kijään. Sitä paitsi tuntuu työntekijän valvonta
29020: ja tulleet siten asianmukaisesti vakuutetuiksi eli tässä asiassa absurdilta, eihän hän huolehdi siitä-
29021: siis eläketurvan piiriin. Toki Eläketurvakeskus kään, maksaako työnantaja asianmukaiset enna-
29022: pyrkii tietyin tavoin valvomaan työnantajien ja konpidätykset verotuksessa. Siitähän huolehtii
29023: eläkelaitosten toimintaa eläketurva-asioissa: Jo- verohallinnon valvontaorganisaatio.
29024: kaisella vakuutetulla on esim. mahdollisuus tar- Valvonnan puutteellisuudet on havaittu vaka-
29025: kistaa oma eläketurvansa pyytämällä otteen Elä- viksi erityisesti niillä työelämän aloilla, joilla
29026: keturvakeskuksen rekisteristä. Eläketurvakes- usein toistuvat ja lyhyehköt palvelussuhteet ovat
29027: kuksella on myös erityinen eläkeotepalvelu,josta luonteenomaisia ja myöhemmin vaikeasti selvi-
29028: aika ajoin lähetetään työntekijälle erityinen elä- tettävissä. - Erityinen uusi ongelma on ns. har-
29029: kerekisteriote työntekijän viimeksi päättyneen ja maan talouden lisääntyminen, joissa tosin muu-
29030: sitä aikaisempien työsuhteiden perusteella synty- kin turva kuin vain eläketurva on jatkuvasti vaa-
29031: neen eläkekertymän perusteella. - Esitetyt val- ranalainen.
29032: vontatavat eivät kuitenkaan osoita, ovatko kaik- Työeläketurva ja työeläkerahastot ovat kes-
29033: ki eläkelain piiriin kuuluvat työntekijät tulleet keisiä elementtejä hyvinvointiyhteiskunnassam-
29034: ilmoitetuiksi eläkelaitokselle ja ovatko työnteki- me ja ne tarvitsevat kaikilta osiltaan riittävän ja
29035: jöiden kaikki työsuhteet tulleet ilmoitetuiksi, tehokkaan lakisääteisen valvonnan, kuten vero-
29036: ovatko palkat merkityt oikein, ovatko työsuhtei- tuksessa ja pankkitoiminnassa on jo saatu ai-
29037: den kestot oikein jne. - On myös väitetty, ettei- kaan, viimeksi mainitussa tosin vasta valtioval-
29038: vät eläkelaitokset halua suoritettavan valvontaa, lalle aiheutuneiden raskaiden "oppirahojen"
29039: jolla selvitettäisiin vaillinaisesti vakuutetuiksi tai maksamisen jälkeen.
29040: kokonaan vakuuttamatta jätetyiksi epäiltyjen Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29041: työntekijöiden työsuhteita asianomaisessa eläke- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29042: laitoksessa. Tämä siitä huolimatta, että eläkelai-
29043: toksilla on velvollisuus pitää huolta siitä, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
29044: vakuutukset ulottuvat kaikkiin töissä olleisiin miin lainsäädännön uudistamiseksi siten,
29045: työntekijöihin sekä että kaikkien työsuhdeajat ja että joko Eläketurvakeskuksen valvonta-
29046: niistä maksetut palkat ovat oikein ilmoitetut. valtuuksia lisäämällä tai muulla tavoin tur-
29047: Luonnollista on, ettei eläkelaitoksen "itseval- vataan työeläkejärjestelmämme aukoton
29048: vonta" voi olla kovin merkityksellistä, saattaa- toiminta niin työnantajille kuin eläkelai-
29049: han työnantaja olla samanaikaisesi sekä vakuu- toksillekin asetettujen velvoitteiden toteu-
29050: tusasiakas että velallinen. tumiseksi.
29051: Ay-järjestöt suorittavat myös tietynlaista vai-
29052:
29053: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29054:
29055: Matti Vähänäkki /sd
29056: 230 TA 225/1998 vp
29057:
29058: Toivomusaloite 225
29059:
29060:
29061:
29062:
29063: Matti Väistö /kesk: Maatalousyrittäjien vuosilomapäivien lisäämi-
29064: sestä
29065:
29066:
29067: Eduskunnalle
29068:
29069: Maatalouden toimivat lomituspalvelut koe- järjestelmää kehitetään ja vuosilomaoikeutta li-
29070: taan etenkin karjataloustiloilla elintärkeiksi niin sätään.
29071: vuosiloman kuin sijaisavunkin osalta. Tätä edel- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29072: lyttää myös elinkeinon jatkuvuuden turvaami- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29073: nenja maatilojen sukupolvenvaihdosten lisäämi-
29074: nen. Maatiloilla tarvitaan nuoria yrittäjiä tuo- että hallitus turvaisi talousarvioesityk-
29075: tannon jatkajiksi. Moni viljelijäksi aikova nuori sessä riittävät määrärahat maatalousyrit-
29076: tai yritystoiminnan jo aloittanut nuori viljelijä- täjien lomitustoimintaan niin, että vuosilo-
29077: perhe odottaa oikeutetusti, että lomituspalvelu- mapäivien määrää voidaan lisätä kahdella.
29078:
29079: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29080:
29081: Matti Väistö /kesk
29082: TA 226/1998 vp 231
29083:
29084: Toivomusaloite 226
29085:
29086:
29087:
29088:
29089: Tuula Haatainen /sd: Suomen Kuluttajaliiton toiminnan turvaami-
29090: sesta
29091:
29092:
29093: Eduskunnalle
29094:
29095: Suomen Kuluttajaliiton asema suomalaisten sia elintarvikkeita. Kuluttajaliitto edistää kulut-
29096: kuluttajien etujen ajajana sekä kotimaassa että tajien omaa tietämystä elintarvikeasioissa tuot-
29097: Euroopan unionin tasolla on kiistaton. Liiton tamalla aiheeseen liittyviä oppaita, esimerkiksi
29098: voimavarat suhteessa tehtävien määrään ja vaa- "Kuluttajana EU-Suomessa" (Opintoaineisto
29099: tivuuteen ovat riittämättömät. Kuluttajaliitolla suomalaisesta ruoasta) ja tekemällä selvityksiä
29100: on vain kuusi vakituista työntekijää. Kolmen esimerkiksi elintarvikkeiden alkuperän merki-
29101: keskeisen tulosalueen (kuluttajan talous, elintar- tyksestä kuluttajille.
29102: vikkeet ja ravitsemus, ympäristökysymykset) toi- Terveydenhuollon kysymyksissä Kuluttaja-
29103: minta ja henkilöstön palkkaus ovat jo usean vuo- liitto aktivoi koko maan kattavan kampanjan
29104: den ajan olleet riippuvaisia satunnaisesta projek- avulla kuluttajia omatoimisuuteen muun muassa
29105: tirahoituksesta. Resurssien puute on estänyt palvelujen laatuun, saatavuuteen ja hintaan sekä
29106: myös tiedonvälitys- ja valistustoiminnan kehittä- potilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Ku-
29107: misen tarpeen vaatimiin mittoihin. luttajaliiton puheenjohtajuudella valmistellaan
29108: Suomen Kuluttajaliiton asiantuntijat ovat jä- myös Suomen osalta kansainvälisen kuluttajan
29109: senenä noin sadassa kotimaisessa ja Euroopan oikeuksien päivää, jonka aiheina tänä vuonna
29110: unionin tasoisessa komiteassa ja työryhmässä. ovat kuluttajan asema sekä oikeudet ja velvolli-
29111: Useimmat näistä ovat eri ministeriöiden asetta- suudet terveydenhuollon asiakkaana.
29112: mia. Euroopan unionissa Kuluttajaliitto kehit- Turvallisuuden alalla Kuluttajaliitto järjestää
29113: tää eurooppalaista kuluttajansuojaa yhteistyös- kursseja, joissa kuluttajia opastetaan välttämään
29114: sä muiden maiden kuluttajajärjestöjen kanssa. kodin ja lähiympäristön tapaturma- ja vaarati-
29115: Suomen Kuluttajaliitto ottaa vuosittain kan- lanteita. Liitto on toiminut aktiivisesti tuote- ja
29116: taa noin viiteensataan kuluttajien etuja ja oi- sähköturvallisuuden edistämiseksi sekä kulutta-
29117: keuksia koskevaan kysymykseen. Asiallisesti ne jien oman vastuun ja valppauden herättämiseksi.
29118: liittyvät Kuluttajaliiton tulosalueisiin, joita ovat Suomen Kuluttajaliitto on yksi harvoja eu-
29119: kuluttajan oikeudet, kuluttajan talous ja velka- rooppalaisia kuluttajajärjestöjä, jotka ovat lä-
29120: neuvonta, kuluttajan terveys, turvallisuus ja ym- hettäneet oman edustajansa kansainväliseen
29121: päristö, elintarvikkeet ja ravitsemus sekä jäsen- standardisointityöhön esimerkiksi uutta infor-
29122: palvelut. maatioteknologiaa ja eurooppalaisten postipal-
29123: Suomen Kuluttajaliitto antaa maksutonta oi- velujen laatua koskevassa standardisoinnissa.
29124: keudellista ja muuta kuluttajaneuvontaa myös Ympäristöasioissa Kuluttajaliitto on julkais-
29125: niille kuluttajille, jotka eivät ole liiton jäseniä. sut erilaisia oppaita (esimerkiksi oppaan Hyvä
29126: Liitto tiedottaa kuluttajavalituslautakunnan Tietää Ympäristömerkinnöistä) ja opetusvideon
29127: päätöksistä (musta lista) suurelle yleisölle ja vas- yhteistyössä muiden eurooppalaisten kuluttaja-
29128: taa niitä koskeviin tiedusteluihin. järjestöjen kanssa.
29129: Kuluttajaliitto valmentaa kuluttajia talous- ja Suomen Kuluttajaliitto on tehnyt vuodesta
29130: rahaliitto Emuun liittyvissä kysymyksissä ja jär- 1994 lähtien yhteistyötä Viron Kuluttajaliiton
29131: jestää aiheesta kursseja eri puolilla maata. Kulut- kanssa kuluttajansuojan edistämiseksi Virossa.
29132: tajien velka- ja talousneuvonnassa Suomen Ku- Yhteistyö on saanut yhä painavampaa merkitys-
29133: luttajaliitto oli jo kymmenen vuotta sitten uran- tä nyt, kun maaliskuussa käynnistyvät neuvotte-
29134: uurtaja. lut Viron ED-jäsenyydestä. Yhteistyön seuraava
29135: Kuluttajaliitto valvoo kuluttajien etuja, niin etappi on kuluvan vuoden maaliskuussa järjes-
29136: että saatavilla on puhtaita, terveellisiäja turvalli- tettävä seminaari Pärnussa. Esillä ovat muun
29137: 232 TA 226/1998 vp
29138:
29139: muassa Agenda 2000 -ohjelmassakin painotetut Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29140: kysymykset kuluttajan oikeussuojasta, mahdol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29141: lisesta talous- ja rahaliitosta sekä elintarvikkei-
29142: siin ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. että hallitus selvittäisi millä tavalla ku-
29143: Suomen Kuluttajaliiton saama valtionapu luttajatoimintaan suunnatut resurssit voi-
29144: vuonna 1998 on 2 850 000 mk. Kuluttajaliiton taisiin jakaa siten, että ne vastaisivat eri
29145: talouden tuottorakenne on viime vuosina muo- toimijoiden tekemän työn määrää, jotta
29146: dostunut noin 80 %:n tasoisesta valtionavusta. määrärahat olisivat oikeassa suhteessa
29147: Loput 20 % muodostuu projektitoiminnan tuo- Suomen Kuluttajaliitolle asetettujen mit-
29148: toista, jäsenmaksuista, materiaalien myynnistä tavien odotusten kanssa.
29149: ja luentotoiminnasta.
29150: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29151:
29152: Tuula Haatainen /sd
29153: TA 227/1998 vp 233
29154:
29155: Toivomusaloite 227
29156:
29157:
29158:
29159:
29160: Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Teknologia- ja kehittämisvarojen
29161: alueellisesta tasapainottamisesta
29162:
29163:
29164: Eduskunnalle
29165:
29166: Alueiden väliset teknologia- ja kehittämisva- valtakunnallisesti, eikä esimerkiksi uusilla työ-
29167: rat jakautuvat erittäin epätasaisesti alueiden kes- voima- ja elinkeinokeskuksilla ole oikeutta tehdä
29168: ken. Vuonna 1995 nämä varat olivat yhteensä 13 näistä varoista rahoituspäätöksiä. Tämä osal-
29169: miljardia markkaa ja niistä valtion budjettivaro- taan on vinouttanut TEKESin rahojen alueellis-
29170: ja 5 miljardia markkaa. Tutkimus- ja kehittämis- ta jakautumista. Alueellinen teknologiapolitiik-
29171: varat ovat valtion talousarviossa kasvaneet viime ka on unohdettu kokonaan. Maassamme on lu-
29172: vuosina varsin nopeasti ja samanaikaisesti ovat kuisia hyviä esimerkkejä alueellisen teknologia-
29173: yrityksille suuntautuneet aluepoliittiset varat vä- politiikan onnistumisesta.
29174: hentyneet. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29175: onkin tullut tärkein aluepoliittinen rahoitusmuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29176: to valtion talousarviossa. Perinteiset kehitysalu-
29177: eet saavat kaikkein vähiten näitä rahoja ja pää- että hallitus hyödyntäisi työvoima- ja
29178: kupunkiseutu kaikkein eniten. elinkeinokeskusten osaamista ja antaisi
29179: TEKESin rahat muodostavat merkittävän niille mahdollisuuden tehdä osan TEKESin
29180: osan valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitukses- tutkimus- ja kehittämisrahojen käyttörat-
29181: taja sekin suunnataan pääosin pääkaupunkiseu- kaisuista.
29182: dulle. TEKESin rahoituspäätöksetkin tehdään
29183:
29184: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29185:
29186: Anneli Jäätteenmäki /kesk Mari Kiviniemi /kesk Juhani Alaranta /kesk
29187: 234 TA 228/1998 vp
29188:
29189: Toivomusaloite 228
29190:
29191:
29192:
29193:
29194: Kyösti Karjula /kesk: Seudullisten kehittämiskeskusten vahvistami-
29195: sesta
29196:
29197:
29198: Eduskunnalle
29199:
29200: Alueellisen elinkeinotoiminnan vauhdittajana miehen virka. Tämän vuoksi on tarkoituksenmu-
29201: toimii pääosassa maamme seutukunnista oma kaista vahvistaa seudullisten kehittämiskeskus-
29202: seudullinen kehittämiskeskus. Maakunnallisen ten henkilöresursseja.
29203: ja työvoima- ja elinkeinokeskusten kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29204: työn yhteensovittaminen ja tehostaminen edel- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29205: lyttää myös uudenlaista näkemystä voimavaro-
29206: jen suuntaamisen osalta. Tällä hetkellä elinkei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin seu-
29207: notoimintaa tukeva henkinen infrastruktuuri on dullisten kehittämiskeskusten vahvistami-
29208: vähäinen, muun muassa merkittävästä osasta seksi.
29209: maamme kuntia on lakkautettu elinkeinoasia-
29210:
29211: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29212:
29213: Kyösti Karjula /kesk
29214: TA 229/1998 vp 235
29215:
29216: Toivomusaloite 229
29217:
29218:
29219:
29220:
29221: Kyösti Karjula /kesk: Malminetsinnän tehostamisesta
29222:
29223:
29224:
29225: Eduskunnalle
29226:
29227: Suomen maaperä on luonnonvaroiltaan rikas- Itä-Suomen osalta- nykyistä systemaattisempi
29228: ta. Maassamme on toiminnassa useita malmikai- kartoitus on ajankohtaista. Tämä edellyttää
29229: voksia, jotka tuottavat koko Eurooppaa ajatel- määrätietoisen ja tavoitteenisen malminetsintä-
29230: len arvokkaita mineraaleja. Moni alueellisesti työn tehostamista.
29231: merkittävä kaivos on jouduttu lakkauttamaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29232: tai on lakkautusuhan alaisena. Todennäköistä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29233: kuitenkin on, että maaperässämme on vielä run-
29234: saasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Ny- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29235: kyisin malminetsintä on pääsääntöisesi harraste- käynnistääkseen malminetsinnän tehosta-
29236: pohjaista. Maaperämme - etenkin Pohjois- ja miseksi kansallisen ohjelman.
29237:
29238: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29239:
29240: Kyösti Karjula /kesk
29241: 236 TA 230/1998 vp
29242:
29243: Toivomusaloite 230
29244:
29245:
29246:
29247:
29248: Kyösti Karjula /kesk: Multimediatoimistojen perustamisesta vienti-
29249: keskusten yhteyteen
29250:
29251:
29252: Eduskunnalle
29253:
29254: Suomella on yli 50 vientikeskusta eri puolilla paliiton yhteistyönä voidaan luoda uudentasoi-
29255: maailmaa. Kansallinen vahva osaaminen tele- nen kansainvälistymisen oppiruisympäristö ja
29256: matiikassa tarjoaa erinomaisen lähtökohdan yhteysverkosto multimediatoimistojen avulla.
29257: vientikeskusten nykyistä parempaan hyödyntä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29258: miseen. Kansainvälistyminen on keskeinen haas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29259: te suomalaisille pk-yrityksille ja myös lahjak-
29260: kaille nuorillemme. Munchenin vientikeskuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29261: mallin mukaisesti pk-yritysten, yliopistojen ja käynnistääkseen vientikeskus/emme yh-
29262: ammattikorkeakoulujen sekä Ulkomaankaup- teyteen multimediatoimistohankkeen.
29263:
29264: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29265:
29266: Kyösti Karjula /kesk
29267: TA 231/1998 vp 237
29268:
29269: Toivomusaloite 231
29270:
29271:
29272:
29273:
29274: Kyösti Karjula /kesk: Verkostojen Suomi -hankkeesta
29275:
29276:
29277:
29278: Eduskunnalle
29279:
29280: Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää yritystoiminnan viennin vauhdittamiseen ja sa-
29281: maaltamme suhteellisesti merkittävää asemaa malla luo nuorillemme merkittävän uuden oppi-
29282: kansainvälisessä vaihdannassa. Tämä edellyttää misen foorumin. Näin luodaan myös nykyistä
29283: yritystoiminnan nykyistä monipuolisempaa kan- vahvempi verkostoinfrastruktuuri innovatiivi-
29284: sainvälistymistä ja ennen kaikkea pk-yritystoi- selle yritystoiminnalle.
29285: minnan vientiosuuden voimakasta lisääntymis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29286: tä. Maamme on investoitava tutkimus- ja tuote- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29287: kehitystoiminnan ohella vahvasti kansainväli-
29288: seen markkinointiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29289: On aika käynnistää laaja kansallinen hanke, käynnistääkseen kansallisen Verkostojen
29290: joka keskittyy määrätietoisesti suomalaisen pk- Suomi -hankkeen.
29291:
29292: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29293:
29294: Kyösti Karjula /kesk
29295: 238 TA 232/1998 vp
29296:
29297: Toivomusaloite 232
29298:
29299:
29300:
29301:
29302: Mari Kiviniemi /kesk: Viljaraaka-aineen hyödyntämisestä polttoai-
29303: neena
29304:
29305:
29306: Eduskunnalle
29307:
29308: Polttoaineessa käytetään lisäaineena metano- taloudellista panostusta kuitenkin tarvitaan.
29309: lia. Metanoli voitaisiin korvata kotimaisesta vil- Hanke edellyttää valtiolta mm. fossiiliveroa kos-
29310: jasta valmistettavalla etanolilla sekä jalostamalla kevia ja raaka-ainetuotannon kompensaatiopää-
29311: esim. Etelä-Pohjanmaalla suomalaisessa viljan- töksiä sekä investointitukea.
29312: tuotannossa syntyvää kauraylijäämää. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29313: Tämä vaihtoehto olisi hyvä mm. maaseudun nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29314: kehittämisen näkökulmasta.
29315: Hankekokonaisuus on myös kansainvälisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vil-
29316: erittäin merkittävä. Etelä-Pohjanmaalla hank- jaraaka-aineen hyödyntämiseksi polttoai-
29317: keen suunnittelu on jo varsin pitkällä. Valtion neena.
29318:
29319: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29320:
29321: Mari Kiviniemi /kesk
29322: TA 233/1998 vp 239
29323:
29324: Toivomusaloite 233
29325:
29326:
29327:
29328:
29329: Armas Komi /kesk: Suomen varautumisesta EMUn 111 vaiheeseen
29330:
29331:
29332:
29333: Eduskunnalle
29334:
29335: Euroopassa on 17,7 miljoonan ihmisen viralli- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29336: nen työttömyys. Myös Saksan korkeana jatkuva, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29337: liki 5 miljoonan ihmisen työttömyys, on aiheutta-
29338: nut poliittista painetta työllisyyden hoidon nos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sil-
29339: tamiseksi Saksan politiikan painopisteeksi. Sa- tä varalta, että EMU ei toteutuisi sovitussa
29340: malla 155 saksalaista tiedemiestä on esittänyt aikataulussa 1.1.1999, tai siltä varalta,
29341: EMU-hankkeen lykkäämistä. Jos Saksa jättäy- että merkittävä jäsen valtio, kuten Saksa,
29342: tyisi EMUn ulkopuolelle, koko EMU-hankkeen jäisi ulkopuolelle tässä vaiheessa.
29343: toteutuminen nykyisessä aikataulussa ja muo-
29344: dossaan saattaisi vaarantua.
29345:
29346: Helsingissä II pä.ivänä helmikuuta 1998
29347:
29348: Armas Komi /kesk
29349: 240 TA 234/1998 vp
29350:
29351: Toivomusaloite 234
29352:
29353:
29354:
29355:
29356: Pekka Kuosmanen /kok: Ydinvoiman lisärakentamisesta
29357:
29358:
29359:
29360: Eduskunnalle
29361:
29362: Energia on keskeinen tuotannontekijä nyky- missä rajoissa. Energiaratkaisun päätöksenteko
29363: yhteiskunnassa. Tuotannon kasvu sekä inves- on väistämätön ja sillä on kiire, koska mm. säh-
29364: toinnit tarvitsevat energiaa. Energiatalouden ra- kön tuontisopimukset päättyvät vuosisadan
29365: kenteet uusiutuvat erittäin hitaasti ja sitä koske- vaihteessa eikä suinkaan ole aiheellista pysäyttää
29366: vat poliittiset ratkaisut ovat pitkävaikutteisia talouskasvua ja vaikeuttaa teollisuuden toimin-
29367: ulottuen seuraavalle vuosituhannelle. Kansalli- taa energiapulan vuoksi.
29368: sista energiastrategioista päätettäessä ovat myös On tärkeää punnita eri energiavaihtoehtojen
29369: energiahuollon kotimaisuusaste ja huollon var- hyödyt ja haitat sekä niiden taloudellisuus pää-
29370: muus merkittävä näkökohta. määränä energiapolitiikassa luoda talous- ja
29371: Suomeen on luotu monipuolinen energiajär- työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa ener-
29372: jestelmä,joka on sekä kotimaisuusasteeltaan että gian saatavuus on turvattu kaikissa olosuhteissa,
29373: toimivuudeltaan arvioiden merkittävä. Tämän sen hinta on kilpailukykyinen ja syntyvät ym-
29374: järjestelmän ansiosta energian saatavuus ja hinta päristöpäästöt Suomen kansainväliset sopimuk-
29375: ovat olleet oleellisia menestystekijöitämme. On set ja sitoumukset täyttäviä. Työllistäminen, va-
29376: ensiarvoisen tärkeää, että pystymme pitämään luutan säästö, kilpailukyky ja Rion sopimus pai-
29377: tämän linjan jatkossakin niin, ettemme joudu nottavat kannattamaan ydinvoiman lisärakenta-
29378: energiapoliittiseen umpikujaan, joka taas mer- mista.
29379: kitsisi vaikeuksia koko elinkeinoelämällemme. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29380: Eduskunnan ja hallituksen tehtävänä on päät- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29381: tää Suomen energiaratkaisuista ja luoda olosuh-
29382: teet, joissa energian saatavuus on turvattu, sen että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ydin-
29383: hinta on kilpailukykyinen ja ympäristöpäästöt voiman lisärakentamisen toteuttamiseksi.
29384: pysyvät Rion ympäristösopimuksen edellyttä-
29385:
29386: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29387:
29388: Pekka Kuosmanen /kok
29389: TA 235/1998 vp 241
29390:
29391: Toivomusaloite 235
29392:
29393:
29394:
29395:
29396: Esa Lahtela /sd: Työvoima- ja elinkeinokeskusten hallinnon pääl-
29397: lekkäisyyksien purkamisesta
29398:
29399:
29400: Eduskunnalle
29401:
29402: Kun laki TE-keskuksista hyväksyttiin, edus- TE-keskuksissa tulisi ottaa käyttöön uusi toi-
29403: kunta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että mintamalli,jolloin keskus muodostaisi hallinnol-
29404: lakiehdotuksiin ja niiden perusteluihin pohjautu- lisesti yhden kokonaisuuden. Keskuksella olisi
29405: van aluehallinnon uudistamisen toimeenpanoa yhteinen kirjanpito, maksuliikenne, henkilöstö-
29406: ohjataan ja seurataan tarkkaan kiinnittäen mm. hallinto ja palkkalaskenta. Ydintoiminnot ja tu-
29407: erityistä huomiota työvoima- ja elinkeinokeskus- kitoiminnot tulisi myös selkeästi erottaa toisis-
29408: ten tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteis- taan. Jatkossa tehokkaamman organisoinnin
29409: työhönja koordinaatioon sekä keskusten yhteis- avulla voitaisiin parantaa ja lisätä siten resursseja
29410: työhön maakunnallisten liittojen ja muiden yh- asiakaspalveluun.
29411: teistyötahojen kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29412: Nyt kun on jo kokemusta TE-keskusten toi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29413: minnasta, on osoittautunut, että eri ministeriöi-
29414: den alaisten alueyksiköiden yhdistäminen on ta- että hallitus tehostaisi TE-keskusten
29415: pahtunut vain nimellisesti. Jokaisella eri ministe- hallinnon kehittämistä yhdeksi kokonai-
29416: riön alaisella osastolla on oma kirjanpito, sisäi- suudeksi siten, että turhat päällekkäisyy-
29417: nen laskenta ja henkilöstöhallinto. Tällaista toi- det puretaan ja voimavarat keskitetään
29418: mintatapaa ei voi pitää tehokkaana, koska pääl- asiakaspalvelun parantamiseen.
29419: lekkäisten toimintojen tekeminen sitoo resursse-
29420: ja turhaan.
29421:
29422: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
29423:
29424: Esa Lahtela /sd
29425: 242 TA 236/1998 vp
29426:
29427: Toivomusaloite 236
29428:
29429:
29430:
29431:
29432: Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen
29433: pysyvien palvelujen sijoittamisesta Hämeen TE-keskukseen
29434: Lahteen
29435:
29436:
29437: Eduskunnalle
29438:
29439: Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toi- alueella on hyvin paljon konsultointiyksikön pal-
29440: minta on käynnistynyt Lahdessa muilta osin hy- veluja tarvitsevia yrityksiä. Päijät-Hämeessä näi-
29441: vin paitsi TEKESin palvelujen osalta, joita ei ole tä on noin 500 ja Hämeessä lähes 300.
29442: sijoitettu TE-keskukseen. Alueen koko ja palvelujen tarve edellyttävät
29443: Kun koko Päijät-Häme kuuluu tällä hetkellä TEKESin henkilökunnan vahvuudeksi Hämeen
29444: EU:n tukialueisiin (Tavoite 2 ja 5b) ja kansalli- TE-keskukseen kolme työntekijää.
29445: seen rakennemuutosalueeseen, niin mm. alueoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29446: jelmien toteuttamisen kannalta olisi erityisen tär- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29447: keää saada pysyvät TEKESin palvelut nopeasti
29448: Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukseen Lah- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29449: teen. piteisiin TEKESin pysyvien palvelujen si-
29450: Päijät-Hämeen ja Hämeen (Kanta-Häme) eri joittamiseksi Hämeen työvoima- ja elin-
29451: yhteistyötahojen teettämän selvityksen mukaan keinokeskukseen Lahteen.
29452:
29453: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29454:
29455: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Ulla Juurola /sd Juha RehuJa /kesk
29456: Outi Siimes /kok Tero Mölsä /kesk Tuija Nurmi /kok
29457: Timo Ihamäki /kok
29458: TA 237/1998 vp 243
29459:
29460: Toivomusaloite 237
29461:
29462:
29463:
29464:
29465: Pirkko Peltomo /sd: Osaamiskeskuksen perustamisesta Satakun-
29466: taan
29467:
29468:
29469: Eduskunnalle
29470:
29471: Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, ja toimiva korkeakouluyksikkö ja Raumalla
29472: että kansallisen aluekehityspolitiikan pitäisi ta- elektroniikan koulutustoimintaa harjoittava am-
29473: voitella yhtä aikaa sekä kehityksen tasapuoli- matti-instituutti. Satakunta on omilla avuillaan
29474: suutta että sen omaehtoisuutta. Toisaalta mitään päässyt hyvään alkuun elektroniikassa ja tieto-
29475: maamme osaa ei tulisi päästää taantuvan talou- tekniikassa. Alueella on kehitetty pitkälle tähtää-
29476: den ja alenevan väestökehityksen kierteeseen ja vää ideaa etälääketieteen käyttöönotossa Sata-
29477: toisaalta alueiden pitäisi kehittyä omilla voima- kunnan keskussairaalan, Porin Puhelin Oy:n ja
29478: varoillaan, ei valtion jatkuvana tuella. Porin korkeakouluyksikön voimin. Tämä ja
29479: Tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa muut esimerkit osoittavat, että alueella on val-
29480: alueiden taloudellinen menestys ja niiden selviä- miuksia kehittää vuorovaikutusta koulutusinsti-
29481: minen riippuu tärkeimmän tuotannontekijän, tuutioiden muun julkisen sektorin ja yrityselä-
29482: tiedon ja osaamisen, hallinnasta. Mikäli jollakin män välillä.
29483: talousalueella kehittyy omavaraista ja omaeh- Satakunnan alue kaipaa tukea osaamiselle,
29484: toista osaamista, muut tuotannontekijät hakeu- kasvusysäystä, joka auttaa ottamaan käyttöön
29485: tuvat sinne: pääomia on saatavissa hyvien ideoi- alueen omat voimavarat ja käynnistää kehityk-
29486: den toteuttamiseen ja työvoimaa riittää. sen hyvän kierteen.
29487: Satakunnan maakunta on alueiden välisessä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29488: kilpailussa ollut jo pitkään vaikeuksissa. Sen pe- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29489: rinteinen teollinen perusta on rapautunut ja
29490: alueen kaupungit ovat pitkään olleet korkean että hallitus vuoden 1999 alusta perus-
29491: työttömyyden ja vaikeiden talousongelmien pin- taa Satakuntaan osaamiskeskuksen, joka
29492: teessä. Satakunnalla ei ole omaa tiedekorkea- tukeutuu alueella olevaan osaamiseen ja
29493: koulua, joka olisi tuonut sille runsaasti osaamis- jolla on käytössään riittävät taloudelliset
29494: ja tietoresursseja perinteisten elinkeinojen kor- voimavarat.
29495: vaamiseksi. Porissa sijaitsee kuitenkin arvostettu
29496: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
29497:
29498: Pirkko Peltomo /sd
29499: 244 TA 238/1998 vp
29500:
29501: Toivomusaloite 238
29502:
29503:
29504:
29505:
29506: Aulis Ranta-Muotio /kesk: Teknologian kehittämiskeskuksen kaut-
29507: ta yrityksille tulevan rahoituksen ohjaamisesta
29508:
29509:
29510: Eduskunnalle
29511:
29512: Nuoren koulutetun väestön muutto maakun- mainitut luvut ovat suuntautuneet pääosin maan
29513: nista muutamaan maamme kasvukeskukseen on muutaman kasvukeskuksen yrityksiin. Voimis-
29514: kiihtynyt parin viime vuoden aikana. Väestö- tunutta, yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kal-
29515: muutto on voimakasta myös perinteisistä pien- lista muuttoliikettä voidaan hillitä, jos tutkimus-
29516: yritysvaltaisista maakunnista kuten Etelä-Poh- ja tuotekehitysvaroista osa ohjattaisiin aluepo-
29517: janmaalta liittisin perustein.
29518: Kehitystä voimistaa osaltaan yritysten alue- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29519: poliittisen rahoituksen väheneminen. Esimerkik- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29520: si Etelä-Pohjanmaalla yritysten investointien tu-
29521: kemiseen käytetyt määrärahat ovat vähentyneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29522: kolmasosan muutamassa vuodessa. Samaan ai- Teknologian kehittämiskeskuksen kautta
29523: kaan teknologian kehittämiskeskuksen kautta yritysten tuote- ja teknologiakehitysavus-
29524: ohjattua rahoitusta yritysten tuotekehitysavus- tuksiin ja -lainoihin käytettävien varojen
29525: tuksiinja-lainoihin on lisätty koko maan alueella ohjaamiseksi osittain aluepoliittisin perus-
29526: vuodesta 1990 (n. 750 milj. mk.) vuoteen 1998 tein.
29527: (n. 2 200 milj. mk) kolminkertaiseksi. Viimeksi
29528:
29529: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29530:
29531: Aulis Ranta-Muotio /kesk
29532: TA 239/1998 vp 245
29533:
29534: Toivomusaloite 239
29535:
29536:
29537:
29538:
29539: Vuokko Rehn /kesk: Etelä-Savon elintarviketalouden osaaruiskes-
29540: kuksen toiminnan turvaamisesta
29541:
29542:
29543: Eduskunnalle
29544:
29545: EKONEUM, Etelä-Savon elintarviketalou- Iin ammattikorkeakoulun Ympäristötekniikan
29546: den osaamiskeskus, on korkeatasoisen tutki- instituutti laboratorioineen, Helsingin yliopiston
29547: muksen ja koulutuksen verkosto, jonka tarkoi- Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mik-
29548: tuksena on tiedon ja osaamisen välittäminen, keli, Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologi-
29549: elintarviketuotannon jalostusasteen nostami- sen tuotannon tutkimusasema, ja Maaseutukes-
29550: nen, kotimaisten elintarvikkeiden vahvuuksien kus Mikkeli.
29551: hyväksikäyttö, kysyntälähtöisen tuotteistaruis- Valtakunnallisesti verkosto tarjoaa luomu-
29552: ketjun hallinta sekä ekatuotantoon ja alan työ- elintarviketalouden tutkimusta, tuotekehitystä
29553: paikkojen kehittämiseen tähtäävä verkottumi- ja neuvontaa, luomukoulutusta, elintarvikealan
29554: nen ja yhteistyö sekä kotimaassa että kansainvä- ympäristöteknologiaa, aistinvaraista arviointia,
29555: lisesti. marjojen ja yrttien viljelyn tutkimusta, luomu-
29556: Kun Etelä-Savon maakunnassa ei ole omaa lainsäädännön ja -valvonnan asiantuntemusta,
29557: yliopistoa, Mikkelin ja RaJuPuSun (Rantasalmi, luomutuotannon tieto- ja kirjastopalvelua, koti-
29558: Juva, Sulkava, Puumala) seudulla toimiva ver- maisia ja kansainvälisiä luomualan kontakteja ja
29559: kosto haluaa pääosin omatoimisesti hyödyntää markkinoinnin tukipalveluja.
29560: alueen osaamista, kehittää ympäristöystävällistä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29561: ja eettisesti kestävää tuotantoa ja luoda luomu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29562: viljelyyn, marjojen ja yrttien tuotantoon, puun
29563: uudenlaiseen lämpökäsittelyyn ja laadunvalvon- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29564: taan perustuvaa tutkimusta ja koulutusta. Etelä-Savon elintarviketalouden osaamis-
29565: Vahvimmin ohjelmassa ovat mukana Mikke- keskuksen toiminnan turvaamiseksi.
29566:
29567: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29568:
29569: Vuokko Rehn /kesk
29570: 246 TA 240/1998 vp
29571:
29572: Toivomusaloite 240
29573:
29574:
29575:
29576:
29577: Vuokko Rehn /kesk: EU:n yritystukien kohdentamisesta Etelä-Sa-
29578: von pk-yrityksille
29579:
29580:
29581: Eduskunnalle
29582:
29583: EU:n yritystukia välittää maakuntatasolle kaiken käytettävissä olevan unionin yritystuen.
29584: kauppa- ja teollisuusministeriö maakuntien esi- Lisäksi Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että
29585: tyksiin perustuvan kiintiönsä mukaisesti. Tästä tukipolitiikka keskittyy maakunnalle ominai-
29586: huolimatta Etelä-Savon maakuntavaltuusto on seen pienteollisuuteen ja muihin pk-yrityksiin.
29587: huolestunut mahdollisuudesta, että maakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29588: ta jää saamatta 60 miljoonaa markkaa sille tar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29589: koitetua EU:n yritystukea vuonna 1999 päätty-
29590: vän ohjelmakauden loppuun mennessä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tar-
29591: EU:n yritystukien sulauttaminen osaksi kistaakseen, jakautuuko EU:n yritystuki
29592: KTM:n omia yritystukia tekee mahdolliseksi tarkoitetulla tavalla maakuntien kesken ja
29593: sen, että Etelä-Savoon tarkoitettua tukea ohjau- suosiika kauppa- ja teollisuusministeriön
29594: tuu muihin maakuntiin. Maan köyhimpiin aluei- linja suurteollisuutta pk-yritysten kustan-
29595: siin kuuluvana maakuntana Etelä-Savo tarvitsee nuksella.
29596:
29597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29598:
29599: Vuokko Rehn /kesk
29600: TA 241/1998 vp 247
29601:
29602: Toivomusaloite 241
29603:
29604:
29605:
29606:
29607: Eila Rimmi /vas ym.: Maakunnallisen puuosaamiskeskuksen perus-
29608: tamisesta Pirkanmaalle
29609:
29610:
29611: Eduskunnalle
29612:
29613: Pirkanmaalla on selvitetty puualaan liittyvän Tärkeinä tavoitteina ovat niin ikään puun arvos-
29614: yhteisöjoukon voimin puuosaamiskeskuksen pe- tuksen kasvattaminen, uuden yritystoiminnan
29615: rustamista. Virikkeinä oli puuteknologiassa näh- synnyttäminen ja puuteknologia-alalla toimivien
29616: ty suuri maakunnallinen, kansallinen ja kansain- yritysten toimintaedellytysten tukeminen.
29617: välinen potentiaali. Esikuvana ko. keskukselle Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29618: ovat eräät muut keskukset. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29619: Puuosaamiskeskuksen tarkoituksena on lisätä
29620: puun käyttöä kestävän kehityksen periaatteiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29621: mukaisesti, puuteknologian taitotiedon kohotta- maakunnallisen puuosaamiskeskuksen pe-
29622: minen sekä uusien tuotteiden aikaansaaminen. rustamiseksi Pirkanmaalle.
29623:
29624: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29625:
29626: Eila Rimmi /vas Arja Ojala /sd Mikko Immonen /vas
29627: 248 TA 242/1998 vp
29628:
29629: Toivomusaloite 242
29630:
29631:
29632:
29633:
29634: Outi Siimes /kok ym.: Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen
29635: perustamisesta Päijät-Hämeeseen
29636:
29637:
29638: Eduskunnalle
29639:
29640: Päijät-Hämeessä on jo tällä hetkellä vahvaa uudessa aluekehittämisohjelmassa on ympäris-
29641: ympäristöosaamista. Täällä on panostettu osaa- töosaaminen huomioitu yhdeksi merkittäväksi
29642: misen kehittämiseen sekä korkeakoulutuksen ja maakunnan kehittämisen painopistealueeksi,
29643: tutkimuksen järjestämiseen. Maakunnassa on koska se tukee erityisesti maakunnan rakenne-
29644: monia toimialaan erikoistuneita konsultti- ja muutosta.
29645: tuotantoyrityksiä. Neopoli Oy on muodostu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29646: massa merkittäväksi ympäristöteknologiakes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29647: kukseksi.
29648: Ympäristöteknologian ja ympäristöosaami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29649: sen sovellutusten vienti on Suomessa yksi tulevai- piteisiin Päijät-Hämeen ympäristöosaami-
29650: suuden tärkeimmistä kehittämisaloista. Suomes- sen ja ympäristöteknologian liittämiseksi
29651: sa ei ole yhtään selkeästi ympäristöosaamiseen osaksi osaamiskeskusohjelmaverkostoa.
29652: erikoistunutta osaamiskeskusta. Päijät-Hämeen
29653:
29654: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29655:
29656: Outi Siimes /kok Juha RehuJa /kesk Ulla Juurola /sd
29657: Timo Ihamäki /kok Tuija Nurmi /kok Tero Mölsä /kesk
29658: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
29659: TA 243/1998 vp 249
29660:
29661: Toivomusaloite 243
29662:
29663:
29664:
29665:
29666: Sakari Smeds /skl: Vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen tu-
29667: kemisesta
29668:
29669:
29670: Eduskunnalle
29671:
29672: Hallituksen energiaselonteon linja sai edus- ristöystävällisillä energialähteillä, kuten tuuli-
29673: kunnassa laajaa ymmärrystä osakseen. Vaihto- voimalla, tuotetulle energialle. Pienten sähkön-
29674: ehtoisten energiantuotantomuotojen tukemisek- tuottajien pääsy markkinoille tulisi varmistaa
29675: si ja niiden käytön vauhdittamiseksi tarvitaan kohtuullistamaila sähkön siirtomaksuja.
29676: kuitenkin sanojen lisäksi myös konkreettisia toi- Energiantuotannon voimakas kasvu yleensä
29677: menpiteitä. Mielestäni Suomessa on laajat mah- lisää ympäristöongelmia. Siksi jatkuvan kasvun
29678: dollisuudet ja painavat syyt lisätä kansallisia toi- varassa lepäävien energiastrategioiden sijaan tu-
29679: menpiteitä ympäristöystävällisten energialähtei- lee Suomessa panostaa uusiutuvien ja vaihtoeh-
29680: den tukemiseksi. toisten energiantuotantomuotojen tutkimus- ja
29681: Energiantuotannon vahvuutena, kriisitilan- kehittelytyöhön.
29682: teitakio ajatellen, on tuotannon monipuolisuus Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29683: ja omavaraisuus. Monipuolisuutta on vaalittava nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29684: jatkossakin. Uusia energiantuotantomuotoja
29685: voitaisiin käytännössä edistää mm. saattamalla että hallitus ryhtyisi konkreettisiin toi-
29686: kaikki bioenergian lähteet sähköveron palautus- menpiteisiin vaihtoehtoisten energiantuo-
29687: järjestelmän piiriin. Sama verovapaus- ja palau- tantomuotojen edistämiseksi.
29688: tusmahdollisuus tulisi suoda myös muille ympä-
29689:
29690: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29691:
29692: Sakari Smeds /skl
29693: 250 TA 244/1998 vp
29694:
29695: Toivomusaloite 244
29696:
29697:
29698:
29699:
29700: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Valtiojohtoisen kaivosyhtiön perustami-
29701: sesta
29702:
29703:
29704: Eduskunnalle
29705:
29706: Lapissa on, se tiedetään, paljon malmeja. Mal- ten avaamiseksi Suomessa käyttäen perustami-
29707: mioiden avaaminen kaivoksiksi ei kuitenkaan ole seen ja toimintaan valtionyhtiöiden myynnistä
29708: edistynyt, ei edes Sokiin ja Kevitsan rikkaiden saatuja ja saatavia rahoja.
29709: malmioiden osalta. Syynä on se, että Suomesta Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29710: puuttuu varsinainen kaivosyhtiö, kun Outokum- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29711: pu Oy, Rautaruukki ja Kemira ovat muuttuneet
29712: kansainvälisiksi toimijoiksi, joiden päätoimi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin val-
29713: alueet ovat aivan muita kuin varsinainen kaivos- tiojohtoisen Suomen kaivosyhtiön perusta-
29714: toiminta. miseksi.
29715: Onkin tarpeen perustaa valtionyhtiö kaivos-
29716:
29717: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29718:
29719: Esko-Juhani Tennilä Iva-r
29720: TA 245/1998 vp 251
29721:
29722: Toivomusaloite 245
29723:
29724:
29725:
29726:
29727: Anu Vehviläinen /kesk: Puun energiakäytön lisäämisestä
29728:
29729:
29730:
29731: Eduskunnalle
29732:
29733: Energiaverouudistus heikensi kotimaisten nalta. Puu energiavaihtoehtona ei lisää kasvi-
29734: energialähteiden, mm. puun, kilpailukykyä. huoneilmiötä, vaan hidastaa sitä toimimalla hiili-
29735: Metsiin keräämättä jäänyt puu on tuhlausta nieluna ilmakehässä olevalle hiilidioksidille.
29736: alueellisesti, kansantaloudellisesti, ekologisesti ja Tämä on ensiarvoisen tärkeä seikka, jos Suomi
29737: työllisyyden hoidon kannalta. aikoo noudattaa kansainvälisiä sopimuksiaan
29738: Kauppa- ja teollisuusministeriön bioenergia- hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
29739: ohjelman ohessa tehdyt selvitykset osoittavat, Muissa Euroopan maissa tuetaan omaa kan-
29740: että keräämällä metsiin jäävän hakkuujätteen sallista energian tuotantoa, mm. Saksassa rusko-
29741: Suomi voisi säästää suoranaisesti noin kaksi mil- hiiltä ja Ruotsissa on satsattu voimakkaasti bio-
29742: jardia markkaa vuodessa öljy- ja sähkölaskuissa energiaan. Myös Suomen pitäisi energiapolitii-
29743: ja samalla synnyttää 60 000 uutta työpaikkaa. kassaan harjoittaa kansallista itsekkyyttä ja sat-
29744: Työttömyys on lisännyt alueellista epätasa- sata kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.
29745: arvoa. Hakkuujätteen keräämisen myötä synty- Suomen metsissä piilee mahtava bioenergiapo-
29746: neet työpaikat helpottaisivat etenkin perinteises- tentiaali.
29747: ti heikkojen työllisyysalueiden, kuten Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29748: Karjalan, ahdinkoa. Itä-Suomen energiatoimis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29749: to on arvioinut, että Itä-Suomen alueella olisi
29750: mahdollista luoda 2 000 uutta työpaikkaa puun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29751: energiakäyttöä lisäämällä. puun energiakäytön lisäämiseksi sekä li-
29752: Puun käytön lisääminen energiantuotannossa säisi sijoituksia kotimaisiin bioenergialäh-
29753: on ensiarvoisen tärkeää myös ympäristön kan- teisiin.
29754:
29755: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29756:
29757: Anu Vehviläinen /kesk
29758: 252 TA 246/1998 vp
29759:
29760: Toivomusaloite 246
29761:
29762:
29763:
29764:
29765: Anu Vehviläinen /kesk: Innovaatioiden ja tutkimustulosten kaupal-
29766: listamisesta
29767:
29768:
29769: Eduskunnalle
29770:
29771: Suomessa-ja erityisesti Itä-Suomessa- yri- luvien" sivutuotteiden eli spinn off -ideoiden ja
29772: tykset keskittyvät olemassa olevien tuotteiden tutkimustulosten kaupallistamiseen: esiselvityk-
29773: kehittämiseen ja käytössä olevan tuotantotekno- siin ja kokeiluihin. Erityisesti Pohjois-Karjalan
29774: logian hiomiseen. Yliopistoissa ja tutkimuslai- kannalta uusi rahoitusinstrumentti on tärkeä, sil-
29775: toksissa oleva taitotieto päätyy huonosti kaupat- lä Joensuun Tiedepuiston yhteydessä aloitti vii-
29776: lisiksi sovelluksiksi ja tuotekehityshankkeiksi me vuonna maamme ensimmäinen Business ln-
29777: yrityksissä. Toisaalta tutkimusta tekevät tahot novation Centre (BIC).
29778: eivät tunne riittävästi yritysten tarpeita. Yrityk- Itä-Suomessa tulee aloittaa uusien innovaa-
29779: set eivät ole osanneet käyttää tutkimuslaitoksia tioiden ja tutkimustulosten kaupallistamiseen
29780: ja yliopistoja riittävästi hyödykseen. tähtäävä kokeilu, jossa innovaatioketjua vauhdi-
29781: Pitkällä tähtäyksellä tämä johtaa yritystoi- tetaan tutkimiseen, kokeiluun ja selvityksiin koh-
29782: minnan kapea-alaisuuteen ja uusien tuote- ja dentuvalla erikoisrahoituksella. Rahoitusta tuli-
29783: markkinainnovaatioiden vähenemiseen ja edel- si varata käytettäväksi Itä-Suomen alueella 25
29784: leen yritysten liiketoiminnan supistumiseen ja miljoonaa markkaa vuositasolla.
29785: hiipumiseen. Tilanteen korjaaminen edellyttää Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29786: erityistoimenpiteitä tutkimuksen ohessa synty- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29787: neiden ideoiden muuttamiseksi tuotekehityksen
29788: myötä sivutuotteiksi ja edelleen liiketoiminnaksi. että hallitus päättäisi järjestää kokeilun
29789: Alkuvaiheessa olevien innovaatioiden rahoit- Itä-Suomen uusien innovaatioidenja tutki-
29790: tamiseen on luotava uusi rahoitusinstrumentti, mustulosten kaupallistamiseksi.
29791: joka voidaan suunnata "ei vielä kenellekään kuu-
29792:
29793: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29794:
29795: Anu Vehviläinen /kesk
29796: TA 247/1998 vp 253
29797:
29798: Toivomusaloite 247
29799:
29800:
29801:
29802:
29803: Anu Vehviläinen /kesk: Biopolttoaineiden käytön edistämisestä
29804:
29805:
29806:
29807: Eduskunnalle
29808:
29809: Hiilidioksidipäästöt ovat yksi vaikeimmista tannukset nousevat korkeiksi. Suurempaan tuo-
29810: ympäristöongelmista tällä hetkellä. Kasvihuo- tantoon taas ei ole ollut kannattavaa ryhtyä, kos-
29811: neilmiötä kiihdyttävää, palamisessa syntyvää ka tuote joutuu samantasoisen verotuksen koh-
29812: hiilidioksidia on käytännössä erittäin vaikeaa ja teeksi kuin saastuttavammatkin polttoaineet.
29813: kallista vähentää. Yksi suurimmista hiilidioksi- Muun muassa Ruotsissa on vuoden 1992 alussa
29814: dipäästöjen lähteistä on liikenne eli liikenteessä poistettu polttoainevero etanolin osalta. Tukhol-
29815: käytettävät polttoaineet. massa onkin ollut käytössä jo useita vuosia ym-
29816: Liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä päristöystävällisempiä etanolibusseja.
29817: voidaan huomattavasti vähentää, jos polttoai- Ympäristöetujen lisäksi biopolttoaineiden
29818: neena käytetään biopohjaisia polttoaineita, ku- tuotanto tukisi suomalaista työllisyyttä ja vähen-
29819: ten etanolia tai biodieseliä, esimerkiksi rypsime- täisi ulkomaista velkaantumista tuonnin vähen-
29820: tyyliesteriä, rypsietyyliesteriä tai mäntyöljyä. Pe- tymisen myötä.
29821: rinteisiä polttoaineita huomattavasti pienempien Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29822: häkä-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen ansiosta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29823: biopolttoaineet toisivat erityisen edun muun
29824: muassa kaupunkien joukkoliikenteeseen. että hallitus ryhtyisi edistämään bio-
29825: Tällä hetkellä biopolttoaineita tuotetaan Suo- pohjaisien polttoaineiden käyttöönottoaja
29826: messa lähinnä eri tilauksesta laboratorio-olosuh- muuttaisi verotusta biopolttoaineita suosi-
29827: teissa. Suurtuotannon puuttuessa tuotantokus- vaan suuntaan.
29828:
29829: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29830:
29831: Anu Vehviläinen lkesk
29832: 254 TA 248/1998 vp
29833:
29834: Toivomusaloite 248
29835:
29836:
29837:
29838:
29839: Anu Vehviläinen /kesk: Keran lainojen suuntaamisesta naisyrittä-
29840: jille
29841:
29842:
29843: Eduskunnalle
29844:
29845: Eduskunnassa hyväksyttiin vuoden 1996 syk- markan lainan. Erityisesti yrityksiä syntyi palve-
29846: syllä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunniak- lualoille.
29847: si pidetyssä juhlaistunnossa ns. naisyrittäjälai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29848: nat. Keran kautta hallinnoituihin, naisyrittäjille nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29849: suunnattuihin lainoihin varattiin 50 miljoonaa
29850: markkaa. Rahat käytettiin loppuun vuoden 1997 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29851: alkupuoliskolla. naisyrittäjyyden edistämiseksi ja suuntaisi
29852: Lainojen kysyntä oli todella kovaa. Naisyrit- naisyrittäjyyteen kannustavia määrära-
29853: täjälainojen turvin perustettiin 600 uutta naisve- hoja mm. pienlainoilla.
29854: toista yritystä. Keskimäärin yrittäjä sai 70 000
29855:
29856: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
29857:
29858: Anu Vehviläinen /kesk
29859: TA 249/1998 vp 255
29860:
29861: Toivomusaloite 249
29862:
29863:
29864:
29865:
29866: Raimo Vistbacka /ps: Luottotietojen vaikutuksesta pankkitilin
29867: avaamiseen
29868:
29869:
29870: Eduskunnalle
29871:
29872: Pankkikriisin ja sitä seuranneen koko yhteis- ton, ei ylitys- tai muuta väärinkäyttöriskiä olisi.
29873: kuntaaja lukemattomia kansalaisia sekä yrityk- Julkisuuteen on kuitenkin tullut lukuisia eri ta-
29874: siä koetelleen taloudellisen laman ja joukkotyöt- pauksia, joissa pankit ovat kieltäytyneet ehdot-
29875: tömyyden takia on kymmenillätuhansilla kansa- tomasti minkääntaisen tilin avaamisesta luotto-
29876: laisilla häiriömerkintöjä luottotiedoissaan. Ky- tietomerkinnän omaaville henkilöille. Kontto-
29877: seinen merkintä on saattanut syntyä jopa hyvin- reissa on vedottu pankin sääntöihin, jotka muka
29878: kin pienistä ja monasti tahattomista maksujen kieltävät yksiselitteisesti tilin avaamisen maini-
29879: viivästyksistä tai sitten vuosia sitten harjoitetus- tuissa tapauksissa. Vaarana on, että näin mene-
29880: ta, konkurssiin päättyneestä yrittämisestä. Sen tellen yhteiskuntaamme syntyy alempi ihmisryh-
29881: jälkeen henkilö on voinut päästä jo jaloilleen, mä, jolla ei ole normaalin elämisen tai asioinnin
29882: saada työpaikan tai aloittaa uuden yrityksen. edellytyksiä. Tämä tuntuu pankkikriisin varjolla
29883: Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, tapahtuvalta liioittelulta ja ennen kaikkea koh-
29884: että merkintä luottotiedoissa säilyy jopa kymme- tuuttomalta ihmisten karsinoinnilta. Yhteiskun-
29885: nenkin vuotta ja kyseisen merkinnän takia henki- nan tulisikin puuttua pankkien ja luottotietolai-
29886: lölle syntyy suuria käytännön ongelmia. Yksi tosten toimiin niin, ettei luottotietorekistereihin
29887: pahimmista ja samalla käsittämättömimmistä on joutuneilta kansalaisilta riistettäisi mahdolli-
29888: se, että luottotietoihin häiriömerkinnän saaneel- suutta normaaliin elämään vanhojen "syntiensä"
29889: le, mutta tällä hetkellä työpaikan omaavalle hen- takia.
29890: kilölle ei suostuta pankissa avaamaan edes taval- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
29891: lista Juototon ta käyttö- tai säästö tiliä. Nykyaika- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29892: na ihmisen on äärimmäisen vaikeata tulla toi-
29893: meen ilman pankki tiliä, sillä harva työnantaja tai että hallitus ryhtyisi toimiin pankkiti-
29894: edes Kela tai muu viranomaistaho suostuu käyt- lin avaamismahdo/lisuuden takaamiseksi
29895: tämään käteismaksumenettelyä. luottotiedoissaan häiriömerkinnän omaa-
29896: Pankeille ei kyseinen asiakas voisi olla mikään ville henkilöille.
29897: riski, sillä mikäli tili olisi Juototon ja jopa korti-
29898:
29899: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29900:
29901: Raimo Vistbacka /ps
29902: 256 TA 250/1998 vp
29903:
29904: Toivomusaloite 250
29905:
29906:
29907:
29908:
29909: Anne Huotari /vas ym.: Työllisyyskokeilujen toteuttamisesta Kai-
29910: nuussa
29911:
29912:
29913: Eduskunnalle
29914:
29915: Kainuun maakunta on jo useiden vuosikym- jo yli 1 000 henkilöä, maakunnan väkiluvun ol-
29916: menien ajan ollut muuta maata heikommin ke- lessa n. 95 000.
29917: hittynyt alue. Nykyisin sitä leimaavat alhainen Väestön eläköityminen tuo paineita kunnallis-
29918: tuotanto, epäedullinen elinkeinorakenne ja kor- ten palvelujen -lähinnä hoiva- ja terveyspalve-
29919: kea rakenteellinen työttömyys. Viime vuosien ai- lujen - puolelle. Kuntien taloudelliset resurssit
29920: kana tapahtunut tuotannon kasvukaan ei ole riit- on valtionosuuksien supistusten johdosta suun-
29921: tävästi heijastunut alueen työttömyyslukuihin. nattava enenevissä määrin ko. palvelujen tuotta-
29922: Työttömyys on kovin hitaasti alentunut, oikeas- miseen. Tästä syystä resursseja ei riitä esim. kou-
29923: taan vasta viimeisen vuoden aikana. Joulukuussa luttamattomien nuorten työttömien syrjäytymi-
29924: 1997 Kainuun työttömyysaste oli noin 23 %, sen ehkäisyyn. Myös 45-55-vuotiaat pitkäai-
29925: koko maan työttömyyden ollessa huomattavasti kaistyöttömät ovat erittäin suuren syrjääntymis-
29926: alhaisemman. Työttömyyden rakenteessa on ta- uhan alaisia. Viimeisin Kainuuta koskeva taka-
29927: pahtunut selviä muutoksia, mm. pitkäaikaistyöt- isku on yhteisöverotyöryhmän esitys, joka leik-
29928: tömien määrä on nousussa. kaa tulevina vuosina ennen tasauksen vaikutusta
29929: Kainuun bruttokansantuote on selvästi muu- jokaisen Kainuun kunnan ja kaupungin yhteisö-
29930: ta maata alhaisempi, ollen yli 25 %maan keskiar- veroja yhteensä yli 100 miljoonaa markkaa. On-
29931: voa alhaisempi. Kehityserot BKT:n suhteen ei- gelmat ovat samantyyppisiä koko Itä-Suomen
29932: vät ole 1990-luvulla kaventuneet vaan Kainuun alueella.
29933: tilanne on suhteellisesti heikentynyt, koska tuo- Itä-Suomi-työryhmän loppuraporttiin perus-
29934: tannon kasvuvauhti ei ole yltänyt muun maan tuen on valtioneuvosto 27.2.1997 tehnyt periaa-
29935: tasolle. Kainuun elinkeinorakenne tukeutuu vie- tepäätöksen Itä-Suomen kehittämiseksi. Valtio-
29936: läkin voimakkaasti maa- ja metsätalouteen, jon- neuvoston periaatepäätöksen mukaan "Asian-
29937: ka osuus on noin 13 % bruttokansantuotteesta omaiset ministeriöt huomioivat Itä-Suomen eri-
29938: (vuoden 1996 lukuja), koko maan keskiarvon tyisaseman valtion talousarviota sekä muita pää-
29939: ollessa 6 %. Julkisen toiminnan osuus BKT:sta töksiä valmisteltaessa kohdistamalla alueelle eri-
29940: on 25 %, koko maan keskiarvon ollessa 19 %. tyispanostuksia, joiden tulee kohdistua ensisijai-
29941: Kauppa, liikenne ja muut palvelut ovat noin 6% sesti yksityisen elinkeinoelämän toimintaedelly-
29942: alhaisemmat maan BKT:n keskiarvosta. Teolli- tysten parantamiseen. Alueelliset työllisyys- ja
29943: suuden osuus Kainuun BKT:sta on 2,5 prosent- muut kokeilut käynnistetään Itä-Suomessa.
29944: tiyksikköä maan keskiarvoa alhaisempi. Työllisyysohjelman kolmannen sektorin toimen-
29945: Tulevaisuuden usko on horjunut, koska avoi- piteissä huomioidaan erityisesti Itä-Suomi."
29946: mia työpaikkoja ei juurikaan ole. Työpaikkojen Maakunnallisen kehittämisohjelman mukai-
29947: puute heijastuu Kainuusta poispäin suuntautu- nen elinkeinoelämän toimintaedellytyksien pa-
29948: vaan muuttoliikkeeseen. Lähtö- ja tulomuutta- rantaminen tuo helpotusta työttömyyteen pitem-
29949: jien profiili on Kainuulie ongelmallinen, koska mällä aikajänteellä, mutta korkean rakennetyöt-
29950: lähtijät ovat yleensä hyvin koulutettuja työllisiä tömyyden vallitessa tarvitaan nopeammin vai-
29951: ja opiskelijoita, viime aikoina myös ammattitai- kuttavia erityistoimia.
29952: toisia työttömiä, kun taas paluumuuttajat ovat Kainuun Liitto on koonnut kumppanuusajat-
29953: pääsääntöisesti eläkeläisiä. teluun pohjautuen laajan työryhmän alaryhmi-
29954: Vuosien 1990-1995 muuttotappio oli Kai- neen,joka on valmistellut Lex Kainuu -työnimel-
29955: nuussa -1,8 %, koko maan väestön kasvaessa lä kulkevan työllisyyskokeilualoitteen. Aloittees-
29956: 2,4 %. Vuonna 1997 Kainuun muuttotappio oli sa on uusia toimenpiteitä yrittäjäksi ryhtymisen
29957: TA 250/1998 vp 257
29958:
29959: helpottamiseksi ja toisaalta työttömyys- ja syr- että hallitus tutkisi kainuulaisten pai-
29960: jäytymisongelmiin. Tärkeimpiä ovat esiyrittä- kallisen kumppanuuden periaatteen mu-
29961: jyys ja yhteisötyökokeilu. Aloitetta tarjotaan kaan valmisteleman työllisyystoimenpitei-
29962: "työllisyyden vapaa-aluekokeilu" -nimellä työ- den esityksen työllisyys- ja syrjäytymison-
29963: ministeriölle kokeiltavaksi alueellisesti eri puolil- gelmien helpottamiseksi ja antaisi siihen
29964: la maata. liittyen esityksen voimassa olevan talous-
29965: Kokeiluun tarvitaan määräraha, joka lähes arvion muuttamisesta ja ottaisi valtion
29966: kokonaan säästyy työttömyysturva- ja muista vuoden 1999 talousarvioesityksen laadin-
29967: menoista lyhyellä tähtäimellä ja syrjäytymisen nassa huomioon työllisyyskokeilun jatka-
29968: kustannuksista pitkällä tähtäimellä. misen.
29969: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29970: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29971:
29972: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
29973:
29974: Anne Huotari /vas Annikki Koistinen /kesk
29975: 258 TA 251/1998 vp
29976:
29977: Toivomusaloite 251
29978:
29979:
29980:
29981:
29982: Jouko Jääskeläinen /skl: Työvoimapoliittisen atk-koulutuksen li-
29983: säämisestä
29984:
29985:
29986: Eduskunnalle
29987:
29988: Tietotekniikan osaamisen merkitys on jatku- Monelle ratkaisuksi esitetään osallistumista
29989: vasti kasvanut eri työaloilla. Lähes jokaisessa kaupallisille tai vaikkapa kansalaisopistojen tar-
29990: ammatissa on hyötyä atk-osaamisesta, monilla joamille kursseille. Niiden ongelmana usein on
29991: aloilla tietotekniikan perustaidot ovat välttämät- joko osallistumisen kalleus ja mahdollisesti työt-
29992: tömiä. Varsinkin monen ikääntyneen työnhaki- tömyyskorvauksen menetys tai kurssin kovin pit-
29993: jan osaamisen pullonkaulana on puutteellinen kä kesto. Työvoimapoliittista atk-opetusta olisi
29994: tietotekniikan osaaminen. Työpaikka, vaikkapa pyrittävä kaikin tavoin lisäämään etenkin pa-
29995: toimistotehtävissä, olisi kyllä jo muutoin hyvin himmilla pullonkaula-alueilla. Monet työttömät
29996: kokeneelle ja ammattitaitoiselle henkilölle auen- ihmettelevät, kuinka näinkin perustavan laatui-
29997: nut, mutta puutteelliset tietotekniikan taidot sen kurssitarjonnan sijasta saatavilla on muuta
29998: ovat nousseet esteeksi työllistymiselle. erikoisempaa koulutusta.
29999: Etenkin pääkaupunkiseudulla ei työvoimapo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30000: liittisen atk-koulutuksen tarjonta vastaa edes nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30001: murto-osaa sen kysynnästä. Esimerkiksi atk-ajo-
30002: korttikurssille pääsee 600 hakijasta 16. Jopa kuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin työ-
30003: si kertaa kurssille hakenut henkilö, jolla on täy- voimapoliittisen tietotekniikan peruskou-
30004: det perusteet päästä koulutukseen, jää edelleen lutuksen lisäämiseksi etenkin pääkaupun-
30005: rannalle. kiseudulla.
30006:
30007: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30008:
30009: Jouko Jääskeläinen /skl
30010: TA 252/1998 vp 259
30011:
30012: Toivomusaloite 252
30013:
30014:
30015:
30016:
30017: Kyösti Karjula /kesk: Työvoimatoimistojen aseman vahvistamises-
30018: ta yrittäjyyden edistäjänä
30019:
30020:
30021: Eduskunnalle
30022:
30023: Nykyisellään työvoimatoimistojen kansalli- kaista kehittää vahvoiksi työllistämisen ja yrittä-
30024: nen verkosto muodostaa merkittävän valtionhal- jyyden edistäjiksi.
30025: linnon osan, joka ulottuu jokaiseen maamme Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30026: seutukuntaan. Valitettavasti pääosin työvoima- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30027: toimistojen työ keskittyy nykyisellään työttö-
30028: myyden hallinnointiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
30029: Työvoimatoimistot toimivat myös TE-kes- joilla vahvistetaan työvoimatoimistojen
30030: kusten paikallisina etäispäätteinä. Tulevaisuu- asemaa yrittäjyyden edistäjinä.
30031: dessa työvoimatoimistoja on tarkoituksenmu-
30032:
30033: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30034:
30035: Kyösti Karjula /kesk
30036: 260 TA 253/1998 vp
30037:
30038: Toivomusaloite 253
30039:
30040:
30041:
30042:
30043: Kyösti Karjula /kesk: Työelämän rakenteiden uudistamisesta
30044:
30045:
30046:
30047: Eduskunnalle
30048:
30049: Kuudetta vuotta jatkuva talouskasvu ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30050: ratkaisevasti vaikuttanut maamme työttömyy- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30051: teen. Suurtyöttömyys on edelleen yhteiskuntake-
30052: hityksemme armoton haastaja. Useat tutkimuk- että hallitus ryhtyisi ennakkoluulotto-
30053: set ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet rniin ja rohkeisiin toimenpiteisiin työelä-
30054: kiistattomasti työelämän jäykät rakenteet työt- män rakenteiden uudistamiseksi.
30055: tömyytemme keskeiseksi syyksi.
30056:
30057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30058: Kyösti Karjula /kesk
30059: TA 254/1998 vp 261
30060:
30061: Toivomusaloite 254
30062:
30063:
30064:
30065:
30066: Armas Komi /kesk: Työmarkkinariidoista kolmannelle osapuolelle
30067: aiheutuvien vahinkojen vähentämisestä
30068:
30069:
30070: Eduskunnalle
30071:
30072: Työntekijäpuolen lakko on viimeinen, hyväk- että palvelun varassa olevat kansalaiset antoivat
30073: syttävä työntekijäpuolen keino työsuhteen tai tukensa lakolle, vaikka kokivat suuria hanka-
30074: palkkauksen epäkohtien esille nostamiseksi. Pe- luuksia jokapäiväisessä liikkumisessaan. Ei kui-
30075: rinteisesti lakkoasetta on käytetty tuotannon ra- tenkaan voida olettaa, että kolmas osapuoli suh-
30076: joittamiseen ja näin hankittu neuvotteluasemia tautuisi kaikissa tapauksissa yhtä myötämielises-
30077: työnantajaan nähden; ti työmarkkinariidan aiheuttamiin haittoihin.
30078: Palveluyhteiskunnassa tuotanto ei ole tavara, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30079: vaan palvelu, joka kohdistetaan kolmannelle nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30080: osapuolelle. Kun kolmas osapuoli on riippuvai-
30081: nen tällaisesta palvelusta, kohdistuu näin myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin työ-
30082: lakosta aiheutuva vahinko enemmän kolman- markkinaosapuolten riidoista kolmannelle
30083: teen osapuoleen kuin neuvottelukumppaniin. osapuolelle aiheutuvien vahinkojen vähen-
30084: Pääkaupunkiseudun kuljettajalakko osoitti, tämiseksi.
30085:
30086: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30087:
30088: Armas Komi /kesk
30089: 262 TA 255/1998 vp
30090:
30091: Toivomusaloite 255
30092:
30093:
30094:
30095:
30096: Marjaana Koskinen /sd: Kuuden tunnin minimityöajan säätämi-
30097: sestä
30098:
30099:
30100: Eduskunnalle
30101:
30102: Viime aikoina epätyypillisten työsuhteiden tilanteita epätyypillistä työtä tekevälle työnteki-
30103: määrä on kasvanut ja ainoastaan joka kolmas jälle. Kun esimerkiksi henkilö valmistui kokiksi
30104: uusista työsuhteista on enää niin sanottu kokoai- ammattikoulusta ja sai ensimmäisen vakituisen
30105: kainen työsuhde. Epätyypillisiä työsuhteita ovat työsuhteen pizzeriasta, vakinaiseen osa-aikai-
30106: muun muassa määräaikainen työ, osa-aikatyö, seen työsopimukseen kirjattiin kolmen viikon
30107: erikseen töihin kutsuttavat työntekijät, vuokra- maksimityöaika, mutta ei minimityöaikaa. Kun
30108: työvoiman käyttö jne. Suuri osa epätyypillistä kyseisen henkilön kolmen viikon työaika alkoi
30109: työtä tekevistä haluaisi tehdä normaalin työsuh- usean kolmen viikon aikana olla korkeintaan 10
30110: deturvan mukaista työtä, koska useimmiten epä- tuntia eli 2 tuntia viidessä työpäivässä (kolmen
30111: tyypillisestä työstä saatava palkka jää niin alhai- viikon jaksossa) ja työntekijän pyynnöstä huoli-
30112: selle tasolle, ettei palkalla tule toimeen ja tarvi- matta työtunteja ei lisätty, hän joutui koko ajan
30113: taan sosiaalisia tulonsiirtoja kompensoimaan al- turvautumaan ansioon suhteutettuun päivära-
30114: haista tulotasoa, esim. ansioihin suhteutettua haan eikä työstä saatu päiväpalkka riittänyt kor-
30115: työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulo- vaamaan edes työmatkakuluja.
30116: tukea. Tämäntyyppinen järjestelmä ei ole järke- On säädettävä laki, joka ottaa huomioon epä-
30117: vä epätyypillistä työtä tekevän eikä myöskään tyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden
30118: valtion kannalta. Suomeen on syntynyt Yhdys- turvattoman aseman. Kohtuullisena minimityö-
30119: valtain mallin mukainen työtä tekevä uusköyhä- aikana voidaan pitää kuutta tuntia, jolloin ta-
30120: listö. kuuaika olisi kaksi kolmasosaa normaalista kah-
30121: Epätyypillisiä työsuhteita solmitaan lähes kai- deksan tunnin työpäivästä.
30122: killa elinkeinonaloilla, mutta varsinkin palvelu- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30123: aloilla. Ravintola- ja majoitus- sekä kaupan alal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30124: la ne ovat erittäin yleisiä, samoin myös kunta- ja
30125: valtionsektorilla. Esimerkiksi postilaitoksessa että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
30126: tehdään paljon osa-aikatyötä. Nykyjärjestelmä, työaikalain muutosta kuuden tunnin mini-
30127: jossa ei ole minimityöaikaa, luo kohtuuttomia mityöajan säätämiseksi.
30128:
30129: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30130:
30131: Marjaana Koskinen /sd
30132: TA 256/1998 vp 263
30133:
30134: Toivomusaloite 256
30135:
30136:
30137:
30138:
30139: Pekka Kuosmanen /kok: Tukilakkojen kieltämisestä
30140:
30141:
30142:
30143: Eduskunnalle
30144:
30145: Suomessa kansalaisilla on hyvin laaja lakko- Tukilakkoihin varautuminen on erittäin vai-
30146: oikeus. Nykyinen lainsäädäntö kieltää vain keaa, sillä tukilakoilla ei pyritä vaikuttamaan
30147: omaan voimassa olevaan työehtosopimukseen omaan työehtosopimukseen eikä siis omaan
30148: kohdistuvat lakot. Lisäksi työtuomioistuimen työnantaja- tai työntekijäosapuoleen. Kuitenkin
30149: käytännössä on katsottu, että laittoman lakon kaikki mahdolliset taloudelliset seuraukset koh-
30150: tukitoimet ovat niin ikään laittomia. Muiden alo- distuvat nimenomaisesti tähän osapuoleen.
30151: jen tukilakot ja mielenosoituslakot ovat nykyisen Työnantaja voi suorituksen viivästyessä joutua
30152: lainsäädännön mukaan täysin laillisia. maksamaan suuriakin sopimussakkoja. Tämä
30153: Tukilakot ovat usein johtaneet tilanteeseen, vaikuttaa ei ainoastaan hänen taloudelliseen ase-
30154: jossa pienet alat ovat saaneet tukea merkittäviltä maansa vaan myös hänen kilpailuasemaansa tu-
30155: avainaloilta, jolloin lakot ovat saaneet aikaan levaisuudessa. Katsotaanhan tällaiset epävar-
30156: huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia. muustekijät esimerkiksi kansainvälisessä kau-
30157: Lakot ovat näin saaneet korostetun poliittisen pankäynnissä kustannustekijöiksi.
30158: luonteen, minkäjohdosta parlamentaarinen pää- Näin ollen on kohtuutonta, ja lojaalisuusnä-
30159: töksentekokoneisto on saanut useissa tapauksis- kökulmasta vähintäänkin kyseenalaista, että toi-
30160: sa väistyä poliittisten lakkojen tai lakon uhkien nen osapuoli, työntekijä tai työnantaja, tukitoi-
30161: takia. menpiteisiin ryhtymällä voi saattaa toisen osa-
30162: Alun perin tukilakot ja niiden sallittavuus puolen huomattavaaukio taloudelliseen ahdin-
30163: otettiin lainsäädäntöön aikana, jolloin työnanta- koon etenkin, jos tukilakkoon osallistuva osa-
30164: jan asema oli paljon nykyistä vahvempi. Vuosien puoli ei hae eikä saa itselleen mitään etua tukila-
30165: myötä työntekijöiden oikeuksia on monin eri ta- kosta.
30166: voin vahvistettu. Muun muassa irtisanomissuoja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30167: on parantunut. Alkuperäinen asetelma on näin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30168: kääntynyt päälaelleen. Maailmassa välimatkat ja
30169: kontaktien ylläpito ovat tekniikan kehityksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30170: myötä huomattavasti muuttuneet. Tekniikan ke- lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
30171: hitys on johtanut kilpailun kiristymiseen ja kan- tukilakot kielletään.
30172: sainvälistymiseen kaikilla sektoreilla maiden ra-
30173: joista riippumatta.
30174: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
30175:
30176: Pekka Kuosmanen /kok
30177: 264 TA 257/1998 vp
30178:
30179: Toivomusaloite 257
30180:
30181:
30182:
30183:
30184: Esa Lahtela /sd: Työmarkkinat-lehden postittamisesta harvaan
30185: asuttujen seutujen työttömille
30186:
30187:
30188: Eduskunnalle
30189:
30190: Työttömän on kuluvan kuun alkuun asti ollut monetkaan näistä uusista välineistä eivät vielä-
30191: mahdollista niin halutessaan saada määräajaksi kään tavoita. Näiden ihmisten osalta Työmark-
30192: työhallinnon julkaisu Työmarkkinat-lehti myös kinat-lehden lopettamispäätös on aktiivisen työ-
30193: postitse maksutta kotiinsa. Nyt tämä mahdolli- voimapolitiikan vastainen toimenpide.
30194: suus on poistumassa, eikä uusia tilauksia enää Siitä syystä toivoisikin, että työministeriö voi-
30195: oteta vastaan. Tästä lähin ministeriön suunnitel- si vielä tarkistaa kantaansa uudelleen, olisiko
30196: man mukaan lehti olisi saatavissa työvoimatoi- harvempaan asuttujen seutujen osalta mahdolli-
30197: mistoista. Kuitenkin ainakin pitkien välimat- suus jatkaa vanhaa käytäntöä Työmarkkinat-
30198: kojen seuduilla useat työttömät ovat kokeneet lehden postituksen osalta työttömille työnhaki-
30199: kotiin kannetun lehden hyvinkin tarpeelliseksi joille.
30200: informaatiokanavaksi työpaikkojen ja muunkin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30201: ajankohtaisen tiedonsaannin kannalta. Syynä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30202: lehdenjakelun rajoittamiseen lienee ollut paikal-
30203: lispuhelumaksulla toimiva työvoimapalvelu sekä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin jat-
30204: muukin lisääntynyt informaatiokanavien määrä. kaakseen Työmarkkinat-lehden postitusta
30205: Syrjäisten seutujen köyhiä työttömiä kun vain harvaan asuttujen seutujen työttömille.
30206:
30207: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30208:
30209: Esa Lahtela /sd
30210: TA 258/1998 vp 265
30211:
30212: Toivomusaloite 258
30213:
30214:
30215:
30216:
30217: Esa Lahtela /sd: Työllistämistuen ehtojen muuttamisesta
30218:
30219:
30220:
30221: Eduskunnalle
30222:
30223: Ennen kuin henkilö pääsee työllistämistuen kemminkin käytäntö kuin poikkeus, myös työi-
30224: piiriin, häneltä vaaditaan vuoden yhtämittainen Iistämistuen säännöksistä tulisi poistaa passivoi-
30225: työttömyys. Pieni poikkeama sentään sallitaan. vat elementit.
30226: Työvoimatoimistojen määrittelemän kannan Em. pitkäaikaistyöttömän määritehän voisi
30227: mukaan, jos työtön vuoden aikana on ollut yli olla vaikka sellainen, että tarkastelujaksoksi
30228: kaksi viikkoa työssä, hänen pitkäaikaistyöttö- otettaisiin 18 kuukautta, ja jos sinä aikana on
30229: myytensä katkeaa. ollut työttömänä yhteensä 12 kuukautta, silloin-
30230: Tämä em. tulkinta onkin muodostanut yhden kin vielä voisi tulla työllistetyksi tukityöhön.
30231: ylimääräisen kynnyksen lyhyen pätkätyön vas- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30232: taanottamiselle. Työtön asetetaan tällaisessa ti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30233: lanteessa ikään kuin nurkkaan. Jo muutamankin
30234: päivän lisätyöpätkä voi siirtää puolen vuoden että hallitus muuttaisi työllistämistuelle
30235: tukityön hamaan tulevaisuuteen, ja jos ei ota pääsyn ehtona olevaa pitkäaikaistyöttö-
30236: lyhyttäkin työtä vastaan, tulee rangaistuskarens- män määritettä väljempään suuntaan si-
30237: si. ten, ettei sillä enää olisi pätkätöiden vas-
30238: Nyt kuitenkin, kun pätkätöistä on tullut pi- taanottoa estävää vaikutusta.
30239:
30240: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
30241:
30242: Esa Lahtela /sd
30243: 266 TA 259/1998 vp
30244:
30245: Toivomusaloite 259
30246:
30247:
30248:
30249:
30250: Reijo Laitinen /sd: Työllisyyttä turvaavien investointien lisäämi-
30251: sestä
30252:
30253:
30254: Eduskunnalle
30255:
30256: Valtion vuoden 1998 talousarvioesitys perus- miin on kuulunut lisääntynyt panostaminen työ-
30257: tuu näkemykselle, jonka mukaan Suomen talous voimapolitiikan toimeenpanoon. Tätä linjaa tu-
30258: on kehittymässä hyvään suuntaan. Odotettavis- lisi myös valtion vuoden 1998 talousarviossa pai-
30259: sa oleva kansantuotteen kasvu on vuonna 1997 nottaa määrätietoisesti. Erityisesti tulisi lisätä
30260: nopeampaa kuin kuluvana vuonna. Kasvun le- alueellisia työllisyyseroja tehokkaasti tasoitta-
30261: viäminen yksityiseen kulutukseen ja muutoinkin van sijoitustoiminnan määrärahoja. Vuoden
30262: kotimarkkinoita palvelevaan toimintaan mah- 1998 määrärahojen tulisi säilyä vuoden 1997 ta-
30263: dollistaa sen, että työllisyyskehitys on aiempaa lousarvion osoittamalla tasolla.
30264: parempi. Tyydyttävistä kokonaisnäkymistä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30265: huolimatta valtiolla ei vielä ole syytä muuttaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30266: linjaansa suhteessa työllistämiseen. Maan työt-
30267: tömyys on yhä liian korkealla tasolla ja maas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riit-
30268: samme on alueita, kuten esimerkiksi Keski-Suo- tävän määrärahan varaamiseksi talousar-
30269: men läänin alue, jotka näyttävät jäävän osatto- vioon työllisyyttä turvaaviin investointei-
30270: miksi alkaneesta noususta. Keväällä 1995 aloit- hin.
30271: taneen hallituksen ohjelmaan ja käytännön toi-
30272:
30273: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
30274:
30275: Reijo Laitinen /sd
30276: TA 260/1998 vp 267
30277:
30278: Toivomusaloite 260
30279:
30280:
30281:
30282:
30283: Maija-Liisa Lindqvist /kesk: Työllisyyden parantamiseksi tarvitta-
30284: vista toimenpiteistä
30285:
30286:
30287: Eduskunnalle
30288:
30289: Työttömyyden vähentämiseksi on asetettu Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30290: toiveita suurelta osin PKT-yrityksiin. Kuitenkin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30291: kyseiset yrittäjäjärjestöt toteavat, ettei työttö-
30292: myyteen ole saatavissa missään olosuhteissa py- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
30293: syvää helpotusta, ellei verorasitusta ja välillisiä piteisiin välillisten työvoimakustannusten
30294: työvoimakustannuksia oleellisesti alenneta. alentamiseksi ja siirtymiseksi järjestel-
30295: Nämä ovat keskeisiä edellytyksiä erityisesti koti- mään, jossa työvaltaiset PKT-yritykset
30296: markkinataloudelle. Valtion toimenpitein tulee eivät jää muita huonompaan asemaan.
30297: suosia työvaltaisia aloja ja maksuperusteisiin tu-
30298: lee tehdä rakenteellisia muutoksia.
30299:
30300: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30301:
30302: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
30303: 268 TA 261/1998 vp
30304:
30305: Toivomusaloite 261
30306:
30307:
30308:
30309:
30310: Päivi Räsänen /skl: Vuorotteluvapaan myöntämisestä hoitovapaan
30311: ja vanhempainrahakauden jälkeen
30312:
30313:
30314: Eduskunnalle
30315:
30316: Eduskunta päätti viime vuoden lopulla kulu- vaus. Lisäksi jo nykyinen lainsäädäntö mahdol-
30317: vaa vuotta koskevasta vuorotteluvapaasäännös- listaa vuorotteluvapaalle jäämisen aikana, jol-
30318: töstä. Käsittelyn yhteydessä korotettiin korvaus- loin on oikeus kotihoidon tukeen.
30319: tasoa ja uudistettiin vuorotteluvapaajärjestel- Vuorotteluvapaan joustavoittaminen äitiys-
30320: mää useilla muillakin tavoilla. Eduskunta ei kui- ja vanhempainlomien suhteen ei toisi näin ollen
30321: tenkaan hyväksynyt esitystä, jonka mukaan vuo- mitään ongelmia kotihoidontukijärjestelmään.
30322: rotteluvapaan työssäoloehtoa olisi tarkistettu äi- Myöskään työnantajien asemaan tai naisten työ-
30323: tiys- ja vanhempainlomien osalta. markkina-aseman tasa-arvoisuuteen säännösten
30324: Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän perus- muuttaminen ei vaikuttaisi, koska pienten lasten
30325: periaatteisiin on lukeutunut se, että sairaus- ja vanhemmilla on jo tällä hetkellä mahdollisuus
30326: äitiysloma rinnastetaan mahdollisuuksien mu- hoitovapaaseen.
30327: kaan toisiinsa. Tasa-arvonäkökulmasta näyttäisi Lapsiperheiden ja koko yhteiskunnan etu vaa-
30328: luonnolliselta, että synnytyksen takia töistä pois- tii vuorotteluvapaasäännöstön muuttamista.
30329: sa olleella äidillä olisi vastaavat mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30330: vuorotteluvapaaseen kuin esimerkiksi sairauden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30331: vuoksi poissa olleella työntekijällä.
30332: Kotihoidon tuen olemassaolon on ajateltu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
30333: olevan peruste äitiys- ja vanhempainlomien jät- että vuorottelukorvauksen saantiperusteet
30334: tämiselle vuorotteluvapaaehtojen ulkopuolelle. muutettaisiin tasa-arvoisiksi siten, että äi-
30335: Tämä ei kuitenkaan ole asiallisesti riittävä perus- tiys- ja vanhempainlomat rinnastettaisiin
30336: te. Ensinnäkin kotihoidon tuen korvaustaso on muihin poissaoloperusteisiin
30337: lähes aina selvästi pienempi kuin vuorottelukor-
30338:
30339: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30340:
30341: Päivi Räsänen /skl
30342: TA 262/1998 vp 269
30343:
30344: Toivomusaloite 262
30345:
30346:
30347:
30348:
30349: Sakari Smeds /skl: Laittomien lakkojen lopettamisesta
30350:
30351:
30352:
30353: Eduskunnalle
30354:
30355: Työntekijöiden lakko-oikeus on yksi demo- naosapuolten asemaa. Laittomien lakkojen lo-
30356: kraattisen valtion tunnusmerkeistä. Laittomat pettamiseksi tulisi saada nykyistä järeämpiä kei-
30357: lakot voivat kuitenkin halvaannuttaa merkittä- noja.
30358: viä yhteiskunnallisia toimintoja sekä aiheuttaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30359: valtavia kustannuksia, joita ei aiheutettavaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30360: haittaan nähden pienillä uhkasakoilla usein voi-
30361: da kompensoida. Työmarkkinoilla voimassa ole- että hallitus tehostaisi työmarkkinoiden
30362: via sopimuksia ja lakeja tulisi paremmin noudat- toimintaa säätelevien lakien noudattami-
30363: taa yhteiskuntajärjestyksen ja työrauhan vuoksi. sen valvontaa.
30364: Tällä myös turvattaisiin molempien työmarkki-
30365:
30366: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30367:
30368: Sakari Smeds /skl
30369: 270 TA 263/1998 vp
30370:
30371: Toivomusaloite 263
30372:
30373:
30374:
30375:
30376: Anu Vehviläinen /kesk: Työllisyysperusteisten investointivarojen
30377: käytöstä vaikeilla työttömyysalueilla
30378:
30379:
30380: Eduskunnalle
30381:
30382: Vaikka eteläisessä ja läntisessä Suomessa ta- vaatii kuitenkin poikkeuksellisia toimia. Tämän
30383: lous kasvaa ja työttömyys pienenee, on tilanne on todennut myös hallitus tekemällä periaate-
30384: aivan toinen maan itäosissa. Pohjois-Karjalassa päätöksen Itä-Suomen kehittämisestä helmi-
30385: työllisyysperusteisilla valtionavuilla investointei- kuussa 1997. Mahdollisuus käyttää työllistämis-
30386: hin on siksi erityistä merkitystä. Pohjois-Karja- varoja koulujen perusparannushankkeissa Poh-
30387: lan kunnilla, kuntayhtymillä ja muilla julkisyh- jois-Karjalassa toisi helpotusta koulujen tilan-
30388: teisöillä on paljon ajankohtaisia hankkeita, joilla tarpeeseen ja antaisi alueelle positiivista tulevai-
30389: voitaisiin edistää uusien työpaikkojen syntymis- suudenuskoa. Rakennushankkeita päästäisiin
30390: tä ja lieventää näin työttömyyttä. toteuttamaan välittömästi, sillä hankkeiden
30391: Valtion budjettimäärärahojen niukkuuden suunnitelmat ovat pääsääntöisesti jo valmiina.
30392: vuoksi esimerkiksi monien välttämättömien Myös kunnat ovat varautuneet omaan rahoitus-
30393: kouluhankkeiden toteutuminen on lykkäänty- osuuteensa.
30394: nyt. Apua ei ole ollut myöskään rakennushank- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30395: keisiin varatuista työllistämisvaroista. Työminis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30396: teriön linjan mukaisesti työllistämisvarojen käy-
30397: tölle rakennushankkeissa on pidetty perusteena että hallitus sallisi erityisen vaikeilla
30398: sitä, että kohteena pitää olla tuotannollisten ja työttömyysalueilla työllisyysperusteisten
30399: uusia työpaikkoja synnyttävien investointien to- investointivarojen käytön myös julkishyö-
30400: teuttaminen. Tällaisiksi kohteiksi ei ole katsottu dyllisiin hankkeisiin esimerkiksi koulujen
30401: esimerkiksi kouluja ja muita oppilaitoksia. tilaongelmien ratkaisemiseen.
30402: Pohjois-Karjalan heikko työllisyystilanne
30403:
30404: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30405:
30406: Anu Vehviläinen /kesk
30407: TA 264/1998 vp 271
30408:
30409: Toivomusaloite 264
30410:
30411:
30412:
30413:
30414: Anu Vehviläinen /kesk: Kansalaistyökokeilun aloittamisesta Valti-
30415: mossa
30416:
30417:
30418: Eduskunnalle
30419:
30420: Valtioneuvosto asetti tammikuussa 1996 Itä- säännöllisen työn välillä. Kokeilun aloittaminen
30421: Suomi-työryhmän etsimään konkreettisia kei- Sivakanja Rasimäen perinnekylissä olisi hyödyl-
30422: noja Itä-Suomen yritystoiminnan vahvistami- listä, koska ne ovat jo ennestään Joensuun yli-
30423: seksi tavoitteenaan parantaa alueen työllisyyttä. opiston tutkimuskohteena ja näin kokeilusta
30424: Työryhmä jätti loppuraporttinsa syksyllä 1996. saataisiin kätevästi myös kerättyä tietoa.
30425: Valtioneuvosto teki helmikuussa 1997 periaa- Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapee
30426: tepäätöksen Itä-Suomen kehittämiseksi. Sen on kannattanut kokeilun järjestämistä. Hän on
30427: mukaan alueelliset työllisyys- ja muut kokeilut todennut, että uusien työpaikkojen syntyminen
30428: käynnistetään Itä-Suomessa. näiden kylien kaltaisille paikoille on hyvin epäto-
30429: Työministeriö on omalta osaltaan kirjannut dennäköistä muulla tavalla. Ala-Kapeen mu-
30430: tavoitteekseen vuoden 1998 talousarvioesityk- kaan kokeilun avulla elämisen edellytykset tur-
30431: seen, että lama-ajan laajoista massatoimista siir- vattaisiin, kylät pidettäisiin elinvoimaisinaja ih-
30432: rytään yksilöllisempiin toimintamalleihin. miset aktivoitaisiin työskentelemään yhteisönsä
30433: Valtimon kunta on valmistellut suunnitelman hyväksi passivoimisen sijasta. Myös työministeri
30434: oma-aloitteisesta ja yksilöllisestä toimintamallis- Jaakonsaaren mukaan Valtimon kansalaistyö-
30435: ta, jolla voitaisiin puuttua syrjäisten alueiden kokeilun mahdollisuus tulisi selvittää.
30436: heikkoon työllisyystilanteeseen. Suunnitelma Suomessa on vahva kokeilujen perinne. To-
30437: koskee kansalaistyökokeilua,joka toteutettaisiin teutettuja kokeiluja ovat mm. vapaakuntakokei-
30438: Valtimon kunnassa Sivakan ja Rasimäen perin- lut, nuorisokoulukokeilut sekä toimeentulotuki-
30439: nekylissä. Kokeilun ideana on, että päätoimiselle kokeilut. Erilaiset kokeilut ovat olleet usein vält-
30440: työttömyydelle luotaisiin vaihtoehto kansalais- tämättömiä, kun on uusittu rakenteita tai otettu
30441: työstä, jossa työtön perustulon turvin osallistuu käyttöön uusia järjestelmiä.
30442: yhteiskunnallisesti hyödylliseen työhön esimer- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30443: kiksi vanhusten hoidossa, kylän kehittämisessä, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30444: maisemanhoidossa, matkailijoiden opastamises-
30445: sa, ympäristötaiteessa, perinteen vaalimisessa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30446: energiapuun talteen ottamisessa tms. Malli mah- kansalaistyökokeilun järjestämiseksi Val-
30447: dollistaisi myös ns. osa-aikaisen toimeentulon ja timon kunnan Sivakan ja Rasimäen perin-
30448: olisi näin välimuoto täydellisen työttömyyden ja nekylissä.
30449:
30450: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30451:
30452: Anu Vehviläinen /kesk
30453: 272 TA 265/1998 vp
30454:
30455: Toivomusaloite 265
30456:
30457:
30458:
30459:
30460: Tuula Haatainen /sd: Toimikunnan asettamisesta vanhusten asun-
30461: tojen peruskorjaamista koskevan suunnitelman laatimiseksi
30462:
30463:
30464: Eduskunnalle
30465:
30466: Nykyisen vanhustenhuollon mitoituksen mu- on pääasiassa 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja
30467: kaan 75 vuotta täyttäneistä vain 10 prosenttia hissittömiä taloja. Näissä kaupunginosissa asuu
30468: hoidetaan laitoksissa. Yhdeksän vanhusta kym- myös muuta kaupunkia enemmän vanhoja ihmi-
30469: menestä asuu kotona elämänsä loppuun asti. Jot- siä, joille hissi olisi välttämätön.
30470: ta vanhukset selviäisivät kotioloissa, asuinympä- Vaikka valtio ja kunta tukevat hissien raken-
30471: ristö ja kodit on saneerattava vanhusten tarpei- tamista, monet asunto-osakeyhtiöt tai kiinteistö-
30472: den mukaisiksi. yhtiöt eivät siitä huolimatta ole kiinnostuneita
30473: Useimpien vanhusten asunnoissa on nykyisin asiasta. Kun asuntokannan korjaaminen ikään-
30474: monia arkipäivän selviytymistä estäviä tekijöitä, tyvän väestön tarpeiden mukaiseksi maksaa pal-
30475: liian korkeita kynnyksiä, kapeita ovia, korkealla jon, asiantilan korjaamiseksi tarvitaan pikaisesti
30476: olevia kaappeja jne. Rollaattorin varassa kulke- toimenpideohjelma. Tarvitaan myös peruskor-
30477: valle vanhukselle jo 3,5 cm korkea kynnys voi jausrahasto, josta taloyhtiöt voivat saada pitkä-
30478: olla ylittämätön este. aikaista ja matalakorkoista lainaa.
30479: Suomessa on 50 000 porrasta ja 23 000 kerros- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30480: taloa. Yhteensä 405 000 asuntoa on ilman hissiä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30481: Hissittömissä taloissa asuu kaikkiaan 670 000
30482: ikääntyvää ihmistä. Hissittömyys on vanhojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin no-
30483: ihmisten lisäksi ongelma myös muille liikuntaes- peuttaakseen ikäihmisten asuntojen ja
30484: teisille. asuintalojen peruskorjaamista asettamalla
30485: Helsingissä hissiongelma kiertää Helsingin toimikunnan, jonka tehtävänä on toimen-
30486: niemeä mustan vyön tavoin Munkkivuoresta pideohjelman sekä peruskorjausten rahoit-
30487: Haagaan, Maunulaan, Oulunkylään, Herttonie- tamista koskevan suunnitelman laatimi-
30488: meen ja Roihuvuoreen. Näissä kaupunginosissa nen.
30489:
30490: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30491:
30492: Tuula Haatainen /sd
30493: TA 266/1998 vp 273
30494:
30495: Toivomusaloite 266
30496:
30497:
30498:
30499:
30500: Tuula Haatainen /sd: Vuokrasääntelyn palauttamisesta pääkau-
30501: punkiseudulle
30502:
30503:
30504: Eduskunnalle
30505:
30506: Vuokrasääntely purettiin maastamme 1990- dulla sinne kohdistuneen muuttovirran vaiku-
30507: luvun alkupuolella nopeassa tahdissa. Vuokra- tuksesta.
30508: sääntelystä luopumista perusteltiin muun muas- Asuntojen vuokrat ovat nousseet vuoden 1996
30509: sa vapaiden markkinavoimien liikkeelle saami- huhtikuusta vuoden 1997 huhtikuuhun 6,7 pro-
30510: sella,jotta vuokrat olisi saatu asettumaan oikeal- senttia. Kuluttajahinnat ovat vastaavana aikana
30511: le tasolle. nousseet vain 0,97 prosenttia. Pääkaupunkiseu-
30512: Vuokralaisen asema on heikentynyt olennai- dulla vuokrat ovat 30 prosenttia korkeammat
30513: sesti. Voidaan jopa väittää, että missään muualla kuin muualla maassa. Vapaarahoitteisissa asun-
30514: Euroopassa vuokramarkkinat eivät tällä hetkellä noissa ja arava-asunnoissa vuokra on 41 mk/m 2 •
30515: ole yhtä vähän säännellyt kuin meillä Suomessa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30516: Tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla on pa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30517: hassa epätasapainossa. Asunnoista on monin
30518: paikoin pulaa ja kysynnän ja tarjonnan epäsuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30519: dan vuoksi vuokrataso on kiivennyt korkeaksi. vuokrasääntelyn palauttamiseksi pääkau-
30520: Erityisen hankala tilanne on pääkaupunkiseu- punkiseudulle.
30521:
30522: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30523:
30524: Tuula Haatainen /sd
30525: 274 TA 267/1998 vp
30526:
30527: Toivomusaloite 267
30528:
30529:
30530:
30531:
30532: Juha Korkeaoja /kesk ym.: Satakunnan ympäristökeskuksen perus-
30533: tamisesta
30534:
30535:
30536: Eduskunnalle
30537:
30538: Aluehallinnon muutosten myötä 1990-luvulla Satakunnassa on oma, Porissa sijaitseva TE-
30539: on mm. ympäristöhallinto uudistettu ja perustet- keskus, jolla on merkittävä rooli aluekehitykses-
30540: tu maahamme ympäristökeskukset yhdistämällä sä. Ympäristökeskuksilla ja TE-keskuksilla on
30541: vesi- ja ympäristöpiirit ja lääninhallitusten ym- yhteistyötä myös EU:n maataloutta koskevien
30542: päristötehtävät. tukipäätösten yhteisvalmistelussa. Ympäristö-
30543: Satakunnan ympäristöasioita hoidetaan Lou- keskusten rooli on tässä yhteistyössä asiantun-
30544: nais-Suomen ympäristökeskuksessa, jolla tosin tija-avun antamista lausuntoina sekä neuvonnan
30545: on pieni sivutoimisto Porissa. Satakuntaan tulee ja ohjauksen kautta. Näin ollen olisi perusteltua
30546: kuitenkin perustaa oma ympäristökeskus. Sitä hoitaa nämä asiat keskitetysti samalla paikka-
30547: perustelevat muun muassa Satakunnan edustan kunnalla.
30548: laaja merialue, Kokemäenjoen vesistö ja vanhan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30549: suurteollisuuden aikanaan synnyttämien ympä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30550: ristöongelmien hoito.
30551: Ohjelmallinen aluepolitiikka ja aluehallintola- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sa-
30552: ki edellyttävät viranomaisten kiinteätä yhteistyö- takunnan ympäristökeskuksen perustami-
30553: tä maakunnallisessa kehittämisessä. Satakunnan seksi.
30554: alueella aluekehitysviranomaisena toimii Sata-
30555: kuntaliitto, jonka sijaintipaikka on Pori.
30556:
30557: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
30558:
30559: Juha Korkeaoja /kesk Timo Kalli /kesk Pirkko Peltomo /sd
30560: Timo Laaksonen /vas Kauko Juhantalo /kesk Heikki Rinne /sd
30561: Reijo Kallio /sd Kalevi Lamminen /kok Veijo Puhjo /va-r
30562: TA 268/1998 vp 275
30563:
30564: Toivomusaloite 268
30565:
30566:
30567:
30568:
30569: Mikko Kuoppa /va-r ym.: Valtion lainoittaman vuokra-asuntotuo-
30570: tannon lisäämisestä
30571:
30572:
30573: Eduskunnalle
30574:
30575: Työttömyys jatkuu suurtyöttömyytenä edel- lisätä huomattavasti. Nykyinen vuokra-asunto-
30576: leen voimakkaasta talouskasvusta huolimatta. tuotannon taso ei ole riittävä ja pula nostaa yleis-
30577: Talouskasvun synnyttämät uudet työpaikat kes- tä vuokratasoa entistä korkeammaksi. Hallituk-
30578: kittyvät pääosin Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. sen tulee lisätä vuokra-asuntotuotanto kysyntää
30579: Muuttoliike on voimakasta eikä erityisesti vuok- vastaavaksi.
30580: ra-asuntotuotanto ole ollut kysyntää vastaavaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30581: Asunnon hakijoiden jonot ovat kasvaneet ennä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30582: tyspitkiksi. Työntekijöiden on liikuttava entistä
30583: enemmän työn perässä eikä sitoutuminen omis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
30584: tusasuntoon ole järkevää. Vuokra-asuntopulan piteisiin valtion lainoittaman vuokra-asun-
30585: poistamiseksi vuokra-asuntojen tuotantoa tulee totuotannon lisäämiseksi.
30586:
30587: Helsingissä II päivänä helmikuuta I998
30588:
30589: Mikko Kuoppa /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r
30590: 276 TA 269/1998 vp
30591:
30592: Toivomusaloite 269
30593:
30594:
30595:
30596:
30597: Esa Lahtela /sd: Ilomantsin kirkonkylän ympäristöhankkeen to-
30598: teuttamisesta
30599:
30600:
30601: Eduskunnalle
30602:
30603: Ilomantsin Pogostan miljöötä on tarkoitus rattu 2,5 miljoonaa ja loppurahoitusta odotetaan
30604: kohentaa yleisilmeeltään viihtyisämmäksi, toi- työ- ja ympäristöhallinnolta. Toteutuessaan han-
30605: mivammaksi ja turvallisemmaksi. Suunnittelu ke olisi myös tervetullut työllisyyskohde, sillä
30606: kattaa torin ja muun ydinkeskustan alueen, Ka- onhan työttömyysaste Ilomantsissa pysytellyt yli
30607: levalantien, kevyenliikenteen väylät ja pysäköin- 25 %:ssa jo pitkään.
30608: tipaikat. Suunnitelmat pitävät sisällään esteettä- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30609: män kulun mahdollisuudet sekä viheralueiden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30610: lisäämisen Kalevalantien ja torin ympäristössä.
30611: Erityisesti työ toteutetaan karjalaista kulttuu- että hallitus kohdentaisi jo kuluvan vuo-
30612: riperinnettä vaalien. den talousarviosta riittävät varat Ilomant-
30613: Kokonaiskustannusarvio on 7,5 miljoonaa sin kirkonkylän keskusmiljöön peruspa-
30614: markkaa, johon kunnan rahoitusosuutta on va- rannushankkeeseen.
30615:
30616: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30617:
30618: Esa Lahtela /sd
30619: TA 270/1998 vp 277
30620:
30621: Toivomusaloite 270
30622:
30623:
30624:
30625:
30626: Esa Lahtela /sd: Rakentamistukien tehokkaammasta suuntaami-
30627: sesta Itä-Suomeen
30628:
30629:
30630: Eduskunnalle
30631:
30632: Rakennusalan työttömyys on korkeasuhdan- kaisemmin ennustelivatkin. Vanha ja tehok-
30633: teesta huolimatta pysytellyt suhteellisen korkeal- kaaksi työllisyyteen vaikuttavaksi koettu tapa
30634: la tasolla. Valtakunnallisesti työttömyys raken- olisikin satsata rakentamista elvyttävään poli-
30635: tajien keskuudessa on lähes kolmenkymmenen tiikkaan sekä edellyttäisi valtiovallalta jonkinas-
30636: prosentin luokkaa. Itä-Suomessa työttömyysas- teisia tukitoimia, muuten hankkeet eivät näkö-
30637: te rakentajien keskuudessa on lähes neljäkym- jään ole lähdössä liikkeelle.
30638: mentä prosenttia. Näitä lukuja ei voi pitää enää Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30639: kausiluonteisina, vaan kysymys on yksinkertai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30640: sesti siitä, ettei kunnilla yksin ole taloustilanteen-
30641: sa johdosta mahdollisuutta lähteä koulujen sekä että hallitus kohdentaisi jo talousarvios-
30642: liikunta- ja urheilupaikkojen saneeraukseen tai sa olevia rakentamistukia ja -avustuksia
30643: uusrakentamiseen, vaikka näitä suunnitelmia nykyistä enemmän Itä-Suomeen ja että tu-
30644: onkin riittämiin. levan vuoden talousarvioon rakentamiseen
30645: Mistään ylikuumenemisesta ei ole merkkejä osoitettavia varoja lisättäisiin tämän vuo-
30646: näkyvissä, vaikkajotkut talousgurut sellaista ai- den tasosta.
30647:
30648: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30649:
30650: Esa Lahtela /sd
30651: 278 TA 271/1998 vp
30652:
30653: Toivomusaloite 271
30654:
30655:
30656:
30657:
30658: Esa Lahtela /sd: Liikuntaesteiden poistamisesta korjaus- ja uudis-
30659: rakentamisessa
30660:
30661:
30662: Eduskunnalle
30663:
30664: Esteettömyydellä tarkoitetaan mahdollisuut- määräykset voitaisiin normittaa siten, että ne
30665: ta liikkua vaivattomasti omin jaloin tai erilaisilla olisivat turvallisuudesta tinkimättä sovellettavia
30666: liikkumisvälineillä tai apuvälineiden avulla pai- niin, ettei niillä aiheutettaisi ylimääräisiä kustan-
30667: kasta toiseen. Sen vuoksi esteettömyyden tulisi- nuksia hissien rakentamisessa.
30668: kin olla korjaus- ja uudisrakentamisen tärkein Asia olisi suhteellisen korkean rakennusalan
30669: tavoite. Sen tulisi toteutua niin rakennuksen sisä- työttömyyden johdosta ajankohtainen ja antaisi
30670: puolella kuin sen välittömässä läheisyydessä ka- työtilaisuuksia rakentamistyössä huomattavalle
30671: duilla ja teillä. Yksi esteettömän liikkumisen suu- määrälle rakennustyöntekijöitä, ja lisäksi se olisi
30672: rimpia esteitä on kerrostalojen hissittömyys. metalli- ja hissiteollisuudellekin merkittävä piris-
30673: Tämä kysymys on noussut yhä keskeisemmin tysruiske.
30674: esille, kun kuntien laitospalveluista on siirrytty Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30675: yhä enemmän avopalveluihin. Jotta näiden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30676: ikääntyneiden tai vammautuneiden ihmisten
30677: asuminen asunnoissaan voitaisiin turvata, vaatisi että hallitus helpottaisi avohoitoon siir-
30678: se myös yhteiskunnalta toimia, jotka edesauttai- tyneiden vanhusten ja vammaisten kotona
30679: sivat tätä pyrkimystä. asumista kuntien kanssa tehtävällä raken-
30680: Kunnissa olisikin tehtävä kartoitus hissien ra- nusten peruskorjausohjelmalla, jossa ote-
30681: kentamistarpeesta. Samalla tulisi selvittää, kuin- taan huomioon mm. hissien rakentamisen
30682: ka rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyvät tarve.
30683:
30684: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30685:
30686: Esa Lahtela /sd
30687: TA 272/1998 vp 279
30688:
30689: Toivomusaloite 272
30690:
30691:
30692:
30693:
30694: Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Päijänteen ranta-alueiden rehevöi-
30695: tymisen ehkäisemisestä
30696:
30697:
30698: Eduskunnalle
30699:
30700: Päijänteen ranta-alueilla, esim. Virtaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30701: Majutveden välisellä rantavyöhykkeellä on tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30702: vetta kartoittaa ja tutkia kohtia, joissa rehevöity-
30703: minen on lisääntynyt niin paljon, että tarvitaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
30704: erityisiä perkaus- ja ruoppaus- yms. toimenpitei- joilla vesialueiden kunnon kartoitus- ja sel-
30705: tä vesien virtaamanja ranta-alueiden parantami- vitystyöt voidaan käynnistää Päijänteen
30706: seksi. ranta-alueilla Hämeen ympäristökeskuk-
30707: sen avulla.
30708: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30709:
30710: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Vuokko Rehn /kesk
30711: 280 TA 273/1998 vp
30712:
30713: Toivomusaloite 273
30714:
30715:
30716:
30717:
30718: Tero Mölsä /kesk ym.: Porvoonjoen virkistys- ja kalastuskäytön
30719: kehittämisestä
30720:
30721:
30722: Eduskunnalle
30723:
30724: Porvoonjoen veden laatu on viime vuosina voisi palvella lähialueen asukkaita ja matkailijoi-
30725: merkittävästi parantunut. Kunnat, kuten Lahti ta myös nykyistä paremmin, jos jokialuetta läh-
30726: ja Orimattila, ovat omilla toimenpiteillään vai- dettäisiin kehittämään ja eräiltä osin myös raken-
30727: kuttaneet veden laadun myönteiseen kehityk- tamaan yhteisen kehittämissuunnitelman pohjal-
30728: seen. Myös Päijät-Hämeen Matkailun Blue Cor- ta. Tämä kokonaisvaltainen kehittäminen ei on-
30729: ridor -hankkeella kehitetään Porvoonjoen tilaa nistu kuitenkaan ilman valtiovallan mukaantu-
30730: ja moninaiskäyttöä. Koko joen valuma-alueella loa kehittämistyöhön.
30731: toimii Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30732: ilmansuojeluyhdistys. Se toimii yhteistyössä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30733: alueen kuntien ja maataloustuottajien kanssa ja
30734: on tutkinut perusteellisesti joen tilaa ja valuma- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
30735: aluetta sekä etsinyt keinoja joen tilan parantami- piteisiin Porvoonjoen alueen kuntien ja eri
30736: seksi. Porvoonjoki on myös kulttuurihistorialli- organisaatioiden sekä valtiovallan yhtei-
30737: sesti arvokas kokonaisuus ja sen valuma-alue on sen kehittämissuunnitelman laatimiseksi
30738: maisemallisilta ja luonnonsuojelullisilta lähtö- alueelle.
30739: kohdiltaan erityisen arvokas. Porvoonjoen alue
30740:
30741: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30742:
30743: Tero Mölsä /kesk Juha RehuJa /kesk Outi Siimes /kok
30744: Ulla Juurola /sd Timo Ihamäki /kok Tuija Nurmi /kok
30745: TA 274/1998 vp 281
30746:
30747: Toivomusaloite 274
30748:
30749:
30750:
30751:
30752: Tuija Nurmi /kok ym.: Hämeen ympäristökeskuksen Lahden toimi-
30753: pisteen resurssien lisäämisestä
30754:
30755:
30756: Eduskunnalle
30757:
30758: Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisen vissä oleville viranhaltijoille. Nykyinen henkilös-
30759: kannalta on hyvin tärkeää, että Lahdessa on tö on tehtävänsä osaavaa, mutta heidän vähäi-
30760: Hämeen ympäristökeskuksen hyvin varustettu nen määränsä asettaa rajoituksia tehokkaalle
30761: toimipiste. Nykyiset toimipisteen resurssit eivät toiminnalle.
30762: vastaa alkuunkaan maakuntamme väestöpohjaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30763: ja elinkeinorakennetta sekä haavoittuvaa luon- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30764: toa suhteessa muiden ympäristökeskusten käy-
30765: tössä oleviin resursseihin. Lahden toimipistettä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
30766: tulee voida täydentää koulutukseltaan eri taustat piteisiin Hämeen ympäristökeskuksen
30767: omaavilla viranhaltijoilla. Lahden toimipisteen asettamiseksi ensi si-
30768: Maakuntamme monipuolinen elinkeinora- jalle valtionhallinnon virkaresurssien uu-
30769: kenne asettaa myös vaatimuksia tarkastustehtä- delleenjaossa.
30770:
30771: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30772:
30773: Tuija Nurmi /kok Timo Ihamäki /kok Tero Mölsä lkesk
30774: Juha RehuJa /kesk Outi Siimes /kok Ulla Juurola /sd
30775: Maija-Liisa Lindqvist /kesk
30776: 282 TA 275/1998 vp
30777:
30778: Toivomusaloite 275
30779:
30780:
30781:
30782:
30783: Erkki Pulliainen /vihr: Pohjois-Suomen jokivesistöjen hoitosuunni-
30784: telmien laatimisesta
30785:
30786:
30787: Eduskunnalle
30788:
30789: Luonto- ja kalastusmatkailu elävät voima- pitäen niiden hyödyntämistä erityisesti kalastus-
30790: kasta nousukautta, erityisesti Pohjois-Suomessa. ja luontomatkailun kohteina.
30791: Sama trendi on ollut havaittavissa myös Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30792: Amerikan luonnontilaisilla alueilla, joissa asiaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30793: on edistetty luokittelemalla jokivesistöt ja laati-
30794: malla niille jokikohtaisesti hoitosuunnitelmat. että hallitus kartoittaisi Pohjois-Suo-
30795: Aivan vastaavasti tulisi Pohjois-Suomen (Oulun menjokivesistöjen nykytilan ja laatisi niille
30796: ja Lapin läänien) jokivesistöille tehdä niiden ny- kalastus- ja luontomatkailua ajatellen
30797: ky laadun selvittävät luokitukset ja näiden vesis- kunnostus- ja hoitosuunnitelmat.
30798: töjen kunnostus- ja hoitosuunnitelmat silmällä
30799:
30800: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30801:
30802: Erkki Pulliainen /vihr
30803: TA 276/1998 vp 283
30804:
30805: Toivomusaloite 276
30806:
30807:
30808:
30809:
30810: Eila Rimmi /vas ym.: Kasvukeskusten vaikean asuntotilanteen hel-
30811: pottamisesta
30812:
30813:
30814: Eduskunnalle
30815:
30816: Tällä hetkellä Suomessa on työpaikkoja ja varmasti vaikea siirtyä työn perässä, jos ei ole
30817: työntekijöitä, mutta ne eivät kohtaa. Syynä aina- tietoa kunnollisesta ja kohtuuhintaisesta asun-
30818: kin osittain on se, että työpaikat sijaitsevat alueil- nosta siedettävän työmatkan päässä.
30819: la, missä on äärettömän vaikea saada kohtuuhin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30820: taista asuntoa. Pulaa on erityisesti pienasunnois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30821: ta. Ongelma on erityisen paha mm. Helsingin,
30822: Tampereen, Turun sekä Oulun alueilla. että hallitus ryhtyisi erityisiin toimen-
30823: Tällä hetkellä suunniteltu uustuotanto ei riitä piteisiin kasvukeskusten vaikean asunto-
30824: tyydyttämään nykyistä kysyntää, saatikka autta- tilanteen helpottamiseksi.
30825: maan mahdollisen huippukauden tullessa. On
30826:
30827: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30828:
30829: Eila Rimmi /vas Arja Ojala /sd Mikko Immonen /vas
30830: 284 TA 277/1998 vp
30831:
30832: Toivomusaloite 277
30833:
30834:
30835:
30836:
30837: Eila Rimmi /vas ym.: Ongelmajätekaatopaikkojen puhdistamisesta
30838: Lempäälässä
30839:
30840:
30841: Eduskunnalle
30842:
30843: Lempäälän kunnassa on kaksi ongelmajäte- pettää, ja sen seurauksena vuotaisi ongelmajätet-
30844: kaatopaikkaa, jotka sisältävät öljyjätettä, metal- tä mm. Hulausjärveen sekä alueen pohjavesiin ja
30845: lia ja jonkin verran PCB:tä. Kaatopaikat ovat ympäristöön.
30846: olleet käytössä 1950-luvun puolivälistä lähtien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30847: 1970-luvun alkuun saakka. Jäte on peräisin enti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30848: sen Kajomero Oy:n öljyn regenerointiprosessis-
30849: ta. Kaatopaikat sijaitsevat Hulaudessa ja Tulja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30850: mon alueella ja jätettä on yhteensä noin 4 000 Lempäälässä sijaitsevien kaatopaikkojen
30851: kuutiometriä. kunnostamiseksi ja ympäristökatastrofin
30852: Kaatopaikat muodostavat erittäin suuren ris- välttämiseksi.
30853: kin ympäristölle. Vanhat altaat ovat vaarassa
30854:
30855: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30856:
30857: Eila Rimmi /vas Arja Ojala /sd Mikko Kuoppa /va-r
30858: HM 278/1998 rd 285
30859:
30860: Hemställningsmotion 278
30861:
30862:
30863:
30864:
30865: Ola Rosendahl/sv: Miljösanering av Lappträsk-Lovisa å
30866:
30867:
30868:
30869: Tili Riksdagen
30870:
30871: 1 fråga om åarna i Nyland har det gjorts bety- träsket är ån dessutom tidvis nästan uttorkad,
30872: dande miljösaneringar eller planering av sådana. vilket påverkar grundvattennivån i avrinnings-
30873: Detta gäller bl. a. Vanda å, lnarskila å, Sibbo å, området.
30874: Borgå och Forsby å samt Tessjö å. Målet har Enligt preliminära beräkningar kostar en sa-
30875: varit att förbättra miljöns tillstånd, vilket även nering av Lappträsk-Lovisa å ca 3 miljoner
30876: skett, samt att skydda sällsynta forell- och kräft- mark med byggande av dammar för uppslam-
30877: bestånd som varit utrotningshotade. ning.
30878: 1 fråga om den natursköna ån mellan Lapp- Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att
30879: träsk och Lovisa har däremot nästan ingenting riksdagen hemställer
30880: gjorts utanför Lovisa stads område. Resten av ån
30881: på ca 20 km är så gott som igenslammad eller att regeringen vidtar åtgärder för att
30882: igenvuxen på grund av samhällsutsläppens eu- ekonomiskt möjliggöra en rensing och mil-
30883: trofierande verkan. Genom reglering av Lapp- jösanering av Lappträsk-Lovisa å.
30884:
30885: Helsingfors den 11 februari 1998
30886:
30887: Ola Rosendahl/sv
30888: 286 TA 278/1998 vp
30889:
30890: Toivomusaloite 278 Suomennos
30891:
30892:
30893:
30894:
30895: Ola Rosendahl/r: Loviisanjoen kunnostamisesta
30896:
30897:
30898:
30899: Eduskunnalle
30900:
30901: Uudellamaalla on tehty merkittävästi jokien jen rehevöittävän vaikutuksen vuoksi. Lapinjär-
30902: kunnostustöitä tai -suunnitelmia. Kyseessä ovat ven säännöstelyn johdosta joki on lisäksi ajoit-
30903: mm. Vantaanjoki, Ingarskilanjoki, Sipoonjoki, tain lähes kuivillaan, mikä vaikuttaa pohjaveden
30904: Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki sekä Taasian- tasoon valuma-alueella.
30905: joki. Tavoitteena on ollut ympäristön tilan pa- Alustavien laskelmien mukaan Loviisanjoen
30906: rantaminen, mitä on jo tapahtunutkin, sekä har- kunnostaminen maksaisi noin 3 miljoonaa mark-
30907: vinaisten uhanalaisten kirjolohi- ja rapukantojen kaa lietteen keräilyä varten rakennettavine patoi-
30908: suojelu. neen.
30909: Lapinjärven ja Loviisan välillä virtaavalle Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30910: luonnonkauniille joelle ei sen sijaan ole oikeas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30911: taan tehty yhtään mitään Loviisan kaupungin
30912: alueen ulkopuolella. Loppuosa joesta noin 20 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jot-
30913: kilometrin matkalla onkin puolestaan miltei läpi- ta Loviisanjoen puhdistaminen ja kunnos-
30914: tiettynyt ja umpeenkasvanut yhdyskuntapäästö- taminen olisi taloudellisesti mahdollista.
30915:
30916: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
30917:
30918: Ola Rosendahl/r
30919: TA 279/1998 vp 287
30920:
30921: Toivomusaloite 279
30922:
30923:
30924:
30925:
30926: Pentti Tiusanen /vas: Suomenlahden ja Itämeren suojelusta
30927:
30928:
30929:
30930: Eduskunnalle
30931:
30932: Kesän 1997 sinileväkukinnat osoittivat yksise- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30933: litteisesti Itämeren ja Suomenlahden merialuei- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30934: den saastumisen. Kukinta uusi talvella I997-98
30935: mikä kertoo ongelman vaikeudesta. Keskeisenä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30936: ongelmana ovat Pietarin ja Leningradin alueen edistääkseen Suomenlahden ja Itämeren
30937: jätevesipäästöt. Näiden lisäksi mm. Suomen suojelua tiukentamalla merialueita kuor-
30938: omat maanviljelyn ja kalakasvattamoiden pääs- mittavien fosfori- ja typpipäästöjen lupa-
30939: töt, Kymijoen kuljettamat ravinteet ja kaupun- käytäntöä ja tehostaakseen yhteistyötään
30940: kien jätevedet rehevöittävät erityisesti Suomen- Pietarin ja Leningradin alueiden kanssa
30941: lahtea ja Saaristo merta. niiden vesistöpäästöjen pienentämiseksi.
30942:
30943: Helsingissä II päivänä helmikuuta 1998
30944:
30945: Pentti Tiusanen /vas
30946:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025