<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
93 Käyttäjää paikalla! 0.0086801052093506
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 |
1: Vuoden 2000
2:                            ••       ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: El
10: Lakialoitteet 1-195/2000 vp
11: Toivomusaloitteet 1-37/2000 vp
12: Toimenpidealoitteet 1-273/2000 vp
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: 
18: HELSINKI
19:   ISSN 0783-9901
20: EDITA PRIMA OY, HELSINKI2002
21:             Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
22: 
23: 
24: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
25: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   kirjatyypistä on kysymys.
26: 
27: 
28: 
29:                                        ASIAKIRJAT A-F
30: 
31: A-osat:                                                    lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
32:                                                            vahvistamatta jääneet lait (VJL)
33:      hallituksen esitykset (HE)
34:                                                            hallituksen kirjelmät
35:      eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
36:                                                            muut asiat (M)
37:      tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
38:      (VNP)
39:      valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja        E-osat:
40:      valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
41:                                                            lakialoitteet (LA)
42:      jelmät VN)                                            toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
43:                                                            toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
44: B-osat:                                                    talousarvioaloitteet (TAA)
45:                                                            lisätalousarvioaloitteet (LTA)
46:       eduskunnalle annetut kertomukset (K)
47: 
48:                                                       F-osat:
49: C-osat:
50:                                                            kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
51:       valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
52:                                                            tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
53:       asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
54:                                                            keskustelualoitteet (KA)
55:       (VM) ja lausunnot (VL)
56:                                                            välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
57: 
58: D-osat:                                                  Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
59:       eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät         tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
60:       (EK)                                            kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
61:       valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon-      reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
62:       annot (VNT)                                        A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
63:       puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE)              kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
64:       puhemiesneuvoston      laatimat   luettelot     jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
65:       (PNL)                                           E- ja F-osiin.
66:                                           PÖYTÄKIRJAT
67: 
68: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen         ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll i sam-
69: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan          mandrag (PR).
70: 
71: 
72:                                             HAKEMISTO
73: 
74: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö-         nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
75: hakemistoon.                                           la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
76:    Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1)       Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
77: asialuettelon ja 2) asiasanaston.                      sanedustajienja valtioneuvoston jäsenten valtio-
78:    1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin        päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
79: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie-   mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
80: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon            puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
81: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjatjakaan-       jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
82: tuvat eri sidoksiin.                                   tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
83:    2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä           puheenvuorot.
84: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun-         Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
85: 
86: 
87:                                              INTERNET
88: 
89: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin         löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
90: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden         lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
91: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on            ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
92: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta           kaukolainana.
93:                                   SISÄLLYSLUETTELO
94: 
95: 
96: 
97: Lakialoitteet 1-195/2000 vp                        LA 14/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
98:                                                    Laki työttömyysturvalain 4 a §:n muuttamisesta
99: LA 112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
100: Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta          LA 15/2000 vp- Pia Viitanen /sd ym.
101:                                                    Laki opintotukilain 27 §:n 4 momentin kumoami-
102: LA 2/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.          sesta
103: Laki alkoholilain 41 §:n muuttamisesta
104:                                                    LA 16/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
105: LA 3/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk              Laki sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta
106: Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
107:                                                    LA 17/2000 vp - Marjatta Stenius-Kaukonen
108: LA 4/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.            /vas ym.
109: Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta            Laki kansaneläkelain muuttamisesta
110: LA 5/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                  LA 18/2000 vp - Tuija Nurmi /kok
111: Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta             Laki Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta
112: LA 6/2000 vp -Raimo Mähönen /sd ym.                LA 19/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
113: Laki kalastuslain 48 ja 64 §:n muuttamisesta       Laki autoverolain 51 §:n muuttamisesta
114: LA 7/2000 vp - Markku Markkula /kok ym.            LA 20/2000 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa
115: Laki kalastuslain 76 §:n muuttamisesta             /kesk ym.
116:                                                    Laki maa-aineslain 8 §:n muuttamisesta
117: LA 8/2000 vp- Sakari Smeds /skl
118: Laki alkoholilain 20 § :n muuttamisesta            LA 2112000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
119:                                                    Laki perusopetuslain muuttamisesta
120: LA 9/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
121: Laki asevelvollisuuslain 6 §:n muuttamisesta       LA 22/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
122:                                                    Laki jätelain muuttamisesta
123: LA 10/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
124: Laki opintotukilain 7 b §:n muuttamisesta          LA 23/2000 vp - Katri Komi /kesk ym.
125:                                                    Laki tieliikennelain 42 §:n muuttamisesta
126: LA 1112000 vp - Mikko Kuoppa /vas ym.
127: Laki työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta    LA 24/2000 vp -Irja Tulonen /kok ym.
128:                                                    Laki kuntalain 27 §:n muuttamisesta
129: LA 12/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
130: ym.                                                LA 25/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
131: Laki kuluttajansuojalain 2luvun 5 §:n 2 momen-     Laki rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta
132: tin muuttamisesta
133:                                                    LA 26/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
134: LA 13/2000 vp- Timo Ihamäki /kok ym.               Laki rikoslain 28 luvun muuttamisesta-
135: Laki perusopetuslain 11 §:n, lukiolain 7 §:n ja
136: ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n   LA 27/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
137: muuttamisesta                                      Laki Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta
138: Sisällysluettelo
139: 
140: 
141: LA 28/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk               LA 42/2000 vp -Päivi Räsänen /skl
142: Laki tuloverolain 95 §:n muuttamisesta               Laki arvonlisäverolain muuttamisesta
143: 
144: LA 29/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk ym.            LA 43/2000 vp -Maria Kaisa Aula /kesk ym.
145: Laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun   Laki tuloverolain ja vuodelta 2000 suoritettavis-
146: lain 7 §:n muuttamisesta                             ta sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kan-
147:                                                      saneläkemaksusta annetun lain 4 §:n sekä vuo-
148: LA 30/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk ym.              den 2000 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta
149: Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta
150: annetun lain 37 §:n muuttamisesta                    LA 44/2000 vp- Irja Tulonen /kok ym.
151:                                                      Laki tuloverolain 64 §:n muuttamisesta
152: LA 31/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
153:                                                      LA 45/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
154: Laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain
155:                                                      Laki käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
156: muuttamisesta
157:                                                      LA 46/2000 vp - Klaus Bremer /r ym.
158: LA 32/2000 vp - Jukka Vihriälä /kesk ym.             Laki kirjanpitolain muuttamisesta
159: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-
160: netun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta                LA 4 7/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok ym.
161:                                                      Laki työehtosopimuslain 7 §:n muuttamisesta
162: LA 33/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
163: Laki työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta      LA 48/2000 vp -Timo Seppälä /kok ym.
164:                                                      Laki tuloverolain 89 §:n muuttamisesta
165: LA 34/2000 vp - Matti Kangas /vas
166:                                                      LA 49/2000 vp -Ossi Korteniemi /kesk ym.
167: Laki pienyrittäjän vuosilomarahasta
168:                                                      Laki opintotukilain 7 b §:n väliaikaisesta muutta-
169: LA 35/2000 vp- Raija Vahasalo /kok yni.              misesta
170: Laki rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta
171:                                                      LA 50/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
172: LA 36/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.                  Laki tuloverolain muuttamisesta
173: Laki tuloverolain 56 ja 72 §:n muuttamisesta
174:                                                      LA 51/2000 vp -Kari Urpilainen /sd ym.
175: LA 37/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk                  Laki kuntalain muuttamisesta
176: Laki Ilmailulaitoksesta annetun lain 6 §:n muut-
177:                                                      LA 52/2000 vp -Liisa Hyssälä /kesk
178: tamisesta
179:                                                      Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
180: LA 38/2000 vp- Matti Kangas /vas                     suista annetun lain muuttamisesta
181: Laki työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta
182:                                                      LA 53/2000 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa
183: LA 39/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.                   /kesk ym.
184: Laki yrittäjien eläkelain 11 §:n muuttamisesta       Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuk-
185:                                                      sen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain
186: LA 40/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                      muuttamisesta
187: Laki kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
188:                                                      LA 54/2000 vp - Reijo Kallio /sd
189: LA 41/2000 vp - Marjukka Karttunen-Raiskio           Laki perintö- ja lahjaverolain 55 §:n, elinkeinotu-
190: /kokym.                                              lon verottamisesta annetun lain 6 §:n ja varain-
191: Laki mielenterveyslain 8 § :n muuttamisesta          siirtoverolain muuttamisesta
192:                                                                                      Sisällysluettelo
193: 
194: 
195: 
196: LA 55/2000 vp - Leea Hiltunen /skl ym.               LA 68/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk ym.
197: Laki sairausvakuutuslain 21 §:nja äitiysavustus-     Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
198: lain muuttamisesta                                   8 §:n muuttamisesta
199: 
200: LA 56/2000 vp -Lauri Kähkönen /sd ym.                LA 69/2000 vp- Jyrki Katainen /kok ym.
201: Laki tuloverolain muuttamisesta                      Laki yliopistolain muuttamisesta
202: 
203:                                                      LA 70/2000 vp- Marja Tiura /kok ym.
204: LA 57/2000 vp -Leena-Kaisa Harkimo /kok
205:                                                      Laki rikoslain 50 luvun muuttamisesta
206: ym.
207: Laki rikoslain 23 luvun 1 §:n muuttamisesta          LA 71/2000 vp- Leena Rauhala /skl
208:                                                      Laki perusopetuslain II §:n, lukiolain 7 §:n ja
209: LA 58/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.                   ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n
210: Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 7 ja     muuttamisesta
211: 27 §:n muuttamisesta
212:                                                      LM 72/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
213: LA 59/2000 vp -Kirsi Piha /kok ym.                   Lag om ändring av lagen om accis på elström och
214: Laki vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden lii-   vissa bränslen
215: keajasta annetun lain kumoamisesta
216:                                                      LA 72/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
217: LA 60/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok                  Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-
218: Laki avioliittolain 48 §:n muuttamisesta             verosta annetun lain muuttamisesta
219: 
220:                                                      LA 73/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
221: LA 61/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
222:                                                      Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
223: Laki edustajanpalkkiosta annetun lain 1 ja 2 §:n,
224: kansanedustajain eläkelain 5 §:n ja tuloverolain     LA 74/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
225: 70 §:n muuttamisesta                                 Laki tuloverolain muuttamisesta
226: LA 62/2000 vp - Päivi Räsänen /skl ym.               LA 75/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok
227: Laki vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden lii-   Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
228: keajasta annetun lain muuttamisesta
229:                                                      LA 76/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
230: LA 63/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.                  Laki vakuutussopimuslain 70 §:n muuttamisesta
231: Laki työttömyysturvalain 16 §:n muuttamisesta
232:                                                      LA 77/2000 vp- Päivi Räsänen /skl ym.
233: LA 64/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.                   Laki työsopimuslain 35 f §:n muuttamisesta
234: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
235: suista annetun lain 10 a §:n muuttamisesta           LA 78/2000 vp- Hannu Aho /kesk
236:                                                      Laki potilasvahinkolain 10 §:n muuttamisesta
237: LA 65/2000 vp - Tero Rönni /sd ym.
238: Laki kuntalain 30 §:n muuttamisesta                  LA 79/2000 vp - Raimo Vistbacka /ps ym.
239:                                                      Laki tieliikennelain muuttamisesta
240: LA 66/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk ym.
241: Laki tuloverolain muuttamisesta                      LA 80/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
242:                                                      Laki tuloverolain muuttamisesta
243: LA 67/2000 vp - Tero Mölsä /kesk ym.
244: Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteveros-      LA 81/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
245: ta annetun lain muuttamisesta                        Laki pelastustoimilain muuttamisesta
246: Sisällysluettelo
247: 
248: 
249: LA 82/2000 vp -Kimmo Kiljunen /sd                  LA 95/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk ym.
250: Laki lukiolain muuttamisesta                       Laki tuloverolain ja tuloverolain 77 §:n muutta-
251:                                                    misesta annetun lain voimaantulosäännöksen
252: LA 83/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd         muuttamisesta
253: ym.
254: Laki autoverolain 51 §:n muuttamisesta             LA 96/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
255:                                                    Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
256: LA 84/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
257: Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
258:                                                    LA 97/2000 vp -Kimmo Kiljunen /sd ym.
259: LA 85/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.         Laki tieliikennelain muuttamisesta
260: Laki pakkokeinolain muuttamisesta
261:                                                    LA 98/2000 vp - Raija Vahasalo /kok
262: LA 86/2000 vp -Marjaana Koskinen /sd ym.           Laki äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta
263: Laki työllisyyslain 13 §:n muuttamisesta
264:                                                    LA 99/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
265: LA 87/2000 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas            Laki perusopetuslain 29 §:n muuttamisesta
266: Postipalvelulaki
267:                                                    LA 100/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
268: LA 88/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr ym.         Laki käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
269: Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteveros-
270: ta annetun lain 2 §:n muuttamisesta                LA 10112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
271:                                                    Laki yliopistolain 1 §:n muuttamisesta
272: LA 89/2000 vp -Erkki Kanerva /sd ym.
273: Laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n    LA 102/2000 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa
274: muuttamisesta                                      /kesk ym.
275:                                                    Laki tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
276: LA 90/2000 vp -Kari Myllyniemi /kesk
277: Laki rikoslain 50 luvun muuttamisesta              LA 103/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio
278:                                                    /kokym.
279: LA 91/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                    Laki metsästyslain 63 §:n muuttamisesta
280: Laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta
281:                                                    LA 104/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk ym.
282: LA 92/2000 vp -Esko-Juhani Tennilä /vas            Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuu-
283: Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta          tusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksus-
284: LM 93/2000 rd- Klaus Bremer /sv m.fl.              ta
285: Lag om ändring av 18 § lagen om integritets-       LA 105/2000 vp - Mirja Ryynänen /kesk ym.
286: skydd vid telekommunikation och dataskydd          Laki kehitysalueelle tehtävien investointien ko-
287: inom televerksamhet                                rotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
288: LA 93/2000 vp - Klaus Bremer /r ym.                LA 106/2000 vp- Tero Mölsä lkesk ym.
289: Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja    Laki rikoslain 23 luvun 5 §:n muuttamisesta
290: teletoiminnan tietoturvasta annetun lain 18 §:n
291: muuttamisesta                                      LA 107/2000 vp- Tero Mölsä lkesk
292:                                                    Laki ajoneuvoverolain kumoamisesta
293: LA 94/2000 vp -Tapio Karjalainen /sd ym.
294: Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta anne-   LA 108/2000 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
295: tun lain 20 §:n muuttamisesta                      Laki sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
296:                                                                                      Sisällysluettelo
297: 
298: 
299: 
300: LA 109/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok           LA 123/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk
301: Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuu-   Laki rikoslain 30 luvun 5 ja 6 §:n muuttamisesta
302: tusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksus-
303: ta                                                 LA 124/2000 vp - Sulo Aittaniemi /alk
304:                                                    Laki rikoslain 9 luvun muuttamisesta
305: LA 110/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk
306: Laki Suomen Pankista annetun lain muuttamises-     LA 125/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk
307: ta                                                 Laki rikoslain 47 luvun muuttamisesta
308: 
309: LA 11112000 vp - Jari Leppä /kesk ym.              LA 126/2000 vp - Sulo Aittaniemi /alk
310: Laki kiinteistöverolain 3 § :n muuttamisesta       Laki rikoslain 2 a luvun 1 §:n ja 7 luvun 3 §:n
311:                                                    muuttamisesta
312: LA 112/2000 vp -Anneli Jäätteenmäki /kesk
313: ym.                                                LA 127/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk
314: Laki sairausvakuutuslain 8 §:n muuttamisesta       Laki rikoslain 35 luvun muuttamisesta
315: 
316: LA 113/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.           LA 128/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
317: Laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain   Laki kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestel-
318: 19 § :n muuttamisesta                              mästä annetun lain muuttamisesta
319: 
320: LA 114/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               LM 129/2000 rd- Christina Gestrin /sv m.fl.
321: Laki ampuma-aselain 102 § :n muuttamisesta         Lag om ändring av 57 § inkomstskattelagen
322: 
323: LA 115/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               LA 129/2000 vp- Christina Gestrin /r ym.
324: Laki rikoslain 28 luvun 14 §:n ja eräiden siihen   Laki tuloverolain 57 §:n muuttamisesta
325: liittyvien lakien muuttamisesta
326:                                                    LA 130/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
327: LA 116/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               Laki opintotukilain muuttamisesta
328: Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuu-
329: tusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksus-     LA 13112000 vp- Kari Uotila /vas
330: ta                                                 Laki kansaneläkelain 24 ja 42 b §:nja eräiden sii-
331:                                                    hen liittyvien lakien muuttamisesta
332: LA 117/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk
333: Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta             LA 132/2000 vp- Juha Rehula /kesk ym.
334:                                                    Laki kansaneläkelain 24 ja 42 b §:nja kansanelä-
335: LA 118/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               kelain muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
336: Laki arvonlisäverolain 3 §:n muuttamisesta         säännöksen muuttamisesta
337: 
338: LA 119/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               LA 133/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.
339: Laki arvonlisäverolain muuttamisesta               Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
340: 
341: LA 120/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               LA 134/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
342: Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta        Laki siviilipalveluslain muuttamisesta
343: 
344: LA 121/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               LA 135/2000 vp- Kari Myllyniemi /kesk ym.
345: Laki rikoslain 30 luvun muuttamisesta              Laki vahingonkorvauslain 2 luvun muuttamisesta
346: 
347: LA 122/2000 vp- Sulo Aittaniemi /alk               LA 136/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
348: Laki rikoslain 39 luvun 6 §:n muuttamisesta        Laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta
349: Sisällysluettelo
350: 
351: 
352: 
353: LA 137/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk                LA 151/2000 vp- Bjarne Kallis /skl ym.
354: Laki rikoslain 23 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta    Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta
355: 
356: LA 138/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk               LA 152/2000 vp- Kari Kärkkäinen /skl ym.
357: Laki rikoslain 44 luvun eräiden säännösten ku-      Laki kansaneläkelain 24 § :n muuttamisesta
358: moamisesta
359:                                                     LA 153/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
360:                                                     Laki rikoslain 32 luvun muuttamisesta
361: LA 139/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk
362: Laki rikoslain 3 luvun muuttamisesta                LA 154/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
363:                                                     Laki rikoslain 46 luvun 4 §:n muuttamisesta
364: LA 140/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk.
365: Laki rikoslain 50 luvun 1 ja 2 §:n muuttamisesta    LA 155/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
366:                                                     Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
367: LA 141/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
368: Laki tieliikennelain 64 §:n muuttamisesta           LA 156/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
369:                                                     Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta
370: LA 142/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
371: Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi      LA 157/2000 vp- Anne Huotari /vas
372: annetun lain 10 a §:n kumoamisesta                  Laki kansaneläkelain muuttamisesta
373: 
374: LA 143/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk                LA 158/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
375: Laki rikoslain 3lluvun 1 §:n muuttamisesta          Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
376:                                                     lain 6 §:n 1 momentin kumoamisesta
377: LA 144/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
378: Laki rikoslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta         LA 159/2000 vp - Eero Akaan-Penttilä /kok
379:                                                     ym.
380: LA 145/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk               Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
381: Laki Suomen Pankista annetun lain muuttamises-      suista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
382: ta
383:                                                     LA 160/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd ym.
384: LA 146/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk                Laki lapsiasiainvaltuutetusta
385: Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase-
386: tuksen 11 § :n muuttamisesta                        LA 161/2000 vp- Hannes Manninen /kesk
387:                                                     Työsopimuslaki ja eräät siihen liittyvät lait
388: LA 147/2000 vp- Virpa Puisto /sd ym.
389: Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuu-    LA 162/2000 vp - Hannu Aho /kesk ym.
390: tusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksus-      Laki ennakkoperintälain 44 §:nja arvonlisävero-
391: ta                                                  lain 182 §:n muuttamisesta
392: 
393: LA 148/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.                LA 163/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
394: Laki autoverolain 6 §:n muuttamisesta               Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
395: 
396: LA 149/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.              LA 164/2000 vp - Pirjo-Riitta Antvuori /kok
397: Laki sosiaalihuoltolain 27 aja 27 b §:nja kunnal-   ym.
398: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2   Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain
399: §:n muuttamisesta                                   4 §:n muuttamisesta
400: 
401: LA 150/2000 vp - Bjarne Kallis /skl ym.             LA 165/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
402: Laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta             Laki vuoden 2001 veroasteikkolaiksi
403:                                                                                    Sisällysluettelo
404: 
405: 
406: 
407: LA 166/2000 vp - Tero Rönni /sd ym.               LA 179/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk
408: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-   Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
409: verosta annetun lain muuttamisesta                lain 8 luvun 1 § :n muuttamisesta
410: 
411: LA 167/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.      LA 180/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas ym.
412: Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain 1 ja    Laki henkilökorttilain 5 §:n muuttamisesta
413: 5 § :n muuttamisesta
414:                                                   LA 181/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
415: LA 168/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.             Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
416: Laki pakkokeinolain 6luvun 5 ja 6 §:n muuttami-
417: sesta                                             LA 182/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio
418:                                                   /kokym.
419: LA 169/2000 vp- Leena Rauhala /skl                Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta
420: Laki työvoimapalvelulain, kansaneläkelain Ja
421: kansanterveyslain muuttamisesta                   LA 183/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
422:                                                   Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
423: LA 170/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
424: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-   LA 184/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok
425: verosta annetun lain muuttamisesta                Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnos-
426:                                                   sa- ja puhtaanapidosta annetun lain 4 §:n muutta-
427: LA 171/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok             misesta
428: Laki yliopistolain 1 § :n muuttamisesta
429:                                                   LA 185/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
430: LA 172/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.       Laki kansanedustajain eläkelain muuttamisesta
431: Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
432:                                                   LA 186/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk ym.
433: LA 173/2000 vp - Päivi Räsänen /skl               Laki työttömyysturvalain 5 a §:n muuttamisesta
434: Laki lapsilisälain 1 ja 8 §:n muuttamisesta
435:                                                   LA 187/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.
436: LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.            Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
437: Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä lisä-
438: ydinvoiman rakentamisesta                         LA 188/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
439:                                                   Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
440: LA 175/2000 vp- Tytti lsohookana-Asunmaa          11 g §:n muuttamisesta
441: /kesk ym.
442: Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 17    LA 189/2000 vp -Kari Myllyniemi /kesk
443: § :n muuttamisesta                                Laki oikeudenkäymiskaaren 12 luvun ja oikeu-
444:                                                   denkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun
445: LA 176/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.      muuttamisesta
446: Laki lukiolain 18 ja 28 § :n muuttamisesta
447: 
448: LA 177/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas ym.       LA 19112000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
449: Laki työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta      Laki sotilasvammalain 6 § :n muuttamisesta
450: 
451: LA 178/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.          LA 192/2000 vp - Matti Kangas /vas
452: Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä         Laki työaikalain 7 §:n 1 momentin 9 kohdan ku-
453: ydinvoiman lisärakentamisesta                     moamisesta
454: Sisällysluettelo
455: 
456: 
457: LA 193/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk            TA 11/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
458: Laki kansaneläkelain muuttamisesta                 Pohjois-Norjassa toteutettujen aluepoliittisten
459:                                                    toimenpiteiden käyttöönotto Lapissa
460: LA 194/2000 vp- Juha Karpio /kok
461: Laki hätäkeskuslain muuttamisesta                  TA 12/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
462:                                                    Kuntien ja seurakuntien yhteistyön kehittäminen
463: LA 195/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr ym.        yhteisten virkojen perustamisessa
464: Laki tuloverolain muuttamisesta
465:                                                    TA 13/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
466:                                                    Jumalanpalvelusten televisiointi jokaisena pyhä-
467: Toivomusaloitteet 1-37/2000 vp                     päivänä
468: TA 112000 vp - Lauri Oinonen /kesk
469: Mielipidemittausten tekeminen ennen valtiolli-     TA 14/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
470: sia vaaleja                                        Lohenkalastuksen rajoittaminen merialueilla
471: 
472:                                                    TA 15/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
473: TA 2/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
474:                                                    Hirvieläinten aiheuttamien haittojen saaminen
475: Ylivelkaantuneiden kansalaisten tilanteen kor-
476:                                                    hallintaan
477: jaaminen
478:                                                    TA 16/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
479: TA 3/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk               Koululaisten työpäivän pituus
480: Autoverolainsäädännön muuttaminen ja autove-
481: ron tason laskeminen                               TA 17/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
482:                                                    Avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa opis-
483: TA 4/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk               kelevien aseman parantaminen
484: Nestemäisten polttoaineiden hintojen alentami-
485: nen alueellisin perustein                          TA 18/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
486:                                                    Uskonnonopetuksen lisääminen peruskoulussa ja
487: TA 5/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk                 keskiasteen kouluissa
488: Joukkoliikenteen verotuskohtelun muuttaminen       TA 19/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
489: TA 6/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk                 Ylioppilaskirjoitusmaksujen poistaminen
490: Maa- ja metsätalouskiinteistöjen ja perheyritys-
491: toiminnan vapauttaminen perintöverotuksesta        HM 20/2000 rd- Rainer Erlund /erl
492:                                                    Utredning av missförhållanden i pensionssyste-
493: TA 7/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk                 men
494: Metsien pinta-alaverotuksen jatkaminen
495:                                                    TA 20/2000 vp- Rainer Erlund /erl
496: TA 8/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.             Eläkejärjestelmien epäkohtien selvittäminen
497: Pienituloisten pääomatuloja koskevan verotuk-
498: sen kohtuullistaminen                              TA 21/2000 vp- Jukka Gustafsson /sd ym.
499:                                                    Eläkeläisten yhdenvertainen kohtelu eläkkeiden
500: TA 9/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk                indeksikorotuksissa
501: Autoilun verotuksen alentaminen
502:                                                    TA 22/2000 vp -Jukka Gustafsson /sd ym.
503: TA 10/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk                Vanhustenhuollon ja sairaalahoidon laadun pa-
504: Työsuhdematkalipun verohelpotus                    rantaminen lisähenkilöstöä palkkaamalla
505:                                                                                     Sisällysluettelo
506: 
507: 
508: TA 23/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk           TA 37/2000 vp- Marja Tiura /kok
509: Huumevieroitushoidon tehostaminen                   Vanhusten ja veteraanien asuntojen korjausavus-
510:                                                     tusten tarkistaminen
511: TA 24/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
512: Hoitohenkilökunnan lisääminen vanhustenhuol-
513: lossa
514:                                                     Toimenpidealoitteet 1-273/2000 vp
515:                                                     TPA 112000 vp- Tuija Nurmi /kok
516: TA 25/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.              Kansanedustajan varamiesjärjestelmä
517: Lääkärihelikopteritoiminnan rahoituksen siirtä-
518: minen yhteiskunnan vastuulle                        TPA 2/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
519:                                                     Sotalasten kuntoutus
520: TA 26/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
521: Pienten äitiys- ja sairauspäivärahojen suhteutta-   TPA 3/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
522: minen työttömyyskorvaukseen                         Koululaisten iltapäivähoito
523: 
524:                                                     TPA 4/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
525: TA 27/2000 vp - Niilo Keränen /kesk
526:                                                     Yrittäjien sukupolvenvaihdosten verotuskohtelu
527: Työmarkkinatuen lapsikorotusten korjaaminen
528:                                                     TPA 5/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
529: TA 28/2000 vp- Niilo Keränen /kesk                  Eläke-etujen saaminen hoitovapaa-ajalta
530: Ulkomaalaisten sairaanhoidon korvaaminen kun-
531: nille                                               TPA 6/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
532:                                                     Koululaisten työpäivän pituus
533: TA 29/2000 vp - Tuija Nurmi /kok
534: Huumeidenvastaisen työn tukeminen                   TPA 7/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
535:                                                     Huumeidenvastaisen työn tukeminen
536: TA 30/2000 vp - Tuija Nurmi /kok
537:                                                     TP A 8/2000 vp - Tuija Nurmi /kok
538: Työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen
539:                                                     Palvelujen arvonlisäverotuksen alentaminen
540: TA 3112000 vp - Lauri Oinonen /kesk                 TPA 9/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
541: Alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentäminen         Silmälasien arvonlisäveron alentaminen
542: 
543: TA 32/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk                 TPA 10/2000 vp- Tuija Nurmi/kok
544: Yksinhuoltajien mahdollisuus lepoon ja virkis-      Työnantajan ns. sivukustannusten alentaminen
545: tykseen
546:                                                     TPA 1112000 vp- Tuija Nurmi /kok
547: TA 33/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk              Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien pa-
548: Sijoitettujen lasten mahdollisuus terapiaan         rantaminen
549: 
550: TA 34/2000 vp- Tanja Karpela /kesk                  TPA 12/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
551: Yrittäjyyteen kannustaminen                         Lahti-Kerava-oikoradan rakentaminen
552: 
553: TA 35/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk                 TPA 13/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
554: Kotimaisen bioenergian käytön tehostaminen          Heinolan moottoritien rakentaminen
555: 
556: TA 36/2000 vp- Tanja Karpela /kesk                  TP A 14/2000 vp -Tuija Nurmi /kok
557: Asunnottomien aseman parantaminen                   Autoveron alentaminen
558: Sisällysluettelo
559: 
560: 
561: TPA 15/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                  TP A 29/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
562: Hämeen Rykmentin koulutushallin rakentaminen      Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-
563:                                                   nen
564: TPA 16/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
565: Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-      TP A 30/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
566: nen                                               Alueellisen kuljetustukijärjestelmän säilyttämi-
567:                                                   nen
568: TPA 17/2000 vp -Tuija Nurmi lkok
569: Lusi-Hartola-tieosuuden parantaminen              TP A 31/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok
570:                                                   ym.
571: TPA 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                  Liikuntapalvelut luontoisetuna
572: Holma-Kalliola-tieosuuden parantaminen
573:                                                   TP A 32/2000 vp- Esa Lahtela /sd
574: TP A 19/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.          Työssäoloehdon kertyminen yhdistelmätuella
575: Rintamalisän korottaminen                         työllistettäessä
576: 
577: TP A 20/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.          TP A 33/2000 vp - Esa Lahtela /sd
578: Sotainvalidien hautausavustukseen oikeutettu-     Kymijoen-Mäntyharjun kanavan rakentaminen
579: jen piirin laajentaminen
580:                                                   TPA 34/2000 vp - Esa Lahtela /sd
581:                                                   Moottorikeikkojen liikennevakuutusten kehittä-
582: TP A 21/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
583:                                                   minen
584: Sotainvalidien laitoshoidon järjestäminen
585:                                                   TP A 35/2000 vp -Esa Lahtela /sd
586: TP A 22/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.          Outokummun ja Polvijärven välisen tien paranta-
587: Sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen lisää-    mmen
588: minen
589:                                                   TP A 36/2000 vp -Esa Lahtela /sd
590: TP A 23/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.          Työttömien oikeuttaminen alennettuun matkalip-
591: Sotainvalidien hoitokulukorvaus                   puun rautateillä
592: TP A 24/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.          TPA 37/2000 vp- Esa Lahtela /sd
593: Koti- ja tukipalvelujen korvaaminen sotainvali-   Myymäläautopalveluiden turvaaminen
594: deille
595:                                                   TP A 38/2000 vp - Esa Lahtela /sd
596: TP A 25/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.          Rintamaveteraanien kuntoutuksen tehostaminen
597: Arvonlisäveron poistaminen meripelastustoimin-
598: nalta                                             TP A 39/2000 vp -Esa Lahtela /sd
599:                                                   Työeläkkeen kertymäperusteiden muuttaminen
600: TPA 26/2000 vp- Klaus Heliberg /sd ym.
601: Sonera-yhtymä Oyj:n valtion omistusosuuden        TPA 40/2000 vp -Esa Lahtela /sd
602: myyminen                                          Työttömien yhdistysten toimintaedellytysten tur-
603:                                                   vaammen
604: TP A 27/2000 vp - Ilkka Kanerva /kok ym.
605: Kirjastotoimen valtionosuuksien rahoittaminen     TP A 41/2000 vp - Esa Lahtela /sd
606: yleisin budjettivaroin                            Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
607: 
608: TP A 28/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.              TP A 42/2000 vp - Esa Lahtela /sd
609: Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen            Tohmajärven koulukeskuksen peruskorjaus
610:                                                                                      Sisällysluettelo
611: 
612: 
613: TPA 43/2000 vp- Esa Lahtela /sd                     TPA 54/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
614: Koitajoen-Luhtapohjan tien parantaminen             Ulkomailta saadun eläketulon verottaminen Suo-
615:                                                     messa
616: TP A 44/2000 vp - Esa Lahtela /sd
617: Ilomantsin keskuskoulun peruskorjaus                AM 55/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
618:                                                     Inrättande av en skoltrygghetsnämnd
619: TPA 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd
620: Suhmuran ala-asteen peruskorjaaminen Pyhäse-        TPA 55/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
621: län kunnassa                                        Kouluturvalautakunnan perustaminen
622: 
623: TP A 46/2000 vp - Esa Lahtela /sd                   AM 56/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
624: Värtsilän rajanylityspaikalle vievän tien kunnos-   Integrering av elever med särskilda behov i den
625: taminen                                             vanliga undervisningen
626:                                                     TPA 56/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
627: TPA 47/2000 vp- Esa Lahtela /sd
628:                                                     Erityisopetuksen tarpeessa olevien oppilaiden in-
629: Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen biosfåä-
630:                                                     tegroiminen tavalliseen opetukseen
631: rialuetoiminnan turvaaminen
632:                                                     TPA 57/2000 vp - Saara Karhu /sd ym.
633: TPA 48/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.            Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen vä-
634: Miesten eturauhasen syövän seulontatutkimukset      hennyksen poistaminen
635: 
636: TPA 49/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.           TP A 58/2000 vp - Jari Leppä /kesk ym.
637: Ulkosuomalaisten paluumuuton edistäminen            Seppälänjoen-Vihantasalmen välisen tieosuu-
638:                                                     den rakentaminen
639: AM 50/2000 rd- Ola Rosendahl /sv
640: Tryggandet av bank- och postservice i glesbyg-      TPA 59/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
641: den                                                 Lentomelun vaikutusten selvittäminen
642: 
643: TPA 50/2000 vp- Ola Rosendahl /r                    TPA 60/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
644: Pankki- ja postipalveluiden turvaaminen syrjä-      Eläinsuojelulain velvoitteiden noudattaminen
645: seuduilla                                           koirien kasvatuksessa ja näyttelytoiminnassa
646: 
647: AM 51/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv            TPA 61/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
648: Nivåhöjning av de allra lägsta pensionema           Kuntien arvonlisäveron palautusjärjestelmän
649:                                                     muuttaminen
650: TP A 51/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
651: Pienimpien eläkkeiden korottaminen                  TPA 62/2000 vp - Aulis Ranta-Muotio /kesk
652:                                                     ym.
653: AM 52/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv            Suupohjan radan peruskorjauksen loppuun saat-
654: En sänkning av pensionstagamas sjukförsäk-          taminen
655: ringspremie
656:                                                     TPA 63/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.
657: TPA 52/2000 vp -Margareta Pietikäinen /r            Kansaneläkkeen leikatun pohjaosan palauttami-
658: Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksun alenta-       nen
659: minen
660:                                                     TP A 64/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.
661: TPA 53/2000 vp- Jari Leppä /kesk                    Eläkkeen maksu kuukauden ensimmäisenä päi-
662: Yrittäjien sukupolvenvaihdosten edistäminen         vänä
663: Sisällysluettelo
664: 
665: 
666: TPA 65/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.        TPA 79/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
667: Postikonttoriverkon säilyttäminen                 Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten ke-
668:                                                   ventäminen
669: AM 66/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
670: Inrättande av en bamombudsmannatjänst             TPA 80/2000 vp- Mirja Ryynänen lkesk
671:                                                   Kunnallisten palveluiden turvaaminen
672: TP A 66/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
673: Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen
674:                                                   TPA 81/2000 vp- Marja Tiura /kok
675: AM 67/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv          Vanhusten ja veteraanien asuntojen korjauskus-
676: Inrättande av en handikappombudsmannatjänst       tannukset
677: 
678: TP A 67/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r        TPA 82/2000 vp -Esa Lahtela /sd
679: Vammaisvaltuutetun viran perustaminen             Opiskelijoiden televisiolupamaksu
680: 
681: TP A 68/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.         TPA 83/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk ym.
682: J aukkoliikenteen verokohtelu                     Internet-palvelun luominen työnantajamaksuille
683: 
684: TP A 69/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk              TP A 84/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
685: Kuntien ja seurakuntien yhteistyön kehittäminen   Rintamapalvelustunnuksen myöntämisperustei-
686:                                                   den muuttaminen
687: TP A 70/2000 vp -Lasse Viren /kok ym.
688: Pakettiautojen nopeusrajoitusten nostaminen       TPA 85/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
689:                                                   Turku-Helsinki-radan tason nosto
690: TPA 7112000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
691: Siirtolaismuseon perustaminen Peräseinäjoelle     TPA 86/2000 vp - Erkki Pulliainen /vihr
692:                                                   Kansanedustajan vapautus eduskuntatyöstä
693: TP A 72/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
694: Nuorten yrittäjälainat                            TPA 87/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
695:                                                   Ulkomaanliikenteen henkilökunnan tullausme-
696: TP A 73/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk           nettely
697: Puun hyödyntäminen energialähteenä
698:                                                   TPA 88/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
699: TPA 74/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk             Niirala-Säkäniemi- ja Joensuu-Nurmes- rata-
700: Työllisyyden parantaminen verotuksen ja sosiaa-   osuuksien sähköistäminen
701: liturvan yhteensovittamisella
702:                                                   AM 89/2000 rd- Rainer Erlund /erl m.fl.
703: TP A 7 5/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.      Justering av grundavdraget vid beskattning
704: Yrittäjän sairauspäiväraha
705:                                                   TPA 89/2000 vp- Rainer Erlund /erl ym.
706: TP A 7 6/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk          Verotuksen perusvähennyksen tarkistaminen
707: Opintolainojen takaisinmaksun keventäminen
708: Itä- ja Pohjois-Suomessa                          TPA 90/2000 vp - Sakari Smeds /skl
709:                                                   Vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantaminen
710: TP A 77/2000 vp - Anu Vehviläinen !kesk
711: Luomutuotannon lisääminen                         TP A 9112000 vp - Lauri Oinonen /kesk
712:                                                   Kuntien ja seurakuntien yhteistyön parantaminen
713: TPA 78/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
714: Kansalaistyökokeilun aloittaminen työttömyys-     TP A 92/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.
715: alueilla                                          Joensuun tiedepuiston kehittäminen
716:                                                                                    Sisällysluettelo
717: 
718: 
719: TPA 93/2000 vp -Mirja Ryynänen /kesk ym.          TPA 108/2000 vp - Pekka Nousiainen /kesk
720: Puuntuotannon teknologian kehittäminen            ym.
721:                                                   TE-keskuksen aseman vahvistaminen Itä-Suo-
722: TP A 94/2000 vp - Hannes Manninen /kesk           messa
723: Palkanmaksua koskeva muistutusaika
724:                                                   TPA 109/2000 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
725: TPA 95/2000 vp- Tero Mölsä /kesk                  Terveydenhuollon perustamishankkeiden rahoi-
726: Syrjäytyneiden vähäosaisten auttaminen            tus
727: 
728: TPA 96/2000 vp - Tero Mölsä /kesk                 TPA 110/2000 vp - Pekka Nousiainen /kesk
729: Porvoonjoen kuntien yhteistoiminnan kehittämi-    ym.
730: nen                                               Alemman tieverkon rakentaminen ja kunnossapi-
731:                                                   to Itä-Suomessa
732: TPA 97/2000 vp - Tero Mölsä /kesk
733: Maatalouden lomitusjärjestelmien turvaaminen      TPA 11112000 vp - Pekka Nousiainen /kesk
734:                                                   ym.
735: TPA 98/2000 vp - Tero Mölsä /kesk                 Oppilaitosten ja kirjastojen perusparannushank-
736: Maatalouden tukijärjestelmän valvonta             keet Itä-Suomessa
737: 
738: TP A 99/2000 vp - Säde Tahvanainen /sd ym.        TPA 112/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
739: Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishank-    Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuuden kuljetustuen
740: keiden tukeminen                                  säilyttäminen
741: 
742: TPA 100/2000 vp - Matti Väistö /kesk ym.          TPA 113/2000 vp - Jorma Vokkolainen /vas
743: Osaamiskeskusohjelman rahoittaminen               ym.
744:                                                   TE-keskusten yritystukimäärärahojen turvaami-
745: TP A 10112000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
746:                                                   nen
747: Ilomantsin Haapavaaran rajanylityspaikan kehit-
748: täminen
749:                                                   TP A 114/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.
750: TPA 102/2000 vp - Lauri Kähkönen /sd ym.          Itä-Suomen yliopistojen kehittäminen
751: Tieverkon kehittäminen Kolin alueella
752:                                                   TPA 115/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
753: TPA 103/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.              Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan vah-
754: Eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmak-     vistaminen
755: sun poistaminen
756:                                                   TPA 116/2000 vp- Jorma Huuhtanen /kesk ym.
757: TPA 104/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                 Valtion asuntomäärärahojen kohdentaminen
758: Eläke-etujen saaminen hoitovapaan ajalta
759:                                                   TP A 117/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.
760: TPA 105/2000 vp- Tuija Nurmi /kok                 Joensuun kehätien perusparantaminen
761: Kotona lastaan hoitavan vanhemman eläketurva
762:                                                   TP A 118/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
763: TP A 106/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk            Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen
764: Haapamäen vankilan rakentaminen
765:                                                   TP A 119/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
766: TP A 107/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.        Työllisyysohjelma korkean työttömyysasteen
767: Muistihäiriöisten lääkityksen korvattavuus        kuntiin
768: Sisällysluettelo
769: 
770: 
771: TPA 120/2000 vp- Timo Ihamäki /kok                 TP A 135/2000 vp- Leena Rauhala /skl
772: Maantien 4143 parantaminen                         Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten aloit-
773:                                                    taminen
774: TPA 121/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
775: Postikonttoriverkoston säilyttäminen               TPA 136/2000 vp- Leena Rauhala /skl
776:                                                    Terveysalan koulutuksen ja työharjoittelun kehit-
777: TPA 122/2000 vp- Päivi Räsänen /skl                täminen
778: Huostaanotettujen lasten ja nuorten jälkihuollon
779: seuranta                                           TP A 13 7/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
780:                                                    Laillistettujen psykologien antaman hoidon kor-
781: TP A 123/2000 vp- Kalervo Kummola /kok ym.
782:                                                    vattavuus
783: Lievien huumausainerikosten rangaistuskäytäntö
784: 
785: TPA 124/2000 vp- Jouni Lehtimäki /kok              TP A 138/2000 vp -Pauli Saapunki /kesk ym.
786: Rikosoikeudellisen vastuun ikärajan poistaminen    Kotirintamanaisten kuntoutus
787: 
788: TPA 125/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.               TP A 139/2000 vp- Esa Lahtela /sd
789: Arava- ja korkotukilainavaltuuksien lisääminen     Muukalaisvihan lieventämiseksi tarvittavat toi-
790: Pohjois-Karjalassa                                 menpiteet
791: TPA 126/2000 vp- Jouni Lehtimäki /kok              TP A 140/2000 vp- Esa Lahtela /sd
792: Äidinpalkkajärjestelmän kehittäminen               Perillisen käyttöön jäävän asunnon vapauttami-
793: TPA 127/2000 vp- Tanja Karpela /kesk               nen perintö- ja lahjaverosta
794: Leikkaushoidon määrärahojen lisääminen
795:                                                    TP A 141/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
796: TPA 128/2000 vp- Eero Lämsä /kesk ym.              Eläkekertymän jakaminen puolisoiden kesken
797: Lupamaksujen poistaminen kelirikkorajoituksen      avioerossa
798: alaisilta teiltä
799:                                                    TP A 142/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
800: TPA 129/2000 vp- Matti Kangas /vas ym.             Maatalousyrittäjien ja pienyrittäjien sairauspäi-
801: Kestävän metsätalouden harjoittaminen Metsä-       värahan parantaminen
802: hallituksen alueilla
803:                                                    TP A 143/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
804: TPA 130/2000 vp- Jari Leppä /kesk                  Metsien pinta-alaverotuksen jatkaminen
805: Lasten päivähoidon valtionosuuden laskentape-
806: rusteiden muuttaminen                              TPA 144/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
807: TP A 131/2000 vp - Timo Ihamäki /kok               Hirvieläinten aiheuttamien haittojen torjunta
808: Moottoritien rakentaminen Lahdesta Heinolaan
809:                                                    TP A 145/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
810: TP A 132/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.            Maa- ja metsätalouskiinteistöjen ja perheyritys-
811: Pahoinpitelyrikosten syyteharkinta                 toiminnan vapauttaminen perintöverosta
812: 
813: TPA 133/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.           TP A 146/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
814: Kyläkoulujen kehittäminen monitoimikeskuksik-      Työeläkkeiden ns. taitetun indeksin korjaaminen
815: si
816:                                                    TP A 147/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
817: TPA 134/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk              Sairaaloiden luonnontieteellisten asiantuntijoi-
818: Suuhygienistien antaman hoidon korvattavuus        den koulutuksen kehittäminen
819:                                                                                     Sisällysluettelo
820: 
821: 
822: TPA 148/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk            TPA 162/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
823: Lastenneuvolatoiminnan kotikäyntien lisäämi-        Joukkoliikenteen työsuhdematkalippuedun ve-
824: nen                                                 rottaminen
825: 
826: TPA 149/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps                TPA 163/2000 vp - Esko Kurvinen /kok
827: Hevostulon osittainen verovapaus                    Arvonlisäverolain selkiinnyttäminen
828: 
829: TP A 150/2000 vp - Matti Kangas /vas                TPA 164/2000 vp- Harry Wallin /sd
830: Pienituloisten asumistuen korottaminen              Ulkomaisen adoption tukeminen
831: 
832: TP A 15112000 vp - Mauri Salo /kesk ym.             TPA 165/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
833: Kauppapalvelujen turvaaminen haja-asutus-           Lintujen kevätmetsästyksen kieltäminen
834: alueilla
835:                                                     TPA 166/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
836: TPA 152/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps ym.            Turpeen käytön edistäminen verohelpotuksin
837: Kansainvälisten maantiekuljetusten lupamenet-
838: telyn kehittäminen                                  TP A 167/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk
839:                                                     Yksityisteiden valtionavun palauttaminen
840: TPA 153/2000 vp -Pertti Turtiainen /vas
841: Perusoikeuksien toteutuminen poliisikoulutuk-       TPA 168/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl
842: sen hakumenettelyssä                                ym.
843:                                                     Lähetystyöntekijöiden ja kehitysyhteistyönteki-
844: TP A 154/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas           jöiden eläketurvan parantaminen
845: Poliitikkojen ja johtavien virkamiesten taloudel-
846: listen sidonnaisuuksien julkistaminen tietover-     TPA 169/2000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl
847: koissa                                              ym.
848:                                                     Perheenhuoltajien yhtäaikaisen työttömyyden
849: TPA 155/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk                ehkäiseminen
850: Alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentäminen
851:                                                     TPA 170/2000 vp - Toimi Kankaanniemi /skl
852: TPA 156/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                ym.
853: Vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen         Maakuntavaltuustojen valinta kansanvaalilla
854: 
855: TPA 157/2000 vp- Esko Kurvinen /kok                 TPA 17112000 vp- Tanja Karpela /kesk
856: Elintarvikevalvonnan tehostaminen                   Alkoholin myynnin estäminen alaikäisille
857: 
858: TPA 158/2000 vp- Virpa Puisto /sd ym.               TPA 172/2000 vp -Leea Hiltunen /skl
859: Merenkulkuelinkeinon tukeminen                      Perheneuvonnan tehostaminen neuvoloissa
860: 
861: TPA 159/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.            TPA 173/2000 vp - Juha Karpio /kok
862: Presidentin eläkkeen ja eläke-etujen määräyty-      Rintamapalvelustunnuksen myöntämisen perus-
863: minen                                               teet
864: 
865: TP A 160/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk              TPA 174/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
866: Vesikulkuneuvojen kuljettajakoulutuksen paran-      Uukuniemen ja Kesälahden välisen kuntarajan
867: taminen                                             tarkistaminen
868: 
869: TPA 16112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.                TPA 175/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
870: Toimeentulotuen laajentaminen kasvatukselli-        Pk-yritysten arvonlisäverokohtelun helpottami-
871: siin tarpeisiin                                     nen
872: Sisällysluettelo
873: 
874: 
875: TPA 176/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.        TP A 188/2000 vp -Liisa Hyssälä lkesk
876: Viestinnän eettisen neuvottelukunnan perustami-     Kotimaisen viihdekulttuurin arvostuksen lisää-
877: nen                                                 mmen
878: 
879: TPA 177/2000 vp -Kyösti Karjula /kesk ym.           TP A 189/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
880: EU:n tietoyhteiskuntatutkimus-ja kehittämiskes-     Perusturvalautakunnan merkityksen vahvistami-
881: kuksen perustaminen Suomeen                         nen
882: 
883: TPA 178/2000 vp -Juha Karpio /kok                   TP A 190/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
884: Väestötietojen vaihto Baltian maiden kanssa         Perhepoliittisten tukien kustannusrasituksen ke-
885:                                                     ventäminen naisvaltaisilla palvelualoilla
886: TPA 179/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
887: Infuusionesteiden tuotannon turvaaminen             TPA 19112000 vp- Unto Valpas /vas ym.
888:                                                     Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen lisääminen
889: TP A 180/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
890: Yksinhuoltajien lepo- ja virkistysmahdollisuuk-     TP A 192/2000 vp- Marja Tiura /kok ym.
891: sien lisääminen                                     Kotona lastaan hoitavan vanhemman eläketurva
892: 
893: AM 181/2000 vp- Klaus Bremer /sv m.fl.              TPA 193/2000 vp- Sakari Smeds /skl ym.
894: Tillsättandet av en arbetsgrupp för att bereda en   Palomiesten eläkeiän laskeminen 55 vuoteen
895: totalreform av bil- och trafikbeskattningen
896:                                                     TP A 194/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.
897: TP A 18112000 vp - Klaus Bremer /r ym.              Sukupolvenvaihdosten helpottaminen perheyri-
898: Auto- ja liikenneverotuksen kokonaisuudistusta      tyksissä
899: valmistelevan työryhmän asettaminen
900:                                                     TPA 195/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
901: TP A 182/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk          Siirtolapuutarhojen sisällyttäminen kuntien kaa-
902: Yrittäjäperheiden työttömyysturvan selkeyttämi-     voitussuunnitelmiin
903: nen
904:                                                     TP A 196/2000 vp- Päivi Räsänen /skl ym.
905: TP A 183/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk          Vanhusten palvelutarpeen selvittäminen
906: Maaseutukuntien lääkäritarpeen täyttäminen
907:                                                     TP A 197/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
908: TPA 184/2000 vp- Kirsi Piha /kok                    Linja-autoliikenteen polttoaineverotus
909: Mietojen alkoholijuomien vähittäismyynnin va-
910: pauttaminen                                         TP A 198/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
911:                                                     Tulvavaurioisten teiden peruskorjaukset
912: TPA 185/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
913: Maaseutukuntien elinvoiman vahvistaminen            AM 199/2000 rd- Ola Rosendahl /sv
914:                                                     Skador orsakade av hjortdjur
915: TP A 186/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
916: Minimisairauspäivärahan palauttaminen tulotto-      TP A 199/2000 vp - Ola Rosendahl /r
917: mille                                               Hirvieläinvahingot
918: 
919: TP A 187/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk              TP A 200/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
920: Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen           Raittiuden edistäminen liikenteessä
921:                                                                                    Sisällysluettelo
922: 
923: 
924: TPA 20112000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok         AM 215/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
925: ym.                                               Befolkningspolitiska mål
926: Julkisten palveluiden tuottamisen monipuolista-
927: minen                                             TPA 215/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
928:                                                   Väestöpolitiikan tavoitteiden asettaminen
929: TPA 202/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
930: Tullin ja poliisin huumekoiramäärän lisääminen    TPA 216/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
931:                                                   Erillinen työllisyysohjelma korkean työttömyy-
932: TPA 203/2000 vp- Pia Viitanen /sd                 den alueille kunnallisiin peruspalveluinvestoin-
933: Nuorten työpajatoiminnan rahoitus                 teihin
934: 
935: TPA 204/2000 vp -Tanja Karpela /kesk              TPA 217/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
936: Yrittäjäperheiden oikeus vuorotteluvapaaseen      Metsän uudistusmenetelmät
937: 
938: TP A 205/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk           TP A 218/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
939: Yrittäjien työttömyysturvan rahoittaminen         Opintotuen korottaminen
940: 
941: TP A 206/2000 vp - Esa Lahtela /sd                TPA 219/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
942: Valtimon-Pajukosken-Lotman tien peruspa-          Humanitaarista työtä tekevien järjestöjen vero-
943: rantaminen                                        kohtelu
944: 
945: TPA 207/2000 vp- Esa Lahtela /sd                  TP A 220/2000 vp - Lasse Viren /kok
946: Työmarkkinatuen kehittäminen                      Kuljetusyritysten polttoaineverotus
947: 
948: TPA 208/2000 vp- Jari Vilen /kok                  TPA 221/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
949: Moottorikelkkailun salliminen rakennuskaava-      Viinitilojen tuotteiden suoramyynti
950: teillä
951:                                                   TPA 222/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
952: TPA 209/2000 vp - Seppo Lahtela /kesk ym.         Minimieläkkeen korottaminen
953: Kansanedustajien verottoman kulukorvauksen
954: poistaminen                                       TP A 223/2000 vp -Pia Viitanen /sd
955:                                                   Myyntivoiton verokohtelu velkajärjestelyssä
956: TPA 210/2000 vp- Jukka Gustafsson /sd
957: Käytettyjen autojen verotuksen alentaminen        TP A 224/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk
958:                                                   Opintolainojen takaisinmaksun huojentaminen
959: TPA 211/2000 vp- Mika Lintilä /kesk               muuttotappioalueilla
960: Päivähoidon tarve valtionosuuden laskentaperus-
961: teena                                             TPA 225/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk
962:                                                   Ammatillisen koulutuksen ja pk-yritysten yhteis-
963: TPA 212/2000 vp- Mika Lintilä /kesk               työn tehostaminen
964: Keliakiapotilaiden sosiaaliturvan parantaminen
965:                                                   TPA 226/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
966: TPA 213/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.           Kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoi-
967: Työttömyysturvan lapsikorotusten yhdenmukais-     maviranomaisten asiakasyhteistyöryhmien toi-
968: taminen                                           minnan tehostaminen
969: 
970: TPA 214/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.           TPA 227/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
971: Toimeentulotuen perusosan korottaminen            Opiskelijoiden ympärivuotinen asumislisä
972: Sisällysluettelo
973: 
974: 
975: TP A 228/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas        TPA 241/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
976: Sähköisen henkilökortin käyttö                   Metsiensuojeluhankkeiden taloudelliset ja so-
977:                                                  siaaliset vaikutukset
978: TPA 229/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
979: Nuoren mielenterveyskuntoutujan oikeus sai-      AM 242/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
980: rauspäivärahaan                                  Tillsättande av en arbetsgrupp för att utreda
981:                                                  överskuldsättningsproblem
982: TP A 230/2000 vp - Katja Syvärinen /vas ym.
983:                                                  TPA 242/2000 vp- Margareta Pietikäinen /r
984: Holhoustoimen tilintarkastusmaksut
985:                                                  Työryhmän asettaminen selvittämään ylivel-
986:                                                  kaantumisongelmia
987: TPA 23112000 vp - Marja-Liisa Tykkyläinen
988: /sd ym.                                          TP A 243/2000 vp -Esa Lahtela /sd
989: Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leik-   Paluumuuttajien verokohtelu
990: kauksen hyvittäminen
991:                                                  TP A 244/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
992: TPA 232/2000 vp - Marja-Liisa Tykkyläinen        Äitiyspäivärahan määräytyminen
993: /sd ym.
994: Kansaneläkkeen korottaminen                      TP A 245/2000 vp -Pertti Turtiainen /vas
995:                                                  Työssäoloehdon täyttyminen työtapaturmatilan-
996: TPA 233/2000 vp -Leea Hiltunen /skl              teessa
997: Omaishoidon tuen kehittäminen
998:                                                  TP A 246/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
999:                                                  Koulukiinteistön myynnin vaikutus saatuun val-
1000: TP A 234/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
1001:                                                  tionosuuteen
1002: Vammaisten lasten aseman parantaminen
1003:                                                  TPA 247/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
1004: TPA 235/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk             Hirvikannan seuranta
1005: Puunkorjuun kustannusten selvittäminen
1006:                                                  TPA 248/2000 vp -Jussi Ranta /sd
1007: TP A 236/2000 vp - Pauli Saapunki /kesk ym.      Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien talvikun-
1008: Paluumuuttajien kaksinkertainen verotus          nossapito
1009: TPA 237/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.            TP A 249/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
1010: Korkeakoulu- ja tutkimustoiminnan kehittämi-     Pidennetyn oppivelvollisuuden mukaiseen esi-
1011: nen Etelä-Pohjanmaalla                           opetukseen osallistuvan lapsen oikeus päivähoi-
1012:                                                  toon
1013: TPA 238/2000 vp- Matti Kangas /vas
1014: Vedenkorkeuden säätely Leppävedellä ja Päijän-   TPA 250/2000 vp -Pertti Turtiainen /vas
1015: teellä                                           Perheavustajajärjestelmän luominen
1016: TPA 239/2000 vp - Marja-Liisa Tykkyläinen        TPA 251/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
1017: /sd ym.                                          Ateriakorvauksen verokohtelu
1018: Omaishoidon tuen parantaminen
1019:                                                  TP A 252/2000 vp- Pekka Vilkuna /kesk ym.
1020: TPA 240/2000 vp - Marja-Liisa Tykkyläinen        Maataloustuen maksatus
1021: /sd ym.
1022: Yritystukirahastojen vahvistaminen Itä-Suomes-   TPA 253/2000 vp- Leena Rauhala /skl
1023: sa                                               Lapsiperheiden verotuksen keventäminen
1024:                                                                                    Sisällysluettelo
1025: 
1026: 
1027: TPA 254/2000 vp -Petri Neittaanmäki /kesk         TPA 264/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
1028: Nuorten pitkäaikaistyöttömien työllistäminen      Asuntokauppavalituslautakunnan perustaminen
1029: TPA 255/2000 vp -Mauri Salo /kesk ym.             TP A 265/2000 vp - Matti Kangas /vas
1030: Terveydenhuollon ammattilaisten työllistäminen    Keski-Suomen TE-keskuksen työllistämistoi-
1031:                                                   mien vahvistaminen
1032: TPA 256/2000 vp - Esa Lahtela /sd
1033: Työmatkakulujen hyväksyminen kokonaisuudes-
1034:                                                   TPA 266/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk
1035: saan verovähennyksenä
1036:                                                   ym.
1037: TPA 257/2000 vp- Jyri Häkämies /kok               Ympäristöteollisuuden tukeminen
1038: Liikematkojen rajamuodollisuudet Venäjän-ra-
1039: jalla                                             TPA 267/2000 vp - Esa Lahtela /sd
1040:                                                   Palo- ja pelastusalan vapaaehtoistyön palkkioi-
1041: TPA 258/2000 vp -Pekka Nousiainen /kesk           den vaikutus työttömyysturvaan
1042: Maatalousyrittäjien sijaisapu lasten sairausta-
1043: pauksissa                                         TPA 268/2000 vp- Leea Hiltunen /skl
1044:                                                   Työuupumuksen syiden selvittäminen
1045: TP A 259/2000 vp - Leea Hiltunen /skl
1046: Asumistuen myöntämisperusteiden väljentämi-       TP A 269/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
1047: nen                                               Maatalouden pinta-alatukien maksatusmenettely
1048: TPA 260/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
1049:                                                   TPA 270/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
1050: Maataloustraktoreiden polttoaineet
1051:                                                   Entisten vankien vierailukielto rangaistuslaitok-
1052: TPA 261/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.       sessa
1053: Sitovan kansanäänestyksen säätäminen perustus-
1054: laissa                                            TPA 271/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
1055:                                                   Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverotus
1056: TPA 262/2000 vp - Leena-Kaisa Harkimo /kok
1057: Lahjoitusvähennysoikeus ympäristön- ja luon-      TPA 272/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
1058: nonsuojelun edistämiseen                          Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaan voimalaitok-
1059:                                                   sen nykyaikaistaminen
1060: TPA 263/2000 vp - Mauri Salo /kesk
1061: Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien talvikun-   TPA 273/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas
1062: nossapito                                         Aravavuokratalojen myyntirajoitukset
1063:                                                       LA 112000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
1064: 
1065: 
1066: 
1067: 
1068:                                              LAKIALOITE 1/2000 vp
1069: 
1070:                                              Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
1071: 
1072: 
1073: 
1074: 
1075: Eduskunnalle
1076: 
1077: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, jota           ta, sillä heidän tulonsa ovat niin pienet, että val-
1078: koskeva määrittely on nykyisin tuloverolain           tion tuloveroasteikko ei heitä koske ja he jäävät
1079: 105 a §:ssä, kosketti alun perin kaikkia ansiotu-     myös kunnallisverotuksen ansiotulovähennyk-
1080: loja eläketuloja lukuun ottamatta. Vuonna 1997        sen laajennuksen ulkopuolelle.
1081: voimaan tulleessa laissa, jossa vähennystä laa-           Tämä tuloverotukseen luotu uusi kastijako on
1082: jennettiin, se· rajoitettiin kuitenkin koskemaan      keinotekoinen. Ansiotulovähennys tulisi palaut-
1083: vain työtuloja. Tämä merkitsi niiden verotuksen       taa koskemaan kaikkia ansiotuloja, eläketuloja
1084: kiristlimistä, joiden tulot ovat pääosin työttö-      lukuun ottamatta, kuten alun perin olikin. Tämän
1085: myysturvaa tai muita tulonsiirtoja ja joilla ei ole   vuoksi tuloverolain 105 a § olisi muutettava si-
1086: palkk~- tai muita työtuloja, joista ansiotulovä-      ten, että otetaan tämä huomioon samoin kuin hal-
1087: hennyksen voisi tehdä.                                lituksen esittämä uusi ansiotulovähennyksen laa-
1088:    Vuoden 1999 verotuksessa vähennystä laajen-        jennus. Tämä keventäisi työttömän verotusta
1089: nettiin edelleen. Hallituksen periaatepäätöksessä     n. 55 mk/kk peruspäivärahan tasolla ja n. 130
1090:  13.1.2000 esitetään, että ansiotulovähennystä ko-    mk/kk keskimääräisen ansiosidonnaisen päivära-
1091: rotetaan uudelleen siten, että sen täysi määrä ko-    han tasolla, kun otetaan huomioon keskimääräi-
1092: hoaa 8 600 markasta 9 800 markkaan. Nämä              nen kunnallisveroprosentti ja sairausvakuutus-
1093: muutokset merkitsevät työtulojen ja muiden an-        maksu.
1094: siotulojen välisen eron kasvamista tuloverotuk-
1095: sessa. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1096: kuten työmarkkinatuelle pudonneet pitkäaikais-
1097: työttömät eivät pääse osallisiksi verohelpotuksis-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1098:                                                              kiehdotuksen:
1099: 
1100:                                                 Laki
1101:                                 tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
1102: 
1103: 
1104:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1105:   muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §,sellaisena kuin se
1106: on laeissa 1126/1996 ja 475/1998 seuraavasti:
1107: 
1108:                    105 a §                               Kunnallisverotuksessa verovelvollisen puh-
1109:     Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys             taasta ansiotulosta, eläketuloja lukuun ottamatta,
1110: 
1111:                                                                                                  Versio2.0
1112: LA 1/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas ym.
1113: 
1114: 
1115: vähennetään kunnallisverotuksen ansiotulovä-       sentilla ansiotulon 75 000 markkaa ylittävältä
1116: hennys. Vähennys on 20 prosenttia näiden tulo-     osalta.
1117: jen 15 000 markkaa ylittävältä osalta. Vähennyk-
1118: sen enimmäismäärä on kuitenkin 9 800 markkaa.
1119: Verovelvollisen ansiotulon ylittäessä 75 000
1120: markkaa vähennyksen määrä pienenee 3,5 pro-          Tämä laki tulee voimaan pa1vana          kuuta
1121:                                                    2000 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
1122:                                                    delta 2000 toimitettavassa verotuksessa.
1123: 
1124: 
1125: 
1126: 
1127: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2000
1128: 
1129:     Esko-Juhani Tennilä /vas
1130:     Jaakko Laakso /vas
1131: 
1132: 
1133: 
1134: 
1135: 2
1136:                                                        LA 2/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
1137: 
1138: 
1139: 
1140: 
1141:                                              LAKIALOITE 2/2000 vp
1142: 
1143:                                              Laki alkoholilain 41 §:n muuttamisesta
1144: 
1145: 
1146: 
1147: 
1148: Eduskunnalle
1149: 
1150: Useat laivamatkustajat ovat hyvin huolestuneina          Kysely Tuotevalvontakeskukselta osoitti, että
1151: panneet merkille, että varsinkin keväisin ja syk-     asia on heidän taholtaan tiedostettu mutta
1152: syisin luokkaretkien aikaan ulkomaan laivalii-        STTV:llä ei ole asetuksen mukaan oikeutta antaa
1153: kenteessä alaikäiset lapset ja nuoret ovat esiinty-   huomautus ta tai toteuttaa muuta vakavampaa toi-
1154: neet humaltuneina laivamatkansa aikana. Seurat-       menpidettä alkoholin myyntirikkeen ilmetessä.
1155: tuaan nuorten käyttäytymistä he ovat huoman-          STTV:n käytössä olevat alkoholin myynnin ra-
1156: neet ongelman, johon tulisi puuttua.                  joitusmahdollisuudet eivät poista ongelmaa.
1157:    Eräillä laivamatkoilla markkinoidaan illallis-     STTV:llä ei ole myöskään oikeutta tarkastaa
1158: tai päivälliskorttia, johon kuuluvat ruoan ottami-    nuorten ikää.
1159: nen noutopöydästä sekä alkoholipitoiset juomat           Yhteydenotot ja valitukset ohjaavat STTV:n
1160: ns. "kraanasta" vapaasti nautittavina. Joskus nuo-    tarkastusten painopistettä. Havaituista toistuvis-
1161: ret käyttävät tätä väylää. He syövät vähän ja ha-     ta epäkohdista on asiasta vastuullisille lähetetty
1162: kevat etupäässä vapaasti nautittavaa viiniä tai       kiertokirjeitä, koska mahdollisuuksia sanktioi-
1163: ol~tta. Useinkaan nuorten käyttäytymiseen ei          hin ei STTV:llä ole. Tarkastusten määrään on
1164: puututa.                                              vaikuttanut osaston resurssipula lupakäsittelyssä.
1165:     Lapsen ja nuoren elimistö ei kestä alkoholia
1166: siinä määrin kuin aikuisen, ja näin alkoholimyr-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1167: kytyksen vaara on lähellä humaltumisen ohella.
1168: Vastuulliseen asiakaspalveluun kuuluu ottaa                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1169: huomioon varsinkin nuorten asiakkaiden tervey-              kiehdotuksen:
1170: delliset näkökohdat ja huolehtia kaikkien mat-
1171: kustajien viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista.
1172: 
1173:                                                 Laki
1174:                                  alkoholilain 41 §:n muuttamisesta
1175: 
1176:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1177:   lisätään 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/1994) 41 §:n 1 momenttiin uusi
1178: 10 kohta seuraavasti:
1179: 
1180:                      41 §
1181:        Tuotevalvontakeskuksen toimivalta                10) Tuotevalvontakeskuksella on oikeus val-
1182:                                                       voa ja tarkastaa alkoholin myyntiä ja anniskelua
1183: 
1184:                                                                                                Versio 2.0
1185: LA 2/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
1186: 
1187: 
1188: sekä tarvittaessa asiakkaan henkilötiedot sen var-    vittaessa rikosilmoitus tai esitys myyntiluvan pe-
1189: mistamiseksi, ettei alaikäisille myydä tai välitetä   ruuttamiseksi.
1190: alkoholia, sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin.
1191: Rikkomusten toistuessa tuotevalvontakeskuksel-
1192: la on oikeus antaa asiasta huomautus, tehdä tar-
1193:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä    kuuta
1194:                                                       2000.
1195: 
1196: 
1197: 
1198: 
1199: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
1200: 
1201:     Jouko Jääskeläinen /skl
1202:     Leea Hiltunen /skl
1203:     Ismo Seivästö /skl
1204: 
1205: 
1206: 
1207: 
1208: 2
1209:                                                              LA 3/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
1210: 
1211: 
1212: 
1213: 
1214:                                              LAKIALOITE 3/2000 vp
1215: 
1216:                                              Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
1217: 
1218: 
1219: 
1220: 
1221: Eduskunnalle
1222: 
1223: Vastoin ennakko-odotuksia hallitus ei 13 päivä-       kun työpaikka on niin kaukana vakituisesta
1224: nä tammikuuta 2000 sopimassaan veroratkaisus-         asuinpaikasta, ettei sieltä käsin voida päivittäin
1225: sa alentanut pitkistä työmatkoista aiheutuvaa         matkustaa töihin.
1226: kustannusrasitusta, vaikka sille olisi ollut hyvät       Työmatka- ja asumisvähennyksen ylärajaa tu-
1227: perustelut muun muassa polttoaineiden hinnan-         lee korottaa nykyisestä 23 000 markasta 36 000
1228: nousun vuoksi.                                        markkaan. Omavastuuta tulee alentaa 3 000 mar-
1229:    Työmatkavähennys on nyt ollut kutakuinkin          kasta l/11 jokaista vuoden työttömyyskuukautta
1230: ennallaan yli kymmenen vuotta, eli se on reaali-      kohti, jolloin lyhytaikaisissa työsuhteissa olevat
1231: sesti puolittunut. Nyt, kun työsuhteet ovat entistä   pääsevät samaan asemaan pysyvässä työssä ole-
1232: lyhyempiä ja kun varsinkaan haja-asutusalueilla       vien kanssa.
1233: ei ole julkisia kulkuyhteyksiä, on työmatkavä-
1234: hennystä parannettava tuntuvasti. Myös liikenne-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
1235: polttoaineiden hinnannousun kompensoimiseksi
1236: lakialaitteessa esitetty työmatkavähennyksen ko-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1237: rotus on välttämätön.                                        kiehdotuksen:
1238:    Matkakustannusten lisäksi tulisi voida vähen-
1239: tää ns. kakkosasunnosta aiheutuvat kulut silloin
1240: 
1241:                                                  Laki
1242:                                  tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
1243: 
1244:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1245:   muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 93 §:n otsikko ja 1 mo-
1246: mentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1170/1998, seuraavasti:
1247: 
1248: 
1249:                      93 §                             na menoina pidetään myös asumiskustannuksia,
1250: Työstä aiheutuvat matka- ja asumiskustannukset        jotka aiheutuvat siitä, että työntekijäjoutuu työs-
1251:                                                       säkäynnin vuoksi hankkimaan vakituisen asun-
1252:    Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoi-         tonsa lisäksi toisen asunnon. Näitä kustannuksia
1253: na pidetään myös matkakustannuksia asunnosta          voidaan kuitenkin vähentää enintään 36 000
1254: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon         markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät vero-
1255: käyttökustannusten mukaan laskettuina. Tällaisi-
1256: 
1257:                                                                                                 Versio2.0
1258: LA 3/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä !kesk
1259: 
1260: 
1261: vuonna 3 000 markkaa. Omavastuu vähenee 1111
1262: jokaista vuoden työttömyyskuukautta kohden.
1263:                                                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
1264:                                                2000.
1265: 
1266: 
1267: 
1268: 
1269: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
1270: 
1271:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
1272: 
1273: 
1274: 
1275: 
1276: 2
1277:                                                        LA 4/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282:                                             LAKIALOITE 4/2000 vp
1283: 
1284:                                             Laki asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
1285: 
1286: 
1287: 
1288: 
1289: Eduskunnalle
1290: 
1291: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen       taasti uudesta hallintotulkinnasta asujan ja kun-
1292: muutokseen on liittynyt eritasoisten asumis- ja      nan vahingoksi. Asiaa ei voida enää korjata tul-
1293: hoitopalvelujen järjestäminen avohoitona. Asu-       kinnalla, vaan on muutettava lakia niin, että tuki-
1294: mistukeajaetaan niille, jotka eivät selviä asumis-   asunnoissa asuville voidaan turvata asumistuen
1295: kustannuksista omin tuloin.                          jatkuminen.
1296:    Kansaneläkelaitos on muuttanut tulkintaansa           Tukiasunnoissa elävien edellytykset suoriu-
1297: yleisen asumistuen osalta siten, ettei tukea enää    tua asumiskustannuksistaan ovat usein kaikkein
1298: makseta niille, jotka asuvat tukiasunnoissa. Pe-     heikoimmat esimerkiksi vamman takia. Kelan
1299: rusteluna on se, ettei näiden henkilöiden kanssa     tulkinta on räikeässä ristiriidassa asumistukilain
1300: yleensä tehdä asuinhuoneiston vuokrauksesta an-      hengen kanssa. Tarkoituksenahan on nimen-
1301: netun lain tarkoittamaa vuokrasopimusta. Aivan       omaan ollut, että kaikkein heikoimmassa asemas-
1302: uutena perusteluna on Kelan taholta tuotu esiin,     sa olevat voivat saada tukea asumiseensa tämän
1303: että koska kysymys on väliaikaisesta asumisesta,     lain avulla.
1304: asumistukea ei makseta.                                  Tukiasunnoissa asuvien asumiskustannuksia
1305:    Asumistukilain 1 §:ssä puhutaan vakinaiseksi      ei pidä korvata pysyvästi toimeentulotuen kaut-
1306: katsottavasta asunnosta, mutta ei oteta kantaa       ta. Toimeentulotuki - toisin kuin asumistuki -
1307: asumisen kestoon. Tukiasunnossa asuvalla ei          on nimenomaan tuki, joka on lähtökohtaisesti
1308: yleensä ole mitään muuta asuntoa, vaan se on         tarkoitettu vain väliaikaiseksi.
1309: heidän ainoa kotinsa. Monet tukiasunnoissa asu-         Kun asia ei ole edennyt toivomusaloitteen
1310: vista asuvat niissä sitä paitsi jopa vuosia.         TA 605/1999 vp perusteella, pyritään muutok-
1311:    Tulkinta asuinhuoneiston vuokrauksesta anne-      seen nyt lakialoitteella.
1312: tun lain mukaisen vuokrasopimuksen vaatimuk-
1313: sesta ei myöskään perustu lakiin.                    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1314:    Kun asumistukilaissa ei ole näiltä osin tapah-
1315: tunut muutoksia viime vuosina, on kysymys puh-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1316:                                                            kiehdotuksen:
1317: 
1318:                                                Laki
1319:                                 asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
1320: 
1321:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1322:   muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/1975) 1 §:n 1 momentti, sellai-
1323: sena kuin se on laissa 989/1996, seuraavasti:
1324: 
1325:                                                                                                Versio 2.0
1326: LA 4/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
1327: 
1328: 
1329:                        1§                            lain (710/1982) 17 §:n 1 momentin 4 kohdassa
1330:    Asumistukea voidaan valtion varoista myön-        tarkoitettuihin asumispalveluihin sekä kehitys-
1331: tää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinai-     vammaisten erityishuollosta annetun lain
1332: seksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistus-        (519/1977) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun asumi-
1333: asunnon asumismenojen vähentämiseksi siten           sen järjestämiseen.
1334: kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä laissa tai
1335: sen nojalla annetussa asetuksessa taikka valtio-
1336: neuvoston päätöksessä säädetään vuokra-asun-
1337: nosta, sovelletaan myös asumisoikeusasunnoissa         Tämä laki tulee voimaan      päivänä    kuuta
1338: annetussa laissa (650/1990) tarkoitettuun asu-       2000.
1339: misoikeusasuntoon (989/1996), sosiaalihuolto-
1340: 
1341: 
1342: 
1343: 
1344: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
1345: 
1346:     Marjatta Vehkaoja /sd                               Marjaana Koskinen /sd
1347:     Päivi Räsänen /skl                                  Pehr Löv /r
1348:     Juha Rehula /kesk                                   Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
1349:     Inkeri Kerola /kesk                                 Valto Koski /sd
1350:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                             Merikukka Forsius /vihr
1351:     Tuula Haatainen /sd                                 Raija Vahasalo /kok
1352:     Niilo Keränen /kesk                                 Håkan Nordman /r
1353:     Saara Karhu /sd
1354: 
1355: 
1356: 
1357: 
1358: 2
1359:                                                               LA 5/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
1360: 
1361: 
1362: 
1363: 
1364:                                             LAKIALOITE 5/2000 vp
1365: 
1366:                                             Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
1367: 
1368: 
1369: 
1370: 
1371: Eduskunnalle
1372: 
1373: Työelämämme kehitys on johtanut ns. pätkätyö-        hentää viransijaisuuspaikkakunnalla sijaitsevas-
1374: yhteiskuntaan. Valtaosa uusista työsuhteista on      ta asunnosta aiheutuneet vuokramenot Muutoin
1375: määräaikaisia. Tähän kehityssuuntaan kuuluu          oikeuskäytännössäkin on katsottu, että toisella
1376: myös se, että ihmisiltä odotetaan yhä laajempaa      paikkakunnalla olevasta asunosta aiheutuneet
1377: liikkuvuutta. Työpaikka ei välttämättä ole heti      menot ovat vähennyskelvottomia elantomenoja.
1378: asuinpaikan välittömässä läheisyydessä. Joissa-         Verotuksessa on tärkeää säilyttää se periaate,
1379: kin tapauksissa jopa kakkosasunnon hankkimi-         että elantomenoja ei vähennetä verotuksessa.
1380: nen toiselta paikkakunnalta on välttämätöntä.        Työn perässä toiselta paikalta hankittu kakkos-
1381: Matkoista ja toisen asunnon ylläpidosta syntyy       asunto on kuitenkin luonteeltaan tulonhankkimi-
1382: kustannuksia. Matkakustannusten osalta mennei-       sesta aiheutuva kustannus eikä elantomeno. La-
1383: den vuosien veroratkaisuissa onkin näitä matka-      kialoitteessa ei kuitenkaan ole kyse mistään auto-
1384: kustannusten verovähennysten enimmäisrajoja          maattisesta vähennysoikeudesta, vaan verovä-
1385: nostettu. Sen sijaan nykyiset verolakimme ja nii-    hennysoikeuden myöntäminen ehdotetaan sidot-
1386: tä koskeva oikeuskäytäntö eivät hyväksy kakko-       tavaksi siihen, ettei päivittäistä matkustamista
1387: sasunnon vuokrakustannuksia tulonhankkimises-        koti- ja työskentelypaikkakunnan välillä voida
1388: ta johtuneiksi menoiksi, vaikka asumiskulut oli-     pitää kohtuullisena. Kohtuullisuutta harkittaessa
1389: sivatkin pelkästään tulonhankkimiskustannuksia.      otettaisiin huomioon paikkakuntien välinen etäi-
1390:     Verotuksessa tulonhankkimisesta ja säilyttä-     syys, matkustamismahdollisuudet, työajat ja
1391: misestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoi-       muut asiaan vaikuttavat seikat. Aloitteessa vero-
1392: sia. Sitä vastoin elantomenot ovat vähennyskel-      vähennyksen enimmäismäärä on myös rajattu
1393: vottomia. Tyypillisesti elantomenoina on pidetty     enimmilläänkin 1 500 markkaan kuukaudessa,
1394: asumisesta johtuvia menoja. Siten yleensä toisel-    eli vuositasolla enimmillään 18 000 markkaan.
1395: la paikkakunnalla olevasta asunnosta aiheutuvia      Tästä syystä vähennys ei myöskään fiskaalisesti
1396: menoja ei ole saanut vähentää verotuksessa.          muodosta kohtuutonta rasitusta valtiolle.
1397:     Oikeuskäytännössä on eräissä tilanteissa kat-       Jotta työelämän vaatimuksiin voitaisiin vasta-
1398: sottu, että vieraalla paikkakunnalla olevasta        ta ja työn vastaanottaminen olisi aina kannatta-
1399: asunnosta aiheutuneet menot ovat tulonhankki-        vaa, tulee verolakiemme ottaa huomioon myös
1400: misesta aiheutuneita menoja. Näin on katsottu        muuttunut tilanne. Osaltaan tähän vaikuttavat
1401: KHO:n päätöksessä 1982 T 5531. Tapauksessa           myös toteutetut ns. työssäkäyntialueen laajen-
1402: verovelvollisella oli vakituinen työpaikka toisel-   nukset. Kysymys on myös maamme sisäisestä
1403: la paikkakunnalla, jossa oli myös hänen perheen-     väestöpolitiikasta ja osin myös inhimillisestä nä-
1404: sä vakituinen koti. Hänet oli määrätty toiselle      kökulmasta: hyväksymällä kakkosasunnosta ai-
1405: paikkakunnalle hoitamaan viransijaisuutta mää-       heutuvat kustannukset tulonhankkimiskustan-
1406: räajaksi. Näissä oloissa verovelvollinen sai vä-     nuksiksi yhteiskunta osoittaa arvostavansa sitä,
1407: 
1408:                                                                                               Versio2.0
1409: LA 5/2000 vp -      Esa Lahtela /sd ym.
1410: 
1411: 
1412: että perheet voivat asua juurillaan ja tarvittaessa   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1413: "leipä" voidaan käydä hankkimassa kauempaa-
1414: kin. Tällöin ei myöskään synny tarvetta rakentaa            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1415: maamme yhteiskunnallista infraa kahteen ker-                kiehdotuksen:
1416: taan.
1417: 
1418:                                                   Laki
1419:                                  tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
1420: 
1421:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1422:     lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain ( 1535/1992) 31 § :n 1 momenttiin uusi
1423: 8 kohta seuraavasti:
1424: 
1425: 
1426: 
1427: 
1428:                        31 §                           matkustamista työskentely- ja kotipaikkakunnan
1429:     Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset       välillä olisi pidettävä kohtuuttomana ottaen huo-
1430:                    säännökset                         mioon paikkakuntien välinen etäisyys, matkusta-
1431:                                                       mismahdollisuudet, työajat ja muut asiaan vai-
1432:   Tulonhankkimisesta johtuneita menoja ovat           kuttavat seikat.
1433: muun ohessa:
1434: 
1435:    8) muulla kuin varsinaisella kotipaikallaan
1436:                                                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä     kuuta
1437: työskentelevän henkilön työskentelypaikkakun-
1438:                                                       2000.
1439: nalta hankkimasta asunnosta aiheutuvat kustan-
1440: nukset aina 18 000 markkaan asti vuodessa, jos
1441: 
1442: 
1443: 
1444: 
1445: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000
1446: 
1447:      Esa Lahtela /sd                                     Kari Uotila /vas
1448:      Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                      Tapio Karjalainen /sd
1449:      Mari Kiviniemi /kesk                                Pirkko Peltomo /sd
1450: 
1451: 
1452: 
1453: 
1454: 2
1455:                                                             LA 6/2000 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460:                                                LAKIALOITE 6/2000 vp
1461: 
1462:                                                Laki kalastuslain 48 ja 64 §:n muuttamisesta
1463: 
1464: 
1465: 
1466: 
1467: Eduskunnalle
1468: 
1469: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi vuoden             minlyönneillään käyttö- ja hoitosuunnitelman to-
1470: 1982 kalastuslain (286/1982) 8 lukuun kuuluvaa          teuttamista. Samoin kalastuslainsäädännössä on
1471: 48 §:ää ja 64 §:ää osakaskuntien ja kalastusaluei-      määritelty eräitä kansalaisille kuuluvia vapaka-
1472: den tehtäväjaon selventämiseksi.                        lastukseen liittyviä maksuttornia ja maksullisia
1473:     Vuonna 1982 tapahtuneen kalastuslakiuudis-          yleiskalastusoikeuksia.
1474: tuksen keskeisiä tavoitteita oli vähentää vesien            Hallituksen esitykseen yhteisaluelain ja eräi-
1475: omistuksellisesta pirstoutuneisuudesta kalastuk-        den siihen liittyvien lakien muuttamisesta sisäl-
1476: selle ja kalavesien hoidolle aiheutuvia haittoja.       tyy kalastuslain muuttaminen niin, että kalastus-
1477: Siitä syystä lakiin sisällytettiin säännökset kalas-    lain tarkoittama ja säätelemä kalastuskuntajärjes-
1478: tusaluejärjestelmästä, jonka tavoitteena on kala-       telmä jää käytöstä ja yhteisen vesialueen osak-
1479: talouden edistäminen ja kalastuslain 1 §:ssä mai-       kaat tulevat päättämään myös kalastukseen liitty-
1480: nittujen tavoitteiden toteuttaminen. Kalastusta         vistä asioista yhteisaluelain säätelemän osakas-
1481: harjoitettaessa on em. tavoitteiden mukaan pyrit-       kunnan puitteissa. Kalastuskunta erillisenä hal-
1482: tävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysy-          lintoyksikkönä jää nyt pois ja sama toimielin eli
1483: vään tuottavuuteen. Erityistä huolta on pidettävä       osakaskunta hoitaisi sekä yhteisaluelain että ka-
1484: siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkipe-       lastuslain mukaiset tehtävät. Yhteisen vesi-
1485: räisesti ottaen huomioon kalataloudelliset näkö-        alueen osakaskunnan vesialue ja kalastuskunnan
1486: kohdat sekä kalakannan hoidosta huolehtiminen.          vesialue ovat ja ovat olleetkin täsmälleen samat.
1487: Jokaisen kalastusalueen on edellä mainittujen ta-          Tässä vaiheessa, vaikka päätöksenteko säilyy
1488: voitteiden saavuttamiseksi ja kalastuslain tar-         samojen osakkaiden hallussa, on ollut tarkoituk-
1489: koittaman kalastuksen ylläpitämiseksi laadittava        senmukaista myös arvioida osakaskuntien ja ka-
1490: noudatettavakseen aluettaan koskeva käyttö- ja          lastusalueen keskeistä suhdetta kalavesien käy-
1491:  hoitosuunnitelma.                                      tön ja hoidon suunnitelmallisen toteuttamisen
1492:     Kalastuslain 5 §:n mukaan oikeus harjoittaa         osalta.
1493:  kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen             Kalastusaluetta koskevan käyttö- ja hoito-
1494:  omistajalle, jollei kalastusoikeutta ole luovutettu    suunnitelman tulee sisältää alueen kalavesien
1495:  toiselle tai jollei kalastuslaissa ole muuta säädet-   käytön järjestämistä ja hoitoa koskevat yleiset
1496:  ty. Tältä osin laissa on säädetty mm., että kalas-     suuntaviivat. Lain mukaan kalastusalueen eri
1497:  tusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa olevia        osia - esimerkiksi eri järviä varten - voidaan
1498:  kalavesien hoitoon ja käyttämiseen liittyviä oh-       laatia erilliset suunnitelmat. Näin erityisesti kala-
1499:  jeita ja yleisiä suuntaviivoja on kalastusoikeu-       vesien hoito ja sen tulosten hyödyntäminen on
1500:  den haltijoiden ja kalaveden omistajien tarpeen        mahdollista toteuttaa kalastusbiologisesti tarkoi-
1501:  mukaan noudatettava eivätkä he saa ilman perus-        tuksenmukaisella tavalla yhtenäisillä vesialueil-
1502:  teltua aihetta vaikeuttaa toimenpiteillään tai lai-    la. Kalavesien hyödyntämisessä ovat yhtenäisiä
1503: 
1504:                                                                                                     Versio 2.0
1505: LA 6/2000 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
1506: 
1507: 
1508: vesialueita koskevat suunnitelmalliset toimenpi-       kitystä yhtenäisten vesialueiden kalastuksen jär-
1509: teet tulleet yhä tärkeämmiksi, ja pirstoutuneisuu-     jestämisen- ennen kaikkea kalastuksen määrän
1510: desta aiheutuvat mm. kalastuksen jätjestämistä         ja tehon - sekä kalavesien hoidon yhteensovit-
1511: koskevat erilaiset ratkaisut samankin yhtenäisen       tamisessa.
1512: vesialueen piirissä aiheuttavat haittoja suunnitel-
1513: mallisille toimenpiteille. Tältä osin on tarpeellis-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1514: ta kalastuslainsäädännössä korostaa kalastusalu-
1515: een käyttö- ja hoitosuunnitelman ohjaavaa mer-                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1516:                                                               kiehdotuksen:
1517: 
1518:                                                   Laki
1519:                                kalastuslain 48 ja 64 §:n muuttamisesta
1520: 
1521:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1522:     muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 48 ja 64 §seuraavasti:
1523: 
1524:                          48 §                          ta ja maksujen perimistä, siirretään kalastus-
1525:    Osakaskunnan tulee, jollei jokin asia sisälly       alueelle. Päätös voidaan tehdä määräajaksi tai
1526: kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan tai       toistaiseksi.
1527: muutoin kuulu kalastusaluehallinnon alaan tai vi-          Kun siirtämistä koskeva päätös on tehty, osa-
1528: ranomaisten käsiteltäviin, hoitaa alueellaan ka-       kaskunnan ja kalastusalueen kesken suoritetaan
1529: lastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoito ot-      selvittely, jossa päätetään tehtävien rajaamisesta
1530: tamalla huomioon, mitä 1 ja 2 §:ssä ja tässä lais-     ja suorittamistavasta sekä tulojen ja kustannus-
1531: sa muutoin on säädetty. Osakaskunnan tulee             ten jakamisesta. Kalastusalueen tulee ottaa siir-
1532: myös suorittaa sille kalastusaluehallinnon piiris-     rettäväksi päätetyt tehtävät suorittaakseen, mikä-
1533: sä osoitetut ja tässä laissa säädetyt tehtävät.        li se kalastusalueen toiminnan kannalta on tarkoi-
1534:    Osakaskunnalle kuuluvien tehtävien siirtämi-        tuksenmukaista. Siirtämistä tarkoittava osakas-
1535: sestä kalastusaluehallinnolle säädetään 64 §:ssä.      kunnan kokouksen päätös katsotaan valtuutuk-
1536:                                                        seksi, jonka perusteella kalastusalue voi siirrettä-
1537:                       64 §                             vissä asioissa toimia osakaskunnan puolesta.
1538:    Osakaskunnan kokous voi päättää, että sille
1539: kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa
1540: osoitetut sekä muutkin kalastuksen järjestämi-
1541:                                                          Tämä laki tulee voimaan        päivänä     kuuta
1542: seen liittyvät tehtävät, joina pidetään myös
1543:                                                        2000.
1544: 10 § :n 2 momentissa tarkoitettua lupien antamis-
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
1550: 
1551:      Raimo Mähönen /sd
1552:      Markku Markkula /kok
1553: 
1554: 
1555: 
1556: 
1557: 2
1558:                                                      LA 7/2000 vp- Markku Markkula /kok ym.
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563:                                             LAKIALOITE 7/2000 vp
1564: 
1565:                                             Laki kalastuslain 76 §:n muuttamisesta
1566: 
1567: 
1568: 
1569: 
1570: Eduskunnalle
1571: 
1572: Lak:ialoitteessa     ehdotetaan     muutettavaksi    kevat suunnitelmat ja määräykset valmistellaan
1573: vuoden 1982 kalastuslain (286/1982) 9. lukuun        kalastusalueen hallituksessa ja hyväksytään ka-
1574: kuuluvaa ja         kalastuslain       muutoksen     lastusalueen kokouksessa. Viimeksi mainitussa
1575: (22.12.1993/1355) mukaista 76 §:n 1 momenttia        kokouksessa tulee kalastuslain 73 §:n mukaisesti
1576: kalastusalueen hallituksen rakenteen täsmentä-       olla läsnä myös ammattikalastajajärjestöjen ja
1577: miseksi. Aloite on tarkoitettu rinnakkaislaki-       virkistyskalastajajärjestöjen edustajat, mikäli
1578: aloitteeksi hallituksen esitykselle HE 198/1999      alueella on näitä edustavien rekisteröityjen yh-
1579: vp ja käsiteltäväksi sen yhteydessä.                 distysten toimintaa. Enemmistö kokousedustajis-
1580:    Kalastuslain vuonna 1982 tapahtuneen uudis-       ta on tietysti aina vesialueen omistajia tai heidän
1581: tuksen keskeisiä tavoitteita oli vesien omistuk-     edustajiaan, kuten kalastuslakia vuonna 1982
1582: sellisesta pirstoutuneisuudesta kalastukselle ja     säädettäessä tavoiteltiin. Kalastusalueeseen py-
1583: kalavesien hoidolle aiheutuvien haittojen vähen-     rittiin saamaan laaja asiantuntemus kaikilta ka-
1584: täminen. Tätä varten lakiin sisällytettiin sään-     lastuksen alueilta, ja siksi silloiseen kalastus-
1585: nökset kalastusaluejärjestelmästä, jonka tavoit-     alueen valtuuskuntaan valittiin ammattikalasta-
1586: teena on kalatalouden edistäminen ja kalastus-       ja- sekä virkistyskalastajajärjestöjen edustajia.
1587: lain 1 §:ssä mainittujen tavoitteiden toteuttami-    Valtuuskuntarakenteesta siirryttiin nykyiseen
1588: nen. Kalastusta harjoitettaessa on siten pyrittävä   kokouskäytäntöön vuoden 1993 lainmuutokses-
1589: vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään         sa.
1590: tuottavuuteen samalla pitäen erityistä huolta ka-        Arkipäivän toiminnassa on käynyt ilmi, että
1591: lakannan järkiperäisestä käytöstä ottaen huomi-      kalastusalueen hallituksessa tapahtuvalla asioi-
1592: oon kalataloudelliset näkökohdat sekä kalakan-       den Valmistelulla on keskeinen merkitys kalas-
1593: nan hoidosta huolehtiminen. Pääsääntöisesti oi-      tusalueen koko toiminnalle. Tämän vuoksi on
1594: keus kalastuksen harjoittamiseen ja siitä määrää-    syytä vahvistaa ja samalla monipuolistaa halli-
1595: miseen kuuluu vesialueen omistajalle, mutta ka-      tuksen rakennetta käsittämään yksi edustaja sekä
1596: lastuslainsäädännössä on määrite~ty eräitä kansa-    ammattikalastajajärjestöistä että virkistyskalas-
1597: laisille kuuluvia vapakalastukseen liittyviä mak-    tajajärjestöistä. Nämä kaksi jäsentä kymmenestä
1598: suttornia ja maksullisia yleiskalastusoikeuksia.     eivät muuttaisi vesialueen omistajien enemmis-
1599:    Jokaisen kalastusalueen on edellä mainittujen     tövaltaa kalastusalueen hallituksessa, mutta toi-
1600: tavoitteiden saavuttamiseksi ja kalastuslain tar-    sivat sekä valmistelu- että myös toimeenpanovai-
1601: koittaman kalastuksen ylläpitämiseksi laadittava     heisiin lisää nykyiseen kalavesien monipuoli-
1602: noudatettavakseen käyttö- ja hoitosuunnitelma        seen hyödyntämiseen liittyvää asiantuntemusta.
1603: omalle alueelleen. Kalastuslain 79-82 §:ssä
1604: määritelty käyttö- ja hoitosuunnitelma ja monet      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1605: muutkin kalastusalueen kalavesien käyttöä kos-
1606: 
1607:                                                                                                Versio 2.0
1608: LA 7/2000 vp- Markku Markkula /kok ym.
1609: 
1610: 
1611:        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1612:        kiehdotuksen:
1613: 
1614:                                                  Laki
1615:                                  kalastuslain 76 §:n muuttamisesta
1616: 
1617:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1618:   muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 76 §:n 1 momentti, sellai-
1619: sena kuin se on laissa 1355/1993, seuraavasti:
1620: 
1621:                         76 §                          kosta yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapu-
1622:    Kalastusalueen hallitukseen kuuluu kymme-          heenjohtajaksi.
1623: nen kalastusalueen kokouksen valitsemaa jäsen-
1624: tä, joista yhden tulee edustaa 73 §:n 4 kohdassa
1625: tarkoitettuja järjestöjä ja yhden 73 § :n 5 kohdas-
1626: sa tarkoitettuja järjestöjä. Kalastusalueen ko-         Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
1627: kous valitsee hallitukseen valittujenjäsentenjou-
1628: 
1629: 
1630: 
1631: 
1632: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
1633: 
1634:     Markku Markkula /kok
1635:     Raimo Mähönen /sd
1636: 
1637: 
1638: 
1639: 
1640: 2
1641:                                                                  LA 8/2000 vp - Sakari Smeds /skl
1642: 
1643: 
1644: 
1645: 
1646:                                             LAKIALOITE 8/2000 vp
1647: 
1648:                                             Laki alkoholilain 20 §:n muuttamisesta
1649: 
1650: 
1651: 
1652: 
1653: Eduskunnalle
1654: 
1655: 
1656:                          ALOITTEEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1657: 
1658: Lak:ialoitteessa ehdotetaan alkoholilain muutta-     Lainmuutoksen tavoitteena on lisätä kuntien va-
1659: mista niin, että kunnilla olisi halutessaan mah-     linnanmahdollisuuksia sekä vähentää alkoholis-
1660: dollisuus rajoittaa kunnan alueella toimivien al-    ta aiheutuvia haittoja ja kustannuksia.
1661: koholin anniskelupaikkojen anniskeluaikoja.
1662: 
1663: 
1664:                                 LAINSÄÄDÄNNÖN NYKYTILA
1665: 
1666: Alkoholilain 20 §:n mukaan alkoholin anniske-        omainen voi rajoittaa anniskeluaikaa, anniskelu-
1667: lua saa harjoittaa kunnissa, joissa kunnanvaltuus-   aluetta, anniskeltavien alkoholijuomien lajeja tai
1668: to on antanut siihen suostumuksen. Milloin kun-      asiakaspaikkojen lukumäärää, jos viranomainen
1669: nanvaltuusto on päättänyt peruuttaa suostumuk-       katsoo sen tarpeelliseksi tämän alkoholilain tar-
1670: sensa anniskeluun, se on lopetettava kunnassa        koituksen saavuttamiseksi.
1671: viimeistään kahden vuoden kuluttua sen jälkeen,         Alkoholilain asetuksen 23 §:n mukaan annis-
1672: kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.                kelua ei saa aloittaa ennen kello yhdeksää ja se
1673:    Alkoholin anniskelua saa 21 §:n mukaan har-       tulee lopettaa, kun anniskelupaikka suljetaan,
1674: joittaa se, jolle on myönnetty anniskelulupa. Lu-    kuitenkin viimeistään kello puoli kaksi. Anniske-
1675: van myöntää Tuotevalvontakeskus lukuun otta-         luluvan myöntävä viranomainen voi, erityisten
1676: matta lupaa anniskella yksinomaan käymisteitse       syiden niin vaatiessa, sen mukaan kuin sosiaali-
1677: valmistettuja enintään 4, 7 tilavuusprosenttia       ja terveysministeriö siitä tarkemmin määrää, an-
1678: etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, jolloin   taa luvan alkoholijuomien anniskeluajan jatka-
1679: luvan myöntää lääninhallitus. Anniskelua saa         miseen ennen kello yhdeksää ja kello puoli kah-
1680: harjoittaa vain anniskeluluvan myöntävän viran-      den jälkeen. Esimerkiksi Englannin lisensiointi-
1681: omaisen hyväksymässä anniskelupaikassa tai an-       lain mukaan alkoholin anniskelupaikat saavat
1682: niskelualueella, jossa valvonta voidaan tehok-       olla iltaisin auki vain kello kymmeneen, metro-
1683: kaasti järjestää. Anniskelulupa voidaan jättää       poleissa iltaisin kello yhteentoista.
1684: myöntämättä tai anniskeluluvan myöntävä viran-
1685: 
1686: 
1687: 
1688: 
1689:                                                                                                Versio 2.0
1690: LA 8/2000 vp -     Sakari Smeds /skl
1691:                                             PERUSTELUT
1692: 
1693: Kuntien itsehallinnon lisäämiseksi tulisi kunnan-      siin rajoittaa alkoholin anniskeluaikoja alkoho-
1694: valtuustolla myös olla mahdollisuus alkoholin          linkulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen vä-
1695: anniskelun rajoittamiseen. Kunnissa on jo järjes-      hentämiseksi. Alkoholihaittojen vähentämiseksi
1696: tyssäännöillä alettu kieltää ns. julkisella paikalla   tarvitaan valistuksen ohella myös alkoholin saa-
1697: tapahtuvaa juopottelua. Samoin tulisi kuntien          tavuuden rajoittamista.
1698: voida säädellä ravintoloiden anniskeluaikoja ja           Ministeriön toissa vuoden sosiaali- ja terveys-
1699: näin vähentää alkoholihaittoja sekä ilki- ja katu-     kertomuksessa todettiin mm., että nuoret miehet
1700: väkivaltaa sekä muuta rikollisuutta, johon alko-       juovat aikaisempaa enemmän ja nuorten humala-
1701: holilla on osuutta. Nykyisen lain 21 §:n mukaan        juominen on Suomessa kansainvälisesti vertail-
1702: vain anniskeluluvan myöntävä viranomainen eli          len poikkeuksellisen suurta. Alkoholin tatjonnan
1703: Tuotevalvontakeskus, voi rajoittaa anniskeluai-        ja saatavuuden kasvu on alentanut alkoholin
1704: kaa, -aluetta, anniskeltavien alkoholijuomien la-      käyttö- ja kokeiluikää. Yhä nuorempien väkival-
1705: jeja tai asiakaspaikkojen lukumäärää.                  taiset teot on liitetty alkoholinkäyttäjien iän nuo-
1706:    Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat huo-      rentumiseen. Nuoret ovat keskimääräistä alttiim-
1707: mattava kansantaloudellinen ja kansanterveydel-        pia alkoholin terveyshaitoille. Alkoholin annis-
1708: linen ongelma. Alkoholin kokonaiskulutus vuon-         keluaikojen rajoittaminen vähentäisi myös nuor-
1709: na 1998 oli 9,0 alkoholilitraa asukasta kohden, ja     ten alkoholin kulutusta, varsinkin kun ravintoloi-
1710: se ylitti lamaa edeltäneen huippuvuoden 1990 ta-       den ikäseuranta ei aina ole kovin tehokasta. Kil-
1711: son. Anniskeluravintoloiden määrä on samasta           pailun kiristymisen vuoksi valvova henkilökunta
1712: ajankohdasta kasvanut 60 prosentilla. Alkoholin        suhteessa asiakasmääriin on vähentynyt.
1713: aiheuttamat yhteiskunnalliset haittakustannukset
1714: ovat vuosittain kymmeniä miljardeja markkoja.          Edellä olevan perusteella ehdotan,
1715: Haitat näkyvät erityisesti sosiaali- ja terveyden-
1716: huoltosektorien palveluiden käytössä. Tämän                   että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1717: johdosta olisi kohtuullista, että kunnissa voitai-            kiehdotuksen:
1718: 
1719:                                                  Laki
1720:                                   alkoholilain 20 §:n muuttamisesta
1721: 
1722:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1723:     lisätään 8 päivänäjoulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/1994) 20 §:ään uusi 4 momentti seu-
1724: raavasti:
1725: 
1726:                      20 §                              kaa. Kunnanvaltuuston päätös tulee voimaan vä-
1727:                Kunnan suostumus                        littömästi, kun päätös on saanut lainvoiman.
1728: 
1729: 
1730:    Kunnanvaltuusto voi päätöksellään pysyvästi
1731:                                                          Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuuta
1732: tai määräajaksi rajoittaa alkoholin anniskeluai-
1733: 
1734: 
1735: 
1736: 
1737: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
1738: 
1739:      Sakari Smeds /skl
1740: 2
1741:                                                                 LA 9/2000 vp -    Seppo Lahtela /kesk
1742: 
1743: 
1744: 
1745: 
1746:                                              LAKIALOITE 9/2000 vp
1747: 
1748:                                              Laki asevelvollisuuslain 6 §:n muuttamisesta
1749: 
1750: 
1751: 
1752: 
1753: Eduskunnalle
1754: 
1755: Reserviin kuuluvien asevelvollisten ikärajoista       alueellisen maanpuolustuksen eri tehtävissä koko
1756: säädetään lain pykälässä tarkoilla yläikärajoilla.    valtakunnan alueella.
1757: Erityisesti upseereiden, opistoupseereiden ja ali-        Kun kyvykkäiden upseereiden ja toimiupsee-
1758: upseereiden joukossa on paljon kansalaisia, joil-     reiden eläkeikää nostetaan yleisen kehityksen
1759: la olisi halua ja tahtoa palvella reserville kuulu-   mukaisesti ylöspäin, ei nykyinen 60 vuoden ylä-
1760: vissa tehtävissä nykyisen yläikärajan jälkeenkin.     ikäraja anna sille asiantuntemukselle riittävää
1761: Suomalaisten parhaimmiston fyysinen kunto ja          toiminta-aikaa niiden muutaman vuoden aikana,
1762: työskentelyvalmius on parantunut viime vuosi-         mitä eläkkeelle jäämisen jälkeen jää jäljelle ny-
1763: kymmeninä merkittävästi, sekä samalla maan-           kyisen yläikärajan tullessa vastaan.
1764: puolustusvalmius puolustusvoimien eri tehtävis-           Tulisi voida myös uudelleen tarkastella ohjei-
1765: sä on ratkaisevasti muuttunut kokemusta ja tai-       ta, joilla vapaaehtoisuuteen perustuen myös ase-
1766: toa enemmän arvostavaan suuntaan.                     velvollisuuslain yläikärajoituksista poiketen voi-
1767:    Puolustusvoimien ylimmän johdon eroamis-           taisiin sopivaksi katsottuja tehtäviä antaa yläikä-
1768: ikä on 65 vuotta. Ylempi upseerikunta everstistä      rajat täyttäneillekin maanpuolustusasioissa kun-
1769: ja kommodorista alkaen on asevelvollinen aina         nostautuneille henkilöille.
1770: niin kauan kuin heidät pysyvästi vapautetaan.            Kun puolustusvoimat soveltaa nykyisellään-
1771: Näin soveltaen pitäisi aktiivisen maanpuolustus-      kin niihin tehtäviin, joissa eturintamajoukkoja
1772: tahtoisen reservin sijoittaminen ja kouluttami-       korkeampi ikä tulee kyseeseen etupäässä reser-
1773: nen sallia puolustusvoimissa ainakin lakiesityk-      viin kuuluvien vapaaehtoisuutta, vastuuntuntoa
1774: sessä esitettyyn 65 vuoden ikään asti.                ja sammumatonta maanpuolustustahtoa, on mo-
1775:    Kun reserviin kuuluva pystyy toimimaan täy-        nissa tapauksissa yläikäraja tullut esteeksi tehtä-
1776: sipainoisesti tärkeissä yhteiskunnan muissa teh-      vään sijoitukselle ja harjaantumiselle ja pahim-
1777: tävissä vakituisena työntekijänä, on tähän rinnas-    man varalta varautumiselle.
1778: tettavissa myös reserviin kuuluvia tehtäviä, jois-
1779: sa nykyistä yläikärajaa paljon varttuneemmalla-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
1780: kin iällä voidaan toimia täysipainoisesti, kuten
1781: perustamis- ja liikekannallepanon suoritus- ja               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1782: johtotehtävissä sekä monissa muissa vaativissa               kiehdotuksen:
1783: 
1784: 
1785: 
1786: 
1787:                                                                                                 Versio 2.0
1788: LA 9/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk
1789: 
1790: 
1791: 
1792:                                                 Laki
1793:                               asevelvollisuuslain 6 §:n muuttamisesta
1794: 
1795: 
1796:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1797:    muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 6 §:n 2 momentti,
1798: sellaisena kuin se on laissa 1728/1991, seuraavasti:
1799: 
1800:                        6§                            taan kokonaan asevelvollisuuden suorittamises-
1801:                                                      ta.
1802:    Upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri kuuluu re-
1803: serviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65
1804: vuotta. Upseeri, jolla on everstin tai kommodo-
1805:                                                        Tämä laki tulee voimaan    päivänä    kuuta
1806: rin tai niitä ylempi sotilasarvo, kuuluu kuitenkin
1807:                                                      2000.
1808: reserviin siihen saakka kunnes hänet vapaute-
1809: 
1810: 
1811: 
1812: 
1813: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
1814: 
1815:     Seppo Lahtela /kesk
1816: 
1817: 
1818: 
1819: 
1820: 2
1821:                                                              LA 10/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
1822: 
1823: 
1824: 
1825: 
1826:                                                LAKIALOITE 10/2000 vp
1827: 
1828:                                                Laki opintotukilain 7 b §:n muuttamisesta
1829: 
1830: 
1831: 
1832: 
1833: Eduskunnalle
1834: 
1835: Monet opiskelijat haluavat työskennellä tai ovat           Koska perintäjärjestelmä on vasta ensimmäis-
1836: käytännössä pakotettuja työskentelemään opinto-         tä kertaa käytössä, on selvää, että se aiheuttaa yli-
1837: jensa aikana. Työssäkäynti antaa lisätuloja, jotka      määräistä hämmennystä ja sekaannusta. Tätä
1838: otetaan huomioon opintotukea määrättäessä.              hämmennystä on pyritty vähentämään opintotu-
1839: Opintotukilaissa määritellään ns. vapaa tulon           kiviranomaisten tiedotuksella, jota tulee edel-
1840: määrä, jonka opiskelija voi kalenterikuukauden          leen kehittää. Koska järjestelmä on uusi, mitta-
1841: aikana hankkia ilman, että se vaikuttaa opinto-         vat lainsäädäntöuudistukset eivät ole perusteltu-
1842: tuen määrään. Vapaan tulon käsitteeseen laske-          ja ennen kuin nykysäännösten soveltamiskäytän-
1843: taan työtulojen lisäksi myös apurahat. Esimer-          töstä ja mahdollisista konkreettisista epäkohdis-
1844: kiksi yhdeksän kuukautta vuodessa opiskeleval-          ta on enemmän tietoa.
1845: la vapaa tulo on 54 000 mk vuodessa (3 000 mk              On kuitenkin joukko opiskelijoita, joiden on
1846:  opinto(tuki)kuukausilta ja 9 000 mk muilta kuu-        ollut vaikeata tai jopa mahdotonta selvittää omaa
1847: kausilta). Laissa on myös säännökset siitä, kuin-       työtuloaan kalenterivuoden loppuun mennessä.
1848:  ka tulee toimia, mikäli opiskelijan työtulo ylittää    Opiskelijoiden työsuhteet ovat usein määräaikai-
1849:  laissa määritetyn tulorajan. Takaisinperintäjär-       sia ja osa-aikaisia, ja niitä voi olla useita saman-
1850: jestelmää on vuonna 1997 muutettu aikaisempaa           aikaisesti. Tällöin palkkatietojen keräämiselle
1851:  tiukemmaksi ja opiskelijan omaa vastuuta koros-        joulukuun osalta ja ylityksestä ilmoittamiselle ja
1852:  tavaksi. Lähtökohta on se, että opiskelijan tulee      sen palauttamiselle jää liian lyhyt aika. Tilannet-
1853:  reagoida välittömästi ja viimeistään saman ka-         ta voi sotkea myös vuoden loppuun ajoittuva
1854:  lenterivuoden kuluessa, mikäli on havaittavissa,       apuraha. Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta
1855:  että työtulot ylittävät ns. vapaan tulon rajan. Täl-   on perusteltua jatkaa palautusaikaa seuraavan
1856:  löin peritään takaisin vain liikaa maksettu            vuoden helmikuun loppuun, mikä antaisi nykyis-
1857:  tuki. Mikäli opiskelija ei ilmoita ja vaadi muu-       tä kaksi kuukautta pitemmän ajan asian hoitami-
1858:  tosta tulorajan ylittävistä tuloista saman kalente-    seen.
1859:  rivuoden aikana, asia menee myöhemmin vero-
1860:  tietojen pohjalta tapahtuvaan takaisinperintään.       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1861:  Takaisinperinnässä peritään tulorajan ylitykses-
1862:  tä ensimmäiseltä 6 000 markalta puolet ja senjäl-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1863:  keen kaikki, korotettuna 7 %:n korolla.                       kiehdotuksen:
1864: 
1865: 
1866: 
1867: 
1868:                                                                                                     Versio 2.0
1869: LA 10/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
1870: 
1871: 
1872: 
1873:                                               Laki
1874:                               opintotukilain 7 b §:n muuttamisesta
1875: 
1876:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1877:    muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 7 b §:n 2 momentti, sel-
1878: laisena kuin se on laissa 920/1997, seuraavasti:
1879: 
1880:                      7b§                           mislisän seuraavan kalenterivuoden helmikuun
1881:                                                    loppuun mennessä.
1882:    Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväk-
1883: si myös, jos tuensaaja 17 §:ssä tarkoitetun va-
1884: paan tulon korottamiseksi maksaa takaisin kalen-
1885:                                                      Tämä laki tulee voimaan    päivänä    kuuta
1886: terivuoden tukikuukauden opintorahan ja asu-
1887: 
1888: 
1889: 
1890: 
1891: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2000
1892: 
1893:     Pirkko Peltomo /sd                                Lauri Kähkönen /sd
1894:     Kari Rajamäki /sd                                 Esa Lahtela /sd
1895:     Heli Paasio /sd                                   Pia Viitanen /sd
1896:     Saara Karhu /sd                                   Valto Koski /sd
1897:     Erkki Kanerva /sd                                 Arto Seppälä /sd
1898:     Jukka Gustafsson /sd                              Tero Rönni /sd
1899:     Mikko Elo /sd                                     Kimmo Kiljunen /sd
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904: 2
1905:                                                           LA 11/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
1906: 
1907: 
1908: 
1909: 
1910:                                              LAKIALOITE 11/2000 vp
1911: 
1912:                                              Laki työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
1913: 
1914: 
1915: 
1916: 
1917: Eduskunnalle
1918: 
1919: Ns. taitettu indeksi, johon työ- ja virkaeläkkeissä   hemmän perusteita näiden leikkausten voimassa-
1920: siirryttiin vuonna 1996, on aiheuttanut paljon        olon jatkamiseen. Eläkemenojen osuus kansan-
1921: tyytymättömyyttä eläkeläisten keskuudessa. Eri-       tuotteesta on viime vuosina selvästi supistunut.
1922: laisten indeksien käyttö eri ikäryhmissä koetaan      Keskimääräisten eläkkeiden kasvu on lähes py-
1923: syrjiväksi. Ns. taitettu indeksi merkitsee käytän-    sähtynyt. Voidaan pitää myös yleisesti moraali-
1924: nössä sitä, että vanhuuseläkeiässä olevien eläk-      sesti perusteltuna lähtökohtaa, että sosiaalitur-
1925: keet seuraavat aikaisempaa heikommin ansio-           van varassa elävät ovat oikeutettuja saamaan
1926: tason kehitystä. Vuodesta 1996 lähtien vuoteen        osuuden yleisestä talouskasvusta ja työn tuotta-
1927: 2000 mennessä vanhuuseläkkeellä olevien työ-          vuuden noususta.
1928: eläkeindeksi on jäänyt 3,4 prosenttia jälkeen            Näin ollen taitetusta indeksistä olisi palattava
1929: yleisestä työeläkeindeksistä. Toisin sanoen van-      takaisin normaaliin työeläkeindeksiin eli siihen
1930: huuseläkkeellä olevien työ- ja virkaeläkkeiden        eläkkeiden tarkistamistapaan, joka oli voimassa
1931: taitettua indeksiä on leikattu tähän mennessä         ennen vuotta 1995. Tämä edellyttää muutosta
1932: noin 3,4 prosenttia.                                  työntekijäin eläkelain 9 §:ään, johon muissa elä-
1933:    Taitettu eläkeindeksi oli yksi lamavuosina         kelaeissa viitataan.
1934: käyttöön otettu säästökeino ja sosiaaliturvan
1935: leikkaustapa. Kun talous on senjälkeen kasvanut       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1936: tuntuvasti ja kun monien väestöryhmien tulot
1937: ovat nousseet merkittävästi, on aikaisempaa vä-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
1938:                                                             kiehdotuksen:
1939: 
1940:                                                 Laki
1941:                              työntekijäin eläkelain 9 §:n muuttamisesta
1942: 
1943:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1944:    muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:n 2 momentti,
1945: sellaisena kuin se on laissa 1482/1995, seuraavasti:
1946: 
1947:                        9§                               Eläketurva sidotaan indeksiin, jossa palkkata-
1948:                                                       son muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason
1949:                                                       muutoksen painokerroin 0,5.
1950: 
1951: 
1952: 
1953:                                                                                                 Versio 2.0
1954: LA 11/2000 vp- Mikko Kuoppa /vas ym.
1955: 
1956: 
1957: 
1958: 
1959:     Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
1960: 
1961: 
1962: 
1963: 
1964: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2000
1965: 
1966:      Mikko Kuoppa /vas                           Jaakko Laakso /vas
1967:      Veijo Puhjo /vas                            Esa Lahtela /sd
1968:      Marjaana Koskinen /sd                       Esko-Juhani Tennilä /vas
1969:      Pentti Tiusanen /vas
1970: 
1971: 
1972: 
1973: 
1974: 2
1975:                                                  LA 12/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
1976: 
1977: 
1978: 
1979: 
1980:                                                LAKIALOITE 12/2000 vp
1981: 
1982:                                                Laki kuluttajansuojalain 2 luvun 5 §:n 2 mo-
1983:                                                mentin muuttamisesta
1984: 
1985: 
1986: 
1987: 
1988: Eduskunnalle
1989: 
1990: Lakialoite tähtää kuluttajansuojalain muuttami-         vuonna otetaan käyttöön kaasutuslaitos, jossa
1991: seen siten, että laki mahdollistaisi sellaisten arpa-   pakkausten kaikki ainesosat pystytään erottele-
1992: jaisten järjestämisen, joilla pyritään kannusta-        maan toisistaan tehokkaasti. Kaikille prosessissa
1993: maan kansalaisia jätteiden kierrätykseen. Tällai-        syntyville tuotteille on myös olemassa käyttötar-
1994: silla arpajaisilla voitaisiin vauhdittaa esimerkik-     koituksensa ja ostajansa.
1995: si nestepakkausten kierrätystä ns. "tölkkiloton"           Suomessa yritysten pyrkimykset järjestää nes-
1996: muodossa. Käytännössä tällaisiin arpajaisiin voi-       tepakkausten kierrätykseen kannustavat arpajai-
1997: si osallistua palauttamaila kierrätysastiaan sään-      set ovat kariutuneet tällä hetkellä voimassa ole-
1998: töjen mukaisesti huuhdotut, laskostetut ja sisäk-       vaan lainsäädäntöömme. Markkinointitarkoituk-
1999: käin pakatut nestepakkaukset, joista päällimmäi-        sessa toimeenpannut arpajaiset kuuluvat kulutta-
2000: seen on kirjoitettu omat yhteystiedot Tietyin vä-       jansuojalain alaisuuteen. Viranomaiset ovatkin
2001:  liajoin suoritettaisiin arvonta poimimalla voitta-     tulkinneet, että esitetyn tyyppiset kierrätystä
2002: ja tuona aikana kierrätykseen palautettujen pak-        edistävät arpajaiset olisivat ns. markkinointitar-
2003: kausten joukosta.                                       koituksessa toimeenpantuja arpajaisia, joihin
2004:      Suomessa käytetään vuosittain 33 000 tonnia        osallistumisen ehtona on maito- tai mehutölkin
2005: mehu- ja maitotölkkejä, joista vain 3 500 tonnia        osto. Laki on kuitenkin aikoinaan säädetty rajoit-
2006: palautuu kierrätyksen kautta uusiokäyttöön. Nor-        tamaan markkinoinnissa käytettäviä keinoja,
2007: jassa ja Saksassa, missä esitetyn mukaisia arpa-        joilla pyritään lisäämään tuotteen ostamista.
2008: jaisia järjestetään, on niiden ja valistuskampan-       Kierrätysarpajaiset sen sijaan eivät perustu tuot-
2009: jan yhdistelmällä saatu nestepakkausten kierrä-         teen ostamiseen vaan sen pakkauksen kierrättä-
2010:  tysaste nousemaan, Saksassa peräti 62 prosent-         miseen ja kannustavat näin ympäristön kannalta
2011:  tiin. Koska kierrätysaste on Suomessa kovin al-        järkevään käyttäytymiseen. Esitetyn tyyppiset
2012:  hainen, ei teollisuuden tarvitsemaa jätekartonkia      arpajaiset eivät olisi sidottuja tietyn merkkiseen
2013:  saada kotimaasta riittävästi, vaan sitä tuodaan        tuotteeseen vaan ainoastaan tietyn tyyppisen
2014:  suomalaisille tehtaille Keski-Euroopasta jopa          pakkauksen kierrättämiseen. Pakkauksen kierrät-
2015:  noin 50 000 tonnia vuodessa. Tämä tuntuu jär-          täminen ei välttämättä edellytä sen ostamista.
2016: jenvastaiselta, jos ajatellaan pelkästään rahtikus-     Edellä esitetyn perusteella katsomme, että kierrä-
2017:  tannuksia ja niiden ympäristölle aiheuttamaa           tysarpajaisten salliminen ei aseta kuluttajia eriar-
2018:  kuormitusta. Nestepakkauskartongin kierrättä-          voiseen asemaan vaan innostaa heitä toimimaan
2019:  minen on muutenkin kansantaloudellisesti viisas-       ympäristön suojelemiseksi ja tuottamaan kansan-
2020:  ta, sillä tölkeistä saadaan laadukasta lujaa kuitua    taloudellisesti viisaalla tavalla materiaalia teolli-
2021:  uusiakäyttöön lähes ilmaiseksi. Käsittelyproses-       suutemme käyttöön.
2022:  si on energian suhteen omavarainen, ja tänä
2023: 
2024:                                                                                                     Versio 2.0
2025: LA 12/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.
2026: 
2027: 
2028: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2029:                                                             kiehdotuksen:
2030: 
2031:                                                 Laki
2032:                   kuluttajansuojalain 2 luvun 5 §:n 2 momentin muuttamisesta
2033: 
2034:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2035:   muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1978 annetun kuluttajansuojalain (38/1978) 2luvun 5 §:n 2 mo-
2036: mentti seuraavasti:
2037: 
2038:                        5§                            järjestettäviä tavanomaisia ajanvietteeksi katsot-
2039:                                                      tavia kilpatehtäviä.
2040:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske sel-
2041: laisia arpajaisia, joiden tavoitteena on kannustaa
2042: kierrätykseen eikä sanoma- ja aikakauslehdissä
2043:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta
2044: 
2045: 
2046: 
2047: 
2048: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
2049: 
2050:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                          Kari Uotila /vas
2051:     Merikukka Forsius /vihr                              Pentti Tiusanen /vas
2052:     Kirsi Ojansuu /vihr                                  Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
2053:     Anni Sinnemäki /vihr                                 Veijo Puhjo /vas
2054:     Tuija Brax /vihr                                     Annika Lapintie /vas
2055:     Susanna Huovinen /sd                                 Niilo Keränen /kesk
2056:     Pekka Nousiainen lkesk                               Juha Rehula /kesk
2057:     Arto Seppälä /sd                                     Hannu Aho /kesk
2058:     Erkki Kanerva /sd                                    Seppo Kanerva /kok
2059:     Esa Lahtela /sd                                      Kari Kärkkäinen /skl
2060:     Marjaana Koskinen /sd                                Risto Kuisma /rem
2061:     Lauri Kähkönen /sd                                   Ulla Anttila /vihr
2062:     Heli Paasio /sd                                      Erkki Pulliainen /vihr
2063:     Säde Tahvanainen /sd                                 Osmo Soininvaara /vihr
2064:     Katja Syvärinen /vas                                 Hannu Takkula lkesk
2065:     Inkeri Kerola /kesk                                  Marjatta Vehkaoja /sd
2066:     Riitta Prusti /sd                                    Pia Viitanen /sd
2067:     Leea Hiltunen /skl                                   Rakel Hiltunen /sd
2068:     Leena Rauhala /skl                                   Irina Krohn /vihr
2069:     Sakari Smeds /skl                                    Tuula Haatainen /sd
2070:     Marja-Leena Kemppainen /skl
2071: 
2072: 
2073: 
2074: 2
2075:                                                          LA 13/2000 vp - Timo Ihamäki /kok ym.
2076: 
2077: 
2078: 
2079: 
2080:                                             LAKIALOITE 13/2000 vp
2081: 
2082:                                             Laki perusopetuslain 11 §:n, lukiolain 7 §:n ja
2083:                                             ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
2084:                                             12 §:n muuttamisesta
2085: 
2086: 
2087: 
2088: 
2089: Eduskunnalle
2090: 
2091: Lakialaitteessa ehdotetaan säädettäväksi terveys-    seksi ja saada heidät omaksumaan pysyvät !ii-
2092: tieto omaksi erilliseksi oppiaineekseen perusope-    kunnalliset elämäntavat. Terveystiedolla ja lii-
2093: tuksesta, lukiosta ja ammatillisesta koulutukses-    kunnalla on niin vähän yhteistä, että kummankin
2094: ta annettuihin lakeihin.                             oppiaineen opetus kärsii aineiden nykyisestä yh-
2095:     Voimassa olevassa lukiolaissa ja ammatilli-      distämisestä yhdeksi ja samaksi oppiaineeksi.
2096: sesta koulutuksesta annetussa laissa terveystie-     Koska terveystiedon ja liikunnan oppiaineesta
2097: don opetus on osa yhteistä terveystiedon ja          annetaan yksi yhteinen arvosana, se ei anna to-
2098: liikunnan opetusta. Perusopetuslaissa terveystie-    dellista kuvaa oppilaan terveystiedon eikä liikun-
2099: to-nimistä oppiainetta ei ole ollenkaan.             nan tasosta. Tämä on huono asia oppilaan kannal-
2100:     Terveystieto ei ole samaa kuin terveyskasva-     ta ja vaarantaa hänen oikeusturvansa pyrittäessä
2101: tus, johon se helposti sotketaan. Terveystieto on    terveysalan tai liikunnan jatkokoulutukseen.
2102: tietopuolinen yleissivistävä oppiaine ja terveys-       Terveystiedon opetus loppui peruskoulussa lä-
2103: kasvatus erilaista terveyteen tähtäävää kasvatus-    hes kokonaan 1980-luvun puolivälissä ja jo puo-
2104: ta.                                                  len toistakymmentä vuosiluokkaa on jäänyt il-
2105:     Terveystiedon opetuksen tulisi antaa oppilaal-   man tätä opetusta. Terveystiedon opetuksen si-
2106: le riittävästi tietoa mm. ihmisen anatomiasta, fy-   jasta terveysasioita on käsitelty peruskoulussa eri
2107: siologiasta, kasvusta ja kehityksestä, fyysisestä    oppiaineiden opetuksen yhteydessä terveyskas-
2108: ja psyykkisestä terveydestä, keskeisistä sairauk-    vatus-nimikkeen alla. Tällainen järjestely on
2109: sista ja niiden syntymekanismeista, ehkäisystä,      käytännössä sitä, että jokainen opettaja on kas-
2110: hoidosta ja kuntoutuksesta, terveyttä tukevista ja   vattanut oppilaitaan terveyteen osana omaa aine-
2111: vaarantavista tekijöistä, tavallisimpien elimistön   opetustaan oman tietonsa, kokemuksensa, har-
2112: kokonaistilannetta kuvaavien viestien (väsymys,      kintansa ja mieltymystensä mukaisesti tai sitten
2113: kuume, pahoinvointi, särky, kipu, mahavaivat,        ei ole puhunut terveysasioista mitään. Terveys-
2114: masennus jne.) tunnistamisesta ja tulkitsemises-     kasvatuksen järjestäminen ja koordinointi ei ole
2115: ta, ergonomiasta, oman opiskelu-, työ- ja toimin-    ollut yleensä kenenkään aineopettajan vastuulla,
2116: takyvyn ja vireyden ylläpidosta ja kehittämises-     vaan se on ollut kaikkien opettajien ja oppiainei-
2117: tä, elämänhallinnasta, itsehoidosta ja terveyspal-   den yhteisvastuuta asiasta. Asiaan kuuluu myös,
2118: velujärjestelmästä.                                  että terveyskasvatusta on ollut pätevä antamaan
2119:     Liikunnan tavoitteena on taas perehdyttää op-    jokainen opettaja ilman, että on ollut mitään
2120: pilaat liikunnan eri muotoihin, saada oppilaat       näyttöä hänen terveyskasvatustiedoistaan tai tai-
2121: harjoittamaan liikuntaa kouluaikana kouluvirey-      doistaan. Tällaista ihmisen myöhemmän elämän
2122: den, fyysisen aktiviteetin ja kunnon ylläpitämi-     kannalta olennaisen tärkeätä opetuksen järjestä-
2123: 
2124:                                                                                                Versio 2.0
2125: LA 13/2000 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
2126: 
2127: 
2128: mistä ei voi pitää hyvänä eikä mielekkäänä. Ter-           Terveystietoa opetettaisiin pakollisena oppiai-
2129: veystiedon opetuksen korvaaminen terveyskas-           neena jokaisella koulutuksen tasolla sille ominai-
2130: vatuksella ja tämän kasvatuksen jäsentymättö-          sessa muodossa ja laajuudessa niin, että terveys-
2131: myys ja sattumanvaraisuus selittävät paljolti si-      tiedon opetuksesta koostuisi myöhemmän elä-
2132: tä, että peruskouluun opintonsa päättäneiden           män varalle ja jatko-opintoja varten riittävä ja
2133: henkilöiden terveys ja terveysosaaminen on sel-        laaja terveysopetuskokonaisuus. Opetuksen si-
2134: västi heikompi kuin vähänkin pidemmälle koulu-         sällössä otettaisiin huomioon lapsen ja nuoren
2135: tettujen. Tämä on merkittävä epäkohta kansan-          ajankohtainen kasvu- ja kehitysvaihe. Peruskou-
2136: terveyden kannalta.                                    lun luokilla 1-6 terveystietoa tulisi opettaa pa-
2137:    Aloitteessa ehdotettu opetuslakien uudistus te-     kollisena vähintään neljä vuosiviikkotuntia ja
2138: kisi mahdolliseksi, että jokainen peruskoulunsa        luokilla 7-9 pakollisena kolme vuosiviikkotun-
2139: päättänyt saisi terveystiedon opetuksessa sellai-      tia. Lukiossa tulisi olla kaksi pakollista kurssia ja
2140: set terveystiedot ja -taidot, että hän niiden perus-   ammatillisessa koulutuksessa kaksi pakollista
2141: teella osaisi kriittisesti arvioida ympäristöstään     opintoviikkoa terveystietoa. Lukio-opetuksen ja
2142: tulvivaa terveyteen vaikuttavaa tietoa, osaisi teh-    ammatillisen koulutuksen terveystiedon pakolli-
2143: dä terveyttä tukevia elämäntapavalintoja ja kan-       suus koskisi myös niitä opiskelijoita, jotka aloit-
2144: taa vastuuta omasta ja muiden terveydestä. Ter-        tavat ammatilliset opintonsa 18 vuotta täytet-
2145: veystiedon järjestelmällisen opetuksen antami-         tyään.
2146: nen olisi paras keino edistää vähiten koulutetun           Kun terveystieto olisi oma erillinen oppiai-
2147: ja sairaimman väestönosamme terveyttä. Ehdo-           neensa, sitä opettamaan oikeutettu olisi opettaja,
2148: tettu uudistus olisi kansanterveyden kannalta          jolla on riittävät terveystiedon ja pedagogian pä-
2149: erittäin perusteltu.                                   tevyydet. Opettajalla tulisi olla terveystiedepää-
2150:    Ammatillisen koulutuksen terveystiedon ope-         aineessa 55 opintoviikon tai terveystiedesivuai-
2151: tuksessa painotettaisiin yleisen terveystiedon         neessa 35 opintoviikon opinnot. Opetusta voisi-
2152: opetuksen ohella oppilaan oman ammattialan             vat siten antaa ainakin jommankumman maini-
2153: työterveyskysymyksiä ja työturvallisuutta. Lu-         tuista pätevyyksistä hankkineet liikunnan, biolo-
2154: kio-opetuksen terveystiedon opetus antaisi oppi-       gian, kotitalouden ja psykologian opettajat kuten
2155: laalle hyviä valmiuksia terveysalan jatko-opinto-      myös pedagogisen pätevyyden hankkineet sopi-
2156: ja varten. Suomessa työskentelee tällä hetkellä        van aineyhdistelmän omaavat terveydenhuollon
2157: noin 230 000 erilaista rekisteröityä työikäistä ter-   ja terveystieteiden maisterit. Luokanopettajan tu-
2158: veydenhuollon ammattilaista. Terveysala onkin          lisi suorittaa 6 opintoviikon aineopinnot terveys-
2159: yhteiskuntamme suurimpia jatkokoulutusaloja.           tiedossa ollakseen pätevä opettamaan terveystie-
2160:    Lukion terveystiedon opetuksen järjestämi-          toa peruskoulussa.
2161: nen ehdotetulla tavalla mahdollistaisi myös ter-           Koska varsin monelta opettajalta puuttuu ter-
2162: veystiedon kysymyssarjaan vastaamisen ylioppi-         veystiedon opetuksen edellyttämä pätevyys, tuli-
2163: laskirjoitusten reaalikokeessa. Tämä olisi selvä       si näille opettajille järjestää riittävästi täydennys-
2164: parannus terveysalan jatko-opintojen kannalta.         koulutusta terveystiedon opetuksen edellyttä-
2165:    Terveystiedon opetus ei poistaisi terveyskas-       män pätevyyden hankkimiseksi. Täydennyskou-
2166: vatuksen tarvetta, vaan terveyskasvatusta tulisi       lutus voitaisiin järjestää opettajanvalmistuslai-
2167: jatkaa entistä tehokkaammin kouluterveydenhoi-         tosten, korkeakoulujen, lääketieteellisten tiede-
2168: tajan tuottamana yleisenä oppilashuoltona ja eri       kuntien ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Va-
2169: oppiaineisiin integroituna, mutta nimetyn opetta-      rat koulutuksen järjestämiseen arviolta 15 mil-
2170: jan koordinoimana terveyskasvatuksena. Ter-            joonaa markkaa/vuosi tulisi osoittaa valtion tä-
2171: veystiedon opetus antaisi riittävän hyvän tiedol-      män vuoden lisätalousarviossa ja vuosien 2001-
2172: lisen pohjan, jonka varaan olisi hyvä rakentaa         2003 talousarvioissa. Tarvittavat varat voitaisiin
2173: niin kouluaikainen kuin myöhempikin terveys-           saada korottamalla esimerkiksi irtotupakan val-
2174: kasvatus ja terveyden edistäminen.                     misteveroa. Tämän lisäksi terveyskasvatusmää-
2175: 
2176: 
2177: 2
2178:                                                             LA 13/2000 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
2179: 
2180: 
2181: rärahoista voitaisiin vuosina 2001-2003 varata           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2182: kunakin vuonna 5 miljoonan markan määräraha
2183: opettajien terveystiedon pätevyyden hankkimi-                   että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
2184: seksi tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestä-                kiehdotukset:
2185: miseksi.
2186: 
2187: 1.
2188:                                                     Laki
2189:                                  perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta
2190: 
2191:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2192:    muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 11 §:n 1 momentti seu-
2193: raavasti:
2194: 
2195:                        11§                               kia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Ope-
2196:                  Opetuksen sisältö                       tus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla
2197:                                                          säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimää-
2198:    Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mu-            riin. Perusopetuksenjärjestäjä voi 7 tai 8 §:n no-
2199: kaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään,        jalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukai-
2200: kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjalli-      sesti poiketa tämän momentin säännöksistä.
2201: suutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä,
2202: ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa tai
2203: elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaop-
2204: pia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, terveys-             Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta
2205: tietoa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiik-
2206: 
2207: 
2208: 
2209: 
2210: 2.
2211:                                                    Laki
2212:                                       lukiolain 7 §:n muuttamisesta
2213: 
2214:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2215:      muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/198) 7 §:n 2 momentti seuraavasti:
2216: 
2217:                          7§                              Iisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustie-
2218:             Opetuksen laajuus ja sisältö                 toa, liikuntaa sekä taito- ja taideaineiden opinto-
2219:                                                          ja. Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi,
2220:                                                          sen mukaan kuin 10 §:n nojalla määrätään, olla
2221:    Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin            erilaajuisia oppimääriä. Taito- ja taideaineet ovat
2222: 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkiel-       niille opiskelijoilla, jotka 18 vuotta täytettyään
2223: tä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vie-   aloittavat lukiokoulutuksen, vapaaehtoisia. Kou-
2224: raita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä            lutuksenjärjestäjä voi 4 §:n nojalla määrätyn eri-
2225: opintoja, terveys tietoa, humanistis-yhteiskunnat-
2226: 
2227:                                                                                                           3
2228: LA 13/2000 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
2229: 
2230: 
2231: tyisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tä-
2232: män momentin säännöksistä.
2233: 
2234: 
2235: 
2236: 
2237: 3.
2238:                                                 Laki
2239:                  ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
2240: 
2241:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2242:   muutetaan ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 12 §:n 2
2243: momentti seuraavasti:
2244: 
2245:                      12 §                             taa sekä oppilaanohjausta. Taito- ja taideainei-
2246:           Opetuksen laajuus ja sisältö                den opinnot ovat vapaaehtoisia niille, jotka 18
2247:                                                       vuotta täytettyään aloittavat opintonsa. Koulu-
2248:    Tutkinto sisältää, sen mukaan kuin opetus-         tuksen järjestäjä voi 9 §:n nojalla määrätyn eri-
2249: suunnitelmassa määrätään, ammatillisia opintoja       tyisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tä-
2250: ja     niitä     tukevaa      työssä    oppimista     män momentin sääännöksistä.
2251: sekä ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia
2252: ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen
2253: kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, ma-
2254: temaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanis-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä    kuuta
2255: tis-yhteiskunnallisia opintoja, terveystiedon
2256: opintoja, taito- ja taideaineiden opintoja, liikun-
2257: 
2258: 
2259: 
2260: 
2261: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
2262: 
2263:      Timo Ihamäki /kok                                   Niilo Keränen /kesk
2264:      Kalevi Olin /sd                                     Kari Uotila /vas
2265:      Leena Luhtanen /sd                                  Jaana Ylä-Mononen /kesk
2266:      Jukka Vihriälä /kesk                                Hannu Takkula lkesk
2267:      Paula Kokkonen /kok                                 Tuija Nurmi /kok
2268:      Pirjo-Riitta Antvuori lkok                          Seppo Kanerva /kok
2269:      Jorma Huuhtanen /kesk                               Anne Huotari /vas
2270:      Anneli Jäätteenmäki /kesk                           Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
2271:      Eero Akaan-Penttilä /kok                            Marjaana Koskinen /sd
2272:      Valto Koski /sd                                     Saara Karhu /sd
2273:      Kari Rajamäki /sd                                   Juha Rehula /kesk
2274:      Pehr Löv /r                                         Päivi Räsänen /skl
2275:      Hanna Markkula-Kivisilta /kok                       Olli Nepponen /kok
2276: 
2277: 4
2278:                                   LA 13/2000 vp- Timo Ihamäki /kok ym.
2279: 
2280: 
2281: Pertti Hemmilä /kok               Mikko Immonen /vas
2282: Ola Rosendahl /r                  Timo Seppälä /kok
2283: Ismo Seivästö /skl                Juha Karpio /kok
2284: Leea Hiltunen /skl                Leena-Kaisa Harkimo lkok
2285: Leena Rauhala /skl                Marja-Leena Kemppainen /skl
2286: Raimo Mähönen /sd                 Lauri Oinonen /kesk
2287: Pirkko Peltomo /sd                Antti Rantakangas /kesk
2288: Esa Lahtela /sd                   Toimi Kankaanniemi /skl
2289: Marja Tiura /kok                  Paula Lehtomäki /kesk
2290: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok   Reijo Laitinen /sd
2291: Tero Mölsä /kesk                  Petri Salo /kok
2292: Klaus Heliberg /sd                Juhani Sjöblom /kok
2293: Veijo Puhjo /vas
2294: 
2295: 
2296: 
2297: 
2298:                                                                     5
2299:                                                      LA 14/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
2300: 
2301: 
2302: 
2303: 
2304:                                             LAKIALOITE 14/2000 vp
2305: 
2306:                                             Laki työttömyysturvalain 4 a §:n muuttamises-
2307:                                             ta
2308: 
2309: 
2310: 
2311: 
2312: Eduskunnalle
2313: 
2314: Kunnissa on hyvin laajasti käytössä vapaaehtoi-      saarnat sosiaalietuudet, kuten työttömyyspäivä-
2315: suuteen perustuva palo- ja pelastustoimen järjes-    raha. Syntynyt tilanne saattaa johtaa siihen, että
2316: telmä, jossa vapaapalokunta (VPK) toimii kun-        työttömänä olevat vapaapalokuntalaiset jäävät
2317: nan sopimuspalokuntana. Kunnassa on vain yk-         pois palokunnan päivittäisestä lähtövalmiudesta.
2318: si/kaksi työntekijää, jotka ovat vakinaisessa pal-   Monilla paikkakunnilla tilanne aiheuttaisi mer-
2319: veluksessa, ja vastaavat palo- ja pelastustoimin-    kittävän heikentymisen kunnan palontorjuntaval-
2320: taan liittyvästä kalustosta, sen kunnossapidosta     miudessa, minkä seuraukset saattaisivat olla koh-
2321: sekä palo- ja pelastustehtävien johtamisesta.        talokkaat. Me allekirjoittaneet olemme sitä miel-
2322: Muut pelastustehtäviin osallistuvat ovat vapaa-      tä, että tässä tilanteessa pienten palkkioiden ta-
2323: palokuntalaisia. Järjestelmällä on pitkät perin-     kaisinperintä työttömiltä sammutusmiehiltä on
2324: teetja se on käytännössä toimiva ja taloudellinen    kohtuutonta ja heikentää pelastustoimenpiteiden
2325: ratkaisu varsinkin pienten kuntien palo- ja pelas-   suorittamista laajoilla alueilla.
2326: tustoimen järjestelmäksi. Edellä esitettyä              Turvallisuuden takaamiseksi ja vapaaehtois-
2327: järjestelmää vastaava on myös puolivakinainen        työhön kannustamiseksi lakialaitteessa ehdote-
2328: palokunta, jonka toimintaan osallistuu myös va-      taan, että vapaaehtoisista pelastustehtävistä saa-
2329: paaehtoisia.                                         dut palkkiot eivät ole työttömyysturvaa vähentä-
2330:    Järjestelmän toimivuutta on alkanut viime ai-     viä tekijöitä.
2331: koina kuitenkin haitata Kelan perintätoimenpi-
2332: teet, jotka aiheutuvat työttömien sammutusmies-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2333: ten saamista hälytys-, sammutus- ym. palkkiois-
2334: ta. Perinnän kohteena ovat sammutusmiesten                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2335:                                                            kiehdotuksen:
2336: 
2337:                                                Laki
2338:                             työttömyysturvalain 4 a §:n muuttamisesta
2339: 
2340:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2341:   lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 4 a §:ään, sellaisena
2342: kuin se on laissa 680/1997, uusi 3 momentti seuraavasti:
2343: 
2344: 
2345: 
2346: 
2347:                                                                                               Versio 2.0
2348: LA 14/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
2349: 
2350: 
2351:                      4a§                         Vapaaehtoisista pelastustehtävistä saadut
2352: Oikeus työttömyyspäivärahaan vapaaehtois- ja   palkkiot eivät vaikuta työttömyyspäivärahan
2353:               taikootyön aikana                suuruuteen.
2354: 
2355: 
2356: 
2357:                                                  Tämä laki tulee voimaan    päivänä   kuuta
2358: 
2359: 
2360: 
2361: 
2362: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
2363: 
2364:     Pekka Nousiainen /kesk                        Esa Lahtela /sd
2365:     Osmo Puhakka /kesk                            Paula Lehtomäki /kesk
2366:     Lauri Oinonen /kesk                           Jaana Ylä-Mononen /kesk
2367:     Petri Neittaanmäki /kesk                      Arto Seppälä /sd
2368:     Mika Lintilä /kesk                            Raimo Mähönen /sd
2369:     Merikukka Forsius /vihr                       Pertti Hemmilä /kok
2370:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                   Ossi Korteniemi /kesk
2371:     Jari Leppä /kesk                              Anu Vehviläinen /kesk
2372: 
2373: 
2374: 
2375: 
2376: 2
2377:                                                              LA 15/2000 vp - Pia Viitanen /sd ym.
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 
2382:                                             LAKIALOITE 15/2000 vp
2383: 
2384:                                             Laki opintotukilain 27 §:n 4 momentin kumoa-
2385:                                             misesta
2386: 
2387: 
2388: 
2389: 
2390: Eduskunnalle
2391: 
2392: Vuonna 1998 otettiin käyttöön uusi opintotuki-       kaavion mukaan, jossa myös ansaitut tulot vai-
2393: järjestelmä, jossa tuen määrä riippuu opiskelijan    kuttavat lopputulokseen. Seurauksena tästä opis-
2394: koko vuoden tuloista. Järjestelmässä opiskelija      kelijalta peritään takaisin myös sitä opintotukea,
2395: on velvollinen seuraamaan tulokehitystään ja sen     mikä hänelle ko. vuonna tosiasiallisesti olisi kuu-
2396: suhdetta hänelle kuuluvaan opintotukeen. Opis-       lunut. Useissa tapauksissa perittävä summa on
2397: kelijalla on mahdollisuus tilanteensa mukaan esi-    muodostnut useita tuhansia korkeammaksi kuin
2398: merkiksi peruuttaa hakemaansa tukea kesken           summa, jonka opiskelija olisi palauttaessaan tu-
2399: vuoden tai palauttaa liikaa maksettu tuki ko. ka-    keansa joutunut maksamaan
2400: lenterivuoden aikana. Mikäli näin ei toimita, lii-      Tälle "rankalle" takaisinperintäjärjestelmälle
2401: kaa maksettu tuki peritään takaisin.                 on mainittu perusteluiksi esim. se, että sen kautta
2402:     Uuden opintotukijärjestelmän aikana makset-      estettäisiin systeemin käyttäminen korottomana
2403:  tuja opintotukia peritään takaisin nyt ensimmäis-   lainana. Kun kuitenkin takaisinperintään liittyy
2404:  tä kertaa ja perintätapauksia on lukuisasti:        jo itsessään 7 prosentin korko, on tämänkaltai-
2405: 300 OOO:sta opintotuen saajastajopa 22 000 opis-     nen sanktiointi tarpeeton ja varsin kohtuuton.
2406:  kelijaa on saanut perintäkirjeen.                      Tämän vuoksi on perusteltua muuttaa takai-
2407:     Koska kyseessä on ensimmäinen kerta, paljas-     sinperintäjärjestelmää niin, että takaisin perittä-
2408:  tuvat samalla myös järjestelmän epäkohdat. Sel-     väksi tulee ainoastaan liikaa maksettu opintotuki
2409:  keänä puutteena on nähty esimerkiksi takaisin-      ja sille määrätty korko. Se on mahdollista ku-
2410:  maksuajan rajoittaminen kalenterivuoden lop-        moamalla ko. laskentakaaviota koskeva säännös.
2411:  puun.
2412:     Toisena epäkohtana on nähty tuen takaisinpe-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2413:  rintään liittyvä maksukaavio. Takaisin ei peritä
2414:  ainoastaan liikaa maksettua tukea korkoineen,             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2415:  vaan takaisin perittävä summa määräytyy lasku~            kiehdotuksen:
2416: 
2417:                                                Laki
2418:                          opintotukilain 27 §:n 4 momentin kumoamisesta
2419: 
2420:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2421: 
2422:                        1§                            1994 annetun opintotukilain (65/1994) 27 §:n 4
2423:    Tällä lailla kumotaan 21 päivänä tammikuuta       momentti, sellaisena kuin se on laissa 920/1997.
2424: 
2425:                                                                                                Versio 2.0
2426: LA 15/2000 vp -    Pia Viitanen /sd ym.
2427: 
2428: 
2429:                        2§
2430:     Tämä laki tulee voimaan   päivänä     kuuta
2431: 
2432: 
2433: 
2434: 
2435: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000
2436: 
2437:      Pia Viitanen /sd                             Jyrki Katainen !kok
2438:      Heli Paasio /sd                              Sari Sarkomaa /kok
2439:      Susanna Huovinen /sd                         Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
2440:      Pirkko Peltomo /sd                           Marja Tiura /kok
2441:      Lauri Kähkönen /sd                           Leena-Kaisa Harkimo /kok
2442:      Ulla Juurola /sd                             Katja Syvärinen /vas
2443:      Kirsi Piha /kok                              Anni Sinnemäki /vihr
2444:      Paula Lehtomäki /kesk
2445: 
2446: 
2447: 
2448: 
2449: 2
2450:                                                        LA 16/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
2451: 
2452: 
2453: 
2454: 
2455:                                              LAKIALOITE 16/2000 vp
2456: 
2457:                                              Laki sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 
2462: Eduskunnalle
2463: 
2464: Lakialoitteessa ehdotetaan, että pienin äitiys-,      ja opiskelijoiden taloudellinen tilanne heikkenee
2465: isyys- ja vanhempainraha nostettaisiin 60 mar-        vanhemmuuden kustannuksella selvästi.
2466: kasta päivältä työttömän peruspäivärahan suurui-         Tällä hetkellä nämä vanhemmat kokevat tule-
2467: seksi.                                                vansa rangaistuksi lapsen syntymän vuoksi. Näin
2468:     Vanhempainvakuutuksen tarkoitus on korvata        raju pudotus tuloissa on johtanut monen kohdal-
2469: poisjääviä ansiotuloja sekä taata tulottomille        la siihen, että lasten hankkimisesta luovutaan tai
2470: henkilöille perusturva. Tätä toteutetaan sairaus-     se siirretään myöhemmäksi taloudellisten syiden
2471: vakuutuslakiin perustuen äitiys-, isyys- ja van-      takia.
2472: hempainrahojen avulla. Äitiys-, isyys- ja van-           Eräänä perusteena vanhempainpäivärahan vä-
2473: hempainrahan määrä lasketaan päivärahan alka-         himmäismäärän pienuuteen on mainittu se, että
2474: mista edeltävänä vuonna vahvistetussa verotuk-        koska vanhempainvakuutuksen tarkoitus on kor-
2475: sessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työtu-   vata poisjääviä ansiotuloja, korvauksen tulee
2476: lojen perusteella äitiys-, isyys- tai vanhempainra-   aina olla suhteessa vanhemmuutta edeltäviin tu-
2477: haa ei tulisi maksettavaksi, etuus maksetaan vä-      loihin. Tällöin kuitenkin unohdetaan vanhem-
2478: himmäismääräisenä jokaista arkipäivää kohden.         painvakuutuksen toinen tehtävä, joka on turvata
2479:     Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa makse-        henkilölle perusturva. Perusturvaan on työttö-
2480: taan vuoden aikana noin 140 000 henkilölle, jois-     mälle henkilölle laskettu riittävän 122 markkaa
2481: ta naisia on noin 98 000. Vähimmäismääräisen          päivässä. Vanhempainrahaa saavalle henkilölle
2482: vanhempainpäivärahan saajia äideistä oli vuon-        se ei voi olla vähempää.
2483: na 1999 33 955. Vuonna 1999 maksettiin äideil-           Toisena perusteena vähimmäismääräisen van-
2484: le äitiysrahaa tai vanhempainrahaa yhteensä 2,6       hempainpäivärahan pienuudelle on mainittu mm.
2485: mrd. markkaa. Isyysrahaa tai vanhempainpäivä-         lapsilisän tuoma kompensaatio. Lapsen syntyes-
2486: rahaa sai vuonna 1999 41 635 isää yhteensä            sä perheen menot kuitenkin yleensä kasvavat sel-
2487:  173,1 milj. markkaa.                                 västi. Lapsilisä on tällä hetkellä 536 markkaa
2488:     Vähimmäismääräinen äitiys-, isyys- tai van-       kuukaudessa. Lapsilisä on tarkoitettu kattamaan
2489: hempainraha on tällä hetkellä 60 markkaa päiväl-      lapsesta aiheutuvia kuluja, ei korvaamaan van-
2490:  tä. Vähimmäismääräistä päivärahaa saavat hen-        hempien puutteellista perusturvaa.
2491:  kilöt ovat pääosin työttömiä, vastavalmistuneita,       Vähi::-.mäismääräisen äitiys-, isyys- tai van-
2492:  pätkätöitä tekeviä tai opiskelijoita. Esimerkiksi    hempainrahan tulisikin olla sen suuruinen, että se
2493:  työttömyyskorvauksetta äitiyspäivärahalle siirty-    täyttäisi perheen toimeentulon minimivaatimuk-
2494:  vän henkilön tulot laskevat huomattavasti äitiy-     set. Tämän johdosta lakiehdotuksessa esitetään,
2495:  den vuoksi. Työttömyysturvan peruspäivärahan         että vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä
2496:  (122 markkaa päivässä) sijaan tämä henkilö saisi     nostettaisiin vähintään työttömyyskorvauksen
2497:  60 markkaa päivältä. Myös vastavalmistuneiden        peruspäivärahan tasolle.
2498: 
2499:                                                                                                Versio 2.0
2500: LA 16/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
2501: 
2502: 
2503:    Perheiden tukeminen myös taloudellisesti on        saalta valtiolle kertyisi säästöjä mm. asumistuki-
2504: tulevaisuuden ongelmien ennaltaehkäisyä. So-          menoissa. Kaikkein pienituloisimpien, nuorten
2505: siaaliturvan tulisi olla sellainen, että se pyrkisi   lapsiperheiden elämisen edellytysten parantami-
2506: estämään mahdollisimman hyvin vanhemmuu-              nen ja mahdollisuuksien avaaminen on oikean-
2507: den tehtävien ja työelämän vaatimusten välisiä        suuntaista perhe- ja sosiaalipolitiikkaa.
2508: ristipaineita. Jokaisella henkilöllä tulee olla
2509: myös taloudellinen mahdollisuus vanhemmuu-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2510: teen. Ehdotetuna muutoksella olisi myönteisiä
2511: vaikutuksia syntyvyyteen.                                   että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2512:    Lakiehdotuksen taloudelliset vaikutukset ovat            kiehdotuksen:
2513: arviolta noin 300 miljoonaa markkaa, mutta toi-
2514: 
2515:                                                 Laki
2516:                              sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta
2517: 
2518:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2519:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 22 §:n 1 momentti,
2520: sellaisena kuin se on laissa 350/1966, seuraavasti:
2521: 
2522:                        22 §                           tenkin vähintään työttömän peruspäivärahan suu-
2523:   Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä päi-       ruinen.
2524: vältä on yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä sekä
2525: 18 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu päiväraha.
2526: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrä on kui-
2527:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
2528:                                                       ta 2000.
2529: 
2530: 
2531: 
2532: 
2533: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
2534: 
2535:     Anu Vehviläinen /kesk                                Maria Kaisa Aula /kesk
2536:     Liisa Hyssälä /kesk                                  Tanja Karpela /kesk
2537:     Paula Lehtomäki /kesk                                Jaana Ylä-Mononen /kesk
2538:     Katri Komi !kesk                                     Mari Kiviniemi /kesk
2539:     Mirja Ryynänen /kesk                                 Sirkka-Liisa Anttila /kesk
2540:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                            Inkeri Kerola /kesk
2541:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
2542: 
2543: 
2544: 
2545: 
2546: 2
2547:                                            LA 17/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
2548: 
2549: 
2550: 
2551: 
2552:                                             LAKIALOITE 17/2000 vp
2553: 
2554:                                             Laki kansaneläkelain muuttamisesta
2555: 
2556: 
2557: 
2558: 
2559: Eduskunnalle
2560: 
2561: 
2562:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2563: 
2564: Aloitteessa ehdotetaan, että 1.1.1998 aloitettu         Tarkoituksena olisi myöhemmin nostaa lapsi-
2565: kansaneläkkeen lapsikorotusten leikkaaminen          korotuksen määrää. Lapsikorotukset sidottaisiin
2566: pysäytetään. Lisäksi ehdotetaan, että kansaneläk-    kansaneläkkeen tavoin elinkustannusindeksiin.
2567: keeseen voitaisiin vuotta 1996 edeltäneen lain-         Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian sen
2568: säädännön mukaisin perustein myöntää lapsiko-        hyväksymisen jälkeen, mutta sitä sovellettaisiin
2569: rotus, jonka määrä olisi sama kuin 1.1.2000 lu-      1 päivästä tammikuuta 2000.
2570: kien maksettava ennen vuotta 1996 myönnetty
2571: lapsikorotus, eli 105 markkaa kuukaudessa.
2572: 
2573: 
2574:                                           PERUSTELUT
2575: 
2576: 1. Nykyinen tilanne                                     Kansaneläkeuudistuksen            III -vaiheessa
2577: Jo vuoden 1937 kansaneläkelakiin sisältyi huol-      1.1.1983 ( 103/1982) lapsikorotus irrotettiin itse-
2578: lettavan lapsen perusteella maksettava korotus.      näiseksi, vakiomääräiseksi eläkkeen osaksi. Täl-
2579: Lapsikorotus toteutettiin korottamalla kunkin        laisena lapsikorotus säilyi, kunnes järjestelmä
2580: huollettavan alle 16-vuotiaan lapsen perusteella     lakkautettiin 1.1.1996lukien (149111995).
2581: silloista tukiosaa. Vuoden 1956 kansaneläkejär-         Viimeksi mainitun lain voimaantulosäännök-
2582: jestelmän (347/1956) tullessa voimaan lapsiko-       sen mukaan ennen vuotta 1996 myönnettyjä lap-
2583: rotuksia tehostettiin. Maksettavan tukiosan ase-     sikorotuksia alettiin 1.1.1998 lukien leikata 20
2584: mesta lapsikorotuksen suuruus määriteltiin 10        prosentilla kunkin vuoden alusta siten, että lapsi-
2585: prosentiksi täysimääräisestä tukiosasta. Samalla     korotukset lakkaavat vuoden 2001 lopussa.
2586: korotettiin 10 prosentilla myös tukiosan tulora-     Uusia lapsikorotuksia ei 1.1.1996 lukien ole
2587: jaa.                                                 myönnetty.
2588:     Lapsikorotusjärjestelmä uudistettiin 1. 7.1974      Asianomaisessa hallituksen esityksessä (HE
2589: lukien (8/1974). Tuolloin lapsikorotus määritel-     119/1995 vp) lapsikorotusten poistamista perus-
2590: tiin 20 prosentiksi silloisen perusosanja yksinäi-   teltiin vain toteamalla, että "kansaneläkejärjes-
2591: selle henkilölle asianomaisen kuntaryhmän mu-        telmän selkeyttämiseksi ja valtiontaloudellisista
2592: kaan maksettavan täysimääräisen tukiosan yh-         syistä ehdotetaan, että kansaneläkejärjestelmään
2593: teismäärästä.                                        kuuluvasta hautausavustusjärjestelmästä, puoli-
2594: 
2595:                                                                                                Versio 2.0
2596: LA 17/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
2597: 
2598: 
2599: soiisästä ja lapsikorotusjärjestelmästä luovutaan     sen perusteella. Kun kaikista kansaneläkkeen
2600: vuoden 1996 alusta". Tarkoituksena oli, että lap-     saajista lapsikorotusta sai vain noin 2 %, työky-
2601: sikorotusten leikkaaminen aloitetaan jo 1.1.1997.     vyttömyyseläkkeissä osuus on yli 8 %. Lapsiko-
2602: Eduskunta kuitenkin myöhensi leikkauksen alka-        rotusta saavista työkyvyttömyyseläkeläisistä
2603: misajankohdaksi 1.1.1998. Siirtymäkautena eli         noin 46 %:lla oli tuolloin eläkkeessään myös li-
2604: leikkausten aikana vuosina 1998-2001lapsiko-          säosaa, eli ainakin tämä osa työkyvyttömistä lap-
2605: rotuksiin ei tehdä indeksikorotuksia.                 sikorotuksen saajista oli enintään keskituloisia.
2606:    Hallituksen esityksen yleisperustelujen lapsi-     Noin 12% heistä sai tiukasti tarveharkintaista
2607: korotusten sosiaalipoliittinen kohdentuminen si-      eläkkeensaajien asumistukea.
2608: vuutettiin tietoisesti toteamalla yksikantaan:           Noin 13 %:lla kaikista lapsikorotuksen saajis-
2609: "Eläkkeensaajille on myönnetty lapsikorotuksia        ta eli noin 2 500 henkilöllä oli eläkkeessään
2610: noin 31 200. Nämä poistuvat asteittain eläkejär-      vuonna 1995 täysimääräinen lisäosa. Pääosa ky-
2611: jestelmästä." Myöskään esityksen yksityiskoh-         seisistä lapsikorotukseen yhden tai useamman
2612: taisissa perusteluissa ei sanallakaan kuvata, mit-    lapsen perusteella oikeutetuista täyden lisäosan
2613: kä eläkkeensaajaryhmät ovat lapsikorotuksen           saajista oli sellaisia työkyvyttömyyseläkkeen
2614: poistamisen kohteena.                                 saajia, jotka 16 ikävuoden täyttämiseen saakka
2615:    Ratkaisun sosiaalipoliittinen ilme alkoi hah-      saivat lapsen hoitotukea, tai muita vammaisia
2616: mottua vasta eduskunnan sosiaali- ja terveysva-       taikka hyvin nuorina työkykynsä menettäneitä,
2617: liokunnan mietinnössä (StVM 21/1995 vp): "Kun         joille ei ollut kertynyt lainkaan työeläkeoikeutta
2618: lapsikorotuksen saajista pääosa on työkyvyttö-        tai työeläke oli aivan pieni.
2619: myyseläkkeellä olevia pienituloisia henkilöitä,          Täyttä lisäosaa, nyttemmin täyttä kansanelä-
2620: lapsikorotusten poistamisen vaikutuksia tulee         kettä saavien työkyvyttömien eläketurva muo-
2621: selvittää tarkemmin. Tästä syystä valiokunta          dostuu koko eliniän ajan pelkästä kansaneläk-
2622: esittää tässä vaiheessa aikataulua myöhennettä-       keestä (2 231-2 655 mk/kk vuonna 2000). Kan-
2623: väksi vuodella lapsikorotusten selvittämiseksi        saneläkettä ei ole reaalisesti korotettu kertaa-
2624: osana perhepolitiikan etuuksien kokonaisuutta."       kaan vuoden 1984 jälkeen eli yli 16 vuoteen.
2625:    Vaikka perhepoliittisia tukia, esimerkiksi lap-    Kansaneläkkeen lisäksi voidaan maksaa kansan-
2626: silisäjärjestelmää sekä pienten lasten hoidon tu-     eläkkeen lisiä, kuten juuri lapsikorotusta, eläk-
2627: kia, on tuonjälkeen arvioitu uudelleen ja muutet-     keensaajien asumistukea tai hoitotukea. Useim-
2628: tu, eduskunnan edellyttämää selvitystä ei kansan-     miten työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvään
2629: eläkkeiden lapsikorotusten osalta milloinkaan         hoitotukeen ei tehty indeksitarkistusta vuosina
2630: tehty. Eduskunnalle ei annettu edes sitäjäljempä-     1996----1998. "Väliin jätettyjä" indeksikorotuk-
2631: nä esitettävää ja jo tuolloin käytettävissä ollutta   sia ei myöhemmin hyvitetty, vaan menetykset jä-
2632: informaatiota, joka koski kansaneläkkeiden lap-       tettiin pysyviksi.
2633: sikorotusten sosiaalipoliittista kohdentumista.          Kuten edellä on todettu, lapsikorotusten in-
2634:    Lapsikorotusta sai vuoden 1994 lopussa noin        deksitarkistukset lopetettiin leikkausten käynnis-
2635: 21 000 eläkkeensaajaa yhteensä runsaasta              tyttyä vuodesta 1998. Toisin kuin pohjaosaa
2636: 31 OOO:sta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Lapsiko-      1.1.1996 lukien leikattaessa, lapsikorotukseen
2637: rotus oli 262 mk/kk vuonna 1995, ja sitä voitiin      oikeutetuilla pelkän kansaneläkkeen saajilla ei
2638: maksaa ilman lasten lukumäärää koskevia rajoi-        viiden vuoden ajan ole leikkausten vastapainona
2639: tuksia (suurin määrä oli tuolloin 13 lasta). Jos      työeläkkeen indeksikorotusta. Myöskään vero-
2640: molemmat puolisot saivat kansaneläkettä, lapsi-       tusperusteiden muutokset eivät lievitä leikkaus-
2641: korotusta maksettiin erikseen kummankin eläk-         ten vaikutuksia. Näin ollen monille pelkää kan-
2642: keeseen. Lapsikorotus oli ja on verotonta tuloa.      saneläkettä ja lapsikorotusta saaville maksettava
2643:    Lapsikorotukseen oikeutetuista noin 90 % oli       eläke on pienentynyt; sitä enemmän, mitä useam-
2644: työkyvyttömyyseläkkeen saajia. He saivat lapsi-       pilapsisesta perheestä on kysymys.
2645: korotusta vuoden 1994 lopussa noin 28 000 lap-
2646: 
2647: 
2648: 2
2649:                                              LA 17/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
2650: 
2651: 
2652:     Lapsikorotuksen poisjääminen 1.1.1996 sekä              Sen sijaan pelkkää kansaneläkettä tai sen ohel-
2653: jo myönnettyjen lapsikorotusten leikkaaminen            la hyvin pientä työeläkettä saavilla, lasta tai lap-
2654: 1.1.1998 lukien kohdistuivat siis pääasiassa sel-       sia huoltavilla nuorilla työkyvyttömillä, joiden
2655: laisiin lapsiperheisiin,joissa ainakin toinen huol-     toimeentulo jo entuudestaan oli riittämätön,
2656: tajista on työkyvytön. Menetykset kumuloituvat          myös maksettava eläketurva voi pienentyä lapsi-
2657: monilapsisissa perheissa ja pahiten silloin, kun        korotusten leikkausten yhteydessä. Alenemat ja
2658: molemmat puolisoista ovat eläkkeellä (useimmi-          menetykset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän
2659: ten kumpikin työkyvytön).                               huollettavia lapsia on.
2660:      Lisäksi on otettava huomioon lapsilisän sa-           Jos työeläke on niin suuri, että eläketulosta pe-
2661: malla tavoin erityisesti monilapsisiin perheisiin       ritään veroa, myöskään veroperusteiden lieven-
2662: kohdistettu leikkaus 1. 7.1995 sekä vastaavasti         nykset eivät estä maksettavan eläkkeen pienenty-
2663: kohdentunut toimeentulotuen perusteiden muu-            mistä, koska pohjaosan leikkauksen siirtäminen
2664:  tos 1.3.1998. Samaan perheeseen ovat saattaneet        samaan ajankohtaan uusien veroperusteiden
2665: kohdistua myös vuonna 1996 toteutetut työmark-          käyttöönoton kanssa ei koske lapsikorotusten
2666:  kinatuen lapsikorotusten 60 prosentin leikkaus,        leikkauksia. Esimerkiksi vuonna 2000 lapsikoro-
2667:  lasten kotihoidon tuen merkittävä aleneminen           tusta leikattiin jo 1.1.2000, mutta pohjaosaa vas-
2668:  sekä hoitomaksujen korotukset. Lapsilisät laske-       ta veroperusteiden muuttumisen yhteydessä
2669:  vat reaalisesti jatkuvasti, koska niihin ei ole teh-   1.3.2000.
2670:  ty edes indeksitarkistuksia vuoden 1995 jälkeen.          Edellä luetelluista syistä kansaneläkkeen lap-
2671:      Kansaneläkkeeseen liittyvää lapsikorotusta         sikorotusten enemmistä leikkauksista tulisi luo-
2672:  maksetaan työkyvyttömälle sellaisena aikana,           pua. Lapsikorotus tulisi palauttaa kansaneläke-
2673:  jolloin eläkkeensaajan huollettavana on yksi tai       järjestelmään siten, että korotus voitaisiin myön-
2674:  useampia lapsia, joista joku on alle 16-vuotias.       tää ennen 1.1.1996 voimassa olleen lainsäädän-
2675:  Esimerkiksi sairaus- tai työttömyyspäivärahasta        nön mukaisin perustein takautuen, mutta enin-
2676:  poiketen kyseessä on siten pitkäkestoinen, nor-        tään vuoden 2000 alusta lukien. Kustannussyistä
2677:   maalitilanteissakin usean vuoden ajan maksetta-       lapsikorotuksen suuruudeksi ehdotetaan tässä
2678:  va etuus. Näin lapsikorotukset kansaneläkettä          vaiheessa 105 markkaa kuukaudessa, mikä vas-
2679:   täydentävänä tukena ovat olleet keskeinen osa         taa leikatun lapsikorotuksen markkamäärää
2680:  perustoimeentulon turvaa.                              vuonna 2000.
2681:      Nuorten työkyvyttömien eläketurvassa on               Kansaneläkelain 3 a luvun viimeiseksi pykä-
2682:   yleisesti nähty olevan puutteita ja kehittämisen,     läksi tulisi lisätä uusi 29 §,jossa säädettäisiin oi-
2683:   ei heikentämisen tarpeita.                            keudesta lapsikorotukseen. Pykälä vastaisi sisäl-
2684:                                                         löltään vuoden 1996 alusta kumottua kansanelä-
2685: 2. Ehdotetut muutokset                                  kelain 29 §:ää. Kun kansaneläkelaissa olevat
2686:                                                         markkamäärät on ilmaistu maaliskuun 1981 kan-
2687: Kansaneläkkeiden lapsikorotusten poistaminen
2688:                                                         saneläkeindeksiä vastaavassa tasossa (ns. lain-
2689: oli vuoden 1996 säästöratkaisuista sosiaalipoliit-
2690:                                                         taso) ja vuosimääräisinä, säännöksessä lapsiko-
2691: tisen kohdentumisen kannalta ehkä kaikkein epä-
2692:                                                         rotuksen suuruus määriteltäisiin 600 markaksi.
2693: onnistunein. Kun kansaneläkkeen pohjaosaa alet-
2694:                                                         Ennen pykälän kumoamista kyseinen lain tasoi-
2695: tiin vuodesta 1996 leikata, vakuutettiin, että
2696:                                                         nen lapsikorotuksen markkamäärä oli 1 572
2697: maksettava nettoeläke ei pienene (reaalitulojen
2698:                                                         markkaa vuodessa. Pykälään tehtäisiin lisäksi sa-
2699: aleneminen tai "jäätyminen" useaksi vuodeksi on
2700:                                                         nonnallisia ja teknisiä parannuksia.
2701: asia erikseen). Tämän varmistamiseksi on tehty
2702:                                                            Laki kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkei-
2703: monenlaisia poikkeusratkaisuja, kuten leikkaus-
2704:                                                         den ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin
2705: ajankohdan siirtäminen ja leikkausprosentin al-
2706:                                                         (348/1956) koskee lain 1 §:n 1 momentissa
2707: kuperäisestä lainsäädännöstä poikkeava mitoitta-
2708:                                                         (1127/1983) lueteltuja poikkeuksia lukuun otta-
2709: minen.
2710:                                                         matta kaikkia kansaneläkelaissa olevia markka-
2711: 
2712: 
2713:                                                                                                            3
2714: LA 17/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
2715: 
2716: 
2717: määriä. Näin ollen lakia sovellettaisiin automaat-    den 2000 tasossa noin 18 miljoonan markan lisä-
2718: tisesti myös lapsikorotuksen markkamäärään.           kustannukset.
2719: Sen sijaan vastaavaa valtioneuvoston päätöstä
2720: kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin        4. Voimaantulo
2721: (383/1984) tulisi muuttaa lisäämällä päätöksen        Lainmuutokset ehdotetaan saatettavaksi voi-
2722: 5 §:ään lapsikorotusta koskeva 29 §.                  maan heti, kun lakiehdotus on hyväksytty. Muu-
2723:                                                       tettua lainsäädäntöä kuitenkin sovellettaisiin ta-
2724: 3. Esityksen vaikutukset                              kautuasti vuoden 2000 alusta alkaen.
2725: Esityksen sosiaalipoliittiset, lapsikorotuksen           Tarkoituksena on, että lain tultua voimaan
2726: kohdentumista koskevat vaikutukset ovat päätel-       erikseen arvioidaan se taso, mille lapsikorotuk-
2727: tävissä etuuden poistamisen ja leikkaamisen koh-      set tulisi myöhemmin nostaa. Tällöin eräänä
2728: dentumista kuvaavista, edellä olevista selostuk-      kiinnekohtana tulisi pitää sitä, että lapsikorotus
2729: sista.                                                olisi ilman tehtyjä leikkauksia vuoden 2000 in-
2730:    Esityksen mukaan lapsikorotuksen leikkaus-         deksitasossa 275 markkaa kuukaudessa. Kun lap-
2731: ten pysäyttämisestä ei aiheutuisi lisäkustannuk-      sikorotus vuonna 2000 on enää 105 markkaa kuu-
2732: sia, mutta tavoiteltu kustannusten säästö jäisi to-   kaudessa, tämä merkitsee sitä, että alkuperäises-
2733: teutumatta. Tämän rahallinen merkitys olisi vuo-      tä määrästä on leikattu jo yli 60 prosenttia.
2734: den 2001 tasossa, jolloin nykyisiä lapsikorotuk-
2735: sia ei enää olisi maksussa, noin 20 miljoonaa         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2736: markkaa vuodessa.
2737:    Uusista, aikaisintaan vuoden 2000 alusta                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2738: myönnettävistä lapsikorotuksista aiheutuisi vuo-            kiehdotuksen:
2739: 
2740:                                                 Laki
2741:                                    kansaneläkelain muuttamisesta
2742: 
2743:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2744:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelakiin (347/1956) siitä lailla 1491/1995
2745: kumotun 29 §:n tilalle uusi 29 § seuraavasti:
2746: 
2747: 
2748:                      3 a luku                         kopuolella syntynyttä lasta, johon kohdistuva
2749:                                                       eläkkeensaajan elatusvelvollisuus on vahvistettu
2750:                   Kansaneläke
2751:                                                       oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella sopi-
2752:                                                       mukselle. Sama koskee kasvattilasta, jonka toi-
2753:                        29 §                           meentulosta eläkkeensaaja tai hänen samassa ta-
2754:    Jos kansaneläkkeen saajantai hänen puolison-       loudessa asuva puolisonsa huolehtii.
2755: sa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa talou-
2756: dessa eläkkeensaajan kanssa tai jos eläkkeensaa-
2757: ja muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta,
2758: kansaneläkkeen lisäksi maksetaan lapsikorotus.           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä       kuuta
2759:    Lapsikorotus on 600 markkaa vuodessa kuta-         2000. Lapsikorotus voidaan kuitenkin myöntää
2760: kin edellä tarkoitettua lasta kohden. Jos molem-      takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen.
2761: mat puolisot saavat kansaneläkettä, lapsikorotus         Tällä lailla kumotaan 18 päivänä joulukuuta
2762: maksetaan erikseen kummallekin.                       1995 kansaneläkelain muuttamisesta annetun
2763:    Lapsikorotusta myönnettäessä eläkkeensaa-          lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen 6 mo-
2764: janlapsena pidetään myös sellaista avioliiton ul-     mentti, siltä osin kuin on kysymys lapsikorotuk-
2765: 
2766: 4
2767:                                          LA 17/2000 vp- Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.
2768: 
2769: 
2770: sen maksamisesta 1 päivän tammikuuta 2000 jäl-   kaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina
2771: keisenä aikana.                                  olevien kansaneläkkeiden suuruus on määrätty.
2772:    Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
2773: kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mu-   tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
2774:                                                  teisiin.
2775: 
2776: 
2777: 
2778: 
2779: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000
2780: 
2781:    Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                    Esa Lahtela /sd
2782:    Pentti Tiusanen /vas                              Lauri Kähkönen /sd
2783:    Mikko Kuoppa /vas                                 Erkki Kanerva /sd
2784:    Marjaana Koskinen /sd                             Inkeri Kerola /kesk
2785: 
2786: 
2787: 
2788: 
2789:                                                                                               5
2790:                                                                 LA 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
2791: 
2792: 
2793: 
2794: 
2795:                                             LAKIALOITE 18/2000 vp
2796: 
2797:                                             Laki Suomen perustuslain 28 §:n muuttamises-
2798:                                             ta
2799: 
2800: 
2801: 
2802: 
2803: Eduskunnalle
2804: 
2805: On oikein, että kansanedustajina toimii eri-ikäi-     siä. Sen kansanedustajan, joka on poissa viran-
2806: siä ja molempia sukupuolia olevia henkilöitä.         hoitamisesta pidempään (mm. vanhempainloma,
2807: Myös kansanedustajilla tulee olla oikeus perhee-      sairaus, asevelvollisuus ), tilalle pitää tulla vara-
2808: seen. Tämä onkin viime vuosina nähty, sillä           edustaja eduskuntaan hoitamaan poisjääneen teh-
2809: useat naiskansanedustajat ovat saaneet eduskun-       tävää poissaolon ajaksi.
2810: nassa ollessaan jälkikasvua. Näilläkin äideillä ja
2811: heidän lapsillaan on oikeus toisiinsa. Myös van-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
2812: hempainloman on oltava mahdollinen naiskan-
2813: sanedustajille samoin kuin muille Suomen kansa-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2814: laisille. Siitä huolimatta eduskuntatyö ei saa kär-          kiehdotuksen:
2815: 
2816:                                                  Laki
2817:                             Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta
2818: 
2819:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty Suomen perustuslain 73 §:ssä määrätyllä tavalla
2820:   muutetaan II päivänä kesäkuuta 1999 annetun Suomen perustuslain (731 11999) 28 §:n 1 momentti
2821: seuraavasti:
2822: 
2823:                       28 §                            poissaolon ajaksi. Tämän ajan edustajan tehtäviä
2824:    Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi         hoitaa hänen varaedustajansa.
2825: ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan
2826: parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa
2827: tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoi-
2828: men hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuu-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä       kuuta
2829: den suorittamisen, äitiys- tai vanhempainloma-
2830: kauden ja yli kolme kuukautta kestävän sairaus-
2831: 
2832: 
2833: 
2834: 
2835: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
2836: 
2837:     Tuija Nurmi /kok
2838:                                                                                                   Versio 2.0
2839:                                                               LA 19/2000 vp.- Esa Lahtela /sd ym.
2840: 
2841: 
2842: 
2843: 
2844:                                              LAKIALOITE 19/2000 vp
2845: 
2846:                                              Laki autoverolain 51 §:n muuttamisesta
2847: 
2848: 
2849: 
2850: 
2851: Eduskunnalle
2852: 
2853: Autoverolain (1482/1994) 51 §:ssä säädetään in-          Lain veronpalautusta koskevia enimmäismää-
2854: validiteetin perusteella myönnettävistä veron-        riä on viimeksi korotettu 1980-luvun puolivälis-
2855: huojennuksista. Autoverolain mukaan, jos autoa        sä. Kuluneen viidentoista vuoden ajan enimmäis-
2856: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai      määrät ovat olleet samansuuruiset, vaikka auto-
2857: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-   jen hinnat ovat samana aikana nousseet. Autove-
2858: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä        rolain 51 §:n mukaisia enimmäismääriä ei koro-
2859: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka       tettu myöskään autoverolain vuonna 1994 tapah-
2860: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellai-    tuneen kokonaisuudistuksen yhteydessä.
2861: nen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähin-         Nykyisen sisältöisen autoverolain 51 §:n voi-
2862: tään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on hä-     massaoloaikana esimerkiksi Tilastokeskuksen
2863: nen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumis-       laskelma koneiden, laitteiden ja kuljetusvälinei-
2864: ta varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi           den tuontihintaindeksi (1949=100) on noussut
2865: olennaisen tarpeellinen, on hakemuksesta mää-         vuoden 1985 1 502 pisteestä vuoden 1998 2 033
2866: rättävä valtion varoista maksettavaksi takaisin       pisteeseen.
2867: vero, kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Mil-            Lakialoitteessa ehdotetaan autoverolain 51 §:n
2868: loin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai      enimmäismääriä korotettavaksi Tilastokeskuk-
2869: muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on käy-    sen koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden
2870: tettävä automaattivaihteista autoa, veroa palaute-    tuontihintaindeksin nousua vastaavasti. Autove-
2871: taan edellä mainituin edellytyksin enintään           rolain 51 §:n mukaisiksi enimmäismääriksi ehdo-
2872: 29 600 markkaa. Lisäksi on säädetty, että jos au-     tetaan 30 240 markkaa nykyisen 22 400 markan
2873: toa ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi      sijasta, 39 960 markkaa nykyisen 29 600 markan
2874: tai haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi,    sijasta sekä 19 710 markkaa nykyisen 14 600
2875: jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen       markan sijasta.
2876: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
2877: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteen-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2878: sa on vähintään 40 prosenttia, on valtion varoista
2879: maksettava takaisin 60 prosenttia verosta, kui-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
2880: tenkin enintään 14 600 markkaa.                             kiehdotuksen:
2881: 
2882: 
2883: 
2884: 
2885:                                                                                               Versio 2.0
2886: LA 19/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
2887: 
2888: 
2889: 
2890:                                                  Laki
2891:                                  autoverolain 51 §:n muuttamisesta
2892: 
2893:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2894:    muutetaan 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun autoverolain (1482/1994) 51 §:n 1 ja 2 momentti
2895: seuraavasti:
2896: 
2897:                         51§                           teriin auton omistajaksi, uhalla, että oikeus pa-
2898:    Milloin autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen     lautuksen saamiseen on menetetty.
2899: omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellai-       Milloin autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen
2900: nen invalidi, jonka liikunta- tai näkövammasta        omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellai-
2901: aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80          nen invalidi, jonka liikuntakyky on alaraajan tai
2902: prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön        alaraajojen puuttumisen tahi toiminnan vajavuu-
2903: auto tulee, tai sellainen invalidi, jonka pysyvä      den vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä
2904: haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle au-   haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, Hel-
2905: ton hankinta on hänen toimensa, työnsä tai am-        singin piiritullikamarin on hakemuksesta 1 mo-
2906: mattiin valmistumista varten tapahtuvan opiske-       mentissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion
2907: lun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsin-     varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia ve-
2908: gin piiritullikamarin on hakemuksesta määrättä-       rosta, kuitenkin enintään 19 710 markkaa. Palau-
2909: vä asettamillaan ehdoilla valtion varoista mak-       tusta myönnetään vain autosta, jonka hankinta on
2910: settavaksi takaisin vero, kuitenkin enintään          invalidille hänen toimensa, työnsä tai ammattiin
2911: 30 240 markkaa. Milloin hakija ajokortissa ole-       valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-
2912: valla merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoit-    miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi-
2913: taa, että hänen on käytettävä automaattivaihteis-     daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity au-
2914: ta autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edel-    ton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään
2915: lytyksin enintään 39 960 markkaa. Jos auto on ol-     1 momentissa säädetyssä ajassa.
2916: lut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun
2917: haltija on merkitty auton omistajaksi. Hakemus
2918: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
2919: auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6 kuukau-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta
2920: den kuluessa siitä, kun hakija on merkitty rekis-
2921: 
2922: 
2923: 
2924: 
2925: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2000
2926: 
2927:     Esa Lahtela /sd                                      Pentti Tiusanen /vas
2928:     Kari Rajamäki /sd                                    Kalevi Olin /sd
2929:     Heli Paasio /sd                                      Jukka Gustafsson /sd
2930:     Reijo Laitinen /sd                                   Rakel Hiltunen /sd
2931:     Matti Saarinen /sd                                   Seppo Lahtela /kesk
2932:     Marjaana Koskinen /sd                                Markku Laukkanen /kesk
2933:     Raimo Mähönen /sd                                    Unto Valpas /vas
2934:     Susanna Huovinen /sd                                 Jaana Ylä-Mononen /kesk
2935: 
2936: 2
2937:                                  LA 19/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
2938: 
2939: 
2940: Pekka Nousiainen /kesk        Johannes Leppänen /kesk
2941: Lauri Kähkönen /sd            Juha Karpio /kok
2942: Raimo Vistbacka /ps           Anu Vehviläinen /kesk
2943: Niilo Keränen /kesk           Hannes Manninen /kesk
2944: Kari Myllyniemi /kesk         Jussi Ranta /sd
2945: Tero Rönni /sd                Virpa Puisto /sd
2946: Arto Seppälä /sd              Leena-Kaisa Harkimo /kok
2947: Seppo Kanerva /kok            Markku Markkula /kok
2948: Ola Rosendahl /r              Matti Vähänäkki /sd
2949: Risto Kuisma /rem             Reijo Kallio /sd
2950: Petri Neittaanmäki /kesk      Jouni Backman /sd
2951: Lauri Oinonen /kesk           Klaus Bremer /r
2952: Leea Hiltunen /skl            Tanja Karpela /kesk
2953: Pekka Ravi /kok               Kimmo Kiljunen /sd
2954: Eero Lämsä /kesk              Jari Leppä /kesk
2955: Inkeri Kerola /kesk           Timo Kalli /kesk
2956: Mikko Kuoppa /vas             Riitta Korhonen /kok
2957: Erkki Kanerva /sd             Juha Rehula /kesk
2958: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr   Hannu Takkula /kesk
2959: Veijo Puhjo /vas              Pauli Saapunki lkesk
2960: Leena Rauhala /skl            Matti Vanhanen /kesk
2961: Marja-Leena Kemppainen /skl   Seppo Kääriäinen /kesk
2962: Katja Syvärinen /vas          Jorma Huuhtanen /kesk
2963: Matti Kangas /vas             Sirkka-Liisa Anttila /kesk
2964: Rainer Erlund /eri            Mauri Pekkarinen /kesk
2965: Olli Nepponen /kok            Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
2966: Matti Väistö /kesk            Anneli Jäätteenmäki /kesk
2967: Säde Tahvanainen /sd          Sulo Aittoniemi /alk
2968: Pekka Vilkuna /kesk           Tapio Karjalainen /sd
2969: Toimi Kankaanniemi /skl       Jouko Skinnari /sd
2970: Tuija Nurmi /kok              Klaus Heliberg /sd
2971: Päivi Räsänen /skl            Pertti Turtiainen /vas
2972: Nils-Anders Granvik /r        Ismo Seivästö /skl
2973: Esko-Juhani Tennilä /vas      Erkki Pulliainen /vihr
2974: Mikko Elo /sd                 Aulis Ranta-Muotio /kesk
2975: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd   Jukka Vihriälä /kesk
2976: Timo Ihamäki /kok             Maria Kaisa Aula /kesk
2977: Pirkko Peltomo /sd            Antti Rantakangas /kesk
2978: Pia Viitanen /sd              Liisa Hyssälä /kesk
2979: Anni Sinnemäki /vihr          Tero Mölsä /kesk
2980: Merikukka Forsius /vihr       Olavi Ala-Nissilä /kesk
2981: Hannu Aho /kesk               Annika Lapintie /vas
2982: Paula Lehtomäki /kesk         Jaakko Laakso /vas
2983: Juha Korkeaoja /kesk          Mikko Immonen /vas
2984: Mirja Ryynänen /kesk
2985: 
2986: 
2987: 
2988: 
2989:                                                                  3
2990:                                            LA 20/2000 vp - Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
2991: 
2992: 
2993: 
2994: 
2995:                                             LAKIALOITE 20/2000 vp
2996: 
2997:                                             Laki maa-aineslain 8 §:n muuttamisesta
2998: 
2999: 
3000: 
3001: 
3002: Eduskunnalle
3003: 
3004: Maa-aineslaki on suomalaisessa lainsäädännös-        takia evätty maa-ainesten otto-oikeus. Suojavyö-
3005: sä erikoinen poikkeus. Sitä voidaan jopa pitää       hykettä voisi käyttää pykälän edellyttämään met-
3006: hengeltään peruslain vastaisena. Maa-aineslaki       sätalouteen, mutta soranottajalle tämä ei korvaa
3007: on ainoa laki, joka ei toteuta ns. täyden korvauk-   elinkeinon menetyksestä aiheutuvaa haittaa. Sik-
3008: sen periaatetta. Lain 8 § takaa maanomistajalle      si olisi kohtuullista, että valtio tai kunta velvoi-
3009: periaatteessa oikeuden saada maistaan hyvitystä      tettaisiin lunastamaan tällainen maa-alue. Maa-
3010: silloin, kun lupa maa-ainesten ottamiseen on         aineslain 8 §:n muuttaminen poistaa tämän eri-
3011: lainvoimaisesti evätty, mutta käytännössä kysei-     koisen poikkeaman Suomen muun vastaavan
3012: nen pykälä ei ole toistaiseksi missään tapaukses-    lainsäädännön hengestä.
3013: sajohtanut korvauksiin. Tämäjohtuu pykälän si-
3014: sällön väljyydestä, jolloin mitä tahansa maa-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3015: aluetta voidaan yleensä tulkita käytettäväksi met-
3016: sätalouteen. Tällainen tapaus on esimerkiksi poh-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3017: javedenottamon edellyttämän suojavyöhykkeen                 kiehdotuksen:
3018: 
3019:                                                 Laki
3020:                                 maa-aineslain 8 §:n muuttamisesta
3021: 
3022:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3023:   muutetaan 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetun maa-aineslain (555/1981) 8 §:n 1 momentti seuraa-
3024: vasti:
3025: 
3026:                       8§                             valtio velvollinen omistajan niin vaatiessa lunas-
3027:      Kunnan ja valtion lunastusvelvollisuus          tamaan alueen.
3028: 
3029:    Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaises-
3030: ti evätty, on kunta tai, jos alueella on luonnon-
3031: suojelun kannalta valtakunnallista merkitystä,         Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
3032: 
3033: 
3034: 
3035: 
3036:                                                                                                 Versio2.0
3037: LA 20/2000 vp -   Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
3038: 
3039: 
3040: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
3041: 
3042:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk              Bjarne Kallis /skl
3043:     Jukka Vihriälä /kesk                        Klaus Bremer /r
3044:     Inkeri Kerola /kesk                         Juha Korkeaoja /kesk
3045:     Pekka Kuosmanen /kok                        Eero Lämsä /kesk
3046:     Pekka Nousiainen /kesk                      Mirja Ryynänen /kesk
3047: 
3048: 
3049: 
3050: 
3051: 2
3052:                                                        LA 2112000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
3053: 
3054: 
3055: 
3056: 
3057:                                               LAKIALOITE 2112000 vp
3058: 
3059:                                               Laki perusopetuslain muuttamisesta
3060: 
3061: 
3062: 
3063: 
3064: Eduskunnalle
3065: 
3066: Julkisuudessa on keskusteltu voimakkaasti mo-          tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Lapsi tarvitsee lähel-
3067: nien pienten koululaisten yksinäisistä iltapäivis-     leen aikuisen, jotta hän tietää olevansa huolehdit-
3068: tä. Lapset ovat jopa puolet valveillaoloajastaan       tu ja rakastettu.
3069: ilman aikuisen hoivaa. Tästä on seurauksena tur-          Niiltä paikkakunnilta, joissa iltapäiväkerho-
3070: vattomuus, pelko ja jopa joutuminen yhteisön           toimintaa on kokeiltu vapaaehtoisjärjestöjen tu-
3071: toiminnan ulkopuolelle. Kotien tilanne on muut-        kemana, on palaute ollut positiivista. Lapset ovat
3072: tunut huomaamattamme. Vanhemmat ponnistele-            viihtyneet ja vanhemmat ovat voineet turvallisin
3073: vat yhä pidempiä työpäiviä saadakseen pitää            mielin olla työssään. Ongelmaksi on vain muo-
3074: työnsä.                                                toutumassa vapaaehtoisjärjestöjen resurssipula
3075:     Erityisesti akatemian professori Lea Pulkki-       monella tavoin.
3076: nen on nostanut esille tutkimustensa pohjalta             Tärkeintä kuitenkin olisi, että niillä tahoilla,
3077: huolensa koululaisten yksinäisistä iltapäivistä.       joilla on merkittäviä yhteiskunnan turvaamia re-
3078: Rouva Eeva Ahtisaari on ollut myös omalla arvo-        sursseja, mietittäisiin niiden uudelleen suuntaa-
3079: vanallaan puolustamassa pienten koululaisten           mista. Joitakin ratkaisumalleja asiaan on esitet-
3080: turvallisen iltapäivän luomiseksi tapahtuvien toi-     ty, vaikkakin aivan uusien taloudellisten panos-
3081: menpiteitten miettimistä.                              tusten löytäminen ongelman ratkaisemiseksi on
3082:     Varsinkin ensiluokkalaiset joutuvat useimmi-       vaikeaa.
3083: ten olemaan kodeissaan pitkiä aikoja yksin ilman          Kyseessä on muuttuvan yhteiskunnan uusi pe-
3084: aikuisen läsnäoloa. Koulupäivät päättyvät usein        ruspalvelu, joka on vakiintumassa läntisessä naa-
3085: jo kello 12 tai 13. Pieni koululainen joutuu sel-      purimaassamme. Nyt tarvitaan toimenpiteitä
3086: viytymään iltapäivistään parhaan kykynsä mu-           koululaisten iltapäivätoiminnan IakisääteistäiDi-
3087:  kaan.                                                 seksi. Ongelman purkamiseksi voitaisiin miettiä,
3088:     Koulujen kerhotoiminta antoi jossain vaihees-      miten vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt voidaan
3089:  sa koululaisille jonkinlaisen mahdollisuuden olla     kytkeä mukaan. Monilla kansalaisjärjestöillä on
3090: jonkin harrastuksen parissa, ja näin iltapäivät ei-    "mummo ja vaari" -resursseja, jotka voitaisiin
3091:  vät muodostuneet kovin pitkiksi. Lamavuosien          hyödyntää mm. ikääntyneitä työttömiä rekrytoi-
3092:  tultua koulujen kerhotoiminnat supistuivat lähes      taessa työhön. Turvallinen varamummon syli
3093:  kokonaan. Vakavia viestejä on kantautunut eri         pienen koululaisen elämässä ei ole liikaa. Työ-
3094:  puolilta maata, että lapset ovat entistä häiriinty-   voimahallinnon yhdistelmätuen käyttämistä tuli-
3095:  neempiä. Lapsilta puuttuu turvalliset puitteet        si helpottaa henkilökunnan paikkaamisessa, har-
3096:  kasvaa ja kehittyä omaa ikäkauttaan vastaavaa         kita koulun työaikojen mahdollista muuttamista
3097:  tahtia. Ensiluokkalaisen, joka edellisenä vuonna      sekä helpottaa työllistämismäärärahojen käyttöä
3098:  oli vielä päivähoidon piirissä, turvallinen elämän    pidempijaksoisissa yhteistyötä vaativissa ihmis-
3099:  ympäristö onkin nyt muuttunut liian vaativaksi        suhteisiin liittyvissä tehtävissä. Liikunta- ja ur-
3100: 
3101:                                                                                                  Versio 2.0
3102: LA 21/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
3103: 
3104: 
3105: heilujärjestöjen aktivoiminen mukaan entistä            tehtäviä. Tämä toteutettaisiin yhteistyössä mui-
3106: vahvemmin liikkuvan iltapäivän kehittämiseksi           den lapsista ja nuorista huolehtivien yhteisöjen
3107: luonnolliseksi osaksi lapsen elämää on oivalli-         kanssa. Tavoitteena ei olisi koko ikäluokan saa-
3108: nen tuki iltapäivätoimintaa mietittäessä. Yhtä          vuttaminen, vaan tarpeeseen kohdistuva toimin-
3109: lailla voitaisiin miettiä opetus- ja sosiaalialan op-   ta. Valtiovallan taloudellista panostusta tulisi li-
3110: pilaitosten opiskelijoille harjoittelujaksoiksi ilta-   sätä asteittain. Järjestäjäpohjasta riippuen rahoi-
3111: päiväkerhoja. Yhteistyö seurakuntien ja muiden          tusta voisi tulla useammalta eri taholta.
3112: yhteisöjen kesken on nivellettävä mukaan. Sa-
3113: malla on mietittävä työn vuorotteluaja kotityön         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3114: arvostusta yleisestikin.
3115:    Iltapäivätoiminnan järjestäminen ja koordi-                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3116: nointi tulisi saattaa osaksi kuntien opetustoimen              kiehdotuksen:
3117: 
3118:                                                   Laki
3119:                                     perusopetuslain muuttamisesta
3120: 
3121:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3122:     lisätään 21 päivänä elokuuta 1998 annettuun perusopetuslakiin (628/1998) uusi 47 a §seuraavasti:
3123: 
3124:                       47 a §                            toisen luokan oppilaille valvottua vapaamuotois-
3125:              Iltapäiväkerhotoiminta                     ta il tapäiväkerhotoimintaa.
3126: 
3127:   Osana perusopetusta kunta yhteistyössä mui-
3128: den yhteisöjen kanssa järjestää ensimmäisen ja
3129:                                                           Tämä laki tulee voimaan päivänä        kuuta
3130: 
3131: 
3132: 
3133: 
3134: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
3135: 
3136:      Jouko Jääskeläinen /skl
3137:      Leea Hiltunen /skl
3138:      Leena Rauhala /skl
3139: 
3140: 
3141: 
3142: 
3143: 2
3144:                                                               LA 22/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk
3145: 
3146: 
3147: 
3148: 
3149:                                                LAKIALOITE 22/2000 vp
3150: 
3151:                                                Laki jätelain muuttamisesta
3152: 
3153: 
3154: 
3155: 
3156: Eduskunnalle
3157: 
3158: Nykyinenjätelaki on omakotiasukkaiden ja kesä-          käsittelystä voitaisiin momentin nojalla maksu
3159: mökkiläisten keskuudessa herättänyt kritiikkiä          kohdentaa keräyspisteen käyttäjille ilman, että
3160: erityisesti kahden tulkinnan osalta. Ensimmäi-          keräyspisteeseen tuotujen yksittäisten jäte-erien
3161: nen liittyy siihen, että useat kunnat ovat tiettäväs-   määrää tarvitsisi erikseen mitata. Valiokunta pi-
3162: ti ryhtyneet perimään varsinaisen jätteen käsitte-      tää ehdotettua säännöstä tältä osin perusteltuna ja
3163: lymaksun ja kuljetusmaksun lisäksi perusmak-            kannatettavana.
3164: sua, jolla katetaan muita kustannuksia kuin varsi-          Sen sijaan valiokunta ei hyväksy sitä, että ky-
3165: naisiajätteen käsittelystä aiheutuvia kuluja. Toi-      seisen momentin nojalla ryhdyttäisiin perimään
3166: nen kritiikin aihe liittyy siihen, että kiinteistöjen   kiinteää perusmaksua jätehuollon erityispalve-
3167: mahdollisuudet jäädä järjestetyn j ätteenkulj etuk-     luista. Esimerkkinä tällaisesta palvelusta maini-
3168: sen ulkopuolelle ovat liian rajatut.                    taan perusteluissa kattavasti kaikille kunnan
3169:     Eduskunnan käsitellessä jätelakia ympäristö-        asukkaille järjestetty asumisessa syntyneen on-
3170: valiokunta mietinnössään YmVM 1111993 vp ni-            gelmajätteen tai hyödynnettävänjätteen keräämi-
3171: menomaisesti tarkasteli kysymystä maksujen pe-          nen.
3172: rimisestä. Tuolloin oli nähtävissä halu ottaa käyt-        Valiokunta katsoo, että tällaiset erityispalve-
3173: töön ns. perusmaksu, jolla olisi kustannettu mm.        lut tulee järjestää yleisin verovaroin eikä peri-
3174: neuvonnasta, kierrätystoiminnasta jne. aiheutu-         mällä kiinteää jäteperusmaksua. Valiokunta
3175: via kustannuksia. Itse lakipykälä ei antanut oi-        edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, ettei la-
3176: keutta tällaiseen perusmaksuun, mutta se ei             kiehdotuksen 29 §:n 2 momentin nojalla kunnis-
3177: myöskään sitä erityisesti kieltänyt ja valiokunta       sa ryhdytä perimään kiinteää perusmaksua jäte-
3178: halusikin rajata pykälän tulkintaa seuraavasti:         huollon erityispalveluista."
3179:     "29 §. Kunnan jätemaksun määräämisperus-               Tästä valiokunnan tekemästä rajauksesta huo-
3180: teet. Pykälän 2 momentin mukaan jätemaksun              limatta tiettävästi näitä perusmaksuja nykyään
3181: määräämisperusteena voidaan käyttää myös kiin-          kerätään mm. kesämökkiläisiltä esim. ekomak-
3182: teistön kerrosalaa, henkilöiden lukumäärää tai          sun nimellä, ja maksut saattavat kohota jopa sa-
3183: muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai      toihinmarkkoihin.
3184: laatua ei voida vaikeudetta luotettavasti selvittää        Lakialoitteessa esitän, että lakia muutetaan si-
3185: tai jos se ympäristön suojelun tai jätehuollon jär-     ten, että 29 §:n 2 momentti poistetaan, jonkajäl-
3186: jestämisen kannalta on tarpeellista. Esityksen pe-      keen maksun perusteena on käytettävä 1 momen-
3187: rustelujen mukaan momentti on tarkoitettu sovel-        tin perusteina jätteen laatua, lajia, määrää ja nou-
3188: lettavaksi esimerkiksi silloin kun haja-asutus-         tokertoja. Tällöin jätemaksu olisi selkeästi suori-
3189: alueella usealle jätteen haltijalle on järjestetty      teperusteinen ja korostaisi terveellä tavalla kus-
3190: yhteinenjätteiden keräyspiste. Yhteiseen keräys-        tannustehokkuuden tavoittelua myös jätehuollos-
3191: pisteeseen tuodun jätteen jatkokuljetuksesta ja         sa. Perusmaksun tyyppinen vero, uudenlainen
3192: 
3193:                                                                                                    Versio 2.0
3194: LA 22/2000 vp -       Matti Vanhanen /kesk
3195: 
3196: 
3197: kiinteistövero, irrottaa jätehuollon helposti kus-       vaan osassa kuntia lakia sovelletaan siten, että jo-
3198: tannusvastaavuudesta. Perusmaksujen käyttöön-            kaisen on poikkeuksetta liityttävä järjestettyyn
3199: otto sotii myös sitä hyvää periaatetta vastaan, että     jätteenkuljetukseen. Lakialoitteessa esitänkin
3200: jätteen tuottaja voisi alentaa kustannuksiaan vä-        muutosta lain 11 §:ään siten, että laki veivoittaisi
3201: hentämällä jätteensä määrää.                             kunnan myöntämään poikkeuksen, mikäli lain
3202:    Jätelain mukaan jokaisen kiinteistön on liityt-       ehtojen mukaan kiinteistön omistaja sitä kunnal-
3203: tävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Lain 11 §        ta hakee.
3204: antaa kuitenkin kunnalle oikeuden päättää, että
3205: järjestettyyn jätteenkuljetukseen ei tarvitse liit-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
3206: tyä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäi-
3207: nen ja jos jätteen haltija järjestää itse jätehuollon.          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3208:    Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että monet                 kiehdotuksen:
3209: vapautusta hakevat eivät vapautusta ole saaneet,
3210: 
3211:                                                    Laki
3212:                                           jätelain muuttamisesta
3213: 
3214:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3215:     kumotaan 3 päivänäjoulukuuta 1993 annetunjätelain (1072/1993) 29 §:n 2 momentti ja
3216:     muutetaan 11 §:n 2 momentti seuraavasti:
3217: 
3218:                         11 §                             sen vähäinen ja jos jätteen haltija järjestää itse jä-
3219:                                                          tehuollon.
3220:   Kunnan on myönnettävä jätteen haltijalle oi-
3221: keus jättäytyä järjestetyn jätteenkuljetuksen ul-
3222: kopuolelle, jos jätteen määrä on poikkeukselli-
3223:                                                            Tämä laki tulee voimaan         päivänä      kuuta
3224: 
3225: 
3226: 
3227: 
3228: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
3229: 
3230:      Matti Vanhanen /kesk
3231: 
3232: 
3233: 
3234: 
3235: 2
3236:                                                              LA 23/2000 vp -     Katri Komi /kesk ym.
3237: 
3238: 
3239: 
3240: 
3241:                                              LAKIALOITE 23/2000 vp
3242: 
3243:                                              Laki tieliikennelain 42 §:n muuttamisesta
3244: 
3245: 
3246: 
3247: 
3248: Eduskunnalle
3249: 
3250: Lakialoitteessa ehdotetaan, että heijastimen käyt-    rässä surmansa saaneista jalankulkijoista 92 %
3251: tö säädettäisiin pakolliseksi jalankulkijalle, joka   kulki ilman heijastinta. Virallisissa tilastoissa
3252: pimeän aikana liikkuu valaisemattomalla tiellä        ovat vain poliisin tietoon tulleet tapaukset, joten
3253: muualla kuin jalkakäytävällä tai pyörätiellä.         lievästi loukkaantuneita ja vakavaan vaaratilan-
3254:     Tällä hetkellä tieliikennelain 42 §:ssä ainoas-   teeseenjoutuneita voi olettaa olevan enemmän.
3255: taan suositellaan, että jalankulkijan, joka pimeän        Heijastinta käyttämällä niin jalankulkija kuin
3256: aikana liikkuu valaisemattomalla tiellä muualla       pyöräilijäkin parantaa havaittavuuttaan, sillä
3257: kuin jalkakäytävällä tai pyörätiellä, on yleensä      kaukovaloilla ajava autoilija näkee pimeällä tiel-
3258: käytettävä asianmukaista heijastinta. Tilastojen      lä ilman heijastinta liikkuvan vaatetuksesta riip-
3259: mukaan heijastimen käyttö on taajamien ulko-          puen ehkä vasta 200 metrin etäisyydeltä. Heijas-
3260: puolella yleisempää kuin taajamissa, vaikka taa-      tinta käyttävän taas huomaa jo 700 metrin päästä.
3261: jamissakin heijastimen käyttö on yleistymässä.            Rikesakkoja saa jalankulkuliikenteessä muis-
3262: Heijastimen käyttö valaisemattomassa ympäris-         takin äkkiseltään melko mitättömiltä tuntuvista
3263: tössä on kuitenkin vähenemässä, vuonna 1998           asioista, esim. vuonna 1997 tuomittiin rikesak-
3264: enää 40 % jalankulkijoista käytti heijastinta.        koihin 208 henkilöä punaisia päin kävelemisestä
3265:     Kevyen liikenteen onnettomuusriski on pi-         suojatiellä ja 1 206 henkilöä ilman valoja ajami-
3266: meällä vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin va-     sesta polkupyörällä pimeän tai hämärän aikana.
3267: loisana aikana. Vuonna 1998 tieliikenteessä kuo-      Voimassa olevan lain valossa ilman heijastinta
3268: li ja loukkaantui yhteensä 847 jalankulkijaa vi-      pimeän aikana muualla kuin jalkakäytävällä tai
3269: rallisten tilastojen mukaan. Tästä määrästä pi-       pyörätiellä liikkumisen sanktiointi tuskin tuntuu
3270: meällä tai hämärässä kuoli 38 jalankulkijaa           liioittelulta.
3271: (61% kuolleista) ja loukkaantui 385 (45% louk-
3272: kaantuneista) jalankulkijaa.                          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3273:     Liikennevakuutuskeskuksen vuoden 1997 ti-
3274:  laston mukaan tieliikenteessä pimeällä tai hämä-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3275:                                                             kiehdotuksen:
3276: 
3277:                                                 Laki
3278:                                 tieliikennelain 42 §:n muuttamisesta
3279: 
3280:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3281:    muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 42 §seuraavasti:
3282: 
3283: 
3284:                                                                                                 Versio2.0
3285: LA 23/2000 vp -    Katri Komi /kesk ym.
3286: 
3287: 
3288:                      42 §                          väliä tai pyörätiellä, on käytettävä asianmukaista
3289:               Heijastimen käyttö                   heijastinta.
3290: 
3291:    Jalankulkijan, joka pimeän aikana liikkuu va-
3292: laisemattomalla tiellä muualla kuin jalkakäytä-
3293:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
3294:                                                    2000.
3295: 
3296: 
3297: 
3298: 
3299: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
3300: 
3301:     Katri Komi /kesk                                   Esa Lahtela /sd
3302:     Tuija Nurmi /kok                                   Anne Huotari /vas
3303:     Eero Lämsä /kesk                                   Kari Myllyniemi /kesk
3304:     Seppo Lahtela /kesk                                Petri Neittaanmäki /kesk
3305:     Ismo Seivästö /skl                                 Hannu Aho /kesk
3306:     Leea Hiltunen /skl                                 Aulis Ranta-Muotio /kesk
3307:     Eero Akaan-Penttilä /kok                           Mika Lintilä /kesk
3308:     Leena Rauhala /skl                                 Paula Lehtomäki /kesk
3309:     Riitta Prusti /sd                                  Pauli Saapunki /kesk
3310:     Marja-Leena Kemppainen /skl                        Ossi Korteniemi /kesk
3311:     Risto Kuisma /rem                                  Jari Leppä /kesk
3312:     Pekka Ravi /kok                                    Seppo Kääriäinen /kesk
3313:     Jukka Vihriälä /kesk                               Anneli Jäätteenmäki /kesk
3314:     Kaarina Dromberg /kok                              Seppo Kanerva /kok
3315:     Susanna Rahkonen /sd                               Irina Krohn /vihr
3316:     Tero Rönni /sd                                     Jouni Lehtimäki /kok
3317:     Matti Kangas /vas                                  Leena-Kaisa Harkimo /kok
3318:     Mikko Elo /sd                                      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
3319:     Tanja Karpela /kesk                                Ilkka Kanerva /kok
3320:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                            Antti Rantakangas /kesk
3321:     Pekka Nousiainen /kesk                             Timo Seppälä /kok
3322:     Pekka Vilkuna /kesk                                Juha Rehula /kesk
3323:     Lauri Oinonen /kesk                                Kalervo Kurnmola /kok
3324:     Inkeri Kerola /kesk                                Ola Rosendahl /r
3325:     Heli Paasio /sd                                    Markku Laukkanen /kesk
3326:     Lauri Kähkönen /sd                                 Olli Nepponen /kok
3327:     Tapio Karjalainen /sd                              Riitta Korhonen /kok
3328:     Jouko Jääskeläinen /skl                            Jorma Vokkolainen /vas
3329:     Rainer Erlund /erl                                 Arto Seppälä /sd
3330:     Juha Karpio /kok                                   Päivi Räsänen /skl
3331:     Jorma Huuhtanen /kesk                              Pekka Kuosmanen /kok
3332:     Kari Uotila /vas                                   Anni Sinnemäki /vihr
3333:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                    Susanna Huovinen /sd
3334:     Sirkka-Liisa Anttila /kesk                         Rakel Hiltunen /sd
3335: 
3336: 2
3337:                                  LA 23/2000 vp- Katri Komi /kesk ym.
3338: 
3339: 
3340: Pirkko Peltomo /sd              Juha Korkeaoja /kesk
3341: Annika Lapintie /vas            Mauri Pekkarinen /kesk
3342: Matti Saarinen /sd              Olavi Ala-Nissilä /kesk
3343: Mirja Ryynänen /kesk            Pertti Hemmilä /kok
3344: Jukka Gustafsson /sd            Raimo Mähönen /sd
3345: Petri Salo /kok                 Sulo Aittoniemi /alk
3346: Gunnar Jansson /r               Säde Tahvanainen /sd
3347: Pentti Tiusanen /vas            Veijo Puhjo /vas
3348: Markku Markkula /kok            Ilkka Taipale /sd
3349: Hanna Markkuta-Kivisilta /kok   Kari Rajamäki /sd
3350: Matti Väistö /kesk              Raija Vahasalo /kok
3351: Lasse Viren /kok                Timo Ihamäki /kok
3352: Leena Luhtanen /sd              Håkan Nordman /r
3353: Matti Vanhanen /kesk            Mikko Immonen /vas
3354: Martti Tiuri /kok               Jussi Ranta /sd
3355: Reijo Laitinen /sd              Tarja Kautto /sd
3356: Marjaana Koskinen /sd           Marja Tiura lkok
3357: Hannu Takkula /kesk
3358: 
3359: 
3360: 
3361: 
3362:                                                                   3
3363:                                                                LA 24/2000 vp -     Irja Tuloneo /kok ym.
3364: 
3365: 
3366: 
3367: 
3368:                                                 LAKIALOITE 24/2000 vp
3369: 
3370:                                                 Laki kuntalain 27 §:n muuttamisesta
3371: 
3372: 
3373: 
3374: 
3375: Eduskunnalle
3376: 
3377: Ikääntyneiden valtuutettujen määrä kunnan-                  Nykyinen kuntalain 27 §:n 2 momentti vel-
3378: valtuustoissa on suhteellisen vähäinen. Kunnalli-        voittaa valtuustot pitämään huolta, että kunnan
3379: sessa päätöksenteossa on viime vuosina ikäänty-          asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on mahdolli-
3380: neiden näkökulma jäänyt vaille huomiota. Kun-            suus vaikuttaa kunnan toimintaan. Pykälän 2 mo-
3381: nat ovat rahapulaan vedoten laiminlyöneet esi-           mentissa luetellaan keinoja, joilla erityisesti voi-
3382: merkiksi vanhustenhuoltoa ja terveyspalveluita.          daan edistää osallistumista ja vaikuttamista. Mo-
3383: Ikääntyneiden näkökulman unohtuminen näkyy               mentissa tulisi korostaa eläkeläisten mahdolli-
3384: myös esimerkiksi automarkettien rakentamise-             suutta vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Eräis-
3385: na, lähipalvelujen ja ikääntyneiden harrastus-           sä maissa ja erityisesti Tanskassa on kunnalliset
3386: mahdollisuuksien lakkauttamisena.                        eläkeläisneuvostot, jotka asettaa kunnanvaltuus-
3387:    Kuntalain keskeisiä tavoitteita on kansalais-         to. Tämä eläkeläisneuvosto neuvoo kunnanval-
3388: ten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tar-            tuustoa ikääntyneiden asioissa ja toimii välittäjä-
3389: koitus on luoda perinteisen edustuksellisen de-          nä kansalaisten ja kunnanvaltuuston välillä van-
3390: mokratian rinnalle edellytykset kansalaisten suo-        huksia koskevissa asioissa.
3391: ralle osallistumiselle. Erityisen tärkeänä on pi-           Eläkeläisneuvostojen kirjaaminen kuntalain
3392: detty sitä, että palvelujen käyttäjiä ja erilaisia vä-   27 §:n 2 momenttiin veivoittaisi kuntia aktiivi-
3393: hemmistöjä saadaan mukaan kunnalliseen toi-              semmin ottamaan eläkeläiset mukaan heitä kos-
3394: mintaan. Ikääntyvien määrä kasvaa koko ajan, ja          kevaan päätöksentekoon.
3395: kunnissa joudutaan vastaamaa haasteeseen, mi-
3396: ten turvata palvelut yhä kasvavalle vanhusväes-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3397: tölle. Näitä ongelmia pohdittaessa tulisi kuunnel-
3398: la aktiivisesti myös eläkeläisiä, joita päätökset               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3399: koskevat.                                                       kiehdotuksen:
3400: 
3401:                                                    Laki
3402:                                      kuntalain 27 §:n muuttamisesta
3403: 
3404:   Eduskunnan päätöksen mkaisesti
3405:   lisätään 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 27 §:n 2 momenttiin uusi 8
3406: kohta seuraavasti:
3407: 
3408:                         27 §                                Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edis-
3409:    Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet            tää erityisesti:
3410: 
3411:                                                                                                     Versio 2.0
3412: LA 24/2000 vp- Irja Tolonen /kok ym.
3413: 
3414: 
3415: 
3416: 
3417:    8) perustamalla kunnallisia eläkeläisneuvos-   Tämä laki tulee voimaan     päivänä   kuuta
3418: toja avustamaan kunnanvaltuustoa ikääntynei-      20 .
3419: den asioissa.
3420: 
3421: 
3422: 
3423: 
3424: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
3425: 
3426:     Irja Tulonen /kok                              Markku Markkula /kok
3427:     Riitta Korhonen /kok                           Kaarina Dromberg /kok
3428:     Timo Ihamäki /kok                              Margareta Pietikäinen /r
3429:     Pirjo-Riitta Antvuori !kok
3430: 
3431: 
3432: 
3433: 
3434: 2
3435:                                                          LA 25/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
3436: 
3437: 
3438: 
3439: 
3440:                                              LAKIALOITE 25/2000 vp
3441: 
3442:                                              Laki rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta
3443: 
3444: 
3445: 
3446: 
3447: Eduskunnalle
3448: 
3449: Ajoneuvojen anastukset ovat viime aikoina li-         henkilöt kokevat ajoneuvonsa henkilökohtaisek-
3450: sääntyneet huomattavasti. Nykyisessä oikeus-          si alueekseen ja ajoneuvoon tunkeutuminen ja
3451: käytännössä päädytään usein tuomitsemaan ajo-         sen käyttöönotto koetaan yleisesti henkilökohtai-
3452: neuvon anastaja Iuvattarnasta käyttöönotosta          sella tasolla vakavana rikoksena. On vastoin kan-
3453: eikä varkausrikoksesta. Tämä on heikentänyt           salaisten oikeustajua, että ajoneuvon anastamis-
3454: omaisuuden suojaa, koska luvaton käyttöönotto         ta vähätellään rikoksen nimikkeessä ja siitä tuo-
3455: koetaan yleisesti vähäiseksi rikkomukseksi var-       mittavissa rangaistuksissa.
3456: kauteen verrattuna, ja näin ollen kynnys rikok-          Nykyisessä lainsäädännössä luvaton käyttöön-
3457: sen tekemiseen alenee.                                otto merkitsee muutakin kuin luvatonta käyttöön
3458:    Mikäli ajoneuvojen anastamiset tuomittaisiin       ottamista. Nimikkeen alle on oikeuskäytännössä
3459: aina varkauksina, joista itse asiassa on kyse, toi-   siirretty selkeästi varkausrikoksiin kuuluvia te-
3460: misi tämä nykykäytäntöä ankarampi rangaistus-         koja. Siksi onkin asiallista lainmuutoksella raja-
3461: uhka myös ennalta ehkäisevänä tekijänä. Varsin-       ta luvaton käyttöönotto teoksi, jossa irtainta
3462: kin nuori henkilö, joka ei ole aikaisemmin syyl-      omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta lu-
3463: listynyt rikoksiin, mieltää varkauden huomatta-       vattomasti käytetään sitä haltuun ottamatta. Jos
3464: vasti luvatonta käyttöönottoa vakavammaksi ri-        omaisuus luvatta otetaan haltuun, kyse on var-
3465: kokseksi. Tällöin hän myös harkitsee tarkemmin        kausrikoksesta.
3466: rikoksesta itselleen aiheutuvia seuraamuksia.
3467:    Kun lainsäädäntöä tältä osin muutetaan, saa-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3468: daan pelkällä rikosnimikkeen muutoksella ai-
3469: kaan se, että lainsäädännöllä turvataan parem-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3470: min yksityisen omaisuuden suoja. Useimmat                    kiehdotuksen:
3471: 
3472:                                                 Laki
3473:                               rikoslain 281uvun 7 §:n muuttamisesta
3474: 
3475:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3476:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28luvun 7 §:n 1 momentti, sel-
3477: laisena kuin se on laissa 769/1990, sekä
3478:    lisätään 28 luvun 7 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
3479: 
3480:                        7§                               Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omai-
3481:                  Luvaton käyttö                       suutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, sitä hal-
3482: 
3483:                                                                                                    Versio 2.0
3484: LA 25/2000 vp -     Pertti Hemmilä /kok ym.
3485: 
3486: 
3487: tuunsa ottamatta, on tuomittava luvattomasta         laitteen, on rikoksen tekijä tuomittava rikoslain
3488: käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdek-      28 luvun 1 §:n mukaisesti.
3489: si vuodeksi.
3490: 
3491:    Mikäli rikoksen tekijä luvattoman käytön yh-
3492:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä    kuuta
3493: teydessä siirtää tai muulla tavoin ottaa haltuunsa
3494: irtainta omaisuutta taikka kiinteän koneen tai
3495: 
3496: 
3497: 
3498: 
3499: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
3500: 
3501:     Pertti Hemmilä /kok
3502:     Petri Salo /kok
3503: 
3504: 
3505: 
3506: 
3507: 2
3508:                                                            LA 26/2000 vp -     Mauri Salo /kesk ym.
3509: 
3510: 
3511: 
3512: 
3513:                                            LAKIALOITE 26/2000 vp
3514: 
3515:                                            Laki rikoslain 28 luvun muuttamisesta
3516: 
3517: 
3518: 
3519: 
3520: Eduskunnalle
3521: 
3522: Lakialaitteessa ehdotetaan, että moottoriajoneu-    voi selvitä ilman rangaistusta, jos auton haltija ei
3523: von luvaton käyttö säädettäisiin rangaistavaksi     vie asiaa yleiselle syyttäjäviranomaiselle ja tätä
3524: saman asteikon mukaan kuin varkaus. Lisäksi eh-     kautta tuomioistuimen käsiteltäväksi.
3525: dotetaan, ettei moottoriajoneuvon luvaton käyttö       Nykyisessä laissa luvaton käyttö on asian-
3526: olisi asianomistajarikos.                           omistajarikos, jolloin monesti rikoksentekijä jää
3527:    Moottoriajoneuvojen luvaton käyttö on lisään-    tuomitsematta. Lakialoitteen mukaan moottori-
3528: tynyt koko 1990-luvun: vuoden 1990 tasosta (yh-     ajoneuvon luvaton käyttö olisi yleiselle syyttäjäl-
3529: teensä 18 233 tapauksesta) vuoden 1999 jo yh-       le kuuluva asia, jolloin jokainen tähän rikokseen
3530: teensä 30 336 tapaukseen. Ajoneuvojen luvatto-      syyllistyvä joutuisi myös tuomiolle moottoriajo-
3531: masta käyttöönotosta on tullut yhteiskunnallises-   neuvon haltijan tahdosta riippumatta. Rangais-
3532: ti vakava ja jatkuvasti kasvava ongelma. Autojen    tuksia pitäisi myös lisätä vastaamaan var-
3533: luvatonta käyttöönottoa yhteiskunnassa ei pidetä    kauksista annettavia tuomioita.
3534: vakavana rikoksena, vaikka se usein kohdistuu
3535: kansalaisten arvokkaimpaan irtaimeen omaisuu-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3536: teen. Monesti nuoren tekemä ensimmäinen rikos
3537: on auton luvaton käyttöönotto, josta nuori usein           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3538:                                                            kiehdotuksen:
3539: 
3540:                                                Laki
3541:                                  rikoslain 28 luvun muuttamisesta
3542: 
3543:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3544:    lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28 lukuun uusi 7 a §seuraavasti:
3545: 
3546:                     7a§                             tomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enin-
3547:        Moottoriajoneuvon luvaton käyttö             tään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
3548:                                                     Moottoriajoneuvon luvaton käyttö ei ole asian-
3549:   Joka luvattomasti käyttää toisen moottoriajo-     omistajarikos.
3550: neuvoa, on tuomittava moottoriajoneuvon luvat-         Yritys on rangaistava.
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 
3555:                                                                                                Versio 2.0
3556: LA 26/2000 vp -    Mauri Salo /kesk ym.
3557: 
3558: 
3559: 
3560: 
3561:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
3562: 2000.
3563: 
3564: 
3565: 
3566: 
3567: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
3568: 
3569:     Mauri Salo /kesk                           Anu Vehviläinen /kesk
3570:     Petri Salo /kok                            Paula Lehtomäki /kesk
3571:     Inkeri Kerola /kesk                        Eero Lämsä /kesk
3572:     Niilo Keränen /kesk                        Pauli Saapunki /kesk
3573:     Mika Lintilä /kesk                         Jorma Huuhtanen /kesk
3574:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                  Jukka Vihriälä /kesk
3575:     Seppo Lahtela /kesk                        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
3576:     Mirja Ryynänen /kesk                       Sirkka-Liisa Anttila /kesk
3577:     Katri Komi /kesk                           Hannes Manninen /kesk
3578:     Lauri Oinonen /kesk                        Juha Korkeaoja /kesk
3579:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                    Matti Väistö /kesk
3580:     Matti Vanhanen /kesk                       Jari Leppä /kesk
3581:     Mauri Pekkarinen /kesk                     Kyösti Karjula /kesk
3582:     Ossi Korteniemi /kesk                      Marja Tiura /kok
3583:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                   Lasse Viren /kok
3584:     Pertti Hemmilä /kok                        Ismo Seivästö /skl
3585:     Pekka Vilkuna /kesk                        Leea Hiltunen /skl
3586:     Pekka Nousiainen /kesk                     Leena Rauhala /skl
3587:     Osmo Puhakka /kesk                         Pekka Kuosmanen /kok
3588:     Antti Rantakangas /kesk                    Liisa Hyssälä /kesk
3589:     Seppo Kääriäinen /kesk
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594: 2
3595:                                                                  LA 27/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
3596: 
3597: 
3598: 
3599: 
3600:                                              LAKIALOITE 27/2000 vp
3601: 
3602:                                              Laki Suomen perustuslain 28 §:n muuttamises-
3603:                                              ta
3604: 
3605: 
3606: 
3607: 
3608: Eduskunnalle
3609: 
3610: Vuonna 2000 Suomessa hallituksen jäsenmäärä           ministereinä, tulisi valita varamies siksi ajaksi,
3611: on 18. Kaksi ministeriä on eduskunnan ulkopuo-        kun kansanedustaja toimii ministerinä. Ministe-
3612: lelta. 16 muuta ministeriä ovat kansanedustajia.      rin tehtävä on myös niin vaativa, että kansan-
3613: Kansanedustajan toimiessa ministerinä joutuu          edustajan työhön ei jää riittävästi aikaa.
3614: hän esimerkiksi hallituksen luottamusäänestyk-
3615: sissä esteellisyysristiriitaan. Tällöin ministerinä   Edellä olevan perusteella ehdotan,
3616: toimiva kansanedustaja joutuu äänestämään
3617: omasta luottamuksestaan hallituksen toiminnas-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3618: sa. Siksi niille kansanedustajille, jotka toimivat          kiehdotuksen:
3619: 
3620:                                                 Laki
3621:                             Suomen perustuslain 28 §:n muuttamisesta
3622: 
3623:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty Suomen perustuslain 73 §:ssä määrätyllä tavalla,
3624:   muutetaan 11 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Suomen perustuslain (73111999) 28 §:n 1 momentti
3625: seuraavasti:
3626: 
3627:                     28 §                              tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoi-
3628:  Edustajantoimen keskeytyminen sekä siitä va-         men hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuu-
3629:          pauttaminen ja erottaminen                   den suorittamisen ajaksi. Edustajantoimen hoita-
3630:                                                       minen keskeytyy myös siksi ajaksi, kun kansan-
3631:    Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi         edustaja toimii ministerinä. Edustajantointa hoi-
3632: ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan          taa tänä aikana hänen varaedustajansa.
3633: parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa
3634: 
3635: 
3636: 
3637: 
3638:                                                                                                Versio 2.0
3639: LA 27/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
3640: 
3641: 
3642: 
3643: 
3644:     Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
3645: 
3646: 
3647: 
3648: 
3649: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
3650: 
3651:      Tuija Nurmi /kok
3652: 
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 2
3657:                                                          LA 28/2000 vp - Markku Laukkanen /kesk
3658: 
3659: 
3660: 
3661: 
3662:                                               LAKIALOITE 28/2000 vp
3663: 
3664:                                               Laki tuloverolain 95 §:n muuttamisesta
3665: 
3666: 
3667: 
3668: 
3669: Eduskunnalle
3670: 
3671: Maamme kolmen viimeisen hallituksen aikana             kassa. Yhteiskunta on katsonut oikeaksi tukea
3672: on tietoyhteiskuntapolitiikka ollut keskeinen          työmatkoista aiheutuvia kustannuksia edistääk-
3673: kansallinen strateginen linjaus, joka on tuottanut     seen mm. työvoiman liikkuvuutta. Tietoyhteis-
3674: Suomessa hyviä tuloksia erityisesti tietointensii-     kunnassa tähän rinnasteinen tuki tulisi suunnata
3675: visillä kasvualoilla. Suomi on Internetin käytön       myös etätyötä tekevien tietoliikenne-, tietokone-,
3676: edelläkävijämaa, ja kansalaisilla on sekä val-         ohjelmisto- ja liittymäkustannuksiin. Etätyötä te-
3677: miuksia että halukkuutta ottaa käyttöön uutta tek-     kevälle nämä kustannukset ovat vuositasolla
3678: niikkaa. Tietoteollisuustoimialan merkitys työl-       merkittäviä ja monesti esteenä etätyön aloittami-
3679: listäjänä on myös nopeasti kasvamassa, sillä joka      seen, mikäli työnantaja ei ole valmis niitä kor-
3680: toinen työpaikka syntyy mainitulle toimialalle.        vaamaan. Etätyön myönteisinä puolina voidaan
3681:    Tehtyjen arvioiden mukaan maassamme työs-           mainita paikkariippumattoman työn, pk-yritys-
3682: kentelee yli 300 000 ihmistä ns. etätyön piirissä      ten ja verkottumisen lisääntyminen sekä työmat-
3683: ja kiinnostus siihen on nopeasti kasvamassa eri-       kaliikenteen väheneminen.
3684: tyisesti nuorten työntekijöiden keskuudessa. Etä-
3685: työllä tarkoitetaan tässä työtä, jota tehdään perin-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
3686: teisen kiinteään paikkaan sidotun työn sijaan ko-
3687: tona, etätoimistossa tai muussa vastaavassa pai-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3688:                                                               kiehdotuksen:
3689: 
3690:                                                  Laki
3691:                                   tuloverolain 95 §:n muuttamisesta
3692: 
3693:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3694:   lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (153511992) 95 §:n 1 momenttiin sellai-
3695: sena kuin se on osaksi laissa 475/1998, uusi 5 kohta seuraavasti:
3696: 
3697:                      95 §                                 5) etätyöstä, jolla tässä tarkoitetaan työtä, joka
3698:             Tulonhankkimisvähennys                     tehdään perinteiseen kiinteään paikkaan sidotun
3699:                                                        työn sijasta kotona, etätoimistossa tai muussa
3700:    Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-           vastaavassa paikassa, aiheutuneita tietokone-,
3701: taan:                                                  ohjelmisto-, tietoliikenne- ja liittymäkustannuk-
3702:                                                        sia enintään 5 000 markan edestä.
3703: 
3704: 
3705:                                                                                                    Versio 2.0
3706: LA 28/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk
3707: 
3708: 
3709: 
3710: 
3711:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
3712: 2000.
3713: 
3714: 
3715: 
3716: 
3717: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
3718: 
3719:     Markku Laukkanen /kesk
3720: 
3721: 
3722: 
3723: 
3724: 2
3725:                                                      LA 29/2000 vp -Markku Laukkanen /kesk ym.
3726: 
3727: 
3728: 
3729: 
3730:                                             LAKIALOITE 29/2000 vp
3731: 
3732:                                             Laki valtion televisio- ja radiorahastosta anne-
3733:                                             tun lain 7 §:n muuttamisesta
3734: 
3735: 
3736: 
3737: 
3738: Eduskunnalle
3739: 
3740: Voimassa olevan valtion televisio- ja radiorahas-     luonteeltaan tilapäiseen työn edellyttämään asu-
3741: tosta annetun lain mukaan jokaista käytössä ole-      miseen tarkoitettu asunto.
3742: vaa televisiota kohden on suoritettava televisio-        Työelämän liikkumisen lisääntymisen myötä
3743: maksu. Perheen käytössä voi olla useampia tele-       vakituiseksi television käyttöpaikaksi tulisi lu-
3744: visioita, joista maksetaan vain yhtä televisiomak-    kea kesämökin ohella myös perheen käytössä
3745: sua jokaista vakituista käyttöpaikkaa kohden.         oleva ns. kakkosasunto. Tällöin perheen maksa-
3746: Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkik-     man televisiomaksun piiriin kuuluisivat vakitui-
3747: si kesämökin televisiosta ei tarvitse suorittaa       sen asunnon lisäksi kesämökillä ja ns. kak-
3748: erillistä televisiomaksua, kun taas ns. kak-          kosasunnossa käytettävät televisiot. Muutos sel-
3749: kosasunnon televisiosta on suoritettava televisio-    kiinnyttäisi televisiomaksukäytäntöä ja vähentäi-
3750: maksu.                                                si luvatonta katselua, mutta ei aiheuttaisi valtion
3751:    Työn liikkuvuuden lisääntymisen myötä per-         televisio- ja radiorahastolle merkittävää tulon-
3752: heen asuminen kahdella paikkakunnalla on li-          menetystä vuositasolla.
3753: sääntynyt. Toisella paikkakunnalla pysyvästi tai
3754: tilapäisesti työskentelevä puoliso joutuukin mak-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3755: samaan kakkosasunnossa pitämästään televisios-
3756: ta erillisen televisiomaksun, vaikka asunto on               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3757:                                                              kiehdotuksen:
3758: 
3759:                                                 Laki
3760:              valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
3761: 
3762:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3763:    muutetaan 9 päivänä lokakuuta 1998 valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998) annetun lain
3764: 7 §:n 2 momentti seuraavasti:
3765: 
3766:                         7§                            Tässä laissa perheellä tarkoitetaan yksin asuvia
3767:    Velvollisuus televisiomaksun maksamiseen           ja yhteistaloudessa samassa asunnossa avioliitos-
3768:                                                       sa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä
3769:                                                       sekä heidän kanssaan vakituisesti asuvia sukulai-
3770:    Perheen käytössä olevia televisioita varten tu-    siaan tai lapsiaan, mukaan lukien ottolapset sekä
3771: lee kuitenkin maksaa vain yhtä televisiomaksua.       perheeseen sijoitetut lapset. Sukulaisella tarkoi-
3772: 
3773:                                                                                                 Versio2.0
3774: LA 29/2000 vp- Markku Laukkanen /kesk ym.
3775: 
3776: 
3777: tetaan henkilöä, joka perintökaaren (40/1965)
3778: mukaan katsotaan perintöön oikeutetuksi.
3779:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
3780:                                                 ta 2000.
3781: 
3782: 
3783: 
3784: 
3785: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
3786: 
3787:     Markku Laukkanen /kesk                         Maria Kaisa Aula /kesk
3788:     Kari Rajamäki /sd                              Kari Kantalainen /kok
3789: 
3790: 
3791: 
3792: 
3793: 2
3794:                                                            LA 30/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk ym.
3795: 
3796: 
3797: 
3798: 
3799:                                              LAKIALOITE 30/2000 vp
3800: 
3801:                                              Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvaukses-
3802:                                              ta annetun lain 37 §:n muuttamisesta
3803: 
3804: 
3805: 
3806: 
3807: Eduskunnalle
3808: 
3809: Luopumiskorvaus perustuu maatalousyrittäjien             Luopumiskorvaus ei nykyisin oikeuta vero-
3810: luopumiskorvauksesta          annettuun      lakiin   tuksessa eläketulovähennykseen. Tässä suhtees-
3811: (1330/1992). Maatalousyrittäjien luopumiskor-         sa se eroaa muista luopumisjärjestelmistä eli su-
3812: vaus oli osa maatalouden luopumisjärjestelmiä,        kupolvenvaihdoseläkkeestä, luopumistuesta ja
3813: joiden tarkoituksena oli parantaa maatalouden         luopumiseläkkeestä. Ne oikeuttavat eläketulovä-
3814: rakennetta. Luopumisjärjestelmällä pyrittiin vä-      hennykseen. Luopumiskorvausjärjestelmän ta-
3815: hentämään maataloustuotantoa antamalla iäk-           voite on kuitenkin sama kuin mainituissa muissa
3816: käille viljelijöille mahdollisuus luopua maatalou-    luopumisjärjestelmissä, ja luopumiskorvaus mo-
3817: desta ennen vanhuuseläkeikää.                         nilta osin muutoin rinnastetaan eläkkeisiin. Sen
3818:     Luopumiskorvausjärjestelmä oli määräaikai-        perusmäärä lasketaan maatalousyrittäjien eläke-
3819: nen siten, että luopumisen tuli tapahtua vuosina      lain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tavoin,
3820:  1993-1995. Luopumiskorvauksen saajia on nyt          ja sen maksamisessa noudatetaan pitkälti samoja
3821: noin 1 200. Korvauksensaajien kokonaismäärä           periaatteita kuin luopumistuessa.
3822: alenee, koska luopumisen tuli tapahtua viimeis-          Ehdotamme luopumiskorvauksesta annetun
3823: tään 31.12.1995, jotta oikeus luopumiskorvauk-        lain 37 §:ää muutettavaksi siten, että siihen otet-
3824: seen olisi syntynyt.                                  taisiin uusi 4 momentti, jonka nojalla luopumis-
3825:     Luopumistuki muodostui perusmäärästä ja           korvausta pidennettäisiin verotuksessa tulovero-
3826: luopumislisästä. Perusmäärä laskettiin samoin         lain (1535/1992) mukaiseen eläketulovähennyk-
3827:  kuin maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969)        seen oikeuttavana eläketulona. Esityksellä ei ole
3828:  mukainen työkyvyttömyyseläke. Luopumislisä           merkittäviä vaikutuksia valtiontalouteen.
3829:  laskettiin peltohehtaarien ja kotieläinten määrän
3830: perusteella. Perusmäärää ja luopumislisää mak-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3831:  setaan yleensä vanhuuseläkeikään asti. Van-
3832:  huuseläkeiässä perusmäärä muuttuu samansuu-                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3833:  ruiseksi maatalousyrittäjien eläkelain mukaisek-           kiehdotuksen:
3834:  si varhaiseläkkeeksi ja luopumislisän maksu pää-
3835:  sääntöisesti lakkaa.
3836: 
3837:                                                 Laki
3838:          maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 37 §:n muuttamisesta
3839: 
3840:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3841: 
3842:                                                                                                 Versio 2.0
3843: LA 30/2000 vp -    Liisa Hyssälä /kesk ym.
3844: 
3845: 
3846:    lisätään maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain
3847: (1330/1992) 37 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1338/1999, uusi 4 momentti seuraavasti:
3848: 
3849:                      37 §                         eläketulovähennykseen oikeuttavana eläketulo-
3850:                                                   na.
3851:    Tässä laissa tarkoitettua luopumiskorvauksen
3852: perusmäärää ja luopumislisää pidetään tulovero-
3853: lain (1535/1992) 100 ja 101 §:ää sovellettaessa
3854:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
3855:                                                   ta 2001.
3856: 
3857: 
3858: 
3859: 
3860: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
3861: 
3862:     Liisa Hyssälä /kesk                              Kyösti Katjula /kesk
3863:     Timo Kalli /kesk                                 Jari Leppä /kesk
3864:     Ossi Korteniemi /kesk
3865: 
3866: 
3867: 
3868: 
3869: 2
3870:                                                               LA 31/2000 vp - Inkeri Kerola /kesk
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 
3875:                                              LAKIALOITE 31/2000 vp
3876: 
3877:                                              Laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun
3878:                                              lain muuttamisesta
3879: 
3880: 
3881: 
3882: 
3883: Eduskunnalle
3884: 
3885: Lakialaitteessa ehdotetaan, että opiskelijalla,       tua esimerkiksi opiskelijan omien tai muiden per-
3886: joka on hyväksytty ammattikorkeakouluun, olisi        heenjäsenten terveydellisten seikkojen vuoksi.
3887: mahdollisuus vaihtaa opiskelupaikkaa vastaa-          Myös muut henkilökohtaiset syyt saattavat pa-
3888: vaan oppilaitokseen toisella paikkakunnalla esi-      kottaa opiskelupaikan vaihtoon.
3889: merkiksi sairauden takia äkillisesti muuttuneen          Jos koulutuspaikan vaihtaminen olisi mahdol-
3890: elämäntilanteen vuoksi, sen jälkeen kun hän on        lista edellä mainituilla perusteilla jo ensimmäi-
3891: kirjallisesti sitoutunut vastaanottamaan opiskelu-    sen opiskeluvuoden aikana, säästettäisiin koulu-
3892: paikan.                                               tusresursseja. Myös koulutuksesta saatavat tu-
3893:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan opis-         lokset tulisivat elämäntilanteen tasoittumisen ja
3894: kelijan on otettava vastaan se opiskelupaikka, jo-    motivoitumisen myötä olemaan aiempaa parem-
3895: hon hänet on ensisijaisesti valittu ja jonka hän on   mat.
3896: kirjallisesti sitoutunut ottamaan vastaan. Tällä
3897: hetkellä opiskelupaikan vaihtaminen ei lain tul-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
3898: kinnan mukaan ole mahdollista, vaikka oppilai-
3899: tokset olisivatkin valmiita vaihtoon. Opiskelijan           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3900: elämäntilanne saattaa kuitenkin akuutisti muut-             kiehdotuksen:
3901: 
3902:                                                 Laki
3903:                    ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta
3904: 
3905:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3906:    lisätään ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annettuun lakiin (255/1995)
3907: uusi 15 a § seuraavasti:
3908: 
3909:                       15 a §                          syystä vaihtaa opiskelupaikka toiseen ammatti-
3910:            Opiskelupaikan vaihtaminen                 korkeakouluun ensimmäisen opintovuoden aika-
3911:                                                       na siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
3912:    Opiskelijalla, joka on hyväksytty opiskelijak-
3913: si ammattikorkeakouluun, on oikeus erityisestä
3914: 
3915: 
3916: 
3917: 
3918:                                                                                               Versio 2.1
3919: LA 31/2000 vp- Inkeri Kerola /kesk
3920: 
3921: 
3922: 
3923: 
3924:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
3925: 2000.
3926: 
3927: 
3928: 
3929: 
3930: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
3931: 
3932:     Inkeri Kerola /kesk
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 
3937: 2
3938:                                                         LA 32/2000 vp - Jukka Vihriälä /kesk ym.
3939: 
3940: 
3941: 
3942: 
3943:                                              LAKIALOITE 32/2000 vp
3944: 
3945:                                              Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
3946:                                              annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
3947: 
3948: 
3949: 
3950: 
3951: Eduskunnalle
3952: 
3953: Ammatillisen koulutuksen tulee mahdollisim-           määrin vuokratiloissa". Tällöin koulutuksen jär-
3954: man nopeasti ja joustavasti kyetä vastaamaan          jestäjälle määrättyä yksikköhintaa voidaan jon-
3955: työ- ja elinkeinoelämän muutoksiin. Tämä edel-        kin verran korottaa.
3956: lyttää joustavuutta sekä opetussisältöjen muutos-        Lakialaitteessa ehdotetaankin opetus- ja kult-
3957: ten että tilajärjestelyjen suhteen. Usein opetusti-   tuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutet-
3958: lojen vuokraaminen on joustavin ja myös koko-         tavaksi siten, että ammatillisen koulutuksen ja
3959: naistaloudellisesti edullisin ratkaisu, koska siten   ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja lasket-
3960: koulutuksen ylläpitäjän ja omistajatahon ei tar-      taessa otettaisiin huomioon täysimääräisesti
3961: vitse sitoa pääomia liian pitkäksi aikaa. Tarpei-     myös vuokrakustannukset Opetustoimintaa ja
3962: den muuttuessa tilasta voidaan kätevästi luopua       sen oheistoimintoja varten vuokrattujen tilojen
3963: tai hankkia lisää tilaa.                              paikkakunnan yleisen vuokratason mukaiset
3964:    Nykyisen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-      vuokrakustannukset tulisi ottaa huomioon sellai-
3965: sesta annetun lain mukaan tilojen vuokraaminen        senaan ylläpitäjän yksikköhintojen laskennassa
3966: ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Ra-    ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakou-
3967: hoituslaki kannustaa ja käytännössä pitkälti pa-      lujen osalta.
3968: kottaa hankkimaan omia opetustiloja vuokraami-
3969: sen sijasta. Vuokrakustannukset voidaan nyt ot-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3970: taa huomioon vain, "jos koulutusta järjestetään
3971: toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
3972:                                                             kiehdotuksen:
3973: 
3974:                                                 Laki
3975:        opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta
3976: 
3977:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3978:    muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
3979: (635/1998) 19 §:n 5 momentti ja 20 §:n 5 momentti seuraavasti:
3980: 
3981:                        19 §                              Jos koulutustajärjestetään vuokratiloissa, ote-
3982:     Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat            taan vuokrattujen tilojen paikkakunnan yleisen
3983:                                                       vuokratason mukaiset vuokrakustannukset täysi-
3984:                                                       määräisesti huomioon ammatillisen koulutuksen
3985: 
3986:                                                                                                Versio 2.1
3987: LA 32/2000 vp -     Jukka Vihriälä /kesk ym.
3988: 
3989: 
3990: 
3991: järjestäjälle määrättyä yksikköhintaa laskettaes-    vuokratason mukaiset kustannukset täysimääräi-
3992: sa. Tässä momentissa tarkoitettuja vuokria ei ote-   sesti huomioon ammattikorkeakoululle määrät-
3993: ta huomioon laskettaessa 1 momentissa tarkoitet-     tyä yksikköhintaa laskettaessa. Tässä momentis-
3994: tuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.          sa tarkoitettuja vuokria ei oteta huomioon lasket-
3995:                                                      taessa 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnalli-
3996:                                                      sia kokonaiskustannuksia.
3997:                     20 §
3998:      Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat
3999:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
4000:                                                      2000.
4001:    Jos koulutustajärjestetään vuokratiloissa, ote-
4002: taan vuokrattujen tilojen paikakunnan yleisen
4003: 
4004: 
4005: 
4006: 
4007: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
4008: 
4009:     Jukka Vihriälä /kesk                                 Raimo Vistbacka /ps
4010:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                             Harry Wallin /sd
4011:     Hannes Manninen /kesk                                Petri Salo /kok
4012:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                       Pertti Mäki-Hakola /kok
4013: 
4014: 
4015: 
4016: 
4017: 2
4018:                                                        LA 33/2000 vp -     Jouko Jääskeläinen /skl ym.
4019: 
4020: 
4021: 
4022: 
4023:                                               LAKIALOITE 33/2000 vp
4024: 
4025:                                               Laki työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
4026: 
4027: 
4028: 
4029: 
4030: Eduskunnalle
4031: 
4032: Lain tarkoituksena on korjata hoivatyötä kotona           Manner-Euroopasta löytyy toisenlaisia ratkai-
4033: tekevien asemaa eläkettä laskettaessa. Nykyisen        suja. Saksassa kertyy tietty määrä eläkeoikeutta
4034: lain mukaan eläkettä ei kartu, jos henkilö hoitaa      mm. hoivatyöstä ja avioerotapauksessa saatetaan
4035: kotona lastaan, vanhusta, vammaista tai pitkäai-       eläkeoikeus jopa jakaa. Myös USA:ssa huolehdi-
4036: kaissairasta. Kotona hoivatyötä tekevä ei ole          taan aviopuolisoiden oikeuksista erilaisissa elä-
4037: tasa-arvoisessa asemassa kodin ulkopuolella sa-        mäntilanteissa. On perusteltua siirtyä siihen ajat-
4038: manlaista työtä tekevään nähden. Kotona tehtävä        teluun, että kaikki yhteiskunnan kannalta merkit-
4039: hoitotyö tulee asettaa samanlaiseen arvoon elä-        tävä työ oikeuttaisi eläkekertymään. Tällöin suu-
4040: kettä laskettaesa kuin kodin ulkopuolinen työ.         ret työeläkeläisten eläke-erot tasoittuisivat ja
4041:    Yhteiskunnassamme ovat eräät elämänvai-             käytännössä kahden järjestelmän tarve poistuisi
4042: heet jääneet kokonaan ottamatta huomioon elä-          kokonaan.
4043: keturvaa laskettaessa. Tällaisia ovat mm. kotona          Tällä lakiaioitteelia pyritään hoivatyön teki-
4044: tehtävä hoitotyö, opiskelu ja asevelvollisuusai-       jöiden aseman korjaamiseen pitkällä aikavälillä.
4045: ka. Ongelma korostuu avioerotilanteissa heikoil-       Samalla joudutaan miettimään niiden eläkekerty-
4046: le jääneiden puolisoiden eli yleensä naisten koh-      mää, joilla on todennäköisesti edessään pitkä yh-
4047: dalla. Tilanne ei ole oikeudenmukainen ikäänty-        tenäinen työura ja sovitettava nämä tekijät kan-
4048: neiden ja koko elämäntyönsä kodin piirissä teh-        santalouden kokonaisuuteen.
4049: neiden henkilöiden kannalta. He ovat tehneet ta-          Pikaisesti tarvittaisiin uudistusta, jossa avio-
4050: loudellisesti arvokkaan osan yhteiskunnan raken-       eron kokeneen pientä eläkettä saavan puolison
4051: tamisessa. Jos laskettaisiin kaikki se työ, jonka      asema korjattaisiin.
4052: he ovat tehneet kodeissa, summat ~ousisivat mer-
4053: kittäviksi. Uudistusta tarvitaan kiireellisesti. Ko-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4054: tona tehtävä työ on tunnustettava työn teoksi, jos-
4055: ta on vastaavanlainen oikeus saada eläketurvaa               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4056: kuin muustakin työstä.                                       kiehdotuksen:
4057: 
4058:                                                  Laki
4059:                              työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
4060: 
4061:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4062:   lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (39511961) 1 §:ään, sellaisena
4063: kuin se on laeissa 59311978, 559/1993,372/1995, 1057/1997, 861/1999 ja 1263/1999, uusi 8 moment-
4064: ti seuraavasti:
4065: 
4066:                                                                                                  Versio 2.0
4067: LA 33/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
4068: 
4069: 
4070:                        1§                           sen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan kotona tai
4071:                                                     kodinomaisissa olosuhteissa tapahtuva hoitami-
4072:    Eläketurvaa karttuu kotona tehdystä hoiva-       nen siten kuin asetuksessa erikseen säädetään.
4073: työstä silloin kun eläkkeen kertymistä ei ole
4074: muussa laissa säädetty. Eläketurvaan oikeutta-
4075: vaksi hoivatyöksi katsotaan yhden alle 3-vuo-
4076:                                                       Tämä laki tulee voimaan      päivänä    kuuta
4077: tiaan, kahden alle 8-vuotiaan tai kolmen alle 10-
4078: vuotiaan lapsen hoitaminen kotona sekä vanhuk-
4079: 
4080: 
4081: 
4082: 
4083: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
4084: 
4085:     Jouko Jääskeläinen /skl                            Ismo Seivästö /skl
4086:     Leena Rauhala /skl                                 Kari Kärkkäinen /skl
4087:     Bjarne Kallis /skl                                 Päivi Räsänen /skl
4088:     Toimi Kankaanniemi /skl                            Leea Hiltunen /skl
4089:     Sakari Smeds /skl                                  Marja-Leena Kemppainen /skl
4090: 
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 2
4095:                                                                 LA 34/2000 vp - Matti Kangas /vas
4096: 
4097: 
4098: 
4099: 
4100:                                             LAKIALOITE 34/2000 vp
4101: 
4102:                                             Laki pienyrittäjän vuosilomarahasta
4103: 
4104: 
4105: 
4106: 
4107: Eduskunnalle
4108: 
4109: 
4110:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4111: 
4112: Eduskunta sääti joulukuussa 1999 lain                   Lakialoitteessa esitetään pienyrittäjän vuosi-
4113: (1034/1999), jolla kumottiin laki pienyrittäjän      lomarahasta annetun lain palauttamista voimaan
4114: vuosilomarahasta. Pienyrittäjän vuosilomarahas-      osittain muutettuna. Aloitteessa ehdotetaan pien-
4115: ta annettua lakia (408/ 1977) sovellettiin viimek-   yrittäjän vuosilomarahaoikeuden palauttamista
4116: si lomakaudella 1993-1994. Lain soveltamatta         lainsäädäntöön entisen suuruisena, mutta järjes-
4117: jättäminen perustui vuosina 1993, 1995 ja 1997       telmän aiheuttamat kustannukset ehdotetaan siir-
4118: säädettyihin lakeihin, jotka annettiin osana val-    rettäväksi kokonaan valtion talousarvion piiriin.
4119: tiontalouden tasapainottamiseen tähdänneitä toi-        Lisäksi lakialoitteessa ehdotetaan pienyrittä-
4120: menpiteitä.                                          Jan vuosilomarahajärjestelmän edellyttämän
4121:     Pienyrittäjät tarvitsevat mahdollisuuden vuo-    yleisen johto-, ohjaus- ja valvontavallan säilyttä-
4122: silomaan. Eduskunta hyväksyi tätä tarkoittavan       mistä sosiaali- ja terveysministeriöllä keskushal-
4123: lausuman kumotessaan pienyrittäjän vuosiloma-        linnon osalta, mutta paikallishallinnon tehtävien
4124: rahasta annetun lain joulukuussa 1999 (EV            siirtämistä kunnilta työvoima- ja elinkeinokes-
4125: 37/1999 vp). Vuosilomaraha on tässä tapaukses-       kuksille.
4126: sa sekä julkisin varoin rahoitettu sosiaalinen          Ehdotus keventäisi jossain määrin kumottuun
4127: etuus että yritystuki. Mielestäni päätös lain ku-    lakiin verrattuna pienyrittäjän lomarahaoikeu-
4128: moamisesta tehtiin hätiköidysti. Järjestelmän ke-    den toimeenpanon edellyttämää hallintoa, koska
4129: hittäminen ei nähdäkseni edellyttänyt voimassa       aloitteessa esitetyssä mallissa ei olisi lainkaan
4130: olleen lain kumoamista. Lain eräät vanhentuneet      kuntatasoa. Lomarahaoikeudesta tehdyistä pää-
4131: kohdat olisi tullut uudistaa nykyistä lainsäädän-    töksistä voitaisiin valittaa paikallisiin hallinto-
4132:  töä vastaavaksi.                                    oikeuksiin.
4133: 
4134: 
4135: 
4136: 
4137:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
4138: 
4139: 1. Nykytilanne: Pienyrittäjän vuosilomara-           maksettiin pienyrittäjälle, jolla ilman taloudellis-
4140: hasta annettu laki on kumottu 1.1.2000               ta tukea ei ollut mahdollisuutta vapautua yritys-
4141: Etuuden saajat. Kumotun pienyrittäjän vuosilo-       toiminnastaan vuosiloman ajaksi vaarantamatta
4142: marahasta annetun lain mukaan vuosilomarahaa         omaa ja perheensä toimeentuloa. Laissa pienyrit-
4143: 
4144:                                                                                                 Versio 2.0
4145: LA 34/2000 vp -      Matti Kangas /vas
4146: 
4147: 
4148: täjänä pidettiin henkilöä, jolla on yrittäjien eläke-   alusta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Ku-
4149: laissa (468/1969) tarkoitettu vakuutus. Pienyrit-       motussa laissa tarkoitettuja kunnallisia toimieli-
4150: täjäksi katsottiin myös maatalousyrittäjien eläke-      miä ei enää ole olemassa.
4151: lain (467/1969) mukaan vakuutettu kalastaja ja              Valtio korvasi kunnalle ne kustannukset, jot-
4152: poronomistaja sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa         ka aiheutuivat lain mukaisten vuosilomarahojen
4153: olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) 1 a           maksamisesta. Määrärahojen myöntämiseen ja
4154: §:ssä tarkoitettu traktorilla tai traktorikäyttöisel-   maksamiseen sovellettiin kuntien ja kuntainliit-
4155: lä laitteella metsätyötä suorittava yrittäjä. Sään-     tojen valtionosuuksista ja -avustuksista annettua
4156: nökset traktoriyrittäjistä on kumottu, joten laki-      lakia (35/1973). Mainittu laki kumottiin valtion-
4157: aloitteessakaan ei voida viitata näihin säännök-        osuusuudistuksen yhteydessä annetuliaja sittem-
4158: sun.                                                    min kumotulla kuntien valtionosuuslailla
4159:     Oikeus etuuteen. Kumotun lain mukaan pien-          ( 688/1992), joka tuli voimaan vuoden 1993 alus-
4160: yrittäjällä oli oikeus vuosilomarahaan,jos hän oli      ta. Uuden lain siirtymäsäännösten nojalla van-
4161: toiminut lomakautta edeltäneen kalenterivuoden          haa lakia voitiin kuitenkin soveltaa muiden la-
4162: pienyrittäjänä siten, että hänen palveluksessaan        kien mukaisiin valtionosuuksiin vuoden 1995 lo-
4163: tuona aikana oli ollut säännöllisesti enintään yksi     uun. Voimassa olevaan lainsäädäntöön ei siten
4164: perheen ulkopuolinen palkattu työntekijä. Oi-           enää sisälly säännöksiä, jotka soveltuisivat pien-
4165: keus vuosilomarahaan oli vain sellaisella pien-         yrittäjän vuosilomarahasta annetussa laissa tar-
4166: yrittäjällä, jonka viimeksi toimitetussa verotuk-       koitettujen valtion korvausten suorittamiseen.
4167: sessa vahvistettu valtionverotuksessa verotetta-
4168: va tulo ei ylittänyt valtioneuvoston vuosittain         2. Lakialoitteen sisältö
4169: vahvistamaa enimmäisvuositulon määrää. Val-
4170:                                                         Lakialoitteen mukainen etuus: Vuosilomarahan
4171: tioneuvosto vahvisti myös vuosilomarahan suu-
4172:                                                         saajat ja heidän oikeutensa etuuteen sekä loma-
4173: ruuden niiksi vuoksi, joina lakia sovellettiin.
4174:                                                         rahakauden pituus. Aloitteesssa esitetään pien-
4175:     Lomarahakauden pituus. Vuosilomaraha mak-
4176:                                                         yrittäjien vuosilomaetuuden toteuttamista sa-
4177: settiin vähintään neljältä ja enintään kahdeksalta
4178:                                                         moilla perusteilla ja samansuuruisena kuin oli
4179: työpäivältä sen mukaan kuin yrittäjä oli hyväk-
4180:                                                         kumotussa pienyrittäjien vuosilomalaissa. Viit-
4181: syttävästi osoittanut pitämänsä vuosiloman pi-          taus lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-
4182: tuuden.
4183:                                                         kijäin eläkelain (134/1962) 1 a §:ssä traktorilla
4184:     Pienyrittäjän tuli pitää lomansa lomakauden
4185:                                                         tai traktorikäyttöisellä laitteella metsätyötä suo-
4186: aikana, joka alkoi huhtikuun alussa ja päättyi          rittaviin yrittäjiin on säännöksen muutoksenjoh-
4187: seuraavan vuoden maaliskuun lopussa. Loma-
4188:                                                         dosta käynyt vanhentuneeksi. Aloitteessa ehdo-
4189: kaudella 1993-1994 vuosilomaraha oli 210                tetaan, että traktoriyrittäjät olisivat edelleen vuo-
4190: markkaa lomapäivältä ja sen kokonaismäärä yrit-
4191:                                                         silomarahaoikeuden piirissä.
4192: täjää kohti vaihteli 840 markasta 1 680 mark-
4193: kaan. Enimmäisvuosituloksi kyseiselle lomakau-
4194: delle oli vahvistettu 75 000 markkaa. Lomara-           3. Lakialoitteeseen sisältyvä hallintomalli
4195: haan oikeutettuja pienyrittäjiä oli tuolloin            Yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lakialoittees-
4196: 32 198.                                                 sa ehdotetaan, että toiminnan yleinen johto, oh-
4197:    Kumotun lain mukainen hallinto. Vuosiloma-           jaus ja valvonta kuuluisivat kumotun lain tapaan
4198: rahatoiminnan käytännön toteutus kuului maata-          sosiaali- ja terveysministeriölle.
4199: lousyrittäjän lomituspalveluista annetussa laissa          Neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysministe-
4200: (2/1985) tarkoitetulle kunnalliselle toimielimel-       riön apuna lausuntojen antamista varten lomara-
4201: le. Mainittu laki on kumottu vuoden 1997 alusta         han järjestelmistä koskevista periaatteista ja laa-
4202: voimaan tulleella maatalousyrittäjien lomituspal-       jakantoisista kysymyksistä voisi olla kumotun
4203: velulailla (123111996), jonka mukaan lomitus-           lain tapaan neuvottelukunta, josta säädettäisiin
4204: palvelujen toimeenpano siirtyy vuoden 2000              tarkemmin asetuksella.
4205: 
4206: 
4207: 2
4208:                                                                  LA 34/2000 vp -       Matti Kangas /vas
4209: 
4210: 
4211:      Paikallishallinto. Pienyrittäjän vuosilomara-        Yksityiskohtaisten perustelujen osalta viit-
4212: han toimeenpano paikallistasolla kuuluisi kun-         taan lain alkuperäisiin perusteluihin (408/ 1977),
4213: tien sijasta työvoima- ja elinkeinokeskuksille,        sen jälkeen annettuihin muutoksiin ja lain ku-
4214: joiden rajoista, ohjauksesta ja valvonnasta on         moamisen toteuttaneen hallituksen esityksen pe-
4215: säädetty työvoima- ja elinkeinokeskuksista anne-       rusteluihin (HE 80/1999 vp) sekä tästä esitykses-
4216: tussa laissa (148/1996) sekä valtioneuvoston           tä laadittuun eduskunnan sosiaali- ja terveysva-
4217: päätöksessä työvoima- ja elinkeinokeskusten toi-       liokunnan mietintööön (StVM 1111999 vp), jon-
4218: mialueista ja toimipaikoista (122/1997).               ka pohjalta eduskunta hyväksyi seuraava lausu-
4219:      Muutoksenhaku. Työvoima- ja elinkeinokes-         man:
4220: kusten tekemistä pienyrittäjän vuosilomarahaa              "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää
4221: koskevista päätöksistä ehdotetaan valitusoikeut-       vuoden 2000 loppuun mennessä yrittäjien so-
4222: ta hallinto-oikeuksiin siten kuin lääninoikeudet       siaaliturvaan ja sen rahoitukseen liittyvät ongel-
4223: korvaavista hallinto-oikeuksista on säädetty hal-      mat ottaen huomioon yritystoiminnan edellytyk-
4224: linto-oikeuslaissa (430/1999), ja muutoksen-           set ja ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimenpi-
4225: haussa on muutoin noudatettava, mitä hallinto-         teisiin."
4226:  lainkäyttölaissa ( 586/1996) on säädetty.
4227:      Asetuksella säädettäisiin tarkemmin työvoi-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
4228: ma- ja elinkeinokeskusten toimeenpanotehtävis-
4229:  tä.                                                          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4230:                                                               kiehdotuksen:
4231: 
4232:                                                   Laki
4233:                                     pienyrittäjän vuosilomarahasta
4234: 
4235:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4236: 
4237: 
4238:                       lluku                            kaan vakuutettu kalastaja ja poronomistaja sekä
4239:                                                        traktorilla tai traktorikäyttöisellä laitteella metsä-
4240:                Yleiset säännökset
4241:                                                        työtä suorittava yrittäjä.
4242:                         1§
4243:                                                                               2luku
4244:    Tässä laissa säädetään vuosilomarahan suorit-
4245:                                                                    Oikeus vuosilomarahaan
4246: tamisesta pienyrittäjälle, jolla ilman tuloudellis-
4247: ta tukea ei ole mahdollisuutta vapautua yritystoi-
4248: minnastaan vuosiloman ajaksi vaarantamatta                                     3§
4249: omaa ja perheensä toimeentuloa.                           Pienyrittäjä on oikeutettu vuosilomarahaan
4250:    Vuosilomarahaa ei kuitenkaan suoriteta              edellyttäen:
4251: useammalle kuin kahdelle samassa yrityksessä              1) että hän on toiminut koko edellisen kalente-
4252: toimivalle yrittäjälle.                                rivuoden yrittäjänä;
4253:                                                           2) että yrittäjän palveluksessa yritystoimin-
4254:                                                        nassa edellisen kalenterivuoden aikana on ollut
4255:                           2§
4256:                                                        säännöllisesti enintään yksi perheen ulkopuoli-
4257:    Pienyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa henki-
4258:                                                        nen palkattu työntekijä. Poikkeustapauksessa la-
4259: löä, jolla on yrittäjien eläkelaissa (468/1969) tar-
4260:                                                        kia voidaan kuitenkin soveltaa myös sellaiseen
4261: koitettu vakuutus. Pienyrittäjäksi katsotaan myös
4262:                                                        pienyrittäjään, jolla on säännöllisesti palveluk-
4263: maatalousyrittäjien eläkelain (467 /1969) mu-
4264: 
4265:                                                                                                            3
4266: LA 34/2000 vp -      Matti Kangas /vas
4267: 
4268: 
4269:  sessaan enintään kaksi perheen ulkopuolista pal-      lä ilman taloudellista tukea ole mahdollisuutta
4270: kattua työntekijää. Tällöin edellytyksenä kuiten-      vapautua yritystoiminnastaan vuosiloman ajaksi
4271: kin on, ettei yrittäjä palkatuista työntekijöistä      vaarantamatta omaa ja perheensä toimeentuloa.
4272:  huolimatta, voi 1 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa
4273: vapautua tehtävistään vuosiloman ajaksi;
4274:     3) ettei hänen viimeksi toimitetussa verotuk-                            3luku
4275: sessa vahvistettu valtionverotuksessa verotetta-                  Vuosilomarahan suuruus
4276: va tulonsa ylitä valtioneuvoston vuosittain vah-
4277: vistaman enimmäisvuositulon määrää. Jos yrittä-                             5§
4278: jä ei sinä vuonna, jolloin hänen valtionverotuk-          Valtioneuvosto määrää vuosittain vuosiloma-
4279: sessa verotettava tulonsa on viimeksi vahvistet-       rahan suuruuden.
4280: tu, ole toiminut pienyrittäjänä tai on toiminut
4281: yrittäjänä vain osan vuotta, yrittäjän tulojen mää-
4282: rä on harkittava arvion mukaan:                                              4luku
4283:    4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeutettu
4284:                                                                             Hallinto
4285: vähintään kahdeksan työpäivän pituiseen vuosi-
4286: lomaan tai lomakorvaukseen vähintään sanotulta
4287: ajalta, sekä                                                                   6§
4288:     5) että hän pitää vähintään neljän työpäivän pi-      Tässä laissa tarkoitetun toiminnan yleinen joh-
4289: tuisen vuosiloman, joka voidaan pitää kahdessa         to, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja ter-
4290: erässä lomakauden aikana, joka alkaa 1 päivänä         veysministeriölle.
4291: huhtikuuta ja päättyy seuraavana vuonna 31 päi-           Sosiaali- ja terveysministeriön apuna lausun-
4292: vänä maaliskuuta.                                      tojen antamista varten lomarahan järjestämistä
4293:    Yrittäjänä toimimisen veroisena pidetään            koskevista periaatteellisista ja laajakantoisista
4294: enintään 30 opintovapaalain (273/1979) mukais-         kysymyksistä voi olla neuvottelukunta, josta sää-
4295: ta opintovapaapäivää kalenterivuotta kohti.            detään tarkemmin asetuksella.
4296:    Yrittäjällä katsotaan olevan säännöllisesti yksi
4297: perheen ulkopuolinen työntekijä, jos yrityksessä                              7§
4298: edellä mainitun kalenterivuoden aikana yhdellä            Tässä laissa tarkoitetun toiminnan edellyttä-
4299: tai useammalla perheen ulkopuolisella työnteki-        mät tehtävät paikallistasolla kuuluvat työvoima-
4300: jällä teetettyjen työpäivien kokonaismäärä on          ja elinkeinokeskuksille, joiden rajoista, ohjauk-
4301: olut enintään 252 ja kaksi ulkopuolista työnteki-      sesta ja valvonnasta on säädetty työvoima- ja
4302: jää, jos teetettyjen työpäivien määrä on ollut         elinkeinokeskuksista annetussa laissa (148/1996)
4303: enintään 504.                                          sekä valtioneuvoston päätöksessä työvoima- ja
4304:    Vuosilomaraha, johon pienyrittäjä olisi muu-        elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikois-
4305: toin tämän lain mukaan oikeutettu, voidaan kui-        ta (122/1997).
4306: tenkin evätä, jos yrittäjän taloudelliset olosuh-
4307: teet ovat selvästi paremmat kuin hänen viimeksi                                8§
4308: toimitetussa verotuksessa vahvistettu valtionve-          Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on
4309: rotuksessa verotettava tulonsa edellyttää, tai hän     huolehtia vuosilomarahan suorittamisesta niille
4310: voi muutoin vapautua yritystoiminnasta ilman           yrittäjille, jotka asuvat keskuksen toimialueella
4311: vuosilomarahaa vaarantamatta omaa ja perheen-          ja jossa heillä on kotikuntalaissa (201/1994) tar-
4312: sä toimeentuloa.                                       koitettu koti.
4313:    Vaikka yrittäjän verotettava tulo ylittääkin
4314: 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitun enim-                                    9§
4315: mäisvuositulon, vuosilomaraha voidaan kuiten-            Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on laaditta-
4316: kin myöntää hänelle, jos on ilmeistä, ettei hänel-     va sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys tässä
4317: 
4318: 
4319: 4
4320:                                                                 LA 34/2000 vp -      Matti Kangas /vas
4321: 
4322: 
4323: laissa tarkoitetun toiminnan järjestämisestä toi-      on palautusvelvollinen, suorittamaan oikeudetto-
4324: mialueellaan.                                          masti nostamansa määrän takaisin määräajassa.
4325:                                                           Jollei vuosilomarahan määrää saada 1 momen-
4326:                                                        tissa tarkoitetulla tavalla perityksi eikä vuosilo-
4327:                       5luku                            marahan saajaa aseteta tuomioistuimessa syyt-
4328:                   Kustannukset                         teeseen, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on
4329:                                                        ajettava saajaa vastaan hallinto-oikeudessa vaati-
4330:                       10 §                             musta hänen velvoittamisestaan maksamaan vuo-
4331:   Valtio suorittaa tämän lain mukaan maksetut          silomarahan määrä keskukselle.
4332: vuosilomarahat                                            Hallinto-oikeus voi erityisestä syystä vuosilo-
4333:                                                        marahan saajan tai työvoima- ja elinkeinokes-
4334:                                                        kuksen pyynnöstä päättää, että oikeudettomasti
4335:                       6luku                            nostetun vuosilomarahan määrä saadaan jättää
4336:                                                        kokonaan tai osaksi perimättä takaisin.
4337: Vuosilomarahan hakeminen ja palauttaminen
4338: 
4339:                        11 §                                                  7luku
4340:    Pienyrittäjän on haettava vuosilomarahaa siltä
4341:                                                                      Erinäiset säännökset
4342: työvoima- ja elinkeinokeskukselta, jonka toimi-
4343: alueella hän vakituisesti asuu.
4344:                                                                             15 §
4345:                                                           Työvoima- ja elinkeinokeskuksella on oikeus
4346:                          12 §
4347:                                                        saada verotus- ja muilta viranomaisilta tämän
4348:    Vuosilomarahaa maksetaan yrittäjälle vähin-
4349:                                                        lain toimeenpanossa tarvittavia tietoja ja selvi-
4350: tään neljältä ja enintään kahdeksalta työpäivältä
4351:                                                        tyksiä.
4352: sen mukaan kuin hän on hyväksyttävästi osoitta-
4353: nut pitämänsä vuosiloman pituuden.
4354:    Yrittäjä ei saa sinä aikana, jolloin hän on tässä                          16 §
4355: laissa tarkoitetulla vuosilomalla, suorittaa yrityk-      Työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätök-
4356: sen hoitoon säännöllisesti kuuluvia tehtäviä.          seen, jolla vuosilomarahaa koskeva hakemus on
4357:    Jos yrittäjä ei ole kolmen kuukauden kuluttua       joko kokonaan tai osittain hylätty, saadaan hakea
4358: loman pitämisestä tai lomarahan myöntämispää-          muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta 30 päi-
4359: töksestä nostanut lomarahaa, hän on menettänyt         vän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.
4360: oikeutensa vuosilomarahaan.                            Muuhun työvoima- ja elinkeinokeskuksen pää-
4361:                                                        tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
4362:                                                           Hallinto-oikeuden tämän lain nojalla anta-
4363:                         13§
4364:                                                        maan päätökseen ei saa hakea muutosta valitta-
4365:   Vuosilomarahan saaja on velvollinen maksa-
4366:                                                        malla.
4367: maan lomarahan takaisin työvoima- ja elinkeino-
4368:                                                           Muutoksenhaussa on muutoin noudatettava
4369:                                                        mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) on sää~
4370: keskukselle,
4371:    1) jos hän on saanut sen viranomaista erehdyt-
4372:                                                        detty. Valituskirja voidaan jättää kuitenkin työ-
4373: tämällä, tai
4374:                                                        voima- ja elinkeinokeskukselle, jonka tulee toi-
4375:   2) jos viranomainen on maksanut sen hänelle
4376:                                                        mittaa asiassa kertyneet asiakirjat ja oma lausun-
4377: muutoin virheellisesti.
4378:                                                        tonsa hallinto-oikeudelle.
4379: 
4380:                      14 §
4381:                                                                                17 §
4382:    Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on kehotet-
4383:                                                           Tämän lain mukaisen toiminnanjärjestämises-
4384: tava vuosilomarahan saajaa, joka 13 §:n mukaan
4385:                                                        sä virkamiehinä tai asiantuntijoina toimivat hen-
4386:                                                        kilöt eivät saa ilmaista yksityistä tai perheen sa-
4387: 
4388:                                                                                                         5
4389: LA 34/2000 vp -     Matti Kangas /vas
4390: 
4391: 
4392: laisuutta, josta he asemansa tai tehtävänsä perus-                          18 §
4393: teella tahi muuten ovat saaneet tietää.                 Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
4394:    Edellä 1 momentin säännöksen estämättä voi-        panosta annetaan asetuksella.
4395: daan salassa pidettävä asia ilmaista, jos se, jonka
4396: hyväksi salassapitovalvollisuus on säädetty, tai                             19 §
4397: hänen holhoojansa tai muu huoltajansa suostuu            Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta
4398: asian ilmaisemiseen.                                   2000.
4399:    Rangaistus 1 momentissa säädetyn salassapi-           Lain täytäntöönpanoon tarvittaviin toimenpi-
4400: tovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikos-        teisiin voidaan ryhtyä ennen tämän lain voimaan-
4401: lain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole     tuloa.
4402: rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai
4403: siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangais-
4404: tusta.
4405: 
4406: 
4407: 
4408: 
4409: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2000
4410: 
4411:     Matti Kangas /vas
4412: 
4413: 
4414: 
4415: 
4416: 6
4417:                                                        LA 35/2000 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
4418: 
4419: 
4420: 
4421: 
4422:                                            LAKIALOITE 35/2000 vp
4423: 
4424:                                            Laki rikoslain 28luvun 7 §:n muuttamisesta
4425: 
4426: 
4427: 
4428: 
4429: Eduskunnalle
4430: 
4431: Suomen rikoslaki määrittelee autovarkauden lu-      todennäköisesti useampaan kuin yhteen rikok-
4432: vattomaksi käytöksi ja myös tuomiot annetaan        seen. Rikoskierre aloitetaankin usein autovar-
4433: Iuvattarnasta käytöstä, ei varkaudesta. Tuomiot     kauksilla, joista siirrytään vakavampiin rikok-
4434: vaihtelevat sakoista enintään yhden vuoden van-     siin. Huumeet ovat usein mukana kuvioissa, sillä
4435: keuteen luvatomasta käytöstä ja enintään kahden     moni rahoittaa huumeidenkäyttönsä osittain au-
4436: vuoden vankeuteen törkeästä Iuvattarnasta käy-      tovarkauksilla ja muilla omaisuusrötöksillä.
4437: töstä. Lakialaitteessa ehdotetaan auton luvaton         Autovarkauksiin syyllistyvät myös alle 18-
4438: käyttö muutettavaksi varkaudeksi rikoslain 28       vuotiaat, joiden kohdalla tyypillinen tuomio on
4439: luvun 1 § :n mukaisesti.                            ehdollinen rangaistus. Ehdollinen tuomio auton
4440:    Moottoriajoneuvoihin kohdistuvia rikoksia        Iuvattarnasta käytöstä ei ole oikeassa suhteessa
4441: tehdään vuosittain tuhansia. Pelkästään tammi-      tehtyyn rikokseen. Kyseessä on vakava omai-
4442: kesäkuussa 1999 auton luvattomia käyttöönotto-      suusrikos, minkä lisäksi varastetulla autolla kaa-
4443: ja tapahtui poliisin tietojen mukaan 13 503. Vii-   hailu vaarantaa ympäristön turvallisuuden.
4444: me vuoden tammi-kesäkuussa luvattomia käyt-             Rikoslain määritelmä auton luvaton käyttö tar-
4445: töönottoja tapahtui 15 496. Törkeitä auton luvat-   koittaa itse asiassa autovarkautta. Varkaus on
4446: tomia käyttöönottoja tapahtui vuoden 1999 tam-      kuitenkin aivan eri asia kuin luvaton käyttöönot-
4447: mi-kesäkuun tilastojen mukaan 26, kun edellis-      to, joka helposti mielletään lainaarniseksi lupaa
4448: vuoden saman aikavälin tilastotietojen mukaan       kysymättä. Autojen ammattimainen varastami-
4449: niitä tapahtui koko maassa 7 kappaletta.            nen ei ole kuitenkaan lainaamista lupaa kysymät-
4450:    Autovarkauksiin syyllistyvät tutkimusten mu-     tä, vaan vakava omaisuusrikos.
4451: kaan nuorehkot miehet ja niitä tehdään pääasias-
4452: sa muiden rikosten toteuttamiseksi. Pieni rikol-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4453: listenjoukko tekee suurimman osan moottoriajo-
4454: neuvorikoksista. Sama henkilö syyllistyy varsin           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4455:                                                           kiehdotuksen:
4456: 
4457:                                               Laki
4458:                              rikoslain 28luvun 7 §:n muuttamisesta
4459: 
4460:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4461:   muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28luvun 7 §, sellaisenakuin se
4462: on laissa 769/1990, seuraavasti:
4463: 
4464: 
4465: 
4466:                                                                                              Versio 2.0
4467: LA 35/2000 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
4468: 
4469: 
4470:                       7§                                Jos rikoksen kohteena on moottoriajoneuvo,
4471:                  Luvaton käyttö                       sovelletaan tämän luvun 1 ja 2 §:ää.
4472:                                                         Yritys on rangaistava.
4473:    Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omai-
4474: suutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, lukuun
4475: ottamatta moottoriajoneuvoa, on tuomittava lu-
4476: vattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen              Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
4477: enintään yhdeksi vuodeksi.
4478: 
4479: 
4480: 
4481: 
4482: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
4483: 
4484:     Raija Vahasalo /kok                                  Kari Kärkkäinen /skl
4485:     Seppo Kanerva /kok                                   Jaana Ylä-Mononen /kesk
4486:     Pirjo-Riitta Antvuori lkok                           Inkeri Kerola /kesk
4487:     Kari Uotila /vas                                     Timo Ihamäki /kok
4488:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                             Arto Seppälä /sd
4489:     Ola Rosendahl /r                                     Leena-Kaisa Harkimo /kok
4490:     Matti Väistö /kesk                                   Ismo Seivästö /skl
4491:     Kyösti Karjula /kesk                                 Jyri Häkämies /kok
4492:     Pehr Löv /r                                          Jyrki Katainen /kok
4493:     Petri Salo /kok                                      Marjukka Karttunen-Raiskio lkok
4494:     Pekka Ravi /kok                                      Martti Tiuri /kok
4495:     Lauri Oinonen /kesk                                  Seppo Kääriäinen /kesk
4496:     Olli Nepponen /kok                                   Sirkka-Liisa Anttila /kesk
4497:     Pekka Kuosmanen /kok                                 Jari Vilen /kok
4498:     Esko Kurvinen /kok                                   Jouko Skinnari /sd
4499:     Antti Rantakangas /kesk                              Juha Korkeaoja /kesk
4500:     Pertti Mäki-Hakola /kok                              Kari Myllyniemi /kesk
4501:     Lasse Viren /kok                                     Seppo Lahtela /kesk
4502:     Timo Seppälä /kok                                    Sakari Smeds /skl
4503:     Juhani Sjöblom /kok                                  Eero Lämsä /kesk
4504:     Marja Tiura /kok                                     Leea Hiltunen /skl
4505:     Sari Sarkomaa /kok                                   Leena Rauhala /skl
4506:     Mirja Ryynänen /kesk                                 Paula Lehtomäki !kesk
4507:     Kaarina Dromberg /kok                                Risto Kuisma /rem
4508:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                       Toimi Kankaanniemi /skl
4509:     Pertti Hemmilä /kok                                  Matti Vanhanen /kesk
4510:     Erkki Pulliainen /vihr                               Tero Mölsä /kesk
4511:     Jouko Jääskeläinen /skl                              Jari Leppä /kesk
4512:     Pekka Vilkuna /kesk                                  Liisa Hyssälä /kesk
4513:     Päivi Räsänen /skl                                   Jukka Vihriälä /kesk
4514:     Juha Rehula /kesk                                    Sulo Aittoniemi /alk
4515:     Niilo Keränen /kesk                                  Pekka Nousiainen /kesk
4516: 
4517: 
4518: 2
4519:                                 LA 35/2000 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
4520: 
4521: 
4522: Rainer Erlund /eri               Tarja Kautto /sd
4523: Klaus Bremer /r                  Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
4524: Eero Akaan-Penttilä /kok         Marjatta Vehkaoja /sd
4525: Markku Markkula /kok             Pertti Turtiainen /vas
4526: Kari Urpilainen /sd              Pentti Tiusanen /vas
4527: Timo Kalli /kesk                 Jorma Vokkolainen /vas
4528: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr      Matti Huutola /vas
4529: Esa Lahtela /sd                  Pirkko Peltomo /sd
4530: Tuija Nurmi lkok                 Kalevi Olin /sd
4531: Katja Syvärinen /vas             Kirsi Piha /kok
4532: Riitta Korhonen /kok             Jari Koskinen /kok
4533: Hanna Markkula-Kivisilta /kok    Kimmo Kiljunen /sd
4534: Kari Kantalainen /kok            Mikko Elo /sd
4535: Jorma Huuhtanen /kesk            Petri Neittaanmäki /kesk
4536: Tanja Karpela /kesk              Irja Tulonen lkok
4537: Harry Wallin /sd                 Håkan Nordman /r
4538: Raimo Vistbacka /ps              Markku Laukkanen /kesk
4539: Raimo Mähönen /sd                Hannu Aho /kesk
4540: Virpa Puisto /sd                 Bjarne Kallis /skl
4541: Jussi Ranta /sd
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 
4546:                                                                     3
4547:                                                              LA 36/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 
4552:                                             LAKIALOITE 36/2000 vp
4553: 
4554:                                             Laki tuloverolain 56 ja 72 §:n muuttamisesta
4555: 
4556: 
4557: 
4558: 
4559: Eduskunnalle
4560: 
4561: Yhä suuremmalla osalla metsänomistajista on             Mikäli matkaan käytetty aika ylitti viimeisen
4562: pitkä välimatka asunnoita maatilalle. Kasvava        täyden matkavuorokauden vähintään kahdella
4563: osa metsänomistajista, eli jo noin puolet, on ns.    tunnilla, tällöin lisävähennys oli 53 markkaa ja
4564: kaupunkilaismetsänomistajia. Heidän määränsä         kuuden tunnin ylityksestä 100 markkaa.
4565: kasvaa jatkuvasti. Usein metsätila sijaitsee toi-       Viime vuoden kesäkuussa korkein hallinto-oi-
4566: sen kunnan alueella ja jopa satojen kilometrien      keus teki äänin 2-3 ennakkopäätöksen, jolla
4567: päässä entisellä kotiseudulla.                       metsänomistajien        yrittäjäpäivärahavähennys
4568:     Hoitokäynneistä metsätiloilla aiheutuu met-      poistui. Ennakkotapauksessa KHO katsoi, ettei-
4569: sänomistajille matka- ja majoituskustannuksien       vät metsänomistajat ole oikeutettuja tekemään
4570: lisäksi myös ruokailu- ja muita elantokustannuk-     metsätalouden pääomatulosta elantokustannuk-
4571: sia. Tällä hetkellä metsänomistajilla on oikeus      siin perustuvia päivärahavähennyksiä, vaikka he
4572: vähentää metsätalouden pääomatuloistaan mat-         joutuisivat tekemään asuinpaikkakunnaltaan
4573: ka- ja majoituskustannukset Matkakustannuksi-        muussa kunnassa sijaitsevalle metsätilalleen
4574: lla saa vähentää 1,05 markkaa kilometriltä jama-     matkoja metsänhoidollisista syistä. Korkeimman
4575: joittumisen osalta kohtuulliset kustannukset. En-    hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, että met-
4576: nen viime kesän korkeimman hallinto-oikeuden         sätilalle tehdyt matkat eivät ole tilapäisiä työmat-
4577: päätöstä (1159/2/98) ruoka- ja muiden elantokus-     koja ja että metsätalouden pääomatuloista ei voi-
4578: tannusten osalta on saanut tehdä myös yrittäjä-      da vähentää elantokustannusten lisäykseen pe-
4579: päivärahavähennyksen.                                rustuvia päivärahoja.
4580:     Yrittäjäpäivärahavähennyksessä on kysymys           Metsänomistajilla, kuten muillakin pääomave-
4581: rahamäärästä, jolla verovelvollisen ruokailu- ja     roa maksavilla, tulee olla oikeus vähentää pää-
4582: muut elantokustannukset matkan takia ylittävät       omatuloistaan pääomatulolähteestä aiheutuneet
4583: hänen tavanomaiset elantokustannuksensa, mi-         kustannukset, kuten tuloverolain 3luvun 54 §:ssä
4584: käli matka ulottuu vähintään 15 kilometrin etäi-     mainitaan. Tämän lakiehdotuksen tarkoitus on
4585: syydelle asuinpaikasta. Lisääntyneet elantome-       palauttaa kaikille metsänomistajille mahdolli-
4586: not on merkittävä kirjanpitoon tai niistä on olta-   suus tehdä yrittäjäpäivärahavähennys metsäta-
4587: va jokin muu luotettava selvitys. Vuoden 1997        louden pääomatuloista.
4588: verotuksessa yrittäjäpäivärahavähennys oli seu-
4589: raava:                                               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4590:     Matkan pituus yli 6 tuntia, vähennys 53 mark-
4591: kaa.                                                        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4592:     Matkan pituus yli 10 tuntia, vähennys 100               kiehdotuksen:
4593: markkaa.
4594: 
4595: 
4596:                                                                                                 Versio 2.0
4597: LA 36/2000 vp -    Pekka Ravi /kok ym.
4598: 
4599: 
4600: 
4601:                                              Laki
4602:                              tuloverolain 56 ja 72 §:n muuttamisesta
4603: 
4604:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4605:    lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain 56 §:n 1 momenttiin uusi 6 kohta ja 72
4606: §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
4607: 
4608:                      56§                                                 72§
4609:                                                                        Työmatka
4610:    6) tilapäisestä metsänhoitokäynnistä aheutu-
4611: neet ylimääräiset elantokustannukset siltä osin
4612: kuin ne ylittävät verovelvollisen tavanomaiset       Tilapäisesti työmatkana pidetään myös vero-
4613: elantokustannukset                                velvollisen tilapäistä metsänhoitokäyntiä asun-
4614:                                                   non ja metsätilan välillä.
4615: 
4616: 
4617: 
4618:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä   kuuta
4619: 
4620: 
4621: 
4622: 
4623: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
4624: 
4625:     Pekka Ravi /kok                                   Osmo Puhakka /kesk
4626:     Pertti Hemmilä /kok                               Johannes Leppänen /kesk
4627:     Petri Salo /kok                                   Hannes Manninen /kesk
4628:     Jyri Häkämies /kok                                Lasse Viren /kok
4629:     Esko Kurvinen /kok                                Anu Vehviläinen /kesk
4630:     Jari Vilen /kok                                   Matti Väistö /kesk
4631:     Pekka Nousiainen /kesk
4632: 
4633: 
4634: 
4635: 
4636: 2
4637:                                                           LA 37/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
4638: 
4639: 
4640: 
4641: 
4642:                                            LAKIALOITE 37/2000 vp
4643: 
4644:                                            Laki Ilmailulaitoksesta annetun lain 6 §:n
4645:                                            muuttamisesta
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650: Eduskunnalle
4651: 
4652: Lentoliikenteen lisääntyessä myös lentoliiken-      maksun. Voimassa olevan lain mukaan viran-
4653: teen meluhaitat kasvavat. Haitat koskevat vain      omaistehtävistä perittävät maksut määrätään
4654: hyvin pientä osaa suomalaisista, mutta ne häirit-   enintään suoritteiden tuottamisesta aiheutuvien
4655: sevät melun kohteena olevia sitäkin voimak-         kustannusten mukaisiksi ja lisäksi hinnoittelussa
4656: kaammin.                                            voidaan ottaa huomioon liikenneturvallisuuden
4657:    Viime vuosina ainakin Helsinki-Vantaan len-      vaatimukset ja ilmailun edistäminen. Sen sijaan
4658: toasemalla lentomelun haitallisia vaikutuksia on    hinnoittelulla ei voida ohjata lentoliikenteen ym-
4659: pyritty lieventämään supistamalla pahimman me-      päristövaikutuksia. Hinnoittelulla voitaisiin kui-
4660: lun vaikutuspiirissä olevien asukkaiden luku-       tenkin ohjata häiritsevää yö lentotoimintaa ja hin-
4661: määrää keskittämällä reitit harvemmin asuttujen     noittelulla voitaisiin myös suosia melutasoltaan
4662: alueiden päälle. Tällöin melun vaikutuspiirissä     alhaisia konetyyppejä ja määrätä ankarampi
4663: olevien asukkaiden määrä on vähentynyt, mutta       maksu melutasoltaan meluisammille koneille.
4664: melun haittavaikutus taas niiden keskuudessa,          Lakialoitteessa esitän, että Ilmailulaitos voisi
4665: joiden alueelle lentotoimintaa on keskitetty, on    hinnoittelullaan ohjata lentoliikennettä ja vaikut-
4666: aiempaan nähden moninkertainen. Tällöin melu-       taa käytettävään lentokalustoon ottaen huo-
4667: haitta etenkin yöaikaan ja ihmisten vapaa-aikaan    mioon lentoliikenteen meluhaitat
4668: häiritsee päivästä päivään aina samoja ihmisiä.
4669:    Lentomelun vaikutuksia pyritään lievittämään     Edellä olevan perusteella ehdotan,
4670: myös asettamalla lentokonetyypeille teknisiä
4671: vaatimuksia.                                              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4672:    Ilmailulaitos tuottaa lentokenttä- ja lennon-          kiehdotuksen:
4673: varmistuspalveluja ja perii näistä palveluista
4674: 
4675:                                                Laki
4676:                        llmailulaitoksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
4677: 
4678:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4679:   muutetaan Ilmailulaitoksesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1123/1990) 6 §:n 2 mo-
4680: mentti seuraavasti:
4681: 
4682:                        6§                             Viranomaistehtävistä perittävissä maksuissa
4683:                                                     voidaan ottaa huomioon liikenneturvallisuuden
4684: 
4685:                                                                                               Versio 2.0
4686: LA 37/2000 vp -     Matti Vanhanen /kesk
4687: 
4688: 
4689: vaatimukset, lentoliikenteen ajoitus, käytettävän
4690: lentokaluston melutaso ja ilmailun edistäminen.
4691:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
4692:                                                     ta 2001.
4693: 
4694: 
4695: 
4696: 
4697: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
4698: 
4699:     Matti Vanhanen /kesk
4700: 
4701: 
4702: 
4703: 
4704: 2
4705:                                                                    LA 38/2000 vp - Matti Kangas /vas
4706: 
4707: 
4708: 
4709: 
4710:                                                LAKIALOITE 38/2000 vp
4711: 
4712:                                                Laki työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta
4713: 
4714: 
4715: 
4716: 
4717: Eduskunnalle
4718: 
4719: 
4720:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
4721: 
4722: 1. Nykyinen tilanne                                     mattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n
4723: Hieronta fysioterapiana on osa sairausvakuutus-         1 momentin 2 kohdassa sekä samannimisen ase-
4724: lain korvaamaa sairauden hoitoa, mikäli se tapah-       tuksen (564/1994) 1 §:ssä mainitut nimikesuo-
4725: tuu lääkärin määräyksestä. Sen sijaan ennalta eh-       jatut koulutetut hierojat.
4726: käisevä, työperäisten niskan ja hartiaseudun jän-          Asetuksessa tulisi määrätä lähetteen antami-
4727: nitys- ja kiputilojen hoito lievempiin oireisiin ei     sesta niska- ja hartiaseudun hierontaan. Lähet-
4728: saa tällä hetkellä suoraa tukea julkisista tervey-      teen voisi antaa työpaikan työterveyshoitaja.
4729: denhuollon varoista, eikä tällaisten varojen oh-        Asetuksessa yhdelle työntekijälle voitaisiin
4730: jaamiselle ole valmiita säännöksiä. Osa työnanta-       myöntää kymmenen (1 0) valtion ja työnantajan
4731: jista rahoittaa tällä hetkellä oma-alotteisesti joil-   tukemaa hierontakertaa.
4732: takin osin tai kokonaan työntekijöidensä hieron-           Niska- ja hartiaseudun hieronnan aiheuttamat
4733: takustannuksia.                                         kustannukset jaettaisiin lakialoitteen mukaan
4734:    Perinteisen hieronnan (sport masseur) käyttä-        valtioneuvoston hyväksymällä asetuksella siten,
4735: minen niska- ja hartiaseudun jännitystiloihin ny-       että työntekijän omavastuuosuus olisi yksi kol-
4736: kyistä laajamittaisemmin niissä ammateissa,             masosa kustannuksista ja loput kaksi kolmas-
4737: joissa ylävartalonjännitystiloja syntyy, vähentäi-      osaa kustannuksista jaettaisiin valtion ja työnan-
4738: si pidemmällä tähtäyksellä lääkkeellistä hoitoaja       tajien kesken tasan.
4739: sairauslomien tarvetta työpaikoilla. Toiminnan             Yksi koulutetun hierojanantama hierontaker-
4740: rahoittaminen tulisi jakaa työntekijän ja työnan-       ta (a 20 minuuttia) maksaa nykytaksoilla poti-
4741: tajan sekä valtion kesken.                              laalle n. 100 markkaa. Palkansaajia Suomessa on
4742:                                                         n. 2 miljoonaa, mistä voidaan arvioida, että noin
4743:                                                         puolella voisi olla tarvetta julkisesti tuettuun nis-
4744: 2. Ehdotus
4745:                                                         ka- ja hartiaseudun hierontaan. Nykyiset koke-
4746: Lakialaitteessa ehdotetaan työterveyshuoltolain         mukset työnantajien osittain tai kokonaan kus-
4747: 2 §:ään uutta 8 kohtaa, jossa niska- ja hartiaseu-      tantamista työntekijöidensä hierontakäynneistä
4748: dun hieronnan järjestäminen ns. koulutettujen           osoittavat, että selvästi alle puolet työntekijöistä
4749: hierojien palveluita käyttäen säädettäisiin osaksi      on käyttänyt tätä etua hyväkseen, joten hierontaa
4750: työterveyshuoltolain (74311978) 2 §:n määritte-         voi arvioida käyttävän hyväkseen n. 30 % kaikis-
4751: lemän työterveydenhuollon sisältöä.                     ta palkansaajista.
4752:    Valtion tukemaa niska- ja hartiaseudun hie-             Jos yhden työntekijän kohdalla hyväksytään
4753: rontaa voisivat antaa vain terveydenhuollon am-         10 tuettua hierontakäyntiä vuodessa, valtion kus-
4754: 
4755:                                                                                                     Versio 2.0
4756: LA 38/2000 vp -     Matti Kangas /vas
4757: 
4758: 
4759: tannus olisi noin 300 markkaa työntekijää koh-       tuvat jälkikäteisestä, jo puhjenneen sairauden
4760: den,jajos oletetaan, että 30 prosenttia palkansaa-   hoitamisesta.
4761: jista käyttäisi tällaista etua hyväkseen, valtion
4762: kustannukset olisivat vuositasolla noin 180 mil-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
4763: joonaa markkaa. Tämä on noin puolet sairausva~
4764: kuutuksen varoilla tällä hetkellä kustannetuista           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4765: fysioterapiahoidon kustannuksista, jotka aiheu-            kiehdotuksen:
4766: 
4767:                                                  Laki
4768:                              työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta
4769: 
4770:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4771:    lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/1978) 2 §:n 1 momenttiin,
4772: sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1125/1998 ja 608/1991 uusi 8 kohta seuraavasti:
4773: 
4774:                        2§
4775:     Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö          8) työntekijöiden niska- ja hartiaseudun hie-
4776:                                                      ronnan järjestäminen käyttäen terveydenhuollon
4777:    Työterveyshuoltoon kuuluu siten kuin valtio-      ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n
4778: neuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työpaik-    1 momentin 2 kohdan mukaisia koulutettuja hie-
4779: kojen olosuhteet ja niistä johtuva työterveyshuol-   rojia siten kuin tästä asetuksella tarkemmin sää-
4780: lon tarve huomioon ottaen päätetään, mitä so-        detään.
4781: siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
4782: tionosuudesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetussa
4783: sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-
4784: taohjelmassa ja muutoin käytettävissä olevien           Tämä laki tulee voimaan     päivänä     kuuta
4785: voimavarojen puitteissa tarkemmin määrätään.
4786: 
4787: 
4788: 
4789: 
4790: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
4791: 
4792:     Matti Kangas /vas
4793: 
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 2
4798:                                                                LA 39/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
4799: 
4800: 
4801: 
4802: 
4803:                                              LAKIALOITE 39/2000 vp
4804: 
4805:                                              Laki yrittäjien eläkelain 11 §:n muuttamisesta
4806: 
4807: 
4808: 
4809: 
4810: Eduskunnalle
4811: 
4812: Yrittäjien eläketurvasta vuonna 1969 säädetty         suus erityisistä syistä päättää yrittäjäeläkemak-
4813: laki pyrkii takaamaan yrittäjänä toimivalle hen-      suihin myönnettävästä erityisestä alennuksesta
4814: kilölle työeläkkeen tasoisen, ansioihin sidotun       pitkään yritystoimintaa jatkaneille henkilöille.
4815: eläketurvan. Yrittäjäeläkkeen rahoitusvastuu          Alennus myönnettäisiin määrävuosiksi ja myön-
4816: kuuluu yrittäjälle, jolta maksu kerätään yrittäjäl-   tämisen yhteydessä määritettäisiin vanhuuselä-
4817: le määritellyn työtulon perusteella. Tämänhetki-      keturva aiemman, alentamattoman maksutason
4818: nen yrittäjien eläkemaksu on 21 prosenttia työtu-     mukaiseksi.
4819: losta.                                                   Ehdotettu muutos aiheuttaisi jonkin verran
4820:    Käytännössä yrittäjäeläkkeet eivät useinkaan       kustannuksia, jotka tulisi kattaa yrittäjäeläke-
4821: nouse tasolle, jota voisi pitää kohtuullisena suh-    maksujen kertymästä. Koska maksujen alentami-
4822: teessa kansaneläkkeenä maksettuun peruseläke-         nen olisi harkinnanvaraista ja koskisi enimmil-
4823: turvaan tai maksettuihin yrittäjäeläkevakuutus-       läänkin vain pientä joukkoa yrittäjistä, ei kustan-
4824: maksuihin. Osittain tähän vaikuttaa se, että yri-     nusten taso aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta elä-
4825: tystoiminnan alkuvaiheessa eläketurva mitoite-        kejärjestelmälle. Maksujen alentamispäätöksiä
4826: taan usein heikon maksukyvyn mukaan liian al-         tehdessään sosiaali- ja terveysministeriön tulisi
4827: haiseksi. Erityisesti pitkäänjatkuneen yrittäjätoi-   huomioida myös kohtuullinen kustannustaakan
4828: minnan jälkeen on syytä pitää kohtuuttomana,          jako eri eläkeyhtiöiden välillä.
4829: että yrittäjälle karttuva eläke jää käytännössä lä-
4830: helle kansaneläkkeen tasoa. Eläkeikää lähesty-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4831: vän yrittäjän näkökulmasta suoritetut eläkeva-
4832: kuutusmaksut eivät näytä kartuttavan vanhuu-                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4833: denturvaa millään tavoin.                                    kiehdotuksen:
4834:    Yrittäjien eläkelakia tulisi muuttaa siten, että
4835: sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi mahdolli-
4836: 
4837:                                                 Laki
4838:                              yrittäjien eläkelain 11 §:n muuttamisesta
4839: 
4840:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4841:   lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 11 §:ään, sellaisena
4842: kuin se on osaksi laissa (1749/1995), uusi 3 momentti seuraavasti:
4843: 
4844: 
4845: 
4846:                                                                                                 Versio 2.0
4847: LA 39/2000 vp -    Esa Lahtela /sd ym.
4848: 
4849: 
4850:                       11 §                         taa harjoittaneelle henkilölle ilman, että maksu-
4851:                                                    jen alentaminen vaikuttaa eläketurvan tasoon.
4852:    Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen pe-
4853: rusteella voidaan tämän lain mukaisiin maksui-
4854: hin myöntää alennus pitkän ajan yrittäjätoimin-
4855:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
4856:                                                    ta 2001.
4857: 
4858: 
4859: 
4860: 
4861: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
4862: 
4863:     Esa Lahtela /sd                                    Kari Myllyniemi /kesk
4864:     Matti Väistö /kesk                                 Petri Neittaanmäki /kesk
4865:     Erkki Kanerva /sd                                  Pekka Nousiainen /kesk
4866:     Lauri Kähkönen /sd                                 Eero Lämsä /kesk
4867:     Pekka Ravi /kok                                    Jaana Ylä-Mononen /kesk
4868:     Pertti Mäki-Hakola /kok                            Inkeri Kerola /kesk
4869:     Seppo Lahtela /kesk                                Veijo Puhjo /vas
4870:     Ismo Seivästö /skl                                 Marja-Leena Kemppainen /skl
4871:     Seppo Kanerva /kok                                 Matti Kangas /vas
4872:     Leea Hiltunen /skl                                 Erkki Pulliainen /vihr
4873:     Kalevi Olin /sd                                    Säde Tahvanainen /sd
4874:     Marjaana Koskinen /sd                              Hannes Manninen /kesk
4875:     Pekka Vilkuna /kesk                                Anne Huotari /vas
4876:     Unto Valpas /vas                                   Leena-Kaisa Harkimo /kok
4877:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                           Jukka Vihriälä /kesk
4878:     Hannu Aho /kesk                                    Kari Kantalainen /kok
4879:     Raimo Mähönen /sd                                  Markku Markkula /kok
4880:     Lauri Oinonen /kesk                                Mauri Salo /kesk
4881:     Risto Kuisma /rem                                  Jari Leppä /kesk
4882:     Matti Vähänäkki /sd                                Juha Rehula /kesk
4883:     Harry Wallin /sd                                   Riitta Korhonen /kok
4884:     Anu Vehviläinen /kesk                              Virpa Puisto /sd
4885:     Jukka Gustafsson /sd                               Mikko Elo /sd
4886:     Raimo Vistbacka /ps                                Maria Kaisa Aula /kesk
4887:     Niilo Keränen /kesk                                Antti Rantakangas /kesk
4888: 
4889: 
4890: 
4891: 
4892: 2
4893:                                                                  LA 40/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
4894: 
4895: 
4896: 
4897: 
4898:                                              LAKIALOITE 40/2000 vp
4899: 
4900:                                              Laki kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
4901: 
4902: 
4903: 
4904: 
4905: Eduskunnalle
4906: 
4907: Lapsen kannalta on hyvä asia, jos lapsen van-            Kahden työn, ansio- ja kotityön, yhteensovit-
4908: hempi voi jäädä hoitamaan lastaan kotiin. Toi-        taminen on monille raskasta. Kuitenkin lasten
4909: saalta kun toinen vanhemmista jää hoitamaan           kasvatus ja hoito on niin tärkeää, että sitä pitäisi
4910: lastaan kotiin, hänen työpaikkansa vapautuu jon-      arvostaa myös silloin, kun sitä tehdään kotona.
4911: kun toisen käytettäväksi. Jotta vanhempia kan-        Siksi on tärkeää, että kotihoitotyöstä kertyy elä-
4912: nustettaisiin ottamaan hoitovastuuta lapsistaan ja    kettä. Se lisää perheen valinnanmahdollisuutta.
4913: jotta yhteiskuntaan saataisiin ns. työjakoa, olisi
4914: hyvä, että kotiin lasta hoitamaanjäävälle kertyisi    Edellä olevan perusteella ehdotan,
4915: hoitoajalta eläkettä. Tämän eläkkeen tulee ker-
4916: tyä kansaneläkkeen lisäksi.                                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4917:                                                              kiehdotuksen:
4918: 
4919:                                                  Laki
4920:                                kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
4921: 
4922:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4923:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 20 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se
4924: on osaksi laeissa 67011985 ja 837/1998, uusi 4 kohta seuraavasti:
4925: 
4926:                      20 §                             hoitamaan lastaan kotiin, kunnes nuorin lapsista
4927:    Kansaneläkettä maksetaan:                          on 16-vuotias.
4928: 
4929:    4) vanhempaineläkettä kotiäidille tai koti-isäl-
4930: le, joka on jäänyt hoitovapaalle tai sen jälkeen
4931:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä      kuuta
4932: 
4933: 
4934: 
4935: 
4936: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
4937: 
4938:     Tuija Nurmi /kok
4939: 
4940: 
4941:                                                                                                  Versio 2.0
4942: 1
4943: 1
4944: 
4945: 
4946: 
4947: 
4948:     1
4949:     1
4950:                                          LA 4112000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
4951: 
4952: 
4953: 
4954: 
4955:                                             LAKIALOITE 41/2000 vp
4956: 
4957:                                             Laki mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta
4958: 
4959: 
4960: 
4961: 
4962: Eduskunnalle
4963: 
4964: Huumeiden käyttö on yleistynyt Suomessa viime        Iinen trendi ja tarjonnan kasvaessa myös kokei-
4965: vuosien aikana räjähdysmäisesti ja suonensisäis-     lut lisääntyvät. Huumenuorten vanhempien vies-
4966: ten aineiden käyttäjiä arvioidaan olevan jopa        ti on selkeä; huumekoukun ja huumekavereiden
4967: 20 000-40 000. Noin puolet heroiiniin kuolleis-      vaikutus on uskomattoman kova, joten vanhem-
4968: ta on alle 25-vuotiaita. Huumekoukussa on jopa       pien keinot ovat vähissä. Koukussa oleva henki-
4969: 14-15-vuotiaita ja käyttäjäkunta nuorenee koko       lö ei itsekään koe olevansa vapaa, eikä henkilö
4970: ajan.                                                voi kokea yksilönvapautta, jos on koukussa ai-
4971:    Suurin osa huumeita käyttävistä nuorista          neeseen.
4972: aloittaa käytön kannabiksella ja kovemmat ai-           Kaveripiirin painostus ja riippuvuus huumaus-
4973: neet tulevat perässä sietokyvyn kasvaessa mieli-     aineista aiheuttaa sen, että alaikäisten narkomaa-
4974: hyvän saavuttamiseksi. Kannabiksen kokeilijois-      nien oma tahto on horjuva tai sitä ei ole enää ol-
4975: ta kymmenesosa päätyy suurkuluttajiksi ja 20-        lenkaan. Näin päätöksen muodostaminen hoi-
4976: 30 % viikkokäyttäjiksi. Huumeongelmaista ei          toon hakeutumisessa käy vaikeaksi tai jopa mah-
4977: välttämättä tunnista ulkonäöstä ja huumeita käy-     dottomaksi. Siksi alaikäisten tahdosta riippuma-
4978: tetään useimmiten kotien suojissa, poissa ute-       ton psykiatrinen hoito ei ole riittävä, vaan ala-
4979: liailta katseilta. Asia on arka omaisille ja siksi   ikäiset narkomaanit tulisi voida määrätä tahdosta
4980: siitä on helppo vaieta. Huumeongelmaisten on         riippumattomaan huumevieroitushoitoon, johon
4981: vaikeata päästä katkaisuhoitoon, sillä paikkoja      turvaudutaan vain silloin, kun muut hoitokeinot
4982: on liian vähän, ja aineen käyttö vie käyttäjäitään   eivät auta.
4983: kyvyn ja halun vaatia oikeuksiaan.
4984:     Huumausaineongelmaisen hoitoon ohjaamat-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4985: ta jättäminen aiheuttaa yhteiskunnalle runsaasti
4986: kuluja, jotka eivät heti näy kuntien kassassa.             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
4987: Huumeiden käytön lisääntyminen on kansainvä-               kiehdotuksen:
4988: 
4989:                                                Laki
4990:                               mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta
4991: 
4992:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4993:   lisätään 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun mielenterveyslain (1116/1990) 8 §:ään, sellaisena
4994: kuin se on osaksi laissa 954/1992, uusi 4 momentti seuraavasti:
4995: 
4996: 
4997: 
4998: 
4999:                                                                                               Versio2.0
5000: LA 4112000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
5001: 
5002: 
5003:                         8§                             kään muut hoitokeinot eivät sovellu käytettävik-
5004:                                                        SI.
5005:    Alaikäinen voidaan määrätä myös tahdostaan
5006: riippumattomaan huumevieroitushoitoon, jos
5007: hän on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toi-
5008:                                                              Tämä laki tulee voimaan     päivänä   kuuta
5009: mittamatta jättäminen vakavasti vaarantaisi hä-
5010: nen terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden
5011: henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mit-
5012: 
5013: 
5014: 
5015: 
5016: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
5017: 
5018:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                           Petri Salo /kok
5019:     Jyrki Katainen /kok                                       Ville Itälä /kok
5020:     Jari Vilen /kok                                           Kari Kantalainen /kok
5021:     Kari Kärkkäinen /skl                                      Juha Karpio /kok
5022:     Marja-Leena Kemppainen /skl                               Sakari Smeds /skl
5023:     Marja Tiura /kok                                          Tapio Karjalainen /sd
5024:     Pertti Hemmilä /kok                                       Esa Lahtela /sd
5025:     Hanna Markkula-Kivisilta /kok                             Pekka Nousiainen /kesk
5026:     Hannu Takkula /kesk                                       Petri Neittaanmäki /kesk
5027:     Olli Nepponen /kok                                        Raija Vahasalo /kok
5028:     Timo Seppälä /kok                                         Pekka Kuosmanen /kok
5029:     Ismo Seivästö /skl                                        Inkeri Kerola /kesk
5030:     Mauri Salo /kesk                                          Leena-Kaisa Harkimo /kok
5031: 
5032: 
5033: 
5034: 
5035: 2
5036:                                                                  LA 42/2000 vp- Päivi Räsänen /skl
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041:                                               LAKIALOITE 42/2000 vp
5042: 
5043:                                               Laki arvonlisäverolain muuttamisesta
5044: 
5045: 
5046: 
5047: 
5048: Eduskunnalle
5049: 
5050: 
5051:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5052: 
5053: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä-        sekä käsityöyrittäjän arvonlisäverolain alaisen
5054: verolain 3 § ja 85 a § siten, että käsityöyrittäjien   toiminnan verotus muutettaisiin nykyisen 22 pro-
5055: arvonlisäveroUoman toiminnan nykyinen 50 000           sentin sijasta 8 prosentiksi.
5056: markan alaraja muutettaisiin 100 000 markaksi
5057: 
5058: 
5059:                                             PERUSTELUT
5060: 
5061: Suomessa on laadukasta käsityöperinnettä, joka            (Arvonlisäverolain 46 §:n mukaan tekijä saa
5062: uhkaa hävitä työn kannattamattomuuden takia.           myydä taide-esineitä arvonlisäverovapaasti. Kä-
5063: Käsityöyrittäjä joutuu maksamaan työstään 22           sityöyrittäjien valmistamat tuotteet ovat rinnas-
5064: prosentin arvonlisäveron. Tarvikehankinnois-           tettavissa taide-esineisiin, vaikka ne ovatkin
5065: taan käsityöyrittäjä voi vähentää arvonlisäveron,      käyttöön tarkoitettuja.)
5066: mutta valmiin tuotteen hinnasta tarvikehankin-            Euroopan neuvosto on jo vuonna 1997 esittä-
5067: nat muodostavat vain pienen osan. Suurin osa           nyt, että jäsenvaltioiden tulisi tutkia mahdolli-
5068: valmiin tuotteen arvosta tulee itse työstä.            suutta alentaa työvoimavaltaisten palveluiden ar-
5069:    ArvonlisäveroUoman toiminnan alaraja on             vonlisäverotusta. Lipposen II. hallituksen halli-
5070: 50 000 markkaa, mikä rajaa käsityöläisen amma-         tusohjelman mukaan maamme hallitus tukeekin
5071: tinharjoittamisen lähinnä harrastusluonteiseksi.       tämänsuuntaisia päätöksiä ja selvittää mm. ar-
5072: Arvonlisävero tekee usein käsityöläisen työn ta-       vonlisäverottoman toiminnan alarajan muutta-
5073: loudellisesti kannattamattomaksi.                      mista.
5074:    Käsityöyrittäjien ammattikunta on niin pieni,
5075: ettei verotulojen vähentymisenä olisi valtionta-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
5076: loudelle merkitystä. Lakimuutoksella tuettaisiin
5077: itse itsensä työllistämistä ja yrittäjyyttä sekä kä-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
5078: sityöperinteen ja siten kansallisen kulttuurin säi-          kiehdotuksen:
5079: lymistä maassamme.
5080: 
5081: 
5082: 
5083: 
5084:                                                                                                Versio 2.0
5085: LA 42/2000 vp -    Päivi Räsänen /skl
5086: 
5087: 
5088: 
5089:                                               Laki
5090:                                 arvonlisäverolain muuttamisesta
5091: 
5092:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5093:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n 1 momentti,
5094: sellaisena kuin se on laissa 1486/1994,
5095:    lisätään 85 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1265/1997 ja 727/1998, uusi 8 kohta
5096: seuraavasti:
5097: 
5098:                        3§                          siirrosta, varastointimenettelystä ja maahantuon-
5099:    Käsityöyrittäjänä toimiva myyjä ei ole vero-    nista suoritettava vero on 8 prosenttia veron pe-
5100: velvollinen, jos kalenterivuoden liikevaihto on    rusteesta:
5101: enintään 100 000 markkaa, ellei häntä ole oman
5102: ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolli-      8) kiisityönä valmistettu tuote.
5103: seksi.
5104: 
5105: 
5106:                      85 a §                           Tämä laki tulee voimaan       päivänä   kuuta
5107:    Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa-
5108: vien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta,
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
5114: 
5115:     Päivi Räsänen /skl
5116: 
5117: 
5118: 
5119: 
5120: 2
5121:                                                     LA 43/2000 vp -Maria Kaisa Aula /kesk ym.
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 
5126:                                            LAKIALOITE 43/2000 vp
5127: 
5128:                                            Laki tuloverolain ja vuodelta 2000 suoritetta-
5129:                                            vista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan
5130:                                            kansaneläkemaksusta annetun lain 4 §:n sekä
5131:                                            vuoden 2000 veroasteikkolain 2 §:n muuttami-
5132:                                            sesta
5133: 
5134: 
5135: 
5136: 
5137: Eduskunnalle
5138: 
5139: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-   kaan kuukaudessa. Keskusta on toistuvasti vaati-
5140: sen esitykselle HE 16/2000 vp. Verotusta tulee      nut tämänsuuntaista esitystä pitkistä työmatkois-
5141: tarkastella paitsi suhdannepolitiikan myös raken-   ta aiheutuvan verorasituksen alentamiseksi.
5142: teiden uudistamisen näkökulmasta. Pienipaikkai-         Työmatkakustannusten lisäksi tulisi kuitenkin
5143: sen työn korkea verorasitus on työllistämisen ja    voida vähentää myös ns. kakkosasunnosta aiheu-
5144: työllistymisen este. Suomen talouskehityksen        tuvat kulut silloin, kun työpaikka on niin kauka-
5145: yksi uhkatekijä on pitkäaikaistyöttömyys, ikään-    na vakituksesta asuinpaikasta, ettei sieltä käsin
5146: tyneiden ja vähemmän koulutettujen työttömyy-       voida päivittäin matkustaa töihin. Vähennykseen
5147: den jääminen korkealle tasolle.                     liittyvää 3 000 markan omavastuuta tulisi myös
5148:    Veroratkaisuilla tulee luoda tilaa tasapainoi-   työttömyyskuukausien osalta alentaa, jolloin ly-
5149: selle kasvulle ja työllisyyden paranemiselle.       hytaikaisissa työsuhteissa olevat pääsevät sa-
5150: Tämä onnistuu parhaiten kohdentamalla verorat-      maan asemaan pysyvässä työssä olevien kanssa.
5151: kaisut täsmällisesti pienipaikkaisen työn vero-
5152: rasituksen keventämiseen. Tehokasta on käyttää      Ansiotulovähennyksen korotus kompensoila-
5153: sekä tuloveron keventämistä että työnantajamak-     va kunnille
5154: sujen alentamista.                                  Hallitus esittää myös kunnallisverotuksen ansio-
5155:    Hallituksen esityksen HE 16/2000 vp sisältä-     tulovähennyksen korottamista nykyisestä 8 600
5156: mät ehdotukset toteuttavat vain osittain edellä     markasta 9 800 markkaan. Tämä vaatimus on
5157: mainittuja tavoitteita. Ongelmakohdiksi jäävät      niin ikään Keskustan linjan mukainen, vaikka
5158: erityisesti asumisvähennyksen puuttuminen työ-      olemmekin olleet valmiita vielä suurempaan ko-
5159: matkavähennysehdotukseen liittyen, ansiotulo-       rotukseen pienituloisten ihmisten aseman ja työl-
5160: vähennyksen korottamisen kompensoimatto-            lisyyden parantamiseksi.
5161: muus kunnille sekä työnantajamaksujen alenta-          Hallitus ei kuitenkaan esitä ansiotulovähen-
5162: misen puutteellisuus.                               nyksen korottamisesta aiheutuvien 260 miljoo-
5163:                                                     nan markan tulonmenetyksen kompensoimista
5164: Asumisvähennys työmatkavähennyksen li-              kunnille. Tämä on vastoin hallitusohjelmaa. Kes-
5165: säksi                                               kustan mielestä täysi kompensaatio on ehdotto-
5166: Hallitus esittää työmatkavähennyksen korotta-       masti tehtävä, mikä onnistuu parhaiten alenta-
5167: mista nykyisestä 23 000 markasta 28 000 mark-
5168: 
5169:                                                                                             Versio 2.0
5170: LA 43/2000 vp -      Maria Kaisa Aula /kesk ym.
5171: 
5172: 
5173: maila kuntatyönantajan kansaneläkemaksua 3, 15         poistoporrastusluokkaan merkitsee sitä, että
5174: prosentista 2,8 prosenttiin.                           alennus painottuu erityisesti työvoimavaltaiseen
5175:                                                        palvelutuotantoon ja pienituloisimpaan työvoi-
5176: Alin työnantajan kansaneläkemaksu puolitet-            maan.
5177: tava                                                      Kansaneläkemaksun alennus on perusteltua
5178: Työnantajan kansaneläkemaksu on eräs tärkeim-          myös siksi, että nykyisillä maksuperusteilla kan-
5179:                                                        saneläkevakuutusrahasto muodostuisi ylijäämäi-
5180: mistä työvaltaisia yrityksiä Suomessa rasittavis-
5181:                                                        seksi vuoden 2001 aikana.
5182: ta välillisistä kustannuksista. Tarmo Pukkilan
5183:                                                           Lakialoitteessa ehdotetaankin työnantajan
5184: johtama sosiaali- ja terveysministeriön työryh-
5185:                                                        kansaneläkemaksun alimman poistoporrastus-
5186: mä on äskettäin todennut (STM:n työryhmämuis-
5187:                                                        luokan puolittamista nykyisestä 2,4 prosentista
5188: tioita 1999: 11 ), että tarkoituksenmukaisin tapa
5189:                                                        1,2 prosenttiin.
5190: keventää työnantajamaksuja tällä hetkellä on
5191: työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen ny-
5192:                                                        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5193: kyisen porrastuksen puitteissa.
5194:    Hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt asialle mi-
5195:                                                              että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
5196: tään.
5197:                                                              kiehdotukset:
5198:    Kansaneläkemaksun alennuksen kohdistami-
5199: nen lakialoitteessa esitetyllä tavalla alimpaan
5200: 
5201: 1.
5202:                                                   Laki
5203:                                       tuloverolain muuttamisesta
5204: 
5205:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5206:   muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 93 §:n otsikko ja 1 mo-
5207: mentti, 95 §:n 1 momentin 1 kohta ja 105 a § :n 2 momentti,
5208:   sellaisina kuin ne ovat, 93 §:n 1 momentti laissa 1170/1998 sekä 95 §:n 1 momentin 1 kohta ja
5209: 105 a §:n 2 momentti laissa 475/1998, seuraavasti:
5210: 
5211:                      93 §                              vät 3 000 markkaa. Omavastuu vähenee 1/11 jo-
5212: Työstä aiheutuvat matka- ja asumiskustannukset         kaista vuoden työttömyyskuukautta kohden.
5213: 
5214:    Ansiotulojen hankkimisesta johtuneina me-
5215: noina pidetään myös matkakustannuksia asun-                                  95 §
5216: nosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulku-
5217:                                                                   Tulonhankkimisvähennys
5218: neuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina.
5219: Tällaisina menoina pidetään myös asumiskustan-                           (kuten HE)
5220: nuksia, jotka aiheutuvat siitä, että työntekijä jou-
5221: tuu työssäkäynnin vuoksi erityisen pitkän työ-                             105 a §
5222: matkan takia hankkimaan vakituisen asuntonsa
5223: lisäksi toisen asunnon. Näitä kustannuksia voi-
5224:                                                            Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
5225: daan kuitenkin vähentää enintään 28 000 mark-                            (kuten HE)
5226: kaa kuukaudessa ja vain siltä osin kuin ne ylittä-
5227: 
5228: 
5229: 
5230: 
5231: 2
5232:                                                          LA 43/2000 vp -     Maria Kaisa Aula /kesk ym.
5233: 
5234: 
5235: 
5236: 
5237:              (Voimaantulo kuten HE)
5238: 
5239: 
5240: 
5241: 
5242: 2.
5243:                                                    Laki
5244: vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta
5245:                                annetun lain 4 §:n muuttamisesta
5246: 
5247:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5248:    muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1999 vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja
5249: työnantajan kansaneläkemaksusta annetun lain (1277/1999) 4 §seuraavasti:
5250: 
5251:                       4§                                  tOimitettua verotusta varten antamassa veroil-
5252:          Työnantajan kansaneläkemaksu                     moituksessa ilmoitettujen kuluvan käyttöomai-
5253:                                                           suuden hankintamenoista tekemien säännönmu-
5254:    Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa                  kaisten poistojen määrä on yli 300 000 markkaa
5255: (347/1956) säädetään työnantajan kansaneläke-             ja samalla vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia
5256: maksun määrästä ja perusteesta, työntekijän vuo-          samana verovuonna maksetuista palkoista; tai
5257: den 2000 aikana suoritetun ennakonpidätyksen                 c) 4,90 prosenttia, jos mainittujen poistojen
5258: alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tarkoite-         määrä on yli 300 000 markkaa ja samalla yli
5259: tusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan             30 prosenttia sanottuna aikana maksetuista pal-
5260: yhteismäärästä peritään työnantajan kansanelä-            koista;
5261: kemaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksetta-                  2) kunnalta, kuntayhtymäitä ja kunnalliselta
5262: vaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan mak-           liikelaitokselta 2,8 prosenttia sekä evankelis-lu-
5263: samia työstä johtuvien kustannusten korvauksia            terilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seura-
5264: siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla      kuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta kirkkokun-
5265: annettujen säännösten mukaan verovapaita.                 naltaja sen seurakunnalta 3,15 prosenttia;
5266: Maksun suuruus on:                                           3) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin val-
5267:     1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liikelai-    tion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta
5268: toksista annetussa laissa tarkoitetulta valtion lii-      liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta
5269: kelaitokselta:                                            3,95 prosenttia.
5270:     a) 1,20 prosenttia;                                      Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt vuon-
5271:     b) 4,00 prosenttia, jos liiketoimintaa harjoitta-     na 1998, yksityisen työnantajan kansaneläke-
5272: van työnantajan, joka on velvollinen suoritta-            maksun suuruutta määrättäessä käytetään vuo-
5273: maan valtiolle tuloveroa, tai tuloverolain 4 §:n          den 1997 verotusta varten annettuja tietoja sekä
5274:  1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoimin-           vastaavana aikana maksettuja palkkoja.
5275:  taa harjoittavan elinkeinoyhtymän vuodelta 1997
5276: 
5277: 
5278: 
5279: 
5280:                                                                                                             3
5281: LA 43/2000 vp -     Maria Kaisa Aula /kesk ym.
5282: 
5283: 
5284:                                                      Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodel-
5285:                                                   ta 2000 toimitettavassa verotuksessa.
5286:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä   kuuta
5287: 2000.
5288: 
5289: 
5290: 
5291: 
5292: 3.
5293:                                              Laki
5294:                         vuoden 2000 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta
5295: 
5296:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5297:    muutetaan 23 päivänäjoulukuuta 1999 annetun vuoden 2000 veroasteikkolain (1217/1999) 2 § seu-
5298: raavasti:
5299: 
5300:                        2§
5301:                    (Kuten HE)
5302:                                                              (V oimaantulo kuten HE)
5303: 
5304: 
5305: 
5306: 
5307: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
5308: 
5309:      Maria Kaisa Aula /kesk                          Liisa Hyssälä /kesk
5310:      Olavi Ala-Nissilä /kesk                         Markku Laukkanen /kesk
5311:      Timo Kalli /kesk                                Johannes Leppänen /kesk
5312:      Matti Väistö /kesk
5313: 
5314: 
5315: 
5316: 
5317: 4
5318:                                                             LA 44/2000 vp- Irja Tolonen /kok ym.
5319: 
5320: 
5321: 
5322: 
5323:                                              LAKIALOITE 44/2000 vp
5324: 
5325:                                              Laki tuloverolain 64 §:n muuttamisesta
5326: 
5327: 
5328: 
5329: 
5330: Eduskunnalle
5331: 
5332: Lakialaitteessa ehdotetaan, että kodinhoitopalve-     osoittautuneet molemmat omalla tavallaan on-
5333: lut liitettäisiin yleispätevästi verotettavien työ-   gelmallisiksi. Yritystukimalli on liian byrokraat-
5334: suhde-etujen joukkoon ja niille määriteltäisiin       tinenja verovähennyskin hyödyttää veronmaksa-
5335: 50 prosentin verotusarvo Verohallituksen vah-         jaa pitkällä viiveellä. Työntekijöiden innostus
5336: vistamasta käyvästä arvosta.                          työnantajien tarjoamaa kodinhoitotukea kohtaan
5337:     Suomessa perheen elättäminen vaatii molem-        on ollut suurta, mutta työnantajat ovat todenneet
5338: pien vanhempien työssäkäyntiä. Työelämän jat-         kodinhoitoedun tarjoamisen työsuhde-etuna liian
5339: kuva muutos, kiristyvä työtahti ja jatkuvan lisä-     monimutkaiseksi ja työlääksi. Kodinhoidolle ei
5340: kouluttautumisen tarve vaikuttavat myös per-          ole määritelty verotusarvoa, joten yrityksille on-
5341: heen arkeen. Työpäivän jälkeen kotona odotta-         kin annettu ohjeet kodinhoitoedun arvon laske-
5342: vat työt kaventavat entisestään perheen mahdol-       miseksi sen suuruisena, mitä kodinhoitopalvelui-
5343: lisuutta viettää aikaa yhdessä.                       ta toimittanut yritys on laskuttanut tunnilta. Vii-
5344:     Työsuhde-eduilla pyritään kannustamaan            meisten selvitysten mukaan kodinhoitopalvelu-
5345: työntekijöitä entistä parempiin suorituksiin ja       jen hinnat vaihtelevat suuresti, jolloin edullisim-
5346: palkitaan hyvin tehdystä työstä. Työnantajan          man vaihtoehdon kilpailuttaminen lisää kodin-
5347: vaihtoehdot näiden etujen tarjoamisessa ovat          hoitopalvelua työsuhde-etuna tarjoavan työnan-
5348: kuitenkin suppeat. Auto- tai puhelinetua parem-       tajan työtä kohtuuttomasti.
5349: min voitaisiin kodinhoitopalveluita työsuhde-            Tämän lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa
5350:  etuina tarjoamalla edistää työntekijöiden työmo-     lainsäädäntöä siten, että kodinhoitopalvelut sai-
5351: tivaatiota ja jaksamista. Kun kotona ovat asiat       sivat luontoisetujen kaltaisen verotuskohtelun.
5352: järjestyksessä, on helpompi keskittyä myös työ-       Lakialaitteessa kodinhoitoedun verotusarvoksi
5353: hön. Työnantajien kautta kodinhoitopalveluiden        esitetään 50 % palvelun arvioidusta käyvästä ar-
5354:  tilaaminen olisi myös säännöllisempää, mikä          vosta. Lakialoitteessa tarkoitetaan kodinhoito-
5355:  synnyttäisi uusia pysyviä työpaikkoja ja lisäisi     palveluilla kodin huoltamiseen liittyviä palvelui-
5356:  kotipalveluyritysten kannattavuutta ja mahdolli-     ta, kuten esim. siivousta, pyykinpesua ja ostos-
5357:  suutta kehittää toimintaansa.                        ten tekoa.
5358:      Tähän asti kodinhoidon tukemista on tarkas-
5359:  teltu lähinnä sen työllistävän merkityksen kaut-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5360:  ta, eikä palvelujen tarvitsijoiden kautta. Edus-
5361:  kunnan päätöksellä on kokeiltu kahta mallia.                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
5362:  Sekä verovähennys- että yritystukimalli ovat                kiehdotuksen:
5363: 
5364: 
5365: 
5366: 
5367:                                                                                                 Versio 2.0
5368: LA 44/2000 vp- Irja Tolonen /kok ym.
5369: 
5370: 
5371: 
5372:                                                Laki
5373:                                 tuloverolain 64 §:n muuttamisesta
5374: 
5375:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5376:    lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 §:ään uusi 2 momentti
5377: seuraavasti:
5378: 
5379:                      64 §                           arvioidusta käyvästä arvosta sen mukaan kuin
5380:                   Luontoisetu                       verohallitus vuosittain tarkemmin määrää.
5381: 
5382: 
5383:   Työnantajalta saadusta kodinhoitopalvelusta
5384:                                                       Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta
5385: on veronalaista ansiotuloa 50 prosenttia palvelun
5386:                                                     2000. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
5387:                                                     vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.
5388: 
5389: 
5390: 
5391: 
5392: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
5393: 
5394:     Irja Tulonen /kok                                  Markku Markkula /kok
5395:     Riitta Korhonen /kok                               Kaarina Dromberg /kok
5396:     Maria Kaisa Aula /kesk                             Margareta Pietikäinen /r
5397:     Timo Ihamäki /kok
5398: 
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 2
5403:                                                        LA 45/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
5404: 
5405: 
5406: 
5407: 
5408:                                            LAKIALOITE 45/2000 vp
5409: 
5410:                                            Laki käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
5411: 
5412: 
5413: 
5414: 
5415: Eduskunnalle
5416: 
5417: Lakialoitteessa ehdotetaan käräjäoikeuslain 6 §:n   kin, miksei hän kykenisi toimimaan myös käräjä-
5418: muuttamista siten, että lautamiehen alaikärajaa     oikeuden lautamiehenä. Käräjäoikeuksien asian-
5419: lasketaan 25 vuodesta 18 vuoteen ja yläikäraja      tuntemus etenkin nuoria koskevissa asioissa saat-
5420: poistetaan.                                         taisi päinvastoin nousta, jos lautamiehinä olisi
5421:    Lautamiesten merkitys tuomioistuimissa on        nykyistä nuorempia henkilöitä. Samalla nuoret
5422: keskeinen. He osallistuvat tasavertaisina ammat-    valtuutetut pääsisivät tässäkin kohden ainakin
5423: tituomareiden kanssa käräjäoikeuksien päätök-       lainsäädännöllisesti tasavertaiseen asemaan van-
5424: sentekoon mm. käsiteltäessä rikosoikeudellisia ja   hempien kanssa luottamushenkilövalintoja teh-
5425: perheoikeudellisia asioita.                         täessä, mikä osaltaan voisi rohkaista nuoria eh-
5426:    Lautamiesten tehtävä on tuoda tuomioistui-       dokkaiksi kunnallisvaaleissa.
5427: miin arjen ja paikallisten olosuhteiden asiantun-      Samalla olisi tarkoituksenmukaista ja perus-
5428: temusta sekä tervettä "maallikkojärkeä". Heidän     teltua poistaa lautamiehen yläikäraja, joka nyt on
5429: onnistuneen toimintansa varassa lepää keskeisel-    63 vuotta. Tuon ikärajan täyttäminen ei suinkaan
5430: tä osaltaan kansalaisten luottamus tuomioistui-     tee ihmistä lautamieheksi sopimattomaksi. Päin-
5431: miin ja niiden päätösten oikeudenmukaisuuteen.      vastoin, pitkästä elämänkokemuksesta saattaa
5432:     Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto neljäk-    olla lautamiehen tehtävässä etua.
5433: si vuodeksi kerrallaan. Nykyisen käräjäoikeus-
5434: lain mukaan lautamiehen on oltava muun ohella       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5435: 25 vuotta täyttänyt. Näin korkealle ikärajalle on
5436: vaikea löytää perusteluja. Kun 18-vuotias on vaa-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
5437: likelpoinen kunnanvaltuustoon ja eduskuntaan-             kiehdotuksen:
5438: 
5439:                                               Laki
5440:                               käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
5441: 
5442:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5443:    muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 6 §:n 2 momentti seu-
5444: raavasti:
5445: 
5446: 
5447: 
5448: 
5449:                                                                                              Versio 2.0
5450: LA 45/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk ym.
5451: 
5452: 
5453:                         6§                             rallinen syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatik-
5454:                                                        seen asianajoa harjoittava henkilö.
5455:     Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on
5456: alle 18-vuotias. Lautamiehenä ei saa olla henki-
5457: lö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai
5458:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
5459: rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suo-
5460:                                                        2000.
5461: rittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taik-
5462: ka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään vi-
5463: 
5464: 
5465: 
5466: 
5467: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
5468: 
5469:     Kyösti Karjula /kesk
5470:     Toimi Kankaanniemi /skl
5471:     Inkeri Kerola /kesk
5472: 
5473: 
5474: 
5475: 
5476: 2
5477:                                                               LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5478: 
5479: 
5480: 
5481: 
5482:                                              LAKIALOITE 46/2000 vp
5483: 
5484:                                              Laki kirjanpitolain muuttamisesta
5485: 
5486: 
5487: 
5488: 
5489: Eduskunnalle
5490: 
5491: 
5492:                                        YLEISPERUSTELUT
5493: 
5494: Nykytila                                              käyttämättä hyväksi direktiiveissä pienyrityksil-
5495: Kun kirjanpitolaki uudistettiin kokonaan vuonna       le sallitut helpotukset.
5496: 1997, edellisen lain ammatinharjoittajia koskeva          Hallituksen esityksessä uudeksi kirjanpito-
5497: viides luku siirrettiin lähes sellaisenaan uuden      laiksi ( 173/ 1997) yleisperusteluissa mainittiin
5498: lain seitsemänneksi luvuksi. Aikanaan vuoden          seuraavasti:
5499: 1973 kirjanpitolakiuudistuksessa tämän luvun              "Esityksen ensisijainen tarkoitus on saattaa
5500: tarkoituksena oli tarjota ammatinharjoittajille       kiireellisesti voimaan Euroopan yhteisöjen direk-
5501: helpotusta kirjanpidon laatimiseen ns. yhdenker-      tiivit, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimista.
5502: taisen kirjanpidon avulla.                            Toisaalta ehdotukset juoksevasta kirjanpidosta
5503:    Yhdenkertainen kirjanpito ei kuitenkaan ni-        tilikauden aikana vastaavat pääsääntöisesti voi-
5504: mestään huolimatta ole yksinkertaista, joten sitä     massa olevia säännöksiä. Erityisesti pieniä yri-
5505: koskevatsäännökset ovatjääneetkäytännössä lä-         tyksiä silmällä pitäen juoksevan kirjanpidon
5506: hes kuolleeksi kirjaimeksi. Lisäksi helpotusten       säännösten uudistaminen on tarkoitus aloittaa tä-
5507: rajaaminen vain ammatinharjoittajiin muut pien-       män esityksen antamisen jälkeen. Samalla arvioi-
5508: yritykset unohtaen on epäoikeudenmukainen ase-        daan myös tarve ammatinharjoittajia koskevien
5509: telma.                                                erityissäännösten uudistamiseen."
5510:    Vuonna 1997 toteutetun lakiuudistuksen tar-            Valmistelua ei aloitettu lupauksen mukaisesti
5511: koituksena oli sisällyttää Euroopan yhteisöjen        heti esityksen antamisen jälkeen ja sittemmin
5512: neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeudellisen di-      aloitettu valmistelu on kestänyt liian kauan. Hal-
5513: rektiivin pakottavat säännökset Suomen lainsää-       lituksen esitystä ei ole vielä annettu eduskunnal-
5514: däntöön. Sama tavoite oli jo vuonna 1992 toteu-       le.
5515: tetussa kirjanpitolain muutoksessa, vaikka Suo-           Lausuntokierroksella on ollut luonnos halli-
5516: mi ei vielä ollut edes tehnyt päätöstä Euroopan       tuksen esitykseksi kirjanpitolain ja tilintarkastus-
5517: unioniin liittymisestä.                               lain muuttamisesta, johon sisältyy myös vähäisiä
5518:    Kirjanpitolakia on muutettu peräkkäin kaksi        helpotuksia pienyritysten kirjanpitoihin, mutta
5519: kertaa direktiivien ja sk-yritysten (suuret ja kes-   esityksen päätarkoituksena on laajentaa ammatti-
5520: kisuuret yritykset) tarpeet huomioiden, mutta vä-     tilintarkastajien käyttöpakkoa hyvin pieniin yri-
5521: hentämättä pienyrityksille kirjanpitosta aiheutu-     tyksiin. Esityksen tavoitteena on tilintarkastus-
5522: via suhteellisen suuria kustannuksia ja edelleen      pakon laajentamisella vähentää harmaata talout-
5523: lisäten tätä kustannustaakkaa jättämällä pääosin      ta. Kun harmaan talouden yritykset eivät nouda-
5524:                                                       ta mitään lakeja, tilintarkastuspakon laajentami-
5525: 
5526:                                                                                                  Versio 2.0
5527: LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5528: 
5529: 
5530: sella ei ole niihin vaikutusta. Sen sijaan rehellis-   toimintaolosuhteiden parantamisesta ja yks inker-
5531: ten yritysten kustannustaakkaa ammattitilintar-        taistamisesta 22.4.1997).
5532: kastuspakko lisää olennaisesti - aivan pienim-             Tarpeettomat hallintokustannukset ovat pien-
5533: missäkin yrityksissä 2 000-5 000 markkaa vuo-          ten yritysten kasvun este. Kun jo usealta vuodel-
5534: dessa.                                                 ta tilastot osoittavat, että pienyritykset työllistä-
5535:     Pienyritysten kirjanpidon kustannusten keven-      vät enemmän kuin sk-yritykset, Suomen työttö-
5536: täminen on toteutettava aidosti. Kirjanpitohelpo-      myyden pitäminen alhaisena pysyvästi edellyt-
5537: tuksia ei saa käyttää kauppahintana tilintarkas-       tää tarpeettomien rasitteiden poistamista pienyri-
5538: tuksen aiheuttaman lisäkustannustaakan myymi-          tyksiltä (Suomen yritykset 1998, Tilastokeskus).
5539: seksi. Uudistus on toteutettava täysimääräisesti       Nykymuotoinen kirjanpito on eräs tällainen rasi-
5540: tilinpäätösdirektiivien sallimat helpotukset hyö-      te.
5541: dyntäen.
5542:     Seitsemäs yhtiöoikeudellinen tilinpäätösdi-        Aloitteen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
5543: rektiivi käsittelee konsernitilinpäätöksen laati-
5544:                                                        Tämän aloitteen tavoitteena on pienyritysten kir-
5545: mista ja koskee siten vain konsemeja, joita pien-
5546:                                                        janpidon kustannusten alentaminen kuitenkaan
5547: yrityksissä on harvoin. Neljäs yhtiöoikeudelli-
5548:                                                        olennaisesti vähentämättä tilinpäätösinformaa-
5549: nen tilinpäätösdirektiivi käsittelee tilinpäätök-
5550:                                                        tion laatutasoa. Kustannusten alentaminen paran-
5551: sen laatimista. Se koskee ainoastaan osakeyhtiöi-
5552:                                                        taa aikavien ja kasvavien pienyritysten kilpailu-
5553: tä sekä eräissä tapauksissa osakeyhtiöiden omis-
5554:                                                        kykyä.
5555: tamia henkilöyhtiöitä. Neljäs direktiivi on joh-
5556:                                                            Paitsi suhteellisesti suurempien kustannusten-
5557: dantokappaleen mukaan tarpeen, koska toisaalta
5558:                                                        sa vuoksi pienyritykset ovat epäoikeudenmukai-
5559: osakeyhtiöiden toimet ulottuvat usein kansallis-
5560:                                                        sessa kilpailuasemassa myös tilinpäätöstietojen
5561: ten rajojen ulkopuolelle ja toisaalta ne eivät tar-
5562:                                                        julkisuuden vuoksi. Suuryrityksen tilinpäätöstie-
5563: joa nettovarojensa lisäksi mitään suojaa kolman-
5564:                                                        doista ei voida saada tarkkaa tietoa yksittäisen
5565: sille osapuolille.
5566:                                                        liiketoiminta-alueen menestyksestä ja tasease-
5567:     Direktiivin mukaan tilinpäätöksen tulee antaa
5568:                                                        masta. Sen sijaan pienyrityksen toiminta usein on
5569: oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen toi-
5570:                                                        vain yksittäiseen liiketoiminta-alueeseen keskit-
5571: minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
5572:                                                        tynyttä, joten sen tilinpäätös paljastaa kilpaili-
5573: Johdantokappaleen mukaan taloudellisesti ja yh-
5574:                                                        joille olennaisesti enemmän kuin suuryrityksen
5575: teiskunnallisesti vähän merkitseville yrityksille
5576:                                                        tilinpäätös.
5577: voidaan myöntää oikeus poiketa direktiivin pa-
5578:                                                            Suuryritys voi myös kokoonsa luottaen tuhota
5579: kottavista säännöksistä.
5580:                                                        kilpailevan pienyrityksen, kun se tietää tarkasti
5581:     Tilinpäätösdirektiivit koskevat vain yrityks~ä
5582:                                                        tämän taloudellisen tilanteen.
5583: ja niistäkin vain osakeyhtiöitä ja eräitä h~nkl           Pienyritysten omistajapiiri on yleensä pieni.
5584: löyhtiöitä sekä edelleen niistä vain taloudellises-
5585:                                                        Tämän vuoksi yrityksen tilinpäätös saattaa pal-
5586: ti ja yhteiskunnallisesti merkittävimpiä. Karkeas-
5587:                                                        jastaa myös yksityishenkilön taloudellisen tilan-
5588: ti arvioiden direktiivin tarkoittamia kirjanpito-
5589:                                                        teen avoimesti. Vastaavanlaista yksityishenkilön
5590: velvollisia on Suomessa vain noin 200. Tästä
5591:                                                        talouden julkisuutta ei ole toteutettu esimerkiksi
5592: huolimatta kirjanpitolaissa tilinpäätösdirektii-
5593:                                                        palkansaajien ja osakesijoittajien keskuudessa,
5594: vien vaikutukset on ulotettu kaikkiaan yli
5595:                                                        joten pienyritysten tilinpäätösten julkistamisesta
5596: 200 000 yritykseen ja osittain myös satoihintu-
5597:                                                        on myös luovuttava.
5598: hansiin muihin kirjanpitovelvollisiin.
5599:                                                            Lakialoite sallii pienyrityksille seuraavat hel-
5600:     EU:lla ei ole mielenkiintoa seurata tavallisen     potukset:
5601: suppean omistajapiirin pienyrityksen toimintaa.
5602:                                                            1. Juoksevan kirjanpidon laatiminen neljän
5603: EU:n komissio on suositellut pienyritysten hal-        kuukauden jaksoissa kahden kuukauden viiveel-
5604: lintomenettelyiden keventämistä (Euroopan yh-
5605:                                                        lä sekä tilinpäätöksen laatiminen neljän kuukau-
5606: teisöjen komission suositus aloittavien yritysten      den viiveellä.
5607: 
5608: 2
5609:                                                                  LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5610: 
5611: 
5612:      2. Tilinpäätöksen laatiminen pääsääntöisesti         toimistot ovat pääsääntöisesti myös pienyrityk-
5613: maksuperustetta käyttäen.                                 siä. Jos tilitoimiston lähes kaikkien asiakkaiden
5614:      3. Kaikille pienyrityksille liitetiedoiksi riittä-   työt hoidettaisiin kerran tilikaudessa, alan työjär-
5615: vät ns. lyhennetyt liitetiedot                            jestelyt tulisivat mahdottomiksi.
5616:      4. Tilinpäätöstietoja ei tarvitse julkistaa.            Neljän kuukaudenjaksotus on hyvä tilitoimis-
5617:      Voimassa olevien säännösten mukaan kätei-            toille. Jos tilikausi on esimerkiksi kalenterivuo-
5618: sellä rahalla suoritetun maksun kirjaaminen aika-         si, ensimmäisen kolmanneksen kirjanpidot laa-
5619: järjestykseen on tehtävä viivytyksettä päiväkoh-          dittaisiinjuuri ennen kesälomia (30.6. mennessä,
5620: taisesti. Muut kirjaukset saadaan tehdä kuukau-            1.1.-30.4.), toisen kolmanneksen syksyllä kesä-
5621: sikohtaisesti tai neljän viikon jaksolta viimeis-         lomien jälkeen 31.10. mennessä, 1.5.-31.8.) ja
5622: tään kahden kuukauden kuluessa kalenterikuu-              kolmannen kolmanneksen alkuvuodesta (28.2.
5623: kauden tai jakson päättymisestä. Tilinpäätös on           mennessä, 1.9.-31.12.). Viimeisen kolmannek-
5624: laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikau-             sen jälkeen laadittaisiin tilinpäätös, johon on
5625: den päättymisestä. Ammatinharjoittajan tilinpää-          aloitteessa varattu aikaa 30.4. asti. Tilinpäätök-
5626: tös on kuitenkin laadittava kahden kuukauden              sen laadinta osuu sopivasti sellaiseen ajankoh-
5627: kuluessa tilikauden päättymisestä. Ammatinhar-            taan, jolloin ei vielä tarvitse tehdä ensimmäisen
5628: joittajan tilikautena on kalenterivuosi.                  kolmanneksen kirjanpitoa.
5629:      Käytännössä yritykset joutuvat laatimaan                Ehdotettu tilinpäätöksen määräaika on yhte-
5630: juoksevan kirjanpitoosa kuukausittain puolen-             näinen yhteisöveroilmoituksen määräajan kans-
5631: toista kuukauden viiveellä, koska arvonlisäveron          sa. Myös muille yrityksille on sallittava sama
5632: valvontailmoitusmenettelyssä on tiukemmat                 määräaika.
5633: määräajat kuin kirjanpidossa.                                Tilinpäätös laaditaan nykyisin pääsääntöisesti
5634:      Tässä aloitteessa ehdotetaan, että juokseva          suoriteperustetta käyttäen. Jaksotuksiin liittyvät
5635: kirjanpito hoidetaan neljän kuukauden jaksoissa           työt muodostavat tilinpäätösten laadinnassa
5636: kahden kuukauden viiveellä. Lisäksi ehdotetaan,           erään suuren kustannustekijän. Jaksotusta koske-
5637: että pienyrityksen tilinpäätös on laadittava nel-         vat määräykset ja ohjeet ovat usein varsin moni-
5638: jän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.          mutkaisia ja epäselviä.
5639:      Pienyrityksen tilikaudeksi sallitaan muukin             Tässä aloitteessa ehdotetaan pienyrityksen ti-
5640: kuin kalenterivuosi. Tältä osin erikokoisten yri-         linpäätös laadittavaksi pääsääntöisesti maksupe-
5641: tysten säännökset olisivat samat.                         rustetta käyttäen. Tällöin kirjaukset vastaavat
5642:      Juoksevan kirjanpidon laatiminen neljän kuu-         maksuhetkeä. Tähän pääsääntöön ehdotetaan
5643: kauden jaksoissa kahden kuukauden viiveellä               seuraavat poikkeukset:
5644: käyttäen maksuperustetta vähentää kirjanpidon                1. Tilikauden päättyessä oleva vaihto-omai-
5645: kustannuksia olennaisesti. Aivan pienimmissä              suus kirjataan taseeseen ja vaihto-omaisuuden
5646: yrityksissä riittää pankkitilin tiliotteiden mapitta-     muutos tilikauden aikana kirjataan tuloslaskel-
5647: minen tositteiden yhteyteen.                              maan. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa saa
5648:      Vastaavat muutokset on tehtävä myös arvon-           käyttää viimeisen hinnan periaatetta.
5649:  lisäveron valvonta- ja maksumenettelyyn. Tä-                2. Käyttöomaisuuden hankintamenot kirja-
5650: mänsuuntainen uudistus on vireillä valtiovarain-          taan taseeseen ja poistetaan tilikausittain suunni-
5651: ministeriössä.                                            telman mukaan. Poistot saa laskea kaikista käyt-
5652:      Kirjanpitoa ei voida ehdottaa laadittavaksi          töomaisuuseristä       menojäännösmenetelmällä.
5653: vain kerran tilikaudessa, sillä tämä kasaisi juok-        Poistoeron muutosta ei ilmoiteta pienyrityksen
5654:  sevan kirjanpidon työt samaan ajankohtaan, kun           tuloslaskelmassa eikä kertynyttä poistoeroa sen
5655:  tilinpäätökset, vuosi -ilmoitukset ja veroilmoituk-      taseessa.
5656: set muutenkin lisäävät työtaakkaa. Pienyrityksis-            3. Pitkäaikaiset saamiset ja velat kirjataan ta-
5657:  tä noin 80 % ostaa kirjanpitopalvelut tilitoimis-        seeseen. Näiden saamistenja velkojen lyhennyk-
5658:  tolta (eräiden arvioiden mukaan yli 90 %). Tili-
5659: 
5660: 
5661:                                                                                                             3
5662: LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5663: 
5664: 
5665:  set kirjataan maksuhetkellä. Siirtosaamisia ja        verotussäännösten mukaisilla poistoilla. Menet-
5666: -velkoja ei kirjata lainkaan.                          tely ei poikkea suuresti esimerkiksi edustusme-
5667:     Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käytetään          nojen poikkeavasta käsittelystä verotuksessa.
5668: pääsääntöisesti FIFO-periaatetta (first in first           Pitkäaikaiset saamiset ja velat ehdotetaan kir-
5669: out), jossa samanlajisten hyödykkeiden hankin-         jattavaksi taseeseen. Kuitenkaan pitkäaikaisia
5670: tameno määritetään olettaen, että hyödykkeet on        siirtosaamisia tai -velkoja ei kirjata. Pitkäaikais-
5671:  luovutettu siinä järjestyksessä kuin ne on hankit-    ten saamisten ja velkojen seuraavan vuoden ly-
5672: tu. Kirjanpitolaki sallii myös päinvastaisen           hennyksiä ei pienyritysten tarvitse kirjata tilin-
5673: LIFO-periaatteen (last in first out) ja keskiarvo-     päätöksessä lyhytaikaisiin eriin, vaan lyhennyk-
5674: periaatteen. Näiden käyttö on pienyrityksille          set kirjataan vasta maksuhetkellä.
5675:  liian työlästä, joten käytännössä ne ovat joutu-          Pienyrityksen tilinpäätökseen sisällytetään tu-
5676: neet rikkomaan kirjanpitolakia käyttämällä yk-         loslaskelma, tase ja lyhennetyt liitetiedot Toi-
5677: sinkertaisinta viimeisen hinnan periaatetta. Täs-      mintakertomusta ei tarvitse laatia lainkaan. Tu-
5678:  sä aloitteessa ehdotetaan pienyrityksille sallitta-   loslaskelman ja taseen laadinnassa sovelletaan
5679: vaksi viimeisen hinnan periaatteen käyttö.             kirjanpitoasetuksen (1339/1997) kaavoja. Tu-
5680:     Käyttöomaisuuden poistoja koskevissa sään-         loslaskelma laaditaan asetuksen 1 luvun 1 §:n
5681: nöksissä puhutaan yleensä vaikutusajasta. Tämä         mukaisen kululajikohtaisen kaavan mukaan ja
5682: johtaa loogisesti ajatukseen tasapoistomenetel-        tase 1luvun 6 §:n mukaisen tasekaavan mukaan.
5683: män käytöstä tai muuta menetelmää käytettäessä         Asetuksen 1 luvun 7 §:n mukaisesta lyhennetys-
5684: jäännösarvopoiston tekemistä vaikutusajan päät-        tä taseesta luovutaan, sillä se ei todellisuudessa
5685: tyessä. Tällainen menettely on pienyrityksille         merkitse helpotusta pienyrityksille. Liitetietoi-
5686:  liian työläs.                                         hin sovelletaan kirjanpitoasetuksen 2 luvun
5687:     Käyttöomaisuuden poistoissa luovutusten kä-         11 §:ssä esitettyjä lyhennettyjä liitetietoja lisät-
5688: sittely on myös nykykäytännössä hankalaa.              tynä lain elinkeinotulon verottamisesta 54 §:ssä
5689:     Menojäännösmenetelmä on yksinkertainen             mainituilla erillä. Viimeksi mainitussa pykälässä
5690: sekä poistolaskennan että luovutusten käsittelyn       puhutaan kirjanpidossa vähentämisestä, joten vä-
5691: osalta. Tässä aloitteessa ehdotetaan, että pienyri-    hennykset voidaan esittää myös liitetiedoissa.
5692: tykset saavat käyttää menojäännösmenetelmää               Ns. lyhennetty tase tarjottiin pienyrityksille
5693: kaikissa käyttöomaisuuserissä.                         eräänlaisena helpotuksena kirjanpitolain uudis-
5694:     Poistoerojen käsittely tuloslaskelmassa ja ta-     tuksessa. Tosiasiassa lyhennetyn taseen laatimi-
5695: seessa johtuu elinkeinotulon verottamisesta an-        nen vaatii lisätyötä, koska mm. viranomaiset tar-
5696: netun lain 54 §:n kirjanpitosidonnaisuusmää-           vitsevat yksityiskohtaisempaa tietoa, jolloin en-
5697: räyksestä. Tämä on selvästi tilinpäätösdirektii-       sin on laadittava pitkä tase ja sitten sitä karsimal-
5698: vien vastainen menettely, mutta silti Suomen kir-      la lyhennetty tase. Ainoa hyöty lyhyestä taseesta
5699: janpitolainsäädännössä toteutettu. Asiaan liittyy      on vähäisempi julkinen tieto. Toisaalta pienyri-
5700: harhainen pelko verottamattomien voittovarojen         tyksen tilinpäätöstä ei lainkaan pitäisi julkistaa.
5701: jakamisesta yrityksen omistajille. Yhteisöissä            Viranomaisten tiedonsaanti ja yleinen julkis-
5702: tämä ei ole täydennysverosäännösten vuoksi             taminen ovat kaksi eri asiaa. Viranomaisille tar-
5703: mahdollista ja muiden yritysmuotojen osalta voi-       koitettujen tietojen toimittamiseen uudessa kir-
5704: tot verotetaan omistajien tulona riippumatta voi-      janpitolaissa on 3 luvun 9 §:ssä maininta, jonka
5705: tonjaosta.                                             mukaan tiedot voidaan toimittaa määrämuotoi-
5706:     Tässä aloitteessa ehdotetaan, että verotuksen      sesti viranomaisille. Hallituksen perusteluissa
5707: kirjanpitosidonnaisuutta ei pidetä kirjanpitolain      mainitaan myöhemmin mahdollisesti perustetta-
5708: 5 luvun 12 §:n 1 momentin mukaisena suunnitel-         va viranomaisten yhteisrekisteri. Kauppa- ja
5709: man ylittävien poistojen erityisenä syynä. Ve-         teollisuusministeriö ei vielä vuoden 2000 alussa
5710: roilmoituksessa kirjanpidon poistot voidaan yk-        ole tehnyt kirjanpitolaissa määrättyä päätöstä
5711: sinkertaisin menetelmin eliminoida ja korvata
5712: 
5713: 
5714: 4
5715:                                                              LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5716: 
5717: 
5718: asiasta, vaikka laki annettiin jo vuonna 1997 ja       edistävän verojärjestelmän luomiseen tulevai-
5719: kaikki muut siinä mainitut päätökset on jo tehty.      suudessa.
5720:     Tilinpäätösten yleinen julkistaminen hyödyt-          Aloitteen mukainen tilinpäätös tarjoaa mah-
5721: tää lähinnä kilpailijoita ja uteliaita naapureita.     dollisuuden yrityksen tuloveron laskentaan mak-
5722: Yritykselle ja sen omistajille julkistamisesta on      superusteisesti. Tällöin tuloslaskelmasta elimi-
5723: suurta haittaa. Esimerkiksi yrityksen tietojen saa-    noidaan vaihto-omaisuuden muutos ja käyttö-
5724: minen auttaa kilpailijaa valtaamaan yrityksen          omaisuuden poistot sekä vähennetään käyttö-
5725: markkinat käyttäen hyväksi sen heikkoa talou-          omaisuuden nettoinvestoinnit
5726: dellista kohtaa.                                          Jos pienyritysten verotus toteutetaan rahavir-
5727:     Viranomaisten lisäksi myös pankit ja muut          talaskelmaan perustuen, se vastaa yksityishenki-
5728: velkojat ja yhteistyökumppanit saavat kaikki tar-      löiden verotusta, joka on aina ollut maksuperus-
5729: vitsemansa tiedot yksityisoikeudellisten sopi-         teista. Kun verovelvollinen on saanut tulot, jois-
5730: musten perusteella, joten niitä varten kirjanpito-     ta verotetaan, hän pystyy veronsa myös maksa-
5731: lain julkistamissäännöksiä ei tarvita.                 maa, kun raha on jo tilillä. Nykyisessä yritysve-
5732:     Luottotietoyhtiötkin voivat tehdä pienyritys-      rotuksessa alkavat ja kasvavat yritykset joutuvat
5733: ten kanssa yksityisoikeudellisia sopimuksia tilin-     usein maksamaan veronsa ottamalla velkaa nii-
5734: päätöstietojen saamisesta. Pienyrityksellä on ol-      den maksuun. Vain taantuvat yritykset voivat
5735: tava oikeus suojautua kilpailijoiden hyökkäyksil-      maksaa verot omilla rahavaroillaan.
5736: tä olemalla antamatta tilinpäätöstietojaan luotto-        Maksuperusteinen verotus suosii alkavia ja
5737: tietorekisteriin. Tosiasiallisesti kuitenkin luoton-   kasvavia yrityksiä, mutta on oikeudenmukainen
5738: antotilanteessa yksittäinen tuotonantaja pyytää        myös ennallaan pysyville ja taantuville yrityksil-
5739: tilinpäätöstiedot omaan käyttöönsä.                    le. Yhteiskunnan kannalta alkavat ja kasvavat
5740:     Tässä aloitteessa ehdotetaan, että pienyritys-     yritykset takaavat työllisyyden parhaiten.
5741: ten tilinpäätöstietojen julkistamisesta luovutaan.
5742: Ratkaisu on tilinpäätösdirektiivien alkuperäisen       Aloitteen vaikutukset
5743: tarkoituksen mukainen.                                 Aioitteella pyritään ensisijaisesti pienyritysten
5744:     Koska tässä aloitteessa esitetyt helpotukset ei-   kirjanpidon kustannusten alentamiseen ja kilpai-
5745: vät ole tarkoitettu pakollisiksi neljännen yhtiö-      luaseman parantamiseen.
5746:  oikeudellisen tilinpäätösdirektiivin periaatteen         Yrityksen kannalta kirjanpidon kustannusten
5747: mukaisesti, ne toteutetaan muuttamalla kirjanpi-       alentaminen merkitsee olennaista kilpailutilan-
5748:  tolain nykyistä 7 lukua. Kirjanpitovelvollinen,       teen parantamista. Tavallisesti peruskirjanpito
5749: joka on annettujen rajojen mukainen pienyritys,        maksaa yhden hengen yritykselle 10 000--
5750:  voi siten joko noudattaa 7 luvun säännöksiä tai       30 000 markkaa vuodessa. Tämä on varsin suuri
5751:  kirjanpitolain yleisiä säännöksiä.                    menoerä, kun tällaisten pienyritysten liikevaihto
5752:     Helpotukset sallitaan yrityksille, joiden omis-    on tavallisesti 200 000-1 500 000 markkaa
5753:  tajapiiri ja henkilökuntamäärä ovat pienet. Tämä      vuodessa. Vastaavasti yli kymmenen hengen yri-
5754:  rajaus vastaa parhaalla tavalla neljännen tilinpää-   tyksissä peruskirjanpidon kustannukset ovat
5755:  tösdirektiivin tarkoitusta ja sen sallimia poik-      yleensä satojatuhansia markkoja vuodessa.
5756:  keusmahdollisuuksia.                                     Usein kirjanpidon kustannukset ovat jopa suu-
5757:     Verotuksen uudistaminen ei kuulu tämän             remmat kuin yrityksen maksamat verot.
5758:  aloitteen perustavoitteeseen, vaan tarkoituksena         Pienyritysten tilinpäätösten julkistamisesta
5759:  on toteuttaa kustannustehokas ja hyödyllinen kir-     luopuminen parantaa niiden mahdollisuuksia kil-
5760:  janpito. Samalla kuitenkin tämä aloite antaa          pailla tasavertaisesti suuryritysten kanssa.
5761:  mahdollisuuden yrittäjyyttä ja yritysten kasvua
5762: 
5763: 
5764: 
5765: 
5766:                                                                                                        5
5767: LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5768: 
5769: 
5770:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5771: 
5772: Pienyrityksille tarkoitetut helpotukset toteute-           Maksuperusteen lisäksi pienyrityksille salli-
5773: taan muuttamalla kirjanpitolain 1 ja 7 lukua.          taan helpotuksia määräajoissa. Perus- ja pääkir-
5774:                                                        janpito on laadittava neljän kuukauden kausissa
5775: 1 luku. Yleiset säännökset                             viimeistään kahden kuukauden kuluessa kauden
5776:                                                        päättymisestä. Pienyritysten tapahtumamäärä on
5777: 2 §. Ns. yhdenkertaisesta kirjanpidosta luovu-
5778: taan. Menetelmän tuntemus on vähäistä, eikä sitä       niin vähäinen, että kuukausittain tapahtuva kir-
5779: varten ole tarjolla tietojärjestelmiä. Kahdenker-      jaaminen on tarpeetonta. Aloitteen mukaisesti
5780: tainen kirjanpito ei tarkoita kahteen kertaan teh-     ehdotetaan samalla myös arvonlisäverotuksen ja
5781:                                                        työnantajamaksujen valvontailmoitus-ja maksu-
5782: tävää kirjanpitoa, vaan kirjausten tekemistä kak-
5783: sipuoleisesti. Menetelmälliset helpotukset tarjo-      menettelyn sallimista neljän kuukauden jaksois-
5784: taan tässä aloitteessa kahdenkertaista kirjanpitoa     sa.
5785: käyttäen muilla keinoin.
5786:                                                        3 §. Pienyrityksille ehdotetaan samat tilikautta
5787: 9 §. Lakialoitteessa sallittavat helpotukset suun-
5788:                                                        koskevat säännökset kuin muille kirjanpitovel-
5789: nataan pienyrityksiin. Kyseeseen tulevat sekä          vollisille. Tämän vuoksi 3 §:n 1 momentti ehdo-
5790:                                                        tetaan kumottavaksi.
5791: elinkeinonharjoittajat että yhteisöt, jotka harjoit-
5792: tavat liiketoimintaa. Rajaustekijät ovat henkilö-         Tilinpäätöksen laadinta-aikaa ehdotetaan pi-
5793:                                                        dennettäväksi neljään kuukauteen. Tämä vastaa
5794: kunnan määrä ja omistajien määrä.
5795:                                                        yhteisöjen veroilmoitusten jättöaikaa. Juoksevan
5796:    Yritykset,joissa henkilökuntaa on vähän, ovat
5797:                                                        kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan päällek-
5798: yhteiskunnan kannalta riskittömämpiä kuin suu-
5799: ret. Esimerkiksi pienyrityksen lomautustoimen-         käisyyden vähentämiseksi kuukauden pidennys
5800: pide on kunnan ja valtion kannalta vähäisempi          on tarpeellinen.
5801: riski kuin suuryrityksen toteuttama lomautus.
5802:                                                        3 a §. Aloitteessa ehdotetaan, että tilinpäätök-
5803: Rajaksi on valittu 50 henkeä, joka on yleinen
5804:                                                        seen sisältyvät vain tulos laskelma, tase ja liitetie-
5805: pienyrityksen rajaus. Yli kuuden omistajan yri-
5806:                                                        dot Tuloslaskelmaksi pienyrityksille soveltuu
5807: tykset ja konserniyritykset eivät ole tässä aloit-
5808:                                                        kirjanpitoasetuksen 1 luvun 1 §:n mukainen ku-
5809: teessa tarkoitettuja pienyrityksiä.
5810:                                                        lulajikohtainen tuloslaskelmakaava ja taseeksi
5811:                                                        6 §:n mukainen tase. Lyhennetystä taseesta ehdo-
5812: 7 luku. Pienyrityksen kirjanpito
5813:                                                        tetaan luovuttavaksi kirjanpitoasetuksessa.
5814: 1 §. Yhdenkertaisen kirjanpidon sijaan lakialoit-
5815: teessa tarjotaan pienyrityksille helpotukseksi kir-    4 §. Pienyritys saa laatia tilinpäätöksensä maksu-
5816: janpidon laatiminen maksuperusteisesti.                perusteisesti, mutta sen on aktivoitava vaihto-
5817:                                                        omaisuuden hankintameno sekä käyttöomaisuu-
5818: 2 §. Pienyritys kirjaa maksetut menot ja tulot         den hankintameno ja poistettava hankintamenot
5819: sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät Pääsääntöisesti     suunnitelman mukaan sekä merkittävä pitkä-
5820: kirjanpitovelvollinen merkitsee kirjanpitoonsa         aikaiset saamiset ja velat taseeseen.
5821: suoriteperusteiset menot ja tulot, rahoitustapah-         Vaihto-omaisuuden hankintamenon määritte-
5822: tumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät               lyssä sallitaan viimeisen hinnan periaate.
5823:    Pienyritysten kirjanpitomenetelmiksi salli-            Käyttöomaisuuspoistoissa sallitaan menojään-
5824: taan samat kuin muiden kirjanpitovelvollisten,         nösmenetelmä. Poistoeroa ei saa esittää pienyri-
5825: joten tätä koskeva rajaava 2 §:n 2 momentti ku-        tyksen tuloslaskelmassa ja taseessa, vaan se esi-
5826: motaan.                                                tetään liitetiedoissa, minkä lain elinkeinotulon
5827:                                                        verottamisesta 54 §:n sanamuoto sallii.
5828: 
5829: 
5830: 
5831: 6
5832:                                                               LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5833: 
5834: 
5835:     Pitkäaikaisten saamisten ja velkojen lyhen-        Voimaantulo
5836: nykset esitetään kirjattavaksi maksuperusteises-       Lain ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2000
5837: ti. Siirtyviä eriä ei kirjata lainkaan.                viimeisenä päivänä. Pienyritys saa soveltaa lakia
5838:     Liitetietoina sallitaan esitettäväksi ns. lyhen-   jo tuolloin kulumassa olevaan tilikauteen. Tä-
5839: netyt liitetiedot lisättynä em. verotuksen kirjan-     män tarkoituksena on helpottaa jo kalenterivuo-
5840: pitosidonnaisuuden edellyttämillä tiedoilla.           den 2000 tilinpäätösten laadintaa.
5841: 
5842: 6 §. Pienyritysten tilinpäätösten julkistaminen        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5843: ehdotetaan kiellettäväksi ilman yrityksen suostu-
5844: musta.                                                        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
5845:                                                               kiehdotuksen:
5846: 
5847:                                                   Laki
5848:                                      kirjanpitolain muuttamisesta
5849: 
5850:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5851:     kumotaan 30 päivänäjoulukuuta 1997 annetun kirjanpitolain (1336/1997) 7luvun 2 §:n 2 moment-
5852: ti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 5 §,
5853:     muutetaan !luvun 2 §, 7luvun otsikko, 1 §, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n otsikko, 3 §:n 2 momentti ja 4
5854: §:n 1 momentti, ja
5855:     lisätään !lukuun uusi 9 §, 7luvun 2 §:ään uusi 3 momentti, 7lukuun uusi 3 a §, 7luvun 4 §:ään uusi
5856: 3-6 momentti ja 7 lukuun uusi 6 § seuraavasti:
5857: 
5858: 
5859:                       !luku                                                 7luku
5860:                Yleiset säännökset                                 Pienyrityksen kirjanpito
5861: 
5862:                         2§                                                    1§
5863:            Kahdenkertainen kirjanpito                         Lain soveltaminen pienyritykseen
5864: 
5865:    Kirjanpitovelvollisen on pidettävä kahdenker-          Pienyritys saa laatia kirjanpitoosa pääsääntöi-
5866: taista kirjanpitoa.                                    sesti maksuperusteisesti, mutta sen tulee kirjan-
5867:                                                        pidossaan noudattaa soveltuvin osin tämän lain
5868:                         9§                             muita säännöksiä, jollei tässä luvussa toisin sää-
5869:                                                        detä.
5870:                     Pienyritys
5871: 
5872:    Tämän lain tarkoittama pienyritys on yksityi-                              2§
5873: nen elinkeinonharjoittaja tai 1 §:n 1 momentissa                Liiketapahtumien kirjaaminen
5874: kohdassa 1-4 mainittu yhteisö, joka harjoittaa
5875: liiketoimintaa, jonka palveluksessa edellisen tili-       Pienyrityksen kirjanpitoon merkitään makse-
5876: kauden aikana on ollut keskimäärin alle 50 hen-        tut menot ja tulot sekä niiden oikaisu- ja siirto-
5877: kilöä, jossa on enintään kuusi omistajaa ja jonka      erät.
5878: äänivallasta vähintään kaksi kolmasosaa on luon-
5879: nollisilla henkilöillä. Konsernin emo- tai tytär-
5880: yritys ei voi olla tässä tarkoitettu pienyritys.
5881: 
5882: 
5883:                                                                                                        7
5884: LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5885: 
5886: 
5887:     Pienyrityksen perus- ja pääkirjanpito saadaan     taen, että hyödykkeet kuuluvat kaikki viimei-
5888: laatia neljän kuukauden kausissa viimeistään          seen hankintaerään.
5889: kahden kuukauden kuluessa kauden päättymises-            Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan
5890: tä.                                                   ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mu-
5891:                                                       kaan poistoina kuluksi. Kaikkien käyttöomai-
5892:                        3§                             suuserien poistolaskennassa saadaan käyttää me-
5893:                                                       nojäännösmenetelmää. Lain elinkeinotulon ve-
5894:            Tilinpäätöksen laatimisaika
5895:                                                       rottamisesta 54 §:ssä mainittu poistojen kirjanpi-
5896:                                                       tosidonnaisuus ei ole 5 luvun 12 §:n 1 momentis-
5897:   Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden          sa mainittu erityinen syy, jonka perusteella voi
5898: kuluessa tilikauden päättymisestä.                    tehdä suunnitelman ylittäviä poistoja.
5899:                                                          Pitkäaikaiset saamiset ja velat merkitään ta-
5900:                                                       seeseen siirtosaamisia ja -velkoja lukuun otta-
5901:                        3a§
5902:                                                       matta. Pitkäaikaisten saamisten ja velkojen ly-
5903:               Tilinpäätöksen sisältö                  hennykset kirjataan maksuperusteisesti.
5904:                                                          Lyhennettyinä liitetietoina on esitettävä vä-
5905:    Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka si-
5906:                                                       hintään seuraavat tiedot:
5907: sältää:
5908:                                                          1) annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut
5909:    1) tuloksen muodostumista kuvaavan tulos las-
5910:                                                       kiinnitykset, takaukset, vekseli-, takuu- ja muut
5911: kelman;
5912:                                                       vastuut sekä vastuusitoumukset;
5913:    2) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa ku-
5914:                                                          2) peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty
5915: vaavan taseen; sekä
5916:                                                       muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset
5917:    3) tuloslaskelman ja taseen liitteenä ilmoitet-
5918:                                                       sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi,
5919: tavat tiedot (liitetiedot).
5920:                                                       jollei ole käytetty Suomen Pankin tilinpäätöspäi-
5921:                                                       vänä noteeraamaa kurssia; sekä
5922:                        4§                                3) vähennetään lain elinkeinotulon verottami-
5923: Tulos laskelman, taseen ja liitetietojen laatiminen   sesta 54 §:ssä kirjanpidossa vähennettäväksi tar-
5924:                                                       koitetut erät.
5925:     Tilinpäätös saadaan laatia maksuperusteises-
5926: ti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.
5927:                                                                             6§
5928:                                                                 Tilinpäätöksen julkistaminen
5929:    Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-
5930: omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Vaihto-             Rekisteröitäväksi ilmoitetun pienyrityksen ti-
5931: omaisuuteen kuuluvien samanlajisten hyödyk-           linpäätöstä ei saa julkistaa ilman yrityksen lupaa.
5932: keiden hankintameno saadaan määrittää olet-              Pienyrityksen ei tarvitse antaa jäljennöstä ti-
5933:                                                       linpäätöksestään.
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 
5938: 8
5939:                                                             LA 46/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
5940: 
5941: 
5942:                                                       pitoon sinä tilikautena, joka on kulumassa, kun
5943:                                                       laki tulee voimaan.
5944:    Tämä laki tulee voimaan 31 päivänäjoulukuu-
5945: ta 2000. Pienyritys saa soveltaa tätä lakia kirjan-
5946: 
5947: 
5948: 
5949: 
5950: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
5951: 
5952:     Klaus Bremer /r                                      Raimo Vistbacka /ps
5953:     Timo Seppälä /kok                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk
5954:     Lasse Viren /kok                                     Risto Kuisma /rem
5955:     Rainer Erlund /eri                                   Toimi Kankaanniemi /skl
5956:     Kyösti Karjula /kesk                                 Pekka Kuosmanen /kok
5957:     Bjarne Kallis /skl                                   Kari Uotila /vas
5958:     Juhani Sjöblom /kok                                  Mauri Salo /kesk
5959:     Esko Kurvinen /kok                                   Kalervo Kummola /kok
5960:     Tuija Nurmi lkok                                     Riitta Korhonen /kok
5961:     Jorma Vokkolainen /vas                               Sakari Smeds /skl
5962:     Matti Vanhanen /kesk                                 Ola Rosendahl /r
5963:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
5964: 
5965: 
5966: 
5967: 
5968:                                                                                                    9
5969:                                                      LA 47/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.
5970: 
5971: 
5972: 
5973: 
5974:                                             LAKIALOITE 47/2000 vp
5975: 
5976:                                             Laki työehtosopimuslain 7 §:n muuttamisesta
5977: 
5978: 
5979: 
5980: 
5981: Eduskunnalle
5982: 
5983: Suomessa kansalaisilla on hyvin laaja lakko-oi-      maksamaan suuriakin sopimussakkoja. Tämä
5984: keus. Nykyinen lainsäädäntö kieltää vain omaan       vaikuttaa, ei ainoastaan hänen taloudelliseen ase-
5985: voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistu-        maansa, vaan myös hänen kilpailuasemaansa tu-
5986: vat lakot. Työtuomioistuimen soveltaman käy-         levaisuudessa. Katsotaanhan tällaiset epävar-
5987: tännön mukaan laittoman tukilakon tukitoimet         muustekijät esimerkiksi kansainvälisessä kau-
5988: ovat niin ikään laittomia. Muiden alojen tukila-     pankäynnissä kustannustekijöiksi.
5989: kot ja mielenosoituslakot ovat nykyisen lainsää-        Tukilakot ovat usein johtaneet tilanteeseen,
5990: dännön mukaan täysin laillisia.                      jossa pienet alat ovat saaneet tukea merkittäviltä
5991:    Alun perin tukilakot ja niiden sallittavuus       avainaloilta, jolloin lakot ovat saaneet aikaan
5992: otettiin lainsäädäntöön aikana, jolloin työnanta-    huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia. La-
5993: jan asema oli paljon nykyistä vahvempi. Vuosien      kot ovat näin saaneet korostetun poliittisen luon-
5994: myötä työntekijöiden oikeuksia on monin eri ta-      teen, minkä johdosta parlamentaarinen päätök-
5995: voin vahvistettu. Muun muassa irtisanomissuoja       sentekokoneisto on saanut useissa tapauksissa
5996: on parantunut. Alkuperäinen asetelma on näin         väistyä poliittisten lakkojen tai lakon uhkien ta-
5997: kääntynyt päälaelleen. Maailmassa välimatkat ja      kia.
5998: kontaktien ylläpito ovat tekniikan kehityksen           Näin ollen on kohtuutonta, jo lojaalisuusnäkö-
5999: myötä huomattavasti muuttuneet. Tekniikan ke-        kulmasta vähintäänkin kyseenalaista, että toinen
6000: hitys on johtanut kilpailun kiristymiseen ja kan-    osapuoli, työntekijä tai työnantaja, tukitoimenpi-
6001: sainvälistymiseen kaikilla sektoreilla maiden ra-    teisiin ryhtymällä voi saattaa toisen osapuolen
6002: joista riipumatta.                                   huomattavaankin taloudelliseen ahdinkoon eten-
6003:    Tukilakkoihin varautuminen on erittäin            kin, jos tukilakkoon osallistuva osapuoli ei hae
6004: vaikeaa, sillä tukilakoilla ei pyritä vaikuttamaan   eikä saa itselleen mitään etua tukilakosta.
6005: omaan työehtosopimukseen eikä siis omaan
6006: työnantaja- tai työntekijäosapuoleen. Kuitenkin      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6007: kaikki mahdolliset taloudelliset seuraukset koh-
6008: distuvat nimenomaisesti tähän osapuoleen.                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6009: Työnantaja voi suorituksen viivästyessä joutua             kiehdotuksen:
6010: 
6011:                                                Laki
6012:                              työehtosopimuslain 7 §:n muuttamisesta
6013: 
6014:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6015: 
6016: 
6017:                                                                                               Versio2.0
6018: LA 47/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok ym.
6019: 
6020: 
6021:    lisätään 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopimuslain (436/1946) 7 §:ään, sellaisena kuin
6022: se on osaksi laissa 424/1986, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 mo-
6023: mentiksi, seuraavasti:
6024: 
6025:                         7§                             tuomita maksamaan 1 momentin mukainen hyvi-
6026:                                                        tyssakko.
6027:    Työnantaja ja työntekijä, joka tukeakseen toi-
6028: sen työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työnan-
6029: tajaa tai työntekijää tietensä rikkoo tai jonka oli-
6030:                                                          Tämä laki tulee voimaan     päivänä   kuuta
6031: si perustellusti pitänyt tietää rikkovansa itseään
6032: sitovan työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan
6033: 
6034: 
6035: 
6036: 
6037: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
6038: 
6039:     Pekka Kuosmanen /kok                                  Jyri Häkämies /kok
6040:     Kalervo Kummola /kok                                  Leena-Kaisa Harkimo /kok
6041:     Juha Karpio /kok                                      Seppo Lahtela /kesk
6042:     Timo Seppälä /kok                                     Petri Neittaanmäki /kesk
6043:     Olli Nepponen /kok                                    Raimo Vistbacka /ps
6044:     Petri Salo /kok                                       Lauri Oinonen /kesk
6045: 
6046: 
6047: 
6048: 
6049: 2
6050:                                                            LA 48/2000 vp - Timo Seppälä /kok ym.
6051: 
6052: 
6053: 
6054: 
6055:                                              LAKIALOITE 48/2000 vp
6056: 
6057:                                              Laki tuloverolain 89 §:n muuttamisesta
6058: 
6059: 
6060: 
6061: 
6062: Eduskunnalle
6063: 
6064: 
6065:                        LAKIALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6066: 
6067:                                                       teiden luovutuksesta saama tulo ei ole veron-
6068:    Esityksessä ehdotetaan lakia osittain tai koko-    alaista tuloa, jollei tuloa ole pidettävä palkkana.
6069: naan verovapaista ansiotuloista muutettavaksi si-     Lakimuutoksen tarkoituksena on edistää koti-
6070: ten, että nuorten metsien kunnostuksen yhteydes-      maisen energiapuun käyttöä. Laki on tarkoitettu
6071: sä kerätty energiapuu sekä hakkuujätteet rinnas-      tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jäl-
6072: tettaisiin luonnonvaraisten käpyjen, marjojen ja      keen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
6073: sienien keruuseen, jolloin kerääjän näiden tuot-
6074: 
6075: 
6076:                                            PERUSTELUT
6077: 
6078: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset                       - Metsikön kasvu arvokkaimman ja hyödyn-
6079: Metsä on kansallisomaisuuttamme. Sen tuotto ja        nettävissä olevan puuston osalta laskee.
6080: virkistysarvot perustuvat pitkäjänteisiin, suunni-       - Myöhemmin myös puuston määrällinen
6081: telmallisiin ja oikein ajoitettuihin toimenpitei-     kasvu alkaa kärsiä.
6082: siin. Huolimatta merkittävistä metsänhoitoon             -Teollisuuden korkealaatuisen puuraaka-ai-
6083: kohdistuvista panostuksista jää joka vuosi kym-       neen saanti vaarantuu. Korkealaatuinen raaka-
6084: meniätuhansia hehtaareja nuorten metsien kun-         aine on keskeinen edellytys suomalaiselle puun-
6085: nostuksista ja ensiharvennuksista toteuttamatta.      käytölle.
6086: Näin siksi, että työn teettäminen ei ole metsän-         - Metsikön jatkohoito on hankalampaa ja
6087: omistajille kannattavaa. Tarvittavat työt ovat        hakkuun koneellistaminen läh~s mahdotonta.
6088: myös fyysisesti raskaita ja vaikeasti koneellistet-      - Metsikön virkistysarvot kärsivät.
6089: tavissa. Asia on myös kansantaloudellisesti erit-        - Metsikön monimuotoisuus vähenee, esim.
6090: täin merkittävä, sillä korkeiden korjuukustannus-     harventamattomasta kuusikosta aluskasvillisuus
6091: tenjohdosta metsiinjää vuosittain energia-arvol-      häviää lähes täysin.
6092: taan erittäin merkittäviä määriä hakkuujätteitä ja       - Näin jätetään käyttämättä energiavaroja,
6093: energiaksi kelpaavaa puuta.                           jotka on korvattava muilla, lähinnä uusiutumatto-
6094:    Laiminlyönneillä on lukuisia pitkävaikuttei-       milla energialähteillä. Puuenergialla on mahdol-
6095: sia seurauksia:                                       lisuus korvata kallistuvan raakaöljyn käyttöä.
6096: 
6097: 
6098: 
6099:                                                                                                 Versio 2.0
6100: LA 48/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym.
6101: 
6102: 
6103:    - Näin jätetään myös työllistämättä ihmisiä      taloudellisessa mielessä käpyjen, marjojen ja sie-
6104: haja-asutusalueilla, ei ainoastaan metsätöihin      nien poimintaan. Toivottavaa kuitenkin olisi, että
6105: mahdollisesti halukkaita henkilöitä, vaan myös      taloudellisessa mielessä verottomuus kannustai-
6106: metsäkoneen kuljettajia, metsäkoneteollisuutta,     si metsänhoitotyöstä kiinnostuneita henkilöitä
6107: kuljetuselinkeinoa, puuenergiaa hyödyntäviä yh-     hyödyntämään lainsäädännön suomaa mahdolli-
6108: teisöjä jne.                                        suutta mahdollisimman runsaasti. Nykyisen käy-
6109:    Laiminlyönnit koskettavat käytännössä jo-        tännön mukaan metsänomistaja voi tehdä vero-
6110: kaista Suomen kansalaista. Siksi kaikki nykyti-     vapaana hankintatyönä 120m3 puuta, joten laki-
6111: laa parantavat toimenpiteet ovat enemmän kuin       muutoksen tarkoituksena olisi suoda vastaava
6112: tervetulleita. Ehdotuksen tarkoituksena on kan-     mahdollisuus muillekin kuin metsänomistajille.
6113: nustaa veroperusteisesti metsänhoitotöihin ha-         Valtion verotuloihin lakimuutoksella ei olisi
6114: lukkaita henkilöitä keräämään nuorten metsien       merkittävää vaikutusta. Kyseisen lakimuutoksen
6115: kunnostusten yhteydessä syntyvä energiakäyt-        tarkoituksena on lisätä taloudellista toimeliai-
6116: töön kelpaava puu hyötykäyttöön ja samalla          suutta, jota tähän asti ei ole kannattanut suorittaa
6117: myös edistää nuorten metsien kunnostustoimen-       työn ollessa kutienkin kansantaloudellisessa mie-
6118: piteiden toteutumista.                              lessä kannattavaa.
6119: 
6120: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6121: Nuorten metsien kunnostuksen yhteydessä hyö-
6122:                                                            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6123: tykäyttöön otettu energiapuu voidaan rinnastaa
6124:                                                            kiehdotuksen:
6125: 
6126:                                                Laki
6127:                                 tuloverolain 89 §:n muuttamisesta
6128: 
6129:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6130:     muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 89 §seuraavasti:
6131: 
6132:                      89 §                           ma tulo ei ole veronalaista tuloa, jollei tuloa ole
6133:          Luonnontuotetulot ja äidinmaito            pidettävä palkkana. Veronalaista tuloa ei ole
6134:                                                     myöskään luovuttajan saama korvaus äidinmai-
6135:    Nuorten metsien kunnostuksen yhteydessä          don luovutuksesta.
6136: energiapuuna kerätyn puun sekä hakkuujätteen,
6137: luonnonvaraisten käpyjen, marjojen ja sienien
6138: sekä sellaisten luonnonvaraisten kasvien tai nii-
6139: den osien, joita kerätään käytettäväksi ihmisra-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä     kuuta
6140: vintona, lääkkeenä tai lääkeaineen valmistukses-      20
6141: sa, kerääjän näiden tuotteiden luovutuksesta saa-
6142: 
6143: 
6144: 
6145: 
6146: 2
6147:                                          LA 48/2000 vp- Timo Seppälä /kok ym.
6148: 
6149: 
6150: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
6151: 
6152:    Timo Seppälä /kok                     Riitta Korhonen /kok
6153:    Juha Rehula /kesk                     Juha Karpio /kok
6154:    Olli Nepponen /kok                    Nils-Anders Granvik /r
6155:    Kalervo Kummola /kok                  Juhani Sjöblom /kok
6156:    Pertti Mäki-Hakola /kok               Pauli Saapunki /kesk
6157:    Lasse Viren /kok
6158: 
6159: 
6160: 
6161: 
6162:                                                                            3
6163:                                                        LA 49/2000 vp -     Ossi Korteniemi /kesk ym.
6164: 
6165: 
6166: 
6167: 
6168:                                              LAKIALOITE 49/2000 vp
6169: 
6170:                                              Laki opintotukilain 7 b §:n väliaikaisesta muut-
6171:                                              tamisesta
6172: 
6173: 
6174: 
6175: 
6176: Eduskunnalle
6177: 
6178: Lakialoitteessa ehdotetaan opintotukilain väliai-     sen opintotukilain 7 b §:n mukaanhan opiskelija
6179: kaista muuttamista siten, että vuonna 1999 liikaa     voi vapaaehtoisesti maksaa opintotukiaan takai-
6180: maksettuja opintotukia olisi mahdollista palaut-      sin ja vaikuttaa siten vapaan tulon määrään ka-
6181: taa Kansaneläkelaitokselle kuluvan vuoden kesä-       lenterivuoden loppuun saakka. Tällöin tukikuu-
6182: kuun loppuun saakka.                                  kausi myös palautuu opiskelijalle uudelleen käy-
6183:    Opintotuen tarveharkinnan uudistaminen vuo-        tettäväksi.
6184: situloihin perustuvaksi on johtanut tuhansien            Uudistukset eivät kuitenkaan ehdi enää vai-
6185: opiskelijoiden kohdalla kohtuuttomiin ja yllättä-     kuttamaan sen enempää vuonna 1998 kuin myös-
6186: viin takaisinperintätilanteisiin. Näihin on törmät-   kään vuonna 1999 opintotukea liikaa nostanei-
6187: ty vasta nyt, kun Kela esimmäisen kerran perii tu-    den tilanteeseen. Ellei mitään tehdä, on vuoden
6188: kia uuden järjestelmän mukaisesti takaisin vuo-       päästä käsillä samanlainen takaisinperintärul-
6189: delta 1998. Moni opiskelija ajattelee oikeutetus-     janssi kuin nytkin.
6190: tikin, että myös hänen palkkatuloihinsa kajotaan         Olisikin kohtuullista, että vuonna 1999 liikaa
6191: takaisinperinnällä. Lisäongelmia aiheuttaa se,        opintotukea nostaneille annettaisiin mahdolli-
6192: että kysymys on jopa yli kaksi vuotta vanhoista       suus "vahingosta viisastumiseen" ja tukien va-
6193: asioista. Jotkut opiskelijat saattavat myös joutua    paaehtoiseen takaisinmaksamiseen tämän vuo-
6194: hankaliin "takaisinperintäkierteisiin": maksaak-      den kesäkuun loppuun saakka. Tällöin opiskeli-
6195: seen tuet takaisin he joutuvat menemään töihin,       jat välttäisivät palkkatuloihinsa kajoamisen, ta-
6196: mikä taas vaikeuttaa opintotuen nostamista va-        kaisin palautettavalle tuelle määrättävän seitse-
6197: paan tulon rajoissa.                                  män prosentin korotuksen ja saisivat opintotuki-
6198:    Opetusministeriö on tiettävästi kaavailemassa      kuukaudet myöhemmin käytettäviksi.
6199: uudistusta, jolla em. opintotuen pahimpia epä-           Kelan mukaan tällainen menettely olisi hallin-
6200: kohtia korjattaisiin ja mm. liikaa maksettujen tu-    nollisesti täysin mahdollinen.
6201: kien palauttaminen vielä seuraavankin kalanteri-
6202: vuoden aikana mahdollistettaisiin. Tämä olisi pe-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6203: rusteltua, koska opiskelijan vuositulot eivät aina
6204: ole edes selvillä kalanterivuoden lopussa. Nykyi-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6205:                                                             kiehdotuksen:
6206: 
6207: 
6208: 
6209: 
6210:                                                                                               Versio 2.0
6211: LA 49/2000 vp -    Ossi Korteniemi /kesk ym.
6212: 
6213: 
6214: 
6215:                                              Laki
6216:                       opintotukilain 7 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta
6217: 
6218:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6219:   muutetaan väliaikaisesti 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 7 b §:n
6220: 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 920/1997 seuraavasti:
6221: 
6222:                      7b§
6223: 
6224:    Tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväk-
6225:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
6226: si myös, jos tuensaaja 17 §:ssä tarkoitetun va-
6227:                                                   2000 ja se on voimassa 30 päivään kesäkuuta
6228: paan tulon korottamiseksi maksaa takaisin vuo-
6229:                                                   2000 saakka.
6230: den 1999 tukikuukauden opintorahan ja asumis-
6231: lisän kesäkuun loppuun mennessä 2000.
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 
6236: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
6237: 
6238:     Ossi Korteniemi /kesk                            Säde Tahvanainen /sd
6239:     Inkeri Kerola /kesk                              Tapio Karjalainen /sd
6240:     Osmo Puhakka /kesk                               Jukka Gustafsson /sd
6241:     Tanja Karpela /kesk                              Ilkka Taipale /sd
6242:     Leena Rauhala /skl                               Irja Tulonen /kok
6243:     Pia Viitanen /sd
6244: 
6245: 
6246: 
6247: 
6248: 2
6249:                                                           LA 50/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
6250: 
6251: 
6252: 
6253: 
6254:                                               LAKIALOITE 50/2000 vp
6255: 
6256:                                               Laki tuloverolain muuttamisesta
6257: 
6258: 
6259: 
6260: 
6261: Eduskunnalle
6262: 
6263: Lakialoitteessa ehdotetaan, että keksijän keksin-          Teollisen yhteiskunnan aikana taloudellinen
6264: nön luovutuksesta ja käyttöluvista saadut tavan-       pääoma edellytti tuloveroa keveämpää veroastet-
6265: omaiset tulot vapautettaisiin tuloverosta. Edelly-     ta. Nykyisessä yhteiskuntavaiheessa jatkuva
6266: tyksenä on, että keksinnölle on myönnetty pa-          uuden luominen ja osaajien houkutteleminen
6267: tentti tai hyödyllisyysmallioikeus. Tämänkaltai-       vaativat verotuksellisten rakenteiden muuttamis-
6268: nen verovapaus on voimassa EU-maista ainakin           ta henkistä pääomaa suosivaksi. Raskaan tulove-
6269: Irlannissa.                                            rotuksen kohdistaminen henkisen pääoman
6270:    Lakialoitteen ensisijaisena perusteluna on          alueelle ei tue talouden kasvua, työllisyyttä eikä
6271: osaamisyhteiskunnan luoma henkisen pääoman             kansallisen osaamispääoman kehittymistä.
6272: korostuminen. Toinen keskeinen peruste on kek-             Irlannissa on keksinnöistä saadut tulot vapau-
6273: sinnön vaatima usein jopa vuosia kestävä pitkä-        tettu kokonaan tuloverosta. Edellytyksenä on,
6274: jänteinen sitoutuminen.                                että keksintö on patentoitu hyvässä uskossa eli
6275:    Aineeton pääoma on aikaisempaa keskeisem-           bona fide teollista käyttöä varten eikä sen vuok-
6276: mässä asemassa taloudelliseen pääomaan verrat-         si, että patentin avulla pyrittäisiin kiertämään ve-
6277: tuna. Keksintöihin kohdistuva verovapaus on eri-       roja.
6278: tyisen perusteltua tilanteessa, jossa luovuus ja in-
6279: novatiivisuus ovat ratkaisevassa asemassa kilpai-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6280: lukyvyn kannalta. Tulevaisuudessa työllisyys ja
6281: kansantalous ovat riippuvaisia kansalaisten ky-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6282: vystä ja halusta tuottaa innovaatioita.                       kiehdotuksen:
6283: 
6284:                                                  Laki
6285:                                       tuloverolain muuttamisesta
6286: 
6287:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6288:    lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 89 a §seuraavasti:
6289: 
6290: 
6291: 
6292: 
6293:                                                                                                   Versio 2.0
6294: LA 50/2000 vp -     Kyösti Karjula /kesk ym.
6295: 
6296: 
6297:                     89 a §
6298:                    Keksinnöt                          Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta
6299:                                                     2000.
6300:   Veronalaista tuloa ei ole keksijän patentin tai
6301: hyödyllisyysmallin tai sen käyttöoikeuden luo-
6302: vutuksesta saama kohtuullinen tulo.
6303: 
6304: 
6305: 
6306: 
6307: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
6308: 
6309:     Kyösti Karjula /kesk                               Erkki Pulliainen /vihr
6310:     Markku Laukkanen /kesk                             Hannu Aho /kesk
6311:     Hannes Manninen /kesk                              Klaus Bremer /r
6312:     Juha Rehula /kesk                                  Jari Leppä /kesk
6313: 
6314: 
6315: 
6316: 
6317: 2
6318:                                                            LA 51/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6319: 
6320: 
6321: 
6322: 
6323:                                               LAKIALOITE 5112000 vp
6324: 
6325:                                               Laki kuntalain muuttamisesta
6326: 
6327: 
6328: 
6329: 
6330: Eduskunnalle
6331: 
6332: 
6333:                            ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6334: 
6335: Aloitteessa ehdotetaan kuntalakia muutettavaksi        voisi päättää, että pormestari toimii myös val-
6336: siten, että kunnan toiminnan johtamista varten         tuuston puheenjohtajana. Ehdotetuna lailla vah-
6337: kunnassa on päätoimisena luottamushenkilönä            vistettaisiin kunnallista itsehallintoa. Pormestari-
6338: toimiva pormestari tai nykyiseen tapaan virka-         mallin tavoitteena on päätöksenteon valmistelun
6339: miehenä toimiva kunnanjohtaja. Kunta itse päät-        ja muutenkin kunnan toiminnan kansanvaltaisen
6340: täisi, kumpaa johtamismallia käytetään. Ehdote-        johtamisen vahvistaminen. Laki ehdotetaan saa-
6341: tussa pormestarimallissa kunnanvaltuusto valit-        tettavaksi voimaan 1.1.200 1. Tälllöin kunta voi-
6342: sisi pormestarin valtuutetuista valtuuston toimi-      si niin halutessaan ottaa pormestarimallin käyt-
6343: kaudeksi eli neljäksi vuodeksi. Pormestari olisi       töön jo seuraavan kunnallisvaalikauden alusta.
6344: aina kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunta
6345: 
6346: 
6347:                                             PERUSTELUT
6348: 
6349: Aloitteen tavoitteena on vahvistaa kunnallista it-     taisi luottamushenkilönä toimiva pormestari,
6350: sehallintoa niin, että kunnilla olisi nykyistä laa-    jonka valtuusto valitsisi toimikaudekseen. Por-
6351: jempi mahdollisuus järjestää kunnan toiminnan          mestari valittaisiin valtuutetuista. Pormestari toi-
6352: johtaminen itse haluamallaan tavalla. Tämä on          misi aina kunnanhallituksen puheenjohtajana.
6353: julkisen hallinnon kehittämisen yleisten periaat-      Valtuusto voisi johtosäännössä päättää, että por-
6354: teiden mukaista ja vahvistaa voimassa olevaa           mestari toimii myös valtuuston puheenjohtajana.
6355: kuntalakia (365/1995) säädettäessä jo pitkälle to-        Voimassa oleva kuntalaki ja sen kunnanjohta-
6356: teutettua periaatetta, jonka mukaan kunnat itse        jaa koskevat säännökset ovatjohtaneet usein var-
6357: päättävät toimintansa organisoinnista.                 sin virkamiesvaltaiseen järjestelmään. Kunnan
6358:     Samalla aloitteen tavoitteena on vahvistaa         hallinnossa käsiteltävien asioiden lisääntyessä ja
6359: kunnan toiminnan johtamisen kansanvaltaisuut-          monimutkaistuessa sekä usein myös vaikeutues-
6360:  ta. Tässä tarkoituksessa ehdotetulla lailla tehtäi-   sa kunnanjohtajan johtaman valmistelun merki-
6361:  siin mahdolliseksi ottaa kunnan johtamisessa          tys on tullut entistä suuremmaksi. Käytännössä
6362:  käyttöön nykyisen kunnanjohtajajärjestelmän si-       päätökset tehdään pitkälti jo valmistelussa valit-
6363: jasta varsinainen pormestarimalli. Siinä kunnan        semalla sen pohjaksi tietty ratkaisumalli ja jättä-
6364:  hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa joh-     mällä muut vaihtoehdot sivuun. Näin toimivassa
6365: 
6366:                                                                                                   Versio 2.0
6367: LA 51/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6368: 
6369: 
6370: järjestelmässä ongelma on kuntalaisten ja kan-        suoraan kuntataisilta valtuutuksensa saavaa ja
6371: sanvallan kannalta myös siinä, että tosiasiallisen    siis ainakin osin valtuuston kanssa kilpailevaa
6372: ratkaisun tekijä- kunnanjohtaja tai muu virka-        toimielintä. Aloitteessa ehdotetaan, että pormes-
6373: mies -jää piiloon, mutta vastuu päätöksestä on        tarin valitsee valtuusto.
6374: yleensä valtuustolla tai muulla luottamushenkilö-         Pormestarin tulisi olla kunnanvaltuuston jä-
6375: elimellä. Pormestarimalli antaisi kunnalle mah-       sen, joten tätä kautta hänellä olisi aina myös kun-
6376: dollisuuden saattaa kunnan päätöksenteon val-         talaisten antama valtuutus.
6377: mistelu välittömästi kansanvaltaiseen ohjauk-             Aloitteen mukaan nykymuotoinen kunnanjoh-
6378: seen.                                                 tajajärjestelmä on edelleen rinnakkainen ja lain
6379:    Kunnallisvaalien äänestysprosentin lasku           kannalta samanarvoinen vaihtoehto pormestari-
6380: useissa vaaleissa peräkkäin, lisääntyvät vaikeu-      mallin kanssa. Valtuusto päättäisi j ohtosääännös-
6381: det saada päteviä kunnallisvaaliehdokkaita ja         sä, kumpaa mallia kunnassa käytetään.
6382: monet muut ilmiöt, jotka kertovat kuntalaisten            Pormestari olisi aloitteen mukaan luottamus-
6383: kiinnostuksen puutteesta yhteisten asioittensa        henkilö. Häneen sovellettaisiin siis kuntalain
6384: hoitoon, murentavat pohjaa suomalaisen kansan-        voimassa olevia luottamushenkilöitä koskevia
6385: vallan     kivijalalta,   vahvalta paikalliselta      säännöksiä. Poikkeuksena tästä pormestarille
6386: demokratialta ja sen yleiseltä hyväksyttävyydel-      maksettaisiin palkkion sijasta varsinaista palk-
6387: tä. Vahvistaessaan kansanvaltaista johtamista         kaa sen mukaan kuin kunnanhallitus päättää.
6388: kunnan toiminnassa ehdotettu laki pyrkii myös         Tämä on perusteltua, koska käytännössä pormes-
6389: parantamaan kunnan päätöksenteon ja toiminnan         tari olisi päätoiminen.
6390: hyväksyttävyyttä ja kiinnostavuutta kuntalaisten          Mahdollisuutta valita sama henkilö pormesta-
6391: keskuudessa.                                          riksi useammaksi valtuustokaudeksi ei ehdoteta
6392:    Ehdotetun lain tavoitteena on myös tehostaa        rajoitettavaksi. Aloitteen tavoitteiden kannalta
6393: kunnan toiminnan johtamista luomalla uudenlai-        on tärkeätä tukea vahvan poliittisen johtajuuden
6394: nen vaihtoehto yhdistää kunnanjohtajan ja kun-        kehittymistä kunnissa. Lain käytännön toteutta-
6395: nanhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Tällai-       mista olisi näiltäkin osin tarpeen seurata ja ar-
6396: sen järjestelmän tehokkuudesta sinänsä on Suo-        vioida.
6397: messa hyviä kokemuksia ajalta ennen vuoden                Kunnanjohtajan valinnasta jäisivät voimaan
6398: 1977 alusta voimaan tullutta kunnallislakia.          nykyisensisältöiset säännökset. Hänet siis valit-
6399: Tuolloin järjestelmästä kuitenkin luovuttiin lä-      taisiin toistaiseksi tai määräajaksi. Jollei valtuus-
6400: hinnä juuri siksi, että katsottiin sen antavan lii-   ton toimittamassa vaalissa kukaan saisi yli puol-
6401: kaa valtaa virkamiehelle eli kunnanjohtajalle. Il-    ta annetuista äänistä, toimitettaisiin uusi vaali
6402: meisesti pääosin samasta syystä missään kunnas-       kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalis-
6403: sa ei ole otettu käyttöön voimassa olevan kunta-      sa eniten ääniä saanut tulisi valituksi. Pormesta-
6404: lain 24 §:n 2 momentin tarjoamaa mahdollisuut-        rin vaalista olisivat voimassa samat säännökset.
6405: ta valita määräaikainen, valtuuston toimikaudek-      Pormestarin valtuusto kuitenkin valitsisi aina
6406: si valittu kunnanjohtaja kunnanhallituksen pu-        keskuudestaan määräajaksi.
6407: heenjohtajaksi.                                           Kunnanjohtajan irtisanomista ja siirtämistä
6408:    Monissa maissa kunnan johtamisjärjestelmä          muihin tehtäviin koskevat säännökset ehdote-
6409: on rakennettu tämän aloitteen sisältämän por-         taan säilytettäviksi nykyisellään. Pormestari me-
6410: mestarimallin periaatteiden mukaisesti yhdistä-       nettäisi toimensa tai hänet voitaisiin pidättää toi-
6411: mällä kunnan toiminnan johtaminen ja keskeisen        mestaan sen mukaan kuin voimassa olevassa
6412: luottamushenkilöelimen puheenjohtajuus samal-         kuntalaissa on luottamustoimista säädetty. Por-
6413: le henkilölle. Useissa maissa tämä henkilö vali-      mestarin toimi siis päättyisi, jos hän menettäisi
6414: taan suoralla vaalilla. Tätä ei aloitteessa kuiten-   vaalikelpoisuutensa valtuustoon. Pormestari voi-
6415: kaan ehdoteta, koska Suomen järjestelmässä ei         si menettää toimensa tai hänet voitaisiin pidättää
6416: ole perusteita luoda valtuuston rinnalle toista       siitä, jos hän on syyllistynyt rikolliseen tai muu-
6417: 
6418: 
6419: 2
6420:                                                         LA 51/2000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6421: 
6422: 
6423: ten virheelliseen menettelyyn toimessaan tai ri-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6424: kolliseen menettelyyn toimensa ulkopuolella.
6425:    Aloitteen mukainen laki ehdotetaan saatetta-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6426: vaksi voimaan 1.1.200 1. Tällöin kunta voisi niin           kiehdotuksen:
6427: halutessaan ottaa pormestarimallin käyttöön jo
6428: lokakuussa 2000 pidettävien kunnallisvaalien
6429: jälkeen alkavan seuraavan vaalikauden alusta.
6430: 
6431:                                                 Laki
6432:                                       kuntalain muuttamisesta
6433: 
6434:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6435:   muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 24 §, 32 §:n 1 momentti ja
6436: 42 §:n otsikko sekä
6437:   lisätään 12 §:ään uusi 2 momentti ja 20 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 24 a §sekä 42 §:ään uusi
6438: 3 momentti seuraavasti:
6439: 
6440:                      12 §                            täväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koske-
6441:      Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat             vista säännöksistä muuta johdu.
6442: 
6443:                                                                           24 a §
6444:     Jos kunnassa on 24 §:ssä tarkoitettu pormesta-        Pormestarin ja kunnanjohtajan valinta
6445: ri, johtosäännössä voidaan määrätä, että hän toi-
6446: mii kunnanvaltuuston puheenjohtajana.                   Pormestarin tulee olla valtuutettu kunnassa.
6447:                                                      Valtuusto valitsee pormestarin valtuuston toimi-
6448:                     20 §                             kaudeksi.
6449: Toimielimen puheenjohtaja ja varapuheenjohta-           Kunnanjohtajan valitsee valtuusto toistaiseksi
6450:                                                      tai määräajaksi.
6451:                     jat
6452:                                                         Jollei pormestarin tai kunnanjohtajan vaalissa
6453:                                                      kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä,
6454:     Jos kunnassa on 24 §:ssä tarkoitettu pormesta-   toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saa-
6455: ri, hän toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja-      neen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut
6456:                                                      tulee valituksi.
6457: na.
6458: 
6459:                     24 §                                                  32 §
6460:          Kunnan toiminnan johtaminen                            Kunnan luottamushenkilöt
6461: 
6462:    Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta            Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut
6463: toimintaa johtaa kunnanhallituksen alaisena por-     ja varavaltuutetut, pormestari, kunnan toimieli-
6464: mestari tai kunnanjohtaja sen mukaan kuinjohto-      miin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimi-
6465: säännössä määrätään.                                 elimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan
6466:    Pormestarilla tai kunnanjohtajalla on oikeus      luottamustoimiin valitut henkilöt. Tehtävänsä
6467: käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta        perusteella kunnan toimielimen jäseneksi valittu
6468: sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja näh-     kunnan viranhaltija tai työntekijä ei kuitenkaan
6469:                                                      ole kunnan luottamushenkilö.
6470: 
6471: 
6472:                                                                                                     3
6473: LA 5112000 vp- Kari Urpilainen /sd ym.
6474: 
6475: 
6476:                       42 §
6477:          Palkat, palkkiot ja korvaukset              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6478:                                                   ta 2001.
6479:                                                      Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
6480:    Pormestarille maksetaan palkkaa, josta päät-   täytäntöönpanon vaatimiin toimenpiteisiin.
6481: tää kunnanhallitus.
6482: 
6483: 
6484: 
6485: 
6486: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2000
6487: 
6488:     Kari Urpilainen /sd                              Arto Seppälä /sd
6489:     Jouni Backman /sd                                Heli Paasio /sd
6490:     Matti Vähänäkki /sd                              Rakel Hiltunen /sd
6491:     Pertti Turtiainen /vas                           Tapio Karjalainen /sd
6492:     Lauri Kähkönen /sd                               Esko Kurvinen /kok
6493: 
6494: 
6495: 
6496: 
6497: 4
6498:                                                                LA 52/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
6499: 
6500: 
6501: 
6502: 
6503:                                              LAKIALOITE 52/2000 vp
6504: 
6505:                                              Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
6506:                                              suista annetun lain muuttamisesta
6507: 
6508: 
6509: 
6510: 
6511: Eduskunnalle
6512: 
6513: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen         myös asiakkaiden oikeusturvan kannalta ongel-
6514: uudet maksukattosäännökset tulivat voimaan ku-        mallinen. Maksujen ylittäessä maksukaton asia-
6515: luvan vuoden alussa. Maksukattojärjestelmä on         kas voi nyt vaatia liikaa suorittamiensa maksu-
6516: tiettävästi pystytty kunnissa ottamaan tyydyttä-      jen palauttamista vielä kymmenen vuoden kulut-
6517: västi käyttöön, vaikka käyttöönotolle ei juuri val-   tua.
6518: mistautumisaikaa jäänyt. Kaikissa tapauksissa ei         Lakialaitteessa ehdotetaankin sosiaali- ja ter-
6519: kuitenkaan voida taata, että sosiaali- ja tervey-     veydenhuollon asiakasmaksuista annettuun la-
6520: denhuollon asiakkaat todella saisivat maksuka-        kiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan vaati-
6521: ton tuoman etuuden.                                   mus liikaa suoritetun maksun palauttamisesta tu-
6522:     Eräs epäkohta liittyy maksujen vanhenemis-        lee tehdä asianomaiselle toimintayksikölle vuo-
6523: säännöksiin, jotka tällä hetkellä puuttuvat laista    den kuluessa maksun suorittamisesta. Muutos on
6524: kokonaan, vaikka ne maksukattojärjestelmän            käytännössä välttämätön, jotta järjestelmä toimi-
6525: valmistelun yhteydessä olivatkin esillä. Näin ol-     si tulevina vuosina.
6526: len myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-
6527: maksuihin sovelletaan yleistä kymmenen vuo-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
6528: den vanhenemisaikaa. Näin pitkä aika on paitsi
6529: hallinnollisesti pidemmän päälle mahdoton,                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6530:                                                             kiehdotuksen:
6531: 
6532:                                                 Laki
6533:            sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
6534: 
6535:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6536:    lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annettuun lakiin
6537: (734/1992) uusi 6 b §seuraavasti:
6538: 
6539:                       6b§                             kaa suoritetut maksut. Vaatimus liikaa suorite-
6540:     Liikaa suoritetun maksun palauttaminen            tun maksun palauttamisesta tulee tehdä asian-
6541:                                                       omaiselle toimintayksikölle vuoden kuluessa
6542:    Palvelun käyttäjän suorittamien maksujen           maksun suorittamisesta.
6543: ylittäessä maksukaton tulee hänelle palauttaa lii-
6544: 
6545: 
6546:                                                                                                Versio 2.0
6547: LA 52/2000 vp -    Liisa Hyssälä /kesk
6548: 
6549: 
6550: 
6551: 
6552:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
6553: ta 2000.
6554: 
6555: 
6556: 
6557: 
6558: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
6559: 
6560:     Liisa Hyssälä /kesk
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565: 2
6566:                                             LA 53/2000 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
6567: 
6568: 
6569: 
6570: 
6571:                                              LAKIALOITE 53/2000 vp
6572: 
6573:                                              Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulu-
6574:                                              tuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta anne-
6575:                                              tun lain muuttamisesta
6576: 
6577: 
6578: 
6579: 
6580: Eduskunnalle
6581: 
6582: Lukuvuoden 1997-1998 alusta voimaan tullut               Tällä hetkellä koulumatkatukea saa noin
6583: opiskelijoiden koulumatkatukilaki on osoittautu-      33 000 lukiolaista ja ammattikoululaista. Kustan-
6584: nut ongelmalliseksi. Yli 10 kilometrin päässä ko-     nukset yhtä oppilasta kohden ovat noin 350
6585: toa sijaitsevaa lukiota tai ammattikoulua käyvät      markkaa kuukaudessa. Tukirajan alentaminen
6586: opiskelijat saavat koulumatkakuluihinsa tukea,        kohtuullisen pyörämatkan päähän eli esimerkik-
6587: jonka omavastuuosuus on pääsääntöisesti 250           si seitsemään kilometriin ei näin aiheuta kovin
6588: markkaa kuukaudessa. Monissa kaupunkien naa-          huomattavia kustannuksia valtiolle.
6589: purikunnissa tilanne on epäoikeudenmukainen              Koulumatkatukea laskettaessa tulisi tasapuoli-
6590: isolle osalle niistä opiskelijoista, jotka ovat va-   suuden nimissä ottaa huomioon myös sadan kilo-
6591: linneet opintopaikakseen oman paikkakunnan lu-        metrin ylärajan ylittämisestä aiheutuvat kustan-
6592: kion tai ammattikoulun. Pääsääntöisesti he mak-       nukset yhdensuuntaisten matkojen osalta. Se on
6593: savat koulumatkansa itse ja lisäksi muut mat-         kohtuullista seuduilla, joilla kouluverkko on har-
6594: kansa lähimpään kaupunkiin. Kaupunkikoulun            va. Suomalaisnuorten peruskoulun jälkeisiä
6595: valinneet saavat 250 markan seutulipuUaan sen         opintoja tulisi myös maaseudulla rohkaista.
6596: sijaan ajaa rajattomasti muitakin kuin koulumat-
6597: koja. Tämä etuisuus houkuttaa osaltaan nuoria         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6598: valitsemaan kaupunkikeskuksen koulun. Kuiten-
6599: kin olisi mielekästä kannustaa oppilaita valitse-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6600: maan ensisijaisesti heidän oman paikkakuntansa              kiehdotuksen:
6601: oppilaitos.
6602: 
6603:                                                 Laki
6604:  lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain
6605:                                       muuttamisesta
6606: 
6607:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6608:   muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1997lukiokoulutuksenja ammatillisen koulutuksen opiskelijoi-
6609: den koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) 3 §sekä
6610:   kumotaan 5 §:n 3 momentti seuraavasti:
6611: 
6612: 
6613: 
6614:                                                                                                Versio2.0
6615: LA 53/2000 vp -    Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
6616: 
6617: 
6618:                       3§                        tannukset ylittävät asetuksella säädettävän mark-
6619:     Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset     kamäärän.
6620: 
6621:    Koulumatkatuki myönnetään opiskelijalle,
6622: jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähin-
6623: tään seitsemän kilometriä ja koulumatkan kus-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä    kuuta
6624:                                                 200.
6625: 
6626: 
6627: 
6628: 
6629: Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000
6630: 
6631:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                 Hannes Manninen /kesk
6632:     Inkeri Kerola /kesk                            Mikko Elo /sd
6633:     Niilo Keränen /kesk                            Leea Hiltunen /skl
6634:     Pekka Nousiainen /kesk                         Pekka Vilkuna /kesk
6635:     Matti Vanhanen /kesk                           Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
6636:     Mauri Pekkarinen /kesk                         Esko Kurvinen /kok
6637:     Pentti Tiusanen /vas                           Bjarne Kallis /skl
6638:     Ossi Korteniemi /kesk                          Raija Vahasalo /kok
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 
6643: 2
6644:                                                                  LA 54/2000 vp -Reijo Kallio /sd
6645: 
6646: 
6647: 
6648: 
6649:                                            LAKIALOITE 54/2000 vp
6650: 
6651:                                            Laki perintö- ja lahjaverolain 55 §:n, elinkeino-
6652:                                            tulon verottamisesta annetun lain 6 §:n ja va-
6653:                                            rainsiirtoverolain muuttamisesta
6654: 
6655: 
6656: 
6657: 
6658: Eduskunnalle
6659: 
6660: Yrittäjien keskuudessa tehdyn kyselyn (Suomen       siirtäessä yrityksen seuraajalle. Yksityisen elin-
6661: Yrittäjät ry:n Y rittäjäbarometri lokakuu 1999)     keinotoiminnan luovutus verotetaan luovuttajan
6662: perusteella noin puolessa sukupolvenvaihdosta       normaalina verollisena liiketapahtumana siinä-
6663: pohtineista yrityksistä sukupolvenvaihdos tulee     kin tapauksessa, että luovutus tehdään sukupol-
6664: ajankohtaiseksi lähimpien kymmenen vuoden ai-       venvaihdostarkoituksessa. Yhtiömuotoisen yri-
6665: kana. Suurimmassa osassa tapauksista, joissa yri-   tyksen - ja maatalousomaisuuden - sukupol-
6666: tystoiminnan jatkaja on tiedossa, sukupolven-       venvaihdosluovutus saattaa sen sijaan kokonaan
6667: vaihdoksen tavoitteena on siirtää yritystoiminta    vapautua luovutusvoittoverosta eräiden omistus-
6668: omille perillisille. Yrittäjien arvioidessa suku-   aika- ja osuusedellytyksien täyttyessä.
6669: polvenvaihdoksen sujumista pahimmiksi ongel-           Ankara verottaminen on omiaan tekemään su-
6670: miksi kohosivat rahoitusvaikeudet ja verotus.       kupolvenvaihdoksista tilanteita, joissa yritystoi-
6671:    Sukupolvenvaihdokset tehdään usein lahjan-       minnan jatkaminen ja sekä uudeksi yrittäjäksi
6672: luonteisina kauppoina, jotta jatkajan velkataak-    ryhtyvän että tämän palveluksessa olevien henki-
6673: ka ei nouse kohtuuttoman suureksi. Jatkaja mak-     löiden työpaikat ovat vaarassa. Verotuksen koh-
6674: saa kuitenkin lahjaveron, jos hinta on alle kaksi   tuullistamiseksi yritysomaisuuden arvostussään-
6675: kolmasosaa tai eräin lisäedellytyksin alle puolet   nöksiin tulee perintö- ja lahjaverotuksessa sovel-
6676: käyvästä arvosta. Arvot ovat korkeampia kuin        taa samoja huojennusperiaatteita kuin varalli-
6677: varallisuusverotuksessa, jossa yritysomaisuudes-    suusverotuksessa. Eri yritysmuotojen erot suku-
6678: ta luetaan veronalaisiksi varoiksi 30 %. Sukupol-   polvenvaihdoksissa tulee poistaa sekä luopua va-
6679: venvaihdosten yhteydessä on maksettava myös         rainsiirtoverosta sukupolvenvaihdoksissa.
6680: varainsiirtovero, jos luovutuksessa siirtyy kiin-
6681: teistöjä tai arvopapereita.                         Edellä olevan perusteella ehdotan,
6682:    Erityisen ongelmallista sukupolvenvaihdos on
6683: yksityisen elinkeinon- eli liikkeenharjoittajan           että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
6684:                                                           kiehdotukset:
6685: 
6686: 1.
6687:                                                Laki
6688:                          perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamisesta
6689: 
6690:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6691: 
6692:                                                                                              Versio2.0
6693: LA 54/2000 vp -       Reijo Kallio /sd
6694: 
6695: 
6696:   muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:n 2 mo-
6697: mentti, sellaisena kuin se on laissa 1110/1994, seuraavasti:
6698: 
6699:                             55§                      veronalaisiksi varoiksi katsotaan 30 prosenttia
6700:                                                      edellä mainitun varallisuuden verotusarvosta.
6701:    Maksuunpanematta jätettävän veron osan las-       Näin saatu erotus tai, jos se on suurempi kuin
6702: kemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta       1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja
6703: vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lah-     lahjaveron 5 000 markan ylimenevä osa, viimek-
6704: jasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalous-      si mainittu määrä jätetään maksuunpanematta.
6705: maa, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet,
6706: kalusto ja laitteet samoin kuin muuhun yrityk-
6707: seen kuin maatilaan kuuluvat varat arvostettai-
6708:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6709: siin verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä
6710:                                                      ta 2001.
6711: vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa
6712: noudatettujen periaatteiden mukaan siten, että
6713: 
6714: 
6715: 
6716: 
6717: 2.
6718:                                                 Laki
6719:                    elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
6720: 
6721:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6722:    lisätään 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 6 §:ään,
6723: sellaisena kuin se on osaksi laeissa 130/1987, 661/1989, 1164/1990, 1539/1992, 1105/1994,
6724: 1224/1994, 926/1996 ja 1385/1997, uusi 1 momentin 8 kohta ja 8 momentti seuraavasti:
6725: 
6726:                             6§                          Jos luovutukseen on sovellettu 1 momentin 8
6727:      Verotuloa eivät ole:                            kohdan säännöstä ja jos luovutuksensaaja luovut-
6728:                                                      taa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin 5 vuot-
6729:    8) verovelvollisen harjoittamaan liiketoimin-     ta on kulunut hänen saannostaan, vähennetään
6730: taan kuuluva varallisuuden luovutusvoitto, jos       hänen luovutusvoittoaan laskettaessa hankinta-
6731: saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa         menosta se veronalaisen luovutusvoiton määrä,
6732: kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen      jota 1 momentin 8 kohdan säännös huomioon ot-
6733: taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa      taen ei ole pidetty hänen saantomiehensä veron-
6734: tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteen-    alaisena tulona.
6735: sä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sel-
6736: laisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut
6737: sen vastikkeettomasti.
6738:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6739:                                                      ta 2001.
6740: 
6741: 
6742: 
6743: 
6744: 2
6745:                                                                  LA 54/2000 vp -    Reijo Kallio /sd
6746: 
6747: 
6748: 
6749: 3.
6750:                                                 Laki
6751:                                 varainsiirtoverolain muuttamisesta
6752: 
6753:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6754:   lisätään 29 päivänä marraskuuta 1996 annettuun varainsiirtoverolain (931/1996) 3 lukuun uusi
6755: 26 a § seuraavasti:
6756: 
6757: 
6758:                         3luku                        jos saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa
6759:                                                      kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen
6760:              Arvopaperin luovutus
6761:                                                      taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa
6762:                                                      tai velipuolensa.
6763:                     26 a §
6764:        Sukupolvenvaihdoksen verovapaus
6765:    Veroa ei ole suoritettava, jos luovutuksen koh-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6766: teena on liiketoimintaan kuuluvaa varallisuutta ja   ta 2001.
6767: 
6768: 
6769: 
6770: 
6771: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
6772: 
6773:      Reijo Kallio /sd
6774: 
6775: 
6776: 
6777: 
6778:                                                                                                    3
6779:                                                           LA 55/2000 vp -     Leea Hiltunen /skl ym.
6780: 
6781: 
6782: 
6783: 
6784:                                             LAKIALOITE 55/2000 vp
6785: 
6786:                                             Laki sairausvakuutuslain 21 §:n ja äitiysavus-
6787:                                             tuslain muuttamisesta
6788: 
6789: 
6790: 
6791: 
6792: Eduskunnalle
6793: 
6794: 
6795:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6796: 
6797: Lakialoitteessa ehdotetaan seitsemän vuoden          markan adoptioavusta ulkomaisesta adoptiosta
6798: ikärajan poistamista adoptiolasten vanhempien        aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi.
6799: vanhempainrahakauden ehdoista sekä 20 000
6800: 
6801: 
6802:                                           PERUSTELUT
6803: 
6804: Lapsettomuus on kipeä ongelma monille aviopa-        set nousevatkin kymmeniintuhansiin markkoihin
6805: reille. Suomessa adoptiolasta haluavat joutuvat      lasta kohden. Lapsettomuudesta kärsiviä ja ulko-
6806: pitkään jonoon, koska adoptoitavia lapsia on         maisten adoptiolasten vanhempia tulee myös tu-
6807: vuosittain vain kymmeniä ja adoptiota haluavia       kea yhteiskunnan varoista. Nykyisin adoptiokus-
6808: vanhempia tuhansia. Siksi moni pariskunta jou-       tannukset jäävät yksinomaan heidän harteilleen.
6809: tuu hankkimaan adoptiolapsen ulkomailta, vaik-       YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lap-
6810: ka kulut nousevat varsin korkeiksi. Vuosittain ul-   sen syntyperä ei saisi vaikuttaa hänen oikeuksiin-
6811: komailta adoptoidaan Suomeen noin 200 lasta.         sa. Adoptiolasten ja heidän vanhempiensa koh-
6812: Kansainvälistä adoptiotoimintaa harjoittavan In-     dalla tämä hyvä periaate ei valitettavasti toteudu.
6813: terpedian mukaan kustannukset lasta kohden              Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa adoptiovan-
6814: ovat yleensä noin 35 000-85 000 markkaa. Mo-         hempia tuetaan adoptioavustuksen avulla, mutta
6815: nimutkaisen prosessin lisäksi nämä kustannukset      Suomessa tämä ei ole vieläkään toteutunut. Esi-
6816: ovat adoptoimisen este monelle lapsettomalle pa-     merkiksi Tanskassa avustussumma on 33 000
6817: rille ja joka tapauksessa kustannukset rasittavat    kruunua eli noin 26 000 markkaa ja Ruotsissa
6818: adoptioperheiden taloutta kohtuuttomasti. Lisäk-     avustus on 2 000 kruunua eli noin 17 000 mark-
6819: si ne asettavat lasta haluavat eriarvoiseen ase-     kaa. Lakialoitteessamme ehdotamme, että Suo-
6820: maan taloudellisten resurssiensa perusteella.        messa avustussumman suuruudeksi tulisi 20 000
6821:     Biologisen lapsen hankkimista tuetaan mo-        markkaa/lapsi. Kun ulkomaisia adoptioita on
6822: nien palveluiden ja tukien kautta. Äitiys- ja las-   vuosittain noin 200, kustannukset adoptioavus-
6823: tenneuvoloiden palvelut ovat Suomessa tunne-         tuksesta olisivat yhteiskunnalle noin 4 000 000
6824: tusti korkeatasoisia ja seuranta intensiivistä.      markkaa.
6825: Neuvolapalveluiden ja synnytyksen kustannuk-
6826: 
6827:                                                                                                Versio 2.0
6828: LA 55/2000 vp -     Leea Hiltunen /skl ym.
6829: 
6830: 
6831:    Muissa pohjoismaissa myös adoptio- ja biolo-     ta. Vanhempia tulisi rohkaista adoptiolapsen ot-
6832: gisten vanhempien vanhempainlomat ovat yhtä         tamiseen, samalla kun moni lapsi odottaa kotia.
6833: pitkät. Suomessa adoptiovanhempien vanhem-          Väestömme ikärakenne on huolestuttavasti alka-
6834: painlomat ovat biologisten vanhempien lomia ly-     nut muuttua niin, että yli 65-vuotiaiden osuus
6835: hyemmät. Lisäksi vanhempainrahaa maksetaan          kasvaa Euroopan tasollakin verrattuna voimak-
6836: ottovanhemmille, vain mikäli ottolapseksi otetta-   kaasti. Suomi tarvitsee lisää lapsia ja työikäistä
6837: va on alle 7-vuotias. Vanhempainrahakauden          väestöä, jotta vinoutunutta ikärakennetta saa-
6838: kesto adoptiovanhemmalle on 180 arkipäivää, jos     daan oikaistua. Ennusteiden mukaan Suomi tar-
6839: lapsi otetaan hoitoon myöhemmin kuin 54 päi-        vitsee tulevaisuudessa satojatuhansia ulkomaisia
6840: vää syntymästä. Biologisen äidin äitiyspäivära-     työntekijöitä varsinkin hoitoalalle. Kehityslinjan
6841: hakausi kestää 105 arkipäivää, jonka jälkeen van-   muuttaminen edellyttää monenlaisia toimenpitei-
6842: hempainrahakausi kestää 158 arkipäivää. Sopeu-      tä eri yhteiskuntapolitiikan sektoreilla. Lasten
6843: tuminen uuteen perheeseen ja mahdollisesti          adoptoimista tulee siksi helpottaa sekä taloudel-
6844: myös kulttuuriin on vaikeampaa, mitä vanhem-        lisin toimenpitein että takaamaHa adoptiovan-
6845: masta lapsesta on kysymys. Siksi myös yli seitse-   hemmille yhtäläiset perhevapaat biologisten van-
6846: män vuotiaan adoptiolapsen vanhempi tarvitsisi      hempien kanssa. Kansantaloudellisesti hyöty on
6847: yhtäläiset mahdollisuudet pitää vanhempainlo-       varmasti näitä lisäkustannuksia suurempi. Lapsi-
6848: mia, lapsen sopeutuminen pääsisi paremmin al-       perheiden riittävä tukeminen on Suomen tulevai-
6849: kuun ja perhe voisi rauhassa tutustua toisiinsa.    suuden viisasta rakentamista sekä väestöpoliitti-
6850: Vieraasta kulttuurista tulevan, kieltä osaamatto-   selta että perheiden hyvinvoinnin kannalta.
6851: man lapsen tarpeet ovat suuremmat. Sopeutues-
6852: saan uuteen kulttuuriin lapsi tarvitsee turvaa ja
6853: vanhempien läsnäoloa sekä ohjausta.                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6854:    Lapsettomuushoidoista ja uusista mahdolli-
6855: suuksista huolimatta moni perhe jää vaille omaa            että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
6856: biologista lasta. Hoidot ovat myös hyvin raskai-           kiehdotukset:
6857: 
6858: 1.
6859:                                                Laki
6860:                              sairausvakuutuslain 21 §:n muuttamisesta
6861: 
6862:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6863:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 21 §:n 4 momentti
6864: sellaisena kuin se on laissa 1210/1996, seuraavasti:
6865: 
6866:                       21 §                          lella suoritettavassa työssä. Tätä oikeutta ei ole
6867:                                                     kuitenkaan sellaisella vakuutetulla, joka on avio-
6868:    Oikeus saada vanhempainrahaa on myös sel-        liitossa tai avioliittoa solmimatta elää ottolapsek-
6869: laisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa    si otettavan lapsen vanhemman tai ottovanhem-
6870: kahdeksaatoista vuotta nuoremman lapsen tar-        man kanssa yhteisessä taloudessa avioliiton-
6871: koituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edellyt-    omaisessa suhteessa. Vanhempainrahaan oikeu-
6872: täen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoitoon     tetulla isällä on vastaavasti oikeus isyysrahaan.
6873: eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuo-
6874: 
6875: 
6876: 
6877: 
6878: 2
6879:                                                        LA 55/2000 vp -     Leea Hiltunen /skl ym.
6880: 
6881: 
6882: 
6883: 
6884:      Tämä laki tulee voimaan    päivänä   kuuta
6885: 
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 2.
6890:                                               Laki
6891:                                  äitiysavustuslain muuttamisesta
6892: 
6893:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6894:   lisätään 28 päivänä toukokuuta 1993 annettuun äitiysavustuslakiin (477/1993) uusi 3 a § seuraa-
6895: vasti:
6896: 
6897:                      3a§                           nuksiin. Jollei toisin säädetä, noudatetaan avus-
6898: Avustus ulkomaisesta adoptiosta aiheutuvien ku-    tuksen käsittelyssä ja muutoksenhaussa, mitä
6899:               lujen kattamiseen                    laissa säädetään äitiysavustuksesta.
6900: 
6901:    Ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, joka
6902: adoptoi lapsen ulkomailta, on hakemuksen perus-
6903: teella oikeus saada enintään 20 000 markan avus-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä     kuuta
6904: tus ulkomaisesta adoptiosta aiheutuviin kustan-
6905: 
6906: 
6907: 
6908: 
6909: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
6910: 
6911:       Leea Hiltunen /skl                              Sakari Smeds /skl
6912:       Ismo Seivästö /skl                              Päivi Räsänen /skl
6913:       Kari Kärkkäinen /skl                            Jouko Jääskeläinen /skl
6914:       Leena Rauhala /skl                              Bjarne Kallis /skl
6915:       Toimi Kankaanniemi /skl
6916: 
6917: 
6918: 
6919: 
6920:                                                                                                   3
6921:                                                          LA 56/2000 vp -Lauri Kähkönen /sd ym.
6922: 
6923: 
6924: 
6925: 
6926:                                              LAKIALOITE 56/2000 vp
6927: 
6928:                                              Laki tuloverolain muuttamisesta
6929: 
6930: 
6931: 
6932: 
6933: Eduskunnalle
6934: 
6935: Lakialoitteessa ehdotetaan, että tuloverolain         verotettavaan ansiotuloon. Sosiaaliturvan on pe-
6936: 38---40 §:n mukaista jaettavan yritystulon las-       rustuttava todelliseen työtuloon ilman pääoma-
6937: kentaa voidaan korjata siten, että yritystulon pää-   tuloa.
6938: omatulon osuus voidaan jättää vahvistamatta sil-         Todettakon, että eduskunta hyväksyessään
6939: loin, kun tämä johtaa ansiotuloverotusta anka-        hallituksen esitykseen HE 32/1999 vp pohjautu-
6940: rampaan lopputulokseen.                               van tuloverolain muutoksen edellytti, että halli-
6941:    Yritystulo jaetaan kaavamaisesti ilman valin-      tus selvittää kevätistuntokauden 2000 aikana toi-
6942: nan mahdollisuutta nettovarallisuuden mukaan          menpiteet, joilla tuloverolain 38 §:n mukaista
6943: ansio- ja pääomatuloihin. Nykyinen tilanne koh-       jaettavan yritystulon pääomalaskentaa voidaan
6944: telee pienyrittäjiä ja viljelijöitä epäoikeudenmu-    korjata siten, että yritystulon pääomatulon osuus
6945: kaisesti. Erityisesti pienten maatilatalouden ja      voidaan jättää vahvistamatta silloin, kun tämä
6946: muiden yritystulojen verotus on yleensä anka-         johtaa ansiotuloverotusta ankarampaan lopputu-
6947: rampaa kuin pienten ansiotulojen verotus. Yri-        lokseen.
6948: tystulon pakollinenjako pääoma- ja ansio-osuuk-
6949: siin heikentää ratkaisevasti myös yrittäjän so-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6950: siaaliturvaa. Monet sosiaalietuudet, kuten sai-
6951: rauspäiväraha ja äitiyspäiväraha ovat sidoksissa            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
6952:                                                             kiehdotuksen:
6953: 
6954:                                                  Laki
6955:                                      tuloverolain muuttamisesta
6956: 
6957:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6958:    lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloyerolakiin (1535/1992) uusi 40 a §seuraavasti:
6959: 
6960:                       40 a §                          vahvistamatta silloin, kun tämä johtaa ansiotulo-
6961: Yritystulon pääomatulon osuuden vahvistamatta         verotusta ankarampaan lopputulokseen.
6962:                  jättäminen
6963: 
6964:    Sen estämättä, mitä 38---40 §:ssä säädetään,
6965: jaettavan yritystulon pääomatulon osuus jätetään
6966: 
6967: 
6968: 
6969:                                                                                               Versio 2.0
6970: LA 56/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
6971: 
6972: 
6973: 
6974: 
6975:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
6976: ta 2001.
6977: 
6978: 
6979: 
6980: 
6981: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
6982: 
6983:     Lauri Kähkönen /sd                           Harry Wallin /sd
6984:     Erkki Kanerva /sd                            Tero Rönni /sd
6985:     Hannu Aho /kesk                              Eero Lämsä /kesk
6986:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                     Hannes Manninen /kesk
6987:     Kari Urpilainen /sd                          Kari Myllyniemi /kesk
6988:     Nils-Anders Granvik /r                       Heli Paasio /sd
6989:     Pertti Turtiainen /vas                       Saara Karhu /sd
6990:     Arto Seppälä /sd                             Inkeri Kerola /kesk
6991:     Osmo Puhakka /kesk                           Esa Lahtela /sd
6992:     Unto Valpas /vas                             Veijo Puhjo /vas
6993:     Marja-Leena Kemppainen /skl                  Matti Kangas /vas
6994: 
6995: 
6996: 
6997: 
6998: 2
6999:                                                     LA 57/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
7000: 
7001: 
7002: 
7003: 
7004:                                                LAKIALOITE 57/2000 vp
7005: 
7006:                                                Laki rikoslain 23 luvun 1 §:n muuttamisesta
7007: 
7008: 
7009: 
7010: 
7011: Eduskunnalle
7012: 
7013: Tässä lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi          tunnissa voidaan määrätä tästä 700 markan rike-
7014: rikoslakia siten, että siinä määriteltäisiin sallitun   sakko. Mikäli henkilön ainoa rikos on sallitun
7015: enimmäisnopeuden ylittämiselle sakon enim-              nopeuden ylitys noin 30 kilometrillä tunnissa,
7016: mäisrahamäärä, kun on kyse enimmäisnopeuden             voi tästä seurata jopa sadantuhannen markan sa-
7017: ylittämisestä yli 20 kilometriä tunnissa mutta ei       kot. Tämän suuruusluokan sakot eivät ole mis-
7018: yli 30 kilometriä tunnissa. Huhtikuussa 1999 voi-       sään suhteessa esimerkiksi väkivaltarikoksista
7019: maan tulleessa laissa päiväsakon rahamäärästä           oikeuskäytännössä tuomittuihin rahasummiin.
7020: (550/1999) on määritelty päiväsakon määräyty-           Väkivaltarikoksissa on kyse toisen ihmisen fyy-
7021: minen bruttotulojen sijasta nettotulojen perus-         sisen koskemattomuuden loukkauksesta.
7022: teella. Hallituksen esityksessä (HE 74/1998 vp)            Tilanteessa, jossa ylinopeutta ajamalla ei tör-
7023: kyseisestä lakimuutoksesta on todettu, että ta-         keästi vaaranneta liikennettä, tulee rikkomuksen
7024: voitteena oli sakon suuruuden kokeminen oikeu-          ja siitä langetettavan rangaistuksen olla toisiinsa
7025: denmukaiseksi eri tulonsaajaryhmissä.                   nähden kohtuullisessa suhteessa. Ylinopeudesta
7026:    Sakon määrä on suhteutettu sakotetun maksu-          päiväsakkoihin tuomitun sakon enimmäisraha-
7027: kykyyn siten, että päiväsakko on tietty osa ran-        määrästä olisi kohtuullista säätää rikoslain 23 lu-
7028: gaistavan päiväansiosta. Päiväsakon rahamäärä           vun ensimmäisessä pykälässä lisäämällä uusi 2
7029: on yksi kuudeskymmenesosa sakotettavan netto-           momentti, jossa määritellään ylinopeudesta tuo-
7030: tuloista. Nettotuloksi katsotaan viimeksi toimite-      mitun päiväsakon enimmäisrahamääräksi 50 000
7031: tun verotuksen mukaan laskettu keskimääräinen           markkaa. Tämä sakon enimmäisrahamäärä kos-
7032: kuukausitulo, josta on vähennetty asetuksella           kisi moottorikäyttöisellä ajoneuvolla sallitun
7033: määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä perus-       enimmäisnopeuden ylittämistä yli 20 mutta ei yli
7034: kulutusvähennys.                                        30 kilometriä tunnissa. Sakon enimmäisrahamää-
7035:     Sakko tuomitaan päiväsakkoina, joiden vä-           rä ei koskisi tapauksia, joissa enimmäisnopeu-
7036: himmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120.              den ylitys on yli 30 kilometriä tunnissa, koska
7037: Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lu-            tällöin liikenteen vaarantamisen voidaan katsoa
7038: kumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä.             olevan jo huomattavaa.
7039: Laissa ei ole mainintaa sakon enimmäisrahamää-             Lokakuusta 1999 alkaen poliisi on voinut tar-
7040: rästä. Sen sijaan rikesakon enimmäisrahamääräs-         kistaa ylinopeutta ajaneen vuositulot jo sakotet-
7041: tä määrätään lain tasolla (550/1999, 8 §:n              taessa. On arvioitu, että kyseisen sakkojärjestel-
7042: 2 mom.).                                                män uudistuksen jälkeen valtion ylinopeussa-
7043:     Asetuksessa            rikesakkorikkomuksista       koista saarnat tulot ovat nousseet. Enimmäisraha-
7044: (610/1999) määritellään, että rikottaessa nopeus-       määrän kirjaamisella lakiin ei siis ole huomatta-
7045: rajoitusta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 15      via taloudellisia vaikutuksia aiempaan käytän-
7046: kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä       töön.
7047: 
7048:                                                                                                   Versio 2.0
7049: LA 57/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
7050: 
7051: 
7052: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                      että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
7053:                                                           kiehdotuksen:
7054: 
7055:                                               Laki
7056:                              rikoslain 23 luvun 1 §:n muuttamisesta
7057: 
7058:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7059:    lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 23luvun 1 §:ään, sellaisena kuin
7060: se on laissa 545/1999, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
7061: seuraavasti:
7062: 
7063: 
7064:                     23luku                          ylittämisestä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli
7065:                                                     20 mutta ei yli 30 kilometriä tunnissa, on määrät-
7066:               Liikennerikoksista
7067:                                                     tävien sakkojen enimmäisrahamäärä 50 000 mk.
7068:                       1§
7069:     Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
7070:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä    kuuta
7071: 
7072:   Kun liikenneturvallisuuden vaarantamisessa
7073: on kyse ainoastaan sallitun enimmäisnopeuden
7074: 
7075: 
7076: 
7077: 
7078: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
7079: 
7080:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                            Pekka Ravi /kok
7081:     Jari Vilen /kok                                     Pirjo-Riitta Antvuori /kok
7082:     Jyri Häkämies /kok                                  Hanna Markkula-Kivisilta /kok
7083:     Marja Tiura /kok                                    Pekka Kuosmanen /kok
7084:     Kalervo Kummola /kok                                Jyrki Katainen /kok
7085:     Olli Nepponen /kok                                  Hannu Takkula /kesk
7086:     Klaus Bremer /r                                     Raija Vahasalo /kok
7087:     Seppo Kanerva /kok
7088: 
7089: 
7090: 
7091: 
7092: 2
7093:                                                              LA 58/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
7094: 
7095: 
7096: 
7097: 
7098:                                              LAKIALOITE 58/2000 vp
7099: 
7100:                                              Laki maatalousyrittäjien              lomituspalvelulain
7101:                                              7 ja 27 §:n muuttamisesta
7102: 
7103: 
7104: 
7105: 
7106: Eduskunnalle
7107: 
7108: Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (LPL           perustein kuin yleensä: hänellä on oikeus mak-
7109: 12111996) 7 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan            suttomaan 22 päivän mittaiseen vuosilomaan ja
7110: maatalousyrittäjillä on oikeus saada kyseisen lain    sijaisapuperustetilanteissa oikeus maksulliseen
7111: mukaista sijaisapua raskautta ja synnytystä var-      sijaisapuun. Lisäksi hänellä on oikeus maksulli-
7112: ten enintään siksi ajaksi, jolta hänellä on oikeus    seen lomittaja-apuun joko ns. 100 tunnin -sään-
7113: sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys- tai van-        nön perusteella (maksu noin 44 mklh) tai täyttä
7114: hempainrahaan (yhteensä 263 arkipäivää). Vas-         korvausta vastaan. Oikeus maksulliseen sijais-
7115: taava oikeus sijaisapuun on myös isyysloman           apuun on ehdollinen eli sitä voidaan antaa vain
7116: ajalta (enintään 18 arkipäivää) LPL:n 7 §:n 1 mo-     niissä tilanteissa, joissa siitä ei ole haittaa ensisi-
7117: mentin 6 kohdan mukaan.                               jaisten lomituspalvelujen eli vuosiloman ja si-
7118:    Sijaisavun saajalta peritään valtiolle tuntipe-    jaisavun järjestämiselle.
7119: rusteista sijaisapumaksua, jonka määräytymisen           Edellä olevan epäkohdan poistamiseksi esi-
7120: perusteena käytetään maatalousyrittäjän voimas-       tämme, että lomituspalvelulakia muutettaisiin
7121: sa olevaa maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL)        niin, että maatalousyrittäjällä olisi halutessaan
7122: mukaista työtuloa. Sijaisapumaksun suuruus on         aina oikeus saada sijaisapua siihen asti, kunnes
7123: keskimäärin noin 18 mklh. Kun kyse on äitiysra-       lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempainrahakau-
7124: hakaudesta (105 arkipäivää), peritään sijaisapu-      den jälkeen perittävä maksu voisi vastata 100
7125: maksu kuitenkin 50 prosentilla alennettuna. Van-      tunnin -lomituksesta perittävää maksua, jolloin
7126: hempainrahakauden ajalta sijaisapumaksu peri-         lapsen syntymän perusteella perittävä sijaisapu-
7127: tään sen sijaan alentamattomana.                      maksun suuruus porrastuisi seuraavalla tavalla:
7128:    Työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä on     äitiyspäivärahakauden ajalta 50% normaalisään-
7129: oikeus pitää halutessaan hoitovapaata siihen asti,    nöin määräytyvän sijaisapumaksun suuruudesta
7130: kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Maatalousyrit-     (keskimäärin 9 mk/h), vanhempainrahakaudelta
7131: täjällä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta si-         normaalisäännöin määräytyvän maksun suurui-
7132: jaisavun saamiseen vanhempainrahakauden pää-          nen (keskimäärin 18 mk/h) ja sen jälkeen 100
7133: tyttyä eli oikeus sijaisapuun päättyy jo ennen lap-   tunnin -1omituksesta perittävän maksun suurui-
7134: sen ensimmäisen ikävuoden täyttymistä. Tämän          nen (noin 44 mklh).
7135: jälkeen sijaisapu voijatkua vain muilla perusteil-
7136: la, esimerkiksi työkyvyttömyyden johdosta.            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7137:    Vanhempainrahakauden jälkeen maatalous-
7138: yrittäjällä on oikeus lomituspalveluihin samoin              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
7139:                                                              kiehdotuksen:
7140: 
7141: 
7142:                                                                                                    Versio 2.0
7143: LA 58/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
7144: 
7145: 
7146: 
7147:                                                    Laki
7148:                  maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 7 ja 27 §:n muuttamisesta
7149: 
7150:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7151:    lisätään 20 päivänäjoulukuuta 1996 annetun maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996)
7152: 7 §:n 1 momenttiin uusi 13 kohta ja 27 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
7153: 
7154:                         7§                                                   27 §
7155:          Lain tarkoitus ja soveltamisala                   Sijaisavusta perittävän maksun perusteet
7156: 
7157:    Edellä 5 §: ssä tarkoitetulla maatalousyrittäj äl-
7158: lä on oikeus hakemuksesta saada sijaisapua:                Sijaisavun perustuessa 7 §:n 1 momentin 13
7159:                                                         kohtaan, määrätään siitä perittävän maksun suu-
7160:    13) vanhempainrahan päätyttyä lapsen hoitoa          ruus 28 §:n 1 momentin mukaisesti.
7161: varten enintään siihen asti kunnes lapsi täyttää
7162: kolme vuotta.
7163: 
7164:                                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
7165:                                                         2000.
7166: 
7167: 
7168: 
7169: 
7170: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
7171: 
7172:     Hannu Aho /kesk                                        Sirkka-Liisa Anttila /kesk
7173:     Inkeri Kerola /kesk                                    Matti Vanhanen /kesk
7174:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                               Ossi Korteniemi /kesk
7175:     Liisa Hyssälä /kesk                                    Markku Laukkanen /kesk
7176:     Hannu Takkula /kesk                                    Hannes Manninen /kesk
7177:     Katri Komi /kesk                                       Juha Korkeaoja /kesk
7178:     Paula Lehtomäki /kesk                                  Petri Neittaanmäki /kesk
7179:     Eero Lämsä /kesk                                       Seppo Lahtela /kesk
7180:     Jukka Vihriälä /kesk                                   Niilo Keränen /kesk
7181:     Jorma Huuhtanen /kesk                                  Tanja Karpela /kesk
7182:     Pauli Saapunki /kesk                                   Mauri Salo /kesk
7183:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                                Anu Vehviläinen /kesk
7184:     Timo Kalli /kesk                                       Lauri Oinonen /kesk
7185:     Maria Kaisa Aula /kesk                                 Kari Myllyniemi /kesk
7186:     Pekka Vilkuna /kesk                                    Mauri Pekkarinen /kesk
7187:     Mika Linti1ä /kesk                                     Petri Salo /kok
7188:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                              Harry Wallin /sd
7189:     Jari Leppä /kesk                                       Tuija Nurmi /kok
7190:     Matti Väistö /kesk                                     Olli Nepponen /kok
7191:     Seppo Kääriäinen /kesk                                 Marja-Leena Kemppainen /skl
7192: 
7193: 
7194: 2
7195:                           LA 58/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
7196: 
7197: 
7198: Pertti Hemmilä /kok      Leena Rauhala /skl
7199: Nils-Anders Granvik /r   Antti Rantakangas /kesk
7200: Marja Tiura /kok         Päivi Räsänen /skl
7201: Esko Aho /kesk           Juha Rehula /kesk
7202: Bjarne Kallis /skl       Tero Mölsä /kesk
7203: Pekka Kuosmanen /kok     Sari Sarkomaa /kok
7204: Leea Hiltunen /skl       Raimo Vistbacka /ps
7205: Ismo Seivästö /skl       Sulo Aittoniemi /alk
7206: 
7207: 
7208: 
7209: 
7210:                                                           3
7211:                                                               LA 59/2000 vp -     Kirsi Piha /kok ym.
7212: 
7213: 
7214: 
7215: 
7216:                                             LAKIALOITE 59/2000 vp
7217: 
7218:                                             Laki vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden
7219:                                             liikeajasta annetun lain kumoamisesta
7220: 
7221: 
7222: 
7223: 
7224: Eduskunnalle
7225: 
7226: Lakia vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden       vat itse päättää aukioloajoistaan kuluttajien tar-
7227: liikeajasta muutettiin keväällä 1997. Laki sääte-    peiden mukaan, kuten haja-asutusalueilla jo pit-
7228: lee kuitenkin edelleen tarpeettomasti kauppojen      kään on ollut mahdollista. Ruotsissa aukiolo va-
7229: aukioloaikoja ja se on kokonaisuudessaan ku-         pautui kokonaan jo vuonna 1972, ja kokemukset
7230: mottava.                                             ovat olleet myönteisiä. Aukioloajat ovat painot-
7231:     Nykyinen laki määrittelee aukioloajat tiukas-    tuneet Suomea enemmän viikonloppuihin.
7232: ti. Ammattimaista vähittäiskauppaa sekä partu-          Kuluttajien ja asiakkaiden kannalta lain ku-
7233: rin- ja kampaamoliikettä saa harjoittaa, arkipäi-    moaminen on tervetullut. Ei ole perusteltua ra-
7234: visin kello 7:n ja 2l:n välisenä aikana paitsi       joittaa ruoka- tai vaatekauppojen aukioloa, kun
7235: lauantaisin kello 7:nja 18:n välisenä aikana.        samanaikaisesti mm. kioskit ja videovuokraamot
7236:     Sunnuntaina ammattimaista vähittäiskauppaa       voivat olla auki. Lisäksi erilaisissa auto- ja huo-
7237: sekä parturin- ja kampaamoliikettä saa harjoittaa    nekaluliikkeissä järjestetään säännöllisesti sun-
7238: kello 12:n ja 2l:n välisenä aikana kesä-, heinä-,    nuntainäyttelyjä, vaikka niiden yhteydessä ei ole
7239: elo- ja joulukuussa ja vuoden viitenä muuna sun-     ollut myyntiä.
7240: nuntaina, jotka kauppa- ja teollisuusministeriö         Sunnuntai on monille perheille ainoa mahdol-
7241: määrää kuultuaan kauppaa, työnantajia ja työnte-     lisuus tehdä ostoksia. Erityisesti sellaisia ostok-
7242: kijöitä edustavia järjestöjä.                        sia, jotka vaativat enemmän kiertelyä ja harkin-
7243:     Ammattimaista vähittäiskauppaa tai parturio-     taa. Kuluttajien tulisikin tässä asiassa äänestää
7244: ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa kirkollisina   jaloillaan. Aukioloaikojen rajoittaminen ei ole
7245: juhlapäivinä, vapunpäivänä eikä itsenäisyyspäi-      lainsäädännön tehtävä.
7246: vänä eikä kello 13:n jälkeen joulu- ja juhannus-
7247: aattona.                                             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7248:     Yhteiskunnan kehityksen myötä on täysin pe-
7249: rusteltua, että kauppiaat myös kaupungeissa saa-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
7250:                                                             kiehdotuksen:
7251: 
7252: 
7253: 
7254: 
7255:                                                                                                Versio 2.0
7256: LA 59/2000 vp -     Kirsi Piha /kok ym.
7257: 
7258: 
7259: 
7260:                                                 Laki
7261:          vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain kumoamisesta
7262: 
7263:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7264: 
7265:                         1§                                                2§
7266:   Tällä lailla kumotaan 26 päivänä maaliskuuta         Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta
7267: 1997 vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden lii-   200.
7268: keajasta annettu laki (276/1997).
7269: 
7270: 
7271: 
7272: 
7273: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
7274: 
7275:      Kirsi Piha /kok                                    Pekka Kuosmanen /kok
7276:      Raija Vahasalo /kok                                Paula Kokkonen /kok
7277:      Sari Sarkomaa /kok                                 Marja Tiura lkok
7278: 
7279: 
7280: 
7281: 
7282: 2
7283:                                                              LA 60/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok
7284: 
7285: 
7286: 
7287: 
7288:                                                 LAKIALOITE 60/2000 vp
7289: 
7290:                                                 Laki avioliittolain 48 §:n muuttamisesta
7291: 
7292: 
7293: 
7294: 
7295: Eduskunnalle
7296: 
7297: Voimassa oleva avioliittolainsäädäntömme kai-            lisen varallisuusolot ja muut seikat antavat sii-
7298: paa eräiltä osin nykyaikaistamista. Tällaisia ajan       hen aihetta. Toistaiseksi määrätystä elatusavusta
7299: hengen mukaisia muutostarpeita ovat mm. avio-            tulisi voida siirtyä jo alun perin määräaikaiseen
7300: eron jälkeen vahvistetun puolison elatusavun             elatusapuun, samoin kuin lasten elatusavussa.
7301: muuttaminen jo alun perin määräaikaiseksi sekä           Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmil-
7302: avoliiton rinnastaminen avioliittoon puolison            taan siihen saakka, kunnes hän täyttää 18 vuotta.
7303: elatusvelvollisuuden raukeamisedellytyksissä.            Lapsen elatusvastuu voi kuitenkin päättyä jo ai-
7304:    Aviaerotilanteissa on pääsääntönä kumman-             kaisemmin, sillä sen laajuutta arvioitaessa ote-
7305: kin puolison velvollisuus vastata itse elatukses-        taan huomioon myös lapsen kyky ja mahdolli-
7306: taan eron jälkeen. Puolison elatusvelvollisuus           suudet elättää itse itseään. On kohtuutonta vel-
7307: voi kuitenkin jatkua avioeron jälkeenkin, jos toi-       voittaa eronnut puoliso maksamaan elatusapua
7308: sen puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua.           entiselle puolisolleen useiden vuosikymmenien
7309: Elatusavun edellytyksiä ei ole lähemmin määri-           ajan, etenkin kun elatusapua maksavan puolison
7310: telty. Käytännössä tällainen tilanne on kyseessä         oma tulotaso pienenee, esim. eläkkeelle siirtymi-
7311: yleensä silloin, kun toinen puoliso on jäänyt ko-        sen johdosta. Myös useat elatusapua entiseltä
7312: tiin hoitamaan yhteisiä lapsia.                          puolisaltaan saavat henkilöt kokevat elatusapu-
7313:    Elatusavun määrän tulee olla maksajan mak-            järjestelyn kiusalliseksi ja toivoisivat muunlaista
7314: sukykyynja muihin seikkoihin nähden kohtuulli-           ratkaisua toimeentulonsa turvaamiseen.
7315: nen. Arvioitaessa velvollisuutta suorittaa elatus-          Vahvistetun elatusavun suorittamisvelvolli-
7316: apua ja sen määrää otetaan huomioon niin elatus-         suus raukeaa ainoastaan, jos elatusapuun oikeu-
7317: apua vaativan puolison mahdollisuus vastata              tettu solmii uuden avioliiton. Yhteisessä talou-
7318: omasta elatuksestaan kuin toisen puolison kyky           dessa asuminen avioliitonomaisissa suhteissa il-
7319: suorittaa elatusapua. Edellytyksenä elatusavun           man suhteen virallistamista on yhteiskunnassam-
7320: määräämiselle on elatusapua vaativan puolison            me yhä yleisempää. On myös yleistä, että näin
7321: tarve saada elatusta. Ellei tällaista tarvetta ole, ei   asuvilla pareilla on yhteisiä lapsia. Yleinen oi-
7322: elatusapua määrätä, vaikka toisella puolisolla           keustaju edellyttää, että yhteisessä taloudessa
7323: olisikin taloudelliset edellytykset sitä suorittaa.      asuminen avioliitonomaisissa suhteissa rinnaste-
7324:     Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi          taan avioliittoon.
7325: joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorit-
7326: taminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan            Edellä olevan perusteella ehdotan,
7327: kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa
7328: suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvol-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
7329:                                                                 kiehdotuksen:
7330: 
7331: 
7332:                                                                                                    Versio 2.0
7333: LA 60/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok
7334: 
7335: 
7336: 
7337:                                                 Laki
7338:                                 avioliittolain 48 §:n muuttamisesta
7339: 
7340:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7341:    muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/1929) 48 §:n 2 ja 3 momentti, sel-
7342: laisena kuin ne ovat laissa 411/1987, seuraavasti:
7343: 
7344:                       48 §                           apuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon tai
7345:                                                      ryhtyy avioliittoa solmimatta asumaan yhteises-
7346:    Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi       sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
7347: enintään 18 vuoden ajan. Elatusapu voidaan kui-
7348: tenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena,
7349: jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut sei-
7350:                                                        Tämä laki tulee voimaan     päivänä     kuuta
7351: kat antavat siihen aihetta.
7352:    Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatus-
7353: avun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatus-
7354: 
7355: 
7356: 
7357: 
7358: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
7359: 
7360:     Pekka Kuosmanen /kok
7361: 
7362: 
7363: 
7364: 
7365: 2
7366:                                                          LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7367: 
7368: 
7369: 
7370: 
7371:                                              LAKIALOITE 61/2000 vp
7372: 
7373:                                              Laki edustajanpalkkiosta annetun lain 1 ja
7374:                                              2 §:n, kansanedustajain eläkelain 5 §:n ja tulo-
7375:                                              verolain 70 §:n muuttamisesta
7376: 
7377: 
7378: 
7379: 
7380: Eduskunnalle
7381: 
7382: 
7383:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7384: 
7385: Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi edustajan-       vaksi valtuus päättää, maksetaanko luvallisesti
7386: palkkiolakia niin, että kansanedustajan palkkion      eduskuntatyöstä poissa olevalle edustajalle pois-
7387: vahvistaisi eduskunnan kansliatoimikunta edus-        saolon ajalta palkkiota. Edustajain eläkelaista eh-
7388: kunnan ulkopuolisen palkkiotoimikunnan ehdo-          dotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan
7389: tuksesta. Kulukorvausta alennettaisiin ottamalla      veronalainen kulukorvaus lisää kansanedustajan
7390: käyttöön ne perusteet, joita sovellettiin ennen ku-   eläkettä. Tuloverolakiin ehdotetaan kulukor-
7391: lukorvauksen osittaista verollepanoa. Verolli-        vauksen alentamisesta johtuvaa muutosta, koska
7392: nen osa on tarkoitus sisällyttää edustajanpalk-       veronalaisen kulukorvauksen maksaminen lop-
7393: kioon. Puhemiesneuvostolle ehdotetaan annetta-        puu.
7394: 
7395: 
7396: 
7397:                                        YLEISPERUSTELUT
7398: 
7399: 1. Ehdotuksen merkitys                                teessa muista julkisista tehtävistä suoritettaviin
7400:                                                       etuuksiin. Etuudet on määriteltävä siten, että
7401:                                                       edustajat saavat yhdenvertaisen kohtelun. Lisäk-
7402: 1.1. Tavoitteet
7403:                                                       si on huolehdittava siitä, että edustajantoimesta
7404: Eduskunta on ylin valtioelin. Valtiollisen järjes-    aiheutuvien kustannusten korvaukset kattavat
7405: telmämme toimivuuden kannalta on tärkeää, että        asianmukaisesti näitä kustannuksia ja kohdentu-
7406: eduskunnan toimintaedellytykset on turvattu. Ne       vat oikein. Etuuksien määräytymisperusteiden
7407: riippuvat olennaisesti siitä, millaiset edellytyk-    tulee olla selkeitä ja sanamuotonsa mukaisina so-
7408: set kansanedustajilla on hoitaa edustajantoin-        vellettavia sekä hallinnollisesti mahdollisimman
7409: taan. Tämän vuoksi kansanedustajille on turvat-       yksinkertaisia.
7410: tava riittävät taloudelliset mahdollisuudet keskit-      Edustajanpalkkiosta luopuminen ei ole nykyi-
7411: tyä edustajantoimen hoitamiseen.                      sin mahdollista missään olosuhteissa. Yleisen oi-
7412:    Palkkion ja korvausten perusteet on säädettä-      keustajun mukaan palkkiosta kuitenkin pitäisi
7413: vä siten, että kansanedustajan taloudelliset edut     voida luopua, jos on poissa eduskuntatyöstä.
7414: ovat riittävät, ja samalla tasoltaan oikeassa suh-
7415: 
7416:                                                                                                 Versio 2.0
7417: LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7418: 
7419: 
7420: 
7421: 1.2. Keinot                                           tulleen taulukon mukaan 40 089 markkaa kuu-
7422:                                                       kaudessa. Pääministerin palkkio on 20 prosentil-
7423: Edellä selostettujen tavoitteiden toteuttaminen
7424:                                                       la korotettu ministerinpalkkio eli 48 107 mark-
7425: edellyttää edustajanpalkkiosta annetun l~in
7426:                                                       kaa kuukaudessa.
7427: muuttamista palkkiota, kustannusten korvaamis-
7428:                                                           Valtioneuvoston jäsen, joka on kansanedus-
7429: ta ja palkkion maksamatta jättämistä koskevien
7430:                                                       taja, saa ministerinpalkkion lisäksi puolet hänel-
7431: säännösten osalta.
7432:                                                       le kuuluvasta edustajanpalkkiosta ja kulukorva-
7433:    Kansanedustajain eläkelakiin ehdotetaan teh-
7434:                                                       uksesta.
7435: täväksi edustajanpalkkiolainsäädännön edellyt-
7436:                                                           Edustajanpalkkio on 1.1.1986 alkaen ollut val-
7437: tämät korjaukset. Tuloverolakia ehdotetaan tar-
7438:                                                       tion palkkausluokan A 27 mukainen. 1.2.2000
7439: kistettavaksi sen johdosta, että veronalaiset kulu-
7440:                                                       voimaan tulleen taulukon mukaan palkka on
7441: korvaukset jäävät pois.
7442:                                                       17.254-22.036 markkaa kuukaudessa määrä-
7443:                                                       vuosikorotuksista riippuen. Korotukset saadaan
7444: 2. Nykyinen tilanne ja muutosehdotukset               3 5 8 11 15 ja 18 eduskuntavuoden jälkeen.
7445:                                                         'vu~de~ 2ooo maaliskuussa 62 kansanedustaa
7446: 2.1. Edustajanpalkkio                                 sai palkkion ilman määrävuosikorotusta ( 17 254
7447:                                                       mk), kolme sai palkkion yhdellä korotuksella
7448: Edustajanpalkkiolain 1 §:n               momentin
7449:                                                       ( 18 117 mk), 60 sai palkkion kahdella korotuk-
7450: (464/1977) mukaan edustajalle suoritetaan vuo-
7451:                                                       sella ( 19 023 mk), 31 sai palkkion kolmella koro-
7452: tuinen palkkio, joka on seitsemän palkkausluok-
7453:                                                       tuksella (19 974 mk), 22 sai palkkion neljällä ko-
7454: kaa pienempi kuin valtioneuvostonjäsenen palk-
7455:                                                       rotuksella (2 873 mk), 15 sai palkkion viidellä
7456: kio. Edustajalle suoritetaan hänen palkkausluok-
7457:                                                       korotuksella ( 21 604 mk) ja seitsemän sai palkki-
7458: kansa perusteella laskettuna lomaltapaluurahaa,
7459:                                                       on kuudella korotuksella (22 036 mk). Painotet-
7460: määrävuosikorotusta ja muuta yleistä palkanli-
7461:                                                       tu keskiarvo oIi 19 11 0 markkaa kuukaudessa.
7462: sää ja lisäpalkkiota niin kuin valtioneuvo~ton j~
7463:                                                          Tilastokeskuksen 2.5.2000 laatiman laskel-
7464: senelle. Määrävuosikorotus lasketaan kmtenkm
7465:                                                       man mukaan valtion palkkaustaulukon palkka-
7466: sen ajan perusteella, jonka edustaja on hoitan~t
7467:                                                       luokanA 27 mukainen palkka ilman ikälisiä olisi
7468: edustajantointa laskettuna siten, että määrävuosi-
7469:                                                       ollut vuoden 1999 lopussa seuraava, jos se olisi
7470: korotukseen oikeuttava aika alkaa edustajanvaa-
7471:                                                       kehittynyt alla olevien ansiotasoindeksin alaryh-
7472: lien toimittamiskuukauden 1 päivästä tai, jos va-
7473:                                                       mien ansiokehityksen mukaisesti vuoden 1986
7474: ramies kutsutaan edustajaksi, hänen ryhdyttyään
7475:                                                       alusta vuoden 1999loppuun:
7476: hoitamaan edustajantointa, ja päättyy seuraavien
7477: edustajanvaalien toimittamiskuukauden 1 päivä-
7478: nä. Milloin palkkio suoritetaan päiväpalkkiona,
7479: sen määrä on 11365 edellä sanotusta palkkiosta
7480: lisineen. Jos palkkion määrään vaikuttaa vuosilo-
7481: man pituus tai toimipaikan sijainti, palkkio laske-                               Palkka      Ero, 0/o
7482: taan 26 arkipäivään oikeuttavaa vuosilomaa vas-        Kansanedustajan perus-
7483: taavasti ja toimipaikaksi katsotaan Helsinki.          palkkio 31.12.1999         16 824
7484:    Valtioneuvoston jäsenen palkkiosta on säädet-       Kaikkipalkansaajat         20 368     -21,1
7485: ty valtioneuvoston jäsenten palkkiosta annetussa
7486:                                                        Valtiosektori              19486      -15,8
7487: laissa (229/1955). Sen 1 §:n mukaan valtioneu-
7488: voston jäsen saa palkkiota, joka vastaa ylimpään       Kuntasektori               19 551     -16,2
7489: palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai        Yksityinen sektori         20 770     -23,5
7490: toimessa kulloinkin suoritettavan peruspalkan,
7491: kalliinpaikanlisän ja viiden ikälisän yhteismää-
7492: rää. Ylin käytössä oleva palkkausluokka on A 34,
7493: joten ministerin palkkio on 1.2.2000 voimaan
7494: 
7495: 2
7496:                                                        LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7497: 
7498: 
7499: 
7500:                              Palkka     Ero,%        sen julkaisemien tietojen mukaan unionimaiden
7501:                                                      edustajien kuukausipalkkiot ovat seuraavat:
7502:  Teollisuuden ylemmät
7503:  toimihenkilöt              18 572      -10,4
7504:                                                                        Markkoina         Hintataso
7505:  Kaupan konttorihenki-
7506:  löt, johto, esimiehet      2466        -21,6                                          (Suomi= 100)
7507:  Pankkitoimihenkilöt        20400       -21,3         Italia           57 340          84
7508:  Valtiosektorin kuukau-                               Itävalta         50 408          96
7509:  sipalkkaiset               19 410      -15,4         Saksa            37 541          100
7510:  Kuntasektorin kuukau-                                Britannia        33 755          98
7511:  sipalkkaiset               1 .562      -16,3         Belgia           33 325          91
7512:                                                       Ranska           31 881          99
7513:                                                       Hollanti         30 810          91
7514:                                                       Kreikka          30 395          73
7515:                                                       Tanska           29 278          114
7516:                                                       Luxemburg        24 532          100
7517:    Ero vertailuryhmiin olisi ollut vieläkin suu-      Irlanti          23 574          88
7518: rempi, jos laskelma olisi tehty käyttäen ikälisät     Portugali        21 261          62
7519: sisältävää palkkaa, koska palkkaluokanA 27 mu-        Ruotsi           20 118          107
7520: kainen taulukkopalkka on noussut hitaammin            Suomi            19 670          100
7521: kuin valtion taulukkopalkat keskimäärin. Ero
7522:                                                       Espanja          16 815          76
7523: johtuu yleiskorotuksien muodosta eli siitä, että
7524: pienimpiä palkkoja on nostettu suhteellisesti eni-
7525: ten. Ilman ikälisiä palkkaluokka A 27 oli
7526: 1.1.1986 10 886 mk ja 31.12.1999 16 824 mk eli
7527: 54,5 % korkeampi. Vastaavasti A 27 viidellä          Palkat perustuvat vuoden 1998 tietoihin. Suo-
7528: ikälisällä oli 1.1.1986 14 024 mk ja 31.12.1999      men palkkasumma on laskettu keskiarvona pal-
7529: 21 063 mk eli 50,2 % korkeampi. Esimerkiksi          kasta ilman ikälisiä ja palkasta kaikkien ikälisien
7530: palkkaluokan A 1 peruspalkka on noussut tarkas-      kanssa. Ruotsissa edustajan kuukausipalkkio on
7531: telujaksolla 71,3 %.                                 vuoden 1999 syksystä alkaen ollut 26 190 mark-
7532:    Kansanedustajan palkkio on vuodesta 1986 al-      kaa. Espanja maksaa yllä olevan summan 14 ker-
7533: kaen jäänyt ansiokehityksessä 15-23 prosenttia       taa vuodessa. Hintatasotiedot on saatu Tilasto-
7534: jälkeen vertailuryhmien ansioista. Se on jäänyt      keskuksen puheena olleesta selvityksestä.
7535: jälkeen myös eduskunnan virkamiesten ansioke-           Norjassa edustajan kuukausipalkkio on 26 674
7536: hityksestä, joka on ylittänyt valtiosektorin ylei-   markkaa ja Islannissa 23.161 markkaa.
7537: sen ansiokehityksen.                                    PalkkausluokanA 27 mukaista edustajanpalk-
7538:    Lomaraha maksetaan 26 päivän lomaoikeu-           kiota 17 254-22 036 markkaa kuukaudessa ei
7539: den perusteella, ja se on 52 prosenttia edustajan    voida pitää riittävänä. Edustajanpalkkion tason
7540: kuukausipalkkiosta eli 8 972-11.459 markkaa          tulee olla sellainen, että se vastaa edustajantoi-
7541: määrävuosikorotuksista riippuen. Lomaraha            men arvoa, tehtäviä ja vaativuutta. Edustajan-
7542: maksetaan heinäkuun palkkion yhteydessä.             palkkion ei kuitenkaan tule pyrkiä kilpailemaan
7543:    Euroopan unionissa maksetaan parlamentin          esimerkiksi elinkeinoelämän piirissä maksetta-
7544: jäsenille samaa palkkaa kuin asianomainen maa        vien palkkausten kanssa. Sen sijaan sen tulee olla
7545:  maksaa kansanedustajilleen. Eurooppa-tiedotuk-      vertailukelpoinen valtion virkamiesten palk-
7546:                                                      kaukseen ja asettua siinä korkealle tasolle.
7547: 
7548: 
7549:                                                                                                       3
7550: LA 6112000 vp -     Antti Kalliomäki /sd ym.
7551: 
7552: 
7553:    Vertailun vuoksi voidaan todeta, että eduskun-     mklkk, 18 636 mklv). Uudenmaan läänin vaali-
7554: nan pääsihteerin ja eduskunnan oikeusasiamie-         piiristä valitun edustajan kulukorvaus lasketaan
7555: hen palkka on 1.2.2000 lukien ollut 49 682 mark-      45 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa ylei-
7556: kaa kuukaudessa. Eduskunnan valiokuntien sih-         siä maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen on kauem-
7557: teerit, valiokuntaneuvokset, on sijoitettu palkka-    pana kuin 30 kilometrin päässä Helsingin päärau-
7558: luokkiin A 28-A 30, joten heidän kuukausipalk-        tatieasemalta. Lisäksi 45 prosentin kulukorvauk-
7559: kansa on ikälisistä riippuen 18 933-29 035            sen saavat ne edustajat, jotka on valittu muusta
7560: markkaa. Maksupalkkaluokkien painotettu kes-          kuin Helsingin tai Uudenmaan läänin vaalipiiris-
7561: kiarvo on 27 313 markkaa.                             tä ja joilla ei ole vaalipiirissään vakituista asun-
7562:    Edustajanpalkkion jälkeenjääneisyys johtuu         toa.
7563: pääosin siitä, että edustajat kokevat kiusalliseksi       Edustajalle, jolla on muussa kuin Helsingin
7564: omaan palkkioonsa vaikuttavan lain käsittelyn.        kaupungin tai Uudenmaan läänin vaalipiirissä
7565: Sen vuoksi ehdotetaan, että palkkion määrittämi-      olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoita-
7566: nen annetaan ulkopuolisen palkkiotoimikunnan          mista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsin-
7567: tehtäväksi. Vastaavalla tavalla on tehty mm.          gissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suo-
7568: Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Ruotsissa kol-     ritetaan kulukorvaus 56 prosentin mukaan (9 662
7569: mijäseniseen palkkiosta päättävään lautakuntaan       mk/kk, 115 944 mklv). Määrästä on verovapaata
7570: kuuluvat entinen hovioikeuden presidentti, maa-       80 prosenttia (7 730 mklkk, 92 760 mklv) ja lo-
7571: herra ja entinen valtiosihteeri. Norjassa palkkios-   put veronalaista (1 932 mk/kk, 23 184 mklv).
7572: ta parlamentille ehdotuksen tekevään palkkiotoi-          Yleisestä kulukorvauksesta edustajat maksa-
7573: mikuntaan kuuluivat hovioikeuden presidentti,         vat ne moninaiset kansanedustajan toimen hoita-
7574: professori ja tuomiorovasti. Marraskuusta 1999        miseen liittyvät kulut, joita eduskunta ei erik-
7575: alkaen Norjan parlamentin palkkiotoimikunta on        seen korvaa ja joista kuluista muissa työpaikois-
7576: tehnyt edustajanpalkkioista lopullisen päätök-        sa työnantaja normaalisti vastaa tai antaa korva-
7577: sen. Islannissa kansanedustajien ja ylimpien vir-     uksen tai työntekijä saa verovähennyksen. Suu-
7578: kamiesten palkat päättää erityinen sovinto-oi-        rin tämänlaatuinen kustannus on oman auton
7579: keus, johon korkein oikeus nimittää kaksi tuoma-      käyttömeno. Eduskunta ei korvaa oman auton
7580: ria, parlamentti kaksi tuomariaja valtiovarainmi-     käyttöä kuin hyvin rajoitetusti valtiopäivämatko-
7581: nisteriö yhden.                                       jen osalta. Samoin Suomessa tapahtuvien työ-
7582:                                                       matkojen yhteydessä tapahtuva majoittuminen
7583:                                                       korvataan erikseen vain valiokuntamatkaan liit-
7584: 2.2. Kulukorvaus
7585:                                                       tyen. Edustajilla on myös kuluja, joita ei yleensä
7586: Edustajanpalkkiolain         §:n 2 momentin           tai ainakaan yhtä suurina esiinny palkansaajilla
7587: (1295/1988) mukaan edustajalle suoritetaan sa-        yleisillä työmarkkinoilla, kuten jatkuvasta julki-
7588: malta ajalta kuin edustajanpalkkiota edustajan-       suudessa esiintymisestä aiheutuvat kulut, kotoa
7589: toimesta aiheutuvista ylimääräisistä kuluista kor-    hoidetun viestiliikenteen kulut, rajoitettua mat-
7590: vausta, joka on 33 prosenttia peruspalkkiosta         kapuhelinkorvausta lukuun ottamatta, ja edusta-
7591: (5 694 mk/kk, 68 328 mklv). Määrästä on vero-         jan työhön liittyvät edustusmenot
7592: vapaata 80 prosenttia (4 555 mk/kk, 54 660               Kulukorvaukseen sisältyvä päivärahaksi tar-
7593: mk/v) ja loput veronalaista (1 139 mklkk, 13 668      koitettu korotus, 24 840 markkaa vuodessa, vas-
7594: mk/v).                                                taa valtion vuoden 2000 matkustussäännön koko-
7595:    Edustajalle, joka on valittu muusta kuin Hel-      päivärahan, 157 markan, mukaan laskettuna noin
7596: singin kaupungin tai Uudenmaan läänin vaalipii-       158 matkapäivän korvausta. Eduskunta on kool-
7597: ristä, suoritetaan kulukorvaus 45 prosentin mu-       la vuosittain helmikuun alusta kesäkuun puolivä-
7598: kaan laskettuna (7 764 mklkk, 93 168 mk/v).           liin ja syyskuun alusta joulukuun puoliväliin eli
7599: Määrästä on verovapaata 80 prosenttia (6 211          noin 240 päivää vuodessa. Istuntopäiviä on vuo-
7600: mklkk, 74 532 mklv) ja loput veronalaista (1 553      desta 1990 vuoteen 1999 ollut seuraavasti: 129,
7601: 
7602: 
7603: 4
7604:                                                        LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7605: 
7606: 
7607: 86, 126, 121, 159, 90, 128, 130, 153 ja 98. Kes-      väksyttävä syy. Vallitsevan mielipiteen mukaan
7608: kimäärin istuntopäiviä on ollut vuodessa noin         vapautus ei voi olla määräaikainen.
7609: 122, mutta jos vaalivuosien luvut jätetään pois,         Edustajanpalkkiosta annetun lain 2 §:n 3 mo-
7610: muina vuosina istuntopäiviä on ollut keskimää-        mentissa säädetään, että jos edustaja toistuvasti
7611: rin 135. Kun istuntopäivien lisäksi eduskunnan        ilman eduskunnan lupaa jättää osallistumatta
7612: valiokunnat kokoontuvat muinakin kuin istunto-        eduskuntatyöhön eikä hänellä ole hyväksyttävää
7613: päivinä ja kansanedustajat tekevät paljon muita-      estettä, voi eduskunta puhemiesneuvoston ehdo-
7614: kin eduskuntatyöhön liittyviä työmatkoja kuin         tuksesta päättää, että hän menettää määrätyltä
7615: valtiopäivämatkoja, päivärahaa vastaava kulu-         ajalta palkkionsa tai osan siitä (39/2000).
7616: korvauksen korotus ei ainakaan ylitä matkoista           Jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti
7617: aiheutuvia lisääntyneitä elantomenoja.                laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen, edus-
7618:     Nykyinen kulukorvauksen asuntokorvaus-            kunta voi, perustuslain 28 §:n 3 momentin mu-
7619: osuus, 1 989 markkaa kuukaudessa ja 22 776            kaan, hankittuaan asiasta perustuslakivaliokun-
7620: markkaa vuodessa, on jäänyt jälkeen asumiskus-       nan kannanoton erottaa hänet edustajantoimesta
7621: tannusten kehityksestä. Tilastokeskuksen vuok-       joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota
7622: ratilaston 1999 (Asuminen 1999:3) mukaan Hel-        on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa anne-
7623: singin ensimmäisellä alueella yhden huoneen           tuista äänistä.
7624: keskimääräinen kuukausivuokra uusissa vuokra-            Eduskunnan työjärjestyksen 48 §:n 1 momen-
7625: suhteissa huhtikuussa 1999 oli 94,80 markkaa          tin mukaan puhemiesneuvosto voi myöntää edus-
7626: neliömetriltä. Sen mukaan nykyisellä asuntokor-      tajalle luvan enintään viikon poissaoloon täysis-
7627: vauksella voisi maksaa noin 21 neliömetrin asun-     tuntotyöstä muun syyn kuin sairauden tai edus-
7628: non vuokran. Käytännössä niin pieniä asuntoja ei     kuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi. Jos puhe-
7629: ole saatavissa. Valtion vuoden 2000 matkustus-       miesneuvosto ei ole suostunut poissaolopyyn-
7630: säännön mukaan virkamiesten majoittumiskor-          töön tai jos kyseessä on yli viikon poissaolo,
7631: vaus Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauni-      eduskunta päättää poissaololuvasta. Tieto puhe-
7632: aisissa on matkavuorokautta kohti enintään 600       miesneuvoston myöntämästä poissaololuvasta ja
7633: markkaa. Vuotuisella asuntokorvauksella 22 776       poissaolosta sairauden vuoksi merkitään täysis-
7634: markkaa voisi maksaa 38 yön majoituksen hotel-       tunnon pöytäkirjaan. Lisäksi pöytäkirjaan merki-
7635: lissa. Käytännössä osa yleisestä kulukorvaukses-     tään, ketkä edustajat ovat poissa täysistunnosta
7636: ta käytetään toisesta asunnosta johtuvien kustan-    eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi.
7637: nusten kattamiseen.                                      Eduskunnan työjärjestyksen 48 §:n 2 momen-
7638:     Kulukorvauksen osittainen veronalaisuus to-      tin mukaan puhemiesneuvosto voi antaa ohjeita
7639: teutettiin vuoden 1989 alusta päivärahojen verol-    eduskuntatyötä koskevien läsnäolojen ja poissa-
7640: lepanon seurauksena. Nykyisin päivärahat ovat        olojen kirjaamisesta.
7641: taas verovapaita. Kulukorvauksen veronalainen            Puhemiesneuvoston 15.2.2000 antaman oh-
7642: osa on syytä siirtää osaksi palkkiota. Asuntokor-    jeen mukaan eduskuntatyöhön liittyväksi tehtä-
7643: vaus on aivan riittämätön nykyisiin asumiskus-       väksi katsotaan mm. osallistuminen parlamentti-
7644:  tannuksiin verrattuna, joten sitä on syytä korot-   valtuuskuntien vierailuihin, valiokuntien mat-
7645:  taa.                                                koille, Euroopan neuvoston, Pohjoismaiden neu-
7646:                                                      voston ja IPUn kokouksiin sekä osallistuminen
7647:                                                      maanpuolustuskurssille. Muu syy voi olla esi-
7648: 2.3. Palkkion maksaminen poissaolon ajalta
7649:                                                      merkiksi osallistuminen kunnanvaltuuston ko-
7650: Perustuslain 28 §:n 2 momentin mukaan edus-          koukseen tai yksityisasia. Poissaoloon valiokun-
7651: kunta voi myöntää kansanedustajalle tämän            nan kokouksesta ei pyydetä lupaa, eivätkä valio-
7652: pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se      kunnat käsittele poissaoloilmoituksia tai poissa-
7653: katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hy-         olopyyntöjä. Edustajan on kuitenkin huolehditta-
7654:                                                      va varajäsenen hankkimisesta tai ilmoitettava
7655: 
7656: 
7657:                                                                                                      5
7658: LA 61/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7659: 
7660: 
7661: poissaotosta valiokunnan sihteerille tai osasto-       täminen kussakin yksittäistapauksessa asian-
7662: sihteerille.                                           omaisen riippumattomuuden.
7663:    Puhemiesneuvoston 14.4.2000 antaman oh-                Pyynnöstä tapahtunut poissaololuvan myöntä-
7664: jeen mukaan yli kahden viikon poissaololupaha-         minen voi myös perustua sellaiseen yhteiskun-
7665: kemuksia arvioidessaan puhemiesneuvosto nou-           nallisen tai kansainvälisen tehtävän suorittami-
7666: dattaa seuraavia periaatteita: Poissaololupa voi-      seen, että on perusteltua maksaa edustajanpalk-
7667: daan myöntää julkisen merkittävän kansainväli-         kio tai osa siitä.
7668: sen tehtävän vuoksi, jolla on riittävästi kansalli-       Puhemiesneuvoston tulisi voida poissaololu-
7669: seen yleiseen etuun ankkuroituvat perusteet. Sel-      pa-asian yhteydessä aina päättää myös siitä, mak-
7670: lainen voi olla esimerkiksi toiminta YK:n,             setaanko edustajanpalkkiota ajalta, jona edustaja
7671: ETYJ:n tai niihin verrattavan kansainvälisenjär-       on luvan mukaisesti poissa eduskuntatyöstä.
7672: jestön tahi yhteisön vaativissa tehtävissä. Poissa-       Edustajanpalkkioista annetun lain 1 §:n 2 mo-
7673: ololupaa ei myönnetä poissaoloon, jonka perus-         mentin mukaan kulukorvaus maksetaan samalta
7674: teeksi on esitetty ensisijaisesti vain yksityisiä      ajalta kuin edustajanpalkkio. Kulukorvauksen
7675: syitä. Poissaololupa voidaan myöntää myös              maksaminen siis keskeytyy siksi ajaksi, jolta ei
7676: muista erittäin painavista syistä.                     makseta edustajanpalkkiota. Jos edustajanpalk-
7677:    Edustajanpalkkiolaissa ei ole säännöstä sen         kio maksetaan osittaisena, puhemiesneuvosto sa-
7678: varalta, että edustaja on poissa eduskuntatyöstä       malla päättää kulukorvauksen maksamisen muo-
7679: luvallisesti. Jos poissaolo johtuu eduskuntatyö-       toilemalla päätöksenjoko niin, että palkkio pidä-
7680: hön liittyvästä tehtävästä, on luonnollista, että      tetään tietyltä ajalta, jolloin kulukorvaus pidäte-
7681: palkkio maksetaan myös poissaolon ajalta. Edus-        tään suoraan lain nojalla samalta ajalta, tai niin,
7682: tajantoimen luonne huomioon ottaen voidaan pi-         että palkkiosta pidätetään tietty osuus, jolloin ku-
7683: tää perusteltuna, että palkkio maksetaan edus-         lukorvaus maksetaan lyhentämättömänä.
7684: kuntatyöstä poissaolon ajalta myös silloin, kun
7685: poissaolo johtuu sairaudesta, äitiys-, isyys- tai
7686:                                                        2.4. Eläketurva
7687: vanhempainlomasta. Edustajanpalkkiolaissa ei
7688: ole säännöstä senkään tilanteen varalta, että pois-    Kansanedustajain eläkelain 5 §:n 1 momentin
7689: saololupa on myönnetty muun syyn vuoksi ja             (153111993) mukaan eläkkeen perusteena on
7690: asianomainen pyytää poissaololuvan lisäksi, että       edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mu-
7691: hänelle ei maksettaisi edustajanpalkkiota poissa-      kaan kansanedustajalle kuukaudelta suoritettava
7692: olon ajalta.                                           edustajanpalkkio. Saman pykälän, 2 momentin
7693:    Vakiintuneen oikeudellisen näkemyksen mu-           (1296/1988) mukaan eläkkeen perusteena oleva-
7694: kaan edustajanpalkkio ei ole sopimusperäisesti         na edustajanpalkkiona otetaan lisäksi huomioon
7695: määräytyvä ja sopimisin muutettavissa oleva            se osa edustajanpalkkiosta annetussa laissa tar-
7696: asia, vaan lakisääteinen jäijestely sen turvaami-      koitetusta kulukorvauksesta, josta asianomaisel-
7697: seksi, että edustaja voi taloudellisten syiden estä-   ta on pidätettävä veron ennakko tai vero.
7698: mättä hoitaa edustajantehtäväänsä asianmukai-             Toinen momentti ehdotetaan tarpeettomana
7699: sesti ja riippumattomasti.                             poistettavaksi.
7700:    Yleisen oikeustajun mukaista kuitenkin olisi,          Poissaolon ajalta pidätetty palkkio ei vaikuta
7701: että edustaja, joka pyynnöstään on oikeutettu ole-     kansanedustajan eläkkeeseen. Kun kansanedus-
7702: maan pois eduskuntatyöstä, voisi myös kieltäy-         tajaeläkkeen perusteena oleva palkkio on kansan-
7703: tyä palkkion vastaanottamisesta puheena oleval-        edustajan eläkelain 5 §:n 1 momentin mukaan
7704: ta ajalta. Edustajan riippumattomuuden säilymi-        kansanedustajalle kuukaudelta suoritettava edus-
7705: sen turvaamiseksi tällöinkin asian tulisi olla har-    tajanpalkkio, eläkkeen kertymiseen ei siten vai-
7706: kinnanvarainen. Puhemiesneuvoston pitäisi voi-         kuta se, onko edustaja välillä ollut poissa tehtä-
7707: da harkita, vaarantaako palkkion maksamatta jät-       västään, eikä se, onko poissaolon ajalta maksettu
7708:                                                        palkkiota.
7709: 
7710: 
7711: 6
7712:                                                          LA 61/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7713: 
7714: 
7715: 
7716: 2.5. Verotus                                           kansainvälinen vertailu (Kansanedustajien palk-
7717:                                                        kaus EU-maissa, Norjassa ja Islannissa, Edus-
7718: Edustajanpalkkio ja lomaraha ovat veronalais~a
7719:                                                        kunnan kanslian julkaisu 3/2000). Tilastokeskus
7720: ansiotuloa. Tuloverolain 70 §:n 1 momentm
7721:                                                        teki laskelman Ansiokehitys aikavälillä 1. nel-
7722: (227 /1995) mukaan veronalaista tuloa ei ole koh-
7723:                                                        jännes 1986----4. neljännes 1999 ja kansanedusta-
7724: tuullinen korvaus, joka maksetaan kansanedusta-
7725:                                                        jien palkat.
7726: jan toimen hoitamisesta aiheutuneiden erityisten
7727: kustannusten ja elantomenojen lisäyksen katta-
7728: miseksi.      Saman pykälän 2 momentin                 4. Ehdotuksen organisatoriset vaikutukset
7729: (1072/1998) mukaan kohtuullisena korvauks_ena          Ehdotus edellyttää palkkiotoimikunnan nimittä-
7730: pidetään edustajanpalkkiosta annetussa latssa          mistä. Sillä ei ole muita organisatorisia vaikutuk-
7731: (32811947) tarkoitettua puhemiehen ja varapuhe-        sia.
7732: miesten määrärahaa, edustajan tietoliikennekor-
7733: vausta sekä muun selvityksen puuttuessa 80:tä          5. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
7734: prosenttia edustajan kulukorvauksesta. Pykälän,        Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset riippuvat
7735: 3 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole etu        siitä, miten palkkiotoimikunta ratkaisee edusta-
7736: kansanedustajan toimeen liittyvästä oikeudesta         janpalkkion määrän. Jos edustajanpalkkion uusi
7737: maksuttomaan matkustamiseen.                           taso vahvistettaisiin palkkausluokan A 30 tai
7738:     Nykyinen kulujen korvausjärjestelmä on hal-        A 31 mukaiseksi nykyinen ikälisäjärjestelmä
7739:  linnollisesti helppo ja verotuksen kannalta ongel-    säilyttäen, jolloin painotettu keskipalkkio maa-
7740: maton. Kevään 1999 eduskuntavaalien jälkeen            liskuun 2000 tilanteen mukaan olisi 25 181 tai
7741:  lähetettiin valtiopäivien 1995-1998 aikana kan-       27 711 markkaa, valtion menot lisääntyisivät, ot-
7742:  sanedustajana toimineille nykyistä kulukorvaus-       taen myös huomioon palkan sivukulut ja kulu-
7743: järjestelmää ja verotuskäytäntöä koskeva kysely.       korvauksesta säästyvän määrän, noin 14 tai 21
7744:  Edustajilta kysyttiin, oliko heillä mainitun vaali-   miljoonaa markkaa. Kansanedustajien maksamat
7745:  kauden aikana ollut aihetta tehdä verovalitus         verot ja maksut lisääntyisivät noin 6,5 tai 10,5
7746:  kansanedustajantoimeen liittyvän tulon veron-         miljoonaa markkaa, josta valtio saisi tuloverona
7747:  alaisuudesta tai menon vähennyskelpoisuudesta,        noin 3,5 tai 5,9 miljoonaa markkaa.
7748:  sekä sitä, mikä oli mahdollisen valituksen syy.          Eduskuntatyössä esiintyy myös korosteisen
7749:  Vastausprosentti oli 74. Kolme edustajaa oli teh-     arvokkaita ja vaativia tehtäviä, joista edustajan-
7750:  nyt verovalituksen. Yksi ilmoitti valittan~ensa       palkkion suorittamista korotettuna voidaan pitää
7751:  kakkosasunnon velan koron vähennyskelpOtsuu-          aiheellisena. Tämän vuoksi puhemiehistön jäse-
7752:  desta, yksi kulukorvauksen veronalaisuudesta ja       nille ja mahdollisesti eräille muille eduskunnan
7753:  yksi työhuonevähennyksestä.                      .    toiminnan kannalta keskeisissä tehtävissä olevil-
7754:     Kun veronalaisen kulukorvauksen maksami-           le edustajille olisi perusteltua maksaa korkeam-
7755:  nen lopetetaan, tuloverolain 70 §:n 2 momenttia       paa palkkiota kuin muille edustajille. Nämä eri-
7756:  ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti.                 tyistä työpanosta ja taitoa sekä eduskuntatyön
7757:                                                        tuntemusta edellyttävät tehtävät voidaan ottaa
7758: 3. Asian valmistelu                                    huomioon edustajanpalkkion suuruutta määrät-
7759: Asian ovat valmistelleet eduskunnan virkamie-          täessä. Valtion menojen kannalta tällä ei olisi
7760: het. Asian valmistelua varten laadittiin myös          mainittavaa merkitystä.
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765:                                                                                                         7
7766: LA 61/2000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7767: 
7768: 
7769:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7770: 
7771:  1. Laki edustajanpalkkiosta anetun lain 1 ja         tyneet elantomenot korvattaisiin korottamalla
7772:  2 §:n muuttamisesta                                  kulukorvaus 40 prosenttiin, jolloin korvaus olisi
7773:  1 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että        6 901 markkaa kuukaudessa. Edustajantoimen
7774:  edustajanpalkkion vahvistaa eduskunnan kans-         hoitamista varten hankitun toisen asunnon kulut
7775:  liatoimikunta palkkiotoimikunnan ehdotuksesta.       korvattaisiin korottamalla kulukorvaus 55 pro-
7776:  Palkkiotoimikunnan puheenjohtajan ja kaksi           senttiin, jolloin korvaus olisi 9 490 markkaa kuu-
7777:  muuta jäsentä nimittäisi eduskunnan puhemie-         kaudessa.
7778:  histö neljäksi vuodeksi. Puheenjohtaja kutsuisi          Kulukorvaukset, jotka maksettaisiin 40 ja 55
7779:  toimikunnan kokoukset koolle. Toimikunta olisi       prosentin mukaisesti laskettuina, sisältäisivät
7780: päätösvaltainen kaikkienjäsenten ollessa paikal-      päivärahan luonteisen erän, joka olisi 1 725
7781:  la. Puhemiehistö voisi antaa toimikunnan toimin-     markkaa kuukaudessa ja 20 700 markkaa vuo-
7782:  taa koskevia täydentäviä säännöksiä.                 dessa. Se vastaisi 132 virkamatkapäivän koko-
7783:      Kansliatoimikunnan asiana olisi vahvistaa       päivärahaa. Se olisi varsin lähellä keskimääräis-
7784:  edustajanpalkkio palkkiotoimikunnan ehdotuk-         tä istuntopäivien lukua. Muiden Suomessa tapah-
7785:  sen mukaisesti. Uudenjärjestelmän tullessa käyt-     tuvien virkamatkapäivien kulut kukin kattaisi
7786: töön palkkiotoimikunnan olisi tehtävä ehdotuk-       yleisestä kulukorvauksesta.
7787:  sensa ja kansliatoimikunnan vahvistettava se en-        Kulukorvaus joka maksettaisiin 55 prosentin
7788: nen syyskuun alkua, koska muutoin edustajan-         mukaan laskettuna, sisältäisi asuntokorvausta
7789: palkkioille ei olisi maksuperustetta. Myöhem-        2 589 markkaa kuukaudessa ja 31 068 markkaa
7790: min palkkioiden tarkistamisehdotuksen teko jäi-      vuodessa. Asuntokorvauksella voisi vuokrata
7791: si kokonaan palkkiotoimikunnan aloitteellisuu-       Helsingin ensimmäisellä alueella 27 neliömetrin
7792: den varaan. Jos kansliatoimikunta ei vahvistaisi     yksiön tai vähän kauempaa sitä tilavamman asun-
7793: palkkiotoimikunnan määrittelemiä edustajan-          non taikka majoittua 52 yöksi hotelliin.
7794: palkkioita, maksettaisiin viimeksi vahvistettuja         2 §. Pykälän uudessa 4 momentissa säädettäi-
7795: palkkioita, kunnes palkkiotoimikunta on tehnyt       siin, että jos edustaja puhemiesneuvoston tai
7796: ehdotuksen, jonka kansliatoimikunta voi hyväk-       eduskunnan luvalla ei osallistu eduskuntatyö-
7797: syä.                                                 hön, voi puhemiesneuvosto päättää, että hänelle
7798:     Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kulukor-      ei poissaolon ajalta suoriteta edustajanpalkkiota
7799: vausjärjestelmästä periaatteessa siten kuin se oli   tai osaa siitä. Nykyinen 4 momentti siirtyisi 5
7800: vuosina 1986-1988. Kulukorvaukset alennettai-        momentiksi. Pykälää voitaisiin soveltaa silloin,
7801: siin ylintä kulukorvausluokkaa lukuun ottamatta      kun edustaja sitä nimenomaan pyytää tai kun pu-
7802: alkuperäisiin perusteisiinsa samalla, kun verolli-   hemiesneuvosto omasta aloitteestaan harkitsee
7803: sen osan maksaminen lopetettaisiin. Sen johdos-      sen tarpeelliseksi. Toisaalta puhemiesneuvoston
7804: ta, että edustajanpalkkion vahvistaisi kansliatoi-   ei olisi tarpeen ottaa lainkaan kantaa palkkion
7805: mikunta, on tarkoituksenmukaista, että kulukor-      maksamiseen, ellei siitä tehdä palkkion pidättä-
7806: vaus sidottaisiin muuhun perusteeseen kuin edus-     mistä tarkoittavaa päätöstä.
7807: tajanpalkkioon. Kun kulukorvausta ei ole tarkoi-         Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan 15
7808: tus nostaa muuten kuin asuntokorvausta koske-        päivästä kesäkuuta 2000 alkaen, mutta uusia
7809: valta osalta, kulukorvaus sidottaisiin 2 momen-      palkkioita ja kulukorvauksia maksettaisiin vasta
7810: tissa itsenäisesti nykyiseen perusteeseensa, val-    1 päivästä syyskuuta 2000 lukien. Tällöin puhe-
7811: tion palkkausluokan A 27 peruspalkkaan.              miehistö voisi kesäkuussa nimittää palkkiotoimi-
7812:     Momentissa säädettäisiin, että kulukorvaus on    kunnan ja se puolestaan tehdä hyvissä ajoin en-
7813: 30 prosenttia palkkausluokan A 27 peruspalkas-       nen syyskuun 1 päivää 2000 päätöksensä edusta-
7814: ta. Se olisi 5 176 markkaa kuukaudessa. Vieraal-     jien palkkioista. Myös puhemiesneuvosto ehtisi
7815: la paikkakunnalla työskentelyn johdosta lisään-
7816: 
7817: 8
7818:                                                        LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7819: 
7820: 
7821: tehdä kesäkuun aikana päätöksen eräästä poissa-     3. Laki tuloverolain 70 §:n muuttamisesta
7822: ololuvan saaneen kansanedustajan palkkiosta.        70 §. Pykälän 2 momentissa todettaisiin muun
7823:                                                     ohella, että pykälän 1 momentissa tarkoitettuna
7824: 2. Laki kansanedustajain eläkelain 5 §:n            kohtuullisena korvauksena pidetään edustajan-
7825: muuttamisesta                                       palkkiosta annetussa laissa (328/1947) tarkoitet-
7826: 5 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan tarpeettoma-     tua edustajan kulukorvausta.
7827: na poistettavaksi, koska eläkeansioksi luetun ku-      Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan
7828: lukorvauksen verollisen osan maksaminen lope-       1 päivästä syyskuuta 2000 eli samasta ajankoh-
7829: tetaan.                                             dasta, jolloin kulukorvauksen verollisen osan
7830:    Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan          maksaminen lopetetaan.
7831: 1 päivästä syyskuusta 2000 eli samasta ajankoh-
7832: dasta, jolloin kulukorvausjärjestelmä muuttuu.      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7833: 
7834:                                                            että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
7835:                                                            kiehdotukset:
7836: 
7837: 1.
7838:                                                Laki
7839:                     edustajanpalkkiosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
7840: 
7841:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7842:      muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (32811947) 1 §:n 1 ja 2
7843: momentti, sellaisena kuin ne ovat, 1 momentti laissa 464/1977 sekä 2 momentti laissa 1295/1988,
7844:    lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 39/2000 uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti
7845: siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
7846: 
7847:                         1§                          kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä ole-
7848:    Kansanedustajille tämän lain mukaan suoritet-    van asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista
7849: tavien edustajanpalkkioiden määrät vahvistaa        varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä,
7850: eduskunnan kansliatoimikunta palkkiotoimikun-       Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan
7851: nan ehdotuksesta. Palkkiotoimikunnan puheen-        kulukorvausta 55 prosentin mukaan laskettuna.
7852: johtajanja kaksi muutajäsentä valitsee eduskun-     Uudenmaan vaalipiiristä valitun edustajan kulu-
7853: nan puhemiehistö neljäksi vuodeksi. Puheenjoh-      korvaus lasketaan kuitenkin 40 prosentin mu-
7854: taja kutsuu toimikunnan koolle. Toimikunta on       kaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä
7855: päätösvaltainen kaikkienjäsenten ollessa sen ko-    käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin matkan
7856: kouksessa läsnä. Puhemiehistö voi antaa toimi-      päässä eduskuntatalosta.
7857: kunnan toimintaa koskevia täydentäviä määräyk-
7858: siä.
7859:    Edustajalle suoritetaan samalta ajalta kuin                             2§
7860: edustajanpalkkiota edustajantoimesta aiheutu-
7861: vista ylimääräisistä kuluista korvausta, jonka          Jos edustaja puhemiesneuvoston tai eduskun-
7862: suuruus on 30 prosenttia valtionA 27 -palkkaus-
7863:                                                     nan luvalla ei osallistu eduskuntatyöhön, voi pu-
7864: luokan peruspalkasta. Edustajalle, joka on valit-   hemiesneuvosto päättää, että hänelle ei poissa-
7865: tu muusta kuin Helsingin tai Uudenmaan vaali-
7866:                                                     olon ajalta suoriteta edustajanpalkkiota tai osaa
7867: piiristä, suoritetaan kulukorvausta 40 prosentin    siitä.
7868: mukaan laskettuna. Jos edustajalla on muussa
7869: 
7870:                                                                                                     9
7871: LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7872: 
7873: 
7874:                                                   vistetut edustajanpalkkiot ja 1 §:n 2 momentin
7875:                                                   mukaiset kulukorvaukset suoritetaan 1 päivästä
7876:                                                   syyskuuta 2000 alkaen.
7877:    Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuu-
7878: ta 2000. Lain 1 §:n 1 momentin mukaisesti vah-
7879: 
7880: 
7881: 
7882: 
7883: 2.
7884:                                              Laki
7885:                         kansanedustajain eläkelain 5 §:n muuttamisesta
7886: 
7887:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7888:   kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansanedustajain eläkelain (329/1967) 5 §:n 2 mo-
7889: mentti sellaisena kuin se on laissa 129611988.
7890: 
7891:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
7892: 2000.
7893: 
7894: 
7895: 
7896: 
7897: 3.
7898:                                              Laki
7899:                                tuloverolain 70 §:n muuttamisesta
7900: 
7901:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7902:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 70 §:n 2 momentti, sel-
7903: laisena kuin se on laissa 1072/1998, seuraavasti:
7904: 
7905:                      70 §                         jan tietoliikennekorvausta sekä edustajan kulu-
7906:                                                   korvausta.
7907:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kohtuulli-
7908: sena korvauksena pidetään edustajanpalkkiosta
7909: annetussa laissa (328/1947) tarkoitettua puhe-
7910:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
7911: miehen ja varapuhemiesten määrärahaa, edusta-
7912:                                                   2000.
7913: 
7914: 
7915: 
7916: 
7917: 10
7918:                                          LA 6112000 vp- Antti Kalliomäki /sd ym.
7919: 
7920: 
7921: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
7922: 
7923:    Antti Kalliomäki /sd                   Mauri Pekkarinen /kesk
7924:    Ben Zyskowicz /kok                     Outi Ojala /vas
7925:    Ulla-Maj Wideroos /r                   Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
7926:    Raimo Vistbacka /ps                    Risto Kuisma /rem
7927:    Sulo Aittoniemi /alk
7928: 
7929: 
7930: 
7931: 
7932:                                                                              11
7933:                                                             LA 62/2000 vp - Päivi Räsänen /skl ym.
7934: 
7935: 
7936: 
7937: 
7938:                                              LAKIALOITE 62/2000 vp
7939: 
7940:                                              Laki vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden
7941:                                              liikeajasta annetun lain muuttamisesta
7942: 
7943: 
7944: 
7945: 
7946: Eduskunnalle
7947: 
7948: 
7949:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7950: 
7951: Aloitteessa ehdotetaan liikeaikalain muuttamista      va ja taustatavoitteena on jatkuvasti tuotu esiin
7952: niin, että nykyisistä vähittäiskaupan sunnuntai-      paine avata kaikki sunnuntait vapaalle kaupan-
7953: aukioloista pääsääntöisesti luovuttaisiin. Liikeai-   käynnille. Aloitteen mukainen lain muutos sel-
7954: kalakia muutettiin vuonna 1997 niin, että vähit-      keyttäisi arjen ja pyhän rytmiä ja turvaisi vähit-
7955: täiskaupat saivat oikeuden sunnuntaiaukioloon         täiskaupan työntekijöille oikeuden viikkolepoon
7956: kesä-, heinä-, elo- ja joulukuussa sekä vuoden        sunnuntaisin. Kyseessä on rinnakkaislakialoite
7957: viitenä muuna sunnuntaina. Järjestelmä on seka-       hallituksen esitykselle HE 49/2000 vp.
7958: 
7959: 
7960:                                            PERUSTELUT
7961: 
7962: Viikkorytmiä on sanottu erääksi ihmiskunnan           suurmyymälän uusi työpaikka vähentää lähistöl-
7963: merkittävimmistä kulttuurisaavutuksista. Arjen        lä olevista kaupoista kaksi työpaikkaa.
7964: ja pyhän rytmi muodostaa perustan yhteisön toi-          Jos aukioloajoista tulee keskeinen kilpailukei-
7965: minnalle. Työ, perhe-elämä ja sosiaaliset suhteet     no ja sunnuntaityö on erittäin kallista, se houkut-
7966: rytmittyvät viikkorytmin mukaan. Kun keskuste-        telee kauppoja kehittämään toimintaansa siten,
7967: lu kauppojen aukioloajoista on jälleen avattu, tu-    että ne tulevat mahdollisimman vähällä henkilö-
7968: lee muistaa, että mahdolliset muutokset kosketta-     kunnalla toimeen. Näin edistetään kaupan siirty-
7969: vat syvällisesti yhteisömme perusteita.               mistä vähemmän työvoimavaltaisiin myymälä-
7970:     Sunnuntaiaukiolojen vapauttaminen on jo hei-      tyyppeihinja heikennetään alan työllisyyttä.
7971: kentänyt etenkin monien pienten erikoistavara-           Pyhäpäiväkorvausten maksaminen voi olla
7972: kauppojen elinmahdollisuuksia sekä luonut pien-       ylivoimaista pienille liikkeille, jolloin yrittäjän
7973: ten liikkeiden omistajille paineita seitsenpäiväi-    ainoaksi vaihtoehdoksi jää viimeisenkin lepopäi-
7974: seen työviikkoon.                                     vänsä menettäminen pysyäkseen kilpailussa mu-
7975:     Liikeaikalain mahdollinen laajentaminen vah-      kana. Vähittäiskaupassa on vajaa 3 000 yrittäjää
7976: vistaisi edelleen suurten, suhteellisesti vähäisel-   ja perheenjäsentä. Lisäksi liikeaikalakia sovelle-
7977:  lä työvoimalla toimivien markettien kilpailuase-     taan parturikampaamoalalla, jossa on noin 7 000
7978:  maa ja jouduttaa pienten palveluvaltaisten kaup-     yrittäjää ja 4 000 palkansaajaa. Monet näistä yrit-
7979: pojen kuolemaa. Tutkijoiden mukaan jokainen
7980: 
7981:                                                                                                 Versio 2.0
7982: LA 62/2000 vp -      Päivi Räsänen /skl ym.
7983: 
7984: 
7985: täjistä joutuvat seitsenpäiväisen työviikon pai-       10 prosentilla yli 65-vuotiaista naisista on ajo-
7986: neeseen yrittäessään säilyttää elantonsa.             kortti. Riittävät lähipalvelut takaavat ikäänty-
7987:     Sunnuntaityö teetetään paljolti koululaisilla     neille parhaat edellytykset omatoimiseen elä-
7988: tai sitten ylitöinä jo olemassa olevalla henkilö-     mään.
7989: kunnalla. Kaupan alan työntekijät ovatkin vedon-         Oleellisin näkökulma liikeaikakiistassa on-
7990: neet useita kertoja päättäjiin tämän kehityksen       kin, haluammeko ottaa askeleen kohti yhteiskun-
7991: estämiseksi. Liikealan työntekijät ovat naisval-      taa, jossa ei ole arjen ja pyhän, työn ja levon eroa.
7992: tainen ammattikunta. Heidän joukossaan on per-        Toki useat ammattiryhmät työskentelevät jo nyt
7993: heellisiä, pienten lasten äitejä ja yksinhuoltajia.   sunnuntaisin. Lääkäreitä, sairaanhoitajia, huolto-
7994: He ovat tuoneet esiin myös huolensa sunnuntais-       aseman pitäjiä ja poliiseja tarvitaan sunnuntai-
7995: ten työpäiviensä lastenhoito-ongelmista todeten       sinkin päivystysluonteisesti turvaamaan kansa-
7996: jo nykyisetkin vaikeudet lauantaisin.                 laisille kaikkina viikon päivinä välttämättömät
7997:     Vapaa aukiolo johtaisi vääjäämättä myös yk-       palvelut. Kauppojen laaja aukiolo sunnuntaisin ei
7998: sintyöskentelyn lisääntymiseen, mikä nostaa           sen sijaan ole kuluttajien kannalta mitenkään
7999: esiin työsuojelullisia kysymyksiä. Väkivaltati-       välttämätöntä.
8000: lanteet ovat vähittäiskaupan toimialoilla lisään-        Ostokset on mahdollista suorittaa arkipäivinä.
8001: tyneet viime aikoina. Noin 20 000 kaupan toimi-       Kaupan aukioloajat ovat jo nyt varsin väljät ver-
8002: paikkaa on joutunut joskus murron kohteeksi, ja       rattuna erilaisten virastojen palveluaikoihin. Ku-
8003: yli 1 000 toimipaikkaa on ollut joskus aseellisen     luttajat saavat tarvitsemansa elintarvikkeet myy-
8004: ryöstön kohteena. Ryöstöjä tapahtuu eniten vii-       mälöistä arki-iltaisin jopa klo 21 :een ja lauantai-
8005: konloppuisin, ja niiden kohteeksi joutumista li-      sin klo 18:aan saakka.
8006: säävät alkoholijuomien myynti ja yksintyösken-           Yhteiskunnan järjestyksen kannalta on miele-
8007: tely.                                                 kästä, että kansalaisten lepopäivät eivät osu min-
8008:     Liikeaikalain laajentamistavoitteet liittyvät     ne tahansa, vaan että niin perheen päivähoitoikäi-
8009: osaltaan kaupan rakenteen muutoksiin, joissa osa      sillä kuin koululaisilla ja vanhemmillakin on pää-
8010: kuluttajista jää heikkenevien palveluiden va-         sääntöisesti sama lepopäivä. Mitä enemmän työ-
8011: raan. Autottoman lapsiperheen palvelujen etään-       tä siirretään sunnuntaille, sitä vähemmän perheil-
8012: tyminen tuottaa suuria käytännön hankaluuksia         le tarjoutuu mahdollisuuksia yhteisen vapaapäi-
8013: arkeen. Samoin vanhusten hyvinvoinnin ja osal-        vän viettoon. Tarvitsemme edelleenkin yhteis-
8014: listumisen kannalta on tärkeää, että heidän lähi-     kunnassamme yhden yhteisesti sovitun viikoit-
8015: ympäristönsä on toimiva. Suomessa on jo nyt           taisen lepopäivän.
8016: asukasmäärään suhteutettuna harvempi kauppa-
8017: verkosto kuin Keski-Euroopan maissa. Silti on         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8018: ennustettu vielä jopa 2 000 lähikaupan lopetta-
8019: mista. Suomessa on noin kaksi miljoonaa ajokor-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8020: titonta ihmistä. Esimerkiksi vain runsaalla                  kiehdotuksen:
8021: 
8022:                                                 Laki
8023:         vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain muuttamisesta
8024: 
8025:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8026:    kumotaan 26 päivänä maaliskuuta 1997 vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta anne-
8027: tun lain (276/1997) 1 §:n 2 momentti ja
8028:    muutetaan 2 § seuraavasti:
8029: 
8030: 
8031: 
8032: 
8033: 2
8034:                                                        LA 62/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl ym.
8035: 
8036: 
8037:                         2§                         aattona ja juhannusaattona, ellei 3, 4 tai 5 §:n
8038:    Ammattimaista vähittäiskauppaa tai parturin-    säännöksistä muuta johdu.
8039: ja kampaamoliikettä ei saa harjoittaa sunnuntai-
8040: na, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä eikä
8041: itsenäisyyspäivänä eikä kello 13 jälkeen joulu-
8042:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä    kuuta
8043: 
8044: 
8045: 
8046: 
8047: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
8048: 
8049:     Päivi Räsänen /skl                                Ismo Seivästö /skl
8050:     Bjarne Kallis /skl                                Marja-Leena Kemppainen /skl
8051:     Jouko Jääskeläinen /skl                           Kari Kärkkäinen /skl
8052:     Leena Rauhala /skl                                Lauri Oinonen /kesk
8053: 
8054: 
8055: 
8056: 
8057:                                                                                                  3
8058:                                                                LA 63/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
8059: 
8060: 
8061: 
8062: 
8063:                                              LAKIALOITE 63/2000 vp
8064: 
8065:                                              Laki työttömyysturvalain 16 §:n muuttamisesta
8066: 
8067: 
8068: 
8069: 
8070: Eduskunnalle
8071: 
8072: Yhdistelmätuki muodostuu kahdesta eri elemen-         listämistukea. Tämä asia oli lain säätämisen ai-
8073: tistä, työmarkkinatuesta ja työllistämistuesta.       kaan väännön kohteena ja epäkohta oli tiedossa,
8074: Työmarkkinatuen maksajana toimii Kela ja työl-        mutta hallituspuolueiden keskinäisissä neuvotte-
8075: listämistuen maksajana työhallinto. Jo tekovai-       luissa parempaa ratkaisua ei syntynyt. Nykyinen
8076: heessa yhdistelmätukijärjestelmän tarkoituksena       työssäoloehdon kertyminen yhdistelmätukityös-
8077: oli tuoda apua pitkäaikaistyöttömien työllistämi-     sä on laiha kompromissi, joka ei perustu mihin-
8078: seen ja suurimmaksi työllistäjäksi ennakoitiin        kään järjelliseen logiikkaan. Siksi asia olisi mitä
8079: nousevan kolmas sektori. Näin on myös käynyt.         pikimmin korjattava.
8080: Kokemukset ovat olleet myönteisiä.                       Lakialoitteessa esitetäänkin työttömyysturva-
8081:     Yhdistelmätuella työskentelevien eriarvoinen      lain 16 §:n muuttamista siten, että yhdistelmä-
8082: asema ja syrjivä kohtelu korostuvat vertailtaessa     tuella työllistetyn työssäoloajasta puolet luettai-
8083: häntä henkilöön, joka on työllistetty työllistämis-   siin työttömyysturvan työssäoloehtoa kerryttä-
8084: tuella ja jonka työttömyysturvan työssäoloehto        väksi.
8085: kertyy koko työllistämisajalta. Olisi oikeuden-
8086: mukaista, että yhdistelmätuella työskentelevän        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8087:  työssäoloehto kertyy vähintään puolelta ajalta,
8088:  eli siltä osuudelta miltä työhallinto maksaa työl-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8089:                                                             kiehdotuksen:
8090: 
8091:                                                  Laki
8092:                               työttömyysturvalain 16 §:n muuttamisesta
8093: 
8094:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8095:    muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 16 §:n 2 momentti,
8096: sellaisena kuin se on laissa 1356/1997, seuraavasti:
8097: 
8098:                        16 §                           so) ollut 43 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuu-
8099:  Palkansaajan oikeus ansioon suhteutettuun päi-       tuksenalaisessa työssä, jossa työaika kunakin ka-
8100:                    värahaan                           lenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai
8101:                                                       jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen
8102:                                                       työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keski-
8103:    Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lä-       määrin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja
8104: hinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujak-      palkka työehtosopimuksen mukainen tai, jollei
8105: 
8106:                                                                                                 Versio 2.0
8107: LA 63/2000 vp -    Esa Lahtela /sd ym.
8108: 
8109: 
8110: alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palk-   oloaikaan luetaan puolet työstä, jonka palkkaus-
8111: ka vastaa vähintään peruspäivärahan 40-kertais-   kustannuksiin työnantaja on saanut työmarkkina-
8112: ta määrää kuukaudessa. Työssäoloehdon täytty-     tuesta annetun lain 2 § :n 2 momentissa ja 2 a lu-
8113: misessä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huo-     vussa tarkoitettua tukea.
8114: mioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalen-
8115: teriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä
8116: vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin vii-
8117: kolle. Työ voidaan lukea työssäoloehtoon vain       Tämä laki tulee voimaan       päivänä     kuuta
8118: kerran. Tässä momentissa tarkoitettuun työssä-    2000.
8119: 
8120: 
8121: 
8122: 
8123: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
8124: 
8125:     Esa Lahtela /sd                                   Petri Neittaanmäki /kesk
8126:     Matti Kangas /vas                                 Sulo Aittoniemi /alk
8127:     Arto Seppälä /sd                                  Seppo Lahtela /kesk
8128:     Tero Rönni /sd                                    Ismo Seivästö /skl
8129:     Marjaana Koskinen /sd                             Anne Huotari /vas
8130:     Lauri Oinonen /kesk                               Mikko Immonen /vas
8131:     Matti Huutola /vas                                Unto Valpas /vas
8132: 
8133: 
8134: 
8135: 
8136: 2
8137:                                                                LA 64/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
8138: 
8139: 
8140: 
8141: 
8142:                                              LAKIALOITE 64/2000 vp
8143: 
8144:                                              Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
8145:                                              suista annetun lain 10 a §:n muuttamisesta
8146: 
8147: 
8148: 
8149: 
8150: Eduskunnalle
8151: 
8152: Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-      niin matala, ettei se monessakaan tapauksessa
8153: suista on määritelty, mitä päivähoitomaksun           kata edes syntyviä matkakustannuksia, sitä ei tu-
8154: määrääiDisen yhteydessä otetaan huomioon per-         lisi ottaa huomioon perheen tulona. Kun useim-
8155: heen tuloina. Lisäksi laissa on erillinen luettelo    missa tapauksissa nämä henkilöt ja perheet ovat
8156: siitä, mitä saatuja tukia tai sosiaalisia etuisuuk-   muutenkin taloudellisesssa mielessä tiukoilla,
8157: sia ei lueta tällöin tuloiksi.                        pitkien valitusprosessien ja ennakkopäätösten
8158:     Luettelosta puuttuu työvoimakoulutuksessa         odottaminen tuntuu heitä kohtaan kohtuuttomal-
8159: oleville maksettava 30 markan päivittäinen yllä-      ta. Kansalaisen kannalta oikea ratkaisu olisi lain-
8160: pitokorvaus.                                          muutos, jolla ylläpitokorvaus lisätään lain
8161:     Korvaus maksetaan koulutuksessa olevalle          10 a §:n 3 momentissa olevaan luetteloon.
8162: henkilölle matka- ja ruokakustannuksiin.
8163:     Jotkut kunnat ovat lähteneet siitä tulkinnasta,   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8164: että ylläpitokorvaus luetaan tuloksi päivähoito-
8165: maksua määrättäessä, toiset ovat tulkinneet asiaa           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8166: päinvastoin. Koska ylläpitokorvauksen taso on               kiehdotuksen:
8167: 
8168:                                                 Laki
8169:       sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a §:n muuttamisesta
8170: 
8171:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8172:    muutetaan 3 päivänä elokuuta 1992 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
8173: (734/1992) 10 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1134/1996, seuraavasti:
8174: 
8175:                    10 a §                             hoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rinta-
8176: Päivähoitomaksun määräämisen perusteena ole-          malisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opinto-
8177:                   vat tulot                           tuen asumislisää, opintojen johdosta suoritetta-
8178:                                                       via apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, per-
8179:                                                       hehoidon kustannusten korvauksia, lasten koti-
8180:   Tulona ei oteta huomioon 1apsilisää, lapsen         hoidon tukea eikä työvoimakoulutuksessa ole-
8181: hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapatur-       valle maksettavaa ylläpitokorvausta.
8182: mavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaan-
8183: 
8184: 
8185:                                                                                                 Versio2.0
8186: LA 64/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
8187: 
8188: 
8189: 
8190: 
8191:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä   kuuta
8192: 2000.
8193: 
8194: 
8195: 
8196: 
8197: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
8198: 
8199:     Esa Lahtela /sd                              Matti Väistö /kesk
8200:     Kari Rajamäki /sd                            Anne Huotari /vas
8201:     Tapio Karjalainen /sd                        Annika Lapintie /vas
8202:     Pirkko Peltomo /sd                           Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
8203:     Susanna Huovinen /sd                         Paula Lehtomäki /kesk
8204:     Jussi Ranta /sd                              Klaus Hellberg /sd
8205:     Matti Vähänäkki /sd                          Arto Seppälä /sd
8206:     Rakel Hiltunen /sd                           Erkki Kanerva /sd
8207:     Petri Neittaanmäki /kesk                     Lauri Kähkönen /sd
8208:     Matti Kangas /vas                            Tero Rönni /sd
8209:     Reijo Laitinen /sd                           Pertti Turtiainen /vas
8210:     Kalevi Olin /sd                              Unto Valpas /vas
8211:     Mikko Elo /sd                                Matti Huutola /vas
8212:     Matti Saarinen /sd                           Sulo Aittoniemi /alk
8213:     Heli Paasio /sd                              Lauri Oinonen /kesk
8214:     Jukka Gustafsson /sd                         Tuula Haatainen /sd
8215:     Säde Tahvanainen /sd                         Ismo Seivästö /skl
8216:     Ulla Juurola /sd                             Marjaana Koskinen /sd
8217:     Pia Viitanen /sd                             Jaana Ylä-Mononen /kesk
8218:     Raimo Mähönen /sd                            Marja-Leena Kemppainen /skl
8219:     Kimmo Kiljunen /sd                           Mikko Immonen /vas
8220:     Valto Koski /sd                              Toimi Kankaanniemi /skl
8221:     Seppo Lahtela /kesk                          Hannu Aho /kesk
8222: 
8223: 
8224: 
8225: 
8226: 2
8227:                                                              LA 65/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
8228: 
8229: 
8230: 
8231: 
8232:                                            LAKIALOITE 65/2000 vp
8233: 
8234:                                            Laki kuntalain 30 §:n muuttamisesta
8235: 
8236: 
8237: 
8238: 
8239: Eduskunnalle
8240: 
8241: 
8242:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8243: 
8244: Lakialoitteessa esitetään kuntalain 30 § muutet-    koskevassa asiassa järjestetään, on joko neuvoa-
8245: tavaksi siten, että neuvoa-antava kansanäänes-      antava tai sitova.
8246: tys, silloin kun se valtuuston päätöksellä kuntaa
8247: 
8248: 
8249:                                           PERUSTELUT
8250: 
8251: Kuntalain 30 §:n mukaan kunnassa voidaan kun-       Jämsän kaupunkiin, mutta kunnanvaltuusto
8252: nanvaltuuston päätöksellä järjestää neuvoa-anta-    äänin 14-7 päätti kuitenkin kuntalaisten tahdon
8253: va kansanäänestys kunnalle kuuluvasta asiasta.      vastaisesti liittää Kuoreveden Jämsään.
8254: Nykyisen lain mukaan tällainen äänestys on vain        Päätös käynnisti mittavan valitusprosessin ja
8255: ja nimenomaan neuvoa-antava. Useissa Suomen         aiheutti myös pahoja arpia ihmisten välisiin suh-
8256: kunnissa on kuitenkin esiintynyt tarvetta myös      teisiin. Monet kokivat tulleensa petetyiksi ja tur-
8257: sitovan kansanäänestyksen järjestämiseen. Sito-     haan vaivatuiksi. Myös perustuslain turvaama
8258: va kansanäänestys olisikin kuntalaisten kannalta    periaate kunnallisen itsehallinnon perustumises-
8259: neuvoa-antavaa selkeämpi vaihtoehto.                ta kansalaisten itsehallintoon koki kovan kolauk-
8260:    Hyvin kuvaavana esimerkkinä nykyisen käy-        sen.
8261: tännön heikkoudesta voidaan mainita Kuoreve-
8262: dellä viime vuonna sattunut tilanne, jossa kunta-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8263: laisten selkeä enemmistö neuvoa-antavassa kan-
8264: sanäänestyksessä vastusti kunnan yhdistämistä             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8265:                                                           kiehdotuksen:
8266: 
8267:                                                Laki
8268:                                  kuntalain 30 §:n muuttamisesta
8269: 
8270:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8271:   muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 30 §seuraavasti:
8272: 
8273: 
8274:                                                                                               Versio 2.0
8275: LA 65/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
8276: 
8277: 
8278:                      30 §                           Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi
8279:           Kunnallinen kansanäänestys                kunnallisvaaleissa tarkoitettu äänestysalue.
8280:                                                        Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen
8281:    Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvas-   äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menette-
8282: ta asiasta toimitetaan kansanäänestys, joka val-    lystä kunnallisessa kansanäänestyksessä sääde-
8283: tuuston päätöksellä on joko neuvoa-antava taisi-    tään erikseen.
8284: tova.
8285:    Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kun-
8286: taa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana.
8287:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
8288:                                                     ta 2001.
8289: 
8290: 
8291: 
8292: 
8293: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
8294: 
8295:     Tero Rönni /sd
8296:     Esa Lahtela /sd
8297: 
8298: 
8299: 
8300: 
8301: 2
8302:                                                          LA 66/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
8303: 
8304: 
8305: 
8306: 
8307:                                              LAKIALOITE 66/2000 vp
8308: 
8309:                                              Laki tuloverolain muuttamisesta
8310: 
8311: 
8312: 
8313: 
8314: Eduskunnalle
8315: 
8316: Lakiehdotuksen tarkoituksena on saada aikaan          tysmuotojen verotusta yleisesti koeta tasapuoli-
8317: oikeustila, missä yrittäjän elinkeinotulo voidaan     seksi. Tästä aiheutuu osaltaan myös kannustimia
8318: katsoa kokonaan ansiotuloksi hänen erikseen           muuttaa muita yrityksiä osakeyhtiöiksi.
8319: esittämästä vaatimuksestaan. Tällaisen vaati-             Valtiovarainministeriön asettama pienyritys-
8320: muksen yrittäjä tekisi silloin, kun hänen elinkei-    ten verotuksen uudistamistyöryhmä teki kevääl-
8321: notulonsa jää niin pieneksi, että ansiotulojen ve-    lä 1996 ehdotuksen niin sanotusta laajennusra-
8322: roprosentti olisi alle pääomatulojen tuloveropro-     hastosta, joka olisi mahdollistanut tulon säästä-
8323: sentin.                                               misen yhtiöverokannalla myös muissa yrityksis-
8324:    Jaettavasta yritystulosta katsotaan tulovero-      sä kuin osakeyhtiöissä (VM 1996:7). Ehdotus sai
8325: lain 38 §:n mukaan pääomatuloksi 18 prosentin         osakseen voimakasta arvostelua, eikä sitä saatet-
8326: vuotuista tuottoa vastaava määrä elinkeinotoi-        tu voimaan. Ehdotuksen sijaan muiden yritys-
8327: mintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen        muotojen kuin osakeyhtiön pääomatulo-osuuden
8328: verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovaralli-       laskennassa käytettävää prosenttia nostettiin vii-
8329: suudesta. Vastaava määrä luonnollisen henkilön        destätoista kahdeksaantoista. Pidättämällä tulon
8330: tai kuolinpesän osuudesta verotusyhtymän maa-         yrityksessä yrittäjä voi lisätä yrityksen nettova-
8331: talouden puhtaaseen tuloon katsotaan lain 39 §:n      rallisuutta ja sitä kautta pääomatulona verotetta-
8332: mukaan pääomatuloksi. Luonnollisen henkilön ja        vaa määrää.
8333: kuolinpesän osuudesta elinkeinoyhtymän elin-              Uudistuksen yhteydessä jäi kuitenkin huomaa-
8334: keinotoiminnan tai maatalouden tuloon katso-          matta, että monissa pienissä yrityksissä jaettava
8335: taan lain 40 §:n mukaan pääomatuloksi myös 18         yritystulo tai tulo-osuus on niin pieni, että sen
8336: prosentin vuotuista tuottoa vastaava määrä osak-      katsominen osittain pääomatuloksi on verovel-
8337: kaan osuudesta elinkeinoyhtymän elinkeinotoi-         volliselle epäedullisempaa kuin jaettavan yritys-
8338: mintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen        tulon tai tulo-osuuden katsominen ansiotuloksi.
8339: verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovaralli-       Tämä johtuu ansiotulojen verotuksen progressii-
8340: suudesta.                                             visuudesta. Vuoden 1999 tuloveroperusteisiin
8341:    Näiden yritysmuotojen verotus suhteessa osa-       ehdotetut muutokset huomioon ottaen ansiotulo-
8342: keyhtiöihin on koettu olevan epäedullisemmassa        jen tuloveroaste nousee pääomatuloveroprosent-
8343: asemassa siinä mielessä, että myös yrityksessä        tiin eli 29 prosenttiin vasta noin 120 000 markan
8344: pidätetty voitto tulee useimmiten verotetuksi ai-     tuloissa. Jos jaettava yritystulo tai tulo-osuus
8345: nakin osittain yrittäjän ansiotulona. Muiden yri-     elinkeinoyhtymästäjää alle sadankahdenkymme-
8346: tysmuotojen verotuksen osakeyhtiöverotusta            nentuhannen markan, on verovelvolliselle edulli-
8347: edullisemmat piirteet, kuten toimintavarausmah-       sempaa saada käsiteltyä koko yritystuloa tai tulo-
8348: dollisuus, eivät läheskään aina korvaa osakeyh-       osuutta ansiotulona.
8349: tiön tarjoamia verotuksellisia etuja, eikä eri yri-
8350: 
8351:                                                                                                Versio 2.0
8352: LA 66/2000 vp -      Kyösti Karjula /kesk ym.
8353: 
8354: 
8355:    Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuuden las-      vollisen vaatimuksesta kokonaan ansiotuloksi.
8356: kentaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että vero-     Vastaavaa säännöstä ehdotetaan sovellettavaksi
8357: velvollisen vaatimuksesta jaettava yritystulo kat-    elinkeinoyhtymän osakkaan osuuteen yhtymän
8358: sottaisiin kokonaan ansiotuloksi. Verotusyhty-        maatalouden tulosta.
8359: män osakkaan tulo-osuus voitaisiin niin ikään
8360: katsoa kokonaan ansiotuloksi. Elinkeinoyhty-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8361: män osakkaana olevan luonnollisen henkilön ja
8362: kuolinpesän osuus elinkeinoyhtymän elinkeino-                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8363: toiminnan tuloksesta katsottaisiin myös verovel-             kiehdotuksen:
8364: 
8365:                                                  Laki
8366:                                      tuloverolain muuttamisesta
8367: 
8368:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8369:   muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 38 §:n 1 momentti, 39 §:n
8370: 1 momentti ja 40 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1126/1996, seuraavasti:
8371: 
8372:                        38 §                           hen määrään saaka, joka vastaa osakkaan yhty-
8373:       Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus          mävarallisuudelle laskettua 18 prosentin vuotuis-
8374:                                                       ta tuottoa. Verovelvollisen vaatimuksesta edellä
8375:     Edellä 30 §:ssä tarkoitettu jaettava yritystulo   mainittu luonnollisen henkilön ja kuolinpesän
8376: katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka,        osuus verotusyhtymän puhtaasta tulosta, josta on
8377: joka vastaa elinkeinotoimintaan tai maatalou-         vähennetty osakkaan yhtymän maatalouteen koh-
8378: teen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyes-       distuvat korkomenot ja aikaisemmilta verovuo-
8379: sä kuuluneelle nettovarallisuudelle laskettua 18      silta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot
8380: prosentin vuotuista tuottoa. Verovelvollisen en-      yhtymästä, katsotaan kuitenkin kokonaan ansio-
8381: nen verovuodelta toimitettavan verotuksen päät-       tuloksi.
8382: tymistä esittämästä vaatimuksesta voidaanjaetta-
8383: va yritystulo katsoa myös kokonaan ansiotulok-
8384: si. Jos verovelvollinen on verovuonna aloittanut                            40 §
8385: elinkeinotoiminnan tai maatalouden harjoittami-
8386:                                                       Elinkeinoyhtymän osakkaan tulo-osuuden pää-
8387: sen, pääomatulo-osuus lasketaan elinkeinotoi-
8388:                                                                      omatulo-osuus
8389: mintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä
8390: kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.                 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus
8391:                                                       elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tulokses-
8392:                                                       ta katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saak-
8393:                        39 §                           ka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän elin-
8394:     Verotusyhtymän osakkaan tulo-osuuden pää-         keinotoimintaan verovuotta edeltäneen verovuo-
8395:                  omatulo-osuus                        den päättyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta
8396:                                                       laskettavaa 18 prosentin vuotuista tuottoa. Vero-
8397:    Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus         velvollisen vaatimuksesta luonnollisen henkilön
8398: verotusyhtymän maatalouden puhtaasta tulosta,         ja kuolinpesän osuus elinkeinoyhtymän elinkei-
8399: josta on vähennetty osakkaan yhtymän maatalou-        notoiminnan tuloksesta katsotaan kuitenkin ko-
8400: teen kohdistuvat korkomenot ja aikaisemmilta          konaan ansiotuloksi.
8401: verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden            Jos elinkeinoyhtymällä on maatalouden tuloa,
8402: tappiot yhtymästä, katsotaan pääomatuloksi sii-       osakkaan osuus yhtymän maatalouden tulosta
8403: 
8404: 2
8405:                                                      LA 66/2000 vp -     Kyösti Karjula /kesk ym.
8406: 
8407: 
8408: katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka,
8409: joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän maata-
8410: louteen verovuotta edeltäneen verovuoden päät-
8411: tyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta lasketta-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
8412: vaa 18 prosentin vuotuista tuottoa. Verovelvolli-   ta 2000.
8413: sen vaatimuksesta osakkaan osuus yhtymän maa-          Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodel-
8414: talouden tulosta katsotaan kuitenkin kokonaan       ta 2000 toimitettavassa verotuksessa.
8415: ansio tuloksi.
8416: 
8417: 
8418: 
8419: 
8420: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
8421: 
8422:     Kyösti Karjula /kesk                               Seppo Lahtela lkesk
8423:     Liisa Hyssälä /kesk                                Mauri Pekkarinen /kesk
8424:     Hannu Takkula /kesk                                Pekka Vilkuna /kesk
8425:     Matti Väistö /kesk                                 Mika Lintilä /kesk
8426: 
8427: 
8428: 
8429: 
8430:                                                                                                  3
8431:                                                             LA 67/2000 vp - Tero Mölsä /kesk ym.
8432: 
8433: 
8434: 
8435: 
8436:                                              LAKIALOITE 67/2000 vp
8437: 
8438:                                              Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteve-
8439:                                              rosta annetun lain muuttamisesta
8440: 
8441: 
8442: 
8443: 
8444: Eduskunnalle
8445: 
8446: Liikenteen polttonesteiden hinnat ovat kivun-         maailmanmarkkinahintojen          noususta, mutta
8447: neet ennätyskorkeiksi. Esimerkiksi 95-oktaani-        myös jalostarnoiden katteiden noususta sekä vä-
8448: sen bensiinin litrahinta on vähittäismyynnissä        hittäiskaupan kilpailun kevenemisestä. Keskei-
8449: noussut lähes kaksi markkaa runsaan vuoden            nen syy polttonesteiden kallistumiseen on kui-
8450: aikana eli yli 20 prosenttia. Yleinen hintataso on    tenkin Lipposen I hallituksen toteuttama liiken-
8451: nyt 7,25 markkaa. Yhteensä verojen osuus ben-         teen polttonesteiden verotusta kiristänyt vero-
8452: siinin hinnasta on yli 70 prosenttia. Autoilevalle    uudistus. Viimeisten kymmenen vuoden aikana
8453: kotitaloudelle hinnan nousu aiheuttaa vuodessa        polttonesteiden verojen määrä on noussut kol-
8454: keskimäärin 2 500-3 000 markan lisälaskun.            minkertaiseksi.
8455:    Liikkumisen kallistuminen heijastuu työlli-            Lakialoitteessa ehdotetaankin nestemäisten
8456: syyteen, vauhdittaa inflaatiota ja tuo lisäkustan-    polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
8457: nuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Hin-   muuttamista siten, että lyijyttömän bensiinin ja
8458: tojen nousu tuntuu etenkin niiden elinkustannuk-      dieselöljyn veroa alennettaisiin 40 penniä litral-
8459: sissa, joille auto on välttämätön jokapäiväisen       ta. Tästä aiheutuvat veromenetykset kompensoi-
8460: elämän ja työnteon kannalta. Tutkimusten mu-          tuvat kallistuvan raakaöljynjalostamisesta johtu-
8461: kaan työmatkat ovat pidentyneet ja merkittävä         vien, noin 900 miljoonan markan suuruisten ar-
8462: osa suomalaisista asuu julkisen liikenteen tavoit-    vonlisäverotuottojen kasvun myötä.
8463: tamattomissa. Polttonesteiden hintojen nousu on
8464: siten lisännyt osaltaan ihmisten eriarvoisuutta.      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8465:    Liikennepolttonesteiden hintojen voimakas
8466: kohoaminen johtuu ennen muuta raakaöljyn                    että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8467:                                                             kiehdotuksen:
8468: 
8469:                                                 Laki
8470:             nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
8471: 
8472:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8473:    muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain
8474: (1472/1994) liitteenä oleva verotaulukko, sellaisena kuin se on laissa 509/1998, seuraavasti:
8475: 
8476:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
8477: ta 2000.
8478:                                                                                                Versio 2.0
8479: LA 67/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym.
8480: 
8481: 
8482:                                                                                         Liite
8483: 
8484: 
8485:      VEROTAULUKKO
8486: 
8487:                                          Tuote-                            Huoltovar-
8488:     Tuote                                ryhmä    Perusvero   Lisävero     muusmaksu
8489:     Lyijytön moottoribensiini p/1
8490:     - peruslaatu                           1        269,4       23,9             4,0
8491:     - reformuloitu                         2        264,4       23,9             4,0
8492:     Lyijyllinen moottoribensiini p/1
8493:     - peruslaatu                           3        354,4      23,9              4,0
8494:     - reformuloitu                         4        349,4      23,9              4,0
8495:     Moottoribensiinin sekoitus p/1
8496:     - peruslaatu                           5        331,9       23,9             4,0
8497:     - reformuloitu                         6        326,9       23,9             4,0
8498:     Dieselöljy p/1
8499:     - peruslaatu                           7        126,6       26,9             2,1
8500:     - rikitön laatu                        8        116,6       26,9             2,1
8501:     Kevyt polttoöljy p/1                   9        10,9       27,0              2,1
8502:     Raskas polttoöljy p/kg                 10                  32,1              1,7
8503: 
8504: 
8505: 
8506: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
8507: 
8508:       Tero Mölsä /kesk                               Jaana Ylä-Mononen /kesk
8509:       Kari Myllyniemi /kesk                          Mika Lintilä /kesk
8510:       Pauli Saapunki /kesk                           Mauri Salo /kesk
8511:       Matti Vanhanen /kesk                           Niilo Keränen /kesk
8512:       Olavi Ala-Nissilä /kesk                        Jari Leppä /kesk
8513:       Maria Kaisa Aula /kesk                         Anneli Jäätteenmäki /kesk
8514:       Pekka Vilkuna /kesk                            Mirja Ryynänen /kesk
8515:       Matti Väistö /kesk                             Kyösti Karjula /kesk
8516:       Mauri Pekkarinen /kesk                         Liisa Hyssälä /kesk
8517:       Lauri Oinonen /kesk                            Ossi Korteniemi /kesk
8518:       Jukka Vihriälä !kesk                           Anu Vehviläinen /kesk
8519:       Antti Rantakangas /kesk                        Eero Lämsä /kesk
8520:       Jorma Huuhtanen /kesk                          Paula Lehtomäki /kesk
8521:       Seppo Kääriäinen /kesk                         Katri Komi /kesk
8522:       Timo Kalli /kesk                               Hannes Manninen /kesk
8523:       Markku Laukkanen /kesk                         Inkeri Kerola /kesk
8524:       Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                 Juha Korkeaoja /kesk
8525:       Hannu Takkula /kesk                            Juha Rehula /kesk
8526: 
8527: 
8528: 
8529: 2
8530:                                                       LA 68/2000 vp- Maria Kaisa Aula /kesk ym.
8531: 
8532: 
8533: 
8534: 
8535:                                              LAKIALOITE 68/2000 vp
8536: 
8537:                                              Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
8538:                                              8 §:n muuttamisesta
8539: 
8540: 
8541: 
8542: 
8543: Eduskunnalle
8544: 
8545: Elinkeinonharjoittajien matkakorvaukset vahvis-       vankäyttää liikkeen- ja ammatinharjoittajien päi-
8546: tetaan tällä hetkellä jatkuvasti palkansaajia mata-   värahoja vahvistettaessa. Tavallinen yrittäjä, ku-
8547: lammiksi. Vuonna 2000 liikkeen- ja ammatinhar-        ten myös vastaavan kohtelun saava palkansaaja,
8548: joittajien kokopäiväraha on 106 markkaa ja osa-       kokee tästä seuraavat erot epäoikeudenmukaisik-
8549: päiväraha 56 markkaa, palkansaajien 157 ja 71         si ja perusteettomiksi.
8550: markkaa. Elinkeinonharjoittajien verovapaa kilo-          Lakialoitteessa ehdotetaankin verovelvollis-
8551: metrikorvaus on 110 p/km, kun se palkansaajilla       ten tasavertaisen kohtelun lisäämiseksi matka-
8552: 211 p/km. Alempia matkakulukorvauksia sovel-          korvausten tasoerojen poistamista palkansaajien
8553: letaan liikkeen- ja ammatinharjoittajien ohella       ja yrittäjien väliltä. Näin helpotettaisiin osaltaan
8554: sellaisiin palkansaajiin, joiden työnantaja ei kor-   pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Uudistus
8555: vaa matkakuluja.                                      vähentäisi verotuottoa 10 miljoonaa markkaa.
8556:    Palkansaajien korvausten perusteena käyte-             Myöskään Verohallitus ei näe menettelyllisiä
8557: tään tuloverolain 73 §:n mukaan valtion työ-          esteitä sille, että liikkeen- ja ammatinrahoittajil-
8558: markkinalaitoksen laskemaa matkakustannusten          le myönnetyt vähennykset olisivat yhtä suuria
8559: yhteismäärää. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien       kuin palkansaajien vastaavat korvaukset. Päin-
8560: osalta säädetään puolestaan elinkeinotulon verot-     vastoin uudistus merkitsisi menettelyn yksinker-
8561: tamisesta annetun lain 8 §:n 12 kohdassa vähen-       taistumista ja neutraalia verotuskohtelua.
8562: nyskelpoisiksi tilapäisestä työmatkasta aiheutu-
8563: nut elantokustannusten lisäys sen mukaan kuin         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8564: Verohallitus tarkemmin määrää.
8565:    Koska EVL:n 8 §ei sisällä viittausta työmark-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8566: kinalaitoksen laskelmiin, ei näitä katsota voita-            kiehdotuksen:
8567: 
8568:                                                 Laki
8569:                  elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
8570: 
8571:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8572:   muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/1968) 8 §:n
8573: 1 momentin 12 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1339/1989, seuraavasti:
8574: 
8575:                        8§                             menoja ovat muun ohessa:
8576:    Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia
8577: 
8578:                                                                                                  Versio 2.0
8579: LA 68/2000 vp -     Maria Kaisa Aula /kesk ym.
8580: 
8581: 
8582:    12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin-    puolison omistamanaan tai hallitsemanaan kul-
8583: keinotoimintaan liittyvästa työmatkasta aiheutu-    kuneuvolla tekemästä työmatkasta saamaan ve-
8584: nut elantokustannusten lisäys sen mukaan kuin       rosta vapaan kilometrikorvauksen määrän val-
8585: verohallitus tarkemmin määrää käyttäen perus-       tion työmarkkinalaitoksen laskemaa kilometri-
8586: teena kirjanpitoon kirjattujen menojen määrää tai   korvauksen enimmäismäärää vastaavaksi.
8587: muuta luotettavaa selvitystä taikka valtion työ-
8588: markkinalaitoksen laskemaa matkakustannusten
8589: yhteismäärää ja tästä vähennettävää säästynei-
8590: den elantokustannusten osuutta sen mukaisesti          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
8591: kuin tuloverolain 73 §:ssä määrätään. Verohalli-    ta 2000.
8592: tus vahvistaa myös verovelvollisen tai tämän
8593: 
8594: 
8595: 
8596: 
8597: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
8598: 
8599:     Maria Kaisa Aula /kesk
8600:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
8601: 
8602: 
8603: 
8604: 
8605: 2
8606:                                                             LA 69/2000 vp - Jyrki Katainen /kok ym.
8607: 
8608: 
8609: 
8610: 
8611:                                                LAKIALOITE 69/2000 vp
8612: 
8613:                                                Laki yliopistolain muuttamisesta
8614: 
8615: 
8616: 
8617: 
8618: Eduskunnalle
8619: 
8620: Yliopistolain mukaan korkeakouluilla on oma             tiriitoja. Käytännön mukaisesti Helsingin yli-
8621: edustus valtioneuvostossa. Helsingin yliopiston         opiston kanslerin asema valtioneuvostossa kor-
8622: kanslerilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituk-       keakoulupoliittisena asiantuntijana voi saada ai-
8623: sen istunnoissa. On erittäin merkittävää, että yli-     kaan subjektiivisia näkemyksiä hallituksessa kä-
8624: opistot voivat olla edustettuina tehtäessä merkit-      siteltävästä aiheesta. Laajakatseisempi yliopisto-
8625: täviä korkeakoulupoliittisia päätöksiä.                 jen edustaja ja korkeakoulupolitiikan asiantunti-
8626:     Alun perin Helsingin yliopiston kanslerille on      ja hallituksen istunnoissa olisi kuitenkin yliopis-
8627: annettu puhe- ja läsnäolo-oikeus presidentin esit-      tojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja, sillä
8628: telyssä, silloin kun niissä käsitellään Helsingin       hän edustaa laajemmin koko korkeakoulukent-
8629: yliopistoa koskevia asioita. Tämä oikeus on kir-        tää.
8630: jattu yliopistolain (645/1997) 20 §:ään. Kuiten-            Edellä mainittujen syiden vuoksi lakia tulee
8631: kin käytännössä kanslerin puhe- ja läsnäolo-oi-         muuttaa siten, että Helsingin ylioipiston kansle-
8632: keus on laajentunut yleisemminkin korkeakoulu-          rin privilegio siirtyisi rehtorien neuvoston pu-
8633: asioita käsitteleviin presidentin esittelyihin ja       heenjohtajalle. Tällöin kulloinenkin rehtorien
8634: hallituksen iltakouluihin.                              neuvoston puheenjohtaja vuorollaan edustaisi
8635:     Yhtenä perusteluna puhe- ja läsnäolo-oikeu-         laajemmin korkeakoulukentän intressejä, eikä
8636: den kuulumisesta Helsingin yliopiston kansleril-        jatkuvasti vain yhden yliopiston näkemyksiä.
8637: le on pidetty mm. kanslerin viran pitkäaikaisuut-          Rehtorien neuvoston tehtävänä on pitää yh-
8638: ta. Kuitenkin yliopistolain 10 §:ssä todetaan, että     teyttä päätöksentekijöihin, hallitukseen ja edus-
8639: Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla on             kuntaan, viranomaisiin, tieteen ja korkeamman
8640: kummallakin kansleri. Kanslerin nimittää tasa-          opetuksen yhteisöihin, yliopistoissa työskentele-
8641: vallan presidentti videksi vuodeksi kerrallaan          vien ja opiskelevien etujärjestöihin sekä yhteis-
8642: valtioneuvoston esityksestä kolmesta vaalikolle-        kunnan keskeisiin vaikuttajatahoihin. Näin ollen
8643: gion asettamasta ehdokkaasta. Täten myös kans-          rehtorien neuvoston puheenjohtaja olisi luonteva
8644:  lerin virka on määräaikainen.                          yliopistojen edustaja valtioneuvostossa.
8645:     Lisäksi ongelmana yhden yliopiston kanslerin
8646: jatkuvassa läsnäolo-oikeudessa on se, että jois-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8647: sain tapauksissa Helsingin yliopiston ja muiden
8648:  yliopistojen välillä voi olla suuriakin intressiris-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
8649:                                                               kiehdotuksen:
8650: 
8651: 
8652: 
8653: 
8654:                                                                                                   Versio 2.0
8655: LA 69/2000 vp -      Jyrki Katainen /kok ym.
8656: 
8657: 
8658: 
8659:                                                   Laki
8660:                                     yliopistolain muuttamisesta
8661: 
8662:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8663:     kumotaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 20 § sekä
8664:     lisätään lakiin uusi 42 a § seuraavasti:
8665: 
8666:                       42 a §                         hevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä yliopis-
8667:     Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pu-      toja koskevia asioita.
8668:      heenjohtajan puhevalta valtioneuvostossa
8669: 
8670:   Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pu-
8671: heenjohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää pu-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä    kuuta
8672: 
8673: 
8674: 
8675: 
8676: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
8677: 
8678:      Jyrki Katainen /kok                                  Irja Tulonen /kok
8679:      Säde Tahvanainen /sd                                 Jukka Gustafsson /sd
8680:      Marja Tiura /kok                                     Jari Vilen /kok
8681:      Leea Hiltunen /skl                                   Leena-Kaisa Harkimo /kok
8682:      Markku Markkula /kok                                 Inkeri Kerola /kesk
8683:      Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                      Tanja Karpela /kesk
8684: 
8685: 
8686: 
8687: 
8688: 2
8689:                                                             LA 70/2000 vp - Marja Tiura /kok ym.
8690: 
8691: 
8692: 
8693: 
8694:                                              LAKIALOITE 70/2000 vp
8695: 
8696:                                              Laki rikoslain 50 luvun muuttamisesta
8697: 
8698: 
8699: 
8700: 
8701: Eduskunnalle
8702: 
8703: Huumausaineet ja niihin liittyvä rikollisuus ovat         Tuomioistuimen tehtävänä on mitata jokai-
8704: kasvava ongelma myös Suomessa. Vuonna 1998            seen yksittäiseen rikokseen sopiva rangaistus.
8705: 2,5 %kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista   Mikäli tuomioistuimet eivät käytä toimivasti
8706: oli huumausainerikoksia. Myös huumausaineri-          koko säädettyä rangaistusasteikkoa, voidaan
8707: koksista annettujen tuomioiden määrä on kasva-        lainsäädäntövallan taholta antaa ohjeistusta vain
8708: nut voimakkaasti 1990-luvulla.                        lakia muuttamalla.
8709:    Vuonna 1998 todettiin alioikeuksissa huu-              Huumausainerikokset ovat selvästi kasvava ri-
8710: mausainerikokseen syyllistyneiksi 3 980 henki-        kosryhmä. Huumausainerikoksista annettujen
8711: löä. Näistä 8 % sai ehdollisen ja 18 % ehdotto-       rangaistusten vähimmäismäärää tulee kiristää
8712: man vankeusrangaistuksen. Huumausainerikok-           erityisesti huumausaineen valmistamisen tai sen
8713: sesta annettujen vankeustuomioiden keskipituus        yrityksen, maahantuonnin, maastaviennin, kulje-
8714: oli 3,9 kuukautta. Tyypillisin seuraamus huu-         tuksen, myymisen, välittämisen, luovuttamisen
8715: mausainerikoksista on edelleen sakko. Vuonna          ja levittämisen osalta, jotta rangaistuksilla saavu-
8716: 1998 72 % huumausainerikoksista annetuista            tettaisiin toivottu ennalta ehkäisevä vaikutus.
8717: tuomioista oli sakkorangaistuksia. Pääosaa huu-
8718: mausainerikoksista annetuista tuomioista voi-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8719: daan pitää huomattavan alhaisena verrattuna ran-
8720: gaistuksen maksimimäärään, kahteen vuoteen                   että eduslamta hyväksyy seuraavan la-
8721: vankeutta.                                                   kiehdotuksen:
8722: 
8723:                                                 Laki
8724:                                   rikoslain 50 luvun muuttamisesta
8725: 
8726:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8727:   muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 50 luvun 1 §,sellaisena kuin se
8728: on laissa 1304/1993, sekä
8729:   lisätään 50 lukuun uusi 1 a § seuraavasti:
8730: 
8731: 
8732: 
8733: 
8734:                                                                                                  Versio2.0
8735: LA 70/2000 vp- Marja Tiura /kok ym.
8736: 
8737: 
8738:                      1§                                   on tuomittava huumausainerikoksesta vähin-
8739:                Huumausainerikos                        tään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi
8740:                                                        vuodeksi vankeuteen.
8741:    Joka laittomasti
8742:     1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausai-                            1a §
8743: netta taikka viljelee oopiumunikkoa, kokapen-
8744:                                                                    Huumausainerikkomus
8745: sasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena
8746: tai sen raaka-aineena,                                    Joka pitää hallussaan tai yrittää hankkia huu-
8747:    2) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai      mausainetta taikka käyttää sitä on tuomittava
8748: yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetut-    huumausainerikkomuksesta sakkoon tai vankeu-
8749: taa huumausainetta,                                    teen enintään kahdeksi vuodeksi.
8750:    3) myy, välittää toiselle, luovuttaa tai muulla
8751: tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta,
8752: 
8753:                                                          Tämä laki tulee voimaan       päivänä    kuuta
8754:                                                        2000.
8755: 
8756: 
8757: 
8758: 
8759: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
8760: 
8761:     Marja Tiura /kok                                       Marja-Leena Kemppainen /skl
8762:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                               Pertti Hemmilä /kok
8763:     Petri Salo /kok                                        Petri Neittaanmäki /kesk
8764:     Jorma Huuhtanen /kesk                                  Raija Vahasalo /kok
8765:     Ismo Seivästö /skl                                     Mika Lintilä /kesk
8766:     Jouni Lehtimäki /kok                                   Lauri Oinonen /kesk
8767:     Risto Kuisma /rem                                      Seppo Lahtela /kesk
8768:     Pekka Ravi /kok                                        Anu Vehviläinen /kesk
8769:     Hannu Aho /kesk                                        Johannes Leppänen /kesk
8770:     Jyrki Katainen /kok                                    Päivi Räsänen /skl
8771:     Esko Kurvinen /kok                                     Leena Rauhala /skl
8772:     Leea Hiltunen /skl                                     Mauri Pekkarinen /kesk
8773:     Tuija Nurmi /kok                                       Pauli Saapunki /kesk
8774:     Kalervo Kummola /kok                                   Markku Laukkanen /kesk
8775:     Jorma Vokkolainen /vas                                 Paula Lehtomäki /kesk
8776:     Mauri Salo /kesk                                       Eero Akaan-Penttilä /kok
8777:     Inkeri Kerola /kesk                                    Jyri Häkämies /kok
8778:     Jari Leppä /kesk                                       Veijo Puhjo /vas
8779:     Osmo Puhakka /kesk                                     Juha Rehula /kesk
8780:     Hannes Manninen /kesk                                  Jouko Jääskeläinen /skl
8781:     Rainer Erlund /erl                                     Toimi Kankaanniemi /skl
8782:     Sakari Smeds /skl                                      Pekka Nousiainen /kesk
8783:     Olli Nepponen /kok                                     Kari Myllyniemi /kesk
8784:     Martti Tiuri /kok
8785: 
8786: 
8787: 2
8788:                                                               LA 71/2000 vp- Leena Rauhala /skl
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793:                                             LAKIALOITE 71/2000 vp
8794: 
8795:                                             Laki perusopetuslain 11 §:n, lukiolain 7 §:n ja
8796:                                             ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
8797:                                             12 §:n muuttamisesta
8798: 
8799: 
8800: 
8801: 
8802: Eduskunnalle
8803: 
8804: 
8805:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8806: 
8807: Lakialoitteessa ehdotetaan perhekasvatuksen          sessa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa.
8808: säätämistä erilliseksi oppiaineeksi perusopetuk-
8809: 
8810: 
8811:                                           PERUSTELUT
8812: 
8813: Perheiden lisääntyneet ongelmat, avioerot, per-      tei vanhemmaksi kasvaminen eikä vanhempien
8814: heväkivalta sekä lasten ja nuorten häiriökäyttäy-    selviytyminen arjesta ja kasvatustehtävästään ole
8815: tyminen edellyttävät monipuolisia toimenpiteitä.     itsestään selvä asia. Monet nuoret vanhemmat
8816: Perhe- ja ihmissuhdeongelmien ennaltaehkäisy         ovat vailla lastenhoitokokemusta sekä valmen-
8817: pitää aloittaa jo varhain. Kokonaisvaltaista per-    nusta vanhemmuuteen. He kokevat itsensä epä-
8818: hepolitiikkaa voidaan tukea myös kasvatukselli-      varmoiksi kasvatus- ja. hoito tehtävissään. Myös
8819: sin keinoin kouluissa. Siksi on panostettava en-     perheiden kriisit ovat aiheuttaneet vääristyneitä
8820: nalta ehkäisevään, tietoja ja taitoja kartuttavaan   ihmissuhdemalleja tai vanhemmuusmallien puut-
8821: sekä valmiuksia luovaan opetukseen lasten ja         tumista, jolloin myös perhe-elämän taidot ovat
8822: nuorten kohdalla. Koulujen oppisisällöissä so-       puutteellisia. Perhekasvatuksen opetusta on ko-
8823: siaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmissuhdetai-       keiltu varsin myönteisin tuloksin. Vuorovaiku-
8824: toihin liittyvää opetusta tulee siksi vahvistaa.     tustaidot ovat lisäksi tärkeitä kaikilla elämän-
8825: Vaikka näiden taitojen opettaminen ja kasvatus       alueilla ja myös työelämässä. Erillisen oppiai-
8826: on ensisijaisesti perheen ja kodin tehtävä, on       neen lisäksi näiden taitojen kehittäminen tulisi
8827: ohentuneen vanhemmuuden ja sukupolvien väli-         näkyä vahvasti läpi koko koulun opetussuunni-
8828: sen yhteyden katkeamisen vuoksi tärkeää, että        telman.
8829: myös koulu omalta osaltaan voi olla tukemassa           Viime eduskuntakaudella tapahtuneen koulu-
8830: nuorten kasvua aikuiseksi, vanhemmuuteen ja          lakiuudistuksen yhteydessä sivistysvaliokunta
8831: monenlaiseen vastuuseen.                             korosti mietinnössään, että perhe- ja ihmissuhde-
8832:    Perhevalmiuksien kehittämiselle ja vanhem-        taitoja opetettaisiin kouluissa läpäisyperiaatteel-
8833: muuden tukemiselle on tarvetta, sillä monet per-     la siihen soveltuvissa oppiaineissa. Perhekasva-
8834: heiden, lasten ja nuorten ongelmat osoittavat, et-   tuksen asema tulisi kuitenkin vahvistaa ja määri-
8835: 
8836:                                                                                                Versio 2.0
8837: LA 7112000 vp -      Leena Rauhala /skl
8838: 
8839: 
8840: tellä tarkemmin rajaamaHa se omaksi opptal-           nämä osa-alueet kuuluvat ihmisyyden ytimeen ja
8841: neekseen. Näin opetuksen tasoa voitaisiin syven-      muodostavat tärkeän kokonaisuuden, jossa huo-
8842: tää ja helpommin seurata opetuksen tavoitteiden       mioidaan nuori ihminen yksilönä, parisuhteessa
8843: toteutumista. Ottamalla perhekasvatus keskeis-        ja yhteisön jäsenenä. Itsenäistymisvaihe herättää
8844: ten oppiaineiden joukkoon perhekasvatukselle          nuorissa monenlaisia tunteita sekä kysymyksiä ja
8845: luotaisiin valtakunnallinen opetussuunnitelma ja      monet nuoret ovat kasvuprosessissaan valitetta-
8846: sitä olisi opetettava kaikille oppilaille. Asetuk-    van yksin.
8847: sessa säädettäisiin näiden opettajien pätevyys-           Hajautettu opetus eri oppiaineisiin ei takaa
8848: vaatimuksista.                                        perhekasvatuksen oppisisältöjen monipuolista ja
8849:    Peruskoulun opetussuunnitelman perusteluis-        riittävää toteutumista. Peruskoulun luokilla,
8850: sa vuonna 1994 määriteltiin perhekasvatuksen           7-9, lukiossa ja ammatillisessa opetuksessa
8851: tehtäväksi tukea lapsen ja nuoren kasvuaja kehi-      perhekasvatusta tulisi opettaa pakollisena oppi-
8852: tystä kohti aikuisuutta ja luoda pohjaa perhe-elä-    aineena riittävän monta oppituntia tai kurssia,
8853: mässä onnistumiselle. Esille nostettavia sisältöjä    jotta aineen laaja sisältö ehditään käydä kunnolla
8854: olivat mm. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen        läpi.
8855: kehitys, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot ja ih-
8856: missuhteet, seksuaalisuus, seurustelu ja yhdessä      Edellä olevan perusteella ehdotan,
8857: elämisen muodot, perheen elämänkaari, lapsi
8858: perheessä ja erilaiset perheet, työn ja vastuun              että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
8859: jako perheessä sekä perhe ja yhteiskunta. Kaikki             kiehdotukset:
8860: 
8861: 1.
8862:                                                  Laki
8863:                                perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta
8864: 
8865:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8866:    muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 11 §:n 1 momentti seu-
8867: raavasti:
8868: 
8869:                        11 §                           musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta.
8870:                 Opetuksen sisältö                     Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n no-
8871:                                                       jalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppi-
8872:    Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mu-         määriin. Perusopetuksenjärjestäjä voi 7 tai 8 §:n
8873: kaan kuin 14 §: n nojalla säädetään tai määrätään,    nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mu-
8874: kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjalli-   kaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä.
8875: suutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä,
8876: ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa tai
8877: elämänkatsomustietoa, perhekasvatusta, histo-
8878: riaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiik-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuuta
8879: kaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa,
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 2
8885:                                                                   LA 7112000 vp -      Leena Rauhala /skl
8886: 
8887: 
8888: 
8889: 2.
8890:                                                    Laki
8891:                                       lukiolain 7 §:n muuttamisesta
8892: 
8893:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8894:      muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 7 §:n 2 momentti seuraavasti:
8895: 
8896:                         7§                               jalla määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä. Tai-
8897:             Opetuksen laajuus ja sisältö                 to- ja taideaineet sekä liikunta ja terveystieto
8898:                                                          ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18
8899:                                                          vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen.
8900:    Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin            Koulutuksen järjestäjä voi 4 §:n nojalla määrä-
8901: 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkiel-       tyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poike-
8902: tä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vie-   ta tämän momentin säännöksistä.
8903: raita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä
8904: opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja,
8905: uskontoa tai elämänkatsomustietoa, perhekasva-
8906:                                                             Tämä laki tulee voimaan        päivänä      kuuta
8907: tusta, liikuntaa ja terveystietoa sekä taito- ja tai-
8908: deaineiden opintoja. Tässä momentissa maini-
8909: tuissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 §:n no-
8910: 
8911: 
8912: 
8913: 
8914: 3.
8915:                                                    Laki
8916:                   ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
8917: 
8918:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8919:   muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 12 §:n
8920: 2 momentti seuraavasti:
8921: 
8922:                        12 §                              kunnallisia opintoja, liikuntaa ja terveystietoa,
8923:             Opetuksen laajuus ja sisältö                 taito- ja taideaineiden opintoja, perhekasvatusta
8924:                                                          sekä opinto-ohjausta. Liikunta ja terveystieto,
8925:    Tutkinto sisältää, sen mukaan kuin opetus-            sekä taito- ja taideaineiden opinnot ovat vapaaeh-
8926: suunnitelmassa määrätään, ammatillisia opintoja          toisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytet-
8927: ja niitä tukevaa työssä oppimista sekä ammatti-          tyään aloittavat opintonsa. Koulutuksen järjestä-
8928: taidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitai-       jä voi 9 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutus-
8929: toa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen           tehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin
8930: kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-          säännöksistä.
8931: luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteis-
8932: 
8933: 
8934: 
8935: 
8936:                                                                                                             3
8937: LA 7112000 vp -     Leena Rauhala /skl
8938: 
8939: 
8940: 
8941: 
8942:     Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
8943: 
8944: 
8945: 
8946: 
8947: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
8948: 
8949:      Leena Rauhala /skl
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954: 4
8955:                                                           LM 72/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
8956: 
8957: 
8958: 
8959: 
8960:                                                LAGMOTION 72/2000 rd
8961: 
8962:                                                Lag om ändring av lagen om accis på elström
8963:                                                och vissa bränslen
8964: 
8965: 
8966: 
8967: 
8968: Tili riksdagen
8969: 
8970: Energiutvinning ur avfali har i den senaste tidens      värmevärdet till största delen av träbaserade ma-
8971: utveckling av avfalishanteringen blivit en bety-        terial, vilka är förnybara energikälior. Exempel
8972: dande del av avfaliets nyttoanvändnings- och be-        på sådana material är till materialåtervinning
8973: handlingssätt. Energiutvinningen i Finland sker         odugligt papper och papp, vilka som förnybara
8974: genom att man ur avfaliet tiliverkar returbränsle       material i praktiken inte just alis ger upphov tili
8975: och utvinner biogas som sedan bränns. I den här         några koldioxidutsläpp. Resten av returbränslets
8976: motionen föreslås att returbränsle och biogas           värmevärde består av till materialåtervinning
8977: skulie få samma skattefördelar som övriga förny-        oduglig plast, som man i bränsleform till konsis-
8978: bara energikälior f6r att säkerstälia deras konkur-     tensen närmast kan jämstälia med naturgas. Re-
8979: renskraft på energimarknaden.                           turbränslets kvalitet följs regelbundet upp ge-
8980:    En ökad användning av biobränsle (bl.a. retur-       nom provtagning och övervakning av råmateria-
8981: bränsle och biogas) har uppmärksammats på oli-          let. I början av året faststälides vidare en stan-
8982: ka sätt av handels- och industriministeriets ener-      dard SFS 5875 för kvaliteten i returbränsle.
8983: giavdelning, bl.a. i "Handlingsplan och förnyba-           Biogas är en nedbrytningsprodukt från anting-
8984: ra energikälior" 4/1999. I den av statsrådet god-       en biologiskt nedbrytbart avfali som under årens
8985: kända Nationelia avfalisplanen fram till2005 har        lopp har samlats till avstjälpningsplatser elier av
8986: man vidare uppstälit som mål att öka använd-            skilt uppsamlat biologiskt nedbrytbart avfali och
8987: ningen av t.ex. returbränsle till över 1 miljon ton i   slam som körts genom en rötningsanläggning.
8988: året, vilket motsvarar 0,5 Mtoe (0,5 miljoner ol-       Biologiskt nedbrytbart avfali och slam består till
8989: jeton) i energivärde. Energiproduktionen i Fin-         största delen av förnybara material, vilka således
8990: land består till stor del av kombinerad el- och         också är förnybara energikälior. På befintliga av-
8991: värmeproduktion i viiken man också med hög              stjälpningsplatser uppsamlas redan idag ansenli-
8992: nyttograd kunde utnyttja energiinnehåliet i av-         ga mängder gas som bildats genom biologisk
8993: fali. Vi har alitså redan nu en täckande energipro-     nedbrytningsprocess.
8994: duktionsinfrastruktur som också kunde utnyttjas            Vid bedömningen av miljöaspekterna för an-
8995: för returbränsle och biogas.                            vändandet av returbränsle och biogas bör först
8996:    Returbränslet består tili största delen av från      beaktas att råmaterialet till bränslena har upp-
8997: sarnhälien och företag lokalt uppsamlat och käli-       kommit som en biprodukt från andra verksamhe-
8998: sorterat brännbart, torrt och fast avfali vars egen-    ter i sarnhäliet. Om ifrågavarande, för återan-
8999: skaper är kända. Vid framstälining av returbräns-       vändnig odugligt materials energianvändning
9000: le särskiljs användbart råmaterial och problem-         skulie bli omöjlig, skulie det leda till att använd-
9001: avfali som samlas upp skilt. Enligt undersök-           bara energiresurser slösades bort på avststjälp-
9002: ningar består returbränsle beräknat utgående från       ningsplatser. På avstjälpningsplatserna bildar
9003: 
9004:                                                                                                   Version2.0
9005: LM 72/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
9006: 
9007: 
9008: biologiskt nedbrytbara ämnen metan som enligt         dock till energieffektivitetsgrad och ur miljöhän-
9009: undersökningarna har en 25 gånger större skad-        syn ett sämre alternativ och användning av dessa
9010: lig inverkan på klimatförändringen än koldioxid.      system skulle medföra nationalekonomiskt bety-
9011: Med ökad användnig av returbränsle och biogas         dande onödiga tilläggsinvesteringar. Dessutom
9012: som energikälla, beaktande metanens skadliga          skulle det avsevärt försämra nuvarande kombine-
9013: inverkan, kan man avsevärt bidra till att Finland     rade el- och värmekraftverks förutsättningar.
9014: kan uppfylla sina mål i Kyotoavtalet. Genom att       Förbränning av blandavfall har också konstate-
9015: stöda användningen av avfall som energi och           rats försämra materialåtervinningsgraden i Fin-
9016: speciellt genom de förnybara energikällorna i re-     land.
9017: turbränsle och biogas kan man också minska kol-          EU:s avfallsförbränningsdirektiv kommer att
9018: dioxidutsläppen. Användningen av returbränsle         medföra ytterst hårda krav på samförbränning av
9019: och biogas medför, jämfört med användning av          avfall genom att bl.a. skärpa mätningskraven på
9020: fossila bränslen, en nettominskning av koldioxid-     rökgaserna. De skärpta reglerna kommer därför
9021: utsläppen med 3-4 miljoner ton per år. På det         också att höja kostnaderna för användningen av
9022: här viset skulle en ökad användning av retur-         returbränsle. På grund av höga kostnader vid an-
9023: bränsle och biogas för Finlands del vara en av de     vändning av biogas, nyttjas biogasen ännu spar-
9024: mest betydande åtgärderna för att uppnå Kyoto-        samt och i många fall bränns gasen utan att man
9025: avtalets mål.                                         tar tilivara dess energi.
9026:    Anläggningsinvesteringar för tillverkning och         Att hålla förbrukningskostnaderna för retur-
9027: utnyttjande av returbränsle har gjorts på många       bränsle och biogas konkurrenskraftiga på ett lika-
9028: håll. Tillverkning av returbränsle och använd-        dant sätt som för övriga förnybara energikällor är
9029: ning av biogas är en dyr process och kostnaderna      viktigt. Returbränsle och användning av biogas
9030: borde gå att kompensera genom inkomsterna från        bör få samma skattetekniska förmånsställning
9031: energianvändningen. 1 nuvarande läge har dock         som övriga förnybara energikällor.
9032: ingen stabil efterfråga på returbränsle och biogas
9033: bildats. Som alternativt avfallshanteringssystem      Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
9034: och hanteringskostnad konkurrerar den i övriga
9035: Europa vanliga massförbränningen, d.v.s. för-               att riksdagen skall godkänna följande
9036: bränning av osorterat avfall. Massförbränning är            lagförslag:
9037: 
9038:                                                  Lag
9039:                    om ändring av lagen om accis på elström och vissa bränslen
9040: 
9041:   1 enlighet med riksdagens beslut
9042:   ändras i lagen an den 30 december 1996 om accis på elström och vissa bränslen (1260/1996) 8 § 1
9043: mom. samt 8 a § 1 och 3 mom., sådana de lyder i lag 510/1998, samt
9044:  fogas till2 § nya 12 och 13 punkter som följer:
9045: 
9046:                        2§                                13) biogas brännbar gas som uppsamlats från
9047:     1 denna lag avses med                             avstjälpningsplatser eller som bildats genom röt-
9048:                                                       ning av biologiskt nedbrytbart avfall eller slam.
9049:    12) returbränsle bränsle som tillverkats av lo-
9050: kalt uppsamlat och sorterat, fast, torrt och bränn-                         8§
9051: bart kommunalt avfall eller tili konsistensen mot-      Den som producerar elström
9052: svarande avfall från industri- eller serviceverk-       1) med vindkraft eller
9053: samhet,
9054: 
9055: 2
9056:                                                           LM 72/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
9057: 
9058: 
9059:    2) i ett vattenkraftverk vars nominella effekt är     den som producerar elström med avgaser från
9060: högst en megavoltamper, eller                            metallurgiska processer. Stödet är lika stort per
9061:    3) i ett kraftvärmeverk med en nominell effekt        kilowattimme som accisen på elström i accis-
9062: på högst 40 megavoltamper vilket producerar el-          klass II enligt den accistabell som utgör bilaga
9063: ström med ved, bränntorv, returbränsle eller bio-        tilllagen.
9064: gas
9065:    har rätt att på ansökan erhålla stöd för elström         Den som producerar elström med ved, träbase-
9066: som levererats tili elnät. Stödet för elström som        rade bränslen, returbränsle, biogas eller med av-
9067: avses i 1 punkten är lika stort per kilowattimme         gaser från metallurgiska processer för eget eller
9068: som accisen på elström i accisklass I enligt den         andras bruk utan att överföra elström tili elnätet
9069: accistabell som utgör bilaga tililagen. För annan        har rätt att för detta erhålla stöd som motsvarar
9070: ovan avsedd elström är stödet lika stort per kilo-       den elaccis som bör erläggas. Stödet utbetalas så
9071: wattimme som accisen på elström i accisklass II.         att den tili stöd berättigade accisskyldige uppger
9072:                                                          denna typ av elström som sin accisfria leverans.
9073:                                                          På det förfarande som gäller genomförandet av
9074:                         8a§                              accisfriheten tiliämpas lagen om påförande av
9075:    Den som producerar elström med ved, träbase-          accis (1469/1994).
9076: rade bränslen, returbränsle eller biogas och över-
9077: för på detta sätt producerad elström tili elnätet
9078: har rätt att i andra fall än de som avses i 8 § på an-
9079: sökan erhålla stöd för elström som levererats tili         Denna lag träder i kraft den
9080: elnätet. Samma rätt gäller på motsvamade sätt
9081: 
9082: 
9083: 
9084: 
9085: Helsingfors den 31 maj 2000
9086: 
9087:     Håkan Nordman /sv                                        Pauli Saapunki /cent
9088:     Christina Gestrin /sv                                    Tytti Isohookana-Asunmaa /cent
9089:     Mika Lintilä /cent                                       Kari Kärkkäinen /fkf
9090:     Kari Uotila /vänst                                       Lasse Viren /saml
9091:     Tuija Brax /gröna                                        Petri Salo /saml
9092:     Klaus Bremer /sv                                         Pertti Hemmilä /saml
9093:     Ola Rosendahl /sv                                        Timo Ihamäki /saml
9094:     Pehr Löv /sv                                             Kari Kantalainen /saml
9095:     Margareta Pietikäinen /sv                                Erkki Pulliainen 1gröna
9096:     Henrik Lax /sv                                           Pentti Tiusanen /vänst
9097:     Nils-Anders Granvik /sv                                  Tapio Karjalainen /sd
9098:     Eva Biaudet /sv                                          Unto Valpas /vänst
9099:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                              Esa Lahtela /sd
9100:     Ulla-Maj Wideroos /sv                                    Lauri Kähkönen /sd
9101:     Mauri Salo /cent                                         Anni Sinnemäki /gröna
9102:     Inkeri Kerola /cent                                      Sulo Aittoniemi /alk
9103:     Tuija Nurmi /saml                                        Jaana Ylä-Mononen /cent
9104:     Jukka Gustafsson /sd                                     Seppo Lahtela /cent
9105: 
9106:                                                                                                          3
9107: LM 72/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
9108: 
9109: 
9110:     Hannu Takkula /cent                  Juha Rehula /cent
9111:     Seppo Kanerva /saml                  Veijo Puhjo /vänst
9112:     Sakari Smeds /fkf                    Pirkko Peltomo /sd
9113:     Anu Vehviläinen /cent                Tuula Haatainen /sd
9114:     Paula Lehtomäki /cent                Raija Vahasalo /saml
9115:     Antti Rantakangas /cent              Riitta Korhonen /saml
9116:     Pekka Ravi /saml                     Jari Koskinen /saml
9117:     Hannu Aho /cent                      Gunnar Jansson /sv
9118:     Mirja Ryynänen /cent                 Markku Markkula /saml
9119:     Jorma Huuhtanen /cent                Kirsi Piha /saml
9120:     Matti Väistö /cent                   Marja Tiura /saml
9121:     Anne Huotari /vänst                  Risto Kuisma /ref
9122:     Erkki Kanerva /sd                    Timo Kalli /cent
9123:     Eero Akaan-Penttilä /saml            Matti Vanhanen 1cent
9124:     Pekka Kuosmanen /saml                Tarja Kautto /sd
9125:     Bjarne Kallis /fkf                   Raimo Vistbacka /saf
9126:     Toimi Kankaanniemi /fkf              Tanja Karpela /cent
9127:     Leea Hiltunen /fkf                   Petri Neittaanmäki /cent
9128:     Lauri Oinonen /cent                  Johannes Leppänen /cent
9129:     Marja-Leena Kemppainen /fkf          Osmo Puhakka /cent
9130:     Matti Saarinen /sd                   Seppo Kääriäinen /cent
9131:     Matti Kangas /vänst                  Ilkka Taipale /sd
9132:     Mikko Elo /sd                        Tero Rönni /sd
9133:     Mikko Kuoppa /vänst                  Irina Krohn /gröna
9134:     Ulla Anttila 1gröna                  Jouko Jääskeläinen /fkf
9135:     Timo Seppälä /saml                   Martti Tiuri /saml
9136:     Hannes Manninen /cent                Ilkka Kanerva /saml
9137:     Juha Korkeaoja /cent                 Kaarina Dromberg /saml
9138:     Pertti Mäki-Hakola /saml             Jukka Vihriälä /cent
9139:     Ossi Korteniemi /cent                Arto Seppälä /sd
9140:     Kyösti Karjula /cent                 Harry Wallin /sd
9141:     Esko-Juhani Tennilä /vänst           Leena-Kaisa Harkimo /saml
9142:     Jouko Skinnari /sd                   Anneli Jäätteenmäki /cent
9143:     Sari Sarkomaa /saml                  Valto Koski /sd
9144:     Aulis Ranta-Muotio /cent             Klaus Heliberg /sd
9145:     Pekka Vilkuna /cent                  Leena Rauhala /fkf
9146:     Reijo Laitinen /sd                   Päivi Räsänen /fkf
9147:     Jaakko Laakso /vänst                 Marjatta Stenius-Kaukonen /vänst
9148: 
9149: 
9150: 
9151: 
9152: 4
9153: Suomennos                                                    LA 72/2000 vp -Håkan Nordman /r ym.
9154: 
9155: 
9156: 
9157: 
9158:                                                LAKIALOITE 72/2000 vp
9159: 
9160:                                                Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-
9161:                                                verosta annetun lain muuttamisesta
9162: 
9163: 
9164: 
9165: 
9166: Eduskunnalle
9167: 
9168: Viimeaikaisessa jätehuollon kehityksessä jättei-        tuksessa erotetaan käyttökelpoinen raaka-aine ja
9169: den energiakäyttö on muodostunut merkittäväksi          ongelmajäte, joka kerätään erikseen. Tutkimus-
9170: jätteiden hyötykäyttö- ja käsittelytavaksi. Suo-        ten mukaan kierrätyspolttoaine koostuu lämpöar-
9171: messa energiakäyttö tapahtuu valmistamaHa jät-          von mukaan laskettuna pääosin puupohjaisista
9172: teistä kierrätyspolttoainetta ja biokaasua, joka        materiaaleista, jotka ovat uusiutuvia energialäh-
9173: sitten poltetaan. Tässä aloitteessa ehdotetaan,         teitä. Esimerkkeinä tällaisista materiaaleista ovat
9174: että kierrätyspolttoaine ja biokaasu saisivat sa-       materiaalikierrätykseen kelpaamattomat paperit
9175: mat veroedut kuin muut uusiutuvat energialäh-           ja pahvit, jotka uusiutuvina energialähteinä eivät
9176: teet niiden kilpailukyvyn varmistamiseksi ener-         aiheuta käytännössä juuri lainkaan hiilidioksidi-
9177: giamarkkinoilla.                                        päästöjä. Loppuosa kierrätyspolttoaineen lämpö-
9178:     Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas-       arvosta muodostuu materiaalikierrätykseen kel-
9179: to on kiinnittänyt eri tavoin huomiota biopoltto-       paamattomasta muovista, jota voidaan polttoai-
9180:  aineiden (mm. kierrätyspolttoaine ja biokaasu)         neena verrata koostumukseltaan lähinnä maakaa-
9181: käytön lisäämiseen mm. "Uusiutuvien energia-            suun. Kierrätyspolttoaineen laatua seurataan
9182:  lähteiden edistämisohjelmassa" 4/1999. Valtio-         säännöllisesti tapahtuvalla näytteenotolla ja raa-
9183:  neuvoston hyväksymässä Valtakunnallisessa jä-          ka-aineen valvonnalla. Kierrätyspolttoaine on
9184:  tesuunnitelmassa vuoteen 2005 on edelleen esi-         standardoitu alkuvuodesta valmistuneelia SFS
9185:  tetty tavoitteeksi esim. kierrätyspolttoaineen         5875 -standardilla.
9186:  käytön nostaminen runsaaseen miljoonaan ton-              Biokaasu on joko vuosien kuluessa kaatopai-
9187:  niin vuodessa, joka vastaa energia-arvoltaan 0,5       koille kerättyjen biologisesti hajoavien jätteiden
9188:  Mtoe (0,5 miljoonaa öljytonnia). Energiantuo-          tai erilliskäytettyjen mädätyslaitoksessa käsitel-
9189:  tanto Suomessa perustuu pitkälti yhdistettyyn          tyjen biologisesti hajoavien jätteiden tai liettei-
9190:  sähkön- ja lämmöntuotantoon, jossa hyvällä hyö-        den hajoamistuote. Biologisesti hajoavat jätteet
9191:  tysuhteella pystyttäisiin myös hyödyntämäänjät-        ja lietteet ovat pääosin peräisin uusiutuvista ma-
9192:  teen energiasisältöä. Meillä on siis jo nyt kattava    teriaaleista, jotka ovat näin ollen uusiutuvia ener-
9193:  energiantuotannon infrastruktuuri, jota pystyttäi-     gialähteitä. Kaatopaikoilta kerätään talteen jo ny-
9194:  siin hyödyntämään myös kierrätyspolttoaineen ja        kyisellään merkittäviä määriä biologisen hajoa-
9195:  biokaasun käytössä.                                    misen tuloksena syntynyttä kaasua.
9196:      Kierrätyspolttoaine muodostuu pääasiassa yh-          Arvioitaessa kierrätyspolttoaineen ja biokaa-
9197:  dyskuntien ja yritysten paikallisesti kerätyistä ja    sun käyttöön liittyviä ympäristönäkökohtia on
9198:  syntypaikoilla lajitelluista polttokelpoisista, kui-   ensin otettava huomioon, että polttoaineiden raa-
9199:  vista ja kiinteistä jätteistä, joiden ominaisuudet     ka-aine on syntynyt muiden yhdyskuntatoiminto-
9200:  ovat tunnettuja. Kierrätyspolttoaineen valmis-         jen sivutuotteena. Jos kyseisen, kierrätykseen
9201: 
9202:                                                                                                    Versio 2.0
9203: LA 72/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
9204: 
9205: 
9206: kelpaamattoman materiaalin energiakäyttö kävi-         ja käsittelykustannuksena kilpailee muualla Eu-
9207: si mahdottomaksi, se johtaisi käyttökelpoisten         roopassa sekajätteen poltto eli lajittelemattoman
9208: energiavarojen tuhlaamiseen kaatopaikoilla.            jätteen poltto. Sekajätteen poltto on kuitenkin
9209: Kaatopaikoilla biologisesti hajoava aines muo-         energiahyötysuhteeltaan ja ympäristön kannalta
9210: dostaa metaania, jolla on tutkimusten mukaan           huonompi vaihtoehto, ja se aiheuttaisi kansanta-
9211: hiilidioksidiin verrattuna 25 kertaa voimakkaam-       loudellisesti huomattavia tarpeettomia lisäinves-
9212: pi haitallinen vaikutus ilmastonmuutokseen.            tointeja. Lisäksi se heikentäisi huomattavasti ny-
9213: Kierrätyspolttoaineen ja biokaasun energiakäy-         kyisten yhdistettyjen sähköä ja lämpöä tuotta-
9214: tön lisäämisellä metaanin haitallinen vaikutus         vien voimalaitosten toimintaedellytyksiä. Seka-
9215: huomioon ottaen voidaan huomattavasti edistää          jätteen polton on todettu myös heikentävän mate-
9216: Kioton sopimuksen mukaisten Suomen tavoittei-          raalikierrätysastetta Suomessa.
9217: den toteutumista. Tukemalla jätteiden energia-            EU:n jätteenpolttodirektiivi tulee asettamaan
9218: käyttöä ja erityisesti kierrätyspolttoaineen ja bio-   varsin tiukkoja ehtoja jätteiden rinnakkaispoltol-
9219: kaasun käyttöä uusiutuvina energialähteinä voi-        le kiristämällä mm. savukaasujen mittausvelvoit-
9220: daan myös hiilidioksidipäästöjä vähentää. Kier-        teita.Tiukemmat säännökset lisäävät näin ollen
9221: rätyspolttoaineen ja biokaasun käytön nettovä-         myös kierrätyspolttoaineen käyttökustannuksia.
9222: hennys hiilidioksidipäästöihin fossiilisten poltto-    Biokaasun suurten käyttökustannusten vuoksi
9223: aineiden käyttöön verrattuna on 3-4 tonnia vuo-        biokaasua hyödynnetään vielä vähäisessä mää-
9224: dessa. Näin ollen kierrätyspolttoaineen ja bio-        rin, ja monissa tapauksissa kaasu poltetaan sen
9225: kaasun käytön lisääminen on Suomen osalta yksi         energiaa hyödyntämättä.
9226: merkittävimmistä toimenpiteistä Kioton sopi-              Kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käyttökus-
9227: muksen tavoitteiden saavuttamisessa.                   tannusten pitäminen kilpailukykyisenä muiden
9228:    Laitosinvestointeja kierrätyspolttoaineen val-      uusiutuvien energialähteiden tavoin on tärkeää.
9229: mistamiseksi ja hyödyntämiseksi on tehty monin         Kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käytön tulee
9230: paikoin. Kierrätyspolttoaineen valmistaminen ja        saada veroteknisesti sama edullinen asema kuin
9231: biokaasun hyödyntäminen on kallis prosessi,            muiden uusiutuvien energialähteiden.
9232: minkä vuoksi kustannuksia tulisi voida kompen-
9233: soida energiahyödyntämisestä saatavilla tuloilla.      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9234: Nykyisessä tilanteessa kierrätyspolttoaineelle tai
9235: biokaasulle ei ole muodostunut vakiintunutta ky-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9236: syntää. Vaihtoehtoisena jätehuoltojärjestelmänä               kiehdotuksen:
9237: 
9238:                                                  Laki
9239:           sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
9240: 
9241:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9242:    muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun
9243: lain (1260/1996) 8 §:n 1 momentti sekä 8 a §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa
9244: 510/1998, sekä
9245:    lisätään 2 §:ään uusi 12 ja 13 kohta seuraavasti:
9246: 
9247:                          2§                            lusta kiinteästä, kuivasta ja polttokelpoisesta yh-
9248:     Tässä laissa tarkoitetaan                          dyskuntajätteestä tai koostumukseltaan vastaa-
9249:                                                        vasta teollisuus- ja palvelutoiminnassa syntyväs-
9250:   12) kierrätyspolttoaineella polttoainetta, joka      tä jätteestä;
9251: on valmistettu paikallisesti kerätystä tai lajitel-
9252: 
9253: 2
9254:                                                         LA 72/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
9255: 
9256: 
9257:     13) biokaasulla polttokelpoista kaasua, joka     polttoaineilla, kierrätyspohtoaineella tai biokaa-
9258: on kerätty kaatopaikoilta tai joka on muodostu-      sulla ja siirtää näin tuotetun sähkön sähköverk-
9259: nut mätänemällä biologisesti hajoavasta jätteestä    koon, on oikeus hakemuksesta saada sähköverk-
9260: tai lietteestä.                                      koon toimitetusta sähköstä tukea. Sama oikeus
9261:                                                      on vastaavasti sillä, joka tuottaa sähköä metallur-
9262:                          8§                          gisten prosessien jätekaasuilla. Tuen määrä on
9263:    Sillä, joka tuottaa sähköä                        lain liitteenä olevassa verotaulukossa mainitun
9264:    1) tuulivoimalla; tai                             sähkön veroluokan II veron suuruinen kilowatti-
9265:    2) vesivoimalaitoksessa, jonka nimellisteho       tunnilta.
9266: on enintään yksi megavolttiampeeri; taikka
9267:    3) nimellisteholtaan enintään 40 megavoltti-         Sillä, joka tuottaa sähköä puulla, puupohjaisil-
9268: ampeerin lämmitysvoimalaitoksessa, joka tuot-        la polttoaineilla, kierrätyspolttoaineella, biokaa-
9269: taa sähköä puulla, polttoturpeella, kierrätyspolt-   sulla tai metallurgisten prosessien jätekaasuilla
9270: toaineena tai biokaasulla                            omaan tai toisen käyttöön siirtämättä sähköä säh-
9271:    on oikeus hakemuksesta saada säköverkkoon         köverkkoon, on oikeus saada suoritettavaa säh-
9272: toimitetusta sähköstä tukea. Tuen määrä on           köveroa vastaavaa tukea. Tuen maksaminen to-
9273: 1 kohdassa tarkoitetusta sähköstä lain liitteenä     teutetaan siten, että tukeen oikeutettu verovelvol-
9274: olevassa verotaulukossa mainitun sähkön vero-        linen ilmoittaa sanotuntaisen sähkön verottoma-
9275: luokan 1 veron suuruinen kilowattitunnilta.          na toimituksenaan. Verottomuuden toteuttamista
9276: Muusta edellä tarkoitetusta sähköstä tuki makse-     koskevaan menettelyyn sovelletaan valmisteve-
9277: taan sähkön veroluokan II veron suuruisena kilo-     rotuslain (1469/1994) säännöksiä.
9278: wattitunnilta.
9279: 
9280: 
9281:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuuta
9282:                        8a§
9283:    Muissa kuin 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
9284: sillä, joka tuottaa sähköä puulla, puupohjaisilla
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
9290: 
9291:     Håkan Nordman lr                                     Ulla-Maj Wideroos /r
9292:     Christina Gestrin /r                                 Mauri Salo /kesk
9293:     Mika Lintilä /kesk                                   Inkeri Kerola /kesk
9294:     Kari Uotila /vas                                     Tuija Nurmi /kok
9295:     Tuija Brax /vihr                                     Jukka Gustafsson /sd
9296:     Klaus Bremer /r                                      Pauli Saapunki /kesk
9297:     Ola Rosendahl /r                                     Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
9298:     Pehr Löv /r                                          Kari Kärkkäinen /skl
9299:     Margareta Pietikäinen /r                             Lasse Viren /kok
9300:     Henrik Lax /r                                        Petri Salo /kok
9301:     Nils-Anders Granvik /r                               Pertti Hemmilä /kok
9302:     Eva Biaudet /r                                       Timo Ihamäki /kok
9303:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                          Kari Kantalainen /kok
9304: 
9305:                                                                                                       3
9306: LA 72/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
9307: 
9308: 
9309:     Erkki Pulliainen /vihr            Sari Sarkomaa /kok
9310:     Pentti Tiusanen /vas              Aulis Ranta-Muotio /kesk
9311:     Tapio Karjalainen /sd             Pekka Vilkuna /kesk
9312:     Unto Valpas /vas                  Reijo Laitinen /sd
9313:     Esa Lahtela /sd                   Jaakko Laakso /vas
9314:     Lauri Kähkönen /sd                Juha Rehula /kesk
9315:     Anni Sinnemäki /vihr              Veijo Puhjo /vas
9316:     Sulo Aittoniemi /alk              Pirkko Peltomo /sd
9317:     Jaana Ylä-Mononen /kesk           Tuula Haatainen /sd
9318:     Seppo Lahtela /kesk               Raija Vahasalo /kok
9319:     Hannu Takkula /kesk               Riitta Korhonen /kok
9320:     Seppo Kanerva /kok                Jari Koskinen /kok
9321:     Sakari Smeds /skl                 Gunnar Jansson /r
9322:     Anu Vehviläinen /kesk             Markku Markkula /kok
9323:     Paula Lehtomäki /kesk             Kirsi Piha /kok
9324:     Antti Rantakangas /kesk           Marja Tiura /kok
9325:     Pekka Ravi /kok                   Risto Kuisma /rem
9326:     Hannu Aho /kesk                   Timo Kalli /kesk
9327:     Mirja Ryynänen /kesk              Matti Vanhanen /kesk
9328:     Jorma Huuhtanen /kesk             Tarja Kautto /sd
9329:     Matti Väistö /kesk                Raimo Vistbacka /ps
9330:     Anne Huotari /vas                 Tanja Karpela /kesk
9331:     Erkki Kanerva /sd                 Petri Neittaanmäki /kesk
9332:     Eero Akaan-Penttilä /kok          Johannes Leppänen /kesk
9333:     Pekka Kuosmanen /kok              Osmo Puhakka /kesk
9334:     Bjarne Kallis /skl                Seppo Kääriäinen /kesk
9335:     Toimi Kankaanniemi /skl           Ilkka Taipale /sd
9336:     Leea Hiltunen /skl                Tero Rönni /sd
9337:     Lauri Oinonen /kesk               Irina Krohn /vihr
9338:     Marja-Leena Kemppainen /skl       Jouko Jääskeläinen /skl
9339:     Matti Saarinen /sd                Martti Tiuri /kok
9340:     Matti Kangas /vas                 Ilkka Kanerva /kok
9341:     Mikko Elo /sd                     Kaarina Dromberg /kok
9342:     Mikko Kuoppa /vas                 Jukka Vihriälä /kesk
9343:     Ulla Anttila /vihr                Arto Seppälä /sd
9344:     Timo Seppälä /kok                 Harry Wallin /sd
9345:     Hannes Manninen /kesk             Leena-Kaisa Harkimo /kok
9346:     Juha Korkeaoja /kesk              Anneli Jäätteenmäki /kesk
9347:     Pertti Mäki-Hakola /kok           Valto Koski /sd
9348:     Ossi Korteniemi /kesk             Klaus Heliberg /sd
9349:     Kyösti Karjula /kesk              Leena Rauhala /skl
9350:     Esko-Juhani Tennilä /vas          Päivi Räsänen /skl
9351:     Jouko Skinnari /sd                Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356: 4
9357:                                                              LA 73/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
9358: 
9359: 
9360: 
9361: 
9362:                                              LAKIALOITE 73/2000 vp
9363: 
9364:                                              Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
9365: 
9366: 
9367: 
9368: 
9369: Eduskunnalle
9370: 
9371: Aloitteessa ehdotetaan, että sotilasvammalain         sekä hoidon tarpeen lisääntyessä olisi perustel-
9372: mukaisten korvausten edellytyksenä olevaa työ-        tua alentaa edellä mainittuja haitta-astevaatimuk-
9373: kyvyttömyysastetta alennettaisiin nykyisestä 30       sia. Iän myötä lievemmätkin vammat aiheuttavat
9374: prosentista ja kuntouttamisen edellytyksenä ole-      yhä suurempia ongelmia arkielämään ja vaativat
9375: va 10 prosentin työkyvyttömyysaste poistettai-        jatkuvasti enemmän hoitoa. Näinhän on äsket-
9376: siin kokonaan.                                        täin valtakunnallisen rintamaveteraaniasiain neu-
9377:    Nyt vammautuneelle tai sairastuneelle, jonka       vottelukunnan esityksen mukaisesti tehtykin so-
9378: työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosenttia,        tainvalidien asuntojen muutostöiden ehtona ole-
9379: korvataan muun muassa kotipalvelusta, asumis-         van haitta-asteen osalta. Samaa linjaa tulee nyt
9380: palveluista, omaishoidon tuesta ja sairaanhoidos-     jatkaa myös muilta osin.
9381: ta aiheutuvat kustannukset.                              Kustannukset eivät ole merkittäviä, koska so-
9382:    Vahingoittuneelle tai sairastuneelle sotainva-     dan kokeneiden määrän vähentyminen antaa jo
9383: lidille, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään        tällä hetkellä taloudellista liikkumavaraa ohjata
9384: 30 prosenttia, voidaan nykyisen lain mukaan kor-      vielä elossa oleville invalideille ja veteraaneille
9385: vata kuntouttaminen ja laitoksessa annettu huol-      heidän ansaitsemansa paremmat palvelut.
9386: to tai osa-aikainen huolto silloin, kun niiden tar-
9387: ve johtuu muustakin kuin korvatusta vammasta          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9388: tai sairaudesta. Kuntouttamisen osalta työkyvyt-
9389: tömyysasteeksi riittää 10 prosenttia.                        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9390:    Sotiemme veteraanien iän noustessa, elossa                kiehdotuksen:
9391: olevien lukumäärän vähetessä ja kuntoutuksen
9392: 
9393:                                                 Laki
9394:                                sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
9395: 
9396:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9397:     muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 ja 5 moment-
9398: ti, sellaisena kuin ne ovat, 4 momentti laissa 1225/1993 ja 5 momentti laissa 1012/1993, seuraavasti:
9399: 
9400:                         6§                            korvataan sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin
9401:                                                       3 kohdan mukaisista kotipalveluista, 4 kohdan
9402:    Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka        mukaisista asumispalveluista ja 7 kohdan mukai-
9403: työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia,        sesta omaishoidon tuesta sekä kansanterveyslain
9404: 
9405:                                                                                                 Versio2.0
9406: LA 73/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
9407: 
9408: 
9409: (66/1972) 14 §:n 1 momentin2 kohdanmukaisis-         nen ja laitoksessa annettu huolto tai osa-aikainen
9410: ta sairaanhoidon palveluista aiheutuneet kustan-     huolto myös, milloin niiden tarve johtuu muusta-
9411: nukset. Palvelu- ja tukiasunnosta perittävää         kin kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. Li-
9412: vuokraa tai vastaavaa maksua ei kuitenkaan kor-      säksi voidaan kuntouttaminen, vaikka kuntoutta-
9413: vata. Kotipalvelujen, asumispalvelujen ja omais-     misen tarve ei johtuisikaan korvatusta vammasta
9414: hoidon tuen korvaamisesta säädetään tarkemmin        tai sairaudesta, korvata vahingoittuneelle tai sai-
9415: asetuksella.                                         rastuneelle.
9416:    Sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sää-
9417: detään, korvataan sairaanhoitona myös määräai-
9418: kainen lääkärintarkastus, työ- tai toimintakyvyn
9419: palauttamista tai säilyttämistä tarkoittava kun-
9420: touttaminen sekä laitoksessa annettu huolto tai
9421: osa-aikainen huolto. Vahingoittuneelle tai sairas-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
9422: tuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähin-         2000.
9423: tään 10 prosenttia, voidaan korvata kuntouttami-
9424: 
9425: 
9426: 
9427: 
9428: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
9429: 
9430:     Jari Leppä /kesk                                     Markku Laukkanen /kesk
9431:     Seppo Lahtela /kesk                                  Hannes Manninen /kesk
9432:     Kari Myllyniemi /kesk                                Juha Korkeaoja /kesk
9433:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                       Olavi Ala-Nissilä /kesk
9434:     Niilo Keränen /kesk                                  Pauli Saapunki /kesk
9435:     Mauri Salo /kesk                                     Paula Lehtomäki /kesk
9436:     Tero Mölsä /kesk                                     Lauri Oinonen /kesk
9437:     Antti Rantakangas /kesk                              Marja-Leena Kemppainen /skl
9438:     Jukka Vihriälä /kesk                                 Mika Lintilä /kesk
9439:     Pekka Vilkuna /kesk                                  Tanja Karpela /kesk
9440:     Petri Neittaanmäki /kesk                             Inkeri Kerola /kesk
9441:     Anu Vehviläinen /kesk                                Hannu Aho /kesk
9442:     Mirja Ryynänen /kesk                                 Ismo Seivästö /skl
9443:     Jorma Huuhtanen /kesk                                Leea Hiltunen /skl
9444:     Matti Väistö /kesk                                   Leena Rauhala /skl
9445:     Seppo Kääriäinen /kesk                               Päivi Räsänen /skl
9446:     Maria Kaisa Aula /kesk                               Sakari Smeds /skl
9447:     Sirkka-Liisa Anttila /kesk                           Pentti Tiusanen /vas
9448:     Eero Akaan-Penttilä /kok                             Esko Kurvinen /kok
9449:     Marja Tiura /kok                                     Sulo Aittaniemi /alk
9450:     Ossi Korteniemi /kesk                                Jaana Ylä-Mononen /kesk
9451:     Kyösti Karjula /kesk
9452: 
9453: 
9454: 
9455: 
9456: 2
9457:                                                                 LA 74/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
9458: 
9459: 
9460: 
9461: 
9462:                                               LAKIALOITE 74/2000 vp
9463: 
9464:                                               Laki tuloverolain muuttamisesta
9465: 
9466: 
9467: 
9468: 
9469: Eduskunnalle
9470: 
9471: Kuunailisille perhepäivähoitajille maksetaan ra-       kään saa hyväkseen muiden verovelvollisten ta-
9472: hapalkan lisäksi korvausta lasten hoidosta aiheu-      voin tuloverolain mukaista tulonhankkimisvä-
9473: tuneiden välittömien kustannusten kattamiseksi         hennyksen perusmäärää.
9474: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus-             Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on tar-
9475: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskorvaus-         koitettu kattamaan nimenomaan lapsen hoidosta
9476: ta koskevan suosituksen mukaan. Korvaus hoito-         aiheutuneita todellisia kuluja, minkä mukaisesti
9477: päivältä on kokopäivähoidossa noin 20 markkaa          myös suosituksen hinnoittelu on tarkoin lasket-
9478: sisältäen korvauksen mm. aterioista, huoneiston        tu.Tuloverotuksen yleisten periaatteiden mukai-
9479: käytöstä, sähköstä ja askartelutarvikkeista.           sesti tällaiset työnantajan maksamat selvät kulu-
9480:     Perhepäivähoitajien kustannuskorvaus on ve-        korvaukset ovat verovapaita. Korvaustaso voi-
9481: ronalaista tuloa, koska sitä ei ole erikseen säädet-   daan jättää Verohallituksen määrättäväksi kunti-
9482: ty verovapaaksi. Siten kulukorvaus lisätään lo-        en keskusjärjestöjen suosituksen pohjalta.
9483: pullista verotusta toimitettaessa rahapalkan pääl-        Lakialoitteessa ehdotettu perhepäivähoidon
9484: le perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloihin ja sa-    kustannuskorvausten säätäminen verovapaaksi
9485: malla tuloista myönnetään kulukorvauksen suu-          selkeyttää merkittävästi perhepäivähoitajien ve-
9486: ruinen tulonhankkimisvähennys. Nimelliset brut-        rotusta ja saattaa heidät yhdenvertaiseen ase-
9487: totulot ovat siten todellisia ansiotuloja korkeam-     maan muiden verovelvollisten kanssa. Tällä rat-
9488: mat.                                                   kaisulla tuetaan merkittävästi perhepäivähoidon
9489:     Tällainen verotuskäytäntö on johtanut ongel-       toimintaedellytyksiä.
9490: miin mm. perhepäivähoitajien ennakonpidätys-
9491: prosentin määräämisessä sekä useita sosiaali-          Edellä olevan perusteella ehdotan,
9492:  etuuksia myönnettäessä. Menettelyn seuraukse-
9493:  na perhepäivähoitajat eivät käytännössä myös-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9494:                                                              kiehdotuksen:
9495: 
9496:                                                  Laki
9497:                                       tuloverolain muuttamisesta
9498: 
9499:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9500:    lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 92 b §seuraavasti:
9501: 
9502:                     92 b §                                Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kunnal-
9503:       Perhepäivähoidon kustannuskorvaus                liselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoidosta
9504: 
9505:                                                                                                 Versio 2.0
9506: LA 74/2000 vp -    Liisa Hyssälä /kesk
9507: 
9508: 
9509: aiheutuneiden välittömien kustannusten kattami-
9510: seksi. Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat
9511:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
9512: määräykset verovapaiden kustannuskorvausten
9513:                                                   ta 2001.
9514: perusteista ja määristä.
9515: 
9516: 
9517: 
9518: 
9519: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
9520: 
9521:     Liisa Hyssälä /kesk
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 
9526: 2
9527:                                                              LA 75/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
9528: 
9529: 
9530: 
9531: 
9532:                                             LAKIALOITE 75/2000 vp
9533: 
9534:                                             Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
9535: 
9536: 
9537: 
9538: 
9539: Eduskunnalle
9540: 
9541: Tuloverolaki määrittelee 93 §:ssä vähennyskel-       perustellaan, ettei oman auton tarvitseminen työ-
9542: poisiksi ansiotulon hankkimisesta johtuneiksi        pisteestä toiseen liikuttaessa ole peruste vähen-
9543: menoiksi matkakustannukset asunnon ja työpai-        tää matkakuluja asunnon ja työpaikan välillä
9544: kan välillä. Vähennyksen laskuperusteeksi mai-       oman auton käytön mukaisina. Lisäksi on todet-
9545: nitaan halvin kulkuneuvo. Kyseisellä lainkohdal-     tava, ettei kyseinen ratkaisu ollut edes yksimieli-
9546: la on ainoastaan yksi vakiintunut tulkintatapa,      nen, vaan syntyi tiukan äänestyksen (3-2) jäl-
9547: jota tukee muun muassa korkeimman hallinto-oi-       keen kahden tuomarin vastustaessa tulkintaa.
9548: keuden ratkaisu vuodelta 1979. Lainkohtaa kos-       Mielestäni yli kaksikymmentä vuotta vanhan
9549: kevan tulkinnan mukaan matkakustannukset voi-        äänestyksen jälkeen syntyneen ratkaisun käyttä-
9550: daan vähentää ainoastaan julkisten kulkuneuvo-       minen ennakkotapauksena vaatii tuloverolain
9551: jen käytön suuruisina, paitsi kun Verohallituk-      93 §:n muutoksen vastaamaan todellista tilannet-
9552: sen erikseen antamat ohjeet julkisten kulkuneu-      ta nyky-yhteiskunnassa.
9553: vojen odotusajoista töihin saavuttaessa tai töistä      Ottaen huomioon yhä laajentuvat työssäkäyn-
9554: lähdettäessä ylittyvät. Muilla perusteilla ei ole    tialueet ja useat anunatit, joissa oman auton käyt-
9555: voinut perustella verottajalle oman auton käyt-      tö on työn suorittamisen kannalta välttämätöntä,
9556: töä.                                                 ehdotan lainmuutosta, joka selkiinnyttää matka-
9557:    Ehdotan lakialoitteessa tuloverolain 93 §:ään     kuluvähennykset vastaamaan todellisia välttä-
9558: muutosta, joka mahdollistaisi matkakuluvähen-        mättömiä matkakuluja ja näin ollen poistaa omaa
9559: nyksen oman auton käytön mukaisena myös hen-         autoa työssään käyttävien henkilöiden verotus-
9560: kilöille, jotka voivat osoittaa tarvitsevansa omaa   kohtelun epäoikeudenmukaisuuden.
9561: autoa työtehtäviensä asianmukaiseen suorittami-
9562: seen. Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna            Edellä olevan perusteella ehdotan,
9563:  1979 antama ratkaisu (KHO 1979 II 561) on se
9564: ennakkotapauksena käytetty tulkintamalli, jolla            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9565:                                                            kiehdotuksen:
9566: 
9567:                                                Laki
9568:                                  tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
9569: 
9570:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9571:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 93 §:n 2 momentti seu-
9572: raavasti:
9573: 
9574: 
9575:                                                                                                Versio2.0
9576: LA 75/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok
9577: 
9578: 
9579:                      93 §                          väksytään julkisen kulkuneuvon sijaan oma
9580: Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset     auto, mikäli työnantaja edellyttää oman auton
9581:                                                    käyttöä tai oman auton käyttö voidaan muutoin
9582:                                                    osoittaa työn suorittamisen kannalta välttämättö-
9583:     Jos 1 momentissa tarkoitettuna halvimpana      mäksi.
9584: kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kul-
9585: kuneuvoa, vähennys lasketaan sitenkuin verohal-
9586: litus vuosittain määrää ottaen huomioon sen koh-
9587:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä     kuuta
9588: tuullisen kustannusten lisäyksen, joka aiheutuu
9589: kulkuneuvon käytöstä asunnon ja työpaikan väli-
9590: siin matkoihin. Halvimmaksi kulkuneuvoksi hy-
9591: 
9592: 
9593: 
9594: 
9595: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
9596: 
9597:     Pertti Hemmilä /kok
9598: 
9599: 
9600: 
9601: 
9602: 2
9603:                                                          LA 76/2000 vp- Pertti Hemmilä /kok ym.
9604: 
9605: 
9606: 
9607: 
9608:                                              LAKIALOITE 76/2000 vp
9609: 
9610:                                              Laki vakuutussopimuslain 70 §:n muuttami-
9611:                                              sesta
9612: 
9613: 
9614: 
9615: 
9616: Eduskunnalle
9617: 
9618: Vakuutusyhtiöt kohtelevat onnettomuuksien ja          tyssä ajassa, on korvaukselle maksettava korko-
9619: rikosten uhreja sekä heidän omaisiaan usein ta-       lain mukaista viivästyskorkoa. Käytännössä rii-
9620: valla, joka loukkaa heidän oikeusturvaansa. Pait-     dattomienkin vakuutuskorvauksien saaminen voi
9621: si että korvausten määrä on usein todellista va-      kuitenkin kestää kuukausia ja viivästyskorkoa
9622: hinkoa huomattavasti pienempi, ilmenee käytän-        maksetaan vasta sitä erikseen vaadittaessa.
9623: nön tilanteissa varsinkin suurten vakuutusyhtiöi-        Tässä lakialoitteessa ehdotetaan vakuutusso-
9624: den taholta piittaamattomuutta laissa säädetyistä     pimuslain 10 luvun 70 §:ään muutosta, joka pa-
9625: määräajoista korvausten maksamiselle.                 rantaisi kansalaisten oikeusturvaa vakuutusyh-
9626:     Vakuutusyhtiöiden toiminnan tarkoituksen tu-      tiöihin nähden. Lain muuttaminen on osoittautu-
9627: lisi olla se, että vakuutukset turvaavat tapahtu-     nut tarpeelliseksi, koska nykyisen lain mukai-
9628: neen vahingon jälkeen oikeudenmukaiset kor-           nen viivästyskorkoseuraamus ei toimi lain edel-
9629: vaukset säädetyssä ajassa. Kun henkilö on ilman       lyttämällä tavalla eli korvauksia ei läheskään
9630: omaa syytäänjoutunut onnettomuuteen, ei riidat-       aina makseta määräajassa. Kansalaisten kannalta
9631: tomien vakuutuskorvauksien saamisessa pitäisi         oikeudenmukaisuus ei toteudu myöskään viiväs-
9632: olla ongelmia. Vakuutussopimuslain 10 luvun           tyskoron määrän osalta, koska korvaukselle erik-
9633: 70 §:ssä on selkeästi määritelty, miten vakuutus-     seen vaadittaessa maksettava viivästyskorko on
9634: yhtiön tulee toimia korvauksia maksaessaan. Tä-       useissa tapauksissa vain pieni osa siitä taloudel-
9635: män lainkohdan nojalla asiakkaalla on oikeus          lisesta vahingosta, joka korvauksen viivästymi-
9636: vaatia korvausta maksettavaksi joutuisasti tai vii-   sestä aiheutuu.
9637: meistään kuukauden kuluttua siitä, kun vakuu-
9638: tusyhtiö on saanut asiakirjat ja tiedot, jotka sel-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9639: vittävät ko. vakuutusyhtiön vastuun korvata va-
9640: hinkotapahtuma. Ellei korvausta makseta sääde-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9641:                                                             kiehdotuksen:
9642: 
9643:                                                 Laki
9644:                             vakuutussopimuslain 70 §:n muuttamisesta
9645: 
9646:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9647:    muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun vakuutussopimuslain (543/1994) 70 §:n 3 momentti
9648: seuraavasti:
9649: 
9650: 
9651:                                                                                                Versio 2.0
9652: LA 76/2000 vp -     Pertti Hemmilä /kok ym.
9653: 
9654: 
9655:                       70 §                          västymiskuukautta kohden. Korvausta korote-
9656:            Korvauksen suorittaminen                 taan kuitenkin enintään sadalla prosentilla.
9657: 
9658: 
9659:    Jollei korvausta ole säädetyssä ajassa makset-
9660:                                                       Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
9661: tu, korvausta tai sen viivästynyttä osaa korote-
9662: taan kymmenellä prosentilla kutakin alkavaa vii-
9663: 
9664: 
9665: 
9666: 
9667: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
9668: 
9669:     Pertti Hemmilä /kok                                Pentti Tiusanen /vas
9670:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                           Annika Lapintie /vas
9671:     Esko Kurvinen /kok                                 Jaakko Laakso /vas
9672:     Lauri Oinonen /kesk                                Inkeri Kerola /kesk
9673:     Irja Tulonen /kok                                  Hannu Aho /kesk
9674:     Hanna Markkula-Kivisilta /kok                      Pekka Kuosmanen /kok
9675:     Martti Tiuri /kok                                  Markku Markkula /kok
9676:     Juhani Sjöblom /kok                                Håkan Nordman /r
9677:     Matti Kangas /vas                                  Sakari Smeds /skl
9678:     Esa Lahtela /sd                                    Juha Rehula /kesk
9679:     Seppo Lahtela /kesk                                Kari Myllyniemi /kesk
9680:     Pertti Mäki-Hakola /kok                            Eero Akaan-Penttilä /kok
9681:     Kalevi Olin /sd                                    Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
9682:     Juha Karpio /kok                                   Timo Seppälä /kok
9683:     Virpa Puisto /sd                                   Ola Rosendahl /r
9684:     Hannu Takkula /kesk                                Tuija Nurmi /kok
9685:     Toimi Kankaanniemi /skl                            Margareta Pietikäinen /r
9686:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                           Klaus Bremer /r
9687:     Kyösti Karjula /kesk                               Jari Vilen /kok
9688:     Ismo Seivästö /skl                                 Pekka Vilkuna /kesk
9689:     Leena Rauhala /skl                                 Jari Leppä /kesk
9690:     Marja-Leena Kemppainen /skl                        Anu Vehviläinen /kesk
9691:     Antti Rantakangas /kesk                            Saara Karhu /sd
9692:     Pekka Nousiainen /kesk                             Rakel Hiltunen /sd
9693:     Harry Wallin /sd                                   Kari Urpilainen /sd
9694:     Sulo Aittaniemi /alk                               Pertti Turtiainen /vas
9695:     Raimo Mähönen /sd                                  Paula Lehtomäki /kesk
9696:     Unto Valpas /vas
9697: 
9698: 
9699: 
9700: 
9701: 2
9702:                                                              LA 77/2000 vp - Päivi Räsänen /skl ym.
9703: 
9704: 
9705: 
9706: 
9707:                                               LAKIALOITE 77/2000 vp
9708: 
9709:                                               Laki työsopimuslain 35 f §:n muuttamisesta
9710: 
9711: 
9712: 
9713: 
9714: Eduskunnalle
9715: 
9716: 
9717:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9718: 
9719: Aloitteessa esitetään muutettavaksi työsopimus-        neen 10 vuotta täyttäneen vammaisen lapsensa
9720: lakia niin, että työntekijällä on oikeus saada työs-   hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi.
9721: tään tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastu-
9722: 
9723: 
9724:                                             PERUSTELUT
9725: 
9726: Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus          hoitoon sairaana on hankalaa, jos jokin hoito-
9727: saada työstään tilapäistä hoitovapaata äkillisesti     paikka sattuisi löytymäänkin. Lapsen kannalta
9728: sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsensa hoitami-        paras vaihtoehto olisi isän tai äidin oleminen ko-
9729: seksi tai hoidon järjestämiseksi. Hoitovapaata         tona ainakin sen ajan, kunnes muu hoito saadaan
9730: voi saada enintään neljä päivää kerrallaan.            j ärj estymään.
9731: Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen ei koske 10              Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippu-
9732: vuotta täyttäneiden lasten vanhempia, vaikka           matta ihmistä, jonka hoidon tarve on verrattavis-
9733: joissakin tapauksissa 10 vuotta täyttäneet lapset      sa alle 10-vuotiaaseen lapseen ja joka sairas tues-
9734: eivät selviydy sairastuessaan yksin.                   saan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avutto-
9735:    Valtion ja kunnan työntekijöillä on työehtoso-      maksi, ettei hän kykene huolehtimaan itsestään.
9736: pimuksen mukaan oikeus saada tilapäistä hoito-         Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset
9737: vapaata vammaisen 10 vuotta täyttäneen lapsen-         lapset ja vamman vaikeudesta riippuen aivo-,
9738: sa hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tämä       raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vam-
9739: oikeus tulisi ulottaa koskemaan kaikkia työnteki-      maisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairas-
9740: jöitä.                                                 ta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma). Kroo-
9741:    Vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti           ninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jos-
9742: vanhemmat joutuvat usein pulaan. Vaikka lapsi          sa sairasta lasta on pidettävä vammaisena.
9743: olisi jo yli 10-vuotias, hän ei välttämättä selviy-
9744:  dy kotona yksin. Tilapäistä hoitajaa on vaikea        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9745:  saada yhtäkkiä järjestymään kotiin, ja vammai-
9746:  sen lapsen kuljettaminen kodin ulkopuoliseen                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9747:                                                               kiehdotuksen:
9748: 
9749: 
9750:                                                                                                   Versio 2.0
9751: LA 77/2000 vp -     Päivi Räsänen /skl ym.
9752: 
9753: 
9754: 
9755:                                                 Laki
9756:                               työsopimuslain 35 f §:n muuttamisesta
9757: 
9758:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9759:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/1970) 35 f §:n 1 momentti,
9760: sellaisena kuin se on laissa 357/1998, seuraavasti:
9761: 
9762:                      35 f §                          päivää kerrallaan. Lapsen molemmat vanhem-
9763:              Tilapäinen hoitovapaa                   mat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoito-
9764:                                                      vapaata samanaikaisesti.
9765:    Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudes-
9766: saan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyt-
9767: tänyt 10 vuotta, taikka vammaisen lapsen sairas-
9768: tuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada       Tämä laki tulee voimaan        päivänä     kuuta
9769: lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitami-     2000.
9770: seksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työ-
9771: 
9772: 
9773: 
9774: 
9775: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
9776: 
9777:     Päivi Räsänen /skl                                   Marja-Leena Kemppainen /skl
9778:     Sakari Smeds /skl                                    Susanna Huovinen /sd
9779:     Leea Hiltunen /skl                                   Juha RehuJa /kesk
9780:     Jouko Jääskeläinen /skl                              Paula Lehtomäki /kesk
9781:     Marja Tiura /kok                                     Jari Leppä /kesk
9782:     Anu Vehviläinen /kesk                                Lauri Oinonen /kesk
9783:     Ismo Seivästö /skl                                   Osmo Puhakka lkesk
9784:     Seppo Lahtela /kesk                                  Antti Rantakangas /kesk
9785:     Katri Komi /kesk                                     Jaana Ylä-Mononen /kesk
9786:     Bjarne Kallis /skl                                   Pentti Tiusanen /vas
9787: 
9788: 
9789: 
9790: 
9791: 2
9792:                                                                LA 78/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9793: 
9794: 
9795: 
9796: 
9797:                                            LAKIALOITE 78/2000 vp
9798: 
9799:                                            Laki potilasvahinkolain 10 §:n muuttamisesta
9800: 
9801: 
9802: 
9803: 
9804: Eduskunnalle
9805: 
9806: Potilasvahinkolain 2 § :n 1 momentin l kohdan       jopa vuosiksi. Myönteisen päätöksen saamisen
9807: mukaan potilasvahinkona korvataan henkilöva-        jälkeen korvauksen maksaminen kestää sekin
9808: hinko, jonka on todennäköisesti aiheuttanut poti-   usein kuukausia. Hoitovirheestä aiheutuneet sai-
9809: laan tutkimus, hoito tai muu vastaava käsittely     raalamaksut on maksettava, vaikka jo sairaalassa
9810: taikka sellaisen laiminlyönti.                      ollessa tiedetään, että kyseessä on todennäköi-
9811:    Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 2 koh-       nen korvattava hoitovirhe.
9812: dan mukaan potilasvahinkona korvataan henkilö-         Mielestäni potilasvahingonkorvauksen mak-
9813: vahinko, jonka on aiheuttanut tartunta tai tuleh-   samiseen kulunut aika on monissa tapauksissa
9814: dus, joka on todennäköisesti saanut alkunsa poti-   perusteeton ja kohtuuton ja heikentää vahingosta
9815: laan tutkimukseen, hoitoon tai muuhun vastaa-       kärsineenperustoimeentuloaja oikeusturvaa.
9816: vaan käsittelyyn liittyvistä olosuhteista.             Tämän vuoksi lakialoitteessa esitetään potilas-
9817:    Korvauspäätöksen tekeminen ja korvauksen         vahinkolain 10 §:n muuttamista niin, että kor-
9818: maksaminen saattaa kuitenkin viivästyä. Tämä        vausasiassa olisi annettava ratkaisu kolmen kuu-
9819: on kohtuutonta varsinkin minimieläkettä saavien     kauden kuluessa.
9820: ja vähätuloisten henkilöiden kohdalla. Hallituk-
9821: sen esityksessä potilasvahinkolain 10 aja 11 §:n    Edellä olevan perusteella ehdotan,
9822: muuttamisesta ei kiinnitetä huomiota potilasva-
9823: hingonkorvausasian käsittelyajan pituuteen. Kä-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9824: sittelyajat venyvät kuitenkin kuukausiksi, joskus         kiehdotuksen:
9825: 
9826:                                               Laki
9827:                             potilasvahinkolain 10 §:n muuttamisesta
9828: 
9829:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9830:   lisätään 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun potilasvahinkolain (585/1986) 10 §:ään, sellaisena
9831: kuin se on laissa 879/1998, uusi 2 momentti seuraavasti:
9832: 
9833:                     10 §                               Edellä 1 momentissa tarkoitettu korvausvaati-
9834:        Korvausvaatimuksen esittäminen               mus on ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa
9835:                                                     sen vaatimisesta.
9836: 
9837: 
9838: 
9839: 
9840:                                                                                              Versio 2.0
9841: LA 78/2000 vp- Hannu Aho /kesk
9842: 
9843: 
9844: 
9845: 
9846:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
9847: 2000.
9848: 
9849: 
9850: 
9851: 
9852: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
9853: 
9854:     Hannu Aho /kesk
9855: 
9856: 
9857: 
9858: 
9859: 2
9860:                                                           LA 79/2000 vp -Raimo Vistbacka /ps ym.
9861: 
9862: 
9863: 
9864: 
9865:                                               LAKIALOITE 79/2000 vp
9866: 
9867:                                               Laki tieliikennelain muuttamisesta
9868: 
9869: 
9870: 
9871: 
9872: Eduskunnalle
9873: 
9874: Vuonna 1972 määrättiin henkilöille, joilla oli ol-     kimuksissa on lisäksi todettu, että uusilla kuljet-
9875: lut ajokortti alle vuoden, ns. 80-lätkä eli käytän-    tajilla on puutteena katseen kohdistaminen liian
9876: nössä kuljettajakohtainen nopeusrajoitus. Tämä         kapealle ja liian lähellä olevalle alueelle, ajolin-
9877: rajoitus poistettiin puolestaan vuonna 1996 voi-       jan seuraamisen vajavaisuus, tarkkaavaisuuden
9878: maan tulleen tieliikennelain muutoksen yhtey-          suuntaaminen epäolennaisiin kohteisiin ja se,
9879: dessä. Tutkimuksissa on tämän jälkeen kiistatta        että toimintojen automatisoituminen on vielä
9880: todettu, että lätkän poistamisen jälkeen uusien        kesken.
9881: kuljettajien henkilövahinkojen määrä on lisään-           Uuden järjestelmän toimivuudesta on tehty
9882: tynyt 43 prosenttia 100 km/h:n nopeusrajoitus-         laajahko tutkimus, jossa todettiin ajokieltoasiain
9883: alueilla, kun se lisääntyi 80 km/h:n rajoitus-         käsittelyn siihen liittyvine puhutteluineen ole-
9884: alueilla vain yhden prosentin verran. Lisäksi hen-     van tehoton. Esimerkiksi tiedonkulussa todettiin
9885: kilövahinkojen määrän muutos poikkesi merkit-          vakavia puutteita. Niin ikään ko. tutkimuksessa
9886: tävästi kokeneiden kuljettajien kehityksestä sa-       todettiin, että rikkomustenjohdosta määrätyt ajo-
9887: mana ajanjaksona. Samansuuntainen kehitys ta-          kiellot olivat niihin määrättyjen kuljettajien mie-
9888: pahtui sekä mies- että naispuolisilla uusilla kul-     lestä odotettua lyhyempiä.
9889: jettajilla. Suurin nousu tapahtui tieltä suistumis-       Kaikki mainitut uusien kuljettajien ajotaidos-
9890: ten osalta, jotka tutkimusten mukaan aiheutuivat       sa todetut puutteet olisi mahdollista harjoittelul-
9891: liiasta nopeudesta ja olivat seurausta 80 kilomet-     la poistaa tai ainakin vähentää niitä, kun edelleen
9892: rin nopeusrajoituksen poistamisesta.                   olisi voimassa rauhallisempaan ajamistapaan pa-
9893:     Tapahtuneesta kehityksestä on kiistatta päätel-    kottava 80-lätkä. Samalla vältyttäisiin vuosittain
9894: tävissä se, että 100 km/h on uusien kuljettajien       arvion mukaan noin 20 vakavalta loukkaantumi-
9895: harjoittelunopeudeksi liian korkea. Kehitystä ei       selta ja muutamalta kuolemantapaukselta.
9896: ole estänyt myöskään uuden lain mukainen "ris-
9897: kikuljettajien ohjausjärjestelmä", jolla oli tarkoi-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9898: tus korvata entinen 80-lätkä. Myöskään uusille
9899: kuljettajille suunnatut valistuskampanjat eivät               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
9900: ole tuoneet toivottua vaikutusta ajotapoihin. Tut-            kiehdotuksen:
9901: 
9902:                                                  Laki
9903:                                      tieliikennelain muuttamisesta
9904: 
9905:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9906:    lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin uusi 72 a §, seuraavasti:
9907: 
9908:                                                                                                   Versio2.0
9909: LA 79/2000 vp -     Raimo Vistbacka /ps ym.
9910: 
9911: 
9912:                      72 a §                          tettu vuoden määräaika ajalla, jonka ajo-oikeus
9913:       Kuljettajakohtainen nopeusrajoitus             on ollut menetettynä.
9914:                                                         Edellä 1 momentissa tarkoitettu nopeusrajoi-
9915:    Ajo-oikeuden haltija, jolla on lyhytaikainen      tus ei koske auton ajo-oikeuden saamiseksi an-
9916: ajokortti, saa kuljettaa autoa enintään nopeudella   nettavaa jatko-opetusta. Nopeusrajoitus ei liioin
9917: 80 km/h, jolleivät muut säännökset velvoita käyt-    koske moottoripyörän kuljettamista, jos ajokort-
9918: tämään vieläkin alhaisempaa nopeutta. Sama no-       tiluvan hakijalla on aikaisemmin Suomessa ollut
9919: peusrajoitus koskee moottoripyörän kuljettamis-      tai hänellä on ulkomailla annettu moottoripyörän
9920: ta yhden vuoden ajan moottoripyörän ajokorttilu-     ajokortti, joka on ollut hänellä vähintään vuoden.
9921: van saamisesta.                                         Nopeusrajoituksesta on tehtävä merkintä ajo-
9922:    Moottoripyörässä sekä henkilö- ja pakettiau-      korttiin.
9923: tossa on oltava ajoneuvon takana selvästi näky-
9924: vissä liikenneministeriön määräämä tunnus sil-
9925: loin, kun ajoneuvoa kuljettaa 1 momentissa mai-
9926: nittu henkilö.                                         Tämä laki tulee voimaan       päivänä     kuuta
9927:    Jos moottoripyörän ajo-oikeuden haltija mää-      200.
9928: rätään ajokieltoon, pitenee 1 momentissa tarkoi-
9929: 
9930: 
9931: 
9932: 
9933: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2000
9934: 
9935:     Raimo Vistbacka /ps                                  Sakari Smeds /skl
9936:     Ismo Seivästö /skl                                   Sulo Aittaniemi /alk
9937:     Tero Mölsä /kesk                                     Raimo Mähönen /sd
9938:     Harry Wallin /sd                                     Marja Tiura /kok
9939:     Pauli Saapunki /kesk                                 Leena-Kaisa Harkimo lkok
9940:     Kari Myllyniemi /kesk                                Toimi Kankaanniemi /skl
9941:     Olli Nepponen /kok                                   Matti Kangas /vas
9942:     Lasse Viren /kok                                     Matti Saarinen /sd
9943:     Seppo Lahtela /kesk
9944: 
9945: 
9946: 
9947: 
9948: 2
9949:                                                          LA 80/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk ym.
9950: 
9951: 
9952: 
9953: 
9954:                                              LAKIALOITE 80/2000 vp
9955: 
9956:                                              Laki tuloverolain muuttamisesta
9957: 
9958: 
9959: 
9960: 
9961: Eduskunnalle
9962: 
9963: Suomessa on pitkään metsiä verotettu pinta-alaan      tavissa suuriakin ongelmiksi muodostuvia vaih-
9964: perustuvalla verotusjärjestelmällä. Tätä järjestel-   teluita puukauppoihin ja maan puuhuoltoon sekä
9965: mää on aikanaan kehitetty ja luotu siihen erilai-     ennen että jälkeen siirtymäkauden loppumisen.
9966: sia metsän hoitoon kannustavia vähennysjärjes-        Metsänhoidollisesti on suuri vaara, että metsiä
9967: telmiä. Pinta-alaan pohjautuvan verotuksen pe-        hakataan verotuksellisista syistä, jotka johtavat
9968: rustana on ollut metsien luokitus maapohjan mu-       metsien hoidon kannalta vähemmän mielekkäi-
9969: kaan sekä aiemmin kolmen ja sittemmin kahden          siin tuloksiin. Puun kasvatus ei ole verrattavissa
9970: vuoden puun hintoihin perustuvat kuutiometrin         lähtökohdiltaan biologisiin tosiasioihin perustu-
9971: verotusarvot. Pinta-alaan pohjautuva metsävero-       vaan lyhytnäköiseen liiketoimintaan. Tämä pe-
9972: tus on ollut järjestelmänä metsien hoitoon kan-       rusasia tulee ottaa huomioon metsäverotuksessa.
9973: nustava verojärjestelmä, joka on ollut myös tek-          Oikeudenmukaisuuden kannalta muodostuu
9974: nisesti vaivaton, niin verovelallisen kuin verotta-   vakavaksi ongelmaksi verovelvollisen kaksin-
9975: jankin kannalta.                                      kertainen metsäverotus, koska ensiksi on makset-
9976:     Samalla pinta-alaverotus on taannut veronsaa-     tu pinta-alavero ja edelleen jatkuvasti ja siirty-
9977: jille vakaana pysyvän metsäverotulon, millä sei-      mäkauden päättyessä tulee maksettavaksi myyn-
9978: kalla on ollut nimenomaan maaseudun pienten ja        tivero samasta puustosta toiseen kertaan. Tähän
9979: metsävaltaisten kuntien kannalta myönteistä           kaksinkertaisen verotuksen ongelmaan ei ole
9980: merkitystä. Koska metsien kierto on noin sadan        toistaiseksi vielä lainsäädännössä kiinnitetty
9981: vuoden luokkaa, metsäverotukseen kuuluu muus-         huomiota. Kyse on suuresta oikeudellisesta on-
9982: ta verotuksesta olennaisesti poikkeavana piirtee-     gelmasta verovelvollisen kannalta.
9983: nä jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Tämä seikka on          Nyt tällä Iakiaioitteella halutaan poistaa edel-
9984: omiaan kannustamaan metsien hoitoa ja lisää-          lä mainittu verovelvolliseen kohdistuva oikeu-
9985: mään metsänomistajien investointeja metsiin.          dellinen ongelma, samaan verokohteeseen tosi-
9986:     Verovuoden 1994 alusta lähtien metsien vero-      asiallisesti liittyvä kaksinkertainen verotus. Sa-
9987: tukseen tuli mukaan myyntituloihin perustuva          malla halutaan turvata verovelvollisen itsenäi-
9988:  verotus, jonka rinnalle päätettiin jättää entisen    syys metsätaloutensa suunnittelussa ja toteutuk-
9989:  käytännön mukaisena pinta-alaan pohjautuva           sessa.
9990:  metsäverotus vuoteen 2005 asti ns. kolmentoista         Maan puuhuollon ja puumarkkinoiden suurik-
9991:  vuoden siirtymäajalle.                               sikin ja pitkäaikaisiksikin muodostuvat ongel-
9992:     Metsätalouden ja metsien pitkäjänteisen hoi-      mat saadaan lakialaitteessa ehdotetuna menette-
9993:  don kannalta, ottaen huomioon noin sadan vuo-        lyllä luontevasti ja pysyvästi eliminoitua ennen
9994:  den kierto puunkasvatuksessa, kolmentoista vuo-      ja jälkeen siirtymäkauden päättymisen, koska
9995:  den siirtymäaika metsäverotuksessa on lyhytai-       siirtymäkauden kipupisteeksi muodostuvaa päät-
9996:  kainen ja monia ongelmia tuottava. On ennakoi-       tymistä ei ehdotetussa muodossa tule. Tällä sei-
9997: 
9998:                                                                                                 Versio 2.0
9999: LA 80/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk ym.
10000: 
10001: 
10002: kalla on erittäin suuri vaikutus metsäteollisuu-     veromuotona ei tuota teknisesti mitään ongel-
10003: delle, maan yleiselle työllisyydelle ja koko kan-    mia, koska järjestelmä sinällään on nykyisinkin
10004: santaloudelle.                                       hyvin toimiva kaikkien osapuolten, kuten mm.
10005:    Pinta-alaan pohjautuvaa metsien verotusta on      veronsaajan kannalta.
10006: mahdollista kehittää mm. erilaisin vähennyksin
10007: metsien hoitoa kannustavaksi, mikä elementti jo      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10008: sinällään on mukana pinta-alaan pohjautuvassa
10009: järjestelmässä. Lakialoitteen mukainen pinta-              että eduslamta hyväksyy seuraavan la-
10010: alaverotuksen jatkaminen rinnakkaisena metsä-              kiehdotuksen:
10011: 
10012:                                                 Laki
10013:                                     tuloverolain muuttamisesta
10014: 
10015:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10016:     lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) uusi 140 a §seuraavasti:
10017: 
10018:                      140 a §                         metsätaloutensa verotusmuodoksi vuoden 2005
10019:           Verovelvollisen valintaoikeus              jälkeen myyntiveron tai maatilatalouden tulove-
10020:                                                      rolain mukaan laskettavan veron.
10021:    Verovelvollisilla, jotka ovat valinneet vuodel-
10022: ta 1993 toimitetussa verotuksessa metsätalouden
10023: verotusmuodoksi maatilatalouden tuloverolain
10024: mukaan laskettavan metsätalouden puhtaan tu-           Tämä laki tulee voimaan     päivänä    kuuta
10025: lon veronmääritysperusteen, on oikeus valita
10026: 
10027: 
10028: 
10029: 
10030: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
10031: 
10032:      Lauri Oinonen /kesk                                Marja-Leena Kemppainen /skl
10033:      Antti Rantakangas /kesk                            Mika Lintilä /kesk
10034:      Hannu Aho /kesk                                    Timo Kalli /kesk
10035:      Mauri Salo /kesk                                   Juha Korkeaoja /kesk
10036:      Pekka Vilkuna /kesk                                Ossi Korteniemi /kesk
10037:      Petri Neittaanmäki /kesk                           Jukka Vihriälä /kesk
10038:      Sulo Aittoniemi /alk                               Tero Mölsä /kesk
10039:      Paula Lehtomäki /kesk                              Toimi Kankaanniemi /skl
10040:      Jari Leppä /kesk                                   Pekka Kuosmanen /kok
10041:      Seppo Lahtela /kesk                                Anu Vehviläinen /kesk
10042:      Ismo Seivästö /skl                                 Osmo Puhakka /kesk
10043:      Leea Hiltunen /skl                                 Raimo Vistbacka /ps
10044:      Leena Rauhala /skl                                 Marja Tiura /kok
10045:      Kari Kärkkäinen /skl
10046: 
10047: 
10048: 
10049: 2
10050:                                                         LA 81/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk ym.
10051: 
10052: 
10053: 
10054: 
10055:                                             LAKIALOITE 81/2000 vp
10056: 
10057:                                             Laki pelastustoimilain muuttamisesta
10058: 
10059: 
10060: 
10061: 
10062: Eduskunnalle
10063: 
10064: 
10065:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10066: 
10067: Tällä Iakiaioitteella ehdotetaan pelastustoimila-    poistuu epäoikeudenmukainen vastuu tulipalon
10068: kia muutettavaksi siten, että kiinteistön omista-    jälkiraivauksesta ja -vartioinnista ja nämä tehtä-
10069: jien vastuuvelvollisuus tulipalojen jälkiraivauk-    vät saadaan ammattitaitoisten koulutettujen palo-
10070: sesta ja -vartioinnista poistetaan. Ehdotettu muu-   miesten tehtäviksi.
10071: tos on välttämätön, jotta kiinteistön omistajilta
10072: 
10073: 
10074:                                            PERUSTELUT
10075: 
10076: Syyskuun 1. päivänä 1999 voimaan tulleen pelas-      ja kustannusvastuun, vaikka syyllinen tulipaloon
10077: tustoiminlain (56111999) 49 §:n mukaan tulipa-       olisi ulkopuolinen huolimaton tulenkäsittelijä.
10078: lon jälkiraivauksesta ja -vartioinnista on palo-        Tulipalon jälkiraivauksen ja -vartioinnin kus-
10079: kohteen omistaja tai haltija velvollinen huolehti-   tannukset saattavat muodostua varsin suuriksi.
10080: maan sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi palo-    Vakuutusyhtiöiltä saatujen tietojen mukaan
10081: kunnan toimenpiteitä. Ajankohdan ratkaisee pe-       esim. metsävakuutukset eivät korvaa näitä kus-
10082: lastustoiminnan johtaja. Jos kohteen omistajaa       tannuksia.
10083: tai haltijaa ei tavoiteta tai nämä eivät huolehdi       Toisaalta kiinteistön omistajalla tai haltijalla
10084: jälkiraivauksesta ja -vartioinnin suorittamisesta,   on harvoin sellainen ammattitaito, jota tulipalon
10085: on pelastustoiminnan johtajalla oikeus teettää       jälkiraivauksen ja -vartioinnin asiallinen toteut-
10086: välttämättömät toimenpiteet omistajan tai halti-     taminen vaatii.
10087: jan kustannuksella.
10088:    Pelastustoimilaki saattaa kiinteistön omistajat   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10089: ja haltijat epäoikeudenmukaiseen asemaan, kos-
10090: ka omistus- tai hallintaoikeus aiheuttaa tehtävä-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10091:                                                             kiehdotuksen:
10092: 
10093: 
10094: 
10095: 
10096:                                                                                                Versio 2.0
10097: LA 81/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk ym.
10098: 
10099: 
10100: 
10101:                                                 Laki
10102:                                   pelastustoimilain muuttamisesta
10103: 
10104:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10105:     kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1999 annetun pelastustoimilain (561/1999) 49 §ja
10106:     muutetaan 80 §:n 1 momentti seuraavasti:
10107: 
10108:                       80 §                           ranomaisen tämän lain 31 §:n 2 momentin, 37
10109:                  Muutoksenhaku                       §:n, 47 §:n 2 momentin sekä 78 §:n nojalla teke-
10110:                                                      mästä päätöksestä.
10111:    Valtion viranomaisen tämän lain nojalla teke-
10112: mään päätökseen haetaan muutosta valittamalla
10113: siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
10114: säädetään. Hallintolainkäyttölain mukaisessa j är-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
10115: jestyksessä valitetaan myös kunnan pelastusvi-       ta 2001.
10116: 
10117: 
10118: 
10119: 
10120: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
10121: 
10122:      Lauri Oinonen /kesk                                Jari Leppä /kesk
10123:      Pekka Nousiainen /kesk                             Raimo Vistbacka /ps
10124:      Antti Rantakangas /kesk                            Marja Tiura /kok
10125:      Paula Lehtomäki /kesk
10126: 
10127: 
10128: 
10129: 
10130: 2
10131:                                                                LA 82/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
10132: 
10133: 
10134: 
10135: 
10136:                                               LAKIALOITE 82/2000 vp
10137: 
10138:                                               Laki lukiolain muuttamisesta
10139: 
10140: 
10141: 
10142: 
10143: Eduskunnalle
10144: 
10145: Lakialoitteessa esitetään, että lukiolakiin otetaan       Opiskelijoiden tukeminen lukiossa onnistuu
10146: uusi 13 a §,jossa säädetään erityisopetuksesta lu-     parhaiten kaikkien asianosaisten yhteistyöllä -
10147: kioissa ja henkilökohtaisesta opetussuunnitel-         oppilaiden, opettajien, vanhempien ja muun kou-
10148: masta.                                                 lun henkilöstön yhteisvoimin. Koska lukiolaki ei
10149:    Lukiolaissa ei ole mainintaa erityisopetukses-      juurikaan ongelmatilanteita tunne, eikä säätele
10150: ta, vaikka oppimisen ongelmat ovat lukiossa ar-        erityisopetusta millään lailla, lukioiden nykyiset
10151: kipäivää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yli          keinot ja työskentelytavat ovat puutteelliset on-
10152: 60 % peruskoulun päättävistä opiskelijoista jat-       gelmatilanteissa.
10153: kaa lukiossa, ja kaikilla ei ole tavoitteena akatee-      Erityisopetus on säännelty ammatillisia koulu-
10154: minen tutkinto. Lukio-opiskelijoiden opiskelu-         ja ja perusopetusta koskevissa laeissa, ja se on
10155: valmiudet ovat kirjavat ja tarve erityisopetuk-        saanut vakiintuneen aseman näissä koulumuo-
10156: seen selvä. Tämä kehityssuunta vahvistuu, kun          doissa. Ongelmaksi muodostuneekin nykytilan-
10157: suhteellisia oppilasmääriä kustakin ikäryhmästä        teessa myös se, että on vaikea houkutella päteviä
10158: entisestään kasvatetaan. Oppimisvaikeudet ovat         erityisopettajia lukioihin, mikäli tarjotaan vain
10159: usein esimerkiksi kielellisiä, lukemisen ja kirjoit-   määräaikaisia tuntiopettajan paikkoja. Se ei hou-
10160: tamisen vaikeuksia. Tarkemmin asiaa käsitel-           kuttele pidemmän päälle. Tavoitteena tulee olla,
10161: lään opetusministeriön asettaman Luki-työryh-          että erityisopetusta voidaan antaa tarvittaessa pit-
10162: män mietinnössä.                                       käjänteisesti ja nuorten etua ajatellen myös lu-
10163:     Kuntatasolla lukion erityisopetus on kehitty-      kioissa.
10164: mässä. Esimerkiksi Helsingin n. 20 lukiossa toi-
10165: mi vuonna 1999 yksi erityisopettaja, tällä hetkel-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
10166: lä toimii kaksi ja ensi vuonna palkataan kaksi
10167: opettajaa lisää. Myös Vantaa ja eräät muut kun-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10168: nat suunnittelevat lukion erityisopetuksen järjes-            kiehdotuksen:
10169: tämistä.
10170: 
10171:                                                  Laki
10172:                                        lukiolain muuttamisesta
10173: 
10174:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10175:    lisätään 21 päivänä elokuuta 1998 annettuun lukiolakiin (629/1998) uusi 13 a §seuraavasti:
10176: 
10177: 
10178: 
10179:                                                                                                   Versio 2.0
10180: LA 82/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd
10181: 
10182: 
10183:                      13 a §                         tulee laatia henkilökohtainen opetuksenjätjestä-
10184:                  Erityisopetus                      mistä koskeva suunnitelma.
10185: 
10186:    Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä vii-
10187: västymisen, tunne-elämän tai kielellisen häiriön
10188: tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- ja/tai op-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä    kuuta
10189: pilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden
10190: opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle
10191: 
10192: 
10193: 
10194: 
10195: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
10196: 
10197:     Kimmo Kiljunen /sd
10198: 
10199: 
10200: 
10201: 
10202: 2
10203:                                                 LA 83/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.
10204: 
10205: 
10206: 
10207: 
10208:                                              LAKIALOITE 83/2000 vp
10209: 
10210:                                              Laki autoverolain 51 §:n muuttamisesta
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215: Eduskunnalle
10216: 
10217: Autoverolain 51 §:n nojalla vammaiselle henki-        opiskelun vuoksi. Näissä alhaisemmissa luokis-
10218: lölle voidaan omaan käyttöön tulevan auton hin-       sa ei oteta huomioon muuta elämän kannalta vält-
10219: taan sisältyvä autovero palauttaa kokonaan tai        tämätöntä liikkumista tai taloudellista asemaa.
10220: osittain. Vero palautetaan vain uudesta autosta.      Useille vanhuus- ja työeläkettä saaville vammai-
10221: Muita auton hintaan sisältyviä veroja kuten tullia    sille henkilöille oma auto on tärkeä liikkumisvä-
10222: ja liikevaihtoveroa ei palauteta.                     line, kun julkinen liikenne ja kuljetuspalvelut ei-
10223:    Autoveroa voidaan palauttaa henkilölle, jon-       vät pysty tarjoamaan riittäviä yhdenvertaisia liik-
10224: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä        kumismahdollisuuksia yhdessä muiden ihmisten
10225: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka       kanssa. Liikkuminen on perusedellytys osallistu-
10226: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai henki-     miselle yhteiskunnan toimintaan ja työ- ja toi-
10227: lölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva       mintakyvyn ylläpitämiselle. Nykyisin monella
10228: pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja      vammaisella henkilöllä ei ole käytännössä muita
10229: jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmis-      liikkumisvaihtoehtoja kuin oma auto.
10230: tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek-          Liikkumismahdollisuuksien tukeminen esim.
10231: si olennaisen tarpeellinen. Lisäksi autovero voi-     oman auton hankinnan kautta kuuluu nimen-
10232: daan palauttaa henkilölle, jonka liikuntakyky on      omaan vaikeavammaisen ihmisen jokapäiväisel-
10233: alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai toimin-     le selviytymiselle välttämättömiin palveluihin.
10234: nan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hä-       Näin ollen olisi perusteltua, että työhön tai opis-
10235: nen pysyvä haitta-asteensa on vähintään               keluun liittyvää tarveharkintaa ei sovellettaisi in-
10236: 40 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai am-   valideihin, joiden haitta-aste on vähintään
10237: mattiin valmistumista varten tapahtuvan opiske-       60 prosenttia.
10238: lun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen.
10239:    Alle 80 prosentin haitta-asteen autoveron pa-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10240: lauttamisen edellytyksenä on haitta-asteen lisäk-
10241: si auton hankinnan tarpeellisuus työn, toimen tai            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10242:                                                              kiehdotuksen:
10243: 
10244:                                                 Laki
10245:                                  autoverolain 51 §:n muuttamisesta
10246: 
10247:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10248:    muutetaan 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun autoverolain (1482/1994) 51 §:n 1 momentti seu-
10249: raavasti:
10250: 
10251:                                                                                                  Versio 2.0
10252: LA 83/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.
10253: 
10254: 
10255:                          51 §                         !autetaan edellä mainituin edellytyksin enintään
10256:    Milloin autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen     29 600 markkaa. Jos auto on ollut haltijan käy-
10257: omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellai-    tössä, vero palautetaan vasta, kun haltija on mer-
10258: nen invalidi, jonka liikunta- ja näkövammasta ai-     kitty auton omistajaksi. Hakemus voidaan tehdä
10259: heutuva pysyvä haitta on vähintään 80 prosenttia      ennen kuin hakija on rekisteröity auton omista-
10260: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on   jaksi, mutta se on tehtävä 6 kuukauden kuluessa
10261: vähintään 60 prosenttia ja jonka henkilökohtai-       siitä, kun hakija on merkitty rekisteriin auton
10262: seen käyttöön auto tulee, Helsingin piiritullika-     omistajaksi, uhalla, että oikeus palautuksen saa-
10263: marin on hakemuksesta määrättävä asettamil-           miseen on menetetty.
10264: laan ehdoilla valtion varoista maksettavaksi ta-
10265: kaisin vero, kuitenkin enintään 22 400 markkaa.
10266: Milloin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä
10267: tai muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on       Tämä      laki tulee     voimaan       päivänä
10268: käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa pa-               kuuta 2000.
10269: 
10270: 
10271: 
10272: 
10273: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
10274: 
10275:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
10276:     Ulla Juurola /sd
10277: 
10278: 
10279: 
10280: 
10281: 2
10282:                                                                LA 84/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok
10283: 
10284: 
10285: 
10286: 
10287:                                               LAKIALOITE 84/2000 vp
10288: 
10289:                                               Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
10290: 
10291: 
10292: 
10293: 
10294: Eduskunnalle
10295: 
10296: Suomen liittyessä ED:n jäseneksi sovittiin elin-       man 22 prosentin arvonlisäveron alentamista 17
10297: tarvikkeiden arvonlisäveron väliaikaisesta korot-      prosenttiin. Tämä veronalennus vaikuttaisi suo-
10298: tamisesta 17 prosenttiin. Euroopan unioniin liit-      tuisasti nyt olemassa oleviin ravitsemusalan yri-
10299: tyminen vaikutti ratkaisevasti paitsi maatalou-        tyksiinja tätä kautta parantaisi työllisyystilannet-
10300: teemme, myös elintarvikkeiden hinnanmuodos-            ta alalla.
10301: tukseen. Silloisessa taloustilanteessa katsottiin          Lakialoitteen taloudelliset vaikutukset olisi-
10302: tarpeelliseksi kompensoida jäsenyyden taloudel-        vat vuositasolla yhteenlaskettuna bruttomääräi-
10303: lisia vaikutuksia kansallisin toimin, joihin elin-     sesti noin 2,5 miljardin markan luokkaa, mutta on
10304: tarvikkeiden arvonlisäveron nostaminenkin kuu-         huomioitava myös arvonlisäveron alennuksesta
10305: lui. Väliaikaisen korotuksen piti olla voimassa        seuraava elintarvikkeiden hinnan aleneminen ja
10306: vuoden 1998 alkuun, mutta luvattu elintarvikkei-       sen mukanaan tuoma kysynnän lisääntyminen
10307: den arvonlisäveron palauttaminen takaisin 12           sekä ravitsemuspalveluiden lisääntyvä käyttö.
10308: prosenttiin ei ole toteutunut.                         Nettovaikutuksiltaan esitetyt lainmuutokset oli-
10309:     Elintarvikkeiden arvonlisävero on meillä noin      sivat siis tuntuvasti edellä mainittua vähäisem-
10310: kymmenen prosenttia ED-maiden keskitasoa               mät. Koska edellä mainitusta 2,5 miljardin mar-
10311: korkeampi. Yhteismarkkinoilla toimiessamme             kan bruttosummasta ainoastaan n. 450 miljoonaa
10312: olisi pitkällä tähtäimellä edullista, jopa välttämä-   aiheutuu ravintoloiden ruokatarjoilun arvonlisä-
10313: töntä, yhdenmukaistaa verokantamme vastaa-             veron alennuksesta, voidaan olettaa tämän uudis-
10314: maan muiden ED-maiden tasoa.                           tuksen todellisen vaikutuksen valtiontaloudelle
10315:     Istuvan hallituksen hallitusohjelmassa on yh-      olevan vähäinen. Kun myös elintarvikkeiden ky-
10316: tenä keskeisenä tavoitteena mainittu veronkeven-       syntä veronalennuksen myötä monipuolistuu ja
10317: nysten toteuttaminen, johon vaalikauden aikana         lisääntyy, jäävät myös elintarvikkeiden 12 pro-
10318: on varattu yhteensä n. 10-11 miljardia mark-           senttiin alennetun arvonlisäveron negatiiviset
10319: kaa. Hallitusohjelmassa luvataan myös kaikkien         vaikutukset tosiasiallisesti vain noin 800 miljoo-
10320: kansalaisten tasapuolinen kohtelu. Elintarvikkei-      naan markkaan.
10321: den arvonlisäveron alentaminen takaisin 12 pro-
10322: senttiin olisijuuri edellä mainitun kaltainen kaik-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
10323: kia kansalaisia tasapuolisesti kohteleva veronke-
10324: vennys.                                                       että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10325:     Tässä lakialoitteessa esitän myös ravintoloi-             kiehdotuksen:
10326: den ruokatarjoiluun sovellettavan alentamatto-
10327: 
10328: 
10329: 
10330: 
10331:                                                                                                   Versio 2.0
10332: LA 84/2000 vp -     Pertti Hemmilä /kok
10333: 
10334: 
10335: 
10336:                                                 Laki
10337:                               arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
10338: 
10339:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10340:    muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (150111993) 85 §sellaisena kuin
10341: se on laissa 1265/1997, seuraavasti:
10342: 
10343:                       85 §                           lystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 17
10344:    Ruokatavaran, juoman tai muun sellaisen ih-       prosenttia veron perusteesta.
10345: misen nautittavaksi tarkoitetun aineen sekä nii-        Edellä 1 momentin nojalla alennettua vero-
10346: den raaka-aineen ja niitä valmistettaessa tai säi-   kantaa ei sovelleta tarjoilutoimintaan, josta suo-
10347: löttäessä käytettävän mausteen, säilöntäaineen,      ritettava vero on 17 prosenttia veron perusteesta.
10348: väri- tai muun lisäaineen (elintarvike) myynnis-        Eläviin eläimiin, vesijohtoveteen, alkoholi- ja
10349: tä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointime-    alkoholiverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuo-
10350: nettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero      miinja tupakkavalmisteisiin sekä 85 a §:n 1 mo-
10351: on 12 prosenttia veron perusteesta.                  mentin kohdassa 6 tarkoitettuihin tavaroihin ja
10352:    Rehun, rehuseoksen sekä niiden valmistukses-      myrkkyihin ei sovelleta alennettua verokantaa.
10353: sa käytettäväksi tarkoitetun raaka- ja lisäaineen,
10354: eläinten ruokana käytettävien teollisuudenjäteai-
10355: neiden sekä rehukalan (rehuaine) myynnistä, yh-
10356: teisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenette-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä     kuuta
10357: 
10358: 
10359: 
10360: 
10361: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
10362: 
10363:     Pertti Hemmilä /kok
10364: 
10365: 
10366: 
10367: 
10368: 2
10369:                                                          LA 85/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
10370: 
10371: 
10372: 
10373: 
10374:                                                LAKIALOITE 85/2000 vp
10375: 
10376:                                                Laki pakkokeinolain muuttamisesta
10377: 
10378: 
10379: 
10380: 
10381: Eduskunnalle
10382: 
10383: 
10384:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10385: 
10386: Huumausaineiden leviämisen ongelma on tiedos-               Aloitteessa esitetään lisättäväksi pakkokei-
10387: tettu laajasti. Ongelman torjuminen vaatii ennal-        nolain 6 lukuun uusi 3 a § huumausainetestaus-
10388: ta ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi uusia kei-         ten suorittamisesta oppilaitoksissa. Sillä säädet-
10389: noja. Eräänä tällaisena menettelynä on julkisuu-         täisiin, että huumetestejä voivat tehdä terveyden-
10390: dessa esitetty huumausainetestausten suoritta-           huoltoalan ammattilaiset tai palveluiden tuotta-
10391: mista kouluissa ja oppilaitoksissa.                      jat. Lakiehdotuksen pääasiallinen tarkoitus on
10392:    Koska asia vaatii selkeän lainsäädännöllisen          mahdollistaa laillisten huumetestien järjestämi-
10393: perustan, esitetään tässä aloitteessa lain säätä-        nen oppilaitoksissa ja kouluissa tiedostaen sen,
10394: mistä kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvista          että samaan on lisääntyvää tarvetta myös työpai-
10395: testauksista. Käytännössä laki voisi huomattaval-        koilla.
10396: ta osalta toimia myös ennalta ehkäisevänä, koska            Käytännössä huumetestien tarpeellisuus tulee
10397: kaikilla asianosaisilla olisi tieto siitä, että tämän-   kartoittaa yhteistyössä poliisin, sosiaali-, ter-
10398: kaltaisiin menettelyihin voitaisiin tarvittaessa vi-     veys- sekä opetustoimen viranhaltijoiden yhteis-
10399: ranomaisten ja koulun yhteisen harkinnan mu-             työllä.
10400: kaan turvautua.
10401: 
10402: 
10403:                                               PERUSTELUT
10404: 
10405: Suomi elää nyt historiansa pahinta huumeaaltoa.          punkiseudulla 10 000. Tietojen mukaan erityisen
10406: Huumeet ovat lähes kaikkien ulottuvilla ja hal-          hälyttävänä huumetilanne näkyy Helsingin yli-
10407: vempia kuin koskaan. Houkutus kokeilemiseen              opistollisen oikeuslääketieteellisen laitoksen
10408: kasvaa, kun huumeita tarjotaan myös alehintaan.          ruumishuoneella. Vuonna 1995 heroiinin ylian-
10409: Entistä nuorempien huumekokeilut ovat mahdol-            nostukseen kuolleita kirjattiin yksi. Vuonna 1999
10410: listuneet huumekauppiaiden liikkuessa koulujen           huumeita löytyi 139 vainajasta, joskaan kaikki
10411: läheisyydessä. Tiettävästi jopa 7-vuotias kokeili-       eivät kuolleet yliannostukseen.
10412: ja on tavattu. Espoossa on nuorin rekisteröity              Tullin paljastamat huumerikokset ovat viime
10413: käyttäjä 8-vuotias. Kolme vuotta sitten arveltiin        vuosina moninkertaistuneet. Salakuljetus on
10414: Suomessa olevan huumeiden käyttäjiä n. 12 000            muuttunut entistä organisoidummaksi ja ammat-
10415: koko maassa. Nyt heitä on pelkästään pääkau-             timaisemmaksi. Huumausaineita takavarikoitiin
10416: 
10417:                                                                                                   Versio2.0
10418: LA 85/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
10419: 
10420: 
10421: 
10422: 800 kiloa vuonna 1999, viisi kertaa enemmän               sytä. Resurssien puuttumisen vuoksi nämäkään
10423: kuin edellisvuonna. Takavarikoita tehtiin 240             keinot eivät ole pystyneet kuitenkaan poista-
10424: paikkakunnalla eli joka toisella paikkakunnalla.          maan entistä vaikeammaksi tullutta huumeongel-
10425: Turussa kehitys on rajua. Turun poliisin mukaan           maa. Ongelmia aiheutuu, kun ulkopuoliset liik-
10426: tärkeiden huumerikosten määrä kasvoi 850 pro-             kuvat koulun ympäristössä, turvallisuus järkkyy
10427: senttia.                                                  ja jopa pelko sävyttää opettajia ja opiskelijoita.
10428:    Huumausaineiden käytöstä lankeaa yhteiskun-            Ei voi ajatella, että käytännössä edes poliisien
10429: nalle iso lasku hoito- ja kuntoutuskuluina, sosiaa-       nykyiset resurssit riittäisivät tällaisten tilantei-
10430: lisina tukina ja rikollisuutena. Vuotuiset koko-          den hoitamiseen tai estämiseen.
10431: naiskustannukset huumeiden aiheuttamista hai-                 Opilaitokset ovat vastuussa oppilaistaan, mut-
10432: toista ovat n. 4 miljardia markkaa.                       ta mikäli oppilaitoksille ei anneta riittäviä tapoja
10433:    Opetuslainsäädännössä (perusopetuslain 29 §,           puuttua päihde- ja huumeongelmiin, ne ovat en-
10434: lukiolain 21 §ja ammatillisesta koulutuksesta an-         tistä suurempien vaikeuksien edessä. Opiskelijat
10435: netun lain 28 §)korostetaan, että opiskelijana on         ovat pääosin alaikäisiä, ja lastensuojelun tulee
10436: oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.                  olla etusijalla, joten lastensuojelun kannalta huu-
10437:    Koulun tulee olla päihteetön työympäristö.             metestaukset puoltavat paikkaansa. Aikuisten tu-
10438: Testit ovat osa nuorten terveydenhoitoa. Huume-           lisi kantaa vastuunsa lasten ja nuorten huumei-
10439: valistus ja erilaiset huumeidentorjuntaohjelmat           den käytön ehkäisemisestä ja hoitoon saattami-
10440: ovat jossain määrin ennalta ehkäiseviä. Niiden            sesta.
10441: tulisi viestittää, ettei huumeiden käyttöä hyväk-
10442: 
10443: 
10444: 
10445:                              LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ PERUSTELUJA
10446: 
10447: Rikoslain huumausainerikoksia koskevan 50 lu-             siin etuihin tai arvoihin. Kenenkään oikeuksiin ei
10448: vun 1 §:ssä säädetään:                                    saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä pak-
10449:     "joka laittomasti ... 4) pitää hallussaan tai yrit-   kokeinon käytön tarkoituksen saavuttamiseksi.
10450: tää hankkia huumausainetta taikka käyttää sitä,              Näiden ohjeiden mukaisesti sovellettuna huu-
10451: on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon               mausainetesti on merkittävä keino lasten ja nuor-
10452: tai vankeuteen."                                          ten suojelemiseksi ja rikollisuuden ehkäisemi-
10453:    Nykyisen pakkokeinolain 7 luvun 1 a §:n mu-            seksi.
10454: kaan on toteutettava suhteellisuusperiaatetta lain           Kun pakkokeinon käyttöönottoa harkitaan, on
10455: mukaisia pakokeinoja käytettäessä. Lain tarkoit-          sekä suhteellisuusperiaate että tarpeellisuusperi-
10456: tamia pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos              aate otettava huomioon. Suhteellisuusperiaate ra-
10457: pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustetta-            joittaa pakkokeinojen käyttöä enemmän kuin
10458: vana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikok-           tarpeellisuusperiaate. Tarpeellisuusperiaate il-
10459: sen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä          maisee, että kilpailevista keinoista on valittava
10460: rikoksesta epäillyille tai muille pakkokeinon             se, jolla mahdollisimman pienin haitoin saavute-
10461: käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut            taan tavoiteltu päämäärä. Voidaan todeta, että
10462: asiaan vaikuttavat seikat.                                huumausaineen käytön toteaminen ei aiheuttaisi
10463:    Hallituksen esityksessä HE 22/1994 vp pakko-           kenellekään suurempaa haittaa. Huumausainei-
10464: keinolain 7 luvun 1 a § :n yksityiskohtaisissa pe-        den käytön toteaminen testien avulla jo alkuvai-
10465: rustelussa todetaan, että suhteellisuusperiaatteel-       heessa on miljooniin markkoihin nousevien hait-
10466: la tarkoitetaan sitä, että tiettyä pakkokeinoa saa        tojen minimoimista yksinkertaisimmillaan.
10467: käyttää vain, jos sen käytöllä saavutettava etu tai          Pakkokeinojen käyttö edellyttää tosin jo si-
10468: tavoiteltu päämäärä on järkevässä suhteessa pak-          nänsä, että niillä saatavilla tiedoilla voidaan olet-
10469: kokeinon aiheuttamiin haittoihin tai vastakkai-           taa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen sel-
10470: 
10471: 2
10472:                                                      LA 85/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
10473: 
10474: 
10475: vittämiselle. Suhteellisuusperiaate tuo harkin-      turvallisuusnäkökohdat sekä terveyden suojaa-
10476: taan kuitenkin sen lisän, että kokonaisharkinnas-    minen puoltavat testien sallimista. Testausten
10477: sa nimenomaista huomiota on kiinnitettävä myös       kieltämistä voi verrata laillistettuun lasten ja
10478: rikoksen vakavuuteen. Huumausaineiden käytös-        nuorten heitteillejättöön.
10479: tä johtuva rikollisuus on vakavuudessaan yhteis-        Edellä olevaan nojautuen voidaan todeta, että
10480: kunnan rakenteita syvästi haavoittavaa ja on erit-   rikoslaissa huumausaineen hallussapito ja käyttö
10481: täin tärkeää jo alkuvaiheessa pysäyttää rikoksen     ovat rangaistavia tekoja. Pakkokeinolaki ja huu-
10482: ja sen vaikutusten laajeneminen.                     mausaineita koskeva kansainvälinen yleissopi-
10483:     Suomi on sitoutunutYK:nyleiskokouksen hy-        mus ovat yhdensuuntaisia ja sopusoinnussa sen
10484: väksymään kansalaisoikeuksia ja poliittisia oi-      kanssa, että huumetestit tulee sallia tavoitteena
10485: keuksia koskevaan yleissopimukseen (SopS             terveyden ja moraalin suojeleminen sekä rikol-
10486: 81197 6) sekä Euroopan neuvoston yleissopimuk-       lisuuden estäminen sekä yleisen turvallisuuden ja
10487: seen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa-      järjestyksen ylläpitäminen. Siksi laki huumetes-
10488: misesta (SopS 19/1990). Ihmisoikeuksien ja pe-       teistä tulisi saattaa voimaan, jotta voidaan myös
10489: rusvapauksien puolustaminen on sopusoinnussa         estää ne virheelliset menettelyt, jotka selkeän
10490: Euroopan neuvoston 8 artiklan 2 kappaleen            lainsäädännön puuttuessa voivat olla seuraukse-
10491: kanssa, jossa sanotaan, että tällaisen toimenpi-     na.
10492:  teen on oltava välttämätön epäjärjestyksen ja ri-
10493:  kollisuuden estämiseksi taikka terveyden tai mo-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10494:  raalin suojaamiseksi tai muiden henkilöiden ja
10495:  oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Yleiset           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10496:                                                            kiehdotuksen:
10497: 
10498:                                                 Laki
10499:                                    pakkokeinolain muuttamisesta
10500: 
10501:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10502:    lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 6lukuun uusi 3 a § seu-
10503: raavasti:
10504: 
10505: 
10506:                       6luku                             Edellä tarkoitettu koe on tehtävä siten ja sel-
10507:                                                      laisella menetelmällä, ettei siitä aiheudu tarpee-
10508:                Muut pakkokeinot
10509:                                                      tonta tai kohtuutonta haittaa tutkittavalle. Oppi-
10510:                                                      laitoksissa tulee olla suunnitelma hoitoonohjauk-
10511:                     3a§                              sesta. Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat oh-
10512: Koe huumausaineen käytön toteamiseksi oppilai-       jeet kokeen tekemisestä.
10513:                   toksissa
10514: 
10515:      Poliisi voi määrätä oppilaitoksen opiskelijan
10516:  kokeeseen huumausaineiden käytön toteamisek-           Tämä laki tulee voimaan      päivänä     kuuta
10517:  si. Poliisi voi yhdessä terveydenhuoltohenkilös-
10518:  tön kanssa sopia testien järjestämisestä.
10519: 
10520: 
10521: 
10522: 
10523:                                                                                                      3
10524: LA 85/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
10525: 
10526: 
10527: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
10528: 
10529:     Jouko Jääskeläinen /skl                  Marja-Leena Kemppainen /skl
10530:     Sakari Smeds /skl                        Lauri Oinonen /kesk
10531:     Toimi Kankaanniemi /skl                  Risto Kuisma /rem
10532:     Leena Rauhala /skl                       Leea Hiltunen /skl
10533:     Ismo Seivästö /skl                       Pertti Hemmilä /kok
10534:     Päivi Räsänen /skl                       Tero Mölsä /kesk
10535:     Petri Salo /kok                          Hannu Takkula /kesk
10536:     Bjarne Kallis /skl                       Mauri Salo /kesk
10537:     Kari Kärkkäinen /skl
10538: 
10539: 
10540: 
10541: 
10542: 4
10543:                                                       LA 86/2000 vp -Marjaana Koskinen /sd ym.
10544: 
10545: 
10546: 
10547: 
10548:                                              LAKIALOITE 86/2000 vp
10549: 
10550:                                              Laki työllisyyslain 13 §:n muuttamisesta
10551: 
10552: 
10553: 
10554: 
10555: Eduskunnalle
10556: 
10557: Vuonna 1995 annetussa asetuksessa säädetään              Paikallisyhdistysten saama rahoitus on pie-
10558: työttömien aloitteellisuuden tukemisesta. Ase-        nentynyt huolestuttavasti. Useat paikallisyhdis-
10559: tuksen mukaan voidaan myöntää omatoimisuus-           tykset toimivat vailla mitään rahoitusta, toisin sa-
10560: avustusta muun muassa yhteisön vuokra-, mark-         noen taikootyön voimin. Toiminnalle on kuiten-
10561: kinointi- ja koulutusmenoihin. Ongelmana on se,       kin jatkuvaa tarvetta. Siten ei riitä, että omatoi-
10562: että omatoimisuusavustusta voidaan myöntää lä-        misuusavustusta voidaan myöntää ainoastaan
10563: hinnä avustettavan toiminnan alkuun saattami-         avustettavan toiminnan alkuun saattamiseen.
10564: seksi.                                                Toiminnan jatkuvuuden mahdollistamiseksi
10565:    Työttömien paikallisyhdistyksissä tehdään ar-      omatoimisuusavustukseen oikeuttaviin kuluihin
10566: vokasta työtä, josta esimerkkinä muun muassa          tulisi kuulua myös aluevastaavien palkkaus ja
10567: ruokailutoiminta. Paikallisyhdistykset ovat pit-      pitkään toimineiden yhdistysten toiminnanoh-
10568: kään työttömänä olleille lähes ainoa paikka, jos-     Jaus.
10569: sa he pystyvät pitämään yllä sosiaalisia kontakte-
10570: ja, vaikka vain käymällä syömässä. Toiminta eh-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10571: käisee syrjäytymisen syvenemistä, pitää työpajo-
10572: jen, erilaisten kurssien ja toimintojen avulla yllä          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10573: työttömien työmarkkinakelpoisuutta ja työkun-                kiehdotuksen:
10574: toisuutta perustuen ihmisten vapaaehtoiseen
10575: osallistumiseen.
10576: 
10577:                                                 Laki
10578:                                  työllisyyslain 13 §:n muuttamisesta
10579: 
10580:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10581:    muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/1987) 13 §:n 1 momentti seu-
10582: raavasti:
10583: 
10584:                        13§                            le ja laitoksille, kunnille ja kuntaliitoille sekä yk-
10585:               Työllisyysmäärärahat                    sityisille ja yhteisöille rakentamista, kunnossapi-
10586:                                                       toa, perusparannusta, laajentamista ja rakenteel-
10587:    Valtion talousarvion työllisyysmäärärahoista       lisesti uudelleenjärjestämistä koskeviin hankkei-
10588: voidaan osoittaa tai myöntää talousarvion perus-      siin tai muihin investointeihin siten kuin asetuk-
10589: telujen mukaisesti määrärahoja valtion virastoil-     sella tarkemmin säädetään sekä henkilöstön palk-
10590: 
10591:                                                                                                    Versio 2.0
10592: LA 86/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
10593: 
10594: 
10595: kaamiseen, työttömien yhdistystoiminnan tuke-
10596: miseen tai työttömälle maksettaviin korvauksiin
10597: siten kuin siitä on erikseen laissa tai asetuksessa
10598: säädetty taikka valtioneuvosto tai työ(voima)mi-        Tämä laki tulee voimaan     päivänä   kuuta
10599: nisteriö päättänyt.                                   2000.
10600: 
10601: 
10602: 
10603: 
10604: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
10605: 
10606:     Marjaana Koskinen /sd                                Inkeri Kerola /kesk
10607:     Erkki Pulliainen /vihr                               Esa Lahtela /sd
10608:     Unto Valpas /vas                                     Tapio Karjalainen /sd
10609:     Pertti Turtiainen /vas                               Reijo Laitinen /sd
10610:     Matti Kangas /vas                                    Ulla Juurola /sd
10611:     Mikko Kuoppa /vas                                    Esko-Juhani Tennilä /vas
10612: 
10613: 
10614: 
10615: 
10616: 2
10617:                                                            LA 87/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
10618: 
10619: 
10620: 
10621: 
10622:                                                LAKIALOITE 87/2000 vp
10623: 
10624:                                                Postipalvelulaki
10625: 
10626: 
10627: 
10628: 
10629: Eduskunnalle
10630: 
10631: Postipalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluita,        jatkuvuus tulee riippuvaiseksi yksityisen yrityk-
10632: jotka on turvattava riittävän laajasti kaikille         sen toiminnan jatkuvuudesta, jolloin esim. kaup-
10633: väestöryhmille ja maan kaikissa osissa. Liiketa-        pakuolema tai yrityksen konkurssi voi lopettaa
10634: loudellisen ajattelun korostuminen on kuitenkin         myös jonkin taajaman tai kylän postipalvelut
10635: johtamassa siihen, että jopa noin puolet maan               Hallituksen esitys postipalvelulaiksi (HE
10636: kunnista jää vaille Suomen Posti Oy:n kiinteätä         74/2000 vp) sisältää voimassa olevaan postitoi-
10637: omaa postitoimipaikkaa. Suomen Posti Oy aikoo           mintalakiin verrattuna koko joukon täsmennyk-
10638: sulkea suuren osan postitoimipaikoistaan samas-         siä ja uusia määrittelyjä postipalveluja tarjoavan
10639: sa yhteydessä, kun Postin ja Leonia Pankin väli-        yrityksen velvoitteista. Lakiesityksen 4 §:ssä on
10640: nen yhteistyö päättyy. Postin julkistamien suun-        määritelty yleispalvelu sekä asetettu velvoite
10641: nitelmien mukaan Postin omia konttoreita jäisi          yleispalvelua tarjoavien toimipisteiden pitämi-
10642: jäljelle vain 250. Kun Suomessa on kuntia 452,          sestä jokaisessa kunnassa. Käytännössä nämä
10643: tämä merkitsee sitä, että merkittävä osa maan           määräykset koskevat Suomen Posti Oy:tä, joka
10644: kunnista jää vaille kunnollisia postipalveluita.        säilynee ainoana valtakunnallisena kaikkia posti-
10645: Esimerkiksi Lapin 22 kunnasta lähes puolet eli          palveluja tarjoavana yrityksenä. Nämä määritel-
10646:  10 kuntaa on jäämässä vaille postin omaa toimi-        mät ja velvoitteet on mielestäni kuitenkin liian
10647: paikkaa niiden päätösten perusteella, joista Posti      väljästi muotoiltu. Lakiesityksessä määritellyt
10648: ilmoitti huhtikuussa 2000.                              yleispalvelut kuvaavat vain postipalvelujen mini-
10649:     Postipalveluiden heikentyminen voimistaa            mitasoa, ja lakiesityksessä lähdetään siitä, että
10650: alueellista eriarvoisuutta ja vahvistaa kierrettä,      asiamiesposti riittäisi tämän velvoitteen hoitami-
10651: missä monet maaseutupaikkakunnat autioituvat            seen kussakin kunnassa.
10652: palvelujen ja työpaikkojen kadotessa. Postipal-             Kun Postilla on vuosikymmenien ajan ollut
10653: veluiden saatavuuden heikentyminen voi vaikut-          laaja valtakunnallinen konttoriverkko, on vaikea
10654: taa kielteisesti monen yrityksen sijoittumispää-        ymmärtää ajatusta, että siihen ei olisi mahdolli-
10655: töksiin. Posti- ja raha-asioiden hoitaminen vai-        suuksia enää 2000-luvulla. Vaikka palvelujen
10656: keutuu pitkien etäisyyksien vuoksi erityisesti vä-      tarpeessa ja rakenteessa tapahtuukin muutoksia
10657: hävaraisilla väestöryhmillä. Asiamiespostit, joi-       informaatiotekniikan kehityksen myötä, Suomen
10658:  ta Suomen Posti perustaa lakkautettavien posti-        Postin oma toimipaikkaverkko on säilytettävä
10659: konttoreiden tilalle, eivät anna täydellisiä ja riit-   riittävän laajana myös nykyisin. Jokaisessa kun-
10660:  tävän laadukkaita postipalveluita. Postin toimin-      nassa olisi oltava Postin oma kiinteä toimipaik-
10661:  tojen entistä laajempi siirtäminen eri alojen yrit-    ka, jonka toiminnasta vastaa Postin oma henkilö-
10662:  täjille sivutoimeksi voi vaikuttaa kielteisesti pos-   kunta. Luonnollisesti suuremmissa kaupungeis-
10663:  tilähetysten kulun luotettavuuteen ja nopeuteen        sa ja muissa laajoissa ja runsasväkisissä kunnis-
10664:  sekä kirjesalaisuuden säilymiseen. Toiminnan           sa tulisi olla edelleen useita postitoimipaikkoja.
10665: 
10666:                                                                                                  Versio 2.0
10667: LA 87/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
10668: 
10669: 
10670: Vaatimus Postin oman toimipaikkaverkon säilyt-         tää. On kuitenkin lähdettävä siitä, että Postin
10671: tämisestä ei estä sitä, että toimipaikka voi toimia    omien toimipaikkojen palvelutarjonta on selväs-
10672: yhteistyössä muiden julkisten viranomaisten ja         ti laajempi kuin yleispalvelujen minimitaso. Täs-
10673: palvelulaitosten kanssa. Päinvastoin, pohja täl-       mennyksiä ja ohjeita näiden määräysten sovelta-
10674: laisten yhteispalvelupisteiden perustamiselta ka-      misesta ja tarvittavan palvelun laajuudesta voisi
10675: penee, jos Posti vetäytyy pois suuresta osasta         antaa liikenneministeriö.
10676: maan kuntia. Yhteispalvelupisteiden avulla voi-            Mikäli tällaisen palveluvelvoitteen täyttämi-
10677: daan saavuttaa säästöjä tila- ja henkilöstökustan-     sestä aiheutuu merkittäviä ylimääräisiä kustan-
10678: nuksissa sekä turvata pidemmät aukioloajat.            nuksia, jotka vaikuttavat postilaitoksen kannatta-
10679:    Postipalvelulaissa olisi edellytettävä, että val-   vuuteen, se olisi otettava huomioon määriteltäes-
10680: takunnallisella yleispalveluja tarjoavalla posti-      sä Suomen Posti Oy:n osinkojen tuloutusvelvoi-
10681: yrityksellä on yleispalveluja ja muita palveluja       tetta valtiolle tai siihen olisi varattava erillinen
10682: tarpeellisessa määrin tarjoava oma kiinteä toimi-      korvaus valtion budjettivaroista.
10683: piste jokaisessa kunnassa. Sanonta "tarpeellises-
10684: sa määrin" sisältää mahdollisuuden harkintaan,         Edellä olevan perusteella ehdotan,
10685: jossa palvelutarjonta sovitetaan kysyntään. Esi-
10686: merkiksi vaativampia yrityspalveluja ei ole vält-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10687: tämätöntä tarjota siellä, missä niille ei ole kysyn-          kiehdotuksen:
10688: 
10689:                                         Postipalvelulaki
10690:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10691: 
10692:                       1-3 §                            runsasväkisissä kunnissa tällaisia toimipaikkoja
10693:     (kuten HE 74/2000 vp)                              on oltava useampia. Tämän säädöksen soveltami-
10694:                                                        sesta antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä lii-
10695:                         4§                             kenneministeriö.
10696:                                                           (3--4 mom. kuten HE 74/2000 vp)
10697:               Yleispalvelujen sisältö
10698:                                                           Jos tämän pykälän 2 momentissa määritellyn
10699:    (1 mom. kuten HE 74/2000 vp)                        velvoitteen täyttäminen aiheuttaa postiyrityksel-
10700:    Yleispalveluja tarjoavan valtakunnallisen pos-      le ylimääräisiä kustannuksia, jotka vaarantavat
10701: tiyrityksen on pidettävä yllä omalla henkilökuu-       yrityksen kannattavuutta, ne on korvattava val-
10702: nallaan jokaisessa maan kunnassa vähintään yhtä        tion talousarviosta tai ne on otettava huomioon
10703: kiinteätä toimipaikkaa yleispalveluja ja tarpeelli-    alentamalla valtion omistaman postiyrityksen
10704: sessa määrin muita palveluja varten. Laajoissa ja      tuottovaatimusta.
10705: 
10706: 
10707: 
10708: 
10709: 2
10710:                                          LA 87/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
10711: 
10712: 
10713:                    5--42 §                (voimaantulo ja siirtymäsäännökset kuten HE
10714:   (kuten HE 74/2000 vp)                 74/2000 vp)
10715: 
10716: 
10717: 
10718: 
10719: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
10720: 
10721:    Esko-Juhani Tennilä /vas
10722: 
10723: 
10724: 
10725: 
10726:                                                                                    3
10727:                                                       LA 88/2000 vp -   Merikukka Forsius /vihr ym.
10728: 
10729: 
10730: 
10731: 
10732:                                              LAKIALOITE 88/2000 vp
10733: 
10734:                                              Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteve-
10735:                                              rosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10736: 
10737: 
10738: 
10739: 
10740: Eduskunnalle
10741: 
10742: 
10743:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10744: 
10745: Aloitteessa esitetään muutettavaksi polttoainei-      sa käytettävä rypsimetyyliesteri vapautettaisiin
10746: den valmisteverotusta niin, että dieselmoottoreis-    polttoaineiden valmisteverosta.
10747: 
10748: 
10749:                                            PERUSTELUT
10750: 
10751: 1. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähen-         si. Samalla on järjestettävä asianmukaisesti ky-
10752: nettävä                                               seisten aineiden varastointi ja jakeluverkko. La-
10753: Autojen määrä on runsaassa kolmessa vuosi-            kialoitteessa esitettävä rypsimetyyliesterin va-
10754: kymmenessä lähes kymmenkertaistunut. Liiken-          pauttaminen nestemäisten polttoaineiden valmis-
10755: teen osuus koko energiankulutuksestamme oli           teverosta tukee myös hallitusohjelmamme tavoi-
10756: noin 13% vuonna 1997 eli 3,8 Mtoe (mega ekvi-         tetta bioenergian ja kotimaisen energian käytön
10757: valenttinen öljytonni miljoonaa öljytonnia vas-       edistämisestä.
10758: taava energiamäärä). Kotimaan liikenteen käyt-           Fossiilisten polttoaineiden käytön ja metsien
10759: tämistä poHtoaineista 90 % on bensiiniä tai die-      tuhoamisen seurauksena ilman hiilidioksidipitoi-
10760: selöljyä. Osa liikenteen käyttämästä fossiilises-     suus on kasvanut tasaisesti. Tämä voimistaa ns.
10761: ta polttoaineesta voidaan korvata uusiutuvista        kasvihuoneilmiötä, joka merkitsee huomattavia
10762: energianlähteistä valmistetuilla ei-fossiilisilla     ilmastollisia muutoksia. Kioton ilmastosopimuk-
10763: biopolttoaineilla, joiden aiheuttamat hiilidioksi-    sessa päätettiin vuoden 1997 lopulla kasvihuone-
10764: dipäästöt jäävät alhaisemmiksi kuin fossiilisten      kaasupäästöjen vähentämisen määristä ja aika-
10765: polttoaineiden hiilidioksidipäästöt Nykyinen          tauluista. Kiotossa sovittiin, että Suomi ED-mai-
10766: polttoaineverotus ei Suomessa kuitenkaan tue          den sisäisen taakanjakosopimuksen mukaan vä-
10767: biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liiken-        hentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 ta-
10768: teen energianlähteenä, vaikka useiden autojen         solle.
10769: dieselmoottorit jo pystyisivät teknisesti käyttä-        Merkityksellisin kasvihuonekaasu Suomessa
10770: mään biopolttoaineita, kuten esimerkiksi rypsi-       on hiilidioksidi. Suomen hiilidioksidipäästöt
10771: metyyliesteriä tai sen seosta. Biopolttoaineet lii-   vuonna 1990 olivat 54 megatonnia. Vuonna
10772: kenteen energianlähteenä tuleekin tehdä verohel-      1996 ne olivat 60 megatonnia ja trendinomainen
10773: potuksin autoi1ijalle taloudellisesti kannattavak-    kasvu (3 % vuodessa) johtaisi 76 megatonnin
10774: 
10775:                                                                                               Versio 2.0
10776: LA 88/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr ym.
10777: 
10778: 
10779: päästöihin vuonna 2010. Liikenteen osuus Suo-         tajien tavoitteena on kehittää katalysaattori, joka
10780: men hiilidioksidipääsiöistä on noin neljännes ja      vähentää typen oksidien päästöjä kolmanneksen
10781: tieliikenteen osuus liikenteen aiheuttamista pääs-    nykyisestä.
10782: töistä on 74 %. Päästöjen tehokas vähentäminen           Tekniset ongelmat rypsimetyyliesterin kuten
10783: vaatii useita toimenpiteitä, mutta yksi keino tie-    muidenkin biopolttoaineiden kohdalla ovat rat-
10784: liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi      kaistavissa. Ajoneuvokäyttöön tarkoitettu rypsi-
10785: olisi kannustaa päästöttömiin tai niukkapäästöi-      metyyliesteri ei kestä pitkäaikaisvarastointia, jo-
10786: siin pohtoaineisiin siirtymistä.                      ten sen käyttö moottoripolttoaineena vaatii hal-
10787:                                                       litun tuotanto- ja varastointijärjestelmän. Myös
10788: 2. Rypsimetyyliesteri polttoaineena                   ajoneuvojen polttoainejärjestelmien tiivisteisiin
10789: Rypsin siemenestä voidaan valmistaa metyylies-        ja putkistoihin tarvitaan materiaalimuutoksia.
10790: teriä, joka soveltuu dieselpolttonesteeksi. Proses-   Yli 15 asteen pakkasella rypsimetyyliesteriin
10791: sissa siemen puristetaan mekaanisesti, jolloin        suositellaan sekoitettavaksi dieselöljyä, jolloin
10792:                                                       aineen soveltuvuus talvikäyttöön paranee. Jot-
10793: saadaan raakaöljyä sekä kiinteä jäännös, joka
10794: voidaan käyttää eläinrehuna. Rypsin siemenestä        kut autonvalmistajat suosittelevat erilaisten yh-
10795: puristettu ja liuottimella uutettu raakaöljy käsi-    disteiden käyttöä dieselmoottoreissa, kuten esi-
10796:                                                       merkiksi puolet biodieseliä ja puolet normaalia
10797: tellään lievästi, jolloin saadaan kevyeen pohtoöl-
10798: jyyn verrattavaa raakarypsiöljyä. Rypsimetyyli-       dieselöljyä.
10799: esteriä valmistettaessa raakaöljy esteröidään me-        Rypsimetyyliesteriä käytetään liikenteen
10800:                                                       energianlähteenä Ranskassa, Saksassa, Itävallas-
10801: tanolilla ja metyyliesterin sivutuotteena syntyy
10802:                                                       sa ja Italiassa sekä Ruotsissa. Mikäli Suomessa
10803: glyserolia.
10804:    Rypsimetyyliesterin käytöllä auton polttoai-       halutaan edistää rypsimetyyliesterin tai sen seok-
10805:                                                       sen tuotantoa ja käyttöä, on polttoaineverotusta
10806: neena saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä
10807:                                                       helpotettava kyseisen biopolttoaineen kohdalla
10808: verrattuna perinteisen dieselin käyttöön. Hiilidi-
10809:                                                       tuntuvasti. Lakialoitteessa ehdotetaankin neste-
10810: oksidipäästötjäävät tavanomaista dieseliä vähäi-
10811:                                                       mäisten polttoaineiden valmisteveron 2 §:n
10812: semmiksi, vaikka rypsimetyyliesterin valmis-
10813: tuksessa syntyvä hiilidioksidipäästö otetaan          muuttamista siten, että rypsimetyyliesteri vapau-
10814: energiaketjulaskelmissa mukaan. Myrkylliset           tetaan polttoaineverosta kokonaan.
10815: päästöt kuten häkä ja hiilivedyt jäävät pienem-
10816:                                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10817: miksi kuin perinteisessä dieselissä, samoin par-
10818: tikkelien eli hiukkasten määrä. Typenoksidit sen
10819:                                                              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10820: sijaan ovat korkeammat perinteiseen dieselöl-
10821:                                                              kiehdotuksen:
10822: jyyn verrattuna, mutta katalysaattoreiden valmis-
10823: 
10824:                                                 Laki
10825:          nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10826: 
10827:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10828:    muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
10829: (1472/1994) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1259/1996, seuraavasti:
10830: 
10831:                        2§                             vaan kiinteään hiilivetyyn eikä maakaasuun.
10832:                                                       Edellä 1 momentissa tarkoitettuna veronalaisena
10833:    Tätä lakia ei sovelleta kivihiileen, ruskohii-     polttoaineena ei pidetä lentotarkoituksiin käytet-
10834: leen, turpeeseen, ligniittiin eikä muuhun vastaa-     tävää lentobensiiniä ja lentopetrolia eikä metaa-
10835:                                                       nia, nestekaasua ja veneilyssä käytettäväksi tar-
10836: 
10837: 2
10838:                                                     LA 88/2000 vp -     Merikukka Forsius /vihr ym.
10839: 
10840: 
10841: koitettua tämän lain mukaan tunnistettavaksi teh-     mästi talteenottamisen jälkeen tai jäteöljyn kier-
10842: tyä moottoripetrolia. Veronalaisena polttoainee-      rätysprosessin jälkeen.
10843: na ei pidetä myöskään dieselmoottoreissa käytet-
10844: tävää rypsimetyyliesteriä eikä jäteöljyä, joka
10845: käytetään uudelleen polttoaineena joko välittö-
10846:                                                         Tämä laki tulee voimaan       päivänä     kuuta
10847: 
10848: 
10849: 
10850: 
10851: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
10852: 
10853:     Merikukka Forsius /vihr                              Ilkka Taipale /sd
10854:     Erkki Kanerva /sd                                    Inkeri Kerola /kesk
10855:     Antti Rantakangas /kesk                              Petri Neittaanmäki /kesk
10856:     Tuija Brax /vihr                                     Pekka Nousiainen /kesk
10857:     Pekka Vilkuna /kesk                                  Pia Viitanen /sd
10858:     Mikko Kuoppa /vas                                    Marjaana Koskinen /sd
10859:     Sulo Aittoniemi /alk                                 Lauri Kähkönen /sd
10860:     Irina Krohn /vihr                                    Jari Leppä /kesk
10861:     Pekka Kuosmanen /kok                                 Paula Lehtomäki /kesk
10862:     Veijo Puhjo /vas                                     Seppo Lahtela /kesk
10863:     Erkki Pulliainen /vihr                               Ismo Seivästö /skl
10864:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                          Esko-Juhani Tennilä /vas
10865:     Kirsi Ojansuu /vihr                                  Kari Uotila /vas
10866:     Anni Sinnemäki /vihr
10867: 
10868: 
10869: 
10870: 
10871:                                                                                                       3
10872:                                                          LA 89/2000 vp - Erkki Kanerva /sd ym.
10873: 
10874: 
10875: 
10876: 
10877:                                            LAKIALOITE 89/2000 vp
10878: 
10879:                                            Laki lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n
10880:                                            muuttamisesta
10881: 
10882: 
10883: 
10884: 
10885: Eduskunnalle
10886: 
10887: 
10888:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10889: 
10890: Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi 1 päivä-    ja että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka,
10891: nä elokuuta 2000 voimaan tulevan lasten päivä-      kunnes siirtyy oppivelvollisena peruskouluun tai
10892: hoitolain 11 a §:n 1 momentti, jolla säädetään      kun lapsi osallistuu ennen oppivelvollisuusikää
10893: päivähoidon subjektiivisesta oikeudesta alle kou-   perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen.
10894: luikäisten lasten vanhemmille tai muille huolta-       Lakialoitteessa ehdotetaan, että myös piden-
10895: jille. Sen mukaan kunnan on huolehdittava sen li-   netyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten
10896: säksi, mitä 11 §:ssä säädetään siitä, että lapsen   vanhemmilla tai muilla huoltajilla olisi subjektii-
10897: vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lap-      vinen oikeus päivähoitoon lapsen osallistuessa
10898: selle kunnan järjestämän päivähoitopaikan äi-       oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettä-
10899: tiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä     vään esiopetukseen.
10900: 
10901: 
10902:                                           PERUSTELUT
10903: 
10904: 1. Perusopetuslain mukainen oppivelvolli-              Oppivelvollisuuden suorittamisesta säädetään
10905: suus                                                perusopetuslain 26 §:ssä, jonka mukaan oppivel-
10906: Perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 1 momentin        vollisen on osallistuttava perusopetuslain mukai-
10907: mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun      sesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava
10908: lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus    muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vas-
10909: päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suori-     taavat tiedot. Lain 25 §:n 2 momentissa tarkoite-
10910: tettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on     tun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole-
10911: kulunut 10 vuotta. Saman pykälän toisessa mo-       van tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamis-
10912: mentissa todetaan, että jos perusopetukselle sää-   vuonna järjestettävään esiopetukseen. Oppivel-
10913: dettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai      vollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että op-
10914: sairauden vuoksi ole ilmeisesti mahdollista saa-    pivelvollisuus tulee suoritettua.
10915: vuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvolli-
10916: suus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin      2. Esiopetusuudistus
10917: ja kestää 11 vuotta.                                1 päivänä elokuuta 2000 voimaan tulevan lasten
10918:                                                     päivähoitolain 11 b §:n mukaan päivähoitoa jär-
10919: 
10920:                                                                                               Versio 2.0
10921: LA 89/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
10922: 
10923: 
10924: jestettäessä tulee huolehtia, että päivähoidossa       Näin ollen pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-
10925: olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua           sä olevan lapsen oikeus päivähoitopaikkaan ja
10926:  1 a §:n perusopetuslain mukaiseen esiopetuk-          sille vaihtoehtoiseen taloudelliseen tukeen päät-
10927: seen. Esiopetus kestää pääsääntöisesti yhden lu-       tyy lapsen siirtyessä 6-vuotiaana kouluun.
10928: kuvuoden. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-           Lähtökohtaisesti pidennetyn oppivelvollisuu-
10929: sä olevien lasten esiopetuksen lainsäädäntö py-        den piirissä olevan lapsen vanhemmille tai muil-
10930: syy uudistuksessa entisellään.                         le huoltajille on siis säädetty oikeus lapsen hoito-
10931:     Uudistus ei muuta alle kouluikäisten lasten        paikkaan hoidon tarpeen sitä edellyttäessä tai
10932: vanhempien tai muiden huoltajien lasten päivä-         lapsen erityisten olosuhteiden sitä vaatiessa. Kui-
10933: hoidosta annettuun lakiin perustuvaa oikeutta          tenkin subjektiivisen oikeuden osalta päivähoi-
10934: lain tarkoittamaan kunnan järjestämään päivä-          don piiriin kuuluvat ikäluokat rajoittuvat oppi-
10935: hoitopaikkaan. Perusopetuslain nojalla järjestet-      velvollisuuden alkuun saakka.
10936: tävään esiopetukseen osallistuminen, vaikka esi-          Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasva-
10937: opetus järjestettäisiinkin lasten päivähoidosta an-    tustyöryhmä (STM, työryhmämuistioita 1999:4)
10938: netun lain tarkoittamassa hoitopaikassa, ei myös-      on todennut, että kuntien tulisi huolehtia piden-
10939: kään merkitse lasten päivähoidosta annetussa           netyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten
10940: laissa tai vastaavasti lasten kotihoidon ja yksityi-   aamu- ja iltapäivähoidosta silloin, kun vanhem-
10941: sen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua        mat ovat työn tai opiskelun vuoksi estyneitä hoi-
10942: päivähoitopaikan valintaa.                             tamaan lasta itse. Työryhmän mukaan pidenne-
10943:     Voimaan tuleva esiopetusuudistus kohtelee          tyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten
10944: perusteetta eriarvoisesti normaalin oppivelvolli-      subjektiivisen oikeuden päivähoitoon tulisi jat-
10945: suuden ja pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-        kua oikeutena osapäivähoitoon sinä lukuvuonna,
10946: sä olevien lasten vanhempia tai muita huoltajia        kun oppivelvollisuus näiden lasten kohdalla al-
10947: heidän hakiessaan päivähoitolain mukaista hoito-       kaa.
10948: paikkaa esiopetukseen Osallistuvalle lapselle.            Osa kunnista järjestää pidennetyn oppivelvol-
10949:                                                        lisuuden piirissä olevien lasten aamu- ja iltapäi-
10950: 3. Subjektiivinen oikeus lasten päivähoitoon           vähoidon vammaisuuden perusteella järjestettä-
10951: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973)            vistä palveluista ja tukitoimista annetun lain
10952: 2 §:ssä todetaan, että lasten päivähoitoa voivat       (380/1987) nojalla. Lain 3 §:n mukaan kunnan on
10953: saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvolli-      huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut
10954:                                                        palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja
10955: suusikäisiä, sekä milloin erityiset olosuhteet sitä
10956: vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty,    laajuudeltaan sellaisina, kun kunnassa esiintyvä
10957: myös sitä vanhemmat lapset. Edelleen saman py-         tarve edellyttää. Näihin voidaan katsoa kuuluvan
10958: kälän 2 momentin mukaan lasten päivähoito on           myös tarvittaessa vammaisen lapsen aamu- ja il-
10959: pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lap-     tapäivähoidon järjestäminen. Kuitenkaan näiden
10960: sen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopai-        kuntien pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
10961: kanjajatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana,          olevien lasten vanhemmilla ei ole päivähoitolain
10962: jona sitä tarvitaan.                                   11 a §:n 1 momentin subjektiivista oikeutta las-
10963:    Päivähoidon subjektiivisesta oikeudesta alle        ten päivähoitoon.
10964: kouluikäisten lasten vanhemmille säädetään
10965: 1 päivänä elokuuta 2000 voimaan tulevassa päi-
10966:                                                        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10967: vähoitolain 11 a §:n 1 momentissa. Päivähoidon
10968: subjektiivisen oikeuden ja sille vaihtoehtoisen
10969:                                                               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
10970: kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen oikeus on
10971:                                                               kiehdotuksen:
10972: rajattu päättymään oppivelvollisuuden alkaessa.
10973: 
10974: 
10975: 
10976: 2
10977:                                                          LA 89/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
10978: 
10979: 
10980: 
10981:                                                 Laki
10982:                     lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta
10983: 
10984:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10985:   muutetaan 19 päivänä tammikuuta 1973lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 11 a §:n 1 mo-
10986: mentti, sellaisena kuin se on laissa 1290/1999, seuraavasti:
10987: 
10988:                        11 a §                        velvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mu-
10989:    Sen lisäksi, mitä 11 §:ssä säädetään, kunnan      kaiseen esiopetukseen tai kun perusopetuslaissa
10990: on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai    tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-
10991: muut huoltajat voivat saada lapselle kunnan jär-     sä oleva lapsi osallistuu oppivelvollisuuden alka-
10992: jestämän 1 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun päi-    misvuonna järjestettävään esiopetukseen. Päivä-
10993: vähoitopaikan sen ajan päätyttyä, jolta voidaan      hoitoa on mahdollisuuksien mukaanjärjestettävä
10994: suorittaa sairausvakuutuslaissa (364/1963) tar-      lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivo-
10995: koitettua äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, ja     massa muodossa.
10996: että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka,
10997: kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettu-
10998: na oppivelvollisena perusopetukseen. Päivähoi-
10999: toa on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun     Tämä laki tulee voimaan        päivänä    kuuta
11000: lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppi-
11001: 
11002: 
11003: 
11004: 
11005: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
11006: 
11007:     Erkki Kanerva /sd                                   Säde Tahvanainen /sd
11008:     Saara Karhu /sd                                     Jouko Skinnari /sd
11009:     LauriKähkönen/sd                                    Pia Viitanen /sd
11010:     Jukka Gustafsson /sd                                Matti Saarinen /sd
11011:     Susanna Huovinen /sd                                Leena Luhtanen /sd
11012:     Jussi Ranta /sd                                     Arto Seppälä /sd
11013:     Matti Vähänäkki /sd                                 Kalevi Olin /sd
11014:     Heli Paasio /sd                                     Klaus Heliberg /sd
11015:     Kari Rajamäki /sd                                   Lauri Oinonen /kesk
11016:     Anne Huotari /vas
11017: 
11018: 
11019: 
11020: 
11021:                                                                                                      3
11022:                                                               LA 90/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
11023: 
11024: 
11025: 
11026: 
11027:                                                LAKIALOITE 90/2000 vp
11028: 
11029:                                                Laki rikoslain 50 luvun muuttamisesta
11030: 
11031: 
11032: 
11033: 
11034: Eduskunnalle
11035: 
11036: Huumausainerikosten määrät ovat nouseet jär-            mutta huumausaineet pitäisi saada myös sään-
11037: kyttävästi viime vuosina. Nousu on ollut niin lu-       nönmukaisen rangaistuksen piiriin. Kun teosta
11038: jaa, että sitä ei voi enää tilastollisestikaan todis-   annettaisiin muistutus vaikkapa aivan pienen sa-
11039: tella. Kun vielä 1980-luvulla rikosten määrä            kon muodossa, niin huumausaineen käyttäjä jou-
11040: koko valtakunnassa oli 8 000 yksittäisen tapauk-        tuisi toteamaan, että hänen tekonsa ei sittenkään
11041: sen luokkaa, niin nyt pelkästään Helsingissä ole-       ole yhteiskunnan hyväksymä. Tällä olisi ennalta
11042: va neuvontapiste on lehtitietojen perusteella ja-       estävä vaikutus. Rikokset pitäisikin pyrkiä jo en-
11043: kanut vuodessa 300 000 huumepiikkiä. Luvut              nalta estämään ja rangaistuksella on edelleenkin
11044: 8 000 ja 300 000 ovat toisiaan vastaavia tilastol-      ennalta estävä vaikutus tulevien rikosten kannal-
11045: lisesti, joten nyt luvut ovat käsittämättömiä.          ta asiaa harkittaessa.
11046:     Kun huumausainelakia aikanaan säädettiin,              Edellä olevan vuoksi ehdotankin, että huu-
11047: tuli varsinaisiksi rikosnimikkeiksi huumausaine-        mausainerikoksiin otettaisiin yhdeksi tekomuo-
11048: rikos tai törkeä huumausainerikos. Lievemmäs-           doksi lievempi muoto, joka tulisi rangaistavaksi
11049: säkin tapauksessa rangaistuksen ylärajana on            sakolla tai enintään 6 kuukauden vankeudella.
11050: 2 vuotta vankeutta. Rangaistus säädettiin näin          Tällöin poliisi voisi käyttää ns. rangaistusmää-
11051: korkeaksi, jotta pakkokeinot olisivat olleet mah-       räysmenettelyäja useimmat poliisin toteamat lie-
11052: dollisia kaikissa tilanteissa. Laki toimikin al-        vät huumausainerikokset tulisivat rangaistuksen
11053: kuun hyvin niin kauan, kun rikosten määrä säilyi        piiriin. Menettely yksinkertaistaisi koko proses-
11054: edes kohtuullisena. Yleensä joka käyttöta-              sin käsittelyä ja voimavaroja säästyisi niin syyt-
11055: pauksessakin syyttäjä syytti ja oikeus tuomitsi,        täjä- kuin oikeuslaitoksessakin. Ennen kaikkea
11056: mutta jo kauan on käytäntö ollut aivan toinen.          menettelyllä olisi varmasti huumausainerikolli-
11057: Tällä erää suurin osa käytöistä jää rankaisemista       suutta vähentävä vaikutus.
11058:  vaille. Tämä johtuu kahdestakin syystä. Poliisi           Samalla olisi poistettava osittain 7 §:ssä (uusi
11059:  on kyllästynyt siihen, että kovankin työn jälkeen      8 §) mainitut erityisperusteet syyttämättä jättä-
11060:  syyttäjä jättää säännönmukaisesti käyttäjät syyt-      miselle, koska rikoslain ja rikoslain voimaanpa-
11061:  tämättä tai viimeistään oikeuslaitos rangaistuk-       noasetuksen asianomaiset pykälät kattavat riittä-
11062:  seen tuomitsematta. Tämän vuoksi poliisi ei edes       västi saman asian. Itse huumausainerikoksen ran-
11063:  tee käytöistä rikosilmoituksia. Yhteiskunnalle ja      gaistuksen alaraja olisi nostettava yhteen
11064:  erityisesti nuorille annetaan tällä tapaa kuva, että    kuukauteen vankeutta.
11065:  huumausaineiden käyttö ei olekaan oikeastaan
11066:  kovin vakava asia. Sen sijaan poliisi kyllä antaa      Edellä olevan perusteella ehdotan,
11067:  rangaistuksia keskioluen nauttimisesta tai Iuvat-
11068:  tarnasta hallussapidosta, mikä on sinänsä oikein,            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11069:                                                               kiehdotuksen:
11070: 
11071:                                                                                                   Versio 2.0
11072: LA 90/2000 vp -     Kari Myllyniemi /kesk
11073: 
11074: 
11075: 
11076:                                                  Laki
11077:                                   rikoslain 50 luvun muuttamisesta
11078: 
11079: 
11080:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti                                               .       .
11081:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 50 luku, sella1sena kmn se on
11082: laissa 1304/1993, seuraavasti:
11083: 
11084: 
11085:                      50 luku                                                  3§
11086:             Huumausainerikoksista                                 Törkeä huumausainerikos
11087: 
11088:                                                           Jos huumausainerikoksessa
11089:                         1§                                 1) rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen
11090:                Huumausainerikos                       huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,
11091:                                                           2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyö-
11092:     Joka laittomasti                                  tyä,
11093:     1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausai-         3) rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laa-
11094: netta taikka viljelee oopiumiunikkoa, kokapen-        jamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäyty-
11095: sasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena        neen ryhmän jäsenenä,
11096: tai sen raaka-aineena,                                    4) aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hen-
11097:    2) .tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai    gen tai terveyden vaaraa, tai
11098: yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetut-       5) levitetään huumausainetta alaikäisille tai
11099: taa huumausainetta,                                   muuten häikäilemättömällä tavalla
11100:     3) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla       ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena
11101: tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainet-    arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
11102: ta, tai                                               törkeästä huumausainerikoksesta vankeuteen vä-
11103:    4) pitää hallussaan tai yrittää hankkia taikka     hintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodek-
11104: käyttää sitä,                                         si.
11105:    on tuomittava huumausainerikoksesta vankeu-
11106: teen vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään
11107:                                                                               4§
11108: kahdeksi vuodeksi.
11109:                                                               Huumausainerikoksen valmistelu
11110:                     2§                                   Joka tehdäkseen 1 §:n 1-3 kohdassa tarkoite-
11111:              Huumausainerikkomus                      tun rikoksen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai
11112:                                                       vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen sovel-
11113:    Jos 1 §:n 4 kohdassa mainittua tekoa ottaen        tuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomit-
11114: huomioon tekijän ikä, huumausaineen laatu ja          tava huumausainerikoksen valmistelusta sak-
11115: määrä, käyttöolosuhteet ja muut vastaavat seikat      koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
11116: tai tekoa on muutoin pidettävä sinänsä vähäise-
11117: nä, on tekijä tuomittava huumausainerikkomuk-
11118:                                                                            5§
11119: sesta sakkoon tai vankeuteen enintään 6 kuukau-
11120: deksi.                                                       Huumausainerikoksen edistäminen
11121: 
11122:                                                          Joka
11123:                                                          1) huumausaineen laitonta valmistusta, vilje-
11124:                                                       lyä, maahantuontia tai maastavientiä varten val-
11125: 
11126: 
11127: 2
11128:                                                               LA 90/2000 vp -      Kari Myllyniemi /kesk
11129: 
11130: 
11131: mistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä,     rikoksen tekijä ja siihen osallinen voidaan tuomi-
11132: tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäi-   ta huumausaineen asemesta menettämään sen
11133: siin tähän tarkoitukseen, tai                            arvo joko kokonaan tai osaksi.
11134:    2) varoja Iainaamalla tai muuten rahoittamana            Menetetyksi on tuomittava myös
11135: edistää huumausainerikosta tai sen valmistelua               1) välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käy-
11136: taikka 1 kohdassa tarkoitetuta toimintaa tietäen,        tetty tässä luvussa mainitun rikoksen tekemiseen
11137: että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen,             tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu, sekä
11138:    on tuomittava, jollei teko ole rangaistava osal-          2) edellä 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetut varat sii-
11139: lisuutena huumausainerikokseen tai törkeään              näkin tapauksessa, että teko on rangaistava huu-
11140: huumausainerikokseen,         huumausainerikoksen        mausainerikoksena tai törkeänä huumausaineri-
11141: edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään            koksena; varojen menettämiseen voidaan tuomi-
11142: kahdeksi vuodeksi.                                       ta rahoittaja, rahoituksen vastaanottaja tai kum-
11143:                                                          pikin yhteisvastuullisesti.
11144:                          6§                                 Edellä 2 momentissa säädettyyn menettämis-
11145:                     Määritelmät                          seuraamukseen sovelletaan vastaavasti, mitä
11146:                                                          46luvun 9-11 §:ssä säädetään.
11147:    Huumausaineena pidetään tässä luvussa huu-               Rikoksen tuottaman hyödyn menettämisestä
11148: mausainelaissa (1289/1993) tarkoitettua huu-             säädetään 2 luvun 16 §:ssä.
11149: mausainetta.
11150:    Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoi-                                8§
11151: tetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy vir-                  Toimenpiteistä luopuminen
11152: heellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, ly-
11153: hytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan ter-              Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen
11154: veydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroi-         käyttöön liittyvästä muusta tässä luvussa tarkoi-
11155: tusoireet.                                               tetusta rikoksesta syyte voidaan jättää ajamatta
11156:                                                          tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä osoittaa
11157:                       7§                                 sitoutuneensa sosiaali- ja terveysministeriön hy-
11158:                                                          väksymään hoitoon.
11159:               Menettämisseuraamus
11160: 
11161:    Tässä luvussa mainitun rikoksen kohteena ol-
11162: lut huumausaine on tuomittava valtiolle menete-
11163:                                                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä       kuuta
11164: tyksi. Jos huumausainetta ei voida tuomita mene-
11165: tetyksi sen johdosta, että se on menettämisseu-
11166: raamuksen välttämiseksi kätketty tai hävitetty,
11167: 
11168: 
11169: 
11170: 
11171: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
11172: 
11173:     Kari Myllyniemi /kesk
11174: 
11175: 
11176: 
11177: 
11178:                                                                                                             3
11179:                                                                  LA 91/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
11180: 
11181: 
11182: 
11183: 
11184:                                              LAKIALOITE 91/2000 vp
11185: 
11186:                                              Laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta
11187: 
11188: 
11189: 
11190: 
11191: Eduskunnalle
11192: 
11193: Maassamme on noin kolme miljoonaa silmäla-            olla samalla tasolla lääkkeiden arvonlisäveron
11194: sien käyttäjää. Vuosittain ostetaan noin 650 000      kanssa eli 8 %. Muualla Euroopassa silmälasien
11195: uutta silmälasiparia ja 780 000 linssiparia. Silmä-   arvonlisäverotaso on keskimäärin 15 %, Etelä-
11196: lasien käyttäjä joutuu vaihtamaan linssit keski-      Euroopassa 3-5 %.
11197: määrin neljän vuoden välein ja kehykset neljän-
11198: viiden vuoden välein. Tästä aiheutuu merkittävä       Edellä olevan perusteella ehdotan,
11199: kustannuserä, uusien silmälasien keskihinnaksi
11200: tulee 1 300 mk. Tämä summa sisältää arvonlisä-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11201: veroa 22%.                                                  kiehdotuksen:
11202:    Silmälasien arvonlisävero on liian korkea
11203: (22 % sekä linsseistä että kehyksistä). Sen pitäisi
11204: 
11205:                                                  Laki
11206:                              arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta
11207: 
11208:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11209:    lisätään 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (150 1/1993) 85 a §:n 1 momenttiin,
11210: sellaisena kuin se on laeissa 1265/1997 ja 727/1998, uusi 6 a kohta seuraavasti:
11211: 
11212:                        85 a §                           6 a) silmälasit;
11213:    Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa-
11214: vien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta,
11215: siirrosta, varastointimenettelystä ja maahantuon-
11216: nista suoritettava vero on 8 prosenttia veron pe-       Tämä laki tulee voimaan päivänä        kuuta
11217: rusteesta:                                            200.
11218: 
11219: 
11220: 
11221: 
11222: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
11223: 
11224:     Tuija Nurmi /kok
11225:                                                                                             Versio 2.0
11226:                                                          LA 92/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
11227: 
11228: 
11229: 
11230: 
11231:                                               LAKIALOITE 92/2000 vp
11232: 
11233:                                               Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
11234: 
11235: 
11236: 
11237: 
11238: Eduskunnalle
11239: 
11240: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, jota            pitkäaikaistyöttömät eivät pääse osallisiksi näis-
11241: koskeva määrittely on nykyisin tuloverolain            tä uusista veronalennuksista. Heidän tulonsa ovat
11242: 105 a §:ssä, koski alun perin kaikkia ansiotuloja      myös niin pienet, että valtion tuloveroasteikon
11243: eläketuloja lukuun ottamatta. Vuonna 1997 voi-         alennukset eivät heitä kosketa.
11244: maan tulleessa laissa, jossa vähennystä laajen-           Tämä tuloverotukseen luotu uusi kastijako on
11245: nettiin, se rajoitettiin kuitenkin koskemaan vain      keinotekoinen ja se ilmentää uutta rankaisevaa ja
11246: työtuloja. Tämä merkitsi niiden verotuksen kiris-      syyllistävää suhtautumistapaa työttömiä ja muita
11247: tämistä, joiden tulot ovat pääosin työttömyystur-      sosiaaliturvan varassa eläviä kohtaan. Ansiotulo-
11248: vaa tai muita tulonsiirtoja ja joilla ei ole palkka-   vähennys tulisi palauttaa koskemaan kaikkia an-
11249: tai muita työtuloja, joista ansiotulovähennyksen       siotuloja, eläketuloja lukuun ottamatta, kuten
11250: voisi tehdä.                                           alun perin olikin. Tämän vuoksi tuloverolain
11251:    Vuosien 1999 ja 2000 verotuksessa vähennys-         105 a § olisi muutettava siten, että otetaan tämä
11252: tä on laajennettu edelleen. Hallituksen esitykses-     huomioon samoin kuin hallituksen esittämä uusi
11253: sä HE 102/2000 vp esitetään, että vähennystä           ansiotulovähennyksen laajennus. Tämä keventäi-
11254: edelleen kehitetään. Esityksen mukaan ansiotu-         si työttömän verotusta noin 55 mklkk peruspäi-
11255: lovähennys kohoaa täyteen määräänsä nykyistä           värahan tasolla ja noin 130 mk/kk keskimääräi-
11256: alemmalla tulotasolla 43 000 markassa. Samalla         sen ansiosidonnaisen päivärahan tasolla, kun ote-
11257: myös palkkatuloista automaattisesti myönnettä-         taan huomioon keskimääräinen kunnallisvero-
11258: vää tulonhankkimisvähennystä suurennetaan.             prosentti ja sairausvakuutusmaksu.
11259:    Nämä muutokset merkitsevät työtulojen ja
11260: muiden ansiotulojen välisen eron kasvamista tu-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
11261: loverotuksessa. Kaikkein vaikeimmassa asemas-
11262: sa olevat, kuten työmarkkinatuelle pudonneet                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11263:                                                              kiehdotuksen:
11264: 
11265:                                                  Laki
11266:                                 tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
11267: 
11268:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11269:   muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §,sellaisena kuin se
11270: on laissa 468/2000, seuraavasti:
11271: 
11272: 
11273: 
11274: 
11275:                                                                                                 Versio 2.0
11276: LA 92/2000 vp- Esko-Juhani Tennilä /vas
11277: 
11278: 
11279:                    105 a §                           markkaa vähennyksen määrä pienenee 3,5 pro-
11280:     Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys            sentilla ansiotulon 75 000 markkaa ylittävältä
11281:                                                      osalta.
11282:    Kunnallisverotuksessa verovelvollisen puh-
11283: taasta ansiotulosta, eläketuloja lukuun ottamatta,
11284: vähennetään kunnallisverotuksen ansiotulovä-
11285: hennys. Vähennys on 35 prosenttia näiden tulo-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11286: jen 15 000 markkaa ylittävältä osalta. Vähennyk-     ta 2001.
11287: sen enimmäismäärä on kuitenkin 9 800 markkaa.           Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodel-
11288: Verovelvollisen ansiotulon ylittäessä 7 5 000        ta 2001 toimitettavassa verotuksessa.
11289: 
11290: 
11291: 
11292: 
11293: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
11294: 
11295:     Esko-Juhani Tennilä /vas
11296: 
11297: 
11298: 
11299: 
11300: 2
11301:                                                          LM 93/2000 rd- Klaus Bremer /sv m.fl.
11302: 
11303: 
11304: 
11305: 
11306:                                            LAGMOTION 93/2000 rd
11307: 
11308:                                            Lag om ändring av 18 § lagen om integritets-
11309:                                            skydd vid telekommunikation och dataskydd
11310:                                            inom televerksamhet
11311: 
11312: 
11313: 
11314: 
11315: Tili riksdagen
11316: 
11317: Under sommaren spanades det i varje fall två        gift om den basstations läge via viiken det senas-
11318: gånger efter båtar på Östersjön på grund av att     te meddelandet från den efterspanades mobiltele-
11319: anhöriga på land hade blivit oroliga då de som      ron hade styrts till telenätet. Den rätten har rädd-
11320: befann sig i båten hade mobiltelefonerna av-        ningsmyndigheter när det gäller nödmeddelan-
11321: stängda. Spaningarna utfOrdes med flygplan, he-     den som kommer från en mobiltelefon. Men om
11322: likopter samt flera räddningsfartyg och blev        någon annan har orsak att anta att någon råkat ut
11323: mycket dyra. Räkningarna handlade om hundra-        för nöd, t.ex. vid en olycka eller i storm, då kan
11324: tusentals mark. Båtlagen som söktes befann sig i    myndigheterna inte utnyttja samma möjlighet att
11325: båda fallen i trygghet. I det ena fallet handlade   exaktare rikta in efterspaningar.
11326: det helt enkelt om att de anhöriga på land inte
11327: meddelats om ändrade reseplaner.                    Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
11328:    Båda spaningarna hade kunnat, om inte helt
11329: undvikas, åtminstone avsevärt begränsas om                 att riksdagen skall godkänna följande
11330: räddningsmyndigheterna hade haft rätt att få upp-          lagförslag:
11331: 
11332:                                                Lag
11333: om ändring av 18 § Iagen om integritetsskydd vid telekommunikation och dataskydd inom tele-
11334:                                          verksamhet
11335: 
11336:   I enlighet med riksdagens beslut
11337:    ändras i lagen av den 22 april 1999 om integritetsskydd vid telekommunikation och dataskydd
11338: inom televerksamhet (565/1999) 18 § 2 mom. som följer:
11339: 
11340:                       18 §                          identifieringsuppgifterna, har telefOretaget rätt
11341:  Utlämnande av identifieringsuppgifter tili myn-    att till polisen och räddningsmyndigheter och an-
11342:                   digheter                          dra myndigheter som tar emot nödmedde1anden
11343:                                                     lärnna identifieringsuppgifter om den anslutning
11344:                                                     vars användare nödmeddelandet gäller. Som
11345:    Utan hinder av 7 § och av vad användaren har     identifieringsuppgifter kan utöver anslutnings-
11346: avtalat med teleföretaget om hemlighållande av      numret och annan kod lärnnas uppgift om instal-
11347:                                                     leringsadressen för ans1utningen och om ahon-
11348: 
11349:                                                                                               Version2.0
11350: LM 93/2000 rd -      Klaus Bremer /sv m.fl.
11351: 
11352: 
11353: nenten eller användaren samt uppgift om den           anta att användaren av mobilteleapparaten har rå-
11354: basstations läge via vilken ett nödmeddelande         kat i nöd.
11355: som lämnats med en mobilteleapparat har styrts
11356: till det allmänna telenätet. Utöver detta får upp-
11357: gift om den basstations läge via vilken det senas-
11358: te meddelandet har styrts till det allmänna telenä-     Denna lag träder i kraft den
11359: tet lämnas, ifall det föreligger uppenbar orsak att
11360: 
11361: 
11362: 
11363: 
11364: Helsingforsden 12 september 2000
11365: 
11366:     Klaus Bremer /sv                                      Nils-Anders Granvik /sv
11367:     Ulla-Maj Wideroos /sv                                 Christina Gestrin /sv
11368:     Henrik Lax /sv                                        Ola Rosendahl /sv
11369:     Håkan Nordman /sv                                     Pehr Löv /sv
11370:     Margareta Pietikäinen /sv
11371: 
11372: 
11373: 
11374: 
11375: 2
11376: Suomennos                                                       LA 93/2000 vp -     Klaus Bremer /r ym.
11377: 
11378: 
11379: 
11380: 
11381:                                                LAKIALOITE 93/2000 vp
11382: 
11383:                                                Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja
11384:                                                teletoiminnan tietotorvasta annetun lain 18 §:n
11385:                                                muuttamisesta
11386: 
11387: 
11388: 
11389: 
11390: Eduskunnalle
11391: 
11392: Kesän aikana etsittiin ainakin kahdesti Itämerel-       tieto sen tukiaseman sijainnista, jonka kautta vii-
11393: lä veneitä sen vuoksi, että maissa olevat omaiset       meisin viesti etsittävän matkapuhelimesta oli oh-
11394: olivat huolestuneet, koska veneessä olijoiden           jattu televerkkoon. Pelastusviranomaisilla on
11395: matkapuhelimet olivat suljettuina. Etsinnät, joita      tämä oikeus matkapuhelimesta tulevien hätävies-
11396: tehtiin lentokoneella, helikopterilla sekä useilla      tien osalta. Mutta jos jollakin muulla on syytä
11397: pelastusaluksilla, tulivat hyvin kalliiksi. Laskut      olettaa, että joku on joutunut hätään, esim. onnet-
11398: olivat useita satojatuhansia markkoja. Etsityt ve-      tomuudessa tai myrskyssä, tuolloin viranomaiset
11399: nekunnat olivat molemmissa tapauksissa turvas-          eivät voi käyttää samaa mahdollisuutta etsintö-
11400: sa. Toisessa tapauksessa kyse oli yksinkertaises-       jen täsmällisempään kohdistamiseen.
11401: ti siitä, että maissa oleville omaisille ei ollut il-
11402: moitettu muuttuneista matkasuunnitelmista.              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11403:     Molempia etsintöjä olisi voitu, jollei nyt koko-
11404: naan välttää, ainakin rajoittaa huomattavasti, jos             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11405: pelastusviranomaisilla olisi ollut oikeus saada                kiehdotuksen:
11406: 
11407:                                                   Laki
11408: yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietotorvasta annetun lain 18 §:n muut-
11409:                                             tamisesta
11410: 
11411:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11412:    muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 yksityisyyden suojasta televiestinnässäja teletoiminnan tie-
11413: toturvasta annetun lain (565/1999) 18 §:n 2 momentti seuraavasti:
11414: 
11415:                       18 §                              oikeus antaa hätäilmoituksen vastaanottaneelle
11416:   Tunnistamistietojen luovutus viranomaiselle           poliisille, pelastusviranomaiselle ja muille hä-
11417:                                                         täilmoituksia vastaanottaville viranomaisille tun-
11418:                                                         nistamistietoja liittymästä, jonka käyttäjää hä-
11419:     Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään tai mitä      täilmoitus koskee. Tunnistamistietoina voidaan
11420: tilaaja on sopinut teleyrityksen kanssa tunnista-       antaa liittymän numeron ja muun tunnisteen
11421: mistietojen pitämisestä salassa, teleyrityksellä on     ohella tieto liittymän asennusosoitteesta ja tilaa-
11422:                                                         jasta tai käyttäjästä sekä tieto sen tukiaseman si-
11423: 
11424:                                                                                                   Versio 2.0
11425: LA 93/2000 vp -      Klaus Bremer /r ym.
11426: 
11427: 
11428: jainnista, jonka kautta matkaviestimellä tehty hä-     olettaa matkaviestimen käyttäjän joutuneen hä-
11429: täilmoitus on ohjattu yleiseen televerkkoon. Tä-       tään.
11430: män lisäksi saadaan antaa tieto sen tukiaseman
11431: sijainnista, jonka kautta viimeisin viesti on ohjat-
11432: tu yleiseen televerkkoon, jos on ilmeistä syytä
11433:                                                             Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuu-
11434:                                                        ta
11435: 
11436: 
11437: 
11438: 
11439: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
11440: 
11441:     Klaus Bremer /r                                          Nils-Anders Granvik /r
11442:     Ulla-Maj Wideroos /r                                     Christina Gestrin /r
11443:     Henrik Lax /r                                            Ola Rosendahl/r
11444:     Håkan Nordman /r                                         Pehr Löv /r
11445:     Margareta Pietikäinen /r
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450: 2
11451:                                                        LA 94/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
11452: 
11453: 
11454: 
11455: 
11456:                                              LAKIALOITE 94/2000 vp
11457: 
11458:                                              Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta anne-
11459:                                              tun lain 20 §:n muuttamisesta
11460: 
11461: 
11462: 
11463: 
11464: Eduskunnalle
11465: 
11466: Alueellisella kuljetustuella on ollut Pohjois- ja     tuen, suomalaiset yritykset joutuvat Pohjois- ja
11467: Itä-Suomen pk-yritystoiminnalle ja työllisyydel-      Itä-Suomessa ruotsalaisiin yrityksiin nähden kes-
11468: le selkeästi myönteisiä vaikutuksia. Pitkät etäi-     tämättömään kilpailutilanteeseen.
11469: syydet suurille markkina-alueille aiheuttavat yri-       Pk-yrityksille myönnettävä kuljetustuki ei
11470: tyksille moninkertaiset kuljetuskustannukset          vääristä kilpailutilannetta, eikä ole ED-säädös-
11471: keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna. Poltto-     ten vastainen.
11472: aineiden hinnannousu on lisännyt kuljetuskus-            Kuljetustuen lakkauttaminen heikentäisi mer-
11473: tannuksia. Maan reuna-alueilla logistiikka on ke-     kittävästi uuden pk-yritystoiminnan syntymistä
11474: hittymättömämpää ja kuljetusvaihtoehdot vähäi-        Pohjois- ja Itä-Suomessa. Erityisesti tämä kos-
11475: semmät. Näistä syistä kuljetustuki on toistaisek-     kee mekaanista puunjalostusteollisuutta sekä ki-
11476: si välttämätön aluepolitiikan täsmäväline pitkis-     viteollisuutta.
11477: tä etäisyyksistä aiheutuvien kilpailuhaittojen pie-      Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien työpaik-
11478: nentämiseksi ja pk-yritystoiminnan edellytysten       kojen luominen vaikeimmille työttömyysalueille
11479: luomiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kauppa- ja       vireillä olevien suunnitelmien mukaan edellyttää
11480: teollisuusministeriön tekemässä logistiikkaselvi-     kuljetustuen voimassaolon jatkamista vuoden
11481: tyksessä ei käy ilmi sellaista, mikä puoltaisi kul-   2006 loppuun saakka.
11482: jetustuen lakkauttamista.
11483:    Ruotsissa kuljetustuki on huomattavasti suu-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11484: rempi kuin Suomessa ja siellä kuljetustuen
11485: myöntäminenjatkuu vuoden 2006loppuun saak-                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11486: ka. Mikäli Suomi lopettaa pk-yritysten kuljetus-            kiehdotuksen:
11487: 
11488:                                                 Laki
11489:              kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain 20 §:n muuttamisesta
11490: 
11491:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11492:    muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain
11493: (95411981) 20 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1317/1999, seuraavasti:
11494: 
11495: 
11496: 
11497: 
11498:                                                                                               Versio 2.0
11499: LA 94/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
11500: 
11501: 
11502:                       20 §                          maksettavaan kuljetustukeen, jonka perusteena
11503:                                                     ovat 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen
11504:    Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka ta-   alkavat kuljetukset.
11505: pahtuvat vuosien 1982-2006 aikana. Tämä laki
11506: tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankoh-
11507: tana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
11508:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
11509: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-
11510:                                                     ta 2001.
11511: siin. Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen
11512: 
11513: 
11514: 
11515: 
11516: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
11517: 
11518:     Tapio Karjalainen /sd                              Marjatta Vehkaoja /sd
11519:     Pekka Ravi /kok                                    Reijo Laitinen /sd
11520:     Esko Kurvinen /kok                                 Kirsi Ojansuu /vihr
11521:     Unto Valpas /vas                                   Anni Sinnemäki /vihr
11522:     Lauri Kähkönen /sd                                 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
11523:     Erkki Kanerva /sd                                  Irina Krohn /vihr
11524:     Saara Karhu /sd                                    Ulla Anttila /vihr
11525:     Liisa Jaakonsaari /sd                              Tuija Brax /vihr
11526:     Kari Rajamäki /sd                                  Raimo Vistbacka /ps
11527:     Erkki Pulliainen /vihr                             Tero Rönni /sd
11528:     Raimo Mähönen /sd                                  Arto Seppälä /sd
11529:     Matti Huutola /vas                                 Mirja Ryynänen /kesk
11530:     Matti Kangas /vas                                  Maria Kaisa Aula /kesk
11531:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
11532:     Anne Huotari /vas                                  Juha Korkeaoja /kesk
11533:     Marja-Leena Kemppainen /skl                        Timo Kalli /kesk
11534:     Olli Nepponen /kok                                 Seppo Kääriäinen /kesk
11535:     Jari Vilen /kok                                    Anneli Jäätteenmäki /kesk
11536:     Petri Salo /kok                                    Liisa Hyssälä /kesk
11537:     Jari Leppä /kesk                                   Tero Mölsä /kesk
11538:     Ilkka Taipale /sd                                  Toimi Kankaanniemi /skl
11539:     Seppo Kanerva /kok                                 Bjarne Kallis /skl
11540:     Jyrki Katainen lkok                                Sakari Smeds /skl
11541:     Jouni Lehtimäki /kok                               Päivi Räsänen /skl
11542:     Jyri Häkämies /kok                                 Leena Rauhala /skl
11543:     Marja Tiura /kok                                   Ismo Seivästö /skl
11544:     Hannu Takkula /kesk                                Seppo Lahtela /kesk
11545:     Hannes Manninen /kesk                              Mauri Salo /kesk
11546:     Pekka Nousiainen lkesk                             Hannu Aho /kesk
11547:     Anu Vehviläinen /kesk                              Pekka Vilkuna /kesk
11548:     Esa Lahtela /sd                                    Antti Rantakangas /kesk
11549:     Kalevi Olin /sd                                    Osmo Puhakka /kesk
11550: 
11551: 2
11552:                            LA 94/2000 vp- Tapio Karjalainen /sd ym.
11553: 
11554: 
11555: Lauri Oinonen /kesk          Riitta Prusti /sd
11556: Pekka Kuosmanen /kok         Matti Saarinen /sd
11557: Markku Laukkanen /kesk       Pirkko Peltomo /sd
11558: Pertti Turtiainen /vas       Jukka Vihriälä lkesk
11559: Jorma Vokkolainen /vas       Mikko Elo /sd
11560: Pentti Tiusanen /vas         Mari Kiviniemi /kesk
11561: Kari Uotila /vas             Säde Tahvanainen /sd
11562: Veijo Puhjo /vas             Kari Urpilainen /sd
11563: Annika Lapintie /vas         Jorma Huuhtanen /kesk
11564: Mikko Kuoppa /vas            Ulla Juurola /sd
11565: Johannes Leppänen /kesk      Jouni Backman /sd
11566: Eero Lämsä /kesk             Risto Kuisma /rem
11567: Mauri Pekkarinen /kesk       Pia Viitanen /sd
11568: Kyösti Karjula /kesk         Klaus Bremer /r
11569: Inkeri Kerola /kesk          Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
11570: Jukka Gustafsson /sd         Rakel Hiltunen /sd
11571: Matti Väistö /kesk           Nils-Anders Granvik /r
11572: Sulo Aittoniemi /alk         Kari Kärkkäinen /skl
11573: Esko-Juhani Tennilä /vas     Mika Lintilä /kesk
11574: Niilo Keränen /kesk          Leea Hiltunen /skl
11575: Reijo Kallio /sd
11576: 
11577: 
11578: 
11579: 
11580:                                                                  3
11581:                                                      LA 95/2000 vp- Maria Kaisa Aula /kesk ym.
11582: 
11583: 
11584: 
11585: 
11586:                                             LAKIALOITE 95/2000 vp
11587: 
11588:                                             Laki tuloverolain ja tuloverolain 77 §:n muutta-
11589:                                             misesta annetun lain voimaantulosäännöksen
11590:                                             muuttamisesta
11591: 
11592: 
11593: 
11594: 
11595: Eduskunnalle
11596: 
11597: 
11598:                                        YLEISPERUSTELUT
11599: 
11600: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-    ronalennukset pienipaikkaisen työn verorasituk-
11601: sen esitykselle HE 102/2000 vp.                      sen keventämiseen. Tämä hillitsee myös tuloero-
11602:     Verotusta tulee tarkastella paitsi suhdannepo-   jen kasvua. Tehokasta on käyttää sekä tuloveron
11603: litiikan myös rakenteiden uudistamisen näkökul-      keventämistä että työnantajamaksujen alentamis-
11604: masta. Pienipaikkaisen työn korkea verorasitus       ta. Erillisessä lakialoitteessa tulemme ehdotta-
11605: on työllistymisen ja työllistämisen este. Suomen     maan työnantajan kansaneläkemaksun alenta-
11606: talouskehityksen yksi uhkatekijä on pitkäaikais-     mista.
11607: työttömyys, ikääntyneiden ja vähemmän koulu-            On kannustettava lyhyidenkin työsuhteiden
11608: tettujen työttömyyden jääminen korkealle tasol-      vastaanottoa, etätyötä sekä työssäkäyntialueen
11609: le.                                                  laajentamista. Nykyiset työmatkakulujen verovä-
11610:     Budjettiehdotukseen sisältyvien inflaatiotar-    hennysten mallit eivät vastaa nykyajan työnteon
11611: kistusten lisäksi 4,7 miljardin markan veronalen-    muuttuneita oloja.
11612: nusten suuruusluokka on perusteltu. Sen sijaan          Yritysverotuksessa on toteutettava pienten
11613: niiden kohdentamisessa on korjattavaa.               pääomatulojen ja ansiotulojen valintamahdolli-
11614:     Verotuksen keventämisellä on luotava tilaa ta-   suus pienyrittäjien ja viljelijöiden epäoikeuden-
11615: sapainoiselle kasvulle ja työllisyyden paranemi-     mukaisen kohtelun korjaamiseksi.
11616: selle. Tämä onnistuu parhaiten painottamalla ve-
11617: 
11618: 
11619:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11620: 
11621: Valintamahdollisuus ansio- ja pääomatulove-          paan lopputulokseen. Myös eduskunta edellytti
11622: rotuksen välille                                     tämän selvittämistä jo kevätistuntokaudella 2000
11623:                                                      tuloverolakiesitystä koskeneessa vastauksessaan
11624: Lakialoitteessa ehdotetaan, että tuloverolain
11625:                                                      (EV 111/1999 vp- HE 32/1999 vp) viime vuo-
11626: 38---40 §:n mukainen jaettavan yritystulon pää-
11627:                                                      den lopulla. Selvitystä tai esityksiä ei kuitenkaan
11628: omatulo-osuus voitaisiin jättää vahvistamatta sil-
11629:                                                      ole näkynyt.
11630: loin, kun se johtaa ansiotuloverotusta ankaram-
11631: 
11632:                                                                                                Versio 2.0
11633: LA 95/2000 vp -      Maria Kaisa Aula /kesk ym.
11634: 
11635: 
11636:    Nyt yrittäjää tai viljelijää, jonka vuositulot       koska työsuhteet ovat entistä lyhyempiä, liiken-
11637: ovat alle 140 000 markkaa, verotetaan kireäm-           nepolttonesteiden hinnat sietämättömän korkeita
11638: min kuin vastaavat tulot saavaa palkansaajaa.           ja julkiset kulkuyhteydet monin paikoin puutteel-
11639: Valintamahdollisuuden toteuttaminen esitetyllä          lisia. Samalla työmatkavähennykseen liittyvää
11640: tavalla lisäisi verojärjestelmän oikeudenmukai-         omavastuuosuutta tulisi työttömyyskuukausien
11641: suuttaja takaisi sen, että myös pienyrittäjät ja vil-   osalta alentaa, jolloin lyhytaikaisissa työsuhteis-
11642: jelijät saisivat osansa tuloverotuksen keventämi-       sa olevat pääsisivät samaan asemaan pysyvässä
11643: sestä.                                                  työssä olevien kanssa.
11644:                                                             Työmatkakustannusten lisäksi tulisi voida vä-
11645: Ansiotulovähennyksen ylärajaa korotettava               hentää ns. kakkosasunnosta aiheutuvat kulut sil-
11646:                                                         loin, kun työpaikka on niin kaukana vakituisesta
11647: Työllisyyden kannalta tehokkainta ja sosiaalises-       asuinpaikasta, ettei sieltä käsin voida päivittäin
11648: ti oikeudenmukaisinta on painottaa tuloverotuk-         matkustaa töihin.
11649: sen kevennykset pieni- ja keskituloisille ihmisil-
11650: le kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
11651:                                                         Etätyöstä aiheutuvia kustannuksia on voitava
11652: kautta. Tämä myös purkaisi parhaiten tulo- ja
11653:                                                         vähentää
11654: kannustinlaukkuja sekä hillitsisi tuloerojen kas-
11655: vua. Pidämme myönteisenä hallituksen esitystä           Tehtyjen arvioiden mukaan maassamme työs-
11656: tulonhankkimisvähennyksen myöntämisestä täy-            kentelee yli 300 000 ihmistä ns. etätyön piirissä
11657: simääräisenä kaikille tulonsaajille.                    ja kiinnostus siihen on nopeasti kasvamassa eri-
11658:    Lakialaitteessa ehdotetaankin, että kunnalli-        tyisesti nuorten työntekijöiden keskuudessa. Tätä
11659: sen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää nos-            on syytä suosia, sillä se mahdollistaa työnteon
11660: tettaisiin nykyisestä 9 800 markasta 11 000             myös maaseudulta ja pienemmiitä paikkakunnil-
11661: markkaan. Tästä seuraava verotulojen menetys            ta käsin sekä hillitsee muuttoliikettä kasvukes-
11662: kompensoituu kunnille täysimääräisesti työttö-          kuksiin. Tämä on kansantalouden kokonaisuu-
11663: myysvakuutusmaksun alennuksesta johtuvien               den kannalta perusteltua. Tämän vuoksi ehdo-
11664: verotulojen kasvun sekä kuntatyönantajan kan-           tamme tulonhankkimisvähennyksen ulottamista
11665: saneläkemaksun alentamisen kautta. Tästä tu-            etätyökustannuksiin. Tietoliikenne-, tietokone-,
11666: lemme tekemään erillisen aloitteen.                     ohjelmisto- ja liittymäkustannuksia tulee voida
11667:                                                         vähentää enintään 5 000 markan edestä.
11668: Työn vastaanottamista helpotettava matka- ja
11669:                                                         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11670: asumisvähennyksellä
11671: Lakialaitteessa ehdotetaan työmatkavähennyk-                   että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
11672: sen ylärajan korottamista nykyisestä 28 000 mar-               kiehdotukset:
11673: kasta 35 000 markkaan. Tämä on perusteltua,
11674: 
11675: 1.
11676:                                                   Laki
11677:                                       tuloverolain muuttamisesta
11678: 
11679:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11680:   kumotaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 74 §:n 4 momentti,
11681:   muutetaan lain 74 §:n 1 momentinjohdantokappale ja 6 momentti, 77 §:n 1 momentti, 93 §:n 1 mo-
11682: mentti, 95 §:n 1 momentin 1 kohta ja 105 a §:n 2 momentti,
11683: 
11684: 
11685: 
11686: 2
11687:                                                        LA 95/2000 vp -      Maria Kaisa Aula /kesk ym.
11688: 
11689: 
11690:   sellaisina kuin niistä ovat 77 § :n 1 momentti laissa 1024/1997 sekä 93 § :n 1 momentti, 95 §:n 1 mo-
11691: mentin 1 kohta ja 105 a §:n 2 momentti laissa 468/2000 sekä
11692:   lisätään lakiin uusi 40 a §ja 95 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on edellä mainitussa laissa
11693: 468/2000, uusi 5 kohta seuraavasti:
11694: 
11695:                      40 a §                                                  95 §
11696:  Yritystulon pääomatulo-osuuden vahvistamatta                       Tulonhankkimisvähennys
11697:                   jättäminen
11698:                                                            Verovelvollinen saa vähentää palkkatulois-
11699:    Sen estämättä, mitä 38-40 §:ssä säädetään,           taan:
11700: jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus jätetään            1) tulonhankkimisvähennyksenä 2 700 mark-
11701: vahvistamatta silloin, kun tämä johtaa ansiotulo-       kaa, kuitenkin enintään palkkatulon määrän;
11702: verotusta ankarampaan lopputulokseen.
11703:                                                            5) etätyöstä, jolla tässä tarkoitetaan työtä, joka
11704:                        74 §                             tehdään perinteiseen kiinteään paikkaan sidotun
11705:                     (kuten HE)                          työn sijasta kotona, etätoimistossa tai muussa
11706:                                                         vastaavassa paikassa, aiheutuneita tietokone-,
11707:                        77§                              ohjelmisto-, tietoliikenne- ja liittymäkustannuk-
11708:                     (kuten HE)                          sia enintään 5 000 markan edestä.
11709: 
11710:                        93 §
11711: Työstä aiheutuvat matka- ja asumiskustannukset                             105 a §
11712:                                                             Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
11713:    Ansiotulojen hankkimisesta johtuneina me-
11714: noina pidetään myös matkakustannuksia asun-
11715: nosta työpaikkaaoja takaisin halvimman kulku-             Vähennys on 35 prosenttia 1 momentissa tar-
11716: neuvon käyttökustannusten mukaan laskettuina.          koitettujen tulojen 15 000 markkaa ylittävältä
11717: Tällaisina menoina pidetään myös asumiskustan-         osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuiten-
11718: nuksia, jotka aiheutuvat siitä, että työntekijä jou-   kin 11 000 markkaa. Verovelvollisen puhtaan an-
11719: tuu työssäkäynnin vuoksi hankkimaan vakitui-           siotulon ylittäessä 75 000 markkaa vähennyksen
11720: sen asuntonsa lisäksi toisen asunnon. Näitä kus-       määrä pienenee 3,5 prosentilla puhtaan ansiotu-
11721: tannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään          lon 75 000 markkaa ylittävältä osalta.
11722: 35 000 markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittä-
11723: vät 3 000 markkaa (omavastuuosuus). Omavas-
11724: tuu vähenee 1111 jokaista vuoden työttömyys-
11725: kuukautta kohden.                                                     Voimaantulosäännös
11726:                                                                           (kuten HE)
11727: 
11728: 
11729: 
11730: 
11731: 2.
11732:                                                   Laki
11733:       tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
11734: 
11735:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11736: 
11737: 
11738:                                                                                                            3
11739: LA 95/2000 vp -    Maria Kaisa Aula /kesk ym.
11740: 
11741: 
11742:   muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 77 §:n 1 momentin voi-
11743: maantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1029/1999, seuraavasti:
11744: 
11745:                    Lakiteksti
11746:                   (kuten HE)
11747:                                                             Voimaantulosäännös
11748:                                                                 (kuten HE)
11749: 
11750: 
11751: 
11752: 
11753: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2000
11754: 
11755:     Maria Kaisa Aula /kesk                         Mauri Pekkarinen /kesk
11756:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                        Timo Kalli /kesk
11757:     Mari Kiviniemi /kesk                           Seppo Kääriäinen /kesk
11758:     Eero Lämsä /kesk                               Juha Korkeaoja /kesk
11759:     Anu Vehviläinen /kesk
11760: 
11761: 
11762: 
11763: 
11764: 4
11765:                                                           LA 96/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
11766: 
11767: 
11768: 
11769: 
11770:                                             LAKIALOITE 96/2000 vp
11771: 
11772:                                             Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
11773: 
11774: 
11775: 
11776: 
11777: Eduskunnalle
11778: 
11779: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-        Lakialoitteessa ehdotetaan perintö- ja lahjave-
11780: sen esitykselle HE 104/2000 vp.                      rolain 55 §:n 2 momentin muuttamista siten, että
11781:    Hallituksen esitys sukupolvenvaihdosten edis-     tilanne palautettaisiin tasolle, jossa oltiin lakia
11782: tämisestä verotuksellisin keinoin alentamalla ve-    alun perin säädettäessä. Näin sukupolvenvaih-
11783: ronhuojennukseen oikeuttavan omistusosuuden          dostilanteiden verokohtelu lievenisi merkittäväs-
11784: määrää 20 prosentista 10 prosenttiin on oikean-      ti. Kun varallisuusverotuksessa perheyritysten
11785: suuntainen, muttei riittävä. Enemmänkin voitai-      omistajien varoiksi katsotaan tietyin edellytyk-
11786: siin tehdä, jotta perheyritysten toiminnan jatku-    sin 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta, tulisi
11787: minen samassa suvussa helpottuisi.                   tämä sama määrä ulottaa myös perintö- ja lahja-
11788:    Perintö- ja lahjaverotuksessa maksuunpane-        verotukseen.
11789: matta jätettävän veron määrä lasketaan voimassa          Sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lah-
11790: olevan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momen-     javeron maksaminen nopeaan tahtiin on usein
11791: tin mukaan siten, että maksettavaksi jäävä vero      vaikeaa, koska varat ovat kiinni yrityksessä. Ny-
11792: määräytyy varallisuusverotuksessa käytettävän        kyisessä perintö- ja lahjaverolain 56 §:ssä veron
11793: verotusarvon mukaan. Verosta annetaan anteeksi       maksuajaksi on säädetty viisi vuotta. Lakialoit-
11794: käyvän arvon ja sitä alemman verotusarvon välil-     teessa ehdotetaan, että tämä aika pidennettäisiin
11795: le jäävä vero. Kun tämä periaate vuonna 1979         kymmeneen vuoteen. Myös tämä helpottaisi su-
11796: omaksuttiin, olivat verotusarvot yleisesti vain      kupolvenvaihdostilanteista selviämistä.
11797: pieni osa varallisuuserien käyvistä arvioista. Ny-
11798: kyään verotusarvot ovat nousseet hyvin lähelle       Edellä olevan perusteella ehdotan,
11799: käypää arvoa ja siksi maksuunpanematta jätettä-
11800: vää veroa ei juurikaan synny.                              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11801:                                                            kiehdotuksen:
11802: 
11803:                                                Laki
11804:                              perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
11805: 
11806:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11807:   muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:n 2 mo-
11808: mentti, 56 §:n 2 momentti ja 57 §,
11809:   sellaisina kuin ne ovat, 55 §:n 2 momentti laissa 1110/1994 sekä 56 §:n 2 momentti ja 57 § laissa
11810: 318/1994, seuraavasti:
11811: 
11812: 
11813:                                                                                                Versio2.0
11814: LA 96/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk
11815: 
11816: 
11817:                      55§                                                56§
11818: 
11819:    Maksuunpanematta jätettävän veron osan las-        Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pi-
11820: kemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta     dennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä
11821: vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lah-   suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina vuo-
11822: jasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalous-    sierinä enintään 10 vuoden aikana sen mukaan
11823: maa, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet,      kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää.
11824: kalusto ja laitteet samoin kuin muuhun yrityk-     Pidennetyltä maksuajalta ei makseta korkoa.
11825: seen kuin maatilaan kuuluvat varat arvostettai-
11826: siin verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä
11827: vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa                          57§
11828: noudatettujen perusteiden mukaan siten, että ve-                    (Kuten HE)
11829: ronalaisiksi varoiksi katsotaan 30 prosenttia
11830: edellä mainitun varallisuuden verotusarvosta.
11831: Näin saatu erotus tai, jos se on suurempi kuin
11832: 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja                   Voimaantulosäännös
11833: lahjaveron 5 000 markan yli menevä osa, viimek-                    (Kuten HE)
11834: si mainittu määrä jätetään maksuunpanematta.
11835: 
11836: 
11837: 
11838: 
11839: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
11840: 
11841:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
11842: 
11843: 
11844: 
11845: 
11846: 2
11847:                                                          LA 97/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
11848: 
11849: 
11850: 
11851: 
11852:                                              LAKIALOITE 97/2000 vp
11853: 
11854:                                              Laki tieliikennelain muuttamisesta
11855: 
11856: 
11857: 
11858: 
11859: Eduskunnalle
11860: 
11861: Liikenneministeriön asettama liikenneturvalli-           Laki, joka kieltää matkapuhelimen käytön ajo-
11862: suusasiain neuvottelukunta arvioi tuoreessa ra-       neuvoissa ilman hands free -laitteistoa, on jo
11863: portissaan, että pitkällä aikavälillä liikenneon-     käytössä pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa
11864: nettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan nykyis-        sekä Keski-Euroopan maista Italiassa ja Portuga-
11865: tä suurempaa panostusta kolmella alueella. Neu-       lissa.
11866: vottelukunnan mukaan liikenneturvallisuuden ar-           Suomessa matkapuhelinten käyttötiheys on
11867: vostusta on lisättävä, liikenteen kasvua on hillit-   korkea. Laki, joka kieltää matkapuhelimen käy-
11868: tävä ja uutta teknologiaa on hyödynnettävä            tön ajoneuvoissa ilman hands free -laitteistoa,
11869: oikein.                                               olisikin erityisen tärkeä ajatellen jo Suomen vai-
11870:    Neuvottelukunta huomioi, että ajoneuvoihin         keita ajo-olosuhteita talvisin.
11871: sijoitettavien telematiikkalaitteiden voidaan ar-
11872: vioida aiheuttavan niitä ajon aikana käytettäessä     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11873: onnettomuusriskin kasvun noin neljänneksellä.
11874: Tyyppihyväksyntä ajoneuvoihin asennettaville                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11875: laitteille tulisi määrätä pakolliseksi ergonomian           kiehdotuksen:
11876: osalta. Lisäksi tulisi kieltää matkapuhelimien
11877: käyttö ilman hands free -laitteistoa.
11878: 
11879:                                                  Laki
11880:                                     tieliikennelain muuttamisesta
11881: 
11882:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11883:    lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennelakiin (267/1981) uusi 38 a §seuraavasti:
11884: 
11885: 
11886: 
11887: 
11888:                                                                                                Versio 2.0
11889: LA 97/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
11890: 
11891: 
11892:                    38 a §
11893:        Matkapuhelimen käyttö ajettaessa              Tämä laki tulee voimaan päivänä   kuuta
11894:                                                    2000.
11895:   Moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa on matka-
11896: puhelimen käyttö ajon aikana sallittu ainoastaan
11897: hands free -laitteiston avulla.
11898: 
11899: 
11900: 
11901: 
11902: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2000
11903: 
11904:     Kimmo Kiljunen /sd                                Jukka Gustafsson /sd
11905:     Virpa Puisto /sd                                  Esa Lahtela /sd
11906:     Pirkko Peltomo /sd                                Marjaana Koskinen /sd
11907:     Tuula Haatainen /sd                               Kari Rajamäki /sd
11908:     Susanna Huovinen /sd                              Heli Paasio /sd
11909:     Rakel Hiltunen /sd                                Arto Seppälä /sd
11910:     Seppo Lahtela /kesk                               Jouni Backman /sd
11911:     Ismo Seivästö /skl                                Susanna Rahkonen /sd
11912:     Katri Komi /kesk                                  Reijo Kallio /sd
11913:     Marja Tiura /kok                                  Kalevi Olin /sd
11914:     Unto Valpas /vas                                  Valto Koski /sd
11915:     Jouni Lehtimäki /kok                              Leena Luhtanen /sd
11916:     Markku Laukkanen /kesk                            Ilkka Taipale /sd
11917:     Matti Vähänäkki /sd                               Jussi Ranta /sd
11918:     Paula Kokkonen /kok                               Tuija Brax /vihr
11919:     Timo Ihamäki /kok                                 Jouko Skinnari /sd
11920:     Hannu Takkula /kesk                               Margareta Pietikäinen /r
11921:     Sulo Aittaniemi /alk                              Håkan Nordman /r
11922:     Kari Myllyniemi /kesk                             Juha Korkeaoja /kesk
11923:     Mikko Elo /sd                                     Marjatta Vehkaoja /sd
11924:     Pentti Tiusanen /vas                              Raimo Vistbacka /ps
11925:     Matti Kangas /vas
11926: 
11927: 
11928: 
11929: 
11930: 2
11931:                                                                  LA 98/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
11932: 
11933: 
11934: 
11935: 
11936:                                                 LAKIALOITE 98/2000 vp
11937: 
11938:                                                 Laki äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta
11939: 
11940: 
11941: 
11942: 
11943: Eduskunnalle
11944: 
11945: Aloitteessa todetaan, että lapseksiottajalla on          tovanhemmalla on esittää adoptioita välittävän
11946: oikeus äitiysavustukseen heti, kun hänelle on            palvelunantajan todistus siitä, että heille on ni-
11947: adoptioista vastaavan palvelunantajan toimesta           metty lapsi. Toisissa Kelan toimipaikoissa lakia
11948: nimetty lapsi. Aloite on muutoin yhtenäinen hal-         tulkitaan kirjaimellisesti, eikä äitiysavustusta
11949: lituksen esityksen laiksi äitiysavustuslain 3 §:n        saa, ennen kuin ottovanhemmat ovat hakeneet
11950: muuttamisesta (HE 118/2000 vp) kanssa. Halli-            adoptiolautakunnalta luvan lapseksiottamiseen ja
11951: tuksen esityksen mukaan äitiysavustukseen olisi          lapsi on sijoitettu ottovanhemman luokse.
11952: oikeutettu alle yksivuotiaan lapsen ottovanhem-             Suomessa asuva odottava äiti on oikeutettu
11953: man tai lapseksiottajan lisäksi alle 18-vuotiaan         äitiysavustukseen, kun raskaus on kestänyt vä-
11954: lapsen ottovanhempi tai lapseksiottaja. Voimas-          hintään 154 päivää. Avustus haetaan Kelan ohjei-
11955: sa olevan äitiysavustuslain 3 §:ssä todetaan, että       den mukaan paikallistoimistosta vähintään 2 kk
11956: "oikeus äitiysavustukseen valtion varoista on            ennen laskettua synnytysaikaa. Näin perheillä on
11957: myös ottovanhemmalla tai lapseksiottajalla, joka         jo tarpeellista vaatetta ja muuta materiaalia val-
11958: asuu Suomessa, jos alle yksivuotias lapsi on lap-        miina odottamassa kotiin tulevaa pienokaista.
11959: seksiottamisesta annetussa laissa ( 153/1985) tar-       Samoilla perusteilla tulisi myös ottoperheellä
11960: koitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan luok-      olla oikeus saada äitiysavustus haltuunsa ja ulko-
11961: se".                                                     maanadoptioissa mukaansa lapsenhakumatkalle.
11962:     Nykymuodossaan äitiysavustuslain 3 §:n               Tällöin äitiysavustuksen alkuperäinen tarkoitus,
11963:  1 momentti ei vastaa täysin tarkoitustaan. Kun          äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistä-
11964: vanhemmat saavat tietää tulevasta ottolapsesta,          minen, myös toteutuisi kaikkien äitien, myös ot-
11965: haluaisi heistä enemmistö äitiyspakkauksen.              toäitien kohdalla.
11966: Äitiyspakkaus sisältää paljon tarpeellista vaatet-          Raskaus voi päättyä odottavana äidillä onnet-
11967: ta ja tavaraa, jota tarvitaan heti alusta lähtien lap-   tomasti ja ulkomaille lasta hakemaan lähteneet
11968: sen/lasten kanssa. Yli puolet adoptoitavista lap-        adoptiovanhemmat voivat joutua palaamaan il-
11969: sista haetaan ulkomailta pitkänkin matkan takaa          man lasta. Kummassakaan tapauksessa äitiys-
11970: ja matka voi kestää useitakin viikkoja. Lain mu-         avustukseen oikeuttavat syyt eivät ole enää voi-
11971: kaan äitiysavustuksen saisi käyttöönsä vasta sit-        massa. Äitiysavustuksen takaisinperinnästä on
11972:  ten, kun lapsi/lapset on saapunut Suomeen.              laissa jo nyt oma säännös.
11973:     Äitiysavustus kuuluu Kansaneläkelaitoksen
11974:  toimipiiriin. Kelan ohjeet lain tulkinnalle vaihte-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
11975:  levat eri puolilla Suomea. Joissakin toimipai-
11976:  koissa äitiyspakkaus on annettu etukäteen, jos ot-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
11977:                                                                kiehdotuksen:
11978: 
11979: 
11980:                                                                                                   Versio 2.0
11981: LA 98/2000 vp- Raija Vahasalo /kok
11982: 
11983: 
11984: 
11985:                                                  Laki
11986:                                 äitiysavustuslain 3 §:n muuttamisesta
11987: 
11988:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11989:    muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 3 §:n 1 momentti, sel-
11990: laisena kuin se on laissa 1581/1993 seuraavasti:
11991: 
11992:                         3§                             mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden lau-
11993:  Avustus ottovanhemmalle tai lapseksiottajalle         takunnan lupa. Ottovanhemman tai lapseksiotta-
11994:                                                        jan, joka haluaa avustuksen, on haettava sitä kah-
11995:    Sen estämättä, mitä 1 § :n 1 momentissa,            den kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi on lap-
11996: 2 §:ssäja 8 §:n 2 momentissa on säädetty, oikeus       seksiottamisesta annetussa laissa tarkoitetulla ta-
11997: äitiysavustukseen valtion varoista on myös otto-       valla nimetty tai sijoitettu lapseksiottajalle.
11998: vanhemmalla tai lapseksiottajalla, joka asuu Suo-      Avustus voidaan kuitenkin myöntää, vaikka sitä
11999: messa, jos alle 18-vuotias lapsi on lapseksiotta-      ei olisi haettu säädetyssä määräajassa, jos sen
12000: misesta annetussa laissa (153/1985) tarkoitetulla      epääminen myöhästymisestä huolimatta olisi
12001: tavalla sijoitettu lapseksiottajan luokse ja lisäksi   kohtuutonta.
12002: myös silloin, kun lapsi on nimetty lapseksiotta-
12003: jalle. Kansainvälisessä lapseksiottamisessa avus-
12004: tuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että ot-
12005: tovanhemmalle tai lapseksiottajalle on myönnet-           Tämä laki tulee voimaan päivänä           kuuta
12006: ty lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo-
12007: 
12008: 
12009: 
12010: 
12011: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
12012: 
12013:     Raija Vahasalo /kok
12014: 
12015: 
12016: 
12017: 
12018: 2
12019:                                                       LA 99/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
12020: 
12021: 
12022: 
12023: 
12024:                                             LAKIALOITE 99/2000 vp
12025: 
12026:                                             Laki perusopetuslain 29 §:n muuttamisesta
12027: 
12028: 
12029: 
12030: 
12031: Eduskunnalle
12032: 
12033: Koulukiusaaminen nousi taas ikävällä tavalla        kiusaamistapauksissa. Tilanteissa, joissa koulu
12034: puheenaiheeksi 13-vuotiaan koulukiusatun ty-        ei puutu tarvittavan voimakkaasti oppilaan tai
12035: tön itsemurhan jälkeen. Julkisuudessa käyty         hänen vanhempiensa esille tuomaan kiusaami-
12036: keskustelu ja iltapäivälehdille annetut kauhiste-   seen, voidaan koko koulun johto asettaa syyt-
12037: levat lausunnot eivät kuitenkaan riitä ongelman     teeseen. Valvontavastuun laiminlyönnistä seu-
12038: korjaamiseksi. On vastuutonta jäädä odottele-       raa entistä helpommin viraltapano. Kiusatun on
12039: maan, että tapahtuisi ihme ja kiusaaminen lop-      uuden lain mukaan myös helpompi saada korva-
12040: puisi.                                              uksia kärsimyksistään.
12041:    Koululaisten todellinen hätä tulee esille las-       Suomen perusopetuslaissa on Englannin mal-
12042: ten ja nuorten kriisipuhelimissa. Soittoja tulee    lin mukaisesti määriteltävä selkeästi kouluvi-
12043: ympäri vuoden ja kiusaaminen on yksi yleisim-       ranomaisten ja koulujen turvallisuuden takaa-
12044: mistä puheenaiheista. Koulutytön itsemurha ja       misvelvollisuus.
12045: tuhannet soitot kriisipuhelimiin osoittavat sel-       Koulun johtajalle langetetuilla rangaistuksil-
12046: västi, ettei kouluissa aina puututa kiusaamiseen    la tai vahingonkorvauksilla ei kyetä poistamaan
12047: tarpeeksi ajoissa.                                  kiusatun kärsimyksiä ja kiusaamisen vaikutuk-
12048:    Nykyisessä peruspetuslaissa on haluttu taata     sia kiusatun koko loppuelämään. Koulukiusaa-
12049: jokaiselle lapselle yhtäläinen oikeus turvalli-     mistapausten vastuukysymysten selkeyttämi-
12050: seen koulunkäyntiin. Tästä huolimatta kiusaa-       sen avulla saadaan kuitenkin kouluviranomai-
12051: mista esiintyy tutkimusten mukaan paikkakun-        set ja koulut suhtautumaan vakavasti ja puuttu-
12052: taan tai koulun kokoon katsomatta lähes kaikis-     maan ajoissa kouluissaan esiintyvän kiusaami-
12053: sa maamme kouluissa. Kiusatullaja hänen van-        sen.
12054: hemmillaan on nykyisenkin lain nojalla mah-
12055: dollisuus haastaa koulu ja kunta oikeuteen kiu-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
12056: saamisen takia, mutta vastuiden määrittelemi-
12057: nen on vaikeaa ja prosessi nykyisellään aivan             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12058: liian pitkä ja monimutkainen.                             kiehdotuksen:
12059:    Englannissa tulee voimaan lokakuun alussa
12060: uusi laki, joka selkeyttää vastuukysymykset
12061: 
12062: 
12063: 
12064: 
12065:                                                                                              Versio2.0
12066: LA 99/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
12067: 
12068: 
12069: 
12070:                                                 Laki
12071:                                perusopetuslain 29 §:n muuttamisesta
12072: 
12073:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12074:   lisätään perusopetuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (628/1998) 29 §:ään uusi 2 ja
12075: 3 momentti seuraavasti:
12076: 
12077: 
12078:                       29 §                           mästi tarvittaviin toimiin kiusaamisen lopetta-
12079:                                                      miseksi.
12080:     Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön             Koulun johtajaa, joka laiminlyö velvollisuu-
12081:                                                      tensa puuttua kiusaamistapaukseen, voidaan
12082:     Koulun johtaja on vastuussa opiskeluympä-        rangaista. Rangaistuksia ovat kirjallinen varoi-
12083: ristön turvallisuudesta ja hänen tulee järjestää     tus ja viraltapano. Lisäksi koulun johtaja voi-
12084: riittävä valvonta kouluaikana tapahtuvan kiusaa-     daan tuomita maksamaan korvauksia kiusatulle.
12085: misen estämiseksi. Koulunjohtajan on aina kiu-
12086: saaruistapausten esille tultua ryhdyttävä välittö-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12087:                                                      kuuta 2001.
12088: 
12089: 
12090: 
12091: 
12092: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
12093: 
12094:     Petri Neittaanmäki /kesk
12095: 
12096: 
12097: 
12098: 
12099: 2
12100:                                                                 LA 100/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
12101: 
12102: 
12103: 
12104: 
12105:                                               LAKIALOITE 100/2000 vp
12106: 
12107:                                               Laki käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
12108: 
12109: 
12110: 
12111: 
12112: Eduskunnalle
12113: 
12114: Käräjäoikeuksissa on jäseninä lainoppineiden              Toinen ongelma nykyisessä laissa on se, että
12115: tuomareiden lisäksi myös maallikoita eli lauta-        lautamiehen ikää katsottaessa ratkaisevaa on
12116: miehiä. Lautamiehet osallistuvat rikosasioiden         syntymäpäivä eikä syntymävuosi. Kunnanval-
12117: ja perheoikeudellisten riitojen ratkaisemiseen.        tuusto valitsee lautamiehet, ja koska kunnanval-
12118:    Käräjäoikeuslain 6 §:n mukaan lautamieheksi         tuustot kokoontuvat eri ajankohtina eri puolilla,
12119: ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai    syntyy epäoikeudenmukaisuutta. Lain mukaan
12120: joka on täyttänyt 63 vuotta. Nyt lautamiehiltä on      lautamieheksi ei voida valita henkilöä, joka on
12121: tullut ehdotus siitä, että yläikärajaa nostettaisiin   täyttänyt valintapäivään mennessä 63 vuotta.
12122: 65 vuoteen. He kokevat olevansa kyvykkäitä             Jotta lautamiesten toive 65 vuoden ikärajasta to-
12123: hoitamaan lautamiehen tehtäviä pidempään kuin          teutuisi sekä valintatilanne saataisiin kaikille
12124: nykyinen laki sallii. Lautamiesten tulee edustaa       yhtäläiseksi, pitäisi lakia muuttaa siten, että ku-
12125: tasapuolisesti kunnan väestöä. Tosiasia kuiten-        luvan vuoden aikana 65 vuotta täyttävä on päte-
12126: kin on, että työikäisten on vaikeaa sovittaa yh-       vä lautamieheksi. Ratkaisevaa olisi siis synty-
12127: teen työn ja perheen sekä käräjäoikeuden aika-         mävuosi eikä syntymäpäivä.
12128: tauluja. Tämäkin puoltaa lautamiesten ikärajan
12129: nostamista. läkkäämmillä henkilöillä on myös           Edellä olevan perusteella ehdotan,
12130: elämänkokemusta ja laajempaa näkemystä
12131: asioista kuin monilla nuoremmilla. Toki lauta-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12132: miehissä tulee olla myös kaiken ikäisiä aina 25-             kiehdotuksen:
12133: vuotiaasta ylöspäin.
12134: 
12135: 
12136: 
12137:                                                  Laki
12138:                                 käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
12139: 
12140:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12141:    muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 6 §:n 2 momentti seu-
12142: raavasti:
12143: 
12144: 
12145:                         6§                             alle 25-vuotias tai joka täyttää valintaa tehtävä-
12146:                                                        nä vuotena 66 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla
12147:    Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on       henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimes-
12148: 
12149:                                                                                                  Versio 2.0
12150: LA 100/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
12151: 
12152: 
12153: sa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka viras-     myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja taikka
12154: saan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitut-   muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö.
12155: kintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä
12156: 
12157:                                                       Tämä laki tulee voimaan päivänä        kuuta
12158: 
12159: 
12160: 
12161: 
12162: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
12163: 
12164:     Tuija Nurmi /kok
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 
12169: 2
12170:                                                               LA 10112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 
12175:                                              LAKIALOITE 10112000 vp
12176: 
12177:                                              Laki yliopistolain 1 §:n muuttamisesta
12178: 
12179: 
12180: 
12181: 
12182: Eduskunnalle
12183: 
12184: 
12185:                                            PERUSTELUT
12186: 
12187: Maamme nykyinen yliopistolaitos rakentui pää-         Yliopistotasoinen koulutus Porissa, Raumal-
12188: asiallisesti 1960- ja 1970-luvulla. Uusien yli-       la, Lahdessa, Mikkelissä ja Kokkolassa
12189: opistojen perustamista perusteltiin lähinnä alue-
12190: poliittisilla syillä. Tänä päivänä maamme kaikki       Yliopistotasoinen koulutus Satakunnassa
12191: yliopistopaikkakunnat ovat alueidensa kasvu-          Satakunnassa on jo usean vuosikymmenen ajan
12192: keskuksia. Osaamisen merkitys alueiden kehit-         pyritty saamaan aikaan yliopistotasoista koulu-
12193: tämiselle onkin käynyt entistä selvemmäksi.           tusta. Pisimpään on Satakunnassa vaikuttanut
12194:    Kuitenkin Satakunta, Päijät-Häme, Keski-           Rauman opettajanvalmistuslaitos, joka toimii
12195: Pohjanmaa ja Etelä-Savo jäivät vaille omaa yli-       Turun yliopiston alaisuudessa. Rauman opetta-
12196: opistoa. Tämä näkyy näiden alueiden nykyises-         janvalmistuslaitoksessa on noin 700 opiskelijaa.
12197: sä kehityksessä. Valtion panostus yleisesti ja eri-      Porissa aloitettiin insinööristä diplomi-insi-
12198: tyisesti koulutukseen on näissä maakunnissa           nööriksi -koulutus vuonna 1987 lähinnä Porin
12199: merkittävästi maakuntien keskiarvon alapuolel-        kaupungin rahoituksen turvin. Tämä koulutus ta-
12200: la. Tämän seurauksena mm. työttömyys pysyy            pahtuu Tampereen teknillisen korkeakoulun
12201: korkeana ja ihmiset muuttavat työn perässä yhä        alaisuudessa. Tällä hetkellä Porissa opiskelee
12202: suuremmassa määrin muualle.                           noin 400 insinööriä diplomi-insinööriksi. Tä-
12203:    Ruotsin hallitus päätti joitakin vuosia sitten     män lisäksi Porissa aloitettiin merkonomien
12204: osaamisen tason nostamisesta. Niinpä Ruotsiin         kouluttaminen kauppatieteiden maistereiksi Tu-
12205: perustettiin viime vuonn.~ kolme uutta yliopis-       run kauppakorkeakoulun alaisuudessa. Opetus-
12206: toa (Karlstad, Växjö ja Orebro). Tämän lisäksi        ministeriö on jo yhdessä Turun kauppakorkea-
12207: Sundsvallille annettiin optio yliopistotoiminnan      koulun kanssa päättänyt ylioppilaspohjaisen
12208: aloittamisesta mahdollisesti jo tänä vuonna.          koulutuksen aloittamisen kauppatieteiden alalla
12209:    Maan tasapuolinen kehittäminen vaatii val-         Porissa vuonna 2001.
12210: tion panostuksen lisäämistä osaamiseen ja kou-
12211: lutukseen kaikissa maakunnissa. Nyt on panos-         Yliopistotasoinen koulutus Lahdessa
12212: tettava erityisesti niihin maakuntiin, joilta puut-   Lahdessa toimii neljä korkeakouluyksikköä:
12213: tuu oma yliopisto. Siksi lakialaitteessa ehdote-      Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulu-
12214: taan neljän uuden yliopiston perustamista. Nämä       tuskeskus (perustettu vuonna 1980), Helsingin
12215: ovat Lahden yliopisto, Pori-Rauman yliopisto,         yliopiston ympäristöekologian laitos (perustettu
12216: joka toimisi lähinnä Porissa ja Raumalla, Mikke-      vuonna 1996), Teknillisen korkeakoulun Lah-
12217: lin yliopisto ja Kokkolan yliopisto.
12218: 
12219:                                                                                               Versio 2.0
12220: LA 10112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
12221: 
12222: 
12223: 
12224: denkeskus (perustettu vuonna 1988) sekä Lap-         yksikön toiminnan vakiinnuttaminen sekä tehtä-
12225: peenrannan teknillisen korkeakoulun yksikkö          vät tilaratkaisut.
12226: (perustettu vuonna 1996).                               Pienyrityskeskuksen toiminnan ja nykyisen
12227:    Lahden kaupunki on lahjoittanut korkeakou-        avoimen yliopisto~opetuksen pohjalle muodos-
12228: luyksiköihin 7 professorin virkaa. Varsinaisia       tetaan Helsingin kauppakorkeakoulun kauppa-
12229: perusopiskelijoita otetaan vuosittain ympäris-       tieteiden maisterin tutkintoon johtava yrittäjyy-
12230: töekologian laitokselle 15. Tämän lisäksi teknil-    den koulutusohjelma siten, että tutkintoa opiske-
12231: liset korkeakoulut ottavat muuntokoulutuksena        lemaan hyväksytään vuosittain 30 opiskelijaa,
12232: sisään 130 opiskelijaa. Vankirumat tutkimusyk-       jotka ovat suorittaneet vaadituin arvosanoin
12233: siköt ovat ympäristöekologian laitos ja TKK:n        kauppatieteellisiä perusopintoja vähintään 64
12234: yksikkö. Kaikilla yksiköillä on runsaasti kehittä-   opintoviikkoa.
12235: mishankkeita ja myös kansainvälinen toiminta            Mikkelissä on toiminut myös 12 vuotta Hel-
12236: on voimakasta ja nopeasti kasvavaa.                  singin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulu-
12237:                                                      tuskeskus (MTKK). Sen erityisosaamisen aluei-
12238:  Yliopistotasoinen koulutus Mikkelissä               ta ovat luomu, kestävän kehityksen periaattei-
12239: Mikkelissä on toiminut jo yli 20 vuotta Helsin-      den mukaisesti toteutettu maseudun muu elin-
12240: gin     kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus          keinotoiminta ja maaseudun elinolojen kehittä-
12241: (PYK), joka on keskittynyt yrittäjyyden ja pk-       mmen.
12242: yritysten kehitykseen liittyvään kauppatieteelli-
12243: seen koulutukseen ja tutkimukseen. Yli 10 vuot-      Yliopistotasoinen koulutus Kokkolassa
12244: ta sitten aloitti Mikkelissä Helsingin kauppakor-    Kokkolassa tapahtuva yliopistotasoinen koulu-
12245: keakoulun kansainvälisen koulutuskeskuksen           tus on keskittynyt Jyväskylän yliopiston alaisen
12246: yksikkö, joka on toteuttanut englanninkielistä       Chydenius-Instituutin ympärille. Chydenius-
12247: BBA- ja MBA-ohjelmakoulutusta. Yhdessä               Instituutti on noin 80 hengen koulutus- ja tutki-
12248: nämä yksiköt muodostavat selkeän kokonaisuu-         musyksikkö ja henkilöstöstä tohtorintutkinnon
12249: den, joka koostuu yrittäjyyden ja pienyritystoi-     suorittaneita on 8. Luokanopettajakoulutusta
12250: minnan ja kansainvälisen liiketoiminnan osaa-        johtaa kasvatustieteen professori. Chydenius-
12251: misen yhdistämisestä, erityisalueena lisäksi         Instituutin tehtävänä on Keski-Pohjanmaan ai-
12252: pienyrityskeskuksen Venäjän liiketoimintaan          neellisen ja henkisen kasvun tukeminen koulu-
12253: liittyvä koulutus ja tutkimus. Yksikössä anne-       tuksen ja tutkimuksen avulla. Instituutti tarjoaa
12254: taan tällä hetkellä kauppatieteellistä perusope-     koulutus- ja tutkimuspalveluja, jotka edistävät
12255: tusta sekä suomenkielisenä että englanninkieli-      yksilöiden ja täten koko alueen kehittymistä.
12256: senä.                                                Kaikki palvelut perustuvat näkemykseen elin-
12257:     Helsingin kauppakorkeakoulun kansainväli-        ikäisestä oppimisesta ja kehittymisestä niin yk-
12258: sen keskuksen toteuttama BBA-ohjelma muute-          silöiden kuin organisaatioiden näkökulmasta.
12259: taan ohjelman nykyisten vahvuuksien ja tutkin-          Chydenius-Instituutissa toimivat avoin yli-
12260: tostatuksen edellyttämien muutosten pohjalta vi-     opisto, opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulu-
12261: ralliseksi kauppatieteen kandidaatin tutkinnok-      tuspalvelut, työelämän, yritysten ja organisaa-
12262: si. Tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hy-       tioiden koulutus- ja kehittämispalvelut sekä luo-
12263: väksytään vuosittain 120 opiskelijaa, joista 70      kanopettajien aikuiskoulutus ja kulttuuritutki-
12264: erikoistuu informaatioteknologiaan. Koulutuk-        mus ja aluekehityspalvelut Uutena toimialuee-
12265: sen kehittämistä tukee muu kauppatieteellisen        na Chydenius-Instituutissa on alkanut vuonna
12266: toiminnan kehittäminen, erityisesti Etelä-Savon      1999 tietoteollisuuden koulutus ja tutkimus.
12267: tutkimuskeskuksen liiketaloudellisen tutkimus-          Luokanopettajien aikuiskoulutuksessa opis-
12268:                                                      kelee 150 opiskelijaa, ja vuosittain valmistuu
12269: 
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 2
12274:                                                              LA 10112000 vp- Mikko Elo /sd ym.
12275: 
12276: 
12277: noin 50 luokanopettajaa (KM). Ensi vuonna             Iisen uudelleensuuntautumisen akateemisen
12278: uusien opiskelijoiden sisäänotto nousee 50:een        muuntokoulutuksen avulla.
12279: (tällä hetkellä luku on 35).                             Chydenius-Instituutin viralliseksi tulevaisuu-
12280:    Tietotekniikan muuntokoulutuksessa opiske-         den visioksi on määritelty ajatus, jonka mukaan
12281: lee tällä hetkellä 40 opiskelijaa tavoitteenaan       vuonna 2005 Chydenius-Instituutti on kansain-
12282: valmistua tietotekniikan maisteriksi tai diplomi-     välinen aikuisten verkostoyliopisto, jonka kou-
12283: insinööriksi. Vuoteen 2003 mennessä opiskeli-         lutus- ja tutkimuspalvelut ovat kehittyneen in-
12284: joiden määrä nousee lOO:aan. Vuoden 2001              formaatioteknologian ansiosta ajasta ja paikasta
12285: alusta tällä koulutusalalla aloittaa tietotekniikan   riippumattomia. Tätä tavoitetta tukee osaltaan
12286: professori.                                           ensi vuoden alusta käynnistyvä laaja-alainen yh-
12287:    Kokkolassa toimiva Chydenius-Instituutti on        teistyö Oulun yliopiston kanssa.
12288: systemaattisesti kehittänyt toimintaansa aikuis-
12289: ten verkostoyliopistona. Toiminnassa keskeise-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12290: nä pyrkimyksenä on kehittää aikuiskoulutus-
12291: väyliä, jotka mahdollistavat joustavan ammatil-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12292:                                                             kiehdotuksen:
12293: 
12294: 
12295:                                                   Laki
12296:                                   yliopistolain 1 §:n muuttamisesta
12297: 
12298:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12299:   muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 1 §:n 1 momentti seuraa-
12300: vasti:
12301: 
12302: 
12303:                         1§                               14) Åbo Akademi
12304:                                                          15) Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
12305:                   Soveltamisala                          16) Tampereen teknillinen korkeakoulu
12306:                                                          17) Teknillinen korkeakoulu
12307:    Tässä laissa tarkoitettuja yliopistoja ovat:
12308:                                                          18) Helsingin kauppakorkeakoulu
12309:    1) Helsingin yliopisto
12310:                                                          19) Svenskahandelshögskolan
12311:    2) Joensuun yliopisto
12312:                                                          20) Turun kauppakorkeakoulu
12313:    3) Jyväskylän yliopisto
12314:                                                          21) Kuvataideakatemia
12315:    4) Kokkolan yliopisto
12316:                                                          22) Sibelius-Akatemia
12317:    5) Kuopion yliopisto
12318:                                                          23) Taideteollinen korkeakoulu; ja
12319:    6) Lahden yliopisto
12320:                                                          24) Teatterikorkeakoulu.
12321:    7) Lapin yliopisto
12322:    8) Mikkelin yliopisto
12323:    9) Oulun yliopisto
12324:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12325:    10) Pori-Rauman yliopisto
12326:                                                       kuuta 2001.
12327:    11) Tampereen yliopisto
12328:                                                         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
12329:    12) Turun yliopisto
12330:                                                       edellyttämiin toimenpiteisiin.
12331:    13) Vaasan yliopisto
12332: 
12333: 
12334: 
12335: 
12336:                                                                                                      3
12337: LA 101/2000 vp- Mikko Elo /sd ym.
12338: 
12339: 
12340: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
12341: 
12342:     Mikko Elo /sd                       Kari Urpilainen /sd
12343:     Jouko Skinnari /sd                  Juha Korkeaoja /kesk
12344:     Veijo Puhjo /vas                    Raimo Mähönen /sd
12345:     Leea Hiltunen /skl                  Pekka Nousiainen /kesk
12346:     Timo Kalli /kesk                    Jari Leppä /kesk
12347:     Arto Seppälä /sd
12348: 
12349: 
12350: 
12351: 
12352: 4
12353:                                        LA 102/2000 vp- Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.
12354: 
12355: 
12356: 
12357: 
12358:                                           LAKIALOITE 102/2000 vp
12359: 
12360:                                           Laki tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
12361: 
12362: 
12363: 
12364: 
12365: Eduskunnalle
12366: 
12367: Lakialoitteessa ehdotetaan, että 30. päivään ke-      Eräs keino vakauttaa asuntomarkkinoita on
12368: säkuuta 2000 väliaikaisesti vuoden voimassa ol-    kuntien tonttitarjonnan lisääminen. Tähän pääs-
12369: lutta tuloverolain muutosta, jonka mukaan luon-    tään muun muassa tehostamalla kuntien maan-
12370: nollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta     hankintaa siten, että luonnollisten henkilöiden ja
12371: kunnalle myyntivoitto on verovapaata tuloa, jat-   kuolinpesien kiinteistöjen myynti kunnalle sää-
12372: kettaisiin vuoden 2001 ajan.                       detään määräajaksi verovapaaksi myös ensi
12373:    Asuntojen hintojen nousu jatkuu edelleen. Ti-   vuonna. Tämän vuoden alkupuoliskolla voimas-
12374: lastokeskuksen mukaan vanhat kerrostaloasun-       sa olleella verovapauskokeiluna oli eri tahojen
12375: not maksoivat tämän vuoden huhti-kesäkuussa        mukaan tonttikauppaa piristävä vaikutus. Myyn-
12376: keskimäärin noin 10 prosenttia enemmän kuin        tivoittoverovapaudella voidaan kuntien kilpailu-
12377: vuotta aikaisemmin. Pääkaupunkiseudulla hin-       asemaa parantaa muihin ostajiin verrattuna ja
12378: nat olivat nousseet peräti 14,8 prosenttia. Myös   näin saada uutta maata asuntorakentamista var-
12379: vuokrataso on sietämättömän korkea.                ten.
12380:    Tuoreimpien tietojen mukaan asuntotuotanto         Koska verovapautta esitetään voimaan vain
12381: takkuilee pahasti. Esimerkiksi Helsingissä         vuoden 200 l ajaksi, ei kuntien saamaa etuutta
12382: uusien vuokra-asuntojen rakentaminen on jää-       voi pitää kohtuuttomana tonttitarjonnan lisään-
12383: mässä tänä vuonna puoleen tavoitelluista 6 000     tymisestä seuraaviin hyötyihin verrattuna.
12384: asunnosta. Myös uusien kovan rahan asuntojen
12385: myynti kangertelee etenkin Helsingissä.            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12386:    Asuntomarkkinoiden kaaoksesta huolimatta
12387: hallitus seisoo tumput suorina. Ehdotuksia ja            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12388: selvityksiä on yllin kyllin, teot puuttuvat.             kiehdotuksen:
12389: 
12390: 
12391: 
12392:                                              Laki
12393:                            tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
12394: 
12395:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12396:    lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin (1535/1992) väliaikaisesti uusi
12397: 48 a § seuraavasti:
12398: 
12399: 
12400: 
12401: 
12402:                                                                                             Versio 2.0
12403: LA 102/2000 vp- Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk ym.
12404: 
12405: 
12406:                     48 a §                         nalle 1 päivänä tammikuuta 2001 tai senjälkeen
12407:                                                    viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2001.
12408: Kunnalle luovutetun kiinteistön määräaikainen
12409:                  verovapaus                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12410:   Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole     kuuta 2001 ja se on voimassa 30 päivään joulu-
12411: veronalaista tuloa, jos luonnollinen henkilö tai   kuuta 2001.
12412: kuolinpesä luovuttaa kiinteää omaisuutta kun-
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
12418: 
12419:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                    Niilo Keränen /kesk
12420:     Pekka Vilkuna /kesk                               Aulis Ranta-Muotio /kesk
12421:     Jari Leppä /kesk                                  Mirja Ryynänen /kesk
12422:     Jukka Vihriälä /kesk                              Sirkka-Liisa Anttila /kesk
12423:     Matti Vanhanen /kesk                              Juha Korkeaoja /kesk
12424:     Pentti Tiusanen /vas                              Liisa Hyssälä /kesk
12425:     Anu Vehviläinen /kesk                             Tapio Karjalainen /sd
12426:     Tanja Karpela /kesk                               Klaus Bremer /r
12427:     Seppo Lahtela /kesk                               Pertti Mäki-Hakola /kok
12428: 
12429: 
12430: 
12431: 
12432: 2
12433:                                         LA 103/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
12434: 
12435: 
12436: 
12437: 
12438:                                               LAKIALOITE 103/2000 vp
12439: 
12440:                                               Laki metsästyslain 63 §:n muuttamisesta
12441: 
12442: 
12443: 
12444: 
12445: Eduskunnalle
12446: 
12447: Ampuma-aseen hallussapitolupa on uusittu hie-          pitolupa. Näin henkilöllisyyden selvittäminen ei
12448: noksi muovikortiksi, joka sopii hyvin taskuun ja       jäisi vain tarkastettavan haluista riippuvaksi. On
12449: on kestävä. On kuitenkin ihmeellistä, ettei kysei-     aivan selvää, ettei poliisin resursseja voida käyt-
12450: seen korttiin ole voitu painattaa samalla kuvaa        tää tämän enempää metsästyksen valvontaan,
12451: henkilöstä, joka korttia hallitsee. Kyseisellä kor-    vaan valvontaa siirretään riistanhoitoyhdistys-
12452: tilla voidaan hankkia ampumatarpeita kauppiail-        ten vartijoille.
12453: ta, jotka merkitsevät kirjaansa kortin numeron ja         Voidakseen edes jotenkin suorittaa tehtävään-
12454: hankkijan nimen tuntematta henkilöä lainkaan.          sä vartijat tarvitsevat oikeuden tarkastaa aseiden
12455: Kauppiaat eivät tiedä, kuka milläkin kortilla os-      hallussapitoluvat ja luvan haltijan henkilöllisyy-
12456: toksia tekee, sillä varastettu kortti on toimiva os-   den. Tämä olisi helppo toteuttaa, jos hallussapi-
12457: toväline. Ampuma-aseasetuksen 49 §:ään tulisi          tolupaan lisättäisin valokuva ja metsästyslakia
12458: lisätä 7 kohta, jonka mukaan hallussapitolupato-       muutettaisiin niin, että valvojat saavat tarkastaa
12459: distuksessa on oltava luvanhaltijan valokuva.          luvan.
12460:     Jos korttiin lisättäisiin kuva ja samalla muu-
12461: tettaisiin hieman metsästyslakia, voitaisiin an-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12462: taa riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvarti-
12463: joille oikeus tarkastaa henkilön aseen hallussa-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12464:                                                              kiehdotuksen:
12465: 
12466: 
12467:                                                  Laki
12468:                                  metsästyslain 63 §:n muuttamisesta
12469: 
12470:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12471:    lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/1993) 63 §:ään uusi 5 momentti
12472: seuraavasti:
12473: 
12474: 
12475: 
12476: 
12477:                                                                                                  Versio 2.0
12478: LA 103/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
12479: 
12480: 
12481:                      63 §                         kelevien henkilöiden ampuma-aseen hallussapi-
12482:                                                   tolupa sekä henkilöllisyys.
12483:              Riistanhoitoyhdistys
12484:                                                     Tämä     laki   tulee   vmmaan     päivänä
12485:    Metsästyksenvartijalla on oikeus tarkastaa     kuuta
12486: riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueella oles-
12487: 
12488: 
12489: 
12490: 
12491: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
12492: 
12493:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                  Ismo Seivästö /skl
12494:     Jyrki Katainen /kok                              Pertti Hemmilä /kok
12495:     Eero Akaan-Penttilä /kok                         Petri Salo /kok
12496:     Esko Kurvinen /kok                               Jari Vilen /kok
12497:     Olli Nepponen /kok                               Kalervo Kummola /kok
12498:     Jyri Häkämies /kok                               Paula Lehtomäki /kesk
12499:     Marja Tiura /kok                                 Jari Leppä /kesk
12500:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                         Harry Wallin /sd
12501:     Jouni Lehtimäki /kok                             Raimo Mähönen /sd
12502: 
12503: 
12504: 
12505: 
12506: 2
12507:                                                      LA 104/2000 vp- Maria Kaisa Aula /kesk ym.
12508: 
12509: 
12510: 
12511: 
12512:                                             LAKIALOITE 104/2000 vp
12513: 
12514:                                             Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausva-
12515:                                             kuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläke-
12516:                                             maksusta
12517: 
12518: 
12519: 
12520: 
12521: Eduskunnalle
12522: 
12523: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-     poistoporrastusluokkaan merkitsee sitä, että
12524: sen esitykselle HE 132/2000 vp.                       alennus painottuu erityisesti työvoimavaltai-
12525:     Verotusta tulee tarkastella paitsi suhdannepo-    seen palvelutuotantoon ja pienituloisimpaan
12526: litiikan myös rakenteiden uudistamisen näkökul-       työ voimaan.
12527: masta. Pienipaikkaisen työn korkea verorasitus           Lakialoitteessa ehdotetaankin työnantajan
12528: on työllistämisen ja työllistymisen este. Suomen      kansaneläkemaksun alimman poistoporrastus-
12529: talouskehityksen yksi uhkatekijä on pitkäaikais-      luokan alentamista nykyisestä 2,0 prosentista
12530: työttömyys eli ikääntyneiden ja vähemmän kou-         1,2 prosenttiin. Vasta tällöin em. Pukkilan työ-
12531: lutettujen työttömyyden jääminen korkealle ta-        ryhmän esitys maksun puolittamisesta olisi to-
12532: solle.                                                teutettu.
12533:     Veroratkaisuilla tulee luoda tilaa tasapainoi-       Samoin ehdotetaan, että kuntatyönantajan
12534: selle kasvulle ja työllisyyden paranemiselle.         kansaneläkemaksua alennetaan nykyisestä 3,15
12535: Tämä onnistuu parhaiten kohdentamalla nyt teh-        prosentista 2,8 prosenttiin. Tällä sekä työttö-
12536: tävät veroratkaisut täsmällisesti pienipaikkaisen     myysvakuutusmaksun alenemisesta johtuvalla
12537: työn verorasituksen keventämiseen. Tehokasta          verotulojen kasvulla kunnille voitaisiin kompen-
12538: on käyttää sekä tuloveron keventämistä että           soida kunnallisverotuksen ansiotulovähennyk-
12539: työnantajamaksujen alentamista.                       sen korottamisesta aiheutuneita verotulojen me-
12540:                                                       netyksiä. Hallitus ei ole tehnyt vastoin hallitus-
12541: Työnantajan kansaneläkemaksua on alen-                ohjelman lupausta mitään veromenetysten kom-
12542: nettava                                               pensoimiseksi kunnille.
12543: Työnantajan kansaneläkemaksu on eräs tärkeim-
12544: mistä työvaltaisia yrityksiä Suomessa rasittavis-     Eläkeläisten sairausvakuutusmaksu poistet-
12545: ta välillisistä kustannuksista. Tarmo Pukkilan        tava vaalikauden aikana
12546: johtama sosiaali- ja terveysministeriön työryh-       Lakialoitteessa ehdotetaan myös eläkkeensaa-
12547: mä on todennut (STM:n työryhmämuistioita              jien ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alen-
12548:  1999: 11 ), että tarkoituksenmukaisin tapa keven-    tamista nykyisestä tasosta 0,8 pennillä äyriltä
12549: tää työnantajamaksuja tällä hetkellä on työnan-       ensi vuonna. Hallitus on esittämässä tähän mak-
12550: tajan kansaneläkemaksun alentaminen nykyisen          suun ensi vuodelle ainoastaan 0,3 pennin alen-
12551: porrastuksen puitteissa.                              nusta. Tavoitteena on pienentää eläkkeensaajien
12552:    Kansaneläkemaksun alennuksen kohdistami-           ja muiden sairausvakuutusmaksun eroa ja pois-
12553: nen lakialoitteessa esitetyllä tavalla alimpaan       taa eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutus-
12554: 
12555:                                                                                                Versio 2.0
12556: LA 104/2000 vp- Maria Kaisa Aula /kesk ym.
12557: 
12558: 
12559: maksu kokonaan vaalikauden aikana. Maksun          Edellä olevan perusteella ehdotamme
12560: alentamisesta vallitsi ennen viime eduskunta-                                              '
12561: vaaleja laaja yhteisymmärrys.                             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12562:                                                           kiehdotuksen:
12563: 
12564: 
12565: 
12566:                                               Laki
12567: vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta
12568: 
12569:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12570: 
12571: 
12572:                       1§                            tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan ve-
12573:                   (Kuten HE)                       rovapaita. Maksun suuruus on:
12574:                                                         1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liike-
12575:                       2§                           laitoksista annetussa laissa tarkoitetulta valtion
12576:                                                    liikelaitokselta:
12577:         Sairausvakuutusmaksun korotus                  a) 1,20 prosenttia;
12578:                                                        b) 4,00 prosenttia, jos liiketoimintaa harjoit-
12579:    Jos vakuutettu saa vuoden 2001 aikana eläke-
12580:                                                    tavan työnantajan, joka on velvollinen suoritta-
12581: tuloa, häneltä peritään sen estämättä, mitä sai-
12582:                                                    maan valtiolle tuloveroa, tai tuloverolain 4 §:n
12583: rausvakuutuslaissa (364/1963) säädetään, sai-
12584:                                                     l momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoimin-
12585: rausvakuutusmaksua 0,9 penniä hänelle vuodel-
12586:                                                    taa harjoittavan elinkeinoyhtymän vuodelta
12587: ta 2001 toimitettavassa kunnallisverotuksessa
12588:                                                     1997 toimitettua verotusta varten antamassa ve-
12589: vahvistetulta veroäyriltä. Tämä sairausvakuu-
12590:                                                    roilmoituksessa ilmoitettujen kuluvan käyttö-
12591: tusmaksun korotus on kuitenkin enintään 1,60
12592:                                                    omaisuuden hankintamenoista tekemien sään-
12593: prosenttia veronalaisesta eläketulosta.
12594:                                                    nönmukaisten poistojen määrä on yli 300 000
12595:                                                    markkaa ja samalla vähintään 10 ja enintään 30
12596:                       3§                           prosenttia samana verovuonna maksetuista pal-
12597:                   (Kuten HE)                       koista; tai
12598:                                                        c) 4,90 prosenttia, jos mainittujen poistojen
12599:                       4§                           määrä on yli 300 000 markkaa ja samalla yli 30
12600:                                                    prosenttia sanottuna aikana maksetuista palkois-
12601:         Työnantajan kansaneläkemaksu               ta;
12602:    Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa               2) kunnalta, kuntayhtymäitä ja kunnalliselta
12603: (347 /1956) säädetään työnantajan kansaneläke-     liikelaitokselta 2,8 prosenttia sekä evankelis-lu-
12604: maksun määrästä ja perusteesta, työntekijän        terilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seura-
12605: vuoden 2001 aikana suoritetun ennakonpidätyk-      kuntayhtymäitä sekä ortodoksiselta kirkkokun-
12606: sen alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tar-   nalta ja sen seurakunnalta 3,15 prosenttia;
12607: koitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun          3) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin val-
12608: osan yhteismäärästä peritään työnantajan kan-      tion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetul-
12609: saneläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana            ta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan maakun-
12610: maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnan-     nalta 3,95 prosenttia.
12611: tajan maksamia työstä johtuvien kustannusten           Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt
12612: korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain    vuonna 1999, yksityisen työnantajan kansanelä-
12613:                                                    kemaksun suuruutta määrättäessä käytetään
12614: 
12615: 
12616: 2
12617:                                                  LA 104/2000 vp- Maria Kaisa Aula /kesk ym.
12618: 
12619: 
12620: vuoden 1998 verotusta varten annettuja tietoja                         5§
12621: sekä vastaavana aikana maksettuja palkkoja.                        (Kuten HE)
12622: 
12623: 
12624: 
12625: 
12626: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
12627: 
12628:    Maria Kaisa Aula /kesk                             Pekka Nousiainen /kesk
12629:    Mirja Ryynänen /kesk                               Pauli Saapunki /kesk
12630:    Johannes Leppänen /kesk                            Seppo Lahtela /kesk
12631:    Hannu Aho /kesk                                    Eero Lämsä /kesk
12632:    Matti Väistö /kesk                                 Jorma Huuhtanen /kesk
12633:    Mauri Salo /kesk                                   Anu Vehviläinen /kesk
12634:    Pekka Vilkuna /kesk                                Olavi Ala-Nissilä /kesk
12635:    Juha Korkeaoja /kesk                               Mauri Pekkarinen /kesk
12636:    Niilo Keränen /kesk                                Paula Lehtomäki /kesk
12637:    Mika Lintilä /kesk
12638: 
12639: 
12640: 
12641: 
12642:                                                                                          3
12643:                                                      LA 105/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
12644: 
12645: 
12646: 
12647: 
12648:                                             LAKIALOITE 105/2000 vp
12649: 
12650:                                             Laki kehitysalueelle tehtävien investointien ko-
12651:                                             rotetuista poistoista annetun lain muuttami-
12652:                                             sesta
12653: 
12654: 
12655: 
12656: 
12657: Eduskunnalle
12658: 
12659: 
12660:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12661: 
12662: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-       Uuden tuotantolaitoksen ja matkailuyrityk-
12663: sen esitykselle HE 121/2000 vp.                      sen perustamisen yhteydessä hankitun käyttö-
12664:    Lakialoitteessa ehdotetaan hallituksen esityk-    omaisuuden lisäksi korotettu poisto-oikeus kos-
12665: sestä poiketen, että korotettu poisto-oikeus olisi   kee myös tuotantolaitoksen ja matkailuyrityk-
12666: 1 ja II tukialueiden lisäksi mahdollista asetuk-     sen merkittävän uudistamisen ja laajentamisen
12667: sella väliaikaisesti myöntää myös muilla kasvu-      yhteydessä tehtyjä käyttöomaisuushankintoja.
12668: alueiden ulkopuolisilla alueilla.                    Lisäksi ehdotetaan, että myös matkailuun liitty-
12669:    Lakialoitteessa ehdotetaan korotetun poisto-      vää ohjelmapalvelua tuottavaa yritystä pidetään
12670: oikeuden määräksi 70 prosenttia hallituksen          matkailuyrityksenä, mikä merkitsee laajennusta
12671: esittämän 50 sijasta.                                voimassa olevaan lakiin ja hallituksen esityk-
12672:    Lisäksi ehdotetaan, että oikeus korotettuun       seen nähden. Ohjelmapalvelut ovat matkailun
12673: poistoon olisi muillakin kuin pienillä ja keski-     nopeasti kasvava ja osaamisintensiivisin alue.
12674: suurilla yrityksillä. Korotettu poisto-oikeus eh-       Lakialoitteen mukaan korotetut poistot voitai-
12675: dotetaan voitavaksi tehdä hankitun käyttöomai-       siin tehdä hallituksen esityksen tavoin vuosina
12676: suuden käyttöönottovuotta seuraavina kolmena         2001-2003.
12677: vuotena nykyisen kahden sijasta.
12678: 
12679: 
12680:                                           PERUSTELUT
12681: 
12682: 1. Alue- ja veropoliittinen lähtökohta               teissa on mahdollista tukea taloudellista kehitys-
12683: Aluepolitiikkaa on Suomessa harjoitettu vero-        tä niillä alueilla, joissa työllisyys- ja talouskehi-
12684: tuksellisin keinoin jo 1950-luvulta lähtien. Ve-     tys näyttää huonolta ja joissa Suomen taloudelli-
12685: rotus on keskeinen osatekijä myös uudessa alue-      nen ja yhteiskunnallinen integroituminen kan-
12686: politiikassa, koska sillä voidaan vaikuttaa mer-     sainväliseen talouteen on aiheuttanut erityisiä
12687: kittävästi yritysten ja ihmisten alueelliseen si-    muutospaineita. Varsinkin EMU-oloissa alueke-
12688: joittumiseen. Verotus on yhä edelleen pääosin        hityksen tasapainottaminen edellyttää aikaisem-
12689: kansallisesti päätettävissä oleva asia. Sen puit-
12690: 
12691:                                                                                                  Versio 2.0
12692: LA 105/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
12693: 
12694: 
12695: paa tehokkaampaa ja innovatiivisempaa aluepo-         ta. Korotetun poisto-oikeuden salliminen on
12696: litiikkaa.                                            edullinen myös yrityksen itsensä näkökulmasta,
12697:     Yritysten houkutteleminen kasvukeskusten          koska sen käyttö riippuu yrityksestä itsestään
12698: ulkopuolelle alueille, joilla on työvoimaa, on        eikä viranomainen ole siten kaavamaisesti oh-
12699: myös kansantaloudellisesti edullista sen sijaan,      jaamassa päätöksentekoa.
12700: että ihmisiä kannustetaan muuttamaan muuta-              Vaikka korotetun poisto-oikeuden salliminen
12701: maan kasvukeskukseen. Se tehostaisi julkisten         tukee erityisesti pienten ja keskisuurten, kannat-
12702: investointien ja infrastruktuurin käyttöä toisin      tavien ja kasvuhakuisten yritysten uuden tuotan-
12703: kuin kiihtyvä muuttoliike, joka johtaa niiden         totoiminnan perustamista kokeilualueelle, koro-
12704: hukkakäyttöön toisaalla ja nopeaan uusien pal-        tettuun poisto-oikeuteen oikeutettuja yrityksiä ei
12705: velujen rakentamiseen toisaalla.                      ole lakialoitteessa rajattu lain soveltamisalan ul-
12706:                                                       kopuolelle yrityksen palveluksessa olevien hen-
12707: 2. Korotetun poisto-oikeuden tarkoitus ja ta-         kilöiden lukumäärän tai liikevaihdon mukaan.
12708: voitteet                                              Tämä on perusteltua, koska suurten yritysten toi-
12709:                                                       minnalla on usein huomattavan suuria aluetalou-
12710: Korotettu poisto-oikeus on suunnattu hankkei-
12711:                                                       dellisia ja työllisyysvaikutuksia.
12712: siin, jotka parantavat kehitysalueiden yritysten
12713:                                                          Korotettu poisto-oikeus merkitsee tosiasiassa
12714: kilpailukykyä sekä vahvistavat tuotantoraken-
12715:                                                       vain veron maksun lykkäämistä. Kyseessä ei siis
12716: teeltaan ongelmallisten ja yksipuolisten aluei-
12717:                                                       ole ylimääräinen poisto, eikä tässä tarkoitettu la-
12718: den elinkeinorakennetta ja alentavat siten työttö-
12719:                                                       kialoite mahdollista ylimääräistä veroetuutta,
12720: myyttä sekä osaltaan vähentävät väestön muut-
12721:                                                       vaan sen avulla yritykset voivat tehdä tulonta-
12722: toliikettä kehitysalueilta. Se olisi erityisen tär-
12723:                                                       sauskirjauksia verotusta varten hieman jousta-
12724: keä tietotekniikkaan perustuvien osaamisinten-
12725:                                                       vammin kokeilualueena kuin sen ulkopuolella.
12726: siivisten yritysten sijoittumisen kannalta, koska
12727:                                                       Poistojen käyttäminen verotuksessa edellyttää
12728: niille nykyinen 25 prosentin vuotuinen poisto-
12729:                                                       lisäksi niiden kirjaamista kirjanpitoon saman-
12730: katto on liian alhainen.
12731:                                                       suuruisina.
12732:    Korotetun poisto-oikeuden tarkoituksena on
12733:                                                          Lakialoitteessa ehdotetun kaltainen poisto-oi-
12734: vaikuttaa investointien alueelliseen sijoittumi-
12735:                                                       keuden laajennus oli eräs tammikuussa 1996
12736: seen. Psykologisesti sen on tarkoitus toimia
12737:                                                       asetetun Itä-Suomi-työryhmän keskeisimmistä
12738: myös merkittävänä lisähoukutuksena ns. liikku-
12739:                                                       esityksistä. Myös muissa Euroopan maissa vero-
12740: vien yritysten kannalta. Sen tavoitteena on roh-
12741:                                                       helpotuksien käyttämisestä investointien hou-
12742: kaista ja antaa sysäys erityisesti uusien, kannat-
12743:                                                       kuttelemiseksi on hyviä kokemuksia.
12744: tavien tuotantolaitosten ja matkailuyritysten pe-
12745: rustamiselle.
12746:                                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12747:    Investointihankkeen menestyminenhän antaa
12748: mahdollisuuden vapaan poisto-oikeuden käyt-
12749:                                                              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12750: töön, mikä lisää kehitysalueiden vetovoimaa
12751:                                                              kiehdotuksen:
12752: kasvavien ja kannattavien yritysten näkökulmas-
12753: 
12754: 
12755: 
12756:                                                 Laki
12757:     kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
12758: 
12759:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12760:   muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulukuuta
12761: 1993 annetun lain (126211993) 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 mo-
12762: mentti,
12763: 
12764: 2
12765:                                                     LA 105/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
12766: 
12767: 
12768:   sellaisena kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 1215/1998, sekä
12769:   lisätään lain 3 §:n 2 momenttiin uusi 4 kohta seuraavasti:
12770: 
12771: 
12772:                        1§                                                  3§
12773: 
12774:   Lain tarkoitus ja alueellinen soveltaminen         Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen määri-
12775:                                                                          telmä
12776:    Kehitysalueella tarkoitetaan tässä laissa
12777: alueiden      kehittämisestä     annetun     lain      Tässä laissa matkailuyrityksellä tarkoitetaan:
12778: (1135/1993) nojalla valtioneuvoston määrää-
12779: mää kehitysalueen 1 ja II tukialuetta sekä muuta       4) matkailuun liittyvää ohjelmapalvelua tuot-
12780: asetuksella tarkemmin määriteltävää voimakkai-      tavaa yritystä.
12781: den kasvukeskusten ulkopuolista aluetta.
12782:                                                                            5§
12783:                        2§
12784:                                                                     Korotettu poisto
12785:  Veronhuojennukseen oikeuttavat investoinnit
12786:                                                        Poiketen siitä, mitä elinkeinotulon verotuk-
12787:                                                     sesta annetun lain 30 ja 34 §:ssä säädetään, vero-
12788:    Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan         velvollisella on oikeus vähentää poistoina tuo-
12789: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan yrityk-       tannollisessa toiminnassaan tai matkailuyritys-
12790: seen, joka verovuosien 1998-2003 aikana te-         toiminnassaan käyttämänsä 2 §:ssä tarkoitetun
12791: kee siinä tarkoitetun investoinnin. Mitä tässä      käyttöomaisuuden hankintamenosta siltä vero-
12792: momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta,      vuodelta, jona uutta tuotantolaitosta tai matkai-
12793: jos yrityksen toimialana on:                        luyritystä taikka tuotantolaitoksen tai matkailu-
12794:    1) maataloustuotteiden jalostus;                 yrityksen laajentamista tai uudistamista varten
12795:    2) teräksen tai teräsputkien valmistus;          hankittu käyttöomaisuus otetaan käyttöön, sekä
12796:    3) tekokuitujen valmistus;                       kolmelta seuraavalta verovuodelta toimitettavis-
12797:    4) autojen tai auton osien valmistus; taikka     sa verotuksissa määrä, joka on enintään elinkei-
12798:    5) laivojen valmistus tai korjaus.               notulon verottamisesta annetussa laissa sääde-
12799:                                                     tyn poiston enimmäismäärä korotettuna 70 pro-
12800:                                                     sentilla.
12801: 
12802:                                                                           8§
12803:                                                                       (Kuten HE)
12804: 
12805: 
12806: 
12807: 
12808: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000
12809: 
12810:     Mirja Ryynänen /kesk                                Timo Kalli /kesk
12811:     Niilo Keränen lkesk                                 Juha Korkeaoja /kesk
12812:     Mika Lintilä /kesk                                  Matti Väistö /kesk
12813:     Pekka Nousiainen /kesk                              Maria Kaisa Aula /kesk
12814:     Mauri Salo /kesk
12815: 
12816:                                                                                                     3
12817:                                                            LA 106/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym.
12818: 
12819: 
12820: 
12821: 
12822:                                            LAKIALOITE 106/2000 vp
12823: 
12824:                                            Laki rikoslain 23 luvun 5 §:n muuttamisesta
12825: 
12826: 
12827: 
12828: 
12829: Eduskunnalle
12830: 
12831: Vesiliikennejuopumuksen promilleraja on tällä         vaikeuttaa jo selvästi veneen hallintaa. Myös-
12832: hetkellä vähintään 1,0 promillea mitattuna ve-        kään alkoholin vaikutus kaikkiin ei ole saman-
12833: restä tai 0,50 milligrammaa mitattuna uloshengi-      lainen. Alle promillen veren alkoholipitoisuus
12834: tysilmasta/litra. Viime aikoina on vakavien, jopa     voi jo huomattavasti heikentää toimintakykyä.
12835: kuolemaan johtaneiden vesiliikenneonnetto-            Humalaiset veneilijät työllistävät myös pelastus-
12836: muuksien määrä ollut kasvussa. Entistä nopeam-        yksiköitä.
12837: pien veneiden vuoksi ovat myös nopeudet kasva-
12838: neet ja niiden myötä myös entistä vakavammat          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12839: onnettomuudet. On selvää, että nykyisen lain-
12840: säädännön sallima yhden promillen humalatila                 että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12841:                                                              kiehdotuksen:
12842: 
12843: 
12844: 
12845:                                                Laki
12846:                              rikoslain 23 luvun 5 §:n muuttamisesta
12847: 
12848:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12849:   muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 23luvun 5 §:n 1 momentti,
12850: sellaisena kuin se on laissa 54511999, seuraavasti:
12851: 
12852: 
12853:                     23luku                                1) nautittuaan alkoholia niin, että hänen ve-
12854:                                                       rensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen
12855:               Liikennerikoksista                      jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänel-
12856:                       5§                              lä tällöin on vähintään 0,25 milligrammaa alko-
12857:                                                       holia litrassa uloshengitysilmaa tai että hänen
12858:              Vesiliikennejuopumus                     kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huo-
12859:                                                       nontunut, tai
12860:    Joka ohjailee alusta tai toimii aluksessa sen         2) käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin
12861: kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa      alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin,
12862: tehtävässä                                            että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituk-
12863:                                                       siin on huonontunut,
12864: 
12865: 
12866: 
12867:                                                                                                Versio 2.0
12868: LA 106/2000 vp- Tero Mölsä /kesk ym.
12869: 
12870: 
12871:   ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on     sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
12872: omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuu-   deksi.
12873: delle, on tuomittava vesiliikennejuopumuksesta
12874: 
12875:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12876:                                                  kuuta 2001.
12877: 
12878: 
12879: 
12880: 
12881: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2000
12882: 
12883:     Tero Mölsä /kesk                                Lauri Oinonen /kesk
12884:     Mari Kiviniemi /kesk                            Juha Rehula /kesk
12885:     Olavi Ala-Nissilä /kesk
12886: 
12887: 
12888: 
12889: 
12890: 2
12891:                                                              LA 107/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
12892: 
12893: 
12894: 
12895: 
12896:                                            LAKIALOITE 107/2000 vp
12897: 
12898:                                            Laki ajoneuvoverolain kumoamisesta
12899: 
12900: 
12901: 
12902: 
12903: Eduskunnalle
12904: 
12905: Ensi vuoden budjettiehdotus jatkaa autoilun an-     3 500 mk runsaassa vuodessa. Koska halukkuut-
12906: karaa verotusta. Aiemmin "väliaikaista" ajoneu-     ta polttoaineveron laskuun ei ole, kevennys tu-
12907: voveroa perusteltiin valtiontalouden heikolla ti-   lee tehdä kumoamaila vuonna 1994 väliaikaisek-
12908: lalla. Nyt taloudessa on varaa tehdä veronalen-     si säädetty ajoneuvovero.
12909: nuksia. Osa niistä tulee suunnata autoilun vero-
12910: tuksen keventämiseen. Polttonesteiden raju hin-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
12911: nannousu on kiihdyttänyt inflaatiota ja keskiver-
12912: toautoilijan polttoainelasku on kasvanut lähes            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12913:                                                           kiehdotuksen:
12914: 
12915: 
12916: 
12917:                                                Laki
12918:                                  ajoneuvoverolain kumoamisesta
12919: 
12920:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12921: 
12922: 
12923:                       1§                                                2§
12924:   Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12925: 1996 annettu laki ajoneuvoverosta (1111/1996).      kuuta 2001.
12926: 
12927: 
12928: 
12929: 
12930: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
12931: 
12932:     Tero Mölsä /kesk
12933: 
12934: 
12935: 
12936: 
12937:                                                                                            Versio 2.0
12938:                                                         LA 108/2000 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
12939: 
12940: 
12941: 
12942: 
12943:                                              LAKIALOITE 108/2000 vp
12944: 
12945:                                              Laki sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
12946: 
12947: 
12948: 
12949: 
12950: Eduskunnalle
12951: 
12952: Lakialoite käsittelee ottovanhempien isyysloma-          Ottovanhempien vanhempainlomakausi on
12953: kauden pidentämistä vähintään 6 ja enintään 18        kuukauden lyhyempi kuin mitä yleinen 263 päi-
12954: arkipäivään. !syysloma voidaan pitää enintään         vän vanhempainlomakausi. Ottoisä on oikeutet-
12955: neljässä jaksossa. Tarkoituksena on parantaa ot-      tu vain 6 arkipäivän pituiseen isyysrahaan. Bio-
12956: toperheiden asemaa ja saattaa heidät isyysloman       logisilla isillä isyysrahakausi on enintään 18 ar-
12957: osalta yhdenvertaiseen asemaan biologisten per-       kipäivän pituinen: 6-12 arkipäivää äitiysraha-
12958: heiden kanssa.                                        kaudella ja äitiys- tai vanhempainrahakaudella
12959:    Suomeen adoptoidaan vuosittain noin 200 las-       vielä 6 arkipäivää. Vuoden 200 l valtion talous-
12960: ta ulkomailta ja näistä suunnilleen yli puolet on     arvioesityksen johdosta eduskunnalle annetaan
12961: alle kolmivuotiaita tullessaan Suomeen. Lapsen        hallituksen esitys sairausvakuutuslain 23 §:n
12962: adoptoiminen ulkomailta aiheuttaa monenlaisia         muuttamisesta siten, että isyysloman voi pitää
12963: kustannuksia ja järjestelyongelmia perheille.         enintään neljässä jaksossa.
12964: Asiakirjojen käännökset, palvelumaksut ja eri-           Sairausvakuutuslakiin tehtiin vuonna 1996
12965: tyisesti lapsen noutomatkaja oleskelu ulkomail-       ottovanhempien asemaa koskevia parannuksia,
12966: la tuovat perheille lisäkustannuksia, joihin ei saa   mm. ottovanhemman vanhempainlomakauden
12967: yhteiskunnalta mitään tukea.                          enimmäisaikaa pidennettiin vähintään 180 arki-
12968:    Uusi perheenjäsen joutuu sopeutumaan               päivän pituiseksi. Lakialoitteessa ehdotamme
12969: outoon ympäristöön, ihmisiin, kieleen, kulttuu-       ottovanhempien vanhempainlomakauteen muu-
12970: riin ja jopa ilmastoon. Myös muut perheenjäse-        tosta siten, että myös ottoisäll~ on oikeus vähin-
12971: net, vanhemmat, sukulaiset ja muut lapset tarvit-     tään 6 ja enintään 18 arkipäivän isyyslomaan ja
12972: sevat yhteistä sopeutumisaikaa tavallistakin          että isyyslomakausi voidaan pitää enintään nel-
12973: enemmän. Lapsen ja vanhemman välinen yhdys-           jässä jaksossa.
12974: side ei synny hetkessä. Suomessa äidit voivat äi-
12975: tiyslomalla olla poissa työelämästä ja hoitaa vas-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12976: tasyntynyttä lastaan tämän ensimmäisten elin-
12977: kuukausien ajan. Suomalainen vanhempainlo-                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
12978: majärjestelmä tukee näin perheenjäsenten yh-                kiehdotuksen:
12979: dessäoloa ja yhteenkuuluvuutta.
12980: 
12981: 
12982: 
12983: 
12984:                                                                                                Versio 2.0
12985: LA 108/2000 vp- Raija Vahasalo /kok ym.
12986: 
12987: 
12988: 
12989:                                                 Laki
12990:                              sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta
12991: 
12992:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12993:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 §:n 4 momentti,
12994: sellaisena kuin se on laissa 1210/1996, seuraavasti:
12995: 
12996: 
12997:                       23 §                           60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta koh-
12998:                                                      ti. Edellä 21 §:n 4 momentissa tarkoitetulla va-
12999:    Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-       kuutetulla on oikeus vähintään kuudelta ja enin-
13000: hempainrahaa 21 §:n 4 momentissa tarkoitetulle       tään kahdeksaltatoista arkipäivältä suoritetta-
13001: vakuutetulle tai hänen puolisolleen jokaiselta ar-   vaan isyysrahaan vanhempainrahakaudella enin-
13002: kipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen        tään neljässä eri jaksossa.
13003: syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuiten-
13004: kin vähintään 180 arkipäivältä. Kun ottolapsek-        Tämä laki tulee voimaan    päivänä      kuuta
13005: si on samanaikaisesti otettu yhtä useampi lapsi,
13006: vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään
13007: 
13008: 
13009: 
13010: 
13011: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
13012: 
13013:     Raija Vahasalo /kok                                 Inkeri Kerola /kesk
13014:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                     Niilo Keränen /kesk
13015:     Erkki Kanerva /sd                                   Päivi Räsänen /skl
13016:     Eero Akaan-Penttilä /kok                            Håkan Nordman /r
13017:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                      Marjaana Koskinen /sd
13018:     Tuula Haatainen /sd
13019: 
13020: 
13021: 
13022: 
13023: 2
13024:                                                      LA 109/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
13025: 
13026: 
13027: 
13028: 
13029:                                             LAKIALOITE 109/2000 vp
13030: 
13031:                                             Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausva-
13032:                                             kuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläke-
13033:                                             maksusta
13034: 
13035: 
13036: 
13037: 
13038: Eduskunnalle
13039: 
13040: 
13041:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13042: 
13043: Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen       räistä sairausvakuutusmaksua aleunettavaksi
13044: esitykselle HE 132/2000 vp laiksi vuodelta 2001      3,20 pennistä 2,90 penniin äyriltä. Tässä laki-
13045: suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja          alaitteessa sitä esitetään aleunettavaksi 2,35
13046: työnantajan kansaneläkemaksusta. Hallitus esit-      penniin äyriltä. Muilta osin hallituksen esityk-
13047: tää ehdotuksen 2 §:ssä eläketuloa saavan ylimää-     seen ei esitetä muutoksia.
13048: 
13049: 
13050:                                           PERUSTELUT
13051: 
13052: Eläkeläisten ylimääräistä sairausvakuutusmak-        räiseen sairausvakuutusmaksuun. Hallituksen
13053: sua korotettiin laman johdosta 1990-luvun alus-      esitys on oikean suuntainen. Alennus 3,20:stä
13054: sa. Nimensäkin mukaan se on ylimääräinen mak-        2,90:een penniin äyriltä on kuitenkin marginaa-
13055: su, jonka oli tarkoitus jäädä vain väliaikaiseksi.   linen ja näin ollen täysin riittämätön.
13056: Lama on ohitettu jo monta vuotta sitten, mutta
13057: tästä huolimatta maksusta on osa edelleen eläke-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
13058: läisten ylimääräisenä rasitteena.
13059:    Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2001            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13060: ehdotetaan alennusta eläketuloa saavan ylimää-             kiehdotuksen:
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065:                                                                                              Versio 2.0
13066: LA 109/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok
13067: 
13068: 
13069: 
13070:                                                Laki
13071: vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta
13072: 
13073:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13074: 
13075: 
13076:                       1§                            hänelle vuodelta 2001 toimitettavassa kunnallis-
13077:                   (Kuten HE)                        verotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Tämä
13078:                                                     sairausvakuutusmaksun korotus on kuitenkin
13079:                       2§                            enintään 0,85 prosenttia veronalaisesta eläketu-
13080:                                                     losta.
13081:         Sairausvakuutusmaksun korotus
13082: 
13083:    Jos vakuutettu saa vuoden 2001 aikana eläke-
13084:                                                                         3-5 §
13085:                                                                       (Kuten HE)
13086: tuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 §:ssä
13087: säädetään, sairausvakuutusmaksua 0,85 penniä
13088: 
13089: 
13090: 
13091: 
13092: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
13093: 
13094:      Eero Akaan-Penttilä /kok
13095: 
13096: 
13097: 
13098: 
13099: 2
13100:                                                         LA 110/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
13101: 
13102: 
13103: 
13104: 
13105:                                               LAKIALOITE 110/2000 vp
13106: 
13107:                                               Laki Suomen Pankista annetun lain muuttami-
13108:                                               sesta
13109: 
13110: 
13111: 
13112: 
13113: Eduskunnalle
13114: 
13115: Suomessa on saatu seurata viime viikkoina eri-          leensa esityksestään, Steniuksesta, hallituksen
13116: koista näytelmää Suomen Pankin johtokunnan             esittelevän ministerin Suvi-Anne Siimeksen
13117: jäsenten nimeämisprosessin ympärillä.                   kanssa. Sekä Åkerholm että Pekkarinen saivat
13118:     Näytelmä käynnistyi, kun kokoomuksen pu-            erillisissä äänestyksissä neljä ääntä, Stenius kol-
13119: heenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinis-       'me.
13120: tö ilmoitti 4.8.2000 kieltäytyvänsä asettumasta             Pankkivaltuuston esitys ei kuitenkaan sopi-
13121: ehdolle Suomen Pankinjohtokuntaanja esitti sa-         nut Siimekselle, jonka ehdokkaat Suomen Pank-
13122: massa yhteydessä alivaltiosihteeri Johnny Åker-         kiin olivat nyt Åkerholm ja ED-komission neu-
13123: holmin nimeämistä tehtävään, vaikka pankkival-          vonantaja Anne Brunila. Valtioneuvosto päätyi
13124: tuusto ei ollut vielä edes päättänyt julistaa virko-    20.9.2000 tällä kertaa vihreiden ja vasemmisto-
13125: ja auki. Samalla Niinistö ilmoitti omana mielipi-       liiton vastustuksesta huolimatta esittämään tasa-
13126: teenään, että pankkiin tulisi valita vain yksi jä-     vallan presidentille pankkivaltuuston esityksen
13127: sen Esko Ollilalta ja Matti Korhoselta vapautu-        hyväksymistä. Åkerholm sai valtioneuvoston
13128: neille paikoille.                                       yksimielisen tuen, Pekkarinen voitti Brunilan
13129:     Eduskunnan pankkivaltuusto päätti kuitenkin        äänin9-5.
13130:  16.8.2000 julistaa haettavaksi kaksi paikkaa.              Presidentti Tarja Halonen ei kuitenkaan hy-
13131:  Hakijoiden joukossa oli myös kokoomuksen              väksynyt esitystä, vaan palautti asian valtioneu-
13132:  kansanedustaja Ilkka Kanerva. Niinistö onnistui       vostoon perjantaina 22.9.2000. Valtioneuvosto
13133: jyräämään Åkerholrnin kokoomuksen ehdok-               kokoontui samana päivänä pikaisesti uuteen is-
13134:  kaaksi puolueen eduskuntaryhmässä 7.9.2000            tuntoon ja teki presidentin mielen mukaisen esi-
13135:  suoritetun 27-17 päättyneen äänestyksen jäl-          tyksen esittäen yksimielisesti, että Suomen
13136:  keen. Keskusta päätyi samana päivänä tuke-            Pankkiin valittaisiin vain yksi jäsen, valtiotie-
13137:  maan johtokuntaan yksimielisesti eduskuntaryh-        teen tohtori Sinikka Salo. Presidentti teki uuden
13138:  mänsä puheenjohtajaa, kansanedustaja Mauri            esityksen mukaisen nimityksen samana päivänä.
13139:  Pekkarista.                                                Presidentti kertoi samassa yhteydessä, että
13140:     Pankkivaltuusto päätti 12.9.2000 pitämäs-          pankkivaltuuston harkittavaksi jää nyt, tarvi-
13141:  sään kokouksessa esittää valtioneuvostolle            taanko Suomen Pankkiin lisää johtajia. Hän il-
13142:  Åkerholmin ja Pekkarisen valitsemista auki ju-        moitti pitävänsä mahdollisena, ettäjohtokunnas-
13143:  listetuille paikoille. Molemmista ehdokkaista         sa voisi toimia pääjohtajan lisäksi jopa viisi jä-
13144:  piti äänestää, kun vasemmisto toi vaaliin oman        sentä.
13145:  vastaehdokkaansa, Hankenin rehtorin Marianne               Seuraavana päivänä toinen pankkivaltuuston
13146:  Steniuksen. Vasemmistoliiton pankkivaltuutet-         ehdokas Johnny Åkerholm ilmoitti vetävänsä
13147:  tu Kari Uotila kertoi julkisuudessa keskustel-
13148: 
13149:                                                                                                   Versio 2.1
13150: LA 110/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
13151: 
13152: 
13153: hakemuksensa pois. Tiistaina 26.9.2000 Mauri          jia, jotka voitaisiin nimittää pankin sisäisenä
13154: Pekkarinen teki samoin.                               asiana tai antaa nimitysoikeus pankkivaltuus-
13155:     Tällä hetkellä tilanne on se, että pankkival-     miehille", Lipponen toteaa.
13156: tuuston aiemman päätöksen mukaisesti yksi                Eduskunnassa samana päivänä vieraillut
13157: Suomen Pankin johtokunnan jäsenen paikka on           oikeuskansleri Paavo Nikula arveli, ettei tämän
13158: edelleen auki, mutta molemmat pankkivaltuus-          sisältöinen muutos ilmeisesti edellyttäisi koske-
13159: ton tehtävään esittämät ehdokkaat ovat vetäneet       mista perustuslakiin, vaan siihen riittäisi Suo-
13160: hakemuksensa pois. Nyt keskustellaan siitä,           men Pankkia koskevan lain muuttaminen. Täl-
13161: kuinka 5.10.2000 seuraavan kerran kokoontu-           lainen muutos korostaisi Nikulan mukaan edus-
13162: vassa pankkivaltuustossa voitaisiin purkaa            kunnan ja sen asettaman pankkivaltuuston ase-
13163: aiempi päätös toisen auki julistetun paikan täyt-     maa.
13164: tämisestä.                                               Uskon, että muuttamalla Suomen Pankista an-
13165:    Edellä kerrotun perusteella ei olekaan ihmeel-     nettua lakia siten, että eduskunnan pankkival-
13166: listä, että kansalaiset pitävät laajalti koko nimi-   tuutetut päättävät suoraan pankin johtokunnan
13167: tysprosessia farssina.                                jäsenten nimeämisestä, viime viikkoina koetun
13168:    Tätä taustaa vasten oli mielenkiintoista lukea     kaltainen farssi voitaisiin tulevaisuudessa vält-
13169: pääministeri Paavo Lipposen haastattelu sano-         tää.
13170: malehti Keskisuomalaisesta 27.9.2000, jossa
13171: pääministeri toteaa, että Suomen Pankinjohtaja-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
13172: nimityksiä voitaisiin vastaisuudessa yksinker-
13173: taistaa. "Pankissa on vain yksi päättäjä, pääjoh-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13174: taja. Muut johtajat ovat tavallaan toimialajohta-            kiehdotuksen:
13175: 
13176: 
13177: 
13178:                                                 Laki
13179:                           Suomen Pankista annetun lain muuttamisesta
13180: 
13181:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13182:   muutetaan Suomen Pankista 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 mo-
13183: mentin 1 kohta, 13 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti seuraavasti:
13184: 
13185: 
13186:                        11 §                                                 13§
13187:            Pankkivaltuuston tehtävät                                    Johtokunta
13188:                                                          Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enin-
13189:   Pankkivaltuuston tehtävänä Suomen Pankin            tään viisi muuta jäsentä, jotka pankkivaltuusto
13190: hallinnon osalta on:                                  nimittää virkoja haettaviksi julistamatta. Johto-
13191:    1) päättää johtokunnan jäsenen viran täyttä-       kunnan puheenjohtaja nimitetään seitsemän
13192: misestä;                                              vuoden toimikaudeksi ja muut johtokunnan jä-
13193:                                                       senet viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokun-
13194:                                                       nan jäsenellä on oltava tehtävien edellyttämä
13195:                                                       asiantuntemus.
13196: 
13197: 
13198: 
13199: 
13200: 2
13201:                                                      LA 110/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
13202: 
13203: 
13204:                        16 §                          lyttävät tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rik-
13205:                                                      komukseen.
13206: Johtokunnan jäsenen virkasuhteen päättäminen
13207:    Pankkivaltuusto voi erottaa johtokunnan jäse-
13208: nen tehtävästään ainoastaan, jos hän ei enää täy-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marras-
13209: tä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edel-   kuuta 2000.
13210: 
13211: 
13212: 
13213: 
13214: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
13215: 
13216:     Petri Neittaanmäki /kesk
13217: 
13218: 
13219: 
13220: 
13221:                                                                                                     3
13222: 1
13223: 
13224: 1
13225: 
13226: 1
13227: 
13228: 1
13229: 
13230:     1
13231: 
13232:     1
13233: 
13234:     1
13235: 
13236:     1
13237: 
13238:         1
13239: 
13240:         1
13241: 
13242:         1
13243: 
13244:         1
13245: 
13246:             1
13247: 
13248:             1
13249:                                                            LA 111/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
13250: 
13251: 
13252: 
13253: 
13254:                                             LAKIALOITE 11112000 vp
13255: 
13256:                                             Laki kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta
13257: 
13258: 
13259: 
13260: 
13261: Eduskunnalle
13262: 
13263: Varallisuusverolain mukaan maatilalla oleva ra-         Mm. Etelä-Savossa on yli 40 000 loma-asun-
13264: kennusmaa-alue tulee verotuksessa arvostaa           toa ja runsaasti kysyntää rantatonteista niin lo-
13265: käypään arvoon tonttimaata koskevien perustei-       ma- kuin vakituisillekin asunnoille. Loma-asu-
13266: den mukaan. Asema- ja rakennuskaava-alueen           tuksenja vakituisten asuntojen suunniteltu lisää-
13267: ulkopuolella olevan rakennusmaan osalta tontti-      minen ranta-alueilla ylläpitää maaseudun elin-
13268: maata koskevien perusteiden käyttäminen arvos-       voimaisuutta, jarruttaa muuttoliikettä ja vahvis-
13269: tuksessa edellyttää kuitenkin, että verovelvolli-    taa aluetaloutta. Uusien loma-asuntojen rakenta-
13270: nen on ottanut tonttivarantonsa käyttöön eli         minen lisää ostovoimaa, tuo alueen yrittäjille
13271: aloittanut maan myyntitoiminnan.                     merkittäviä lisätuloja ja ylläpitää kuntien palve-
13272:    Kohtuuttomia tilanteita aiheutuukin siitä, että   luvarustusta ja -tasoa.
13273: myytäessä esimerkiksi yksi rantatontti 30 tontin        Kiinteistöverolakia muuttamalla vilkastute-
13274: alueelta määrätään kiinteistövero lopuille 29        taan tonttikauppaa ja rantarakentamista sekä
13275: tontillekin. Kiinteistöveron ollessa metsä- tai      mahdollistetaan muuttotappioalueiden kehittä-
13276: maatalousmaan verotusta korkeampi aiheutuu           minen kysyntää vastaavan tonttikaupan avulla.
13277: tästä käytännössä se, ettei tonttien myyminen           Alueiden käytössä on kyettävä varautumaan
13278: kannata. Tämä puolestaan hidastaa tai estää jär-     erilaisiin muutospaineisiin ja kehityskulkuihin
13279: kevää maankäyttöä.                                   ja luotava edellytyksiä halutulle kehitykselle.
13280:    Tällä hetkellä rantatonttien kysyntä ylittää      Edellä mainituista syistä lakialoitteessa ehdote-
13281: monin paikoin tarjonnan. Järvi-Suomessa on           taankin kiinteistöverolain muuttamista siten,
13282: mittavat tonttivarannot, mutta tontteja ei tule      että muut kuin luovutetut tontit eivät tule kiin-
13283: myyntiin kysyntää vastaavasti. Osasyy tähän on       teistöveron piiriin.
13284: kiinteistöveron osoittaminen myös niille tonteil-
13285: le, jotka eivät tule myyntiin. Myös sukupolven-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13286: vaihdostilanteissa em. käytäntö lisää kohtuutto-
13287: masti tilan hintaa.                                        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13288:                                                            kiehdotuksen:
13289: 
13290: 
13291: 
13292: 
13293:                                                                                               Versio 2.0
13294: LA 11112000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
13295: 
13296: 
13297: 
13298:                                               Laki
13299:                              kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta
13300: 
13301:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13302:   lisätään 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 3 §:ään, sellaisena
13303: kuin se on osaksi laissa 108411993, uusi 4 momentti seuraavasti:
13304: 
13305: 
13306:                       3§                             Tämä laki tule voimaan 1 päivänä syyskuuta
13307:                                                    2000.
13308: Verosta kokonaan tai osittain vapaat kiinteistöt
13309: 
13310: 
13311:    Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna
13312: maa- ja metsätalousmaana pidetään muita kuin
13313: luovutettuja tontteja.
13314: 
13315: 
13316: 
13317: 
13318: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
13319: 
13320:     Jari Leppä /kesk
13321:     Pekka Nousiainen /kesk
13322:     Katri Komi /kesk
13323: 
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 2
13328:                                                  LA 112/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
13329: 
13330: 
13331: 
13332: 
13333:                                              LAKIALOITE 112/2000 vp
13334: 
13335:                                              Laki sairausvakuutuslain 8 §:n muuttamisesta
13336: 
13337: 
13338: 
13339: 
13340: Eduskunnalle
13341: 
13342: 
13343:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13344: 
13345: Lakialaitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain           Laillistetun psykologin antamaa hoitoa kor-
13346: muuttamista siten, että laillistetun psykologin tai   vattaisiin enintään viideltätoista hoitokerralta
13347: asianmukaisen koulutuksen saaneen psykotera-          yhtä lääkärin määräystä kohden, kuten on sää-
13348: peutin antama hoito saatettaisiin sairausvakuu-       detty fysikaalisesta hoidosta sairausvakuutus-
13349: tuskorvauksen piiriin.                                asetuksen 6 §:ssä. Silloin kun laillistetulla psy-
13350:    Uudistus toteutettaisiin sairausvakuutuslain       kologilla on lisäksi psykoterapeutin tai neuro-
13351: 8 §:nja sairausvakuutusasetuksen 5 §:n muutok-        psykologin koulutus, hoitoa korvattaisiin enin-
13352: sella. Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan "vakuu-       tään 120 käyntikerralta lääkärin määräystä koh-
13353: tetulla on oikeus saada sairauden perusteella         den, mikä on Kelan nykyinen käytäntö kuntou-
13354: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuk-       tuslain perusteella korvattavien psykoterapioi-
13355: sista" lääkärin määräyksen perusteella. Lain          den osalta.
13356: 8 §:n uudeksi kolmanneksi momentiksi ehdote-             Uudistus mahdollistaisi tarjolla olevien mie-
13357: taan lisättäväksi seuraava säännös: "Jos lääkärin     lenterveyden avohoitopalveluiden tehokkaam-
13358: määräämää psykologista hoitoa on antanut lail-        man hyödyntämisen ja laajentamisen. Palvelun
13359: listettu psykologi tai asianmukaisen koulutuk-        tarvitsijoille se merkitsisi lisää valinnan vapaut-
13360: sen saanut psykoterapeutti, korvataan se siinä        ta, matalampaa kynnystä palvelujen käyttöön
13361: laajuudessa kuin asetuksella säädetään."              sekä asiantuntevaa hoitoa.
13362:    Myöhemmin asetuksen 5 §:n 1 momenttiin tu-            Eduskunta on aiemmin useassa yhteydessä
13363: lisi lisätä asianmukaisen ammattikoulutuksen          kiirehtinyt lakialaitteessa ehdotetun asian selvit-
13364: saaneina hoidon antajina psykologit ja psykote-       tämistä. Uudistuksen toteuttamiseen tulisi vara-
13365: rapeutit. Käyntien enimmäismääristä ja pitkä-         ta valtion vuoden 2001 talousarviossa
13366: kestoisen hoidon rajoittamisesta psykotera-           8 miljoonaa markkaa.
13367: peutin tai neuropsykologin antamaksi hoidoksi
13368: tulisi pykälään oma momenttinsa.
13369: 
13370: 
13371: 
13372: 
13373:                                                                                                 Versio 2.0
13374: LA 112/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
13375: 
13376: 
13377:                                              PERUSTELUT
13378: 
13379: Psykologisessa avohoidossa vakavia puutteita            Lyhytaikaisia kriisihoitoja ei ole riittävästi
13380:                                                         saatavilla
13381: Uusimmat tiedot suomalaisten mielenterveyden
13382: tilasta ovat huolestuttavia. 80 prosenttia masen-       Viime aikoina on usein osoitettu, että riittävän
13383: tuneista jää tutkimusten mukaan ilman asianmu-          ajoissa saatu psykologinen hoito edistää merkit-
13384: kaista hoitoa. Nuorten alle 25-vuotiaiden itse-         tävästi toipumista erilaisista vaikeista elämän-
13385: murhien määrä on kääntynyt nousuun. Psyykkis-           kriiseistä. Tällaisia kriisejä voivat olla esimer-
13386: tä hoitoa tarvitsevista lapsista alle puolet saa tar-   kiksi onnettomuudet, omaisen menetys tai rikok-
13387: vitsemaansa apua. Nuorten itsetuhoinen päihtei-         sen uhriksi joutuminen. Psykologisella hoidolla
13388: den käyttö on kasvanut rajusti. Perheiden ongel-        voidaan edistää merkittävästi myös ihmisten toi-
13389: mat, kuten väkivaltaisuus, erot ja lasten huos-         pumista vaikeiden sairauksien hoidossa. Asian-
13390: taanotot ovat lisääntyneet.                             mukaisella ja oikein ajoitetulla hoidolla vähen-
13391:    Mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja re-          nettäisiin yhteiskunnalle aiheutuvia kokonais-
13392: surssien turvaaminen on Suomessa erittäin ajan-         kustannuksia.
13393: kohtaista. Mielenterveystyön painopiste on siir-           Julkinen sektori ei pysty läheskään tyydyttä-
13394: tynyt psykiatrisesta laitoshoidosta psykososiaa-        mään tämäntyyppisen hoidon tarvetta. Nykyisen
13395: liseen avohoitoon ilman, että avohoidon resurs-         kuntoutuslain perusteella ei lyhytkestoisia krii-
13396: seja olisi vastaavasti lisätty. Avohoidon kehittä-      sihoitoja eikä fyysisen sairauden tai onnetto-
13397: misessä tarvitaan nyt uutta luovia ratkaisuja ja        muuden seurauksena tarvittavaa psyykkistä apua
13398: kaikkien voimavarojen tehokasta hyödyntämis-            korvata. Sairausvakuutuslain perusteella on voi-
13399: tä. Mielenterveyden avohoidon kehittämisessä            tu korvata vain laillistettujen psykologien teke-
13400: tarvitaan julkisen sektorin palveluja täydentäviä       mät lääkärin määräämät tutkimukset mutta ei
13401: resursseja.                                             hoitoa.
13402:    Osaltaan vaikeaa avohoidon tilannetta helpo-
13403: tettaisiin, mikäli psykologien antama hoito saa-
13404:                                                         Psykoterapia-asiakkaat eriarvoisessa asemas-
13405: taisiin sairausvakuutuskorvausten piiriin. Uudis-       sa
13406: tus mahdollistaisi tarjolla olevien mielentervey-
13407: den avohoidon palvelujen laajentamisen ja te-           Maassamme on tällä hetkellä noin 2 000 nimike-
13408: hokkaan hyödyntämisen. Ihmisille se merkitsisi          suojattua psykoterapeuttia, joista suurimman
13409: lisää valinnan vapautta, matalampaa kynnystä            ryhmän muodostavat psykologit. Rekisteröity-
13410: palvelujen käyttöön ja asiantuntevaa hoitoa.            jen psykoterapeuttien psykoterapiaa voidaan
13411:    Psykologien antama hoito on yksityisellä sek-        korvata asiakkaille rajoitetusti harkinnanvarai-
13412: torilla suurelta osin käyttämätön resurssi. Sen         sena Kelan kuntoutuksena. Vuonna 1998 psyko-
13413: käyttöönotto olisi nyt mahdollista, kun psykolo-        logi-terapeuteilla oli kuntoutuslain perusteella
13414: git ja psykoterapeutit toimivat eduskunnan sää-         3 300 yksityistä asiakasta.
13415: tämän lain perusteella Terveydenhuollon oi-                Kuntoutuslain mukainen harkinnanvarainen
13416: keusturvakeskuksen        luvalla ja valvonnassa.       psykoterapia on tarkoitettu opiskelu- tai työky-
13417: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä                vyn säilyttämiseksi tai ylläpitämiseksi tarvitta-
13418: (559/1994) tuli voimaan jo kuusi vuotta sitten.         vaan hoitoon. Sen ulkopuolelle jäävät kokonaan
13419: Olisi johdonmukaista todeta psykologit ja psy-          muut elämänkriisit, lyhyemmät hoidot sekä van-
13420: koterapeutit myös sairausvakuutuslain tarkoitta-        hukset ja perheet.
13421: miksi asianmukaisen koulutuksen saaneiksi hoi-             Sairausvakuutuksen kautta voidaan nykyisin
13422: don antajiksi.                                          korvata vain lääkärien antamaa psykoterapiaa.
13423:                                                         Kela käyttää vuosittain noin 20 miljoonaa mark-
13424:                                                         kaa lääkärien antamien psykoterapioiden sai-
13425:                                                         rausvakuutuskorvauksiin. Sen sijaan vastaavan
13426: 
13427: 2
13428:                                                 LA 112/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
13429: 
13430: 
13431: psykoterapiakoulutuksen saaneen psykologi-            veyden Keskusliitto ja Lääkinnällisen kuntou-
13432: psykoterapeutin hoidosta ei makseta sairausva-        tuksen yhdistys ovat ottaneet myönteisen kan-
13433: kuutuskorvausta. Asiakkaiden kannalta tilanne         nan asiaan.
13434: on epäoikeudenmukainen ja myös epäjohdon-
13435: mukainen. Vastaavanlaista tilannetta ei liene         Ehdotuksen taloudelliset ja muut vaikutukset
13436: minkään muun korvattavan hoitomuodon koh-
13437: dalla. Koska lääkärin antamia psykoterapiapal-        Uudistus ei lisäisi olennaisesti terveydenhuol-
13438: veluja ei monilla alueilla ole lainkaan tai riittä-   lon kokonaiskustannuksia. Päinvastoin, olisi
13439: västi saatavilla, tuloksena on myös vakava            kansanterveydellisesti erittäin perusteltua sää-
13440: alueellinen eriarvoisuus.                             tää lääkärin tarpeelliseksi toteama psykologinen
13441:                                                       hoito soveltuvin osin sairausvakuutuksesta kor-
13442:                                                       vattavaksi. Tällainen lainsäädäntö on toteutettu
13443: Uudistusta on kiirehditty eduskunnassa ja
13444:                                                       mm. Tanskassa tulokselliseksi havaitun kokei-
13445: muualla                                               lunjälkeen vuonna 1995, Saksassa vuonna 1999
13446: Monet tahot ovat kannattaneet ja kiirehtineet tä-     ja Itävallassa vuonna 2000.
13447: män lakialoitteen sisältämää asiaa:                      Riittävän varhainen, asiakkaan tarpeiden mu-
13448:    - Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokun-         kainen psykologinen hoito ehkäisee vakavim-
13449: ta on valtioneuvoston kuntoutusselontekoa kos-        pien sairauksien puhkeamista ja kehittymistä ja
13450: kevassa mietinnössään (StVM 37/1998 vp -              tätä kautta vähentää sairaus- ja eläkemenoja.
13451: VNS 111998 vp) kiirehtinyt selvitystä psykolo-        Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
13452: gien antaman hoidon saattamisesta sairausva-          ja työstä poissaolojen väheneminen toisivat
13453: kuutuskorvauksen piiriin.                             myös välittömiä säästöjä. Samalla turvattaisiin
13454:    - Valtiovarainvaliokunnan budjettimietin-          sairausvakuutuksesta korvattavan psykologisen
13455: nössä (VaVM 58/1998 vp- HE 105/1998 vp)               hoidon korkea laatu.
13456: esitetään harkittavaksi, olisiko psykologien ja          Oikein kohdistettu psykologinen hoito hel-
13457: myös muiden kuin lääkärikoulutuksen saanei-           pottaisi myös julkisen sektorin lääkärien työtä ja
13458: den psykoterapeuttien antama hoito saatettava         voisi vähentää tarpeettomia lääkärissäkäyntejä
13459: sairausvakuutuskorvauksen piiriin.                    ja lääkekuluja. Uudistus vähentäisi osaltaan pai-
13460:    - Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-        netta julkisen terveydenhuollon virkojen lisää-
13461: hittämiskeskus Stakes katsoo, että nykytilanne        miseen.
13462: ei ole johdonmukainen eikä oikeudenmukainen              Kelan nykyiset lääkekorvauskulut ovat jo 3,6
13463: ja katsoo, että Terveydenhuollon oikeusturva-         miljardia markkaa vuodessa. Psyykenlääkkeitä
13464: keskuksen hyväksymän psykoterapeutin antama           käyttää nyt noin 700 000 suomalaista ja määrä
13465: lääkärin määräämä psykoterapia tulisi korvata         on kasvussa. Psyykenlääkkeiden Kelalle aiheut-
13466: sairausvakuutuslain perusteella terapeutin poh-       tamat kustannukset ovat jo lähes miljardiluok-
13467: jakoulutuksesta       riippumatta      (lausunto      kaa. Masennuslääkkeiden kulut kasvoivat 1990-
13468: oikeuskanslerin selvityspyynnöstä koskien lail-       luvun lopulla noin 20 miljoonaa markkaa vuo-
13469: listettujen psykologien antaman psykoterapian         dessa ja kustannukset kasvavat rajusti edelleen.
13470: korvaamista sairausvakuutuslain perusteella).         Uudistuksen tarvitsema Kelan lääkekuluihin
13471:    - Kilpailuvirasto on tehnyt 19.12.1997 so-         verrattuna varsin vaatimaton investointi tuottai-
13472: siaali- ja terveysministeriölle aloitteen, jossa      si välitöntä säästöä suoraan Kelalle psyyken-
13473: pyydetään arvioimaan uudelleen sairausvakuu-          lääkkeiden kulujen kasvun hidastumisena.
13474: tuslainsäädännön vaikutukset ja saattamaan psy-          Uudistuksen toteuttamiseen varattaisiin val-
13475: koterapiapalveluita tarjoavat palvelujen tuotta-      tion vuoden 2001 talousarviossa 8 miljoonaa
13476: jat keskenään tasavertaiseen asemaan.                 markkaa. Tällä summalla psykologit voisivat
13477:         Myös potilas- ja omaisjärjestöt, kuten        tuottaa nykyisten palvelujen lisäksi noin 80 000
13478: esim. Suomen Mielenterveysseura, Mielenter-           sairausvakuutuksesta korvattavaa neuvonta- ja
13479: 
13480: 
13481:                                                                                                       3
13482: LA 112/2000 vp -      Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
13483: 
13484: 
13485: hoitokäyntiä vuodessa. Noin puolet käynneistä         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13486: olisi lyhytkestoista neuvontaa ja hoitoa ja puolet
13487: käynneistä pidempikestoista psykoterapiaa tai               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13488: neuropsykologista kuntoutusta. Tällä tavoin voi-            kiedotuksen:
13489: taisiin tuottaa lisää palveluja noin 5 000 ihmisel-
13490: le/perheelle. Uudistus ehdotetaan tulevaksi voi-
13491: maan syyskuun alussa vuonna 2001.
13492: 
13493: 
13494: 
13495:                                                  Laki
13496:                              sairausvakuutuslain 8 §:n muuttamisesta
13497: 
13498:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13499:     lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 8 §:ään, sellaisena
13500: kuin se on osaksi laissa 1714/1991, uusi 3 momentti seuraavasti:
13501: 
13502: 
13503:                        8§                             taan se siinä laajuudessa kuin asetuksella sääde-
13504:                                                       tään.
13505:   Jos lääkärin määräämää psykologista hoitoa
13506: on antanut laillistettu psykologi tai asianmukai-       Tämä laki tulee voiman 1 päivänä syyskuuta
13507: sen koulutuksen saanut psykoterapeutti, korva-        2001.
13508: 
13509: 
13510: 
13511: 
13512: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
13513: 
13514:      Anneli Jäätteenmäki /kesk                           Esa Lahtela /sd
13515:      Virpa Puisto /sd                                    Tanja Karpela /kesk
13516:      Pirjo-Riitta Antvuori /kok                          Inkeri Kerola /kesk
13517:      Timo Ihamäki /kok                                   Lauri Oinonen /kesk
13518:      Katri Komi /kesk                                    Jaana Ylä-Mononen /kesk
13519:      Osmo Puhakka /kesk                                  Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
13520:      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                         Annika Lapintie /vas
13521:      Leena Rauhala /skl                                  Ilkka Taipale /sd
13522:      Leea Hiltunen /skl                                  Anne Huotari /vas
13523:      Ismo Seivästö /skl                                  Pentti Tiusanen /vas
13524:      Seppo Lahtela /kesk                                 Jyri Häkämies /kok
13525:      Antti Rantakangas /kesk                             Olli Nepponen /kok
13526:      Pekka Vilkuna /kesk                                 Tuija Brax /vihr
13527:      Seppo Kääriäinen /kesk                              Harry Wallin /sd
13528:      Marjaana Koskinen /sd                               Raimo Vistbacka /ps
13529: 
13530: 
13531: 
13532: 
13533: 4
13534:                          LA 112/2000 vp- Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.
13535: 
13536: 
13537: Erkki Pulliainen /vihr          Leena Luhtanen /sd
13538: Jari Leppä /kesk                Markku Rossi /kesk
13539: Juha Rehula /kesk               Tero Mölsä /kesk
13540: Ossi Korteniemi /kesk
13541: 
13542: 
13543: 
13544: 
13545:                                                                     5
13546:                                                         LA 113/2000 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
13547: 
13548: 
13549: 
13550: 
13551:                                               LAKIALOITE 113/2000 vp
13552: 
13553:                                               Laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain
13554:                                               19 §:n muuttamisesta
13555: 
13556: 
13557: 
13558: 
13559: Eduskunnalle
13560: 
13561: Lasten kehitykselle haitallisia ohjelmia ei televi-    nakkomainonnasta. Nykyisen lain mukaan näitä
13562: sio- ja radiotoiminnasta annetun lain 19 §:n mu-       lapsille sopimattomia ohjelmia saa mainostaa al-
13563: kaan saa esittää aikaan, jolloin lapset tavallisesti   kuillasta lähtien. Mainokset ovat verrattain pit-
13564: katsovat televisio-ohjelmia. Tämän lain piiriin        kiä ja sisältävät sensuroimatta ohjelmassa näy-
13565: kuuluvat ohjelmat ovat kauhua herättäviä, väki-        tettävää väkivaltaa ja seksuaalisuutta sellaise-
13566: valtaisia tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi sopi-     naan. Sisällöltään myöhäisiltaan kuuluvia ohjel-
13567: mattomia. Kyseinen lainmuutos on vahvistettu           mia ei pitäisi saada mainostaa perheohjelmien
13568: elokuussa 2000 ja tulee voimaan tammikuun              tauoilla. Mikäli ohjelma on luokiteltu lapsille
13569: alussa 2001. Tämä lainmuutos on tervetullut,           sopimattomaksi, myöskään katkelmaa siitä ei
13570: mutta sitä pitäisi täydentää koskemaan myös ky-        saa esittää lasten katseluaikaan.
13571: seisten ohjelmien mainontaa televisiossa.
13572:    Yhtaikaa tämän lain voimaantulon kanssa pi-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13573: täisi säätää myös kauhua, väkivaltaa tai sopima-
13574: tonta seksuaalisuutta sisältävien ohjelmien en-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13575:                                                              kiehdotuksen:
13576: 
13577: 
13578: 
13579:                                                  Laki
13580:                 televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
13581: 
13582:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13583:   muutetaan radio- ja televisiotoiminnasta 9 päivänä lokakuuta 1998 annetun lain (74411998) 19 §:n
13584: 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 778/2000, seuraavasti:
13585: 
13586: 
13587: 
13588: 
13589:                                                                                                Versio 2.0
13590: LA 113/2000 vp -     Pertti Hemmilä /kok ym.
13591: 
13592: 
13593:                       19 §                          valla ovat omiaan vaikuttamaan haitallisesti las-
13594:                                                     ten kehitykseen, lähetetään sellaiseen aikaan,
13595:     Lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat        jolloin lapset eivät tavallisesti katso televisio-
13596:    Televisiotoiminnan harjoittajan on huolehdit-    ohjelmia.
13597: tava siitä, että televisio-ohjelmat ja niiden en-
13598: nakkomainokset, jotka väkivaltaisuutensa tai
13599: seksuaalisen sisältönsä vuoksi tai kauhua herät-      Tämä laki tulee voimaan päivänä           kuuta
13600: tämällä taikka muulla näihin rinnastettavalla ta-   20 .
13601: 
13602: 
13603: 
13604: 
13605: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2000
13606: 
13607:     Pertti Hemmilä /kok
13608:     Petri Salo /kok
13609: 
13610: 
13611: 
13612: 
13613: 2
13614:                                                            LA 114/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13615: 
13616: 
13617: 
13618: 
13619:                                            LAKIALOITE 114/2000 vp
13620: 
13621:                                            Laki ampuma-aselain 102 §:n muuttamisesta
13622: 
13623: 
13624: 
13625: 
13626: Eduskunnalle
13627: 
13628: Poikkisahattu haulikko on kauhistuttava ase,        myöskään siinä esityksessä, joka nyt on edus-
13629: joka on tuttu niin amerikkalaisista kauhueloku-     kunnassa käsiteltävänä.
13630: vista kuin myös meillä Suomessa esimerkiksi            Seuraamukset on ampuma-aselaissa jaettu
13631: pankkiryöstöjen yhteydessä. Haulikon piipun ly-     kolmeen kategoriaan. Niitä ovat ampuma-aseri-
13632: hentämisessä tarkoituksena on lisätä aseen te-      kos, törkeä ampuma-aserikos ja ampuma-aserik-
13633: hoa ja osumavarmuutta lyhyeltä matkalta ja toi-     komus. Katkaistuun haulikkoon liittyvä hallus-
13634: saalta myös silloin, kun asetta on lyhennetty pe-   sapito ym. toimet on syytä kriminalisoida uudel-
13635: rän suunnasta tarkoituksena saada ase kätketyk-     leen törkeänä ampuma-aserikoksena.
13636: si huomaamatta vaatteisiin, kantokassiin tai
13637: muuhun sellaiseen. Poikkisahattua haulikkoa         Edellä olevan perusteella ehdotan,
13638: koskien oli aikaisemmin ampuma-aselaissa oma
13639: kriminalisointinsa, mutta se on jostakin kum-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13640: mallisesta syystä jätetty pois. Sellaista ei ole           kiehdotuksen:
13641: 
13642: 
13643: 
13644:                                                Laki
13645:                              ampuma-aselain 102 §:n muuttamisesta
13646: 
13647:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13648:     lisätään 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain (111998) 102 §:ään uusi 2 moment-
13649: ti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
13650: 
13651:                      102 §                          kii tai pitää hallussaan perästä tai piipusta rikol-
13652:                                                     liseen tarkoitukseen sopivaksi lyhennettyä hau-
13653:            Törkeä ampuma-aserikos                   likkoa tai vastaavanlaista luotiasetta.
13654: 
13655:    Törkeästä ampuma-aserikoksesta on tuomit-
13656: tava myös se, joka valmistaa, maahantuo, hank-
13657: 
13658: 
13659: 
13660: 
13661:                                                                                                Versio 2.0
13662: LA 114/2000 vp- Sulo Aittoniemi/alk
13663: 
13664: 
13665:     Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta
13666: 
13667: 
13668: 
13669: 
13670: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
13671: 
13672:      Sulo Aittoniemi /alk
13673: 
13674: 
13675: 
13676: 
13677: 2
13678:                                                          LA 115/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13679: 
13680: 
13681: 
13682: 
13683:                                           LAKIALOITE 115/2000 vp
13684: 
13685:                                           Laki rikoslain 28luvun 14 §:n ja eräiden siihen
13686:                                           liittyvien lakien muuttamisesta
13687: 
13688: 
13689: 
13690: 
13691: Eduskunnalle
13692: 
13693: Rikoslain 14 §:n mukaan muun muassa risujen,       muurahaisen munilla on kova kysyntä muun
13694: käpyjen, pähkinöiden sekä luonnonvaraisten         muassa lääketeollisuuden piirissä, niiden kerää-
13695: marjojen ja sienien kerääminen kuuluujokamie-      mistä ei ole kuitenkaan mainittu edellä esitetyis-
13696: henoikeuden piiriin. Edelleen arvonlisäverolain    sä lainkohdissa. Niistä saatava tulo on veron-
13697: 59 §:n mukaan itse poimitut luonnonvaraiset        alaista ja keräämisen kuuluminen jokamiehen-
13698: marjat ja sienet ovat vapaat arvonlisäverosta,     oikeuden piiriin kyseenalaista. Asia voidaan
13699: eikä niistä saatavasta tulosta makseta tulovero-   korjata tekemällä asianomaiset muutokset lain-
13700: lain 89 §:n mukaan tuloveroa.                      säädäntöön.
13701:    Muurahaisten pesistä kerättävät muurahaisen
13702: (kusiaisen) munat ovat verrattavissa edellä mai-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
13703: nittuihin hyödykkeisiin niin keräämisen oikeu-
13704: den kuin verovapaudenkin suhteen. Vaikka                 että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
13705:                                                          kiehdotukset:
13706: 
13707: 1.
13708:                                               Laki
13709:                               rikoslain 28luvun 14 §:n muuttamisesta
13710: 
13711:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13712:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 28 luvun 14 §sellaisena kuin
13713: se on laissa 769/1990 seuraavasti:                                                          "
13714: 
13715: 
13716:                     28 luku                        olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden
13717:                                                    käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvarais-
13718:  Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta        ten marjojen, sienten, kukkien, muurahaisen mu-
13719:                  käytöstä                          nien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta,
13720:                       14 §                         muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä
13721:                                                    toisen maalta.
13722:              Jokamiehen oikeuksista
13723: 
13724:      Tämän luvun säännökset eivät koske maassa
13725: 
13726:                                                                                             Versio 2.0
13727: LA 115/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13728: 
13729: 
13730:   Tämä laki tulee voimaan päivänä          kuuta
13731: 20 .
13732: 
13733: 
13734: 
13735: 
13736: 2.
13737:                                               Laki
13738:                                    tuloverolain muuttamisesta
13739: 
13740:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13741:      muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 89 §seuraavasti:
13742: 
13743: 
13744:                        89 §                        den tuotteiden luovutuksesta saama tulo ei ole
13745:                                                    veronalaista tuloa, jollei tuloa ole pidettävä
13746:          Luonnontuotetulot ja äidinmaito           palkkana. Veronalaista tuloa ei ole myöskään
13747:    Luonnonvaraisten käpyjen, marjojen ja sie-      luovuttajan saama korvaus äidinmaidon luovu-
13748:                                                    tuksesta.
13749: nien sekä sellaisten luonnonvaraisten kasvien ja
13750: niiden osien, sekä muurahaisen munien, joita ke-
13751:                                                      Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta
13752: rätään käytettäväksi ihmisravintona, lääkkeenä
13753:                                                    20 .
13754: taikka lääkeaineen valmistuksessa, kerääjän näi-
13755: 
13756: 
13757: 
13758: 
13759: 3.
13760:                                               Laki
13761:                                 arvonlisäverolain muuttamisesta
13762: 
13763:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13764:    muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 59 §:n 6 kohta, sel-
13765: laisena kuin se on laissa 1218/1994, seuraavasti:
13766: 
13767: 
13768:                       59 §                         poimija tai kerääjä itse myy sellaisenaan muual-
13769: -  - - - - - - - - - - - - -                       ta kuin erityisestä myyntipaikasta.
13770:   6) itse poimitut tai kerätyt luonnonvaraiset
13771: marjat ja sienet sekä muurahaisen munat, jotka
13772: 
13773: 
13774: 
13775: 
13776: 2
13777:                                                 LA 115/2000 vp- Sulo Aitioniemi /alk
13778: 
13779: 
13780:   Tämä laki tulee voimaan     päivänä   kuuta
13781: 20 .
13782: 
13783: 
13784: 
13785: 
13786: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
13787: 
13788:    Sulo Aittoniemi /alk
13789: 
13790: 
13791: 
13792: 
13793:                                                                                   3
13794:                                                             LA 116/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13795: 
13796: 
13797: 
13798: 
13799:                                              LAKIALOITE 116/2000 vp
13800: 
13801:                                              Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausva-
13802:                                              kuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläke-
13803:                                              maksusta
13804: 
13805: 
13806: 
13807: 
13808: Eduskunnalle
13809: 
13810: Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen        ty kiinni, vaan hallituksen nyt ehdottaman
13811: esitykselle HE 132/2000 vp.                           0,30 pennin alennuksen jälkeen eläkkeensaajien
13812:     Laman vaikutusten johdosta on eläkkeensaa-        sairausvakuutusmaksu olisi vielä 2,90 penniä
13813: jilta peritty vuodesta 1993 alkaen korotettua sai-    veroäyriltä eli 1,40 penniä palkansaajia kor-
13814: rausvakuutusmaksua siten, että maksu oli alun         keampi.
13815: perin 4,20 penniä veroäyriltä palkansaajan vas-          On korkea aika täyttää lupaukset ja poistaa
13816: taavan maksun ollessa 1,50 penniä veroäyriltä.        eläkkeensaajia koskeva sairausvakuutusmaksun
13817: Korotusta koskevan päätöksen perusteluiden            korotus vuoden 2001 alusta.
13818: mukaan vakuutusmaksun korotuksesta piti luo-
13819: pua, kun valtion taloudellinen tilanne antaa sii-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
13820: hen mahdollisuuden.
13821:     Vaikka valtion taloudellinen tilanne on kehit-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13822: tynyt varsin suotuisasti, lupauksesta ei ole pidet-         kiehdotuksen:
13823: 
13824: 
13825: 
13826:                                                 Laki
13827: vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta
13828: 
13829:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13830: 
13831: 
13832:                        1§                                                2-4 §
13833:                    (Kuten HE)                                       (Kuten 3-5 § HE)
13834: 
13835: 
13836: 
13837: 
13838: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
13839: 
13840:     Sulo Aittaniemi /alk
13841: 
13842:                                                                                             Versio 2.0
13843:                                                          LA 117/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13844: 
13845: 
13846: 
13847: 
13848:                                           LAKIALOITE 117/2000 vp
13849: 
13850:                                           Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
13851: 
13852: 
13853: 
13854: 
13855: Eduskunnalle
13856: 
13857: Kansalaiset joutuvat yhä enemmän kulkemaan         ka verovähennyksiä ei synny kuin kerran viikos-
13858: työn perässä. Tämä merkitsee sitä, ettei työnte-   sa kotipaikkakunnalta työpaikkakunnalle teh-
13859: kijä voi käydä työssä kotipaikkakunnaltaan, jos-   dyn matkan muodossa. Toisesta asunnosta ai-
13860: sa hänellä on perhe ja vakinainen asunto, vaan     heutuvat kustannukset tulisi ainakin tiettyyn
13861: hän joutuu asumaan viikot satojenkin kilomet-      määrään saakka voida vähentää verotuksessa
13862: rien päässä niin sanotussa kakkosasunnossa.        matkakustannusten tavoin.
13863:    Nykyisen vuokratason aikana vaatimattoman-
13864: kin asunnon kustannukset nousevat tuhansiin        Edellä olevan perusteella ehdotan,
13865: markkoihin kuukaudessa. Verottajalle eli yhteis-
13866: kunnalle verovelvollisen toisella paikkakunnal-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13867: la asuminen tulee nykyisin edullisemmaksi, kos-          kiehdotuksen:
13868: 
13869: 
13870: 
13871:                                                 Laki
13872:                                tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
13873: 
13874:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13875:    lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 1 momenttiin uusi
13876: 8 kohta seuraavasti:
13877: 
13878: 
13879:                      31 §                          vähentää verotuksessa 70 prosenttia työpaikan
13880:                                                    asunnon vuokrakustannuksista siltä ajalta, joka
13881:   Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset      liittyy varsinaiseen työssäkäyntiin. Vähennys ei
13882:                   säännökset                       kuitenkaan saa ylittää sitä markkamäärää, jonka
13883:                                                    verovelvollinen voisi vähentää päivittäisistä
13884:   Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat
13885:                                                    matkoista asuinpaikkansa ja työpaikkakunnan
13886: muun ohessa:
13887:                                                    välillä halvinta kulkuvälinettä käyttäen.
13888:    8) jos verovelvollinen työnsä vuoksi joutuu
13889: asumaan varsinaisen asuinpaikkansa ulkopuolel-
13890: ta vuokraamassaan asunnossa, on hänellä oikeus
13891: 
13892: 
13893: 
13894:                                                                                            Versio2.0
13895: LA 117/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13896: 
13897: 
13898:     Tämä laki tulee voimaan päivänä    kuuta
13899: 
13900: 
13901: 
13902: 
13903: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
13904: 
13905:      Sulo Aittaniemi /alk
13906: 
13907: 
13908: 
13909: 
13910: 2
13911:                                                               LA 118/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13912: 
13913: 
13914: 
13915: 
13916:                                                LAKIALOITE 118/2000 vp
13917: 
13918:                                                Laki arvonlisäverolain 3 §:n muuttamisesta
13919: 
13920: 
13921: 
13922: 
13923: Eduskunnalle
13924: 
13925: Arvonlisäverolain 3 §:n mukaan myyjä ei ole ar-         rusteltua nostaa sillä perusteella. 50 000 markan
13926: vonlisäverovelvollinen, jos kalenterivuoden lii-        raja-arvo on kiistämättä liian alhainen tästä
13927: kevaihto on enintään 50 000 markkaa. Raja-              syystä.
13928: arvosta on runsaasti kiistelty ja pyritty nosta-
13929: maan se korkeammaksi eli 100 000 markkaan.              Edellä olevan perusteella ehdotan,
13930: Asiaan ei ole kuitenkaan saatu korjausta, vaikka
13931: se olisi ollut erityisen perusteltu erityisesti eräi-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13932: den pienyrittäjien toiminnan kannalta.                        kiehdotuksen:
13933:    Rahan arvo on vuosien kuluessa muuttunut ja
13934: liikevaihtoverovelvollisuuden rajaa on nyt pe-
13935: 
13936: 
13937: 
13938:                                                   Laki
13939:                                 arvonlisäverolain 3 §:n muuttamisesta
13940: 
13941:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13942:    muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 3 §:n 1 momentti,
13943: sellaisena kuin se on laissa 1486/1994, seuraavasti:
13944: 
13945: 
13946:                      3§                                 kaa, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteel-
13947:   Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kalenteri-          la merkitty verovelvolliseksi.
13948: vuoden liikevaihto on enintään 100 000 mark-
13949: 
13950:                                                           Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
13951: 
13952: 
13953: 
13954: 
13955: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
13956: 
13957:     Sulo Aittoniemi /alk
13958: 
13959:                                                                                                 Versio2.0
13960:                                                            LA 119/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
13961: 
13962: 
13963: 
13964: 
13965:                                             LAKIALOITE 119/2000 vp
13966: 
13967:                                             Laki arvonlisäverolain muuttamisesta
13968: 
13969: 
13970: 
13971: 
13972: Eduskunnalle
13973: 
13974: Henkilökuljetuksista liikenteessä peritään 8 pro-    Vähintä eivät ole vaikutukset ympäristölle pääs-
13975: sentin suuruista arvonlisäveroa. Veron määrä on      töjen vähenemisen kautta. Sen vuoksi on syytä
13976: ehkä perusteltavissa muissa henkilökuljetuksis-      poistaa arvonlisävero joukkoliikenteeltä koko-
13977: sa kuten taksiliikenteessä, mutta on perusteeton,    naan.
13978: kun kysymys on aikataulujen mukaan kulkevas-            Olen tehnyt arvonlisäveron tuoton vähentä-
13979: ta linja-autoliikenteestä. Polttoainekustannus-      mistä koskevan talousarvioaloitteen.
13980: ten huikean nousun ansiosta yhä useampi jättää
13981: oman henkilöautonsa talliin ja siirtyy linja-auto-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
13982: kuljetukseen. Vaikka oman auton käytöstä luo-
13983: puminen tottumiskysymyksenä on vaikeaa, se on              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
13984: yhteiskunnallisesti edullista monestakin syystä.           kiehdotuksen:
13985: 
13986: 
13987: 
13988:                                                Laki
13989:                                  arvonlisäverolain muuttamisesta
13990: 
13991:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13992:    muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (150111993) 85 a §:n 1 momen-
13993: tin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1265/1997, ja
13994:    lisätään lakiin uusi 71 a § seuraavasti:
13995: 
13996:                        71 a §                        siirrosta, varastointimenettelystä ja maahan-
13997:    Vakinaisella aikataululla kulkevan linja-auto-    tuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron
13998: liikenteen henkilökuljetuksiin liittyvistä mak-      perusteesta:
13999: suista ei peritä veroa kotimaan liikenteessä.            1) henkilökuljetus muussa kuin vakinaisella
14000:                                                      aikataululla kulkevassa henkilöliikenteessä koti-
14001:                      85 a §                          maan reitillä;
14002:    Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa-
14003: vien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta,
14004: 
14005: 
14006: 
14007: 
14008:                                                                                              Versio 2.0
14009: LA 119/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14010: 
14011: 
14012:     Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta
14013: 
14014: 
14015: 
14016: 
14017: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14018: 
14019:      Sulo Aittoniemi /alk
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024: 2
14025:                                                            LA 120/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk
14026: 
14027: 
14028: 
14029: 
14030:                                             LAKIALOITE 120/2000 vp
14031: 
14032:                                             Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
14033: 
14034: 
14035: 
14036: 
14037: Eduskunnalle
14038: 
14039: Ruokatavaralle sekä eräille muille sellaisenaan      ymmärrettävissä siltä pohjalta, että valtion raha-
14040: ihmisen nautittavaksi tarkoitetuille aineille sekä   tilanne ei ole sallinut verotuksen alentamista.
14041: niiden raaka-aineille on laissa määrätty 17 pro-     Nyt asia on toisin, koska yhteiskunnan taloudel-
14042: sentin arvonlisävero. Se on kohtuuttoman kor-        linen tilanne on merkittävästi ja ilmeisen pysy-
14043: kea myös verrattuna eräiden muiden maiden vas-       västi parantunut.
14044: taavaan verotasoon. Asiasta ja nimenomaan ve-
14045: ron alentamisesta on keskusteltu eduskunnassa        Edellä olevan perusteella ehdotan,
14046: ja hallituspiirissä vuosikaudet, mutta helpotusta
14047: ruuan verotukseen ei ole kuulunut. Asia on ollut           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14048:                                                            kiehdotuksen:
14049: 
14050: 
14051:                                                Laki
14052:                              arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
14053: 
14054:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14055:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (150111993) 85 §, sellaisena
14056: kuin se on laissa 1265/1997, seuraavasti:
14057: 
14058: 
14059:                       85 §                           den jäteaineiden sekä rehukalan (rehuaineet)
14060:    Ruokatavaran, juoman ja muun sellaisenaan         myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varas-
14061: ihmisen nautittavaksi tarkoitetun aineen sekä        tointimenettelystä ja maahantuonnista suoritet-
14062: niiden raaka-aineen ja niitä valmistettaessa tai     tava vero on 17 prosenttia veron perusteesta.
14063: säilöttäessä käytettävän mausteen, säilöntä-            Edellä 1 momentin nojalla alennettua vero-
14064: aineen, väri- ja muun lisäaineen (elintarvike)       kantaa ei sovelleta:
14065: myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varas-        1) tarjoilutoimintaan
14066: tointimenettelystä ja maahantuonnista suoritet-         2) eläviin eläimiin
14067: tava vero on 12 prosenttia veron perusteesta.           3) vesijohtoveteen
14068:    Rehun ja rehuseoksen sekä niiden valmistuk-          4) alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tar-
14069: sessa käytettäväksi tarkoitetun raaka- ja lisä-      koitettuihin alkoholijuomiin ja tupakkavalmis-
14070: aineen, eläinten ruokana käytettävien teollisuu-     teisiin; eikä
14071: 
14072: 
14073: 
14074:                                                                                               Versio 2.0
14075: LA 120/2000 vp -    Sulo Aittoniemi /alk
14076: 
14077: 
14078:    5) 85 a §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitet-   Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta
14079: tuihin tavaroihin ja myrkkyihin.
14080: 
14081: 
14082: 
14083: 
14084: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14085: 
14086:     Sulo Aittoniemi /alk
14087: 
14088: 
14089: 
14090: 
14091: 2
14092:                                                             LA 121/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14093: 
14094: 
14095: 
14096: 
14097:                                             LAKIALOITE 121/2000 vp
14098: 
14099:                                             Laki rikoslain 30 luvun muuttamisesta
14100: 
14101: 
14102: 
14103: 
14104: Eduskunnalle
14105: 
14106: Kirjanpitorikos on taloudelliseen rikollisuuteen     listynyt ei pääsisi teostaan helpommalla silloin-
14107: kiinteästi liittyvä tekomuoto. Käytännössä vää-      kaan, kun kirjanpitorikosta onnistutaan käyttä-
14108: rän ja harhauttavan kirjanpidon pitäminen liit-      mään vakavan talousrikoksen peittämiseen. Oi-
14109: tyy lähes kaikkiin taloudellisen rikollisuuden       keusministeriöllä on suunnitelmia törkeätä teko-
14110: muotoihin. Kirjanpitorikos voi tapahtua joko te-     muotoa koskevan esityksen antamiseen. Kun
14111: kemällä kirjanpitoon todellisuuden vastaisia kir-    hallituksen kiireet ovat mitä ovat, on syytä jät-
14112: jauksia, mutta usein tapahtuu myös niin, että kir-   tää aloite asian kiirehtimiseksi jo tässä vaihees-
14113: janpito kokonaisuudessaan tai osaksi hävitetään      sa. Samalla perusrikoksen enimmäisrangaistus
14114: yrityksen toiminnassa tapahtuneiden väärinkäy-       alennettaisiin kahteen vuoteen vankeutta.
14115: tösten salaamiseksi.
14116:    Rikoslain 30 luvussa kriminalisoidussa kir-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
14117: janpitorikoksessa ei ole nykyään lainkaan tör-
14118: keätä tekomuotoa. Sellaisen säätäminen on kui-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14119: tenkin välttämätöntä, jotta talousrikokseen syyl-           kiehdotuksen:
14120: 
14121: 
14122: 
14123:                                                 Laki
14124:                                    rikoslain 30 luvun muuttamisesta
14125: 
14126:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14127:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 9 §,sellaisena kuin se on lais-
14128: sa 769/1990, ja
14129:    lisätään lukuun uusi 9 a § seuraavasti:
14130: 
14131:                      30luku                          se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannol-
14132:                                                      la uskottu, tahallaan
14133:               Elinkeinorikoksista                        1) laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapahtu-
14134:                        9§                            mien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen,
14135:                                                         2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaan-
14136:                  Kirjanpitorikos                     johtavia tietoja tai
14137:                                                         3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpito-
14138:    Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja tai     aineistoa
14139: 
14140:                                                                                                Versio 2.0
14141: LA 12112000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14142: 
14143: 
14144:    ja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riit-      2) kirjanpidossa on virheellisiä merkintöjä
14145: tävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toi-       huomattavan paljon, ne koskevat huomattavia
14146: minnan taloudellisesta tuloksesta tai taloudelli-     summia taikka perustuvat sisällöltään vääriin to-
14147: sesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitori-     sitteisiin tai
14148: koksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kah-            3) kirjanpito tai tilinpäätös on osaksi tai koko-
14149: deksi vuodeksi.                                       naan hävitetty virheellisten merkintöjen ja ri-
14150:                                                       koksen saiaarniseksi
14151:                       9a§                                ja tekotapa muutenkin on kokonaisuutena tör-
14152:                                                       keä, on tekijä tuomittava törkeästä kirjanpitori-
14153:              Törkeä kirjanpitorikos                   koksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukau-
14154:                                                       deksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
14155:   Jos kirjanpitorikoksessa
14156:   1) kirjanpito tai tilinpäätös on jätetty koko-        Tämä laki tulee voimaan päivänä            kuuta
14157: naan tai olennaisilta osin tekemättä,
14158: 
14159: 
14160: 
14161: 
14162: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14163: 
14164:     Sulo Aittoniemi /alk
14165: 
14166: 
14167: 
14168: 
14169: 2
14170:                                                              LA 122/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk
14171: 
14172: 
14173: 
14174: 
14175:                                              LAKIALOITE 122/2000 vp
14176: 
14177:                                              Laki rikoslain 39 luvun 6 §:n muuttamisesta
14178: 
14179: 
14180: 
14181: 
14182: Eduskunnalle
14183: 
14184: Rikoslain 39 luvun 6 §:ssä kriminalisoitu velko-      sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi. Ran-
14185: jansuosinta on saatettu rikosoikeudellisen vas-       gaistusasteikko on todettu liian alhaiseksi sopi-
14186: tuun piiriin rikoslain uudistamisen yhteydessä        vien rangaistusmallien löytämiseksi teon esiin-
14187: vuonna 1990. Nimensä mukaisesti teko tarkoit-         tymismuotoihin. Maksimirangaistuksen nosta-
14188: taa sitä, että velallinen, joka tietää itsensä mak-   minen kahteen vuoteen merkitsisi samalla, että
14189: sukyvyttömäksi, suosii jotakin velkojaa ja sa-        rikoksen vanhentumisaika nousisi viiteen vuo-
14190: malla aiheuttaa sen, että muiden velkojain mah-       teen.
14191: dollisuudet saatavansa tyydyttämiseen vähene-
14192: vät. Eräissä tapauksissa voi sattua niin, että suo-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
14193: sittu velkoja on velallinen itse tai hänelle lähei-
14194: nen henkilö, mikä tekee suosimisen entistä moi-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14195: tittavammaksi. Rikoksen rangaistusasteikko on                kiehdotuksen:
14196: 
14197: 
14198: 
14199:                                                 Laki
14200:                               rikoslain 39 luvun 6 §:n muuttamisesta
14201: 
14202:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14203:    muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 39 luvun 6 §, sellaisena kuin
14204: se on laissa 76911990, seuraavasti:
14205: 
14206: 
14207:                      39luku                               1) maksaa ennenaikaisesti velan olosuhteis-
14208:                                                       sa, joissa maksu ei ole tavanomainen,
14209:               Velallisen rikoksista                      2) antaa velkojan saatavasta vakuuden, josta
14210:                        6§                             ei ollut sovittu tai jota velallinen ei ollut luvan-
14211:                                                       nut velkasuhteen syntyessä,
14212:                 Velkojansuosinta                         3) käyttää velvoitteen täyttämiseen epätaval-
14213:                                                       lista maksuvälinettä olosuhteissa, jotka huo-
14214:    Jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäk-    mioon ottaen maksua ei voida pitää tavanomai-
14215: si täyttämään velvoitteensa, suosiakseen tiettyä      sena,
14216: velkojaa muiden velkojien kustannuksella                 4) ryhtyy muuhun sellaiseen velkojan asemaa
14217:                                                       parantavaan järjestelyyn tai
14218: 
14219:                                                                                                  Versio 2.0
14220: LA 122/2000 vp -    Sulo Aittoniemi /alk
14221: 
14222: 
14223:    5) maksun tai muun toimen kautta todellisuu-       hänet on tuomittava velkojansuosinnasta sak-
14224: dessa velkojan asemasta hyödyttää omaa itseään    koon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodek-
14225: tai häneen läheisessä asemassa olevaa,            si.
14226: 
14227:                                                     Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
14228: 
14229: 
14230: 
14231: 
14232: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14233: 
14234:     Sulo Aittoniemi /alk
14235: 
14236: 
14237: 
14238: 
14239: 2
14240:                                                              LA 123/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14241: 
14242: 
14243: 
14244: 
14245:                                              LAKIALOITE 123/2000 vp
14246: 
14247:                                              Laki rikoslain 30 luvun 5 ja 6 §:n muuttami-
14248:                                              sesta
14249: 
14250: 
14251: 
14252: 
14253: Eduskunnalle
14254: 
14255: Yrityssalaisuuden rikkomisesta voidaan voimas-        man rikosoikeudellista vastuuta. Lain suoja kos-
14256: sa olevan lain mukaan rangaista vain, jos yritys-     kisi jatkossakin vain sellaista tietoa, joka ei ole
14257: salaisuuksien luovuttaja on teon tehdessään vie-      työntekijän omaa osaamista tai ammattitaitoa.
14258: lä sen yrityksen tai firman palveluksessa, jonka
14259: tietoja hän luovuttaa. Tämä mahdollistaa sen,         Edellä olevan perusteella ehdotan,
14260: että työntekijä voi systemaattisesti kerätä yrityk-
14261: selle tärkeätä tietoa ja sanouduttuaan irti työsuh-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14262: teesta luovuttaa sitä kolmannelle osapuolelle il-            kiehdotuksen:
14263: 
14264: 
14265: 
14266:                                                 Laki
14267:                             rikoslain 30 luvun 5 ja 6 §:n muuttamisesta
14268: 
14269:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14270:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 30 luvun 5 §:n 1 momentti ja
14271: 6 §,sellaisina kuin ne ovat 5 §:n 1 momentti laissa 54/1993 ja 6 §laissa 769/1990, seuraavasti:
14272: 
14273: 
14274:                      30 luku                             2) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallinto-
14275:                                                       neuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjoh-
14276:               Elinkeinorikoksista                     tajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taik-
14277:                        5§                             ka niihin rinnastettavassa tehtävässä,
14278:                                                          3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai
14279:           Yrityssalaisuuden rikkominen                muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai
14280:                                                          4) yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä
14281:    Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle talou-       on tuomittava, vaikka hän tekohetkellä ei oli-
14282: dellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen          si enää ollut rikoksella loukatun palveluksessa,
14283: oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yri-       jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa
14284: tyssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää täl-       rangaistusta, yrityssalaisuuden rikkomisesta
14285: laista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tie-    sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuo-
14286: toonsa                                                deksi.
14287:    1) ollessaan toisen palveluksessa,
14288: 
14289:                                                                                                 Versio 2.0
14290: LA 123/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14291: 
14292: 
14293:                        6§                               2) hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudel-
14294:                                                      lista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden
14295:          Yrityssalaisuuden väärinkäyttö                 on tuomittava, vaikka hän tekohetkellä ei oli-
14296:    Joka oikeudettomasti                              si enää ollut rikoksella loukatun palveluksessa
14297:    1) käyttää tässä laissa rangaistavaksi sääde-     yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sakkoon tai
14298: tyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle   vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
14299: kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa
14300: taikka                                                 Tämä laki tulee voimaan        päivänä     kuuta
14301: 
14302: 
14303: 
14304: 
14305: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14306: 
14307:     Sulo Aittoniemi /alk
14308: 
14309: 
14310: 
14311: 
14312: 2
14313:                                                           LA 124/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk
14314: 
14315: 
14316: 
14317: 
14318:                                            LAKIALOITE 124/2000 vp
14319: 
14320:                                            Laki rikoslain 9 luvun muuttamisesta
14321: 
14322: 
14323: 
14324: 
14325: Eduskunnalle
14326: 
14327: Rikoslain 9 luvussa säädetty oikeushenkilön         tulkintaan ja oikeuskäytäntöön. Yhteisösakon
14328: rangaistusvastuu on sikäli poikkeuksellinen, että   säätäminen pakolliseksi edistäisi tuomioistui-
14329: sen sisältämä yhteisösakko voidaan tuomita          mien käytännön yhdensuuntaisuutta.
14330: syyttäjän vaatimuksesta, jos yhteisön sisällä on
14331: tapahtunut rikollista toimintaa. Kyseessä on siis   Edellä olevan perusteella ehdotan,
14332: tietyllä tavoin harkinnanvarainen seuraus, joka
14333: on johtanut tuomioistuimissa kovin erilaiseen              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14334:                                                            kiehdotuksen:
14335: 
14336: 
14337: 
14338:                                                Laki
14339:                                  rikoslain 9 luvun muuttamisesta
14340: 
14341:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14342:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 1 ja 2 §sekä 4 §:n edellä oleva
14343: johdantokappale, sellaisina kuin ne ovat laissa 743/1995, seuraavasti:
14344: 
14345: 
14346:                      9luku                                                 2§
14347: 
14348:      Oikeushenkilön rangaistusvastuusta                     Rangaistusvastuun edellytykset
14349:                        1§                               Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos
14350:                                                     sen lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun
14351:                  Soveltamisala                      johtoon kuuluva on ollut osallisena rikokseen tai
14352:                                                     sallinut rikoksen tekemisen taikka jos oikeus-
14353:    Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka
14354:                                                     henkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaaditta-
14355: toiminnassa on tapahtunut rikos, tuomitaan vi-
14356:                                                     vaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen eh-
14357: rallisen syyttäjän vaatimuksesta yhteisösak-
14358:                                                     käisemiseksi.
14359: koon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen
14360:                                                         Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksen-
14361: seuraamukseksi.
14362:                                                     tekijää saada selville tai muusta syystä tuomita
14363:                                                     rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan
14364:                                                     tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdos-
14365:                                                     ta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pan-
14366: 
14367:                                                                                              Versio 2.0
14368: LA 124/2000 vp -     Sulo Aitioniemi /alk
14369: 
14370: 
14371: tavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi                         4§
14372: syytteen nostamista.
14373:                                                         Perusteet tuomitsemista harkittaessa
14374:                                                       Harkittaessa yhteisösakon määrää ja perustei-
14375:                                                    ta huomiota on kiinnitettävä erityisesti:
14376: 
14377: 
14378:                                                      Tämä laki tule voimaan päivänä            kuuta
14379: 
14380: 
14381: 
14382: 
14383: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14384: 
14385:     Sulo Aittoniemi /alk
14386: 
14387: 
14388: 
14389: 
14390: 2
14391:                                                            LA 125/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14392: 
14393: 
14394: 
14395: 
14396:                                            LAKIALOITE 125/2000 vp
14397: 
14398:                                            Laki rikoslain 471uvun muuttamisesta
14399: 
14400: 
14401: 
14402: 
14403: Eduskunnalle
14404: 
14405: Yritykset pyrkivät usein laiminlyömään työtur-      tyisesti siksi, että yhteisösakko tulisi tulevaisuu-
14406: vallisuusasioita kustannuksellisista syistä. Lai-   dessa muuttumaan harkinnanvaraisesta pakolli-
14407: minlyönnit on kyllä kriminalisoitu työrikoksia      seksi seuraamukseksi eduskunnalle tehdyn la-
14408: koskevassa rikoslain 47 luvussa, mutta rangais-     kiehdotuksen mukaisesti.
14409: tuksen uhka kohdistuu vain yksittäisiin henkilöi-
14410: hin ilman yhteisövastuuta. Työturvallisuusasioi-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
14411: den tulisi kuulua yhteisösakon piiriin, koska
14412: tämä merkittävästi tehostaisi työturvallisuus-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14413: asioiden hoitoa yrityksissä ja työpaikoilla, eri-          kiehdotuksen:
14414: 
14415: 
14416: 
14417:                                                Laki
14418:                                  rikoslain 47luvun muuttamisesta
14419: 
14420:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14421:   lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 47lukuun uusi 7 a §seuraavasti:
14422: 
14423:                     47luku                            Tämä laki tulee voimaan päivänä             kuuta
14424:                  Työrikoksista
14425:                       7a§
14426:        Oikeushenkilön rangaistusvastuu
14427: 
14428:    Tämän lain 1 ja 2 §:ssä mainittuihin rikoksiin
14429: sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvas-
14430: tuusta säädetään.
14431: 
14432: 
14433: 
14434: 
14435:                                                                                                Versio 2.0
14436: LA 125/2000 vp -    Sulo Aittoniemi /alk
14437: 
14438: 
14439: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14440: 
14441:     Sulo Aittaniemi /alk
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 
14446: 2
14447:                                                              LA 126/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14448: 
14449: 
14450: 
14451: 
14452:                                               LAKIALOITE 126/2000 vp
14453: 
14454:                                               Laki rikoslain 2 a luvun 1 §:n ja 7 luvun 3 §:n
14455:                                               muuttamisesta
14456: 
14457: 
14458: 
14459: 
14460: Eduskunnalle
14461: 
14462: Rikoslain 2 luvun mukaan sakkoa voidaan mää-           pivassa vaikutussuhteessa käytettävissä olevan
14463: rätä vähintään yksi päiväsakko ja enintään 120         vankeusseuraamuksen kanssa. Toisaalta sakko-
14464: päiväsakkoa. Jos henkilö tuomitaan samalla ker-        asteikon alapäässä yhden sakon mahdollisuus on
14465: taa kahdesta tai useammasta rikoksesta sakko-          merkityksetön, koska sellaista ei liene juurikaan
14466: rangaistukseen, yhteinen sakkorangaistus saa           käytetty. Sopiva sakkoasteikko olisi 5-150 päi-
14467: olla enintään 240 päiväsakkoa.                         väsakkoa ja yhteisen rangaistuksen osalta 300
14468:    Sakkorangaistusten käyttö sekä yksinään että        päiväsakkoa.
14469: muun rangaistuksen oheisena on lisääntynyt
14470: merkittävästi. Kun näin on, sakkorangaistuksen         Edellä olevan perusteella ehdotan,
14471: määrää tulisi voida nykyisestä selvästi koven-
14472: taa, jotta portaittaisesti ajatellen sakko olisi so-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14473:                                                              kiehdotuksen:
14474: 
14475: 
14476: 
14477:                                                  Laki
14478:                      rikoslain 2 a luvun 1 §:n ja 7 luvun 3 §:n muuttamisesta
14479: 
14480:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14481:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 2 a luvun 1 §ja 7luvun 3 §:n
14482: 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun 1 §laissa 550/1999 ja 7 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentti
14483: laissa 69711991, seuraavasti:
14484: 
14485: 
14486:                      2 a luku                          viisi päiväsakkoa ja suurin sataviisikymmentä
14487:                                                        päiväsakkoa.      Yhteisen sakkorangaistuksen
14488:    Sakosta, muuntorangaistuksesta ja rike-             enimmäis- ja vähimmäismäärästä säädetään
14489:                   sakosta                              7luvussa.
14490:                                                           Erityisestä syystä voidaan sakkorangaistuk-
14491:                         1§
14492:                                                        selle lailla säätää erityinen vähimmäis- tai enim-
14493:             Päiväsakkojen lukumäärä                    mäismäärä.
14494: 
14495:    Sakko tuomitaan päiväsakoin. Vähin sakko on
14496: 
14497: 
14498:                                                                                                 Versio2.0
14499: LA 126/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
14500: 
14501: 
14502:   Ennen 1 päivää kesäkuuta 1969 säädettyä sak-    tuomittavalle sakkorangaistukselle on 1 päivän
14503: korangaistuksen erityistä enimmäis- ja vähim-     kesäkuuta 1969 jälkeen säädetty erityinen vä-
14504: mäismäärää ei ole sovellettava.                   himmäismäärä, yhteinen sakkorangaistus ei saa
14505:   Markkamäärältään kiinteästä rikesakosta sää-    olla sitä pienempi.
14506: detään erikseen.                                     Edellä säädettyä ei sovelleta markkamääräi-
14507:                                                   sesti tuomittuun uhkasakkoon.
14508:                     ?luku                           Tämä laki tulee voimaan päivänä       kuuta
14509:          Yhteisestä rangaistuksesta
14510:                       3§
14511: 
14512:            Yhteinen sakkorangaistus
14513: 
14514: 
14515:   Yhteinen sakkorangaistus saa olla enintään
14516: kolmesataa päiväsakkoa. Jos jostakin rikoksesta
14517: 
14518: 
14519: 
14520: 
14521: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14522: 
14523:     Sulo Aittoniemi /alk
14524: 
14525: 
14526: 
14527: 
14528: 2
14529:                                                              LA 127/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk
14530: 
14531: 
14532: 
14533: 
14534:                                               LAKIALOITE 127/2000 vp
14535: 
14536:                                               Laki rikoslain 35 luvun muuttamisesta
14537: 
14538: 
14539: 
14540: 
14541: Eduskunnalle
14542: 
14543: Iskut turkistarhoja vastaan ovat tulleet pysyäk-       meisten vuosien aikana tuhoutunut monista jär-
14544: seen ja noudattavat yhä järjestyneempiä muoto-         vistä kokonaan minkkien tappamana, ja jopa
14545: ja. Kysymys on siis järjestäytyneestä rikollisuu-      muuttomatkalla lepäämään laskeutuneita joutse-
14546: desta. Sen lisäksi, että tarhaiskuissa loukataan       nia on löydetty kuolleena ja minkki en repiminä.
14547: kansalaisen oikeutta laillisen elinkeinon harjoit-        Eläinaktivistit syyllistyvät siis raakoihin ri-
14548: tamiseen, kysymys on myös selvästi eläinrääk-          koksiin ihmistä, eläintä ja luontoa vastaan, vaik-
14549: käyksestä sekä rikoksesta luontoa vastaan. Puo-        ka jossain määrin heidän näkemyksilleen on an-
14550: likesyt turkiseläimet kun eivät pysty hakemaan         nettava ymmärrystäkin. Sen vuoksi tulee vahin-
14551: ravintoaan luonnosta, vaan etupäässä kituvat ja        gontekoa koskevaan rikoslain 35 lukuun säätää
14552: kuolevat nälkään. Tätä elinkyvyttömyyttä osoit-        uusi pykälä ankarammalla rangaistusasteikolla
14553: taa jo se, että suuri osa ketuista ja minkeistä pa-    näitä rikoksia varten.
14554:  laa takaisin tarhalle, josta ne ovat tottuneet saa-
14555:  maan päivittäisen ravintonsa. Ne puolivillit tur-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
14556:  kiseläimet, jotka pystyvät vielä sopeutumaan
14557:  luonnontilaan, muodostavat taas uhkan luonnon               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14558:  muille eläimille. Esimerkiksi sorsakanta on vii-            kiehdotuksen:
14559: 
14560: 
14561: 
14562:                                                  Laki
14563:                                   rikoslain 35 luvun muuttamisesta
14564: 
14565:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14566:    lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 35lukuun uusi 2 a §seuraavasti:
14567: 
14568: 
14569: 
14570: 
14571:                                                                                                 Versio 2.0
14572: LA 127/2000 vp -       Sulo Aittoniemi /alk
14573: 
14574: 
14575:                       35 luku                          luonnossa vapaasti elävälle puolustuskyvyttö-
14576:                                                        mälle eläinkannalle, on rikoksentekijä tuomitta-
14577:                   Vahingonteosta                       va törkeästä elinkeinoa, eläinkuntaa ja luontoa
14578:                        2a§                             vastaan kohdistetusta vahingonteosta vankeu-
14579:                                                        teen vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään
14580:     Elinkeinoon, eläimiin ja luontoon kohdistuva       kuudeksi vuodeksi.
14581:                     vahingonteko                          Yritys on rangaistava.
14582: 
14583:    Jos rikoksella aiheutetaan merkittävää vahin-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä    kuuta
14584: koa lailliselle elinkeinolle kuten turkistarhauk-
14585: selle tai suurta kärsimystä tarhatuille eläimille ja
14586: teko on jatkossa omiaan aiheuttamaan tuhoa
14587: 
14588: 
14589: 
14590: 
14591: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14592: 
14593:       Sulo Aittoniemi /alk
14594: 
14595: 
14596: 
14597: 
14598: 2
14599:                                                      LA 128/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
14600: 
14601: 
14602: 
14603: 
14604:                                             LAKIALOITE 128/2000 vp
14605: 
14606:                                             Laki kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestel-
14607:                                             mästä annetun lain muuttamisesta
14608: 
14609: 
14610: 
14611: 
14612: Eduskunnalle
14613: 
14614: 
14615:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14616: 
14617: Hallitus on esittänyt, että kotitaloustyön kokei-     Länsi-Suomen läänissä sovellettavan kotitalous-
14618: lulakia muutetaan niin, että vain ns. verotuki-       työn väliaikainen tukijärjestelmä vakinaistettai-
14619: malli jää voimaan ja se laajenisi koko maahan.        siin ns. yritystukimallin osalta ja se laajennettai-
14620: Tämä sinänsä hyvä esitys tarvitsisi kuitenkin         siin koko maahan. Samalla esitetään markka-
14621: rinnalleen edelleen myös yritystukimallin alla        määräisen rajan nostamista 5 000 markasta
14622: esitettävin perustein.                                10 000 markkaan.
14623:    Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-
14624: kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä      nä tammikuuta 2001.
14625: annettua lakia siten, että Itä-Suomen läänissä ja
14626: 
14627: 
14628:                                           PERUSTELUT
14629: 
14630: Työllistämismahdollisuuksien parantaminen tuli        vammaisista. Heille arkipäivän asioiden hoito
14631: kotitalouksille mahdolliseksi 1 päivänä lokakuu-      tuottaa suuria vaikeuksia ja pienet eläkkeet ei-
14632: ta 1997.                                              vät tahdo riittää näinkään kaiken sen avun käyt-
14633:    Kotitaloustyön tukimalli on mahdollistanut         töön, mitä he tarvitsevat.
14634: monelle vähävaraiselle vanhukselle ja vammai-            Jos yritystukimalli muutetaan verovähennys-
14635: selle avun saannin, jotta he selviytyisivät kotona    malliksi, saattaa verovähennysmalli toteutues-
14636: arjestaan. Kokeilusta on ollut myönteisenä ha-        saan vähentää palveluiden käyttöä asiakkaiden
14637: vaintona, että useat ikääntyneet naiset ovat voi-     taloudellisten syiden vuoksi sekä mallin moni-
14638: neet työllistyä ja luoda itsellensä työmahdolli-      mutkaisuuden vuoksi. Uhkana on pimeän työ-
14639: suuksia.                                              voiman käyttö eli palaaminen vanhaan malliin.
14640:    Suunnitelmissa oleva yritystukimallin muut-        Toisena uhkana on pohjan putoaminen näiden
14641: taminen verovähennysmalliksi tuottaa kohtuut-         ikääntyneiden henkilöiden selviytyrnisyrityksil-
14642: tomia vaikeuksia monien vähävaraisten ihmis-          tä ja mahdollisesti heillä on edessään työttö-
14643: ten kohdalla. Tuki tulee usein jälkikäteen.           myys, joka on yhteiskunnalle todistetusti kal-
14644:    Itä-Suomesta tulleen viestin mukaan asiakas-       liimpikin vaihtoehto.
14645: kunta koostuu 90-prosenttisesti vanhuksista ja
14646: 
14647:                                                                                                  Versio 2.0
14648: LA 128/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
14649: 
14650: 
14651:    Erään selvityksen mukaan työtön maksaa yh-               On perusteltua ulottaa kotitaloustyön tuki
14652: teiskunnalle 8 000 mk/kk. Tuen avulla työllistet-        koko maata koskevaksi. Järjestelmän vakinaista-
14653: ty maksaa vastaavasti 5 700 mklkk. Kalleudella           minen käytännöksi on tulevia vuosia ajatellen
14654: mallin muuttamista ei voida perustella. Tuen             erittäin merkittävää ottaen huomioon kuntien ra-
14655: suuruutta tulisi tarkistaa siten, että sitä voisi yksi   jalliset resurssit. Ennusteen mukaan vanhus-
14656: perhekunta saada yhteensä maksimissaan                   väestön määrä suurten ikäluokkien myötä pi-
14657: 10 000 mk/kk.                                            kemminkin kasvaa kuin vähentyy.
14658:    Samalla on kannatettavaa veromallin laajen-
14659: taminen. Tuista vain yhtä kerrallaan voisi käyt-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14660: tää.
14661:    Itsensä työllistäneet tuovat kuntatasolla tär-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14662: keän ja arvokkaan panoksen puutteellisesti hoi-                kiehdotuksen:
14663: detun vanhusryhmän hoidossa.
14664: 
14665: 
14666: 
14667:                                                    Laki
14668:           kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
14669: 
14670:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14671:   muutetaan kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä 29 päivänä elokuuta 1997 annetun lain
14672: (839/1997) nimike, 1 §:n 3 momentti, 5 § ja 13 §, sellaisena kuin niistä on 13 § osaksi laissa
14673: 1132/1999, seuraavasti:
14674: 
14675: 
14676:                                                    Laki
14677:                                     kotitaloustyön tukijärjestelmästä
14678: 
14679: 
14680:                          1§                              33 markkaa tunnilta. Tukea voidaan myöntää
14681:                                                          kotitaloutta kohti enintään 300 tunnilta kalente-
14682:                    Soveltamisala                         rivuodessa.
14683: 
14684:    Tämän lain säännöksiä sovelletaan kotitalou-                                13§
14685: teen, johon kuuluvien henkilöiden vakituinen
14686:                                                                            Voimaantulo
14687: asunto sijaitsee Suomessa.
14688:                                                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä tammi-
14689:                          5§                              kuuta 2001.
14690: 
14691:                     Tuen määrä
14692:    Tuen suuruus on 40 prosenttia työstä makse-
14693: tun palkkion määrästä, kuitenkin enintään
14694: 
14695: 
14696: 
14697: 
14698: 2
14699:                                        LA 128/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
14700: 
14701: 
14702: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14703: 
14704:    Jouko Jääskeläinen /skl                  Leea Hiltunen /skl
14705:    Toimi Kankaanniemi /skl                  Sakari Smeds /skl
14706:    Ismo Seivästö /skl                       Päivi Räsänen /skl
14707:    Leena Rauhala /skl                       Bjarne Kallis /skl
14708:    Marja-Leena Kemppainen /skl              Kari Kärkkäinen /skl
14709: 
14710: 
14711: 
14712: 
14713:                                                                                 3
14714:                                                     LM 129/2000 rd -Christina Gestrin /sv m.fl.
14715: 
14716: 
14717: 
14718: 
14719:                                            LAGMOTION 129/2000 rd
14720: 
14721:                                            Lag om ändring av 57 § inkomstskattelagen
14722: 
14723: 
14724: 
14725: 
14726: Tili riksdagen
14727: 
14728: Miljöorganisationerna har en betydande roll i       skydda hotade arter. Ansvaret för skydd av ho-
14729: nationens avsikt att gynna en ekonomiskt, soci-     tad flora och fauna ligger på staten, som inte kla-
14730: alt och framförallt ekologiskt hållbar utveck-      rar uppgiften p.g.a. resursbrist. Miljöorganisa-
14731: ling. Vissa miljöorganisationer får blygsamma       tionerna utför skyddsprojekt mycket kostnadsef-
14732: statliga understöd, men de får ingen del av tips-   fektivt, till stor del tack vare frivilligas arbetsin-
14733: och spelautomatintäkterna. lnte heller är dona-     sats. Miljöorganisationerna utför också projekt i
14734: tioner utförda åt miljöorganisationer avdragsgil-   avsikt att informera allmänhet, företag osv. om
14735: la. Enligt inkomstskattelagens 57 § får ett sam-    hur de i sin egen verksamhet kan göra insatser
14736: fund i samband med inkomstbeskattningen från        för att minska miljöbelastningen. Organisatio-
14737: sin inkomst avdra en penningdonation för skyd-      nerna bedriver även olika projekt inom miljö-
14738: dande och bevarande av kulturarvet i Finland        fostran för skolungdom. Miljöorganisationerna
14739: samt penningdonationer för främjande av konst       förutsätts delta i statliga komitteers och arbets-
14740: och vetenskap. Motsvarande avdragsrätt finns        gruppers arbete i miljö- och naturskyddsfrågor.
14741: inte om en donation görs för naturvård eller mil-   Miljöorganisationerna hör till de mest aktiva
14742: jöskydd. 1 denna lagmotion föreslås att donatio-    parterna i detta sammanhang. För detta utbetalas
14743: ner till i Finland verkande miljöorganisationer     ingen ersättning.
14744: för stödjande av verksamhet som främjar natur-
14745: vård och miljöskydd skall bli avdragsgilla enligt   Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
14746: den modell som gäller för donationer för beva-
14747: rande av kulturarvet samt för främjande av kul-            att riksdagen skall godkänna följande
14748: turen och vetenskapen.                                     lagförslag:
14749:     Miljöorganisationerna utför mångahanda na-
14750: tur- och miljövårdsprojekt, t.ex. i strävan att
14751: 
14752: 
14753: 
14754:                                                Lag
14755:                              om ändring av 57 § inkomstskattelagen
14756: 
14757:   1 enlighet med riksdagens beslut
14758:   fogas ti1157 § inkomstskattelagen av den 30 december 1992 (1535/1992) en ny 3 punkt som följer:
14759: 
14760: 
14761: 
14762: 
14763:                                                                                                Version2.0
14764: LM 129/2000 rd- Christina Gestrin /sv m.fl.
14765: 
14766: 
14767:                      57§                           turen i Finland har gjorts till finska staten, ett
14768:                                                    finländskt universitet eller en finländsk högsko-
14769:                Donationsavdrag                     la eller till en sådan av skattestyrelsen angiven
14770:    Ett samfund får enligt vad som närmare be-      finländsk förening, anstalt eller stiftelse vars
14771: stäms genom förordning från sin inkomst dra av     egentliga uppgift är att skydda miljön eller vår-
14772:                                                    da naturen i Finland.
14773:   3) en penningdonation på minst 5 000 mark
14774: som för skyddandet av miljön eller vården av na-     Denna lag träder i kraft den
14775: 
14776: 
14777: 
14778: 
14779: Helsingfors den 6 oktober 2000
14780: 
14781:     Christina Gestrin /sv                              Pehr Löv /sv
14782:     Pentti Tiusanen /vänst                             Henrik Lax /sv
14783:     Sirpa Pietikäinen /saml                            Margareta Pietikäinen /sv
14784:     Håkan Nordman /sv
14785: 
14786: 
14787: 
14788: 
14789: 2
14790: Suomennos                                               LA 129/2000 vp- Christina Gestrin /r ym.
14791: 
14792: 
14793: 
14794: 
14795:                                              LAKIALOITE 129/2000 vp
14796: 
14797:                                              Laki tuloverolain 57 §:n muuttamisesta
14798: 
14799: 
14800: 
14801: 
14802: Eduskunnalle
14803: 
14804: Ympäristöjärjestöillä on huomattava rooli kansa-      pyrkimyksissään uhanalaisten lajien suojelemi-
14805: kunnan tavoitteena olevan taloudellisen, so-          seksi. Vastuu uhanalaisten kasvien ja eläinten
14806: siaalisen ja ennen kaikkea ekologisesti kestävän      suojelemisesta on valtiolla, joka ei selviä tehtä-
14807: kehityksen edistämisessä. Tietyt ympäristöjär-        västä resurssipulan vuoksi. Ympäristöjärjestöt
14808: jestöt saavat vaatimattomia valtionavustuksia,        toteuttavat suojeluhankkeita hyvin kustannuste-
14809: mutta ne eivät saa minkäänlaista osuutta veik-        hokkaasti suureksi osaksi vapaaehtoisten työpa-
14810: kaus- ja peliautomaattituotoista. Myöskään ym-        noksen ansiosta. Ympäristöjärjestöt toteuttavat
14811: päristöjärjestöille tehdyt lahjoitukset eivät ole     myös hankkeita, joiden tarkoituksena on infor-
14812: vähennyskelpoisia. Tuloverolain 57 §:n mukaan         moida yleisöä, yrityksiä ja muita siitä, miten
14813: yhteisö saa tuloverotuksessa vähentää tulostaan       nämä voivat omassa toiminnassaan tehdä panos-
14814: rahalahjoituksen suomalaisen kulttuuriperinteen       tuksia ympäristökuormituksen vähentämiseen.
14815: säilyttämiseen sekä rahalahjoitukset taiteen ja       Järjestöillä on myös erilaisia koulunuorisolle
14816: tieteen edistämiseen. Vastaavaa vähennysoikeut-       suunnattuja ympäristökasvatushankkeita. Ympä-
14817: ta ei ole, jos lahjoitus tehdään luonnon- tai ympä-   ristöjärjestöjen edellytetään osallistuvan valtion
14818: ristönsuojeluun. Tässä lakialoitteessa ehdote-        komiteoiden ja työryhmien työhön ympäristö- ja
14819: taan, että Suomessa toimiville ympäristöjärjes-       luonnonsuojeluasioissa. Ympäristöjärjestöt kuu-
14820:  töille luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminnan        luvat aktiivisimpiin osapuoliin tässä yhteydessä.
14821:  tukemisen edistämiseksi tehtävät rahalahjoituk-      Tästä ei makseta minkäänlaista korvausta.
14822:  set olisivat vähennyskelpoisia saman mallin mu-
14823:  kaisesti, joka koskee lahjoituksia kulttuuriperin-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14824:  teen säilyttämiseen sekä kulttuurin ja tieteen
14825:  edistämiseen.                                              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14826:     Ympäristöjärjestöt toteuttavat monenlaisia              kiehdotuksen:
14827:  luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita estm.
14828: 
14829:                                                 Laki
14830:                                  tuloverolain 57 §:n muuttamisesta
14831: 
14832:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14833:    lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 57 §:ään uusi 3 kohta seu-
14834: raavasti:
14835: 
14836: 
14837: 
14838:                                                                                                Versio2.0
14839: LA 129/2000 vp -     Christina Gestrin /r ym.
14840: 
14841: 
14842:                      57§                           korkeakoululle taikka sellaiselle verohallituksen
14843:               Lahjoitusvähennys                    nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitok-
14844:                                                    selle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoitukse-
14845:   Yhteisö saa asetuksella tarkemmin säädettä-      na on ympäristön- tai luonnonsuojelu Suomessa.
14846: vällä tavalla vähentää tulostaan:
14847: 
14848:    3) vähintään 5 000 markan suuruisen rahalah-
14849:                                                         Tämä laki tulee voimaan     päivänä       kuu-
14850: joituksen, joka on tehty Suomessa ympäristön-
14851:                                                    ta
14852: tai luonnonsuojelua edistävään tarkoitukseen
14853: Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai
14854: 
14855: 
14856: 
14857: 
14858: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14859: 
14860:     Christina Gestrin /r                                 Pehr Löv /r
14861:     Pentti Tiusanen /vas                                 Henrik Lax /r
14862:     Sirpa Pietikäinen /kok                               Margareta Pietikäinen /r
14863:     Håkan Nordman /r
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868: 2
14869:                                                       LA 130/2000 vp - Petri Neittaanmäki /kesk ym.
14870: 
14871: 
14872: 
14873: 
14874:                                              LAKIALOITE 130/2000 vp
14875: 
14876:                                              Laki opintotukilain muuttamisesta
14877: 
14878: 
14879: 
14880: 
14881: Eduskunnalle
14882: 
14883: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-       kohdella asumista tuettaessa yhdenvertaisesti.
14884: sen esitykselle HE 143/2000 vp.                         Asiaa selvittäneen ns. Raivolan raportin (OPM:n
14885:     Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita ki-       julkaisuja 14:2000) mukaan ympärivuotinen
14886: peästi kaivattuja parannuksia opintotuen takai-         asumisen tuki helpottaisi kevään ja kesän aikais-
14887: sinperintäj ärj estelmään.                              ta taloudellista ahdinkoa ja vähentäisi jossain
14888:     Hallitus ei kuitenkaan edelleenkään esitä           määrin opiskelijoiden tarvetta turvautua toi-
14889: opintotuen asumislisän maksamista ympärivuo-            meentulotukeen.
14890: tisesti. Siksi lakialoitteessa ehdotetaan opintotu-        Esitetty muutos koskisi noin 75 000 opiskeli-
14891: kilakia muutettavaksi myös siten, että opiskeli-        jaa ja lisäisi valtion menoja vuositasolla arviolta
14892: jana olisi oikeus opintotuen asumislisään sellai-       140 miljoonaa markkaa. Uudistus esitetään tule-
14893: siltakin kuukausilta, joina hän ei opiskele pää-        vaksi voimaan 1.1.200 1. Tarkemmin asumisli-
14894: toimisesti.                                             sän maksamisesta ympärivuotisesti säädettäi-
14895:     Tämä opintotuen asumislisän ympärivuotista-         siin asetuksella.
14896: minen on välttämätöntä, koska opiskelijoilla on
14897: myös kesällä asumismenoja. Tukea niihin ei nyt          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14898: kuitenkaan voi saada, ellei opiskele päätoimises-
14899: ti. Muilla kuin opiskelijoilla on tarvittaessa oi-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
14900: keus yleiseen asumistukeen, joten kansalaisia ei              kiehdotuksen:
14901: 
14902: 
14903: 
14904:                                                 Laki
14905:                                     opintotukilain muuttamisesta
14906: 
14907:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14908:     muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 7 b §, 17 §:n 2 moment-
14909: ti, 25 §:n 2 momentti ja 27 §:n 4 momentti,
14910:     sellaisina kuin niistä ovat 7 b § laeissa 49/1997 ja 920/1997 sekä 17 §:n 2 momentti ja 27 §:n 4 mo-
14911: mentti viimeksi mainitussa laissa, sekä
14912:     lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 41/2000, uusi 5 momentti, 17 §:ään, sellaisena kuin
14913: se on mainitussa laissa 920/1997, uusi 3 momentti ja 25 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
14914: 
14915: 
14916: 
14917: 
14918:                                                                                                   Versio2.0
14919: LA 130/2000 vp -     Petri N eittaanmäki /kesk ym.
14920: 
14921: 
14922: 
14923:                       7b§                           misesti, siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
14924:                    (kuten HE)                       tään.
14925: 
14926:                       14 §                                           17, 25 ja 27 §
14927:                                                                       (Kuten HE)
14928:                    Asumislisä
14929:                                                             Voimaantulosäännös kuten HE.
14930:    Opiskelija on oikeutettu asumislisään myös
14931: niiltä kuukausilta, joina hän ei opiskele päätoi-
14932: 
14933: 
14934: 
14935: 
14936: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000
14937: 
14938:     Petri Neittaanmäki /kesk                           Toimi Kankaanniemi /skl
14939:     Johannes Leppänen /kesk                            Maria Kaisa Aula /kesk
14940:     Ossi Korteniemi /kesk                              Jukka Vihriälä /kesk
14941:     Juha Rehula /kesk                                  Mirja Ryynänen /kesk
14942:     Hannu Aho /kesk                                    Niilo Keränen /kesk
14943:     Mika Lintilä /kesk                                 Seppo Lahtela /kesk
14944:     Inkeri Kerola /kesk                                Paula Lehtomäki /kesk
14945:     Pekka Nousiainen /kesk                             Jari Leppä /kesk
14946:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                            Leea Hiltunen /skl
14947:     Lauri Oinonen /kesk                                Leena Rauhala /skl
14948:     Osmo Puhakka /kesk                                 Päivi Räsänen /skl
14949:     Antti Rantakangas /kesk                            Sulo Aittoniemi /alk
14950:     Sirkka-Liisa Anttila /kesk                         Mauri Pekkarinen /kesk
14951:     Pekka Vilkuna /kesk                                Juha Korkeaoja /kesk
14952:     Mauri Salo /kesk                                   Hannu Takkula /kesk
14953:     Markku Rossi /kesk                                 Markku Laukkanen /kesk
14954:     Kyösti Karjula /kesk                               Pauli Saapunki /kesk
14955:     Kari Myllyniemi /kesk                              Anneli Jäätteenmäki /kesk
14956:     Tero Mölsä /kesk                                   Marja-Leena Kemppainen /skl
14957: 
14958: 
14959: 
14960: 
14961: 2
14962:                                                                LA 131/2000 vp- Kari Uotila /vas
14963: 
14964: 
14965: 
14966: 
14967:                                            LAKIALOITE 131/2000 vp
14968: 
14969:                                            Laki kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n ja eräiden
14970:                                            siihen liittyvien lakien muuttamisesta
14971: 
14972: 
14973: 
14974: 
14975: Eduskunnalle
14976: 
14977: Lakialaitteessa ehdotetaan, että kansaneläkkeen        Kansaneläkkeen määrään on viimeksi tehty
14978: täyttä määrää korotetaan 100 markalla kuukau-       tasokorotus vuoden 1984 alussa. Pääministeri
14979: dessa. Tämän johdosta ehdotetaan muutettavak-       Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelman
14980: si kansaneläkelakia, perhe-eläkelakia, maata-       mukaan täyttä kansaneläkettä korotetaan
14981: lousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia ja     50 markalla kuukaudessa vuoden 2002 alusta
14982: maatalousyrittäjien     sukupolvenvaihdoseläk-      normaalin indeksitarkistuksen lisäksi. Viime
14983: keestä annettua lakia. Leskeneläkkeen täyden-       syksynä hallitusryhmät sopivat eduskunnassa,
14984: nysmäärän, luopumistuen täydennysosan ja su-        että korotusta aiennetaan vuoteen 2001. Hallitus
14985: kupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosan enim-         esittää kuitenkin, että tasokorotus tulisi voi-
14986: mäismäärään tehtäisiin 100 markan korotus. Ta-      maan vasta 1.6.2001.
14987: sokorotuksen johdosta myös ylimääräisen rinta-         Kansaneläkkeen tasokorotus toisi parannusta
14988: malisän enimmäismäärä nousisi 46 markalla           myös sellaisille pienituloisille eläkkeensaajille,
14989: kuukaudessa ja sotilasavustuksen perusavustuk-      joihin hallituksen ehdottamat tarkistukset vuo-
14990: sen enimmäismäärä 100 markalla kuukaudessa.         den 2001 veroperusteisiin ja eläkkeensaajien
14991: Korotusten esitetään tulevan voimaan 1 päivänä      sairausvakuutusmaksuun eivät ulotu sen johdos-
14992: tammikuuta 2001.                                    ta, että he eivät maksa kunnallisveroa. Kansan-
14993:    Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen   eläkkeen tasokorotus korottaa myös verotukses-
14994: esitykselle HE 154/2000 vp.                         sa tehtävän kunnallisverotuksen eläketulovähen-
14995:                                                     nyksen määrää. Noin 680 000 eläkkeensaajaa
14996:                                                     saisi tasokorotuksen. Heistä veroa maksavat sai-
14997: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
14998:                                                     sivat myös eläketulovähennyksen nousun kautta
14999: Vuonna 2000 yksinäiselle eläkkeensaajalle mak-      lisää käteenjäävää eläkettä, niin että kokonais-
15000: settava täysi kansaneläke on ensimmäisessä kun-     vaikutus olisi yli 100 mk/kk. Lisäksi yli 200 000
15001: taryhmässä 2 655 markkaa ja toisessa kuntaryh-      sellaista eläkkeensaajaa, jotka eivät saa lain-
15002: mässä 2 542 markkaa kuukaudessa. Puolisoilla        kaan kansaneläkettä, saisivat eläketulovähen-
15003: täyden kansaneläkkeen määrä on tällä hetkellä       nyksen kautta noin 50 markkaa kuukaudessa li-
15004: ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 328 markkaa ja        sää käteen. Tasokorotus nostaisi käteenjäävää
15005: toisessa kuntaryhmässä 2 231 markkaa kuukau-        eläkettä yhteensä noin 900 000 eläkkeensaajana
15006: dessa.                                              pienimmistä eläkkeistä alkaen. Korotuksen mää-
15007:    Kansaneläkkeen määrästä säädetään kansan-        rä on laskettu vuoden 2000 kansaneläkeindeksin
15008: eläkelain (347/1956) 24 §:ssä. Laissa säädetyt      tasossa. Maksettavan eläkkeen määrään vaikut-
15009: markkamäärät vastaavat vuoden 1981 maalis-          taa myös vuoden 2001 alussa tehtävä kansan-
15010: kuun kansaneläkeindeksin tasoa.                     eläkkeen indeksitarkistus.
15011: 
15012:                                                                                              Versio 2.0
15013: LA 13112000 vp -      Kari Uotila /vas
15014: 
15015: 
15016: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset              eläkkeensaajien kansaneläkkeen määrää, joiden
15017:                                                     työeläke on alle 5 600 markkaa kuukaudessa.
15018: Valtion talous. Vuoden 2001 tammikuussa elä-
15019:                                                     Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla tämä työ-
15020: kevähenteistä kansaneläkettä saavien lukumää-
15021:                                                     eläkkeen yläraja olisi noin 4 900 markkaa kuu-
15022: räksi arvioidaan 678 000 kansaneläkkeen saa-
15023:                                                     kaudessa.
15024: jaa. Heistä noin 24 000 on laitoshoidossa. Vuo-
15025:                                                        Koska kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi
15026: sitasolla vuoden 2000 indeksitasossa lasketun
15027:                                                     samalla kunnallisverotuksen eläketulovähen-
15028:  100 markan tasokorotuksen kustannusvaikutus
15029:                                                     nyksen määrää, nettoeläkkeen määrä kasvaisi
15030: on yhteensä noin 840 miljoonaa markkaa, josta
15031:                                                     myös sellaisilla työeläkkeensaajilla, jotka eivät
15032: kansaneläkemenojen osuus on noin 812 miljoo-
15033:                                                     saa kansaneläkettä, mutta ovat verotuksessa oi-
15034: naa markkaa.
15035:                                                     keutettuja eläketulovähennykseen. Kunnallisve-
15036:    Tasokorotuksen saisi noin 5 000 leskeneläk-
15037:                                                     rotuksessa eläketulovähennyksen saavat yksi-
15038: keensaajaa, 80 000 ylimääräisen rintamalisän
15039:                                                     näiset eläkkeensaajat, joiden verotettava tulo on
15040: saajaa ja 700 sotilasavustuksen saajaa.
15041:                                                     alle 7 600 markkaa kuukaudessa ja naimisissa
15042:    Maksussa olevia luopumistukia arvioidaan
15043:                                                     olevat eläkeläiset, joiden verotettava tulo ei yli-
15044: tammikuun alussa 2001 olevan 8 200 kappaletta
15045:                                                     tä 6 500 markkaa kuukaudessa. Tasokorotuksen
15046: ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä 4 200 kappalet-
15047:                                                     ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen
15048: ta. Näistä arviolta 7 800 luopumistuensaajaa ja
15049:                                                     kasvun yhteisvaikutuksena arviolta noin 900 000
15050: 3 800     eläkkeensaajaa saisi tasokorotuksen.
15051:                                                     eläkkeensaajan nettotulot kasvaisivat vuonna
15052: Muutokset lisäisivät luopumistukijärjestelmän
15053:                                                     2001.
15054: menoja noin 10 miljoonalla markalla vuonna
15055:                                                        Kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta
15056: 2001.     Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmässä
15057:                                                     annettavassa laissa ja perhe-eläkelain 15 a §:n
15058: menojen lisäys olisi noin 5 miljoonaa markkaa
15059:                                                     muuttamisesta annettavassa laissa säädettäväksi
15060: vuonna 2001. Kaikki kustannukset on arvioitu
15061:                                                     ehdotetut markkamäärät vastaavat vuoden 1981
15062: siten,    että tasokorotuksen markkamäärä
15063:                                                     maaliskuussa sovellettavaa kansaneläkeindek-
15064: 100 markkaa vastaa vuoden 2000 kansaneläke-
15065:                                                     sin pistelukua.
15066: indeksin tasoa.
15067:    Eläkkeensaajat. Ennakoidun kansaneläkein-
15068:                                                     Edellä olevan perusteella ehdotan,
15069: deksin tarkistuksen johdosta kansaneläkkeen ta-
15070: sokorotuksen määrä on vuonna 2001 arviolta                 että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
15071: 102-104 markkaa kuukaudessa. Kansaneläk-
15072:                                                            kiehdotukset:
15073: keen tasokorotus nostaisi niiden yksinäisten
15074: 
15075: 1.
15076:                                                Lald
15077:                            kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta
15078: 
15079:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15080:      mu~tetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 § J·a 42 b §·       1        _
15081: menttl                                                                                       .n       mo
15082:        '
15083:  · sellaisina
15084:          1 · kuin ne ovat,. 24 § laeissa 1491/1995 J·a 979/1996J·a 42 b §·n
15085:                                                                          · 1 momentt.1 vnme
15086:                                                                                         ·· k s1· mat-
15087:                                                                                                    ·
15088: mtussa atssa, seuraavasti:
15089: 
15090: 
15091: 
15092: 
15093: 2
15094:                                                               LA 131/2000 vp- Kari Uotila /vas
15095: 
15096: 
15097:                       24 §                          ja toisessa kuntaryhmässä 637,40 markkaa kuu-
15098:    Täysimääräinen kansaneläke on ensimmat-          kaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläk-
15099: sessä kuntaryhmässä 15 756 markkaaja toisessa       keensaajana ensimmatsessä kuntaryhmässä
15100: kuntaryhmässä 15 108 markkaa vuodessa.              624,62 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä
15101:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräi-    578,20 markkaa kuukaudessa. Jos kansaneläket-
15102: nen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryh-          tä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu,
15103: mässä 13 884 markkaa ja toisessa kuntaryhmäs-       korotetaan mainittuja markkamääriä lykkäysko-
15104: sä 13 532 markkaa vuodessa.                         rotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähen-
15105:                                                     nysprosentilla.
15106:                        42 b §
15107:     Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoi-
15108: tetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajal-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15109: ta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makse-    kuuta 2001.
15110: ta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajana      (2-4 mom. kuten HE)
15111: ensimmäisessä kuntaryhmässä 691,70 markkaa
15112: 
15113: 
15114: 
15115: 
15116: 2.
15117:                                                Laki
15118:                               perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta
15119: 
15120:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15121:   muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 a §:n 3 ja 4 mo-
15122: mentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 982/1996, seuraavasti:
15123: 
15124: 
15125:                      15 a §                         ryhmässä 11 208 markkaa ja toisessa kuntaryh-
15126:                                                     mässä 10 653 markkaa vuodessa.
15127:   Täysimääräinen täydennysmäärä on ensim-
15128: mäisessä kuntaryhmässä 13 080 markkaa ja toi-
15129: sessa 12 432 markkaa vuodessa.                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15130:   Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräi-     kuuta 2001.
15131: nen täydennysmäärä on ensimmäisessä kunta-            (2-4 mom. kuten HE)
15132: 
15133: 
15134: 
15135: 
15136: 3.
15137:                                               Laki
15138:             maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
15139: 
15140:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15141:   lisätään maatalousyrittäjien luopumistuesta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1293/1994)
15142: 19 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1326/1999, uusi 3 momentti seuraavasti:
15143: 
15144:                                                                                                     3
15145: LA 13112000 vp -        Kari Uotila /vas
15146: 
15147: 
15148:                          19 §                      ke1ain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta annetun lain
15149:                                                    (xx/2000) mukaisesti.
15150:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään,
15151: luopumistuen täydennysosaa 1 päivänä tammi-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15152: kuuta 2001 saavan henkilön täydennysosa            kuuta 2001.
15153: muutetaan mainitusta ajankohdasta kansanelä-         (2 ja 3 mom. kuten HE)
15154: 
15155: 
15156: 
15157: 
15158: 4.
15159:                                               Laki
15160:      maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 16 §:n muuttamisesta
15161: 
15162:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15163:     lisätään maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun
15164: lain (1317/1990) 16 §:ään, sellaisena kuin se on oasksi laissa 1499/1995, uusi 5 momentti seuraavas-
15165: ti:
15166: 
15167: 
15168:                          16 §                      dasta kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttami-
15169:                                                    sesta annetun lain (xx/2000) mukaisesti.
15170:    Sen estämättä, mitä 1, 3 ja 4 momentissa sää-
15171: detään, sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennys-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15172: osaa 1 päivänä tammikuuta 2001 saavan henki-       kuuta 2001.
15173: lön täydennysosa muutetaan mainitusta ajankoh-       (2 ja 3 mom. kuten HE)
15174: 
15175: 
15176: 
15177: 
15178: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
15179: 
15180:      Kari Uotila /vas
15181: 
15182: 
15183: 
15184: 
15185: 4
15186:                                                          LA 132/2000 vp -Juha Rehula /kesk ym.
15187: 
15188: 
15189: 
15190: 
15191:                                             LAKIALOITE 132/2000 vp
15192: 
15193:                                             Laki kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n ja kansan-
15194:                                             eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaan-
15195:                                             tulosäännöksen muuttamisesta
15196: 
15197: 
15198: 
15199: 
15200: Eduskunnalle
15201: 
15202: 1. Kansaneläkkeiden tasokorotus                       telmän rahoituksen hyväksyttävyyden kannalta
15203:                                                       sekä yhdenmukaisen käytännön turvaamiseksi
15204: Kansaneläkkeisiin ei ole tehty tasokorotusta 16
15205:                                                       myös työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyy-
15206: vuoteen. Kansaneläkkeitä pitäisi korottaa
15207:                                                       den määrittelyssä.
15208: 340 markkaa kuukaudessa, jotta jälkeenjäänei-
15209: syys työeläkkeisiin nähden saataisiin kurottua           Vuonna 1995 säädetyllä lailla (1491/1995)
15210: umpeen. Hallituksen kesäkuun alkuun 2001 esit-        kansaneläke muutettiin työeläkevähenteiseksi
15211:                                                      jolloin pohjaosaa alettiin vuosittain leikata. Voi~
15212: tämä 50 markan tasokorotus on siten täysin riit-
15213:                                                      ~assa ol~van lain mukaan kansaneläkkeen poh-
15214: tämätön. Jopa kansaneläkkeen indeksikorotus-
15215:                                                      Jaos~ pmstuu kokonaan vuoden 2001 jälkeen.
15216: kin 1.1.2001 tulee olemaan suurempi eli noin
15217: 80-100 markkaa täyden kansaneläkkeen saajal-         Pohjaosaa on nyt leikattu viisi kertaa vuodesta
15218:                                                       1996 alkaen. Vuoden 2000 alusta sen suuruus on
15219: le kuntaryhmästä riippuen.
15220:                                                      ollut 92 markkaa kuukaudessa.
15221:    Eläkeläisten tuloerot kasvavat entisestään
15222: mitä ei voi pitää sosiaalipoliittisesti oikeuden~
15223:                                                          Pohjaosan leikkaus on johtanut eläkeläisten
15224:                                                      tulojen jäädyttämiseen moneksi vuodeksi. Kan-
15225: mukaisena. Kansaneläkkeen tasokorotus on tar-
15226:                                                      saneläkkeen pohjaosan leikkaus on suhteellises-
15227: peen sen vuoksi, että kansaneläkkeen varassa
15228:                                                      ti raskaimmin kohdistunut tavallisiin keskituloi-
15229: elävät tulisivat toimeen tilanteessa, jossa ter-
15230:                                                      siin eläkeläisiin. Tilastojen mukaan tuloerot elä-
15231: veyspalveluihin ja muihin välttämättömiin me-
15232:                                                      keläisten keskuudessa ovat kasvaneet. Pohja-
15233: noihin kuluu yhä suurempi osa tuloista. Sen täh-
15234:                                                      osan leikkaus on vaikuttanut tähän osaltaan.
15235: den Keskusta esittää kansaneläkkeeseen
15236:                                                      Pohjaosan leikkaus on koettu eläkeläisten kes-
15237: 100 markan tasokorotusta vuoden 2001 alusta
15238:                                                      kuudessa epäoikeudenmukaiseksi varsinkin, kun
15239: lukien.
15240:                                                      talous on koko ajan ollut kasvussa ja monien
15241:                                                      väestöryhmien tulot ovat nousseet. Monet niis-
15242: 2. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen             tä, jotka ovat maksaneet pitkäänkin kansanelä-
15243: Suomalaisen kansaneläkejärjestelmän ytimenä          kevakuutusmaksua, eivät tule koskaan saamaan
15244: on ollut, että siihen kuuluu pohjaosa, jota kaikki   kansaneläkettä. Erityisen epäoikeudenmukaista
15245: työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeeseen oikeu-        pohjaosan leikkaus on niille, joilta se leikataan
15246: tetut voivat saada. Sen ohella ne, joiden työelä-    jo toistamiseen.
15247: ke on pieni, ovat voineet saada työeläkevähen-           Kansaneläkkeen pohjaosan vuotuista leik-
15248: teistä lisäosaa. Kaikkien oikeus edes pieneen        kausta on perusteltu valtiontaloudellisilla syillä.
15249: kansaneläkkeeseen on ollut tärkeä eläkejärjes-       Eduskunta on vuoden 1998 syksyllä yksimieli-
15250:                                                      sesti esittänyt toiveen pohjaosan leikkauksen py-
15251: 
15252:                                                                                                Versio 2.0
15253: LA 132/2000 vp -     Juha Rehula /kesk ym.
15254: 
15255: 
15256: säyttämisestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on     vuoden 2001 alusta lukien kuten lakialoitteessa
15257: mietinnössään StVM 25/1998 vp viitannut sii-         esitetään.
15258: hen, että valtion parantunut taloudellinen tilan-       Pohjaosa säilytettäisiin niillä eläkkeensaajil-
15259: ne tulisi ottaa huomioon eläkeläisten asemassa.      la, jotka saavat tällä hetkellä pohjaosaa, toisin
15260: Hyväksyessään asianomaisen mietinnön edus-           sanoen ne eläkeläiset, jotka ovat siirtyneet eläk-
15261: kunta edellytti 1 päivänä joulukuuta 1998, että      keelle ennen vuotta 1996. Näitä leikatun pohja-
15262: hallitus valtion taloudellisen tilanteen salliessa   osan saajia on vuoden 2000 lopussa noin
15263: esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläkkeen          335 000.
15264: pohjaosan leikkaaminen pysäytetään.
15265:    Hallitus ei ole kuitenkaan tätä esittänyt, vaan   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15266: esittää pohjaosan poistamista kokonaan vuoden
15267: 2001 alusta. Pohjaosan leikkaus tulisi pysäyttää            että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
15268:                                                             kiehdotukset:
15269: 
15270: 1.
15271:                                                 Laki
15272:                           kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta
15273: 
15274:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15275:    muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 §ja 42 b §:n 1 mo-
15276: mentti,
15277:    sellaisina kuin ne ovat, 24 § laeissa 1491/1995 ja 979/1996 ja 42 b §:n 1 momentti viimeksi mai-
15278: nitussa laissa, seuraavasti:
15279: 
15280: 
15281:                       24 §                           624,62 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä
15282:    Täysimääräinen kansaneläke on ensimmal-           578,20 markkaa kuukaudessa. Jos kansaneläket-
15283: sessä kuntaryhmässä 15 756 markkaa ja toises-        tä on 25 a §:n mukaisesti lykätty tai varhennettu,
15284: sa kuntaryhmässä 15 108 markkaa vuodessa.            korotetaan mainittuja markkamääriä lykkäysko-
15285:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräi-     rotusprosentilla tai alennetaan varhennusvähen-
15286: nen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryh-           nysprosentilla.
15287: mässä 13 884 markkaa ja toisessa kuntaryhmäs-
15288: sä 13 532 markkaa vuodessa.
15289:                                                         Tämä laki tule voimaan 1 päivänä tammikuu-
15290:                        42 b §                        ta 2001.
15291:     Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoi-       Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä
15292: tetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajal-    saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän
15293: ta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makse-     lain mukaisesti ilman hakemusta. Kansaneläk-
15294: ta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajana     keen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.
15295: ensimmäisessä kuntaryhmässä 691,70 markkaa              Laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kan-
15296: ja toisessa kuntaryhmässä 637,40 markkaa kuu-        saneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan
15297: kaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläk-        vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina ole-
15298: keensaajana ensimmäisessä kuntaryhmässä              vien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
15299: 
15300: 
15301: 
15302: 
15303: 2
15304:                                                         LA 132/2000 vp- Juha Rehula /kesk ym.
15305: 
15306: 
15307:    Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15308: tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
15309: teisiin.
15310: 
15311: 
15312: 
15313: 
15314: 2.
15315:                                                 Laki
15316:      kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
15317: 
15318:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15319:   muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1491/1995)
15320: voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1276/1999, seuraavasti:
15321: 
15322: 
15323:                                                      määrä. Vastaavasti valtioneuvosto voi korottaa
15324:                                                      kyseistä vähennystä. Prosenttimäärä lasketaan
15325:     Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut poh-       vuosina 1997-2000 edellä sanotusta 2 316 mar-
15326: jaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan tullessa     kasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden indek-
15327: olleen lain mukaisena. Jos eläkkeeseen ei kuulu      sisidonnaisuus. Edellä mainitulla tavalla mene-
15328: lisäosaa, pohjaosan täysi määrä on 2 316 mark-       tellään myös, kun ennen tämän lain voimaantu-
15329: kaa vuodessa 1 päivästä tammikuuta 1996 tai sii-     loa alkanutta määräajaksi myönnettyä eläkettä
15330: tä ajankohdasta alkaen, josta lisäosa lakkaa. Tätä   jatketaan tai työttömyyseläke muutetaan työky-
15331: eläkkeen määrää pienennetään 20 prosenttia           vyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- tai työ-
15332:  1 päivästä helmikuuta 1998. Eläkettä pienenne-      kyvyttömyyseläke muutetaan vanhuuseläkkeek-
15333: tään edelleen 17,3 prosenttia 1 päivästä tammi-      si. Pohjaosan muuttamisesta tämän lain voi-
15334: kuuta 1999 ja 20 prosenttia 1 päivästä maalis-       maantulosäännöksen mukaisesti 1 päivänä tam-
15335: kuuta 2000. Valtioneuvosto voi alentaa edellä        mikuuta 1996 alkaen annetaan kirjallinen päätös
15336: mainittua prosenttia sellaisilla eläkkeensaajilla,   vain pyynnöstä.
15337: joilla arvioidun kokonaiseläkkeen nettomäärä
15338: pienenisi sen vuoksi, että työntekijäin eläkelain
15339: 9 §:n ja kansaneläkkeiden ja avustusten sitomi-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15340: sesta elinkustannusindeksiin annetun lain perus-     kuuta 2001.
15341: teella määrätyt indeksikorotukset yhteensä jää-         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15342: vät pienemmiksi kuin tässä momentissa tarkoite-      tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
15343: tun kansaneläkkeen vuotuinen vähennyksen             teisiin.
15344: 
15345: 
15346: 
15347: 
15348: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2000
15349: 
15350:      Juha Rehula /kesk                                  Tero Mölsä /kesk
15351:      Hannes Manninen /kesk                              Seppo Kääriäinen /kesk
15352:      Mika Lintilä /kesk                                 Markku Rossi /kesk
15353: 
15354:                                                                                                   3
15355: LA 132/2000 vp -   Juha Rehula /kesk ym.
15356: 
15357: 
15358:     Hannu Aho /kesk                        Osmo Puhakka /kesk
15359:     Pekka Vilkuna /kesk                    Lauri Oinonen /kesk
15360:     Liisa Hyssälä /kesk                    Anu Vehviläinen /kesk
15361:     Inkeri Kerola /kesk                    Mauri Salo /kesk
15362:     Johannes Leppänen /kesk                Olavi Ala-Nissilä /kesk
15363:     Matti Vanhanen /kesk                   Petri Neittaanmäki /kesk
15364:     Tanja Karpela /kesk                    Hannu Takkula /kesk
15365:     Jari Leppä /kesk                       Mari Kiviniemi /kesk
15366:     Jukka Vihriälä /kesk                   Markku Laukkanen /kesk
15367:     Timo Kalli /kesk                       Anneli Jäätteenmäki /kesk
15368:     Seppo Lahtela /kesk                    Sirkka-Liisa Anttila /kesk
15369:     Kyösti Karjula /kesk                   Maria Kaisa Aula /kesk
15370:     Antti Rantakangas /kesk                Pauli Saapunki /kesk
15371:     Niilo Keränen /kesk                    Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
15372:     Eero Lämsä /kesk                       Ossi Korteniemi /kesk
15373:     Kari Myllyniemi /kesk                  Katri Komi /kesk
15374:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                Mirja Ryynänen /kesk
15375:     Pekka Nousiainen /kesk                 Mauri Pekkarinen /kesk
15376:     Paula Lehtomäki /kesk                  Juha Korkeaoja /kesk
15377: 
15378: 
15379: 
15380: 
15381: 4
15382:                                                       LA 133/2000 vp - Seppo Kanerva /kok ym.
15383: 
15384: 
15385: 
15386: 
15387:                                            LAKIALOITE 133/2000 vp
15388: 
15389:                                            Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
15390: 
15391: 
15392: 
15393: 
15394: Eduskunnalle
15395: 
15396: Sotainvalidien ikääntyessä edellyttää heidän sel-   tilasvammalain nojalla korvattavien kunnallis-
15397: viytymisensä kotona lisääntyvää tukea. Vaikea-      ten avopalvelujen laajentamista koskemaan
15398: vammaisten vähintään 30 prosentin sotainvali-       myös 25 prosentin sotainvalideja. Eduskunnalle
15399: dien kohdalla korvataan sotilasvammalain nojal-     annettuun talousarvioesitykseen edellä kerrottu
15400: la muun muassa kuntien heille järjestämät so-       uudistus ei kuitenkaan sisälly.
15401: siaali- ja terveydenhuollon avopalvelut Edus-           Sotainvalidien avohoitoa tukevien palvelujen
15402: kunta edellytti syksyllä 1999 antamassaan lau-      avulla edesautetaan sotainvalidien kotihoitoa,
15403: sunnossa hallituksen selvittävän mahdollisuu-       mikä on omiaan vähentämään kalliin laitoshuol-
15404: det alentaa sotilasvammalaissa säädettyä haitta-    lon tarvetta.
15405: asteprosenttia, jonka perusteella kuntien sotain-
15406: valideille järjestämät palvelut korvataan. So-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15407: siaali- ja terveysministeriö esitti omassa vuoden
15408: 2001 talousarviota koskevassa esityksessään so-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15409:                                                            kiehdotuksen:
15410: 
15411: 
15412:                                                Laki
15413:                               sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
15414: 
15415:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15416:    muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentti,
15417: sellaisena kuin se on laissa 1225/1993, seuraavasti:
15418: 
15419: 
15420:                        6§                           nukset. Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jon-
15421:                                                     ka työkyvyttömyysaste on vähintään 30 prosent-
15422:    Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka      tia, korvataan myös kansanterveyslain (66/72)
15423: työkyvyttömyysaste on vähintään 25 prosenttia,      14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisista sairaan-
15424: korvataan sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin      hoidon palveluista aiheutuneet kustannukset.
15425: 3 kohdan mukaisista kotipalveluista, 4 kohdan       Palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai
15426: mukaisista asumispalveluista ja 7 kohdan mu-        vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata. Koti-
15427: kaisesta omaishoidon tuesta aiheutuneet kustan-     palvelujen, asumispalvelujen ja omaishoidon-
15428: 
15429: 
15430: 
15431:                                                                                              Versio 2.0
15432: LA 133/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
15433: 
15434: 
15435: tuen korvaamisesta säädetään tarkemmin ase-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15436: tuksella.                                     kuuta 2001.
15437: 
15438: 
15439: 
15440: 
15441: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
15442: 
15443:     Seppo Kanerva /kok                           Kari Myllyniemi /kesk
15444:     Sulo Aittoniemi /alk                         Jaakko Laakso /vas
15445:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas               Juha Karpio /kok
15446:     Seppo Lahtela /kesk                          Pauli Saapunki /kesk
15447:     Tuija Nurmi /kok                             Tero Mölsä /kesk
15448:     Esko Kurvinen /kok                           Raimo Mähönen /sd
15449:     Ilkka Kanerva /kok                           Raija Vahasalo /kok
15450:     Kalervo Kummola /kok                         Hannes Manninen /kesk
15451:     Marja Tiura /kok                             Mauri Pekkarinen /kesk
15452:     Jorma Huuhtanen /kesk                        Mirja Ryynänen /kesk
15453:     Ismo Seivästö /skl                           Risto Kuisma /rem
15454:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                    Petri Neittaanmäki /kesk
15455:     Raimo Vistbacka /ps                          Pertti Hemmilä /kok
15456:     Lauri Oinonen /kesk                          Inkeri Kerola /kesk
15457:     Klaus Bremer /r                              Saara Karhu /sd
15458:     Pekka Kuosmanen /kok                         Reijo Kallio /sd
15459: 
15460: 
15461: 
15462: 
15463: 2
15464:                                                       LA 134/2000 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.
15465: 
15466: 
15467: 
15468: 
15469:                                              LAKIALOITE 134/2000 vp
15470: 
15471:                                              Laki siviilipalveluslain muuttamisesta
15472: 
15473: 
15474: 
15475: 
15476: Eduskunnalle
15477: 
15478: 
15479:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15480: 
15481: Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen        lusaikaa esitetään lyhennettäväksi 300 päivään
15482: esitykselle HE 160/2000 vp laiksi siviilipalve-       eli 10 kuukauteen ja siviilipalvelusmiesten lo-
15483: luslain muuttamisesta.                                maoikeuksia tarkistettaviksi aloitteessa esitet-
15484:    Hallitus esittää ehdotuksen 3 §:ssä siviilipal-    tyä palvelusaikaa vastaavaksi. Myös hallituksen
15485: velusaikaa lyhennettäväksi 395 päivästä 362           esityksessä ehdotettua voimaantulosäännöstä
15486: päivään eli 13 kuukaudesta 12 kuukauteen ja eh-       esitetään muutettavaksi aloitteessa esitettyä pal-
15487: dotuksen 14 §:ssä siviilipalvelusmiesten lomaoi-      velusaikaa vastaavaksi. Muilta osin hallituksen
15488: keuksien tarkistamista ehdotettua palvelusaikaa       esitykseen ei esitetä muutoksia.
15489: vastaavaksi. Tässä lakialoitteessa siviilipalve-
15490: 
15491: 
15492: 
15493:                                            PERUSTELUT
15494: 
15495: Hallituksen esityksessä         siviilipalveluslain   ta vertailukelpoisesti varusmiespalveluksessa
15496: muuttamisesta on siviilipalvelusajan lyhentä-         tapahtuvia muutoksia.
15497: mistä perusteltu varsin ansiokkaasti ja painavin         Heinäkuussa 1998 toteutuneen varusmiesten
15498: perustein. Itse lopputulos eli esitetty lyhennys      palvelusaikauudistuksen myötä lyhyin palvelus-
15499: on kuitenkinjäänyt varsin kauas siitä, mihin esi-     aika, jonka noin puolet varusmiehistä suorittaa,
15500: tettyjen perusteiden nojalla olisi pitänyt päätyä.    lyheni 2 kuukaudella 6 kuukauteen ja pisin pal-
15501:    Hallituksen esityksessä vedotaan perustus-         velusaika piteni kuukaudella 12 kuukauteen.
15502: lain yhdenvertaisuusperiaatteeseen sekä perus-        Keskimääräinen palvelusaika lyheni noin 9,5
15503: tuslain 6 §:n 2 momentissa säädettyyn syrjintä-       kuukaudesta noin 8,5 kuukauteen.
15504: kieltoon, jonka mukaan ketään ei saa ilman hy-           Hallituksen esityksessä on tuotu esille myös
15505: väksyttävää perustetta asettaa eri asemaan va-        kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Amnesty
15506: kaumuksen perusteella. Lisäksi esityksessä on         Internationalin näkemys, jonka mukaan siviili-
15507: tuotu esille Suomea velvoittavat kansainväliset       palveluksen pituuden tulisi mieluimmin olla
15508: ihmisoikeussopimukset sekä valtioneuvoston se-        sama kuin asepalveluksen pituus, mutta se ei
15509: lonteko eduskunnalle VNS 111997 vp, jonka mu-         kuitenkaan saa olla yli puolitoistakertainen nor-
15510: kaan siviilipalveluksen kehittämisen tulee seura-     maaliin tai perusasepalvelukseen nähden. Am-
15511:                                                       nesty International pitää Suomen siviilipalve-
15512: 
15513:                                                                                                Versio2.0
15514: LA 134/2000 vp -      Anni Sinnemäki /vihr ym.
15515: 
15516: 
15517: luksen tämänhetkistä pituutta rangaistuksen-           pää. Amnesty Intemationalin esittämän laskuta-
15518: omaisenaja on sen vuoksi alkanut adoptoida to-         van mukaan laskettuna siviilipalveluksen ajaksi
15519: taalikieltäytyjiä mielipidevangeiksi. Maalis-          pitäisi säätää yhdeksän kuukautta. Koska varus-
15520: kuun alussa 2000 mielipidevankien lukumäärä            mies- ja siviilipalveluksen kokonaisrasitusta ei
15521: oli noussut jo yhteentoista ja Amnesty Intema-         pystytä kuitenkaan täysin yksiselitteisesti vertai-
15522: tionalin ilmoituksen mukaan lukumäärä tulee to-        lemaan, Amnesty Intemational saattaisi hyväk-
15523: dennäköisesti kasvamaan. Totaalikieltäytyjien          syä siviilipalvelusajan pituudeksi Suomessa
15524: määrä Suomessa on kasvamassa, ja kieltäyty-            kymmenen kuukautta eli 300 päivää.
15525: mistä perustellaan nimenomaan siviilipalveluk-            Mikäli Suomi haluaa muuttaa asemaansa val-
15526: sen rangaistuksenomaisella pituudella.                 tiona, jolla on tällä hetkellä ainoana valtiona
15527:     Amnesty Intemationalin toimenpiteet ovat           koko EU:ssa mielipidevankeja, ja samalla to-
15528: vaikuttaneet siihen, että siviilipalveluslaissa        teuttaa hallituksen esityksessä mainittujen yh-
15529: säädetyn siviilipalvelusajan lyhentämistä alet-        denvertaisuusperiaatteen, syrjintäkiellon ja ih-
15530: tiin valmistella. Hallituksen esityksessä ehdotet-     misoikeussopimusten vaatimat muutokset, on si-
15531: tu palvelusajan lyhennys 12 kuukauteen on kui-         viilipalvelusaikaa muutettava siten kuin tässä
15532: tenkin niin pieni, että sillä ei olisi mitään vaiku-   aloitteessa ehdotetaan.
15533: tusta hallituksen esityksessä todettuihin epäkoh-
15534: tiin. Amnesty Intemational tulee jatkamaan mie-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15535: lipidevankien adoptointia, ja totaalikieltäytyjien
15536: määrä tulee todennäköisesti yhä kasvamaan, el-                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15537: lei siviilipalvelusaikaa lyhennetä tämän enem-                kiehdotuksen:
15538: 
15539: 
15540: 
15541:                                                  Laki
15542:                                   siviilipalveluslain muuttamisesta
15543: 
15544:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15545:   kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/1991) 20 §, sellaisena
15546: kuin se on osaksi laissa 1271/1993,
15547:   muutetaan 3 §, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 4 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentin 4 kohta,
15548: 22 §:n 2 momentti ja 44 §:n 1 momentti,
15549:   sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 4 momentti laissa 456/1992, 14 §:n 1 momentti laissa 1222/1998 ja
15550: 44 §:n 1 momentti mainitussa laissa 1271/1993, sekä
15551:   lisätään lakiin uusi 15 a § ja 4 a luku seuraavasti:
15552: 
15553: 
15554:                         3§                                                    8§
15555:                 Siviilipalvelusaika                            Siviilipalveluksen toimeenpano
15556: 
15557:     Siviilipalvelusaika on 300 päivää.                                (4 mom. kuten HE)
15558: 
15559:                         6§
15560:           Siviilipalvelukseen hakeminen
15561: 
15562:                ( 1 mom. kuten HE)
15563: 
15564: 
15565: 2
15566:                                                    LA 134/2000 vp -       Anni Sinnemäki /vihr ym.
15567: 
15568: 
15569:                       14 §                                               4 a luku
15570:                      Lomat                               Siviilipalvelusmiehen ylläpito ja etuudet
15571:    Siviilipalvelusmiehellä on oikeus ilman erik-                       23 a-23 g §
15572: seen esitettävää syytä annettavaan 14 päivän                            (Kuten HE)
15573: henkilökohtaiseen lomaan ja oman lapsen synty-
15574: män yhteydessä pidettävään kuuden päivän                                   44 §
15575: isyysvapaaseen. Jos siviilipalvelusmies on pal-
15576: velusaikana erityisesti kunnostautunut, hänelle                      Muut säännökset
15577: voidaan antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enin-
15578: tään 30 päivää. Nämä lomat lasketaan palvelus-                      ( 1 mom. kuten HE)
15579: aikaan.
15580:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15581:                                                    kuuta 2001.
15582:                       15 §                            Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös si-
15583:                                                    viilipalvelukseen, joka on alkanut ennen tämän
15584:                 Palveluspaikat                     lain voimaantuloa.
15585:                                                       Siviilipalvelusta vähintään 300 päivää suorit-
15586:         (1 momentin 4 kohta kuten HE)
15587:                                                    tanut siviilipalvelusmies vapautuu palvelukses-
15588:                                                    ta tämän lain tullessa voimaan ja hänen siviili-
15589:                      15 a §                        palvelusvelvollisuutensa katsotaan päättyneek-
15590:                                                    st.
15591:      Palveluspaikan hyväksymismenettely
15592:                                                       Henkilö, joka on tuomittu ennen tämän lain
15593:                   (Kuten HE)                       voimaantuloa     siviilipalvelusrikoksesta   yli
15594:                                                    150 päivän pituiseen vankeusrangaistukseen,
15595:                       22 §                         vapautetaan suorittamasta 150 päivää ylittävä
15596:                                                    osa vankeusrangaistuksesta ja rangaistus katso-
15597:  Siviilipalvelusmiehen työ- ja vapaa-aika sekä     taan täysin suoritetuksi. Vapautuksesta päättää
15598:                  työturvallisuus                   vankilanjohtaja.
15599:                                                       Tämän lain 23 g §:n 2 momenttia poikkeuk-
15600:               (2 mom. kuten HE)                    sellisten kustannusten korvaamisesta sovelle-
15601:                                                    taan kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tämän
15602:                                                    lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain
15603:                                                    voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpa-
15604:                                                    non edellyttämiin toimenpiteisiin.
15605: 
15606: 
15607: 
15608: 
15609: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
15610: 
15611:     Anni Sinnemäki /vihr                                 Tuija Brax /vihr
15612:     Kirsi Ojansuu /vihr                                  Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
15613:     Mikko Kuoppa /vas                                    Susanna Huovinen /sd
15614:     Erkki Pulliainen /vihr                               Pia Viitanen /sd
15615:     Ulla Anttila /vihr                                   Susanna Rahkonen /sd
15616:     Jaakko Laakso /vas                                   Säde Tahvanainen /sd
15617:     Kari Uotila /vas
15618:                                                                                                      3
15619:                                                         LA 135/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk ym.
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624:                                                LAKIALOITE 135/2000 vp
15625: 
15626:                                                Laki vahingonkorvauslain 2 luvun muuttami-
15627:                                                sesta
15628: 
15629: 
15630: 
15631: 
15632: Eduskunnalle
15633: 
15634: Lakialoitteessa ehdotetaan, että vanhemmat jou-         vausta. Vanhemmat ovat korvausvastuussa vain,
15635: tuvat vastuuseen alaikäisen lapsensa tahallisesti       mikäli he ovat laiminlyöneet valvontavelvolli-
15636: aiheuttamasta vahingosta, mikäli lapsi on teon          suutensa. Koska joidenkin vanhempien oma vas-
15637: tehdessään yöaikaan ollut ilman aikuisen ihmi-          tuuntunto on hämärtynyt niin, ettei lasten ja
15638: sen valvontaa ja tämä on tapahtunut toistuvasti.        nuorten tekemisiä edes yöaikaan valvota, on la-
15639: Aloitteen tarkoituksena on selventää vanhem-            kia syytä selventää. Joissakin kaupungeissa ul-
15640: pien kasvatusvastuuta ja vähentää nuorisorikol-         komailla on nuorisoa kielletty liikkumasta kau-
15641: lisuutta.                                               pungilla kello 23:n ja 6:n välillä ilman aikuista
15642:    Rikolliselle tielle ajautuvat helpoimmin sel-        seuraa. Tässä lakialoitteessa ei mennä näin pit-
15643: laiset nuoret, joilla ei ole säännöllisiä kotiintulo-   källe. Nuoriso saa edelleen liikkua öiseen aikaan
15644: aikoja eikä muitakaan vanhempien asettamia ra-          ulkona. Saliiessaan tämän vanhemmat ottavat
15645: joja. Yöaikaan kaupungilla näkee entistä nuo-           sen riskin, että he saattavat joutua vahingonkor-
15646: rempia lapsia, monesti alkoholin tai huumeiden          vausvastuuseen lapsensa teoista.
15647: vaikutuksen alaisena. Tällaiset lapset hakevat
15648: usein turvaa rikoksia harjoittavista jengeistä.         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15649: Nuorisorikollisuuden kohteeksi joutunut vahin-
15650: gonkärsijä jää usein ilman korvausta, koska te-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15651: koon syyllistynyt lapsi ei pysty maksamaan kor-               kiehdotuksen:
15652: 
15653: 
15654: 
15655:                                                   Laki
15656:                             vahingonkorvauslain 2 luvun muuttamisesta
15657: 
15658:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15659:   lisätään 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain (412/1974) 21ukuun uusi 1 a §
15660: seuraavasti:
15661: 
15662: 
15663: 
15664: 
15665:                                                                                                 Versio2.0
15666: LA 135/2000 vp -    Kari Myllyniemi /kesk ym.
15667: 
15668: 
15669:                     2luku                          sallittu toistuvasti olla ilman aikuisen valvontaa
15670:                                                    yöaikaan sellaisissa olosuhteissa, joita ei ole
15671:     Vahingon aiheuttajan korvausvastuu             yleensä pidettävä hyväksyttävänä.
15672:                       1a §
15673:    Vanhempien katsotaan aiheuttaneen vahin-          Tämä laki tulee voimaan päivänä           kuuta
15674: gon tuottamuksellaan, mikäli vahingon on           2000.
15675: aiheuttanut alaikäinen lapsi tai nuori, jonka on
15676: 
15677: 
15678: 
15679: 
15680: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
15681: 
15682:     Kari Myllyniemi /kesk                              Eero Lämsä /kesk
15683:     Hannes Manninen /kesk                              Tero Mölsä /kesk
15684:     Kari Kantalainen /kok                              Lasse Viren /kok
15685:     Timo Seppälä /kok                                  Pekka Kuosmanen /kok
15686:     Marja-Leena Kemppainen /skl                        Esko Kurvinen !kok
15687:     Lauri Oinonen lkesk                                Mauri Salo /kesk
15688:     ~a/kesk                                            Hannu Aho /kesk
15689:     Inkeri Kerola /kesk                                Aulis Ranta-Muotio /kesk
15690: 
15691: 
15692: 
15693: 
15694: 2
15695:                                                             LA 136/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
15696: 
15697: 
15698: 
15699: 
15700:                                              LAKIALOITE 136/2000 vp
15701: 
15702:                                              Laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta
15703: 
15704: 
15705: 
15706: 
15707: Eduskunnalle
15708: 
15709: Suomen arvonlisäverokantaa esitetään muutetta-        kanavien asettaminen eriarvoiseen asemaan ve-
15710: vaksi niin, että se vastaa Euroopan yhteisön lain-    rotuksellisin keinoin.
15711: säädäntöä. Lääkkeisiin, kirjoihin, liikuntapalve-         Suomessa valmisteet hyväksyy lääkkeiksi so-
15712: luihin ja elokuvanäytöksiin sovellettaisiin 8 pro-    siaali- ja terveysministeriön alainen Lääkelai-
15713: sentin verokantaa. Tällä hetkellä lääkkeet jae-       tos. Lääkelain muutoksen (1046/1993) myötä
15714: taan kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on         vuoden 1994 alusta lähtien rohdosvalmisteet
15715: näiden valmisteiden vähittäisjakelukanava.            sekä homeopaattiset ja antroposofiset valmis-
15716:    EU:n lainsäädännössä arvonlisäverokannan           teet luetaan lääkkeisiin. Täten kaikki mainitut
15717: määrittelee tuotteen tai palvelun laji, ei senjake-   valmisteet ovat Lääkelaitoksen lääkevalmisteik-
15718: lukanava. Lääkelain alaisille tuotteille noudate-     si hyväksymiä, eikä jakelukanavalla ole vaiku-
15719: taan jo nyt EU:n valtamaissa yhtenäistä arvon-        tusta niiden juridiseen asemaan. Erilainen ar-
15720: lisäveroa riippumatta jakelukanavasta.                vonlisäverokanta näiden valmisteiden ja allo-
15721:    EU:n säädökset eivät tunne sisäisesti nautitta-    paattisten lääkkeiden välillä ei täten ole perus-
15722: via tuoteryhmiä elintarvikkeiden ja lääkkeiden        teltu.
15723: välillä, joten valmisteet tulee luokitella kuulu-
15724: viksijompaankumpaan ryhmään. Toisaalta EU:n           Edellä olevan perusteella ehdotan,
15725: lainsäädännöstä ilmi käyvään kilpailun vapau-
15726: den periaatteeseen ei sovellu tuotteen eri jakelu-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15727:                                                             kiehdotuksen:
15728: 
15729: 
15730:                                                 Laki
15731:                              arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta
15732: 
15733:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15734:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 85 a §:n 6 kohta,
15735: sellaisena kuin se on laissa 1265/1997, seuraavasti:
15736: 
15737: 
15738: 
15739: 
15740:                                                                                               Versio 2.0
15741: LA 136/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
15742: 
15743: 
15744:                       85 a §                        tulla tavalla rekisteröidyt tai myyntiluvan saa-
15745:    Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraa-     neet homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet
15746: vien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta,      jakelukanavasta riippumatta.
15747: siirrosta, varastointimenettelystä ja maahan-
15748: tuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron
15749: perusteesta:                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15750:                                                     kuuta 2001.
15751:   6) kaikki lääkelain (395/1987) 21 §:ssä tar-
15752: koitetut lääkevalmisteet sekä 21 a §:ssä maini-
15753: 
15754: 
15755: 
15756: 
15757: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
15758: 
15759:     Lauri Oinonen /kesk
15760: 
15761: 
15762: 
15763: 
15764: 2
15765:                                                             LA 137/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15766: 
15767: 
15768: 
15769: 
15770:                                              LAKIALOITE 137/2000 vp
15771: 
15772:                                              Laki rikoslain 23 luvun 3 ja 4 §:n muuttami-
15773:                                              sesta
15774: 
15775: 
15776: 
15777: 
15778: Eduskunnalle
15779: 
15780: Rattijuopot aiheuttavat vuosittain suuren mää-            Juopotella voi muuallakin kuin auton tai
15781: rän liikenneonnettomuuksia, kuolonuhreja, vam-        muun moottoriajoneuvon ratissa. Sen vuoksi rat-
15782: mautuneita sekä suurta murhetta ja tuskaa. Ran-       tijuopumuksen raja tulisi alentaa 0,2 promilleen
15783: gaistukset teon laatuun nähden ovat tuomiois-         ja törkeän rattijuopumuksen raja 0,8 promilleen.
15784: tuimissa varsin lieviä.                               Samalla kertaa on perusteltua korottaa rattijuo-
15785:    Suomen laki sallii juopuneena ajamisen, sillä      pumuksen enimmäisrangaistus nykyisestä kol-
15786: 0,5 promillen alkoholimäärään saakka rangais-         mesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja tör-
15787: tusta ei anneta lainkaan ja törkeän rattijuopu-       keän rattijuopumuksen osalta korottaa vähim-
15788: muksen raja täyttyy vasta 1,2 promillessa. Vaik-      mäisrangaistus nykyisen sakon sijasta kolmeen
15789: ka alkoholi vaikuttaa eri tavalla eri ihmisten suo-   kuukauteen vankeutta ja enimmäisrangaistus
15790: rituskykyyn, yleisesti ottaen on niin, että puolen    kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen vankeutta.
15791: promillen humalassa oleva ei ole kelvollinen
15792: kuljettamaan moottoriajoneuvoa liikenteessä.          Edellä olevan perusteella ehdotan,
15793: Tuon asteinen humala on jo silmin havaittavis-
15794: sa. 1,2 promillen humalatila aiheuttaa taas mo-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15795: nenkin osalta tilanteen, jossa ajoneuvon hallitse-           kiehdotuksen:
15796: minen ei enää ole riittävässä määrin mahdollista.
15797: 
15798: 
15799: 
15800:                                                 Laki
15801:                             rikoslain 23 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta
15802: 
15803:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15804:   muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 23 luvun 3 ja 4 §,sellaisina
15805: kuin ne ovat laissa 545/1999, seuraavasti:
15806: 
15807: 
15808:                        3§                             koholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on
15809:                                                       vähintään 0,2 promillea tai että hänellä tällöin on
15810:                  Rattijuopumus                        vähintään 0,10 milligrammaa alkoholia litrassa
15811:                                                       uloshengitysilmaa, on tuomittava rattijuopu-
15812:   Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa
15813: nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä al-
15814: 
15815:                                                                                                 Versio 2.0
15816: LA 137/2000 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
15817: 
15818: 
15819: muksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuu-         2) rikoksentekijän kyky virheettömiin suori-
15820: deksi kuukaudeksi.                                 tuksiin on tuntuvasti huonontunut,
15821:                                                      ja olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on
15822:                       4§                           omiaan vaaraotamaan toisten turvallisuutta, ri-
15823:                                                    koksentekijä on tuomittava törkeästä rattijuopu-
15824:              Törkeä rattijuopumus                  muksesta vankeuteen vähintään kolmeksi kuu-
15825:                                                    kaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.
15826:    Jos rattijuopumuksessa
15827:    1) rikoksentekijän veren alkoholipitoisuus on     Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta
15828: vähintään 0,8 promillea tai hänellä on vähintään
15829: 0,40 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengi-
15830: tysilmaa, tai
15831: 
15832: 
15833: 
15834: 
15835: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
15836: 
15837:     Sulo Aittoniemi /alk
15838: 
15839: 
15840: 
15841: 
15842: 2
15843:                                                           LA 138/2000 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
15844: 
15845: 
15846: 
15847: 
15848:                                            LAKIALOITE 138/2000 vp
15849: 
15850:                                            Laki rikoslain 44 luvun eräiden säännösten
15851:                                            kumoamisesta
15852: 
15853: 
15854: 
15855: 
15856: Eduskunnalle
15857: 
15858: Suomen rikoslakia on uudistettu ja nykyaikais-      muussa kohdassa tai muualla lainsäädännössä.
15859: tettu useassa eri osassa. Työ on melkein lopuil-    Kyseisestä luvusta tulee kumota selvästi van-
15860: laan, mutta vielä on olemassa eräitä osia, jotka    hentuneet säännökset heti ja jättää loppu oikeus-
15861: ovat menettäneet osin merkityksensä ja joista       ministeriön lainsäädäntöosaston hiottavaksi.
15862: huokuu perivanhoillinen lainsäädäntötapa. Nyt
15863: esillä olevassa 44 luvussa on myös nimikkeitä,      Edellä olevan perusteella ehdotan,
15864: joita ei enää esiinny lainsäädännössä, kuten 19
15865: §:n maininta irtolaisesta. Suuri osa luvun krimi-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15866: nalisoinneista on huomioitu jossakin rikoslain            kiehdotuksen:
15867: 
15868: 
15869:                                                Laki
15870:                       rikoslain 44 luvun eräiden säännösten kumoamisesta
15871: 
15872:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15873: 
15874:                        1§                                                2§
15875:    Tällä lailla kumotaan 19 päivänä joulukuuta        Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta     .
15876: 1889 annetun rikoslain (39/1889) 5, 6, 8, 12-
15877: 15, 18ja 19 §, sellaisenakuinniistä on 14 § lais-
15878: sa 578/1995.
15879: 
15880: 
15881: 
15882: 
15883: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
15884: 
15885:     Sulo Aittoniemi /alk
15886: 
15887: 
15888: 
15889:                                                                                             Versio 2.0
15890:                                                            LA 139/2000 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
15891: 
15892: 
15893: 
15894: 
15895:                                             LAKIALOITE 139/2000 vp
15896: 
15897:                                             Laki rikoslain 3 luvun muuttamisesta
15898: 
15899: 
15900: 
15901: 
15902: Eduskunnalle
15903: 
15904: Rikoslain 3 luvun 6 §:n hätävarjelusäännöksen        on tuomittu niin rangaistukseen kuin korvauk-
15905: mukaan ihmisellä on oikeus suojata itseään tai       siinkin. Kodissaan ollut raajarikko, joka on käyt-
15906: toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta          tänyt ampuma-asetta ikkunan kautta aseistautu-
15907: oikeudettomalta hyökkäykseltä. Tämä tarkoit-         neena asuntoon tunkeutuneita vastaan, saa van-
15908: taa sellaista hyökkäystä, jonka torjumiseen ih-      keustuomion ja tunkeutujat rahallisia kor-
15909: misellä ei ole mahdollisuutta saada yhteiskun-       vauksia. Näin käy säännönmukaisesti ja kansa-
15910: nan tarjoamaa turvaaja että hyökkäys on tässä ja     laiset ovat asian johdosta ärtyneitä.
15911: nyt kohta päätä uhkaava. Monissa maissa tällai-         Nyt kun yhteiskunnan apu on vähäisten polii-
15912: nen puolustautumisen oikeus on ehdoton, sel-         siresurssien johdosta entistä kauempana, pitäisi
15913: keimpänä esimerkkinä ehkä Amerikan yhdys-            asiaan saada kohtuullinen korjaus niin, että yksi-
15914: vallat. Niin kuin vanhoista lännenelokuvista         tyinen ihminen uskaltaisi hädän tullen itseään
15915: olemme saaneet todeta, ratkaisevaa oli se, kuka      puolustaa. Se on mahdollista muuttamalla rikos-
15916: veti ensin. Muita todisteita voittajana selvin-      lain 3 luvun 6 §:n sisältöä ja kumoamaila luvun
15917: neen puolesta ei tarvittu.                           9 §:n 1 momentti, joka vesittää 6 §:n tarkoituk-
15918:    Vaikkakaan tuosta lännen mallista ei ole syy-     sen hyvästä pyrkimyksestä huolimatta.
15919: tä haaveilla, on todettava, ettei tuolla suomalai-
15920: sen lakikirjan hätävarjelusäännöksellä ole pal-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
15921: jon merkitystä. Säännönmukaisesti on käynyt
15922: niin, että ylivoimaistakin hyökkäystä vastaan              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15923: puolustautunut on loppujen lopuksi ollut se, joka          kiehdotuksen:
15924: 
15925: 
15926: 
15927:                                                Laki
15928:                                  rikoslain 3 luvun muuttamisesta
15929: 
15930:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15931:    kumotaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 3luvun 9 §:n 1 momentti, sel-
15932: laisena kuin se on laissa 621/1967, ja
15933:    muutetaan 3 luvun 6 §ja 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 luvun 9 §:n 2 momentti lais-
15934: sa 536/1999, seuraavasti:
15935: 
15936: 
15937: 
15938: 
15939:                                                                                               Versio 2.0
15940: LA 139/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15941: 
15942: 
15943:                         6§                         käyksen kohteeksi joutunut ole voinut tältä poh-
15944:    Jos joku, suojellakseen itseään tahi toista     jalta arvostellen mieltänsä malttaa.
15945: taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta
15946: tai kohta päätä uhkaavalta oikeudettomalta                               9§
15947: hyökkäykseltä, on tehnyt teon, joka vaikka muu-
15948: ten on rangaistava, oli hyökkäyksen torjumisek-       Milloin 8 tai 8 a §:ssä taikka poliisilain
15949: si tarpeen, älköön häntä tästä hätävarjeluksesta   27 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on käytetty
15950: rangaistukseen tuomittako.                         ankarampia voimakeinoja kuin sanottujen pykä-
15951:    Jos hyökkäyksen torjumiseksi on käytetty        lien mukaan voidaan pitää puolustettavina, saa-
15952: enemmän voimaa ja aiheutettu enemmän vam-          daan rangaistusta teon moitittavuutta vähentä-
15953: moja tai vahinkoa kuin jälkikäteen arvostellen     vien erityisten syiden perusteella alentaa siten
15954: olisi ollut tarpeen, älköön hyökkäystä vastaan     kuin tämän luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään,
15955: puolustautunutta siitä huolimatta rangaistuk-      taikka jos siihen on erittäin painavia syitä,
15956: seen tuomittako, jos voimankäyttö hyökkäyshet-     vapauttaa tekijä kokonaan rangaistuksesta.
15957: ken tilannetta tarkastellen oli yleisen näkemyk-
15958: sen mukaan kohtuudella perusteltu, eikä hyök-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä   kuuta
15959: 
15960: 
15961: 
15962: 
15963: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
15964: 
15965:     Sulo Aittaniemi /alk
15966: 
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 2
15971:                                                             LA 140/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976:                                             LAKIALOITE 140/2000 vp
15977: 
15978:                                             Laki rikoslain 50 luvun 1 ja 2 §:n muuttami-
15979:                                             sesta
15980: 
15981: 
15982: 
15983: 
15984: Eduskunnalle
15985: 
15986: Vaikka julkisessa keskustelussa huumeongel-             Erityisen välttämätöntä asteikon korjaaminen
15987: masta saattaa olla jossakin määrin ylilyönnin        on rikoslain 50 luvun 1 §:n huumausainerikosta
15988: makua, huumeongelma on kuitenkin eräs alka-          koskien niin minimin kuin maksiminkin osalta.
15989: neen vuosikymmenen suurista ja nopeasti kasva-       Kun törkeän huumausainerikoksen rangaistusas-
15990: vista ongelmista. Näyttää myös siltä, että yhteis-   teikon on oltava synkronissa lievemmän astei-
15991: kunta on antamassa ongelmalle periksi, sillä eri     kon kanssa, muutos merkitsee sitä, että koventa-
15992: yhteyksissä on jo väläytelty huumausaineiden         vat korjaukset on tehtävä kumpaakin rikosta
15993: käytön dekriminalisoimista. Tähän hyväksy-           koskien.
15994: vään suuntaan viittaa jo se, että suonensisäisten
15995: huumeiden käyttöön jaetaan puhtaita ruiskuja         Edellä olevan perusteella ehdotan,
15996: tiettyjen sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi.
15997:    Mielestäni rangaistuksia nimenomaan am-                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
15998: mattimaisesta toiminnasta tulisi edelleen kiris-            kiehdotuksen:
15999: tää.
16000: 
16001: 
16002: 
16003:                                                Laki
16004:                             rikoslain 50 luvun 1 ja 2 §:n muuttamisesta
16005: 
16006:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16007:   muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 50 luvun 1 ja 2 §,sellaisina
16008: kuin ne ovat laissa 1304/1993, seuraavasti:
16009: 
16010: 
16011:                        1§                               2) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai
16012:                                                      yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetut-
16013:                Huumausainerikos                      taa huumausainetta,
16014:                                                         3) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla
16015:   Joka laittomasti
16016:                                                      tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainet-
16017:    1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausai-
16018:                                                      ta, tai
16019: netta taikka viljelee oopiumunikkoa, kokapen-
16020:                                                         4) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huu-
16021: sasta tai hamppua käytettäväksi huumausainee-
16022:                                                      mausainetta taikka käyttää sitä,
16023: na tai sen raaka-aineena,
16024: 
16025:                                                                                                Versio2.0
16026: LA 140/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16027: 
16028: 
16029:   on tuomittava huumausainerikoksesta van-             3) rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen
16030: keuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja           laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäy-
16031: enintään neljäksi vuodeksi.                         tyneen ryhmän jäsenenä,
16032:                                                        4) aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hen-
16033:                       2§                            gen tai terveyden vaaraa, tai
16034:                                                        5) levitetään huumausainetta alaikäisille tai
16035:            Törkeä huumausainerikos                  muuten häikäilemättömällä tavalla
16036:                                                        ja huumausainerikos on myös kokonaisuute-
16037:    Jos huumausainerikoksessa                        na arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomit-
16038:    1) rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen     tava törkeästä huumausainerikoksesta vankeu-
16039: huumausaine tai suuri määrä huumausainetta,         teen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksi-
16040:    2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyö-   toista vuodeksi.
16041: tyä,
16042:                                                       Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
16043: 
16044: 
16045: 
16046: 
16047: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16048: 
16049:     Sulo Aittoniemi /alk
16050: 
16051: 
16052: 
16053: 
16054: 2
16055:                                                            LA 14112000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16056: 
16057: 
16058: 
16059: 
16060:                                             LAKIALOITE 141/2000 vp
16061: 
16062:                                             Laki tieliikennelain 64 §:n muuttamisesta
16063: 
16064: 
16065: 
16066: 
16067: Eduskunnalle
16068: 
16069: Viidentoista vuoden ikä on Suomessa eräällä ta-      kymmeniä sitten eli silloin kun mopo keksittiin.
16070: valla maaginen ikäraja. Siitä alkaen nuori ihmi-     Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa olisi pitä-
16071: nen on rikosoikeudellisen vastuun piirissä, toi-     nyt jo ajat sitten laskea ja mopon kuljettaminen
16072: sin sanoen joutuu vastaamaan tekemisistään tai       sallia liikenteessä viimeistään 14-vuotiaana.
16073: tekemättä jättämisistään yleisten lakien mu-         Ikärajan pitäminen tältä osin sitkeästi 15 vuo-
16074: kaan. Viidentoista ikäisenä nuori saa luvallisesti   dessa on vaikuttanut sen, että nuoret ajavat mo-
16075: hypätä mopon selkään ja viilettää yleiselle tiel-    polla 14-vuotiaina jo lähes säännöllisesti.
16076: le. Siihenkin saakka mieli on tehnyt kovasti ja         Viidentoista vuoden ikärajan alentaminen oli-
16077: ajotaitakin on ollut, vaan laki ei ole sallinut.     si hyvä aloittaa sallimalla mopolla ajaminen jo
16078:    Lainsäätäjä tuntuu jämähtäneen tuohon vii-        14-vuotiaana. Saahan polkupyörällä mennä lii-
16079: dentoista vuoden ikärajaan ikiajaksi niin edellä     kenteeseenjo minkä ikäisenä tahansa, eikä mopo
16080: mainituissa kuin eräissä muissakin ikärajaan liit-   ole paljoa polkupyörää kummempi.
16081: tyvissä kysymyksissä. Näin siitä huolimatta, että
16082: nuoren ihmisen henkinen ja ruumiillinen kehi-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
16083: tys on pitkän ajan saatossa nopeutunut. Nykyi-
16084: sin 12-13-vuotias on keskimääräisesti samalla              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16085: kehitysasteella kuin 15-vuotias joitakin vuosi-            kiehdotuksen:
16086: 
16087: 
16088: 
16089:                                                Laki
16090:                                 tieliikennelain 64 §:n muuttamisesta
16091: 
16092:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16093:    muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 64 §:n 4 momentti, sel-
16094: laisena kuin se on laissa 116711999, seuraavasti:
16095: 
16096: 
16097:                       64 §
16098:                    Ajo-oikeus
16099: 
16100: 
16101:   Pienitehoista mopoa saa kuljettaa vain
16102: 14 vuotta täyttänyt henkilö.
16103: 
16104:                                                                                             Versio2.0
16105: LA 14112000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16106: 
16107: 
16108: 
16109:     Tämä laki tulee voimaan päivänä     kuuta   .
16110: 
16111: 
16112: 
16113: 
16114: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16115: 
16116:      Sulo Aittaniemi /alk
16117: 
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 2
16122:                                                              LA 142/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16123: 
16124: 
16125: 
16126: 
16127:                                               LAKIALOITE 142/2000 vp
16128: 
16129:                                               Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämisek-
16130:                                               si annetun lain 10 a §:n kumoamisesta
16131: 
16132: 
16133: 
16134: 
16135: Eduskunnalle
16136: 
16137: Nuuskamälli oli ennenvanhaan hyvään aikaan             maahantuonnin, myynnin ja luovuttamisen. Nyt
16138: jokaisen ukon jos kohta nuoremmankin ylähuu-           nuuskan valmistuksella ja myynnillä ovat alka-
16139: len alla. Se oli terveellistä nikotiininautintoa. Ei   neet lihoa, ketkäs muut kuin ahvenanmaalaiset.
16140: tullut savua ympäristöä saastuttamaan eikä             Suomessa säädetty laki tulee mahdollisimman
16141: aiheutunut keuhkosyöpää. Hengitysilmakin oli           nopeasti kumota ja palauttaa nuuska entiseen
16142: savuttelijaan verrattuna imelän raikasta läheltä       kunniaansa.
16143: puhuttaessa ja ikimummot muistelevat vieläkin
16144: nuoruuttaan, kuinka makoisia olivat pusut sen-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
16145: aikaisten miesten antamina.
16146:    Maailmanparantajaksi taannoin heittäytynyt                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16147: eduskunta kielsi suussa käytettävän nuuskan                  kiehdotuksen:
16148: 
16149: 
16150: 
16151:                                                  Laki
16152:         toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 10 a §:n kumoamisesta
16153: 
16154:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16155: 
16156: 
16157:                       1§                                                    2§
16158:   Tällä lailla kumotaan 13 päivänä elokuuta              Tämä laki tulee voimaan päivänä    kuuta
16159: 197 6 tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain
16160: (693/1976) 10 a §, sellaisena kuin se on laissa
16161: 487/1999.
16162: 
16163: 
16164: 
16165: 
16166: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16167: 
16168:     Sulo Aittoniemi /alk
16169: 
16170:                                                                                              Versio2.0
16171:                                                          LA 143/2000 vp - Sulo Aittoniemi /alk
16172: 
16173: 
16174: 
16175: 
16176:                                          LAKIALOITE 143/2000 vp
16177: 
16178:                                          Laki rikoslain 31luvun 1 §:n muuttamisesta
16179: 
16180: 
16181: 
16182: 
16183: Eduskunnalle
16184: 
16185: Ryöstö on rikos, joka sisältää sekä väkivaltaa    toon. Kun 1 §:n rangaistusminimi on kovin al-
16186: että anastusrikoksen. Rikos on jaettu kahteen     hainen eli neljä kuukautta vankeutta, rangaistuk-
16187: tunnusmerkistöön, ns. perusrikokseen ja tör-      set tahtovat painua näin kovin alhaalle. Peruste-
16188: keään tekomuotoon. Rikoslain 31 luvun 1 §:n       on rangaistusminimiä tulisikin nostaa tuosta nel-
16189: perusmuodossa rangaistusasteikko on varsin        jästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Tämä merkit-
16190: poikkeava, neljästä kuukaudesta kuuteen vuo-      sisi rangaistustason ainakinjonkinasteista korot-
16191: teen vankeutta. 2 §:n törkeässä tekomuodossa      tamista. On ilmeistä, että Iainsäätäjälie on tullut
16192: rangaistusasteikko on kahdesta kymmeneen          asiassa jonkinlainen kömmähdys asteikosta pää-
16193: vuotta vankeutta.                                 tettäessä.
16194:    Oikeuskäytännössä rangaistus tulee 1 §:n mu-
16195: kaisesta perusrikoksesta usein silloinkin, kun    Edellä olevan perusteella ehdotan,
16196: väkivalta on ollut hyvin raakaa ja tunnusmerkit
16197: muutenkin sopisivat 2 §:n törkeään tekomuo-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16198:                                                          kiehdotuksen:
16199: 
16200: 
16201: 
16202:                                              Laki
16203:                             rikoslain 31luvun 1 §:n muuttamisesta
16204: 
16205:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16206:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 311uvun 1 §:n 1 momentti,
16207: sellaisena kuin se on laissa 769/1990, seuraavasti:
16208: 
16209: 
16210: 
16211: 
16212:                                                                                             Versio2.0
16213: LA 143/2000 vp- Sulo Aitioniemi /alk
16214: 
16215: 
16216:                      3lluku                           luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta
16217:                                                       taikka
16218:            Ryöstöstä ja kiristyksestä                    2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämäl-
16219:                         1§
16220:                                                       lä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta
16221:                                                       edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka
16222:                      Ryöstö                           puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,
16223:                                                          on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähin-
16224:    Joka                                               tään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
16225:    1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väki-
16226: valtaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sel-
16227: laista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa     Tämä laki tulee voimaan päivänä       kuuta
16228: 
16229: 
16230: 
16231: 
16232: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16233: 
16234:     Sulo Aittoniemi /alk
16235: 
16236: 
16237: 
16238: 
16239: 2
16240:                                                              LA 144/2000 vp -      Sulo Aittoniemi /alk
16241: 
16242: 
16243: 
16244: 
16245:                                              LAKIALOITE 144/2000 vp
16246: 
16247:                                              Laki rikoslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta
16248: 
16249: 
16250: 
16251: 
16252: Eduskunnalle
16253: 
16254: Rattijuoppous, erityisesti sen törkein tekomuoto      sessa. Näkemykset ovat tietyllä tavoin perusteet-
16255: lisääntyy koko ajan. Samalla kasvaa myös nii-         tornia ottaen huomioon ne vakavat seuraamuk-
16256: den uhrien määrä, jotka kuolevat tai vammautu-        set, joita rattijuopot aiheuttavat. Toisaalta on ai-
16257: vat rattijuoppojen aiheuttamissa liikennevahin-       van selvää, että tämäntyyppiset taloudelliset me-
16258: goissa. Osasyy kasvavaan rattijuoppouteen on          netykset hillitsevät rattijuoppoutta monin ver-
16259: siinä, että rangaistukset ovat kovin lieviä ja kor-   roin paremmin kuin jokin sakkorangaistus ja
16260: tin saa takaisin melkeinpä alta aikayksikön.          usein suhteellisen lyhytaikainen ajoluvan me-
16261:    Rikoslain 2 luvun 16 §:n mukaan rikoksen te-       nettäminen. Rattijuopon käyttämän ajoneuvon
16262: koväline voidaan tuomita menetetyksi. Menetys-        tai sen arvon menettäminen tulisi tehdä ehdotto-
16263: seuraamus koskee niin sitä, joka on rikoksen teh-     maksi seuraamukseksi silloin, jos liikennevahin-
16264: nyt, kuin sitäkin, jonka puolesta tai hyväksi ri-     gon seurauksenajoku kuolee tai vammautuu vai-
16265: kos on tehty. Kun menettämistä koskeva sään-          keasti ja pysyvästi.
16266: nös ei ole ehdoton, sitä ei ole koskaan sovellettu
16267: rattijuopon autoon tai muuhun moottoriajoneu-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
16268: voon. On myös väitetty sellaisen seuraamuksen
16269: olevan kohtuuton, jos kyseessä on kovin kallis              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16270: ajoneuvo tai että se saattaa olla toisen omistuk-           kiehdotuksen:
16271: 
16272: 
16273: 
16274:                                                 Laki
16275:                               rikoslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta
16276: 
16277:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16278:    lisätään 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 2 luvun 16 §:ään, sellaisena kuin
16279: se on laeissa 143/1932 ja 413/1974 uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6
16280: momentiksi, seuraavasti:
16281: 
16282: 
16283: 
16284: 
16285:                                                                                                  Versio 2.0
16286: LA 144/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16287: 
16288: 
16289:                     2luku                       kean ruumiinvamman, on rattijuopumukseen
16290:                                                 syyllistyneen käyttämä moottoriajoneuvo rikok-
16291:                Rangaistuksista                  sentekovälineenä tai sen arvo tuomittava valtiol-
16292:                                                 le menetetyksi.
16293:                      16 §
16294: 
16295:    Jos törkeään rattijuopumukseen syyllisty-
16296:                                                   Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
16297: neen aiheuttamassa liikenneonnettomuudessa
16298: joku ulkopuolinen kuolee tai saa pysyvän vai-
16299: 
16300: 
16301: 
16302: 
16303: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16304: 
16305:     Sulo Aittaniemi /alk
16306: 
16307: 
16308: 
16309: 
16310: 2
16311:                                                            LA 145/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16312: 
16313: 
16314: 
16315: 
16316:                                            LAKIALOITE 145/2000 vp
16317: 
16318:                                            Laki Suomen Pankista annetun lain muuttami-
16319:                                            sesta
16320: 
16321: 
16322: 
16323: 
16324: Eduskunnalle
16325: 
16326: Emu-aikaan siirtymisen jälkeen Suomen Pankki           Suomen Pankista annettua lakia pitäisi nyt
16327: on ollut ja tulee yhä enenevässä määrin olemaan     muuttaa niiden kokemusten mukaisesti, joita ni-
16328: Euroopan keskuspankin haarakonttori ilman           mitysfarssin aikana saatiin. Pankkivaltuustonjä-
16329: minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia aikai-        senmäärä pitäisi laskea viiteen. Pankkivaltuus-
16330: sempaan itsenäiseen tilanteeseen verrattuna.        tonjäsenistä kolme valittaisiin suoraan eduskun-
16331: Suomen Pankki on muun muassa virkamieskun-          nan toimesta kuten nykyisin, mutta kaksi muuta
16332: tansa lukumäärän osalta täysin ylimitoitettu lai-   Keskuskauppakamarin esityksen pohjalta siten,
16333: tos. Samoin siellä vallitsee kohtuuttoman kor-      että nämä kaksi viimeksi mainittua olisivat kor-
16334: kea palkkataso työmäärään ja vastuuseen verrat-     kean taloustieteen loppututkinnon suorittaneita
16335: tuna. Työpaikka Suomen Pankissa on usein po-        ja heillä olisi laaja kansallinen sekä kansainväli-
16336: liittinen palkinto menneisyyden palveluksista tai   nen talouselämän ja rahoitusalan kokemus. Pan-
16337: työpaikka sellaisille, joilla poliittinen ura on    kin johtokuntaan riittää puheenjohtajan lisäksi
16338: kääntynyt alamäkeen.                                enintään kaksi jäsentä, jotka tasavallan presi-
16339:     Tätä taustaa vasten taannoinen ja vielä osin    dentti nimittää viran aukijulistamisen jälkeen
16340: meneillään oleva kohu Suomen Pankin johtaja-        hakemusten perusteella. Johtokunnan jäsenten
16341: kysymyksistä on ollut kohtuuton. Samoin pank-       pätevyysvaatimus olisi sama kuin pankkival-
16342: kivaltuuston aseman korostaminen, vaikka ky-        tuustoon Keskuskauppakamarin ehdotuksen
16343: seisen instituution merkitys on lähinnä muodol-     pohjalta valittujen jäsenten.
16344: linen ilman todellista päätösvaltaa. Oli erin-
16345: omainen asia, että maamme korkein nimittävä         Edellä olevan perusteella ehdotan,
16346: viranomainen näpäytti niin pankkivaltuustoa,
16347: valtioneuvostoa kuin poliittisia puolueitakin.             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16348:                                                            kiehdotuksen:
16349: 
16350: 
16351:                                               Laki
16352:                           Suomen Pankista annetun lain muuttamisesta
16353: 
16354:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16355:   muutetaan 27 päivänä maaliskuuta 1998 Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 10 §:n 1 mo-
16356: mentti, 12 §, 13 §:n 1 ja 3 momentti sekä 15 §:n 1 momentti seuraavasti:
16357: 
16358: 
16359:                                                                                               Versio 2.0
16360: LA 145/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16361: 
16362: 
16363:                       10 §                           johtaja nimitetään seitsemän vuoden toimikau-
16364:                                                      deksi ja muut johtokunnan jäsenet viiden vuo-
16365:                 Pankkivaltuusto                      den toimikaudeksi. Johtokunnanjäsenellä on ol-
16366:                                                      tava sama koulutus ja kokemus kuin Keskus-
16367:    Pankkivaltuustoon kuuluu viisi eduskunnan
16368:                                                      kauppakamarin ehdotuksesta valitulla pankki-
16369: valitsemaa pankkivaltuutettua. Pankkivaltuute-
16370:                                                      valtuuston jäsenellä.
16371: tuista kaksi on valittava Keskuskauppakamarin
16372: ehdotuksen pohjalta ja heillä on oltava taloustie-
16373:                                                         Sama henkilö voidaan nimittää johtokunnan
16374: teen loppututkinto korkeakoulusta sekä laaja
16375:                                                      jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi. Joh-
16376: kansallinen ja kansainvälinen kokemus talous-
16377:                                                      tokunnan puheenjohtajaksi voidaan sama henki-
16378: elämän ja rahoitusalan toiminnoista. Pankkival-
16379:                                                      lö kuitenkin nimittää kahdeksi toimikaudeksi,
16380: tuutetut valitsevat keskuudestaan puheenjohta-
16381:                                                      vaikka hän aikaisemmin on toiminut johtokun-
16382: jan ja varapuheenjohtajan.
16383:                                                      nan jäsenenä.
16384: 
16385:                        12 §                                               15 §
16386: 
16387:         Pankkivaltuuston päätöksenteko                         Johtokunnan päätöksenteko
16388: 
16389:    Pankkivaltuusto on päätösvaltainen, kun läs-         Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on
16390: nä on vähintään kolme jäsentä ja heistä vähin-       vähintään kaksi jäsentä. Äänestystilanteessa
16391: tään yksi Keskuskauppakamarin ehdotuksen             äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni rat-
16392: pohjalta valittu jäsen.                              kaisee.
16393: 
16394:                        13 §
16395:                                                        Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
16396:                    Johtokunta                          Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran kun
16397:                                                      vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta valitsee
16398:    Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enin-
16399:                                                      pankkivaltuustonjäsenet ja vapautuva johtokun-
16400: tään kaksi muuta jäsentä, jotka tasavallan presi-
16401:                                                      nan jäsenen virka tulee haettavaksi.
16402: dentti nimittää viran aukijulistamisen jälkeen
16403: hakemusten perusteella. Johtokunnan puheen-
16404: 
16405: 
16406: 
16407: 
16408: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16409: 
16410:     Sulo Aittaniemi /alk
16411: 
16412: 
16413: 
16414: 
16415: 2
16416:                                                             LA 146/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16417: 
16418: 
16419: 
16420: 
16421:                                              LAKIALOITE 146/2000 vp
16422: 
16423:                                              Laki rikoslain voimaanpanemisesta annetun
16424:                                              asetuksen 11 §:n muuttamisesta
16425: 
16426: 
16427: 
16428: 
16429: Eduskunnalle
16430: 
16431: Rikoslain voimaanpanoasetuksen 11 §:ssä on            massa mitään perustetta, sillä tapahtumaketju
16432: lueteltu ne rikokset, joiden kautta alkuperäiseltä    petoksella omaisuuden tai esineen hankkineen ja
16433: omistajalta pois joutunut omaisuus palautuu kol-      tuon vilpittömässä mielessä olevan kolmannen
16434: mannelta henkilöltä lunastuksetta alkuperäiselle      henkilön välillä on aivan vastaava kuin mainittu-
16435: omistajalle, vaikka kolmas henkilö olisi saanut       jen neljän rikoksen ollessa kysymyksessä. Useat
16436: saannon vilpittömässä mielessä. Tällaisia rikok-      oikeusoppineetkin ovat olleet sitä mieltä, ettei
16437: sia ovat näpistys, varkaus, ryöstö ja kiristämi-      ole mitään syytä tehdä eroa petoksen ja muiden
16438: nen. Pykälän mukaan tämä vilpittömässä mieles-        alkurikosten suhteen tässä asiassa.
16439: sä ollut kolmas henkilö voi vaatia korvausta
16440: omalta saantomieheltään.                              Edellä olevan perusteella ehdotan,
16441:    Petoksen kautta alkuperäiseltä omistajalta
16442: pois joutunut omaisuus ei ole siis vastaavalla ta-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16443: valla palautettavissa. Mielestäni tähän ei ole ole-         kiehdotuksen:
16444: 
16445: 
16446: 
16447:                                                 Laki
16448:             rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 11 §:n muuttamisesta
16449: 
16450:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16451:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 11 § seu-
16452: raavasti:
16453: 
16454: 
16455:                       11 §                            antakoon kuitenkin pois riidanalaisen esineen il-
16456:    Jos siitä, mikä näytetään entiseltä haltijalta     man lunastusta ja hakekoon vahingonkorvausta
16457: viedyksi näpistämisen, varkauden, ryöstön, ki-        saantomieheltään taikka siltä, jonka rikoksen
16458: ristämisen tahi petoksen kautta, syntyy riita, ja     kautta esine on hänelle joutunut.
16459: jos se, jonka haltuun esine on joutunut, todistaa
16460: sen ottaneeosa vastaan vilpittömässä mielessä;
16461: 
16462: 
16463: 
16464: 
16465:                                                                                               Versio 2.0
16466: LA 146/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
16467: 
16468: 
16469:     Tämä laki tule voimaan päivänä      kuuta   .
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 
16474: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16475: 
16476:      Sulo Aittoniemi /alk
16477: 
16478: 
16479: 
16480: 
16481: 2
16482:                                                           LA 147/2000 vp- Virpa Puisto /sd ym.
16483: 
16484: 
16485: 
16486: 
16487:                                            LAKIALOITE 147/2000 vp
16488: 
16489:                                            Laki vuodelta 2001 suoritettavista sairausva-
16490:                                            kuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläke-
16491:                                            maksusta
16492: 
16493: 
16494: 
16495: 
16496: Eduskunnalle
16497: 
16498: 
16499:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16500: 
16501: Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen      ta perittävä sairausvakuutusmaksu olisi 2,50
16502: esitykselle HE 132/2000 vp laiksi vuodelta 2001     penniä veroäyriltä.
16503: suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja            Lakialoitteessa ehdotetaan kunnalta, kuntayh-
16504: työnantajan kansaneläkemaksusta. Hallitus esit-     tymältä, kunnalliselta liikelaitokselta sekä kir-
16505: tää, että työnantajien kansaneläkemaksut säily-     kolta perittävää kansaneläkemaksua alennetta-
16506: vät vuoden 2000 lopun tasossa ja että eläkkeen-     vaksi 0,40 prosenttiyksiköllä vuoden 2001 tam-
16507: saajien sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,30       mikuun alusta. Alennettu maksu olisi 2,75 pro-
16508: pennillä.                                           senttia ennakonpidätyksen alaisten palkkojen
16509:    Lakialoitteessa ehdotetaan, että eläkkeensaa-    määrästä. Muilta osin hallituksen esitykseen ei
16510: jien sairausvakuutusmaksua alennetaan 0, 70         esitetä muutoksia.
16511: pennillä, jolloin vuoden 2001 alusta eläketulos-
16512: 
16513: 
16514:                                           PERUSTELUT
16515: 
16516: Ero eläkkeensaajan ja palkansaajan maksaman         ta nykyisestä 3,20 pennistä 2,50 penniin veroäy-
16517: sairausvakuutusmaksun välillä on tätä nykyä         riltä.
16518: 1, 70 penniä veroäyriltä. Eläketulosta perittävä        Ero yksityisen pientyönantajan ja kuntatyön-
16519: korotettu sairausvakuutusmaksu on perua 1990-       antajan maksaman kansaneläkemaksun välillä
16520: luvun lamavuosilta. Koska kansantalouden tila       oli viime kesäkuun loppuun asti 0,75 prosenttia.
16521: on merkittävästi parantunut, perusteet eläkkeen-    Eduskunta hyväksyi keväällä lakimuutoksen,
16522: saajan ja palkansaajan eriarvoiselle kohtelulle     jonka mukaan yksityisen pientyönantajan kan-
16523: ovat vähissä. Tästä syystä eläkkeensaajan koro-     saneläkemaksua alennettiin 0,40 prosentilla, jol-
16524: tettu sairausvakuutusmaksu tulee asteittain pois-   loin ero kuntatyönantajaan kasvoi 1,15 prosent-
16525: taa vaalikauden aikana. Vuoden 2001 osalta eh-      tiin. Muutoksen yhteydessä eduskunta edellytti,
16526: dotetaan 0,70 pennin alennusta, mikä merkitsisi     että hallitus selvittää vuoden 2000 aikana,
16527: eläkkeensaajan sairausvakuutusmaksun muutos-        aiheuttaako pientyönantajan kansaneläkemak-
16528:                                                     sun alentaminen kilpailun merkittävää vääristy-
16529: 
16530:                                                                                             Versio 2.0
16531: LA 147/2000 vp- Virpa Puisto /sd ym.
16532: 
16533: 
16534: määja ryhtyy tarvittaessa toimiin kilpailuedelly-      paikkaisia. Nämä alimman maksun maksavat
16535: tysten tasapainottamiseksi.                            työnantajat toimivat yleensä palvelusektorilla ja
16536:    Välillisillä työvoimakustannuksilla, kuten          ovat monilla aloilla suoraan kilpailuasetelmassa
16537: työnantajan kansaneläkemaksulla, on merkitys-          kunnan tai kuntayhtymien palvelutuotannon
16538: tä kilpailtaessa samoilla markkinoilla. Hyvin-         kanssa. Yksityisen työnantajan kansaneläke-
16539: vointipalvelujen kilpailuttaminen on yleistynyt        maksun alentaminen johtaa kilpailutilanteen
16540: viime vuosina, kun kunnat voivat päättää palve-        vääristymiseen ja yksityisen työnantajan suosi-
16541: lujen tuottamistavan. Sosiaali- ja terveydenhuol-      miseen kuntien kustannuksella. Tästä syystä on
16542: lossa palveluista reilu viidennes tuotetaan yksi-      tärkeää, että kuntien, kuntayhtymien ja kunnal-
16543: tyisten palveluntuottajien toimesta. Esimerkiksi       listen liikelaitosten kansaneläkemaksua alenne-
16544: ympäristönhuolto, siivous- ja ruokapalvelut sekä       taan vastaavasti eli yhtä paljon kuin yksityisen
16545: lisääntyvässä määrin myös toimistopalvelut kil-        työnantajan maksua.
16546: pailutetaan.
16547:    Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu on          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16548: porrastettu, ja se on alhaisin niillä työnantajilla,
16549: jotka ovat pieniä, työvoimavaltaisia ja matala-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16550:                                                               kiehdotuksen:
16551: 
16552: 
16553: 
16554:                                                  Laki
16555: vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta
16556: 
16557:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16558: 
16559: 
16560:                        1§                                                      4§
16561:                    (Kuten HE)
16562:                                                                 Työnantajan kansaneläkemaksu
16563:                         2§                                Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa
16564:                                                        (347/1956) säädetään työnantajan kansaneläke-
16565:         Sairausvakuutusmaksun korotus
16566:                                                        maksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle
16567:    Jos vakuutettu saa vuoden 2001 aikana eläke-        vuoden 2001 aikana suoritetun ennakonpidätyk-
16568: tuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 §:ssä      sen alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tar-
16569: säädetään, sairausvakuutusmaksua 1,00 penniä           koitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun
16570: hänelle vuodelta 2001 toimitettavassa kunnallis-       osan yhteismäärästä peritään työnantajan kan-
16571: verotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Tämä           saneläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana
16572: sairausvakuutusmaksun korotus on kuitenkin             maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnan-
16573: enintään 1,00 prosenttia veronalaisesta eläketu-       tajan maksamia työstä johtuvien kustannusten
16574: losta.                                                 korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain
16575:                                                        tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan ve-
16576:                        3§                              rovapaita. Maksun suuruus on:
16577:                    (Kuten HE)                             ( 1 mom. 1 kohta kuten HE)
16578:                                                           2) kunnalta ja kuntayhtymäitä sekä kunnalli-
16579:                                                        selta liikelaitokselta, evankelis-luterilaiselta kir-
16580:                                                        kolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymäitä
16581: 
16582: 
16583: 
16584: 2
16585:                                                     LA 147/2000 vp- Virpa Puisto /sd ym.
16586: 
16587: 
16588: sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seura-                    5§
16589: kunnalta 2, 7 5 prosenttia;                                     (Kuten HE)
16590:   (1 mom. 3 kohta ja 2 mom. kuten HE)
16591: 
16592: 
16593: 
16594: 
16595: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
16596: 
16597:     Virpa Puisto /sd                               Harry Wallin /sd
16598:     Kari Rajamäki /sd                              Jouni Backman /sd
16599:     Matti Saarinen /sd                             Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
16600:     Esa Lahtela /sd                                Susanna Huovinen /sd
16601:     Rakel Hiltunen /sd                             Jukka Gustafsson /sd
16602:     Tuula Haatainen /sd                            Klaus Hellberg /sd
16603:     Ilkka Taipale /sd                              Jussi Ranta /sd
16604:     Tero Rönni /sd                                 Matti Vähänäkki /sd
16605:     Arto Seppälä /sd                               Tarja Kautto /sd
16606:     Saara Karhu /sd                                Jouko Skinnari /sd
16607:     Erkki Kanerva /sd                              Kimmo Kiljunen /sd
16608:     Lauri Kähkönen /sd                             Pia Viitanen /sd
16609:     Pirkko Peltomo /sd                             Heli Paasio /sd
16610:     Kari Urpilainen /sd                            Reijo Kallio /sd
16611:     Marjaana Koskinen /sd                          Susanna Rahkonen /sd
16612:     Ulla Juurola /sd                               Säde Tahvanainen /sd
16613:     Kalevi Olin /sd                                Leena Luhtanen /sd
16614:     Mikko Elo /sd                                  Riitta Prusti /sd
16615: 
16616: 
16617: 
16618: 
16619:                                                                                       3
16620:                                                         LA 148/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
16621: 
16622: 
16623: 
16624: 
16625:                                            LAKIALOITE 148/2000 vp
16626: 
16627:                                            Laki autoverolain 6 §:n muuttamisesta
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632: Eduskunnalle
16633: 
16634: 
16635:                          ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16636: 
16637: Tämän lakialoitteen tehtävä on pyytää hallitusta    henkilöautojen verotuksen saattamiseksi tasol-
16638: suhtautumaan realistisesti autoveron alentami-      le, joka poistaisi nykyisen verotuskäytännön
16639: seen ja ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin       aiheuttamia epäkohtia.
16640: 
16641: 
16642:                                           PERUSTELUT
16643: 
16644: Kansalaistemme toiveiden kärkisijoilla on kaksi     jen pakokaasuista. 2) Hiilimonoksidin vakavat
16645: asiaa: henkilöautojen ja alkoholin hintojen alen-   terveysriskit syntyvät pienimmissä pitoisuuksis-
16646: taminen eurooppalaiselle keskitasolle. Nyt on       sa kuin aiemmin on raportoitu. 3) Korkeiden hii-
16647: puututtava henkilöautojen verotukseen korjaten      limonoksidipitoisuuksien on todettu olevan mer-
16648: siinä olevia epäkohtia ja alentaen sitä kohdenne-   kittävästi yhteydessä erityisesti sydän- ja veri-
16649: tusti. Uudelleen suunniteltavan verotuskäytän-      suonisairauksista johtuvan kuolleisuuden ja sai-
16650: nön avulla ihmiset ohjattaisiin hankkimaan tur-     raalahoitojen kanssa.
16651: vallisia, vähän saastuttavia pienehköjä autoja.        Aiemmat Helsingissä tehdyt tutkimukset
16652: Tällöin saavutettavat edut koskevat ihmisten ter-   osoittavat muualla tehtyjen tutkimusten tavoin,
16653: veyttä, ympäristön puhtautta, liikenneturvalli-     että ihmisen terveydelle vaarallisimmat päästöt
16654: suutta ja kansantaloudellisia säästöjä.             ovat pienet hiukkaset, typen oksidit ja häkä. Ter-
16655:    Muutoksia autojen verotukseen on vaadittu        veyshaittoja esiintyy maamme taajamissa todet-
16656: jatkuvasti ja eri tahoilla. Tiedotusvälineet ovat   tavissa pitoisuuksissa. Terveysviranomaiset
16657: kiinnittäneet asiaan tuon tuostakin huomiota. Eri   ovat sitä mieltä, että terveysongelmaa voitaisiin
16658: puolilla maailmaa on tehty tutkimuksia pakokaa-     vähentää keventämällä pienten uusien autojen
16659: supäästöjen vaikutuksista ihmisten terveyteen.      verotusta ja edistää niiden käyttöä. Se on tehok-
16660: Myös Helsingissä on tehty useita asiaa koskevia     kain tapa alentaa pakokaasupäästöjä, johtuen
16661: tutkimuksia, viimeksi hiilimonoksidia koskeva       uusien autojen pienemmästä polttoaineenkulu-
16662: pitkäaikaistutkimus vuosina 1987-1995. Saa-         tuksesta ja katalyyttipuhdistimista. Nyt Suomes-
16663: dut tulokset pätevät siellä, missä autojen luku-    sa on Euroopan vanhin autokanta, jonka keski-
16664: määrä on suurehko. Tutkimustulokset osoittavat      ikä ylittää 10 vuotta.
16665: mm. seuraavaa: 1) Lähes kaikki hengityskorkeu-         Verokäytännön muuttaminen ja henkilöauto-
16666:  della esiintyvä hiilimonoksidi on peräisin auto-   kannan uusiminen tuottaisi seuraavia etuja:
16667: 
16668:                                                                                              Versio2.0
16669: LA 148/2000 vp- Tuija Nurmi /kok ym.
16670: 
16671: 
16672: 1) Edellä mainitut terveyshaitat vähenisivät.         siirtää kulutukseen eli polttonesteiden hintaan ja
16673: 2) Pakokaasupäästöjen aiheuttamat viihtyi-            toisaalta porrastaa autovero haittojen mukaan.
16674: syyshaitat ja rakennusten korroosio-ongelmat              On myös huomattava, että ED-lainsäädäntö
16675: vähenisivät. 3) Öljytuotteiden tuontitarve vä-        edellyttää harmonisointia autoveron kohdalla. Ei
16676: henisi ja vaikuttaisi positiivisesti vaihtotasee-     tunnu järkevältä, että EU:n sisällä eri maissa
16677: seen. 4) Suomi on harvaan asuttu pitkien matko-       autojen hintataso saattaa olla huomattavan suu-
16678: jen maa. Huokeat ja vähän kuluttavat autot olisi-     ri. EU:n komissio on kiinnittänyt asiaan huomio-
16679: vat yhä useamman hankittavissa. 5) Tilanne hel-       ta Suomen osalta.
16680: pottaisi harvaan asutuilla alueilla elämistä ja hi-       Aloite tulisi käsitellä nopeasti ja henkilöauto-
16681: dastaisi maaseudun autioitumista. 6) Liikenne-        jen verouudistus toteuttaa mahdollisimman pian.
16682: turvallisuus paranisi ratkaisevasti, koska uudet      Asian hoitaminen aiheuttaa tietyn määrän työtä,
16683: pienetkin autot ovat osoittautuneet vanhoja tur-      mutta muita esteitä veronmuutoksen toteuttami-
16684: vallisemmiksi. 7) Suomi pystyisi paremmin to-         seen tuskin voidaan esittää.
16685: teuttamaan kansainvälisiä sitoumuksia ilman-
16686: saasteiden päästöjen vähentämiseksi.                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16687:    Valtion verotulot on mahdollista turvata auto-
16688: verouudistuksen yhteydessä. Verotus voitaisiin               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16689:                                                              kiehdotuksen:
16690: 
16691: 
16692:                                                 Laki
16693:                                   autoverolain 6 §:n muuttamisesta
16694: 
16695:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16696:    lisätään 29 päivänäjoulukuuta 1994 annetun autoverolain (1482/1994) 6 §:ään uusi 3 momentti
16697: seuraavasti:
16698: 
16699: 
16700:                        6§                             jen perusteella siten kuin tarkemmin asetuksella
16701:                                                       säädetään.
16702:    Autovero porrastetaan auton ympäristölle
16703: aiheuttamien haittojen kuten pakokaasupäästö-           Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta    .
16704: 
16705: 
16706: 
16707: 
16708: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2000
16709: 
16710:     Tuija Nurmi /kok                                      Hannes Manninen /kesk
16711:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                           Sakari Smeds /skl
16712:     Ola Rosendahl /r                                      Paula Kokkonen /kok
16713: 
16714: 
16715: 
16716: 
16717: 2
16718:                                                         LA 149/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
16719: 
16720: 
16721: 
16722: 
16723:                                            LAKIALOITE 149/2000 vp
16724: 
16725:                                            Laki sosiaalihuoltolain 27 aja 27 b §:n ja kun-
16726:                                            nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-
16727:                                            lain 2 §:n muuttamisesta
16728: 
16729: 
16730: 
16731: 
16732: Eduskunnalle
16733: 
16734: Väestön ikääntyessä joudutaan entistä enemmän       uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoi-
16735: pohtimaan sitä, miten vanhusten hoidosta selviy-    don tuen saaminen on monessa tapauksessa sat-
16736: dytään, kun toimintakyky alenee ja sairaudet        tumanvaraista, koska sitä ei ole määritelty sub-
16737: vaivaavat. Tosiasia on, että kotona tapahtuva       jektiiviseksi oikeudeksi. Tämän lakiesityksen
16738: hoitotyö on inhimillisempää kuin laitoshoito. Se    mukaan hoito taataan jokaiselle kriteerit täyttä-
16739: on myös useimmiten taloudellisesti edullisem-       välle henkilölle. Vain näin omaishoidosta voi
16740: paa. Tämä koskee myös vammaisten ja pitkäai-        tulla tosiasiallinen vaihtoehto kunnissa. Asetuk-
16741: kaissairaiden hoitoa sekä terminaalihoitoa.         sella voidaan määritellä tarkemmin yhtenäiset
16742:    Maassamme on noin 300 000 omaishoidossa          kriteerit kaikkia kuntia velvoittaviksi.
16743: olevaa henkilöä, mutta vain 20 000 on virallises-      Omaishoitoon sitoutuneiden henkilöiden ase-
16744: ti kunnan myöntämän omaishoidon tuen piiris-        massa on myös korjattavaa. Riittävä vapaa-aika
16745: sä. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain        on välttämätöntä sekä terveydellisistä että työ-
16746: säännösten henki ei näin ollen kunnissa toteudu.    suojelullisista syistä. Riittävistä vapaapäivistä
16747: Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan        ja vuosilomasta esitetään säädettäväksi laissa.
16748: omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että      Omaishoitajat, samoin kuin perhehoitajat on
16749: palvelujen avulla.                                  asetettu tarpeettomasti eriarvoiseen asemaan
16750:    Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö     kuntoutuksen osalta. Tämä esitetään korjatta-
16751: siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon       vaksi säätämällä heille sama oikeus kuntoutuk-
16752: tukea. Siksi hoidon määrittely vaatii selkiyttä-    seen kuin kunnallisilla viranhaltijoilla ja työnte-
16753: mistä. Hoidon tarve voidaan porrastaa kahteen       kijöillä.
16754: tasoon hoidon sitovuuden ja vaativuuden mu-
16755: kaan.                                               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16756:    Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä määrä-
16757: rahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat            että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
16758: usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta eikä            kiehdotukset:
16759: 
16760: 
16761: 
16762: 
16763:                                                                                               Versio 2.0
16764: LA 149/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
16765: 
16766: 
16767: 
16768: 1.
16769:                                                Laki
16770:                         sosiaalihuoltolain 27 aja 27 b §:n muuttamisesta
16771: 
16772:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16773:    muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 a §:n 2 momentti
16774: ja 27 b §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 27 a §:n 2 momentti laissa 1365/1992 ja 27 b §:n
16775: 2 ja 3 momentti laissa 1109/1997, seuraavasti:
16776: 
16777: 
16778:                      27 a §                         ti, ja lisäksi neljän viikon vapaa kalenterivuotta
16779:                                                     kohti. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähen-
16780:    Omaishoidon tukea annetaan, jos henkilö          nä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdit-
16781: alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman         tava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta
16782: tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee      järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan
16783: hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollis-    ajaksi.
16784: ta järjestää hoidettavan kotona sopimaila siitä         Asetuksella säädetään tarkemmin 27 a §:n 2
16785: hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeel-   momentissa tarkoitetuista tuen antamisen perus-
16786: listen palveluiden avulla. Sopimus omaishoidon      teista, omaishoidon tuesta laadittavasta sopi-
16787: tuesta voidaan tehdä myös muun henkilön kuin        muksesta, hoitopalkkion suuruudesta ja perus-
16788: hoidettavan omaisen tai läheisen kanssa.            teista, hoito- ja palvelusuunnitelmassa tarkoite-
16789:                                                     tuista muista palveluista samoin kuin muista
16790:                                                     hoitajan, hoidettavan ja kunnan kannalta tarpeel-
16791:                      27 b §                         lisista seikoista.
16792: 
16793:   Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuk-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä     kuuta
16794: sen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata    2000.
16795: vähintään yksi vuorokausi kalenteriviikkoa koh-
16796: 
16797: 
16798: 
16799: 
16800: 2.
16801:                                               Laki
16802:            kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta
16803: 
16804:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16805:   lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
16806: (202/1964) 2 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1261/1991, 982/1992, 1366/1992 ja 1555/1992, uusi
16807: 6 momentti seuraavasti:
16808: 
16809: 
16810: 
16811: 
16812: 2
16813:                                                        LA 149/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
16814: 
16815: 
16816:                        2§                           kijöiden kanssa 1 momentissa tarkoitettuun kun-
16817: -   - - - - - - - - - - - - -                       toutusetuuteen.
16818:    Sen estämättä, mitä 4 momentissa säädetään,
16819: on 4 momentissa tarkoitetulla hoitajalla yhtäläi-     Tämä laki tulee voimaan     päivänä    kuuta
16820: nen oikeus yhdessä 1 §:n 1 momentissa tarkoi-       2000.
16821: tettujen kunnallisten viranhaltijoiden ja työnte-
16822: 
16823: 
16824: 
16825: 
16826: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
16827: 
16828:     Leea Hiltunen /skl                                 Marja-Leena Kemppainen /skl
16829:     Leena Rauhala /skl                                 Kari Kärkkäinen /skl
16830:     Bjarne Kallis /skl                                 Ismo Seivästö /skl
16831:     Jouko Jääskeläinen /skl                            Sakari Smeds /skl
16832:     Päivi Räsänen /skl                                 Toimi Kankaanniemi /skl
16833: 
16834: 
16835: 
16836: 
16837:                                                                                                  3
16838:                                                           LA 150/2000 vp- Bjarne Kallis /skl ym.
16839: 
16840: 
16841: 
16842: 
16843:                                             LAKIALOITE 150/2000 vp
16844: 
16845:                                             Laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
16846: 
16847: 
16848: 
16849: 
16850: Eduskunnalle
16851: 
16852: 
16853:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16854: 
16855: Lakialoitteen pääasiallinen sisältö koskee luo-      män, ja voitto joka perustuu yli kahdenkymme-
16856: vutusvoittojen verotusta. Luovutusvoitto omai-       nen vuoden omistukseen, vastaavasti lievem-
16857: suudesta, joka perustuu lyhytaikaiseen alle kuu-     män verotuksen kohteeksi.
16858: den kuukauden omistukseen, joutuisi kireäm-
16859: 
16860: 
16861:                                           PERUSTELUT
16862: 
16863: Satunnaista luovutusvoittoa koskevaa lainsää- vastaavasti 23,2% tuntuu liian alhaiselta tilan-
16864: däntöä on säännöllisin väliajoin muutettu. Suu- teissa, joissa omistusoikeus on varsin lyhyt.
16865: rimmat muutokset tulivat 1980-luvulla, kun pe-           Mielestämme kauan omistetun omaisuuden
16866: riaatteessa kaikki luovutusvoitot tulivat veron-      luovutusvoiton  verotusta tulisi lieventää ja ly-
16867: alaisiksi. Senjälkeen luovutusvoittojen verotus-      hytaikaiseen omistukseen   perustuvan omaisuu-
16868: ta on sekä yksinkertaistettu että kiristetty.       . den luovutusvoittoa kiristää. Muutoksien vaiku-
16869:    Voimassa olevan lain mukaan luovutusvoi- tukset olisivat mielestämme pelkästään myöntei-
16870: ton veroprosentti on 29. Omaisuuden hankinta- siä. Pitkäaikaista omistusta kannustettaisiin ja
16871: hinnaksi katsotaan joko sen todellinen hankinta- keinottelua kiristettäisiin.
16872: hinta tai hankintahintaolettama, joka omistus-           Yli 20 vuotta omistetun omaisuuden myynti-
16873: ajasta riippuen on joko 20 % tai 50 % luovutus- hinnan enimmäisveroprosentin alentaminen
16874: hinnasta. Yksinkertaisuuden vuoksi voi todeta, 7,5 %:iin edellyttäisi hankintahintaolettama
16875: että veroa menee yli kymmenen vuotta omiste~ huomioon ottaen, että luovutusvoiton veropro-
16876: tun omaisuuden myyntihinnasta              enintään senttia alennettaisiin 15:een. Alle kuusi kuu-
16877:  14,5% ja alle 10 vuotta omistetun omaisuuden kautta omistetun omaisuuden luovutusvoiton ve-
16878: myyntivoitosta enintään 23,2 %. Edellä maini- roprosentin ollessa 50 nousisi myyntihinnan
16879: tussa tapauksessa laskennallinen myyntivoitto enimmäisveroprosentti 40:een. Työtuloverotuk-
16880: on siis 50% ja jälkimmäisessä tapauksessa seen nähden tätä ei voi pitää kohtuuttoman suu-
16881: 80% luovutushinnasta, joista sitten 29 %:n vero rena.
16882: määräytyy.                                               Varovainen laskelma muutoksen taloudelli-
16883:     Kun inflaatiota ei huomioida, voi 14,5 % sista vaikutuksista tuottanee lisäveroa noin
16884:  eräissä tapauksissa tuntua kovinkin korkealta ja 200-300 miljoonaa markkaa vuodessa. Tämä
16885: 
16886:                                                                                               Versio 2.0
16887: LA 150/2000 vp- Bjarne Kallis /skl ym.
16888: 
16889: 
16890: edellyttäisi, että vain noin viisi prosenttia kaikis-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16891: ta luovutusvoitoista perustuisi alle kuusi kuu-
16892: kautta omistetun omaisuuden 1uovuttamiseen.                   että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16893:                                                               kiehdotuksen:
16894: 
16895: 
16896: 
16897:                                                    Laki
16898:                                   tuloverolain 124 §:n muuttamisesta
16899: 
16900:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16901:    muutetaan 30 päivänäjoulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 2 momentti sel-
16902: laisena kuin se on laeissa 1222/1999 ja 1345/1999 seuraavasti:
16903: 
16904: 
16905:                        124 §                            yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veron-
16906:                                                         saajien kesken säädetään verontilityslaissa
16907:               Veron määräytyminen                       (532/1998). Yhteisöjen ja yhteisetuuden Ahven-
16908:                                                         maan maakunnasta saadusta tulosta suoritetaan
16909:    Pääomatulojen tuloveroprosentti on 29 lu-            kuitenkin verovuodelta veroa valtiolle 17,9742
16910: kuun ottamatta yli kaksikymmentä vuotta omis-           prosenttia.
16911: tettua omaisuutta, jonka luovutusvoiton tulove-
16912: roprosentti on 15 ja alle kuusi kuukautta omis-
16913: tettua omaisuutta, jonka luovutusvoiton tulove-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16914:                                                         kuuta 2001.
16915: roprosentti on 50. Yhteisöjen ja yhteisetuuden
16916: tuloveroprosentti on niin ikään 29. Yhteisöjen ja
16917: 
16918: 
16919: 
16920: 
16921: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
16922: 
16923:     Bjarne Kallis /skl                                     Leea Hiltunen /skl
16924:     Jouko Jääskeläinen /skl                                Lauri Oinonen /kesk
16925:     Päivi Räsänen /skl                                     Kari Kärkkäinen /skl
16926:     Marja-Leena Kemppainen /skl
16927: 
16928: 
16929: 
16930: 
16931: 2
16932:                                                          LA 15112000 vp- Bjarne Kallis /skl ym.
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 
16937:                                             LAKIALOITE 151/2000 vp
16938: 
16939:                                             Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta
16940: 
16941: 
16942: 
16943: 
16944: Eduskunnalle
16945: 
16946: 1. Nykytila                                             Ehdotettu 0,15 prosenttia on kuitenkin varsin
16947:                                                      pieni veroprosentti eikä pörssikauppa sen takia
16948: Varainsiirtoverolain mukaan arvopaperin omis-
16949:                                                      siirry ulkomaille. Todettakoon lisäksi, että aina-
16950: tusoikeuden luovutuksesta on suoritettava veroa
16951:                                                      kin Isossa-Britanniassa peritään arvopaperipörs-
16952: 1,6 prosenttia. Veroa ei kuitenkaan ole suoritet-
16953:                                                      sissä käydystä kaupasta veroa ilman, että kaup-
16954: tava ns. pörssikaupasta. Arvopaperipörssissä ta-
16955:                                                      pa olisi siirtynyt ulkomaille.
16956: pahtuvasta kaupasta leimaveroa perittiin vielä
16957: tämän vuosikymmenen alussa tasan yksi pro-
16958: sentti. Arvopaperikaupan elvyttämiseksi vero         3. Esityksen vaikutukset
16959: poistettiin 1990-luvun alussa.                       Arvopaperipörssissä käydyn kaupan liikevaihto
16960:                                                      on viime vuosina huomattavasti kasvanut. A1oit-
16961: 2. Ehdotetut muutokset                               teessa ehdotetun 0,15 prosentin suuruisen veron
16962:                                                      tuotto olisi nykyisen liikevaihdon mukaan noin
16963: Arvopaperikaupan vilkastuttua ja osakekurssien
16964:                                                      1 100 miljoonaa markkaa.
16965: noustua uusiin ennätyksiin on ns. pörssiveron
16966: palauttamisesta ollut keskustelua eri yhteyksis-
16967: sä. Perusteluna verolle on ollut fiskaalisten syi-   4. Voimaantulo
16968: den lisäksi arvopaperikaupan ylikuumenemisen         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdolli-
16969: ja erityisesti keinottelun hillitseminen. Ehdotus-   simman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty
16970: ta on vastustettu lähinnä väitteellä, että tämän-    ja vahvistettu.
16971: tyyppinen arvopaperikauppa siirtyisi kokonaan
16972: Suomesta pois, mikäli se tulisi veronalaiseksi.      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16973: Näin saattaisikin tapahtua, mikäli vero olisi suu-
16974: rehko ja mikäli Suomi olisi ainoa maa, jossa               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
16975: pörssikauppa kuuluisi verotuksen piiriin.                  kiehdotuksen:
16976: 
16977: 
16978: 
16979: 
16980:                                                                                               Versio 2.0
16981: LA 151/2000 vp- Bjarne Kallis /skl ym.
16982: 
16983: 
16984: 
16985:                                                Laki
16986:                                varainsiirtoverolain muuttamisesta
16987: 
16988:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16989:   kumotaan 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (931 11996) 15 § :n
16990: 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 979/1999, ja
16991:   lisätään 20 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
16992: 
16993: 
16994:                       20 §                          nistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä anne-
16995:                                                     tun lain (772/1988) 11uvun 3 §:ssä tarkoitetussa
16996:           Verokantaja veron peruste                 optioyhteisössä vakioidun johdannaissopimuk-
16997:                                                     sen perusteella, vero on 1 momentista poiketen
16998:                                                     0,15 %.
16999:    Myytäessä tai vaihdettaessa pörssiarvopape-
17000: reita tai markkina-arvopapereita arvopaperipörs-
17001: stssa     arvopaperimarkkinalain      (495/1989)
17002:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17003: 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta julkisesta kaupasta
17004: sekä luovutuksesta, joka tapahtuu kaupankäyn-       kuuta 2001.
17005: 
17006: 
17007: 
17008: 
17009: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
17010: 
17011:     Bjarne Kallis /skl                                  Leea Hiltunen /skl
17012:     Jouko Jääskeläinen /skl                             Lauri Oinonen /kesk
17013:     Päivi Räsänen /skl                                  Kari Kärkkäinen /skl
17014:     Marja-Leena Kemppainen /skl
17015: 
17016: 
17017: 
17018: 
17019: 2
17020:                                                      LA 152/2000 vp - Kari Kärkkäinen /skl ym.
17021: 
17022: 
17023: 
17024: 
17025:                                             LAKIALOITE 152/2000 vp
17026: 
17027:                                             Laki kansaneläkelain 24 §:n muuttamisesta
17028: 
17029: 
17030: 
17031: 
17032: Eduskunnalle
17033: 
17034: Suomessa arvioidaan olevan pelkkää kansanelä-        ensimmäisessä kuntaryhmässä yksinäisellä hen-
17035: kettä saavia henkilöitä noin 115 000. He ovat        kilöllä 2 955 markkaa.
17036: minimieläkkeen saajia, joiden on vaikea selvitä         Korotuksen rahoittaminen on mahdollista esi-
17037: eläkkeellään.                                        merkiksi säätämällä satunnaisia luovutusvoitto-
17038:    Näiden eläkkeensaajien eläkkeen tasokorotus       ja (6 kk ja 50 prosenttia) koskeva korkeampi
17039: on tarpeen, jotta he voisivat selvitä välttämättö-   vero.
17040: mistä elinkustannus-ja sairausmenoistaan.
17041:    Aloitteessa esitetään minimieläkkeen nosta-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17042: mista 200 markalla kuukaudessa 1.1.2001 al-
17043: kaen. Korotuksen jälkeinen kuukausieläke on                että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17044:                                                            kiehdotuksen:
17045: 
17046: 
17047:                                                Laki
17048:                               kansaneläkelain 24 §:n muuttamisesta
17049: 
17050:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17051:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 24 §:ään, sellaisena kuin
17052: se on laeissa 1491/1995 ja 979/1996 siitä mainitulla lailla 979/1996 kumotun 3 momentin tilalle uusi
17053: 3 momentti, seuraavasti:
17054: 
17055: 
17056:                       24 §                           14 412 markkaa ja toisessa      kuntaryhmässä
17057:                                                      13 860 markkaa vuodessa.
17058:    Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 momentissa
17059: on säädetty, pelkän kansaneläkkeen saajan täysi-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17060: määräinen kansaneläke on ensimmäisessä kunta-        kuuta 2001.
17061: ryhmässä 16 284 markkaa ja toisessa kuntaryh-           Tämän lain voimaan tullessa kansaneläkettä
17062: mässä 15 636 markkaa vuodessa. Jos eläkkeen-         saavan henkilön kansaneläke muutetaan tämän
17063: saaja on naimisissa, täysimääräinen kansan-          lain mukaiseksi ilman hakemusta. Kansaneläk-
17064: eläke    on    ensimmäisessä      kuntaryhmässä      keen muuttamisesta annetaan pyynnöstä päätös.
17065:                                                         Laissa säädetyt markamäärät vastaavat kan-
17066:                                                      saneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan
17067: 
17068: 
17069:                                                                                             Versio 2.0
17070: LA 152/2000 vp -   Kari Kärkkäinen /skl ym.
17071: 
17072: 
17073: vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina ole-       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
17074: vien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.    tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
17075:                                               teisiin.
17076: 
17077: 
17078: 
17079: 
17080: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
17081: 
17082:     Kari Kärkkäinen /skl                         Jari Leppä /kesk
17083:     Leea Hiltunen /skl                           Raimo Vistbacka /ps
17084:     Ismo Seivästö /skl                           Petri Neittaanmäki /kesk
17085:     Bjarne Kallis /skl                           Mika Lintilä /kesk
17086:     Jouko Jääskeläinen /skl                      Pekka Nousiainen /kesk
17087:     Päivi Räsänen /skl                           Tanja Karpela /kesk
17088:     Marja-Leena Kemppainen /skl                  Inkeri Kerola /kesk
17089:     Lauri Oinonen lkesk                          Niilo Keränen /kesk
17090:     Osmo Puhakka /kesk                           Seppo Lahtela /kesk
17091:     Antti Rantakangas /kesk                      Anu Vehviläinen /kesk
17092:     Pekka Vilkuna /kesk                          Eero Lämsä lkesk
17093:     Paula Lehtomäki /kesk
17094: 
17095: 
17096: 
17097: 
17098: 2
17099:                                                          LA 153/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17100: 
17101: 
17102: 
17103: 
17104:                                           LAKIALOITE 153/2000 vp
17105: 
17106:                                           Laki rikoslain 32 luvun muuttamisesta
17107: 
17108: 
17109: 
17110: 
17111: Eduskunnalle
17112: 
17113: Kätkemisrikokset ovat rikollisen toiminnan            Kätkemisrikokset kaikkine muotoineen ovat
17114: taustatoimintaa, joiden kautta mahdollistetaan     kasvualusta omaisuus- ja talousrikoksille. Suo-
17115: rikollisen toiminnan kautta saadun hyödyn häi-     messa nämä rikokset on kriminalisoitu rikoslain
17116: vyttäminen saavuttamattomiin. Kätkemisrikok-       32 luvussa. Kriminalisoinnissa on kuitenkin
17117: sen kautta alkurikoksen yhteydessä omistajal-      kaksi merkittävää puutetta. Ensinnäkin perusri-
17118: taan pois joutunut esine tai omaisuus realisoi-    kos on kyseisen luvun 1 §:ssä liian pienen ran-
17119: daan usein rahaksi tai muuksi alkurikoksen teki-   gaistusuhan alainen. Rangaistusmaksimi on ta-
17120: jää hyödyttäväksi pääomaksi. Kätkijä taas huo-     vanomaisesta poikkeava puolitoista vuotta van-
17121: lehtii siitä, että hän saa oman osuutensa, usein   keutta. Pykälän 2 momentissa rahanpesu on rin-
17122: suuremman osuuden rikoksen tuottamasta hyö-        nastettu ensimmäisen momentin kätkemisrikok-
17123: dystä kuin alkurikoksen tekijä.                    seen, mutta rahanpesulla ei ole lainkaan törkeä-
17124:    Kätkemisrikoksen yksi muoto on rahanpesu.       tä ja ammattimaista tekomuotoa kuten on
17125: Rahanpesussa taloudellinen hyöty muutetaan         2 pykälässä itse kätkemisrikosta koskien. Kum-
17126: tunnistamattomaksi erilaisten usein kansainvä-     pikin asia on syytä korjata.
17127: listen siirto- ja peiteoperaatioiden kautta. Ra-
17128: hanpesuun kätkemisrikoksen muotona on viime        Edellä olevan perusteella ehdotan,
17129: aikoina kiinnitetty runsasta kansainvälistä huo-
17130: miota sekä kehitetty yhteisiä toimintamuotoja            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17131: tämän rikosmuodon tukahduttamiseksi. Toimin-             kiehdotuksen:
17132: tamuotojen kehittely eri valtioiden välillä jat-
17133: kuu.
17134: 
17135: 
17136: 
17137:                                               Laki
17138:                                rikoslain 32 luvun muuttamisesta
17139: 
17140:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17141:    muutetaan 19 päivänäjoulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 32luvun 1 §:n 1 momentti,
17142: sellaisena kuin se on laeissa 769/1990 ja 317/1994, sekä
17143:    lisätään uusi 3 a §ja seuraavasti:
17144: 
17145: 
17146: 
17147: 
17148:                                                                                            Versio 2.0
17149: LA 153/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17150: 
17151: 
17152:                         1§                                                  3a§
17153:                   Kätkemisrikos                                  Ammattimainen rahanpesu
17154: 
17155:     Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai vä-        Jos 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauk-
17156: littää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiris-   sessa joku on ottanut rahanpesun tavakseen, toi-
17157: tys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosri-        minta liittyy ammattimaiseen rikollisuuteen, ra-
17158: koksella taikka velallisen petoksella, törkeällä       hanpesu kohdistuu suuriin raha- ja omaisuus-
17159: velallisen petoksella tai tahallisella velallisen      määriinja toiminta voidaan muutenkin kokonai-
17160: viipillisyydellä saatua omaisuutta taikka muulla       suutena katsoa törkeäksi, on tekijä tuomittava
17161: tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka           vankeuteen vähintään kahdeksi, enintään kuu-
17162: tietää, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on       deksi vuodeksi.
17163: tuomittava kätkemisrikoksesta sakkoon tai van-
17164: keuteen enintään kahdeksi vuodeksi.                      Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
17165: 
17166: 
17167: 
17168: 
17169: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
17170: 
17171:     Sulo Aittoniemi /alk
17172: 
17173: 
17174: 
17175: 
17176: 2
17177:                                                             LA 154/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17178: 
17179: 
17180: 
17181: 
17182:                                             LAKIALOITE 154/2000 vp
17183: 
17184:                                             Laki rikoslain 46 luvun 4 §:n muuttamisesta
17185: 
17186: 
17187: 
17188: 
17189: Eduskunnalle
17190: 
17191: Salakuljetus on mystinen asia, johon liitetään       sen osalta liian alhainen, vain kaksi vuotta van-
17192: paljon romanttisia asioita aina Algot Niskan pir-    keutta. Lainsäätäjälie on ilmeisesti sattunut
17193: tuajoista alkaen. Euroopan unionin perustami-        aikanaan jonkinasteinen lipsahdus. Enimmäis-
17194: senja sen toimintojen kehittelynjälkeen salakul-     rangaistus olisi nostettava kolmeen vuoteen van-
17195: jetusta koskevat kysymykset jäsenmaiden välil-       keutta, jolloin se olisi tietynlaisessa tasapainos-
17196: lä ovat menettäneet paljolti merkityksensä. Kol-     sa luvun muiden kriminalisointien kanssa.
17197: mansien maiden suuntaan asia on kuitenkin voi-
17198: massa olevaa oikeutta ja kriminalisoitu rikos-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
17199: lain 46luvun 4 ja 5 §:ssä. 4 §:n kriminalisoinnis-
17200: sa rangaistus on kuitenkin enimmäisrangaistuk-              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17201:                                                             kiehdotuksen:
17202: 
17203: 
17204: 
17205:                                                 Laki
17206:                               rikoslain 46 luvun 4 §:n muuttamisesta
17207: 
17208:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17209:    muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 46 luvun 4 §:n 1 momentti,
17210: sellaisena kuin se on laissa 76911990, seuraavasti:
17211: 
17212: 
17213:                        4§                            jonka tuonti tai vienti on kielletty tai edellyttää
17214:                                                      viranomaisen lupaa tai tarkastusta, on tuomitta-
17215:                   Salakuljetus                       va salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen
17216:                                                      enintään kolmeksi vuodeksi.
17217:    Joka ilman asianmukaista lupaa taikka muu-
17218: ten tuontia tai vientiä koskevien säännösten tai
17219: määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda maa-
17220: han taikka vie tai yrittää viedä maasta tavaraa,
17221: 
17222: 
17223: 
17224: 
17225:                                                                                                Versio 2.0
17226: LA 154/2000 vp -     Sulo Aittoniemi /alk
17227: 
17228: 
17229:     Tämä laki tulee voimaan päivänä     kuuta   .
17230: 
17231: 
17232: 
17233: 
17234: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
17235: 
17236:      Sulo Aittoniemi /alk
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 
17241: 2
17242:                                                            LA 155/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17243: 
17244: 
17245: 
17246: 
17247:                                             LAKIALOITE 155/2000 vp
17248: 
17249:                                             Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
17250: 
17251: 
17252: 
17253: 
17254: Eduskunnalle
17255: 
17256: Suomessa maksetaan lapsilisälain mukaan lap-         taloudelliset vaikeudet. Korotusta pitäisi nostaa
17257: selle lapsilisää 17 ikävuoteen saakka. Tämä so-      ainakin puolella eli 400 markkaan kuukaudessa
17258: siaalinen etu on monessa perheessä hyvin mer-        ja lisäksi jokaista sisarusta kohti maksaa 1 §:n
17259: kittävä. Erityisesti näin on yksinhuoltajaperheis-   2 momentissa        tarkoitettu     ylimääräinen
17260: sä, joissa ilman lapsilisän tuomaa taloudellista     122 markan sisaruskorotus.
17261: tukea toimeentulo olisi mahdotonta. Lapsilisä-
17262: lain 7 §:n mukaan yksinhuoltajan lapsesta mak-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
17263: setaan lapsilisä 200 markalla korotettuna kuu-
17264: kaudessa. Lisäys on merkittävä, mutta ei riittävä          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17265: ottaen huomioon yksinhuoltajaperheiden suuret              kiehdotuksen:
17266: 
17267: 
17268: 
17269:                                                 Laki
17270:                                  lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta
17271: 
17272:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17273:    muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 7 §:n 3 momentti, sellaise-
17274: na kuin se on laissa 1234/1993, seuraavasti:
17275: 
17276: 
17277:                        7§                            sän nostamiseen oikeutettua henkilöä, joka ei
17278:                                                      lapsilisän maksukuukauden alkaessa ole aviolii-
17279:                Lapsilisän määrä                      tossa tai joka ennen maksukuukauden alkua on
17280:                                                      muuttanut puolisostaan erilleen yhteiselämän lo-
17281:                                                      pettamiseksi. Yksinhuoltajana ei kuitenkaan pi-
17282:   Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä maksetaan
17283: korotettuna 400 markalla kalenterikuukaudessa        detä henkilöä, joka avioliittoa solmimattajatku-
17284: ja edellä 2 momentissa tarkoitetuista yhtä           vasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomai-
17285: useammasta lapsesta jokaisesta ylimääräisenä         sissa olosuhteissa toisen henkilön kanssa.
17286: 122 markan sisaruskorotuksella korotettuna.
17287: Yksinhuoltajana tässä laissa tarkoitetaan lapsili-
17288: 
17289: 
17290: 
17291: 
17292:                                                                                              Versio2.0
17293: LA 155/2000 vp- Sulo Aittoniemi /alk
17294: 
17295: 
17296:     Tämä laki tulee voimaan päivänä     kuuta   .
17297: 
17298: 
17299: 
17300: 
17301: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
17302: 
17303:      Sulo Aittoniemi /alk
17304: 
17305: 
17306: 
17307: 
17308: 2
17309:                                                  LA 156/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
17310: 
17311: 
17312: 
17313: 
17314:                                             LAKIALOITE 156/2000 vp
17315: 
17316:                                             Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta
17317: 
17318: 
17319: 
17320: 
17321: Eduskunnalle
17322: 
17323: Lasten turvallisuutta pidetään yhteiskunnassam-      lain mukaan alle 12-vuotiaan lapsen, jonka pi-
17324: me yleisesti tärkeänä asiana. Tästä huolimatta       tuus on alle 150 cm, on ensisijaisesti käytettävä
17325: lasten liikenneturvallisuuteen ei ole kiinnitetty    istuinta, joka on varustettu lapsen pituuteen ja
17326: riittävästi huomiota. Liikenneonnettomuudet ai-      painoon nähden sopivalla turvaistuimella tai
17327: heuttavat lasten tapaturmaisista kuolemista suu-     muulla lapsen turvalaitteella. Jos alle 3-vuotias
17328: rimman osan. Kaikista lapsille liikenteessä ta-      lapsi ei voi matkustaa tällaisella istuimella sen
17329: pahtuvista onnettomuuksista autossa matkusta-        puuttumisen takia, on lapsen lain mukaan mat-
17330: ville sattuu niitä lukumääräisesti eniten.           kustettava ensisijaisesti ajoneuvon takaistuimel-
17331:     Lapsia voidaan suojata myös liikenteen vaa-      la siihen asennettua turvavyötä tai muuta turva-
17332: roilta. Merkittävin keino olisi huolehtia lasten     laitetta käyttäen. Vastuu turvalaitteiden käytös-
17333: turvalaitteiden asianmukaisesta käytöstä liiken-     tä on kuljettajalla, mutta lapsen holhoojan tai
17334: teessä. Tästä ovat osoituksena useat tapaukset,      huoltajan matkustaessa mukana hänellä. Siten
17335: joissa turvaistuimen on todistettu pelastaneen       esimerkiksi takseissa turvaistuinta ei ole usein-
17336: lapsen hengen.                                       kaan käytettävissä, lapsihan matkustaa harvem-
17337:     Myös Liikenneturvan tekemien selvitysten         min yksin.
17338: mukaan lasten turvalaitteet estävät ja lieventä-        Nykyiseen tieliikennelakiin kirjattu epämää-
17339: vät tehokkaasti vahinkoja onnettomuuden sat-         räinen ensisijaisuuden vaatimus jättää mahdolli-
17340: tuessa. Raimo Karttusen Liikennevakuutuskes-         suuden räikeisiin laiminlyönteihin. Tutkijalauta-
17341: kuksen turvallisuustoimikunnan (VALT) ja Ajo-        kuntien aineiston mukaan vuosina 1990-1997
17342: neuvohallintokeskuksen tutkimuksen toimek-           kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa muka-
17343:  siannosta laatiman raportin mukaan onnetto-         na olleista alle 1-vuotiaista lapsista turvaistui-
17344: muuksissa mukana olleista turvaistuimessa istu-      messa matkusti 68 %, mutta 1-4-vuotiaista
17345: neista alle !-vuotiaista lapsista säilyi vammoitta   enää vain 39 %. Turvaistuimia ei siis läheskään
17346:  71 %. Muuten kuin turvaistuimessa matkusta-         aina käytetty.
17347:  neista lapsista sen sijaan kuoli peräti 80 %.          Vuosien 1972-1981 tutkijalautakuntien
17348:     Muissakin ikäryhmissä tulokset olivat saman      aineistoon verrattuna turvalaitteiden käyttö on
17349:  suuntaisia. Turvaistuimessa ollut lapsi kuoli tai   kuitenkin huomattavasti lisääntynyt. Tämä nä-
17350:  vammautui vakavasti ainoastaan sellaisissa ta-      kyy selvästi myös siinä, että tutkijalautakuntien
17351:  pauksissa, joissa lapsen istuinpaikka oli murs-     aineistossa vuosina 1990-1997 autoissa vam-
17352:  kaantunut tai palanut tai auton kylkeen suuntau-    mautuneiden prosentuaalinen osuus on kaikissa
17353:  tunut isku oli aiheuttanut voimakkaan retkah-       em. ikäryhmissä vähentynyt lähes puoleen.
17354:  duksen.                                                Lasten liikenneturvallisuutta voidaan edel-
17355:     Aikuisilla on aina vastuu lasten turvallisuu-    leen parantaa. Nykyistä tieliikennelakia on sel-
17356:  desta liikenteessä. Voimassa olevan tieliikenne-    keytettävä siten, että Suomessakin määrätään
17357: 
17358:                                                                                               Versio 2.0
17359: LA 156/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
17360: 
17361: 
17362: useiden muiden ED-maiden tapaan turvaistuin-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17363: ten käyttö pakolliseksi alle 4-vuotiaille lapsille.
17364: Vastuu turvaistuimen käytön valvonnasta on                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17365: määrättävä yksiselitteisesti auton kuljettajalle.           kiehdotuksen:
17366: 
17367: 
17368: 
17369:                                                  Laki
17370:                                 tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta
17371: 
17372:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17373:    muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 88 §:n 3 ja 4 momentti,
17374: sellaisina kuin ne ovat, 3 momentti laissa 571/1994 ja 4 momentti laissa 35711987, seuraavasti:
17375: 
17376: 
17377:                        88 §                           valla turvaistuimella tai muulla lapsen turvalait-
17378:                                                       teella.
17379: Turvavyön ja muun istuimen turvalaitteen käyttö          Kuljettajan on huolehdittava, että alle 15-vuo-
17380:                                                       tias lapsi matkustaa turvavyö kiinnitettynä tai
17381:                                                       lapsen koolle soveltuvassa turvalaitteessa siten
17382:    Alle 4-vuotiaan lapsen on aina, ja alle 12-vuo-
17383: tiaan lapsen, jonka pituus on alle 150 cm, ensisi-    kuin edellisessä momentissa on säädetty.
17384: jaisesti aina, käytettävä istuinta, joka on varus-
17385: tettu lapsen pituuteen ja painoon nähden sopi-
17386:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17387:                                                       kuuta 2001.
17388: 
17389: 
17390: 
17391: 
17392: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
17393: 
17394:     Petri Neittaanmäki /kesk                              Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
17395:     Lauri Oinonen /kesk                                   Olavi Ala-Nissilä !kesk
17396:     Jari Leppä /kesk                                      Jukka Vihriälä !kesk
17397:     Pekka Vilkuna /kesk                                   Sirkka-Liisa Anttila !kesk
17398:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                               Seppo Kääriäinen !kesk
17399:     Seppo Lahtela /kesk                                   Matti Väistö /kesk
17400:     Tanja Karpela /kesk                                   Katri Komi /kesk
17401:     Kari Myllyniemi /kesk                                 Anu Vehviläinen /kesk
17402:     Ossi Korteniemi /kesk                                 Juha Rehula /kesk
17403:     Mari Kiviniemi /kesk                                  Mauri Pekkarinen /kesk
17404:     Pekka Nousiainen /kesk                                Juha Korkeaoja /kesk
17405:     Matti Vanhanen !kesk
17406: 
17407: 
17408: 
17409: 
17410: 2
17411:                                                              LA 157/2000 vp - Anne Huotari /vas
17412: 
17413: 
17414: 
17415: 
17416:                                             LAKIALOITE 157/2000 vp
17417: 
17418:                                             Laki kansaneläkelain muuttamisesta
17419: 
17420: 
17421: 
17422: 
17423: Eduskunnalle
17424: 
17425: 
17426:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17427: 
17428: Aloitteessa ehdotetaan, että 1.1.1998 aloitettu      seen voitaisiin vuotta 1996 edeltäneen lainsää-
17429: kansaneläkkeen lapsikorotusten leikkaaminen          dännön mukaisin perustein myöntää lapsikoro-
17430: pysäytetään, koska lapsikorotusten saajien kä-       tus, jonka määrä olisi sama kuin ennen vuotta
17431: teen jäävä eläke ei nousisi edes indeksikorotus-     1996 myönnetty lapsikorotus, eli noin 109 mark-
17432: ten verran. Jo useimmissa kolmilapsisissa per-       kaa vuoden 2001 indeksi tasossa.
17433: heissä käteen jäävä eläke pienenisi markkamää-          Tarkoituksena olisi myöhemmin nostaa lapsi-
17434: räisesti vuoden 2000 tasoon verrattuna huoli-        korotuksen määrää. Lapsikorotukset sidottaisiin
17435: matta budjettiriihessä sovituista muista korjauk-    kansaneläkkeen tavoin elinkustannusindeksiin.
17436: sista. Lisäksi ehdotetaan, että kansaneläkkee-       Laki tulisi voimaan 1 päivästä tammikuuta 2001.
17437: 
17438: 
17439:                                           PERUSTELUT
17440: 
17441: 1. Nykyinen tilanne                                  oli, että lapsikorotusten leikkaaminen aloitetaan
17442: Lapsikorotusjärjestelmä lakkautettiin 1.1.1996       jo 1.1.1997. Eduskunta kuitenkin myöhensi leik-
17443: lukien (1491/1995). Mainitun lain voimaantulo-       kauksen alkamisajankohdaksi 1.1.1998. Siirty-
17444: säännöksen mukaan ennen vuotta 1996 myön-            mäkautena eli leikkausten aikana vuosina
17445: nettyjä lapsikorotuksia alettiin 1.1.1998 lukien     1998-2001 lapsikorotuksiin ei ole tehty indek-
17446: leikata 20 prosentilla kunkin vuoden alusta si-      sikorotuksia.
17447: ten, että lapsikorotukset lakkaavat vuoden 2001         Ratkaisun sosiaalipoliittinen ilme alkoi hah-
17448: lopussa. Uusia lapsikorotuksia ei 1.1.1996 lu-       mottua vasta eduskunnan sosiaali- ja terveys-
17449: kien ole myönnetty.                                  valiokunnan mietinnössä (StVM 21/1995 vp):
17450:    Asianomaisessa       hallituksen   esityksessä    "Kun lapsikorotuksen saajista pääosa on työky-
17451: (HE 119/1995 vp) lapsikorotusten poistamista         vyttömyyseläkkeellä olevia pienituloisia henki-
17452: perusteltiin vain toteamalla, että "kansaneläke-     löitä, lapsikorotusten poistamisen vaikutuksia
17453: järjestelmän selkeyttämiseksi ja valtiontaloudel-    tulee selvittää tarkemmin. Tästä syystä valio-
17454: lisista syistä ehdotetaan, että kansaneläkejärjes-   kunta esittää aikataulua myöhennettäväksi vuo-
17455: telmään kuuluvasta hautausavustusjärjestelmäs-       della lapsikorotusten selvittämiseksi osana per-
17456: tä, puolisoiisästä ja lapsikorotusjärjestelmästä     hepolitiikan etuuksien kokonaisuutta." Edus-
17457: luovutaan vuoden 1996 alusta". Tarkoituksena
17458: 
17459:                                                                                              Versio 2.0
17460: LA 157/2000 vp- Anne Huotari /vas
17461: 
17462: 
17463: kunnan edellyttämää selvitystä ei kansaneläk-       sikorotusta. Myöskään verotusperusteiden muu-
17464: keiden lapsikorotuksista ole tehty.                 tokset eivät lievitä leikkausten vaikutuksia. Näin
17465:     Lapsikorotusta sai vuoden 1994 lopussa noin     ollen monilla pelkkää kansaneläkettä ja lapsiko-
17466: 21 000 eläkkeensaajaa yhteensä runsaasta            rotusta saavilla maksettava eläke on pienenty-
17467: 31 OOO:sta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Lapsiko-    nyt; sitä enemmän, mitä useampilapsisesta per-
17468: rotus oli 262 mk/kk vuonna 1995, ja sitä voitiin    heestä on kysymys.
17469: maksaa ilman lasten lukumäärää koskevia rajoi-         Lapsikorotuksen jääminen pois 1.1.1996 sekä
17470: tuksia (suurin määrä oli tuolloin 13 lasta). Jos    jo myönnettyjen lapsikorotusten leikkaaminen
17471: molemmat puolisot saivat kansaneläkettä, lapsi-     1.1.1998 lukien kohdistuivat siis pääasiassa sel-
17472: korotusta maksettiin erikseen kummankin eläk-       laisiin lapsiperheisiin, joissa ainakin toinen
17473: keeseen. Lapsikorotus oli ja on verotonta tuloa.    huoltajista on työkyvytön. Menetykset kumuloi-
17474:     Lapsikorotukseen oikeutetuista noin 90 % oli    tuvat monilapsisissa perheissä ja pahiten silloin,
17475: työkyvyttömyyseläkkeen saajia. He saivat lapsi-     kun molemmat puolisoista ovat eläkkeellä
17476: korotusta vuoden 1994 lopussa noin 28 000 lap-      (useimmiten kumpikin työkyvytön).
17477: sen perusteella. Kun kaikista kansaneläkkeen           Lisäksi on otettava huomioon lapsilisän sa-
17478: saajista lapsikorotusta sai vain noin 2 %, työky-   malla tavoin erityisesti monilapsisiin perheisiin
17479: vyttömyyseläkkeissä osuus on yli 8 %. Lapsiko-      kohdistettu leikkaus 1. 7.1995 sekä vastaavasti
17480: rotusta saavista työkyvyttömyyseläkeläisistä        kohdentunut toimeentulotuen perusteiden muu-
17481: noin 46 %:lla oli tuolloin eläkkeessään myös li-    tos 1.3.1998. Samaan perheeseen on saattanut
17482: säosaa eli ainakin tämä osa työkyvyttömistä lap-    kohdistua myös vuonna 1996 toteutettu työ-
17483: sikorotuksen saajista oli enintään keskituloisia    markkinatuen lapsikorotuksen 60 %:n leikkaus,
17484: (työeläke alle 3 600 mk/kk). Noin 12% heistä        lasten kotihoidon tuen merkittävä aleneminen
17485: sai lisäksi tiukasti tarveharkintaista eläkkeen-    sekä hoitomaksujen korotukset. Lapsilisät laske-
17486: saajien asumistukea.                                vat reaalisesti jatkuvasti, koska niihin ei ole teh-
17487:    Noin 13 %:lla kaikista lapsikorotuksen saajis-   ty edes indeksitarkistuksia vuoden 1995 jälkeen.
17488: ta eli noin 2 500 henkilöllä oli eläkkeessään          Kansaneläkkeeseen liittyvää lapsikorotusta
17489: vuonna 1995 täysimääräinen lisäosa. Pääosa ky-      maksetaan työkyvyttömälle sellaisena aikana,
17490: seisistä lapsikorotukseen yhdestä tai useammas-     jolloin eläkkeensaajan huollettavana on yksi tai
17491: ta lapsesta oikeutetusta täyden lisäosan saajasta   useampia lapsia, joista joku on alle 16-vuotias.
17492: oli sellaisia työkyvyttömyyseläkkeen saajia, jot-   Lapsikorotukset kansaneläkettä täydentävänä
17493: ka 16 ikävuoden täyttämiseen saakka saivat lap-     tukena ovat olleet keskeinen osa perustoimeen-
17494: sen hoitotukea tai olivat muita vammaisia taikka    tulon turvaa.
17495: hyvin nuorina työkykynsä menettäneitä, joille ei       Nuorten työkyvyttömien eläketurvassa on
17496: ollut kertynyt lainkaan työeläkeoikeutta tai työ-   yleisesti nähty olevan puutteita ja kehittämisen
17497: eläke oli aivan pieni.                              tarpeita.
17498:    Täyttä lisäosaa, nyttemmin täyttä kansanelä-
17499: kettä, saavien työkyvyttömien eläketurva muo-       2. Esitetyt muutokset
17500: dostuu koko eliniän ajan pelkästä kansaneläk-       Kansaneläkelain 3 a luvun viimeiseksi pykäläk-
17501: keestä (2 231-2 655 mklkk vuonna 2000). Kan-        si tulisi lisätä uusi 29 §, jossa säädettäisiin
17502: saneläkettä ei ole reaalisesti korotettu vuoden     oikeudesta lapsikorotukseen. Pykälä vastaisi si-
17503: 1984 jälkeen eli 17 vuoteen.                        sällöltään vuoden 1996 alusta kumottua kansan-
17504:    Lapsikorotusten indeksitarkistukset lopetet-     eläkelain 29 §:ää. Kun kansaneläkelaissa olevat
17505: tiin leikkausten käynnistyttyä vuodesta 1998.       markkamäärät on ilmaistu maaliskuun vuoden
17506: Toisin kuin pohjaosaa 1.1.1996 lukien leikat-       1981 kansaneläkeindeksiä vastaavassa tasossa
17507: taessa lapsikorotukseen oikeutetuilla pelkän        (ns. laintaso) ja vuosimääräisinä, säännöksessä
17508: kansaneläkkeen saajilla ei viiden vuoden ajan       lapsikorotuksen      suuruus      määriteltäisiin
17509: ole leikkausten vastapainona työeläkkeen indek-     600 markaksi. Ennen pykälän kumoamista ky-
17510: 
17511: 2
17512:                                                              LA 157/2000 vp- Anne Huotari /vas
17513: 
17514: 
17515: seinen laintasoinen lapsikorotuksen markkamää-       den 2001 tasossa, jolloin nykyisiä lapsikorotuk-
17516: rä oli 1 572 markkaa vuodessa. Pykälään tehtäi-      sia ei enää olisi maksussa, noin 7 milj. markkaa
17517: siin lisäksi sanonnallisiaja teknisiä parannuksia.   vuodessa.
17518:    Laki kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkei-          Uusista aikaisintaan vuoden 2001 alusta
17519: den ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin      myönnettävistä lapsikorotuksista aiheutuisi vuo-
17520: (348/1956) koskee lain 1 §:n 1 momentissa            den 2001 tasossa 15-18 milj. markan lisäkus-
17521: (1127/1983) lueteltuja poikkeuksia lukuun otta-      tannukset.
17522: matta kaikkia kansaneläkelaissa olevia markka-          Lain tultua voimaan tulisi erikseen arvioida se
17523: määriä. Näin ollen lakia sovellettaisiin auto-       taso, mille lapsikorotukset tulisi myöhemmin
17524: maattisesti myös lapsikorotuksen markkamää-          nostaa. Tällöin eräänä kiinnekohtana voitaisiin
17525: rään. Sen sijaan vastaavaa valtioneuvoston pää-      pitää sitä, että lapsikorotus olisi ilman tehtyjä
17526: töstä kansaneläkkeiden sitomisesta elinkustan-       leikkauksia     vuoden 2000 indeksitasossa
17527: nuksiin (383/1984) tulisi muuttaa lisäämällä         275 markkaa kuukaudessa. Kun lapsikorotus
17528: päätöksen 5 §:ään lapsikorotusta koskeva 29 §.       vuonna 2000 on enää 105 markkaa kuukaudes-
17529:                                                      sa, tämä merkitsee sitä, että alkuperäisestä mää-
17530: 3. Esityksen vaikutukset                             rästä on leikattu jo yli 60 %.
17531: Esityksen mukaan lapsikorotuksen leikkausten
17532:                                                      Edellä olevan perusteella ehdotan,
17533: pysäyttämisestä ei aiheutuisi lisäkustannuksia,
17534: mutta tavoiteltu kustannusten säästö jäisi toteu-
17535:                                                            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17536: tumatta. Tämän rahallinen merkitys olisi vuo-
17537:                                                            kiehdotuksen:
17538: 
17539: 
17540:                                                 Laki
17541:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
17542: 
17543:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17544:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelakiin (347/1956) sitä lailla 1491/1995
17545: kumotun 29 §:n tilalle uusi 29 § seuraavasti:
17546: 
17547: 
17548:                     3 a luku                            Lapsikorotusta myönnettäessä eläkkeensaa-
17549:                                                      janlapsena pidetään myös sellaista avioliiton ul-
17550:                   Kansaneläke                        kopuolella syntynyttä lasta, johon kohdistuva
17551:                        29 §                          eläkkeensaajan elatusvelvollisuus on vahvistet-
17552:    Jos kansaneläkkeen saajan tai hänen puoli-        tu oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella so-
17553:                                                      pimuksella. Sama koskee kasvattilasta, jonka
17554: sonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa ta-
17555:                                                      toimeentulosta eläkkeensaaja tai hänen samassa
17556: loudessa eläkkeensaajan kanssa taijos eläkkeen-
17557:                                                      taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.
17558: saaja muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentu-
17559: losta, kansaneläkkeen lisäksi maksetaan lapsiko-
17560:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17561: rotus.
17562:                                                      kuuta 2001.
17563:    Lapsikorotus on 600 markkaa vuodessa kuta-
17564:                                                         Tällä lailla kumotaan 18 päivänä joulukuuta
17565: kin edellä tarkoitettua lasta kohden. Jos molem-
17566:                                                      1995 kansaneläkelain muuttamisesta annetun
17567: mat puolisot saavat kansaneläkettä, lapsikorotus
17568:                                                      lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen 6 mo-
17569: maksetaan erikseen kummallekin.
17570:                                                      mentti siltä osin kuin on kysymys lapsikorotuk-
17571: 
17572: 
17573:                                                                                                      3
17574: LA 157/2000 vp- Anne Huotari /vas
17575: 
17576: 
17577: sen maksamisesta 1 päivän tammikuuta 2001 jäl-   kaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina
17578: keisenä aikana.                                  olevien kansaneläkkeiden suuruus on määrätty.
17579:   Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
17580: kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mu-   tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
17581:                                                  teisiin.
17582: 
17583: 
17584: 
17585: 
17586: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
17587: 
17588:     Anne Huotari /vas
17589: 
17590: 
17591: 
17592: 
17593: 4
17594:                                                          LA 158/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
17595: 
17596: 
17597: 
17598: 
17599:                                             LAKIALOITE 158/2000 vp
17600: 
17601:                                             Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta anne-
17602:                                             tun lain 6 §:n 1 momentin kumoamisesta
17603: 
17604: 
17605: 
17606: 
17607: Eduskunnalle
17608: 
17609: Lakialaitteessa ehdotetaan kiintiöiden poista-       työnantajien tekemän koulutustarveselvityksen
17610: mista oppisopimuskoulutuksella hankittavasta         mukaan vuonna 1998 kiintiöt koettiin jäsenyri-
17611: lisäkoulutuksesta.                                   tyksissä aivan liian pieniksi. Puolet yrityksistä
17612:    Oppisopimuskoulutus on tehokas tapa hank-         ilmoitti kokeneensa ongelmia kiintiöjärjestel-
17613: kia yrityksen tarpeiden mukaista työvoimaa tai       män vuoksi. Kiintiöjärjestelmä oli haitannut op-
17614: työntekijöille erikoistavaa koulutusta, kouluttaa    pisopimusten solmimista erityisesti kaupan sekä
17615: henkilöstöä uusiin tehtäviin tai laajentaa henki-    hotelli- ja ravintola-alan yrityksissä.
17616: löstön peruskoulutusta. Oppisopimuskoulutuk-             Hallitusohjelmassa asetetaan suuret tavoit-
17617: sen kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti erityi-      teet väestön koulutustason noston suhteen. Op-
17618: sesti aikuisten oppisopimusten kohdalla.             pisopimuskoulutus koulutusmuotona olisi juuri
17619:    Peruskoulutuksena järjestettävää oppisopi-        sellaista koulutusta, jota työelämässä jo olevat
17620: muskoulutusta ei ole määrällisesti säädelty. Sen     henkilöt sujuvasti kykenisivät hankkimaan. On
17621: sijaan oppisopimuskoulutuksella järjestettävää       ristiriitaista, että yhtäällä puhutaan työvoimaka-
17622: lisäkoulutusta säädellään vuosittain asetetuilla     peikoista ja työvoimapulasta, mutta toisaalla ra-
17623: kiintiöillä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta      joitetaan ihmisten halua hakeutua koulutukseen.
17624: annetun lain 6 §:n mukaan määritellään talousar-        Kaikkiin perus-, ammatti- ja erikoisammatti-
17625: viota käsiteltäessä vuosittainen kokonaismäärä       tutkintoihin johtavia oppisopimuksia on voitava
17626: ammatilliselle lisäkoulutukselle. Vuonna 2000        solmia kysynnän mukaan. Siksi lakialaitteessa
17627: opiskelijoiden enimmäismäärä oli 14 000. Vuo-        ehdotetaan oppisopimuskoulutuksen määrällistä
17628: delle 2001 kiintiö tullee olemaan 16 000 paik-       mitoitusta koskevan ammatillisesta aikuiskoulu-
17629: kaa. Tehdyn kokonaispäätöksenjälkeen ministe-        tuksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin kumoa-
17630: riö jakaa määrälliset kiintiöt alueittain.           mista.
17631:    Valtion talousarviossa määritelty oppisopi-
17632: muskiintiö on ollut useana vuonna liian pieni        Edellä olevan perusteella ehdotan,
17633: koulutuksen kysyntään nähden. Vaikka kiintiötä
17634: onkin vuosittain nostettu, ei sen avulla ole kyet-         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17635: ty vastaamaan kysyntään. Esimerkiksi Palvelu-              kiehdotuksen:
17636: 
17637: 
17638: 
17639: 
17640:                                                                                               Versio 2.0
17641: LA 158/2000 vp -     Anu Vehviläinen /kesk
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                                              Laki
17646:        ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin kumoamisesta
17647: 
17648:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17649: 
17650: 
17651:                        1§                                             2§
17652:    Tällä lailla kumotaan ammatillisesta aikuis-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17653: koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 anne-      kuuta 2001.
17654: tun lain (63111998) 6 §:n 1 momentti.
17655: 
17656: 
17657: 
17658: 
17659: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
17660: 
17661:      Anu Vehviläinen /kesk
17662: 
17663: 
17664: 
17665: 
17666: 2
17667:                                                  LA 159/2000 vp -     Eero Akaan-Penttilä /kok ym.
17668: 
17669: 
17670: 
17671: 
17672:                                             LAKIALOITE 159/2000 vp
17673: 
17674:                                             Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
17675:                                             suista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
17676: 
17677: 
17678: 
17679: 
17680: Eduskunnalle
17681: 
17682: 
17683:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17684: 
17685: Lakialaitteessa ehdotetaan muutettavaksi so-         vän puolison tulot, asiakasmaksu tulisi määrätä
17686: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista         korkeintaan 50 prosentin suuruiseksi palvelun
17687: määräävää lakia. Siinä tapauksessa, että palve-      käyttäjän ja tämän avio- tai avopuolison yhteen-
17688: lun käyttäjä on elänyt hoidon alkaessa yhteista-     lasketuista nettokuukausi tuloista. Nykyinen ase-
17689: loudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olo-   tus (912/1992 15 §:n 5 momentti) jättää kunnille
17690: suhteissa ja hänen tulonsa hoidon alkaessa ovat      liikaa tulkinnanvaraa, eikä juuri eroa sisällölli-
17691: olleet merkittävästi suuremmat kuin kotiin jää-      sesti lain 734/1992 11 §:n 1 momentista.
17692: 
17693: 
17694:                                           PERUSTELUT
17695: 
17696: Nykyinen laki antaa kunnille mahdollisuuden          tyvät. Laissa määritellyt maksun alentamisen pe-
17697: alentaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuneen       rusteet ovatkin melko epätarkat.
17698: henkilön asiakasmaksua, jos ne sen katsovat tar-        Kysyin 5.5.2000 peruspalveluministeri Osmo
17699: peelliseksi. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon      Soininvaaralta kirjallisesti (KK 435/2000 vp),
17700: asiakasmaksuista 734/1992 11 § määrää, että          aikooko hallitus antaa kunnille tarkemmat ja vi-
17701: "maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan     ralliset ohjeet kyseisen pitkäaikaista laitoshoi-
17702: alentaa jos henkilön elatusvelvollisuus, toi-        toa koskevan lain 15 §:n 5 momentin käytöstä ja
17703: meentuloedellytykset tai huollolliset näkökoh-       soveltamisesta. Ministeri vastasi, ettei kunnille
17704: dat huomioon ottaen siihen on syytä". Lisäksi        ole annettu asiasta minkäänlaisia ohjeita. Kun-
17705: 1.10.1999 voimaan tulleen asetuksen 912/1992         nat voivat siis edelleen vapaasti tulkita lakia mi-
17706: 15 §:n 5 momentissa todetaan, että "maksu tulee      ten haluavat ja päättää itsenäisesti siitä, milloin
17707: tarvittaessa määrätä sosiaali- ja terveydenhuol-     edellytykset maksun alentamiselle täyttyvät.
17708: lon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n sään-       Liika tulkinnanvaraisuus on siis epäilemättä
17709: nös huomioon ottaen 1 momentissa säädettyä           syynä siihen, etteivät kunnat ota riittävässä mää-
17710: alemmaksi". Molemmat pykälät siis antavat            rin huomioon varsinkaan kotiin jäävän puolison
17711: mahdollisuuden maksun alentamiseen, mutta            taloudellisen tilan muutosta suurempituloisen
17712: jättävät myös kunnille runsaasti tulkinnanvaraa      puolison joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
17713: siitä, milloin 11 §:ssä mainitut näkökohdat täyt-
17714: 
17715:                                                                                                Versio 2.0
17716: LA 159/2000 vp -      Eero Akaan-Penttilä /kok ym.
17717: 
17718: 
17719:    Eläkeläisten keskuudessa sellainen tulonja-        kuitenkin - varsinkin vanhuksille - raskas,
17720: ko, jossa toinen aviopuoliso tienaa esimerkiksi       pitkä ja kallis. Käräjäoikeus ei voi eikä saa olla
17721: 10 000 mk/kk ja toisen tulot koostuvat ainoas-        ainoa tie kotiin jäävän puolison toimeentulon
17722: taan mahdollisesti kansaneläkkeestä, on edel-         turvaamiseksi sellaisessa tapauksessa, jossa
17723: leen hyvin yleinen. Tämä johtuu siitä, että koti-     puolisoista selkeästi suurempituloinen joutuu
17724: äitiys oli aiemmin huomattavasti yleisempää           pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
17725: kuin nykyisin. Näin ollen myös eläkkeellä olles-         Tasapuolisin malli sekä kunnan että perheen
17726: saan aviopuolisot rahoittavat menonsa pääosin         kannalta on sellainen, jossa maksu määräytyy
17727: miehen eläketuloilla. On siis luonnollista, että      pariskunnan yhteenlasketuista tuloista niin, että
17728: jos perheen kuukausituloista peritään yhtäkkiä        toisen joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon tu-
17729: lähes 80 prosenttia asiakasmaksuina, muodos-          loista puolet jää kotiin jäävälle puolisolle ja toi-
17730: tuu vuosien varrella hankitun tavanomaisen            nen puoli määrätään kunnalle asiakasmaksuna.
17731: omaisuuden kustannuksista huolehtiminen pian             Lainsäädäntömuutos edellyttänee asetuksen
17732: ylivoimaiseksi.                                       15 § :n tarkistamista vastaamaan lain 11 § :n hen-
17733:    Kun pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutunut          keä ja tavoitteita.
17734: henkilö ja tämän puoliso katsoo, että puolisoi-
17735: den välistä elatusvelvollisuutta ja siitä määrättä-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17736: vän lain henkeä rikotaan kunnan taholta, on
17737: muutosta haettava käräjäoikeudesta. Prosessi on              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17738:                                                              kiehdotuksen:
17739: 
17740: 
17741: 
17742:                                                 Laki
17743:       sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
17744: 
17745:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17746:    lisätään 3 päivänä elokuuta 1992 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
17747: (734/1992) 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1288/1993 uusi 3 momentti, seuraavasti:
17748: 
17749: 
17750:                        11 §                           tulonsa ovat merkittävästi suuremmat kuin ko-
17751:                                                       tiin jäävän av'io- tai avopuolison, voidaan maksu
17752:  Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen          määrätä enintään 50 prosentin suuruiseksi puoli-
17753:                                                       soiden yhteenlasketuista kuukausituloista.
17754:    Mikäli palvelun käyttäjä on ennen laitoshoi-
17755:                                                         Tämä laki tulee voimaan päivänä         kuuta
17756: don alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitos-
17757: sa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen
17758: 
17759: 
17760: 
17761: 
17762: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
17763: 
17764:     Eero Akaan-Penttilä /kok                              Raija Vahasalo /kok
17765:     Timo Ihamäki /kok                                     Tuija Nurmi /kok
17766: 
17767: 2
17768:                                   LA 159/2000 vp- Eero Akaan-Penttilä /kok ym.
17769: 
17770: 
17771: Jyri Häkämies /kok                       Kari Kantalainen /kok
17772: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok          Sirpa Pietikäinen /kok
17773: Riitta Korhonen /kok                     Pirjo-Riitta Antvuori /kok
17774: Olli Nepponen /kok                       Martti Tiuri /kok
17775: Leena-Kaisa Harkimo /kok                 Timo Seppälä /kok
17776: Pertti Hemmilä /kok                      Jouni Lehtimäki /kok
17777: Petri Salo /kok                          Esko Kurvinen /kok
17778: Pekka Kuosmanen /kok                     Lasse Viren /kok
17779: 
17780: 
17781: 
17782: 
17783:                                                                             3
17784:                                                      LA 160/2000 vp - Susanna Rahkonen /sd ym.
17785: 
17786: 
17787: 
17788: 
17789:                                             LAKIALOITE 160/2000 vp
17790: 
17791:                                             Laki lapsiasiainvaltuutetusta
17792: 
17793: 
17794: 
17795: 
17796: Eduskunnalle
17797: 
17798: 
17799:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17800: 
17801: Lakialoitteessa ehdotetaan lapsiasiainvaltuute-
17802: tun viran perustamista sosiaali- ja terveysminis-
17803: teriön yhteyteen.
17804: 
17805: 
17806:                                           PERUSTELUT
17807: 
17808: Viisi vuotta sitten hallituksen lapsipoliittisessa   sipolitiikan seurannan ja koordinaation puutteel-
17809: selonteossa VNS 2/1995 vp (Vp 19.1 0.1995) eh-       lisuudesta sekä lapsen oikeuksien tasapuolises-
17810: dotettiin lapsiasiainvaltuutetun viran perusta-      ta toteutumisesta maan eri osissa. Komitea ke-
17811: mista Suomessa lainsäädäntötasoisesti hyväksy-       hotti Suomea, muiden pohjoismaiden positiivis-
17812: tyn YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen           ten esimerkkien mukaisesti, perustamaan riip-
17813: asettamien velvoituksien täyttämiseksi. Vaikka       pumattoman kansallisen lapsiasiainvaltuutetun
17814: lasten oikeuksien valvonta tuolloin jätettiinkin     viran. Tässä yhteydessä komitea erityisesti huo-
17815: eduskunnan toisen oikeusasiamiehen harteille,        mautti, etteivät lapsiasiainvaltuutetusta päätettä-
17816: eduskunta ilmaisi tahtonaan, että näiden oikeuk-     essä pelkät puhtaasti taloudelliset näkökohdat
17817: sien valvonta järjestetään paitsi laillisuusval-     saisi olla ratkaisevia (Lapsen oikeuksien komi-
17818: vontana, myös intressivalvontana.                    tea, CRC/C/15Add.132, October 2000).
17819:    Julkisuudessa on oikeutetusti kannettu huolta        Yksittäisen viran perustaminen ei kuitenkaan
17820: erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien lasten       yksin riitä, vaan lisäksi riittävien resurssien tur-
17821: asemasta. Muissa pohjoismaissa on jo pitkään         vaamiseksi on YK:n Lapsen oikeuksien komi-
17822: toiminut lapsiasiamiesjärjestelmä.                   tean suositusten mukaisesti perustettava asioit-
17823:    YK:n asettama Lapsen oikeuksien komitea on        ten valmistelua varten lapsiasiainvaltuutetun
17824: jo tammikuussa 1996 suositellut Suomen halli-        toimisto.
17825: tukselle lapsiasiainvaltuutetun viran perustamis-
17826: ta. Myös tänä syksynä komitea on käsitellyt          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17827: Suomen raporttiaYK:nlapsen oikeuksien sopi-
17828: muksen toteutumisesta maassamme. Kommen-                    että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17829: teissaan komitea ilmaisi huolensa maamme lap-               kiehdotuksen:
17830: 
17831: 
17832:                                                                                                 Versio 2.1
17833: LA 160/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd ym.
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                                Laki
17838:                                       lapsiasiainvaltuutetusta
17839: 
17840:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17841: 
17842:                         1§                                                 4§
17843:    Lasten aseman turvaamista, lasten oikeuksien         Lapsiasiainvaltuutetulla voi olla toimisto.
17844: toteutumista sekä viranomaisten ja järjestöjen       Toimistossa voi olla tulo- ja menoarvion rajois-
17845: yhteistoiminnan edistämistä lasten oikeuksia         sa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia vir-
17846: koskevia asioita varten on sosiaali- ja terveysmi-   kamiehiä ja muuta henkilökuntaa.
17847: nisteriön yhteydessä lapsiasiainvaltuutetun vir-
17848: ka.                                                                         5§
17849:    Lapsiasiainvaltuutetun kelpoisuusvaatimuk-           Lapsiasiainvaltuutetulla on oikeus salassapi-
17850: sista ja nimittämisestä säädetään asetuksella.       tosäännösten estämättä saada tässä laissa sää-
17851:                                                      dettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tie-
17852:                         2§                           dot muilta viranomaisilta maksutta.
17853:    Lapsiasiainvaltuutetun tehtävänä on:
17854:    1) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää lasten                           6§
17855: aseman turvaamista ja lasten oikeuksien toteu-          Lapsiasiainvaltuutettu tai lapsiasiainvaltuute-
17856: tumista;                                             tun toimiston palveluksessa oleva ei saa sivulli-
17857:    2) antaa tietoa lasten asemasta ja lapsia kos-    selle luvattomasti ilmaista eikä käyttää yksityi-
17858: kevasta lainsäädännöstä sekä osaltaan tuottaa        seksi hyödykseen, mitä hän siinä tehtävässä on
17859: lasten asemaa koskevaa tiedotusaineistoa; sekä       saanut tietää toisen henkilökohtaisista oloista,
17860:    3) seurata lasten oloja ja asemaa yhteiskun-      terveydentilasta, taloudellisesta asemasta taik-
17861: nan eri aloilla ja toimia yhteistyössä muiden vi-    ka liike- ja ammattisalaisuudesta.
17862: ranomaisten ja järjestöjen kanssa lasten ase-
17863: maan liittyvissä asioissa.                                                7§
17864:                                                        Tarkempia säädöksiä tämän lain täytäntöön-
17865:                        3§                            panosta annetaan asetuksella.
17866:    Lapsiasiainvaltuutettu voi avustaa lasta tä-
17867: män oikeuksien turvaamisessa sekä tarvittaessa                            8§
17868: hankkia tälle oikeusapua, jos hän katsoo, että         Tämä laki tulee voimaan      päivänä kuuta .
17869: asialla on lasten oikeusturvan kannalta huomat-
17870: tava merkitys.
17871: 
17872: 
17873: 
17874: 
17875: 2
17876:                                         LA 160/2000 vp- Susanna Rahkonen /sd ym.
17877: 
17878: 
17879: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
17880: 
17881:    Susanna Rahkonen /sd                     Tero Rönni /sd
17882:    Riitta Prusti /sd                        Arto Seppälä /sd
17883:    Kari Uotila /vas                         Klaus Heliberg /sd
17884:    Lauri Oinonen /kesk                      Ulla Juurola /sd
17885:    Rakel Hiltunen /sd                       Reijo Laitinen /sd
17886:    Kirsi Ojansuu /vihr                      Lauri Kähkönen /sd
17887: 
17888: 
17889: 
17890: 
17891:                                                                               3
17892:                                                        LA 16112000 vp- Hannes Manninen /kesk
17893: 
17894: 
17895: 
17896: 
17897:                                             LAKIALOITE 161/2000 vp
17898: 
17899:                                             Työsopimuslaki ja eräät siihen liittyvät lait
17900: 
17901: 
17902: 
17903: 
17904: Eduskunnalle
17905: 
17906: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-    käytännön mukaan, johon hallituksen esitykses-
17907: sen esitykselle HE 157/2000 vp.                      sä ei esitetä muutoksia, yleissitovuuden piiriin
17908:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       kuuluvalla työntekijällä on oikeus vaatia lisä-
17909: työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi       palkkaa taannehtivasti 10 vuoden ajalta, voi se
17910: laeiksi (HE 157/2000 vp ), jossa ehdotetaan uu-      aiheuttaa eräissä tapauksissa kohtuuttomia seu-
17911: distettavaksi työsopimuslaki kokonaisuudes-          raamuksia työnantajalle aina konkurssiseuraa-
17912: saan. Uusi laki korvaisi vuonna 1970 annetun         muksiin saakka. Näissä tapauksissa sekä työnan-
17913: työsopimuslain.                                      taja että työntekijä ovat voineet toimia asiallisin
17914:     Työsopimuslaki on työelämän peruslaki, jota      perustein ilman lain kiertämistarkoitusta. Työn-
17915: sovelletaan kaikissa niissä oikeussuhteissa, jois-   antaja on voinut myös uusia työsopimusta
17916: sa työtä tehdään vastiketta vastaan työnantajan      useamman kerran hyvässä uskossa (bona fide).
17917: lukuun tämänjohdon ja valvonnan alaisena. Kun        Näissä tapauksissa pitäisi taannehtivien vaati-
17918: lakia on noudatettava sekä pienillä että suurilla    musten osalta olla mahdollisuus kohtuuttomuuk-
17919: työpaikoilla, esityksen tärkeänä tavoitteena on      sien sovittelemiseen.
17920: työsuhteissa sovellettavien työsopimuslain sään-        Nykyinen oikeustoimilain 36 § antaa mahdol-
17921: nösten selkeys, täsmällisyys ja helppolukuisuus.     lisuuden ainoastaan oikeustoimen ehdon sovitte-
17922:     Työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöeh-       luun, ei koko lain soveltamista koskevaan sovit-
17923: dot määräytyisivät edelleen yleissitovan työeh-      teluun. Käytännön esimerkkitapausten valossa
17924: tosopimuksen mukaan. Työnantajan olisi nouda-        olisi välttämätöntä, että uudessa työsopimuslais-
17925: tettava vähintään valtakunnallisen, asianomai-       sa annettaisiin oikeusistuimille mahdollisuus so-
17926: sen alalla edustavana pidettävän työehtosopi-        vitteluratkaisuun myös koko lain soveltamisen
17927: muksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja      osalta.
17928: työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää          Rinnakkaislakialoitteessa esitetään hallituk-
17929: tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työehto-    sen esityksen 1. lain 1 lukuun (HE 157/2000 vp)
17930:  sopimuksen vahvistamislautakunnan olisi pää-        uutta 2 §:n 2 momenttia. Siinä esitetään, ettäjos
17931: töksellään vahvistettava, onko valtakunnallinen      työsuoritusta koskevan sopimuksen osapuolet
17932: työehtosopimus soveltamisalallaan sillä tavalla      ovat asiallisin perustein katsoneet, että lain so-
17933:  edustava, että sitä pidettäisiin yleissitovana.     veltamisen edellytykset eivät täyty, ja toimineet
17934:     Huolimatta täsmennyksistä ja lain selkeytyk-     tämän mukaisesti, mutta tuomioistuin jälkikä-
17935:  sestä syntyy tapauksia, jolloin varsinkin pien-     teen katsoo, että tätä lakia on sovellettava, voi-
17936:  työnantajat eivät pysty kaikissa tapauksissa sel-   daan lain taannehtivaa soveltamista rajoittaa
17937:  keästi määrittelemään lain soveltamisen edelly-     kohtuullisesti ottaen huomioon osapuolten ase-
17938:  tyksiä, jotka ovat riippuvaisia sekä työntekijän    ma ja olosuhteet.
17939:  että työnantajan järjestäytymisestä. Kun oikeus-
17940: 
17941:                                                                                                Versio 2.0
17942: LA 16112000 vp- Hannes Manninen /kesk
17943: 
17944: 
17945:    Muutoksen lähtökohtana on, että lain sovelta-      nittu oikeustoimilain säännös rajoittuu kuiten-
17946: misala on pakottavaa oikeutta. Käytännössä            kin sanamuotonsa mukaisesti oikeustoimen eh-
17947: esiintyy kuitenkin tilanteita, joissa lain taanneh-   don sovitteluun. Muutosesityksessä on kysymys
17948: tiva soveltaminen saattaisi johtaa kohtuuttomiin      koko lain soveltamisen kohtuullisuudesta. Ehdo-
17949: tuloksiin. Näin on silloin, kun osapuolet ovat        tettu uusi 2 momentti ilmaisisi tuomioistuimille,
17950: asiallisin syin ja ilman lain kiertämisen tarkoi-     jotka käsittelevät lain soveltamiskysymyksiä,
17951: tusta toimineet siinä käsityksessä, ettei työsopi-    kelpuuttavan normin, jonka nojalla lain taanneh-
17952: muslaki tulisi sovellettavaksi. Varsinkin pitkän      tivaa soveltamista voitaisiin tapauskohtaisesti
17953: taannehtivan ajanjakson käsittävä lain sovelta-       harkiten rajoittaa kohtuulliseksi. Tuomioistui-
17954: minen vastoin osapuolten omaksumaa käsitystä          milla tarkoitettaisiin tässä säännöksessä myös
17955: saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin tuloksiin.        työneuvostoa ja välimiesoikeuksia.
17956: Oikeuskäytännössä on muun muassa ratkaisussa
17957: KKO 1986 II 144 (ään.) yleissitovan työehtoso-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
17958: pimuksen taannehtivaa vaikutusta soviteltu koh-
17959: tuulliseksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Mai-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
17960:                                                              kiehdotuksen:
17961: 
17962: 
17963: 
17964:                                         Työsopimuslaki
17965:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17966: 
17967: 
17968:                        lluku                             Jos työsuoritusta koskevan sopimuksen osa-
17969:                                                       puolet ovat asiallisin perustein katsoneet, että
17970:                  Yleiset säännökset                   lain soveltamisen edellytykset eivät täyty, ja toi-
17971:                          1§                           mineet tämän mukaisesti, mutta tuomioistuin
17972:                                                       jälkikäteen katsoo, että tätä lakia on sovelletta-
17973:     (kuten HE)
17974:                                                       va, voidaan lain taannehtivaa soveltamista ra-
17975:                                                       joittaa kohtuullisesti ottaen huomioon osapuol-
17976:                          2§                           ten asema ja olosuhteet.
17977:           Poikkeukset soveltamisalasta                   (3-10 §ja 2-14 luku kuten HE)
17978: 
17979:     ( 1 mom. kuten HE)
17980:                                                                    (Lait 2-33 kuten HE)
17981: 
17982: 
17983: 
17984: 
17985: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000
17986: 
17987:      Hannes Manninen /kesk
17988: 
17989: 
17990: 
17991: 
17992: 2
17993:                                                         LA 162/2000 vp - Hannu Aho /kesk ym.
17994: 
17995: 
17996: 
17997: 
17998:                                           LAKIALOITE 162/2000 vp
17999: 
18000:                                           Laki ennakkoperintälain 44 §:n ja arvonlisä-
18001:                                           verolain 182 §:n muuttamisesta
18002: 
18003: 
18004: 
18005: 
18006: Eduskunnalle
18007: 
18008: Yrittäjän edellytetään maksavan joitakin veroja    korotettavaksi aina vähintään 50% tai vero voi-
18009: oma-aloitteisesti ilman viranomaisten erityistä    daan määrätä maksettavaksi jopa kolminkertai-
18010: kehotusta. Oma-aloitteisesti maksetaan mm. ar-     sena.
18011: vonlisävero, työnantajasuoritukset, lähdevero,         Arvonlisäverolain ja ennakkoperintälain ko-
18012: varainsiirtovero, leimavero ja puun myyntitulon    rotussäännökset ovat samansisältöiset. Veronko-
18013: ennakonpidätys.                                    rotus määrätään pääasiassa ohjelmallisesti. Ko-
18014:    Arvonlisävero maksetaan kuukausittain vii-      rotus riippuu mm. maksun ja myöhästymisen
18015: meistään veron kertymiskuukauden jälkeisen         suuruudesta.
18016: toisen kuukauden 15. päivänä. Esimerkiksi hel-         Tilapäisiinkin maksuvaikeuksiin joutuneelle
18017: mikuun myynneistä maksetaan arvonlisävero          nykyinen käytäntö on kohtuuton ja vaikka kir-
18018: viimeistään huhtikuun 15. päivänä.                 janpito olisi hoidettu asianmukaisesti kaikki il-
18019:    Työnantajasuoritukset maksetaan kuukausit-      moitukset toimitettu määräysten mukaisesti ajal-
18020: tain viimeistään palkanmaksukuukautta seuraa-      laan- ja kyseessä ovat ainoastaan yrityksen ta-
18021: van kuun 10. päivänä.                              loudelliset ongelmat - saattaa jo 16 päivän
18022:    Eräpäivään mennessä maksamatta jääneestä        myöhästyminen merkitä 2 %:n veronkorotusta,
18023: verosta määrätään veronlisäys ja lisäksi saate-    joka vastaa noin 45 %:n vuotuista korkoa eli yh-
18024: taan määrätä veronkorotus. Veronkorotuksesta       dessä veronlisäyksen kanssa noin 55 %:n kor-
18025: on säädetty arvonlisäverolain 182 §:ssä ja en-     koa. Vastaavasti, jos maksu viivästyy 61 päivää,
18026: nakkoperintälain 44 §:ssä, joita käytetään myös    on veronkorotus 5 %, joka vastaa noin 40 %:n
18027: muiden veronmaksujen viivästymisestä määrät-       korkoa eli veronlisäyksen kanssa yhteensä noin
18028: tävissä veronkorotuksissa.                         50 %:n korkoa. Viivästymisajan pidentyessä
18029:    Veronlisäys on vuonna 2000 10 % vuotuista       korko suhteellisesti laskee siten, että vuoden
18030: korkoa tai vähintään 20 markkaa.                   myöhästyminen merkitsee 10 %:n veronkorotus-
18031:    Ennakkoperintälain korotussäännöksen mu-        ta eli veronlisäyksen kanssa yhteensä 20 % kor-
18032: kaan säädetyssä ajassa toimittamatta tai maksa-    koa.
18033: matta jätetylle verolle voi lääninverovirasto          Kun normaaleista tulonhankintaan liittyvien
18034: määrätä veronlisäyksen lisäksi enintään 30 %:n     maksujen viivästymisestä perittävän viivästys-
18035: suuruisen korotuksen. Törkeästä huolimatto-        koron voi vähentää verotettavasta tulosta, mutta
18036: muudesta johtuvasta ilmoitusvelvollisuuden lai-    veroista määrätyn koron tai veronkorotuksen
18037: minlyönnistä tai väärän ilmoituksen antamisesta    osalta ei näin voi menetellä, voidaan oikeutetus-
18038: vero voidaan korottaa jopa kaksinkertaiseksi.      ti sanoa kyseessä olevan koronkiskonnan.
18039: Kavalluksen tarkoituksessa tehdystä laiminlyön-        Väärän ilmoituksen tai tietojen rikollisessa
18040: nistä tai väärästä ilmoituksesta määrätään veroa   hyötymistarkoituksessa antaneelle tulee seuraa-
18041: 
18042:                                                                                            Versio2.0
18043: LA 162/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
18044: 
18045: 
18046: mustenolla rangaistusluonteisia ja kovia. Myös        JOISsa maksun viivästyminen johtuu yksin-
18047: piittaamattomuudesta johtuneista laiminlyön-          omaan yrityksen tilapäisistä taloudellisista vai-
18048: neistä sanktioiden tulee ennaltaehkäisemistar-        keuksista, esimerkiksi yrityksen rahaliikenteen
18049: koituksessa olla tuntuvia.                            kausiluonteisuudesta.
18050:    Arvonlisäverolain 182 § ja ennakkoperintä-
18051: lain 44 § tulee muuttaa siten, että kohtuuttomat      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18052: seuraamukset veronmaksun myöhästymisestä
18053: vältetään. Laki tulee muuttaa sellaiseksi, että ve-         että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
18054: ronkorotusta ei peritä sellaisissa tapauksissa,             kiehdotukset:
18055: 
18056: 1.
18057:                                                  Laki
18058:                               ennakkoperintälain 44 §:n muuttamisesta
18059: 
18060:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18061:   lisätään 20 päivänäjoulukuuta 1996 annetun ennakkoperintälain (1118/1996) 44 §:ään uusi 5 mo-
18062: mentti seuraavasti:
18063: 
18064: 
18065:                        44 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18066:                                                       kuuta 2001.
18067:                   Veronkorotus
18068: 
18069: 
18070:   Tässä pykälässä säädettyä korotusta voidaan
18071: sovitella, jos se on seurausta yksinomaan yrityk-
18072: sen tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista.
18073: 
18074: 
18075: 
18076: 
18077: 2.
18078:                                                 Laki
18079:                               arvonlisäverolain 182 §:n muuttamisesta
18080: 
18081:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18082:   lisätään 30 päivänäjoulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 182 §:ään, sellaisena
18083: kuin se on osaksi laeissa 1486/1994 ja 1123/1996, uusi 5 momentti seuraavasti:
18084: 
18085: 
18086:                       182 §
18087: 
18088:   Tässä pykälässä säädettyä korotusta voidaan
18089: sovitella, jos se on seurausta yksinomaan yrityk-
18090: sen tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista.
18091: 
18092: 2
18093:                                              LA 162/2000 vp- Hannu Aho /kesk ym.
18094: 
18095: 
18096:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18097: kuuta 2001.
18098: 
18099: 
18100: 
18101: 
18102: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
18103: 
18104:    Hannu Aho /kesk                           Tanja Karpela /kesk
18105:    Mauri Salo /kesk                          Niilo Keränen /kesk
18106:    Seppo Lahtela /kesk                       Jari Leppä /kesk
18107:    Markku Rossi /kesk                        Mika Lintilä /kesk
18108:    Ossi Korteniemi /kesk                     Pekka Vilkuna /kesk
18109:    Kyösti Karjula /kesk                      Antti Rantakangas /kesk
18110:    Mari Kiviniemi /kesk                      Osmo Puhakka /kesk
18111:    Mauri Pekkarinen /kesk                    Lauri Oinonen /kesk
18112:    Mirja Ryynänen /kesk                      Pekka Nousiainen /kesk
18113:    Juha Korkeaoja /kesk                      Petri Neittaanmäki /kesk
18114: 
18115: 
18116: 
18117: 
18118:                                                                               3
18119:                                                            LA 163/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
18120: 
18121: 
18122: 
18123: 
18124:                                            LAKIALOITE 163/2000 vp
18125: 
18126:                                            Laki tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
18127: 
18128: 
18129: 
18130: 
18131: Eduskunnalle
18132: 
18133: Tuloverolakia muutettin vuonna 1998 niin, että      veharkinnan takia sitä makseta. Ongelmallisena
18134: matkakulujen 3 000 markan omavastuuosuutta          on edelleen pidettävä seuraavaa tilannetta: Pit-
18135: pienennetään, mikäli henkilö on saanut laissa       käaikaistyötön, joka on työttömänä työnhakija-
18136: mainittuja työttömyys- tai koulutusetuuksia.        na työvoimatoimistossa, on pudonnut ansiosi-
18137: Uudistus oli merkittävä vain osan vuotta työtä      donnaisen työttömyysturvan piiristä. Hän ei saa
18138: saaville henkilöille. Tuloverolain 93 §:n 4 mo-     myöskään työmarkkinatukea puolison tulojen
18139: menttiin lisättiin lailla (1170/1998) säännös,      ylitettyä tarveharkinnan tulorajan. Kun hän saa
18140: jonka mukaan, jos verovelvollinen on verovuo-       pienipaikkaisen puolen vuoden työpaikan, niin
18141: den      aikana    saanut    työttömyysturvalain    nykyisen lain mukaan hänen matkakulujensa ve-
18142: (602/1984) mukaista työttömyyspäivärahaa,           rovähennyksen omavastuu on 3 000 markkaa.
18143: työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993)          Jos hänen puolisonsa tulot olisivat pienemmät
18144: mukaista työmarkkinatukea, työvoimapoliitti-        niin, että hän saisi työmarkkinatukea vaikka vä-
18145: sesta     aikuiskoulutuksesta     annetun    lain   häisemmänkin määrän, hänen matkakulujensa
18146: (763/1990) mukaista koulutustukea, työllisyys-      omavastuu ko. tapauksessa olisi noin 1 500
18147: lain (275/1987) ja sen nojalla annetuissa sään-     markkaa. Ylimenevät matkakulut hän voisi vä-
18148: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pitkä-   hentää verotuksessa.
18149: aikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemi-         Edellä mainitussa asiassa on kysymys yhdes-
18150: sesta annetun lain (709/1997) mukaista etuutta      tä ylimääräisestä työnteon vastaanottamisen
18151: tai työttömien omaehtoisen opiskelun tukemi-        kynnyksestä. Siinä on kysymys myös epätasa-
18152: sesta annetussa laissa (1402/ 1997) tarkoitettua    puolisesta kohtelusta. Eihän puolison tuloilla pi-
18153: koulutuspäivärahaa, hänen matkakustannusvä-         täisi kaiken järjen mukaan olla mitään vaikutus-
18154: hennyksen 3 000 markan suuruista omavastuu-         ta toisen puolison matkakustannusten vähennyk-
18155: osuuttaan pienennetään 270 markalla jokaiselta      seen, mutta tässä tapauksessa nykyisen lain mu-
18156:  täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus        kaan on. Kansalaisten yhdenvertaisuudenja kan-
18157: on kuitenkin vähintään 540 markkaa. Täyteen         nustavuuden takia matkakulujen omavastuun
18158:  korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21 ,5 :tä     osittamisen tulee koskea myös niitä henkilöitä,
18159:  korvauspäivää vastaava määrä. Säännöstä sovel-     jotka ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen mut-
18160:  letaan ensimmäisen kerran vuodelta 1999 toimi-     ta eivät sitä tarveharkinnan takia saa.
18161:  tettavassa verotuksessa.
18162:     Vaikka lakimuutos oli oikeansuuntainen, se ei   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18163:  helpottanut niiden työttömien tilannetta, joilla
18164:  on oikeus työmarkkinatukeen mutta joille ei tar-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18165:                                                            kiehdotuksen:
18166: 
18167: 
18168:                                                                                              Versio 2.0
18169: LA 163/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
18170: 
18171: 
18172: 
18173:                                                Laki
18174:                                 tuloverolain 93 §:n muuttamisesta
18175: 
18176:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18177:   lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain ( 1535/1992) 93 § :ään, sellaisena kuin se
18178: on laeissa 1170/1998 ja 468/2000, uusi 5 momentti seuraavasti:
18179: 
18180: 
18181:                       93 §                          24 §:n mukaisen tarveharkinnan johdosta, hänen
18182:                                                     omavastuuosuuttaan pienennetään 270 markalla
18183: Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset      jokaiselta kalenterikuukaudelta.
18184: 
18185:    Sinä aikana, jona verovelvollinen täyttää työ-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18186: markkinatuen saamisen edellytykset, mutta ei        kuuta 2001. Lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
18187: ole verovuoden aikana saanut työmarkkinatues-       ran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa.
18188: ta annetun lain mukaista työmarkkinatukea lain
18189: 
18190: 
18191: 
18192: 
18193: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
18194: 
18195:     Esa Lahtela /sd                                     Marjaana Koskinen /sd
18196:     Matti Kangas /vas                                   Valto Koski /sd
18197:     Tero Rönni /sd                                      Pertti Turtiainen /vas
18198:     Arto Seppälä /sd                                    Pirkko Peltomo /sd
18199:     Seppo Lahtela /kesk                                 Mikko Immonen /vas
18200:     Pia Viitanen /sd                                    Anne Huotari /vas
18201:     Tuula Haatainen /sd
18202: 
18203: 
18204: 
18205: 
18206: 2
18207:                                                 LA 164/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
18208: 
18209: 
18210: 
18211: 
18212:                                             LAKIALOITE 164/2000 vp
18213: 
18214:                                             Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun
18215:                                             lain 4 §:n muuttamisesta
18216: 
18217: 
18218: 
18219: 
18220: Eduskunnalle
18221: 
18222: Tutkimusten mukaan vuorovaikutteisten kuva-          nämä vuorovaikutteiset kuvaohjelmat on vapau-
18223: ohjelmien eli tietokonepelien käyttäjistä yli puo-   tettu kokonaan ennakkokontrollista. Lisäksi laki
18224: let on yli 18-vuotiaita. Suurin osa peleistä on      nojaa vuorovaikutteisten kuvaohjelmien osalta
18225: suunnattu tälle kuluttajaryhmälle. Kuitenkin va-     erittäin vahvasti kaupallisen alan itsesäätelyjär-
18226: litettavan usein nämä yleisesti ottaen aggressii-    jestelmän toimivuuteen. Kyseiseen toimintaan
18227: viset pelit löytävät tiensä alaikäisten koululais-   alan yrittäjillä ei ole resursseja. Lisäksi viran-
18228: ten kotitietokoneille.                               omaisten toimintaan perustuva jälkikontrolli on
18229:    Väkivaltaisten tietokonepelien on todettu vai-    Suomessa täysin kehittymätöntä.
18230: kuttavan jo lyhyellä aikavälillä negatiivisesti         Näiden seikkojen vuoksi on tärkeää, että vuo-
18231: lapsen käyttäytymiseen ja pitkällä aikavälillä       rovaikutteiset kuvaohjelmat rinnastetaan mui-
18232: maailmankuvan muotoutumiseen. Vanhemmilla            den kuvaohjelmien kanssa saman ennakkotar-
18233: on ensisijainen vastuu valvonnasta, mutta lain-      kastussäännön yhteyteen.
18234: säädännön tehtävänä on tukea valintatilanteita ja
18235: tuoda lastensuojelulliset näkökohdat esille.         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18236:     Tällä hetkellä hyväksytty, muttei vielä voi-
18237: maan tullut laki kuvaohjelmien tarkastamisesta             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18238: on lastensuojelullisesti puutteellinen. Laissa             kiehdotuksen:
18239: 
18240: 
18241: 
18242:                                                Laki
18243:                kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
18244: 
18245:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18246:   kumotaan 25 päivänä elokuuta 2000 kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain (775/2000) 4 §:n
18247: 1 momentti ja
18248:   muutetaan 4 §:n 2 momentin johdantokappale ja 3 momentti seuraavasti:
18249: 
18250: 
18251: 
18252: 
18253:                                                                                               Versi.o2.0
18254: LA 164/2000 vp- Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.
18255: 
18256: 
18257:                       4§                            mistajan, maahantuojan, esittäjän tai levittäjän
18258:                                                     toimittamaan sille kopion ohjelmasta, jos on
18259:     Tarkastuksesta vapautetut kuvaohjelmat          syytä epäillä kuvaohjelman sisältävän aineistoa,
18260:    Esittämis- ja levittämisrajoitukset eivät kos-   joka tässä laissa tarkoitetulla tavalla on omiaan
18261: ke kuvaohjelmia:                                    vaikuttamaan haitallisesti lasten kehitykseen.
18262: 
18263:    Tarkastusviranomainen voi kuitenkin määrä-
18264: tä 2 momentissa tarkoitetun kuvaohjelman tar-         Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
18265: kastettavaksi ja velvoittaa kuvaohjelman val-
18266: 
18267: 
18268: 
18269: 
18270: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
18271: 
18272:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                          Seppo Lahtela /kesk
18273:     Hanna Markkula-Kivisilta /kok                       Bjarne Kallis /skl
18274:     Eero Akaan-Penttilä /kok                            Pekka Ravi /kok
18275:     Pertti Hemmilä /kok                                 Mirja Ryynänen /kesk
18276:     Petri Salo /kok                                     Risto Kuisma /rem
18277:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                     Kari Rajamäki /sd
18278:     Leea Hiltunen /skl                                  Jaana Ylä-Mononen /kesk
18279:     Ismo Seivästö /skl                                  Inkeri Kerola /kesk
18280:     Timo Ihamäki /kok                                   Toimi Kankaanniemi /skl
18281:     Katri Komi /kesk                                    Paula Kokkonen /kok
18282: 
18283: 
18284: 
18285: 
18286: 2
18287:                                                           LA 165/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym.
18288: 
18289: 
18290: 
18291: 
18292:                                              LAKIALOITE 165/2000 vp
18293: 
18294:                                              Laki vuoden 2001 veroasteikkolaiksi
18295: 
18296: 
18297: 
18298: 
18299: Eduskunnalle
18300: 
18301: Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2001 valtion-          Veronkevennykset on tehty vuodesta toiseen
18302: verotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi        korjaamalla progressiivista veroasteikkoaja ve-
18303: tuloveroasteikoksi ja progressiiviseksi varalli-      rotettavasta tulosta tehtäviä vähennyksiä. Tä-
18304: suusveroasteikoksi sekä yhteisön varallisuusve-       män valinnan seurauksena on joka vuosi välttä-
18305: roprosentiksi.                                        mättä päädytty huojentamaan suurituloisten ve-
18306:    Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-       rotusta markkamääräisesti enemmän kuin pieni-
18307: vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen    tuloisten verotusta. Yhteiskunnallisen oikeuden-
18308: yhteydessä.                                           mukaisuuden nimissä on oltava myös mahdollis-
18309:                                                       ta kohdistaa veronhuojennukset markkamääräi-
18310: 1. Ehdotetut muutokset
18311:                                                       sesti tasa-arvoisesti, mikä hillitsisi tuloerojen
18312:                                                       kasvua.
18313: Tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 4 momentinja            Esityksen lähtökohtana on vuoden 2000 prog-
18314: varallisuusverolain (1537/1992) 39 §:n 1 mo-          ressiivinen tuloveroasteikko. Esityksessä ehdo-
18315: mentin mukaan kultakin vuodelta toimitettavas-        tetaan veronkevennyksen kohdistamista mark-
18316: sa verotuksessa sovellettavista veroasteikoista       kamääräisesti samansuuruisena kaikille verovel-
18317: säädetään erikseen. Eriytetyssä tuloverojärjes-       vollisille tulotasosta riippumatta. Lisäksi lähtö-
18318: telmässä progressiivinen tuloveroasteikko kos-        kohtana ovat samat tulonhankkimisvähennys ja
18319: kee ainoastaan luonnollisten henkilöiden ja kuo-      kunnallisverotuksen ansiotulovähennys kuin
18320: linpesien saamaa ansiotuloa.                          hallituksen esityksessä.
18321:    Tässä lakiesityksessä esitetään, että tulovero-
18322: tus kevenisi 4,5 miljardilla markalla, mikä on
18323:                                                       2. Esityksen vaikutukset
18324: noin 2 miljardia markkaa vähemmän kuin halli-
18325: tuksen esityksessä. Kevennys toteutettaisiin lä-      Esityksen arvioidaan lisäävän julkisten veron-
18326: hinnä valtion tuloveroasteikkoon tehtävänä ke-        saajien tuloveron tuottoa noin 2 miljardilla mar-
18327: vennyksenä siten, että kevennys olisi kaikissa        kalla verrattuna hallituksen esitykseen. Tällä
18328: tuloluokissa 106 markkaa kuukaudessa eli loma-        summalla voitaisiin lisätä hyvinvointipalveluja.
18329: korvaus huomioon ottaen (12,5 x) 1 325 mark-          Tämä mahdollistaisi mm. eläkeläisten ylimää-
18330: kaa vuodessa.                                         räisen sava-maksun merkittävän alentamisen
18331:    Esitetty kevennys merkitsisi sitä, että pienitu-   sekä kansaneläkkeen pelkän perusosansaajien
18332: loiset saisivat suuremman suhteellisen keven-         eläkkeen korotuksen.
18333: nyksen kuin suurempituloiset verrattuna halli-           Esitys olisi osa kokonaisuutta, jolla luotaisiin
18334: tuksen esitykseen. Tämä lisäisi pienipaikkaisen       nykyistä paremmat edellytykset pienipaikkaisen
18335: työn kannattavuutta ja edistäisi mahdollisuutta       työn vastaanottamiseen.
18336: siirtyä erilaisten tukien saajasta työelämään.
18337: 
18338:                                                                                                 Versio 2.0
18339: LA 165/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
18340: 
18341: 
18342:    Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varalli-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18343: suusveroprosentti ehdotetaan pidettäviksi ennal-
18344: laan.                                                       että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18345:    Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden              kiehdotuksen:
18346: 2001 alusta.
18347: 
18348: 
18349: 
18350:                             Vuoden 2001 veroasteikkolaki
18351:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18352: 
18353: 
18354:                         1§                               Edellä 1 momentissa tarkoitetun veroastei-
18355:    Vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa         kon mukaan lasketusta laskennallisesta verosta
18356: määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella        vähennetään 1 325 markkaa, kuitenkin enintään
18357: valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero ja va-   laskennallisen veron määrä. Valtiolle ansiotu-
18358: rallisuusverolain (1537/1992) perusteella val-        losta suoritettava tulovero määrätään näin saa-
18359: tiolle suoritettava varallisuusvero tässä laissa      dun erotuksen mukaisesti.
18360: olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mu-
18361: kaan.                                                                     3§
18362:                                                         Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
18363:                      2§                               seuraava:
18364:    Progressiivinen tuloveroasteikko on seu-
18365: raava:
18366: 
18367:                                                                                       Vero ala-
18368:                                                                                       rajan ylit-
18369:                                       Vero ala-                                         tävästä
18370:                                        rajan                              Vero ala-     varalli-
18371:                                        ylittä-                             rajan        suuden
18372:                         Vero ala-      västä             Verotettava      kohdalla     osasta %
18373:                          rajan         tulon            varallisuus mk      mk
18374:       Verotettava       kohdalla       osasta          1100 000-             500         0,9
18375:                                           0
18376:       ansiotulo mk        mk               /o
18377:     47 600-63 600           50           5,0                               4§
18378:     63 600-81 000          850          15,0            Yhteisön varallisuusveroprosentti on 1.
18379:     81 000-113 000        3 460         19,0
18380:     113 000-178 000       9 540         25,0                               5§
18381:     178 000-315 000      25 790         31,0             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18382:     315 000-             68 260         37,5          kuuta 2001.
18383:                                                          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
18384:                                                       täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
18385: 
18386: 
18387: 
18388: 
18389: 2
18390:                                          LA 165/2000 vp- Ismo Seivästö /skl ym.
18391: 
18392: 
18393: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
18394: 
18395:    Ismo Seivästö /skl
18396:    Marjaana Koskinen /sd
18397: 
18398: 
18399: 
18400: 
18401:                                                                             3
18402:                                                            LA 166/2000 vp - Tero Rönni /sd ym.
18403: 
18404: 
18405: 
18406: 
18407:                                            LAKIALOITE 166/2000 vp
18408: 
18409:                                            Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-
18410:                                            verosta annetun lain muuttamisesta
18411: 
18412: 
18413: 
18414: 
18415: Eduskunnalle
18416: 
18417: Energian verotus on kohonnut lähes sietämättö-      vähenemiseen vaikuttaneista tekijöistä on vuo-
18418: mälle tasolle. Polttoaineiden hinnat rasittavat     delta 1997 oleva energiaverotuksen muutos, jol-
18419: niin kuljetusalaa kuin yksityisautoilijoitakin.     la korotettiin lämmöntuotannossa käytetyn lisä-
18420: Teollisuuden tarvitsemien polttoaineiden hinnat     eli valmisteveron määrää tuntuvasti. Vuoden
18421: ovat myös kohonneet tasolle, joka saattaa yrityk-    1997 korotuksen ja myöhemmin tapahtuneen
18422: set ahdinkoon. Korkea verotus vähentää esimer-      tarkistuksen seurauksena valmistevero on nous-
18423: kiksi turpeen käyttöä ratkaisevasti, jopa niin,     sut 4,20 markasta 9 markkaan megawattitunnil-
18424: että useita maamme turvesoita joudutaan sulke-      ta. Tämä on saattanut turpeen lapsipuolen ase-
18425: maan, koska turpeelle ei löydy käyttöä. Kuiten-     maan verrattuna esimerkiksi puuhun. Tätä ener-
18426: kin se on luonnonvara, jota Suomesta löytyy pal-    giaveron muutosta perusteltiin ympäristösyillä
18427: jon ja sitä syntyy laajoilla turvesoillamme koko    ja sähkömarkkinoiden vapautumisella. Lisäksi
18428: ajan lisää. Turve on hitaasti uusiutuva biomassa-   katsottiin, että muista maista poikkeavan vero-
18429: polttoaine. Kuitenkin vain 0, 7 prosenttia maam-    tuksen vuoksi kotimainen sähköntuotanto ei pys-
18430: me suopinta-alasta on turvetuotannossa. Siihen      tynyt kilpailemaan tuonnin kanssa ja voimassa
18431: on ensisijaisesti käytetty ihmisten jo aikaisem-    ollut verojärjestelmä vaikeutti muiden Pohjois-
18432: min joko osittain tai kokonaan ojittamia soita.     maiden kanssa käytävää sähkökauppaa. Uudis-
18433:    Energiaverotusta muutettiin turpeen osalta       tuksessa poistettiin vero sähköntuotannon polt-
18434: olennaisesti ensin vuonna 1995 ja sitten myö-       toaineilta ja siirryttiin lopputuotteen eli sähkön
18435: hemmin vuonna 1997. Energiaturpeen käyttäjän        verottamiseen.
18436: saama alkutuotevähennys poistui vuonna 1995,            Lämmöntuotannossa kannetaan edelleen ve-
18437: ja samassa veroratkaisussa säädettiin palatur-      roa, joka määräytyy polttoaineen hiilisisällön
18438: peelle valmistevero. Tämä ei vielä vaikuttanut      mukaan. Veron maksaa lämpöä tuottava laitos.
18439: kovin haitallisesti turpeen käyttöön, mutta vuo-    Lämmöntuotannon verotus on yhtäläinen kaikil-
18440: den 1997 veroratkaisuilla oli jo dramaattinen       le kuluttajille. Teollisuus ja ammattimainen kas-
18441: merkitys. Käytännössä verotuksen muutos tar-        vihuoneviljely saavat joitakin helpotuksia vero-
18442: koitti sitä, että turpeen energiakäyttö on vähen-   tukseen.
18443: tynyt lähes kolmanneksella vyodesta 1997 vuo-           Kauppa- ja teollisuusministeriö teetätti Suo-
18444: teen 1999. Lisäksi alkuvuonna 2000 turpeen          men turpeen käytön ja vaikutusten arvioinnin
18445: käyttö on pudonnut jopa 40 % edellisvuoden          kansainvälisellä tiedemiesryhmällä, joka julkis-
18446: vastaavan ajan käytöstä.                            ti tuloksensa tänä vuonna. Tiedemiesryhmä tote-
18447:    Vuodesta 1996 turpeen käyttö polttoaineena       si, että turve on hitaasti uusiutuva biomassapolt-
18448: on laskennut 15 prosentilla eikä muutosta ole nä-   toaine, jonka tuotanto vähentää merkittävän ja
18449: köpiirissä. Yhtenä pahimmista turpeenkäytön         erittäin haitallisen metaanin päästöjä soiden oji-
18450: 
18451:                                                                                              Versio 2.0
18452: LA 166/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
18453: 
18454: 
18455: tuksen ansiosta. Kasvihuoneilmiön kannalta           käyttö on myös merkittävä maaseudun nuorten
18456: suot sitovat ilmasta hiilidioksidia, mutta päästä-   työllistäjä. Välillisesti suurimmat työllistäjät
18457: vät ilmaan paljon haitallisempaa metaania. Sel-      ovat turvetta polttavat laitokset, turvetuotanto-
18458: vityksen mukaan soiden ojitus ja turpeen tuotan-     vaihe ja energian kuljetukset tuottajaha käyttä-
18459: to hidastavat siten kasvihuoneilmiön etenemistä.     jälle. Turpeen hyödyntämisen työllisyysvaiku-
18460:     Suotuisista ilmastovaikutuksista huolimatta      tukset ovat erittäin merkittäviä Pohjois-Karja-
18461: turpeen hyödyntämisellä voi olla paikallisia hai-    lassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
18462: tallisia vaikutuksia mm. vesistöihin. Käytännös-        Suoraan työllistävyyteen tutkimuksessa las-
18463: sä tämän kuormituksen vähentämiseksi ja tämän        kettiin turvetuotanto, kuljetus, jalostus, turpeen
18464: asian hallitsemiseksi on tehty paljon ja ympäris-    pohtolaitokset sekä pohtolaitosten kunnossapi-
18465: tövelvoitteet vaativat edelleen turvetuottajien      to. Välillisesti työllistäviä puolestaan olivat
18466: toimia tällä saralla. Lisäksi energiantuotannossa    edellisten lisäksi kone- ja laitevalmistus, tuotan-
18467: turvetta käytetään hyvällä hyötysuhteella ja         non ja kuljetusten polttoainehuolto, kuljetuska-
18468: uudenaikaisen teknologian avulla ympäristöhai-       lusto, tutkimus ja konsulttipalvelut, ympäristö-
18469: tat minimoiden. Tutkimustietoa ja osaamista          hallinto sekä muu hallinto.
18470: Suomessa on tältä alalta riittävästi.                   Aiemmin energiaturpeen veroton raja oli
18471:     Ilmastoasioiden tarkastelussa puu ja turve       50 000 MWh, nykyään raja on 15 000 MWh. On
18472: muistuttavat toisiaan. Vaikka kasvihuoneilmiön       olemassa uhka, että miljardien tuotanto- ja lai-
18473: tarkastelussa laskentaperusteet ovat nykyisel-       tosinvestoinnit jäävät vajaakäytölle tai käyttä-
18474: lään vielä energiaturpeen kannalta epäedulliset,     mättä ja useat sadat urakoitsijat sekä muut tur-
18475: perusteita yhtenevälle kohtelulle tässäkin suh-      vealan ammattilaiset menettävät työpaikan ja
18476: teessa on olemassa. Suomen tulee panostaa kan-       kalusteinvestointien käytön. Suomessa puun li-
18477: sainvälisessä yhteistyössä yhtenevien laskenta-      säkäyttö tarvitsee myös turvetta, jotta energia-
18478: perusteiden aikaansaamiseksi puulle ja turpeel-      laitosten polttoainehuolto ja energiatuotannon
18479: le.                                                  tehokkuus varmistetaan kaikissa olosuhteissa.
18480:     Turpeen tuotannon ja käytön suora ja välilli-    Tämänjohdosta veroton alaraja on nostettava ta-
18481: nen työllisyysvaikutus on yhteensä 7 766 henki-      kaisin 50 000 megawattituntiin.
18482: lötyövuotta. Näistä 3 612 syntyy suoraan ja
18483: 4 154 välillisesti. Tuotantovaiheessa työlliste-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18484: tään jopa 10 000 työntekijää, koska työ on tyy-
18485: pillisesti kausiluonteista. Turpeen tuotanto ja             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18486:                                                             kiehdotuksen:
18487: 
18488: 
18489: 
18490:                                                Laki
18491:          sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
18492: 
18493:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18494:     muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1996 sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun
18495: lain (1260/1996) 15 §:n 1 momentti seuraavasti:
18496: 
18497: 
18498:                        15 §                          koko käyttämästään pohtoturvemäärästä valmis-
18499:    Se, joka käyttää pohtoturvetta lämmön tuotta-     teveroa verotaulukon mukaisesti.
18500: miseen enemmän kuin 50 000 megawattituntia
18501: kalenterivuodessa, on velvollinen suorittamaan
18502: 
18503: 
18504: 2
18505:                                                   LA 166/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
18506: 
18507: 
18508:   Tämä laki tulee voimaan   päivänä     kuuta
18509: 2000.
18510: 
18511: 
18512: 
18513: 
18514: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
18515: 
18516:    Tero Rönni /sd                               Pirkko Peltomo /sd
18517:    Pertti Turtiainen /vas                       Esa Lahtela /sd
18518:    Harry Wallin /sd                             Tapio Karjalainen /sd
18519:    Rakel Hiltunen /sd                           Jussi Ranta /sd
18520:    Susanna Rahkonen /sd                         Matti Vähänäkki /sd
18521:    Kari Urpilainen /sd                          Reijo Laitinen /sd
18522:    Marjatta Vehkaoja /sd                        Heli Paasio /sd
18523:    Erkki Kanerva 1sd                            Valto Koski /sd
18524:    Arto Seppälä /sd                             Matti Kangas /vas
18525:    Lauri Kähkönen /sd                           Matti Huutola /vas
18526:    Raimo Mähönen /sd                            Jorma Vokkolainen /vas
18527:    Ilkka Taipale /sd                            Mikko Kuoppa /vas
18528:    Virpa Puisto /sd                             Veijo Puhjo /vas
18529:    Klaus Heliberg /sd                           Unto Valpas /vas
18530:    Saara Karhu /sd
18531: 
18532: 
18533: 
18534: 
18535:                                                                                   3
18536:                                                      LA 167/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
18537: 
18538: 
18539: 
18540: 
18541:                                             LAKIALOITE 167/2000 vp
18542: 
18543:                                             Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain 1 ja
18544:                                             5 §:n muuttamisesta
18545: 
18546: 
18547: 
18548: 
18549: Eduskunnalle
18550: 
18551: Kasvihuoneilmiötä voimakkaasti kiihdyttävät               Vetypolttoaineen varaan rakentuva puhtaam-
18552: hiilidioksidipäästöt ovat yksi suurimpia ympä-         pi tulevaisuus on kuitenkin vielä edessäpäin.
18553: ristöongelmia myös Suomessa. Liikenteen osuus          Niiden sijaan meillä on jo olemassa saasteetto-
18554: koko Suomen hiilidioksidipäästöistä on jo nyt          masti toimivat sähköautot Sähköautojen laaja-
18555: noin 20 prosenttia ja se kasvaa entisestään voi-       mittaiseen käyttöönottoon ei ole kuitenkaan kan-
18556: makkaasti lisääntyvän kaupunkiliikenteen myö-          nattanut ryhtyä, koska kalliit sähköautot ovat sa-
18557: tä. Kaupunki-ilman laatu vaihtelee vuorokau-           mantasoisen verotuksen piirissä kuin mm. die-
18558: denajoittain: epäpuhtauspitoisuuksien on todet-        selautot.
18559: tu noudattavan pääosin liikenteen rytmiä.                 Sähköautot on tarkoitettu ensisijaisesti kau-
18560:    Hiilidioksidipäästöjen lisäksi liikenne tuottaa     punkiliikenteeseen. Niillä ajetaan vuosittain ta-
18561: Suomen rikkipäästöistä 49 prosenttia, hiilivety-       vallisiin dieselautoihin verrattuna vähäisiä kilo-
18562: päästöistä 49 prosenttia ja typenoksidipäästöistä      metrimääriä, jolloin veron osuus ajettuun kilo-
18563: jopa 53 prosenttia.                                    metrimäärään nähden nousee kohtuuttoman suu-
18564:    Päästöjen vähentymistä ja ilman laadun pa-          reksi.
18565: rantumista voidaan tehokkaimmin edesauttaa                Kuitenkin juuri kaupunkiajossa sähköautojen
18566: muuttamalla liikennekulttuuria joustavilla ja          käytöllä voitaisiin tehokkaasti vähentää kaupun-
18567: kattavilla joukkoliikenneratkaisuilla sekä ke-         kiliikenteen päästöjä. Sähköautojen käytön
18568: vyen liikenteen suosimisella. Autoilua ei kuiten-      yleistymistä kaupunkiliikenteessä voidaan par-
18569: kaan voida kohtuuttomasti rajoittaa. Sen sijaan        haiten edistää alentamalla niiden kalliita käyttö-
18570: autojen ympäristöystävällisyyteen voidaan te-          kustannuksia. Yksi merkittävä tällainen keino on
18571: hokkaasti vaikuttaa.                                   vapauttaa sähköautot kokonaan varsinaisen ajo-
18572:    Myös autotehtaat etsivät jatkuvasti puhtaam-        neuvoveron (ns. dieselveron) piiristä. Samalla
18573: pia, öljyä korvaavia polttoainevaihtoehtoja. Nyt       voidaan tehokkaasti tukea myös puhtaita koti-
18574: on jo kehitelty automalli, joka voi bensiinin li-      maisia energiamuotoja.
18575: säksi käyttää polttoaineenaan biokaasua. Useat
18576: autojen valmistajat panostavat myös vetyä ener-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18577: gialähteenä käyttävien moottoreiden kehittämi-
18578: seen.                                                        että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18579:                                                              kiehdotuksen:
18580: 
18581: 
18582: 
18583: 
18584:                                                                                                 Versio 2.0
18585: LA 167/2000 vp- Petri Neitiaanmäki /kesk ym.
18586: 
18587: 
18588: 
18589:                                                Laki
18590:                 moottoriajoneuvoverosta annetun lain 1 ja 5 §:n muuttamisesta
18591: 
18592:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18593:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1966 moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/1966) 1 §ja
18594: 5 §:n 1 momentinjohdantokappale, sellaisena kuin niistä on 5 §:n 1 momentinjohdantokappale lais-
18595: sa 116111998, seuraavasti:
18596: 
18597: 
18598:                         1§                                                 5§
18599:    Moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla voi-         Varsinainen ajoneuvovero on kokonaan tai
18600: malla tai polttoaineena kuin sähköllä, sekoitta-    osaksi muuta käyttövoimaa tai polttoainetta kuin
18601: mattomalla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on   moottoribensiiniä tai sähköä käyttämään tarkoi-
18602: valtiolle suoritettava moottoriajoneuvoveroa sen    tetusta ajoneuvosta:
18603: mukaan kuin tässä laissa säädetään.
18604: 
18605:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18606:                                                     kuuta 2001.
18607: 
18608: 
18609: 
18610: 
18611: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
18612: 
18613:     Petri Neittaanmäki /kesk                           Matti Väistö /kesk
18614:     Kyösti Karjula /kesk                               Maria Kaisa Aula /kesk
18615:     Matti Kangas /vas                                  Anneli Jäätteenmäki /kesk
18616:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                            Jukka Vihriälä /kesk
18617:     Janina Andersson /vihr                             Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
18618:     Leea Hiltunen /skl                                 Paula Lehtomäki /kesk
18619:     Risto Kuisma /rem                                  Katri Komi /kesk
18620:     Raimo Vistbacka /ps                                Bjarne Kallis /skl
18621:     Sulo Aittoniemi /alk                               Juha Rehula /kesk
18622:     Pekka Nousiainen /kesk                             Anu Vehviläinen /kesk
18623:     Inkeri Kerola /kesk                                Tero Mölsä /kesk
18624:     Osmo Puhakka /kesk                                 Liisa Hyssälä /kesk
18625:     Pekka Vilkuna /kesk                                Mauri Pekkarinen /kesk
18626:     Jari Leppä /kesk                                   Markku Laukkanen /kesk
18627:     Niilo Keränen /kesk                                Juha Karpio /kok
18628:     Tanja Karpela /kesk                                Marja Tiura /kok
18629:     Mauri Salo /kesk                                   Susanna Huovinen /sd
18630:     Hannu Takkula /kesk                                Mika Lintilä /kesk
18631:     Mari Kiviniemi /kesk                               Irina Krohn /vihr
18632:     Timo Kalli /kesk                                   Juha Korkeaoja /kesk
18633:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                            Mirja Ryynänen /kesk
18634:     Seppo Kääriäinen /kesk                             Matti Vanhanen /kesk
18635: 
18636: 2
18637:                               LA 167/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
18638: 
18639: 
18640: Eero Lämsä /kesk                    Sirkka-Liisa Anttila /kesk
18641: Kirsi Ojansuu /vihr                 Seppo Kanerva /kok
18642: Merikukka Forsius /vihr             Lauri Oinonen /kesk
18643: Toimi Kankaanniemi /skl             Seppo Lahtela /kesk
18644: Ulla Anttila /vihr                  Aulis Ranta-Muotio /kesk
18645: Antti Rantakangas /kesk             Kari Myllyniemi /kesk
18646: Marja-Leena Kemppainen /skl         Markku Rossi /kesk
18647: Kari Kärkkäinen /skl                Jyrki Katainen /kok
18648: Ismo Seivästö /skl                  Johannes Leppänen /kesk
18649: Leena Rauhala /skl                  Olli Nepponen /kok
18650: Reijo Laitinen /sd                  Christina Gestrin /r
18651: Erkki Pulliainen /vihr              Pentti Tiusanen /vas
18652: 
18653: 
18654: 
18655: 
18656:                                                                         3
18657:                                                           LA 168/2000 vp -Mauri Salo /kesk ym.
18658: 
18659: 
18660: 
18661: 
18662:                                             LAKIALOITE 168/2000 vp
18663: 
18664:                                             Laki pakkokeinolain 6luvun 5 ja 6 §:n muutta-
18665:                                             misesta
18666: 
18667: 
18668: 
18669: 
18670: Eduskunnalle
18671: 
18672: Lakialoitteessa ehdotetaan pakkokeinolain            densijasta viisi vuotta ja vakavien rikoksenteki-
18673: muuttamista siten, että DNA-testien tuloksia         jöiden tulostietoja kaksikymmentä vuotta. Tu-
18674: voitaisiin säilyttää nykyistä kauemmin. Samalla      lostietojen säilytyksen pidentämisellä useat van-
18675: ehdotetaan poistettavaksi nykyiseen lakiin sisäl-    hatkin selvittämättömät rikokset selviäisivät
18676: tyvä rajoitus, jonka mukaan DNA-tunniste saa-        helpommin ja oikeat syylliset joutuisivat tuo-
18677: daan säilyttää vain rikoksesta, jonka maksimi-       miolle. Tulostietojen säilytysaikojen pidennyk-
18678: rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.             sellä testausten kokonaismäärää ei tarvitsisi
18679:    Nykyisen tekniikan avulla rikokset pystytään      oleellisesti nostaa ja tätä kautta hyöty yhtä tes-
18680: selvittämään nopeammin ja luotettavasti. DNA-        tausta kohden kasvaisi.
18681: testaus on tästä hyvänä esimerkkinä. DNA-tes-
18682: tauksen käyttöä pitäisikin laajentaa, jotta rikos-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18683: ten selviäminen nopeutuisi ja poliisin voimava-
18684: rat riittäisivät lisääntyvään rikollisuuteen.              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18685:    DNA-testien tulostietoja pitäisi voida säilyt-          kiehdotuksen:
18686: tää nykyistä pidempään eli nykyisen yhden vuo-
18687: 
18688: 
18689: 
18690:                                                Laki
18691:                         pakkokeinolain 6 luvun 5 ja 6 §:n muuttamisesta
18692: 
18693:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18694:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 6 luvun 5 §:n 1 mo-
18695: mentti ja 6 §,sellaisina kuin ne ovat laissa 565/1997, seuraavasti:
18696: 
18697: 
18698:                      6luku                              Rikoksesta epäillystä henkilönkatsastuksessa
18699:                                                      otetusta näytteestä saadaan määrittää DNA-tun-
18700:               Muut pakkokeinot                       niste riköksen selvittämistä varten. Tällä tavalla
18701:                        5§                            otetusta näytteestä määritetty DNA-tunniste saa-
18702:                                                      daan tallettaa viiden vuoden ajaksi poliisin hen-
18703: DNA -tunnisteiden määrittäminen ja tallettami-       kilörekisteriin.
18704:                     nen
18705: 
18706:                                                                                               Versio 2.0
18707: LA 168/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
18708: 
18709: 
18710:                        6§                            rangaistus poistettu. Mainitun pykälän 2 mo-
18711:                                                      mentissa tarkoitetut DNA-tunnisteet saadaan pi-
18712: DNA-tunnisteiden poistaminen poliisin henkilö-       tää rekisterissä 20 vuoden ajan. Jollei tunnistet-
18713:                  rekisteristä                        ta ole aikaisemmin poistettu, se poistetaan vii-
18714:    Tämän luvun 5 §:n 1 momentin nojalla polii-       meistään viiden vuoden kuluttua rekisteröidyn
18715: sin henkilörekisteriin talletettu DNA-tunniste       kuolemasta. Säilytetyt näytteet tuhotaan samal-
18716: poistetaan rekisteristä viiden vuoden kulutua sii-   la kun niitä vastaavat DNA-tunnisteet poiste-
18717: tä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttä-    taan.
18718: jän tekemästä päätöksestä, jonka mukaan asias-
18719: sa ei ole kyseessä rikos tai näyttöä rikoksesta,       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
18720: taikka siitä, että rekisteröityä vastaan nostettu    kuuta 2001.
18721: syyte on lainvoimaisella tuomiolla hylätty tai
18722: 
18723: 
18724: 
18725: 
18726: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2000
18727: 
18728:     Mauri Salo /kesk                                     Hannes Manninen /kesk
18729:     Kari Myllyniemi /kesk                                Jari Leppä lkesk
18730:     Seppo Kääriäinen /kesk
18731: 
18732: 
18733: 
18734: 
18735: 2
18736:                                                             LA 169/2000 vp - Leena Rauhala /skl
18737: 
18738: 
18739: 
18740: 
18741:                                             LAKIALOITE 169/2000 vp
18742: 
18743:                                             Laki työvoimapalvelulain, kansaneläkelain ja
18744:                                             kansanterveyslain muuttamisesta
18745: 
18746: 
18747: 
18748: 
18749: Eduskunnalle
18750: 
18751: 
18752:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
18753: 
18754: Aloitteessa ehdotetaan viranomaisten tietoyh-        nyt vastaavan uudistuksen koskemaan LEL-alan
18755: teistyön lisäämistä koskien työttömien työnhaki-     työntekijöiden työterveystarkastusten seuranta-
18756: joiden ja eläkkeensaajien säännöllisten terveys-     rekisterin pitämistä.
18757: tarkastusten koordinointia. Aloitteessa ehdote-         Nyt ehdotettavilla seurantarekistereillä pyri-
18758: taan erityisten seurantarekisterien perustamista     tään parantamaan työelämän ulkopuolella ole-
18759: sekä työttömien työnhakijoiden että eläkkeen-        vien terveydenhuollon kattavuutta ja pitkäjäntei-
18760: saajien terveystarkastuksista. Hallitus on esittä-   syyttä.
18761: 
18762: 
18763: 
18764:                                           PERUSTELUT
18765: 
18766: Kansalaisen näkökulmasta eri viranomaisten vä-       minen. Tehokkaimmin tätä työtä tehdään sil-
18767: linen tietoyhteistyö on erinomaisen tärkeätä.        loin, kun sitä tehdään ennalta ehkäisevästi. Pa-
18768: Työvoima-, eläke- ja terveysviranomaiset toimi-      nos/tuotos-suhde on ennalta ehkäisevässä työs-
18769: vat kaikki tahoillaan kansalaisten hyvinvoinnin      sä moninkertainen reagoivaan työhön verrattu-
18770: lisäämiseksi. Viranomaisten tarkoituksenmu-          na. Molemmat työmuodot ovat kuitenkin tärkei-
18771: kaista yhteistyötä hyvinvoinnin lisäämiseksi ei      tä. Painopisteen siirtäminen yhä enemmän en-
18772: ole syytä rajoittaa. Jotta viranomaiset kykenisi-    nalta ehkäisevään työhön on kuitenkin välttämä-
18773: vät toiminnallaan todella lisäämään kansalais-       tön toiminnan kehityksen edellytys.
18774: ten hyvinvointia, olisi poistettava tarkoituksen-       Varmistuminen siitä, että koko väestö on kat-
18775: mukaisen viranomaisyhteistyön esteitä.               tavan ennalta ehkäisevän ja suunnitelmallisen
18776:    Nykytilassa kansalainen saa usein toimia          terveystarkastuksen piirissä, on askel kohti pa-
18777: omassa asiassaan viranomaisen konsulttina ja         nos/tuotos-suhteen perusteella tehokkaampaan
18778: kertoa viranomaiselle, kuinka hänen asioitaan        ja inhimillisestikin ajatellen parempaan kansan-
18779: toisten viranomaisten toimesta hoidetaan.            terveystyöhön.
18780:    Kansanterveyslaissa on säädetty kansanter-           Tässä voidaan viitata myös Seinäjoen ammat-
18781: veystyön järjestämisestä. Kansanterveystyön ta-      tikorkeakoulussa toteutetun työttömien työky-
18782: voitteena on lain 1 §:n 1 momentin mukaan            vyn edistäminen -projektin 1997-1999 loppu-
18783:  väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistä-     raporttiin. Projektiin osallistui 1 110 työtöntä.
18784: 
18785:                                                                                              Versio2.0
18786: LA 169/2000 vp -      Leena Rauhala /skl
18787: 
18788: 
18789: 
18790: Tutkimusraportin yhteenvetona todettiin muun          hön panostetut kustannukset saadaan moninker-
18791: ohella seuraavaa: "Työttömät ovat työllisiä sai-      taisesti säästöinä takaisin kansanterveystyön
18792: raampia, ja työttömyyden pitkittyminen kasvat-        painopisteen siirtyessä ehdotetun informaatio-
18793: taa pitkäaikaissairauksien riskiä. Työttömyydel-      yhteistyön käynnistämisen seurauksena aske-
18794: lä on yhteys sekä psyykkiseen että somaattiseen       leen kohti ennalta ehkäisevää työtä.
18795: sairastavuuteen ja yhteys on sitä voimakkaampi,           Ehdotettu informaatioyhteistyö olisi henkilö-
18796: mitä pidempään työttömyys on kestänyt. Työttö-        tietolain mukaisesti luottamuksellista. Tämän
18797: mien aiempi terveydellinen valikoituminen ei          informaatioyhteistyön järjestämiseksi kerättä-
18798: kuitenkaan riittävästi selitä tätä yhteyttä." (Läh-   vät tiedot työttömän työnhakijan terveystarkas-
18799: de: Heino, Pirjo: Etelä-Pohjanmaan työttömien         tuksista eivät tulisi miltään osin työn tarjoajien
18800: työkyvyn edistäminen -projekti 1997-1999,             tai muidenkaan ulkopuolisten tahojen tietoon.
18801: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki 2000)         Vastaavasti työnhakijoita ja eläkeläisiä ei vel-
18802:    Hallituksen esitys laiksi kuntouttavasta työ-      voitettaisi menemään terveystarkastukseen kut-
18803: toiminnasta edustaa hallitusohjelman mukaista         susta, vaan tarkastukseen meneminen perustuisi
18804: tavoitetta kohdistaa erityishuomio syrjäytymi-        edelleen jokaisen vapaaehtoisuuteen. Kun nyt
18805: sen ehkäisemiseksi. Hallituksen esitys ei suora-      tutkitusti tiedetään, että erityisesti pitkäaikaises-
18806: naisesti ota kuitenkaan kantaa siihen, miten työt-    ti työttömät ovat taipuvaisia altistumaan erilai-
18807: tömien ja eläkeläisten terveydenhoitoon voitai-       sille pitkäaikaisille sairauksille, jotka hoitamat-
18808: siin paneutua nykyistä pitkäjänteisemmin. Tämä        tomina entisestään vaikeutuvat, on sekä näiden
18809: lakialoite on näin aloite hallitusohjelman mu-        ihmisten että yhteiskunnan edun mukaista ryh-
18810: kaisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi käy-          tyä tämän aloitteen mukaiseen pitkäjänteiseen
18811: tännössä.                                             työhön työttömien ja myös eläkeläisten, jotka
18812:    Lakialoitteen hyväksymisestä seuraa aluksi         ovat jääneet säännöllisen työelämän ulkopuolel-
18813: uusia kustannuksia vaadittavan informaatioyh-         le, terveyden edistämiseksi.
18814: teistyön järjestämisestä. Samaan aikaan kuiten-
18815: kin toisaalla yhteiskunnan maksettavaksi jäävät       Edellä olevan perusteella ehdotan,
18816: reagoivaan hoitotyöhön menevät kustannukset.
18817: Tarkoituksenmukaiseen informaatioyhteistyö-                  että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
18818:                                                              kiehdotukset:
18819: 
18820: 1.
18821:                                                 Laki
18822:                                 työvoimapalvelulain muuttamisesta
18823: 
18824:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18825:   muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain (1005/1993) 19 §:n 1 mo-
18826: mentti ja
18827:   lisätään lakiin 10 f § seuraavasti:
18828: 
18829: 
18830:                       10 f §                             Terveystarkastusten seurantarekisteriin so-
18831:                                                       velletaan henkilötietolakia (523/1999), ellei täs-
18832:      Terveystarkastusten seurantarekisteri            sä laissa toisin säädetä. Seurantarekisteriin voi-
18833:    Työvoimatoimisto voi ottaa hoitaakseen työt-       daan kerätä ja tallettaa 1 momentissa tarkoitetus-
18834: tömien työnhakijoiden terveystarkastusten seu-        ta henkilöstä seuraavat tiedot:
18835:                                                          1) nimi ja henkilötunnus;
18836: rantarekisteriin liittyviä tehtäviä.
18837: 
18838: 2
18839:                                                             LA 169/2000 vp- Leena Rauhala /skl
18840: 
18841: 
18842:    2) yhteystiedot;                                                         19 §
18843:    3) terveystarkastuksen suorittaja ja tarkastuk-
18844: sen ajankohta; ja                                          Työvoimapalvelujen henkilörekisterit
18845:    4) seuraavan tarkastuksen kutsun ajankohta.
18846:                                                         Henkilöasiakkaan ammatillisen kehityksen ja
18847:    Edellä 2 momentissa tarkoitetut tiedot poiste-
18848:                                                      työhön sijoittumisen edistämiseksi ja osana
18849: taan rekisteristä viimeistään rekisteröidyn van-
18850:                                                      17 §:ssä tarkoitettua viranomaisyhteistyötä työ-
18851: huuseläkeiän täyttyessä.
18852:                                                      voimahallinto pitää asiakkaiden työnvälitystä,
18853:    Työvoimatoimistolla on oikeus saada_ tie~ot
18854:                                                      ammatinvalinnanohjausta, työvoimapoliittista
18855: seurantarekisterin ylläpitoa varten rekistens-
18856:                                                      aikuiskoulutusta, ammatillista kuntoutusta ja
18857: sään oleville työttömille työnhakijoille suorite-
18858:                                                      terveystarkastusten seurantaa koskevia henki1ö-
18859: tuista terveystarkastuksista terveyskeskuksilta
18860:                                                      rekistereitä, joihin kerätään asiakaspalvelua var-
18861: siten kuin kansanterveyslain (66/1972) 24 §:ssä
18862:                                                      ten tarpeellisia tietoja.
18863: ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään.
18864:    Työvoimatoimistolla on oikeus antaa seuran-
18865: tarekisteristä tieto asianomaisille terveyskes-
18866:                                                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta
18867: kuksille työttömän työnhakijan edellisestä ter-
18868: veystarkastuksen suorittajasta ja ajankohdasta.
18869:                                                         Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
18870:                                                      toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voi-
18871:                                                      maantuloa.
18872: 
18873: 
18874: 
18875: 
18876: 2.
18877:                                                 Laki
18878:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
18879: 
18880:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti           ·               ..             . . .. .
18881:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelaknn (347/1956) snta la1lla 827/1996
18882: kumotun 70 §:n tilalle uusi 70 § seuraavasti:
18883: 
18884: 
18885:                       70 §                              3) terveystarkastuksen suorittaja ja tarkastuk-
18886:                                                      sen ajankohta; ja
18887:      Terveystarkastusten seurantarekisteri              4) seuraavan tarkastukseen kutsun ajankohta.
18888:    Kansaneläkelaitos voi ottaa hoitaakseen eläk-        Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada tie-
18889: keensaajien terveystarkastusten seurantarekis-       dot seurantarekisterin ylläpitoa varten rekisteris-
18890: teriin liittyviä tehtäviä.                           sään oleville eläkkeensaajille suoritetuista ter-
18891:    Terveystarkastusten seurantarekisteriin so-       veystarkastuksista terveyskeskuksilta siten kuin
18892: velletaan henkilötietolakia (523/1999), ellei täs-   kansanterveyslain (66/1972) 24 §:ssäja sen no-
18893: sä laissa toisin säädetä. Seurantarekisteriin voi-   jalla annetussa asetuksessa säädetään.
18894: daan kerätä ja tallettaa 1 momentissa tarkoitetus-      Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa seu-
18895: ta henkilöstä seuraavat tiedot:                      rantarekisteristä tieto asianomaisille terveyskes-
18896:    1) nimi ja henkilötunnus;                         kuksille eläkkeensaajan edellisestä terveystar-
18897:    2) yhteystiedot;                                  kastuksen suorittajasta ja ajankohdasta.
18898: 
18899: 
18900: 
18901:                                                                                                       3
18902: LA 169/2000 vp- Leena Rauhala /skl
18903: 
18904: 
18905:      Tämä laki tulee voimaan   päivänä     kuuta       Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
18906:                                                     toimiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.
18907: 
18908: 
18909: 
18910: 
18911: 3.
18912:                                                Laki
18913:                                 kansanterveyslain muuttamisesta
18914: 
18915:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18916:   lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annettuun kansanterveyslakiin (66/1972) siitä lailla
18917: 684/1984 kumotun 24 §:n tilalle uusi 24 §seuraavasti:
18918: 
18919: 
18920:                        24 §                         4 momentin nojalla tehdyn ilmoituksen johdos-
18921:    Terveyskeskuksen on pyynnöstä annettava          ta.
18922: työvoimatoimistolle          työvoimapalvelulain        Terveyskeskuksen, työvoimatoimiston ja
18923: (1005/1993) 10 f §:ssä tarkoitetut tiedot työttö-   kansaneläkelaitoksen välisen tietoyhteistyön
18924: mien työnhakijoiden terveystarkastusten seuran-     jätjestämisestä voidaan säätää tarkemmin ase-
18925: tarekisterin ylläpitämistä varten ja kansaneläke-   tuksella.
18926: laitokselle kansaneläkelain (347/1956) 70 §:ssä
18927: tarkoitetut tiedot eläkkeensaajien terveystarkas-     Tämä laki tulee voimaan päivänä        kuuta
18928: tusten seurantarekisterin ylläpitämistä varten.
18929:    Terveyskeskus voi lähettää kutsun henkilölle        Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin
18930: saapua terveystarkastukseen työvoimatoimistol-      toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen lain voi-
18931: ta työvoimapalvelulain 10 f §:n 4 momentin ja       maantuloa.
18932: kansaneläkelaitokselta kansaneläkelain 70 §:n
18933: 
18934: 
18935: 
18936: 
18937: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
18938: 
18939:       Leena Rauhala /skl
18940: 
18941: 
18942: 
18943: 
18944: 4
18945:                                                       LA 170/2000 vp - Mauri Pekkarinen /kesk ym.
18946: 
18947: 
18948: 
18949: 
18950:                                              LAKIALOITE 170/2000 vp
18951: 
18952:                                              Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmiste-
18953:                                              verosta annetun lain muuttamisesta
18954: 
18955: 
18956: 
18957: 
18958: Eduskunnalle
18959: 
18960: Hyväksyessään vuonna 1996 energiaverouudis-            25 OOO:een vuoden 1995 alusta ja 15 OOO:een
18961: tuksen valtiovarainvaliokunta edellytti mietin-        vuoden 1997 alusta.
18962: nössään (VaVM 44/1996 vp s. 4), että "mikäli              Turpeen työllisyysvaikutukset ovat sitä käyt-
18963: turpeen käyttö vähenee energiaverouudistuksen          tävillä alueilla varsin merkittävät. Turpeen käy-
18964: johdosta enemmän kuin 5 prosenttia nykytasos-          tön ongelmat ovat johtaneet epäegologisemman
18965: ta, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen kilpai-    kivihiilen suosimiseen. Myös korkeat öljypoh-
18966: lukyvyn parantamiseksi".                               jaisten polttoaineiden hinnat edellyttäisivät tur-
18967:     Nyt tällainen muutos on kiistatta tapahtunut,      peen verotusaseman pikaista kohentamista.
18968: mutta hallitus on seissyt tumput suorina. Ener-           Tässä lakialaitteessa ehdotammekin, että
18969: giaturpeen aina vuoteen 1996 jatkunut käytön              - pienten lämpökeskusten ja lämmitysvoi-
18970: kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt jyrkkään las-         malaitosten energiaturpeen verottaman käytön
18971: kuun viimeisten vuosien aikana. Turveteollisuu-        ylärajaa korotettaisiin 25 000 megawattituntiin
18972: den tilastoseurannassa olevien yritysten myynti        siten, että vero perittäisiin vain tämän rajan ylit-
18973: oli viime vuonna 17,5 TWh, jossa on vähennys-          tävältä osalta;
18974: tä huippuvuoden 1996 tasoon verrattuna 15 pro-            - lämmön tuotannossa käytettävän energia-
18975: senttia.                                               turpeen lisäveroa alennettaisiin ennen vuoden
18976:     Turpeen käytön väheneminen johtuu sähkö-           1998 alkua vallinneelle tasolle;
18977: markkinoiden vapautumisesta sekä vuoden 1997              - sähköveron palautus koskisi puun tapaan
18978:  alussa toteutetusta energiaverojärjetelmän muu-       myös energiaturpeella tuotettua sähköä ja
18979:  toksesta. Turpeen asemaa on lisäksi vaikeutta-           - yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon
18980:  nut lämmön tuottamisessa käytettävälle energia-       edistämiseksi polttoaineen laskentatekijä koro-
18981: puulle säädetty valmistevero, joka oli aluksi 4,2      tettaisiin yhdestä 1,2:een.
18982:  mk/MWh, mutta jota korotettiin 1.9.1998 al-              Nämä toimenpiteet palauttaisivat energiatur-
18983:  kaen 9 markkaan megawattitunnilta. Energiave-         peen käytön nopeasti entiselle tasolle ja jopa sen
18984:  ron korottaminen ei ole vähentänyt tuontipoltto-      yli. Samalla ne mahdollistaisivat puun energia-
18985:  aineiden käyttöä, vaan siirtänyt turpeen käyttö-      käytön asteittaisen lisäämisen vastapainetuotan-
18986:  osuutta puulle.                                       nossa ja sitä pienemmissä laitoksissa etenkin uu-
18987:     Turvetta ja puuta pääpolttoaineena käyttäviä       sissa kohteissa. Toimenpiteillä olisi myös väli-
18988:  pienikokoisia lämpökeskuksia (polttoaineen            tön vaikutus turveurakoitsijoiden ja turvetoimit-
18989:  vuosikulutus 15 000-25 000 MWh) koskeva               tajien henkilöstön sekä muun muassa suomalai-
18990:  verotuksellinen erityisongelma on turpeen vero-       sen traktori- ja konepajateollisuuden työllisyy-
18991:  vapaan käytön ylärajan pudottaminen aluksi            teen.
18992:  50 000 megawattitunnin vuosikäytön rajasta
18993: 
18994:                                                                                                   Versio 2.0
18995: LA 170/2000 vp -      Mauri Pekkarinen /kesk ym.
18996: 
18997: 
18998: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                         että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
18999:                                                              kiehdotuksen:
19000: 
19001: 
19002:                                                   Laki
19003:          sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
19004: 
19005:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19006:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1996 sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun
19007: lain (1260/1996) 8 a §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva
19008: verotaulukko, sellaisina kuin niistä ovat 8 a §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 1 momentti sekä verotauluk-
19009: ko laissa 510/1998, seuraavasti:
19010: 
19011: 
19012:                         8a§                            moittaa sanotunlaisen sähkön verottomana toi-
19013:    Muissa kuin 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis-       mituksenaan. Verottomuuden toteuttamista kos-
19014: sa sillä, joka tuottaa sähköä puulla, puupohjaisil-    kevaan menettelyyn sovelletaan valmistevero-
19015: la pohtoaineilla tai polttoturpeella ja siirtää näin   tuslain (1469/1994) säännöksiä.
19016: tuotetun sähkön sähkö verkkoon, on oikeus hake-
19017: muksesta saada sähköverkkoon toimitetusta säh-
19018: köstä tukea. Sama oikeus on vastaavasti sillä,                               10 §
19019: joka tuottaa sähköä metallurgisten prosessienjä-          Milloin sähköä tuotetaan yhdistetyssä sähkön
19020: tekaasuilla. Tuen määrä on lain liitteenä olevas-      ja lämmön tuotantolaitoksessa, lämmön tuotan-
19021: sa verotaulukossa mainitun sähkön veroluokan           non pohtoaineista suoritetaan veroa verotaulu-
19022: II veron suuruinen kilowattitunnilta.                  kon mukaisesti siten kuin lämpö olisi tuotettu
19023:                                                        120 prosentin hyötysuhteella.
19024:    Sillä, joka tuottaa sähköä puulla, puupohjai-
19025: silla pohtoaineilla tai polttoturpeella taikka me-                            15 §
19026: tallurgisten prosessien jätekaasuilla omaan tai           Se, joka käyttää pohtoturvetta lämmön tuotta-
19027: toisen käyttöön siirtämättä sähköä sähköverk-          miseen enemmän kuin 25 000 megawattituntia
19028: koon, on oikeus saada suoritettavaa sähköveroa         kalenterivuodessa, on velvollinen suorittamaan
19029: vastaavaa tukea. Tuen maksaminen toteutetaan
19030: siten, että tukeen oikeutettu verovelvollinen il-
19031: 
19032: 
19033: 
19034: 
19035: 2
19036:                                               LA 170/2000 vp- Mauri Pekkarinen /kesk ym.
19037: 
19038: 
19039: ylimenevästä pohtoturvemäärästä valmisteve-
19040: roa verotaulukon mukaisesti.
19041: 
19042: 
19043: VEROTAULUKKO
19044: 
19045:      Tuote         Tuoteryhmä   Perusvero      Lisävero          Huoltovarmuusmaksu
19046:  Sähkö
19047:  p/k:Wh
19048:  veroluokka I          1           -             4,1                     0,075
19049:  veroluokka II         2           -             2,5                     0,075
19050:  Kivihiili,
19051:  kivihiilibri-
19052:  ketit, kivihii-
19053:  lestä
19054:  valmistetut
19055:  kiinteät polt-
19056:  toaineet mklt         3           -            246,0                     7,0
19057:  Polttoturve
19058:  mk!MWh                4           -             4,2                      -
19059:  Maakaasu,
19060:  kaasumai-
19061:  nenp/nm 3             5           -             10,3                     0,5
19062:  Mäntyöljy
19063:  p/kg                  6          32,1           -                        -
19064: 
19065: 
19066:                                                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19067:                                                 kuuta 2001.
19068: 
19069: 
19070: 
19071: 
19072: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2000
19073: 
19074:     Mauri Pekkarinen /kesk                           Kari Myllyniemi /kesk
19075:     Seppo Kääriäinen /kesk                           Aulis Ranta-Muotio /kesk
19076:     Maria Kaisa Aula /kesk                           Inkeri Kerola /kesk
19077:     Johannes Leppänen /kesk                          Markku Rossi /kesk
19078:     Matti Vanhanen /kesk                             Jari Leppä /kesk
19079:     Mirja Ryynänen /kesk                             Lauri Oinonen /kesk
19080:     Kyösti Karjula /kesk                             Pekka Nousiainen /kesk
19081:     Tero Mölsä /kesk                                 Anneli Jäätteenmäki /kesk
19082:     Toimi Kankaanniemi /skl                          Tanja Karpela /kesk
19083:     Eero Lämsä /kesk                                 Niilo Keränen /kesk
19084:     Hannes Manninen /kesk                            Petri Neittaanmäki /kesk
19085: 
19086:                                                                                         3
19087: LA 170/2000 vp -    Mauri Pekkarinen !kesk ym.
19088: 
19089: 
19090:     Antti Rantakangas /kesk                      Matti Väistö /kesk
19091:     Mauri Salo /kesk                             Pekka Vilkuna /kesk
19092:     Paula Lehtomäki /kesk                        Juha Korkeaoja /kesk
19093:     Katri Komi /kesk
19094: 
19095: 
19096: 
19097: 
19098: 4
19099:                                                         LA 171/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:                                             LAKIALOITE 171/2000 vp
19105: 
19106:                                             Laki yliopistolain 1 §:n muuttamisesta
19107: 
19108: 
19109: 
19110: 
19111: Eduskunnalle
19112: 
19113: Yliopisto-opetuksen juuret Kouvolassa ulottu-        men yliopiston ja Kymenlaakson kesäyliopiston
19114: vat vuoteen 1971, jolloin Kouvolan kaupunki          tarjoamat opiskelumahdollisuudet
19115: perusti Kouvolan kieli-instituutin antamaan ope-
19116: tusta kolmivuotisen diplomikielenkääntäjätut-           Kouvolan kaupungin korkeakouluopetuk-
19117: kintoon. Vuonna 1981 Kouvolan kieli-instituut-       sen toimintaympäristön kehittämistoimet
19118: ti liitettiin Helsingin yliopiston humanistisen         Kouvolan kaupunki osti valtaosan puolustus-
19119: tiedekunnan laitokseksi. Samalla kielenkääntä-       voimien käytöstä poistuneesta Kasarminmäen
19120: jätutkinto nostettiin korkeakoulututkinnoksi.        alueesta ja sen rakennuksista vuonna 1991.
19121: Nykyisen käännöstieteen laitoksen opetuksen          Alueen kaupungin peruskorjaamiin kasarmeihin
19122: pääainetasoiset oppiaineet ovat: venäjän, eng-       sijoittuvat Helsingin yliopiston käännöstieteen
19123: lannin, ruotsin ja saksan kielen kääntäminen ja      laitos ja aikuiskoulutuskeskus sekä Kymenlaak-
19124: tulkkaus sekä kieliteoria ja kääntäminen. Kään-      son ammattikorkeakoulun viestintäosasto ja ke-
19125: nöstieteen laitoksessa voi suorittaa filosofian      säyliopisto. Oppilaitosten ohelle seudun kuntien
19126: maisterin ja tohtorin tutkinnon sekä humanistis-     toimesta on kehitetty viestintäalan yritys- ja hau-
19127: ten tieteiden kandidaatin tutkinnon. Kouvolassa      tomotoimintaa.
19128: on yliopisto-opetuksella 30 vuoden perinteet.           Alueen hankintaan ja rakennuskannan korjaa-
19129:      Käännöstieteen laitoksen ohella Kouvolassa      miseen ovat kaupunki ja muut toimijat käyttä-
19130: on toiminut vuodesta 1989lähtien Helsingin yli-      neet tähän mennessä n. 200 miljoonaa markkaa.
19131: opiston aikuiskoulutuskeskus, jonka Kouvolan         Alueen korjaus- ja uudisrakentaminen jatkuu
19132: yksikkö vastaa kielten, kulttuurin ja kansainvä-     edelleen vuosina 2000-2005. Kouvolan Kasar-
19133:  listymisen täydennyskoulutuksesta sekä asioin-      minmäelle kehittyy vuoden 2005 loppuun men-
19134:  titulkkien koulutuksesta pakolaisten ja maahan-     nessä seudun kuntien kehittämispanostuksin
19135:  muuttajien tarpeisiin (yli 40 kieltä).              monipuolinen humanistisen ja viestintäalan
19136:      Kouvolassa on em. lisäksi 1990-luvulla pa-      osaamiskeskus. Yliopiston toiminnot ovat yksi
19137:  nostettu muuntokoulutuksen kehittämiseen. Hel-      osaamiskeskuksen kehittämisen kulmakivistä.
19138:  singin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen         Kouvolan Kasarminmäen kampuksella Hel-
19139:  ym. korkeakoulujen kanssa yhteistyössä on to-       singin yliopiston Kouvolan laitoksilla on käy-
19140:  teutettu mm. merkonomista ekonomiksi-, diplo-       tössään korkeatasoiset opetustilat, kirjasto ja
19141:  mi-insinööri- ja paperi-insinöörikoulutusproj ek-   ruokala-auditoriorakennus,      yhteensä       noin
19142:  tit.                                                10 000 krs-m2. Auditoriossa (250 henkeä) on
19143:       Yliopistotasoista koulutusta täydentämässä     simul taanitulkkauslaitteistot    opetuskäyttöön.
19144:  on Kouvolassa lisäksi Kymenlaakson ammatti-         Lisäksi alueella on juuri peruskorjatut toimitilat
19145:  korkeakoulun viestintä- ym. osastot sekä avoi-      (1 500 krs-m2) ammattikorkeakoulun viestintä-
19146:                                                      osastolla sekä juuri valmistunut opiskelija-asun-
19147: 
19148:                                                                                                Versio 2.0
19149: LA 17112000 vp- Pekka Kuosmanen /kok
19150: 
19151: 
19152: tola. Kaikkiaan Kasarminmäellä opiskelee tällä               * kansainvälisen vaihdon, suhteiden ja
19153: hetkellä 500-600 opiskelijaa.                         yhteistyön vahvistaminen
19154:    Kasarminmäen alueella on nykyisestä raken-                * vieraitten kulttuurien ja viestinnän kou-
19155: nuskannasta osoitettavissa yliopistotoiminnan         lutuksen kehittäminen.
19156: käyttöön vielä kolme lisärakennusta, joista osa       2. Uuden tieteidenvälisen tutkintomallin kehittä-
19157: on peruskoij attu. Kouvolan kaupunki on lisäksi       minen teknisen ja humanistisen koulutuksen
19158: parhaillaan suunnittelemassa ja toteuttamassa         opinto-ohjelmista esim.:
19159: alueelle sijoittuville IT-toimialan yrityksille ns.         kansainvälisen viestinnän insinöörikoulu-
19160: IT -Campusta, joka omalta osaltaan tukee alueen       tus
19161: toimintojen kehittymistä. Lisärakentamiseen                 viestintäpainotteinen      kauppatieteiden
19162: Kasarminmäen alueella on rakennusoikeutta n.          kandidaatti
19163: 25 000-30 000 krs-m2 .                                   - ympäristöviestintäosaamiseen keskittyvä
19164:                                                       koulutus.
19165:       Alueyliopiston opetuksen sisältö ja resurs-
19166:                                                       3. Osaamista lisäävän muuntokoulutuksen kehit-
19167: sit
19168:                                                       täminen ja toteutus:
19169:    Perustettavaksi esitettävän Kouvolan alueyli-
19170:                                                          - diplomi-insinöörikoulutus eri koulutus-
19171: opiston opetustarjonta muodostuisi seuraavista
19172:                                                       linjoilla täydentämään insinööritutkintoja
19173: opetusmoduleista:
19174:                                                          - ekonomikoulutus täydentämään ammatti-
19175:    1. Alueyliopiston opetustoiminnan ytimen
19176:                                                       korkeakoulun tutkintoja
19177: muodostavat käännöstieteen laitoksen tutkin-
19178:                                                          - muu humanistinen yliopistollinen muun-
19179: not, ainevalikoima ja osaaminen:
19180:                                                       tokoulutus.
19181:    - vieraitten kielten, venäjän, englannin,
19182: ruotsin ja saksan kielen, kääntäminen ja tulk-        4. Myös sosiaalialan yliopistolliselle koulutuk-
19183: kaus sekä käännösviestinnän suomija em. ainei-        sen kehittämiselle olisi alueyliopistossa mahdol-
19184: siin liittyvä tutkimustoiminta                        lisuuksia.
19185:    - kieliteoria ja kääntäminen ja niiden tutki-         Kouvolassa tapahtuvan yliopistotasoisen kou-
19186: mustoiminta                                           lutuksen kokonaisrahoitus on tällä hetkellä noin
19187:    - toiminnan kehittämisen keskeisiä osa-            10 milj. markkaa vuodessa. Alueyliopiston vuo-
19188: alueita ovat mm.                                      tuinen resurssitarve olisi noin 30-50 milj.
19189:                                                       markkaa.
19190:         * kieliteknologian ja kääntämisen teknii-
19191: koiden kehittäminen ja digitaaliset opetusmate-
19192:                                                       Edellä olevan perusteella ehdotan,
19193: riaalit
19194:         * tutkimustoiminnan kehittäminen yhteis-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
19195: työssä elinkeinoelämän kanssa
19196:                                                             kiehdotuksen:
19197:         * verkkoyliopistotoiminnan kehittäminen
19198: 
19199: 
19200:                                                  Laki
19201:                                   yliopistolain 1 §:n muuttamisesta
19202: 
19203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19204:   muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain ( 645/1997) 1 §:n 1 momentti, seuraa-
19205: vasti:
19206: 
19207: 
19208: 
19209: 
19210: 2
19211:                                                  LA 17112000 vp- Pekka Kuosmanen /kok
19212: 
19213: 
19214:                        1§                        12) Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu·
19215:                                                  13) Tampereen teknillinen korkeakoulu·   '
19216:                  Soveltamisala                   14) Teknillinen korkeakoulu·         '
19217:   Tässä laissa tarkoitettuja yliopistoja ovat:   15) Helsingin kauppakorkeakoulu;
19218:   1) Helsingin yliopisto;                        16) Svenska handelshögskolan;
19219:   2) Joensuun yliopisto;                         17) Turun kauppakorkeakoulu;
19220:   3) Jyväskylän yliopisto;                       18) Kuvataideakatemia;
19221:   4) Kouvolan yliopisto;                         19) Sibelius-Akatemia;
19222:   5) Kuopion yliopisto;                          20) Taideteollinen korkeakoulu; ja
19223:   6) Lapin yliopisto;                            21) Teatterikorkeakoulu.
19224:   7) Oulun yliopisto;
19225:   8) Tampereen yliopisto;
19226:   9) Turun yliopisto;                            Tämä laki tulee voimaan   päivänä    kuuta
19227:   10) Vaasan yliopisto;
19228:   11) Åbo Akademi;
19229: 
19230: 
19231: 
19232: 
19233: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
19234: 
19235:    Pekka Kuosmanen /kok
19236: 
19237: 
19238: 
19239: 
19240:                                                                                           3
19241:                                                      LA 172/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246:                                             LAKIALOITE 172/2000 vp
19247: 
19248:                                             Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
19249: 
19250: 
19251: 
19252: 
19253: Eduskunnalle
19254: 
19255: Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituk-    mukainen kaavamainen vähennyksensä olisi pal-
19256: sen esitykselle HE 172/2000 vp.                      jon parempi.
19257:    Hallituksen esitys elinkeinon- ja maatalou-          Tämän vuoksi lakialoitteessa ehdotetaan vä-
19258: denharjoittajien matkakulujen ja päivärahojen        hennyskelpoisten kilometrikorvausten ja ns.
19259: vähennysten korottamisesta palkansaajien tasol-      yrittäjäpäivärahojen korottamista myös tulove-
19260: le on perusteltu, mutta se jättää kokonaan huo-      rolain mukaisen tulonhankkimistoiminnan osal-
19261: mioon ottamatta tuloverolain mukaisen tulon-         ta. On huomattava, että hallituksen esitys tai
19262: hankkimistoiminnan eli muun muassa metsäta-          tämä lakialoite eivät koske verovelvollisen asun-
19263: loudenharjoittajat ja freelancetyöntekijät.          non ja varsinaisen työpaikan, esim. metsätilan,
19264:    Tässä suhteessa hallituksen esitys kohtelee eri   välisten matkakustannusten korvauksia.
19265: yrittäjäryhmiä epäneutraalisti. Esimerkiksi met-
19266: sätaloudenharjoittajille aiheutuu aivan saman-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19267: laisia matkakuluja kuin liikkeen- ja ammatinhar-
19268: joittajillekin, mutta heidän verotuskäytännön              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
19269:                                                            kiehdotuksen:
19270: 
19271: 
19272: 
19273:                                                 Laki
19274:                                 tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
19275: 
19276:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19277:   lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain ( 1535/1992) 31 §:ään, sellaisena kuin se
19278: on osaksi laeissa 1383/1997 ja 1170/1998, uusi 7 ja 8 momentti, seuraavasti:
19279: 
19280: 
19281:                       31 §                           jalla vahvistaman työmatkasta saadun verova-
19282:                                                      paan päivärahan ja edellä mainitussa päätökses-
19283:   Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset        sä vahvistaman verovapaan kilometrikorvauk-
19284:                  säännökset                          sen enimmäismääriä vastaavat määrät.
19285:                                                         Edellä 7 momentissa säädetyn vähennyksen
19286:    Verovelvollinen saa sen lisäksi, mitä edellä      myöntäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muu-
19287: on säädetty matkakustannuksina vähentää vero-        ta luotettavaa selvitystä auton käytöstä tulon-
19288: hallituksen tuloverolain 73 §:n 2 momentin no-       hankkimistoimintaan liittyviin matkoihin. Vä-
19289: 
19290: 
19291:                                                                                              Versio2.0
19292: LA 172/2000 vp -    Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.
19293: 
19294: 
19295: bennyksen myöntäminen edellyttää lisäksi sitä,       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19296: että työnantaja ei ole niitä erikseen korvannut.   kuuta 2001.
19297: 
19298: 
19299: 
19300: 
19301: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
19302: 
19303:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                           Inkeri Kerola /kesk
19304:     Eero Lämsä /kesk                                  Katri Komi /kesk
19305:     Matti Väistö /kesk                                Antti Rantakangas /kesk
19306:     Kari Myllyniemi /kesk                             Osmo Puhakka /kesk
19307:     Mari Kiviniemi /kesk                              Lauri Oinonen /kesk
19308:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                         Pekka Nousiainen /kesk
19309:     Kyösti Karjula /kesk                              Petri Neittaanmäki /kesk
19310:     Markku Rossi /kesk                                Jukka Vihriälä /kesk
19311:     Mauri Salo /kesk                                  Sirkka-Liisa Anttila /kesk
19312:     Tanja Karpela /kesk                               Seppo Kääriäinen /kesk
19313:     Niilo Keränen /kesk                               Johannes Leppänen /kesk
19314:     Seppo Lahtela /kesk                               Aulis Ranta-Muotio /kesk
19315:     Jari Leppä /kesk                                  Markku Laukkanen /kesk
19316:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                           Tero Mölsä /kesk
19317:     Pekka Vilkuna /kesk                               Anu Vehviläinen /kesk
19318:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                    Hannu Aho /kesk
19319:     Maria Kaisa Aula /kesk                            Paula Lehtomäki /kesk
19320:     Matti Vanhanen /kesk                              Ismo Seivästö /skl
19321:     Timo Kalli /kesk
19322: 
19323: 
19324: 
19325: 
19326: 2
19327:                                                              LA 173/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
19328: 
19329: 
19330: 
19331: 
19332:                                            LAKIALOITE 173/2000 vp
19333: 
19334:                                            Laki lapsilisälain 1 ja 8 §:n muuttamisesta
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339: Eduskunnalle
19340: 
19341: Lapsilisäoikeuden ulottaminen kaikkiin alle 18-        Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, järjestel-
19342: vuotiaisiin on jo pitkään ollut yksi suomalaisen     mien yhteensovittaminen ja vanhemmilla oleva
19343: sosiaalipolitiikan tavoitteista ja toiveista. Ny-   elatusvelvollisuus kuitenkin tekevät uudistuk-
19344: kyisessä yhteiskuntarakenteessa 17-vuotiaat         sesta ja siihen liittyvästä sijoituksesta välttämät-
19345: ovat lähes aina vanhempiensa elatuksen varas-       tömiä.
19346: sa. Vanhemmilla on myös lakisääteinen velvol-          Lapsilisäoikeuden ulottaminen myös 17-vuo-
19347: lisuus heidän elättämiseensä. 17 vuoden ikära-      tiaiden ikäluokkiin tulisi maksamaan valtiolle
19348: jan ylläpitämiselle ei perheiden todellisuudesta    noin 445 miljoonaa markkaa vuosittain. Alle 18-
19349: löydy perusteita. 17-vuotiaan kohdalla vanhem-      vuotiaiden opintotuesta säästyisi noin 85 miljoo-
19350: pien menot eivät suinkaan välttämättä ole pie-      naa markkaa. Osittain uudistusta rahoittaisivat
19351: nimmillään. Esimerkiksi lukiossa opiskelevan        myös säästyvät toimeentulotuet.
19352: nuoren koulukirjat maksavat tuhansia markkoja          Ensi vuonna lapsilisien ulottaminen 17-vuo-
19353: lukuvuodessa.                                       tiaisiin tulisi kuitenkin maksamaan valtiolle vain
19354:    Myös eri tukijärjestelmien yhteensovittami-      noin 295 miljoonaa markkaa, jos lapsilisien pii-
19355: nen vaatii lapsilisäiän korottamista. Opintotues-   riin otettaisiin uutena ryhmänä vain ne nuoret,
19356: sa vanhempien tulot otetaan huomioon opintora-      jotka täyttävät 17 vuotta vuoden 2001 aikana.
19357: han asumislisää myönnettäessä 18 vuoden ikään          Tämä uudistus kuuluu Kristillisen Liiton
19358: saakka ja opintorahaa myönnettäessä aina 20         eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin ja on tar-
19359: vuoden ikään saakka. Kun vanhemmilta vaadi-         koitettu tulemaan voimaan 1.7.2001 alkaen.
19360: taan lapsen elatusta 18 vuoden ikään saakka ja
19361: tämän opiskellessa usein vielä vanhemmaksi-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
19362: kin, olisi kaikin puolin kohtuullista maksaa lap-
19363: silisää vielä 17 -vuotiaillekin.                           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
19364:                                                            kiehdotuksen:
19365: 
19366: 
19367:                                               Laki
19368:                               lapsilisälain 1 ja 8 §:n muuttamisesta
19369: 
19370:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19371:   muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 1 §:n 1 momentti ja 8 §:n
19372: 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1234/1993, seuraavasti:
19373: 
19374: 
19375:                                                                                                Versio 2.0
19376: LA 173/2000 vp -    Päivi Räsänen /skl
19377: 
19378: 
19379:                          1§                                             8§
19380: 
19381:         Lain tarkoitus ja soveltamisala                            Maksamisaika
19382: 
19383:    Suomessa asuvan alle 18-vuotiaan lapsen ela-      Lapsilisä maksetaan sitä seuraavan kalenteri-
19384: tusta varten maksetaan tämän lain mukaisesti      kuukauden alusta, jonka kuluessa lapsi on synty-
19385: valtion varoista lapsilisää.                      nyt tai oikeus lapsilisään on alkanut, sen kalen-
19386:                                                   terikuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi
19387:                                                   täyttää 18 vuotta.
19388: 
19389: 
19390:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
19391:                                                   ta 2001.
19392: 
19393: 
19394: 
19395: 
19396: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
19397: 
19398:     Päivi Räsänen /skl
19399: 
19400: 
19401: 
19402: 
19403: 2
19404:                                                        LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19405: 
19406: 
19407: 
19408: 
19409:                                             LAKIALOITE 174/2000 vp
19410: 
19411:                                             Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä li-
19412:                                             säydinvoiman rakentamisesta
19413: 
19414: 
19415: 
19416: 
19417: Eduskunnalle
19418: 
19419: 
19420:                           ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
19421: 
19422: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki neu-       todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on kysy-
19423: voa-antavasta kansanäänestyksestä lisäydinvoi-       mys. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toi-
19424: man rakentamisesta. Äänestys toimitettaisiin 18.     mitetaan ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saa-
19425: päivänä marraskuuta 2001. Äänestäjien vastatta-      tettaisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi
19426: vaksi esitettäisiin seuraava kysymys: "Tuleeko       ja saataville.
19427: Suomeen rakentaa lisäydinvoimaa?" Äänestäjän            Valtion ensi vuoden ensimmäiseen lisätalous-
19428: tulisi vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai          arvioon otetaan määräraha avustuksiksi eri vaih-
19429: "El". Äänestyksen tulos vahvistettaisiin 4. päi-     toehdoista tiedottamisen tukemiseen. Avustuk-
19430: vänä äänestyksen jälkeen.                            set myöntäisi valtioneuvoston kanslia.
19431:    Valtioneuvoston hyväksymässä tiedotteessa            Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
19432: selostettaisiin lisäydinvoiman rakentamista ja       maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se
19433: siihen liittyviä eri näkökohtia ja merkitystä sekä   on hyväksytty ja vahvistettu.
19434: 
19435: 
19436:                                           PERUSTELUT
19437: 
19438: 1. Johdanto                                          täydentää näin tärkeässä asiassa antamalla kan-
19439: Päätöksessä lisäydinvoiman rakentamisesta on         salaisille myös välitön mahdollisuus vaikuttaa
19440: kysymys kansakunnan kannalta keskeisen tär-          tähän jokaista koskevaan ratkaisuun.
19441: keästä valinnasta. Käyty keskustelu ja tehdyt            Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys neu-
19442: mielipidetutkimukset osoittavat, että kansa ja-      voa-antavan kansanäänestyksen tarpeellisuudes-
19443: kaantuu melko tarkkaan kahtia lisäydinvoiman         ta. Neuvoa-antava kansanäänestys, jonka toimit-
19444: puolesta ja vastaan. Kun tilanne on tasaväkinen,     tamisesta nyt tehdään esitys, voidaan toimittaa
19445: on perusteltua syytä vaatia asiasta neuvoa-anta-     valtiollisten vaalien yhteydessä tai vaaleista eril-
19446: vaa kansanäänestystä. Vaikka kansanvalta maas-       lisenä. Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että kan-
19447: samme perustuukin edustuksellisuuden periaat-        sanäänestys toimitetaan vaaleista erillisenä,
19448: teelle, on poliittista päätöksentekojärjestel-       mikä on ollut myös lähtökohtana neuvoa-anta-
19449: määmme jo Suomen perustuslaissakin mainitul-         vasta kansanäänestyksestä säädettäessä. Jos kan-
19450: la neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä syytä        sanäänestys tulee toimitettavaksi vaalien yhtey-
19451: 
19452: HE 251/1984 vp                                                                                  Versio 2.0
19453: LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19454: 
19455: 
19456: dessä, tarvitaan lähinnä teknisluonteisia sään-         sia vaaleja, joihin neuvoa-antava kansanäänes-
19457: nöksiä enemmän kuin tämä ehdotus sisältää.              tys voidaan yhdistää, ovat kansanedustajain vaa-
19458:                                                         lit, europarlamenttivaalit ja tasavallan presiden-
19459: 2. Lainsäädäntö ja käytäntö                             tin vaali. Kunnallisvaalien yhteydessä valtiol-
19460:                                                         lista kansanäänestystä ei voida järjestää. Halli-
19461:                                                         tuksen esityksen perustelujen mukaan lähtökoh-
19462: 2.1. Lainsäädäntö
19463:                                                         daksi on periaatteessa asetettu, että kansan-
19464:  Kansalaisten yhteiskunnallisten vaikutusmah-           äänestys toimitettaisiin vaaleista erillisenä.
19465:  dollisuuksien lisäämiseksi täydennettiin halli-            Äänestysviranomaisina kansanäänestyksessä
19466:  tusmuotoa vuonna 1987 neuvoa-antavaa valtiol-          toimivat valtiollisten vaalien vaaliviranomai-
19467:  lista kansanäänestystä koskevin säännöksin             set Vaalien yhteydessä toimitettavissa kansan-
19468:  (570/1987). Edustuksellista järjestelmäämme            äänestyksissä käytetään vaaleja varten perustet-
19469:  haluttiin täydentää välittömän demokratian kei-        tavaa äänioikeusrekisteriä. Vaaleista erillisenä
19470:  noin. Hallituksen esitystä neuvoa-antavaa kan-         toimitettavia kansanäänestyksiä varten peruste-
19471:  sanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi (HE           taan äänioikeutetuista henkilöistä äänioikeusre-
19472:  251/1984 vp) annettaessa korostettiin sitä, että      kisteri, josta on voimassa, mitä vaalilaissa
19473:  edustuksellisessa järjestelmässä ei ollut osoitet-     (714/1998) säädetään eduskuntavaaleja varten
19474:  tavissa epäkohtia, joiden poistaminen edellyttäi-     perustettavasta äänioikeusrekisteristä.
19475:  si järjestelmän perusteiden muutoksia. Kysy-               Menettelylaissa on annettu yleissäännökset
19476: mys oli siis vain uuden yhteiskunnallisen vaiku-       kansanäänestyksissä käytettävistä äänestysli-
19477: tusmahdollisuuden tarjoamisesta kansalaisten           puista. Vain oikeusministeriön painattamia
19478: käyttöön.                                                äänestyslippuja saadaan käyttää. Äänestyslipus-
19479:     Perustuslain 53 §:n mukaan neuvoa-antavan          ta tulee ilmetä kansanäänestyksen aihe ja ajan-
19480: kansanäänestyksen toimeenpanosta päätetään             kohta sekä äänestäjille esitettävät vaihtoehdot.
19481: kussakin tapauksessa erikseen lailla. Tässä niin       Tarkemmat säännökset äänestyslippujen ulko-
19482: sanotussa toimeenpanolaissa tulee säätää äänes-        muodosta, sisällöstä, mitättömyydestä ja äänes-
19483: tyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä      tyslipuilla äänestämisestä on jätetty annettavik-
19484: vaihtoehdoista.                                        si kunkin kansanäänestyksen toimeenpano laissa.
19485:     Äänestysoikeus neuvoa-antavassa kansan-                 Äänestäjille esitettävät vaihtoehdot voivat si-
19486: äänestyksessä on jokaisella, jolla on valtiopäivä-     sältyä samaan äänestyslippuun tai käytettävissä
19487: järjestyksen mukaan vaalioikeus kansanedusta-          voi olla oma äänestyslippu kutakin vaihtoehtoa
19488: jain vaaleissa. Asiasta säädetään nyt perustus-        varten. Kunkin kansanäänestyksen toimeenpa-
19489: lain 14 §:n 1 momentissa.                              nolaissa säädetään käytettävien äänestyslippu-
19490:      Neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä nou-         jen lukumäärästä. Menettelylain mukaan äänes-
19491: datettavasta menettelystä on säädettävä lailla.        täjillä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus
19492: Laki menettelystä neuvoa-antavissa kansan-               äänestyslipulla ilmaista, ettei hän kannata mi-
19493: äänestyksissä (57111987), jäljempänä menette-          tään esitetyistä vaihtoehdoista. Neuvoa-antavaa
19494: lylaki, annettiin samassa yhteydessä kuin laki         kansanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi
19495: hallitusmuodon muuttamisesta. Menettelylakiin          annetun hallituksen esityksen perustelujen mu-
19496: sisältyvät yleiset säännökset kaikissa valtiolli-      kaan tällaisen mahdollisuuden käyttämisen kat-
19497: sissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä             sotaan kuvastavan näkemystä "ei osaa sanoa" tai
19498: noudatettavasta menettelystä. Tarvittavia lisä-        "ei ota kantaa". Esityksen mukaan "sitä ei näin
19499: säännöksiä annetaan kunkin yksittäisen kansan-         voitaisi tulkita kannanotoksi minkään vaihtoeh-
19500: äänestyksen toimeenpanolaissa.                         don puolesta tai mitään vastaan, kuten saattaisi
19501:     Menettelylain 2 §:n 1 momentin mukaan kan-         olla asian laita äänestämättä jättämisessä".
19502: sanäänestys voidaan toimittaa valtiollisten vaa-           Menettelylakiin sisältyvät myös säännökset
19503: lien yhteydessä tai vaaleista erillisenä. Valtiolli-   kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta ja
19504: 
19505: 2
19506:                                                         LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19507: 
19508: 
19509: ilmoittamisesta. Vaalipiirien vaalipiirilautakun-      simmamen tarkoitti kieltolain säilyttämistä ja
19510: nat vahvistavat kansanäänestyksen tuloksen vaa-        kolmas sen kumoamista. Välittävän kannan tar-
19511: lipiirissä. Vaalipiirikohtaiset tulokset ilmoite-      josi toinen vaihtoehto, jonka mukaan mietojen
19512: taan Helsingin kaupungin vaalipiirilautakunnal-        alkoholijuomien valvottu valmistus ja kauppa
19513: le, jonka asiana on vahvistaa kansanäänestyk-          olisi ollut mahdollista. Äänestyksessä kannatti
19514: sen valtakunnallinen tulos. Tämä tulos ilmoite-        kieltolain kumoamista 70,5 % äänestäneistä.
19515: taan oikeusministeriölle, joka huolehtii sen jul-      Myös lain voimassapitoa kannatti suhteellisen
19516: kaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa.                 suuri osa äänestäneistä, kun taas välittävä vaih-
19517:     Menettelylain 6 § sisältää valituskiellon.         toehto sai vain vähäisen kannatuksen. Äänestys-
19518: Kielto koskee sekä vaalipiirikohtaista että valta-     prosentti oli 44,4 %.
19519: kunnallista vaalipiirin keskuslautakunnan pää-            Vuoden 1994 kansanäänestyksessä Suomen
19520: töstä, jolla äänestyksen tulos on vahvistettu.         ED-jäsenyydestä äänestysaktiivisuus oli 74 %.
19521: Kielto on hallituksen esityksen perustelujen mu-       ED-jäsenyyden puolesta äänesti 56,9 % ja jäse-
19522: kaan nähty perustelluksi "neuvoa-antavan kan-          nyyttä vastaan 43,1 %.
19523: sanäänestyksen luonteen huomioon ottaen".
19524:     Menettelylaissa on lisäksi säännökset äänes-
19525: tyslippujen säilyttämisestä, äänestyksestä aiheu-      3. Lakiehdotus
19526: tuvien kustannusten jaosta ja siitä, että sen lisäk-
19527: si, mitä menettelylaissa säädetään tai sen nojalla
19528: määrätään taikka kunkin kansanäänestyksen toi-         3.1. Kansanäänestyksen toimittaminen
19529: meenpanosta annetussa laissa säädetään, nouda-
19530:                                                        Toimeenpanolaissa tarvittavat säännökset
19531: tetaan kansanäänestyksessä soveltuvin osin vaa-
19532: lilakia. Viimeksi mainittu merkitsee muun mu-          Kuten edellä on todettu, edellyttää neuvoa-anta-
19533: assa sitä, että kansanäänestyksessä voidaan ää-        van kansanäänestyksen toimeenpano aina erityi-
19534: nestää ennakolta niin hyvin kotimaassa kuin ul-        sen tätä koskevan lain säätämistä. Siinä on olta-
19535: komaillakin. Oikeusministeriölle on annettu val-       va säännökset
19536: tuus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja                äänestyksen ajankohdasta,
19537: ohjeita menettelylain soveltamisesta.                         kansanäänestyksen aiheesta,
19538:                                                               äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista,
19539:                                                               siitä, käytetäänkö yhtä vai useampaa
19540: 2.2. Käytäntö                                           äänestyslippua,
19541: Vuodelta 1987 olevaa neuvoa-antavaa kansan-               - äänestyslippujen ulkomuodosta,
19542: äänestystä koskevaa lainsäädäntöä on käytetty             - äänestyslippujen sisällöstä: aihe, ajan-
19543: kerran äänestettäessä Suomen liittymisestä Eu-         kohta, vaihtoehdot, tila äänestämismerkinnöille
19544: roopan unionin jäseneksi. Tätä ennenkin Suo-           ja tarvittavat äänestämisohjeet,
19545: messa on järjestetty valtakunnallinen kansanää-               äänestyslipuj en mitättömyydestä,
19546: nestys vain kerran. Yleinen kieltolakiin                      äänestämisestä: äänestämistapa,
19547: (158/1922) kohdistunut kansanäänestys järjes-                 siitä, miten valtio tiedottaa vaihtoehdois-
19548: tettiin 29 ja 30 päivänä joulukuuta 1931. Tämä         ta ja
19549: kansanäänestys perustui erityiseen lakiin neu-                eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen
19550: voa-antavan kansanäänestyksen toimeenpane-             tukemisesta.
19551: misesta väkijuomalainsäädännön perusteiden             Nämä säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi la-
19552: selvittämiseksi (340/1931) sekä tämän lain täy-        kiin neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä lisä-
19553: täntöönpanosta        annettuun      asetukseen        ydinvoiman rakentamisesta. Muilta osin kansan-
19554: (34111931 ).                                           äänestyksessä sovellettaisiin siitä perustuslaissa
19555:    Vuoden 1931 kansanäänestyksessä äänestäjät          olevia säännöksiä, edellä mainittua menettelyla-
19556: saattoivat valita kolmesta vaihtoehdosta. En-          kia ja tämän nojalla soveltuvin osin vaalilakia.
19557: 
19558: 
19559:                                                                                                        3
19560: LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19561: 
19562: 
19563: 1 § Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -me-          3 §Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot.
19564: nettely. Kansanäänestyksen ajankohdan mää-                Kansanäänestyksen kysymyksenasettelu eli
19565: räytymiseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka          se, millä tavoin äänestäjille esitettävä kysymys
19566: paljon aikaa äänestyksen kohteena olevasta             ja heidän vastattavakseen esitettävät vaihtoeh-
19567:  asiasta tiedottamiseen katsotaan tarvittavan. Tä-     dot on muotoiltu, liittyy olennaisesti kansan-
19568: hän puolestaan vaikuttaa muun muassa se, kuin-         äänestyksenjärjestämistä koskevaan päätöksen-
19569: ka vaikeasti hahmotettavasta asiasta äänestyk-         tekoon. Tämän vuoksi tästä on säädettävä kun-
19570: sessä on kysymys, sekä se, kuinka selkeäksi ja         kin kansanäänestyksen toimeenpanolaissa. Ky-
19571: yksiselitteiseksi kansanäänestyksessä vastatta-        symyksenasettelu ei saa olla epäselvä eikä joh-
19572: vaksi asetettava kysymys voidaan muotoilla.            datteleva eivätkä vastausvaihtoehdot saa antaa
19573:     Kansanäänestystä ei tule päättää toimitetta-       aihetta erilaisiin tulkintoihin. Äänestäjien käsi-
19574: vaksi ennen kuin kansalaisilla arvioidaan ole-         tys kansanäänestyksen kohteena olevan kysy-
19575: van riittävästi tietoa äänestyksen kohteena ole-       myksen ratkaisemisesta tulee voida selvittää
19576: vasta asiasta. Eduskunnan perustuslakivaliokun-        mahdollisimman yksiselitteisesti.
19577: ta on hallituksen esityksestä neuvoa-antavaa              Parhaiten kansanäänestyksessä vastattavaksi
19578: kansanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi            sopii kysymys, joka koskee äänestäjien ennalta
19579: antamassaan mietinnössä (PeVM 9/1981 vp) pi-           tuntemaa asiaa taikka asiaa, jota heidän on help-
19580: tänyt selvänä, että vaaleista erillisen kansan-        poa saamansa tiedon pohjalta arvioida. Lisäksi
19581: äänestyksen ajankohdasta päätettäessä "otetaan         kysymys tulisi voida esittää lyhyesti ja turvautu-
19582: riittävän tarkasti huomioon, kuinka pitkä aika         matta äänestäjille vieraisiin sanontoihin. Lisä-
19583: tarvitaan esimerkiksi erilaisten äänestysorgani-       ydinvoiman rakentamiseen liittyvissä asioissa
19584: saatiota ja äänestyksen toimittamista koskevien        tällainen kysymyksenasettelu on mahdollinen,
19585: seikkojen järjestämiseksi sekä tiedotustoimin-         koska kysymys voidaan asettaa koskemaan tie-
19586: taa varten". Perustuslakivaliokunta ehdottikin         tyn selkeästi määriteltävän kysymyksen hyväk-
19587: poistettavaksi esitykseen sisältyneen säännök-         symistä. Eri asia on, että vastausvaihtoehtojen
19588: sen, jonka mukaan vaaleista erillinen kansan-          taustaksi tarvitaan huomattava määrä osin hy-
19589: äänestys olisi tullut järjestää ensimmäisenä sun-      vinkin vaikeaselkoista taustatietoa niin tässä
19590: nuntainaja maanantaina 75 päivän kuluttua kan-         kuin aiemminkin Euroopan unionin jäsenyydes-
19591: sanäänestyksen toimeenpanoa koskevan lain              tä käydyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyk-
19592: voimaantulosta. Ehdotettu säännös oli valiokun-        sessä.
19593: nan mielestä ristiriidassa myös sen kanssa, että          Menettelylain 5 §:stä käy ilmi, että varsinai-
19594: äänestyksen ajankohdasta olisi samaan esityk-          sia vastausvaihtoehtoja voi olla useampia kuin
19595: seen sisältyvän hallitusmuodon muutoksen mu-           kaksi. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan
19596: kaan säädettävä äänestyksen toimeenpanolais-           äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten
19597: sa. Eduskunta muutti menettelylakia tältä osin         voi olla oma äänestyslippu. Eduskunnan perus-
19598: valiokunnan kannan mukaisesti.                         tuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut edellä
19599:                                                        mainitussa mietinnössään, että yksiselitteisen
19600: 2 § Ennakkoäänestys. Kansanäänestyksessä jär-          äänestystuloksen saavuttamiseksi tulisi yleensä
19601: jestettäisiin ennakkoäänestys noudattaen valtiol-      pyrkiä siihen, että äänestäjien valittavana olisi
19602: lisissa vaaleissa omaksuttua menettelyä. Ennak-        vain kaksi toisistaan selvästi erottuvaa vaihtoeh-
19603: koäänestys olisi näin ollen mahdollista koti-          toa. Toisaalta valiokunta ei ole halunnut sul-
19604: maassa asetuksella määrättävissä postin toimi-         kea mahdollisuuksien ulkopuolelle sitäkään, että
19605: paikoissa ja tilapäisissä ennakkoäänestyspai-          vaihtoehtoja olisi useampiakin, mikäli asian laa-
19606: koissa, vaalilain 46 §:ssä tarkoitetuissa laitoksis-   tu tätä edellyttää.
19607: sa sekä kotiäänestyksessä. Ennakkoäänestyksen             Vuoden 1931 kieltolakikansanäänestyksessä
19608: ehdotetaan kestävän vain yhden viikon.                 vastausvaihtoehtoja oli kolme, kun kielteisen ja
19609: 
19610: 
19611: 
19612: 4
19613:                                                        LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19614: 
19615: 
19616: myönteisen kannanoton ohella oli mahdollisuus         si valkoinen ja samaa vakiokokoa 148x21 0 mm
19617: esittää myös välittävä kannanotto.                    kuin yleisissä vaaleissa. Tästä ei aiheutuisi se-
19618:     Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä käy-         kaantumisvaaraa, koska vaaleja ei toimitettaisi
19619: dyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä            samassa yhteydessä. Äänestyslipusta tulisi sel-
19620: kysymyksenasettelu oli verraten yksinkertainen        västi käydä ilmi, miten se on tarkoitettu taittaa
19621: ja vastausvaihtoehtoja oli vain kaksi. Näin on ti-    kokoon. Lisäksi äänestyslippu on laadittava si-
19622: lanne myös lisäydinvoiman rakentamista koske-         ten, että äänestyssalaisuus ei vaarannu. Käytet-
19623: vassa kansanäänestyksessä.                            tävän paperin on oltava riittävän paksua ja sovel-
19624:     Menettelylain 5 §:n 1 momentin mukaan             tuvin teknisin keinoin on huolehdittava siitä, että
19625:   äänestäjällä tulee aina olla mahdollisuus ilmais-   äänestysmerkintä ei näy paperin läpi (4 §:n 1
19626: ta, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoeh-    momentti).
19627: doista. Lakia valmistellut kansanäänestyskomi-            Äänestyslipussa olisi sisäpuolella otsikko-
19628: tea oli ajatellut tämän voivan tapahtua esimer-       teksti, josta kävisi ilmi, missä kansanäänestyk-
19629: kiksi siten, että äänestäjä äänestäessään jättäisi    sessä äänestyslippua käytetään, sekä äänestysli-
19630: merkitsemättä rastin minkään vaihtoehdon koh-         pun taitekohdan oikealla puolella äänestäjien
19631: dalle, mikä tarkoittaisi, että äänestäjä äänestäisi   vastattavaksi esitettävä kysymys ja vastaus vaih-
19632: asiassa tyhjää. Tällainen "ei osaa sanoa" tai "ei     toehdot. Kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten
19633: ota kantaa" -äänestäminen vaikuttaisi äänestys-       äänestyslipussa olisi ruutu ja sanat "KYLLÄ" ja
19634: prosenttiin sikäli, että "sitä ei voitaisi tulkita    "El". Lisäksi äänestyslipussa olisi ohje äänestys-
19635: kannanotoksi minkään vaihtoehdon puolesta tai         merkinnän tekemisestä (4 §:n 2 momentti).
19636: kansanäänestyksen järjestämistä vastaan".              Äänestyslippu laadittaisiin suomeksi ja ruotsik-
19637:     Nyt kysymyksessä olevassa kansanäänestyk-         si (4 §:n 3 momentti).
19638: sessä lisäydinvoiman rakentamisesta tällaiselle
19639: mahdollisuudelle äänestää tyhjää ei ole tarvetta,     5 § Åiinestäminen. Äänestettäessä merkittäisiin
19640: sillä eduskunta tarvitsee asiassa tehtävää päätös-    rasti (X) jompaankumpaan äänestyslipussa ole-
19641: tään varten mahdollisimman selkeän tiedon             vista ruuduista, mikä siis merkitsisi joko vas-
19642: äänestäjien kannasta asiaan. Tämä tieto saadaan       tausta "KYLLÄ" tai vastausta "EI" ( 5 §:n 1 mo-
19643: parhaiten siten, että äänestäjille varataan vain      mentti). Poiketen siitä, mitä menettelylain 5 §:n
19644: kaksi vaihtoehtoa ottaa kantaa lisäydinvoiman         1 momentissa säädetään, äänestäjälle ei varattai-
19645: rakentamiseen. Heidän odotetaan joko kannatta-        si mahdollisuutta ilmaista, ettei hän kannata
19646: van rakentamista taikka vastustavan sitä. Lopul-      kumpaakaan esitetyistä vaihtoehdoista (5 §:n 2
19647: linen päätösvalta asiassa toki kuuluu eduskun-        momentti). Ehdotuksen perustelujen osalta viita-
19648: nalle, mutta kansanäänestyksessä on kysymyk-          taan siihen, mitä on lausuttu edellä kohdassa ky-
19649: sessä kansalaisten eduskunnalle antama neuvo.         symyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot (3 §).
19650: Tämän vuoksi ehdotetaan, että tässä kansan-
19651:  äänestyksessä ei sovelleta menettelylain 5 §:n 1     6 § Åiinestyslipun mitättömyys.     Kansanäänes-
19652: momenttia siltä osin kuin siinä säädetään äänes-      tyksessä jätettyjen äänestyslippujen mitättömyy-
19653: täjän mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kanna-     den arvioinnissa sovellettaisiin vaalilain nojalla
19654:  ta mitään esitetyistä vaihtoehdoista (5 §:n 2 mo-    toimitettavissa vaaleissa noudatettavia mitättö-
19655:  mentti). Mainittua menettelylain säännöstä ei        myysperusteita siltä osin kuin ne voivat kansan-
19656: kuitenkaan ehdoteta pysyvästi kumottavaksi,           äänestyksessä olla merkityksellisiä (vaalilain
19657:  koska jossakin toisessa kansanäänestyksessä ky-      85 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohta). Äänestys-
19658:  symyksenasettelu voi olla siinä määrin toinen,       lippu olisi tämän mukaisesti mitätön, jos ennak-
19659:  että säännöksellä on käyttöä.                        koäänestyksessä käytettävässä vaalikuoressa
19660:                                                       olisi useampia       äänestyslippuja tai muutakin
19661: 4 § Åiinestyslippu. Kansanäänestyksessä ehdo-         kuin äänestyslippu taikka jos vaalikuori olisi
19662: tetaan käytettäväksi yhtä äänestyslippua. Se oli-     avonainen tai siihen tai äänestyslippuun olisi
19663: 
19664: 
19665:                                                                                                        5
19666: LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19667: 
19668: 
19669: kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tunto-      piirilautakunnat äänestyksen tuloksen vaalipii-
19670: merkki tai siihen olisi tehty muunlainen asiaton      rissään ja Helsingin kaupungin vaalipiirilauta-
19671: merkintä. Asiattornana tulisi pitää "EN OSAA          kunta koko maan tuloksen. Tämän tulisi tapah-
19672:  SANOA", "EN OTA KANTAA" tai muuta vas-               tua vaalipiireissä 3. päivänä    äänestyksen jäl-
19673: taavaa merkintää, koska kansanäänestyksessä           keen pidettävässä kello 18 alkavassa kokoukses-
19674: äänestäjälle ei varattaisi mahdollisuutta ilmaista    sa, siis äänestyksen jälkeisen viikon keskiviik-
19675: tällaista kantaa. Vielä äänestyslippu olisi mitä-     koiltana. Helsingin kaupungin vaalipiiri puoles-
19676: tön, jos se olisi leimaamaton taijos äänestettäes-    taan vahvistaisi äänestyksen valtakunnallisen tu-
19677: sä olisi käytetty muuta kuin oikeusministeriön        loksen vaalipiireissä vahvistettujen tulosten
19678: painattamaa äänestyslippua.                           pohjalta seuraavana päivänä eli torstaina kello
19679:     Jos äänestäjä ei tekisi äänestysmerkintää         12 alkavassa kokouksessaan. Koko maan tulok-
19680: kumpaankaan äänestyslipussa olevista ruuduis-         sen julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa
19681: ta, vaanjättäisi tässä mielessä "tyhjän" äänestys-    huolehtii sitten menettelylain mukaan oikeusmi-
19682: lipun, äänestyslippu katsottaisiin meillä yleisis-    nisteriö saatuaan ilmoituksen tuloksen vahvista-
19683: sä vaaleissa omaksuttuun tapaan mitättömäksi.         misesta.
19684: Äänestyslippu olisi mitätön myös, jos äänestys-
19685: merkintä olisi tehty kumpaankin äänestyslipus-        9 § Tarkemmat määräykset ja ohjeet. Myös toi-
19686: sa olevista ruuduista. Edelleen äänestyslippu oli-    meenpanolain soveltamisesta oikeusministeriöl-
19687: si mitätön, jos merkintä olisi niin epäselvä, ettei   lä tulee olla oikeus antaa tarvittaessa tarkempia
19688: siitä kävisi ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä       määräyksiä ja ohjeita, mitä tarkoittava säännös
19689: on kannattanut. Tällainen olisi esimerkiksi ko-       ehdotetaan lain 9 § :n 1 momentiksi. Säännös
19690: konaisuudessaan ruutujen ulkopuolelle tehty           valtioneuvoston kanslian oikeudesta antaa tar-
19691: merkintä, jota ei selvästi voisi yhdistää kumpaa-     kempia määräyksiä ja ohjeita kansanäänestyk-
19692: kaan vaihtoehtoa ilmaisevaan sanaan (6 §:n 1          sen kohteena olevasta asiasta tiedottamiseen
19693: momentti).                                            myönnettävien avustusten tarkemmista jakope-
19694:    Äänestyslippujen hyväksyttävyyttä arvioi-          rusteista sekä niiden hakemisesta, myöntämises-
19695: taessassa äänestäjän tarkoituksen selville saami-     tä, maksamisesta ja valvonnasta sisältyisi 9 §:n 2
19696: nen on tärkeää. Tämän vuoksi lakialoitteeseen         momenttiin.
19697: sisältyy säännös siitä, miten olisi meneteltävä
19698: sellaisten äänestyslippujen suhteen, joissa kum-      3.2. Tiedottaminen ja sen tukeminen
19699: paankaan ruutuun ei ole tehty äänestysmerkin-
19700: tää, mutta joista äänestäjän tekemän muun mer-        Kansanäänestyksestä tiedottamisen tavoite on
19701: kinnän perusteella kuitenkin selvästi käy ilmi        antaa kansalaisille kuva siitä, mistä kansanää-
19702: äänestäjän myönteinen tai kielteinen kanta            nestyksessä on kysymys. Kansanäänestyksen
19703: äänestyksen kohteena olevaan kysymykseen.             tarkoituksen kannalta on tärkeää, että kansalai-
19704: Tällainen äänestyslippu tulisi hyväksyä, mikäli       silla on riittävä tietous kansanäänestyksen koh-
19705: merkinnän voidaan katsoa vain selventävän             teena olevasta kysymyksestä. Vaikka lisäydin-
19706: äänestäjän tarkoitusta eikä sitä sisällöltään tai     voiman rakentamisesta on keskusteltu jo pit-
19707: merkitsemistavaltaan voida pitää asiattomana.         kään, on syytä korostaa sekä myönteisiä että
19708: Vastaavin edellytyksin olisi hyväksyttävä myös        kielteisiä näkökohtia tiedottamisessa. Tiedotta-
19709: äänestyslippu, jossa jompaankumpaan ruutuun           minen on tärkeää myös kansanäänestyksen lop-
19710: tehdyn äänestysmerkinnän lisäksi olisi äänestä-       putuloksen       hyväksyttävyyden       kannalta.
19711: jän tarkoitusta selventävä muu merkintä (6 §:n 2      Kansanäänestyksen kysymyksenasettelu on sel-
19712: momentti).                                            keästi määriteltävissä, mutta kysymyksen koh-
19713:                                                       teena oleva ongelma on niin monimuotoinen,
19714: 7 § iänestyksen tuloksen vahvistaminen.      Ku-      että kansalaisille on varattava tarpeeksi aikaa
19715: ten menettelylaissa säädetään, vahvistavat vaali-     riittävän tiedon saavuttamiseksi.
19716: 
19717: 
19718: 6
19719:                                                        LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19720: 
19721: 
19722:     Valtaosa tiedottamisesta tapahtuisi lehdistön,    jäisivät kuntien vastuulle, korvataan kunnille.
19723: radion ja television välityksellä. Nämä tiedotus-     Oikeusministeriö antaa tarkemmat määräykset
19724: välineet ovat kansanäänestyksessä, samoin kuin        perusteista, joiden mukaan nämä menot korva-
19725: yleisissä vaaleissakin, kansalaisten laajasti saa-    taan. Lisäksi valtion vuoden 2001 ensimmäi-
19726: vutettavissa. Tiedottamisen vähimmäistason            seen lisätalousarvioon tulee ottaa kymmenen
19727: saavuttamiseksi laadittaisiin virallinen tiedote,     miljoonaa markkaa jaettavaksi avustuksina kan-
19728: jossa selostettaisiin lisäydinvoiman merkitystä       sanäänestyksen vaihtoehdoista tiedottamisen tu-
19729: ja sisältöä sekä siihen liittyviä eri näkökohtia      kemiseen.
19730: sekä todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on          Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäse-
19731: kysymys. Valtioneuvosto hyväksyisi tiedotteen         neksi liittyviin tiedotukseen ja kansanäänestyk-
19732: oikeusministeriön esittelystä (8 §:n 1 moment-        sen järjestämiseen vuonna 1994 käytettiin val-
19733: ti). Tämä tiedote toimitettaisiin ilmoituskortin ja   tion varoja yhteensä noin 110 miljoonaa mark-
19734: -kirjeen yhteydessä taikka muulla tavoin kaikil-      kaa.
19735: le niille, joille lähetetään ilmoitus äänestysoi-        Kun kansanäänestyksessä käytettäisiin kan-
19736: keudesta, sekä saatettaisiin muullakin tavalla        sanedustajain vaaleista annetun lain mukaista
19737: yleisesti tiedoksi.                                   organisaatiota, uusia toimielimiä ei tarvittaisi.
19738:     Tiedottamisen tukemiseen tulee vuoden 2001            Ehdotetun kansanäänestyksen toimittaminen
19739: ensimmäiseen lisätalousarvioon varata valtion         lisää merkittävästi kansalaisten mahdollisuuk-
19740: varoja kymmenen miljoonaa markkaa jaettavak-          sia vaikuttaa sen asian ratkaisemiseen, rakenne-
19741: si tasapuolisesti eri vaihtoehdoista tiedottami-      taanko Suomeen lisäydinvoimaa.
19742: sen tukemiseen (8 §:n 2 momentti). On korostet-
19743: tava, että kysymyksessä on tiedotustoiminnan          5. Voimaantulo
19744: tukeminen. Selvää on, että lisäydinvoiman ra-         Lakialoite ehdotetaan tulevaksi voimaan mah-
19745: kentamista kannattavilla ja sitä vastustavilla on     dollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväk-
19746: useissa tapauksissa käytettävissään tiedottami-       sytty ja vahvistettu. Lakialoitteen täytäntöönpa-
19747: seen myös muuta rahoitusta. Valtioneuvoston
19748:                                                       non edellyttämiin toimiin on kuitenkin voitava
19749: kanslia päättäisi tiedottamisavustusten jaosta (8     ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa (10 §).Tämä
19750:  §:n 3 momentti).                                     on välttämätöntä, jotta muun muassa äänestyk-
19751:                                                       sestä tiedottaminen sekä äänestyksen edellyttä-
19752: 4. Esityksen vaikutukset                              mät sopimusjärjestelyt, tarvittavat painatustyöt
19753: Menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyk-         ja äänestysviranomaisten kouluttaminen ehdi-
19754: sissä annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaan suo-       tään saada asianmukaisesti hoidetuiksi ennen
19755: ritetaan vaaleista erillisen kansanäänestyksen        äänestystä.
19756: toimittamisesta aiheutuvat kustannukset koko-
19757: naisuudessaan valtion varoista. Näin ollen myös       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19758: kuntien keskusvaalilautakuntien, vaalilautakun-
19759: tien ja vaalitoimikuntien menot, jotka vaalien              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
19760: yhteydessä toimitettavissa kansanäänestyksissä              kiehdotuksen:
19761: 
19762: 
19763: 
19764:                                                 Laki
19765:              neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä lisäydinvoiman rakentamisesta
19766: 
19767:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19768: 
19769: 
19770: 
19771:                                                                                                      7
19772: LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19773: 
19774: 
19775:                        1§                           sen o.~ turvattava äänestyssalaisuuden säilymi-
19776:                                                     nen. Aänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsik-
19777: Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menette-      ko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käyte-
19778:                      ly                             tään 18.11.2001 toimitettavassa neuvoa-anta-
19779:      Lisäydinvoiman rakentamisesta toimitetaan      vassa kansanäänestyksessä lisäydinvoiman ra-
19780: neuvoa-antava kansanäänestys 18 päivänä mar-        kentamisesta. Äänestyslipun taitekohdan oikeal-
19781: raskuuta 2001. Kansanäänestyksessä noudate-         le puolelle pa~~etaan 3 §: ssä mainittu kysymys ja
19782: taan menettelystä neuvoa-antavissa kansan-          sanat "KYLLA" ja "El" sekä kumpaakin vastaus-
19783: äänestyksissä annettua lakia (571/1987), jollei     vaihtoehtoa varten ruutu siten sijoitettuna, että
19784: jäljempänä toisin säädetä.                          ruudun sijoituksesta selvästi käy ilmi, kumpaa
19785:                                                     vastausvaihtoehtoa se tarkoittaa. Äänestyslip-
19786:                                                     puun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän te-
19787:                        2§                           kemisestä.
19788:                Ennakkoäänestys                         Äänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin
19789:                                                     kieltä.
19790:    Ennakkoäänestys aloitetaan 11. pa1vana en-
19791: nen äänestyspäivää sekä lopetetaan ulkomailla                               5§
19792: 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen äänes-
19793: tyspäivää. Postin tilapäisissä ennakkoäänestys-                       Å·änestäminen
19794: paikoissa ja Suomen edustustoissa ennakko-
19795: äänestys voi, sen mukaan kuin asetuksella sää-         Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti
19796: detään, kestää lyhemmänkin ajan.                    (X) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista
19797:    Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan 11.    ruuduista.
19798: päivänä ja viimeistään 5. päivänä ennen äänes-         Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelys-
19799: tyspäivää. Kotiäänestykseen on ilmoittaudutta-      tä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä anne-
19800: va viimeistään 12. päivänä ennen äänestyspäi-       tun lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestä-
19801: vää.                                                jän mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kanna-
19802:                                                     ta mitään esitetyistä vaihtoehdoista.
19803:                        3§
19804:                                                                            6§
19805:     Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot
19806:                                                                iänestyslipun mitättömyys
19807:    Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien
19808: vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suo-           Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998) 85 §:n 1
19809: meen rakentaa lisäydinvoimaa?" Äänestäjän tu-       momentin 1-4 ja 6 kohdassa säädetään, on
19810: lee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai             äänestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on
19811: "El".                                               tehty kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruu-
19812:                                                     tuun taijos sitä ei ole tehty lainkaan taikkajos se
19813:                                                     on niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, kumpaa
19814:                       4§
19815:                                                     vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut.
19816:                  Åiinestyslippu                        Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta
19817:                                                     tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää,
19818:    Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänes-        kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei
19819: tyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen    ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua
19820: on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on sel-    tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä.
19821: västi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja
19822: 
19823: 
19824: 
19825: 
19826: 8
19827:                                                        LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19828: 
19829: 
19830:                         7§                               Valtion vuoden 2001 ensimmäisessä lisäta-
19831:                                                       lousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha on
19832:       Å·änestyksen tuloksen vahvistaminen             jaettava harkinnanvaraisina avustuksina tasa-
19833:    Vaalipiirilautakunta vahvistaa äänestyksen         puolisesti eri vaihtoehtoja koskevan tiedottami-
19834: tuloksen vaalipiirissä 3. päivänä äänestyksenjäl-     sen tukemiseen.
19835: keen pidettävässä kello 18 alkavassa kokoukses-          Avustukset myöntää valtioneuvoston kanslia.
19836: sa ja ilmoittaa tuloksen heti Helsingin kaupun-
19837: gin vaalipiirilautakunnalle. Saatuaan kaikkien                              9§
19838: vaalipiirien vaalipiirilautakunnilta tiedon äänes-
19839:                                                              Tarkemmat määräykset ja ohjeet
19840: tyksen tuloksesta vaalipiireissä Helsingin vaali-
19841: piirilautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen           Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-
19842: koko maassa 4. päivänä äänestyksen jälkeen pi-        pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltami-
19843: dettävässä kello 12 alkavassa kokouksessa.            sesta.
19844:                                                          Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat
19845:                         8§                            määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoi-
19846:                                                       tettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista
19847:         Tiedottaminen ja sen tukeminen                sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, mak-
19848:    Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön          samisesta ja valvonnasta.
19849: esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa se-
19850: lostetaan mahdollisesta lisäydinvoiman rakenta-
19851: misesta ja jossa todetaan, mistä kansanäänes-                              10 §
19852: tyksessä on kysymys. Tiedote toimitetaan niille,
19853:                                                                        Voimaantulo
19854: joille lähetetään ilmoitus    äänestysoikeudesta,
19855: sekä saatetaan muullakin tavoin kansalaisten tie-        Tämä laki tulee voimaan päivänä       kuu-
19856: doksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa il-    ta 20
19857: moituskortin ja -kirjeen yhteydessä.                     Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
19858:                                                       täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
19859: 
19860: 
19861: 
19862: 
19863: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
19864: 
19865:     Kimmo Kiljunen /sd                                   Riitta Prusti /sd
19866:     Pertti Turtiainen /vas                               Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
19867:     Leea Hiltunen /skl                                   Johannes Leppänen /kesk
19868:     Mikko Immonen /vas                                   Irina Krohn /vihr
19869:     Anne Huotari /vas                                    Pauli Saapunki /kesk
19870:     Unto Valpas /vas                                     Maria Kaisa Aula /kesk
19871:     Ismo Seivästö /skl                                   Esa Lahtela /sd
19872:     Annika Lapintie /vas                                 Päivi Räsänen /skl
19873:     Veijo Puhjo /vas                                     Tero Mölsä lkesk
19874:     Janina Andersson /vihr                               Erkki Kanerva 1sd
19875:     Marjaana Koskinen /sd                                Petri Neittaanmäki /kesk
19876:     Virpa Puisto /sd                                     Sirpa Pietikäinen /kok
19877: 
19878:                                                                                                     9
19879: LA 174/2000 vp- Kimmo Kiljunen /sd ym.
19880: 
19881: 
19882:      Jukka Gustafsson /sd                Merikukka Forsius /vihr
19883:      Marja-Leena Kemppainen /skl         Kirsi Ojansuu /vihr
19884:      Esko-Juhani Tennilä /vas            Anni Sinnemäki /vihr
19885:      Jaakko Laakso /vas                  Raimo Vistbacka /ps
19886:      Håkan Nordman /r                    Tuija Brax /vihr
19887:      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk      Lauri Kähkönen /sd
19888:      Leena Rauhala /skl                  Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
19889:      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
19890: 
19891: 
19892: 
19893: 
19894: 10
19895:                                          LA 175/2000 vp -    Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 
19900:                                             LAKIALOITE 175/2000 vp
19901: 
19902:                                             Laki maatalousyrittäjien            lomituspalvelulain
19903:                                             17 §:n muuttamisesta
19904: 
19905: 
19906: 
19907: 
19908: Eduskunnalle
19909: 
19910: Maatalousyrittäjien lomituspalveluista annettu       poikkeaa merkittävästi keskivertopalkansaajien
19911: laki antaa täysipäiväisesti työskentelevälle maa-    asemasta.
19912: talousyrittäjälle mahdollisuuden 22 vuosiloma-          Kohtuullista olisikin, että maatalousyrittäjil-
19913: päivään. Näistä päivistä on kuitenkin laissa sää-    le tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa arkivapai-
19914: detty kustannuksia säästävä rajoitus. Tämä mää-      taan sunnuntavapaiksi heidän niin halutessaan.
19915: rää, että maatalousyrittäjän vuosilomaan saa si-     Kustannusvaikutukseltaan tämä muutos jäisi hy-
19916: sältyä enintään kolme sunnuntaita tai sellaista      vin vähäiseksi, jos maatalousyrittäjä saa käyttää
19917: juhlapäivää, joiden aikana tehdystä työstä lomit-    vuosilomakiintiöstään kaksi arkipäivää yhtä li-
19918: tajalle maksetaan kunnallisen yleisen virka- ja      säsunnuntaivapaata kohden. Maatalousyrittä-
19919: työehtosopimuksen mukainen sunnuntaityö- tai         jien tulisi saada valita lomansa ajankohta jousta-
19920: sitä vastaava korvaus.                               vasti.
19921:    Kustannusten säästämisen vuoksi rajoitus voi
19922: olla perusteltu, mutta maatalousyrittäjälle tilan-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19923: ne on raskas. Vain kolmen sunnuntain tai muun
19924: pyhäpäivän saaminen vapaaksi vuoden aikana                  että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
19925:                                                             kiehdotuksen:
19926: 
19927: 
19928: 
19929:                                                Laki
19930:                   maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 17 §:n muuttamisesta
19931: 
19932:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19933:    muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun maatalousyrittäjien lomituspalvelulain
19934: ( 123111996) 17 § :n 1 momentti seuraavasti:
19935: 
19936: 
19937:                        17 §                          maksetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehto-
19938:                                                      sopimuksen mukainen sunnuntaityö- tai sitä vas-
19939:    Vuosiloman pitämistä koskevat rajoitukset         taava korvaus. Maatalousyrittäjä voi myös halu-
19940:                                                      tessaan vaihtaa itselleen lisää edellä mainittuja
19941:    Maatalousyrittäjän vuosilomaan saa sisältyä
19942:                                                      sunnuntai- tai juhlapäivävapaita siten, että vaih-
19943: enintään kolme sunnuntaita tai sellaista juhla-
19944:                                                      dossa vähennetään tämän lain 2luvun 6 §:n mää-
19945: päivää, jonka aikana tehdystä työstä lomittajalle
19946: 
19947:                                                                                               Versio 2.0
19948: LA 175/2000 vp- Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.
19949: 
19950: 
19951: rittelemästä vuosilomakiintiöstä yksi ylimääräi-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19952: nen arkipäivä kutakin tällaista vapaata kohden.    kuuta 2001.
19953: 
19954: 
19955: 
19956: 
19957: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
19958: 
19959:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                    Liisa Hyssälä /kesk
19960:     Sirkka-Liisa Anttila /kesk                        Anu Vehviläinen /kesk
19961:     Pauli Saapunki /kesk                              Hannu Aho /kesk
19962:     Jukka Vihriälä /kesk                              Inkeri Kerola /kesk
19963:     Tero Mölsä /kesk                                  Paula Lehtomäki /kesk
19964: 
19965: 
19966: 
19967: 
19968: 2
19969:                                                     LA 176/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
19970: 
19971: 
19972: 
19973: 
19974:                                            LAKIALOITE 176/2000 vp
19975: 
19976:                                            Laki lukiolain 18 ja 28 §:n muuttamisesta
19977: 
19978: 
19979: 
19980: 
19981: Eduskunnalle
19982: 
19983: Suomen perustuslain 16 §:n mukaan "Jokaisella         nykyisellään verrattavissa lukukausimaksuun,
19984: on oikeus maksuttomaan perusopetukseen". Täs-         vaikka se peritäänkin normaalista lukukausi-
19985: tä periaatteesta meidän suomalaisten on syytä         maksukäytännöstä poiketen vasta opintojen pää-
19986: olla ylpeitä.                                         tösvaiheessa. Käytäntö on vahvasti ristiriidassa
19987:    Kansalaisten henkisen ja aineellisen hyvin-        toisen asteen koulutuksen maksuttomuusperiaat-
19988: voinnin edistämisen katsotaan olevan yhteiskun-       teen kanssa.
19989: nan vastuulla. Yleissivistävän peruskoulutuksen          Ylioppilastutkinnon maksuttomuus on nous-
19990: maksuttomuus on siksi yksi suomalaisen koulu-         sut viime aikoina entistä voimakkaammin esille.
19991: tuspolitiikan keskeisistä periaatteista. Opetuk-      Lukiolaisia kannustetaan ylioppilastutkinnon
19992: sen maksuttomuudella on haluttu turvata kansa-        hajauttamiseen. Esteeksi on kuitenkin noussut
19993: laisten koulutusmahdollisuuksien yhdenvertai-         joidenkin kohdalla moninkertaisesti perittävät
19994: suus.                                                 perus- ja koemaksut Joissakin tapauksissa koke-
19995:    Perusopetuksen maksuttomuus ja muut opin-          las on jopa luopunut ylioppilastutkinnon hajaut-
19996: tososiaaliset etuudet ovat tärkeä osa koulutuk-       tamisesta tai tiettyjen vapaaehtoisten aineiden
19997: sen perusturvaa. Näiden ohella koulutuspolitii-       kirjoittamisesta näiden maksujen vuoksi.
19998: kan perosiinjana on pidetty toisen asteen koulu-         Lukiotaisten mahdollisuudet hyödyntää yli-
19999: tuksen maksuttomuutta. Tämä periaate ei kuiten-       oppilastutkintoon sisällytettävien aineiden
20000: kaan toteudu lukiotaisille pakollisen, toisen as-     valinnaisuutta ja niiden suorittamisen hajautta-
20001: teen päättötutkintona pidettävän ylioppilastut-       mista eivät saa olla sidoksissa maksukykyyn.
20002: kinnon osalta.                                        Kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen turvaa-
20003:     Ylioppilastutkintolautakunta on kerännyt vii-     miseksi on lukiolakiin kirjattava yksiselitteises-
20004: me vuosina tutkintomaksuina noin 26 miljoonaa         ti oikeus maksuttomaan ylioppilastutkintoon
20005: markkaa vuosittain. Yksittäiseltä opiskelijalta       riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaminen
20006: ylioppilastutkintolautakunta perii tutkinnon suo-     hajautettu useampiin kokeisiin.
20007: rittamisen yhteydessä 100 markan perusmaksun
20008: lisäksi jokaisesta kokelaan suorittamasta yliop-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20009: pilastutkinnon kokeesta 95 markkaa. Tämä on
20010: merkinnyt kirjoitusten yhteydessä perittävää,               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20011: jopa reilusti yli 1 000 markan tutkintomaksua.              kiehdotuksen:
20012:     Ilman ylioppilastutkintoa lukio-opinnoilla ei
20013: ole juurikaan arvoa. Niinpä tutkintomaksu on
20014: 
20015: 
20016: 
20017: 
20018:                                                                                                Versio 2.0
20019: LA 176/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk ym.
20020: 
20021: 
20022: 
20023:                                                Laki
20024:                                lukiolain 18 ja 28 §:n muuttamisesta
20025: 
20026:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20027:     muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 28 §:n 1 momentti ja
20028:     lisätään 18 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
20029: 
20030: 
20031:                       18 §                                               28 §
20032: 
20033:                Ylioppilastutkinto                               Opintososiaaliset edut
20034: 
20035:                                                        Opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä
20036:    Ylioppilastutkinnon suorittaminen on maksu-      20 §:n 3 momentissa tarkoitetulta opiskelijalta
20037: tonta riippumatta siitä, onko tutkinnon suoritta-   sekä 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kokeis-
20038: minen hajautettu useampiin kokeisiin.               ta voidaan kuitenkin periä maksuja.
20039: 
20040: 
20041:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
20042:                                                     kuuta 2001.
20043: 
20044: 
20045: 
20046: 
20047: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
20048: 
20049:      Petri Neittaanmäki /kesk                          Jari Leppä /kesk
20050:      Pekka Nousiainen /kesk                            Markku Laukkanen /kesk
20051:      Seppo Lahtela /kesk                               Tanja Karpela /kesk
20052:      Leea Hiltunen /skl                                Matti Vanhanen /kesk
20053:      Leena Rauhala /skl                                Mari Kiviniemi /kesk
20054:      Matti Väistö /kesk                                Niilo Keränen /kesk
20055:      Tero Rönni /sd                                    Mika Lintilä /kesk
20056:      Lauri Oinonen /kesk                               Paula Lehtomäki /kesk
20057:      Jaana Ylä-Mononen /kesk                           Antti Rantakangas /kesk
20058:      Kyösti Karjula /kesk                              Osmo Puhakka /kesk
20059:      Mirja Ryynänen /kesk                              Inkeri Kerola /kesk
20060:      Mauri Pekkarinen /kesk                            Aulis Ranta-Muotio /kesk
20061:      Juha Korkeaoja /kesk                              Tero Mölsä /kesk
20062:      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                    Seppo Kääriäinen /kesk
20063:      Jukka Vihriälä /kesk                              Pauli Saapunki /kesk
20064:      Olavi Ala-Nissilä /kesk                           Anneli Jäätteenmäki /kesk
20065: 
20066: 
20067: 
20068: 
20069: 2
20070:                                                       LA 177/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas ym.
20071: 
20072: 
20073: 
20074: 
20075:                                              LAKIALOITE 177/2000 vp
20076: 
20077:                                              Laki työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta
20078: 
20079: 
20080: 
20081: 
20082: Eduskunnalle
20083: 
20084: Työturvallisuuslain 9 § :n 1 momentin mukaan         Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työn-
20085: työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaik-       tekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä kaikis-
20086: ki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työnteki-   sa työhön liittyvissä tilanteissa.
20087: jän ikään ja ikääntymiseen, sukupuoleen, am-            Lisäksi viitaten myös hallituksen esitykseen
20088: mattitaitoon sekä hänen muihin edellytyksiinsä       vuodelta 1997 (HE 5711997 vp) työkyvyn ylläpi-
20089: katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän      tämistä koskeva maininta tulisi liittää lakiin, jot-
20090: suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapa-     ta työterveydenhuoltoon kiinnitettäisiin oikeasti
20091: tunnille tai saamasta työn johdosta haittaa          huomiota myös pienillä työpaikoilla, joissa la-
20092: terveydelleen.                                       kia noudatetaan usein vain siltä osin kuin se vel-
20093:    Kohtuu-sana vapauttaa työnantajan vastuus-        voittaa työnantajaa.
20094: ta, koska tuomioistuimissa työnantaja voi aina
20095: vedota siihen, että kohtuudella ei ollut mahdol-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20096: lista työntekijän suojeleminen. EU:n neuvoston
20097: direktiivin 2 jakson (työnantajien velvollisuu-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20098: det) 5 artiklassa (yleiset säännökset) sanotaan:            kiehdotuksen:
20099: 
20100: 
20101: 
20102:                                                 Laki
20103:                               työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta
20104: 
20105:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20106:    muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/1958) 9 §:n 1 momentti,
20107: sellaisena kuin se on laissa 1132/1997, ja
20108:    lisätään 9 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 27/1987, 144/1998 ja mainitussa laissa 1132/1997,
20109: uusi 6 momentti seuraavasti:
20110: 
20111: 
20112:                         9§                           alttiiksi tapatunnille tai saamasta työn johdosta
20113:    Työnantajan on tarkoin otettava varteen kaik-     haittaa terveydelleen. Työntekijän on tarkoin
20114: ki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työnteki-   noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen
20115: jän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen      tässä laissa ja sen nojalla annettavissa järjestys-
20116: muihin edellytyksiinsä katsoen on tarpeellista       ohjeissa määrätään, niin myös noudatettava jäl-
20117: työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä         jempänä tarkoitettuja suojeluohjeita ja käytettä-
20118: 
20119:                                                                                                Versio2.0
20120: LA 177/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.
20121: 
20122: 
20123: vä hänelle tapatunnien ja terveyden haitan estä-    vuuden keventäminen sekä työympäristön pa-
20124: miseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muu-       rantaminen, muun muassa ergonomiaan, työhy-
20125: toinkin noudatettava työssä tarpeellista varovai-   gieniaan ja työturvallisuuteen liittyvät seikat.
20126: sutta. Työnantajan ja työntekijäin on yhteistoi-    Kolmas osa muodostuu työntekijän omasta toi-
20127: minnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan      minnasta, esimerkiksi ammattitaidon kehittämi-
20128: työturvallisuutta työpaikalla.                      sestä, kuntotesteistä, liikunnasta sekä terveelli-
20129:                                                     sistä ja virikkeellisistä elämäntavoista. Työnan-
20130:    Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoite-     taja on omalta osaltaan velvollinen huolehti-
20131: taan kolmesta osasta koostuvaa kokonaisuutta.       maan työntekijän työkykyä ylläpitävästä toimin-
20132: Yhden osan muodostavat seikat, joilla työturval-    nasta.
20133: lisuuden ja työterveyden kannalta vaikutetaan
20134: työyhteisön toimivuuteen, työn ja työajanjärjes-      Tämä laki       tulee   voimaan        päivänä
20135: telyihin ja esimiestyöhön. Toisena osana ovat           kuuta 200
20136: työn haitallisen henkisen ja fyysisen kuonnitta-
20137: 
20138: 
20139: 
20140: 
20141: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
20142: 
20143:     Pertti Turtiainen /vas
20144:     Matti Kangas /vas
20145: 
20146: 
20147: 
20148: 
20149: 2
20150:                                                      LA 178/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
20151: 
20152: 
20153: 
20154: 
20155:                                             LAKIALOITE 178/2000 vp
20156: 
20157:                                             Laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä
20158:                                             ydinvoiman lisärakentamisesta
20159: 
20160: 
20161: 
20162: 
20163: Eduskunnalle
20164: 
20165: Lakialaitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki        vuoden 1994 lopussa Suomen liittymisestä Eu-
20166: neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä ydinvoi-        roopan unionin jäseneksi oli äänestysprosentti
20167: man lisärakentamisesta. Laki perustuu teknises-      74.
20168: ti neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä Suo-             Aloitteen mukaan äänestys toimitettaisiin 18
20169: men liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi         päivänä marraskuuta 2001. Äänestäjien vastatta-
20170: säädettyyn lakiin (578/1994), jolloin ensimmäi-      vaksi esitettäisiin tuolloin seuraava kysymys:
20171: sen kerran käytettiin vuodelta 1987 olevaa neu-      "Tuleeko Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa?"
20172: voa-antavaa kansanäänestystä koskevaa lainsää-       Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen "KYL-
20173: däntöä (57011987).                                   LÄ" tai "EI". Äänestyksen tulos vahvistettaisiin
20174:     Neuvoa-antava kansanäänestys ydinvoiman          4. päivänä äänestyksen jälkeen.
20175: lisärakentamisesta on perusteltua useastakin             Jotta kannanotto ydinvoiman lisärakentami-
20176: syystä:                                              seen olisi mahdollista, se edellyttää tehokasta ja
20177:     1. Ydinvoiman lisärakentaminen on kauas tu-      monipuolista tiedotusta aiheesta samoin kuin sii-
20178: levaisuuteen ulottuva energia- ja ympäristöpo-       tä, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Val-
20179: liittinen valinta, jossa kansan mielipiteet jakau-   tioneuvoston päävastuulla olevan virallisen tie-
20180: tuvat mittausten mukaan lähes tasan.                 dottamisen lisäksi kansalaiskeskustelun merki-
20181:     2. Vaikka kysymys on energiapolitiikan ko-       tys on tässä keskeinen.
20182: konaisuudesta, on ydinvoiman lisärakentaminen           Aloitteessa ehdotetaan, että lakiin neuvoa an-
20183: silti luonteeltaan sellainen selkeä valinta, joka    tavasta kansanäänestyksestä ydinvoiman lisära-
20184: sopii hyvin neuvoa antavan kansanäänestyksen         kentamisesta sisällytettäisiin säännökset äänes-
20185: kohteeksi.                                           tyksen ajankohdasta, aiheesta, vaihtoehdoista
20186:     3. Nykyistä eduskuntaa valittaessa ydinvoi-      äänestäjille, äänestyslipusta, äänestämistavasta,
20187: ma ei juuri ollut vaalien alla kansalaiskeskuste-    tiedottamisesta ja eri vaihtoehtoja koskevan tie-
20188: lun aiheena.                                         dottamisen tukemisesta. Sovellettaviksi tulisi-
20189:     4. Suoraa kansanvaltaa ei pidä nähdä edustuk-    vat soveltuvin osin myös perustuslain, kansanää-
20190: sellisen demokratian vaihtoehtona, vaan sitä täy-    nestysten menettelylain (571/1987) ja vaalilain
20191: dentävänä päätöksenteko- ja osallistumistapana,      säännökset.
20192: jollaisen soveltuvuus poliittiseen järjestelmääm-
20193: me vahvistettiin viimeksi uutta perustuslakia        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20194: säädettäessä. Se voisi olla omiaan lisäämään
20195: kansalaisten kiinnostusta demokraattista järjes-           että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20196: telmää kohtaan laajemminkin. Äänestettäessä                kiehdotuksen:
20197: 
20198: 
20199:                                                                                               Versio 2.0
20200: LA 178/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
20201: 
20202: 
20203: 
20204:                                                  Laki
20205:              neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä ydinvoiman lisärakentamisesta
20206: 
20207:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20208:     säädetään:
20209: 
20210: 
20211:                         1§                                                   4§
20212: Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menet-                           Aänestys lippu
20213:                     tely
20214:                                                          Kansanäänestyksessä käytetään yhtä äänes-
20215:    Ydinvoiman lisärakentamisesta toimitetaan          tyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen
20216: neuvoa-antava kansanäänestys 18 päivänä mar-          on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on
20217: raskuuta 2001. Kansanäänestyksessä noudate-           selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon,
20218: taan menettelystä neuvoa-antavissa kansanää-          ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säily-
20219: nestyksissä annettua lakia ( 57111987), jollei jäl-   minen. Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan ot-
20220: jempänä toisin säädetä.                               sikko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käy-
20221:                                                       tetään 18.11.2001 toimitettavassa neuvoa-anta-
20222:                        2§                             vassa kansanäänestyksessä lisäydinvoiman ra-
20223:                                                       kentamisesta. Äänestyslipun taitekohdan oikeal-
20224:                 Ennakkoäänestys                       le puolelle painetaan 3 §:ssä mainittu kysymys
20225:                                                       ja sanat "KYLLÄ" ja "EI" sekä kumpaakin vas-
20226:    Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä en-         tausvaihtoehtoa varten ruutu siten sijoitettuna,
20227: nen äänestyspäivää sekä lopetetaan ulkomailla         että ruudun sijoituksesta käy selvästi ilmi, kum-
20228: 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen äänes-      paa vastausvaihtoehtoa se tarkoittaa. Äänestys-
20229: tyspäivää. Postin tilapäisissä ennakkoäänestys-       lippuun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän
20230: paikoissa ja Suomen edustustoissa ennakkoää-          tekemisestä.
20231: nestys voi, sen mukaan kuin asetuksella sääde-
20232: tään, kestää lyhyemmänkin ajan.
20233:                                                                              5§
20234:    Kotiäänestys tulee toimittaa aikaisintaan 11.
20235: päivänä ja viimeistään 5. päivänä ennen äänes-                         Aänestäminen
20236: tyspäivää. Kotiäänestykseen on ilmoittaudutta-
20237: va viimeistään 12. päivää ennen äänestyspäivää.          Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti
20238:                                                       (x) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista
20239:                        3§                             ruuduista.
20240:                                                          Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä
20241:     Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot          neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun
20242:                                                       lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestäjän
20243:    Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien          mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mi-
20244: vastattavaksi seuraava kysymys: "Tuleeko Suo-         tään esitetyistä vaihtoehdoista.
20245: meen rakentaa lisää ydinvoimaa?" Äänestäjän
20246: tulee vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai
20247: "EI".
20248:                                                                              6§
20249:                                                                 Aänestyslipun mitätöiminen
20250: 
20251:                                                         Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998) 85 § :n 1
20252:                                                       momentin 1-4 ja 6 kohdassa säädetään, on ää-
20253: 
20254: 
20255: 2
20256:                                                        LA 178/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
20257: 
20258: 
20259: nestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on           sessä on kysymys. Tiedote toimitetaan niille,
20260: tehty kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruu-          joille lähetetään ilmoitus äänestysoikeudesta
20261: tuun, taijos sitä ei ole tehty lainkaan taikka se on   sekä saatetaan muullakin tavoin kansalaisten tie-
20262: niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, kumpaa vaih-      doksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa il-
20263: toehtoa äänestäjä on kannattanut.                      moituskortin ja -kirjeen yhteydessä.
20264:    Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta         Valtion vuoden 2001 ensimmäisessä lisäta-
20265: tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää,           lousarviossa tarkoitukseen varattu määräraha on
20266: kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei        jaettava harkinnanvaraisina avustuksina tasa-
20267: ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua          puolisesti eri vaihtoehtoja koskevan tiedottami-
20268: tällaisen merkinnän johdosta mitätöidä.                sen tukemiseen.
20269:                                                           Avustukset myöntää valtioneuvoston kanslia.
20270:                         7§
20271:                                                                               9§
20272:       Å'änestyksen tuloksen vahvistaminen
20273:                                                                Tarkemmat määräykset ja ohjeet
20274:    Vaalipiirilautakunta vahvistaa äänestyksen
20275: tuloksen vaalipiirissä 3. päivänä äänestyksenjäl-         Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-
20276: keen pidettävässä, kello 18 alkavassa kokouk-          pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltami-
20277: sessa ja ilmoittaa tuloksen heti Helsingin vaali-      sesta.
20278: piirilautakunnalle. Saatuaan kaikilta vaalipiiri-         Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat
20279: lautakunnilta tiedon äänestyksen tuloksesta vaa-       määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoi-
20280: lipiirissä Helsingin vaalipiirilautakunta vahvis-      tettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista
20281: taa äänestyksen tuloksen koko maassa 4. päivä-         sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, mak-
20282: nä äänestyksenjälkeen pidettävässä, kello 12 al-       samisesta ja valvonnasta.
20283: kavassa kokouksessa.
20284:                                                                              10 §
20285:                         8§
20286:                                                                          Voimaantulo
20287:         Tiedottaminen ja sen tukeminen
20288:                                                           Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
20289:    Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön
20290:                                                        2001.
20291: esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa se-
20292:                                                           Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
20293: lostetaan mahdollista lisäydinvoiman rakenta-
20294:                                                        täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
20295: mista ja jossa todetaan, mistä kansanäänestyk- ·
20296: 
20297: 
20298: 
20299: 
20300: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
20301: 
20302:     Mirja Ryynänen /kesk                                  Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
20303:     Johannes Leppänen /kesk                               Petri Neittaanmäki /kesk
20304:     Mauri Salo /kesk                                      Mauri Pekkarinen /kesk
20305:     Maria Kaisa Aula /kesk                                Mari Kiviniemi /kesk
20306:     Tero Mölsä /kesk                                      Jaana Ylä-Mononen /kesk
20307:     Tanja Karpela /kesk
20308: 
20309: 
20310: 
20311:                                                                                                        3
20312:                                                       LA 179/2000 vp -Antti Rantakangas /kesk
20313: 
20314: 
20315: 
20316: 
20317:                                            LAKIALOITE 179/2000 vp
20318: 
20319:                                            Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
20320:                                            lain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta
20321: 
20322: 
20323: 
20324: 
20325: Eduskunnalle
20326: 
20327: Poliisin tietojen mukaan 15-17 -vuotiaiden          paa-ajan käyttöä ei kontrolloida kotona; van-
20328: nuorten tekemien rikosten määrä on lievästi         hemmilla ei myöskään riitä kiinnostusta tai ai-
20329: noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Koko         kaa lapsilleen. Olosuhteista johtuen tietty piit-
20330: maassa vuonna 1999 tammi- ja lokakuun välise-       taamattomuus on ollut johtamassa tilanteeseen,
20331: nä aikana kyseinen ikäryhmä teki 32 901 rikos-      jossa jo hyvin varhaisessa vaiheessa nuori ajau-
20332: ta. Tänä vuonna rikosten määrä on 33 772, eli       tuu rikolliseen toimintaan.
20333: nousua on tapahtunut 2,6 %. Alueittain tarkas-         Nuorison rikoksia arvioivien henkilöiden
20334: teltuna huomattavaa kasvua nuorten tekemissä        mielestä alaikäisten rikoksia suorittavien henki-
20335: rikoksissa on havaittavissa Etelä-Suomessa,         löiden huoltajien vastuuta tulisi tarkentaa lain-
20336: 15,6 %, ja Oulun läänissä, 10,2 %. Yleisimpiä       säädännöllä. Erityisenä puutteena on nähty, et-
20337: rikoksia ovat omaisuusrikokset ja liikennerikko-    tei huoltajaa ole varsinaisesti velvoitettu osallis-
20338: mukset Erityisen huolestuttavaa kehitystä on ol-    tumaan rikosta seuraavaan oikeudenkäyntiin.
20339: lut havaittavissa huumausainerikosten sekä koti-    Yleisen näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin
20340: rauhan rikkomisen osalta. Huumausainerikosten       kuluessa tulee kuitenkin esille asioita, jotka las-
20341: osuus on kasvanut 8,3% ja kotirauhan rikkomi-       ten huoltajan olisi hyödyllistä tietää. Tällaisia
20342: sen osalta nousua on peräti 44 %.                   asioita ovat esimerkiksi rikokseenjohtaneen toi-
20343:    Nuorison holtittoman käyttäytymisen syihin       minnan selvittäminen, rikoksen laatu sekä rikol-
20344: on alettu kiinnittää huomiota erityisesti kaupun-   lisen teon todelliset seuraukset.
20345: kimaisissa keskuksissa. Nuorison parissa työs-
20346: kentelevät ammattihenkilöt ovat yhä kasvavassa      Edellä olevan perusteella ehdotan,
20347: määrin sitä mieltä, että nuorison ongelmat ovat
20348: seurausta kotikasvatuksen laiminlyönnistä ja               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20349: vanhempien vapaa-ajan vähyydestä. Nuorten va-              kiehdotuksen:
20350: 
20351: 
20352: 
20353:                                               Laki
20354:           oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta
20355: 
20356:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20357:    lisätään oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain (689/1997)
20358: 8 luvun 1 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
20359: 
20360: 
20361:                                                                                               Versio 2.0
20362: LA 179/2000 vp -     Antti Rantakangas /kesk
20363: 
20364: 
20365:                                        8 luku. Asianosaisista
20366: 
20367:                        5§                            täessä tuomioistuimessa alaikäisen rikosta kos-
20368:                                                      kevaa asiaa.
20369:    Asianomaisen huoltajan tai vastaavan henki-
20370: lön on oltava henkilökohtaisesti paikalla käsitel-     Tämä laki tulee voimaan     päivänä    kuuta
20371:                                                      2000.
20372: 
20373: 
20374: 
20375: 
20376: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
20377: 
20378:     Antti Rantakangas /kesk
20379: 
20380: 
20381: 
20382: 
20383: 2
20384:                                                      LA 180/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas ym.
20385: 
20386: 
20387: 
20388: 
20389:                                             LAKIALOITE 180/2000 vp
20390: 
20391:                                             Laki henkilökorttilain 5 §:n muuttamisesta
20392: 
20393: 
20394: 
20395: 
20396: Eduskunnalle
20397: 
20398: Tavallisen henkilökortin voimassaoloaika on 10        vien uusia sähköiseen tunnistamiseen liittyvien
20399: vuotta. Jos henkilö kuitenkin 130 markan arvoi-      tekniikoiden on arveltu syrjäyttävän sähköisen
20400: sen tavallisen henkilökortin hankkimisen jäl-        henkilökortin), on syytä kehittää sähköistä hen-
20401: keen haluaa hankkia myös sähköisen henkilö-          kilökorttia. Erityisesti tulisi tarkastella, tarvi-
20402: kortin, tulee hänen mitätöidä tavallinen henkilö-    taanko voimassaolon pidentämisen jälkeen ta-
20403: kortti, jolloin hän saa vain kolme vuotta matkus-    vallista henkilökorttia ollenkaan, ja toisaalta,
20404: tusasiakirjana EU-maissa toimivan sähköisen          mitä muita ominaisuuksia korttiin voitaisiin lisä-
20405: henkilökortin. Tämän vuoksi sähköisen henkilö-       tä (esim. pankkipalvelut, järjestöjen jäsenyys-
20406: kortin voimassaolo tulisi nostaa yhdenmukaises-      palvelut yms.).
20407: ti 10 vuoden kestoiseksi, mikäli teknisiä esteitä        Edelleen julkisten laitosten ja virastojen vel-
20408: henkilökortin sirun kestämiselle koko tuon ajan      vollisuutta tarjota omia palveluitaan myös säh-
20409: ei ole. Jos jostain syystä kortin sirun kunto on     köisten henkilökorttien käyttäjille tulisi koros-
20410: heikkotasoinen, tulisi kansalaisen saada maksut-     taa, jotta myös palvelut korttien käyttäjille li-
20411: ta uusi sähköinen henkilökortti jäljellä olevaksi    sääntyisivät. Tavoitteena olisikin tarjota esimer-
20412: voimassaoloajaksi.                                   kiksi yksi asiakaspää te niissä julkisissa tiloissa,
20413:    Voimassaoloajan pidentäminen kymmeneen            joissa kansalaisia käy asioimassa eri virastojen
20414: vuoteen lisäisi myös mahdollisuutta markkinoi-       toiminta-alaan liittyvien kysymysten merkeissä.
20415: da melko hitaasti käynnistynyttä korttien luovut-
20416: tamista. Koska kortti toimii kuitenkin yksittäise-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20417: nä tuotteenakin ilman pakollisia lisälaitteita
20418: (esimerkkinä vaikka matkapuhelin, johon tule-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20419:                                                             kiehdotuksen:
20420: 
20421: 
20422: 
20423:                                                Laki
20424:                               henkilökorttilain 5 §:n muuttamisesta
20425: 
20426:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20427:   muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1999 säädetyn henkilökorttilain (829/1999) 5 §seuraavasti:
20428: 
20429: 
20430: 
20431: 
20432:                                                                                                Versio 2.0
20433: LA 180/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.
20434: 
20435: 
20436:                        5§                         kilökortti annetaan enintään neljän kuukauden
20437:                                                   määräajaksi.
20438:         Henkilökortin voimassaoloaika
20439: 
20440:   Henkilökortti ja sähköinen henkilökortti ovat     Tämä laki tulee voimaan    päivänä   kuuta
20441: voimassa kymmenen vuotta. Väliaikainen hen-       2000.
20442: 
20443: 
20444: 
20445: 
20446: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
20447: 
20448:     Pertti Turtiainen /vas                           Unto Valpas /vas
20449:     Lauri Kähkönen /sd                               Matti Kangas /vas
20450:     Heli Paasio /sd
20451: 
20452: 
20453: 
20454: 
20455: 2
20456:                                                       LA 181/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
20457: 
20458: 
20459: 
20460: 
20461:                                            LAKIALOITE 18112000 vp
20462: 
20463:                                             Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
20464: 
20465: 
20466: 
20467: 
20468: Eduskunnalle
20469: 
20470: Lakialoite on rinnakkaisaloite hallituksen esi-     verovähennysoikeus. Lakialaitteessa ehdote-
20471: tykselle HE 155/2000 vp laiksi sairausvakuutus-     taan, että niille ikäryhmille, jotka eivät saakaan
20472: lain muuttamisesta. Kyseisessä hallituksen esi-     luvattua valtion tukemaa hammashoitoa, palau-
20473: tyksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslain       tettaisiin sairauskulujen vähennysoikeus siihen
20474: mukainen hammashuollon korvausten laajenta-         saakka kunnes he ovat saaneet luvatun hammas-
20475: minen vaiheittain koko väestöä koskevaksi aloi-     hoidon.
20476: tettaisiin huhtikuun alusta 2001 lukien. Oikeus
20477: hammashuollon korvauksiin laajenisi koske-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20478: maan vuonna 1946 ja senjälkeen syntyneitä va-
20479: kuutettuja. Tämä uudistus on alun perin sitou-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20480: duttu toteuttamaan poistettaessa sairauskulujen           kiehdotuksen:
20481: 
20482: 
20483:                                                Laki
20484:                                tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
20485: 
20486:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20487:   lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §:ään, sellaisena
20488: kuin se on laeissa 1126/1996 ja 475/1998, uusi 3 momentti seuraavasti:
20489: 
20490: 
20491:                      105 a §                        kaa menevältä osalta kunnallisverotuksessa. Ve-
20492:                                                     rovähennysoikeus on voimassa siihen asti, kun-
20493:     Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys           nes asianomaiselle ikäluokalle on myönnetty la-
20494:                                                     kisääteinen valtion korvaama hammashoito.
20495:    Niille vuonna 1945 ja sitä ennen syntyneille,
20496:                                                       Tämä laki tulee voimaan     päivänä       kuuta
20497: joilla ei ole oikeutta sairausvakuutuslain mukai-
20498: siin hammashuollon korvauksiin, myönnetään
20499: sairauskulujen vähennysoikeus yli 1 000 mark-
20500: 
20501: 
20502: 
20503: 
20504: HE 155/2000 vp                                                                               Versio 2.0
20505: LA 181/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
20506: 
20507: 
20508: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
20509: 
20510:     Seppo Kanerva /kok                   Lauri Oinonen /kesk
20511:     Juha Rehula /kesk                    Mauri Salo /kesk
20512:     Mauri Salo /kesk                     Inkeri Kerola /kesk
20513:     Pekka Kuosmanen /kok                 Hannes Manninen /kesk
20514:     Timo Ihamäki /kok                    Niilo Keränen /kesk
20515:     Seppo Lahtela /kesk                  Pauli Saapunki /kesk
20516:     Jouni Lehtimäki /kok                 Johannes Leppänen /kesk
20517:     Paula Lehtomäki /kesk                Esa Lahtela /sd
20518:     Jari Leppä /kesk                     Riitta Prusti /sd
20519:     Pekka Vilkuna lkesk                  Pentti Tiusanen /vas
20520:     Antti Rantakangas /kesk              Veijo Puhjo /vas
20521:     Ola Rosendahl /r
20522: 
20523: 
20524: 
20525: 
20526: 2
20527:                                        LA 182/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
20528: 
20529: 
20530: 
20531: 
20532:                                             LAKIALOITE 182/2000 vp
20533: 
20534:                                             Laki tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta
20535: 
20536: 
20537: 
20538: 
20539: Eduskunnalle
20540: 
20541: Tieliikennelain 88 §:ssä säädetään turvavyön ja      paremmin kuin tavallisen turvavyön käyttö.
20542: muun istuimen turvalaitteen käytöstä. Pykälän        Ruotsissa, Norjassa ja Virossa on turvaistuimen
20543: 2 momentissa todetaan, että alle 12-vuotiaan         käyttö määrätty lailla pakolliseksi.
20544: lapsen, jonka pituus alle 150 cm, on ensisijaises-       Vaikka nykyaikaiset turvaistuimet ovat laa-
20545: ti käytettävä autossa istuinta, joka on varustettu   jasti käytössä, antaa laki yhä mahdollisuuden
20546: lapsen pituuteen ja painoon nähden sopivalla         tästä suosituksesta poikkeamiseen. Vanhemmat
20547: turvavyöllä tai muulla lapsen turvalaitteella.       voivat siis tyytyä kiinnittämään lapsensa tavalli-
20548: Tämä ei siis nykyisen pykälämuotoilun mukaan         sella turvavyöllä, vaikka lapsi olisi niihin liian
20549: ole pakollista.                                      pieni ja vaikka lapsen turvallisuus liikenneon-
20550:    Turvaistuimen on laskettu pelastavan kola-        nettomuudessa olisi uhattuna.
20551: reissa yhdeksän lasta kymmenestä, kun turvais-          Poikkeukseksi voi jäädä edelleen taksikulje-
20552: tuin on asennettu oikealle puolelle ja lapsen sel-   tus, sillä takseissa ei ole turvaistuimia, eikä kul-
20553: kä menosuuntaan päin.                                jettajan ole mahdollista pitää niitä mukanaan.
20554:    Kasvot menosuuntaan päin asennetuo turvais-
20555: tuimen on laskettu pelastavan kolaritilanteissa      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20556: joka toisen lapsen. Turvaistuimen käyttö takaa
20557: joka tapauksessa pienen lapsen turvallisuuden               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20558:                                                             kiehdotuksen:
20559: 
20560: 
20561: 
20562:                                                Laki
20563:                                tieliikennelain 88 §:n muuttamisesta
20564: 
20565:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20566:    muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 88 §:n 2 momentti, sel-
20567: laisena kuin se on laissa 357/1987, seuraavasti:
20568: 
20569: 
20570:                       88 §                           150 cm, on käytettävä istuinta, joka on varustet-
20571:                                                      tu lapsen pituuteen ja painoon nähden sopivalla
20572: Turvavyön ja muun istuimen turvalaitteen käyttö      turvavyöllä tai muulla lapsen turvalaitteella.
20573: 
20574:   Alle 12-vuotiaan lapsen, jonka pituus on alle
20575: 
20576:                                                                                                 Versio 2.0
20577: LA 182/2000 vp- Marjukka Karttunen-Raiskio /kok ym.
20578: 
20579: 
20580:   Tämä laki tulee voimaan   päivänä     kuuta
20581: 2001.
20582: 
20583: 
20584: 
20585: 
20586: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
20587: 
20588:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok             Janina Andersson /vihr
20589:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                    Hannu Takkula /kesk
20590:     Ismo Seivästö /skl                          Hanna Markkula-Kivisilta /kok
20591:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                     Sari Sarkomaa /kok
20592: 
20593: 
20594: 
20595: 
20596: 2
20597:                                                          LA 183/2000 vp -Reijo Laitinen /sd ym.
20598: 
20599: 
20600: 
20601: 
20602:                                             LAKIALOITE 183/2000 vp
20603: 
20604:                                             Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
20605: 
20606: 
20607: 
20608: 
20609: Eduskunnalle
20610: 
20611: 
20612:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20613: 
20614: Lakialoitteessa ehdotetaan sairausvakuutusla-        säädettäisiin asetuksella, olisi järjestelmän alka-
20615: kiin muutosta, joka oikeuttaisi keliakiaa sairas-    essa 2 400 markkaa potilasta kohden vuodessa.
20616: tavat saamaan sairausvakuutuskorvausta glutee-       Keliakiaruokavalion ylimääräisten kustannus-
20617: nittoman ruokavalion ylimääräisistä kustannuk-       ten korvaus myönnettäisiin soveltuvin osin, ku-
20618: sista. Korvaus olisi 50 prosenttia vahvistetun       ten voimassa olevassa laissa on järjestetty klii-
20619: gluteenittoman elintarvikkeen ja vastaavan glu-      nisten ravintovalmisteiden korvaus vakavien
20620: teenia sisältävän elintarvikkeen tukkuhinnan         sairauksien osalta.
20621: erotuksesta. Korvauksen enimmäismäärä, josta
20622: 
20623: 
20624:                                           PERUSTELUT
20625: 
20626: Keliakia on perinnöllinen pitkäaikaissairaus,        heutuvan taloudellisen ja muun rasituksen kor-
20627: jossa vehnän, ohran ja kauran sisältämä gluteeni     vaamiseksi. Lapsen hoitotuen määrä tällä hetkel-
20628: aiheuttaa ohutsuolen limakalvon tuhoutumisen         lä on 424 markkaa kuukaudessa. Vammaistukea
20629: ja tulehdusreaktion. Väärä ruokavalio aiheuttaa      ja eläkkeensaajien hoitotukea ei keliakian perus-
20630: potilaille häiriöitä ravintoaineiden imeytymises-    teella nykyisten säännösten perusteella myönne-
20631: sä. Arvioidaan, että keliakiaa Suomessa sairas-      tä. Vammaistuen alin määrä on 424 markkaa ja
20632: taa noin 10 000 ihmistä ja lähitulevaisuudessa       eläkkeensaajien hoitotuen alin määrä 284 mark-
20633: 12 000 ihmistä. Keliakian hoitona on elinikäi-       kaa kuukaudessa. Myöskään sairausvakuutus-
20634: nen, täysin gluteeniton ruokavalio. Ruokavalios-     lain perusteella keliakiaa sairastavien ruokava-
20635: ta poikkeaminen johtaa lisääntyneeseen sairas-       liosta aiheutuvia kustannuksia ei korvata. Kun-
20636: tuvuuteen ja altistaa muun muassa osteoporoo-        nat korvaavat erityisravinnosta ja erityisravinto-
20637: siin, syöpään ja muihin kroonisiin vatsan alueen     valmisteista aiheutuvia kustannuksia vammai-
20638: sairauksiin. Erityisruokavalion noudattaminen        suuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
20639: aiheuttaa lisäkustannuksia vastaavalla tavalla       tukitoimista annetun lain perusteella. Vammais-
20640: kuin pitkäaikaissairauden lääkehoito.                palvelulain mukaisia korvauksia maksetaan kun-
20641:    Nykyisen käytännön mukaan Kansaneläkelai-         nan siihen varaaman määrärahan puitteissa. Ke-
20642: tos maksaa keliakiaa sairas tavalle alle 16-vuo-     liaakikot saavat vain harvoin korvausta vam-
20643: tiaalle lapselle lapsen hoitotukea keliakiasta ai-   maispalvelulain nojalla. Ei voida pitää tyydyttä-
20644: 
20645: StVL 11/2000 vp                                                                                Versio 2.0
20646: LA 183/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
20647: 
20648: 
20649: vänä tilannetta, jossa vain osa keliakiaa sairasta-   lasketaan aiheutuvan potilaalle noin 4 800 mark-
20650: vista saa tukea sairautensa hoitoon suurimman         kaa vuodessa - korvattaisiin puolet yleisestä
20651: osanjäädessä kokonaan vaille tukea. Myös edus-        sairausvakuutuksesta, aiheutuisi noin 9 000 ai-
20652: kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tar-      kuispotilaan sairausvakuutuksesta 21,6 miljoo-
20653: peellisena, että keliaakikoille ryhdytään korvaa-     nan markan lisäkustannus. Tällöin potilaan eri-
20654: maan sairaudesta aiheutuvia lisäkustannuksia          tyisruokavalioon voitaisiin Kansaneläkelaitok-
20655: (StVL 11/2000 vp ).                                   sen paikallistoimistojen kautta myöntää
20656:    Uudistuksen kustannusvaikutuksia ei voida          keliakiadiagnoosin saaneille potilaille 200 mar-
20657: tarkkaan laskea, koska arvio keliakiaa sairasta-      kan suuruinen kuukausittainen maksusitomus
20658: vien määrästä on jossain määrin epävarma.             erityistuotteiden hankintaan. Koska tällä hetkel-
20659: Uusin tieto osoittaa, että keliakia on aiemmin ar-    lä keliakiaa sairastavat lapsipotilaat saavat hoi-
20660: vioitua yleisempi sairaus. Gluteenittoman ruo-        totukea, niin tässä lakialoitteessa lähdetään sii-
20661: kavalion aiheuttama kuukausittainen lisäkustan-       tä, että tämä ryhmä ei tarvitsisi erikseen tukea
20662: nus on Suomen Keliakialiiton teettämän selvi-         erityisruokavalion ylimääräisiin kustannuksiin.
20663: tyksen mukaan 300--400 markkaa kuukaudes-             Lähtökohtaisesti kaikkia vaikeita sairauksia po-
20664: sa. Keliakian hoidon kannalta välttämättömät          tevia tulisi sairausvakuutusjärjestelmässä tai
20665: gluteenittomat tuotteet ovat gluteenia sisältäviä     muutoin sosiaaliturvassa kohdella yhdenmukai-
20666: elintarvikkeita selvästi kalliimpia. Tämä johtuu      sin perustein. Myös keliakiapotilaalla tulisi olla
20667: sekä tuotteiden pienistä markkinoista että tuot-      sama oikeus korvaukseen hänelle sairaudesta ai-
20668: teiden valmistusteknologiasta. RuokavaHosta           heutuneista kustannuksista kuin niillä, joiden
20669: poikkeaminen johtaa lisääntyneeseen sairasta-         sairautta hoidetaan sairausvakuutuksen piiriin
20670: vuuteen ja aiheuttaa siten kustannuksia tervey-       kuuluvalla lääkehoidolla.
20671: denhuollolle. Näihin kustannuksiin saadaan
20672: säästöä parantamalla keliakiaan sairastuneen it-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20673: senäisiä hoitomahdollisuuksia.
20674:    Jos keliakian hoidon aiheuttamista ylimääräi-             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20675: sistä lisäkustannuksista - joita tällä hetkellä              kiehdotuksen:
20676: 
20677: 
20678: 
20679:                                                 Laki
20680:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
20681: 
20682:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20683:   muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 5 §:n 1 momentin 3
20684: kohta, 5 a §:n 3 ja 5 momentti sekä 30 §:n 3 momentin 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat 5 §:n l mo-
20685: mentin 3 kohta laissa 479/1985, 5 a §:n 3 ja 5 momentti sekä 30 §:n 3 momentin 7 kohta laissa
20686: 1133/1997, seuraavasti:
20687: 
20688: 
20689:                       5§                              set ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet
20690:     Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin          taikka lääkärin tekemän diagnoosin perusteella
20691: jäljempänä säädetään:                                 50 prosenttia keliakian hoidolle välttämättömis-
20692:                                                       tä kohtuullisiksi katsottavista ylimääräisistä ruo-
20693:    3) lääkärin määrämät lääkkeet sekä vaikean         kavaliokustannuksista siten kuin siitä asetuksel-
20694: sairauden hoitoon tarpeelliset, lääkärin määrää-      la tarkemmin säädetään;
20695: mät ja apteekista tai sairaalasta hankitut kliini-
20696: 
20697: 
20698: 2
20699:                                                         LA 183/2000 vp- Reijo Laitinen /sd ym.
20700: 
20701: 
20702:                       5a§                           nan vahvistamista ja vahvistetun hinnan korotta-
20703:                                                     mista koskeva hakemus tehdään lääkkeiden hin-
20704:    Kliinisellä ravintovalmisteella tarkoitetaan     talautakunnalle, joka hankkii asiasta kansanelä-
20705: valmistetta, jota käytetään sairauden hoidossa      kelaitoksen lausunnon. Lääkkeiden hintalauta-
20706: korvaamaan tai täydentämään ruokavaliota tai        kunnan päätös on voimassa enintään viisi vuot-
20707: sen osaa ja jolle on vahvistettu korvausperus-      ta. Uutta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävän val-
20708: teeksi hyväksyttävä kohtuullinen tukkuhinta.        misteen hintapäätös on voimassa enintään kol-
20709: Keliakian hoidolle välttämättömällä ruokava-        me vuotta.
20710: liolla tarkoitetaan gluteenittomia elintarvikkei-
20711: ta, joita käytetään yksinomaan taudin hoitokei-
20712: nona ja joille on vahvistettu korvausperusteeksi                          30 §
20713: gluteenittomien ja gluteenia sisältävien elintar-
20714: vikkeiden hintojen erotus. Edellä 5 §:n 1 mo-          Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
20715: mentin 3 a kohdan mukaisen perusvoiteen kor-
20716: vattavuuden edellytyksenä on myös, että sille on       7) oikeutta saada vaikean ja pitkäaikaisen sai-
20717: vahvistettu korvausperusteeksi hyväksyttävä         rauden hoitoon käytettävät lääkkeet erityiskor-
20718: kohtuullinen tukkuhinta.                            vattuina sekä kliiniset ravintovalmisteet ja niitä
20719:                                                     vastaavat tuotteet ja keliakian hoidolle välttä-
20720:    Lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja pe-     mättömien elintarvikkeiden ylimääräiset kustan-
20721: rusvoiteen kohtuullisen, korvausperusteeksi hy-     nukset osittain korvattuina viimeistään 30 päi-
20722: väksyttävän tukkuhinnan sekä keliakiahoidossa       vän kuluessa niiden kustannusten syntymisestä,
20723: käytettävien gluteenittomienja gluteenia sisältä-   jotka halutaan saada näin korvattuina.
20724: vien elintarvikkeiden hintojen erotuksen vahvis-
20725: taa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä
20726: toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Tukkuhin-         Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
20727: 
20728: 
20729: 
20730: 
20731: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
20732: 
20733:     Reijo Laitinen /sd                                  Arto Seppälä /sd
20734:     Jorma Vokkolainen /vas                              Harry Wallin /sd
20735:     Matti Saarinen /sd                                  Tero Rönni /sd
20736:     Matti Kangas /vas                                   Juha Karpio /kok
20737:     Matti HuutoJa /vas                                  Antero Kekkonen /sd
20738:     Susanna Huovinen /sd                                Reijo Kallio /sd
20739: 
20740: 
20741: 
20742: 
20743:                                                                                                     3
20744:                                                         LA 184/2000 vp - Pekka Kuosmanen /kok
20745: 
20746: 
20747: 
20748: 
20749:                                             LAKIALOITE 184/2000 vp
20750: 
20751:                                             Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnos-
20752:                                             sa- ja puhtaanapidosta annetun lain 4 §:n muut-
20753:                                             tamisesta
20754: 
20755: 
20756: 
20757: 
20758: Eduskunnalle
20759: 
20760: Katujen kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontin-        katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoin-
20761: omistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää         na pitäminen.
20762: tonttinsa kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökel-         Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän tulee
20763: poisena, eli poistaa lumi ja jää jalkakäytävältä     olla riittävän leveä, jotta sekä pyöräliikenne että
20764: sekä hiekoittaa se. Velvollisuus pitää kunnossa      jalankulku hoituvat turvallisesti. Yleensä siinä
20765: ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut,        onkin keskiviivalla erotettu jalankulkijoiden ja
20766: torit, katuaukiot ja puistot on asetettu kunnille.   pyöräteiden puoliskot. Tällaisen pääsääntöisesti
20767: Muiden edellä mainittuihin verrattavien yleisten     noin 3,6 metriä leveän väylän talvikunnossapi-
20768: alueiden kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu osak-      don kuuluminen tontinomistajalle on kohtuuton-
20769: si kunnalle, osaksi tontin tai muun alueen omis-     ta. Lisäksi usein suurin osa ajoväyliltä auratusta
20770: tajalle.                                             lumesta lentää kevyen liikenteen väylälle ja jal-
20771:    Kadun kunnossapitoon kuuluvat kaikki ne toi-      kakäytävälle, mikä osaltaan lisää tontinomista-
20772: menpiteet, joilla katu pidetään liikennettä tyy-     jalle asetettua kohtuutonta taakkaa.
20773: dyttävässä kunnossa, esimerkiksi kadun rikkou-
20774: tuneen päällysteen korjaaminen. Kadun kunnos-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
20775: sapitoon kuuluvat myös talvisin lumen ja jään
20776: poistaminen, kadun pinnan pitäminen tasaisena,             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20777: hiekoittaminen liukkauden välttämiseksi sekä               kiehdotuksen:
20778: 
20779: 
20780: 
20781:                                                Laki
20782: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 4 §:n muuttami-
20783:                                             sesta
20784: 
20785:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20786:   muutetaan kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 31 päivänä elokuuta
20787: 1978 annetun lain (669/1978) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 569/1982, seuraavasti:
20788: 
20789: 
20790:                     4§                               tävän kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontin-
20791:   Kadun sekä yhdistetyn pyörätien ja ja1kakäy-       omistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää
20792: 
20793:                                                                                                Versio2.0
20794: LA 184/2000 vp- Pekka Kuosmanen /kok
20795: 
20796: 
20797: tontin kohdalla olevajalkakäytävä käyttökelpoi-       käytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru va-
20798: sena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja        paana lumesta ja jäästä.
20799: jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalka-
20800: käytävällä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuu-
20801: tena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai        Tämä laki tulee voimaan päivänä    kuuta
20802: sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalka-
20803: 
20804: 
20805: 
20806: 
20807: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
20808: 
20809:     Pekka Kuosmanen /kok
20810: 
20811: 
20812: 
20813: 
20814: 2
20815:                                                       LA 185/2000 vp - Antti Kalliomäki /sd ym.
20816: 
20817: 
20818: 
20819: 
20820:                                             LAKIALOITE 185/2000 vp
20821: 
20822:                                            Laki kansanedustajain eläkelain muuttamisesta
20823: 
20824: 
20825: 
20826: 
20827: Eduskunnalle
20828: 
20829: 
20830:                           ALOITTEENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20831: 
20832: Aloitteessa ehdotetaan kansanedustajain eläke-      na sopeutumiseläkkeenä maksettavan kansan-
20833: lakia muutettavaksi siten, että kansanedustajan     edustajaeläkkeen ja ansiotulojen yhteensovitta-
20834: tehtävän hoitaminen rinnastetaan työeläkela-        miseen pienehköä muutosta.
20835: kien alaiseen työskentelyyn erilaisia työeläke-       Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
20836: etuuksien edellytyksenä olevia vähimmäisaiko-       maan päivänä            kuuta 2001.
20837: ja laskettaessa. Lisäksi ehdotetaan niin sanottu-
20838: 
20839: 
20840:                                           PERUSTELUT
20841: 
20842: 1. Nykytila                                           . .Va~tion eläkejärjestelmässä eläkeikä riippuu
20843:                                                     vumetsten kolmen vuoden aikana jatkuneesta
20844: Työeläkelainsäädännössä on lukuisia erilaisia
20845:                                                     eläkeajaksi luettavasta palveluksesta. Edelleen
20846: vähimmäisaikasäännöksiä, jotka koskevat ylei-
20847:                                                     sekä valtion että kunnallisessa eläkejärjestel-
20848: siä eläkkeen saamisen edellytyksiä, eläkeikää,
20849:                                                     mässä vuosina 1940-1959 syntyneiden henki-
20850: tavoitetasoa ja eläkkeen kertymistä. Esimerkik-
20851:                                                     l?.iden el~eiden tavoitetaso ja kertymisnopeus
20852: si osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää yksi-
20853:                                                     rnppuvat sutä, onko henkilöllä keskeytyksetön,
20854: tyisten alojen työeläkelakien mukaan viimeisten
20855:                                                     valtion eläkelain (280/1966, VEL) tai kunnallis-
20856:  15 vuoden aikana vähintään viisi vuotta toimin-
20857:                                                     ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
20858: taa työeläkelakien piirissä. Tästä ajasta vähin-
20859:                                                     (202/1964, KVTEL) piiriin kuuluva palvelus-
20860: tään 12 kuukautta pitää olla viimeisten 18 kuu-
20861:                                                     suhde. Jos työn tai viran hoito keskeytyy palkat-
20862: kauden aikana. Valtion ja kunnallisessa eläke-
20863:                                                     tomasti yli yhden vuoden ajaksi kansanedustaja-
20864: järjestelmässä edellytetään osa-aikaeläkkeen
20865:                                                     na toimimista varten eikä henkilö enää palaa
20866: saamiseksi, että henkilöllä on viitenä viimeise-
20867:                                                     edustajantoimen päätyttyä ennen eläkkeelle siir-
20868: nä vuotena vähintään kolme vuotta asianomai-
20869:                                                     tymistä vähintään kuudeksi kuukaudeksi julki-
20870: sen eläkejärjestelmän palvelusta, josta viimeiset
20871:                                                     seen palvelussuhteeseen, henkilö menettää edel-
20872: kuusi kuukautta pitää olla välittömästi ennen
20873:                                                     lä mainittuja ikäluokkia koskevan eläke-etujen
20874: osa-aikaeläkkeen alkamista. Myös työttömyys-
20875:                                                     suojauksen. Näin kansanedustajana toimiminen
20876: eläkkeissä on viiden vuoden vähimmäisaikavaa-
20877:                                                     tosiasiassa huonontaa edustajan työeläketurvaa.
20878: timus.
20879: 
20880: 
20881:                                                                                             Versio 2.0
20882: LA 185/2000 vp -      Antti Kalliomäki /sd ym.
20883: 
20884: 
20885:    Kansanedustajain eläkelain (329/1967) 2 §:n         siin eläkeikäänjäljellä oleva aika eli tuleva aika,
20886: 2 momentin nojalla myönnettyä niin sanottua so-        jos henkilö olisi tullut osa-aikaeläkkeen alkaes-
20887: peutumiseläkettä pienennetään lain 11 §:n 4 mo-        sa työkyvyttömäksi. Siksi on jatkossakin välttä-
20888: mentin nojalla työtulojen vuoksi. Vähintään            mätöntä, että edustaja on toiminut välittömästi
20889: seitsemän vuotta edustajana toiminut henkilö           ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä työeläkela-
20890: voi saada tämän eläkkeen edustajantoimen pää-          kien alaisessa kokopäivätyössä vähintään kuu-
20891: tyttyä iästään riippumatta, jos hän ei työllisty       kauden taikka yrittäjänä vähintään neljä kuu-
20892: työmarkkinoilla. Jos eläkkeen saanut edustaja          kautta.
20893: menee työhön, josta kertyy uutta työeläketur-             Kansanedustajan työnteon palkaton keskey-
20894: vaa, työtulot ja eläke yhteensä saavat olla enin-      tys edustajantoimen ajalta rinnastettaisiin myös
20895: tään hänen yhteensovitusrajansa suuruiset. Jos         työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevaan vii-
20896: yhteensovitusraja ylittyy, eläkettä vähennetään.       den vuoden työskentelyaikaan.
20897: Huomioon otetaan vain sellaiset työansiot, jois-          Lisäksi kansanedustajan työnteon palkaton
20898: ta kertyy uutta eläketurvaa. Sen sijaan vähäiset       keskeytys edustajantoimen ajalta rinnastettai-
20899: ansiot, kuten erilaisten toimikuntien tai muiden       siin valtion ja kunnallisessa eläkejärjestelmässä
20900: luottamushenkilöelimien palkkiot, luentopalk-         palvelussuhteeseen näiden lakien mukaisia vä-
20901: kiot ja vastaavat palkkiot, on jätetty huomioon        himmäispalvelusaikoja varten. Näin ollen val-
20902: ottamatta, koska niistä ei ole ennen vuotta 1998       tion eläkelain mukainen eläkeikä ei muuttuisi
20903: kertynyt uutta eläketurvaa. Vuoden 1998 alusta         kansanedustajana toimimisen vuoksi. Vuosina
20904: lukien lakisääteinen työeläketurva on ulotettu         1940-1959 syntyneiden henkilöiden eläketur-
20905: myös tällaisiin hyvinkin pieniin palkkioihin.          va määräytyisi ikään kuin nämä henkilöt olisi-
20906: Koska tällaisten vähäisten palkkioiden huo-            vat olleet keskeytymättömässä VEL:n tai
20907: mioon ottamista sopeutumiseläkettä vähentävi-           KVTEL:n alaisessa työ- tai virkasuhteessa elä-
20908: nä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, sään-         ketapahtumaan asti, vaikka henkilö olisikin toi-
20909: nöksiä olisi tältä osin tarkennettava.                minut palkattomalla virkavapaalla kansanedus-
20910:                                                        tajana eläketapahtumaan saakka. Muutoksen
20911:                                                       seurauksena kansanedustajilta ei siis edellytet-
20912: 2. Ehdotetut muutokset
20913:                                                       täisi valtion tai kunnallista palvelusta kuutta
20914: Edellä kuvattujen epäkohtien poistamiseksi kan-       kuukautta välittömästi ennen eläketapahtumaa.
20915: sanedustajain eläkelakiin ehdotetaan vähäisiä             Kansanedustajan työnteon palkatonta keskey-
20916: muutoksia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi        tystä edustajantoimen ajalta ei rinnastettaisi työ-
20917: 4 a §,jossa ehdotetaan rinnastettavaksi kansan-       tai virka- taikka palvelussuhteeseen työeläkela-
20918: edustajan työnteon palkaton keskeytys edusta-         kien mukaista niin sanottua teknistä katkaisua
20919: jantoimen ajalta työeläkelakien alaisessa työ-        tai automaattista teknistä katkaisua varten sää-
20920: suhteessa tehtyyn työhön työeläkelakien erilai-       dettyihin työnteon vähimmäiskestovaatimuk-
20921: sia vähimmäisaikoja laskettaessa. Muutoksen           siin. Se ei ole tarpeen, koska näiden säännösten
20922: seurauksena edustajille luettaisiin edustajana-       tarkoituksena on varmistaa eläkkeen perusteena
20923: oloaika osa-aikaeläkkeen viiden ja kolmen vuo-        olevan palkan kohtuullinen taso ja kansanedus-
20924: den työskentelyvaatimusta varten. Osa-aikaelä-        tajan työnteon palkaton keskeytys ei vaikuta elä-
20925: kettä ei kuitenkaan jatkossakaan voitaisi myön-       kepalkkaan.
20926: tää välittömästi edustajantoimen päätyttyä. Osa-          Kansanedustajan työnteon palkatonta keskey-
20927: aikaeläke nimittäin lasketaan kokoaikatyön ja         tystä edustajantoimen ajalta ei rinnastettaisi työ-
20928: osa-aikatyön ansion erotuksen perusteella. Ko-        tai virka- taikka palvelussuhteeseen myöskään
20929: koaikatyön ansiona käytetään välittömästi en-         sovellettaessa työeläkelakien eläketapahtuman
20930: nen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä ollutta työelä-    ja eläkeiän välistä aikaa eli tulevaa aikaa koske-
20931: kelakien mukaista eläkepalkkaa, eli eläkepalk-        via säännöksiä. Rinnastusta ei tehtäisi myös-
20932: kaa siitä työ- tai virkasuhteesta, johon liitettäi-   kään määritdtäessä, miltä vuosilta työansiot ote-
20933: 
20934: 
20935: 2
20936:                                                         LA 185/2000 vp -     Antti Kalliomäki /sd ym.
20937: 
20938: 
20939: taan huomioon eläkkeen perusteena olevaa palk-        1 momenttia. Nykyinen 4 momentti siirrettäisiin
20940: kaa laskettaessa.                                     2 momentiksi, ja siihen lisättäisiin edellä mainit-
20941:    Lain 4 a §:ään ehdotettu muutos kuuluisi           tu täsmennys huomioon otettavista ansiotuloista.
20942: luonteensa puolesta lainsäädäntöteknisesti ky-
20943: seisiin työeläkelakeihin. Erilaisia vähimmäisai-      3. Esityksen vaikutukset
20944: koja on työeläkelaeissa kuitenkin niin monia,
20945: että ehdotuksen lisääminen niiden asianomai-          Esityksellä on vähäinen vaikutus edustajana toi-
20946: siin kohtiin muuttaisi työeläkelakeja nykyistä-       mivan henkilön tulevaan työeläketurvaan. Näin
20947: kin monimutkaisemmiksi. Kun säännös koskee            se myös vähäisessä määrin lisää eri työeläkela-
20948: vain kansanedustajia eli varsin vähäistä osaa         kien mukaista työeläkemenoa.
20949: työeläkelakien piiriin kuuluvasta yli kahdesta
20950: miljoonasta henkilöstä, luontevin paikka sään-        4. Voimaantulo
20951: nökselle olisi kuitenkin kansanedustajain eläke-
20952: laki.                                                 Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdolli-
20953:    Lisäksi ehdotetaan sopeutumiseläkettä ja           simman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty
20954: työansioita laskettaessa otettavaksi huomioon         ja vahvistettu. Sitä sovelletaan, kun eläketapah-
20955: vain sellaiset ansiot, jotka ylittävät työntekijäin   tuma sattuu lain tultua voimaan. Esimerkiksi
20956: eläkelain (39511961, TEL) 1 §:n 1 momentissa          parhaillaan edustajana toimivan sellaisen edus-
20957: tarkoitetun vähimmäisansiorajan (1 255,56             tajan, jonka työsuhde on ollut palkattomasti kes-
20958: markkaa kuukaudessa vuoden 2001 indeksita-            keytyneenä jo aiemmin, työeläkkeeseen sovel-
20959: sossa). Tätä koskeva muutos tehtäisiin 11 §:ään,      lettaisiin kyseistä muutosta.
20960: joka tässä yhteydessä samalla muutettaisiin ko-
20961: konaisuudessaan sen vuoksi, että sen 2 ja 3 mo-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20962: mentti on kumottu lailla kansanedustajain eläke-
20963: lain muuttamisesta (1531/1993). Ehdotettu                    että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
20964: 1 momentti vastaisi sisällöltään täysin nykyistä             kiehdotuksen:
20965: 
20966: 
20967: 
20968:                                                 Laki
20969:                              kansanedustajain eläkelain muuttamisesta
20970: 
20971:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20972:    muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansanedustajain eläkelain (329/1967) 11 §, sel-
20973: laisena kuin se on osaksi laissa 1531/1993, sekä
20974:    lisätään lakiin uusi 4 a § seuraavasti:
20975: 
20976:                        4a§                                                  11 §
20977:    Jos työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa          Eläkkeensaajalle ei makseta eläkettä siltä
20978: mainitussa laissa, eläkeohjesäännössä tai eläke-      ajalta, jona hän eläkkeen myöntämisen jälkeen
20979: säännössä edellytetään, että henkilöllä on mai-       uudelleen kansanedustajaksi valittuna saa edus-
20980: nittujen säännösten piiriin kuuluvaa työskente-       tajanpalkkiota. Eläke maksetaan siitä riippumat-
20981: lyä jokin vähimmäisaika, edustajan työnteon           ta, saako eläkkeen saaja palkkausta valtiolta tai
20982: palkaton keskeytys edustajantoimen ajalta rin-        muuta palkkaa, mikäli jäljempänä ei toisin sää-
20983: nastetaan tällaiseen työskentelyyn mainittua vä-      detä. Jos eläke on myönnetty tämän lain 2 §:n 2
20984: himmäisaikaa laskettaessa.                            momenttia soveltaen, maksetaan eläkettä vain
20985: 
20986: 
20987:                                                                                                       3
20988: LA 185/2000 vp -      Antti Kalliomäki /sd ym.
20989: 
20990: 
20991: siltä osin kuin eläke ei yhdessä työ- tai yrittäjä-   loina otetaan huomioon vain sellaiset työ- tai
20992: toimintaan perustuvien ansiotulojen kanssa ylitä      yrittäjätoimintaan perustuvat ansiotulot, joiden
20993: kansanedustajan eläkkeen enimma1smaaraa.              määrä kuukautta kohden on vähintään työnteki-
20994: Eläkkeen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain       jäin eläkelain 1 §:n 1 momentissa säädetyn vä-
20995: pitäen perusteena edellä mainituista tuloista las-    himmäismäärän suuruinen.
20996: kettua edellisen kalenterivuoden veronalaista
20997: keskikuukausiansiota. Eläkkeen määrän tarkis-
20998: taminen toimitetaan myös edunsaajan hakemuk-             Tämä laki tulee voimaan päivänä       kuuta
20999: sesta, milloin ansiot ovat huomattavasti muuttu-      2001.
21000: neet. Ansiotulot eivät vaikuta eläkkeen määrään          Lakia sovelletaan, kun eläketapahtuma sattuu
21001: enää sen jälkeen, kun edunsaaja on täyttänyt elä-     lain tultua voimaan.
21002: keiän. Tässä momentissa tarkoitettuina ansiotu-
21003: 
21004: 
21005: 
21006: 
21007: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21008: 
21009:     Antti Kalliomäki /sd                                 Ulla Anttila /vihr
21010:     Mauri Pekkarinen /kesk                               Jouko Jääskeläinen /skl
21011:     Ben Zyskowicz /kok                                   Raimo Vistbacka /ps
21012:     Outi Ojala /vas                                      Risto Kuisma /rem
21013:     Ulla-Maj Wideroos /r
21014: 
21015: 
21016: 
21017: 
21018: 4
21019:                                                         LA 186/2000 vp -Liisa Hyssälä /kesk ym.
21020: 
21021: 
21022: 
21023: 
21024:                                             LAKIALOITE 186/2000 vp
21025: 
21026:                                             Laki työttömyysturvalain 5 a §:n muuttami-
21027:                                             sesta
21028: 
21029: 
21030: 
21031: 
21032: Eduskunnalle
21033: 
21034: 
21035:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21036: 
21037: Aloittessa ehdotetaan, että aiemmin maatalous-       maatalousyritys enää työllistä häntä päätoimi-
21038: yrittäjänä toiminut henkilö tai hänen perheenjä-     sesti. Asetuksella säädetään työllistymisen pe-
21039: senensä katsotaan työttömäksi, jos maatalouden       rusteista.
21040: harjoittaminen on olennaisesti muuttunut eikä
21041: 
21042: 
21043:                                           PERUSTELUT
21044: 
21045: Voimassa olevan työttömyysturvalain mukaan           tilanteesta on tänä vuonna annettu työttömyys-
21046: maanviljelijän katsotaan työllistyvän yritystoi-     turvalautakunnan päätös: Maatalousyrittäjä, jol-
21047: minnassaan kunnes hän on kokonaan lopettanut         la on ollut 60 eläimen lihakarja ja peltoa 51 heh-
21048: yritystoiminnan. Tämä on johtanut kohtuutto-         taaria, luopui eläimistä ja pelloista lukuun otta-
21049: maan tilanteeseen tapauksessa, jossa huono kan-      matta 3,2 hehtaarin vuokrapeltoa. Vuokrapellos-
21050: nattavuus pakottaa tilan lopettamaan pääasialli-     ta hän ei voinut luopua aiemmin solmitun ympä-
21051: sen toimeentulon turvauneen karjan pidon.            ristösopimuksen vuoksi.
21052: Emännän ja isännän katsotaan molempien työl-            Työttömyysturvalautakunta katsoi, ettei maa-
21053: listyvän vielä senkin jälkeen. Mikäli tilaa ei !o-   talousyrittäjällä ollut oikeutta työmarkkinatu-
21054: peteta kokonaan, ei maatalousyrittäjää tai hänen     keen, koska hän ei ollut keskeyttänyt tai koko-
21055: perheenjäsentään hyväksytä työttömäksi työnha-       naan lopettanut yritystoimintaa.
21056: kijaksi. Näin heille ei synny oikeutta työttö-          Suomessa on käynnissä maatalouden raken-
21057: myysturvaan eikä työvoimapoliittiseen koulu-         nemuutos. Tavoitteena on karsia pieniä kannat-
21058: tukseen.                                             tamaUomia tiloja ja panostaa suurempien yksik-
21059:    Työttömyysturvalautakunta on tulkinnut työt-      köjen kilpailukykyyn. Karjanpito lopetetaan
21060: tömyysturvalain 5 a §:ää erittäin tiukasti. Pieni    pientiloilla juuri sen vuoksi, ettei siitä saada riit-
21061: peltotilkku tai metsäpalsta on katsottu yritystoi-   tävää toimeentuloa. Työttömyysturvan edelly-
21062: minnan jatkoksi. Esimerkkinä kohtuuttomasta          tyksenä tulisi olla se, että henkilö on työmarkki-
21063: 
21064: 
21065: 
21066: 
21067:                                                                                                  Versio2.0
21068: LA 186/2000 vp -      Liisa Hyssälä /kesk ym.
21069: 
21070: 
21071: noiden käytettävissä eikä hänen omistamansa           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21072: maatila työllistä häntä eikä muutoinkaan anna
21073: kohtuullista toimeentuloa.                                   että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21074:   Asetuksella tulee säätää niistä perusteista, joi-          kiehdotuksen:
21075: den perusteella maatilan katsotaan työllistävän
21076: yhden tai useampia henkilöitä.
21077: 
21078: 
21079: 
21080:                                                 Laki
21081:                             työttömyysturvalain 5 a §:n muuttamisesta
21082: 
21083:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21084:     lisätään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/1984) 5 a §:n 3 momenttiin,
21085: sellaisena kuin se on laissa 1317/1994, uusi 4 kohta seuraavasti:
21086: 
21087: 
21088:                       Sa§                             vän, kunnes toiminta on ollut yhdenjaksoisesti
21089:                                                       keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Rajoitus-
21090:               Päätoiminen yrittäjä                    ta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön:
21091: 
21092:    Henkilön, joka on aikaisemmin työllistynyt            4) joka on maatalousyrittäjä tai yrittäjän per-
21093: päätoimisesti 1 a §:ssä mainitussa yritystoimin-      heenjäsen, jota maa- ja metsätaloustuotanto ei
21094: nassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työs-       työllistä kokopäivätoimisesti tuotantotoiminnan
21095: sään, katsotaan työllistyvän 1 momentissa tar-        vähenemisen vuoksi. Tarkemmat säännökset
21096:                                                       näistä perusteista annetaan asetuksella.
21097: koitetulla tavalla siihen ajankohtaan asti, jona
21098: hän on todistettavasti toiminnan kokonaan lopet-
21099: tanut. Yritystoiminnan tai oman työn todisteelli-       Tämä laki tulee voimaan päivänä       kuuta
21100: sesti keskeydyttyä katsotaan henkilön työllisty-
21101: 
21102: 
21103: 
21104: 
21105: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000
21106: 
21107:     Liisa Hyssälä /kesk                                  Johannes Leppänen /kesk
21108:     Lauri Oinonen /kesk                                  Kyösti Karjula /kesk
21109:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk                       Eero Lämsä /kesk
21110:     Timo Kalli /kesk                                     Juha Korkeaoja /kesk
21111:     Mika Lintilä /kesk                                   Seppo Kääriäinen /kesk
21112:     Markku Laukkanen /kesk                               Hannu Aho /kesk
21113:     Jukka Vihriälä /kesk                                 Mauri Salo /kesk
21114: 
21115: 
21116: 
21117: 
21118: 2
21119:                                                    LA 187/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.
21120: 
21121: 
21122: 
21123: 
21124:                                           LAKIALOITE 187/2000 vp
21125: 
21126:                                           Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
21127: 
21128: 
21129: 
21130: 
21131: Eduskunnalle
21132: 
21133: Elinkeinon- ja maataloudenharjoittajien matka-        Tämän vuoksi lakialoitteessa ehdotetaan vä-
21134: kulujen ja päivärahojen vähennyksiä korotettiin    hennyskelpoisten kilometrikorvausten ja ns.
21135: äskettäin palkansaajien tasolle. Tämä uudistus     yrittäjäpäivärahojen korottamista myös tulove-
21136: oli perusteltu, mutta se jättää kokonaan huo-      rolain mukaisen tulonhankkimistoiminnan osal-
21137: mioon ottamatta tuloverolain mukaisen tulon-       ta. On huomattava, että tämä lakialoite ei koske
21138: hankkimistoiminnan eli muun muassa metsäta-        verovelvollisen asunnon ja varsinaisen työpai-
21139: loudenharjoittajat ja freelance-työntekijät.       kan, esimerkiksi metsätilan, välisten matkakus-
21140:    Tässä suhteessa eri yrittäjäryhmiä kohdellaan   tannusten korvauksia.
21141: edelleen epäneutraalisti. Esimerkiksi metsäta-
21142: loudenharjoittajille aiheutuu aivan samanlaisia    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21143: matkakuluja kuin liikkeen- ja ammatinharjoit-
21144: tajillekin, mutta heidän verotuskäytännön mu-            että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21145: kainen kaavamainen vähennys olisi paljon pie-            kiehdotuksen:
21146: nempi.
21147: 
21148: 
21149: 
21150:                                                 Laki
21151:                                tuloverolain 31 §:n muuttamisesta
21152: 
21153:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21154:   lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 31 §:ään, sellaisena kuin se
21155: on osaksi laeissa 1383/1997 ja 117011998, uusi 7 ja 8 momentti seuraavasti:
21156: 
21157: 
21158:                      31 §                          jalla vahvistaman työmatkasta saadun vero-
21159:                                                    vapaan päivärahan ja edellä mainitussa päätök-
21160:   Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset      sessä vahvistaman verovapaan kilometrikor-
21161:                  säännökset                        vauksen enimmäismääriä vastaavat määrät.
21162:                                                       Edellä 7 momentissa säädetyn vähennyksen
21163:   Verovelvollinen saa sen lisäksi, mitä edellä     myöntäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muu-
21164: on säädetty matkakustannuksina vähentää vero-      ta luotettavaa selvitystä auton käytöstä tulon-
21165: hallituksen tuloverolain 73 §:n 2 momentin no-     hankkimistoimintaan liittyviin matkoihin. Vä-
21166: 
21167: 
21168:                                                                                           Versio 2.0
21169: LA 187/2000 vp- Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.
21170: 
21171: 
21172: bennyksen myöntäminen edellyttää lisäksi sitä,     Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
21173: että työnantaja ei ole niitä erikseen korvannut.
21174: 
21175: 
21176: 
21177: 
21178: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
21179: 
21180:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                         Niilo Keränen /kesk
21181:     Hannes Manninen /kesk                           Seppo Lahtela /kesk
21182:     Matti Väistö /kesk                              Jari Leppä /kesk
21183:     Seppo Kääriäinen /kesk                          Mika Lintilä /kesk
21184:     Jukka Vihriälä /kesk                            Osmo Puhakka /kesk
21185:     Pauli Saapunki /kesk                            Katri Komi /kesk
21186:     Maria Kaisa Aula /kesk                          Pekka Nousiainen /kesk
21187:     Timo Kalli /kesk                                Petri Neittaanmäki /kesk
21188:     Pekka Vilkuna /kesk                             Markku Laukkanen /kesk
21189:     Matti Vanhanen /kesk                            Aulis Ranta-Muotio /kesk
21190:     Johannes Leppänen /kesk                         Tero Mölsä /kesk
21191:     Eero Lämsä /kesk                                Juha Rehula /kesk
21192:     Mari Kiviniemi /kesk                            Hannu Aho /kesk
21193:     Kyösti Karjula /kesk                            Paula Lehtomäki /kesk
21194:     Mauri Salo /kesk                                Juha Korkeaoja /kesk
21195:     Markku Rossi /kesk                              Mirja Ryynänen /kesk
21196:     Antti Rantakangas /kesk                         Mauri Pekkarinen /kesk
21197:     Tanja Karpela /kesk
21198: 
21199: 
21200: 
21201: 
21202: 2
21203:                                                        LA 188/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
21204: 
21205: 
21206: 
21207: 
21208:                                               LAKIALOITE 188/2000 vp
21209: 
21210:                                               Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
21211:                                               11 g §:n muuttamisesta
21212: 
21213: 
21214: 
21215: 
21216: Eduskunnalle
21217: 
21218: Erityisesti kansainvälistyvässä taloudessa tapah-      tukena yrityksen toiminnan arvioinnissa. Edel-
21219: tuu yhä useammin yritysfuusioita. Yrityksiä niin       leen, mikäli työpaikkoja ei saada pelastettua,
21220: ikään saneerataan ja kovan kilpailun vuoksi jou-       konsultti voi myös auttaa neuvotteluissa vaihto-
21221: dutaan yritysten toiminta pahimmillaan lopetta-        ehtoisten työpaikkojen löytämisessä.
21222: maan. Näissä tilanteissa työntekijöiden ja työn-          Asiaan viitataan osaltaan myös EU:n Nizzan
21223: antajien väliset neuvotteluyhteydet eivät aina         kokouksen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan
21224: ole parhaimmat, koska irtisanomiset yms. voi-          päätelmissä neljännen luvun (uutta pontta Eu-
21225: vat aiheuttaa suurta epävarmuutta työpaikkojen         roopan talous- ja sosiaalipolitiikalle) työnteki-
21226: osalta ja tietojen panttaaminen voi tuoda epä-         jöiden henkilöstöedustuksen kohdassa 23: "Eu-
21227: luottamusta työpaikkoja koskeviin neuvottelui-         rooppa-neuvosto toteaa, että neuvottelut työnte-
21228: hin. Kansainvälisesti onkin nähty hyväksi, että        kijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemistaan
21229: näiden tilanteiden selvittämisessä käytetään           koskevasta direktiiviehdotuksesta ovat edisty-
21230: apuna ulkopuolista asiantuntijaa, jolla on koke-       neet huomattavasti, ja kehottaa neuvostoa anta-
21231: musta vastaavista tilanteista. Onkin aika muut-        maan kyseisen direktiivin viipymättä." Siksikin
21232: taajo hyvissä ajoin Suomen lainsäädäntöä sovel-        asian valmistelun aloittaminen Suomessa jo nyt
21233: tuvaksi näihin tilanteisiin, joita varmasti tulevai-   nopeuttaisi työntekijöitä koskevan tilanteen pa-
21234: suudessa tulee eteen.                                  rantamista.
21235:    Yritysten ja varsinkin suurten konsernien or-
21236: ganisaatioiden rakennemuutoksista on tullut py-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21237: syvä ilmiö. Tällöin ulkopuolinen kyseessä ole-
21238: vaa alaa tunteva konsultti voi olla henkilöstön              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21239:                                                              kiehdotuksen:
21240: 
21241: 
21242: 
21243:                                                  Laki
21244:                yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 11 g §:n muuttamisesta
21245: 
21246:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21247:   muutetaan 22 päivänä syyskuuta 1978 yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978)
21248: II g §, sellaisena kuin se on laissa 614/1996, seuraavasti:
21249: 
21250: 
21251: 
21252:                                                                                                Versio 2.0
21253: LA 188/2000 vp -      Pertti Turtiainen /vas ym.
21254: 
21255: 
21256:                       11 g §                           henkilöiden lukumäärään. Yritysneuvoston jä-
21257:                                                        senten lukumäärä ja sen mahdolliset muutokset
21258: Yritysneuvosto kansainvälisessä konserniyhteis-        todetaan yritysneuvoston ja konsernin johdon
21259:                     työssä                             kesken. Yritysneuvosto voi asettaa keskuudes-
21260:    Yritysneuvostossa on vähintään kolme ja             taan työvaliokunnan, jossa on enintään kolme jä-
21261: enintään 30 jäsentä. Yritysneuvostoon valitaan         sentä. Yritysneuvosto voi käyttää apunaan ulko-
21262: yksi henkilöstön keskuudestaan valitsema edus-         puolista asiantuntijaa, jonka korvauksen maksaa
21263: taja kustakin sellaisesta Euroopan talousalueen        työnantaja kohtuullisten korvausten mukaisesti.
21264: jäsenvaltiosta, jossa konsernilla on yritys tai lii-
21265: ke. Lisäksi valitaan lisäjäseniä suhteutettuna eri       Tämä laki tulee voimaan      päivänä    kuuta
21266: maissa työskentelevien työntekijöiden ja toimi-        20 .
21267: 
21268: 
21269: 
21270: 
21271: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
21272: 
21273:     Pertti Turtiainen /vas
21274:     Jorma Vokkolainen /vas
21275:     Unto Valpas /vas
21276: 
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 2
21281:                                                          LA 189/2000 vp - Kari Myllyniemi /kesk
21282: 
21283: 
21284: 
21285: 
21286:                                             LAKIALOITE 189/2000 vp
21287: 
21288:                                             Laki oikeudenkäymiskaaren 12 luvun ja oikeu-
21289:                                             denkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 lu-
21290:                                             vun muuttamisesta
21291: 
21292: 
21293: 
21294: 
21295: Eduskunnalle
21296: 
21297: Säännökset alaikäisten lasten sekä heidän laillis-   kalla alaikäistä lastaan koskevaa asiaa käsitel-
21298: ten edustajiensa puhevallan käytöstä riita-asiois-   täessä olisi perusteltua. Sitä kautta vanhemmille
21299: sa sisältyvät oikeudenkäymiskaareen. Rikosa-         tai muulle lapsesta huolehtivalle henkilölle syn-
21300: sioiden osalta vastaavia säännöksiä on melko         tyisi velvollisuus osallistua ja saada tietää las-
21301: tuoreessa laissa oikeudenkäynnistä rikosasiois-      taan koskevista asioista ja hänen tekemisistään
21302: sa (689/1997).                                       silloinkin, kun se ei ole miellyttävää. Tämä olisi
21303:    Näiden säännösten mukaan tuomioistuimella         yhtä tärkeää niin rikosasioissa kuin riita-asiois-
21304: on suhteellisen vapaa valta määrätä, keiden on       sakin. Huoltajan tulisi olla paikalla, vaikkei hän
21305: oltava oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti          käyttäisi lainkaan lapsen puhevaltaa asiassa.
21306: läsnä alaikäisten asioita käsiteltäessä. Selkeät
21307: säännökset siitä, että alaikäisen lapsen huoltajan   Edellä olevan perusteella ehdotan,
21308: on aina oltava oikeudenkäynnissä paikalla kui-
21309: tenkin puuttuvat.                                          että eduskunta hyväksyy seuraavat la-
21310:    Huoltajan, siis käytännössä useimmiten lap-             kiehdotukset:
21311: sen vanhemman, veivoittaminen olemaan pai-
21312: 
21313: 
21314: 1.
21315:                                                Laki
21316:                          oikeudenkäymiskaaren 12 luvun muuttamisesta
21317: 
21318:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21319:   lisätään oikeudenkäymiskaareen 12 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 690/1997,
21320: uusi 3 momentti seuraavasti:
21321: 
21322: 
21323:                     12 Luku                             Alaikäisen asianosaisen huoltajan on oltava
21324:                                                      tuomioistuimessa henkilökohtaisesti läsnä ala-
21325:                 Asianosaisista                       ikäisen henkilön riita-asiaa käsiteltäessä.
21326:                        7§
21327: 
21328: 
21329: 
21330:                                                                                               Versio2.0
21331: LA 189/2000 vp -     Kari Myllyniemi /kesk
21332: 
21333: 
21334:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
21335: 2001.
21336: 
21337: 
21338: 
21339: 
21340: 2.
21341:                                              Laki
21342:              oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun muuttamisesta
21343: 
21344:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21345:    lisätään oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain (689/1997)
21346: 8 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 445/1999, uusi 3 momentti seuraavasti:
21347: 
21348: 
21349:                     8 Luku                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
21350:                                                  2001.
21351:                 Asianosaisista
21352: 
21353:                       2§
21354: 
21355:    Alaikäisen asianosaisen huoltajan on oltava
21356: tuomioistuimessa henkilökohtaisesti läsnä ala-
21357: ikäisen henkilön rikosasiaa käsiteltäessä.
21358: 
21359: 
21360: 
21361: 
21362: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
21363: 
21364:      Kari Myllyniemi /kesk
21365: 
21366: 
21367: 
21368: 
21369: 2
21370:                                                      LA 190/2000 vp -Jaana Ylä-Mononen /kesk
21371: 
21372: 
21373: 
21374: 
21375:                                             LAKIALOITE 190/2000 vp
21376: 
21377:                                             Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
21378:                                             suista annetun lain 9 §:n muuttamisesta
21379: 
21380: 
21381: 
21382: 
21383: Eduskunnalle
21384: 
21385: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista       määrin 2-4 viikkoa aikuisten osalta, eikä siis
21386: annetussa laissa on monia puutteita. Yksi monis-     poikkea enää oleellisesti somaattisten sairauk-
21387: ta ongelmista koskee erikoismaksuluokan rajoi-       sien hoitoajoista.
21388: tetta.                                                  Psykiatria erikostumisalana on ollut erittäin
21389:     Lain 9 §:ssä määritellään ne sairaalat, joilla   kiinnostava viime vuosiin asti. Nyt kiinnostus on
21390: voi olla erikoismaksuluokka potilaita varten.        romahtanut ja jo olemassa oleva erikoslääkäri-
21391: Psykiatriset sairaalat rajataan laissa erikoismak-   pula tällä alueella tulee pahenemaan entises-
21392: suluokkaoikeuden ulkopuolelle. Edelleen lain         tään. Monet sairaalassa toimivista psykiatreista
21393: 9 §:n mukaan lääkäri tarvitsee luvan voidakseen      siirtävät osaamisensa yksityissektorille. Osal-
21394: hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa.               taan oikeus erikoismaksuluokan potilaisiin psy-
21395:     Aikanaan psykiatristen sairaaloiden jättämis-    kiatrisissa sairaaloissa saattaisi parantaa eri-
21396: tä erikoismaksuluokkaoikeuden ulkopuolelle on        koslääkärien pysymistä julkisen sektorin palve-
21397: perusteltu eettisin näkökulmin. On nähty ongel-      luksessa.
21398: mia siinä, että psykiatrinen potilas voisi valita
21399: erikoismaksuluokassa oman hoitavan lääkärin-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
21400: sä.
21401:     Historiaan ovat jääneet pitkät hoitoajat psy-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21402: kiatriassa. Sairaanhoito kestää nykyään keski-             kiehdotuksen:
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                                Laki
21407:        sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 9 §:n muuttamisesta
21408: 
21409:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21410:    muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain
21411: (739/1992) 9 §:n 1 momentti seuraavasti:
21412: 
21413: 
21414:                        9§                            raaloissa voi olla erikoismaksuluokka potilaita
21415:                                                      varten, jotka haluavat päästä sellaisen lääkärin
21416:           Erikoismaksuluokan maksut                  hoitoon, jolla on lääninhallituksen myöntämäs-
21417:   Erikoissairaanhoito1aissa tarkoitetuissa sai-
21418: 
21419:                                                                                              Versio2.0
21420: LA 190/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
21421: 
21422: 
21423: sä laajuudessa oikeus hoitaa potilaita erikois-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä   kuuta
21424: maksuluokassa.                                    2001.
21425: 
21426: 
21427: 
21428: 
21429: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
21430: 
21431:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
21432: 
21433: 
21434: 
21435: 
21436: 2
21437:                                                          LA 191/2000 vp- Pirkko Peltomo /sd ym.
21438: 
21439: 
21440: 
21441: 
21442:                                              LAKIALOITE 191/2000 vp
21443: 
21444:                                              Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
21445: 
21446: 
21447: 
21448: 
21449: Eduskunnalle
21450: 
21451: Suomessa on yhä runsaat 25 000 sotainvalidia,         na verrattuna tovereidensa vammoihin. Siten
21452: joiden työkyvyttömyysaste on luokiteltu vähin-        moni on huomannut liian myöhään, että kor-
21453: tää 10 prosentiksi. Heistä monet käyvät vieläkin      vaukset koskevat vain vähintään 30 prosentin in-
21454: epätoivoista paperisotaa työkyvyttömyysasteen-        valideja ja siitäkin on oltava paperi.
21455: sa nostamiseksi, sillä valtio korvaa sosiaali- ja        Työkyvyttömyysprosentin oikaisuhakemuk-
21456: terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kus-         sia voi tehdä Valtiokonttoriin, mutta vanhojen
21457: tannukset vain niille sotainvalideille, joiden työ-   vammojen pitkäaikaisia vaikutuksia on vaikea
21458: kyvyttömyysaste on luokiteltu vähintään 30 pro-       todistaa. Siten monet hakemuksista hylätään.
21459: sentiksi.                                             Monien sotainvalidien viimeinen taistelu onpa-
21460:    Sotiemme veteraanien keski-ikä on runsaat 80       perisota, jota käydään mahdollisuudesta inhimil-
21461: vuotta. Korkean iän myötä sotavammojen suo-           liseen loppuelämään kotona. Siksi työkyvyttö-
21462: raan tai välillisesti aiheuttamat vammat käyvät       myysprosentti, jonka perusteella sotainvalideil-
21463: luonnollisesti yhä vakavammiksi. Heikon fyysi-        le järjestetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon
21464: sen tilan on kuitenkin helppo sanoa johtuvan          palveluista aiheutuneet kustannukset korvataan
21465: vain iästä. Vaikeampi on todistaa, että nykyinen      valtion varoista, tulee alentaa 10 prosenttiin.
21466: tila johtuu sodassa saaduista vammoista. Näin
21467: on etenkin niiden miesten kohdalla, jotka eivät       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21468: heti sodan jälkeen hankkineet lääkärintodistusta
21469: vammoistaan. Moni ei pitänyt haavojaan pahoi-               että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21470:                                                             kiehdotuksen:
21471: 
21472: 
21473: 
21474:                                                 Laki
21475:                                sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta
21476: 
21477:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21478:    muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentti,
21479: sellaisena kuin se on laissa 1225/1993, seuraavasti:
21480: 
21481: 
21482:                        6§                             työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia,
21483:                                                       korvataan sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin
21484:    Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka        3 kohdan mukaisista kotipalveluista, 4 kohdan
21485: 
21486:                                                                                              Versio 2.0
21487: LA 191/2000 vp -     Pirkko Peltomo /sd ym.
21488: 
21489: 
21490: mukaisista asumispalveluista ja 7 kohdan mu-        omaishoidon tuen korvaamisesta säädetään tar-
21491: kaisesta omaishoidon tuesta sekä kansanterveys-     kemmin asetuksella.
21492: lain (66/1972) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mu-
21493: kaisista sairaanhoidon palveluista aiheutuneet
21494: kustannukset. Palvelu- tai tukiasunnosta perittä-     Tämä laki tulee voimaan     päivänä   kuuta
21495: vää vuokraa tai vastaavaa maksua ei kuitenkaan      2001.
21496: korvata. Kotipalvelujen, asumispalvelujen ja
21497: 
21498: 
21499: 
21500: 
21501: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
21502: 
21503:     Pirkko Peltomo /sd                                 Erkki Kanerva /sd
21504:     Riitta Prusti /sd                                  Saara Karhu /sd
21505:     Heli Paasio /sd                                    Rakel Hiltunen /sd
21506:     Lauri Kähkönen 1sd                                 Ilkka Taipale /sd
21507: 
21508: 
21509: 
21510: 
21511: 2
21512:                                                                LA 192/2000 vp - Matti Kangas /vas
21513: 
21514: 
21515: 
21516: 
21517:                                              LAKIALOITE 192/2000 vp
21518: 
21519:                                              Laki työaikalain 7 §:n 1 momentin 9 kohdan ku-
21520:                                              moamisesta
21521: 
21522: 
21523: 
21524: 
21525: Eduskunnalle
21526: 
21527: 
21528:                                             PERUSTELUT
21529: 
21530: 1. Nykytila                                           meijereissä on käytössä jaksotyö, ellei toisin ole
21531:                                                       sovittu. Tältä osin laki vastaa ennen 23. marras-
21532: 1.1 Työaikalaki meijereiden jaksotyöajan              kuuta 1996 voimassa ollutta työaikalakia.
21533: osalta
21534:                                                       1.2 Työelämän muutokset meijerityössä
21535: Uusi työaikalaki (605/1996) säädettiin vuonna
21536:  1996. Tämä laki korvasi vanhan työaikalain,          Meijereiden tuotantotoiminta on voimakkaasti
21537: kauppaliikeiden ja toimistojen työaikalain, maa-      kehittynyt muun muassa uuden teknologian an-
21538: talouden työaikalain, talonmiesten työaikalain ja     siosta ja työn luonne samoin. Meijereiden raaka-
21539: leipomoiden työaikalain. Esityksen tavoitteena        aineen eli maidon keräämisessä on siirrytty
21540: oli yksinkertaistaa ja selkeyttää työaikalainsää-     käyttämään tilatankkiautoja tonkkakeräyksen si-
21541: däntöä. Voimassa oleva työaikalaki määrittelee        jasta. Raaka-aine saapuu meijereihin titoilta
21542: yleissäännöksellä (6 §) säännölliseksi työajaksi      yleensä joka toinen päivä. Nykyiset meijerit ovat
21543: työn, jota tehdään kahdeksan tuntia vuorokau-         tuotantolaitoksia tai tehtaita, joissa jaksotyön
21544: dessa ja 40 tuntia viikossa. Tämän säännöksen         käyttämiseen ei enää ole samanlaista tarvetta
21545: mukaan viikottainen säännöllinen työaika voi-         kuin vanhojen meijereiden toiminnassa. Alalla
21546: daan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi           sovelletaan meijerityöntekijöiden osalta nyt 40-
21547: enintään 52 viikon ajanjakson aikana.                 tuntista viikkotyöaikaa tai kahdessa taikka kol-
21548:    Säännöllisestä työajasta eräänä poikkeavana        messa vuorossa tehtävää, jatkuvaa tai katkeavaa
21549: työaikamuotona työaikalaissa määritellään jak-        kolmivuorotyötä.
21550: sotyö (7 §). Tämän mukaan säännöllinen työ-              Sen lisäksi alalla tosiasiallisesti sovelletaan
21551: aika saadaan yleissäännöksestä (6 §) poiketen         tuotantolaitoksen tehtävistä ja nimikkeestä riip-
21552: järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena    puen työaikalain 6 §:n (yleissäännös), 7 §:n (jak-
21553: ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden vii-       sotyö), 8 §:n (moottoriajoneuvon kuljettajan
21554: kon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia.         työaika) ja 9 §:n (TES:iin perustuva säännölli-
21555: Säännökseen sisältyy II kohtaa käsittävä luette-      nen työaika) säännöksiin perustuvia työaikoja.
21556: lo niistä työaloista, joihin sovelletaan jaksotyötä   Osa laitoksista on esimerkiksi jäätelötehtaita,
21557: koskevia työaikamääräyksiä. Tämän luettelon 9         osajuustoloita, osa valmistaa äidinmaidon vasti-
21558: kohtaan sisältyy säännös, jonka mukaan myös           ketta ja vain osa laitoksista on varsinaisia perin-
21559: 
21560: 
21561:                                                                                                 Versio 2.0
21562: LA 192/2000 vp -     Matti Kangas /vas
21563: 
21564: 
21565: teisiä meijereitä, jotka pakkaavat hapan- ja       kaan sovellettaisiin työaikalain 6 §:n yleissään-
21566: kauppanesteitä. Koska ilmeistä tarvetta jakso-     nöstä nykyisen lain 7 §:ään sisältyvän jaksotyö-
21567: työn käyttämiseen "meijeriksi" nimitetyissä tuo-   tä koskevan määräyksen sijasta. Sen tähden
21568: tantolaitoksissa ei enää ole ja tarve ylitöiden    aloitteessa ehdotetaan 7 §:n 1 momentin 9 koh-
21569: teettämiseen yli säännöllisen normaalityöajan      dan kumoamista.
21570: on pääasiassa satunnainen näissä laitoksissa,
21571: työaikaan tulisi soveltaa säännöllisen työajan     Edellä olevan perustella ehdotan,
21572: määräystä.
21573:                                                          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21574:                                                          kiehdotuksen:
21575: 2. Ehdotus meijereiden työaikanormin muut-
21576: tamisesta
21577: 7 §:n 1 momentin 9 kohdan kumoaminen. Laki-
21578: alaitteessa ehdotetaan, että meijereiden työai-
21579: 
21580: 
21581: 
21582:                                               Laki
21583:                      työaikalain 7 §:n 1 momentin 9 kohdan kumoamisesta
21584: 
21585:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21586: 
21587: 
21588:                        1§                                               2§
21589:    Tällä lailla kumotaan 9 päivänä elokuuta 1996     Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
21590: annetun työaikalain (605/1996) 7 §:n 1 momen-
21591: tin 9 kohta.
21592: 
21593: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
21594: 
21595:      Matti Kangas /vas
21596: 
21597: 
21598: 
21599: 
21600: 2
21601:                                                     LA 193/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
21602: 
21603: 
21604: 
21605: 
21606:                                            LAKIALOITE 193/2000 vp
21607: 
21608:                                            Laki kansaneläkelain muuttamisesta
21609: 
21610: 
21611: 
21612: 
21613: Eduskunnalle
21614: 
21615: Niiden lapsiperheiden, joissa toinen tai molem-     miksi tulisi pitäytyä nimenomaan 16 vuoden kri-
21616: mat vanhemmista ovat kansaneläkkeellä, asema        teeriin.
21617: on taloudellisessa mielessä erittäin tukala. Lap-      16-18-vuotias nuori kuluttaa perheessä yhtä
21618: sikorotuksen leikkaaminen on ollut suuri virhe      paljon kuin alle 16-vuotias. Ikärajan nostaminen
21619: ja vaikeuttanut kohtuuttomasti kansaneläkkeen       on perusteltua ja oikeudenmukaista.
21620: varassa elävien lapsiperheiden tilannetta.
21621:    Nyt lapsikorotus maksetaan vain 16 vuotta        Edellä olevan perusteella ehdotan,
21622: nuoremman lapsen kyseessä ollen.
21623:    Vastuut säilyvät kuitenkin lapsen täysi-ikäi-          että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21624: syyteen saakka. Ei ole mitään selvää perustetta,          kiehdotuksen:
21625: 
21626: 
21627: 
21628:                                               Laki
21629:                                  kansaneläkelain muuttamisesta
21630: 
21631:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21632:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelakiin (347/1956) siitä lailla 149111995
21633: kumotun 29 §:n tilalle uusi 29 § seuraavasti:
21634: 
21635: 
21636:                     3 b luku                           Lapsikorotuksen määrä on kutakin edellä sa-
21637:                                                     nottua lasta kohden 3 300 markkaa vuodessa.
21638:                    Hoitotuki                           Jos molemmat puolisot saavat kansaneläket-
21639:                      29 §                           tä, lapsikorotus maksetaan erikseen kummalle-
21640:    Jos kansaneläkkeensaajan tai hänen puolison-     kin.
21641: sa 18 vuotta nuorempi lapsi elää samassa talou-
21642: dessa eläkkeensaajan kanssa tai jos eläkkeensaa-      Tämä laki tulee voimaan    päivänä      kuuta
21643: ja muutoin vastaa lapsen toimeentulosta, kan-       2001.
21644: saneläkkeen lisäksi maksetaan lapsikorotus.
21645: 
21646: 
21647: 
21648: 
21649:                                                                                            Versio 2.0
21650: LA 193/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
21651: 
21652: 
21653: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
21654: 
21655:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
21656: 
21657: 
21658: 
21659: 
21660: 2
21661:                                                                LA 194/2000 vp -Juha Karpio /kok
21662: 
21663: 
21664: 
21665: 
21666:                                              LAKIALOITE 194/2000 vp
21667: 
21668:                                              Laki hätäkeskuslain muuttamisesta
21669: 
21670: 
21671: 
21672: 
21673: Eduskunnalle
21674: 
21675: Hätäkeskukset ovat kaikkien hätäapua tarvitse-         tystapahtumilla on taipumus kasaantua tiettyi-
21676: vien käytettävissä olevia perusturvallisuuspis-        hin ajankohtiin.
21677: teitä, joista ihmisillä on oikeus pyytää ja saada         Hätäkeskuspäivystäjien työ on paitsi sisällöl-
21678: apua erilaisissa hätätilanteissa kaikkina vuoro-       tään vahvaa psyykkistä ja fyysistä sietokykyä
21679: kauden aikoina. Virkamiesten ja työsuhteisten          vaativaa niin myös äärimmäisen tarkan kontrol-
21680: työntekijöiden hätäkeskuksissa tekemä päivys-          lin alaista: kaikki puhelut nauhoitetaan ja puhe-
21681: tystyö on kolmivuorotyötä, mikä on jo sinällään        luista käynnistyvät operaatiot dokumentoidaan
21682: omiaan lisäämään työn psyykkistä ja fyysistä ra-      ja raportoidaan kokonaisuudessaan. Tämä tie-
21683: sittavuutta.                                           tenkin korostaa päivystäjien virkavastuuta ja ta-
21684:     Hätäkeskuksissa tehtävään päivystystyöhön          kaa hätätilanteiden asianmukaisen hoitamisen,
21685: liittyy lisäksi monia erityispiirteitä, jotka teke-    mutta se myös entisestään nostaa työn henkistä
21686: vät siitä olennaisesti tavanomaista vuorotyötä        ja fyysistäkin vaativuusastetta.
21687: vaativampaa. Hätäkeskuspäivystäjän päivittäi-             Työskentelyolosuhteet hätäkeskuksissa ovat
21688: seen työhön kuuluu mm. hädässä olevien ihmis-         psyykkisesti kuluttavia. Poliisi- ja pelastuspuo-
21689: ten kuuntelemista ja yleistä ohjausta, avun lähet-     len radioverkot aiheuttavat jatkuvan yli 80 desi-
21690: tämistä esimerkiksi sairaustapaus- ja onnetto-        belin melun, mikä on tutkimustiedon valossa
21691: muuspaikoille sekä konkreettisten tilannekoh-         merkittävä stressin aiheuttaja. Lisäksi matkapu-
21692: taisten neuvojen antamista niin hälytystehtäviä       helinten yleistymisen myötä ylimääräisten ns.
21693: suorittaville viranomaisille kuin hädänalaisille      häiriösoittojen määrä on lisääntynyt viime vuo-
21694: ihmisillekin. Päivystäjien suorittamat tehtävät       sina huomattavasti.
21695: ovat usein ammatillisesti hyvin vaativia. Niiden          1.1.2001 tulee voimaan hätäkeskuslaki
21696: hoitaminen edellyttää paljon henkilökohtaista         (157/2000), jolla yhdistetään kunnalliset hätä-
21697: osaamista ja taustatietoa sekä jatkuvaa koulut-       keskukset eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta
21698: tautumista.                                           sekä vuodesta 1996 asti toimineet ns. kokeiluhä-
21699:     Akuuttia hätätilannetta ei ole mahdollista kes-   täkeskukset hallinnollisesti yhdeksi valtion hä-
21700: keyttää missään tapauksessa ja päivystäjä voi         täkeskuslaitokseksi.
21701: usein joutua hoitamaan useaa tilannetta yhtä ai-          Hätäkeskuksissa työskentelevän henkilöstön
21702: kaa. Järkyttävien tapahtumien jälkipuintiin ei        eläkeikäjärjestelmä jätettiin lain valmistelussa
21703: työvuoron aikana ole mahdollisuutta, sillä häly-      jostakin syystä epäyhtenäiseksi. Hätäkeskusten
21704: 
21705: 
21706: 
21707: 
21708:                                                                                                Versio 2.0
21709: LA 194/2000 vp -     Juha Karpio !kok
21710: 
21711: 
21712: poliisivirkamiehet ja kunnallisista keskuksista      olennaisesti pidempi kuin muun hätäkeskushen-
21713: valtion palvelukseen siirtyvät henkilöt ovat elä-    kilöstön. Heidän oli ilmoitettava jäämisestään
21714: keikäoikeuksiensa osalta olennaisesti erilaises-     vanhan järjestelmän purnn viimeistään
21715: sa asemassa.                                         30.6.1999 eli kaksi ja puoli vuotta myöhemmin
21716:    Uuden eläkeikäjärjestelmän tultua voimaan         kuin muiden virkamiesten ja työntekijöiden.
21717: vuonna 1989 kunnallisissa hätäkeskuksissa työs-         Kuntien hätäkeskuksissa kolmivuorotyössä
21718: kentelevät virkamiehet ja työntekijät saattoivat     työskentelevän henkilöstön ammatillinen eläke-
21719: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-   ikä oli ennen nykyisen varhaiseläkejärjestelmän
21720: lain 16 a §:n mukaisten edellytysten täyttyessä      voimaantuloa 58 vuotta eli sama kuin poliisimie-
21721: säilyttää normaalia alemman eläkeikänsä ilmoit-      hillä. Päivystystyötä siis pidettiin aikaisemmin
21722: tamalla vuoden 1996 loppuun mennessä kunnal-         normaalia alempaa eläkeikää edellyttävänä, fyy-
21723: liselle eläkelaitokselle halunsa jäädä vanhan jär-   sisesti ja psyykkisesti poikkeuksellisen vaativa-
21724: jestelmän piiriin. Nykyisin voimassa olevan elä-     na työnä. Ei ole mitään syytä olettaa, että hätä-
21725: kesääntelyn mukaan valintaoikeuttaan ajoissa         keskuspäivystäjien työtehtävät olisivat vuonna
21726: käyttäneiden eläkeikä ei kuitenkaan ole entinen      1989 yhtäkkiä muuttuneet yhtään entistä vähem-
21727: eli ennen vuotta 1989 sovellettu 58 vuotta, vaan     män stressaaviksi. Olisikin erittäin tärkeää, että
21728: se painottuu eräiden laskentaperusteiden mu-         kaikki hätäkeskuksissa päivystäjinä työskentele-
21729: kaan ikävuosien 58 ja 65 välille.                    vät virkamiehet ja työntekijät saatettaisiin oi-
21730:    Tämä on selkeä oikeudellinen epäkohta, sillä      keudellisesti keskenään samaan asemaan eläke-
21731: hätäkeskuksissa työskentelevien poliisimiesten       ikänsä suhteen ja että tuo eläkeikä olisi vanhan
21732: eläkeikä on turvattu hätäkeskuslaissa ja poliisi-    eläkeikäjärjestelmän mukainen 58 vuotta.
21733: lainsäädännössä siten, että heidän ns. vanhan
21734: järjestelmän mukainen eläkeikänsä on 58 vuotta
21735: ilman mitään laskennallisia painotuksia. Myös        Edellä olevan perusteella ehdotan,
21736: hätäkeskuspoliisien aika tehdä valintansa heihin
21737: sovellettavan eläkeikäjärjestelmän suhteen oli             että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21738:                                                            kiehdotuksen:
21739: 
21740: 
21741: 
21742:                                                Laki
21743:                                   hätäkeskuslain muuttamisesta
21744: 
21745:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21746:     kumotaan 18 päivänä helmikuuta 2000 annetun hätäkeskuslain (157/2000) 15 §ja
21747:     muutetaan 14 § seuraavasti:
21748: 
21749: 
21750:                       14 §                           työskentelevien virkamiesten ja työntekijöiden
21751:                                                      eläkeikä on 58 vuotta. Tätä säännöstä sovelle-
21752:         Hätäkeskushenkilöstön eläkeikä               taan riippumatta siitä, mitä valtion eläkelaissa
21753:                                                      (280/1996) .tai kunnallisten viranhaltijain ja
21754:    Tässä laissa tarkoitetuissa valtion hätäkes-
21755: kuksissa sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten,        työntekijäin eläkelaissa (202/1964) taikka nii-
21756: Kirkkonummen, Siuntion ja Vantaan kunnissa           den nojalla annetuissa säännöksissä säädetään.
21757: toimivissa hätäkeskuksissa päivystystehtävissä
21758: 
21759: 
21760: 
21761: 
21762: 2
21763:                                               LA 194/2000 vp- Juha Karpio /kok
21764: 
21765: 
21766:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
21767: kuuta 2001.
21768: 
21769: 
21770: 
21771: 
21772: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
21773: 
21774:    Juha Karpio /kok
21775: 
21776: 
21777: 
21778: 
21779:                                                                             3
21780:                                                     LA 195/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr ym.
21781: 
21782: 
21783: 
21784: 
21785:                                            LAKIALOITE 195/2000 vp
21786: 
21787:                                            Laki tuloverolain muuttamisesta
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 
21792: Eduskunnalle
21793: 
21794: 
21795:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21796: 
21797: Lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi tu-         ylläpidosta aiheutuvien kustannusten korvauk-
21798: loverolakia    siten,    että  perhehoitajalain       set (kulukorvaukset) eivät olisi veronalaista tu-
21799: (312/1992) 3 §:n nojalla perhehoitajalle makset-      loa.
21800: tavat perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja
21801: 
21802: 
21803:                                           PERUSTELUT
21804: 
21805: Perhehoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain        hoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauk-
21806: 25 §:n mukaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai       sesta annetussa asetuksessa (420/1992). Perhe-
21807: muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjes-         hoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoi-
21808: tämistä henkilön kodin ulkopuolella yksityis-        tetaan henkilöä, joka antaa kodissaan perhehoi-
21809: kohtaisesti perhehoitajalain mukaisesti. Perhe-      toa hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai
21810: hoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa ole-       kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantoso-
21811: valle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen        pimuksen perusteella. Perhehoitajalle makse-
21812: hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Hoidolla       taan palkkio, jonka määrästä ja suorittamisesta
21813: pyritään edistämään hänen perusturvallisuut-         on sovittava toimeksiantosopimuksessa. Tämän
21814: taan ja sosiaalista kehitystään.                     lisäksi perhehoitajalain 3 §:n mukaan, jollei toi-
21815:    Huostaanotetut lapset ovat laajin perhehoi-       meksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, per-
21816: toon sijoitettu ryhmä. Myös kehitysvammaisille       hehoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa
21817: aikuisille perhehoito on sopiva hoitomuoto sa-       olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutu-
21818: moin kuin mielenterveydellisistä syistä hoitoa       vista kustannuksista sekä hoidon käynnistämi-
21819: tai huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Perhe-    sestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista.
21820: hoitoon voidaan sijoittaa myös vanhuksia. Per-       Maksettavien korvausten suuruudesta ja tarkem-
21821: hehoito on laitoshoitoon verrattuna hoidettavil-     mista perusteista säädetään asetuksella. Myös
21822: le usein paljon mieluisampi vaihtoehto ja yhteis-    näiden korvaoksien määrästä ja suorittamisesta
21823: kunnalle taloudellisesti laitoshoitoa edullisem-     on määrättävä toimeksiantosopimuksessa.
21824: paa.                                                    Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja yl-
21825:    Perhehoidon järjestämistä säännellään tar-        läpidosta aiheutuu perhehoitajalle merkittäviä
21826: kemmin perhehoitajalaissa (312/ 1992) ja perhe-      kustannuksia. Perhehoitajalle maksettavasta
21827: 
21828:                                                                                               Versio 2.0
21829: LA 195/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr ym.
21830: 
21831: 
21832: palkkiosta ja korvauksesta annetussa asetukses-       osaako perhehoitaja hakea muutosta verotuk-
21833:  sa ja toimeksiantosopimuksissa on lähtökohta-        seensa.
21834: na, että näistä kustannuksista maksetaan perhe-          Nykyinen verotuskäytäntö saattaa aiheuttaa
21835: hoitajalle todellisten kustannusten mukainen          sen, että perhehoitajia on jatkossa yhä vähem-
21836: korvaus. Asetuksen 2 §:ssä on kuitenkin asetettu      män. Verotuskäytännön yhdenmukaisuuden ja
21837: maksettavalle kulukorvaukselle myös vähim-            oikeudenmukaisen verotuksen varmistamiseksi
21838: mäis- ja enimmäismäärät. Mikäli perhehoidosta         olisi tuloverolakiin lisättävä säännös, jonka mu-
21839: ei sovita maksettavaksi kulukorvausta, tulee täs-     kaan perhehoitajalle perhehoidossa olevan hen-
21840: tä ottaa toimeksiantosopimukseen nimenomai-           kilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien kustan-
21841: nen maininta.                                         nusten korvauksia eli kulukorvauksia ei katsot-
21842:     Nykyisen verotuskäytännön mukaan perhe-           taisi veronalaisiksi tuloiksi. Säännöstä sovellet-
21843: hoitajien saarnat perhehoidossa olevan henkilön       taisiin sekä perhehoitajalle maksettavasta palk-
21844: hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien kustannus-        kiosta ja korvauksesta annetun asetuksen mukai-
21845: ten korvaukset eli kulukorvaukset katsotaan ve-       siin että asetuksen laskentaperusteista poikkea-
21846: rotuksessa ennakkoperintälain 25 §:n 1 momen-         viin toimeksiantosopimusten mukaisiin kulu-
21847: tin 1 kohdan mukaiseksi työkorvaukseksi. En-          korvauksiin.
21848: nakkoperinnässä nämä korvaukset katsotaan ve-            Ehdotetuna muutoksella halutaan tukea per-
21849: ronalaiseksi ansiotuloksi ja niistä suoritetaan en-   hehoitajaksi ryhtymistä. Perhehoitajia tarvitaan
21850: nakonpidätys veroviraston määräämän pidätys-          lisää, sillä kodin ulkopuolelle lastensuojelulli-
21851: prosentin mukaisesti. Ennen lopullisen verotuk-       sista syistä sijoitettujen lasten määrä on koko
21852: sen valmistumista tai lopullisen veron määrää-        1990-luvun kasvanut. Viimeisimmän tilastotie-
21853: misen jälkeen perhehoitaja voi kuitenkin hakea        don mukaan sijoitettuna oli 12 132lastaja nuor-
21854: kulukorvausten vähentämistä veronalaisista tu-        ta. Sijaishuoltopaikat ovat nykyisin lähes poik-
21855: loistaan tuloverolain mukaisina tulonhankkimis-       keuksetta täynnä. Myös vanhusten hoidossa per-
21856: menoina. Toinen vaihtoehto on, että perhehoita-       hehoidon tukeminen voidaan katsoa tarpeelli-
21857: ja antaa verovirastolle selvityksen (arvion) vero-    seksi.
21858: vuonna hänelle maksettavien kulukorvausten               Kulukorvausten säätäminen verovapaiksi vä-
21859: määrästä ja pyytää verovirastoa alentamaan en-        hentäisi myös veroviranomaisten työmäärää.
21860: nakonpidätysprosenttia, jotta se vastaisi lopulli-    Myöskään valtion verotuloihin sillä ei pitäisi
21861: sia veroja.                                           olla vaikutusta, koska kulukorvauksien vähentä-
21862:    Jotta perhehoitajan kulukorvauksia ei kohdel-      minen ansiotuloista on jo nyt mahdollista vii-
21863: taisi verotuksessa verotettavana ansiotulona, on      meistään lopullisessa verotuksessa. Lainmuu-
21864: perhehoitajan oltava aktiivinen ja erikseen pyy-      toksella saattaisi olla jopa julkisen sektorin kus-
21865: dettävä verovirastoa alentamaan ennakonpidä-          tannuksia vähentävä vaikutus, mikäli laitoshoi-
21866: tysprosenttia tai haettava muutosta lopulliseen       toa voitaisiin suuremmassa määrin korvata per-
21867: verotukseensa. Tämäkään ei vielä välttämättä ta-      hehoidolla.
21868: kaa oikeaa lopputulosta verotukseen, vaan on
21869: edelleen kuntia, joissa perhehoitajien verottami-     Edellä olevan perusteella· ehdotamme,
21870: nen on epäselvää. Verotuksen oikea lopputulos
21871: saattaa olla riippuvainen siitä, ymmärtääkö ja              että eduskunta hyväksyy seuraavan la-
21872:                                                             kiehdotuksen: ·
21873: 
21874: 
21875: 
21876: 
21877: 2
21878:                                                 LA 195/2000 vp- Merikukka Forsius /vihr ym.
21879: 
21880: 
21881: 
21882:                                               Laki
21883:                                    tuloverolain muuttamisesta
21884: 
21885:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21886:   lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun tuloverolakiin ( 1535/1992) uusi 92 b § seuraavasti:
21887: 
21888: 
21889:                      92 b §                        ylläpidosta aiheutuvien kustannusten korvauk-
21890:                                                    set (kulukorvaukset).
21891:          Perhehoitajan kulukorvaukset
21892:    Veronalaista tuloa eivät ole perhehoitajalain     Tämä laki tulee voimaan päivänä      kuuta
21893:                                                    2001.
21894: (312/1992) 3 §:n nojalla perhehoitajalle makset-
21895: tavat perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja      Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
21896:                                                    2001 toimitettavassa verotuksessa.
21897: 
21898: 
21899: 
21900: 
21901: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
21902: 
21903:     Merikukka Forsius /vihr                            Mikko Kuoppa /vas
21904:     Matti Saarinen /sd                                 Inkeri Kerola /kesk
21905:     Janina Andersson /vihr                             Niilo Keränen /kesk
21906:     Jukka Vihriälä /kesk                               Petri Neittaanmäki /kesk
21907:     Anni Sinnemäki /vihr                               Tanja Karpela /kesk
21908:     Kirsi Ojansuu /vihr                                Leena Luhtanen /sd
21909:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr                        Ilkka Taipale /sd
21910:     Erkki Kanerva /sd                                  Pekka Vilkuna /kesk
21911:     Lauri Kähkönen /sd                                 Esko-Juhani Tennilä /vas
21912:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
21913: 
21914: 
21915: 
21916: 
21917:                                                                                                   3
21918: 1
21919: 
21920: 1
21921: 
21922: 1
21923: 
21924:     1
21925: 
21926:     1
21927: 
21928:     1
21929: 
21930:         1
21931: 
21932:         1
21933: 
21934:         1
21935: 
21936:             1
21937: 
21938:             1
21939: 
21940:             1
21941: 
21942:                 1
21943: 
21944:                 1
21945: 
21946:                 1
21947:                                                                 TA 112000 vp -    Lauri Oinonen /kesk
21948: 
21949: 
21950: 
21951: 
21952:                                               TOIVOMUSALOITE 112000 vp
21953: 
21954:                                               Mielipidemittausten tekeminen ennen valtiolli-
21955:                                               sia vaaleja
21956: 
21957: 
21958: 
21959: 
21960: Eduskunnalle
21961: 
21962: Ennen valtiollisia vaaleja tehdyillä ja julkaistuil-       Tehdyillä mielipidemittauksilla on kuitenkin
21963: la mielipidemittauksilla eli gallupeilla on tutki-     niin merkittävä osuus äänestyskäyttäytymiseen,
21964: tusti osoitettu olevan ohjaava vaikutus äänestä-       että valtiovallan taholta on varmistettava ammat-
21965: jien äänestysvalintoihin. Mielipidemittausten          titaidolla ja puolueettomasti tehtyjen mielipide-
21966: teettämisestä ja julkaisemisesta ovat vastanneet       mittaustulosten julkaiseminen säännöllisin vä-
21967: lähinnä suuret valtakunnalliset tiedotusvälineet.      liajoin ennen vaaleja.
21968: Gallupienjulkaisemisessa on kuitenkin ollut sel-
21969: vää epäjohdonmukaisuutta: toisinaan niitä jul-         Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
21970: kaistaan lähes päivittäin ja toisinaan niitä piilo-    hyväksyttäväksi toivomuksen,
21971: tellaan viikkoja. Toimenpiteet ovat ehkä tarkoi-
21972: tuksellisesti tehtyjä tiettyyn vaalitulokseen pää-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
21973: semiseksi.                                                   ta ennen valtiollisia vaaleja kansalaisil-
21974:    Julkisesti on keskusteltu vaaligallupien kieltä-          le voidaan julkaista luotettavan tekijän
21975: misestä. Kielto ei liene kuitenkaan mahdollinen              tekemät mielipidemittaukset säännölli-
21976: pelkästään kansallisella lainsäädännöllä nykyi-              sin väliajoin Suomen Yleisradion väli-
21977: sen vapaan tiedonvälityksen ja kansainvälistymi-             tyksellä.
21978: sen aikana.
21979: 
21980: 
21981: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
21982: 
21983:     Lauri Oinonen /kesk
21984: 
21985: 
21986: 
21987: 
21988:                                                                                                Versio 2.0
21989:                                                                TA 2/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
21990: 
21991: 
21992: 
21993: 
21994:                                              TOIVOMUSALOITE 2/2000 vp
21995: 
21996:                                              Ylivelkaantuneiden kansalaisten tilanteen kor-
21997:                                              jaaminen
21998: 
21999: 
22000: 
22001: 
22002: Eduskunnalle
22003: 
22004: Vuonna 1993 voimaan tullut velkajärjestelylaki        kuluttua. Sen tähden on aivan selvää, että myös
22005: oli tarpeellinen velallisten vaikean tilanteen kor-   tällä ihmiselämän osa-alueella on kyettävä pelot-
22006: jaamiseksi. Velkajärjestelyä ei kuitenkaan ole lä-    tomasti viivytyksettä toimimaan. On muistetta-
22007: heskään kaikille hakijoille myönnetty, eivätkä        va, että hyvin moni ylivelkaongelmiin joutunut
22008: kaikki ole sitä edes hakeneetkaan monista eri         on juuri sitä kokeilemiseen kykenevää riskeihin-
22009: syistä. Toisien elämäntilanteeseen velkajärjeste-     kin uskaltautuvaa väkeä, jota ilman useimmat
22010: ly ei sovellu, toisille sitä ei voida katsoa myön-    kansakuntaa hyödyttäneet merkittävät oivalluk-
22011: nettävän. Kun velkajärjestelyjä hylätään Turussa      set olisivatjääneet toteutumatta. Vaikkajuuri täl-
22012: yli neljä kertaa useammin kuin Oulussa, niin täs-     lä hetkellä maamme kärkiyritys Nokia on saanut
22013: täkin voidaan päätella tuomioistuintenkin olevan      kansantalouden ja pörssin kukoistamaan, niinjo-
22014: erehtyväisiä.                                         nakin päivänä kaikki voi olla toisin. Silloin tar-
22015:    Oikeusministeriön tiedon mukaan velkajärjes-       vitsisimme kipeästi heitä, jotka nyt ovat ahdistet-
22016: telylain rinnalle sitä ikään kuin täydentämään ol-    tuina kyyryyn, eikä heitä kohta enää käytettävis-
22017: laan nyt valmistelemassa ulosottovelkojen van-        sämme ole, sillä he eivät ahdingossa pidettyinä
22018: hentumislakia, jolla ulosotossa olevat velat sää-     todellakaan monta vuotta säily työkykyisinä.
22019: dettäisiin vanhentumaan 15 vuodessa. Tämäkin
22020: uudistus on oikean suuntaineo ja sellaisenaan         Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22021: myös tavallaan tervetullut. On kuitenkin huomat-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
22022: tava, että meidän maamme ankarassa ulosotossa
22023: ihminen kyllä luhistuu ja täysin raunioituu noin            että hallitus tekee esityksen yksityishen-
22024: pitkässä ajassa. Vaikka jokaisen tietenkin pitää            kilön konkurssilain säätämiseksi siten,
22025: pyrkiä velkansa maksamaan, niin ei ole mitään               että velalliselle myönnetään hänen ha-
22026: mieltä asettaa ihmistä virumaan yliveloissaan               kemuksestaan yksityishenkilön konkurs-
22027: ulosottoon 15 vuodeksi, jos tiedossa on, että hän           si, jossa määrätään hänen maksettavak-
22028: ei varmuudella veloistaan pysty selviytymään.               seen kolmen vuoden maksuvaraa vas-
22029:    Jokainen toki ymmärtää sen, että minkä tahan-            taava tuomioistuimen määrittelemä ra-
22030: sa muun onnettomuuden tapahduttua on järjetön-              hasumma,jonka suoritettuaan hän välit-
22031: tä yrittää rauhoittaa onnettomuuden uhria lohdut-           tömästi vapautuu palaamaan normaa-
22032: tamalla, että ambulanssi kyllä tulee 15 vuoden              liin yhteiskuntaan sen täysivaltaiseksi,
22033:                                                             vastuulliseksi ja tuottavaksi jäseneksi ja
22034: 
22035: 
22036: 
22037: 
22038:                                                                                                 Versio 2.0
22039:                                                    TA 2/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
22040: 
22041: 
22042:       että hallitus tekee esityksen valtionta-    lallisille myönnetään valtiontakaus
22043:       kuujärjestelmän luomiseksi niin, että ve-   edellä mainittuun tarkoitukseen.
22044: 
22045: 
22046: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22047: 
22048:    Lauri Oinonen /kesk
22049: 
22050: 
22051: 
22052: 
22053:                                                                                    2
22054:                                                              TA 3/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
22055: 
22056: 
22057: 
22058: 
22059:                                              TOIVOMUSALOITE 3/2000 vp
22060: 
22061:                                              Autoverolainsäädännön muuttaminen ja auto-
22062:                                              veron tason laskeminen
22063: 
22064: 
22065: 
22066: 
22067: Eduskunnalle
22068: 
22069: Suomessa on kansainvälisesti tarkastellen anka-          Epäselvyyttä aiheuttaa rajaseuduilla myös ul-
22070: ra autoverolainsäädäntö. Niinpä esimerkiksi ul-       komaan kansalaisten oikeus ajaa ulkomailla re-
22071: komailta Suomeen muuttava joutuu maksamaan            kisteröidyllä autollaan Suomessa, jollei autosta
22072: kohtuuttoman korkean veron myös käytetystä au-        ole maksettu autoveroa Suomeen. Ratkaisevaa
22073: tosta. Vero saattaa olla jopa korkeampi kuin au-      verotuskohtelussa on asuinpaikan määrittely.
22074: ton todellinen arvo. Tämä on kohtuutonta, kun         Ongelma on siinä, että viranomaisen ja kansalai-
22075: auto on hankittu ulkomailla työstä saaduilla an-      sen käsitys pysyvästä asuinpaikasta poikkeaa
22076: sioilla ja siitä on asianomaisessa maassa makset-     usein toisistaan. Siksi säädöksiä tulisi tältäkin
22077: tu verot. On paljon esimerkkejä siitä, että monet     osin tarkentaa ja soveltaa enemmän kansalaisen
22078: joutuvat tästä syystä jopa luopumaan paluusta         kuin verottajan kannalta.
22079: vanhaan kotimaahansa.                                    Suomessa autovero on kohtuuttoman korkea.
22080:    Ongelmaksi on noussut myös rajaseudulla            Siksi autoveron tasoa tulisi nopeasti laskea ylei-
22081: asuvien autoverokohtelu. Suomessa asuva, mut-         selle eurooppalaiselle tasolle.
22082: ta Ruotsissa työssä käyvä työntekijä ei saa edes
22083: työasioissa ajaa ruotsalaisen työnantajansa autoa     Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22084: Suomessa, ellei autosta ole maksettu autoveroa        hyväksyttäväksi toivomuksen,
22085: Suomessa. Näin estetään tosiasiallisesti henki-
22086: lön oikeus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa.          että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
22087: Tämä ei voi olla oikein siltä kannalta, että kansa-         teisiin autoverolaissa ilmenneiden epä-
22088: laisia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Säädökset           kohtien korjaamiseksi ja tekee esityksen
22089: ovat varmasti kirjoitettavissa niin, että väärin-           autoveron laskemiseksi Suomessa ylei-
22090: käytökset voidaan estää.                                    selle eurooppalaiselle tasolle.
22091: 
22092: 
22093: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22094: 
22095:     Ossi Korteniemi /kesk
22096: 
22097: 
22098: 
22099: 
22100:                                                                                                Versio2.0
22101:                                                              TA 4/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
22102: 
22103: 
22104: 
22105: 
22106:                                              TOIVOMUSALOITE 4/2000 vp
22107: 
22108:                                              Nestemäisten polttoaineiden hintojen alentami-
22109:                                              nen alueeliisin perustein
22110: 
22111: 
22112: 
22113: 
22114: Eduskunnalle
22115: 
22116: Aikaisemmin oli käytössä järjestelmä, jolla nes-         Nestemäisten polttoaineiden hintoja olisi
22117: temäisten polttoaineiden kuljetuskustannukset         muutoinkin alennettava siellä, missä välimatkat
22118: tasattiin. Eroja tosin silloinkin jakeluasemien       ovat pitkät. Tämä voisi tapahtua siten, että valtio
22119: hinnoissa oli, mutta ne johtuivat kilpailutekijöis-   alentaisi valmisteveroa alueeliisin perustein.
22120: tä.                                                   Alennuksen tulisi koskea sekä yksityistä että am-
22121:     Kun kuljetuskustannusten tasaamisesta luo-        mattimaista liikennettä.
22122: vuttiin, erot polttoaineiden hinnoissa maan eri
22123: osien välillä ovat kasvaneet kohtuuttoman suu-        Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22124: riksi. On syytä huomata, että siellä missä pitkistä   hyväksyttäväksi toivomuksen;
22125: kuljetusmatkoista johtuvat kustannukset ovat
22126: suurimmat, myös harvan asutuksen ja palvelujen              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nes-
22127: vähäisyyden vuoksi hinnat ovat muutenkin kor-               temäisten polttoaineiden kuljetuskus-
22128: keammat.                                                    tannusten lasaarniseksi maan eri osien
22129:     Koska polttoaineiden kulutuksen painopiste              välillä ja nestemäisten polttoaineiden
22130: on lähellä satamia, ei kuljetuskustannusten tasaa-          valmisteveron alentamiseksi alueeliisin
22131: minen kohtuuttomasti lisäisi polttoaineiden hin-            perustein.
22132: toja niilläkään alueilla, joilla kuljetuskustannus-
22133: ten tasaus nostaisi hintoja.
22134: 
22135: 
22136: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22137: 
22138:     Ossi Korteniemi /kesk
22139: 
22140: 
22141: 
22142: 
22143:                                                                                                 Versio 2.0
22144:                                                               TA 5/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
22145: 
22146: 
22147: 
22148: 
22149:                                              TOIVOMUSALOITE 5/2000 vp
22150: 
22151:                                              Joukkoliikenteen verotuskohtelun muuttami-
22152:                                              nen
22153: 
22154: 
22155: 
22156: 
22157: Eduskunnalle
22158: 
22159: Joukkoliikenteen kustannukset ovat rasite liiken-     paan polttoaineen käytön salliminen joukkolii-
22160: neyrittäjille ja aiheuttavat joukkoliikenteen käyt-   kenteessä.
22161: täjille usein sellaisen hinnan, että joukkoliikenne
22162: ei ole niin kilpailukykyinen liikennemuoto kuin       Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22163: sen tulisi olla.                                      hyväksyttäväksi toivomuksen,
22164:    Kaikki järkevät syyt puoltavat kaikkia niitä
22165: toimia, joilla joukkoliikenteen käyttöä, palvelu-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin jouk-
22166: tarjontaa ja kannattavuutta voidaan edistää. Näi-           koliikenteen arvonlisäveron alentami-
22167: tä keinoja voisivat olla arvonlisäveron alentami-           seksi tai poistamiseksi sekä verovapaan
22168: nen tai sen kokonaan poistaminen sekä verova-               polttoaineen käytön saliimiseksi joukko-
22169:                                                             liikenteessä.
22170: 
22171: 
22172: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22173: 
22174:     Lauri Oinonen /kesk
22175: 
22176: 
22177: 
22178: 
22179:                                                                                              Versio 2.0
22180:                                                               TA 6/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk
22181: 
22182: 
22183: 
22184: 
22185:                                             TOIVOMUSALOITE 6/2000 vp
22186: 
22187:                                             Maa- ja metsätalouskiinteistöjen ja perheyri-
22188:                                             tystoiminnan vapauttaminen perintöverotuk-
22189:                                             sesta
22190: 
22191: 
22192: 
22193: 
22194: Eduskunnalle
22195: 
22196: Tällä hetkellä perintöverotus on muodostunut         nen keskimääräisiltä maa- ja metsätalouskiinteis-
22197: kohtuuttomaksi lisärasitukseksi maa- ja metsäta-     töiltä ja vastaavalta yritystoiminnalta edistäisi
22198: loudessa. Tämä on merkinnyt eräin tavoin suvun       elinkeinon edellytyksiä.
22199: oman omaisuuden uudelleen ostamista ja tuonut
22200: rasitetta perinnön saajan toiminnoille. Metsien      Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22201: osalta perintöverotus on usein ylittänyt metsä-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
22202: maan verotusarvot, ja käytännöt eri paikkakun-
22203: nilla ovat olleet vaihtelevia veron määrittelyssä.         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maa-
22204:    Myös perheyritystoiminnassa ja pienyrittäjien           ja metsätalouskiinteistöjen sekä perhe-
22205: keskuudessa vastaavasti perintöverotus on haitta           ja pienyritysten perintöveron poistami-
22206: toiminnan jatkamiselle. Perintöveron poistami-             seksi.
22207: 
22208: 
22209: Helsingissä ll päivänä helmikuuta 2000
22210: 
22211:     Lauri Oinonen /kesk
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 
22216:                                                                                              Versio 2.0
22217:                                                             TA 7/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:                                            TOIVOMUSALOITE 7/2000 vp
22223: 
22224:                                            Metsien pinta-alaverotuksen jatkaminen
22225: 
22226: 
22227: 
22228: 
22229: Eduskunnalle
22230: 
22231: Tällä hetkellä on sekä pinta-alaan että myyntitu-   metsänhoidollisia ja metsätaloudellisia päämää-
22232: loon perustuvaa metsäverotusta, jossa ensin mai-    riä noudatettaessa, kun ensiksi maksetun pinta-
22233: nitun osalta on meneillään 13 vuoden siirtymäai-    alaveron lisäksi tulee liian lyhyen siirtymäkau-
22234: ka kaiken metsäverotuksen siirtymiseksi myynti-     den jälkeen maksettavaksi myyntivero.
22235: verotukseksi. Epäkohtana on ensinnäkin se, että
22236: kyseinen 13 vuoden siirtymäaika on metsien          Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22237: suunnitelmallisen kasvatuksen ja hoidon kannal-     hyväksyttäväksi toivomuksen,
22238: ta riittämätön ja vaarana on tämän johdosta tar-
22239: peettomasti aikaistettuja metsien hakkuita vero-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin met-
22240: tuksellisista syistä. Vaarana ovat markkinahäi-           sien pinta-alaverotuksen jatkamiseksi
22241: riöt ennen siirtymäkauden päättymistä ja sen jäl-         edelleen pysyvänä veromuotona sen va-
22242: keen. Tällä on kielteiset vaikutukset sekä valta-         linneiden verovelvollisten osalta tai ai-
22243: kunnan puuhuoltoon että yhteiskunnan verotuloi-           nakin jatkaa siirtymäkautta vähintään
22244: hin ja työllisyyteen.                                     kymmenellä vuodella.
22245:    Edelleen on metsänomistajan oikeusturvan
22246: loukkaamista kaksinkertaisen verotuksen uhka
22247: 
22248: 
22249: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22250: 
22251:     Lauri Oinonen /kesk
22252: 
22253: 
22254: 
22255: 
22256:                                                                                            Versio 2.0
22257:                                                          TA 8/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk ym.
22258: 
22259: 
22260: 
22261: 
22262:                                             TOIVOMUSALOITE 8/2000 vp
22263: 
22264:                                             Pienituloisten pääomatuloja koskevan verotuk-
22265:                                             sen kohtuullistaminen
22266: 
22267: 
22268: 
22269: 
22270: Eduskunnalle
22271: 
22272: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan pääomatulo-      situloilla. Tältä osin verotuksen kohtuuttomuutta
22273: osuus lasketaan netto-omaisuudelle laskettavan       korostaa se, että omaisuus, josta pääomatulo-
22274: 18 %:n vuotuisen tuoton mukaan. Pääomavero-          osuus lasketaan, voi olla tuottamaton.
22275: prosentti on nykyisin 28 %. Pienituloiselle henki-
22276: lölle, jolla on esim. lähes tuloa tuottamaton maa-   Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22277: talouskiinteistö, verotus tulee epäoikeudenmu-       nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22278: kaiseksi, koska 200 000 markan netto-omaisuu-
22279: den laskennallinen pääomatulo-osuus on 36 000              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tulo-
22280: markkaa ja pääomavero summasta 10 080 mark-                ja varallisuusverolakien muuttamiseksi
22281: kaa. Vuotuisesta 36 000 markan ansiotulosta ve-            siten, että pienten pääomatulojen osalta
22282: roprosentti on noin 14 % ja maksettava vero                käytetään ansioverotuksen mukaista
22283: 5 040 markkaa.                                             progressiivista porrastusta.
22284:    Verrattuna ansiotuloon pääomaveron 28 %:n
22285: verotasoon päästään vasta 100 000 markan vuo-
22286: 
22287: 
22288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22289: 
22290:     Lauri Oinonen /kesk
22291:     Pekka Nousiainen /kesk
22292: 
22293: 
22294: 
22295: 
22296:                                                                                              Versio 2.0
22297:                                                        TA 9/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
22298: 
22299: 
22300: 
22301: 
22302:                                            TOIVOMUSALOITE 9/2000 vp
22303: 
22304:                                            Autoilun verotuksen alentaminen
22305: 
22306: 
22307: 
22308: 
22309: Eduskunnalle
22310: 
22311: Liikkuminen on käynyt monesta syystä yhä kal-         että hallitus laatii uskottavan ohjelman,
22312: liimmaksi. Polttoaineiden hinta ja polttoaineve-      jolla asteittain ryhdytään alentamaan
22313: rotus ovat viime vuosina nousseet, autovero on        myös liikkumisen kustannuksia vuosit-
22314: hyvin korkea ja työmatkakustannusten verovä-          taista verokevennysvaraa käyttäen puut-
22315: hennysoikeuden omavastuuosuutta on nostettu.          tumalla sekä polttoaineveroihin että au-
22316: Oman auton käytön kustannukset verovähennyk-          toveroon ja parantamalla työmatkakulu-
22317: sissä eivät myöskään vastaa todellisia kustannuk-     jen verovähennysoikeutta vastaamaan
22318: sia. Suomessa kuitenkin pitkien etäisyyksien ta-      paremmin työmatkoista todellisuudessa
22319: kia yksityisautoilu on monille välttämätöntä.         aiheutuvia kustannuksia.
22320: 
22321: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22322: hyväksyttäväksi toivomuksen,
22323: 
22324: 
22325: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22326: 
22327:    Matti Vanhanen /kesk
22328: 
22329: 
22330: 
22331: 
22332:                                                                                        Versio 2.0
22333:                                                          TA 10/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
22334: 
22335: 
22336: 
22337: 
22338:                                            TOIVOMUSALOITE 10/2000 vp
22339: 
22340:                                            Työsuhdematkalipun verohelpotus
22341: 
22342: 
22343: 
22344: 
22345: Eduskunnalle
22346: 
22347: Osa pääkaupunkiseudun työnantajista on valmis       Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22348: antamaan osana työntekijän palkkausta työnteki-     hyväksyttäväksi toivomuksen,
22349: jälle joukkoliikenteen seutulipun. Verottaja ei
22350: kuitenkaan suostu antamaan huojennusta tämän             että hallitus huolehtii siitä, että työsuh-
22351: edun verotusarvosta, vaikka autoetua verotetaan          teen etuna saatavaa joukkoliikenteen
22352: edun rahallista määrää kevyemmin. Joukkolii-             matkalippua ei tulona veroteta koko ar-
22353: kenteen edistämiseksi veroetu pitäisi antaa myös         vostaan, vaan sitä suositaan verotukses-
22354: siitä syystä, että vastaanottaessaan työsuhdemat-        sa autoedun tavoin.
22355: kalipun menettää työntekijä verotuksessaan oi-
22356: keuden vähentää työmatkakustannukset verotuk-
22357: sessaan.
22358: 
22359: 
22360: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22361: 
22362:     Matti Vanhanen /kesk
22363: 
22364: 
22365: 
22366: 
22367:                                                                                            Versio 2.0
22368:                                                               TA 11/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
22369: 
22370: 
22371: 
22372: 
22373:                                                TOIVOMUSALOITE 11/2000 vp
22374: 
22375:                                                Pohjois-Norjassa toteutettujen aluepoliittisten
22376:                                                toimenpiteiden käyttöönotto Lapissa
22377: 
22378: 
22379: 
22380: 
22381: Eduskunnalle
22382: 
22383: Pohjois-Norjassa on toteutettu jo vuosikymme-           menpiteisiin. Kun muuttoliike Lapista on ollut jo
22384: nen ajan aluepoliittisia toimenpiteitä, joilla on ol-   vuosien ajan erittäin raju, uhkana on alueen kehi-
22385: lut suotuisa vaikutus alueen kehityksen kannalta.       tyksen pysähtyminen ja aluetalouden romahtami-
22386: Niinpä työttömyys on Pohjois-Norjassa erittäin          nen. Siksi tarvitaan pikaisia ennakkoluulottomia
22387: alhaisella tasolla ja alueen muuttotappio on Suo-       toimenpiteitä Lapin tulevaisuuden turvaamisek-
22388: men Lappiin verrattuna vähäinen.                        Sl.
22389:     Pohjois-Norjassa on käytetty runsaasti vero-
22390: poliittisia keinoja. Työnantajien maksuja on            Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22391: alennettu. Energiaveroa on myös kevennetty.             hyväksyttäväksi toivomuksen,
22392: Yksityisten kansalaisten osalta on annettu helpo-
22393: tuksia mm. valtionveroon, ja opintolainan takai-              että hallitus ryhtyy pikaisesti valmistele-
22394: sinmaksusta on annettu helpotusta, jos ammat-                 maan esityksiä niin sanottujen Norjan
22395: tiin valmistunut nuori on hakeutunut työhön Poh-              mallin mukaisten aluepoliittisten toi-
22396: jois-Norjaan.                                                 menpiteiden toteuttamiseksi Lapissa.
22397:    Vastaavanlaisia ehdotuksia on myös Suomes-
22398: sa tehty, mutta toistaiseksi ei ole ryhdytty toi-
22399: 
22400: 
22401: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22402: 
22403:     Ossi Korteniemi /kesk
22404: 
22405: 
22406: 
22407: 
22408:                                                                                                  Versio 2.0
22409:                                                             TA 12/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk
22410: 
22411: 
22412: 
22413: 
22414:                                            TOIVOMUSALOITE 12/2000 vp
22415: 
22416:                                            Kuntien ja seurakuntien yhteistyön kehittämi-
22417:                                            nen yhteisten virkojen perustamisessa
22418: 
22419: 
22420: 
22421: 
22422: Eduskunnalle
22423: 
22424: Kuntien ja seurakuntien talous on jatkuvasti ki-    muspohja on erilainen eikä nitä voi yhteensovit-
22425: ristynyt. Varsinkin pienissä kunnissa ja seura-     taa. Vastaavat esteet ovat myös estämässä kun-
22426: kunnissa palveluiden tuottaminen on vaikeutu-       tien sosiaalitoimen ja kirkon diakonityön yhteis-
22427: nut. Kuntien ja seurakuntien hallintoalue on        työn.
22428: yleensä yhtenevä, samoin valtaosa kunnan asuk-         Kuntien välisessä yhteistyössä voidaan yhtei-
22429: kaista on seurakunnan jäseniä. Yhteistyötä kun-     siä virkoja perustaa lähes esteettömästi. Kuiten-
22430: tien ja seurakuntien kesken on käynnistelty. Es-    kin olisi monesti järkevämpää yhteistoiminta eri
22431: teeksi on kuitenkin muodostunut kuntien ja seu-     julkisoikeudellisten yhteisöjen kesken, jotka ovat
22432: rakuntien toimintaa sääntelevien säännöstöjen       alueeltaan ja valtaosalta jäsenistöään yhteneviä.
22433: ristiriitaisuus.
22434:     Keski-Suomessa Kinnulan kunta ja Kinnulan       Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22435: seurakunta ovat perustaneet yhteisen musiikki-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
22436: henkilön viran. Kyseisestä yhteisestä virasta on
22437: Suomen Kuntaliitto antanut lausunnon, jonka               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kun-
22438: mukaan kahden julkisyhteisön, kunnan ja seura-            tien ja seurakuntien yhteistyön esteenä
22439: kunnan, yhteisen viran perustaminen ei ole mah-           olevien lainsäädännöllisten ristiriitojen
22440: dollista, koska yhteisöjen lainsäädäntö- ja sopi-         poistamiseksi.
22441: 
22442: 
22443: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22444: 
22445:     Lauri Oinonen /kesk
22446: 
22447: 
22448: 
22449: 
22450:                                                                                              Versio 2.0
22451:                                                               TA 13/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk
22452: 
22453: 
22454: 
22455: 
22456:                                              TOIVOMUSALOITE 13/2000 vp
22457: 
22458:                                              Jumalanpalvelusten televisiointi jokaisena py-
22459:                                              häpäivänä
22460: 
22461: 
22462: 
22463: 
22464: Eduskunnalle
22465: 
22466: Tällä hetkellä televisio-ohjelmissa ei ole jokaise-   ei tulisi liiallisia kustannuksia, kuten nykyisin ta-
22467: na pyhäpäivänä seurakunnista televisioitua juma-      pahtuu erityistä televisionomaisuutta tavoitelta-
22468: lanpalvelusta, vaan televisiosta lähetettävä juma-    essaja samalla kenties menetetäänjumalanpalve-
22469: lanpalvelus tulee paljon harvemmin. Suuri osa         luksen aitoutta. Televisioitavat jumalanpalveluk-
22470: suomalaisista kokee tämän puutoksena. Monille         set voitaisiin nykyisen käytännön mukaisesti lä-
22471: ihmisille korkean iän, pitkien matkojen tai sai-      hettää sekä luterilaisista että ortodoksisista seu-
22472: rauden tähden televisiojumalanpalvelus olisi hy-      rakunnista ja myös ns. sanottujen vapaiden suun-
22473: vin kaivattu.                                         tien jumalanpalveluksista.
22474:    Samalla se olisi osoituksena suomalaisen yh-
22475: teiskunnan arvomaailmasta, jonka on syytä vas-        Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22476: taisuudessakin rakentua kristillisen uskon ja elä-    hyväksyttäväksi toivomuksen,
22477: männäkemyksen perustalle. Televisioitavat ju-
22478: malanpalvelukset voitaisiin ilman erityistä tele-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin jo-
22479: visionomaisuutta ottaa lähetettäväksi mistä ta-              kaisena pyhäpäivänä televisiosta lähe-
22480: hansa seurakunnan jumalanpalveluksesta, koska                tettävien jumalanpalvelusten saamisek-
22481: jokainen niistä on aina avoinjajulkinen. Tällöin             si televisio-ohjelmiin.
22482: 
22483: 
22484: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22485: 
22486:     Lauri Oinonen /kesk
22487: 
22488: 
22489: 
22490: 
22491:                                                                                                  Versio 2.0
22492:                                                          TA 14/2000 vp- Ossi Korteniemi /kesk
22493: 
22494: 
22495: 
22496: 
22497:                                           TOIVOMUSALOITE 14/2000 vp
22498: 
22499:                                           Lohenkalastuksen rajoittaminen merialueilla
22500: 
22501: 
22502: 
22503: 
22504: Eduskunnalle
22505: 
22506: Itämeren ja Pohjanlahden alueella tapahtuvan       lemat. Tällaisesta kehityksestä huolimatta Itäme-
22507: liian voimakkaan avomeri-ja rannikkokalastuk-      ren valtioiden lohenkalastuskiintöitä on kasvatet-
22508: sen takia Tornion- ja Simojoen vesistöjen luon-    tu vuodelle 2000.
22509: nonlohikannat ovat uhanalaisia. Vuosina 1996 ja
22510: 1997 heräsi toivo paremmasta merialueella toteu-   Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22511: tettujen voimakkaiden kalastuksen rajoitustoi-     hyväksyttäväksi toivomuksen,
22512: mien ansiosta. Sen jälkeen kuitenkin vuosina
22513: 1998 ja 1999 on menty huonompaan suuntaan.               että hallitus ryhtyy välittömästi toimen-
22514: Viimeisiin vapaisiin luonnonjokiin nousevien lo-         piteisiin lohenkalastuksen rajoittami-
22515: hien määrä on romahtanut. Syynä tähän on ollut           seksi jo kuluvana vuonna niillä meri-
22516: kalastusrajoitusten lieventäminen merialueella           alueilla,jotka kuuluvat Suomen ja Ahve-
22517: sekä M-74-syndrooman aiheuttamat poikaskuo-              nanmaan päätösvaltaan.
22518: 
22519: 
22520: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22521: 
22522:     Ossi Korteniemi /kesk
22523: 
22524: 
22525: 
22526: 
22527:                                                                                             Versio 2.0
22528:                                                            TA 15/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
22529: 
22530: 
22531: 
22532: 
22533:                                            TOIVOMUSALOITE 15/2000 vp
22534: 
22535:                                            Hirvieläinten aiheuttamien haittojen saaminen
22536:                                            hallintaan
22537: 
22538: 
22539: 
22540: 
22541: Eduskunnalle
22542: 
22543: Hirvieläinkanta on paisunut hallitsemattomasti      Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22544: yli tavoitteiden ja arvioiden. Vuoden 1999 kaato-   hyväksyttäväksi toivomuksen,
22545: määrä ei edes riitä pysäyttämään kannan ja va-
22546: hinkojen jatkuvaa kasvua. Metsässä syntyy va-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hirvi-
22547: hinkoja paitsi puuntuotannolle, niin myös luon-          eläinten määrän ja kasvuennusteiden
22548: non monimuotoisuudelle. Ylisuuri hirvikanta syö          saamiseksi todellisuutta vastaavalle ta-
22549: taimikoista lähes kaikki lehtipuut Metsävahin-           solle ja metsästysmäärien saamiseksi ta-
22550: got ovat kestämättömällä tasolla, samoin hirviko-        solle, jolla hirvieläinten aiheuttamat va-
22551: lareiden määrä. Maa- ja metsätalousministeriön           hingot metsätaloudelle ja liikenteelle
22552: asettama työryhmä selvittää hirvien metsätalou-          saadaan siedettävälle tasolle, sekä hir-
22553: delle aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinten ai-           vieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
22554: heuttamat vahingot tulisi selvittää myös liiken-         vaustason saattamiseksi todellisia va-
22555: neturvallisuudenja muidenkin vahinkojen osalta.          hinkoja vastaavaksi.
22556: 
22557: 
22558: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22559: 
22560:     Lauri Oinonen /kesk
22561: 
22562: 
22563: 
22564: 
22565:                                                                                            Versio 2.0
22566:                                                                 TA 16/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
22567: 
22568: 
22569: 
22570: 
22571:                                              TOIVOMUSALOITE 16/2000 vp
22572: 
22573:                                              Koululaisten työpäivän pituus
22574: 
22575: 
22576: 
22577: 
22578: Eduskunnalle
22579: 
22580: Lasten ja nuorten koulupäivät venyvät kohtuutto-      Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22581: man pitkiksi. Oppituntien päätyttyä on tehtävä        hyväksyttäväksi toivomuksen,
22582: vielä läksyt, joiden parissa menee aikaa. Toisin
22583: sanoen koulupäivän jälkeen on edessä toinen ns.             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kou-
22584: työpäivä (läksyt). Koululaisille tulisi jäädä aikaa         lulaisten työpäivien lyhentämiseksi.
22585: myös harrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan.
22586: 
22587: 
22588: Helsingissä II päivänä helmikuuta 2000
22589: 
22590:     Tuija Nurmi lkok
22591: 
22592: 
22593: 
22594: 
22595:                                                                                             Versio 2.0
22596:                                                             TA 17/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk
22597: 
22598: 
22599: 
22600: 
22601:                                            TOIVOMUSALOITE 17/2000 vp
22602: 
22603:                                            Avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa opis-
22604:                                            kelevien aseman parantaminen
22605: 
22606: 
22607: 
22608: 
22609: Eduskunnalle
22610: 
22611: Hyvin monet ylioppilaat aloittavat opintonsa        muutkin, ja siksi hänen tulisi saada muita päätoi-
22612: avoimessa korkeakoulussa tai yliopistossa ennen     misia opiskelijoita vastaava asema alennuksien
22613: tiedekuntiin ja oppilaitoksiin pääsyä opintoviik-   ja sosiaalisten etuuksien suhteen.
22614: kojensa puolesta päätoimisina opiskelijoina.
22615: Alennusten ja erilaisten opiskelijoille kuuluvien   Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22616: etuuksien asemesta he joutuvat maksamaan täy-       hyväksyttäväksi toivomuksen,
22617: det hinnat mm. kulkuvälineissä, opiskelijaruoka-
22618: laissa jne. Samoin opintososiaaliset etuudet              että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-
22619: puuttuvat. Kun opiskelija pääsee myöhemmin                teisiin avoimessa korkeakoulussa tai yli-
22620: oppilaitokseen, hänen näin suorittamansa opin-            opistossa päätoimisesti opiskelevien
22621: not, yleensä perusopinnot, ovat täyttä suoritusta         saattamiseksi alennusten ja sosiaalisten
22622: kohti loppututkintoa.                                     etuuksien osalta vastaavaan asemaan
22623:     Avoimen yliopiston tai korkeakoulun opiske-           muiden opiskelijoiden kanssa.
22624: lija on yhteiskunnan kannalta opiskelija kuten
22625: 
22626: 
22627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22628: 
22629:     Lauri Oinonen /kesk
22630: 
22631: 
22632: 
22633: 
22634:                                                                                              Versio 2.0
22635:                                                               TA 18/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
22636: 
22637: 
22638: 
22639: 
22640:                                              TOIVOMUSALOITE 18/2000 vp
22641: 
22642:                                              Uskonnonopetuksen lisääminen peruskoulussa
22643:                                              ja keskiasteen kouluissa
22644: 
22645: 
22646: 
22647: 
22648: Eduskunnalle
22649: 
22650: Kasvavan lapsen, nuoren ja aikuisen elämässä on       vähäiset käytännön koulutyössä. Lukion osalta
22651: tarpeen oman henkilökohtaisen, elämää kannus-         korostuu tiedollinen oppiaines eri oppikursseil-
22652: tavan ja tervettä itsetuntoa luovan elämännäke-       la, mutta edellytykset persoonallisen elämännä-
22653: myksen kehittyminen kunakin ikäkautena. Suo-          kemyksen kasvuun ovat vähäiset nykyisillä re-
22654: malaisessa viitekehyksessä kristillinen usko on       sursseilla. Muissa keskiasteen oppilaitoksissa
22655: antanut ja tarjoaa yhä edelleenkin parhaimmat te-     kristillinen oppiaines on vähäistä tai puuttuu ko-
22656: kijät ja ainekset yksilöllisen elämännäkemyksen       konaan.
22657: muodostumiselle ja vastuun ottamiselle yhteis-           Nykyisellään koulujen päivänavaukset ovat
22658: elämästä yhteiskunnassa. Kristillinen usko voi        hyvin vaihtelevia eivätkä anna selkeää arvopoh-
22659: kasvaa sille perustalle, minkä koulun uskonnon-       jaa lapsen, nuoren tai nuoren aikuisen persoonal-
22660: opetus tarjoaa kunakin ikäkautena. Tämä luo           liselle elämännäkemykselle. Vanha käytäntö aa-
22661: kognitiivisia edellytyksiä persoonalliselle elä-      muhartauksista eri muodoissaan rakentui selke-
22662: männäkemykselle.                                      ästi kristillisen uskon arvopohjalle. Tämä olisi
22663:    Suomalaisessa yhteiskunnassa arvopohja, kä-        hyvä lähtökohta myös nyt ja tulevaisuudessa op-
22664: sitys oikeasta ja väärästä, rakentuu perusolemuk-     pilasta ja ihmistä kasvattavalle koululle ja ope-
22665: seltaan kristilliselle perustalle, kuten yleisem-     tustyölle.
22666: minkin EU:n ja Euroopan maissa. Kansainvälis-
22667: tyvässä maailmassa ei ole mitään syytä luopua         Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22668: omasta arvopohjasta, vaan tämä on välttämätön         hyväksyttäväksi toivomuksen,
22669: lähtökohta myös muiden kulttuurien kohtaami-
22670: selle. Siksi uudistuvassa ajassa on entistäkin tar-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-
22671: peellisempaa vahvistaa yksilöiden ja yhteiskun-             ruskoulun ja lukion kristillisen uskon-
22672: nan arvoperustaa kristilliseltä pohjalta.                   nonopetuksen lisäämiseksi ja kristilli-
22673:    Ongelmaksi on käytännön koulutyössä havait-              sen kasvatuksen aikaansaamiseksi myös
22674: tu peruskoulun ja erityisesti yläasteen vähäinen            muihin keskiasteen oppilaitoksiin sekä
22675: uskonnonopetuksen tuntimäärä. Opettaja kohtaa               päivänavausten palauttamiseksi sisäl-
22676: satoja oppilaitaan liian harvoin, ja edellytykset           löltään kristillistä elämännäkemystä tu-
22677: oppilaan persoonalliseen kohtaamiseen ovat liian            kevaksi.
22678: 
22679: 
22680: Helsingissä II päivänä helmikuuta 2000
22681: 
22682:     Lauri Oinonen /kesk
22683:                                                                                                Versio 2.0
22684:                                                            TA 19/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
22685: 
22686: 
22687: 
22688: 
22689:                                            TOIVOMUSALOITE 19/2000 vp
22690: 
22691:                                            Ylioppilaskirjoitusmaksujen poistaminen
22692: 
22693: 
22694: 
22695: 
22696: Eduskunnalle
22697: 
22698: Lukiotaisten liiton toimesta on kiinnitetty huo-    Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22699: miota niihin menoihin ja haittoihin, joita maksut   hyväksyttäväksi toivomuksen,
22700: ylioppilaskirjoituksista aiheuttavat. Siksi ennen
22701: muuta nuorten taloudelliset ongelmat huomioon             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yli-
22702: ottaen tulisi yhteiskunnan kustantaa ylioppilas-          oppilaskirjoitusmaksujen poistamiseksi.
22703: kirjoitukset, kuten muutkin koulumenot
22704: 
22705: 
22706: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22707: 
22708:    Lauri Oinonen /kesk
22709: 
22710: 
22711: 
22712: 
22713:                                                                                           Versio 2.0
22714:                                                            HM 20/2000 rd -Rainer Erlund /eri
22715: 
22716: 
22717: 
22718: 
22719:                                           HEMST ÄLLNINGSMOTION 20/2000 rd
22720: 
22721:                                           Utredning av missförhållanden i pensionssyste-
22722:                                           men
22723: 
22724: 
22725: 
22726: 
22727: Tili riksdagen
22728: 
22729: Social- och hälsovårdsministeriet fastställde i       Regeringsprogrammet utlovar en kartlägg-
22730: slutet av 1999 arbetspensionsindex för år 2000.    ning av de problem som förekommer i pensions-
22731: Det ena indexet höjde arbetspensionema och öv-     systemen.
22732: riga förmåner som är bundna tili arbetspensions-
22733: index med ca 1,9 procent. Det andra indexet höj-   Med stöd av det ovan anförda föres1år jag att
22734: de pensionema för pensionärer som fyllt 65 år      riksdagen hemställer
22735: med ca 1,4 procent.
22736:    Jag ser systemet med olika indexjusteringar          att regeringen skrider tili snabba åtgär-
22737: för olika åldersgrupper som en uppenbar orättvi-        der för att kartlägga de missförhållan-
22738: sa. 1 detta fall missgynnas pensionärema, perso-        den som finns i de nuvarande pensions-
22739: ner som fyllt 65 år. Utvecklingen har varit den-        systemen och speciellt missförhållandet
22740: samma de senaste åren.                                  med sämre indexgottgörelse för perso-
22741:                                                         ner som .fj;llt 65 år.
22742: 
22743: 
22744: Helsingfors den 11 februari 2000
22745: 
22746:    Rainer Erlund /eri
22747: 
22748: 
22749: 
22750: 
22751:                                                                                         Versio 2.0
22752: Suomennos                                                       TA 20/2000 vp- Rainer Erlund /eri
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 
22757:                                               TOIVOMUSALOITE 20/2000 vp
22758: 
22759:                                               Eläkejärjestelmien epäkohtien selvittäminen
22760: 
22761: 
22762: 
22763: 
22764: Eduskunnalle
22765: 
22766: Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vuoden            Hallitusohjelma lupaa eläkejärjestelmissä
22767: 1999lopussa vuoden 2000 työeläkeindeksit Toi-          esiintyvien ongelmien kartoitusta.
22768: nen indeksi korotti työeläkkeitä ja muita työeläk-
22769: keeseen sidottuja etuuksia noin 1,9 prosenttia.        Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22770: Toinen indeksi korotti 65 vuotta täyttäneiden elä-     hyväksyttäväksi toivomuksen,
22771: keläisten eläkkeitä noin 1,4 prosenttia.
22772:    Pidän eri ikäryhmien erilaisia indeksitarkis-             että hallitus ryhtyy nopeisiin toimenpi-
22773: tuksia selvänä epäoikeudenmukaisuutena. Tässä                teisiin nykyisten eläkejärjestelmien epä-
22774: tapauksessa tilanne on epäsuotuisa yli 65 vuotta             kohtien selvittämiseksi ja erityisesti epä-
22775: täyttäneille eläkeläisille. Kehitys on jatkunut täl-         kohdan, joka koskee yli 65 vuotta täyttä-
22776: laisena viime vuodet.                                        neiden henkilöiden heikompaa indeksi-
22777:                                                              hyvitystä.
22778: 
22779: 
22780: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22781: 
22782:     Rainer Erlund /erl
22783: 
22784: 
22785: 
22786: 
22787:                                                                                                Versio 2.0
22788:                                                         TA 2112000 vp- Jukka Gustafsson /sd ym.
22789: 
22790: 
22791: 
22792: 
22793:                                              TOIVOMUSALOITE 2112000 vp
22794: 
22795:                                              Eläkeläisten yhdenvertainen kohtelu eläkkei-
22796:                                              den indeksikorotuksissa
22797: 
22798: 
22799: 
22800: 
22801: Eduskunnalle
22802: 
22803: Valtiontalouden mittavan alijäämän vuoksi             usein vanhuus ei tule yksin, vaan iän myötä li-
22804: aiemmat hallitukset joutuivat tekemään eläkkei-       sääntyvät erilaiset terveydelliset ongelmat ja
22805: siin niin kuin moniin muihinkin tulonsiirtoihin       niistä aiheutuvat kulut.
22806: merkittäviä leikkauksia. Nyt kun valtion talous          Taitettu indeksi kasvattaa myös kuilua eläke-
22807: on taas jaloillaan, on syytä purkaa säästövimman      läisten ja palkkatyössä olevien ansioiden välillä.
22808: aikana tehtyjä epäoikeudenmukaisia leikkauksia.       Näin ollen eläkeläiset joutuvat turvautumaan yhä
22809:    Eläkeläisten taholta epäoikeudenmukaiseksi         enemmässä määrin yhteiskunnan muuhun tur-
22810: on koettu ns. taitettu indeksi. Kun virallista elä-   vaan sekä lähimmäistensä apuun pärjätäkseen ta-
22811: keikää nuorempien eläkkeitä korotetaan kulutta-       loudellisesti.
22812: jaindeksin ja palkkaindeksin keskiarvolla,
22813: 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä tarkistettaessa      Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22814: hintaindeksin lisäksi otetaan huomioon vain 20        nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22815: prosenttia reaalipalkkojen kehityksestä. Näin ol-
22816: len eläkeläisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti iän           että hallitus poistaa taitetun indeksin ja
22817: perusteella. Kuitenkaan ei ole mitään syytä olet-           turvaa eläkeläisten yhdenvertaisen koh-
22818: taa, että alle 65-vuotiailla eläkeläisillä olisi            telun eläkkeiden indeksitarkistuksen
22819: enemmän elämisen kustannuksia. Päinvastoin,                 osalta iästä riippumatta.
22820: 
22821: 
22822: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22823: 
22824:     Jukka Gustafsson /sd                                 Saara Karhu /sd
22825:     Pia Viitanen /sd                                     Tapio Karjalainen /sd
22826:     Marjaana Koskinen /sd
22827: 
22828: 
22829: 
22830: 
22831:                                                                                                Versio 2.0
22832:                                                         TA 22/2000 vp- Jukka Gustafsson /sd ym.
22833: 
22834: 
22835: 
22836: 
22837:                                              TOIVOMUSALOITE 22/2000 vp
22838: 
22839:                                              Vanhustenhuollon ja sairaalahoidon laadun pa-
22840:                                              rantaminen lisähenkilöstöä palkkaamalla
22841: 
22842: 
22843: 
22844: 
22845: Eduskunnalle
22846: 
22847:  Laman seurauksena kunnat ovat joutuneet karsi-       ja. Kaikki nämä tekijät lisäävät henkilökunnan
22848:  maan terveyden- ja vanhustenhuoltopalveluita.        työuupumusta sekä alentavat palvelutasoa.
22849:  Paradoksaalista kuitenkin on, että nyt, kun val-         Tunnetusti suuret ikäluokat siirtyvät eläke-
22850:  tiolla ja suurimmalla osalla kunnista menee hy-       ikään 5-10 vuoden päästä. On arvioitu, että täl-
22851:  vin, ei näytä olevan varaa palkata uutta henkilös-   löin kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvi-
22852:  töä sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja vanhainko-    taan noin 65 000 ihmistä lisää paikkaamaan eläk-
22853:  teihin. Työministeriön virkamiehen Pekka Tiai-       keelle jääviä. Kuitenkin nyt työttömyyskortistos-
22854: sen mukaan työttömänä on tällä hetkellä yhteen-       sa olevien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työn-
22855:  sä yli 32 000 terveydenhuollon ja sosiaalialan       tekijöiden ammattitaito ehtii pahasti rapistua sii-
22856:  ammattilaista, joista terveydenhuollon ja ham-       hen mennessä, koska he eivät pääse ylläpitämään
22857: mashoidon alalla on noin 19 000 ihmistä.              sitä. Täydennyskoulutus tulee maksamaan pal-
22858:     Samaan aikaan Tehyn arvioiden mukaan              jon, mikäli asiaan ei puututa jo nyt.
22859: maasta siirtyy pääasiassa Englantiin, Norjaan ja          Noin 19 000 terveydenhuoltoalan työttömän
22860: Ruotsiin noin 2 000 terveydenhoitoalan ammatti-       paikkaaminen maksaisi yhteiskunnalle nettona
22861: laista vuosittain etsimään elantoaan. Suomessa        noin 665 miljoonaa markkaa. Lisäksi säästettäi-
22862: yhteiskunnan varoilla koulutuksensa saaneet am-       siin täydennyskoulutuskuluissa ja luotaisiin uut-
22863: mattilaiset joutuvat siirtymään ulkomaille palve-     ta ostovoimaa, joka synnyttäisi uusia työpaikko-
22864: luja tuottamaan. Tämä on resurssien haaskausta.       ja.
22865:     Tekemäntöntä työtä kuitenkin Suomessa riit-
22866: tää. Monissa sairaaloissa ja vanhusten hoitopai-      Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22867: koissa tuskailiaan henkilöstön vähyyden vuoksi.       nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22868: Stakesin tekemän tutkimuksen mukaan 4 000-
22869: 7 000 laitoshoidossa olevaa vanhusta kokee tul-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin van-
22870: leensa kohdelluksi huonosti. Heitä voidaan esi-              husten- ja terveydenhuollon laadun pa-
22871: merkiksi pitää tarpeettoman kauan märissä vai-               rantamiseksi sekä sosiaali- ja tervey-
22872: poissa, eikä heidän avunpyyntöihinsä vastata.                denhuoltoalan työttömyyden merkittä-
22873: Sama tutkimus paljastaa myös, ettäjulkisissa lai-            väksi vähentämiseksi kehittämällä työl-
22874: toksissa on vähemmän työntekijöitä kuin yksityi-             listämistoimia, joilla kohdennetaan osa
22875: sissä vanhainkodeissa. Julkisen puolen työnteki-             työttömyysturvaan käytetyistä voimava-
22876: jät ovat iäkkäämpiä sekä huonommin koulutettu-               roista pysyviin hoitoalan työpaikkoihin.
22877: 
22878: 
22879: 
22880: 
22881:                                                                                                 Versio 2.0
22882:                                          TA 22/2000 vp- Jukka Gustafsson /sd ym.
22883: 
22884: 
22885: Helsingissä II päivänä helmikuuta 2000
22886: 
22887:    Jukka Gustafsson /sd                   Saara Karhu /sd
22888:    Pia Viitanen /sd                       Tapio Karjalainen /sd
22889:    Marjaana Koskinen /sd
22890: 
22891: 
22892: 
22893: 
22894:                                                                               2
22895:                                                       TA 23/2000 vp - Anneli Jäätteenmäki /kesk
22896: 
22897: 
22898: 
22899: 
22900:                                             TOIVOMUSALOITE 23/2000 vp
22901: 
22902:                                             Huumevieroitushoidon tehostaminen
22903: 
22904: 
22905: 
22906: 
22907: Eduskunnalle
22908: 
22909: Huumeita joskus käyttäneitä arvioidaan olevan        don osaamisen että resurssien tuntuvaksi kohen-
22910: Suomessa tällä hetkellä jo noin 300 000. Kym-        tamiseksi. Pelkästään vapaaehtoisia vieroitushoi-
22911: menen prosenttia heistä luokitellaan ongelma-        toon tulijoita on nyt paljon enemmän kuin hoito-
22912: käyttäjiksi. Erityisesti nuorten päihde- ja huume-   paikkoja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kus-
22913: ongelmat kärjistyvät meillä nopeinta tahtia Eu-      tannusten osalta taloudellinen hyötysuhde on
22914: roopassa.                                            juuri tässä erittäin suuri.
22915:    Huumeongelman yhteiskunnallinen lasku on             Myös eduskunta tunnusti yksimielisesti ny-
22916: suuri sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Se   kyisten koulu-, sosiaali- ja terveystoimen sekä
22917: näkyy muun muassa hoito- ja kuntoutuskuluina,        erikoissairaanhoidon resurssien riittämättömyy-
22918: sosiaalisina tukina ja lisääntyvänä rikollisuute-    den huumeongelman hoidossa hyväksyessään
22919: na. Taloudelliset kustannukset ovat vuositasolla     vuoden 2000 talousarviota. Samalla se piti toimi-
22920: miljardiluokkaa. Huumeiden käyttö lieveilmiöi-       van huumestrategian rakentamista välttämättö-
22921: neen lietsoo turvattomuuden ja voimattomuuden        mänä.
22922: tunnetta laajasti koko yhteiskuntaan.
22923:    On selvää, että pelkästään kontrollipoliittiset   Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22924: toimet eivät huumeaaltoa pysäytä, vaikka niitä-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
22925: kin tarvitaan. Ongelmakierteeseen ajautuneiden,
22926: erityisesti nuorten, auttamiseksi on kehitettävä           että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
22927: myös varhaisen ja ennalta ehkäisevän ongelmiin             teisiin huumevieroitushoidossa tarvitta-
22928: puuttumisen keinoja.                                       vien resurssien lisäämiseksi, osaamisen
22929:    Suurin kehittämishaaste on pitkäjänteisten              parantamiseksi ja tarvittavien lainsää-
22930: kuntouttavien hoitomahdollisuuksien luominen               däntötoimien toteuttamiseksi, jotta yhä
22931: huumeiden uhreille. Tähän tarvittavat perus-               paheneva huumeongelma saadaan hal-
22932: investoinnit on tehtävä nopeasti sekä huumehoi-            lintaan.
22933: 
22934: 
22935: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22936: 
22937:     Anneli Jäätteenmäki /kesk
22938: 
22939: 
22940: 
22941: 
22942:                                                                                              Versio2.0
22943:                                                              TA 24/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
22944: 
22945: 
22946: 
22947: 
22948:                                              TOIVOMUSALOITE 24/2000 vp
22949: 
22950:                                              Hoitohenkilökunnan        lisääminen     vanhusten-
22951:                                              huollossa
22952: 
22953: 
22954: 
22955: 
22956: Eduskunnalle
22957: 
22958: Hoitohenkilökunnan vähäinen määrä vanhusten-          Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
22959: huollossa on johtanut sekä voimakkaaseen kri-         hyväksyttäväksi toivomuksen,
22960: tiikkiin hoidon tasosta että työssä olevien hoita-
22961: jien uupumiseen. Suomessa on koulutuksen saa-              että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-
22962: neita hoitajia työttömänä ja toisaalta ihmiset ovat        teisiin vanhustenhuollossa esiintynei-
22963: ansainneet mahdollisimman hyvän hoidon van-                den ongelmien korjaamiseksi hoitohen-
22964: huudessaan.                                                kilökuntaa lisäämällä.
22965: 
22966: 
22967: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
22968: 
22969:     Tanja Karpela /kesk
22970: 
22971: 
22972: 
22973: 
22974:                                                                                           Versio 2.0
22975:                                                           TA 25/2000 vp- Tanja Karpela /kesk ym.
22976: 
22977: 
22978: 
22979: 
22980:                                               TOIVOMUSALOITE 25/2000 vp
22981: 
22982:                                               Lääkärihelikopteritoiminnan rahoituksen siir-
22983:                                               täminen yhteiskunnan vastuulle
22984: 
22985: 
22986: 
22987: 
22988: Eduskunnalle
22989: 
22990: Lääkärihelikopteritoimintaa ylläpidetään Suo-          valtioneuvosto ainakin Uudellamaalla toimivan
22991: messa suurelta osin yksityisten lahjoitusvarojen       Medi-Helin saamaa Raha-automaattiyhdistys-
22992: avulla ja yksityisten vapaaehtoisten yhdistysten       avustusta vuodelle 2000 tuntuvasti viime vuoden
22993: toimesta. Toiminnan ylläpito vaatii jatkuvaa ke-       tasosta.
22994: räystoimintaa, johon suomalaiset ovat tähän asti
22995: osallistuneet poikkeuksellisen aktiivisesti sekä       Edellä olevan perusteella ehdotamme eduskun-
22996: yksittäisinä kansalaisina että yrityksinä ja järjes-   nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22997: töinä. Tämä aktiivisuus omalta osaltaan osoittaa
22998: sen, että kansalaiset todella haluavat tämän pal-            että hallitus ryhtyy toimiin lääkäriheli-
22999: velun kehittämistä. Sen sijaan, että yhteiskunta             kopteritoiminnan rahoituksen siirtämi-
23000: kehittäisi lääkärihelikopteritoimintaa, leikkasi             seksi pikaisesti kokonaan yhteiskunnan
23001:                                                              vastuulle.
23002: 
23003: 
23004: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23005: 
23006:     Tanja Karpela lkesk
23007:     Matti Vanhanen /kesk
23008: 
23009: 
23010: 
23011: 
23012:                                                                                              Versio 2.0
23013:                                                              TA 26/2000 vp- Niilo Keränen /kesk
23014: 
23015: 
23016: 
23017: 
23018:                                             TOIVOMUSALOITE 26/2000 vp
23019: 
23020:                                             Pienten äitiys- ja sairauspäivärahojen suhteut-
23021:                                             taminen työttömyyskorvaukseen
23022: 
23023: 
23024: 
23025: 
23026: Eduskunnalle
23027: 
23028: TuloUoman tai hyvin pienituloisen henkilön äi-       romahduttaa hänen tulonsa. Niin ikään tulotto-
23029: tiyspäiväraha on 60 mk päivässä. Sairastuessaan      man henkilön, esim. kotiäitinä työtänsä tekevän,
23030: tuloton tai hyvin pienituloinen henkilö ei saa ol-   saama minimiäitiyspäiväraha on perhepoliittises-
23031: lenkaan sairauspäivärahaa, vaikka sairaudesta        ti epäsuhdassa sen kanssa, että hän voisi ilmoit-
23032: yleensä koituu kuluja hoidon, ruoanlaiton, las-      tautua työttömäksi ja saada työmarkkinatukea.
23033: tenhoidon tai asumisen turvaamisen vuoksi.
23034: Vastajos sairastaminen kestää yli 60 päivää, sai-    Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23035: rauspäivärahaa voidaan harkinnanvaraisesti           hyväksyttäväksi toivomuksen,
23036: maksaa. Toisaalta yksinäisen henkilön työttö-
23037: myysturvan työmarkkinatuki on 122 mk päiväs-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
23038: sä.                                                        la sosiaaliturvan minimietuudet yhte-
23039:     Vaikka työmarkkinatukikaan ei ole suuri,               näistetään niin, että tuloihin, sairau-
23040: työttömän tuleminen äidiksi tai sairastuminen              teen tai äitiyteen perustuva syrjintä lop-
23041:                                                            puu.
23042: 
23043: 
23044: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23045: 
23046:     Niilo Keränen /kesk
23047: 
23048: 
23049: 
23050: 
23051:                                                                                              Versio 2.0
23052:                                                              TA 27/2000 vp- Niilo Keränen /kesk
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057:                                              TOIVOMUSALOITE 27/2000 vp
23058: 
23059:                                              Työmarkkinatuen lapsikorotusten korjaaminen
23060: 
23061: 
23062: 
23063: 
23064: Eduskunnalle
23065: 
23066: Työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen          Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23067: minimi on 122 mk päivässä. Jos huollettavana on       hyväksyttäväksi toivomuksen,
23068: lapsia, korotus on yhdestä lapsesta 9,60 mk, kah-
23069: desta 14 mk ja kolmesta tai sitä useammasta                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
23070: 18,40 mk. Lapsen huoltamiseen tarkoitettu koro-             la peruspäivärahaan ja työmarkkinatu-
23071: tus on sinänsä pieni, mutta erityisen vaikeaksi ti-         keen lisätään lapsikorotusporrastusta
23072: lanne muodostuu, jos peruspäivärahaa saavalla               niin, että myös monilapsisten perheiden
23073: työttömällä on alaikäisiä lapsia neljä tai enem-            työttömänä olevat huoltajat voivat saa-
23074: män.                                                        da oikeudenmukaisen päivärahan.
23075: 
23076: 
23077: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23078: 
23079:     Niilo Keränen /kesk
23080: 
23081: 
23082: 
23083: 
23084:                                                                                               Versio 2.0
23085:                                                               TA 28/2000 vp- Nölo Keränen /kesk
23086: 
23087: 
23088: 
23089: 
23090:                                             TOIVOMUSALOITE 28/2000 vp
23091: 
23092:                                             Ulkomaalaisten        sairaanhoidon korvaaminen
23093:                                             kunnille
23094: 
23095: 
23096: 
23097: 
23098: Eduskunnalle
23099: 
23100: Matkailun ja myös työn tekemisen kansainvälis-       tokset voivat yrittää laskuttaa todelliset kustan-
23101: tyminen on viime vuosina lisännyt merkittävästi      nukset asiakkailta.
23102: maassa liikkuvaa ulkomaalaisväestöä. Tulevai-           Erityisesti turismikunnissa turistikausi en aika-
23103: suudessa tällainen kehitys näyttää jatkuvan.         na on merkittävä osa päivystysluonteisista sai-
23104: Tämä lisää koko ajan myös tarvetta hoitaa ulko-      raanhoitokontakteista ulkomaalaisten suoritta-
23105: maalaisten sairauksia ja tapaturmia.                 mia, ja esimerkiksi liikenneonnettomuustapauk-
23106:    Ennen vuotta 1993 valtio korvasi kunnille ul-     sissa kunnalle koituva kustannus saattaa olla hy-
23107: komaalaisten hoidosta koituvia kustannuksia,         vinkin suuri.
23108: kun kunnat saivat terveydenhuollon kustannuk-           Kustannusten korvaamisesta kunnille on kes-
23109: siin valtionosuutta tietyn prosenttiosuuden kai-     kusteltu runsaasti jo seitsemän vuoden ajan, ja ai-
23110: kista kustannuksista. Valtionosuuksien muut-         nakin alueellisia selvityksiä kustannusten suu-
23111: tuessa laskennallisiksi tätä korvausta kunnille ei   ruudesta on myös tehty, mutta oikeudenmukaista
23112: enää ole tullut. Suomen valtio on solminut lukui-    korvausjärjestelmää ei ole saatu aikaan.
23113: sia sopimuksia vieraiden valtioiden kanssa so-
23114: siaaliturvasta. Näiden pääperiaate on, että ulko-    Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23115: maalaiset saavat hoidon julkisessa terveyden-        hyväksyttäväksi toivomuksen,
23116: huollossa samoin kustannuksin kuin Suomen
23117: kansalaiset. Useiden sopimusten mukaan valtio               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
23118: voi periä sairaanhoidosta aiheutuneet kustannuk-            asianmukaisen korvausjärjestelmän ai-
23119: set hoidetun potilaan kotimaalta, mutta korvauk-            kaansaamiseksi, jotta kunnille ulkomaa-
23120: sia ei erikseen tilitetä kunnille saakka. Mikäli            laisten sairaanhoidosta koituvat kustan-
23121: erillisiä sopimuksia ei ole, terveydenhuollon lai-          nukset voidaan korvata.
23122: 
23123: 
23124: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23125: 
23126:     Niilo Keränen /kesk
23127: 
23128: 
23129: 
23130: 
23131:                                                                                                 Versio 2.0
23132:                                                              TA 29/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23133: 
23134: 
23135: 
23136: 
23137:                                           TOIVOMUSALOITE 29/2000 vp
23138: 
23139:                                           Huumeidenvastaisen työn tukeminen
23140: 
23141: 
23142: 
23143: 
23144: Eduskunnalle
23145: 
23146: Huumeongelma on kasvanut suuresti maassam-         Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23147: me. Resurssit huumeidenvastaiseen työhön ja        hyväksyttäväksi toivomuksen,
23148: huumeidenkäyttäjien hoitoon ovat kuitenkin al-
23149: haiset. Tulevaisuudessa huumeongelman on en-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin huu-
23150: nustettu vain pahenevan ja laajenevan, joten pi-         meongelman saamiseksi kuriin ja huu-
23151: kaisesti tulisi ryhtyä toimiin huumeongelman py-         mevieroitushoitojen turvaamiseksi.
23152: säyttämiseksi ja hoitamiseksi.
23153: 
23154: 
23155: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23156: 
23157:    Tuija Nurmi /kok
23158: 
23159: 
23160: 
23161: 
23162:                                                                                          Versio 2.0
23163:                                                                TA 30/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23164: 
23165: 
23166: 
23167: 
23168:                                              TOIVOMUSALOITE 30/2000 vp
23169: 
23170:                                              Työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen
23171: 
23172: 
23173: 
23174: 
23175: Eduskunnalle
23176: 
23177: Työttömyyden jatkuessa on vaarana, että työtön        Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23178: kokee syrjäytyvänsä yhteiskunnasta. Työttömil-        hyväksyttäväksi toivomuksen,
23179: le olisi syytä kehittää työttömyyskorvausta vas-
23180: taan esim. yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä,          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
23181: jotta heidän sosiaaliset kontaktinsa ja henkinen           ta työttömien hallittu heitteillejättö ja
23182: vireytensä pysyvät yllä. Yhteiskunnalla ei oleva-          syrjäytyminen saadaan loppumaan.
23183: raa hallittuun heitteillejättöön, joka on kysymyk-
23184: sessä silloin, jos esim. työttömille ei ole tarjota
23185: työtä.
23186: 
23187: 
23188: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23189: 
23190:     Tuija Nurmi /kok
23191: 
23192: 
23193: 
23194: 
23195:                                                                                             Versio2.0
23196:                                                               TA 31/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
23197: 
23198: 
23199: 
23200: 
23201:                                              TOIVOMUSALOITE 31/2000 vp
23202: 
23203:                                              Alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentäminen
23204: 
23205: 
23206: 
23207: 
23208: Eduskunnalle
23209: 
23210:  Onnistuneen hyvinvointi- ja terveyspolitiikan an-     1996. Tämä on yli viisinkertainen vuoden 1975
23211: siosta suomalaisten terveys on kohentunut viime       määrään (100) verrattuna. Tutkijat arvioivat, että
23212: vuosikymmeninä tuntuvasti. Selvimmin tämä nä-         vuosittain alkoholi aiheuttaa meillä vähintään
23213: kyy elinaikaodotteen nousuna. Miesten keski-          2 500 ennenaikaista kuolemaa ja 3--4 miljardin
23214: määräinen elinikä lähenee 74:ääja naisten 81:tä.       markan välittömät haittakustannukset, joiden
23215:  Edellinen on EU:n keskitasoa pienempi, jälkim-       pääasialliset maksajat ovat valtio, kunnat ja va-
23216: mäinen EU:n keskitasoa.                               kuutuksenottaj at.
23217:     Varsinkin miesten tupakoinnin vähentämises-           Alkoholihaittojen keskeinen syy on runsaan
23218: sä tulokset ovat olleet hyviä. Vajaassa neljässä      säännöllisenjuomisen ohella raju, humalapainot-
23219: vuosikymmenessä päivittäin tupakoivien mies-          teinen alkoholinkäyttö. Se ei ole kulutuksen ra-
23220: ten osuus on pudonnut puoleen, 30 prosenttiin.        kenteen miedontumisesta huolimatta vähenty-
23221: Samana aikana tupakoivien naisten osuus on liki       nyt. Alle 30-vuotiaiden parissa humalakulutus
23222: kolminkertaistunut noin 20 prosenttiin.               päinvastoin näyttää tällä vuosikymmenellä hie-
23223:     Erityisen kielteistä kehitys on ollut alkoholin   man yleistyneen.
23224: kulutuksen ja alkoholihaittojen osalta. Tilastoitu        Erityisen selvästi humalajuomisen yleistymi-
23225: kulutus oli asukasta kohden sataprosenttiseksi al-    nen näkyy nuorten, nimenomaan nuorten tyttö-
23226: koholiksi laskettuna 7 litraa vuonna 1998. Se on      jen keskuudessa. Laaja kouluterveystutkimus
23227: kymmenisen prosenttia pienempi kuin vuoden            vuodelta 1997 osoittaa, että 14-vuotiaista tytöis-
23228: 1990 huippuluku 7, 7, mutta kolminkertainen ver-      tä 15 ja pojista 10 prosenttia ilmoittijuovansa it-
23229: rattuna keskiolutuudistusta edeltävien vuosien        sensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudes-
23230: tasoon.                                               sa. Osuudet ovat yli kolminkertaiset vuoden 1981
23231:    Lähes kaikki alkoholihaitat ovat viime vuosi-      lukuihin verrattuna.
23232: na yleistyneet; näin on käynyt rattijuopumuksen           Kun tutkimukset ja tilastot osoittavat, että tu-
23233: ja väkivaltarikosten. Viime vuonna myös säi-          pakoinnin väheneminen on pysähtynyt ja nuor-
23234: löönotot kääntyivät kasvuun 15 vuotta jatkuneen       ten osalta kääntymässä kasvuun ja kun alkoholin
23235: tuntuvan alenemisen jälkeen. Viime vuonna tuli        tilastoitu kulutus ja haitat ovat viime vuosina
23236: ilmi noin 26 000 pahoinpitelyrikosta; 504 sataa-      nousseet, on tiedotukseen ja valistukseen tupa-
23237: tuhatta asukasta kohden. Määrä on 36 prosenttia       koinnin ja alkoholinkäytön vähentämiseksi pa-
23238: suurempi kuin vuonna 1993.                            nostettava nykyistä enemmän. Myös valvontaa,
23239:    Erityisen nopeasti on kasvanut alkoholikuol-       erityisesti yritysten omavalvontaa, on lisättävä,
23240: leisuus. Vajaassa kahdessa vuosikymmenessä se         sillä ostokokeilut osoittavat, että kolmessa ta-
23241: on kaksinkertaistunut. Jyrkimmin tämä näkyy           pauksessa neljästä selvästi alaikäiselle myytiin
23242: kroonisissa maksasairauksissa. Alkoholiseen           tupakkaa ja/tai keskiolutta.
23243: maksakirroosiin kuoli 526 henkilöä vuonna
23244: 
23245:                                                                                                  Versio 2.0
23246:                                                TA 31/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
23247: 
23248: 
23249: Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan   että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alko-
23250: hyväksyttäväksi toivomuksen,                   holinkäytön ja tupakoinnin vähentämi-
23251:                                                seksi sekä raittiuden edistämiseksi.
23252: 
23253: 
23254: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23255: 
23256:    Lauri Oinonen /kesk
23257: 
23258: 
23259: 
23260: 
23261:                                                                                        2
23262:                                                              TA 32/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
23263: 
23264: 
23265: 
23266: 
23267:                                             TOIVOMUSALOITE 32/2000 vp
23268: 
23269:                                             Yksinhuoltajien mahdollisuus lepoon ja virkis-
23270:                                             tykseen
23271: 
23272: 
23273: 
23274: 
23275: Eduskunnalle
23276: 
23277: Yksinhuoltajilla, niin miehillä kuin naisillakin,       Taloudellisen tilanteen lisäksi ongelmana on
23278: on elämäntilanteissaan monia ongelmia, joihin        usein myös henkinen jaksaminen. Tilannetta
23279: yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomiota. Erityi-     saattaisi helpottaa kenties esimerkiksi järjestely,
23280: sen tärkeää on nähdä elämäntilanteet yksinhuol-      jossa taloudellisesti tiukimmissa tilanteissa elä-
23281: tajaperheen lasten näkökulmasta. Tähän liittyy       ville yksinhuoltajille pyrittäisiin turvaamaan
23282: olennaisesti kysymys huoltajan jaksamisesta ja       edes yksi vapaa viiikonloppu/kuukausi yhteis-
23283: mahdollisuuksista pitää huolta lapsista ja nuoris-   kunnan toimesta. Jos yksinhuoltaja, joka on huol-
23284: ta.                                                  tovastuussa, voisi elämäntilanteissaan parem-
23285:     Usein on havaittu ongelmia lasten toisen van-    min, koko yhteiskunta voisi paremmin. Yksin-
23286: hemman taloudellisessa vastuun ottamisessa lap-      huottajia tänä aikana ovat myös monet lesket,
23287: sistaan huolimatta tehdyistä päätöksistä. Samal-     muiden yksinhuoltajien mukana, ja myös heidän
23288: la elämäntilanne lasten kanssa asuvan kannalta       elämänolosuhteisiinsa tulisi edellä sanotun ohel-
23289: on monta kertaa muodostunut ahdistavaksi. Yk-        la erityisesti kiinnittää huomiota.
23290: sinhuoltaja käy usein osapäivätyössä jaksaak-
23291: seen arkirutiinit lasten kanssa varsinkin, jos hä-   Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23292: nellä on alle kouluikäisiä lapsia. Tulotaso jää      hyväksyttäväksi toivomuksen,
23293: suhteellisen alhaiseksi. Elatustuen määrä yhteis-
23294: kunnalta on 637 mk/lapsi kuukaudessa, mikäli               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yk-
23295: isä on maksukyvytön ja yksinhuoltaja saa 200               sinhuoltajien aseman parantamiseksi
23296: mk/lapsi kuukaudessa enemmän lapsilisää kuin               mahdollisuuksien mukaan sekä talou-
23297: muut perheet.                                              dellisesti että henkisesti.
23298: 
23299: 
23300: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23301: 
23302:     Lauri Oinonen /kesk
23303: 
23304: 
23305: 
23306: 
23307:                                                                                                Versio2.0
23308:                                                          TA 33/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
23309: 
23310: 
23311: 
23312: 
23313:                                               TOIVOMUSALOITE 33/2000 vp
23314: 
23315:                                               Sijoitettujen lasten mahdollisuus terapiaan
23316: 
23317: 
23318: 
23319: 
23320: Eduskunnalle
23321: 
23322: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt huolestut-           Resurssit lasten ja nuorten auttamiseen ovat
23323: tavasti. Samaan aikaan sijoitettujen lasten tuke-      jonkin verran kohenemassa, mutta tietyt erityis-
23324: miseen ja tarvittaessa myös terapeuttiseen työs-       ryhmät, kuten sijoitetut lapset, tarvitsisivat aivan
23325: kentelyyn ei ole löytynyt läheskään riittäviä va-      oman huomionsa.
23326: roja ja henkilöresursseja. Sijoitettujen lasten tar-
23327: peita ei ole osattu eikä voitu ottaa huomioon riit-    Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23328: tävässä määrin.                                        hyväksyttäväksi toivomuksen,
23329:    Tähän olisi saatava korjausta aikaan. Ero
23330: omista vanhemmista on pahimmillaan yksi käsit-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sijoi-
23331: telemätön ja turvattomuutta aiheuttava asia mui-              tettujen ja huostaanotettujen lasten te-
23332: den traumaattisten kokemusten joukossa.                       rapiamahdollisuuksien parantamiseksi.
23333: 
23334: 
23335: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23336: 
23337:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
23338: 
23339: 
23340: 
23341: 
23342:                                                                                                  Versio 2.0
23343:                                                              TA 34/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
23344: 
23345: 
23346: 
23347: 
23348:                                              TOIVOMUSALOITE 34/2000 vp
23349: 
23350:                                              Yrittäjyyteen kannustaminen
23351: 
23352: 
23353: 
23354: 
23355: Eduskunnalle
23356: 
23357: Suomalaisten into yrittäjyyteen on kehittyneiden      detään, että byrokratia, työn sivukulujen suuruus
23358: teollisuusmaidenjoukossa kansainvälisen vertai-       yms. tekijät ovat suuria esteitä yrittäjyyden li-
23359: lun mukaan heikointa. Vaikka meillä on vuosi-         sääntymiselle. Näitä esteitä on raivattava syste-
23360: kausia puhuttu yrittäjyyden puolesta, ei sanoma       maattisesti. Asenneilmapiirin muuttamiseksi tar-
23361: ole vaikuttanut kansalaisten asenteisiin. Kuvaa-      vitaan samansuuntaisia toimia kaikilla tasoilla
23362: vaa on se, että esimerkiksi akateemisesti koulu-      koulutuksesta alkaen. Myös valtion ja kuntien vi-
23363: tettujen piirissä yrittäjyyteen pyrkiminen on vain    ranomaisten on ymmärrettävä, että heidän roolin-
23364: muutaman prosentin tavoitteena. Ja juuri kor-         sa on palvella yrittäjää ja yrittäjäksi ryhtyvää
23365: keimman koulutuksen saaneethan olisi kyettävä         eikä kontrolloida ja vahtia.
23366: vetämään yrittäjyyteen ja siten luomaan toisille-
23367: kin työpaikkoja.                                      Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23368:    Puheiden ja käyttäytymisen välisen ristiriidan     hyväksyttäväksi toivomuksen,
23369: selittää yrittämisen todellisuus. Se ei vastaa juh-
23370: lapuheiden luomaa tunnelmaa. Yrittäjä joutuu                että hallitus ryhtyy toimiin sellaisen ko-
23371: työssään hallitsemaan sellaisen byrokratian, jo-            konaisohjelman toteuttamiseksi, jossa
23372: hon suurissa yrityksissä on palkatut ammattilai-            koulutuksesta alkaen asenneilmapiiriä
23373: set, mutta pienissä yrityksissä yrittäjän edellyte-         parannetaan yrittäjyyteen rohkaisevak-
23374: tään osaavan kaiken itse. Yrittäjyyden esteistä             si ja jossa valtio ja kunnat siivoavat
23375: samoin kuin siitä, miksi yksinyrittäjä ei palkkaa           omat viranomaisvaatimuksensa yksin-
23376: vierasta apua, on tehty lukuisia selvityksiä. Tie-          kertaisemmiksi erityisesti pieniä yrityk-
23377:                                                             siä ajatellen.
23378: 
23379: 
23380: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23381: 
23382:     Tanja Karpela /kesk
23383: 
23384: 
23385: 
23386: 
23387:                                                                                               Versio 2.0
23388:                                                              TA 35/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
23389: 
23390: 
23391: 
23392: 
23393:                                             TOIVOMUSALOITE 35/2000 vp
23394: 
23395:                                             Kotimaisen bioenergian käytön tehostaminen
23396: 
23397: 
23398: 
23399: 
23400: Eduskunnalle
23401: 
23402: Suomen energiantarpeesta puuenergialla kate-         vat nykyisin kevytöljyä käyttävät omakotitalot,
23403: taan lähes viidennes. Suurin osa tästä energiasta    rivitalot sekä lämpöverkkojen ulkopuolella ole-
23404: tuotetaan itsenäisissä lämpövoimaloissa ja -kes-     vat kerrostalot sekä liike-, teollisuus- ja julkiset
23405: kuksissa sekä metsäteollisuuden prosessitähtei-      rakennukset. Pientalojen lämmitykseen Suomes-
23406: den poltolla. Suomi on teollisuusmaiden ykkö-        sa käytetään kevytöljyä 1,7-2 miljoonaa tonnia
23407: nen bioenergian käytössä. Kotitalouksissa käyte-     vuodessa.
23408: tään puuta energian tuottoon viisi miljoonaa kuu-       Puuenergian hyödyntämisellä parannetaan
23409: tiometriä vuodessa, mikä vastaa miljoonaa ton-       metsien tuottavuutta ja luodaan maaseutualueille
23410: nia öljyä.                                           perustyöpaikkoja, kun samalla edesautetaan il-
23411:    Valtioneuvoston vahvistaman kansallisen           mastopolitiikassa tehtyjen kansainvälisten sopi-
23412: metsäohjelman tavoitteena on lisätä erityisesti      musten velvoitteiden toteuttamista.
23413: metsähakkeen käyttöä nykyisestä vajaasta mil-
23414: joonasta kuutiometristä viisinkertaiseksi. Puu-      Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23415: energian käytön lisääminen on myönteinen tavoi-      hyväksyttäväksi toivomuksen,
23416: te niin energia-, ympäristö-, maaseutu-, työlli-
23417: syys- kuin metsäpolitiikankin näkökulmasta. Eri-           että hallitus ryhtyy nopeisiin toimenpi-
23418: tyistä huomiota olisi kiinnitettävä ensiharven-            teisiin puuenergian täysimittaisen hyö-
23419: nusmetsiköiden hoidossa syntyvänjatkojalostuk-             dyntämisen edistämiseksi laajentamalla
23420: seen kelpaamattoman puun energiakäyttöön, jol-             energiapuun korjuutukea myös pääte-
23421: la olisi myönteinen vaikutus metsien ajallaan teh-         hakkuulähteiden keräämiseen ja varaa-
23422: täviin hoitotoimenpiteisiin.                               malla riittävästi taloudellisia voimava-
23423:    Puupolttoaineiden käytön keinovalikoimaan               roja puupellettituotannon käynnistämi-
23424: ovat nyt Suomessa tulleet myös puupelletit, joita          seen ja puupellettejä käyttävien lämpö-
23425: tehdään sahanpurusta, kutterinlastusta tai metsä-          keskusten ja pientaloihin soveltuvien
23426: hakkeesta. Käyttökohteena puupelleteillä olisi-            laitteiden hankinnan edistämiseen.
23427: 
23428: 
23429: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23430: 
23431:     Lauri Oinonen /kesk
23432: 
23433: 
23434: 
23435: 
23436:                                                                                                Versio 2.0
23437:                                                               TA 36/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
23438: 
23439: 
23440: 
23441: 
23442:                                              TOIVOMUSALOITE 36/2000 vp
23443: 
23444:                                              Asunnottomien aseman parantaminen
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449: Eduskunnalle
23450: 
23451: Asunnottomien määrä Suomessa on edelleen lä-          yhden vuoden vuokra-asuntotuotanto riittäisi
23452: hes 10 000. Monet näistä asunnottomista kärsi-        osoittamaan kaikille asunnottomille asunnon.
23453: vät muistakin ongelmista: työttömyydestä, päih-       Kunnallisten vuokra-asuntojen jaossa asunnotto-
23454: teiden väärinkäytöstä jne. Monet asunnottomista       mat olisikin asetettava etusijalle ja turvattava sa-
23455: ovat kierteessä,jossa kerran saatua vuokra-asun-      malla em. tukitoiminnalla heidän kykynsä sellai-
23456: toa ei kyetä eri syistä säilyttämään. Irtisanomi-     seen asialliseen asumiseen, että eivät saa häätöä.
23457: sen jälkeen edessä on joutuminen väliaikaisma-           Kun vuokra-asuntotuotannosta huolimatta
23458: joitukseenjajopa kadulle. Monien kohdalla tämä        asunnottomia usein yksilöllisten syiden vuoksi
23459: kierre päätyy k<tlliiseen sairaalahoitoon.            kuitenkin on, olisi yhteiskunnan huolehdittava
23460:    Näiden ihmisten ongelmat ovat olemassa ja ne       edes siitä, että näille ihmisille tarjotaan lämmin-
23461: pahenevat asunnottomuuden takia. Ongelmien            tä tilaa yöpymisiä varten, jotta kukaan ei joudu
23462: hoito sairaalahoidossa tulee paljon kalliimmaksi      missään tilanteessa majoittumaan ulos.
23463: kuin toimet, joilla heitä tuettaisiin pitämään
23464: vuokra-asunto. Yhteiskunnan olisikin järjestettä-     Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23465: vä ongelmallisille ns. tukiasumista, jossa ongel-     hyväksyttäväksi toivomuksen,
23466: maiset pidettäisiin riittävällä järjestetyllä kont-
23467: rollilla asumiskelpoisina vuokra-asunnoissa.                 että hallitus ryhtyy toimiin asunnotto-
23468: Asunnottomien määrä on pieni verrattuna vuosit-              muuden syiden poistamiseksi ja monion-
23469: tain valmistuvien vuokra-asuntojen määrään. Jo               gelmaisten asumisen tukemiseksi.
23470: 
23471: 
23472: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23473: 
23474:     Tanja Karpela /kesk
23475: 
23476: 
23477: 
23478: 
23479:                                                                                                  Versio 2.0
23480:                                                                TA 37/2000 vp- Marja Tiura /kok
23481: 
23482: 
23483: 
23484: 
23485:                                            TOIVOMUSALOITE 37/2000 vp
23486: 
23487:                                            Vanhusten ja veteraanien asuntojen korjaus-
23488:                                            avustusten tarkistaminen
23489: 
23490: 
23491: 
23492: 
23493: Eduskunnalle
23494: 
23495: Valtion budjetista osoitetaan vuosittain kunnille   rahaosuudet ovat itsessään liian pieniä. Toisaalta
23496: hakemuksesta määrärahaosuuksia myönnettä-           taas usein vanhusten ja veteraanien eläkkeiden
23497: väksi niin sanottuina korjausavustuksina. Maa-      bruttosummat ylittävät avustusten myöntämisen
23498: seudulla nämä määrärahat käytetään pääosin          tiukat tulorajat, joiden suhteen kunnilla ei ole
23499: haja-asutusalueen vanhusten ja veteraanien asun-    mahdollisuutta käyttää vähäistäkään tapauskoh-
23500: tojen kunnostustöiden tukemiseen.                   taista harkintaa. Kolmanneksi korjausavustusten
23501:    Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla on hy-    hyödyntäminen on melkein mahdotonta vähäva-
23502: vin yleistä, että vanhukset asuvat omistamissaan    raisille vanhuksille, koska myönnettävä avustus
23503: omakotitaloissa kaukana lähimmästä taajamasta       voi olla maksimissaan 40% maksettujen kuittien
23504: ja siten myös lähimmistä palveluista. Nämä asun-    yhteismäärästä.
23505: not ovat usein hyvin vaatimattomia. Tänäkin päi-
23506: vänä on vanhuksia, joilta puuttuu vesijohto, vie-   Edellä olevan perusteella ehdotan eduskunnan
23507: märi ja lämpimät pesu- ja wc-tilat.                 hyväksyttäväksi toivomuksen,
23508:    Usein vanhukset eivät halua muuttaa omista-
23509: mistaan asunnoista palvelutaloihin tai vanhain-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin van-
23510: kotiin ennen kuin se on välttämätöntä. Korjaus-           hustenja veteraanien asuntojen kunnos-
23511: avustusten tarkoituksena on tarjota vaatimatto-           tamiseen myönnettävien korjausavus-
23512: missa asunnoissa asuville vanhuksille ja veteraa-         tusten määrärahaosuuksien ja avustus-
23513: neille mahdollisuus tarkoituksenmukaisiin kor-            ten myöntämisperusteiden tarkistami-
23514: jaustöihin vakituisessa asunnossa.                        seksi.
23515:    Korjausavustusten saaminen on kuitenkin vai-
23516: keaa. Ensinnäkin kunnille myönnettävät määrä-
23517: 
23518: 
23519: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000
23520: 
23521:     Marja Tiura /kok
23522: 
23523: 
23524: 
23525: 
23526:                                                                                              Versio 2.0
23527:                                                                  TPA 1/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23528: 
23529: 
23530: 
23531: 
23532:                                               TOIMENPIDEALOITE 112000 vp
23533: 
23534:                                               Kansanedustajan varamiesjärjestelmä
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539: Eduskunnalle
23540: 
23541: Kansanedustajan joutuessa olemaan pidempään            Edellä olevan perusteella ehdotan,
23542: poissa työstään hänellä tulisi olla varamies, joka
23543: hoitaa hänen töitään. Tällaisia tilanteita ovat esi-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kan-
23544: merkiksi vanhempainloma, asevelvollisuuden                   sanedustajan varamiesjärjestelmän luo-
23545: suorittaminen ja yli kolme kuukautta kestävä sai-            miseksi.
23546: rauspoissaolo.
23547: 
23548: 
23549: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23550: 
23551:     Tuija Nurmi /kok
23552: 
23553: 
23554: 
23555: 
23556:                                                                                              Versio2.0
23557:                                                                TPA 2/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23558: 
23559: 
23560: 
23561: 
23562:                                             TOIMENPIDEALOITE 2/2000 vp
23563: 
23564:                                             Sotalasten kuntoutus
23565: 
23566: 
23567: 
23568: 
23569: Eduskunnalle
23570: 
23571: Sotalapset, jotka joutuivat pakenemaan sodan ja-     sina fyysisinä ja jopa psyykkisinä oireina. Sota-
23572: loista, ovat kokeneet sekä ruumiillista että hen-    lasten kuntoutukseen tulee kiinnittää huomiota.
23573: kistä kärsimystä. Sotalapsia on noin 80 000, jois-
23574: ta suurin osa lähti Ruotsiin. Nykyisin sotalasten    Edellä olevan perusteella ehdotan,
23575: keski-ikä on noin 60 vuotta. Nyt iän mukana vuo-
23576: sien 1939-1947 kokemukset tulevat esiin erilai-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sota-
23577:                                                            lasten kuntoutuksen aikaansaamiseksi.
23578: 
23579: 
23580: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23581: 
23582:     Tuija Nurmi /kok
23583: 
23584: 
23585: 
23586: 
23587:                                                                                              Versio 2.0
23588:                                                                TPA 3/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23589: 
23590: 
23591: 
23592: 
23593:                                            TOIMENPIDEALOITE 3/2000 vp
23594: 
23595:                                            Koululaisten iltapäivähoito
23596: 
23597: 
23598: 
23599: 
23600: Eduskunnalle
23601: 
23602: Alle kouluikäisten päivähoito on lailla turvattu.      Suomessa monet ns. kolmannet tahot ja yksi-
23603: Monet koululaiset ovat vailla iltapäivähuolenpi-    tyiset turvaavat lasten iltapäivähoidon. Lakisää-
23604: toa, koska molemmat vanhemmat joutuvat ole-         teistä turvaa iltapäivähoitoon koululaisilla ei ole.
23605: maan töissä. Tutkimukset osoittavat, että mitä
23606: enemmän lapsi joutuu olemaan yksin kotona           Edellä olevan perusteella ehdotan,
23607: koulupäivän jälkeen, sitä tuhoisampia ovat seu-
23608: raukset lapsen kehityksessä. Sivistysvaltion kan-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
23609: salaisina olemme velvolliset takaamaan lapsille           ta alle 10-vuotiaiden koululaisten ilta-
23610: turvallisen nuoruuden, jotta he pystyvät kasva-           päivähoito saadaan lakisääteiseksi.
23611: maan normaaleiksi, työssäkäyviksi aikuisiksi.
23612: 
23613: 
23614: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23615: 
23616:     Tuija Nurmi /kok
23617: 
23618: 
23619: 
23620: 
23621:                                                                                                Versio 2.0
23622:                                                           TPA 4/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23623: 
23624: 
23625: 
23626: 
23627:                                            TOIMENPIDEALOITE 4/2000 vp
23628: 
23629:                                            Yrittäjien sukupolvenvaihdosten verotuskohte-
23630:                                            lu
23631: 
23632: 
23633: 
23634: 
23635: Eduskunnalle
23636: 
23637: Maatalouden helpottamiseksi tulisi maa- ja met-       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suku-
23638: sätilojen sukupolvenvaihdosta helpottaa. Sama         polvenvaihdokseen liittyvän verotuksen
23639: pätee myös yksityisiin elinkeinoelämän harjoitta-     muuttamiseksi niin, että sukupolven-
23640: jiin.                                                 vaihdokset tulevat taloudellisesti ny-
23641:                                                       kyistä kannattavammiksi sekä maa- ja
23642: Edellä olevan perusteella ehdotan,                    metsätaloudessa että muussa yrityselä-
23643:                                                       mässä.
23644: 
23645: 
23646: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23647: 
23648:     Tuija Nurmi /kok
23649: 
23650: 
23651: 
23652: 
23653:                                                                                        Versio 2.0
23654:                                                                 TPA 5/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23655: 
23656: 
23657: 
23658: 
23659:                                             TOIMENPIDEALOITE 5/2000 vp
23660: 
23661:                                             Eläke-etujen saaminen hoitovapaa-ajalta
23662: 
23663: 
23664: 
23665: 
23666: Eduskunnalle
23667: 
23668: Lapsen kannalta on psykologisesti hyvä asia, jos     kotiin lasta hoitamaan jäävälle kertyisi hoitoajal-
23669: lapsen vanhempi voi jäädä hoitamaan lastaan ko-      ta eläkettä.
23670: tiin. Kun toinen vanhemmista jää hoitovapaalle,
23671: hänen työpaikkansa vapautuu jonkun toisen käy-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
23672: tettäväksi. Jotta vanhempia kannustettaisiin otta-
23673: maan kasvatusvastuuta lapsistaan ja jotta yhteis-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
23674: kuntaan saataisiin ns. työnjakoa, olisi hyvä, että         ta kotiäidille/koti-isälle kertyy hoitova-
23675:                                                            paa-ajalta eläkettä.
23676: 
23677: 
23678: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23679: 
23680:     Tuija Nurmi /kok
23681: 
23682: 
23683: 
23684: 
23685:                                                                                               Versio2.0
23686:                                                                 TPA 6/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 
23691:                                              TOIMENPIDEALOITE 6/2000 vp
23692: 
23693:                                              Koululaisten työpäivän pituus
23694: 
23695: 
23696: 
23697: 
23698: Eduskunnalle
23699: 
23700: Lasten ja nuorten koulupäivät venyvät kohtuutto-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
23701: man pitkiksi. Oppituntien päätyttyä on tehtävä
23702: vielä läksyt, joiden parissa menee aikaa. Toisin            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kou-
23703: sanoen koulupäivän jälkeen on edessä toinen ns.             lulaisten työpäivien lyhentämiseksi.
23704: työpäivä (läksyt). Koululaisille tulisi jäädä aikaa
23705: myös harrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan.
23706: 
23707: 
23708: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23709: 
23710:     Tuija Nurmi lkok
23711: 
23712: 
23713: 
23714: 
23715:                                                                                             Versio 2.0
23716:                                                                TPA 7/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23717: 
23718: 
23719: 
23720: 
23721:                                             TOIMENPIDEALOITE 7/2000 vp
23722: 
23723:                                             Huumeidenvastaisen työn tukeminen
23724: 
23725: 
23726: 
23727: 
23728: Eduskunnalle
23729: 
23730: Huumeongelma on kasvanut suuresti maassam-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
23731: me. Resurssit huumeidenvastaiseen työhön ja
23732: huumeidenkäyttäjien hoitoon ovat kuitenkin al-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin huu-
23733: haiset. Tulevaisuudessa huumeongelman on en-               meongelman saamiseksi kuriin ja huu-
23734: nustettu vain' pahenevanja laajenevan, joten tuli-         mevieroitushoitojen turvaamiseksi.
23735: si ryhtyä pikaisesti toimiin huumeongelman py-
23736: säyttämiseksi ja hoitamiseksi.
23737: 
23738: 
23739: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23740: 
23741:     Tuija Nurmi lkok
23742: 
23743: 
23744: 
23745: 
23746:                                                                                            Versio 2.0
23747:                                                                TPA 8/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23748: 
23749: 
23750: 
23751: 
23752:                                            TOIMENPIDEALOITE 8/2000 vp
23753: 
23754:                                            Palvelujen arvonlisäverotuksen alentaminen
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 
23759: Eduskunnalle
23760: 
23761: Työllisyys on viime vuosina parantunut. Kuiten-     tologeilla, palvelupesuloissa, ravintoloissa, opti-
23762: kin moni on vielä vailla työtä. Myös monet yri-     koillajne.
23763: tykset kaipaavat lisää työvoimaa, mutta eivät ky-
23764: kene palkkaamaan sitä. Tähän on monia syitä.        Edellä olevan perusteella ehdotan,
23765: Yksi keino saada työllisyyttä paremmaksi ja "ra-
23766: ha liikkumaan" on arvonlisäveron alentaminen              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pal-
23767: varsinkin palvelusektorilla, mm. autokorjaa-              velusektorin arvonlisäveron alentami-
23768: moissa, parturi- ja kampaamoliikkeissä, kosme-            seksi.
23769: 
23770: 
23771: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23772: 
23773:     Tuija Nurmi /kok
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 
23778:                                                                                               Versio 2.0
23779:                                                              TPA 9/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23780: 
23781: 
23782: 
23783: 
23784:                                           TOIMENPIDEALOITE 9/2000 vp
23785: 
23786:                                           Silmälasien arvonlisäveron alentaminen
23787: 
23788: 
23789: 
23790: 
23791: Eduskunnalle
23792: 
23793: Väestömme vanhenee. Monet tarvitsevat lukula-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
23794: seja ikänäön vuoksi. Eläkeläisten ostovoimaa on
23795: jouduttu viime vuosina alentamaan. Tämän                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sil-
23796: vuoksi, jotta asianomaiset voisivat saada asian-         mälasien arvonlisäverokannan alenta-
23797: mukaiset silmälasit, olisi hyvä, jos silmälasien         miseksi.
23798: arvonlisäverokantaa voitaisiin laskea.
23799: 
23800: 
23801: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23802: 
23803:     Tuija Nurmi /kok
23804: 
23805: 
23806: 
23807: 
23808:                                                                                          Versio 2.0
23809:                                                                 TPA 10/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23810: 
23811: 
23812: 
23813: 
23814:                                               TOIMENPIDEALOITE 10/2000 vp
23815: 
23816:                                               Työnantajan ns. sivukustannusten alentaminen
23817: 
23818: 
23819: 
23820: 
23821: Eduskunnalle
23822: 
23823: Monet pienyritykset saattaisivat palkata lisää         Edellä olevan perusteella ehdotan,
23824: henkilökuntaa, mikäli työntekijän ns. sivukustan-
23825: nukset olisivat pienemmät. Kokeilu - vaikka                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työn-
23826: vain määräaikainen- ns. sivukulujen alentami-                antajan ns. sivukustannuksien alentami-
23827: seksi antaisi arvokasta tietoa siitä, voidaanko täl-         seksi määräaikaisena kokeiluna työllis-
23828: lä keinoin lisätä työllisten määrää yhteiskunnas-            tämiskynnyksen madaltamiseksi.
23829: samme.
23830: 
23831: 
23832: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23833: 
23834:     Tuija Nurmi /kok
23835: 
23836: 
23837: 
23838: 
23839:                                                                                               Versio 2.0
23840:                                                               TPA 11/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23841: 
23842: 
23843: 
23844: 
23845:                                             TOIMENPIDEALOITE 11/2000 vp
23846: 
23847:                                             Kotitalouksien        työllistämismahdollisuuksien
23848:                                             parantaminen
23849: 
23850: 
23851: 
23852: 
23853: Eduskunnalle
23854: 
23855: Kotitalouksissa on paljon tekemätöntä työtä. Ko-     maalta työltä ja työllistetyn henkilön palkkaus
23856: titalouksissa löytyisi työtä esim. kodinhoidossa,    olisi asianmukainen.
23857: lastenhoidossa, ikäihmisten apuna jne. Mikäli
23858: kotitaloudet voisivat työllistää niin, että kotiin   Edellä olevan perusteella ehdotan,
23859: palkatun henkilön kaikki palkkakustannukset oli-
23860: sivat verotuksessa kokonaisuudessaan vähennys-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin niin,
23861: kelpoisia, syntyisi yhteiskuntaan uusia työpaik-           että kotiin palkatun työntekijän palk-
23862: koja. Tällä menetelmällä vältyttäisiin ns. har-            kaus on ns. sivukustannuksineen kotita-
23863:                                                            louden verotuksessa vähennyskelpoinen.
23864: 
23865: 
23866: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23867: 
23868:     Tuija Nurmi /kok
23869: 
23870: 
23871: 
23872: 
23873:                                                                                             Versio 2.0
23874:                                                          TPA 12/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23875: 
23876: 
23877: 
23878: 
23879:                                          TOIMENPIDEALOITE 12/2000 vp
23880: 
23881:                                          Lahti-Kerava-oikoradan rakentaminen
23882: 
23883: 
23884: 
23885: 
23886: Eduskunnalle
23887: 
23888: Lahti-Kerava-oikoradan rakentaminen on vi-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
23889: reillä. Ottaen huomioon Lahden seudun työttö-
23890: myydenja läheisyyden pääkaupunkiseutuun tuli-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Lah-
23891: si oikoratahanketta kiirehtiä.                        ti-Kerava-oikoratahankkeen kiirehti-
23892:                                                       miseksi.
23893: 
23894: 
23895: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23896: 
23897:    Tuija Nurmi /kok
23898: 
23899: 
23900: 
23901: 
23902:                                                                                       Versio2.0
23903:                                                            TPA 13/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23904: 
23905: 
23906: 
23907: 
23908:                                          TOIMENPIDEALOITE 13/2000 vp
23909: 
23910:                                          Heinolan moottoritien rakentaminen
23911: 
23912: 
23913: 
23914: 
23915: Eduskunnalle
23916: 
23917: Heinolan moottoritie on suunnitteilla. Ottaen     Edellä olevan perusteella ehdotan,
23918: huomioon Lahden seudun läheisyyden ja vilk-
23919: kaan liikenteen Saimaalle tulisi Heinolan moot-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Hei-
23920: toritie pikaisesti saada valmiiksi.                     nolan moottoritien rakentamiseksi no-
23921:                                                         peutetulla aikataululla.
23922: 
23923: 
23924: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23925: 
23926:    Tuija Nurmi /kok
23927: 
23928: 
23929: 
23930: 
23931:                                                                                         Versio2.0
23932:                                                              TPA 14/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23933: 
23934: 
23935: 
23936: 
23937:                                            TOIMENPIDEALOITE 14/2000 vp
23938: 
23939:                                            Autoveron alentaminen
23940: 
23941: 
23942: 
23943: 
23944: Eduskunnalle
23945: 
23946: Liikenneturvallisuuden ja ympäristön kannalta       Edellä olevan perusteella ehdotan,
23947: autokantaa olisi saatava uusittua. Paras ratkaisu
23948: siihen olisi autoveron alentaminen.                       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin auto-
23949:                                                           veron alentamiseksi.
23950: 
23951: 
23952: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23953: 
23954:    Tuija Nurmi /kok
23955: 
23956: 
23957: 
23958: 
23959:                                                                                            Versio 2.0
23960:                                                                  TPA 15/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23961: 
23962: 
23963: 
23964: 
23965:                                                TOIMENPIDEALOITE 15/2000 vp
23966: 
23967:                                                Hämeen Rykmentin koulutushallin rakentami-
23968:                                                nen
23969: 
23970: 
23971: 
23972: 
23973: Eduskunnalle
23974: 
23975: Kokkolasta Lahteen vuonna 1996 siirtyneellä             nassa ja koulutukseen soveltuvissa asianmukai-
23976: Asekoululla ei ole tällä hetkellä riittävästi tarkoi-   sissa tiloissa.
23977: tukseen sopivaa toimintatilaa koulutuksenjärjes-
23978: tämiseen varuskunta-alueella. Hämeen Rykment-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
23979: ti on ns. kehitettävä varuskunta. Kyseisen koulu-
23980: tushalliprojektin toinen rakennusvaihe on jo                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
23981: suunnitteilla. Tiloja tarvittaisiin pian, jotta kou-          ta Hämeen Rykmentissä päästään aloit-
23982: lutus voitaisiin antaa asianmukaisesti varuskun-              tamaan koulutushalliprojektin 2. raken-
23983:                                                               nusvaihe mahdollisimman pian.
23984: 
23985: 
23986: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
23987: 
23988:     Tuija Nurmi /kok
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993:                                                                                                Versio 2.0
23994:                                                       TPA 16/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                          TOIMENPIDEALOITE 16/2000 vp
24000: 
24001:                                          Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-
24002:                                          nen
24003: 
24004: 
24005: 
24006: 
24007: Eduskunnalle
24008: 
24009: Eläkeläisten sairausvakuutusmaksu on korkeam-       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin elä-
24010: pi kuin työikäisten.                                keläisten korotetun sairausvakuutus-
24011:                                                     maksun alentamiseksi työikäisten sai-
24012: Edellä olevan perusteella ehdotan,                  rausvakuutusmaksun tasolle.
24013: 
24014: 
24015: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24016: 
24017:     Tuija Nurmi /kok
24018: 
24019: 
24020: 
24021: 
24022:                                                                                     Versio2.0
24023:                                                                    TPA 17/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
24024: 
24025: 
24026: 
24027: 
24028:                                                  TOIMENPIDEALOITE 17/2000 vp
24029: 
24030:                                                 Lusi-Hartola-tieosuuden parantaminen
24031: 
24032: 
24033: 
24034: 
24035: Eduskunnalle
24036: 
24037: Valtatien 3 numeroinuin siirtyminen Päijänteen            tämistoimenpiteiden ensimmäisessä vaiheessa
24038: länsipuolelta itäpuolelle on lisännyt liikennevir-        tulisi parantaa moottoritieltä Lusista Jyväsky-
24039: toja Lahdesta Heinolaan ja sieltä edelleen mm.            lään ohjaava risteys, jonka lähestymisramppi on
24040: Jyväskylään. Liikenteen lisääntymisen seurauk-            osoittautunut liian lyhyeksi ja huomaamattomak-
24041: sena on noussut esille tarve parantaa tieyhteyttä         Sl.
24042: Lusista Hartolaan, koska tien nykyinen kunto ei
24043: vastaa lisääntyneen liikenteen vaatimuksia.               Edellä olevan perusteella ehdotan,
24044:     Edellä mainitun tieyhteyden parantaminen tu-
24045: lisi aloittaa välittömästi, jotta voitaisiin taata lii-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin val-
24046: kenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus. Kehit-                tatien 4 Lusi-Hartola-tieosuuden pi-
24047:                                                                 kaiseksi parantamiseksi.
24048: 
24049: 
24050: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24051: 
24052:     Tuija Nurmi /kok
24053: 
24054: 
24055: 
24056: 
24057:                                                                                                 Versio 2.0
24058:                                                              TPA 18/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
24059: 
24060: 
24061: 
24062: 
24063:                                            TOIMENPIDEALOITE 18/2000 vp
24064: 
24065:                                            Holma-Kalliola-tieosuuden parantaminen
24066: 
24067: 
24068: 
24069: 
24070: Eduskunnalle
24071: 
24072: Valtatie 24 Lahdesta Vääksyyn on ruuhkautu-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
24073: massa ja aiheuttaa lisääntyvälle liikenteelle on-
24074: gelmia mm. tielle pääsyssä sekä ympäristöongel-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin val-
24075: mia. Tielle on laadittu oikaisusuunnitelma, joka          tatien 24 parantamiseksi mahdollisim-
24076: tuo lisäkapasiteettia ja mahdollistaa paikallisen         man pian.
24077: ja valtakunnallisen liikenteen sujuvuuden.
24078: 
24079: 
24080: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24081: 
24082:     Tuija Nurmi /kok
24083: 
24084: 
24085: 
24086: 
24087:                                                                                           Versio 2.0
24088:                                                        TPA 19/2000 vp -    Seppo Kanerva /kok ym.
24089: 
24090: 
24091: 
24092: 
24093:                                             TOIMENPIDEALOITE 19/2000 vp
24094: 
24095:                                             Rintamalisän korottaminen
24096: 
24097: 
24098: 
24099: 
24100: Eduskunnalle
24101: 
24102: Hallitusneuvotteluissa on päätetty lisätä veteraa-   noususta. Siksi esitämme rintamalisien korotta-
24103: nien etuja vapautuvien resurssien puitteissa ja      mista vuosittain kahdeksalla prosentilla. Näin
24104: laajentaa sotainvalidien etuisuuksia. Veteraani-     korvattaisiin indeksin heikentämisestä aiheutuva
24105: ikäluokkien poistuma on lähes kahdeksan pro-         vähennys veteraanien keskimäärin 5 000 markan
24106: senttia vuosittain. Jo ohitetun laman varjolla       eläkkeisiin.
24107: ajauduttiin paniikkipäätöksin ansioeläkkeiden
24108: taitettuun indeksiin. Kun se kohdistuu juuri vete-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24109: raanien eläkkeisiin, he jäävät koko ajan kuruula-
24110: tiivisesti jälkeen muun yhteiskunnan elintason             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rinta-
24111:                                                            malisän korottamiseksi.
24112: 
24113: 
24114: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24115: 
24116:     Seppo Kanerva /kok                                  Pekka Kuosmanen /kok
24117:     Tuija Nurmi /kok                                    Kalervo Kummola /kok
24118:     Mauri Pekkarinen /kesk                              Tanja Karpela /kesk
24119:     Klaus Bremer /r                                     Rainer Erlund /eri
24120:     Mikko Kuoppa /vas                                   Jaakko Laakso /vas
24121:     Ismo Seivästö /skl                                  Leea Hiltunen /skl
24122: 
24123: 
24124: 
24125: 
24126:                                                                                              Versio 2.0
24127:                                                     TPA 20/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24128: 
24129: 
24130: 
24131: 
24132:                                           TOIMENPIDEALOITE 20/2000 vp
24133: 
24134:                                           Sotainvalidien baotaosavustukseen oikeutettu-
24135:                                           jen piirin laajentaminen
24136: 
24137: 
24138: 
24139: 
24140: Eduskunnalle
24141: 
24142: Hautausavun suorittamisen edellytykseksi on so-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24143: tilasvammalain 17 §:ssä asetettu vähintään 20
24144: prosentin haitta-aste. Lievävammaisten 10-15             että hallitus ryhtyy valmistelemaan soti-
24145: prosentin sotainvalidien omaisten jättäminen tä-         lasvammalain 17 §:n muuttamista siten,
24146: män korvausmuodon ulkopuolelle on yleisesti              että myös sodan aiheuttaman 10-15
24147: koettu perusteettomaksi jaotteluksi. Oikeuden-           prosentin invaliditeetin omaavan vete-
24148: mukaista olisi suorittaa hautausapua omaisille           raanin kuoleman jälkeen omaisille mak-
24149: kaikkien vähintään 10 prosentin sotainvalidien           setaan hautausapua.
24150: kuoleman jälkeen.
24151: 
24152: 
24153: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24154: 
24155:    Seppo Kanerva /kok                                 Sakari Smeds /skl
24156:    Petri Neittaanmäki /kesk                           Juha Rehula /kesk
24157:    Irja Tulonen /kok                                  Erkki Kanerva /sd
24158:    Ilkka Kanerva /kok                                 Saara Karhu /sd
24159:    Mauri Pekkarinen /kesk                             Lauri Kähkönen /sd
24160:    Kalervo Kummola /kok                               Katri Komi !kesk
24161:    Leea Hiltunen /skl                                 Lauri Oinonen /kesk
24162:    Leena Rauhala /skl                                 Paula Lehtomäki /kesk
24163:    Ismo Seivästö /skl                                 Esa Lahtela /sd
24164:    Jorma Huuhtanen /kesk                              Kari Myllyniemi /kesk
24165:    Timo Ihamäki /kok                                  Kyösti Karjula /kesk
24166:    Olavi Ala-Nissilä /kesk                            Mirja Ryynänen /kesk
24167:    Osmo Puhakka lkesk                                 Juha Korkeaoja /kesk
24168:    Antti Rantakangas /kesk                            Pertti Hemmilä /kok
24169:    Inkeri Kerola /kesk                                Mikko Kuoppa /vas
24170:    Rainer Erlund /erl                                 Esko Kurvinen /kok
24171:    Hannu Aho /kesk                                    Klaus Bremer /r
24172:    Veijo Puhjo /vas                                   Tuija Nurmi /kok
24173:    Toimi Kankaanniemi /skl
24174: 
24175: 
24176:                                                                                           Versio 2.0
24177:                                                       TPA 2112000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24178: 
24179: 
24180: 
24181: 
24182:                                            TOIMENPIDEALOITE 2112000 vp
24183: 
24184:                                            Sotainvalidien laitoshoidon järjestäminen
24185: 
24186: 
24187: 
24188: 
24189: Eduskunnalle
24190: 
24191: Sotainvalideja varten on maahamme rakennettu        ten sotainvalidien laitoshuoltotarpeen hoitami-
24192: maakunnallisten sairaskotien verkosto. Sotainva-    seksi. Näin turvattaisiin, että sairaskotien am-
24193: lidien Veljesliiton kuntoutussairaalat mukaan lu-   mattitaito ja yhteiskunnan sairaskoteihin sijoitta-
24194: kien niissä on yhteensä noin 1 600 hoito- ja kun-   mat varat palvelisivat mahdollisimman hyvin tar-
24195: toutuspaikkaa. Näillä paikoilla annettava lai-      koitustaan eli sodassa vammautuneiden autta-
24196: toshuolto korvataan sotilasvammalain nojalla,       mista. Koska lievävammaisia sotainvalideja hoi-
24197: jos kyseessä on vähintään 30 prosentin sotainva-    dettaisiin vain vaikeavammaisilta vapautuvilla
24198: lidi. Sen sijaan 10-20 prosentin sotainvalideilla   paikoilla, olisi se mahdollista toteuttaa nykyta-
24199: ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä kysei-     soisten määrärahojen puitteissa.
24200: siin laitoksiin pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
24201:    Sotainvalidien ikääntyessä heidän lukumää-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24202: ränsä vähenee. Tämän kehityksen seurauksena
24203: vapautuu sotainvalidien sairaskodeissa ja kun-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lievä-
24204: toutussairaaloissa tulevina vuosina hoitopaikka-          vammaisten sotainvalidien pitkäaikai-
24205: ja, joita olisi perusteltua käyttää lievävammais-         sen laitoshoidon mahdollistamiseksi so-
24206:                                                           tainvalidien sairaskodeissa.
24207: 
24208: 
24209: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24210: 
24211:     Seppo Kanerva /kok                                 Leena Rauhala /skl
24212:     Pertti Mäki-Hakola /kok                            Inkeri Kerola /kesk
24213:     Irja Tulonen /kok                                  Rainer Erlund /eri
24214:     Ilkka Kanerva /kok                                 Veijo Puhjo /vas
24215:     Mauri Pekkarinen /kesk                             Toimi Kankaanniemi /skl
24216:     Kalervo Kummola /kok                               Sakari Smeds /skl
24217:     Antti Rantakangas /kesk                            Ismo Seivästö /skl
24218:     Klaus Bremer /r                                    Juha Rehula /kesk
24219:     Esa Lahtela /sd                                    Erkki Kanerva /sd
24220:     Osmo Puhakka /kesk                                 Saara Karhu /sd
24221:     Jorma Huuhtanen /kesk                              Lauri Kähkönen /sd
24222:     Timo Ihamäki /kok                                  Katri Komi /kesk
24223:     Olavi Ala-Nissilä /kesk                            Hannu Aho /kesk
24224:     Leea Hiltunen /skl                                 Lauri Oinonen /kesk
24225: 
24226:                                                                                               Versio 2.0
24227: TPA 21/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24228: 
24229: 
24230:     Paula Lehtomäki /kesk                Pertti Hemmilä /kok
24231:     Kari Myllyniemi /kesk                Mikko Kuoppa /vas
24232:     Kyösti Karjula /kesk                 Esko Kurvinen /kok
24233:     Mirja Ryynänen /kesk                 Tuija Nurmi /kok
24234:     Juha Korkeaoja /kesk
24235: 
24236: 
24237: 
24238: 
24239: 2
24240:                                                       TPA 22/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24241: 
24242: 
24243: 
24244: 
24245:                                            TOIMENPIDEALOITE 22/2000 vp
24246: 
24247:                                            Sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen lisää-
24248:                                            minen
24249: 
24250: 
24251: 
24252: 
24253: Eduskunnalle
24254: 
24255: Vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisot        rahan loputtua kesken on kuitenkin useita satoja
24256: ovat usein vuosikymmeniä hoitaneet miestään.        kuntoutukseen pääsyn edellytykset täyttäviä
24257: Heidän työpanoksensa varassa on edelleen mo-        aviopuolisoita jäänyt sen ulkopuolelle. Kuntou-
24258: nen sotavammaisen kotihoito. Puolisoiden ikään-     tuksen avulla ylläpidetään puolisoiden toiminta-
24259: tyessä heidän toimintakykynsä ja samalla mah-       kykyä ja edesautetaan sotainvalidien kotihoitoa,
24260: dollisuutensa auttaa vammaista miestään uhkaa-      mikä on omiaan vähentämään kalliin laitoshuol-
24261: vat heikentyä.                                      lon tarvetta.
24262:    Valtion talousarvioesitykseen on 1980-luvun
24263: alkupuolelta lähtien sisältynyt määräraha vaikea-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24264: vammaisten sotainvalidien puolisoiden ja les-
24265: kien kuntouttamiseksi. Tällä toiminnalla on pys-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin so-
24266: tytty auttamaan sotainvalidien puolisoita heidän          tainvalidien aviopuolisoiden ja leskien
24267: vaativassa hoitotehtävässään. Joka vuosi määrä-           kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisek-
24268:                                                           si.
24269: 
24270: 
24271: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24272: 
24273:     Seppo Kanerva /kok                                 Inkeri Kerola /kesk
24274:     Pertti Mäki-Hakola /kok                            Jouko Jääskeläinen /skl
24275:     Irja Tulonen /kok                                  Rainer Erlund /erl
24276:     Kalervo Kummola /kok                               Veijo Puhjo /vas
24277:     Esa Lahtela /sd                                    Toimi Kankaanniemi /skl
24278:     Ilkka Kanerva /kok                                 Sakari Smeds /skl
24279:     Mauri Pekkarinen /kesk                             Ismo Seivästö /skl
24280:     Klaus Bremer /r                                    Juha Rehula /kesk
24281:     Antti Rantakangas /kesk                            Erkki Kanerva /sd
24282:     Osmo Puhakka /kesk                                 Saara Karhu /sd
24283:     Jorma Huuhtanen /kesk                              Lauri Kähkönen /sd
24284:     Timo Ihamäki lkok                                  Katri Komi /kesk
24285:     Olavi Ala-Nissilä !kesk                            Hannu Aho /kesk
24286:     Leea Hiltunen /skl                                 Lauri Oinonen /kesk
24287:     Leena Rauhala /skl                                 Paula Lehtomäki /kesk
24288: 
24289:                                                                                            Versio 2.0
24290: TPA 22/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24291: 
24292: 
24293:     Kari Myllyniemi /kesk                Pertti Hemmilä /kok
24294:     Kyösti Karjula /kesk                 Esko Kurvinen /kok
24295:     Mirja Ryynänen /kesk                 Tuija Nurmi lkok
24296:     Juha Korkeaoja /kesk
24297: 
24298: 
24299: 
24300: 
24301: 2
24302:                                                           TPA 23/2000 vp -    Seppo Kanerva /kok ym.
24303: 
24304: 
24305: 
24306: 
24307:                                                TOIMENPIDEALOITE 23/2000 vp
24308: 
24309:                                                Sotainvalidien hoitokulukorvaus
24310: 
24311: 
24312: 
24313: 
24314:  Eduskunnalle
24315: 
24316:   Sotainvalidien ikääntyessä heille kertyy yhä          kohdaksi, joka vaikeuttaa 10-15 prosentin so-
24317:   enemmän sairaus-, hoito- ja lääkekuluja, jotka        tainvalidien avohoitoa. Maamme noin 10 000 lie-
24318: · johtuvat muista sairauksista kuin sotavammois-        vävammaisen 10---15 prosentin sotainvalidin ko-
24319:   ta. Myös sotainvalidien aviopuolisoilla saattaa       tona selviytymistä voitaisiin merkittävästi tukea
24320:   olla huomattavan suuria sairauksista johtuvia ku-     alentamalla sotilasvammalaissa säädetty sairaus-
24321:   luja. Tällaisten suurten, toimeentuloa vaikeutta-     apulisän haitta-asteraja 10 prosenttiin. Virka-
24322:   vien kulujen perusteella on vähintään 20 prosen-      miesten laskelmissa on arvioitu uudistuksen kus-
24323:   tin sotainvalideilla mahdollisuus saada sotilas-      tannuksiksi vuositasolla 15-20 miljoonaa mark-
24324:   vammalain 10 §:n 1 momentin 5 kohdan perus-           kaa. Kun otetaan huomioon uudistuksen laitos-
24325:   teella niin sanottua sairausapulisää. Sairausapuli-   hoitoa vähentävät vaikutukset ja sotavammais-
24326:   sässä voidaan ottaa huomioon myös kotisairaan-        ten määrän jatkuva vähentyminen, niin todelliset
24327:   hoidosta ja muista kotona asumista tukevista pal-     kokonaiskustannukset jäävät kuitenkin selvästi
24328:   veluista aiheutuvia kustannuksia. Sairausapuli-       pienemmiksi.
24329:   sän avulla on pystytty tukemaan sotainvalidien
24330:   avohoitoaja ehkäisemään laitoshoitoon turvautu-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24331:   mista. Sairausapulisä on kohdistunut erityisesti
24332:   pieni- ja keskituloisiin sotainvalideihin.                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin so-
24333:      Sairausapulisän saantiedellytykseksi asetettu            tainvalidien hoitokulukorvauksen laa-
24334:   vähintään 20 prosentin haitta-aste on todettu epä-          jentamiseksi koskemaan myös 10-15
24335:                                                               prosentin sotavammaisia.
24336: 
24337: 
24338:  Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24339: 
24340:      Seppo Kanerva /kok                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk
24341:      Pertti Mäki-Hakola /kok                               Leena Rauhala /skl
24342:      Ilkka Kanerva /kok                                    Inkeri Kerola /kesk
24343:      Leea Hiltunen /skl                                    Jouko Jääskeläinen /skl
24344:      Esa Lahtela /sd                                       Rainer Erlund /eri
24345:      Klaus Bremer /r                                       Veijo Puhjo /vas
24346:      Antti Rantakangas /kesk                               Toimi Kankaanniemi /skl
24347:      Osmo Puhakka /kesk                                    Sakari Smeds /skl
24348:      Jorma Huuhtanen /kesk                                 Ismo Seivästö /skl
24349:      Timo Ihamäki /kok                                     Juha Rehula /kesk
24350: 
24351:                                                                                                 Versio 2.0
24352: TPA 23/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24353: 
24354: 
24355:     Erkki Kanerva /sd                    Kyösti Karjula /kesk
24356:     Saara Karhu /sd                      Mirja Ryynänen /kesk
24357:     Lauri Kähkönen /sd                   Juha Korkeaoja /kesk
24358:     Katri Komi /kesk                     Pertti Hemmilä /kok
24359:     Hannu Aho /kesk                      Mikko Kuoppa /vas
24360:     Lauri Oinonen /kesk                  Esko Kurvinen /kok
24361:     Paula Lehtomäki /kesk                Tuija Nurmi /kok
24362:     Kari Myllyniemi /kesk
24363: 
24364: 
24365: 
24366: 
24367: 2
24368:                                                        TPA 24/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24369: 
24370: 
24371: 
24372: 
24373:                                             TOIMENPIDEALOITE 24/2000 vp
24374: 
24375:                                             Koti- ja tukipalvelujen korvaaminen sotainvali-
24376:                                             deille
24377: 
24378: 
24379: 
24380: 
24381: Eduskunnalle
24382: 
24383: Sotainvalidien keski-ikä on tällä hetkellä 80        kuussa 1999 eduskunta edellytti, että hallitus sel-
24384: vuotta. Maamme 26 000 sotavammaisesta noin           vittää mahdollisuudet alentaa sotilasvammalais-
24385: 53 prosenttia on lievävammaisia 10---25 prosen-      sa säädettyä työkyvyttömyysprosenttia, jonka
24386: tin sotainvalideja. !kääntymisen ja sen myötä tul-   perusteella sotainvalideille järjestetyistä sosiaa-
24387: leiden erilaisten sairauksien vuoksi on kuitenkin    li- ja terveydenhuollon palveluista aiheutuneet
24388: hyvin monien lievävammaisten sotainvalidien          kustannukset korvataan valtion varoista.
24389: toimintakyky heikentynyt suuresti, ja heidän ko-         Sotilasvammalain nojalla korvattavien kun-
24390: konaisinvaliditeettinsa on muodostunut huomat-       nallisten koti- ja tukipalvelujen laajentamiseen
24391: tavasti vaikeammaksi kuin sotavammaprosentti         koskemaan pikaisesti myös lievävammaisia so-
24392: kertoo. Heidän kotona selviytymisensä edellyt-       tainvalideja on suuri tarve. Toteuttamalla uudis-
24393: tää jatkossa lisääntyvässä määrin tukea, muun        tus vaiheittain ei lisättäisi valtion sotilasvamma-
24394: muassa koti- ja tukipalveluita.                      korvauksia koskevia menoja, sillä sotainvalidien
24395:    Sotilasvammalain nojalla korvataan kunnille       poistuman vuoksi ovat korvauksiin tarvittavat
24396: vaikeavammaisten sotainvalidien sosiaalihuolto-      määrärahat supistumassa lähivuosina huomatta-
24397: lain mukaisista koti- ja tukipalveluista aiheutu-    vasti.
24398: vat kustannukset. Voimassa olevan lain perus-
24399: teella korvaus koskee kuitenkin vain vähintään       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24400: 30 prosentin sotainvalideja. Heidän osaltaan saa-
24401: dut kokemukset osoittavat, että tällä tavoin on            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
24402: voitu merkittävästi auttaa kotona selviytymistä ja         lievästi vammautuneiden sotainvalidien
24403: vähentää laitoshoidon tarvetta.                            tarvitsemat kunnalliset koti- ja tukipal-
24404:    Hallituksen esitykseen sotilasvammalain 6 §:n           velut korvataan sotilasvammalain mu-
24405: muuttamisesta antamassaan vastauksessa loka-               kaisesti.
24406: 
24407: 
24408: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24409: 
24410:     Seppo Kanerva /kok                                  Antti Rantakangas /kesk
24411:     Pertti Mäki-Hakola lkok                             Osmo Puhakka /kesk
24412:     Ilkka Kanerva /kok                                  Jorma Huuhtanen /kesk
24413:     Esa Lahtela /sd                                     Timo Ihamäki /kok
24414:     Klaus Bremer /r                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk
24415: 
24416: 
24417:                                                                                                Versio 2.0
24418: TPA 24/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24419: 
24420: 
24421:     Leea Hiltunen /skl                   Hannu Aho /kesk
24422:     Leena Rauhala /skl                   Lauri Oinonen /kesk
24423:     Inkeri Kerola /kesk                  Paula Lehtomäki /kesk
24424:     Rainer Erlund /erl                   Kari Myllyniemi /kesk
24425:     Toimi Kankaanniemi /skl              Kyösti Karjula /kesk
24426:     Sakari Smeds /skl                    Mirja Ryynänen /kesk
24427:     Ismo Seivästö /skl                   Juha Korkeaoja /kesk
24428:     Juha Rehula /kesk                    Pertti Hemmilä /kok
24429:     Erkki Kanerva /sd                    Mikko Kuoppa /vas
24430:     Saara Karhu /sd                      Esko Kurvinen /kok
24431:     Lauri Kähkönen /sd                   Tuija Nurmi /kok
24432:     Katri Komi /kesk
24433: 
24434: 
24435: 
24436: 
24437: 2
24438:                                                        TPA 25/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
24439: 
24440: 
24441: 
24442: 
24443:                                             TOIMENPIDEALOITE 25/2000 vp
24444: 
24445:                                             Arvonlisäveron poistaminen meripelastustoi-
24446:                                             minnalta
24447: 
24448: 
24449: 
24450: 
24451: Eduskunnalle
24452: 
24453: Suomen Meripelastusseura on yleishyödyllistä         henkiinjäämisvarustuksensa. Nämä kaikki ovat
24454: työtä tekevä vapaaehtoisjärjestö, jonka toiminta     vapaaehtoisjärjestölle alv-verollisia. Samaa työ-
24455: rahoitetaan RAY :n avustuksilla, lahjoituksilla ja   tä tekevät viranomaiset ovat verosta vapaita.
24456: muulla vapaaehtoisuuteen perustuvalla varain-           Pelastusalusten käyttämä polttoaine on vapau-
24457: hankinnalla. Seuran pelastusyksiköt ovat meri-       tettu valmisteverosta ja varmuusvarastointimak-
24458: alueilla merivartiostojen jälkeen toiseksi työte-    susta vuonna 1997. Vapaaehtoisyksiköt joutuvat
24459: liäin pelastusorganisaatio ja sisävesillä kokonai-   kuitenkin edelleen maksamaan polttoaineesta ar-
24460: suutena merkittävin. Vuonna 1999 vapaaehtoiset       vonlisäveron.
24461: meripelastusyksiköt pelastivat 45 henkilöä me-          Euroopan unionin kuudennen arvonlisäverodi-
24462: nehtymiseltä sekä avustivat muissa vaaratilan-       rektiivin mukaan jäsenmaiden tulee vapauttaa
24463: teissa vesillä 1 870 henkilöä.                       meripelastusalukset varusteineen ja käyttämine
24464:     Arvonlisäverolain 58 §:n mukaan yli 10 met-      polttoaineineen arvonlisäverosta. Kaikissa muis-
24465: rin meripelastusalukset ja niiden kiinteät varus-    sa EU:n merellisissä valtioissa meripelastusyksi-
24466: teet ovat arvonlisäverosta vapaat. Meri- ja järvi-   köiden alv-velvollisuus on poistettu joko omalla
24467: pelastustehtävissä käytetään myös tehokkaasti        lainsäädännöllä tai suoraan EU:n kuudennen ar-
24468: alle 10-metrisiä nopeita ja merikelpoisia pelas-     vonlisäverodirektiivin perusteella.
24469: tusveneitä, ns. kovapohjaisia kumiveneitä, joita
24470: Meripelastusseuralla on 45. Näitä alv-vapautus ei    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24471: koske, mikä ohjaa hankkimaan liian suuria ja
24472: hankintahinnaltaan sekä käyttökustannuksiltaan             että hallitus ryhtyy valmistelemaan
24473:  liian kalliita pelastusaluksia.                           EU:n kuudennen arvonlisäverodirektii-
24474:     Pelastusaluksissa on paljon erilaista irtainta         vin 15 artiklan edellyttämää muutosta
24475: varustusta, kuten radioita, pelastusvälineitä, en-         arvonlisäverolakiin siten, että vapaaeh-
24476:  siapuvälineitä, merenkulkuvälineitä, palonsam-            toisen meripelastuspalvelun toiminta-
24477: mutusvarusteita, siirrettäviä pumppuja ja tyhjen-          edellytykset turvataan ja ne saadaan sa-
24478: nysletkuja yms. Vapaaehtoisilla meripelastajilla           malle tasolle muiden merellisten EU-
24479:  on oltava tehtävissään henkilökohtaiset turvava-          maiden sekä samaa työtä tekevien viran-
24480:  rusteet, ja pelastettaville on oltava varalla oma         omaisten kanssa.
24481: 
24482: 
24483: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24484: 
24485:     Seppo Kanerva /kok                                  Antero Kekkonen /sd
24486:     Jukka Vihriälä /kesk                                Klaus Bremer /r
24487:                                                                                              Versio 2.0
24488:     Kari Myllyniemi /kesk
24489:                                                        TPA 26/2000 vp -      Klaus Heliberg /sd ym.
24490: 
24491: 
24492: 
24493: 
24494:                                            TOIMENPIDEALOITE 26/2000 vp
24495: 
24496:                                            Sonera-yhtymä Oyj :n valtion omistusosuuden
24497:                                            myyminen
24498: 
24499: 
24500: 
24501: 
24502: Eduskunnalle
24503: 
24504: Soneran pörssiarvo on tällä hetkellä historialli-       Tämänhetkisellä kurssitasolla valtion omistus
24505: sen korkealla tasolla, noin 330 miljardissa mar-    Sonerassa arvioidaan lähes 190 miljardin mar-
24506: kassa. Toimenpidealoitteessa ehdotetaan luovut-     kan suuruiseksi. Velan lyhennykseen kohdistet-
24507: tavaksi valtion omistusosuudesta Sonera-yhty-       tuna voitaisiin summalla maksaa lähes puolet
24508: mä Oyj:ssä. Tällä hetkellä eduskunnan myöntä-       koko Suomen valtion velasta. Tästä seuraava val-
24509: mät myyntivaltuudet mahdollistavat valtion          tion korkomenojen vähennys olisi vuositasolla
24510: omistusosuuden pudottamisen 34 prosenttiin.         noin 10-13 miljardia markkaa.
24511:     Markkinoilla yleisesti vallitsevan käsityksen       Valtion omistusosuudesta luopuminen vahvis-
24512: mukaan Soneran pörssiarvosta valtaosa perustuu      taisi valtiontalouden rakennetta. Se mahdollistai-
24513: markkinoiden odotuksiin Soneran menestymi-          si laajan tulevaisuuspaketin suomalaisen koulu-
24514: sestä kansainvälisillä Internet-teknologian mark-   tuksen, osaamisen ja tuotekehittelyn vahvistami-
24515: kinoilla. Soneran korkean osaamisen tason tun-      seksi tarvittaessa vaikka nopeallakin aikataulul-
24516: tien menestyminen näillä markkinoilla on mah-       la. Lisäksi se korkomenojen pienentymisen
24517: dollista, mutta toisaalta kilpailuun kansainväli-   vuoksi lisäisi valtiontalouden tulevien vuosien
24518: sillä markkinoilla liittyy myös paljon epävar-      liikkumavaraa huomattavasti nykyistenkin ke-
24519: muustekijöitä. Valtion omistusosuus tulisikin       hysten puitteissa.
24520: realisoida mahdollisimman korkealla kurssita-
24521: solla hallituksen arvioiman aikataulun mukaises-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24522: ti.
24523:     Useiden markkina-asiantuntijoiden mukaan              että hallitus ryhtyy toimiin lisävaltuuk-
24524: valtion omistusosuuden pudottaminen myös li-              sien hakemiseksi Sonera-yhtymä Oyj:n
24525: säisi Sonera Oyj :n osakkeeseen kohdistuvaa kiin-         omistusosuudesta kokonaan luopumisel-
24526: nostusta ja olisi omiaan tätäkin kautta lisäämään         le.
24527: yksityistämisen kautta saatavia tuloja.
24528: 
24529: 
24530: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24531: 
24532:    Klaus Hellberg /sd                                   Matti Vähänäkki /sd
24533:    Tapio Karjalainen /sd                                Virpa Puisto /sd
24534:    Reijo Kallio /sd                                     Marjaana Koskinen /sd
24535:    Esa Lahtela /sd                                      Lauri Kähkönen /sd
24536: 
24537: 
24538:                                                                                              Versio2.0
24539:                         TPA 26/2000 vp - Klaus Heliberg /sd ym.
24540: 
24541: 
24542: Marjatta Vehkaoja /sd   Harry Wallin /sd
24543: Kalevi Olin /sd         Kalervo Kummola /kok
24544: Rakel Hiltunen /sd      Juhani Sjöblom /kok
24545: Arto Seppälä /sd        Pekka Kuosmanen /kok
24546: Riitta Prusti /sd       Kirsi Piha /kok
24547: Tero Rönni /sd          Ola Rosendahl /r
24548: Mikko Elo /sd           Matti Saarinen /sd
24549: Tuula Haatainen /sd
24550: 
24551: 
24552: 
24553: 
24554:                                                              2
24555:                                                          TPA 27/2000 vp - Ilkka Kanerva /kok ym.
24556: 
24557: 
24558: 
24559: 
24560:                                               TOIMENPIDEALOITE 27/2000 vp
24561: 
24562:                                               Kirjastotoimen valtionosuuksien rahoittami-
24563:                                               nen yleisin budjettivaroin
24564: 
24565: 
24566: 
24567: 
24568: Eduskunnalle
24569: 
24570: Elokuussa 1999 tehty kulttuuripuntari osoittaa,        lousarviokäsittelyn yhteydessä. Valtiontilintar-
24571:  että taiteen, kirjastojen, liikunnan ja nuorisoalan   kastajat ottivat saman kannan marraskuussa 1999
24572: palvelut ovat hyvin oleellinen osa ihmistenjaksa-      kertomuksessaan vuodelta 1998.
24573: mista työssä, vapaa-aikana ja opiskelussa. Laaje-         Taiteen, liikunnan, nuorisotyön ja kirjasto-
24574: neva palvelutarve ja vastuun ottaminen uusista         alan yhteisöt ovat ilmaisseet huolensa kulttuuri-
24575: toiminnoista edellyttävät myös yhteiskunnallista       sektorin toimintaedellytysten tulevaisuudesta ja
24576: resurssointia, johon Veikkauksen voittovarat           ovat vedonneet maan päättäjiin koko kulttuuri-
24577: luonteensa vuoksi sopivat hyvin. Näiden toimi-         sektorin rahoituksen turvaamiseksi. Pääosa ra-
24578: alojen kehittäminen säästää parhaimmillaan ter-        hoituksesta on Veikkauksen tuottoa, josta kasva-
24579: veydenhuollon ja sosiaalitoimen menoja.                va osuus on viime vuosina osoitettu lakisäätei-
24580:     Veikkausyhtiön tuloksen vuoksi vakaana py-         siin menoihin vastoin alkuperäistä käyttötarkoi-
24581: synyt kasvu on pysähtynyt, ja on mahdollista,          tusta.
24582: että tuotto kääntyy tulevina vuosina jopa las-
24583: kuun. Tulevaisuuskuva uhkaa kaikkia Veikkauk-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24584: sen tuotolla tuettavia toimintoja, ellei välittömäs-
24585: ti ryhdytä tarpeellisiin korjaustoimiin. Eduskun-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
24586: ta on toistuvasti ottanut kantaa kulttuurisektorin            ta taiteen, liikunnan, nuorisotyönja kir-
24587: julkisen tuen lisäämisen puolesta. Yhtenä keino-             jastoalan toiminnan rahoitus turvataan
24588: na on palauttaa lakisääteiset n. 450 Mmk:n kir-              jatkossa veikkausvoittovaroilla siten,
24589: jastotoimen valtionosuudet asteittain rahoitetta-            että lakisääteiset kirjastotoimen valtion-
24590: viksi yleisillä budjettivaroilla, kuten eduskunnan           osuudet palautetaan asteittain rahoitet-
24591: sivistysvaliokunta esitti valtion vuoden 2000 ta-            taviksi yleisillä budjettivaroilla.
24592: 
24593: 
24594: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24595: 
24596:     Ilkka Kanerva /kok                                    Matti Saarinen /sd
24597:     Kalevi Olin /sd                                       Kari Kantalainen /kok
24598:     Pirkko Peltomo /sd                                    Ulla Juurola /sd
24599:     Pertti Hemmilä /kok                                   Eero Akaan-Penttilä /kok
24600:     Mikko Elo /sd                                         Saara Karhu /sd
24601:     Kari Uotila /vas                                      Pertti Mäki-Hakola /kok
24602: 
24603: 
24604:                                                                                                Versio2.0
24605: TPA 27/2000 vp- Ilkka Kanerva /kok ym.
24606: 
24607: 
24608:     Reijo Kallio /sd                     Pehr Löv /r
24609:     Leena-Kaisa Harkimo /kok             Susanna Huovinen /sd
24610:     Jouni Lehtimäki /kok                 Risto Kuisma /rem
24611:     Kalervo Kummola /kok                 Kari Kärkkäinen 1skl
24612:     Valto Koski /sd                      Jyri Häkämies lkok
24613:     Raija Vahasalo /kok                  Jorma Vokkolainen /vas
24614:     Jouni Backman /sd                    Mauri Pekkarinen lkesk
24615:     Jari Koskinen /kok                   Juha Rehula /kesk
24616:     Katri Komi /kesk                     Reijo Laitinen /sd
24617:     Jari Viten /kok                      Kari Urpilainen /sd
24618:     Sari Sarkamaa /kok                   Lasse Viren /kok
24619:     Marjukka Karttunen-Raiskio lkok      Olli Nepponen /kok
24620:     Jyrki Katainen /kok                  Mika Lintilä /kesk
24621:     Lauri Oinonen /kesk                  Tanja Karpela /kesk
24622:     Håkan Nordman /r                     Raimo Mähönen /sd
24623:     Säde Tahvanainen /sd                 Arto Seppälä /sd
24624:     Jukka Gustafsson /sd                 Antero Kekkonen /sd
24625:     Katja Syvärinen /vas                 Pauli Saapunki lkesk
24626:     Hannu Takkula /kesk                  Heli Paasio /sd
24627:     Raimo Vistbacka /ps
24628: 
24629: 
24630: 
24631: 
24632: 2
24633:                                                               TPA 28/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
24634: 
24635: 
24636: 
24637: 
24638:                                               TOIMENPIDEALOITE 28/2000 vp
24639: 
24640:                                               Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen
24641: 
24642: 
24643: 
24644: 
24645: Eduskunnalle
24646: 
24647: Pankkikriisin seurauksena useita kymmeniätu-            lut saatavan perintä loppuisi vuonna 2006, vaan
24648: hansia yrityksiä ajettiin pankkien toimesta kon-       joskus myöhemmin.
24649: kurssiin. Samoin kävi myös yksittäisten ihmis-             Pankkikriisin aikana velkaorjuuteen joutuneil-
24650: ten: vakuuksien romahtaessa pankkitukipiikin ol-       le em. vanhenemisaikasuunnitelmat ovat ehdot-
24651: lessa auki heidän omaisuutensa suorastaan ryös-        tomasti liian pitkiä. Ennen kuin heillä on mahdol-
24652: tettiin pankin haltuun pilkkahinnalla, vaikka he       lisuus vapautua orjuudestaan, liian moni ennät-
24653: muuten olisivatkin säntillisesti hoitaneet mak-        tää siihen mennessä jo "nyykähtää". Eikä mitään
24654: sunsa. Huomattava määrä näistä velkavankeu-            järkeä koko yhteiskunnan kannalta ole siinä-
24655: dessa olevista on "litskussa" takausvelkojen           kään, että tämä yhteiskunnan rakentamiseen saa-
24656: vuoksi.                                                tava toimintapanos pidetään ikään kuin kahlittu-
24657:     Edellä mainittuja tapauksia pelastamaan luo-       na. Murhastakin pääsee vapaaksi tietyn vankeu-
24658: tiin aikoinaan velkajärjestelylaki. Jos tietyt edel-   denjälkeen, mutta nämä ihmiset eivät näytä pää-
24659: lytykset täyttyvät, merkittävä osa näistä ihmisis-     sevän koskaan.
24660: tä on päässyt velkajärjestelyn piiriin. Kuitenkin          Yhteenvetona voisi todeta, etteivät nykyiset
24661: yhä edelleen laissa on aukkoja, jotka estävät hen-     toimenpiteet eivätkä suunnitelmatkaan ole riittä-
24662: kilön pääsyn ikuisesta velkavankeudesta ulos.          viä näiden velkavankeuteen joutuneiden osalta.
24663: Sen lisäksi näiden henkilöiden tilanne vain pahe-      Siksi mitä pikimmin on käytävä etsimään ennak-
24664: nee, korko juoksee ja velan määrä vain kasvaa.         koluulottomasti uusia keinoja. Tavoitteena pitää
24665: Kun kaikki ongelman ulospääsytiet ovat kiinni,         olla vapauttaa velkavankeudesta yhteiskunnan
24666: niin monesti niin psyykkinen kuin fyysinenkin          toimin sellaiset henkilöt, jotka pankkikriisin ta-
24667: puoli väkisinkin heikkenee. Yhtenä merkittävim-        kia ilman rikollisia tarkoitusperiä ovat joutuneet
24668: pänä syynä siihen, ettei velkajärjestelyyn päästä,     velkavankeuteen. On muistettava, että pankki-
24669: on tulojen vähyys. Edellä mainittu tilanne ruok-       kriisin aika oli tietynlaista poikkeusaikaa, siksi
24670: kii ennen kaikkea pimeän työn tekemistä ja muu-        sen ja sen seurauksien purkamiseen eivät riitä
24671: tenkin yhteiskunnallista välinpitämättömyyttä,         myöskään mitkään "normaalin" markkinatalou-
24672: jopa yhteiskunnan vastaista ajattelua.                 den arvot ja opit.
24673:    Nämä vaikeassa asemassa olevat ihmiset ovat             Kun jokaiseen uuteen toimeen tarvitaan ra-
24674: odotelleet kuin "hepo hellettä", että luvattu ulos-    haa, niin nämä tarvittavat toimet tulisi rahoittaa
24675: ottolain uudistus toisi heille helpotusta. Lain val-   esim. osin budjettivaroin, osin vaikka pörssi-
24676: mistelusta tihkuneiden tietojen mukaan saata-          osakkeiden varainsiirron verolla ja valuutan
24677: vien vanhemisaika oltaisiin asettamassa 15 vuo-        vaihtoon säädettävällä verolla. Näistä muodos-
24678: deksi. Ilmeistä on myös, että lakiin tulisi siirty-    tettaisiin erillinen rahasto, jolla harkinnanvarai-
24679: mäsäännös, jonka mukaan vanhenemista ei käy-           sesti näitä velka01juudessa olevia henkilöitä voi-
24680: täisi laskemaan esim. siten, että vuonna 1991 tul-     taisiin vapauttaa. Syytä ei ole unohtaa myöskään
24681: 
24682:                                                                                                  Versio 2.0
24683:                                                     TPA 28/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
24684: 
24685: 
24686: pankkien vastuuta, tekeväthän ne tänä päivänä       että hallitus ulosottolain uudistusta val-
24687: huipputuloksia. Aikaa ei ole enää yhtään hukatta-   mistellessaan ottaa saatavien vanhentu-
24688: vissa, sillä nykyinen tilanne kaikkine lievekus-    misajoissa huomioon pankkikriisin seu-
24689: tannuksineen ja -ilmiöineen maksaa yhteiskun-       rauksena ylivelkaantuneet niin, että ve-
24690: nalle moninkertaisesti sen, mitä näiden ahdin-      lan vanhenemisaika on enintään seitse-
24691: koon joutuneiden pelastaminen maksaisi.             män vuotta velan syntymisestä ja että
24692:                                                     hallitus velkajärjestelylain tarkistuksin
24693: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                ja perusteluosassa olevin rahoituskei-
24694:                                                     noin ryhtyy purkamaan elinikäisen vel-
24695:                                                     kaorjuuden ongelmaa maassamme.
24696: 
24697: 
24698: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24699: 
24700:     Esa Lahtela /sd
24701:     Seppo Kanerva /kok
24702:     Tuija Nurmi /kok
24703: 
24704: 
24705: 
24706: 
24707:                                                                                             2
24708:                                                         TPA 29/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
24709: 
24710: 
24711: 
24712: 
24713:                                          TOIMENPIDEALOITE 29/2000 vp
24714: 
24715:                                          Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun alentami-
24716:                                          nen
24717: 
24718: 
24719: 
24720: 
24721: Eduskunnalle
24722: 
24723: Lipposen hallitus ja eduskunta ovat asteittain    markkaa. Tämä ylimääräisen maksuosuuden
24724: alentaneet Ahon hallituksen aikanaan korotta-     poistaminen voisi tapahtua asteittain kahden
24725: maa, eläkeläisten muita tulonsaajaryhmiä kor-     vuoden aikana, eli 0,85 penniä vuodessa.
24726: keampaa sairausvakuutusmaksua. Tällä hetkellä
24727: sairausvakuutusmaksu on vielä 1,7 penniä pal-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24728: kansaajien maksua korkeampi. Koska mitään eri-
24729: tyistä perustetta tällaisen korkeamman maksun           että hallitus ryhtyy toimiin eläkeläisten
24730: perimiselle ei ole, tämä ylimääräinen maksu tu-         1, 7 pennin ylimääräisen sairausvakuu-
24731: lisikin alentaa muiden tulonsaajaryhmien tasol-         tusmaksun poistamiseksi siten, että vuo-
24732: le. Kustannusvaikutus lienee enää alle miljardi         tuinen maksun alentaminen on 0, 85 pen-
24733:                                                         niä.
24734: 
24735: 
24736: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24737: 
24738:    Esa Lahtela /sd
24739:    Seppo Kanerva /kok
24740:    Tuija Nurmi /kok
24741: 
24742: 
24743: 
24744: 
24745:                                                                                          Versio 2.0
24746:                                                              TPA 30/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym.
24747: 
24748: 
24749: 
24750: 
24751:                                              TOIMENPIDEALOITE 30/2000 vp
24752: 
24753:                                              Alueellisen kuljetustukijärjestelmän säilyttämi-
24754:                                              nen
24755: 
24756: 
24757: 
24758: 
24759: Eduskunnalle
24760: 
24761: Vuoden 2000 talousarvioesityksessä alueelli-          kilpailuasemaa ja olisi siltäkin osin käsittämätön
24762: seen kuljetustukeen varattiin eduskunnan päätök-      toimenpide hallituksen elinkeinopolitiikan lin-
24763: sellä 16 miljoonaa markkaa. Määräaikaisen lain        jauksena. Siksi lain voimassaoloa tulee jatkaa ja
24764: voimassaolo päättyisi vuoden 2000 lopussa. Aja-       varata vuosittain valtion talousarvioon vähin-
24765: tuskin kuljetustuen lopettamisesta on täysin kä-      tään samansuuruinen määräraha kuin kuluvalie-
24766: sittämätön. Jo nykyisessä muodossaan se on hy-        kin vuodelle varattiin.
24767: vin tiukasti ja tarkasti rajattu koskemaan vain pk-
24768: yrityksiä, ja sitä maksetaan vain 266 kilometriä      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24769: ylittävän matkan osalta. Menneiden vuosien leik-
24770: kauksista huolimatta se on ollut tukea saaville             että hallitus antaa eduskunnalle lakiesi-
24771: yrityksille selviytymisen kannalta elintärkeä. Itä-         tyksen alueellisen kuljetustuen jatka-
24772: ja Pohjois-Suomessa tukea saaviayrityksiä on ol-            miseksija
24773: lut yhteensä 220, kun vastaava luku Ruotsissa on
24774: 1 300. Myös tuen kokonaismäärä Ruotsissa on                 että hallitus ottaa talousarvioesitykseen
24775: 230 miljoonaa markkaa. Jos tuki lopetettaisiin              vähintään kuluvalle vuodelle hyväksy-
24776: Suomessa, se heikentäisi suomalaisten yritysten             tyn suuruisen määrärahan kuljetustu-
24777:                                                             keen.
24778: 
24779: 
24780: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24781: 
24782:     Esa Lahtela /sd
24783:     Seppo Kanerva /kok
24784: 
24785: 
24786: 
24787: 
24788:                                                                                                Versio 2.0
24789:                                                TPA 31/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
24790: 
24791: 
24792: 
24793: 
24794:                                             TOIMENPIDEALOITE 31/2000 vp
24795: 
24796:                                             Liikuntapalvelut luontoisetuna
24797: 
24798: 
24799: 
24800: 
24801: Eduskunnalle
24802: 
24803: Liikunnan merkityksestä ihmisen terveydelle          si monipuolisia mahdollisuuksia edistää työnte-
24804: saadaan jatkuvasti yhä vahvempaa näyttöä tutki-      kijöidensä liikkumista. Huolimatta siitä, että työ-
24805: musten perusteella. Liikunnan on todettu vaikut-     paikkaliikunta on suosittua esim. joukkueurhei-
24806: tavan positiivisesti elämänlaatuun sekä ylläpitä-    lussa, pitäisi olla muitakin mahdollisuuksia.
24807: vän työkykyä. Liikunnan avulla ehkäistään sy-        Työnantajalla tulisi olla mahdollisuus tarjota lii-
24808: dän- ja verisuonitauteja, tuki- ja liikuntaelimis-   kuntaa luontoisetuna työntekijöilleen. Tämä oli-
24809: tön sairauksia sekä liikalihavuutta. Lisäksi lii-    si mahdollista, mikäli Verohallituksen vuosittain
24810: kunta edistää psyykkistä hyvinvointia. Suomalai-     tekemän päätöksen mukaan verotuksessa nouda-
24811: sista aikuisista alle kolmannes liikkuu terveyten-   tettavissa luontoisetujen laskentaperusteissa
24812: sä kannalta riittävästi.                             määriteltäisiin myös liikuntaeduista. Tällä het-
24813:    Viime aikoina maassamme on huolestuttu            kellä luontoiseduissa määritellään ainoastaan
24814: työssä jaksamisesta ja työntekijöiden työkyvyn       asuntoetu ja sähkönkäyttöoikeus, autotallietu,
24815: ylläpitämisestä. Suomalaisten hyvinvoinnin edis-     autoetu, ravintoetu, täysihoitoetu sekä puhelin-
24816: täminen on myös kansantaloudellinen kysymys,         etu. Näille on määritelty tietty raha-arvo.
24817: sillä mitä terveempiä ihmiset ovat, sitä vähem-
24818: män he käyttävät terveyspalveluja tai jättäytyvät    Edellä olevan perusteella ehdotan,
24819: ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Suo-
24820: malaisten työkykyä vahvasti edistävään liikun-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lii-
24821: taan tulisi panostaa nykyistä enemmän.                     kuntaedun saattamiseksi työnantaja/ta
24822:    Edellisiin perusteluihin viitaten tässä toivo-          saatavaksi luontoiseduksi.
24823: musaloitteessa ehdotetaan, että työnantajalla oli-
24824: 
24825: 
24826: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24827: 
24828:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
24829:     Seppo Kanerva /kok
24830: 
24831: 
24832: 
24833: 
24834:                                                                                                Versio 2.0
24835:                                                                   TPA 32/2000 vp- Esa Lahtela /sd
24836: 
24837: 
24838: 
24839: 
24840:                                              TOIMENPIDEALOITE 32/2000 vp
24841: 
24842:                                              Työssäoloehdon kertyminen yhdistelmätuella
24843:                                              työllistettäessä
24844: 
24845: 
24846: 
24847: 
24848: Eduskunnalle
24849: 
24850: Yhdistelmätuella työllistäminen on järjestöissä       distelmätuella työllistämisaika tulisi kerryttä-
24851: otettu alkuvaikeuksien jälkeen suhteellisen hy-       mään työttömyysturvan työssäoloehtoa. Tämä
24852: vin vastaan. Yhtenä merkittävänä ongelmana            olisi jo yhdenvertaisuudenkin nimissä vähintä,
24853: työllistetyn osalta on se, ettei yhdistelmätuella     mitä pitäisi tehdä.
24854: työskentely kerrytä työttömyysturvan työssä-
24855: oloehtoa kuin kolmanneksen. Jo silloin, kun la-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
24856: kia aikoinaan eduskunnassa käsiteltiin, monilla
24857: meistä oli tiedossa, että tämä olisi yksi kynnys ja         että hallitus tuo mahdollisimman no-
24858: aiheellinen purnauksen aihe. Mutta valitettavasti           peasti eduskunnalle lakiesityksen, jolla
24859: kokoomuksesta ei silloin ymmärtämystä herunut               yhdistelmätuella työllistämisen työttö-
24860: kuin kolmannekseen. Kysymys oli tosi laihasta               myysturvan työssäoloehto kertyy koko
24861: kompromissista. Asia tulisikin ottaa uudelleen              ajalta, kuten muussakin tukityöllistämi-
24862: käsittelyyn ja tarkistaa lakia siten, että koko yh-         sessä.
24863: 
24864: 
24865: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24866: 
24867:     Esa Lahtela /sd
24868: 
24869: 
24870: 
24871: 
24872:                                                                                              Versio 2.0
24873:                                                                   TPA 33/2000 vp - Esa Lahtela /sd
24874: 
24875: 
24876: 
24877: 
24878:                                              TOIMENPIDEALOITE 33/2000 vp
24879: 
24880:                                              Kymijoen-Mäntyharjun kanavan rakentami-
24881:                                              nen
24882: 
24883: 
24884: 
24885: 
24886: Eduskunnalle
24887: 
24888: Saimaan kanavan vuokra-aikaa on jäljellä enää         mahdollisuus jopa ympärivuotiseen meriyhtey-
24889: reilut kymmenen vuotta. Vaikka vuokra-aikaa           teen. Kustannuksena kanavan rakentaminen lie-
24890: jatkettaisiinkin, jo tässä vaiheessa on tiedossa,     nee reilun kahden miljardin luokkaa. Mutta kun
24891: että Saimaan kanava tarvitsee mittavan uudista-       otetaan huomioon, kuinka paljon kanavan vaiku-
24892: mis- ja korjauspaketin, ennen kuin se täyttää ny-     tuspiiriin tulee kuulumaan raskasta teollisuutta,
24893: kyliikenteen vaatimukset. Siitä syystä Suomen         joka sitä tulisi käyttämään, investointi on myös
24894: tuleekin linjoittaa kanavapolitiikkaansa siten, et-   siltä osin hyvinkin kannattava.
24895: tei Saimaan kanavaa enää lähdetä sen kummem-
24896: min k01j aamaan, vaan rakennetaan kokonaan            Edellä olevan perusteella ehdotan,
24897: uusi kanava Suomen puolelle. Saimaan kanava
24898: jäisi siten matkailun ja huviveneliikenteen käyt-           että hallitus edistää päätöksillään Ky-
24899: töön, mikäli asiasta päästäisiin venäläisten kans-          mijoen-Mäntyharjun kanavan suunnit-
24900: sa sopimukseen.                                             telun jatkamista siten, että rakentamis-
24901:    Kymijoen-Mäntyharjun kanavan osalta on-                  hanke voi alkaa mahdollisimman pian.
24902: kin tehty jo esiselvitystyötä. Kanavan etuna olisi
24903: 
24904: 
24905: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24906: 
24907:     Esa Lahtela /sd
24908: 
24909: 
24910: 
24911: 
24912:                                                                                               Versio 2.0
24913:                                                                  TPA 34/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
24914: 
24915: 
24916: 
24917: 
24918:                                             TOIMENPIDEALOITE 34/2000 vp
24919: 
24920:                                             Moottorikeikkojen liikennevakuutusten kehit-
24921:                                             täminen
24922: 
24923: 
24924: 
24925: 
24926: Eduskunnalle
24927: 
24928: Moottorikelkoille on luotu oma liikennevakuu-            Sitten vertailun vuoksi on toinen henkilö, jol-
24929: tusjärjestelmä. Kelkat on luokiteltu moottoritila-   la on huippunopea keikka pelkästään huviajoa
24930: vuuksiensa mukaan useaan eri kokoluokkaan,           varten. Hän ajaa syksystä kevääseen lähes joka
24931: josta määräytyy myös vakuutusmaksun suuruus.         päivä. Edellä olevaan esimerkkiin verrattuna ajo-
24932: Keikkavakuutuksen erityispiirteenä on, ettei sii-    aika sekä vahinkoriski ja -tiheys ovat monikym-
24933: nä sovelleta bonusoikeutta, joten järjestelmässä     menkertaiset Hän selviää samantasoisella mak-
24934: kaikki maksavat samanlaista maksua, olipa va-        sulla kuin kahden viikon käyttäjäkin, jos mootto-
24935: hinkoriskialttius suuri tai pieni. Kelkkavakuutuk-   rin kuutiomäärät ovat samat.
24936: sessa ei ole myöskään seisontavakuutusmahdol-           Edellä mainituista syistä moottorikeikkojen
24937: lisuutta. Vaikka keikka olisi vain lyhyen aikaa      liikennevakuutusjärjestelmää tulisikin kehittää
24938: käytössä, vakuutusmaksun vapautusta ei saa kuin      samantyyppiseksi kuin autojen liikennevakuu-
24939: poistamalla se rekisteristä. Takaisin rekisteriin    tukset Keikka voitaisiin pitää seisontavakuutuk-
24940: laittaminen taas maksaa suhteettoman paljon.         sessa, ja vakuutuksessa otettaisiin käyttöön myös
24941:     Nämä edellä mainitut keikkavakuutuksen eri-      bonusjärjestelmä. Silloin henkilö, jolle vahinko-
24942: tyispiirteet ovatkin aiheuttaneet keskustelua sii-   ja sattuu enemmän, joutuisi niistä myös maksa-
24943: tä, voisiko moottorikeikkojen vakuutusjärjestel-     maan, ja vahingoille vähemmän riskialtis henki-
24944: mää kehittää nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.         lö palkittaisiin.
24945:     Esimerkkinä tästä kohtuuttomuudesta kuvaan
24946: kaksi erilaista kelkan käyttäjää oikeasta elämäs-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
24947: tä.
24948:     Toisella henkilöllä on ns. työkelkka, jota hän          että hallitus ryhtyy moottorikeikkojen
24949:  käyttää. pohtopuiden ajoon talvella kahden vii-            vakuutusjärjestelmän kehittämiseen si-
24950: kon ajan, koska hänellä sattuu olemaan puuläm-              ten, että seisontavakuutus tulee mahdol-
24951:  mitys. Muut ajat tämä keikka seisoo paikallaan             liseksi ja vakuutusmaksuissa on bonus-
24952: eikä siis ole liikenteessä. Kelkan käyttäjä joutuu          oikeus.
24953:  kuitenkin maksamaan koko vuoden vakuutus-
24954:  maksun.
24955: 
24956: 
24957: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24958: 
24959:     Esa Lahtela /sd
24960: 
24961: 
24962:                                                                                                Versio 2.0
24963:                                                                 TPA 35/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
24964: 
24965: 
24966: 
24967: 
24968:                                            TOIMENPIDEALOITE 35/2000 vp
24969: 
24970:                                            Outokummun ja Polvijärven välisen tien paran-
24971:                                            taminen
24972: 
24973: 
24974: 
24975: 
24976: Eduskunnalle
24977: 
24978: Outokummun ja Polvijärven välisellä maantiellä      nen. Lisäksi tulee ryhtyä toimiin liikenneturvalli-
24979: 504 raskas rekkaliikenne on lisääntynyt rajusti     suuden lisäämiseksi leventämällä ko. tietä, kor-
24980: Mondo Minerals Oy:n talkkikaivoksen talkin          jaamalla tien kaltevuuksia vaarallisten mutkien
24981: ajon vuoksi. Kuluvan talven aikana tästä johtuen    osalta sekä rakentamalla mm. koululaisten tur-
24982: liikenteessä on sattunut yksi kolmen nuoren hen-    vallisuuden takaamiseksi kevyen liikenteen väy-
24983: gen vaatinut onnettomuus ja lukuisia läheltä piti   liä kohdille, joissa asutus on tiheämpää.
24984: -tilanteita. Paikallisten asukkaiden toimesta on-
24985: kin noussut yhtenäinen vaade saada välin Kalat-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
24986: tomanristeys-Horsmanaho liikenneturvallisuut-
24987: ta kohotettua. Ensimmäinen toimenpide tulee                että hallitus ryhtyy toimiin, joilla Outo-
24988: olla talviajan nopeuksien rajoittaminen 60 km:iin          kummun ja Polvijärven välisen maan-
24989: tunnissa sekä liukkauden torjunnan tehostami-              tien 504 liikenneturvallisuuden tasoa
24990:                                                            nostetaan.
24991: 
24992: 
24993: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
24994: 
24995:     Esa Lahtela /sd
24996: 
24997: 
24998: 
24999: 
25000:                                                                                               Versio 2.0
25001:                                                                   TPA 36/2000 vp - Esa Lahtela /sd
25002: 
25003: 
25004: 
25005: 
25006:                                              TOIMENPIDEALOITE 36/2000 vp
25007: 
25008:                                              Työttömien oikeuttaminen alennettuun matka-
25009:                                              lippuun rautateillä
25010: 
25011: 
25012: 
25013: 
25014: Eduskunnalle
25015: 
25016: Pitkittyessään työttömyystilanne tulee aiheutta-      dollisuus alennettuun matkalippuun kuin tällä
25017: maan yhteiskunnallista syrjäytymistä. Tutkimuk-       hetkellä on eläkeläisillä ja opiskelijoilla. Sinänsä
25018: sen mukaan monen pitkäaikaistyöttömän kohdal-         tämä toimenpide ei lisäisi minkään tahon kustan-
25019: la kontaktit ulospäin vähenevät: ihminen kokee,       nuksia, sillä monilla reiteillä junissa on käyttä-
25020: että hän on jotenkin huonompi, kun häntä ei tar-      mätöntä kapasiteettia, jolloin päinvastoin saatai-
25021: vita. Taloudellisen aseman vaikeutuessa myös          siinjunaliikenteeseen lisää matkustajia ja käyttö-
25022: matkustamismahdollisuudet vähenevät.                  aste korkeammaksi.
25023:     Koska työtilaisuuksia ei nopeasti pystytä kai-
25024: kille tarjoamaan, yhteiskunnan tehtävä olisi tulla    Edellä olevan perusteella ehdotan,
25025: työttömiä vastaan madaltamalla niitä kynnyksiä,
25026: joita on helppoa ja mahdollista madaltaa.                   että hallitus ryhtyy pikaisiin toimen-
25027:     Yksi keino tähän olisi antaa työttömille henki-         piteisiin, että työttömille järjestetään
25028: sen vireydenja mahdollisen työnhaunkin kannal-              rautateillä mahdollisuus alennettuun
25029: ta edullinen matkustamismahdollisuus rautateil-             matkalippuun samaan tapaan kuin elä-
25030: lä. Työttömille tulisi järjestää samanlainen mah-           keläisillä ja opiskelijoillakin on.
25031: 
25032: 
25033: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25034: 
25035:     Esa Lahtela /sd
25036: 
25037: 
25038: 
25039: 
25040:                                                                                                 Versio2.0
25041:                                                                      TPA 37/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25042: 
25043: 
25044: 
25045: 
25046:                                                 TOIMENPIDEALOITE 37/2000 vp
25047: 
25048:                                                 Myymäläautopalveluiden turvaaminen
25049: 
25050: 
25051: 
25052: 
25053: Eduskunnalle
25054: 
25055: Kyläkauppaverkoston yhä vain harvetessa myy-             päätös, jolla myymäläautojen toiminta-avustuk-
25056: mäläauto on merkittävä ja tärkeä palvelumuoto            sesta luovuttiin. Osaltaan sillä päätöksellä no-
25057: syrjäisillä alueilla ja erityisesti iäkkäälle väestöl-   peutettiin maaseudun autioitumista, sillä monille
25058: le, jolla ei ole käytössään omaa kulkuvälinettä.         ikääntyneille se oli ainoa mahdollisuus saada päi-
25059: Kesäaikaan myymäläautot taas palvelevat pai-             vittäiset elämisen tarpeet ostettua.
25060: kallisen väestön lisäksi kesäasukkaita.                     Nykyisellä lopettamisvauhdilla kohta koko
25061:     Myymäläauton toiminnan kannattavuus on ta-           myymäläautojen palvelutoiminta tulee loppu-
25062: loudellisesti varsin heikko kalliiden investoin-         maan. Kun otetaan huomioon, kuinka tärkeitä
25063: tien vuoksi ja siitä syystä, että reitti kulkee          palveluita myymäläautot yhä edelleen monilla
25064: alueilla, joilla ostajakunta on harvalukuista. Sil-      alueilla tekevät, on yhteiskunnan tehtävä turvata
25065: tä osin myymäläauto tekee myös sosiaalista toi-          toiminnan jatkuminen vielä käytössä oleville au-
25066: mintaa, koska kaikkia - myös kannattamaUo-               toille. Tärkeää on olla jopa kehittämässä myymä-
25067: mia-reittejä on ajettava. Useimmiten nämä au-            läautojärjestelmää monitoimipalvelun suuntaan,
25068: tot ovat yhden henkilön yrityksiä, mistä johtuen         jolloin pitkien matkojen haja-asutusalueilla myy-
25069: omistajat joutuvat viruttamaan työaikansa koh-           mäläautot voisivat tarjota postin tai jopa Kansan-
25070: tuuttoman pitkäksi, koska myynnin tuotot eivät           eläkelaitoksen neuvontaa tai palveluita.
25071: riitä vieraan palkkaamiseen. Heillä ei ole liiem-
25072: min myöskään varaa vuosi- tai sairaslomien pitä-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
25073: miseen.
25074:     Suurimmillaan myymäläautojen määrä maas-                   että hallitus ryhtyy myöntämään toimin-
25075: samme oli vuonna 1970, jolloin autoja oli yh-                  tatukea myymäläautopalveluille, jotta
25076: teensä 1 230, nyt määrä on pudonnut kyrnmenek-                 pitkien välimatkojen haittoja voidaan
25077: seen siitä.                                                    lieventää ja palvelutoiminta voi edel-
25078:    Merkittävän romahduksen myymäläautojen                      leen säilyä haja-asutusalueilla.
25079: määrään aiheutti 1990-luvun alkupuolella tehty
25080: 
25081: 
25082: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25083: 
25084:     Esa Lahtela /sd
25085: 
25086: 
25087: 
25088: 
25089:                                                                                                   Versio 2.0
25090:                                                                 TPA 38/2000 vp -      Esa Lahtela /sd
25091: 
25092: 
25093: 
25094: 
25095:                                            TOIMENPIDEALOITE 38/2000 vp
25096: 
25097:                                            Rintamaveteraanien kuntootuksen tehostami-
25098:                                            nen
25099: 
25100: 
25101: 
25102: 
25103: Eduskunnalle
25104: 
25105: Ilman rintamaveteraanien aikanaan tekemiä uh-       niin jostain syystä eri alueilla jotkut veteraanit
25106: rauksia emme suomalaisina voisi tänä päivänä        pääsevät kuntoutukseen kovin harvoin. Kunnas-
25107: nauttia siitä hyvinvointi-Suomesta, jossa nyt       ta ja veteraanista riippuen kuntoutusväli voi olla
25108: elämme. Menneinä vuosikymmeninä tämän kun-          jopa 5-6 vuotta. Jotta kuntakohtaiset erot eivät-
25109: niavelan korvaamiseksi onkin säädetty monia         kä "pärstäkerroinerot" olisi niin suuret, kuntou-
25110: merkittäviä lakeja asumisen, eläkkeiden, kuntou-    tuslakia tulisi muuttaa siten, että rintamaveteraa-
25111: tuksen ja monien muiden sosiaalisten etuuksien      neilla olisi oikeus kahden vuoden välein tapahtu-
25112: osalta, joiden vaikuttavuutta ei voi kiistää.       vaan kuntoutukseen. Tasapuolisuuden turvaami-
25113:    Keski-iän nousun myötä veteraanien joukko        seksi se meidän tulisi tehdä ja sen me olemme yh-
25114: hupenee yli 10 OOO:n vuosivauhdilla. Keski-iän      dessä heille "velkaa".
25115: nousu vaikuttaa myös siihen, että avun tarve ja
25116: selviytymiskustannukset tulevat vain kasva-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
25117: maan.
25118:    Yksi merkittävistä veteraanietuuksista on kun-         että hallitus ryhtyy toimiin kuntoutus-
25119: toutus. Vaikka vuosittain kuntoutusvarojen                lain muuttamiseksi siten, että rintama-
25120: osuus budjetissa onkin säilynyt lähes samalla ta-         veteraaneille turvataan oikeus kahden
25121: solla, joinakin vuosina jopa vähän lisääntyenkin,         vuoden välein tapahtuvaan kuntoutuk-
25122:                                                           seen.
25123: 
25124: 
25125: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25126: 
25127:     Esa Lahtela /sd
25128: 
25129: 
25130: 
25131: 
25132:                                                                                               Versio 2.0
25133:                                                                  TPA 39/2000 vp - Esa Lahtela /sd
25134: 
25135: 
25136: 
25137: 
25138:                                             TOIMENPIDEALOITE 39/2000 vp
25139: 
25140:                                             Työeläkkeen kertymäperusteiden muuttaminen
25141: 
25142: 
25143: 
25144: 
25145: Eduskunnalle
25146: 
25147: Nykyisen työeläkelain selvänä epäkohtana on          vuotta työhistoriaa oikeuttaisi eläkkeelle siirty-
25148: koko ajan ollut, ettei työeläke kerry ennen kuin     miseen.
25149: 24 ikävuodesta lähtien. Kuitenkin eläkemaksut
25150: maksetaan ennen sitäkin ikävuotta täysimääräisi-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
25151: nä. Tämä epäkohta tulisikin mahdollisimman no-
25152: peasti oikaista kaikkien jo tälläkin hetkellä työ-         että hallitus valmistelee lakiesityksen si-
25153: elämässä olevien osalta. Työeläkkeen tulisi ker-           ten, että työeläke kertyy koko työhisto-
25154: tyä koko työhistorian ajalta ja neljäkymmentä              rian ajalta ja 40 vuotta työssä olleilla on
25155:                                                            mahdollisuus siirtyä eläkkeelle.
25156: 
25157: 
25158: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25159: 
25160:     Esa Lahtela /sd
25161: 
25162: 
25163: 
25164: 
25165:                                                                                               Versio 2.0
25166:                                                                  TPA 40/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
25167: 
25168: 
25169: 
25170: 
25171:                                              TOIMENPIDEALOITE 40/2000 vp
25172: 
25173:                                              Työttömien yhdistysten toimintaedellytysten
25174:                                              turvaaminen
25175: 
25176: 
25177: 
25178: 
25179: Eduskunnalle
25180: 
25181: Asetuksella on määritelty, miten työttömien yh-       siin avustaa ja tukea. Sama toiminnan rahoitus-
25182: teistä aloitteellisuutta tuetaan sekä miten pitkään   ongelma on olemassa myös VTY:n (Valtakun-
25183: ja kenelle omatoimisuusavustus voidaan myön-          nallisen työttömien yhdistyksen) osalla. VTY:n
25184: tää. Työttömien yhdistysten osalta ongelmaksi         rahoitus tulisi turvata suoraan valtion talous-
25185: on muodostunut se, että avustusta myönnetään          arviossa korvamerkityllä rahalla.
25186: vain toiminnan alkuun saattamiseksi. Sen sijaan
25187: pitempään toimineet yhdistykset eivät avustusta       Edellä olevan perusteella ehdotan,
25188: saa, heidän kun odotetaan hankkivan rahoituk-
25189: sensa toiminnan kautta.                                     että hallitus ryhtyy toimiin, jotta omatoi-
25190:    Monissa tapauksissa totuus on kuitenkin se,              misuusavustuksella voidaan tukea jo pi-
25191: ettei yhdistys ole onnistunut luomaan sellaista             tempäänkin toiminnassa olleita työttö-
25192: toimintaa, jolla kaikki kustannukset voidaan                mien yhdistyksiä ja
25193: peittää. Omatoimisuusavustusjärjestelmän toimi-
25194: vuutta olisikin tarve tarkastella uudelleen sekä            että Valtakunnallisen työttömien yhdis-
25195: kehittää järjestelmää myös siten, että jo pitem-            tyksen toiminta turvataan budjettiva-
25196: pään toiminnassa olevia yhdistyksiäkin voitai-              roin.
25197: 
25198: 
25199: 
25200: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25201: 
25202:     Esa Lahtela /sd
25203: 
25204: 
25205: 
25206: 
25207:                                                                                               Versio 2.0
25208:                                                                   TPA 4112000 vp- Esa Lahtela /sd
25209: 
25210: 
25211: 
25212: 
25213:                                              TOIMENPIDEALOITE 4112000 vp
25214: 
25215:                                              Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen
25216: 
25217: 
25218: 
25219: 
25220: Eduskunnalle
25221: 
25222: Arvonlisäverotus ja sen painopisteiden kohden-        valtion progressiivisella tuloverona. Toimenpide
25223: taminen on kansallisissa käsissä. Elintarvikkei-      olisi    sekä       veropoliittisesti     että so-
25224: den osalta Euroopan unionissa on hyvin kirjava        siaalipoliittisesti solidaarisuutta lisäävä.
25225: käytäntö siinä, kuinka niitä verotetaan. Joissakin
25226: maissa verotus on hyvinkin alhainen, Suomi taas       Edellä olevan perusteella ehdotan,
25227: on elintarvikkeiden osalta korkeimmin verotettu-
25228: ja maita. Kun otetaan huomioon se, että elintar-            että hallitus ryhtyy toimiin elintarvikkei-
25229: vikkeet ovat jokaiselle perustarvikkeita ja välttä-         den arvonlisäverokannan alentamiseksi
25230: mättömiä, verotuksen painopistettä olisikin muu-            siinä tahdissa, kun liikkumavaraa vero-
25231: tettava siten, että elintarvikkeiden arvonlisäve-           kevennyksien osalta on mahdollista teh-
25232: roa alennettaisiin ja vastaava summa kerättäisiin           dä.
25233: 
25234: 
25235: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25236: 
25237:     Esa Lahtela /sd
25238: 
25239: 
25240: 
25241: 
25242:                                                                                                Versio 2.0
25243:                                                                 TPA 42/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25244: 
25245: 
25246: 
25247: 
25248:                                            TOIMENPIDEALOITE 42/2000 vp
25249: 
25250:                                            Tohmajärven koulukeskuksen peruskorjaus
25251: 
25252: 
25253: 
25254: 
25255: Eduskunnalle
25256: 
25257: Tohmajärven koulukeskus (lukio, yläaste ja eri-     nen ja juhlasalin muutostyö. Koulun huonokun-
25258: tyiskoulu) on rakennettu 1960-1970-luvun            toisuuden vuoksi saneeraustyöllä olisi kiire, ja
25259: vaihteessa. Saneerauksen esisuunnittelu on val-     toivottavaa olisi, että valtion osuus rahoituksesta
25260: mis, ja varsinaista suunnittelutyötä toteutetaan    hoidettaisiin rakennusaikaisena rahoituksena.
25261: parhaillaan. Arkkitehtisuunnittelu on joensuulai-
25262: sella Arkadia Oy:llä. Koko hankkeen alustava        Edellä olevan perusteella ehdotan,
25263: kustannusarvio on 20 000 000 markkaa, josta en-
25264: simmäinen vaihe on noin 6 000 000 markkaa.                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Toh-
25265: Vaihe sisältää lukiorakennuksen saneerauksen,             majärven koulukeskuksen peruskorjaa-
25266: josta pääosan muodostavat keittiön uudistami-             miseksi.
25267: 
25268: 
25269: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25270: 
25271:     Esa Lahtela /sd
25272: 
25273: 
25274: 
25275: 
25276:                                                                                               Versio 2.0
25277:                                                                 TPA 43/2000 vp - Esa Lahtela /sd
25278: 
25279: 
25280: 
25281: 
25282:                                             TOIMENPIDEALOITE 43/2000 vp
25283: 
25284:                                             Koitajoen-Luhtapohjan tien parantaminen
25285: 
25286: 
25287: 
25288: 
25289: Eduskunnalle
25290: 
25291: Tieosuus Koitajoki-Luhtapohja Enossa (mt.            ten puutavarakuljetusten sujuvuuden turvaami-
25292: 5142) on osa Uimaharjun tehtaille johtavaa tär-      seksi.
25293: keää puutavaran kuljetusreittiä. Osa tiestä onpa-
25294: rannettu työllisyysmäärärahoilla. Jäljellä on kui-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
25295: tenkin vielä mutkainen, mäkinen ja sorapäällys-
25296: teinen 11,3 kilometriä pitkä tieosuus. Koko tie-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Koi-
25297: osuuden parantaminen on tarpeen ympärivuotis-              tajoen-Luhtapohjan tieosuuden paran-
25298:                                                            tamiseksi.
25299: 
25300: 
25301: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25302: 
25303:     Esa Lahtela /sd
25304: 
25305: 
25306: 
25307: 
25308:                                                                                            Versio 2.0
25309:                                                                 TPA 44/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:                                             TOIMENPIDEALOITE 44/2000 vp
25315: 
25316:                                             Ilomantsin keskuskoulun peruskorjaus
25317: 
25318: 
25319: 
25320: 
25321: Eduskunnalle
25322: 
25323: Ilomantsin keskuskoulun rakentamisvuosi on              Huonokuntoisuutensa vuoksi keskuskoulu tar-
25324: 1964. Keskuskoulurakennuksen lisäksi koulun          vitsisi nopeassa aikataulussa peruskorjauksen.
25325: yhteyteen rakennettiin työpaja, oppilasasuntola,     Peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu noin 20
25326: ruokala, kirjasto ja kolme opettajien rivitaloa.     miljoonaa markkaa.
25327: Koulukiinteistöjen pinta-ala on 3 200 neliömet-
25328: riä.                                                 Edellä olevan perusteella ehdotan,
25329:    Peruskouluun siirtymisen jälkeen keskuskou-
25330: lulla on toiminut kirkonkylän ala-aste ja Ilomant-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Ilo-
25331: sin lukio. Myös yläasteen teknisen työn ja kotita-         mantsin keskuskoulun peruskorjaa-
25332: louden opetus annetaan keskuskoululla.                     miseksi.
25333: 
25334: 
25335: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25336: 
25337:     Esa Lahtela /sd
25338: 
25339: 
25340: 
25341: 
25342:                                                                                             Versio 2.0
25343:                                                                  TPA 45/2000 vp - Esa Lahtela /sd
25344: 
25345: 
25346: 
25347: 
25348:                                              TOIMENPIDEALOITE 45/2000 vp
25349: 
25350:                                              Suhmuran ala-asteen peruskorjaaminen Py-
25351:                                              häselän kunnassa
25352: 
25353: 
25354: 
25355: 
25356: Eduskunnalle
25357: 
25358: Suhmuran ala-aste on vuonna 1954 rakennettu              Hankkeen kustannusarvio on yhteensä
25359: kivirakennus. Oppilasmääränjatkuva lisääntymi-        2 725 000 markkaa, josta saneerauksen osuus on
25360: nen on aiheuttanut tilanpuutetta jatkuvasti. Kou-     772 000 markkaa, kalusteiden osuus 248 000
25361: lun asunnot on yhtä lukuun ottamatta jouduttu ot-     markkaaja laajennuksen osuus 1 705 000 mark-
25362: tamaan koulun ja kirjaston käyttöön. Lisätilaa on     kaa. Hankkeen työllisyysvaikutus olisi välittö-
25363: jouduttu tekemään myös kellarikerroksen halko-        mästi rakennuskohteessa viisi miestyövuotta.
25364: varastoista.
25365:    Tällä hetkellä koululta puuttuu asianmukai-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
25366: nen liikuntatila pukeutumis- ja peseytymistiloi-
25367: neen. Jos laajennus saataisiin toteutettua, liikun-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Py-
25368: tatilaa tulisi käyttämään myös Vehkapuron kol-              häselän kunnassa sijaitsevan Suhmuran
25369: miopettajainen ala-aste, jolta myös puuttuvat lii-          koulun peruskorjauksen ja laajennuk-
25370: kuntatilat                                                  sen toteuttamiseksi.
25371: 
25372: 
25373: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25374: 
25375:     Esa Lahtela /sd
25376: 
25377: 
25378: 
25379: 
25380:                                                                                             Versio 2.0
25381:                                                                   TPA 46/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
25382: 
25383: 
25384: 
25385: 
25386:                                               TOIMENPIDEALOITE 46/2000 vp
25387: 
25388:                                               Värtsilän rajanylityspaikalle vievän tien kun-
25389:                                               nostaminen
25390: 
25391: 
25392: 
25393: 
25394: Eduskunnalle
25395: 
25396: Kantatie 70 on Värtsilän rajanylityspaikalta kuu-      Venäjälle ja Venäjältä Suomeen suuntautuva lii-
25397: tostielle johtava maantie. Rajan avauduttua tien       kenne näyttää kehittyvän yhä vain myönteisem-
25398: liikenne on kasvanut räjähdysmäisesti ylityspai-       pään suuntaan, Suomen olisikin mitä pikimmin
25399: kan kautta kulkevan raskaan liikenteen tavara-         laitettava tältä osin kantatie 70 perusparannuk-
25400: määrän vuoksi. Tie on osin huonokuntoinen ja           sen alle.
25401: monin paikoin vaarallinen. Koska perusparan-
25402: nusvarat ovat olleet vähäiset, Savo-Karjalan tie-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
25403: piirillä ei ole ollut mahdollisuutta laittaa hanket-
25404: ta liikkeelle, vaikka tarve onkin todettu. Koska             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kan-
25405:                                                              tatien 70 perusparantamiseksi.
25406: 
25407: 
25408: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25409: 
25410:     Esa Lahtela /sd
25411: 
25412: 
25413: 
25414: 
25415:                                                                                               Versio 2.0
25416:                                                                  TPA 47/2000 vp- Esa Lahtela /sd
25417: 
25418: 
25419: 
25420: 
25421:                                             TOIMENPIDEALOITE 47/2000 vp
25422: 
25423:                                             Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen biosiåä-
25424:                                             rialuetoiminnan turvaaminen
25425: 
25426: 
25427: 
25428: 
25429: Eduskunnalle
25430: 
25431:  Suomen hallitus on hyväksynyt kestävän kehi-        nykypäivän realiteetti ja ehdoton kilpailuvaltti.
25432: tyksen ohjelman kaikkien ministeriöiden toteu-       Biosfåärialuetoiminta on myös luonut useita In-
25433: tettavaksi. Pohjois-Karjalan biosfåärialue Ilo-      terreg-, Tacis- ja lähialuehankkeita sekä pohjois-
25434: mantsin ja Lieksan alueilla hyväksyttiin ensim-      maisia projekteja.
25435: mäisenä Suomessa UNESCOn biosfåäriohjel-                Biosfiiäritoiminnan ongelmana on heikko hal-
25436: maan vuonna 1992. Ohjelman tavoitteena on            linnollinen asema ja sen koostuminen lukuisista
25437: edistää kestävän kehityksen hengessä sekä pai-       projekteista. Hallinnollisesti toiminta on vuodes-
25438: kallisesti että laajemminkin tärkeää tutkimusta ja   ta 1995 alkaen ollut ympäristöministeriön hallin-
25439: kehitystä.                                           nonalaa. Ko. ministeriön panostus on ollut vuo-
25440:    Biosfåäritoiminta perustuu käytännön yhteis-      sittain hieman yli 100 000 markkaa.
25441: työhön tutkijoiden ja hallinnon sekä paikallisten       Pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun kannal-
25442: asukkaiden ja yritysten kesken. Biosfåärialue voi    ta tilapäisrahoituksen varassa toimiminen on
25443: toimia kestävän kehityksen malli- ja koealueena      epävarmaa ja siten kestämätöntä. Jotta toimin-
25444: mitä moninaisemmissa kestävää kehitystä edistä-      nasta saataisiin paras mahdollinen hyöty, bio-
25445: vissä kehittämis- ja kokeiluhankkeissa, esim.        sfåäritoiminnan perusrahoitus tulisi turvata val-
25446: energia/bioenergia-, jätehuolto-, puhdasvesi- ja     tion budjetissa. Sen tarve vuosittain on noin
25447: jätevesitekniikassa, metsien käsittelyssä sekä ve-   800 000 markkaa.
25448: sistö-, valuma-, maisema- ja rakennusten kun-
25449: nostus- ja kehittämishankkeissa.                     Edellä olevan perusteella ehdotan,
25450:    Kestävän kehityksen hankkeet ovat maailman-
25451: laajuisia. Tällä hetkellä hankkeet ovat hyvin              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Poh-
25452: ajankohtaisia ja vaativat uuden tekniikan osaa-            jois-Karjalan biosfääritoiminnan jatku-
25453: mista ja soveltamista. Ympäristönäkökohdat ovat            vuuden turvaamiseksi.
25454: 
25455: 
25456: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25457: 
25458:     Esa Lahtela /sd
25459: 
25460: 
25461: 
25462: 
25463:                                                                                               Versio2.0
25464:                                                      TPA 48/2000 vp -Jukka Vihriälä /kesk ym.
25465: 
25466: 
25467: 
25468: 
25469:                                            TOIMENPIDEALOITE 48/2000 vp
25470: 
25471:                                            Miesten eturauhasen syövän seulontatutkimuk-
25472:                                            set
25473: 
25474: 
25475: 
25476: 
25477: Eduskunnalle
25478: 
25479: Eturauhasen syöpä on suomalaisen miehen ylei-       myös Suomessa syntynyt vahva mielenkiinto
25480: sin syöpä. Vuonna 1991 se ohitti yleisyydessä       kyetä seulonnalla saamaan miesten eturauhasen
25481: miesten keuhkosyövän. Suomen syöpärekisterin        syöpä todetuksi mahdollisimman aikaisessa vai-
25482: mukaan meillä todettiin 2 811 uutta eturauhasen     heessa, kun syöpä vielä rajoittuu eturauhaseen
25483: syöpää vuonna 1997. Vuonna 1995 eturauhasen         eikä ole levinnyt ympäristöön ja muualle elimis-
25484: syövän osuus oli 24,6 % miesten syövistä, mutta     töön.
25485: vuonna 1997 jo 28 %. Tilastot osoittavat, että         Suomessa on toteutettu jo vuosikaudet naisten
25486: uusien eturauhassyöpätapausten määrä lisääntyy      kohdunkaulan, kohtusyövän ja rintasyövän seu-
25487: noin 200 tapauksena vuodessa. Eturauhasen syö-      lontatutkimuksia erinomaisin ja hyvin tuloksin.
25488: pään kuolee Suomessa noin 800 miestäjoka vuo-       Kokeellisessa mielessä on miesten eturauhasen
25489: si.                                                 syövän seulontatutkimuksia ollut meneillään
25490:     Eturauhasen syöpä on vanhenevan miehen          vuodesta 1996 lähtien Helsingin ja Tampereen
25491: tauti. Keskimääräinen totearuisikä on noin 72       yliopistollisissa sairaaloissa. Tästä seulontako-
25492: vuotta. Sairautta esiintyy hyvin harvoin alle 50-   keesta on julkistettu kahden ensimmäisen vuo-
25493: vuotiailla. Esimerkiksi vuonna 1995 alle 50-vuo-    den tutkimustulokset. Niiden mukaan otantatut-
25494: tiaiden osuus todetuista eturauhasen uusista syö-   kimuksissa oireettomilta miehiltä löytyi merkit-
25495: pätapauksista oli vain 0,34 %, mutta 50 ikävuo-     tävä määrä uusia eturauhasen syöpiä. Näin löyde-
25496: den jälkeen sairausluvut nousevat ja 60 ikävuo-     tyistä syövistä 85 % oli paikallisia eli ne rajoit-
25497: den jälkeen nousu on jyrkkää. Suuret ikäluokat,     tuivat eturauhaseen. Tutkijoiden ennakkorapor-
25498: noin 300 000 suomalaista miestä, ovat juuri tu-     tin mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että etu-
25499: lossa riski-ikään.                                  rauhasen syövät löydetään näin seuloen varhai-
25500:     Koska eturauhasen syövän syitä ei tunneta ja    semmassa vaiheessa kuin muulloin, jolloin ne
25501: koska tämän takia ei ole olemassa keinoja estää     ovat todennäköisesti parannettavissa niin sano-
25502: sen kehittymistä, on kautta maailman ja niin        tulla radikaalileikkauksella tai sädehoidolla.
25503: 
25504: 
25505: 
25506: 
25507:                                                                                               Versio 2.0
25508: TPA 48/2000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
25509: 
25510: 
25511: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                  suorittaa maaravuosin yhteiskunnan
25512:                                                       toimesta eturauhasen syövän seulonta-
25513:        että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että     tutkimuksia.
25514:        50 vuotta täyttäneille miehille voidaan
25515: 
25516: 
25517: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25518: 
25519:     Jukka Vihriälä /kesk                            Rakel Hiltunen /sd
25520:     Harry Wallin /sd                                Susanna Huovinen /sd
25521:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok                      Saara Karhu /sd
25522:     Timo Ihamäki /kok                               Vaito Koski /sd
25523:     Risto Kuisma /rem                               Niilo Keränen /kesk
25524:     Margareta Pietikäinen /r                        Kirsi Ojansuu /vihr
25525:     Esko Kurvinen /kok                              Osmo Puhakka /kesk
25526:     Eero Akaan-Penttilä /kok                        Päivi Räsänen /skl
25527:     Nils-Anders Granvik /r                          Pekka Kuosmanen /kok
25528:     Olli Nepponen /kok                              Timo Seppälä /kok
25529:     Kari Myllyniemi /kesk                           Håkan Nordman /r
25530:     Klaus Bremer /r                                 Matti Vanhanen /kesk
25531:     Bjarne Kallis /skl                              Markku Markkula /kok
25532:     Tero Mölsä /kesk                                Petri Neittaanmäki /kesk
25533:     Pirkko Peltomo /sd                              Arto Seppälä /sd
25534:     Virpa Puisto /sd                                Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
25535:     Tuija Nurmi /kok                                Inkeri Kerola /kesk
25536:     Reijo Kallio /sd                                Matti Vähänäkki /sd
25537:     Jaakko Laakso /vas                              Aulis Ranta-Muotio /kesk
25538:     Pauli Saapunki /kesk                            Kari Rajamäki /sd
25539:     Timo Kalli /kesk                                Reijo Laitinen /sd
25540:     Mika Lintilä /kesk                              Jorma Vokkolainen /vas
25541:     Pekka Vilkuna /kesk                             Kari Uotila /vas
25542:     Maria Kaisa Aula /kesk                          Matti HuutoJa /vas
25543:     Pertti Hemmilä /kok                             Tero Rönni /sd
25544:     Anu Vehviläinen /kesk                           Lauri Kähkönen /sd
25545:     Erkki Kanerva /sd                               Unto Valpas /vas
25546:     Seppo Kanerva /kok                              Matti Kangas /vas
25547:     Jyrki Katainen /kok                             Raimo Mähönen /sd
25548:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                         Tapio Karjalainen /sd
25549:     Kyösti Karjula /kesk                            Pekka Nousiainen /kesk
25550:     Erkki Pulliainen /vihr                          Seppo Lahtela /kesk
25551:     Mirja Ryynänen /kesk                            Leea Hiltunen /skl
25552:     Juha Korkeaoja /kesk                            Leena Rauhala /skl
25553:     Jukka Gustafsson /sd                            Ismo Seivästö /skl
25554:     Matti Väistö /kesk                              Sakari Smeds /skl
25555:     Hannu Aho /kesk                                 Jouko Jääskeläinen /skl
25556:     Tanja Karpela /kesk                             Marja Tiura /kok
25557:     Jari Leppä /kesk                                Juha Karpio /kok
25558: 
25559: 2
25560:                                   TPA 48/2000 vp - Jukka Vihriälä /kesk ym.
25561: 
25562: 
25563: Marjatta Stenius-Kaukonen /vas      Mauri Pekkarinen /kesk
25564: Anneli Jäätteenmäki /kesk           Raimo Vistbacka /ps
25565: Antero Kekkonen /sd                 Eero Lämsä /kesk
25566: Marjukka Karttunen-Raiskio /kok     Petri Salo /kok
25567: Jorma Huuhtanen /kesk               Kari Kantalainen /kok
25568: Katri Komi /kesk                    Katja Syvärinen /vas
25569: Lauri Oinonen /kesk                 Heli Paasio /sd
25570: Rainer Erlund /erl                  Pia Viitanen /sd
25571: Hannes Manninen /kesk               Ossi Korteniemi /kesk
25572: Jyri Häkämies /kok                  Seppo Kääriäinen /kesk
25573: Mauri Salo /kesk                    Mikko Elo /sd
25574: Juha Rehula /kesk                   Matti Saarinen /sd
25575: Leena-Kaisa Harkimo /kok            Jussi Ranta /sd
25576: Anne Huotari /vas                   Hannu Takkula /kesk
25577: Pertti Turtiainen /vas              Olavi Ala-Nissilä /kesk
25578: Esa Lahtela /sd
25579: 
25580: 
25581: 
25582: 
25583:                                                                          3
25584:                                                    TPA 49/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
25585: 
25586: 
25587: 
25588: 
25589:                                           TOIMENPIDEALOITE 49/2000 vp
25590: 
25591:                                           Ulkosuomalaisten paluumuuton edistäminen
25592: 
25593: 
25594: 
25595: 
25596: Eduskunnalle
25597: 
25598: Varsinkin 1960- ja 1970-luvulla Suomesta muu-      useampi päättää viettää ainakin hyvät eläkevuo-
25599: tettiin suurin joukoin työttömyyttä pakoon, lä-    tensa (10-20 vuotta) asuinmaassaan tai eläke-
25600: hinnä Ruotsiin. Nämä ratkaisut ovat helpottaneet   läisten suosimissa lämpimissä maissa. He palaa-
25601: Suomen mahdollisuuksia vaurastua. Suomesta         vat Suomeen vasta, kun tarvitsevat runsaasti so-
25602: muuttaneet ovat nyt tulossa eläkeikään. Tuhan-      siaali- ja terveyspalveluja.
25603: net, ehkä kymmenettuhannet heistä harkitsevat          Vaihtoehdoksi Suomeen paluulle jää, että suo-
25604: paluuta Suomeen. Vuosittain noin 1 000 suoma-      malaiset perustavat omakielisiä vanhusten palve-
25605: laista jää eläkkeelle Ruotsissa. Tämä luku kak-    luja nykyisiin asuinmaihinsa. Suomen valtiolle
25606: sinkertaistuu lyhyessä ajassa. Nykyisin noin 400   voidaan katsoa lankeavan ainakin osavastuun
25607: henkilöä paluumuuttaa Ruotsista Suomeen vuo-       näidenjärjestelyjen rahoituksesta. Asia on järjes-
25608: sittain. Kun otetaan huomioon myös muissa          tämättä.
25609: maissa eläkkeelle jäävät ulkosuomalaiset, nou-         Suomen kannattaisi jo kansantaloudellisista
25610: see paluumuuttavien eläkeläisten vuosittainen      syistä harjoittaa sellaista myönteistä paluumuut-
25611: määrä varovaisestikin arvioiden yli tuhanteen.     topolitiikkaa, että mahdollisimman moni Suo-
25612: Palaajien motiivina on rakkaus synnyinmaahan-      men kansalainen voisi palata Suomeen vielä sil-
25613: saja monet arkiseen selviytymiseenja viihtymi-     loin, kun hänen veronmaksukykynsä on korkea
25614: seen liittyvät seikat.                             suhteessa hänen tarvitsemiinsa yhteiskunnan pal-
25615:     Lisäksi ulkomaille muuttajien joukossa on      veluihin. Tämä ei tapahdu itsestään. Tarvitaan
25616: aina ollut mm. suomalaisia naisia, jotka ainakin   aktiivista paluumuuttopolitiikkaa, positiivinen
25617: vaikeuksien kohdatessa mielellään palaisivat       tahtotila.
25618: Suomeen.                                               Paluumuuton edistämiseksi on tartuttava juuri
25619:    Paluumuuttajat ovat usean vuoden ajan kiin-     niihin epäkohtiin, jotka tämä ryhmä kokee pa-
25620: nittäneet kansanedustajien huomiota siihen, että   luunsa esteeksi. Esteiden ratkaisevasta merkityk-
25621: Suomen tiukka verotuskäytäntö estää paluuta.       sestä kertoo riittävästi, että Haaparannan seudul-
25622: Myös asunnon ja työttömyysturvan saannissa il-     le on syntynyt "odotushuone", josta käsin paluu-
25623: menee ongelmia. Sen jälkeen, kun kansaneläke       muuttajat yrittävät toteuttaa haavettaan asua Suo-
25624: karttuu vain maassa asuttujen vuosien perusteel-   messa edes osittain.
25625: la, eläkeikäisten paluumuuttajien ongelmaksi on        Esimerkiksi sairausvakuutusmaksun perimi-
25626: myös tulossa, että pysyväkin toimeentulo järjes-   selle paluumuuttajan Ruotsista saamasta eläke-
25627: tellään toimeentulotuella.                         tulosta ei ole perustetta, koska Ruotsi kattaa työ-
25628:    Suomen verotuskäytäntö ja sairausvakuutus-      aikana perityillä maksuilla myös eläkeajan rahoi-
25629: maksujen periminen myös ulkomailta tulevista       tustarvetta. Tämä systeemiero olisi tunnustetta-
25630: eläkkeistä vähentää paluumuuttajaeläkeläisten      va. Jos asia korjataan, kysymys ei olisi vapaa-
25631: määrää Suomessa. Verotuskäytännön vuoksi yhä       matkustamisesta, koska sv-maksu perittäisiin
25632: 
25633:                                                                                              Versio2.0
25634:                                                      TPA 49/2000 vp- Marjatta Vehkaoja /sd ym.
25635: 
25636: 
25637: kuitenkin Suomesta saadusta eläketulosta. Paluu-     den ei-suomalaisten maahanmuuttajien tarpeet.
25638: muuttajien on vaikea käsittää, ettei Suomen pa-      Kotouttamislain tavoitteena on ollut edesauttaa
25639: kollista sv-maksua rinnasteta veroon pohjoismai-     maahanmuuttajien taloudellista ja sosiaalista sel-
25640: sessa verosopimuksessa.                              viytymistä sekä edistää perus- ja ihmisoikeuk-
25641:     Olisi myös syytä palauttaa paluumuuttajille      sien toteutumista. Laissa ei ole ainuttakaan koh-
25642: kohdistettu asuntotuotannon tukeminen julkisis-      taa, jossa pureuduttaisiin juuri paluumuuttajien
25643: ta varoista. Paluumuuttoa harkitsevan on mones-      erityisongelmiin.
25644: ti erittäin vaikea saada Suomesta asuntoa eli py-
25645: syvää osoitetta. Paluumuuton järjestely Suomen       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25646: ulkopuolelta ennen muuttoa on hankalaa.
25647:     Eduskunnan hyväksymä maahanmuuttajien                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pa-
25648: kotouttamislaki (HE 66/1998 vp) koskee periaat-            luumuuttopoliittisen ohjelman laati-
25649: teessa myös paluumuuttajia, vaikka laki on ilmi-           miseksi ja tuo eduskunnalle mahdolli-
25650: selvästi kirjoitettu kattamaan etupäässä työikäis-         simman nopeasti esityksen, jolla sään-
25651: ten turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja mui-             nöspohjaisesti edistetään paluumuuttoa
25652:                                                            Suomeen.
25653: 
25654: 
25655: Helsingissä l päivänä maaliskuuta 2000
25656: 
25657:     Marjatta Vehkaoja /sd                               Päivi Räsänen /skl
25658:     Jouko Skinnari /sd                                  Eero Akaan-Penttilä /kok
25659:     Kimmo Kiljunen /sd                                  Pehr Löv /r
25660:     Kalevi Olin /sd                                     Jukka Vihriälä /kesk
25661:     Raimo Vistbacka /ps                                 Hannu Aho /kesk
25662:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                      Matti Väistö /kesk
25663:     Marjaana Koskinen /sd                               Pia Viitanen /sd
25664:     Tuula Haatainen /sd                                 Jukka Gustafsson /sd
25665:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                            Virpa Puisto /sd
25666:     Erkki Pulliainen /vihr                              Kari Urpilainen /sd
25667:     Saara Karhu /sd                                     Pekka Kuosmanen /kok
25668:     Inkeri Kerola /kesk                                 Anneli Jäätteenmäki /kesk
25669:     Merikukka Forsius /vihr                             Jorma Huuhtanen /kesk
25670:     Juha Rehula /kesk                                   Håkan Nordman /r
25671: 
25672: 
25673: 
25674: 
25675:                                                                                                      2
25676:                                                                  AM 50/2000 rd - Ola Rosendahl /sv
25677: 
25678: 
25679: 
25680: 
25681:                                                ÅTGÄRDSMOTION 50/2000 rd
25682: 
25683:                                                Tryggandet av bank- och postservice i glesbyg-
25684:                                                den
25685: 
25686: 
25687: 
25688: 
25689: Tili riksdagen
25690: 
25691: Strukturen mellan Posten och Postbanken (sena-          lag reglerade samarbetet har upplösts genom en
25692: re Leonia Bank Abp och Posten Finland Ab) har           lagändring. Också inom andra bankkoncerner har
25693: under det senaste årtiondet genomgått betydande         motsvarande minskning av servicen särskilt i
25694: förändringar. De har skilts åt till självständiga fö-   glesbygden inträffat genom nedläggning av kon-
25695: retag. Statens ägande och bestämmanderätt i             tor och service.
25696: Leonia Bank minskas när man genom en fusion                Speciellt människor bosatta i glesbygden blir
25697: med Försäkringsbolaget Sampo Abp bildat ett så          lidande av detta då även postkontor dragits in,
25698: kallat finansvaruhus för bank- och försäkrings-         butiksnätet förändrats och busslinjer lagts ned.
25699: tjänster.                                               Problemen drabbar inte bara pensionärer utan
25700:    Numera kommer statens betalningsverksam-             även företagsamhet i glesbygden.
25701: het inte mera att riktas via Leonia Bank, utan
25702: konkurrensutsättas på den fria marknaden samti-         Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
25703: digt som banktjänster tillhandahålls i allt fårre
25704: postkontor. Vid ingången av år 1988 hade Post-                 att regeringen utreder hur en landsom-
25705: banken 57 egna kontor och deras tjänster tillhan-             fattande och regionalt rättvis bank- och
25706: dahölls dessutom i 3 153 postkontor. Vid utgång-              postservice kan utvecklas så att reger-
25707: en av år 1998 hade Leonia Barik 63 egna kontor                 ingsprogrammets målsättningför en ba-
25708: medan banktjänster tillhandahölls i endast 477                lanserad regional utveckling tryggas ge-
25709: postexpeditioner. Avtalet mellan posten och ban-              nom tillgångpå dennaform av basservi-
25710: ken gäller bara till utgången av år 2000 och det i            ce.
25711: 
25712: 
25713: Helsingfors den 1 mars 2000
25714: 
25715:     Ola Rosendahl /sv
25716: 
25717: 
25718: 
25719: 
25720:                                                                                                Versio 2.0
25721: Suomennos                                                      TPA 50/2000 vp -     Ola Rosendahl /r
25722: 
25723: 
25724: 
25725: 
25726:                                             TOIMENPIDEALOITE 50/2000 vp
25727: 
25728:                                             Pankki- ja postipalveluiden turvaaminen syrjä-
25729:                                             seuduilla
25730: 
25731: 
25732: 
25733: 
25734: Eduskunnalle
25735: 
25736: Postin ja Postipankin (sittemmin Leonia Pankki       lainmuutoksen lopetettua lakisääteisen yhteis-
25737: Oyj:n ja Suomen Posti Oy:n) muodostama yh-           työn. Myös muut pankkiyhtymät ovat supista-
25738: teisorganisaatio on muuttunut melkoisesti viime      neet palvelujaan harvaan asutuilla seuduilla sul-
25739: vuosikymmeninä. Molemmat ovat nykyään itse-          kemalla konttoreitaan.
25740: näisiä yrityksiä. Valtion omistus ja määräämis-         Tämän tuntevat nahoissaan varsinkin syrjä-
25741: valta Leonia Pankissa on supistunut, kun Vakuu-      seutujen asukkaat, eritoten kun myös postikont-
25742: tusyhtiö Sampo Oyj on fuusioitunut pankkiin ja       toreita on vähennetty, kauppaverkostoa harven-
25743: on syntynyt niin sanottu finanssitavaratalo pank-    nettu ja bussilinjoja lakkautettu. Ongelma ei ole
25744: ki- ja vakuutuspalveluja varten.                     vain eläkeläisten, vaan myös yrittäjyys kärsii
25745:    Valtion maksupalvelu ei enää tule kulkemaan       harvaan asutuilla seuduilla.
25746: Leonia Pankin kautta, vaan se kilpailutetaan va-
25747: pailla markkinoilla. Tämä tapahtuu samanaikai-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
25748: sesti, kun pankkipalveluja on saatavana yhä har-
25749: vemmassa postikonttorissa. Vuoden 1988 alussa              että hallitus selvittää, miten valtakun-
25750: Postipankilla oli 57 omaa konttoria, minkä lisäk-          nallisesti ja alueellisesti oikeudenmu-
25751: si Postipankin palveluja oli tarjolla 3 153 posti-         kaisia pankki- ja postipalveluja voidaan
25752: konttorissa. Vuoden 1998lopussa Leonia Pankil-             kehittää niin, että hallitusohjelmaan si-
25753: la oli 63 omaa konttoria, ja vain 477 postitoimi-          sältyvä tasapainoisen alueellisen kehi-
25754: paikkaa tarjosi pankkipalveluja. Postin ja pankin          tyksen tavoite saavutetaan tämäntyyp-
25755: välinen sopimus päättyy vuoden 2000 lopussa                pisten peruspalvelujen turvin.
25756: 
25757: 
25758: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25759: 
25760:     Ola Rosendahl /r
25761: 
25762: 
25763: 
25764: 
25765:                                                                                              Versio2.0
25766:                                                       AM 51/2000 rd- Margareta Pietikäinen /sv
25767: 
25768: 
25769: 
25770: 
25771:                                             ÅTGÄRDSMOTION 51/2000 rd
25772: 
25773:                                             Nivåhöjning av de allra lägsta pensionerna
25774: 
25775: 
25776: 
25777: 
25778: Tili riksdagen
25779: 
25780:  De personer som inte får någon arbetspension        enbart folkpension också få vårdbidrag för pen-
25781: utan enbart folkpension har en månatlig basin-       sionstagare, bostadsbidrag för pensionstagare
25782: komst mellan 2 231 mk och 2 655 mk. Folkpen-         och fronttillägg.
25783: sionens belopp är beroende av pensionstagarens          Jag föreslår att ett program uppgörs för hur
25784:  familjeförhållanden. Det fulla beloppet är större   och med vilken tidtabell en kännbar förhöjning
25785: för ensamstående än för den som är gift. Sambor      av dessa låga pensioner kan ske.
25786: j ämställs med gifta. Om ett gemensamt hushåll
25787: upplöses, kan pensionen ändras till det för en-      Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
25788: samstående fastställda beloppet. Folkpensionens
25789: belopp är olika stort beroende på om den koru-             att regeringen vidtar åtgärder i form av
25790: mun man är bosatt i tillhör första eller andra             ett program för att höja nivån på de aU-
25791: kommungruppen. Därtill kan en person som får               ra lägsta pensionerna.
25792: 
25793: 
25794: Helsingfors den 1 mars 2000
25795: 
25796:     Margareta Pietikäinen /sv
25797: 
25798: 
25799: 
25800: 
25801:                                                                                             Versio 2.0
25802: Suomennos                                           TPA 5112000 vp- Margareta Pietikäinen /r
25803: 
25804: 
25805: 
25806: 
25807:                                           TOIMENPIDEALOITE 51/2000 vp
25808: 
25809:                                           Pienimpien eläkkeiden korottaminen
25810: 
25811: 
25812: 
25813: 
25814: Eduskunnalle
25815: 
25816: Ilman työeläkettä olevien, pelkästään van-         seen kuntaryhmään. Lisäksi vanhuuseläkettä saa-
25817: huuseläkettä saavien henkilöiden perustulo on      va voi saada myös eläkkeensaajan hoitotukea,
25818: 2 231-2 655 markkaa kuukaudessa. Kansan-           asumislisää ja rintamalisää.
25819: eläkkeen määrä riippuu eläkkeensaajan perhe-          Ehdotan, että laaditaan ohjelma ja toteutusai-
25820: suhteista. Yksinäisen täysimääräinen eläke on      kataulu näiden pienten eläkkeiden tuntuvaksi ko-
25821: suurempi kuin naimisissa olevan. Avoliitto rin-    rottamiseksi.
25822: nastetaan avioliittoon. Jos yhteinen talous ha-
25823: joaa, eläkettä voidaan muuttaa yksinäiselle mak-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
25824: settavaksi määrätyn summan mukaiseksi. Kan-
25825: saneläkkeen määrä on erisuuruinen riippuen sii-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laa-
25826: tä, kuuluuko asuinkunta ensimmäiseen vai toi-            tiakseen ohjelman kaikkein pienimpien
25827:                                                          eläkkeiden tasokorotuksesta.
25828: 
25829: 
25830: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25831: 
25832:     Margareta Pietikäinen /r
25833: 
25834: 
25835: 
25836: 
25837:                                                                                            Versio 2.0
25838:                                                       AM 52/2000 rd - Margareta Pietikäinen /sv
25839: 
25840: 
25841: 
25842: 
25843:                                             ÅTGÄRDSMOTION 52/2000 rd
25844: 
25845:                                             En sänkning av pensionstagarnas sjukför-
25846:                                             säkringspremie
25847: 
25848: 
25849: 
25850: 
25851: Tili riksdagen
25852: 
25853: Sjukförsäkringen finansieras med de premier och      säkringsavgift på pensionsinkomster. Från bör-
25854: avgifter som uppbärs hos de försäkrade och ar-       jan av år 1996 avskaffades den försäkrades folk-
25855: betsgivama. En sjukförsäkringspremie på 3,20         pensionsavgift i sin helhet, men den differentie-
25856: penni per skatteöre uppbärs av pensionstagare.       rade sjukförsäkringsavgiften kvarstod. Också
25857: Den är 1,70 penni högre än för löntagare, som i      denna differentierade sjukförsäkringsavgift bör
25858: stället har en premie på 1,50 penni per skatteöre.   s1opas.
25859: Löntagama betalar dock istället en arbetslöshets-
25860: försäkrings- och en arbetspensionsförsäkringsav-     Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
25861: gift på sammanlagt 6,1 procent (1998) som inte
25862: betalas av pensionärer.                                    att regeringen vidtar åtgärder för att
25863:     Från början av år 1993 infördes både en högre          minska pensionärernas skattebörda och
25864: folkpensionsavgift och en högre sjukför-                   avskaffar den extra sjukförsäkringspre-
25865:                                                            mien för pensionstagare.
25866: 
25867: 
25868: Helsingfors den 1 mars 2000
25869: 
25870:     Margareta Pietikäinen /sv
25871: 
25872: 
25873: 
25874: 
25875:                                                                                              Versio 2.0
25876: Suomennos                                           TPA 52/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
25877: 
25878: 
25879: 
25880: 
25881:                                           TOIMENPIDEALOITE 52/2000 vp
25882: 
25883:                                           Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksun alen-
25884:                                           taminen
25885: 
25886: 
25887: 
25888: 
25889: Eduskunnalle
25890: 
25891: Sairausvakuutus rahoitetaan vakuutetuilta ja       vakuutusmaksu eläketuloille. Vuoden 1996 alus-
25892: työnantajilta kannettavilla maksuilla. Eläkkeen-   ta vakuutetun kansaneläkemaksu poistettiin ko-
25893: saajilta peritään 3,20 pennin suuruinen sairaus-   konaisuudessaan, mutta eriytetty sairausvakuu-
25894: vakuutusmaksu veroäyriä kohden. Se on 1,70         tusmaksu jäi edelleen. Myös tämä eriytetty sai-
25895: penniä suurempi kuin palkansaajilla, joiden mak-   rausvakuutusmaksu on poistettava.
25896: su on 1,50 penniä veroäyriltä. Palkansaajat mak-
25897: savat sen sijaan kuitenkin työttömyysvakuutus-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
25898: ja työeläkevakuutusmaksua yhteensä 6,1 %
25899: (vuonna 1998), jota eläkeläiset eivät maksa.             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pie-
25900:    Vuoden 1993 alusta otettiin käyttöön sekä ko-         nentääkseen eläkeläisten verorasitusta
25901: rotettu kansaneläkemaksu että korotettu sairaus-         ja alentaakseen eläkkeensaajien yli-
25902:                                                          määräistä sairausvakuutusmaksua.
25903: 
25904: 
25905: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25906: 
25907:     Margareta Pietikäinen /r
25908: 
25909: 
25910: 
25911: 
25912:                                                                                          Versio 2.0
25913:                                                                  TPA 53/2000 vp -Jari Leppä /kesk
25914: 
25915: 
25916: 
25917: 
25918:                                              TOIMENPIDEALOITE 53/2000 vp
25919: 
25920:                                              Yrittäjien sukupolvenvaihdosten edistäminen
25921: 
25922: 
25923: 
25924: 
25925: Eduskunnalle
25926: 
25927: Suomalainen yrittäjäjoutuu maksamaan huomat-          destaja alhainen tulotaso ovat pudottaneet suku-
25928: tavasti suuremman summan työpaikastaan kuin           polvenvaihdosten määrän 1990-luvun vaihteen
25929: ED-alueella keskimäärin. Tämä johtuu Suomen           noin 2 000 tilan tasosta vuoden 1999 hieman alle
25930: perintö- ja lahjaverolainsäädännöstä. Kuitenkin       500 tilan sukupolvenvaihdokseen.
25931: yrittäjät joutuvat kilpailemaan samoilla yhteis-         Eri yrittäjäjärjestöt ja -tahot ovat jo vuosikau-
25932: markkinoilla huomattavasti korkeampien yritys-        sia halunneet kilpailuaseman oikeudenmukaista-
25933: toiminnan aloituskustannusten rasittamina. Tämä       mista sukupolvenvaihdostilanteissa. Yritysten
25934: koskee erityisesti pk-yrittäjyyttä ja maataloutta.    sukupolvenvaihdosten asemaa parannetaan mer-
25935:    Maatalouden tutkimuslaitos on tutkinut vuon-       kittävällä tavalla, kun muutetaan perintö- ja lah-
25936: na 1998 Suomen ja Saksan maatalouteen kohdis-         javerolain 55 § seuraavasti: Jos maatilan, muun
25937: tuvaa verotusta. Pääsääntöisesti saksalaistilat ei-   yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin
25938: vät maksa perintö- ja lahjaveroa ollenkaan, toi-      2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on vastik-
25939: sin kuin Suomessa. Sukupolvenvaihdosluovutus-         keeltaan enemmän kuin 30 prosenttia käyvästä
25940: ten verottomuuden takaavat korkeat henkilökoh-        arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai· sen
25941: taiset vapaaosat, maatilakohtaiset vapaaosat sekä     osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan
25942: maatalousomaisuuden         arvostushuojennukset.     maksuunpanematta.
25943: Tämä muodostaa saksalaisviljelijöille kilpailu-
25944: edun suomalaisiin verrattuna.                         Edellä olevan perusteella ehdotan,
25945:    Maatalouden rakenteen parantamisessa nuor-
25946: ten, ammattitaitoisten viljelijöiden saaminen               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lah-
25947: maatalousammattiin on maatalouden tulevaisuu-               ja- ja perintöverolain muuttamiseksi
25948: den elinehto. Epävarmuus ammatin tulevaisuu-                alentaakseen yritysten ja maatilojen su-
25949:                                                             kupolvenvaihdosten kustannuksia.
25950: 
25951: 
25952: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25953: 
25954:     Jari Leppä /kesk
25955: 
25956: 
25957: 
25958: 
25959:                                                                                                  Versio 2.0
25960:                                                        TPA 54/2000 vp - Ossi Korteniemi /kesk
25961: 
25962: 
25963: 
25964: 
25965:                                           TOIMENPIDEALOITE 54/2000 vp
25966: 
25967:                                           Ulkomailta saadun eläketulon verottaminen
25968:                                           Suomessa
25969: 
25970: 
25971: 
25972: 
25973: Eduskunnalle
25974: 
25975: Hyvin monet suomalaiset ovat olleet jossakin       eläketulo voi nostaa veroprosenttia, ja lisäksi
25976: elämänvaiheessaan työssä ulkomailla. Useim-        Ruotsista saadusta eläketulosta on maksettava
25977: mat heistä ovat työskennelleet Ruotsissa. Monet    Suomessa sairausvakuutusmaksu. Ruotsissa ei
25978: ovat jääneet asumaan pysyvästi Ruotsiin, mutta     sairausvakuutusmaksua eläketulosta peritä, vaan
25979: osa on palannut Suomeen.                           maksut on jo kerätty työtuloista. Suomen menet-
25980:    Suuri osa varsinkin 1950- ja 1960-luvulla       tely koetaan erityisen epäoikeudenmukaisena
25981: Ruotsissa työskennelleistä on saavuttanut eläke-   varsinkin, kun sairausvakuutusmaksu peritään
25982: iän. Eläkkeelle siirtyessään hyvin monet ovatpa-   eläkeläisiltä muita tulonsaajia korkeampana.
25983: lanneet Suomeen ja monet vielä Ruotsissa asuvat
25984: harkitsevat muuttoa.                               Edellä olevan perusteella ehdotan,
25985:    Suomen verotuskohtelu koetaan kuitenkin pa-
25986: luumuuttoa harkitsevien ja jo Suomessa asuvien,          että hallitus ryhtyy valmistelemaan lain-
25987: eläketuloa Ruotsista saavien keskuudessa epäoi-          säädännön muuttamista niin, että ulko-
25988: keudenmukaiseksi. Se on noussut monelle muu-             mailla verotetuista eläkkeistä ei Suo-
25989: ton esteeksi.                                            messa peritä veroa tai veroluonteisia
25990:    Vaikka Ruotsista saatavaa eläketuloa ei vero-         maksuja.
25991: tetakaan uudelleen Suomessa, Ruotsista saatu
25992: 
25993: 
25994: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
25995: 
25996:    Ossi Korteniemi /kesk
25997: 
25998: 
25999: 
26000: 
26001:                                                                                          Versio2.0
26002:                                                         AM 55/2000 rd - Margareta Pietikäinen /sv
26003: 
26004: 
26005: 
26006: 
26007:                                               ÅTGÄRDSMOTION 55/2000 rd
26008: 
26009:                                               Inrättande av en skoltrygghetsnämnd
26010: 
26011: 
26012: 
26013: 
26014: Tili riksdagen
26015: 
26016: De nya skollagama skall ge större frihet åt kom-       Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
26017: munema och skoloma att anordna undervisning-
26018: en. Denna frihet kan utnyttjas på ett positivt sätt          att regeringen vidtar åtgärder för att in-
26019: så att de skolvisa läroplanema ger skolan en pro-            rätta en grundtrygghetsnämnd på natio-
26020: fil, som också elevema själva och föräldrama är              nell nivå, dit elever och föräldrar kan
26021: med om att utforma. I praktiken har det dock vi-             vända sig i de fall då de anser att kom-
26022: sat sig att kommunema satsar mycket olika på ut-             munen brutit mot principen om jämlik
26023: bildning och undervisning. Vissa kommuner spa-               och enhetlig utbildning i olika delar av
26024: rar inom skolsektom i så hög grad att elevemas               vårt land.
26025: rätt tili jämlik utbildning blir lidande. Det gäller
26026: inte minst kommuner som hotar med att permit-
26027: tera lärare.
26028: 
26029: 
26030: Helsingfors den 1 mars 2000
26031: 
26032:     Margareta Pietikäinen /sv
26033: 
26034: 
26035: 
26036: 
26037:                                                                                               Versio 2.0
26038: Suomennos                                            TPA 55/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
26039: 
26040: 
26041: 
26042: 
26043:                                            TOIMENPIDEALOITE 55/2000 vp
26044: 
26045:                                            Kouluturvalautakunnan perustaminen
26046: 
26047: 
26048: 
26049: 
26050: Eduskunnalle
26051: 
26052: Uusien koululakien tarkoituksena on lisätä kun-     ka uhkaavat lomauttaa opettajat lukukausien ai-
26053: tien ja koulujen vapautta opetuksen järjestämi-     kana.
26054: sessä. Tätä vapautta voidaan käyttää myönteises-
26055: ti siten, että koulukohtaisilla opetussuunnitel-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
26056: milla saataisiin koululle profiili, jonka luomi-
26057: seen osallistuvat sekä itse oppilaat että heidän           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-
26058: vanhempansa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut             rustaakseen valtakunnallisen koulutur-
26059: kuntien panostavan hyvin eri tavalla koulutuk-            valautakunnan, jonka puoleen oppilaat
26060: seen ja opetukseen. Eräät kunnat tekevät niin             ja vanhemmat voivat kääntyä, kun he
26061: paljon säästöjä koulusektorilla, että oppilaiden          katsovat kunnan rikkoneen periaatetta
26062: oikeus yhdenvertaiseen koulutukseen maan eri              yhdenvertaisen ja yhtenäisen koulutuk-
26063: osissa kärsii. Tämä koskee varsinkin kuntia, jot-         sen turvaamisesta maan eri osissa.
26064: 
26065: 
26066: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
26067: 
26068:    Margareta Pietikäinen /r
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 
26073:                                                                                           Versio2.0
26074:                                                        AM 56/2000 rd - Margareta Pietikäinen /sv
26075: 
26076: 
26077: 
26078: 
26079:                                              ÅTGÄRDSMOTION 56/2000 rd
26080: 
26081:                                              Integrering av elever med särskilda behov i den
26082:                                              vanliga undervisningen
26083: 
26084: 
26085: 
26086: 
26087: Tili riksdagen
26088: 
26089: Över 90 000 elever får specialundervisning i          de och bam, som är mycket viktig för bamet, hin-
26090: grundskolan. Specialundervisning ordnas på del-       ner då inte uppstå. Sko1gångsbiträden anställs
26091: tid eller på heltid i en särskild klass. Specialun-   ofta för bara 1 eller 2 terminer, vilket 1eder till att
26092: dervisningen kan integreras i den vanliga under-      de är arbets1ösa under en del av året. Avlöningen
26093: visningen eller altemativt ordnas skilt for sig. 1    motsvarar inte heller det ansvar biträdena har.
26094: ku1turutskottets betänkande (KuUB 3/1998 rd)          Utbildningen och kompetensen varierar oerhört
26095: sägs att specialundervisning i samband med den        mellan biträdena, vilket är ett prob1em.
26096: vanliga undervisningen, d.v.s. integration, bör          Handikappade och andra e1ever med särskilda
26097: vara det primära altemativet. Integrerad under-       behov bör också ha rätt att avgiftsfritt få sådana
26098: visning kräver att undervisningen och den yttre       to1knings- och biträdestjänster, övriga undervis-
26099: undervisningssituationen 1ämpar sig för e1even        nings- och e1evvårdstjänster, särski1da hjä1pme-
26100: och att det vid behov finns 1ämpliga stödformer       de1 samt tjänster som är en förutsättning for att de
26101: att ta till. Specia1undervisningen bör med andra      skall kunna deltai undervisningen på samma vill-
26102: ord formas så att den motsvarar den enskilda          kor som andra e1ever.
26103: e1evens speciella behov.
26104:    Sko1gångsbiträden är mycket viktiga stödper-       Med stöd av det ovan anförda föres1år jag
26105: soner for att integreringen av handikappade bam
26106: skal11yckas i sko1oma. Trots detta s1äpar utveck-            att regeringen vidtar åtgärder för att
26107: 1ingen efter. 1 många kommuner bygger verksam-               stöda och trygga integreringen av elev-
26108: heten på temporära och tidsbundna lösningar.                 er med särskilda behov i undervisning-
26109: Den trygga och 1ångvariga re1ation mellan biträ-             en på alla stadier.
26110: 
26111: 
26112: Helsingfors den 3 mars 2000
26113: 
26114:     Margareta Pietikäinen /sv
26115: 
26116: 
26117: 
26118: 
26119:                                                                                                    Versio 2.0
26120: Suomennos                                               TPA 56/2000 vp -    Margareta Pietikäinen /r
26121: 
26122: 
26123: 
26124: 
26125:                                              TOIMENPIDEALOITE 56/2000 vp
26126: 
26127:                                              Erityisopetuksen tarpeessa olevien oppilaiden
26128:                                              integroiminen tavalliseen opetukseen
26129: 
26130: 
26131: 
26132: 
26133: Eduskunnalle
26134: 
26135: Yli 90 000 oppilasta saa erityisopetusta perus-       keä lapselle, ei ehdi tällöin syntyä. Koulunkäyn-
26136: koulussa. Erityisopetus järjestetään osa-aikaises-    tiavustajat palkataan usein vain yhdeksi tai kah-
26137: ti tai kokoaikaisesti erityisluokassa. Erityisope-    deksi lukukaudeksi, minkä seurauksena he ovat
26138: tus voidaan integroida tavalliseen opetukseen tai     työttöminä osan vuodesta. Palkkaus ei myöskään
26139: vaihtoehtoisesti järjestää erikseen. Sivistysvalio-   vastaa avustajien vastuuta. Avustajien koulutus
26140: kunnan mietinnössä (SiVM 3/1998 vp) todetaan,         ja pätevyys vaihtelee, mikä on ongelmallista.
26141: että erityisopetuksenjärjestäminen muun opetuk-          Vammaisilla ja muilla erityisopetuksen tar-
26142: sen yhteydessä eli integraation tulee olla ensisi-    peessa olevilla oppilailla tulee olla oikeus myös
26143: jainen vaihtoehto. Integroitu opetus edellyttää,      maksuttorniin tulkkaus- ja avustajapalveluihin,
26144: että opetus ja ulkoinen opetustilanne sopivat op-     muihin opetus- ja oppilashuoltopalveluihin, eri-
26145: pilaalle ja sopivia tukimuotoja käytetään tarvit-     tyisiin apuvälineisiin sekä palveluihin, jotka
26146: taessa. Erityisopetus tulee toisin sanoen muotoil-    mahdollistavat heidän osallistumisensa opetuk-
26147: la sellaiseksi, että se vastaa yksittäisen oppilaan   seen yhdenvertaisin ehdoin muiden oppilaiden
26148: erityistarpeita.                                      kanssa.
26149:    Koulunkäyntiavustajat ovat hyvin tärkeitä tu-
26150: kihenkilöitä, jotta vammaisten lasten integroitu-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
26151: minen kouluissa onnistuisi. Tästä huolimatta ke-
26152: hityksessä ollaan jäljessä. Monissa kunnissa toi-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tu-
26153: minta perustuu väliaikaisiin ja määräaikaisiin              keakseen erityisopetuksen tarpeessa
26154: ratkaisuihin. Avustajan ja oppilaan välistä turval-         olevien oppilaiden integroimista ope-
26155: lista ja pitkäaikaista suhdetta, joka on hyvin tär-         tukseen ja turvatakseen tämän kaikilla
26156:                                                             tasoilla.
26157: 
26158: 
26159: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
26160: 
26161:     Margareta Pietikäinen /r
26162: 
26163: 
26164: 
26165: 
26166:                                                                                               Versio2.0
26167:                                                          TPA 57/2000 vp -     Saara Karhu /sd ym.
26168: 
26169: 
26170: 
26171: 
26172:                                           TOIMENPIDEALOITE 57/2000 vp
26173: 
26174:                                           Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen vä-
26175:                                           hennyksen poistaminen
26176: 
26177: 
26178: 
26179: 
26180: Eduskunnalle
26181: 
26182: Vuoden 1996 alussa tuli voimaan kansaneläk-        kertainen leikkaus ole hyväksyttävä. Edellinen
26183: keen uudistus, jonka mukaan kansaneläkkeestä       eduskunta on edellyttänyt ja edellinen sosiaali- ja
26184: tuli kokonaan eläkevähenteinen. Toteutuksessa      terveysministeri Sinikka Mönkäre on luvannut,
26185: jo maksussakin olevia eläkkeitä leikattiin eikä    että asiaa koskevien eläkeläisten määrä selvite-
26186: työeläkkeen yhteensovitusta tehty uudelleen.       tään, ja sen jälkeen ryhdytään tarvittaviin toi-
26187: Tämä johti siihen, että omalla työllä saavutettu   menpiteisiin. Myös ministeri Maija Perho on
26188: eläke ei toteudukaan, vaan täyden eläkkeen työl-   suullisella kyselytunnilla 9.12.1999 todennut,
26189: lään keränneet joutuivat kaksinkertaisen vähen-    että asian selvittely on kesken ja hallitus tekee
26190: nyksen kohteeksi.                                  ratkaisuja ensi vuonna eli siis tänä vuonna.
26191:    Leikkaus koskee julkisen sektorin ansioeläke-
26192: järjestelmän piirissä olevia. Arvioiden mukaan     Edellä olevan perusteella ehdotan,
26193: kaksinkertainen pohjaosan leikkaus koskee yli
26194: 100 000 eläkeläistä. Erityisesti leikkaus koskee         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kan-
26195: pitkän työrupeaman tehneitä naisia, kuten perus-         saneläkkeen pohjaosan kaksoisvähen-
26196: hoitajia, siivoojia ja opettajia.                        nyksen poistamiseksi ja että asiassa ede-
26197:    Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnös-          tään pikaisesti.
26198: sään (StVM 22/1999 vp) todennut, ettei kaksin-
26199: 
26200: 
26201: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
26202: 
26203:    Saara Karhu /sd                                     Heli Paasio /sd
26204:    Mikko Kuoppa /vas                                   Pirkko Peltomo /sd
26205:    Erkki Kanerva /sd                                   Harry Wallin /sd
26206:    Lauri Kähkönen /sd                                  Marjaana Koskinen /sd
26207: 
26208: 
26209: 
26210: 
26211:                                                                                              Versio 2.0
26212:                                                            TPA 58/2000 vp- Jari Leppä /kesk ym.
26213: 
26214: 
26215: 
26216: 
26217:                                             TOIMENPIDEALOITE 58/2000 vp
26218: 
26219:                                             Seppälänjoen-Vihantasalmen välisen tieosuu-
26220:                                             den rakentaminen
26221: 
26222: 
26223: 
26224: 
26225: Eduskunnalle
26226: 
26227: Etelä-Savon maakunnan tärkein tiehanke, viitos-          Kokonaiskustannusten ylitys johtuu pääosin
26228: tien parantaminen, on jo pitkään ollut vireillä.     teknisesti erittäin vaativan Vihantasalmen puu-
26229: Valtion talousarviossa on useana vuonna ollut        sillan ylimääräisistä kustannuksista ja sillan to-
26230: määrärahoja Seppälänjoki-Vihantasalmi-hank-          teuttamisesta alustavia suunnitelmia pidempänä.
26231: keen toteuttamiseen viitostiellä. Projektin puit-    Lisärahoitustarve Seppälänjoki-Vihantasaimi-
26232: teissa on toteutettu viitostien uusi linjaus Kuor-   hankkeen toteuttamiseksi on 20 milj. markkaa.
26233: tin kohdalla ja Vihantasalmen puusillan rakenta-        Vihantasalmen eritasoliittymän rakentaminen
26234: minen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on            on välttämätöntä alueella toimivan matkailukes-
26235: valtion budjetissa ollut 120 milj. markkaa, josta    kuksen ja Vihantasalmesta Mäntyharjulle suun-
26236: on vuoden 1999 loppuun mennessä käytetty             tautuvan uuden maantien 419 toteuttamisen nä-
26237: 89 milj. markkaa.                                    kökulmasta. Hankkeen toteuttaminen vahviste-
26238:    Vuoden 2000 budjetissa on hankkeeseen             tun suunnitelman mukaisesti on välttämätöntä
26239: myönnetty 25 milj. markkaa. Näin ollen koko-         myös liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuu-
26240: naisarvion puitteissa tullaan vuoden 2001 budjet-    den kannalta.
26241: tiin saamaan ainoastaan 6 miljoonan markan
26242: määräraha.                                           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26243:     Edellä mainittu rahoitus ei tule riittämään
26244: koko hankkeen toteuttamiseen. Vaarana on, että             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Sep-
26245: tien parantaminen Vihantasalmeen rakennetta-               pälänjoen-Vihantasalmen välisen tie-
26246: van eritasoliittymän osalta sekä Vihantasalmen             osuuden rakentamiseksi.
26247: ja Mäntysenlammen välillä vaarantuu.
26248: 
26249: 
26250: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
26251: 
26252:     Jari Leppä /kesk
26253:     Katri Komi /kesk
26254:     Pekka Nousiainen /kesk
26255: 
26256: 
26257: 
26258: 
26259:                                                                                               Versio 2.0
26260:                                                             TPA 59/2000 vp- Matti Vanhanen /kesk
26261: 
26262: 
26263: 
26264: 
26265:                                                TOIMENPIDEALOITE 59/2000 vp
26266: 
26267:                                                Lentomelun vaikutusten selvittäminen
26268: 
26269: 
26270: 
26271: 
26272: Eduskunnalle
26273: 
26274: Ilmailulaitos on muuttanut viime vuosien aikana         näkökulmasta ei voi olla oikein, että yhteiskunta
26275: Helsinki-Vantaan lentoasemalta nousevien ja             lisää harvojen haittaa vähentääkseen enemmis-
26276: sinne laskeutuvien lentojen reittien sijoittumista.     tön pienempää haittaa.
26277: Perusteena on käytetty sitä, että siirtämällä reit-        Ymmärtääkseni Ilmailulaitoksen asettama ta-
26278: tien painopistettä harvaan asuttujen alueiden ylä-      voite keskittää meluhaitta pienen vähemmistön
26279: puolelle meluhaitat vähenevät. Ilmailulaitoksen         riesaksi ei ole suoraan seurausta ympäristö- tai
26280: omilla ympäristösivuilla asia määritellään seu-         melulainsäädännöstä. Tavoite lieneekin laitok-
26281: raavasti: "Lentomelun torjunnan tärkein tavoite         sen oma.
26282: on, että mahdollisimman harvat ihmiset joutuvat            Yhteiskunnan olisi kuitenkin yksilön oikeuk-
26283: voimakkaan lentomelun alueelle. Koneiden me-            sien näkökulmasta selvitettävä tältä osin melun-
26284: luisuuden vähentäminen ja melualueiden supista-         torjunnan filosofia: Onko parempi hajauttaa melu
26285: minen auttavat tehokkaimmin saavuttamaan tä-            laajemmalle alueelle, jolloin sen vaikutus yksi-
26286: män tavoitteen."                                        löön on vähäisempi kuin keskitettäessä melu pie-
26287:    Suoritettujen toimenpiteiden seurauksena len-        nenjoukon haitaksi?
26288: tomelun piirissä olevien ihmisten lukumäärä on-
26289: kin lentoaseman vaikutusalueella vähentynyt             Edellä olevan perusteella ehdotan,
26290: 1990-luvulla lähes 100 000 ihmisestä noin
26291: 25 000 ihmiseen.                                              että ympäristöministeriö asettaa toimi-
26292:    Toimenpiteiden seurauksena melun vaikutus                  kunnan selvittämään toimia lentomelun
26293: niillä alueilla, joille lentotoimintaa on keskitetty,         haittojen minimoimiseksi yksilön näkö-
26294: on kuitenkin moninkertaistunut. Häiritsevien                  kulmasta siten, että toimikuntaan nime-
26295: lentojen määrä näillä alueilla on moninkertaistu-             tään tieteen, ilmailun sekä ympäristön-
26296: nut, minkä seurauksena suppea vähemmistö kär-                 ja melunsuojelun parissa toimivia sekä
26297: sii aiempaa enemmän. Yksilötason oikeuksien                   melualueella asuvien ihmisten edustus.
26298: 
26299: 
26300: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
26301: 
26302:     Matti Vanhanen /kesk
26303: 
26304: 
26305: 
26306: 
26307:                                                                                                 Versio 2.0
26308:                                                      TPA 60/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
26309: 
26310: 
26311: 
26312: 
26313:                                             TOIMENPIDEALOITE 60/2000 vp
26314: 
26315:                                             Eläinsuojelulain velvoitteiden noudattaminen
26316:                                             koirien kasvatuksessa ja näyttelytoiminnassa
26317: 
26318: 
26319: 
26320: 
26321: Eduskunnalle
26322: 
26323: Eläinsuojelulain 7 §:n 1 momentissa säädetään,       hetkellä tiettyjen rotujen osalta on myös kasvat-
26324: että leikkaus tai muu siihen verrattava kipua ai-    tajien välille syntynyt kitkaa, koska suurin osa
26325: heuttava toimenpide saadaan suorittaa eläimelle      noudattaa eläinsuojelulakia, mutta eivät kaikki,
26326: vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen    ja ulkomuototuomarit arvostavat näyttelyssä
26327: verrattavan syyn vuoksi tarpeellinen. Koirien        useimmiten hännästään typistetyt ja korvistaan
26328: korvien ja hännän typistäminen on näin ollen         silvotut koirat korkeammille palkintosijoille kuin
26329: kielletty.                                           typistämättömät.
26330:     Tämä ongelma on todellinen. On koirankas-           Usein kasvattajan kasvattien näyttelymenes-
26331: vattajia, jotka käyvät itänaapurissamme typistyt-    tys edesauttaa myös pentumyyntiä.
26332: tämässä koirien häntiä. Ja miten on perusteltavis-
26333: sa, että uuden eläinsuojelulain tultua voimaan       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26334: 1. 7.1996 on sen jälkeen syntyneistä koirista
26335: esim. dobermanneista, noin 14 prosentilla typis-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
26336: tetty häntä? Mikäli typistettyhäntäisten ja -kar-          sellaisten typistettyhäntäisten ja -kar-
26337: vaisten koirien näytteille asettaminen kiellettäi-         vaisten koirien käyttö kilpailussa tai
26338: siin kokonaan, myös ongelma poistuisi. Tällä               näytteilläpito kielletään, joille on suori-
26339:                                                            tettu Suomessa kielletty toimenpide.
26340: 
26341: 
26342: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
26343: 
26344:     Marjaana Koskinen /sd                               Erkki Pulliainen /vihr
26345:     Sari Sarkamaa /kok                                  Esa Lahtela /sd
26346:     Anni Sinnemäki /vihr                                Pia Viitanen /sd
26347:     Pentti Tiusanen /vas                                Susanna Huovinen /sd
26348:     Annika Lapintie /vas                                Katri Komi /kesk
26349:     Tanja Karpela /kesk                                 Sulo Aittaniemi /alk
26350: 
26351: 
26352: 
26353: 
26354:                                                                                               Versio2.0
26355:                                                      TPA 6112000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk
26356: 
26357: 
26358: 
26359: 
26360:                                             TOIMENPIDEALOITE 61/2000 vp
26361: 
26362:                                             Kuntien arvonlisäveron palautusjärjestelmän
26363:                                             muuttaminen
26364: 
26365: 
26366: 
26367: 
26368: Eduskunnalle
26369: 
26370: Kuntien arvonlisäveron palautusjärjestelmä kas-         Erot palautuksen ja takaisinperinnän välillä
26371: vattaa kuntien välisiä taloudellisia eroja. Arvon-   ovat todella suuret. Kuntien saama palautus suh-
26372: lisäverojen palautuksesta ja takaisinperinnästä      teessa kunnan maksamaan takaisinperintään
26373: kuntien välillä tulisikin luopua.                    vaihtelee jopa 6--190,3 prosenttiin.
26374:    Valtio perii palautuksen takaisin kunnilta sa-
26375: mansuuruisena asukasta kohden laskettuna erä-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
26376: nä. Näin kunnat ovat erilaisessa asemassa riip-
26377: puen siitä, kuinka paljon ne käyttävät arvonlisä-          että hallitus ryhtyy hallitusohjelman
26378: verollisia palveluja. Nykyisessä järjestelmässä            mukaisesti toimenpiteisiin kuntien ar-
26379: yleensä maaseutukuntien ja väestökatokuntien               vonlisäveron palautusjärjestelmän tasa-
26380: nettokustannukset ovat huomattavasti suurem-               puolisuuden selvittämiseksi ja järjestel-
26381: mat kuin kasvukuntien, joiden investoinnit ovat            män korjaamiseksi.
26382: suuremmat ja jotka käyttävät enemmän ostopal-
26383: veluja.
26384: 
26385: 
26386: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
26387: 
26388:     Aulis Ranta-Muotio /kesk
26389: 
26390: 
26391: 
26392: 
26393:                                                                                             Versio 2.0
26394:                                                TPA 62/2000 vp- Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.
26395: 
26396: 
26397: 
26398: 
26399:                                           TOIMENPIDEALOITE 62/2000 vp
26400: 
26401:                                           Suupohjan radan peruskorjauksen loppuun
26402:                                           saattaminen
26403: 
26404: 
26405: 
26406: 
26407: Eduskunnalle
26408: 
26409: Seinäjoen kaupungin ja Kaskisten sataman välil-    raa; mm. Suomen suurimman sahan, Vilppulan
26410: lä olevan Suupohjan radan peruskorjaus on edel-    sahan, tuotanto viedään Suupohjan radan ja Kas-
26411: leen saattamatta loppuun. Työ on kiskojen kiin-    kisten sataman kautta.
26412: nityksen parantamisen ja sepelöinnin osalta kes-      Suupohjan radan käyttö on tulevaisuudessa
26413: ken. Myös radan turvajärjestelmät ovat puutteel-   yhä lisääntymässä sen varrelle rakennettavan uu-
26414: liset, mistä osoituksena ovat viime vuosina li-    den teollisuuden myötä (mm. Metsä Prima Oy
26415: sääntyneet tasoristeysonnettomuudet                Kaskinen).
26416:    Suupohjan radan tavaraliikenne on jatkuvasti
26417: kasvanut Kaskisten satamatoimintojen lisäänty-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
26418: misen myötä. Kaskisten sataman kautta tapahtu-
26419: va vienti nelinkertaistui viime vuosikymmenellä          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suu-
26420: noin 200 000 tonnista 821 000 tonniin (vuonna            pohjan radan peruskorjauksen loppuun
26421: 1999). Viennistä yhä suurempi osa on sahatava-           saattamiseksi.
26422: 
26423: 
26424: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000
26425: 
26426:     Aulis Ranta-Muotio /kesk
26427:     Petri Salo /kok
26428:     Harry Wallin /sd
26429: 
26430: 
26431: 
26432: 
26433:                                                                                           Versio 2.0
26434:                                                          TPA 63/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
26435: 
26436: 
26437: 
26438: 
26439:                                               TOIMENPIDEALOITE 63/2000 vp
26440: 
26441:                                               Kansaneläkkeen leikatun pohjaosan palautta-
26442:                                               minen
26443: 
26444: 
26445: 
26446: 
26447: Eduskunnalle
26448: 
26449: On kansainvälisestikin harvinaista, että jo tehtyä     noastaan siten, ettei se missään olosuhteissa koh-
26450:  eläkepäätöstä muutetaan eläkkeensaajan vahin-         distu jo myönnettyihin eläkkeisiin ja ansaittuun
26451:  goksi, vaikka eläkkeen myöntämispäätös on vir-        eläkeoikeuteen. Ikääntyneillä ihmisillä ei ole
26452: heetön. Työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejär-        mahdollisuuksia järjestää itselleen enää lisäelä-
26453: jestelmän on väitetty muodostavan suomalaisen          keturvaa nuorempien tavoin.
26454: kokonaiseläkejärjestelmän. Sen ratianalisointiin           Pidämme oikeusvaltion uskottavuuden kan-
26455: on pyritty siten, että koko eläke maksetaan pää-       nalta välttämättömänä pohjaosan leikkauksen ai-
26456: sääntöisesti työeläkkeenä. Ainoastaan eläkkeen         heuttaman vääryyden korjaamista varsinkin nyt,
26457: jäädessä tiettyä tasoa pienemmäksi täydennyk-          kun yhteiskuntaan näyttää syntyneen eläkeleik-
26458: seksi maksetaan kansaneläkettä.                        kaustenkin ansiosta jakovaraa, joka suuntautuu
26459:     Laman synnyttämässä paniikissa kuitenkin           siten, että eläkeläiset jäävät jälkeen muun yhteis-
26460: aloitettiin kansaneläkkeen poistaminen asteittain      kunnan elintason noususta. Syynä on taitettu in-
26461: kokonaan sellaisilta eläkeläisiltä, joille se oli jo   deksi. Pohjaosan korjaus on suoritettava nopeas-
26462: myönnetty osana kokonaiseläkettä. Erityisen            ti hallituksen toimenpitein, koska asian viemi-
26463: epäoikeudenmukainen menettely oli niitä koh-           nen kansainväliseen tuomioistuimeen on hidas
26464: taan, joiden eläkettä oli jo kertaalleen leikattu      tie. Yllättävien eläkeheikennysten synnyttämän
26465: pohjaosan verran eläkkeiden yhteensovituksen           turvattomuuden ja avuttomuuden tunteen on ha-
26466: yhteydessä. Rationalisoinnin näkökulmasta poh-         vaittu vaarantavan vanhusten hengen ja tervey-
26467: jaosan poistamisen voisi ymmärtää, jos se olisi        den.
26468: hyvitetty vastaavana työeläkkeen korotuksena,
26469: jotta idea kokonaiseläkejärjestelmästä olisi säily-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26470: nyt. Epäoikeudenmukainen leikkaus on kohdis-
26471: tunut käytännössä erityisen kipeästi sellaisiin              että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
26472: eläkeläisiin, joiden toimeentulon se vaarantaa               teisiin kansaneläkkeen leikatun pohja-
26473: varsinkin lääke- ja hoitokustannusten noustessa.             osan palauttamiseksi.
26474:     Jos olosuhteet pakottavat tulevaisuudessa hei-
26475: kentämään eläketurvaa, se on hyväksyttävissä ai-
26476: 
26477: 
26478: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
26479: 
26480:     Seppo Kanerva /kok
26481:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
26482:     Tanja Karpela /kesk
26483:                                                                                                  Versio2.0
26484:                                                       TPA 64/2000 vp- Seppo Kanerva /kok ym.
26485: 
26486: 
26487: 
26488: 
26489:                                            TOIMENPIDEALOITE 64/2000 vp
26490: 
26491:                                            Eläkkeen maksu kuukauden ensimmäisenä päi-
26492:                                            vänä
26493: 
26494: 
26495: 
26496: 
26497: Eduskunnalle
26498: 
26499: Eläkeläiset eivät ole voineet nostaa eläkettään     mäisenä päivänä ja eläkeläiset saatetaan samaan
26500: edes pankkikortilla kuukauden ensimmäisenä          asemaan palkansaajien kanssa. Esitämme, että
26501: päivänä, jos se ei ole pankkipäivä. Tämä on ai-     hallitus kiirehtii ratkaisua. Onhan eläke ansait-
26502: heuttanut eläkeläisille ongelmia muun muassa        tua jatkopaikkaa.
26503: vappuna, minkä jälkeen eläkeläisjärjestöt ovat
26504: keskustelleet asiasta työeläkelaitosten, pankkien   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26505: ja ministeriöiden kanssa. Tavoitteemme on, että
26506: eläkkeet maksetaan niin aikaisin pankkitilille,           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
26507: että ne ovat aina nostettavissa kuukauden ensim-          ta eläkkeet ovat nostettavissa tililtä kuu-
26508:                                                           kauden ensimmäisenä päivänä.
26509: 
26510: 
26511: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000
26512: 
26513:     Seppo Kanerva /kok
26514:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
26515:     Tanja Karpela /kesk
26516: 
26517: 
26518: 
26519: 
26520:                                                                                             Versio 2.0
26521:                                                       TPA 65/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
26522: 
26523: 
26524: 
26525: 
26526:                                              TOIMENPIDEALOITE 65/2000 vp
26527: 
26528:                                              Postikonttoriverkon säilyttäminen
26529: 
26530: 
26531: 
26532: 
26533: Eduskunnalle
26534: 
26535: Valtion omistuksessa oleva Suomen Posti aikoo          lunut Postin palveluihin, mutta se ei ole kuulu-
26536: lopettaa noin 250 konttoria ensi vuoden puolivä-       nut asiamiespostien toimivaltaan ainakaan tätä
26537: liin mennessä. Tämän seurauksena työ loppuu            ennen. Palveluiden karsiminen maamme syrjä-
26538:  1 500 toimihenkilöitä. Arvioiden mukaan heistä        seuduilta tuleekin aiheuttamaan merkittäviä ne-
26539: noin puolet sijoitetaan muihin tehtäviin Postin si-    gatiivisia seurauksia, kuten monien yrittäjien toi-
26540: sällä. Luonnollista poistumaa hyväksikäyttämäl-        minnan hankaloitumista.
26541: lä ja määräaikaisia työntekijöitä vähentämällä ti-        Postilla on ollut Suomessa merkittävä yhteis-
26542: lannetta ei kyetä hoitamaan, koska työt ja työtä       kunnallinen tehtävä. Se on palvellut kaikkia kan-
26543: tarvitsevat eivät aina satu olemaan samalla paik-      salaisia laajaa konttoriverkkoa hyväksi käyttäen.
26544: kakunnalla. Tämän seurauksena monet pitkään            Postipalvelut ovatkin välttämätön perusrakenne,
26545: Postissa palvelleet toimihenkilöt jäävät työttö-       aivan kuten tiet ja kunnalliset peruspalvelut, jos
26546: miksi. Konttorien lakkautukset koskevat koko           aiotaan pitää maa kokonaan asuttuna. Nyt näyt-
26547: maata, mutta kaikista kovimmin rakennemuutos           tää kuitenkin siltä, että Postin tärkeä yhteiskun-
26548: koettelee Itä- ja Pohjois-Suomen alueita, joissa       nallinen tehtävä on unohdettu ja sen toimintaa
26549: muutenkin työttömyys on edelleen erittäin kor-         ohjaa ainoastaan taloudellisen voiton tavoittelu.
26550: kea ja korvaavien työpaikkojen luominen on eri-        Olisi huomattava, että palveluiden saatavuuden
26551: tyisen vaikeaa.                                        lisäksi merkittävää on myös palveluiden riittä-
26552:     Kattavat ja tasahintaiset palvelut ovat olleet     vän hyvä laatu.
26553: Postin toiminnan päälinja, mutta nyt, kun siirry-
26554: tään laajasti käyttämään asiamiesposteja, palve-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26555: luiden laatu ei säily tasavertaisena kaikkialla.
26556: Asiamiesposteilla ei ole käytössään samaa asian-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
26557: tuntemusta kuin Postin omissa konttoreissa, jois-            la kyetään säilyttämään vähintään yksi
26558: sa toimivat henkilöt voivat täysipäiväisesti kes-            Postin oma konttori jokaisessa Suomen
26559: kittyä postipalveluiden tuottamiseen. Esimerkik-             kunnassa ja turvaamaan henkilökunnan
26560: si rahaliikenteen hoitaminen on perinteisesti kuu-           asema.
26561: 
26562: 
26563: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000
26564: 
26565:     Pekka Nousiainen /kesk
26566:     Aulis Ranta-Muotio /kesk
26567: 
26568: 
26569: 
26570:                                                                                                  Versio 2.0
26571:                                                       AM 66/2000 rd -     Margareta Pietikäinen /sv
26572: 
26573: 
26574: 
26575: 
26576:                                             ÅTGÄRDSMOTION 66/2000 rd
26577: 
26578:                                             Inrättande av en barnombudsmannatjänst
26579: 
26580: 
26581: 
26582: 
26583: Tili riksdagen
26584: 
26585: Det finns många exempel på att barn mår illa i       bland unga, förbättra barnomsorgen, utveckla
26586: vårt samhälle. Vart tionde barn i rådgivningsål-     skolvärlden och främja mödravården, barn- och
26587: dern lever i en familj, där barnets psykosociala     familj erådgi vningen.
26588: utveckling äventyras. I familjen kan det finnas         Behovet av barnskyddsåtgärder har ökat lavin-
26589: problem av varierande slag t.ex. mentala pro-        artat under de senaste åren. Antalet barn i barn-
26590: blem, rusmedelsproblem och/eller familjevåld.        skyddets öppenvård har på fem år ökat från
26591: Barn och unga tillägnar sig också i allt yngre ål-   20 000 tili 30 000. Under samma tid har antalet
26592: der de vuxnas riskbeteende. Allt yngre och allt      barn placerade utanfor hemmet ökat med 13 %.
26593: fler barn röker och prövar på rusmedel och dro-
26594: ger.                                                 Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
26595:    1 det riksomfattande mål- och verksamhets-
26596: programmet för social- och hälsovården 2000-               att regeringen vidtar åtgärder för att
26597: 2003 konstateras att förebyggande åtgärder bör             grunda en enhet inom statsförvaltning-
26598: inriktas särskilt på att minska svårigheterna              en med ansvar att arbeta för barnens
26599: bland barn och unga. Hög prioritet ges åt åtgär-           rättigheter, bl.a. barnskyddsfrågor. En-
26600: der för att minska alkohol- och drogmissbruket             heten skulle ledas av en barnombuds-
26601:                                                            man.
26602: 
26603: 
26604: Helsingfors den 8 mars 2000
26605: 
26606:     Margareta Pietikäinen /sv
26607: 
26608: 
26609: 
26610: 
26611:                                                                                              Versio 2.0
26612: Suomennos                                              TPA 66/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
26613: 
26614: 
26615: 
26616: 
26617:                                              TOIMENPIDEALOITE 66/2000 vp
26618: 
26619:                                              Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen
26620: 
26621: 
26622: 
26623: 
26624: Eduskunnalle
26625: 
26626: On monia esimerkkejä siitä, että lapset voivat        tön vähentämistä sekä lasten päivähoidon, koulu-
26627: huonosti yhteiskunnassamme. Joka kymmenes             yhteisöjen, äitiys- ja lastenneuvolatyön ja perhe-
26628: neuvolaiässä oleva lapsi elää perheessä, jossa        neuvoloiden työn kehittämistä.
26629: lapsen psykososiaalinen kehitys vaarantuu. Per-          Lastensuojelutoimenpiteiden määrä on lisään-
26630: heessä voi olla erilaisia ongelmia, esim. mielen-     tynyt viime vuosina vyörynomaisesti. Lastensuo-
26631: terveysongelmia, päihdeongelmia ja/tai perhevä-       jelun avohuollossa olevien lasten määrä on nous-
26632: kivaltaa. Lapset ja nuoret omaksuvat yhä nuo-         sut viidessä vuodessa 20 OOO:sta 30 OOO:een. Sa-
26633: rempina aikuisten riskikäyttäytymisen. Yhä nuo-       maan aikaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen las-
26634: remmat ja useammat lapset tupakoivat ja kokei-        ten määrä on kasvanut 13 prosenttia.
26635: levat päihteitä ja huumeita.
26636:    Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
26637: sessa tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille
26638: 2000-2003 todetaan, että ennalta ehkäiseviä                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-
26639: toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti lasten ja          rustaakseen valtionhallintoon lasten
26640: nuorten ongelmien vähentämiseen. Ohjelman                    oikeuksista mm. lastensuojeluasioissa
26641: mukaisesti painotetaan nuorten päihteiden käy-               vastaavan yksikön, jota johtaa lapsi-
26642:                                                              asiainvaltuutettu.
26643: 
26644: 
26645: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
26646: 
26647:     Margareta Pietikäinen /r
26648: 
26649: 
26650: 
26651: 
26652:                                                                                                Versio 2.0
26653:                                                      AM 67/2000 rd - Margareta Pietikäinen /sv
26654: 
26655: 
26656: 
26657: 
26658:                                            ÅTGÄRDSMOTION 67/2000 rd
26659: 
26660:                                            Inrättande av en handikappombudsmanna-
26661:                                            tjänst
26662: 
26663: 
26664: 
26665: 
26666: Tili riksdagen
26667: 
26668: De handikappade utgör en minoritet som lätt         handikappservice. Det ökade antalet besvär från
26669: glöms bort. Handikappservicelagen har stegvis       handikappade, som anser att deras subjektiva
26670: ökat de handikappades subjektiva rättigheter,       rättigheter inte uppfyllts, tyder på en dylik ut-
26671: men i praktiken följs inte alltid lagstiftningens   veckling. Av allt att döma behövs både preventi-
26672: anda och bokstav. När stat och kommun tvingas       va åtgärder och sanktioner för att handikappades
26673: effektivera sin verksamhet och minska utgifter-     rättigheter skall kunna tryggas.
26674: na, löper handikappade risk att drabbas och dis-
26675: krimineras. Också det nya statsandelssystemet       Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
26676: med större självbestämmanderätt för kommuner-
26677: na frestar till kostnadsbesparingar i fråga om            att regeringen vidtar åtgärder för att in-
26678:                                                           rätta en handikappombudsmannaljänst.
26679: 
26680: 
26681: Helsingfors den 8 mars 2000
26682: 
26683:     Margareta Pietikäinen /sv
26684: 
26685: 
26686: 
26687: 
26688:                                                                                             Versio 2.0
26689: Suomennos                                            TPA 67/2000 vp -     Margareta Pietikäinen /r
26690: 
26691: 
26692: 
26693: 
26694:                                            TOIMENPIDEALOITE 67/2000 vp
26695: 
26696:                                            Vammaisvaltuutetun viran perustaminen
26697: 
26698: 
26699: 
26700: 
26701: Eduskunnalle
26702: 
26703: Vammaiset muodostavat helposti unohtuvan vä-        töihin vammaispalveluissa. Vammaisten, jotka
26704: hemmistön. Vammaispalvelulaki on lisännyt as-       katsovat subjektiivisten oikeuksiensa jääneen to-
26705: teittain vammaisten subjektiivisia oikeuksia,       teuttamatta, valitusten lisääntyminen viittaa täl-
26706: mutta käytännössä lainsäädännön henkeä ja kir-      laiseen kehitykseen. Kaikesta päätellen sekä en-
26707: jainta ei aina noudateta. Valtion ja kuntien jou-   nalta ehkäisevät toimenpiteet että sanktiot ovat
26708: tuessa tehostamaan toimintaansa ja vähentämään      tarpeen vammaisten oikeuksien turvaamiseksi.
26709: menojaan on vaarana tämän kohdistuminen vam-
26710: maisiin ja vammaisten syrjiminen. Myös uusi,        Edellä olevan perusteella ehdotan,
26711: kunnille lisää itsemääräämisoikeutta antava val-
26712: tionosuusjärjestelmä houkuttaa kustannussääs-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vam-
26713:                                                           maisvaltuutetun viran perustamiseksi.
26714: 
26715: 
26716: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
26717: 
26718:     Margareta Pietikäinen /r
26719: 
26720: 
26721: 
26722: 
26723:                                                                                              Versio2.0
26724:                                                        TPA 68/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
26725: 
26726: 
26727: 
26728: 
26729:                                              TOIMENPIDEALOITE 68/2000 vp
26730: 
26731:                                              Joukkoliikenteen verokohtelu
26732: 
26733: 
26734: 
26735: 
26736: Eduskunnalle
26737: 
26738: Joukkoliikenteen kustannukset ovat rasite liiken-     tä keinoja voisivat olla arvonlisäveron alentami-
26739: neyrittäjälle, ja ne aiheuttavat joukkoliikenteen     nen tai sen kokonaan poistaminen sekä verova-
26740: käyttäjille usein sellaisen hinnan, että joukkolii-   paan polttoaineen käytön salliminen joukkolii-
26741: kenne ei ole niin kilpailukykyinen liikennemuo-       kenteessä.
26742: to kuin sen tulisi olla. Joukkoliikenteen kustan-
26743: nuksia tulevat lisäämään merkittävästi henkilö-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26744: kunnan palkankorotukset, joiden osalta neuvotte-
26745: lut ovat käynnissä. Liikenteen osalta palkankoro-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin jouk-
26746: tusvaatimukset ovat huomattavasti yleisiä tehty-            koliikenteen kustannusten alentamisek-
26747: jä sopimuksia korkeammat.                                   si alentamalla arvonlisäveroa tai pois-
26748:    Kaikki järkevät syyt puoltavat kaikkia niitä             tamalla veron sekä sallimalla verova-
26749: toimia, joilla joukkoliikenteen käyttöä, palvelu-           paan polttoaineen käytön joukkoliiken-
26750: tarjontaa ja kannattavuutta voidaan edistää. Näi-           teessä.
26751: 
26752: 
26753: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
26754: 
26755:     Lauri Oinonen /kesk
26756:     Sulo Aittoniemi /alk
26757:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
26758: 
26759: 
26760: 
26761: 
26762:                                                                                               Versio2.0
26763:                                                           TPA 69/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk
26764: 
26765: 
26766: 
26767: 
26768:                                            TOIMENPIDEALOITE 69/2000 vp
26769: 
26770:                                            Kuntien ja seurakuntien yhteistyön kehittämi-
26771:                                            nen
26772: 
26773: 
26774: 
26775: 
26776: Eduskunnalle
26777: 
26778: Kuntien ja seurakuntien talous on jatkuvasti ki-    muspohja ovat erilaiset eikä niitä voi sovittaa yh-
26779: ristynyt. Varsinkin pienissä kunnissa ja seura-     teen. Vastaavat syyt ovat myös estämässä kun-
26780: kunnissa palveluiden tuottaminen on vaikeutu-       tien sosiaalitoimen ja kirkon diakonityön yhteis-
26781: nut. Kuntien ja seurakuntien hallintoalue on        työn.
26782: yleensä yhtenevä, samoin valtaosa kunnan asuk-         Kuntien välisessä yhteistyössä voidaan virko-
26783: kaista on myös seurakunnan jäseniä. Yhteistyötä     ja perustaa lähes esteettömästi. Kuitenkin yhteis-
26784: kuntien ja seurakuntien kesken on käynnistelty.     toiminta olisi monesti järkevämpää sellaisten eri
26785: Esteeksi on kuitenkin muodostunut kuntien ja        julkisoikeudellisten yhteisöjen kesken, jotka ovat
26786: seurakuntien toimintaa sääntelevien säännöstö-      alueeltaan ja valtaosalta jäsenistöään yhteneviä.
26787: jen ristiriitaisuus.
26788:    Keski-Suomessa Kinnulan kunta ja Kinnulan        Edellä olevan perusteella ehdotan,
26789: seurakunta ovat perustaneet yhteisen musiikki-
26790: henkilön viran. Kyseisestä yhteisestä virasta on           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kun-
26791: Suomen Kuntaliitto antanut lausunnon, jonka                tien ja seurakuntien yhteistyön lainsää-
26792: mukaan kahden julkisyhteisön, kunnan ja seura-             dännöllisten esteiden poistamiseksi ni-
26793: kunnan, yhteisen viran perustaminen ei ole mah-            mittämällä korjausesityksen tekemistä
26794: dollista, koska yhteisöjen lainsäädäntö- ja sopi-          varten erityisen selvitysmiehen.
26795: 
26796: 
26797: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2000
26798: 
26799:     Lauri Oinonen /kesk
26800: 
26801: 
26802: 
26803: 
26804:                                                                                               Versio2.0
26805:                                                            TPA 70/2000 vp - Lasse Viren /kok ym.
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 
26810:                                             TOIMENPIDEALOITE 70/2000 vp
26811: 
26812:                                             Pakettiautojen nopeusrajoitusten nostaminen
26813: 
26814: 
26815: 
26816: 
26817: Eduskunnalle
26818: 
26819: Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä hieman alle         Raskaammilla pakettiautoilla saa Suomessa
26820: 230 000 pakettiautoa. Pakettiauto on ajoneuvo-        näin ollen ajaa korkeintaan nopeutta 80 km/h.
26821: jen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen      Tämä johtaa useisiin epäkohtiin, jotka liittyvät
26822: (1256/1992) mukaisesti tavaran kuljetukseen tar-     paitsi liikenteen sujuvuuteen ja asenteisiin lii-
26823: koitettu auto, jonka kokonaismassa on enintään        kenteestä annettuja säädöksiä kohtaan, myös
26824: 3,5 tonnia. Tällä kokonaismassan määritelmällä       kansalaisten turvallisuuteen. Näistä muutama
26825: erotetaan pakettiauto kuorma-autosta, joka on         esimerkki. Monet raskaammista pakettiautoista,
26826: niin ikään tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto,    joiden omamassa ylittää 1875 kg, ovat ajo-omi-
26827: mutta jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5       naisuuksiltaan aivan kevyempien pakettiautojen
26828: tonnia. Linja-auto on vastaavasti henkilöiden        veroisia, joissain tapauksissa jopa parempia. Pe-
26829: kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljetta-    rustetta alhaisempaan nopeusrajoitukseen ei siis
26830: jan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle        ole. Raskaammissa pakettiautoissa on kevyem-
26831: henkilölle.                                          piä pakettiautoja useammin liikenneturvallisuut-
26832:     Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuk-      ta parantavia elementtejä (esim. ABS-jarrut). Joi-
26833: sen (1257/1992) toisessa luvussa määrätään eri       denkin pakettiautojen kohdalla ABS-jarrujen
26834: ajoneuvoluokkia koskevat nopeusrajoitukset           asennus aiheuttaa sen, että auton massa ylittää
26835: Kuorma-autoilla nopeusrajoitus on aina 80 km/h.      omamassan 1875 kg. Autoa koskee tällaisessa ta-
26836: Linja-autoilla nopeusrajoitus on 80 km/h, kuiten-    pauksessa jarruominaisuuksien parantumisesta
26837: kin 100 km/h, jos linja-auto on katsastuksessa       huolimatta nopeusrajoitus 80 km/h, eikä 100
26838: hyväksytty käytettäväksi tällä nopeudella eikä       km/h, kuten ennen ABS-jarrujen asentamista.
26839: siinä ole seisovia matkustajia. Pakettiautoja kos-        Raskaampien pakettiautojen alhaisempi no-
26840: kevat nopeusrajoitukset on määritelty pakettiau-     peusrajoitus lisää tieliikenteessä ohituksia, mikä
26841: ton omamassan ja käyttöönottovuoden perusteel-       ei voi olla lisäämättä onnettomuusriskiä. Monet
26842: la.                                                  pakettiautoista, joiden asetuksen mukaisesti tuli-
26843:     Nopeusrajoitus on 100 km/h, mikäli pakettiau-    si noudattaa nopeusrajoitusta 80 km/h, ajavat lii-
26844: ton omamassa on alle 1,8 tonnia ja se on otettu      kenteessä tästä rajoituksesta piittaamatta. Näistä
26845: käyttöön vuonna 1981 tai myöhemmin tai mikäli        autoista myös varsin usein puuttuu asetuksen
26846: pakettiauton omamassa on alle 1,875 tonniaja se      määräämä pyöreä 80-nopeusrajoituskilpi, jonka
26847: on otettu käyttöön vuonna 1995 tai myöhemmin.        käyttöä eivät edes katsastusviranomaiset tai po-
26848: Muiden pakettiautojen osalta nopeusrajoitus on       liisi säännönmukaisesti valvo. Turvallisuuden
26849: aina 80 km/h. Nämä määräykset koskevat paitsi        näkökulmasta on kyseenalaista myös se, että pa-
26850: pakettiautoja, myös matkailu-, ruumis- ja huolto-    kettiautoa, jonka omamassa on yli 1875 kg, kos-
26851: autoja.                                              kee nopeusrajoitus 80 km/h, kun saman automer-
26852:                                                      kin sama malli varustettuna muutamin pienin
26853: 
26854:                                                                                               Versio 2.0
26855: TPA 70/2000 vp- Lasse Viren /kok ym.
26856: 
26857: 
26858: muutoksin saa linja-autoksi luokiteltuna ajaa no-    tilastojen mukaan henkilövahinkojen osalta täy-
26859: peutta 100 km/h. Ihmislasti saa siis liikkua lähes   sin henkilöautojen tasolla.
26860: täysin identtisellä ajoneuvolla nopeammin kuin          Nopeusrajoituksia ei ole harmonisoitu Euroo-
26861: tavaralasti.                                         paH unionin jäsenmaiden kesken, joten estettä
26862:    Liikennevahinkotilastojen mukaan pakettiau-       asetuksen muutokselle ei ED-lainsäädännön
26863: tojen vahinkoriski on vakuutuskantaan suh-           osalta ole.
26864: teutettuna henkilöautojen vahinkoriskiä suurem-
26865: pi. Pakettiautojen vahinkoriskiä nostaa niiden       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26866: alttius olla osallisena taajamissa tapahtuvissa,
26867: omaisuusvahinkoihin johtavissa onnettomuuk-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ajo-
26868: sissa. Sen sijaan henkilövahinkoja tapahtuu pa-            neuvojen käytöstä tiellä annetun asetuk-
26869: kettiautojen onnettomuuksissa henkilöauto-on-              sen muuttamiseksi siten, että pakettiau-
26870: nettomuuksia harvemmin. Yleisillä teillä, joita            tojen sekä matkailu-, ruumis- ja huolto-
26871: nopeusrajoituksen muutos 80:sta 100 kilometriin            autojen nopeusrajoitukseksi määrätään
26872: tunnissa koskisi, pakettiautojen vahinkoriski on           100 km/h riipumatta niiden omamassas-
26873:                                                            ta ja käyttöönottovuodesta.
26874: 
26875: 
26876: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
26877: 
26878:     Lasse Viren /kok
26879:     Timo Seppälä /kok
26880: 
26881: 
26882: 
26883: 
26884: 2
26885:                                                          TPA 7112000 vp -      Jukka Vihriälä /kesk ym.
26886: 
26887: 
26888: 
26889: 
26890:                                                TOIMENPIDEALOITE 7112000 vp
26891: 
26892:                                                Siirtolaismuseon perustaminen Peräseinäjoelle
26893: 
26894: 
26895: 
26896: 
26897: Eduskunnalle
26898: 
26899: Turussa vuodesta 1974 toimineella siirtolaisins-         eri lähteistä tietoja jo 400 000 maastamuuttajas-
26900: tituutilla on ollut sivutoimipiste Peräseinäjoella       ta. Rekisteriä käyttävät sukututkijat ja yhä enene-
26901: vuodesta 1994 lähtien. Jo 1970-luvulla Peräsei-          vässä määrin siirtolaisten jälkeläiset etsiessään
26902: näjoella syntyi ajatus siirtolaismuseosta. Vuo-         juuriaan ja sukutaisiaan Suomesta.
26903: sien myötä museon tarve on kasvanut. Suomi on-               Pednteisen museotyön rinnalla Peräseinäjoel-
26904: kin viimeisiä suurinjoukoin kansalaisiaan siirto-        lä on tarkoitus käynnistää elävä ja toimiva suo-
26905: laisiksi luovuttaneita Länsi-Euroopan maita, joil-      malaisen siirtolaisuuden ja ulkosuomalaiskult-
26906: la ei ole tälle asialle omistautunutta erikoismu-        tuurin keskus. Hyvinä esikuvina ovat siirtolais-
26907: seota eikä siirtolaiskulttuurin omaa esiintymisti-      museot Norjassa ja muun muassa Pohjois-Irlan-
26908: laa.                                                    nissa, jossa museo on Omaghin kaupungin tär-
26909:     Siirtolaisinstituutin tehtävänä on kerätä ja tal-   kein kulttuurilaitos ja matkailukohde.
26910: lentaa siirtolaisuuteen liittyvää aineistoa, jota on        Peräseinäjoen siirtolaismuseo tulisi koostu-
26911: kertynyt runsaasti museotoiminnan aloittamista          maan uudisrakennuksesta, siirtolaisten vanhasta
26912: varten. Instituutilla on myös kirjasto- ja rekisteri-   rakennuskannasta ja ulkoilmakohteista. Uudisra-
26913: palveluja, joita museossa kävijät voivat hyödyn-        kennuksessa olisi esillä sekä pysyviä että vaihtu-
26914: tää. Lisäksi sukututkimukseen liittyvää tietoa saa      via näyttelyjä. Amerikan siirtolaisten matkarei-
26915: runsaasti museon informaatiopisteestä. Tutki-           tin, elintapojen, asumusten ja yhteistilojen esitte-
26916: mustoiminta jatkuisi museon kautta siten, että          ly muodostaisi museoalueen alkuvaiheen päätee-
26917: museolla suoritettaisiin ympäröivän alueen tar-         man. Alkuperäisessä muodossaan säilyneitä siir-
26918: peesta nousevaa siirtolaisuus-, muuttoliike- ja         tolaisten rakennuksia tuotettaisiin Peräseinä-
26919: aluekehitystutkimusta koulutuksen rinnalla. Tar-        joelle vähitellen niin, että museoalue täydentyy
26920: koituksena on luoda nykyaikainen museo, infor-          koko ajan.
26921: maatio- ja tutkimuskeskus sekä samalla kanta-               Museo loisi ja ylläpitäisi yhteyksiä Euroopas-
26922: väestömme ja suomalaissiirtolaisten ja heidän           sa toimiviin muihin siirtolaismuseoihin sekä
26923: j älkeläistensä kohtaamispaikka.                        kaikkiin ulkosuomalaisjärjestöihin. Peräseinä-
26924:     Suomesta on muuttanut siirtolaisiksi noin 1,2       joen museoalueella järjestettäisiin aktiivisesti
26925: miljoonaa kansalaista. Heistä vain kolmannes on         erilaisia siirtolaiskulttuurin tapahtumia, esimer-
26926: palannut takaisin. Siirtolaismuseon perustami-          kiksi tanssi- ja musiikkiesityksiä, teemoitettuja
26927:  sen kautta voidaan tallentaaja vaalia tämän ulko-      näytelmiä sekä vuotuinen suomalaissiirtolaisten
26928: maille kulkeutuneen kansanosamme historiaa ja           ja heidän jälkeläistensä suuri kesäjuhla.
26929: liittää se kiinteämmäksi osaksi kansakunnan
26930: muistia. Siirtolaisinstituutin tekemän työn tulok-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26931:  sena on muun muassa koottu siirtolaisrekisteriin
26932: 
26933: 
26934:                                                                                                    Versio 2.0
26935: TPA 7112000 vp- Jukka Vihriälä /kesk ym.
26936: 
26937: 
26938: 
26939:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suo-
26940:       men siirtolaismuseon perustamiseksi
26941:       Peräseinäjoelle.
26942: 
26943: 
26944: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
26945: 
26946:     Jukka Vihriälä /kesk                          Raimo Vistbacka /ps
26947:     Harry Wallin /sd                              Hannu Aho /kesk
26948:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                      Mika Lintilä /kesk
26949:     Marjatta Vehkaoja /sd                         Pertti Mäki-Hakola /kok
26950:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                     Petri Salo /kok
26951: 
26952: 
26953: 
26954: 
26955: 2
26956:                                                        TPA 72/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
26957: 
26958: 
26959: 
26960: 
26961:                                               TOIMENPIDEALOITE 72/2000 vp
26962: 
26963:                                               Nuorten yrittäjälainat
26964: 
26965: 
26966: 
26967: 
26968: Eduskunnalle
26969: 
26970: Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunniaksi pi-       yrittäjiksi aikovilla on usein ongelmia nimen-
26971: detyssä eduskunnan juhlaistunnossa päätettiin          omaan lainoituksen hankkimisessa. Siksi
26972: vuoden 1996 syksyllä ensimmäistä kertaa ns.            naisyrittäjälainojen kaltaista lainoitusta tulisi
26973: naisyrittäjälainoista. Keran (nyk. Finnvera) kaut-     kohdentaa myös nuorille yrittäjille. Uusia yrityk-
26974: ta hallinnoituihin, naisyrittäjille suunnattuihin      siä ja osaavia nuoria tarvitaan erityisesti korkeas-
26975: lainoihin varattiin 50 miljoonaa markkaa. Jo vuo-      ta työttömyydestä ja muuttotappiosta kärsivillä
26976: den 1997 alkupuoliskolla loppuun käytetyillä ra-       alueilla. Tämän vuoksi nuorten yrittäjälainoja tu-
26977: hoilla perustettiin 600 uutta naisvetoista yritystä    lisi suunnata ensisijaisesti huonomman kehityk-
26978: erityisesti palvelualoille. Vuoden 1999 budjet-        sen alueille. Näin voitaisiin tukea koko Suomen
26979: tiin määrärahat kaksinkertaistettiin.                  myönteistä kehitystä.
26980:    Oman yrityksen perustamiseen liittyy paljon
26981: riskejä, ja rahoituksenjärjestäminen on usein hy-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26982: vän yritysidean este. Suurtyöttömyyden ratkaise-
26983: minen vaatii kuitenkin kymmenientuhansien uu-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kas-
26984: sien yrityksien perustamista.                                vukeskusten ulkopuolelle suunnaltavien
26985:    Etenkin nuoria, koulutettuja aikuisia tulisi val-         nuorten yrittäjälainojen aikaansaami-
26986: tiovallan toimin rohkaista yrittäjyyteen. Nuorilla           seksi.
26987: 
26988: 
26989: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
26990: 
26991:     Anu Vehviläinen /kesk
26992:     Mauri Salo /kesk
26993: 
26994: 
26995: 
26996: 
26997:                                                                                                   Versio 2.0
26998:                                                          TPA 73/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
26999: 
27000: 
27001: 
27002: 
27003:                                             TOIMENPIDEALOITE 73/2000 vp
27004: 
27005:                                             Puun hyödyntäminen energialähteenä
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 
27010: Eduskunnalle
27011: 
27012: Työttömyys on lisännyt alueellista epätasa-ar-       giaan. Myös Suomen pitäisi energiapolitiikas-
27013: voa. Metsiin jääneen hakkuujätteen keräämisen        saan harjoittaa kansallista itsekkyyttä ja satsata
27014: myötä syntyneet työpaikat helpottaisivat etenkin     kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.
27015: perinteisesti heikkojen työllisyysalueiden, kuten       Jos metsiinjäävä hakkuujäte kerättäisiin, Suo-
27016: Pohjois-Karjalan, ahdinkoa. Itä-Suomen energia-      messa voitaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön
27017: toimisto on arvioinut, että Itä-Suomen alueella      bioenergiaohjelman selvitysten mukaan säästää
27018: olisi mahdollista luoda 2 000 uutta työpaikkaa       suoranaisesti noin kaksi miljardia markkaa vuo-
27019: puun energiakäyttöä lisäämällä.                      dessa öljy- ja sähkölaskuissa ja samalla synnyt-
27020:     Puun käytön lisääminen energiantuotannossa       tää 60 000 uutta työpaikkaa. Metsiin keräämättä
27021: on ensiarvoisen tärkeää myös ympäristön kannal-      jäänyt puu on tuhlausta alueellisesti, kansanta-
27022: ta. Puu energiavaihtoehtona ei lisää kasvihuo-       loudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden hoidon
27023: neilmiötä, vaan hidastaa sitä toimimalla hiilinie-   kannalta. Muutaman vuoden takainen energiave-
27024: luna ilmakehässä olevalle hiilidioksidille. Tämä     rouudistus heikensi kuitenkin kotimaisten ener-
27025: on ensiarvoisen tärkeä seikka, jos Suomi aikoo       gialähteiden, mm. puun kilpailukykyä.
27026: noudattaa kansainvälisiä sopimuksiaan hiilidiok-
27027: sidipäästöjen vähentämisestä.                        Edellä olevan perusteella ehdotan,
27028:     Muissa Euroopan maissa tuetaan omaa kansal-
27029: lista energiantuotantoa, mm. Saksassa ruskohiil-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin puun
27030: tä, ja Ruotsissa on satsattu voimakkaasti bioener-         energiakäytön lisäämiseksi.
27031: 
27032: 
27033: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27034: 
27035:     Anu Vehviläinen /kesk
27036: 
27037: 
27038: 
27039: 
27040:                                                                                               Versio 2.0
27041:                                                         TPA 74/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
27042: 
27043: 
27044: 
27045: 
27046:                                            TOIMENPIDEALOITE 74/2000 vp
27047: 
27048:                                            Työllisyyden parantaminen verotuksen ja so-
27049:                                            siaaliturvan yhteensovittamisella
27050: 
27051: 
27052: 
27053: 
27054: Eduskunnalle
27055: 
27056: Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän huono     päivärahoista jää verotuksen jälkeen käteen toi-
27057: yhteensovitus passivoittaa työttömiä eikä kan-      meentulon minimimäärää pienempi osa, jolloin
27058: nusta ottamaan työtä vastaan. Pienipaikkaista       työtön turvautuu lähes poikkeuksetta toimeentu-
27059: työtä kannattaa harvoin ottaa vastaan, kun vero-    lotukeen. Verotus ja sosiaaliturva on sovitettava
27060: tuksen jälkeen käteen jäävät ansiot eivät ylitä     yhteen niin, että toimeentulotukiasiakkaiden
27061: työttömyysaikana saatuja työttömyyskorvauksia       määrä vähenee ja järjestelmä palautuu alkuperäi-
27062: ja muita tulonsiirtoja. Työssäkäynnistä aiheutuu    seen tarkoitukseensa eli viimesijaiseksi tukimuo-
27063: yleensä kuitenkin lisäkuluja (mm. matkakuluja).     doksi. Nythän toimeentulotukijärjestelmä on
27064:    Työttömyysturvan ja verotuksen yhteensovi-       ryöstäytynyt mm. sosiaaliturvan ja verotuksen
27065: tuksen eräs ongelmakohta on byrokratia. Erityi-     huonon yhteensovituksen vuoksi eräänlaiseksi
27066: sesti tämä vaikeuttaa työttömän mahdollisuutta      "kansalaispalkaksi", joka maksaa vuositasolla
27067: ottaa vastaan lyhytaikaisia töitä. Lyhytaikainen    noin 3 mrd. markkaa.
27068: työ lykkää helposti työttömyysturvan maksatus-
27069: ta, jolloin ihminen harkitsee tarkoin, kannattaa-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
27070: ko tarjolla olevaa lyhytaikaista työtä edes ottaa
27071: vastaan.                                                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin so-
27072:    Myös verotus aiheuttaa työttömien toimeentu-           siaaliturvan ja verotuksen yhteensovit-
27073: lon kannalta ongelmia. Alimmista työttömyys-              tamiseksi siten, että työllistyminen tulee
27074:                                                           todella kannustavaksi.
27075: 
27076: 
27077: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27078: 
27079:     Anu Vehviläinen /kesk
27080: 
27081: 
27082: 
27083: 
27084:                                                                                             Versio 2.0
27085:                                                        TPA 75/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
27086: 
27087: 
27088: 
27089: 
27090:                                               TOIMENPIDEALOITE 75/2000 vp
27091: 
27092:                                               Yrittäjän sairauspäiväraha
27093: 
27094: 
27095: 
27096: 
27097: Eduskunnalle
27098: 
27099: Intoa ryhtyä yrittäjäksi heikentää yrittäjien heik-    aiheutuneista kirjanpidollisista syistä yrittäjällä
27100: ko sosiaaliturva poikkeustilanteissa, esimerkiksi      ei ole verotettavaa tuloa. Silloinkin, kun yrittäjä
27101: sairastumisen aikana.                                  on oikeutettu sairauspäivärahaan, voi anomuk-
27102:     Vuoden 1996 alusta sairausvakuutuslain muu-        sen tekeminen olla kohtuuttoman monimutkaista
27103: toksen ohessa poistettiin 65 markan suuruinen          ja hankalaa.
27104: yleispäiväraha. Muutoksen johdosta myös osa
27105: yrittäjistä on jäänyt sairauspäivärahajärjestel-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27106: män ulkopuolelle. Näin voi käydä esimerkiksi
27107: silloin, kun yrittäjä on ottanut palkan osinkoina,            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yrit-
27108: koska pääomatuloista ei sairauspäivärahaa mak-                täjän sairauspäivärahajärjestelmän ko-
27109: seta, tai silloin, kun investoinneista ja poistoista          hentamiseksi.
27110: 
27111: 
27112: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27113: 
27114:     Anu Vehviläinen /kesk
27115:     Mauri Salo /kesk
27116: 
27117: 
27118: 
27119: 
27120:                                                                                                  Versio 2.0
27121:                                                          TPA 76/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
27122: 
27123: 
27124: 
27125: 
27126:                                             TOIMENPIDEALOITE 76/2000 vp
27127: 
27128:                                             Opintolainojen takaisinmaksun keventäminen
27129:                                             Itä- ja Pohjois-Suomessa
27130: 
27131: 
27132: 
27133: 
27134: Edusknnalle
27135: 
27136: Itä- ja Pohjois-Suomi kärsivät kovasta muutto-       tukset opintolainojen takaisinmaksussa muutto-
27137: liikkeestä. Erityisesti nuoret ja koulutetut muut-   tappioalueille asettuville nuorille aikuisille. Tä-
27138: tavat kasvukeskuksiin. Lähtömaakunnat menet-         mänsuuntaisesti on toimittu viime vuosikymme-
27139: tävät näin ihmisten ja verotulojen lisäksi myös      nellä naapurimaassamme Norjassa.
27140: henkistä pääomaa. Vastaanottavat kasvukeskuk-           On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että
27141: set puolestaan joutuvat vaikeuksiin pyrkiessään      koko Suomi on asuttu. Valtiovallalla tulee olla
27142: järjestämään riittävän määrän asuntoja sekä kou-     rohkeutta etsiä kannustuskeinoja maan tasapai-
27143: lu- ja päivähoitopaikkoja nuorille tulokkaille ja    noisen aluekehityksen turvaamiseksi.
27144: heidän perheilleen.
27145:    Uusien aluepoliittisten toimien tavoitteena tu-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
27146: lee olla, että nuoria ja koulutettuja ihmisiä kan-
27147: nustetaan asettumaan ja muuttamaan opintojensa             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nuor-
27148: jälkeen muuttoliikkeestä kärsiville alueille. Yh-          ten aikuisten opintolainojen takaisin-
27149: tenä tällaisena kannustimena voisivat olla helpo-          maksun keventämiseksi Itä- ja Pohjois-
27150:                                                            Suomessa.
27151: 
27152: 
27153: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27154: 
27155:     Anu Vehviläinen /kesk
27156: 
27157: 
27158: 
27159: 
27160:                                                                                                Versio 2.0
27161:                                                           TPA 77/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
27162: 
27163: 
27164: 
27165: 
27166:                                              TOIMENPIDEALOITE 77/2000 vp
27167: 
27168:                                              Luomutuotannon lisääminen
27169: 
27170: 
27171: 
27172: 
27173: Eduskunnalle
27174: 
27175: Luomuviljely eroaa tavanomaisesta maatalou-           jelyssä kuin kotieläintuotannossa. Luomukoti-
27176: desta lähinnä siten, että siinä ei käytetä lainkaan   eläintuotteiden menekkiä on rajoittanut mm. se,
27177: väkilannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita.     että Suomessa toimii vasta kaksi luomumaitoaja-
27178: Näiden sijasta luomuviljely käyttää hyväkseen         lostavaa meijeriä ja teurastamot ottavat vain sa-
27179: luonnon omaa kierrätysjärjestelmää eli ravintei-      tunnaisesti lihan vastaan luomutilalta.
27180: den kiertoa ekosysteemissä. Näin ollen luomu-            Kuluttajien kannalta olisi toivottavaa, että luo-
27181: tuotanto on ympäristöystävällisempi vaihtoehto        muraaka-aineista jatkojalostettaisiin luomuelin-
27182: kuin perinteinen maatalous.                           tarvikkeita. Luomuperiaatteiden mukaisesti tämä
27183:    Luomutuotantoon siirtyminen olisi järkevää         vaatisi käytännössä paikallisen jalostustoimin-
27184: myös kansantalouden kannalta. Luomuviljelyssä         nan lisääntymistä esim. maatiloilla tai pienosuus-
27185: ulkomailta tuotavat maatalouden rehut, lannoit-       kunnissa.
27186: teet ja torjunta-aineet korvattaisiin kotimaisella
27187: työllä. Maatalouden taloudellisen tutkimuslai-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
27188: toksen mukaan luomutuotantoon siirtyminen vä-
27189: hentäisi kokonaistuontia noin prosentilla ja vas-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luo-
27190: taavasti kasvattaisi työllisyysastetta noin yhdellä          mutuotannon lisäämiseksi etenkin koti-
27191: prosenttiyksiköllä.                                          eläintuotannossa ja elintarvikkeiden jat-
27192:    Luomutuotanto on toistaiseksi ollut kannatta-             kojalostuksessa.
27193: vampaaja näin ollen myös yleisempää kasvinvil-
27194: 
27195: 
27196: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27197: 
27198:     Anu Vehviläinen /kesk
27199: 
27200: 
27201: 
27202: 
27203:                                                                                                  Versio 2.0
27204:                                                            TPA 78/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
27205: 
27206: 
27207: 
27208: 
27209:                                               TOIMENPIDEALOITE 78/2000 vp
27210: 
27211:                                               Kansalaistyökokeilun aloittaminen työttömyys-
27212:                                               alueilla
27213: 
27214: 
27215: 
27216: 
27217: Eduskunnalle
27218: 
27219: Vaikeilla työttömyysalueilla, jonne työpaikkoja        kyisen työttömyysturvan sijasta työttömät voisi-
27220: ei juurikaan synny, on paljon tärkeää työtä tehtä-     vat osallistua kansalaistyötulon turvin tehtävään
27221: vänä. Esimerkkejä tällaisesta työstä ovat mm.          kansalais- tai yhteisötyöhön. Kokeilussa mukana
27222: vanhustenhoito, metsän- ja maisemanhoito, mat-         olevien työttömien kanssa sovittaisiin tätä tuloa
27223: kailijoiden opastus ja kylien kehittäminen.            vastaan suoritettavista tehtävistä ja niihin kuu-
27224: Ongelmana kuitenkin on, että nykyinenjärjestel-        kausittain käytettävästä ajasta.
27225: mämme ei salli työttömyysturvan piirissä ole-             Tällainen joustava malli helpottaisi alueella
27226: vien osallistumista tällaiseen niin sanottuun kan-     asuvien työttömien osallistumista myös satunnai-
27227: salaistyöhön.                                          siin, lyhytkestoisiinkin työtilaisuuksiin, joita ny-
27228:     Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on tar-        kyisten säädösten vuoksi ei taloudellisesti ole
27229: koitettu turvaamaan työttömän henkilön työn-           kannattanut ottaa vastaan. Osallistuminen kokei-
27230: haun aikainen toimeentulo. Työttömyysturvan            luun olisi alueella asuville työttömille vapaaeh-
27231: saamisen ehtona on ollut, että henkilö on työ-         toista. Kokeilu voisi kestää esimerkiksi viisi
27232: markkinoiden käytettävissä eli että hän on ollut       vuotta, ja siihen valittavat kunnat tai alueet valit-
27233: valmis lähtemään töihin heti, kun hänelle avoin        taisiin erillisten hakemusten perusteella. Aluei-
27234: työpaikka osoitetaan. Tällainen työttömyystur-         den valintakriteereinä käytettäisiin esimerkiksi
27235: van tulkinta toimi aikana, jolloin työttömyys oli      maan keskiarvoa korkeampaa työttömyysastetta,
27236: kausiluonteista ja lyhytkestoista. Vaikean ja ra-      rakenteellista työttömyyttä ja muita erityisperus-
27237: kenteelliseksi muuttuneen työttömyyden vuoksi          teluja.
27238: tarvitaan perinteisen työttömyysturvajärjestel-           Suomessa on vahva kokeilujen perinne. To-
27239: män uudelleenarviointiaja uusia keinoja. Nyt pi-       teutettuja kokeiluja ovat mm. vapaakuntakokei-
27240: tää tunnustaa, että kaikkialle Suomeen ei synny        lut, nuorisokoulukokeilut sekä toimeentulotuki-
27241: uusia ansiotyöpaikkoja itsestään.                      kokeilut Erilaiset kokeilut ovat olleet usein vält-
27242:     Toisaalta ei ole myöskään järkevää ohjata ih-      tämättömiä, kun on uusittu rakenteita tai otettu
27243: misiä muuttamaan kasvukeskuksiin kilpaile-             käyttöön uusia järjestelmiä.
27244: maan samoista työpaikoista lukuisten muiden
27245: työttömien kanssa. Syrjäseuduilla olisikin tahtoa      Edellä olevan perusteella ehdotan,
27246: vastikkeelliseen kansalais- tai yhteisötyöhön, ku-
27247: ten aloitteet Pohjois-Karjalan Vaitimoita ja Kai-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
27248: nuusta osoittavat.                                            alueellisen kansalaistyökokeilun aloit-
27249:     Kansalaistyöaloitteiden sisältö on, että alueil-          tamiseksi työttömyysalueilla.
27250: la annettaisiin mahdollisuus kokeiluun, jossa ny-
27251: 
27252: 
27253:                                                                                                    Versio 2.0
27254: TPA 78/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
27255: 
27256: 
27257: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27258: 
27259:     Anu Vehviläinen /kesk
27260: 
27261: 
27262: 
27263: 
27264: 2
27265:                                                         TPA 79/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk
27266: 
27267: 
27268: 
27269: 
27270:                                            TOIMENPIDEALOITE 79/2000 vp
27271: 
27272:                                            Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten
27273:                                            keventäminen
27274: 
27275: 
27276: 
27277: 
27278: Eduskunnalle
27279: 
27280: Tällä hetkellä vanhemmuudesta aiheutuvat ku-           Naisvaltaisilla palvelualoilla (mm. parturi-
27281: lut, kuten äitiys- ja vanhempainloma-aikana         kampaamot, fysikaaliset hoitolaitokset) rasitus
27282: maksettavat palkat, äitiyslomaa edeltävät sai-      on suuri. Toisaalta yleisesti odotetaan, että meil-
27283: rauslomakulut sekä näiden lomien aikana kerty-      le syntyisi uusia työpaikkoja juuri palvelualoille.
27284: neet vuosilomien palkat ja mahdolliset lomara-      Vanhemmuuden kulujen keventäminen äitien
27285: hat sekä lomiin liittyvät muut palkan sivukustan-   työnantajilta edistäisi sekä lastentekoa että nais-
27286: nukset kohdistuvat yksipuolisesti äitien työn-      ten tasa-arvoista pääsyä mukaan työelämään.
27287: antajille.
27288:    Yksi lapsi saattaa "maksaa" työnantajalle jopa   Edellä olevan perusteella ehdotan,
27289: 100 000 markkaa. Vanhemmuudesta aiheutu-
27290: vien kustannusten vuoksi ei ole hämmästyttävää,           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin van-
27291: että työnantajat saattavat jopa vältellä nuorten          hemmuudesta aiheutuvien kustannusten
27292: naisten, mahdollisten tulevien äitien, ottamista          keventämiseksi.
27293: työhön ainakin vakituiseen työsuhteeseen.
27294: 
27295: 
27296: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
27297: 
27298:     Anu Vehviläinen /kesk
27299: 
27300: 
27301: 
27302: 
27303:                                                                                               Versio 2.0
27304:                                                           TPA 80/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
27305: 
27306: 
27307: 
27308: 
27309:                                              TOIMENPIDEALOITE 80/2000 vp
27310: 
27311:                                              Kunnallisten palveluiden turvaaminen
27312: 
27313: 
27314: 
27315: 
27316: Eduskunnalle
27317: 
27318: Perustuslaki takaa kaikille kansalaisille taloudel-   rotusta valtionosuuksiin. Lisäksi valtionosuuk-
27319: liset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeu-    sien indeksitarkistus suoritetaan vain 50-prosent-
27320: det. Kuntien väliset taloudelliset erot ovat kui-     tisesti, mikä vaikeuttaa peruspalvelujen tuotta-
27321: tenkin kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, ja       mista erityisesti heikon talouden kunnissa.
27322: monissa kunnissa on suuria vaikeuksia sosiaali-          Kuntien asemaa heikentää tuntuvasti myös lu-
27323: ja terveydenhuollon sekä koulutoimen palvelu-         vatun kunnallisverovähennysten kompensaation
27324: jen järjestämisessä riittämättömien voimavaro-        pois jättäminen. Hallitus päätti perua lupauksen-
27325: jen takia.                                            sa korvata kunnille noin 260 miljoonan markan
27326:    Valtioneuvoston asettama selvitysmies on läh-      menetykset, joita tehdyt veronalennuspäätökset
27327: tenyt vuoden vaihteessa tekemään selvitystä, jos-     aiheuttivat.
27328: sa kuntien eriarvoistumiseen tullaan kiinnittä-
27329: mään huomiota. On selvää, että kuntien velvolli-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
27330: suudet ja voimavarat eivät enää ole tasapainossa
27331: kaikkien kuntien osalta.                                    että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tur-
27332:    Hallituksen kehyspäätöksen mukaan kunnat                 vatakseen valtion ja kuntien välisen kus-
27333: eivät saa vuoden 2001 budjetissa niille lain mu-            tannustenjaon säilymisen lainsäädän-
27334: kaan kuuluvaa korotusta valtionosuuksiin. Kun-              nön tarkoittamalla tasolla sekä varau-
27335: tien lakisääteisten tehtävien kustannustenjako on           tuu jo vuoden 2001 budjettiesitykses-
27336: luisunut kuntien tappioksi, ja tilanteen tasapai-           sään toteuttamaan pikaisesti selvitys-
27337: nottaminen vaatisi noin 2,4 miljardin markan ko-            miehen esityksiä kuntien tarjoamien pe-
27338:                                                             ruspalveluiden turvaamiseksi.
27339: 
27340: 
27341: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2000
27342: 
27343:     Mirja Ryynänen /kesk
27344: 
27345: 
27346: 
27347: 
27348:                                                                                                Versio 2.0
27349:                                                              TPA 81/2000 vp- Marja Tiura /kok
27350: 
27351: 
27352: 
27353: 
27354:                                            TOIMENPIDEALOITE 81/2000 vp
27355: 
27356:                                            Vanhusten ja veteraanien asuntojen korjaus-
27357:                                            kustannukset
27358: 
27359: 
27360: 
27361: 
27362: Eduskunnalle
27363: 
27364: Valtion budjetista osoitetaan vuosittain kunnille      Korjausavustusten saanti on kuitenkin vai-
27365: hakemuksesta määrärahaosuuksia myönnettävik-        keaa. Ensinnäkin kunnille myönnettävät määrä-
27366: si niin sanottuina korjausavustuksina. Maaseu-      rahaosuudet ovat itsessään liian pieniä. Toisaalta
27367: dulla nämä määrärahat käytetään pääosin haja-       taas usein vanhusten ja veteraanien eläkkeiden
27368: asutusalueen vanhusten ja veteraanien asuntojen     bruttosummat ylittävät avustusten myöntämisen
27369: kunnostustöiden tukemiseen.                         tiukat tulorajat, joiden suhteen kunnilla ei ole
27370:    Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla on hy-    mahdollisuutta käyttää vähäisintäkään tapaus-
27371: vin yleistä, että vanhukset asuvat omistamissaan    kohtaista harkintaa. Kolmanneksi korjausavus-
27372: omakotitaloissa kaukana lähimmästä taajamasta       tusten hyödyntäminen on melkein mahdotonta
27373: ja siten myös lähimmistä palveluista. Nämä asun-    vähävaraisille vanhuksille, koska myönnettävä
27374: not ovat usein hyvin vaatimattomia. Tänäkin päi-    avustus voi olla maksimissaan 40 % maksettujen
27375: vänä on vanhuksia, joiden asunnoista puuttuu ve-    kuittien yhteismäärästä.
27376: sijohto, viemäri ja lämpimät pesu- ja wc-tilat.
27377:    Usein vanhukset eivät halua muuttaa omista-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
27378: mistaan asunnoista palvelutaloihin tai vanhain-
27379: kotiin, ennen kuin se on välttämätöntä. Korjaus-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin van-
27380: avustusten tarkoituksena on tarjota vaatimatto-           husten ja veteraanien asuntojen kunnos-
27381: missa asunnoissa asuville vanhuksille ja veteraa-         tamiseen myönnettävien korjausavus-
27382: neille mahdollisuus tarkoituksenmukaisiin kor-            tusten määrärahaosuuksien ja avustus-
27383: jaustöihin vakituisessa asunnossa.                        ten myöntämisen perusteiden tarkista-
27384:                                                           miseksi.
27385: 
27386: 
27387: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
27388: 
27389:     Marja Tiura lkok
27390: 
27391: 
27392: 
27393: 
27394:                                                                                              Versio2.0
27395:                                                                  TPA 82/2000 vp - Esa Lahtela /sd
27396: 
27397: 
27398: 
27399: 
27400:                                             TOIMENPIDEALOITE 82/2000 vp
27401: 
27402:                                             Opiskelijoiden televisiolupamaksu
27403: 
27404: 
27405: 
27406: 
27407: Eduskunnalle
27408: 
27409: Nykyistä televisiolupajärjestelmää kohtaan on        siin televisioluvan lunastamispakosta, jos vaki-
27410: esiintynyt kritiikkiä siinä ilmenneiden epäkoh-      tuisessa asuinpaikassa lupa on jo lunastettu. Jos
27411: tien vuoksi. Lupamaksujen suuruus on sama syr-       taas vakituisessa asuinpaikassa ei olisi lupaa, tu-
27412: jäisemmilläkin seuduilla, vaikka palvelutarjon-      lisi lupa saada puoleen hintaan. Näitä opiskelijoi-
27413: nassa on suuriakin katvealueita, joilla vain osa     hin kohdistuvia asioita pohdittaessa on hyvä
27414: kanavista näkyy. Luvan lunastaja maksaa näissä       muistaa myös se, että olisi parempi luoda järjes-
27415: tapauksissa osan silloin tyhjästä ja on huonom-      telmä, jolla lainkuuliaisuutta voitaisiin lisätä eikä
27416: massa asemassa kuin ns. rintamailla asuva.           heikentää.
27417:    Toisena merkittävänä epäkohtana on pidettä-
27418: vä sitä, että tilapäisesti toisella paikkakunnalla   Edellä olevan perusteella ehdotan,
27419: esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi asuvan
27420: henkilön on hankittava televisiolupa, vaikka va-            että hallitus toimii televisiolupajärjes-
27421: kituisessa asuinpaikassa lupa olisikin jo hankit-           telmän muuttamiseksi siten, että opiske-
27422: tu. Opiskelijoiden kohdalla tilanne on vaikein:             lun vuoksi toisella paikkakunnalla tila-
27423: kun katsoo televisioluvan hinnan suuruutta ja               päisesti asuvat henkilöt vapautetaan lu-
27424: vertaa sitä opiskelijan opintososiaalisiin tuloi-           van lunastamisesta, jos vakituisessa
27425: hin, epäsuhta on ilmeinen. Oikealta ja kohtuulli-           asunnossa lupa on kunnossa, ja jos siel-
27426: selta maalaisjärjen mukaan tuntuisikin, että tila-          lä ei lupaa ole, se annetaan opiskelijal-
27427: päisesti opiskelijana asuvat henkilöt vapautettai-          le puoleen hintaan.
27428: 
27429: 
27430: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2000
27431: 
27432:     Esa Lahtela /sd
27433: 
27434: 
27435: 
27436: 
27437:                                                                                                  Versio 2.0
27438:                                                        TPA 83/2000 vp - Kyösti Karjula /kesk ym.
27439: 
27440: 
27441: 
27442: 
27443:                                             TOIMENPIDEALOITE 83/2000 vp
27444: 
27445:                                             Internet-palvelun luominen työnantajamaksuil-
27446:                                             le
27447: 
27448: 
27449: 
27450: 
27451: Eduskunnalle
27452: 
27453: Pienyritysten ja kotitalouksien työllistämispo-          Palvelun toteuttaminen nimenomaan sähköi-
27454: tentiaalin toteuttamisen merkittävänä esteenä on      senä Intemet-palveluna on keskeistä, jotta palve-
27455: ollut työllistämiseen liittyvä byrokratia. Työvoi-    lusta saadaan riittävän helppokäyttöinen pienyri-
27456: man tarpeen ollessa lyhytaikainen ja pienyrityk-      tysten ja kotitaloustyöllistäjien kanalta. Sähköi-
27457: sen resurssit rajalliset työntekijän paikkaaminen     nen palvelu tarjoaisi myös mahdollisuuden kehit-
27458: ei aina ole mielekästä: työllistäminen lisää huo-     tää hallinnon ja virastotyön uusia, sähköisten
27459: mattavasti paperityötä, minkä vuoksi palkatun         vuorovaikutusten edellyttämiä toimintatapoja.
27460: työntekijän hyötysuhde on jäänyt heikoksi. Koti-      Saatu kokemus olisi hyödynnettävissä laajem-
27461: talouksien kohdalla työllistämiseen liittyvien pa-   minkin julkisella sektorilla. Toinen keskeinen
27462: periasioiden hoitaminen muodostaa erityisen          seikka palvelun toteutuksessa on julkisenja yksi-
27463: suuren kynnyksen ja jopa esteen työllistämiselle.     tyisen sektorin raja-aitojen ylittäminen, mikä loi-
27464:    Hallituksen tavoitteena on kehittää julkisia       si osaltaan arvokasta kokemusta joustavista,
27465: sähköisiä palveluja ja helpottaa kansalaisten        asiakaslähtöisistä palveluista.
27466: asiointia viranomaisissa. Tämän vuoden alusta            Uudentyyppisten palveluiden kokeileminen
27467: on astunut voimaan laki sähköisestä asioinnista      nimenomaan työnantajapalveluiden alueella oli-
27468: hallinnossa. Hallituksen tavoitteena on myös         si perusteltua sektorin taloudellisen ja yhteiskun-
27469: työllisyysasteen nostaminen, harmaan talouden        nallisen merkittävyyden kannalta. Tehostaes-
27470: ehkäiseminen ja yritystoiminnan esteiden poista-     saanja helpottaessaan yritysten ja julkisen sekto-
27471: minen, minkä yhteydessä on tarkoitus selvittää       rin välistä yhteyttä työnantajapalvelin voisi pa-
27472: myös pienyrityksien mahdollisuus maksaa enna-        rantaa työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä
27473: konpidätykset ja sosiaaliturvamaksut yhdellä         harmaan talouden kustannuksella. Osoittaessaan
27474: maksulla.                                            tietoyhteiskuntapalveluiden toimintoja tehosta-
27475:    Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi    van ja palvelun laatua parantavan vaikutuksen
27476: toimenpiteisiin sähköisen, työllistämistä helpot-    työnantajapalvelin kannustaisi myös kokeiluihin
27477: tavan työnantajapalvelimen perustamiseksi. Jul-      muilla hallinnonaloilla ja kuntasektorilla. Työn-
27478: kisen Internet-palvelun tulisi tarjota sähköinen     antajapalvelin olisi konkreettinen edistysaskel
27479: lomake ennakonpidätyksien sekä sosiaaliturva-        hallituksenkin asettamien tavoitteiden - julkis-
27480: ja eläkevakuutusmaksujen hoitamiseksi. Palve-        ten sähköisten palvelujen kehittäminen ja asioin-
27481: lun olisi siis yhdistettävä yksityinen ja julkinen   nin helpottaminen hallinnossa - toteutumisessa.
27482: sektori, mikä olisi onnistuessaan hyvä esimerkki         Työnantajapalvelimen toteuttaminen toisi
27483: tietoyhteiskuntapalvelujen       mahdollistamasta    säästöä valtiontaloudelle verotulojen kasvaessa
27484: joustavuudesta.                                      ja työttömyydestä aiheutuvien kustannuksien vä-
27485:                                                      hentyessä. Juuri pienyrityksien ja kotitalouksien
27486: 
27487:                                                                                                .Versio 2.0
27488: TPA 83/2000 vp -     Kyösti Karjula /kesk ym.
27489: 
27490: 
27491: 
27492: työllistämispotentiaalin hyödyntäminen olisi tär-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27493: keä osa työllisyyden kohentamisessa erityisesti
27494: matalan osaamisen aloilla.                                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sel-
27495:    Vaikeammin arvioitavissa oleva - mutta                  laisen sähköisen Internet-palvelun eli
27496: merkittävä - vaikutus kansantalouden kannalta              työnantajapalvelimen luomiseksi, jolla
27497: tulisi yrittäjän työn tehostuessa. Pidemmällä täh-         työnantaja voi maksaa ennakonpidätyk-
27498: täimellä vaikutukset olisivat myös havaittavissa           set sekä sosiaali- ja eläkevakuutusmak-
27499: uusien, tehostavien toimintatapojen kautta val-            sut sähköisesti.
27500: tionhallinnon kustannuksissa.
27501: 
27502: 
27503: Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2000
27504: 
27505:     Kyösti Karjula /kesk
27506:     Petri Neittaanmäki /kesk
27507:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
27508: 
27509: 
27510: 
27511: 
27512: 2
27513:                                                        TPA 84/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk ym.
27514: 
27515: 
27516: 
27517: 
27518:                                              TOIMENPIDEALOITE 84/2000 vp
27519: 
27520:                                              Rintamapalvelustunnuksen            myöntämisperus-
27521:                                              teiden muuttaminen
27522: 
27523: 
27524: 
27525: 
27526: Eduskunnalle
27527: 
27528: Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen          sta siten, että myös kotirintamalla vuosien
27529: 1 §:n perusteella naiselle, joka on Suomen kansa-     1939-1945 aikana maan puolustuskyvyn ja ta-
27530: laisena palvellut, tai naiselle, joka nyt on Suo-     louden ylläpitoon työpanoksellaan osallistuneil-
27531: men kansalainen ja on palvellut, vuosien 1939-        le naisille myönnettäisiin oikeus rintamapalve-
27532: 1945 sotien aikana rintamavastuussa olleen sota-      lustunnukseen.
27533: toimiyhtymän joukoissa taikka ilmatorjunta- tai          Sotaan osallistuneet ikäluokat ovat jo varsin
27534: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä         ikääntyneitä, ja heidän lukumääränsä on jo var-
27535: tai ilmavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toi-     sin vähäinen, joten säädösten muuttaminen ei toi-
27536: minut rintamapalvelukseen rinnastettavissa teh-       si kovinkaan suurta taloudellista rasitetta.
27537: tävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-
27538: män alueella, annetaan rintamapalvelustunnus.         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27539:     Suomen sotavoimien sotamenestykseen ja rin-
27540: tamien kestävyyteen vaikutti erittäin merkittä-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rinta-
27541: västi se työ, jota sotien aikana tehtiin sotatoimi-         mapalvelustunnuksesta annetun asetuk-
27542: alueiden ulkopuolella taistelurintaman hyväksi.             sen muuttamiseksi siten, että myös sota-
27543: Koska siviililuontoinen työ Sotatoimialueella on            toimialueen ulkopuolella sotavuosien
27544: katsottu rintamapalvelustunnukseen oikeuttavak-             1939-1945 aikana työtä tehneille nai-
27545: si, niin oikeudenmukaista olisi muuttaa säädök-             sille voidaan myöntää rintamapalvelus-
27546:                                                             tunnus.
27547: 
27548: 
27549: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
27550: 
27551:     Lauri Oinonen /kesk                                  Petri Neittaanmäki /kesk
27552:     Jari Leppä /kesk                                     Jaana Ylä-Mononen /kesk
27553:     Leea Hiltunen /skl                                   Kyösti Karjula /kesk
27554: 
27555: 
27556: 
27557: 
27558:                                                                                               Versio2.0
27559:                                                          TPA 85/2000 vp - Ismo Seivästö /skl ym.
27560: 
27561: 
27562: 
27563: 
27564:                                             TOIMENPIDEALOITE 85/2000 vp
27565: 
27566:                                             Turku-Helsinki-radan tason nosto
27567: 
27568: 
27569: 
27570: 
27571: Eduskunnalle
27572: 
27573: Turun ja Helsingin välinen tieyhteys kuuluu laa-     yhteyden toteutuminen noin puolessatoista tun-
27574: jaan tieverkkoon, joka kulkee Kööpenhaminasta        nissa liikenneturvallisuudesta tinkimättä.
27575: Tukholman kautta Turkuun ja edelleen Helsin-
27576: kiin ja sitä kautta Pietariin. Tämä tieyhteys Tu-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27577: run ja Helsingin välillä on edelleen monin pai-
27578: koin vetokyvyltään alamittainen. Rata sen sijaan           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Tur-
27579: on paremmassa kunnossa, mutta osittainen kes-              ku-Helsinki-rataosuuden tason nosta-
27580: keneräisyys estää käyttämästä junien huippuno-             miseksi siten, että matka taittuu n. 90
27581: peuksia eräillä osuuksilla. Tavoitteena tulee olla         minuutissa.
27582: 
27583: 
27584: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2000
27585: 
27586:     Ismo Seivästö /skl                                  Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
27587:     Pertti Hemmilä /kok                                 Marjaana Koskinen /sd
27588:     Liisa Hyssälä /kesk                                 Annika Lapintie /vas
27589:     Ville Itälä /kok
27590: 
27591: 
27592: 
27593: 
27594:                                                                                             Versio 2.0
27595:                                                            TPA 86/2000 vp -     Erkki Pulliainen /vihr
27596: 
27597: 
27598: 
27599: 
27600:                                              TOIMENPIDEALOITE 86/2000 vp
27601: 
27602:                                              Kansanedustajan vapautus eduskuntatyöstä
27603: 
27604: 
27605: 
27606: 
27607: Eduskunnalle
27608: 
27609: Tämän vuoden maaliskuun alusta voimaan tullut-           Kun tällaista tarvetta ei nykyistä eduskunta-
27610: ta perustuslakia valmistelleessa komiteassa tut-      työstä poissaolokäytäntöä luotaessa ollut vaka-
27611: kittiin perusteellisesti tarve ja mahdollisuus ot-    vasti arvioitu eri näkökulmista, on paikallaan,
27612: taa käyttöön varaedustajajärjestelmä. Sille ei sii-   että eduskunta sisäisesti selvittää tähän liittyvät
27613: nä vaiheessa löydetty sellaisia perusteluita, jotka   valtiosääntöoikeudelliset ja käytännölliset näkö-
27614: olisivat kestäneet myös järjestelmään kohdiste-       kohdat. Perustuslakivaliokunta lienee oikea paik-
27615: tut kriittiset huomautukset.                          ka tämän arvioinnin suorittamiseen.
27616:    Sittemmin on käynyt ilmi, että kansanedusta-
27617: jat saattavat havaita omissa tiedoissaan/opinnois-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
27618: saan olevan sellaisia puutteita, jotka edustajan
27619: työn menestyksellisen jatkamisen vuoksi täytyy              että eduskunta ryhtyy sisäisen demokra-
27620: yrittää poistaa. Tämä saattaa johtaa äärimmil-              tiansa puitteissa selvittämään kansan-
27621: lään jopa vuoden/vuosien mittaiseen opiskelu-               edustajan pitkien työstäpoissaolojen
27622: jaksoon tavalla, jossa edustajan tointa ei voi tek-         valtiosääntöoikeudellisia ja käytännöl-
27623: nisesti samanaikaisesti hoitaa.                             lisiä näkökohtia.
27624: 
27625: 
27626: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
27627: 
27628:     Erkki Pulliainen /vihr
27629: 
27630: 
27631: 
27632: 
27633:                                                                                                 Versio 2.0
27634:                                                             TPA 87/2000 vp- Tero Rönni /sd ym.
27635: 
27636: 
27637: 
27638: 
27639:                                            TOIMENPIDEALOITE 87/2000 vp
27640: 
27641:                                            Ulkomaanliikenteen henkilökunnan tullausme-
27642:                                            nettely
27643: 
27644: 
27645: 
27646: 
27647: Eduskunnalle
27648: 
27649: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suo-           eri tulleissa. Tilannetta ei muuta se, että Tullihal-
27650: men ja kolmannen maan välisessä ammattimai-         litus on 1.3.2000 täsmentänyt ohjeitaan asiassa.
27651: sessa liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilö-      Tähän on syynä mm. se, että vilkasliikenteisissä
27652: kuntaan kuuluva henkilö saa tuoda tullitta tuomi-   tulleissa ei ole riittäviä resursseja tarkastaa tul-
27653: sia kerran kuukaudessa. Tuomisten määrä ei ka-      lauskirjoja. Kasvavan ammattimaisen rikollisuu-
27654: lenterikuukauden aikana saa ylittää määrää, joka    den, kuten laittoman huumausaineiden maahan-
27655: matkustajalla on oikeus kerralla tuoda tullitta.    tuonnin, estämiseksi viranomaisten resursseja tu-
27656: Tullittomanja verottoman tuomisoikeuden rajoi-      leekin kohdentaa entistä tarkoituksenmukaisem-
27657: tusten valvomiseksi tuomiset merkitään tullaus-     min. Nykyinen tullauskirjamenettely on näissä
27658: kirjaan, joka tarkastetaan tullissa. Matkustajien   oloissa resurssien tuhlaamista, ja se johtaa am-
27659: tuomisten osalta valvonta tapahtuu pistokokein.     mattimaisesti liikennöivän henkilökunnan sattu-
27660: Lainsäädäntö on ollut jo vuosikausia sama, ja se    manvaraiseen ja epätasapuoliseen kohteluun.
27661: koskee ilma- ja vesialuksien sekä maantieliiken-
27662: teessä olevien kulkuneuvojen henkilökuntaa.         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27663:    Ulkomaanliikenteessä olevien kulkuneuvojen
27664: henkilökunta ja tullilaitoksen henkilöstö ovatko-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin am-
27665: keneet tullauskirjamenettelyn hankalaksi. Vas-             mattimaisessa liikenteessä olevien kul-
27666: taavaa menettelyä ei ole muualla Euroopassa.               kuneuvojen henkilökunnan tullittornia
27667: Tullauskirjamenettely on käytännössä vaihdellut            tuomisia koskevan tullauskirjamenette-
27668:                                                            lyn poistamiseksi.
27669: 
27670: 
27671: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2000
27672: 
27673:    Tero Rönni /sd                                       Raimo Mähönen /sd
27674:    Esa Lahtela /sd                                      Pia Viitanen /sd
27675:    Erkki Kanerva /sd                                    Jukka Gustafsson /sd
27676:    Arto Seppälä /sd                                     Tarja Kautto /sd
27677:    Kari Urpilainen /sd                                  Matti Vähänäkki /sd
27678:    Kalevi Olin /sd                                      Pertti Turtiainen /vas
27679:    Marjatta Vehkaoja /sd                                Harry Wallin /sd
27680:    Lauri Kähkönen /sd                                   Saara Karhu /sd
27681:    Reijo Laitinen /sd                                   Rakel Hiltunen /sd
27682:    Leena Luhtanen /sd
27683:                                                                                                Versio 2.0
27684:                                                          TPA 88/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
27685: 
27686: 
27687: 
27688: 
27689:                                             TOIMENPIDEALOITE 88/2000 vp
27690: 
27691:                                             Niirala-Säkäniemi- ja Joensuu-Nurmes-ra-
27692:                                             taosuuksien sähköistäminen
27693: 
27694: 
27695: 
27696: 
27697: Eduskunnalle
27698: 
27699: Ratahallintokeskus panostaa lähivuosina tuntu-       teollisuuden raaka-ainekuljetusten sekä Suomen
27700: vasti Suomen ratojen kunnostamiseen ja kehittä-      kautta kulkevien transitokuljetusten lisääntymi-
27701: miseen. Näillä ratahankkeilla luodaan entistä pa-    sestä. Vuonna 1996 Joensuu-Uimaharju-rata-
27702: remmat toimintaedellytykset sekä henkilö- että       osuudella tavaraliikenteen kokonaiskuljetusmää-
27703: tavaraliikenteelle. Rautatieliikenteen toiminta-     rä oli 1 870 000 tonnia, ja vuodelle 2010 kulje-
27704: edellytyksenä on ottaa huomioon elinkeinoelä-        tusmäärän ennuste on 2 750 000 tonnia. Vastaa-
27705: män ja joukkoliikenteen kuljetustarpeet kestä-       vasti Joensuu-Niirala-rataosuuden kokonais-
27706: vän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kan-        kuljetusmäärä vuonna 1996 oli 2 210 000 tonnia,
27707: sainvälisessä liikenteessä kehittynyt rataverkko     ja vuodelle 2010 annettu kuljetusmäärän ennuste
27708: on keskeisenä linkkinä idän ja lännen välillä.       on 4 150 000 tonnia.
27709:     Niirala-Säkäniemi- ja Joensuu-Uimahar-              Niirala-Säkäniemi-rataosuus kuuluu Suo-
27710: ju-Lieksa-Nurmes-rataosuuksien sähköistä-            men TEN-verkkoon. Euroopan unionin asetta-
27711: misellä on mittava aluetaloudellinen ja kansanta-    mien tavoitteiden mukaisesti TEN-verkkojen ke-
27712: loudellinen merkitys. Alueella sijaitsevat suuret    hittämisellä pyritään mm. edistämään sisämark-
27713: työnantajat, puuteollisuuden yritykset, kuljetta-    kinoiden toimintaa sekä varmistamaan henkilöi-
27714: vat rautateitse suuria määriä raakapuuta. Uima-      den ja tavaroiden kestävä liikkuminen yhteiskun-
27715: harjussa sijaitseva Stora Enso kuljettaa vuosit-     nan, ympäristön ja turvallisuuden kannalta par-
27716: tain rautateitse 1,5 milj. m 3 raakapuuta ja Vapo    haissa mahdollisissa olosuhteissa. Rataosuuden
27717: Timper Oy:n Kevätniemen tulosyksikkö                 sähköistäminen tukee varsin hyvin myös em. yh-
27718:  173 000 m3 • Puuraaka-aineen kuljetus on edulli-    teisön tavoitteita.
27719: sinta suorittaa sähköistetyllä radalla.                 Joensuu on alueen vahva teollisuus-, koulu- ja
27720:     Värtsilän-Niiralan raja-asema on Suomen          hallintokaupunki, jonka toimintojen edellytykse-
27721: itäisen liikenteen kannalta merkittävä rajanyli-     nä on vilkas yhteydenpito muun maailman kans-
27722: tyspaikka. Vuoden 1998 tilastojen mukaan em.         sa. Alueen monipuolinen ja kehittyvä elinkeino-
27723: raja-asemalta lähteneitä ja sinne saapuneita tava-   elämä, opiskelupaikkojen lisääntyminen ja jatku-
27724: ravaunuja oli kaikkiaan 94 751, mikä oli Suo-        va väestönkasvu muodostavat junamatkoille sel-
27725: men ja ulkomaiden välisestä yhdysliikenteessä        vän kasvupotentiaalin. Näiden seikkojen valossa
27726: kuljetetuista tavaravaunuista 16,3 %.                on todennäköistä, että myös henkilöliikenteen
27727:     Ratahallintokeskuksen kehittämisyksikön laa-     matkustajien lukumäärä kasvaa, jos tarjontaa pa-
27728:  timan vaikutusselvityksen Uulkaisu A 1/1998)        rannetaan nopeammilla aikatauluilla. Lisäksi
27729:  mukaan tavaraliikennemäärät tulevat kasvamaan       sähköistys tukee sekä kansallisten että kansain-
27730:  entisestään. Liikennemäärien kasvu johtuu pää-      välisten liikenneyhteyksien parantamista, kehit-
27731:  osin Venäjän tuonnin, lähinnä metsä- ja metalli-    tämistä ja laajentamista.
27732: 
27733:                                                                                              Versio 2.0
27734: TPA 88/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
27735: 
27736: 
27737:    Vaikutusselvityksen perusteella voidaan tode-   vät huomattavasti ja myös junaliikenteen laatu-
27738: ta, että rataosuuksien sähköistys on merkittävä    ja palvelutaso paranevat. Rataosuuksien sähköis-
27739: ympäristöinvestointi, sillä sen avulla voidaan     tämisen hyödyt kohdistuvat henkilö- ja tavaralii-
27740: huomattavasti vähentää liikenteen päästöjä ja      kenteeseen ja hyödyttävät täten sekä henkilölii-
27741: meluhaittoja sekä parantaa merkittävästi rata-     kenteen matkustajia että erityisesti maamme
27742: alueiden pienilmaston ilmanlaatua. Sähköistysin-   kauppaa ja teollisuutta.
27743: vestoinneilla voidaan vähentää junaliikenteen
27744: synnyttämiä kasvihuonekaasuja ja tukea näin        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27745: kasvihuoneilmiön rajoittamiseen pyrkivää toi-
27746: mintaa.                                                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Nii-
27747:    Siirryttäessä sähköjunaliikenteeseen junalii-         rala-Säkäniemi- ja Joensuu-Uima-
27748: kenteen liikennetuotantokustannukset pienene-            harju-Lieksa-Nurmes-rataosuuksien
27749:                                                          sähköistämiseksi.
27750: 
27751: 
27752: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2000
27753: 
27754:     Erkki Kanerva /sd                                  Harry Wallin /sd
27755:     Pekka Ravi /kok                                    Esa Lahtela /sd
27756:     Matti Väistö /kesk                                 Anu Vehviläinen /kesk
27757:     Lauri Kähkönen /sd                                 Säde Tahvanainen /sd
27758: 
27759: 
27760: 
27761: 
27762: 2
27763:                                                            AM 89/2000 rd- Rainer Erlund /eri m.fl.
27764: 
27765: 
27766: 
27767: 
27768:                                               ÅTGÄRDSMOTION 89/2000 rd
27769: 
27770:                                               Justering av grundavdraget vid beskattning
27771: 
27772: 
27773: 
27774: 
27775: Tili riksdagen
27776: 
27777: Grundavdraget är för låginkomsttagarna ett             tyder det att dess effekt minskat då inkomsterna
27778: mycket viktigt avdrag vid beskattningen. Speci-        till följd av gjorda indexjusteringar till sina no-
27779: ellt viktigt är det för de som till följd av arbets-   minella belopp ökat. Denna eftersläpning drab-
27780: löshet eller sjukdom lever endast på grunddag-         bar främst just småinkomsttagarna. 1 praktiken
27781: penning. Sistnämnda grupp harju inte möjlighet         innebär eftersläpningen också en skärpning av
27782: att använda sig av vare sig förvärvsinkomstav-         småinkomsttagarnas beskattning.
27783: draget eller pensionsinkomstavdraget.
27784:    Grundavdragets maximibelopp är 8 800 mark.          Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
27785: Är inkomsterna efter andra gjorda avdrag större
27786: än 8 800 mark minskas avdraget med 20 procent                att regeringen vidtar åtgärder för att
27787: av den överskjutande delen av inkomsterna.                   justera grundavdraget tili tidsenlig nivå
27788: Summan har varit oförändrad allt sedan år 1991.              och därmed lindra beskattningen för
27789: Eftersom grundavdraget inte justerats årligen he-            låginkomsttagarna.
27790: 
27791: 
27792: Helsingfors den 23 mars 2000
27793: 
27794:     Rainer Erlund /erl                                     Hannes Manninen /kesk
27795:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                               Kari Kärkkäinen /skl
27796:     Paula Lehtomäki /kesk                                  Klaus Bremer /r
27797: 
27798: 
27799: 
27800: 
27801:                                                                                                  Versio2.0
27802: Suomennos                                                TPA 89/2000 vp- Rainer Erlund /eri ym.
27803: 
27804: 
27805: 
27806: 
27807:                                             TOIMENPIDEALOITE 89/2000 vp
27808: 
27809:                                             V erotuksen perusvähennyksen tarkistaminen
27810: 
27811: 
27812: 
27813: 
27814: Eduskunnalle
27815: 
27816: Perusvähennys on verotuksessa hyvin tärkeä vä-       ole tarkistettu vuosittain, vähennyksen vaikutus
27817: hennys pienituloisille. Vähennys on erityisen tär-   on pienentynyt tulojen nimellisen markkamää-
27818: keää niille, jotka elävät työttömyyden tai sairau-   rän noustua tehtyjen indeksitarkistusten seurauk-
27819: den vuoksi ainoastaan peruspäivärahalla. Vii-        sena. Tämä jälkeenjääneisyys kohdistuu ensisi-
27820: meksi mainitulla ryhmällä ei ole mahdollisuutta      jaisesti juuri pienituloisiin. Käytännössä jälkeen-
27821: hyödyntää ansiotulovähennystä eikä eläketulovä-      jääneisyys myös kiristää pienituloisten verotusta.
27822: hennystä.
27823:    Perusvähennyksen enimmäismäärä on 8 800           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27824: markkaa. Jos tulot muiden tehtyjen vähennysten
27825: jälkeen ovat suuremmat kuin 8 800 markkaa, vä-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-
27826: hennystä pienennetään 20 prosenttia tulojen ylit-           rusvähennyksen tarkistamiseksi ajan-
27827: tävältä osuudelta. Markkamäärää ei ole muutettu             mukaiselle tasolle ja siten pienitulois-
27828: sitten vuoden 1991. Koska perusvähennystä ei                ten verotuksen helpottamiseksi.
27829: 
27830: 
27831: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
27832: 
27833:     Rainer Erlund /erl                                   Hannes Manninen /kesk
27834:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                             Kari Kärkkäinen /skl
27835:     Paula Lehtomäki /kesk                                Klaus Bremer /r
27836: 
27837: 
27838: 
27839: 
27840:                                                                                                Versio2.0
27841:                                                                TPA 90/2000 vp -      Sakari Smeds /skl
27842: 
27843: 
27844: 
27845: 
27846:                                              TOIMENPIDEALOITE 90/2000 vp
27847: 
27848:                                              Vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantami-
27849:                                              nen
27850: 
27851: 
27852: 
27853: 
27854: Eduskunnalle
27855: 
27856: Väestömuutokset ja eräiden kuntien siirtyminen        tä kansalaisnäkökulmasta tarkasteltuna väistä-
27857: vaalipiiristä toiseen vaikuttavat merkittävästi       mättä seuraa kuitenkin uusia ongelmia. Vuoden
27858: vaalipiirikohtaisiin kansanedustajanpaikkajakoi-       1999 vaaleissa lähes kaikki puolueet turvautui-
27859: hin jo vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Ennak-         vat ainakin joissakin vaalipiireissä vaaliliittoi-
27860: kotietojen mukaan Mikkelin vaalipiiristä valitta-     hin.
27861: vien kansanedustajien määrä pudonnee kahdek-              Perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään
27862: sasta kuuteen. Samanlaisia paineita on myös           PeVM 5/1998 vp, että suhteellisuuden entistä pa-
27863: Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, koska alueen          rempi toteutuminen voisi osaltaan parantaa poli-
27864: väestö on vähentynyt jo vuosien ajan. Uudessa         tiikan uskottavuutta ja lisätä kiinnostusta vaaleja
27865: vaalilaissa ei vaalipiiristä valittavien edustajien   kohtaan. Äänestysprosentin lasku on signaali, jo-
27866: vähimmäismäärälle ole asetettu alarajaa. Perus-       hon tulee reagoida. Tuhansien äänten menemi-
27867: tuslain mukaan vaalien tulee kuitenkin olla suh-      nen hukkaan äänikynnyksen takia kaventaa de-
27868: teelliset. Pienissä vaalipiireissä tämä vaatimus ei   mokratiaa ja kansan tahdon toteutumista. Se vaa-
27869: riittävässä määrin täyty.                             rantaa kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia
27870:     Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa perus-      saada äänensä kuuluviin vaalien kautta. Tämä on
27871: tuslain kokonaisuudistuksen edellyttämät muu-         merkittävä epäkohta, koska kansanvalta toteutuu
27872: tokset eli mm. vaalilainsäädännön suhteellisuus-      vaaleilla valittujen edustajien kautta. D'Hondtin
27873: periaatteen toteuttaminen ja puoluekentän pirs-       järjestelmä johtaa usein kohtuuttomalta tuntu-
27874: toutumisen ehkäiseminen. Tätä tarkoitusta var-        vaan lopputulokseen varsinkin pienissä vaalipii-
27875: ten oikeusministeriö on asettanut toimikunnan         reissä. Samantasoisella valtakunnallisella pro-
27876: selvittämään mahdollisia lainsäädännön muutos-        sentuaalisella kannatuksella voidaan saada eri
27877: tarpeita. Toimikunnalle on annettu määräaikaa         määrä kansanedustajia. Demokratian toimivuus
27878: 30.4.2001 asti. Toistaiseksi on kuitenkin jäänyt      edellyttää remonttia vaalijärjestelmäämme.
27879: epäselväksi, onko tästä huolimatta olemassa riit-        Suhteellisuuden toteutumista voidaan paran-
27880: tävästi poliittista tahtoa vaalilainsäädännön epä-    taa useammalla, vaihtoehtoisella tavalla. Sel-
27881: kohtien muuttamiseksi.                                keintä olisi siirtyä ns. tasauspaikkajärjestel-
27882:     Suomen vaalijärjestelmän ongelma on ääni-         mään, jolloin osa edustajan mandaateista jaettai-
27883: kynnyksen vaihtelu maan eri vaalipiireissä. Vaa-      siin puolueiden valtakunnallisen kannatuksen pe-
27884: likynnys vaihteli vuoden 1995 eduskuntavaaleis-       rusteella. Tasauspaikkajärjestelmä on käytössä
27885: sa noin 3 prosentista noin 12 prosenttiin. Pienis-    mm. Ruotsissa, jossa kansanedustajanpaikat jae-
27886: sä vaalipiireissä äänikynnys on jatkossa entises-     taan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ääni-
27887: tään nousemassa. Tilanteen korjaamiseksi puo-         kynnyksen ylittävien puolueiden kesken. Suo-
27888: lueet ovat pyrkineet solmimaan vaaliliittoja, mis-    messa järjestelmää voitaisiin muuttaa niin, että
27889: 
27890:                                                                                                 Versio 2.0
27891: TPA 90/2000 vp -      Sakari Smeds /skl
27892: 
27893: 
27894: 20 edustajanpaikalla tasattaisiin suhteellisuuden      rän noin 23:een. Verrattuna Uudenmaan vaalipii-
27895: aiheuttamia       vääristymiä    valtakunnallisesti.   riin, josta nyt valitaan 32 edustajaa, yhdistämi-
27896: Usein tasauspaikkajärjestelmän käyttöönottoon          nen loisi keskikokoisen vaalipiirin. Jos päädyt-
27897: liittyy maltillisen äänikynnyksen käyttöönotto.        täisiin yhdistämään Pohjois-Karjalan ja Kuopion
27898: Tällöin tasauspaikat jaettaisiin äänikynnyksen         vaalipiirit, valittaisiin tästä vaalipiiristä noin 17
27899: ylittävien puolueiden kesken. Sopiva äänikyn-          edustajaa. Yhdistettynä Mikkelin ja Kymen vaa-
27900: nys voisi olla noin 2-3 prosenttia, joka riittäisi     lipiiristä valittaisiin noin 19 edustajaa.
27901: estämään puoluekentän pirstoutumisen, mutta
27902: turvaisi äänten yhdenvertaisuuden eri vaalipii-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
27903: rien kesken.
27904:     Vaalien suhteellisuutta voidaan parantaa myös             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vaa-
27905: yhdistämällä pieniä vaalipiirejä. Esimerkiksi                 lilainsäädäntömme muuttamiseksi niin,
27906: Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin vaalipii-               että suhteellisuuden ja demokratian to-
27907: rien yhdistäminen Itä-Suomen vaalipiiriksi nos-               teutuminen parantuu jo seuraavissa
27908: taisi niistä valittavien kansanedustajien lukumää-            eduskuntavaaleissa.
27909: 
27910: 
27911: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
27912: 
27913:     Sakari Smeds /skl
27914: 
27915: 
27916: 
27917: 
27918: 2
27919:                                                           TPA 9112000 vp- Lauri Oinonen /kesk
27920: 
27921: 
27922: 
27923: 
27924:                                            TOIMENPIDEALOITE 9112000 vp
27925: 
27926:                                            Kuntien ja seurakuntien yhteistyön parantami-
27927:                                            nen
27928: 
27929: 
27930: 
27931: 
27932: Eduskunnalle
27933: 
27934: Kuntien ja seurakuntien talous on jatkuvasti ki-        Kuntien välisessä yhteistyössä voidaan yhtei-
27935: ristynyt. Varsinkin pienissä kunnissa ja seura-     siä virkoja perustaa lähes esteettömästi. Kuiten-
27936: kunnissa palveluiden tuottaminen on vaikeutu-       kin olisi monesti järkevämpää yhteistoiminta eri
27937: nut. Kuntien ja seurakuntien hallintoalue on        julkisoikeudellisten yhteisöjen kesken, jotka ovat
27938: yleensä yhtenevä, samoin valtaosa kunnan asuk-      alueeltaan ja valtaosalta jäsenistöään yhteneviä.
27939: kaista on seurakunnan jäseniä. Yhteistyötä kun-         Pohjoismaista ainakin Norjassa kuntien ja seu-
27940: tien kesken on käynnistelty. Esteeksi on kuiten-    rakuntien yhteistyö on mahdollista huomattavas-
27941: kin muodostunut kuntien ja seurakuntien toimin-     ti Suomea paremmin. Siellä kunnilla ja seurakun-
27942: taa sääntelevien säännöstöjen ristiriitaisuus.      nilla on yhteisiä työntekijöitä.
27943:    Keski-Suomessa Kinnulan kunta ja Kinnulan
27944: seurakunta ovat perustaneet yhteisen musiikki-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
27945: henkilön viran. Kyseisestä yhteisestä virasta on
27946: Suomen Kuntaliitto antanut lausunnon, jonka               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvi-
27947: mukaan kahden julkisyhteisön, kunnan ja seura-            tysmiehen nimeämiseksi kartoittamaan
27948: kunnan, yhteisen viran perustaminen ei ole mah-           kuntien ja seurakuntien yhteistyön es-
27949: dollista, koska yhteisöjen lainsäädäntö- ja sopi-         teenä olevien lakien ja muiden säädös-
27950: muspohja on erilainen eikä niitä voi sovittaa yh-         ten ristiriidat ja tekemään niistä muu-
27951: teen. Vastaavat seikat ovat myös estämässä kun-           tosesitykset.
27952: tien sosiaalitoimen ja kirkon diakoniatyön yh-
27953: teistyön.
27954: 
27955: 
27956: Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2000
27957: 
27958:     Lauri Oinonen /kesk
27959: 
27960: 
27961: 
27962: 
27963:                                                                                              Versio 2.0
27964:                                                             TPA 92/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
27965: 
27966: 
27967: 
27968: 
27969:                                              TOIMENPIDEALOITE 92/2000 vp
27970: 
27971:                                              Joensuun tiedepuiston kehittäminen
27972: 
27973: 
27974: 
27975: 
27976: Eduskunnalle
27977: 
27978: Joensuun tiedepuiston ensimmäinen laajennus-          avustusten saantia. Tiedepuiston kehittäminen
27979: vaihe valmistuu kuluvana vuonna. Jo tällä het-        toteuttaa hallitusohjelmaa kilpailukykyisten kas-
27980: kellä on eri tahoilla kiinnostusta sijoittua tiede-   vu- ja osaamiskeskuksien luomiseksi.
27981: puiston toisen vaiheen tiloihin. Laajennus on tar-
27982: koitus toteuttaa vuonna 2001. Toisen vaiheen to-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27983: teuduttua tiloissa työskentelee n. 700 henkilöä
27984: useissa innovatiivisissa yrityksissä. Hankkeen              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Joen-
27985: toteuttaminen edellyttää riittävien investointi-            suun tiedepuiston toisen rakennusvai-
27986:                                                             heen turvaamiseksi.
27987: 
27988: 
27989: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
27990: 
27991:     Pekka Ravi /kok                                      Esa Lahtela /sd
27992:     Matti Väistö /kesk                                   Erkki Kanerva /sd
27993:     Lauri Kähkönen /sd                                   Anu Vehviläinen /kesk
27994:     Säde Tahvanainen /sd
27995: 
27996: 
27997: 
27998: 
27999:                                                                                               Versio 2.0
28000:                                                      TPA 93/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk ym.
28001: 
28002: 
28003: 
28004: 
28005:                                             TOIMENPIDEALOITE 93/2000 vp
28006: 
28007:                                             Puuntuotannon teknologian kehittäminen
28008: 
28009: 
28010: 
28011: 
28012: Eduskunnalle
28013: 
28014: Suomalainen puunkorjuuteknologia on noussut             Suomi oli metsänviljelyosaamisen kärkimaita
28015: maailmanlaajuisestikin tarkastellen edelläkävi-      vielä 1970-luvulla, mutta on senjälkeen menettä-
28016: jän asemaan. Työn tuottavuus puunhankinnassa         nyt asemiaan. Esimerkiksi ruotsalainen taimituo-
28017: on kasvanut viime vuosikymmenten aikana erit-        tanto on tunkeutumassa Suomen markkinoille
28018: täin voimakkaasti. Puunkorjuun yksikkökustan-        osin kehittyneemmän tuotantoteknologian ja pro-
28019: nukset laskivat sekä nimellisesti että reaalisesti   sessiosaamisen avulla. Suomessa alalla olisi kui-
28020: 1990-luvulla.                                        tenkin runsaasti kehittämispotentiaalia.
28021:    Vastaavasti työn tuottavuus ei ole kasvanut          Merkittävä osa puunkorjuun kehitystyöstä on
28022: puun kasvatuksessa (taimituotanto, maanmuok-         tapahtunut yrityksissä. Resursseja ei ole juuri-
28023: kaus, kulotus, metsänviljely, nuorten metsien        kaan suunnattu metsänviljelyn alueelle, eikä vas-
28024: hoito, lannoitus, kunnostusojitus), vaan yksikkö-    taavaa kehitystä ole siellä tapahtunut. Olisi toi-
28025: kustannuksissa oli koko 1990-luvun nouseva           vottavaa, että myös metsänviljelyosaamisen ta-
28026: trendi.                                              soa saataisiin kohotettua valtiovallan kannusta-
28027:    Kustannusten nousu ja häämöttävä ammatti-         mana ja siten vahvistettua koko ketjun kilpailu-
28028: taitoisen metsätyövoiman pula uhkaavat kaikki-       kykyä globaaleilla markkinoilla.
28029: ne seurausvaikutuksineen metsätalouden tulevai-
28030: suutta. Puunkorjuun tehokkuuden nousu perus-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28031: tuu julkisen sektorin ja yritysten mittavaan pa-
28032: nostukseen tutkimus- ja kehittämistyöhön, mutta            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin met-
28033: nyt olisi huolehdittava koko metsätalouden ket-            sänviljelyn osaamistason kohottamisek-
28034: jun kehittämisestä. Ilman mittavaa panostusta              si, alan ammattitaitoisen työvoiman
28035: puunkasvatuksen teknologiaan voi suomalaiseen              saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuu-
28036: metsäklusteriin kehittyä huomattava osaamis-               dessa sekä metsäalan pk-sektorin vah-
28037: aukko.                                                     vistamiseksi ja laajentamiseksi.
28038: 
28039: 
28040: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2000
28041: 
28042:     Mirja Ryynänen /kesk
28043:     Pekka Nousiainen /kesk
28044: 
28045: 
28046: 
28047: 
28048:                                                                                               Versio2.0
28049:                                                         TPA 94/2000 vp - Hannes Manninen /kesk
28050: 
28051: 
28052: 
28053: 
28054:                                              TOIMENPIDEALOITE 94/2000 vp
28055: 
28056:                                              Palkanmaksua koskeva muistutusaika
28057: 
28058: 
28059: 
28060: 
28061: Eduskunnalle
28062: 
28063: Oikeuskäytännössä on omaksuttu kanta, jonka           joissa palkasta on sovittu kirjallisilla sopimuksil-
28064: mukaan palkanmaksua koskeva muistutusaika on          la, mitään saatavaa ei ole ollut olemassakaan en-
28065: kymmenen vuotta. Poikkeuksena ovat työsopi-           nen sen todentamista.
28066: muksissa sovitut lyhyemmät ajat, esim. metsä-            Parhaillaan hallituksen valmisteltavana on
28067: alan työehtosopimuksessa kaksi viikkoa ja kun-        työsopimuslain uudistus. Palkanmaksun muistu-
28068: nan virkasäännössä kolme vuotta. Näitä lyhyem-        tusta koskeva aika on mielestäni sellainen yhden-
28069: piä aikoja sovelletaan kuitenkin vain silloin, kun    vertaisuutta edellyttävä, kansalaisen oikeuksia
28070: sekä työnantaja että työntekijä on järjestäytynyt.    keskeisesti koskettava asia, joka on kirjattava la-
28071: Näin ollen esim. järjestäytynyt työntekijä joutuu     kiin.
28072: huonompaan asemaan verrattuna järjestäytymät-
28073: tömään tapauksissa, joissa myös työnantaja on         Edellä olevan perusteella ehdotan,
28074: järjestäytynyt.
28075:    Näin suuret erot sovelletuissa ajoissa eivät ole          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pal-
28076: perusteltuja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.                 kanmaksun muistutusaikaa koskevan
28077: Ne ovat myös kohtuuttomia työnantajan oikeus-                vanhentumisajan ottamiseksi työsopi-
28078: turvan kannalta. Saatavan vanhentumisajan so-                muslakiinja koskemaan yhdenvertaises-
28079: veltaminen ei ole voinut olla myöskään lainsäätä-            ti kaikkia siten, että se ottaa huomioon
28080: jän tarkoitus, sillä todellisuudessa tapauksissa,            molempien osapuolten oikeusturvanä-
28081:                                                              kökohdat.
28082: 
28083: 
28084: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28085: 
28086:     Hannes Manninen /kesk
28087: 
28088: 
28089: 
28090: 
28091:                                                                                                 Versio 2.0
28092:                                                                 TPA 95/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
28093: 
28094: 
28095: 
28096: 
28097:                                              TOIMENPIDEALOITE 95/2000 vp
28098: 
28099:                                              Syrjäytyneiden vähäosaisten auttaminen
28100: 
28101: 
28102: 
28103: 
28104: Eduskunnalle
28105: 
28106: Nopea talouskasvu kasvattaa hyvinvointival-           esim. takaajina, yrittäjinä tai asunnonvaihtajina
28107: tiOtniDe tuloeroja pahemmin kuin 1990-luvun           jäivät velkaloukkuun. Näiden tavallisten suoma-
28108: alussa koettu lama. Kun valtion verotulot aleni-      laisten ja monien yrittäjähenkisten ihmisten on-
28109: vat ja valtion velan nousua pyrittiin pysäyttä-       gelmat tulevat kansantaloudellemme kalliiksi.
28110: mään, se tehtiin mm. sosiaaliturvaa leikkaamal-       Jos tuki tulee vasta ruokajonossa, niin se tulee
28111: la. Sosiaaliturvasta riippuvaisten toimeentulo        liian myöhään, sillä ihmisen tahto on silloin jo
28112: heikkenee edelleen esim. terveydenhuollon pal-        nujerrettu. Tiukasta budjettikehyksestä huoli-
28113: velumaksujen noustessa.                               matta budjetin sisälle on tulossa pelivaraa talous-
28114:    Leipäjonojen aika ei valitettavaksi vieläkään      kasvun sekä korko- ja työttömyysmenojen alene-
28115: ole ohi, vaan epävirallisiksi tarkoitetut ruokapan-   misen myötä. Tämä mahdollistaa sen, että valtio
28116: kit ovat vakiintuneet tukiverkoksi köyhtyneille       pystyy ottamaan sille kuuluvan vastuun huoleh-
28117: ihmisille, joita lasketaan nykyään olevan noin        tia myös näistä ihmisistä, sillä seurakuntien ja
28118: puoli miljoonaa. Huolestuttavinta on se, että         vapaaehtoisjärjestöjen apu ei ole tarkoitettu py-
28119: joukko nuoria ilman ammattikoulutusta siirtyy         syväksi.
28120: koulusta suoraan sosiaaliavun varaan. Useimmi-
28121: ten heidän vanhempansa ovat pitkäaikaistyöttö-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
28122: miä, ja on pelättävissä, että tästä muodostuu su-
28123: kupolvien kierre ja yhteiskunnalle aikapommi.               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin syr-
28124:    Laman seurauksena syntyi ylivelkaantunei-                jäytymisen pysäyttämiseksi ja ylivel-
28125: den joukko, joista monet ilman omaa syytään                 kaantuneiden aseman parantamiseksi.
28126: 
28127: 
28128: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28129: 
28130:     Tero Mölsä /kesk
28131: 
28132: 
28133: 
28134: 
28135:                                                                                                 Versio 2.0
28136:                                                                TPA 96/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
28137: 
28138: 
28139: 
28140: 
28141:                                              TOIMENPIDEALOITE 96/2000 vp
28142: 
28143:                                              Porvoonjoen kuntien yhteistoiminnan kehittä-
28144:                                              minen
28145: 
28146: 
28147: 
28148: 
28149: Eduskunnalle
28150: 
28151: Porvoonjoen veden laatu on viime vuosina mer-            Porvoonjoen alue voisi myös palvella lähi-
28152: kittävästi parantunut. Kunnat, kuten Lahti ja Ori-    alueen asukkaita ja matkailijoita nykyistä parem-
28153: mattila, ovat omilla toimenpiteillään vaikutta-       min, jos jokialuetta lähdettäisiin kehittämään ja
28154: neet veden laadun myönteiseen kehitykseen.            eräiltä osin myös rakentamaan yhteisen kehittä-
28155:    Myös Päijät-Hämeen Matkailun Blu Corridor          missuunnitelman pohjalta. Tämä kokonaisvaltai-
28156: -hankkeella kehitetään Porvoonjoen tilaa ja mo-       nen kehittäminen ei onnistu kuitenkaan ilman
28157: ninaiskäyttöä. Koko joen valuma-alueella toimii       valtiovallan mukaantuloa kehittämistyöhön.
28158: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen ilmansuojeluyh-
28159: distys. Se toimii yhteistyössä alueen kuntien ja      Edellä olevan perusteella ehdotan,
28160: maataloustuottajien kanssa ja on tutkinut perus-
28161: teellisesti joen tilaa ja valuma-aluetta sekä etsi-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Por-
28162: nyt keinoja joen tilan parantamiseksi. Porvoonjo-           voonjoen alueen kuntien ja eri organi-
28163: ki on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas koko-          saatioiden sekä valtiovallan yhteisen
28164: naisuus, ja sen valuma-alue on maisemallisilta ja           kehittämissuunnitelman      laatimiseksi
28165: luonnonsuojelullisilta lähtökohdiltaan erityisen            alueelle.
28166: arvokas.
28167: 
28168: 
28169: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28170: 
28171:     Tero Mölsä /kesk
28172: 
28173: 
28174: 
28175: 
28176:                                                                                               Versio2.0
28177:                                                            TPA 97/2000 vp- Tero Mölsä /kesk
28178: 
28179: 
28180: 
28181: 
28182:                                           TOIMENPIDEALOITE 97/2000 vp
28183: 
28184:                                           Maatalouden lomitusjärjestelmien turvaami-
28185:                                           nen
28186: 
28187: 
28188: 
28189: 
28190: Eduskunnalle
28191: 
28192: Maatalouden lomitusjärjestelmä on joutunut sel-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
28193: laisten säästöjen kohteeksi, että ennestäänkin
28194: vaatimattomia lomaoikeuksia on heikennetty.             että hallitus ei enää leikkaa lomitukseen
28195: Lomaan oikeutettujen määrä on jatkuvasti vähen-         osoitettuja määrärahoja, vaan lomaan
28196: tynyt. Samoin on käynyt tarvittavien määräraho-         oikeutettujen vähenevä määrä saa tasa-
28197: jen.                                                    vertaisemmat lomaoikeudet muiden am-
28198:                                                         mattialojen kanssa.
28199: 
28200: 
28201: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28202: 
28203:     Tero Mölsä /kesk
28204: 
28205: 
28206: 
28207: 
28208:                                                                                         Versio 2.0
28209:                                                               TPA 98/2000 vp - Tero Mölsä /kesk
28210: 
28211: 
28212: 
28213: 
28214:                                             TOIMENPIDEALOITE 98/2000 vp
28215: 
28216:                                             Maatalouden tukijärjestelmän valvonta
28217: 
28218: 
28219: 
28220: 
28221: Eduskunnalle
28222: 
28223: Euroopan unioniin liittyminen toi Suomen maa-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
28224: talouteen tukijärjestelmiä, jotka laajuudeltaan ja
28225: monimutkaisuudeltaan ovat aikaisemmin käytet-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
28226: tyjä kansallisia tukijärjestelmiä vaikeammin hal-          la voidaan estää viljelijöille kuuluvien
28227: littavissa ja valvottavissa. Näyttääkin selvältä,          tukien valuminen ns. väliportaiden tas-
28228: että Suomen poikkeukselliset tuottajahinnat                kuun.
28229: ovatkin osaltaan seurausta tukien käyttämisestä
28230: keinotekoisesti alentamaan varsinaista tuottaja-
28231: hintaa.
28232: 
28233: 
28234: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28235: 
28236:     Tero Mölsä /kesk
28237: 
28238: 
28239: 
28240: 
28241:                                                                                              Versio 2.0
28242:                                                       TPA 99/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
28243: 
28244: 
28245: 
28246: 
28247:                                              TOIMENPIDEALOITE 99/2000 vp
28248: 
28249:                                              Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishank-
28250:                                              keiden tukeminen
28251: 
28252: 
28253: 
28254: 
28255: Eduskunnalle
28256: 
28257: Kuntien mahdollisuudet toteuttaa sosiaali- ja ter-    vaisuuteen. Hankkeilla olisi myönteinen vaiku-
28258: veydenhuollon perustamishankkeita ovat viime          tus työllisyyteen, joka on monissa kunnissa var-
28259: vuosina oleellisesti heikentyneet valtionosuuk-       sin heikko.
28260: sien alentumisen ja kuntien vaikean taloustilan-
28261: teen vuoksi. Mikäli valtionosuuksia edelleen vä-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28262: hennetään, merkitsee tämä erityisiä vaikeuksia
28263: toteuttaa tarpeellisia perustamis- ja peruskorjaus-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin var-
28264: hankkeita. Erityisesti vaikeassa taloustilanteessa          mistaakseen sosiaali- ja terveystoimen
28265: olevat kunnat ja pienet kunnat joutuvat lykkää-             perustamishankkeiden valtionosuusjär-
28266: mään sinänsä perusteltuja hankkeita pitkälle tule-          jestelmän säilymisen ja tasapainoisen
28267:                                                             rahoituksen turvaamisen.
28268: 
28269: 
28270: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000
28271: 
28272:     Säde Tahvanainen /sd                                 Pekka Ravi /kok
28273:     Esa Lahtela /sd                                      Anu Vehviläinen /kesk
28274:     Lauri Kähkönen /sd                                   Matti Väistö /kesk
28275:     Erkki Kanerva /sd
28276: 
28277: 
28278: 
28279: 
28280:                                                                                              Versio 2.0
28281:                                                       TPA 100/2000 vp- Matti Väistö /kesk ym.
28282: 
28283: 
28284: 
28285: 
28286:                                            TOIMENPIDEALOITE 100/2000 vp
28287: 
28288:                                            Osaamiskeskusohjelman rahoittaminen
28289: 
28290: 
28291: 
28292: 
28293: Eduskunnalle
28294: 
28295: Kansallinen osaamiskeskusohjelma on hyväksyt-       ja näiden hankkeiden kautta on kyetty vahvista-
28296: ty ohjelmaperusteisen aluekehittämisen keskei-      maan alueellista osaamista. Ensi vuonna useilla
28297: seksi välineeksi. Ongelmaksi on noussut perusra-    osaamiskeskuksilla on merkittäviä hankkeita.
28298: hoituksen niukkuus ja useiden EU:n rahastojen       Tämän vuoksi on aivan välttämätöntä osoittaa
28299: samanaikainen käyttö. Säännösten mukaan hank-       osaamiskeskustoimintaan hankkeiden edellyttä-
28300: keita saadaan kerralla rahoittaa vain yhdestä ra-   mä riittävä rahoitus.
28301: hastosta. Joustavin rahoituslähde on EU:n alue-
28302: kehitysrahasto. Rahaston käyttö edellyttää vas-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28303: taavaa kansallista rahoitusta.
28304:    Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on osaa-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
28305: miskeskusohjelmaan osoitettu kuluvan vuoden               turvatakseen osaamiskeskusohjelman
28306: talousarviossa 15 miljoonaa markkaa. Osaamis-             hankkeiden toteuttamisen osoittamalla
28307: keskustoiminta on otettu maakunnissa vakavasti,           osaamiskeskustoimintaan riittävän kan-
28308:                                                           sallisen rahoituksen.
28309: 
28310: 
28311: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28312: 
28313:    Matti Väistö /kesk                                  Esa Lahtela /sd
28314:    Pekka Ravi /kok                                     Anu Vehviläinen /kesk
28315:    Lauri Kähkönen /sd                                  Erkki Kanerva /sd
28316:    Säde Tahvanainen /sd
28317: 
28318: 
28319: 
28320: 
28321:                                                                                            Versio2.0
28322:                                                       TPA 101/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk ym.
28323: 
28324: 
28325: 
28326: 
28327:                                              TOIMENPIDEALOITE 10112000 vp
28328: 
28329:                                              Ilomantsin Haapovaaran rajanylityspaikan ke-
28330:                                              hittäminen
28331: 
28332: 
28333: 
28334: 
28335: Eduskunnalle
28336: 
28337: Ilomantsin Haapovaaran rajanylityspaikan kehit-        paikkaohjelmaan sekä muuttaa statusta ja laajen-
28338: tämisellä on merkitystä Pohjois-Karjalalle ja          taa ylikulkujärjestystä Suomen ulkoasiainminis-
28339: koko ns. Väli-Suomelle, koska Haapovaaran              teriön ja Venäjän federaation välisissä neuvotte-
28340: kautta avautuu suorin maantieyhteys Karjalan ta-       luissa.
28341: savallan keskukseen, Petroskoihin. Ko. rajan-
28342: ylityspaikka toimii tällä hetkellä tilapäisenä puu-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28343: tavaran tuontiin keskittyvänä raja-asemana. Ra-
28344: janylityspaikan kehittäminen tulisi sisällyttää ul-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Ilo-
28345: koasiainministeriön valmistelemaan rajanylitys-              mantsin Haapavaaran rajanylityspai-
28346:                                                              kan kehittämiseksi.
28347: 
28348: 
28349: Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2000
28350: 
28351:     Anu Vehviläinen /kesk                                 Säde Tahvanainen /sd
28352:     Pekka Ravi /kok                                       Erkki Kanerva /sd
28353:     Esa Lahtela /sd                                       Matti Väistö /kesk
28354: 
28355: 
28356: 
28357: 
28358:                                                                                                Versio 2.0
28359:                                                        TPA 102/2000 vp- Lauri Kähkönen /sd ym.
28360: 
28361: 
28362: 
28363: 
28364:                                               TOIMENPIDEALOITE 102/2000 vp
28365: 
28366:                                               Tieverkon kehittäminen Kolin alueella
28367: 
28368: 
28369: 
28370: 
28371: Eduskunnalle
28372: 
28373: Kansallisen matkailu- ja luontonähtävyyden Ko-         liikenneyhteyksistä. Liikenneyhteyksien pikai-
28374: lin kehittäminen on edennyt vaiheeseen (luonto-        nen parantaminen varmistaa yhteiskunnan sijoi-
28375: keskus- ja hotelli-investoinnit), jolloin Koli yhte-   tuksen tuoton.
28376: nä merkittävimpänä matkailukohteena nousee
28377: vetovoimassaan. Kolin alueen liikenneyhteydet          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28378: eivät vastaa fyysisesti nykyoloissaan matkailijoi-
28379: den eivätkä yleisiä .vaatimuksia nykyaikaisista              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Ko-
28380:                                                              lin alueen tiestön kehittämiseksi.
28381: 
28382: 
28383: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
28384: 
28385:     Lauri Kähkönen /sd                                    Pekka Ravi /kok
28386:     Erkki Kanerva /sd                                     Matti Väistö /kesk
28387:     Säde Tahvanainen /sd                                  Anu Vehviläinen /kesk
28388:     Esa Lahtela /sd
28389: 
28390: 
28391: 
28392: 
28393:                                                                                               Versio 2.0
28394:                                                          TPA 103/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
28395: 
28396: 
28397: 
28398: 
28399:                                            TOIMENPIDEALOITE 103/2000 vp
28400: 
28401:                                            Eläkeläisten ylimääräisen              sairausvakuutus-
28402:                                            maksun poistaminen
28403: 
28404: 
28405: 
28406: 
28407: Eduskunnalle
28408: 
28409: Suomessa asuva on vakuutettu sairauden varalta         Ymmärrettävästi eläkeläiset ovat kokeneet ny-
28410: sairausvakuutuslain mukaisesti. Sairausvakuu-       kyisen käytännön epäoikeudenmukaiseksi ja
28411: tusmaksujen maksamiseen osallistuvat sekä           kohtuuttomaksi. Koska korotetulle Sairausvakuu-
28412: työnantajat että vakuutetut.                        tusmaksulie ei löydy perusteita ja valtion talou-
28413:    Eläkkeellä olevien verotus on tänä vuonna hie-   dellinen tila on parantunut, tulisi eläkeläisten yli-
28414: man keventynyt, kun eläketuloista perittävää sai-   määräinen sairausvakuutusmaksu poistaa.
28415: rausvakuutusmaksua on alennettu 0,7 penniä.
28416: Silti eläkkeellä olevien sairausvakuutusmaksu on    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28417: 1,7 penniä korkeampi kuin palkansaajilla. Vuon-
28418: na 2000 eläkeläisten sairausvakuutusmaksu on              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin elä-
28419: 3,2 penniä kunnallistaloudessa vahvistetusta ve-          keläisten ylimääräisen sairausvakuutus-
28420: roäyristä.                                                maksun poistamiseksi vuoden 2002 lop-
28421:                                                           puun mennessä.
28422: 
28423: 
28424: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
28425: 
28426:     Saara Karhu /sd                                     Lauri Kähkönen /sd
28427:     Erkki Kanerva /sd                                   Tero Rönni /sd
28428:     Heli Paasio /sd                                     Harry Wallin /sd
28429: 
28430: 
28431: 
28432: 
28433:                                                                                                Versio 2.0
28434:                                                               TPA 104/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
28435: 
28436: 
28437: 
28438: 
28439:                                              TOIMENPIDEALOITE 104/2000 vp
28440: 
28441:                                              Eläke-etujen saaminen hoitovapaan ajalta
28442: 
28443: 
28444: 
28445: 
28446: Eduskunnalle
28447: 
28448: Lapsen kannalta on hyvä asia, jos lapsen van-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
28449: hempi voi jäädä hoitamaan lastaan kotiin. Toi-
28450: saalta, kun toinen vanhemmista jää hoitovapaal-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
28451: le, hänen työpaikkansa vapautuu jonkun toisen               ta kotona lastaan hoitavalle vanhem-
28452: käytettäväksi. Jotta vanhempia kannustettaisiin             malle (kotiäidille/-isälle) kertyy hoito-
28453: ottamaan kasvatusvastuuta lapsistaan ja jotta yh-           vapaan ajalta eläkettä kansaneläkkeen
28454: teiskuntaan saataisiin ns. työjakoa, olisi hyvä,            lisäksi.
28455: että kotiin lasta hoitamaanjäävälle kertyisi hoito-
28456: ajalta eläkettä. Tämän eläkkeen tulee kertyä kan-
28457: saneläkkeen lisäksi.
28458: 
28459: 
28460: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
28461: 
28462:     Tuija Nurmi /kok
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467:                                                                                              Versio 2.0
28468:                                                               TPA 105/2000 vp- Tuija Nurmi /kok
28469: 
28470: 
28471: 
28472: 
28473:                                              TOIMENPIDEALOITE 105/2000 vp
28474: 
28475:                                              Kotona lastaan hoitavan vanhemman eläketur-
28476:                                              va
28477: 
28478: 
28479: 
28480: 
28481: Eduskunnalle
28482: 
28483: Lapsen kannalta on hyvä asia, jos lapsen van-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
28484: hempi voi jäädä hoitamaan lastaan kotiin. Toi-
28485: saalta, kun toinen vanhemmista jää hoitamaan                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
28486: lastaan kotiin, hänen työpaikkansa vapautuu jon-            ta kotona lastaan hoitavalle vanhem-
28487: kun toisen käytettäväksi. Jotta vanhempia kan-              malle (kotiäidille/-isälle) kertyy eläket-
28488: nustettaisiin ottamaan kasvatusvastuuta lapsis-             tä siltä ajalta, jonka hän toimii kotiäiti-
28489: taan ja jotta yhteiskuntaan saataisiin ns. työja-           nä/-isänä.
28490: koa, olisi hyvä, että kotiin lasta hoitamaanjääväl-
28491: le kertyisi hoitoajalta eläkettä. Tämän eläkkeen
28492: tulee kertyä kansaneläkkeen lisäksi.
28493: 
28494: 
28495: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
28496: 
28497:     Tuija Nurmi /kok
28498: 
28499: 
28500: 
28501: 
28502:                                                                                               Versio 2.0
28503:                                                             TPA 106/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
28504: 
28505: 
28506: 
28507: 
28508:                                                TOIMENPIDEALOITE 106/2000 vp
28509: 
28510:                                                Haapamäen vankilan rakentaminen
28511: 
28512: 
28513: 
28514: 
28515: Eduskunnalle
28516: 
28517: Haapamäen vankilahanke nostettiin esille 1970-          lä korvattaisiin valtiovallan liikennepolitiikan
28518: luvulla, jolloin sinne suunniteltiin sijoitettavaksi    seurauksena Haapamäen taajaman menettämiä
28519: Keski-Suomen aluetta palveleva avovankila.              työpaikkoja.
28520: Valtion ja Keuruun kunnan yhteistyönä suunni-              Haapamäen palvelutaso on varsin hyvä; taaja-
28521: tellulle laitokselle hankittiin tarvittavat maa-        massa sijaitsee mm. Keuruun kaupungin toinen
28522: alueet ja rakennettiin kunnallistekniikka. Van-         lukio. Perustyöpaikkojen vähyys on kuitenkin
28523: keinhoitolaitoksen toimesta laitokselle laadittiin      uhka Haapamäen taajaman palvelutasolle. Asun-
28524: toimintasuunnitelma ja rakennussuunnitelmat.            totilanne paikkakunnalla on hyvä: paikkakunnal-
28525: Valtion talousarviomäärärahoja hankkeeseen on           le muuttaville pystytään tarjoamaan vuokra-
28526: käytetty 4 miljoonaa markkaa. Hankkeen toteut-          asunto ja omistusasuntojen hinnat ovat varsin
28527: taminen on kuitenkin siirtynyt.                         kohtuullisia.
28528:    Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien
28529: alueilla on vankeinhoitopaikkojen puute, toisaal-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
28530: ta Haapamäen vankila voitaisiin suunnitella uu-
28531: denaikaiseksi naisvankien sijoituspaikaksi. Haa-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Haa-
28532: pamäen sijainti on koko maata ajatellen varsin                pamäelle suunnitellun vankilan suunnit-
28533: keskeinen.                                                    telun jatkamiseksi ja hankkeen toteutta-
28534:    Avovankilan sijoittamista Haapamäelle suun-                miseksi.
28535: niteltiin aikoinaan myös sillä perusteella, että sil-
28536: 
28537: 
28538: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28539: 
28540:     Lauri Oinonen /kesk
28541: 
28542: 
28543: 
28544: 
28545:                                                                                                Versio 2.0
28546:                                                      TPA 107/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
28547: 
28548: 
28549: 
28550: 
28551:                                             TOIMENPIDEALOITE 107/2000 vp
28552: 
28553:                                             Muistihäiriöisten lääkityksen korvattavuus
28554: 
28555: 
28556: 
28557: 
28558: Eduskunnalle
28559: 
28560: Dementiaan johtaviin muistihäiriösairauksiin         moilla lääkkeillä voidaan tuoda helpotusta myös
28561: sairastuvien määrä Suomessa ja muissakin mais-       dementiaa aiheuttaviin muihin sairauksiin ja lää-
28562: sa kasvaa. Kansaneläkelaitos soveltaa lääkkei-       kityksellä voidaan jopa välttää potilaan joutumi-
28563: den korvauspäätöksissä sairausvakuutuslain 9         nen laitoshoitoon, mikä on yhteiskunnalle erit-
28564: §:n ja valtioneuvoston määräyksiä (735/89) si-       täin kallista.
28565: ten, että suuri osa dementiaa sairastavista poti-
28566: laista jää ilman korvattavia lääkkeitä. Kelan tul-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28567: kinnan mukaan korvattavuuden edellytyksenä on
28568: se, että lääkettä käytetään lievän tai keskivai-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sai-
28569: kean Alzheimerin taudin oireenmukaiseen hoi-               rausvalatutuslain 9 §:n perusteella teh-
28570: toon. Muissa dementiaa tai muistihäiriöitä aihe-           dyn päätöksen muuttamiseksi siten, että
28571: uttavissa sairauksissa käyttö ei ole korvattavaa.          dementiaa aiheuttavien sairauksien hoi-
28572:    On varsin epäoikeudenmukaista kansalaisia               toon käytettävät lääkkeet saatetaan sai-
28573: kohtaan jaotella saman lääkkeen käyttäjät eri              rausvalatutuslain mukaisen korvauksen
28574: luokkiin sairauden erilaisuuteen vedoten, jos sa-          piiriin.
28575: 
28576: 
28577: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28578: 
28579:    Lauri Oinonen /kesk                                  Hannu Aho /kesk
28580:    Osmo Puhakka /kesk                                   Seppo Lahtela /kesk
28581:    Antti Rantakangas /kesk                              Jari Leppä /kesk
28582:    Pekka Vilkuna /kesk                                  Inkeri Kerola /kesk
28583:    Jouko Jääskeläinen /skl                              Sulo Aittaniemi /alk
28584:    Pekka Kuosmanen /kok                                 Mika Lintilä /kesk
28585:    Leena Rauhala /skl                                   Petri Neittaanmäki /kesk
28586:    Leea Hiltunen /skl                                   Pekka Nousiainen /kesk
28587:    Ismo Seivästö /skl                                   Erkki Kanerva /sd
28588:    Sakari Smeds /skl                                    Arto Seppälä /sd
28589:    Juha Rehula /kesk                                    Tero Rönni /sd
28590:    Mauri Salo /kesk                                     Johannes Leppänen /kesk
28591: 
28592: 
28593: 
28594: 
28595:                                                                                              Versio 2.0
28596:                                                       TPA 108/2000 vp -Pekka Nousiainen /kesk ym.
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 
28601:                                              TOIMENPIDEALOITE 108/2000 vp
28602: 
28603:                                              TE-keskuksen aseman vahvistaminen Itä-Suo-
28604:                                              messa
28605: 
28606: 
28607: 
28608: 
28609: Eduskunnalle
28610: 
28611: Euroopan unionin rakennerahastojen avulla hoi-          miseksi ministeriöiden vahvan ohjauksen vuok-
28612: detaan alueellista kehittämispolitiikkaa. Itä- ja       si. Tämä edellyttäisi alueellisten kehittämista-
28613: Pohjois-Suomen kehittämisessä EU:n tavoite 1            voitteiden asettamista ensisijaisiksi tavoite 1 -oh-
28614: -ohjelmalla tulee olemaan suuri merkitys koko           jelma-alueilla kansallisia tavoitteita asetettaessa
28615: ohjelmakauden ajan vuosina 2000-2006.                   ja toteutettaessa.
28616:    Uuden rahastokauden ohjelmia laadittaessa on            Tämä toimenpidealoite on Itä-Suomen kan-
28617: käynyt ilmi, että eri ministeriöiden ja alueiden        sanedustajien yhteisaloite.
28618: toimijoiden välillä on merkittäviä näkemyseroja
28619: siinä, miten sovitetaan yhteen ministeriöiden           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28620: kansalliset tavoitteet ja Itä- ja Pohjois-Suomen
28621: tavoite 1 -ohjelmassa olevat maakuntien kehittä-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
28622: mistavoitteet.                                                 ta tavoite 1 -ohjelma-alueilla toimivat
28623:    TE-keskukset eivät ole pystyneet toimimaan                  TE-keskukset voivat toimia itsenäisesti
28624: tasaveroisina partnereina ministeriöiden kanssa                alueohjelmien toteuttamisessa ja toi-
28625: alueilla yhteisesti laadittujen ohjelmien toteutta-            miessaan aluekehitystyössä yhdessä
28626:                                                                maakunnan liittojen kanssa.
28627: 
28628: 
28629: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28630: 
28631:    Pekka Nousiainen /kesk                                   Eero Lämsä /kesk
28632:    Raimo Mähönen /sd                                        Jari Leppä /kesk
28633:    Jorma Vokkolainen /vas                                   Matti Väistö /kesk
28634:    Pekka Ravi /kok                                          Arto Seppälä /sd
28635:    Kari Kärkkäinen /skl                                     Lauri Kähkönen /sd
28636:    Olli Nepponen /kok                                       Erkki Kanerva /sd
28637:    Jorma Huuhtanen /kesk                                    Säde Tahvanainen /sd
28638:    Mirja Ryynänen /kesk                                     Esa Lahtela /sd
28639:    Katri Komi /kesk                                         Kari Myllyniemi /kesk
28640:    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28641: 
28642: 
28643: 
28644: 
28645:                                                                                                    Versio 2.0
28646:                                                        TPA 109/2000 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
28647: 
28648: 
28649: 
28650: 
28651:                                              TOIMENPIDEALOITE 109/2000 vp
28652: 
28653:                                              Terveydenhuollon perustamishankkeiden ra-
28654:                                              hoitus
28655: 
28656: 
28657: 
28658: 
28659: Eduskunnalle
28660: 
28661: Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1999 lakimuu-          lain voimaantulonjälkeen 1970-luvulla investoi-
28662: toksen, jonka mukaan perustamiskustannushan-          tiin runsaasti kattavan perusterveydenhuollon
28663: kejärjestelmä uudistetaan. Laki tulee voimaan         yksikköverkoston saamiseksi Suomeen. Lähes
28664: vuoden 2002 alussa, mutta täysimääräisesti se         30 käyttövuoden jälkeen yksikkö toisensa pe-
28665: saataneen käyttöön vuonna 2003. Uudistus, jota        rään vaatii merkittäviä teknisiä korjauksia sekä
28666: sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryh-      myös toiminnallisia muutoksia mm. yhä kasva-
28667: mä on laatimassa, tulee siirtämään hankejärjes-       van vanhusväestön ja erikoissairaanhoidon yhä
28668: telmärahaa perustaruishankkeista kehittämis-          lyhyempien hoitojaksojen jälkeisen hoidon tur-
28669: hankkeisiin.                                          vaamiseksi. Toimiva avohoito edellyttää myös
28670:    Sosiaali- ja terveydenhuollon pienten hank-        lyhytaikaisen laitoshoidon hyvää toimivuutta.
28671: keiden (2-25 miljoonaa markkaa) perustamis-           Tämän turvaamiseksi sekä ehkäisevän ja kun-
28672: kustannushankekiintiöön on valtioneuvoston            touttavan perusterveydenhuollon toimintaedelly-
28673: 20.1.2000 tekemän voimavarapäätöksen mukaan           tysten säilyttämiseksi ja parantamiseksi on huo-
28674: varattu vuodelle 2000 476,1 milj. mk, vuodelle        lehdittava kiinteistöjen toimivuudesta sekä so-
28675: 2001 225,1 milj. mk, vuodelle 2002 120,0 milj.        veltuvuudesta käyttötarkoitukseensa. Yhden
28676: mk ja vuodelle 2003 240,0 milj. mk. Kun valtion       vuoden (200 1) erillisen määrärahan avulla huo-
28677: pienten perustaruiskustannusten voimavarakiin-        lehdittaisiin siitä, että kiireelliset perustervey-
28678: tiö alueellistetaan, tulee se laskennallisesti tar-   denhuollon investointihankkeet saataisiin toteu-
28679: koittamaan Itä-Suomelle vuosittain 14-53 mil-         tettua ennen perustamiskustannusjärjestelmän
28680: joonan markan kiintiötä. Samanaikaisesti Itä-         uudistamista.
28681: Suomessa on 70 eri kohdetta, joiden kokonais-
28682: kustannusarvio on lähes 500 miljoonaa markkaa.        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28683: Kohteet ovat pääosin terveysasemien ja vuode-
28684: osastojen peruskorjaushankkeita. Tällaisia kun-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
28685: tien terveydenhuollon hankkeita, jotka näillä voi-          ta vuoden 2001 talousarvioon varataan
28686: mavaroilla jäävät valtion rahoituksen ulkopuolel-           erillinen 75 milj. markan määräraha
28687: le, on Itä-Suomen lääninhallituksen hankelistal-            terveysasemien ja vuodeosastojen pe-
28688: la 12 ja niiden kokonaiskustannusarvio on                   ruskorjaushankkeiden toteuttamiseen
28689: 160 milj. markkaa.                                          Itä-Suomessa.
28690:    Terveydenhuollon yksiköiden peruskorjaus-
28691: tarve on nyt ajankohtainen, koska kansanterveys-
28692: 
28693: 
28694: 
28695:                                                                                                 Versio 2.0
28696: TPA 109/2000 vp- Raimo Mähönen /sd ym.
28697: 
28698: 
28699: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28700: 
28701:     Raimo Mähönen /sd                     Eero Lämsä /kesk
28702:     Jorma Vokkolainen /vas                Jari Leppä /kesk
28703:     Pekka Ravi /kok                       Kari Myllyniemi /kesk
28704:     Kari Kärkkäinen /skl                  Matti Väistö /kesk
28705:     Olli Nepponen /kok                    Arto Seppälä /sd
28706:     Jorma Huuhtanen /kesk                 Lauri Kähkönen /sd
28707:     Mirja Ryynänen /kesk                  Erkki Kanerva /sd
28708:     Pekka Nousiainen /kesk                Säde Tahvanainen /sd
28709:     Katri Komi /kesk                      Esa Lahtela /sd
28710:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28711: 
28712: 
28713: 
28714: 
28715: 2
28716:                                                      TPA 110/2000 vp -Pekka Nousiainen /kesk ym.
28717: 
28718: 
28719: 
28720: 
28721:                                             TOIMENPIDEALOITE 110/2000 vp
28722: 
28723:                                             Alemman tieverkon rakentaminen ja kunnossa-
28724:                                             pito Itä-Suomessa
28725: 
28726: 
28727: 
28728: 
28729: Eduskunnalle
28730: 
28731: Hallituksen tavoitteena on liikenne- ja tieverkon      Ie. Alemman tieverkon kunnossapito parantaa lii-
28732: ylläpito ja kehittäminen koko maassa liikenteen        kenneturvallisuutta ja helpottaa niin ihmisten
28733: tarpeiden mukaisesti sekä liikenne- ja tieverkon       kuin myös tavaroiden ja raaka-aineiden kuljetuk-
28734: kunnon säilyttäminen vähintään nykytasolla.            sia läpi vuoden.
28735: Lähtökohdakseen liikennepolitiikkaan hallitus              Viime vuosina alempi tieverkko on päässyt
28736: toteaa kestävän kehityksen periaatteen. Hallituk-      kohtuuttoman huonoon kuntoon, mikä haittaa jo
28737: sen mukaan liikennepolitiikalla tuetaan kansan-        huomattavasti maaseutuyritysten toimintaa ja
28738: talouden kasvua, parannetaan ympäristön tilaa ja       syrjäseuduilla asuvien kansalaisten mahdolli-
28739: luodaan edellytyksiä logistisen kilpailukyvyn pa-      suuksia päästä turvallisesti palveluiden käyttöön.
28740: rantamiselle. Maan eri osien alue- ja yhdyskunta-         Tämä toimenpidealoite on Itä-Suomen kan-
28741: rakenteen kehittämistä tuetaan ja ylläpidetään         sanedustajien yhteisaloite.
28742: hyvillä yhteyksillä ja liikennepalveluilla.
28743:    Hallituksen esittämät tavoitteet ovat kannatet-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28744: tavia, koska tieverkko on osa yhteiskunnan pe-
28745: rusrakenteita, ja tieverkon kunnon säilyttäminen             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
28746: on tärkeää, jos aiotaan pitää koko Suomi asuttu-             la varataan 50 milj. markan lisämäärä-
28747: na. Huomiota pitäisi kuitenkin kiinnittää myös               raha alemman tieverkon rakentamiseen
28748: alempaan tieverkkoon, koska sen merkitys on                  ja kunnossapitoon Itä-Suomessa ja että
28749: erittäin tärkeä maaseudun asukkaille ja yrityksil-           määrärahaesitys sisältyy ns. tulevai-
28750:                                                              suuspakettiin.
28751: 
28752: 
28753: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28754: 
28755:     Pekka Nousiainen /kesk                                Eero Lämsä /kesk
28756:     Raimo Mähönen /sd                                     Jari Leppä /kesk
28757:     Jorma Vokkolainen /vas                                Matti Väistö /kesk
28758:     Pekka Ravi /kok                                       Arto Seppälä /sd
28759:     Kari Kärkkäinen /skl                                  Lauri Kähkönen /sd
28760:     Olli Nepponen /kok                                    Erkki Kanerva /sd
28761:     Jorma Huuhtanen /kesk                                 Säde Tahvanainen /sd
28762:     Mirja Ryynänen /kesk                                  Esa Lahtela /sd
28763:     Katri Komi /kesk                                      Kari Rajamäki /sd
28764:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28765:                                                                                                 Versio 2.0
28766:                                                        TPA 111/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
28767: 
28768: 
28769: 
28770: 
28771:                                               TOIMENPIDEALOITE 11112000 vp
28772: 
28773:                                               Oppilaitosten ja kirjastojen perusparannus-
28774:                                               hankkeet Itä-Suomessa
28775: 
28776: 
28777: 
28778: 
28779: Eduskunnalle
28780: 
28781: Itä-Suomen läänistä on esitetty yhteensä 202 op-             Ammatillisten oppilaitosten rakentamistar-
28782: pilaitosten ja kirjastojen perustamishanketta ope-       peeseen vaikuttaa myös se, että eri koulutusalo-
28783: tusministeriön rahoitussuunnitelmaan vuosille            jen määrien muutokset ovat merkittäviä. Myös
28784: 2001-2004. Niiden yhteenlaskettu kustannusar-            ammattikorkeakoulujen tulo on tuonut rakenta-
28785: vio on 1 511,6 Mmk. Rahoitussuunnitelmaehdo-             mistarvetta. Tämän lisäksi tietotekniikan nopea
28786: tusten suuri määrä kertoo siitä, että rakentamis-        kehittyminen aiheuttaa suurta laitteistojen uusi-
28787: tarvetta on edelleen paljon.                             mistarvetta kaikilla koulutustasoilla.
28788:    Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä raken-              Hallitusohjelman mukaan koulutuksen tieto-
28789: nettiin paljon kouluja. Rakennusten ikä ja silloi-       yhteiskuntastrategiassa keskitytään mm. yhtä-
28790: nen tekniikka aiheuttavat sen, että rakennukset          läisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseen
28791: ovat nyt yhtä aikaa peruskorjauksen tarpeessa.           jokaiselle kansalaiselle. Hallitus painottaa ai-
28792: Vanhoissa oppilaitosrakennuksissa ilmanvaihto-           kuiskoulutusta uuden osaamisen ja ammatillisen
28793: tekniikka on huono, putkistot ovat kuluneet eikä         liikkuvuuden turvaamiseksi. Siksi nykyiset huo-
28794: sähkötekniikka täytä nykyisiä vaatimuksia. Vesi-         nokuntoiset oppilaitosrakennukset tulee kunnos-
28795: katon vuotamisen, puutteellisen salaojituksen ja         taa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia niin tek-
28796: ympäröivän maanpinnan korottamisen seurauk-              niikaltaan kuin oppimisympäristöltäänkin. Yh-
28797: sena monissa oppilaitoksissa on vakavia kos-             den vuoden (2001) erillisen määrärahan avulla
28798: teus- ja homevaurioita. Asbestipitoiset levyt,           huolehdittaisiin siitä, että kiireelliset hankkeet
28799: eristeet ja lattialaatat kiinnitysaineineen ovat ku-     saataisiin toteutettua ilman tarpeetonta viivytys-
28800: luneet ja laatat irronneet alustastaan aiheuttaen        tä.
28801: terveydellistä haittaa.                                      Tämä toimenpidealoite on Itä-Suomen kan-
28802:    Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetukseen              sanedustajien yhteisaloite.
28803: osallistuvana on oikeus turvalliseen opiskeluym-
28804: päristöön. Säännös velvoittaa turvallista opiske-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28805: luympäristöä vaaraotavien tekijöiden poistami-
28806: seen, ja sen tarkoituksena on asettaa kokonais-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
28807: vastuu koululle oppilaan turvallisuudesta. Lisäk-              ta valtion vuoden 2001 talousarvioon
28808: si uuden oppimisajattelun käyttöönotto vaatii                  varataan erillinen 75 milj. markan mää-
28809: vanhojen tilojen muuttamista ajanmukaisiksi op-                räraha oppilaitosten ja kirjastojen pe-
28810: pimiskeskuksiksi.                                              rusparannus hankkeiden toteuttamiseen
28811:                                                                Itä-Suomessa.
28812: 
28813: 
28814: 
28815:                                                                                                   Versio2.0
28816:                                           TPA 111/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk ym.
28817: 
28818: 
28819: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28820: 
28821:    Pekka Nousiainen /kesk                       Eero Lämsä /kesk
28822:    Raimo Mähönen /sd                            Jari Leppä /kesk
28823:    Jorma Vokkolainen /vas                       Kari Rajamäki /sd
28824:    Pekka Ravi /kok                              Matti Väistö /kesk
28825:    Kari Kärkkäinen /skl                         Arto Seppälä /sd
28826:    Olli Nepponen /kok                           Lauri Kähkönen /sd
28827:    Jorma Huuhtanen /kesk                        Erkki Kanerva /sd
28828:    Mirja Ryynänen /kesk                         Säde Tahvanainen /sd
28829:    Katri Komi /kesk                             Esa Lahtela /sd
28830:    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28831: 
28832: 
28833: 
28834: 
28835:                                                                                    2
28836:                                                          TPA 112/2000 vp- Kari Rajamäki /sd ym.
28837: 
28838: 
28839: 
28840: 
28841:                                               TOIMENPIDEALOITE 112/2000 vp
28842: 
28843:                                               Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuuden kuljetus-
28844:                                               tuen säilyttäminen
28845: 
28846: 
28847: 
28848: 
28849: Eduskunnalle
28850: 
28851: Alueellinen kuljetustuki on ollut yksi tehokkaim-      kittävästi heikentää alueen yritysten kilpailu-
28852: mista kansallisen aluepolitiikan välineistä, joka      mahdollisuuksia. Tavoite 1 -ohjelman tehokas
28853: on merkittävästi parantanut itä- ja pohjoissuoma-      toteuttaminen edellyttää myös kansallisia erityis-
28854: laisten yritysten kilpailukykyä vähentämällä pit-      toimia ohjelman tueksi, ja kuljetustuki olisi yksi
28855: kistä etäisyyksistä johtuvia kuljetuskustannuk-        erinomainen kansallinen tukimuoto.
28856: sia. Kansallisen politiikan tavoitteena on kuiten-
28857: kin ollut kuljetustukien poistaminen, vaikka EU        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28858: ei ole sitä vaatinut, eikä tukea ole pidetty kilpai-
28859: lua vääristävänä tekijänä. Kuljetustuen poistami-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kulje-
28860: nen on vastoin maan heikoimpien alueiden tuke-                tustuen palauttamiseksi ja laajentami-
28861: misesta tehtyjä periaatepäätöksiä, koska se mer-             seksi tukemaan erityisesti Itä- ja Poh-
28862:                                                              jois-Suomen teollisuuden kilpailukykyä.
28863: 
28864: 
28865: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
28866: 
28867:     Kari Rajamäki /sd                                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28868:     Jorma Huuhtanen /kesk                                 Eero Lämsä /kesk
28869:     Jorma Vokkolainen /vas                                Jari Leppä /kesk
28870:     Pekka Nousiainen /kesk                                Matti Väistö /kesk
28871:     Raimo Mähönen /sd                                     Arto Seppälä /sd
28872:     Pekka Ravi /kok                                       Lauri Kähkönen /sd
28873:     Kari Kärkkäinen /skl                                  Erkki Kanerva /sd
28874:     Olli Nepponen /kok                                    Säde Tahvanainen /sd
28875:     Mirja Ryynänen /kesk                                  Esa Lahtela /sd
28876:     Katri Komi /kesk
28877: 
28878: 
28879: 
28880: 
28881:                                                                                                 Versio 2.0
28882:                                                     TPA 113/2000 vp - Jorma Vokkolainen /vas ym.
28883: 
28884: 
28885: 
28886: 
28887:                                            TOIMENPIDEALOITE 113/2000 vp
28888: 
28889:                                            TE-keskusten yritystukimäärärahojen turvaa-
28890:                                            minen
28891: 
28892: 
28893: 
28894: 
28895: Eduskunnalle
28896: 
28897: Itä-Suomen kehittämistä on haitannut kansallis-       lisäävät tai turvaavat hyvät yrityshankkeet tulisi
28898: ten varojen riittämättömyys. Esimerkiksi Poh-         pystyä toteuttamaan mahdollisimman laajalti.
28899: jois-Savon maakunnan seutukuntien hankekoh-           Hallitus toteaakin ohjelmassaan, että yritystukia
28900: taisesti kokoaman aineiston perusteella pelkäs-       suunnataan yritysten toimintaedellytysten kehit-
28901: tään Pohjois-Savon TE-keskuksen yritysosaston         tämiseen ottaen huomioon tasapainoisen alueke-
28902: kansallisiksi valtion rahoitustarpeiksi muodostui     hityksen vaatimukset.
28903: vuonna 2000 noin 101 milj. markkaa enemmän ja            Tämä toimenpidealoite on Itä-Suomen kan-
28904: vuoden 2001 osalta noin 97 milj. markkaa enem-        sanedustajien yhteisaloite.
28905: män kuin Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman arvioi-
28906: tu rahoituskehys. Vastaava tilanne on myös            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28907: muissa Itä-Suomen maakunnissa ja TE-keskuk-
28908: sissa.                                                      että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
28909:    Työpaikkojen lisääntyminen menestyvän yri-               la turvataan kansallisista varoista riit-
28910: tystoiminnan kautta on keskeistä koko Itä-Suo-              tävät yritystukimäärärahat Itä-Suomen
28911: men kehitykselle. Tämän johdosta työpaikkoja                TE-keskusten yritysosastoille.
28912: 
28913: 
28914: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28915: 
28916:     Jorma Vokkolainen /vas                                Pekka Nousiainen /kesk
28917:     Kari Rajamäki /sd                                     Katri Komi /kesk
28918:     Jorma Huuhtanen /kesk                                 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
28919:     Raimo Mähönen /sd                                     Eero Lämsä /kesk
28920:     Esa Lahtela /sd                                       Jari Leppä /kesk
28921:     Lauri Kähkönen /sd                                    Matti Väistö /kesk
28922:     Pekka Ravi /kok                                       Arto Seppälä /sd
28923:     Kari Kärkkäinen /skl                                  Lauri Kähkönen /sd
28924:     Olli Nepponen /kok                                    Erkki Kanerva /sd
28925:     Mirja Ryynänen /kesk                                  Säde Tahvanainen /sd
28926: 
28927: 
28928: 
28929: 
28930:                                                                                                Versio2.0
28931:                                                            TPA 114/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
28932: 
28933: 
28934: 
28935: 
28936:                                              TOIMENPIDEALOITE 114/2000 vp
28937: 
28938:                                              Itä-Suomen yliopistojen kehittäminen
28939: 
28940: 
28941: 
28942: 
28943: Eduskunnalle
28944: 
28945:  Yliopistolaitoksen alueellista hajauttamista on      sekä osaamiskeskustoiminnan ja tiedepuistotoi-
28946: pidetty aluepolitiikan yhtenä onnistuneimmista        minnan tehostaminen.
28947:  saavutuksista. Yliopistot ovat keskeinen osa            Itä-Suomen elinvoimaisuuden kehittyminen
28948:  alueellisesti rakentuvaa innovaatiojärjestelmää.     on oleellisesti yhteydessä Kuopion ja Joensuun
28949:  Valtakunnallinen aluepolitiikka tarvitsee juuri      yliopistojen toimintaan ja vaikuttavuuteen. Ta-
28950: nyt Itä-Suomessa kaivattua uutta tehoa vahvista-      voite 1 -ohjelman rahoituskehykset ovat yliopis-
28951:  malla alueen yliopistoja sekä alueella sijaitsevia   tojen kehittämistä ajatellen liian tiukat. Jotta
28952: muiden yliopistojen yksiköitä ja niiden ympäril-      osaamisen ja osaamispohjaisen elinkeinoelämän
28953:  le rakentuvia osaamiskeskittymiä.                    kehittämiseen saadaan Itä-Suomessa riittävästi
28954:     Joensuun yliopiston keskeinen kehittämiskoh-      tehoa, tulee kansallista, rakennerahastoista eril-
28955: de Joensuussa on Joensuun tiedepuiston laajen-        lään olevaa rahoitusta suunnata yliopistojen kou-
28956: nus ja varustaminen sekä sen keskeisten osaamis-      lutukseen sekä tutkimuksen, teknologiasiirron ja
28957: alojen toiminnallinen vahvistaminen yhteistyös-       yritysyhteistyön laajentamiseen.
28958: sä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kans-            Joensuun ja Kuopion yliopistojen kehittämi-
28959: sa.                                                   seen tulee suunnata vuosien 2000-2003 aikana
28960:     Savonlinnassa Joensuun yliopiston keskeise-       kansallista lisärahoitusta vähintään 250 mmk.
28961: nä tavoitteena on yhteistyössä muiden paikallis-      Tämä parantaa yliopistojen edellytyksiä hyödyn-
28962: ten tutkimus- ja opetusyksiköiden kanssa vahvis-      tää tehokkaasti rakennerahastokauden avaamia
28963: taa Savonlinnan asemaa matkailualan yhtenä val-       mahdollisuuksia.
28964: takunnallisena osaamiskeskittymänä.                      Tämän lisäksi tulee osoittaa erillinen lisäre-
28965:     Kuopion yliopiston uudet avaukset liittyvät       surssi Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppa-
28966: Kuopion tiedelaakson kehittämiseen erityisesti        korkeakoulun Mikkelissä sijaitsevien yksiköi-
28967: osaamispohjaista yritystoimintaa synnyttävillä ja     den kehittämiseen.
28968: niiden kehittymistä tukevilla alueilla.                  Tämä toimenpidealoite on Itä-Suomen kan-
28969:     Lisäksi Kuopion yliopisto, Joensuun yliopisto     sanedustajien yhteisaloite.
28970: ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ovat
28971: valmistaneet yhteisen kehittämiskokonaisuuden         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28972: tavoitteinaan vaikutusalueensa korkean osaami-
28973: sen ja koulutustason nosto sekä elinkeinoelämän             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tur-
28974: kehittäminen. Hankkeeseen liittyy mm. mittava               vatakseen Joensuun ja Kuopion yliopis-
28975: virtuaaliyliopistotoiminta sekä liiketoiminta-              toille sekä Itä-Suomessa sijaitsevien
28976: osaaminen ml. kauppatieteellisen koulutuksen                muiden yliopistojen yksiköille riittävät
28977: kehittämisosio, teknologian siirron edistäminen             voimavarat, joilla vahvistetaan Itä-Suo-
28978: 
28979: 
28980:                                                                                                Versio 2.0
28981:                                                 TPA 114/2000 vp- Pekka Ravi /kok ym.
28982: 
28983: 
28984:       men osaamisen ja osaamispohjaisen
28985:       elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä.
28986: 
28987: 
28988: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
28989: 
28990:    Pekka Ravi /kok                              Eero Lämsä /kesk
28991:    Kari Kärkkäinen /skl                         Jari Leppä /kesk
28992:    Olli Nepponen /kok                           Kari Rajamäki /sd
28993:    Jorma Huuhtanen /kesk                        Matti Väistö /kesk
28994:    Mirja Ryynänen /kesk                         Arto Seppälä /sd
28995:    Pekka Nousiainen /kesk                       Lauri Kähkönen /sd
28996:    Raimo Mähönen /sd                            Erkki Kanerva /sd
28997:    Katri Komi /kesk                             Säde Tahvanainen /sd
28998:    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                  Esa Lahtela /sd
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003:                                                                                   2
29004:                                                        TPA 115/2000 vp- Olli Nepponen /kok ym.
29005: 
29006: 
29007: 
29008: 
29009:                                              TOIMENPIDEALOITE 115/2000 vp
29010: 
29011:                                              Ammattikorkeakoulujen               tutkimustoiminnan
29012:                                              vahvistaminen
29013: 
29014: 
29015: 
29016: 
29017: Eduskunnalle
29018: 
29019: Yliopistojen yhteydessä tapahtuva tutkimustoi-           Jotta ammattikorkeakoulut voisivat toimia tie-
29020: minta ja siihen liittyvä yritysten tuotekehitystä     don ja osaamisen vaikuttavina siirtoväylinä
29021: palveleva tutkimus ovat luoneet vahvoja kasvu-        alueillaan, niillä olisi oltava resursseja erityises-
29022: keskuksia eri puolille Suomea.                        ti soveltavaan tutkimukseen ja vahvat yhteis-
29023:    Ammattikorkeakoulut ovat voimakkaasti ke-          työsuhteet yliopistoihin ja korkeakouluihin.
29024: hittyvinä koulutusyksikköinä osaltaan vahvista-
29025: massa alueillaan elinkeinoelämän ja alueellisen       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29026: kehittämisen edellytyksiä. Ammattikorkeakoulu-
29027: verkosto voisi yliopistoverkostoa laajempana                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin am-
29028: luoda kehittämisedellytyksiä erityisesti sellaisil-          mattikorkeakoulujen soveltavan tutki-
29029: le alueille, joissa ei ole korkeakouluja.                    mus- ja laboratoriotoiminnan vahvista-
29030:                                                              miseksi.
29031: 
29032: 
29033: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
29034: 
29035:     Olli Nepponen /kok                                    Eero Lämsä /kesk
29036:     Kari Kärkkäinen /skl                                  Jari Leppä /kesk
29037:     Jorma Huuhtanen /kesk                                 Matti Väistö /kesk
29038:     Pekka Ravi /kok                                       Arto Seppälä /sd
29039:     Mirja Ryynänen /kesk                                  Lauri Kähkönen /sd
29040:     Pekka Nousiainen /kesk                                Erkki Kanerva /sd
29041:     Raimo Mähönen /sd                                     Säde Tahvanainen /sd
29042:     Katri Komi /kesk                                      Esa Lahtela /sd
29043:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                           Kari Rajamäki /sd
29044: 
29045: 
29046: 
29047: 
29048:                                                                                                  Versio 2.0
29049:                                                     TPA 116/2000 vp -Jorma Huuhtanen /kesk ym.
29050: 
29051: 
29052: 
29053: 
29054:                                            TOIMENPIDEALOITE 116/2000 vp
29055: 
29056:                                            Valtion asuntomäärärahojen kohdentaminen
29057: 
29058: 
29059: 
29060: 
29061: Eduskunnalle
29062: 
29063: Asuntopoliittinen selvitysmies ehdottaa luon-         joissakin kunnissa on työpaikkojen lisääntymi-
29064: noksessaan maan asuntopoliittiseksi strategiak-       sestä johtuvaa uustuotantotarvetta.
29065: si, että valtion asuntorahasto ARA:n uustuotanto-        Itä-Suomeen tavoitellaan tavoite 1 -ohjelman
29066: lainoituksesta 50 % suunnataan pääkaupunkiseu-        avulla noin 19 000 uuden työpaikan luomista yii-
29067: dulle ja 25 % Turun, Tampereen, Oulun, Kuo-           tystoimintaan vuosina 2000-2006. Ohjelman
29068: pion ja Jyväskylän kasvukeskusseuduille. Paino-       toteutuminen tulee turvata myös riittävin valtion
29069: piste siirtyisi siten merkittävästi pääkaupunki-      asuntomäärärahoin Itä-Suomessa.
29070: seudulle, vaikka vuokra-asuntotilanne on myös            Tämä toimenpidealoite on Itä-Suomen kan-
29071: monissa Itä-Suomen maakuntien keskuskaupun-           sanedustajien yhteisaloite.
29072: geissa ongelmallinen. Esimerkiksi Kuopiossa
29073: asunnon hakijoista ainoastaan 27 % sai asunnon,       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29074: ja Mikkelissä ja Joensuussa vastaava luku oli
29075: noin40 %.                                                   että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin val-
29076:     Vaikka tyhjien vuokra-asuntojen ongelma on-             tion asuntorahasto ARA:n ohjeistami-
29077: kin uhkaamassa useita Itä-Suomen pienimpiä                  seksi siten, että noudatetaan tasapuoli-
29078: kuntia, on monissa kunnissa perusteltuja ja har-            suutta maan eri osien suhteen myönnet-
29079: kittuja lainoitusesityksiä ARA:lle, jotka koske-            täessä valtion arava- ja korkotukiasun-
29080: vat mm. omakotitalojen uustuotantoa, peruspa-               tolainoja ja otetaan huomioon tasapai-
29081: rannusten korkotukilainoitusta, palvelutaloja ja            noisen alueellisen kehittämisen myötä
29082: vuokrakohteiden peruskorjaustoimintaa. Lisäksi              syntyneet tarpeet.
29083: 
29084: 
29085: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
29086: 
29087:     Jorma Huuhtanen /kesk                                 Eero Lämsä /kesk
29088:     Kari Rajamäki /sd                                     Jari Leppä /kesk
29089:     Pekka Nousiainen /kesk                                Matti Väistö /kesk
29090:     Jorma Vokkolainen /vas                                Arto Seppälä /sd
29091:     Raimo Mähönen /sd                                     Lauri Kähkönen /sd
29092:     Pekka Ravi /kok                                       Erkki Kanerva /sd
29093:     Mirja Ryynänen /kesk                                  Säde Tahvanainen /sd
29094:     Katri Komi /kesk                                      Esa Lahtela /sd
29095:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
29096: 
29097: 
29098:                                                                                               Versio2.0
29099:                                                           TPA 117/2000 vp - Pekka Ravi /kok ym.
29100: 
29101: 
29102: 
29103: 
29104:                                             TOIMENPIDEALOITE 117/2000 vp
29105: 
29106:                                             Joensuun kehätien perusparantaminen
29107: 
29108: 
29109: 
29110: 
29111: Eduskunnalle
29112: 
29113: Liikennemäärät Joensuun seudulla ovat kasva-         muut laajennukset sekä ehdotus yliopistoalueen
29114: neet viime aikoina voimakkaasti. Tämä johtuu         keskeisen aukion ja uudisrakennukseen liitty-
29115: sekä taloudellisen toiminnan vilkastumisesta että    vän, nykyiseen Kuopiontiehen raJOittuvan
29116: Joensuun ja koko kaupunkiseudun väestömäärän         alueen ympäristön järjestelyt. Yliopiston alueel-
29117: kasvusta. Suurimmaksi ongelmaksi liikenteen          le on tarkoitus sijoittaa aikaisempien hankkeiden
29118: sujuvuuden kannalta ovat muodostuneet Joen-          lisäksi metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskeskus
29119: suun kehätien risteysjärjestelyt, joista kiireisin   aivan lähiaikoina. Tämäkin vaatii osaltaan Kuo-
29120: on Siilaisen eritasoliittymän rakentaminen sekä      piontien ja Siilaisen eritasoliittymän pikaista ra-
29121: toisena valtatien 6 ja Karjalankadun risteyksen      kentamista.
29122: parantaminen. Hankkeet erillisinä tai molemmat           Joensuun kehätien perusparantaminen ja eri-
29123: yhdistettyinä laajemmaksi Joensuun kehätien pa-      tyisesti Siilaisen eritasoliittymän rakentaminen
29124: rantamishankkeeksi ovat olleet vireillä jo vuo-      ovat yhteiskuntataloudellisesti hyvin kannatta-
29125: sia. Joensuun kaupunki on huolehtinut tarvitta-      via hankkeita. Niidenpikaista rakentamista puol-
29126: vasta kaavoituksestaja varautunut myös suoritta-     taa myös se, että alueen työllisyystilanne ei vie-
29127: maan sille kuuluvat tehtävät Tielaitoksen töiden     läkään ole päässyt muun Suomen tasolle. Poh-
29128: yhteydessä.                                          jois~Karjalaan ja Joensuun seudulle tarvitaan ra-
29129:    Joensuun kaupungin liikenteen toimivuus           kennushankkeita, jotka parantavat liikenteen su-
29130: edellyttää ainakin Siilaisen eritasoliittymän ra-    juvuutta ja liikenneturvallisuutta ja edistävät yh-
29131: kentamistöiden käynnistämistä vuonna 2001.           dyskuntarakenteen kehittymistä sekä työllisyyt-
29132: Joensuun yliopiston kannalta eritasoliittymän ra-    tä.
29133: kentamisen vaikutukset ovat merkittävät. Nykyi-
29134: sen Kuopiontien luonteen muuttuminen avaa uu-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29135: denlaisia mahdollisuuksia kampuksen maan-
29136: käytölle, rakentamiselle sekä liikenne- ja pysä-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Joen-
29137: köintijärjestelyille. Vastikään päätetyssä arkki-          suun kehätien perusparantamisen ja sen
29138: tehtikilpailussa on ratkaistu Joensuun yliopiston          liittymäjärjestelyjen toteuttamisen käyn-
29139: uudisrakennuksen toteutus ja idealuonteisesti              nistämiseksi.
29140: 
29141: 
29142: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
29143: 
29144:     Pekka Ravi /kok                                      Matti Väistö /kesk
29145:     Anu Vehviläinen /kesk                                Lauri Kähkönen /sd
29146:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                          Erkki Kanerva /sd
29147:     Eero Lämsä /kesk
29148:                                                                                                Versio 2.0
29149:                                                              TPA 118/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
29150: 
29151: 
29152: 
29153: 
29154:                                                TOIMENPIDEALOITE 118/2000 vp
29155: 
29156:                                                Ylivelkaantuneiden aseman parantaminen
29157: 
29158: 
29159: 
29160: 
29161: Eduskunnalle
29162: 
29163: Vuonna 1993 voimaan tullut velkajärjestelylaki          va, että hyvin moni ylivelkaantumisongelmiin
29164: oli tarpeellinen velallisten vaikean tilanteen kor-     joutunut on juuri sitä kokeilemiseen kykenevää
29165: jaamiseksi. Velkajärjestelyä ei kuitenkaan ole lä-      ja riskeihinkin uskaltautuvaa väkeä, jota ilman
29166: heskään kaikille hakijoille myönnetty, eivätkä          useimmat kansakuntaa hyödyttäneet merkittävät
29167: kaikki ole sitä edes hakeneetkaan monista eri           oivallukset olisivat jääneet toteutumatta. Vaikka
29168: syistä. Toisten elämäntilanteeseen velkajärjeste-       juuri tällä hetkellä maamme kärkiyritys Nokia on
29169: ly ei sovellu, ja toisille sitä ei voida katsoa myön-   saanut kansantalouden ja pörssin kukoistamaan,
29170: nettävän. Kun velkajärjestelyjä hylätään Turussa        niin jonakin päivänä kaikki voi olla toisin. Sil-
29171: yli neljä kertaa useammin kuin Oulussa, niin täs-       loin tarvitsisimme kipeästi heitä, jotka nyt ovat
29172: täkin voidaan päätellä myös tuomioistuinten ole-        ahdistettuina kyyryyn. Heitä ei kohta enää ole
29173: van erehtyväisiä.                                       käytettävissämme, sillä he eivät ahdingossa pi-
29174:    Oikeusministeriön antaman tiedon mukaan              dettyinä todellakaan säily työkykyisinä montaa
29175: velkajärjestelylain rinnalle sitä ikään kuin täy-       vuotta.
29176: dentämään ollaan nyt valmistelemassa ulosotto-
29177: velkojen vanhentumislakia, jolla ulosotossa ole-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
29178: vat velat säädettäisiin vanhentomaan 15 vuodes-
29179: sa. Tämäkin uudistus on oikeansuuntainenja sel-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksi-
29180: laisenaan myös tavallaan tervetullut. On kuiten-              tyishenkilön konkurssilain säätämiseksi
29181: kin huomattava, että meidän maamme ankarassa                  siten, että velalliselle myönnetään hä-
29182: ulosotossa ihminen kyllä luhistuu ja raunioituu               nen hakemuksestaan yksityishenkilön
29183: täysin noin pitkässä ajassa. Vaikka jokaisen tie-             konkurssi, jossa määrätään hänen mak-
29184: tenkin pitää pyrkiä velkansa maksamaan, niin ei               settavakseen kolmen vuoden maksuva-
29185: ole mitään mieltä asettaa ihmistä viromaan ylive-             raa vastaava, tuomioistuimen määritte-
29186: loissaan ulosottoon 15 vuodeksi, jos tiedossa on,             lemä rahasumma, jonka suoritettuaan
29187: että hän ei varmuudella pysty selviytymään ve-                hän välittömästi vapautuu palaamaan
29188: loistaan.                                                     normaaliin yhteiskuntaan sen täysival-
29189:    Jokainen toki ymmärtää sen, että minkä tahan-              taiseksi, vastuulliseksi ja tuottavaksi jä-
29190: sa muun onnettomuuden tapahduttua on järjetön-                seneksi ja
29191: tä yrittää rauhoittaa onnettomuuden uhria lohdut-
29192: tamalla, että ambulanssi kyllä tulee 15 vuoden                että hallitus tekee esityksen valtionta-
29193: kuluttua. Sen tähden on aivan selvää, että myös               kuujärjestelmän luomiseksi niin, että ve-
29194: tällä ihmiselämän osa-alueella on kyettävä pelot-             lalliselle myönnetään valtiontakaus
29195: tomasti viivytyksettä toimimaan. On muistetta-                edellä mainittuun tarkoitukseen.
29196: 
29197: 
29198: 
29199:                                                                                                 Versio 2.0
29200: TPA 118/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
29201: 
29202: 
29203: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
29204: 
29205:     Lauri Oinonen /kesk
29206: 
29207: 
29208: 
29209: 
29210: 2
29211:                                                            TPA 119/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
29212: 
29213: 
29214: 
29215: 
29216:                                             TOIMENPIDEALOITE 119/2000 vp
29217: 
29218:                                             Työllisyysohjelma korkean työttömyysasteen
29219:                                             kuntiin
29220: 
29221: 
29222: 
29223: 
29224: Eduskunnalle
29225: 
29226: Työttömyyden alueellinen alentuminen kulkee          tökustannuksia. Pohjois-Karjalassa on koottu
29227: valtakunnassa eri tahtiin. Vientiteollisuuspaikka-   erillinen hanke-ehdotus työllisyysohjelmaksi.
29228: kunnat kärsivät jo työvoimapulasta, kun taas Itä-    Lisäksi työllisyyslain toteuttamista tulisi kohdis-
29229: ja Pohjois-Suomen kunnissa vallitsee maan kes-       taa lain alkuperäiseen tarkoitukseen, ts. korkei-
29230: kiarvoon verrattuna poikkeuksellisen korkea          den työttömyyserojen supistamiseen.
29231: työttömyys. Työttömyyden alentaminen on mu-
29232: kana istuvan hallituksen hallitusohjelmassa. Vai-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29233: keimmilla työttömyysalueilla voitaisiin alentaa
29234: työttömyyttä toteuttamalla sellaisia hankkeita,            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laa-
29235: jotka on joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtä-           tiakseen työllisyysohjelman vaikeim-
29236: vä ja jotka toteutuessaan alentavat jatkossa käyt-         pien työttömyysalueiden kuntien työttö-
29237:                                                            myyden alentamiseksi.
29238: 
29239: 
29240: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
29241: 
29242:     Esa Lahtela /sd                                      Anu Vehviläinen /kesk
29243:     Lauri Kähkönen /sd                                   Matti Väistö /kesk
29244:     Erkki Kanerva /sd                                    Säde Tahvanainen /sd
29245:     Pekka Ravi /kok                                      Unto Valpas /vas
29246: 
29247: 
29248: 
29249: 
29250:                                                                                                Versio 2.0
29251:                                                              TPA 120/2000 vp - Timo Ihamäki /kok
29252: 
29253: 
29254: 
29255: 
29256:                                               TOIMENPIDEALOITE 120/2000 vp
29257: 
29258:                                               Maantien 4143 parantaminen
29259: 
29260: 
29261: 
29262: 
29263: Eduskunnalle
29264: 
29265: Maantie 4143 on usean kylän tärkeä kulkuväylä          nen, ja urat ovat vähäisen sorastuksen ja lanauk-
29266: Heinolan, Mäntyharjun ja Jaalan alueilla, joiden       sen vuoksi syvät. Tielle täytyisi pikaisesti tehdä
29267: monet asukkaat joko käyvät töissä taajamissa tai       perusparannus ja lisätä kunnossapitotoimenpitei-
29268: toimivat yrittäjinä ja joutuvat käyttämään kyseis-     tä. Kunnossapidon edistämiseksi myös päällyste
29269: tä tietä lähes päivittäin. Lisäksi tien vaikutuspii-   olisi välttämätön.
29270: rissä on myös satoja kesäasukkaita, minkä vuok-
29271: si kesällä tiellä on runsaasti liikennettä.            Edellä olevanperusteella ehdotan,
29272:    Maantien 4143 päällystämättömät ja päällys-
29273: tetyt osuudet vuorottelevat. Päällystämätön osa              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
29274: on etenkin Heinolan puolella erittäin kuoppai-               maantien 4143 parantamiseksi.
29275: 
29276: 
29277: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
29278: 
29279:     Timo Ihamäki /kok
29280: 
29281: 
29282: 
29283: 
29284:                                                                                                 Versio 2.0
29285:                                                       TPA 12112000 vp -Lauri Oinonen /kesk ym.
29286: 
29287: 
29288: 
29289: 
29290:                                              TOIMENPIDEALOITE 12112000 vp
29291: 
29292:                                              Postikonttoriverkoston säilyttäminen
29293: 
29294: 
29295: 
29296: 
29297: Eduskunnalle
29298: 
29299: Postin ja Leonian keskinäisten toimintojen               Maahamme on tulossa piakkoin uusi postitoi-
29300: uudelleenjärjestelyissä on suunniteltu lukuisten      mintalaki. Siinä määriteltäneen postin tehtävät ja
29301: olemassa olevien postikonttoreiden lopettamista       muut asiaan liittyvät kysymykset. Koska viime
29302: ja postaalisten toimintojen uudelleenjärjestelyjä.    aikoina on käyty voimakasta kansalaiskeskuste-
29303: Tämä on koettu palveluja heikentävänä uhkana          lua postaalisista palveluista kaikkinensa ja on-
29304: laajalti maassamme sekä maaseudulla että kau-         gelmaksi on koettu uhka postin omien konttori en
29305: punkien lähiöissä. Postikonttori on koettu tär-       vähenemisestä, on aiheellista siirtää postikontto-
29306: keäksi yhdyskuntien palveluvarustuksen kannal-        riverkoston mahdollinen uudelleenjärjestely
29307: ta.                                                   uuden postitoimilain aikaan, jotta sen näkökoh-
29308:     Nykyisellään postikonttorit edustavat virallis-   dat tulisivat otetuiksi huomioon.
29309: ta, eri eturistiriitoihin nähden neutraalia ja puo-
29310: lueetonta perinteistä valtion palvelua, jolla on      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29311: laaja, kaikkien kansalaispiirien luottamus. Tämä
29312: on ollut merkittävä seikka myös sen kannalta,                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
29313: että postikonttorit ovat toimineet luotettavina ja           la maamme nykyinen postikonttoriver-
29314: tehtävänsä hyvin hoitaneina kunnallisten ja val-            kosto säilytetään siihen saakka, kunnes
29315: tiollisten vaalien ennakkoäänestyspaikkoina.                uusi postitoimilaki tulee voimaan, jonka
29316: Vielä nykyisellään postikonttorien tiheys on ar-            jälkeen olisi mahdollisuus paremmin ar-
29317: vioitu pääosin riittäväksi myös ennakkoäänestys-            vioida postikonttoriverkoston tarve lais-
29318: paikkojenkin tarpeen osalta tietyin poikkeuksin.            sa säädettyjen tehtävien perusteella.
29319: 
29320: 
29321: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
29322: 
29323:     Lauri Oinonen /kesk                                  Leea Hiltunen /skl
29324:     Petri Neittaanmäki /kesk                             Seppo Lahtela lkesk
29325:     Marja-Leena Kemppainen /skl                          Pentti Tiusanen /vas
29326:     Kari Kärkkäinen /skl                                 Raimo Vistbacka /ps
29327:     Pekka Nousiainen /kesk                               Matti Kangas /vas
29328:     Ismo Seivästö /skl                                   Esa Lahtela /sd
29329: 
29330: 
29331: 
29332: 
29333:                                                                                                Versio 2.0
29334:                                                                TPA 122/2000 vp -      Päivi Räsänen /skl
29335: 
29336: 
29337: 
29338: 
29339:                                               TOIMENPIDEALOITE 122/2000 vp
29340: 
29341:                                               Huostaanotettujen lasten ja nuorten jälkihuol-
29342:                                               lon seuranta
29343: 
29344: 
29345: 
29346: 
29347: Eduskunnalle
29348: 
29349:  Lasten ja nuorten huostaanototja lasten sijoituk-     riittävästi tukea, toisissa kunnissa nuorilla ei ole
29350:  set kodin ulkopuolelle lisääntyivät 1990-luvulla.     tietoa kuntien jälkihuoltovelvoitteesta, eivätkä
29351: Esimerkiksi vuonna 1997 huostaanottoja oli             kunnat siitä aktiivisesti tiedota. Nuori voi jäädä
29352: 2 112, sitä ennen huostaanottoja on ollut noin         jopa kokonaan ilman tukea. Näin nuoret ovat
29353:  1 500 vuodessa. Myös pakkohuostaanottojen             epätasa-arvoisessa asemassa eri puolilla maata.
29354: osuus kaikista huostaanotoista on kasvanut.            Jälkihuollon hyvä toteutuminen riippuu paitsi
29355: Huostaanotettuja lapsia on tällä hetkellä noin         kuntien taloustilanteesta ja päättäjien arvovalio-
29356: 7 000. He ovat sijoitettuina lastenkoteihin, kou-      noista myös sosiaaliviranomaisten harkinnasta.
29357: lukoteihin, sijaiskoteihin, sijaisperheisiin ja lap-      Kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvä jäl-
29358: sikyliin. Tulevina vuosina nämä nuoret aikuistu-       kihuolto auttaa nuorta merkittävästi pääsemään
29359: vat ja etsivät paikkaansa yhteiskunnassa.              itsenäisen elämän alkuun. Suomessa ei ole tehty
29360:     Huostaanotto päättyy, kun nuori täyttää 18         kattavaa selvitystä jälkihuollon onnistumisesta ja
29361: vuotta. Lastensuojelulaki velvoittaa kunnat jälki-     huostaanotettujen lasten myöhemmästä selviyty-
29362: huoltoon, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Jälki-       misestä. Lastensuojelun ammattilaiset, sosiaali-
29363: huollon tarkoituksena on varmistaa, että huos-         viranomaiset ja kuntien päättäjät kokevat tämän
29364: taanotetun lapsen hyväksi tehty työ ei menisi          puutteena. Selvitys auttaisi arvioimaan, miten
29365: hukkaan ja nuori pääsisi itsenäisen elämän al-         huostaanotto vaikuttaa nuoren elämään aikuise-
29366: kuun.                                                  na sekä minkälaiseen jälkihuoltoon kuntien kan-
29367:     Kunnalla on velvollisuus tarvittaessa antaa        nattaisi sijoittaa.
29368: nuorelle varat itsenäistymiseen sekä tukea tätä
29369: koulunkäynnissä, opiskelussa, työhön sijoittumi-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
29370: sessa ja asunnon hankinnassa. Sosiaalilautakun-
29371: nan on tarvittaessa järjestettävä tukihenkilö sekä           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sel-
29372: terapiapalveluja. Sosiaalityöntekijän tehtävä on             vittääkseen huostaanotettujen lasten ja
29373: valvoa nuoren etua sekä ohjata tätä saamaan riit-            nuorten selviytymisen ja sijoittumisen
29374: tävää apua.                                                  yhteiskuntaan jälkihuollon päätyttyä
29375:    Kuntien käytännöt jälkihuollon toteuttamises-             sekä pitääkseen jälkihuollon toimivuu-
29376: sa vaihtelevat. Joissakin kunnissa nuoret saavat             den nykyisenlaisena.
29377: 
29378: 
29379: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
29380: 
29381:     Päivi Räsänen /skl
29382:                                                                                                   Versio 2.0
29383:                                                      TPA 123/2000 vp- Kalervo Kummola /kok ym.
29384: 
29385: 
29386: 
29387: 
29388:                                             TOIMENPIDEALOITE 123/2000 vp
29389: 
29390:                                             Lievien huumausainerikosten rangaistuskäy-
29391:                                             täntö
29392: 
29393: 
29394: 
29395: 
29396: Eduskunnalle
29397: 
29398: Läpi koko 1990-1uvun on huumausainerikosten           menee aina syyttäjän harkittavaksi, sillä maksi-
29399: lukumäärä kasvanut rajusti. Poliisin ja tullin yh-    mirangaistus teosta on kaksi vuotta vankeutta.
29400: teisestä tilastosta käy ilmi, että huumausaineri-     Huumausaineen käytöstä, kuten myös muusta
29401: kosten määrä kasvoi viime vuonna 15 prosenttia        huumausaineen käyttöön liittyvästä rikoksesta
29402: pelkästään edellisvuodesta. Huumeiden käyttö          voidaan jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuo-
29403: on myös kasvanut lähes maamme joka kolkassa,          mitsematta. Edellytyksenä niin syyttämättä jättä-
29404: minkä osoittaa jo eri paikkakunnilla tehtyjen         miselle kuin tuomitsematta jättämisellekin on,
29405: huumetakavarikkojen lukumäärän kasvu. Kun             että teko olosuhteet huomioon ottaen ei heikennä
29406: vuonna 1998 huumetakavarikkoja tehtiin 122            yleistä lainkuuliaisuutta. Käytännössä tämä joh-
29407: paikkakunnalla, viime vuonna niitä tehtiin jo 240     taa yleensä siihen, että pelkästään huumeiden
29408: paikkakunnalla.                                       käytön yhteydessä henkilö jätetään joko syyttä-
29409:     Suhteellisesti eniten huumausainerikollisuus      mätiä tai tuomitsematta rangaistukseen.
29410: on kasvanut 15-18-vuotiaiden nuorten keskuu-             Useiden kaupunkien järjestyssääntöjen mu-
29411: dessa. Esimerkiksi heroiinimyrkytykseen vuon-         kaan alkoholin nauttimisesta julkisella paikalla
29412: na 1998 kuolleiden suurin ikäryhmä oli 20---24-       rangaistaan joko rikesakolla tai sakolla. Kyseen-
29413: vuotiaat. Kyseisen ikäryhmän osuus kuolemaan          alaista on, miksi huumausainerikoksiin suhtau-
29414: johtaneista tapauksista oli noin 30 prosenttia.       dutaan lievemmin kuin alkoholiin. Esimerkiksi
29415: Ikäryhmässä 15-19-vuotiaat osuus oli vastaa-          Tampereella yleisellä paikalla alkoholia nauttiva
29416: vasti noin 15 prosenttia. Jakauma osoittaa selväs-    nuori henkilö saa rikesakon ja alaikäinen, jolla
29417: ti nuoresta ja kasvavasta huumausaineiden käyt-       on hallussaan alkoholijuomaa, saa sakon. Rike-
29418: täjäkunnasta.                                         sakkolain perusteella ei rikesakkoasiassa sovel-
29419:    Huumausaineiden käyttö ja hallussapito ovat        leta nuorta henkilöä, nuorta rikoksentekijää eikä
29420: rikoslain 50 luvun perusteella rangaistavia teko-     rangaistuksen mittaamista koskevia säännöksiä.
29421: ja. Käytön ja hallussapidon lisäksi myös huu-         Nykyisen käytännön mukaisesti voidaan sanoa,
29422: mausaineiden valmistus, myynti, maahantuonti          että huumeiden käyttöä suositaan, sillä vain kes-
29423: ja kuljetus ovat rangaistavia. Huumausainerikos       kioluen käytöstä rangaistaan.
29424: 
29425: 
29426: 
29427: 
29428:                                                                                               Versio 2.0
29429: TPA 123/2000 vp- Kalervo Kummola /kok ym.
29430: 
29431: 
29432: Edellä olevan perusteella ehdotamme,          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mah-
29433:                                               dollistaakseen poliisille oikeuden ran-
29434:                                               gaista lievissä huumausainerikoksissa.
29435: 
29436: 
29437: Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2000
29438: 
29439:     Kalervo Kummola /kok                    Jouni Lehtimäki /kok
29440:     Raija Vahasalo /kok                     Kari Kantalainen /kok
29441:     Olli Nepponen /kok                      Esko Kurvinen /kok
29442:     Irja Tuloneo /kok                       Pertti Hemmilä lkok
29443:     Leena-Kaisa Harkimo /kok                Ilkka Kanerva /kok
29444:     Jyri Häkämies /kok                      Lasse Viren /kok
29445:     Timo Seppälä /kok                       Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 
29450: 2
29451:                                                             TPA 124/2000 vp- Jouni Lehtimäki /kok
29452: 
29453: 
29454: 
29455: 
29456:                                                TOIMENPIDEALOITE 124/2000 vp
29457: 
29458:                                                Rikosoikeudellisen vastuun ikärajan poistami-
29459:                                                nen
29460: 
29461: 
29462: 
29463: 
29464: Eduskunnalle
29465: 
29466: Rangaistuksilla katsotaan olevan sekä yleis- että           Yhteiskunnan turvallisuuden ja asenteiden
29467: erityisestävä vaikutus. Yleisestäväliä vaikutuk-        kannalta on tärkeää, että yksilölle välittömästi ja
29468: sella tarkoitetaan sitä, että jo tieto rangaistukses-   riittävän tiukasti osoitetaan, että hän on toiminut
29469: ta estää rikoksia.                                      väärin ja lainvastaisesti.
29470:    Tänä päivänä yhä nuoremmat syyllistyvät ri-
29471: koksiin. Osa heistä tietää, että heitä ei voida tuo-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
29472: mita rangaistukseen, koska he eivät ole täyttä-
29473: neet 15 vuotta, josta rikosvastuu nykyään alkaa.              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ri-
29474: Lastensuojelulain mukaisilla toimenpiteillä ei                koslain muuttamiseksi siten, että rikos-
29475: ole riittävää yleisestävää vaikutusta. Siviili- eli           oikeudellista vastuuta koskeva ikäraja
29476: vahingonkorvausvastuu alkaa vastaavasti synty-                poistetaan, jolloin rangaistus voidaan
29477: mähetkestä. Korkein oikeus on mm. tuominnut                   tuomita ikään katsomatta kuitenkin ot-
29478: kaksi 7-vuotiasta poikaa korvaamaan tulitikku-                taen huomioon mm. tekijän kehitystaso,
29479: leikeillä aiheuttamansa vahingon.                             rikoksen luonne ja aiheutettu vahinko.
29480: 
29481: 
29482: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
29483: 
29484:     Jouni Lehtimäki /kok
29485: 
29486: 
29487: 
29488: 
29489:                                                                                                  Versio 2.0
29490:                                                            TPA 125/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
29491: 
29492: 
29493: 
29494: 
29495:                                             TOIMENPIDEALOITE 125/2000 vp
29496: 
29497:                                             Arava- ja korkotukilainavaltuuksien lisäämi-
29498:                                             nen Pohjois-Karjalassa
29499: 
29500: 
29501: 
29502: 
29503: Eduskunnalle
29504: 
29505: Valtion asuntorahasto on 14.3.2000 päättänyt tä-     onkin siinä suhteessa aluekehityksen osalta huo-
29506: män vuoden arava- ja korkotukilainavaltuuksis-       no ja saattaajättää monta omakoti-, vuokra-asun-
29507: ta. Valtakunnan tasolla määrärahat ovat valtion      to- ja perusparannushanketta toteuttamatta.
29508: talousarvion mukaan viime vuoden tasolla eli             Valtion asuntorahaston tulee olla myös varoja
29509: 7 miljardia markkaa, josta nyt on jaossa 6,18 mil-   jakaessaan tasapuolinen ja ottaa huomioon sosi-
29510: jardia markkaa. Lainavaltuuksista esitetään kas-     aalinen sekä aluepoliittinenkin näkökulma. Edel-
29511: vukeskuksiin lähes 80 %ja vähintään puolet ra-       lä mainittu ratkaisu ei näitä tunnusmerkkejä täy-
29512: kennettavista asunnoista pääkaupunkiseudun ja        tä.
29513: sen kehysalueen kuntiin. Asuntorahaston päätös           Jotta myös itäisessä Suomessa asuntorakenta-
29514: romahduttaa Pohjois-Karjalaan suunnatun ara-         minen ja peruskorjaukset saataisiin liikkeelle,
29515: va- ja korkotukien määrän. Joensuun seudulla ra-     niin jakamattoman, lähes miljardin markan mää-
29516: hoitus putoaa kolmannekseen edellisvuoteen ver-      rärahan osalta asuntorahaston tulee ensi tilassa
29517: rattuna. Monissa maakunnan kunnissa myöntä-          kohdentaa riittävä määrä arava- ja korkotukilai-
29518: misvaltuutta ei ole ollenkaan.                       navaltuuksia tukemiseen Pohjois-Karjalan asun-
29519:    Asuntorahaston varojen kohdentamisen perus-       torakentamishankkeiden tukemiseen.
29520: teena on ollut vaikea asuntotilanne suurissa kas-
29521: vukeskuksissa. Vaikka asuntotilanne onkin vai-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29522: kea monissa paikoissa suuren muuttovoiton
29523: vuoksi, asuntorahaston ei pidä päätöksenteos-              että Valtion asuntorahaston jakamatto-
29524: saan unohtaa myöskään sitä, että Pohjois-Karja-            mista asuntorakentamiseen tarkoitetuis-
29525: lassakin on asuntorakentamisen rahoitustarve ta-           ta varoista tullaan osoittamaan tarvetta
29526: louden elpymisen myötä kasvanut ja uusia hake-             vastaava määrä Pohjois-Karjalan maa-
29527: muksia on jätetty suuri määrä. Nyt tehty päätös            kunnan arava- ja korkotukilainaval-
29528:                                                            tuuksien myöntämiseen.
29529: 
29530: 
29531: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
29532: 
29533:     Esa Lahtela /sd                                     Säde Tahvanainen /sd
29534:     Erkki Kanerva /sd                                   Pekka Ravi /kok
29535:     Lauri Kähkönen /sd
29536: 
29537: 
29538: 
29539:                                                                                              Versio 2.0
29540:                                                           TPA 126/2000 vp -Jouni Lehtimäki /kok
29541: 
29542: 
29543: 
29544: 
29545:                                              TOIMENPIDEALOITE 126/2000 vp
29546: 
29547:                                              Äidinpalkkajärjestelmän kehittäminen
29548: 
29549: 
29550: 
29551: 
29552: Eduskunnalle
29553: 
29554: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa tode-        puuttumista eikä myöskään sairaudesta johtuvaa
29555: taan hallituksen yhdeksi kehittämislinjaksi suku-     mahdollista turvattomuutta. Kotiäidin eläketur-
29556: puolten välisen tasa-arvon edistäminen niin työ-      van puuttumista(= kotihoidontuesta ei kerry elä-
29557: kuin perhe-elämässä. Samoin tavoitteena on mo-        kettä) on täysin mahdotonta perustella, koska
29558: nipuolistaa perhekasvatusta ja muita lasten kas-      kuitenkin esimerkiksi sairaan, vanhuksen tai
29559: vua ja kehitystä edistäviä palveluja sekä lasten-     vammaisen hoidosta kertyvästä omaishoidon
29560: suojelun tukitoimia. Eli hallitus pyrkii voimak-      tuesta kertyy saajalleen eläkettä. Samoin koti-
29561: kaasti tukemaan perhettä ja kotia.                    äidin ansioidenjäädessä alle 5 300 mk/kk, hän ei
29562:    Hallitusohjelmasta huolimatta Suomessa toi-        myöskään saa sairauspäivärahaa.
29563: mitaan kuitenkin siten kuin kotiäitiyttä ei olisi         Äidinpalkan käyttöönottoa puoltaa sekin, että
29564: olemassa tai ikään kuin se olisi ohimenevä ilmiö.     muutamissa kunnissa, mm. Tuusulassa, makse-
29565: Ajatustavan voi sanoa olevan peräisin 1960-lu-        taan "kuntalisää" lapsen kouluikään saakka äidil-
29566: vulta, jolloin työssä käyvä äiti alettiin rinnastaa   le, jokajättää työpaikkansa ja hoitaa lapsensa itse
29567: moderniin naiseen ja oletettiin, että päivähoito-     kotona. Tuusulassa tukea käyttää noin 150 per-
29568: paikkojen lisääntyminen vapauttaisi naiset työ-       hettä. Samansuuntaisen lisän käyttöönottoa mie-
29569: elämään. Tänä päivänä meidän tulee kuitenkin          titään myös Porissa. Tämä lisä voitaisiin korvata
29570: ymmärtää, että lasten hoitaminen on tärkeää yh-       äidinpalkalla.
29571: teiskuntaa ylläpitävää työtä siinä missä moni
29572: muukin työ, työssä käyviä äitejä kuitenkaan mil-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
29573: lään tavalla syyllistämättä.
29574:    Vuonna 1985 luotu kotihoidontukijärjestelmä              että hallitus asettaa viivytyksettä työryh-
29575: paransi kotiäitien asemaa, mutta se ei poistanut            män selvittämään äidinpalkan käyttöön-
29576: kotiäitiyden suurta perusongelmaa, eläkkeen                 ottoa vuoden 2002 budjettia laadittaes-
29577:                                                             sa.
29578: 
29579: 
29580: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2000
29581: 
29582:     Jouni Lehtimäki /kok
29583: 
29584: 
29585: 
29586: 
29587:                                                                                                 Versio 2.0
29588:                                                           TPA 127/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
29589: 
29590: 
29591: 
29592: 
29593:                                             TOIMENPIDEALOITE 127/2000 vp
29594: 
29595:                                             Leikkaushoidon määrärahojen lisääminen
29596: 
29597: 
29598: 
29599: 
29600: Eduskunnalle
29601: 
29602: Sairaaloiden kustannukset niitä ylläpitäville kun-   hoidolla voidaan korvata osalle potilaista elin-
29603: nille ovat nousseet jatkuvasti. Tämä on johtanut     ikäinen lääkehoito. Leikkaushoidon hinta poti-
29604: sekä saneeraustarpeeseen että työpaineen kas-        lasta kohden on 30 000--40 000 markkaa. Tässä-
29605: vuun sairaaloissa. Pieni ratkaisu tähän rahoitus-    kin parempi hoitotekniikka siirtää kulut kuntien
29606: ongelmaan voisi löytyä siitä, että arvioitaisiin     maksettaviksi ja vastaavasti Kela säästää. Poti-
29607: uudelleen yhteiskunnan terveydenhoitoon käyt-        laiden kannalta kummassakin esimerkissä leik-
29608: tämien määrärahojen suuntaamista.                    kauksista huolehtiminen on ehdottomasti tavoi-
29609:     Hoitoteknologia on vuosien mittaan kehitty-      teltavaa.
29610: nyt ja tehnyt mahdolliseksi hoitaa leikkauksin          Näiden esimerkkien valossa olisikin arvioita-
29611: sellaisia sairauksia, joihin aiemmin käytettiin      va, miten hoitotekniikoiden muuttuessa Kelan ja
29612: paljon lääkehoitoa. Esimerkiksi sydämen ohitus-      kuntien rahoitusvastuuta olisi järjestettävä uudel-
29613: leikkauskirurgia on kehittynyt nopeasti, eikä po-    leen siten, että hoitomuodoksi valittaisiin aina
29614: tilas tarvitse enää hoitoonsa samaa määrää Kelan     potilaan kannalta paras hoito.
29615: korvaamia lääkkeitä. Leikkauksen maksaa kui-
29616: tenkin kuntien ylläpitämä sairaala, ja tiettävästi   Edellä olevan perusteella ehdotan,
29617: ohitusleikkauksen keskihinta on noin 60 000-
29618: 80 000 markkaa. Tämän kunta maksaa, ja samal-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
29619: la Kela säästää lääkekorvausten pienenemisessä.             la sairaaloiden mahdollisuuksia suoriu-
29620: Toinen esimerkki löytyy eturauhassyövän hoi-                tua leikkaushoidoista parannetaan käyt-
29621: dosta, jossa on vastaava tilanne. Eturauhassyö-             tämällä sitä säästöä, jonka Kela saa sii-
29622: vän lääkkeet ovat kalliita. Ne maksavat tiettäväs-          tä, että leikkaukset ehkäisevät kalliiden
29623: ti 1 500-3 000 mk/kk, mutta nykyisin leikkaus-              korvattavien lääkkeiden käyttöä.
29624: 
29625: 
29626: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
29627: 
29628:     Tanja Karpela /kesk
29629: 
29630: 
29631: 
29632: 
29633:                                                                                                Versio2.0
29634:                                                          TPA 128/2000 vp - Eero Lämsä /kesk ym.
29635: 
29636: 
29637: 
29638: 
29639:                                              TOIMENPIDEALOITE 128/2000 vp
29640: 
29641:                                              Lupamaksujen poistaminen kelirikkorajoituk-
29642:                                              sen alaisilta teiltä
29643: 
29644: 
29645: 
29646: 
29647: Eduskunnalle
29648: 
29649: Huonokuntoisille teille on jouduttu yhä enene-        neiden, kylvösiemenien ja rakennustarvikkeiden
29650: vässä määrin asettamaan kelirikon vuoksi paino-       kuljettamiseen maatiloille. Myös lietteen kuljet-
29651: rajoituksia, jolloin tilapäiset raskaat kuljetukset   taminen omille pelloille on edellyttänyt luvan ha-
29652: ja muukin tilapäinen huoltoajo tien varsilla ole-     kemista. Haettaessa poikkeuslupaa kelirikkora-
29653: viin talouksiin estyy. Viime vuosina Tielaitos on     joituksen alaisella tiellä liikennöimiseen edellä
29654: asettanut kelirikon vuoksi painorajoituksia           kuvatuissa tapauksissa on kyse yksinomaan toi-
29655: 4 000-5 000 tiekilometrille. Tiepiirit ovat           meentuloon liittyvistä asioista. Liikenneministe-
29656: myöntäneet tapauskohtaisesti lupia painorajoi-        riön päätös ei siis ole maksuperustelain hengen
29657: tusta raskaammille ajoneuvoille kelirikkorajoi-       mukainen.
29658: tuksen alaisella tiellä liikennöimiseen. Luvan           Poikkeuslupia myönnetään vuosittain noin sa-
29659: myöntämisen yhteydessä kuljetuksen tilaajalta         ta. Kuten liikenneministerin sijaisen vastaukses-
29660: tai suorittajalta peritään kuitenkin tienkäyttö-      sa kirjalliseen kysymykseen (KK 214/1999 vp)
29661: maksu, joka on 400 markkaa ajokerralta.               todetaan, lupamaksulla ei ole merkitystä rahoi-
29662:    Käytäntö perustuu liikenneministeriön val-         tuslähteenä.
29663: tion maksuperustelain 8 §:n nojalla tekemään
29664: päätökseen (1007/1994). Maksuperustelain 5 §:n        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29665: mukaan maksuttornia tulee olla suoritteet, joiden
29666: tarkoituksena on toimeentulon turvaavan etuu-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
29667: den antaminen.                                              ta kelirikkorajoituksen alaisilla teillä
29668:    Tienkäyttölupaa, joka on edellyttänyt samalla            luovutaan lupamaksujen perimisestä
29669: tienkäyttömaksun suorittamista ennakkoon, on                painorajoitusta raskaampien ajoneuvo-
29670: jouduttu hakemaan mm. lannoitteiden, polttoai-              jen liikennöinnille myönnettävien lu-
29671:                                                             pien yhteydessä.
29672: 
29673: 
29674: Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2000
29675: 
29676:     Eero Lämsä /kesk                                     Toimi Kankaanniemi /skl
29677:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                             Raimo Mähönen /sd
29678:     Jukka Vihriälä /kesk                                 Unto Valpas /vas
29679:     Matti Väistö /kesk                                   Olli Nepponen /kok
29680:     Nils-Anders Granvik /r                               Tero Mölsä /kesk
29681:     Erkki Pulliainen /vihr
29682:                                                                                                Versio 2.0
29683:                                                          TPA 129/2000 vp - Matti Kangas /vas ym.
29684: 
29685: 
29686: 
29687: 
29688:                                              TOIMENPIDEALOITE 129/2000 vp
29689: 
29690:                                              Kestävän metsätalouden harjoittaminen Metsä-
29691:                                              hallituksen alueilla
29692: 
29693: 
29694: 
29695: 
29696: Eduskunnalle
29697: 
29698:  Valtioneuvoston tekemät periaatepäätökset van-       tehtaiden työpaikkoja. Sen sijaan on turvattava
29699: hojen valtion metsien suojelusta osana Natura         Metsähallituksen työntekijöiden oikeus työsken-
29700:  2000 -ohjelmaa perustuvat vanhojen metsien           nellä häiriöttä. Metsähallituksen työmailla on
29701:  suojelutyöryhmän esityksiin. Metsähallitus on si-    tiukat turvallisuusmääräykset, joiden mukaan
29702: toutunut ekologiseen suunnitteluun ja metsien         työt tulee keskeyttää, kun ulkopuolisia tulee met-
29703:  sertifiointiin, mikä yhdessä suojelupäätösten        säkoneen varoalueelle. Kainuussa Metsähallituk-
29704: kanssa varmistaa taloudellisesti, ekologisesti ja     sella on ylimääräinen toimintaohje, jonka mu-
29705:  sosiaalisesti kestävän metsätalouden harjoittami-    kaan luontoaktivistien ilmestyessä leimikolle
29706: sen Metsähallituksen metsissä.                        hakkuut on keskeytettävä välittömästi ja koneet
29707:     Kansainvälisesti verrattuna Suomi on Euroo-       siirrettävä pois leimikkoalueelta.
29708: pan johtava maa vanhojen metsien suojelussa ja           Joissain tapauksissa luontoaktivistien toimin-
29709: kestävän metsätalouden harjoittamisessa. Tästä        nalla pyritään tahallisesti häiritsemään työtä
29710: huolimatta metsäaktivistit vaativat laajoja aluei-    Metsähallituksen mailla. Metsähallituksen tiukat
29711: ta lisäsuojelun piiriin, esimerkiksi Kainuussa si-    turvallisuusohjeet ja toimintamääräykset tuntevi-
29712: jaitsevia Metsähallituksen maita. Metsäaktivistit     na ihmisinä luontoaktivistit käyttävät hyväkseen
29713: pyrkivät tavoitteisiinsa häiritsemällä ja estämäl-    mahdollisuutta keskeyttää työt. Näiden sinänsä
29714: lä työskentelyä metsätyömailla. Kaikki tahot ei-      hyvien luonnonsuojelullisten periaatteiden var-
29715: vät näe asiassa sitä puolta, että kysymys on työl-    jolla tahallisesti haitataan Suomen kansantalou-
29716: lisyyden säilymisestä kehitysalueilla, teollisuu-     den kannalta keskeisen elinkeinon harjoittamista.
29717: den raaka-aineen saatavuudesta ja tasapainon             Metsähallituksen metsien lisäsuojeluun ei täl-
29718: säilyttämisestä kestävän metsätalouden harjoitta-     lä hetkellä ole asiallisia perusteita. Sen sijaan,
29719: miseksi.                                              että puhutaan metsäalueiden lisäsuojelusta, pitäi-
29720:     Metsähallitukselle on asetettu kohtuulliset tu-   si puhua kestävän metsätalouden harjoittamisen
29721: lostavoitteet. Tulostavoitteet on suhteutettu poh-    edellytyksistä siitä näkökulmasta, että metsistä
29722: joisiin kasvuolosuhteisiin ja taloudelliseen tuot-    pidetään huolta ja turvataan metsäteollisuuden
29723: tavuuteen nähden oikein. Luonnonsuojelullisia         raaka-aineen saanti.
29724: näkökantoja ei saa unohtaa, muttei myöskään
29725: liioitella ja näin vaikeuttaa teollisuuden kannat-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29726: tavuutta ja sitä kautta vähentää sahojen ja paperi-
29727: 
29728: 
29729: 
29730: 
29731:                                                                                                Versio 2.0
29732:                                                   TPA 129/2000 vp -   Matti Kangas /vas ym.
29733: 
29734: 
29735:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Met-      vaamiseksi ja kestävän metsätalouden
29736:       sähallituksen työntekijöiden häiriöttö-        harjoittamisen edellyttämän tasapainon
29737:       mien työskentelymahdollisuuksien tur-          edistämiseksi.
29738: 
29739: 
29740: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
29741: 
29742:    Matti Kangas /vas
29743:    Esa Lahtela /sd
29744: 
29745: 
29746: 
29747: 
29748:                                                                                          2
29749:                                                                TPA 130/2000 vp -Jari Leppä /kesk
29750: 
29751: 
29752: 
29753: 
29754:                                              TOIMENPIDEALOITE 130/2000 vp
29755: 
29756:                                              Lasten päivähoidon valtionosuuden laskenta-
29757:                                              perusteiden muuttaminen
29758: 
29759: 
29760: 
29761: 
29762: Eduskunnalle
29763: 
29764: Laskettaessa sosiaalihuollon laskennallisia kus-      vat merkittävästi. Lain mukaan jokaiselle 0--6-
29765: tannuksia lasten päivähoidon osalta sovelletaan       vuotiaalle lapselle kuuluu päivähoitopaikka riip-
29766: ns. työssäkäyntikerrointa, jossa valtionosuuden       pumatta vanhempien ammatista. Tämän päivän
29767: suuruuteen vaikuttaa kunnassa palvelu- ja jalos-      viljelijäperheiden ja yrittäjien lapset tarvitsevat
29768: tusaloilla toimivien osuus kunnan työllisestä työ-    päivähoitoa kuten muutkin.
29769: voimasta.
29770:    Tällä työssäkäyntikertoimella kerrotaan 0-6-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
29771: vuotiaiden lasten laskennalliset kustannukset.
29772: Työssäkäyntikerrointa perustellaan olettamuk-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
29773: sella, että lasten päivähoidon tarve on suuri niis-         la päivähoidon valtionosuuden lasken-
29774: sä kunnissa, joissa palvelu- ja jalostusaloilla on          nallisten kustannusten määrittelyä muu-
29775: enemmän henkilöitä.                                         tetaan siten, että palvelu- ja jalostus-
29776:    Nykyinen työssäkäyntikerroin on epäoikeu-                aloilla toimivien osuus kunnan työllises-
29777: denmukainen niitä kuntia kohtaan, joissa on pal-            tä työvoimasta ei enää vaikuta vähentä-
29778: jon maatalouden ja pienyrittäjien lapsia. Tästä             västi tai lisäävästi kunnan saamaan val-
29779: syystä kuntien saarnat valtionosuudet vaihtele-             tionosuuteen lasten päivähoidossa.
29780: 
29781: 
29782: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
29783: 
29784:     Jari Leppä /kesk
29785: 
29786: 
29787: 
29788: 
29789:                                                                                                 Versio 2.0
29790:                                                           TPA 131/2000 vp- Timo Ihamäki /kok
29791: 
29792: 
29793: 
29794: 
29795:                                            TOIMENPIDEALOITE 131/2000 vp
29796: 
29797:                                            Moottoritien rakentaminen Lahdesta Heino-
29798:                                            laan
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803: Eduskunnalle
29804: 
29805: Järvenpää-Lahti-moottoritien valmistuttua lii-      ja Heinola-Lusi väliltä. Nyt kahden moottori-
29806: kenteen sujuminen valtatiellä 4 on tuntuvasti pa-   tien väliin jäävä ohituskaistatie kerää ruuhkaa ja
29807: rantunut, mutta ruuhkat ovat siirtyneet nyt Lah-    lisää onnettomuusriskiä. Nykyinen ohituskaista-
29808: den pohjoispuolelle. Valtatiestä 4 valmistunut      tie Lahden ja Heinolan välillä on ongelmallinen
29809: selvitys osoittaa, että ruuhkat Lahden ja Heino-    liikenneturvallisuuden takia. Lukuisat vakavat
29810: lan välillä voidaan poistaa vain rakentamalla       liikenneonnettomuudet ovat tosiasioita joka ke-
29811: moottoritie.                                        sä. Liikenneturvallisuus paranisi tuntuvasti, jos
29812:    Hämeen tiepiirin ja Tielaitoksen tilaamassa      moottoritietä saataisiin jatkettua Lahdesta Hei-
29813: selvityksessä todetaan, että mitään sujuvuudel-     nolaan asti.
29814: taan moottoritiehen verrattavaa tienparannuskei-        Lahden ja Heinolan välillä on jo varauduttu
29815: noa ei ole olemassa. Liikenne Lahden ja Heino-      moottoritien rakentamiseen. Nykyiselle ohitus-
29816: lan välillä ruuhkautuu pahoin etenkin kesävii-      kaistatielle on jo rakennettu mm. kaikki ylikulku-
29817: konloppuisin. Ohituskaistojen päättymiskohtiin      sillat valmiiksi ja riittävän leveiksi moottoritietä
29818: on syntynyt pitkiä jonoja. Lahteen viime syksy-     varten.
29819: nä valmistunut moottoritie on pahentanut ongel-
29820: maa entisestään.                                    Edellä olevan perusteella ehdotan,
29821:    Lahden ja Heinolan välinen ohituskaistatie on
29822: valtakunnan hankalimpia liikennekohtia, sillä             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin välit-
29823: ohituskaistatie katkaisee sujuvan liikenneyhtey-          tömästi moottoritien rakentamiseksi
29824: den kahden moottoritieosuuden Helsinki-Lahti              Lahdesta Heinolaan.
29825: 
29826: 
29827: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
29828: 
29829:     Timo Ihamäki /kok
29830: 
29831: 
29832: 
29833: 
29834:                                                                                                Versio 2.0
29835:                                                            TPA 132/2000 vp- Mauri Salo /kesk ym.
29836: 
29837: 
29838: 
29839: 
29840:                                               TOIMENPIDEALOITE 132/2000 vp
29841: 
29842:                                               Pahoinpitelyrikosten syyteharkinta
29843: 
29844: 
29845: 
29846: 
29847: Eduskunnalle
29848: 
29849: Väkivaltarikosten rangaistussäännöksiä uudistet-       sa on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida, miltä
29850: tiin viisi vuotta sitten. Tuolloin hallitus esitti     osin kysymys on asianomistajan vakaasta tahdos-
29851: (HE 94/1993 vp), että törkeän pahoinpitelyn li-        ta ja miltä osin painostuksesta tai usein häpeälli-
29852: säksi myös "tavallinen" pahoinpitely olisi tullut      seltä tuntuvan asian "painamisesta villaisella".
29853: virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Vain 15      Syyttäjät joutuvat perheväkivaltatilanteiden
29854: vuotta täyttäneeseen henkilöön kohdistuva lievä        syytteitä harkitessaan todella vaikeiden kysy-
29855: pahoinpitely ehdotettiin jätettäväksi edelleen         mysten eteen.
29856: asianomistajarikokseksi. Esityksen perustelut             Olisikin perusteltua, että eduskunta palaisi pa-
29857: liittyivät keskeisesti perheväkivallasta käytyyn       hoinpitelyrikosten syyteoikeuden kohdalla alku-
29858: keskusteluun.                                          peräisen hallituksen esityksen linjoille ja poistai-
29859:     Eduskunta lisäsi tuolloin kuitenkin lakiin         si laista nykyisen mahdollisuuden luopua toi-
29860: säännöksen (rikoslain 21 luvun 17 §) toimenpi-         menpiteistä.
29861: teistä luopumisesta. Sen mukaan, "jos pahoinpi-
29862: telyssä rikoksen asianomistaja omasta vakaasta         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29863: tahdostaan pyytää, ettei syytettä nostettaisi, vi-
29864: rallisella syyttäjällä on oikeus jättää syyte nosta-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mui-
29865: matta, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaa-         den kuin lievien pahoinpitelyrikosten
29866: di syytteen nostamista".                                     syyteoikeuden muuttamiseksi etenkin
29867:     Kyseisen säännöksen myötä etenkin perhevä-               perheväkivaltatapauksia silmällä pi-
29868: kivaltatapauksissa syyttämisestä usein luovutaan             täen niin, että toimenpiteistä luopumi-
29869: asianomistajan vaatimuksesta. Näissä tapauksis-              nen asianomistajan tahdosta ei ole mah-
29870:                                                              dollista.
29871: 
29872: 
29873: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
29874: 
29875:     Mauri Salo /kesk                                       Eero Lämsä /kesk
29876:     Hannes Manninen /kesk                                  Matti Väistö /kesk
29877: 
29878: 
29879: 
29880: 
29881:                                                                                                   Versio 2.0
29882:                                                       TPA 133/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
29883: 
29884: 
29885: 
29886: 
29887:                                              TOIMENPIDEALOITE 133/2000 vp
29888: 
29889:                                              Kyläkoulujen kehittäminen monitoimikeskuk-
29890:                                              siksi
29891: 
29892: 
29893: 
29894: 
29895: Eduskunnalle
29896: 
29897: Kunnissa käydään jatkuvasti keskustelua kylä-         vaiti kyläkouluihin jo vuosikymmenten koke-
29898: koulujen kohtalosta, kun lasten ja kouluihin tule-    musten perusteella.
29899: vien oppilaiden määrät jäävät monissa tapauksis-         Ongelmana on vain se, että nykytilanteessa
29900: sa alle kuntien päättämien oppilasminimimää-          kunnissa joudutaan tekemään ratkaisut kyläkou-
29901: rien. Samalla kuntien tiukan talouden takia on        lujen kohtalosta vain sivistystoimen talouden ja
29902: keskustelua jouduttu suuntaamaan minimioppi-          oppilasmäärien näkökulmasta. Harvoin koulutoi-
29903: lasmäärien nostamiseen, jolloin kunnat ta-            minnan lopettanut koulu on enää voinut muodos-
29904: loudellisen sivistystoimeen kohdistuvan paineen       tua kylän kokoavaksi monitoimikeskukseksi,
29905: vuoksi voisivat lopettaa kyläkouluja.                 koska sen olennaisin toiminta koulutyön myötä
29906:    Samaan aikaan halutaan säilyttää kylät elävi-      on loppunut.
29907: nä ja sinne muuttavia ihmisiä houkuttelevina.            Tilannetta auttaisi osaltaan, jos maassamme
29908: Kylätoiminta yhdistyksineenja erilaisine projek-      tiedostettaisiin kylätoimintaväen osoittamalla ta-
29909: teineen on monipuolista ja vireää, ja mukana on       valla kyläkoulujen mahdollisuudet monitoimi-
29910: innostuneita ja aktiivisia kansalaisia. Nykyajan      keskuksina. Tälle olisi luotava myös taloudelli-
29911: tietoliikenteen myötä maaseutua halutaan kehit-       set edellytykset, jolloin asioita voitaisiin tarkas-
29912: tää myös luonnonläheiseksi etätyön tekemisen          tella kokonaisuutena edellä kerrottujen toiminto-
29913: paikaksi. Näin halutaan antaa koulutetuille hen-      jen ja yhteistyötahojen kannalta. Nyt kokonais-
29914: kilöille mahdollisuuksia muuttaa maalle myös          näkemys ja taloudellisten voimavarojen kartoi-
29915: perinteisten maaseudun ammattien ulkopuolisiin        tus liian usein puuttuvat. Menetetty kyläkoulu on
29916: tehtäviin.                                            vain harvoin palannut koulukäyttöön, ja kylän
29917:    Kyläkoulut ovat olleet monipuolisia kylien         imago on usein kokenut samalla menetyksen
29918: keskuksia jo vuosikymmeniä. Kouluilla on jär-         huolimatta eräistä onnistuneista tapauksista, jois-
29919: jestetty erilaisia tilaisuuksia, juhlia, kerhoja ja   sa kyläkoulu on tullut kylän käyttöön esim. yrit-
29920: kansalaisopistojen toimintaa. Uutena mahdolli-        täjän toimesta.
29921: suutena on kehittää kyläkouluista entistä enem-
29922: män myös kunnallisten palvelujen monitoimikes-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29923: kuksia koulutyön rinnalle. Kyläkoulut voivat tar-
29924: jota tiloja lasten kerhotoiminnalle, vanhusten              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
29925: ym. sosiaalipalvelulle ja monelle muulle toimin-            la kunnille luodaan edellytykset kehit-
29926: nalle paikallisten ideoiden ja mahdollisuuksien             tää kyläkouluista entistä monipuolisem-
29927: mukaan. Monilla paikkakunnilla tästä onkin jo               pia kylien monitoimikeskuksia liittyen
29928: nyt hyviä kokemuksia. Samoin kansalaisopisto-               mm. kuntien sosiaalitoimeen sekä kan-
29929: jenja seurakuntien toiminta kylillä tukeutuu vah-           salaisopiston, seurakunnan, yhdistys-
29930: 
29931:                                                                                                  Versio 2.0
29932: TPA 133/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk ym.
29933: 
29934: 
29935:       ten, kerhojen ym. kylillä tapahtuvaan
29936:       toimintaan.
29937: 
29938: 
29939: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
29940: 
29941:     Lauri Oinonen /kesk
29942:     Ossi Korteniemi /kesk
29943:     Inkeri Kerola /kesk
29944: 
29945: 
29946: 
29947: 
29948: 2
29949:                                                            TPA 134/2000 vp -      Matti Vanhanen /kesk
29950: 
29951: 
29952: 
29953: 
29954:                                                TOIMENPIDEALOITE 134/2000 vp
29955: 
29956:                                                Suuhygienistien antaman hoidon korvattavuus
29957: 
29958: 
29959: 
29960: 
29961: Eduskunnalle
29962: 
29963: Apulaisoikeuskansleri kiirehtii sosiaali- ja ter-       suuhygienistille. Mutkikkaaksi tilanteen tekee
29964: veysministeriöitä suun terveydenhuollon kehittä-        se, että suuhygienistit ovat oikeutettuja itsenäi-
29965: mishanketta, jotta myös suuhygienistien asemaa          seen työskentelyyn ja he ovat koulutuksensa pe-
29966: terveydenhuollon osatekijänä selkiytettäisiin.          rusteella yhtä päteviä arvioimaan ienhoidon tar-
29967: Apulaisoikeuskansleri otti asiaan kantaa vastauk-       vetta kuin hammaslääkäritkin." Edelleen Stakes
29968: sessaan kahden suuhygienistin sairausvakuutus-          toteaa, että mikäli hammashoidon sairausvakuu-
29969: järjestelmää koskevaan kanteluun.                       tuskorvauksia laajennetaan koskemaan koko ai-
29970:    Kantelun pääasiana oli se, että Kela-korvauk-        kuisväestöä, joutuisivat suuhygienistit palkkaa-
29971: sia ei makseta yrittäjinä toimivien suuhygienis-        maan yritykseensä hammaslääkärin kirjoitta-
29972: tien suorittamasta hoidosta, ellei sillä ole ham-       maan tarpeelliset lähetteet. Edelleen Stakes ko-
29973: maslääkärin lähetettä. Tämä aiheuttaa sen, että         rostaa, että mikäli suuhygienistit on erityisesti
29974: käytännössä suuhygienistien suorittama hoito            koulutettu tietylle hammashoidon osa-alueelle,
29975: korvataan vain hammaslääkäriasemilla, joissa            niin miksi yleensä Kela-korvauksia maksetaan
29976: hammaslääkäri päättää toimenpiteestä. Suuhy-            korkeamman koulutuksen saaneille hammaslää-
29977: gienistit, jotka toimivat itsenäisinä yrittäjinä il-    käreille toimenpiteistä, joita he ovat periaattees-
29978: man hammaslääkäriä, eivät näin saa työnsä tuek-         sa ylikoulutettuja tekemään ja joita toinen am-
29979: si Kela-korvauksia.                                     mattiryhmä voi tehdä heitä edullisemmin.
29980:    Stakes on antamassaan lausunnossa apulais-               Apulaisoikeuskanslerin päätöksen ja Stakesin
29981: oikeuskanslerille todennut, että luotaessa 1980-        lausunnon perusteella suuhygienistit ovat koulu-
29982: luvun alussa hammashoidon sairausvakuutusjär-           tuksensa puolesta kykeneviä suorittamaan hoi-
29983: jestelmää ei ollut näköpiirissä tilannetta, jossa it-   don tarpeen arvioinnin omalla työsarallaan ja
29984: senäisesti toimivien suuhygienistien palveluille        ovat saaneet koulutuksen kyseisten hoitojen suo-
29985: olisi ollut kysyntää. Nyt tilanne Stakesin mukaan       rittamiseen. Nyt he itsenäisinä yrittäjinä toimies-
29986: on toinen. Stakes toteaa lausunnossaan: "Tilan-         saan ovat Kela-korvausten suhteen selvästi ham-
29987: teessa, jossa potilaiden tietämys omasta suun ter-      maslääkäriasemiin verrattuna kilpailullisesti hei-
29988: veydestään ja hoidon tarpeestaan on huomatta-           kommassa asemassa. Sairausvakuutusjärjestel-
29989: vasti parempi kuin aikaisemmin, on potilaan nä-         mää olisi tältä osin muutettava.
29990: kökulmasta vaikea ymmärtää sitä, että jos hän
29991: hakeutuu suoraan suuhygienistin hoitoon, hänen          Edellä olevan perusteella ehdotan,
29992: on lisäksi käytävä hammaslääkärillä saadakseen
29993: käyttämistään suuhygienistin palveluista Kela-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sai-
29994: korvauksia, mutta jos hän menee suoraan ham-                  rausvakuutusjärjestelmän muuttamisek-
29995: maslääkärille tämä ehkä kuitenkin lähettää hänet              si siten, että myös suuhygienistien itse-
29996:                                                               näisesti suorittama hoito ilman ham-
29997: 
29998:                                                                                                   Versio 2.1
29999: TPA 134/2000 vp - Matti Vanhanen /kesk
30000: 
30001: 
30002:       maslääkärin lähetettäkin saatetaan sai-
30003:       rausvakuutuksen korvauksien piiriin.
30004: 
30005: 
30006: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2000
30007: 
30008:     Matti Vanhanen /kesk
30009: 
30010: 
30011: 
30012: 
30013: 2
30014:                                                                 TPA 135/2000 vp -      Leena Rauhala /skl
30015: 
30016: 
30017: 
30018: 
30019:                                                 TOIMENPIDEALOITE 135/2000 vp
30020: 
30021:                                                 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten
30022:                                                 aloittaminen
30023: 
30024: 
30025: 
30026: 
30027: Eduskunnalle
30028: 
30029: Tutkimukset osoittavat, että pitkittynyt työttö-         kartoitus ja ohjaava koulutus olivat projektissa
30030: myys vaikuttaa sekä psyykkistä että fyysistä työ-        keskeisiä. Koulukseen sisältyi mm. fysioterapiaa
30031: kykyä heikentävästi. Työvoimahallinnon palve-            ja liikuntaa, joiden koettiin lisäävän aktiivisuut-
30032: lut eivät riitä, jos sosiaaliset ja terveydelliset te-   ta, henkistä hyvinvointia ja työkykyä.
30033: kijät ovat työllistymisen esteenä. Kansanterveys-           Vapaaehtoiset terveystarkastukset tulisi aloit-
30034: laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan työttö-             taa, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti
30035: mät arvioivat oman terveydentilansa huonom-              yli vuoden. Seurantaa tulisi jatkaa vuosittain, jol-
30036: maksi ja käyttivät enemmän lääkäripalveluja              loin terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksia
30037: kuin työikäinen väestö yleensä. Huonoimmaksi             voitaisiin tarkkailla ja antaa ohjausta, neuvontaa
30038: psyykkisen ja fyysisen työkykynsä arvioivat ne,          sekä tukipalveluja terveyden, sosiaalisen ja hen-
30039: jotka olivat olleet pisimpään työttöminä. Tiuken-        kisen hyvinvoinnin sekä työkyvyn ylläpitämisek-
30040: tunut taloudellinen tilanne johtaa yleensä myös          Sl.
30041: terveydenhuoltomenoista tinkimiseen, mikä vai-              Työttömien ja työttömyydestä aiheutuvien on-
30042: kuttaa terveyttä ja hyvinvointia heikentävästi.          gelmien kohtaamista tulee kehittää terveyden-
30043: Psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoin-           huollossa. Työttömille kohdistettuja, osin yhtei-
30044: nin, terveydentilan ja elämäntapojen muutokset           siä terveysneuvonta-, liikunta- ja fysioterapiapal-
30045: vaikuttavat toisiinsa. Työttömyyden vaikutukset          veluita räätälöimällä voidaan saavuttaa kustan-
30046: alkavat pitkittyessään kertautua ja muodostaa on-        nushyötyä. Panostaminen ennalta ehkäisevään
30047: gelmakierrettä.                                          terveydenhuoltoon saa myös aikaan merkittäviä
30048:    Työttömän hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitä-          säästöjä.
30049: miseksi tarvitaan säännöllistä ja aktiivista ter-
30050: veysseurantaa. Etelä-Pohjanmaan työttömien               Edellä olevan perusteella ehdotan,
30051: työkyvyn edistämisprojektista on saatu hyviä tu-
30052: loksia. Tavoitteena oli yli 25-vuotiaiden työttö-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pit-
30053: mien pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen                  käaikaistyöttömien terveyden ja työky-
30054: ehkäiseminen työkykyä, terveyttä, hyvinvointia                 vyn edistämiseksi vapaaehtoisten ter-
30055: ja elämänhallintaa edistämällä. Laaja terveystar-              veystarkastusten ja terveysneuvonnan
30056: kastus, kokonaiselämäntilanteen sekä terveyden                 sekä niihin liittyvien tukipalveluiden
30057:                                                                avulla.
30058: 
30059: 
30060: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
30061: 
30062:     Leena Rauhala /skl
30063:                                                                                                    Versio 2.0
30064:                                                            TPA 136/2000 vp - Leena Rauhala /skl
30065: 
30066: 
30067: 
30068: 
30069:                                             TOIMENPIDEALOITE 136/2000 vp
30070: 
30071:                                             Terveysalan koulutuksen ja työharjoittelun ke-
30072:                                             hittäminen
30073: 
30074: 
30075: 
30076: 
30077: Eduskunnalle
30078: 
30079: Monet yhteiskunnalliset sekä sosiaali- ja terveys-   sä oppimisen ohjaukseen on varattava määrära-
30080: alan työn muutokset asettavat uusia haasteita ja     hoja. Yliopisto-opetuksen määrärahasäästöt sekä
30081: paineita terveysalan koulutukselle ja sen kehittä-   sosiaali- ja työterveydenhuoltoon kohdistuneet
30082: miselle. Terveysalan korkeakoulutuksen arvioin-      säästöt vaikeuttavat käytännön ohjauksen toteu-
30083: tiraportin mukaan tiedekorkeakouluissa tapahtu-      tumista. Hoitotyön ja hoitotieteen käytännön
30084: va hoitotieteen koulutus toteutuu liian vähäisin     opetuksen toteuttamista tulee kehittää vastaavan-
30085: resurssein. Oppilaskohtaiset yksikköhinnat ovat      laisesti kuin lääkärikoulutuksessa, jossa kliinis-
30086: riittämättömät. Yhteydet työelämään ja työtaito-     ten taitojen opettelu on merkittävä osa opiskelun
30087: jen käytännön harjoittelu ovat keskeisiä koulu-      sisältöä.
30088: tuksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttamisen
30089: kannalta. Käytännön harjoittelussa voidaan pei-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
30090: lata teoreettisia valmiuksia ja saada ohjausta
30091: konkreettisissa työtilanteissa. Koulutuksen ja             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hoi-
30092: työelämän yhteistyöhankkeita hoitotieteissä tar-           totyönja hoitotieteen käytännön opetuk-
30093: vitaan lisää.                                              sen kehittämiseksi.
30094:     Käytännön opetuksen kehittämiseen tarvitaan
30095: opetusta tukeva kiinteä järjestelmä, ja työelämäs-
30096: 
30097: 
30098: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
30099: 
30100:     Leena Rauhala /skl
30101: 
30102: 
30103: 
30104: 
30105:                                                                                               Versio 2.0
30106:                                                            TPA 137/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
30107: 
30108: 
30109: 
30110: 
30111:                                              TOIMENPIDEALOITE 137/2000 vp
30112: 
30113:                                              Laillistettujen psykologien antaman hoidon
30114:                                              korvattavuus
30115: 
30116: 
30117: 
30118: 
30119: Eduskunnalle
30120: 
30121: Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoi-           Psykologista hoitoa tarvitsisivat mm. seuraa-
30122: tettu, että riittävän ajoissa saatu psykologinen      vat ryhmät:
30123: hoito edistää merkittävästi toipumista erilaisista           ryöstöjen, väkivallan ja raiskauksen uhrit
30124: vaikeista elämän kriiseistä. Tällaisia voivat olla           liikenne- ja muiden onnettomuuksien uh-
30125: esimerkiksi onnettomuudet, rikoksen uhriksijou-       rit
30126: tuminen tai lähiomaisen menetys. Psykologisella              psyykkisesti vaikeasti sairastuneen henki-
30127: hoidolla voidaan edistää merkittävästi myös ih-       lön omaiset
30128: misten toipumista vaikeista sairauksista.                    vaikeasti fyysiset sairaat ja heidän omai-
30129:    Kunnallinen terveydenhuolto ei tällä hetkellä      sensa
30130: pysty läheskään tyydyttämään tämäntyyppistä                  lähiomaisen menettäneet
30131: hoidon tarvetta. Sinänsä tärkeät, osin julkisin va-          itsemurhaa yrittäneet
30132: roin rahoitetut kriisipalvelut, kuten raiskauskrii-          traumaattisen raskauden keskeyttämisen
30133: sikeskus, auttavat puhelimet ym. eivät pysty täyt-    kokeneet naiset.
30134: tämään laajaa ammattitaitoisen avun tarvetta.         Suomen Psykologiliitto on esittänyt oman ehdo-
30135:    Kela ei nykyisin korvaa lyhytkestoisia hoitoja     tuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle määrä-
30136: eikä fyysisen sairauden tai onnettomuuden seu-        rahan varaamisesta valtion talousarvioon psyko-
30137: rauksena tarvittavaa psyykkistä apua kuntoutus-       logisen hoidon aloittamiseksi kokeilutuontoise-
30138: lain perusteella. Sairausvakuutuslain perusteella     na vuosina 2001-2002.
30139: on voitu korvata laillistettujen psykologien teke-       Korvausmenettely olisi saatava samanlaiseksi
30140: mät lääkärin määräämät tutkimukset, mutta ei          kuin tällä hetkellä on fysioterapian kohdalla
30141: hoitoa.                                               (SVa 6 §)eli 15 käyntiä yhden lääkärin määräyk-
30142:    Psykologisen hoidon viivästyminen tai puuttu-      sen perusteella.
30143: minen voi johtaa esimerkiksi masennukseen, ah-
30144: distuneisuuteen tai vaikeuksiin ihmissuhteissa.       Edellä olevan perusteella ehdotan,
30145: Vaille asianmukaista hoitoa jääneen ihmisen työ-
30146: kyky voi heikentyä hyvinkin pitkiksi ajoiksi, jos-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
30147: kus jopa pysyvästi siten, että seurauksena on en-           ta laillistettujen psykologien antama
30148: nenaikainen eläkkeelle siirtyminen.                         hoito tulee sairausvakuutuslain perus-
30149:                                                             teella korvattavaksi.
30150: 
30151: 
30152: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
30153: 
30154:     Lauri Oinonen /kesk                                                                       Versio 2.0
30155:                                                      TPA 138/2000 vp - Pauli Saapunki /kesk ym.
30156: 
30157: 
30158: 
30159: 
30160:                                             TOIMENPIDEALOITE 138/2000 vp
30161: 
30162:                                             Kotirintamanaisten kuntoutus
30163: 
30164: 
30165: 
30166: 
30167: Eduskunnalle
30168: 
30169: !kääntyvän väestön kuntoutus on Suomessa hoi-        kinpuolisesta toimivuudesta tehden ympäripyö-
30170: dettu kohtuullisesti rintamaveteraanien sekä         reitä työpäiviä. Heidän panoksensa Suomen itse-
30171: sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kuntou-       näisyyden puolustamisessa oli korvaamaton.
30172: tuksen osalta. Veteraanien määrän vähetessä hei-     Tästä syystä kotirintamalla työtä tehneille tulisi
30173: dän kuntoutusmahdollisuutensa paranevat. Vete-       antaa yhteiskunnan toimesta tunnustusta. Koti-
30174: raanien kuntoutukseen käytettäviä määrärahoja        rintamanaiset toivovat, että he pääsisivät asian-
30175: ei saa pienentää, vaikka veteraanien määrä vähe-     mukaiseen kuntoutukseen ja pysyisivät näin pa-
30176: nee.                                                 remmin toimintakykyisinä.
30177:     Kotirintamanaisten ikääntyessä heidän kun-          Kuntien mahdollisuudet kuntoutuksen laaja-
30178: toutustarpeensa on kasvanut, minkä takia kotirin-    mittaiseen lisäämiseen ja sitä kautta myös koti-
30179: tamanaisten kuntoutukseen tulisi kiinnittää eri-     rintamanaisten kuntoutuksen parantamiseen ovat
30180: tyistä huomiota. Kotirintamanaisten kuntoutus        olemattomat. Tästä syystä valtion tulisi lisätä ja
30181: toteutuu terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa      kohdentaa kuntoutusmäärärahoja kotirintama-
30182: osana erikoissairaanhoitoa ja kansanterveystyötä     naisten kuntoutukseen. Kotirintamanaisten, ku-
30183: tai Kansaneläkelaitoksen myöntämänä harkin-          ten veteraanienkin kohdalla tarve kuntoutukseen
30184: nanvaraisena kuntoutuksena. Kun vanhusväes-          on suuri juuri nyt. Asiassa ei pitäisi viivytellä.
30185: tön asianmukaiseen kuntoutukseen ei ole suun-
30186: nattu riittävästi voimavaroja, tämä merkitsee si-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30187: tä, että kotirintamanaisten kuntoutus on myös lai-
30188: minlyöty.                                                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koti-
30189:    Kotirintamalla olleet naiset joutuivat koke-            rintamanaisten kuntoutuksen toteutta-
30190: maan sodan vaikutukset erittäin raskaasti. Hei-            miseksi asianmukaisella tavalla lisää-
30191: dän tehtävänsä oli huolehtia yhteiskunnan kai-             mällä ja kohdentamalla määrärahoja
30192:                                                            heidän kuntoutukseensa.
30193: 
30194: 
30195: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
30196: 
30197:     Pauli Saapunki /kesk                                Paula Lehtomäki /kesk
30198:     Niilo Keränen /kesk                                 Hannes Manninen /kesk
30199: 
30200: 
30201: 
30202: 
30203:                                                                                               Versio 2.0
30204:                                                                  TPA 139/2000 vp -       Esa Lahtela /sd
30205: 
30206: 
30207: 
30208: 
30209:                                              TOIMENPIDEALOITE 139/2000 vp
30210: 
30211:                                              Muukalaisvihan lieventämiseksi tarvittavat toi-
30212:                                              menpiteet
30213: 
30214: 
30215: 
30216: 
30217: Eduskunnalle
30218: 
30219: Uutisista voi silloin tällöin kuulla muukalaisvi-     nä ovat ulkonäöltään selvästi afrikkalaista synty-
30220: han purkauksista lähinnä skinien toimesta. Pää-       perää olevat nuoret miehet. Haluttuja ryöstön
30221: sääntöisesti Suomea voi kuitenkin pitää suhteel-      kohteita ovat kännykät, luotto- ja pankkikortit
30222: lisen suvaitsevana maana. Joissakin asioissa Suo-     sekä tietysti raha. Usein vielä käy niin, että ryös-
30223: mi on jopa muita maita lepsumpi. Siitä esimerk-       tetty omaisuus on menetetty lopullisesti eikä lä-
30224: kinä on turvallisiksi maiksi lukeutuvista maista      heskään aina tekijöitä saada kiinni. Ei ihme, että
30225: tulevien ns. pakolaisten kohtelu, joita Ruotsi ei     kansalaisten keskuudessa on syntynyt katkeruut-
30226: ota vastaan, mutta Suomi ottaa.                       ta. Onko suomalainen yhteiskunta puolustusky-
30227:    Jatkuvista suvaitsevaisuuden Iisäyspyrkimyk-       vytön keinovalikoimassaan torjua ja ennaltaeh-
30228: sistä ja kampanjoista huolimatta vihan purkauk-       käistä kansalaistensa perusturvallisuuteen liitty-
30229: sia tulee aina silloin tällöin esille. Muukalaisvi-   vät loukkaukset?
30230: han synnyn syyt ovat moninaiset. Monesti katke-           Jokainen edellä mainittu rikos on lisäämässä
30231: ruutta herättävät tiedot, joissa kerrotaan, kuinka    piilevää muukalaisvihaa, joka jossain vaiheessa
30232: hyvää huolta taloudellisessa mielessä tänne tule-     riittävästi patouduttuaan tulee ulos tavalla tai toi-
30233: vista ulkomaalaisista pidetään, ja sitten suoma-      sella. Silloin seuraamukset voivat olla arvaamat-
30234: lainen henkilö vertaa omaa elämäänsä: kuinka          tomat. Tämän patoutuman torjumiseksi on nyt
30235: pienellä palkalla hän tekee työtä, elättää itsensä    jos koskaan ryhdyttävä toimiin, joilla tätä ulko-
30236: ja maksaa nöyrästi veronsa tai on työttömänä työ-     maalaisten rikollisten ja rikollisryhmien toimin-
30237: markkinatuella, pienellä eläkkeellä tai sosiaali-     taa voidaan vähentää ja rajoittaa.
30238: apujen varassa. Aiheellisesti kysytäänkin, kohte-
30239: leeko yhteiskunta heitä huonommin kuin muual-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
30240: ta tulleita, jopa ns. pakolaisia.
30241:    Yhtenä syynä muukalaisvihaan ovat myös ul-                että hallitus ryhtyy toimiin, joilla kansa-
30242: komaalaisten tekemät rikokset. Lukuisia esi-                 laisten turvallisuutta lisätään ja joilla
30243: merkkejä on mm. siitä, kuinka pääkaupunkiseu-                ulkomaalaisten tekemiä ryöstöjä ja
30244: dulla kadulla tai puiston poikki kävellen kulkeva            muuta rikollista toimintaa voidaan en-
30245: ihminen on ryöstetty muitta mutkitta, ja ryöstäji-           naltaehkäistä ja vähentää.
30246: 
30247: 
30248: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
30249: 
30250:     Esa Lahtela /sd
30251: 
30252:                                                                                                   Versio 2.0
30253:                                                                   TPA 140/2000 vp- Esa Lahtela /sd
30254: 
30255: 
30256: 
30257: 
30258:                                               TOIMENPIDEALOITE 140/2000 vp
30259: 
30260:                                               Perillisen käyttöön jäävän asunnon vapautta-
30261:                                               minen perintö- ja lahjaverosta
30262: 
30263: 
30264: 
30265: 
30266: Eduskunnalle
30267: 
30268: Elämme täällä pohjolassa ilmasto-olosuhteissa,         haksi esimerkiksi viiden vuoden sisällä, hän jou-
30269: joissa asunto on jokaiselle välttämätön. Asumi-        tuisi silloin maksamaan siitä veron.
30270: nen ja siitä syntyvät kustannukset vievät perhei-         Edellä mainittu vaikuttaisi perintö- ja lahjave-
30271: den tuloista merkittävän osan, asuivatpa he sit-       rotuksen kertymää pienentävästi. Jotta tämä syn-
30272: ten vuokralla tai omistusasunnossa. Hyvin mo-          tyvä aukko valtiontalouden kannalta voitaisiin
30273: nilla henkilöillä ja perheillä menee koko ikä          kattaa, voitaisiin perintö- ja lahjaverotuksessa
30274: asuntovelkojen maksuun. Asutaan pankin torp-           tarkistaa todella suurten omaisuuksien edunsaa-
30275: parina ja orjana. Monelta ennättävät hiukset har-      jien veron määrää nykyistä korkeammaksi.
30276: maantua ennen velanmaksun loppumista. Kun
30277: sitten henkilö kuolee, alkaa jäljelle jääväliä puo-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
30278: lisolla tai rintaperillisillä asunnon uudelleen lu-
30279: nastaminen verottajalta perintöveron muodossa.               että hallitus antaa vielä kevätkaudella
30280: Kovin mahdoton ei ole sekään tilanne, jossa tiu-             eduskunnalle esityksen, jossa perintö- ja
30281: kalla säästämisellä ja työllä hankitusta yhteisestä          lahjaverotusta muutetaan siten, että
30282: kodista joudutaan luopumaan veroseuraamusten                 puolisolle tai rintaperillisille omaan
30283: takia.                                                       käyttöön jäävä asunto vapautetaan ko-
30284:    Nykyistä verotusmallia ei siten voida pitää ko-           konaan perintöverosta ja veroseuraa-
30285: vinkaan inhimillisenä. Siksi perintö- ja lahjave-            mus tulee vasta, kun perinnönsaaja
30286: rojärjestelmää pitää uskaltaa tarkastella ennak-             muuttaa asunnon tai osuutensa siihen
30287: koluulottomasti, sillä eikö ihmisen "pesän", ta-             rahaksi ja
30288: vanomaisen omakotitalon tai asunto-osakkeen
30289: tulisi olla puolisolle ja rintaperillisille kokonaan         että verotuksen neutraliteetin säilyttä-
30290: verosta vapaa? Jos sitten tämä perijä tai lahjan-            miseksijärjestelystä syntyvä aukko kate-
30291: saaja muuttaa tämän asunnon tai osuutensa ra-                taan suurten omaisuuksien veroa lisää-
30292:                                                              mällä.
30293: 
30294: 
30295: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
30296: 
30297:     Esa Lahtela /sd
30298: 
30299: 
30300: 
30301: 
30302:                                                                                                  Versio 2.0
30303:                                                          TPA 141/2000 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
30304: 
30305: 
30306: 
30307: 
30308:                                             TOIMENPIDEALOITE 141/2000 vp
30309: 
30310:                                             Eläkekertymän jakaminen puolisoiden kesken
30311:                                             avioerossa
30312: 
30313: 
30314: 
30315: 
30316: Eduskunnalle
30317: 
30318: Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu henkilö-       keskensä riippumatta siitä, kumpi tuon omaisuu-
30319: kohtaiseen eläkkeeseen, joka pohjautuu jokaisen      den on hankkinut. Puolisolie maksettavan elatus-
30320: eläkkeensaajan elämän varrella karttuneeseen         avun määrääminen avioerossa on erittäin harvi-
30321: ansiotuloon ja kansaneläkejärjestelmään. Järjes-     naista Suomessa. Kun lisäksi työnsaanti työ-
30322: telmä on perusteltu ja looginen, mutta johtaa epä-   markkinoilta vuosien poissaolon jälkeen on erit-
30323: oikeudenmukaiseen tilanteeseen niiden puolisoi-      täin hankalaa, niin kotityötä tehneiden äitien ja
30324: den osalta, jotka ovat avioliiton aikana tehneet     isien tulotaso auttamatta romahtaa avioeron seu-
30325: palkatta kotityötä yhteisen kodin eteen ja näin      rauksena.
30326: jääneet ilman ansioeläkettä. Avioeron sattuessa         Muuan muassa Saksassa avioeron sattuessa
30327: heidän eläketurvansa on pelkän kansaneläkkeen        puolisot jakavat myös avioliiton aikana karttu-
30328: varassa.                                             neen eläkeoikeutensa. Myös Suomessa olisi mah-
30329:     Meillä ansioeläkkeitä maksavat yksityiset elä-   dollista jakaa eron yhteydessä avioliiton aikai-
30330: keyhtiöt Rahat eläkkeisiin eivät synny tyhjästä.     nen eläkekertymä puolisoiden kesken siltä ajal-
30331: Jotta kotona työtä tehneet puolisot voisivat saada   ta, kun toinen puolisoista on työskennellyt pal-
30332: ansioeläkettä, heistä pitäisi maksaa eläkemaksut     katta kotona. Tämä parantaisi niiden monien per-
30333: Tähän lisämaksuun perheet ovat tuskin halukkai-      heenäitien asemaa, jotka ovat jääneet avioeron
30334: ta tai kyvykkäitäkään.Teoriassa kotihoidon tu-       seurauksena ns. eläkeloukkuun työskenneltyään
30335: keen voisi liittää eläkemaksun, mutta siitä synty-   kentis kymmeniäkin vuosia yhteisen perheen
30336: vä eläketurva olisi vainjoitakin kymmeniä mark-      eteen.
30337: koja kuussa ja kertyisi vain parilta vuodelta, jo-
30338: ten se ei ongelmaa ratkaisisi. Monet vanhemmat,      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30339: yleisimmin äidit, hoitavat lapsiaan kotonaan pi-                    /
30340: 
30341: 
30342: dempäänkin kuin hoitovapaan ajan. He saattavat             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin elä-
30343: tehdä kotityötä jopa yli kymmenen vuoden ajan,             kekertymän jakamiseksi eronneiden
30344: jonka jälkeen on nykytilanteessa erittäin vaikea           puolisoiden kesken tapauksissa, joissa
30345: palata työmarkkinoille koulutustasosta riippu-             toinen puoliso on tehnyt kotityötä pal-
30346: matta.                                                     katta perheen yhteisessä kodissa.
30347:     Avioliittolainsäädäntömme mukaan eron yh-
30348:  teydessä puolisoiden omaisuus jaetaan heidän
30349: 
30350: 
30351: 
30352: 
30353:                                                                                              Versio2.0
30354: TPA 141/2000 vp- Ulla Anttila /vihr ym.
30355: 
30356: 
30357: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
30358: 
30359:     Ulla Anttila /vihr                    Irina Krohn /vihr
30360:     Anni Sinnemäki /vihr                  Kirsi Ojansuu /vihr
30361:     Tuija Brax /vihr                      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
30362: 
30363: 
30364: 
30365: 
30366: 2
30367:                                                             TPA 142/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
30368: 
30369: 
30370: 
30371: 
30372:                                               TOIMENPIDEALOITE 142/2000 vp
30373: 
30374:                                               Maatalousyrittäjien ja pienyrittäjien sairaus-
30375:                                               päivärahan parantaminen
30376: 
30377: 
30378: 
30379: 
30380: Eduskunnalle
30381: 
30382: Sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata sai-        set 15,70 markkaa päivässä. Tämä ei riitä miten-
30383: raudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheutta-           kään normaaleihin elinkuluihin, saati sitten sai-
30384: maa ansionmenetystä, ja sen suuruus riippuu työ-       raustapauksessa usein välttämättömän lomitta-
30385: tulojen määrästä. Maatalousyrittäjillä ja pienyrit-    jan palkkaamiseen. Maatalousyrittäjillä ja pien-
30386: täjillä verotettava ansiotulo jää usein pieneksi, ja   yrittäjillä tulisi kuitenkin olla muiden palkansaa-
30387: koska sairauspäivärahan suuruuteen eivät vaiku-        jien tavoin päivittäiset elämiskustannukset katta-
30388: ta pääomatulot, jäävät näiden alojen työntekijöi-      va sairauspäiväraha turvanaan.
30389: den sairausaikaa korvaavat tulot kohtuuttoman
30390: pieniksi. Maataloudessa työskentelevillä tulot         Edellä olevan perusteella ehdotan,
30391: muodostuvat usein juuri pääomatuloista ja esi-
30392: merkiksi metsätalouden tuotosta, ja varsinainen              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maa-
30393: ansiotulo voi siis olla määrällisesti pieni, vaikka          talousyrittäjien ja pienyrittäjien sai-
30394: kokonaistuloilla tuleekin kohtuullisesti toimeen.            rauspäivärahan parantamiseksi ja ny-
30395:    Vielä muutama vuosi sitten sairauspäiväraha               kyisten määräytymisperusteiden tarkis-
30396: oli kohtuullinen, mutta nykyisellään esimerkiksi             tamiseksi ansiotulojen mukaan siten,
30397: sairaslomalle joutunut maatalousyrittäjä saa sai-            että sairauspäiväraha vastaa paremmin
30398: rauspäivärahaa Kelan päätöksen mukaan vaivai-                kokonaistuloja ja kattaa normaalit elin-
30399:                                                              kustannukset sairauden aikana.
30400: 
30401: 
30402: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
30403: 
30404:     Seppo Lahtela /kesk
30405: 
30406: 
30407: 
30408: 
30409:                                                                                                  Versio2.0
30410:                                                     TPA 143/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
30411: 
30412: 
30413: 
30414: 
30415:                                            TOIMENPIDEALOITE 143/2000 vp
30416: 
30417:                                            Metsien pinta-alaverotuksen jatkaminen
30418: 
30419: 
30420: 
30421: 
30422: Eduskunnalle
30423: 
30424: Tällä hetkellä on olemassa sekä pinta-alaan että       Edelleen kaksinkertaisen verotuksen uhka on
30425: myyntituloon perustuvaa metsäverotusta, jossa       metsänomistajan oikeusturvan loukkaamista
30426: ensin mainitun osalta on meneillään 13 vuoden       metsänhoidollisia ja metsätaloudellisia päämää-
30427: siirtymäaika kaiken metsäverotuksen siirtymi-       riä noudatettaessa, kun ensiksi maksetun pinta-
30428: seksi myyntiverotukseen. Epäkohtana on ensin-       alaveron lisäksi tulee liian lyhyen siirtymäkau-
30429: näkin se, että kyseinen 13 vuoden siirtymäaika      denjälkeen maksettavaksi myyntivero.
30430: on metsien suunnitelmallisen kasvatuksen ja hoi-
30431: don kannalta riittämätön, ja vaarana ovat tämän     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30432: johdosta tarpeettomasti aikaistetut metsien hak-
30433: kuut verotuksellisista syistä. Vaarana ovat mark-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin met-
30434: kinahäiriöt ennen siirtymäkauden päättymistä ja           sien pinta-alaverotuksen jatkamiseksi
30435: sen jälkeen. Tällä on kielteiset vaikutukset sekä         pysyvänä veromuotona sen valinneiden
30436: valtakunnan puuhuoltoon että yhteiskunnan ve-             verovelvollisten osalta tai siirtymäkau-
30437: rotuloihin ja työllisyyteen.                              den jatkamiseksi vähintään kymmenellä
30438:                                                           vuodella.
30439: 
30440: 
30441: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
30442: 
30443:     Lauri Oinonen /kesk                                Petri Neittaanmäki /kesk
30444:     Seppo Lahtela /kesk                                Ismo Seivästö /sk1
30445:     Antti Rantakangas /kesk                            Jari Leppä /kesk
30446: 
30447: 
30448: 
30449: 
30450:                                                                                            Versio 2.0
30451:                                                       TPA 144/2000 vp- Lauri Oiuonen /kesk ym.
30452: 
30453: 
30454: 
30455: 
30456:                                              TOIMENPIDEALOITE 144/2000 vp
30457: 
30458:                                              Hirvieläinten aiheuttamien haittojen torjunta
30459: 
30460: 
30461: 
30462: 
30463: Eduskunnalle
30464: 
30465: Hirvieläinkanta on paisunut hallitsemattomasti        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30466: yli tavoitteiden ja arvioiden. Vuoden 1999 kaato-
30467: määrä ei edes riittänyt pysäyttämään kannan ja              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hir-
30468: vahinkojenjatkuvaa kasvua.                                  vieläinkannan rajoittamiseksi ja kas-
30469:     Metsässä syntyy vahinkoja paitsi puuntuotan-            vuennusteiden saamiseksi todellisuutta
30470: nolle, niin myös luonnon monimuotoisuudelle.                vastaavalle tasolle, metsästysmäärien
30471: Ylisuuri hirvikanta syö taimikaista lähes kaikki            lisäämiseksi niin, että hirvieläinten
30472: lehtipuut Metsävahingot ovat kestämättömällä                aiheuttamat vahingot metsätaloudelle ja
30473: tasolla, samoin hirvikalareiden määrä.                      liikenteelle saadaan siedettävälle tasol-
30474:    Maa- ja metsätalousministeriön asettama työ-             le sekä hirvieläinten aiheuttamien va-
30475: ryhmä selvittää hirvien metsätaloudelle aiheutta-           hinkojen korvausten nostamiseksi todel-
30476: mia vahinkoja. Hirvieläinten aiheuttamat vahin-             lisia vahinkoja vastaaviksi.
30477: got tulisi selvittää myös liikenneturvallisuuden ja
30478: muiden vahinkojen osalta.
30479: 
30480: 
30481: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
30482: 
30483:     Lauri Oinonen /kesk                                  Ismo Seivästö /skl
30484:     Antti Rantakangas /kesk                              Jari Leppä /kesk
30485:     Seppo Lahtela /kesk
30486: 
30487: 
30488: 
30489: 
30490:                                                                                              Versio 2.0
30491:                                                     TPA 145/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk ym.
30492: 
30493: 
30494: 
30495: 
30496:                                            TOIMENPIDEALOITE 145/2000 vp
30497: 
30498:                                            Maa- ja metsätalouskiinteistöjen ja perheyri-
30499:                                            tystoiminnan vapauttaminen perintöverosta
30500: 
30501: 
30502: 
30503: 
30504: Eduskunnalle
30505: 
30506: Tällä hetkellä perintöverotus on muodostunut        haitta toiminnan jatkamiselle. Perintöveron pois-
30507: kohtuuttomaksi lisärasitukseksi maa- ja metsäta-    taminen keskimääräisiltä maa- ja metsätalous-
30508: loudessa. Tämä on merkinnyt eräin tavoin suvun      kiinteistöiltä ja niitä vastaavalta yritystoiminnai-
30509: oman omaisuuden uudelleenostamista ja tuonut        ta edistäisi elinkeinon edellytyksiä.
30510: rasitetta perinnön saajan toiminnoille. Metsien
30511: osalta perintöverotus on usein ylittänyt metsä-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30512: maan verotusarvot, ja käytännöt veron määritte-
30513: lyssä ovat olleet vaihtelevia eri paikkakunnilla.         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maa-
30514:     Myös perheyritystoiminnassa ja pienyrittä-            ja metsätalouskiinteistöjen sekä perhe-
30515: jien keskuudessa perintöverotus on vastaavasti            ja pienyritysten perintöveron poistami-
30516:                                                           seksi.
30517: 
30518: 
30519: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
30520: 
30521:     Lauri Oinonen /kesk                                 Petri Neittaanmäki /kesk
30522:     Antti Rantakangas /kesk                             Ismo Seivästö /skl
30523:     Seppo Lahtela /kesk                                 Jari Leppä /kesk
30524: 
30525: 
30526: 
30527: 
30528:                                                                                                Versio 2.0
30529:                                                             TPA 146/2000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
30530: 
30531: 
30532: 
30533: 
30534:                                              TOIMENPIDEALOITE 146/2000 vp
30535: 
30536:                                              Työeläkkeiden ns. taitetun indeksin korjaami-
30537:                                              nen
30538: 
30539: 
30540: 
30541: 
30542: Eduskunnalle
30543: 
30544: Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa on käytössä          Taitettua indeksiä on pidettävä myös perustus-
30545: ns. taitettu indeksi. Taitosraja on 65 vuotta. Sitä   lain vastaisena, sillä kieltäähän perustuslaki kai-
30546: nuorempien työeläkkeellä olevien henkilöiden          kenlaisen syrjinnän; ikään liittyvä syrjintä on
30547: indeksitarkistus seuraa 50-prosenttisesti palkka-     yksi syrjinnän muoto. Asialla on myös kansain-
30548: kehitystä ja 50-prosenttisesti kuluttajahintojen      välinen ulottuvuutensa, kun suomalaiset maail-
30549: kehitystä, kun taas yli 65-vuotiaiden indeksitar-     malla markkinoivat maatamme mallikelpoisena
30550: kistukseen lasketaan mukaan 20 prosenttia palk-       maana, joka on suvaitseva ja jossa tasa-arvo on
30551: kakehitystä ja 80 prosenttia kuluttajahintojen        toteutettu niin viimeisen päälle. Nämä vakuutte-
30552: vaikutusta. , Edellä mainitusta laskentatavasta       lut eivät ole kovin uskottavia, kun täältä kiirii
30553: johtuen jo usean vuoden ajan yli 65-vuotiaiden        viesti, ettei yhdenvertainen kohtelu koskekaan
30554: indeksitarkistukset ovatkin jääneet pienemmik-        yli 65-vuotiaita kansalaisia. Siksi mitä pikimmin
30555: si, koska palkkakehitys on ollut nopeampaa kuin       hallituksen ja eduskunnan on ryhdyttävä toimiin
30556: kuluttajahintojen nousu.                              tämän eriarvoistavan tekijän poistamiseksi.
30557:     Ei ihme, että eläkeläisten keskuudessa moi-
30558: nen menettely on herättänyt närää perusteettoma-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30559: lla ja iän perusteella syrjivänä. Onhan niin, ettei
30560: ikääntyminen vähennä menoja, vaan päinvastoin               että työeläkkeiden tarkistuksissa käyte-
30561: liian useissa tapauksissa monien henkilöiden elä-           tystä, iän perusteella syrjivästä taitetus-
30562: mään ikä tuo mukanaan sairauksia ja sitä kautta             ta indeksistä luovutaan ja tulevissa in-
30563: lääkkeiden käyttöä. Lääkkeet ovat suhteettoman              deksitarkistuksissa käytetään samaa in-
30564: kalliita ja ylimääräinen, mutta välttämätön kus-            deksiä iästä riippumatta.
30565: tannuserä.
30566: 
30567: 
30568: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
30569: 
30570:     Esa Lahtela /sd                                      Erkki Kanerva /sd
30571:     Unto Valpas /vas                                     Saara Karhu /sd
30572:     Matti Kangas /vas                                    Pertti Turtiainen /vas
30573:     Lauri Kähkönen /sd
30574: 
30575: 
30576: 
30577: 
30578:                                                                                                 Versio 2.0
30579:                                                             TPA 147/2000 vp -Lauri Oinonen /kesk
30580: 
30581: 
30582: 
30583: 
30584:                                               TOIMENPIDEALOITE 147/2000 vp
30585: 
30586:                                               Sairaaloiden luonnontieteellisten asiantuntij oi-
30587:                                               den koulutuksen kehittäminen
30588: 
30589: 
30590: 
30591: 
30592: Eduskunnalle
30593: 
30594:  Erikoissairaanhoidossa tmm1v1en luonnontie-           on sosiaali- ja terveysministeriöllä, opetusminis-
30595:  teellisten asiantuntijoiden (sairaalafyysikot, sai-   teriöllä ja valtioneuvoston asettamalla tervey-
30596:  raalageneetikot, sairaalakemistit, sairaalamikro-     denhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukun-
30597:  biologit ja sairaalasolubiologit) koulutuksen jär-    nalla, jonka puheenjohtajana toimii Marja Liisa
30598: jestämisessä on tarvittavan lainsäädännön ja ra-       Partanen, ja neuvottelukunnan nimittämällä ter-
30599: hoituksen puutteesta johtuvia ongelmia.                veydenhuollon erikoisammattien jaostolla, jon-
30600:     Seuraavien kymmenen vuoden aikana Suo-             ka puheenjohtajana toimii Jouko Söder.
30601: messa tarvitaan terveydenhuollon asiantuntija-            Mainittujen alojen erikoistumiskoulutuksesta
30602:  tarpeen muutoksen (tieteen edistyminen, uudet         ei ole säädetty tutkintoasetuksissa. Tarvittavan
30603: diagnostiset menetelmät ja hoitomenetelmät,            lainsäädännön ja rahoituksen edistäminen vaati-
30604: alan rakenteelliset muutokset, eläkkeelle jäänti       si saumatonta yhteistyötä opetusministeriön, so-
30605: jne.) vuoksi uusia terveydenhuollon luonnontie-        siaali- ja terveysministeriön, koulutusta antavien
30606: teellisiä asiantuntijoita seuraavasti: 80 sairaala-    yliopistojen, korkeakoulujen, yliopistosairaaloi-
30607: kemistiä, 30 sairaalasolubiologia, 25 sairaalafyy-     den ja keskussairaaloiden kesken.
30608: sikkoa, 20 sairaalageneetikkoa ja 20 sairaalamik-         Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neu-
30609: robiologia. Näiden alojen asiantuntijoiden eri-        vottelukunnan korkeakoulututkintojen jaos Goka
30610: koistumiskoulutus kestää yliopistollisen loppu-        oli terveydenhuollon erikoisammattien jaoston
30611: tutkinnon jälkeen 5-6 vuotta.                          edeltäjä) on esittänyt 10.1.1997 neuvottelukun-
30612:     Nykyisillä epävirallisilla ja taloudellisesti      nalle, että neuvottelukunta toimenpiteillään edis-
30613: epävarmoilla koulutusresursseilla mainitun suu-        täisi sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus-
30614: ruista tarvetta on mahdoton tyydyttää. Sairaala-       ministeriön yhteistyötä erikoiskoulutuksenja eri-
30615: solubiologien, sairaalageneetikkojen ja sairaala-      koispätevyyksienjärjestämisessä ja kiirehtisi tar-
30616: mikrobiologien erikoistumiskoulutuksen järjes-         vittavan lainsäädännön aikaansaamista.
30617: täminen on kiireeliisin tehtävä. Eräs tapa hoitaa         Koulutusedellytysten järjestämisessä sairaa-
30618: koulutusasiaa eteenpäin olisi säätää erikoiskou-       loissa tapahtuvan koulutuksen osalta opetusmi-
30619: lutuksista esim. asetuksessa humanistista ja luon-     nisteriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi
30620: nontieteellisistä tutkinnoista ja myöntää yliopis-     ottaa voimakkaampi ote siinä, että yliopistot ja
30621: tollisille sairaaloille ja keskussairaaloille koulu-   koulutussairaalat saisivat tarvittavat määrärahat
30622: tusmäärärahaa (esim. erityisvaltionosuutena),          koulutuksen järjestämiseen.
30623: jota yliopistot ja sairaalat voisivat käyttää vain
30624: näiden alojen koulutukseen.                            Edellä olevan perusteella ehdotan,
30625:     Terveydenhoidon ammattihenkilöiden mää-
30626: rää ja ammattitaitoa koskeva suunnitteluvastuu
30627: 
30628:                                                                                                  Versio 2.0
30629:                                                    TPA 147/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
30630: 
30631: 
30632:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-    meneviin ongelmiin löydetään ratkaisu
30633:       ta terveydenhuollon luonnontieteellis-        tarpeellisen lainsäädännön ja riittävän
30634:       ten erikoisammattien koulutuksessa il-        rahoituksen kautta.
30635: 
30636: 
30637: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
30638: 
30639:    Lauri Oinonen /kesk
30640: 
30641: 
30642: 
30643: 
30644:                                                                                          2
30645:                                                     TPA 148/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
30646: 
30647: 
30648: 
30649: 
30650:                                            TOIMENPIDEALOITE 148/2000 vp
30651: 
30652:                                            Lastenneuvolatoiminnan kotikäyntien lisäämi-
30653:                                            nen
30654: 
30655: 
30656: 
30657: 
30658: Eduskunnalle
30659: 
30660: Neuvoloilla on ollut keskeinen rooli lasten ter-    varojen käyttöä on voitava pohtia uudelleen. On
30661: veyden edistäjinä. Nyt kaivataan konkreettisia      kannustettava neuvoloita kehittymään siten, että
30662: toimia perheiden tukemiseksi. Mielenterveys-        löytyy todellisia työvälineitä tarttua ajoissa tä-
30663: ongelmat, toimeentulo-ongelmat, tasapainoton        män päivän vakaviin lasten terveyttä ja hyvin-
30664: kasvuympäristö ja lisääntynyt päihteiden käyttö     vointia uhkaaviin seikkoihin.
30665: ovat yhä lisääntyviä ongelmia.
30666:     Tutkimuksissa on havaittu, että kotikäynnit     Edellä olevan perusteella ehdotan,
30667: lapsen varhaisvaiheissa ovat hyödyllisiä ja vai-
30668: kuttavat myönteisesti terveyteen ja hyvinvoin-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisä-
30669: tiin. Kotikäynneillä tehdyt havainnot perheestä           täkseen neuvoloiden terveydenhoitajien
30670: laajentavat käsitystä koko perheen tilanteesta.           kotikäyntien määrää oleellisesti, minkä
30671:     Monin paikoin kotikäynneistä on jouduttu tin-         perusteena on näyttö varhaisvaiheessa
30672: kimään. Enää ei ole itsestäänselvää edes se, että         tehtyjen kotikäyntien hyvästä vaikutta-
30673: vastasyntyneen ensitarkastus tapahtuu kotona.             vuudesta lapsen myöhempään tervey-
30674:     Terveydenhoitajan kotikäyntien merkitys on            teen.
30675: arvioitava uudelleen. Olemassa olevien voima-
30676: 
30677: 
30678: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
30679: 
30680:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
30681: 
30682: 
30683: 
30684: 
30685:                                                                                              Versio 2.0
30686:                                                            TPA 149/2000 vp- Raimo Vistbacka /ps
30687: 
30688: 
30689: 
30690: 
30691:                                              TOIMENPIDEALOITE 149/2000 vp
30692: 
30693:                                              Hevostulon osittainen verovapaus
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698: Eduskunnalle
30699: 
30700: Tällä hetkellä voimassa olevan verolain mukaan        mk, jolloin "puhtaaksi" tuloksi jää vain 5 000-
30701: hevosella työtä tekevällä on oikeus vähentää osa       10 000 mk, mutta veroa menee koko myyntihin-
30702: työn arvosta vähennyksenä työtulosta. Tämä jär-       nasta.
30703: jestelmä on luotu pitkälti hevosen avulla puun-           Naapurimaassamme Ruotsissa on hevostulo
30704: korjausta tekeviä metsureita varten, mutta nykyi-     niin työtulon kuin ravi- ja myyntitulonkin osalta
30705: sellään vähennyksen määrä ei todellisuudessa          verovapaata kahden hevosen osalta. Näin halu-
30706: kata hevosesta aiheutuvia kustannuksia, ja siksi      taan tukea lähinnä kylmäveristen työhevosten pi-
30707: toiminta on näin ollen kannattamattomampaa            toa työ-, harrastus- tai ravikäytössä. Myös suo-
30708: verrattuna tavanomaisena metsurina toimimi-           menhevosten osalta tulisi päästä samaan, jolloin
30709: seen. Metsurin tuntipalkka hevosen kulujen jäl-       yhden tai kahden hevosen pitäminen, työn teke-
30710: keen alittaa minimipalkankin.                         minen sillä tai ravikilpailuihin osallistuminen ja
30711:    Metsätyön lisäksi hevostuloa muodostuu he-         pienimuotoinen varsankasvatus tulisi kannatta-
30712: vosta pitävälle lähinnä ravikilpailujen palkinto-     vaksi ja kantamme vahvistuisi. Myös ns. kaupun-
30713: rahoista ja hevosten myymisestä lähinnä varsan-       kilaisomistus lisääntyisi, kun suuriin ylläpitokus-
30714: kasvattajille. Näistä tuloista ei nykyisen verotus-   tannuksiin saataisiin verotuksen kautta helpotus-
30715: käytännön mukaan ole saatavissa helpotusta ve-        ta.
30716: rotuksessa tulon tai myyntitulon verosta. Tämä
30717: on erittäin epäoikeudenmukaista, sillä hevosen        Edellä olevan perusteella ehdotan,
30718: kasvattaminen myynti-ikään kestää 3-5 vuotta,
30719: ja vuosikustannukset rehun osalta ovat jo noin              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kor-
30720: 6 000 mk/vuosi. Kolmessa vuodessa kulut ovat                keintaan kahden hevosen omistajien he-
30721: siis jo lähes 20 000 mk, ja kolmivuotiaan "taval-           vostyötulon, ravivoittojenja myyntitulo-
30722: lisen" hevosvarsan hinta on noin 20 000-30 000              jen verovapauden toteuttamiseksi.
30723: 
30724: 
30725: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
30726: 
30727:     Raimo Vistbacka /ps
30728: 
30729: 
30730: 
30731: 
30732:                                                                                                 Versio2.0
30733:                                                              TPA 150/2000 vp -     Matti Kangas /vas
30734: 
30735: 
30736: 
30737: 
30738:                                             TOIMENPIDEALOITE 150/2000 vp
30739: 
30740:                                             Pienituloisten asumistuen korottaminen
30741: 
30742: 
30743: 
30744: 
30745: Eduskunnalle
30746: 
30747: Suomessa on vahvasta talouskasvusta huolimat-        nyt asumistuen tarvetta. Tuen piiriin on tullut uu-
30748: ta edelleen paljon köyhiä ja vähäosaisia kansalai-   sia pitkäaikaistyöttömiä, etenkin niitä, jotka ovat
30749: sia. Monijoutuu laskemaan todella tarkkaan, että     siirtyneet ansiosidonnaiselta päivärahalta työ-
30750: saa rahansa riittämään ruokaan ja asumiseen.         markkinatuelle. Lisäksi on runsaasti esimerkkejä
30751: Kuitenkin jokaisella pitäisi olla oikeus laaduk-     siitä, että huonossa tapauksessa veron kasvu on
30752: kaaseen ja tarpeeksi tilavaan asuntoon. Monen        kokonaan syönyt eläkeläisten 1,9 %:n indeksiko-
30753: asuminen on riippuvaista asumistuesta.               rotuksen. On olemassa vastaavia tapauksia, jois-
30754:    Asumiskustannusten lisääntymisestä huoli-         sa köyhä ihminen on nimellisesti saanut asumis-
30755: matta alimmissa tuloluokissa olevien asumistuet      tuen korotuksen, mutta käytännössä joutunut
30756: eivät ole nousseet, mikä on merkinnyt monelle        kasvaneiden asumiskustannusten maksumiehek-
30757: kansalaiselle asumisolosuhteiden tuntuvaa kiris-     si.
30758: tymistä. Valtioneuvoston päätöksellä 1247/1999
30759: asumistuen perusteet vuodelle 2000 säilytettiin      Edellä olevan perusteella ehdotan,
30760: aikaisemmalla tasolla. Tämä merkitsee sitä, että
30761: asumiskustannusten lisääntymisen myötä halli-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alim-
30762: tus on päästänyt kansalaisten asumismenot kiris-            missa tuloluokissa olevien kansalaisten
30763: tymään, koska se ei ole korottanut alimmissa tu-            asumistuen ja asumiseen ohjattavien
30764: loluokissa olevien asumistukea.                             muiden lisätukien korottamiseksi.
30765:    Tuen lisäämiselle on olemassa selvät perus-
30766: teet. Työllisyyden parantuminen ei ole vähentä-
30767: 
30768: 
30769: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
30770: 
30771:     Matti Kangas /vas
30772: 
30773: 
30774: 
30775: 
30776:                                                                                                Versio 2.0
30777:                                                       TPA 151/2000 vp -Mauri Salo /kesk ym.
30778: 
30779: 
30780: 
30781: 
30782:                                           TOIMENPIDEALOITE 15112000 vp
30783: 
30784:                                           Kauppapalvelujen turvaaminen haja-asutus-
30785:                                           alueilla
30786: 
30787: 
30788: 
30789: 
30790: Eduskunnalle
30791: 
30792: Kauppapalvelujen saatavuus haja-asutusalueilla     lan toimesta pitäisi luoda järjestelmä, jossa kylä-
30793: on jatkuvasti huonontunut kyläkauppojen toi-       kauppiaan haja-asutusalueelle suorittamia kulje-
30794: minnan loppumisen vuoksi. Kaupan pitäminen         tuksia tuettaisiin valtion varoista. Tällainen toi-
30795: haja-asutusalueella on useasti kannattamatonta     minta hidastaisi osaltaan muuttoa asutuskeskuk-
30796: pitkien välimatkojen takia. Mikäli kyläkaup-       siin ja mahdollistaisi maaseudun asuttuna pysy-
30797: piaana olisi mahdollista kuljettaa myymänsä        misen.
30798: tuotteet asiakkaille, hänen toimeentulonsa voisi
30799: olla turvatumpaa ja näin ollen myös vanhusväes-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30800: tön asuminen pidempään omalla asuinalueellaan
30801: tulisi mahdolliseksi. Tavaroiden kuljetus syrjä-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kulje-
30802: kulmilla on kustannuksiltaan kallista, ja siihen         tustukijärjestelmän aikaansaamiseksi
30803: joudutaan käyttämään runsaasti aikaa. Valtioval-         turvatakseen kyläkauppojen toiminnan
30804:                                                          haja-asutusalueilla.
30805: 
30806: 
30807: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
30808: 
30809:     Mauri Salo /kesk                                  Tero Mölsä /kesk
30810:     Anneli Jäätteenmäki /kesk                         Jukka Vihriälä /kesk
30811:     Jaana Ylä-Mononen /kesk                           Ossi Korteniemi /kesk
30812:     Timo Kalli /kesk                                  Niilo Keränen /kesk
30813:     Anu Vehviläinen /kesk                             Jari Leppä /kesk
30814: 
30815: 
30816: 
30817: 
30818:                                                                                              Versio 2.0
30819:                                                       TPA 152/2000 vp -      Raimo Vistbacka /ps ym.
30820: 
30821: 
30822: 
30823: 
30824:                                              TOIMENPIDEALOITE 152/2000 vp
30825: 
30826:                                              Kansainvälisten maantiekuljetusten lupame-
30827:                                              nettelyn kehittäminen
30828: 
30829: 
30830: 
30831: 
30832: Eduskunnalle
30833: 
30834: Suomen maanteillä liikkuu yhä enenevässä mää-         nua kuin autossa on ollut Suomeen tultaessa.
30835: rin ulkomaisia tavaraa kuljettavia kuorma-auto-       Tämä synnyttää epätervettä kilpailua, jolloin
30836: ja. Näistä suuri osa on Venäjän rekisterissä ole-     suomalaiset liikenteenharjoittajat joutuvat entis-
30837: via ajoneuvoja. Suomen ja Venäjän välisestä           tä vaikeampaan kilpailutilanteeseen.
30838: kansainvälisestä tieliikenteestä tehdyn sopimuk-         Nykyisen ohjeistuksen mukaan liikenneval-
30839: sen 5 artiklan mukaanjokaiseen tavarankuljetuk-       vonnassa asiaa ei pystytä aukottomasti selvittä-
30840: seen vaaditaan erillinen lupa. Lisäksi asiaa kos-     mään, koska kuljettajalla ei ole mitään velvolli-
30841: kevassa pöytäkirjassa termillä "moottoriajoneu-       suutta esittää esimerkiksi rahtiasiakirjoja. Asia
30842: vo" tarkoitetaan tavaraliikenteessä kuorma-au-        saataisiin korjattua siten, että matkalupa-asiakir-
30843: toa, kuorma-autoa ja perävaunua, vetoautoa tai        jaan merkittäisiin edelleen ajoneuvon rekisteri-
30844: vetoautoa ja puoliperävaunua. Matkalupa kan-          numeron lisäksi myös perävaunun tai puoliperä-
30845: sainväliseen tavarankuljetukseen maanteitse           vaunun rekisterinumero.
30846: myönnetään eri luvalla, johon liikenneministe-
30847: riön nykykäytännön mukaan merkitään ainoas-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30848: taan ajoneuvon rekisterinumero. Tämä on aiheut-
30849: tanut liikennevalvonnassa moninaisia ongelmia               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kan-
30850: ja mahdollistaa ilmeisesti myös väärinkäytöksiä.            sainväliseen tavarankuljetukseen maan-
30851: Vaarana on, että kuorma-autoa tai vetoautoa käy-            teitse annettavan matkaluvan muuttami-
30852: tetään sisäisessä liikenteessä ilman asianmukais-           seksi niin, että siihen merkitään ajoneu-
30853: ta lupaa siten, että sisäisessä liikenteessä saate-         von rekisterinumeron lisäksi myös perä-
30854: taan käyttää toista perävaunua tai puoliperävau-            vaunun tai puoliperävaunun rekisteri-
30855:                                                             numero.
30856: 
30857: 
30858: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2000
30859: 
30860:     Raimo Vistbacka /ps                                   Harry Wallin /sd
30861:     Matti Vähänäkki /sd                                   Raimo Mähönen /sd
30862:     Ismo Seivästö /skl                                    Lasse Viren /kok
30863:     Tero Mölsä /kesk                                      Timo Seppälä /kok
30864:     Saara Karhu /sd                                       Olli Nepponen /kok
30865:     Erkki Kanerva /sd
30866: 
30867: 
30868:                                                                                                 Versio 2.0
30869:                                                            TPA 153/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
30870: 
30871: 
30872: 
30873: 
30874:                                               TOIMENPIDEALOITE 153/2000 vp
30875: 
30876:                                               Perusoikeuksien toteutuminen poliisikoulutuk-
30877:                                               sen hakumenettelyssä
30878: 
30879: 
30880: 
30881: 
30882: Eduskunnalle
30883: 
30884: Sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artik-          dan 5 osalta edellytetään poliisilta väkijoukko-
30885: la että Suomen perusoikeudet sisältävät syrjintä-      jen komentamista, voi tällaisen koulutuksen liit-
30886: kiellon. Sen mukaan kiellettyjä henkilöiden erot-      tää myös poliisikoulutukseen niin, että haluttu
30887: teluperusteita ovat mm. sukupuoli, ikä, kieli, us-     taso saavutetaan ilman hakeutumisessa suoritet-
30888: konto, vakaumus, terveydentila ja vammaisuus.          tavaa karsintaa.
30889: Niin ikään poliisin henkilöstön tulisi mahdolli-           Ensinnäkin tulee tarkistaa varusmiespalvelus-
30890: suuksien mukaan heijastella koko väestöä - et-         aikoihin tehtyjen muutosten vaikutukset siltä
30891: niset vähemmistöt mukaan lukien- jotta polii-          osin, että poliisikoulutukseen voisi hakeutua
30892: sin toiminta saisi edellyttämänsä koko väestön         myös lyhyemmällä koulutuksella. Toiseksi nais-
30893: luottamuksen ja uskon toimintojen tasapuolisuu-        ten mahdollisuus käydä varusmiespalvelus ja py-
30894: desta laajasti taakseen. Jo siksi on haettava toi-     kälä, joka jättää naisilta vaatimuksen 4 huomioi-
30895: menpiteitä ehkä jopa lakien tasolla, jotta poliisi-    maHa, vaikuttavat lähinnä sukupuolten välistä
30896: henkilöstöstä saadaan monipuolinen työyhteisö.         epätasa-arvoa tukevana lainsäädäntönä, minkä
30897:    Poliisikoulutuksesta vuonna 1997 annetussa          vuoksi vaatimuksen poistaminen olisi niin ikään
30898: asetuksessa määritellään vaatimukset poliisin pe-      perusteltua. Kolmanneksi ikäluokasta jättää va-
30899: rustutkintoa suorittaville henkilöille. Ne liittyvät   kinaisen palveluksen suorittamatta vuosittain
30900: mm. ikään, koulutukseen, terveydentilaan, työ-         noin 10 %. Uskon, että myös tästä joukosta löy-
30901: kokemukseen ja asevelvollisuuteen. Asetuksen           tyisi poliisiksi hyvinkin sopivia henkilöitä, min-
30902: 1272/1997 15 §:n kohdat 4 ja 5 eivät kuitenkaan        kä vuoksi vaatimuksen olemassaolo on epäsel-
30903: koske naisia tai ahvenanmaalaisia. Kohdat ovat         vää. Neljänneksi mm. EU:n laajentumisen ja eri
30904: siis:                                                  maiden kansalaisten määrän kasvaessa myös
30905:    4)suorittanut asevelvollisuuslaissa (452/ 1950)     Suomessa tulisi selvittää, olisiko jopa eduksi, jos
30906: tarkoitetun vakinaisen palveluksen;                    poliisikouluun hyväksyttäisiin joitakin Suomen
30907:    5) saanut reservin upseeri- tai aliupseerikoulu-    kansalaisuutta hakevia ja suomen kielen muu-
30908: tuksen taikka soveltuvan sotilaspoliisikoulutuk-       toin hallitsevia henkilöitä. Kansalaisuuden saa-
30909: sen.                                                   tuaan nämä henkilöt voisivat hakeutua poliisin
30910:    Koska poliisien virkoja jää täyttämättä- jopa       virkaan, mikä voisi vähentää myös poliisiin koh-
30911: niin, että virkoja aiotaan lakkauttaa -tulisi tätä     distuvia rasismiepäilyjä. Asiaa sivutaan myös kä-
30912: koulutukseen hakeutuvien määrää supistavaa lis-        sittelyssä olevassa hallituksen esityksessä
30913: taa tarkistaa yleisemminkin. Erityisesti kohtien 4     HE 189/1999 vp, jossa ehdotetaan muutoksia ul-
30914: ja 5 osalta tulisi harkita jopa niiden poistamista,    komaalaisten kelpoisuuteen valtion virkoihin -
30915: jotteivat vaatimukset aiheuta syrjimistä myös-         myös mm. poliisilaissa (493/1995) tarkoitettuun
30916: kään sukupuolten välillä. Esimerkiksi jos koh-         poliisimiehen virkaan. Viidenneksi on muistutet-
30917: 
30918:                                                                                                  Versio 2.0
30919: TPA 153/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas
30920: 
30921: 
30922: tava edelleen vallitsevasta työttömyydestä, ja       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
30923: siksi voi kysyä, miksi virkoja ei täytetä.           la poliisikoulutukseen hakeutuvien hen-
30924:    Tiukat hakukriteerit eivät helpota poliisin am-   kilöiden hakukriteerit ajanmukaiste-
30925: matista kiinnostuneiden henkilöiden mahdolli-        taan siten, että koulutukseen hakeutumi-
30926: suuksia edes ajatella hakeutumista siihen, jos       nen on Suomessa asuville henkilöille
30927: työtön esimerkiksi ei täytä kohdan 5 vaatimia py-    laajalti mahdollista ilman, että jo ennen
30928: käliä, vaikkakin olisi saanut muutoin jo pitkän      soveltuvuuden tutkimista henkilöt karsi-
30929: työkokemuksen samankaltaisista tehtävistä.           taan asevelvollisuuden tai muun amma-
30930:                                                      tin suorittamisen kannalta epäoleelli-
30931: Edellä olevan perusteella ehdotan,                   sen seikan perusteella.
30932: 
30933: 
30934: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
30935: 
30936:     Pertti Turtiainen /vas
30937: 
30938: 
30939: 
30940: 
30941: 2
30942:                                                           TPA 154/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
30943: 
30944: 
30945: 
30946: 
30947:                                              TOIMENPIDEALOITE 154/2000 vp
30948: 
30949:                                              Poliitikkojen ja johtavien virkamiesten talou-
30950:                                              dellisten sidonnaisuuksien julkistaminen tieto-
30951:                                              verkoissa
30952: 
30953: 
30954: 
30955: 
30956: Eduskunnalle
30957: 
30958: Suomessa siirryttiin keskiviikkona 19.4.2000 ai-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
30959: nutlaatuiseen avoimuuteen, kun osa arvopaperi-
30960: keskuksen sisäpiirirekisteristä avattiin Intemetis-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
30961: sä. Tätä kautta voidaan seurata Arvopaperiyhdis-            ta arvopaperikeskuksen sisäpiirirekiste-
30962: tyksen ja Sijoitusrahastoyhdistyksen sisäpiiri-             riä vastaava avoin rekisteri toteutetaan
30963: läisten osakeomistuksia. Palvelussa on tiedot 49            Internetissä myös kansanedustajille,
30964: sijoituspalveluyrityksen yli 2 000 sisäpiiriläisen          keskeisille virkamiehille ja ministereille
30965: omistuksista. Intemetin kautta on nähtävissä yh-            ja sekä nykyiselle presidentille että enti-
30966: tiöiden sisäpiiriläisten lisäksi heidän määräysval-         sille presidenteillemme.
30967: lassaan olevat yhteisöt ja holhottavat sekä näi-
30968: den omistukset pörssiyhtiöissä.
30969: 
30970: 
30971: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
30972: 
30973:     Pertti Turtiainen /vas
30974: 
30975: 
30976: 
30977: 
30978:                                                                                               Versio 2.0
30979:                                                             TPA 155/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
30980: 
30981: 
30982: 
30983: 
30984:                                               TOIMENPIDEALOITE 155/2000 vp
30985: 
30986:                                               Alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentäminen
30987: 
30988: 
30989: 
30990: 
30991: Eduskunnalle
30992: 
30993: Onnistuneen hyvinvointi- ja terveyspolitiikan an-      tamaan maksakirroosiin kuoli 548 henkilöä
30994: siosta suomalaisten terveys on kohentunut viime        vuonna 1997. Tämä on yli viisinkertainen vuo-
30995: vuosikymmeninä tuntuvasti. Selvimmin tämä nä-          den 1975 määrään (100) verrattuna. Tutkijat ar-
30996: kyy elinaikaodotteen nousuna. Miesten keski-           vioivat, että vuosittain alkoholi aiheuttaa meillä
30997: määräinen elinikä lähenee 74:ää ja naisten 81 :tä.     vähintään 2 500 ennenaikaista kuolemaa ja 3-4
30998: Edellinen on EU:n keskitasoa pienempi, jälkim-         miljardin markan välittömät haittakustannukset,
30999: mäinen EU:n keskitasoa.                                joiden pääasialliset maksajat ovat valtio, kunnat
31000:     Varsinkin miesten tupakoinnin vähentämises-        ja vakuutuksenottajat.
31001: sä tulokset ovat olleet hyviä. Vajaassa neljässä           Alkoholihaittojen keskeinen syy on runsaan
31002: vuosikymmenessä päivittäin tupakoivien mies-           säännöllisenjuomisen ohella raju, humalapainot-
31003: ten osuus on pudonnut puoleen, alle 30 prosent-        teinen alkoholinkäyttö. Se ei ole kulutuksen ra-
31004: tiin. Samana aikana tupakoivien naisten osuus on       kenteen miedontumisesta huolimatta vähenty-
31005: liki kolminkertaistunut noin 20 prosenttiin.           nyt. Alle 30-vuotiaiden humalahakuisuus päin-
31006:     Erityisen kielteistä kehitys on ollut alkoholin-   vastoin näyttää hieman yleistyneen.
31007: kulutuksen ja alkoholihaittojen osalta. Tilastoitu         Erityisen selvästi humalajuomisen yleistymi-
31008: kulutus oli asukasta kohti sataprosenttiseksi al-      nen näkyy nuorten, nimenomaan nuorten tyttö-
31009: koholiksi muutettuna 7, 1 litraa vuonna 1999.          jen keskuudessa. Laaja nuorten terveystapatutki-
31010: Kun mukaan lasketaan tilastoimaton kulutus,            mus vuodelta 1999 osoittaa, että 14-vuotiaista ty-
31011: noin 2 litraa asukasta kohti, on alkoholinkulutuk-     töistä viitisentoista ja pojista kymmenisen pro-
31012: sen taso kuin huippuvuonna 1990 ja kolminker-          senttia ilmoittijuovansa itsensä tosihumalaan vä-
31013: tainen keskiolutuudistusta edeltävien vuosien ta-      hintään kerran kuukaudessa. Osuudet ovat yli
31014: soon verrattuna.                                       kolminkertaiset vuoden 1981 lukuihin verrattu-
31015:     Lähes kaikki alkoholihaitat ovat viime vuosi-      na.
31016: na yleistyneet. Näin on käynyt rattijuopumusten           Kun tutkimukset ja tilastot osoittavat, että tu-
31017: ja väkivaltarikosten osalta. Viime vuosina myös        pakoinnin väheneminen on pysähtynyt ja on
31018: säilöönotot ovat kasvaneet 15 vuotta jatkuneen         nuorten osalta kääntymässä kasvuun, ja kun alko-
31019: tuntuvan alenemisen jälkeen. Viime vuonna tuli         holin tilastoitu kulutus ja haitat ovat viime vuosi-
31020: ilmi yli 26 000 pahoinpitelyrikosta, 511 sataatu-      na nousseet, on tiedotukseen ja valistukseen tu-
31021: hatta asukasta kohti. Määrä on liki 40 prosenttia      pakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämiseksi pa-
31022: suurempi kuin vuonna 1993.                             nostettava nykyistä enemmän. Myös valvontaa,
31023:    Erityisen nopeasti on kasvanut alkoholikuol-        erityisesti yritysten omavalvontaa on lisättävä,
31024: leisuus, joka on vajaassa kahdessa vuosikymme-         sillä ostokokeilut osoittavat, että kolmessa ta-
31025: nessä kaksinkertaistunut. Jyrkimmin tämä näkyy         pauksessa neljästä selvästi alaikäiselle myytiin
31026: kroonisissa maksasairauksissa. Alkoholin aiheut-       tupakkaa ja/tai keskiolutta.
31027: 
31028:                                                                                                   Versio 2.0
31029: TPA 155/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
31030: 
31031: 
31032: Edellä olevan perusteella ehdotan,                si sekä raittiuden edistämiseksi lisää-
31033:                                                   mällä järjestöjen ja viranomaisten voi-
31034:       että hallitus lisää toimenpiteitä alkoho-   mavaroja terveyskasvatuksessa ja eh-
31035:       linkäytön ja tupakoinnin vähentämisek-      käisevässä päihdetyössä.
31036: 
31037: 
31038: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
31039: 
31040:     Lauri Oinonen /kesk
31041: 
31042: 
31043: 
31044: 
31045: 2
31046:                                                              TPA 156/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
31047: 
31048: 
31049: 
31050: 
31051:                                               TOIMENPIDEALOITE 156/2000 vp
31052: 
31053:                                               Vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen
31054: 
31055: 
31056: 
31057: 
31058: Eduskunnalle
31059: 
31060: Nykyisen vuorotteluvapaasta annetun lain voi-          kysyntää ja sitä tarvittavan jatkossakin. Kokeilu-
31061: massaolo päättyy vuoden 2000 lopussa. Käyn-            aika on osoittanut myös puutteet, esim. mitä pi-
31062: tiinlähtövaikeuksien ja pienen korvauksiin teh-        tää tehdä, että vuorotteluvapaata käytettäisiin
31063: dyn tasokorotuksen jälkeen vuorotteluvapaajär-         yhä enemmän itsensä kehittämiseen. Toisena
31064: jestelmä on koettu hyväksi työnjaon, jopa työpai-      korjausta vaativana seikkana on yhä edelleen ol-
31065: neidenkin purkukeinoksi.                               lut vuorottelukorvauksen matala taso, joka on
31066:    Jos maahamme olisi saatu tulopoliittinen ko-        pienipaikkaiselle ja muutenkin ahdingossa elä-
31067: konaisratkaisu, mitä todennäköisimmin tupo-            välle ihmiselle ollut esteenä lähteä vuorotteluva-
31068: pöydässä olisi myös sovittu mahdollisesta vuo-         paalle. Näillä korjauksilla höystettynä vuorotte-
31069: rotteluvapaajärjestelmän jatkosta tai vakinaista-      luvapaalaki on aiheellista vakinaistaa vuoden
31070: misesta. Kun keskitettyyn ratkaisuun ei työmark-       2001 alusta.
31071: kinoilla päästy, asia on nyt hoidettava suoraan
31072: hallituksen ja eduskunnan toimesta. Kohtuullista       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31073: aikataulutuksen suhteen olisi, että hallitus linjai-
31074: si kantansa eduskunnalle tiedottaen jo ennen ke-             että hallitus tuo vielä ennen vuoden
31075: sän budjettiriihtä vuorotteluvapaan jatkosta.                2000 kesälomaa esityksen eduskunnalle
31076:    Nykyinen suhteellisen pitkä kokeiluaika on                vuorotteluvapaalain vakinaistamisesta.
31077: osoittanut vuorotteluvapaajärjestelmällä olevan
31078: 
31079: 
31080: Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2000
31081: 
31082:     Esa Lahtela /sd                                       Pirkko Peltomo /sd
31083:     Matti Kangas /vas                                     Rakel Hiltunen /sd
31084:     Marjaana Koskinen /sd                                 Tero Rönni /sd
31085:     Reijo Laitinen /sd                                    Lauri Oinonen /kesk
31086: 
31087: 
31088: 
31089: 
31090:                                                                                                 Versio 2.0
31091:                                                           TPA 157/2000 vp -     Esko Kurvinen /kok
31092: 
31093: 
31094: 
31095: 
31096:                                             TOIMENPIDEALOITE 157/2000 vp
31097: 
31098:                                             Elintarvikevalvonnan tehostaminen
31099: 
31100: 
31101: 
31102: 
31103: Eduskunnalle
31104: 
31105: Elintarvikkeita valvovien työntekijöiden määrä       omaisten valvonnan. Vantaalla lokakuusta jou-
31106: on vähentynyt koko viime vuosikymmenen ajan          luunjatkuneessa tehotarkkailussa havaittiin, että
31107: samalla, kun tehtävät ovat lisääntyneet. Joka kol-   keskimäärin 39 prosentissa maahan tuodusta li-
31108: mannessa kunnassa väkeä on niin vähän, ettei         hasta jäi ilmoitus tekemättä viranomaisille.
31109: valvonta yllä kuin puoleen suositellusta tasosta.       Säädösten mukaan Suomessa käytössä olevat
31110: Selvitysten mukaan 70 kuntaa ei tavoita edes         lihan merkintäjärjestelmät ovat toimivia. Järjes-
31111: puolta suositellusta valvonnasta. Myös Valtion-      telmien noudattamista ja valvontaa on kuitenkin
31112: talouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomio-    tehostettava.
31113: ta valvonnan tehottomuuteen.
31114:    Kiinnostus kotimaisiin elintarvikkeisiin on li-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
31115: sääntynyt Euroopassa sattuneiden ruokaskandaa-
31116: lien myötä. Huomattava osa maahan tuotavasta               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin elin-
31117: lihasta näyttää kuitenkin Iuiskahtavan ohi viran-          tarvikkeiden riittävän valvonnan takaa-
31118:                                                            miseksi ja tehostamiseksi.
31119: 
31120: 
31121: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2000
31122: 
31123:     Esko Kurvinen /kok
31124: 
31125: 
31126: 
31127: 
31128:                                                                                              Versio 2.0
31129:                                                          TPA 158/2000 vp -    Virpa Puisto /sd ym.
31130: 
31131: 
31132: 
31133: 
31134:                                            TOIMENPIDEALOITE 158/2000 vp
31135: 
31136:                                            Merenkulkuelinkeinon tukeminen
31137: 
31138: 
31139: 
31140: 
31141: Eduskunnalle
31142: 
31143: Suomen merenkulun työpaikat ovat uhattuina lai-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31144: vojen ulosliputuksen takia. Kysymys on usean
31145: sadan suomalaisen työpaikasta.                            että hallitus valmistelee ja toteuttaa yh-
31146:    Merenkulku on huoltovarmuuden kannalta                 dessä liikenneministeriön ja valtiova-
31147: yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Kriisitilantees-         rainministeriön kanssa pikaisesti tuki-
31148: sa ulkomaalainen miehistö voi rajoittaa kansalli-         paketin, jolla varmistetaan suomalais-
31149: sen edun toteutumista.                                    ten merimiesten ja muiden merenkulun
31150:    Ulosliputuksessa on kysymys henkilöstökus-             ammattilaisten työpaikkojen säilyminen
31151: tannuksista käytävästä kilpailusta, joka äärim-           suomalais laivoissa.
31152: milleen vietynä voi olla uhka merenkulun turval-
31153: lisuudelle.
31154: 
31155: 
31156: Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000
31157: 
31158:    Virpa Puisto /sd                                    Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
31159:    Jukka Mikkola /sd                                   Pertti Hemmilä /kok
31160:    Mikko Immonen /vas                                  Liisa Hyssälä /kesk
31161:    Annika Lapintie /vas                                Mauri Salo /kesk
31162:    Ismo Seivästö /skl                                  Marjaana Koskinen /sd
31163:    Ville Itälä /kok                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk
31164:    Heli Paasio /sd
31165: 
31166: 
31167: 
31168: 
31169:                                                                                            Versio 2.0
31170:                                                         TPA 159/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
31171: 
31172: 
31173: 
31174: 
31175:                                               TOIMENPIDEALOITE 159/2000 vp
31176: 
31177:                                               Presidentin eläkkeen ja eläke-etujen määräyty-
31178:                                               minen
31179: 
31180: 
31181: 
31182: 
31183: Eduskunnalle
31184: 
31185: Tasavallan presidentin eläkeoikeudesta ja eläke-       pieniä- tulisikin ottaa huomioon ja sovittaa elä-
31186: eduista on säädetty lailla. Jokaista eläkkeellä ole-   ke yhteen niiden kanssa niin, että lopputulos oli-
31187: vaa presidenttiä koskevan presidentin eläkelain         si esimerkkinä kaikelle kansalle yritteliäisyydes-
31188: tarkoituksena on turvata eläkeläispresidentille         tä ja rehellisestä työnteosta, jossa mahdollisen
31189: kohtuullinen toimeentulo virkauran jälkeenkin.         oman edun tavoittelu ei olisi ulkopuolisten ha-
31190: Lisäksi valtio tarjoaa kohtuuhintaisen asunnon,        vaittavissa. Olisikin selvitettävä ja tutkittava
31191: henkilökunnan ja ns. turvapalveluja sekä työtilat      mahdollisuudet luoda järjestelmä, jossa eläke-
31192: perinteiselle kirjoitus- ja mielipiteenmuodostus-      läispresidentit voisivat esimerkillään osallistua
31193: toiminnalle. Eläkeläispresidenttien on oletettu        aktiivisesti rehelliseen työelämään ja saada siitä
31194: olevan mielipiteenmuodostajia, jotka ovat kan-         kansan hyväksymää palkkaa tai muuta palkan-
31195: san yläpuolella ja joiden kokemukseen ja kor-          luonteista korvausta.
31196: keaan arvovaltaan Suomen kansa voi luottaa.                Presidentin arvovalta tulee säilyttää korkealla
31197: Luottamus on pääsääntöisesti ollut vahva myös          kansan yläpuolella myös eläkeaikana, eikä presi-
31198: oman maan rajojen ulkopuolella.                        denttiä saa estää osallistumasta hänen niin halu-
31199:    Presidentin eläke-etujen tulee myös tulevai-        tessaan yritysten tai vastaavien hallinto- ja johto-
31200: suuden muuttuvissa olosuhteissa olla riittävät,        tehtäviin. Järjestelmien pitää kuitenkin kannus-
31201: jotta ne turvaavat riippumattoman, korkean mo-         taa presidenttiä säilyttämään arvovaltansa ja
31202: raalin omaavien valtionpäämiesten elämänmah-           mahdollisuutensa toimia arvokkaana, asemansa
31203: dollisuudet Lisäksi presidentillä tulee aina olla      mukaisena suurena suomalaisena mielipidejohta-
31204: mahdollisuus pysytellä halutessaan myös eläke-         jana.
31205: aikanaan muun kansan yläpuolella. Kuitenkin
31206: presidenttien vaihtuessa usein, jopa kuuden vuo-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31207: den välein, jää eläkkeelle jääville valtionpäämie-
31208: hille joko omasta tai kansan tahdosta usein käyt-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sel-
31209: tämättömiä voimavaroja, joita asianomainen pre-               vittääkseen, mitkä mahdollisuudet eläk-
31210: sidentti haluaa käyttää yritys- ja talouselämän              keellä olevilla presidenteillä on osallis-
31211: hyväksi joko kotimaassa tai ulkomailla saaden                tua yritys- ja talouselämän hallinto- ja
31212: siitä samalla palkanluonteista korvausta. Tällais-           johtotehtäviin riippumattomuutensa säi-
31213: ta toimintaa ei normaali kansa aina ymmärrä eikä             lyttäen ja miten luodaan mahdollisuus
31214: miellä isänmaan korkeita perusarvoja kehittäväk-             sovittaa yhteen presidentin eläke ja elä-
31215: si toiminnaksi. Presidenttikauden jälkeen kerty-             keaikana syntyvät ansio- ja pääomatu-
31216: vät ansio- ja pääomatulot- olivatpa ne suuria tai            lot tai vastaavanlaiset etuudet niin, että
31217:                                                              ne mahdollistavat rehellisen mukana-
31218: 
31219:                                                                                                   Versio2.0
31220: TPA 159/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk ym.
31221: 
31222: 
31223:       olon myös sellaisessa toiminnassa, jos-
31224:       ta korvauksia annetaan.
31225: 
31226: 
31227: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000
31228: 
31229:     Seppo Lahtela /kesk
31230:     Toimi Kankaanniemi /skl
31231:     Petri Neittaanmäki /kesk
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 
31236: 2
31237:                                                            TPA 160/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
31238: 
31239: 
31240: 
31241: 
31242:                                              TOIMENPIDEALOITE 160/2000 vp
31243: 
31244:                                              Vesikulkuneuvojen kuljettajakoulutuksen pa-
31245:                                              rantaminen
31246: 
31247: 
31248: 
31249: 
31250: Eduskunnalle
31251: 
31252: Veneily, varsinkin vapaa-ajan veneily, on jatku-      tietyille vesikulkuneuvotyypeille tai yksittäisille
31253: vasti lisääntynyt. Kansalaisten ostovoiman li-        veneille niiden kuljettamiseen vaadittavia erityi-
31254: sääntyessä vesiliikenteeseen hankitaan yhä te-        siä ikä- ja pätevyysvaatimuksia.
31255: hokkaampia veneitä ja muita vesikulkuneuvoja.            Vesiliikennelain asettamia pätevyysvaatimuk-
31256: Lainsäädäntö vesiliikenteen turvallisuuden kan-       sia on viranomaisten mahdoton valvoa muilta
31257: nalta on pahasti jälkeenjäänyt verrattuna esim.       kuin ikärajan osalta.
31258: tieliikenteen lainsäädäntöön, jossa ovat tulleet         Vesiliikenteen viikastuessa olisi vesiliiken-
31259: voimaan määräykset mopojen kuljettamiseen             teelle luotava myös kuljettajan pätevyyttä koske-
31260: vaadittavasta kuljettajatutkinnosta.                  va normisto ja ainakin rekisteröitävien vesikul-
31261:    Vesiliikennelain 6 §:n 1 momentissa määritel-      kuneuvojen kuljettajilta olisi vaadittava kuljetta-
31262: lään vesikulkuneuvon kuljettajan pätevyys seu-        jatutkinto.
31263: raavasti: "Vesikulkuneuvon kuljettajana ei saa
31264: toimia henkilö, jolla ei ole olosuhteisiin nähden     Edellä olevan perusteella ehdotan,
31265: tarvittavaa ikää, kykyä ja taitoa." Saman lain toi-
31266: sen momentin mukaan rekisteröitävää moottori-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rekis-
31267: käyttöistä vesikulkuneuvoa saa kuljettaa vain               teröityjen vesikulkuneuvojen kuljettaja-
31268: henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta. Lain kol-             koulutuksen järjestämiseksi ja vesikul-
31269: mannessa momentissa on säädökset merenkulku-                kuneuvojen kuljettajien pätevyyssään-
31270: hallitukselle annetusta erityisvaltuudesta asettaa          nösten laatimiseksi.
31271: 
31272: 
31273: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000
31274: 
31275:     Lauri Oinonen /kesk
31276: 
31277: 
31278: 
31279: 
31280:                                                                                                 Versio 2.0
31281:                                                             TPA 161/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31282: 
31283: 
31284: 
31285: 
31286:                                              TOIMENPIDEALOITE 16112000 vp
31287: 
31288:                                              Toimeentulotuen laajentaminen kasvatukselli-
31289:                                              siin tarpeisiin
31290: 
31291: 
31292: 
31293: 
31294: Eduskunnalle
31295: 
31296:  1990-luvun lama ja sen seuraukset näkyvät yhä           Eräässä esimerkkitapauksessa toimeentulo-
31297: joidenkin korkeiden alueellisten työttömyyslu-        tuella elävä yksinhuoltaja meni hakemaan kau-
31298: kujen lisäksi suurena toimeentulotukiasiakkai-        pungin Sosiaalitoimistosta harkinnanvaraista
31299: den määränä joka jo sinällään kuvaa köyhyyden         avustusta 11-vuotiaan tyttärensä polkupyörän
31300: lisääntymistä. Köyhyys ja työttömyys kulkevat         ostoon. Tytön luokka olisi tehnyt kevään aikana
31301: käsi kädessä. Vaikka työttömyys onkin pienenty-       viikoittain liikunta- sekä liikennekasvatusmie-
31302: nyt, työttömien keskuudessa on osa porukkaa,          lessä polkupyöräretkiä luontoon, uimahalliin, va-
31303: joka ei ole löytänyt paikkaansa työelämässä.          ruskuntaan sekä mahdollisiin muihin kohteisiin.
31304: Näyttää siltä, että työttömyydellä on vaara jopa      Tyttö olisi mielellään ajanut myös koulumatkan
31305: periytyä. Kun vanhemmat ovat työttömiä, jos-          pyörällä, koska samoilla kulmilla olevat kouluto-
31306: tain syystä näiden perheiden lapsetkaan eivät si-     veritkin niin tekivät. Mutta miten kävikään? So-
31307: joitu työmarkkinoille kovin hyvin.                    siaalitoimisto katsoi, ettei polkupyörä kuulu vält-
31308:    Kun köyhyys on lisääntynyt, on yhä merkityk-       tämättömyysmenoihin ja hylkäsi anomuksen.
31309: sellisemmäksi käynyt se, miten sosiaalipolitiik-      Nyt ainakin yksi polkupyöräretki uimahallille on
31310: kamme ja toimeentulotukijärjestelmämme toimii         jo toteutunut. Tämä edellä mainittu tyttö ei voi-
31311: perheiden viimesijaisena turvana ja syrjäytymi-       nut osallistua retkelle, joten hänelle annettiin sik-
31312: sen ennaltaehkäisijänä.                               si aikaa tehtäviä, joita hän voisi tehdä koululla.
31313:    Yksi merkittävä asia todella köyhien keskuu-       Voi vain arvailla, mitä asia vaikuttaa tämänkin
31314: dessa ovat lapset. Heidän osaltaan ennalta ehkäi-     lapsen henkiseen kehitykseen, puhumattakaan
31315: sevä työ on mitä merkittävintä. Sosiaalityönteki-     sosiaalisista suhteista luokkatovereihin.
31316: jöiltä vaaditaan myös todella sosiaalista mieltä ja      Edellä mainitunlaisessa tapauksessa tuntuisi
31317: psykologista katsantoa, ettei lapsen tai nuoren       kohtuulliselta, että sosiaalitoimisto myöntäisi il-
31318: elämä koko loppuiäksi pilaannu jonkun päätök-         man kakisteluja esimerkissä olevalle tytölle ra-
31319: sen vuoksi.                                           hat tavanomaisen polkupyörän ostoon. Tämä oli-
31320:    Toimeentulotukilain hengessä on turvattava         si mitä parhainta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä.
31321: perheelle välttämättömät edellytykset tulla toi-
31322: meen. Laissa on perusnormisto ja harkinnanva-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31323: rainen osuus. Juuri tämän harkinnanvaraisen
31324: osuuden käytöstä onkin syntynyt eniten ongel-                että hallitus lähtee tarkistamaan harkin-
31325: mia. Lisäksi voi syntyä myös suuria virhe-                   nanvaraisen toimeentulotuen perusteita
31326: arviointeja, jotka pitkällä aikavälillä voivat               nykyistä enemmän ennalta ehkäisevän
31327: aiheuttaa paljonkin vahinkoa ja koitua yhteis-               sosiaalityön suuntaan niin, että köyhän-
31328: kunnalle todella kalliiksi.                                  kin lapsella on oikeus polkupyörään, jos
31329: 
31330:                                                                                                   Versio 2.0
31331:                                                  TPA 16112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31332: 
31333: 
31334:       sen puute aiheuttaa esimerkiksi liiken-     sen oletetaan muuten johtavan lapsen
31335:       nekasvatuksessa jälkeenjääneisyyttä tai     syrjäytymiseen.
31336: 
31337: 
31338: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
31339: 
31340:    Esa Lahtela /sd                              Jukka Gustafsson /sd
31341:    Sulo Aittoniemi /alk                         Ismo Seivästö /skl
31342:    Matti Kangas /vas
31343: 
31344: 
31345: 
31346: 
31347:                                                                                     2
31348:                                                       TPA 162/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
31349: 
31350: 
31351: 
31352: 
31353:                                              TOIMENPIDEALOITE 162/2000 vp
31354: 
31355:                                              Joukkoliikenteen työsuhdematkalippuedun ve-
31356:                                              rottaminen
31357: 
31358: 
31359: 
31360: 
31361: Eduskunnalle
31362: 
31363: Pääkaupunkiseudulla liikenteen määrä on kasva-          esimerkillinen näyttö yrityksen ympäristöystä-
31364: nut räjähdyksenomaisesti viime vuosina. Yhä             vällisyydestä.
31365: useammat tulevat töihin pääkaupungin alueelle              Pakokaasujen lisääntyminen vaarantaa ihmis-
31366: ympäristökunnista. Liikennepolitiikan lähtökoh-         ten terveyttä merkittävästi. Myös ympäristöstä
31367: tana pitäisi olla kestävän kehityksen periaate.         huolta kantavat ovat syystäkin huolissaan liiken-
31368: Sen periaatteen mukaisesti on henkilöliikentees-        teen saasteitten lisääntymisestä luonnossa. Työ-
31369: sä juuri joukkoliikenteen markkinaosuuden kas-          suhdematkalipun käyttöönotto tukisi koko maan
31370: vattaminen tärkeää.                                     joukkoliikennettä.
31371:    Joukkoliikenteen kehittämishankkeita tarvi-             Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on
31372: taan kipeästi eteläisen Suomen ruuhkaisen lii-          esittänyt työsuhdematkalipun verotuksellisen
31373: kenteen joustavoimiseksi. Monet joutuvat käyt-          kohtelun rinnastamista autoedun kanssa. YTV on
31374: tämään omia autoja joukkoliikenteen kehittymät-         esittänyt 80 prosentin verotusarvoa. Työsuhde-
31375: tömyyden vuoksi.                                        matkalipun luontaisedun verotusarvo voitaisiin
31376:    Eräs keino joukkoliikenteen houkuttelevuu-           määritellä myös lounassetelin tapaan, jolloin ve-
31377: den lisäämiseksi on joukkoliikenteen lippujen           rotusarvoon liittyisi tietoinen tukiosuus.
31378: hintatason pitäminen kilpailukykyisenä muihin
31379: kulkumuotoihin nähden.
31380:    Liikennepoliittisesti olisi tärkeää niin yritys-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31381: ten kuin myös kestävän kehityksen kannalta tuo-
31382: da autoedun rinnalle tai sitä korvaamaan työsuh-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työ-
31383: de-etuna annettava työsuhdematkalippu. Tämä                   suhdematkalipun verolwhtelun muutta-
31384: antaisi työntekijälle entistä suuremmat mahdolli-             miseksi siten, että työsuhdematkalipun
31385: suudet valita niin työmatkojensa kuin muidenkin               käyttö on vähintäänkin tasavertaista
31386: matkojensa kulkutavaksi joukkoliikenteen. Työ-                autoedun kanssa, mikä elvyttää julkista
31387: suhdematkalippu voisi olla näin konkreettinen,                liikennettä ja näin tukee myös liikenne-
31388:                                                               politiikan kestävää kehitystä.
31389: 
31390: 
31391: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000
31392: 
31393:     Jouko Jääskeläinen /skl
31394:     Päivi Räsänen /skl
31395: 
31396: 
31397:                                                                                                 Versio 2.0
31398:                                                             TPA 163/2000 vp- Esko Kurvinen /kok
31399: 
31400: 
31401: 
31402: 
31403:                                               TOIMENPIDEALOITE 163/2000 vp
31404: 
31405:                                               Arvonlisäverolain selkiinnyttäminen
31406: 
31407: 
31408: 
31409: 
31410: Eduskunnalle
31411: 
31412: Verohallitus on selvitystensä perusteella listan-      etenkään pk-yrityksillä ei ole mahdollisuuksia
31413: nut noin 150 ongelmallista kysymystä, jotka ovat       käytännössä selvitä liiketoimiensa verotuksesta
31414: yleisiä varsinkin pk-yrittäjille sekä muille aloit-    täysin virheittä. Varsinkin arvonlisäverolain
31415: televille yrittäjille.                                 10 luku sisältää useita yrittäjän verotuksen laati-
31416:    Perusongelma voimassa olevassa arvonlisä-           misen kannalta ongelmallisia kohtia, joista esi-
31417: verolaissa on lakitekstin monimutkaisuus. Se           merkkinä voidaan mainita henkilöauton autove-
31418: aiheutuu osaksi siitä, ettei arvonlisäverolaki nou-    ron vähennysoikeus.
31419: data EU:n arvonlisäverodirektiivien mukaisia kä-
31420: sitteitä, vaan vanhan liikevaihtoverolain raken-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
31421: netta. EU:n sisäkauppasäännösten yhteydessä ar-
31422: vonlisäverolakiin tehtiin vain direktiivistä johtu-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ar-
31423: via lisäyksiä, mutta lain rakenne jätettiin uudista-         vonlisäverolakia selkiinnyttävän tekni-
31424: matta. Säännöstö on niin vaikeaselkoinen, että               sen kokonaisuudistuksen toteuttamisek-
31425:                                                              si.
31426: 
31427: 
31428: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2000
31429: 
31430:     Esko Kurvinen /kok
31431: 
31432: 
31433: 
31434: 
31435:                                                                                                  Versio 2.0
31436:                                                               TPA 164/2000 vp- Harry Wallin /sd
31437: 
31438: 
31439: 
31440: 
31441:                                             TOIMENPIDEALOITE 164/2000 vp
31442: 
31443:                                             Ulkomaisen adoption tukeminen
31444: 
31445: 
31446: 
31447: 
31448: Eduskunnalle
31449: 
31450: Vuosittain yli sata suomalaista perhettä adoptoi     den kasvatukseen. Suomeen adoptoiduista lapsis-
31451: lapsen ulkomailta. Adoptio maksaa perheille          ta yli 90 prosenttia on alle kouluikäisiä tänne tul-
31452: kymmeniä tuhansia markkoja. Suomeen on tä-           lessaan. Muissa Pohjoismaissa adoptoiville per-
31453: hän mennessä adoptoitu ulkomailta noin tuhat         heille myönnetään valtion toimesta adoptioavus-
31454: lasta. Moni heistä on tullut maista, joissa orpoja   tus, joka oli vuonna 1998 mm. Tanskassa 30 000
31455: lapsia on paljon ja joista orvoille on vaikea löy-   DKKja Ruotsissa 24 000 SEK.
31456: tää uusia vanhempia. Kansainvälistä adoptiota
31457: säätelee tarkka lainsäädäntö. Adoptoida ei voi,      Edellä olevan perusteella ehdotan,
31458: ennen kuin on saanut asianmukaista adoptiopal-
31459: velua. Lapsen adoptointi ulkomailta vaatii per-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
31460: heeltä kärsivällisyyttä ja rohkeutta kohdata vie-          20 000 markan adoptioavustuksen
31461: raita kulttuureja. Lisäksi nämä perheet osallistu-         myöntämiseksi ulkomailta adoptoiville
31462: vat omalta osaltaan suomalaisten suvaitsevaisuu-           perheille.
31463: 
31464: 
31465: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2000
31466: 
31467:     Harry Wallin /sd
31468: 
31469: 
31470: 
31471: 
31472:                                                                                                 Versio 2.0
31473:                                                      TPA 165/2000 vp- Anni Sinnemäki /vihr ym.
31474: 
31475: 
31476: 
31477: 
31478:                                             TOIMENPIDEALOITE 165/2000 vp
31479: 
31480:                                             Lintujen kevätmetsästyksen kieltäminen
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485: Eduskunnalle
31486: 
31487: Euroopan yhteisöjen komissio on haastanut Suo-        muutto- ja pesimisaikana muodostaa siis uhkan
31488: men EY-tuomioistuimeen, koska Suomessa salli-         kestävien kantojen säilymiselle Euroopassa.
31489: taan lintujen metsästys niiden muutto- ja pesi-          ED:n lintudirektiivistä voi poiketa vain, jos
31490: misaikana, mikä on vastoin ED:n lintudirektii-        vaihtoehtoa ei ole. Tällaisen poikkeusluvan estä-
31491: viä. Lintudirektiivi kieltää lintujen metsästyksen    vä vaihtoehto on syysmetsästyskausi, joka alkaa
31492: niiden pesimäaikana ja niiden palatessa pesimä-       pääsaaliina olevan haahkakoiraan osalta jo 1.6.
31493: alueilleen. Kevätmetsästys on kuitenkin Suomes-       Syksyllä on myös enemmän metsästettäviä yksi-
31494: sa sallittua Manner-Suomen kahdessa lounaises-        löitä ja lajeja, metsästysaika on pidempi ja met-
31495: sa riistanhoitopiirissä sekä Ahvenanmaan maa-         sästys on sallittu laajemmilla alueilla kuin ke-
31496: kunnassa. Manner-Suomessa allin, haahkan, tel-       väällä. Keväällä saadaan vain murto-osa maam-
31497: kän ja isokoskelon ampuminen on sallittua            me vuosittaisesta vesilintusaaliista ja kevätmet-
31498: 10.4.-21.5. Ahvenanmaan maakunnassa kevät-            sästystä voi harjoittaa hyvin pieni joukko maam-
31499: metsästyskausi on vielä pidempi. Siellä saa          me koko metsästäjäkunnasta.
31500: 15.3.-25.5. metsästää edellä lueteltujen lajien          Kevätmetsästys sallittiin aikoinaan merenran-
31501: lisäksi myös pilkkasiipeä, tukkasotkaa sekä leh-     ta-alueilla, jotta turvattaisiin ravinnon saanti pit-
31502: tokurppaa.                                           kän talven jälkeen. Nykyaikana tämä perustelu ei
31503:    Kevätmetsästys on metsästyslain kestävän          ole ajankohtainen, vaan kevätmetsästys on har-
31504: käytön periaatteen vastaista pääomaverotusta.        rastustoimintaa. Yhteiskunta voi kuitenkin edel-
31505: Kestävän käytön mukainen metsästys kohdistuu         lyttää harrastuksilta erityisen hyvää kestävän
31506: syksyllä pesimäkauden satona oleviin poikasiin.      käytön ja Eurooppa-oikeuden periaatteiden nou-
31507: Kevätmetsästys taas vähentää kannan pääomana         dattamista.
31508: olevia, kelpoisuutensa osoittaneita vanhoja lin-         Vesilintujen kevätmetsästys on kielletty muis-
31509: tuja. Lisäksi kevätmetsästys verottaa lintukantaa    sa ED-maissa. Suomen kevätmetsästystä on kui-
31510: sen ollessa talvikuolleisuuden jälkeen kaikkein      tenkin käytetty perusteena vaadittaessa vesilintu-
31511: pienimmillään. Kevätmetsästys vähentää näin          jen kevätmetsästyksen aloittamista uudelleen
31512: ollen myös poikastuotantoa.                          Ruotsissa. Kevätmetsästyksen alkaminen uudel-
31513:    Suomella on merkittävä vastuu useiden kevät-      leen muissa ED-maissa olisi tuhoisaa Suomen
31514: metsästyksen kohteena olevien lajien säilymises-     lintukannoille, sillä 90 prosenttia linnuistamme
31515: tä. Esimerkiksi maamme isokoskelot ja telkät         on muutto lintuja, jollaisia monet riistalinturnme-
31516: muodostavat noin puolet koko Euroopan kannas-        kin ovat.
31517: ta. Lehtokurppakanta on puolestaan taantunut
31518: Euroopassa huomattavasti voimakkaan metsäs-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31519: tyksen seurauksena. Näiden lajien verottaminen
31520: 
31521: 
31522:                                                                                                 Versio 2.0
31523: TPA 165/2000 vp - Anni Sinnemäki /vihr ym.
31524: 
31525: 
31526:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lin-     tulajien rauhoitusajan pidentämiseksi
31527:       tujen kevätmetsästyksen kieltämiseksi         siten, että se on voimassa 1.1.-31. 7.
31528:       Suomessa sekä rauhoittamattomien Iin-
31529: 
31530: 
31531: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
31532: 
31533:     Anni Sinnemäki /vihr                          Ulla Juurola /sd
31534:     Kirsi Ojansuu /vihr                           Tanja Karpela /kesk
31535:     Irina Krohn /vihr                             Pia Viitanen /sd
31536:     Mari Kiviniemi /kesk                          Jukka Gustafsson /sd
31537:     Ismo Seivästö /skl                            Pentti Tiusanen /vas
31538:     Virpa Puisto /sd                              Heli Paasio /sd
31539:     Susanna Huovinen /sd                          Kirsi Piha /kok
31540:     Matjatta Stenius-Kaukonen /vas                Hanna Markkula-Kivisilta /kok
31541:     Toimi Kankaanniemi /skl                       Sirpa Pietikäinen /kok
31542:     Tuija Brax /vihr                              Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
31543:     Merikukka Forsius /vihr
31544: 
31545: 
31546: 
31547: 
31548: 2
31549:                                                             TPA 166/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31550: 
31551: 
31552: 
31553: 
31554:                                              TOIMENPIDEALOITE 166/2000 vp
31555: 
31556:                                              Turpeen käytön edistäminen verohelpotuksin
31557: 
31558: 
31559: 
31560: 
31561: Eduskunnalle
31562: 
31563: Turpeen kokonaistuotanto oli korkeimmillaan yli            Hyväksyessään energiaverouudistuksen vuon-
31564: 25 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuo-         na 1996 eduskunta edellytti lausumassaan pon-
31565: sina ovat nostomäärät kuitenkin selvästi laske-        nessa, että mikäli turpeen käyttö vähenee ener-
31566: neet. Suurimpana syynä tähän ovat energiavero-         giaverouudistuksen johdosta enemmän kuin
31567: tuksen muutos vuoden 1997 alusta sekä sähkö-           5 prosenttia vuoden 1996 tasosta, tulee hallituk-
31568: markkinoiden vapautuminen. Vaikka pohjois-             sen ryhtyä toimenpiteisiin turpeen kilpailukyvyn
31569: maisen sähköpörssin kautta tapahtuvan kaupan           palauttamiseksi.
31570: volyymi on vain pieni osa kokonaiskaupasta, vai-           Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksian-
31571: kuttaa sähkön pörssihinta selvästi yleiseen mega-      nosta Eletrowatt-Ekonon tekemässä tuoreessa
31572: wattihintaan.                                          selvityksessä turpeen kokonaiskulutuksen on to-
31573:     Tilastokeskuksen mukaan sähkön tuonti li-         dettu vähentyneen vuoden 1996 tasosta (23,8
31574: sääntyi vuoden 1999 aikana 19 prosenttia edelli-       TWh) neljä terawattituntia (19,8 TWh vuonna
31575: seen vuoteen verrattuna. Viennin vähenemisen           1999). Tästä vähennyksestä selvityksessä arvioi-
31576: vuoksi sähkön nettotuonti lisääntyi vieläkin           tiin verotuksen osuudeksi kaikkien laitosten osal-
31577: enemmän. Tuonnin kasvu perustui halvemman              ta tarkasteltuna 1,7 TWhja vuonna 1996 käytös-
31578: tuontisähkön saatavuuteen vapautuneilta sähkö-        sä olleiden laitosten osalta 2,4 TWh. Turpeen
31579: markkinoilta. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi           käytön on arvioitu siten energiaverouudistuksen
31580: noin prosentin verran.                                johdosta vähentyneen noin 10 prosenttia vuonna
31581:     Energiaverotuksen säätämishetkestä on tur-         1996 käytössä olleiden laitosten osalta sekä kaik-
31582: peen kilpailukyky oleellisesti heikentynyt. Vii-      kia laitoksia tarkasteltaessakin runsaat 7 prosent-
31583: meisten kahdentoista kuukauden aikana on lauh-        tia.
31584: dutussähkön tuotanto laskenut yli 40 prosenttia           Energiaverotuksen muutos on asettanut kaksi
31585: huolimatta kotimaisen sähkönkulutuksen nou-           kotimaista bioenergiaa eli puun ja turpeen keski-
31586: susta. Myös vastapainevoimaloiden kannatta-           näiseen kilpailuasetelmaan. Tämä ei ole kansan-
31587: vuus ja sitä kautta käyttö on laskenut selvästi.      taloudellisesti viisasta. Puuenergian käytön voi-
31588: Mikäli pikaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, on       makasta suosimista on perusteltu kansainvälis-
31589: useimpien turvevoimaloiden kohtalona ajautua          ten ilmastosopimusten velvoitteiden täyttämisel-
31590: ns. varavoimalan asemaan, mikä tarkoittaa voi-        lä. Myös kansallisen metsäohjelman tavoitteena
31591: malan käyttöä ainoastaan energiantarvehuippu-         on nostaa metsähakkeiden käyttö 5 miljoonaan
31592: jen tasaamiseen muutamina kuukausina vuodes-          kiintokuutiometriin vuoteen 2010 mennessä.
31593: sa. Tämäntyyppinen käyttö ei mahdollista am-          Puuenergian käytön lisääminen on erittäin hyvä
31594: mattitaitoisen yrittäjä- ja työntekijäkunnan säily-   ja suositeltava asia. Tulee kuitenkin muistaa, et-
31595: mistä turpeen tuotannossa ainakaan nykyisessä         tei puun energiakäytön lisääminen tavoitteiden
31596:  laajuudessaan.                                       mukaiseksi onnistu ilman vähintäänkin nykyisen
31597: 
31598:                                                                                                 Versio2.0
31599: TPA 166/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31600: 
31601: 
31602:  laajuista turvetuotantoa. Laajamittaisessa käy-           Turpeen käytön väheneminen on johtanut sii-
31603:  tössä vaaditaan metsähakkeiden laadun- ja pro-        hen, että maan johtava turpeen toimittaja Vapo
31604:  sessinhallintaan voimalaitoksissa turvetta seos-      Oy on antanut yrittäjille varoituksen yli 300 trak-
31605: polttoaineeksi 30-60 %.                                torin poistumisesta tuotannosta ensi tuotantokau-
31606:     Suurtuottajat Vapo-konserni ja Turveruukki         della (kesä 2000). Tämä tarkoittaa viidenneksen
31607:  Oy tuottavat turpeesta yli 80 prosenttia. Pientuot-   vähennystä tuotantokalustoon ja 550-600 työn-
31608: tajia on yli 200, ja heidän osuudekseen jää loput      tekijän jäämistä työttömäksi jo pelkästään alku-
31609: 20 prosenttia. Kaukolämmöstä viidennes ja säh-         tuotannossa. Tämän lisäksi negatiivisia työlli-
31610: köstäkin merkittävä osa tuotetaan turpeella. Tur-       syysvaikutuksia kohdistuu kuljetukseen, hankin-
31611: peen käytöllä on vuosittain korvattu noin miljar-      tayhtiöiden organisaatioon sekä voimalaitoskent-
31612:  dilla markalla tuontipolttoaineita. Turvetietous      tään.
31613: on nostanut Suomen maailmanjohtavaksi maak-                Vähennykset kohdistuvat erityisesti Haapave-
31614: si turpeen tuotannon ja käytön teknologioiden          den, Kajaanin ja Joensuun voimaloiden vaikutus-
31615: osaamisessa.                                           alueelle. Suurimpien vaikeuksien kohdistuminen
31616:     Maassamme on maailman suurimman sähköä             jo ennestään vaikean työttömyyden alueille on
31617: tuottavan Haapaveden turvevoimalan lisäksi 20          mielestämme erittäin huolestuttavaa. Myös Sei-
31618: isoa turvevoimalaa, joissa on yhdistettyä kauko-       näjoen, Kokkolan ja Tampereen voimaloiden
31619: lämmön- ja sähköntuotantoa. Lisäksi on lukuisia        vaikutusalueella vähennykset ovat tuntuvia.
31620: paikallisia lämmöntuotantolaitoksia. Turpeen               Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän
31621: käytön ohella niissä voidaan käyttää rinnan mui-       selvityksen mukaan verotuksen muutoksen vai-
31622: ta biopolttoaineita, kuten metsähaketta.               kutus turpeen käytön vähenemiseen on n9in 10
31623:     Turve työllisti kesällä 1999 kaikkiaan noin        prosenttia. Energiaverotuksen palauttaminen
31624: 6 000 henkilöä, joista 3 500 henkilöä välittömäs-      vuoden 1996 mukaiseksi lisäisi näin ollen alku-
31625: ti turpeen nostossa, lastauksessa, kuljetuksessa       tuotannon työpaikkoja nykyisen tuotantokapasi-
31626: sekä tuottajayhtiöissä. Työllisyysvaikutukset          teetin ensin täystyöllistyttyä arvioita noin 200
31627: maaseudun työttömyysalueilla ovat huomatta-            henkilön verran nykyisestä ja estäisi nyt uhkaa-
31628: vat, koska itse turpeen tuotannossa välittömien        van lähes 600 ensi tuotantokaudella vaille työtä
31629: työpaikkojen osuus on 80 prosenttia kokonais-          jäävän henkilön pitkäaikaistyöttömyyden.
31630: määrästä. Työpaikat kohdistuvat siis alueille, jot-        Nykyiseen tilanteeseen ei pidä tyytyä. Korjaa-
31631: ka useimmiten ovat selviä muuttotappioalueita          vina toimenpiteinä tulee ryhtyä palauttamaan
31632: ilman vaihtoehtoisia työllisyys- tai yrittäjyys-       energiaverotus vuoden 1996 mukaiseksi. Tällä
31633: mahdollisuuksia.                                       parannettaisiin turpeen kilpailukykyä energian-
31634:     Turpeen työllisyysvaikutukset ulottuvat myös       ja erityisesti sähköntuotannossa. Sähköveron pa-
31635: metalli- ja konepajateollisuuteen, sillä suurin osa    lautus turpeelle mahdollistaisi tällä hetkellä
31636: tuotantokalustoa on kotimaista. Ruotsin lisätessä      kannattamattomien lauhdutussähkövoimaloiden
31637: voimakkaasti turvetuotantoaan alasajettavan            käytön.
31638: ydinvoiman osittaiseksi korvaamiseksi on näkö-            Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt
31639: piirissä myös turveteknologian viennin kehitty-        mielipiteitä, joiden mukaan merkittävä syy tur-
31640: minen. Tämä vaatii kuitenkin elinvoimaisen tur-        peen käytön vähenemiseen on ollut metsähakkei-
31641: vetuotannon ylläpitämisen ja kehittämisen edel-        den käytön lisääntyminen. Tämä ei kuitenkaan
31642: leen.                                                  pidä paikkaansa. Vaikka metsähakkeiden käyttö
31643:     Turvekoneurakoitsijoiden yhteenlaskettu lii-       näyttääkin olevan kasvussa, ei sillä ole ollut juu-
31644: kevaihto on noin 250 miljoonaa markkaa vuodes-         rikaan vaikutusta turvetuotannon nykyiseen huo-
31645: sa. Kokonaisurakoitsijoita on noin 250 ja aliura-      lestuttavaan tilanteeseen. Metsähakkeita käytet-
31646: koitsijoita yli 600. Nostokaudella tuotantoalueil-     tiin vuonna 1999 vain noin 500 000 kuutiometriä
31647: la on enimmillään 1 600 traktoria ja työvoimaa         eli miljoona terawattituntia, kun taas turpeen
31648: 3 000 henkilöä.                                        käyttö väheni noin 4 miljoonaa terawattituntia.
31649: 
31650: 
31651: 2
31652:                                                             TPA 166/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31653: 
31654: 
31655: Metsähakkeen vuosittaiset käyttömäärät eivät ole       puun lisääntyvällä energiakäytöllä luodut työpai-
31656: nousseet merkittävästi vuoden 1996 jälkeen.            kat ovat pois turpeen tuotannosta, ei saavutetulla
31657:    Turpeen käytön väheneminen johtuu siis pää-         lisäyksellä ole vaikutusta nettotyöllisyyteen.
31658: osin turpeen heikenneestä hintakilpailukyvystä         Energiaverotuksen tarkistaminen mahdollistaa
31659: edullista tuontisähköä vastaan. Tämä johtaa sii-       puun ja turpeen energiakäytön kehittämisen toi-
31660: hen, että asetelmaa ei voida korjata kiristämällä      siaan tuki en, jolloin molempien kotimaisten polt-
31661: fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihii-   toaineiden käyttö korvaa kivihiilen ja öljyn tuon-
31662: len verokohtelua, sillä seurauksena tästä olisi ai-    tia keskinäisen kilpailuasetelman sijaan ja aut-
31663: noastaan tuonnin lisäys. Ainoastaan turpeen voi-       taa ylläpitämään työllisyys- ja yrittäjyysmahdol-
31664: malaitoshintaa laskevalla verotuksellisella muu-       lisuuksia alueilla, joille niitä ei muuten sijoitu.
31665: toksella voidaan parantaa turpeen hintakilpailu-
31666: kykyä sekä tuontisähköä että kotimaassa tuonti-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31667: poHtoaineilla tuotettua energiaa kohtaan.
31668:    Puun ja turpeen toisistaan poikkeava verokoh-             että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
31669: telu on asettanut lyhytnäköisesti molemmat koti-             teisiin turpeen verotuksen muuttamisek-
31670: maiset biopolttoaineet keskinäiseen kilpailuase-             si siten, että turvealaa uhkaava alasajo
31671: telmaan. Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä viisasta           estetään ja työllisyys turvataan, minkä
31672: kansantalouden, kansallisen metsäohjelman ta-                seurauksena ulkomailta tuo tavia fossii-
31673: voitteiden eikä kansainvälisten ilmastosopimus-              lisia polttoaineita voidaan korvata puh-
31674: ten velvoitteiden täyttämisen kannalta. Mikäli               taammalla kotimaisella energialla.
31675: 
31676: 
31677: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
31678: 
31679:     Esa Lahtela /sd                                       Matti Kangas /vas
31680:     Eero Lämsä /kesk                                      Tapio Karjalainen /sd
31681:     Ismo Seivästö /skl                                    Olli Nepponen /kok
31682:     Kari Myllyniemi /kesk                                 Marja-Leena Kemppainen /skl
31683:     Raimo Vistbacka /ps                                   Matti Väistö /kesk
31684:     Harry Wallin /sd                                      Anne Huotari /vas
31685:     Seppo Lahtela /kesk                                   Unto Valpas /vas
31686:     Pekka Nousiainen /kesk                                Pertti Turtiainen /vas
31687:     Lauri Kähkönen /sd                                    Mauri Salo /kesk
31688: 
31689: 
31690: 
31691: 
31692:                                                                                                         3
31693:                                                            TPA 167/2000 vp- Seppo Lahtela /kesk
31694: 
31695: 
31696: 
31697: 
31698:                                              TOIMENPIDEALOITE 167/2000 vp
31699: 
31700:                                              Yksityisteiden valtionavun palauttaminen
31701: 
31702: 
31703: 
31704: 
31705: Eduskunnalle
31706: 
31707: Yksityisteiden valtionavustus oli vielä vuonna        kun välttämättömät perusparannustyöt jäävät re-
31708: 1994 115 miljoonaa markkaa, mutta nykyisel-           surssien vähyyden vuoksi suorittamatta. Myös
31709: lään summa on vain noin 40 miljoonaa markkaa.         monet raaka-ainekuljetukset ovat riippuvaisia
31710: Tämä on täysin riittämätön määrä pitämään haja-       hyväkuntoisesta ja koko maan kattavasta tiever-
31711: asutusalueiden sekä yksityisten tieosakkaiden yl-     kosta. Koko valtion tieverkon kunnossapito kuu-
31712: läpitämien teiden kunto ja liikenneturvallisuus       luu nimenomaan valtiolle, eikä tässä asiassa tule
31713: edes siedettävällä tasolla maamme muuttuvissa         vastuuta siirtää tieosakkaille ja usein muutenkin
31714: sääoloissa ja vuodenaikojen vaihtuessa. Teiden        talousongelmissa kamppaileville kunnille.
31715: ja kulkuyhteyksien kunto on hyvin merkittävä te-
31716: kijä asuinpaikkaa valittaessa, ja nykyisellään hei~   Edellä olevan perusteella ehdotan,
31717: kosti hoidettu yksityisteiden verkko on jo osal-
31718: taan kiihdyttämässä muuttoliikettä. Yksityistei-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksi-
31719: den ylläpito vaatii tieosakkailta kohtuuttomia              tyisteiden valtionavustuksen lisäämisek-
31720: uhrauksia, ja teiden kunto rapautuu väistämättä,            si vähintään entiselleen eli 100 miljoo-
31721:                                                             naan markkaan.
31722: 
31723: 
31724: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2000
31725: 
31726:     Seppo Lahtela /kesk
31727: 
31728: 
31729: 
31730: 
31731:                                                                                               Versio 2.0
31732:                                                   TPA 168/2000 vp -Toimi Kankaanniemi /skl ym.
31733: 
31734: 
31735: 
31736: 
31737:                                               TOIMENPIDEALOITE 168/2000 vp
31738: 
31739:                                               Lähetystyöntekijöiden ja kehitysyhteistyönteki-
31740:                                               jöiden eläketurvan parantaminen
31741: 
31742: 
31743: 
31744: 
31745: Eduskunnalle
31746: 
31747: Kansalais- ja lähetysjärjestöjen palveluksessa ul-        Lähetystyössä ja kehitysyhteistyössä järjestö-
31748: komailla, useimmiten köyhissä kehitysmaissa,           jen palveluksessa olevien eläketurvan parantami-
31749: vuosia ja jopa vuosikymmeniä työskennelleiden          nen on sekä taloudellisesti tarpeen että osoitus ar-
31750: suomalaisten eläketurva on pääsääntöisesti erit-       vostuksesta, jota yhteiskunta antaa näille työ-
31751: täin heikko. Tämä on seurausta mm. siitä, että         muodoille. Tarkoitusta varten tulisi säätää erilli-
31752: heidän eläketurvaansa kartuttava palkka on al-         nen laki, joka voisi olla taiteilijoiden eläkejärjes-
31753: hainen. Osa kustannuksista korvataan kulukor-          telmän tapainen. Järjestelmän tulisi antaa lisä-
31754: vaustyyppisellä työrahalla.                            eläke myös jo eläkkeelle siirtyneille.
31755:     Suomessa on tehty lähetystyötä yli 100 vuot-
31756: ta. Kehitysyhteistyötäkin on tehty 35 vuotta. Val-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31757: tio tukee tätä työtä. Järjestöt rahoittavat sekä lä-
31758: hetystyön että kehitysyhteistyön suurelta osin                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eri-
31759: lahjoitusvaroin. Suurimman panoksen antavat                   tyisen eläkejärjestelmän luomiseksi lä-
31760: kuitenkin ne ihmiset ja perheet, jotka lähtevät               hetystyössä ja kehitysyhteistyössä pal-
31761: vuosien ajaksi vaikeisiin oloihin tärkeään ja vaa-            velleille ja palveleville.
31762: tivaan työhön.
31763: 
31764: 
31765: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
31766: 
31767:     Toimi Kankaanniemi /skl                                Leena Rauhala /skl
31768:     Marja-Leena Kemppainen /skl                            Jouko Jääskeläinen /skl
31769: 
31770: 
31771: 
31772: 
31773:                                                                                                   Versio 2.0
31774:                                                 TPA 169/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
31775: 
31776: 
31777: 
31778: 
31779:                                             TOIMENPIDEALOITE 169/2000 vp
31780: 
31781:                                             Perheenhuoltajien yhtäaikaisen työttömyyden
31782:                                             ehkäiseminen
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787: Eduskunnalle
31788: 
31789: Työttömyys on yhä kipeä yhteiskunnallinen on-        mat vanhemmat tai huoltajat työttömänä tai per-
31790: gelma. Maassamme on perheitä, joissa molem-          heen ainoa huoltaja ei ole pitkään työttömänä.
31791: mat perheen vanhemmat tai huoltajat ovat yhtä        Asia on järjestettävissä lainsäädännöllä tai oh-
31792: aikaa työttöminä. Tällainen tilanne on erityisen     jeistuksella, jos siihen työvoimahallinnossa eri-
31793: vaikea koko perheelle. Se luo epänormaalin ja        tyisesti panostetaan.
31794: haavoittuvan kasvuympäristön myös lapsille.
31795: Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset. Syr-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31796: jäytymisen vaara kasvaa tällaisissa perheissä
31797: normaalia enemmän. Vastaava tilanne on myös                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työ-
31798: yksinhuoltajaperheissä, joissa perheen ainoa               voimatoimenpiteiden järjestämiseksi si-
31799: huoltaja on pitkään työttömänä.                            ten, että yhdestäkään perheestä eivät
31800:    Työvoimahallinnon tulisi toimia siten, että yh-         molemmat vanhemmat tai huoltajat ole
31801: destäkään perheestä eivät ole yhtä aikaa molem-            yhtä aikaa työttöminä tai perheen ainoa
31802:                                                            huoltaja ei ole työttömänä.
31803: 
31804: 
31805: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
31806: 
31807:     Toimi Kankaanniemi /skl                              Leena Rauhala /skl
31808:     Marja-Leena Kemppainen /skl                          Jouko Jääskeläinen /skl
31809: 
31810: 
31811: 
31812: 
31813:                                                                                              Versio 2.0
31814:                                                 TPA 170/2000 vp- Toimi Kankaanniemi /skl ym.
31815: 
31816: 
31817: 
31818: 
31819:                                             TOIMENPIDEALOITE 170/2000 vp
31820: 
31821:                                             Maakuntavaltuustojen valinta kansanvaalilla
31822: 
31823: 
31824: 
31825: 
31826: Eduskunnalle
31827: 
31828: Maakunnan liitoilla on keskeinen aluekehitys-        hyväksymien periaatteiden voidaan katsoa edel-
31829: vastuu. Niille kuuluu myös alueiden käytön           lyttävän tätä.
31830: suunnittelutehtäviä. Lisäksi ne ovat alueensa           Suoraan kansanvaaliin siirtyminen ei edellytä
31831: yleisiä edunvalvojia. Liittojen asema vahvistui      verotusoikeuden antamista maakunnan liitoille,
31832: merkittävästi, kun siirryttiin nykyisiin suurlää-    eikä tällaiseen veroon ole syytä mennäkään.
31833: neihin.                                                 Vaalit tulisi järjestää kunnallisvaalien yhtey-
31834:    Maakunnan liittojen ylin päättävä elin, maa-      dessä. Vaalijärjestelmässä tulisi ottaa huomioon
31835: kuntavaltuusto, muodostuu jäsenkuntien valtuus-      seutukuntien edustuksen turvaaminen.
31836: tojen valitsemista henkilöistä. Valtuusto ei edus-
31837: ta aidosti maakunnan asukkaiden tahtoa.              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31838:    Maakunnan liittojen kasvanut merkitys ja teh-
31839: täväala sekä demokraattisen yhteiskunnan vah-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maa-
31840: vistaminen edellyttävät suoraa kansanvaalia                kunnan liittojen valtuustojen valitsemi-
31841: myös maakuntavaltuustojen jäsenten valintaan.              seksi suoralla kansanvaalilla kunnallis-
31842: Myös Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin                vaalien yhteydessä.
31843: 
31844: 
31845: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
31846: 
31847:     Toimi Kankaanniemi /skl                             Leena Rauhala /skl
31848:     Marja-Leena Kemppainen /skl                         Jouko Jääskeläinen /skl
31849: 
31850: 
31851: 
31852: 
31853:                                                                                               Versio2.0
31854:                                                              TPA 171/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
31855: 
31856: 
31857: 
31858: 
31859:                                                TOIMENPIDEALOITE 17112000 vp
31860: 
31861:                                                Alkoholin myynnin estäminen alaikäisille
31862: 
31863: 
31864: 
31865: 
31866: Eduskunnalle
31867: 
31868: Eräs tiedotusväline järjesti oman testinsä siitä,          Toisena ratkaisukeinona voitaisiin käyttää si-
31869: kuinka kaupat myyvät alkoholituotteita alaikäi-         tä, että alkoholin myynti siirrettäisiin kaupoissa
31870: sille. Tämän yksittäisen testin tulos oli se, että 12   erillisen tiskin taakse, jolloin myynnistä vastaisi-
31871: kaupasta 9 myi alkoholia alaikäiselle ostajalle.        vat henkilöt, joilla on siihen kokemusta. Kaupat,
31872: Testin luotettavuutta on vaikea arvioida, mutta         jotka ottaisivat tämän menettelyn käyttöön, voi-
31873: tulos kertoo siitä, että kauppojen kassoilla ei         sivat saada myös nykyistä väkevämpiä alkoholi-
31874: kiinnitetä riittävästi huomiota säädettyihin ikära-     tuotteita myyntiin. Tämä olisi keino, jolla alko-
31875: joihin. Syynä on varmasti sekä kiire että yleensä       holin vähittäismyynti voitaisiin vapauttaa säilyt-
31876: haluttomuus kysellä henkilöllisyystodistuksia.          täen samalla Alkon liikkeille ominainen täsmälli-
31877: Ilmeisesti löysään menettelyyn vaikuttaa myös           nen kontrolli.
31878: se, että viranomaisilla ei ole ollut ainakaan näky-
31879: viä valvontatoimia säädösten noudattamisen val-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
31880: vomiseksi.
31881:    Ratkaisua ongelmaan voitaisiin hakea kahta                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-
31882: keinoa käyttämällä. Ensiksi myös viranomaisten                 rusteluissa esitettyjen keinojen käyttöön
31883: olisi käynnistettävä samanlaiset testit, joilla tes-           ottamiseksi tehostaakseen valvontaa al-
31884: tataan kauppojen menettelyä. Rikkeestä olisi sa-               koholin myyntiin liittyvien ikärajojen
31885: kotettava ensi sijassa kauppaa, mutta myös val-                noudattamiseksi ja alkoholituotteiden
31886: vonnan laiminlyönyttä myyjää. Tieto testin käyt-               vähittäiskaupan vapauttamiseksi.
31887: tämisestä toimisi ennalta ehkäisevänä keinona.
31888: 
31889: 
31890: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2000
31891: 
31892:     Tanja Karpela lkesk
31893: 
31894: 
31895: 
31896: 
31897:                                                                                                    Versio 2.0
31898:                                                              TPA 172/2000 vp -     Leea Hiltunen /skl
31899: 
31900: 
31901: 
31902: 
31903:                                             TOIMENPIDEALOITE 172/2000 vp
31904: 
31905:                                             Perheneuvonnan tehostaminen neuvoJoissa
31906: 
31907: 
31908: 
31909: 
31910: Eduskunnalle
31911: 
31912: Perheiden lisääntyneet ongelmat ja lasten kasva-     perhe-elämän tukemiseen. Neuvoloiden palvelu-
31913: tustehtävän vaativuus ovat lisänneet paineita        ja tulisi tältä osin monipuolistaa ja tarjota mm.
31914: sekä jonoja seurakuntien ja kuntien perheneu-        isä-, äiti- ja perheryhmien, kurssien sekä teemail-
31915: vonnalle. Kunnallisten perhe- ja kasvatusneuvo-      tojen avulla vanhemmille mahdollisuuksia las-
31916: loiden asiakaskäyntien määrä on vuodesta 1991        tenkasvatuksen kipukysymysten käsittelyyn sekä
31917: vuoteen 1997 kasvanut 46 prosentilla. Sosiaali-      parisuhteen hoitoon. Neuvoloista tulisi muodos-
31918: ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjel-       taa perheiden hyvinvoinnista huolehtivia monia-
31919: massa korostetaan perheneuvolatyön kehittämis-       mmatillisen avun keskuksia, joissa sosiaali- ja
31920: tä. Sosiaalihuoltoasetuksen 8 §:n 1 momentin         terveydenhuollon palvelut yhdistyisivät.
31921: mukaan kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä            Asiantuntija-avun ja vertaistuen kautta voitai-
31922: on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteis-    siin ennaltaehkäistä ongelmia. Esimerkiksi ryh-
31923: tä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja    mätoimintaan osallistumisen kynnys voi olla ma-
31924: muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-      talampi kuin asiantuntija-avun hakemisen. Ryh-
31925: elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysy-     mien kautta asiakkaat pääsisivät myös luontevas-
31926: myksissä. Tarjonta ei kuitenkaan vastaa tarvetta.    ti muodostamaan tukiverkostoa itselleen, jos esi-
31927:    Suomalainen neuvolajärjestelmä on kattava ja      merkiksi isovanhemmat asuvat kaukana ja las-
31928: toimii hyvin raskauden ja lapsen kehityksen seu-     tenhoitoapua on vaikeata järjestää. Ryhmätoi-
31929: rannassa. Kokonaisvaltaisempi perhenäkökulma         minta olisi myös kustannuksiltaan edullista.
31930: kuitenkin puuttuu, ja isät ovat yleensä mukana          Perheiden ja vanhempien kasvatusvastuun tu-
31931: vain muutamassa synnytysvalmennuksessa. Van-         kemista ja perheiden ongelmien ratkomispalve-
31932: hemmuuteen kasvamista ja parisuhteiden tuke-         luita tulee kehittää.
31933: mista olisi hyväjatkaa myös lapsen syntymän jäl-
31934: keen. Lapsen syntymä aiheuttaa monia muutok-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
31935: sia ja uudenlaisia haasteita parisuhteelle ja nuo-
31936: relle perheelle. Neuvoloihin syntyneen kontaktin           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin per-
31937: kautta voitaisiin luontevasti tarjota perheille            he-elämän ja lastenkasvatuksen tukemi-
31938: myös nykyistä monipuolisempia palveluita koko              seksi neuvolajärjestelmän kautta.
31939: 
31940: 
31941: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
31942: 
31943:     Leea Hiltunen /skl
31944: 
31945: 
31946: 
31947:                                                                                                Versio 2.0
31948:                                                             TPA 173/2000 vp - Juha Karpio /kok
31949: 
31950: 
31951: 
31952: 
31953:                                            TOIMENPIDEALOITE 173/2000 vp
31954: 
31955:                                            Rintamapalvelustunnuksen myöntämisen pe-
31956:                                            rusteet
31957: 
31958: 
31959: 
31960: 
31961: Eduskunnalle
31962: 
31963: Asetuksessa 341/1986 määrätään muun muassa,         ko. asetuksen sanamuoto saattaa huonompaan ja
31964: että naiselle, joka Suomen kansalaisena on pal-     eriarvoiseen asemaan ne henkilöt, jotka jäivät
31965: vellut vuosien 1939-1945 sotien aikana rinta-       kotirintamalle suorittamaan rintamavastuun kan-
31966: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella,       nalta yhtä tarpeelliseksi katsottua tehtävää.
31967: annetaan rintamapalvelustunnus. Käytännössä
31968: tämä on johtanut siihen, että palvelupaikan         Edellä olevan perusteella ehdotan,
31969: maantieteellinen asema on saanut siten aivan rat-
31970: kaisevan merkityksen, mutta tehtävien laatu ja            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
31971: vaikutus maan puolustukseen on sen sijaan koko-           ta    rintamapalvelustunnus      voidaan
31972: naan sivuutettu.                                          myöntää myös naiselle, joka on toiminut
31973:    Taistelurintaman kestävyyteen vaikutti kui-            rintamapalvelukseen rinnastettavassa
31974: tenkin oleellisesti myös se naisten työ, jota so-         tehtävässä sotatoimiyhtymän alueen ul-
31975: tien aikana suoritettiin sotatoimialueen ulkopuo-         kopuolella, ja jotta asetuksen 341/1986
31976: lella taistelurintaman hyväksi. Sotatoimialueella         1 §:n lopusta poistetaan sanat "... rinta-
31977: tehty siviililuonteinen työ on kuitenkin katsottu         mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
31978: rintamapalvelustunnukseen oikeuttavaksi. Täten            alueella... ".
31979: 
31980: 
31981: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
31982: 
31983:     Juha Karpio /kok
31984: 
31985: 
31986: 
31987: 
31988:                                                                                            Versio 2.0
31989:                                                              TPA 174/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
31990: 
31991: 
31992: 
31993: 
31994:                                               TOIMENPIDEALOITE 174/2000 vp
31995: 
31996:                                               Uukuniemen ja Kesälahden välisen kuntarajan
31997:                                               tarkistaminen
31998: 
31999: 
32000: 
32001: 
32002: Eduskunnalle
32003: 
32004: Vaikka läänijako ja läänien rajat vasta muutama        ylimääräisiä kustannuksia verrattuna tilantee-
32005: vuosi sitten järjesteltiin uudelleen, asian käsitte-   seen, jossa asiat voitaisiin hoitaa Kesälahden
32006: lyssä ei juurikaan saatu aikaiseksi keskustelua,       kuntakeskuksessa. Samoin on myös lääninhallin-
32007: jolla pieniä, mutta yksittäisten ihmisten tai ta-      non palveluiden osalta. Maanmittaus ja monet
32008: louksien kannalta merkittäviä rajojen järjestely-      aluehallinnon palvelut ovat Kouvolassa, jonne on
32009: jä olisi tehty.                                        moninkertainen matka Joensuuhun verrattuna,
32010:    Yksi tällainen täysin maantieteellinen ja ih-       joka on Pohjois-Kaijalan maakunnallisten palve-
32011: misten kannalta inhimillinen läänin rajan synnyt-      luiden keskus. Pahimmillaan on jopa käynyt niin,
32012: tämä ongelma on Kesälahden kunnassa pääasial-          että pieneen maanlohkaisutoimeen on pitänyt
32013: lisesti sijaitseva Sarvisalon saari. Saaren eteläi-    osallistua viranomaistahot Kouvolan ja Joen-
32014: sessä osassa Otrapäässä on kaksi taloutta. Nämä        suun palvelupisteistä, jolloin kustannukset ovat
32015: taloudetja saaren eteläinen kärki kuuluvat Uuku-       muodostuneet kaksinkertaisiksi.
32016: niemen kuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Saa-              Myös lankapuhelinyhteys omaan kuntakes-
32017: reen on tieyhteys Kesälahden suunnasta. Kesä-          kukseen tai aluehallintoon on kalliimpaa kuin
32018: lahden kuntakeskukseen on tietä pitkin matkaa          Pohjois-Karjalan suuntaan, sillä Sarvisalo kuu-
32019: noin 13 kilometriä. Uukuniemen kuntakeskuk-            luu kokonaisuutena Pohjois-Karjalan (013) verk-
32020: seen, joka sijaitsee Niukkalassa, on maanteitse        koryhmään, kun taas Uukuniemi kuuluu Kymen
32021: Kesälahden kuntakeskuksesta lisämatkaa vielä           (05) verkkoryhmään.
32022: lähes 30 kilometriä. Todettakoon, että ainoa
32023: maantieyhteys omaan kuntakeskukseen kulkee             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32024: Kesälahden kuntakeskuksen halki. Vesiteitse
32025: matkaa Niukkalaan on 8 kilometriä.                           että hallitus ryhtyy nopeasti toimiin,
32026:    Näiden Sarvisalon kärjessä asuvien ihmisten               joilla maantieteellisistä ja inhimillisistä
32027: kunnalliset palvelut ja pääsääntöisesti myös ter-            syistä Sarvisalon eteläpää ja siellä ole-
32028: veyspalvelut sekä äänestäminen ovat omassa                   vat kaksi taloutta siirretään Etelä-Suo-
32029: kuntakeskuksessa Niukkalassa tai Parikkalassa.               men läänistä ja Uukuniemen kunnasta
32030: Sinne matkustettaessa tulee aina huomattavasti               Kesälahden kuntaan, Pohjois-Karjalan
32031:                                                              maakuntaan ja Itä-Suomen lääniin.
32032: 
32033: 
32034: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2000
32035: 
32036:     Esa Lahtela /sd
32037:     Seppo Lahtela /kesk
32038:                                                                                                Versio 2.0
32039:                                                         TPA 175/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas ym.
32040: 
32041: 
32042: 
32043: 
32044:                                                TOIMENPIDEALOITE 175/2000 vp
32045: 
32046:                                                Pk-yritysten arvonlisäverokohtelun helpottami-
32047:                                                nen
32048: 
32049: 
32050: 
32051: 
32052: Eduskunnalle
32053: 
32054: Vuoden 1994 alusta voimaan tullut arvonlisäve-          kaa. Tällöin vaikutukset olisivat samalla työllis-
32055: rolain 3 § koskee yrityksen vähäisen toiminnan          täviä, ja pienyrittäjän toimeentulo-ongelmat
32056: perusteella tapahtuvaa arvonlisäverosta vapaut-         myös pienentyisivät liiketoiminnan ollessa vä-
32057: tamista, jos verottomien myyntien yhteismäärä           häistä.
32058: ilman käyttöomaisuuden myyntihintoja on kalen-             Toiseksi lain pitää samalla pystyä karsimaan
32059: terivuodelta enintään 50 000 markkaa, ellei myy-        ns. pöytälaatikkofirmoja, jottei veroja yritetä
32060: jää ole hänen oman ilmoituksensa perusteella            kiertää pyörittämällä toimintaa usean yrityksen
32061: merkitty verovelvolliseksi. Lipposen 2. hallituk-       kautta. Tällöin verohelpotusten piiristä pitäisi ra-
32062: sen ajan on myös keskusteltu mahdollisista ve-          jata pois ne yrittäjät, jotka ovat mukana jo
32063: ronalennuksista. Myös vaatimukset siitä, että ve-       useamman yrityksen toiminnassa.
32064: rohelpotukset kohdistuisivat nimenomaan pieni-             Kolmanneksi osakeyrityksen osakepääoman
32065: tuloisiin, ovat olleet jatkuvasti esillä. Erityisesti   suuruus on noussut viimeisten vuosien aikana
32066: toimintansa käynnistävien pienten palveluyritys-         15 000 markasta vähitellen 50 000 markkaan ja
32067: ten kannalta nykyinen kannustin on oikeansuun-          laskenut siitä hiukan alaspäin 8 000 euron tasol-
32068: tainen, mutta yhä korkean työttömyyden vuoksi           le. Se on kuitenkin jo iso satsaus pienyrittäjälle.
32069: tätä toimintaa edistävän, pienyritysten arvonlisä-      Verohelpotuksen avulla toiminnan perusinves-
32070: verottoman liiketoiminnan rajan korottamista            tointien hankkimisessa saataisiin pitempi lähtö-
32071: esim. 20 000 euroon (noin 120 000 mk) olisi syy-        suora ennen varsinaiseen kisaan lähtemistä. Lain
32072: tä harkita.                                             muutos tulisikin saada aikaan viimeistään ennen
32073:    Tämän rajan korottaminen palvelisi alueelli-         kuin vanhojen yritysten vaatimus osakepääoman
32074: sesti kaikkia pienyrittäjiä tasapuolisesti. Jos yri-    korottamisesta tulee voimaan 1.9.2004. Näin var-
32075: tys olisi päässyt jo hyvään alkuun, aloitetaan toi-     mistettaisiin, ettei jopa mahdollinen noin 30 000
32076: minnan verotus, jos ei, yritys ei olisi verovelvol-     markan kiinnittäminen osakepääoman korottami-
32077: linen. Näin yritys saa mahdollisuuden toiminnan         seen ainakaan aiheuttaisi yritysten lopettamisia
32078: kehittymisen kautta työllistää työntekijä saamal-       ja vähentäisi sitä kautta uusien potentiaalisten
32079: la liiketoimintansa riittävälle tasolle. Onkin ko-      työpaikkojen syntymistä, jos liiketoiminta on lä-
32080: rostettu kotitalouksien käteen jäävän tulon mer-        hestulkoon siinä tasossa, joka voi turvata myös
32081: kitystä ja tässä tarkoituksessa tehty tuloveron         työntekijälle työpaikan. Nykyisen lainsäädän-
32082: osalta lakimuutoksia. Suuremman verottoman              nön mukaanhan esimerkiksi kiinteistön omista-
32083: osuuden avulla yritys voisi paremmin tehdä toi-         jan tai haltijan ei ole pakko suorittaa veroa, jos
32084: mintaa turvaavat perusinvestoinnit ja saada toi-        hänen kalenterivuoden aikana suorittamistaan
32085: minnan sellaiselle tasolle, että se kykenisi myös       kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkka-
32086: maksamaan ainakin yhdelle työntekijälle palk-
32087: 
32088:                                                                                                    Versio2.0
32089:                                                        TPA 175/2000 vp- Pertti Turtiainen /vas ym.
32090: 
32091: 
32092: kustannukset sosiaalikuluineen eivät ylitä             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32093: 120 000 markkaa.
32094:    Lisäksi keskustelua on käyty toiminnan yksin-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pien-
32095: kertaistamisesta. Arvonlisäverolain osalta tämä              yritysten arvonlisäverotloman liiketoi-
32096: voisi tarkoittaa sitä, että myös näiden em. toistai-         minnan rajan nostamiseksi esimerkiksi
32097: seksi vähäistä liiketoimintaa pyörittävien yritys-           20 000 euron tasolle ennen 1.9.2004 ja
32098: ten 17luvun 162 §:ssä tarkoitettujen kuukausi-il-
32099: moitusten teko alkaisi vasta sinä kuukautena, jol-           että hallitus tutkii näiden vähäisellä lii-
32100: loin liiketoiminta ylittää esimerkiksi 25 000 eu-            ketoiminnalla pyörivien yritysten kuu-
32101: ron rajan. Näin jäisi mahdollisimman paljon ai-              kausi-ilmoitusten korvaamista yhdellä
32102: kaa varsinaisen toiminnan kehittämiseen ilman                vuosi-ilmoituksella.
32103: pakollista kuukausittaista byrokratiaa.
32104: 
32105: 
32106: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
32107: 
32108:     Pertti Turtiainen /vas                                 Matti Kangas /vas
32109:     Saara Karhu /sd                                        Anne Huotari /vas
32110:     Lauri Kähkönen /sd
32111: 
32112: 
32113: 
32114: 
32115:                                                                                                       2
32116:                                                      TPA 176/2000 vp- Jouko Jääskeläinen /skl ym.
32117: 
32118: 
32119: 
32120: 
32121:                                             TOIMENPIDEALOITE 176/2000 vp
32122: 
32123:                                             Viestinnän eettisen neuvottelukunnan perusta-
32124:                                             minen
32125: 
32126: 
32127: 
32128: 
32129: Eduskunnalle
32130: 
32131: Maassamme vallitsee yleinen tyytymättömyys             vylle vääriä eväitä. He eivät pysty käsittelemään
32132: televisio-ohjelmien tasoa kohtaan. Isät ja äidit       väkivaltaa ja vääristyneitä elämäntapoja. Sen
32133: ovat huolestuneita ja usein pettyneitä ohjelmien       tähden on tarpeellista perustaa eettinen neuvotte-
32134: eettiseen tasoon ja tuovat voimiensa mukaan tä-        lukunta luomaan pelisäännöt varsinkin valtakun-
32135: män huolen myös esille. Väkivallan ja rikollisuu-      nallisilla kanavilla ja television kautta tapahtu-
32136: den kuvaaminen sekä yliampuvien eroottisten            valle sähköiselle tiedonvälitykselle. Jos ei ole
32137: ohjelmien ihannointi on nostanut varsinkin tele-       selkeitä pelisääntöjä tai niitä ei käytännössä nou-
32138: visiossa monen katsojan sietokyvyn ylärajoille.        dateta, on välineiden omistajilla houkutus käyt-
32139:    Sananvapaus on luovuttamaton perusoikeus,           tää arveluttavia keinoja katsojamäärien turvaa-
32140: mutta sen käytön on kohdistuttava yhteisesti hy-       miseksi. Myös tarjonta luo varsin usein kysyn-
32141: väksyttävällä tavalla ihmiselämän kannalta tär-        tää, ja katsojaluvut voivat johtaa vääriin arvioi-
32142: keisiin ja myönteisiin asioihin. Näitä asioita ja      hin. Julkisen Sanan Neuvosto ei ilmeisesti ole oi-
32143: koululaisten kysymyksiä pohtiessaan ovat vas-          kea toimielin tämänkaltaisten ongelmien pohti-
32144: tuulliset vanhemmat esittäneet, että radion ja te-     miseen.
32145: levision ohjelmien tasoa parantamaan voitaisiin
32146: perustaa valtakunnallinen eettinen neuvottelu-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32147: kunta.
32148:    YK:n lapsen oikeudet velvoittavat suojele-                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin val-
32149: maan ja varjelemaan lapsia. Vaikka tietyt ohjel-              takunnallisen eettisen neuvottelukun-
32150: mat onkin tarkoitettu aikuisille, ei tämä ohjel-              nan perustamiseksi luomaan ja ohjaa-
32151: mien valikoituminen käytännössä toteudu. Eetti-               maan sähköisen viestinnän eettisiä peli-
32152: sesti huonot ohjelmat antavat lapsen käsitysky-               sääntöjä.
32153: 
32154: 
32155: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
32156: 
32157:     Jouko Jääskeläinen /skl                                Sakari Smeds /skl
32158:     Ismo Seivästö /skl                                     Leea Hiltunen /skl
32159: 
32160: 
32161: 
32162: 
32163:                                                                                                  Versio 2.0
32164:                                                      TPA 177/2000 vp- Kyösti Karjula /kesk ym.
32165: 
32166: 
32167: 
32168: 
32169:                                             TOIMENPIDEALOITE 177/2000 vp
32170: 
32171:                                             EU :n tietoyhteiskuntatutkimus- ja kehittämis-
32172:                                             keskuksen perustaminen Suomeen
32173: 
32174: 
32175: 
32176: 
32177: Eduskunnalle
32178: 
32179: Suomen asema yhtenä tietoyhteiskuntakehityk-         teiskuntastrategian myötä. Myös eduskunnan tu-
32180: sen kärkimaana tulee hyödyntää perustamalla          levaisuusvaliokunta on osoitus Suomen aktiivi-
32181: maahamme Euroopan unionin tietoyhteiskunta-          suudesta tällä alueella.
32182: tutkimus- ja kehittämiskeskus.                          Tietoyhteiskuntatutkimuskeskuksen haastee-
32183:    Tietoyhteiskunnan yhteiskuntarakenteisiin,        na on uusien yritystoimintamallien ja aluekehi-
32184: uuden luomiseen, yritysten toimintalogiikkaan,       tyksen menestysmallien selvittäminen. Poikkitie-
32185: ihmisten hyvinvointiin ja poliittiseen päätöksen-    teellisen tutkimuskeskuksen tehtävänä on tutkia
32186: tekoon kohdistuvien vaikutusten selvittäminen        tietoyhteiskuntakehityksen sosiaalisia, kulttuuri-
32187: vaatii keskitettyä tutkimustiedon keräämistä ja      sia ja inhimillisiä vaikutuksia. Ihmisen sopeutu-
32188: uuteen ympäristöön liittyvien toimintamallien ja     minen muuttuviin olosuhteisiin ja lisääntyvän
32189: hyvinvoinnin mittareiden kehittämistä. EU:n tie-     tietotyön vaikutuksien selvittäminen ovat yhteis-
32190: toyhteiskuntatutkimuskeskuksen perustaminen          kunnallisen hyvinvoinnin keskeisimpiä kysy-
32191: on välttämätöntä unionin uusien, talouteen koh-      myksiä.
32192: distuvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien        Hyvää elämää palvelevan teknologian tutki-
32193: tietoyhteiskunta, yrittäjyyden Eurooppa ja talou-    misen tulee myös olla keskeinen osa työtä. Tek-
32194: den menestys edellyttävät yritystoimintaa, yh-       nologian tuominen ihmisen tasolle ja uusien toi-
32195: teiskuntarakenteita, julkista sektoria ja erityis-   mintamallien syntyminen muuttavat yhteiskun-
32196: ryhmien elämää helpottavia teknologiaratkaisuja      taaja uudistavat taloutta. Tämän alueen mahdol-
32197: koskevan tutkimustiedon keskittämistä. Suomen        lisuuksien selvittäminen on yhteiskuntapolitii-
32198: asemaa tietoyhteiskuntatutkimuskeskuksen sijoi-      kan tavoitteiden ja uuden työn syntymisen kan-
32199: tuspaikkana puoltaa mobiiliteknologian johto-        nalta tärkeää.
32200: aseman lisäksi laaja mielenkiinto tietoyhteiskun-
32201: nan, kehittyvän teknologiaoja poliittisen päätök-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32202: senteon yhteyksiin. Suomeen on syntynyt tieto-
32203: yhteiskuntatutkimuksen osaamista mm. Suomen                että hallitus ryhtyy nopeasti toimiin
32204: Akatemian Tiedon tutkimusohjelman, Tampe-                  EU·n tietoyhteiskuntatutkimus-ja kehit-
32205: reen yliopiston Tietoyhteiskunnan tutkimuskes-             tämiskeskuksen perustamiseksi Suo-
32206: kuksen ja Sitrassa toteutetun kansallisen tietoyh-         meen.
32207: 
32208: 
32209: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
32210: 
32211:     Kyösti Karjula /kesk                                Pekka Nousiainen /kesk
32212:     Juha Rehula /kesk                                   Niilo Keränen /kesk
32213:                                                                                               Versio 2.0
32214: TPA 177/2000 vp -    Kyösti Karjula /kesk ym.
32215: 
32216: 
32217: 
32218:     Matti Vanhanen /kesk                        Kari Kantalainen /kok
32219:     Petri Neittaanmäki /kesk                    Leena-Kaisa Harkimo /kok
32220:     Pekka Vilkuna /kesk                         Leea Hiltunen /skl
32221:     Markku Markkula /kok                        Kalevi Olin /sd
32222: 
32223: 
32224: 
32225: 
32226: 2
32227:                                                               TPA 178/2000 vp - Juha Karpio /kok
32228: 
32229: 
32230: 
32231: 
32232:                                              TOIMENPIDEALOITE 178/2000 vp
32233: 
32234:                                              Väestötietojen vaihto Baltian maiden kanssa
32235: 
32236: 
32237: 
32238: 
32239: Eduskunnalle
32240: 
32241: Väestörekisterikeskuksen tavoitteena on lisätä        siaalisia etuja täältä, mutta asuu kuitenkin käy-
32242: kansainvälistä yhteistyötä tietojen vaihdossa eri-    tännössä Virossa. Yhteisen muuttokirjamenette-
32243: tyisesti muiden pohjoismaidenja Baltian maiden        lyn käyttöönotto maiden välillä auttaisi poista-
32244: kanssa. Kansainvälistä tietojenvaihtoa edistä-        maan kaksinkertaisen kirjoillaolon aiheuttamia
32245: mällä pyritään parantamaan väestötietojärjestel-      epäkohtia.
32246: män tietojen tasoa erityisesti ulkomailla asuvien        Baltian maissa on parhaillaan meneillään pe-
32247: Suomen kansalaisten tietojen ajan tasalla pitämi-     rusrekisterijärjestelmien kehittämiseen liittyvä
32248: sessä. Tavoitteena on lisäksi helpottaa lisäänty-     työ, johon myös Väestörekisterikeskus on usean
32249: vän kansainvälisen muuttoliikkeen aiheuttamaa         vuoden ajan antanut asiantuntija-apua muiden
32250: tarvetta muuttajien henkilötietojen välittämiseen     suomalaisten viranomaisten ohella. Väestörekis-
32251: lähtömaasta tulomaahan.                               terikeskus on allekirjoittanut 15.2.2000 Viron si-
32252:    Suomi on osapuolena Pohjoismaiden välises-         säasiainministeriön väestörekisteriosaston kans-
32253: sä väestörekisteriä koskevassa sopimuksessa (ns.      sa yhteistyöpöytäkirjan, jonka tavoitteena on
32254: pohjoismainen muuttokirjasopimus), ja Italian         edesauttaa perusrekisterien ja väestörekisterin
32255: kanssa Suomella on sopimus siviilisäätyilmoitus-      kehittämistä molemmissa maissa sekä edesaut-
32256: ten vaihtamisesta. Muiden maiden kanssa tieto-        taa henkilötietojen vaihtoa yleensä sekä erityi-
32257: jenvaihtosopimuksia ei ole. Ulkomailla asuvien        sesti henkilöiden muuttaessa Virosta Suomeen ja
32258: Suomen kansalaisten osalta tietojen ylläpito          päinvastoin.
32259: väestötietojärjestelmässä perustuu siten pääsään-        Yhteistyöpöytäkirjassa on otettu huomioon ta-
32260: töisesti henkilön omaan ilmoitukseen. Vastaa-         voite solmia Suomen ja Viron välillä pohjoismai-
32261: vasti Suomessa asuvan ulkomaalaisen henkilö-          sen muuttokirjasopimuksen kaltainen sopimus.
32262: tiedoissa tapahtuneiden muutosten ilmoittami-         Latvian ja Liettuan väestökirjanpidon viran-
32263: nen tämän kansalaisuusvaltion viranomaiselle          omaisten kanssa on toistaiseksi käyty ainoastaan
32264: perustuu henkilön omaan ilmoitukseen.                 epävirallisia keskusteluja tietojen vaihdon edis-
32265:    Muuttoliike Suomen ja Baltian maiden välillä       tämisestä näiden maiden ja Suomen välillä.
32266: on lisääntynyt Baltian maiden itsenäistymisen         Väestörekisterikeskuksen edustajien on tarkoi-
32267: jälkeen. Tämä koskee erityisesti Viron ja Suo-        tus käydä vuoden aikana tutustumassa Latvian ja
32268: men välistä muuttoliikettä. On arvioitu, että Vi-     Liettuan väestökirjanpidon nykytilanteeseen ja
32269: rossa asuisi vakinaisesti paljon enemmän suoma-       samalla selvittää maiden halukkuus ja valmius
32270: laisia kuin mitä väestötietojärjestelmän tiedot       pohjoismaista muuttosopimusta vastaavan sopi-
32271: osoittavat (n. 300 henkilöä). Viron puolella on       muksen solmimiseen Suomen kanssa.
32272: myös tullut esiin yksittäisiä tapauksia, joissa Vi-
32273: ron kansalainen on kirjoilla Suomessa ja saa so-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
32274: 
32275: 
32276:                                                                                                Versio2.0
32277: TPA 178/2000 vp- Juha Karpio /kok
32278: 
32279: 
32280:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
32281:       ta Baltian maiden kanssa saadaan sol-
32282:       mittua muuttokirjasopimus.
32283: 
32284: 
32285: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
32286: 
32287:     Juha Karpio /kok
32288: 
32289: 
32290: 
32291: 
32292: 2
32293:                                                             TPA 179/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32294: 
32295: 
32296: 
32297: 
32298:                                                TOIMENPIDEALOITE 179/2000 vp
32299: 
32300:                                                Infuusionesteiden tuotannon turvaaminen
32301: 
32302: 
32303: 
32304: 
32305: Eduskunnalle
32306: 
32307: Orion-yhtymän lääkevalmistaja Orion Pharma              kriittisesti sairaiden potilaiden hoidolle. Hoidon
32308: lopettaa seitsemästä lääkevalmistetehtaastaan           saannin turvaamisen kannalta ei ole potilaan
32309: kolme: Oulun, Seinäjoen ja Kemijärven tehtaat,          edun mukaista siirtää infuusionesteiden tuotan-
32310: joissa on työntekijöitä 230. Yhtymä on merkittä-        toa ja toimitusta riippuvaiseksi ulkomaisista yh-
32311: vä työllistäjä ja verotulojen tuoja eli aluepoliitti-   tiöistä.
32312: sesti merkittävä toimija.                                  Kansallisen intressin mukaisesti ei ole pelkäs-
32313:    Yhdeksi syyksi Orion-yhtymän päätökseen              tään syytä tuijottaa ulkomaisten infuusionestei-
32314: lakkauttaa Oulussa sijaitseva tuotantolaitos on         den halvempiin hintoihin, vaan kotimainen liuos-
32315: mainittu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin          ten tuotanto ja saatavuus voitaisiin turvata tuella.
32316: päätös siirtyä käyttämään ulkomailta tuotavia in-       Tuen antaminen tuotteelle, jonka merkitys erityi-
32317: fuusionesteitä. Oulun yliopistollisessa keskussai-      sesti kriisiaikana korostuu, on perusteltua, sillä
32318: raalassa kuitenkin monet yksiköt, lääkärit ja hoi-      onhan kansallista tuotantoa tuettu muutenkin,
32319: tohenkilökunta ovat vuosien varrella olleet mu-         esimerkkinä voidaan mainita telakkatuki. Tuki
32320: kana Medipolarin tuotekehittelyssä. Tällä taval-        infuusionesteiden tuotannolle varmistaa liuosten
32321: la on voitu suoraan vaikuttaa potilaille välttämät-     saatavuuden ja hyvän laadun jatkossakin.
32322: tömien liuosten koostumukseen yhteistyössä
32323: tuottajan kanssa.                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32324:    Infuusionesteitä tuottavien tehtaiden lakkaut-
32325: tamisen seuraus olisi myös se, että Suomi jäisi                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin in-
32326: kokonaan ulkomailta tuotavien iiuosten varaan.                fuusionesteiden tuotannon turvaamisek-
32327: Tällä voi olla kriisitilanteessa kohtalokkaita seu-           si Oulun, Kemijärven ja Seinäjoen teh-
32328: rauksia sairaaloiden toiminnalle ja mahdollisesti              tailla.
32329: 
32330: 
32331: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
32332: 
32333:     Unto Valpas /vas                                       Anne Huotari /vas
32334:     Matti Huutola /vas                                     Tapio Karjalainen /sd
32335:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                         Lauri Kähkönen /sd
32336:     Jorma Vokkolainen /vas                                 Esa Lahtela /sd
32337:     Kari Uotila /vas                                       Marjaana Koskinen /sd
32338:     Pertti Turtiainen /vas                                 Saara Karhu /sd
32339:     Mikko Kuoppa /vas                                      Ilkka Taipale /sd
32340:     Matti Kangas /vas                                      Jukka Gustafsson /sd
32341: 
32342:                                                                                                   Versio2.0
32343: TPA 179/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
32344: 
32345: 
32346:     Pentti Tiusanen /vas                Esko-Juhani Tennilä /vas
32347:     Veijo Puhjo /vas                    Raimo Vistbacka /ps
32348:     Annika Lapintie /vas
32349: 
32350: 
32351: 
32352: 
32353: 2
32354:                                                      TPA 180/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk ym.
32355: 
32356: 
32357: 
32358: 
32359:                                             TOIMENPIDEALOITE 180/2000 vp
32360: 
32361:                                             Yksinhuoltajien lepo- ja virkistysmahdollisuuk-
32362:                                             sien lisääminen
32363: 
32364: 
32365: 
32366: 
32367: Eduskunnalle
32368: 
32369: Yhden vanhemman perheiden uupumisriskiä li-          vanhemman perheisiin sekä sosiaaliturvan leik-
32370: sää toisen vanhemman puuttuminen. Muualla            kaukset selittävät köyhyyden kasvua. Yksinhuol-
32371: asuvan vanhemman tuki lapsen kasvatuksessa           tajat ovatkin yliedustettuina lastensuojeluasia-
32372: olisi tärkeää niin lapselle kuin hänen kanssaan      kaskunnassa. Heikko talous ja levon puute leima-
32373: asuvalle vanhemmalleenkin, sillä lapsen vierai-      si myös Forssan surmatyötä viime elokuussa.
32374: lut suovat huoltajalle kaivatun lepohetken. Kui-     Uupunut yksinhuoltaja päätyi surmaamaan alle
32375: tenkin vain 28% avioerolapsista tapaa säännölli-     kouluikäiset lapsensa. Kun vielä v. 1988 yksi-
32376: sesti muualla asuvaa vanhempaansa. Loput eivät       kään äiti ei surmannut pieniä lapsiaan, niin
32377: tapaa lainkaan tai enintään muutaman kerran          v. 1996 surmia teki 7 äitiä.
32378: vuodessa. Myös kunnat ovat leikanneet etenkin
32379: lapsiperheille suunnattuja kotipalveluja.            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32380:    Edes Raha-automaattiyhdistyksen tukemilla
32381: lomilla ei ole järjestetty lastenhoitoa kuin poik-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
32382: keustapauksissa.                                            ta yhden vanhemman perheille järjeste-
32383:    Uupumuksen taustalla on myös yhden van-                  tään lomapäivä kerran kuukaudessa,
32384: hemman perheiden heikentynyt talous: alle kou-             jolloin alle 1V-vuotiaalle lapselle voi-
32385: luikäisten lasten yksinhuoltajien tuloköyhyys on           daan järjestää maksuton hoito esimer-
32386: peräti 15% (muu väestö 5 %) ja joka kolmas yk-             kiksi vuoropäiväkodissa, vapaaehtois-
32387: sinhuoltaja turvautuukin toimeentulotukeen                 ten tukivanhempien luona tai muulla
32388: (kahden huoltajan perheiden osuus alle 10 %).              kunnan järjestämällä tavalla huoltajan
32389: Työttömyyden kohdistuminen erityisesti yhden               niin halutessa.
32390: 
32391: 
32392: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
32393: 
32394:     Lauri Oinonen /kesk                                 Irja Tulonen /kok
32395:     Antti Rantakangas /kesk                             Saara Karhu /sd
32396:     Marja-Leena Kemppainen /skl                         Tanja Karpela /kesk
32397:     Ismo Seivästö /skl                                  Esa Lahtela /sd
32398:     Sulo Aittoniemi /alk                                Heli Paasio /sd
32399:     Pekka Nousiainen /kesk                              Jukka Vihriälä /kesk
32400:     Leena Rauhala /skl
32401: 
32402: 
32403:                                                                                              Versio2.0
32404:                                                              AM 181/2000 rd- Klaus Bremer /sv m.fl.
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409:                                                 ÅTGÄRDSMOTION 181/2000 rd
32410: 
32411:                                                 Tillsättandet av en arbetsgrupp för att bereda
32412:                                                 en totalreform av bil- och trafikbeskattningen
32413: 
32414: 
32415: 
32416: 
32417: Tili riksdagen
32418: 
32419:  Prisutvecklingen på råolja och dollams värde-               "Beslöts tilisätta en politisk arbetsgrupp vars
32420:  stegring har förorsakat en våldsam markmässig           uppgift är att bereda ett förslag om en totalre-
32421:  åtstramning av vår bil- och trafikbeskattning.          form av bil- och trafikbeskattningen. Utredning-
32422:  Detta har i sin tur lett tili en ökning av transport-   en bör fåsta särskild uppmärksamhet vid trafik-
32423:  och resekostnadema samt 1evnadskostnadema               politiska, miljöpolitiska, trafikekonomiska samt
32424: och inflationen. Den har på ett märkbart sätt för-       trafiksäkerhetssynpunkter."
32425: svårat livsbetinge1sema på landsbygden, påskyn-              Den gemensamt överenskomna utredningsar-
32426:  dat 1andsbygdens avfo1kning, flykten från 1ands-        betsgruppen, som redan 1996 ansågs nödvändig,
32427: bygden och inflyttningen tili tiliväxtcentra med         tillsattes aldrig. Nu, nästan fyra år senare, har de
32428:  stora tiliäggsutgifter för kommunema och invå-          våldsamt ökade råolje- och dollarprisema steg-
32429: narna. Den har ökat konkursemas anta1, förorsa-          rat de skadliga följdema av vår bil- och trafikbe-
32430: kat förlust av arbetsplatser, ökat arbetslösheten        skattning tili en outhärdlig nivå både för medbor-
32431: och arbetslöshetskostnadema.                             gama och nationalekonomin.
32432:     Den har höjt medel- och nedskrotningsåldem
32433: på vår bilpark tili en rekordnivå inom EU och            Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
32434: därigenom förorsakat en ökning av trafikolyck-
32435: oma och en märkbar, onödig ökning av samhäl-                   att regeringen utan dröjsmål tillsätter
32436: lets kostnader för olyckomas följder. De ur mil-               en politisk arbetsgrupp, vars uppgift är
32437: jö- och naturskyddssynpunkt skadliga verkning-                 att bereda ett förslag tili en totalreform
32438: ama har hållits på en onödigt hög nivå och för-                av bil- och trafikbeskattningen. Utred-
32439: orsakat energislöseri, som anses förkastligt.                  ningen bör fästa särskild uppmärksam-
32440:     Ovan nämnda verkningar ansågs av Lippo-                    het vid trafikpolitiska, miljöpolitiska,
32441: nens s.k. 1 regering redan ur samhällets synpunkt              trafikekonomiska samt trafiksäkerhets-
32442: så allvarliga, att regeringen i budgetförhandling-             synpunkter. Utredningen bör bli färdig
32443: ama 14-16 augusti 1996 enhälligt gjorde en                     så att de ändringar som görs på basen
32444: överenskommelse som protokollfördes på föl-                    av utredningen kan beaktas i statens
32445: jande sätt:                                                    budgetproposition för 2001.
32446: 
32447: 
32448: 
32449: 
32450:                                                                                                     Versio 2.0
32451:                                       AM 181/2000 rd - Klaus Bremer /sv m.fl.
32452: 
32453: 
32454: Helsingfors den 18 maj 2000
32455: 
32456:    Klaus Bremer /sv                   Juha Korkeaoja /cent
32457:    Ulla-Maj Wideroos /sv              Kyösti Karjula /cent
32458:    Nils-Anders Granvik /sv            Jorma Huuhtanen /cent
32459:    Håkan Nordman /sv                  Pertti Hemmilä /saml
32460:    Eva Biaudet /sv                    Kari Uotila /vänst
32461:    Margareta Pietikäinen /sv          Esko Kurvinen /saml
32462:    Ola Rosendahl /sv                  Jukka Vihriälä /cent
32463:    Henrik Lax /sv                     Reijo Kallio /sd
32464:    Christina Gestrin /sv              Hannes Manninen /cent
32465:    Harry Wallin /sd                   Pekka Vilkuna /cent
32466:    Erkki Pulliainen 1gröna            Säde Tahvanainen /sd
32467:    Risto Kuisma /ref                  Unto Valpas /vänst
32468:    Johannes Leppänen /cent            Jaakko Laakso /vänst
32469:    Toimi Kankaanniemi /fkf            Matti Väistö /cent
32470:    Kalervo Kummola /saml              Seppo Lahtela /cent
32471:    Olli Nepponen /saml                Seppo Kanerva /saml
32472:    Pekka Kuosmanen /saml              Marjaana Koskinen /sd
32473:    Bjarne Kallis /fkf                 Osmo Puhakka /cent
32474:    Leena-Kaisa Harkimo /saml          Pauli Saapunki /cent
32475:    Marja Tiura /saml                  Ilkka Kanerva /saml
32476:    Paula Kokkonen /saml               Annika Lapintie /vänst
32477:    Kari Kantalainen /saml             Mikko Kuoppa /vänst
32478:    Tero Rönni /sd                     Timo Seppälä /saml
32479:    Kalevi Olin /sd                    Lasse Viren /saml
32480:    Raimo Mähönen /sd                  Raimo Vistbacka /saf
32481:    Erkki Kanerva /sd                  Martti Tiuri /saml
32482:    Saara Karhu /sd                    Pirjo-Riitta Antvuori /saml
32483:    Lauri Kähkönen /sd                 Kaarina Dromberg /saml
32484:    Sulo Aittoniemi /alk               Kirsi Piha /saml
32485:    Jyri Häkämies /saml                Olavi Ala-Nissilä /cent
32486:    Marjukka Karttunen-Raiskio /saml   Maria Kaisa Aula /cent
32487:    Eero Akaan-Penttilä /saml          Timo Kalli /cent
32488:    Petri Salo /saml                   Mauri Pekkarinen /cent
32489:    Pekka Ravi /saml                   Aulis Ranta-Muotio /cent
32490:    Juha Karpio /saml                  Inkeri Kerola /cent
32491:    Pirkko Peltomo /sd                 Päivi Räsänen /fkf
32492:    Matti Vanhanen /cent               Mauri Salo /cent
32493:    Tero Mölsä /cent                   Lauri Oinonen /cent
32494:    Eero Lämsä 1cent                   Liisa Hyssälä /cent
32495:    Kari Myllyniemi /cent              Jorma Vokkolainen /vänst
32496:    Hannu Aho 1cent                    Matti Huutola /vänst
32497:    Hannu Takkula /cent                Matti Kangas /vänst
32498:    Niilo Keränen /cent                Pertti Turtiainen /vänst
32499:    Ismo Seivästö /fkf                 Ulla Juurola /sd
32500:    Leea Hiltunen /fkf                 Antti Rantakangas /cent
32501: 
32502: 
32503:                                                                            2
32504: AM 18112000 rd -    Klaus Bremer /sv m.fl.
32505: 
32506: 
32507:     Sakari Smeds /fkf                        Irja Tulonen /saml
32508:     Markku Laukkanen 1cent                   Pertti Mäki-Hakola /saml
32509:     Seppo Kääriäinen /cent                   Sari Sarkomaa /saml
32510:     Mika Lintilä /cent                       Hanna Markkula-Kivisilta /saml
32511:     Anu Vehviläinen 1cent                    Jyrki Katainen /saml
32512:     Esko-Juhani Tennilä /vänst               Esa Lahtela /sd
32513:     Riitta Korhonen /saml
32514: 
32515: 
32516: 
32517: 
32518: 3
32519: Suomennos                                                 TPA 18112000 vp- Klaus Bremer /r ym.
32520: 
32521: 
32522: 
32523: 
32524:                                             TOIMENPIDEALOITE 181/2000 vp
32525: 
32526:                                             Auto- ja liikenneverotuksen kokonaisuudistus-
32527:                                             ta valmistelevan työryhmän asettaminen
32528: 
32529: 
32530: 
32531: 
32532: Eduskunnalle
32533: 
32534: Raakaöljyn hintakehitys ja dollarin arvon ko-        rotuksen kokonaisuudistukseksi. Selvityksen tu-
32535: hoaminen ovat johtaneet auto- ja liikennevero-       lee kiinnittää erityistä huomiota liikennepoliitti-
32536: tuksemme rajuun markkamääräiseen kiristymi-          siin, ympäristöpoliittisiin, liikennetaloudellisiin
32537: seen. Tämä on puolestaan johtanut kuljetuskus-       sekä liikenneturvallisuuteen liittyviin näkökoh-
32538: tannusten, matkakustannusten, elinkustannusten       tiin."
32539: ja inflaation kasvuun vaikeuttaen merkittävästi          Yhteisesti sovittua, jo vuonna 1996 välttämät-
32540: maaseudun elinoloja ja kiihdyttäen maaseudun         tömänä pidettyä selvitystyöryhmää ei koskaan
32541: autioitumista, maaltapakoa ja muuttoa kasvukes-      asetettu. Nyt, liki neljä vuotta myöhemmin, sekä
32542: kuksiin raskaine, kunnille ja asukkaille aiheutu-    raakaöljyn että dollarin rajusti kohonneet hinnat
32543: vine lisäkustannuksineen. Tämä on lisännyt kon-      ovat kasvattaneet auto- ja liikenneverotuksemme
32544: kursseja, aiheuttanut työpaikkojen menetyksiä        haitalliset seuraukset sekä kansalaisten että kan-
32545: sekä kasvattanut työttömyyttä ja työttömyyskus-      santalouden kannalta sietämättömiksi.
32546: tannuksia.
32547:    Tämä on nostanut ajoneuvokantamme keski-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32548: ikää ja romutusikää EU:ssa ennätystasolle sekä
32549: johtanut sitä kautta liikenneonnettomuuksien li-           että hallitus viipymättä asettaa poliitti-
32550: sääntymiseen ja onnettomuuksien seurausten yh-             sen työryhmän, jonka tehtävänä on val-
32551: teiskunnallisten kustannusten merkittävään, tar-           mistella ehdotus auto- ja liikennevero-
32552: peettomaan kasvuun. Ympäristön ja luonnonsuo-              tuksen kokonaisuudistukseksi. Selvityk-
32553: jelun kannalta haitalliset vaikutukset ovat pysy-          sen tulee kiinnittää erityistä huomiota
32554: neet tarpeettoman korkealla tasolla aiheuttaen             liikennepoliittisiin,   ympäristöpoliitti-
32555: energian tuomittavana pidettävää, tarpeetonta              siin, liikennetaloudellisiin sekä liiken-
32556: tuhlausta.                                                 neturvallisuuteen liittyviin näkökohtiin.
32557:    Edellä mainittuja seurauksia pidettiin ns. Lip-         Selvityksen tekemiselle tulee määrätä
32558: posen 1. hallituksen toimesta yhteiskunnallisesti          takaraja niin, että selvityksen perusteel-
32559: jo niin vakavina, että hallitus 14.-16. elokuuta           la auto- ja liikenneverotukseen tehtävät
32560: 1996 käydyissä talousarvioneuvotteluissa sopi              muutokset voidaan ottaa huomioon val-
32561: yksimielisesti pöytäkirjaan merkittävän seuraa-            tion talousarvioehdotuksessa vuodelle
32562: vasti:                                                     2001.
32563:    "Asetetaan poliittinen työryhmä, jonka tehtä-
32564: vänä on valmistella ehdotus auto- ja liikenneve-
32565: 
32566: 
32567: 
32568: 
32569:                                                                                               Versio 2.0
32570: TPA 181/2000 vp- Klaus Bremer /r ym.
32571: 
32572: 
32573: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2000
32574: 
32575:      Klaus Bremer /r                     Kyösti Karjula /kesk
32576:      Ulla-Maj Wideroos /r                Jorma Huuhtanen /kesk
32577:      Nils-Anders Granvik /r              Pertti Hemmilä lkok
32578:      Håkan Nordman /r                    Kari Uotila /vas
32579:      Eva Biaudet /r                      Esko Kurvinen /kok
32580:      Margareta Pietikäinen /r            Jukka Vihriälä /kesk
32581:      Ola Rosendahl /r                    Reijo Kallio /sd
32582:      Henrik Lax /r                       Hannes Manninen !kesk
32583:      Christina Gestrin /r                Pekka Vilkuna /kesk
32584:      Harry Wallin /sd                    Säde Tahvanainen /sd
32585:      Erkki Pulliainen /vihr              Unto Valpas /vas
32586:     Risto Kuisma /rem                    Jaakko Laakso /vas
32587:     Johannes Leppänen /kesk              Matti Väistö /kesk
32588:     Toimi Kankaanniemi /skl              Seppo Lahtela /kesk
32589:     Kalervo Kummola /kok                 Seppo Kanerva /kok
32590:     Olli Nepponen /kok                   Marjaana Koskinen /sd
32591:     Pekka Kuosmanen lkok                 Osmo Puhakka /kesk
32592:     Bjarne Kallis /skl                   Pauli Saapunki /kesk
32593:     Leena-Kaisa Harkimo /kok             Ilkka Kanerva /kok
32594:     Marja Tiura /kok                     Annika Lapintie /vas
32595:     Paula Kokkonen /kok                  Mikko Kuoppa /vas
32596:     Kari Kantalainen /kok                Timo Seppälä /kok
32597:     Tero Rönni /sd                       Lasse Viren /kok
32598:     Kalevi Olin /sd                      Raimo Vistbacka /ps
32599:     Raimo Mähönen /sd                    Martti Tiuri /kok
32600:     Erkki Kanerva /sd                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok
32601:     Saara Karhu /sd                      Kaarina Dromberg /kok
32602:     Lauri Kähkönen /sd                   Kirsi Piha /kok
32603:     Sulo Aittoniemi /alk                 Olavi Ala-Nissilä /kesk
32604:     Jyri Häkämies /kok                   Maria Kaisa Aula /kesk
32605:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok      Timo Kalli /kesk
32606:     Eero Akaan-Penttilä /kok             Mauri Pekkarinen /kesk
32607:     Petri Salo /kok                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
32608:     Pekka Ravi /kok                      Inkeri Kerola /kesk
32609:     Juha Karpio /kok                     Päivi Räsänen /skl
32610:     Pirkko Peltomo /sd                   Mauri Salo /kesk
32611:     Matti Vanhanen /kesk                 Lauri Oinonen /kesk
32612:     Tero Mölsä /kesk                     Liisa Hyssälä /kesk
32613:     Eero Lämsä /kesk                     Jorma Vokkolainen /vas
32614:     Kari Myllyniemi /kesk                Matti Huutola /vas
32615:     Hannu Aho /kesk                      Matti Kangas /vas
32616:     Hannu Takkula /kesk                  Pertti Turtiainen /vas
32617:     Niilo Keränen /kesk                  Ulla Juurola /sd
32618:     Ismo Seivästö /skl                   Antti Rantakangas /kesk
32619:     Leea Hiltunen /skl                   Sakari Smeds /skl
32620:     Juha Korkeaoja /kesk                 Markku Laukkanen /kesk
32621: 2
32622:                            TPA 18112000 vp- Klaus Bremer /r ym.
32623: 
32624: 
32625: Seppo Kääriäinen /kesk     Pertti Mäki-Hakola /kok
32626: Mika Lintilä /kesk         Sari Sarkomaa /kok
32627: Anu Vehviläinen /kesk      Hanna Markkula-Kivisilta /kok
32628: Esko-Juhani Tennilä /vas   Jyrki Katainen /kok
32629: Riitta Korhonen /kok       Esa Lahtela /sd
32630: Irja Tuloneo /kok
32631: 
32632: 
32633: 
32634: 
32635:                                                              3
32636:                                                        TPA 182/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
32637: 
32638: 
32639: 
32640: 
32641:                                              TOIMENPIDEALOITE 182/2000 vp
32642: 
32643:                                              Yrittäjäperheiden työttömyysturvan selkeyttä-
32644:                                              minen
32645: 
32646: 
32647: 
32648: 
32649: Eduskunnalle
32650: 
32651: Yrittäjänä pidetään elinkeinon- ja ammatinhar-        tettu saamaan työttömyyskorvausta. Tilanne
32652: joittajaa, joka päätointaan varten on velvollinen     konkretisoituu hyvin silloin, kun puolison omis-
32653: ottamaan yrittäjien eläkelain (YEL) mukaisen          tus on alle 50% eikä työttömyysuhan alla oleval-
32654: vakuutuksen tai on TEL-vakuutettu (ns. osaomis-       la puolisolla tai perheenjäsenellä ole vastaavaa
32655: taja). Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työsken-    määräämisvaltaa tai omistusosuutta yrityksessä.
32656: telee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa        Näin ollen hän ei voi olla Yrittäjäkassan jäsen, ja
32657: hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai      palkansaajapuolen kassajäsenyys työttömyyden
32658: hänen perheenjäsenillään tai yhdessä perheen-         kohdatessa voi yksittäisten tapausten kohdalla
32659: jäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osa-     osoittautua vastikkeettomaksi työttömyyden
32660: kepääomasta tai osakkeiden tuottamasta ääni-          kohdatessa. Työttömyyskassoilla ei ole velvolli-
32661: määrästä tai muutoin vastaava määräämisvalta.         suutta valvoa sitä, ovatko kassan jäsenet töissä
32662: Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka työs-        puolisoidensa yrityksissä, eikä niillä ole myös-
32663: kentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai   kään velvollisuutta informoida siitä, milloin jä-
32664: hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä per-     sen menettää työttömyysturvansa. Kassoilla ei
32665: heenjäsentensä kanssa on vähintään 50 prosent-        ole myöskään velvollisuutta palauttaa "aiheetta"
32666: tia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta         maksettuja jäsenmaksuja. Lukuisia esimerkkejä
32667: äänimäärästä tai muutoin vastaava määräysvalta.       tällaisista tapauksista on mm. Pohjois-Pohjan-
32668: Yrittäjänä pidetään edelleen henkilöä, joka edel-     maan yrittäjät ry:n tiedossa.
32669: lä säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityk-         Oikeudellisesti ongelman ratkaisuun on ole-
32670: sessä (kommandiittiyhtiössä, avoimessa yhtiös-        massa ainakin kaksi vaihtoehtoa: lisätä yrittäjien
32671: sä tai osuuskunnassa) tai yhteisössä, jossa hänel-    ja palkansaajien tietoisuutta työttömyysturvassa
32672: lä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdes-    olevasta aukosta ja muuttamalla työttömyystur-
32673: sä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan          valakia siten, että puolisoita ei enää entiseen mal-
32674: mainituissa kohdissa sanottua määräämisvaltaa.        liin automaattisesti rinnasteta yrittäjiksi. Työttö-
32675:    Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin,         myyskassalaissa/-asetuksessa tulisi myös olla
32676: kun yrittäjä joutuu irtisanomaan taloudellisista ja   velvoite aktiivisesta tiedottamisesta jäsenistölle.
32677: tuotannollisista syistä kaikki työntekijänsä ja
32678: myös puolisonsa tai muun perheenjäsenensä.            Edellä olevan perusteella ehdotan,
32679: Vaikka puoliso tai perheenjäsen olisi useiden
32680: vuosien ajalta maksanut jäsenmaksunsa palkan-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
32681: saajapuolen työttömyyskassaan, hän ei työttö-               la parannetaan ja selkeytetään yrittä-
32682: myysturvalain la §:nja 16 §:n nojalla ole oikeu-            jien ja yrittäjäperheen jäsenten mahdol-
32683:                                                             lisuutta saada ansiosidonnaista työttö-
32684: 
32685:                                                                                                  Versio 2.0
32686: TPA 182/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
32687: 
32688: 
32689:       myyspäivärahaa, koulutusta ja koulu-
32690:       tuspäivärahaa.
32691: 
32692: 
32693: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
32694: 
32695:     Antti Rantakangas /kesk
32696: 
32697: 
32698: 
32699: 
32700: 2
32701:                                                         TPA 183/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
32702: 
32703: 
32704: 
32705: 
32706:                                                TOIMENPIDEALOITE 183/2000 vp
32707: 
32708:                                                Maaseutukuntien lääkäritarpeen täyttäminen
32709: 
32710: 
32711: 
32712: 
32713: Eduskunnalle
32714: 
32715: Hallitusohjelman mukaan väestön terveys ja sen          yhteiskunnalle. Viime päivien tiedot Lääkärilii-
32716: edistäminen otetaan yhdeksi julkista ja yleistä         ton selvityksestä kertovat, että 400 lääkäriä suun-
32717: päätöksentekoaja toimintaa ohjaavaksi sekä sii-         nittelee siirtyvänsä yksityislääkäriksi ja 550 ha-
32718: hen vaikuttavaksi tekijäksi. Samoin ohjelmassa          keutumista osa-aika- tai varhennetulle eläkkeel-
32719: todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on       le. Tämä pahentaa edelleen lääkäripulaa. Osassa
32720: luotava tehokkaat ja toimivat hoitoketjut sekä          maata, erityisesti maaseutukunnissa, oleva lääkä-
32721: tarkoituksenmukainen hoidon porrastus ja hyö-           ripula johtaa myös kansalaisten eriarvoisuuden
32722: dynnettävä uutta teknologiaa. Käytännössä näi-          lisääntymiseen asuinpaikan ratkaistessa palvelu-
32723: den tavoitteiden toteuttaminen edellyttäisi lääkä-      jen saatavuuden, tason ja hinnan. Nyt tarvittai-
32724: rien riittävää saatavuutta maan kaikissa kunnissa       siin nopeita toimia lääkärikoulutuksen lisäämi-
32725: ja niiden terveyskeskuksissa. Nyt erityisesti maa-      seksi, täydennyskoulutuksen tehostamiseksi sekä
32726: seutukunnissa terveyskeskuslääkärien virkoja on         terveyskeskustoiminnan kilpailukyvyn kohenta-
32727: runsaasti täyttämättä, koska hakijoita ei ole riittä-   miseksi.
32728: västi. Tämä johtaa puolestaan tilanteeseen, jossa
32729: hoidon porrastus ei toimi ja kuntien erikoissai-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
32730: raanhoidon kustannukset kohoavat kohtuutto-
32731: masti. Toinen ongelma liittyy erikoislääkäripu-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
32732: laan, joka on tosiasia erityisesti Pohjois- ja Itä-            la parannetaan lääkärien saatavuutta
32733: Suomen sairaanhoitopiireissä. Tämä puolestaan                 erityisesti maaseutukunnissa, sekä hel-
32734: merkitsee eräiden erikoisalojen osalta potilas-               potetaan erikoislääkäritilannetta Poh-
32735: jonojen kasvua ja sitä kautta lisääntyviä kuluja              jois- ja Itä-Suomen sairaanhoitopiireis-
32736:                                                               sä.
32737: 
32738: 
32739: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
32740: 
32741:     Antti Rantakangas /kesk
32742: 
32743: 
32744: 
32745: 
32746:                                                                                                   Versio 2.0
32747:                                                                    TPA 184/2000 vp- Kirsi Piha /kok
32748: 
32749: 
32750: 
32751: 
32752:                                                TOIMENPIDEALOITE 184/2000 vp
32753: 
32754:                                                Mietojen alkoholijuomien vähittäismyynnin va-
32755:                                                pauttaminen
32756: 
32757: 
32758: 
32759: 
32760: Eduskunnalle
32761: 
32762: Suomessa vain yhdellä yrityksellä on lupa myy-              Ainoastaan asiallinen tiedottaminen alkoholin
32763: dä yli 4, 7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisäl-   vaaroista ja ajoissa aloitettu lasten asennekasva-
32764: täviä juomia. Monopolia on perusteltu sillä, että       tus voivat pitemmän päälle tuottaa toivottuja tu-
32765: ko. yritys on ainoa, joka kykenee vastuullisesti        loksia eli estää ihmisiä alkoholisoitumasta. Kun
32766: valvomaan myyntiä ja täten minimoimaan tämän            vahinko kerran on tapahtunut, on aivan yksi lys-
32767: vaarallisen aineen aiheuttamat haittavaikutukset.       ti, myydäänkö alkoholia yhdessä vai kymmenes-
32768: Ottamatta kantaa siihen, onko perustelu oikeutet-       sä osoitteessa kotipaikkakunnalla. Kärjistäen
32769: tu vai ei, on moinen holhoaminen paitsi loukkaa-        voisi sanoa, että mitä harvemmin ihmisen tarvit-
32770: vaa, myös lähitulevaisuutta tarkastellen päätöntä.      see asioida Alkon väkeviä houkutuksia pullol-
32771:    Vuonna 2004 rajamme aukeavat vapaalle                laan olevissa liikkeissä, sen parempi. Tältä väl-
32772: EU:n sisäiselle alkoholin tuonnille. Jos vähittäis-     tyttäisiin, kun ruokaviininsä saisi ostaa samasta
32773: myyntimonopolia ylläpidetään tuohon päivään             paikasta kuin elintarvikkeetkin. Seitsemän ih-
32774: saakka, saattavat seuraamukset moisesta "vapau-         mistä kymmenestä haluaisi ostaa viininsä ruoka-
32775: den kertarysäyksestä" olla ikäviä. Paljon järke-        kaupasta. Heillä tulisi olla siihen lain suoma
32776: vämpää on purkaa monopoli hallitusti ja vähitel-        mahdollisuus.
32777: len alkaen miedoista viineistä, jotka jo luonteen-
32778: sakin mukaisesti kuuluvat elintarvikekauppoihin.        Edellä olevan perusteella ehdotan,
32779:    Alkoholijuomien liika nauttiminen johtaa kiis-
32780: tatta terveydellisiin ongelmiin. On kuitenkin toi-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mie-
32781: vottoman lyhytnäköistä kuvitella, että kiellot ja             tojen, alle 15 tilavuusprosenttia etyyli-
32782: rajoitukset - saatikka vähittäismyynnin mono-                 allwholia sisältävien juomien vähittäis-
32783: poli - hillitsisivät alkoholin suurkuluttajia tu-             myynnin vapauttamiseksi.
32784: hoamasta terveyttään.
32785: 
32786: 
32787: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
32788: 
32789:     Kirsi Piha /kok
32790: 
32791: 
32792: 
32793: 
32794:                                                                                                  Versio 2.0
32795:                                                      TPA 185/2000 vp - Antti Rantakangas /kesk
32796: 
32797: 
32798: 
32799: 
32800:                                             TOIMENPIDEALOITE 185/2000 vp
32801: 
32802:                                             Maaseutukuntien elinvoiman vahvistaminen
32803: 
32804: 
32805: 
32806: 
32807: Eduskunnalle
32808: 
32809:  Sisäasiainministeriö ja Suomen Kuntaliitto teet-    tuksen tasoa pitää vahvistaa niin, että se tukee
32810: tivät helmi-maaliskuun taitteessa kyselyn, jossa     aluekehitystä nykyisen tiukan tulosohjauksen si-
32811: aluebarometriin kartoitettiin kunnanjohtajien        jaan. Kohtuuhintainen tietoliikenne tulee varmis-
32812: sekä luottamusjohdon näkemyksiä tulevasta. Tä-       taa koko maan alueelle. Teknologian kehittämis-
32813: män selvityksen mukaan alkutuotantovaltaisten        keskuksen tuki tulee porrastaa heikoimpien
32814: maaseutukuntien tulevaisuudenodotukset ovat          alueiden kehitystä suosivaksi. Kuntien valtion-
32815: synkät. Näkymää ovat heikentäneet monet halli-       osuusuudistuksessa tarvitaan toimia, joilla tasa-
32816: tuksen toimet, jotka ovat vähentäneet juuri syr-     taan nykyistä tehokkaammin kuntien välisiä tu-
32817: jäisten maaseutukuntien elinvoimaa. Yli puolet       loeroja esimerkiksi nostamalla verotulojen ta-
32818: maaseutukunnista aikoo aluebarometrin mukaan         sausraja 90:stä 95 prosenttiin. Tarvitaan myös
32819: paikata talouttaan maksujen korotuksin. Tulove-      alueellisia verohelpotuksia ns. Norjan mallin
32820: roa ollaan myös korottamassa lähivuosina, sa-        mukaan. Joka tapauksessa ratkaisuilla on kiire,
32821: moin henkilöstöä irtisanotaan ja investointeja su-   mikäli merkittävä osa maasta aiotaan estää tyh-
32822: pistetaan enemmän kuin muissa kunnissa.              jentymästä ihmisistä.
32823:     Sisäasiainministeriössä valmistunut tuore sel-
32824: vitys osoittaa, että Suomen valtio panostaa alue-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
32825: kehitykseen asukasta kohden vähiten kaikista
32826: EU-maista. Suomessa aluetukien osuus on 0,4 %              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
32827: bruttokansantuotteesta eli 100 euroalasukas. ED-           la vahvistetaan maaseutukuntien elin-
32828: maiden keskimääräinen panostus on 0,8 % eli                voimaa mm. panostamalla osaamisver-
32829: 210 euroalasukas. Esimerkiksi Saksa panostaa               kostojen kehittämiseen, kohdentamalla
32830: aluetukeen 1,3 %bruttokansantuotteesta eli 325             Tekesin varoja myös maaseutualueille,
32831: euroalasukas. Maaseutukuntien elinvoiman vah-              tasaamalla kuntien tuloeroja nostaen
32832: vistaminen edellyttäisi monia uusia kansallisia            verotulojen tasausraja 95 prosenttiin,
32833: toimia. Tarvitsemme maahamme kansallisen                   rakentamalla tietoliikenneyhteydet koko
32834: osaamiskeskusten verkoston. Heikkojen aluei-               maan alueelle sekä ottamalla käyttöön
32835: den yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ope-             henkilökohtaisia verohelpotuksia ns.
32836:                                                            Norjan mallin mukaan.
32837: 
32838: 
32839: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2000
32840: 
32841:     Antti Rantakangas /kesk
32842: 
32843: 
32844:                                                                                              Versio2.0
32845:                                                            TPA 186/2000 vp - Liisa Hyssälä /kesk
32846: 
32847: 
32848: 
32849: 
32850:                                             TOIMENPIDEALOITE 186/2000 vp
32851: 
32852:                                             Minimisairauspäivärahan palauttaminen tulot-
32853:                                             tomille
32854: 
32855: 
32856: 
32857: 
32858: Eduskunnalle
32859: 
32860: Tulottomilta poistui oikeus minimisairauspäivä-      rauspäivärahan palauttaminen tulottomille vah-
32861: rahaan vuonna 1996. Tämä päätös mursi kansan-        vistaisi hyvinvointivaltion perustaa ja kansanva-
32862: vakuutuksen periaatetta, joka on ollut keskeinen     kuutuksen periaatetta. Tällä päätöksellä yhteis-
32863: suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Minimisai-       kunnan niukkoja taloudellisia voimavaroja suun-
32864: rauspäivärahan poistaminen heikensi selkeästi        nattaisiin sinne, missä tarve on suurin eli köyhil-
32865: yhteiskunnan heikompi osaisten, kuten mielenter-     le ja sairaille ihmisille.
32866: veysongelmaisten perusturvaa ja lisäsi paineita
32867: kuntien toimeentulotukiluukuilla. Ensisijaisen       Edellä olevan perusteella ehdotan,
32868: toimeentuloturvan vahvistaminen ja väliinputoa-
32869: misten poistaminen ovat laajalti tunnustettuja hy-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mini-
32870: vän sosiaalipolitiikan tavoitteita. Minimisai-             misairauspäivärahan palauttamiseksi
32871:                                                            tulottomille.
32872: 
32873: 
32874: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
32875: 
32876:     Liisa Hyssälä /kesk
32877: 
32878: 
32879: 
32880: 
32881:                                                                                                Versio 2.0
32882:                                                           TPA 187/2000 vp- Liisa Hyssälä /kesk
32883: 
32884: 
32885: 
32886: 
32887:                                            TOIMENPIDEALOITE 187/2000 vp
32888: 
32889:                                            Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen
32890: 
32891: 
32892: 
32893: 
32894: Eduskunnalle
32895: 
32896: Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen sai       kunnassamme. Lapsiasiainvaltuutetun viran pe-
32897: kaikkien puolueiden hyväksynnän, kun eduskun-       rustaminen olisi konkreettinen askel kohti uutta
32898: nalle annettiin lapsipoliittinen selonteko. Näin    lapsiystävällisempää yhteiskuntaa.
32899: tunnustettiin ne puutteet, jotka liittyvät lasten
32900: moninaiseen kasvuympäristöön. Vastaava virka        Edellä olevan perusteella ehdotan,
32901: on muissa Pohjoismaissa. Monet avuttorniin ja
32902: vammaisiin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyt             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsi-
32903: kertovat karua kieltään lasten asemasta yhteis-           asiainvaltuutetun viran perustamiseksi.
32904: 
32905: 
32906: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
32907: 
32908:     Liisa Hyssälä /kesk
32909: 
32910: 
32911: 
32912: 
32913:                                                                                             Versio 2.0
32914:                                                            TPA 188/2000 vp -     Liisa Hyssälä /kesk
32915: 
32916: 
32917: 
32918: 
32919:                                             TOIMENPIDEALOITE 188/2000 vp
32920: 
32921:                                             Kotimaisen viihdekulttuurin arvostuksen lisää-
32922:                                             minen
32923: 
32924: 
32925: 
32926: 
32927: Eduskunnalle
32928: 
32929: Suomalaisen viihdekulttuurin voima ja poten-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
32930: tiaali olisi mahdollista valjastaa tuottamaan Suo-
32931: melle vientituloja. Tätä ei ole kuitenkaan Suo-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koti-
32932: messa riittävästi tiedostettu ja ideoitu. Työsarka         maisen viihdekulttuurin aseman, arvos-
32933: olisi mittaamattoman laaja: viihdekulttuurin alal-         tuksen ja kauppapoliittisen merkityksen
32934: la työskentelevien ammatillisen osaamisen pa-              lisäämiseksi.
32935: rantaminen, viihdekulttuurin arvostuksen kohot-
32936: taminen ja viihdekulttuurin mahdollisuudet työl-
32937: listäjänä ja vientitulojen tuojana.
32938: 
32939: 
32940: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
32941: 
32942:     Liisa Hyssälä /kesk
32943: 
32944: 
32945: 
32946: 
32947:                                                                                             Versio 2.0
32948:                                                            TPA 189/2000 vp - Lösa Hyssälä /kesk
32949: 
32950: 
32951: 
32952: 
32953:                                             TOIMENPIDEALOITE 189/2000 vp
32954: 
32955:                                             Perusturvalautakunnan merkityksen vahvista-
32956:                                             minen
32957: 
32958: 
32959: 
32960: 
32961: Eduskunnalle
32962: 
32963: Kuntien peruspalveluiden laatu ja saatavuus          Edellä olevan perusteella ehdotan,
32964: vaihtelevat kunnittain ja maan eri osissa. Monta
32965: kertaa liikutaan lain rajamailla. Lääninhallituk-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-
32966: sella on velvollisuus tehdä interventiotyötä, mut-         rusturvalautakunnan roolin vahvistami-
32967: ta siitä huolimatta palvelujen tarvitsijoiden ase-         seksi.
32968: ma on puutteellinen. Perusturvalautakunta ei ole
32969: pystynyt juuri lainkaan puuttumaan epäkohtiin.
32970: 
32971: 
32972: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
32973: 
32974:     Liisa Hyssälä /kesk
32975: 
32976: 
32977: 
32978: 
32979:                                                                                            Versio 2.0
32980:                                                             TPA 190/2000 vp -     Liisa Hyssälä /kesk
32981: 
32982: 
32983: 
32984: 
32985:                                              TOIMENPIDEALOITE 190/2000 vp
32986: 
32987:                                              Perhepoliittisten tukien kustannusrasituksen
32988:                                              keventäminen naisvaltaisilla palvelualoilla
32989: 
32990: 
32991: 
32992: 
32993: Eduskunnalle
32994: 
32995: Erityisesti palveluyritykset ja julkinen sektori      nattavuuteen. Tällöin on vaarana, että uusi työ-
32996: ovat merkittäviä naisten työllistäjiä. Naisia palk-   paikka jää kokonaan syntymättä tai naisia syrji-
32997: kaavat yritykset ja yhteisöt maksavat tällä hetkel-   tään työhönottotilanteessa.
32998: lä muihin työnantajiin verrattuna kohtuuttoman
32999: osan perhepoliittisista tuista. Perhevelvoitteiden    Edellä olevan perusteella ehdotan,
33000: kustannusrasituksen kohdentuminen selkeästi
33001: vain osalle työnantajista saattaa vähentää ratkai-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uu-
33002: sevasti työnantajan tahtoaja mahdollisuutta nais-           distaakseen perhepoliittisten lukien kus-
33003: ten palkkaamiseen. Palveluyritykset ovat yleen-             tannusrasituksen jakautumista ja kiin-
33004: sä pieniä, muutaman henkilön työyhteisöjä. Yrit-            nittääkseen laajemminkin huomiota
33005: täjän on arvioitava tarkkaan uuden työntekijän              naisten syrjinnän vähentämiseen työ-
33006: palkkaamisen vaikutukset yritystoimintansa kan-             hönottotilanteessa.
33007: 
33008: 
33009: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
33010: 
33011:     Liisa Hyssälä /kesk
33012: 
33013: 
33014: 
33015: 
33016:                                                                                              Versio 2.0
33017:                                                          TPA 191/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
33018: 
33019: 
33020: 
33021: 
33022:                                             TOIMENPIDEALOITE 19112000 vp
33023: 
33024:                                             Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen lisäämi-
33025:                                             nen
33026: 
33027: 
33028: 
33029: 
33030: Eduskunnalle
33031: 
33032: Erikoislääkäreistä on jo nyt pula erityisesti sil-   ripulan perimmäinen syy löytyy juuri lääkärikou-
33033: mätautien, patologian ja radiologian aloilla. Kun-   lutuspaikkojen vähyydestä. Paikkoja supistettiin
33034: tiin on vaikeaa löytää lääkäreitä. Esimerkiksi       lamavuosina ja tulokset tästä lyhytnäköisestä toi-
33035: Keski-Pohjanmaalla kaikista lääkärinviroista         minnasta ovat nyt nähtävillä. Nuoria lääkäreitä
33036: 23 % on ilman sijaista, Lapissa vastaava luku on     valmistuu lähes puolet vähemmän kuin 1980-lu-
33037:  15% sekä Vaasassa ja Kymenlaaksossa 12%.            vulla. Koulutusta tulisi lisätä ainakin Oulussa,
33038:     Lääkäreitä vaivaavat uupumusoireet, joiden       Kuopiossa ja Tampereella, jolloin positiiviset
33039: syynä ovat mm. yhteispäivystykset, jotka ovat        vaikutukset lääkärivajeen poistamiseksi kohdis-
33040: kasaantuneet yhä pienemmän joukon kannetta-          tuisivat niille alueille, joilla on suurin pula lääkä-
33041: vaksi. Työssä jaksaminen heikkenee, kun työtah-      reistä. Tällä hetkellä resurssit ovat liian vähäiset
33042: ti on liian kova. Tämä seikka heijastuu väistämät-   suhteessa hoitoa tarvitsevien määrään. Lääkäri-
33043: tä myös potilaan saaman hoidon laatuun. Myös         vaje on poistettava ja myös erikoislääkärikoulu-
33044: syrjäseutulisän poistaminen on omiaan vaikeut-       tusta on lisättävä, mikäli potilaan oikeudet so-
33045: tamaan lääkäripulaa.                                 siaali- ja terveyspalveluihin halutaan turvata jat-
33046:     Lääkärien siirtyminen terveyskeskuksista yk-     kossakin.
33047: sityisvastaanotoille on myös ongelmallinen poti-
33048: laiden kannalta, mikäli paras lääkärikunta ei enää   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33049: löydy terveyskeskuksista tai kuntien sairaalois-
33050: ta. Jonottaminen sairaaloihin ja terveyskeskuk-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lää-
33051: siin vaarantaa potilaan oikeuksia ja pahimmassa             kärivajeen poistamiseksi lisäämällä lää-
33052: tapauksessa terveyden.                                      käri- ja erikoislääkärikoulutuspaikkoja.
33053:    Kuntien lääkärivajetta voidaan parantaa erityi-
33054: sesti lisäämällä lääkärikoulutuspaikkoja. Lääkä-
33055: 
33056: 
33057: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000
33058: 
33059:    Unto Valpas /vas                                      Säde Tahvanainen /sd
33060:    Pertti Turtiainen /vas                                Pentti Tiusanen /vas
33061:    Lauri Kähkönen /sd                                    Annika Lapintie /vas
33062:    Erkki Kanerva /sd                                     Veijo Puhjo /vas
33063:    Esa Lahtela /sd                                       Tapio Karjalainen /sd
33064:    Marjaana Koskinen /sd                                 Matti Kangas /vas
33065:                                                                                                  Versio 2.0
33066:                                                          TPA 192/2000 vp -Marja Tiura /kok ym.
33067: 
33068: 
33069: 
33070: 
33071:                                              TOIMENPIDEALOITE 192/2000 vp
33072: 
33073:                                              Kotona lastaan hoitavan vanhemman eläketur-
33074:                                              va
33075: 
33076: 
33077: 
33078: 
33079: Eduskunnalle
33080: 
33081: Tänä päivänä kotiin lapsia ja perhettä hoitamaan         Tänä päivänä puhutaan paljon lasten ja nuor-
33082: jäävä isä tai äiti tekee harkitusti keskimääräises-   ten ongelmista, syrjäytymisestä ja häiriökäyttäy-
33083: tä poikkeavan valinnan. Tämän valinnan voi-           tymisestä. Tutkimusten mukaan lapselle paras
33084: daan jopa sanoa olevan epäitsekäs, mikäli ote-        kasvuympäristö on koti ja paras hoitaja oma isä
33085: taan huomioon se, millaiseksi kotiin jäävän so-       tai äiti.
33086: siaalinen turva muodostuu.                               Kotiin jäävän vanhemman eläketurvan paran-
33087:    Kotiäideille ja -isille, kuten muillekin koko-     taminen on kysymys, jonka ratkaisuvaihtoehtoja
33088: naan työelämästä poissa oleville henkilöille, taa-    tulisi tarkkaan pohtia. Yhtenä vaihtoehtona on
33089: taan tällä hetkellä vähimmäistoimeentuloturva         kansaneläkejärjestelmän sisälle rakennettava
33090: kansaneläkejärjestelmän kautta. Työeläkejärjes-       erillinen kotiäideille ja -isille kertyvä lisäeläke.
33091: telmän tarkoituksena on puolestaan taata vakuu-       Toisaalta kotiin jäävän vanhemman eläkekerty-
33092: tetun kulutustason säilyminen eläkeaikana. Las-       mä voitaisiin sitoa myös töissä käyvän puolison
33093: ten ja perheen hoitaminen kotona on raskasta ja       työeläkekertymään tai kotiäidit ja -isät voitaisiin
33094: vastuullista työtä, jota pitäisi kunnioittaa. Las-    myös siirtää uusin järjestelyin ansioturvajärjes-
33095: tenhoidosta, pyykinpesusta, siivouksesta ja           telmän piiriin. Ongelman ratkaisu ei kuitenkaan
33096: ruoan valmistuksesta kertyy työeläkettä vain ja       löydy yksilöllisestä eläkevakuutuksesta, sillä on
33097: ainoastaan, jos se tapahtuu kodin ulkopuolella.       otettava huomioon, ettei kaikilla perheillä ole täl-
33098: Kuitenkin tiedämme, ettei työ käytännössä ole         laiseen vakuutukseen varaa. Mielestäni erilaiset
33099: yhtään erilaista riippuen siitä, tapahtuuko se        ratkaisuvaihtoehdot pitää selvittää tarkasti ot-
33100: oman perheen hyväksi vai kodin ulkopuolella           taen huomioon erilaisten ratkaisumallien periaat-
33101: esimerkiksi työsuhteessa.                             teelliset ja lainsäädännölliset merkitykset.
33102:    Hallitusohjelmassa korostetaan vastuullista
33103: vanhemmuutta, turvallista kasvuympäristöä ja          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33104: kasvua tasapuoliseen aikuisuuteen. Yhteiskun-
33105: nan tulisikin todella kannustaa vanhempia vas-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sel-
33106: tuullisuuteen. Vanhemmille, jotka ovat valmiita             vittääkseen erilaiset vaihtoehdot kotiin
33107: jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja perhettään,              lapsia ja perhettä hoitamaan jäävän
33108: tulee taata myös valinnan edellyttämät taloudel-            vanhemman eläketurvan parantamisek-
33109: liset mahdollisuudet.                                       si.
33110: 
33111: 
33112: 
33113: 
33114:                                                                                                  Versio2.0
33115: TPA 192/2000 vp- Marja Tiura /kok ym.
33116: 
33117: 
33118: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2000
33119: 
33120:     Marja Tiura /kok                     Aulis Ranta-Muotio /kesk
33121:     Johannes Leppänen /kesk              Jukka Vihriälä /kesk
33122:     Osmo Puhakka /kesk                   Klaus Bremer /r
33123:     Raija Vahasalo /kok                  Rakel Hiltunen /sd
33124:     Jyrki Katainen /kok                  Pirjo-Riitta Antvuori /kok
33125:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok      Paula Kokkonen /kok
33126:     Antti Rantakangas /kesk              Kari Kantalainen /kok
33127:     Unto Valpas /vas                     Margareta Pietikäinen /r
33128:     Leena Rauhala /skl                   Kari Kärkkäinen /skl
33129:     Maria Kaisa Aula /kesk               Raimo Vistbacka /ps
33130:     Petri Salo /kok                      Tero Rönni /sd
33131:     Pekka Ravi /kok                      Harry Wallin /sd
33132:     Pekka Vilkuna /kesk                  Arto Seppälä /sd
33133:     Pertti Mäki-Hakola /kok              Erkki Kanerva /sd
33134:     Irja Tulonen /kok                    Lauri Kähkönen /sd
33135:     Toimi Kankaanniemi /skl              Veijo Puhjo /vas
33136:     Pekka Kuosmanen /kok                 Pentti Tiusanen /vas
33137:     Marjatta Stenius-Kaukonen /vas       Håkan Nordman /r
33138:     Leena-Kaisa Harkimo /kok             Matti Kangas /vas
33139:     Jouni Lehtimäki /kok                 Pehr Löv /r
33140:     Lauri Oinonen /kesk                  Ilkka Kanerva /kok
33141:     Marja-Leena Kemppainen /skl          Hanna Markkula-Kivisilta /kok
33142:     Risto Kuisma /rem                    Timo Seppälä /kok
33143:     Jyri Häkämies /kok                   Pertti Hemmilä /kok
33144:     Anneli Jäätteenmäki /kesk            Nils-Anders Granvik /r
33145:     Christina Gestrin /r                 Säde Tahvanainen /sd
33146:     Jari Vilen /kok                      Anni Sinnemäki /vihr
33147:     Eero Akaan-Penttilä /kok             Kirsi Ojansuu /vihr
33148:     Anu Vehviläinen /kesk                Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
33149:     Kyösti Karjula /kesk                 Jari Leppä /kesk
33150:     Hannu Takkula /kesk                  Paula Lehtomäki /kesk
33151:     Päivi Räsänen /skl                   Seppo Lahtela /kesk
33152:     Leea Hiltunen /skl                   Ismo Seivästö /skl
33153:     Esko Kurvinen /kok                   Ulla Juurola /sd
33154:     Jouko Jääskeläinen /skl              Matti Saarinen /sd
33155:     Markku Markkula /kok                 Kimmo Kiljunen /sd
33156:     Jukka Gustafsson /sd                 Tanja Karpela /kesk
33157:     Esa Lahtela /sd                      Hannes Manninen /kesk
33158:     Anne Huotari /vas                    Eero Lämsä /kesk
33159:     Lasse Viren /kok                     Timo Ihamäki /kok
33160:     Riitta Korhonen /kok                 Jari Koskinen /kok
33161:     Klaus Hellberg /sd                   Kaarina Dromberg /kok
33162:     Sulo Aittoniemi /alk                 Inkeri Kerola /kesk
33163:     Olli Nepponen /kok                   Martti Tiuri /kok
33164:     Ola Rosendahl /r                     Mirja Ryynänen /kesk
33165: 
33166: 
33167: 2
33168:                        TPA 192/2000 vp- Marja Tiura /kok ym.
33169: 
33170: 
33171: Virpa Puisto /sd       Kirsi Piha /kok
33172: Tarja Kautto /sd       Juha Karpio /kok
33173: Matti Väistö /kesk     Kari Myllyniemi /kesk
33174: Pauli Saapunki /kesk   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
33175: Seppo Kanerva /kok     Tuija Nurmi /kok
33176: Bjarne Kallis /skl     Markku Laukkanen /kesk
33177: 
33178: 
33179: 
33180: 
33181:                                                           3
33182:                                                         TPA 193/2000 vp- Sakari Smeds /skl ym.
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                                             TOIMENPIDEALOITE 193/2000 vp
33188: 
33189:                                             Palomiesten eläkeiän laskeminen 55 vuoteen
33190: 
33191: 
33192: 
33193: 
33194: Eduskunnalle
33195: 
33196: Työntekijän eläkeikä on sekä julkisilla että yksi-   jätjestelmässä. Palomiehen työ on niin rasitta-
33197: tyisillä aloilla yhdenmukaistettu 65 vuoteen. Ta-    vaa, että vanhuuseläkeiän alentaminen on perus-
33198: sapäistämisestä seuranneita ongelmia on pyritty      teltua jo fyysisistä syistä. Työterveyslaitoksen te-
33199: korjaamaan ns. joustavan eläkeikäjärjestelmän        kemä terveys- ja työkykytutkimus osoittaa, että
33200: avulla, johon kuuluvat varhennettu vanhuuselä-       suurin osa yli 53-vuotiaista palomiehistä ei yllä
33201: ke, osa-aikaeläke ja työkyvyttömyyseläke. Tästä      heille asetettuun minimikuntoisuusvaatimus-
33202: huolimatta voidaan todeta, että eläkelainsäädän-     tasoon. Yksilöllinen varhaiseläke ja työkyvyttö-
33203: tö ja eläkejärjestelmän todellisuus ovat etäällä     myyseläke eivät ole oikea ratkaisu ammatin aset-
33204: toisistaan. Vain 10 % suomalaisista yltää määrät-    tamiin rajoituksiin, vaan yksilöllisiin poikkeusta-
33205: tyyn 65 vuoden ikään ennen eläkkeelle siirtymis-     pauksiin.
33206: tään. Nykyinen eläkelainsäädäntö lähes kaikkiin
33207: ammattiryhmiin sovelletulla 65 vuoden eläkeiäl-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33208: lä on kaavamainen ja huonosti toimiva. Eri am-
33209: mattiryhmien työn vaativuuden huomioon ottava               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin palo-
33210: järjestelmä olisi parempi.                                  miesten eläkeiän palauttamiseksi 55
33211:    Palomiehet ovat esimerkki ammattiryhmästä,               vuoteen.
33212: joka on jäänyt väliinputoajaksi nykyisessä eläke-
33213: 
33214: 
33215: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
33216: 
33217:     Sakari Smeds /skl                                    Seppo Lahtela /kesk
33218:     Valto Koski /sd                                      Matti Vähänäkki /sd
33219:     Pentti Tiusanen /vas                                 Osmo Puhakka /kesk
33220: 
33221: 
33222: 
33223: 
33224:                                                                                                 Versio2.0
33225:                                                          TPA 194/2000 vp -    Mauri Salo /kesk ym.
33226: 
33227: 
33228: 
33229: 
33230:                                             TOIMENPIDEALOITE 194/2000 vp
33231: 
33232:                                             SukupolvenvaihdosteD helpottaminen perheyri-
33233:                                             tyksissä
33234: 
33235: 
33236: 
33237: 
33238: Eduskunnalle
33239: 
33240: Perheyrityksissä voi olla kertynyt vapaita omia      heyrityksen jatkaja ulosmittaa yrityksestä tätä
33241: pääomia yritykseen, jolloin perheenjäsenen jat-      yrityskaupassa seurannutta vapaata pääomaa,
33242: kaessa yrityksen toimintaa tästä pääomasta on        olisi se silloin normaalin verotuskäytännön mu-
33243: maksettava veroa jossain muodossa, esim. lahja-      kaista verotettavaa tuloa.
33244: verona. Olisi kohtuullista, jos uuden yrittäjän ei
33245: tarvitsisi maksaa veroa tästä vapaasta pääomas-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33246: ta, joka kiinteästi seuraa yritystä ja jota käyte-
33247: tään yrityksen toimintaedellytyksien turvaami-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
33248: seksi. Edellisen omistajan keräämän pääoman                perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa
33249: turvin yrityksellä on paremmat mahdollisuudet              yrityksen käyttöpääomana olevan va-
33250: tulla toimeen ja yritystoiminnalla paremmat                paan pääoman verotuskäytäntö muute-
33251: mahdollisuudet jatkua kannattavasti. Mikäli per-           taan.
33252: 
33253: 
33254: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2000
33255: 
33256:     Mauri Salo /kesk                                    Pauli Saapunki /kesk
33257:     Kari Myllyniemi /kesk                               Anneli Jäätteenmäki /kesk
33258:     Eero Lämsä /kesk                                    Mika Lintilä /kesk
33259:     Seppo Kääriäinen /kesk                              Timo Kalli /kesk
33260:     Esko Kurvinen /kok                                  Juha Rehula /kesk
33261:     Sulo Aittoniemi /alk                                Jari Leppä /kesk
33262:     Tero Rönni /sd                                      Pekka Kuosmanen /kok
33263:     Lasse Viren /kok                                    Antti Rantakangas /kesk
33264:     Toimi Kankaanniemi /skl                             Marja-Leena Kemppainen /skl
33265:     Paula Lehtomäki /kesk                               Hannu Aho /kesk
33266:     Ossi Korteniemi /kesk                               Anu Vehviläinen /kesk
33267:     Matti Väistö /kesk
33268: 
33269: 
33270: 
33271: 
33272:                                                                                             Versio 2.0
33273:                                                             TPA 195/2000 vp - Päivi Räsänen /skl
33274: 
33275: 
33276: 
33277: 
33278:                                             TOIMENPIDEALOITE 195/2000 vp
33279: 
33280:                                             Siirtolapuutarhojen sisällyttäminen             kuntien
33281:                                             kaavoitussuunnitelmiin
33282: 
33283: 
33284: 
33285: 
33286: Eduskunnalle
33287: 
33288: Siirtolapuutarhojen sosiaalinen, toiminnallinen      käytössään ohjeisto, jonka avulla siirtolapuutar-
33289: ja esteettinen merkitys viihtyisän elinympäristön    hoille voidaan valita kunnasta tarkoituksenmu-
33290: luomiseksi tiivistyvissä kaupungeissa tulee yhä      kaisimmat maa-alueet. Opas tulisi tehdä yhteis-
33291: tärkeämmäksi. Ne ovat tärkeä osa lähiluontoa ja      työssä ympäristöministeriön, Suomen Siirtola-
33292: taajamien viherverkkoa.                              puutarhaliiton ja Kuntaliiton kanssa.
33293:    Kasvattaakseen vetovoimaansa asuinpaikka-
33294: na kuntien kannattaa yhä enemmän satsata viih-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
33295: tyvyyteen ja hyvän imagon luomiseen. Yhtenä
33296: osana viihtyisän elinympäristön rakentamista               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin siir-
33297: kuntien tulisi ottaa huomioon jo kaavoituksessa            tolapuutarhojen ottamiseksi huomioon
33298: siirtolapuutarhat ja varata niille sopivia maa-            kuntien kaavoitussuunnitelmissa ja ryh-
33299: alueita. Tätä varten pitäisi kuntien kaavoitukses-         tyy laatimaan asiasta ohjeistoa yhteis-
33300: ta vastaavilla virkamiehillä ja päättäjillä olla           työssä Suomen Siirtolapuutarhaliiton ja
33301:                                                            Kuntaliiton kanssa.
33302: 
33303: 
33304: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
33305: 
33306:     Päivi Räsänen /skl
33307: 
33308: 
33309: 
33310: 
33311:                                                                                              Versio 2.0
33312:                                                           TPA 196/2000 vp - Päivi Räsänen /skl ym.
33313: 
33314: 
33315: 
33316: 
33317:                                               TOIMENPIDEALOITE 196/2000 vp
33318: 
33319:                                               Vanhusten palvelutarpeen selvittäminen
33320: 
33321: 
33322: 
33323: 
33324: Eduskunnalle
33325: 
33326: Ikäihmisten turvaverkostossa on ilmeisiä puuttei-      lisäämistä, ei ole saavutettu. Kuntien tarjoamat
33327: ta. Vanhusten turvattomuudesta, heitteillejätöstä      vanhusten palvelut ovat vähentyneet laman jäl-
33328: ja kaltoin kohtelusta on kiirinyt runsaasti vieste-    keenkin, vaikka vanhusten määrä ja palvelujen
33329: jä useille päättäjille ja viranomaisille. Julkisuu-    kysyntä on koko ajan kasvanut. Palveluihin ei si-
33330: teen on tullut useita tapauksia, joissa vanhus ei      joiteta riittävästi, ja ilman lisäsijoituksia tilanne
33331: ole saanut asianmukaista hoitoa tai on saanut sitä     vain pahenee, kun vanhusten osuus väestöstä
33332: liian myöhään.                                         kasvaa nopeasti.
33333:     Stakesin tuoreen palvelukatsauksen mukaan              Sosiaaliturvan ja vanhusten julkisten palvelu-
33334: vanhusten kunnilta saamien palvelujen määrä ro-        jen heiketessä on toiveet asetettu yhteisöllisen
33335: mahti 1990-luvun aikana. Varsinkin vanhusten           vastuun kasvuun, jota määrätietoisen kaupunki-
33336: avopalvelut vähenivät merkittävästi: yli 65-vuo-       politiikan pitäisi edistää. Samalla on tiedostetttu
33337: tiaiden osuus kodinhoitoavun saajista putosi           vakavien ongelmien, kuten vanhusten heitteille-
33338: kymmenessä vuodessa 42 prosenttiaja tukipalve-         jätän vaara. Tämä todettiin jo vuonna 1995 so-
33339: lujen saajista kahdeksan prosenttia. Yli 75-vuo-       siaali- ja terveysministeriön asettaman vanhus-
33340: tiaiden osuus avopalvelujen saajista väheni vielä-     politiikkakomitean mietinnössä (Vanhuspolitiik-
33341: kin enemmän. Myös mielenterveyspalveluja ja            kaa vuoteen 2001). Valitettavasti uhkakuvat ovat
33342: sairaalahoitoa vanhukset saivat 1990-luvun lo-         joiltakin osin toteutuneet.
33343: pussa merkittävästi vähemmän kuin vuosikym-                Ennenkokemattomasta vaurauden ajasta naut-
33344: menen alussa.                                          tivalla Suomella ei näytä olevan varaa huolehtia
33345:     Vanhuspolitiikassa tavoitteena ollut laitoshoi-    maamme hyvinvoinnin perustan rakentaneen su-
33346: don vähentäminen on saavutettu: ikääntyneet            kupolven hyvinvoinnista. Monet vähävaraiset
33347: ovat siirtyneet sankoin joukoin kotihoitoon tai        vanhukset kokevat tulleensa yhteiskunnan hyl-
33348: palveluasuntoihin. Terveyskeskusten vuodeosas-         käämiksi kansalaisiksi. Kuitenkin perustuslain
33349:  toilla vanhusten määrä tosin kasvoi 1990-luvulla      mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oi-
33350: noin viidenneksellä, mutta yhä harvempi vanhus         keus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
33351:  asuu vanhainkodissa tai on sairaalan pitkäaikais-         Vanhuspalveluita säädellään väljästi puite-
33352: paikalla. Palveluasunnoissa asui vuonna 1998 lä-       laeilla, eikä vanhustenhuoliolle ole erityisiä laa-
33353:  hes kolminkertainen määrä verrattuna tilantee-        tu- tai määräkriteereitä. Valtiolla ei ole käytän-
33354:  seen vuonna 1988. Palveluasumisessa on huo-           nössä keinoja sanktioida kuntia hoidon puuttees-
33355:  mattavia laatueroja eikä sen turvallisuus ole taat-   ta.
33356:  tu. Lisäksi palveluasumisen tasoa heikentää sen           Kun kunnallinen autonomia on johtanut suu-
33357:  tueksi kaavailtujen avopalvelujen puuttuminen.        riin eroihin kansalaisten saamissa palveluissa, pi-
33358:     Hälyttäväksi nykytilanteen tekeekin se, että       tää olla varaa ottaa askeleita taaksepäin. Valtiol-
33359:  vanhuspolitiikan toista tavoitetta, avopalvelujen     la tulisi olla nykyistä vahvemmat keinot ohjata
33360: 
33361:                                                                                                    Versio 2.0
33362: TPA 196/2000 vp- Päivi Räsänen /skl ym.
33363: 
33364: 
33365: kuntien toimintaa. Sosiaali- ja terveysministe-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laa-
33366: riön tulisi antaa selkeitä ohjeita kunnallisten pal-     tiakseen selvityksen siitä, miten laitos-
33367: velujen vähimmäistasosta. Ohjeistus auttaisi             ten ulkopuolella elävät, avopalveluja
33368: kuntien perusturvalautakuntia tehokkaammin               tarvitsevat vanhukset elävät ja selviyty-
33369: puuttumaan vanhushuollon epäkohtiin. Esimer-             vät nyky-Suomessa,
33370: kiksi Tanskassa kuntien on lain mukaan tarjotta-
33371: va kaikille yli 75-vuotiaille kaksi ennalta ehkäi-       että sosiaali- ja terveysministeriö laatii
33372: sevää kotikäyntiä vuodessa. Kotikäyntien tarkoi-         kunnille nykyistä selkeämmät ohjeet
33373: tuksena on mm. ennakoida vanhuksen avun tarve            vanhuspalvelujen vähimmäisnormeista
33374: ja välittää hänelle tietoa palveluista. Tanskalais-      sekä
33375: vanhuksella on myös oikeus valita hänelle palve-         että hallitus selvittää, kuinka lääninhal-
33376: luja antava henkilö.                                     litukset valvovat kuntien peruspalvelu-
33377:                                                          jen toteutumista.
33378: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33379: 
33380: 
33381: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
33382: 
33383:     Päivi Räsänen /skl                                 Leea Hiltunen /skl
33384:     Jouko Jääskeläinen /skl                            Ismo Seivästö /skl
33385:     Sakari Smeds /skl
33386: 
33387: 
33388: 
33389: 
33390: 2
33391:                                                          TPA 197/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
33392: 
33393: 
33394: 
33395: 
33396:                                            TOIMENPIDEALOITE 197/2000 vp
33397: 
33398:                                            Linja-autoliikenteen polttoaineverotus
33399: 
33400: 
33401: 
33402: 
33403: Eduskunnalle
33404: 
33405: Liikennepolttonesteiden hintakehitys on ollut           VeroUoman polttoaineen käyttöoikeuden sal-
33406: viimeisen vuoden aikana raju niin Suomessa kuin     liminen linja-autoliikenteelle laskisi alan kustan-
33407: muuallakin. Linja-autoliikenteen käyttämän die-     nuksia nykyhinnoilla laskien noin 7-8 prosen-
33408: selöljyn hinta on noussut vuoden aikana noin        tilla. Näin suuri kustannushelpotus laskisi lipun-
33409: 30 prosenttia, joten pelkästään polttoaineen hin-   hintoja ja lisäisi joukkoliikenteen suosiota mer-
33410: nannousu on nostanut alan kustannuksia runsaat      kittävästi. Verohelpotus ei juurikaan heikentäisi
33411: 4 prosenttia. Yhdessä kevään työmarkkinaratkai-     valtion ja kuntien taloutta, mikä on voitu osoittaa
33412: sun kanssa linja-autoliikenteen kustannukset        esim. EP-Logistics Oy:n tekemillä laskelmilla.
33413: ovat nousseet viimeksi kuluneen vuoden aikana           Liikennekustannusten alentuminen toisi kun-
33414: noin 8 prosenttia.                                  nille helpotuksia joukkoliikenteen järjestelyyn.
33415:    Linja-autoliikenne on joutunut nostamaan li-
33416: punhintoja yleistä inflaatiokehitystä nopeam-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
33417: min. Tämä tie on nyt käyty loppuun. Jatkuville
33418: hinnankorotuksille on olemassa vaihtoehtoja:              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lii-
33419: myöntää linja-autoliikenteelle oikeus verotto-            kennepolttoaineiden verolainsäädän-
33420: man polttoaineen käyttöön tai ainakin alentaa             nön muuttamiseksi siten, että linja-auto-
33421: polttoaineverotusta EU:n minimitasolle, mikä              liikenteessä sallitaan käytettävän vero-
33422: merkitsisi noin 32 pennin veronalennusta/litra.           tonta polttoainetta.
33423: 
33424: 
33425: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
33426: 
33427:     Lauri Oinonen /kesk
33428: 
33429: 
33430: 
33431: 
33432:                                                                                               Versio 2.0
33433:                                                     TPA 198/2000 vp- Antti Rantakangas /kesk
33434: 
33435: 
33436: 
33437: 
33438:                                            TOIMENPIDEALOITE 198/2000 vp
33439: 
33440:                                            Tulvavaurioisten teiden peruskorjaukset
33441: 
33442: 
33443: 
33444: 
33445: Eduskunnalle
33446: 
33447: Tiemäärärahojen voimakas supistuminen 1990-         kuminen vaikeutuu ja elinkeinon, kuten maata-
33448: luvulla on johtanut tiestön kunnon heikentymi-      louden harjoittaminen vaarantuu raaka-ainekul-
33449: seen. Tiepiirien joutuessa priorisoimaan hank-      jetusten häiriintyessä. Tämä asettaa ihmiset eri-
33450: keita mm. liikennemäärien perusteella alempi-       arvoiseen asemaan asuinpaikan ratkaistessa elin-
33451: asteiset ja vähäliikenteiset tiestöt ovat jääneet   keinon harjoittamisen edellytykset.
33452: vaille kunnostusrahoitusta.                             Tulvaongelmaisten teiden kunnostaminen tu-
33453:    Lähes vuosittain toistuva ongelma monien         lisikin toteuttaa kahden vuoden aikana valtakun-
33454: rannikkomaakuntien alueella on tulvan aiheutta-     nallisena hankkeena, joka hoidettaisiin erillisra-
33455: mat vahingot. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaal-       hoituksella. Samalla tulisi selvittää, voitaisiinko
33456: la tulvaongelmia on Oulun tiepiirin selvityksen     osa rahoituksesta saada EU:n rakennerahastois-
33457: mukaan 56 tiellä. Tulvaongelmaisten tiepätkien      ta. Ongelman korjaaminen olisi myönteinen vies-
33458: pituus on kaikkiaan 24,05 kilometriä. Tulvien ai-   ti haja-asutusalueella asuville ihmisille tiehallin-
33459: heuttama lisämatka kaukaisimmasta taloudesta        non halusta kehittää koko maan tiestöä tasapuoli-
33460: laskettuna on kaikkiaan 528 kilometriä. Koko-       sesti.
33461: naiskustannukset olisivat ko. teiden tulvaongel-
33462: man vähentämiseksi 8 miljoonaa markkaa. Ky-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
33463: seeseen tulisivat mm. tien nosto, rumpujen uusi-
33464: minen ja pehmeikön poisto. Valtakunnallisesti              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tul-
33465: sama tulvaongelma koskettaa useita muitakin                vaongelmaisten teiden peruskorjaami-
33466: maakuntia. Tulva-alueella asuvien ihmisten liik-           seksi seuraavien kahden vuoden aikana.
33467: 
33468: 
33469: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000
33470: 
33471:     Antti Rantakangas /kesk
33472: 
33473: 
33474: 
33475: 
33476:                                                                                                Versio2.0
33477:                                                              AM 199/2000 rd- Ola Rosendahl /sv
33478: 
33479: 
33480: 
33481: 
33482:                                             ÅTGÄRDSMOTION 199/2000 rd
33483: 
33484:                                             Skador orsakade av hjortdjur
33485: 
33486: 
33487: 
33488: 
33489: Tili riksdagen
33490: 
33491: Hjortdjuren är en fara för trafiken och skogsbru-    1999 och har fyrdubblats sedan året 1995. Dess-
33492: ket. År 1999 skedde 4 534 hjortdjursolyckor på       utom förorsakar älgen skador för jordbruket.
33493: våra allmänna vägar varav 2 815 förorsakades av
33494: älg. Siffrorna är de högsta genom tiderna. I dessa   Med stöd av det ovan anförda föreslår jag
33495: olyckor förolyckades sammanlagt 9 personer och
33496: 312 skadades. År 1998 skedde däremot 810 fårre              att regeringen verkar för en minskning
33497: olyckor. Alltså betydligt lägre antal jämfört med           av landets älg- och hjortstam för att
33498: 1999. De nya tekniska åtgärderna med skyddssta-             kunna påverka de höga olyckssiffrorna i
33499: ket längs vägarna har hjälpt regionalt, men i hel-          trafiken och skydda jord- och skogsbru-
33500: het har olyckornas mängd inte minskat. Älgen                ket från fortsatt skadogörelse samt åläg-
33501: förorsakar även skador fOr skogsbruket. Den står           ger Vägverket att verka för preventiva
33502: för 5-8 procent av dessa skador. Den skadade                åtgärder för att minska älgskador i tra-
33503: skogsarealen tredubblades mellan åren 1998 och             fiken.
33504: 
33505: 
33506: Helsingfors den 9 juni 2000
33507: 
33508:     Ola Rosendahl /sv
33509: 
33510: 
33511: 
33512: 
33513:                                                                                             Versio 2.0
33514: Suomennos                                                     TPA 199/2000 vp- Ola Rosendahl/r
33515: 
33516: 
33517: 
33518: 
33519:                                              TOIMENPIDEALOITE 199/2000 vp
33520: 
33521:                                              Hirvieläinvahingot
33522: 
33523: 
33524: 
33525: 
33526: Eduskunnalle
33527: 
33528: Hirvieläimet ovat vaaraksi liikenteelle ja metsä-     vahingoista. Vahingoittunut metsäpinta-ala kol-
33529: taloudelle. Vuonna 1999 tapahtui 4 534 hir-           minkertaistui vuosien 1998 ja 1990 välillä, ja se
33530: vieläinvahinkoa yleisillä teillä, joista 2 815 oli    on nelinkertaistunut sitten vuoden 1995. Lisäksi
33531: hirvien aiheuttamia. Luvut ovat kautta aikojen        hirvet aiheuttavat vahinkoja maataludelle.
33532: suurimmat. Näissä onnettomuuksissa menehtyi
33533: yhteensä 9 henkilöä ja 312 loukkaantui. Vuonna        Edellä olevan perusteella ehdotan,
33534: 1998 tapahtui sen sijaan 810 onnettomuutta vä-
33535: hemmän eli huomattavasti alhaisempi määrä                   että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maan
33536: vuoteen 1999 verrattuna. Uudet tekniset toimen-             hirvi- ja peurakannan vähentämiseksi
33537: piteet teiden reunoja pitkin kulkevine suoja-ai-            vaikuttaakseen suuriin liikenneonnetto-
33538: toineen ovat olleet alueellisesti avuksi, mutta ko-         muuslukuihin ja suojatakseen maa- ja
33539: konaisuudessaan onnettomuuksien määrä ei ole                metsätaloutta vahingoilta jatkossa sekä
33540: vähentynyt. Hirvet aiheuttavat myös vahinkoja               velvoittaa Tielaitoksen ryhtymään en-
33541: metsätaloudelle niiden ollessa 5-8 prosenttia               nalta ehkäiseviin toimenpiteisiin liiken-
33542:                                                             teen hirvivahinkojen vähentämiseksi.
33543: 
33544: 
33545: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
33546: 
33547:     Ola Rosendahl /r
33548: 
33549: 
33550: 
33551: 
33552:                                                                                               Versio 2.0
33553:                                                       TPA 200/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.
33554: 
33555: 
33556: 
33557: 
33558:                                              TOIMENPIDEALOITE 200/2000 vp
33559: 
33560:                                              Raittiuden edistäminen liikenteessä
33561: 
33562: 
33563: 
33564: 
33565: Eduskunnalle
33566: 
33567: Henkilöä kohti laskettuna alkoholin käyttö on         liikenteessä. Vaara vesiliikenteessä on hukku-
33568: kasvanut jatkuvasti Suomessa ja samaan aikaan         misvaaran takia kuitenkin samaa luokkaa todelli-
33569: myös huumeiden käyttö on lisääntynyt voimak-          suudessa kuin maanteilläkin, vaikka vesitiet
33570: kaasti. Nämä molemmat ovat tuoneet kielteiset         yleensä monin paikoin ovatkin laajempia kuin
33571: vaikutuksensa myös liikenteeseen. Alkoholin           maantiet. Siksi promilleraja tulisi saattaa sa-
33572: osuus on liian suuri liikenneonnettomuuksissa ja      moiksi niin vesi- kuin maantieliikenteessäkin.
33573: nimenomaan vakavissa liikenneonnettomuuk-             Kaikkein paras olisi 0,0 promillen alkoholiraja
33574: sissa. Huumeiden osuudesta ei tällä hetkellä lie-     liikenteessä. Koska kuitenkin erilaiset kemi-
33575: ne tarkkaa käsitystä, mutta poliisin käsityksen       kaliot ja lääkeaineet sisältävät tietyt määrät alko-
33576: mukaan huumeiden vaikutuksen alaisena liiken-         holia ja aina on olemassa myös tietty mittausvir-
33577: nöivien osuus on voimakkaasti nousussa.               heiden mahdollisuus, niin näiden seikkojen eli-
33578:    Myös vesiliikenteessä alkoholin vaikutuksen        minoimiseksi olisi tarkoituksenmukaista yhte-
33579: alaisena liikennöiminen on lisääntynyt, mikä nä-      näistää liikennerikkomuksen sanktioraja Norjan
33580: kyy ikävällä tavalla onnettomuuksina ja vesilii-      ja Ruotsin mallin mukaan 0,2 promilleen maan-
33581: kennerikkomuksina. Poliisin mukaan ns. "vii-          tieliikenteessä. Tämä sama raja tulisi saattaa voi-
33582: neessä" ajaminen on kasvanut runsaasti. Tämä il-      maan myös vesiliikenteessä.
33583: maisu tarkoittaa alle 0,5 promillen alkoholin vai-
33584: kutuksen alaisena liikennöimistä.                     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33585:    Tämä alkoholin vaikutus haittaa todistetulla
33586: tavalla liikenteessä tapahtuvia toimintoja. Siksi            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lii-
33587: sekä Ruotsissa että Norjassa on jo 0,2 promillen             kenneraittiuden edistämiseksi ja liiken-
33588: alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen määri-               neturvallisuuden parantamiseksi yhte-
33589: telty rangaistavaksi. Suomen nykyinen, näistä                näistämällä. liikennejuopumuksen pro-
33590: kahdesta naapurimaasta poikkeava 0,5 promillen               millerajan Ruotsin ja Norjan mallin mu-
33591: raja on omiaan houkuttelemaan ajamaan vähäi-                 kaisesti 0,2 promilleen ja että sama pro-
33592: sen alkoholin vaikutuksen alaisena. Tätä ei voi              milleraja tulee saattaa myös vesiliiken-
33593: pitää millään tavoin liikenneturvallisuutta edistä-          teeseen ja
33594: vänä.
33595:    Vesiliikenteen alkoholipromillemäärät ovat                että huumeiden vaikutuksen alaisena lii-
33596: sanktioiden suhteen korkeammat kuin maantie-                 kennöimisen estämiseksi tulee ryhtyä
33597:                                                              asian vaatimiin erityistoimiin.
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 
33602:                                                                                                  Versio 2.0
33603: TPA 200/2000 vp -    Lauri Oinonen /kesk ym.
33604: 
33605: 
33606: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
33607: 
33608:     Lauri Oinonen /kesk                        Seppo Lahtela /kesk
33609:     Päivi Räsänen /skl                         Jouko Jääskeläinen /skl
33610:     Inkeri Kerola /kesk                        Eero Akaan-Penttilä /kok
33611:     Ismo Seivästö /skl                         Leea Hiltunen /skl
33612:     Raimo Vistbacka /ps                        Pekka Nousiainen /kesk
33613:     Unto Valpas /vas                           Jari Leppä /kesk
33614:     Kyösti Karjula /kesk                       Matti Vanhanen /kesk
33615:     Aulis Ranta-Muotio /kesk                   Toimi Kankaanniemi /skl
33616:     Veijo Puhjo /vas                           Raija Vahasalo /kok
33617:     Esko-Juhani Tennilä /vas                   Marja-Leena Kemppainen /skl
33618:     Seppo Kääriäinen /kesk                     Sakari Smeds /skl
33619:     Sulo Aittoniemi /alk                       Ossi Korteniemi /kesk
33620:     Pentti Tiusanen /vas                       Kari Myllyniemi /kesk
33621:     Kari Myllyniemi /kesk                      Tuija Nurmi /kok
33622:     Heli Paasio /sd                            Klaus Bremer /r
33623:     Bjarne Kallis /skl                         Katri Komi /kesk
33624:     Juha Karpio /kok                           Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
33625:     Ola Rosendahl /r                           Hannu Takkula /kesk
33626:     Tero Mölsä /kesk                           Erkki Pulliainen /vihr
33627:     Markku Laukkanen /kesk
33628: 
33629: 
33630: 
33631: 
33632: 2
33633:                                                  TPA 201/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
33634: 
33635: 
33636: 
33637: 
33638:                                                TOIMENPIDEALOITE 201/2000 vp
33639: 
33640:                                                Julkisten palveluiden tuottamisen monipuolis-
33641:                                                taminen
33642: 
33643: 
33644: 
33645: 
33646: Eduskunnalle
33647: 
33648: Julkisen hallinnon tehtävänä on huolehtia siitä,        vaisuudessa yksityisen palvelutuotannon roolin
33649: että kuntien tuottamat hyvinvointipalvelut tuke-        voidaan nähdä korostuvan myös kunnallisissa
33650: vat hyvinvointiyhteiskunnan perustehtävää eli           peruspalveluissa.
33651: kansalaisten hyvinvoinnin sekä tasavertaisuuden             Kuntalain mukaan kunta voi hankkia sille lais-
33652: edistämistä ja ylläpitämistä. Tähän on perintei-         sa säädettyjä tehtäviä muilta palvelujen tuottajil-
33653: sesti liitetty kunnan yksipuolinen vastuu palve-        ta. Muun muassa Ruotsissa on saatu erittäin posi-
33654: luiden rahoittamisesta ja tuottamisesta.                tiivisia kokemuksia palveluiden kilpailuttami-
33655:    Suomessa on järjestetty muutamia kokeiluja            sesta ja niiden tuottamisen ulkoistamisesta. Toi-
33656: kunnallisten palveluiden järjestämisessä muun           minnan tehostuminen, palvelujen laadun parane-
33657: muassa palveluseteleiden tai tilaaja-tuottaja-mal-      minen ja taloudellisesti edullisempi tuottaminen
33658: lin avulla. Lisäksi jossain määrin on käytetty os-      ovat olleet Suomessakin tehtyjen vähäisten ko-
33659: topalveluita. Palvelusetelimallissa asiakkaalle,        keilujen tuloksina.
33660: tässä tapauksessa kuntalaiselle, annetaan käyt-             Vaihtoehtoisten mallien käytön edistämistä
33661: töön tietyn suuruinen rahamääräinen korvaus,            julkisten palveluiden tuottamisessa tulisi aktiivi-
33662: jonka voi käyttää vain tiettyyn palveluun. Erilai-      sesti lisätä. Näissä, kuten esimerkiksi palveluse-
33663: sia kokeiluja on järjestetty erityisesti päivähoi-      telijärjestelmässä ja ostopalvelumallissa, voi-
33664: don ja omaishoidon piirissä. Lisäksi esimerkiksi        daan nähdä olevan tekijöitä, jotka toteutuessaan
33665: koulun valinta ja koulutuksen resurssien suuntaa-       lisäävät kuntalaisten valinnanvapautta ja asiakas-
33666: minen toimisivat hyvin erityisen koulusetelin           läheisyyttä sekä säästävät kustannuksia. Tämän
33667: avulla. Hyvinvointipalveluiden uudenlaisilla ta-        osoittavat kokeilut, joita näistä järjestelmistä on
33668: voilla edistetään kilpailun mukanaan tuomaa ta-         tehty. Liiketoiminnallisin perustein toimiva jul-
33669: loudellista tehokkuutta ja laatua sekä lisätään         kisten palvelujen tuottaminen ei ole ristiriidassa
33670: asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Tämänkal-           laadullisten ja eettisten vaatimusten kanssa, vaan
33671: tainen asiakaslähtöisyys on kannatettavaa.              päinvastoin kustannustehokkuus ja laatuvaati-
33672:    Suomen taloudellisen kehityksen painopiste           mukset korostuvat ulkoistetuissa palveluissa.
33673: perustuu selvästi yksityiselle sektorille. On sel-      Erityisesti tulee selvittää, mitä vaihtoehtoisten
33674: vää, että kannattavan yritystoiminnan lisäänty-         julkisten palveluiden tuottamiseen liittyvien mal-
33675: minen parantaa työllisyysastetta ja edelleen hy-        lien käytön edistäminen vaatii lainsäädännöltä ja
33676: vinvointia. Kunnallisen palvelutuotannon rinnal-        verotusj ärj estelmältä.
33677: le tulisi synnyttää yksityisiä yrityksiä, sillä tule-
33678: 
33679: 
33680: 
33681: 
33682:                                                                                                    Versio 2.0
33683: TPA 201/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok ym.
33684: 
33685: 
33686: Edellä olevan perusteella ehdotamme,              puolistamiseksi, jotta kustannustehok-
33687:                                                   kuus ja laatu kansalaisten hyvinvointi-
33688:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin jul-   palveluissa paranevat.
33689:       kisten palveluiden tuottamisen moni-
33690: 
33691: 
33692: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2000
33693: 
33694:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
33695:     Marja Tiura /kok
33696: 
33697: 
33698: 
33699: 
33700: 2
33701:                                                    TPA 202/2000 vp -Marjaana Koskinen /sd ym.
33702: 
33703: 
33704: 
33705: 
33706:                                           TOIMENPIDEALOITE 202/2000 vp
33707: 
33708:                                           Tullin ja poliisin huumekoiramäärän lisäämi-
33709:                                           nen
33710: 
33711: 
33712: 
33713: 
33714: Eduskunnalle
33715: 
33716: Poliisi ja tulli kouluttavat huumekoiria. Tällä     ryhmätyöskentelyä pitäisi myös kehittää. Sosiaa-
33717: hetkellä poliisin käytössä on noin 97 huumekoi-     li- ja terveysvaliokunta oli valiokuntamatkalla
33718: raa ja kouluttajien mukaan koulutettavien koi-      Kuubassa 16.-19.4.2000. Havannan lentoase-
33719: rien lisätarve on arviolta 50-100 koiraa. Huu-      malla neljän huumekoiran joukko työskenteli
33720: mekoiran koulutus maksaa noin 20 000-30 000         ryhmässä tehokkaasti tutkien mm. matkatavarat,
33721: markkaa, mutta suurimmaksi kuh.iksi muodostuu       ja Kuuban viranomaisten mukaan maassa ei ole
33722: koiran hoitomaksu, joka on noin 1 500 mk/koira.     huumeongelmaa.
33723: Huumeiden tuonti Suomeen tapahtuu pääsääntöi-
33724: sesti Pietarin ja Viron suunnasta, joten esim.       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33725: Helsinki-Tallinnan laivareitti on kulkureittinä
33726: ilmeisen yleinen. Myös mm. Turun, Raision ja               että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
33727: Salon alueen huumeongelma on "räjähtänyt" kä-              teisiin, että huumekoirien määrää polii-
33728: siin. Varsinaissuomalaista arkipäivää ovat vii-            sissa (esim. 50-100 huumekoiraa li-
33729: koittaiset nuorten heroiinikuolemat Huumekoi-              sää) ja tullissa lisätään,
33730: rien lisääminen ja työskentelytapojen kehittämi-
33731: nen esim. ryhmätyöskentelynä on noussut esille            että koulutukseen ja huumekoirien yllä-
33732: huumenuorten vanhempien illassa. Kolmetoista              pitoon osoitetaan riittävät määrärahat
33733: huumenuoren ja -aikuisen vanhempaa oli kutsu-             ja
33734: nut allekirjoittaneen Turun Nuorisoasemalle                että hallituksen taholta reagoidaan sii-
33735: 9.5.2000.                                                  hen,. että huumekoirien avulla pystytään
33736:    Mm. Turun satamassa ja lentoasemalla huu-               estämään ja ehkäisemään huumausai-
33737: mekoirien lisätarve on ilmeinen. Huumekoirien              neiden käytön leviämistä.
33738: 
33739: 
33740: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2000
33741: 
33742:    Marjaana Koskinen /sd                                Niilo Keränen /kesk
33743:    Säde Tahvanainen /sd                                 Inkeri Kerola /kesk
33744:    Esa Lahtela /sd                                      Päivi Räsänen /skl
33745:    Jussi Ranta /sd                                      Merikukka Forsius /vihr
33746:    Valto Koski /sd                                      Saara Karhu /sd
33747:    Pehr Löv /r                                          Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
33748: 
33749:                                                                                             Versio 2.0
33750: TPA 202/2000 vp- Marjaana Koskinen /sd ym.
33751: 
33752: 
33753:     Eero Akaan-Penttilä /kok                 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
33754:     Raija Vahasalo /kok                      Kari Urpilainen /sd
33755:     Pentti Tiusanen /vas                     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok
33756:     Pirkko Peltomo /sd                       Juha Rehula /kesk
33757:     Sulo Aittaniemi /alk                     Lauri Oinonen /kesk
33758:     Kalevi Olin /sd                          Erkki Pulliainen /vihr
33759:     Pia Viitanen /sd                         Mikko Immonen /vas
33760:     Lauri Kähkönen /sd                       Raimo Mähönen /sd
33761:     Heli Paasio /sd                          Harry Wallin /sd
33762:     Susanna Huovinen /sd                     Ilkka Taipale /sd
33763:     Rakel Hiltunen /sd                       Seppo Lahtela /kesk
33764:     Veijo Puhjo /vas                         Osmo Puhakka /kesk
33765:     Ismo Seivästö /skl                       Pertti Hemmilä /kok
33766:     Unto Valpas /vas                         Anni Sinnemäki /vihr
33767:     Pertti Turtiainen /vas                   Ulla Anttila /vihr
33768:     Kimmo Kiljunen /sd                       Raimo Vistbacka /ps
33769:     Leena Luhtanen /sd                       Arto Seppälä /sd
33770:     Reijo Laitinen /sd                       Ilkka Kanerva /kok
33771:     Virpa Puisto /sd                         Mikko Kuoppa /vas
33772:     Tarja Kautto /sd                         Kari Rajamäki /sd
33773: 
33774: 
33775: 
33776: 
33777: 2
33778:                                                                TPA 203/2000 vp -     Pia Viitanen /sd
33779: 
33780: 
33781: 
33782: 
33783:                                             TOIMENPIDEALOITE 203/2000 vp
33784: 
33785:                                             Nuorten työpajatoiminnan rahoitus
33786: 
33787: 
33788: 
33789: 
33790: Eduskunnalle
33791: 
33792: Nuorten kansallisen työpajatoiminnan kehittämi-      saan. Toiminnalle on kuitenkin tarvetta, sillä
33793: sen määräraha on laskenut kolmena vuotena pe-        nuorisotyöttömyyden lasku on pysähtynyt alle
33794: räkkäin. Nuorten työpajatoiminnan kehittämi-          25-vuotiailla nuorilla noin 45 000 työttömän ta-
33795: seen oli varattu vuonna 1998 (tilinpäätös)           solle.
33796: 21 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 määräraha             Nuorten työpajatoiminnan määrärahan laske-
33797: oli 15 miljoonaa markkaa ja vuonna 2000              minen on huono viesti eri toimijoille. Työpajatoi-
33798: 4,8 miljoonaa markkaa.                               minnan pysyttäminen edes nykyisessä laajuudes-
33799:     Samaan aikaan työpajatoiminnan arviointitu-      saan edellyttää toiminnalle 15 miljoonan markan
33800: lokset osoittavat, että toiminnalla on saatu ai-     lisämäärärahaa vuodelle 2000.
33801: kaan hyviä tuloksia nuorten sosiaalistamiseksi
33802: koulutukseen tai työmarkkinoille. Vakavaksi          Edellä olevan perusteella ehdotan,
33803: uhaksi työpajatoiminnalle on muodostunut edel-
33804: lä kuvattu valtion avustusrahan laskeminen. Pa-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nuor-
33805: j oista jopa kolmasosan toiminta on vaarassa laka-         ten työpajatoiminnan rahoituksen lisää-
33806: ta riittämättömän rahoituksen vuoksi.                      miseksi 15 miljoonalla markalla jo kulu-
33807:     Määräraha ei mitenkään riitä pajatoiminnan             van vuoden aikana.
33808: tukemiseen ja pitämiseen nykyisessä laajuudes-
33809: 
33810: 
33811: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
33812: 
33813:     Pia Viitanen /sd
33814: 
33815: 
33816: 
33817: 
33818:                                                                                               Versio 2.0
33819:                                                     TPA 204/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
33820: 
33821: 
33822: 
33823: 
33824:                                           TOIMENPIDEALOITE 204/2000 vp
33825: 
33826:                                           Yrittäjäperheiden oikeus vuorotteluvapaaseen
33827: 
33828: 
33829: 
33830: 
33831: Eduskunnalle
33832: 
33833: Yrittäjien perheenjäsenten mahdollisuutta päästä     että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työt-
33834: vuorotteluvapaalle on käytännössä rajoitettu hy-     tömyysturvalain      yrittäjämääritelmän
33835: vin voimakkaasti. Työttömyysturvalain yrittäjä-      muuttamiseksi niin, että myös yrittäjä-
33836: määritelmä aiheuttaa tässä kohtuuttoman rajoi-       perheen jäsenet voivat samanarvoisina
33837: tuksen.                                              muiden kansalaisten kanssa päästä vuo-
33838:                                                      rotteluvapaalle.
33839: Edellä olevan perusteella ehdotan,
33840: 
33841: 
33842: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
33843: 
33844:    Tanja Karpela /kesk
33845: 
33846: 
33847: 
33848: 
33849:                                                                                        Versio 2.0
33850:                                                        TP A 205/2000 vp -    Matti Vanhanen /kesk
33851: 
33852: 
33853: 
33854: 
33855:                                            TOIMENPIDEALOITE 205/2000 vp
33856: 
33857:                                            Yrittäjien työttömyysturvan rahoittaminen
33858: 
33859: 
33860: 
33861: 
33862: Eduskunnalle
33863: 
33864: Suomen Yrittäjien huhtikuisen tiedotteen mu-        vaosuus, ovat yrittäjien ja ammatinharjoittajien
33865: kaan Suomen yrittäjien työttömyyskassan ja Am-      työttömyyskassojenjäsenmaksut selvästi palkan-
33866: matinharjoittajien työttömyyskassan jäsenenä on     saajakassoja korkeammat.
33867: vain 12 300 yrittäjää. Luku on hyvin alhainen
33868: yrittäjien ja ammatinharjoittajien määrään ver-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
33869: rattuna. Yrittäjien järjestössä arvioidaan, että
33870: kiinnostus on vähäistä pitkälti työttömyysvakuu-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
33871: tuksen rahoituksesta johtuvista syistä. Kun yrit-         ta yrittäjien osuus ansiosidonnaisen
33872: täjien jäsenmaksuilla katetaan työttömyyskassa-           työttömyysturvan rahoituksesta laske-
33873: lain perusteella kokonaan päivärahojen ansiotur-          taan 5,5 prosenttiin eli samalle tasolle
33874:                                                           kuin on palkansaajien maksuosuus.
33875: 
33876: 
33877: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000
33878: 
33879:    Matti Vanhanen /kesk
33880: 
33881: 
33882: 
33883: 
33884:                                                                                            Versio 2.0
33885:                                                                 TPA 206/2000 vp - Esa Lahtela /sd
33886: 
33887: 
33888: 
33889: 
33890:                                             TOIMENPIDEALOITE 206/2000 vp
33891: 
33892:                                             Valtimon-Pajukosken-Lotman tien peruspa-
33893:                                             rantaminen
33894: 
33895: 
33896: 
33897: 
33898: Eduskunnalle
33899: 
33900: Valtimon kunnassa sijaitseva Valtimon-Paju-          telyjen yhteydessä tiestöjen korjaukseenon tulos-
33901: kosken-Lotman paikallistie 5285 on tärkeä tie-       sa lisärahoja, odottaisi, että vihdoin viimein jo
33902: yhteys Valtimolta Rautavaaralle. Valtimon puo-       ensi vuonna osoitettaisiin riittävät varat Pajukos-
33903: leisessa päässä 9 kilometrin matkalla on noin sata   ken-Lotman tien Valtimon puoleisen pään pe-
33904: taloutta ja lisäksi useita kymmeniä kesäasuntoja.    ruskorjaukseen noin yhdeksän kilometrin mat-
33905: Pääasiallisesti näiden asukkaiden asiointiliiken-    kalla. Kysymys olisi merkittävästä myönteisestä
33906: ne suuntautuu Vaitimolle päin. Siksi peruskor-       lisäimpulssista niihin ponnisteluihin, joita Valti-
33907: jauksen ja pinnoituksen tarve olisikin juuri tä-     mon kunta on osoittanut yritystoiminnan hankin-
33908: män yhdeksän kilometrin matkalla mitä tarpeelli-     nanja maaseudun elävänä pitämisen osalta.
33909: sin. Valtimon kunta ja tien varren asukkaat ovat
33910: useaan otteeseen kiirehtineet tien peruskorjauk-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
33911: sen aikaansaantia, tähän mennessä tosin laihoin
33912: tuloksin. Savo-Karjalan tiepiirin määrärahojen             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
33913: riittämättömyyden vuoksi tien korjaukseen ei ole           Valtimon kunnassa sijaitseva Valti-
33914: liiennyt varoja.                                           mon-Pajukosken-Lotman paikallistie
33915:    Nyt kuitenkin odottaisi, kun taloudellinen ti-          saadaan peruskorjatuksi noin yhdeksän
33916: lanne on paranemaan päin ja Tielaitoksen järjes-           kilometrin matkalla Valtimon puoleises-
33917:                                                            ta päästä.
33918: 
33919: 
33920: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
33921: 
33922:     Esa Lahtela /sd
33923: 
33924: 
33925: 
33926: 
33927:                                                                                                Versio 2.0
33928:                                                                  TPA 207/2000 vp - Esa Lahtela /sd
33929: 
33930: 
33931: 
33932: 
33933:                                              TOIMENPIDEALOITE 207/2000 vp
33934: 
33935:                                              Työmarkkinatuen kehittäminen
33936: 
33937: 
33938: 
33939: 
33940: Eduskunnalle
33941: 
33942: Pitkäaikaisen talouskasvun jatkuessa ja yleisen        työssä, on hankittu asunto ja asuntolainoitus on
33943: taloudellisen tilanteen parantuessa suomalaises-       tehty senhetkisten tulojen mukaan. Toisen jää-
33944: sa yhteiskunnassa pitää olla myös valmiutta tar-       dessä työttömäksi on ansiosidonnaisella työttö-
33945: kastella niiden asemaa, jotka eivät syystä tai toi-   myysturvallakin vielä nipin napin selvitty, kun
33946: sesta sijoitu työelämään, vaan joutuvat elämään        on pankin kanssa neuvoteltu maksuohjelman pi-
33947: työmarkkinatuen varassa. Merkittävä osa näistä         dentämisestä. Kun sitten on tullut eteen tilanne,
33948: ihmisistä on joutunut työttömäksi 1990-luvun ta-      jossa ansiosidonnaiset päivät ovat loppuneet ja
33949: louslaman seurauksena. Kaiken lisäksi lamavuo-         työmarkkinatuen tarveharkinta astuu laskentaan
33950: sina myös työmarkkinatuki joutui säästöjen ja         mukaan, perhe onkin yllättäen saanut todeta, että
33951: leikkausten kohteeksi ainakin lapsikorotusten         on selviydyttävä yhden henkilön tuloilla. Ja siinä
33952: osalta, eivätkä indeksikorotuksetkaan ole seuran-     vaiheessa liian moni omakoti onkin siirtynyt pan-
33953: neet palkkojen kehityksen vauhdissa.                  kin haltuun.
33954:     Työmarkkinatuen tasoa tuleekin nostaajo seu-          Joissakin tilanteissa työmarkkinatuen tarve-
33955: raavan vuoden alusta alkaen 130 markkaan päi-         harkinta on johtanut myös siihen, että siirrytään
33956: vässä.                                                nimellisesti asumaan erilleen, jolloin saadaan
33957:     Laman aikaiset lapsikorotusten leikkaukset tu-    taas työmarkkinatuki täytenä. Mutta kokonaisuu-
33958: lee korjata samantasoisiksi ansiosidonnaisen          den sekä asuntopolitiikan kannalta tilanne ei ole
33959: työttömyysturvan lapsikorotusten kanssa. Nykyi-       kokonaistaloudellinen eikä järkevä. Asunto on
33960: senlaista lapsikorotusten erilaisuutta voi jopa pi-   vain nimellisessä käytössä, ja monissa tapauksis-
33961: tää yhdenvertaisuutta loukkaavana, sillä lapsiko-     sa lisäksi yhteiskunta maksaa vielä asumistukea
33962: rotus ei sinällään ole samassa mielessä työttö-       tämän asunnon osalta.
33963: myyskorvausta kuin työmarkkinatuki tai ansiosi-           Ikäviä tapauksia ovat myös tilanteet, joissa
33964: donnainen työttömyysturva, vaan sen tarkoitus         tarveharkinta estää työmarkkinatuen maksun
33965: on turvata työttömän lapselle siivu jokapäiväi-       puolisolle eivätkä puolisoiden välit ole kovin hy-
33966: siin elämisen tarpeisiin. Siksi tämän siivun tulee    vät, vaikka asutaankin samassa taloudessa. Ti-
33967:  olla lasta kohti samansuuruinen työttömyyskor-       lanne voi johtaa lähes orjuuttamista vastaavaan
33968: vausmuodosta riippumatta.                             tilanteeseen tai väkisinkin eroon, jos työssä ole-
33969:     Kolmas työmarkkinatukijärjestelmässä kor-         va puoliso ei halua antaa tuloistaan yhtään tämän
33970: jausta vaativa elementti on työmarkkinatuen riip-     työttömän puolison käyttöön.
33971: puvuus puolison tuloista. Puolison ansaitessa vä-         Siksi työmarkkinatuesta annettua lakia tulee-
33972:  hän yli 10 000 markkaa kuukaudessa koko työ-         kin muuttaa siten, että tarveharkinta poistetaan
33973:  markkinatuen saanti estyy. Järjestelmä onkin         kokonaan tai vähintäänkin tehdään järjestelmä,
33974: johtanut useat perheet moniin vaikeuksiin. Esi-       jolla työmarkkinatuen hakija saisi esimerkiksi
33975:  merkiksi kun molemmat puolisot ovat olleet           aina vähintään puolet työmarkkinatuen määrästä.
33976: 
33977:                                                                                                Versio 2.0
33978: TPA 207/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
33979: 
33980: 
33981: 
33982: Edellä olevan perusteella ehdotan,               naisen työttömyysturvan lapsikorotuk-
33983:                                                  sen kanssa, tarveharkinta puolison tu-
33984:       että hallitus ryhtyy toimiin siten, että   loista poistetaan tai vähintäänkin työ-
33985:       työmarkkinatukeen tehdään jo tulevan       markkinatuen hakijalle jätetään aina
33986:       vuoden alusta tasokorotus, lapsikorotus    osuus vähintään puoleen työmarkkina-
33987:       korjataan yhdenvertaiseksi ansiosidon-     tuen määrästä.
33988: 
33989: 
33990: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
33991: 
33992:     Esa Lahtela /sd
33993: 
33994: 
33995: 
33996: 
33997: 2
33998:                                                                   TPA 208/2000 vp- Jari Vilen /kok
33999: 
34000: 
34001: 
34002: 
34003:                                               TOIMENPIDEALOITE 208/2000 vp
34004: 
34005:                                               Moottorikelkkailun salliminen rakennuskaava-
34006:                                               teillä
34007: 
34008: 
34009: 
34010: 
34011: Eduskunnalle
34012: 
34013: Asetus ajoneuvon käyttämisestä tiellä kieltää          tuvia, että lumipeitteisenä aikana olisi luontevaa
34014: maastoajoneuvon käyttämisen tiellä (11 §).             käyttää kaavateitä myös moottorikeikalla siirty-
34015: Moottorireelle myönnetään mainitussa pykäläs-          miseen asunnoita reitistöön.
34016: sä tiettyjä helpotuksia.                                  Moottorikelkkailun siirtyessä laillisesti pi-
34017:    Lapissa moottorikeikka kuuluu lähes jokaisen        hoilta ja puistoista rakennuskaavateille moottori-
34018: talouden varusteisiin ja siitä on muodostunut eräs     kelkkailun valvonta helpottuu ja moottorikelk-
34019: normaali talvinen liikkumismuoto. Ongelmana            kailun aiheuttamat ongelmat pienenevät. Ylei-
34020: on mainitun asetuksen säädös, joka kieltää moot-       sesti hyväksyttyjen sääntöjen saaminen hyvin
34021: torikeikalla ajon tiealueella.                         yleiseen ja pysyvään ongelmaan helpottaisi asian
34022:    Kaupunkien ja kylien taajamat ovat muodostu-        ratkaisemista. Kaavateillä moottorikelkkailun
34023: neet huomattavasti aikaisemmin kuin moottori-          kieltäminen ei ole osoittautunut kestäväksi rat-
34024: keikka oli yleisessä käytössä. Taajamiin ei siis       kaisuksi.
34025: useinkaan ole tilaa sijoittaa uusia moottoriliiken-
34026: nereittejä ja toisaalta moottorikeikkareittien si-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
34027: joittaminen taajamien nykyisten virkistysaluei-
34028: den tilalle ei ole mielekästä. Lisäksi erilaisia ym-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja
34029: päristön häiriötekijöitä tarkasteltaessa tuntuisi            selvittää sellaisille kaavateille asetetta-
34030: luonnolliselta ohjata kaikki moottoriliikenne sa-            vat liikenteelliset ja tekniset ehdot, joil-
34031: maan päästökanavaan, jolloin ympäristön haitta-              le voidaan ohjata moottorikelkkaliiken-
34032: tekijät minimoituisivat.                                     nettäja
34033:    Moottorikeikkojen ollessa katsastettuja ja re-
34034: kisteröityjä niiden tekninen taso on valvottua. Li-          että liikenneministeriö asettaa työryh-
34035: säksi nykyaikaiset kelkat ovat niin hyvin ohjau-             män mahdollisten ongelmien selvittämi-
34036:                                                              seksi.
34037: 
34038: 
34039: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
34040: 
34041:     Jari Vilen /kok
34042: 
34043: 
34044: 
34045: 
34046:                                                                                                 Versio 2.0
34047:                                                        TPA 209/2000 vp -     Seppo Lahtela /kesk ym.
34048: 
34049: 
34050: 
34051: 
34052:                                              TOIMENPIDEALOITE 209/2000 vp
34053: 
34054:                                              Kansanedustajien verottoman kulukorvauksen
34055:                                              poistaminen
34056: 
34057: 
34058: 
34059: 
34060: Eduskunnalle
34061: 
34062: Kansanedustajien palkkiolakiuudistuksen käsit-        tämättömiä, edullisia kakkosasuntoja Helsingis-
34063: telyn yhteydessä ovat nousseet esiin edustajien       tä. Suuri osa nykyisistä kulukorvauksista menee
34064: kokonaistuloja nostattavat verottomat kulukor-        juuri edustajien vapailta markkinoilta itse hank-
34065: vaukset, jotka ovat herättäneet kansalaisissa         kimien asuntojen huikeisiin vuokriin. Eduskunta
34066: yleistä närkästystä. Niin kansalaiset kuin itse       luotettavana maksajana ja suurena talona saisi
34067: edustajatkaan eivät tunnu tietävän tai osaavan se-    varmasti vuokrattavia asuntoja tatjottavaksi. Sel-
34068: littää, mitä kulukorvauksilla oikeastaan tarkoite-    keyttä nykyiseenjärjestelmään toisi myös se, että
34069: taan ja mihin kaikkeen nämä verottomat kor-           nykyisen kulukorvauksen sisällä "könttäkor-
34070: vaukset on tarkoitettu. Jätjestelmässä olisikin pa-   vauksena" maksettavan päivärahan sijaan pää-
34071: rantamisen ja selkeyttämisen varaa.                   kaupunkiseudun ulkopuolisille edustajille mak-
34072:     Verotonta kulukorvausjärjestelmää tulisi sel-     settaisiin päiväraha istuntopäivien osalta.
34073: keyttää esimerkiksi siten, että kansanedustajan
34074: töistä aiheutuvia kuluja, kuten oman auton käy-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
34075: töstä vaalipiirissä aiheutuvia matkustuskuluja ja
34076: erilaisten tilaisuuksien järjestämisestä aiheutu-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kan-
34077: via kuluja korvattaisiin Ruotsin mallin mukaises-           sanedustajien verotloman kulukorvauk-
34078: ti todellisia, kohtuullisia laskukuitteja vastaan.          sen poistamiseksi ja nykyisen mallin
34079: Lisäksi eduskunta voisi tarjota maakunnissa asu-            korvaamiseksi paremmalla ja selkeäm-
34080: ville kansanedustajille heidän tarvitsemiaan vält-          mällä järjestelmällä.
34081: 
34082: 
34083: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
34084: 
34085:     Seppo Lahtela lkesk
34086:     Esa Lahtela /sd
34087: 
34088: 
34089: 
34090: 
34091:                                                                                                Versio 2.0
34092:                                                         TPA 210/2000 vp- Jukka Gustafsson /sd
34093: 
34094: 
34095: 
34096: 
34097:                                            TOIMENPIDEALOITE 210/2000 vp
34098: 
34099:                                            Käytettyjen autojen verotuksen alentaminen
34100: 
34101: 
34102: 
34103: 
34104: Eduskunnalle
34105: 
34106: Suomen autokanta on yksi Euroopan vanhimmis-         suoran (0,6 % vuodessa) mukaisesti, vaikka käy-
34107: ta. Suomessa auton keskimääräinen romutusikä        tetyn auton hinta ei markkinataloudessa koskaan
34108: on noin 18 vuotta, kun EU:ssa se on noin 10 vuot-   alene lineaarisesti vaan progressiivisesti.
34109: ta. Vanhat autot saastuttavat ilmaa voimakkaasti.      Yksi käytettyjen autojen ylisuuria hintoja yllä-
34110: Autokanta olisikin saatava nuorenemaan, jotta       pitävä tekijä on käytettyjen autojen tuonnin estä-
34111: erilaiset päästöt saataisiin kuriin.                minen. Ulkomaisten käytettyjen autojen verotus
34112:     Tilastokeskuksen vuoden 1996 tilastojen mu-     on niin korkea, että tosiasiallisesti vero on suoja-
34113: kaan tieliikenteen osuus hiilidioksidipääsiöistä    tulli. Korkea vero johtuu mielivaltaisesta lasken-
34114: on 16 %, häkäpääsiöistä 63 % ja typen oksidi-       takaavasta, jonka perusteena on vastaavan auto-
34115: päästöistä 47 %. On arvioitu, että tieliikenteen    mallin verotusarvo Suomessa. Oikeudenmukai-
34116: päästöistä 90% johtuu yli 10 vuotta vanhoista       sempaa olisi, että laskentaperusteena käytettäi-
34117: autoista, joita tieliikenteessämme on yli miljoo-   siin auton ostohintaa.
34118: na kappaletta. Näin ollen Suomella olisi oiva          Tosiasia on, että vaikka uusien autojen autove-
34119: mahdollisuus vähentää huomattavasti päästöjään      ro poistettaisiin kokonaan, ei suurella osalla kan-
34120: nuorentamalla radikaalisti autokantaansa ja vas-    salaisista olisi sittenkään varaa uuden auton os-
34121: tata samalla kansainvälisten ilmastosopimusten      toon. Jos haluamme vähentää maantieliikenteen
34122: haasteisiin.                                        päästöjä nuorentamalla autokantaa, on käytetty-
34123:     Vanhan autokannan suuri määräjohtuu käytet-     jen katalysaattoriautojen hinnat saatava halvem-
34124: tyjen autojen muihin ED-maihin verrattuna kor-      miksi. Näin suurimmalla osalla autoilijoista olisi
34125: keasta hintlatasosta. Uusien autojen hinnat ovat    taloudellinen mahdollisuus vaihtaa autonsa nuo-
34126: kohtuullisia verrattuna muihin Euroopan maihin;     rempaan, ympäristölle ystävällisempään kataly-
34127: esimerkiksi Saksan hintatasoon verrattuna uusi      saattoriautoon.
34128: auto maksaa Suomessa keskimäärin 30% enem-
34129: män, mutta jo 9 vuotta vanha noin 200 % enem-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
34130: män. Eron suureneminen auton iän myötä johtuu
34131: käytetyn auton hinta-alenemasta, joka on Suo-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käy-
34132: messa huomattavan matala. Kolmessa vuodessa               tettyjen katalysaattoriautojen hintojen
34133: uuden auton hinta alenee 21,6 %, kun se esimer-           alentamiseksi todellisuutta vastaavaksi
34134: kiksi Saksassa alenee samassa ajassa 51 %. Suo-           ja helpottamalla käytettyjen katalysaat-
34135: messa käytetyn auton hinta alenee epäloogisen             toriautojen tuontia.
34136: 
34137: 
34138: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
34139: 
34140:     Jukka Gustafsson /sd
34141:                                                                                               Versio 2.0
34142:                                                            TPA 211/2000 vp- Mika Lintilä /kesk
34143: 
34144: 
34145: 
34146: 
34147:                                            TOIMENPIDEALOITE 211/2000 vp
34148: 
34149:                                            Päivähoidon tarve valtionosuuden laskentape-
34150:                                            rusteena
34151: 
34152: 
34153: 
34154: 
34155: Eduskunnalle
34156: 
34157: Kuntien valtionosuuksien päivähoidon osuuden        velualalla tai yrittäjinä. Siksi työssäkäyntiker-
34158: yhtenä määräävänä tekijänä käytetään työssä-        roin tulisi poistaa valtionosuuksien määräytymis-
34159: käyntikerrointa. Kerroin määräytyy kunnassa         perusteista.
34160: olevien teollisten ja palvelutyöpaikkojen perus-
34161: teella. Kertoimessa ei lainkaan oteta huomioon      Edellä olevan perusteella ehdotan,
34162: yrittäjien ja maatalouden työpaikkoja. Tämä joh-
34163: taa vääristyneeseen tilanteeseen kuntien kesken.          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin val-
34164: Kunnan on järjestettävä kaikille lapsille päivä-          tionosuuksien        laskentaperusteiden
34165: hoitoa vanhempien niin halutessa riippumatta sii-         muuttamiseksi 0-6-vuotiaiden päivä-
34166: tä, ovatko vanhemmat työssä teollisuudessa, pal-          hoidon osalta.
34167: 
34168: 
34169: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
34170: 
34171:     Mika Lintilä lkesk
34172: 
34173: 
34174: 
34175: 
34176:                                                                                             Versio 2.0
34177:                                                             TPA 212/2000 vp- Mika Lintilä /kesk
34178: 
34179: 
34180: 
34181: 
34182:                                             TOIMENPIDEALOITE 212/2000 vp
34183: 
34184:                                             Keliakiapotilaiden sosiaaliturvan parantami-
34185:                                             nen
34186: 
34187: 
34188: 
34189: 
34190: Eduskunnalle
34191: 
34192: Keliakia on perinnöllinen ja elinikäinen sairaus,    sijaan aikuisikäisen keliakiapotilaan erityisruo-
34193: jonka seuraukset ovat vakavat hoitamattomana.        kavaliosta aiheutuvia lisäkustannuksia yhteis-
34194: Tällä hetkellä keliakiaan ei ole olemassa lääkettä   kunta ei korvaa. Muihin vastaaviin kroonisiin
34195: ja sen ainoa hoitomuoto on gluteeniton ruokava-      sairauksiin verrattuna aikuisikäisten keliakiapo-
34196: lio. Tämä erikoisruokavalio on keliakiapotilaalle    tilaiden sosiaaliturva onkin täysin olematon.
34197: välttämättömyys, mikä aiheuttaa kuukaudessa
34198: noin 400 markan lisäkustannukset.                    Edellä olevan perusteella ehdotan,
34199:    Keliakiaa sairastavien korvauksien ja avun
34200: saanti on hyvin kirjavaa. Nykyisen menettelyn              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kelia-
34201: mukaan yhteiskunta osallistuu alle 16-vuotiai-             kiapotilaiden sosiaaliturvan parantami-
34202: den keliakiapotilaiden hoitokustannuksiin. Sen             seksi.
34203: 
34204: 
34205: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
34206: 
34207:     Mika Lintilä /kesk
34208: 
34209: 
34210: 
34211: 
34212:                                                                                              Versio2.0
34213:                                                       TPA 213/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
34214: 
34215: 
34216: 
34217: 
34218:                                            TOIMENPIDEALOITE 213/2000 vp
34219: 
34220:                                            Työttömyysturvan lapsikorotusten yhdenmu-
34221:                                            kaistaminen
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 
34226: Eduskunnalle
34227: 
34228: Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevat       Koska lapsikorotuksen tarkoitus on turvata lap-
34229: työttömät saavat vain kolmasosan normaalista        sen elinmahdollisuudet huoltajan työttömyyden
34230: työttömyysturvan lapsikorotuksesta. Kun an-         aikana, tulee yhteiskunnan kohdella jokaista las-
34231: siosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla yh-        ta yhtä arvokkaana ja osoittaa se käytännössä yh-
34232: destä lapsesta saa korotusta 24 mk, kahdesta        denmukaistamalla työttömyysturvan lapsikoro-
34233: 35 mk ja kolmesta tai useammasta lapsesta           tukset Lapsikorotusten tasoa tulee nostaa myös
34234: 46 mk, on pitkäaikaistyöttömien kohdalla tuen       ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien
34235: suuruus vain kolmannes näistä muutoinkin hyvin      osalta.
34236: vaatimattomista korotuksista. Esimerkiksi kuu-
34237: den lapsen pitkäaikaistyötön huoltaja saa yhteen-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34238: sä vain 18 mk:n lapsikorotuksen, mikä on täysin
34239: mitätön tuki suurperheen huoltajalle.                     että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työt-
34240:    Lapsikorotusten leikkaaminen pitkäaikais-              tömyysturvan lapsikorotusten tason yh-
34241: työttömiltä on niin työttömien kuin heidän las-           denmukaistamiseksi ja korottamiseksi
34242: tensakin yhdenvertaisuutta syvästi loukkaava.             kaikissa työttömyysturvan muodoissa.
34243: 
34244: 
34245: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
34246: 
34247:    Leea Hiltunen /skl                                  Jouko Jääskeläinen /skl
34248:    Toimi Kankaanniemi /skl                             Sakari Smeds /skl
34249:    Leena Rauhala /skl                                  Marja-Leena Kemppainen /skl
34250: 
34251: 
34252: 
34253: 
34254:                                                                                             Versio 2.0
34255:                                                            TPA 214/2000 vp- Leea Hiltunen /skl ym.
34256: 
34257: 
34258: 
34259: 
34260:                                                TOIMENPIDEALOITE 214/2000 vp
34261: 
34262:                                                Toimeentulotuen perusosan korottaminen
34263: 
34264: 
34265: 
34266: 
34267: Eduskunnalle
34268: 
34269: Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulo-           nusten nousua vastaavasti. Lisäksi monien kun-
34270: turvan muoto, joka perustuu toimeentulotukila-          tien tiukka taloustilanne on aiheuttanut sen, että
34271: kiin (1412/1997). Toimeentulotukeen on oikeus           harkinnanvaraisen tuen osalta tulkintoja on tehty
34272: henkilöillä tai perheellä, jonka omat tulot ja va-      usein erittäin tiukasti. Jotta toimeentulotuki-
34273: rat eivät riitä tarpeen mukaiseen toimeentuloon.        asiakkaan kohtuullinen toimeentulo tulisi taat-
34274:    Toimeentulotukeen oikeuttavat menot koostu-          tua, on toimeentulotuen pohjaosaa tarpeen korot-
34275: vat perusosasta sekä eräistä erikseen huomioon          taa yksin asuvan osalta 200 markalla kuukaudes-
34276: otettavista muista menoista. Perusasan lisäksi          sa ja muiden tuensaajien osalta tätä vastaavalla
34277: otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina mm. 93         määrällä.
34278: % kohtuullisista asumismenoista, tavallista suu-
34279: remmat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoi-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34280: tomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tar-
34281: peista tai olosuhteista johtuvat, tarpeellisiksi har-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin toi-
34282: kitut menot.                                                  meentulotuen perusosan korottamiseksi
34283:    Ensimmäisessä kuntaryhmässä yksin asuvan                   ensimmmsessä kuntaryhmässä yksin
34284: ja yksinhuoltajan osalta perusosan määrä on                   asuvan ja yksinhuoltajan osalta 200
34285: 2 021 markkaa kuukaudessa. Toimeentulotuen                    markalla kuukaudessa ja muiden tuen-
34286: perusasaa ei ole korotettu viime vuosina kustan-              saajien osalta tätä vastaavalla määräl-
34287:                                                               lä.
34288: 
34289: 
34290: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
34291: 
34292:     Leea Hiltunen /skl                                     Jouko Jääskeläinen /skl
34293:     Toimi Kankaanniemi /skl                                Sakari Smeds /skl
34294:     Leena Rauhala /skl                                     Marja-Leena Kemppainen /skl
34295: 
34296: 
34297: 
34298: 
34299:                                                                                                  Versio 2.0
34300:                                                         AM 215/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
34301: 
34302: 
34303: 
34304: 
34305:                                               ÅTGÄRDSMOTION 215/2000 rd
34306: 
34307:                                               Befolkningspolitiska mål
34308: 
34309: 
34310: 
34311: 
34312: Tili riksdagen
34313: 
34314: Enligt befolkningsprognoserna kommer Fin-              Vad betyder befolkningsutvecklingen för arbets-
34315: lands folk att åldras kraftigt fram tili år 2030 och   marknaden? Vad betyder den för samhällsekono-
34316: därefter att fortsättningsvis minska. Dagens ål-       min och välfården? Kommer bosättningen att
34317: dersstruktur och fortsatta låga födelsetal är för-     koncentreras och underlaget för viktiga service-
34318: klaringen. Antalet 65 år fyllda ökar mera i Fin~       funktioner att bli för litet i vidsträckta områden i
34319: land än i EU i övrigt och efter 30 år är de dubbelt    landet?
34320: flera än nu, ungefår 1,6 miljoner. Dettai kombi-          Är denna utveckling oundviklig? Behövs det
34321: nation med den kraftiga flyttningsrörelse som på-      familjepolitiska åtgärder, en ökad inflyttning och
34322: går kommer att betyda stora omställningar. Män-        regionalpolitiska åtgärder för att ändra på ut-
34323: niskorna är samhällets viktigaste resurs och där-      vecklingen? Frågorna är många och kräver svar.
34324: för är befolkningens storlek och sammansättning
34325: så viktig.                                             Med stöd av det ovan anförda föreslår vi
34326:    Vad betyder befolkningsutvecklingen demo-
34327: grafiskt och vad betyder den för demokratin?                  att regeringen avger en befolkningspoli-
34328:                                                               tisk redogörelse tili riksdagen.
34329: 
34330: 
34331: Helsingforsden 14 juni 2000
34332: 
34333:    Håkan Nordman /sv                                      Inkeri Kerola /cent
34334:    Gunnar Jansson /sv                                     Jaana Ylä-Mononen /cent
34335:    Margareta Pietikäinen /sv                              Niilo Keränen /cent
34336:    Timo Ihamäki /saml                                     Anne Huotari /vänst
34337:    Marjatta Stenius-Kaukonen /vänst                       Pirkko Peltomo /sd
34338:    Marjatta Vehkaoja /sd                                  Esa Lahtela /sd
34339:    Eero Akaan-Penttilä /saml                              Henrik Lax /sv
34340:    Marjukka Karttunen-Raiskio /saml                       Tuija Nurmi /saml
34341:    Raija Vahasalo /saml                                   Tero Rönni /sd
34342:    Tuula Haatainen /sd                                    Petri Neittaanmäki /cent
34343:    Marjaana Koskinen /sd                                  Kyösti Karjula /cent
34344:    Ulla Anttila 1gröna                                    Leea Hiltunen /fkf
34345:    Merikukka Forsius /gröna                               Risto Kuisma /ref
34346:    Juha Rehula /cent                                      Jouni Lehtimäki /saml
34347:    Päivi Räsänen /fkf                                     Kari Kantalainen /saml
34348: 
34349:                                                                                                   Versio 2.0
34350:                                  AM 215/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
34351: 
34352: 
34353: Jouko Skinnari /sd                 Kari Kärkkäinen /fkf
34354: Mauri Pekkarinen /cent             Klaus Bremer /sv
34355: Jorma Huuhtanen /cent              Kari Uotila /vänst
34356: Seppo Kääriäinen /cent             Jouko Jääskeläinen /fkf
34357: Anneli Jäätteenmäki /cent          Toimi Kankaanniemi /fkf
34358: Pirjo-Riitta Antvuori /kok         Johannes Leppänen /cent
34359: Eva Biaudet /sv                    Irja Tulonen /saml
34360: Nils-Anders Granvik /sv            Ilkka Taipale /sd
34361: Pekka Ravi /saml                   Esko Kurvinen /saml
34362: Ulla-Maj Wideroos /sv              Jari Vilen /saml
34363: Christina Gestrin /sv              Matti Vanhanen /cent
34364: Kari Rajamäki /sd                  Irina Krohn 1gröna
34365: Jukka Gustafsson /sd               Virpa Puisto /sd
34366: Bjarne Kallis /fkf                 Säde Tahvanainen /sd
34367: Hannes Manninen /cent              Riitta Prusti /sd
34368: Eero Lämsä 1cent                   Leena Luhtanen /sd
34369: Hannu Aho /cent                    Kalevi Olin /sd
34370: Katri Komi /cent                   Jyri Häkämies /saml
34371: Ismo Seivästö /fkf                 Liisa Hyssälä /cent
34372: Leena Rauhala /fkf                 Erkki Pulliainen /gröna
34373: Marja-Leena Kemppainen /fkf        Reijo Laitinen /sd
34374: Pekka Nousiainen /cent             Pertti Turtiainen /vänst
34375: Saara Karhu /sd                    Unto Valpas /vänst
34376: Lauri Kähkönen /sd                 Pentti Tiusanen /vänst
34377: Matti Kangas /vänst                Esko-Juhani Tennilä /vänst
34378: Matti Huutola /vänst               Tanja Karpela /cent
34379: Tero Mölsä /cent                   Mikko Kuoppa /vänst
34380: Maria Kaisa Aula /cent             Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
34381: Osmo Puhakka /cent                 Rauha-Maria Mertjärvi /gröna
34382: Kimmo Kiljunen /sd                 Pekka Vilkuna /cent
34383: Tytti Isohookana-Asunmaa /cent     Marja Tiura /saml
34384: Pertti Hemmilä /saml               Seppo Kanerva /saml
34385: Veijo Puhjo /vänst                 Lauri Oinonen /cent
34386: Markku Laukkanen 1cent             Olavi Ala-Nissilä /cent
34387: Anu Vehviläinen /cent              Antti Rantakangas /cent
34388: Mika Lintilä /cent                 Aulis Ranta-Muotio /cent
34389: Jukka Vihriälä /cent               Jussi Ranta /sd
34390: Kari Myllyniemi /cent              Tuija Brax /gröna
34391: Paula Lehtomäki /cent              Raimo Mähönen /sd
34392: Mirja Ryynänen /cent               Jari Leppä /cent
34393: Petri Salo /saml                   Pekka Kuosmanen /saml
34394: Hannu Takkula /cent                Kalervo Kummola /saml
34395: Pauli Saapunki /cent               Leena-Kaisa Harkimo /saml
34396: Ola Rosendahl/sv                   Esko Aho /cent
34397: Juha Korkeaoja /cent               Pertti Mäki-Hakola /saml
34398: Arto Seppälä /sd                   Olli Nepponen /saml
34399: Pehr Löv /sv                       Timo Seppälä /saml
34400: 
34401: 
34402:                                                                       2
34403: AM 215/2000 rd- Håkan Nordman /sv m.fl.
34404: 
34405: 
34406:     Matti Vähänäkki /sd                   Mikko Elo /sd
34407:     Matti Saarinen /sd                    Matti Väistö /cent
34408:     Tapio Karjalainen /sd                 Riitta Korhonen /saml
34409:     Jouni Backman /sd                     Tarja Kautto /sd
34410: 
34411: 
34412: 
34413: 
34414: 3
34415: Suomennos                                           TPA 215/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
34416: 
34417: 
34418: 
34419: 
34420:                                           TOIMENPIDEALOITE 215/2000 vp
34421: 
34422:                                          Väestöpolitiikan tavoitteiden asettaminen
34423: 
34424: 
34425: 
34426: 
34427: Eduskunnalle
34428: 
34429: Väestöennusteiden mukaan Suomen väestö van-       Mitä väestökehitys merkitsee työmarkkinoille?
34430: henee voimakkaasti vuoteen 2030 asti ja vähe-     Mitä se merkitsee kansantaloudelle ja hyvinvoin-
34431: nee tämän jälkeen edelleen. Selityksenä on ny-    nille? Keskittyykö asutus entisestään ja käykö
34432: kyinen ikärakenne ja edelleen alhaisena pysyvät   tärkeiden palvelutoimintojen pohja liian pienek-
34433: syntyvyysluvut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa    si laajoilla alueilla maassamme?
34434: Suomessa enemmän kuin muualla EU:ssa, ja 30          Onko tämä kehitys väistämätön? Tarvitaanko
34435: vuoden kuluttua heitä on kaksinkertainen määra    perhepoliittisia toimenpiteitä, maahanmuuton li-
34436: nykyiseen verrattuna, noin 1,6 miljoonaa. Tämä    säämistä ja aluepoliittisia toimenpiteitä kehityk-
34437: yhdessä voimakkaan muuttoliikkeen kanssa ai-      sen muuttamiseksi? Kysymyksiä on monia, ja
34438: heuttaa suuria muutoksia. Ihmiset ovat yhteis-    niihin tarvitaan vastauksia.
34439: kunnan tärkein voimavara, minkä vuoksi väes-
34440: tön määrä ja koostumus ovat niin tärkeitä.        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34441:    Mikä on väestökehityksen väestötieteellinen
34442: merkitys ja mikä on sen merkitys demokratialle?         että hallitus antaa väestöpoliittisen se-
34443:                                                         lonteon eduskunnalle.
34444: 
34445: 
34446: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000
34447: 
34448:    Håkan Nordman /r                                  Inkeri Kerola /kesk
34449:    Gunnar Jansson /r                                 Jaana Ylä-Mononen /kesk
34450:    Margareta Pietikäinen /r                          Niilo Keränen /kesk
34451:    Timo Ihamäki /kok                                 Anne Huotari /vas
34452:    Marjatta Stenius-Kaukonen /vas                    Pirkko Peltomo /sd
34453:    Marjatta Vehkaoja /sd                             Esa Lahtela /sd
34454:    Eero Akaan-Penttilä /kok                          Henrik Lax /r
34455:    Marjukka Karttunen-Raiskio /kok                   Tuija Nurmi lkok
34456:    Raija Vahasalo /kok                               Tero Rönni /sd
34457:    Tuula Haatainen /sd                               Petri Neittaanmäki /kesk
34458:    Marjaana Koskinen /sd                             Kyösti Karjula /kesk
34459:    Ulla Anttila /vihr                                Leea Hiltunen /skl
34460:    Merikukka Forsius /vihr                           Risto Kuisma /rem
34461:    Juha Rehula /kesk                                 Jouni Lehtimäki /kok
34462:    Päivi Räsänen /skl                                Kari Kantalainen /kok
34463: 
34464:                                                                                            Versio 2.0
34465: TPA 215/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
34466: 
34467: 
34468:     Jouko Skinnari /sd                  Kari Kärkkäinen /skl
34469:     Mauri Pekkarinen /kesk              Klaus Bremer /r
34470:     Jorma Huuhtanen /kesk               Kari Uotila /vas
34471:     Seppo Kääriäinen lkesk              Jouko Jääskeläinen /skl
34472:     Anneli Jäätteenmäki /kesk           Toimi Kankaanniemi /skl
34473:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok          Johannes Leppänen /kesk
34474:     Eva Biaudet /r                      Irja Tulonen /kok
34475:     Nils-Anders Granvik /r              Ilkka Taipale /sd
34476:     Pekka Ravi /kok                     Esko Kurvinen /kok
34477:     Ulla-Maj Wideroos /r                Jari Vilen /kok
34478:     Christina Gestrin /r                Matti Vanhanen /kesk
34479:     Kari Rajamäki /sd                   Irina Krohn /vihr
34480:     Jukka Gustafsson /sd                Virpa Puisto /sd
34481:     Bjarne Kallis /skl                  Säde Tahvanainen /sd
34482:     Hannes Manninen /kesk               Riitta Prusti /sd
34483:     Eero Lämsä /kesk                    Leena Luhtanen /sd
34484:     Hannu Aho /kesk                     Kalevi Olin /sd
34485:     Katri Komi /kesk                    Jyri Häkämies /kok
34486:     Ismo Seivästö /skl                  Liisa Hyssälä /kesk
34487:     Leena Rauhala /skl                  Erkki Pulliainen /vihr
34488:     Marja-Leena Kemppainen /skl         Reijo Laitinen /sd
34489:     Pekka Nousiainen /kesk              Pertti Turtiainen /vas
34490:     Saara Karhu /sd                     Unto Valpas /vas
34491:     Lauri Kähkönen /sd                  Pentti Tiusanen /vas
34492:     Matti Kangas /vas                   Esko-Juhani Tennilä /vas
34493:     Matti Huutola /vas                  Tanja Karpela /kesk
34494:     Tero Mölsä /kesk                    Mikko Kuoppa /vas
34495:     Maria Kaisa Aula /kesk              Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
34496:     Osmo Puhakka lkesk                  Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
34497:     Kimmo Kiljunen /sd                  Pekka Vilkuna /kesk
34498:     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk      Marja Tiura /kok
34499:     Pertti Hemmilä /kok                 Seppo Kanerva /kok
34500:     Veijo Puhjo /vas                    Lauri Oinonen /kesk
34501:     Markku Laukkanen /kesk              Olavi Ala-Nissilä /kesk
34502:     Anu Vehviläinen /kesk               Antti Rantakangas /kesk
34503:     Mika Lintilä /kesk                  Aulis Ranta-Muotio /kesk
34504:     Jukka Vihriälä /kesk                Jussi Ranta /sd
34505:     Kari Myllyniemi /kesk               Tuija Brax /vihr
34506:     Paula Lehtomäki /kesk               Raimo Mähönen /sd
34507:     Mirja Ryynänen /kesk                Jari Leppä /kesk
34508:     Petri Salo /kok                     Pekka Kuosmanen /kok
34509:     Hannu Takkula /kesk                 Kalervo Kummola /kok
34510:     Pauli Saapunki lkesk                Leena-Kaisa Harkimo /kok
34511:     Ola Rosendahl /r                    Esko Aho /kesk
34512:     Juha Korkeaoja /kesk                Pertti Mäki-Hakola /kok
34513:     Arto Seppälä /sd                    Olli Nepponen /kok
34514:     Pehr Löv /r                         Timo Seppälä /kok
34515: 
34516: 
34517: 2
34518:                         TPA 215/2000 vp- Håkan Nordman /r ym.
34519: 
34520: 
34521: Matti Vähänäkki /sd      Mikko Elo /sd
34522: Matti Saarinen /sd       Matti Väistö /kesk
34523: Tapio Karjalainen /sd    Riitta Korhonen /kok
34524: Jouni Backman /sd        Tarja Kautto /sd
34525: 
34526: 
34527: 
34528: 
34529:                                                            3
34530:                                                        TPA 216/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
34531: 
34532: 
34533: 
34534: 
34535:                                               TOIMENPIDEALOITE 216/2000 vp
34536: 
34537:                                               Erillinen työllisyysohjelma korkean työttömyy-
34538:                                               den alueille kunnallisiin peruspalveluinvestoin-
34539:                                               teihin
34540: 
34541: 
34542: 
34543: 
34544: Eduskunnalle
34545: 
34546: Syrjäisten ja eritoten pienten kuntien mahdolli-        ta rahoitusmahdollisuudet ovat heikot ja joiden
34547: suudet peruspalveluinvestointeihin, kuten koulu-        työttömyysaste on valtakunnan keskitasoa huo-
34548: rakennusten, päiväkotien ja terveyskeskusten pe-        mattavasti korkeampi. Kunnat ovatkin tehneet
34549: ruskorjauksiin ja uusinvestointeihin, ovat kun-         asiaa koskevia omia työllisyys- ja investointiesi-
34550: tien taloudellisten voimavarojen niukkuuden             tyksiä.
34551: vuoksi heikot. Etenkin syrjäisissä, harvaanasu-            Ohessa esimerkkinä Polvijärven kunta.
34552: tuissa, korkean työttömyyden kunnissa välttä-              Polvijärven kunta on joutunut sopeuttamaan
34553: mättömien peruspalveluinvestointien rahoittami-         talouttaan ja palveluitaan valtionosuuksien ja al-
34554: nen yksinomaan kunnan omin voimavaroin on lä-          haisen verotulokertymän vuoksi menneinä vuosi-
34555: hes mahdottomuus, koska investoinnit voivat             na 1990-luvulla. Toiminnassaan Polvijärven
34556: olla jopa neljäsosa kunnan koko normaalista vuo-       kunta on joutunut keskittymään kuntalaisten pe-
34557: sittaisesta toimintamenokehyksestä. Jos valtion-        ruspalveluiden ylläpitoon, ja kunnan toteuttamat
34558: osuutta ei hankkeelle ole saatavilla, lykkääntyy        investoinnit ovat olleet peruspalveluinvestointe-
34559: se helposti usealla vuodella tai se joudutaan jää-     ja. Kunnan sopeuttaessa palvelujaan talouteen on
34560: dyttämään kokonaan. Peruspalvelut rapistuvat ja        tämä merkinnyt henkilöstömäärän huomattavaa
34561: esimerkiksi terveydelliset ongelmat lisääntyvät.       vähennystä. Kunnan viranhaltijoiden ja työnteki-
34562:    Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysminis-     jöiden määrä on vähentynyt vuodesta 1989 vuo-
34563: teriön perustamishankerahoitus ei ole ollut riittä-    teen 1999 409:stä 312:een.
34564: vä kattamaan kaikkia tarpeellisia ja kiireellisiä          Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen on
34565: peruspalveluhankkeita. Kun ottaa huomioon tä-          leikannut kunnan yhteisöverotuloja.
34566: män näkökohdan ja pienten kuntien rahoituson-              Yhteisöveron jakouudistuksen aiheuttama me-
34567: gelmat, olisikin luonnollista, että työllisyysmää-     netys on Polvijärven yhteisöverotuloissa noin
34568: rärahoja voitaisiin käyttää peruspalveluinves-         3 milj. mk vuodessa vuosina 1999 ja 2000. Ky-
34569: tointeihin.                                            seinen summa pienentää kunnan verotuloja ja ai-
34570:    Työllisyysperusteisia siirtomenoja tulisi voi-      heuttaa vakavia vaikeuksia talousarvion tasapai-
34571: da käyttää korkean työttömyyden alueella elin-         notuksessa sekä heikentää kunnallisia palveluja.
34572: keinopoliittisten investointien lisäksi rakenteelli-       Viime vuosina Polvijärvellä on ollut hyvin vä-
34573: siin investointeihin, kuten esimerkiksi kunnallis-     hän valtion rahoittamia investointeja.
34574: ten peruspalveluhankkeiden rahoittamiseen.                 Polvijärven kunta on jo usean vuoden ajan
34575: Määrärahaa voitaisiin myöntää erityisperustein         esittänyt Itä-Suomen lääninhallitukselle Polvi-
34576: kunnille, joiden sijainti on syrjäinen, joiden tar-    järven koulukeskuksen peruskorjausta otettavak-
34577: ve peruspalveluinvestointeihin on ilmeinen, mut-       si opetusministeriön valtionosuuslistalle. Koska
34578: 
34579:                                                                                                  Versio 2.0
34580: TPA 216/2000 vp- Säde Tahvanainen /sd ym.
34581: 
34582: 
34583: asia ei ole edistynyt, on koulukeskuksen perus-       kukselle, TE-keskuksen työvoimaosastolle, Itä-
34584: korjaushankkeen rahoittamisesta työllisyysavus-       Suomen lääninhallitukselle, Pohjois-Karjalan lii-
34585: tuksella neuvoteltu Itä-Suomen lääninhallituk-        tolle, Suomen Kuntaliitolle ja poliittisille päätök-
34586: sen sivistysosaston, TE-keskuksen työvoima-           sentekijöille, että Polvijärven koulukeskuksen
34587: osaston, Polvijärven työvoimatoimiston ja poliit-     peruskorjaukseen myönnetään valtion työllisyys-
34588: tisten päätöksentekijöiden kanssa.                    avustusta 50 % arvonlisäverolliseen hintaan,
34589:    Lisäksi Polvijärven kunta on esittänyt Poh-        mistä kunta jättää hakemuksen valtion viran-
34590: jois-Karjalan liitolle, että valtio suuntaa korkean   omaisille. Perusteluina esitetään seuraavaa:
34591: työttömyyden alueille erillisen työllisyysohjel-       1. Polvijärven työttömyys on lähes kaksinkertai-
34592: man kunnallisten peruspalveluinvestointien ra-        nen maan keskiarvoon nähden. Polvijärven työt-
34593: hoittamiseen.                                         tömyyden alentamiseksi tarvitaan julkisia inves-
34594:    Asia on viimeksi ollut esillä Pohjois-Karjalan     tointeja. 2. Kyseessä on kunnallinen peruspalve-
34595: kansanedustajien evästystilaisuudessa 7. helmi-       luinvestointi. Kansalaisille on turvattava yhden-
34596: kuuta 2000. Lisäksi Polvijärven kunnalla on vi-       vertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
34597: reillä neuvottelut asiasta opetusministeriön ja       3. Polvijärven kunta ei omin voimavaroin pysty
34598: työministeriön kanssa.                                rahoittamaan koulukeskuksen peruskorjausta.
34599:    Polvijärven kunta esittää valtioneuvostolle ja     4. Ottaen huomioon peruskorjauksen tärkeyden
34600: työministeriölle, että korkean työttömyyden           kunta on varautunut omaan rahoitusosuuteen
34601: alueille suunnataan erillinen työllisyysohjelma       vuoden 2000 talousarviossa ja vuosien 2000-
34602: kunnallisten peruspalveluinvestointien rahoitta-      2002 taloussuunnitelmassa. 5. Investointi ei li-
34603: miseen.                                               sää pysyvästi julkisia menoja, vaan voi jopa alen-
34604:    Polvijärven kunta esittää valtioneuvostolle,       taa ylläpitomenoja.
34605: työministeriölle, opetusministeriölle, TE-kes-
34606: 
34607: Polvijärven kunta
34608: 
34609:                     1994       1995         1996        1997          1998        1999       TA2000
34610:     Verotulot       38,7        41,9        43,8        46,8          48,3        47,8         45,3
34611:     Valtion-
34612:     osuudet        69,0        66,3         57,2        44,2          45,9        46,0         48,0
34613:     Yhteensä       107,7       108,2       101,0        91,0          94,2        93,8         93,3
34614: 
34615: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                           perusteista investointiavustusta perus-
34616:                                                                palveluhankkeisiin ja kunnille suunna-
34617:          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-            taan erillinen työllisyysohjelma kunnal-
34618:          ta korkean työttömyysasteen kunnissa,                 listen peruspalveluinvestointien rahoit-
34619:          kuten Polvijärven kunnassa Pohjois-                   tamiseen.
34620:          Karjalassa, voidaan myöntää työllisyys-
34621: 
34622: 
34623: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
34624: 
34625:       Säde Tahvanainen /sd                               Matti Väistö /kesk
34626:       Esa Lahtela /sd                                    Pekka Ravi /kok
34627:       Lauri Kähkönen /sd                                 Anu Vehviläinen /kesk
34628:       Erkki Kanerva /sd
34629: 
34630: 2
34631:                                                           TPA 217/2000 vp- Lauri Oinonen /kesk
34632: 
34633: 
34634: 
34635: 
34636:                                              TOIMENPIDEALOITE 217/2000 vp
34637: 
34638:                                              Metsän uudistusmenetelmät
34639: 
34640: 
34641: 
34642: 
34643: Eduskunnalle
34644: 
34645: Suomessa on poistunut viljelyksestä ilmeisen py-      nen metsänhoitaja Ilmari Kosonen, jolta olisi
34646: syvästi peltoja, joita ei eri syistä ole kuitenkaan   saatavissa menetelmästä lähempiä tietoja.
34647: saatettu metsän tuotantoon. Suomen metsien tuo-          Suojavilja torjuisi heinittymiseltä ja muodos-
34648: ton kasvattaminen on kuitenkin tavoitehava asia       taisi edullisen mikroilmaston puuntaimille sekä
34649: ja myös metsäalan kasvattaminen on tavoitehava        saattaisi toimia luonnonmukaisena lannoitteena-
34650: asia. Metsiä poistuu myös suojeluun sekä tie- ja      kin.
34651: rakennusmaiksi jatkuvasti, joten myös siksi met-
34652: säalan kasvattaminen on tarpeen.                      Edellä olevan perusteella ehdotan,
34653:    Eräs menetelmä pellon metsittämisessä voisi
34654: olla metsän kylväminen/istuttaminen suojavilja-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin met-
34655: menetelmällä peltoon. Tässä olisi jotain samaa              sän viljelyn kehittämiseksi siten, että
34656: kuin menneinä sukupolvina oli hyvien metsien                myös metsänuudistus suojaviljaa käyt-
34657: muodostumisessa kaskimaihin. Menetelmän ke-                 täen selvitetään ja menetelmää ediste-
34658: hittelyyn on paneutunut erityisesti jyväskyläläi-           tään tarkoituksenmukaisella tavalla.
34659: 
34660: 
34661: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
34662: 
34663:     Lauri Oinonen /kesk
34664: 
34665: 
34666: 
34667: 
34668:                                                                                               Versio2.0
34669:                                                              TPA 218/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
34670: 
34671: 
34672: 
34673: 
34674:                                                TOIMENPIDEALOITE 218/2000 vp
34675: 
34676:                                                Opintotuen korottaminen
34677: 
34678: 
34679: 
34680: 
34681: Eduskunnalle
34682: 
34683: Opiskelijoiden taloudellinen asema on edelleen             Opiskelijoille voitaisiin myös etsiä lisää eri-
34684: tunnetusti tiukka. Monilla opiskelupaikkakunnil-        laisia alennus- ja etumahdollisuuksia. Esimerkik-
34685: la opiskelija-asuntoja riittää varsin rajoitetusti ja   si matkapuhelimien käyttömaksujen ja televisio-
34686: vuokratasoa yleisillä markkinoilla voi luonneh-         lupien hintojen alennus voisi tulla opiskelijoille
34687: tia kohtuuttomaksi. Opiskelija-asuntojen laatu on       kyseeseen. Perusteluna on mm. se, että opiskeli-
34688: pysynyt vuosikymmenien takaisella tasolla ja            jat hankkivat harvoin kiinteitä puhelimia ja vali-
34689: kaipaisi kohennusta. Julkisen liikenteen opiskeli-      tettavasti yleisöpuhelimien määrä on perusinfra-
34690: ja-alennukset ovat hyvä asia, mutta menettävät          struktuurissamme vähentynyt. Puhelinkuluja
34691: liian paljon merkitystään julkisen liikenteen vä-       voisi alentaa mm. seuraavin toimin: Easy-kortin
34692: häisyyden vuoksi. Edelleen InterCity-junien pa-         ostohinta olisi opiskelijalle 260 markkaa ja sy-
34693: kollinen paikkamaksu on kohtuuton lisämaksu             käyksen hinta 90 penniä minuutilta sekä teksti-
34694: opiskelijoille.                                         viesteissä että puheluissa. Tämä olisi teknisesti
34695:    Monet aloittavat opiskelun avoimessa korkea-         helppo toteuttaa.
34696: koulussa ja saavat usein myös päätoimisen opis-            Pankkipalvelumaksut ovat myös kohtuutto-
34697: kelijan opintoviikot Heidän asemansa tulisi rin-        mat opiskelijoille. Niiden poistamista tulisi har-
34698: nastaa muihin opiskelijoihin. Sama koskee myös          kita. Opintoraha ja opintotuki tulisi muuttaa si-
34699: aikuisopiskelijoita, joiden määrä on merkittävä         ten, että käteen jäävä osuus olisi 2 500 markkaa
34700: yhteiskunnassamme.                                      kuukaudessa tai vähintään sama kuin minimi-
34701:     Opiskelijoiden taloudellinen asema vaikeutuu        työttömyyskorvaus.
34702: myös toimeentulotuen puuttuessa. Taloudellis-
34703: ten vaikeuksien vuoksi opiskeluajat pidentyvät.         Edellä olevan perusteella ehdotan,
34704: Innostuneisuus opiskeluun voi vähentyä, jos
34705: opiskelijan taloudellinen asema yhteiskunnas-                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opin-
34706: samme on huonompi kuin työttömän. Tämä on                     totuen saattamiseksi vähintään samalle
34707: merkittävää erityisesti aikuisopiskelijoiden osal-            tasolle kuin minimityöttömyysturva. Sa-
34708: ta. Yhteiskunnan tulisi myös taloudellisesti tu-              moin opiskelijoiden matka-alennuksia
34709: kea ja kannustaa opiskeluun työttömyyden ase-                 tulee harkita lisättäväksi.
34710: mesta.
34711: 
34712: 
34713: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2000
34714: 
34715:     Lauri Oinonen /kesk
34716: 
34717: 
34718:                                                                                                  Versio 2.0
34719:                                                             TPA 219/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
34720: 
34721: 
34722: 
34723: 
34724:                                               TOIMENPIDEALOITE 219/2000 vp
34725: 
34726:                                               Humanitaarista työtä tekevien järjestöjen vero-
34727:                                               kohtelu
34728: 
34729: 
34730: 
34731: 
34732: Eduskunnalle
34733: 
34734: Humanitaarinen työ on kiireisessä nyky-yhteis-         verotuksessa vain tiede- ja kultuurijärjestöille
34735: kunnassa todella arvokasta ja siksi vaitionkin tu-     suunnatut lahjoitukset, mutta humanitaarista työ-
34736: lisi edesauttaa työn tekemistä. Humanitaariset         tä tekeville järjestöille annetut lahjoitukset eivät
34737: yleishyödylliset järjestöt kärsivät yleishyödyUi-      oikeuta tähän vähennykseen. Täten lahjoitukset
34738: sille järjestöille tyypillisestä ongelmasta eli ra-    suunnataan muualle kuin suoran inhimillisen hä-
34739: hoituksen niukkuudesta. Tätä ongelmaa helpot-          dän lievittämiseen.
34740: taisi, jos yrityksillä olisi mahdollisuus antaa suo-
34741: raa taloudellista tukea näille järjestöille.           Edellä olevan perusteella ehdotan,
34742:    Yritykset ovat osoittaneet olevansa kiinnostu-
34743: neita taloudellisen tuen antamisesta, mutta yri-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
34744: tysten verotuskohtelu ei ole avun antamiselle                 ta humanitaarista työtä tekevät yleis-
34745: suosiollinen. Yritykset saavat vähentää valtion               hyödylliset järjestöt tulevat lahjoituk-
34746:                                                               sen verohuojennuskäytännön piiriin.
34747: 
34748: 
34749: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
34750: 
34751:     Saara Karhu /sd
34752:     Matti Saarinen /sd
34753:     Heli Paasio /sd
34754: 
34755: 
34756: 
34757: 
34758:                                                                                                   Versio 2.0
34759:                                                               TPA 220/2000 vp - Lasse Viren /kok
34760: 
34761: 
34762: 
34763: 
34764:                                             TOIMENPIDEALOITE 220/2000 vp
34765: 
34766:                                             Kuljetusyritysten polttoaineverotus
34767: 
34768: 
34769: 
34770: 
34771: Eduskunnalle
34772: 
34773: Dieselin korkea hinta kurittaa suomalaisia kulje-    vä ei ole kerätä kassaansa rahaa, vaan huolehtia
34774: tusyrityksiä ennennäkemättömällä tavalla. Val-       hyvinvoinnista. Terveet yritykset ovat osa hyvin-
34775: tiovarainministeriö on vedonnut siihen, että kul-    vointia. Jos tilanne jatkuu vielä jonkin aikaa ny-
34776: jetusyritysten tulisi siirtää kustannusten nousu     kyisellään, on suuri osa suomalaisista kuljetus-
34777: omiin hintoihinsa. Tämä ei käytännössä kuiten-       yrityksistä konkurssissa. Tämä aiheuttaa todella
34778: kaan ole onnistunut ministeriön esittämällä taval-   huomattavia ongelmia niin kaupan alalle kuin
34779: la eikä liene valtiontaloudenkaan kannalta toivot-   teollisuudellekin.
34780: tavaa.
34781:    Valtiovarainministeriö on vedonnut myös sii-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
34782: hen, että alan ylikapasiteetti estää kohonneiden
34783: kustannusten siirron kuljetuspalvelujen hintoi-            että hallitus ryhtyy välittömästi toimen-
34784: hin. Ylikapasiteetin purkaminen näin raa'alla ta-          piteisiin jonkinlaisen palautusjärjestel-
34785: valla vie kuitenkin myös terveet kuljetusyrityk-           män toteuttamiseksi, jolla helpotetaan
34786: set niin huonoon kuntoon, etteivät ne kykene               dieselin korkeasta hinnasta kärsivien
34787: enää siitä nousemaan. Valtion ensisijainen tehtä-          kuljetusyritysten taloudellista tilannet-
34788:                                                            ta.
34789: 
34790: 
34791: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2000
34792: 
34793:     Lasse Viren lkok
34794: 
34795: 
34796: 
34797: 
34798:                                                                                               Versio 2.0
34799:                                                           TPA 221/2000 vp- Anu Vehviläinen /kesk
34800: 
34801: 
34802: 
34803: 
34804:                                               TOIMENPIDEALOITE 22112000 vp
34805: 
34806:                                               Viinitilojen tuotteiden suoramyynti
34807: 
34808: 
34809: 
34810: 
34811: Eduskunnalle
34812: 
34813: Viime vuosikymmenellä helpotettiin lainsäädän-         maksi. Esimerkiksi ulkomaisten turistien on vai-
34814: nöllisesti kotimaisia marjoja käyttävien viinitilo-    kea ymmärtää, miksi he eivät saa ostaa tilalta
34815: jen toimintaa. Viinitilojen lukumäärän kasvu ker-      muita tuotteita kuin alle 13 prosentin viinejä. Vii-
34816: too sen, että tilaviiniyrittäjyydestä on tullut yksi   nitilayritysten kannattavuuden kannalta olisikin
34817: mahdollisuus monipuolistaa maaseudun elinkei-          järkevää, että 13 prosentin rajoitus poistettaisiin.
34818: norakennetta. Vielä vuonna 1995 tilaviiniyrityk-       Vahvempien tilaviinituotteiden suoramyynnin
34819: siä oli koko maassa vain 14, mutta nyt lupia on        salliminen mahdollistaisi myös raaka-aineiden
34820: myönnetty jo yli 50. Tilaviinien kokonaismyynti        tehokkaamman käytön. Samalla tilaviinimyymä-
34821: oli viime vuonna yli 330 000 litraa. Vaikka            län kokonaismyynti todennäköisesti lisääntyisi ja
34822: myynti on noussut viime vuosina, on tilaviinien        parantaisi tilaviiniyrittäjien toimintaedellytyk-
34823: myynti alkoholin kokonaismyyntiin nähden edel-         siä.
34824: leen vähäistä.                                            Tilaviinien myyntijärjestelmän tulee tukea
34825:     Tilaviiniyrittäjät ovat saaneet alkoholin myyn-    maaseudun elinkeinoelämää ja matkailua. Tuote-
34826: nissä erityisaseman, joka poikkeaa maamme val-         valikoiman myynnin laajentaminen lisäisi tilavii-
34827: litsevasta alkoholimonopolista. Yrittäjät saavat       nielinkeinon mahdollisuuksia pitää maaseutu
34828: myydä tilaviinimyymälöissään käymisteitse val-         elävänä ja kehittyvänä. Tilaviiniyrittäjien kan-
34829: mistettuja korkeintaan 13-tilavuusprosenttisia         nalta tuotevalikoiman laajentaminen on tärkeää
34830: marja- ja hedelmäviinejä.                              ja kiireellistä.
34831:    Vuonna 1999 tilaviiniyrittäjistä 32 valmisti
34832: myös liköörejä ja muita yli 13 tilavuusprosentin       Edellä olevan perusteella ehdotan,
34833: juomia, joihin he eivät tällä hetkellä voi saada vä-
34834: hittäismyyntilupaa. Tilaviiniyrityksissä myytä-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alko-
34835: vien tuotteiden alkoholiprosentin sääntely kor-               holilain muuttamiseksi siten, että tilavii-
34836: keintaan 13 prosenttiin koetaan suureksi ongel-               niyrittäjät voivat myydä tilalta myös yli
34837:                                                               13 tilavuusprosentin tuotteita.
34838: 
34839: 
34840: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2000
34841: 
34842:     Anu Vehviläinen /kesk
34843: 
34844: 
34845: 
34846: 
34847:                                                                                                   Versio 2.0
34848:                                                               TPA 222/2000 vp -     Lauri Oinonen /kesk
34849: 
34850: 
34851: 
34852: 
34853:                                                 TOIMENPIDEALOITE 222/2000 vp
34854: 
34855:                                                 Minimieläkkeen korottaminen
34856: 
34857: 
34858: 
34859: 
34860: Eduskunnalle
34861: 
34862: Tällä hetkellä maassamme on monia eläkeläisiä,               Koska perusongelmana ovat liian pienet eläk-
34863: jotka saavat varsin pientä eläkettä. Erityisesti         keet edellä kerrottujen ryhmien ja muiden vastaa-
34864: tämä koskee vanhemmissa ikäryhmissä olevia,              vien ryhmien osalta, olisi mielekästä monien
34865: joiden osalta ansio-, maatalous- tai muu työeläke        mutkikkaiden byrokratiaa lisäävien järjestel-
34866: ei ole ennättänyt kertyä täysimääräiseksi. Ylei-         mien sijaan korottaa kaikkien eläkeläisten eläk-
34867: nen kansaneläke on samaan aikaan pidetty varsin          keitä siten, että minimieläke olisi 4 000 markkaa
34868: alhaisella tasolla.                                      kuukaudessa.
34869:     Monet kotiäidit tai muut sellaista työtä elä-            Yhteiskunnallamme on kunniavelka maksaa
34870: mässään tehneet, jotka eivät ole tulleet aikoinaan       sodan ajan sukupolvelle vähintään tuo eläke si-
34871: lakisääteisten työeläkkeiden piiriin, saavat tänä        ten, että jokaiselle ikäryhmälle vuonna 1926 ja
34872: päivänä hyvinvointivaltion kriteereillä mitattuna        sitä ennen maksetaan eläke välittömästi ja vuo-
34873: liian pientä kokonaiseläkettä. Esimerkiksi maata-        den 1926 jälkeen syntyneille 4 000 markan mini-
34874: lojen emännät ovat tehneet raskasta ja arvokasta         mieläke tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeas-
34875: työtä vuosikymmeniä, mutta eläketurva on tänä            ti. Eläkkeisiin käytetty raha ei joutuisi hukkaan
34876: päivänä varsin huono myös niissä tapauksissa,            yhteiskunnassa, vaan se palautuisi suurelta osin
34877: joissa maatilan emäntä on leskeksi jäätyään vas-         ostovoiman lisääntyessä ja kotimarkkinoiden ky-
34878: tannut maatilan hoidosta. Usein pientä kokonais-         synnän vahvistuessa.
34879: eläkettä saavat naiset ovat vastanneet viime soti-
34880: en aikana kotirintamalla kaikista töistä ja ovat         Edellä olevan perusteella ehdotan,
34881: tehneet raskaan ja arvokkaan työn miesten olles-
34882: sa rintamalla.                                                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
34883:    Monet eläkeläiset eivät halua hakea asumistu-               la saadaan kaikille eläkeläisille vähin-
34884: kea tai muita monimutkaisia tukimuotoja, vaan                  tään 4 000 markan minimieläke kuukau-
34885: tyytyvät mieluummin hiljaisesti jäämään vaikka                 dessa. Tämän toteutus tulee aloittaa
34886: puutteessa elämään, kuin lähtevät hakemaan hie-                mahdollisimman pikaisesti ja siten, että
34887: non ja työntäyteisen elämäntyönjälkeen sosiaali-               vuonna 1926 ja sitä ennen syntyneille
34888: virkailijoilta apua elämäänsä. Siksi monet eläke-              korotettua eläkettä aletaan maksaa
34889: läiset elävät eri syistä ilman niitä taloudellisia tu-         vuonna 2001.
34890: kimahdollisuuksia, jotka heille ansaitusti ja oi-
34891: keutetusti kuuluisivat.
34892: 
34893: 
34894: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
34895: 
34896:     Lauri Oinonen /kesk
34897:                                                                                                  Versio2.0
34898:                                                                TPA 223/2000 vp -     Pia Viitanen /sd
34899: 
34900: 
34901: 
34902: 
34903:                                             TOIMENPIDEALOITE 223/2000 vp
34904: 
34905:                                             Myyntivoiton verokohtelu velkajärjestelyssä
34906: 
34907: 
34908: 
34909: 
34910: Eduskunnalle
34911: 
34912: Yksityishenkilön velkajärjestelyn periaattetstm      kuitenkaan enää ole voimassa. Omaisuuden luo-
34913: kuuluu, että velallisen tulee realisoida perustur-   vutuksesta saatu tulo verotetaan henkilön muun
34914: vaan kuulumaton omaisuutensa ja käyttää saadut       tulon yhteydessä ja vero määrätään maksuun lo-
34915: tulot kokonaisuudessaan velkojen maksuun. Mi-        pullisessa verotuksessa ja peritään jäännösvero-
34916: käli velallinen ei ole ehtinyt myydä tällaista       na, joka on ulosottoteitse perittävissä ilman tuo-
34917: omaisuutta ennen velkajärjestelyn aloittamista ja    miota. Veron määrääminen maksuohjelman mää-
34918: pääsäännön mukaan jo velkajärjestelyjen aloitta-     räyksen täyttymisen jälkeen tuntuu kohtuutto-
34919: misvuotta edeltävänä vuonna, tulee myynnistä si-     malta erityisesti siitä syystä, että velallinen on
34920: sällyttää määräykset maksuohjelmaan ja velalli-      velvollinen käyttämään koko myyntihinnan vel-
34921: nen veivoitetaan myymään omaisuus. Näin myös         kojen maksuun ja velkaantuu samalla itse veron
34922: niissä tilanteissa, joissa velallinen asuttuaan      verran.
34923: omistamassaan asunnossa alle kaksi vuotta jou-
34924: tuu myymään asuntonsa.                               Edellä olevan perusteella ehdotan,
34925:    Luovutusvoittoveron maksaminen kesken
34926: maksuohjelman on maksuvelvollisuus, joka ai-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tulo-
34927: heuttaa paljon tulkintaongelmia ja kysymyksiä.             verolain muuttamiseksi siten, että omai-
34928: Oikeusteitsekään ei asiaan ole saatu lopullista            suuden myynnistä saatava voitto on ve-
34929: ratkaisua. Velkajärjestelylaissa ei ole asiaa kos-         rotonta, mikäli luovutusvoitto on synty-
34930: kevia säännöksiä. Tulo- ja varallisuusverolaissa           nyt velkajärjestelyyn liittyvästä omai-
34931: oli määräaikainen verovapaussäännös, joka ei               suuden myynnistä ja saadut varat on ko-
34932:                                                            konaisuudessaan tilitetty velkojille.
34933: 
34934: 
34935: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
34936: 
34937:     Pia Viitanen /sd
34938: 
34939: 
34940: 
34941: 
34942:                                                                                               Versio 2.0
34943:                                                         TPA 224/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:                                              TOIMENPIDEALOITE 224/2000 vp
34949: 
34950:                                              Opintolainojen takaisinmaksun huojentaminen
34951:                                              muuttotappioalueilla
34952: 
34953: 
34954: 
34955: 
34956: Eduskunnalle
34957: 
34958: Jatkuvasti kasvava muuttoliike on Suomessa va-        mien luomista, jotka kohdistuvat yksilön omiin
34959: kava ongelma sekä väestöä menettävillä alueilla       valintoihin ja jotka tekevät erityisesti koulutetul-
34960: etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa että niillä          le väestölle houkuttelevammaksi työskennellä
34961: alueilla, joissa väestömäärä kasvaa liian nopeas-     muuttotappiosta kärsivillä alueilla.
34962: ti suhteessa tarjolla oleviin palveluihin. Voima-         Suomessa tulisi ottaa käyttöön vastaavanlai-
34963: kas muuttoliike näkyy muuton kohdealueilla            nen malli kuin Norjassa, jossa koulutettuja nuo-
34964: myös asuntopulanaja asuntojen hintojen nousu-         ria on houkuteltu maan pohjoisille alueille töihin
34965: na. Erityinen ongelma on koulutettujen nuorten        erityisellä opintolainojen huojennusjärjestelmäl-
34966: keskittyminen suuriin asutuskeskuksiin. Tämä          lä. Kahden pohjoisen läänin alueelle muuttanut
34967: vaikeuttaa osaajien ja avainhenkilöiden löytä-        henkilö on voinut kymmenessä vuodessa ns. kuo-
34968: mistä ns. kasvukeskusten ulkopuolella toimiviin       lettaa opintolainansa. Menettely on Norjassa ar-
34969: yrityksiin. Tällä hetkellä ongelmana näillä alueil-   vioitu onnistuneeksi.
34970: la on myös pätevien viranhaltijoiden löytäminen          Suomessa hanke voitaisiin aloittaa myös ko-
34971: koulu-, terveys- ja sosiaalipalveluihin.              keiluna Pohjois- ja Itä-Suomessa.
34972:    Muuttoliikkeen tasapainottaminen oikein koh-
34973: dennetuilla toimenpiteillä on koko maan kannal-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
34974: ta taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin ny-
34975: kyinen muuttoliikkeen voimakas jatkuminen.                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opin-
34976:    Uusia keinoja muuttoliikkeen jarruttamiseksi             tolainojen takaisinmaksun huojentami-
34977: on etsittävä ennakkoluulottomasti. Nyt tulisi ko-           seksi niin, että liiaksi kiihtynyttä muut-
34978: keilla sellaisten uusien aluepoliittisten kannusti-         toliikettä saadaan hillittyä väestötap-
34979:                                                             pioalueilla.
34980: 
34981: 
34982: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
34983: 
34984:     Maria Kaisa Aula /kesk
34985: 
34986: 
34987: 
34988: 
34989:                                                                                                  Versio2.0
34990:                                                           TPA 225/2000 vp - Maria Kaisa Aula /kesk
34991: 
34992: 
34993: 
34994: 
34995:                                                TOIMENPIDEALOITE 225/2000 vp
34996: 
34997:                                                Ammatillisen koulutuksen ja pk-yritysten yh-
34998:                                                teistyön tehostaminen
34999: 
35000: 
35001: 
35002: 
35003: Eduskunnalle
35004: 
35005:  Ammatilliseen koulutukseen on liitetty työssäop-        pk-yrityksillä ei ole koulutuspäällikköjä kuten
35006:  pimisen jaksot, joiden laajuus on esimerkiksi           suurissa yrityksissä, yrittäjä itse yleensä hoitaa
35007:  kolmivuotisessa koulutuksessa vähintään 20              työpaikkakouluttajan tehtävän.
35008:  opintoviikkoa. Työssäoppimisen tavoitteena on,             Lisäksi niillä alueilla, joissa opiskelijoiden
35009:  että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon       harjoittelupaikkoja on vähän, samojen yritysten
35010: kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä val-         resurssit joutuvat koetukselle, sillä harjoittelijoi-
35011:  miuksia työelämää varten. Työssäoppimisen on-           ta on yrityksissä ympäri vuoden. Tällöin myös
35012: nistuminen edellyttää yhteistyötä työpaikkojen ja        yrityksen oman henkilökunnan koulutusmahdol-
35013:  oppilaitosten välillä.                                  lisuudet voivat jäädäottamatta huomioon.
35014:     Kaiken kaikkiaan ammatillisten oppilaitosten            Työpaikkakouluttajan tarve yrityksessä koko
35015: työssäoppimisen jaksoja pidetään myönteisenä             työssäoppimisen jakson ajan on miltei välttämä-
35016: uudistuksena, sillä onhan työssäoppiminen myös           tön, sillä esimerkiksi teollisuusalan yrityksissä
35017: yrityksille hyvä keino rekrytoida osaavaa ja yri-        työturvallisuudesta huolehtiminen asettaa omat
35018: tyksen kulttuurin tuntevaa henkilöstöä. Uudis-           vaatimuksensa.
35019: tukseen liittyy kuitenkin käytännön ongelmia,               Pääsääntöisesti työssäoppija ei ole työsuhtees-
35020: jotka saattavat estää jaksojen toteutumisen ni-          sa työnantajaan eikä hänelle makseta palkkaa.
35021: menomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.         Työnantajille työssäoppimisesta maksettavat
35022: Työpaikoille on tarvetta, sillä opetusministeriön       koulutuskorvaukset ovat sopimuksenvaraisia.
35023: arvioiden mukaan työssäoppimisen paikkoja tar-           Oppilaitos ja yrittäjä sopivat koulutuskorvauk-
35024: vitaan ensi vuonna 12 000 ja vuonna 2002 jo lä-          sen käytöstä ja suuruudesta. Esimerkiksi ESR-
35025: hes 19 000.                                             rahoitteisessa Silta koulutuksesta työelämään
35026:     Koska oppilaitosten ja pk-yritysten väliset          -hankkeessa mukana olleista projekteista 60 pro-
35027: kontaktit ovat olleet vähäisempiä kuin vastaavas-       sentissa maksettiin erillistä koulutuskorvausta
35028: ti suuryritysten, pk-yrittäjillä ei ole ollut riittä-   yrittäjille. Suurimmillaan koulutuskorvaus oli
35029: västi tietoa kyseisen alueen tietyn alan työssäop-      2 500 markkaa kuukaudessa.
35030: pimisjaksojen tarpeesta sekä niiden ajoituksesta.           Työssäoppimisen jaksojen lisääntyessä osana
35031: Myöskään vastuukysymykset työturvallisuuden             ammatillista koulutusta on ensiarvoisen tärkeää,
35032: ja esimerkiksi esinekorvausten osalta eivät ole         että myös pk-yrityksillä on taloudelliset resurssit
35033: olleet selviä.                                          tarjota paikkoja. Tarvitaan erillinen koulutuskor-
35034:     Lisäksi työssäoppimisen jaksot muodostuvat          vausjärjestelmä, joka korvaa työssäoppimisen
35035: pk-yrityksille resurssiongelmaksi, sillä vähäises-      jaksoista pk-yrityksille aiheutuvat kustannukset,
35036: tä henkilömäärästä yhden työntekijän työaika ku-        kuten työpaikkakouluttajakorvaukset sekä esine-
35037: luu pääasiassa opiskelijan ohjaamiseen. Koska           korvaukset. Koulutuskorvauksen myötä yrityk-
35038: 
35039:                                                                                                     Versio 2.0
35040:                                                       TPA 225/2000 vp -     Maria Kaisa Aula /kesk
35041: 
35042: 
35043: set suhtautuisivat kouluttajatehtäväänsä vastuul-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
35044: lisemmin ja työpaikkoja tulisi enemmän tarjolle.
35045: Myös yritysten ja oppilaitosten välisten kontak-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja luo
35046: tien helpottamiseksi tarvittaisiin jokin yhtenäi-          koulutuskorvausjärjestelmän ammatilli-
35047: nen tiedonjakelun väline, kuten Internet-verkko,           sen koulutuksen työssäoppimisen Jak-
35048: jonka avulla niin työssäoppimisen paikkoja tar-            soilie pk-yrityksissä sekä tiedonjakelu-
35049: joavat yritykset kuin paikkoja etsivät oppilaitok-         verkon oppilaitosten ja yritysten välis-
35050: setkin kohtaisivat.                                        ten kontaktien helpottamiseksi.
35051: 
35052: 
35053: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2000
35054: 
35055:     Maria Kaisa Aula /kesk
35056: 
35057: 
35058: 
35059: 
35060:                                                                                                    2
35061:                                                         TPA 226/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
35062: 
35063: 
35064: 
35065: 
35066:                                                TOIMENPIDEALOITE 226/2000 vp
35067: 
35068:                                                Kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä työvoi-
35069:                                                maviranomaisten asiakasyhteistyöryhmien toi-
35070:                                                minnan tehostaminen
35071: 
35072: 
35073: 
35074: 
35075: Eduskunnalle
35076: 
35077: Asiakasyhteistyöryhmien toiminnassa on ilmei-           tuntijakäsittelyn mahdollisuudesta omassa asias-
35078: sesti suuriakin eroja eri kuntien välillä. Uusi lain-   saan. Ongelmatilanteissa, esim. työkyvyttömyy-
35079: säädäntömme peräänkuuluttaa viranomaisten yh-           den pitkittyessä, työttömyyden tai kuntoutuksen
35080: teistyötä asiakkaan kokonaisedun nimissä. Kun-          ongelmakohdissa yhteisistunto on osoittautunut
35081: nissa asiakasyhteistyöryhmät ovat olemassa ole-         hyödylliseksi ja uusia ratkaisuja on voitu löytää.
35082: va ja vahvaa osaamista omaava toimielin. Muka-
35083: na ovat saman pöydän ympärillä niin Kela, so-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
35084: siaalitoimi, terveyskeskus kuin työvoimaviran-
35085: omaisetkin. Mielenterveystoimiston mukana-                    että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kun-
35086: olon tulisi olla selviö.                                      tien sosiaali- ja terveystoimen sekä työ-
35087:    Tämä asiakasyhteistyöryhmä on saatava toi-                 voimaviranomaisten asiakasyhteistyö-
35088: mimaan entistä ponnekkaammin ja sen toimin-                   ryhmien toiminnan tehostamiseksi, siitä
35089: nan painoarvoa tulee lisätä ja tunnettavuutta pa-             tiedottamiseksi ja mielenterveystoimis-
35090: rantaa. Moni asiakas ei edes tiedä tällaisen asian-           tojen mukanaolon vahvistamiseksi ryh-
35091:                                                               män toiminnassa.
35092: 
35093: 
35094: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2000
35095: 
35096:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 
35101:                                                                                                  Versio 2.0
35102:                                                     TPA 227/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
35103: 
35104: 
35105: 
35106: 
35107:                                            TOIMENPIDEALOITE 227/2000 vp
35108: 
35109:                                            Opiskelijoiden ympärivuotinen asumislisä
35110: 
35111: 
35112: 
35113: 
35114: Eduskunnalle
35115: 
35116: Opintotuen asumislisän laajentaminen ympan-         julkaisuja 14:2000) mukaan ympärivuotinen asu-
35117: vuotiseksi on välttämätöntä. Opiskelijoiden         misen tuki helpottaisi kevään ja kesän aikaista ta-
35118: asunnontarve ja asumiskustannukset eivät kesä-      loudellista ahdinkoa ja vähentäisi jossain määrin
35119: aikanakaan vähene. Tukea niihin ei nyt kuiten-      opiskelijoiden tarvetta turvautua toimeentulotu-
35120: kaan voi saada, ellei opiskele päätoimisesti.       keen.
35121:    Asunnontarpeesta huolimatta moni opiskelija         Opintotuen laajentaminen ympärivuotiseksi
35122: joutuu asumislisän maksamisen keskeydyttyä          koskisi noin 75 000 opiskelijaa. Uudistus on saa-
35123: luopumaan asunnostaan kesän ajaksi ja järjestä-     tettava voimaan jo 1.1.200 1.
35124: mään kodittomana asumisensa erilaisin tilapäis-
35125: ratkaisuin.                                         Edellä olevan perusteella ehdotan,
35126:    Muilla kuin opiskelijoilla on tarvittaessa
35127: oikeus yleiseen asumistukeen, joten kansalaisia           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja
35128: ei kohdella asumista tuettaessa yhdenvertaisesti.         laajentaa opintotuen asumislisän ympä-
35129: Asiaa selvittäneen ns. Raivolan raportin (OPM:n           rivuotiseksi vuoden 2001 alusta.
35130: 
35131: 
35132: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000
35133: 
35134:     Petri Neittaanmäki /kesk
35135: 
35136: 
35137: 
35138: 
35139:                                                                                               Versio 2.0
35140:                                                            TPA 228/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
35141: 
35142: 
35143: 
35144: 
35145:                                               TOIMENPIDEALOITE 228/2000 vp
35146: 
35147:                                               Sähköisen henkilökortin käyttö
35148: 
35149: 
35150: 
35151: 
35152: Eduskunnalle
35153: 
35154:  Eduskunnan hallintovaliokunta päätti sähköises-       hokkaaseen asiointiin kansalaisten ja viran-
35155:  tä henkilökortista vuoden 1999lopulla. Nyt kort-      omaisten välillä.
35156: teja on myönnetty noin 6 000 kpl arvioiden mu-            Nyt onkin aika haastaa virastot, työpaikat,
35157:  kaan vajaan 300 kortin kuukausivauhdilla. Kor-        kansalaisjärjestöt ja muut Intemetin mahdolli-
35158: tin myöntää poliisi 160 markan hintaan, ja kort-       suuksia hyödyntävät paikat, kuten kirjastot ja op-
35159:  tiin liittyvän varmenteen antaa puolestaan Väes-      pilaitokset, mukaan tarjoamaan ihmisille palve-
35160: törekisterikeskus. Kortin lukulaitteen ja siihen       lupisteitä, joissa sähköistä asiointia voidaan hyö-
35161:  liittyvän ohjelman voi hankkia lntemetin kautta       dyntää. Näin voidaan turvata, että kansalaiselle
35162: Kolumbuksen www-sivuilta. Palveluita kortin            ei tule välttämättä muita kustannuksia kuin kor-
35163: hyödyntämiseen ovat tarjonneet mm. Fennia-va-          tin hankkimiskulut ja että tekninen verkosto on
35164: kuutusyhtiö, opetushallitus yhteishaun aikaan,         kunnossa siinä vaiheessa kun palvelujen tuotta-
35165: Tuusulan kunta päivähoitohakemuksen osalta             jat alkavat tarjota omia mahdollisuuksia hyödyn-
35166: sekä Osuuspankki Internet-pankkipalvelujen yh-         tää sähköistä henkilökorttia.
35167: teydessä. Kortin avulla on voinut tehdä myös
35168: muuttoilmoituksen sähköisesti.                         Edellä olevan perusteella ehdotan,
35169:      Vaikka kortti on ollut pian vuoden käytössä,
35170: eivät palvelut ole levinneet kovinkaan laajalle,             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin niin,
35171: mikä osaltaan hidastaa kansalaisten kiinnostusta             että ainakin valtion eri yksiköiden pal-
35172: sähköisen henkilökortin hankkimiseen. Niin                   velut kansalaisille ovat käytettävissä
35173: ikään kortin käyttöön liittyviä lukulaitteita ei ole         laajasti sähköisen henkilökortin avulla
35174: juuri käytettävissä, vaan yksityishenkilön hank-             ja
35175: kiessa kortin käyttöön vaadittavat laitteet tulee
35176: kolmen vuoden kortin hinnaksi postikuluineen                 että valtion julkisiin palvelupisteisiin
35177: yhteensä 576 mk. Edellä mainitut ongelmat ovat-              sekä valtion työntekijöiden omiin työti-
35178: kin tehneet sähköisestä henkilökortista toistai-             loihin järjestetään kansalaisille ja val-
35179: seksi vain pienen joukon "nörttikortin", jota ei             tion työntekijöille mahdollisuus asioida
35180: voi hyödyntää alkuperäisajatuksen mukaisesti te-             sähköisen henkilökortin avulla.
35181: 
35182: 
35183: 
35184: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
35185: 
35186:     Pertti Turtiainen /vas
35187: 
35188: 
35189: 
35190:                                                                                                  Versio2.0
35191:                                                      TPA 229/2000 vp- Jaana Ylä-Mononen /kesk
35192: 
35193: 
35194: 
35195: 
35196:                                             TOIMENPIDEALOITE 229/2000 vp
35197: 
35198:                                             Nuoren mielenterveyskuntoutujan oikeus sai-
35199:                                             rauspäivärahaan
35200: 
35201: 
35202: 
35203: 
35204: Eduskunnalle
35205: 
35206: Alle 25-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen                Työkyvyttömyyden ensimmäinen vuosi tulisi
35207: syynä on varsin usein psykiatrinen sairaus. Nuo-     ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi. Minimipäi-
35208: rena sairastuminen tarkoittaa samalla putoamista     värahaoikeus nuorille mielenterveyskuntoutu-
35209: koulutuksesta jäämistä työelämän ulkopuolelle.       jille tukisi oleellisesti paranemista ja itsenäisty-
35210: Ansiotuloja ei juurikaan ehdi kertyä. Tämän          mistä sekä mahdollistaisi osallistumisen normaa-
35211: tyyppisissä sairauksissa on myös yleistä vetäyty-    leihin harrastuksiin. Ilman rahaa ei juuri ole mah-
35212: minen syrjään ja oma-aloitteisuuden puute.           dollisuuksia.
35213:    Kun lääkäri kirjoittaa sairauslomaa sairauden
35214: vuoksi, voidaan Kelassa vain todeta, että oikeut-    Edellä olevan perusteella ehdotan,
35215: ta päivärahaan ei ole. Tämä päätös laskee poti-
35216: laan usein jo muutoinkin huonoa itsetuntoa.                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
35217:    Psykiatriset sairaudet nuorilla ovat jo sinänsä         alle 25-vuotiaat mielenterveyskuntoutu-
35218: vaikeita asioita. Kun lisäksi rahan puute heiken-          jat otetaan kuntoutumisen tehostamisek-
35219: tää entisestään toiminta- ja kuntoutusmahdolli-            si sairauspäivärahaoikeuden piiriin heti
35220: suuksia, on syrjäytymiskierre valmis.                      työkyvyttömyyden alkaessa.
35221: 
35222: 
35223: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2000
35224: 
35225:     Jaana Ylä-Mononen /kesk
35226: 
35227: 
35228: 
35229: 
35230:                                                                                                Versio 2.0
35231:                                                         TPA 230/2000 vp- Katja Syvärinen /vas ym.
35232: 
35233: 
35234: 
35235: 
35236:                                                TOIMENPIDEALOITE 230/2000 vp
35237: 
35238:                                                Holhoustoimen tilintarkastusmaksut
35239: 
35240: 
35241: 
35242: 
35243: Eduskunnalle
35244: 
35245:  Laki holhoustoimesta määrää edunvalvojan pitä-          vapautuksesta tulisi säätää laissa, koska maksu-
35246:  mään tilinpitoa päämiehen varoista myös silloin,        käytännössä vapautusmahdollisuutta ei noudate-
35247:  kun kysymyksessä on alaikäinen lapsi, jonka             ta.
35248:  edunvalvojana toimii hänen vanhempansa. Hol-                Kun otetaan huomioon maistraattien tällä het-
35249:  houstoimesta annetun lain 85 §:n 3 momentin             kellä noudattama käytäntö yleispiieteisten tilien
35250:  mukaan holhousviranomaisen suoritteista peri-           osalta ja lakivaliokunnan edellä mainittu kanta,
35251:  tään maksua siten kuin valtion maksuperustelais-        voidaan sanoa, että vallitseva maksukäytäntö ei
35252:  sa (150/1992) säädetään. Maistraattien tuotta-         tällä hetkellä myöskään vastaa lakivaliokunnan
35253:  mien holhoustoimen suoritteiden maksuista sää-          esittämää näkemystä.
35254:  detään rekisterihallinnon suoritteiden maksuista            Sisäasiainministeriön päätös suoritteiden
35255:  annetussa sisäasiainministeriön päätöksessä            maksuista on voimassa vuoden 2000 loppuun.
35256:  (916/1999, muutettu 1055/1999).                        Ministeriö on ilmoittanut, että se valmistelee uut-
35257:     Sisäasiainministeriön päätöksen mukaan tilin-       ta maksupäätöstä, jossa otetaan huomioon ny-
35258:  tarkastusmaksu määräytyy päämiehellä tilikau-          kyistä päätöstä tarkemmin suoritteiden todelliset
35259: den lopussa olevien bruttotulojen mukaisesti.           kustannukset. Tilintarkastusmaksun osalta tulisi
35260:  Enimmillään tuo maksu on tällä hetkellä                uutta maksupäätöstä valmisteltaessa ottaa lähtö-
35261:  1 000 mk/tilintarkastus. Kun ottaa huomioon,           kohdaksi lakivaliokunnan perusteluissa mainit-
35262: että vanhan holhouslain aikana holhouslautakun-         semat maksun huojennusta tai poistamista koske-
35263: nat eivät käytännössä perineet tilintarkastusmak-       vat perusteet.
35264: sua, voidaan sanoa nykyisin perittävien maksu-               Kansalaisiin kohdistuvien maksujen ja niiden
35265: jen olevan huomattavan korkeita ja tavanomai-           perusteiden säätäminen ministeriön päätöksellä
35266: sen pesän varoihin ja sen edellyttämien tilintar-       ei vastaa uuden perustuslain vaatimuksia siitä,
35267: kastustoimieri työmäärään nähden kohtuuttomia.          että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perus-
35268:     Lain mukaan maistraatti voi antaa alaikäisen        teista tai asioista, jotka perustuslain mukaan
35269: lapsen edunvalvojana toimivalle vanhemmalle             muuten kuuluvat lain alaan, tulee säätää lailla
35270: luvan antaa yleispiieteinen tili. Lakivaliokunnan       (PL 80.1 §). Holhoustoimen maksuperusteissa on
35271: mietinnön (LaVM 20/1998 vp) perusteluissa to-           noudatettava koko maassa samaa käytäntöä, jota
35272: detaan, että yleispiirteistä tilitystä on syytä käyt-   perustuslain mukainen yhdenvertaisuuden vaati-
35273: tää ainakin silloin, kun kysymyksessä on perhe,         mus edellyttää (PL 6.1 §). Sen lisäksi kansalais-
35274: jolla ei ole enempää omaisuutta kuin asunto ja          ten perusoikeutena perustuslaissa on nimenomai-
35275: normaali koti-irtaimisto. Tällaisissa tapauksissa       nen määräys, että hyvän hallinnon takeet turva-
35276: myös holhoustilityksen tarkastamisesta perittä-         taan lailla (PL 21.2 §). Näihin perustuslain sään-
35277: vät maksut on mieluiten kokonaan poistettava tai        nöksiin nojaten nykyistä maksuperusteiden sää-
35278: perittävä enintään pieni muodollinen summa.             tämistapaa ei voida myöskään pitää tyydyttävä-
35279: Yleispiieteisen tilityksen käyttämisestä ja maksu-      nä.
35280:                                                                                                   Versio 2.0
35281:                                                    TPA 230/2000 vp- Katja Syvärinen /vas ym.
35282: 
35283: 
35284: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                    dessa maksupäätöksessä määrätään,
35285:                                                         että yleispiirteisestä tilityksestä ei peri-
35286:       että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-          tä tilintarkastusmaksua ja
35287:       teisiin varmistaaksen, että maistraatit
35288:       ryhtyvät soveltamaan holhoustoimilain             että hallitus ryhtyy myös lainvalmiste-
35289:       holhoustilitys-kohtaa niin, että holhotta-        luun, jotta holhoustoimen maksuperus-
35290:       van ja hänen vanhempansa omassa käy-              teista ja vapautusperusteista säädetään
35291:       tössä olevasta asunnosta ja sen koti-ir-          laissa ja ottaa siinä huomioon edellä
35292:       taimistosta tehdään aina yleispiirteinen          mainitun lakivaliokunnan esittämän
35293:       tilitys ja että sisäasiainministeriön uu-         kannan.
35294: 
35295: 
35296: 
35297: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
35298: 
35299:    Katja Syvärinen /vas
35300:    Leea Hiltunen /skl
35301: 
35302: 
35303: 
35304: 
35305:                                                                                                   2
35306:                                             TPA 23112000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.
35307: 
35308: 
35309: 
35310: 
35311:                                            TOIMENPIDEALOITE 23112000 vp
35312: 
35313:                                            Kansaneläkkeen pohjaosan                kaksinkertaisen
35314:                                            leikkauksen hyvittäminen
35315: 
35316: 
35317: 
35318: 
35319: Eduskunnalle
35320: 
35321: Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvi-    teri Maija Perhon mukaan (KK 604/2000 vp)
35322: tyksen mukaan noin 120 000 eläkkeensaajalta on      vanhojen eläkkeiden sovittaminen uudelleen yh-
35323: leikattu kansaneläkkeen pohjaosaa kahteen ker-      teen voisi johtaa ratkaisutoiminnassa lähes 200
35324: taan. Käytännössä kaksinkertainen leikkaus on       henkilötyövuoden lisätarpeeseen. Tämä johtuu
35325: johtanut siihen, että eläkkeensaajan työeläkettä    mm. siitä, että yhteensovituksessa jouduttaisiin
35326: on ensin yhteensovituksessa vähennetty makse-       osin käyttämään arkistoituja alkuperäisasiakirjo-
35327: tun kansaneläkkeen pohjaosan takia ja tämänjäl-     ja eikä tietoja olisi haettavissa tietokoneiden re-
35328: keen kansaneläkkeen pohjaosa on leikkautunut        kistereistä.
35329: vuodesta 1996 ja vähentänyt edelleen eläkkeen-          Oikeudenmukaisuus- ja tasapuolisuusperus-
35330: saajan kokonaiseläkettä. Nykyisin maksussa ole-     teista johtuen nykytilanne ei voi jäädä pysyväk-
35331: va pohjaosan määrä on 92 mk, ja hallituksen esi-    si. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriön on yh-
35332: tyksen mukaan se poistuu kokonaan vuoden 2001       dessä Eläketurvakeskuksen kanssa pikaisesti ke-
35333: tammikuussa. Näin ollen monet, ennen vuotta         hitettävä kompensaatiomalli, joka on hallinnolli-
35334: 1996 eläkkeelle jääneet ovat pohjaosaa koske-       sesti mahdollisimman kevyt mutta kompensoi
35335: vien leikkausten osalta huonommassa asemassa        kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksijoutuneil-
35336: kuin myöhemmin eläkkeelle jääneet.                  le aiheutetun vahingon.
35337:    Tätä kaksinkertaisen leikkauksen muodosta-
35338: maa epäkohtaa ei ole pystytty muuttamaan, vaik-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35339: ka asiaa on selvitetty jo vuosikausia. Eduskun-
35340: nan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole pitänyt         että hallitus ryhtyy mahdollisimman pi-
35341: leikkausta hyväksyttävänä, ja sosiaali- ja ter-           kaisesti toimenpiteisiin kansaneläkkeen
35342: veysministeriössä on selvitetty leikkauksen pur-          pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen
35343: kamismahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysminis-          hyvittämiseksi kyseessä oleville eläk-
35344:                                                           keensaaj ille.
35345: 
35346: 
35347: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
35348: 
35349:    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35350:    Kari Rajamäki /sd
35351: 
35352: 
35353: 
35354: 
35355:                                                                                               Versio 2.0
35356:                                              TPA 232/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.
35357: 
35358: 
35359: 
35360: 
35361:                                             TOIMENPIDEALOITE 232/2000 vp
35362: 
35363:                                             Kansaneläkkeen korottaminen
35364: 
35365: 
35366: 
35367: 
35368: Eduskunnalle
35369: 
35370: Hallitus on päässyt yksimielisyyteen siitä, että     on varaa parantaa eläkkeensaajien perusturvaa.
35371: kansaneläkettä tulee nostaa 1.6.2001 lukien 50       Kansaneläkkeen tasokorotus on tältä osin keskei-
35372: markalla kuukaudessa. Asiaa koskeva lakiesitys       nen. Hallituksen esitys on oikeansuuntainen mut-
35373: on lähipäivinä tulossa eduskunnan käsittelyyn.       ta riittämätön. 50 markan korotus tulee nostaa
35374: Tämä pienituloisten eläkkeensaajien toimeentu-       150 markkaan kuukaudessa, jotta sillä on käytän-
35375: loa parantava korotus on erittäin perusteltu. Pie-   nössä merkitystä eläkkeensaajan toimeentulon
35376: ni- ja keskituloisten eläkkeensaajien tulokehitys    kannalta.
35377: on 1990-luvulla ollut heikko. Taitettu indeksi,
35378: pohjaosan leikkaus ja kansaneläkkeen jämähtä-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35379: minen vanhalle tasolle ovat vieneet ostovoimaa,
35380: ja etenkin paljon lääkkeitä ja terveydenhoitopal-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin täysi-
35381: veluja käyttävien vähävaraisten eläkkeensaajien            määräisen kansaneläkkeen välittömäksi
35382: tilanne on tukala.                                         korottamiseksi 150 markalla kuukaudes-
35383:     Vahvan taloudellisen kasvun ja työllisyyden            sa.
35384: parantumisen myötä hyvinvointiyhteiskunnalla
35385: 
35386: 
35387: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
35388: 
35389:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35390:     Kari Rajamäki /sd
35391: 
35392: 
35393: 
35394: 
35395:                                                                                              Versio 2.0
35396:                                                              TPA 233/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
35397: 
35398: 
35399: 
35400: 
35401:                                              TOIMENPIDEALOITE 233/2000 vp
35402: 
35403:                                              Omaishoidon tuen kehittäminen
35404: 
35405: 
35406: 
35407: 
35408: Eduskunnalle
35409: 
35410: Väestön ikääntyessä joudutaan entistä enemmän         rittelevän lain mukaan omaishoitoa on tuettava
35411: pohtimaan sitä, miten vanhusten hoidosta selviy-      sekä taloudellisesti että palvelujen avulla.
35412: dytään, kun toimintakyky alenee ja sairaudet vai-         Omaishoitoon sitoutuneiden henkilöiden ase-
35413: vaavat. Tosiasia on, että kotona tapahtuva hoito-     massa on myös korjattavaa. Riittävistä vapaapäi-
35414: työ on inhimillisempää kuin laitoshoito. Se on        vistä, vuosilomasta ja eläketurvasta sekä muista
35415: myös taloudellisesti edullisempaa. Tämä koskee        tukipalveluista, mm. kotipalveluista, on säädettä-
35416: myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoitoa        vä lailla. Myös verotuksen ongelmat edellyttävät
35417: sekä terminaalihoitoa.                                korjausta.
35418:     Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö
35419: siitä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon         Edellä olevan perusteella ehdotan,
35420: tukea. Siksi hoidon määrittely vaatii selkiyttä-
35421: mistä. Kunnissa ei ole osattu varata riittäviä mää-         että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-
35422: rärahoja tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi rahat            teisiin omaishoidon tukeen oikeuttavien
35423: usein loppuvat jo puolessa välissä vuotta eikä              kriteerien selkiyttämiseksi ja omaishoi-
35424: uusia sopimuksia voida tehdä. Näin omaishoi-                 tajien lainsäädännöllisen aseman kor-
35425: don tuen saaminen on monessa tapauksessa sattu-             jaamiseksi ja
35426: manvaraista, koska sitä ei ole määritelty subjek-
35427: tiiviseksi oikeudeksi. Maassamme on noin                    että hallitus ryhtyy lainvalmisteluun,
35428: 300 000 omaishoidossa olevaa henkilöä, mutta                jotta jokaisella kriteerit täyttäväliä hen-
35429: vain 20 000 on virallisesti kunnan myöntämän                kilöllä on mahdollisuus saada omaishoi-
35430: omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitolain henki             toa ja siihen liittyviä tarpeellisia tuki-
35431: ei näin ollen kunnissa toteudu. Omaishoitoa mää-            palveluja.
35432: 
35433: 
35434: 
35435: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2000
35436: 
35437:     Leea Hiltunen /skl
35438: 
35439: 
35440: 
35441: 
35442:                                                                                                Versio 2.0
35443:                                                             TPA 234/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
35444: 
35445: 
35446: 
35447: 
35448:                                                TOIMENPIDEALOITE 234/2000 vp
35449: 
35450:                                                Vammaisten lasten aseman parantaminen
35451: 
35452: 
35453: 
35454: 
35455: Eduskunnalle
35456: 
35457: Vammaisten lasten tarpeet poikkeavat monesti            haiskuntoutuksen kehittämiseksi, mikä heijastuu
35458: muiden heidän ikäistensä tarpeista. Heidän har-         myös vammaispalvelujen järjestämiseen.
35459: rastuksensa ovat yleensä kehittymiselle välttä-            Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten
35460: mätöntä toimintaa, joka palvelee myös kuntoutu-         asemaa pitää parantaa ottaen huomioon myös
35461: mista. Kunnat kuitenkin yleensä edellyttävät, että      perheen tarpeet. Vammaisten lasten aseman pa-
35462: vanhemmat itse huolehtivat vammaisten lastensa          rantaminen edellyttää joko sitä, että vammaispal-
35463: ns. vapaa-ajantoiminnasta ja heidän kuljettami-         velulain 8 §:ään lisätään täsmennys kunnan vel-
35464: sestaan.                                                voitteesta huolehtia, että vammaisten lasten ja
35465:    Vammaiselle lapselle ei välttämättä myös-            heidän perheidensä erityistarpeet otetaan huo-
35466: kään myönnetä vammaispalvelulain mukaisia               mioon tai sitä, että vammaisten ja pitkäaikaissai-
35467: avustajapalveluja, vaikka hän tarvitsisi niitä har-     raiden lasten asemaa parannetaan erillislainsää-
35468: rastuksissaan tai kotikuntoutuksessa. Syynä näi-        dännöllä. Jälkimmäinen vaihtoehto on kirjattu
35469: hin tulkintoihin on se, että lasta ei pidetä itsenäi-   nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan.
35470: senä subjektina, joka tarvitsee kyseisiä palvelui-
35471: ta, vaan lapsena, joka ei ikätasonsa huomioon ot-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35472: taen muutenkaan toimisi vielä itsenäisesti.
35473:    Nykytietämyksen mukaan vammaisten lasten                   että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
35474: varhaiskuntoutus on yleensä erittäin tuloksellis-             joko säädetään vammaisia ja pitkäai-
35475: ta. Varhaiskuntoutus ei muodostu vain erillisistä             kaissairaita lapsia koskeva erillislain-
35476: terapioista vaan kuntoutuksesta päivähoidossa,                säädäntö tai että vammaispalvelulain
35477: koulussa, kotona ja harrasteissa. Palvelujärjestel-           8 §:ää täsmennetään niin, että vam-
35478: mää on myös muutettava kokonaisvaltaisen var-                 maisten lasten ja heidän perheidensä
35479:                                                               erityistarpeet otetaan huomioon.
35480: 
35481: 
35482: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2000
35483: 
35484:     Ulla Anttila /vihr                                     Kalevi Olin /sd
35485:     Jussi Ranta /sd                                        Bjarne Kallis /skl
35486:     Pirkko Peltomo /sd                                     Ilkka Taipale /sd
35487:     Hanna Markkula-Kivisilta /kok                          Juha Korkeaoja /kesk
35488:     Timo Ihamäki /kok                                      Mirja Ryynänen /kesk
35489:     Sakari Smeds /skl                                      Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
35490:     Liisa Hyssälä /kesk                                    Jari Vilen /kok
35491: 
35492:                                                                                                  Versio2.0
35493: TPA 234/2000 vp - Ulla Anttila /vihr ym.
35494: 
35495: 
35496:     Kari Rajamäki /sd                      Risto Kuisma /rem
35497:     Marjukka Karttunen-Raiskio /kok        Lauri Oinonen /kesk
35498:     Eero Akaan-Penttilä /kok               Osmo Puhakka /kesk
35499:     Niilo Keränen /kesk                    Pekka Vilkuna /kesk
35500:     Inkeri Kerola /kesk                    Anni Sinnemäki /vihr
35501:     Erkki Pulliainen /vihr                  Susanna Rahkonen /sd
35502:     Tanja Karpela /kesk                    Kaarina Dromberg /kok
35503:     Mari Kiviniemi /kesk                   Marjatta Vehkaoja /sd
35504:     Kyösti Karjula /kesk                   Kari Uotila /vas
35505:     Raimo Vistbacka /ps                    Margareta Pietikäinen /r
35506:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr            Tuija Nurmi /kok
35507:     Ulla Juurola /sd                       Jouni Lehtimäki /kok
35508:     Valto Koski /sd                        Esa Lahtela /sd
35509:     Ismo Seivästö /skl                     Kari Myllyniemi /kesk
35510:     Katri Komi /kesk                       Anu Vehviläinen /kesk
35511:     Raija Vahasalo /kok                    Seppo Lahtela /kesk
35512:     Tuula Haatainen /sd                    Pekka Nousiainen /kesk
35513:     Virpa Puisto /sd                       Pehr Löv /r
35514:     Maria Kaisa Aula /kesk                 Irina Krohn /vihr
35515:     Matti Vanhanen /kesk                   Marjaana Koskinen /sd
35516:     Kimmo Kiljunen /sd                     Rakel Hiltunen /sd
35517:     Kirsi Ojansuu /vihr                    Sirpa Pietikäinen /kok
35518:     Jyri Häkämies /kok                     Mikko Elo /sd
35519:     Johannes Leppänen /kesk                Matti Vähänäkki /sd
35520:     Tuija Brax /vihr                       J anina Andersson /vihr
35521:     Merikukka Forsius /vihr                Jouko Jääskeläinen /skl
35522:     Saara Karhu /sd                        Reijo Laitinen /sd
35523:     Heli Paasio /sd                        Riitta Prusti /sd
35524:     Lauri Kähkönen /sd                     Säde Tahvanainen /sd
35525:     Hannu Takkula /kesk                    Pertti Turtiainen /vas
35526:     Matti Saarinen /sd                     Erkki Kanerva /sd
35527:     Annika Lapintie /vas                   Harry Wallin /sd
35528:     Pentti Tiusanen /vas                   Jari Leppä /kesk
35529:     Anne Huotari /vas                      Pertti Hemmilä /kok
35530:     Mikko Immonen /vas                     Petri Salo /kok
35531:     Tarja Kautto /sd                       Päivi Räsänen /skl
35532:     Pia Viitanen /sd                       Toimi Kankaanniemi /skl
35533:     Susanna Huovinen /sd                   Gunnar Jansson /r
35534:     Tero Rönni /sd                         Jukka Gustafsson /sd
35535:     Arto Seppälä /sd                       Markku Laukkanen /kesk
35536:     Sulo Aittoniemi /alk                   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35537:     Mika Lintilä /kesk                     Kari Urpilainen /sd
35538:     Aulis Ranta-Muotio /kesk               Jouni Backman /sd
35539:     Leena Luhtanen /sd                     Mikko Kuoppa /vas
35540:     Pirjo-Riitta Antvuori /kok             Esko-Juhani Tennilä /vas
35541:     Markku Markkula /kok                   Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
35542:     Leena Rauhala /skl                     Leena-Kaisa Harkimo /kok
35543: 
35544: 
35545: 2
35546:                      TPA 234/2000 vp -   Ulla Anttila /vihr ym.
35547: 
35548: 
35549: Ola Rosendahl /r     Kari Kantalainen /kok
35550: Klaus Bremer /r      Lasse Viren lkok
35551: Ilkka Kanerva /kok
35552: 
35553: 
35554: 
35555: 
35556:                                                              3
35557:                                                             TPA 235/2000 vp - Lauri Oinonen /kesk
35558: 
35559: 
35560: 
35561: 
35562:                                               TOIMENPIDEALOITE 235/2000 vp
35563: 
35564:                                               Puunkorjuun kustannusten selvittäminen
35565: 
35566: 
35567: 
35568: 
35569: Eduskunnalle
35570: 
35571: Metsätyöt ovat aina olleet maaseudun työvoiman         metriä kohden, olisivat vain puolet todellisista
35572: tärkeimpiä ansiotulon lähteitä. Näillä tuloilla on     puunmyyjiltä perityistä kustannuksista.
35573: myös parannettu maatilojen tehokkuutta, kun                Puunmyyjä ei tiedä ostajayhtiön perimiä kor-
35574: maatilojen työvoimaa ja koneita on voitu työllis-      juukustannuksia, sillä pystypuukaupoissa ostaja-
35575: tää talvikaudella puunkorjuutöihin. Eduskunta          yhtiö vähentää ne kauppahinnasta ja kauppakir-
35576: onkin tukenut maatilojen omatoimista puunkor-          jaan jää vain jäännös, kauppahinta.
35577: juuta säätämällä lain hankintatyön osittaisesta            Samanaikaisesti kun pystymyynnillä puu-
35578: verovapaudesta.                                        kauppoja tekeviltä peritään korkeat korjuukus-
35579:     Metsäyhtiöt torjuvat kuitenkin puun hankinta-      tannukset, alennetaan hankintakaupoilla myy-
35580: kauppoja. Samanaikaisesti metsurit on syrjäytet-       vien puun hintaa niin matalaksi, ettei puuta kan-
35581: ty pystypuukauppojen puunkorjuussa ja urakoin-         nata myydä hankintakaupoilla. Vuonna 1999
35582: tikoneiksi hyväksytään vain raskaat erikoisko-         hankintakaupoilla myydyn puun hinta oli vain 11
35583: neet, vaikka maataloustraktorit tiedetään kilpai-      markkaa pystykaupoilla myytyjä puunhintoja
35584: lukykyisiksi. Nämä toimenpiteet ovat aiheutta-         korkeampi. Näin puunmyyjät pakotetaan puun
35585: neet työttömyyttä maaseudulle ja alentaneet maa-       pystykauppaan ja ostamaan yhtiön korjuutyön.
35586: tilojen kannattavuutta työvoiman ja koneiden va-          Muissa metsäteollisuuden kilpailumaissa
35587: jaakäytön seurauksena.                                 puunkorjuu on yksi vapailla markkinoilla vaih-
35588:     Puuta käyttävät yhtiöt väittävät tällaisen kehi-   dettavia hyödykkeitä, joiden hinnat näkyvät os-
35589: tyksen syyksi tehokkuuden vaatimukset. Väittei-        to- ja myyntitarjouksissa. Suomessa näin ei ole.
35590: tä ei perustella tosiasioilla, kustannustiedoilla.     Puunkorjuu myydään puunoston kylkiäisenä il-
35591: Suomessa vallitseekin puunkorjuussa erikoislaa-        man omaa hintaa.
35592: tuinen tilanne: puunkorjuuta kiitellään maailman          On viitteitä siitä, että taloudellinen puunkor-
35593: kehittyneimmäksi, mutta puunkorjuun kustan-            juun edullisuus vaatisi huomattavasti nykyistä
35594: nukset ovat salaisuus.                                 laajempaa metsureiden ja maataloustraktoreiden
35595:     Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemissa tilas-       käyttöä puunkorjuussa. Sillä olisi merkittävä vai-
35596: toissa kätketään yksityismetsien puunkorjuun           kutus maaseudun työllisyydelle ja maatilojen
35597: kustannukset yhdistelemällä ne Metsähallituk-          kannattavuudelle. Puunkorjuun käytön mahdolli-
35598: sen kustannuksiin. Lisäksi kustannukset esite-         suuksienja toteutumismahdollisuuksien selvittä-
35599: tään todellista aiempina jättämällä niistä pois vä-    minen edellyttävät todellisten tietojen saamista
35600: lilliset kustannukset, muun muassa arvonlisäve-        nykyisistä puunkorjuun todellisista kustannuk-
35601: ro ja yhtiöiden korkeat yleiskustannukset. Erään       sista.
35602: laskelman mukaan tilastoissa ilmoitetut vuoden
35603: 1998 korjuukustannukset, 47 markkaa kuutio-            Edellä olevan perusteella ehdotan,
35604: 
35605: 
35606:                                                                                                 Versio2.0
35607:                                                    TPA 235/2000 vp -   Lauri Oinonen /kesk
35608: 
35609: 
35610:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-    hinnasta vähentämät puunkorjuun kus-
35611:       ta Metsäntutkimuslaitos selvittää ensi ti-    tannukset.
35612:       lassa metsäyhtiöiden todelliset puun
35613: 
35614: 
35615: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2000
35616: 
35617:    Lauri Oinonen /kesk
35618: 
35619: 
35620: 
35621: 
35622:                                                                                         2
35623:                                                      TPA 236/2000 vp -     Pauli Saapunki /kesk ym.
35624: 
35625: 
35626: 
35627: 
35628:                                             TOIMENPIDEALOITE 236/2000 vp
35629: 
35630:                                             Paluumuuttajien kaksinkertainen verotus
35631: 
35632: 
35633: 
35634: 
35635: Eduskunnalle
35636: 
35637: Paine paluumuuttajien tuloon takaisin Suomeen        myös Ruotsista saatuun eläketuloon. Sairausva-
35638: on suuri. Esimerkiksi Ruotsissa on tällä hetkellä    kuutusmaksua ei nyt oteta huomioon ns. vapau-
35639: noin 45 000 yli 65-vuotiasta ruotsinsuomalaista.     tusmenettelyssä eikä ulkomailta saatavia eläketu-
35640: Monille heistä muutto Suomeen on varteenotetta-      loja koskevassa tuloverolain kattosäännössä.
35641: va vaihtoehto. Paluumuuttajat rikastuttavat kiel-       Myös Ruotsista saatu eläketulo otetaan huo-
35642: tämme ja kulttuuriamme ja tuovat muutakin tar-       mioon laskettaessa Suomesta maksettavan eläk-
35643: vittavaa osaamista. Toistaiseksi meillä ei ole       keen veroprosenttia. Näin Ruotsista saatua elä-
35644: osattu näitä taitoja hyödyntää.                      kettä verotetaan kahteen kertaan.
35645:    Erityisesti ulkomailta eläketuloa saavien vero-      Kaksinkertainen verotus on paluumuuttajille
35646: tus ja sosiaaliturvamaksut ovat epäoikeudenmu-       kohtuutonta. Suomen ei tulisi puuttua verotuk-
35647: kaisia. Eniten ongelmia ilmenee juuri Ruotsista      sessaan tai veronluonteisia sosiaaliturvamaksuja
35648: eläketuloa saavien verotuksessa. On tapauksia,       määrätessään ulkomailta saatuun eläkkeeseen,
35649: joissa eläketuloa Suomesta ja Ruotsista saavan       mikäli sitä onko. maassa jo verotettu.
35650: kokonaisverotus on ankarampaa kuin vastaavaa
35651: eläketuloa pelkästään Suomesta saavan henkilön.      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35652:    Pahin epäkohta on siinä, että sairausvakuutus-
35653: maksu ja eläketulosta perittävä korotettu sairaus-         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin elä-
35654: vakuutusmaksu kohdistuvat täysimääräisesti                 ketuloa ulkomailta saavien kaksinker-
35655:                                                            taisen verotuksen poistamiseksi.
35656: 
35657: 
35658: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2000
35659: 
35660:     Pauli Saapunki /kesk                                Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
35661:     Kyösti Karjula /kesk                                Pekka Vilkuna /kesk
35662:     Niilo Keränen /kesk                                 Antti Rantakangas /kesk
35663:     Inkeri Kerola /kesk                                 Kari Myllyniemi /kesk
35664:     Paula Lehtomäki /kesk
35665: 
35666: 
35667: 
35668: 
35669:                                                                                              Versio 2.0
35670:                                                            TPA 237/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.
35671: 
35672: 
35673: 
35674: 
35675:                                               TOIMENPIDEALOITE 237/2000 vp
35676: 
35677:                                               Korkeakoulu- ja tutkimustoiminnan kehittämi-
35678:                                               nen Etelä-Pohjanmaalla
35679: 
35680: 
35681: 
35682: 
35683: Eduskunnalle
35684: 
35685: Suomalaista koulutusjärjestelmää on kehitetty          merkittäviä maakohtaisia linjauksia (Saksa ja
35686: määrätietoisesti vastaamaan kansainvälistyneen         Hollanti) koulutusjärjestelmän kehittämiseksi
35687: elinkeino- ja työelämän osaamistarpeisiin. Kou-        yleiseurooppalaiseen suuntaan.
35688: lutusjärjestelmää on uudistettu sekä rakenteelli-         Euroopan unionin alueella tapahtuva koulu-
35689: sesti että myös tuomalla kokonaan uusia koulu-         tusjärjestelmän kehittäminen edellyttää Suomes-
35690: tuspoliittisia näkemyksiä osaksi koulutusorgani-       sa erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakou-
35691: saatioiden toimintaa. Erityisen nopea muutos on        lujen toiminnan ja keskinäisen yhteistyösuhteen
35692: ollut 1990-luvulla, jolloin toteutettiin mm. kou-      arviointia. Kyse on selkeästi koko koulutusjär-
35693: lulakiuudistus sekä vakinaistettiin ammattikor-        jestelmän kannalta olennaisesta yhteistyösuh-
35694: keakoulutoiminta.                                      teesta, jossa vain yhteistyön kautta voidaan tur-
35695:    Etelä-Pohjanmaan maakunnassa luotiin 1990-          vata työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin
35696: luvulla perusta maakunnalliselle koulutuspolitii-      vastaaminen sekä vastata opiskelijoiden tarpee-
35697: kalle. Seinäjoen ammattikorkeakoulun perusta-          seen ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan koko
35698: minen, koulutuksen kaikille tasoille ulottuva yl-      koulutusjärjestelmää hyödyntämällä.
35699: läpitojärjestelmän uudistaminen sekä monipuoli-
35700: nen verkottuminen valtakunnallisiin ja kansain-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35701: välisiin yliopisto- ja osaamiskeskuksiin ovat luo-
35702: neet kokonaan uudenlaiset mahdollisuudet vasta-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
35703: ta maakunnan väestön ja yritysten osaamisen ke-              alueellisen korkeakoulu- ja tutkimustoi-
35704: hittämistarpeisiin.                                          minnan kehittämiseksi. Kehittämisen ta-
35705:    Euroopan unionin alueella on käynnistynyt                 voitteena on vahvistaa niiden maakun-
35706: keskustelu yleiseurooppalaisen koulutusjärjes-               tien ammattikorkeakoulujen, yliopisto-
35707: telmän kehittämisestä. Niin sanotussa Sorbon-                yksikköjen ja osaamiskeskusten toimin-
35708: nen julistuksessa on jo julkilausuttuna linjauk-             taa, joissa ei ole itsenäistä yliopistoa.
35709: sia, joiden mukaisesti julistuksen allekirjoittajat,         Ehdotamme myös, että Etelä-Pohjan-
35710: Suomi mukaanlukien, ovat kehittämässä erityi-                maa tulee toimimaan alueellisen kor-
35711: sesti korkea-asteen koulutusjärjestelmäänsä.                 keakoulu- ja tutkimustoiminnan kehittä-
35712: Vuoden 2000 aikana on myös tapahtunut erittäin               misen pilottimaakuntana.
35713: 
35714: 
35715: 
35716: 
35717:                                                                                                Versio 2.0
35718: TPA 237/2000 vp- Harry Wallin /sd ym.
35719: 
35720: 
35721: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2000
35722: 
35723:     Harry Wallin /sd                    Petri Salo /kok
35724:     Anneli Jäätteenmäki /kesk           Raimo Vistbacka /ps
35725:     Mari Kiviniemi /kesk                Pertti Mäki-Hakola /kok
35726:     Jukka Vihriälä lkesk                Aulis Ranta-Muotio /kesk
35727: 
35728: 
35729: 
35730: 
35731: 2
35732:                                                                  TPA 238/2000 vp - Matti Kangas /vas
35733: 
35734: 
35735: 
35736: 
35737:                                                 TOIMENPIDEALOITE 238/2000 vp
35738: 
35739:                                                Vedenkorkeuden säätely Leppävedellä ja Päi-
35740:                                                jänteellä
35741: 
35742: 
35743: 
35744: 
35745: Eduskunnalle
35746: 
35747: Monet Suomen sisävedet ovat matalia ja herkkiä           taan yhteiskunnan tarpeita. Erityisesti Leppäve-
35748: rehevöitymään. Vedenkorkeus olisi pystyttävä             dellä ja Päijänteellä näiden toimenpiteiden sovel-
35749: säilyttämään tasaisena luonnontekijöiden, ranto-         tamista tulisi lisätä ja kehittää edelleen ensisijai-
35750: jen virkistyskäytön ja kalastuksen takia. Voima-         sesti nostamalla vedenkorkeuden alarajoja, kos-
35751: laitosten juoksutusten, kanavasulkujen kontrol-          ka korkeusvaihtelut em. sisävesissä ovat viime
35752: loimattoman käytön ja vähäsateisten kesien seu-          aikoina olleet poikkeuksellisen suuret.
35753: rauksena veden pinta on laskenut huomattavasti
35754: Leppävedellä ja Päijänteellä.                            Edellä olevan perusteella ehdotan,
35755:    Vedenpinnan laskeminen heikentää veden laa-
35756: tua ja kiihdyttää järvien rehevöitymistä. Veden-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Lep-
35757: pinnan suuret korkeusvaihtelut haittaavat kalo-                pävedellä ja Päijänteellä vedenkorkeu-
35758: jen luontaista lisääntymistä. Maassamme on käy-                den alarajojen nostamiseksi ja voima-
35759: tössä erilaisia toimenpiteitä, joilla vesistöjen               laitosten ja kanavaliikenteen valvonnan
35760: säännöstelyä kehitetään siten, että se tukee talou-            lisäämiseksi, jotta näissä vesistöissä
35761: dellisilta, ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksil-         vältytään kohtuuttoman suurilta veden-
35762:                                                                pinnan korkeusvaihteluilta.
35763: 
35764: 
35765: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
35766: 
35767:     Matti Kangas /vas
35768: 
35769: 
35770: 
35771: 
35772:                                                                                                     Versio 2.0
35773:                                              TPA 239/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.
35774: 
35775: 
35776: 
35777: 
35778:                                             TOIMENPIDEALOITE 239/2000 vp
35779: 
35780:                                             Omaishoidon tuen parantaminen
35781: 
35782: 
35783: 
35784: 
35785: Eduskunnalle
35786: 
35787: Nykyiset sukupolvet elävät pitempään ja ter-         malle. Kuntia koskevat lainsäädännölliset vä-
35788: veempänä kuin esi-isänsä. Ikäihmiset haluavat        himmäisvelvoitteet rajoittuvat lähinnä omaishoi-
35789: elää kotonaan niin pitkään kuin mahdollista.         tosopimukseen ja siihen liitettävän hoito- ja pal-
35790: Tämä on sopusoinnussa sen yhteiskunnallisen ta-      velusuunnitelman laatimiseen, vapaapäivän jär-
35791: voitteen kanssa, että 1990-luvulla on haluttu vah-   jestämiseen ja hoitopalkkion vähimmäismäärään
35792: vistaa ennaltaehkäisyä ja avohoitoa laitoshoidon     (ei ehdoton) sekä eläketurvaan. Käytännössä ti-
35793: kustannuksella. Eniten ikäihmiset tarvitsevat pal-   lanne on se, että kunnat päättävät pitkälti omais-
35794: veluja ja tukea viimeisinä elinvuosinaan.            hoidon tuesta ja siihen varattavista määrärahois-
35795:    Omaishoidon tuki on tärkeä sosiaalipalvelu-       ta. Tästä syystä omaishoitajien ja heidän hoidet-
35796: muoto, jolla voidaan inhimillisesti sekä kunnan      taviensa asema vaihtelee maan eri kunnissa. Räi-
35797: että kansantalouden kannalta edullisella tavalla     keimmillään ongelmat johtavat hoidettavien hen-
35798: hoitaa avun tarpeessa olevaa ihmistä. Omaistuel-     kilöiden epätasa-arvoon, hoidon puutteisiin ja
35799: la hoidettavien määrä on noin 22 000. Hallitus on    ennenaikaiseen laitoshoitoon. Ongelmana ovat
35800: hallitusohjelmassa sekä sosiaali- ja terveyden-      mm. hoitosopimusten irtisanominen määräraho-
35801: huollon tavoite- ja toimintaohjelmassa linjannut,    jen loppuessa, vähäiset vapaapäivät ja pääosin
35802: että vanhusten kotona asumista on tuettava ja        maksulliset tukipalvelut, hoitopalkkioiden alhai-
35803: omaishoidon edellytyksiä ja omaishoitajien jak-      nen määrä sekä eräät eläketurvaa ja verotusta
35804: samista on parannettava. Kuntien päätökset ja        koskevat yksityiskohdat. Näihin kysymyksiin on
35805: paikallinen omaishoitoa koskeva politiikka ovat      pikaisesti saatava parannuksia.
35806: tältä osin keskeisiä, mutta myös omaishoidon
35807: tuen lainsäädännöllisellä perustalla on olennai-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
35808: nen merkitys.
35809:    Sosiaalihuoltolain 27 aja 27 b § sekä asetus            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
35810: omaishoidon tuesta luovat lainsäädännöllisen pe-           omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa
35811: rustan omaishoidon tuelle ja omaishoitajien ase-           lansäädännöllisen aseman korjaamisek-
35812:                                                            si.
35813: 
35814: 
35815: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2000
35816: 
35817:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
35818:     Tuija Nurmi /kok
35819: 
35820: 
35821: 
35822:                                                                                               Versio 2.0
35823:                                               TPA 240/2000 vp- Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym.
35824: 
35825: 
35826: 
35827: 
35828:                                              TOIMENPIDEALOITE 240/2000 vp
35829: 
35830:                                              Yritystukirahastojen vahvistaminen Itä-Suo-
35831:                                              messa
35832: 
35833: 
35834: 
35835: 
35836: Eduskunnalle
35837: 
35838: Viime vuosikymmenen loppupuolella perustet-           tä pääomapanoksia hallinnoimiinsa rahastoihin.
35839: tiin kaksi Itä-Suomen alueellista rahastoa, Savon     Rahastojen kasvattamista puoltaa myös se seik-
35840: Teknia Oy, Kareliaventure Rahasto Ky, Savon           ka, että Itä-Suomen työllisyyskehitys on edel-
35841: Kasvurahasto 1 Ky, Karinvest ja Etelä-Savon           leen muuta maata heikompi. Lisäksi tulee vaka-
35842: Pääomarahasto Ky ja Oy. Rahastoja hallinnoi           vasti harkita sijoitusten tekemistä laajemmin
35843: Teknia Invest Oy Kuopiosta. Omistajina ovat           työllistäville palvelualojen yrityksille. Pääomien
35844: Finnvera, Sitra, Teollisuussijoitus, jotkut alueen    kasvattamiseen tarvittavat varat voidaan ottaa
35845: yritykset sekä eräät kunnat. Rahastojen yhteen-       valtion omaisuuden myyntituloista.
35846: laskettu pääoma on 139,9 milj. markkaa.
35847:     Rahastot tekevät sijoituksia innovatiivisiin ja   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35848: kasvaviin listautumattomiin yrityksiin Itä-Suo-
35849: men alueella. Koska sijoitusten kysyntä on viime            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Itä-
35850: aikoina ollut kovempaa kuin tarjonta, tulisi halli-         Suomen alueella toimivien alueellisten
35851: tuksen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön lisä~          rahastojen pääomien lisäämiseksi.
35852: 
35853: 
35854: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2000
35855: 
35856:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd                          Kari Rajamäki /sd
35857:     Erkki Kanerva /sd                                    Jouni Backman /sd
35858:     Lauri Kähkönen /sd                                   Esa Lahtela /sd
35859:     Arto Seppälä /sd                                     Säde Tahvanainen /sd
35860: 
35861: 
35862: 
35863: 
35864:                                                                                                Versio 2.0
35865:                                                            TPA 24112000 vp -Esa Lahtela /sd ym.
35866: 
35867: 
35868: 
35869: 
35870:                                             TOIMENPIDEALOITE 24112000 vp
35871: 
35872:                                             Metsiensuojeluhankkeiden             taloudelliset       ja
35873:                                             sosiaaliset vaikutukset
35874: 
35875: 
35876: 
35877: 
35878: Eduskunnalle
35879: 
35880: Valtioneuvosto teki 4.3.1999 periaatepäätöksen       ovat esittäneet metsätaloudelle. Metsien serti-
35881: Kansallisesta      metsäohjelmasta     2010     ja   fiointivaatimuksiin sisältyy elementtejä, jotka
35882:  18.11.1999 periaatepäätöksen ohjelman toteutta-     korostavat metsiensuojelua. Tavoitteena on ollut
35883: misesta. Kansalliseen metsäohjelmaan sisältyi        toimia talousmetsissä niin, että uusien suojelu-
35884: ohjelmaa valmistelleen työryhmän yksimielinen        alueiden tarvetta ei ole tai niiden tarve on mah-
35885: esitys siitä, että Etelä-Suomen metsiensuojelun      dollisimman vähäinen. Euroopan unionin tasolla
35886: kehittämistyötä vahvistetaan perustamalla laaja-     maamme suojelualueiden riittävä määrä on mi-
35887: pohjainen asiantuntijatyöryhmä. Rajatun alueen       toitettu Natura 2000 -ohjelmassa, joten kansain-
35888: - Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja La-        välisiä paineita metsien suojelun lisäämiseksi ei
35889: pin läänin lounaisosan-metsiensuojelun kehit-        ole olemassa.
35890: tämistarpeiden selvittelyssä tulisi Kansallisen          Metsien mahdollisen kansalliseen näkökul-
35891: metsäohjelman mukaan ekologisten seikkojen li-       maan perustuvan lisäsuojelun tulee lähteä todel-
35892: säksi ottaa huomioon myös metsien käytön talou-      la olemassa olevasta tarpeesta - ei tunteiden
35893: delliset ja sosiaaliset näkökohdat.                  pohjalta syntyneistä mielikuvista. Mahdollisen
35894:     Etelä-Suomen metsiensuojelun kehittämistyö       lisäsuojelun lähtökohtana Kansallisessa metsä-
35895: ei ole edennyt kuitenkaan ohjelmassa tarkoitetul-    ohjelmassa on riittävä luonnonsuojelullinen tie-
35896: la tavalla. Metsiensuojelutarvetta selvittävä työ    tämys olemassa olevista suojelualueista ja vielä
35897: on hajonnut osiin juuri sillä tavalla kuin kansal-   toteutumatta oleviin luonnonsuojeluohjelmiin si-
35898: lista metsäohjelmaa valmisteltaessa ei toivottu      sältyvistä alueista sekä uuden metsä- ja luonnon-
35899: tapahtuvan. Ympäristöministeriön viime vuoden        suojelulainsädännön, metsien sertifioinnin sekä
35900: kesäkuussa asettaman työryhmän tehtävänä oli         uusiin metsänhoitosuosituksiin ja -ohjeisiin pe-
35901: selvittää ainoastaan em. alueen metsiensuojelun      rustuvan toiminnan vaikutuksista metsäluontoon.
35902: tilaa ja tehdä ehdotukset suojelun kehittämistar-        Metsiensuojelussa on metsäluonnon lisäksi
35903: peista. Taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia      kyse myös koko metsäsektorin tulevaisuuteen,
35904: selvittävä työ ei ole jatkuvista toivomuksista ja    aluetalouteen ja metsätalouden työllisyyteen liit-
35905: ympäristöministeriön lupauksista huolimatta vie-     tyvistä asioista. Ilman näiden seikkojen selvittä-
35906: läkään käynnistynyt.                                 mistä metsätalouden kestävyyttä ei tarkastella
35907:    Metsäsektori on 1980-luvun lopulta lähtien        riittävän moniulotteisesti. Näin ei kuitenkaan
35908: panostanut talousmetsien hoidossa ja käytössä        Suomen kaltaisessa metsätaloudessa voi olla.
35909: metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttä-            Edellä esitetyillä perusteilla Etelä-Suomen,
35910: miseen. Eri organisaatioiden metsänhoitosuosi-       Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounais-
35911: tuksissa ja -ohjeissa on erityisesti otettu huo-     osan alueita koskeva metsien suojelutarve tulee
35912: mioon niitä vaatimuksia, joita ympäristötahot        määrittää Kansallisessa metsäohjelmassa 2010
35913: 
35914:                                                                                               Versio 2.0
35915:                                                           TPA 24112000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
35916: 
35917: 
35918: määritetyllä tavalla ja laatia kyseiselle alueelle   teri Lipposen 1 hallituksen talouspoliittisen mi-
35919: metsäohjelmassa tarkoitettu metsiensuojelun ta-      nisterivaliokunnan tekemä päätös vuoteen 2007
35920: voite-, rahoitus- ja toimintaohjelma. Tällöin met-   saakka ulottuvasta olemassa olevien suojeluoh-
35921: sätalouden kestävyyden elementit - metsien           jelmien toteutus- ja rahoitusaikataulusta.
35922: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestä-
35923: vyys - otetaan huomioon tasapainoisesti. Tämä        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35924: onnistuu parhaiten, mikäli valtioneuvosto aset-
35925: taisi laajapohjaisen, koostumukseltaan metsä-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja
35926: neuvoston kaltaisen työryhmän selvittämään                 asettaa laajapohjaisen työryhmän sel-
35927: metsiensuojelun kokonaistarvetta ja metsiensuo-            vittämään, täyttääkö uusi suunniteltu
35928: jelumahdollisuuksia ottaen huomioon sen mitta-             metsiensuojeluohjelma Kansallisen met-
35929: van, myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kestä-            säohjelman periaatteet työllisyyden, ta-
35930: vyyteen kohdistuvan tutkimus- ja selvittelytar-            lousvaikutusten tai sosiaalisen ulottu-
35931: peen, joka asiaan liittyy.                                 vuuden osalta ja
35932:    Työryhmän työ on erittäin vaativa, joten sille
35933: olisi annettava riittävän pitkä työskentelyaika.           että samalla selvitetään tarkkaan koko
35934: Pitkää työskentelyaikaa puoltaa myös pääminis-             suojeluohjelman tarpeellisuus.
35935: 
35936: 
35937: 
35938: Helsingissä II päivänä lokakuuta 2000
35939: 
35940:     Esa Lahtela /sd
35941:     Matti Kangas /vas
35942: 
35943: 
35944: 
35945: 
35946:                                                                                                    2
35947:                                                     AM 242/2000 rd - Margareta Pietikäinen /sv
35948: 
35949: 
35950: 
35951: 
35952:                                             ÅTGÄRDSMOTION 242/2000 rd
35953: 
35954:                                             Tillsättande av en arbetsgrupp för att utreda
35955:                                             överskuldsättningsproblem
35956: 
35957: 
35958: 
35959: 
35960: Tili riksdagen
35961: 
35962: Överskuldsättningen är ett stort samhällspro-            att regeringen vidtar åtgärder för att
35963: blem som direkt omfattar över 100 000 personer           tillsätta en arbetsgrupp för att i snabb
35964: och därtill indirekt dessa personers närstående.         ordning utreda problemet med över-
35965: 300 000 personer är foremål för utmätning. En            skuldsättning utgående från befintliga
35966: stor del av de överskuldsatta har inga förutsätt-        lagar och ta ställning tili om en eventu-
35967: ningar att klara av sina skulder och skuldbördan         ell skärpning av lagarna behövs så att
35968: orsakar många sociala problem.                           människor som utan egen förskyllan
35969:                                                          hamnat i en förtvivlad situation kan få
35970: Med stöd av det ovan anforda föreslår jag                ökad hjälp.
35971: 
35972: 
35973: Helsingfors den 18 oktober 2000
35974: 
35975:     Margareta Pietikäinen /sv
35976: 
35977: 
35978: 
35979: 
35980:                                                                                          Versio 2.0
35981: Suomennos                                             TPA 242/2000 vp - Margareta Pietikäinen /r
35982: 
35983: 
35984: 
35985: 
35986:                                              TOIMENPIDEALOITE 242/2000 vp
35987: 
35988:                                              Työryhmän asettaminen selvittämään ylivel-
35989:                                              kaantumisongelmia
35990: 
35991: 
35992: 
35993: 
35994: Eduskunnalle
35995: 
35996: Ylivelkaantuminen on suuri yhteiskunnallinen               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aset-
35997: ongelma, joka koskettaa suoranaisesti yli                  taakseen työryhmän selvittämään kii-
35998: 100 000 henkilöä ja lisäksi välillisesti heidän lä-        reellisesti     ylivelkaantumisongelmaa
35999: heisiään. Ulosoton kohteena on 300 000 henki-              olemassa olevien lakien pohjalta ja ot-
36000: löä. Suurella osalla ylivelkaantuneista ei ole min-        taamaan kantaa siihen, tarvitseeko lake-
36001: käänlaisia edellytyksiä selvitä veloistaan, ja vel-        ja mahdollisesti tiukentaa siten, että il-
36002: karasitus aiheuttaa monia yhteiskunnallisia on-            man omaa syytään epätoivoiseen tilan-
36003: gelmia.                                                    teeseen joutuneet ihmiset voivat saada
36004:                                                            nykyistä enemmän apua.
36005: Edellä olevan perusteella ehdotan,
36006: 
36007: 
36008: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
36009: 
36010:     Margareta Pietikäinen /r
36011: 
36012: 
36013: 
36014: 
36015:                                                                                             Versio 2.0
36016:                                                                 TPA 243/2000 vp - Esa Lahtela /sd
36017: 
36018: 
36019: 
36020: 
36021:                                             TOIMENPIDEALOITE 243/2000 vp
36022: 
36023:                                             Paluumuuttajien verokohtelu
36024: 
36025: 
36026: 
36027: 
36028: Eduskunnalle
36029: 
36030: Pohjoismaisessa verosopimuksessa annetaan               Kuitenkin sitkeästi eläkeläispaluumuuttajien
36031: Ruotsille yksinomainen oikeus verottaa Suomes-       keskuudessa puhutaan siitä, että heidän veroas-
36032: sa asuvan henkilön Ruotsista saamaa eläkkettä ja     teensa on rankempi Ruotsista saadun eläkkeen
36033: siten samalla kielletään eläkkeen verottaminen       vuoksi. Tämä on johtanut siihen, ettei joissakin
36034: Suomessa. Sopimuksen lähtökohtana on ollut           tapauksissa ole edes haluttu anoa eläkettä Suo-
36035: poistaa ns. kaksoisverotus Pohjoismaiden välil-      mesta, vaikka henkilöllä olisi siihen ollut oikeus-
36036: lä. Suomessa lainsäädäntöä on muutettu viimek-       kin. Ja mikä ikävintä, ns. kaksoisverotuspelon ta-
36037: si vuonna 1997, jolloin tilanteen piti tulla sopi-   kia moni henkilö ja perhe ei ole uskaltanut muut-
36038: muksen edellyttämälle tasolle. Tällä hetkellä        taa ollenkaan takaisin Suomeen, vaikka muuten
36039: Ruotsi perii eläketulosta 25 % lähdeveroa. Suo-      haluja juurille palaamiseen olisikin.
36040: men verotusrakenteen vuoksi Ruotsista saatu elä-
36041: ketulo vaikuttaa lisäksi tuloverotuksen progres-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
36042: sion sekä veronluonteisena maksuna kerättävän
36043: sairausvakuutusmaksun kautta henkilön verotuk-             että hallitus ryhtyy toimiin Ruotsista
36044: seen Suomessa. Missään tilanteessa tällaisen               Suomeen muuttavien eläkeläisten paluu-
36045: henkilön verotuksen ei pitäisi nousta kor-                 muuton esteiden poistamiseksi ja tiedot-
36046: keammaksi siihen tilanteeseen verrattuna, jossa            tamisen parantamiseksi, jotta paluu-
36047: tulo olisi saatu kokonaan Suomesta.                        muuttajien verotuksesta on oikeaa tie-
36048:                                                            toa riittävästi näkyvillä ja saatavilla.
36049: 
36050: 
36051: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000
36052: 
36053:     Esa Lahtela /sd
36054: 
36055: 
36056: 
36057: 
36058:                                                                                                Versio 2.0
36059:                                                       TPA 244/2000 vp - Anu Vehviläinen /kesk ym.
36060: 
36061: 
36062: 
36063: 
36064:                                              TOIMENPIDEALOITE 244/2000 vp
36065: 
36066:                                              Äitiyspäivärahan määräytyminen
36067: 
36068: 
36069: 
36070: 
36071: Eduskunnalle
36072: 
36073: Vanhempainvakuutuksen tarkoitus on korvata             pää.Toisena perusteena vähimmäismääräisen
36074: poisjääviä ansiotuloja sekä taata tulottomille         vanhempainpäivärahan pienuudelle on mainittu
36075: henkilöille perusturva. Tätä toteutetaan sairaus-      lapsilisän tuoma kompensaatio. Lapsilisä on kui-
36076: vakuutuslakiin perustuen äitiys-, isyys- ja van-       tenkin tarkoitettu kattamaan lapsesta aiheutuvan
36077: hempainrahan avulla. Päiväraha lasketaan edel-         perheen kasvaneita kuluja, ei korvaamaan van-
36078: tävänä vuonna vahvistetussa verotuksessa todet-        hempien puutteellista perusturvaa.
36079: tujen työtulojen perusteella. Jos työtulojen perus-       Ongelmia äitiyspäivärahan määräytymisessä
36080: teella päivärahaa ei tulisi maksettavaksi, etuus       tulee myös silloin, kun äiti jää uuden lapsen
36081: maksetaan vähimmäismääräisenä.                         vuoksi äitiyspäivärahalle suoraan vanhempain-
36082:    Päivärahaa maksetaan vuoden aikana noin            päivärahakaudelta tai kotihoidontuelta. Mikäli
36083: 140 000 henkilölle, joista naisia on noin 98 000.     äidillä ei ole työtuloja edellisessä verotuksessa,
36084: Vähimmäismääräisen päivärahan saajia äideistä          hänen saamansa äitiyspäiväraha määräytyy vä-
36085: oli viime vuonna noin 34 000.                         himmäismääräisenä. Äiti siis pakotetaan talou-
36086:     Vähimmäismääräinen päiväraha on tällä het-        dellisten syiden vuoksi töihin lasten syntymisen
36087: kellä 60 markkaa päivässä. Tämän pienimmän            välissä. Kuitenkin usein lasten hankkiminen
36088: päivärahan saajia ovat pääosin työttömät, vasta-      mahdollisimman lyhyin väliajoin voisi olla oman
36089: valmistuneet, pätkätöitä tekevät ja opiskelijat.      elämänvaiheen tai lapsen hoidon kannalta järke-
36090: Esimerkiksi työttömyyskorvaukselta äitiyspäivä-       vää. Myös työnantajat ovat kritisoineet järjestel-
36091: rahalle siirtyvän henkilön tulot laskevat huomat-     mää, jossa äiti pakotetaan siirtymään muutaman
36092: tavasti äitiyden vuoksi. Työttömyysturvan perus-      kuukauden pituiselle työjaksolle äitiyspäivära-
36093: päivärahan (nyt 122 markkaa, ensi vuonna 126          han tason nostamiseksi.
36094: markkaa päivässä) sijaan henkilö saa 60 mark-             Tällä hetkellä vanhemmat kokevat tulevansa
36095: kaa päivässä. Ansiosidonnaisen työttömyystur-         rangaistuiksi lapsen syntymän vuoksi. Raju pu-
36096: van piirissä pudotus on vieläkin suurempi.            dotus tuloissa on johtanut monen kohdalla sii-
36097:     Eräänä perusteena vanhempainpäivärahan vä-        hen, että lasten hankkimisesta luovutaan tai se
36098: himmäismäärän pienuuteen on mainittu vanhem-          siirretään myöhemmäksi taloudellisten syiden ta-
36099: painvakuutuksen tarkoitus korvata poisjääviä an-      kia.
36100: siotuloja. Tällöin korvauksen tulee olla suhtees-         Edellä esitetyn vuoksi vanhempainpäivärahan
36101: sa vanhemmuutta edeltäviin tuloihin. Tällöin          vähimmäismäärää tulisi nostaa vähintään työttö-
36102: kuitenkin unohdetaan vanhempainvakuutuksen            myyskorvauksen peruspäivärahan tasolle. Ehdo-
36103: toinen tehtävä eli turvata henkilölle perusturva.     tuksen taloudelliset vaikutukset ovat arviolta
36104: Perusturvaan on työttömälle henkilölle laskettu       noin 300 miljoonaa markkaa, mutta toisaalta val-
36105: riittävän 126 markkaa päivässä. Vanhempainra-         tiolle kertyisi säästöjä mm. asumistukimenoissa.
36106: haa saavalle henkilölle se ei voi olla vähem-
36107: 
36108:                                                                                                Versio2.0
36109: TPA 244/2000 vp -     Anu Vehviläinen /kesk ym.
36110: 
36111: 
36112:    Kaikkein pienituloisimpien nuorten lapsiper-     vyyteen, kun jokaisella henkilöllä olisi taloudel-
36113: heiden elämisen edellytysten parantaminen ja        linen mahdollisuus vanhemmuuteen.
36114: mahdollisuuksien avaaminen on oikeansuuntais-
36115: ta perhe- ja sosiaalipolitiikkaa. Perheiden tuke-   Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36116: minen myös taloudellisesti on tulevaisuuden on-
36117: gelmien ennaltaehkäisyä. Ehdotetuilla muutok-             että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alim-
36118: silla olisi myös myönteisiä vaikutuksia synty-            man äitiyspäivärahan määräytymispe-
36119:                                                           rusteiden uudistamiseksi.
36120: 
36121: 
36122: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2000
36123: 
36124:     Anu Vehviläinen /kesk                              Päivi Räsänen /skl
36125:     Anne Huotari /vas                                  Leea Hiltunen /skl
36126:     Marjaana Koskinen /sd                              Katri Komi /kesk
36127:     Mari Kiviniemi /kesk                               Paula Lehtomäki /kesk
36128:     Janina Andersson /vihr                             Tuula Haatainen /sd
36129:     Irina Krohn /vihr                                  Anneli Jäätteenmäki /kesk
36130:     Tuija Brax /vihr                                   Katja Syvärinen /vas
36131:     Tanja Karpela /kesk
36132: 
36133: 
36134: 
36135: 
36136: 2
36137:                                                        TPA 245/2000 vp -     Pertti Turtiainen /vas
36138: 
36139: 
36140: 
36141: 
36142:                                           TOIMENPIDEALOITE 245/2000 vp
36143: 
36144:                                           Työssäoloehdon täyttyminen työtapaturmati-
36145:                                           lanteessa
36146: 
36147: 
36148: 
36149: 
36150: Eduskunnalle
36151: 
36152: Työntekijä, joka sairastuu ja jolle työnantaja     puen siitä, kuka tai mikä korvaa ansiomenetyk-
36153: maksaa sairausajan palkkaa, saa sairausajan hy-    sen työkyvyttömyysajalta.
36154: väkseen laskettaessa työssäoloehdon täyttymis-
36155: tä. Jos työntekijä joutuu työtapaturman uhriksi    Edellä olevan perusteella ehdotan,
36156: tai vastaavaan tilanteeseen, jossa ansionmene-
36157: tyksen maksaa joku muu kuin työnantaja, kuten            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työt-
36158: esimerkiksi tapaturmavakuutusyhtiö, ei työky-            tömyysturvalain muuttamiseksi niin, että
36159: vyttömyysaikaa oteta huomioon työssäoloehtoa             työntekijät tulevat samanarvoiseen ase-
36160: määriteltäessä.                                          maan työssäoloehtoa määriteltäessä
36161:    Laissa on siis selvä epäkohta, joka asettaa           riippumatta korvauksen maksajasta työ-
36162: työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan riip-         kyvyttömyystapauksissa.
36163: 
36164: 
36165: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
36166: 
36167:    Pertti Turtiainen /vas
36168: 
36169: 
36170: 
36171: 
36172:                                                                                           Versio2.0
36173:                                                             TP A 246/2000 vp -     Esa Lahtela /sd ym.
36174: 
36175: 
36176: 
36177: 
36178:                                              TOIMENPIDEALOITE 246/2000 vp
36179: 
36180:                                              Koulukiinteistön myynnin vaikutus saatuun
36181:                                              valtionosuuteen
36182: 
36183: 
36184: 
36185: 
36186: Eduskunnalle
36187: 
36188: Monissa syrjäisien seutukuntien kunnissa perus-       tusmarkoille olisi kyllä käyttöä. Olisikin koh-
36189: koulujen sulkemisvauhti on ollut nopeaa. Vaihte-      tuullista, ettei kuntaa velvoitettaisi palauttamaan
36190: levalla menestyksellä kunnat ovat monissa pai-        myydyn koulun valtionosuutta, jos kunta osoit-
36191: koin etsineet näihin suljettuihin kouluihin yritys-   taa käyttävänsä rahan jäljellä olevien koulujen
36192: toimintaa tai niistä on tehty kylätaloja. Useissa     kunnon parantamiseen.
36193: tapauksissa taas koulu on saatettu myydä koko-
36194: naan pois esimerkiksi asumiskäyttöön. Jos näis-       Edellä olevan perusteella ehdotanune,
36195: sä myyntitapauksissa valtionosuuden saannista
36196: rakentamis- tai peruskorjaukseen ei ole kulunut              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sel-
36197: riittävää aikaa, kunnat ovat joutuneet maksa-                laisen järjestelmän luomiseksi, että kun-
36198: maan palautuksena valtionosuutta joissakin tapa-             nan myytyä koulukiinteistön esimerkiksi
36199: uksissa huomattaviakin summia. Vaikka palau-                 asuntokäyttöön sen ei tarvitse palauttaa
36200: tusjärjestelmä onkin perusteltua käyttötarkoituk-           ko. kohteeseen saamiaan valtionosuuk-
36201: sen muuttuessa, niin siitä huolimatta muuttotap-            sia, jos se osoittaa käyttävänsä rahat
36202: pio- ja heikon talouden kunnissa näillekin palau-           jäljellä olevien koulujen kunnon paran-
36203:                                                             tamiseen.
36204: 
36205: 
36206: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2000
36207: 
36208:     Esa Lahtela /sd
36209:     Seppo Lahtela /kesk
36210: 
36211: 
36212: 
36213: 
36214:                                                                                                 Versio2.0
36215:                                                           TPA 247/2000 vp- Mirja Ryynänen /kesk
36216: 
36217: 
36218: 
36219: 
36220:                                               TOIMENPIDEALOITE 247/2000 vp
36221: 
36222:                                               Hirvikannan seuranta
36223: 
36224: 
36225: 
36226: 
36227: Eduskunnalle
36228: 
36229: Hirvivahingot maanteillä, pelloilla ja metsissä        himmäiskannaksi. Tällainen käytäntö on johta-
36230: ovat käyneet kestämättömiksi. Suomessa sattuu          nut hirvikannan ja edelleen hirvien aiheuttamien
36231: vuosittain yli 3 000 hirvikolaria, joissa menettää     vahinkojen kasvuun.
36232: henkensä kymmenkunta ihmistä ja useita satoja             Vastuu hirvikannan seurannasta ja kaatolu-
36233: loukkaantuu. Myös maa- ja metsätaloudelle koi-         pien määrästä tulisi olla selkeämmin maa- ja
36234: tuneet hirvivahingot ovat kohtuuttomia. Hirvet         metsätalousministeriössä. Metsästäjäjärjestöjen
36235: aiheuttavat tuhoa erityisesti metsissä eikä hirvi-     ja maantieliikenteen edustajien näkemykset sopi-
36236: vahinkojen korvausjärjestelmä kata kuin murto-         vasta hirvikannasta ovat keskenään ristiriitaisia.
36237: osan taloudellisista menetyksistä. Useimmat va-        Seurannan ja hirvikannan ohjaamisen tehostami-
36238: hingoista kärsineet tilat eivät edes hae korvauk-      seksi olisi ehdottomasti otettava selkeästi kantaa
36239: sia, koska omavastuu ja arviointikulut ovat suu-       siihen, minkä suuruinen hirvieläinkannan tulisi
36240: ret.                                                   olla, jotta sen aiheuttamat vahingot jäisivät mah-
36241:    Vuonna 1988 hirvivahinkotyöryhmä asetti hir-        dollisimman vähäisiksi.
36242: vikannan tiheyden ylärajaksi talvella maan etelii-
36243: osissa 3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Kuiten-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
36244: kin vuonna 1993 maa- ja metsätalousministeriö
36245: antoi riistanhoitopiireille ohjeet 2-5 yksilön ta-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hirvi-
36246: voitetasosta tuhatta hehtaaria kohti. Tämä vesitti           kannan suuruuden selkeän tavoitetason
36247: hirvivahinkotyöryhmän tavoitteen saada hirvi-                määrittämiseksi sekä tehostaa aiempaa
36248: kanta pitkällä tähtäimellä kestävälle tasolle ja vä-         luotettavampien hirvikantaa koskevien
36249: hentää hirvien aiheuttamia vahinkoja.                        arvioiden kehittämistä ja hankkimista.
36250:     MTK:n mukaan viiden hirven talvikanta on
36251: muodostunut monissa riistanhoitopiireissä vä-
36252: 
36253: 
36254: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
36255: 
36256:     Mirja Ryynänen /kesk
36257: 
36258: 
36259: 
36260: 
36261:                                                                                                 Versio 2.0
36262:                                                                 TPA 248/2000 vp- Jussi Ranta /sd
36263: 
36264: 
36265: 
36266: 
36267:                                              TOIMENPIDEALOITE 248/2000 vp
36268: 
36269:                                              Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien talvi-
36270:                                              kunnossapito
36271: 
36272: 
36273: 
36274: 
36275: Eduskunnalle
36276: 
36277: Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnos-       distelmän laatutason pysymistä liikennettä tyy-
36278: sa- ja puhtaanapidosta (31. 8.1978/669) määrää        dyttävässä kunnossa. Töiden eriaikaisuus eri
36279: kadun talvikunnossapidon kunnalle ja jalkakäy-        kiinteistöjen vastuualueilla tekee tilanteen han-
36280: tävän talvikunnossapidon tontin omistajalle. On-      kalaksi.
36281: gelman muodostavat kuitenkin pyörätien ja jal-           Lakia kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-
36282: kakäytävän yhdistelmät, jollaisia valtaosa kau-       nossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) tulisi-
36283: punkien kevyen liikenteen väylistä on. Yleensä        kin muuttaa siten, että myös yhdistetyn jalankul-
36284: pyörätien ja jalkakäytävän yhdistelmä rinnaste-       ku- ja pyörätien talvikunnossapito kuuluisi kun-
36285: taan katuun ja kunnat ovat täten vastuussa niiden     nalle.
36286: talvikunnossapidosta.
36287:    Vuosi sitten korkein hallinto-oikeus totesi kui-   Edellä olevan perusteella ehdotan,
36288: tenkin, että yhdistettyjalankulku-ja pyörätie rin-
36289: nastetaan jalkakäytävään ja sen talvikunnossapi-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ka-
36290: to kuuluu täten jalkakäytävän osuuden omista-               dun ja eräiden yleisten alueiden kunnos-
36291: valle kiinteistölle.                                        sa- ja puhtaanapidosta annetun lain
36292:    Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä                 4 §:n muuttamiseksi siten, että myös yh-
36293: syntyy kuitenkin vaikeuksia, koska kiinteistöjen            distetyn jalankulku- ja pyörätien talvi-
36294: talvihoito ei takaa pyörätien ja jalkakäytävän yh-          kunnossapito kuuluu kunnalle.
36295: 
36296: 
36297: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
36298: 
36299:     Jussi Ranta /sd
36300: 
36301: 
36302: 
36303: 
36304:                                                                                               Versio 2.0
36305:                                                          TPA 249/2000 vp -     Erkki Kanerva /sd ym.
36306: 
36307: 
36308: 
36309: 
36310:                                              TOIMENPIDEALOITE 249/2000 vp
36311: 
36312:                                              Pidennetyn oppivelvollisuuden mukaiseen esi-
36313:                                              opetukseen osallistuvan lapsen oikeus päivähoi-
36314:                                              toon
36315: 
36316: 
36317: 
36318: 
36319: Eduskunnalle
36320: 
36321: Perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 1 momentin          saada lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvolli-
36322: mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun        suusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä
36323: lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus      vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty,
36324: päättyy, kunperusopetuksen oppimäärä on suori-        myös sitä vanhemmat lapset. Käytännössä lakia
36325: tettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on       on tulkittu niin, että subjektiivinen oikeus päivä-
36326: kulunut 10 vuotta. Saman pykälän toisessa mo-         hoitoon päättyy oppivelvollisuuden alkamiseen.
36327: mentissa todetaan, että jos perusopetukselle sää-        Sosiaali- ja terveysministeriön Varhaiskasva-
36328: dettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai        tustyöryhmä (STM, työryhmämuistioita 1999:4)
36329: sairauden vuoksi ole ilmeisesti mahdollista saa-      on todennut, että kuntien tulisi huolehtia piden-
36330: vuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvolli-       netyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten
36331: suus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin        aamu- ja iltapäivähoidosta silloin, kun vanhem-
36332: ja kestää 11 vuotta. Lain 25 §:n 2 momentissa         mat ovat työn tai opiskelun vuoksi estyneitä hoi-
36333: tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-     tamasta lasta itse. Työryhmän mukaan pidenne-
36334: sä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden al-     tyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten
36335: kamisvuonna järjestettävään esiopetukseen.            subjektiivisen oikeuden päivähoitoon tulisi jat-
36336:    Kuluvan vuoden elokuun alussa voimaan tul-         kua oikeutena osapäivähoitoon sinä lukuvuonna,
36337: leen lasten päivähoitolain 11 b §:n mukaan päi-       kun oppivelvollisuus näiden lasten kohdalla al-
36338: vähoitoa järjestettäessä tulee huolehtia, että päi-   kaa. Tämä perusteltu kannanotto ei kuitenkaan
36339: vähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus          ole tullut kuntia kiistatta veivoittavaksi lainsää-
36340: osallistua perusopetuslain 1 a §:n mukaiseen esi-     dännöksi.
36341: opetukseen.
36342:    Esiopetuksen tultua voimaan syntyi tilanne,        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36343: jossa terve esiopetukseen osallistuva lapsi säilyt-
36344: tää subjektiivisen oikeutensa päivähoitoon, mut-            että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
36345: ta vammansa tai sairautensa vuoksi pidennetyn               ta pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-
36346: oppivelvollisuuden piiriin otettu lapsi saattaa             sä olevien lasten subjektiivinen oikeus
36347: kunnan tekemästä päivähoitolain tulkinnasta                 päivähoitoon saadaan lakisääteiseksi
36348: riippuen menettää sen.                                      lapsen osallistuessa oppivelvollisuuden
36349:    Lasten päivähoidosta (36/1973) annetun lain              alkamisvuonna järjestettävään esiope-
36350: 2 §:ssä todetaan, että lasten päivähoitoa voivat            tukseen.
36351: 
36352: 
36353: 
36354:                                                                                                 Versio 2.0
36355: TPA 249/2000 vp- Erkki Kanerva /sd ym.
36356: 
36357: 
36358: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2000
36359: 
36360:     ErkkilCanerva/sd                      Reijo Laitinen /sd
36361:     Jouko Jääskeläinen /skl               Ulla Juurola /sd
36362:     Matti Saarinen /sd                    Tarja lCautto /sd
36363:     lCari Rajamäki /sd                   Matti Vähänäkki /sd
36364:     Valto lCoski /sd                     Veijo Puhjo /vas
36365:     Arto Seppälä /sd                     Toimi lCankaanniemi /skl
36366:     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd          Marjaana lCoskinen /sd
36367:     Leea Hiltunen /skl                   lCirsi Ojansuu /vihr
36368:     Marja-Leena lCemppainen /skl         Paula Lehtomäki /kesk
36369:     Tuula Haatainen /sd                  Lauri Oinonen /kesk
36370:     Lauri lCähkönen /sd                  Osmo Puhakka /kesk
36371:     Harry Wallin /sd                     Pekka Vilkuna /kesk
36372:     Tero Rönni /sd                       Anu Vehviläinen /kesk
36373:     Ismo Seivästö /skl                   Ulla Anttila /vihr
36374:     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr          Virpa Puisto /sd
36375:     lCalevi Olin /sd                     Tapio lCarjalainen /sd
36376:     Matti lCangas /vas                   Päivi Räsänen /skl
36377:     Matti Huutola /vas                   Sakari Smeds /skl
36378:     Saara lCarhu /sd                     Markku Rossi /kesk
36379:     lCatja Syvärinen /vas                Anne Huotari /vas
36380:     Annika Lapintie /vas                 Unto Valpas /vas
36381:     Susanna Huovinen /sd                 Esa Lahtela /sd
36382:     Rakel Hiltunen /sd                   lCimmo lCiljunen /sd
36383:     Ilkka Taipale /sd                    Mikko Elo /sd
36384:     Pirkko Peltomo /sd                   lCari Urpilainen /sd
36385:     Jukka Gustafsson /sd                 Heli Paasio /sd
36386:     Reijo lCallio /sd                    Pertti Turtiainen /vas
36387:     Riitta Prusti /sd
36388: 
36389: 
36390: 
36391: 
36392: 2
36393:                                                            TPA 250/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
36394: 
36395: 
36396: 
36397: 
36398:                                               TOIMENPIDEALOITE 250/2000 vp
36399: 
36400:                                               Perheavustajajärjestelmän luominen
36401: 
36402: 
36403: 
36404: 
36405: Eduskunnalle
36406: 
36407: Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on varsin         vanhallita arjen aikatauluja esim. yleisellä tasol-
36408: sekava monine tarkentavine yksityiskohtineen.          la tiukan päivähoitojärjestelmän sijasta. Niin
36409: Usein pienet, tiettyä korvausta saavat ryhmät jää-     ikään sijaishoitajien osalta perheavustajajärjes-
36410: vät puolustamatta, koska heidän äänensä ei kuu-        telmän avulla on ratkaistava työstä saatava kor-
36411: lu Ieikkauspöydillä. Kiistely päivähoidosta jako-      vauksen taso ja selkiytettävä mm. vuosilomien ja
36412: tihoidosta jatkuu yhä ainakin lehtien palstoilla eri   erilaisten työhön sisältyvien korvausten tilanne.
36413: polittisten suuntausten välillä, mistä mm. suku-           Suurissa puheissa puhutaan varsin laitoskes-
36414: puolten välisen tasa-arvon edistäminen kärsii.         keisesti eläkemenojen suuresta noususta ja erityi-
36415: Niin ikään uusien työpaikkojen perustaminen pa-        sesti sosiaali- ja terveyskulujen kasvusta. Koska
36416: rantamaan esimerkiksi suurten ikäluokkien elä-         esimerkiksi terveydenhuollon osalta on jo ko-
36417: keikäisten hoitotarvetta on varsin hidasta. Yksin-     keiltu mm. vanhustenhoidossa kotikäyntien li-
36418: huoltajuuteen liittyvien ongelmien korjaamista         säämistä, voisivat perheavustajuus ja lääkärien
36419: -puhumattakaan sijaishoidon kehittämistä- ei           kotikäynnit tehostaa inhimillisellä tavalla huol-
36420: saada eteenpäin, vaikka juhlapuheissa ongelma-         lettavien asemaa lapsista vanhuksiin.
36421: kohtia tuodaankin esille.                                 Perheavustajuuden kautta voitaisiin vastata
36422:    Onkin syytä lähteä kehittämään entistä yhden-       paremmin myös työelämän joustovaatimuksiin,
36423: mukaisempaa kotikeskeistä tai kodinomaisessa           joita ei ole mietitty esim. harkitsemattomien
36424: ympäristössä tapahtuvaa hoitoa, jossa mm. päi-         kauppojen sunnuntaiaukioloesitysten yhteydes-
36425: vähoidon ja kodinhoidon välistä eroa korjataan.        sä. Niin ikään perheavustajajärjestelmässä esim.
36426: Esimerkiksi, jos henkilö jää hoitamaan lapsia ko-      yksinhuoltaja voisi sopia perheavustajan kanssa
36427: tiin, niin sen tulee kartuttaa tulevaa eläkettä. Ko-   kahdestaan tarvittavat hoitopäivät, jolloin voitai-
36428: tihoito tulee saattaa tilanteeseen, jossa "perhe-      siin päästä molemmin puolin nykyistä paremmin
36429: avustaja" voi lasten lisäksi ottaa hoidettavakseen     toimiviin hoitoaikoihin ilman, että esim. päivä-
36430: mahdollisuuksien mukaan myös vanhuksia, jol-           kotien lapsiryhmien aikataulut kärsivät vanhem-
36431: loin kotityön ammattimaisuus tulee selkeästi           pien työaikojen epäsäännöllisyydestä.
36432: esille. Korvaustaso tulee nostaa palkkatasolle ja         Niin ikään sukupuolisen tasa-arvon näkökul-
36433: työstä on kerryttävä myös eläkettä, jotta suku-        masta perheavustajuus tarjoaisi myös miehille
36434: puolten välinen tuloerokuilu saadaan edes tule-        vaihtoehtoisen tavan jäädä kotiin lapsia hoita-
36435: vaisuudessa kapeammaksi. Tämän tulee mahdol-           maan vaikka useammaksi vuodeksi. Tämä mah-
36436: listaa myös uusien hoitotyöpaikkojen syntymi-          dollistaisi naisten joustavamman pääsyn työelä-
36437: nen kodinomaiseen hoitoon, joka on tunnetusti          mään ja myös korkeamman palkkakehityksen,
36438: myös laitoshoitoa edullisempaa. Yksinhuoltajal-        mikä osaltaan on pienemmän eläkekertymän li-
36439: Ie perheavustajuus voi tarjota jopa työpaikan tai      säksi tuloerojen syynä.
36440: vaihtoehtoisesti huomattavasti joustavamman ta-
36441: 
36442:                                                                                                  Versio2.0
36443: TPA 250/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
36444: 
36445: 
36446: Edellä olevan perusteella ehdotan,               arvon, suurten eläkeikäluokkien hoito-
36447:                                                  tarpeiden ja yksin- ja sijaishuoltajien
36448:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ko-   erityisongelmien tuomiin haasteisiin.
36449:       dinomaisen perheavustajajärjestelmän
36450:       kehittämiseksi, jotta tulevaisuudessa
36451:       voidaan vastata mm. sukupuolten tasa-
36452: 
36453: 
36454: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
36455: 
36456:     Pertti Turtiainen /vas
36457: 
36458: 
36459: 
36460: 
36461: 2
36462:                                                             TPA 251/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym.
36463: 
36464: 
36465: 
36466: 
36467:                                              TOIMENPIDEALOITE 25112000 vp
36468: 
36469:                                              Ateriakorvauksen verokohtelu
36470: 
36471: 
36472: 
36473: 
36474: Eduskunnalle
36475: 
36476: Ateriakorvaus on erityistoimialoilla, mm. metsu-          Tärkeää olisikin muuttaa nykyistä verotusjär-
36477: ri- ja rakennusalalla, verovapaa, jos työnantaja ei   jestelmää siten, että nykyisestä 15 kilometrin ra-
36478: ole järjestänyt työpaikkaruokailua. Verottaja         jasta luovuttaisiin ja määritelmä ateriakorvauk-
36479: vaatii kuitenkin verovapauden saamiseen 15 ki-        sen verovapaudelle voisi olla asumisen osalta
36480: lometrin matkan asuinpaikasta työpaikkakunnal-        "lähietäisyydellä". Tämä tarkoittaisi, että jos
36481: le. Vuoden mittaan kyse on rahallisesti henkilön      asunto olisi niin lähellä työpaikkaa, että ruoka-
36482: kohdalla suhteellisen suuresta verotettavan tulon     tunnilla voisi ennättää kävellen käydä ruokaile-
36483: erästä. Jos sattuu esimerkiksi olemaan 11 kuu-        massa, niin vain siinä tapauksessa henkilö rajat-
36484: kautta töissä, ateriakorvauksen vaikutus on 38,50     taisiin ulos ateriakorvauksen verovapauden pii-
36485: mk/työpäivä x 232 työpäivää = 8 932 markkaa           ristä.
36486: vuodessa.
36487:     Viidentoista kilometrin rajan asettaminen tun-    Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36488: tuu kohtuuttomalta. Monestakaan syystä ruoka-
36489: tunnilla, joka monessa tapauksessa on nykyisin               että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin,
36490: kutistettu puoleen tuntiin, ei ole järkevää lähteä          joilla metsureihin ja rakentajiin sovel-
36491: ajamaan 15 kilometrin päähän asunnolle syö-                 lettava ja ateriakorvauksen verovapaus-
36492: mään eväitä. Kyse on kalliiden polttoaineiden ai-           oikeuteen vaadittava 15 kilometrin vä-
36493: kana jo turhan suurista kustannuksista. Järkevää            himmäisraja asunnon ja työpaikan välil-
36494: ei ole myöskään se, että verotuksen pykälät yllyt-          lä muutetaan käsitteeksi "asunto sijait-
36495: täisivät ympäristökuormituksen lisäämiseen.                 see työpaikan läheisyydessä" .
36496: 
36497: 
36498: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36499: 
36500:     Esa Lahtela /sd
36501:     Matti Kangas /vas
36502: 
36503: 
36504: 
36505: 
36506:                                                                                                Versio2.0
36507:                                                       TPA 252/2000 vp -     Pekka Vilkuna /kesk ym.
36508: 
36509: 
36510: 
36511: 
36512:                                              TOIMENPIDEALOITE 252/2000 vp
36513: 
36514:                                              Maataloustuen maksatus
36515: 
36516: 
36517: 
36518: 
36519: Eduskunnalle
36520: 
36521: Maataloustuet aiheuttavat nykyään maksuvai-           tain ja epävarmuus vähenisi. Mahdolliset tuki-
36522: keuksia viljelijöille muun muassa siksi, että ne      leikkaukset voisi hyvin tehdä valvonnan jälkeen
36523: painottuvat syksyyn ja siksi, että niiden maksu-      maksuun tulevista maksatuksista.
36524: päivää ei tiedetä. Olisi erittäin tärkeää että tä-       Järjestelmään siirtymisen yhteydessä tulisi
36525: mänkaltainen viljelijästä riippumaton ahdinko         myös selvittää "ED-tilillä" olevien tukien vero-
36526: poistettaisiin pikimmiten. Eräs ratkaisumalli on-     tus siten, että tuloksi katsottaisiin vuoden vaih-
36527: gelmaan olisi, että joko pankkiin tai valtion yh-     teessa vain se tuki, joka on maksettu viljelijän
36528: teyteen perustettaisiin "ED-tili", jonka avulla       käyttötilille.
36529: vuoden aikana maksettavat tuet tasattaisiin.
36530:    Jos esimerkiksi viljelijä saa vuoden aikana        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36531: 180 000 markkaa maataloustukea ja tiedon tästä
36532: toukokuussa, maksettaisiin "ED-tililtä" viljelijäl-         että hallitus ryhtyy pikimmiten toimen-
36533: le tukea 1/12 eli 15 000 markkaa kuukaudessa.               piteisiin viljelijöiden "EU-tili"-järjestel-
36534: Näin viljelijöiden tulot tasaantuisivat kuukausit-          män kehittämiseksi ja tukien maksatuk-
36535:                                                             sen tasaamiseksi vuoden eri kuukausille.
36536: 
36537: 
36538: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36539: 
36540:     Pekka Vilkuna /kesk
36541:     Jari Leppä /kesk
36542: 
36543: 
36544: 
36545: 
36546:                                                                                                Versio2.0
36547:                                                               TPA 253/2000 vp -       Leena Rauhala /skl
36548: 
36549: 
36550: 
36551: 
36552:                                               TOIMENPIDEALOITE 253/2000 vp
36553: 
36554:                                               Lapsiperheiden verotuksen keventäminen
36555: 
36556: 
36557: 
36558: 
36559: Eduskunnalle
36560: 
36561: Lapsiperheissä käydään ahkerasti työssä. Tilas-        denkautta kotitalouksien taloudellinen kasvu ka-
36562: tokeskuksen (Tietoaika 1211998) mukaan lapsi-          navoituu mitä todennäköisimmin kotimaisen ku-
36563: perheissä on kaikkein vähiten talouksia, joissa ei     lutuskysynnän kasvuun ja siten työllisyyteen,
36564: ole yhtään työssäkäyvää henkilöä. Siksi nimen-         mikä on elinkeinoelämälle huomionarvoista.
36565: omaan verotuki olisi parasta täsmätukea lapsi-             Suomi poikkeaa monista eurooppalaisista
36566: perheille.                                             maista siinä, että perheen keskinäistä elatusvel-
36567:     Noin puolessa perheistä, joissa nuorin lapsi oli   vollisuutta ei noteerata verotuksessa. Meilläkin
36568: alle 3-vuotias, toinen vanhempi oli kokoaikaises-      hallituksen tulee tarkastella erilaisia lapsiper-
36569: sa työssä ja toinen työmarkkinoiden ulkopuolel-        heen yhteisverotuksen malleja tai vähintään mal-
36570: la. Neljäsosassa perheistä molemmat vanhem-            lia, jossa lapsiperheiden osalta otettaisiin laajasti
36571: mat olivat vähintään kokoaikaisessa työssä. Pie-       käyttöön veronmaksukyvyn alentumisvähennys
36572: nimpien isät -joka neljäs isä - tekivät paljon         siten, että toinen vanhemmista voisi siirtää toi-
36573: ylipitkiä työpäiviä. Lasten kasvaessa vanhem-          sen vanhemman tuloina verotettavaksi osan pal-
36574: mat nostavat nopeasti työpanostaan. Vain 6 pro-        kastaan, enimmillään kuitenkin esim. 7 500
36575: senttia 3-6 -vuotiaiden lasten perheistä oli           markkaa. Siirrettävä summa voisi myös olla si-
36576: työssäkäymättömiä ja joka toisessa vanhemmat           doksissa perheen lasten lukumäärään. Samalla
36577: tekivät täyttä tai pitempää työpäivää (Tilastokes-     puolisolle siirtyisi myös kyseisen tulon eläketur-
36578: kus, Tietoaika 1211998).                               va.
36579:     Lapsiperheiden työssäkäyntiaste osoittaa, että        Tämä jälkimmäinen malli olisi perheiden yrit-
36580: verotuki kohdistuisi lapsiperheisiin hyvin ja että     teliäisyyttä tukeva ja mahdollistaisi perheissä
36581: toimeentulokysymykset ovat lapsiperheille tär-         toisen vanhemman jäämisen kotiin hoitamaan
36582: keitä. Pitkiä päiviä tehdään mm. välttämättömiä        lapsiaan niin halutessaan. Tämä jälkimmäinen
36583: suuremman asunnon ja auton ivestointeja varten,        verotustukimalli kohdistuisi parhaiten perhei-
36584: joissa jo itsessään on paljon veroa, jotka palautu-    siin, joissa toinen vanhemmista olisi työssä ja an-
36585: vat takaisin yhteiskunnalle. Varsinkin lapsimää-       saitsisi keskituloisen ansioita. Myös veroedun si-
36586: rän lisääntyessä nämä investoinnit tulevat per-        tominen lapsilukumäärään rohkaisisi perheitä
36587: heelle välttämättömiksi.                               hankkimaan haluamansa määrän lapsia, mikä ny-
36588:     Kahden huoltajan lapsiperheet olivat vuonna        kyisten tutkimusten mukaan ei perheissä toteudu.
36589:  1996 kokonaiskulutukseltaan suurin kotitalous-           Toiselle puolisolle siirrettävän tulon enim-
36590: ryhmä. Heidän keskimääräinen kulutuksensa ta-          mäismäärä ja sen sitominen lapsilukumäärään
36591:  loutta kohti vuodessa oli 182 000 mk. Suurim-         mahdollistaisivat veroedun hyödyn kanavoitumi-
36592:  mat kulutuskohteet heillä olivat asuminen 25 %,       sen pääasiassa pieni- ja keskituloisille sekä mo-
36593:  liikenne ym. 22 %ja elintarvikkeet 15 % (Suo-         nilapsisille perheille, joilla tuen tarvekin on suu-
36594:  men tilastollinen vuosikirja 1998). Lapsiperhei-
36595: 
36596:                                                                                                   Versio 2.0
36597: TPA 253/2000 vp -      Leena Rauhala /skl
36598: 
36599: 
36600: rin ja joilla taloudellisesta lisäpanostuksesta saa-   suuksia toteuttaa vanhemmuuttaan haluamallaan
36601: tavat sosiaaliset hyödytkin ovat suurimmat.            tavalla.
36602:    Ei voida puhua tulevaisuuteen tähtäävästä hal-
36603: litusohjelmasta eikä sen puitteissa tehtävistä         Edellä olevan perusteella ehdotan,
36604: budjeteista, jos niissä ei konkreettisin toimin py-
36605: ritä parantamaan lapsiperheiden asemaa ja mah-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsi-
36606: dollisuuksia terveeseen vanhemmuuteen. Tämä                  perheiden verotuksen uudistamiseksi ja
36607: ei toteudu pelkästään taloudellisin panostuksin,             lapsiperheiden taloudellisen aseman
36608: mutta ne antavat monille vanhemmille mahdolli-               parantamiseksi.
36609: 
36610: 
36611: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2000
36612: 
36613:     Leena Rauhala /skl
36614: 
36615: 
36616: 
36617: 
36618: 2
36619:                                                        TPA 254/2000 vp- Petri Neittaanmäki /kesk
36620: 
36621: 
36622: 
36623: 
36624:                                               TOIMENPIDEALOITE 254/2000 vp
36625: 
36626:                                               Nuorten pitkäaikaistyöttömien työllistäminen
36627: 
36628: 
36629: 
36630: 
36631: Eduskunnalle
36632: 
36633: Suomessa on satoja aatteellisia ja muita yleishyö-     kannustaa palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä
36634: dyllisiä yhdistyksiä, jotka eivät tavoittele toimin-   nuoria vapauttamaila yhdistykset näissä tapauk-
36635: nassaan taloudellista voittoa. Nämä yhdistykset        sissa - tapaturmavakuutusta lukuun ottamatta
36636: olisivat erinomaisia työpaikkoja erityisesti useil-    - kokonaan työnantajamaksuista.
36637: le nuorille pitkäaikaistyöttömille, joilla on vähäi-      Tämän sisältöinen uudistus lisäisi tuntuvasti
36638: sen työkokemuksen - tai sen kokonaan puuttu-           yhdistysten mahdollisuuksia uuden työvoiman
36639: misen - vuoksi vaikea sijoittua normaaleille           palkkaamiseen, mikä helpottaisi samalla maas-
36640: työmarkkinoille.                                       samme vallitsevaa vaikeaa nuorisotyöttömyyttä.
36641:    Kiistattomasta työvoiman tarpeestaan huoli-
36642: matta aatteelliset ja yleishyödylliset yhdistykset     Edellä olevan perusteella ehdotan,
36643: eivät voi nykyisin taloudellisten resurssien puut-
36644: teessa palkata tarvitsemaansa työvoimaa. Mer-                että valtioneuvosto ryhtyy toimenpitei-
36645: kittävin este työvoiman paikkaamiselle ovat kor-             siin aatteellisten ja yleishyödyllisten yh-
36646: keat työnantajamaksut sekä työvoiman palkkauk-               distysten vapauttamiseksi - tapaturma-
36647: seen liittyvien säädösten ja velvoitteiden moni-             vakuutusta lukuun ottamatta - koko-
36648: mutkaisuus.                                                  naan työnantajamaksuista niiden palka-
36649:    Nämä palkkauksen esteet tulisi poistaa. Aat-              tessa nuoria pitkäaikaistyöttömiä.
36650: teellisia ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä tulisi
36651: 
36652: 
36653: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
36654: 
36655:     Petri Neittaanmäki /kesk
36656: 
36657: 
36658: 
36659: 
36660:                                                                                                Versio 2.0
36661:                                                           TPA 255/2000 vp -    Mauri Salo /kesk ym.
36662: 
36663: 
36664: 
36665: 
36666:                                              TOIMENPIDEALOITE 255/2000 vp
36667: 
36668:                                              Terveydenhuollon ammattilaisten työllistämi-
36669:                                              nen
36670: 
36671: 
36672: 
36673: 
36674: Eduskunnalle
36675: 
36676: Suomessa on suuri joukko sosiaali- ja terveyden-      vausta vastaavan summan kohdennettuna työnte-
36677: huollon ammattilaisia vailla työtä. Työttömissä       kijän palkkaukseen. Toimenpide ei lisää valtion
36678: on paljon juuri oppilaitoksista valmistuneita,        menoja.
36679: joilla ei ole työkokemusta, minkä vuoksi heidän
36680: on vaikea saada ensimmäistä työpaikkaansa. Val-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36681: tiovallan tulisi valmistautua tulevaan tilantee-
36682: seen, jossa väestö vanhenee ja tehdä mahdolli-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joi-
36683: seksi kunnille palkata lisää henkilöitä terveyden-          den avulla kunnilla on mahdollisuus
36684: huoltoon. Taloudellisen tilanteen vuoksi monilla            palkata työtön sosiaali- ja terveyden-
36685: kunnilla ei ole mahdollisuutta palkata sosiaali- ja         huollon       ammatillisen   koulutuksen
36686: terveydenhuoltoon lisää väkeä. Valtio voisi omil-           omaava henkilö, jolloin kunta saa val-
36687: la toimillaan edesauttaa kuntia palkkaamaan                 tiolta erilliskorvauksena työttömyyskor-
36688: työttömiä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan am-              vausta vastaavan summan henkilön
36689: mattilaisia antamalla kunnille työttömyyskor-               palkkaukseen.
36690: 
36691: 
36692: Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000
36693: 
36694:     Mauri Salo /kesk                                     Marja-Leena Kemppainen /skl
36695:     Kari Myllyniemi /kesk                                Mari Kiviniemi /kesk
36696:     Paula Lehtomäki /kesk                                Juha Rehula /kesk
36697:     Toimi Kankaanniemi /skl                              Hannu Takkula /kesk
36698:     Jari Leppä /kesk                                     Jaana Ylä-Mononen /kesk
36699:     Aulis Ranta-Muotio /kesk
36700: 
36701: 
36702: 
36703: 
36704:                                                                                              Versio 2.0
36705:                                                                TPA 256/2000 vp -     Esa Lahtela /sd
36706: 
36707: 
36708: 
36709: 
36710:                                             TOIMENPIDEALOITE 256/2000 vp
36711: 
36712:                                             Työmatkakulujen hyväksyminen kokonaisuu-
36713:                                             dessaan verovähennyksenä
36714: 
36715: 
36716: 
36717: 
36718: Eduskunnalle
36719: 
36720: Monilla erityistoimialoilla vaaditaan suhteelli-     niiden työhallinnon tavoitteiden kanssa, joilla
36721: sen suurta liikkuvuutta. Hyvänä esimerkkinä vii-     perätään lisää liikkuvuutta työmarkkinoille. Sik-
36722: meaikaisesta kehityksestä on ollut rakennusala.      si mitä pikimmin hallituksen tulee tuoda edus-
36723: Työskentelypaikkakunta muuttuu vuodessa              kunnalle esitys, jossa matkakustannusten verovä-
36724:  useaan kertaan. Jotta henkilö yleensä voi käydä     hennyksen yläraja ja myös omavastuuosuus pois-
36725: töissä, on oman auton käyttö välttämätöntä. Ve-      tetaan kokonaan.
36726: rotuksessa olevat matkakustannusten ylärajat
36727: ovat aivan liian matalat. Samoin liian alhainen on   Edellä olevan perusteella ehdotan,
36728: verottajan hyväksymä 1,10 pennin verovähen-
36729: nysoikeus kilometriä kohti, kun ottaa vielä huo-           että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin teh-
36730: mioon polttoaineiden hintojen nousun ja muuten-            däkseen esityksen, että matkakustannus-
36731: kin autoilun kallistumisen inflaation myötä. Ny-           ten verovähennysten omavastuuosuus ja
36732: kyinen verovähennysjärjestelmä on ristiriidassa            vähennyksen ylärajan määrä poistetaan
36733:                                                            kokonaan.
36734: 
36735: 
36736: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
36737: 
36738:     Esa Lahtela /sd
36739: 
36740: 
36741: 
36742: 
36743:                                                                                              Versio2.0
36744:                                                              TPA 257/2000 vp -      Jyri Häkämies /kok
36745: 
36746: 
36747: 
36748: 
36749:                                               TOIMENPIDEALOITE 257/2000 vp
36750: 
36751:                                               Liikematkojen rajamuodollisuudet Venäjän-
36752:                                               rajalla
36753: 
36754: 
36755: 
36756: 
36757: Eduskunnalle
36758: 
36759: Rajanylitysluvut Suomen ja Venäjän välisellä ra-          On ajateltavissa, että liikematkustajille, joilla
36760: jalla ovat korkeita. Vilkkaimmilla raja-asemilla       on selkeä tarve useasti toistuviin, kenties päivit-
36761: Vaalimaalla ja Nuijamaalla kasvanut liikenne ai-       täisiin tai ainakin monta kertaa viikossa tapahtu-
36762: heuttaa viikoittain, joskus jopa päivittäin, ruuh-     viin rajanylityksiin, voitaisiin nykyistä helpom-
36763: kia sekä matkustaja- että rekkaliikenteelle. Jooo-     min myöntää erikoislupia nopeutettuun rajanyli-
36764: tusajat muodostuvat pitkiksi, sillä rajanylittäjiltä   tykseen. Teknisesti on mahdollista rakentaa raja-
36765: saattaa kulua useita tunteja passi- ja tullitarkas-    asemille erikoiskaistoja eli ns. vihreitä linjoja
36766: tuksiin pääsemistä odotellessa.                        kiireisten liikematkustajien tarpeisiin.
36767:    Monilla kaakkoissuomalaisilla yrityksillä on
36768: kiinteitä toimipaikkoja ja kontakteja Venäjän          Edellä olevan perusteella ehdotan,
36769: puolella. Yrittäjiä, joiden yritykset toimivat Ve-
36770: näjällä, asuu Suomessa ja he maksavat huomatta-               että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin liike-
36771: via veroja Suomeen. Näillä henkilöillä on tarve               matkustajien rajanylityksen nopeuttami-
36772: ylittää Suomen ja Venäjän välinen raja lähes päi-             seksi Suomen ja Venäjän välisellä rajal-
36773: vittäin. Monesti kuitenkin kallista aikaa kuluu               la.
36774: hukkaan rajalla jonottamisessa.
36775: 
36776: 
36777: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
36778: 
36779:     Jyri Häkämies lkok
36780: 
36781: 
36782: 
36783: 
36784:                                                                                                   Versio 2.0
36785:                                                          TPA 258/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
36786: 
36787: 
36788: 
36789: 
36790:                                               TOIMENPIDEALOITE 258/2000 vp
36791: 
36792:                                               Maatalousyrittäjien sijaisapu lasten sairausta-
36793:                                               pauksissa
36794: 
36795: 
36796: 
36797: 
36798: Eduskunnalle
36799: 
36800: Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain tarkoi-          mista, saneerauksia ja peruskorjauksia. Perheen
36801: tuksena on turvata maatalousyrittäjälle mahdolli-       nuorimmainen, alle kaksivuotias lapsi loukkaan-
36802: suus sijaisapuun ajaksi, jona hän on lain 5 §:n         tui kesäkuun lopussa tapaturmaisesti. Sairaalan
36803: mukaan sijaisavun tarpeessa. Sen mukaan si-             hoitovirhe pahensi vammaa ja lisäsi toipumisai-
36804: jaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka         kaa. Lapsi kotiutettiin heinäkuun puolessa välis-
36805: sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työ-       sä vahvasti sidottuna ja hän tarvitsi ympärivuo-
36806: panoksella huolehtinut ja vastannut maatalous-          rokautista hoitoa sekä toisen vanhemman jatku-
36807: yrityksen hoitoon säännöllisesti kuuluvista tehtä-      vaa läsnäoloa. Lapsen äiti haki Kelalta erityishoi-
36808: vistä ja jolla ei 7 §:n 1 momentin mukaisen tila-       torahaa vaikeasti sairaan lapsen kotihoitoa var-
36809: päisen syyn vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia         ten ja sai sitä viimeksi valmistuneen verotuksen
36810: maatalousyrityksen hoitoon kuuluvista välttä-           mukaan 60 markkaa päivältä. Tällä summalla ei
36811: mättömistä tehtävistä ilman sijaisapua. Si-             saa palkattua uutta työntekijää tilalle. Pariskunta
36812: jaisavun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon         selvitti mahdollisuutta saada lomituspalvelula-
36813: maatalousyrityksen olosuhteet kokonaisuudes-            kiin nojaten sijaisapua tilansa töihin, mikä myös
36814: saan.                                                  olisi ollut halvin ja lapsen kannalta paras ratkai-
36815:     Lomituspalvelulain 7 §:n 1 momentin kohdan         su. Edellä mainitun lain 7 §:n 1 momentin koh-
36816: 3 ja 4 mukaan maatalousyrittäjällä on oikeus ha-       dan 3 mukaisesti sijaisapu myönnettiin seitse-
36817: kemuksesta saada sijaisapua alle 10-vuotiaan           mäksi päiväksi, mutta 7 §:n 1 momentin kohdat 3
36818: lapsen sairastumisen johdosta enintään seitse-         ja 4 estivät muun sijaisavun kotihoidon osalta.
36819: mäksi päiväksi tai sairaanhoidon toimintayksi-         Lain 7 §:n 1 momentin kohtaa 12 ei kyseisessä
36820: kössä tapahtuvan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen       asiassa edes otettu huomioon.
36821: sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi enintään             Käytyjen keskustelujen perusteella Maata-
36822: siksi ajaksi, jolta maatalousyrittäjälle maksetaan     lousyrittäjien eläkelaitos on ollut muuttamassa
36823: erityishoitorahaa. Momentin kohta 12 puoles-           kantaansa ja lain tulkintaa siten, että maatalous-
36824: taan antaa oikeuden sijaisapuun, jos muu tilapäi-      yrittäjien lomituspalvelulain 7 §:n 1 momentin
36825: nen syy voidaan rinnastaa muihin pykälän mo-           kohdan 12 mukaisesti voidaan myöntää sijais-
36826: mentin kohdissa mainittuihin syihin enintään           apua lapsen kotona tapahtuvan hoidon vuoksi,
36827: ajaksi, jonka luotettavasti sijaisavun tarve kestää.   jos sijaisaputarpeen aiheuttama tilapäinen syy
36828:     Esimerkkitapauksessamme on kyse maata-             voidaan rinnastaa muihin asianomaisen pykälän
36829: lousyrittäjäpariskunnasta, joiden lypsykarjatilal-     momentin kohtiin.
36830: la on 40 lehmää ja 35 kpl nuorta karjaa sekä pel-          Toimenpideaioitteella halutaan varmistua lain
36831: toa viljelyksessä 75 hehtaaria. Mennyt kesä oli ti-    soveltamisen ja tulkinnan oikeellisuudesta.
36832:  lalla lisäksi voimakasta rakennusaikaa: laajenta-
36833: 
36834:                                                                                                   Versio 2.0
36835: TPA 258/2000 vp- Pekka Nousiainen /kesk
36836: 
36837: 
36838: Edellä olevan perusteella ehdotan,                 ten lasten sairaustapauksissa ja selvit-
36839:                                                    tää, onko lakiin syytä tehdä tarkistuksia
36840:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tar-    tai muutoksia tulkintaongelmien välttä-
36841:       kistaakseen maatalousyrittäjien lomi-        miseksi, jotta lain suomat etuudet voi-
36842:        tuspalvelulain tulkintaa, joka koskee si-   daan hyödyntää.
36843:       jaisapuoikeutta kotihoidon osalta pien-
36844: 
36845: 
36846: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000
36847: 
36848:     Pekka Nousiainen /kesk
36849: 
36850: 
36851: 
36852: 
36853: 2
36854:                                                              TPA 259/2000 vp -Leea Hiltunen /skl
36855: 
36856: 
36857: 
36858: 
36859:                                             TOIMENPIDEALOITE 259/2000 vp
36860: 
36861:                                             Asumistuen myöntämisperusteiden väljentämi-
36862:                                             nen
36863: 
36864: 
36865: 
36866: 
36867: Eduskunnalle
36868: 
36869: Kotitalouksien riippuvuus tulonsiirroista kasvoi     muiden asumistuen myöntämisperusteiden jous-
36870: 1990-luvun alkupuoliskolla. Yhä useamman ko-         toja.
36871: titalouden toimeentulo rakentuu suurelta osin eri-       Erityisesti asumistuen määrän rajoittaminen
36872: laisten tulonsiirtojen varaan. Vaikka työllisyy-     tiettyihin neliömääriin aiheuttaa joissakin ta-
36873: den parantumisen myötä kotitalouksien riippu-        pauksissa kohtuuttomia vaikeuksia asujalle. Täl-
36874: vuus tulonsiirroista on hieman vähentynyt, lähes     lainen tilanne syntyy esim. eronneilla tai leskek-
36875: täysin tulonsiirtojen varassa elävien kotitalouk-    si jääneillä, jotka pakotetaan heti surun keskellä
36876: sien osuus on jäänyt pysyvästi aikaisempaa kor-      muuttamaan, koska asunnon koko yksinäiselle on
36877: keammalle tasolle.                                   asumistuen normien mukaan muutamia neliöitä
36878:     Eräs näistä korkealle tasolle jääneistä tulon-   liian suuri eivätkä tulot riitä yksin kattamaan asu-
36879: siirtomuodoista on asumiskustannusten helpo-         miskustannuksia. On myös kohtuutonta vaatia
36880: tukseen tarkoitetut asumistuen muodot.               asukasta muuttamaan paikasta, jossa on joissa-
36881:     Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asumis-      kin tapauksissa asunut vuosikymmeniä, vain sen
36882: menojen kohtuullisen määrän laskemiseksi enim-       vuoksi, että saisi maksettua asumiskustannuk-
36883: mäiskustannukset asunnon neliömetriä kohden          sensa.
36884: sekä asunnon pinta-alan enimmäiskoon henkilö-           Tuomalla joustoja ja harkinnanvaraisuutta
36885: luvun mukaan. Asumismenot hyväksytään enin-          asumistuen määrään vaikuUavaan asunnon pinta-
36886: tään näiden enimmäismäärien suuruisina. Erityi-      alan enimmäiskokoon voidaan näitä kohtuutto-
36887: sesti asuntojen enimmäiskoko on pysytellyt pit-      muuksia vähentää ja ottaa paremmin huomioon
36888: kään samanlaisena eikä siten ole seurannut niitä     asujien yksilöllinen elämäntilanne asumistukea
36889: asumiseen liittyviä muutoksia, joita viime vuosi-    määrättäessä.
36890: kymmeninä on Suomessakin tapahtunut.
36891:     Asumistuen perusteisiin on tulossa joulukuun     Edellä olevan perusteella ehdotan,
36892: alusta alkaen muutoksia, joilla pyritään vastaa-
36893: maan tarkemmin asujien tarpeisiin mm. asukkai-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin jous-
36894: den muuttuvien tulojen ja asumiskustannusten                tojen lisäämiseksi asumistuen perustee-
36895: osalta. Samassa yhteydesä tulisi tarkastella myös           na käytettävän asunnon enimmäispinta-
36896:                                                             alan suhteen.
36897: 
36898: 
36899: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2000
36900: 
36901:     Leea Hiltunen /skl
36902: 
36903:                                                                                                 Versio 2.0
36904:                                                            TPA 260/2000 vp -      Lauri Oinonen /kesk
36905: 
36906: 
36907: 
36908: 
36909:                                              TOIMENPIDEALOITE 260/2000 vp
36910: 
36911:                                              Maataloustraktoreiden polttoaineet
36912: 
36913: 
36914: 
36915: 
36916: Eduskunnalle
36917: 
36918: Maataloustraktoreiden polttoaineen verotuskäy-        polttoainetta erilaisissa, usein vähäisissä liiken-
36919: täntö tuottaa tällä hetkellä käytännön tilanteissa    netilanteissa sallitaan käytettävän. Näin on tietä-
36920: epäselvyyttä. Selkeästi peltotyössä voidaan il-       mättömyydenja tulkintojen vuoksi tullut sisällöl-
36921: man epäselvyyttä käyttää kevyttä polttoöljyä.         tään vähäisistä asioista merkitykseltään tarpeet-
36922: Mutta varsin monet tilanteet nykyisellään edel-       tomia liikennerikkomuksia ja niistä aiheutuvia
36923: lyttävät käytettäväksi tiellä liikuttaessa runsaam-   rangaistuksia. Samalla viranomaisten liikenne-
36924: min verotettua dieselpolttoainetta. Nykyinen          valvonta vie tältä osin voimavaroja liikennetur-
36925: käytäntö on koettu monia epäselvyyksiä ja ongel-      vallisuuden kannalta epäolennaiseen asiaan.
36926: mallisia tulkintatilanteita tuottavaksi. Samalla
36927: tästä aiheutuu myös traktorin käyttäjälle kustan-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
36928: nuksia, joiden merkitys valtion verotuottoon on
36929: kuitenkin vähäinen käytännön monien sovelta-                 että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ke-
36930: misongelmien rinnalla.                                       vyen polttoöljyn käytön saliimiseksi
36931:    Erityisiä ongelmatilanteita aiheuttaa myös tie-           maataloustraktoreiden polttoaineena
36932: tämättömyys ja monet tulkinnat siitä, millaista              myös maantieajossa.
36933: 
36934: 
36935: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2000
36936: 
36937:     Lauri Oinonen /kesk
36938: 
36939: 
36940: 
36941: 
36942:                                                                                                 Versio2.0
36943:                                                      TPA 261/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.
36944: 
36945: 
36946: 
36947: 
36948:                                             TOIMENPIDEALOITE 261/2000 vp
36949: 
36950:                                             Sitovan kansanäänestyksen säätäminen perus-
36951:                                             tuslaissa
36952: 
36953: 
36954: 
36955: 
36956: Eduskunnalle
36957: 
36958: Viime viikkoina on virinnyt julkinen keskustelu       Ongelmaksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen
36959: siitä, pitäisikö teollisuuden jättämän ydinvoima-     kohdalla saattaa muodostua myös se, kauanko
36960: hakemuksen vuoksi järjestää perustuslain mukai-       äänestystulosta pidetään tosiasiallisesti poliitti-
36961: nen kansanäänestys. Keskustelua on käyty paitsi       sesti ohjaavana.
36962: tällaisen äänestyksen tarpeellisuudesta ydinvoi-         Suomessa on ollut mahdollista järjestää neu-
36963: makysymyksessä, myös yleisemmin siitä, mikä          voa-antavia kansanäänestyksiä 1980-luvun lo-
36964: on kansanäänestyksen tarkoitus Suomessa.             pulta lähtien, jolloin hallitusmuotoon lisättiin 22
36965:     Suomen valtiollinen järjestelmä perustuu         a §.Kansanäänestystä koskevan säännöksen voi-
36966: olennaisilta osin edustuksellisen demokratian va-    massaoloaikana on järjestetty tähän mennessä ai-
36967: raan. Tätä ilmentää perustuslain 2 §, jonka mu-      noastaan yksi kansanäänestys vuonna 1994 Suo-
36968: kaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota      men liittymisestä Euroopan unioniin. Perustusla-
36969: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.        kimuutoksen yhteydessä uudistusta koskevassa
36970: Perustuslain 53 §:ssä on säädetty edustuksellisen    oikeusministeriön komiteamietinnössä 1997: 13
36971: eli välillisen demokratian täydennykseksi neu-       todettiin, että kansanäänestyksestä saatujen ko-
36972: voa-antavan kansanäänestyksen mahdollisuudes-        kemusten perusteella sääntelyn toimivuudesta
36973: ta. Kansanäänestys voidaan nähdä keinona lisätä      esitettiin erilaisia arvioita. Perustuslain muutos-
36974: valtiollisten päätösten hyväksyttävyyttä eli legi-   ta valmisteltaessa ei kuitenkaan muutettu kan-
36975: timiteettiä sekä keinona ylläpitää välittömän kan-   sanäänestystä koskevaa säännöstä, koska katsot-
36976: sanvallan ihannetta, kun valtiojärjestelmä raken-    tiin, ettei yhden tapauksen perusteella ole mah-
36977: tuu ensisijaisesti edustuksellisuuden varaan.        dollista arvioida kokonaisvaltaisesti sääntelyn
36978:    Kansanäänestyksen äänestystuloksen oikeu-         toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita.
36979: dellisen velvoittavuuden perusteella kansanää-           Monien muiden valtioiden lainsäädäntöihin
36980: nestykset voidaan jaotella sitoviin ja neuvoa-an-    verrattuna Suomen kansanäänestystä koskevaa
36981: taviin. Sitovan kansanäänestyksen tulos on pää-      järjestelmää voidaan pitää melko rajoitettuna.
36982: töksentekoa oikeudellisesti velvoittava. Neuvoa-     Vaikka kansanäänestyksen mahdollisia aiheita ei
36983: antava kansanäänestys on oikeudelliselta velvoit-    ole laissa määritelty, rajoittavana tekijänä voi-
36984: tavuudeltaan pelkkä mielipidemittaus, jonka tu-      daan pitää muun muassa äänestyksen oikeudel-
36985: loksella ei ole oikeudellista merkitystä päätök-     lista sitomattomuutta sekä sitä, että kansanäänes-
36986: senteon sisältöön. Neuvoa-antavan kansanäänes-       tyksen järjestäminen edellyttää tosiasiassa aina
36987: tyksen äänestystuloksen tosiallinen merkitys         eduskunnan enemmistön kannatusta. Esimerkik-
36988: riippuu muun muassa poliittisista olosuhteista.      si Sveitsissä ja Yhdysvalloissa sitovilla kansan-
36989: Jos äänestystulos voidaan katsoa kiistanalaiseksi    äänestyksillä sekä kansalaisaloitteilla on jo pit-
36990: tai tulkinnanvaraiseksi, voidaan tulos sivuuttaa.    kään ollut tärkeä merkitys yhteiskunnallisessa
36991: 
36992:                                                                                                 Versio2.0
36993: TPA 261/2000 vp- Erkki Pulliainen /vihr ym.
36994: 
36995: 
36996:  päätöksenteossa. Myös oikeusjärjestelmiltään               Mielestämme edellä mainittujen perusteiden
36997:  Suomea lähempänä olevien Ruotsin ja Tanskan            nojalla ei voida riittävästi perustella kansanää-
36998:  perustuslaeissa säännellään mahdollisuudesta           nestyksen sitoutumattomuutta. Viime vuosien
36999: järjestää sitova kansanäänestys. Ruotsissa kansa         äänestysinto vaaleissa osoittaa, että kaikki kansa-
37000:  voi äänillään kumota perustuslain muutoksen.           laiset eivät koe voivansa vaikuttaa yhteiskunnan
37001:  Tanskassa kansanäänestykset ovat olleet vielä          päätöksentekoon äänestämällä. Välittömän de-
37002:  ahkerammassa käytössä. Kansanäänestys voi-             mokratian lisääminen Suomessa voisi päinvas-
37003:  daan Tanskan perustuslain mukaan järjestää tie-        toin lisätä kansalaisten kansanedustuslaitokseen
37004:  tyin edellytyksin kaikista lakiehdotuksista lu-        kohdistamaa arvostusta. On mielestämme myös
37005:  kuun ottamatta tiettyjä, perustuslaissa tyhjentä-      väärin aliarvioida kansalaisten kykyä ymmärtää
37006:  västi lueteltuja asioita koskevia lakiehdotuksia.      asioiden todellinen luonne. Kansalaisten on joka
37007:  Sekä Ruotsi että Tanska poikkeavat Suomesta            tapauksessa tehtävä vastavaanlaisia päätöksiä
37008:  myös siinä että äänestysaloitteen kansanäänes-         esitettyjen perusteiden nojalla, kun he valitsevat,
37009:  tyksestä voi tehdä ja äänestyksen aikaansaada          ketä he äänestävät kansanedustajanvaaleissa. Li-
37010:  tietty vähemmistö kansanedustajista. Suomessa          säksi on muistettava, että myös kansanedustajat
37011: yksikin kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen          saattavat päätöksiä tehdessään joutua epäasian-
37012: kansanäänestyksen järjestämisestä. Jotta aloite         mukaistenkin vaikutusyritysten kohteeksi. Sito-
37013: käytännössä ehditään käsitellä ja kansanäänestys        vaa äänestystulosta ei myöskään voida pitää neu-
37014: järjestää, edellytetään kuitenkin, että sata kan-       voa-antavaa ongelmallisempana sen osalta, mikä
37015:  sanedustajaa eli puolet kaikista kansanedustajis-      on äänestystuloksen sitovuuden voimassaoloai-
37016:  ta on kannattanut aloitetta ja allekirjoittanut sen.   ka, vaan tämä ongelma on olemassa molempien
37017:     Perustuslakiuudistuksen yhteydessä Vihreä           kohdalla, kuten edellä on esitetty.
37018: eduskuntaryhmä on antanut 30.9.1997 lausun-                 Sitovien kansanäänestysten säätäminen perus-
37019: non, jonka mukaan se toivoo, että neuvoa-antava         tuslakiin parantaisi demokratian toimivuutta
37020: kansanäänestys löytäisi paikkansa poliittisessa         maassamme ja saisi kansalaiset kiinnostumaan
37021: päätöksenteossa muissakin kuin poikkeuksellis-          enemmän yhteisten asioiden hoitamisesta. Sito-
37022:  sa tilanteissa. Vihreä eduskuntaryhmä ilmoitti         van kansanäänestyksen järjestäminen tietystä
37023:  lausunnossaan niin ikään, että sillä on valmiutta      merkittävästä kysymyksestä herättäisi kansalai-
37024: hyväksyä myös sitova kansanäänestys.                    set ja erilaiset kansalaisjärjestöt keskustelemaan
37025:     Sitovan kansanäänestyksen säätämistä Suo-           tästä kysymyksestä, mikä hyödyttäisi suuresti
37026: men perustuslakiin on vastustettu muun muassa           myös poliittista päätöksentekoa. Tämän vuoksi
37027: sillä perusteella, että sitovien kansanäänestysten      Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa asiaa koskevan
37028: järjestäminen saattaisi vähentää kansanedustus-         säännöksen säätämistä perustuslakiin.
37029: laitoksen nauttimaa arvostusta. On esitetty, että           On tietenkin selvää, että mistä tahansa aihees-
37030: kansanedustajat voisivat vetäytyä hankalien ky-         ta ei olisi tarkoituksenmukaista järjestää sitovaa
37031: symysten käsittelystä siirtämällä niitä ratkaista-      kansanäänestystä. Perustuslaissa ei olisi mieles-
37032: vaksi sitovassa kansanäänestyksessä. Kansanää-          tämme kuitenkaan tarpeellista luetella tällaisia
37033: nestysten osalta on myös esitetty, että kansalai-       aiheita tai muuttaa kansanäänestysten toimeen-
37034: set eivät osaa tehdä perusteltuja päätöksiä mut-        panotapaa. Vallitseva järjestelmä, joka edellyt-
37035: kikkaissa ongelmissa, koska he eivät kansan-            tää kansaned:ustajien enemmistön kannatusta ää-
37036: edustajien tavoin voi kuulla erilaisia asiantunti-      nestyksen järjestämiselle sekä neuvoa-antavan
37037: joita, vaan ovat kannanmuodostuksessaan alttiita        kansanäänestyksen säilyttäminen sitovan rinnal-
37038: epäasianmukaisellekin tiedotukselle. Sitovan            la olisivat mielestämme omiaan rajoittamaan
37039: kansanäänestyksen osalta on nähty ongelmana             sitovan kansanäänestyksen aihepiiriä sellaisiin
37040: myös äänestystuloksen ajallinen sitovuus yhteis-        asioihin, jotka olisivat vallitsevien yhteiskunnal-
37041: kunnallisten olosuhteiden ja arvostusten muut-          listen olosuhteiden ja arvostusten valossa merkit-
37042: tuessa.                                                 täviä.
37043: 
37044: 
37045: 2
37046:                                                   TPA 261/2000 vp -   Erkki Pulliainen /vihr ym.
37047: 
37048: 
37049: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                    vaa-antavan kansanäänestyksen rinnal-
37050:                                                         le otetaan mahdollisuus järjestää sitova
37051:       että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pe-          kansanäänestys.
37052:       rustuslain muuttamiseksi siten, että neu-
37053: 
37054: 
37055: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2000
37056: 
37057:    Erkki Pulliainen /vihr                             Irina Krohn /vihr
37058:    Ulla Anttila /vihr                                 Merikukka Forsius /vihr
37059:    Janina Andersson /vihr                             Anni Sinnemäki /vihr
37060:    Tuija Brax /vihr
37061: 
37062: 
37063: 
37064: 
37065:                                                                                               3
37066:                                                           TPA 262/2000 vp- Leena-Kaisa Harkimo /kok
37067: 
37068: 
37069: 
37070: 
37071:                                                 TOIMENPIDEALOITE 262/2000 vp
37072: 
37073:                                                  Lahjoitusvähennysoikeus ympäristön- ja luon-
37074:                                                  nonsuojelun edistämiseen
37075: 
37076: 
37077: 
37078: 
37079: Eduskunnalle
37080: 
37081: Suomalainen yhteisö saa tuloverolain 57 §:n mu-            tuksista voi tehdä lahjoitusvähennyksen. Luette-
37082: kaan tehdä lahjoitusvähennyksen tulostaan, mi-             lo on varsin kattava ja sisältää useita satoja erilai-
37083: käli lahjoitus on vähintään 5 000 markan suurui-           si~ yhteisöjä. Niiden joukossa ei kuitenkaan ole
37084: nen ja se on tehty suomalaisen kulttuuriperinteen          sellaisia yhteisöjä, joiden tarkoituksena olisi suo-
37085: säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Niin               malaisen luonnon ja ympäristön suojelu.
37086: ikään yhteisö saa tehdä lahjoitusvähennyksen vä-
37087: hintään 5 000 markan ja enintään 150 000 mar-              Edellä olevan perusteella ehdotan,
37088: kan suuruisesta rahalahjoituksesta, joka on tehty
37089: tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen.                   että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ym-
37090:    Verohallitus antaa luettelon niistä yhdistyksis-               päristö- ja luonnonsuojelujärjestöille
37091: tä, laitoksista ja säätiöistä, joille tehdyistä lahjoi-            tehtyjen lahjoitusten saattamiseksi lah-
37092:                                                                   joitusvähennysoikeuden piiriin.
37093: 
37094: 
37095: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
37096: 
37097:     Leena-Kaisa Harkimo /kok
37098: 
37099: 
37100: 
37101: 
37102:                                                                                                        Versio 2.0
37103:                                                              TPA 263/2000 vp -     Mauri Salo /kesk
37104: 
37105: 
37106: 
37107: 
37108:                                            TOIMENPIDEALOITE 263/2000 vp
37109: 
37110:                                            Yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien talvi-
37111:                                            kunnossapito
37112: 
37113: 
37114: 
37115: 
37116: Eduskunnalle
37117: 
37118: Voimassa olevan lain mukaan tontinomistaja            Esimerkki 3. On olemassa katuja ja kujia, joi-
37119: (haltija, vuokramies) on velvollinen huolehti-      den varsilla ei ole ollenkaan jalkakäytäviä tai
37120: maan tontin kohdalla olevanjalkakäytävän talvi-     pyöräteitä. Tontinomistajat välttyvät talvikun-
37121: kunnossapidosta. Korkeimman hallinto-oikeu-         nossapitovastuusta kokonaan.
37122: den 28.9.1999 tekemän päätöksen mukaisesti            Lisäksi tontinomistajan erittäin ankara vastuu
37123: tontin kohdalla oleva kevyenliikenteen väylä        pyörätiellä tai jalkakäytävällä tapahtuneesta liu-
37124: (pyörätie), jossa jalankulku on sallittu, on myös   kastumisvahingosta voi pahimmillaan johtaa
37125: tontinomistajan talvikunnossapitovastuulla. Laki    suurempiin korvauksiin kuin mitä tontin arvo on.
37126: ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös asetta-      Vastuu ei poistu, vaikka antaisi talvikunnossapi-
37127: vat kiinteistönomistajat täysin eriarvoiseen ase-   don kunnan tai urakoitsijan tehtäväksi.
37128: maan sen mukaan, miten tontti sijaitsee katuun
37129: nähden.                                             Edellä olevan perusteella ehdotan,
37130:    Esimerkki l. Jalkakäytävä tai pyörätie on ai-
37131: noastaan toisella puolen katua. Vastuu talvikun-          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lain
37132: nossapidosta on niillä tontinomistajilla, joiden          muuttamiseksi sellaiseen muotoon, että
37133: puolella jalkakäytävä tai pyörätie on.                    tontinomistajat ovat tontin sijaintipai-
37134:    Esimerkki 2. Takatonttien omistajilla ei ole           kasta riippumatta samanarvoisessa ase-
37135: velvoitteita.                                             massa jalkakäytävien ja pyöräteiden tal-
37136:                                                           vikunnossapidon suhteen.
37137: 
37138: 
37139: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
37140: 
37141:     Mauri Salo /kesk
37142: 
37143: 
37144: 
37145: 
37146:                                                                                              Versio 2.0
37147:                                                            TPA 264/2000 vp- Tanja Karpela /kesk
37148: 
37149: 
37150: 
37151: 
37152:                                              TOIMENPIDEALOITE 264/2000 vp
37153: 
37154:                                              Asuntokauppavalituslautakunnan                perustami-
37155:                                              nen
37156: 
37157: 
37158: 
37159: 
37160: Eduskunnalle
37161: 
37162: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ihmisten       aivan omaa ammattiosaamista. Vaikka asunto-
37163: valitukset kuluttajavalituslautakuntaan ovat          asiat on kuluttajavalituslautakunnassa eriytetty
37164: ruuhkautuneet ja erityisesti asuntokaupoista teh-     omaan käsittelyynsä, saattaisi silti olla perustel-
37165: dyt valitukset ovat aiheuttaneet ruuhkaa. Käsitte-    tua, että asunto- ja kiinteistökauppariitoja, raken-
37166: lyajat ovat venyneet jopa puoleentoista vuoteen,      nusurakoita ja korjaustöitä koskevia kiistoja ja
37167: mitä ei voi pitää alkuunkaan kohtuullisena var-       muita asunnon ostamiseen, rakentamiseen tai
37168: sinkaan asuntokaupan kaltaisen kalliin kiistan        korjaamiseen liittyviä riitoja varten olisi olemas-
37169: ratkaisemisessa. Asuntokaupoissa kiistaa aiheut-      sa oma asuntokauppavalituslautakuntansa.
37170: taa usein jälkikäteen havaittu kosteus- tai home-
37171: vaurio, jonka korjaaminen pitäisi tehdä aina vä-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
37172: littömästi.
37173:     Asuntokaupan kiistat ovat tavallisiin kulutta-           että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eril-
37174: javalituksiin verrattuina aina mittaluokaltaan ku-           lisen asuntokauppavalituslautakunnan
37175: luttajan kannalta poikkeuksellisen suuria. Nii-             perustamiseksi nykyisen kuluttajavali-
37176: den käsittely ei saisi ruuhkauttaa muita kuluttaja-          tuslautakunnan rinnalle asunto- ja kiin-
37177: valituksia, ja toisaalta asuntoihin ja kiinteistöi-          teistökauppoja sekä rakentamista ja
37178: hin liittyvät valitukset vaativat käsittelijöiltään         korjausrakentamista koskevien kulutta-
37179:                                                             jariitojen käsittelyä varten.
37180: 
37181: 
37182: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2000
37183: 
37184:     Tanja Karpela /kesk
37185: 
37186: 
37187: 
37188: 
37189:                                                                                                  Versio2.0
37190:                                                            TPA 265/2000 vp - Matti Kangas /vas
37191: 
37192: 
37193: 
37194: 
37195:                                            TOIMENPIDEALOITE 265/2000 vp
37196: 
37197:                                            Keski-Suomen TE-keskuksen työllistämistoi-
37198:                                            mien vahvistaminen
37199: 
37200: 
37201: 
37202: 
37203: Eduskunnalle
37204: 
37205: Keski-Suomen maakunnan alueella alueelliset         asettaa Keski-Suomen TE-keskuksen erityisten
37206: kehityserot ovat suhteellisen suuret. Jyväskylä     haasteiden eteen. Pitkäaikaistyöttömyyden vä-
37207: on yksi Suomen kasvukeskuksista, mutta maa-         hentäminen, kasvukeskuksiin suuntautuvan
37208: kunnan monissa osissa työttömyysaste on edel-       muuttoliikkeen hillitseminen ja maaseudun au-
37209: leen korkea.                                        tioitumisen pysäyttäminen vaativat tehostettuja
37210:    TE-keskuksen tehtävänä on luoda edellytyk-       toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet edellyttävät li-
37211: siä uusien työpaikkojen syntymiselle. Vahvista-     sää taloudellisia resursseja.
37212: malla TE-keskuksen toimintaa voidaan edistää
37213: työpaikkojen syntymistä. Työministeriön viimei-     Edellä olevan perusteella ehdotan,
37214: simmän tilaston mukaan Keski-Suomessa on
37215: edelleen yli 18 000 työtöntä ja työttömyysaste on          että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vah-
37216: 14,9 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on               vistaakseen Keski-Suomen TE-keskuk-
37217: 11,5 prosentin vaiheilla. Korkea työttömyysaste           sen toimintaa työllisyyden lisäämiseksi
37218:                                                           ja muuttoliikkeen hillitsemiseksi.
37219: 
37220: 
37221: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2000
37222: 
37223:     Matti Kangas /vas
37224: 
37225: 
37226: 
37227: 
37228:                                                                                             Versio 2.0
37229:                                                    TPA 266/2000 vp -    Petri Neittaanmäki /kesk ym.
37230: 
37231: 
37232: 
37233: 
37234:                                               TOIMENPIDEALOITE 266/2000 vp
37235: 
37236:                                               Ympäristöteollisuuden tukeminen
37237: 
37238: 
37239: 
37240: 
37241: Eduskunnalle
37242: 
37243: Ympäristöä tuhoavien päästöjen ja jätteiden mää-       sekä Venäjän ympäristönhoitoon kohdistuvia in-
37244: rä kasvaa räjähdysmäisesti. Jätehuollon järjestä-      vestointeja. Myös Kioton ilmastonsuojelusopi-
37245: misestä on tullut koko maailmaa koskettava on-         muksen toteuttamiseen tarvitaan voimakasta ym-
37246: gelma, jota kukaan ei ole kyennyt vielä täysin         päristöteollisuuden panostusta.
37247: ratkaisemaan.                                             Tiukentuvan lainsäädännön lisäksi ympäristö-
37248:    Ympäristöteollisuus on tulevaisuuden teolli-        teollisuuden kysyntää kasvattaa kansalaisten kas-
37249: suudenala. Ympäristön puhdistuksesta ja hoidos-        vava tietoisuus ja huoli ympäristömme tilasta.
37250: ta sekä erityisesti jätehuollosta on tullut yksi no-      Tähän haasteeseen meidän on vastattava. Suo-
37251: peimmin kasvavista teollisuudenaloista. Ympä-          mella on mahdollisuus olla tulevaisuudessa edel-
37252: ristöteollisuuden kehittyminen voi tuoda muka-         läkävijä myös ympäristöteollisuuden alalla. Ym-
37253: naan ratkaisun ympäristökatastrofin hoitamiseen.       päristöteollisuudesta voidaan luoda Suomeen
37254:    Suomessakin on jo useita ympäristöalan pien-        uusi merkittävä kansantalouden tukijalka, uusi
37255: yrityksiä, mutta todelliset menestystarinat ovat       Nokia. Tämä edellyttää kuitenkin teknologiateol-
37256: vielä syntymättä. Veden, ilman ja maan puhdis-         lisuuden tapaan suuria voimavaroja erityisesti
37257: tus, jätteiden käsittely sekä uudet energiamuodot      perustutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Tähän
37258: ja materiaalit tarjoavat tähän useita mahdolli-        tarvitaan vahvaa yhteiskunnan panosta. Suomes-
37259: suuksia.                                               ta on luotava ympäristöteollisuuden piilaakso.
37260:    Ympäristöteollisuudenala on yhä hyvin lain-
37261: säädäntövetoinen. EU säätää jatkuvasti uusia di-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37262: rektiivejä, jotka säätelevät esimerkiksi jäteveden
37263: käsittelyä.                                                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ta-
37264:    Vaikka unionin laajentumiseen liittyy Suo-                loudellisten voimavarojen osoittamisek-
37265: men kannalta monia kielteisiä asioita, ympäristö-            si suomalaisen ympäristöteollisuuden
37266: teollisuudelle se avaa monia myönteisiä mahdol-              perustutkimuksen ja tuotekehittelyn
37267: lisuuksia. Unioni rahoittaa uusien jäsenmaiden               edistämiseen.
37268: 
37269: 
37270: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
37271: 
37272:     Petri Neittaanmäki /kesk                               Jaana Ylä-Mononen /kesk
37273:     Pekka Nousiainen /kesk                                 Pentti Tiusanen /vas
37274:     Merikukka Forsius /vihr
37275: 
37276: 
37277: 
37278:                                                                                                Versio 2.0
37279:                                                                    TPA 267/2000 vp- Esa Lahtela /sd
37280: 
37281: 
37282: 
37283: 
37284:                                                 TOIMENPIDEALOITE 267/2000 vp
37285: 
37286:                                                 Palo- ja pelastusalan vapaaehtoistyön palkkioi-
37287:                                                 den vaikutus työttömyysturvaan
37288: 
37289: 
37290: 
37291: 
37292: Eduskunnalle
37293: 
37294: Nykyisen työttömyysturvalain mukaan työttö-                 Ongelma syntyy siitä, että kun näille henki-
37295: myysturva leikkautuu 50 prosentilla vähäisem-            löille maksetaan harjoituksista muutaman kym-
37296: mästäkin tulosta, jota työttömyyden aikana sat-          pin palkkiota tai hälytysvalmiuskorvausta, jokai-
37297: tuu saamaan. Tämä työttömyysturvan sovitettu             nen saatu markka vähentää työttömyysturvaa 50
37298: päiväraha on koettu lyhytaikaisissa tilapäisissä         pennillä. Kun sitten vielä työttömyysturvan saan-
37299: töissä kielteisenä seikkana. Samalla kun se on li-       ti sattuu hidastumaan useita viikkoja, ei ole ih-
37300: sännyt byrokratiaa, se on myös osaltaan hidasta-         me, etteivät kuukaudessa enimmillään muuta-
37301: nut työttömyysturvan saantia, koska aina pienim-         man satasen vpk-palkkiot enää houkuta.
37302: mästäkin tulosta täytyy toimittaa palkkatodistus            Valtion kannalta tuleekin nopeasti selvittää,
37303: ja työtodistus työpäivien lukumäärästä työttö-           kannattaako vapaapalokunta-aate sammuttaa
37304: myysturvan maksajalle, joka taasen joutuu teke-          moisen epäkohdan takia. Vpk:n harjoitus ja häly-
37305: mään ennen maksatusta laskelman siitä, kuinka            tysvalmiuskorvaukset tulisikin mahdollisimman
37306: paljon kyseinen palkkatulo vaikuttaa henkilön            pikaisesti jättää sovitelluo työttömyysturvan ul-
37307: päiväkohtaiseen työttömyysturvaan kuukauden              kopuolelle.
37308: aikana.
37309:    Merkittävä vapaaehtoistyötä tekevä ryhmä on           Edellä olevan perusteella ehdotan,
37310: palo- ja pelastustyössä olevat vapaaehtoiset hen-
37311: kilöt jotka sattuvat olemaan työttöminä. Näiden                että hallitus mahdollisimman pikaisesti
37312: henkilöiden osalta työttömyysturvan sovitettu                  valmistelee muutosesityksen, jolla va-
37313: päiväraha onkin monessa tapauksessa vaikutta-                  paapalokuntien maksamat vähäiset har-
37314: nut jopa siihen, ettei enää haluta olla mukana va-             joitus-ja hälytysvalmiuskorvauksetjäte-
37315: paaehtoistyössä, joka muuten kaiken kaikkiaan                  tään työttömyysturvapäivärahojen so-
37316: on yhteiskunnan kannalta kuitenkin erittäin mer-               vittelun ulkopuolelle niiden yhteiskun-
37317: kittävää ja tarpeellista työtä, jota tulisi kaikin ta-         nallisen auttamisluonteen vuoksi.
37318: voin kannustaa
37319: 
37320: 
37321: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
37322: 
37323:     Esa Lahtela /sd
37324: 
37325: 
37326: 
37327: 
37328:                                                                                                  Versio 2.0
37329:                                                              TPA 268/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
37330: 
37331: 
37332: 
37333: 
37334:                                             TOIMENPIDEALOITE 268/2000 vp
37335: 
37336:                                             Työuupumuksen syiden selvittäminen
37337: 
37338: 
37339: 
37340: 
37341: Eduskunnalle
37342: 
37343:  Työuupumus määritellään vakavaksi pitkäaikai-        henkilöstösaneerauksia, kuten irtisanomisia,
37344:  seksi työstressin tuloksena syntyväksi häiriöksi,   henkilöstömäärän supistamisia, lomautuksia ja
37345: joka ilmenee kolmenlaisina oireina: uupumusas-        täyttämättä jätettyjä sijaisuuksia. Työuupumusta
37346:  teisena väsymyksenä, kyynisyytenä ja ammatilli-      lisääviä tekijöitä ovat myös työn sisällöllinen ja
37347: sen itsetunnon heikkenemisenä. Yli puolella           määrällinen ylikuormittavuus, johtamisen ja esi-
37348: työssä käyvistä 24-65-vuotiaista oli vuonna          miestyön puutteet, esimiehen ja työtoverien tuen
37349:  1997 ainakin jonkinasteisia työuupumuksen oi-       puute sekä työyhteisön ongelmat. Tämä on näky-
37350: reita. Noin joka viides oli voimakkaasti väsynyt     nyt erityisesti mm. hoitoalan työntekijöillä: työs-
37351: työstään ja 7,3 %:lla työuupumus oli erittäin va-     sä olevat hoitajat uupuvat kiireen alle, pätkätyö-
37352: kavaa siihen liittyvine kaikkine oireineen. Työ-      läisten suurta joukkoa stressaa epävarmuus.
37353: voiman määrään suhteutettuna arviolta 165 000            Hoitoalan pahoinvoinnin syitä on Suomessa
37354: suomalaista kärsi vakavasta työuupumuksesta.         tutkittu tähän mennessä hyvin vähän ja yleensä
37355:     Työuupumuksen korostuminen 1990-luvun            vain alueellisesti, pienissä piireissä. Nyt on käyn-
37356: puolivälin aikoihin on kytketty mm. vuosikym-        nistynyt Stakesin, Helsingin yliopiston ja Työter-
37357: menen alkupuolen talouslamaan ja siitä johtu-        veyslaitoksen tutkimus, joka selvittää 14 000 ih-
37358: viin työn ylikuormittavuutta ja epävarmuutta li-     misen hyvin- tai pahoinvoinnin syitä 13 sairaa-
37359: sääviin muutoksiin työelämässä. Samoihin aikoi-      lassa. Tukimuksissa on jo saatu selville mm. se,
37360: hin lisääntyneen ennenaikaiselle eläkkeelle ha-      että esimerkiksi kiire, vähäiset vaikutusmahdolli-
37361: keutumisen on myös oletettu ainakin osittainjoh-     suudet ja organisaatiomuutokset lisäävät sairaus-
37362: tuvan työuupumuksesta. Laman aikana tehtiin          poissaoloja yli neljänneksellä. Samanlaisiin pää-
37363: useita säästötoimenpiteitä, joiden jälkilaskua       telmiin tultiin myös kunta-alan työntekijöiden
37364: osin maksetaan nykyisen työuupumuksen muo-           elämäntavan ja työelämän ongelmien vaikutusta
37365: dossa.                                               sairauslomiin tutkivassa kuntatutkimukseesa.
37366:     Työuupumus on meillä miltei koko kansan on-      Sen mukaan yksipuolinen työ, vanhakantainen
37367: gelma. Työterveyshuollon tutkimuksen mukaan          johtamistapa, puuttuvat päätöksenteko- ja vaiku-
37368: se on yleisintä ja vakava-asteisinta koulutuksen,    tusmahdollisuudet sekä huono henki työpaikalla
37369: maa- ja metsätalouden, rahoitus- ja vakuutustoi-     lisäävät enemmän sairauspoissaoloja kuin liikali-
37370: minnan, terveydenhuollon sekä majoitus- ja ra-       havuus, liikunnan puute, runsas tupakointi tai
37371: vitsemustoiminnan aloilla. Samojen tutkimusten       viinanjuonti.
37372: mukaan työuupumus on myös yleisempää määrä-              Ikävänä osoituksena työelämän ongelmien ka-
37373: aikaisilla kuin vakinaisilla työntekijöillä.         sautumisesta ja työilmapiirin kiristymisestä on
37374:     Koko väestössä työuupumus on yleisempää          esimerkiksi terveysalan työntekijöiden hakeutu-
37375: niillä henkilöillä, joiden työpaikoilla on tehty     minen ulkomaille töihin. Työuupumus ajaa sai-
37376: työn kuormittavuutta ja epävarmuutta lisääviä        raanhoitajia ja lääkäreitä ulkomaille töihin, jossa
37377: 
37378:                                                                                                 Versio 2.0
37379:                                                              TPA 268/2000 vp -      Leea Hiltunen /skl
37380: 
37381: 
37382: 
37383: työn on kuvattu paremman palkan lisäksi olevan        soituihin ja pitkittyneen epävarmuuden keskellä
37384: mm. työtahdiltaan rauhallisempaa ja koulutus-         toimiviin työpaikkoihin ja -sektoreihin. Epävar-
37385: mahdollisuuksiltaan parempaa. Viime vuosien           muus työsuhteen jatkuvuudesta ja luonteesta li-
37386: aikana ulkomaille töihin on lähtenyt jo tuhat lää-    sää työuupumuksen todennäköisyyttä ja vaikut-
37387: käriä ja monta tuhatta hoitajaa. Työn organisoin-     taa työhön sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja
37388: nin ja työilmapiirin pitäisi täällä parantua, jotta   työssä jaksamiseen.
37389: heidän työpanoksensa olisi täällä käytettävissä          Määräaikaisiin työsuhteisiin, työelämän epä-
37390: tulevassa terveysalan työvoimapulassa.                varmuustekijöihin ja niukasti resurssoitujen alo-
37391:    Työuupumus lisää yleisesti eri tavoin ilmene-      jen erityisongelmiin tulisi aktiivisesti etsiä rat-
37392: vää pyrkimystä päästä pois kuormittavasta työti-      kaisuja. Työuupumuksen aiheuttamat inhimilli-
37393: lanteesta. Työuupumus lisää myös terveyspalve-        set ja kansantaloudelliset kustannukset ovat suu-
37394: lujen käyttöä, vaikkakin vaikeassa työuupumuk-        ria työntekijöiden heikentyneen elämänlaadun,
37395: sessa vähemmän kuin lievässä ja keskivaikeassa        terveydenhuollon kulujen ja työelämän heikke-
37396: työuupumuksessa- valitettavasti. Silloin ei jak-      nevän tuottavuuden ja työvoimavajeen muodos-
37397: seta enää hakeutua edes avuntarjoajien luokse.        sa. Ongelma vaatii pikaisia ja monitasoisia toi-
37398: Työuupumus on usein yhteydessä myös muihin            menpiteitä työpaikoilta, terveydenhuolialta ja
37399: hyvinvoinnin häiriöihin, esimerkiksi heikenty-        julkiselta hallinnoita ja sen ratkaisemiseksi tulee
37400: neeseen työkykyyn, masennusoireisiin ja psyko-        eri työmarkkinaosapuolten tehdä aktiivista yh-
37401: fyysisiin vaivoihin. Myös unihäiriöt, lisääntynyt     teistyötä.
37402: alkoholin käyttö ja ajatus varhaiseläkkeelle siir-
37403: tymisestä lisääntyvät työuupumuksen mukana.           Edellä olevan perusteella ehdotan,
37404:    Työntekijöiden jaksamiseen heijastuu nykyi-
37405: sin työelämässä vallitseva työelämän kahtiaja-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työ-
37406: kautuminen hyvin resursoituihin, varmuutta työ-             uupumuksen syiden selvittämiseksi ja
37407: suhteissa tarjoaviin sekä toisaalta niukasti resur-         niiden poistamiseksi.
37408: 
37409: 
37410: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
37411: 
37412:     Leea Hiltunen /skl
37413: 
37414: 
37415: 
37416: 
37417:                                                                                                        2
37418:                                                            TPA 269/2000 vp - Mauri Salo /kesk ym.
37419: 
37420: 
37421: 
37422: 
37423:                                               TOIMENPIDEALOITE 269/2000 vp
37424: 
37425:                                               Maatalouden pinta-alatukien maksatusmenet-
37426:                                               tely
37427: 
37428: 
37429: 
37430: 
37431: Eduskunnalle
37432: 
37433: Jos maatalousyrittäjän ilmoittama pinta-alajolla-      pettää ja viljelijä menettää ylimääräisenä verona
37434: kin peruslohkolla poikkeaa yli 5 % digitoidusta        osan tuloistaan. Jos tuet maksettaisiin niiden pe-
37435: pinta-alasta, joutuu tila valvontaan, ja kaikki tuet   ruslohkojen osalta, joissa pinta-alat täsmäävät ja
37436: menevät maksukieltoon, kunnes ko. lohkon to-           jätettäisiin maksamatta epäselvien peruslohko-
37437: dellinen pinta-ala on selvitetty tilakäynnillä ja      jen osalta, järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi
37438: mitattu viranomaisten toimesta. Pienillä perus-        ja viljelijät saisivat tukirahat normaalisti käyt-
37439: lohkoilla oleva muutaman aarin poikkeama saat-         töönsä.
37440: taa aiheuttaa tilanteen, jossa viljelijän kaikki tu-
37441: kirahat tulevat jopa kaksi-kolme kuukautta myö-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37442: hemmin kuin normaalissa maksatuksessa. Jos tu-
37443: kien maksaminen siirtyy esim. viranomaisten                  että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jot-
37444: työpaineiden takia seuraavalle vuodelle, on vilje-           ta pieni pinta-alapoikkeamajollakin pe-
37445: lijälle tällöin tulossa yhdelle vuodelle kahden              ruslohkolla ei aiheuta tilan kaikkien pin-
37446: vuoden tukirahat, minkä vuoksi verosuunnittelu               ta-alalukien maksatuksen siirtoa.
37447: 
37448: 
37449: Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2000
37450: 
37451:     Mauri Salo /kesk
37452:     Juha Korkeaoja /kesk
37453: 
37454: 
37455: 
37456: 
37457:                                                                                                 Versio 2.0
37458:                                                            TPA 270/2000 vp -     Matti Vanhanen /kesk
37459: 
37460: 
37461: 
37462: 
37463:                                                TOIMENPIDEALOITE 270/2000 vp
37464: 
37465:                                                Entisten vankien vierailukielto rangaistuslai-
37466:                                                toksessa
37467: 
37468: 
37469: 
37470: 
37471: Eduskunnalle
37472: 
37473: Vankiloissa on esiintynyt huolta siitä, että vanki-     sa perustuen ratkaista se, keitä vieraita vangit
37474: lasta vapautunut voi vierailla entisessä vankilas-      saavat tavata. Siksi vankilan johdolle pitäisi an-
37475: saan välittömästi vapautumisensa jälkeen. Näi-          taa mahdollisuus perustellusta epäilystä evätä en-
37476: hin vierailuihin liittyy riski haitallisten verkosto-   tisten vankien vierailuja vanhassa vankilassaan
37477: jen muodostumisesta vankilassa olevien ja va-           vuodenkin mittaiseksi kaudeksi vapautumisensa
37478: pautuneiden välille. Yleisesti on tiedossa, että        jälkeen.
37479: esimerkiksi huumeita virtaa vankiloihin ja virta
37480: käy vieraiden kautta. Usein valitettavasti vapau-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
37481: tuneet vangit tuntevat parhaiten vankitovereiden-
37482: sa tällaisetkin tarpeet.                                      että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joil-
37483:    Vaikka inhimillisesti katsoen vierailujen ra-              la vankiloidenjohdolle annetaan valtuu-
37484: joittaminen ystävien luokse on väärin, pitäisi                det harkita, kuinka nopeasti vapautunut
37485: vankilan johdolla olla mahdollisuus harkintaan-               vanki pääsee tapaamaan vankitoverei-
37486:                                                               taan vapautumisensa jälkeen.
37487: 
37488: 
37489: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000
37490: 
37491:     Matti Vanhanen /kesk
37492: 
37493: 
37494: 
37495: 
37496:                                                                                                  Versio 2.0
37497:                                                             TPA 271/2000 vp -       Saara Karhu /sd ym.
37498: 
37499: 
37500: 
37501: 
37502:                                               TOIMENPIDEALOITE 27112000 vp
37503: 
37504:                                               Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverotus
37505: 
37506: 
37507: 
37508: 
37509: Eduskunnalle
37510: 
37511: Kiinteistöverolain 13 a §:ssä säädetään yleis-         söt ovat joutuneet lain epäselvyyden vuoksi eri-
37512:  hyödyllisten yhteisöjen kohtelusta kiinteistöve-      arvoiseen asemaan. Tilanteen ongelmallisuutta
37513:  rotuksessa. Kunnanvaltuusto voi määrätä tulove-       todistavat useat selvityspyynnöt mm. Kuntalii-
37514: rolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yh-       tolta ja verohallinnolta.
37515:  teisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan            Tampereen kaupungissa tapahtunut asian kä-
37516:  kiinteistöveroprosentin normaalia alhaisemmak-        sittely kuvannee hyvin vallitsevaa tilannetta käy-
37517:  si, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pää-     tännössä. Vuoden 2001 talousarvion selosteosas-
37518:  asiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käy-    sa virkamiehet toteavat: "Verohallitus laati vuon-
37519:  tössä. Yleishyödyllinen yhteisö voidaan myös          na 1999 tilaston mahdollisesti yleishyödyllisenä
37520: vapauttaa kokonaan kiinteistöverovelvollisuu-          pidettävien verovelvollisten kiinteistöjen vero-
37521: desta.                                                 tusarvoista. Kiinteistöveroprosentilla 0,00 las-
37522:     Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleis-       kettu verotulojen menetys Tampereen kaupungil-
37523: hyödyllinen, jos                                       le oli tuolloin 8,8 miljoonaa markkaa. Verohal-
37524:      1) se toimii yksinomaan ja välittömästi ylei-     linnosta 13.10.2000 saadun tiedon mukaan vero-
37525: seksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveel-       hallinto on tarkistanut ns. yleishyödyllisiksi yh-
37526: lisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;              teisöksi luettavien yhteisöjen luetteloa. Luette-
37527:     2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettui-      losta on edellisvuotena poistettu mm. seurakun-
37528: hin henkilöpiireihin;                                  nat, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt. Jäljel-
37529:     3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle    le on jätetty vain ns. aatteelliset yhdistykset, joi-
37530: talm,fdellista etua osinkona, voitto-osuutena taik-    den rakennus tai maapohja on yleishyödyllisessä
37531: ka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna          käytössä. Em. muutoksen jälkeen yleishyödyllis-
37532: hyvityksenä.                                           ten yhteisöjen kiinteistöveroprosentilla 0,00 las-
37533: Valtiovarainvaliokunta (VaVM 14/1999 vp) on            kettu verotulojen menetys olisi kaupungille 2,8
37534: todennut, että rakennus ei ole pääasiallisesti ylei-   milj. markkaa".
37535: sessä tai yleishyödyllisessä käytössä, jos raken-         Esimerkki osoittaa, että sekä virkamiehillä
37536: nus on ollut käyvästä vuokrasta vuokrattuna esi-       että veroviranomaisilla ei ole ollut tiedossa tar-
37537: merkiksi liikekäyttöön, toimistokäyttöön tai ta-       kalleen, miten lakia tulisi tulkita ja mitkä yhdis-
37538: vanmukaiseen asumiskäyttöön. Lisäksi valio-            tykset voidaan tulkita kuuluvan tuloverolain
37539: kunta toteaa, että tuloverolain 20, 21 ja 22 §ovat     22 §:ään kuuluviksi. Koska kunnissa virkamie-
37540: itsenäisiä, toisistaan riippumattomia säännöksiä,      hillä ei ole esittelyä tehtäessä riittävää varmuutta
37541: joten 22 §ei "syö" 20 tai 21 §:n soveltamisalaa,       kiinteistöverolain 13 a §:n vaikutuksesta, on ym-
37542: vaan kaikkia säännöksiä sovelletaan erillisinä.        märrettävää, että asian valmistelu päättyy to-
37543:     Lain tulkinta on aiheuttanut huomattavaa se-       teamukseen "Yleishyödyllisten yhteisöjen osalta
37544: kaannusta kunnissa, joissa yleishyödylliset yhtei-     kiinteistöveroa ei esitetä alennettavaksi".
37545: 
37546: VaVM 1411999 vp                                                                                    Versio 2.0
37547:                                                           TPA 271/2000 vp- Saara Karhu /sd ym.
37548: 
37549: 
37550:    Tilannetta hankaloittaa lisäksi se, että verovi-    liian paljon tulkinnan varaa, mikä vaarantaa
37551: ranomainen ei luovuta yksityiskohtaisia tietoja       yleishyödyllisten yhteisöjen tasavertaisen ase-
37552: verovapautukseen mahdollisesti oikeutetuista          man lain edessä.
37553: yhteisöistä. Täten yleishyödyllisen yhteisön on            Olisi sekä kuntien, veroviranomaisten että
37554: myös käytännössä lähes mahdotonta itse valvoa,        yleishyödyllisten yhteisöjen etu, että lain tulkin-
37555: toteutuuko Iainlaatijan tahto. Kuten aikaisemmin      ta olisi mahdollisimman selkeätä. Aikaisemmin
37556: todettiin, kiinteistöveron nykyinen tulkinta ai-      kyseessä olevia ongelmia ei ole ollut, koska lais-
37557: heuttaa huomattavia ongelmia kunnissa ja niissä       sa Iueteitiin selkeästi sen piiriin kuuluvat yhtei-
37558: toimivissa yhdistyksissä. Lain tulkinta vaihtelee     söt. Lain muutoksen avulla pyrittiin laajenta-
37559: eri kuntien välillä, mikä ei voi olla Iainlaatijan    maan lakia siten, että se koskisi myös kiinteistö-
37560: tahto. Valtiovarainvaliokunta on omassa mietin-       jen maapohjaa. Muutoksen yhteydessä laissa
37561: nössään (VaVM 14/1999 vp) todennut, että kun-         aiemmin ollut luettelo yleishyödyllisistä yhtei-
37562: tasektorilla vallitsee valiokunnan saaman selvi-      söistä poistettiin. Käytännössä pykälän tulkinta
37563: tyksen mukaan epäselvyys säännöksen oikeasta,         on vaarantanut jopa aiemmin lain piiriin kuulu-
37564: eduskunnan tahdon mukaisesta tulkinnasta. Li-         vien yhdistysten aseman, koska lain tulkinta on
37565: säksi valiokunta toteaa, että tämä voisi pahim-       ollut niin kirjavaa. Kuntien talouden kannalta oli-
37566: massa tapauksessa johtaa siihen, että mahdolli-       si tärkeää, että lakia tulkitaan oikein ja vain ne
37567: suus yleishyödyllisten yhteisöjen muita alem-         yleishyödylliset yhteisöt pääsevät lain piiriin,
37568: man kiinteistöveroprosentin käyttämiseen jäisi        joita lainlaatija on tarkoittanut.
37569: hyödyntämättä, mikä johtaisi käytännössä täysin
37570: päinvastaiseen lopputulokseen kuin mitä edus-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37571: kunta on lain muutoksella halunnut ja mitä valio-
37572: kunnan käsityksen mukaan selvästi myös ilme-                että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sel-
37573: nee säännöksen sananmuodosta.                               ventääkseen kunnille ja veroviranomai-
37574:    Lukuisat esimerkit eri kunnissa ovat osoitta-            sille kiinteistöverolain 13 a §:n tulkin-
37575: neet, että Iainlaatijan tahto ei toteudu. Valiokun-         taa. Ohjeistuksen tulee olla niin selvää,
37576: nan käsitys selvästä sanamuodosta jättää täten              ettei nykyisen kaltaisille väärinkäsityk-
37577:                                                             sille ole enää sijaa.
37578: 
37579: 
37580: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2000
37581: 
37582:     Saara Karhu /sd                                       Erkki Kanerva /sd
37583:     Mikko Kuoppa /vas                                     Tuija Nurmi /kok
37584: 
37585: 
37586: 
37587: 
37588:                                                                                                        2
37589:                                                       TPA 272/2000 vp- Unto Valpas /vas ym.
37590: 
37591: 
37592: 
37593: 
37594:                                          TOIMENPIDEALOITE 272/2000 vp
37595: 
37596:                                          Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaan voimalai-
37597:                                          toksen nykyaikaistaminen
37598: 
37599: 
37600: 
37601: 
37602: Eduskunnalle
37603: 
37604: Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaalla on pit-    suurin omistaja Rautaruukissa, se pystyy halutes-
37605: kään ollut suunnitteilla olemassa olevan voima-   saan vaikuttamaan voimalaitoksen rakentamis-
37606: laitoksen nykyaikaistaminen ja tehon nostami-     päätökseen. Mikäli hankkeessa ei ryhdytä pian
37607: nen. Voimalaitos hyödyntää terästehtaan hukka-    toimenpiteisiin, on voimalaitoksen uudistami-
37608: energiaa, lähinnä masuunikaasuja, ja sen nykyi-   nen vaarassa jäädä mahdollisen viidennen ydin-
37609: nen teho on noin 80 megawattia sisältäen sähkön   voimalaitoshankkeen takia toteuttamatta.
37610: ja lämmön tuotannon. Tämä teho voitaisiin lähes
37611: kaksinkertaistaa nykyaikaistamisella. Tehon-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37612: lisäyksellä olisi huomattava merkitys energian-
37613: tuotannolle. Rautaruukin voimalaitoksen päästöt         että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
37614: eivät lisää ympäristökuormitusta ja laitoksen           Rautaruukin Raahen terästehtaiden voi-
37615: modernisointi lisäisi olemassa olevan kotimai-          malaitoksen nykyailwistaminen toteute-
37616: sen energian hyödyntämistä. Koska valtio on yhä         taan mahdollisimman nopealla aikatau-
37617:                                                         lulla.
37618: 
37619: 
37620: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
37621: 
37622:    Unto Valpas /vas
37623:    Esko-Juhani Tennilä /vas
37624:    Pertti Turtiainen /vas
37625: 
37626: 
37627: 
37628: 
37629:                                                                                           Versio 2.0
37630:                                                            TPA 273/2000 vp - Pertti Turtiainen /vas
37631: 
37632: 
37633: 
37634: 
37635:                                               TOIMENPIDEALOITE 273/2000 vp
37636: 
37637:                                               Aravavuokratalojen myyntirajoitukset
37638: 
37639: 
37640: 
37641: 
37642: Eduskunnalle
37643: 
37644: Kun aravavuokrataloja omistavat osakeyhtiöt tai        lossa asuvilla, aravaehdot täyttävillä asukkailla
37645: muut yhteisöt (perustajayhteisöt) ovat maksa-          tai heidän vastaavat ehdot täyttävillä perillisil-
37646: neet aravalainat, niin edessä on joko talon kallis     lään. Kun aravavuokralainen näin käyttäisi etu-
37647: peruskorjaus tai myynti vapailla markkinoilla.         osto-oikeuttaan, asunnon tulevat myynnit ja
37648: On arvioitu, että perustajayhteisöt valitsevat mie-    vuokraukset voitaisiin säilyttää vastaavien rajoi-
37649: luummin jälkimmäisen vaihtoehdon, mikäli               tusten alaisina talon käyttöiän loppuun saakka tai
37650: myyntiin liittyviä rajoituksia ei ole enää esteenä     määräajan.
37651: entisen aravatalovarallisuuden realisoinnille.             Tarkoituksena on siis estää aravayhtiöillä kei-
37652:    Jos kyseessä on lähitulevaisuudessa nykyisten       nottelua ja pitää aravayhtiöiden asunnot mahdol-
37653: luovutusrajoitusten alainen aravavuokratalo,jon-       lisimman pitkälti aravaehdot täyttävien asukkai-
37654: ka osakekanta on täysin jonkin yhteisön omista-        den hallinnassa. Edelleenjärjestely mahdollistai-
37655: ma, tulisi lakia sen osalta muuttaa niin, että talon   si asukasdemokratian toimimisen sekä asukkai-
37656: omistanut perustajayhteisö saisi myyntitilantees-      den vastuullisen asuntojen hoitamisen. Lisäksi
37657: sa ainoastaan sijoittamansa oman pääoman ra-           tämä johtaisi valtion asumistukimenojen pie-
37658: kennuskustannusindeksillä tarkistettuna.               nenemiseen, koska asumistukeen oikeutetut
37659:    Aravataloyhtiön osakkeiden myynti voitaisiin        maksaisivat näin pienempää vuokraa kuin vapail-
37660: toteuttaa perustettavan asunto-osakeyhtiön tai         la markkinoilla hinnoitelluista asunnoista, mikä
37661: joissain tapauksissa asunto-osuuskunnan lu-            vähentäisi myös tarpeettomia peruskorjauksia
37662: kuun, kuten. ns. normaalissa asunto-osakeyhtiön        valtion lainotuksella.
37663: gryndauksessakin tapahtuu, mutta sikäli poike-
37664: ten, että myyjän kauppahinnan määrä olisi laissa       Edellä olevan perusteella ehdotan,
37665: rajoitettu. Aravaehdot myyntihetkellä täyttävät
37666: aravatalon asukkaat voisivat lunastaa uuden yh-              että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että
37667: tiön osakkeet omien asuntojensa osalta itselleen             rajoitusajan jälkeen       mahdollisesti
37668: ja uusi yhtiö voisi vuokrata edelleen aravaehdoin            myyntiin tulevien, täysin jonkin tahon
37669: lunastamatta jääneet asunnot.                                omistamien vanhojen aravatalojen
37670:    Asunnon hinta jyvitettäisiin asunnon koon                 asuntojen etuosto-oikeus on myyntihet-
37671: mukaan käytössä olevin jyvitysperustein. Etu-                kellä talossa vuokralla olevilla henki-
37672: osto-oikeus osakkeiden myyntihetkellä olisi ta-              löillä.
37673: 
37674: 
37675: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
37676: 
37677:     Pertti Turtiainen /vas
37678: 
37679:                                                                                                  Versio 2.0
37680: 1
37681: 
37682: 1
37683: 
37684: 1
37685: 
37686:     1
37687: 
37688:     1
37689: 
37690:     1
37691: 
37692:         1
37693: 
37694:         1
37695: 
37696:         1
37697: 
37698:             1
37699: 
37700:             1
37701: 
37702:             1
37703: 
37704:                 1
37705: 
37706:                 1
37707: 
37708:                 1
37709: